<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
161 Käyttäjää paikalla!
0.010938882827759
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961 1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1961_I | ASK_1961_II | ASK_1961_III | ASK_1961_IV | ASK_1961_V | HAK_1961 | Liite_1961_I-XII_A | Liite_1961_I-XII_B | PTK_1961_I | PTK_1961_II | PTK_1961_III |
1: VALTIOPÄIVÄT
2: 1961
3:
4: LIITTEET
5: I-XIII
6: B.
7:
8:
9:
10:
11: HELSINKI 1961
12: V AL'l'IONEUVOSTON KIRJAPAINO
13:
14:
15: E 168/62 ·
16: B. Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt raha-asia- ja
17: lakialoitteet.
18:
19: SISÄLLYSLUETTELO
20:
21:
22: IV. Valtiova.ra.invaliokunta..
23: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat Siv.
24: mll.ärärahojen osoittamista asuntotuotan- aloittamiseen Saarijärveltä Multian kautta
25: toon, virastotalojen rakentamiseen, maa- Haapamäelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1490
26: ja metsätalouden sekä maaseudun vesi-
27: huollon ja sähköistämisen edistämiseen, 205. Ahonen ym., rah.al. N:o 35: Määrärahan
28: koe- ja tutkimustoimintaan sekä sivis- osoittamisesta Keitelepohjan-Kinnulan
29: tyksellisiin, sosiaalisiin, terveydenhoidol- tien rakentamiseen ..... , ... , . . . . . . . . . 1491
30: lisiin ym. tarkoituksiin ja kulk:ulaitos-
31: parannuksiin. 206. Ahonen ym., rah.al. N:o 36: Määrärahan
32: osoittamisesta tienoikaisutyön toteutta-
33: Siv. miseksi Uuraisten kirkonkylän kohdalla 1492
34: 196. Aalto ym., rah.al. N: o 26: Määrärahan
35: osoittamisesta äitiysavustuksen korotta- 207. Ahonen ym., rah.al. N:o 37: Määrärahan
36: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1481 osoittamisesta valtion virastotalon ra-
37: 197. Aalto ym., rah.al. N:o 27: Määrärahan kentamiseen Suolahden kauppalaan .... 1493
38: osoittamisesta perhesuunnittelua koske- 208. Ahonen ym., rah.al. N:o 38: Määrärahan
39: van tutkimuksen aloittamiseksi Väestö- osoittamisesta valtion virastotalon ra-
40: poliittisessa tutkimuslaitoksessa ....... 1482 kentamiseksi Muuramen kuntaan , . . . . . 1494
41: 198. Aalto ym., rah.al. N: o 28: Korotetun
42: määrärahan osoittamisesta helpotuksen 209. Ahonen ym., rah.al. N:o 39: Määrärahan
43: myöntämiseksi kunnille maantiealueiden osoittamisesta valtion virastotalon ra-
44: lunastamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1483 kentamiseksi Viitasaarelle ............ 1495
45: 199. Aalto ym., rah.al. N:o 29: Määrärahan 210. Ahonen, rah.al. N:o 40: Määrärahan
46: osoittamisesta selvityksen hankkimiseksi osoittamisesta Saarijärven yhteiskoulun
47: pitkäaikaista sairaanhoitoa tarvitsevien ottamiseksi valtion haltuun ......... , 1496
48: vanhusten ja muiden akuuttivaiheen si-
49: vuuttaneiden sairaiden hoidontarpeesta 1485 211. Ahonen ym., rah.al. N:o 41: Määrärahan
50: osoittamisesta valtionrautateiden liiken-
51: 200. Ahonen ym., rah.al. N:o 30: Määrärahan neosaston linjahallinnon junaohjaajina
52: osoittamisesta valtion virastotalon ra- toimivien tilapäisten 1 luokan kirjurien
53: kentamiseksi Keuruulie ............ , . . 1486 toimien ylimääräistämiseksi . . . . . . . . . . . 1497
54: 201. Ahonen ym., rah.al. N:o 31: Määrärahan 212. Ahonen ym., rah.al. N:o 42: Määrärahan
55: osoittamisesta Jämsän yhteiskoulun ot- osoittamisesta avustuksiksi kunnille rau-
56: tamiseksi valtion haltuun ............. 1487 tatiepohjien lunastusmaksujen suoritta-
57: 202. Ahonen ym., rah.al. N:o 32: Määrärahan miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1498
58: osoittamisesta Joutsan yhteiskoulun ot- 213. Ahonen ym., rah.al. N:o 43: Määrärahan
59: tamiseksi valtion haltuun ............. 1488 osoittamisesta !ainoiksi juhla- ja kokous-
60: 203. Ahonen, rah.al. N:o 33: Määrärahan huoneita ylläpitäville yhdistyksille ja
61: osoittamisesta Kanavuoren-Leppälahden järjestöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1499
62: -Kelkkamäen maantien rakentamiseen .. 1489 214. Ahonen ym., rah.al. N:o 44: Määrärahan
63: 204. Ahonen, rah.al. N: o 34: Määrärahan osoittamisesta puutavaran hankintaan
64: osoittamisesta rautatien rakennustöiden Hankasalmen sahalle . . . . . . . . . . . . . . . . . 1500
65:
66: 2 E 706/61
67: IV Sisällysluettelo 1961.
68:
69:
70: Siv. Siv.
71: 215. Ahonen ym., rah.al. N:o 45: Määrärahan miehen toimen muuttamiseksi peruspalk-
72: osoittamisesta asematalon suunnitteluun kaiseksi huoltomiehen toimeksi . . . . . . . . 1518
73: Jyväskylän kaupunkiin ............... 1501
74: 233 Antila ym., rah.al. N:o 63: Määrärahan
75: 216. Ahonen, rah.al. N:o 46: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamista varten
76: osoittamisesta Multian, Keuruun ja Pih- Kurikan Lusankylästä Myllykylän kautta
77: lajaveden kuntien alueella olevien val- Jalasjärven Jokipiihin ................ 1519
78: tion maanteiden perusparannuksiin . . . . 1502
79: 217. Ahonen ym., rah.al. N:o 47: Määrärahan 234. Antila ym., rah.al. N:o 64: Määrärahan
80: osoittamisesta siementarkastuslaitoksen
81: osoittamisesta Mäntän-Multian-Pyl-
82: könmäen-Karstulan runkotien raken- rakentamiseksi Seinäjoen kaupunkiin . . 1520
83: nustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1503 235. Antila ym., rah.al. N:o 65: Määrärahan
84: 218. Aitio ym., rah.al. N:o 48: Korotetun osoittamisesta rautateiden liikkuvaa ka-
85: määrärahan osoittamisesta Tuberkuloosi- lustoa valmistavan teollisuuslaitoksen
86: liitto r.y:n valtionavuksi ............. 1504 rakentamiseen Seinäjoen kaupunkiin .. 1521
87: 219. Aitio ym., rah.al. N:o 49: Määrärahan 236. Asunta ym., rah.al. N:o 66: Määrärahan
88: osoittamisesta avustukseksi rautatiehal- osoittamisesta maataloushallituksen alais-
89: litukselle urheilijain matkalippujen alen- ten oppilaitosten opettajien palkkauksen
90: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1505 parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1522
91: 220. Aitio ym., rah.al. N:o 50: Määrärahan 237. Backlund m. fl., fin.mot. N:o 67: An-
92: osoittamisesta valtion kuuromykkäin am- gående anvisande av anslag för färdig-
93: mattikoulun rakentamista varten ..... 1506 planerandet och igångsättandet av arbe-
94: 221. Aitio ym., rah.al. N:o 51: Korotetun tet på vägsträckningen Saarijärvi-Ala-
95: määrärahan osoittamisesta teatteritalojen vus-Kauhajoki-Kaskö . • • . . . . . . . . . . . 1523
96: rakennustyön avustamiseksi .......... 1507
97: 237. Backlund ym., rah.al. N:o 67: Määrära-
98: 222. Aitio ym., rah.al. N:o 52: Määrärahan han osoittamisesta suunnittelutöiden lop-
99: osoittamisesta kunnille annattavia halpa- puunsaattamiseksi ja töiden aloittamiseksi
100: korkoisia pitkäaikaisia lainoja varten . . 1508 tieosuudella Saarijärvi-Alavus-Ka uha-
101: 223. Aitio ym., rah.al. N:o 53: Määrärahan joki-Kaskinen ...... : ................ 1524
102: osoittamisesta avustuksiksi kunnille toi- 238. Backlund m. fl., fin.mot. N:o 68: An-
103: pilaarahan maksamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1509 gående anvisande av anslag för under-
104: 224. Ala-Kulju ym., rah.al. N:o 54: Määrä- sökning och uppmuddring av farleden
105: rahan osoittamisesta Seinäjoen-Lapuan från Sideby udde längs Fladaviken ... 1525
106: maantien parantamiseen Seinäjoen Imu-
107: puugin alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1510 238. Backlund ym., rah.al. N:o 68: Määrära-
108: han osoittamisesta Siipyyn niemeltä Fla-
109: 225. Ala-Kulju ym., rah.al. N:o 55: Määrä- dan nimisen lahden kautta johtavan
110: rahan osoittamisesta valtion virastotalon väylän tutkimiseksi ja ruoppaamiseksi 1526
111: rakentamiseksi Seinäjoelle . . . . . . . . • . . . 1511
112: 239. Backlund m. fl., fin.mot. N:o 69: An-
113: 226. Ala-Kulju ym., rah.al. N:o 56: Määrä- gående anvisande av anslag för under-
114: rahan osoittamisesta avustuksiksi eräille sökning och inledande arbeten på en
115: kesäyliopistoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1512 träförädlingsfabrik i södra österbotten 1527
116: 227. Ala-Kulju ym., rah.al. N:o 57: Määrä- 239. Backlund ym., rah.al. N:o 69: Määrära-
117: rahan osoittamisesta Seinäjoen viljava-
118: raston laajentamista varten . . . . . . . . . . . 1513 han osoittamisesta Etelä-Pohjanmaalle
119: perustettavaa puunjalostustehdasta kos-
120: 228. Ala-Kulju ym., rah.al. N:o 58: Määrä- kevia tutkimuksia ja töiden aloittamista
121: rahan osoittamisesta ylikulkusillan ra- varten . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1528
122: kentamiseksi Seinäjoen ratapihan poikki 1514
123: 240. Backlund m. fl., fin.mot. N:o 70: An-
124: 229. Alanko ym., rah.al. N:o 59: Määrärahan gående anvisande av anslag för skade-
125: osoittamisesta kuntasuunnittelua varten 1515 ersättning åt minkodlare . . . . . . . . . . . . . . 1529
126: 230. Alanko ym., rah.al. N:o 60: Määrärahan
127: osoittamisesta Suomen Siviili- ja .Asevel- 240. Backlund ym., rah.al. N:o 70: Määrära-
128: vollisuusinvaliidien Liitolle Käpylän kun- han osoittamisesta vahingonkorvauksia
129: touttamislaitoksen toipilaiden hoitomaksu- varten minkkien kasvattajille . . . . . . . . . 1530
130: jen alentamiseen ...................... 1516 241. Enne ym., rah.al. N: o 71: Korotetun
131: 231. Alanko ym., rah.al. N:o 61: Määrärahan määrärahan osoittamisesta käytännöllis-
132: osoittamisesta pienteollisuusneuvojien geologisia tutkimuksia varten . . • . . . . . . 1531
133: palkkauksen parantamiseksi .......... 1517
134: 242. Enne ym., rah.al. N:o 72: Määrärahan
135: 232. Alanko ym., rah.al. N:o 62: Määrärahan osoittamisesta mikro-analysaattorin han-
136: osoittamisesta 39 ylimääräisen huolto- kintaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1532
137: Sisällysluettelo 1961. V
138:
139: Siv. Siv.
140: 243. Eriksson m. fl., fin.mot. N:o 73: An- 257. Friman ym., rah.al. N: o 87: Määrärahan
141: gående anvisande av anslag för nybygg- osoittamisesta Lapin läänin kunnissa
142: nad vid Malmska sjukhuset . . . . . . . . . . . 1533 vuosina 1945--1949 jälleenrakennettujen
143: peruskorjaamattomien kansakouluraken-
144: 243. Eriksson ym., rah.al. N:o 73: Määrä- nusten peruskorjausten rahoittamiseksi 1549
145: rahan osoittamisesta Malmin sairaalan
146: uudisrakennusta varten . . . . . . . . . . . . . . . 1534 258. Friman ym., rah.al. N:o 88: Määrärahan
147: 244. Eriksson ym., rah.al. N:o 74: Määrä- osoittamisesta asemakaavapakkolunastuk-
148: rahan osoittamisesta kunnille !ainoiksi sen viipymisestä aiheutuneen vahingon
149: korvaamiseksi Rovaniemen kaupungille 1550
150: suhdanteita tasaavan kunnallisen bud-
151: jettipolitiikan varmistamiseksi . . . . . . . . 1535 259. Friman ym., rah.al. N:o 89: Määrärahan
152: 245. Flinck ym., rah.al. N:o 75: Korotetun osoittamisesta karjanrehun ostoavustus-
153: määrärahan osoittamisesta kesävirkistyk- ten myöntämiseksi timoteisadon menet-
154: sen toimittamiseen kansakoululapsille ... 1536 täneille Lapin läänin pienviljelijöille . . 1551
155:
156: 246. Flinck ym., rah.al. N: o 76: Määrärahan 260. Haapanen ym., rah.al. N:o 90: Määrä-
157: osoittamisesta avustukseksi Sydäntauti- rahan osoittamisesta Riihimäen-Lahden
158: liitolle sepelvaltimotautien yleisyyttä ja rataosuudella olevan Järvelän rautatie-
159: syitä koskevan tutkimuksen jatkamista ylikäytäväsillan suunnittelu- ja raken-
160: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1537 nustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1552
161: 247. Flinck ym., rah.al. N:o 77: Määrärahan 261. Haapanen ym., rah.al. N:o 91: Määrä-
162: osoittamisesta valtion kotitaloustieteelli- rahan osoittamisesta Riihimäen-Lahden
163: selle toimikunnalle tieteellisen tutkimuk- maantien parannustöiden aloittamiseksi 1553
164: sen edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1538
165: 262. Haapanen ym., rah.al. N:o 92: Määrä-
166: 248. Flinck ym., rah.al. N: o 78: Määrärahan rahan osoittamisesta Someron-Loimaan
167: osoittamisesta röntgen- ja radiumhoitoa maantien parantamistöiden aloittamiseksi 1554
168: saavien varattomien syöpäpotilaiden mat-
169: kalippujen korvaamiseen .............. 1539 263. Haapanen ym., rah.al. N:o 93: Korote-
170: tun määrärahan osoittamisesta B-luokan
171: 249. Forsius ym., rah.al. N:o 79: Määrärahan mielisairaaloiden rakennuskustannusten
172: osoittamisesta Porvoon naisopiston ja valtion osuuden maksamista varten . . . • 1555
173: tyttölukion lisärakennuksen rakentami-
174: seksi ................................ 1540 264. Haapanen ym., rah.al. N:o 94: Korote-
175: tun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi
176: 250. Forsius ym., rah.al. N: o 80: Määrärahan
177: osoittamisesta yksityisoppikoulujen kou- maaseudun ja asutuskeskusten pienyrit-
178: täjille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1556
179: lukaluston hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . 1541
180: 265. Haapasalo ym., rah.al. N:o 95: Määrä-
181: 251. Forsius ym., rah.al. N:o 81: Määrärahan
182: osoittamisesta avustukseksi Polio Inva- rahan osoittamisesta yhdysradan raken-
183: nustöiden aloittamiseksi Heinolasta Sa-
184: lidit r.y:lle invalidikodin ja kuntoutta- von radalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1557
185: mislaitoksen rakentamiseksi Tampereelle 1542
186: 266. Haapasalo ym., rah.al. N:o 96: Määrä-
187: 252. Forsius ym., rah.al. N: o 82: Määrärahan
188: rahan osoittamisesta neljää uutta sano-
189: osoittamisesta maa-alueen hankkimiseksi malehtimieseläkettä varten . . . . . . . . . . . 1558
190: Hyvinkään maalaiskunnasta maatalou-
191: den tutkimuskeskuksen sikatalouskoease- 267. Haapasalo ym., rah.al. N:o 97: Korote-
192: maa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1543 tun määrärahan osoittamisesta kalata-
193: 253. Fo1·sius ym., rah.al. N:o 83: Määrärahan louden edistämiseen . . . . • . . . . . . . . . . • . . 1559
194: osoittamisesta maatalouden tutkimuskes-
195: 268. Haapasalo ym., rah.al. N:o 98: Korote-
196: kuksen sikatalouskoeaseman rakentami- tun määrärahan osoittamisesta vähäva-
197: seksi Hyvinkään maalaiskuntaan . . . . . . 1545 raisten ammattiopintoavustuksiin ..... 1560
198: 254. Friman ym., rah.al. N:o 84: Määrärahan
199: osoittamisesta maantierakennustyön aloit- 269. Haapasalo ym., rah.al. N:o 99: Korote-
200: tamiseksi Ounasjoen itäpuolitse Rovanie- tun määrärahan osoittamisesta käsi- ja
201: meltä Meltaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1546 pienteollisuuslainoihin ...............• 1561
202: 255. Friman ym., rah.al. N:o 85: Määrärahan 270. Haapasalo ym., rah.al. N:o 100: Määrä-
203: osoittamisesta tierakennustyön aloitta- rahan osoittamisesta Pieksämäen rata-
204: miseksi Inarin Menesjärveltä Pokan ky- pihan ja rakennusten kunnostamiatöiden
205: lään Kittilän kunnassa ............... 1547 aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1562
206: 256. Friman ym., rah.al. N:o 86: Määrärahan 271. Haapasalo ym., rah.al. N:o 101: Määrä-
207: osoittamisesta Kittilän kirkonkylän ase- rahan osoittamisesta Otavan-Hirvensal-
208: makaava-alueen ohikulkutien rakennus- men kk:n-Suonsalmen sillan maantien
209: töiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 1548 korjaustöiden suunnitteluun . . . . . . . . . . . 1563
210: VI Sisällysluettelo 1961.
211:
212:
213: Siv. Siv.
214: 272. Haapasalo ym., rah.al. N:o 102: Määrä- 288. Helle ym., rah.al. N: o 118: Määrärahan
215: rahan osoittamisesta Mikkeliin rakennet- osoittamisesta Kytäjän kalanviljelyslai·
216: tavan posti- ja lennätinpiirin autovari- toksen kunnostusmenoihin . • . • • • . . . • • . 1582
217: kon suunnittelutöitä varten . . . . . . • . . . . 1564
218: 289. Helle ym., rah.al. N:o 119: Määrärahan
219: 273. Haapasalo ym., rah.al. N:o 103: Määrä- osoittamisesta Hyvinkään yhteiskoulun
220: rahan osoittamisesta Mikkeliin perustet- ottamiseksi valtion haltuun . . . • . . . . • • 1584
221: tavan teknillisen koulun suunnittelu-
222: töitä varten . . . . . . . . . • • . . . . • . . . . • . • . . 1565 290. Helle ym., rah.al. N:o 120: Määrärahan
223: osoittamisesta Hiidensalmen sillan ra-
224: 274. Halinen ym., rah.al. N:o 104: Määrära- kennustöiden aloittamiseen . . . . • . . • . • . . 1585
225: han osoittamisesta kolmen kouluruokai- 291. Helle ym., rah.al. N:o 121: Määrärahan
226: lun aluetarkastajan toimen perustamista osoittamisesta Keravan yhteiskoulun ot-
227: varten • . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • . • • • . . . . 1566 tamiseksi valtion haltuun • . . . . . . . . • . • . 1586
228: 275. Hallberg ym., rah.al. N:o 105: Korote- 292. Helle ym., rah.al. N:o 122: Korotetun
229: tun määrärahan osoittamisesta Parikka- määrärahan osoittamisesta säteilyfysiikan
230: lan-Dnkamon radan rakennustöiden aloit- laitoksen palkkamenoiliin . . . . . . . . • . • . . . 1587
231: tamiseen . . . . . • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1567
232: 293. Helle ym., rah.al. N:o 123: Korotetun
233: 276. Hara ym., rah.al. N:o 106: Määrärahan määrärahan osoittamisesta säteilyfysiikan
234: osoittamisesta kalataloutta varten . . . . . 1568 laitoksen mittaus· ja tutkinlusvälineistön
235: täydentämiseen . . . . • . . . • . • . . . . . . • • . • . . 1589
236: 277. Hara ym., rah.al. N:o 107: Määrärahan
237: osoittamisesta avustukseksi Suomen Tei· 294. Helle ym., rah.al. N:o 124: Määrärahan
238: niliitolle kurssikeskuksen rakentamiseen 1569 osoittamisesta säteilyfysiikan laitoksen ra·
239: kantamista varten . . . . . . . . . . . • . . • . . . . . 1590
240: 278. Hara ym., rah.al. N:o 108: Korotetun
241: määrärahan osoittamisesta oppikirjojen 295. Helle ym., rah.al. N:o 125 Korotetun
242: ~ank~i~iseksi yksityisoppikoulujen kir- määrärahan osoittamisesta lisätilojen
243: Jastothtn . . . . . • . . . . . • . . . . • . . . . . . . . . . . • 1571 vuokraamiseen säteilyfysiikan laitoksen
244: käyttöön . . . . . . . . . . . • . . . • • . . • . . . . . . . . 1591
245: 279. Heinonen ym., rah.al. N:o 109: Korote-
246: tun määrärahan osoittamisesta perheen· 296. Helle ym., rah.al. N:o 126: Korotetun
247: asuntoavustuksia varten . . . • . . . . . . . . . . • 1572 määrärahan osoittamisesta Työterveyslai·
248: toksen ylläpitämiseen . . . . • . . . . . . . . . • • • . 1592
249: 280. Heinonen ym., rah.al. N:o 110: Määrä-
250: rahan osoittamisesta vähävaraisten sota- 297. Helle ym., rah.al. N:o 127: Korotetun
251: laskien sairausavustuksiin ............ 1573 määrärahan osoittamisesta Helsingin yli-
252: opistolliselle keskussairaalalle sairaala·
253: 281. Heinonen ym., rah.al. N:o 111: Korote- rakennusten rakentamiseen ja asuntojen
254: tun määrärahan osoittamisesta avustuk- suunnitteluun . . . . • . . . . . . . . • . . . . . . • . • • 1593
255: siksi Iastenseimilie . . . . . . • . . . • . . . . . . . . 1574
256: 298. Helle ym., rah.al. N:o 128: Määrärahan
257: 282. Heinonen ym., rah.al. N:o 112: Määrä· osoittamisesta avustuslainaksi Invaliidi·
258: rahan osoittamisesta kesävirkistystoi- säätiön ammattikoulun työpaja· ja luok·
259: minnan järjestämistä varten alle koulu- kahuonerakennuksen rakentamiseen • . . . 1594
260: ikäisille lapsille ...................... 1575
261: 299. Helle ym., rah.al. N:o 129: Määrärahan
262: 283. Heinonen ym., rah.al. N:o 113: Määrä· osoittamisesta sairaanhoitohenkilökunnan
263: rahan osoittamisesta rautatiehallituksen koulutuksen lisäämiseen . . . . . . • • . . . . • . 1596
264: hallintorakennuksen siivoojien palkkauk-
265: sen korottamiseksi . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 1576 300. Hetemäki ym., rah.al. N:o 130: Määrä-
266: rahan osoittamisesta ylimääräisten sota·
267: 284. Helle ym., rah.al. N:o 114: Määrärahan eläkkeiden myöntämiseen . . • . . • . . . . . . . 1598
268: osoittamisesta avustukseksi Loviisan kau-
269: pungille Valkon sataman laajennustöitä 301. Hiltunen ym., rah.al. N:o 131: Korote-
270: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 1577 tun määrärahan osoittamisesta Tuberku-
271: loosiliiton toiminnan tukemiseen . . . . • • 1600
272: 285. Helle ym., rah.al. N:o 115: Määrärahan
273: osoittamisesta tienparannustöiden aloit- 302. Holopainen ym., rah.al. N:o 132: Määrä-
274: tamiseen Jokelan aseman seudulla .•.. 1578 rahan osoittamisesta Polvijärven virasto-
275: talon rakennustöiden aloittamiseksi . . . 1601
276: 286. Helle ym., rah.al. N:o 116: Määrärahan
277: osoittamisesta Lohjan kirkon entistämis· 303. Holopainen ym., rah.al. N:o 133: Koro·
278: töihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1579 tetun määrärahan osoittamisesta Parikka-
279: lan-Onkamon radan rakennustöitä var-
280: 287. Helle ym., rah.al. N:o 117: Määrärahan ten ....•..................•.......... 1602
281: osoittamisesta lainaksi Suomen Siviili-
282: ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitolle Es· 304. Holopainen ym., rah.al. N:o 134: Koro-
283: poon kuntaan perustettavan lapsi-invalii- tetun määrärahan osoittamisesta puhe·
284: dien pysyvän kesäkylän rakennustöitä var- Iin ja lennätinverkon laajentamiseen ja
285: ten .................................. 1580 parantamiseen ....................•.. 1603
286: Sil!ällysluettelo 1961. VII
287:
288: Siv. Siv.
289: 305. Holopainen ym., rah.al. N:o 135: Määrä- 321. Högström m. fl., fin.mot. N:o 151: An-
290: rahan osoittamisesta tutkimusten toimit- gående anvisande av anslag för plane-
291: tamiseksi koivu- ja havuohutpuuta raaka- ring av en svenskspråkig sjömansskola 1621
292: aineenaan käyttävän uuden puunjalostus-
293: tehtaan perustamiseksi Pohjois-Karjalaan 1604 321. Högström ym., rah.al. N:o 151: Määrä-
294: rahan osoittamisesta ruotsinkielisen meri-
295: 306. Honkonen ym., rah.al. N:o 136: Määrä- mieskoulun suunnittelutöitä varten . . . . • • 1622
296: rahan osoittamisesta avustukseksi Polio
297: Invalidit r.y:lle invalidikodin rakenta- 322. Högström m. fl., fin.mot. N:o 152: An-
298: miseksi Tampereelle • . . • . • • • . . . • . . • • • . 1606 gående anvisande av anslag för påbör-
299: jande av byggnadsarbetet på Åbo svenska
300: 307. Honkonen ym., rah.al. N:o 137: Määrä- flicklyceums nya skolhus . • • • • • . . . . • • . . 1623
301: rahan osoittamisesta !ainoiksi ylioppi-
302: laskunnille uusien oppilasasuntojen ai- 322. Högström ym., rah.al. N:o 152: Määrä-
303: kaansaamiseksi . . . . • . • . • . • . . . • . • . . . • • 1607 rahan osoittamisesta Turun ruotsinkieli-
304: sen tyttölyseon uuden koulutalon raken-
305: 308. Hosia ym., rah.al. N:o 138: Korotetun nustöiden aloittamiseksi . . . • • • . . . • . . . • 1624
306: määrärahan osoittamisesta rakennuslai-
307: noiksi yksityisille oppikouluille . • . . . • • • 1608 323. Högström m. fl., fin.mot. N:o 153: An-
308: gående anvisande av anslag för byg·
309: 309. Hosia, rah.al. N:o 139: Määrärahan gande av Barösundsvägen i Ingå • • • • • • 1625
310: osoittamisesta kätilöiden opinto- ja neu-
311: vottelupäiviä varten . . . . . . • . . • • . . . . . • 1609 323. Högström ym., rah.al. N:o 153: Määrä-
312: 310. Hostila ym., rah.al. N:o 140: Määrära- rahan osoittamisesta Barön salmen tien
313: han osoittamisesta Karhulan yhteiskou- rakentamiseksi Inkooseen • . . . • • • • . . . • • 1626
314: lun ottamiseksi valtion haltuun • . . . . . . 1610 324. Innala ym., rah.al. N:o 154: Määrära-
315: 311. Hostila ym., rah.al. N:o 141: Määrära- han osoittamisesta avustukseksi Suomen
316: han osoittamisesta sillan rakentamiseksi teatterikoulun lisätilojen rakentamista
317: Pyhtään kunnan Keihässalmeen • • • • . • • 1611 varten 1627
318: 312. Hostila ym., rah.al. N:o 142: Määrära- 325. Innala ym., rah.al. N:o 155: Määrära-
319: han osoittamisesta Karhulan kauppalassa han osoittamisesta Kotkan merenkulku-
320: maantien ja siihen liittyvien siltojen ra- kouluun hankittavaa tutkasimulaattoria
321: kentamiseksi . . . . • . . . . • • . . . . . . . . • . . . . . • 1612 varten . . . . • . . • • • . . • . . . • . • . . . • . • • • . . . 1628
322: 313. Hostila ym., rah.al. N:o 143: Määrära- 326. Innala ym., rah.al. N:o 156: Korotetun
323: han osoittamisesta suunnitelmien laati- määrärahan osoittamisesta eräiden vir-
324: miseksi Kotkaan perustettavaa meri- kojen ja toimien perustamista varten
325: miesammatti- ja merenkulkukoulua var- välittömän verotuksen hallintoon • • • • • • 1630
326: ten ..............•.........•......•.• 1613
327: 327. Innala ym., rah.al. N:o 157: Määrära-
328: 314. H'Ult ym., rah.al. N:o 144: Korotetun han osoittamisesta Vajaamielisten kes-
329: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kuslaitosten suunnittelua varten • • • • . • 1632
330: uusien teatteritalojen rakentamiseksi Kuo- 328. Innala ym., rah.al. N:o 158: Määrära-
331: pioon ja Turkuun . . . . . . . . . . . . . • • • . . . • 1614
332: han osoittamisesta vajaamielisten hoito·,
333: 315. H'Ult ym., rah.al. N:o 145: Määrärahan opetus- ja kasvatusmenetelmien tutkimi-
334: osoittamisesta puutavaran hankintaan seen .......•.•....•.•.........•.....• 1633
335: Hankasalmen sahalle . . . . . . . . . • • . . . . . . 1615 329. Innala ym., rah.al. N:o 159: Määrära-
336: 316. H'Ult ym., rah.al. N:o 146: Korotetun han osoittamisesta puheterapeuttien kou-
337: määrärahan osoittamisesta siirroksi asu- lutuskurssien toimeenpanemiseksi vajaa-
338: tusrahastoon • . . . . • . . . . • . . . . • . • . • . . • . • 1616 mielishoidon alalla . . . • . • • • . • • . . . . . . . . 1634
339: 317. Hyytiäinen ym., rah.al. N:o 147: Määrä- 330. Jaakkola ym., rah.al. N:o 160: Määrä-
340: rahan osoittamisesta Jyväskylän kasva- rahan osoittamisesta avustukseksi metsä-
341: tusopillisen korkeakoulun vanhojen ra- koulun perustamista varten Eurajoelle . • 1635
342: kennusten korjaamiseen . . . • • • . . . . . . . . 1617 331. J ungarå m. fl., fin.mot. N: o 161: An-
343: 318. Hyytiäinen ym., rah.al. N:o 148: Määrä- gående anvisande av anslag som bidrag
344: rahan osoittamisesta Jyväskylän kasva- för. minsknin~ av kostnaderna för vacci-
345: tusopillisen korkeakoulun liikunnanopet- nenng av m1nkar . • • • • • • . . . • • • . . • . . • • 1637
346: tajain valmistamista varten tarvittavien 331. Jungarå ym., rah.al. N:o 161: Määrä-
347: lisärakennusten suunnitteluun . . . . . . . . . 1618 rahan osoittamisesta avustuksiksi mink-
348: 319. Hyytiäinen, rah.al. N:o 149: Korotetun kien rokottamisesta aiheutuvien kustan-
349: määrärahan osoittamisesta käsi- ja pien- nusten alentamiseksi .....•.••.••..•.• 1638
350: teollisuuslainoiksi . . . . . • . . . . • . . . . . • . . . 1619 332. Jämsen, rah.al. N:o 162: Määrärahan
351: 320. Häppölä ym., rah.al. N:o 150: Määrä- osoittamisesta maantien rakentamiseksi
352: rahan osoittamisesta lainaksi Sääksmäen Kinnulan kirkonkylästä Urpilan ja Naa-
353: matkailukeskuksen rakentamiseen ..... 1620 rajärven kautta Keitelepohjan asemalle 1639
354: VIII Sisällysluettelo 1961.
355:
356:
357: Siv. Siv.
358: 333. Jämsen, rah.al. N:o 163: Määrärahan 348. Kemppainen, rah.al. N:o 178: Määrära-
359: osoittamisesta avustuksiksi kunnille rau· han osoittamisesta Oulun yliopiston lää-
360: tateitä varten tarvittavien maa- ja vesi- ketieteellisen tiedekunnan teoreettisten
361: alueiden korvauksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . 1640 laitosten suunnittelua ja rakentamistöi·
362: den aloittamista varten . . . . . . . . . • . • • . 1658
363: 334. Kalavainen ym., rah.al. N:o 164: Määrä-
364: rahan osoittamisesta Lappeenrannan kau· 349. Kemppainen ym., rah.al. N:o 179: Koro-
365: punkiin perustettavan kotitaloudellisen tetun määrärahan osoittamisesta Poh·
366: tutkimuslaitoksen perustamiatoimenpiteitä jois-Pohjanmaan keskusammattikoulun
367: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 1641 IV rakennusvaiheen suunnittelemista ja
368: rakennustöiden aloittamista varten ...• 1659
369: 335. Kalavainen ym., rah.al. N:o 165: Määrä-
370: rahan osoittamisesta kotitalousopetusta 350. Kiviaho ym., rah.al. N:o 180: Määrära-
371: varten Lappeenrannan kesäyliopistossa . . 1643 han osoittamisesta Seinäjoen-Lapuan-
372: Kauhavan tien rakentamista varten .. 1660
373: 336. Kalavainen ym., rah.al. N:o 166: Koro· 351. Kiviaho ym., rah.al. N:o 181: Määrära·
374: tetun määrärahan osoittamisesta näyt· han osoittamisesta Lamminkylän-Vim-
375: tämötaiteen ja näyttämötaiteellisten har· pelin-Alajärven tien rakentamiseen • . 1661
376: rastusten tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1645
377: 352. Kiviaho ym., rah.al. N:o 182: Määrära-
378: 337. Kalavainen ym., rah.al. N:o 167: Koro- han osoittamisesta Vimpelin virastota-
379: tetun määrärahan osoittamisesta vähä- lon rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1662
380: varaisten ammattiopintolainoihin ...... 1646
381: 353. Kiviaho ym., rah.al. N:o 183: Korotetun
382: 338. Kalavainen ym., rah.al. N:o 168: Määrä· määrärahan osoittamisesta jokien per-
383: rahan osoittamisesta seitsemän kunnalli- kaamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1663
384: sen raittiuslautakuntatoiminnan piirioh· 354. Kiviaho ym., rah.al. N:o 184: Määrära·
385: jaajan tilapäisen toimen muuttamiseksi han osoittamisesta uudis- ja kivenrai-
386: ylimääräisiksi toimiksi ............... 1647 vauspalkkioiden korottamiseen .......• 1665
387: 339. Kansikas ym., rah.al. N:o 169: Määrä- 355. Koivisto ym., rah.al. N:o 185: Määrära·
388: rahan osoittamisesta kalajäähdyttämön han osoittamisesta sotatoimien ja alue·
389: rakentamiseksi Kotkan lähiympäristön luovutusten yhteydessä tapahtuneiden
390: alueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1648 porovahinkojen korvaamiseksi . . . . • . . • 1666
391: 340. Kansikas ym., rah.al. N:o 170: Määrä· 356. Koivisto ym., rah.al. N:o 186: Määrära-
392: rahan osoittamisesta teknillisen koulun han osoittamisesta sädehoitoon määrät-
393: suunnittelua varten Pohjois-Kymenlaak· tyjen syöpäpotilaiden matka-avustuksiin 1667
394: soon ................•..............•• 1649
395: 357. Koivunen ym., rah.al. N:o 187: Määrä-
396: 341. Karjalainen ym., rah.al. N:o 171: Mää- rahan osoittamisesta Kanavuoren-Keik-
397: rärahan osoittamisesta kansannäytteiden kamäen maantien rakennustöiden aloit-
398: palkitsemiseen .........•..... : . . . . . . . 1650 tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1668
399: 342. Karvonen ym., rah.al. N:o 172: Korote- 358. Koivunen ym., rah.al. N:o 188: Määrä-
400: tun määrärahan osoittamisesta Tuberku- rahan osoittamisesta Jämsän yhteiskou-
401: loosiliitto r.y:lle Liperin a=attioppilai· lun ottamiseksi valtion haltuun ....... 1669
402: toksen viemäröintisuunnitelman toteutta·
403: miseksi .............................. 1651 359. Koivunen ym., rah.al. N:o 189: Määrä-
404: rahan osoittamisesta Saarijärven yhteis-
405: 343. Km-vonen ym., rah.al. N:o 173: Korote· koulun ottamiseksi valtion haltuun . . . . 1670
406: tun määrärahan osoittamisesta metsätyö-
407: miesten ammattikoulutustoimintaan . . . . . 1652 360. Koivunen ym., rah.al. N:o 190: Määrä·
408: rahan osoittamisesta tienparannustöiden
409: 344. Karvonen ym., rah.al. N:o 174: Korote· suorittamiseen Multian-Uuraisten maan-
410: tun määrärahan osoittamisesta maaseu· tiellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1671
411: dun sähköistämisen tukemiseen . . . . . . . . 1654
412: 361. Koivunen ym., rah.al. N:o 191: Määrä-
413: 345. Kelavesi ym., rah.al. N:o 175: Määrära· rahan osoittamisesta maantien rakennus·
414: han osoittamisesta tutkimustöiden suo- töiden aloittamiseksi Virtain-Pihlaja·
415: rittamiseen rautatien rakentamiseksi veden maantieltä Ähtärin kunnan
416: Taavetista Haminan kautta Kotkaan 1655 rajalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1672
417: 346. Kelavesi ym., rah.al. N:o 176: Määrära- 362. Koivunen ym., rah.al. N:o 192: Määrä-
418: han osoittamisesta tutkimuksen suoritta· rahan osoittamisesta avustuksiksi kun-
419: miseen kotimaassa tapahtuvan lääkäri- nille rautatiealueiden lunastusmaksujen
420: koulutuksen lisäämiseksi • • . . . . . . • . . . . . 1656 suorittamiseen . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1673
421: 347. Kemppainen, rah.al. N:o 177: Määrä· 363. Koivunen ym., rah.al. N:o 193: Määrä-
422: rahan osoittamisesta Oulun normaali- rahan osoittamisesta työsuhteessa ole·
423: lyseon uudisrakennuksen suunnittelua vien valtion työntekijöiden palkkojen
424: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1657 korottamiseen ....................... 1674
425: Sisällysluettelo 1961. lX
426:
427: Siv. Siv.
428: 364. Kokkola ym., rah.al. N:o 194: Korotetun jois-Norjan rannikolta hankittavaa sa-
429: määrärahan osoittamisesta Kotkan kes- tamaa koskeviin tutkimuksiin . . . . . . . . 1693
430: kussairaalan rakentamista varten . . . . 1676
431: 377. Kyttä ym., rah.al. N:o 207: Korotetun
432: 365. Kokkola ym., rah.al. N: o 195: Korotetun määrärahan osoittamisesta Käsi- ja Pien-
433: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi vien- teollisuuden Keskusliitto r.y:n toiminnan
434: tisatamia ylläpitäville kunnille satamien tukemiseen 1694
435: rakentamista varten .................. 1677
436: 378. Kyttä ym., rah.al. N: o 208: Määrärahan
437: 366. Koieleola ym., rah.al. N:o 196: Määrä- osoittamisesta a vustuksiksi metsänhoito-
438: rahan osoittamisesta Kotkan meren- lautakunnille rakennus- ja toimistohuo-
439: kulku- ja merimiesammattikoulun talon neistolainojen lyhentämiseen 1695
440: suunnittelua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1679
441: 379. Käkelä ym., rah.al. N: o 209: Määrära-
442: 367. Kokkola ym., rah.al. N:o 197: Määrä- han osoittamisesta Suomen Syöpäyhdis-
443: rahan osoittamisesta Ammattilääketie- tyksen ja Syöpäsäätiön johtamien säteily-
444: teen Säätiön Työterveyslaitokselle van- biologisten ja biofysiikallisten tutkimus-
445: hojen työntekijäin soveltuvuuden perus- ten tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1696
446: tutkimuksen aloittamista varten . . . . . . 1680
447: 380. Käkelä ym., rah.al. N:o 210: Määrära-
448: 368. Korsbäck m. fl., fin.mot. N:o 198: An- han osoittamisesta ylimmän opetuksen
449: gående anvisande av anslag för uträt- laajentamista koskevan suunnitelman laa-
450: ning av farleden tili Kristinestad vid timista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1698
451: den s. k. Härkmeri-kröken ............ 1681
452: 381. Käkelä ym., rah.al. N:o 211: Korotetun
453: 368. Km·sbäck ym., rah.al. N:o 198: Määrä- määrärahan osoittamisesta ulkomaan-
454: rahan osoittamisesta Kristiinankaupun- kaupan edistämiseen ................. 1700
455: kiin johtavan väylän oikaisemiseksi ns. 382. Käkelä ym., rah.al. N:o 212: Määrä-
456: Härkmeren mutkan kohdalla . . . . . . . . . . 1682 rahan osoittamisesta Valtion teknillisen
457: 369. Korsbäck m. fl., fin.mot. N:o 199: An- tutkimuslaitoksen paloteknillisen labo-
458: gående anvisande av anslag för fort- ratorion uudisrakennusta varten . . . . . . 1702
459: sättande av byggnadsarbetet på lands-
460: vägen Korsnäs-Närpes .............. 1683 383. Käkelä ym., rah.al. N:o 213: Määrära-
461: han osoittamisesta kliinisteoreettisten
462: 369. Ko1·sbäck ym., rah.al. N:o 199: Määrä- laitosten perustamiseen Etelä-Saimaan
463: rahan osoittamisesta Korsnäsin ja När- keskussairaalaan lääkärikoulutuksen jär-
464: piön välisen maantien rakennustöiden jestämistä varten ..............•..... 1703
465: jatkamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1684 384. Käkelä ym., rah.al. N: o 214: Korotetun
466: 370. Korsbäc7C m. fl., fin.mot. N:o 200: An- määrärahan osoittamisesta postitalojen
467: gående anvisande av anslag för lindring rakentamiseksi posti- ja lennätinlaitok-
468: av skördeskadorna år 1961 ............ 1685 selle ................................. 1707
469: 370. Korsbäck ym., rah.al. N:o 200: Määrä- 385. Lahtela ym., rah.al. N:o 215: Määrä-
470: rahan osoittamisesta vuoden 1961 sato- rahan osoittamisesta maantien rakenta-
471: vahinkojen lieventämiseksi ........... 1686 miseksi Kemijärven Javarusvastuun
472: asutusalueelta Pelkosenniemen kirkon-
473: 371. Korsbäck m. fl., fin.mot. N:o 201: An- kylään ............................. 1708
474: gående anvisande av anslag för främ-
475: jande av exporten av timotejfrö ...... 1687 386. Lahtela ym., rah.al. N:o 216: Määrä-
476: rahan osoittamisesta maantien rakenta-
477: 371. Korsbäck ym., rah.al. N:o 201: Määrä- miseksi Menesjärveltä Repojoelle 1709
478: rahan osoittamisesta timotein siemenen
479: viennin edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 1688 387. Lahtela ym., rah.al. N:o 217: Määrä-
480: rahan osoittamisesta rautatien rakenta-
481: 372. Kosola ym., rah.al. N:o 202: Määrärahan misen aloittamiseksi Taivalkoskelta Ke-
482: osoittamisesta Lapuan yhteislyseon lisä- mijärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1710
483: rakennuksen rakentamista varten . . . . . . 1689
484: 388. Lahtela ym., rah.al. N:o 218: Määrä-
485: 373. Kosola ym., rah.al. N:o 203: Määrärahan rahan osoittamisesta maantien rakenta-
486: osoittamisesta kuivatustöiden suoritta- miseksi Rovaniemen maalaiskunnan
487: miseen Pohjanmaalla . . . . . . . . . . . . . . . • . 1690 Saarenkylästä Sinettään .............. 1711
488: 374. Kosola ym., rah.al. N:o 204: Korotetun 389. Lahtela ym., rah.al. N:o 219: Määrä-
489: määrärahan osoittamisesta maaseudun rahan osoittamisesta yhdysmaantien ra-
490: sähköistämisen tukemiseen . . . . . . . . . . . . 1691 kentamiseksi Hietalasta Hanhimaahan
491: 375. Kyttä ym., rah.al. N:o 205: Korotetun Kittilän kunnassa .................... 1712
492: määrärahan osoittamisesta Tuberkuloosi- 390. Lahtela ym., rah.al. N: o 220: Määrä-
493: liiton toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . 1692 rahan osoittamisesta sillan rakentami-
494: 376. Kyttä, rah.al. N: o 206: Määrärahan seksi Kemijärven-Luusuan-Rovanie-
495: osoittamisesta maamme käyttöön Poh- men maantiellä olevaan Lautasalmeen 1713
496:
497: 2 E 168/62
498: X Sisällysluettelo 1961.
499:
500:
501: Siv. Siv.
502: 391. Lahtela ym., rah.al. N:o 221: Määrä· johtavan Väylänvarren tien peruskor-
503: rahan osoittamisesta tien rakentamiseksi jaustöiden aloittamiseksi • . . . . . . . . • . • 1727
504: Sodankylän kunnan Orajärven kylästä 405. Lakkala ym., rah.al. N:o 235: Määrä-
505: Pelkosenniemen-Sodankylii.n maantielle 1714 rahan osoittamisesta Pellon-Meltauksen
506: 392. Lahtela ym., rah.al. N:o 222: Määrä- maantien korjaustöiden aloittamiseksi 1728
507: rahan osoittamisesta maantien rakenta- 406. Lakkala ym., rah.al. N:o 236: Määrä-
508: miseksi Kemijärven Soppalasta Räisä- rahan osoittamisesta Sieppijii.rven-Pas·
509: lii.än ..........•...•.•.•.•.••.•.....• 1715 majärven-Lohinivan maantien korjaus-
510: töiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . • . . . • 1729
511: 393. Lahtela ym., rah.al. N:o 223: Määrä-
512: rahan osoittamisesta Vuojärven-Java- 407. Lehmonen ym., rah.al. N:o 237: Määrä-
513: ruksen tien rakentamiseksi maantieksi rahan osoittamisesta valtion virastota-
514: Kemijärven-Pelkosenniemen maantielle lon rakentamiseksi Viitasaarelle .....• 1730
515: asti ...........................•..•• 1716 408. Lehmonen ym., rah.al. N:o 238: Määrä-
516: 394. Lahtela ym., rah.al. N:o 224: Määrä- rahan osoittamisesta Pihtiputaan viras-
517: rahan osoittamisesta maantien rakenta- totalon suunnittelutöitä varten ••.•.•.. 1731
518: miseksi Rovaniemen maalaiskunnassa 409. Lehmonen ym., rah.al. N:o 239: Määrä-
519: olevalta Vanttausjärven asutusalueelta rahan osoittamisesta Viitasaaren yhteis-
520: Vian rautatieasemalle .•........••••.. 1717 koulun ottamiseksi valtion haltuun . • 1732
521: 395. Lahtela ym., rah.al. N:o 225: Määrä- 410. Lehmonen ym., rah.al. N:o 240: Määrä-
522: rahan osoittamisesta sillan rakentami- rahan osoittamisesta Suolahden kauppa·
523: seksi Tenniönjoen yli Sallan--savukos- lan virastotalon suunnittelutöitä varten 1733
524: ken maantiellä . . . . • . . . . . . • . . . . . . . . • . 1718
525: 411. Lehmonen ym., rah.al. N:o 241: Määrä-
526: 396. Lahtela ym., rah.al. N:o 226: Määrä· rahan osoittamisesta Keitelepohjan-
527: rahan osoittamisesta siltojen rakenta- Kinnulan maantien rakennustöiden aloit-
528: miseksi Kemijärven-Lehtolan-Posion tamista varten ....................... 1734
529: maantiellä oleviin Kaisan- ja Lantun- 412. Lehmonen ym., rah.al. N:o 242: Määrä-
530: ginsalmeen • . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 1719 rahan osoittamisesta Karjukosken-Kui-
531: 397. Lahtela ym., rah.al. N:o 227: Määrä- tulan tien rakentamiseksi ••.....••..• 1735
532: rahan osoittamisesta kunnanlääkärin 413. Lehmonen ym., rah.al. N: o 243: Määrä-
533: viran perustamiseksi Utsjoelle . . • . • . . . 1720 rahan osoittamisesta Kannonkosken kir-
534: konkylän ja Huopanan välisen tien kun-
535: 398. Lahtela ym., rah.al. N:o 228: Määrä- nostustöiden aloittamiseksi . . . • . . . . . • . 1736
536: rahan osoittamisesta maantien rakenta-
537: miseksi Utsjokeen rakennetun sillan ja 414. Lehmonen ym., rah.al. N:o 244: Määrä-
538: sen eteläpuolella olevien koskien sivuu- rahan osoittamisesta ammattikoulun ra-
539: tuatien välille sekä mainitulta sillalta kentamiseksi Äänekosken kauppalaan 1737
540: Nuorgamin kautta Norjan rajalle .••. 1721 415. Lehmonen ym., rah.al. N:o 245: Määrä-
541: 399. Lahtela ym., rah.al. N:o 229: Määrä· rahan osoittamisesta pienviljelystilojen
542: rahan OBoittamisesta 22 maatalouskerho- naistyöntekijäin vuosiloman viettomah-
543: neuvojan palkkaamiseksi Pohjois-Suo- dollisuuksien turvaamiseksi . . . . . . . . . . . 1738
544: meen ........................•...... 1722 416. Lehmonen ym., rah.al. N:o 246: Määrä-
545: rahan osoittamisesta väkilannoitteiden
546: 400. Lahtela ym., rah.al. N:o 230: Korotetun ja maatalouskalkin hankkimisesta aiheu-
547: määrärahan osoittamisesta nuorisokasva- tuvien kustannusten alentamiseen pien-
548: tustyötä tekevien järjestöjen ohjaaja- tiloilla . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • • . 1739
549: koulutukseen sekä kurssi- ym. toimin-
550: taan •......•...••....•....•...••.••• 1723 417. Lehto ym., rah.aL N:o 247: Määrärahan
551: osoittamisesta alle 15-vuotiaitten lasten
552: 401. Lahti ym., rah.al. N:o 231: Määrärahan sairaalahoitomaksujen alentamiseen 1740
553: osoittamisesta kuntien terveydenhoito-
554: lautakuntien menojen valtionapujärjes- 418. Lehto ym., rah.aL N:o 248: Määrärahan
555: telmän tutkimiseksi •................. 1724 osoittamisesta kolmen ylimääräisen yli-
556: siivoojan toimen perustamiseen valtion-
557: 402. Lahti ym., rah.al. N:o 232: Korotetun rautateille . • . . . . . . • . • • . . . • . . . . . . . • . . . 1741
558: määrärahan osoittamisesta kotitalouden
559: neuvontatyön edistämiseen •..........• 1725 419. Lehto ym., rah.al. N:o 249: Määrärahan
560: osoittamisesta rautatiehallituksen hallin-
561: 403. Lakkala ym., rah.al. N: o 233: Määrä- torakennuksen siivoojan toimien perus-
562: rahan osoittamisesta Äkäsjokisuusta tamiseen ............................. 1742
563: Äkäslompolon kautta Tiurajärvelle joh-
564: 420. Lehto ym., rah.al. N:o 250: Määrärahan
565: ta_van . tien peruskorjaustöiden aloitta- osoittamisesta eräiden virkojen perusta-
566: miseksi • • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . . • 1726 mista varten Valtion teknillisen tutki-
567: 404. Lakkala ym., rah.al. N: o 234: Määrä- muslaitoksen elintarviketeollisuuslabora-
568: rahan osoittamisesta Havalasta Kolariin torioon . . . . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 1743
569: Sisällysluettelo 1961. XI
570:
571: Siv. Siv.
572: 421. Lehto ym., rah.al. N:o 251: Määrärahan men satamaan johtavan rautatien ra·
573: osoittamisesta tutkimuksen suorittami- kennustöiden aloittamiseksi .....••..• 1759
574: seksi yhden huoltajan varassa elävien
575: perheiden toimeentulosta ............• 1744 437. Liedes ym., rah.al. N:o 267: Määrärahan
576: osoittamisesta Iihin rakennettavan sata·
577: 422. Lehto ym., rah.al. N:o 25~: .. ~ää;ärahan man avustamiseksi .........•.•••..•. 1760
578: osoittamisesta Suomen S1vnh· Ja Ase- 438. Liedes ym., rah.al. N: o 268: Määrärahan
579: velvollisuusinvaliidien Liitolle Olavin· osoittamisesta Taivalkosken Sampilasta
580: kylän Naisinvaliidien Työyhdyskunnan
581: Pudasjärven Kouvalle rakennettavan
582: ylläpitoon ........•...•..•...•.•.•.•. 1745 maantien töiden aloittamista varten .. 1761
583: 423. Lehtonen ym., rah.al. N:o 253: Määrä· 439. Liedes ym., rah.al. N:o 269: Määrärahan
584: rahan osoittamisesta ylimääräisten lisä- osoittamisesta maatalouslainojen koron
585: eläkkeiden myöntämiseen eräille puolus-
586: alentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • • . 1762
587: tusvoimain entisille viran tai toimen
588: haitijoille ........................••.. 1746 440. Liinamaa ym., rah.al. N:o 270: Määrä·
589: rahan osoittamisesta tutkimuksen suorit·
590: 424. Leikola rah.al. N: o 254: Määrärahan miseksi Kaskisten-siilinjärven rauta-
591: osoitta~isesta Helsingin Lastenlinnan tien rakentamista varten .•..•....... 1763
592: valtionapua varten ..........•....•.• 1747
593: 441. Lindblom ym., rah.al. N:o 271: Määrä·
594: 425. Leikola, rah.al. N:o 255: Määrärahan rahan osoittamisesta lainoiksi korkea-
595: osoittamisesta Helsingin tyttökoulun kouluissa opiskelevien ylioppilaiden so-
596: uudisrakennuksen suunnittelutöitä var· siaalista asuntotuotantoa varten ...... 1765
597: ten •..... · · · · · · · · · · · · · ·· · · · · • · ·• · • ·• · 1748
598: 442. Lindeman ym., rah.al. N:o 272: Määrä·
599: 426. Leinonen, rah.al. N: o 256: Määrärahan rahan osoittamisesta Helsingin-Hangon
600: osoittamisesta apulämmittäjän ja 6 sii- maantiellä olevan J orvaksen-Pikkalan
601: voojan palkkaamiseksi Oulun yliopistoon 1749 -Halfdelsin tieosan parantamiseksi .. 1767
602: 427. Leinonen ym., rah.al. N:o 257: Määrä- 443. Lindeman ym., rah.al. N:o 273: Määrä·
603: rahan osoittamisesta Nivalan-Kärsä· rahan osoittamisesta }ainoiksi troolarien
604: mäen-Pyhännän maantien rakentami·
605: ja niihin liittyvien kalastusvälineiden
606: seen ••..... ·. • · · · · · • · · · · · · · · · ·· · · · · · • 1750 hankkimiseksi kotimaasta kalastajaväes·
607: 428. Leinonen ym., rah.al. N: o 258: Määrä· töllemme ............................ 1768
608: rahan osoittamisesta valtatien n: o 4 444. Lindeman m. fl., fin.mot. N:o 274: An·
609: rakentamiseksi ohikulkutienä Oulun
610: gående anvisande av anslag tili ensätt·
611: kaupungin kohdalla ................. . 1751 ning åt vissa egnahemsägare för storm·
612: 429. Leinonen, rah.al. N: o 259: Määrärahan och översvämningsskador . . . . . . . . . . . . 1769
613: osoittamisesta Iin yhteiskoulun ottami- 444. Lindeman ym., rah.al. N:o 274: Määrä·
614: seksi valtion haltuun ............... . 1752 rahan osoittamisesta korvausten suorit·
615: 430. Leinonen ym., rah.al. N:o 260: Korote· tamiseksi eräille omakotien omistajille
616: tun määrärahan osoittamisesta kerhotoi· myrsky· ja tulvavahinkojen johdosta •. 1770
617: minnan järjestämiseksi seminaarien kan-
618: 445. Lindeman ym., rah.al. N: o 275: Määrä·
619: sakouluihin ..•....................... 1753
620: rahan osoittamisesta !ainoiksi pienalus-
621: 431. Leinonen ym.., rah.al. N: o 261: Määrä- ten rakentamiseksi kotimaisilla pientela·
622: rahan osoittamisesta seminaarien opinto· koilla . . . • . . • . . . . . • . . . . • • . • • • • • . • • . . • . 1771
623: suuntien ja vapaaehtoisten aineiden 446. Lindh m. fl., fin.mot. N:o 276: Anående
624: opetuksen järjestämiseltsi ....••...... 1754
625: anvisande av anslag för restaurering
626: 432. Leinonen, rah.al. N: o 262: Korotetun av Borgå domkyrka .......••.•.....•. 1773
627: määrärahan osoittamisesta metsänparan·
628: 446. Lindh ym., rah.al. N:o 276: Määrärahan
629: nustöiden avustamiseen ......••....•. 1755
630: osoittamisesta Porvoon tuomiokirkon en·
631: 433. Leinonen ym., rah.al. N:o 263: Korote- tisöimistä varten • . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 1775
632: tun määrärahan osoittamisesta kaluston
633: hankintaa varten metsäkouluihin ja 447. Linna ym., rah.al. N: o 277: Määrärahan
634: metsäkurssikeskuksiin ............... . 1756 osoittamisesta ruoppaustöiden aloittami·
635: seksi Rahjan satamassa . . . . . . . . . . . • . • 1777
636: 434. Leinonen ym., rah.al. N:o 264: Korote-
637: tun määrärahan osoittamisesta metsän· 448. Linna ym., rah.al. N:o 278: Määrärahan
638: hoitokoulujen avustamiseen .•.•...•... 1757 osoittamisesta Jaakolan sillan rakenta·
639: miseen ja tien oikaisemiseen Nivalan
640: 435. Leinonen, rah.al. N:o 265: Korotettujen kirkolla •.....•.......•.......•...... 1779
641: määrärahojen osoittamisesta kansakou·
642: 449. Linna ym., rah.al. N: o 279: Määrärahan
643: lujan rakennusavustuksiin ja -lainoihin 1758
644: osoittamisesta avustuksiksi maanparan·
645: 436. Liedes ym., rah.al. N:o 266: Määrärahan nustöiden kustannusten alentamiseksi
646: osoittamisesta Kellon asemalta Virpinie- pienviljelmillä ....................... 1780
647: XII Sisällysluettelo 1961.
648:
649:
650: Siv. Siv.
651: 450. Lukkarinen ym., rah.al. N: o 280: Määrä- 465. Marttila ym., rah.al. N:o 295: Määrära-
652: ra~a~ .osoittamisesta kodinperustamis- han osoittamisesta oppikoulun perusta-
653: lalnOiksl . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1781 miseksi Isojoen kuntaan •............. 1797
654: 451. Lukkarinen ym., rah.al. N: o 281: Koro- 466. Marttila ym., rah.al. N:o 296: Määrära-
655: tetun määrärahan osoittamisesta kasva- han osoittamisesta Kaskisten-Kauha-
656: tusneuvolain avustamiseen ............ 1782 joen maantien rakennustöiden aloitta-
657: 452. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 282: Koro- miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1798
658: tetun määrärahan osoittamisesta vähä- 467. Marttila ym., rah.al. N:o 297: Määrära-
659: varaisten ammattiopintolainoihin ..... 1783 han osoittamisesta maataloudelle aiheu-
660: 453. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 283: Määrä- tuneiden satovahinkojen korvaamiseen .. 1799
661: rahan osoittamisesta !ainoiksi kunnille
662: kansaneläkettä nauttivien vanhusten ja 468. Marttila ym., rah.al. N:o 298: Määrära-
663: työkyvyttömien asuttavaksi tarkoitettu- han osoittamisesta vientipehkutehtaan
664: jen vuokratalojen rakentamiseksi 1784 aikaansaamiseksi Etelä-Pohjanmaalle .. 1800
665:
666: 454. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 284: Koro- 469. Marttila ym., rah.al. N:o 299: Määrära-
667: tetun määrärahan osoittamisesta vähä- han osoittamisesta puunjalostustehtaan
668: varaisten äitien lomanviettotoiminnasta perustamista Etelä-Pohjanmaalle koske-
669: aiheutuviin korvauksiin ja lomamatka- vien jatkotutkimusten loppuun saattami-
670: korvauksiin . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1785 seksi ................................ 1802
671: 455. Lähteenmäki ym., rah.al. N:o 285: Mää- 470. Matilainen ym., rah.al. N:o 300: Määrä-
672: rärahan osoittamisesta eräiden nuorem- rahan osoittamisesta tien ja lautan ra-
673: man lehtorin virkojen perustamiseen kentamiseksi Taipalsaaren Kylännie-
674: Turun, Jyväskylän ja Oulun normaali- me en 1803
675: lyseoihin ........................... . 1786
676: 471. Matilainen ym., rah.al. N:o 301: Määrä-
677: 456. Lähteenmäki ym., rah.al. N:o 286: Koro· rahan osoittamisesta Vuoksen yhteiskou-
678: tetun määrärahan osoittamisesta Turun lun ottamiseksi valtion haltuun . . . . . . . 1804
679: kesäyliopiston valtionapuun ......... . 1787
680: 472. Matilainen ym., rah.al. N:o 302: Määrä-
681: 457. Lähteenmäki ym., rah.al. N:o 287: Mää- rahan osoittamisesta työläistarkastajien
682: rärahan osoittamisesta kasvitieteen, eläin- lisäämiseksi metsätöitä varten . . . . . . . . 1805
683: tieteen ja maantieteen toisten professo-
684: rinvirkojen perustamiseen Turun yliopis- 473. Matilainen ym., rah.al. N:o 303: Määrä-
685: toon ................................ . 1788 rahan osoittamisesta ammattitaudin pe-
686: 458. Lähteenmäki ym., rah.al. N:o 288: Mää- rusteella suoritettaviin korvauksiin eräille
687: rärahan osoittamisesta !ainoiksi yksi- kivipölykeuhkosairautta poteville henki-
688: tyisten kannatusyhdistysten ylläpitämien löille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1806
689: kansalais-, työväen- ja vapaaopistojen ra- 474. Mattila ym., rah.al. N:o 304: Määrära-
690: kentamiseen ......................... . 1790 han osoittamisesta Helsingin-Hämeen-
691: 459. Mannila ym., rah.al. N:o 289: Määrä- linnan vanhan maantien parantamiseen
692: rahan osoittamisesta Sulkavankosken sil- Uudenman läänin alueella . . . . . . . . . . . . 1807
693: tatöiden aloittamiseen Heinolan maalais-
694: kunnassa ........................... . 1791 475. Mattila ym., mh.al. N:o 305: Määrära-
695: han osoittamisesta kotiteollisuusneuvon-
696: 460. Mannila ym., rah.al. N:o 290: Määrä- tahenkilöstön palkkauksen avustamiseen 1808
697: rahan osoittamisesta töiden aloittami-
698: seen Sysmän-Kalhon tiellä Sysmän kun- 476. Mattila ym., rah.al. N:o 306: Määrära-
699: nassa 1792 han osoittamisesta pienviljelysneuvoja-
700: opiston opettaja- ja oppilasasuntojen ra-
701: 461. Mannila ym., rah.al. N:o 291: Määrä- kentamiseen ......................... 1809
702: rahan osoittamisesta töiden aloittami-
703: seksi Salonsaaren-Kalkkisten maantiellä 477. Mattila ym., rah.al. N:o 307: Määrära-
704: Asikkalan pitäjässä ................. . 1793 han osoittamisesta kenttäsahatoiminnan
705: kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1810
706: 462. E. Manninen ym., rah.al. N:o 292: Koro-
707: tetun määrärahan osoittamisesta rait- 478. Murto ym., rah.al. N:o 308: Määrära-
708: tiustyötä suorittavien järjestöjen avus- han osoittamisesta karvaukseksi Salois-
709: tamiseen ........................... . 1794 ten kunnalle ja Raahen kaupungille Rau-
710: 463. E. Manninen ym., rah.al. N:o 293: Mää- taruukki Oy: n tehdasalueen maapohjien
711: rärahan osoittamisesta syrjäseutulisäjär- luuastuamenoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1811
712: jestelmän toteuttamiseen ............. . 1795 479. Mu1·to ym., rah.al. N:o 309: Määrära-
713: 464. E. Manninen ym., rah.al. N:o 294: Mää- han osoittamisesta tutkimuksen suorit-
714: rärahan osoittamisesta varattomien kan- tamiseksi laivatelakan rakentamiseksi
715: saneläkeläisten sairausmenoihin ...... . 1796 Ouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1812
716: Sisällysluettelo 1961. XIII
717:
718: Siv. Siv.
719: 480. Murto ym., rah.al. N:o 310: Määrära- 496. N. Nieminen ym., rah.al. N:o 326: Koro-
720: han osoittamisesta pengertien rakenta- tetun määrärahan osoittamisesta avus-
721: mistöiden alullepanemiseksi Hailuotoon 1813 tuksiksi maa talouskoneiden hankkimi-
722: seksi pienviljelijäväestölle ............ 1833
723: 481. Murto ym., rah.al. N:o 311: Määrära-
724: han osoittamisesta punakaartilaisille van- 497. V. Nieminen ym., rah.al. N:o 327: Mää-
725: kilassaoloajalta ja omaisuuden menetyk- rärahan osoittamisesta avustuslainaksi
726: sestä suoritettavia korvauksia varten . . . . 1814 Metsäpuiden rodunjalostussäätiölle . . • . 1834
727: 482. Nederström-Lunden ym., rah.al. N:o 312: 498. V. Nieminen ym., rah.al. N:o 328: Koro-
728: Määrärahan osoittamisesta vajaamielisiä tetun määrärahan osoittamisesta avus-
729: lapsia kotonaan hoitavien vanhempien tukseksi Metsäpuiden rodunjalostussää-
730: avustamiseen ........................ 1815 tiölle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1835
731: 483. Nederström-Lunden ym., rah.al. N:o 313: 499. V. Nieminen ym., rah.al. N:o 329: Mää-
732: Määrärahan osoittamisesta rauhantyötä rärahan osoittamisesta sisävesistöjemme
733: suorittavien järjestöjen avustamiseen .. 1816 kanavointikysymyksen tutkimiseksi koko
734: 484. Niemelä ym., rah.al. N:o 314: Määrära- laajuudessaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1837
735: han osoittamisesta metsäkurssikeskuksen
736: perustamiseksi Itä-Savon metsänhoitolau- 500. Niiranen ym., rah.al. N:o 330: Määrä-
737: takunnan alueelle .................... 1817 rahan osoittamisesta Joensuun kaupun-
738: kiin suunnitellun postiautovarikon ra-
739: 485. Niemelä ym., rah.al. N:o 315: Määrära- kennustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . 1838
740: han osoittamisesta Savonlinnan lentoken-
741: tän rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1819 501. Niiranen ym., rah.al. N:o 331: Määrä-
742: rahan osoittamisesta Valtimon vesistön
743: 486. Niemelä ym., rah.al. N:o 316: Määrära- perkaustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . • . 1839
744: han osoittamisesta ratatutkimuksen suo-
745: rittamista varten Heinolasta Savon ra- 502. Niiranen ym., rah.al. N:o 332: Määrä-
746: dalle ja edelleen Pieksämäen-Savonlin- rahan osoittamisesta Polvijärven kun-
747: nan rataosuudelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1820 taan suunnitellun valtion virastotalon
748: 487. Niemelä ym., rah.al. N:o 317: Määrära- rakentamiseksi ....................... 1840
749: han osoittamisesta rahalaitosten kiven- 503. Niiranen ym., rah.al. N:o 333: Määrä-
750: raivaukseen myöntämien lainojen koron rahan osoittamisesta Oravilahden luhta-
751: alentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1821 ja ranta-alueen kuivatussuunnitelman to-
752: 488. Niemelä ym., rah.al. N:o 318: Määrära- teuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1841
753: han oooittamisesta lainoiksi kivenrai- 504. Niiranen ym., rah.al. N:o 334: Määrä-
754: vauskustannusten rahoittamiseksi . . . . . 1823 rahan osoittamisesta Juuan kuntaan
755: 489. Niemelä ym., rah.al. N:o 319: Määrära- suunnitellun valtion virastotalon raken-
756: han osoittamisesta sähköistämislainojen tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1842
757: myöntämiseksi Sisä-Suomen saaristo- 505. Niiranen ym., rah.al. N:o 335: Määrä-
758: alueille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1825 rahan osoittamisesta puoliselluloosateh-
759: 490. Niemelä ym., rah.al. N:o 320: Määrära- taan rakennustöiden aloittamiseksi Poh-
760: han osoittamisesta lainoiksi pieniä yksi- jois-Karjalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 1843
761: tyisiä suonkuivatushankkeita varten . . 1826 506. Niskala ym., rah.al. N:o 336: Määrära-
762: 491. Niemelä ym., rah.al. N:o 321: Korote- han osoittamisesta Peltovuoman-Raat-
763: tun määrärahan osoittamisesta avustus- tamaan tien rakentamiseen . . . . . . . . • • . . 1844
764: lailloiksi sisä vesiliikenteen harjoittajille 1827 507. Niskala ym., rah.al. N:o 337: Määrära-
765: 492. Niemelä ym., rah.al. N:o 322: Määrära- han osoittamisesta Simon kunnan Pö-
766: han osoittamisesta lisäkuljetusavustuk- miön asutusalueen ja Kemin maalais-
767: seksi Itä-Suomen saaristoalueen meije- kunnan Palovaaran asutusalueen yhdys-
768: reille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 1829 tien suunnitelmien tekemistä varten • . 1845
769: 493. Niemi ym., rah.al. N:o 323: Määrärahan 508. Niskala ym., rah.al. N:o 338: Määrära-
770: osoittamisesta opiskelevan nuorison asun- han osoittamisesta avustukseksi eräille
771: tokysymyksen selvittämiseksi . . . . . . . . . • . 1830 kuntayhtymille ammattikoulu- ja oppi-
772: lasasuntolarakennusten rakentamiseen .. 1846
773: 494. N. Nieminen ym., rah.al. N:o 324: Mää-
774: rärahan osoittamisesta maantien oikaisu- 509. Niskala ym., rah.al. N:o 339: Määrära-
775: ja siltatöitä varten Heinolan maalais- han osoittamisesta valtion ylläpidettä-
776: kunnan kirkonkylässä Sulkavan kosken viä ammattikoulujen osastoja varten •. 1847
777: ylimenopaikalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1831
778: 510. Niskala ym., rah.al. N:o 340: Määrära-
779: 495. N. Nieminen ym., rah.al. N:o 325: Mää- han osoittamisesta Simojoen pohjois-
780: rärahan osoittamisesta valtion virasto- puolta Alaniemen lossista Tainijoen tien
781: talon rakentamiseksi Rantasalmen kun- kautta Hosioon suunnitellun tien raken-
782: taan 1832 nustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . • • 1848
783: XIV Sisällysluettelo 1961.
784:
785:
786: Siv. Siv.
787: 511. Nordfors m. fl., fin.mot. N:o 341: An· 525. J. E. Partanen ym., rah.al. N:o 355:
788: gående anvisande av anslag för repa· Määrärahan osoittamisesta Kajaanin-
789: ration av vägen Kvarnbacka-Helsinge Oulun maantiellä olevan Kiehimänjoen
790: kyrkby-Dickursby-Haxböle ••.•.•... 1849 maantiesillan rakennustöiden aloittami·
791: 511. Nordfors ym., rah.al. N:o 341: Määrä- seen .....•.......•......•....•••••.•• 1867
792: rahan osoittamisesta Myllymäen-Hel- 526. J. E. Partanen ym., rah.al. N:o 356:
793: singin pitäjän kirkonkylän-Tikkurilan- Määrärahan osoittamisesta Ristijärven
794: Hakkilan tien korjaamiseksi • . . • • . • . . . 1850 kunnassa olevan Koirasalmen sillan ra·
795: 512. Nordström ym., rah.al. N:o 342: Määrä- kennustöiden aloittamiseen . . . . • . . . • • • . 1868
796: rahan osoittamisesta Kruununkylän lento- 527. J. E. Partanen ym., rah.al. N:o 357:
797: kentän parantamiseen • . . . • . . • . . . • . • . . . 1851 Määrärahan osoittamisesta Kainuun kes-
798: 513. Nordström, fin.mot. N:o 343: Angående kussairaalan rakennustöiden aloittami·
799: anvisande av anslag åt Nykarleby stad seen •..•.......•..••...........•...•• 1869
800: !,ör reparation av bron över Nykarleby 528. J. E. Partanen ym., rah.al. N:o 358:
801: alv •.•.......•............•..•....••• 1852 Korotetun määrärahan osoittamisesta pai-
802: 513. Nordström, rah.al. N:o 343: Määrära· kallisteiksi otettavien kunnan- ja kylätei-
803: han osoittamisesta Uudenkarlepyyn kau- den kuntoonpanon avustamiseen . . . . • . . . 1870
804: pungille Lapuan joen ylittävän sillan 529. J. E. Partanen ym., rah.al. N:o 359:
805: kunnOBtamiseen • . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • 1853 Määrärahan osoittamisesta sosiaaliminis-
806: 514. Nurminen ym., rah.al. N:o 344: Määrä- teriön metsäpalkkatoimiston käyttöön
807: rahan osoittamisesta avustukseksi Hi- ajotöiden palkkatarkkailun järjestämi·
808: mangan kunnalle satamalaiturin raken· seen .............•.................•• 1871
809: tamista varten • . . . . . • • . . . . . • . • . . . . . . . 1854 530. J. E. Partanen ym., rah.al. N:o 360:
810: 515. Nurminen ym., rah.al. N:o 345: Määrä- Korotetun määrärahan osoittamisesta kun-
811: rahan osoittamisesta Kampinnevan-Kor- nan- ja kyläteiden avustamiseen .•..... 1872
812: tesnevan kuivatustöiden aloittamiseen • • 1855 531. V. E. Partanen ym., rah.al. N:o 361:
813: 516. Nurminen ym., rah.al. N:o 346: Määrä- Korotetun määrärahan osoittamisesta So·
814: rahan osoittamisesta kuivatustöihin Poh- siaalihuollon keskusliiton valtiopua var·
815: janmaalla . . . • . . . . . . • . • . . . . . • • • . . . . . . . 1856 ten .............••.•..........•••.... 1873
816: 517. Nurminen ym., rah.al. N:o 347: Korote- 532. V. E. Partanen ym., rah.al. N:o 362:
817: tun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi Korotetun määrärahan osoittamisesta op·
818: vientisatamia ylläpitäville kunnille sata- pikoulun oppilaiden koulunkäynnin avus-
819: mien rakentamista varten . . • . • . . . . • . . 1857 tamiseen .............•............•.. 1874
820: 518. Paasio ym., rah.al. N:o 348: Korotetun 533. V. E. Partanen ym., rah.al. N:o 363:
821: määrärahan osoittamisesta avustukseksi Määrärahan osoittamisesta työapurahoiksi
822: Turun yliopistolle . . . . . . . . . . . • . . . . . . . • 1858 pääkaupungin ulkopuolella asuville kuva·
823: taiteilijoille .......................... 1875
824: 519. Paasio ym., rah.al. N:o 349: Korotetun
825: määrärahan osoittamisesta Suomen osuuk- 534. V. E. Partanen ym., rah.al. N:o 364:
826: sien suorittamiseksi kansainvälisiin kus- Määrärahan osoittamisesta Lahden vi-
827: tannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . • . . . . . 1860 rastotalon suunnittelutöitä varten . • . . . 1876
828: 520. Paasio ym., rah.al. N:o 350: Määrära· 535. V. E. Partanen ym., rah.al. N:o 365:
829: han osoittamisesta sosiaaliministeriön työ- Korotetun määrärahan osoittamisesta yli-
830: osaston eräiden virkojen järjestelyä var· määräisiksi avustuksiksi vaikeassa talon·
831: ten ..................•••......•..•... 1861 dellisessa asemassa oleville yksityisoppi-
832: 521. Paaso ym., rah.al. N:o 351: Määrärahan kouluille . . . • . . . • . • . . . • . . . . . . . • • • . • • • . 1877
833: osoittamisesta Pohjois-Suomen keskus- 536. V. E. Partanen ym., rah.al. N:o 366:
834: kalanviljelyslaitoksen rakentamiseksi Tai- Määrärahan osoittamisesta oppilaiden ter-
835: valkosken kunnan Ohtaojalle . . . . • . . . • . 1862 veydenhoidon järjestämiseksi yksityis-
836: 522. Paaso ym., rah.al. N:o 352: Määrärahan oppikouluissa . . . • • . . . • . . . . . . . . • • • • . • . 1878
837: osoittamisesta Iin yhteiskoulun ottami- 537. Pekkarinen ym., rah.al. N:o 367: Määrä-
838: seksi valtion haltuun • . . . . . . . . . . . . . . . . 1863 rahan osoittamisesta Suonenjoen virasto·
839: 523. Paaso ym., rah.al. N:o 353: Määrärahan talon rakentamistöiden aloittamiseksi • . 1879
840: osoittamisesta maakuntaliittojen tukemi- 538. Pekkarinen ym., rah.al. N:o 368: Määrä-
841: seen niiden jäsenkuntien lukumäärän rahan osoittamisesta Juankosken-Kaa·
842: osoittamassa suhteessa . . . . . . . . . . • • • . . . 1864 vin-Sysmäjärven rautatien rakentamista
843: 524. Pakkanen ym., rah.al. N:o 354: Määrä· varten . • . . . . • . . . . . . . • . • . . . . . . . . . • . . . . 1880
844: rahan osoittamisesta Tampereen-Lahden 539. Pekkarinen ym., rah.al. N:o 369: M'åärä-
845: ja Tampereen-Hämeenlinnan valtateiden rahan osoittamisesta Levälahden-Ukon-
846: r~.~t~yksessä suoritettaviin tienparannus- lahden maantien rakentamistöiden aloit-
847: tOihm ................................ 1866 tamiseksi . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • . 1881
848: Sisällysluettelo 1961. XV
849:
850: Siv. Siv.
851: 540. Pekkarinen. ym., rah.al. N:o 370: Määrä- mistöiden aloittamiseksi Ähtärin kun-
852: rahan osoittamisesta Kortejoen sillan ra- nan rajalta Pihlajaveden-Virtain maan-
853: kentamistöiden aloittamiseksi . . . . . . . • . 1882 tielle . . . . • . . . . . . . • • • . • . • . . . • • . • . . • . . . 1897
854: 541. Pekkarinen ym., rah.al. N:o 371: Määrä- 555. Pohjonen ym., rah.al. N:o 385: Määrä-
855: rahan osoittamisesta Nilsiän ja Säyneis- rahan osoittamisesta Kanavuoren-Keik-
856: ten kunnissa olevien Siikajärven ja Ala· kamäen tien rakentamiseen . . . . . . . • • . . 1898
857: Luostajärven vedenpinnan alentamis- ja
858: tulvavesisäännöstelytöiden aloittamiseksi 1883 556. Pohjonen ym., rah.al. N:o 386: Korote-
859: tun määrärahan osoittamisesta Jyväsky-
860: 542. Pekkarinen ym., rah.al. N:o 372: Määrä- län-Jämsänkosken radan rakentamiseen 1899
861: rahan osoittamisesta Leppävirran sillan
862: ja siihen liittyvän maantien rakennus- 557. Pohjonen ym., rah.al. N:o 387: Määrä-
863: töiden aloittamseksi .•...•......•..•.. 1884 rahan osoittamisesta sillan rakentamis-
864: töiden aloittamiseksi Matilanvirran yli
865: 543. Peltonen ym., rah.al. N:o 373: Korote- Sumiaisten-Konginkankaan maantiellä • • 1900
866: tun määrärahan osoittamisesta Jyväsky-
867: län-Jämsänkosken rautatien rakennus- 558. Pohjonen ym., rah.al. N:o 388: Määrä-
868: töiden aloittamiseen • • • . . . • . . . • . • . . . . . 1885 rahan osoittamisesta tienparannussuun-
869: nitelman toteuttamiseen Uuraisten kir-
870: 544. Peltonen ym., rah.al. N:o 374: Määrä- konkylässä . • . . . . . . • . . . . . . • . . . . . . • • • • • 1901
871: rahan osoittamisesta 46 ratavartijan toi-
872: men muuttamiseksi ratatyöesimiehen toi- 559. Pohjonen ym., rah.al. N: o 389: Määrä-
873: miksi ...•............••..•........... 1886 rahan osoittamisesta Saarijärven yhteis-
874: 545. Pentti ym., rah.al. N:o 375: Määrärahan koulun ottamiseksi valtion haltuun • • • • 1902
875: osoittamisesta tietutkimuksiin Suoden- 560. Puhakka ym., rah.al. N:o 390: Määrä-
876: niemen kirkonkylän-Bävinkylän-Kil- rahan osoittamisesta Kaltimon-Uima-
877: vakkalan tiellä . . . . • . • . • • . . . . • • . . • . • . 1887 harjun-Kivilahden tien rakennustöiden
878: 546. Pentti ym., rah.al. N:o 376: Korotetun aloittamiseksi . . . . • . . . • . . . • . . . • . . . • • . • 1903
879: määrärahan osoittamisesta Tampereen-
880: Parkanon-Seinäjoen radan rakennus- 561. Puhakka ym., rah.al. N:o 391: Määrä-
881: töiden aloittamista varten • . . . . . . • • . • . 1888 rahan osoittamisesta Joensuun-Ilomant-
882: sin radan Herajärven ja Ilomantsin vä-
883: 547. Pentti ym., rah.al. N:o 377: Määrärahan lisen osan rakennustöiden aloittamiseksi 1904
884: osoittamisesta Ylöjärven-Viljakkalan-
885: Heittolan sekä Hämeenkyrön-Viljakka- 562. Pulkkinen ym., rah.al. N:o 392: Määrä-
886: lan maantien parantamista tarkoittavaan rahan osoittamisesta valtion virastotalon
887: tutkimukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1889 rakennustöiden aloittamiseksi Pielaveden
888: kirkonkylään . . .. .. .. .. .. .. . . . .. . .. .. • 1905
889: 548. Pentti ym., rah.al. N:o 378: Määrärahan
890: osoittamisesta Kilvakkalan-Jämijärven 563. Pulkkinen ym., rah.al. N: o 393: Määrä-
891: -Kankaanpään maantien parantamista rahan osoittamisesta neljän ylimääräisen
892: tarkoittavan tutkimuksen suorittamiseksi 1890 työläistarkastajan viran perustamiseksi 1906
893: 549. Pentti ym., rah.al. N:o 379: Määrärahan 564. Raipala ym., rah.al. N:o 394: Korotetun
894: osoittamisesta insinöörin virkojen perus- määrärahan osoittamisesta kertaushar-
895: tamiseksi maanviljelysinsinööripiireihin . . 1891 joituksia varten . . . . . . . . . • • . • . . . . • • • • • 1907
896: 550. Pesonen ym., rah.al. N:o 380: Määrära- 565. Rantamaa ym., rah.al. N: o 395: Korote-
897: han osoittamisesta Sysmän ja Hartolan tun määrärahan osoittamisesta syrjäseu-
898: kirkonkylien välisen maantien uusimis- duille anottujen valtion puhelinasemien
899: töiden aloittamiseen . . . . . . . . . . • . . . . • . . 1892 ja puhelupaikkojen perustamiseen . . . . . 1908
900: 551. Pesonen ym., rah.al. N:o 381: Määrära-
901: han osoittamisesta Vesihuoltoliitto r.y: n 566. Rapio ym., rah.al. N: o 396: Määrärahan
902: kurssi· ja valistustoiminnan tukemiseen 1893 osoittamisesta Karvianjoen suuosan ruop-
903: paamiseksi . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 1910
904: 552. Pesonen ym., rah.al. N:o 382: Korotetun
905: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi vesi- 567. Rapio ym., rah.al. N: o 397: Määrärahan
906: ja viemärilaitteiden rakentamiseen maa- osoittamisesta sateiden ja tulvien aiheut-
907: seudulla • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1894 tamien vahinkojen korvaamiseksi pienvil-
908: jelijöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • • 1911
909: 553. Pitsinki ym., rah.al. N: o 383: Määrära-
910: han osoittamisesta avustukseksi Työväen 568. Rihtniemi ym., rah.al. N:o 398: Määrä-
911: Nousun Kunniaksi r.y. nimiselle yhdis- rahan osoittamisesta nahantutkimusas-
912: tykselle työväenluokan nousua symboli- sistentin toimen perustamiseksi Valtion
913: soivan valtakunnallisen muistomerkin teknilliseen tutkimuslaitokseen .....••• 1912
914: pystyttämiseen • . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 1895 569. Roine ym., rah.al. N:o 399: Määrärahan
915: 554. Pohjonen ym., rah.al. N:o 384: M'åärä- osoittamisesta rautatieylikäytäväsillan ra-
916: rahan osoittamisesta maantien rakenta- kentamiseksi Loimaan kauppalaan . . . . . . 1913
917: XVI Sisällysluettelo 1961.
918:
919:
920: Siv. Siv.
921: 570. Roine ym., rah.al. N:o 400: Määrärahan Suomessa tuotetun ohran ostoista val-
922: osoittamisesta !ainoiksi kunnille täys- tion viljavarastolle aiheutuneiden tap-
923: kunnallisten vuokra-asuntojen rakenta- pioiden korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1931
924: miseksi vähävaraisilla ................ 1914
925: 584. Rytkönen ym., rah.al. N:o 414: Korote-
926: 571. Rosenberg m.fl., fin.mot. N:o 401: An- tun määrärahan osoittamisesta ammatti-
927: gående anvisande av anslag för bevil- kurssien järjestämiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1933
928: jande av lån för höjande av fiskhushåll- 585. Saalasti ym., rah.al. N:o 415: Määrära-
929: ningen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1916 han osoittamisesta runkotien suunnitte-
930: .571. Rosenberg ym., rah.al. N:o 401: Määrä- lemiseksi Pohjois-Karjalasta Iisalmen
931: rahan osoittamisesta !ainoiksi kalatalou- kautta Rahjan satamaan . . . . . . . . . . . . . . 1934
932: den edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1917 586. Salin ym., rah.al. N:o 416: Määrärahan
933: 572. Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 402: An- osoittamisesta Hyvinkään uuden asema-
934: gående anvisande av anslag tili lång- rakennuksen ja ratapihan rakennustöi-
935: fristiga lån åt yrkesfiskare för anskaff- den aloittamiseksi .................... 1935
936: ning av för havsfiske lämpliga fartyg . . 1918 587. Salin ym., rah.al. N:o 417: Korotetun
937: 572. Rosenberg ym., rah.al. N:o 402: Määrä- määrärahan osoittamisesta dieselveturien
938: rahan osoittamisesta pitkäaikaisiksi !ai- korjaukseen ja varaosien valmistamiseen
939: noiksi ammattikalastajille avomerenka- tarvittavien työstökoneiden hankkimi-
940: lastukseen soveltuvien alusten hankki- seksi valtionrautateiden Hyvinkään kone-
941: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1919 pajalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1936
942: 573. Rosnell ym., rah.al. N:o 403: Määrära- 588. Salin ym., rah.al. N:o 418: Määrärahan
943: han osoittamisesta Rauman lyseon ra- osoittamisesta Helsingin-Hämeenlinnan
944: kennustöiden aloittamista varten ...... 1920 valtatieltä Hyvinkään kaupunkiin joh-
945: tavan yhdystien rakennu.stöiden aloitta-
946: 574. Rosnell ym., rah.al. N:o 404: Määrära- miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1937
947: han osoittamisesta Kokemäen yhteiskou-
948: lun ottamiseksi valtion haltuun . . . . . . 1921 589. Salin ym., rah.al. N:o 419: Määrärahan
949: osoittamisesta punakaartilaisten hautojen
950: 575. Rosnell ym., rah.al. N:o 405: Määrära- kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1938
951: han osoittamisesta Suomen elokuva-ar- 590. Salin ym., rah.al. N: o 420: Määrärahan
952: kisto r.y: n tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 1922 osoittamisesta rakennussuunnitelman laa-
953: 576. Rosnell ym., rah.al. N:o 406: Määrära- timiseksi valtion palveluksesta eläkkeelle
954: han osoittamisesta kodinperustamislaino- siirrettyjen kansalaisten asunnon saannin
955: jen myöntämistä varten .............. 1923 turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1939
956: 577. Ryhtä, rah.al. N:o 407: Määrärahan 591. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 421:
957: osoittamisesta Kuusamon kunnassa ole- Määrärahan osoittamisesta !ainoiksi Äitien
958: van Kurkijärven-Petäjäselän maantien Lomahuollon alaisille lomakotiyhdistyk-
959: rakennustöden aloittamiseksi . . . . . . . . . . 1924 sille ................................. 1940
960: 592. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 422:
961: 578. Ryhtä ym., rah.al. N:o 408: Määrärahan Määrärahan osoittamisesta äitiysavus-
962: osoittamisesta valtionrautateiden sähköis- tuksen korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1942
963: tämissuunnitelmaan liittyvien kiinteiden
964: laitteiden rakennustöiden aloittamista 593. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 423:
965: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1925 Määrärahan osoittamisesta valmistuvan
966: sairausvakuutuksen toimeenpanokustan-
967: 579. Rytkönen ym., rah.al. N:o 409: Määrä- nuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1943
968: rahan osoittamisesta Iisalmen postiauto-
969: varikon rakennustöiden aloittamista var- 594. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 424:
970: ten .............•.................... 1927 Määrärahan osoittamisesta rautatiehal-
971: lituksen hallintorakennuksen siivoojan
972: 580. Rytkönen ym., rah.al, N:o 410: Määrä- toimien perustamiseen . . • . . . . . • . . . . . . 1944
973: rahan osoittamisesta Iisalmen-Oulun
974: valtamaantien rakennustöiden aloittami- 595. Saukkonen ym., rah.al. N:o 425: Määrä-
975: seksi Vieremän kunnan alueella . . . . . . 1928 rahan osoittamisesta Helsingin tyttökou-
976: lun uuden koulutalon suunnittelua var-
977: 581. Rytkönen ym., rah.al. N:o 411: Määrä- ten .................................. 1945
978: rahan osoittamisesta Pohjois-Savoon pe-
979: 596. Saukkonen ym., rah.al. N:o 426: Määrä-
980: rustettavan valtiojohtoisen teollisuuden rahan osoittamisesta avustukseksi Loma-
981: tutkimus- ja suunnittelutyöhön ........ 1929 liitto r.y: lle maalaistalolomailun järjes-
982: 582. Rytkönen ym., rah.al. N:o 412: Määrä- tämiseksi ja kehittämiseksi . . . . . . . . • • • 1946
983: rahan osoittamisesta Kiuruveden virasto-
984: talon rakennustöiden aloittamiseksi . • . . . 1930 597. Saukkonen ym., rah.al. N:o 427: Määrä-
985: rahan osoittamisesta rakennusalan kehit-
986: 583. Rytkönen ym., rah.al. N:o 413: Korote- tämistä tarkoittaviin rakennustutkimuk-
987: tun määrärahan osoittamisesta Pohjois- siin
988: Sisällysluettelo 1961. XVII
989:
990: Siv. Siv.
991: 598. Savela ym., rah.al. N:o 428: Määrärahan 614. Sundell m.fl., fin.mot. N:o 444: An-
992: osoittamisesta Lamminkylän-Vimpelin gående anvisande av anslag för det
993: tien parantamistöiden aloittamiseksi • . 1948 tvåspråkiga sommaruniversitetet i Vasa 1966
994: 599. Seppi ym., rah.al. N:o 429: Määrärahan 614. Sundell ym., rah.al. N:o 444: Määrä-
995: osoittamisesta tietöiden aloittamiseksi rahan osoittamisesta Vaasan kaksikie-
996: Kurun kirkonkylässä •.•••••••...••... 1949 listä kesäyliopistoa varten ••......••.• 1967
997: 600. Seppi ym., rah.al. N:o 430: Määrärahan 615. Sävelä ym., rah.al. N: o 445: Määrära-
998: osoittamisesta Ruoveden kirkonkylän ja han osoittamisesta virastotalon rakenta-
999: Karjulan sillan välisen maantien oikai- miseksi Kankaanpäähän •.••......•.•• 1968
1000: semiseksi . . . . • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 1950
1001: 601. Seppi ym., rah.al. N:o 431: Korotetun 616. Sävelä ym., rah.al. N:o 446: Korotetun
1002: määrärahan osoittamisesta paikallisteiksi määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
1003: otettavien kunnan- ja kyläteiden kun- AIV-rehusäiliöiden rakentamiseksi .... 1969
1004: toonpanon avustamiseen • . . . . . . . • . . • • • 1951 617. Sävelä ym., rah.al. N:o 447: Korotetun
1005: 602. Seppi ym., rah.al. N: o 432: Määrärahan määrärahan osoittamisesta maaseudun
1006: osoittamisesta !ainoiksi maaseudun vähä- sähköistämisen tukemiseen • • • . . • . . • • • • 1970
1007: varaisten talouksien sähköistämiseksi . . • 1952
1008: 618. Sävelä ym., rah.al. N:o 448: Korotetun
1009: 603. Siltanen ym., rah.al. N:o 433: Määrära- määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
1010: han osoittamisesta avustukseksi Helsin- vesijohtolaitteiden rakentamiseksi maa-
1011: gin Polio Huolto r.y:lle Vihtijärven toi- seudulle . . • . . • . . • . • • . . . . . • • • • . . . . . . . 1971
1012: pilas- ja kurssikodin toiminnan tukemi-
1013: seen ......•...•.....•.....•.......... 1953 619. Sävelä ym., rah.al. N:o 449: Korotetun
1014: määrärahan osoittamisesta metsäkerho-
1015: 604. Siltanen ym., rah.al. N:o 434: Korote- toiminnan tehostamista varten . . . . . . . • 1972
1016: tun määrärahan osoittamisesta Turun
1017: Radiumkodille . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1954 620. Sävelä ym., rah.al. N:o 450: Korotetun
1018: määrärahan osoittamisesta käsi- ja pien-
1019: 605. Siltanen ym., rah.al. N:o 435: Määrära- teollisuuslainoihin . .. . . . . . . . . .. . . . . .. . 1973
1020: han osoittamisesta lapsilisien korottami-
1021: seksi ................•........•..•..• 1955 621. Sävelä ym., rah.al. N:o 451: Määrärahan
1022: osoittamisesta avustuksiksi kunnallisten
1023: 606. Siltanen ym., rah.al. N:o 436: Määrära- ammattioppilaitosten oppilaskotien ra-
1024: han osoittamisesta avustuksiksi kunnal- kentamista varten ...................• 1974
1025: lisia lastenseimiä ja päiväkoteja varten 1956
1026: 622. Tainio ym., rah.al. N:o 452: Korotetun
1027: 607. Siltanen ym., rah.al. N:o 437: Määrära- määrärahan osoittamisesta Kuusamon ja
1028: han osoittamisesta kodinperustamislai- Sallan kuntien maanhankintalain toi-
1029: noiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1957 meenpanosta johtuvien töiden suoritta-
1030: 608. Sinkkonen ym., rah.al. N:o 438: Määrä- miseen ....•......•..........••...•.. 1975
1031: rahan osoittamisesta korvauksiksi Pyh- 623. Tainio ym., rah.al. N:o 453: Määrärahan
1032: tään kunnan kalastustilojen haitijoille 1958 osoittamisesta avustukseksi Kemin kau-
1033: 609. Stenberg ym., rah.al. N: o 439: Määrä- pungille Ajoksen syväsataman kunnosta-
1034: rahan osoittamisesta avustuksiksi kun- mis- ja laajennustöitä varten •••..... 1976
1035: nille siviili-invalidien ja kroonisesti sai-
1036: raiden huollon parantamiseen .......... 1959 624. Tainio ym., rah.al. N:o 454: Määrärahan
1037: osoittamisesta asutusteiden talviaurausta
1038: 610. Stenberg ym., rah.al. N:o 440: Määrä- varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1977
1039: rahan osoittamisesta maksuttoman hoi-
1040: 625. Tallgren m. fl., fin.mot. N:o 455: An-
1041: don järjestämiseksi vähävaraisilla so- gående anvisande av anslag för skär-
1042: keritautisille . . . . . . . . • . . • • . • . . . . . . • . . . 1960
1043: gårdsflygets upprätthållande i den åbo-
1044: 611. Stykki, rah.al. N:o 441: Määrärahan ländska skärgården . . . . . . . . • . . . . . . • . . 1978
1045: osoittamisesta Matrnkylän-Stensvikin tie- 625. Tallgren ym., rah.al. N:o 455: Määrä-
1046: osan rakennustöiden aloittamiseen . . . . . • 1961
1047: rahan osoittamisesta lentotoiminnan yllä-
1048: 612. Styklci ym;, rah.al. N:o 442: Määrärahan pitämistä varten Turun saaristossa . . . . 1979
1049: osoittamisesta vakuutusoikeuden V jaos-
1050: toa varten . . . • . . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . 1962 626. Tamminen ym., rah.al. N:o 456: Määrä-
1051: rahan osoittamisesta Hämeenlinnan-
1052: 613. Sundell m. fl., fin.mot. N:o 443: An- Urjalan maantien rakennustöiden aloit-
1053: gående anvisande av anslag för Fin- tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 1980
1054: lands Fredsförbunds verksamhet ...... 1964
1055: 627. Tamminen ym., rah.al. N:o 457: Määrä-
1056: 613. Sundell ym., rah.al. N:o 443: Määrä- rahan osoittamisesta tienparannustöitten
1057: rahan osoittamisesta Suomen Rauhanlii- aloittamiseksi Tampereen-Lahden val-
1058: ton toimintaa varten . . . . . . . . . . . . . . . • 1965 tatiellä osalla Kyllö-Hauho .......... 1981
1059:
1060:
1061: 3 E 168/62
1062: XVIII Sisällysluettelo 1961.
1063:
1064:
1065: Siv. Siv.
1066: 628. Tamminen ym., rah.al. N:o 458: Määrä· 643. Tiekso ym., rah.al. N:o 473: Määrärahan
1067: rahan osoittamisesta Hämeenlinnan- osoittamisesta taiteilijaeläkkeitten ko-
1068: Palssarin-Vermasvuoren tien rakennus· rottamiseen ja niitten lukumäärän lisää·
1069: työn aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . • . • . 1982 miseen . . . . . . . . . . . . . • • • . . . . . . . . . . • . . . 1998
1070: 629. Tamminen ym., rah.al. N:o 459: Määrä- 644. Tiekso ym., rah.al. N:o 474: Määrärahan
1071: rahan osoittamisesta avustukseksi Hä- osoittamisesta avustukseksi kuunailisille
1072: meenlinnan kaupungille Vanajaveden ammattioppilaitoksille oppilasasuntolain
1073: ylittävän sillan uusiruistöiden aloittami- rakentamista varten .....•............ 1999
1074: seen ..........•.•...........•.••...•. 1983
1075: 630. Tamminen ym., rah.al. N:o 460: Määrä- 645. Tikkaoja ym., rah.al. N:o 475: Määrä-
1076: rahan osoittamisesta tien rakentamiseksi rahan osoittamisesta Seinäjoen rautatie-
1077: Valkeakoskelta Mailaaveden yli Pälkä- asema- ja postitalorakennuksen töiden
1078: neelle ...... , ...................... , , 1984 aloittamista varten , . . . . . . .. .. . . .. .. . 2000
1079: 631. Tauriainen ym., rah.al. N:o 461: Määrä- 646. Tikkaoja ym., rah.al. N:o 476: Määrä·
1080: rahan osoittamisesta Suomussalmen rahan osoittamisesta Seinäjoen ja Kuor·
1081: Pärsämönrannan asutustien jatkamiseksi taneen välisen maantien rakentamiseksi
1082: Rasilaan ••••• , • , . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . 1985 osuudella Nurmon Veneskoski--8einä·
1083: joki ...•.•.............•.....•.••.•. 2001
1084: 632. Tauriainen ym., rah.al. N:o 462: Määrä-
1085: rahan osoittamisesta Suomussalmen kun- 647. Tikkaoja ym., rah.al. N:o 477: Määrä-
1086: nassa olevan Esalan asutustien jatka- rahan osoittamisesta Ilmajoen työlaitok·
1087: mista varten Selkoskylän-Hossan tie- sen uusien rakennusten rakentamista
1088: hen ........ , ••.....•.• , . , •• , .•.....• , 1986 varten ..................... , . . . . . . . • 2002
1089: 633. Tauriainen ym., rah.al. N:o 463: Määrä- 648. Tikkaoja ym., rah.al. N:o 478: Korote-
1090: rahan osoittamisesta avustukseksi Suo- tun määrärahan osoittamisesta avustuk-
1091: mussalmen kunnansairaalan rakenta- siksi vapaaehtoista seutusuunnittelua
1092: mista varten ••. , .•••• , .. , . . . . . • . • • • • 1987 varten • . . • . . . . . . . • • • • • • . • . . . • . . • . • • • 2003
1093: 634. Tauriainen ym., rah.al. N:o 464: Määrä·
1094: rahan osoittamisesta lukion perustall).i· 649. Timon.en ym., rah.a.l. N:o 479: Määrä·
1095: seksi Suomussalmelle ....• , . . . • • • . . . • • 1988 rahan osoittamisesta lukioluokkien pe•
1096: rustamiseksi Kiteen oppikouluun • . • . . . 2004
1097: 635. Tauriainen ym., rah.al. N:o 465: Määrä•
1098: rahan osoittamisesta maantien rakent11.· 650. Timonen ym., rah.al. N: o 480: Määrä-
1099: miseksi Puolangan kunnan PuokionvaQ,- rahan osoittamisesta maantien rakenta•
1100: rasta Vaalan kunnan Jaalangan kylään 1989 miseksi Nurmeksen kunnan Ylikylästä
1101: Valtimon kunnan Karhunpään kylään 2005
1102: 636. Tauriainen ym., rah.al. N:o 466: Määrä·
1103: rahan osoittamisesta tien rakentamiseksi 651. Timonen ym., rah.al. N:o 481: Määrä-
1104: Suomussalmen Pärsämön asutustiestä rahan osoittamisesta liikenneolosuhtei·
1105: Kiannanniemen-Juntusrannan tiehen .. 1990 den järjestämiseksi Hattusaareen Pielis-
1106: järven kunnassa , •• , • • • • . • . . . • . . . . . . • 2006
1107: 637. Tauriainen ym., rah.al. N:o 467: Määrä·
1108: rahan osoittamisesta !ainoiksi kunnille 652. Timonen ym., rah.al. N:o 482: M'åärä-
1109: kunnallis- ja vanhainkotien rakenta· rahan osoittamisesta Iisalmen-Valti-
1110: mista varten • . . . • • • . . . . • . . . . . . . • • • • . 1991 mon radan suunnittelutöitä varten ...• 2007
1111: 638. Tauriainen ym., rah.al. N:o 468: Määrä· 653. Timonen ym., rah.al. N:o 483: Määrä-
1112: rahan osoittamisesta avustuksiksi kun· rahan osoittamisesta petoeläinten aiheut·
1113: nille, joiden suoritukset kuntayhtymille tamien kotieläinvahinkojen korvaami-
1114: ovat keskimääräistä korkeammat . . • . • . 1992 seen ..•.......................•..•.• 2008
1115: 639. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 469: Määrä- 654. Timonen ym., rah.al. N:o 484: Määrä-
1116: rahan osoittamisesta ammattikoulujen rahan osoittamisesta tulvavahinkoja
1117: opettajaopiston rakennusten suunnitte- kärsimään joutuneiden avustamiseen
1118: lua varten . . . . • . . . . . • • • • . . . . . . . . . . . . . 1993 Pohjois-Karjalan läänissä ....•..••••• 2009
1119: 640. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 470: Määrä- 655. Torvi ym., rah.al. N:o 485: Määrärahan
1120: rahan osoittamisesta sotilasvammalain osoittamisesta maksuttoman sairaala-,
1121: mukaisten korvausten korottamiseen • • 1994 lääkäri- ja lääkehuollon järjestämiseksi
1122: 641. Tiekso ym., rah.al. N:o 471: Määrärahan vähävaraisilla kansa.neläkettä saaville .• 2010
1123: osoittamisesta tien rakentamiseksi So- 656. Torvi ym., rah.al. N:o 486: Määrärahan
1124: dankylän kunnan Orajärven kylästä So- osoittamisesta lastensaimien ja koulu-
1125: dankylän-Pelkosenniemen maantiehen 1996 lasten päiväkotien valtionapua varten 2011
1126: 642. Tiekso ym., rah.al. N:o 472: Määrärahan 657. Torvi ym., rah.al. N:o 487: Määrärahan
1127: osoittamisesta tien rakentamiseksi Ke- osoittamisesta naisten ammattikoulutuk-
1128: lan ja Telkkälän välille Ranuan kunnassa 1997 sen järjestämiseksi • • • • • . . • . • • • . . . . . . 2012
1129: Sisillysluettelo 1961. XIX
1130:
1131: Siv. Siv.
1132: 658. .tl.. Tuomilnen ym., rah.al. N:o 488: Mää- 672. V. K. Turunen ym., rah.al. N:o 502:
1133: rärahan osoittamisesta avustukseksi Korotetun määrärahan osoittamisesta
1134: Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinva- lu~uka~?imak_sujen alentamiseen yksi-
1135: liidien Liitolle Invaliidien Tuotteiden ty1sopp11•oulmssa .•.............••...• 2030
1136: Myyntikeskus Invan toiminnan rahoit-
1137: tamiseen ........•...•......••.......• 2014 673. V. Turunen, rah.al. N:o 503: Korotetun
1138: määrärahan osoittamisesta Parikkalan-
1139: 659. .tl.. Tuominen ym., rah.al. N:o 489: Mää- Onkamon rautatien rakentamiseen .••• 2032
1140: rärahan osoittamisesta yleishyödyllistä
1141: merkitystä omaavien, yksityisellä jär- 674. V. Turunen, rah.al. N:o 504: Määrära-
1142: jestö- tai säätiöpohjalla toimivien ar- han osoittamisesta Kontiolahden kun-
1143: kistojen toiminnan tukemiseksi . . . . . . • • 2016 taan perustettavaa oppikoulua varten .. 2033
1144:
1145: 660. T. Tuominen ym., rah.al. N:o 490: Mää- 675. V. Turunen ym., rah.al. N:o 505: Mää-
1146: rärahan osoittamisesta lapsilisien korot- rärahan osoittamisesta Joensuun lyseon
1147: tamiseen ...•.....••.•...•........... 2017 lisärakennusten rakentamiseen ........ 2034
1148: 676. V. Turunen ym., rah.al. N:o 506: Mää-
1149: 661. T. Tuominen ym., rah.al. N:o 491: Mää- rärahan osoittamisesta Outokummun tuo-
1150: rärahan osoittamisesta avustuksiksi kun- tantolaitosten jätevesien aiheuttamien
1151: nille halpavuokraisten asuntojen raken- vahinkojen korvaamiseen • . . . . . . . . . . • . 2035
1152: tamiseksi ja hankkimiseksi asunnontar-
1153: peessa oleville vähävaraisille vanhuksille 2018 677. V. Turunen ym., rah.al. N:o 507: Mää-
1154: rärahan osoittamisesta kotiuttamisrahan
1155: 662. T. Tuominen ym., rah.al. N:o 492: Mää- suorittamiseksi asevelvollisille • . . . . . . . 2036
1156: rärahan osoittamisesta ilmaisten koulu-
1157: 678. V. Turunen ym., rah.al. N:o 508: Koro-
1158: ateriain kustantamiseen oppikoulujen
1159: oppilaille . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . • . .. . • . 2019 tetun määrärahan osoittamisesta metsä-
1160: ja uittotyöläisten sivistystyöhön •..... 2037
1161: 663. V. K. Turunen ym., rah.al. N:o 493: 679. V. Turunen ym., rah.al. N:o 509: Mää-
1162: Määrärahan osoittamisesta valtion seit-
1163: rärahan osoittamisesta ilmaisten oppi-
1164: semään keskusammattikouluun perustet-
1165: tavan rehtorinviran palkkausta varten 2020 kirjojen hankkimiseen oppikoulujen op-
1166: pilaille . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2038
1167: 664. V. K. Turunen ym., rah.al. N:o 494:
1168: Määrärahan osoittamisesta Kontionie- 680. V. Turunen ym., rah.al. N:o 510: Mää-
1169: rärahan osoittamisesta valtiollisia vaa-
1170: men keskusparantolan henkilökunnan leja koskevien ilmoituskorttien valmis-
1171: asuinrakennustöiden aloittamiseksi • • . . 2021
1172: tamiseen ja lähettämiseen . . . . . . . . . • . . 2039
1173: 665. V. K. Turunen ym., rah.al. N:o 495:
1174: 681. V. Turunen ym., rah.al. N:o 511: Koro-
1175: Määrärahan osoittamisesta musiikinhar-
1176: rastusjärjestöjen keskusliitoille musii- tetun määrärahan osoittamisesta kun-
1177: nan- ja kyläteiden avustamiseen .•.... 2040
1178: kinohjaajien kurssitoimintaa varten .. 2022
1179: 682. V. Turunen ym., rah.al. N:o 512: Koro-
1180: 666. V. K. Turunen ym., rah.al. N:o 496:
1181: Määrärahan osoittamisesta Muinaistie- tetun määrärahan osoittamisesta talojen
1182: hankkimiseen posti- ja lennätintoimipai-
1183: teelliselle toimikunnalle esinehankintoja
1184: varten . . . • . . . . . . . . . . . . . . • • . . • . . . . . • • . 2023 koille . • . . • . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 2041
1185: 683. V. Turunen ym., rah.al. N:o 513: Koro-
1186: 667. V. K. Turunen ym., rah.al. N:o 497: tetun määrärahan osoittamisesta syrjä-
1187: Määrärahan osoittamisesta muinaistie-
1188: teellisten löydösten inventointiin 2024 seutujen puhelinolojen parantamiseen . . 2042
1189: 684. Tuuli, rah.al. N: o 514: Määrärahan osoit-
1190: 668. V. K. Turunen ym., rah.al. N:o 498: tamisesta Kouvolan poliisi- ja virasto-
1191: Korotetun määrärahan osoittamisesta
1192: talon suunnitelmien laatimista varten .. 2043
1193: näyttämötaiteellista harrastustoimintaa
1194: varten . . . . . . . • • • • . . . . . • • . . . • • . . . . • • . 2025 685. Tuuli, ym., rah.al. N:o 515: Määrärahan
1195: osoittamisesta Imatran ratapihan laajen-
1196: 669. V. K. Turunen ym., rah.al. N:o 499: tamista varten . . . . . . . . . . . . . • • • . • . . • . • 2045
1197: Määrärahan osoittamisesta päätoimisten
1198: musiikinohjaajien palkkaamiseen musii- 686. Tuuli ym., rah.al. N:o 516: Määrärahan
1199: kinharrastusjärjestöjen keskusliittojen osoittamisesta kokonaistutkimuksen suo-
1200: kautta . • . . . • . . . . • . • . . . . . . . . • . . • • • . . . • 2026 rittamiseksi Järvi-Suomen vesireittien ra-
1201: kentamisesta • . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . • • . . 2046
1202: 670. V. K. Turunen ym., rah.al. N:o 500:
1203: Määrärahan osoittamisesta nuorison mu- 687. Tuuli ym., rah.al. N:o 517: Määrärahan
1204: siikkitoimikunnan käyttöön soitinten ja osoittamisesta Kouvolan-Kuusanniemen
1205: nuottien keskuslainaamon perustamista -Multamäen ratahankkeen toteuttamista
1206: varten . . . . . . . . . . . • . • . • . . . . . • . . • . . . . . • 2027 varten •......•.•...•.....••..•..•..•• 2047
1207: 671. V. K. Turunen ym., rah.al. N:o 501: 688. Tuuli ym., rah.al. N:o 518: Määrärahan
1208: :Määrärahan osoittamisesta koulukalus- osoittamisesta Pohjois-Kymenlaakson tek-
1209: ton hankkimiseen yksityisoppikouluihin 2028 nillisen koulun suunnittelua varten . . . • . 2048
1210: XX Sisällysluettelo 1961.
1211:
1212:
1213: Siv. Siv.
1214: 689. Twuli ym., rah.al. N:o 519: Määrärahan 705. Vennamo, rah.al. N:o 535: Määrärahan
1215: osoittamisesta varusmiesten koulutuksessa osoittamisesta Enonkosken-Savonlinnan
1216: tarvittavien havaintovälineiden hankin· tien mutkien poistamiseen • . . . . . . . . . • • 2067
1217: taan .•....•..•........•....••......•. 2050
1218: 706. Vennamo, rah.al. N:o 536: Määrärahan
1219: 690. Twuli ym., rah.al. N:o 520: Määrärahan osoittamisesta Taivalkosken-Kemijärven
1220: osoittamisesta moottoriajoneuvojen kat· rautatien rakentamiseen . . . • . . . . . . . . . . . 2068
1221: saatuamiehen ylimääräisten tointen muut-
1222: tamiseksi peruapaikkaisikai viroiksi ja toi- 707. Vennamo, rah.al. N:o 537: Määrärahan
1223: miksi ................................ 2051 osoittamisesta ns. Saarikylän tien raken-
1224: 691. Törmä ym., rah.al. N:o 521: Korotetun tamiseen Siilinjärven ja Muuruveden kun·
1225: määrärahan osoittamisesta asunto-, so· nissa ................................ 2069
1226: siaali-, virasto- ym. eri osastojen yhteis- 708. Vennamo, rah.al. N:o 538: Määrärahan
1227: ten rakennusten rakentamiseen valtion- osoittamisesta Keuruun ja ValkoJan tie-
1228: rautateillä . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 2053 suuntien rakennustöiden jatkamista var-
1229: 692. Törmä ym., rah.al. N:o 522: Korotetun ten •...........•...............•..... 2070
1230: määrärahan osoittamisesta lainoihin yleis-
1231: hyödyllistä asuntotuotantoa varten . . . . . 2054 709. Vennamo, rah.al. N:o 539: Määrärahan
1232: osoittamisesta Jyväskylän-Keuruun maan-
1233: 693. Uoti ym., rah.al. N:o 523: Määrärahan tien parantamiseen . . . . • . . . . . . . . . • . . . . . 2071
1234: osoittamisesta 8 asuntovaunun rakenta-
1235: miseksi opastintyöntekijöiden käyttöön 2055 710. Vennamo, rah.al. N:o 540: Määrärahan
1236: osoittamisesta Vesipuron perkansta var-
1237: 694. Uoti ym., rah.al. N: o 524: Määrärahan ten Vieremän kunnassa . . . . . . . • . . . • • . . 2072
1238: osoittamisesta 240 II luokan vaihdemie·
1239: hen toimen muuttamiseksi I luokan 711. Vennamo, rah.al. N:o 541: Määrärahan
1240: vaihdemiehen toimiksi . . . . . • • . . . . . . . . . 2056 osoittamisesta Kuusamon Vuotungin Pal-
1241: 695. Uoti ym., rah.al. N:o 525: Määrärahan jakan maantien peruaparantamista varten 2073
1242: osoittamisesta peruapaikkaisten yliasen- 712. Vennamo, rah.al. N:o 542: Määrärahan
1243: tajan ja sähköasentajan toimien perus· osoittamisesta tien rakentamista varten
1244: tamiseen valtionrautateille ............ 2057 Kuusamon kunnan Vuotungissa Alavuo·
1245: 696. Uoti ym., rah.al. N:o 526: Määrärahan tungin alueella Jynkänkosken tiestä .. 2074
1246: osoittamisesta ylimääräisten varastomie·
1247: hen tointen perustamiseen valtionrauta· 713. Vennamo, rah.al. N:o 543: Määrärahan
1248: teille . . . . . . • . . . . . . . • . . . • . . . • . . . . . . . . . 2058 osoittamisesta säilöntätehtaan perusta·
1249: mista varten Pohjois-Savoon ....••.... 2075
1250: 697. Uusitalo ym., rah.al. N:o 527: Korote-
1251: tun määrärahan osoittamisesta metsän- 714. Vennamo, rah.al. N:o 544: Määrärahan
1252: ojituspalkkioihin . . . . . . . . . • . . . . . . . • . . . 2059 osoittamisesta sillan rakentamiseen Han·
1253: hivirtaan ..•.•.......•........•....•• 2076
1254: 698. Uusitalo ym., rah.al. N:o 528: Määrä-
1255: rahan osoittamisesta kotieläinsairauksien 715. Vennamo, rah.al. N:o 545: Määrärahan
1256: syiden tutkimiseen . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 2060 osoittamisesta hakavoimalaitoksen raken·
1257: tamiseen Heinäveden kuntaan . . . . . . . . . . 2077
1258: 699. Vennamo, rah.al. N:o 529: Määrärahan
1259: osoittamisesta tietutkimuksen suoritta· 716. Vennamo, rah.al. N:o 546: Korotetun
1260: miseen linjalla Oriniemi-Karhunkoski- määrärahan osoittamisesta käsi- ja pien-
1261: Hanhijärvi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2061 teollisuuslainoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2078
1262: 700. Vennamo, rah.al. N:o 530: Määrärahan 717. Vennamo, rah.al. N:o 547: Määrärahan
1263: osoittamisesta yhdystien rakentamista osoittamisesta korotetun uudis- ja ki-
1264: varten Kuusamon kunnan Vuotungissa venraivauspalkkion myöntämiseen ..•.. 2079
1265: Saaren kylästä Paljakan tiehen . . . . . . 2062
1266: 718. Vennamo, rah.al. N:o 548: Korotetun
1267: 701. Vennamo, rah.al. N:o 531: Määrärahan määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
1268: osoittamisesta runkotien rakentamiseen viemäri- ja vesijohtolaitteiden rakenta·
1269: Taivalkosken ja Pudasjärven kunnissa 2063 miseen maaseudulla . . . . . . . . . . • . . . . • . . 2080
1270: 702. Vennamo, rah.al. N:o 532: Määrärahan 719. Vennamo, rah.al. N:o 549: Määrärahan
1271: osoittamisesta Nilsiän kunnassa olevien osoittamisesta kunnille rautateiden maa-
1272: kvartsiittiesiintymien tutkimiseen ..... 2064 alueiden luuastuakorvauksiin .•........ 2081
1273: 703. Vennamo, rah.al. N:o 533: Määrärahan 720. Vennamo, rah.al. N:o 550: Korotetun
1274: osoittamisesta tien rakentamiseksi Mesi· määrärahan osoittamisesta helpotusten
1275: Iän asutusalueelta Vieremän kunnassa myöntämiseen kunnille maantiealueiden
1276: Salahmille . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2065 lunastamiseen . . . . . . • • • . . . . . . . • • . . • • . . 2082
1277: 704. Vennamo, rah.al. N:o 534: Määrärahan 721. Vennamo, rah.al. N: o 551: Määrärahan
1278: osoittamisesta Rönkönvaaran-Kirvesmäen os?i!~amisesta ylimääräisiin kansaneläk·
1279: -Leppälahden maantien rakentamiseen 2066 ke1sun . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . . . 2083
1280: Sisällyeluettelo 1961. XXI
1281:
1282: Siv. Siv.
1283: 722. Vennamo, rah.al. N:o 552: Määrärahan 739. Vennamo, rah.al. N:o 569: Määrärahan
1284: osoittamisesta puhelimen hankintakus- osoittamisesta valtion toimenpiteistä joh·
1285: tannusten alentamiseen syrjäseuduilla 2084 tuvan kunnan veroäyrin hinnan pitämi·
1286: seksi kurissa • . . • • • • • . . . . . . • • . • • • • • • • . 2101
1287: 723. Vennamo, rah.al. N:o 553: Määrärahan
1288: ~oi~tamisesta viljan markkinoinnin edis- 740. Vennamo, rah.al. N:o 570: Määrärahan
1289: tamiseen . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 2085 osoittaD?;~s~sta !ainoiksi tilakohtaisia pa·
1290: 724. Vennamo, rah.al. N:o 554: Määrärahan rannust01ta varten • • • • • • • . . • . . . . . • • • • 2102
1291: osoittamisesta ns. maatalousmiljardituen 741. Vennamo, rah.al. N:o 571: Korotetun
1292: myöntämiseksi pienviljelijöille ilman lisä- määrärahan osoittamisesta paikallisteiksi
1293: maksuja . . . • . . . . • . . • . . . • . . . . . . . . . . . • . 2086 otettavien kunnan- ja kyläteiden kun·
1294: 725. Vennamo, rah.al. N:o 555: Määrärahan toonpanon avustamiseen .••••.•.•••.•• 2103
1295: osoittamisesta maatalouden perustuoton
1296: koron alentamiseen ..•.••..•...•.••.•• 2087 742. Vennamo, rah.al. N:o 572: Korotetun
1297: määrärahan osoittamisesta kunnan- ja
1298: 726. Vennamo, rah.al. N:o 556: Määrärahan kyläteiden avustamiseen .•.•••..•..•.. 2104
1299: osoittamisesta invaliidirahan ylimää-
1300: räistä korottamista varten . . . . . • . • • . • • 2088 743. Wiherheimo ym., rah.al. N:o 573: Koro·
1301: tetun määrärahan osoittamisesta Suomen·
1302: 727. Vennamo, rah.al. N:o 557: Määrärahan Ruotsin kummikuntatoiminnan Keskus-
1303: osoittamisesta perkaus- ja säännöstely- liiton työn tehostamiseksi . • . . • . . . • • • . . • 2105
1304: töitä varten Jämsänveden vesistöissä • • 2089
1305: 744. Wiherheimo, rah.al. N:o 574: Määrära·
1306: 728. Vennamo, rah.al. N:o 558: Korotetun han osoittamisesta teknillisten oppilai·
1307: määrärahan reoittamisesta syrjäseutujen tosten rehtorien palkkauksen korottami·
1308: sähköistämisen tukemiseen . . . . . . . . . . . . 2090 seen ••............................... 2106
1309: 729. Vennamo, rah.al. N:o 559: Korotetun
1310: määrärahan osoittamisesta viljelysmai- 745. 1. Virtanen ym., rah.al. N:o 575: Määrä·
1311: den peruskalkitukseen • . . . . . . . . . . . . . . . 2091 rahan osoittamisesta Turun ruotsalaisen
1312: tyttölyseon koulutalon rakennustöiden
1313: 730. Vennamo, rah.al. N:o 560: Määrärahan aloittamiseksi .. .. .. . .. .. . .. . . .. . . . .. . 2107
1314: osoittamisesta kansakoululaisten matka-
1315: kustannusten täysimääräisinä korvaami- 746. 1. Virtanen ym., rah.al. N:o 576: Määrä-
1316: seen .........••...........•.•..•..•.. 2092 rahan osoittamisesta radium- ja röntgen·
1317: hoitoa saavien varattomien syöpäsairai·
1318: 731. Vennamo, rah.al. N:o 561: Määrärahan den matkalippujen korvaamiseen • • • • . . 2108
1319: osoittamisesta luonnonvoimien kasvulli-
1320: suudelle aiheuttamien vahinkojen kor- 747. 1. Virtanen ym., rah.al. N:o 577: Määrä-
1321: vaamiseen pienviljelijöille . . . . . • . . . . . . 2093 rahan osoittamisesta syöpäsairaiden mak-
1322: 732. Vennamo, rah.al. N:o 562: Korotetun suttoman tutkimuksen ja sädehoidon suo-
1323: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi rittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 2109
1324: maatalouskoneiden hankkimiseen pienvil- 748. 1. Virtanen ym., rah.al. N:o 578: Määrä·
1325: jelijäväestölle . .. .. .. .. .. .. . .. • . . .. .. . 2094 rahan osoittamisesta avustuksiksi so-
1326: siaalihuollon kustannusten rasittamille
1327: 733. Vennamo, rah.al. N:o 563: Korotetun kunnille • . . • . . . . . • . • . . . . • . • . • . . . . . . . . 2110
1328: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
1329: maanparannustöiden kustannuksiin . . . . . 2095 749. 1. Virtanen ym., rah.al. N:o 579: Määrä-
1330: 734. Vennamo, rah.al. N:o 564: Korotetun rahan osoittamisesta avustuksiksi kun-
1331: nalliskotien sairasosastojen rakentami-
1332: määrärahan osoittamisesta P!llkkioiksi seen ja ylläpitoon ....••.............. 2111
1333: pienvaltaojien kaivamisesta Ja maan-
1334: parannusaineiden ajosta ••..........•• 2096 750. 1. Virtanen ym., rah.al. N:o 580: Koro-
1335: 735. Vennamo, rah.al. N:o 565: Korotetun tetun määrärahan osoittamisesta ehkäi-
1336: määrärahan osoittamisesta ammattikurs- sevän huollon avustuksiin ............ 2112
1337: sien järjestämiseen maaseudulla . . . . . . 2097
1338: 751. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 581: Mää-
1339: 736. Vennamo, rah.al. N:o 566: Määrärahan rärahan osoittamisesta Karkkilan yhteis-
1340: osoittamisesta avustuksiksi kunnille laki- koulun ottamiseksi valtion haltuun ..•• 2113
1341: sääteisten rakennusvelvoitteiden toteutta-
1342: 752. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 582: M'åä·
1343: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2098
1344: rärahan osoittamisesta Lohjalta Karkki·
1345: 737. Vennamo, rah.al. N:o 567: Määrärahan lan kauppalan kautta Hyvinkäälie ja
1346: osoittamisesta opintoavustuksiksi teknil- sieltä edelleen Mäntsälään suuntautuvan
1347: lisen alan opiskelijoille . . . • . . . . . . . . . . . 2099 yhdystien suunnittelu- ja rakennustöiden
1348: aloittamista varten . . . . . • . . . . . . . • . . . . • 2114
1349: 738. Vennamo, rah.al. N:o 568: Määrärahan
1350: osoittamisesta yleisessä käytössä olevien 753. V. A. Virtanen ym., rah.al. N:o 583:
1351: tilustieluontoisten teiden kunnossapito- Määrärahan osoittamisesta valtion vi·
1352: avustuksiin .......•.................. 2100 rastotalon rakentamiseksi Rantasalmelle 2115
1353: Sisällysluettelo 1961.
1354:
1355:
1356: Siv. Siv.
1357: 754. V • ...4. Virtanen ym., rah.al. N:o 584: 769. Väyrynen ym., rah.al. N:o 599: Määrä·
1358: Määrärahan osoittamisesta maantiesillan rahan osoittamisesta Sinetän-Raanujär-
1359: rakennustöiden aloittamiseksi Kyrönsal- ven maantien parantamistöiden aloitta-
1360: meen .....•..................•..•..•• 2116 miseksi . . . . • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . • . . • . . 2132
1361: 755. V . ...4. Virtanen ym., rah.al. N:o 585: 770. Väyrynen ym., rah.al. N:o 600: Määrä-
1362: Määrärahan osoittamisesta Kansakoulun rahan osoittamisesta sillan rakentami-
1363: Kerhokeskuksen toimintaan • • . • • • . • • . . 2117 seksi Ounasjoen suun yli ...........••. 2133
1364: 771. Väyrynen ym., rah.al. N:o 601: Määrä-
1365: 756. V . ...4. Virtanen ym., rah.al. N:o 586:
1366: Määrärahan osoittamisesta maantien ra- rahan osoittamisesta Muonion-Palojoen-
1367: kentamiseksi Särkilahdesta Säämingin suun maantien ja siltojen parantamiseen 2134
1368: saariston kautta Savonlinnaan •••....• 2118 772. Väyrynen ym., rah.al. N:o 602: Määrä-
1369: rahan osoittamisesta Lapin tie- ja vesi-
1370: 757. V. ...4. Virtanen ym., rah.al. N:o 587: rakennuspiirin Rovaniemen korjaamon
1371: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan asentajien asuinrakennuksen rakentami-
1372: sairaanhoitajakoulun rakennustöiden aloit- seen .....••.......•.....•..........•• 2135
1373: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2119
1374: 773. Väyrynen ym., rah.al. N:o 603: Määrä-
1375: 758. V. ...4. Virtanen ym., rah.al. N:o 588: rahan osoittamisesta aE!uintalon rakenta-
1376: Määrärahan osoittamisesta ilmaisten oppi- miseen Lapin tie- ja vesirakennuspiirin
1377: kirjojen hankkimiseksi oppikoululaisille . . 2120 henkilöstöä varten Rovaniemelle . . . . . . 2136
1378: 759. V . ...4. Virtanen ym., rah.al. N:o 589: 774. Väyrynen ym., rah.al. N:o 604: Määrä-
1379: Korotetun määrärahan osoittamisesta rahan osoittamisesta Rovaniemen-Mel-
1380: ammattikurssien järjestämiseksi ....... 2121 tauksen maantien rakentamistöiden aloit-
1381: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . • 2137
1382: 760. V . ...4. Virtanen ym., rah.al. N:o 590: 775. Väyrynen ym., rah.al. N:o 605: Määrä-
1383: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Loma- rahan osoittamisesta metsäpalkkatark-
1384: liitto r.y:lle uuden lomakeskuksen raken· kailua varten tarvittavan henkilökunnan
1385: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2122 palkkaamiseen . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2138
1386: 761. V . ...4. Virtanen ym., rah.al. N:o 591: 776. Väyrynen ym., rah.al. N:o 606: Määrä-
1387: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuo- rahan osoittamisesta korvaukseksi Rova-
1388: risokasvatustyötä tekevien järjestöjen oh- niemen kaupungille asemakaavapakkolu•
1389: jaajakoulutuksen sekä kurssi- ym. toi- nastusten viivästymisestä aiheutuneesta
1390: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 2123 vahingosta . . . . • . . . • . . . . • . . . . . . . . . . . . . 2139
1391: 762. V . ...4. Virtanen ym., rah.al. N:o 592: 777. Väänänen ym., rah.al. N:o 607: Määrä-
1392: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi rahan osoittamisesta Siilinjärven-Juan-
1393: kunnallisiin ammattioppilaitoksiin perus- kosken rautatien asema-alueiden raken-
1394: tettavien valtakunnallisten osastojen pe- nustöihin .....••.....•.•.........••.. 2141
1395: rustamia- ja ylläpitokustannuksiin .... 2124 778. Åsvik ym., rah.al. N:o 608: Määrärahan
1396: 763. V . ...4. Virtanen ym., rah.al. N:o 593: osoittamisesta Kyrönjoen pengerrys- ja
1397: Määrärahan osoittamisesta tutkimusten perkaamistöiden aloittamiseksi •....... 2142
1398: suorittamiseksi elintarviketeollisuutemme 779 . .J.svik ym., rah.al. N:o 609: Määrärahan
1399: vientimahdollisuuksista . . . . . . . . . . . . • . . . 2126 osoittamisesta Pohjanmaan rannikkora-
1400: dan suunnittelu- ja rakennustöiden aloit-
1401: 764. V . ...4. Virtanen ym., rah.al. N:o 594: tamiseksi ......................•..... 2143
1402: Korotetun määrärahan osoittamisesta per-
1403: heenasuntoavustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . 2127 780. .J.svik ym., rah.al. N:o 610: Määrärahap.
1404: osoittamisesta vesivoimalaitostöiden aloit-
1405: 765. V. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 595: tamiseksi Nurmonjoen yläjuoksulle ...•. 2144
1406: Määrärahan osoittamisesta Vihnussillan
1407: rakentamiseen Nokian kauppalassa .... 2128 781. .J.svik ym., rah.al. N:o 611: Määrärahan
1408: osoittamisesta Vaasan postiautovarikon
1409: 766. V. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 596: rakennustöiden aloittamista varten •••• 2145
1410: Määrärahan osoittamisesta yli- tai ali- 782. Åsvik ym., rah.al. N:o 612: Määrärahan
1411: käytävän rakentamiseen Nokian asemalle 2129 osoittamisesta kuntouttamislaitoksen ra-
1412: rentamiseksi Vaasaan ...............• 2146
1413: 767. V. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 597:
1414: Korotetun määrärahan osoittamisesta 783 . .J.svik ym., rah.al. N:o 613: Määrärahan
1415: avustuksiksi kuntien omistamien kun- osoittamisesta turvevoimalaitoksen ra-
1416: nallis- ja vanhainkotien ylläpitämiseen 2130 kentamiseksi Etelä-Pohjanmaalle ....•. 2147
1417: 768. Väyrynen ym., rah.al. N:o 598: Määrä- 784 . .J.svik ym., rah.al. N:o 614: Määrärahan
1418: rahan osoittamisesta Ivalon-Inarin maan- osoittamisesta vähävaraisten perheitten
1419: tien parantamistöiden aloittamiseksi . . . 2131 lasten maalle siirron tukemiseen •.•.•• 2148
1420: Sisällysluettelo 1961. XXIII
1421:
1422: Lakialoite, joka tarkoittaa kunnan käti- Siv.
1423: löistä annetun lain muuttamista. kunnan kätilöistä annetun lain muutta-
1424: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 2151
1425: 785. Hosia, lak.al. N:o 210: Ehdotus laiksi
1426:
1427:
1428:
1429:
1430: VIII. Sivistysvaliokunta.
1431: Lakialoitteita, jotka tarkoittavat yksi- Siv.
1432: tyisoppikoulujen valtionavusta annetun 108 . .A. Tuominen ym., lak.al. N:o 203: Ehdo-
1433: lain ja kansakoululain muuttamista. tus laiksi kansakoululain muuttamisesta 2159
1434: Siv.
1435: 107. .Ahonen, lak.al. N:o 202: Ehdotus laiksi 109. Leinonen ym., lak.al. N:o 204: Ehdotus
1436: yksityisoppikoulujen valtionavusta anne- laiksi kansakoululain muuttamisesta ... 2161
1437: tun lain muuttamisesta (Laus. Vv:lta) .. 2157
1438:
1439:
1440:
1441:
1442: IX. Maatalousvaliokunta.
1443: Maatalouden hintatasoa koskevia laki- Siv.
1444: aloitteita. 150. Hult ym., lak.al. N:o 197: Ehdotus laiksi
1445: Siv. maatalouden hintatasosta ....••..•.•.. 2168
1446: 149. Vennamo, lak.al. N:o 196: Ehdotus laiksi
1447: maatalouden hintatasosta annetun lain
1448: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 2165
1449:
1450:
1451:
1452:
1453: XIII. Verovaliokunta.
1454: Lakialoitteita, jotka tarkoittavat asunto- Siv.
1455: tuotannon veronhuojennuslain ja tulo- ja 4. Innala ym., lak.al. N:o 201: Ehdotus
1456: omaisuusverolain muuttamista. laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli-
1457: Siv. aikaisesta muuttamisesta .............. 2182
1458: 1. Kemppainen, lak.al. N:o 198: Ehdotus
1459: laiksi vuoden 1953 asuntotuotannon ve- 5. Lindblom ym., lak.al. N:o 205: Ehdotuk-
1460: ronhuojennuslain muuttamisesta •...... 2175 set asuntotuotannon veronhuojennuslaiksi
1461: ja laiksi vuoden 1958 asuntotuotannon
1462: 2. Koivisto ym., lak.al. N:o 199: Ehdotus
1463: veronhuojennuslain osittaisesta muutta-
1464: laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli-
1465: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2184
1466: aikaisesta muuttamisesta ....••. ' • • • . . . 2177
1467: 3. Kaitila ym., lak.al. N:o 200: Ehdotus 6. Kähönen, lak.al. N:o 206: Ehdotus asun-
1468: laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli- totuotannon veronhuojennuslaiksi •..... 2188
1469: aikaisesta muuttamisesta ...........•.. 2179
1470:
1471:
1472:
1473: Valiokuntaan lähettämättä jätettyjä lakialoitteita.
1474: Siv. Siv.
1475: Pessi ym., lak.al. N:o 207: Ehdotus laiksi Henriksson ym., lak.al. N:o 209: Ehdotus
1476: huoneenvuokrien säännöstelystä . . . . . . . . . 2193 laiksi hurmeenvuokrien säännöstelystä . . 2201
1477: Salmela-Järvinen ym., lak.al. N:o 208:
1478: Ehdotus laiksi huoneenvuokrien säännös-
1479: telystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2197
1480: VALTIOPÄIVÄT
1481: 1961
1482:
1483: LIITTEET
1484: B. YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT
1485: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET
1486:
1487:
1488:
1489:
1490: HELSINKI 1961
1491: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1492: VALTIOPÄIVÄT
1493: 1961
1494:
1495: LIITTEET
1496: IV
1497: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT, YLEISEN
1498: ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT RAHA-ASIA-ALOITTEET
1499:
1500:
1501:
1502:
1503: HELSINKI 1961
1504: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1505: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat määrärahojen osoittamista
1506: asuntotuotantoon, virastotalojen rakentamiseen, maa- ja metsä-
1507: talouden sekä maaseudun vesihuollon ja sähköistämisen edistämi-
1508: seen, koe- ja tutkimustoimintaan sekä sivistyksellisiin, sosiaalisiin,
1509: terveydenhoidollisön ym. tarkoituksiin ja kulkulaitosparannuksön.
1510: 1481
1511:
1512: IV,196.- Rah.al. N:o 26.
1513:
1514:
1515:
1516:
1517: Aalto ym.: Määrärahan osoit<tamisesta äitiysavustuksen korot-
1518: tamiseksi.
1519:
1520:
1521: Eduskunnalle.
1522:
1523: Äitiysavustuksen suuruuden valtioneuvosto määräeriin lapselle välttämättömien tarvik-
1524: vahvisti viimeksi 26 päivänä elokuuta 1948 keiden lukumäärää.
1525: antamallaan päätöksellä (633/48) 4 500 mar- Kun lisäksi puuvillakankaiden hinta on
1526: kaksi syntynyttä lasta kohden. Avustuksen viime elokuussa noussut, on vaara tarjolla,
1527: määrä on näin ollen 13 vuotta pysynyt että määräerien sisältöä on pakko nykyises-
1528: muuttumattomana siitä huolimatta, että ra- tään supistaa. Tämän vuoksi olisikin välttä-
1529: han arvo tuona aikana on huomattavasti hei- mätöntä korottaa äitiysavustuksen määrää
1530: kentynyt. Virallisen elinkustannusindeksin 500 markalla eli siis 5 000 markaksi synty-
1531: mukaan tulisi äitiysavustuksen suuruuden nyttä lasta kohti. V. 1960 myönnettiin äitiys-
1532: nyt olla 8 800 markkaa, että se vastaisi rahan avustuksia koko maassa 78 186, syntyneiden
1533: arvoa vuoteen 1948 verrattuna. lapsien lukumäärän ollessa vastaavana aikana
1534: Rahana suoritettavaa äitiysavustusta tär- 82 521.
1535: keämmäksi on muodostunut luontoisavustus, 'l'uil.o- ja menoarvioehdotuksessa on 14 Pl.
1536: jollaisena pääasiassa annetaan sosiaaliminis- XVIII: 11 mom: n kohdalla varattu äitiys-
1537: teriön toimesta valmistettavia äitiysavustus- avustuksia varten 350 milj. mk. Äitiysavus-
1538: määräeriä, ns. pakkauksia, jotka sisältävät tuksen korottaminen 500 mk: lla avustusta
1539: tärkeimmät niistä varusteista, joita vastasyn- !kohden tietäisi äitiysavustusmenojen kohoa-
1540: tynyt lapsi tarvitsee ensimmäisten elinkuu- mista 40 000 000 markalla.
1541: kausiensa aikana. Luontoisavustuksena myön- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1542: netään nykyisin noin 2/3 kaikista äitiysavus-
1543: tuksista. Määräerän merkitys on ollut koko että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
1544: maassa suuri, nimenomaan vähävaraisille tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XVIII lu-
1545: synnyttäjille. Sen arvo on ollut sama kuin vun 11 momentille lisäyksenä
1546: avustuksen määrä eli 4 500 markkaa. Määrä- 40 000 000 markkaa äitiysavustuksen
1547: erien sisältöä on vuosien aikana jatkuvasti korottamiseksi 5 000 markkaan synty-
1548: voitu kehittää. Tästä huolimatta on asian- nyttä lasta kohden.
1549: tuntijain taholta katsottu tärkeäksi lisätä
1550: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
1551:
1552: Lyyli Aalto. Elis Manninen. Sylvi Siltanen.
1553: Veikko Helle. Veikko Kokkola. Varma K. Turunen.
1554: Lempi Lehto. Georg Erikss(m. Sulo Hostila.
1555: Eino Raunio. Edvard Pesonen. Anni Flinck
1556: K. F. Haapasalo.
1557:
1558:
1559:
1560:
1561: 2 E 706/61
1562: 1482
1563:
1564: IV,197. -Rah.al. N:o 27.
1565:
1566:
1567:
1568:
1569: Aalto ym.: Määrärahan osoittamisesta perhesuunnittelua kos-
1570: kevan tutkimuksen aloittamiseksi Väestöpoliittisessa tutki-
1571: muslaitoksessa.
1572:
1573:
1574: Eduskunnalle.
1575:
1576: Maassamme on lukemattomia äitejä, jotka volaverkostoa voitaisiin käyttää hyväksi tässä
1577: ovat tiheiden synnytysten vuoksi ennenaikai- neuvonnassa. Ensin olisi kuitenkin suoritet-
1578: sesti vanhentuneet samalla kun heidän per- tava tutkimus, joka selvittäisi, miten neu-
1579: heilleen ei ole koskaan jäänyt tilaisuutta ta- vonta olisi parhaiten toteutettavissa ja mil-
1580: loudellisen asemansa kohentamiseen. Nyky- laisia vaikutuksia tehokkaalla valistustyöllä
1581: aikaisen perhesuunnittelun tavoitteena on, tulee olemaan. Maassamme on Väestöpoliit-
1582: että synnytysten väliaika on riittävän pitkä, tinen tutkimuslaitos, joka on valtiolta saadun
1583: jotta äidin terveydentila ja työkyky eivät avustuksen turvin suorittanut mm. väestön
1584: vaarantuisi ja että lasten lukumäärä ei ole ja työvoiman kasvua sekä asunnon tarvetta
1585: räikeässä epäsuhteessa perheen taloudellisiin koskevat laajat tutkimukset. Mainitun tutki-
1586: oloihin. Suuri osa kansastamme ei joko ole muslaitoksen laatiman kustannusarvion mu-
1587: herännyt tajuamaan perhesuunnittelun tar- kaan tulisivat perhesuunnittelua koskevan
1588: peellisuutta tai ei ole pystynyt sitä toteutta- tutkimuksen kustannukset olemaan 8 milj.
1589: maan. Tästä on edellämainittujen epäkohtien mk, josta ensimmäisen vuoden osuus olisi
1590: lisäksi ollut seurauksena mm. laittomien 3 milj. mk.
1591: aborttien korkea määrä sekä vuosi vuodelta Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
1592: kasvava laillisten raskaudenkeskeytysten nioittaen,
1593: luku, mikä on aiheuttanut mm. huutavan
1594: paikkapulan naistensairaaloissamme. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
1595: Maassamme tehdään tosin työtä syntyvyy- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIII lu-
1596: densäännöstelyn neuvonnan hyväksi, mutta vun 3 momentille lisäyksenä 3 miljoo-
1597: varsinainen avioliittoneuvolatyö on rajoittu- nan markan määrärahan perhesuun-
1598: nut pääasiassa muutamiin suurimpiin kau- nittelua koskevan tutkimuksen aloitta-
1599: punkeihimme eikä nykyisellään voi saavuttaa miseksi Väestöpoliittisessa tutkimuslai-
1600: koko väestöä. Sen vuoksi olisi harkittava, toksessa.
1601: miten esimerkiksi maamme laajaa äitiysneu-
1602: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
1603:
1604: Lyyli Aalto. Eli.s Manninen. Sylvi Siltanen.
1605: Lempi Lehto. Veikko Kokkola.. Va.rma. K. Turunen.
1606: Veikko Helle. Georg ErikSson. Sulo Hostila..
1607: Eino Raunio. Edvard Pesonen. Anni Flinck
1608: K. F. Ha.a.pa.salo.
1609: 1483
1610:
1611: IV,198.-Rah.al. N:o 28.
1612:
1613:
1614:
1615:
1616: Aalto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta helpotuksen
1617: myöntämiseksi kunnille maantiealueiden lunastamista
1618: varten.
1619:
1620:
1621: E d u s k u n n a ll e.
1622:
1623: Toukokuun 3 päivänä 1927 annetun tielain velvoitteita. Muutama vuosi! sitten mm. vai-
1624: (165/27) 93 § :n mukaan olivat ne kunnat, kean työlli:syystilanteen vuoksi suoritettu
1625: joiden kautta maantie kulki, valtioon nähden runsas maanteiden rakentaminen tulee näin
1626: vastuussa tien rakentamiseen, levittämiseen ollen v1elä vastedes vaikeuttamaan kuntien
1627: tai siirtämiseen tarvittavien alueiden lunasta- velvollisuuksia nykyhetkeen ja vastaisuuteen
1628: misesta aiheutuvista kustannuksista. Lain- kohdistuvien velvollisuuksiensa täyttämisessä,
1629: kohtaan 27. 5. 1933 lisätyn 2 momentin no- jollei kunnille myönnetä riittäviä helpotuksia
1630: jalla valtioneuvosto saattoi kuitenkin myön- lunastuskorvaUJSten suorittamisesta.
1631: tää kunnalle helpotusta tästä velvollisuudesta Valtion tulo- ja menoarvioon otetun avus-
1632: tai erittäin painavista syistä vapauttaa kun- tusmäärärahan turvin on kunnille myönnetty
1633: nan siitä kokonaankin. helpotuksia lunastuskorvausten suorittami-
1634: Voimassa olevaa, yleisistä teistä toukokuun seen siten, että ne vaikeimmissa tapauksissa
1635: 21 päivänä 1954 annettua lakia (243/54) ja varsinkin vähän ennen uuden lainsäädän-
1636: säädettäessä katsottiin kohtuuttomaksi säilyt- nön voimaan tuloa aloitettujen tietöiden
1637: tää kunnilla edellä mainittu silloisen tielain osalta ovat kohonneet suunnilleen 90 %: iin
1638: mukainen korvausvelvollisuus, joka sen vuoksi saakka. Määrärahojen niukkuuden vuoksi ei
1639: poistettiin uudesta tielaista. Lain 111 § :ssä kuitenkaan avustuksia ole voitu yleisesti
1640: on kuitelllkin säädetty, että kuntaan nähden myöntää sellaisiin määriin, ·kuin edellä esite-
1641: on noudatettava aikaisemman tielain 93 §: ää, tyt näkökohdat huomwon ottaen olisi tar-
1642: kun on kysymys maantiestä tai sen osasta, peellista. Lukuisat kuluvana vuonna suori-
1643: jolla tietyö on aloitettu ennen, kuin uusi laki tetut tai vielä vireillä olevat lunastustoimi-
1644: tuli> voimaan, eli ennen vuotta 1958. Seu- tukset huomioon ottaen on odotettavissa, että
1645: rauksena tästä siirtymäsäännöksestä on ollut, myös ensi vuosi tulee olemaan tässä suhteessa
1646: että lainsäätäjän jo vuonna 1954 hylkäämää erittäin vaikea.
1647: kuntien korvausvastuuperiaatetta yhä joudu- Hallituksen esityksessä vuoden 1962 tulo-
1648: taan soveltamaan lukuisiin lunastuskorvauk- ja menoarvioksi ehdotetaan otettavaksi
1649: siin nähden, vaikka kysymyksessä tällöin 300 000 000 maTkan suuruinen määräraha
1650: säännöllisesti ovat lain säätämisen jälkeen, helpotusten myöntämiseen kunnille maantie-
1651: siis vuosillla 1954-1957, ruloitetut tietyöt. alueiden lunastusta varten. Viitaten nykyi-
1652: Tämän luonteisina korvauksina monet kun- si!IlJ voimassa olevassa tielainsäädännössä
1653: nat ovat joutuneet viime vuosina suoritta- oma:ksuttuun periaatteeseen, jonka mukaan
1654: maan useita kymmeniä miljoonia markkoja. näitä lunastuskustannuksia ei ole asetettava
1655: Koska tiealueiden lunastustoimitukset ylei- kuntien rasitukseksi, sekä siihen, että kuntien
1656: sesti suoritetaan vasta useita vuosia tietyön vuonna 1962 suoritettavat lunastuskorvauk-
1657: alkamisen jälkeen, on edelleenkin odotetta- set säännöllisesti aiheutuvat edellä mainitun
1658: vissa runsaasti edellä mainittujen siirtymä- periaatteen lainsäädännöllisen hyväksymisen
1659: säännösten nojalla kunnille syntyviä korvaus- jälkeen suoritetu:Usta toimenpiteistä, esitämme
1660: kunnioittaen,
1661: 1484 IV,198. - Maantiealueiden lunastaminen.
1662:
1663:
1664: että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 markan suuruisen siirtomäärärahan
1665: tulo- ja menoarvion 12 Pl. V luvun helpotuksen myöntämiseen kunnt'lle
1666: 2 momentille lisäyksenä 100 000 000 maantiealueiden lunastusta varten.
1667: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
1668:
1669: Lyyli Aalto. Kaarlo Pitsinki.
1670: Veikko Belie. G. Henriksson.
1671: Sylvi Siltanen. Georg Eriksson.
1672: 1485
1673:
1674: IV,199.-Rah.al. N:o 29.
1675:
1676:
1677:
1678:
1679: Aalto ym..: Määrärahan osoittamisesta selvityksen hankkimi-
1680: seksi pitkäaikaista sairaanhoitoa tarvitsevien vanhusten ja
1681: muiden akuuttiva~'heen sivuuttaneiden sairaiden hoidon-
1682: tarpeesta.
1683:
1684:
1685: Eduskunnalle.
1686:
1687: Vuonna 1952 valmistuneessa vanhusten- piteisiin perusteellisen selvityksen hankkimi-
1688: huoltokomitean mietinnössä kiinnitettiin huo- seksi pitkäaikaista sairaanhoitoa tarvitsevien
1689: miota pitkäaikaisesti sairaiden vanhusten vanhusten ja muiden akuuttivaiheen sivuut-
1690: sairaanhoidon järjestämiseen. Komitea teki taneiden sairaiden hoidontarpeesta. Osoituk-
1691: mietinnössään eräitä ehdotuksia näiden sai- sena asian tärkeydestä voidaan edelleen mai-
1692: raiden hoidon ja huolenpidon järjestämisestä, nita, että sosiaaliministeriö on viime heinä-
1693: mutta katsoi kuitenkin, että asian yksityis- kuussa antamassaan yleiskirjeessä kiinnittä-
1694: kohtainen järjestely ja kehittäminen olisi nyt asiaan erityistä huomiota ja että Sosiaali-
1695: annettava erikseen asetettavan asiantuntija- huollon Keskusliitto on viime elokuussa lää-
1696: elimen tehtäväksi. kintöhallitukselle esittänyt asiantuntijaeli-
1697: Komitean mietinnön valmistumisesta on men asettamista kysymyksen selvittämiseksi.
1698: kulunut yhdeksän vuotta, mutta sen ehdot- Samoin myös Maalaiskuntien Liitto on äsket-
1699: tamaa asiantuntijaelintä ei ole asetettu. Pit- täin jättänyt samaa asiaa tarkoittavan esi-
1700: käaikaista sairaanhoitoa tarvitsevien vanhus- tyksen lääkintöhallitukselle.
1701: ten ja muiden akuuttivaiheen sivuuttaneiden Edellä mainitun perusteella ehdotamme,
1702: sairaiden hoito-olosuhteet ovat kuitenkin jat-
1703: kuvasti pysyneet vaikeina. Suuri osa näistä että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
1704: sairaista on sijoitettu kunnalliskotien sairas- tulo- ja menoarvioon 1 500 000 mark-
1705: osastoille, joita ei kuitenkaan ole varsinai- kaa selvityksen hankkimiseksi pitkä-
1706: sesti sairaanhoitolaitoksiksi rakennettu. aikaista sairaanhoitoa tarvitsevien van-
1707: Periaatteellista ja käytännöllistä ratkaisua husten ja muiden akuutUvaiheen si-
1708: pitkäaikaisten sairaiden hoitoa koskevassa vuuttaneiden sairaiden hoidontar-
1709: kysymyksessä on pidettävä kiireellisenä. Sen peesta.
1710: vuoksi olisi ensi tilassa ryhdyttävä toimen-
1711: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
1712:
1713: Lyyli Aalto. Elis Manninen. Kaarlo Pitsinki.
1714: Anni Flinck. Veikko Helle. G. Henriksson.
1715: Meeri Kalavainen. F..ino Raunio. Georg Eriksson.
1716: Sylvi Siltanen. 'Veikko Kokkola. Lempi Lehto.
1717: 1486
1718:
1719: IV,200.- Ra.h.al. N: o 30.
1720:
1721:
1722:
1723:
1724: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
1725: rakentamiseksi KeuruuZle.
1726:
1727:
1728: E d u s k u n n a ll e.
1729:
1730: Keuruusta on aivan viime vuosien aikana Jatkuva väestönlisäys ja Keuruun viime-
1731: useiden uusien ja huomattavien teollisuuslai- aikainen kehitys edellyttävät, että valtion
1732: tosten ansiosta muodostunut erittäin vilkas virastotalo olisi kiireellisesti valtion toimesta
1733: liikennepaikka, jonka asukasluku edellämai- Keuruun kunnan keskustaan saatava, että
1734: nitusta syystä on jatkuvasti voimakkaasti voitaisiin jatkuvasti laajeneva eri toimialoja
1735: kasvanut. käsittävä valtion virastotyö hoitaa. ajan vaa-
1736: Tästä huolimatta ei valtion toimesta ole timalla tasolla.
1737: t~hty mitään, että sen laitokset edes tyydyt- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
1738: tävästi täyttäisivät lisääntyneet tehtävät. nioittaen,
1739: Poliisilaitos mm. toimii aivan alkeellisissa
1740: olosuhteissa talossa, joka on tien alla ja jou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
1741: tuu lähiaikoina pois siirrettäväksi. Posti ja tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
1742: puhelin tarvitsevat uusia tiloja, niinikään kaa valtion virastotalon rakentamista
1743: valtion verotoimisto. varten KeuruuUe.
1744: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
1745:
1746: Arvo Ahonen. Ma.uno Pohjonen.
1747: 1487
1748:
1749: IV,201.-Rah.al. N:o 31.
1750:
1751:
1752:
1753:
1754: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsän yhteiskoulun
1755: ottamiseksi valtion haltuun.
1756:
1757:
1758: Eduskunnalle.
1759:
1760: •Tämsän yhteiskoulu on perustettu jo v. Mikäli valtion haltuun siirtymisjärjestyk-
1761: 1905 ja on koululla ollut v:sta 1932 lähtien sessä ·annetaan arvoa koulujen iäUe ja op-
1762: oikeus päästää oppilaita korkeakouluihin. pilasmäärille, niin Jämsän yhteiskoulun pi-
1763: Jämsän yhteiskoulu on maamme vanhimpia, täisi jo olla valtion kouluna. Koulu on hoi~
1764: suuria yksityisoppikouluja, jonlm ottaminen tanut koulutilojensa :ajanmukaistamista ra-
1765: valtion kouluksi on kaikin puolin perustel- kentamalla v. 1955 valmistuneen 18 000 m3
1766: tavissa. koulurakennuksen, jossa on opetustiloja 700
1767: Kouluhallitul\isen suunnitelmien mukaan oppilaalle.
1768: Jämsän yhteiskoulun piti siirtyä valtion hal- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
1769: tuun viimeistään v. 1957. Näin ei kuiten- nioittaen,
1770: kaan ole tapahtunut. Viime vuosien aikana
1771: on 'hallitusten toimenpitein yritetty siirtää että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
1772: monien muiden oppikoulujen valtion hal- tulo- ja menoarvioon 130 000 000
1773: tuun ottamista. markan määrärahan Jämsän yhteis-
1774: koulun ottamiseksi valtion haltuun.
1775: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
1776:
1777: Arvo Ahonen. Kustaa. Ala.nko.
1778: 1488
1779:
1780: rv,202.- Rah.al. N: o 32.
1781:
1782:
1783:
1784:
1785: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joutsan yhteiskoulun
1786: ottamiseksi valtion haltuun.
1787:
1788:
1789: E d u s k u n n a 11 e.
1790:
1791: Jo pelkkä silmäys karttaan osoittaa, että dessa parantaa. Oppilaita koulussa on Jout-
1792: Joutsan kunta sijaitsee linnuntietä mitat- san, Hartol.an, Luhangan ja Leivonmäen
1793: tuna 47 km: n etäisyydellä Heinolasta, 56 kuntien alueilta, joka kauttaaltaan on vähä-
1794: km:n etäisyydellä Jyväskylästä ja 59 km:n varaista seutua.
1795: etäisyydellä Mikkelistä. Kaupunkien etäisyys Joutsan yht-eiskoulukysymys olisi ratkai~
1796: asetJtaa Joutsan kunnalle ~räitä velvollisuuk- tava kokonaisratkaisuna ja otettava koulu
1797: sia, joista tällä hetkellä tärkeimpänä pide- valtion haltuun. Tällöin päästäisi·in luku-
1798: tään Joutsan yhteiskoulun saamista valtion kausimaksuissa samaan, mitä muissakin val-
1799: hallintaan. Koululle on valmistunut uudet tion kouluissa.
1800: koulutUat, mutta se on samalla merkinnyt Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
1801: velkojen huomattavaa lisääntymistä ja kou- nioittaen,
1802: lun taloudenhoito on vaikeutunut. Kunta on
1803: omalta osaltaan tu~enut koulun taloutta, että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
1804: mutta siitä huolimatta lukukausimaksu on tulo- ja menoarvioon 70 000 000 mar-
1805: 14 000 mk. Lukuk>ausimaksua nykyisellään kan määrärahan J outsan yhteiskou-
1806: pidetään jo liian korkeana, joten sitä nos- lun ottamiseksi valtion haltuun.
1807: tamalla ei voida koulun taloutta vastaisuu-
1808: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
1809:
1810: Arvo Ahonen. X. F. Haapasalo. Edvard Pesonen.
1811: 1489
1812:
1813: IV,203. - Rah.al. N: o 33.
1814:
1815:
1816:
1817:
1818: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Kanavuoren-Leppälah-
1819: den-Kelkkamäen maantien rakentamiseen.
1820:
1821:
1822: E d u s k u n n a ll e.
1823:
1824: Asutuksen voimakka:asti lisääntyessä on tästä syystä johtuen tätä tiesuuntaa ovat
1825: kysymys maantien mkentamisesta Vaajakos- ryhtyneet kannattamaan mm. maakunnalli-
1826: k,en aseman seuduilta Kanavuoren ja Ruo- set järjestöt ja Laukaan sekä Jyväskylän
1827: kosaaren pysäkin kautta L1eppäveden ylitse mlk:n valtuustot. Kun tie lyhentäisi huo-
1828: Leppälahden pysäkille ja siitä edelleen Met- mattavasti matkaa Lievestuoreen teollisuus-
1829: solahden kautta Keikkamäkeen Jyväskylän- alueelta Jyväskylään, on tämä talouselämän
1830: Laukaan-Pieksämäen maantielle tullut sekä Lievestuoreen teollisuusalueena asuvien
1831: ajankohtaiseksi. Tien aikaansaamiseksi ovat kannalta 'ensiarvoisen tärkeä asia.
1832: paikkakuntalaiset pitäneet kokouksia, joissa Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
1833: on yksimielisesti todettu välttämättömäksi
1834: kyseellisen Kanavuoren-Leppälahden tie, että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
1835: kuten tiesuuntaa on aJ,ettu kutsua. Paikka- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
1836: kuntalaiset ov,at edellä mainitun tien ai- kan määrärahan Kanavuoren-Lep-
1837: kaansaamisesta kääntyneet jo kulkulaitosten pälahden- Metsolahden-Kelkkamäen
1838: ja yleisten töiden ministeriön ym. virastojen maantien rakentamiseen Jyväskylän
1839: puoleen. maalaiskunnan sekä Laukaan kunnan
1840: 'l'ällä tiellä olisi suuri yleinen merkitys alueella.
1841: kauttakulkutienä Jyväskylästä itäänpäin, ja
1842: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
1843:
1844: Arvo Ahonen.
1845:
1846:
1847:
1848:
1849: 3 E 706/61
1850: 1490
1851:
1852: IV,204.- Rah.al. N: o 34.
1853:
1854:
1855:
1856:
1857: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta rautatien rakennustöi-.
1858: den aloittamiseen Saarijärveltä Multian kautta HaapQ;-
1859: mäelle.
1860:
1861:
1862: B d u s k u n n a 11 e.
1863:
1864: Hyväksyessään vuonna 1937 ohjelman että tällä suunnalla ei ole, alueen ollessa
1865: uusien rautateiden l'akentamiseksi vv. 1938 vedenjakajaseutua, tarpeellista rakentaa kal-
1866: -1946 otti eduskunta siihen mm. normaa- liita siltoja, minkä ohessa maastokin on suh-
1867: iiraiteisen rautatien rakentamisen Haapa- teellisen .tasaista ja soranottopaikkoja riit-
1868: mäen asemalta Multian kautta Saarijärvelle. tävästi ja sopivasti kautta linjan käytettä-
1869: Tätä mta:a pidettiin niin kiireellisenä, että vissä.
1870: sitä varten laadittiin jo v. 1938 täydellinen Bhkä on vielä aihetta mainita, että viime
1871: ja y;ksityiskohtainen rakennU'SSuunnitelma aikoina on herätetty myös kysymys tämän
1872: kustannusarvioineen. Tällöin määriteltiin jo radan rakentamisesta, koska Suolahden-
1873: rautatien linja sekä asemien paikat yksi- Haapajärven radan mkennustyöt tulevat lä-
1874: tyiskohtaisesti. Yleisesti tunnetuista syistä hiaikoina päättymään sekä hallituksen toi-
1875: jäi kuitenkin tällöin hyväksytty ohjeLma to- mesta on esitetty määrärnhat trnm. Tampereen
1876: teuttamatta. Ne perustelut, joilla kyseeilinen -Parkanon-Seinäjoen ja Jämsänkosken-
1877: routatie ohjelmaan otettiin, ovat yhä edel- Jyväskylän ratojen rakentamiseen vuoden
1878: leenkin olemassa. 1962 tulo- ja menoarvioon.
1879: Mitä tämän radan rakennuskustannuksiin Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
1880: tulee, niin voidaan mainita, että Saarijär-
1881: ven-Hoopamäen välinen 75.3 :km:n pitui- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
1882: nen Tata maksaisi v:n 1937-1938 kustan- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
1883: nustason mukaan 90.8 milj. mk. Saarijär- kan määrärahan rautatien rakennus-
1884: V'en-Hoopamäen rautaHen rakentaminen töiden aloittamiseen Saarijärveltä
1885: tuleekin verraten halvaksi juuri sen vuoksi, Multian kautta Haapamäen asemalle.
1886: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
1887:
1888: Arvo Ahonen.
1889: 1491
1890:
1891: IV,205. - Rah.al. N: o 35.
1892:
1893:
1894:
1895:
1896: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keitelepohjan-Kin-
1897: nulan tien rakentamiseen.
1898:
1899:
1900: E d u s k u n n a II e.
1901:
1902: Kinnulan, Kivijärven ja Viitasaaren kun- merkitystä ei voida myöskään suinkaan vä-
1903: nissa on tyydytyksellä .todettu, että v. 1959 häksi arvioida, sillä saataisiinhan tie Kivijär-
1904: suoritettiin maastotutkimukset Keitelepohja ven itäpuolelle, jossa on seudun vanhinta
1905: -Kinnulan tielinjalla ja tiettävästi tien asutusta, mm. yli 200 henkeä käsittävä Urpi-
1906: suunnittelupaperit ovat valmiit. lan kylä koulupiireineen, jossa ennestään ei
1907: Mainittujen kolmen kunnan huhtikuun ole kuitenkaan tietä lainkaan. Tien rakenta-
1908: 2 päivänä 1959 jättämässä anomuksessa ky- misella saataisiin yhteys Kinnulan kirkon-
1909: seisen tiesuunnitelman laatimiseksi on esi- kylästä vasta valmistuneelle Keitelepohjan
1910: tetty perusteluita, jotka osoittavat, miten asemalle.
1911: tärkeästä hankkeesta on kysymys. On syytä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
1912: mainita, että tielinja, joka on n. 35 km, kul-
1913: kee läänin metsärikkaimpia seutuja ja olisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
1914: yhdystienä toisaalta näiltä alueilta puutava- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
1915: ran autokuljetuksessa myöskin Keiteleen kan määrärahan tien rakentamiseksi
1916: uittoväylään. Näin ollen kaukoliikennettäkin välillä Keitelepohjar-Kinnula Viita-
1917: ajatellen olisi tiellä varsin suuri merkitys. saaren, Kivijärven ja Kinnulan kun-
1918: Kinnulan kunnan kannalta tien paikallista nissa.
1919: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
1920:
1921: Arvo Ahonen. Onni Peltonen.
1922: 1492
1923:
1924: IV,206.- Rah.al. N: o 36.
1925:
1926:
1927:
1928:
1929: Ahonen ym.: Määrärahan, osoittamisesta tien,oikaisutyön,
1930: toteuttamiseksi Uuraisten, kirkonkylän, kohdalla.
1931:
1932:
1933: Eduskunnalle.
1934:
1935: Valtiontien n:o 13 oikaisu on suunniteltu työkohteeseen voitaisiin sijoittaa huomattava
1936: tapahtuvaksi Uuraisten kirkonkylän kohdalla määrä työntekijöitä, jotka voisivat työssä
1937: ja työ olisi tärkeä kirkonkylän vastaisen ra- käydä juuri kotoa käsin.
1938: kennussuunnitelman ja asemakaavoituksen Suunnitelman toteuttaminen olisi tärkeä
1939: vuoksi. Suunnitelman on tie- ja vesiraken- koko kirkonkylän kehityksen kannalta, joten
1940: nushallitus vahvistanut jo 23. 8. 1956 ja sa- tämän luontoiseen tarkoitukseen pitäisi va-
1941: malta päivältä on kulkulaitosten ja yleisten rata tulo- ja menoarvioon määräraha.
1942: töiden ministeriönkin vahvistus. Tien oikaisu Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
1943: tapahtuisi paaluvälillä 206-60-260, kilo- nioittaen,
1944: metreillä 34-39, siis 5,5 km:n matkalla.
1945: Nykyisin liikennöitävä tie on erittäin mut- että Eduskunta ottaisi vuoden, 1962
1946: kainen juuri Uuraisten kirkonkylän kohdalla tulo- ja menoarvioon, 60 m~'ljoon,aa
1947: ns. Paanasenjoen mutkineen. markkaa tien,oikaisutyön toteuttami-
1948: Vahvistetun suunnitelman mukaan kustan- seksi Uuraisten, kirkonkylän, kohdalla.
1949: nusarvio olisi n. 50-60 milj. mk, joten tähän
1950: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
1951:
1952: Arvo Ahonen. Onni Peltonen.
1953: 1493
1954:
1955: IV,207. - Rah.al. N: o 87.
1956:
1957:
1958:
1959:
1960: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
1961: rakentamiseen Suolahden kauppalaan.
1962:
1963:
1964: E d u s k u n n a ll e.
1965:
1966: Suolahden kauppala on valtion huonera;ken- Siltäpaitsi kauppalassa on tavaton kunnollis-
1967: nustoiminnassa unohdettu kokonaan, sillä ten asuntojen puute, joten valtion toivoisi
1968: rautatieasemaa lukuunottamatta valtio ei ole omalta osaltaan auttavan tässäkin suhteessa
1969: tahtonut edes siedettävästi hoitaa virasto- rakentamalla samalla asunnot ainrukin tär-
1970: jensa ja laitostensa huoneistokysymystä hen- keimmille toimihenkilöilleen.
1971: kilökunnan asunnoista puhumattakaan. Eri- Tonttikysymys ei ole esteenä virastotal.on
1972: tyisen vaikea on tilanne verotoimiston koh- rakentamiselle, sillä valtio omistaa rautatie-
1973: dalla, sillä kolme kuntaa käsittävä veropiiri aseman vileressä tarkoitukseen erittäin sopi-
1974: jää lähiaikoina ilman toimisto-, arkisto- ja van tontin, jota paitsi kauppala on valmis
1975: kokoushuonetiloja, joihin tarkoituksiin väli- osoittamaan tontin muualta:kin.
1976: aikaisesti on luovutettu koko kauppalan ra- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
1977: kennustoimisto, mutta jotka tilat joudutaan nioittaen,
1978: ottamaan kauppalan omaan käyttöön. Edel-
1979: leen poliisiasema on täysin kelpaamattomissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
1980: tiloissa. Myös posti ja puhelin tarvitsevat tulo- ja menoarvioon 50 miljoonaa
1981: omat tilat ja siinä yhteydessä kauppalan pu- markkaa valtion virastotalon rakenta-
1982: helinkeskus vihdoinkin olisi automatisoitava. miseen Suolahden kauppalaan.
1983: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
1984:
1985: Arvo Ahonen. Mauno Pohjonen. Onni Peltonen.
1986: 1494
1987:
1988: IV,208.- Rah.al. N: o 38.
1989:
1990:
1991:
1992:
1993: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
1994: rakentamiseksi Muuramen kuntaan.
1995:
1996:
1997: E d u s k u n n a ll e.
1998:
1999: Muuramen kunnassa olevat valtion viTas- pi.lahden ja Säynätsalon kunnat, keskellä ole-
2000: tot, valtionverolautakunta, posti ja nimismie- vana, Muurame on virastojen oikea sijoitus-
2001: hen ka;n.slia, toimivat aivat olemattomissa ja paikka. Muuta pelastusta tilanteeseen ei ole
2002: puutteellisissa tiloissa. Kaikki toimivat myös ja luonnollisesti myös ainoa oikea ratkaisu on
2003: vuokrahuoneissa ja lyhytaikaisin vuokrasopi- se, että valtio rakentaa virastotalon, jossa on
2004: muksin, jolloin Qn ,tarjolla vaara käydä niin tarpeelliset virastotilat ja välttämättömät
2005: kuin vuosi sitten, että nimismiehen vuokra- asunnot.
2006: sopimus sanottiin irti talonomistajan ottaessa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
2007: huoneiston omaan käyttöönsä. Muuramen nioittaen,
2008: tapaisessa pienessä kunnassa ei myöskään ole
2009: sellaisi.ra tiloja saatavissa, joita vi,rastot tar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
2010: vitsevat. Toisaalta ei voida ajatella virasto- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
2011: jen siirtämistä muualle, sillä vero- ja nimis- kaa valtion virastotalon rakentamiseen
2012: miespiirien, jotka käsirttävät Muuramen, Kor- Muuramen kuntaan.
2013: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
2014:
2015: Arvo Ahonen. Mauno Pohjonen. Arvo Tuominen.
2016: 1495
2017:
2018: IV,209.-Rah.al. N:o 39.
2019:
2020:
2021:
2022:
2023: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
2024: rakentamiseksi V iitasaarelle.
2025:
2026:
2027: E d u s k u n n a 11 e.
2028:
2029: Viime vuosina on kiinnitetty ansaittua hen, että tällainen talo olisi Viitasaarelle
2030: huomiota ns. virastotalojen rakentamiseen eri ma;hdollisimman pikaisesti rakennettava,
2031: puolille maata. Toimenpide onkin oikeaan koska huoneistojen vuokraaminen mainituille
2032: osunut, kun valtion eri virastoja keskitetään virastoille on ollut vaikeata. Viitasaaren
2033: samaan rakennukseen. Tämänluontoisen val- kunta on lupautunut luovuttamaan ilmaiseksi
2034: tion virastotalon tarve on myöskin suuri poh- sopivan tontin kirkonkylän keskustasta val-
2035: joisella osalla Keski-Suomea. Sijoituspaikkana tion viranomaisten sopivaksi katsomaita pai-
2036: olisi silloin luonnollisesti Viitasaari. Viita- kalta.
2037: saarella mainittuun taloon voitaisiin sopitvasti Edellä olevaan viitaten e'hdotamme kun-
2038: sijoittaa esim. posti- ja lennätintoimisto, pu- nioittaen,
2039: helintoimipaikka, valtionverotoimisto, poliisi-
2040: vankila ym. poliisitoimen tilat ja tiemestarin että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
2041: toimisto. tulo- ja menoarvioon 60 miljoonaa
2042: Vi~tasaaren kunnan hallintoelimet mm. ovat markkaa valtion virastotalon rakenta-
2043: käsitelleet virastotalon asiaa ja päätyneet sii- miseen Viitasaarelle.
2044: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
2045:
2046: Arvo Ahonen. Mauno Pohjonen.
2047: 1496
2048:
2049: IV,210.- Rah.al. N: o 40.
2050:
2051:
2052:
2053:
2054: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Saarijärven yhteiskoulun
2055: ottamiseksi valtion haltuun.
2056:
2057:
2058: E d u s k u n n a 11 e.
2059:
2060: Saarijärven yhteiskoulu on perustettu v. sen mukaan 8.6 mmk:n summan, on vaki-
2061: 1908 ja se on toiminut täysiluokkaisena, naisista menoista selviytyminen käynyt vuosi
2062: yliopistoon johtavana lrouluna v:sta 1948. vuodelta vaikeammaksi.
2063: Kouluhuoneisto oli v:een 1958 saakka yksi- Koulumme <1n saanut ylimääräistä valtion-
2064: tyisasunnosta muutetussa ja jonkin verran apua v. 1959 3 mmk vaikeuksissa ole-
2065: laajennetussa puisessa rakennuksessa, jonka vien yksityiskoulujen avustamismäärärahasta.
2066: tilavuus oli n. 4 000 ms. Kun kaikki luokat Muuten on koulu koettanut selviytyä nor-
2067: eivät koulutaloon mahtuneet, annettiin ope- maalin valtionavun ja muiden tulojen
2068: tusta kevätlukukaudella 1958 viidessä eri avulla, mutta kuten edellä on osoitettu, kou-
2069: rakennuksessa. Kun oppilasluku silloin oli lun rahoitus on siirtymässä yhä enenevässä
2070: 430, oli tilanne kestämätön. Tämän vuoksi määrässä pitkäaikaisista lainoista lyhytaikai-
2071: oli jo useiden vuosien aikana valmisteltu siin. Tätä kehitystä ei voida pitää koulun
2072: uuden koulurakennuksen rakentamista ja syynä, koska koulun hallintoelimet ovat kou-
2073: siihen asianmukaisten lupien saamisen jäl- luhallituksen suunnitelmaan luottaen valmis-
2074: keen ryhdyttiinkin keväällä 1957 ja raken- taneet paikkakunnan nuorisolle tarvetta vas-
2075: nus valmistui syksyksi 1958. Uuden koulu- taavan koulutusmahdollisuuden. Tarve käy
2076: talon tilavuus on 15 900 ms ja rakennus- ilmi jo oppilasmäärästä, sillä koulun nyt toi-
2077: kustannukset n. 110 milj. mk ( + tontti 4 miessa uudessa koulutalossa neljättä vuotta
2078: mmk ja kalustot, opetusvälineet 5.5 mmk). on oppilasmäärä jo 685 oltuaan kolmatta
2079: - Tällaisiin suuriin investointeihin koulu vuotta sitten 430. Kouluhuoneisto on jo nyt
2080: uskaltautui sen vuoksi, että ensiksikin - 100 prosenttisesti käytössä, joten sitä ei ole
2081: kuten edellä todettiin - huoneistotilanne liian suureksi suunniteltu.
2082: koulussa oli muodostunut aivan kestämättö- Saarijärven yhteiskoulu on menestyksellä
2083: mäksi, ja toiseksi koululla oli mahdollisuus toiminut yli 50 v. maaseudun nuorison hy-
2084: päästä valtion kouluksi, jos uusi koulura- väksi, ollen vanhimpia maaseudun oppikou-
2085: kennus saadaan. Saarij-ärven yhteiskoulu luja.
2086: sisältyy siihen kahdenkymmenen valtiolle Saarijärven yhteiskoulu on joutunut edellä
2087: otettavan yksityiskoulun suunnitelmaan, selostetuista syistä taloudellisiin vaikeuksiin,
2088: joka kouluhallituksessa oli laadittu 1950- jotka näyttävät ylipääsemättömiltä.
2089: luvun alkupuolella ja josta 3f5 oli raken- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kun-
2090: nustamme alettaessa toteutettu. nioittaen,
2091: Kun rahoituksesta osa oli saatu juuri
2092: valtiolle ottamisen pikaisen toteuttamisen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
2093: toivoon perustuen, ovat monet luotot verra- tulo- ja menoarvioon 120 000 000 mar-
2094: ten lyhytaikaisia (3-15 v.), joten kuole- kan määrärahan Saarijärven yhteis-
2095: tukset ovat suuria (5-6 mmk/v.) ja kun koulun ottamiseksi valtion haltuun.
2096: korot muodostivat viime vuoden tilinpäätök-
2097: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
2098:
2099: Arvo Ahonen.
2100: 1497
2101:
2102: IV,211. -Rah.al. N:o 41.
2103:
2104:
2105:
2106:
2107: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden
2108: liikenneosaston linjahallinnon junaohjaajina toimivien tila-
2109: päisten 1 luokan kirjurien toimien yUmääräistämiseksi.
2110:
2111: Eduskunnalle.
2112:
2113: Valtionrautateillä jo useita vuosia käytän- Tässä yhteydessä on lisäksi syytä todeta,
2114: nössä olleen. junaohjausjärjestelmän avulla että vuosi sitten jätettiin samaa asiaa kos-
2115: pyritään liikennettä junaohjausalueittain keva raha-asia-aloite eduskunnalle, jolloin
2116: seuraamalla pysymään siitä kokonaisuutena valtiovarainvaliokunta vastauksessaan katsoi,
2117: selvillä ja siten sen tarkoituksenmukaiseen että asiasta huolehtiminen kuuluu hallituk-
2118: hoitamiseen. Keskeinen asema tässä järjes- selle. Tähän mennessä ei hallitus ole tätä
2119: telmässä on junaohjaajalla, joka junien kes- vielä järjestänyt.
2120: kitetyn kulun aikaansaamiseksi antaa ohjeita Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2121: ja määräyksiä alueensa junanlähettäjille ja nioittaen,
2122: muille liikenteestä välittömästi huolehtiville
2123: henkilöille. Tätä järjestelmää on valtionrau- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
2124: tateillä kokeiltu jo useita vuosia ja se on tulo- ja menoarvioon valtionrautatei-
2125: keskitetyn liikenteenhoidon kannalta osoit- den liikenneosaston linjahallinnon ju-
2126: tautunut välttämättömäksi. Junaohjaajien naohjaajien tilapäisten 1 luokan kir-
2127: merkitys liikenteen suorituksessa ja valvon- jurin a.p. toimien muuttamiseen yli-
2128: nassa tulee vielä tämän vuoden puolella enti- määräisiksi 1 luokan kirjurin a.p. toi-
2129: sestäänkin kasvamaan kun VR: llä siirrytään miksi 18 Pl. II luvun 2 momentille
2130: ns. kauko-ohjausjärjestelmään. lisäystä peruspalkkoina 14 745 600
2131: Tämän johdosta on pidettävä johdonmu- markkaa, ikälisinä 4 003 200 markkaa
2132: kaisena, että junien keskitetyn kulun hoita- ja kalliinpaikanlisinä 972 000 mark-
2133: jina ja valvojina toimivien junaohjaajien, kaa eli yhteensä 19 720 800 markkaa,
2134: joita on nykyisin 24, tilapäiset toimet saate- jolloin vastaava vähennys tapahtuisi
2135: taan nykyistä vakinaisemmalle kannalle. Tätä Ulapäisen henkilökunnan palkkauk-
2136: seikkaa puoltaa myös se, että junaohjaajien seen varatusta määrärahasta.
2137: vuosi- ja sairaslomasijaisten palkkaus saa-
2138: daan täten vihdoinkin järjestykseen.
2139: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
2140:
2141: Arvo Ahonen. Edvard Pesonen.
2142: Veikko Helle. Lempi Lehto.
2143:
2144:
2145:
2146:
2147: 4 E 706/61
2148: 1498
2149:
2150: IV,212. - Rah.al. N: o 42.
2151:
2152:
2153:
2154:
2155: Ahonen ym..: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnille
2156: rautatiepohjien lunastusmaksujen suorittamiseen.
2157:
2158:
2159: E d u s k u n n a 11 e.
2160:
2161: Suolahden-Haapajärven rautatien raken- 62 228 703 mk. Rautatiehallitus on lähiai-
2162: tamiseen tarvittavien maa-alueiden korvaus- koina pyytänyt suorittamaan mainitun sum-
2163: ten maksamisesta joutuivat eduskunnan pää- man rautatiehallituksen postisiirtotilille. Pys-
2164: töksen mukaan asianomaiset kunnat v. 1937 ,tyäkiseen suorittamaam kyseisen summan on
2165: antamaan sitoumuksensa. Nämä sitoumukset Äänekosken mlk: n ,pidettävä veroäyrin hin-
2166: annettiin siinä hyvässä uskossa, että rautatie taa 10 vuro:tta 2 mk 70 p kol1kerumpana kuin
2167: lähivuosina rakennetaan, mutta toisin kui- mitä se muuten olisi. Veroäyrin hinta ko.
2168: tenkin kävi. Nyt vasta yli 20 vuoden kulut- kunnassa on nyt 12.5 mk.
2169: tua, kun mm. kuntien lakisääteiset rasitukset Sen johdosta, että Suolahden-Haapajär-
2170: ovat moninkertaisesti lisääntyneet, em. pak- ven rautatiealueen kunnat ovat joutuneet
2171: kolunastuksista aiheutuvat laskut erääntyvät suuriin vaikeuksiin rautatietä varten pakko-
2172: maksettaviksi. Asiat ovat kehittyneet jo niin lunastettujen alueiden korvausasiassa, olisi
2173: pitkälle, että Haapajärven kunta, jossa pak- kohtuullista, että tähän tarkoitukseen varat-
2174: kolunastustoimenpiteet ovat edistyneet pisim- taisiin määräraha vuoden 1962 tulo- ja
2175: mälle, oli haastettu ikäräjille vastaamaan si- menoarvioon.
2176: toumuksistaan. Edellä olevan johdosta esitämme,
2177: Mainittakoon mm., että Keski-Suomen lää-
2178: ninhallitus on 7. 4. 1961 antanut päätöksen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
2179: sanottua rautatietä varten Äänekosken tulo- ja menoarvioon 200 000 000
2180: mlk:ssa pakkolunastettavista alueista ja markkaa avustuksiksi kunnille rauta,.
2181: niistä suoritettavista korvauksista. Kunnan tiepohjien lunastusmaksujen suoritta.-
2182: suoritettavat pakkol unastuskorvaukset ovat miseen.
2183: 15. 6. 1961 saakka laskettuine korvauksineen
2184: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
2185:
2186: Arvo Ahonen. Onni Peltonen.
2187: 1499
2188:
2189: IV,2,13. - Rah.al. N: o 43.
2190:
2191:
2192:
2193:
2194: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi juhla- ja
2195: kokoushuoneita ylläpitäville yhdistyksille ja järjestöille.
2196:
2197:
2198: E d u s k u n n a ll e.
2199:
2200: Jokainen tarkkaavainen kansal·ainen on elämään, johon suomalainen demokraJtia on
2201: voinut todeta sen huolestuttavan olotilan, koko ajan vankasti nojannut.
2202: joka maassamme vallitsee tänä päi!vänä niissä Työväen-, nuorisoseura-, maarniesseura-,
2203: kokoontumishuoneissa, joihin laajat joukot raittiusseura- ja järjestötalomme ovat myös
2204: joutuvat saapuroaan kokouksiin, juhliin, il- tärkeiltä kansalaisten vapaa-ajanvieton kan-
2205: lanviettoihin ja opintotilaisuuksiin. Työ- nalta. Työpäivän lyhenrtyminen ja olosuhtei-
2206: väen-, nuorisoseura-, raittius-, maamiesseura- den lrorjaantuminen yleensä antavat entistä
2207: ja muiden järjestötalojen runsaudesta huoli- suurempi3i mahdollisuuksia kansalaisille osal-
2208: matta: on kuitenkin tosiasia se, että ne ra:ken- lisstua erilaisiin harrastuksiin. Opintotyölle,
2209: teellisesti ovat useinkin heikkoja. Varsinkin näyttämö-, musiikki-, laulu- ym. harrastuk-
2210: niiden sisäinen kunto, lämmitys ja valaistus, sille avautuu entistä enemmän mahdollisuuk-
2211: on ala-arvoista, joskin poikkeuksia löytyy. sia. Kaikkea tätä toimintaa varten tarvitaan
2212: Päinvastoin on tosiasia se, että koikoontumis- kokoontumishuoneita, jotka kuntonsa puo-
2213: huoneemme ovat vnimakkaasti joutuneet risti- lesta ovaJt sellaisia, että ne voivat tyydyttää
2214: riitaan ma:amme yleisen elintason kohoamisen tänä päivänä kansalaisten tarpeita.
2215: kanssa. Kokoontumishuoneiden nykyinen Ruotsissa on valtio jo vuodesta 1942 läh-
2216: taso on luonnollisesti tekijä, jo:ka karikoittaa ti>en antanut avustuksia ja lainoja kokoontu-
2217: kansalaiset niistä, jolloin seurauksena on, että m~shuoneita ylläpitäville järjestöille.
2218: mielenkiinto yleisiä asioita, opintoharrastuk- Aloitteen ~tekijöiden käsitys on, että nykyi-
2219: sia ja muuta toimiJnta:a kohtaan saruttaa vä- nen kokoontumishuoneiden jatkuva rappeu-
2220: hentyä. Jos kokoontumishuoneet ovat nyrt tumimen voidaan estää vain valtiovallan voi-
2221: sellaisia kuin ne nykyisin ovat ja niiden kunto makkaan tuen turvin. Sen vuoksi kaiJkkeen
2222: jatkuvasti alenee, muodostuu siitä vaara siinä edellä esitettyyn viitaken ehdotamme kun-
2223: mielessä, että erilaisten tilaisuuksien järjes- nioittaen,
2224: tämiJsmahdollisuudet jatkuvasti pienenevät.
2225: Maassamme, jossa on pitkä talvi ja jossa ly- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
2226: hyen kesän vuoksi ei yleensä kesällä tällaisiin tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
2227: tilaisuuksiin kokoonnuta, tilanne kokoontu- kan määrärahan halpakorkoisina lai-
2228: mishuoneiden puutteen vuoksi muodostuu en- noina käytettäväksi yhdistyksille ja
2229: nen pitkää hyvin huonoksi. Silloin siitä koi- järjestöille, jotka ylläpitävät juhla- ja
2230: tuu vahinkoa koko sille laajojen joukkojen kokoushuoneisto ja.
2231: osallistumiselle valtiolliseen ja kunnalliseen
2232: Helsing~ssä 15 päivänä syyskuuta 1961.
2233:
2234:
2235: Arvo Ahonen. Juho Karvonen.
2236: Lars Lindeman. Viljo A. Virtanen.
2237: Anni Flinck. Arvo Tuominen.
2238: Rafael Paasio. Kalle Matilainen.
2239: 1500
2240:
2241: IV,214.- Rah.al N: o 44.
2242:
2243:
2244:
2245:
2246: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta puutavaran hankin-
2247: taan Hankasalmen sahalle.
2248:
2249:
2250: E d u s k u n n a II e.
2251:
2252: V: n 1962 tulo- ja menoarviosta on hallitus dulla. Selvittämättä on myöskin tässä vai-
2253: poistanut määrärahan perushankinnoista val- heessa työntekijöiden eläke- ym. kysymykset,
2254: tionrautateiden HankasaJmen swhan kohdalta. joten suoranainen kauppa käsityksemme mu-
2255: Samalla: ei kuitenkaan ole annettu selvitystä karun ei ole vielä ajankohtainen.
2256: siitä, miten tämän tuotantolaitoksen toimin- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
2257: taa vastaisuudessa tultaisiin hoitamaan jru ke-
2258: hittämään. Mainitun sahan ,toiminnasta on että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
2259: jo a1kaisemmin ollut eduskunna:ssa keskuste- tulo- ja menoarvion 18 Pl. IV luvun
2260: lua ja täl,löin on päädytty siihen, että sahan uudelle momentille 250 000 000 mark-
2261: toiminta:a pitäisi jaJtkaa ja kehittää, sillä kaa puutavaran hankintaan H ankasal-
2262: saha sijaitsee verraten metsärikkaalla seu- men sahalle.
2263: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
2264:
2265: Arvo Ahonen. Onni Peltonen.
2266: 1501
2267:
2268: IV,215. - Rah.al. N: o 45.
2269:
2270:
2271:
2272:
2273: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta asematalon suunnit-
2274: teluun Jyväskylän kaupunkiin.
2275:
2276:
2277: E d u s k u n n a 11 e.
2278:
2279: .Asia:kirjoista käy ilmi, että Haapamäen- ruistuttua tulee tämäkin vaikuttamaan huo-
2280: Jyväskylän välinen rataosa vihittiin 1. 11. mattavasti Jyväskylän aseman liikenteeseen.
2281: 1897. Samana vuonna valmistui myöskin Jy- Edelleen Jyväskylästä on tullut läänin pää-
2282: väskylän asematalo, joka näin ollen on pal- kaupunki ja sekin omalta osaltaan vaikuttaa
2283: vellut yli 60 vuotta yleisöä. Nykyisin tämä liikenteen kasvamiseen. Edelleen ovat suun-
2284: sama asematalo palvelee matkustavaa yleisöä nitelmat ja tulevan vuoden talousarviossa
2285: kuten silloinkin, kun ensimmäinen juna saa- määräraha, joten Jyväskylän-Jämsänkosken
2286: pui Jyväskylään. radan rakennustyöt voidaa:n aloittaa, jonka
2287: Uuden asematalon rakentaminen Jyväs- radan valmistuminen a:iheU:ttaa puolestaa:n
2288: kylään oli jo ennen toista maa:ilmansotaa Jyväskylän aseman liikenteen lisääntymisen.
2289: rakennusohjelmassa, mutta sota keskeytti Jy- NY'kyinen rakennus on jo nyt kuormitettu
2290: väskylän niinkuin monen muunkin asema- viimeiseen pisteeseen.
2291: talon ra:kennussuunnitelmat. Tästä on kulu- Jyväskylän postilaitos tarvitsee myöskin
2292: nut kuitenkin jo 20 vuotta, mutta uutta lisätilaa. Tällöin herää kysymys lisätilojen
2293: asemataloa ei va:in vielä ole saatu. Jyväs- saamisesta asematalosta, sillä valtion tontille,
2294: kylä - jatkuvasti ja ripeästi kehittyvä kau- missä posti sijaitsee, on hyvin ha:nkalaa niitä
2295: punki sekä nyt Keski-Suomen läänin pääkau- rakentaa. Uuden asematalon yhteyteen voi-
2296: punki - on vielä va:illa nykyaikaista asema- taisiin postila:itokselle varata melkoisia tiloja.
2297: taloa. Mainittakoon, että kun matkustaja- Edellä olevaan viitaten ehdota:mme ·kun-
2298: määrä oli v. 1928 131 311 henkilöä, oli se nioittaen,
2299: esim. v. 1954 481 688 henkilöä. Matkustaja-
2300: määrässä tapahtunut kasvu on siis erittäin että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
2301: huomattava. Matkatavarava:ihto on kasva:nut tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mark-
2302: suurin piirtein vastaavasti. kaa asematalon suunnitteluun Jyväs-
2303: Suolahden-Haapajärven rada:n nyt val- kylän kaupunkiin.
2304: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
2305:
2306: Arvo Ahonen. Veikko Hyytiäinen. Onni Peltonen.
2307: 1502
2308:
2309: IV,216.- Rah.al. N: o 46.
2310:
2311:
2312:
2313:
2314: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Multian, Keuruun ja
2315: Pihlajaveden kuntien alueella olevien valtion maanteiden
2316: perusparannuksiin.
2317:
2318:
2319: E d u s k u n n a ll e.
2320:
2321: Multian, Keuruun ja Pihlajaveden kuntien tialla ns. V alkolan mutka Petäjäveden He-
2322: jatkuvalle kehitykselle ovat pahana esteenä haarassa sekä Multian ja Uuraisten raja-
2323: huonot tieolat. Erikoisena haittana voidaan mailla Purstomäen leikkaussurmnirtelma.
2324: pitää sitä, että ko. kunnat ovat kaukana Il!S. Näille alueille on valtio uhrannUJt sanomat-
2325: runikoteistäkin, Keuruun seutukin esim. joka toman vähän tienparannuiksiin. Tämän
2326: suuntaan yli 60 km. Teollisuuden saamiseksi vuoksi läntisen Keski-Suomen kunnissa
2327: ja sen kilpailukyvyn kannalta tiet ovat kui- asiaan onkin kiilllnitetty ansaittua huomiota
2328: tenkin välttämättömiä. kokousten ym. muodossa. Liikenne sensijaan
2329: Ko. alue liittyy läheisesti juuri puuteolli- viime vuosina on lisääntynyt huomattavasti.
2330: suuden raaka-ainealueisiin. Tälläkin alalla Edellä olevan perusteella ehdotan,
2331: sii-rryttäessä yhä enemmän raskaiden maan-
2332: tiekuljetusten varaan on paikkakunnan tei- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
2333: den kunnostamisella lisättävä toimeentulo- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
2334: edellytyksiä. kan määrärahan Multian, Keuruun ja
2335: Multian, Keuruun ja Pihlajaveden kun- Pihlajaveden kuntien alueella olevien
2336: tien alueella on olemassa riittämiin maantei- valtion maanteiden perusparannuksiin.
2337: den perusparannussuunnitelmia, esim. Mul-
2338: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
2339:
2340: Arvo Ahonen.
2341: 1503
2342:
2343: IV,217. -Rah.al. N:o 47.
2344:
2345:
2346:
2347:
2348: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntän-Multian-
2349: Pylkönmäen-Karstulan runkotien rakennustöiden aloitta-
2350: miseksi.
2351:
2352:
2353: Eduskunnalle.
2354:
2355: On ilmeistä, että Mäntän, Keuruun, Mul- mainitsematta !kunnollisen tien merkitystä
2356: tian, Pihlajaveden ja Ähtärin jatkuvalle ke- matkail rm edistämisessäkään.
2357: hittymiselle ovat pahana esteenä huonot tie- Voitaneen pitää perusteltuna, että nyky-
2358: olot. Erikoisena haittana voidaan pitää sitä, aikaiset vaatimukset täyttävää Mäntän-
2359: että ko. kunnat ovat kaukana ns. runkoteistä, Keuruun-Multian-Pylkönmäen-Karstulan
2360: Keuruu esim. joka suuntaan yli 60 km. Teol- runkotietä ryhdyttäisiin mahdollisimman
2361: lisuuden saamiseksi ja sen kilpailukyvyn pian rakentamaan, sillä tämä yhdistäisi luon-
2362: kannalta tiet ovat kuitenkin välttämättömiä. nollisella tavalla mainitun alueen valtakun-
2363: Puuteollisuuden raaka-ainekuljetuksissa nan muihin runkoteihin. Suunnitelmat ko.
2364: siirrytään yhä enemmän raskaiden maantie- tielinjalla ovat jo osittain valmiina.
2365: kuljetusten varaan, joten nopea päätie vai- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2366: kuttaa myöskin alueen raaka-ainehankintoi-
2367: hin ja lisää tätä kautta toimeentuloedellytyk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
2368: siä alueellaan. Yhä enemmän !kauppa- ja tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
2369: muissa liiketoimissa on !kunnollisen tien tarve kan määrärahan Mäntän-Keuruun-
2370: tullut ajankohtaiseksi. Ei ole syytä jättää Multian-Pylkönmäen-Karstulan run-
2371: kotien rakennustöiden aloittamiseen.
2372: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
2373:
2374: Arvo Ahonen. Onni Peltonen.
2375: 1504
2376:
2377: IV,218.- Rah.al. N: o 48.
2378:
2379:
2380:
2381:
2382: Aitio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Tuberkuloosi-
2383: Uitto r.y :n valtionavuksi.
2384:
2385:
2386: E d u s k u n n a ll e.
2387:
2388: Invalidijärjestöjen tehtävät invalidihuol- samaan aikaan monien muidenkin invalidi-
2389: lossa ovat viime vuosina huomattavasti li- järjestöjen tehtävät ovat joko lisääntyneet
2390: sääntyneet. Tämä johtuu monista syistä ja tai ainakin pysyneet entisellään, olisi Tuber-
2391: mm. siitä, että 1950-luvulla invaliidihuolto- kuloosiliitto - Tuberkulosförbundet r.y: n
2392: lain soveltamisalaa laajennettiin. Vasta täl- valtionavun korottamiseksi välttämätöntä li-
2393: löin oli tuberkuloosi-invalidienkin mahdol- sätä talousarvion asianomaisen momentin ko-
2394: lista päästä osallisiksi mainitun lain suomista konaissummaa. Tässä yhteydessä vielä on
2395: eduista. Jotta tuberkuloosi-invalidien mah- rtodettava, että eduskunta on viimeksi v:n
2396: dollisuudet invaliidihuoltolain suomien etu- 1961 varsinaista tulo- ja menoarviota hyväk-
2397: jen hyväksikäyttämiseen olisi turvattu, oli syessään lausunut odottavansa, että invalidi-
2398: perustettava tarkoitusta varten uusia laitok- järjestöjen avustamiseen tarkoitetun määrä-
2399: sia. Näistä toimenpiteistä otti osaltaan vas- rahan jakoa tulisi tarkistaa ottaen tällöin
2400: tatakseen 'l'uberkuloosiliitto - Tuberkulos- mm. huomioon järjestöjen tehtävissä ja ta-
2401: förbundet r.y., jonka toiminta tämänkin loudellisessa asemassa tapahtuneet muutok-
2402: vuoksi ja monista muistakin syistä johtuen set.
2403: on viime vuosina voimakkaalla tavalla laa- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
2404: jentunut. dotamme,
2405: Eduskunnalle jätetyssä ehdotuksessa val-
2406: tion vuoden 1962 tulo- ja menoarvioksi Tu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
2407: berkuloosiliitto-Tuberkulosförbundet r.y: lle tulo- ja menoarvioon 14 Pl. X luvun
2408: ehdotettu määräraha ej kuitenkaan ole riit- 17 momentille Tuberkuloos{liitto -
2409: tävän suuri eikä oikeassa suhteessa niihin Tuberkulosförbundet r.y :n valtion-
2410: tehtäviin, joita liitto mm. invaliidihuoltolain avuksi 30 000 000 markkaa.
2411: toimenpiteiden järjestämisessä hoitaa. Kun
2412: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
2413:
2414: Paavo Aitio. Pentti Liedes.
2415: Kauko Tamminen. Toivo Asvik.
2416: Leo Suonpää.. Elli Stenberg.
2417: Toivo Niiranen. Inna Torvi.
2418: Tauno Kelovesi. Judit Nederström-Lunden.
2419: 1505
2420:
2421: IV,219.-Rah.al. N:o 49.
2422:
2423:
2424:
2425:
2426: Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi rautatie-
2427: hallitukselle urheilijain matkalippujen alentamista varten.
2428:
2429:
2430: E d u s k u n n a ll e.
2431:
2432: Maamme urheiluseurat suorittavat suuri- taisiin veikkausvoittovaroista valtion rauta-
2433: merkityksellistä vapaaehtoista työtä nuori- teille. Tämä tietäisi käytännössä ehkä noin
2434: somme urheiluinnostuksen tyydyttämiseksi, 30000000-40000000 mk:n avustusta ur-
2435: nuorison henkisen vireyden ja fyysisen kun- heiluseuroille ja helpottaisi osittain niiden
2436: non säilyttämiseksi ja edistämiseksi. Urheilu- vaikeaksi muodostunutta taloudellista tilaa.
2437: seuroilla on vuosikymmenien taito ja myös Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä
2438: pyyteetöntä halua tehdä jatkuvasti tätä vuodelle 1962 on urheilu- ja liikuntakasvatus-
2439: työtä, mutta niillä on suuria taloudellisia työn tukemiseen ehdotettu yhteensä 810 milj.
2440: vaikeuksia, jotka asettavat esteitä toiminnan mk, josta opetusministeriön käytettäväksi
2441: laajentamiselle. Hyvin merkittävän osan ur- jäisi 95 milj. mk. Opetusministeriölle vara-
2442: heiluseurojen menQista muodostavat urheili- tusta määrärahasta olisi käsityksemme mu-
2443: jain ja urheilujoukkueiden kilpailumatka- kaan 30 milj. mk varattava rautatiehallituk-
2444: kulut. Arvion mukaan suuret ja keskisuu- selle urheilijain ja urheilujoukkueiden kil-
2445: ret urheiluseurat käyttävät vuosittain kil- pailumatkojen lippujen hintojen alentami-
2446: pailumatkoihin varoja n. 400 000-700 000 seksi 50 % :iJ.la.
2447: mk. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2448: Vaikka veikkauksesta on tullut Suomen
2449: urheilun SamPQ, joka jauhaa rahaa urheilun, että vuoden 1962 tulo- ja meno-
2450: tieteen, taiteen ja nuorisokasvatuksen edis- arvion 10 Pl. XVIII luvun 4 momen-
2451: tämiseen, niin varsinaisten urheiluseurojen tin A-kohdalle lisättäisiin 30 000 000
2452: sekä välitön että välillinen osuus veikkaus- markkaa avustuksena rautatiehallituk-
2453: varoista on jäänyt vähäiseksi. Urheiluseuro- selle urheilijain ja urhe~1ujoukkueiden
2454: jen yhä vaikeammaksi muodostunutta talou- matkalippujen alentamiseksi 50 %: lla,
2455: dellista tilaa voitaisiin helpottaa esimerkiksi mikä määräraha voitaisiin vähentää
2456: siten, että urheilijain ja urheilujoukkueiden opetusministeriön käytettäväksi ehdo-
2457: kilpailumatkoista myönnettäisiin valtion rau- tetusta 95 000 000 markan määrära-
2458: tateillä 50 % alennus, joka alennus korvat- hasta.
2459: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
2460:
2461: Paavo Aitio. Pauli Puhakka.
2462: Anna-Liisa Tiekso. Matti Koivunen.
2463:
2464:
2465:
2466:
2467: 5 E 706/61
2468: 1506
2469:
2470: IV,220. -Rah.al. N:o 50.
2471:
2472:
2473:
2474:
2475: Aitio ym.: Määräraha-n, osoittamisesta valtion kuuromykkäin
2476: ammattikoulu?~, rakentamista varten.
2477:
2478:
2479:
2480: E d u s k u n n a ll e.
2481:
2482: Nuorten kuurojen ammattiikoulutus, joka Koulua varten on saatu noin 2 hehtaarin
2483: aloiltettiin Turussa v. 1948, >tapahtuu niin suuruioon tontti korvauksetta Turun kaupun-
2484: vaatimattomissa ja epäedullisissa olosuhteissa, gilta. Ammattikoulun uudisrakennuksen
2485: että sille lienee vaikea löytää vertaa. Tieto- suunnittelutöitä varten oli v:n 1956 tulo- ja
2486: puolinen opetuiS joudutaan autamaJan toisen- men.oarviossa v&rattu 2 000 000 markkaa.
2487: la:iseen opetukooen järjestetyissä huoneissa, Suunnitelmat on nyt laadittu ja ne on hyväk-
2488: joissa sitä ei: voida saad81 ammattikoulutuksen sytty. Tehtyjen suunnittelmien mukit81n tulisi
2489: vaatimuksia vastaavaksi. Työopetusta varten uusi koulu oppilaskoteineen käsittämään
2490: on oppHaiHe hankittav!ll oppipaiklllt paikka- 18 500 ms ja laadittu kustannusarvi'O on n.
2491: kunnan käs:iJtyö- ja teollisuuslaitoksissa ja 210000000 mk. Jo v:n 1957 tul<>- ja meno-
2492: ammattioppilaitoksissa. Oppipai:mkojen saanti arviossa eduskunta hyväksyi rakennustoimin-
2493: kuuroille on rajoitettu ja opetus niissä usein nan a:lka:mista varten 10 000 000 mk: n mruärä-
2494: puutteellista ja epäval'maa. Kuurojen työn- ra;han, jota ei kuitenkaan vahvistettu.
2495: opettajina tulisi olla tähän tehtävään pereh- Vuoden 1959 budjetin yhteydessä hyväksyi
2496: tyn€-:iJtä henkilöitä. Saadut kOkemukset osoit- eduskunlta lausuman, jossa edellytettiin, että
2497: tavat, ettei näiden oppilaåden työnopetus voi työt voidaoo aloittaa, m~käli paikk!akunnalla
2498: tapahtua kuulevien oppilaitoksissa. }!menee työttömyyttä. Vaikka työttömyyttä
2499: Oppi·laat saavat ammattilkoulutuksensa in- on Turussa ja sen lähiympäristössä, ei kou-
2500: valiidihuolrtolain nojalla ja on heille koulun lun r~Mennustöitä ole tästä huolimat>ta aloi-
2501: toimesta hankittava asunnot täysihoidoin. tettu.
2502: Oppilaiden majoitus sitä varten rakennetussa V: n 1960 budjettiin hyväksyi eduskunta
2503: oppilaskodissa tulisi ajanpitkään valtiolle jälleen 20 000 000 mk:nt määrärahan raken-
2504: halvemmaksi kuin nykyisin vuokrahuoneissa nustöiden alkamista "\"arten, jota määrärahaa
2505: tapahtuva. Se olisi myös oppi•lairlen kasva- ei haJ.lituksen toimesta kuitenkaan esitetty
2506: tuksen ja viihtyiisyyden kannalta edullisempi. vahvistettava.:ksi.
2507: Tähän kouluun pyrkijöitä on ollut vuosit- Edellä esitetyn perusteeHa ehdotamme,
2508: tain n. 50, joista vain noin kolmasosa on
2509: voitu kouluun ottaa. Näiden pyrkijäi.n, oppi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
2510: velvollisuusikäisten kuurojen lBJSten sekä tulo- ja menoarvioon 20 Pl. ll ltwun
2511: kuurojen suhteellisen lukumäärän perusteella uudelle momentille 210 000 000 rnarkan
2512: voi päätellä, että koulun oppilasmäärä tulisi suuruisen siirtomäärärahan valtion
2513: olemaan noin 100-150. kuuromykkäin ammattikoulun raken-
2514: tamista varten.
2515: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
2516:
2517: Paavo Aitio. Rafael Paasio. Inkeri Virtanen.
2518: Sylvi Siltanen. Aimo Aaltonen. Sa.a.ra. Forsius.
2519: Eino Roine. Judit Nederström-Lunden. Vappu Heinonen.
2520: 1607
2521:
2522: IV,221. - Rah.al. N: o 51.
2523:
2524:
2525:
2526:
2527: Aitio ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta teatteri-
2528: talojen rakennustyön avustamiseksi.
2529:
2530:
2531: E d u s k u n n a ll e.
2532:
2533: Maamme teatteritaide on kehittynyt nykyi- Turun rakennushankkeen kustannusarvio
2534: selle kansainvälisestikin tunnustetulle tasol- on n. 600 milj., Kuopion 412 milj. mk. Edel-
2535: leen pääasiassa taiteilijoiden kyvykkyyden linen on tähän mennessä saanut valtiolta
2536: ja alttiuden sekä yleisön kiinnostuksen va- avustusta 55 milj. ja jälkimmäinen 35 milj.·
2537: rassa ulkonaisten toimintaedellytysten puut- mk. Hallitus esittää ensi vuodeksi 50 milj.
2538: teellisuudesta huolimatta. Vanhentuneiden mk: n määrärahaa veikkausvoittovaroist.a.
2539: esityshuoneistojen käyttäminen tuottaa kui- Kun molemmilla vireillä olevilla raken-
2540: tenkin vakavia vaikeuksia, koska yleisön vaa- nushankkeilla on paikallisen merkityksensä
2541: timukset ovat suuresti kasvaneet ja koska lisäksi kiistämätön arvo teatterielämämme
2542: toisaalta nykyaikainen näytelmätuotanto on kokonaisuudenkin kannalta, on asiallista ke-
2543: kirjoitettu edellyttäen, että esittävä teat- ventää asianomaisten kaupunkien taloudel-
2544: teri pystyy vaativiin teknillisiin suorituksiin. lista rasitusta kohtuullisin valtionavustuksin.
2545: Uusien ajanmukaisten teatteritalojen raken- Kokonaiskustannuksiin verrattuna on halli-
2546: taminen on siten näyttämötaiteemme kehi- tuksen esittämä määräraha käsityksemme
2547: tyksen välttämätön ehto. mukaan tähän riittämätön, joten sitä olisi
2548: Tilanne onkin vähitellen paranemassa lisättävä rakennushankkeiden toteuttamisen
2549: eduskunnan myönnettyä kahtena vuonna va- turvaamiseksi.
2550: roja uusien teatteritalojen rakentamista var- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
2551: ten. Tällä hetkellä on Turun uusi teatteri- nioittaen,
2552: talo harjannostajaisvaiheessa ja valmistuu
2553: lopullisesti ensi syyskauden alkuun. Kuopion että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
2554: teatteritalon kaivutyöt ovat käynnissä ja tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
2555: urakkasopimukset hyväksytään lähiaikoina. 30 000 000 markan suuruisen määrä-
2556: Kouvolan uusi teatteritalo on jo ollut vuo- rahan teatteritalojen rakennustyön
2557: den käytössä. Uusista hankkeista on Helsin- avustamista varten.
2558: gin tulevan kaupunginteatterin rakennus-
2559: hanke pisimmä:llä, mutta asia on vireillä
2560: useissa muissakin kaupungeissa.
2561: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
2562:
2563: Paavo Aitio. Anna-Liisa Tiekso.
2564: Esa Hieta.n.en. Pauli Puhakka.
2565: Matti Koivunen.
2566: 1508
2567:
2568: IV,222.- Rah.al. N: o 52.
2569:
2570:
2571:
2572:
2573: · . Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille annettavia
2574: halpakorkoisia pitkäaikaisia lainoja varten.
2575:
2576:
2577: E d u s k u n n a 11 e.
2578:
2579: Yleisesti on tunnettu kuntien rahoitusvai- tion varoista halpakorkoisia pitkäaikaisia
2580: keuksien kasvu vuodesta vuoteen. On las- luottoja sekä pyrittävä vaikuttamaan myös
2581: kettu, että kuntien luotontarve vuosittain: siihen suuntaan, että valtion hallinnassa ole-
2582: kohoaa yli 20 mrd mk:n. Tähän on ollut vat rahalaitokset nykyistä enemmän myön-
2583: osittain vaikuttamassa työttömyys sekä mo- täisivrut kunnille lainoja.
2584: nien valtiolle kuuluvien taloudellisten rasit- Valtiovarainvaliokunta käsitellessään val-
2585: teiden siirtäminen kuntien kannettavaksi. tion tilintarkastajain kertomusta vuodelta
2586: Samanaikaisesti on kuitenkin kuntien luo- 1958 hyväksyi mietintönsä perusteluissa
2587: tonsaantimahdollisuuksia rajoitettu ja vai- muun muassa lausuman, jossa sanotaan:
2588: keutettu. Seurauksena on jatkuva veroäyrin ,Valiokunta huomauttaa vielä siitä, että kun-
2589: hinnan kohoaminen kaikissa maamme kun- tien talouden tukeminen nykyisenä aikana,
2590: nissa ja rasitusten siirtäminen tätä kautta jolloin lakisääteiset rasitukset varsin anka-
2591: pääasiassa maamme vähäväkisen kansanosan rasti koettelevat monen kunnan kestokykyä,
2592: kannettavaksi. Kun esimerkiksi maalaiskun- on muodostunut kysymykseksi, jota vaition-
2593: nissa keskimääräinen veroäyrin hinta oli v. kaan talouden hoidon järjestelyssä ei voida
2594: 1953 9: 89, niin v. 1959 se oli jo 11:25. Sa- olla ottamatta vakavasti huomioon."
2595: mansuuntainen kehitys on ollut maamme Jos muutosta kuntien taloudelliseen tilan-
2596: kaupunki- ja kauppalakunnissa. Keskimää- teeseen ei saada aikaan, ellei valtion rasituk-
2597: räinen veroäyrin hinta kaupunkikunnissa oli sia kuntien kohdalta kevennetä ja toisaalta
2598: v. 1959 jo 13:18 ja kauppalakunnissa 12:39. kuntien luotousaantia helpoteta, on odotetta-
2599: Eräissä kunnissa oli äyrin hinta nostettu vissa kriisin jatkuva syveneminen maamme
2600: jopa 16-17 mk: aan. kaikissa kunnissa.
2601: Tätä tietä ei voida kuitenkaan kulkea Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2602: eteenpäin, koska verorasituksen lisääminen
2603: kuntalaisille on jo nytkin muodostunut koh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
2604: tuuttoman raskaaksi. Tämän vuoksi on vält- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 000
2605: tämätöntä ryhtyä valtion taholta toimenpitei- markan suuruisen määrärahan annet-
2606: siin kuntien luotonsaannin helpottamiseksi. tavaksi kunnille halpakorkoisina pitkä-
2607: Kunnille olisi viipymättä myönnettävä val- aikaisina lainoina.
2608: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
2609:
2610: Paavo Aitio. Pertti Rapio. Eino Roine.
2611: Pentti Liedes. ~e PuikBinen. Väinö R. Virtanen.
2612: Toivo Friman. Leo Suonpää. Antto Prunni1a.
2613: Martti Linna. Kaino Haapanen. Judit Nederström-Lunden.
2614: 1509
2615:
2616: IV,228.-Rah.al. N:o 53.
2617:
2618:
2619:
2620:
2621: Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnille
2622: toipilasmhan maksamiseen.
2623:
2624:
2625: Eduskunnalle.
2626:
2627: Suurin osa maamme kunnista maksaa päivässä yhdestä kolmeen kuukauteen. Näyt-
2628: eräissä sairauksissa, mm. tuber~uloosi- ja tää siltä, että varattomat kunnat ovat joutu-
2629: reumatapauksissa, ns. toipilasrahaa paranto- neet kitsastelemaan päivärahan maksami-
2630: lasta päässeille potilaille. Keväällä 1961 suo- sessa, minkä vuoksi valtion tuki tähän tarkoi-
2631: ritettuun kyselyyn vastasi 464 kuntaa maksa- tukseen olisi niille tarpeen. Koska uuden
2632: vansa toipilasrahaa yhteensä 110 milj. mk tuberkuloosilain mukaan lääkkeet ovat ilmai-
2633: vuodessa. Vastaajat edustavat kaikista kun- sia ja niin ollen voidaan entistä suuremmassa
2634: nista n. 85 %. llmeistä kuitenkin on, että määrin siirtyä halvempaan kotihoitoon, tulee
2635: monet niistäkin kunnista, jotka eivät vastan- toipilasrahan merkitys entistä tärkeämmäksi.
2636: neet tehtyyn kyselyyn, maksavat toipilas- Siksi sen turvaaminen nykyistä tehokkaam-
2637: rahaa. Vastanneista kunnista vastasi myön- malla tavalla on välttämätöntä, niin kauan
2638: tävästi 37 kaupunkia 41: stä, 23 kauppalaa kuin toipilasrahat saadaan lakisääteisesti val-
2639: 25: stä ja 404 maalaiskuntaa 481: stä. tionavun piiriin.
2640: Toipilasrahalla on hyvin suuri merkitys Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2641: tuberkuloosiparantoloista, reumahoitoloista
2642: tai muista hoitopaikoista palaavien toipilai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
2643: den kuntoutumiselle. Toipilasrahan määrässä tulo- ja menoarvioon 75 000 000 mar"
2644: on kuitenkin havaittavissa kovin suurta kir- kan suuruisen määrärahan myönne~
2645: javuutta. Eräät kunnat maksavat mainittua täväksi avustuksina kunnille toipilas,
2646: toipilasrahaa 500 mk päivää kohden ja kol- rahan maksamiseen.
2647: men kuukauden ajan, eräät taas vain 30 mk
2648: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
2649:
2650: Paavo Aitio. Pauli Puhakka.
2651: Anna-Liisa Tiekso. Matti Koivunen.
2652: 1510
2653:
2654: IV,224.- Rah.al. N: o 54.
2655:
2656:
2657:
2658:
2659: AJ.a...Kulju ym.: ~Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen-Lapuan
2660: maantien parantamiseen Seinäjoen kaupungin alueella.
2661:
2662:
2663: E d u s k u n n a ll e.
2664:
2665: Seinäjoen-Lapuan maantie on eräs Etelä- sia, koska ne liittyvät kaupungin yleiskaava-
2666: Pohjanmaan kaikkein vilkasliikenteisimmistä ehdotukseen.
2667: mutta myöskin kaikkein huonokuntoisim- TVH:n Vaasan piirin toimesta on suori-
2668: mista teistä. Vuoden 1960 liikennelaskelmassa tettu tutkimukset tämän tien parantamiseksi
2669: oli tien lirkenne ns. alikäytävän laskentapis- Seinäjoen kaupungin alueella. Lopulliset
2670: teessä 2 247 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tien suunnitelmat valmistunevat tämän syksyn ai-
2671: pullonkaulan 'Seinäjoelta lähdettäessä muo- kana, niin että tien rakentamiseen on mah-
2672: dostaa ahdas ja vain 3 m korkea alikulku- dollisuus ryhtyä vuoden 1962 aikana.
2673: silta, joka sateiden sattuessa muodostuu lii- Paitsi normaalin liikenteen yhä jatkuva
2674: kennekelvottomaksi aiheuttaen vaikeasti löy- kasvu ja nykyisen tilanteen mellkein voitta-
2675: dettävien kiertoteiden etsimistä tien käyttä- mattomat hankaluudet kiirehtii tien raken-
2676: jille. Tien parantamista on näistä ja monista tamista vuonna 1963 järjestettävä Etelä-Poh-
2677: muistakin syistä pidetty erittäin tärkeänä ja janmaan maanviljelysseuran 100-vuotismaa-
2678: kiireellisenä. talousnäyttely, jonka juhlapaikkana tulee
2679: Suunnitelmien valmistumista on viivästyt- olemaan tämän tien varressa oleva keskus-
2680: tänyt se, että tiekysymys on laajentunut kos- rata-alue.
2681: kemaan Seinäjoen- Lapuan- Kauhavan- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
2682: Ylihärmän-Uudenkaarlepyyn tietä eli kan- nioittaen,
2683: tatietä n:o 67. Kun monien viivytysten ja
2684: vaihtoehtojen jälkeen suuntakysymys tämän että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
2685: tien osaJta on ~teytynyt, olisi tien rakenta- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mark-
2686: minen ainakin Seinäjoen kaupungin alueella kaa Seinäjoen-Lapuan maantien pa-
2687: aloitettava viipymättä. Kaupungin alueella rantamiseksi Uihinnä Seinäjoen kau-
2688: ja sen osalta ei tiesuuntaan aiheudu muutok- pungin alueella.
2689: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
2690:
2691: Reino Ala.-Kulju. Ma.tti Liina.maa.. Aa.rre Marttila.
2692: Väinö Tikkaoja.. Eino Uusita.lo. Toivo Antila.
2693: 1511
2694:
2695: IV,22ö. - Rah.al. N: o öö.
2696:
2697:
2698:
2699:
2700: Ala.-Kulju ym..: Määrärahan osoittamisesta valtion virasto-
2701: talon rakentamiseksi Seinäjoelle.
2702:
2703:
2704: E d u s k u n n a ll e.
2705:
2706: Valtion virastot toimivat Seinäjoella joko miakunnan kanslia ja käräjähuoneisto, työn-
2707: vanhoissa, erittäin huonokuntoisissa ja ah- välitystoimisto ja ammatinvalinnantoimisto
2708: taissa valtion rakennuksissa tahi sinne tänne sekä kanaakoulujen tarkastuspiirien toimisto.
2709: sirotelluissa epl\asiaHisissa vuokrolmoneissa. Rakennusohjelma virastotaloa varten on laa-
2710: Eräissä. tapauksissa jQudutaan nämä vanhat dittu ja hyväksytty asianomaisessa ministe-
2711: valtion rakennukset asemakaavajärjestelyjen riössä. Myöskin tonttikysymys on ratkaistu
2712: vuoksi lähiaikoina purkamaan, kuten sotilas- ·kaupungin ja valtion välisellä sopimuksella
2713: piirin ja poliisilaitoksen talot. Seinäjoen no- ja rakennushallitus on saanut ministeriöitä
2714: pea kasvu viime vuosikymmenen aikana ja kehoituiksen cyhtyä edellä mainitun ohjelman
2715: vallankin kaupungiksi tulon jälkeen on ai- mukaisesti suunnittelemaan Seinäj~n viras-
2716: heuttanut virastojen laajenemista ja. uusien totalon rakentamista.
2717: virastojen perustamisia, joten tilanne virasto- Ed-e<llä oLevan perusteella esitämme kun-
2718: rakennusten kannalta on käynyt kestämättö- nioittavasti,
2719: mäksi.
2720: Edellä mainitusta tilanteesta johtuen on että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
2721: saatettu vireille suunnitelro.a valtion virasto- tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mark-
2722: talon rakentamisesta Seinäjoelle. Suunnitel- kaa SeinäjoeUe raken~ttavan valfion
2723: man mukaan siihen sijoitettaisiin sotilaspiiri, virastotalon S'UunniteZmien laatimista
2724: poliisilaitos, veropiirin verolautakunta, tuo- ja rakennustöiden aloittamista varten.
2725: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
2726:
2727: :R.eino Ala.-Kulju. Eino Uusitalo.
2728: Våi:a.ö Tikka.oja. Matti TJina.maa.
2729: Aleksi Kiviaho.
2730: 1512
2731:
2732: IV,226. - Rah.al. N: o 56.
2733:
2734:
2735:
2736:
2737: Ala.-Xulju ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi eräille
2738: kesäyliopistoille.
2739:
2740:
2741: E d u s k u n n a ll e.
2742:
2743: Viime kesän aikana oli maamme kaupun- harjoitteluun tai opintomatkoille, on kesä-
2744: geissa toiminnassa kahdeksan kesäyliopistoa, yliopistojen järjestämä opiskelumahdollisuus
2745: joiden oppilasmäärä kohosi läheHe 9 000. mitä hyödyllisintä.
2746: Kun yliopistoissa vallitsee mitä suurin tilan- V aitiovalta on aivan vähäisesti avustanut
2747: ahtaus ja oppilasrajoitus melkein kaikissa kesäyliopistojen toimintaa. V: n 1961 meno-
2748: tiedekunnissa ja kun ylioppilaiden luku- arviossa oli 8 milj. mk:n määräraha niille
2749: määrä lisääntyy, niin että sen lasketaan vii- kesäyliopistoille yhteise.<~ti, jotka eivät saa-
2750: dessä vuodessa vuoteen 1965 mennessä kak- neet määrärahoja yliopistojen määrärahojen
2751: sinkertaistuvan, on valtiovallan velvollisuus yhteydessä ja jotka olivat aloittaneet toi-
2752: pyrkiä helpottamaan ylioppilaiden opiskelu- mintansa ennen v. 1961. Kohtuullista on,
2753: mahdollisuuksia. Kesäyliopistot ovat tässä että valtio avustaa samojen perusteiden mu-
2754: tilanteessa luoneet mahdollisuuden eräiden kaan myös niitä kesäyliopistoja, jotka aloitti-
2755: perusopintojen ja lähinnä alempien arvo- vat toimintansa kesällä 1961 (Seinäjoen ja
2756: sanojen suorittamiseen, täydennyskursseihin Vaasan) sekä niitä, jotka mahdollise.<~ti tule-
2757: ja opiskelun ohjaamiseen samalla kun ne vat aloittamaan toimintansa kesällä 1962.
2758: ovat antaneet mahdollisuuden mm. kansa- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
2759: koulunopettajille jatko-opintoihin ja suorit- nioittaen,
2760: taneet arvokasta aikuiska.<~vatusta ja ylei.<~tä
2761: kulttuurityötä. Opi.<~kelu ke.<~äyliopi.<~toissa on että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
2762: tiivistä, tutkintoja .<~uoritetaan run.<~aasti ja tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VII luvun
2763: yliopi.<~tot kontrolloivat tutkintojen päte- 6 momentille 8 000 000 mm·kan lisä-
2764: vyyttä. Kun var.<~inai.<~issa yliopi.<~toi88a kesä- määrärahan vuonna 1961 toimintansa
2765: loma on lähe.<~ neljä kuukautta ja kaikki aloittaneiden ja 1962 toimintansa aloit-
2766: ylioppilaat eivät voi .<~ijoittua ansiotyöhön, tavien kesäyliopistojen avustamiseen.
2767: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
2768:
2769: Reino Ala-Kulju. Martti Salminen. Aarre Marttila.
2770: Varma K. Turunen. Väinö E. Nieminen. Matti J.iina.maa.
2771: Impi Lukkarinen. SaarA. Forsius. Aune Innala.
2772: Toivo Åsvik. Armi Hosia. Erkki Tuuli.
2773: Aleksi Kiviaho. Toivo Hietala. Toivo A.ntila.
2774: Kuuno Honkonen. Mauno Pohjonen. Erkki Leikola.
2775: Ensio Partanen. Kurt Nordfors. V. Hyytiäinen.
2776: Väinö Tikkaoja. Kalervo Saura. Armas Leinonen.
2777: Arvo Tuominen. Mauri Seppä. Olavi Lähteenmäki.
2778: Erkki Hara. A. F. Airo. Erkki Koivisto.
2779: Mikko Asunta. Eino Uusitalo. Elis Manninen.
2780: 1513
2781:
2782: IV,227.-Rah.al. N:o 57.
2783:
2784:
2785:
2786:
2787: Ala.-Kulju ym.: Määrämhan osoittamisesta Seinäjoen vilja-
2788: varaston laajentamista varten.
2789:
2790:
2791: E d u s k u n n a ll e.
2792:
2793: Seinäjoella sijaitseva valtion viljavarasto Seinäjoen viljavarasto olisi halvoin kus-
2794: on alunperin rakennettu 12 000 000 viljaki- tannuksin laajennettavissa, mm. ilman ko-
2795: lon vava:stoimisi;a varten. Koska Etelä-Poh- neistojen uusimista. Suunnitelmat laajen-
2796: janmaa on viljan ylituotantoaluetta, on tar- nustöitä varten ovat valmiina. Kun myöskin
2797: jonta Seinäjoen varastolle ollut erittäin run- maassa yleensä vallitsee suuri puute vilja-
2798: sasta ja varastoiminen on tuottanut suuria va:castoista, olisi syytä ryhtyä Seinäjoen va-
2799: vaikeuksia. Monina vuosina on normaali- raston laajentamiseen.
2800: määrä jouduttu ylittämään yli 5 000 000 Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
2801: kg: lla, joka on koetettu sijoittaa Loimaan, nioittaen,
2802: Kuopion ym. maan eri puolilla sijaitseviin
2803: varastoihin. Seinäjoen Impivaaran varasto että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
2804: taasen on ulkolaisen viljan säilytystilana. tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
2805: Kun erittäin huomattava osa viljasta tuo- kan määrärahan Seinäjoen viljavaras-
2806: daan ,takaisin Vaasan ja Oulun myllyihin ton laa.fentamista varten.
2807: jauhettavaksi, joudutaan näin suorittamaan
2808: suuria ja kalliita kuljetuksia ja kustannuk-
2809: sia.
2810: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
2811:
2812: Reino Ala-Kulju. Mikko Asunta. Matti· Raipala.
2813:
2814:
2815:
2816:
2817: 6 E 706/61
2818: 1514
2819:
2820: IV,228.-Rah.al. N:o 58.
2821:
2822:
2823:
2824:
2825: AJ.a...Kulju ym.: Määrärahan osoittamisesta ylikulkusillan
2826: rakentamiseksi Seinäjoen ratapihan poikki.
2827:
2828:
2829: E d u s k u n n a ll e.
2830:
2831: Seinäjoen laaja ja vilk·asliikenteinen rata- Vaikka Seinäjoen ra tapiha~aluee.n pohjois-
2832: piha-alue jakaa Seinäjoen kaupungin kah- päässä on aJikulkusilta, ei tämä ole voinut
2833: teen osaan, joiden välillä tällä hetkellä val- ratkaista henkilöliikennettä Pohjan kaupun-
2834: li1sevat varsin epätyydyttävät sisäiset lii- ginosaan, sillä tunneli on useimmiten val-
2835: kenneyhteydet. Rata..alueen itä- j·a pohjois- lankin syksyisin ja keväisin jalankulkijoille
2836: puolella oleva, asukasluvuLtaan noin 3 000 mahdoton kulkea. Luvaton liik®n:e mtapiha-
2837: henkeä käsittävä nopeasti kasvava Pohjan alueen poikki owkin ollut huolestuttavan
2838: kaupunginosa on pahoin jäänyt lapsipuolen suuri. 1953 22/8 klo 6-17 kulki luvatta
2839: asemaan kaupungin liike- ja kauppakeslrnk- ratapihan poikki 818 jalankulkijaa ja 489
2840: seen johtavien liikenneyhteyksien puuttuessa. polkupyöräilijää. V. 1960 15/1 hlo 6-17
2841: Tämän epäkohdan poistamiseksi on jo vuo- toimitettiin uusi laskelma, joka osoitti, että
2842: sikymmenen ajan tehty suunnitelmia j·a aloit- ratapiha~lueen ylitti 2 320 jalankulkijaa ja
2843: teita. Vuonna 1953 valtion rautateiden ta- 847 polkupyöräilijää. Luvatta kulkoeminen
2844: holta tehtiin suunnitelma riippusillan ra- ratapihan alueitten poikki usein junain vä.
2845: kr.ntamiseksi ratapiha..alueen poikki. Myö- lissä puikkelehtien on pelottav~ti kasvanut.
2846: hemmin on VR laatinut uuden suunnitel- Koululaisista sada.t oppilaat käyttävät näitä
2847: man rautasillan rakentamiseksi jalankulki- vaarallisia oikoteitä. Onnettomuuksia on ta-
2848: joita ja pyöräilijöitä va1:ten. Tämän suunni- pahtunut. Mikään ei voi tätä epäkoht.a.a pois·
2849: telman mukaan on silta 179.3 m pitkä, 6.1 m taa, ellei ylikulkusiltaa rakenneta.
2850: korkea, rakennettu kuuden pilarin varaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2851: Kustannusten on laskettu olevan 24.5 milj. nioittavasti,
2852: mk. Seinäjoen kaupunki on sitoutunut otta-
2853: maan kustannuksiin osaa 10 %:Ha. että Edmkunta ottaisi vuoden 1962
2854: Sillan rakentaminen on ollut valtioneu- tulo- ja menoarvioon 24 000 000 mar-
2855: voston hyväksymässä työttömyysohjelmassa kan määrärahan ylikulkmillan raken-
2856: useiden vuosien ajan, mutta sitä ei ole saatu tamiseksi Seinäjoen ratapihan poikki
2857: käyntiin, koska suurin osa työstä kuuluu keskusta-alueen kohdalta Pohjan kau-
2858: metalliteollisuuden piiriin. Tämän vuoksi punginosaan.
2859: olisi rakennusmäärärahat otettava valtion
2860: menoarvioon.
2861: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1961.
2862:
2863: Reino Ala-Kulju. Eino Uusitalo.
2864: Väinö Tikkaoja. Aarre Marttila.
2865: 1515
2866:
2867: IV,229. - Rah.al. N: o 59.
2868:
2869:
2870:
2871:
2872: Ala.nko ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntasuunnittelua
2873: varten.
2874:
2875:
2876: E d u s k u n n a 11 e.
2877:
2878: Viime vuosikymmenen työttömyyskausi luontaiset sivuansiomahdollisuudet huomioon-
2879: osoitti, että laajoilla alueilla maassamme työt- ottaen. Ruotsissa kysymykseen on kiinni-
2880: tömyys on ollut rakenteellista. Talouselämän tetty jo kahden vuosikymmenen ajan suurta
2881: kehityksen mukana olosuhteet eri paikkakun- huomiota ja mm. tiloja yhdistämällä pyritty
2882: nilla ja erityisesti syrjäseuduilla eivät ole epäkohtia korjaamaan. Kysymyksen laaja-
2883: kehittyneet sopusoinnussa muun kehityksen kantoisuuden vuoksi olisi kiireellisesti saa-
2884: kanssa, mistä johtuen nimenomaan talvikau- tava aikaan suunnittelutoiminta aluksi koe-
2885: della on työvoiman tarjontaa ollut enemmän luontoisena joissakin olosuhteiltaan erityisen
2886: kuin paikallisten olojen puitteissa on ollut vaikeissa kunnissa. Edelläolevan perusteella
2887: mahdollista tarjota työtä. SelJaisen työvoi- esitämme,
2888: man piirissä, joka talvisin saa toimeentu-
2889: lonsa mm. metsätöistä, joita on suoritettu että '1'1wden 1962 tulo- ja meno-
2890: tilanteen parantamiseksi, 'asia on edelleenkin arvioon otetaan 20 miljoonan markan
2891: vakavan huolen aiheena laajoissa osissa maa- määräraha sellaista, aluksi koeluontoi-
2892: tamme vaihdellen tilanteen vaikeus suuresti sena järjestettyä kuntasuunnittelua
2893: eri paikkakunnilla. varten, missä selvittelemällä tuotanto-
2894: Väestön toimeentuloa ei saisi myöskään elämän ja erityisesti maankäytön
2895: rakentaa liiaksi sellaisten yleisten tie- ja mahdollisuudet tarjota väestölle pysy-
2896: kuivatustöiden varaan, jotka ovat vain ohi- västi ja riittävän hyvin palkattua
2897: meneviä työtilaisuuksia. Korjauksen saami- työtä pyritään olosuhteet vakiinnutta-
2898: seksi tarvittaisiin kuntiin suuntautunutta maan niin, että rakenteellista työttö-
2899: yksityiskohtaista suunnittelua, jossa otettai- myyttä ei pääsisi muodostumaan eikä
2900: siin huomioon paitsi maankäyttöön liittyvät vähävarnisen kansanosan tarvitsisi
2901: kysymykset ja kuntien teollistamismahdolli- etsiä työtä kotipaikkakuntansa ulko-
2902: suudet mm. erityisesti se, että aivan pieniä puolelta niin suuressa määrin kuin on
2903: tiloja, joiden omistajien on välttämättä saa- tapahtunut.
2904: tava sivuansiotöitä, ei muodostettaisi liikaa
2905: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
2906:
2907: Kustaa. Ala.nko. Väinö Tikkaoj&. Edvard Pesonen.
2908: Veikko Helle. Lempi Lehto. Va.rma K. Turunen.
2909: 1516
2910:
2911: IV,230.- Ra.b..al. N: o 60.
2912:
2913:
2914:
2915:
2916: Alanko ym..: Määrärahan osoittamisesta SUQmen Siviili- ja
2917: Asevelvollisuusinvaliidien Liitolle Käpylän kuntouttamis-
2918: laitoksen toipilaiden hoitomaksujen alentamiseen.
2919:
2920:
2921: E d u s k u n n a 11 e.
2922:
2923: Kuntouttamishoito varsinaisen sairaala- ja rusteella, mutta osa toipilaista joutuu itse
2924: lääkinnöllisen hoidon jatkeena on eräs nyky- kustantamaan hoitonsa. Tämä aiheutuu esi-
2925: ajan lääketieteen viimeisimmistä tärkeistä merkiksi monissa tapauksissa siitä, että asian-
2926: aluevaltauksista, ja tämän hoitomuodon mer- omaisen sairaus tai vamma on laadultaan
2927: kitys on oivallettu yhä useampien sairauk- sellainen, että sen hoitoa tai sen aiheuttamaa
2928: sien ja vammojen yhteydessä. Sen jälkeen jälkitilaa ei katsota voitavan korvata inva-
2929: kun potilaan hyväksi on tehty kaikki se, mikä liidihuoltona. Luonnollista on, että yksityi-
2930: hänen akuutin sairautensa tai vammansa sessä sairaanhoitolaitoksessa hoitomaksut ko-
2931: parantamiseksi sairaalahoidon avulla on teh- hoavat siksi suuriksi, että vain harvoilla
2932: tävissä, voidaan hänen paluutaan yhteiskun- on mahdollisuus omilla varoillaan kustantaa
2933: nan toimivaksi jäseneksi huomattavasti hel- tarpeellinen hoitonsa. Kuitenkin kuntoutta-
2934: pottaa määrätynlaisen kuntouttamiseen täh- mishoidon saamisen mahdollisuudet valtion
2935: täävän harjoitusohjelman puitteissa. Varsin- ja kunnallisissa sairaaloissa ovat rajoitetut.
2936: kin tapaturmissa loukkaantuneille ja muille Tämän vuoksi olisi Käpylän kuntouttamislai-
2937: ulkonaisen vamman tai jäsenen menetyksen tokselle oltava mahdollista alentaa varatto-
2938: kokeneille on vajavaisen jäsenen työkyvyn mien tai vähävaraisten toipilaiden hoitomak-
2939: elvyttäminen tai tarpeellisen proteesin käy- suja sellaisissa tapauksissa, joissa heidän hoi-
2940: tön harjoittelu asiantuntevan ohjauksen ja toaan ei korvata valtion varoista invaliidi-
2941: lääkintävoimistelun myötäilemänä ratkaise- huoltolain perusteella.
2942: van tärkeää. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2943: Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvalii- nioittaen,
2944: dien Liitto r. y:n perustamassa Käpylän
2945: kuntouttamislaitoksessa Helsingissä annetaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
2946: kuntouttamishoitoa kautta maan kotoisin ole- t-ulo- ja menoarvioon 14 Pl. X luvun
2947: ville potilaille. Laitoksessa on 70 sisähoito- 17 momentille lisäyksenä 2 000 000
2948: paikan lisäksi myös laaja poliklinikka sellai- markkaa Suomen Siviili- ja Asevelvol-
2949: sia toipiiaita varten, jotka käyvät saamassa lisuusinvaliidien Liitolle käytettäväksi
2950: hoitoa kotona asuen tai osa työssä käydenkin. Käpylän kuntouttamislaitoksen varat-
2951: Suuri osa toipilaista saa hoitonsa korva- tomien ja vähävaraisten toipilaiden
2952: tuksi valtion varoista invaliidihuoltolain pe- hoitomaksujen alentamiseen.
2953: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
2954:
2955: Kustaa Alanko. Veikko He11e. Edvard Pesonen.
2956: Anni Flinck. Väinö Tikkaoja. Varma K. Turunen.
2957: Lempi Lehto.
2958: 1517
2959:
2960: IV,231.- Rah.al. N: o 61.
2961:
2962:
2963:
2964:
2965: Alanko ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuusneuvo-
2966: jien palkkauksen parantamiseksi.
2967:
2968:
2969: E d u s k u n n a ll e.
2970:
2971: Valtion tulo- ja menoarviossa on ollut listuneilla alityöllisyysalueilla, mistä on osoi-
2972: v:sta 1955 lähtien määräraha käsi- ja pien- tuksena neuvojien tehtävien jatkuva lisään-
2973: teollisuuden neuvontaa ja muuta edistämistä tyminen. Niiden menestyksellisessä hoitami-
2974: varten. Sen avulla on v:sta 1956 lähtien sessa tarvitaan muun ammattipätevyyden li-
2975: toiminut kauppa- ja teoHisuusministeriön säksi toimialueen taloudellisten olojen ja yrit-
2976: alaisena koko maan käsittävä käsi- ja pien- täjäkunnan perusteellista tuntemusta, mikä
2977: teollisuuden neuvontaorganisatio. Nykyisin saavutetaan vain pitkäaikaiseHa ammatti-
2978: tämä käsittää 13 pienteollisuuspiiritoimistoa, kokemuksella. Neuvojien tilapäinen asema ja
2979: jotka sijaitsevat Rovaniemellä, Oulussa, Ka- riittämätön palkkaus ovat kuitenkin aiheut-
2980: jaanissa, Vaasassa, Seinäjoella, Jyväskylässä, taneet liian usein toistuvia henkilövaihdoksia,
2981: Kuopiossa, Joensuussa, Mikkelissä, Kouvo- jotka ovat suuresti vaikeuttaneet neuvonta-
2982: lassa, Tampereella, Turussa ja Helsingissä. työtä. On ilmeistä, että tilanne tulee yhä
2983: Vaasan pienteollisuuspiiriä lukuunottamatta pahenemaan, ellei korjausta saada aikaan.
2984: toimivat kussakin piirissä teknillinen ja liike- Käsi- ja pienteollisuuden suuresta kansan-
2985: taloudellinen neuvoja. V: n 1962 tulo- ja taloudellisesta merkityksestä johtuen on sitä
2986: menoarvioesitykseen on otettu määräraha koskeva tarkoituksenmukainen neuvonta ja
2987: pienteollisuuspiiritoimiston perustamiseksi muu edistäminen kuitenkin erittäin tarpeel-
2988: vielä Kokkolaan ja liiketaloudellisen neuvo- lista.
2989: jan palkkaamiseksi myös Vaasan piiriin. Edellä olevan perusteella esitämine kun-
2990: Kaikki neuvojat ovat tilapäisiä toimihenki- nioittaenl
2991: löitä ja saavat he palkkaa pätevyydestä riip-
2992: puen siten, että diplomi-insinöörille makse- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
2993: taan 30, insinööriUe 27, ekonomille 26 ja tulo- ja menoarvioon 4 ÖOO 000 mar-
2994: merkonomille 22 palkkausluokan mukainen kan määrärahan pienteollisuusneuvo-
2995: palkkio ilman ikälisiä. jien palkkauksen parantamista varten
2996: Neuvontatoiminnan alusta alkaen on to- ja muuttaisi heidän tilapäiset toimensa
2997: dettu sen tarpeellisuus varsinkin vähän teol- ylimääräisiksi toimiksi.
2998: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
2999:
3000: Kustaa Alanko. K. F. Haapasalo.
3001: 1518
3002:
3003: IV,232. - Rah.al. N: o 62.
3004:
3005:
3006:
3007:
3008: Ala.nko ym.: Määrärahan osoittamisesta 39 ylimääräisen
3009: huoltomiehen toimen muuttamiseksi pet·uspalkkaiseksi
3010: huoltomiehen toimeksi.
3011:
3012:
3013: E d u s k u n n a ll e.
3014:
3015: Valtion v:u 1961 tulo- ja menoarvi<JSSa epätyydyttävänä sikäli, että tarpeettoman
3016: vähennettiin 39 koneenhoitajan tointa 18 Pl. suuri määrä pysyväisesti tarpeellisia virkoja
3017: II: 1 momentilla ja vastaavasti perustettiin ja toimia pidetään ylimääräisinä, ei epäsuh-
3018: 39 ylimääräistä huoltomiehen tointa saman detta pitäisi lisätä muuttamalla peruspalk-
3019: luvun 2 momentil1a. Jo silloin kun rauta- ikaisia toimia ylimääräisiksi, kuten huolto-
3020: tiehallitus teki esityksen näitten koneenhoi- miesten toimien perustamisessa on tapahtu-
3021: tajan toimien muuttamiseksi huoltomiehen nut. Ettci kehitys uusien huoltomiehen toi-
3022: toimiksi, lähdettiin siitä, että perustettavat mien osalta jo alusta lähtien johtaisi yli-
3023: huoltomiehen toimet ov3Jt pysyvästi :tarpeel- määräisten toimien moninkertaiseen luku-
3024: lisia j.a ne ehdot-ettiinkin perustettavmoo pe- määrään peruspalkkaisiin vermttuna, olisi
3025: ruspalkkaisina toimina. Näin ei kuitenkaan edellämainitut v:n 1961 <tulo- ja menoar-
3026: tapahtunut vaan toimet perustettiin v: n vi()l'l;l8, perustetut huoltomiehen toimet muu-
3027: 1961 tulo- ja menoarviossa ylimääräisinä. tettava peruspalkkaisiksi. Muutos ei aiheuta
3028: On selvää, että rautatielaitoksen vetoka- edes määrärahan lisäystä, koska 18 Pl. II lu-
3029: luston vuosi vuodelta muuttuessa yhä enem- vun 2 momentilta voitaisiin tehdä vastaava
3030: män dieselkäyttöiseksi moottorikaluston huol- vähennys.
3031: totehtäviin tarvittavan henkilökunnan määrä Edellä olevan perusteella esitämme,
3032: jatkuvasti lisääntyy. Tätä osoittaa myös se,
3033: että v:n 1962 tulo- ja menoarviossa jälleen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
3034: ehdotetaan viidentoista peruspalkkaisen ko- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. II luvun
3035: neenhoitajan ,toimen muuttamista peruspalk- 1 momentille 20 755 800 markkaa 39
3036: kaisiksi huoltomiehen toimiksi Koska val- ylimääräisen huoltomiehen toimen
3037: tionrautateiden peruspalkkaisten ja ylimää- muuttamiseksi peruspalkkaiseksi huol-
3038: räisten virkojen ja toimien suhdetta on mo- tomiehen toimeksi.
3039: nissa tapauksissa jo muutenkin pidettävä
3040: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
3041:
3042: Kustaa Alanko. Veikko Helle. Edvard Pesonen.
3043: Onni Peltonen. Väinö Tikkaoja. Varma K. Turunen.
3044: Lempi Lehto.
3045: 1519
3046:
3047: IV,233. - Rah.al. N: o 63.
3048:
3049:
3050:
3051:
3052: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamista
3053: varten Kurikan Lusankylästä Myllykylän kautta Jalas-
3054: järven J okipiihin.
3055:
3056:
3057: E d u s k u n n a ll e.
3058:
3059: Vai~ka Vaasan-Tampereen v·a1tatie Ku- Edelleen se pnutavaraliikenteessä näyttelee
3060: rikan ja JalaBjärven rajalla ns. Lapionevalla erittäin huomattavaa osaa.
3061: on uudestaan rakennettu, on se kuitenkin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
3062: jatkuvasti tulvawden alaisena. Siksi tämän kunnioittaen,
3063: liikenteen varmistamiseksi ja yleisen edun
3064: vaatimana olisi tie rakennettava Jalasjoen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
3065: eteläpuolta Kauhajoen-Kristiinan uudelta tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
3066: maantieltä Kurikan Lusan kylästä Riskun kan määrärahan tiesuunnan tutki-
3067: ja Ahonmäen kautta Jokipiin kylään. Tä- mista varten Kurikan pitäjän Lusan-
3068: män tien merkitys olisi erittäin suuri kaut- kylästä Myllykylän kautta Jalasjär-
3069: takulkuliikenteelle, koska tien piiriin tulisi ven J okipiihin.
3070: myöskin Ruskealan marmorin kalkkilouhos.
3071: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
3072:
3073: Toivo Antila.. Aarre Ma.l:ttila..
3074: Väinö Tikka.oja.. Reino Ala-Kulju.
3075: Veikko Savela.. Matti J.Hnama.a..
3076: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho.
3077: 1520
3078:
3079: IV,234.- Rah.al. N: o 64.
3080:
3081:
3082: Antila ym..: Määrärahan osoittamisesta siementarkastuslaitok-
3083: sen rakentamiseksi Seinäjoen kaupunkiin.
3084:
3085: E d u s k u n n a ll e.
3086:
3087: Valtion viljavarasto on kirjelmässään maa- valtion siementarkastuslaitoksen perustami-
3088: talousministeriössä huhtikuun 27 päivänä sen yhteydessä organisoitu yksilaitosperiaat-
3089: 1944 esittänyt perustettavaksi maakunnallisia teelle, Tanskan ja Hollannin esikuvien mu-
3090: siementarkastuslaitoksia, jotka toimivat val- kaan. Maakunnallisten haaraosastojen perus-
3091: tion siementarkastuslaitoksen alaosastoina. taminen merkitsisi tästä periaatteesta luopu-
3092: Perussyy tähän esitykseen on se, että tarkas- mista. Koska yksilaitosjärjestelmässä on mo-
3093: tukset valtion siementarkastuslaitoksessa ovat nia tärkeitä etuja monilaitosjärjestelmään
3094: viljavaraston arvion mukaan vieneet haitalli- nähden, voidaan komitean käsityiksen mu-
3095: sen pitkän ajan. Kun valtion viljavaraston kaan vanhasta järjestelmästä luopua, jos sii-
3096: käsityksen mukaan ei yhden laitoksen toi- hen on erityisen hyvät perusteet.
3097: minnan järjestäminen sellaiseksi, että tarkas- Siementarkastustoiminta on keskittynyt
3098: tukset siellä voitaisiin suorittaa riittävän no- lähelle tuotantoalueita ja siementavaran vas-
3099: peasti, ole mahdollista, päädytään kirjel- taanottokeskuksia. Tämä lisännee viljelijäin
3100: mässä mainittuun esitykseen eri maakunnissa kiinnostusta oman kylvösiemenen tarkastut-
3101: toimivien laitosten perustamisesta. Tarkas- tamista kohtaan. Maakunnallisista tarkastus-
3102: tusten nopea suoritus viljavaraston esityksen laitoksista käsin suoritettava siemenalan va-
3103: mukaan olisi omiaan myös edistämään sie- listustyö voisi myös olla tehokasta, kun tätä
3104: mentarkastuksen yleistymistä laajoja vilje- työtä voitaisiin harjoittaa läheisessä koske-
3105: lijäpiirejä käsittäväksi. tuksessa tuotantoalueen viljelijäkuntaan.
3106: Haaraosastojen perustaminen lisää luon- Päätuotantoalueiden liikkeet ja viljelijät
3107: nollisesti tarkastustiloja ja tekee samalla ovat samanarvoisessa asemassa toisiinsa näh-
3108: mahdolliseksi tarkastustyövoiman ja siten den hoitaessaan siementen tarkastusta koske-
3109: myös tarkastuskapasiteetin lisäämisen. Vai- via asioita.
3110: keina siemenvuosina, jolloin tarkastustehoa Maakunnalliset haaraosastot voivat pal-
3111: vaaditaan poikkeuksellisen runsaasti, voitai- vella viljelijäkuntaa virallisia kauppaviljan
3112: siin maakunnallisten haaraosastojen avulla ratkaisumäärityksiä suorittamalla.
3113: täten selvitä suhteellisen hyvin saapuvien Neuvottelu ;tämän l·aatuisen siemenlaitok-
3114: suurten näytemäärien tarkastuksista. Sen si- sen rakentamiseksi Seinäjoelle on ollut pit-
3115: jaan muina vuosina aiheutuvaa ja näytteiden kään vireillä. Seinäjoen kaupunki on täyttä-
3116: epätasaisesta saapumisesta johtuvaa tarkas- nyt neuvotteluissa asetetut ehdot kyseenäole-
3117: tusten tilapäistä viivästymistä ei uusien lai- van huoneiston varaamiseksi tähän tarkoi-
3118: tosten perustamisella voida estää edellyttäen, tukseen.
3119: että työvoiman käytössä ollaan tällöinkin Edellä olevan perusteella kunnioittaen
3120: kohtuullisia. ehdotamme,
3121: Taloudellisessa mielessä tuleekin uusien
3122: laitosten perustaminen kysymykseen vain, jos että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
3123: näille laitoksille voidaan taata vähintään tulo- ja menoarvioon 9 000 000 markan
3124: 10 000 näytteen vuotuinen tarkastusmäärä. määrärahan siementarkastuslaitoksen
3125: Siementarkastustoiminta on maassamme rakentamiseksi Seinäjoen kaupunkiin.
3126: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
3127:
3128: Toivo Antila.. Reino Ala-Kulju. Matti Liina.maa.
3129: Veikko Savela. Toivo Asvik. Aarre Marttila.
3130: Aleksi Kiviaho. Väinö Tikkaoja.
3131: 1521
3132:
3133: IV,235.-Ra.h.al. N:o 65.
3134:
3135:
3136:
3137:
3138: Antila. ym.: Määrärahan osoittamisesta rautateiden liikk1waa
3139: kalustoa valmistavan teollisuuslaitoksen rakentamiseen
3140: Seinäjoen kaupunkiin.
3141:
3142:
3143: E d u s k u n n a 11 e.
3144:
3145: Rautatieliikenteen ajanmukaistaminen on estämiseksi olisi taloudellisessa mielessä saa-
3146: monien järjestelyjen kohteena. Erikoisesti tava aikaan jotain muutosta. Teollisuuslai-
3147: vetokalusto ja yleensä liikkuva kalusto on toksen sijoittaminen Seinäjoelle korjaisi suu-
3148: nytkin tulo- ja menoarviossa saanut erittäin resti koko ympärillä olevan maakunnan työl-
3149: runsaasti huomiota osakseen. Vetokaluston lisyyttä. Edelleen Seinäjoen uutta kaupun-
3150: uusiminen pitkällä tähtäimellä on jatkuvaa. kia olisi nyt myöskin julkisin varoin muis-
3151: Eduskunta on monissa yhteyksissä lausunut tettava, ettei Seinäjoen kohtalo olisi se, mikä
3152: käsityksenään, että rautatiekalusto olisi kes- on Pohjanmaan rannikon monien muiden
3153: kitettävä kokonaan kotimaiseen valmistuk- pikkukaupunkien osana. Seinäjoen kasvu
3154: seen. Siksi tämän alan teollisuuslaitoksen olisi erittäin merkittävä sen alueen maata
3155: rakentaminen on välttämätön. viljelevälle väestölle tuotteiden kulutuskes-
3156: Seinäjoen kaupunki Pohjanmaan runko- kuksena.
3157: radan varrella ja erittäin merkittävänä ris- Tärkeintä ja huomioon otettavinta on rau-
3158: teysasemana olisi tällaisen teollisuuslaitoksen tatieliikenteen parantaminen ja tämän veto-
3159: paikaksi erittäin sopiva. Seinäjoen-Tampe- kaluston ja liikkuvan kaluston rakentaminen
3160: reen oikoradan rakennustöiden alettua ja ja korjaaminen. Siinä mielessä tämän laatui-
3161: radan valmistuttua Seinäjoen merkitys edel- nen laitos Pohjanmaan runkoradan varrella
3162: leen kasvaa. Etelä-Pohjanmaa, joka on yksi tarvittaisiin.
3163: maamme suurimpia alityöllisyysalueita, saisi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3164: tästä teollisuuslaitoksesta huomattavan työ- nioittaen,
3165: tilanteen helpottajan, jonkalaista sillä alueella
3166: on pitkään kaivattu. Eteläpohjalaista työ- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
3167: voimaa on koko tämänkin vuosisadan suur- tulo- ja menoarvioon 75 000 000 mar-
3168: ten muuttoliikkeiden muodossa siirtynyt kan määrärahan rautateiden liikkuvaa
3169: Amerikkaan, Kanadaan ja Australiaan sekä kalustoa valmistavan teollisuuslaitok-
3170: Ruotsiin. Lisäksi oman maan teollisuuskes- sen rakentamiseen Seinäjoen kaupun-
3171: kuksiin muuttoliike on jatkuvaa. Tämän kiin.
3172: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
3173:
3174: Toivo Antila. Matti Liinamaa.
3175: Veikko Savela. Aarre Marttila.
3176: Reino Ala-Kulju. Aleksi Kiviaho.
3177: Toivo Asvik. Väinö Tikkaoja.
3178:
3179:
3180:
3181:
3182: 7 E 706/61
3183: 1522
3184:
3185: IV,236. - Rah.al. N: o 66.
3186:
3187:
3188:
3189:
3190: Asunta. ym.: Määrärahan osoittamisesta maataloushallituksen
3191: alaisten oppilaitosten opettajien palkkauksen parantami-
3192: see')l..
3193:
3194:
3195: E d u s k u n n a 11 e.
3196:
3197: Maataloushallituksen alaisten oppilaitosten talousopettaja 22 23 15-17-18
3198: opettajien palkkaus on viime vuosina opetta- käsityönopettaja
3199: jien palkkauksessa muilla aloilla tapahtuneen (emäntä- ym. koulu) 22 23 15-17-18
3200: kehityksen johdosta jäämy;t huomattavasti
3201: jälkeen. Tästä on ollut seurauksena, että EdeHä olevasta selviää, että palkkaluok-
3202: maataloushallituksen alaisiin oppilaitoksiin kien erot ovwt erittäin suuret, varsinkin
3203: ei ole voitu enää saada päteviä opettajavoi- niiden viran- ja toimenhaltijoiden kohdalla,
3204: mia. Nekin henkilöt, jotka ovat olleet tut- joiden pätevyysvaatimttksiin ei kuulu yli-
3205: kintojen puolesta päteviä, ovat usein olleet opistollinen loppututkinto.
3206: sellaisia, jotka eivät muilLa koulualoilla ole Ainoana mahdollisuutena tämän virheelli-
3207: menestyneet. Asiantila on ollut kouluj@ toi- sen k~hityksen pysäyttämiseksi onkin pidet-
3208: minnalle ja vastaiselle kehitykselle erittäin tävä riittävän määrärahan V·araamista maa-
3209: k.-ohtaJokasta. taloushallituksen alaisten oppilaitosten opet-
3210: V:ertailuna paJkkauksesta voidaan esittää tajien palkkaamiseen. Ellei palkkausta jär-
3211: seuraava taulukko, jossa ®simmäi•sessä osas- jestetä muiden oppilaitosten opettajien palk-
3212: tossa on kansalaiskoulujen palkkaluokat, toi- koja vastaavaksi, ei myöskään ole toiveita
3213: sessa kauppa- ja teollisuusministeriön alais- pätevien viran- ja .toimenhaltijoiden saami-
3214: ten sekä kolmannessa maataloushallituksen sesta näihin oppilaitoksiin.
3215: alaisten koulujen palkkaluokat. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
3216: dotamme,
3217: maatalousopettaja 27 24-25
3218: (agronomi) että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
3219: (dipl.ins.) tulo- ja menoarvioon 44 m~'ljoonan
3220: koneopettaja 22 23 19 markan tnäärärahan lisäyksenä maa-
3221: käsityönopettaja, .. 22 23 15-18 taloushallituksen alaisten op~'laitos
3222: käsityön työnopettaja 21 15 ten opettajien palkkauksen paranta-
3223: ammattiopettaja mista ja järjestelyä varten.
3224: (kotiteolJ.k.) 22 23 17-19
3225: Helsingi8sä 19 päivänä syyskuuta 1961.
3226:
3227: Mikko Asunta. Väinö E. Nieminen. Toivo Hietala.
3228: Saara Forsius. Martti Salminen. R. Hallberg.
3229: Matti RaipaJ.a. Reino Ala-Kulju. N. Kosola.
3230: Anni Flinck. Arvo Pentti. H. Paaso.
3231: Jaakko Kemppainen. Erkki Koivisto.
3232: 1523
3233:
3234: IV,237.- Fin.mot. N:o 67.
3235:
3236:
3237:
3238:
3239: Backlund m.f1.: Angående anvisande av anslag för färdig-
3240: planerandet ach igångsättandet av arbetet på vägsträck-
3241: ningen Saarijärvi-Alavus-Kauhajaki-Kaskö.
3242:
3243:
3244: Till Riksdagen.
3245:
3246: Färdigstä.Uandet av den planerade väg- Med hänvisning härtill får undertecknade
3247: sträckningen Saarijärvi-Alavus-Kauhajaki därför föreslå,
3248: -Kaskö vore av synnerligen stor betydelse
3249: för den ekonomiska utvecklingen i norra och att Riksdagen i statsförslaget för år
3250: mellersta Finland, då dessa delar av landet 1962 måtte anvisa ett anslag am 20
3251: därigenom skulle få tillgång tili och när- mt'ljoner mark för färdigplanerandet
3252: maste vägen tili en året om öppen export- och igångsättandet av arbetet på väg-
3253: hamn. sträckningen Saarijärvi--Alavus-
3254: Kauhajaki--Kaskö.
3255: Helsingfors den 18 september 1961.
3256:
3257: Georg Backlund. Toivo Äsvik.
3258: 1624
3259:
3260: IV,237.-Rah.al. N:o 67.
3261: Suomennos.
3262:
3263:
3264:
3265:
3266: Backlund ym..: Määrärahan osoittamisesta suunnittelutöiden
3267: loppuunsaattamiseksi ja töiden aloittamiseksi tieosuudella
3268: Saarijärvi-Alavus-Kauhajoki-Kaskinen.
3269:
3270:
3271: Eduskunnalle.
3272:
3273: Suunnitellun tieosuuden Saarijärvi-Ala- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
3274: vus-Kauhajoki-Kaskinen toteuttamisella tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
3275: olisi erittäin suuri merkitys taloudelliselle markan määrärahan suunnittelutöiden
3276: kehitykselle Pohjois- ja Keski-Suomessa, loppuunsaattamiseksi ja töiden aloitta-
3277: koska maan näille osille siten saataisiin pääsy miseksi tieosuudella Saarijärvi-Ala-
3278: lyhintä tietä kautta vuoden avoinna olevaan vus-Kauhajoki-Kaskinen.
3279: vientisatamaan.
3280: Tähän viitaten allekirjoittaneet sen vuoksi
3281: ehdottavat,
3282: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
3283:
3284: Georg Ba.cklund. Toivo Asvik.
3285: 1525
3286:
3287: IV,238. - Fin.mot. N: o 68.
3288:
3289:
3290:
3291:
3292: Backlund m.fl. : Angående anvisande av anslag för under-
3293: sökning och uppmuddring av farleden från Sideby udde
3294: längs F'lada-viken.
3295:
3296:
3297: T i ll R i k s d a g e n.
3298:
3299: På Sideby udde i Sideby kommun ligger tvärs över viken. För att underlätta fiske-
3300: ett fiskeläge som används av ett 50-tal transporterna vore det därför nödvändigt
3301: fiskare. Emellertid har dessa fiskare svårig- med en uppmuddring av denna farled, vilket
3302: heter vad beträffar ilandförandet av fiske- på grund av bottnens beskaffanhet inte
3303: fångsterna på grund av att det inte finns skulle ställa sig alltför kostsamt.
3304: någon väg utan endast en oländig gångstig Hänvisande tili ovanstående får under-
3305: den sista sträckan av 2 km ut till läget. Vid tecknade föreslå,
3306: lågvatten är dessutom Flada-viken - längs
3307: vilken fisken med båt skulle kunna föras att Riksdagen i statsförslaget för år
3308: närmare transportvägen till avsättningsorten 1962 måtte anvisa ett anslag om 1 mil-
3309: Björneborg - i det närmaste oframkomlig jon mark för undersökning och upp-
3310: genom den uppslamning som ägt rum, när- . muddring av farleden från Sideby
3311: mare bestämt en sandbank som sträcker sig udde längs F'lada-viken.
3312: Helsingfors den 18 september 1961.
3313:
3314: Georg Ba.cklund. Toivo Asvik. Gösta. Rosenberg.
3315: 1526
3316:
3317: IV,238. - Rah.al. N: o 68.
3318: Suomennos.
3319:
3320:
3321:
3322:
3323: Backlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Siipyyn niemeltä
3324: F'ladan 'niimisen lahde'lt kautta johtavan väylän tutkimi-
3325: seksi ja ruoppaamiseksi.
3326:
3327:
3328: E d u s k u n n a ll e.
3329:
3330: Siipyyn kunnan Siipyyn niem~llä on noin tusten helpottamiseksi olisi sen vuoksi välttä-
3331: 50 kalastajan käyttämä kalastuspaikka. Ka- mätöntä ruopata tämä väylä, mikä pohjan
3332: lansaaliiden saaminen maihin tuottaa kuiten- laadun takia ei tulisi liian kalliiksi.
3333: kin näille kalastajille vaikeuksia sen takia, Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet eh-
3334: että mitään tietä ei ole olemassa, vaan vii- dottavat,
3335: meiset kaksi kilometriä paikalle on vaikeata
3336: polkua. Matalanveden aikana sitä paitsi että Eduskunta ottaisi vuode"' 1962
3337: Fladan lahti - jonka kautta kalat voitaisiin tulo- ja me'ltoarvioon. 1 000 000 mar-
3338: veneellä viedä lähemmäksi myyntipaikkakun- ka'n määrärahan SiiP'Jjy'lt niemeltä
3339: nalle Poriin vievälle kuljetustielle-on miltei Fladan 'ltimisen lakden kautta johta-
3340: kulkukelvoton siinä tapahtuneen liettymisen van väylätt tutA;imiseksi ja ruoppaami-
3341: takia, tarkemmin sanoen lahden poikki ulot- seksi.
3342: tuvan hiekkapenkereen vuoksi. Kalankulje-
3343: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
3344:
3345: Georg Backlund. Toivo Åsvik. Gösta. Rosenberg.
3346: 1527
3347:
3348: IV,239. - Fin.mot. N: o 69.
3349:
3350:
3351:
3352:
3353: Backlund m.fl.: Angående anvisande av anslag för undersök-
3354: ning och inl.ed4nde arbeten på en träförädlingsfabrik i
3355: södra österbotten.
3356:
3357:
3358: T i 11 R i k s d a g e n.
3359:
3360: Hänvisande till tidigare vid flera tillfällen att Riksdagen i statsförslaget för
3361: inlämnade motioner i samma ärende, senast år 1962 måtte anvisa ett anslag om
3362: av rdm. Backlund till 1958 års riksdag och 20 miljoner mark för undersökning
3363: rdm. Korsbäck till 1959 års riksdag, och däri och inledande arbeten på en trä-
3364: ingående motiveringar får undertecknade förädlingsfabrik i södra Österbottn,,
3365: föreslå, företrädesvis i närheten av Närpes
3366: åmynning.
3367: Helsingfors den 18 september 1961.
3368:
3369: Georg Ba.cklund. Gösta Rosenberg. Toivo Asvik.
3370: 1528
3371:
3372: N,239. - Ra.h.al. N: o 69.
3373: Suomennos.
3374:
3375:
3376:
3377:
3378: Backlund ym..: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaalle
3379: perustettavaa puunjalostustehdasta koskevia tutkimuksia
3380: ja töiden aloittamista varten.
3381:
3382:
3383: E d u s k u n n a 11 e.
3384:
3385: Viitaten aikais~mmin useissa yhteyksissä että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
3386: samasta asiasta tehtyihin aloitteisiin, viimeksi tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
3387: ~d. Backlundin aloitteeseen vuoden 1958 val- markan määrärahan Etelä-Pohjan-
3388: tiopäivillä ja ed. Korsbäckin aloitteeseen maalle, mieluimmin Närpiönjoen suun
3389: vuoden 1959 valtiopäivillä, ja niiden perus- lähelle, perustettavaa puunjalostusteh-
3390: teluihin ehdottavat allekirjoittaneet, dasta koskevia tutkimuksia ja töiden
3391: aloittamista va1·ten.
3392: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
3393:
3394: Georg Backlund. Gösta Rosenberg. Toivo Asvik.
3395: 1529
3396:
3397: IV,240. - Fin.mot. N: o 70.
3398:
3399:
3400:
3401:
3402: Backlund m.fl.: Angående anvisande av anslag för skade-
3403: ersättning åt minkodlare.
3404:
3405:
3406: T i ll R i k s d a g e n.
3407:
3408: Senaste sommar drabbades minkodlarna i skyllan drabbas av förluster av ovannämnt
3409: synnerhet i Munsala-trakten av svåra skador slag.
3410: genom att minkar avled i stor omfattning, Hänvisande till ovanstående får underteck-
3411: ca 3 000, på grund av en härjande virussjuk- nade därför föreslå,
3412: dom. 1 synnerhet mindre minkägare i svag
3413: ekonomisk ställning drabbades därigenom av att Riksdagen i statsförslaget för år
3414: mycket kännbara förluster. Då försäljningen 1962 måtte anvisa ett anslag om 20
3415: av min'kskinn spelar en betydande roll för miljoner mark att utbetalas i skade-
3416: att dra utländsk valuta till landet, är det ersättning åt minkodlare, som lidit
3417: uppenbart att det ligger i statens intresse att förluster genom virussjukdomar, som
3418: bispringa minkodlare so1n utan egen för- drabbat deras minkbestånd.
3419: Helsingfors den 18 september 1961.
3420:
3421: Georg Backlund. Gösta Rosenberg.
3422:
3423:
3424:
3425:
3426: 8 E 706/61
3427: 1530
3428:
3429: IV,240.- Rah.al. N:o 70.
3430: Suomennos.
3431:
3432:
3433:
3434:
3435: Backlund ym.: Määrärahan osoittamisesta vahingonkorvauksia
3436: varten minkkien kasvattajille.
3437:
3438:
3439: E d u s k u 1111 a ll e.
3440:
3441: Viime kesänä koitui varsinkin Munsalan seu- joutuvat kärsimään mainitunlaisia vahinkoja.
3442: dun minkinkasvattajille suuria vahinkoja sen Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet
3443: takia, että suuri määrä minkkejä, noin 3 000, ehdottavat sen vuoksi,
3444: kuoli tuhoisan virustaudin johdosta. Varsin-
3445: kin heikossa taloudellisessa asemassa olevat että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
3446: pienten minkkitarhojen omistajat joutuivat tulo- ja menoarvioon 20 m~'ljoonan
3447: kärsimään tuntuvia menetyksiä. Kun min- markan määrärahan maksettavaksi va-
3448: kinnahan myynnillä on huomattava osuus ringonkorvauksena minkinkasvattajille,
3449: ulkomaisen valuutan saannissa maahamme, jotka ovat kärsineet menetyksiä hei-
3450: on valtion ilmeisen edun mukaista auttaa dän minkkikantaansa kohdanneiden vi-
3451: minkinkasvattajia, jotka ilman omaa syytään rustautien johdosta.
3452: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
3453:
3454: Georg Backlund. Gösta. Rosenberg.
3455: 1531
3456:
3457: IV,241. - Rah.al. N: o 71.
3458:
3459:
3460:
3461:
3462: Enne ym.: Korotetwn määrärahan osoittamisesta käytännöUis-
3463: geologisia tutkimuksia varten.
3464:
3465:
3466: E d u s k u n n a ll e.
3467:
3468: Kansanmiesten te~emien löydösten ja tie- luoduksi vakavarn raaka-aineperustan mine-
3469: teellisen tutkimustoiminnan avulla on m8ias- raa}Jeihin perustuvalle iteollisuudelle, lähinnä
3470: samme saatu esiin huomattavia mineraali- metalliteollisuudelle. On luonnollista, että
3471: esiintymiä, jotka ovat jo muodostaneet pe- tämä voidaan saavuttaa vain tieteellisen tut-
3472: rustan huomattavalle vuoriteollisuudelle ja kimustoiminnan avulla. Sen vuoksi olisi voi-
3473: tulevat lähiaikoina olemaan omavaraisena maperäistettävä tätä tutkimustoimintaa luo-
3474: raaka-ainepohjana laajenevalle metalliteolli- malla siihen tarvittavat edellytykset geolo-
3475: suudelle. giselle tutkimuslaitokselle. Geologisen tutki-
3476: Maassamme tähän asti runsain mitoin muslaitoksen välineistö ja itse käytännölli-
3477: esiintyvän puuraaka-aineen pohjalta on syn- nen tutkimustyö kärsii edelleen varojen puu-
3478: tynyt puunjalostusteollisuus, jonka tuottei- tetta.
3479: den vientiin ulkomaankauppamme pääasial- Välineistön li.säämisessä on ensi sijalla
3480: lisesti nojautuu. Viime vuosina suoritetut ja mikro,analysaattorin hankinta, jonka kus-
3481: parhaillaan suoritettavat puunjalostustoolli- tannukset ovat 30 milj. mk. Laitteen han-
3482: suuden laajennukset ja modernisointi on li- kinta on välttämätön, jotta tutkimuslaitos
3483: sännyt ja tulee vielä lisäämään puun käyt- pysyisi kansainvälisen tutiJrimuksen nykyi-
3484: töä rniin paljon, että se asiantuntijain käsi- sellä tasolla. Käytännöllisen tutkimustyön
3485: tyksen mukaan ylittää metsiemme vuotuisen välttämätön rahoitustarve on talousarviossa
3486: lisäkasvun. Puunjalostusteollisuuden laajen- esitettyä huomattavasti suurempi.
3487: tamiselle tulee siis raaka-aineen saanti aset- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
3488: tamaan rajoituksia erinäisiä alueellisia poik-
3489: keuksia lukuunottamatta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
3490: Tämä tosiseikka viittaa siihen, että nyt on tulo- .ia menoarvioon 13 Pl. XII lu-
3491: kOI'kea aika voimaperäistää mineraaliesiinty- vun 8 momentille lisäyksenä 85 100 000
3492: mien tutkimustoimintaa saadaksemme ajoissa markkaa.
3493: Helsingissä 19 päivällä sy~kuuta 1961.
3494:
3495: Y. Enne. Pauli Puhakka.
3496: Yrjö Murto. Usko Seppi.
3497: ;r, Mustonen. Hannes Tauriainen.
3498: Judit Nederström-Lunden. Eino Tainio.
3499: Toivo Friman. Veikko Rytkönen.
3500: R. Virtanen.
3501: 1532
3502:
3503: IV,242.- Ra.h.al. N:o '12.
3504:
3505:
3506:
3507:
3508: Enne ym.: Määrärahan osoittamisesta mikro-analysaattorin
3509: hankintaa varten.
3510:
3511:
3512: E d u s k u n n a 11 e.
3513:
3514: Viitaten raha-asia-aloitteen n: o 71 perus- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XII luvun
3515: teluihin ehdotamme, uudelle momentille 30 000 000 mm·k-
3516: kaa mikro-analysaattorin hankintaa
3517: että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 varten.
3518: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
3519:
3520: Y. Enne. Pauli Puhakka.
3521: Yrjö Murto. Usko Seppi.
3522: J. Mustonen. Hannes Tauriainen.
3523: Judit Nederström-Lunden. Eino Tainio.
3524: Toivo Friman. Veikko Rytkönen.
3525: R. Virtanen.
3526: 1533
3527:
3528: IV,243. - Fin.mot. N: o 73.
3529:
3530:
3531:
3532:
3533: Eriksson m.f1!.: Angående anvisande av anslag för nybyggnad
3534: vid Malmska Sjukhuset.
3535:
3536:
3537: T i ll R i k s d a g e n.
3538:
3539: Malmska Sjukhuset grundades år 1908 i För närvarande har sjukhuset specialavdel-
3540: Jakobstad, viiken ort sedan länge varit ningar för kirurgi, inremedicin, gynekologi,
3541: centrum för trafik och handel för närlig- barnavdelning och röntgenavdelning, som
3542: gande kust och uppland. Sjukhuset har allt- samtliga förestås av specialister. När den nya
3543: sedan grundläggandet varit det största mel- paviljongen blir uppförd skall också en poli-
3544: lan Vasa och Uleåborg och har därigenom klinik inrättas.
3545: blivit ett centrum för sjukvården i denna Man har räknat med att uppförandet kan
3546: landsdel. ske under 1962. Till kommunalförbundet an-
3547: Bygdens befolkning har alltid ansett det slutna kommuner har redan tidigare i sina
3548: självfallet att Malmska Sjukhuset skulle för- budgeter intagna en del summor för bygg-
3549: bli ett centrum för sjukvården. Den 26 juni naden och resten kan ställas till förfogande
3550: 1958 blev Malmska Sjukhuset förklarat som vid behov.
3551: kretssjukhus genom statsrådsbeslut. Distriktet Trots att de flesta summor i statens budget
3552: (kommunalförbundet) omfattar 2 städer och för 1962 stigit avsevärt, är summan för ny-
3553: 13 landskommuner med en mantalsskriven byggandet av kretssjukhusen den samma som
3554: befolkning av ca 55 000 personer. i senaste budget eller 500 milj. mark. Då
3555: Då sjukhusbyggnaden är över 50 år gam- man därför kan befara att anslag från denna
3556: mal, är lokaliteterna föråldrade och full- summa icke hinner till för Malmska Sjuk-
3557: ständigt omoderna enligt nutida fordringar. husets byggnad, anser undertecknade en ök-
3558: Värmeledningar, vatten och kloak måste ny- ning av anslaget för kretssjukhusens nybygg-
3559: anläggas. Det är svårt att få en effektiv na.der nödvändig. Vi får därför med hänvis-
3560: patientvård under dessa förhållanden. ning till ovanstående motivering vördsamt
3561: Kommunalförbundet har beslutat uppföra föreslå,
3562: en ny paviljong med 141 platser. Medicinal-
3563: styrelsen har godkänt ritningarna, som in- att Riksdagen i 1962 års budget å
3564: sändes till byggnadsstyrelsen den 2/9 -61 7 Ht. XIX kap. 7 b mom. måtte anvisa
3565: med medicinalstyrelsens förord. Kostnads- ett tillägg på 166 140 000 mark för
3566: beräkningarna är 332 280 000 mk, varför som nybyggnad vid Malmska Sjukhuset.
3567: statsbidrag kommer 50% eller 166140 000
3568: mk.
3569: Helsingfors den 16 september 1961.
3570:
3571: Georg Eriksson. Veikko Helle. Edvard Pesonen.
3572: J. A. Jungarå. N. Kosola. Aleksi Kiviaho.
3573: Lempi Lehto. Lyyli Aalto. Erkld Hara.
3574: Väinö Tikkaoja. Elis Manninen. Arvo Ahonen.
3575: Sylvi Siltanen.
3576: 1534
3577:
3578: IV,243. - Rah.al. N: o 73.
3579: Suomennos.
3580:
3581:
3582:
3583:
3584: Eriksson ym.: Määrärahan osoittamisesta Malmin sairaalan
3585: uudisrakennusta varten.
3586:
3587:
3588: E d u s k u n n a ll e.
3589:
3590: Malmin sairaala perustettiin vuonna 1908 Sairaalassa on nykyisin ·kirurgian, sisätau-
3591: Pietarsaaressa, joka jo kauan on ollut sitä tien, gynekologian ja lastentautien erikois-
3592: ympäröivän rannikon ja sisämaan liikenteen osastot sekä röntgenosasto, joita kaikkia joh-
3593: ja kaupan keskus. Sairaala on perustamises- tavat erikoislääkärit. Kun uusi siipiraken-
3594: taan lähtien ollut suurin Vaasan ja Oulun nus saadaan valmiiksi, perustetaan myös
3595: välillä ja siten muodostunut sairaanhoidon poliklinikka.
3596: keskuspaikaksi maan tässä osassa. Rakennustyön on laskettu voivan tapah-
3597: Seudun väestö on aina pitänyt luonnos- tua vuonna 1962. Kuntainliittoon liittyneet
3598: taan lankeavana, että Malmin sairaala pysyy kunnat ovat jo aikaistJmmin ottaneet meno-
3599: sairaanhoidon keskuksena. Kesäkuun 26 päi- arvioihinsa määrärahoja rakennusta varten
3600: vänä 1958 annetulla valtioneuvoston päätök- ja loput voidaan asettaa 'käytettäväksi tar-
3601: sellä sairaalasta tuli piirisairaala. Piiri (kun- 'peen mukaan.
3602: tainliitto) käsittää kaksi kaupunki ja 13 Vaikka valtion vuoden 1962 budjetin
3603: maalaiskuntaa, joiden henkikirjoitettu väestö useimmat määrärahat ovat nousseet, on piiri-
3604: on noin 55 000 henkilöä. sairaaloiden uudisrakennusmääräraha sama
3605: Koska sairaalarakennus on yli 50 vuotta kuin edellisessä budjetissa eli 500 miljoonaa
3606: vanha, ovat sen huoneet ja muut tilat yli- markkaa. Kun sen vuoksi on aihetta pelätä,
3607: ikäiset ja nykyisiä vaatimuksia silmällä pi- ettei tästä summasta liikene määrärahaa Mal-
3608: täen täysin epäajanmukaiset. Lämpö-, vesi- min sairaalan rakennusta varten, 'katsovat
3609: ja viemärijohdot on rakennettava uudestaan. allekirjoittaneet välttämättömäksi lisätä piiri-
3610: Näissä oloissa on vaikeata järjestää tehokasta sairaaloiden uudisrakennusmäärärahaa.
3611: sairaanhoitoa. Edellä oleviin perusteluihin viitaten alle-
3612: Kuntainliitto on päättänyt rakennuttaa kirjoittaneet ehdottavat sen vuoksi kunnioit-
3613: uuden siipirakennuksen, jossa on 141 paik- taen,
3614: kaa. Lääkintöhallitus on hyväksynyt piirus-
3615: tukset, jotka lääkintöhallituksen puoltamina että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
3616: lähetettiin 2. 9. 1961 rakennushallitukselle. tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XIX lu-
3617: Kustannuslaskelmat ovat 332 280 000 mark- vun 7 b momentille lisäyksenä
3618: kaa, minkä vuoksi valtionavuksi tulee 50 % 166140 000 markkaa Malmin sairaa-
3619: eli 166140 000 markkaa. lan uudisrakennusta varten.
3620: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1961.
3621:
3622: Georg Eriksson. Veikko Helle. Edvard Pesonen.
3623: J. A. Jungarå. N. Kosola. Aleksi Kiviaho.
3624: Lempi Lehto. Lyyli Aalto. Erkki Hara.
3625: Väinö Tikkaoja. Elis Manninen. Arvo Ahonen.
3626: Syllvi Siltanen.
3627: 1535
3628:
3629: IV,244.-Rah.al. N:o 74.
3630:
3631:
3632: Eriksson ym..: :Määrärahan osoittamisesta kunn~'lle lainoiksi
3633: suhdanteita tasaavan kunnallisen budjettipolitiikan var-
3634: mistamiseksi.
3635:
3636: E d u s k u n n a 11 e.
3637:
3638: Maassamme eletään jatkuvasti aikaa, jolle taan muutoin heikot kuntayksiköt eivät ole
3639: antaa leimansa suhteellisen nopea teollistu- pystyneet täyttämään lakisääteisiä velvoituk-
3640: minen ja siihen välittömästi kytkeytyvä so- siaan, eivät yksin eivätkä yhteistoiminnassa
3641: siaalipoliittinen pyrkimys kansalaisten ylei- toistensa kanssa, että myös kuntien talous
3642: sen yhteiskunnallisen tason nostamiseen ver- pysyy jatkuvasti liian herkkänä suhdanne-
3643: tailukelpoiselle tasolle meitä onnellisemmassa heilahduksia myötäileville, lyhyin väliajoin
3644: olevien, kehityksessä pitemmälle päässeiden esiintyville julkisten yhdyskuntien ,kassa-
3645: maiden kanssa. Pääomantarve on suuri sekä kriiseille".
3646: talouselämän että julkisten yhdyskuntien hoi- Eduskunta on viime aikoina osoittanut en-
3647: tamien hallinnonalojen piirissä. Yksityisen tistä alttiimpaa ymmärtämystä kuntien kan-
3648: elinkeinotoiminnan ja valtion johdolla luota- nettavina olevien rasitusten keventämispyx·ki-
3649: vien perusteollisuuksien lainoitus antaa myksiä kohtaan, mutta kuntien luotonsaan-
3650: enemmän kuin tarpeeksi työtä maan liike- nin helpottamista tarkoittavat pyrkimykset
3651: ja säästöpankkilaitokselle. illkomaisten luot- ovat yhä jääneet vaille sitä erikoishuomiota,
3652: tojen saajina ovat lähinnä laajentuvaa teolli- jota ne olisivat vaatineet osakseen ja jota ne
3653: suutta edustavat teolliset yritykset ja liike- jatkuvasti valtiovallan taholta kaipaavat.
3654: laitokset. Valtion ja kuntien on ollut rahoi- Kun kuntien vuotuinen luotontarve nousee
3655: tettava kasvaneet menonsa jatkuvilla verojen pitkästi yli kahdenkymmenen miljardin, ky-
3656: korotuksilla. Yleisesti tunnettua on, miten symys on sitä suuruusluokkaa olevasta epä-
3657: suuriin vaikeuksiin kunnat ovat joutuneet kohdasta, ettei asiaan puuttumisen jatkuvaa
3658: pyrkiessään tasapainottamaan talouttaan ke- tuonnemmaksi siirtämistä voida enää puo-
3659: hittymättömiltä ja kovan paineen alaisilta lustaa.
3660: luottomarkkinoilta hankittavilla lyhytaikai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3661: silla ja pitkäaikaisilla luotoilla. Harrastus
3662: kuntien suhdanteita tasoittavaan budjetti- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
3663: politiikkaan on suuresti kärsinyt siitä, että tulo- ja menoarvioon 1 000 000 000
3664: veroäyrin hinta on tarvittavien lainoitusmah- markan suuruisen määrärahan annet-
3665: dollisuuksien puutteessa pyrkinyt jatkuvasti tavaksi kunnille halpakorkoisina pitkä-
3666: nousemaan, että kuntien rakennussuunnitel- aikaisina lainoina suhdanteita tasaa-
3667: missa on tapahtunut kehitystä jarruttavaa van kunnallisen budjettipolitiikan
3668: viivästymistä, että pienet tai verotuspohjal- varmistamiseksi edessä olevina vuosina.
3669: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
3670:
3671: Georg Eriksson. Sulo Hostila. Kalle Matilainen.
3672: Arvo Tuominen. Viljo A. Virtanen. Sylvi Siltanen.
3673: Arvo Ahonen. Veikko Kokkola. Lempi Lehto.
3674: Varma K. Turunen. Elis Manninen. Juho Karvonen.
3675: Pentti Niemi. Lyyli Aalto. Veikko Helle.
3676: Eetu Karjalainen. Anni Flinck. Rafael Paasio.
3677: Vå.in.ö Tikkaoja. Meeri Kalavainen. Eino Raunio.
3678: Lars Lindeman. G. Henriksson. Väinö Leskinen.
3679: K. F. Haapasalo. Ensio Partanen. Kaarlo Pitsinki.
3680: Vilho Väyrynen.
3681: 1536
3682:
3683: IV,245.- Rah.al. N: o 75.
3684:
3685:
3686:
3687:
3688: Flinck ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kesävirkis-
3689: tyksen toimittamiseen kansakoululaps~'lle.
3690:
3691:
3692: E d u s k u n n a ll e.
3693:
3694: Kansakoululain mukaan kunnat ovat vel- ten että oppilaiden terveydentilan kohenta-
3695: volliset järjestämään kesävirkistystä kansa- misen vuoksi tarpeen lisätä, ehdotamme kun-
3696: koulun oppilaille, mutta valtionavustusta tä- nioittavasti,
3697: hän toimintaan annetaan valtion tulo- ja
3698: menoarviossa olevan määrärahan puitteissa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
3699: Kun tulo- ja menoarviossa (10 Pl. XI: 25) tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
3700: oleva 30 000 000 mk:n määräraha riittää kan lisämäärärahan valtionavustuksia
3701: vain 18% :n suuruiseksi avustukseksi kesä- varten kesävirkistyksen toimittami-
3702: virkistyksen järjestämisestä aiheutuneisiin sesta kansakoululapsille aiheutuviin
3703: menoihin ja toimintaa on sekä lain säännös- menoihin.
3704: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
3705:
3706: Anni Flinck. Lempi Lehto.
3707: Lyyli Aalto. Varma K. Turunen.
3708: Väinö Tikkaoja. Ensio Partanen.
3709: Sylvi Siltanen. Lars Lindeman.
3710: Onni Peltonen. Kalle ;Matilainen.
3711: Meeri Kalavainen. Veikko Helle.
3712: Kustaa Alanko.
3713: 1537
3714:
3715: IV,246. - Rah.al. N; o 76.
3716:
3717:
3718:
3719:
3720: Flinck ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Sydän-
3721: tautiliitolle sepelvaltimotautien yleisyyttä ja syitä koskevan
3722: tutkimuksen jatkamista varten.
3723:
3724:
3725: E d u s k u n n a 11 e.
3726:
3727: V. 1959 aloitettiin maassamme Sydäntauti- tely arvioidaan saatavan päätökseen !kahdek-
3728: liitto - Hjärtsjukdoms:förbundet r.y:n toi- santena tutkimusvuotena.
3729: mesta ja mainitun yhdistyksen pätevää asian- Tutkimuksen kokonaiskustannukset on ar-
3730: tuntemusta edustavan tutkimusvaliokunnan vioitu noin 29 miljoonaksi markaksi, josta
3731: valvonnan alaisena laaja epidemiologinen sy- noin puolet saadaan rahoitetul\Ysi kotimaisten
3732: däntautitutkimus, jonka tarkQituksena on sel- ja ulkomaalaisten rahastojen apurahojen
3733: vittää sepelvaltimotautien yleisyyttä ja syitä turvin.
3734: maassamme. Lääketieteellisen tutkimusryhmän johta-
3735: Ensimmäisessä kenttätyövaiheessa tarkas- jana toimii dosentti Martti J. Karvonen, ja
3736: tettiin valituilla alueilla koko vv. 1900-1919 siihen kuuluu lisäksi 6 lääkäriä, 2 kemistiä
3737: syntynyt miespuolinen väestö. Itä-Suomessa ynnä tarpeellinen apuhenkilöstö.
3738: valittiin tarkastusalueeksi osa Ilomantsin pi- Koska edellä mainittu tutkimus, jota suo-
3739: täjää, jossa tutkittiin 840 miestä eli 98.5 % ritetaan maamme pätevimpien asiantuntijoi-
3740: valitusta ryhmästä. Lounais-Suomessa, jossa den johdoUa ja valvonnan alaisena, on tar-
3741: tarl\Yastusalueeksi valittiin Pöytyän ja Melli- koitettu selvittämään eräiden mitä yleisim-
3742: län pitäjät, tarkastettiin 97 % mainitusta pien sairauksien syitä ja levinneisyyttä, eten-
3743: ryhmästä. kin maamme metsätyö- ja pienviljelijäväes-
3744: Ensimmäisessä kenttätyövaiheessa suoritet- tön keskuudessa, eikä vastaavaa tutkimusta
3745: tiin muun muassa täydellinen kliininen tut- ole maamme oloissa aikaisemmin suoritettu,
3746: kimus, täydellinen elektrokardiografitutki- olisi 'tut!kimuksen jatkaminen ja päätökseen
3747: mus levossa ja rasituksen jälkeen, yksinker- saattaminen turvattava valtion varoilla.
3748: taiset keuhkojen toimintakokeet, joukko Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
3749: antropometrisiä mittauksia ja verinäytteiden kunnioittaen,
3750: otto.
3751: Tutkimus on edistynyt suunnitelman mu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
3752: kaisesti, ja sen on laskettu kestävän kaik- tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mark-
3753: kiaan 8 vuotta. Kuudentena vuotena suori- kaa avustuksena Sydäntautiliitto -
3754: tetaan uusi iJ.aaja kenttätutkimus, kun taJas Hjärtsjukdomsförbundet r.y:lle sepel-
3755: välivuosina suoritetaan aineiston jatkotark- valtimotautien yleisyyttä ,ia syitä kos-
3756: kailua ja tulosten käsittelyä. Tulosten käsit- kevan tutkimuksen jatkam,:sta varten.
3757: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
3758:
3759: Anni Flinck. Vaito Käkelä.
3760: Veikko Helle. Väinö Tikkaoja.
3761: Kustaa Al:anko. Eetu Karjalainen.
3762: Mikko Asunta.
3763:
3764:
3765:
3766:
3767: 9 E 706/61
3768: IV,247. -Rah.al. N:o 77.
3769:
3770:
3771:
3772:
3773: Jllin.ck. ym. :. JläärärtJlum asoittamisesta valtion kotitalous-
3774: tiet6ellirell8 toim·fkuMZle tieteellisen tutlcimuksen edistä-
3775: m~
3776:
3777:
3778:
3779: E d u s k u n n a 11 e.
3780:
3781: Tieteellisen tutkimuksen järjestelystä an- miseen, palkattava kaksi ylimääräistä tutki-
3782: netun lain mukaan hallitus on ottanut v: n musassistenttia, yksi ylimääräinen nuo-
3783: 1962 tulo- ja menoarvioesitykseensä määrä- rempi tutkija ja yksi ylimääräinen vanhempi
3784: rahat valtion tieteellisiä toimikuntia varten. tutkija sekä vastaavat hallinto- ym. kulut
3785: Perustettuihin toimikuntiin ei kuulu koti- kuin valtion tieteellisillä toimikunnilla.
3786: taloustieteellistä toimikuntaa, mikä on ym- Valtion osoitettua nyt ilahduttavaa tun-
3787: märrettävää, kun kyseessä on tieteellisesti nustusta tieteelliselle työlle rohkenemme tro-
3788: meillä vielä niin vähän viljelty ala. Siksi voa, että vastaavat edellytykset luotaisiin
3789: olisikin tieteellisen työn edistäminen sillä myös kotitaloustutkimukselle. Meillä on Hel-
3790: alalla tärkeätä. Kaiken käytännöllisen toi- singin yliopistossa annettu kotitalouden tie-
3791: minnauhan pitäisi perustua tieteen tuloksiin. teellistä koulutusta jo 15 vuotta, mutta tie-
3792: Niinpä kotitalousopetuksen, jonka tehtävänä teellinen jälkikasvu on jäänyt. heikoksi. Pää-
3793: on jakaa tietoa, pitäisi saada ammentaa. sitä syynä on ollut alaa vaalivan oman tieteellisen
3794: jatkuvasti varmasta lähteestä. rahoituselimen puuttuminen.
3795: Kotitaloutta tuskin olisi voinut lukea mi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3796: hinkään nyt perustettuihin toimikuntiin. nioittaen,
3797: Yksityista1outena sitä ei voida ajatella esim.
3798: yhteiskuntatieteisiin kuuluvaksi. Toisaalta se että Edusku1tta ottaisi vuode'1t 1962
3799: taas sivuaa liian monia tieteitä tullakseen tulo- ja menoarvioon 8 miljooftaa
3800: luetuksi mihinkään toiseenkaan ryhmään. markkaa perustettavaa valtion koti-
3801: Sen vuoksi on tarkoituksenmukaisinta perus- taloustieteellistä toimikuntaa varte'lt
3802: taa itsenäinen kotitaloustieteellinen toimi- tieteellisen tutkimuksen edistämiseen,
3803: kunta. hallintokuluihin sekä kahden ylimää-
3804: Pitäen lähtökohtana amerikkalaisissa yli- räisen tutkimusassistentin, yhden '!Jli-
3805: opistoissa edustettuna olevaa kotitaloustietei- määräisen nuoremman tutkijan ja yh-
3806: den järjestelmää olisi meillä varattava vuo- den ylimääräisen vanhemman tutkijan
3807: sittain 8 tieteenhaaraa varten 1 milj. mk palkkaukseen.
3808: kutakin kohti tieteellisen tutkimuksen edistä-
3809: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
3810:
3811: Anni Flinck. Arvo Tuominen.
3812: Sylvi Siltanen. Lyyli Aalto.
3813: Meeri Kala.vainen. Lempi Lehto.
3814: Saara. Forsius.
3815: 1539
3816:
3817: IV,248.- Ra.h.al. N: o 78.
3818:
3819:
3820:
3821:
3822: Flinck ym.: Määrärahan osoittamisesta röntgen- ja radium-
3823: hoi/;.oo; aan'!lie.n. 'llmtalC.Omien syöpäpotilaiden matkalippujen
3824: korvaamiseen.
3825:
3826:
3827: E d'u s kunnalle.
3828:
3829: V: n 1961 valtion tulo- ja menoarvieon otti että Eduskunta. ottaisi -vuod.en 1%2.
3830: eduskunta 1.:5 milj, mk:n määräl'ahan käy- tulo- ja_ me.nawrviaon 7 Pl~ XX luvun
3831: tettäväksi röntgen- ja radiumhoitoa saavien 17 momentille 1500 000 ma.rkan arvio-
3832: varattomien syöpäpotilaiden matkalippujen määrärahan käyte:tJJäväksi röntgen- ja
3833: korvaamiseen. Hallitus ehdottaa v:n 1962 railiumkoitoa soovien. varat'tomien
3834: budj,ettiesityksessään momentin: ja sillä ole- syöpäpotilaiden. matkalippujen korv(Jia..
3835: van määrärahan poistettavaksi. Kun edus- misee.n.
3836: kunnan tämän vuoden budjettiin ottama
3837: määrätraha on katsottava tarpeelliseksi,. ehdo-
3838: tamme kunnioittaen,
3839: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
3840:
3841: Anni Flinck. Valto Käkelä.
3842: Veikko Helle. Väinö Tikkaoja.
3843: Kustaa.. Alanko. Eetu. K8.ria.Ia.inen.
3844: 1540
3845:
3846: IV,249.-Rah.al. N:o 79.
3847:
3848:
3849: Forsius ym.: Määrärahan osoittamisesta Porvoon naisopiston
3850: ja tyttölukion lisärakennuksen rakentamiseksi.
3851:
3852: Eduskunnalle.
3853: Porvoon naisopisto ja tyttölukio on sisä- V. 1930 perustettiin Naisopisto Oy, joka
3854: oppilaitos. Koulussa on kaksi linjaa. 2-vuo- osti koulun kiinteimistön entisen johtajatta-
3855: tisella naisopistolinjalla annetaan yleissivis- ren perillisiltä. V. 1937 osti yhtiö edullisesti
3856: tyksellistä koulutietoa, mutta sen ohjelmaan viereisen tontin ja smä olevan pienen puu-
3857: sisältyy myös runsaasti käytännöllisiä ai- talon, jossa asuu nyt 7 oppilasta ja 1 opet-
3858: neita, kotitaloutta, käsitöitä, lastenhoitoa jne. taja. Näiden kahden tontin yhteinen pinta-
3859: Toinen linja on 3-vuotinen tyttölukio, joka ala on 3 652 m2. Kiinteimistö sijaitsee Por-
3860: valmistaa ylioppilastutkintoon. Tälläkin lin- voon kaupungissa riittävän keskeisellä, mutta
3861: jalla opetetaan käsitöitä ja kotitaloutta. Pää- kuitenkin rauhallisella paikalla. Tontin arvo
3862: syvaatimuksena on kummallekin linjalle kes- on nykyisin n. 10 milj. mk.
3863: kikoulukurssi. Nykyisin koulussa on yh- Koulun lisärakennushanke on ollut kauan
3864: teensä 58 oppilasta. Oppilaita on maan kai- vireillä. V. 1954 valmistuivat lisärakennuk-
3865: kista lääneistä. Sekä naisopiston että tyttö- sen piirustukset, jotka kouluhallitus on hy-
3866: lukion linjojen loppututkinnot ovat osoit- väksynyt. Kustannusarvio oli silloin 36 milj.
3867: tautuneet erittäin sopiviksi niille nuorille mk. Rakennustöitä ei päästy kuitenkaan
3868: tytöille, jotka haluavat jatkaa jollakin käy- aloittamaan siitä syystä, ettei saatu tarvit-
3869: tännöllisenä alalla. tavia lainoja. Kun koulussa on oppilaita eri
3870: Koulu toimii edelleen samassa rakennuk- puolilta Suomea, ei mikään paikkakunta
3871: sessa, jossa se aloitti toimintansa yksityisen tunne sitä omakseen. Kun koulun kotikau-
3872: heilkilön aloitteesta v. 1912. Talo on v. 1902 punki on kaksikielinen, ei siitäkään taholta
3873: alkuaan rakennettu tehtaaksi. Siinä oli ve- tunneta asiaan riittävää kiinnostusta esim.
3874: neveistämö, oluttehdas ja viimeksi leikki- kaupungin takuun saamiseen. Näin ollen
3875: kalutehdas. Huoneiden sijainti, opetustilo- ovat koulun vaikeudet erittäin suuret. Ja
3876: jen riittämättömyys erikoisesti käytännöl- kuitenkin olisi käsityksemme mukaan nykyi-
3877: listen aineitten opettamiseen, erikoisluok- sissä oloissa tuettava tällaisen koulumuodon
3878: kien puute, tyttöjen asuinhuoneitten ahtaus toimintamahdollisuuksia, joka antaa käytän-
3879: ym. ovat tehneet koulun toimintamahdolli- nöllisille aloille ohjaavaa opetusta ja jolla
3880: suudet suorastaan kyseenalaisiksi. Mainitta- sisäoppilaitoksena on erikoiset mahdollisuu-
3881: koon mm. että käsitöitä opetetaan ruokasa- det ratkaisevasti vaikuttaa tyttöjen kasva-
3882: lissa ja historiaa opettajan yksityisasunnossa, tukseen ja kehitykseen.
3883: opetuskeittiö on liian pieni eikä sen yhtey- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3884: dessä ole ruokailuhuonetta eikä kodinhoidon nioittavasti,
3885: opetustiloja. Oppilaat asuvat enimmäkseen
3886: 3-4 hengen huoneissa, mikä opiskelun kan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
3887: nalta on haitallista. Koulussa asuu 6 opet- tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar-
3888: tajaa, joiden asunto-olot ovat hyvin puutteel- kan suuruisen määrärahan Porvoon
3889: liset. naisopiston ja tyttölukion lisäraken-
3890: nuksen rakentamiseksi.
3891: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
3892:
3893: Saara. Forsius. Aune Innala. Erkki Tuuli.
3894: Jussi Saukkonen. Reino Ala-Kulju. Aaro Stykki.
3895: Olavi Lähteenmäki. Meeri Kalavainen. Armi Hosia.
3896: Mauri Seppä. Lyyli Aalto. Juha Rihtniemi.
3897: Marja Lahti. R. Hallberg. Veikko Helle.
3898: 1541
3899:
3900: IV,250.-Rah.al. N:o 80.
3901:
3902:
3903:
3904:
3905: Forsius ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisoppikoulujen
3906: koulukaluston hankkimiseen.
3907:
3908:
3909: E d u s k u n n a 11 e.
3910:
3911: Voimassa oleva yksityisoppikoulujen val- koulu on muutoinkin suurissa rahoitusvai-
3912: tionapulaki sisältää määräyksen siitä, että keuksissa. Hankinnoista pidättäytyminen
3913: tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen varatusta taas vaikuttaa erittäin vahingollisesti opetuk-
3914: määrärahasta voidaan yksityisoppikouluille sen tehoon. Näin on erityisesti laita maa-
3915: myöntää koulukaluston, opetusvälineiden seudulla, jossa ei opetus- ja havaintovälineis-
3916: sekä kirjaston hankkimista ja täydentämistä töä ole mahdollisuutta juuri lainkaan korvata
3917: varten valtionapua enintään viisikymmentä muilla tavoin.
3918: sadalta (7 §). Lakia säädettäessä lausuttiin Kouluhallituksesta saadun tiedon mukaan
3919: perusteluna, että ,koulujen opetus- ja kas- onkin sillä seikalla, ettei riittävää kouluka-
3920: vatustyön kehittäminen entistä tuloksellisem- lustoa, opetusvälineistöä ja kirjastoja ole
3921: maksi edellyttää, että koulut voivat hankkia voitu hankkia, ollut varsin suuresti opetuk-
3922: riittävän ja ajanmukaisen opetusvälineistön." sen tehoa vähentävä vaikutus. Ei ole talou-
3923: Hallitukset eivät kuitenkaan ole kertaa- dellisesti eikä pedagogisesti järkevää jättää
3924: kaan tällaista määrärahaa kouluhallituksen kalliit koulutalot säästäväisyysnäkökohtien
3925: toistuneista esityksistä huolimatta ottaneet vuoksi vaille kunnollista kalustoa ja opetus-
3926: tulo- ja menoarvioehdotukseensa. välineistöä. Kun avustuksen myöntäminen
3927: Uusien yksityisoppikoulujen perustaminen tapahtuu kouluhallituksen toimesta perustei-
3928: ja lukuisat uudet koulurakennukset kuiten- tujen anomusten nojalla, voidaan koulun ta-
3929: kin ovat tehneet tällaisen valtionavun entistä loudellinen asema, lukukausimaksun suuruus,
3930: tarpeellisemmaksi. Uuden koulukaluston, oppilaiden keskimääräinen sosiaalinen taso ja
3931: opetusvälineiden ja kirjaston hankkiminen muut asiaan vaikuttavat näkökohdat riittä-
3932: tulee kouluhallituksesta saadun tiedon mu- vä!Sti ottaa huomioon.
3933: kaan maksamaan koulua kohti keskimäärin Edellä sanotun perusteella ja viitaten yksi-
3934: 10-15 milj. mk. Tällainen menoerä on jo tyisoppikoulujen valtionapulain (493/50)
3935: niin suuri, että se tuntuvasti vaikuttaa mm. 7 § : ään ehdotamme kunnioittavasti,
3936: koulun lukukausimaksuun, sillä sen on ar-
3937: vioitava koron ja kuoletuksen muodossa te- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
3938: kevän vuosittain oppilasta kohti keskimäärin tulo- ja menoarvioon 10 Pl. X luvun
3939: n. 2 500 mk. Kun ka:luston ja opetusvälineis- 20 momentille 75 miljoonan markan
3940: tön uudishankinnat tulevat kysymykseen suuruisen määrärahan yksityisoppi-
3941: useimmiten silloin, kun koulu on rakentanut koulujen koulukaluston, opetusvälinei-
3942: uuden koulurakennuksen, joudutaan tämä in- den sekä kirjastojen hankkimista ja
3943: vestointi suorittamaan ajankohtana, jolloin täydentämistä varten.
3944: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
3945:
3946: SaaJ"a Forsius. Martti Salminen.
3947: Olavi Lähteenmäki. Anni Flinck.
3948: Toivo Hietala. Mikko Asunta.
3949: Aune Innala. Jussi Saukkonen.
3950: Reino Ala-Kulju.
3951: IV,251. - Rah.al. N: o 81.
3952:
3953:
3954:
3955:
3956: Formus ym.: Mäiiriiralwn vsoittamisesta avustukseksi Polio
3957: lnvali,dit qpUe .invslidikodin ja kuntouttamislaitoksen
3958: rakentamiseksi Tampereelle.
3959:
3960:
3961: E d u s k u n n a 11 e.
3962:
3963: P10lio Itvvalidit- Polio Invaliderna r.y. on mahdollista ast1a invalidikodissa ja hoidon
3964: koko maan. käsittävä yhdistys. Sen tekemän ohella opiskella ammattikoulussa. Policil-inva-
3965: vapaaehtoisen työn tuloksista mainittakoon lidien ohjaaminen kevyihin ammatteihil'l on
3966: mm. Tampereelila vuokratiloissa toimiva 20 välttämätöntä, koska invaliditeetti estää hei-
3967: potilaspaikkaa käsitti vä .sairaala sekä tut- dän sijoittumisensa fyysisesti kuntoa vaati-
3968: kimus- ja hoitoklinikka kuntouttamistiloineen vaan työhön.
3969: ja välineineen. Kun koko maassa on var- Suunnitellun laitoksen rakennuspiirustuk-
3970: sinaisia ' kuntouttamispaikkoja vain 70, on set ovat valmiina ja kokonaiskustannusarvio
3971: Tampereen edellämainittu laitos osoittautu- on 100 milj. mk. Tarvitaan peruspääomaksi
3972: nut välttämättömäksi. Tästä huolimatta on 40 nrilj. mk, jotta voitaisiin saada loppu lai-
3973: kuntouttam.ispaikkoja aivan liian vähän. noituksella. On tärkeätä, että suunnitellun
3974: Kuntouttamishoito on antanut polioon sai- laitoksen hoitomenot saadaan pysymään al-
3975: rastuneiden hoidossa erinomaisia tuloksia, haisina, jotta invalidikodin asukkaat voisivat
3976: mutta hoidon antaminen kodeissa on mahdo- asua siellä mahdollisimman halvalla.
3977: tont·a. Sentähden on Polio Invalidit-yhdistys Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
3978: päättänyt ryhtyä suunnittelemaan laitoksensa kunnioittaen,
3979: laajentamista ja invalidiikodin r.a:kentarrnista.
3980: Yhdistys on ostanut Tampereelta keskei- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
3981: seltä paikalta edullisesti tontin, jolle on tar- tuw- ja menoarvioon 40 miljoonaa
3982: koitus rakentaa .50 invalidille invalidikoti ja markkaa a.vustukseksi Polio Invalidit
3983: kullltoUJttamislaitos. Polio-epidemian aikoina -P.olio Invaliderna r.y:lle käytettä-
3984: voidaan tiloja käyttää myös sairaalana. Kun- väksi invalidikodin ja kuntouttamis-
3985: touttamishoitoa saavilla invalideilla olisi laitoksen rakentamiseksi Tampereelle.
3986: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
3987:
3988: Saara Forsius. R. Hallberg.
3989: Jaakko Kemppainen. Martti Salminen.
3990: Mikko Asunta. Olavi Lähteenmäki.
3991: Toivo metala. Elis Andersson.
3992: Arvo Tuominen. Aaro Stykki.
3993: Anni Flinck. Juha Rihtniemi.
3994: Ensio Partanen. Jussi Saukkonen.
3995: lMS
3996:
3997:
3998:
3999:
4000: Forsius ym.: Määrärahan osoittamisesta maa-alueen hankki-
4001: miseksi Hyvinkään maalaiskun'H.asta maatalov,den tutkimus-
4002: keskuksen sikatalouskoeasemaa varteflt.
4003:
4004:
4005: E d u s k u n n a ll e.
4006:
4007: V: n 1961 ,tulo- ja menoarviossa on 20 Pl. pivaa laidunta alueen !OllB'SSa kivikkoa, savea
4008: II: 58 momentille (maatalouden tutkimus- ja suota. Suoja-alueet laajenevaa asutusta
4009: keskuksen uudisrakennukset) myönnetty si- vastaan ovat vähäiset, eikä laajentamismah-
4010: katalouskoeaseman toiminnan tehostamiseksi dollisuuksia lisärakennuksia varten ole tu-
4011: rakennettavan uuden kantalroesikaloo, läm- levaisuudessa.
4012: pökeskuksen, emakkosikalan, henkilökunnan Sikatalouskoeaseman mkentamrinen Sot-
4013: asuinra;kennusten, veden puhdistuslaitoksen kialle tulisi valtiolle kalliiksi, minkä lisäksi
4014: sekä vesi-, viemäri- ja lämpöjohtojen, sähkö- alueelle olisi lunastettava tieoikeus yleiselle
4015: linjojen ja teiden suunnittelua varten tielle :nykyisten tieyhteyksien oHessa hanka-
4016: 8 400 000 mk. Samoin on vastaavalle momen- lat rautatien kahdestJi ylittävine tasoristeyk-
4017: tille v: n 1962 menoarvioon hallitus esittä- sineen.
4018: nyt myönnettäväksi mainittujen rakennusten Kun koeasema sijaitsisi erillään maatalou-
4019: ja laitteiden rakentamisen aloittamista var- den ,tutkimuskeskuksen tiloista ja muista val-
4020: ten 50 000 000 mk. Perustelujen mukaan sa- tion maatiloista, niin olisi sen itse hoidet-
4021: notut laitokset tulisi sijoittaa Seppälän ti- tava maatilansa ja hankittava suhteellisen
4022: lalle Kylmäkosken kunnan Sotkian kylään. pientä peltoalaa varten omat maatalousko-
4023: Tarkemmissa tutkimuksissa on myöhemmin neet.
4024: kuitenkin havaittu, että paikka ei ole sikata- Sitä vastoin Hyvinkään maalaiskunnassa
4025: louskoeasemal1e sopiva. Kun sikalarakennuk- Hyvinkään kylässä, jonne maatalousministe-
4026: set on sijoitettava ylävälle paikalle, tulisi riön asiaa tutkimaan asettama .toimikunta
4027: niiden sijoituspaikkana Seppäläm. tilalla ky- oli koeasemaa ehdottanut sijoitettavaksi, olisi
4028: symykseen lähinnä keskellä oleva moreeni- samassa ky~ässä pienviljelysneuvojaopisto,
4029: a]ue. Rwkennushallituksen asiantuntijan lau- jonka maatilaa voitaisiin käyttää hyväksi si-
4030: sunnon mukaan moreenialuetta voidaan katalouskoeaseman tukitilana. Hyvinkäällä
4031: käyttää rakennusmaana, mutta maaperän ki- koeasemaa varten varalttu pa.åkka on sitä
4032: visyys tulee aiheuttamaan jonkin verran li- paitsi asiantuntijoiden lausunnon mukaan
4033: säkustannuksia verrattuna soramaahan, var- muutoinkin tarkoitukseen varsin sopiva ja
4034: sinkin jos on kysymys ikapeista kaJivannoista on alueen varaamisesta maan omistajan ja
4035: kuten viemäri- ym. putkikaivannoista. Edel- valtion kesken tehty kiinteistökaupasta sää-
4036: leen lausunnossa on todettu, että ottaen huo- detyssä muodossa esisopimus. Sanottuun tar-
4037: mioon moreenimuodostuman muodon ja koitukseen tarvittaisiin noin 30 hehtaarin
4038: pinta-alan, näyttää siltä, että alue tulee suuruisen alueen hamkkimista varten Lam-
4039: osoittautumaan rakennussuunnittelun kan- menkorpi-nimisestä ..tilasta RN: o 335 Hyvin-
4040: nalta varsin ahtaaksi. kään kunnan Hyvinkään kylässä 11 800 000
4041: Kylmäkoski on myös liiam. kaukana maa- mk, josta maapohjan hintaa 8 300 000 mk ja
4042: talouden tutkimuskeskuksen koti,eläintutki- arvopuuston lunastusta 3 500 000 mk sekä
4043: muslaitoksista, jotka sijahsevat Tikkurilassa, noin 4.5 hehtaarin suuruisen alueen hamkki-
4044: koska olisi voHava mikäli mahdollista käyt- mista varten Hakala-nrimisestä tilasta RN: o
4045: tää samoja laboratorioita, tutkimusvälineitä 3:: Hyvinkään kunnan Hyvinkään kylässä
4046: ja kirjastoja..Alueella ei myöskään ole so- 1700 000 mk.
4047: 1544 IV,252. - Sika.talousl$:oeasema..
4048:
4049:
4050: Edelil.ä olevan perusteella kunnioittaen eh- kan arviomäärärahan maa-alueen
4051: dotamme, hankkimiseksi Hyvinkään maalaiskun-
4052: nasta maatalouden tutkimuskeskuksen
4053: että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 sikatalouskoeasemaa varten.
4054: tulo- ja rnenoarvioon 13 500 000 mar-
4055: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
4056:
4057: Saara Forsius. Mikko Asunta.
4058: Martti Salminen. Reino Ala-Kulju.
4059: Juha Rihtniemi. Aune Innala.
4060: Veikko Helle. Matti Raipala.
4061: 1545
4062:
4063: IV,253.-Rah.al. N:o 83.
4064:
4065: Forsius ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouden tutki-
4066: muskeskuksen sikatalouskoeaseman rakentamiseksi Hyvin-
4067: kään maalaiskuntaan.
4068:
4069: Eduskunnalle.
4070:
4071: V: n 1961 tulo- ja menoarviossa on 20 Pl. vaa laidunta alueen ollessa kivikkoa, savea
4072: II: 58 momentille (maatalouden tutkimuskes- ja suota. Suoja-alueet laajenevaa asutusta
4073: kuksen uudisrakennukset) myönnetty sika- vastaan ovat vähäiset, eikä laajentamismah-
4074: talouskoeaseman toiminnan tehostamiseksi ra- dollisuuksia lisärakennuksia varten ole tule-
4075: kennettavan uuden kantakoesikalan, lämpö- vaisuudessa.
4076: keskuksen, emakkosikalan, henkilökunnan Sikatalouskoeaseman rakentaminen Sot-
4077: asuinrakennusten, veden puhdistuslaitoksen kialle tulisi valtiolle kalliiksi, minkä lisäksi
4078: sekä vesi-, viemäri- ja lämpöjohtojen, sähkö- alueelle olisi lunastettava tieoikeus yleiselle
4079: linjojen ja teiden suunnittelua varten tielle nykyisten tieyhteyksien ollessa hanka-
4080: 8 400 000 mk. Samoin on vastaavalle mo- lat rautatien kahdesti ylittävine tasoristeyk-
4081: mentille vuoden 1962 menoarvioon hallitus sineen.
4082: esittänyt myönnettäväksi mainittujen raken- Kun koeasema sijaitsisi erillään maatalou-
4083: nusten ja laitteiden rakentamisen aloitta- den tutkimuskeskuksen tiloista ja muista
4084: mista varten 50 000 000 mk. Perustelujen valtion maatiloista, niin olisi sen itse hoidet-
4085: mukaan sanotut laitokset tulisi sijoittaa Sep- tava maatilansa ja hankittava suhteellisen
4086: pälän tilalle Kylmäkosken kunnan Sotkian pientä peltoalaa varten omat maatalousko-
4087: kylään. Tarkemmissa tutkimuksissa on myö- neet.
4088: hemmin kuitenkin havaittu, että paikka ei Sitä vastoin Hyvinkään maalaiskunnassa
4089: ole sikatalouskoeasemalle sopiva. Kun sikaJa- Hyvinkään kylässä, jonne maatalousministe-
4090: rakennukset on sijoitettava ylävälle paikalle, riön asiaa tutkimaan asettama toimikunta oli
4091: tulisi niiden sijoituspaikkana Seppälän tilalla koeasemaa ehdottanut sijoitettavaksi, olisi
4092: kysymykseen lähinnä keskellä oleva moreeni- samassa kylässä pienviljelysneuvojaopisto,
4093: alue. Rakennushallituksen asiantuntijan lau- jonka maatilaa voitaisiin käyttää hyväksi
4094: sunnon mukaan moreenialuetta voidaan käyt- sikatalouskoeaseman tukitilana. Hyvinkäällä
4095: tää rakennusmaana, mutta maaperän kivi- koeasemaa varten varattu paikka on sitä
4096: syys tulee aiheuttamaan jonkin verran lisä- paitsi asiantuntijoiden lausunnon mukaan
4097: kustannuksia verrattuna soramaahan, var- muutoinkin tarkoitukseen varsin sopiva ja on
4098: sinkin jos on kysymys kapeista kaivannoista alueen varaamisesta maan omistajan ja val-
4099: kuten viemäri- ym. putkikaivannoista. Edel- tion kesken tehty kiinteistökaupasta sääde-
4100: leen lausunnossa on todettu, että ottaen huo- tyssä muodossa esisopimus.
4101: mioon moreenimuodostuman muodon ja Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
4102: pinta-alan, näyttää siltä, että alue tulee dotamme,
4103: osoittautumaan rakennussuunnittelun kan-
4104: nalta varsin ahtaaksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
4105: Kylmäkoski on myös liian kaukana maa- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
4106: talouden tutkimuskeskuksen kotieläintutki- 62 momentille 50 miljoonaa markkaa
4107: muslaitoksista, jotka sijaitsevat Tikkurilassa, maatalottden tutkimuskeskuksen sika-
4108: koska olisi voitava mikäli mahdollista käyt- talouskoeaseman rakentamiseksi H y-
4109: tää samoja laboratorioita, tutkimusvälineitä vinkään maalaiskuntaan.
4110: ja kirjastoja. Alueella ei myöskään ole sopi-
4111: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
4112:
4113: Saara Forsius. Veikko Helle. Reino Ala-Kulju.
4114: Martti Salminen. R. Hallberg. Aune Innala.
4115: Juha Rihtniemi. Mikko Asunta. Matti Raipala.
4116: 10 E 706/61
4117: 1546
4118:
4119: IV,254. - Ra.h.al. N: o 84.
4120:
4121:
4122:
4123:
4124: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta maantierakennustyön
4125: aloittamiseksi Ounasjoen itäpuolitse Rovaniemeltä Mel-
4126: taukseen.
4127:
4128:
4129: E d u s k u n n a ll e.
4130:
4131: Yli 1{) vuoden ajan on puhuttu tien ra- netta.va tie myös jokilaakson asukkaiden pai-
4132: kentamisesta Ounasjoen itäpuolitse Meltauk- kallistietarvetta. Lisäksi tätä tietä tullaan
4133: seen. Viime aikoina on tämän tien rakenta- tarvitsemaan jo lähivuosina Ounasjoen voi-
4134: miseksi tehty jo suunnitelmiakin, joiden pe- malaitoksila rakennettaessa. Tie on myös so-
4135: rusteella rakentaminen voitaisiin aloittaa. piva työttömyystyökohde eteläosassa Ounas-
4136: Koska tällä välillä joen länsipuolitse kulkeva jokilaaksoa Rovaniemen maalaiskunnassa.
4137: tie ei enää täytä kaukoliikenteelle asetettavia Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4138: vaatimuksia ja koska lähiaikoina tullaan ra-
4139: kentamaan. silta Ounasjokeen Rovaniemen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
4140: kaupungin pohjoispuolelle, ei ole mitään es- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun
4141: teitä kaukoliikennetien rakentamiseksi tälle 4 momcntille 60 000 000 markkwa
4142: välille. Kun Ounasjoen rannalla Rovaniemen maantierakennustyön aloittamiseksi Ou-
4143: maalaiskunnassa on varsin suuri asutus ilman nasjoen itäpuolitse Rovaniemeltä M el-
4144: jokilaakson itäpuolen tietä, palvelisi raken- taukseen.
4145: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
4146:
4147: Toivo Friman. Eino Tainio.
4148: Anna-Liisa Tiekso. Eemeli LakkaJa.
4149: IV,255. - Rah.al. N: o 85.
4150:
4151:
4152:
4153:
4154: Friman ym.: Miiiirii'I'IJlutm, osoittamisesta tierakennustyön
4155: aloittafltlisebi lr~Jarin Menesjärveltä Pokan kylään KitUlän
4156: kunnassa.
4157:
4158:
4159: E d u s k u n n a 11 e.
4160:
4161: Rovaniemen.- Kittilän - Könkiiän maan- teessa. Poronhoidon kehittyminen vaatii sitä,
4162: tiestä erkaneva Hanhimaan kylätie, joka ra- metsänhoidollisesti se on välttämätön, .mutta
4163: kennettiin 1920-luvulla, on jatkettu metsä- Inarin alueen metsien hyväksikäytön mah-
4164: ha!llituksen toimesta autokulkukelpoisena dollisuuksia se parantaa ratkaisevasti, sillä.
4165: tienä Kitisenjoen varrella sijaitsevaan Pokan tien valmistuttua Inarin puuta voidaan siir-
4166: kylään. Tie noudattaa viime vuosisadalla tää suhteellisen lyhyttä tietä Kemijoen vesis-
4167: rakennettua Kittilän-Inarin ratsutien (pos- töön Kitisen latvoille tai Ounasjoen keski-
4168: titien) suuntaa. 'rie on suunniteltu jatket- juoksulle. Myös läpikulkutienä pohjoiseen,
4169: tavaksi edelleen Pokan kylästä Repojoen yhdystienä Inarin ja Kittilän kuntien välillä
4170: kautta Menesjärvelle Inarin kunnassa ja tien sekä matkailuliikenteen kannalta on tiellä
4171: rakentaminen on siirtynyt TVH: n tehtä- huomattava merkitys.
4172: väksi. TVH onkin suorittanut jo tutkimuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4173: sen 40 lqn.: n matkalla Menesjärveltä Repo- nioittaen,
4174: j@elle ja tämän tieosan kustannusarvio on
4175: 216 milj. mk. TVH suorittaa tutkimuksen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
4176: loppuun. myös Repojoen--oPokan välillä ja tulo- ja menoarvioon 50 ()()() 000 mar-
4177: sille sopii luonnollisesti parhaiten tien tä- kan määrärahan tierakennustyön aloit-
4178: mänkin osan rakentaminen. tamiseksi Inarin Menesjiirveltä Pokan
4179: Vaikka tien suunta on harvaanasuttua erä- kylään Kittilän kunnassa.
4180: maata, on tiellä suuri merkitys monessa suh-
4181: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
4182:
4183: Toivo Friman. Eino Tainio.
4184: Anna-Liisa Tiekso. Eemeli Lakkala.
4185: 1548
4186:
4187: IV,256.- Rah.al N: o 86.
4188:
4189:
4190:
4191:
4192: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta Kittilän kirkonkylän
4193: asemakaava-alueen ohikulkutien rakennustöiden aloittami-
4194: seksi.
4195:
4196:
4197: E d u s k u n n a ll e.
4198:
4199: Rovaniemeltä Kittilän kautta Muonioon parhaillaan toteuttamisvaiheessa oleva asema-
4200: johtava kantatie n:o 79 ei täytä nykyisen kaava, sopisi uuden kauttakulkutien rakenta-
4201: liikenteen asettamia vaatimuksia. Eteläosal- minen asemakaavan toteuttamisen kanssa sa-
4202: taan se on erikoisen huonorakenteinen joh- manaikaisesti. Täanä tiem.ralmnnus palvelisi
4203: tuen osittain siitäkin, että on ollut jo pitkän myös välttämättömäksi osoittautuneena työ-
4204: aikaa suunnitteilla uuden tien rakentaminen kohteena työttömyystöitä järjestettäessä tal-
4205: Ounasjoen itäpuolitse Rovaniemeltä Meltauk- vikausina.
4206: seen, jolloin tämä uusi tie tulisi palvelemaan Ede1lä esitetyn perusteella kunnioittaen
4207: kaukoliikennettä. Myös pohjoiselta osaltaan ehdotamme,
4208: on :tie huonokuntoisimpia koko mallikunnassa
4209: ja on se välttämättä korjattava aivrun lähiai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
4210: koina. Pohjoisosan korjaamisen ja uudel- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun
4211: leenrakentamisen tiellä ei olekaan mitään 4 momentille lisäyksenä 30 000 000
4212: suuntariitaesteitä. On jo olemassa täysin tai markkaa töiden aloittamiseen asema-
4213: osittain vaJlmii>ta osasuunnitelmiakin. Täysin kaava-alueen ohikulkutien rakentami-
4214: valmis suunnitelma on esim. tien uudelleen- seksi kantatiellä n:o 79 Kittilän kir-
4215: rakentamiseksi Kittilän kirkonkylän koh- konkylässä.
4216: dalla 10.5 km:n matkalla. Kun Kittilässä on
4217: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
4218:
4219: Toivo Friman. Eino Tainio.
4220: Anna-Liisa Tiekso. Eemeli Lakkala.
4221: 1549
4222:
4223: IV,257.-Rah.al. N:o 87.
4224:
4225:
4226:
4227:
4228: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin läänin kun-
4229: nissa vuosina 1945-1949 jälleenrakennettujen peruskorjaa-
4230: mattomien kansakoulurakennusten peruskorjausten rahoit-
4231: tamiseksi.
4232:
4233:
4234: E d u s k u n n a 11 e.
4235:
4236: Sodan jälkeen joutuivat Pohjois-Suomen 2.4 milj.; Enontekiö 1 koulu 6 milj. ja Ko-
4237: hävitetyn alueen kunnat paljon muun ohessa lari 1 koulu 6.8 milj. mk. Jos valtion rahoi-
4238: jälleenrakentamaan melkein kaikki kansakou- tusta suori•tetaan näiden koulurakennusten
4239: lunsa. Silloin voimassa olleen lain muka;an korjaamiseen suunnilleen samoin perustein
4240: valtio korvasi nämä kustannukset kokonai- kui:n jo korjatuille vastaaville kouluille, niin
4241: suudessaan siltä osalta kuin oli kysymyk- normaalihinnat olisivat yhteensä n. 150 milj.
4242: sessä jälleenrakentamilnen. Rakennustyön mk ja vailtion avut ja lainat tästä 110-120
4243: kunnollinen suorittaminen oli kuitenkin sii- milj. mk. On kui<tenkin otettava huomioon,
4244: hen aikaan täysin mahdoton rakennustarvik- että korjauksia suoritettaessa on normaali-
4245: keiden ja ammattitaitoisen työvoiman puut- hinta säännöllisesti ollut todellisia kustan-
4246: tuessa. Tästä johtuen nämä kansakoulura- nuksia pienempi tai vain osa niistä ja että
4247: kennukset ovat muodostuneet vaikeasti rat- korjaamattomien rakennusten kunto on viime
4248: kaistavaksi kysymykseksi asianomaisille kun- vuosina IliOpeasti huonontunut, joten normaa-
4249: nille. Rakennuksia on korjattu ja uudis- lihintaa on korotettava. Mielestämme olisi
4250: tettu, mutta kunnollisia ja kestäviä niistä oikeudenmukaista, ·että jälellä olevien korjaa-
4251: ei ole saatu. Monissa tapauksissa on ollut mattomien rakennusten korjauskustannukset
4252: vaikeata ratkaista, kannattaako korjaus lain- maksettaisiin valtion kassasta, koska ne ov.at
4253: kaan ja jos ei, mitä olisi tehtävä. asiallisesti sodan seurausta, kuten oli jälleen-
4254: Näitä loouluja on vielä Lapin läänissä kor- rakennuskin, jonka valtio mm. kansakoulu-
4255: jaa;matta 44. Niiden korjauskustannukset, jen osalta maksoi kokonaisuudessaan.
4256: joiden rahoi<ttamiseen hallitus on luvannut Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
4257: varata rahaa vuoden 1962 taaousarvioon, kunnioittaen,
4258: mutta jättänyt sen tekemättä, on arvioitu
4259: 340 milj. mk:ksi jakautuen kuntien kesken että Eduskunta ottaisi V'ttoden 1962
4260: seuraavasti: Sodankylä 10 koulua 47.5 milj.; tulo- ja menoarvioon 300 000 000 mar-
4261: Salla 8 koulua 48.8 milj.; Rovaniemen mlk. kan määrärahan Lapin läänin kun-
4262: 5 koulua 39 milj.; Posio 5 koulua 66.79 milj.; nissa vuosina 1945-1949 jälleenra-
4263: Inari 3 koulua 40 milj.; Kittilä 3 lroulua 18 kennettnjen peruskorjaamattomien
4264: milj.; Savukoski 3 koulua 16.5 milj.; Muonio kansako1tlurakennusten peruskorjaus-
4265: 2 koulua 23.7 milj.; Pelkosenniemi 1 'koulu ten rahoittamiseksi kokonaisuudessaan.
4266: Hels:im.gissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
4267:
4268: Toivo Friman. Eino Tainio.
4269: Eemeli Lakkala. Anna-Liisa Tiekso.
4270: IV,258.- Ra.h.al. N:o 88.
4271:
4272:
4273:
4274:
4275: l':ri.lmm y:m.: MiiiiriiraAan. osoittamisesta asemakaavapakko-
4276: &uMStults8n ~misestä aiheutuneen vahingon korvaami-
4277: s-eksi Bov~men; kaupungille.
4278:
4279:
4280: E d u s k u n n a ll e.
4281:
4282: Sodan tuhottua mm. Rovaniemen kauppa- mesta anottu valtiolta korvausta, mutta
4283: lan oli v. 1945 pakko säätää laki, joilla &ii- saatu vain 60 miljo. mk varauMena kuluvan
4284: loinen ka,uppala oilreu:tettiin pakkolunasta- vuoden valtion tulo- ja menoarvioon. Tämä
4285: maan maata yksityisiltä maanomistajilta. on liian vähän. Valtion osuutta cm ehdotto-
4286: Eräät maanomistajat ja heihin liittyen lää- masti aisättävä ja vain siten ~ v. 1945
4287: ninhallitus ryhtyivät vastustamaan lain toi- säädetty lakikin .to'lleutetuksi. '1'ämä 0n myös
4288: meenpanoa ja sen seurauksena syntyi pitkä- ainoa keino, jolla estetään kaupungin vähä-
4289: aikainen riita ·edellä mainittujen ja korkeim- varaiset omakotirakentajat joutmnat'lta nous-
4290: man hallinto-oikeuden välillä. Vaikka riita seiden tonttikustannusten vuoksi voittamat-
4291: f\:$1ji toistakymmentä VUQtta, ei kauppala tomiin vaikeuksiin.
4292: osallistunut siih~n, mutta ei luonn10ll:ise&ti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4293: voinut myöskään estää 1::ai lopettaa sitä. nioittaen,
4294: Riita tJl~ vaWon viranomaisten keskeinen,
4295: mutta siitä kärsi vahinkoa kauppala. Tåmä että Eduskunta ott9,isi vuoden 1962
4296: vahinko· on pätevin perustein arvioitu 315- tulo- .ia menoarvioon 250 0@(): 000 mar-
4297: 32'0 milJ. rn:k: ksi. kan määrärahan asemakaavapakkoZ'u-
4298: Koska vahinko on riida,ttomasti valtion nastuksen viipymisestä aiikeutuneen:
4299: viranomaisten toimenpiteistä aiheutuva, on vahingon korvaamiseksi Rovaniemen
4300: kauppalan - nykyisin kaupungin - toi- kaupungille.
4301: Helaingiss.ä. 16 päivänä syyskuuta 1961.
4302:
4303: Toivo Friman. Eemeli LakkaJ.a.
4304: Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso.
4305: 1551
4306:
4307: IV,259.-Rah.al. N:o 89.
4308:
4309:
4310:
4311:
4312: J'rima.n ym.: MääräraAmt tm)ittamisesta karjanrehun osto-
4313: liWUstmtMt myöntämiseksi timoteisadon menettänet1le La-
4314: pin lääni"" pien'Dujelijöille.
4315:
4316:
4317: Ed usku n nalle.
4318:
4319: Viime kesänä tuli 'harvinaisen suuri heinä- päästy mwidontuota:nnOt'ISa merlcittäviin tu-
4320: karo suurimmassa osaBSa Lapin lääniä. Sen loksiin, on saavutukset nyt pyrittävä säilyt-
4321: aiheutti pahkahome, jonka tuho oli sitä suu- tämään järjestämällä :tarpeeksi rehua kar-
4322: rempi mitä paremmassa kunn<JSSa heinävilje- joille tulevana ,talvena. Tämä käykin suh-
4323: lykset olivat. Ensimmäisen vuoden :timotei- teellisen helposti, koska rehun siirtoa ei tar~
4324: sado,t menivät joko k(jkonaan tai 80-90 vitse suorittaa pit:lci.ä matkoja. Jo läänin
4325: %:sesti j~pa toisenkin vuoden sadot suurim- eteläosasta on swatavissa huomattava osa,
4326: malta ooallta. mahdollisesti koko tal"Vi1Jtava määrä.
4327: Kaiikkien tuhoalueen kuntien toimesta on Edellä olevan perust0ella ehdotamme,
4328: suoritettu arviot vahinkojen suuruudesta ja
4329: arvioiden suorittajat ovat yloonsä todenneet että Eduskunta tJttaisi vuoden 1962
4330: vahingot niin suuriksi, ettei Lapin läänin tulo- ja menoarvioon 75 000 000 mar-
4331: pienviljelys selviä niistä ilman valtiovallan kan arviomäärärahan karjanrehun os-
4332: tukea. Tilannetta vielä pahensi kesän satei- toavustusten myöntämiseksi pienvilje-
4333: suus, joka esti rehunkorJuuta lUOilJlonniityil- lijöille Lapi11; läänin niillä alueilla,
4334: täkin. Kun Lapin läänin karjaa on viime joilla pahkahome hävitti timoteisadon
4335: vuosina !lisätty ja muuten kehitetty sekä viime kesänä.
4336: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
4337:
4338: Toivo Friman. Eemeli Lakkala.
4339: Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso.
4340: 1552
4341:
4342: IV,260.- Rah.al. N: o 90.
4343:
4344:
4345:
4346:
4347: Haapanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen-
4348: Lahden rataosuudella olevan Järvelän rautatieylikäytävä-
4349: sillan suunnittelu- ja rakennustöiden aloittamiseksi.
4350:
4351:
4352: E d u s k u n n a 11 e.
4353:
4354: Riihimäen ja Lahden välisellä rataosuu- rautatien yli johtava ylikäytäväsilta ja ryh-
4355: della on useita tasoylikäytäviä, joissa liiken- dyttävä kiireellisesti mainitun sillan suun-
4356: neturvallisuus ei ole paras mahdollinen. nittelu- ja rakennustöihin.
4357: Kärkölän kunnassa oleva Järvelän tasoyli- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
4358: käytävä lienee tällä hetkellä mainitun rata-
4359: osuuden vaarallisin ylityspaikka. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
4360: Ylikäytävän kautta kulkee huomattava tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
4361: kaukoliikenne ja lisäksi on Järvelä melko 10 000 000 markkaa Riihimäen-Lah-
4362: suuri asuntoalue, jonka vuoksi ylikäytävällä den rataosuudella olevan Järvelän
4363: on erittäin suuri paikallinen käyttötarve. rautatieylikäytäväsillan suunnittelu-
4364: Näistä syistä olisi Järvelään rakennettava ja rakennustöiden aloittamiseksi.
4365: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
4366:
4367: Kaino Haapanen. Kauko Tamminen.
4368: 1553
4369:
4370: IV,261. - Rah.al. N: o 91.
4371:
4372:
4373:
4374:
4375: Haapanen ym..: 1Jfää1·ärahan osoittamisesta Riihimäen-
4376: Lahden maantien parannustöiden aloittamiseksi.
4377:
4378:
4379: E d u s k u n n a 11 e.
4380:
4381: Riihimäen-Lahden välinen maantie lienee maksi. Riihimäki ja Lahti ovat nopeasti
4382: tällä hetkellä luettavissa maamme kehnoim- kasvavia asutus- ja teollisuuskeskuksia, joi-
4383: pien teiden joukkoon. Kuitenkin tie on erit- den välinen maantieliikenne kasvaa nopeasti.
4384: täin vilkkaasti liikennöity ja sijaitsee Tämä tie kulkee tiheästi asuttujen maata-
4385: alueella, jonka moottoriajoneuvokanta on lousalueiden halki, joten tiellä on erittäin
4386: maamme korkeimpia. suuri paikallinen merkitys.
4387: Näistä syistä olisi Riihimäen-Lahden vä- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
4388: linen maantie parannettava. Samalla tiestä
4389: muodostuisi jatko jo rakenteilla olevaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
4390: Riihimäen-Lopen-Lietsan tiehen ja siten tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
4391: yhdistäisi maakunnan eri osia toisiinsa. Hel- kan määrärahan Riihimäen-Lahden
4392: singin-Riihimäen-Hämeenlinnan tien val- välisen maantien parannustöiden aloit-
4393: mistuttua on maakunnan itäosiin suuntautu- tamiseksi.
4394: vien teiden tarve tullut entistä polttavam-
4395: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
4396:
4397: Kaino Haapanen. Kauko Tamminen.
4398:
4399:
4400:
4401:
4402: 11 E 706/61
4403: IV,262.- Rah.aJ.. N:o 92.
4404:
4405:
4406:
4407:
4408: BM.pUta ym.; Miiiirärtlhan osoittamisesta Someron-Loi-
4409: WIQ ~W. :pMantamistöiden aloittamiseksi.
4410:
4411:
4412:
4413: E d lUku n n a 11 e.
4414:
4415: Uud@. Helsingin-Porin pikatien v~nris jo valmistune.elle Turun-Hämeenlinnan
4416: tumis.en ;iä.l~een jäivät sellai~t huomattavat tielle ja valmistumassa olevalle Turun-
4417: &~utus~ ja liikennekel!lkukset kuin Someron Tampereen tielle.
4418: kunta ja Loimaan kauppala tien vaikutus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
4419: pii:dn ulkopuolelle. Kun näiden paikkakun-
4420: tien kautta kulki vanha Helsingin-Porin että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
4421: maantie. ja kun tällä tieosuudella on huomat- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
4422: tava paikallinen ja kauttakulkuliikenne, olisi kan suuruisen määrärahan Someron-
4423: Someron ja Loimaan välinen maantie kun- Loimaan maantien parantamistöiden
4424: nostettava nykyistä liikennetarvetta vastaa- aloittamiseksi.
4425: vaksi. Tiestä muodostuisi samalla yhdystie
4426: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
4427:
4428: Kaino Haapanen. Kauko Tamminen.
4429: 1566
4430: IV,263.-Rah.al. N:o 93.
4431:
4432:
4433:
4434:
4435: Haapanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta B-luo-
4436: kan mielisairaaloiden rakennuskustannusten valtion osuu-
4437: den maksamista varten.
4438:
4439:
4440: E d u s k u n n a ll e.
4441:
4442: B-luokan mielisairaaloiden rakentamista otettavien B-sairaaloiden rakennus- ja irtai-
4443: lain edellyttämässä laajuudessa on hidastut- miston perushankintoihin esitetty määräraha
4444: tanut viivyttely lain määräämän valtion on riittämätön. Mielisairaanhoidon saattami-
4445: osuuden maksamisessa B-mielisairaalain kun- nen lain määräämälle tasolle on kiireellinen
4446: tainliitoille. Se jarruttaa myös suunnitteilla ja valtiovaltaa syvästi velvoittava toimenpide,
4447: olevien B-sairaaloiden rakennushankkeiden jossa valtion taloudellisten velvoitteiden täyt-
4448: toteuttamista varsinkin kun valtionvarainmi- tämisen viivyttely ei voi tulla kysymykseen.
4449: nisteriö on viime vuonna päättänyt, ettei Edellä oleviin perusteisiin viitaten ehdo-
4450: suunnitelmia saa lähteä toteuttamaan ennen tamme,
4451: kuin tarkoitukseen on varattu määrärahat. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
4452: Vaikka vuoden 1960 loppuun suunnitel- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XIX luvun
4453: maan otettujen B-luokan mielisairaaloiden ra- 9 momentille lisäyksenä 150 000 000
4454: kennuskustannusten valtion osuutta on mak- markkaa käytettäväksi jo rakennettu-
4455: samatta 1 244 000 000 mk, on tulo- ja meno- jen ja rakenteilla olevien B-luokan
4456: arvioon otettu tarkoitusta varten vain mielisairaaloiden rakennuskustannus-
4457: 340 000 000 mk. Varojen tarve on siis huo- ten valtion osuuden maksamista var-
4458: mattavasti suurempi. Niin ikään v. 1962 ten.
4459: valtionapua edellyttävän suunnitelman piiriin
4460: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
4461:
4462: Kaino Haapanen. Nestori Nurminen.
4463: V. Rytkönen. Leo Suonpää,.
4464: Ka.u.ko Tamminen. Veikko Kansikas.
4465: Ann.a.-Liisa. Tiekso.
4466: 1556
4467:
4468: IV,264.- Rah.aJ!. N: o 94.
4469:
4470:
4471:
4472:
4473: Haapanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
4474: maaseudun ja asutuskeskusten pienyrittäjille.
4475:
4476:
4477: E d u s k u n n a 11 e.
4478:
4479: Maamme käsi- ja pienteollisuuden tuke- On huomattava, että monista suurteollisuu-
4480: mista varten on vuosittain tulo- ja menoar- den saamista verohelpotuksista, kuten laajen-
4481: vion puitteissa myönnetty halpakorkoisia lai- netun poisto-oikeuden käyttö ja siirrot eläke-
4482: noja pienteollisuuden harjoittajille. Kulu- säätiöihin, pienteollisuus ei ole päässyt osal-
4483: vana vuonna eduskunta on myöntänyt tähän liseksi.
4484: tarkoitukseen 900 milj. mk. Ensi vuoden Näistä syistä olisi hallituksen esittämää
4485: tulo- ja menoarviossa on näiden lainojen määrärahaa käsi- ja pienteollisuuden !ainoiksi
4486: määrä alennettu 700 milj. mk:ksi. Emme ole korotettava 300 milj. mk:lla, jolloin laina-
4487: voineet pitää oikeana tätä hallituksen menet- määrä nousisi kokonaisuudessaan 1000 milj.
4488: telyä. mk: ksi. Samalla olisi momentin käyttöä laa-
4489: Se tulee vaikeuttamaan pienyrittäjien jennettava siten, että lainoista pääsisivät osal-
4490: asemaa, sillä heillä ei ole samoja mahdol- lisiksi myös sellaiset pienyrittäjiin rinnastet-
4491: lisuuksia saada lainavaroja rahalaitoksilta tavat yrittäjät kuin mm. ammattiautoilijat.
4492: kuin on suurteollisuuslaitoksilla. Jo pelkäs- Kun on kysymys valtion tuesta, olisi lai-
4493: tään takuiden saannin vaikeus tulee useassa nojen saanti rajoitettava koskemaan vain
4494: tapauksessa estämään lainan· myöntämisen. niitä, joita omistajan varallisuuden ja yrityk-
4495: Pienyrittäjien taloudellinen asema on vai- sen koon perusteella voidaan pitää varsinai-
4496: keutunut suurteollisuuden ja ulkomaisten sina pienyrittäjinä.
4497: tuotteiden kilpailun vuoksi. Tästä syystä Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
4498: valtion olisi entistä tehokkaammin tuettava
4499: pienyrittäjiä. Näin voitaisiin jossain määrin että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
4500: luoda lisää työtilaisuuksia ja parantaa pien- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
4501: yritysten toimintaedellytyksiä. Parhaina tu- 25 momentille lisäyksenä 300 000 000
4502: kemismuotoina voitaisiin pitää pienyritysten markkaa käytettäväksi lainoina maa-
4503: vapauttamista liikevaihtoverosta ja halpakor- seudun ia asutuskeskusten pienyrittä-
4504: koisten valtion lainojen myöntämistä niille. jille.
4505: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
4506:
4507: Kaino Haapanen. Rainer Virtanen.
4508: Martti Linna. Veikko Rytkönen.
4509: Toivo Asvik. Usko Seppi.
4510: Matti Meriläinen.
4511: 1557
4512: IV,265. - Rab.al. N: o 95.
4513:
4514:
4515:
4516:
4517: Haapasalo ym.: Määrärahan osoittamisesta yhdysradan ra-
4518: kennustöiden aloittamiseksi Heinolasta Savon radalle.
4519:
4520:
4521: E d u s k u n n a ll e.
4522:
4523: Heinolan-Savon yhdysratahanke on ollut kautta tulisivat arvokkaat luonnonvarat ny-
4524: jo vuosikymmeniä vireillä, ja viimeksi edus- kyistä paremmin käytetyiksi, samalla kun se
4525: kunta 22. 11. 1960 vastauksessaan hallituk- loisi näille seuduille uutta teollisuutta ja
4526: selle eräiden uusien ratojen rakentamisesta muita työtilaisuuksia. V. 1959 suoritetun las-
4527: totesi tämän olevan tärkeimmän yhdysrata- kelman mukaan poikkiradalla liikennöisi vuo-
4528: hankkeen. Tämän jo sinänsä erittäin tärkeän dessa 1 800 täyttä tavarajunaa, eli kuusi
4529: radan, mikä lyhentäisi Kainuusta, Savosta ja junaa päivässä. Nykyinen lisääntynyt teolli-
4530: Pohjois-Karjalasta matkaa Helsinkiin ja suu- nen toiminta nostaisi tavarajunamäärän 8-
4531: rimpaan osaan satamiamme n. 40 km:llä, 10 päivässä, minkä lisäksi tulisi matkustaja-
4532: tarpeellisuutta on suuresti lisännyt Lahden- liikenne, jonka osalle lasketaan n. 400 000
4533: Loviisan radan normaaliraiteiseksi rakenta- henkilöä vuodessa. Jo edellämainitutkin luvut
4534: minen sekä uusi Valkon satama, mikä suu- osoittavat, että poikkiradasta tulisi myös ta-
4535: resti tulee helpottamaan vientisatamiimme loudellisesti kannattava. Tämän radan raken-
4536: kohdistuvaa painetta. Ko. radan välttämät- taminen tekisi myös tarpeettomaksi Savon
4537: tömyydestä on myös v. 1959 teollisuusneu- radan eteläpään kaksiraiteiseksi tekemisen,
4538: vottelukunta ja v. 1951 rautatierakennus- samalla kun se helpottaisi ruuhkautumista
4539: komitea antanut lausuntonsa, joissa radan Kouvolan erittäin vaikeassa solmukohdassa.
4540: kiireellistä rakentamista pidetään välttämät- Eduskunnan käsiteltävänä on ko. rataa kos-
4541: tömänä kuljetusolojemme kehittämisen kan- keva lakialoite.
4542: nalta. Tulkoon vielä todetuksi, että kun Tam- Edellä olevan perusteella ja viitaten kulu-
4543: pella Oy rakensi Heinolaan suuren puoli- van vuoden valtiopäiville jätettyyn lakialoit-
4544: selluloosatehtaan, annettiin yhtiölle lupaus teeseen n: o 183 ehdotamme,
4545: radan rakentamisesta.
4546: Suunniteltu ja tutkittu rata halkaisisi kes- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
4547: kisen Suomen ainoan suuremman radattoman tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mar-
4548: alueen, ja siitä tulisi n. 70 km:n pituinen. kan määrärahan yhdysradan raken-
4549: Se kulkisi Päijänteen itäpuolella olevien nustöiden aloittamiseksi Heinolasta
4550: metsärikkaiden alueiden halki, joten tämän Savon radalle.
4551: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
4552:
4553: K. F. Haapasalo. Lyyli Aalto.
4554: Veikko Helle. Eetu Karjalainen.
4555: Urho Kulovaara. Varma K. Turunen.
4556: Edvard Pesonen. Esu Niemelä.
4557: Niilo Nieminen. Elis Manninen.
4558: V. E. Partanen. Onni Mannila.
4559: Mikko Hult. Viljo A. Virtanen.
4560: 1568
4561:
4562: IV,266. - Ra.b..al. N: o 96.
4563:
4564:
4565:
4566:
4567: Haapa.sa.lo ym.: Määrärahan osoittamisesta neljää uutta sa-
4568: nom.alehtimieseläkettä varten.
4569:
4570:
4571: E d u s k u n n a ll e.
4572:
4573: V. 1961 voitiin tulo- ja menoarviossa yli- sellaisella tavalla, että sanomalehdentoimit-
4574: määräisiin eläkkeisiin varatusta määrärahasta tajat voisivat vanhuudenpäiviensä turvasta
4575: myöntää kuusi uutta valtion sanomalehtimies- varmoina omistautua raskaalle ja vaativalle
4576: eläkettä, jotka suuruudeltaan vastasivat val- työlleen. Eläkemahdollisuuksien ollessa var-
4577: tion 17. palkkausluokan täyttä eläkettä. sin vähäiset ja suuren osan lehtimiehistä jou-
4578: Eduskunta varasi tähän tarkoitukseen tulo- tuessa odottamaan mainittua valtion sanoma-
4579: ja menoarvioon ensimmäisen kerran määrä- lehtimieseläkettä vuosikausia, on syntynyt ti-
4580: rahan v. 1937, jolloin myönnetyn määrära- lanne, jossa sanomalehdentoimittaja joutuu
4581: han turvin voitiin jakaa viisi sanomalehti- työskentelemään vielä sellaisessa iässä, jolloin
4582: mietieläkettä vuosittain. Se vastasi silloista normaalisti sekä julkisoikeudellisessa että yk-
4583: iarvetta, mutta 30-, 40- ja 50-luvulla tapah- sityisoikeudellisessa työsuhteessa oleva pal-
4584: -tunut eläkkeiden lukumäärän vähennys on kansaaja jo monen vuoden ajan on voinut
4585: olennai~ heikentänyt ansioituneiden sano- nauttia hyvin ansaittua vanhuuden lepoa riit-
4586: malehdentoimittajien pääsyä osalliseksi val- tävän eläkkeen turvin.
4587: tion sanomalehtimieseläkkeestä. V. 1960 ta- Jos vuosittain myönnettävien uusien val-
4588: pahtunut eläkkeiden lukumäärän lisäys nel- tion sanomalehtimieseläkkeiden lukumäärää
4589: jästä kuuteen on vain osittain parantanut lisätään tulo- ja menoarvioon jo varattujen
4590: tilannetta. kuuden lisäksi neljällä, niin että v. 1962 ja
4591: Maan lehtimieskunnan ikärakenteen joh- sen jälkeen voitaisiin jatkuvasti myöntää
4592: dosta on viime vuosien aikana eläkeikään eh- vuosittain kymmenen uutta sanomalehtimies-
4593: tineiden ansioituneiden sanomalehdentoimit- eläkettä, merkitsisi se ratkaisevaa paran-
4594: tajien luku suuresti kasvanut - vuosittain nusta, muttei kuitenkaan lisäisi ylimääräis-
4595: on eläkkeiden hakijoita ollut pitkälti toista- ten eläkkeiden aiheuttamia kustannuksia mi-
4596: kymmentä - ja tämä on omalta osaltaan, terrkään merkittävästi.
4597: yhdessä lehdistön voimakkaan kasvun ohella Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4598: lisännyt eläketarvetta. nioittavasti,
4599: Maamme sanomalehdistö toimii joitakin
4600: poikkeuksia lukuunottamatta taloudellisesti että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
4601: varsin ahtaissa oloissa. Tämä on aiheutta- tulo- ja menoarvioon 16 Pl. II luvun
4602: nut mm. sen, etteivät sanomalehdenkustan- 2 momentille 1 694 400 markkaa lisäyk-
4603: tajat ole voineet hoitaa palveluksessaan ole- senä neljää uutta sanomalehtimieselä-
4604: vien sanomalehdentoimittajien eläketurvaa kettä varten.
4605: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
4606:
4607: K. F. Haapasalo. Veikko Hyytiäinen. Kurt Nordfors.
4608: Rafael Paasio. Torsten G. Aminoff. Alwar Sundell.
4609: Ale Holopainen. Victor Procope. Vilho Turunen.
4610: Ju,'\si Saukkonen. G. Henriksson. Urho Kulovaara.
4611: Erkld Tuuli. Arvo Tuominen. Esa Kaitila.
4612: 1669
4613:
4614: IV,267.- Rah.al. N: o 97.
4615:
4616:
4617:
4618:
4619: Baapualö ym.: Korotshi" määrärahan osoittamisesta kala-
4620: talouden. Mittämit66ft.
4621:
4622:
4623: E d 11 s k u n n a 11 e.
4624:
4625: Kalastuslain perusteluissa sanotaan: ,Ker- maksuja jo 79 869 700 mk. K:un. ~imarkiksi
4626: tyneet kalastuksenhoitomaksut olisi käytet· vuoden 1960 toisella vuosipuoliskolla kertyi
4627: tävä. kalatalouden edistämiseen joko suora- 18 553 400 mk korttivaroja ja kortinlunastä-
4628: naisesti tai avustuksina sanottua tarkoitusta jien lukumäärä tänäkin vuo:l1lla tuntuu edel-
4629: edistäville järjestöille, seuroille, kalastttskun· leen kasvavan, on va1'1Ilaa, että kalastuksen-
4630: nille ja kalastushoitoyhtymille" ja edelleen hoitt>mäksuja kertyy tänä vuonna yli sata
4631: ,kalastuksenhoitomaksuista saadut varat on milj. mk.
4632: tarkoitettu käytettäväksi yksinomaisesti kala- Kalastuslain 101 § määrää, että valtion
4633: talouden edistämiseksi". Näin kuitenkaan ei tul()- ja menoarviöon on vuosittain otettava
4634: ole tapahtunut. kalatalouden edistämiseksi määräraha, joka
4635: Vuosittain maan kalatalouden edistämiseen vastaa a.inllkin sitä määrää, mikä kolmen
4636: varattu määräraha on ollut tavattoman vähäi- edellisen vuoden perusteella laskien on kat-
4637: nen tarpeeseen nähden ja nämä ,kalastus- sottava kalastuksenhoitomaksuina kertyvän.
4638: korttivarat;' tarvittaisiin lyhentämättöminä Kun hallituksen tulo- ja menoarviöesityk-
4639: eduskunnan määräämään tarkoitukseensa. sessä nyt 2 Os. V luvun 14 momentin koh-
4640: Pääasiassa harrastajakalastajilta erikoisve- dallakin katsotaan kalastuksenhoitomliksuina
4641: rona perittyjä kalastuskorttivaroja on viime kertyvän 91 milj. mk, mutta kalatalouden
4642: vuosina kertynyt seuraavasti: edistämiseen esitetään 11 Pl. XIII: 4 momen-
4643: tin kohdalla vain 85 milj. mk, ei mielestänune
4644: V. 1957 kertyi maksuja 74 846 400 mk ja kalastuslain määräyksiä ole tulkittu oikein.
4645: käytettiin kalatalouden edistämiseen Lisäksi edelläesitetyn edellisten vuosien tul()-
4646: 69 262 579 mk, ja menoarviosta saadun tilaston perusteella
4647: V. 1958 kertyi 78 645 800 mk, käytettiin voidaan kalastuksenhoitomaksuja katsoa ker-
4648: 71 953 361 mk, tyvän todellisuudessa ensi vuonna ainakin
4649: V. 1959 kertyi 86 236 500 mk, käytettiin 100 milj. mk.
4650: 74 283 045 mk, Edellä esitettyyn viitaten ehdotanune,
4651: V. 1960 kertyi 89 324 100 mk, käytettiin
4652: 79 411 850 mk. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
4653: tulo- ja menoarvion 11 Pl. XIII luvun
4654: Vuonna 1961 on tulo- ja menoarviossa va- 4 momentille lisäyksenä 15 miljoonaa
4655: rattu tarkoitukseen vain 80 000 000 mk ja markkaa kalatalouden edistämiseen ja
4656: tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla vastaavasti tulopuolelle 2 Os. V luvun
4657: (1. 1.-30. 6. 61) on kertynyt kalastuskortti- 14 momentille 9 miljoonaa markkaa.
4658: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
4659:
4660: K. F. Haapasalo. Kalle Matilainen. Elis Manninen.
4661: Erkki Hara. Anni Flinck. Ensio Partanen.
4662: Veikko Helle. Lyyli Aalto. Eino Raunio.
4663: 'Valto Käkelä. Edvard Pesonen. Varma K. Turunen.
4664: Kustaa Alanko.
4665: 1560
4666:
4667: IV,268.- Rah.al. N: o 98.
4668:
4669:
4670:
4671:
4672: Haapasalo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähä-
4673: varcuisten ammattiopintoaV1tstuksiin.
4674:
4675:
4676: Eduskunnalle.
4677:
4678: Ammattikoulujen lisääntyessä on jatku- Kun vuonna 1962 ehtii ammattikouluikään
4679: vasti kasvanut myös :vähävaraisten ammatti- ensimmäinen suuri sodanjälkeinen li:käludkka,
4680: opintoavustusten tarve. Tästä huolimatta on joka on n. 30 000 suurempi kuin keskimää"
4681: tälle momentille tehty viime vuosina hyvin rin sodan aikana syntyneet, tulee paine am-
4682: niukasti lisäyksiä, vieläpä supistettu määrä- mattikouluihin kasvamaan erittäin suureksi,
4683: rahaa. Niinpä kun v. 1960 jaettiin näitä samoin myös vähävaraisten ammattiopinto-
4684: avustuksia 319 407100 mk, niin v:n 1961 avustusten tarve. Kun kysymyksessä on ikä-
4685: talousarviossa tarkoitukseen on varattu vain luokka, joka suurelta osalta jäi oppikoulujen
4686: 280 000 000 mk. Tällainen kehitys on vienyt ulkopuolelle tilanpuutteen vuoksi, olisi nyt
4687: siihen, että yhä useammat avustuksen tar- näille nuorille varattava mahdollisuus am-
4688: peessa olleet vähävaraiset ovat jääneet vaille mattikoulutuksen saantiin. Ilman avustus-
4689: ammattikouluopetusta. Tällaisella asianti- määrärahan suurta lisäystä jäävät kuitenkin
4690: lalla on ollut toinenkin haittavaikutus. Kun useimmat varsinkin kauempana ammattikou-
4691: määräraha on pysyny:t muuttumattomana, luista asuvat vähävaraiset tämänkin koulun
4692: jopa sitä on alennettukin, mutta sensijaan ulkopuolelle. Asjantuntijat arvioivatkin, että
4693: avustus on jaettu yhä useammalle, on saatu avustusmäärärahaa pitäisi korottaa ainakin
4694: avustusmäärä jHtkuvasti pienentynyt. Kun 50% :lla, mieli sen vastata niitä perusteita,
4695: vielä jakoperusteet pohjautuvat v:n 1951 mitkä vuonna 1951 asetettiin.
4696: laskelmiin, minkä jälkeen elinkustannukset Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4697: ovat huomattavasti nousseet, voidaan pää- nioittaen,
4698: tellä, että nykyiset avustukset ovat vain puo-
4699: let siitä, mitä v. 1951 annettiin. Esimerkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
4700: vuoksi mainittakoon, että v. 1954 annettiin tulo- ja menoarvioon 14 Pl. X luvun
4701: 6 766 ammattiopintoaVUIStusta, mutta 1960 13 momentille (vähävaraisten ammat-
4702: 13 921. Tällöinkin joka neljäs hakija jäi tiopintoavustukset) 150 m~1joonan
4703: määrärahan niukkuuden vuoksi ilman avus- markan lisäyksen.
4704: tusta.
4705: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
4706:
4707: K. F. Haapasalo. Pentti Niemi.
4708: Veikko Helle. Varma K. Turunen.
4709: Veikko Kokkola. Rafael Paasio.
4710: Sylvi Silta.n.en. Väinö Tikkaoja.
4711: Arvo Ahonen. Viljo A. Virta.n.en.
4712: Lyyli Aalto.
4713: 1561
4714:
4715: IV,269. - Rah.al. N:o 99.
4716:
4717:
4718: Haapasalo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta käsi- ja
4719: pient eollisuuslainoihin.
4720:
4721: Ed u s kunnalle.
4722:
4723: Valtion tulo- ja menoarviossa on ollut vuo- nollisesti myös pienteollisuudelle näillä
4724: desta 1951 lähtien määräraha käsi- ja pien- alueilla muodostumaan uusia toimintamah-
4725: teollisuuslainoja varten. Valtioneuvoston vah- dollisuuksia. Näin ollen tarvitaan näillä
4726: vistamien käsi- ja pienteollisuuslainojen yleis- alueilla uutta pienteollisuutta ja . entisten
4727: ehtojen mukaan lainoja myönnetään käsi- ja pienyritysten laajentaminen käy välttämättö-
4728: pienteollisuusyrityksille, joita kansantalouden mäksi, jotta pienteollisuuden alihankintatoi-
4729: kannalta voidaan pitää hyödyllisinä ja joilla minta voidaan asianmukaisesti hoitaa. Lisäksi
4730: on tyydyttävät kannattavuusedellytykset, on otettava huomioon perusteollisuuden ker-
4731: ensisijaisesti sellaisilla alueilla ja toimi- rannaisvaikutuksena muodostuvat pienyri-
4732: aloilla, joilla pysyvien työtilaisuuksien ai- tykset. Näin syntyvä pienteollisuuden lisälai-
4733: kaansaaminen ja turvaaminen on tärkeää. noitustarve on syytä ottaa huomioon lisäyk-
4734: Käsi- ja pienteollisuuslainahakemuksia on senä pienteo1lisuuslainamäärärahaan. Kun li-
4735: ollut vuosina 1951-61 yhteensä 16 125 yh- säksi käsi- ja pienteollisuuslainoitus on valtion
4736: teismäärältään 23 443 740 810 mk sekä lainoja kannalta myös edullisinta työllisyyden hoi-
4737: 5 295 yhteismääräitään 5 293 994 000 mk. toa, minkä lisäksi käsi- ja pienteollisuudella
4738: Näin ollen lainahakemuksista on voitu myön- on monessa muussakin suhteessa suuri kan-
4739: tää noin 33 % ja markkamääräisesti vain santaloudellinen merkitys, ja pääomanpuute
4740: noin 23% lähinnä määrärahojen riittämättö- on yleensäkin ,edelleen käsi- ja pienteollisuu-
4741: myydestä johtuen. Vuosien 1951-60 käsi- ja den suurimpia vaikeuksia, olisi valtion käsi-
4742: pienteollisuuslainojen alueellisesta jakaantu- ja pienteollisuuslainoitusta pyrittävä lisää-
4743: misesta ja vaikutuksesta työllisyyteen tehdyn mään.
4744: selvityksen mukaan on edellä mainittuna ai- Käsi- ja pienteollisuuden neuvontatoimin-
4745: kana käytetyillä käsi- ja pienteollisuuslai- nan ja muun edistämisen laajentumisesta ja
4746: noilla yhteensä 3 975 582 000 mk:lla aikaan- tehostumisesta johtuen on myös olemassa
4747: saatu 4 330 uutta työtilaisuutta, minkä li- entistä paremmat mahdollisuudet ohjata ja
4748: säksi on turvattu jo olemassa olevaa työlli- valvoa käsi- ja- pienteollisuuslainojen tarkoi-
4749: syyttä. Pääosa käsi- ja pienteollisuuslainoista tuksenmukaista käyttöä.
4750: ja uusista työtilaisuuksista on kohdistunut Edelläolevan perusteella esitämme kun-
4751: vähän teollistuneille alityöllisyysalueille. nioittaen,
4752: Kun v: n 1962 valtion menoarviossa on että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
4753: esitetty määrärahoja moniin etenkin tähän tulo- ja menoarvioon 1 000 000 000
4754: asti vähemmän teollistuneille alueille aikaan- markan määrärahan käsi- ja pien-
4755: saataviin ns. perusteollisuuteen kuuluviin teollisuudelle valtioneuvoston erikseen
4756: valtionenemmistöisten yhtiöiden teollisuus- vahvistamien perusteiden mukaan
4757: hankkeisiin ja kun näillä syrjäisemmillä kauppa- ja teollisuusministeriön pää-
4758: alueilla on käynnissä ja suunnitteilla useita töksillä työllisyyden turvaamiseksi an-
4759: yksityisiäkin teollisuushankkeita, tulee luon- nettavia halpakorkoisia lainoja vm·ten.
4760: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
4761: K. F. Haapasalo. Anni Flinck. Juho Karvonen. Kustaa Alanko.
4762: Veikko Helle. Aaro Stykki. Salo Hostila. Elis Manninen.
4763: Valto Käkelä. Toivo Antila. Edvard Pesonen. Ensio Partanen.
4764: Kalle Matilainen. Lyyli Aalto. Väinö Tikkaoja. Eino Raunio.
4765: Varma K. Turunen.
4766: 12 E 706/61
4767: 1562
4768:
4769: IV,270. - Ra.h.al. N: o 100.
4770:
4771:
4772:
4773:
4774: Ha.a.pasa.lo ym.: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen rata-
4775: pihan ja rakennusten kunnostamistöiden aloittamiseksi.
4776:
4777:
4778: E d u s k u n n a 11 e.
4779:
4780: Pieksämäen heikosti tarkoituksiaan vas- lytyöt ovat loppuvaiheessa, olisi kiireellisesti
4781: taava ratapiha-alue sekä sillä sijaitsevat van- ryhdyttävä vastaaviin töihin Pieksämäen
4782: hentuneet ja huonokuntoiset rakennukset kunnostamiseksi ajan vaatimuksia vastaa-
4783: ovat pitkähkön ajan olleet yleisen huomion vaksi. Saamamme tiedon mukaan on Pieksä-
4784: kohteina. Ratapiha on ahtautensa ja heikon mäen kauppala päättänyt omalta osaltaan
4785: järjestelyn vuoksi nykyisin täysin epätyy- tehdä kaikkensa tämän epäkohdan korjaami-
4786: dyttävä, aiheuttaen usein junien myöhästy- seksi. Kun nyt on tehty myös päätös Piek-
4787: mistä. Kauppalan liikennettä taas haittaa sämäen muuttamisesta kaupungiksi, olisi val-
4788: kapea ylikulkusilta pysyvänä pullonkaulana tion hoidettava omalta osaltaan asiat niin,
4789: kasvaneessa liikenteessä. Asemaravintola jou- ettei rautatielaitos jää häpeätahraksi uudelle
4790: duttiin sodan aikana siirtämään parakkira- kaupungille.
4791: kennukseen, mikä on erittäin ruma ja laho- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4792: kin, täysin aikansa elänyt. Vanha asemara-
4793: kennus ei alkuunkaan vastaa nykyisiä vaati- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
4794: muksia, vaan toimistot on täytynyt ripotella tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
4795: eri tahoille, tehden yhteistoiminnan mahdot- markan määrärahan Pieksämäen rata-
4796: tomaksi. pihan ja rakennusten kunnostamistöi-
4797: Kun nyt Kouvolan risteysaseman järjeste- den aloittamiseksi.
4798: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
4799:
4800: K. F. Haapasalo. Edvard Pesonen.
4801: Viljo A. Virtanen. Elis Manninen.
4802: Arvo Ahonen. Onni Mannila.
4803: 1563
4804:
4805: IV,271.- Ra.h.al N:o 101.
4806:
4807:
4808:
4809:
4810: Haapasalo ym.: MääräraJw.n osoittamisesta Otavan-Hirven-
4811: salmen kk:n-Suonsalmen s~'llan maantien korjaustöiden
4812: suunnitteluun.
4813:
4814:
4815: Eduskunnalle.
4816:
4817: V: n 1962 valtion talousarvioehdotukseen myös tien vaikeimman osan, Otavasta Suon-
4818: on esitetty 40 milj. mk: n määräraha Hir- salmelle, korjaaminen. Tämä työ olisi myös
4819: vensalmen kunnassa sijaitsevan Suonsalmen työllisyysnäkökohdat huomioiden erittäin tär-
4820: si:llan uudelleen rakentamista varten. Tämän keä, sillä Hirvensalmen kunta ja Mikkelin
4821: lahon ja liian kapean sillan uudelleenraken- maalaiskunta ovat alueita, joilla työkohteita
4822: taminen ei kuitenkaan paljon paranna J out- on vähän. Ko. tien kohdalla ei tiettävästi ole,
4823: san-Hirvensalmen-Mikkelin välisiä yhteyk- kuitenkaan vielä korjaussuunnitelmia tehty,
4824: siä, ellei samaan rakennustyöhön välittömästi minkä vuoksi olisi paikallaan, että sillan ra-
4825: liitetä tämän tärkeän maantien oikaisemista kentamisaikana nämä suoritettaisiin.
4826: ja leventämistä. Varsinkin Otavan-Hirven- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
4827: salmen kk: n--Suonsalmen siilan välinen nioittaen,
4828: tienosa on erit.täin mutkainen ja jopa hen-
4829: genvaarallinen. Tällä tiellä on sattunut joka että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
4830: vuosi lukuisa määrä yhteenajoja ja varsin- tulo- ja menoarvioon 3 000 000 markan
4831: kin talven aikana tämä mutkainen ja kapea määrärahan Otavan-Hirvensalmen
4832: tie on erittäin vaikea liikennöidä. Kun nyt kk:n-Suonsalmen sillan välisen maan-
4833: on esitetty määräraha Suonsalmen sillan kor- tien oikaisemisen ja leventämisen
4834: jaamiseen, olisi tähän liitettävä välittömästi suunnittelutöitä varten.
4835: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
4836:
4837: K. F. Haapasalo. Niilo Nieminen.
4838: Arvo Ahonen. A. F. Airo.
4839: Viljo A. Virtanen. Antti J. Rantamaa.
4840: 1564
4841:
4842: IV,272.- Rah.al. N:o 102.
4843:
4844:
4845:
4846:
4847: Haapasalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkeliin raken-
4848: nettavan posti- ja lennätinpiirin autovarikon suunnittelu-
4849: töitä varten.
4850:
4851:
4852: E d u s k u n n a ll e.
4853:
4854: V: n 1961 valtion tulo- ja menoarviokäsit- sen, että parhaillaan ovat käynnissä Mikke-
4855: telyn yhteydessä totesi eduskunnan valtiova- liin rakennettavan autovarikon ja -tallin
4856: rainvaliokunta sen suuren puutteen ja siitä tonttikaupat. Mutta saamamme tiedon mu-
4857: johtuvan autojen kurjan huollon, mikä meillä kaan p~temmälle ei vielä ole ehditty. Kun
4858: vallitsee, kun posti- ja lennätinhallituksella kuitenkin jo veronmaksajienkin etu vaatii,
4859: ei ole käytettävissään tarpeellista määrää au- että tämä kysymys saadaan pikaisesti käsi-
4860: tovarikkoja. Tässä yhteydessä kiinnitettiin tellyksi, olisi v:n 1962 aikana saatava suun-
4861: erikoista huomiota Mikkeliin, joka on eräs nitelluksi ko. rn:kennus, jo.tta viimeistään Y.
4862: maamme itäosan tärkeimmistä keskuksista, 1963 päästään sitä rakentamaan. Tämän
4863: mutta josta puuttuu kokonaan varikkoraken- vuoksi olisi valtion ensi vuoden talousarvioon
4864: nus ja autotalli. Kysymystä on yritetty hoi- otettava suunnittelumääräraha.
4865: taa siten, että vuokrataan tiloja eri tahoilta Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4866: kaupunkia, mutta tämä ratkaisu on ollut täy-
4867: sin epätyydyttävä ja lisäksi tulee erittäin että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
4868: kalliiksi valtiolle. Että tämä kipeä kysymys tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan mar-
4869: saataisiin pian tyydyttävälle tasolle, lisäsi kan määrärahan Mikkeliin rakennetta-
4870: eduskunta tarvittavaa määrärahaa. van posti- ja lennätinpiirin autovat·i-
4871: Eduskunnan toimenpide on aikaansaanut kon suunnittelutöitä varten.
4872: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
4873:
4874: K. F. Haapasalo. Niilo Nieminen.
4875: Edvard Pesonen. Viljo A. Virtanen.
4876: 1565
4877:
4878: IV,273. - Rah.al. N: o 103.
4879:
4880:
4881:
4882:
4883: Haapasalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkeliin perus-
4884: tettavan teknillisen koulun suunnittelutöitä varten.
4885:
4886:
4887: Eduskunnalle.
4888:
4889: Proi'. Lev6nin komitean mietintö teknilli- oppilaitos. Tähän tänä syksynä valmistu-
4890: sen opetuksen lisäämisestä sisältää myös eh- lleeseen oppilaitokseen voitiin ottaa 84 opis-
4891: dotuksen teknillisten oppilaitosten valtakun- kelijaa - pyrkijöitä oli 826.
4892: nallisesta rakentamisesta lähivuosina. Tässä Mikkelin läänissä toimii neljä kuntainliit-
4893: sinänsä ansiokkaassa esityksessä on eräs mer- tojen omistamaa ammattioppilaitosta - Mik-
4894: kittävä vajavaisuus: M1kkelin lääni on jä- kelissä, Savonlinnassa, Pieksämäellä ja Hei-
4895: tetty ilman teknillistä oppilaitosta. Ehkä nolassa - joissa opiskeleva nuoriso haluaisi
4896: syynä on se, että tällä alueella, jossa asuu luonnollisesti ensisijaisesti jatkaa opintojaan
4897: n. 250 000 henkilöä, teollisuutta on vähän, maakunnallisessa teknillisessä koulussa, koska
4898: mutta tilastot sen sijaan osoittavat, että tämä kustannuksiltaankin tulisi edullisim-
4899: tältä alueelta käy varsin runsaasti opiskeli- maksi. Toisaalta voidaan todeta, että aina-
4900: joita maamme muissa teknillisissä oppilaitok- kin alkuvaiheessa voisi Mikkeliin perustet-
4901: sissa aina pohjoisimpia kaupunkeja myöten. tava teknillinen koulu käyttää myös ajan-
4902: Toisaalta voidaan myös päätellä, että samoin mukaisen ammattioppilaitoksen työpajoja
4903: kuin ammattikoulujen saaminen on aiheutta- ym., joten kustannuksetkaan eivät nousisi
4904: nut teollisuuden siirtymistä tällaisille teolli- kovin suuriksi. Näitä kustannuksia helpot-
4905: sesti heikosti kehittyneille alueille, samoin taakseen Mikkelin kaupunki on myös tehnyt
4906: myös teknillisen oppilaitoksen saaminen aut- päätöksen, että se lahjoittaisi koulua varten
4907: taisi tätä toivottavaa kehitystä. Todettakoon riittävän suuren tontin. Näin ollen on luotu
4908: vain, että esim. puuraaka-aineeseen nähden kaikki mahdollisuudet koulun perustamiselle
4909: ko. alue on eräs maamme rikkaimmista. Li- ja nopealle käyntiin saamiselle.
4910: säksi on todettava, että vaikka sanotun ko- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
4911: mitean mietintö sellaisena;ankin toteutettai- kunnioittaen,
4912: siin, ei se riittäisi tyydyttämään jatkuvasti
4913: lisääntyvää teknillisen henkilökunnan kysyn- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
4914: tä.ä. Hyvän kuvan siitä, millainen paine val- tulo- ja menoarvioon 10 m~'ljoonan
4915: litsee tämän alan kouluissa, antaa Joen- markan määrärahan Mikkeliin perus-
4916: suussa ennätysvauhdissa valmistunut ja lah- tettavan teknillisen koulun suunnitte-
4917: javaroin rakennettu Wär.tsilän teknillinen lutöitä varten.
4918: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
4919:
4920: K. F. Haapasalo. Viljo A. Virtanen.
4921: Varma K. Turunen. Niilo Nieminen.
4922: Antti J. Rantam.aa. Lyyli Aalto.
4923: A. F. Airo.
4924: 1566
4925:
4926: IV,274. -Rah.al. N:o 104.
4927:
4928:
4929:
4930:
4931: Halinen ym. ~ Määräraha:n osoittamisesta kolmen kouluruokai-
4932: lun aluetarkastajan toimen perustamista varten.
4933:
4934:
4935: Eduskunnalle.
4936:
4937: Koulukeittolatoiminta on lähtenyt a.Hroun k:eittolan hoitajien ammattipätevyyttä kurs-
4938: maassamme vapaaehtoisuuden pohjalla. Eri- sien avulla. Opettajina ovat yleensä toimi-
4939: koisesti huomattiin asian tarpeellisuus har- neet kuntien palveluksessa olevat talousopet-
4940: vaanasutuissa kunnissa, missä koulumatkat tajat. V. 1958 perustettiin k(}uluhallitukseen
4941: muodostuivat pitkiksi. Varhainen kouluun- kouluruokailun ja ravitsemuksen opetuksen
4942: lähtö ja myöhäinen paluu tekivät riittävän ja sosiaalisen huollon tarkastajan toimi. Tämä
4943: kotiruokailun mahdottomaksi. Yksinomaan on huomattava edistysaskel. Mutta tätä ylei-
4944: eväsruoan varaan jääminen heikensi koulu- sen tarkastuksen, neuvonnan ja suunnittelun
4945: laisten kuntoa myös siinä tapauksessa, että puolta olisi edelleen kehitettävä. Toivottavaa
4946: oli jäätävä kouluasuntoihin viikoksi tai pi- olisi, että kaikkiin koulutoiminnan tarkastus-
4947: temmäksikin ajaksi. piireihin saataisiin kouluruokailun tarkas-
4948: Kouluruokailun järjestämisessä ilmeni tajat. Ennenkuin siihen on mahdollisuuksia
4949: kyllä epätasaisuutta. Yleensä kuitenkin kun- olisi tehostettu alueellinen tarkastustoiminta
4950: nat suhtautuivat myötämielisesti asiaan ja kuitenkin saatava aikaan. Tällöin eri puolilta
4951: toimivat silloisten mahdollisuuksien mukaan. maata saadut kokemukset tulisivat vastavuo-
4952: Nykyisin kouluruokailu on lakisääteinen. roisesti ohjauksen ohella asiaa kehittelevien
4953: Kansakoulun oppilaille on annettava jokai- henkilöiden tietoon. Aluksi toisi jo kolmen
4954: sena työpäivänä riittävä, maksuton atena. aluetarkastuspiirin aikaaMaaminen paljon
4955: Merkittäväitä osaltaan on koulukeittola- parannusta, kun heidän toimipai~kanaan olisi
4956: toiminta yhä edelleen kuntien vapaasti pää- maakunnallisesti suuresti toisistaan eroavat
4957: tettävissä. Liiallinen kaavamaisuus ei ehkä Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomi.
4958: olisi·kaan hyvä. Olisihan maa~kunnalliset ruo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4959: kailutottumukset jossakin määrin otettava nioittaen,
4960: huomioon, ja esim. lkoulukeittolan hoitajien
4961: oma-aloitt·eisuuden, keittolapuutarhojen ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
4962: lasten keräämien marj(}jen avulla saatu vaih- tulo- ja menoarviomt 3 500 000 mar-
4963: telu ja säästö ei ole samanlaista samankaan kan määrärahan kolme:n kouluruokai-
4964: kunnan eri koulupiireissä. lun al:uetarkastajan. toimen perusta-
4965: Kunnat ovat pyrkineet lisäämään koulu- mista varten.
4966: Relsingissä 12 päivänä syyskuuta 1961.
4967:
4968: Sylvi Halinen. Marja Lahti.
4969: 1567
4970:
4971: IV,275. - Rah.al. N: o 105.
4972:
4973:
4974:
4975:
4976: Hallberg ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Parikka-
4977: lar~r-Onkamon radan rakennustöiden aloittamiseen.
4978:
4979:
4980:
4981: E d u s k u n n a ll e.
4982:
4983: V: n 1962 tulo.. ja menoarvioon on Parik- tettaisiin samanaikaisesti Parikkalassa ja On-
4984: kalan~Onkamon radan rakennustöiden aloit- kamossa.
4985: tamiseksi esitetty 200 milj. mk:n määräraha. Rautatiehallituksen taholta on useissa yh-
4986: Kun radan rakentamista koskeva laki oli teyksissä tuotu esiin, että tähän saakka mil-
4987: eduskunnan käsiteltävänä, se niin valiokunta tei kaikkien uusien ratojen rakentaminen on
4988: kuin eduskuntakäsittelyssäkin hyväksyttiin kestänyt liian kauan, toisten jopa vuosikym-
4989: yksimielisesti, koska radan rakentaminen kat- meniä, joten näihin tarkoituksiin sijoitetta-
4990: sottiin kiireelliseksi ja välttämättömäksi. Ky- vat huomattavat pääomat jäävät pitkiksi
4991: symyshän on menetetyn Karjalan radan kor- ajoiksi tuloa ja hyötyä tuottamattomiksi.
4992: vaamisesta uudella radalla. Samoin asiantun- Kun v: n 1962 tulo- ja menoarvioon on
4993: tijoiden lausunnoissa todettiin radan talou- käsittääksemme rautatiehallituksen käyttöön
4994: dellinen kannattavaisuus. Erikoisesti radan eri tarkoituksiin ehdotettu pyöreästi 22 mrd.
4995: tärkeys on siinä, että varsinkin puutavaran mk, olisi aiheellista tarkistaa, eikö näistä va-
4996: ja muiden tuotteiden pitkäaikainen satamiin roista voisi siirtää edellä esitettyyn tarkoi-
4997: kuljetus saadaan nopeammaksi ja tehokkaam- tukseen edes 200 milj. mk: n määrää.
4998: maksi ja että paine Savon radalla helpot- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
4999: tuisi. nioittaen,
5000: Olosuhteet huomioiden on tulo- ja meno-
5001: arvioon ehdotettu määräraha tarkoitukseen että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
5002: aivan liian pieni. Sillähän ei päästä kun- Parikkalar~r-Onkamon radan raken-
5003: nolla alkuunkaan, radan rakentamisen koko- nustöiden aloittamiseksi vuoden 1962
5004: naiskustannuksia ajatellen. Samoin olisi työl- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun
5005: lisyysnäkökohdat huomioon ottaen tarkoituk- 24 momentille 200 000 000 markan
5006: senmukaista, että radan rakennustyöt aloi- määrärahan.
5007: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
5008:
5009: R. Hallberg. Eetu Karjalainen. Juho Karvonen.
5010: Antti Kukkonen. Veikko Kokkola. Varma K. Turunen.
5011: Elis Manninen. Kalle Matilainen. Sulo Hostila.
5012: 1568
5013:
5014: IV,276. - Rah.al. N: o 106.
5015:
5016:
5017:
5018: Hara ym.: Määrärahan osoittamisesta kalataloutta varten.
5019:
5020:
5021: E d u s k u n n a 11 e.
5022:
5023: Eduskunta hyväksyi kesäkuussa tänä virasto-, palkkaus-, neuvonta-, tutkimus-,
5024: vuonna kalastuslain 101 §: n muuttamisen koulutus- ja palkkiomenoja (jotka tähän asti
5025: seuraavaksi: on maksettu kalastuksenhoitomaksuista kerty-
5026: Valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain neillä varoilla), varten varattava alempana
5027: otettava määräraha kalastuksellisen valistus- mainitut (maataloushallituksen kalatalous-
5028: . työn edistämiseksi, kalavesien hoidon ja ka- osaston laskemat) määrärahat tulo- ja meno-
5029: lakantojen parantamiseksi sekä kalavesihoi- arvion eri momenteille.
5030: dollisessa mielessä tarkoituksenmukaisten ka- Edellä esitettyyn viitaten katsomme,
5031: lastusmahdollisuuksien järjestämiseksi myös - että vuoden 1962 tulo- ja menoarvion
5032: kalavesiä omistamattomille. Määräraha tulee kohdassa 11 Pl. VI: 1 varattaisiin lisäyksenä
5033: vastata ainakin sitä määrää, minkä kolmen (kalatalouden) palkkausmenoihin 5 900 000
5034: edellisen vuoden aikana kalastuksenhoitomak- markkaa,
5035: sun suorittaneiden henkilöiden keskimääräi- - että vuoden 1962 tulo- ja menoarvion
5036: sen lukumäärän ja kulumassa olevan vuoden 11 Pl:n XIII luvun kohdassa 10 kalatalou-
5037: kalastuksenhoitomaksun suuruuden perus- dellinen tutkimus ((uusi momentti) varat-
5038: teella laskien on katsottava kalastuksenhoito- taisiin käytännölliseen kalataloudelliseen tut-
5039: maksuina kertyvän. kimus- ja koeto:irrnintaan, maataloushallituk-
5040: Laki- ja talousvaliokunta oli puoltaessaan sen käytettäväksi 10 500 000 markkaa (kym-
5041: aloitteen hyväksymistä maininnut mm: Va- menen miljoonaa viisisataatuhatta markkaa),
5042: liokunta edellyttää, että kalatalouden vi- - että vuoden 1962 tulo- ja menoarviossa
5043: rasto-, palkkaus-, neuvonta-, tutkimus-, kou- 11 Pl. XIII luvun kohdassa 11, kalastuksen-
5044: lutus- ja palkkiomenoja varten otetaan tulo- hoitomaksujen kantamiskulut, arviomaara-
5045: ja menoarvioon määräraha eri momentille. raha (uusi momentti) varattaisiin kalastuk-
5046: Osa kalatalousviranomaisista ja valtiova- senhoitomaksujen perimiseen ja kalastus-
5047: rainministeriön vir~amiehistä ei pitänyt korttien painattamiseen arviomäärärahana
5048: eduskunnan hyväksymää lainmuutosta muo- 9 500 000 mk (yhdeksän miljoonaa viisisataa-
5049: dollisesti onnistuneena, josta johtunee, että tuhatta markkaa),
5050: hallitus esitti Tasavallan Presidentille, että - että vuoden 1962 tulo- ja menoarvion
5051: lainmuutosta ei vahvistettaisi asettaen sa- 11 Pl. XIII luvun kohdassa 12, kalataloudel-
5052: malla toimikunnan laatimaan ehdotusta halli- linen neuvontatyö (uusi momentti) varattai-
5053: tuksen esitykseksi laiksi kalastuslain 101 § : n siin kalataloudelliseen neuvontatyöhön
5054: muuttamisesta. 57 000 000 mik (viisikymmentäseitsemän mil-
5055: joonaa markkaa).
5056: Kun kysymyksessä lienee vain eduskun- Sen perusteella, mitä edellä on lausuttu,
5057: nan hyväksymän lainmuutoksen muotopuo- ehdotamme,
5058: len tarkistaminen ja hallituksen tarkoituk-
5059: sena lienee uuden esityksen antaminen asiasta että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
5060: jo tänä syksynä, olisi huomioonottaen edus- tulo- ja menoarvioon asianomaiS't1le
5061: kunnan hyväksymät edellämainitut lainmuu- momenteille 82 900 000 markkaa kala-
5062: toksen perustelut näitä valtion kalatalouden taloutta varten.
5063: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
5064:
5065: Erkki Hara. Valto Käkelä. N. Kosola.
5066: K. F. Haapasalo. Ensio Partanen. Georg Eriksson.
5067: 1569
5068:
5069: IV,2.77.-Rah.al. N:o 107.
5070:
5071:
5072:
5073:
5074: Hara ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Suomen
5075: Teim1iitolle kursstikeskuksen rakentamiseen.
5076:
5077:
5078:
5079: E d u s k u n n a 11 e.
5080:
5081: Suomen oppikoulujen teinikunnat ovat jär- Teiniyhdistykset ja teinikunnat ovat jär-
5082: jestäytyneet siten, että keskuselimenä on Suo- jestäneet vuosittain:
5083: men Teiniliitto r.y., joka perustettiin v. 1939. - alempien teinivirkailijoiden viisipäiväi-
5084: Siihen kuuluu tällä hetkellä 341 teinikuntaa. siä kursseja tai 2--3 päivää kestäviä pika-
5085: Kolmen tai useamman teinikunnan yhteistyö- ·kursseja 'teinitoiminnan eri aloja varten;
5086: elintä kutsutaan teiniyhdistykseksi. Sellaisia näitä on ollut vuosittain kymmeniä,
5087: yhdistyksiä on 35. Teinikunnassa on jäseniä - maakunnallisia teinipäiviä ja kulttuuri-
5088: lähes 60 000. Suomen Teiniliiton valtakun- kilpailuja.
5089: nallisesta toiminnasta mainittakoon seuraa-
5090: vaa: Teinitoiminnan tarkoituksena on auttaa
5091: - teinipäivät joka vuosi, niiden yhtey- teinejä kasvamaan yhteiskuntakelpoisiksi kan-
5092: dessä vuosikokous (400:--500 valittua edus- salaisiksi itsekasvatuksen tietä. Johtaja:koulu-
5093: tajaa) tus on tässä toiminnassa tärkeä. Tässä mie-
5094: lessä teinijohtaj.akurssit ja erikoiskurssit ovat
5095: - kulttuurikilpailut joka toinen vuosi koulutustoiminnan ehdoton edellytys. Mutta
5096: - kerhotoimintakilpailut samoin joka toi- kun kurssit on jouduttu oman kurssikeskuk-
5097: nen vuosi sen puutteessa pitämään kansan- ja urheilu-
5098: - kuraattoripäivät, joka neljäs vuosi, opistoissa, niin nämäpä eivät kokemuksen
5099: (noin 200 osanottajaa) mukaan ole osoittautuneet sopiviksi kurssi-
5100: - teinilehtien (yli sata painettua) toimit- paikoiksi monestakin syystä. Ne ensinnäkin
5101: tajapäivät samoin, joka neljäs vuosi, (yli 150 sijaitsevat joko asutuskeskuksissa taikka
5102: osanottajaa) aivan sellaisten liepeillä, mistä syystä tar-
5103: - erikoiskurssit, kuten yhteiskunnallisen peellista kurssikuria on ollut vaikeata pitää
5104: kerhotoiminnan kurssit, ohjelmatoimitsija- yllä ilta- ja yöaikaan. Toiseksi kurssipaikko-
5105: kurssit, elokuvakerhokurssit yiu. tarpeen vaa- jen ollessa hajallaan niitä ei ole voitu käyt-
5106: tiessa, tavallisesti kaksi kurssia vuodessa, tää hyväksi kyllin tehokkaasti, sillä etenkin
5107: - teiniyhdistysten neuvottelupäivät ker- urheiluopistoissa erilaisten järjestöjen kurs-
5108: ran vuodessa seja on samanaikaisesti useampia taikka kurs-
5109: - teiniyhdistysten edustajien ja hallituk- sipaikkojen saanti tuottaa muuten hanka-
5110: sen yhteinen neuvottelukokous joka vuosi luutta, näiden paikkojen ollessa koko kesän
5111: kahdesti, varattuja erilaista kurssitoimintaa varten;
5112: - teinijohtajakurssit teinikuntien puheen- kansanopistoissa taas asutuskeskusten lähei-
5113: johtajiksi ja sihteereiksi aiotuille teineille syys tuottaa haittoja ja toisaalta liitolla ei
5114: nykyisin seitsemästi vuodessa, kunkin kurssin ole riittävästi kurssijohtajia lähetettäviksi sa-
5115: osanottajina yli 40 teiniä kymmenen päivän manaikaisesti eri tahoille maata. Lisäksi
5116: aikana; kuliSSit pidetty tähän asti kesäisin vuorokausi yhdeltä hengeltä maksaa näissä
5117: kansanopistoissa ja urheiluopistoissa; osan- kurssipaikoissa 4--500 mk, mistä syystä suuri
5118: ottajamäärä ollut pakko rajoittaa 1-2 edus- joukko teinikuntia on ollut pakotettu luopu-
5119: tajaan kustakin teinikunnasta, eräiden teini- maan kurssilaisten lähettämisestä. Teinilii-
5120: kuntien voimatta kalliiden kurssimaksujen tolla taas ei ole ollut varoja vapaaoppilas-
5121: vuoksi lähettää yhtäkään osanottajaa. paikkojen myöntämiseen, varsinkin kun sillä
5122: 13 E 706/61
5123: 1570 IV,277. - Suomen Teiniliiton kurssikeskus.
5124:
5125:
5126: on ollut samanaikaisesti täysi työ lähes 300 täin tärkeätä, että teininuorisoa johdatetaan
5127: teinijohtajakandidaatin kouluttamisessa vuo- vapaan harrastustoiminnan tietä kehittäviin
5128: sittain. harrastuksiin, koska he ainoastaan niiden
5129: Siis noin 400 puheenjohtajaa ja sihteeriä avulla välttyvät huonoilta harrastuksilta.
5130: maan teinikunnissa on joutunut ryhtymään Teininuoriso muodostaa maamme nuorisosta
5131: toimeensa ilman koulutusta. Tämän vuoksi huomattavan osan, joten teinien valtakun-
5132: liiton piirissä on nähty välttämättömäksi nallisen kurssikeskuksen aikaansaaminen pal-
5133: oman kurssikeskuksen saaminen syrjäiselle velee epäilemättä koko maan nuorisotyön kan-
5134: luonnonkauniille paikalle. Kouluhallitus, joka nalta tärkeätä tavoitetta, yhteiskunnallista ja
5135: on todennut tämän tarpeen, on kuluvana kansalaiskasvatusta nuorten parissa. Luon-
5136: vuonna esittänyt valtioneuvostolle, että ensi nollisesti tähän teininuorison kurssikeskuk-
5137: vuoden menoaTVioon otettaisiin määräraha seen, jonka käyttö vuodessa on yli 200 vrk.,
5138: Teiniliiton kurssitoiminnan sijoittamiseksi olisi saatava sisä- ja ulkourheilutilat.
5139: omaan kurssikeskukseen, missä maan ruotsin- Edelläolevaan viitaten ehdotamme,
5140: kielisetkin teinijohtajat voisivat saada koulu-
5141: tuksensa. Kouluhallitus on pitänyt välttä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
5142: mättömänä tehostaa teinien kurssitoimintaa, tulo- ja menoarvioon momentille 10
5143: koska on ilmeistä, että nykyinen tkurssitoi- Pl. XVIII: 4 A 25 miljoonaa markkaa
5144: minta on liian suppeata teinikuntien luku- teinien valtakunnalliselle keskuseli-
5145: määrän noustua viiden viimeisen vuoden melle (Suomen Teiniliitto r.y.) oman
5146: kuluessa 260:stä 341:een (n. 50%). On erit- kurssikeskuksen rakentamista varten.
5147: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
5148:
5149: Erkki llara. Olavi Lähteenmäki.
5150: Juha Rihtniemi. Veikko Kokkola..
5151: Ensio Partanen. Erkki Tuuli.
5152: Saara Forsius. Harras Kyttä.
5153: Aune Innala. Martta. Salmela-Järvinen.
5154: 1571
5155:
5156: IV,278. - Rah.al. N: o 108.
5157:
5158:
5159:
5160:
5161: Ha.ra. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta oppikirjojen
5162: hankkimiseksi yksityisoppikoul,ujen kirjastoihin.
5163:
5164:
5165: E d u s k u n n a ll e.
5166:
5167: Kysymys oppikoulun kehittämisestä tähän- tuhansia sellaisia koteja, jaiden lapsille ei
5168: asl:!ista sosia:alisemmaksi on ollut esillä mo- riitä vapaaoppilaspaikkaa, mutta joille edes
5169: nissa yhteyksissä, mutta käytännöllisiä toi- vapaiden koulukirjojen antaminen merkitsisi
5170: menpiteitä, jotka tä'htäishnät tähän suuntaan, tervetullutta helpotusta. Lisäksi on huomat-
5171: ei ole paljon suorit,ettu. Yksityiset oppikou- tava, että koulun käynnin laajentuessa vähä-
5172: lut ovat niitä toteuttaneet taloudellisten varaisiin väestökerroksiin tämän laatuisen
5173: mahdollisuuksiensa rajoissa jossain määrin sosiaalisen toiminnan ~lue laajenee jatku-
5174: antamalla, paitsi vapaaoppilaspaikkoja ja si- vasti. Tämä syystä on kohtuuHista, että
5175: saral.ennuksia, myös kirjoja vähävaraisten myös sitä vaatimatonta määrärahaa, joka
5176: oppilaiden käytettäväksi, maksaneet matka- sisältyy kuluvan vuoden budjettiin vähäva-
5177: korvauksia, ottaneet oppilaille tapaturmava- raisten oppilaiden käyttöön annettavia oppi-
5178: kuutuksen, antaneet joi&<lakin tapauksissa il- kirjoja varten ja jonka määrärahan hallitus
5179: maisen k{)uluaterian jne. Näiden toimenpitei- on sisälly.ttänyt tulo- ja menoarvioesityk-
5180: den toteuttamisessa ei kuitenkaan ole ollut seensä v: lle 1962 entisen suuruisena, korote-
5181: mitään yhtenäisyyttä. taan. Myös kouluhallitus on mä:ärärahaa ja-
5182: Oli sen vuoksi huomattava edistysaskel, kaessaan todennut sen esiintyvään perus.tel-
5183: kun ~eduskunta otti vuoden 1960 tulo- ja tuun tarpeeseen nähden kovin riittämättÖ-
5184: menoarvioon aloitteen perusteella 10 milj. mäksi.
5185: mk vähävaraisten oppilaiden käyttöön tar- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
5186: koitettujen kirjojen hankkimiseksi yksityis- kunnioittaen,
5187: oppikoulujen kirjastoihin. Kuluvan vuoden
5188: budjetissa on tähän tarkoitukseen varattu 20 että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
5189: milj. mk.· tulo- ja menoa1·vioon 10 Pl. X luvun
5190: Yksityisoppikoulut myöntävät vapaaoppi- 20 momentille lisäystä 10 miljoonaa
5191: laspaikkoja noin 18 000. Nämä oppilaat ovat markkaa vähävaraisten oppilaiden
5192: pääasiassa sellaisista kodeista, joille oppiki!I'- käyttöön annettavien oppikirjojen
5193: jojen kustannuksetkin merkitsevät tuntuvaa hankkimiseksi yksityisoppikoulujen
5194: taloudellista rasitusta. Lisäksi on kymmeniä- kirjastoihin.
5195: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
5196:
5197: Erkki Hara. Olavi Lähteenmäki.
5198: Juha Rihtniemi. Georg Eriksson.
5199: Aune Innala. Erkki Tuuli.
5200: Matti Raipala.
5201: 1572
5202:
5203: IV,279. - Rah.al. N: o 109.
5204:
5205:
5206:
5207:
5208: Heinonen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta perheen-
5209: asuntoavustuksia varten.
5210:
5211:
5212: I~ d u s k u n n a ll e.
5213:
5214:
5215: Maassamme on jo vuosikymmenien ajan perheenasuntoavustuksiin ole tulo- ja meno-
5216: esiintynyt asuntopulaa. Sodanjälkeisvuosien arviossa varattu riittävästi varoja. Näin ol-
5217: esiintuoma siirtoväen asuttaminen samoin- len ei kaikissa lain edellyttämissä tapauk-
5218: kuin viimeinen vaihe vuokrasäännöstelyn sissa avustusta ole hakijoille voitu myöntää.
5219: poistamisesta eräiltä paikkakunnilta ovat ol- Asiaa tuntevien taholta on ilmoitettu, että
5220: leet omiaan lisäämään jo ennestäänkin vai- esim. v:n 1960 aikana valmistui monia sel-
5221: keaa asuntotilannetta. Vaikka yksityinen laisia asuntotaloja, joihin olisi ollut mahdol-
5222: asuntorakennustoiminta on viime vuosien ai- lista myöntää perheenasuntoavustusta, koska
5223: kana ollut ilahduttavan runBasta, ei sillä imi- pyrkijöitä oli paljon, mutta sitä ei kuiten-
5224: tenkaan ole kyetty asuntovajausta täyttä- kaan ViOitu tehdä, koska varattu summa oli
5225: mään. Mikäli rakennuskustannukset uusien loppuun käytetty.
5226: asuntotalojen osalta tulevat pysymään ny- V. 1960 perheenasuntoavustusta koskevien
5227: kyisellä tasolla, merkitsee tämä käyt'ånnössä säännösten uudistamista tutkimaan asetetun
5228: sitä, että vain hyvätuloiset henkilöt voivat komitean osamietintö valmistui kesäkuussa
5229: niihin hakeutua. Vähävaraisten lapsiperhei- 1961. Laajassa mietinnössä todetaan mm.,
5230: den huoltajat eivät aina uskalla pyrkiä edes että vuokra-asunnoissa asuvien lapsiperhei-
5231: aravamäärärahojen turvin valmistuneisiin den kohdalla uudistusten tarve on erityisen
5232: asuntotaloihin. Kun vielä monet kunnat kiireellinen. Kun hallituksen toimesta ei tätä
5233: ovat kokonaan lopettaneet aikaisemmin suo- tarkoittavaa lakiesitystä ole eduskunnalle an-
5234: ritettujen vuokratalojen rakentamisen, ovat nettu, voidaan voimassa olevan lain puit-
5235: vähävaraiset lapsiperheet niitä, jotka ovat teissa nykyistä ·asiain tilaa korjata, kun tar-
5236: pakotettuja asumaan vanhoissa, huonokun- koitukseen varataan riittävän suuri määrä-
5237: toisissa vuokrataloissa monessa tapauksessa raha. Talousarvioon merkitty 150 000 000
5238: terveydenhuoltoviranomaisten pää;tösten vas- mk: n määräraha ei ole ,tarkoitukseen riit-
5239: taisesti. tävä. Vain vaLtiovallan tehokkaalla avulla ja
5240: Noin 20 vuotta sitten perheenasuntolai- toimenpiteiHä voidaan selviytyä vuosikym-
5241: noista, asuntotakuista sekä avustuksista an- meniä jatkuneesta asuntopulasta ja sen lap-
5242: netulla lailla oli ensisijaisena tarkoituksena siperheille aiheuttamista raskaista epäkoh-
5243: edistää perheenasuntojen tuotantoa ja tehdä dista.
5244: lapsiperheille mahdolliseksi päästä parempi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5245: kuntoisten asuntojen asukkaiksi. Vaikka la- nioittaen,
5246: kia myöhäisemmässä vaiheessa on muutettu-
5247: kin koskemaan llllm. laajempia piirejä, ei sen että Ed~tskunta ottaisi vuoden 1962
5248: vaikutus kuitenkaan ole riittävässä määrin tulo- ja menoarvion 12 Pl. XIII
5249: ulottunut kipeimmin apua tarvitseviin. Tä- luvun 8 momentille lisäyksenä
5250: hän on ollut vaikuttamassa myöslcin se, ettei 350 000 000 markkaa perheenasunto-
5251: avustuksia varten.
5252: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
5253:
5254: Vappu Heinonen. Impi Lukkarinen. Urho Kulovaara.
5255: H. Törmä. Olli J. Uoti. Martta Salmela-Järvinen.
5256: Vilho Turunen. Arvi Turkka.
5257: 1573
5258:
5259: IV,280.-Rah.al. N:o 110.
5260:
5261:
5262:
5263:
5264: Heinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta vähävaraisten sota-
5265: leskien sairausavustuksiin.
5266:
5267:
5268: E d u s k u n n a ll e.
5269:
5270: Sotilasvammalain mukaisesti suoritetaan seen 3 milj. mk:n suuruinen määräraha,
5271: eläkettä tai elinkorkoa niille henkilöille, jotka mutta sen jälkeen sitä ei ole tarkoitukseen
5272: joko omaisen kaatumisen tai muun sodasta varattu.
5273: johtuneen menetyksen vuoksi ovat siihen oi- Avun tarve ei kuitenkaan ole vähentynyt.
5274: keutettuja. Eläkkeen lisäksi voidaan määrä- Sotalesket, kuten kaikki muutkin, tulevat
5275: tyin edellytyksin myöntää lisähuoltoeläkettä vanhetessaan enemmän alttiiksi sairauksille.
5276: määräajaksi. Eräs tällainen edellytys on pit- Tähänastisen käytännön mukaan sairausavus-
5277: käaikainen sairaus. tusta on suoritettu hyväksyttyjen lääkäri- ja
5278: Kun lisähuoltoeläkettä ei määräysten puit- lääkekulujen mukaan korkeintaan 10 000 mk
5279: teissa voida myöntää lyhytaikaiseksi katso- tapauksessa, ja ennenkuin tämäkään on ollut
5280: tussa sairaustapauksessa, vaikka sairaus- ja mahdollista, on liitteenä pitänyt olla kotipaik-
5281: lääkärikustannukset nousevatkin huomatta- kakunnan sosiaalilautakunnan puoltava lau-
5282: van suuriksi, on moni tällaisessa tapauksessa sunto. Edellytyksenä saantiin on siis ollut
5283: joutunut suuriin vaikeuksiin. Mikäli asian- hakijan vähäv,araisuus. Sairausavustuksien
5284: omainen vielä on ansiotyössä oleva, on me- jaon on ministeriön ohjeiden mukaan suorit-
5285: netys sitäkin suurempi, koska palkka mo- tanut Sotaleskien ja Kaatuneitten Omaisten
5286: nessa tapauksessa silloin jää tulematta. huolto r.y., jonka toiminta muutenkin kes-
5287: Vaikka eläkkeet markkamääräisesti ovat kittyy sodasta kärsineiden auttamiseen.
5288: viime vuosina kohonneet, eivät ne -vielä ny- Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
5289: kyiselläänkään turvaa kuin melko niukan nioittaen,
5290: toimeentulon. Tämä näkökohta on todettu
5291: jo aikaisempina vuosina, mistä johtuen val- ettii Eduslmnta ottaisi vuoden 1962
5292: tioneuvoston päätöksen perusteella suoritet- t~tlo-ja menoarvioon 14 Pl. XVI lu-
5293: tiin avustusta vähävaraisille perheellisille vun ttttdeUe momentiUe 3 miljoonan
5294: sotaleskille lyhyempiaikaisista sairauksista mat·kan suttnlisen määrärahan käytet-
5295: aiheutuneiden kulujen peittämiseksi. V. 1960 täväksi vähävaraisten sotaleskien sai-
5296: oli tulo- ja menoarviossa tähän tarkoituk- mnsa.vustnksina.
5297: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
5298:
5299: Vappu Heinonen. Urho Kulovaara.
5300: H. Törmä. Martta Salmela-Järvinen.
5301: Impi Lukkarinen. Vilho Turunen.
5302: Olli J. Uoti. Arvi Turkka.
5303: 1574
5304:
5305: IV,281.- Rah.al. N:o 111.
5306:
5307:
5308:
5309:
5310: Heinonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
5311: siksi lastenseimille.
5312:
5313:
5314: E d u s k u n n a ll e.
5315:
5316: Nykyisessä voimakkaasti teollistuvassa yh- huoltolaitoksille jääneet pieniksi. Mainitta-
5317: teiskunnassa ovat erilaiset lasten päivähoito- koon esim. 35 lapsen seimi, jonka vuotuis-
5318: laitokset tulleet entistä tarpeellisemmiksi, avustus valtiolta on ollut vain 150 000 mk.
5319: ennen kaikkea niille perheille, joissa taloudel- Kun valtion osuus kohonneista kustannuk-
5320: liset olosuhteet pakottavat perheen äidin an- sista huolimatta on pysynyt entisellään, on
5321: siotyöhön kodin ulkopuolelle. Näissä tapauk- näiden huoltolaitosten ylläpito erikoisesti yk-
5322: sissa sijoitetaan eri-ikäiset lapset joko las- sityisille huoltojärjestöille tullut vuosi vuo-
5323: tenseimiin, lastentarhoihin tai kouluikäisten delta raskaammaksi. Koska lastenseimien
5324: päiväkoteihin. Lastensuojelun avustamiseen tarve kuitenkin on kiistaton, pitäisi valtion
5325: tarkoitetuHa määrärahana on näitä laitoksia osuutta myös voida lisätä.
5326: voitu osittain tukea. Lastentarhojen valtion- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
5327: avustus on lailla turvattu, mutta lastensei- nioittaen,
5328: missä, joissa hoidetaan alle 4 vuotiaita lapsia,
5329: ei kysymystä ole saatu näin järjestetyksi, että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
5330: vaan niiden kohdalta on vähäinen avustus tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIII lu-
5331: jäänyt kotikasvatuksen tukemista tarkoitta- vun 2 momentille lisäyksenä 5 000 000
5332: van määrärahan varaan. Kun tämä määrä- markkaa avustuksien jakamiseksi las-
5333: raha on jo useamman vuoden aikana ollut tenseim~"lle.
5334: vain 7 milj. mk, ovat avustukset yksityisille
5335: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
5336:
5337: Vappu Heinonen. Urho Kulovaara.
5338: H. Törmä. Martta Salmela-Järvinen.
5339: Impi Lukkarinen. Vilho Turunen.
5340: Olli J. Uoti. Arvi Turkka.
5341: 1575
5342:
5343: IV,282. - Rah.al. N: o 112.
5344:
5345:
5346:
5347:
5348: Heinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kesävirkistystoimin-
5349: nan järjestämistä varten alle kouluikäisille lapsille.
5350:
5351:
5352: E d u s k u n n a ll e.
5353:
5354: Alle kouluikäisten lasten kesävirkistystoi- ollut pakko pyrkiä entistä tehokkaampaan
5355: mintaa varten oli vv. 1927-1950 tulo- ja lasten kesävirkistystoimintaan. Kun monilla
5356: menoarviossa varattu määräraha. Viimeksi paikkakunnilla kuntien osuus kysymyksen
5357: mainitun vuoden jälkeen ei sitä ole saatu hoitamiseksi on jäänyt melko vähäiseksi, on
5358: talousarvioon, vaikka eduskunnassa on tehty vastuu asian kohdalta jäänyt asiallisesti las-
5359: useampaan kertaan tältä tarkoittavia aloit- tensuojelutyötä suorittaville huoltojärjes-
5360: teita. Valtionavun puuttuminen on suuressa töille. Taloudelliset vaikeudet ovat kuitenkin
5361: määrin vaikeuttanut vapaaehtoisten huolto- rajoittaneet tätä työtä. Mikäli valtio aikai-
5362: järjestöjen toimintaa. Järjestöt toivovat, että semman käytännön mukaan voisi jälleen ryh-
5363: valtiovallan kannanotto muuttuisi ja että tyä tukemaan tätä toimintaa, muodostuisi
5364: valtio ryhtyisi jälleen tukemaan tätä vähä- tulos varmasti paremmaksi, koska silloin olisi
5365: varaisten kansalaispiirien hyväksi suoritet- mahdollisuus entistä suuremmalla lapsijou-
5366: tavaa toimintaa. Tämän laatuisen lastensuo- kolla päästä osalliseksi kesävirkistystoimin-
5367: jelutyön kasvatuksellinen ja terveydellinen nasta.
5368: merkitys tunnustetaan varauksetta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5369: Vuosilomalakiin vasta saadut parannukset nioittaen,
5370: on otettu tyytyväisin mielin vastaan. Mutta
5371: sen ulkopuolella ovat sadattuhannet perheen- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
5372: äidit. Tätä vallitsevaa epäkohtaa ovat loma- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIII lu-
5373: järjestöt pyrkineet lieventämään äitien loma- vun uudelle momentille 4 000 000 mar-
5374: päiviä järjestämällä. Kun yleensä pidetään kan suuruisen määrärahan kesävirkis-
5375: toivottavana, että äidit viettävät tämän ly- tystoiminnan järjestämistä varten alle
5376: hyen lomansa tuomatta lapsia mukaansa, on kouluikäisille lapsille.
5377: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
5378:
5379: Vappu Heinonen. Urho Kulovaara.
5380: H. Törmä. Martta Salmela-Järvinen.
5381: Impi Lukkarinen. Vilho Turunen.
5382: Olli J. Uoti. Arvi Turkka.
5383: 15.76
5384:
5385: IV,283. - Ra.h.al. N: o 113.
5386:
5387:
5388:
5389:
5390: Heinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatiehallituksen
5391: hallintorakennuksen siivoojien palkkauksen korottamiseksi.
5392:
5393:
5394: E d u s k u n n a ll e.
5395:
5396: Rautatiehallituksen hallintorakennuksen sii- gin olosuhteissa nälkäpalkka, jollaista ei
5397: voojat, luvultaan 36, työskentelevät sangen odottaisi enää esiintyvän valtion palkkalis-
5398: epäoikeudenmukaisissa olosuhteissa. He ovat toilla.
5399: työsopimussuhteessa työnantaja:ansa., mutta Oikeudenmukaisinta olisi, että näiden sii-
5400: heitä ei ole millään tavalla huomioitu rauta- voojien toimet vakinaistettaisiin ja he täten
5401: tiehallituksen ja Rautatieläisten liiton väli- pääsisivät tasa-arvoisiksi muiden valtion lai-
5402: sessä työehtosopimuksessa, vaikka heistä mo- tosten vastaavien toimenhaltijoiden kanssa.
5403: net ovat työskennelleet vuosikymmeniä, useat Jos tähän toimenpiteeseen ei vielä katsota
5404: jopa n. 30 vuotta rautatielaitoksen palve- olevan mahdollisuuksia olisi :työntekijöiden
5405: luksessa. Heidän palkkansa on jäänyt pal- palkkoja vuoden alusta korotettava ja hei-
5406: jon jälkeen muiden vastaavien laitosten työn- dän palkkauksensa järjestettävä työehtosopi-
5407: tekijöiden palkoista, oLlen se tällä hetkeUä muksin. Täten ei tosin enää pystytä korjaa-
5408: vain 23 300 mk kuukaudessa. Tuntuu suo- maan sitä vääryyttä, mitä nämä työntekijät
5409: rastaan ihmeelliseltä, että rautatielaitokses- kuluneiden vuosien ja vuosikymmenien ai-
5410: samille pyritään ,säästämään" näin raskasta kana ovat joutuneet kokemaan, mutta koro-
5411: ja vastuullista työtä tekevien työntekijöiden tuksen avulla he kuitenkin pääsisivät pa-
5412: kustannuksella, kun :työt<ä kuitenkin jokai- himmasta palkkakuopasta.
5413: selta vaaditaan täysimääräisesti. Työ on Edelläolevaan viitaten ehdotammekin kun-
5414: urakkatyöhön verrattavaa, sillä jokaiselle nioitta.en,
5415: työntekijälle on mitoitettu oma alueensa,
5416: joka päivittäin on siivottava. Työaika ja- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
5417: kaantuu kahteen osaan siten, että aamulla tulo- ja menoarvioon 18 Pl. I luvun
5418: alkaa työ klo 6 ja iltapäivällä klo 16, joten 1 momentille lisäystä 2 160 000 mark-
5419: keskipäivän parina vapaana tuntina ei suin- kaa 36 rautatiehallituksen hallintora-
5420: kaan ehdi muuta ansiotyötä tehdä. Edellä- kennuksen siivoojan palkan korotta-
5421: mainittu kuukausipalkka on ainakin Reisin- miseksi vuoden 1962 alusta 5 000 mar-
5422: kalla kuttkaudessa.
5423: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
5424:
5425: Vappu Heinonen. Urho Kulovaara.
5426: Impi Lukkarinen. Arvi Turkka.
5427: Olli J. Uoti. Vilho Turunen.
5428: 1577
5429:
5430: IV,284. - Rah.al. N: o 114.
5431:
5432:
5433:
5434:
5435: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Loviisan
5436: kaupungille V alkon sataman laajennustöitä varten.
5437:
5438:
5439: E d u s k u n n a 11 e.
5440:
5441: Lahden-Loviisan rautatien muuttaminen viime vuosina satamansa uudelleen rakenta-
5442: leveäraiteiseksi edistyi viime vuonna niin pit- miseen investoinut n. 300 000 000 mk.
5443: källe, että liikenne voitiin aloittaa touko- Uudestaan rakennetun Lahden-Loviisan
5444: kuussa. Kunnollisen, vientiä edistävän sata- rautatien merkitys Itä-Uudenmaan, Lahden
5445: man . rakentaminen radan merenpuoleiseen -Heinolan ja Päijänteen talousalueelle on
5446: päähän jäi silloin Loviisan kaupungin teh- huomattavan suuri. Vastaava sataman ra-
5447: täväksi. Jatkuvaan liikenteen kasvuun vai- kentaminen muodostuu kuitenkin Loviisan
5448: kuttaa huomattavalla tavalla Lahden-Hei- kokoiselle kaupungille ylivoimaiseksi tehtä-
5449: nolan talousalueen lisääntyvä ja kehittyvä väksi. Kaupungin velat ovat jo noin 45 000
5450: vientiteollisuus. Jotta koko Päijänteen mk asukasta kohti, ja kun tämän vuoden ra-
5451: alueen, joka on katsottava Valkon sataman kennusohjelma, välilaiturin jatkaminen etelä-
5452: takamaaksi, nykyiselle ja tulevaJlle vientiteol- laituriin saakka (140 m. ja kustannus
5453: lisuudelle voitaisiin taata tehokas ulospääsy- 100 000 000 mk.) on toteutettu, ovat velat
5454: tie, on Valkon satamaa jatkuvasti laajennet- noin 60 000 mk. asukasta kohti. Ensi vuonna
5455: tava puhtaasti kansantaloudellisistakin on satamaa edelleen laajennettava, jotta se
5456: syistä. voisi tyydyttää takamaansa vientisatamatar-
5457: Nämä satamarakennustehtävät eivät rajoitu vetta. Lähinnä on välilaiturin rakentami-
5458: ainoastaan uusien laitureiden rakentamiseen, nen pohjoiseen päin suum.niteltuun hiililai-
5459: vaan kaikki vanhatkin laiturit on rakennet- turiin saakka (n. 140 m.). Kustannukset on
5460: tava uudestaan, koska niitä alkujaan ei ole laskettu n. 100 000 000 mk:ksi.
5461: tehty nykyistä raskasta liikennettä silmällä- Huomioon ottaen laajalle teollisuusalueelle
5462: pitäen. Vv. 1953-56 rakensi Loviisan lmu- luotujen kehitysmahdoHisuuksien hyväksi-
5463: punki nk. etelälaiturin uudestaan, kustannus- käytön, ts. kysymyksen suuren kansantalou-
5464: ten ollessa 130 000 000 mk. Tämä laituri, dellisen merkityksen, odotamme että asiassa
5465: jolla on laituritilaa 235 m. oli leveäraiteisen ryhdytään tarpeen vaatimiin toimenpiteisiin.
5466: rautatien valmistuttua ainoa raskaaseen lii- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
5467: kenteeseen sopiva. Viime vuonna aloitettiin nioittaen,
5468: 160 m. laiturin rakentaminen, johon kuuluu
5469: 12 000 m2 suuruisen varastoalueen täyttämi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
5470: nen. Tämä työ on nyt valmistumassa ja lms- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
5471: tannukset nousevat 145 000 000 mk: aan. Kun kan määrärahan avustuksena Loviisan
5472: satamaraiteiden leventäminen ja uudelleen kaupungille V alkon sataman laajen-
5473: rakentaminen on kaupungille tullut maksa- nustöitä varten.
5474: maan n. 26 000 000 mk, on Loviisan kaupunki
5475: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
5476:
5477: Veikko Helle. Saara Forsius. Edvard Pesonen.
5478: K. F. Haapasalo. Ensio Partanen. Matti Mattila.
5479: Esu Niemelä.
5480:
5481:
5482: 14 E 706/61
5483: 1578
5484:
5485: IV,285. -Rah.al. N:o 115.
5486:
5487:
5488:
5489:
5490: Helle ym.: Määrärahan osoittami.~esta tienparannustöiden
5491: aloittamiseen Jokelan asetnan seud1tlla.
5492:
5493:
5494: E d u s k u n n a ll e.
5495:
5496: Nukarin-Jokelan-Hausjärven maantien Kun uuden maantien toteutuminen samalla
5497: parantaminen Jokelan aseman kohdalla Nur- tuo edellytykset Jokelan rakennuskaavan to-
5498: mijärven, Tuusulan ja Hyvinkään maalais- teuttamiselle asteittaisesti, on tien rakenta-
5499: kunnissa on jo kauan ollut suunnittelun alai- mista pidettävä koko paikkakunnan kehitystä
5500: sena. Kulkulaitosten ja yleisten töiden minis- elvyttävänä toimenpiteenä. Työmaan avaami-
5501: teriö on kuitenkin nyttemmin vahvistanut sella olisi merkitystä myös mahdollisesti tu-
5502: suunnitelman kirjeellään n: o 1124/741-61/ levaa työttömyyttä ajatellen.
5503: 6. 4.1961. Tie- ja vesirakennushallitus on todennut
5504: Tien pituus on 5.46 km., tien luokka !/öljy- tien rakentamisen välttämättömyyden ja esit-
5505: sora ja .tien leveys 7 IIn. Tieosan kustan- tänyt v:n 1962 menoarvioehdotuksessaan töi-
5506: nukset ovat 140 000 000 mk, johon tielain den aloittamiseksi määrärahaa jota hallitus
5507: 9 luvun edellyttämät korvauskustannukset ei kuitenkaan ole hyvä,ksynyt.
5508: sisältyvät n. 24 000 000 mk:n suuruisena Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
5509: eränä. nioittaen,
5510: Kyseinen maantie Jokelan asemanseudun
5511: kohdalla on niin mutkainen ja näkyvyys että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
5512: eräillä kohdin vain muutama metri, että tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
5513: tietä voidaan täydellä syyllä sanoa hengen- kan määrärahan N ukarin-Jokelan-
5514: vaaralliseksi ja on siinä tapahtunutkin useita Hausjärven maantien parantamistöi-
5515: liikenneonnettomuuksia. den aloittamiseen tiejärjestelyineen
5516: Liikenne tällä tiellä oli elokuussa 1960 suo- Jokelan aseman seudulla.
5517: ritetun liikennelaskennan mukaan seuraava:
5518: Moottori- ja hevosajoneuvoja yhteensä 667,
5519: polkupyöriä 760 ja jalankul1kijoita 350.
5520: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
5521:
5522: Veikko Helle. Saara Forsius. Matti Mattila.
5523: 1579
5524:
5525: IV,286. - Rah.aJ.. N: o 116.
5526:
5527:
5528:
5529:
5530: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Lohjan kirkon entistä-
5531: mistöihin.
5532:
5533:
5534: B d u s k u n n a ll e.
5535:
5536: I.1ohjan kirkko on Suomessa säilyneistä kalliita ja aikaavieviä toianenpiteitä, ettei
5537: keskiaikaisista kirkoista historiallisesti kaik- niitä kannata suorittaa monta kertaa perä-
5538: kein merkittä\<impiä. Muinaistieteellisen toi- tysten. Lisäksi maalaukset kuluvat jokai-
5539: mikunnan lausunnon mukaan olisi välttämä- sesta puhdistuksesta.
5540: töntä entistää kirkko mahdollisimman no- Lohjan seurakunta on laatinut ki1•kon ra-
5541: -peasti joka suhteessa siihen asuun, missä se kenteellisen entistämi:sohjeilman, jonka kus-
5542: oli ennen viime vu()Sisadalla suoritettuja tannusarvio päättyy n. 35 mi'lj. mk: aan. Sa-
5543: muutoksia ja korjauksia. Lohjan seurakunta manaikaisesti seurakunta joutuu korvaamaan
5544: on vv. 1953-1957 suorittanut kirkon seinä- varsinaisista korjauksista aiheutuvat kustan-
5545: maalausten entistämisen Muina;istieteellisen nukset. Varojen puuttuessa ei seurakunta
5546: toimikunnan valvonnan alaisena. T·ähän tar- pysty yksin vastaamaan entistämisen aiheut-
5547: koitukseen seurakunta käytti omia varojaan tamista kustannuksista. Lohjan kirkon en-
5548: lähes 4 milj. mk ja peitti muut työn aiheut- tistämistyö on sekä kirkon historiallisen ar-
5549: tamat kustannukset yksityisistä lähteistä von että kalkkimaalausten suuren taidehisto-
5550: saaduilla lahjoituksilla. ria:llisen arvon ,takia sen laatuimm, ettei sitä
5551: Mutta entistämistyö on vielä pahoin kes- ole pidettävä vain seurakunnan asiana. Mui-
5552: ken. Varojen puutteessa jäi val1Sinainen ra- naistieteellinen toimikunta on sitä mieltä,
5553: kennusrestaurointi suorittamatta. Näin on että Lohjan kirkkoa on pidettävä yhtenä
5554: syntynyt ristiriita arvokkaiden keskiaikais- kansallisista muistomerkeistämme ja katsoo,
5555: ten maalausten ja sekaVIan, epäkäytännölli- että restauroimista olisi viipymättä jatket-
5556: .sen interiöörin välille. Lisäksi oli urkulehte- tava ja että tarkoitukseen olisi saatava riit-
5557: rin kohdalla olevat maalaukset jätettävä kon- tävästi julkisia varoja.
5558: servoimatta. Kun vielä on ilmennyt, että kir- Edelilä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5559: kon höyrylämmitysjärjesteilmä on loppuun nioittaen,
5560: kulunut ja uusimisen tarpeessa, on Muinais-
5561: tieteellinen toimikunta sitä mieltä, että kir- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
5562: kon korjaus ja entistämistyö rakennusten tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
5563: osalta olisi suoritettava samanaikaisesti. kan määrärahan käytettäväksi Lohjan
5564: Tämä on välttämätöntä yksinomaan senkin kirkon entistämistöihin, jotka suorite-
5565: vuoksi, että maalausten suojaaminen raken- taan Muinaistieteellisen toimikunnan
5566: nustyön aikana lentävälJ:,ä pölyitä ja töiden ohjauksen ja valvonnan alaisena.
5567: päätyttyä suoritettava puhdistus ovat niin
5568: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
5569:
5570: Veikko Helle. Saara Forsius. Matti Mattila.
5571: 1580
5572:
5573: IV,287. -Rah.al. N:o 117.
5574:
5575:
5576:
5577:
5578: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Sumnen Si-
5579: vUli- ja AsevelvolUsuusinvaliidien Liitolle Espoon kun-
5580: taan perustettavan lapsi-invaliidien pysyvän kesäkylän
5581: rakennustöitä varten.
5582:
5583:
5584: Eduskunnalle.
5585:
5586: Erilaisten sairauksien ja tapaturroien in- 6 milj. mk:aan. Lisäksi on huomattava, että
5587: validisoimien lasten huoltotyö on maassamme tästä toiminnasta ei ole saatavissa vähäisem-
5588: vielä rakennusvaiheessaan. Siitä huolimatta, mässäkään määrin välitöntä taloudellista
5589: että invaliidihuoltomme monissa suhteissa on tuottoa.
5590: varsin kehitettyä toimintamudoiltaan ja tu- Pysyvän kesäkylän kokonaiskustannusarvio
5591: loksiltaan, on lapsi-invaliidien tulevan kun- on noin 6·5 milj. mk, joka aikaansaatavaan
5592: touttamisen edellytysten turvaaminen vielä paikkalukuun nähden on varsin alhainen.
5593: suurelta osaltaan järjestämättä. Eräänä vai- Kesäkylä tulee kuitenkin saattamaan lapsi-
5594: keutena on tässä suhteessa se, että meillä ei invaliidien huoltotoiminnalle pysyvät mah-
5595: ole olemassa ilmoittamisvelvollisuutta invali- dollisuudet toiminnan laajentamiseen ja ke-
5596: diteetin omaavista lapsista huoltoviranomai- hittämiseen. Jokainen lapsi tulee, kuten tä-
5597: sille, joten heidän kohdallaan ei tarpeeksi hänkin asti ortopedi- ja yleislääkäreiden sekä
5598: varhain voida aloittaa esim. ortopedistä hoi- sosiaalihuoltajan tarkastettavaksi ja hänet
5599: toa tai muuta lääkintähuoltoa. Eräänä ai- voidaan leireiltä ohjata kuntouttamistiensä
5600: heena lapsi-invaliideille vuosittain järjeste- alkuun. Leirejä voidaan kuitenkin ryhtyä
5601: tyille virkistys- ja huoltoleireille onkin ollut pitämään eri ikä- ja vammaryhmille erik-
5602: lapsien saattaminen kuntouttamisen piiriin. seen, joten leiriohjelmat voidaan vastaavasti
5603: Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvalii- suunnitella myös kunkin ryhmän erityistar-
5604: dien Liitto r.y. on v: sta 1951 alkaen järjes- peita vastaavaksi. Kun valtaosa maamme
5605: tänyt lapsi-invaliideille täysin ilmaisia lei- lapsi-invaliideista asuu harvaan asutuilla
5606: rejä, joiden osanottajamäärä on jatkuvasti seuduilla, ovat psyykkiset vaarat eristynei-
5607: kasvanut. Viime kesänä Pohjanmaan ur- syyden seurauksena lapsi-invaliideille eri-
5608: heiluopistossa Kuortaneella 28. 6-10. 8. tyisen suuret. Kokemusten mukaan lyhyt-
5609: 1960 välisenä aikana pidetyillä leireillä oli aikainenkin yhdessäolo muiden invaliidilas-
5610: osanottajina 227 lasta. Kun tällainen leiri- ten parissa vaikuttaa myönteisesti ja ilmenee
5611: toiminta on poikkeuksellisen vaativaa sekä miltei poikkeuksetta myös koulutyön tulosten
5612: ohjaajatoiminnan että leiriohjelman suhteen, paranemisena. Kun maassamme lasketaan
5613: on pysyvän, tarkoitukseen erityisesti suun- olevan noin 6 000 alle 15 vuotiasta fyysisen
5614: nitellun keskuksen aikaansaaminen välttä- invaliditeetin omaavaa lasta, on heidän saat-
5615: mätöntä. Liitto onkin nyttemmin ryhtynyt tamisessaan lmntouttamisen piiriin merkit-
5616: rakentamaan Espoon Kolmirannassa sijaitse- tävä huoltotehtävä. Kesäkylä antaisi mah-
5617: valle järvenrantatontille pysyvää 100-paik- dollisuudet huoltoleiritoiminnan ulottamiseen
5618: kaista kesäkylää lapsi-invaliidien huoltotoi- myös esim. henkisesti kehityksessään jälkeen
5619: minnan tarpeita varten ja raivaus- ja perus- jääneiden lasten piiriin.
5620: rakennustöiden kustannukset ym. ovat tähän On kuitenkin luonnollista, että kesäkylän
5621: mennessä nousseet noin 2<5 milj. mk : aan. perustamiskustannusten rahoitus muodostuu
5622: Leiritoiminnan suoranaiset kulut, ohjaajien yksityiselle huoltojärjestölle ylivoimaisen ras-
5623: palkkaus, osanottajien matkakustannukset, kaaksi, kun valtion avustusta on saatu tar-
5624: majoitus- ja muonituskustannukset, lääkärin- koitukseen vain 5 milj. mk. Edellä olevaan
5625: tarkastukset yms. nousevat ·vuosittain noin perustuen esitämme kunnioittaen,
5626: IV,287. - Helle ym. 1581
5627:
5628: että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 suusinvaliidien Liitolle Espoon kun-
5629: tulo- ja menom·vioon 30 000 000 mar- taan perustettavan lapsi-invaliidien
5630: kan suuruisen korottoman avustuslai- pysyvän kesäkylän rakennustöitä var-
5631: nan Suomen Siviili- ja Asevelvolli- ten.
5632: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
5633:
5634: Veikko Helle. Sulo Hostila. Varma K. Turunen.
5635: Pentti Niemi. Sylvi Siltanen. Aaro Stykki.
5636: 1582
5637:
5638: IV,288. - Rah.al. N: o 118.
5639:
5640:
5641:
5642:
5643: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Kytäjän kalanviljelys-
5644: laitoksen kunnostusmenoihin.
5645:
5646:
5647: E d u s k u n n a ll e.
5648:
5649: Maallamme on suuria vielä käyttämättömiä laitokseksi ja on myllyrakennus Kytäjän kar-
5650: pääomia lukuisissa vesistöissämme, järvissä, tanon toimesta jo v. 1957 kunnostettukin osit-
5651: joissa, Iammissa ja merenrannikkovesissä. tain kalanviljelytarkoitukseen. Sähkölaitos-
5652: Kalatalousammattihenkilöstön vähälukuisuu- rakennus saadaan kunnostetuksi tänä vuonna
5653: den ja kalatalouteen tähän asti käytettyjen kalastuskorttivaroista saadulla vähäisenä
5654: miiiärärahojen vähäisyyden vuoksi ei meillä avustuksella hautomoksi.
5655: vielä yleensä tajuta, että meillä itse asiassa Mallialue pikkuvesineen soveltuu myös mai-
5656: olisi hyviä mahdollisuuksia saada esim. pikku- niosti lähellä Helsinkiä sijaitsevana (60 km)
5657: järvemme ja lampemme, joita on arvioitu maataloushallituksen kalataloudellisen tutki-
5658: olevan noin 66 000, todellisen ja kannattavan mustoimiston kokeilutyöhön ja ehkäpä yli-
5659: taloudellisen toiminnan piiriin, jopa niin, opistonkin kalatalousalan opetus- ja tutkimus-
5660: että ne voidaan muuttaa arvokaloja tuotta- tarkoituksiin. Kalanviljelylaitokseksi suunni-
5661: viksi, kunhan vain ryhdytään asiaa hoita- telluissa rakennuksissa on jo valmiina, vain
5662: maan ja uhrataan varoja tutkimus-, kokeilu- suhteellisen vähäisen kunnostustyön jälkeen
5663: ja valistustyön hyväksi. kalanviljelylaitoksen hoitajan asuntotilat ja
5664: Tähän asiaan on myös laajan harrastaja- huoneistotilaa tutkijoille sekä kurssitoimintaa
5665: kalastajajoukon ja heidän järjestöjensä suo- varten.
5666: rittaman valistus- ja kalavesihoitotyön yhtey- Kalanviljelylaitos on suunniteltu tuotta-
5667: dessä kiinnitetty jo vuosikausia erikoista maan istutettavia kalanpoikasia mallialueelle
5668: huomiota. sekä Etelä-Suomen, lähinnä Uudenmaan ka-
5669: Tässä mielessä on myös maamme suurin lastusseurojen ja kalastuskuntien vesiin, joi-
5670: urheilu-, virkistys- ja kotitarvekalastajien hin viime vuosina ei ole saatu toivottuja
5671: keskusjärjestö Suomen Kalamiesten Keskus- poikasmääriä. Myöhemmin voidaan toimittaa
5672: liitto saanut viime vuonna edullisella pitkä- kalanpoikasia myös muualle Suomeen koska
5673: aikaisella sopimuksella hallintaansa kalavesi- varsinkin 1-2-vuotisiksi kasvatettujen arvo-
5674: hoitomallialueeksi kaksi järveä ja seitsemän kalojen poikasten kysyntä nykyisin on monin
5675: lampea yhteensä 237 vesihehtaaria käsittävän kerroin tarjontaa suurempi.
5676: vesialueen sekä kalanviljelylaitokseksi sopi- Kun tähän asti kalastuspuolen (11 Pl.
5677: vat rakennukset H:}'-vinkään maalaiskunnassa, XIII) menot on pääasiassa hoidettu kalas-
5678: Kytäjän kartanon alueelta. Tällä malli- tuskorteista kertyneillä varoilla (v. 1960
5679: alueella pyritään käytännössä tutkimus- ja 11 Pl. XIII tulo- ja menoarviossa yhteensä
5680: koetoiminnalla saamaan kokemuksia siitä, 100 079 900 mk ja kalastuskorttivaroista ker-
5681: miten edellä mainitut maamme pikkuvedet tyi n. 90 milj. mk), joista suurimman osan
5682: saataisiin kansantaloudellisesti enemmän tuot- (n. 90 %) maksavat harrastajakalastajat, on
5683: taviksi ja kurssitoiminnan avulla levittämään vain lainsäätäjän, eduskunnan, kalastuslain
5684: näitä kokemuksia lähinnä laajan harrastaja- perusteluissa lausuman kalastuskorttivarojen
5685: kalastajajoukon ja kalavesien omistajien tie- käyttömääräyksen mukaista, että myös harras-
5686: toon. Alueella sijaitsevat entiset sähkölaitos- tajakalastajajärjestöjen työtä kalavesiemme
5687: ja myllyrakennukset soveltuvat asiantunti- tuoton kohentamiseksi tuetaan mahdollisim-
5688: joitten mukaan erinomaisesti kalanviljely- man tehokkaasti.
5689: IV,288. - Helle ym. 1583
5690:
5691: Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan, minen) kertamenona 5 000 000 mark-
5692: kaa Suomen Kalamiesten Keskusliiton
5693: että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 Kytäjän kalanviljelylaitoksen kunnos-
5694: tulo- ja menoarvion 11 Pl. XIII: 6 tus- ja lähinnä sen uusien lammikko-
5695: momentille (kalanviljelylaitosten tuke- alueiden perustamismenoihin.
5696: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
5697:
5698: Veikko Helle. K. F. Haapasalo. Matti Mattila.
5699: 1584
5700:
5701: IV,289. - Rah.al. N: o 119.
5702:
5703:
5704:
5705:
5706: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkään yhteiskou-
5707: lun ottamiseksi valtion haltuun.
5708:
5709:
5710: E d u s k u n n a 11 e.
5711:
5712: Hyvinkää on voimakkaasti kehittyvä kau- rakennuslainoja. Paitsi takauksia kaupunki
5713: punki. Esimerkillisellä tavalla se vaalii myös on antanut koulun kannatusyhdistykselle ra-
5714: sivistyksellisiä pyrkimyksiä. Tästä on mm. kennustyötä varten lainaa 25 765 000 mk.
5715: osoituksena se, että kaupungissa toimii kolme Koulun ylläpitäminen tuottaa kannatus-
5716: yksityistä oppikoulua, nimittäin Hyvinkään yhdistykselle suuria vaikeuksia. Tästä on
5717: yhteiskoulu, Hyvinkään uusi yhteiskoulu ja ollut seurauksena, että oppilasmaksu on nous-
5718: Hyvinkään keskikoulu. Hyvinkään yhteis- sut tasolle, jota on pidettävä kohtuuttoman
5719: koulu sai perustaruisluvan ja aloitti toimin- korkeana varsinkin, kun otetaan huomioon,
5720: tansa syksyllä 1918. Koulua hoiti aluksi sitä että paikkakunnan luonteesta johtuen suurin
5721: varten valittu toimikunta ja vuodesta 1920 osa oppilaista on työläiskotien lapsia.
5722: on ylläpitäjänä ollut Hyvinkään yhteiskou- Hyvinkää on ainoa kaupunki maassamme
5723: lun kannatusyhdistys r.y. Vv. 1918-1937 jossa ei ole valtion oppikoulua. Jo tästäkin
5724: koulu toimi viisiluokkaisena keskikouluna. syystä tuntuisi vähintään kohtuulliselta, että
5725: Elokuun 5 p: nä 1937 myönsi valtioneuvosto Hyvinkään yhteiskoulu otettaisiin valtion
5726: luvan koulun laajentamiseksi kahdeksanluok- haltuun. Se olisi koulun menestyksellisen toi-
5727: kaiseksi. Edelleen valtioneuvoston suostumuk- minnan kannaltakin välttämätöntä ja se an-
5728: sella koulu muodostettiin 1 p:stä syyskuuta taisi kaupungille nykyistä suuremmat mah-
5729: 1957 lukien keskikoulun osalta kaksoiskou- dollisuudet tukea taloudellisesti vielä yksi-
5730: luksi. tyisiksi jääviä oppikouluja.
5731: Syksyllä 1956 valmistui Hyvinkään yhteis- Kouluhallitus on esittänyt vuoden 1962
5732: koulun uusi koulutalo kannatusyhdistyksen tulo- ja menoarvioehdotuksessaan Hyvinkään
5733: n. 8 000 m2: n suuruiselle tontille. Talon tila- yhteiskoulun valtiolle ottamista ja määrä-
5734: vuus on n. 15 400m3 ja sisältää se 13 luokka- rahan varaamista tähän tarkoitukseen, mutta
5735: huonetta, 6 erikoisluokkaa, opetuskeittiön, voi- hallitus ei ole ehdotukseensa valtion tulo- ja
5736: mistelu-juhlasalin, kirjastohuoneen, rehtorin menoarvioksi vuodelle 1962 määrärahaa si-
5737: ja opettajainhuoneet, koulukeittiön, ruoka- sällyttänyt.
5738: salin ja kerhohuoneet, oppilaskäymälät, Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
5739: lämpö- ja sähkökeskukset sekä tarpeelliset nioittaen,
5740: aputilat. Lisäksi talossa on 2 huonetta ja
5741: keittiön käsittävä asunto vahtimestarille ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
5742: talonmies-lämmittäjälle. tulo- ja menom·vioon 119 682 000 mar-
5743: Kaupunki on taannut yhteiskoulun raken- kan suuruisen määrärahan Hyvinkään
5744: nuslainoja ja on koululla vielä velkaa, jossa yhteiskoulun ottamiseksi valtion hal-
5745: on kaupungin takaus n. 68 milj. mk. Lisäksi tuun.
5746: Hyvinkään kunta on taannut koulun eräitä
5747: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
5748:
5749: Veikko Helle. Saara Forsius. Matti Mattila.
5750: 1585
5751:
5752: IV,290.- Rah.al. N:o 120.
5753:
5754:
5755:
5756:
5757: Helle ym..: Määrärahan osoittamisesta Niidensalmen sillan
5758: rakennustöiden aloittamiseen.
5759:
5760:
5761: E d u s k u n n a ll e.
5762:
5763: Hiidensalmen silta Lohjan kauppalassa ja töiden aloittamista varten määrärahaa, mutta
5764: maalaiskunnassa on vanha 5-aukkoinen teräs- se ei ole johtanut tulokseen.
5765: betoninen palkkisilta, joka on erittäin kupera Kun hallituksen esitykseen eduskunnalle
5766: ja vain 4.75 m. leveä. Rakentamisessa aika- valtion tulo- ja menoarvioksi v:lle 1962 si-
5767: naan käytetyn betonin huonouden johdosta sältyy Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin
5768: on virtapilareissa ja kansirakenteissa pahoja osalta vain kolme sillanrakennusmäärärahaa,
5769: rapautumisvaurioita. Kapeutensa vuoksi mer- on oikeutettua odottaa, että näitä lisättäisiin
5770: kitsee silta vaikeata pullonkaulaa vilkkaasti edes yhdellä ja saatettaisiin Uudenmaan
5771: liikennöidyllä tiellä ja heikon kuntonsa täh- lääni tässä suhteessa lähemrrnäksi tasaveroi-
5772: den suoranaista vaaraa siltaa käyttäville. suutta maamme muiden läänien kanssa.
5773: Näistä syistä olisi sillan uusimiseen ryhdyt- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
5774: tävä pikaisesti ennen kuin vakavampaa on- nioittaen,
5775: nettomuutta pääsee tapahtumaan.
5776: Suunnitelmat sillan rakentamiseksi ovat että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
5777: valmiit ja on työn kustannusarvio siihen liit- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
5778: tyvine teiden parantamisineen n. 95 000 000 kan määrärahan H iidensalmen sillan
5779: markkaa. Tie- ja vesirakennushallitus on vuo- rakennustöiden aloittamiseksi Lohjan
5780: den 1962 menoarvioehdotuksessaan esittänyt kauppalassa ja maalaiskunnassa.
5781: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
5782:
5783: Veikko Helle. Saara Forsius. Matti Mattila.
5784:
5785:
5786:
5787:
5788: 15 E 706/61
5789: 1586
5790:
5791: IV,291.- Rah.al. N: o 121.
5792:
5793:
5794: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Keravan yhteiskoulun
5795: ottamiseksi valtion haUuun.
5796:
5797: E d u s k u n n a ll e.
5798:
5799: Keravan yhteiskoulu on ollut toiminnassa koulu joutui tavallista suurempiin vaikeuk-
5800: keskikouluna v: n 1921 syyslukukauden alusta siin sodan ailkaisissa olosuhteissa tapahtuneen
5801: alkaen. Lukioluokat ovat koulussa olleet koulurakennuksen palon vuoksi, koska saatu
5802: v:n 1939 syksystä alkaen. Kaksoiskouluksi palovakuutuskorvaus ei riittänyt sen jälkeen
5803: koulu on hyviiksy,tty 1. 1. 1957 lukien. tapahtuneen rahanarvon voimakkaan alentu-
5804: Syyskuun 24 päivänä 1941 Keravan yhteis- misen tähden peittämään kuin hyvin pienen
5805: koulu paloi sen ollessa silloin maassamme osan uuden koulurakennuksen rakentamis-
5806: vallinneen sotatilan johdosta puolustusvoi- kustannuksista. Tästä syystä koulu on saatu
5807: mien käytössä. Tämän palon johdosta koulu rakennetuksi lopulliseen kuntoon vasta noin
5808: rakennettiin uudelleen v. 1949. Varojen pari vuotta sitten. Rakennustyön saattami-
5809: puutteen takia tällöin rakentamatta jäänyt nen lopulliseen päätökseen onkin vaatinut
5810: yhdistetty voimistelu- ja juhlasali, tyttöjen kannatusyhdistykseltä ja sen jäseniltä erit-
5811: ja poikien käsityötilat, kotitalousopetustilat, täin paljon ponnistuksia ja oppilaiden van-
5812: piirustusluokka ja eräitä muita opetustiloja hemmilta suhteellisen suuria taloudellisia uh-
5813: sekä oppilasruokalaa varten tarvittavat tilat rauksia korkeiden oppilasmaksujen muodossa.
5814: rakennettiin v. 1959. Mainittujen lisätilojen, Keravan yhteiskoulun aikaisemmin selostettu
5815: jotka ovat n. 7 260 ms, jälkeen koulun ra- koulurakennus sijaitsee omalla tontilla. Kou-
5816: kennus käsittää n. 18 000 m3 ja se on kat- lun rakennuslainat yksityisiltä raha- ja va-
5817: sottava nyt valmiiksi rakennetuksi. Koulu- kuutuslaitoksilta ovat 22 850 000 mk ja val-
5818: rakennuksessa on edellä mainittujen erikois- tiolta 23 500 000 mk. Koulun varat ovat
5819: tilojen lisäksi 19 varsinaista luokkahuonetta 115 000 000 mk.
5820: ja lisäksi vielä mm. luonnonopin ja luonnon- Koulun oppilaista on enemmistö ollut ja
5821: historian opetushuoneet, kirjastohuone ja tulee olemaan vähävaraisista työläiskodeista,
5822: vahtimestarin asunto. joilla on erittäin suuria vaikeuksia korkei-
5823: Keravan yhteiskoulun vaikutusalue käsit- den lukukausimaksujen maksamisessa. Tämän
5824: tää Keravan kauppalan ja osittain sen naa- vuoksi olisi erittäin ,tärkeätä, ~ttä koulu otet-
5825: purikuntia. Koulun oppilasmäärä on lähen- taisiin nyt valtion oppikouluksi. Huomioon-
5826: nellyt 800, jotka jakaantuvat Keravan, Hel- ottaen lisäksi, että koulu on varsin suuri ja
5827: singin maalaiskunnan, Tuusulan, Sipoon ja että se lienee maamme vanhimpia yksityisiä
5828: eräitten muitten kuntien osalle. Koulussa on oppikouluja, vaatisivat myös oikeudenmukai-
5829: kaikkiaan 22 vakinaista ja ylimääräistä opet- suusnäkökohdat, että koulu nyt, kun sen
5830: tajaa sekä lisäksi 12 tuntiopettajaa. Koulun koulurakennus on tähänastisen yHäpitäjän
5831: kaikilla keskiluokilla on kolme rinna:kkais- toimesta :tavallista vaikeammissa olosuhteissa
5832: luokkaa, lukuunottamatta 3 luokkaa, joita rakennettu valmiiksi, otettaisiin valtion hal-
5833: on kaikkiaan neljä. Lukioluokkia on kaikilla tuun.
5834: luokilla kaksi. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
5835: Keravan yhteiskoulu on toiminut alusta
5836: alkaen kannatusyhdistyksen varassa olevana että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
5837: yksityisenä oppikouluna. Niiden taloudellis- tulo- ja menoarvioon 37 355 000 mar-
5838: ten vaikeuksien lisäksi, joissa maamme yksi- kan määrärahan Keravan yhteiskou-
5839: tyiset oppikoulut joutuvat yleensä toimimaan, lun ottamiseksi valtion haltuun.
5840: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
5841:
5842: Veikko Helle. Saara Forsius. Matti Mattila.
5843: 1587
5844:
5845: IV,292.- Rah.al. N: o 122.
5846:
5847:
5848:
5849:
5850: Helle ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta säteilyfysii-
5851: kan laitoksen palkkamenoihin.
5852:
5853:
5854: B d u s k u n n a ll e.
5855:
5856: Niistä väestöön kohdistuvista !terveydelli- sissä kriisitilanteissa voi käydä kohtalok-
5857: sistä vaaroista johtuen, joita radiooktiivi- kaaksi koko kansaa ajate1len. Näin ollen
5858: nen- ja röntgensäteily sekä ydinenergian on tärkeätä, että säteilyfysiikan laitosta laa-
5859: käyttöön otto ja ydinasekokeilut aiheuttavat, jennetaan niiltä välttämättömiltä osiltaan,
5860: ovat suojelutoimenpiteet välttämättömiä. j.otka ovat edellytyksenä kiireel'listen, sätei-
5861: Riittävä tieto on jo olemassa säteilyn ja ra- lyturvallisuuden asettamien vaatimusten
5862: dioaktiivisten aineiden käytön ja valvon- täyttämiseen etenkin elintarvike- ja saaste-
5863: nan perusteiksi. tutkimusten osalta. Myös valvontaverkkoa on
5864: Tässä tarkoitetut säteilytnrvalEsuustoimen- kiireellisesti laajennettava. Tämä on kuiten-
5865: piteet pernstuvaJt ensisijaisesti tarkkailuun kin mahdollista vain lisäämällä säteilyfysii-
5866: ja valvontaan. Tarkkailulla ja tarkastuksilla kan laitoksen henkilökuntaa nykyisestä ja
5867: varmistetaan säteilylähteiden, säteilyn ja ra- osoittamalla työskentelylle riittävät tilat ja
5868: dioaktiivisten aineiden käsittely- ja käyttö- laitteistot.
5869: turvallisuus. Toisaalta voidaan vain tehok- Näiden tehtävien toteuttamiseen säteilyfy-
5870: kaalla valv:onnalia saada riittävän ajoissa siikan laitokseen o1isi vuoden 1962 alusta
5871: hälytys suojelutoimenpiteisiin ryhtymiseksi perustettava seuraavat ylimääräiset toimet:
5872: katastrofitilan teissa. elektronikkona toimivan insinöörin toimi
5873: Säteilyturvallisuutta koskeva säteilysuo- (29 pl.), kemistin toimi (29 pl.), kolme tut-
5874: jauslaki annettiin 26 päivänä huhtikuuta kimusapruaisen tointa (15 pl.), laboratorio-
5875: 1957. Säteilyturvallisuutta edistämään sekä sairaanhoitajan toimi (14 pl.), kanslia-apu-
5876: tarvittavaa lainsäädäntöä kehittämään pe- laisen toimi (11 pl.) ja mittariteknikon toimi
5877: rustettiin seuraavana vuonna säteilysuojaus- (21 pl.). lkä- ja kalliinpaikanlisät huomioon
5878: a.."!iain neuvottelukunta ja alaan liittyvää ottaen merkitsisi näiden ylimääräisten toi-
5879: käytänn6llistä valvonrtatoimintaa suoritta- mien perustaminen lisäystä säteilyfysiikan
5880: maan säteilyfysiikan laitos. laitoksen palkkausmenoihin 5 500 000 mk
5881: Kuluneiden vuosien ·aikana on suoritettu vuodessa. Tämän lisäksi on säteilyfysiikan
5882: henkilöstön koulutus, laitteiston perushan- laitoksella välttämättä oltava mahdollisuus
5883: kinnat, menetelmiin liittyvät kokeilut ja tut- käyttää tilapäistä työvoimaa erikoistutki-
5884: kimukset sekä toiminna;n organisointi niin muksia varten tilanteen niin vaatiessa. Täl-
5885: pitkälle, että nyt on perustavat edellytykset laisen tilapäisen ,työvoiman pa'lkkaamiseen
5886: luotu lääikintähuollon ja teollisuuden käy- tarvitaan arvioilta 2 milj. mk.
5887: tössä olevien säteilylähteiden ja isotooppien Kun säteilevien laitteiden ja radioaktii-
5888: käytön tarkkailulle. Yhteistyössä puolustus- visten aineiden käyttö on jatkuvasti lisään-
5889: voimien ja ilmatieteellisen keskuslaitoksen tymässä myös meidän maassamme, on vält-
5890: kanssa on myös aikaansaatu toiminnassa tämätöntä pitää ajan tasalla myös niiden
5891: oleva ilman ja sadeveden aktiivisuusvalvon- valvonta. Puutteellinen valvonta ja tarkkailu
5892: nan perusverkosto. saattaa taas aiheuttaa arvaamattomia vahin-
5893: Sätei:lyfysiikan laitoksen toimintamahdol- koja. Kun valvonta- ja tarkkailutoimenpi-
5894: lisuudet eivät kuitenkaan vielä vastaa edes teitä käsityksemme mukaan on nykyoloissa
5895: laitokselle asetettuja terveystarkkai[uvaati- välttämätöntä kiireellisesti tehostaa, ehdo-
5896: muksia, mikä seikka varsinkin kansainväli- tamme kunnioittavasti,
5897: 1588 IV,292. - Säteilyfysiikan laitos.
5898:
5899:
5900: että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 palkkamenoihin tarvittavan lisähenki-
5901: tulo- ja menoarvion 7 Pl. XVIII lu- lökunnan ja tilapäisen henb'lökunnan
5902: vun 8 momentille 7 500 000 markan palkkausta varten.
5903: lisäyksen säteilyfysiikan laitoksen
5904: HeLsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
5905:
5906: Veikko Helle. Edvard Pesonen. Ensio Partanen.
5907: Anni Flinck. Erkki Koivisto. Sylvi Siltanen.
5908: Kalle Matilainen. Olavi Lahtela. Erkki Leikola.
5909: Valto Käkelä. Urho Kulovaara. Eino Raunio.
5910: R. Hallberg.
5911: 1589
5912:
5913: IV,293. - Rah.al. N: o 123.
5914:
5915:
5916:
5917:
5918: Helle ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sätet1yfysii-
5919: kan laitoksen mittaus- ja tutkimusvälineistön täydentämi-
5920: seen.
5921:
5922:
5923: Eduskunnalle.
5924:
5925: Viitaten raha-asia-aloitteen n: o 122 perus- neitä ja että sen käytössä on myös liikkuva
5926: teluihin sekä siihen, että säteilyfysiikan lai- aktiivisuusmittausasema täydellisine varus-
5927: toksen toiminta on mahdollista vain siinä ta- teineen. Tämän johdosta ehdotamme kun-
5928: pauksessa, että sen käytössä olevat mittaus- nioittavasti,
5929: ja tarkkailujärjestelmät, jotka vaativat moni-
5930: mutkaisia teknillisiä laitteistoja, ovat toi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
5931: mintakelpoiset ja täydelliset, on välttämä- tulo- ja menoarvion 20 Pl. 1 luvun
5932: töntä, että laitos varustetaan tarpeellisella 16 k)-kohtaan lisäyksenä 8 000 000
5933: määrällä säteilyn käytön valvonta- ja suo- markkaa säteilyfysiikan laitoksen mit-
5934: janakysymysten tutkimisessa tarvittavia lait- taus- ja tutkimusvälineistön täydentä-
5935: teita sekä aktiivisuusvalvontatyötä varten miseen sekä liikkuvan aktiivisuusmit-
5936: mittaus- ja kemian osastoilla käytettäviä väli- tausaseman hankkimiseen.
5937: . Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
5938:
5939: Veikko Helle. V alto Käkelä.
5940: Anni Flinck. Sylvi Siltanen.
5941: 1590
5942:
5943: IV,294. - Rah.al. N: o 124.
5944:
5945:
5946:
5947:
5948: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta sätet"lyfysiikan laitoksen
5949: rakentamista varten.
5950:
5951:
5952: E d u s k u n n a 11 e.
5953:
5954: Raha-asia-aloitteen n: o 122 perusteluissa minnalle. Jo säteilysuojauslain edellyttämät,
5955: on todettu suojelu- ja valvontatoimenpiteet väestön turvallisuuden takaavan laitoksen
5956: välttämättömiksi niistä väestöön kohdistu- työn puitteet vaativat laajempia ja tarkoi-
5957: vista terveydellisistä vaaroista johtuen, joita tuksenmukaisia tiloja. Tätä varten on kii-
5958: radioaktiivinen ja röntgensäteily sekä ydin- reellisesti ryhdyttävä toteuttamaan jo suun-
5959: energian käyttöönotto ja ylinasekokeilut nitteilla olevaa säteilyfysiikan laitoksen omaa
5960: aiheuttavat. rakennushanketta.
5961: Näitä tehtäviä varten perustettu säteily- Tehdyn suunnitelman mukaan voidaan sä-
5962: fysiikan laitos toimii kuitenkin nykyisin täy- teilyfysiikan laitos sijoittaa nykyisen työter-
5963: sin tarkoitustaan vastaamattomissa olosuh- veyslaitoksen tontille tämän laitoksen lisära-
5964: teissa ja sen eri osastot sijaitsevat kaukana kennukseksi. Säteilyfysiikan laitoksen tarvit-
5965: toisistaan. Laitoksen aktiivisuusvalvonta- semat tilat ovat 11 000 ms ja alustava kus-
5966: osasto työskentelee Otaniemessä teknillisen tannusarvio on 150 milj. mk.
5967: fysiikan laitoksen suojissa, aluksi varastosuo- Kun kysymyksessä on koko kansakunnan
5968: jaksi määritellyssä noin 50 m2 : n suuruisessa turvallisuuden kannalta tärkeän laitoksen
5969: huoneessa ja saman osaston kemiallinen puoli toiminnan perusedellytysten luominen, ehdo-
5970: noin 15 m2 : n suuruisessa laboratoriossa. tamme kunnioittaen,
5971: Tarkastusosasto ja laitoksen kanslia on sijoi-
5972: tettu entiseen seerumlaitokseen Unioninkatu että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
5973: 38, missä sillä on käYitettävissään kaik- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II lukuun
5974: kiaan vain noin 100 m2. Koska laitoksen uudelle momentt"lle 150 miljoonan
5975: suorittamat tehtävät edellyttävät erikoisra- markan määrärahan säteilyfysiikan
5976: kenteisia tiloja, on selvää, että laitoksen si- laitoksen suunnittelemista ja rakenta-
5977: joittaminen siellä täällä sijaitseviin vuokra- mista varten.
5978: huoneisiin ei ole tyydyttävä ratkaisu sen toi-
5979: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
5980:
5981: Veikko Helle. Valto Käkelä.
5982: Anni Flinck. Sylvi Siltanen.
5983: 1591
5984:
5985: IV,295. - Rah.a.l. N: o 125.
5986:
5987:
5988:
5989:
5990: Helle ym.: Korotetun määrärahan osoittamtisesta lisätilojen
5991: vuokraamiseen säteilyfysiikan laitoksen käyttöön.
5992:
5993:
5994: Eduskunnalle.
5995:
5996: Viitaten raha-asia-aloitteen n:o 122 perus- vun 10 momenU"lle 500 000 markan
5997: teluihin ehdotamme kunnioittaen, määrärahan tarvittavien Wapäisten
5998: lisätilojen vuokraamiseen säteilyfysii-
5999: että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 kan laitoksen käyttöön.
6000: tulo- ja menoarvion 7 Pl. XVIII lu-
6001: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
6002:
6003: Veikko Helle. Valto Käkelä.
6004: Anni Flinck. · Sylvi Siltanen.
6005: 1592
6006:
6007: 1V,296.- Rah.al. N: o 126.
6008:
6009:
6010:
6011:
6012: Helle ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Työterveys-
6013: laitoksen ylläpitämiseen.
6014:
6015:
6016: E d u s k u n n a ll e.
6017:
6018: Vuonna 1947 tekemällään päätöksellä rärahaa korotBttava 10 %: lla eli 4 milj.
6019: eduskunta hyväksyi määrärahan työterveys- mk:lla.
6020: laitoksen rakentamiseksi. Laitoksen valmis- Hallitus on jättänyt v:n 1962 tulo- ja me-
6021: tuttua eduskunta on vuosittain myöntänyt noarvioesityksessään huomioonottamatta myös
6022: sen ylläpitämiseksi valtion tulo- ja menoar- työterveyslaitoksen 10 vuotta sitten ulko-
6023: viossa määrärahan Ammattilääketieteen Sää- mailta lahjaksi saaman, nyt jo vanhentuneen
6024: tiölle. Tämän valtionavun määrä laski vuo- ja loppuunkäytetyn tutkimusvälineistön uusi-
6025: sien 1951-19ij0 välisenä aikana 40 %:sta miseen ja täydentämiseen tarpeellisen määrä-
6026: 18 % : iin laitoksen kokonaismenoista uhaten rahan siitä huolimatta, että uusi työturvalli-
6027: vakavasti toiminnan jatkuvuutta. Viimeksi suuslaki ja monet muut sosiali- ja työlääke-
6028: mainittuna vuotena tekemällään päätöksellä tieteen alalla tapahtuvat uudistukset antavat
6029: eduskunta korotti hallituksen esittämän mää- uusia tehtäviä ja edellyttävät tehostettua
6030: rärahan 33 milj. mk 40 milj. mk:ksi, mikä toimintaa. On kuitenkin ilmeistä, ettei niistä
6031: vastaa 20 % em. kokonaismenoista. Siitä huo- voida selviytyä ja sen lisäksi vielä pysyä
6032: limatta, että ao. tahoilla on esitetty laitoksen kehityksen mukana ellei edes maan ainoalla
6033: ylläpitämistä varten v: lle 1962 tarkoitetun alan tutkimuslaitoksella ole tarpeellisia, ajan-
6034: määrärahan korottamista laitoksen menojen mukaisia välineitä.
6035: todennäköistä kasvua vastaavalla 10 %: n Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
6036: määrällä, on hallitus jättänyt tämän vaati- nioittavasti,
6037: mattoman korotuksen pois valtion v: n 1962
6038: tulo- ja menoarvioesityksestä. Kun on odo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
6039: tettavissa, että eduskunnan ,edellisenä vuo- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 4 mil-
6040: tena tekemän päätöksen tarkoitus tukea työ- joonan markan määrärahan Ammatti-
6041: terveyslaitoksen ylläpitämistä siitä aiheutu- lääketieteen säätiölle Työterveyslaitok-
6042: viin menoihin ajanmukaisesti oikeassa suh- sen ylläpitämiseksi, sekä sanotun lai-
6043: teessa olevalla määrärahalla, ei näinollen toksen tutkimusvälineistön uusimiseksi
6044: voi toteutua, olisi hallituksen esittämää mää- ja täydentämiseksi kertamenona 15
6045: miljoonaa markkaa.
6046: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
6047:
6048: Veikko Helle. Meeri Kalavainen. Kaarlo Pitsinki.
6049: K. F. Haapasalo. Veikko Kokkola. G. Henriksson.
6050: Sylvi Siltanen. Päiviö Hetemäki. Georg Eriksson.
6051: Varma K. Turunen. Erkki Hara. Lars Lindeman.
6052: Aaro Stykki. Vilho Väyrynen. H. Törmä.
6053: Atte Pakkanen. Olavi Lahtela. Erkki Tuuli.
6054: 1593
6055:
6056: IV,297.- Rah.al. N:o 127.
6057:
6058:
6059:
6060:
6061: Helle ym.: Korotetun määrämhan osoittamisesta Helsingin
6062: yliopistolliselle keskussairaalalle sairaalarakennusten raken-
6063: tamiseen ja asuntojen suunnitteluun.
6064:
6065:
6066: Eduskunnalle.
6067:
6068: Valtion tulo- ja menoarviossa on v:lle 1962 Yliopistollisista keskussairaaloista annetun
6069: 20 Pl. II: 7 momentin kohdalla ehdotettu lain mukaan sairaalan tulisi olla luovutettu
6070: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan ra- keskussairaalaliitolle v:n 1964 loppuun men-
6071: kentamiseen 1 050 000 000 mk. nessä. Ralkennustyöt ovat tällä hetkellä siinä
6072: Tällä hetkellä rakenteilla olevat sädehoito- vaiheessa, että rakennuksen lainmukainen
6073: klinikka ja väestönsuoja tarvitsevat vielä valmistuminen on teknillisesti mahdollinen
6074: rahoitusta v: n 1962 loppuun mennessä mikäli määrärahoja on riittävästi käytettä-
6075: 800 000 000 mk. Samoin rakenteilla olevan vissä.
6076: sisätautien ja kirurgian klinikkarakennuksen Koska on pidettävä tarkoituksenmukaisena
6077: rakennustyö vaatii v:n 1962 loppuun men- ja koko valtakunnan kannalta erittäin tär-
6078: nessä 1 600 000 000 mk. Talousrakennuksen, keänä, että yliopistollisista keskussairaaloista
6079: johon tulee mm. koko Meilahden sairaala- annetun lain mukaiset lääkärikoulutusta an-
6080: alueen keskuskeittiö ja jonka tarve on erit- tavat laitokset saadaan mahdollisimman no-
6081: täin kiireellinen, rakennustyötä varten tarvi- peasti valmiiksi, ehdotamme kunnioittavasti
6082: taan v. 1962 450 000 000 mk. Edellä olevan edellä esitettyyn viitaten,
6083: mukaan tarvitaan Helsingin yliopistollisen
6084: keskussairaalan rakennustyön jatkamiseen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
6085: vielä kuluvana vuonna ja v. 1962 yhteensä tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
6086: 2 850 000 000 mk, jottei rakennustyössä tu- 7 momentille lisäyksenä 900 000 000
6087: lisi keskeytystä. Rakennustyötä varten on markkaa Helsingin yliopistollisen kes-
6088: kuluvan syyskuun alussa ollut käytettävissä kussairaalan sädehoitoklinikan, talous-
6089: vielä n. 900 000 000 mk. Kun hallituksen esi- rakennuksen ja sisätautien ja kirur-
6090: tyksessä on ehdotettu vain 1 050 000 000 mk, gian klinikkarakennuksen rakentami-
6091: olisi rakennustyötä varten käytettävissä v:n seen sekä asunto,ien suunnitteluun.
6092: 1962 loppuun mennessä kaikkiaan
6093: 1 950 000 000 mk, mikä on 900 000 000 mk
6094: vähemmän kuin todellinen tarve.
6095: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
6096:
6097: Veikko Helle. Matti Mattila.
6098: Sven Högström. Aaro Stykki.
6099: Väinö Leskinen. Armi Hosia.
6100: Erkki Leikola. Martta Salmela-Järvinen.
6101:
6102:
6103:
6104:
6105: 16 E 706/(il
6106: 1594
6107:
6108: IV,298.-Rah.al. N:o 128.
6109:
6110:
6111:
6112: Helle ym..: Määrärahan osoittamisesta avustuslainaksi Inva-
6113: liidisäätiön ammattikoulun työpaja- ja luokkahuoneraken-
6114: nuksen rakentamiseen.
6115:
6116:
6117: E d u s k u n n a ll e.
6118:
6119: Invaliidisäätiön kuntouttamislaitoksen Hel- Invalideilla tulee olla mahdollisuus sekä
6120: singin Ruskeasuolla sijaitseva ammattikoulu, yleistietojen saamiseen että erikoistumiseen,
6121: joka valtion keskusammattikouluja vastaa- minkä vuoksi opintoajan tulee olla 3-4
6122: vana ammattikouluna on 18 vuoden ajan vuotta.
6123: kouluttanut invalideja, toimii nykyisin täy- Osastoja ja opintolinjoja tulee olla niin
6124: sin riittämättömissä tiloissa eikä tarkastus- monta, että kukin invalidi löytää edellytyk-
6125: viranomaisten lausunnon mukaan liioin pysty siään vastaavan alan.
6126: toteuttamaan opetusohjelmaansa jo tapahtu- Lyhyempää, työhön tähtäävää opetusta on
6127: neen kehityksen vaatimalla tavalla edes työ- järjestettävä, koska joidenkin invalidien
6128: turvallisuuden osalta. Koulun lukujärjestyk- mahdollisuudet seurata normaalia opetusta
6129: sen laatiminen tuottaa vaikeuksia, iltatunteja ovat rajoitetut.
6130: on pakko pitää ja tuotannollisen työtoimin- Uusien opetusalojen kokeiluun on oltava
6131: nan järjestely varsinaisia työolosuhteita vas- mahdollisuus.
6132: taavasti on täysin mahdotonta. Lahjakkailla invalideilla tulee olla tilai-
6133: Kun Invaliidisäätiön ammattikoulun tilat suus ammattikoulunsa päätettyään jatkaa
6134: vv. 1941--42 rakennettiin, vastasivat ne ajan opintojaan esim. teknillisissä kouluissa.
6135: vaatimuksia. Koulutettaessa aluksi vain sota- Uuden koulutalon saaminen ratkaisee myös
6136: invalideja havaittiin jo silloin, että invali- erittäin vakavan sairaalan tilanpuutteen:
6137: dien opetus on yleensä ohjattava käsityö- Invaliidisäätiön ortopedisen sairaalan, jossa
6138: ammateista teollisuusammatteihin. Koulun on 305 sairaansijaa, tilantarve on sairaan-
6139: oli näin ollen hankittava varsin runsas kone- hoitomenetelmien kehittyessä ja sairaalan
6140: kanta. työn lisääntyessä osoittautunut riittämättö-
6141: Edelleen todettiin, että invalideille oli tar- mäksi, joten sairaalan on joko saatava lisä-
6142: jottava tilaisuus hyvin monen ammatin oppi- tilaa tai vähennettävä potilaspaikkojensa
6143: miseen ja että heidän ammattiopetuksensa lukua. Kun sairaala v. 1954 laajennettiin
6144: tuli olla perusteellista, minkä takia lisättiin käsittämään 150 sairaansijan asemasta 305
6145: opetusajan pituutta. sairaansijaa, tapahtui laajennus vain potilas-
6146: Sotainvalidien jälkeen on ammattikoulu paikka- ja kuntouttamistilojen kohdalla. Sai-
6147: v:sta 1947 lukien kouluttanut nuoria 16-30 raalan toiminta on kuitenkin laajentunut
6148: vuotiaita siviili-invalideja kolmivuotisilla niin, että kun siinä v. 1956 hoidettiin 1642
6149: oppijaksoillaan n. 20:lle eri ammattialalle. potilasta, oli v. 1960 hoidettujen potilaitten
6150: Koulun oppilasluku, joka oli alunperin suun- luku 2 947. Tästä on ollut seurauksena, että
6151: niteltu 200:ksi, on samalla noussut ja on ny- sairaalan leikkaus-, röntgen- ja poliklinikka-
6152: kyään n. 300. tilat ovat osoittautuneet riittämättömiksi.
6153: Voidakseen saavuttaa koulutuksessaan tar- Koska sairaalan lisätilojen on oltava sairaa-
6154: koituksenmukaisia tavoitteita ammattikoulun lan yhteydessä, on niiden saanti mahdollista
6155: on saatava uusi työpaja- ja luokkahuonera- vain siten, että ammattikoulu siirtyy pois
6156: kennus. Uutta koulutaloa suunniteltaessa on sairaalarakennuksesta.
6157: ohjeena pidetty seuraavia periaatteita. Edellä saiostetuista syistä on ammattikou-
6158: Invalidien opetuksen tulee olla yksilöllistä lua varten Helsingin kaupungin varaamalle
6159: ja perusteellista, koska heillä on opinnois- tontille Ruskeasuolla suunniteltu uusi koulu-
6160: saan enemmän vaikeuksia kuin terveillä. talo, jonka kuutiotilavuus on 28 000 m3. Sen
6161: IV,298. - Helle ym. 1595
6162:
6163: rakennuskustannukset ovat n. 270 milj. mk. että Eduskunta ottaisi v1wden 1962
6164: Koska säätiön omat varat ovat kiinni sen lai- tulo- ja menoarvioon 140 miljoonaa
6165: toksissa ja toiminnassa ja koska invalidien markkaa avustuslainaksi Invaliidisä(i..
6166: ammattikoulutus on lakisääteisesti valtiolle tiön ammattikoulun työpaja- ja luok-
6167: kuuluvaa toimintaa, olisi valtion rahoitettava kahuonerakennuksen ensimmäisen ra-
6168: näistä rakennuskustannuksista kaksikolmas- kennusvaiheen toteuttamiseen.
6169: osaa ja loppuerä olisi peitettävä lainavaroilla.
6170: Edelläolevan perusteella esitämme kun-
6171: nioittaen,
6172: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
6173:
6174: Veikko Helle. Aaro Stykki.
6175: Sylvi Siltanen. Olavi Lahtela.
6176: Varma K. Turunen. Erkki Hara.
6177: Martta Salmela-Järvinen.
6178: 1596
6179:
6180: IV,299. -Rah.al. N:o 129.
6181:
6182:
6183:
6184:
6185: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaanhoitohenkilö-
6186: kunnan koulutuksen lisäämiseen.
6187:
6188:
6189: Eduskunnalle.
6190:
6191: Maamme sairaalalaitos on voimakkaan ke- Kuluvan vuoden lopulla valmistuu Tampe-
6192: hityksen alaisena. Keskussairaalaverkoston reen keskussairaala, jonka paikkaluku tulee
6193: luominen on saatu hyvälle alulle, useita kes- olemaan yli 700. Ensi vuonna valmistuu
6194: kussairaaloita on parhaillaan rakennustyön Helsingin yliopistollisen keskussairaalan sä-
6195: tai suunnittelun alaisena ja näyttää ilmei- dehoitoklinikka suurine poliklinikkoineen ja
6196: seltä, että sairaansijojen lukumäärä alkaneen erikoistoimenpideosastoineen ja vuonna 1964
6197: ja seuraavan vuosikymmenen kuluessa saa- sekä Helsingin että Turun yliopistollisten
6198: vuttaa varsin tyydyttävän tason. Ne suunni- keskussairaaloiden suuret klinikkarakennuk-
6199: telmat, joita on laadittu lääkäreiden koulu- set, joiden yhteinen sairaansijojen lukumäärä
6200: tuksen lisäämiseksi, näyttävät turvaavan lää- lisääntyy n. 2 OOO:lla. On ilmeistä, että näi-
6201: käreiden saannin uusiin sairaalalaitoksiin. hin jo rakenteilla oleviin sairaanhoitolaitok-
6202: Muun henkilökunnan, erityisesti koulutetun siin ei tulla saamaan riittävästi niiden tar-
6203: sairaanhoitohenkilöstön kohdalla näyttää vitsemaa koulutettua henkilökuntaa, vaan
6204: kuitenkin syntyvän niin suuri vajaus, ettil monia miljoonia markkoja maksaneet sai-
6205: on olemassa perusteltua huolestumisen syytä raalalaitokset joutuvat toimimaan koulute-
6206: siitä, tullaanko koulutettua sairaalahenkilös- tun työvoiman puutteen vuoksi vain osittai-
6207: töä saamaan riittävästi suunnitteilla ja ra- sella teholla.
6208: kenteilla oleviin sairaanhoitolaitoksiin. Kysymyksessä ei kuitenkaan ole yk-
6209: Siitä huolimatta, että sairaanhoitajia ilmoi- sinOIJnaan saimanhoitajien lukumääräinen
6210: tetaan valmistuvan vuosittain lähes 1 000, on puute, vaan yhtä vaikeaksi on muodostunut
6211: todettava, että jo nyt vallitsee sairaanhoito- erikoiskoulutusta saaneen hoitohenkilökunnan
6212: laitoksissamme pysyvä koulutettujen sairaan- saanti. Kun sairaanhoitajien peruskoulutuk-
6213: hoitajien puute. Sen jälkeen kun Kuopion sen yhteydessä ei enää tapahdu erikoisalojen
6214: keskussairaala valmistui 2 vuotta sitten on erikoistumista, on nyt olemassa suuri vajaus
6215: hoitopaikkojen lukumäärä maassamme lisään- röntgen-, leikkaus-, silmä-, korva-, iho-, polio-
6216: tynyt varsin vähän. Tänä aikana on sairaan- ja lastentautien osastojen kohdalla. Edellä
6217: hoitajakouluissamme valmistunut n. 1 200-- oleva ei myöskään koske yksinomaan koulu-
6218: 1500 sairaanhoitajaa, mutta kuitenkin sai- tettujen sairaanhoitajien vajausta, vaan
6219: raanhoitajien puute on tällä hetkellä suu- kukaties vielä vaikeampaa on apuhoitajien
6220: rempi kuin moniin vuosiin. sekä röntgen- ja laboratorioapulaisten koh-
6221: Kuvaavana esimerkkinä vallitsevasta tilan- dalla. Maamme kaikissa yleissairaaloissa on
6222: teesta voidaan mainita, että mm. 2 kertaa edellä mainituista erikoiskoulutuksen saa-
6223: kuukaudessa ilmestyvässä Sairaanhoitajaleh- neista henkilöistä pysyvää puutetta, eikä ny-
6224: dessä, sen kuluvan vuoden lokakuun ensim- kyisillä koulutusjärjestelyillä ilmeisesti pys-
6225: mäisessä numerossa oli haettavana 286 koulu- tytä tyydyttämään sitä tarvetta, jonka kehit-
6226: tetun sairaanhoitajan pätevyyttä edellyttä- tyvä ja laajeneva sairaalalaitoksemme aiheut-
6227: vää virkaa. Näistä mm. Kuopion keskussai- taa.
6228: raalassa yksin oli 24. Kaikissa keskussairaa- Maamme yleissairaaloissa on koulutetun
6229: loissa on lukuisia sairaanhoitajan virkoja, sairaanhoitajahenkilöstön suhteellinen asema
6230: joihin ei ole ollut yhtään hakijaa ja suuressa varsin korkea. Sitä täydentää erinomaisella
6231: osassa tapauksia joudutaan virkaan nimittä- tavalla apuhoitajien ryhmä, jotka saavat
6232: mään viran ainoa hakija. vuoden kestävän koulutuksen sairaanhoi-
6233: IV,299. - Helle ym. 1597
6234:
6235: dossa. Apuhoitajien koulutus on kuitenkin raanhoitohenkilöstön siirtymiseen pois sai-
6236: edelleenkin tilapäisellä kannalla. Tämä sel- raa!latyöstä vaikuttavia tekijöitä olisi tarkoin
6237: laisenaan on jo omiaan haittaamaan toimin- tutkittava ja pyrittävä ne poistamaan, olisi
6238: taa, mutta lisäksi tätäkin koulutusta tapah- tJriasteista sairaanhoitohenkilöstön koulu-
6239: tuu liian vähän, sillä apuhoitajia tarvitaan tusta huomattavasti nykyisestään lisättävä
6240: paitsi yleissairaaloissa kenties vielä suurem- niin, että sairaalalaitoksemme, jonka kehittä-
6241: massa määrin vanhainkodeissa, kunnallisko- minen on tullut koko kansan asiaksi, saisi
6242: deissa, näiden sairasosastoilla jne. Tämän kaiken sen tarvitseman eriasteisesti koulute-
6243: vuoksi olisikin apuhoitajien koulutus saatet- tun sairaanhoitohenkilöstön ja että kalliiden
6244: tava kiil'eellisesti vakinaiselle kannalle ja sitä s~~raalalaitosten tyhjänä käynniitä vältyttäi-
6245: huomattavasti nykyisestään laajennettava. snn.
6246: Vuosittain valmistuvien sairaanhoitajien Edellä olevan nojalla esitämme kunnioitta-
6247: lukumäärä näyttää yleisesti ottaen verrattain vasti,
6248: korkealta, mutta todellisuudessa koulutettuja
6249: sairaanhoitajia hakeutuu sairaanhoitolaitok- että .Eduskunta ottaisi vuoden 1962
6250: siin vähemmän kuin yleisesti luullaan. Toi- tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mar-
6251: saalta taas sairaaloiden koulutettuja sairaan- kan suuruisen määrärahan erikoissai-
6252: hoitajia hyvin suuressa määrin poistuu sai- raanhoitajien, sairaanhoitajien, apu-
6253: raalatyöstä, mihin vaikuttavat palkkaus- ja hoitajien sekä erilaisten teknillisten
6254: asuntokysymykset, epäsäännöllinen työaika, apulaisten koulutuksen lisäämiseen
6255: yötyökysymykset sekä sairaanhoitajien huo- sekä sairaanhoitajien erikoiskoulutuk-
6256: mattavasti lisääntynyt avioliittoisuus. seen.
6257: Samalla kun kaikkia edellä mainittuja sai-
6258: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
6259:
6260: Veikko Helle. Lempi Lehto.
6261: Valto Käkelä. Veikko Kokkola.
6262: Anni Flinck. Ensio Partanen.
6263: Kalle Matilainen. Sylvi Siltanen.
6264: Edvard Pesonen. Erkki Leikola.
6265: Erkki Tuuli. Aune Innala.
6266: Urho Kulovaara. Eino Raunio.
6267: Lyyli Aalto. Viljo A. Virtanen.
6268: 1598
6269:
6270: IV,300. - Ra.h.al. N: o 130.
6271:
6272:
6273:
6274:
6275: Hetemäki ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten sota-
6276: eläkkeiden myöntämiseen.
6277:
6278:
6279: E d u s k u n n a 11 e.
6280:
6281: Eduskunnan myönnettyä tarvittavat varat aiheuttanut kuoleman, voidaan ylimääräinen
6282: on valtioneuvosto maaliskuun 3 päivänä 1949 sotaeläke myöntää kuolleen leskelle, hänen
6283: antanut päätöksen ylimääräisten eläkkeiden omalle tai hänen aviopuolisonsa lapselle, ot-
6284: myöntämisestä sodan tai sotapalveluksen ai- tolapselle sekä vanhemmille tai ottovanhem-
6285: kana saadusta ruumiinvammasta tai sairau- mille.
6286: desta. Ylimääräisen eläkkeen myöntämisen edel-
6287: Ylimääräistä eläkettä - jonka enimmäis- lytyksenä on aina käytännössä ollut se, että
6288: määrä tällä hetkellä on vuodessa eläkkeen hakijan toimeentulon voidaan kat-
6289: soa olevan olennaisesti tämän kaltaisen eläk-
6290: invalidin kohdalla ...... . 106000 mk keen saannin varassa, toisin sanoen hänen tu-
6291: lesken , ...... . 80 000 " lonsa ja omaisuutensa ovat niin vähäiset, et-
6292: lapsen (alle 17 v.) ..... . 40 000 " tei hän pysty ilman ylimääräistä eläkettä
6293: täysorvon .............. . 80 100 " saamaan tarpeellista elatusta. Tämän tar-
6294: isän ja äidin ........... . 26 600 " peen täytyy kuitenkin yleensä olla pysyväis-
6295: tai heidän toisen vain eläessä 40000 mk luontoinen, sillä ylimääräistä eläkettä ei
6296: yleensä myönnetä vuotta lyhyemmäksi ajaksi.
6297: (näihin maksimimääriin on vuoden 1961 Niinikään on näitä eläkkeitä myönnettäessä
6298: alussa sovellettu 00% :n tasakorotusta) - noudatettu käytäntöä, että eläke on myön-
6299: on myönnetty niille henkilöille, jotka ruu- netty sen saannin tarpeen alkamishetkestä
6300: miinvamman, sairauden tai kuoleman joh- lukien, kuitenkin aikaisintaan sen vuoden
6301: dosta eivät saa sotilasvammalain mukaista alusta, jona sitä koskeva hakemus on tullut
6302: korvausta. Sanotun valtioneuvoston päätök- sosiaaliministeriön sotaeläkekomitealle. Li-
6303: sen mukaisesti ylimääräinen eläJke voidaan säksi on huomattava, että ylimääräinen eläke
6304: myöntää siNe, joka on menettänyt huomatta- on myönnetty aina toistaiseksi tai määrä-
6305: van osan työkyvystään ruumiinvamman tai ajaksi, ja mikäli ylimääräinen eläJke on
6306: sairauden johdosta, minkä hän on saanut: myönnetty vain määräajaksi ja eläkkeen
6307: 1) v. 1918 sodan aikana; saannin tarve on jatkunut yli tämän ajan,
6308: 2) osallistuessaan v. 1939 tai v. 1941 alka- on sitä asianomaisen uudestaan haettava.
6309: neisiin Suomen sotiin; Alussa mainitusta ajankohdasta lukien eli
6310: 3) ollessaan v. 1939 tai v. 1941 alkaneiden noin kahdentoista _vuoden aikana on sosiaali-
6311: sotien aikana puolustuslaitoksen työssä työ- ministeriön sotaeläkekomitea ylimääräisiä
6312: velvollisena; sotaeläkkeitä myöntänyt runsaasti kolmelle-
6313: 4) ollessaan rauhanaikaisessa sotJapalve- tuhannelle henkilölle. Tämä luku osoittaa
6314: luksessa; sekä selvästi, että tämän luontoisen eläkkeen tar-
6315: ~)ollessaan Suomen kansalaisena tasaval- vitsijoita, jotka täyttävät edellä luetellut
6316: lan suojelulain nojalla annettujen määräys- valtioneuvoston asettamat ylimääräisen sota-
6317: ten perusteella, sodan uhan vallitessa tai so- eläkkeen saantiperusteet, on yhteiskunnas-
6318: dan aikana suljettuna turvasäilöön. samme ollut verrattain runsaasti. Näin siitä
6319: Jos sellainen ruumiinvamma tai sairaus, huolimatta, että sotaeläkekomitea sille teh-
6320: jonka perusteella vahingoittunut tai sairas- tyjä tämänluontoisia hakemuksia käsitelles-
6321: tunut on saanut tai josta hän olisi ollut oi- sään on noudattanut varsin ahdasta tulkin-
6322: keutettu saamaan ylimääräistä eläkettä, on taa. Luonnollisesti hakemusten määrä sa-
6323: IV,300. - Hetemäki ym. 1599
6324:
6325: mana aikana on ollut lukumäärältään monin taisuudessa oikeutettavien henkilöiden yhteen-
6326: verroin suurempi kuin mitä myönteisiä rat- liittymiä - Sotainvalidien V eljesliittoa ja
6327: kaisuja on tehty, ja on hylkäävien päätös- Kaatuneiden Omaisten Liittoa - joiden jär-
6328: ten määrä ollut prosentuaalisesti suurempi, jestöjen taholla on täysin toisenlainen käsitys
6329: kuten edellä on viitattu, varsin ahtaan tul- kuin hallituksella, eli sellainen, että edelleen
6330: kinnan johdosta. löytyy syrjäseuduilta sellaisia säälittävässä
6331: Hallitus ei ole eduskunnalle jättämässään asemassa ja vailla kohtuullista toimeentuloa
6332: ehdotuksessa Suomen tasavallan tulo- ja me- olevia henkilöitä, jotka täyttävät ylimääräi-
6333: noarvioksi v:lle 1962 esittänyt nyt kysymyk- sen sotaeläkkeen saantiin vaadittavat perus-
6334: sessä olevan kaltaisiin uusiin ylimääräisiin teet, ja koska olisi kohtuutonta jättää tällai-
6335: sotaeläkkeisiin määrärahaa lainkaan, saa- set henkilöt ylimääräisen sotaeläkkeen saan-
6336: mamme tiedon mukaan sillä perusteella, että tia vaille sillä perusteella, ettei tarkoitukseen
6337: sotaeläkekomitea näitä asioita käsitellessään ole myönnetty lainkaan määrärahaa, ehdo-
6338: on tullut sellaiseen tulokseen, että kaikki sel- tamme,
6339: laiset henkilöt, joille ylimääräinen sotaeläke
6340: sen saantiedellytysten perusteella voidaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
6341: myöntää, ovat tulleet käsitellyiksi. Tämän tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan mar-
6342: määrärahan poisjättämisen hallitus on saa- kan suu1·uisen arviomäärärahan yli-
6343: mamme tiedon mukaan tehn:y"'t ilman, että määräisten sotaeläkkeiden myöntämi-
6344: se on kuullut näiden eläkkeen saajien piiriin seksi.
6345: kuuluvien tai mahdollisesti sen saantiin vas-
6346: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
6347: 1
6348:
6349:
6350:
6351:
6352: Päiviö Hetemäki. Vappu Heinonen.
6353: Esa Kaitila. Aaro Stykki.
6354: Urho Kähönen. Veikko Helle.
6355: Victor Procope. Erkki Hara.
6356: Juha Rihtniemi. Antti J. Rantamaa.
6357: Erkki Tuuli.
6358: 1600
6359:
6360: IV,301.- Rah.al. N:o 131.
6361:
6362:
6363:
6364:
6365: Hiltunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Tuber-
6366: kuloosiliiton toiminnan tukemiseen.
6367:
6368:
6369: E d u s k u n n a 11 e.
6370:
6371: Eduskunta on lausunut momentilla 14 Pl. Tuberkuloosiliiton, joka invalidi- ja huolto-
6372: X: 17 Invalidijärjestöjen ja -laitosten avus- järjestönä pyrkii vapaaehtoisin voimin kehit-
6373: taminen vastatessaan hallituksen esitykseen tämään tuberkuloosiin sairastuneiden jälki-
6374: valtion tulo- ja menoarvioksi v: He 1960 huoltoa, toiminta on viime vuosien aikana
6375: odottavansa, että invalidijärjestöjen laajen- voimakkaasti kasvanut ja tehtävät lisäänty-
6376: tuessa ja niiden työmäärän lisääntyessä myös neet. Järjestön tilinpäätöksen mukaan ovat
6377: niiden avustusmäärärahoja vastaavasti koro- sen taseitten loppusummat kasvaneet vv.
6378: tetaan. Eräitä pieniä tarkistuksia lukuun- 1955-1960 tulostaseen osalta yhdeksänker-
6379: ottamatta ei hallitus v:n 1961 talousarvio- taiseksi ja omaisuustaseen lähes viisinkertai-
6380: esityksessään kuitenkaan näitä määrärahoja seksi järjestön varsinaisen valtionavun nous-
6381: esittänyt korotettavaksi. Tämän vuoksi lau- tessa vain vajaat kaksinkertaiseksi eli
6382: sui eduskunta vastaavassa vastauksessaan 3 688 680 mk:sta 6 500100 mk: aan, mikä
6383: v:lle 1961 todenneensa, että invalidijärjes- määrärahan nousu on johtunut v:lle 1961
6384: töille ja -laitoksille tähän asti suoritetut ja myönnettyä 1369 000 mk:n lisäystä lukuun-
6385: menoarvioesityksessä ehdotetut valtionavus- ottamatta indeksitarkistuksista. Mm. harjoit-
6386: tukset eivät kaikki ole oikeassa suhteessa tamansa laajan ammattikoulutuksen vuoksi
6387: kunkin järjestön ja laitoksen suorittamaan on liitto lisäksi joutunut ottamaan suuria
6388: työmäärään eivätkä myöskään eri järjestöjen taloudelHsia velvoitteita. Liiton velat ovatkin
6389: ja laitosten taloudelliseen asemaan, ja sen v: n 1960 tilinpäätöksen mukaan huomatta-
6390: vuoksi odottavansa, että hallitus ottaa uudel- vasti yli 300 milj. mk. Näin ollen on vaara,
6391: leen harkittavakseen invalidijärjestöjen ja että tuberkuloosi-invalidien jälkihuoltotyön
6392: -laitosten valtionapukysymyksen koko laajuu- ja kuntouttamisen edelleen kehittäminen on
6393: dessaan ja pyrkii siinä ratkaisuun, jossa oi- joutumassa varojen puuttuessa pysähdyksiin.
6394: keudenmukaisella tavalla otetaan huomioon Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
6395: kunkin järjestön ja laitoksen todellinen val-
6396: tionavun tarve. Tämäkään ei johtanut tu- että Eduskunta lisäisi vuoden 1962
6397: lokseen v:n 1961 avustusmäärärahoja jaet- tulo- ja menoarviossa kohdassa 14 Pl.
6398: taessa, vaan ne myönnettiin entisin jakope- X: 17 Tuberkuloosiliitto - Tuberku-
6399: rustein. Hallituksen esityksessä tulo- ja meno- losförbundet r.y:n toiminnan tuke-
6400: arvioksi v:lle 1962 ei myöskään ole esitetty miseen olevan avustusmäärärahan
6401: näiden määrärahojen sanottavaa korotta- 30 000 000 markkaan.
6402: mista tai jakoperusteiden tarkistamista.
6403: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
6404:
6405: Onni Hiltunen. Varma K. Turunen. Esu Niemelä.
6406: Viljo A. Virtanen. Pentti Niemi. Onni Peltonen.
6407: Veikko Kokkola. Sulo Hostila. Anni Flinck.
6408: Lyyli Aalto. Rafael Paasio. G. Henriksson.
6409: Sylvi Siltanen. Meeri Kalavainen. Arvo Tuominen.
6410: Eetu Karjalainen. K. F. Haapasalo. Ensio Partanen.
6411: Kaarlo Pitsinki. Juho Karvonen.
6412: 1601
6413:
6414: IV,302.-Rah.al. N:o 132.
6415:
6416:
6417:
6418:
6419: Holopainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Polvijärven vi-
6420: rastotalon rakennustöiden aloittamiseksi.
6421:
6422:
6423: E d u s k u n n a ll e.
6424:
6425: Viimeisen puolentoista vuosikymmenen ai- ten se on ensimmäisellä sijalla tämän syk-
6426: kana tapahtunut taloudellinen ja sosiaalinen synkin työllisyyskohteista työvoimapiirin il-
6427: kehitys on lyönyt leimansa myöskin maalais- moituksen mukaan.
6428: kirkonkylien kylänäkymään. Näin on ta- Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on
6429: pahtunut myös Polvijärven kirkonkylän koh- mietinnössään n:o 7 (1960 vp.) käsitellyt
6430: dalla. Kunnan ja valtion toimesta suoritettu asiaa toivomusaloitteeni n: o 24 (1959 vp.)
6431: rakennustoiminta koulutoimen, terveydenhoi- pohjalta. Tällöin aloite hylättiin sen takia,
6432: don ja sosiaalisen elämän hyväksi on ollut että ,virastotalon suunnittelutyöt ovat vielä
6433: merkillepantavaa viimeisten sotien jälkeiselle kesken". Kun tämä mietintö on annettu 4/3
6434: ajalle, niin Polvijärven kirkonkylässä kuin 1960, josta ajankohdasta on kulunut aikaa
6435: myöskin muissa Polvijärven pitäjän kylissä. jo pitkälle toista vuotta ja kun asiaa on jo
6436: Tämä myönteinen kehitys uhkaa kummin- hoidettu tätä ennen toista vuosikymmentä
6437: kin jarruttua syystä, ettei Polvijärven kir- aloitteiden, työvoimaviranomaisten ja kun-
6438: konkylään suunnitteilla olevaa valtion vi- nan edustajain toimesta, niin olisi ollut jo
6439: rastotaloa vieläkään ole päästy rakentamaan, vähintäin kohtuullista, että Polvijärven vi-
6440: vaikka kunnan taholta on asiaa monissa por- rastotalo olisi huomioitu tulo- ja meno-
6441: taissa kiirehditty. Valtuusto ja muut kun- arviossa 20 Pl. 74 mom. b) kohdassa, jossa
6442: nan elimet ovat yrittäneet puolestaan auttaa uusien virastotalojen aloittamiseksi ehdote-
6443: asiaa eteenpäin mm. varaamaila virasto- taan myönnettäväksi 615 000 000 mk.
6444: talolle Polvijärven kirkonkylästä sopivaksi Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
6445: katsotulta paikalta vapaan tontin. Asiassa nioittaen,
6446: ei ole tähän saakka auttanut sekään, että
6447: valtion taholta virastotalon tarve kiireelli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
6448: senä tunnustetaan ja vuodesta vuoteen talon tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
6449: rakentaminen liitetään valtion työllisyys- markan suuruisen määrärahan Polvi-
6450: ohjelmaan, jossa se erinomaisesti puolustaa Jarven virastotalon rakennustöiden
6451: paikkaansa järkevänä työllisyyskohteena ku- aloittamiseksi.
6452: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
6453:
6454: Ale Holopainen. Esa. Timonen.
6455:
6456:
6457:
6458:
6459: 17 E 706/61
6460: 1602
6461:
6462: IV,303. -Ralul. N:o 133.
6463: Holopainen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta Pa-
6464: rikkala'nr-Onkamon radan rakennustöitä varten.
6465: Eduskunnalle.
6466: Hallituksen esityksessä n:o 37 (1960 vp.) johon kulkulaitosvaliokuntakin yhtyi, lakieh-
6467: laiksi Tampereen-Pal'lkanon-Seinäjoen ja dotuksen 3 § :n säännöksestä, jonka mukaan
6468: Parikkalan---'Onkamon ratojen rakentami- valtioneuvostolla olisi oikeus uusiin rautatie-
6469: sesta, perustaa hallitus esityksensä eduskun- rakennuksiin ja työttömyyden lieventämi-
6470: nan 3 päivänä kesiilkuuta 19·58 lausumaan seen valtion tulo- ja menoarviossa myönnet-
6471: toivomukseen, että hallitus ryhtyisi toimen- tyjen määrärahojen rajoissa määrätä, milloin
6472: piteisiin sellaisen rautatierakennusohjelman rakennustyöt aloitetaan, ettei valiokunta kui-
6473: ja sen rahoitussuunnitelman laatimiseksi, tenkaan ole voinut näin huomattavien raken-
6474: joka rataverkon välttämättömän kohentami- nushankkeiden kohdalla vitää asianmukai-
6475: sen huomioonottaen on kansantaloudellisin sena tällaista vapautta, vaan se edellyttää,
6476: ja rautat~etaloudellisin perustein puolletta- että tämän lainkohdan sanonta korjataan niin,
6477: vissa. TäJltä pohjalta ratahankkeita keske- että rakennustöiden aloittaminen kummankin
6478: nään verrattuaan tuli hallitus siihen käsi- uuden radan kohdalta jätetään eduskunnan
6479: tykseen, että tällä kertaa olisi hallitukselle harkinnasta, siis nimenomaan budjettipäätök-
6480: annettava valtuudet Tampereen-Parkanon sestä, riippuvaksi. Myös myöhemmissä raken-
6481: -Seinäjoen ja Parikkalan-Onkamon rato- nusvaiheissa olisi rakennustyötä varten eh-
6482: jen rakentamiseen. dotettavat määrärahat merkittävä ainakin
6483: Kulkulaitosvaliokunta, joka kuuli asiassa pääosiltaan tulo- ja menoarvioon rautatie-
6484: kahdeksaatoista asiantuntijaa, päätyi mietin- määrärahoina ja asianomaisiin työttömyysva-
6485: nössään n:o 88 (1960 vp.) Parikkalan-On- roihin siten turvauduttava vain työllisyysti-
6486: kaman radan kohdalta hallituksen esityksen lanteen sitä vaatiessa.
6487: mukaiseen perusteluun, että tämä 95 km: n Kun rautatien rakentaminen, niin kansan-
6488: pituinen rata edustaa Kaakkois-Suomen rau- taloudelliset kuin liiketaloudelliset kysymyk-
6489: tatieyhteyksiä, joita ei sotien jälkeen ole riit- set huomioonottaen ei saisi viipyä kymmeniä
6490: tävässä määrin parannettu ja että tämä rata vuosia, kuten mm. Jyväskylän-Haapajärven
6491: lyhentää Pohjois-Karjalan ja Etelä-Saimaan radan rakentaminen, olisi nyt uusien rata-
6492: rautatieyhteyksiä 153 km: llä ja matkaa Kot- rakennuskohteiden osalta päästävä nopeaan
6493: kaan ja Etelä-Suomen satamiin 46 km: llä, suoritukseen, josta eduskuntapiireissä olta-
6494: jos vertailukohteeksi otetaan rautatieyhteys neen samaa mieltä. Hallituksen toimenpiteet
6495: Pieksämäen kautta. Samoin valiokunta pe- tulo- ja menoarvioesityksessä eivät kuiten-
6496: rustelee radan kiireellistä tarvetta sillä, että kaan Parikkalan-Onkamon radan osalta
6497: sen vaikutus Pohjois-Karjalan raaka-ainei- viittaa siihen, sillä 200 milj. mk:n määrä-
6498: den rautatiekuljetuksiin matkojen lyhentymi- raha, jota tälle radalle esitetään vuoden 1962
6499: sen takia olisi huomattava ja se keventäisi tulo- ja menoarvioon, vastaa hädin tuskin
6500: ylikuormitettua Savon rataa. Myöskin se työmaaorganisation muodostamista ja veso-
6501: seild\:a, ettei ainutkaan asiantuntija edellä- jen hakimuta ratalinjalta.
6502: mainituista kahdeksastatoista esittänyt edes Edelläolevan huomioiden ehdotamme ih."'Un-
6503: epäilyksiä tämän radan rakentamisen välttä- nioittaen,
6504: mättömyydestä, puhuu puolestaan radan ra- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
6505: kentamisen hyväksi. tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 19 Pl.
6506: Eduskunnan valtiovarainvaliokunta, jolta I luvun 24 momentin f) kohdalle 300
6507: kulkulaitosvaliokunta pyysi asiassa lausuntoa, miljoonaa markkaa Parikkala'nr-On-
6508: ilmoittaa lausunnossaan n:o 5 (1960 vp.), kamon radan rakennustöitä varten.
6509: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
6510: Ale Holopainen. Yrjö Sinkkonen. Esa Timonen.
6511: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka.
6512: 1603
6513:
6514: IV,304.-Rah.al N:o 134.
6515:
6516:
6517:
6518:
6519: Holopainen ym..: Korotettt1~ määrärahan osoittamisesta puhe-
6520: lin- ja lennätinverkon laajentamiseen ja parantam;iseen.
6521:
6522:
6523: E d u s k u n n a ll e.
6524:
6525: Hallituksen esityksessä v: n 1962 tulo- ja hittyvän talouselämämme tarpeita kauko-
6526: menoarvioksi on 19 Pl. 1 luvun 35 momentin puhelinliikenteen osalta eikä voi suunnitel-
6527: kohdalle merkitty puhelin- ja lennätinverkon lussa laajuudessa suorittaa automatisointia ja
6528: laajentamiseen ja parantamiseen 2 600 000 000 muita parannuksia niillä paikkakunnilla
6529: mk. Tästä summasta tulisi kaukopuhelin- ja missä valtio hoitaa puhelinliikenteen. Myös-
6530: lennätinliikenteessä tarvittavien laitteiden kään uusia puhelintilaajia ei posti- ja len-
6531: hankkimiseen ja asentamiseen 1400 000 000 nätinlaitos voi ottaa kuin puoleen määrään
6532: mk, verkkoryhmä- ja paikallisliikenteessä tar- arvioiduista uusista liittymistä, vaikka nyky-
6533: vittavien laitteiden hank,kimiseen ja asenta- aikana on jo edellytettävä, että jokainen,
6534: miseen 540 000 000 mk ja uusista tilaajaliit- joka haluaa saada itselleen puhelimen, voi
6535: tymistä aiheutuviin menoihin valtion osuu- sen kohtuullisessa ajassa saada.
6536: delta 200 000 000 mk. Posti- ja lennätinhalli- Tähän nähden kunnioittaen ehdotamme,
6537: tus oli esittänyt puhelin- ja lennätinverkon
6538: laajentamiseen ja parantamiseen 4 621 000 000 että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
6539: mk, josta kaukopuhelin- ja lennätinliiken- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun
6540: teessä tarvittaviin laitteisiin asennuksineen 35 momentille lisäyksenä 600 000 000
6541: 2 518 000 000 mk, verkkoryhmä- ja paikal- markkaa siten, että mainitun momen-
6542: lispuhelin!liikenteessä tarvittaviin laitteisiin tin a-kohdalle, kaukopuhelin- ja len-
6543: asennuksineen 1 043 000 000 mk ja uusista nätinliikenteessä tarvittavien laittei-
6544: tilaajaliittymistä aiheutuviin menoihin den hankkimiseen ja asentamiseen,
6545: 400 000 000 mk. tulisi lisäyksenä 300 000 000 mark-
6546: Kun tulo- ja menoarviossa on siten ehdo- kaa, b-kohdalle, verkkoryhmä- ja pai-
6547: tettu puhelin- ja lennätinverkon laajentami- kallisliikenteessä tarvittavien laittei-
6548: seen ja parantamiseen huomattavasti pie- den hankkimiseen ja asentamiseen,
6549: nempi summa kuin mitä ammattivirasto on 100 000 000 markkaa ja c-kohdalle,
6550: laskenut tarkoitusta varten tarvitsevansa, on uusista tilaajaliittymistä aiheutuviin
6551: ilmeistä, että ehdotetulla määrärahalla posti- menoihin valtion osuudelta, 200 000 000
6552: ja lennätinlaitos ei pysty tyydyttämään ke- markkaa.
6553: Helsingissä 1:5 päivänä syyskuuta 1961.
6554:
6555: Ale Holopainen. P. Pekkarinen. Varma K. Turunen.
6556: Olavi Lahtela. Akseli Paarman. Lyyli Aalto.
6557: Matti Liinamaa. Vilho Turunen. Elis Manninen.
6558: Aarre Marttila. Aaro Stykld. Esa Timonen.
6559: P. Puhakka. Esu Niemelä. V. E. Svinhufvud.
6560: 1604
6561:
6562: IV,305. - Rah.al. N: o 135.
6563:
6564:
6565:
6566:
6567: Holopa.inen ym..: Määrärahan osoittamisesta tutkimusten toi-
6568: mittamiseksi koivu- ja havuohutpuuta raaka-aineenaan
6569: käyttävän uuden puunjalostustehtaan perustamiseksi Poh-
6570: jois-Karjalaan.
6571:
6572:
6573: E d u s k u n n a 11 e.
6574:
6575: Pohjois-Karjalan teollisuustoimikunta to- suunnitelmasta on luovuttu ja se on korvattu
6576: tesi metsäteollisuutta koskevassa osamietin- uudella suunnitelmalla, jonka edellyttämä
6577: nOOsään, että Pohjois-Karjalan metsät tuotta- raaka-aineen tarve vain hieman ylittää edel-
6578: vat riittävästi lmivua ja havuohutpuuta uu- lisen suunnitelman, jonka rahoitukseen ei
6579: den metsäteollisuuden perustamiseksi ja että oltu pyydetty valtion apua.
6580: alueelle perustettavan, näitä puulajeja käyt- Pankakosken tehdassuunnitelma sisältää
6581: tävän teollisuuden merkitys on metsänhoidon myös uuden hiomon, kartonkitehtaan ja höy-
6582: tehostamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. ryvoimalaitoksen, joten hyvällä syyllä se voi-
6583: Toimikunnan suorittamat laskelmat, jotka daan tulkita entisten laitosten laajennuk-
6584: perustuivat dipl. ins. Eklundin tutkimukseen seksi eikä uudeksi yksiköksi. On myös huo-
6585: ja asia-ntuntijalausuntoihin, osoittavat myös, mattava, että tämä suunnitelma ei muutoin-
6586: että koivua ja havuohutpuuta raaka-ainee- kaan täytä muodollisesti budjettiperustelujen
6587: naan käyttävä sulfaattiselluloosatehdas on ehtoja.
6588: alueelle hyvin kannattava. Uuden suunnitelman varjopuolena on vielä
6589: V :n 1961 menoarviossa eduskunta hyväk- se, että Pankakoski sijaitsee Pohjois-Karjalan
6590: syi 850 571 400 mk: n määrärahan Enso varsinaisen koivualueen ulkouolella. Yhtiön
6591: Gutzeit Oy:n osakepääoman korottamiseksi, ilmoittamalla hankinta-alueella on, olosuh-
6592: jotta yhtiö saisi rahoituksen järjestetyksi koi- teiden pakosta varsin ylimalkaisen arvion
6593: vua ja havuohutpuuta käyttävän 60-80 000 mukaan, vain 10-20 % alueen koivuvaroista,
6594: tonnin puoliselluloosatehtaan rakentamiseksi. Tämä merkinnee käytännössä sitä, että yh-
6595: Ko. määräraha käsitti vain puolet valtion tiö ei saa suunnittelemaansa raaka-ainemää-
6596: osuudesta osakepääoman korotuksessa, ja toi- rää käyttöönsä kohtuullisin kustannuksin,
6597: nen puoli oli tarkoitettu otettavaksi v: n jolloin koivun osuus tulee ilmeisesti käytän-
6598: 1962 menoarvioon. Se on nyt kuitenkin jä- nössä jäämään yhtiön ilmoittamaa huomatta-
6599: tetty pois. vasti pienemmäksi. Kun tehdas sijaitsee Neu-
6600: Enso-Gutzeit Oy:n hallintoelimet tekivät vostoliitosta tulevan uittoväylän varrella, on
6601: kuluvana vuonna päätöksen, saadun ilmoi- lisäksi mahdollista, että sen raaka-aineena
6602: tuksen mukaan, havuohutpuuta ja koivupa- tulee olemaan myös maamme rajojen ulko-
6603: peripuuta käsittävän 40 000 tonnin selluloo- puolelta hankittua puuta, vaikka nyt onkin
6604: satehtaan rakentamiseksi Pankakoskelle. suunniteltu käytettäväksi ainoastaan !koti-
6605: Tämä tehdas tulisi käyttämään 260 000 maista raaka-ainetta.
6606: p~m3 raakapuuta, josta koivun osuus on Vaikka suunniteltu tehdas tulisikin käyt-
6607: ilmoitettu 2/3: ksi. Hankinta-alueen säde on tämään kotimaista raaka-ainetta koivupaperi-
6608: arvioitu 50 km: ksi. puuna ja lisäksi 90 000 p-ma koivupoltto-
6609: Pohjois-Karjalan teollisuustoimikunnalle puuta uuden höyryvoimalaitoksen tarpeisiin,
6610: talvella 1960 tekemänsä ilmoituksen mukaan jäävät varsinaiset koivualueet kokonaan kos-
6611: yhtiö oli kuitenkin jo aiemmin päättänyt kematta, eikä ole odotettavissa, että Etelä-
6612: laajentaa Pankakosken teollisuuslaitoksia Saimaan teollisuuslaitokset tulisivat kilpaile-
6613: niin, että kuusipaperipuun tarve olisi tullut maan Pohjois-Karjalan koivusta. Vielä Pan-
6614: lisääntymään 190 000 p-m3:llä. Nyt tästä kakosken tehtaan valmistuttuakin jää Ilves-
6615: IV,305. - Holopainen ym. 1605
6616:
6617: salon laskelmien mukaan ainakin 250 000 Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
6618: k-m3 eli lähes 500 000 p-m3 koivua käyt- nioittaen,
6619: tämättä.
6620: Kun koivun käytön vähyys on Pohjois- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
6621: Karja[an metsien hoidon ja kehittämisen suu- tulo- ja menoarvioon 300 000 000 mar-
6622: rimpana esteenä ja kun Enso-Gutzeit Oy: n kan suuruisen määrärahan kauppar
6623: suunnitelmat eivät tuo apua tilanteeseen, ja teollisuusministeriön käytettäväksi
6624: on ollut paikallaan, ettei hwllitus ole tämän tarkempien tutkimusten ja suunnitel-
6625: vuoden talousarviossa mennyt antamaan lisää mien laatimiseksi koivu- ja havuohut-
6626: varoja yhtiölle, kuten kuluvan vuoden ta- puuta pääasiallisena raakaraineenaan
6627: lousarviossa luvattiin. Tuskin olisi ollut tar- käyttävän uuden puunjalostustehtaan
6628: peellista luvata niitä enää vuoden 1963 ta- perustamista varten keskiseen Pohjois-
6629: lousarviossakaan, ennenkuin yhtiön taholta Karjalaan.
6630: on päästy ,sanoista tekoihin" tehtaan ra-
6631: kentamisessa, jossa näyttää suunnitelmat
6632: jatkuvasti muuttuvan.
6633: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
6634:
6635: Ale Holopainen. Eemil Partanen.
6636: 1606
6637:
6638: tv,306.- Rah.al. N:o 136.
6639:
6640:
6641:
6642:
6643: Honkonen ym..: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Polio
6644: InvaUdit r.y:lle invaUdikodin rakentamiseksi Tampereelle.
6645:
6646:
6647: E d u s k u n n a 11 e.
6648:
6649: Polio Invalidit- Polio Invaliderna r.y. heitä voitaisiin kuntouttaa myös lastentar-
6650: rakentaa invalidikodin polioinvalideille. Se hassa. Rakennukseen on · tarkoitus varata
6651: on ostanut tontin Tampereelta Kyttälänkatu huoneet kunnalliskodeissa oleville nuorille
6652: 5: stä rakennusta varten. Invalidikodissa polioinvalideille, että he pääsisivät asumaan
6653: saisivat polioinvalidit kuntouttamishoitoa ja ikäistensä pariin sekä samalla voisivat har-
6654: ohjausta konttorityöhön tai muuhun kevyeen joittaa mahdollisuuksiensa mukaan käsityö-
6655: ammattiin. Polioinvalidien ohjaaminen ke- ammattia laitoksen askartelu- ja veisto-
6656: vyihin ammatteihin on välttämätöntä, koska saleissa.
6657: invaliditeetti usein estää heidän sijoittami- Rakennuksen tilavuus tulee olemaan n.
6658: sensa fyysillistä kuntoa vaativaan työhön. 18 000 m3 ja sen piirustusten laatiminen on
6659: On todettu sitäpaitsi usean polioinvalidin annettu arkkitehti Jouko Heikkisen tehtä-
6660: käyneen käytännön alan ammattikoulun ja väksi.
6661: sen jälkeen siirtyneen kevyempään työhön Kun valtio on osallistunut sairaalalaitos-
6662: siksi, ettei ole kyennyt työskentelemään ten ja ammattikoulujen rakentamiseen n.
6663: omaksumassaan ammatissa. Näin ollen kou- !50% :lla, olisi oikeudenmukaista, että val-
6664: luun käytetty aika ja taloudelliset kustan- tion varoin tuettaisiin myös tätä polioinva-
6665: nukset eivät ole tuottaneet tulosta. Invalidi- lidikodin rakentamista.
6666: kodin huoneet yhdistys tulee suunnittele- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6667: maan siten, että samoja huoneita voidaan
6668: käyttää sekä potilashuoneina että opiskeli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
6669: jain asuntona. Tämä on tarpeellista, koska tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar-
6670: poliota esiintyy epidemian luontoisena ja kan suuruisen avustusmäärärahan
6671: näin ollen hoitopaikkoja tarvitaan ajoittain. Polio Invalidit- Polio Invaliderna
6672: Edelleen rakennukseen on tarkoitus sijoit- t·.y: lle invalidikodin rakentamista var-
6673: taa lastentarha invalidilapsia varten, jotta ten Tampereelle.
6674: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
6675:
6676: Kuuno Honkonen. Leo Suonpää. Väinö R. Virtanen.
6677: Siiri Lehmonen. Anni Flinck. Lyyli Aalto.
6678: Toivo Hietala.
6679: 1607
6680:
6681: IV,307. - Rah.al. N:o 137.
6682:
6683:
6684:
6685:
6686: Honkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi ylioppi-
6687: laskunnille uusien oppilasasuntojen aikaansaamiseksi.
6688:
6689:
6690: E d u s k u n n a ll e.
6691:
6692: Opiskelijain määrän jatkuva kasvu aiheut- vakavia pulmia opiskillijain keskuudessa.
6693: taa tilanpuutetta ei yksinomaan korkeakou- Kun tilanne on nykyiserilainen ja koska tu-
6694: luissa vaan luonnollisesti myös eri korkea- levaisuuskaan ei näytä valoisammalta ilman
6695: koulukaupunkien asuntomarkkinoilla. Puute erikoistoimenpiteitä, tulisi nähdäksemme ra-
6696: asunnoista on entistäkin suurempi juuri tä- kentaa entistä paljon suuremmassa mitassa
6697: män syksyn aikana, koska esimerkiksi Hel- valtion varojen turvin asuntoja opiskeli-
6698: singissä on kuluvana vuonna purettu suuret joille. Täl[aiset toimenpiteet eivät yksin-
6699: määrät vanhoja rakennuksia, joiden varsi- omaan helpottaisi asuntopulmaa, vaan toi-
6700: naisetkin asukkaat kohtaavat usein voitta- sivat samalla lievitystä opiskclijain talou-
6701: mattomia vaikeuksia asunnon hankinnassa. dellisiin rasituksiin. T~a:kaisivatpa opiskeii-
6702: Helsingissä opiskelee alkavan lukuvuoden jain käyttöön rakennetut asunnot samalla
6703: aikana n. 17 000 ylioppilasta. Heistä saa ko- myös paljon paremmat ·mahdollisuudet opis-
6704: tonaan tai sukulaistensa luona majoitukseri keluun syventymiseHekin kuin tilapäisboksit.
6705: noin 6 000. Ylioppilasasuntolat puolestaan Kun näitä asuntoja voisivat yhä uudet ja
6706: tarjoavat katon pään päälle parille tuhan- uudet opiskelijapolvet käyttää vuorollaan;
6707: nelle onnelliselle. Näin ollen runsaan kym- olisi niiden rakentaminen, samoin kuin jo
6708: menentuhannen on pystyttävä ha~kimaan olevien kaikinpuolinen tukeminen ja laajen-
6709: asunto muilla keinoin. taminenkin varsin järkeväJä pitkäntähtäimen
6710: Tilanne Turussa ei ole sen lohdullisempi, politiikkaa opiskelijain parhaaksi.
6711: sillä siellä mahtuu oppilasasuntaloihin vain Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
6712: viitisensataa opiskelijaa, valtaosan joutuessa
6713: Turussakin siis turvautumaan tilapäisasun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
6714: toihin. Myös Oulussa tilanne on vaikea ja tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mar-
6715: 'l'ampereellakin Domuksen ovilta oli pakko kan määrärahan pitkäaikaisten, hal-
6716: käännyttää satapäinen opiskelijajoukko. pakorkoisten lainojen myöntämiseksi
6717: Asunnonsaannin vailmus sekä vuokrien ylioppilaskunnille uusien oppilasasun-
6718: jatkuva kohoaminen ovat siis tämän syksyn tojen aikaansaamiseksi.
6719: Helsingissä J 5 päivänä syyskuuta 1961.
6720:
6721: Kuuno Honkonen. Anna-Liisa Tiekso.
6722: Irma Rosnell. Lyyli Aalto.
6723: Varma K. Turunen. Vilho Turunen.
6724: Sulo Hostila. Alwar Sundell.
6725: 1'608
6726:
6727: IV,308.- Rah.al. N: o 138.
6728:
6729:
6730:
6731: Hosia ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rakennus-
6732: lainoiksi yksityisille oppikoulut"lle.
6733:
6734:
6735: E d u s k u n n a ll e.
6736:
6737: Yksityisoppikoulujen valtionapulaki, joka suunnitelmien kustannusarvioiden yhteis·
6738: säädettiin v. 1950, osoittautui jo alunperin summan lähes 6..2 mrd mk:aan ja että kou-
6739: siinä suhteessa puutteelliseksi ja epätarkoi- lujen rakennustoiminta ilmeisesti tulee ensi
6740: tuksenmukaiseksi, ettei se sisällä mitään mää- vuonna jatkumaan vähintään yhtä laajana
6741: räyksiä rakennuslainoista ja jättää raken- kuin tänä vuonna. Kuitenkin hallitus on
6742: nusavustuksen saamisen siitä riLppuvaksi, vähentänyt yksityisoppikoulujen rakennus-
6743: onko valtion tulo- ja menoarvioon otettu lainamäärärahaa 200 milj. mk:lla, mikä toi-
6744: määräraha tätä tarkoitusta varten. Kun menpide on ilmeisessä ristiriidassa esityksen
6745: lainamääräraha on ollut käytettävissä vasta em. perustelujen kanssa. Käsityksemme mu-
6746: muutamien viime vuosien aikana, eikä raken- kaan määräraha olisi säilytettävä vähintään
6747: nusavustuksia varten ole ollut määrärahaa entisen suuruisena eli 800 milj. mk:na.
6748: ollenkaan, mutta koulut ovat kuitenkin jou- Paitsi meneillään olevia rakennushank-
6749: tuneet hyvin laajassa mitassa suorittamaan keita varten koulujen olisi tarpeellista saada
6750: rakennustoimintaa, on siitä ollut seurauk- tästä määrärahasta lainoja myös jo valmistu-
6751: sena näiden koulujen suuri velkaantuminen. neista rakennuksista aiheutuneiden indeksi-
6752: Hallitus mainitsee näiden velkojen määrän ehtoisten tai muutoin erittäin epäedullisten
6753: olevan jo yli 16.3 mrd. mk. lainojensa muuttamiseksi pitkäaikaisiksi hal-
6754: Velkaantumisen seuraukset ovat lähinnä pakorkoisiksi !ainoiksi. Onhan kouluraken-
6755: ilmenneet siten, että koulut ovat olleet pako- nusten käyttöaika monta vertll!a pitempi
6756: tetut jatkuvasti korottamaan lukukausimak- kuin rahamarkkinoilta saatavien lainojen
6757: sujaan. Kun laadittu selvitys osoittaa, että pisimmätkin kuoletusajat. Edelleen on syytä
6758: rakentamaan joutuneissa kouluissa velka- kiinnittää huomiota siihen, että näiden halpa-
6759: määrä vaihtelee 100 000-400 000 mk: n vä- korkoisiksi tarkoitettujen lainojen korkoa on
6760: lillä oppilasta kohti, voidaan todeta, että korotettu 3 %: sta :5 %: iin, mikä käsityk-
6761: vastaava korkomeno 7 %:n mukaan on semme mukaan ei nykyisen korkokannan val-
6762: 7 ()(}(}.......28 000 mk vuodessa kutakin oppi- litessa enää vastaa halpakorkoisuuden käsi-
6763: lasta kohti, minkä lisäksi tulevat velan ly- tettä. Sen vuoksi korkoprosentti olisi jälleen
6764: hennysten ja mahdollisten indeksiehtojen alennettava 3 prosentiksi.
6765: aiheuttamat menot. Tämä esimerkki osoittaa, Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
6766: mitä suuruusluokkaa rakennusvelkojen ai- kunnioittavasti,
6767: heuttama lukukausimaksua korottava paine
6768: on. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
6769: Hallitus mainitsee tulo- ja menoarvioesi- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
6770: tyksessään v: lle 1962 (sivu 547), että valtion 6 momentille lisäystä 200 miljoonaa
6771: rakennuslainoja anoi kuluvan vuoden määrä- markkaa yksityisoppikoulujen halpa-
6772: rahasta kaikkiaan 88 koulua anotun summan korkoisia pitkäaikaisia rakennuslainoja
6773: noustessa yli 1.5 mrd:n ja ko. rakennus- varten.
6774: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
6775:
6776: Armi Hosia. Veikko Helle.
6777: Olavi Lähteenmäki. Impi Lukkarinen.
6778: Jussi Sau}d{onen. Reino Ala-Kulju.
6779: Mauno Pohjonen. Kurt Nordfors.
6780: 1609
6781:
6782: IV,309.-Rah.al. N:o 139.
6783:
6784:
6785:
6786:
6787: Hosia: Määrärahan osoittamisesta kätilöiden opinto- ja neu-
6788: vottelupäiviä varten.
6789:
6790:
6791: E d u s k u n n a ll e.
6792:
6793: 1940-luvulta lähtien on tulo- ja menoar- sen takia ja uusien kiiltilöiden ohjaaiDiseksi
6794: viossa ollut vaatimaton määräraha lääninkä- työhön. Määräraha tätä .tarkoitusta varten
6795: tilölaiWkseen liittyvää kätilöiden jatko-ope- olisi näinollen palautettava tuto- ja meno-
6796: tusta varten. Vuoden 1961 talousarviossa arvioon.
6797: tämä määräraha oli nimikkeen äitiyshuollon Edellä olevan perusteelia ehdotan,
6798: opetusalueet, 7 Pl. XVII: 9, 'kohdahla. Sen
6799: turvin on järjestetty kätilöiden neuvottelu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
6800: ja opiDJtopäivät. Vuoden 1962 tulo- ja me- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XVII lu-
6801: noarvioesityksestä on määräraha jätetty pois. vun uudelle momentille 733 000 nta1'-
6802: Kätilöiden jatko- ja toimipaikkakoulutus on kan määrärahan kätt1öiden opinto- ja
6803: kuitenkin osoittautunut tarpeelliseksi äitiys- neuvottelupäiviä varten.
6804: huollon alalla tapahtuvan nopean kehityk-
6805: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
6806:
6807: Armi Hosia.
6808:
6809:
6810:
6811:
6812: 18 E 706/61
6813: 1610
6814:
6815: IV,310.-Rah.al. N:o 140.
6816:
6817:
6818:
6819:
6820: Hostila ym.: Määrärahan osoittamisesta Karhulan yhteis-
6821: koulun ottamiseksi valtion haltuun.
6822:
6823:
6824: E d u s k u n n a ll e.
6825:
6826: Karhulan kauppabtssa toimiva Karhulan melkein kokonaan lainavaroin, mistä johtuen
6827: yhteiskoulu on perustamisvuodestaan 1920 koulun V'elat kohoavat uhkaavasti. Tällä het-
6828: lähtien Karhulan Yhteiskoulun Kannatus- kellä lainojen suuruus on 150 milj. Koulun
6829: yhdistys r.y:n hallinnassa. Koulun toimi- lukukausimaksut on kuitenkim voitu pitää
6830: alueeseen kuuluu kauppalan lisäksi muuta- alempana Suomen yksityisoppikoulujen kes-
6831: mia ympäristökuntiakin. Koulun oppilas- kimääräistä tasoa, mikä erittäin ratkaisevasti
6832: määrä on kasvanut voimakkaasti vuosi vuo- riippuu saaduista avustuksista Karhulan
6833: delta oltuaan esimerkiksi: kauppalan auttaessa tänä vuotena 3.8 milj.
6834: Lisäksi Kymin kunta ja kauppalan teolli-
6835: vuonna 1936 •••• 0 ••• 0. 155 suuslaitokset ovat avustusta myöntänoot.
6836: 1945 .......... 352 Karhulan kauppala voimakkaana teolli-
6837: " 1958 615 suusyhdyskuntana on 75 %:sesti työläisten
6838: "
6839: • 0 •• 0. 0 0. 0
6840:
6841:
6842:
6843:
6844: 1961 ••• 0 •••••• 700 kauppala, mikä suhdelulm näkyy myöskin
6845: " oppilaiden kokonaismääräJssä. Taloudelliset
6846: Kaikesta tästä k!ehityksestä huolimatta ei mahdollisuudet näiden lasten vanhemmiila
6847: kaikkia kouluun pyrkiviä ole voitu kouluun eivät ol·e lastensa kouluttamiseksi parhaat
6848: sijoittaa koulutilojen riittämättömyyden ta- mahdolliset, mistä johtuen koulun saaminen
6849: kia, mistä johtuen osan heistä on pitänyt valtion kouluksi olisi omiaan helpottamaan
6850: hakeutua jopa naapurikuntien kouluihin, lä- ensiksikin koulun kannatusyhdistyksen vai-
6851: hinnä Kotkaan, mikä aiheuttaa runsaasti li- keaksi muodostuvaa taloudellista tilaa sekä
6852: sämenoja koulutuksesta huolehtiville lasten toiseksi kaikkien lahjakkaiden joskin varat-
6853: vanhemmille. tomien lasten koulutus tulisi entistäkin pa-
6854: Koulua on jatkuvasti kannatusyhdistyksen remmin hoidetuksi.
6855: tarmokkaana toiminnalla voitu laajentaa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
6856: Viimeisen kymmenen vuoden aikana huo- nioittaen,
6857: mattavarumat laajennukset ovat oJleet 1954
6858: ja 1957. Viimeisiin laajennus saatiin loppuun että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
6859: suoritetuksi 1. 9. 1960 ja lisätiloja käyttöön tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mar-
6860: n. 8200 m3. kan määrärahan Karhulan yhteiskou-
6861: Lisätilojen rakentaminen on tapahtunut lun ottamiseksi valtion haltuun.
6862: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
6863:
6864: Sulo Hostila. Kalle Matilainen.
6865: 1611
6866:
6867: IV,311.- Ra.h.al. N:o 141.
6868:
6869:
6870:
6871:
6872: Hostila ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi
6873: Pyhtään kunnan Keihässalmeen.
6874:
6875:
6876: E d u s k u n n a ll e.
6877:
6878: Suomenlahden rannikolla, Pyhtään kun- toistaiseksi olleet pahana ,kantona kaskessa",
6879: taan kuuluvan, noin 2 000 ha pinta-alaltaan esteenä kehityksen eteenpäin menolle. Man-
6880: olevan Mrmapirtin saaren erottaa mante- tereella työssä käyvien kohdalla nimenomaan
6881: reesta Keihässalmi. Tällä hetkellä saarella kulkumahdollisuudet ovat vaikeat, joskus
6882: asuu noin 400 henkilöä, jotka valtaosaltaan kerrassaan ylivoimaisen suuret.
6883: saavat elatuksensa kalastuksesta. Kuitenkin Pyhtään kunta on rakentanut valmiiksi
6884: vuosi vuodelta ovat mahdollisuudet kalas- tien mantereelta, runkotie 7 :ltä, Keihässal-
6885: tu:ksella itsensä elä:ttämiseen heikentyneet, meen. Munapirtin halki on rakenteilla maan-
6886: mistä johtuen jo noin 100-200 kansalaista tie, mitä krmta on avustanut ja tiehoito-
6887: käy mantereella, aina Karhulassa ja Kot- kunta ilisää.
6888: kassa ansiotyössä. Lisäksi saareen siirtyneet Tiet eivät kuitenkaan valmistuttua:runkaan
6889: siirtolaiska1astajat eivät ole saaneet lupauk- ratkaise saarelaisten liikennöimispulmia.
6890: sien mukaisia kalastusvesiä käyttöönsä, mistä Vain sillan rakentaminen ratkaisevasti aut-
6891: johtuen . näidenkin kalastajien on entistä taa asiaa.
6892: suuremmassa määrin käytävä ansiotyössä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6893: mantereella. nioittaen,
6894: Maanviljelys on toinen elinkeinonhaara,
6895: millä saarella asuvat saavat elatuksensa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
6896: Saarella olisi mahdollisuudet maanviljelyk- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
6897: sen ja karjatalouden kehittämiseen, mikäli kaa sillan rakentamiseksi Pyhtään
6898: tuotteiden markkinointi saataisiin paremmin kunnan Keihässalmeen.
6899: hoidetuksi. Kulkuyhteydet ovat kuitenkin
6900: Helsingissä 1E päivänä syyskuuta 1961.
6901:
6902: Sulo Hostila. Kalle Matilainen.
6903: 1612
6904:
6905: IV,312. - Rab.al. N: o 142.
6906:
6907:
6908:
6909:
6910: Hostila ym.: Määrärahan osoittamisesta Karhulan kauppa-
6911: lassa maantien ja siihen liittyvien s~'ltojen rakentamiseksi.
6912:
6913:
6914: Ed uskun·n alle.
6915:
6916: Valtakunnan ruwkotie Helsinki-Kotka- man on tästä laatinutkin selvän suunnitel-
6917: Karhula-Ham.ina~Lappeenranta on, kuten man.
6918: yleisesti tiedetään, maamme voimakkaimmin Eräänä liikenteen läpäisykykyyn vaikut-
6919: liikennöityjä. maanteitä.. Hoidetaanhan tämän tavana haittana on kauppalan läpi virtaavan
6920: tien avulla koko Kaakkois-Suomen ja osin Kymijoen itäisen haaran silta, joka sijain-
6921: itäisenkin Suomen maantiekuljetukset. Kar- tinsa takia, aivan keskuksesta tulevan mäen
6922: hulan kauppalan kohdalla tä.mä.n runkotien juurella, on liikenteen jatkuvasti 'kasvaessa
6923: liikenne on muodostunut, sisäisen liikenteen vaarallisen ahdas.
6924: siihen yhdistyessä, kauppalan viranomaisille Raskas, tavattomasti laajentunut maantie-
6925: huolta antavaksi liikennekysymyksen ajan- liikenne läpi kauppalan Haminan satamasta,
6926: kohtaiseksi ratkaisemisprobleemiksi. Summan tehtailta, Kotkan satamasta ja teol-
6927: Yleisen ajattelutavan ja käytännönkin mu- lisuuslaitoksilta on asettanut sillan suoritus-
6928: kaan raskas ja nopea ohittava liikenne olisi kyvyn ma4dollisuuksille rajansa. Kun siihen
6929: vietävä asutustaajamien ja yhdyskuntien ohi. lisäksi tulevat, kuten tiedämme, koko Lap-
6930: Karhulan kohdalla joudutaan kuitenkin poik- peenrannan-Haminan-Helsingin liikenne,
6931: keukselliseen olotilaan. 22 000 henkilöä käsittävän Karhulan ja
6932: Karhulan asutus ulottuu pitkänomaisena 30 000 henkilöä käsittävän Kotkan keskeinen
6933: ja kapeana eteläisestä merenrannan niemestä sisäinen liikenne, on tullut ajankohtaiseksi
6934: kauas ohi Kymin aseman pohjoiseen. Karhu- sillan laajentaminen.
6935: lan kauppalan asutuksen muodostuksesta, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6936: mikä taas rakentuu teollisuuslaitosten sijoi- nioittaen,
6937: tukseen, johtuu kuitenkin, että valtaosa auto-
6938: liikenteestä on paikallista. Ohittavan liiken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
6939: teen suuruus on eri liikennelaskelmissa ol- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mark-
6940: lut 10-20% :n luokkaa. Yhteenvetona on kaa töiden aloittamiseksi Karhulan
6941: tultu siihen tulokseen, että nykyinen Karhu- kauppalassa maantien ja siihen liitty-
6942: lan kauppalan sen kapeimmalta kohdalta lä- vien siltojen rakentamiseksi palvele-
6943: vistävä maantie on vietävä niin, että se vas- maan lisääntyvää liikennettä jo teh-
6944: taisuudessaJkin pystyy vaivatta nielemään tyjen ja työn alla olevien suunnitel-
6945: koko kasvavan ohitusliikenteen. Prof. Meur- mien mukaisesti.
6946: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
6947:
6948: Sulo Hostila. Kalle Matilainen.
6949: 1613
6950:
6951: IV,313.-Rah.al. N:o 143.
6952:
6953:
6954:
6955:
6956: Hostila ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnitelmien laati-
6957: miseksi Kotkaan perustettavaa merimiesammatti- ja meren-
6958: kulkukoulua varten.
6959:
6960:
6961: Eduskunnalle.
6962:
6963: Merimiesammattiopetuksen kehittämistä vastomme päällystöpulaa eikä voida ajatella
6964: koskeviin suunnitelmiin sisältyy muun nykyiselläänkin liian pieniksi todettujen kou-
6965: muassa merimieskoulun perustaminen Kot- lutusmahdolUsuuksien vähentämistä. Meren-
6966: kaan. Sanotussa kaupungissa toimii jo me- kulkuopetusta olisi päinvastoin huomattavasti
6967: renkulkukoulu Kotkan teknillisten oppilai- laajennettava. Näin ollen olisi mitä kiireelli-
6968: tosten koulurakennuksessa, Kotekossa olevissa simmin suoritettava tutkimus ja laadittava
6969: tiloissa. Suunnitelmien mukaan tulisi meri- suunnitelmat merimiesammattikoulun ja me-
6970: miesammattikoulun ja merenkulkukoulun renkulkukoulun käyttöön tarkoitetun koulu-
6971: tarpeita varten rakennettavaksi Kotkaan rakennuksen rakentamiseksi Kotkan kaupun-
6972: yhteinen koulurakennus. Koska Kotkan tek- kiin.
6973: nillisen koulun laajentaminen aikaansaa sen, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6974: että Kotkan merenkulkukoulun on lähivuo-
6975: sina luovutettava sille Kotekossa olevat huo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
6976: neistotilansa, on uuden koulurakennuksen ra- tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mark-
6977: kentaminen erittäin kiireellinen. kaa suunnitelmien laatimista varten
6978: Merimieskoulutusta koskevien suunnitel- Kotkaan perustettavaa merimiesam-
6979: mien toteuttaminen on välttämättömän tar- matti- ja merenkulkukoulua varten.
6980: peen vaatima. Niin ikään potee kauppalai-
6981: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
6982:
6983: Sulo Hostila. Juha. Rihtniemi. Valto Käkelä.
6984: Urho Saariaho. Meeri Kala.va.inen.
6985: 1614
6986:
6987: IV,314.- Rah.al. N:o 144.
6988:
6989:
6990:
6991:
6992: Hult ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
6993: uusien teatteritalojen rakentamiseksi Kuopioon ja Tur-
6994: kuun.
6995:
6996:
6997: E d u s k u n n a 11 e.
6998:
6999: Hallituksen esityksessä v. 1962 tulo- ja lämpö- ja saniteettiteknilliset työt sprinkler-
7000: menoarvioksi on ehdotettu uusien teatteri- laitteita lukuunottamatta 34150 000 mk, säh-
7001: talojen rakentamista varten 50 milj. mk. kötyöt 21 375 000 mk, pyörö- ja etunäyttämön
7002: Kun nyt on rakenteilla kaksi teatteritaloa, rakenteet ja koneistot 20 600 000 mk, näyttä-
7003: Kuopioon ja Turkuun, on ehdotettu määrä- mön paloesiriput 11 950 000 mk, näyttämö-
7004: raha aivan liian pieni. Jotta nämä aloitetut teknilliset laitteet 17 845 000 mk. Pääurak-
7005: rakennustyöt voitaisiin keskeytyksettä viedä kaa koskeva tarjousaika päättyy 25. 9. 1961,
7006: päätökseen, olisi määrärahaa korotettava jonka jälkeen välittömästi ratkaistaan tätä
7007: 80 000 000 mk: aan ja tämä summa jaettava koskeva asia ja heti sopimuksen tultua alle-
7008: tasan Kuopion ja Turun kesken. kirjoitetuksi aloitetaan varsinainen rakennus-
7009: Tilanne Kuopion kohdalla on nyt niin, että työ. Tehtyjen sopimusten mukaan edellä
7010: uuden teatteritalon rakentamista varten on mainitut alaurakoitsijat ovat jo ryhtyneet
7011: Kuopion kaupungilla tällä hetkellä käytettä- omalta osaltaan työtä suorittamaan.
7012: vissä varoja n. 192 milj. mk, johon summaan Käytettävissä olevien varojen lisäksi v.
7013: sisältyvät v. 1960 saatu 10 milj. mk:n sekä 1962 tarvitaan n. 160 milj. mk ja loput, eli
7014: kuluvana vuotena myönnetty 25 milj. mk:n n. 60 milj. mk v. 1963, jolloin syksyyn men-
7015: valtionavustus. Muut varat on kaupunki nessä talon on laskettu tulevan valmiiksi.
7016: vuosien kuluessa kerännyt teatterirahastoon. Kuopion kaupungin v. 1962 talousarvioehdo-
7017: Teatteritalon arvioidut rakennuskustannuk- tukseen on otettu edellämainittu summa me-
7018: set ovat tällä hetkellä noin 412 milj. mk. nopuolelle, jolloin tulopuolelle tulee arvioi-
7019: Ryhdyttäessä suunnittelemaan tulevaa teat- tava valtionavustuksen määrä, joka on ar-
7020: teritaloa edellytettiin valtiolta saatavan avus- vioitu 40 milj. mk:ksi. Turussa on rakennus-
7021: tussumman olevan noin 40% kokonaiskustan- työt jo pitemmällä ja korotetun valtionavun
7022: nuksista, jonka mukaisesti myös Kuopion saaminen näin ollen on aivan välttämätöntä.
7023: Yhteisteatterin Kannatusyhdistys r.y., jonka Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
7024: kautta avustukset on tähän mennessä suori-
7025: tettu, on anomukset tehnyt. että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
7026: Teatteritalon tontin maankaivu- ja kallio- vuoden 1962 tulo- ja menoarvioon
7027: louhintatyöt valmistuvat lähipäivinä, ja on 30 000 000 markkaa avustuksena
7028: ne tehty kaupungin omana työnä, kustannus- uusien teatteritalojen rakentamiseksi
7029: arvion ollessa 2 360 000 mk. Tähän mennessä Kuopioon ja Turkuun.
7030: on tehty päätökset seuraavista alaurakoista:
7031: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
7032:
7033: Mikko Hult. Martti Salminen. Impi Lukkarinen.
7034: Aarne Pulkkinen. A. Simonen. Sylvi Siltanen.
7035: Vappu Heinonen. Hilja Väänänen. Urho Kulovaara.
7036: Harras Kyttä. Varma K. Turunen. Vilho Turunen.
7037: 1615
7038:
7039: IV,315.- Rah.al. N:o 145.
7040:
7041:
7042:
7043:
7044: Hult ym.: Määrärahan osoittamisesta p1tutavaran ha.nkintaan
7045: Hankasalmen sahalle.
7046:
7047:
7048: E d u s k u n n a 11 e.
7049:
7050: Hallitus esityksessään v:n 1962 tulo- ja joiden menetys huonontaa työntekijäin ny-
7051: menoarvioksi on esittänyt poistettavaksi mää- kyistä asemaa vaikka työntekijät saisivatkin
7052: rärahan Hankasalmen sahan puutavarahan- jäädä muutoin paikalleen. Ennenkuin tämä
7053: kintaa varten. Hallitus perustelee poista- puoli asiasta on selvitetty, ei olisi syytä sa-
7054: mista sillä, että saha on myyty valtionrauta- han omistussuhteiden muuttamiseen.
7055: teiden polttoainetoimistolle. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
7056: Tämä kauppa tulee voimaan vasta sitten
7057: kun eduskunta on tämän momentin poista- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
7058: nut. Kauppaa tehtäessä ei ole tiettävästi sel- tulo- ja menoarvion 18 Pl. IV luvun
7059: vitetty sitä, miten käy nykyisille sahan työ- uudelle momentille 250 000 000 mark-
7060: läisille. Lienee tarkoituksena, että työläiset kaa puutavaran hankintaan H anka-
7061: joutuvat menettämään erinäisiä etuisuuksia, salmen sahalle.
7062: Helsingissä 14 1päivänä syyskuuta 1961.
7063:
7064: Mikko Hult. Matti Koivunen.
7065: Vilho Turunen. Pentti Pekkarinen.
7066: Arvo Sävelä. Mauno Pohjonen.
7067: 1616
7068:
7069: IV,316.- Rah.al. N: o 146.
7070:
7071:
7072:
7073:
7074: Hult ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirroksi asu-
7075: tusrakastoon.
7076:
7077:
7078: E d u s k u n n a ll e.
7079:
7080: Hallitus on esittänyt 19 Pl. V luvun lain mukaisina lainoituskohteina ovat hyvin
7081: 1 mom: lle siirtona asutusrahastoon monet maatalouden piirissä esiintyvistä tar-
7082: 6 000 000 000 mk käytettäväksi maankäyttö- peista, niin on ilman muuta selvää, ettei
7083: lain mukaisiin lainoihin. Vaikka hallitus on- nytkään ehdotettu määräraha tule riittä-
7084: kin ehdottanut korotettavakai määrärahaa mään.
7085: 300 milj. mk entisestään, ei se tule riittä- Jotta edes pientilojen elinkelpoisuutta voi-
7086: mään edes tyydyttämään välttämättömintä taisiin tehokkaanunin parantaa ja että olisi
7087: tarvetta. edes jossakin määrin enemmän varoja käy-
7088: On paljon puhuttu tilojen elinkelpoisuu- tettävissä sisarosuuslainoihin, olisi eduskun-
7089: den parantamisesta ja tilojen pirstomisen nan syytä lisätä asutusmäärärahoja.
7090: estämisestä, mikä onkin aivan oikein. On Erikoisesti olisi syytä korostaa sitä, että
7091: kuitenkin niin, että enempää tilojen elinkel- kun nämä lisätyt määrärahat käytettäisiin
7092: poisuutta kuin jakoakaan perinnönjakojen pääosaltaan sisarosuuslainoitukseen, nam
7093: yhteydessä ei voida tehokkaasti valvoa, en- käytännössä toteutettaisiin paljon puhuttua
7094: nenkuin on riittävästi rahaa tarkoitukseen tilojen pirstomisen estämistä.
7095: käytettävissä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
7096: On turhaa edes puhuakaan osittamisrajoi- nioittaen,
7097: tuslain aikaansaamisesta, ellei haluta varata
7098: riittävästi rahaa sisarosuuslainoihin. Ei että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
7099: myöskään lisämaan avulla voida tilojen elin- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
7100: kelpoisuutta tarpeeksi tehokkaasti parantaa, 1 000 000 000 markkaa 19 Pl. V lu-
7101: .kun ei ole riittävästi varoja enempää maan- vun 1 momenUlle, Siirto asutus-
7102: ostoon kuin tarpeellisten toimihenkilöiden rahastoon, käytettäväksi tilojen elin-
7103: palkkaamiseen ja riittävästi perustettaviin kelpoisuuden parantamiseen ja sisar-
7104: maankäyttötoimikuntiin. Kun maankäyttö- osuuslainoituksen lisäämiseen.
7105: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
7106:
7107: Mikko Hult. Urho Kulovaara. Impi Lukkarinen.
7108: Vilho Turunen. Olli J. Uoti. Vappu Heinonen.
7109: H. Törmä. Martta Salmela-Järvinen. Arvi Turkka.
7110: 1617
7111:
7112: IV,317.-Rah.al. N:o 147.
7113:
7114:
7115:
7116:
7117: Hyytiäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän kas-
7118: vatusopillisen korkeakoulun vanhojen rakennusten korjaa-
7119: miseen.
7120:
7121:
7122: E d u s k u n n a 11 e.
7123:
7124: Jyväskylän kasva;tusopillinen korkeakoulu Korkea:koulun 1880-luvulla valmistuneista
7125: esitti v. 1962 tulo- ja menoarvioesitykses- peruskorj11!81IIlattomista rakennuksista on nyt
7126: sään 50 milj. mk:n siirtomäärärahan myön- yksi saanut purkutuomion. Puulämmityksellä
7127: tämistä korkeakoulun vanhojen rakennusten olevia 3-kerroksisia muita mkennuksia uhkaa
7128: korjaukseen. Kun kuitenkin korjaustyön lisäksi huonojen uunien vuoksi lämmitys-
7129: suunnittelutyö saatiin raloonnushallituksessa kielto. Muutoinl"aan 187 tulipesän lämmittä-
7130: valmiiksi vasta elokuun 23 päivänä, ei esi- minen 40 000 kuutiota vaxten ei ole enää
7131: tystä voitu ottaa valtioneuvoston esityksen tarkoituksenmukaista.
7132: yhteydessä käsiteltäväksi. Syksyllä 1962 alkava liikunnanopettajain
7133: Korkeakoulun ehdotuksen mukaaill korjaus- valmistus sekä v. 1963 vietettävät Jyväsky-
7134: työt olisi suoritettava eri vaiheissa niin, län seminaarin 100-vuotisjuhlat, joissa en-
7135: että v. 1964 työt saataisiin päätökseen. Kun simmäisessä korjausvaiheessa uusittaV'a vanha
7136: korkeakoulun toiminta jatkuvasti laajenee ja juhlasalirakennus näyttelee keskeistä osaa,
7137: vaatii joka vuosi tilojen entistä tarkempaa tekevät korjaustyön a1kamisen v. 1962 en-
7138: käyttöä, merkitsisi korjaustöiden aloittami- tistä vä:lttämättömämmäksi.
7139: sen lykkäytyminen v:een 1963 yhä kasvavia Esitämmekin kunnioittavasti,
7140: vaikeuksia ja kustannuksia. Tiedekunnan
7141: alettua toimintansa v. 1958 on oppilasmäärä että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
7142: kasvanut seuraavasti: syksyllä 1957 400, tulo- jfJ menoarvioon 29 m~1joonaa
7143: 1958 650, 1959 900, 1960 1130 ja 1961 1 350. markkaa Jyväskylän kasvatusop~1lisen
7144: Lähivuosina opiskelij:amäärä kasvaa ilman korkeakoulun vanhojen rakennusten
7145: opetuspohjan laajentaanista 150-200 oppi- korjauksen ensimmäisen vaiheen to-
7146: laalla vuodessa. teuttamiseksi.
7147: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
7148:
7149: Veikko Hyytiäinen. Arvo Ahonen. Onni Peltonen.
7150: Artturi Jämsen. Mauno Pohjonen. Impi Lukkarinen.
7151: Matti Koivunen.
7152:
7153:
7154:
7155:
7156: 19 E 706/61
7157: 1618
7158:
7159: IV,318. - Rah.al. N: o 148.
7160:
7161:
7162:
7163:
7164: Hyytiä.inen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän kas-
7165: vatusopillisen korkeakoulun liikunnanopettajain valmista-
7166: mista varten tarvittavien lisärakenrvusten suunnitteluun.
7167:
7168:
7169: Eduskunnalle.
7170:
7171: Hallituksen esityksen mukaisesti Jyväs- uimahallin välittömässä läheisyydessä onkin
7172: kylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa al- varattu tila lisärakennuksille.
7173: kaa liikunnanopettajain valmistus syksyllä Esitämmekin kunnioittavasti,
7174: 1962. Tällöin tullaan työskentely aloittamaan
7175: jo olemassa olevissa korkeakoulun tiloissa, että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
7176: mutta koulutuksen laajennuttua eri vuosi- tulo- ja menoarvioon 8 miljoonaa
7177: kursseihin on välttämättä saatava lisätiloja markkaa Jyväskylän kasvatusopillisen
7178: ja erityistiloja komitean esityksen mukai- korkeakoulun liikunnanopettajain val-
7179: sesti. ·Korkeakoulun tonttialueelia korkea- mistamista varten tarvittavien lisära-
7180: koulun nykyisten hallien ja ylioppilaskunnan kennusten suunnitteluun.
7181: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
7182:
7183: Veikko Hyytiäinen. Arvo Ahonen. Onni Peltonen.
7184: Artturi Jä.msen. Mauno Pohjonen. Impi Lukkarinen.
7185: Matti Koivunen.
7186: 1619
7187:
7188: IV,319.-Rah.al. N:o 149.
7189:
7190:
7191:
7192:
7193: Hyytiäinen: Korotetun määrärahan osoittamisesta käsi- ja
7194: pienteollisuuslainoiksi.
7195:
7196:
7197: E d u s k u n n a 11 e.
7198:
7199: Valtion tulo- ja menoarvioon on käsi- ja kun odotettu liikevaihtoverotuksen uudista-
7200: pienteollisuudelle ehdotettu halpakorkoisina minen tapahtuu, on uusien työpaikkojen ai-
7201: lainoina jaettavaksi 700 000 000 mk. Hake- kaansaamisessa pienteollisuudella yhä suu-
7202: muksia on viime vuosina koko maassa ollut rempi merkitys.
7203: kuitenkin niin paljon, että vain osa perustel- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kun-
7204: lustakin kysynnästä on voitu tyydyttää. Tut- nioittavasti,
7205: kittaessa myönnettyjen pienteollisuuslainojen
7206: vaikutusta työllisyyteen on taas todettu nii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
7207: den turvin luotujen työpaikkojen kokonais- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
7208: investoinnin yhtä työntekijää kohti olevan 25 momentille lisäyksenä 200 000 {)()()
7209: huomattavasti alhaisempi kuin suurteollisuu- markkaa käsi- ja pienteollisuuslai-
7210: dessa. Pienteollisuuden kehittäminen on tä- noiksi. ·
7211: ten monelta kannalta katsottuna tärkeätä, ja
7212: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
7213:
7214: Veikko Hyytiäinen.
7215: 1620
7216:
7217: IV,320. - Rah.al. N: o 150.
7218:
7219:
7220:
7221:
7222: Häppölä ym..: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Sääksmäen
7223: matkailukeskuksen rakentamiseen.
7224:
7225:
7226: E d u s k u n n a 11 e.
7227:
7228: Viime vuosina ovat maamme ja etenkin dassa. Alueen liikennejärjestelyä ja pysä-
7229: Ruotsin laivaliikenteen harjoittajat kiinnittä- köintialueita varten on valtioneuvosto myön-
7230: neet tai tulevat parin vuoden kuluessa sijoit- tänyt 33 milj. mk. TVH:n käyttöön. Tähän
7231: tamaan uusiin matkustaja-aluksiin n. 8 mrd. paikkaan, Sääiksm.äen Pappilanniemeen, olisi
7232: mk. Mahdollisuudet matkustaa Suomeen ovat rakennettava uusi matkailukeskus.
7233: näin ollen moninkertaistuneet ja seurauksena Koska Laiva Oy Matkailun omat varat
7234: tästä on ollut Suomeen suuntautuvan mat- eivät riitä rakennusohjelman toteuttamiseksi,
7235: kustajalii!kenteen nopea ikasvu. olisi siihen saatava valtion tukea.
7236: Kasvavaa matkailijamäärää ei kuitenkaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
7237: voida hoitaa, ellei jo olemassa olevia matkai-
7238: luhotelleja laajenneta ja uusia rakenneta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
7239: Laiva Oy Matkailu, jonka osakepääomasta tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
7240: valtio omistaa 38 %, on hankkinut luonnon- markan määrärahan halpakorkoiseksi
7241: kauniin alueen Sääksmäeltä, Helsingin-Tam- lainaksi Sääksmäen matkailukeskuk-
7242: pereen valtatien ja Hopealinjan risteyskoh- sen rakentamista varten.
7243: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
7244:
7245: Leo Häppölä. Eino Raunio. Oskari Lehtonen.
7246: Anni Flinck. Lyyli Aalto. Onni Mannila.
7247: Arvo Pentti. Mikko Asunta. Olli J. Uoti.
7248: Arvo Tuominen. Niilo Nieminen. Kaino Haapanen.
7249: Kauko Tamminen. Ensio Partanen. H. Törmä.
7250: Väinö R. Virtanen. Väinö E. Nieminen. Juho Tenhiälä.
7251: Usko Seppi. A. F. Airo. Atte Pakkanen.
7252: 1621
7253:
7254: IV,321.- Fin.mot. N:o 151.
7255:
7256:
7257:
7258:
7259: Högström m.fl.: A.ngående anvisande av anslag för planering
7260: av en svenskspråkig sjömansskola.
7261:
7262:
7263: Tili Riksdagen.
7264:
7265: Frågan om SJomannens yrkesutbildning grundats i Åbo, där skolan redan vidtagit
7266: har varit aktuell under en följd av år. med sin verksamhet.
7267: Redan år 1954 föreslog sjömansutbildnings- För de svenskspråkiga sjömännens yrkes-
7268: kommitten grundande av sjömansskolor i utbildning har planerna fortskridit så långt
7269: olika delar av l®det. Behovet av grund- att 8JI1Slag behöves för planeringen av en
7270: läggande yrkesutbildning för sjömän är på dylik sjömansskola. Då något anslag icke
7271: grund av förändrade förhållanden tili sjöss finnes upptaget i regeringens budgetförslag
7272: allt större och större. Ä ven i vårt land för ifrågavarande ändamål, föreslå vi med
7273: måste vi räkna med att man inom kort blir hänvisning tili det ovananförda,
7274: tvungen att på samma sätt som i många
7275: andra Iänder övergå tili obligatorisk sjömans- att Riksdagen i statsförslaget för
7276: utbildning. år 1962 måtte upptaga ett 2 miljoner
7277: Genom ombyggnad av skolfartyget Suomen mark stort anslag för planering av en
7278: Joutsen har en finskspråkig sjömansskola svenskspråkig sjömansskola.
7279: Helsingfors den 18 september 1961.
7280:
7281: Sven Högström. T. E. Nordström. Kurt Nordfors.
7282: Torsten G. Aminoff. Victor Procope. Bertel Lindh.
7283: Georg C. Ehrnrooth. J. A. J'ungarå. Carl-Olof Tallgren.
7284: 1622
7285: IV,321. - Ra.h.al. N: o 151.
7286: Suomennos.
7287:
7288:
7289:
7290:
7291: Högström ym.: Määrärahan osoittamisesta ruotsinkielisen
7292: merimieskoulun suunnittelutöitä varten.
7293:
7294:
7295: Eduskunnalle.
7296:
7297: Merimiesten ammattikoulutuskysymys on Ruotsinkielisten merimiesten ammattikou-
7298: ollut jo vuosikallilia ajankohtainen. Jo lutusta koskevat suunnitelmat ovat edisty-
7299: vuonna 1954 ehdotti merimieskoulutuskomi- neet niin pitkälle, että tarvitaan määräraha
7300: tea merimieskoulujen perustamista maan eri sellaisen merimieskoulun suunnitteluun.
7301: osiin. Merimiesten perustavan ammattikou- Koska hallituksen budjettiesitykseen ei ole
7302: tuksen tarve on merenkulun muuttuneiden otettu määrärahaa kysymyksessä olevaan tar-
7303: olosuhteiden takia käynyt yhä suuremmaksi. koitukseen, ehdotamme edellä esitettyyn vii-
7304: Myös meidän maassamme täytyy ottaa huo- taten,
7305: mioon, että ennen pitkää on samaan tapaan
7306: kuin monTs8a muissa maissa siiTryttävä pa:- että Eduskunta ottaisi vuonen 1962
7307: kolliseen merimieskoulutukseen. tulo- ja menoarvioon 2 000 000 markan
7308: Koululaivassa Suomen Joutsen suorite- määrärahan ruotsinkielisen merimies-
7309: tuilla muutostöillä on suomenkielinen meri- koulun suunnittelutöitä varten.
7310: mieskoulu perustettu Turkuun, jossa koulu
7311: jo on aloittanut toimintansa.
7312: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
7313:
7314: Sven Högström. T. E. Nordström. Kurt Nord.fors.
7315: Torsten G. Aminoff. Victor Procope. Bertel Lindh.
7316: Georg 0. Ehrnrooth. J. A. Jungarå. Oarl-Olof Tallgren.
7317: 1623
7318:
7319: IV,322. - Fin.mot. N: o 152.
7320:
7321:
7322:
7323:
7324: Högström m.fl.: Angående anvisande av anslag för på-
7325: börjande av byggnadsarbetet på Abo svenska flick-
7326: lyceums nya skolhus.
7327:
7328:
7329: Till Riksdagen.
7330:
7331: År 1955 sammanslogs den statliga Svenska ställen medför svåra olägenheter, då lärarna
7332: flickskolan i Åbo och den privata Heurlinska och i vissa falll eleverna dagligen måste
7333: skolan i Åbo tNl ett statligt åttaklassigt färdas mellan de två skollokalerna, som äro
7334: läroverk, Åbo svenska flicklyceum. belägna 1 km från varandra. V ad detta be-
7335: Skolan var t.v. tvungen att, i vänta på tyder i fråga om användningen av under-
7336: ett nybygge, huvudsakligen arbeta i Svenska visningsmaterial och apparatur behöver icke
7337: flickskolans gamla byggnad, som uppförts närmare utredas.
7338: 1887 för mellanskolans behov för 150 elever. Ritningarna för ett nytt skolhus har ut-
7339: År 1961 på våren hade Åbo svenska flick- arbetats och Åbo stad har ställt tomt till
7340: lyceum 336 elever. Skolhuset är synnerligen förfogande, då om- eller tillbyggnad icke
7341: otidsenligt, kakelugnseldat och vad värre är, kan ske på den gamla tomten. De uppseende-
7342: de flesta kakciugnarna äro utdömda såsom väckande förhållanden, under vilka Åbo
7343: eldfarliga. Detta hus borde alltså betjäna svenska flicklyceum nu tvingas arbeta,
7344: drygt dubbelt mer elever än huset är byggt fordrar brådskande åtgärder från stats-
7345: för. Skiftesläsning vore nödvändig, men på maktens sida. I skolstyrelsens förslag till
7346: grund av det utdömda värmesystemet är budget för år 1962 var Åbo svenska flick-
7347: detta tekniskt omöjligt. lyceum uppfört på tredje platsen bland de
7348: Skolhuset har på grund av ovannämnda läroverk, som föreslagits att erhålla helt nya
7349: omständigheter medels överlätelsebrev, som anslag för skolbyggnader. Det är inte för-
7350: är daterat den 8 december 1960, av stats- enligt med statens intressen, att medel för
7351: verket sålts till Åbo stad, som har behov av skolbyggen helt göres beroende av det lokala
7352: den centralt belägna tomten. För att över- sysselsättningsläget, utan att behovsprövning
7353: huvudtaget kunna arbeta har sk:olan varit sker på sakliga grunder.
7354: tvungen att hyra en fabrikslokal i staden, På grund av vad ovan anförts får under-
7355: där en del av undervisningen nu sker. tecknade vördsamt föreslå,
7356: Interimistiska mellanväggar av insulit har
7357: där uppförts och sålunda har provisoriska att Riksdagen i statsförslaget för år
7358: klassrum åstadkommits. Skolgård salrnas, 1962 under 20 Ht. II kap. måtte upp-
7359: rummen äro för små och sakna erforderlig taga 100 000 000 mark för påbörjandet
7360: luftkub. av byggnadsarbetet på Abo svenska
7361: Att ett läroverk nödgas arbeta på två flicklyceums nya skolhus.
7362: Helsingfors den 12 september 1961.
7363:
7364: Sven Högström. Torsten Nordström. J. A. Jungarå.
7365: Carl-Olof Tallgren. Kurt Nordfors. Elis Andersson.
7366: Torsten G. Aminoff. Nils Meinander. Victor Procope.
7367: Bertel Lindh. Georg C. Ehrnrooth.
7368: 1624
7369:
7370: IV,322.- Rah.al. N: o 152.
7371: Suomennos.
7372:
7373:
7374:
7375: Högström ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun ruotsin-
7376: kielisen tyttölyseon uuden koulutalon rakennustöiden aloit-
7377: tamiseksi.
7378:
7379:
7380: Eduskunnalle.
7381:
7382: Vuonna 1955 yhdistettiin Turun ruotsin- Kun oppilaitoksen on pakko työskennellä
7383: kielinen valtion tyttökoulu ja yksityinen kahdessa paikassa, aiheutuu siitä suuria vai-
7384: Heurlinska skolan i Åbo niminen koulu keuksia, koska opettajien ja eräissä tapauk-
7385: kahdeksanluokkaiseksi Åbo svenska flick- sissa oppilaiden on kuljettava kahden koulu-
7386: lyceum nimiseksi valtion oppikouluksi. huoneiston väliä, jotka sijaitsevat kilometrin
7387: Uudisrakennusta odotettaessa koulun on päässä toisistaan. Mitä tämä merkitsee ope-
7388: toistaiseksi ollut pakko työskennellä pääasial- tusmateriaalin ja kojeiden käytölle, ei kaipaa
7389: lisesti ruotsalaisen tyttökoulun vanhassa ra- tarkempaa selvitystä.
7390: kennuksessa, joka on rakennettu 1887 keski- Uutta koulutaloa varten on laadittu piirus-
7391: koulun tarvetta vastaavasti 150 oppilasta tukset ja Turun kaupunki on asettanut käy-
7392: varten. Keväällä vuonna 1961 oli Turun tettäväksi tontin, koska vanhalla tontilla ei
7393: ruotsalaisessa tyttölyseossa 336 oppilasta. voida tehdä muutos- tai lisärakennusta. Ne
7394: Koulu on erittäin epäajanmukainen, siinä on huomiota herättävät olosuhteet, joissa Turun
7395: kaalreliuunilämmitys, ja mikä pahempi, ruotsalaisen tyttölyseon nyt on pakko työs-
7396: useimmat kaakeliuunit on tuomittu palovaa- kennellä, edellyttävät pikaisia toimenpiteitä
7397: rallisiksi. Tämän talon pitäisi siis palvella valtiovallan taholta. Kouluhallituksen ehdo-
7398: runsaasti kaksi kertaa suurempaa oppilas- tuksessa vuoden 1962 budjetiksi oli Turun
7399: määrää kuin mitä varten se on rakennettu. ruotsalainen tyttölyseo sijoitettu kolmannelle
7400: Vuoroluku olisi välttämätön, mutta tuo- tilalle niiden oppikoulujen joukossa, joille
7401: mionsa saaneen lämmitysjärjestelmän takia on ehdotettu kokonaan uusia määrärahoja
7402: se on teknillisesti mahdotonta. koulurakennuksia varten. Ei ole valtion,
7403: Edellä mainittujen seikkojen takia on val- etujen mukaista tehdä koulurakennusvarat
7404: tio joulukuun 8 päivänä 1960 päivätyllä luo- riippuviksi kokonaan paikallisesta työllisyys-
7405: vutuskirjeellä myynyt koulutalon Turun kau- tilanteesta harkitsematta niiden tarvetta
7406: pungille, joka tarvitsee keskeisesti sijaitsevan asiallisilla perusteilla.
7407: tontin. Jotta koulu ylipäänsä voisi työsken- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
7408: nellä, on sen ollut pakko vuokrata kaupun- ehdottavat kunnioittaen,
7409: gissa tehdashuoneisto, jossa osa opetuksesta
7410: tapahtuu. Siinä on rakennettu insuliitista että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
7411: tilapäisiä väliseiniä ja siten saatu väliaikai- tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n II lu-
7412: sia luokkahuoneita. Koululla ei ole pihaa, vulle 100 miljoonan markan määrä-
7413: huoneet ovat liian pieniä eikä niissä ole tar- rahan Turun ruotsalaisen tyttölyseon
7414: vittavaa ilmaa. uuden koulutalon rakennustöiden
7415: aloittamista varten.
7416: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1961.
7417:
7418: Sven Högström. Torsten Nordström. J. A. Junga.rå.
7419: Carl-Olof Tallgren. Kurt Nordfors. Elis Andersson.
7420: Torsten G. Aminoff. Nils Meinander. Victor Procope.
7421: Bertel Lindh. Georg C. Ehrnrooth.
7422: 1625
7423:
7424: IV,323.- Fin.mot. N: o 153.
7425:
7426:
7427:
7428:
7429: Högström m.fl.: Angående anvisande av anslag för byggande
7430: av Barösundsvägen i Ingå.
7431:
7432:
7433: Till Riksdagen.
7434:
7435: Byggandet av den plan.erade Barösunds- borna att snabbt få kontakt med läkare,
7436: V:ägen, som sträcker sig från Fagervik till sjukhus, barnmorska m.m.
7437: Barösunds skärgård i Ingå socken, har varit Då oljeha;mnsbygget i Ingå slutförts kom-
7438: a;ktuellt und~r hela efterkrigstiden. Genom mer sjötra;fik att upprätthållas året runt
7439: byggande av denna c:a 7.3 km långa skär- tili det nya oljeupplaget. Detta innebär
7440: gårdsväg erhålles direkt landsvägsförbindelse att skärgårdens vinterväg till Ingå avskäres,
7441: från skärgården tili kustvägen Helsingfors- varför Barösundsvägens nödvändighet fram-
7442: Hangö. står ännu tydligare än förut.
7443: Denna skärgårdsväg kommer att betjäna Med hänsyn till det ovananförda samt
7444: en vidsträckt skärgård och kustbygd, vars med beaktande av att byggandet av ifråga-
7445: befolkning tili största delen utgöres av varande landsväg är ett livsvillkor för denna
7446: fiskare och småbrukare. Vägen är nödvändig skärgårdsbygd, föreslår vi,
7447: för att underlätta såväl person- som varu-
7448: transporterna tili och från skärgården. Den att Riksdagen i inkomst- och ut-
7449: planerade vägförbindelsen kommer att på giftsstaten för år 1962 måtte upptaga
7450: ett kännbart sätt underlätta bland annat ett anslag om 70 miljoner mark för
7451: skärgårdsbarnens skolgång, och därutöver byggande av Barösundsvägen i Ingå.
7452: skapas bättre möjligheter för skärgårds-
7453: Helsingfors den 18 september 1961.
7454:
7455: Sven Högström. Victor Procope. J. A. Jungarå.
7456: Kurt Nordfors. Carl-Olof Tallgren. Elis Andersson.
7457:
7458:
7459:
7460:
7461: 20 E 706/61
7462: 1626
7463:
7464: N,323. - Rah.al. N: o 153.
7465: Suomennos.
7466:
7467:
7468:
7469:
7470: Högström ym.: Määrärakan osoittamisesta Barön salmen tien
7471: rakentamiseksi Inkooseen.
7472:
7473:
7474: E d u s k u n n a 11 e.
7475:
7476: Suunnitellun Barön salmen tien, joka Kun Inkoon öljysataman rakentaminen on
7477: ulottuu Fagervikista Barön salmen saaris- suoritettu loppuun, tulee meriliikenne uudelle
7478: toon Inkoon pitäjässä, rakentaminen on ollut Öljyvarastolie ylläpidettäväksi läpi vuoden.
7479: ajankohtainen koko sodanjälkeisen ajan. Tä- Tämä merkitsee, että saariston talvitie Inkoo-
7480: män noin 7.3 km: n pituisen saaristotien ra- seen katkaistaan, minkä vuoksi Barön sal-
7481: kentamisella saadaan suora maantieyhteys mien tien välttämättömyys on vielä ilmei-
7482: saaristosta Helsingin-Hangon saaristotielle. sempi kuin aikaisemmin.
7483: Tämä saaristotie tulee hyödyttämään laa- Edellä esitettyyn viitaten ja ottaen huo-
7484: jaa saaristoa ja rannikkoseutua, jonka väestö mioon, että kysymyksessä olevan maantien
7485: suurimmaksi osaksi on kalastajia ja pienvil- ra;kentaminen on elinehto tälle saaristo-
7486: jelijöitä. Tie on välttämätön sekä saaristoon seudulle, ehdotamme,
7487: että sieltä tapahtuvan henkilö- ja tavaralii-
7488: kenteen helpottamiseksi. Suunniteltu tieyh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
7489: teys tulee tuntuvalla tavalla helpottamaan tulo- ja menoarvioon 70 miljoonan
7490: saariston lasten koulunkäyntiä ja lisäksi luo- markan määrärahan Barön salmen
7491: daan siten saariston asukkaille paremmat tien rakentamiseksi Inkooseen.
7492: mahdollisuudet saada nopeasti yhteys lääkä-
7493: riin, sairaalaan, kätilöön jne.
7494: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
7495:
7496: Sven Högström. Victor Procope. J. A. Jungarå.
7497: Kurt Nordfors. Carl-Olof Tallgren. Elis Andersson.
7498: 1627
7499:
7500: IV,324. - Rah.al. N: o 154.
7501:
7502:
7503:
7504:
7505: Innala. ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Suomen
7506: teatterikoulun lisätilojen rakentamista varten.
7507:
7508:
7509: E d u s k u n n a ll e.
7510:
7511: Teatteriharrastuksen sotien jälkeen no- taka:an aikaisemmin alalla toiminutta, teat-
7512: peasti ja voimakkaasti laajentuessa teatteri- terinjohtajaa lukuunottamatta. Uusien teat-
7513: piireille kävi selväksi, että jälkikasvun tur- tereiden perustaminen on tietysti osaltaan
7514: vaaminen oli välttämätön edellytys jatkuvan aiheuttanut tilanteen muodostumiseen näin
7515: kiinnostuksen säilyttämiseksi. Pian tulee ku- vaikeaksi, joskin se toisaalta on osoituksena
7516: luneeksi 20 vuotta siitä, kun maamme teat- teatteritoiminnan jatkuvasta laajentumisesta.
7517: terit yhteisvoimin perustivat Suomen teat- Teatterikoulun opetustilojen laajentami-
7518: terikoulun. Alusta alkaen myös valtiovalta seksi on nyt avautunut eräs yksinkertainen
7519: on arvostanut teatterikoulun toimintaa ja tu- mahdollisuus. Kansallisteatteri on valmis luo-
7520: kenut sitä suunnilleen samalla tavalla kuin vuttamaan koulun käyttöön suuren tuuletus-
7521: valtion oppikouluja. parvekkeen, joka on kouluhuoneiston välit-
7522: Suomen Kansallisteatterin pientä näyttä- tömässä yhteydessä ja jolle nopeasti ja koh-
7523: möä rakennettaessa koulu sai ensimmäisen tuullisin kustannuksin voitaisiin rakentaa
7524: oman huoneistonsa. Alusta alkaen tosin tie- yksi suuri tahi kaksi pienempää harjoitus-
7525: dettiin, että nämä tilat eivät tule riittämään huonetta. L·askelmien mukaan näin saadun
7526: pitkäksi aikaa, sillä näyttelijäin tarve näytti lisätilan ansiosta teatterikoulu jälleen kyke-
7527: jatkuvasti kasvavan. Kun kouluun vielä lii- nisi tuottamaan näyttelijöitä, ohjaajia ja la-
7528: tettiin näyttelijälinjan lisäksi ohjaaja- ja vastajia teatterien kysyntää vastaavan mää-
7529: lavastuslinjat, alkoi tilanpuute olla jo sel- rän. Tämän ratkaisun, jolla koulu tulee aute-
7530: västi havaittavissa. Teatterien vaatimuksesta tuksi pitkäksi aikaa eteenpäin, kustannukset
7531: on jouduttu vuosittain lisäämään oppilaiden tulisivat olemaan ainoastaan neljä (4) milj.
7532: lukumäärää, mutta viime keväänä oppilas- mk. Edellä oleviin perusteluihin viitaten kun-
7533: määrää ei enää voitu lisätä vaarantamatta nioittaen anomme,
7534: opetuksen tehoa.
7535: Maamme teattereille tämä oli hyvin hai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
7536: tallista, sillä kiinnityksiä tehtäessä ovat pie- tulo- ja menoarvioon 4 miljoonan mar-
7537: nemmät teatterit ta!hj;oneet jäädä kokonaan kan määrärahan avustukseksi Suomen
7538: vaille ammattitaitoista työvoimaa. Huutavim- teatterikoulun lisätilojen rakentamista
7539: pana esimerkkinä mainittakoon Savonlinnan varten.
7540: teatteri, johon ei viime keväänä saatu ainoa-
7541: Helsingissä 1'8 päivänä syyskuuta 1961.
7542:
7543: Aune Innala. Sylvi Siltanen.
7544: Saara Forsius. Eino Raunio.
7545: Mikko Asunta. Viljo A. Virtanen.
7546: Jaakko Kemppainen. Varma K. Turunen.
7547: Erkki Leikola. Veikko Helle.
7548: Erkki Tuuli. Jussi Saukkonen.
7549: Reino Ala-Kulju.
7550: 1628
7551:
7552: IV,325.-Rah.al. N:o 155.
7553:
7554:
7555:
7556:
7557: Inna1a ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan merenkulku-
7558: kouluun hankittavaa tutkasimulaattoria varten.
7559:
7560:
7561: Eduskunnalle.
7562:
7563: Merenkulkututka kauppalaivaston ym. si- Näiden haittojen poistamiseksi suu11ten me-
7564: viilikäyttöön tarkoitettujen alusten apuväli- renkulkumaiden koulut ja teollisuus ovat
7565: neenä on varsinkin 1950-luvulla suuresti yhteistoimin kehittäneet opetusvälineen, joka
7566: yleistynyt. Sen merkitystä osoittaa mm. se, tunnetaan nimel'lä ,tutkasimu[aattori". Se
7567: että useat alukset, kuten matkustajalaivat, on laite, jossa voidaan aikaansaada koulun
7568: jäänmurtajat, syvänmeren troolarit yms. tutkan näyttölaitteeseen merellä kulkevan
7569: ovat Suomessakin hankkineet jopa kaksi aluksen tutkakuva. Opettaja saattaa siinä
7570: tutkaa. kehittää tilanteita, ,oppilaskapteenin" voi-
7571: Merenkulku - olipa sitten kyseessä pai- dessa vaikuttaa kuvaan vain ohjaamalla
7572: kanmääritys tai laivojen väistäminen - tut- omaa laivaa sen mukaan kuin hän harkitsee
7573: kan avulla eroaa niin paljon tavanmukai- laivan aseman vaativan. Täten saadaan ai-
7574: sesta merenkulusta, että kansipäällystöitä kaan kuinka usein tahansa erilaisia nopeasti
7575: vaaditaan sekä koulutusta että kokemusta, ratkaisua vaativia vaiheita, voidaan uusia
7576: jotta tutka tarkoitetussa määrin lisäisi tur- sama tilanne sekä kokeilla eri väistöjen vai-
7577: vallisuutta. kutusta näkyvissä olevaan tiettyyn uhkaan,
7578: Merenkulkukouluillamme on jo vuosia sit- jopa aikaansaada ,yhteentörmäyksiäkin".
7579: ten hankittu merenkulkututka oppilaiden Koulun tutka yhdistettynä simulaattorilait-
7580: koulutuksessa käytettäväksi. Sillä on kui- teeseen vastaa niin ollen tutkaa liikkeellä
7581: tenkin eräitä suuria vajavaisuuksia, jotka olevassa aluksessa.
7582: estävät sitä toimimasta todella tehokkaana Hallituksen esityksessä v:n 1962 meno-
7583: opetusvälineenä. arvioksi on mm. ehdotettu myönnettäväksi
7584: Tutka perustuu, kuten tunnettua, mahdol- 11 milj. mk kertamenona edellä mainitun-
7585: lisuuteen mitata äänen nopeus ja siten saada laisen opetusvälineen, tutkasimulaattorin,
7586: jo etukäteen kuvana heijastetuksi pitemmän- hankkimiseksi Turun merenkulkukouluun.
7587: kin matkan päästä alusta uhkaavat vaarat. Siten on varattu budjettiin esitetyillä varoilla
7588: Kuitenkin siitä, että opetukseen käytettävä yhdelle neljästä merenkulkuikoulustaiiLTUe
7589: tutka on maissa (koulussa), johtuu tietenkin, mahdollisuus tähänastista tehokkaamman
7590: että kiinteät kaiut pysyvät tutkan avulla opetuksen antamiseksi merenkulun tärkeällä
7591: saadussa kuvassa paikoillaan. Tämän vuoksi alalla ja erikoisesti alusten ohjaamiseksi niin
7592: tutkan näyttölaitteessa näkyvän jälkihohdon että voidaan entistä iluotettavammin valvoa
7593: aiheuttama ,tutkavanavesi" jää kuvaan vain niissä matkaavien ihmisten ja kuljetettavan
7594: liikkuvien kohteiden kaiusta. Edelleen on lastin turvallisuutta.
7595: huomattava, että koulun tutkassa näkyy aina On huomattava, että edellä mainituista
7596: sama maa- ja merialue. Mitään epävar- neljästä merenkulkukoulustamme Turun ja
7597: muutta paikanmäärityksessä ei tällaisessa Maarianhaminan koulut ovat ruotsinkielisiä
7598: tapauksessa pääse ilmenemään. Lisäksi esiin- ja Kotkan sekä Rauman merenkulkukoulut
7599: tyy tällöin todella Qpettavia tutkatilanteita suomenkielisiä. Näissä saa vuosittain noin
7600: kovin harvoin, koska tutkassa näkyvät liik- parisataa merenkulkijaa koulutuksensa. Kos-
7601: kuvat maalit ovat satunnaisia, ulkopuolella ketelluu perin välttämättömän tutkasimu-
7602: koulun esiintyviä. laattorin hankkiminen ainoastaan ruotsinkie-
7603: IV,325. - Innala ym. 1629
7604:
7605: liseen merenkulkukouluun ei ole riittävä. Kaiken edellä esittämämme perusteella
7606: Sellaisen hankkiminen myös ainakin yhteen kunnioittavasti ehdotamme,
7607: suomenkieliseen merenkulkukouluun olisi
7608: välttämättömän tarpeellinen, jotta myöskin että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
7609: suomenkielisillä merenkulkijoilla olisi mah- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. VII
7610: dollisuus saada vastaava tutkakoulutus. Ensi luvun 2 momentille 11 miljoonan
7611: sijassa tulisi tällöin kysymykseen Kotkan markan lisäyksen kertamenona käytet-
7612: merenkulkukoulu, joka kokonsa ja oppilas- täväksi Kotkan merenkulkukouluun
7613: määränsä puolesta vastaa Turun ruotsinkie- hankittavaa tutkasimulaattoria varten.
7614: listä merenkulkukoulua. Tällainen simulaat-
7615: tori asentamisineen tulisi maksamaan n. 11
7616: milj. mk.
7617: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
7618:
7619: Aune Innala.. R. Hallberg. Olavi Lähteenmäki.
7620: Reino Ala-Kulju. Sylvi Siltanen. Matti Ra.ipa.la..
7621: Erkki Leikola. Erkki Ha.ra. Toivo Hietala.
7622: Erkki Tuuli. Saara. Forsius. Mikko Asunta.
7623: Jaakko Kemppainen. Varma K. Turunen.
7624: 1630
7625:
7626: IV,~.- Rah.al. N: o 156.
7627:
7628:
7629:
7630: Innala ym. : Korotetun määrärahan osoittamisesta eräiden vir-
7631: kojen ja toimien perustamista varten välittömän verotuk-
7632: sen hallintoon.
7633:
7634:
7635: E d u s k u n n a ll e.
7636:
7637: .Eduskunnassa tehtyihin kyselyihin anne- toimia olisi pitänyt perustaa ainakin 344 ja
7638: tuissa vastauksissa on useaan kertaan halli- nyt on tulo- ja menoarvioon otettu näitä vir-
7639: tuksenkin taholta todettu, että välittömän koja ja toimia vain 150.
7640: verotuksen hallintoon v. 1960 perustettujen Koska on erittäin tärkeää, että verotus
7641: virkojen ja toimien lukumäärä on ollut täy- tulee riittävällä taidolla ja tarkkuudella suo-
7642: sin riittämätön ja että verotoimistojen työ- ritetuksi, pidämme välttämä:ttömänä, että vir-
7643: määrä on tullut oletettua suuremmaksi ja koja ja toimia perustettaisiin ainakin minis-
7644: työt vaikeammiksi kuin mitä ennakolta osat- teriön ehdottama määrä eli 344 virkaa ja
7645: tiin arvioida. Vakinaisella henkilökunnalla tointa, joten ehdotamme sen mukaisesti, että
7646: on jouduttu teettämään kohtuuttoman paljon välittömän verotuksen hallintoon perustet-
7647: ylitöitä ja satunnaisella henkilökunnalla on taisiin hallituksen esittämien virkojen ja toi-
7648: ollut pakko teettää sellaisia vastuunalaisiakin mien lisäksi seuraavat virat ja toimet:
7649: töitä, joita vain olisi suoritettava vakinaisella
7650: henkilökunnalla. Toimistoapulaisia on jou- Peruspalkkaiset
7651: duttu myös käyttämään vaativampiinkin ve- Helsingin verovirasto
7652: rovalmistelutehtäviin ja maassa on useita
7653: verotoimistoja, jopa kaupunkienkin verotoi- 1 verosihteeri (26 pl.)
7654: mistoja mm. Naanta'li, joissa ei o1e yhtään 5 apulaisverosihteeriä (22 pl.)
7655: verovalmistelijaa. Verovalmisteluun on sil- 3 apulaisverosihteeriä (21 pl.)
7656: loin käytettävä yksinomaan toimistoapulaisia. 3 apulaiskanslistia (13 pl.)
7657: ~ toimistoapulaista (10 pl.)
7658: On siis todettu, että verotoimistoihin olisi
7659: perustettava ensisijaisesti lisää verovalmiste- 16
7660: lijain ja apulaiskanslistien virkoja ja toimia,
7661: sillä onhan selvää, että verotus- niin veron Muut verotoimistot
7662: saajan kuin maksajankin kannalta katsot- 1 toimistopäällikkö (29 pl.)
7663: tuna - olisi pyrittävä suorittamaan tehtä- 1 verosihteeri (27 pl.)
7664: väänsä perehtyneenä vakinaisella henkilö- 1 verosihteeri (26 pl.)
7665: kunnalla eikä tilapäisin voimin, eikä liioin 2 apulaisverosihteeriä (21 pl.)
7666: ylirasitetulla vakinaisella henkilökunnalla. 5 verovalmistelijaa (19 pl.)
7667: Nykyisen tilanteen kestämättömyyden osoit- 3 verovalmistelijaa (18 pl.)
7668: taa käsittääksemme selvimmin se, että esim. 3 verovalmistelijaa (17 pl.)
7669: Turun ja Porin läänissä on tänä vuonna 20 verovalmistelijaa (16 pl.)
7670: 15. 9. mennessä ylitöihin käytet.ty 7 200 000 57 apulaiskanslistia (13 pl.)
7671: mk ja satunnaisen työvoiman palkkaukseen 16 toimistoapulaista (12 pl.)
7672: 18 900 000 mk ja että määrärahoja näihin 11 toimistoapulaista (11 pl.)
7673: tarvitaan vielä lisää.
7674: 120
7675: Tietämämme mukaan valtiovarainministe-
7676: riön veroasiainosaston ensimmäisessä ehdotuk- Peruspalkkaiset
7677: sessa olisi välittömän verotuksen hallintoon
7678: pitänyt perustaa 999 uutta virkaa ja tointa Helsinki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
7679: ja valtiovarainministeriön myöhemmän supis-
7680: tetun ehdotuksen mukaan näitä virkoja ja
7681: Muut verotoimistot . . . . . . . . . .
7682: -
7683: 120
7684: 136
7685: IV,326. - Innala ym. 1631
7686:
7687: Ylimääräiset Ylimääräiset
7688: Helsingin verovirasto Helsinki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
7689: 1 apulaisverosihteeri (23 pl.) Muut verotoimistot . . . . . . . . . . 52
7690: 3 apulaisverosihteeriä (22 pl.) 58
7691: 2 toimistoapulaista (10 pl.)
7692: Lisäys on peruspalkkoina 65 330 700 mk,
7693: 6 vuosipalkkioina 22 940 700 mk, ikälisinä
7694: 28 505 100 mk ja kalliinpaikanlisinä 8 328 800
7695: Muut verotoimistot mk eli yhteensä 125 105 300 mk.
7696: 1 apulaisverosihteeri (21 pl.) Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
7697: 1 verovalmistelija (19 pl.) ehdotamme,
7698: 3 verovalmistelijaa (17 pl.) että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
7699: 4 verovalmistelijaa (16 pl.) tulo- ja menoarvion 8 Pl. XII luvun
7700: 19 apulaiskansl.istia (13 pl.) 6 momentin e) kohtaan lisäyksenä
7701: 7 toimistoapulaista (12 pl.) 125 105 300 markkaa 136 peruspalk-
7702: 13 toimistoapulaista (11 pl.) kaisen ja 58 ylimääräisen viran ja toi-
7703: 4 toimistoapulaista (10 pl.) men perustamista varten välittömän
7704: 52 verotuksen hallintoon.
7705: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
7706:
7707: Aune Innala. Sylvi Siltanen.
7708: Paavo Aitio. Harras Kyttä.
7709: 1632
7710:
7711: IV,327.- Rah.al. N: o 157.
7712:
7713:
7714:
7715:
7716: Innala ym.: Määrärahan osoittamisesta vajaamielisten keskus-
7717: laitosten suunnittelua varten.
7718:
7719:
7720: Eduskunnalle.
7721:
7722: Kuluvan vuoden elokuussa valtioneuvos- Keski-Suomen ja Kymen lääneissä sekä tu-
7723: tolle mietintönsä jättänyt vajaamielishuollon levassa Tampereen läänissä.
7724: suunnitelmakomitea on esittänyt perustetta- Kun vajaamielislaitoksilla ei toistaiseksi ole
7725: vaksi kaikkiaan .}5 vajaamielisten keskuslai~ varoja tällaiseen tallkoitukseen olisi lähinnä
7726: tosta, joiden hoi.topaikkamäärät vaihtelisivat valtion asia osoittaa kuntain:liitoille varat
7727: noin 300---600, ja perustamiskustannukset laitossuunnittel ukilpail un aikaansaamiseksi.
7728: noin 750 000-1 500 000 mk: aan. Keskuslai- Nämä kustannukset muodostaisivat vain
7729: tosten ra;kentaminen on suunniteltu tapah- noin 0.2% edellämainittujen laitosten perus-
7730: tuvaksi kuntainliittojen toimesta, mutta pe- tamiskustannuksista ja ne voitaisiin ottaa
7731: rustamismenoista on lakimääräinen valtion aikanaan vähennyksenä huomioon valtion
7732: osuus kaksi kolmasosaa (VajaamielisL 20 §). lainmukaisia avustuksia myönnettäessä.
7733: Erittäin täl'lkeätä on, että näin suuria jul- Edelläesitetyn johdosta ehdotamme kun-
7734: kisia sijoitusmuotoja vaativat laitokset suun- nioittaen,
7735: niteltaisiin mitä tarkoituksenmukaisimmin.
7736: Suunnitelmien tulisi perustua nykyisen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
7737: käytännön mukaan ainakin kolmen arkki- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XI luvun
7738: tehdin kesken järjestettyyn kutsukilpailuun. uudeUe momenUlle 15 000 000 markan
7739: Tarvittavien kilpailujen toimeenpaneminen määrärahan käytettäväksi vajaamie-
7740: tulisi maksamaan keskimäärin n. 3 milj. mk listen keskuslaitosten suunnittelua var-
7741: laitosta kohden. Parhaillaan on kuntainliit- ten.
7742: toja jo olemassa tai perusteilla Lapin, Oulun,
7743: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
7744:
7745: Aune lnnala.. Jaakko Kemppainen.
7746: Armas Leinonen. Erkki Koivisto.
7747: Saara Forsius. Varma. K. Turunen.
7748: Olavi Lähteenmäki. Jussi Sa.~onen.
7749: Toivo Hietala.. Erkki Leikola.
7750: Mikko Asunta.. R. Ha.llberg.
7751: Sylvi Siltanen.
7752: 1633
7753:
7754: IV,328. - Rah.al. N: o 158.
7755:
7756:
7757:
7758:
7759: Innala ym..: Määrärahan osoittamisesta vajaamielisten hoito-,
7760: opetus- ja kasvatusmenetelmien tutkimiseen.
7761:
7762:
7763: E d u s k u n n a ll e.
7764:
7765: Vajaamielisyyden ja sen syiden tutkiminen sekä suunniteltujen tutkimusohjelmien puit-
7766: sekä vajaamielishoitoon liittyvien hoito-, ope- teissa on mahdolli:suus sanotun tutkimustyön
7767: tus- ja kasvatusmenetelmien kehittäminen toteuttamiseen.
7768: ovat niitä tieteenhaaroja, joihin maassamme Vajaamielislaitosten käyttömenot, joihin
7769: on kiinnitetty aivan liian vähän huomiota. valtio osallistuu eivät kuitenkaan riitä tällai-
7770: Se mielenkiinto, jota lääkäri-, psykologi- ja sen erikoistyön aiheuttamien kustannusten
7771: opettajakunta ovat asiaa kohtaan osoittaneet suorittamiseen. Kaikkia edellämainittuja tar-
7772: on suurimmaksi osaksi tapahtunut heidän koituksia varten olisi sen vuoksi valtion tulo-
7773: omasta harrastuksestaan. Nykyisin se ei enää ja menoarviossa varattava 3.6 milj. mk:n
7774: heidän suuren työtaakkansa vuoksi käy määräraha, josta lääketieteellisen tutkimuk-
7775: päinsä ilman yhteiskunnan tukea. Vajaamie- sen osalle tulisi 3 milj. mk sekä hoito-,
7776: listen hoidon ohella on kuitenkin kiinnitet- opetus- ja kasvatusmenetelmien tutkimiseen
7777: tävä huomiota myös vajaamielisyyden tutki- yhteensä 600 000 mk.
7778: mus- ja ehkäisytyöhön, - olisi tutkittava EdeHäesitetyn perusteella ehdotamme kun-
7779: tämän sairauden syvempiä syitä ja siten suo- nioittaen,
7780: tava kaikille perheille, jotka joutuvat siitä
7781: kJirsimään, tutkimustyöstä koituva sosiaalinen että Eduskunta ottaisi v·uoden
7782: apu. Itsestään selvää on, että tutkimustulok- 1962 tulo- ja menoarvioon 14 Pl.
7783: set tulisivat aikanaan tuottamaan helpotusta XI: 17 momentt"lle 3.6 mt"ljoonan mar-
7784: koko yhteiskunnan taloudelle. kan määrärahan vajaamielisyyden,
7785: Tämän järjestelyn ei pitäisi tuottaa vai- sen syiden ja ehkäisymahdollisuuksien
7786: keuksia, kun maassamme on jo useampia sekä vajaamielisten hoito-, opetus- ja
7787: keskuslaitoksia, joilla asiaan perehtyneen ja kasvatusmenetelmien tutkimiseen.
7788: erikoiskoulutuksen saaneen henkilökunnan
7789: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
7790:
7791: Aune Innala. Mikko Asunta.
7792: Armas Leinonen. Jaakko Kemppainen.
7793: Georg 0. Ehrnrooth. Erkki Koivisto.
7794: Sylvi Siltanen. Varma K. Turunen.
7795: Saara Forsius. Jussi Saukkonen.
7796: Olavi Lähteenmäki. Erkki Leikola.
7797: Toivo Hietala. Reino Ala-Kulju.
7798:
7799:
7800:
7801:
7802: 21 E 706/61
7803: 1634
7804:
7805: IV,329. - Rah.al. N: o 159.
7806:
7807:
7808:
7809:
7810: Innala ym..: Määrärahan osoittamisesta puheterapeuttien kou-
7811: lutuskurssien toimeenpanemiseksi vajaamielishoidon alalla.
7812:
7813:
7814: E d u s k u n n a 1il e.
7815:
7816: Vuonna 1945 tehdyn virallisen tilaston mu- tarpeisiin. Eräissä pienissä laitoksissa työs-
7817: kaan oli maamme kaikista kansakouluoppi- kentelevät terapeutit ehtisivät lisäksi antaa
7818: laista puhehäiriöisiä n. 3% ja apukoululai- harjoitustaitoa myös laitosten ympäristössä
7819: sista ·lähes 13 %. Syvemmin vajaamielisillä olevissa kansakouluissa ja opistoissa, joissa
7820: lapsilla puhehäiriöt ovat vielä paljon ylei- tällaista puheterapian tarvetta myöskin
7821: sempiä. VajaamieliSlaitoksissa tehtyjen tut- esiintyy.
7822: kimusten perusteella on voitu todeta, että Yhden puheterapeuttitkurssin kustannukset
7823: puhehäiriöiden harjoitushoito, puheterapia, on edellämainittu komitea arvioinut 2.2 milj.
7824: saattaa vaikuttaa paitsi puhehäiriöitä lieven- mk: ksi, mikä summa rahanarvon muuttumi-
7825: täen tai poistaen tai puhekykyä muuten pa- sen johdosta on nykyisin 2.4 mHj. mk. Tämä
7826: rantaen myös vajaamielisen henkiseen yleis- määrä jakautuisi kahden vuoden osalle, sillä
7827: tilaan kohentavasti. suunnitellun kurssin ensimmäinen lukukausi
7828: Vajaamielisten puheterapian saaminen alkaisi syksyllä 1962.
7829: yleisesti hoitotyöhön kuuluvaksi kaikissa va- Edelläesitetyn nojalla ja huomioonottaen
7830: jaamielislaitoksissa on nykyisin kuitenkin puheenaolevien koulutuskurssien tarpeellisuu-
7831: koulutettujen työntekijäin puutteessa mah- den ja suuren me1~kityksen yhteiskunnalle
7832: dotonta. sekä ennenkaikkea vajaamielissairauksista
7833: Vuonna 1956-57 laati valtioneuvoston kärsiville kodeille, ehdotamme kunnioittaen,
7834: asettama puhehäiriöalan opettajien koulutus-
7835: komitea suunnitelman kaksi lukukautta kes- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
7836: tävien puheterapeuttien koulutuskurssien jär- tulo- ja menoarvioon 1200 000 mar-
7837: jestämisestä. Jo yhden kurssin avulla voitai- kan määrärahan puheterapeuttien
7838: siin ehkä saada riittävä määrä puheterapeut- koulutuskurssien toimeenpanemiseksi
7839: teja maamme nykyisten vajaamielislaitosten vajaamielishoidon alalla.
7840: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
7841:
7842: Aune Innala. Toivo Hietala.
7843: Sylvi Siltanen. Mikko Asunta.
7844: Armas Leinonen. Erkki Koivisto.
7845: Reino Ala-Kulju. Varma K. Turunen.
7846: Saara Forsius. Jussi Saukkonen.
7847: Erkki Hara. Erkki Leikola.
7848: Olavi Lähteenmäki. R. Hallberg.
7849: 1635
7850:
7851: IV,330.- Rah.al. N: o 160.
7852:
7853:
7854:
7855:
7856: Jaakkola ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi metsä-
7857: koulun perustamista varten Eurajoelle.
7858:
7859:
7860: E d u s k u n n a ll e.
7861:
7862: Metsäteollisuuden voimakkaan laajenemi- puoliseen kehittämiseen. Yleisen ammattiope-
7863: sen vuoksi on viime aikoina alettu kiinnittää tuksen kehittämisen hyväksi työskennellään
7864: entistä suurempaa huomiota metsäasioihin niinikään voimakkaasti kaikilla aloilla. Myös
7865: yleensä ja metsäntuoton lisäämiseen erikoi- ammattitaitoisen metsätyövoiman kasvattami-
7866: sesti. Kaikki metsämaat on pyrittävä saatta- seen on vihdoinkin alettu kiinnittää huo-
7867: maan entistä parempaan tuottokuntoon. miota. Eduskunnassa on tehty useita aloit-
7868: Monenlaisia mahdoll1suuksia meillä vielä teita asiassa ja onpa asetettu komiteakin tut-
7869: onkin metsäasioiden kohentamiseen maas- kimaan tämän asian nopeata järjestämistä.
7870: samme. Metsähallitus tekee parhaansa asioi- Satakunnan metsänhoitolautakunta on
7871: den korjaamiseksi valtion metsissä. Maamme myös perustanut kurssikeskuksen Ahlaisten
7872: yksityismetsien kunnon ja tuoton kohotta- kunnan Kankaanrannan tilalle. Täällä on
7873: jina sekä yksityismetsälain valvojina toimi- annettu erilaisten kurssien muodossa metsä-
7874: vat meillä keskusmetsäseurat. Näiden alaisina ammattiopetusta metsänomistajille ja metsä-
7875: valvottavina ja ohjattavina työskentelevät työmiehille. Nyttemmin on laitoksessa muo-
7876: kautta maan metsänhoitolautakunnat, joiden dostettu ns. metsäkoulu, jolloin kursseja on
7877: toimikenttä on moninainen. Niiden tulee val- pidennetty ja tehostettu. Jo pitemmän aikaa
7878: voa, ettei yksityismetsiä päästä hävittämään. on toimintaa rajoittanut ja haitannut har-
7879: Ne lietsovat yhteistoiminnassa alaistensa joitusmetsien puute, koska nykyaikainen ko-
7880: metsänhoitoyhdistysten kanssa yksityismet- neistettu opetus vaatii entistä laajempia
7881: sien omistajiin metsähengen sekä edistävät metsäaloja.
7882: kaikella tavalla metsien entistä parempaa Viime vuonna Satakunnan metsänhoitolau-
7883: hoitoa. takunta vuokrasi metsähallitukselta valtion
7884: Yhtenä toimintansa tehokkaimpana puo- maasta Eurajoen kunnan Vuojoen valtion
7885: lena on useiden metsänhoitolautakuntien alu- metsän Olkiluodon saarista noin 7 ha:n alan
7886: eilla viime vuosina perustettu kurssikeskuk- koululle tonttimaaksi sekä noin 200 ha met-
7887: sia, joissa on annettu metsänhoito-opetusta sää harjoitusalueeksi. Tällä alueella voidaan
7888: maamme tuhansille pienmetsälöiden omista- harjoittaa laajempia käytännöllisiä töitä kuin
7889: jille ja heidän pojilleen. Viime aikoina on aikaisemmin.
7890: näissä kouluissa myös alettu antaa opetusta Kun Eurajoen kunta on viime kesänä val-
7891: metsätyömiehille valmentamalla heitä koneel- tion avustamana rakentanut edellämainit-
7892: listuvaan metsätyöhön. Näissä metsäkouluissa tuun saareen, jossa on valtiolla metsämaata
7893: onkin ainoa paikka, missä yksityismetsien noin 580 ha, tien, on metsänhoitolautakunta
7894: raskasta hakkuutyötä tekeviä työmiehiä tois- suunnitellut uuden metsäkoulun rakenta-
7895: taiseksi ammattiikoulutetaan. Nämä kurssikes- mista tälle erittäin sopivalle paikalle, koska
7896: kukset ovat tähän asti perustetut ja rakenne- tämä metsäalue on niin kaukana Ahlaisten
7897: tut metsänhoitolautakuntien kustannuksella Kankaanrannan tilalta, ettei näitä alueita
7898: ja onkin monelle lautakunnalle näiden kou- voida Kankaanrannasta hoitaa.
7899: lujen perustamisen ja rakentamisen tähden Täällä voitaisiin erittäin tehokkaasti opet-
7900: tullut runsas velkataakika, joka monella ta- taa metsätyön tietoa ja taitoa. Entistä suu-
7901: valla vaikeuttaa niiden toimintaa. remman raakapmunäärän ottaminen vuosit-
7902: Viime aikoina on kiinnitetty huomiota tain metsistämme vaatii myös entistä enem-
7903: metsänomistajien tieto- ja taitotason kaikin- män työvoimaa. Maan eteläisissä osissa tu-
7904: 1636 IV,330. - Eurajoen metsäkoulu.
7905:
7906:
7907: lee metsätyövoiman vajaus tulevina vuosina Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
7908: olemaan suuri. Juuri tämän tähden ammatti- nioittaen,
7909: taitoisia työmiehiä on nopeasti koulutettava.
7910: Tämän koulun huoneistotiloja voidaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
7911: myös käyttää saaressa olevan muun valtion tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVIII l·u-
7912: metsän työväen sekä aluetta harjoitusalueena vun uudelle momentille avustuksena
7913: käyttävän Tammisaaren metsäkoulun tar- Satakunnan metsänhoitolautakunnalle
7914: peiksi. Koulun rakentaminen tulee Satakun- metsäkoulun suunnittelemista ja pe-
7915: nan metsänhoitolauta:kunnan arvion mukaan rustamista varten Olkiluodon saareen
7916: maksamaan 35 milj. mk ja lautakunta on jo Eurajoen pitäjään 20 000 000 mark-
7917: ennestään taloudellisissa vaikeuksissa niin, kaa.
7918: ettei se pysty hanketta omin voimin toteutta-
7919: maan.
7920: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
7921:
7922: Einari Jaakkola. Arvo Pentti. Arvo Sävelä.
7923: 1637
7924:
7925: IV,331. - Fin.mot. N: o 161.
7926:
7927:
7928:
7929:
7930: Jungarå m.fl.: Angående anvisande av anslag som bidrag för
7931: 1ninskning av kostnaderna för vaccinering av minkat·.
7932:
7933:
7934: 1' i ll R i k s cl a g e n.
7935:
7936: I vårt land har minkskötseln i många år Medvetna om denna narmgsgrens stora
7937: bedrivits och blivit en allt viktigare näring betydelse såväl för den enskilda som för lan-
7938: vid sidan om jordbruket och fisket. det anser vi det som en s:kyldighet att från
7939: I synnerhet i landets kusttrakter, där lägen- statens sida framdeles ges stöd genom att bi-
7940: heterna i allmänhet äro små, har denna nä- draga tiU minskningen av tkostnaderna för
7941: ring fått en stark utbredning. Att så har vaccinering av minkar.
7942: skett är ur många synpunkter en utveckling, De sammanlagda kostnaderna för de ovan-
7943: varöver man måste uttala sin tillfredsställelse nämnda vaccineringarna stiger till ca 200
7944: icke endast ur den enskildes synpunkt sett mark per mink, varför vaccineringsutgifterna
7945: utan också ur hela landets. för en medelstor mirrkgård stiger tili hund-
7946: Enbart gcnom försäljning av minkskinn ra:taltusen mark. De höga kostnaderna, som
7947: har de senaste åren till landet inhämtats i är förknippade med dessa vaccineringar, har
7948: hård valuta ca 2 miljarder mark utan att för många ekonomiskt svaga minkägare blivit
7949: staten på minsta sätt försökt understöda dem övermä<ktiga. Av denna orsak har därför
7950: minkfarmarna i deras riskfyllda arbete ty många avhällit sig från att låta vaccinera
7951: med minkskötsel är många faror förenade. sina minkar. Men därav följer stora risker
7952: Bland det mest förödande som ur ekono- för angrepp av smittosamma sjukdomar med
7953: misk synpunkt kan drabba en minkfarmare massdöd bland minkarna som följd. Min:kod-
7954: är de många olika slag av smittosamma sjuk- larna i vårt land åtnjuta inga stöd eller lätt-
7955: domar som kan angripa djuren. l\fatförgift- nader a v något slag. För att i någon mån
7956: ning och valpsjukan får man försöka för- trygga de o:fta beträngda minkägarna, tiU
7957: hindra genom att vaccinera minkarna. Under antalet 1 500--1 600 i landet, i deras risk-
7958: sommarens lopp har en ny smittosam virus- fyllda yrkesutövning är det påkallat att Btöd
7959: sjukdom hårt angripit minkarna, i synnerhet ges dem från statens sida.
7960: i Munsala och Nykarleby landskommun. Ge- Med hänvisning tiH det ovananförda före-
7961: nom denna sjukdom hann flere tusen minkar slå underteelmade,
7962: dö innan man ställt diagnosen. 1'il'ls vidare
7963: har 140 000 doser enternitvaccin använts vid att Riksdagen måtte besluta i stats-
7964: skyddsvaccineringen. 1'illsammans med vacci- förslaget för år 1962 under 11 Ht.
7965: nering mot matförgiftning och valpsjukan XXII kap. å ett nytt 9 mom. intaga
7966: drar skyddsvaccineringar ansenJi.ga ikostna- ett anslag på 20 000 000 mark som bi-
7967: der som mången minkägare har svårigheter drag för minskning av kostnad.erna
7968: med att klara. för vaccinering av minkar.
7969: Helsingfors den 19 september 19·61.
7970:
7971: J. A. Jungarå. Bertel Lindh.
7972: Georg Eriksson. Carl-Olof Tallgren.
7973: Elis Andersson.
7974: 1638
7975:
7976: IV,331. -Rah.al. N:o 161.
7977: S.uomennos.
7978:
7979:
7980:
7981:
7982: Jungarå ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi mink-
7983: kien rokottamisesta aiheutuvien kustannusten alentami-
7984: seksi.
7985:
7986:
7987: E d u s k u n n a ll e.
7988:
7989: Maassamme on monet vuodet harjoitettu Tietoisina tämän elinkeinonhaaran suuresta
7990: minkinhoitoa ja siitä on muodostunut yhä merkityksestä sekä yksityisille että maalle
7991: tärkeämpi elinkeino maatalouden ja kalastuk- katsomme, että valtion velvollisuus on tukea
7992: sen ohella. s1tä myötävaikuttamalla minkkien rokotus-
7993: Erityisesti maan rannikkoseuduilla, joilla kustannusten alentamiseen.
7994: tilat yleensä ovat pieniä, on tämä elinkeino Edellä mainittujen rokotusten kokonais-
7995: päässyt voimakkaasti leviämään. Että näin kustannukset nousevat noin 200 markkaan
7996: on tapahtunut, merkitsee se monelta kannalta minkkiä kohti, minkä vuoksi keskisuuren
7997: tyydytyksellä todelltavaa kehitystä ei vain minkkitarhan rokotusmenot nousevat satoi-
7998: yksityisten, vaan myös koko maan kannalta. hintuhansiin markkoihin. Näihin rokotuksiin
7999: Minkinnahan myynnillä yksinomaan on liittyvät suuret kustannukset ovat käyneet
8000: maahamme viime vuosina hankittu kovaa va- monille taloudellisesti heikossa, asemassa ole-
8001: luutt81a noin 2 miljardia markkaa ilman että ville minkinomistajille ylivoimaisiksi. Tästä
8002: valtio olisi pienimmälläkään tavalla yrittänyt syystä ovat monet jättäneet minkkinsä rokot-
8003: tukea minkinviljelijöitä heidän vahingoille tamatta. Mutta siitä on seurauksena tarttu-
8004: alttiissa työssään, sillä minkinhoitoon liitty- vien tautien ja minkkien joukkokuoleman
8005: vät monet vaarat. Taloudellisesti tuhoisimpia suuri vaara. Maamme minkinviljelijät eivät
8006: onnettomuuksia, jotka minkinviljeliöitä voi- saa mitään tukea eivätkä minkäänlå.isia hel-
8007: vat ·kohdata, ov;at ne monet erilaiset tarttu- potuksia. Usein vaikeassa asemassa olevien
8008: vat taudit, joihin eläimet voivat sairastua. minkinomistajien, joita maassa on 1 500-
8009: Ruokamyrkytystä ja penikk81tautia yritetään 1 600, turvaamiseksi jossakin määrin heidän
8010: torjua minkkejä rokottamalla. Kesän aikana vaaroja täynnä olevassa ammaJtissaan on val-
8011: on uusi tarttuva virustauti käynyt ankarasti tion taholta annettu tuki tarpeen.
8012: minkkien kimppuun varsinkin Munsalassa ja Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
8013: Uudenkaarlepyyn maalaiskunnassa. Tuhannet ehdottavat,
8014: minkit ehtivät kuolla tähän tautiin ennen-
8015: kuin diagnoosi oli tehty. Toistaiseksi on että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
8016: suojarokotukseen käytetty 140 000 annosta den 1962 tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n
8017: enternitrokotetta. Yhdessä ruokamyrkyrtystä XXII luvun uudelle momentille 20
8018: ja perrikkatautia vastaan tapahtuvan rokotuk- miljoonan markan määrärahan avus-
8019: sen kanssa aiheuttavat suojarokotukset huo- tuksiksi minkkien rokottamisesta ai-
8020: mattavia kustannuksia, joista monien minkin- heutuvien kustannusten alentamiseksi.
8021: omistajien on vaikeata suoriutua.
8022: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
8023:
8024: J. A. Jungarå. Bertel Lindh.
8025: Georg Eriksson. Carl-Olof Tallgren.
8026: Elis Andersson.
8027: 1639
8028:
8029: IV,332. - Rah.al. N: o 162.
8030:
8031:
8032:
8033:
8034: Tå.m.sen: llfäärära.han osoittamisesta maantien rakentamiseksi
8035: Kinnulan kirkonkylästä Urpilan ja Naarajärven kautta
8036: Keitelepohjan asemalle.
8037:
8038:
8039: E d u s k u n n a 11 e.
8040:
8041: 12 päivänä huhtikuuta 1954 päivätyssä Kinnulan-Urpilan-Naarajärven- Keitele-
8042: toivomusaloitteessamme ehdotamme, että hal- pohjan tien rakentaminen. Se palvelisi kaut-
8043: litus ryhtyisi .toimenpiteisiin suunnitelman takulkuliiroennettä ja avaisi tieyhteyden ko-
8044: ja kustannusarvion laatimiseksi maantien ra- konaan tieyhteyttä va·illa o[.eva~an Urpilan
8045: kentamiseksi Kinnulan pitäjästä Alvajärven kylään.
8046: asemalle. Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
8047: 17 päivänä helmikuuta 1956 eduskunta taen,
8048: yksimielisesti hyväksyi aloitteemme. TVH: n
8049: toimesta sittemmin suoritetuissa tutkimuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
8050: sissa on päädytty suun:nitelmaan, jonka mu- tulo- ja menoarvioon 80 000 000 mark-
8051: kaan tie 1•akennettaisiin Kinnulan kirkolta kaa maantien rakentamiseksi Kinnu-
8052: Urpilan ja Naarajärven roautta Kei1elepoh- lan kirkonkylästä Urp~7an ja Naara-
8053: jan asemalle. järven kautta Keitelepohjan ase-
8054: Kinnulan liikenuoolosuhteiden kohentami- malle.
8055: sm kai'kkei111 kiireellisin kysymys olisikin
8056: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1961.
8057:
8058: Artturi Jämsen.
8059: 1640
8060:
8061: IV,333.- Rah.al. N: o 163.
8062:
8063:
8064:
8065:
8066: J'å.msen: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnille
8067: rautateitä varten tarvittavien maa- ja vesialueiden kor-
8068: vauksiin.
8069:
8070:
8071: E d u s k u n n a 11 e.
8072:
8073: Uuden tielain mukaan suorittaa valtio vielä monilla kunniUa selvittäm.iiJtJtä. Mm.
8074: maantiealueeksi tarvittavan maa-alueen lunas- Suolruhden-Haapajärven radan tarpeisiin
8075: tushinnan yksityisille maa:nomistajile. Rruu- otetut maa-alat ovat kuntien luna:stusvelvolli-
8076: tateiden tiepohjan lunastu.shinnan korvarumi- suuden piirissä, aiheuttruen niille kohtuutto-
8077: nen on sensijaan ollut vielä kuntien rasituk- man suuria rasituksia. Useat mainituista kun-
8078: sena. 20 päivänä helmikuuta 1959 pä1vätyssä lllista lienevät anoneet maksulykkäystä joka
8079: toivomusaloitteessamme n:o 275 ehdotimme, on heille myös myönnetty.
8080: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimenpitei- Hallitus on asettanut komitean selvittele-
8081: si:i!n rruutarteiden tiepohjan lunastushinnan mään ja tekemää.n esity1ksen, missä määrin
8082: korvaalllliseksi valtion varoista niinkuin jo sanottuja maksusitoumuksen rtethneitä kuntia
8083: maantiealueiden kohdaflla tapahtuu. Edus- olisi rasitetta:va rautatieallueid-en lunastus-
8084: kunta ikäsi,tteli aloitteen myönteisesti. Kul- maJksuHla. Komitean työ valmistunee aivan
8085: kulai!Wsvaliokunnan mietinnössä n:o 93 (1959 }ruhiaikoina.
8086: vp.) todettiin, että ,hallituksen olisi tämä Maailaiskunta:in liiton ja eräiden yksityis-
8087: kysymys kokonaisuudessaan tutkittava, ja ten kuntain toimesta on tunnettu lainoppinut
8088: täJllöin pyrittävä siihen, että rautateiden tie- professori Kastari tutkinut maksusitoumus-
8089: aluekorvaukset selvitettäisiin samoja periaat- ten pitävyyttä. Professori Ka:starin mukaan
8090: teita nc:mdattaen." Eduskunta lausui yksimie- sitoumukset eivät velvoita kuntia suoritta-
8091: lisesti toivomuksen, ,että hallitus ryhtyisi toi- maan rautatierakell!Ilusta varten tarvittavan
8092: menpiteisiin, ettei kuntia rasitettaisi rauta- soran enempää kuin muidenkaan tarveainei-
8093: teitä va1'1:en tarvittavien maa- ja vesialueiden den ottopaikkojen lunastuskorvauksia.
8094: lunastuskorvauksilla''. Mielestämme tämä kysymys olisi nopea8'l:i
8095: Edelleen eduskunta v: n 1960 talousarvion selvitettävä siten, että kunnat vapautettaisiin
8096: perusteluissa edellytti, että hallitus ryhtyy niille kohtuuttomista rasituksista, niinkuin
8097: toimenpiteisiin valtion varoista m!l!ksettavien eduskunta on edellyttän~.
8098: rautateiden maapohjien hma:stu:smruksujen no- Edellä olevaan viitaten ja sen varalta, ettei
8099: peuttarmiseksi. kulluvan vuoden viimeiseen lisäbudjettiin -
8100: V: n 1959 lopussa hyväksytty laki Kauli- niinkuin taJl"koitukserumukaista olisi - josta-
8101: mnnan-Kolarin radasta sisältääkin jo sään- kin syystä oteta riittävää määrärahaa asian
8102: nöksen, että valtio vastaa tarvittavien maa- hoitamiseksi, ehdotan,
8103: alueiden iuna:stamisesta. Samaa periaatetta että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
8104: on noudatettu kaikissa sen jiiilkeen säädetyissä tulo- ja menoarvioon 250 000 000 mark-
8105: rautateiden rakentamista koSkevissa iaeissa. kaa avustuksiksi kunnille 1·autateitä
8106: Aikaisemman käytännön mukaisia maa- varten tarvittavien maa- ja 'Vesialuei-
8107: alue:ideru 'lunastusvelvoitteita on kuitenkin den korvauksiin.
8108: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1961.
8109:
8110: Artturi Jämsen.
8111: 1641
8112:
8113: IV,334. - Rah.al. N: o 164.
8114:
8115:
8116:
8117:
8118: Kalavainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan
8119: kaupunkiin perustettavan kotitaloudellisen tutkimuslaitok-
8120: sen perustamistoimenpiteitä varten.
8121:
8122:
8123: E d u s k u n n a ll e.
8124:
8125: Useaan otteeseen on eduskunnassa tehty mahdollisuus samalla suorittaa erikoistöitään.
8126: aloitteita kotitaloudellisen tutkimuslaitoksen Tanskassa on kaksilukukautinen talousopetta-
8127: aikaansaamisesta. Ensimmäisen aloitteen jätti jien jatkokoulutusmuoto ollut käynnissä jo
8128: edustaja Ebba östenson ym. jo v. 1952. Asi- pitkän aikaa Aarhusin yliopiston yhteydessä
8129: assa ei kuitenkaan tähän mennessä ole päästy ja ovat sitä suomalaisetkin talousopettajat
8130: mihinkään tuloksiin. Muissa Pohjoismaissa jatkuvasti käyttäneet hyväksi. Meillä talous-
8131: sen sijaan vaLtion laitoksina toimivat vastaa- opettajien jatkokoulutusta suunnitellut komi-
8132: vat elimet ovat auktoritatiivisina kuluttajain tea esitti 1949 vastaavanlaisen jatkotutkin-
8133: opastajina ja ostajien mielipiteen muodosta- non järjestämistä.
8134: jina saavuttaneet vakiintuneen aseman yhteis- Kun Lappeenrannan kesäyliopistossa toi-
8135: kunnassa, kun meillä esim. markkinatuottei- miva kotitalousopetus on koonnut piiriinsä
8136: den kokeilu ja arvostelu on vielä vähäistä osanottajia kotitalouden eri haaroilta, olisi
8137: ja hajanaista, tosiasiallisesti olemme lähinnä työskentelypaikkana tarpeen laitos, jossa
8138: Ruotsin kuluttajainstituutin tutkimusten ja kaikki vastaavat a.J.at ovat edustettuina. Laitos
8139: siis ulkomaisen tuonnin varassa. Laimin- voisi samalla toimia kodin taloustieteen kent-
8140: lyömällä tämän tärkeän käytännöllisen tut- tätutkimuskeskuksena. Sijoituspaikkana Lap-
8141: kimuskentän on valtiomme osoittanut vähek- peenrannan kaupunki tarjoaa tälle tieteelle
8142: syvänsä perheenemäntien työtä. erinomaiset tutkimusolosuhteet, koska välittö-
8143: Mitä taas alan tieteelliseen tutkimukseen mässä läheisyydessä on sekä tyypillistä maan-
8144: tulee, kuljemme muita Pohjoismaita edellä, viljelijä- että teollisuusväestöä, tulotaso vas-
8145: koska yliopistoomme on jo 15 vuotta sitten taa maan keskimääräistä ja kansanluonnekin
8146: perustettu kaksi kotitaloustieteiden oppituo- on tutkimukselle mitä otollisin. Erityisen
8147: lia, mikä merkitsee yliopisto-opetukseen liit- arvokasta kodin taloustieteelle on, että Lap-
8148: tyvää jatkuvaa tieteellistä tutkimustyötä. peenranta laajan alueen ostokeskuksena on
8149: Ravintokemialla on 'laitoksensa Viikissä. Ko- osoittautunut kuluttajan markkinaopin sopi-
8150: din taloustiede on viime vuosina laajentanut vaksi tutkimuspaikaksi.
8151: tutkimuskenttäänsä Lappeenrannan kesäyli- Tämän laitoksen aitaan kuuluisivat kaikki
8152: opistossa annetun kodin taloustieteen opetuk- ne kysymykset, jotka koskettavat taloudenpi-
8153: sen välityksellä. toa, nim. asunto, välineistö, vaatetus ja ruo-
8154: Kun alan kesäyliopisto-opetuksessa on nyt anpito, kodinpito, perhepsykologia, kotitalous-
8155: päästy niin pitkälle, että ensimmäiset opiske- kasvatus ja laitostalous. Teollistumisen jat-
8156: lijat suorittavat laudaturtöitään, ovat tulleet kuessa taloudellisuusnäkökohta on epäilemät-
8157: ilmeisiksi ne vaikeudet, joita tutkimustyön tä saava yhä suuremman merkityksen koti-
8158: ohjaaminen ja suorittaminen näissä olosuh- tailouden eri toimialoilla. Niinpä USA:n yli-
8159: teissa, opiskelijoiden asuessa eri puolilla opistolliseen kotitalousopetukseen kuuluu mm.
8160: maata, tuo mukanaan. Niitä kesäyliopiston omana tieteenhaarana kaupallinen kuluttajan-
8161: opiskelijoita varten, jotka haluavat suorittaa palvelu (Commercial Consumer Service),
8162: korkeampia arvosanoja, olisikin ajateltava jonka edustaja Fulbright-professorina vieraili
8163: opiskeluajan pidentämistä niin, että kesälu- kodin taloustieteen laitoksessa muutama vuosi
8164: kukauden lisäksi järjestettäisiin yksi, ehkä sitten antaen näytteen kotitalousekspertin
8165: kaksikin talvilukukautta, jolloin heillä olisi korkeatasoisesta toiminnasta kaupan alalla.
8166: 22 E 706/61
8167: 1642 IV,334. - Kotitaloudellinen tutkimuslaitos.
8168:
8169:
8170: Meillä tämä koulutus on jäänyt huomiotta, ja perustamistoimenpiteitä varten tarvittai-
8171: vaikka kaupan alalle kysytään yhä enemmän siin 20 milj. mk.
8172: kotitalouskoulutuksen saaneita. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
8173: Lähdettäessä siitä, että suunnitellussa lai-
8174: toksessa tulisi työskentelemään kodin talous- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
8175: tieteen opiskelijoita sekä Helsingin Yliopis- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
8176: tosta että Lappeenrannan Kesäyliopistosta markan suuruisen määrärahan Lap-
8177: ja mahdollisesti muitakin alasta kiinnostu- peenrannan kaupunkiin perustetta-
8178: neita, on laitostilan arvioitu vaativan edellä van kotitaloudellisen tutkimuslaitoksen
8179: mainittua 8 eri tutkimusalaa varten kaikki- alkusuunnittelua ja perustamistoimen-
8180: aan noin 15 000 ms. Suoritettujen ennakko- piteitä vm·ten.
8181: laskelmien mukaan laitoksen alkusuunnittelua
8182: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
8183:
8184: Meeri Kalavainen. Lyyli Aalto.
8185: Anni Flinck. Lempi Lehto.
8186: Sylvi Siltanen. Sulo Hostila.
8187: Kalle Matilainen.
8188: 1643
8189:
8190: IV,335.- Rah.al. N:o 165.
8191:
8192:
8193:
8194:
8195: Ka.lavainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotitalousope-
8196: tusta varten Lappeenrannan kesäyliopistossa.
8197:
8198:
8199: E d u s k u n n a ll e.
8200:
8201: Nopeasti teollistuvassa yhteiskunnassamme tur- ja cum laude-arvosanaa kodin taloustie-
8202: opetus- ja johtotehtävissä toimivien jatkokou- teessä. Kuluneiden vuosien kotitalousohjel-
8203: lutus on aivan välttämätön myös kotitalou- massa ovat olleet seuraavat luentosarjat: ko-
8204: den alalla. Jo v. 1947 valtioneuvosto asetti din taloustieteessä alkeiskurssi, kodinpito,
8205: komitean suunnittelemaan talousopettajien kuluttajan markkinaoppi ja elintaso; apu-
8206: jatkokoulutusta. Mietinnössään (1949/17) aineina kodin asunto-oppi, vaatetusopin
8207: komitea toteaa, että tietopohjan laajentami- alaJlta pyykin teoria ja työoppi, kodin ja lai-
8208: nen on tarpeen ja myös uusien tietojen hank- toskoneoppi, laitosten ruoanpito, kustannus-
8209: kiminen, koska koulutiedot nykyään nopeasti laskenta, perhepsykologia ja tilastollinen har-
8210: vanhenevat. Ratkaisuna mietinnössä esitetään joituskurssi.
8211: 1) lomakurssit, 2) jatkotutkinto sekä ehdo- Kodin taloustieteeseen liittyvien apuaine-
8212: tetaan 2 milj. mk:n määrärahan varaamista kurssien järjestely on tuottanut erityisiä vai-
8213: tarkoitukseen v: lle 1950. keuksia. Kotitalousopetuksessa tähän asti
8214: Tämä kauan kytenyt kotitalousväen toive vallinneen yleisen käytännön mU!kaan aluksi
8215: on nyt lomakurssien osalta toteutunut Lap- kaikki opiskelijat halusivat suorittaa kaikki
8216: peenrannan kesäyliopistossa, m1ssa v: sta tarjona olevat kurssit. Erikoistumistarve on
8217: 1957 lähtien on annettu kodin taloustieteen kuitenkin vuosi vuodelta käynyt yhä ilmei-
8218: puitteissa alan akateemista opetusta. Kysei- semmäksi, minkä vuoksi saman kesän ohj~l
8219: nen kurssimuoto on saanut osakseen odotta- maan on pitänyt sisällyttää useampia valin-
8220: mattoman suurta harrastusta, mitä osoittaa, naisia kursseja, jotta esim. kodinhoidon ja
8221: että osanottajamäärä on jo kahtena kesänä käsityönopettajan suorittaakseen arvosanan
8222: ollut 60. Tästä yli puolet on ollut talous- kodin taloustieteessä ei olisi pakko opiskella
8223: opettajia, muut käsityönopettajia, suur- ruoanpitoa eikä sairaalan emännän asunto-
8224: talouksien emäntiä, neuvontajärjestöjen ja oppia. Seurauksena tästä on ollut, että kurs-
8225: liikelaitosten konsulentteja, kansakoulunopet- sit jäävät liian lyhyiksi, esim. kuluneen ke-
8226: tajia sekä eri laitosten kotitalousopiskelijoita. sän 5 apuainekurssia kesti keskimäärin vain
8227: Osanottajia on ollut kaikista lääneistä ja 22 tuntia, mikä opetus osoittautui riittämät-
8228: heistä opettajina toimivat edustaneet kansa- tömä!ksi näille opiskelijoille, joiden ainoana
8229: ja oppikouluja, <kiotitalouskouluja, ammatti- opinahjona kesäyliopisto on. Kesäistä ope-
8230: kouluja, opettajainvalmistuslaitdksia ja kan- tusta on jatkettu talvisaikaan kirjekursseilla,
8231: sanopistoja. joista opiskelijat ovat suorittaneet korvauk-
8232: Koska kesäyliopistossa ei edellytetä yli- sen. Henkilökohtainen ohjaus, jota nämä
8233: oppilastutkintoa, tämä opetusmuoto on tar- opiskelijat tarvitsisivat ainakin saman ver-
8234: jonnut mahdollisuuden teoreettisiin opintoi- ran kuin yliopiston kotitalousopiskelijat saa-
8235: hin sellaisillekin lahjakkaille yksilöille, jotka vat laitoksessaan, on jäänyt opettajien hy-
8236: varojen puutteesta tai muusta syystä ovat väntahtoisuuden varaan.
8237: jääneet vaille ylioppilastutkintoa. Kuten Koska kotitaloudellisen kesäyliopistokurs-
8238: muussakin kesäyliopisto-opetuksessa useim- sin osanottajilla yleensä on laaja ammatti-
8239: mat tähtäävät yliopistollisia arvosanoja vas- koulutus takanaan, jatkokoulutuksen pitäisi
8240: taavien tutkintojen suorittamiseen. Tähän sen vuoksi olla mahdollisimman spesialisoi-
8241: mennessä on suoritettu yhteensä 46 approba- vaa. Onkin todennäköistä, että vast'edes on
8242: 1644 IV,335. - Kotitalousopetus.
8243:
8244:
8245: järjestettävä jokaista erikoisalaa silmällä pi- Ottaen huomioon, että tämä kotitaloudelli-
8246: täen koko kesälukukauden pituisia erikois- nen jatkokoulutus tarkoittaa koko maata ja
8247: kursseja, jolloin ne vastaisivat esim. yliopis- että Lappeenrannan kesäyliopisto on joutu-
8248: ton professorien kevätlukukauden auditorio- nut sen vähitellen laajentuessa ylimääräisiin
8249: opetusta eli 75 tuntia. Kesäyliopistoa ajatel- taloudellisiin rasituksiin, olisi kohtuullista
8250: len keskimäärin tohtorin palkkio päivärahat valtion tukea tätä opetusta erillisellä vuotui-
8251: ja matkakulut mukaan lukien tekisi 300 000 sella määrärahalla.
8252: mk ainetta kohti eli pääaineen ja 7 apu- Edellä esitetyn pen1steella ehdotamme kun-
8253: aineen osalta yhteensä 2.4 milj. mk. V:lle nioittaen,
8254: 1962 on asetettu tavoitteeksi pidentää kurssit
8255: kaksinkertaisiksi nykyisestä eli 44 tuntiin. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
8256: Kun kotitalousopetuksen kustannukset ovat tulo- ja menoarvioon 1 300 000 mar-
8257: v. 1961 olleet 850 000 mk, ensi vuoden ope- kan suuruisen määrärahan kotitalous-
8258: tusohjelma vaatisi luentokustannuksiin li- opetusta varten Lappeenrannan kesä-
8259: säystä 450 000 mk, jolloin opetusmenot kesä- yliopistossa.
8260: lukukaudelta olisivat yhteensä 1.3 milj. mk.
8261: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
8262:
8263: Meeri Kalavainen. Lyyli Aalto.
8264: Anni Flinck. Lempi Lehto.
8265: Sylvi Siltanen. Sulo Bostila.
8266: Kalle Matilainen.
8267: 1645
8268:
8269: IV,336. - Rah.al. N: o 166.
8270:
8271:
8272: Kalavainen ym.: Korotetun 'määrärahan osoittamisesta näyt-
8273: tämötaiteen ja näyttämötaiteellisten harrastusten tukemi-
8274: seen.
8275:
8276: E d u s k u n n a ll e.
8277:
8278: Teatteriemme katsojamäärä on 1950-luvun joten viiden vuoden aikana se on kasvanut
8279: aikana lähes kaksinkertaistunut ja edelleen vain vajaat 15 000 000 mk. Kuitenkin teat-
8280: pysyny,t sa.avutetulla tasolla, mikä osoittaa terien palkkamenot ovat samana aikana vuo-
8281: kansamme teatterirakkauden olevan jatku- sittain kasvaneet 10 000 000-30 000 000
8282: vasti elävää. Kehitys on oleellisesti raken- mk: lla, ja nyt voimaan tulleet kiinnitysso-
8283: tunut valtion myöntämän taloudellisen tuen pimukset merkitsevät näiden menojen li-
8284: varaan, joka meidän olosuhteissamme on sääntymistä n. 50 000 000 mk: lla vuodessa.
8285: aina myönnetty välttämättömäksi. Valtion- Vastaavaa pääsylipputulojen kasvua ei voida
8286: avustuksen viimeaikainen hidas kasvu on va- pitää todennäköisenä, koska teatterin täy-
8287: litettavasti johtanut siihen, että teatterin tyy Suoonessa olla vähävaraistenkin saavu-
8288: tärkein tekijä, taiteiiijalmnta, on jatkuvasti tettavissa ja koska televisioharrastuksen laa-
8289: kohtuuttoman heikosti palkattua ja joutuu jentuminen epäilemättä vaikuttaa katsojaJu-
8290: etsimään 'lisätuloja suhteettoma:ssa määrässä, lma hillitsevästi, ellei suorastaan vähennä
8291: koska tea.tterien lisääntyneet pääsylipputu- · sitä.
8292: lot vaivoin ovat riittäneet yleisluontoisiin Kun teatterien säännöllisen toiminnan yl-
8293: palkankorotuksiin niiden välttämättömien läpitäminen ja välttämätön häiriötön edel-
8294: menoerien lisäksi, mitä yleisön esitystasoon leen kehittäminen, mihin oleellisesti sisältyy
8295: kohdistuvat kasvavat vaatimukset pakosta myös kohtuullisen palkkatason saavuttami-
8296: ovat ai'heutt>aneet. nen, on joutunut huolestuttavassa määrässä
8297: Elokuun 1 päivänä voimaan tulleet kaksi- uhanalaiseksi ja kun tapahtunutta valtion
8298: nlOtiset 'kiinnityssopimukset sisältävät n. taloud~llisen tuen suhteellisen osuuden vä-
8299: 10% :n suuruisen palkkatason nousun teat- hentymistä ei voida pitää oikeutettuna eikä
8300: tereissa, jotka näin ovat tehneet kaiken voi- kulttuurimme edun mukaisena, esitämme
8301: tavansa suuren epäkohdan korjaamiseksi kunnioittaen,
8302: luottaen siihen, että valtion ensi vuoden
8303: tulo- ja menoarvio sisältäisi teatterien val- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
8304: tionavustusten tuntuvan lisäyksen. Kun tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVIII
8305: tämä määräraha v. 1957 oli 87 650 000 mk luvun 3 momentille lisäyksenä
8306: ja kuluvana vuonna 97 000 000 mk, ehdot- 54 000 000 markkaa.
8307: taa 'halli:tus ensi vuodeksi 102 000 000 mk,
8308: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
8309:
8310: Meeri Kalavainen. Sylvi Siltanen. Veikko Helle.
8311: Ensio Partanen. Eino Uusitalo. Vilho Väyrynen.
8312: Kuuno Honkonen. Reino Ala-Kulju. G. Henriksson.
8313: Anna-Liisa Tiekso. Matti Kekkonen. Päiviö Hetemäki.
8314: Impi Lukkarinen. Lars Lindeman. Sven Högström.
8315: Armi Hosia. Erkki Tuuli. Kurt Nordfors.
8316: Pentti Niemi. Judit Nederström-Lunden. Erkki Hara..
8317: Irma Rosnell. Olavi Lähteenmäki. Victor Procope.
8318: Varma K. Turunen. Onni Hiltunen. Kaarlo Pitsinki.
8319: Aune Innala. Erkki Leikola. Väinö Leskinen.
8320: Eino Kilpi. Arvi Turkka.
8321: 1646
8322:
8323: IV,337.- Rah.al. N:o 167.
8324:
8325:
8326:
8327:
8328: Kalavainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähä-
8329: varaisten ammattiopintolainoihin.
8330:
8331:
8332: E d u s k u n n a 11 e.
8333:
8334: Ammattikasvatuksen merkitys nyky-yhteis- mattikouluissa. Lainahakemusten lukumäärä
8335: kunnassa on jatkuvasti kasvanut. Teknillis- on jat1kuvasti lisääntynyt, joten arviomäärä-
8336: tyvä yhteiskunta vaatii työntekijöiltään riit- rahaa käsityksemme mukaan tulisi korottaa
8337: tävän ammattitaidon. Sen oivaltavat niin ko- 50 milj. nik:lla jotta pystyttäisiin tehok-
8338: dit kuin ne nuoretkin, jotka peruskoulun ikäy- kaammin tyydyttämään nuorten lainan ha-
8339: tyään hakeutuvat eri alojen ammattikoului- kemisen tarve.
8340: hin. Mutta varojen puute estää monen lah- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
8341: jakkaan ja yritteliään nuoren koulun käyn- nioittaen,
8342: nin jatkuvuuden.
8343: Valtion tulo- ja menoarviossa on varoja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
8344: vähävaraisten ammattiopintolainoja varten. tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
8345: Määräraha ei kuitenkaan ole riittävä ja lai- 33 momentille lisäyksenä 50 000 000
8346: nasummat ovat perin pieniä, varsinkin nyt, markkaa käytettäväksi vähävaraisten
8347: jolloin suuret ikäluokat jo vaikuttavat am- ammattiopintolainoihin.
8348: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
8349:
8350: Meeri Kalavainen. Rafael Paasio. Juho Karvonen.
8351: Viljo A. Virtanen. Sulo Hostila. Kalle Matilainen.
8352: Anni Flinck. Pentti Niemi. Ensio Partanen.
8353: 1647
8354:
8355: IV,338.- Rah.al. N:o 168.
8356:
8357:
8358:
8359: Kalavainen ym.: Määt·ärahan osoittamisesta seitsemän. kun-
8360: n-allisen raittiuslautakuntatoiminnan piiriohjaajan tilapäi-
8361: sen toimen muuttamiseksi ylimääräisiksi toimiksi.
8362:
8363:
8364: E d u s k u n n a ll e.
8365:
8366: Kunnallisen raittiuslautakuntatoiminnan toimet jäivät kuitenkin edelleen tilapäisiksi,
8367: ohjausta varten asetettiin sosiaaliministeriön vaikka sosiaaliministeriön raittius- ja alko-
8368: päätöksellä 7. 7. 1947 yksi raittiuslautakun- holiosaston toimesta oli jo ennen v. 1959
8369: tatoiminnan yliohjaaja, yksi kanslisti ja seit- tehty esityksiä niiden muuttamisesta yli-
8370: semän raittiuslautakuntatoiminnan piirioh- määräisiksi. V. 1960 teki mainittu osasto
8371: jaajaa mainittua tehtävää hoitamaan edus- jälleen aloitteen piiriohjaajien tilapäisten
8372: kunnan varattua tarkoitukseen määrärahan. toimien muuttamisesta yliilllääräisiksi. &l-
8373: V :n 1950 alusta lähtien on sosiaaliministe- siaaliministeriön kansliatoimisto yhtyi aloit-
8374: riön toimesta valvottu myös kunnille tule- ,teeseen, mutta valtiovarainministeriössä ase-
8375: vien väkijuomayhtiön voittovarojen käyttöä. tuttiin kielteiselle kannalle.
8376: Varsinaisen raittiuslautakunti,en toiminnan Toimien ti.lapäisyydestä johtuen ovat rait-
8377: ohjauksen lisäksi em. ohjaajat hoitavat myös tiuslautakuntatoiminnan piiriohjaajat vailla
8378: raittiuslautakuntien jäsenten ja työnteki- sitä sosiaaliturvaa, joka mm. eläke-edun
8379: jäin kurssi- ja koulutustoiminnan. Lisäksi muodossa tulee ylimä:äräisille ja vakinaisille
8380: he ohjaavat kunnissa väkijuomayhtiön voit- viran- ja ,toimenhaltijoille, ja jota he pitkän
8381: tovaTOjen käyttöä ja ko. käytöstä annetta- aikaa palvelleina ovat oikeutetusti odotta-
8382: vien selontekojen laadintaa. Edelleen he toi- neet jo usean vuoden ajan. Ikälisien puut-
8383: mivat yhteistyössä Alkoholiliikkeen, kunnal- tuessa he ovat joutuneet myös taloude!Hsesti
8384: listen väkijuomaliikkeen tarkastajain, poliisi- epäedulliseen asemaan. Näin siitä huoli-
8385: ja sosiaalihuoltoviranomaisten kanssa laitto- matta, että mainituista piiriohjaajista yksi
8386: man väkijuomaliikkeen ,ehkäisemiseksi ja eri- on ollut valtion palveluksessa 14 vuotta,
8387: tyjsesti nuorten raittiushuollon tehostami- kolme 13, yksi 11, yksi 10 ja yksi 3 vuotta.
8388: seksi. Niinpä ei voida katsoa heidän toimiensa ole-
8389: V: n 1959 alusta lähtien lakkautettiin edus- van enää tilapäisluontoisia, vaan luonteel-
8390: kunnan päätöksellä kunnalHsen raittiuslauta- taan pysyviä.
8391: kuntatoiminnan yliohjaajan, kanslistin ja Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8392: väkijuomayhtiön voittovarojen käytön tar-
8393: kastajien tilapäiset toimet ja perustettiin että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
8394: njiden tilalle kunna:llisen raittiuslautakunta- tulo- ja menoarvion 14 Pl. XVIII lu-
8395: toiminnan tarkastajan, kanslistin ja väki- vun 2 momentille 836 640 markan
8396: juomayhtiön voittovarojen tarkastusta var- suuruisen lisämäärärahan seitsemän
8397: ten oswstosihteerin ja toimistosihteerin yli- kunnallisen raittiuslautakuntatoimin-
8398: määi•äiset toimet. nan piiriohjaajan tilapäisen toimen
8399: Raittiuslautakuntatoiminnan piiriohjaajien muuttamiseksi ylimääräisiksi toimiksi.
8400: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
8401:
8402: Meeri Kalavainen. Lyyli Aalto. Rafael Paasio.
8403: Pentti Niemi. Viljo A. Virtanen. Onni Hiltunen.
8404: Veikko Helle. Anni Flinck. Sulo Hostila.
8405: Veikko Kokkola. Juho Karvonen. Ensio Partanen.
8406: Kalle Matilainen. Judit Nederström-Lunden.
8407: 1648
8408:
8409: IV,339. - Rah.al. N: o 169.
8410:
8411:
8412:
8413:
8414: Kansikas ym.: Mää1·ärahan osoittamisesta kalajäähdyttämön
8415: rakentamiseksi Kotkan lähiympär1:stön alueelle.
8416:
8417:
8418: l<J d u s k u n n a ll e.
8419:
8420: Suomenlahden itäisen osan kalastajien toi- välttämätöntä, että valtio rakentaa mrum-
8421: meentulovaikeudet ovat siinä määrin lisään- tulle alueelle kalajäähdyttäanön ja kalanja-
8422: tyneet, että ne herättävät suurta huolestu- lostuslaitoksen, turvaa kalastajien .toimeen-
8423: mista kalastajien ammattikunnan keslmu- tulon ja luo paremmat edellytykset tälle ar-
8424: dessa. Yhtenä syynä on pidettävä kalasaalii- vokkaalle kotimaiselle ravintotuotannolle.
8425: den markkinointivaikeuksia. Etenkin kesä- Kun kalajäähdyttämöä ja kalanjalostuslai-
8426: kausina on kalastus käynyt kannattamatto- tosta ei ole mahdollista aikaansaada muuten
8427: maksi saaliiden pilaantumisvaaran tähden. kuin valtion rakentamina, on valtion mu-
8428: Esimerkiksi v: n 1961 kesällä kalastajat jou- kaantulo kalastajien aseman parantamiseksi
8429: tuivat myyn1ään silakkaa eläinten ruuaksi tarpeen sanelema.
8430: pilaantumisvaaran vuoksi 7 mk kilo. Näin Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme,
8431: ollen kesäkalastus on käynyt miltei kannat-
8432: tamattomaksi ja kalastajien toimeentulo hei- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
8433: kentynyt suuresti. tulo- .ia menoarvioon 25 000 000 mar-
8434: Tilanteeseen on kuitenkin saatavissa pa- kan määrärahan kalajäähdyttämön
8435: rannus aikaan turvaamalla saaliiden mark- mkentamiseksi Kotkan lähiympäristön
8436: kinointi valtion toimesta.. Näin ollen on alueelle.
8437: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
8438:
8439: Veikko Kansika.s. Tauno Kelovesi.
8440: 1649
8441:
8442: IV,340. - Rah.al. N: o 170.
8443:
8444:
8445:
8446:
8447: Kansikas ym.: Määrärahan osoittamisesta tekwillisen koulun
8448: suunnittelua varten Pohjois-Kymenlaaksoon.
8449:
8450:
8451: E d u s k u n n a ll e.
8452:
8453: Voimakas teollisuuden laajentuminen eri taloudellisesti että muuten suuren rasituk-
8454: aioUla on tuonut esille teknillisen hffilkilö- sen alaiseksi, joka ei voi olla vaikuttamatta
8455: kunnan koulutusmahdollisuuksien lisäämisen haitallisesti opintoihin.
8456: tarpeen. Nykyisissä olosuhteissa ei Pohjois- EdeHäolevat seikat huomioon ottaen on
8457: KymenlaaksO'SSa pystytä täyttämään teknik- välttämätöntä, että Pohjois-Kymenlaaksoon
8458: kopaikkojem. vajausta, ellei lisätä opiskelu- saadaan perustetuksi ja rakennetuksi val-
8459: mahdolLisuuksia perustamalla uusia oppilai- tion teknillinen oppilaitos, joka turvaa lähi-
8460: toksia. alueiden teknillisen henkilökunnan tarpeen
8461: Kun teknilliset, enempää kuin muutkaan ja luo edellytykset opiskelun jatkamiselle
8462: oppilaitokset, eivät voi vastaanottaa kaikkia ammatti- ja keskikoulun suorittaneille. Edel-
8463: hyväksyttyjä pyrkijöitä, joutuvat lähinnä läolevan perusteella ehdotamme,
8464: keskikoulututkinnon suorittaneet tehtäviin,
8465: jotka eivät vastaa heidän saamaansa koulu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
8466: tusta. Erikoisen vaikea on myös niiden op- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
8467: pilaiden asema, jotka joutuvat suorittamaan kan määrärahan teknillisen koulun
8468: opintojaan pitkien koulumatkojen takana. suunnittelua varten Pohjois-Kymen-
8469: Näissä olosuhteissa opiskelijat joutuvat sekä laaksoon.
8470: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
8471:
8472: Veikko Kansikas. Tauno Kelovesi.
8473:
8474:
8475:
8476:
8477: 23 E 706/61
8478: 1650
8479:
8480: W,341.- Rah.al. N: o 171.
8481:
8482:
8483:
8484:
8485: Karja.la.inen ym..: Määrärahoo osoittamisesta kansannäyttei-
8486: den palkitsemiseen.
8487:
8488:
8489: E d u s k u n n a ll e.
8490:
8491: Jo aikaisemminkin, mutta varsinkin sotien miseen, mutta nämä varrut ovat olleet asian
8492: jälkeisinä vuosina on kansalaisten tekemien tärkeyden huomioonottaen aivan liian vähäi-
8493: malmhlöydösten pohjalta saa;tu lähemmin tut- set. Kun tutkimuslaitoksella on suora koske-
8494: kimuben al·aiseksi monia lupaavia esiinty- tus löydösten tekijöihin, olisi toivottavaa,
8495: miä. Nykyisin toiminnassa olevista kaivok- että sillä olisi enemmän varoja käytettävissä
8496: sista huomattava osa onkin kansannäyttei- löydöspalkkioiden välittömään suorittami-
8497: den •aiheuttamien tutkimusten aikaansaamia. seen. Tämän vuoksi ehdotamme,
8498: Malminäy:tteiden lähettämisinnostuksen ai-
8499: kaansaamiseksi ja ylläpitämiseksi ovat val- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
8500: tio, kunnat, maakun:taliitot ja kaivostoimin- tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
8501: taa harjoittavat yhtiöt palkinneet malmi- markan määrärahan Geologiselle tut-
8502: näytteiden lähettäjiä. Geologisella tutkimus- kimuslaitokselle käytettäväksi kansan-
8503: laitoksel:Lakin on ollut jossakin määrin käy- näytteiden palkitsemisen lisäämiseen.
8504: tettävissä varoja kansannäytteiden palkitse-
8505: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
8506:
8507: Eetu Karjalainen. K. F. Haapasalo. Lyyli Aalto.
8508: Anni Flinck. Veikko Helle. Olavi Lahtela.
8509: Hannes Paaso. Edvard Pesonen. Veikko Kokkola.
8510: R. Hallberg. Valto Käkelä. Lempi Lehte.
8511: Eemil Partanen.
8512: 1651
8513:
8514: IV,342. - Rah.al. N: o 172.
8515:
8516:
8517:
8518:
8519: Karvonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Tuber-
8520: kuloosiliitto r.y: lle Liperin ammattiopp't1aitoksen viemä-
8521: röintisuunnitelman toteuttamiseksi.
8522:
8523:
8524: E d u s k u n n a 11 e.
8525:
8526: Hallitus on merkinnyt esityksessään edus- nyt suunnitelman Liperin kirkonkylän ja
8527: kunnalle valtion tulo- ja menoarvioksi v:lle Viinijärven keskuksen viemäröimistä varten,
8528: 1962 kohdassa 14 Pl. X:17d Tuberkuloosi- ovat nyttemmin yksimielisesti päätyneet avo-
8529: liiton Liperin ammattioppilaitoksen viemä- allassysteemiin. Koska viemäröinnin aiheut-
8530: röimissuunnitelman toteuttamiseksi sanotulle tamat kustannukset ovat huomattavat ja
8531: liitolle kertamenona 8 milj. mk: n valtion- Tuberkuloosiliitto sanotussa laitoksessa suo-
8532: avun. Kuten hallituskin on esityksessään to- rittaa invaliidihuoltolain mukaista ammatti-
8533: dennut, on mainitun laitoksen viemäröinti koulutusta, jonka menoista itse asiassa valtio
8534: kiireellinen tehtävä ammattioppilaitoksen vastaa ja joka koulutus sinänsä kuuluisi val-
8535: jatkuvan toiminnan turvaamiseksi. Tehdyn tion tehtäviin, esitämme kunnioittaen,
8536: suunnitelman mukaan, joka ennen läänin-
8537: hallitukselle tehtävää lupa-anomusta aliste- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
8538: taan Pohjois-Karjalan maanviljelysinsinööri- tulo- ja menoarvion 14 Pl. X luvun
8539: piirin lopullisesti tutkittavaksi, nousevat vie- 17 momentin d) kohdalle lisäyksenä
8540: märöimiskustannukset yli 12 milj. mk:n. 4 000 000 markkaa Tuberkuloos't"liitto
8541: Mainitun maanviljelyspiirin piiri-insinööri ja -Tuberkulosförbundet r.y:lle Liperin
8542: käytetyt muut asiantuntijat, kuten Insinööri- ammattioppilaitoksen viemäröintisuun-
8543: toimisto Maa ja Vesi Oy, joka myös on teh- nitelman toteuttamiseksi.
8544: Helsingissä 15 päivänä syys,uuta 1961.
8545:
8546: Juho Karvonen. Pentti Niemi. Onni Hiltunen.
8547: Viljo A. Virtanen. Varma K. Turunen. Elis Manninen.
8548: Eino Raunio. Arvo Ahonen. Pauli Puhakka.
8549: Eetu Karjalainen. Onni Peltonen. Toivo Niiranen.
8550: 1652
8551:
8552: IV,343.-Rah.al. N:o 173.
8553:
8554:
8555:
8556:
8557: Karvonen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta metsä-
8558: työmiesten ammattikoulutustoimintaan.
8559:
8560:
8561: E d u s k u n n a ll e.
8562:
8563: Metsätyöntekijäin ammattikasvatuskomitea laajassa määrin järjestämään metsätyönteki-
8564: Wki v. 1958 antamassaan mietinnössä seikka- jöille ammattikoulutusta. Täten menetellen
8565: peräisesti selkoa metsätyöntekijäin ammatti- huolehditaan oikeassa mielessä metsätyönte-
8566: koulutuksen ·tarpeellisuudesta ja esitti suun- kijöiden toimeentulomahdollisuuksien paran-
8567: nitelman metsätyöntekijäin ammattikoulutuk- tamisesta, vähennetään metsätöiden vierok-
8568: sen järjestämiseksi. Sanotun vuoden jälkeen suntaa sekä voidaan jarruttaa teollistuvassa
8569: metsätyöt ovat yhä teknillistyneet ja asetta- yhteiskunnassamme maaseudulta asutuskes-
8570: neet metsätyöntekijät entistä vaativaropien kuksiin tapahtuvaa muuttoliikettä.
8571: tehtävien eteen. Tästä huolimatta metsätyön- On huomattava, että jos metsätöihin olisi
8572: tekijäin ammattikoulutusta ei ole mainitun saatavissa riittävästi ammattitaitoisia työn-
8573: komitean esittämällä tavalla vieläkään aloi- tekijöitä, vähentäisi se haitallisessa määrin
8574: tettu. metsätöissä ilmenevää kausiluontoisuutta.
8575: Ammattikoulutusta vailla olevien metsä- Kun esim. parhaillaan on n. 11 000 metsä-
8576: työntekijöiden työn tuottavuutta ja ansio- työntekijän vajaus, voidaan kuvitella, min!kä
8577: tasoa; alentavat erityisesti seuraavat epäkoh- suuruusluokan asiasta on kysymys ja mitä
8578: dat: vahinkoa metsätöiden liiallinen tilapäisluonne
8579: - metsätyöntekijät saavuttavat riittävän aiheuttaa kaikille metsätaloudessa työskente-
8580: ammattitaidon vasta 5-15 vuoden metsä- leville sekä jatkuvasti iaajenevan metsäteolli-
8581: työkokemuksen jälkeen ja yleensä vasta suuden raaka-ainehankinnoille.
8582: fyysillisesti parhaan ikävuotensa ohitet- Metsätyöntekijäin ammattikoulutuksen tar-
8583: tuaan; peellisuuden on hallitus tunnustanut ehdot-
8584: - vain harvat ammatit ylittävät metsätyöt taessaan tulo- ja menoarviossa v:lle 1962,
8585: tapaturmien runsaudessa; metsätyömiesten ammattikoulutustoimintaan
8586: - suuri osa metsätyöntekijöistä käyttää jat- (11 Pl. XXV :36) 10 000 000 mk:n siirto-
8587: kuvasti vanhentuneita ja huonokuntoisia määrärahan. Työllisyysvarojen turvin kokei-
8588: metsätyövälineitä sekä voimia liiallisesti luluontoisesti jo harjoitetusta koulutustoimin-
8589: kuluttavia ja terveyttä vaarantavia työ- nasta saatujen kokemusten nojalla pystytään
8590: tapoja, mitkä johtavat ennenaikaiseen kuitenkin jo ensi vuonna järjestämään ko.
8591: fyysilliseen kulumiseen; koulutusta runsarustikin enemmän kuin mihin
8592: ehdotettu määräraha riittää. Lisäksi on huo-
8593: - usein ilmenevä tietämättömyys metsätyö- mattava, että esillä olevan koulutustoiminnan
8594: koneiden, lähinnä moottorisahan ja trak- tehostamista varten olisi kiireellisesti ja vii-
8595: torin, oikeasta korjaus- ym. huollosta; meistään v:n 1962 a;lkupuoliskolla aloitettava
8596: - tutkimusten mukaan kuluu metsätöissä myös metsätyönopettajiksi aikovien täyden-
8597: vuosittain ammattitaidon puutteen vuoksi nyskoulutus ja opetustaidollinen valmennus,
8598: hukikaan miljoonia työtunteja. mihin puheena olevaa määrärahaa joudutaan
8599: Mainitut ·epäkohdat voidaan poistaa tai myös käyttämään.
8600: niiden vaikutusta vähentää vain siten, että Edellä olevan perusteella ehdotetaan kun-
8601: ryhdytään kiireellisesti ja mahdollisimman nioittaen,
8602: IV,343.- Karvonen ym. 1663
8603:
8604: että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 30 000 000 markkaa käytettäväksi met~
8605: tulo- ja menoarvion 11 PZ. XXV sätyörniesten ammattikoulutustoimin-
8606: luvun 36 momentt?le lisäyksenä taan.
8607: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
8608:
8609: Juho Karvonen. Lars Lindeman.
8610: Varma K. Turunen. Onni Peltonen.
8611: Eetu Karjalainen. Onni Hiltunen.
8612: Väinö Leskinen. Elis Manninen.
8613: Lempi Lehto. Pauli Puhakka.
8614: Toivo Niiranen.
8615: 1654
8616:
8617: IV,344.-Ra.h.a.l. N:o 174.
8618:
8619:
8620:
8621:
8622: Karvonen ym.. : Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseu-
8623: dun sähköistämisen tukemiseen.
8624:
8625:
8626: E d u s k u n n a 11 e.
8627:
8628: Viime vuosien aikana on yleensä paljon ten niiHe on saatava yhteiskunnan tukea, että
8629: puhuttu maaseudun sähköistämisestä, mikä niilläkin alueilla asuville tulisi tilaisuus säh-
8630: onkin kehittynyt myönteiseen suuntaan, kön saamiseen, mikä antaa heille mahdolli-
8631: mutta liian hitaasti. Tähänastiset toimen- suuden harjoittamansa elinkeinon tehostami-
8632: piteet ovat lisäksi kohdistuneet suurelta osal- seen ja elämisensä edellytysten parantami-
8633: twan :maaseudun asutuslmskuste.n ja taaja- seen sekä viihtyisyyden lisäämiseen. Koh-
8634: mien sähköistämiseen, joiden kohdalla tilanne tuuttoman korkeiden tariffimaksujen vuoksi
8635: onkin jo tyydyttävässä kunnossa. Kun tämä ei ole mahdollista saariston ja maaseu-
8636: maamme on suurelta osaltaan harvaan asut- dun syrjäseutujen vähävaraisten asukkaiden
8637: tua ja lisäksi meillä on laajat saaristoalueet, omilla varoilla, vaan toimintaa on entistä
8638: jotka ovat jääneet jälkeen mainitullakin enemmän tuettava yhteisillä varoilla.
8639: alalla, olisi maaseudun sähköistämisessä tästä Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
8640: lähtien ensiSIJainen huomio kiinnitettävä
8641: juuri syrjäseutujen ja saaristoalueiden säh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
8642: köistämiseen. Olosuhteista johtuen tulevat tulo- ja menoarvion 15 Pl. II ltwun
8643: myöskin sähköistämi:skustannukset mami- 38 momentille lisäyksenä 50 000 000
8644: tuilla alueilla keskimäärää 'kalliimmaksi, jo- ma1·kkaa.
8645: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
8646:
8647: Juho Karvonen. Varma K. Turunen.
8648: Viljo A. Virtanen. Arvo Ahonen.
8649: Eino Raunio. Onni Peltonen.
8650: Eetu Karjalainen. Elis Manninen.
8651: Pentti Niemi. P. Puhakka.
8652: T. Niiranen.
8653: 1655
8654:
8655: IV,345. - Ra.h.al. N: o 175.
8656:
8657:
8658:
8659:
8660: Kelovesi ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimustöiden suo-
8661: rittamiseen rautatien rakentamiseksi Taavetista Haminan
8662: kautta Kotkaan.
8663:
8664:
8665: E d u s k u n n a ll e.
8666:
8667: Liikenneolojen kehittäminen Saimaan suustuotteiden kuljettamistietä vientisatamiin
8668: alueelta Suomenlahden satamiin on alueen useilla kymmenillä kilometreillä. Samalla se
8669: väestön elinmahdollisuuksien parantamiseksi helpottaisi Kouvolan risteysaseman suurta
8670: tärkeää. Se auttaisi tuotantoelämän kehittä- painetta Itä- ja Kaakkois-Suomen ja vienti-
8671: mistä ja avaisi työmahdollisuuksia niiden satamien vä1isen liikenteen osalta.
8672: puutteessa kärsimään joutuneelle väestölle. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8673: Saimaan alueen rautatieyhteyksien paranta-
8674: miseksi satamiin pitäisi kiireellisesti toteuttaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
8675: rakente~lla olevan Lappeenrannan-Luumäen tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mark-
8676: radan oikaisun ohella suoran rautatieyhtey- kaa tutkimus- ja suunnittelutöiden
8677: den rakentaminen Ta:avetista Haminan kautta suorittamiseen rautatien rakentami-
8678: Kotkaan. seksi Taavetista Haminan kantta Ko~"
8679: Tämän rautatien rakentaminen lyhentäisi kaan.
8680: Vuoksenlaakson ja Pohjois-Karjalan teolli-
8681: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
8682:
8683: Tauno Kelovesi. Veikko Kokkola.
8684: Valto Käkelä. Erkki Tuuli.
8685: Veikko Kansikas.
8686: 1656
8687:
8688: IV,346.-Rah.al. N:o 176.
8689:
8690:
8691:
8692:
8693: Kelovesi ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen suorit-
8694: tamiseen kotimaassa tapahtuvan lääkärikoulutuksen lisää-
8695: miseksi.
8696:
8697:
8698: Eduskunnalle.
8699:
8700: Maassamme vallitseva lääkäripula aiheut- kovin pitlkä!ksi aikaa ja tarvittavasaa laajuu-
8701: taa vakavan esteen kansamme terveydenhoi- dessa rakentaa ulkomaisen koulutuksen va-
8702: don kehittämisessä. Meillä on vähemmän raan. Siksi on ryhdyttävä kaikkiin tarpeelli-
8703: lääkäreitä asukaslukuun verraten kuin muissa siin toimenpiteisiin kotimaisen lääkärikoulu-
8704: kehittyneissä maissa. Esimerkiksi muissa tuksen lisäämiseksi. Siihen tähtäävät sinänsä
8705: Pohjoismaissa on lääkäreitä lähes kaksi ker- riittämättömät toimenpiteetkin edistyvät aiot-
8706: taa enemmän kuin meillä. Uusien sairaaloi- tua hitaammin. Julkisuudessa paljon kes-
8707: den valmistuesaa ja lääkintähuollon tehos- kusteltu kysymys eräiden keskussairaaloiden
8708: tuessa mm. lähiaikoina toteutettavalla ylei- käyttämisestä lääkärikoulutuksessa pitäisi sel-
8709: sellä sairausvakuutuksella vajaus edelleen vittää ja aloittaa niiden käyttö soveltuvin
8710: lisääntyy. Lääkärikoulutuksen lisäämiseksi osin myös tähän tarkoitukseen. Huomioon
8711: on suoritettu eräitä toimenpiteitä, mutta ne ottaen lääkärivajauksen suuruuden ja sen
8712: ovat aivan riittämättömät. poistamiseksi suoritettujen toimenpiteiden
8713: Kotimaisen lääkärikoulutuksen lisäämisessä riittämättömyyden, olisi kiireellisesti suori-
8714: ilmenneiden vaikeuksien ja koulutustarpeen tettava tutkimus kotimaisen lääkärikoulu-
8715: kiireellisyyden vuoksi on ulkomaisiin yliopis- tuksen lisäämisestä ja ryhdyttävä nopeasti
8716: toihin lähetetty ueammassa ryhmässä kaik- tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin vajauk-
8717: kiaan 123 lääketieteen opiskelijaa. Heille on sen poistamiseksi.
8718: myönnetty valtion varoista laina. Ensi vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8719: delle hallitus esittää lainamäärärahaa 75
8720: uutta opiskelijaa varten. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
8721: Ulkomainen lääkärikoulutus on nykyoloissa tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
8722: välttämätön lääkärivajauksen vähentämiseksi. määrärahan tutkimuksen suorittami-
8723: Kuitenkin se on ymmärretty alun alkaen seen kotimaassa tapahtuvan lääkäri-
8724: väliaikaisratkaisuksi. Sitä ei voida laajentaa koulutuksen lisäämiseksi.
8725: riittävästi eikä lääkärikoulutustamme voida
8726: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
8727:
8728: Tauno Kelovesi. Anna-Liisa Tiekso.
8729: Irma Rosnell. Eino Roine.
8730: Aarne Pulkkinen. Toivo .Asvik.
8731: Antto Prunnila. Väinö R. Virtanen.
8732: Matti Koivunen. Veikko Kansikas.
8733: Valto Käkelä.
8734: 1657
8735:
8736: IV,847.- Rah.al. N: o 177.
8737:
8738:
8739:
8740:
8741: Kemppainen: Määrärahan osoittamisesta Oulun normaali-
8742: lyseon uudisrakennuksen suunnittelua varten.
8743:
8744:
8745: E d u s k u n n a 11 e.
8746:
8747: Oulun normaalilyseo on tärkeällä tavalla vuosien rakennusohjelmassa, niin sen nykyi-
8748: edistämässä Pohjois-Suomen oppikoulunopet- sin käyttämään rakennukseen voitaisiin si-
8749: tajien pätevöitymistä. 'Sen toimirakennus ei Joittaa uudelleen perustettava Merikosken
8750: kuitenkaan ole tarkoituksenmukainen, koska yhteislyseo. Oulun kaupunki on jo lahjoit-
8751: se on suunniteltu tavallista oppikoulua var- tanut normaalilyseon uudisrakennusta var-
8752: ten. Toisaalta Oulussa on vaikea oppikoulu- ten tontin.
8753: pula. Tänä vuonna jäi pääsytutkinnossa hy- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
8754: väksytyistä koulun ulkopuolelle 53%, mikä ehdotan kunnioittavasti,
8755: on enemmän kuin missään muussa kaupun-
8756: gissa. Oulun väkiluku on myös kasvamassa että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
8757: nopeammin kuin minkään muun kaupun- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
8758: kimme ja senkin vuoksi uuden oppikoulun markan suuruisen määrärahan Ou-
8759: perustaminen Ouluun on välttämätöntä. Jos lun normaalilyseon uudisrakennuksen
8760: Oulun normaalilyseo saisi oman talon, jonka suunnittelua varten.
8761: kouluhallitus on katsonut tarpeelliseksi Iähi-
8762: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
8763:
8764: Jaakko Kemppainen.
8765:
8766:
8767:
8768:
8769: 24 E 706/61
8770: 1658
8771:
8772: IV,348. -Rah.al. N:o 178.
8773:
8774:
8775:
8776:
8777: Kemppainen: Määrärahan osoittamisesta Oulun yliopiston
8778: lääketieteeUisen tiedekunnan teoreettisten laitosten suun-
8779: nittelua ja rakentamistöiden aloittamista varten.
8780:
8781:
8782: E d u s k u n n a 11 e.
8783:
8784: Lääkäripulan poistamiseksi olisi käytettävä laitosten suunnittelua ja rakentamistöiden
8785: hyväksi kaikki ne mahdollisuudet, mitä koti- aloittamista varten. Tätä määrärahaa ei ole
8786: maassa on lääkärikoulutuksen lisäämiseksi. kuitenkaan otettu hallituksen menoarvioehdo-
8787: Pullonkaulana on lääketieteen kandidaatti- tukseen. Koska tässä kysymyksessä ei ole
8788: koulutuksessa ns. teoreettisten laitosten tar- aiheellista viivytellä hetkeäkään esitän kun-
8789: joamat opiskelumahdollisuudet, jotka nyt on nioittaen,
8790: käytetty äärimmilleen. Näiden lisääminen on
8791: nopeimmin mahdollista Oulun yliopiston lää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
8792: ketieteellisen tiedekunnan yhteydessä. Asia tulo- ja menoarvioon 200 miljoonan
8793: on jo kehitetty niin pitkälle, että on mahdol- markan määrärahan Oulun yliopiston
8794: lista saada suunnitelmat valmiiksi syksyksi lääketieteellisen tiedekunnan teoreet-
8795: 1962 minkä vuoksi Oulun yliopisto esitti tisten laitosten suunnittelua ja raken-
8796: v:n 1962 menoarvioon otettavaksi 200 milj. tamistöiden aloittamista varten.
8797: mk: n määrä rahan lääketieteen teoreettisten
8798: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
8799:
8800: Jaakko Kemppainen.
8801: 1659
8802:
8803: IV,349.- Rah.al. N:o 179.
8804:
8805:
8806:
8807:
8808: Kemppainen ym. : Korotetun määt·ärahan osoittamisesta Poh-
8809: jois-Pohjanmaan keskusammattikoulun IV rakennusvai-
8810: heen suunnittelemista ja rakennustöiden aloittamista
8811: varten.
8812:
8813:
8814: Eduskunnalle.
8815:
8816: Ammattioppilaitoksista 25. 4. 1958 annettu 1963 alkuun mennessä, olisi rakennustyöt
8817: laki edellyttää, että valtion keskusammatti- aloitettava jo syksyllä 1962. Lisäksi puheena
8818: koulut rakennetaan pääosaltaan valmiiksi jo olevan työpajarakennuksen urakkasumma
8819: syyslukukauden 1962 alkuun mennessä, jotta jäisi varmaan paljon pienemmäksi, jos sama
8820: näiden koulupiirien kunnat voivat varata urakoitsija voisi tehdä siitä tarjouksen heti
8821: lain edellyttämät oppilaspaikat sanotuista välittömästi III rakennusvaiheen valmistut-
8822: kouluista. Käsiteltävänä olevassa tulo- ja tua työmaata välillä keSkeyttämättä. Tällöin
8823: menoarvioesityksessä esitettyjen määräraho- säästettäisiin myös ne kustannukset, jotka
8824: jen turvin voidaankin muiden valtion kes- aiheutuvat pihamaan tasaustöistä eri raken-
8825: kusammattikoulujen, paitsi Oulussa sijaitse- nustöiden välillä. Rakennustyön jatkuminen
8826: van Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikou- heti kesäkauden päätyttyä olisi eduksi myös
8827: lun, rakentamista jatkaa suunnitelmien mu- kaupungin työllisyystilanteen kannalta. Edel-
8828: kaisesti. leen keskusammattikoulun työpajarakennuk-
8829: Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikou- sen rakentaminen olisi syytä toteuttaa en-
8830: lussa saadaan III rakennusvaihe, joka kä- nen kuin yliopiston suurien rakennuskomp-
8831: sittää ravintotalousosaston opetustilat, luok- leksien rakennustyöt aloitetaan.
8832: katiloja ja voimistelusalin, tulo- ja meno- Näin ollen tulo- ja menoarviossa oilisi jo
8833: arvioesitykseen sisältyvän lisämäärärahan varattava 100 000 000 markan määräraha
8834: avulla päätökseen. Sen sijaan koulun etu- sanotun rakennusvaiheen suunnittelua ja
8835: päässä pojille tarkoitetut työpajatilat kä- rakennustöiden aloittamista vart'en.
8836: sittävää IV rakennusvaihetta, jonka tila- Edellä esitetyin perusteluin esitetään kun-
8837: vuus on 24 000 m3 ja kokonaiskustannus- nioittaen,
8838: arvio 260 000 000 mk, varten on tulo- ja
8839: menoarviossa esitetty myönnettäväksi vain että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
8840: 10 000 000 mk:n suunnittelumääräraha, mikä tulo- ja menoarvion 20 Pl. II l1tvun
8841: merkitsee sitä, että lro. työpajarakennuksen 88 momentin e) kohdalle 110 000 000
8842: rakentaminen voitaisiin aloittaa vasta v: n markkaa Pohjois-Pohjanmaan keskus-
8843: 1963 alussa. ammattikoulun IV rakennusvaiheen
8844: Jotta IV rakennusvaiheen .sisältämät työ- suunnittelemista ja rakennustöiden
8845: pajat saataisiin valmiiksi jo syyslukukauden aloittamista varten.
8846: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
8847:
8848: Jaakko Kemppainen. Hannes Paaso.
8849: Eetu Karjalainen. Arvo Pentti.
8850: Eemil Partanen.
8851: 1660
8852:
8853: IV,350. - Rah.al. N: o 180.
8854:
8855:
8856:
8857:
8858: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen-Lapuan
8859: -Kauhavan tien rakentamista varten.
8860:
8861:
8862: E d u s k u n n a 11 e.
8863:
8864: Seinäjoen-Lapuan-Kauhavan. tie on vilk- nan ratkaisua ja raikennustöiden alkuunpane-
8865: kasti liikennöity. V. 1960 elokuun liikenne- mista. Tien tultua rakennetu!ksi paranevat
8866: laskennassa Seinäjoen puoleisessa osassa si- myös järvialueen tieyhteydet Lapuan ja Kau-
8867: vuutti rautatien alikäytävän 2 247 ajoneu- havan kautta Seinäjoen kaupunkiin.
8868: voa vuorokaudessa. Tie on kuitenkin vanha. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
8869: Sitä ei ole pohjustettu nylkyaikaista liiken-
8870: nettä kestäväksi ja keväisin liikenne on py- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
8871: sähdyksissä pitkiä aikoja. Tie on hyvin tär- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. Ill
8872: keä, sillä tätä tietä myöten suuntautuu koko luvun 4 momentille lisäyksenä
8873: pohjoinen liikenne Seinäjoen kaupunkiin. 100 000 000 markkaa Seinäjoen-La-
8874: Mitkään uudet tutkimukset eivät saisi viivYt- puan-Kauhavan tien rakentamista
8875: tää Seinäjoen-Lapuan-Kauhavan tiensuun- varten.
8876: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1961.
8877:
8878: Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik.
8879: 1661
8880:
8881: N,351. - Rah.al. N: o 181.
8882:
8883:
8884:
8885:
8886: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta Lamminkylän-Vim-
8887: pe"bin-Alajärven tien rakentamiseen.
8888:
8889:
8890: E d u s k u n n a ll e.
8891:
8892: Marraskuun 6 päivänä 1959 lausui edus- on työtilaisuuksien kannalta kuitenkin vält-
8893: kunta hallitu~e.Jle toivomuksen Lamrrninky- tämätöntä. Tie on välttämätön jatkaa Lam-
8894: län-Alajårven tiesuunnitelman aiaroansaami- minkylästä, johon se on rakennettu Pietar-
8895: seksi. Suunnitelma on laadittu Lamminky- saaresta. Tiehen on varattu ÄMävän-Evi-
8896: lästä Vimpeliin ja vcltioneuvusto on sen vah- järven-Lamminkylän osuudelle 60 milj. mk,
8897: vistanut. Tien rakentamiseksi ei kuitenkaan mutta se on tehty jra öljysora vedetty pin-
8898: ole ehdotettu määrärahaa ensi vuoden tulo- nalle. Tie tulee kun se on kokonaan raken-
8899: ja m@oarviossa. Työn aJ:kuunpano riippuu nettu yhdistämään valmistuttuaan Pietarsaa-
8900: siitä, katsooko hallitus työttömyystilanteen ren järvialueeseen.
8901: niin vaativan, jolloin kuntien on uhrattava Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
8902: osuutensa työn kustannuksiin.
8903: Ei ole kuitenkaan oikein, että alityöllisyys- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
8904: alueilla ja syrjäisillä seuduilla, joissa lisäksi tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
8905: on korkea veroäyri pakotetaan kuntia otta- kan määrärahan Lamminkylän-V im-
8906: maan osaa teiden rakentamiseen, josta eni- pelin-Alajärven tien rakentamiseen.
8907: ten hyötyvät teollisuuden harjoittajat, mutta
8908: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
8909:
8910: Aleksi Kiviaho. Tyyne Tuominen.
8911: Nestori Nurminen. T. Asvik.
8912: 1662
8913:
8914: IV,352. - Rah.al. N: o 182..
8915:
8916:
8917:
8918:
8919: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta Vimpelin virasto-
8920: talon rakentamiseksi.
8921:
8922:
8923: E d u s k u n n a ll e.
8924:
8925: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- puan, Kauhavan, Virtain ym. virastotalot,
8926: riön toimeksiannosta rakennushallitus on laa- joista rakennusohjelmatoimikunta on toden-
8927: tinut suunnitelman ja kustannusarvion Viro- nut Alajärven virastotalon kiireelliseksi,
8928: pelin virastotalon rakentamista varten. Suun- mutta suunnitelmat sitä varten puuttuvat
8929: nitelma on valmistunut tämän vuoden alku- vielä.
8930: puolella ja kustannusarvio päättyy 61 300 000 Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
8931: mk: aan. Hallitus ei kuitenkaan ole ehdotta-
8932: nut ensi vuodelle varoja rakennustöiden että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
8933: aloittamiseen. Olisi tärkeää, että Vimpelin tulo- ja menoarvioon 61 300 000 mar-
8934: virastotalo saataisiin rakennetuksi, koska toi- kan määrärahan V impelin virasto-
8935: set virastotalot odottavat vuoroaan. Näistä talon rakentamista varten.
8936: mainittakoon Ala.järven, Lappajärven, La-
8937: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
8938:
8939: Aleksi Kiviaho. Nestori Nurminen.
8940: Toivo Asvik. Eino Tainio.
8941: Matti Koivunen.
8942: 1663
8943:
8944: IV,353. - Rah.al. N: o 183.
8945:
8946:
8947:
8948:
8949: Kiviaho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta jokien
8950: perkaamista varten.
8951:
8952:
8953: E d u s k u n n a ll e.
8954:
8955: Kuluneen kesän aikana sattuneet runsaat mk
8956: sateet aiheuttivat tuhoisia tulvia. Pohjan- 9. TVH: n käytettäväksi suun-
8957: maan jokien tulvat peittivät veden alle tu- nitelmien laatimista varten 20 000 000
8958: hansien hehtaarien alueen sadon ollessa vielä 10. TVH:n käytettäväksi vesis-
8959: korjaamatta. Tällaiset tapaukset voidaan töjen valvontaa varten . . . . 5 000 000
8960: vastaisuudessa estää vain tehokkaalla per- 11. Kulkulaitosten ja yleisten
8961: kauksella ja veden säännöstelyllä. Tarkoi- töiden ministeriön käytettä-
8962: tukseen onkin ensi vuoden tulo- ja meno- väksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21000 000
8963: arviossa varattu 525 milj. mk, mutta TVH 12. Välijoen alajuoksun perkaa-
8964: on suunnittelussaan ilmoittanut tarvitsevansa minen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108 000 000
8965: 843 milj. mk. Tämän summan TVH on Yhteensä 843 000 000
8966: ilmoittanut käyttävänsä seuraavasti:
8967: mk Jos summa myönnetään vähennettynä,
8968: 1. Vanajaveden ja Pyhäjärven merkitsee se sitä, että jotkut perkauskohteet
8969: säännöstely . .. .. . . . . .. . . . 30 000 000 on jätettävä kokonaan pois tai sitten kaikkia
8970: 2. Päijänteen vedenjuoksun määrärahoja pienennettävä. Sellainen menet-
8971: säännöstely . . . . . . . . . . . . . . 50 000 000 tely ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista
8972: 3. Kimolan uittokanavan ja eikä kohtuullista, vaan suunnitelmat olisi
8973: nipunsiirtolaitoksen rakenta- vietävä ainakin TVH :n ehdottamassa muo-
8974: minen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 385 000 000 dossa päätökseen. Tällaista ratkaisua puolta-
8975: 4. Halsuanjoen järjestely . . . . 120 000 000 vat kaikki kansantaloudelliset tekijät.
8976: 5. Kemijoen erottelualueen Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
8977: ruoppaus . . . . . . . . . . . . . . . . 75 000 000
8978: 6. Ivalonjoen rantavahvistukset 6 000 000 että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
8979: 7. Siikajoen alueen vesistöjär- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. lll luvun
8980: jestely . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 000 000 5 momentille lisäyksenä 100 000 000
8981: 8. Toimenpiteet hyydetulvien markkaa jokien perkaamista varten.
8982: ehkäisemiseksi . . . . . . . . . . . . 3 000 000
8983: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
8984:
8985: Aleksi Kiviaho. Mauno Pohjonen. Onni Peltonen.
8986: Elli Stenberg. Varma K. Turunen. Urho Kulovaara.
8987: Inkeri Virtanen. Toivo Antila. Olli J. Uoti.
8988: Pauli Puhakka. Eemil Partanen. Impi Lukkarinen.
8989: Niilo Nieminen. Reino Ala-Kulju. Arvo Sävelä.
8990: Kauko Tamminen. Mauri Seppä. R. Virtanen.
8991: Eino Kilpi. Alwar Sundell. Georg Backlund.
8992: Kuuno Honkonen. Usko Seppi. Tyyne Tuominen.
8993: Matti Koivunen. Esa Timonen. Nestori Nurminen.
8994: Hugo Manninen. Aimo Aaltonen. Toivo Asvik.
8995: 1664 IV,353. - Jokien perkaaminen.
8996:
8997:
8998: Artturi Jäm.sen. Ale Holopainen.
8999: Aarne Pulkkinen. Ville Pessi.
9000: Esa Hietanen. Eemeli Lakkala.
9001: Eino Tainio. Veikko Kansikas.
9002: Anna-Liisa Tiekso. Judit Nederström-Lunden.
9003: Toivo Friman. Vilho Turunen.
9004: Leo Suonpää. Olavi Lahtela.
9005: Toivo Salin. J. Mustonen.
9006: Väinö R. Virtanen. Pertti Rapio.
9007: Siiri Lehmonen. Pentti Liedes.
9008: Veikko Rytkönen. Irma Rosnell.
9009: Eino Roine. Matti Liinamaa.
9010: H. Tauriainen. Georg Eriksson.
9011: Paavo Aitio. H. Törmä.
9012: Martti Linna. Yrjö Murto.
9013: Antto Prunnila. G. Rosenberg.
9014: 1665
9015:
9016: IV,354. - Rah.a.I. N: o 184.
9017:
9018:
9019:
9020:
9021: Kiviaho ym..: Määrärahan osoittamisesta uudis- ja kiven-
9022: raivauspalkkioiden korottamiseen.
9023:
9024:
9025: E d u s k u n n a 11 e.
9026:
9027: Kesäkuun 3 p: nä v. 1960 eduskunta lausui kohdalla palkkioiden määriä nykyisestään
9028: hallitukselle toivomuksen, jossa edellytettiin, korottamalla. Tämä on välttämätöntä kone-
9029: että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin uudis- ja voimaisen viljelyksen tullessa yhä yleisem-
9030: kivenraivauspal!kkion korottamiseksi kustan- mäksi pientiloillaJkin.
9031: nusten nousua vastaavasti. Hallitus ei ole Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9032: kuitenkaan eduskunnan kehoitusta noudatta-
9033: nut, vaan palkkiot ovat jääneet ennalleen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
9034: SeuraUksena on, että uudisraivauspalkkioiden tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV luvun
9035: hakemukset ovat vähentyneet entisestään. 21 momenUlle lisäyksenä 100 000 000
9036: Viljelyspinta-aloja olisi kuitenkin lisättävä markkaa uudis- ja kivenraivauspalk-
9037: tuottamattomien alojen raivaustoiminnalla ja kion korottamiseksi kustannusten nou-
9038: kivien poistoja jatkettava vanhojen peltojen sua vastaavasti.
9039: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
9040:
9041: Aleksi Kiviaho. Paavo Aitio.
9042: Matti Meriläinen. Matti Koivunen.
9043: Usko Seppi. Pentti Liedes.
9044: Veikko Rytkönen. Toivo Asvik.
9045: Niilo Nieminen. Nestori Nurminen.
9046: Eino Tainio.
9047:
9048:
9049:
9050:
9051: 25 E 706/61
9052: 1666
9053:
9054: IV,355. -Ra.h.al. N:o 185.
9055:
9056:
9057:
9058:
9059: Koivisto ym.: Määräraka:n osoittamisesta sotatoimien. ja alue-
9060: l'UOVutusten. yhteydessä tapahtuneiden porovahinkojen kor-
9061: vaamiseksi.
9062:
9063:
9064: Eduskunnalle.
9065:
9066: Hallitus on v: n 1962 tulo- ja menoarvio- porovahingot OYat n. 25 milj. mk. Kun va-
9067: esitYJksensä 11 Pl: n XXV luvun 37 momen- hingot voidaan selvittää yksityiskohdittain,
9068: tin kohdalla esittänyt porotalouden tutkimus- tuntuvat hallituksen perustelut ihmeellisiltä.
9069: toimintaa varten Paliskuntain Yhdistykselle Kun ko. korvaamattomia porovahinkoja on
9070: myönnettäväksi kertamenona 10 000 000 mk. pääasiassa tapahtunut vain parin paliskun-
9071: Tal"koituksena on perustelujen mukaan kor- nan alueella, on outoa, että näiden yksityis-
9072: vata se tappio, mikä sotatoimien ja alue- ten poronomistajain oikeutetut ja oikeaksi
9073: luovutusten yhteydessä tapahtuneista poro- tunnustetut korvaukset käytetään koko po-
9074: vahingoista on jäänyt korvaamatta. ronhoito-alueen tutkimustoimintaan. Tutki-
9075: Mielestämme tämä ei ole oikein eikä edus- mustoimintaan varattaJkoon tästä riippumatta
9076: kunnan tekemän päätöksen mukaista. Edus- oma määrärahansa. Edellä lausutun perus-
9077: kunta on nimitt-äin 8/5 1956 hyväksynyt toi- teella esitämme kunnioittaen,
9078: vomuksen, että hallitus tutkituttaisi ja selvi-
9079: tyttäisi, missä määrin edellä mainitusta syystä että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
9080: porovahinkoja on jäänyt yksityisille poron- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
9081: omistajille korvaamatta, ja antaisi eduskun- uudelle momentt'lle 25 000 000 markan
9082: nalle esityksen vahinkojen korvausmenette- suuruisen määrärahan sotatoimien ja
9083: lyssä tapahtuneiden virheiden oikaisemisesta. alueluovutusten yhteydessä tapahtu-
9084: Asiasta onkin toimitettu seikkaperäinen tutki- neiden porovahinkojen korvaamiseksi.
9085: mus ja tiettävästi vielä korvaamatta olevat
9086: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
9087:
9088: Erkki Koivisto. Akseli Paarm.an.
9089: Olavi Lahtela. Toivo Friman.
9090: 1667
9091: IV,356. - Rah.al. N: o 186.
9092:
9093:
9094:
9095:
9096: Koivisto ym..: Määrärahan osoittamisesta sädehoitoon määrät-
9097: tyjen syöpäpotilaiden matka-avustuksiin.
9098:
9099:
9100: Eduskunnalle.
9101:
9102: Kansainväliset kokemukset osoittavat, että vielä lisäksi sädehoito usein joudutaan anta-
9103: syöpätautien sädehoito on keskitettävä sellai- maan jaksottain, saattaa ~alle potilaalle
9104: siin saira;a;lakeskuksiin, joissa on käytettä- tulla maksettavaksi jopa yhden vuoden ai-
9105: "\Tissä. korkean koulutustason omaavia erikois- kana useankin ·hoitomatkan aiheuttamat kus-
9106: läåJkäreitä. Jotta tällaisilla erikoissairaa- tannukset - yhteensä !kymmeniä tuhansia
9107: loilla olisi riittävän vaihteleva ja monipuo- markkoja - joita vielä lisäävät välttämät-
9108: linen potilasaineisto, mikä on välttämätöntä tömät jälkitarkastuskäynnit. Joskin kunnat
9109: tason ylläpitämiselle ja tarpeellisen koke- huoltoapulain mukaan suorittavat varatto-
9110: mulmen saamiseen, on yleensä pidetty par- mille potilaille heidän hoitomaksu:nsa, vain
9111: haana varustaa yksi tällainen täydellinen sai- aniharvat kunnat ovat voineet osoitfua va-
9112: 11aala;keskus sellaista toiminta-aluetta varten, roja tässä tarkoitettujen matkakustannusten
9113: jossa on noin miljoona asukasta. suorittamiseen. Tästä johtuen on vähävarai-
9114: Tästä Suomessakin hyväksytystä yleisestä silla ja Val'attomilla vaikeuksia noudattaa
9115: periaatteesta johtuen sädehoitoon määrätyt määrättyjä hoitokäyntejä koskevia ohjeita ja
9116: syöpäpotiloot joutuvat monesti suorittamaan hyväänkin suuntaan johtamassa oleva hoito
9117: hyvinkin pitkiä matkoja kotikunnastaan sii- saatetaan näistä syistä lyödä laimin.
9118: hen erilroislaitokseen, jossa sädehoito voi- Edellå esitettyyn viitaten e'hdotamme kun-
9119: daan tarkoituksenmukaisin välinein ja rih- nioittaen,
9120: tävällä asiantuntemuksella antaa. Näin tulee
9121: olemaan sittenkin, kun nykyiset suunnitel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
9122: mat korkeammooasteisista erikoissairaaloista tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XX luvun
9123: toteutuvat. Vielä vaikeampi on tilanne tällä 17 momentille 1 500 000 markan mää-
9124: hetkellä, jolloin sädehoitoa varten on ole- rärahan käytettäväksi varattomien ja
9125: massa vain yksi ajan vaatimukset edes lähi- suuriperheisten sädehoitoon määrätty-
9126: main täy.ttävä laitos, Helsingin yliopistolli- jen syöpäpotilaiden matka-avustuksiin.
9127: sen keskussairaalan sädehoitoklinikka. Kun
9128: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
9129:
9130: Erkld. Koivisto. Irma Rosnell.
9131: Jussi Saukkonen. Olavi Lähteenmäki.
9132: 1668
9133:
9134: N,357.- Ra.h.al. N:o 187.
9135:
9136:
9137:
9138:
9139: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kanavuoren-
9140: Kelkkamäen maantien rakennustöiden aloittamiseksi.
9141:
9142:
9143: E d u s k u n n a ll e.
9144:
9145: Jyväskylästä itäänpäin rakennettavan den talousarviossakaan ole sanottuun tiehen
9146: uuden poikittaistien tärkeimpiä tieosuuksia ra;kennusmäärärahoja.
9147: on Kanavuoren-Keikkamäen 12.5 km:n pi- Kun tien rakentaminen on erittäin :tärkeä
9148: tuinen tieosuus. Pitkäaikaisen ja vaivalloisen niin kauttakulkevan kuin paikallisenkin lii-
9149: suunnitteluvaiheen jälkeen tiesuunta on val- kenteen kannalta ja tarjoaa lisäksi suuren
9150: tioneuvostossa jo viime vuonna vahvistettu. työkohteen alueella, jossa sellaista tarvitaan,
9151: TVH: n toimesta esitettiin jo kuluvan vuoden esitämme,
9152: talousarvioon varoja tämän tärkeän tietyön
9153: aloittamiseksi. Asia on ennestään eduskun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
9154: nalle tuttu. Kehoittihan eduskunta kuluvan tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
9155: vuoden talousarvion mietintöön liittämässään kan määrärahan Kanavuoren-Kelkka-
9156: lausunnossa hallitusta aloittamaan sanotun mäen maantien rakennustöiden aloit-
9157: tien rakentamisen työttömyysvaroilla. Näin tamiseksi.
9158: ei ole kuitenkaan tapahtunut eikä ensi vuo-
9159: . Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
9160:
9161: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho. Siiri Lehmonen.
9162: 1669
9163:
9164: IV,358. - Rah.al. N: o 188.
9165:
9166:
9167:
9168:
9169: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsän yhteis-
9170: koulun ottamiseksi valtion haltuun.
9171:
9172:
9173: Eduskunnalle.
9174:
9175: V. 1905 perustettu Jämsän yhteiskoulu on esityksessäikin, vaikka eduskunta kuluvan
9176: maamme vanhimpia yksityisoppikouluja. Jo vuoden talousarviota käsitellessään nimen-
9177: v:sta 1932 lähtien koululla on ollut oikeus omaan lausui odottavansa, että hallitus ryh-
9178: päästää oppilaita korkea;kouluihin. V. 1955 tyy kiireellisiin toimenpiteisiin mainitun kou-
9179: valmistui koululle 18 000 ms suuruinen koulu- lun ottamiseksi valtion haltuun.
9180: rakennus, jossa on aineluokkajärjestelmän Koska Jämsän yhteiskoulun valtion hal-
9181: mukaiset opetustilat 700 oppilaalle. tuun ottaminen on kaikin puolin valmisteltu,
9182: Kouluhallitus on nähnyt Jämsän yhteis- tulisi eduskunnan korjata halHtuksen laimin-
9183: koulun jo kauan sitten eräänä ensimmäisinä lyönti tässä asiassa.
9184: valtion haltuun siirrettävistä yksityisoppi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
9185: kouluista. Jostakin syystä valtion talousar-
9186: vion laatijat ovat vuodesta toiseen kuitenkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
9187: sivuuttaneet tämän koulun valtion haltuun tulo- ja menoarvioon 131 000 000 mar-
9188: otettavien yksityisoppikoulujen joukosta. kan määrärahan Jämsän yhteiskoulun
9189: Näin on tapahtunut v: n 1962 ta;lousarvio- ottamiseksi valtion haltuun.
9190: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
9191:
9192: Matti Koivunen. Leo Suonpää.
9193: Siiri Lehmonen. Aleksi Kiviaho.
9194: Impi Lukkarinen.
9195: 1670
9196:
9197: IV,359. -Rah.al. N:o 189.
9198:
9199:
9200:
9201:
9202: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Saarijärven yhteis-
9203: koulun ottamiseksi valtion haltuun.
9204:
9205:
9206: Eduskunnalle.
9207:
9208: Yksityisoppi:kouluna toimiva Saarijärven den lapsia sanotussa koulUISSa opiskelee
9209: yhteiskoulu on perustettu jo v. 1908. V: sta melko etäisiltäkin paikkakunnilta.
9210: 1948 lähtien koulu on toiminut täysiluokkai- Saarijärven yhteiskoulu on viimeisimpiä
9211: sena yliopistoon johtavana oppikouluna. Ny- yksityisoppikouluja siitä 20 yksityisoppikou-
9212: kyään koulussa toimii 8 varsinaista ja 9 lun ryhmästä, jonka kouluhallitus jo 50-lu-
9213: rinnakkaisluokkaa. Oppilasmäärä on noin vun alkupuolella suositteli otettavaksi val-
9214: 600 j;a opettajia on yhteensä 25. tion haltuun.
9215: V. 1958 koululle valmistui 15 900 ms suu- Saarijärven yhteiskoulun suorittaman pit-
9216: ruinen koulutalo, jonka kaikki ,tilat ovat käy- käaikaisen ja tuloksellisen työn ja ne edut
9217: tössä. Mutta uuden koulutalon rakentami- huomioon ottaen, mitä koulun siir,tyminen
9218: sen myötä tulivat myös suuret v~elat. Kulu- valtiolle toisi 'koulun työn edelleen kehittä-
9219: van vuoden alussa koulun velka oli yhteensä mistä ajatellen, ehdotamme,
9220: 121 666 600 mk, joista valtiolle 28 416 600
9221: mk ja loput 93 250 000 mk pankeille ja va- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
9222: kuutuslaitoksille. Velkaantuneisuus on nos- tulo- ja menoarvioon 130 000 000 mar-
9223: tanut lukukausimaksun 12 000 mk: aan, mikä kan määrärahan Saarijärven yhteis-
9224: on erittäin valitettavaa nimenomaan vähä- koulun ottamiseksi valtion haltu·un.
9225: varaisten perheiden huoltajien kannalta, joi-
9226: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
9227:
9228: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho.
9229: Siiri Lehmonen. Impi Lukkarinen.
9230: 1671
9231:
9232: IV,360. - Ra.h.al. N: o 190.
9233:
9234:
9235:
9236:
9237: Koivunen ym.: Määräraham, osoittamisesta tienparannustöiden
9238: suorittamiseen Multian-Uuratisten maantiellä.
9239:
9240:
9241: Eduskunnalle.
9242:
9243: Uuraisten-Multian maantie on aikoinaan on valmistettu tien parantamissuunnitelma,
9244: rakennettu mäkiseen maastoon. Liikenteen jota voitaisiin toteutta;a välittömästi.
9245: lisääntyessä ja ajoneuvojen sekä niillä kulje- Alueet, joita edellä sanottu tie koskee, ovat
9246: tettavien kuormien suuretessa sanottu tie on viime :aikoina jääneet kerrassaan lapsipuolen
9247: osoittautunut liikenneturvallisuuden kannalta asemaan tieyhteyksien parantamisessa. Täl-
9248: kyseenalaiseksi. Varsinkin talviaikoina ovat lainen kulkuyhteyksien kehittämisen laimin-
9249: vaarallisimmiksi irohdi'ksi osoittautuneet lyÖI!lti vaikuttaa haitaHisesti koko alueen
9250: Purstomäki ja Valkolanmäki. Valkolan- väestön elämään ja herättää ansaittua tyyty-
9251: mäessä on vielä Petäjävedeltä tule-van maan- mättömyyttä.
9252: tien yhtymäkohta erittäin jyrkässä mäkirin- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
9253: teessä.
9254: Edellämainittujen pahimpien ja vaaralli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
9255: simpien mä'kien lisäksi on sanottu tie kaut- tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar-
9256: taaltaankin niin mäkinen, että leiklmuksien kan määrärahan tienparannustöiden
9257: ja oikaisujen suorittaminen on siinä välttä- suorittamiseen Multian- Uuraisten
9258: mätön. Myöskin routimisalttius vaikeuttaa maantiellä.
9259: liikennettä kevät-kesäisin. TVH: n toimesta
9260: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
9261:
9262: Matti Koivunen. Siiri Lehmonen.
9263: Usko Seppi. Aleksi Kiviaho.
9264: Aarne Pukkinen. Impi Lukkarinen.
9265: 1672
9266: N,361.- Rah.al. N: o 191.
9267:
9268:
9269:
9270:
9271: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakennus-
9272: töiden aloittamiseksi Virtain-Pihlajaveden maantieltä
9273: .Ähtärin kunnan rajalle.
9274:
9275:
9276: E d u s k u n n a 11 e.
9277:
9278: Pihlajaveden kuntaan yleisillä varoilla ra- Ähtärin kunnan rajalle. Tämä tie halkaisisi
9279: kennettu ja kunnossapidetty maantieverkko kunnan pohjoisosan etelä-pohjoissuunnassa
9280: on puutteellinen, ilmeisesti puutteellisempi ja olisi tärkeä lisä yleisoonkin tieverkkoon.
9281: kuin muissa Keski-Suomen kunnissa. Tässä Valtion tienrakennusmäärärahoihin ei ole
9282: n. 416 km2: n pinta~alan käsittävässä kun- hallituksen taholta kuitenkaan osoitettu va-
9283: nassa supistuu käyttökuntoisten autoteiden roja kuluvan eikä tulevankaan vuoden ta-
9284: pituus 50-60 km:Hn. Väestö ron kauttaa:l- lousarvioon, vaikka sanotun tien rakennus-
9285: taan vähävaraista pienviljelijä- ja metsätyö- suunnitelmat ovat kaikin puolin toteuttamis-
9286: läisväestöä. Esim. vilj·elijäväestössä on vain kelpoiset.
9287: :runsaat 20 taloutta, joiden peltopinta-aJa EdelLä esitettyyn viitaten ehdotamme,
9288: täyttää tai ylittää varsinaisen viljelystilan
9289: peltopilnta-alan. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
9290: Tiey<hteyksien pa:rantaminen olisi eräs tulo- ja menoarvioon 60 000 000 mar-
9291: väestön toimeentulon edellytyksiä lisäävä toi- kan määrärahan maantien rakennus-
9292: menpide. TVH: n toimesta on'kin suunniteltu töiden aloittamiseksi V irtain-Pihlaja-
9293: noin 15.5 km: n pituisen uuden maantien ra- veden maantieltä .Ähtärin kunnan ra-
9294: kentamista Pihlajaveden-Virtain maJalltieltä jalle Pihlajaveden kunnassa.
9295: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
9296:
9297: Matti Koivunen. Aarne Pulkkinen.
9298: Usko Seppi. Siiri Lehmonen.
9299: Aleksi Kiviaho.
9300: 1673
9301:
9302: IV,362. - Rah.al. N: o 192.
9303:
9304:
9305:
9306:
9307: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun-
9308: nille rautatiealueiden lunastusmaksujen suorittamiseen.
9309:
9310:
9311: Eduskunnalle.
9312:
9313: Eduskunta on parin viimeisen vuoden ai- korkoineen kohosi 62 228 703 mk: aan. Rau-
9314: kana hyväksynyt toistuvasti hallitukselle ke- tatiehallitus puolestaan on kehoittanut kun-
9315: hoituksia V'arojen osoittamiseksi rautateitten taa lähiaikoina sumittaJmaan sanotun sum-
9316: rakentamiseen pakkolunastettujen maiden lu- man rautatiehallituksen postisiirtotilille. Kun
9317: nastushintojen suorittamiseen. V: n 1960 ja Äänekosken maalaiskunnassa vuosittain ker-
9318: samoin kuluvan vuoden talousarviomi,etinnön tyvien veroäyrien määrä on 3 miljoonan
9319: perusteluissa eduskunta lausui odottavansa, paikkeilla, wisi edellä kerrotun velan mak-
9320: että hallitus kiireellisesti ryhtyy asianmukai- saminen lähes kokonaan kahden vuoden vero-
9321: siin toimenpiteisiin helpotuksen myöntämi- tulot, joita on kannettu 12.5 mk: n mukaan
9322: ,seksi kunnille niitä rasittavien, rautatietä äyriltä. Samansuuntainen on tilanne muis-
9323: varten tarvittavien maa- ja vesialueiden lu- sakin kunnissa, joiden kohdalle Suolahden-
9324: nastuslmrvausten suorittamisessa. Eduskun- Haapajärven rautatien ja muidenkin van-
9325: nan ikehoitukset ovat perustuneet siihen, että hojen lakien mukaan rakennettavien rauta-
9326: v:sta 1958 lähtien maantiealueiden ja v:sta teiden maa-alueiden korvausvelvollisuudet
9327: 1960 lähtien myös rautateiden rakentami- lan'keaV'at. Nämä maksuvelV'Oitteet ylittävät
9328: seen tarvittavien maa- ja vesialueiden lunas- kuntien kantokyvyn.
9329: tusvelvollisuudet ovat siirtyneet kokonaan Eduskunnan toistuneista kehoituksista huo-
9330: valtion vastattaviksi. Lisäksi on eduskunnan limatta hallitus ei ole ensi vuoden talousar-
9331: päätöksiin vaikuttanut se, että 30-luvulla tai vioesitykseenkään ottanut varoja näiden
9332: sen jälkeen tehdyt sitoumukset - joita il- pa:kkolunastuskorvausten suorittamiseksi val-
9333: man rautateitä ei lähdetty rakentamaan - tion varoiUa. Asiassa olisi kuitenkin pääs-
9334: ovat muodostuneet kunnille taloudellisesti tävä kiireesti alkuun osoittamalla ensi vuo-
9335: ylivoimaisiksi. den talousarvioon ensimmäinen rahaerä kii-
9336: Eräänä esimerkkinä siitä, millaisiin rasi- reellisimpien pa;kkolunastuskorvausten suo-
9337: tuksiin kunnat V'Oivat joutua sanottujen rau- rittamiseksi.
9338: tatiemaapohjien lunastusvelvollisuuden täyt- Edellä esitettyyn vHtaten ehdotamme,
9339: tämisessä, nähdään tällä hetkellä Äänekos-
9340: ken maalaiskunnan tapaus. Keski-Suomen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
9341: lääninhallitus on 7. 4. 1961 antamallaan pää- tulo- ja menoarvioon 200 000 000
9342: töksellä määrännyt Äänekosken maalaiskun- markkaa avustuksiksi kunnille rauta-
9343: nan maksamaan Suolahden-Haapajärven teiden rakentamisessa tarvittavien
9344: rautatien rakennustarkoituksiin pakkolunas- maa- ja vesialueiden lunastusmaksu-
9345: tetuista maista korvauksen, joka 15. 6. 1961 jen suorittamiseen.
9346: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
9347:
9348: Matti Koivunen. Esa Hietanen.
9349: Siiri Lehmonen. Martti Linna.
9350: Toivo Niiranen. Matti Meriläinen.
9351: Aleksi Kiviaho. Impi Lukkarinen.
9352:
9353:
9354: 26 E 706/61
9355: 1674
9356:
9357: IV,363. - Rah.al. N: o 193.
9358:
9359:
9360:
9361:
9362: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta työsuhteessa ole-
9363: vien valtion työntekijöiden palkkojen korottamiseen.
9364:
9365:
9366: E d u s k u n n a ll e.
9367:
9368: Vaitio on maassamme suurin työnantaja korottamiseksi. Eduskunnan kehoitus ei ole
9369: paitsi viran- ja toimenhaitijoille myös työso- kuitenkaan aiheuttanut hallituksen taholta
9370: pimussuhteessa oleville työntekijöille virasto- mitään toimenpiteitä.
9371: jensa välityksellä. Valtion palveluksessa ole- Edellä mainittujen lisäksi on monia muita
9372: vien palkka- ja muut työehdot pitäisi hoitaa valtion työsuhteessa olevia heikosti palkattuja
9373: niin, että ne vastaisivat vähintään yleisiä työntekijäryhmiä. Näistä mainittakoon esi-
9374: palkka- ja työehtoja. Viran- ja toimenhalti- merkiksi posti- ja lennätinhallituksen alaisina
9375: joiden palkkaus onkin lainsäädännön kautta maaseudulla toimivien valtion puhelinkeskus-
9376: välittömästi eduskunnan päätettävissä. Sen ten hoitajat. Mm. Keski-Suomen alueella täl-
9377: sijaan työsopimussuhteessa olevien työnteki- laisten puhelinkeskusten hoitajien kuukausi-
9378: jöiden palkkaus on muodostunut lähinnä mi- palkka on 13 000 mk, vaikka työ sitoo teki-
9379: nisteriöiden ja niiden alaisten virastojen nou- jänsä puhelinkeskuksen hoitoon melkein ym-
9380: dattaman palkkapolitiikan mukaisesti. päri vuorokauden pyhät ja arjet.
9381: Nimenomaan valtion työvirastojen palkka- Esimerkkejä alhaisista palkoista voisi mai-
9382: politiikka on monissa tapauksissa saanut sel- nita lisää esim. VR:n konepajojen osalta,
9383: laisia muotoja, että valtio työnantajana on mutta jo nämäkin todistavat, että valtion on
9384: aiheellisesti joutunut ankaran arvostelun koh- pikaisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin työsuh-
9385: teeksi. Sellaiset virastot kuin TVH, rauta- teessa olevien työntekijöidensä palkkojen ko-
9386: tiehallitus, maataloushallitus, metsähallitus rottamiseksi.
9387: jne. ovat ainoa mahdollinen työnantaja kym- Työsuhteessa olevi.en valtion työntekijöiden
9388: menilletuhansille työntekijöille. Palkkapoli- palkkaukseen tarvittavat varat on merkitty
9389: tiikassaan nämä virastot noudattavat peri- talousarvioon momenteille, joille on jakamat-
9390: aatetta, että valtio ei saa kilpailla työvoi- tomana sijoitettu palkkojen lisäksi kaikki
9391: masta yksityisten työnantajien kanssa. Eri- tarvittavat työkustannusmenot. Siltä varalta,
9392: tyisesti ne työntekijäryhmät, joita ei lueta että työsopimussuhteessa olevien valtion työn-
9393: sanottujen virastojen ns. kantatyöntekijöihin, tekijöiden palkkojen korottaminen kohtaisi
9394: ovat palkkauksessaan jääneet maamme alim- vaikeuksia talousarvion asianomaisille työvi-
9395: min palkatuiksi. On häpeällistä ja epäoikeu- rastojen momanteille otettujen määräraho-
9396: denmukaista, että valtion työvirastojen työn- jen vähyyden vuoln;i, on aiheellista ottaa
9397: tekijöistä suuri osa on niin heikosti palkat- 15 Pl. II luvun uudelle momentille täyden-
9398: tua, etträ kuntien sosiaalilautakunnat joutu- nysmääräraha, jolla asia voidaan hoitaa siinä
9399: vat antamaan heidän perheilleen huoltoapua. tapauksessa, ·että varsinaisten momenttien
9400: Tällainen tilanne kuitenkin on ollut viime määrärahat käyvät riittämättömiksi.
9401: vuosien aikana. Eduskuntakin on kiinnittä- Valtion työntekijäin palkkojen korottamista
9402: nyt halHtuksen huomiota asiaan mm. kehoit- ei voida asiallisin perustein vastustaa siihen
9403: tamalla kuluvan vuoden talousarviomietin- vedoten, että valtion työvirastojen ja ao. am-
9404: nössä 20 Pl. IV luvun 1 momentin peruste- mattiliittojen välillä on mahdollisesti sol-
9405: luissa hallitusta toimenpiteisiin työllisyys- mittu työehtosopimukset, koska niissä sovitut
9406: töissä maksettavien alimpien tuntipalkkojen palkat ovat minimipalkkoja.
9407: IV,363. -Koivunen ym. 1675
9408:
9409: Eduskunta on joka tapauksessa vastuussa teessa oleville voidaan taata toimeentuloa
9410: valtion virastojenkin kautta valtioon työsuh- vastaavat palkka- ym. edut.
9411: teessa olevien työntekijöiden palkoista. Näin Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
9412: ollen eduskunnan tulee antaa hallitukselle
9413: ohjeet ja tarvittavat varat valtion työsuh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
9414: teessa olevien työntekijöiden palkkojen ko- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
9415: rottamiseksi niin, että valtion maine työn- uudelle momentille 1 500 000 000 mar-
9416: antajana saadaan nostetuksi siitä alennusti- kan arviomäärärahan käytettäväksi
9417: lasta, johon viime vuosien palkkapolitiikka työsuhteessa olevien valtion työnteki-
9418: sen on saattanut, ja että valtioon työsuh- jöiden palkkojen korottamiseen.
9419: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
9420:
9421: Matti Koivunen. Toivo Salin. Paavo Aitio.
9422: Veikko Rytkönen. Antto Prunnila. Eino Roine.
9423: Aarne Pulkkinen. Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso.
9424: Tauno Kelovesi. Esa Hietanen. Toivo Asvik.
9425: H. Tauriainen. Matti Meriläinen. Pentti Liedes.
9426: Eino Tainio. Niilo Nieminen. Aleksi Kiviaho.
9427: Usko Seppi. Y. Enne. Yrjö Murto.
9428: Toivo Niiranen. Irma Rosnell. Martti Linna.
9429: Pauli Puhakka. R. Virtanen. Tyyne Tuominen.
9430: Väinö R. Virtanen. Veikko Kansikas.
9431: 1676
9432:
9433: IV,864.- Rah.al. N: o 194.
9434:
9435:
9436:
9437:
9438: Kokkola. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kotkan
9439: keskussairaalan rakentamista varten.
9440:
9441:
9442: E d u s k u n n a lil e.
9443:
9444: Keskussairaalain rakentamisesta annetun omaisten vahvistettavaksi ja työpiirustukset
9445: lain mukaan on Kotkan keskussairaala ra- saataneen valmiiksi ja hyväksytyiksi kevää-
9446: kentamisvuorossa Tampereen keskussairaalan seen 1962 mennessä. Näin ollen ei ole mitään
9447: jälkeen. Kun Tampereen keskussairaala val- esteitä töiden täyteen vauhtiin saattamiselle
9448: mistunee lopuHisesti ensi vuoden alussa, pi- loppukesästä 1962. Kun on uskottavaa, että
9449: täisi Kotkan keskussairaalan rakennustöiden kaikilla tahoilla pyritään saattamaan Kotkan
9450: päästä välittömästi alkamaan. Kahtena edel- keskussairaalan rakennustyöt jarrutuksitta
9451: lisenä vuonna on Kotkan keskussairaalan käyntiin jo senkin vuoksi, ettei pahasti myö-
9452: suunnittelua ja rakennustöiden aloittamista hässä oleva keskussairaalain raikentamisoh-
9453: varten myönnetty 63 milj. mk. V: lle 1962 jelma enää pääsisi viivästymään, on lisä-
9454: esittää hallitus myönnettäväksi mainittuun määrärahan myöntäminen Kotkan keskussai-
9455: tarkoitukseen 150 milj. mk. Tätä määrärahaa raalalle tässä vaiheessa välttämättömyys.
9456: on kuitenkin pidettävä liian pienenä, koska Edellä olevan perusteella esitämme kun-
9457: on edellytettävä, että sairaalan rakennustöi- njoittaen,
9458: hin päästään täydellä teholla käsiksi tulevan
9459: vuoden aikana. Kotkan keskussairaalan koh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
9460: dalla valmistavat toimenpiteet ovat jo niin tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
9461: pitkällä, että hyväksytyn ohjelman mukaiset 18 momentille lisäyksenä 150 000 000
9462: ensimmäiset piirustukset alistetaan syys- markkaa Kotkan keskussairaalan ra-
9463: lokakuun vaihteessa asianomaisten viran- kentamista varten.
9464: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
9465:
9466: Veikko Kokkola. Eetu Karjalainen.
9467: Kalle Matilainen. Erkki Tuuli.
9468: Veikko Helle. Sulo Hostila.
9469: Lyyli Aalto. T. Kelovesi.
9470: 1677
9471:
9472: IV,365.-Ra.h.al. N:o 195.
9473:
9474:
9475:
9476:
9477: Kokkola ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
9478: vientisatamia ylläpitäville kunnille satamien rakentamista
9479: varten.
9480:
9481:
9482: E d u s k u n n a ll e.
9483:
9484: Valtaosa ul'komaankaupastamme kulkee me- kutuspiiriin kuuluu aina laajempi tai sup-
9485: ritse. Meri- ja maakuljetusten nivelkohtina peampi takamaa. Satamalla on siten huo-
9486: on satamillamme siten tärkeä tehtävä liiken- mattava valtakunnallinen merkitys. Tästä
9487: teen välittämisessä. Pitkällinen sota ja sitä johtuen onkin eduskunta sisällyttänyt vienti-
9488: seuranneet taloud~llisesti vaikeat vuodet satamien kehittämiseksi valtion talousarvioon
9489: aiheuttivat satamiemme luonnollisessa kehi- määrärahan, josta kaupungeille on myön-
9490: tyksessä raskaan keskeytyksen, jonka kor- netty pitkäaikaisia, halpakorkoisia lainoja.
9491: jaamiseksi kaupungit, oivaltaen satamiensa Viime vuosina on mainitun määrärahan
9492: merkityksen koko talouselämällemme, ovat suuruus ollut 250 milj. mk, mutta koro-
9493: tehneet suuria rahallisia sijoituksia. Toisaalta tettiin eduSkunnan päätöksellä kuluvaksi vuo-
9494: ovat tuontimme ja vientimme sodan jälkeen deksi 500 milj. mk:aan. Määrärahan suu-
9495: ja varsinkin viime vuosina lisääntyneet si- ruuden pitäisi kuitenkin nykyisin olla 1 000
9496: vuuttaen huomattavasti sodan edellisten vuo- milj. mk, jotta satamiemme iJ.ainantarve voi-
9497: sien tulokset. Vilkastunut ulkomaanliikenne taisiin tyydyttää määrärahan puitteissa ja
9498: on siten asettanut yhä uusia vaatimuksia satamiemme kehittämistä jatkaa suunnitel-
9499: satamiemme läpäisykyvylle. lulla tavalla.
9500: Satamatyöt ovat aikaa vaativia ja yleensä Vientiteollisuutemme tuotannon lisäys,
9501: kalliita. Kun johonkin työhön ryhdytään, joka toteutuu lähivuosien kuluessa, asettaa
9502: olisi se voitava viedä päätökseen yhtäjaksoi- uusia vaatimuksia vientisatamiemme läpäisy-
9503: sesti ja mahdollisimman nopeassa tahdissa. kyvylle. Tämän vuoksi useat kaupungit ovat-
9504: Näin saataisiin suoritetut investoinnit lyhyen kin suunnitelleet vientisatamiensa tehon huo-
9505: ajan sisällä tuloa tuottaviksi. Laaditut tilas- mattavaa lisäämistä. Mainittakoon, että vain
9506: tot osoittavat, että satamistamme saadut vä- neljän suurimman vientisataman (Kotka, Ha-
9507: littömät tulot ,tuskin riittävät satamiemme mina, Pori ja Oulu) suunnittelemien ja vuo-
9508: välttämättömien hallinto-, käyttö- ja kun- sina 1961, 1962 ja 1963 suoritettavien töi-
9509: nossapitokustannusten peittämiseen. Vero- den kustannukset nousevat arviolta 1 500
9510: tulojen käyttö satamien uudisra:kennusten milj. mk:aan vuodessa. Käsitellessään kysy-
9511: aiheuttamien pääomamenojen rahoittamiseen mystä liikennelaitosten tehon saattamisesta
9512: saattaa tulla kysymykseen vain harvoissa vientimme kasvua vastaavalle kannalle kul-
9513: poikkeustapauksissa. Satamiensa tehon ko- kulaitosneuvosto sekä kulkulaitosten ja yleis-
9514: hottamiseksi on kuntien tämän vuoksi pakko ten töiden ministeriö puolsivat 700 milj.
9515: turvautua lainavaroihin. Vallitsevan pää- mk:n ottamista v:n 1962 talousarvioon vien-
9516: oman niukkuuden vuoksi on lainojenkin saa- tisatamien rakentamista varten. Edellä se-
9517: minen käynyt vaikeaksi. lostetun perusteella ja ettei satamistamme
9518: Satama ei palvele yksinomaan sitä kuntaa, muodostuisi ulkomaankauppaamme jarrutta-
9519: jonka omistuksessa se on, vaan sataman vai- via väliportaita, ehdotamme kunnioittaen,
9520: 1678 IV,365. - Vientisa.ta.mat.
9521:
9522:
9523: että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 naa markkaa käytettäväk&i laiftoift4,
9524: tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun vientisatamia ylläpitäville kunnille sa-
9525: 23 momentille lisäyksenä 400 m~1joo- tamien rakentamista varten.
9526: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
9527:
9528: Veikko Kokkola. Jaakko Kemppainen.
9529: Kalle Matilainen. Erkki Tuuli.
9530: Veikko Helle. Sulo Hostila.
9531: Lyyli Aalto. .Arvi Turkka.
9532: Georg Eriksson. Yrjö Murto.
9533: T. Kelovesi.
9534: 1679
9535:
9536: IV,366. - Ra.h.al. N: o 196.
9537:
9538:
9539:
9540:
9541: Kokkola. ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan merenkulku-
9542: ja merimiesammattikoulun talon suunnittelua varten.
9543:
9544:
9545: Eduskunnalle.
9546:
9547: Kuluvan vuoden aikana on merimiesten peasti uusi talo. Merenkulkuopetuksen kehit-
9548: ammattikoulutusta varten kunnostettu kl. tämistoimikunta, joka on todennut, että me-
9549: Suomen Joutsen, joka on sijoitettu Turun renkulkukoulun tilat eivät vastaa tarkoitus-
9550: satamaan. Näin ollen on merimiesten am- taan ehdottaa, että Kotkaan olisi v. 1964
9551: mattikoulutus saatu käyntiin myös Suomessa, mennessä rakennettava uusi merenkulkukou-
9552: joka tähän saakka on ollut miltei ainoa maa lua varten tarkoitettu talo, ja että sen yhtey-
9553: koko maailmassa, jossa tämän alan koulutus teen rakennettaisiin myös merimiesammatti-
9554: on ollut järjestämättä. Mutta merimiesten koulu. Kotkan kaupunki on antanut tarkoi-
9555: ammattityö on siksi vaativa, että koulutuk- tusta varten sopivan tontin Pookinmäeltä.
9556: sessa on siirryttävä nopeasti pakolliselle lin- Tämä rakennuskompleksi käsittäisi n. 28 000
9557: jalle. Tästä asiasta on jo v. 1946 tehty kan- ma ja rakennuskustannukset arvioidaan n.
9558: sainvälinen sopimus Seattlessa, mutta Suomi 300 000 000 mk: ksi.
9559: ei ole toistaiseksi voinut sopimukseen liittyä. Jotta rakennus valmistuisi suunnitelmien
9560: Tämä merkitsee, että Suomessa tarvitaan mukaisesti ajoissa, olisi ensi vuoden meno-
9561: lisää merimiesammattikouluja. Sen vuoksi arviossa varattava tarkoitusta varten suun-
9562: olisi Kotkaan perustettava Itä-Soomen tar- nittelumääräraha.
9563: vetta silmälläpitäen merimiesammattikoulu. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
9564: T~knillisen opetuksen kehittämiskomitea on nioittaen,
9565: v. 1960 ehdottanut, että Kotkaan perustettai-
9566: siin teknillinen opisto. Ensi vuoden meno- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
9567: arviossa ehdotetaan perustettavaksi mm. yli- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
9568: opettajain virkoja. Koska teknillinen opisto uudelle momentille 5 000 000 markkaa
9569: ja ,koulu em. mietinnön mukaan tarvitsee käytettäväksi Kotkan merenkulkukou-
9570: mm. Kotkan merenkulkukoulun tiloja, tarvi- lun ja merimiesammattikoulun talon
9571: taan viimeksi mainittua koulua varten no- suunnittelua varten.
9572: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
9573:
9574: Veikko Kokkola. Erkki Tuuli. Varma K. Turunen.
9575: Veikko Helle. Kalle Matilainen. Olavi Lähteenmäki.
9576: R. Ha.llberg. Sulo Hostila. Vilho Turunen.
9577: Lyyli Aalto. Eino Roine. Sylvi Siltanen.
9578: Ensio Partanen. Arvi Turkka. T. Kelovesi.
9579: 1680
9580:
9581: IV,367. -Rah.al. N:o 197.
9582:
9583:
9584:
9585:
9586: Kokkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Ammattilääketieteen
9587: Säätiön Työterveyslaitokselle vanhojen työntekijäin sovel-
9588: tuvuuden perustutkimuksen aloittamista varten.
9589:
9590:
9591: E d u s k u n n a ll e.
9592:
9593: Suomalaisen yhteiskunnan ikärakenteen ke- tuvuuteen vaikuttavat tekijät. Perustutki-
9594: hitys ja siinä ilmenevä keski-iän voimalms muksilla olisi selvitettävä yksilölHsten ja
9595: kohoam.inen on tuonut esiin ongelmia, jotka ikäänliittyvien biologisten seikkojen vaiku-
9596: tulevat lähivuosina elinkeinoelämän teknil- tus työkykyisyyteen huomioonottaen aistin-
9597: listymisen ja automation jatkuessa yhä oleel- toimintojen kuten silmän ja korvan toimin-
9598: Hsemmiksi. Työmarkkinoilla on silloin työ- takyky erilaisissa työolosuhteissa kuin myös
9599: tilaisuuksista kilpaiLemassa nuorten ikäluok- työvauhdin lisääntymiseen, työolosuhteiden
9600: kien rinnalla entistä enemmän yli 50-vuo- muuttumiseen ja uusien mahdollisesti en-
9601: tiaita. Jo nykyisin on yhtähyvin maa- ja tistä suurempaa tarkkuutta vaativien työta-
9602: metsätalouden kuin teollisuuden ja liike-elä- pojen oppimiseen vaikuttavat psykologi~t
9603: män piirissä todettavissa eri ikäluokkien vä- tekijät.
9604: lillä tietynlaista problematiikkaa. Tämä ai- Kun tällaiset työelämän kannalta perusta-
9605: heutunee paitsi ennakkoluuloista, osaksi vaa laatua olevat tutkimukset soveltuvat
9606: myös siitä, että vanhemmat ikäluokat eivät parhaiten Ammattilääketieteen Säätiön Työ-
9607: o]e varsinaisesti päässeet osallisiksi ajanmu- terveyslaitoksen suoritettaviksi ja kun sitä
9608: kaistetusta ammattikasvatuksesta ja tavan- varten tarvittaisiin noin kolmen vuoden ai-
9609: omaisen arvostuksen mukaan omaavat näin kana yhteensä 10 milj. mk, ehdotamme kun-
9610: ollen heilrommat edellytykset pysyä kehityk- nioittava:sti,
9611: sen mukana. Kun on sanomattakin selvää,
9612: että tällaisista syistä tapahtuva työmarkki- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
9613: noiden häiriintyminen saattaa johtaa yhteis- tulo- ja menoarvioon 4 miljoonan mar-
9614: kunnallisesti vaikeasti hoidettaviin tilantei- kan määrärahan Ammattilääketieteen
9615: siin, olisi välittömästi suoritettavien perua- Säätiön Työterveyslaitokselle vanhojen
9616: tutkimusten avulla pyrittävä selvittämään työntekijäin soveltuvuuden perustut-
9617: yleiset vanhojen työntekijöiden työhönsovel- kimuksen aloittamista varten.
9618: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
9619:
9620: Veikko Kokkola. Kaino Haapanen. Matti Raipala.
9621: Eetu Karjalainen. Ale Holopainen. Vilho Turunen.
9622: Onni Hiltunen. Esa Timonen. Jaakko Kemppainen.
9623: Pentti Niemi. R. Ala-Kulju. Rafael Paasio.
9624: Paavo Aitio. Arvi Turkka. Sylvi Siltanen.
9625: Arvo Tuominen.
9626: 1681
9627:
9628: IV,368. - Fin.mot. N: o 198.
9629:
9630:
9631:
9632:
9633: Korsbäck m.fl.: Angående anvisande av anslag för uträtning
9634: av farleden till Kristinestad vid den s.k. Härkmeri-kröken.
9635:
9636:
9637: T i ll R i k s d a g e n.
9638:
9639: På basen av hemställningsmotionen n: o Riksdagen intog samma ståndpunkt och ut-
9640: 666 av den 7 februari 1961 och kommunika- talade i motiveringen till sitt beslut bl.a.:
9641: tionsutskottets betänkande n: o 42/61 rörande ,Riksdagen, som finner farledens uträ-
9642: denna motion beslöt riksdagen den 19 maj tande i varje händelse vara av behovet på-
9643: 1961 hemställa, kallat, förutsätter att de förberedande åt-
9644: att regeringen i propositionen an- gärderna fortskrida så sna:bbt, at.t arbetet
9645: gående statsförslaget för 1962 måtte kan inledas redan nästa år", eller med andra
9646: upptaga ett reservationsanslag om 50 ord 1962.
9647: milj. mark att användas för uträt- Att anslaget trots detta beslut utelämnats
9648: ning av farl~den till Kristinestad vid ur statsförslaget tyder på att handels- och in-
9649: den s.k. Härkmeritkröken. dustriministeriet och sedermera regeringen
9650: lagt större vikt vid ett centralt ämbetsverks
9651: Enligt erhållna uppgifter överstyrdes riks- utlåtande, vid viltket riksdagen tidigare i~ke
9652: dagens beslut till handels- och industriminis- fäst avseende, än vid riksdagens beslut.
9653: teriet som för uppgörandet av sitt förslag till Då denna fråga stått på dagordningen i
9654: utgiftsstat för 1962 inbegärde utlåtande i f.lera år, men på grund av ovanberörda och
9655: frågan av sjöfartsstyrelsen. I detta utlåtande liknande fördröjningar med ärendets avgö-
9656: anser sjöfartsstyrelsen att i:frågavarande far- rande ick,e blivit löst, föreslås med hänvis-
9657: ledsförbättring är nödvändig, men att ar- ning tiH vad som ovan anförts vördsamt,
9658: betet enligt styrelsens planer borde påbörjas
9659: först 1963. Ett liknande utlåtande gavs av att Riksdagen i statsförslaget för
9660: sjöfartsstyrelsens representant till riksdagens 1962 under ett nytt moment av 20 Ht.
9661: kommunikationsutskott när ärendet före den II kap. måtte i enlighet med av Riks~
9662: egentliga riksdagsbehandlingen behandlades dagen tidigare fattade beslut upptaga
9663: i utskottet. Det oaktat fann utskottet farle- 50 miljoner mark i reservationsanslag
9664: dens uträtande vara av så brådskande art, för uträtning av farleden till Kristine-
9665: att arbetet borde inledas redan 1962. Arbetet stad vid den s.k. Härkmerikröken.
9666: är nämligen av sådan omfattning att det inte
9667: kan genomföras på ett år.
9668: Helsingfors den 15 september 1961.
9669:
9670: Verner Korsbäck. Aarre Marttila. Antti J. Rantamaa.
9671: Kurt Nordfors. Martti Salminen. Mauri Seppä.
9672: Victor Procope. Alwar Sundell. Erkki Leikola.
9673: Georg Eriksson. J. A. Jungarå. Georg Backlund.
9674: Lars Lindeman. Elis Andersson. Väinö Tikkaoja.
9675:
9676:
9677:
9678:
9679: 27 E 706/61
9680: 1682
9681:
9682: IV,368.- Rah.al. N: o 198.
9683: Suomennos.
9684:
9685:
9686:
9687:
9688: Korsbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta Kristiinankaupun-
9689: kiin johtavan väylän oikaisemiseksi ns. Härkmeren mutka.n
9690: kohdalla.
9691:
9692:
9693: E d u s k u n n a il e.
9694:
9695: Toivomusaloitteen n: o 666 7 päivältä hel- Eduskunta asettui samalle kannalle ja
9696: mikuuta 1961 ja kulkulaitosvaliokunnan tätä 'lausui päätöiksensä perusteluissa mm.:
9697: aloitetta koskevan mietinnön n: o 42/61 joh- ,Eduskunta, joka pitää väylän oikaise-
9698: dosta päätti EduSkunta 19 päivänä touko- mista joka tapauksessa tarpeellisena, edellyt-
9699: kuuta 1961 hyväksyä toivomuksen, tää, että valmistavat toimenpiteet suoritetaan
9700: niin nopeasti, että työ voidaan .aloittaa jo
9701: että hallitus ottaisi tulo- ja meno- ensi vuonna", eli toisin sanoen vuonna 1962.
9702: arvioesitylkseen vuodelle 1962 50 mil- Määrärahan jättäminen tästä päätöksestä
9703: joonan markan siirtomäärärahan käy- huolimatta po~s tu:lo- ja menoarviosta merkit-
9704: tettäväksi Kristiinankaupunkiin johta- see sitä, että ikauppa- ja teollisuusministeriö
9705: van väylän oikaisemiseen ns. Härkme- ja sittemin hallitus on pannut suuremman
9706: ren mutkassa. painon !keskusviraston lausunnolle, johon
9707: Saatujen .tietojen mukaan eduskunnan pää- eduskunta aikaisemmin ei ollut kiinnittänyt
9708: tös siirrettiin toimenpiteitä varten kauppa- huomiota kuin eduskunnan päätökselle.
9709: ja teollisuusministeriölle, joka budjettiehdo- Koska tämä kysymys on ollut päiväjärjes-
9710: tustaan varten vuodelle 1962 .pyysi asiasta tyksessä useita vuosia, mutta 'edellä mainittu-
9711: iausunnon merenkulkuha:llitukselta. Tässä lau- j-en ja muiden samantapaisten viivystysten
9712: sunnossa merenkulkuhallitus katsoi, •että ky- johdosta jäänyt ratkaisematta, ehdotetaan
9713: symyksessä olevan väylän parantaminen on edellä esitettyyn viitaten kunnioittavasti,
9714: välttämätöntä, mutta etträ työ merenkulku-
9715: halHtuksen suunitelmien mukaan olisi aloi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
9716: tettava vasta 1963. Vastaavan lausunnon me- tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n II luvun
9717: :renkulkuhal'litus antoi eduskunnan kulkulai- uudelle momentille Eduskunnan aikai-
9718: tosvaliokunnalle, kun asiaa ennen varsinaista semmin tekemän päätöksen mukaisesti
9719: eduskuntakäsittelyä käsiteltHn valiokunnassa. 50 miljoonan markan siirtomäärärahan
9720: Siitä huolimatta valiokunta piti väylän oikai- Kristiinankaupunkiin johtavan väylän
9721: semi•sta niin kiireellisenä, että työ olisi a1oi- oikaisemiseksi ns. Härkmeren mutkan
9722: tettava jo 1962. Työ on nimittäin niin laaja, kohdalla.
9723: ettei sitä voida yhdessä vuodessa toteuttaa.
9724: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
9725:
9726: Verner Korsbäck. Aarre Marttila. Antti J. Rantamaa.
9727: Kurt Nordfors. Martti Salminen. Mauri Seppä.
9728: Victor Procope. Alwar Sundell. Erkki Leikola.
9729: Georg Eriksson. J. A. Jungarå. Georg Backlund.
9730: Lars Lindeman. Elis Andersson. Väinö Tikkaoja.
9731: 1683
9732:
9733: IV,369.- Fin.mot. N:o 199.
9734:
9735:
9736:
9737:
9738: Korsbäck m.fl.: Angående anvisande av anslag för fort-
9739: sättande av byggnandsarbetet på landsvägen Korsnäs-
9740: Närpes.
9741:
9742:
9743: Till Riksda.gen.
9744:
9745: Förbättring av landsvägen V asa-Malax- I den mån dylika strävanden förekommer
9746: Petalax-Korsnäs--Närpes har stått på dag- får de icke utgöra hinder för fullfö'ljandet
9747: ordningen ett tiotal år. Förutom en livlig av den för hela väg\Sträckan planerade väg-
9748: fjärrtrafi;k betjänar denna väg en synnerli- förbättringen, i synnerhet då trafiken är
9749: gen livlig lobltrafik. minst lika livlig söderut från Korsnäs som
9750: Hela vägsträckan har inti11 senaste tid va- norrut. Enligt gammal, sund uppfattning är
9751: rit en av de mest kroki.ga och även i övrigt det inte heller god sed och god ekonomi att
9752: sämsta landsvägarna i vårt land. Under de :J.ämna ett påbörjat arbete på hälft.
9753: senaste åren har vägen ombyggts och belagts Då framställningar som framförts tiH väg-
9754: med oljegrus från Helsingby vägskäl i Kors- myndigheterna om fortsättandet på bygg-
9755: holm tHl Korsnäs kyrkoby, men återsto- nadsarbetena på denna väg inte hörsammats,
9756: den har tillsynes lämnats åt sitt öde trots föreslås vördsamt med hänvisning tili vad
9757: ständiga framställningar om förbättring även som ovan anförts,
9758: av sträckan Korsnäs-Närpes.
9759: Att vägen ombyggts enda:st från Vasa till att Riksdagen under ett nytt moment
9760: Korsnäs och detta färst efrter det Outokumpu 35 a av 20 Ht. Ill kap. i statsförsla-
9761: Oy vidtog med gruvdrift i Korsnäs har på get för 1962 måtte upptaga ett reser-
9762: många häJl tolkats som ett led i lokalpoli- V'ationsanslag om 50 miljoner mark för
9763: tiska strävanden att införliva Korsnäs med fortsättandet av det ofuUbordade bygg-
9764: Vasa stads intressesfär. nads4rbe.tet på Zandsvägen Korsnäs-
9765: Närpes.
9766: Helsingfors den 15 september 1961.
9767:
9768: Verner Korsbäck.. Aarre Marttila.
9769: Alwar Sundell. Erkld Leikola.
9770: J. A. Jungarå. Georg Backlund.
9771: Väinö Tikkaoja.
9772: 1684
9773:
9774: IV,369.-Rah.al. N:o 199.
9775: Suomennos.
9776:
9777:
9778:
9779:
9780: Korsbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta Korsnäsin ja När-
9781: piön välisen maantien rakennustöiden jatkamiseksi.
9782:
9783:
9784: E d u s k u n n a U e.
9785:
9786: Vaasan~Maalahden-Petolahden-Korsnä Siinä määrin kuin sellaisia pyrkimyksiä
9787: sin-Närpiön maantien parantaminen on ol- esiintyy,kin, ne eivät saa olla esteenä koko
9788: lut päiväjärjestyksessä kymmenkunta vuotta. tieosuuden suunnitellun parantamisen toteut-
9789: ViiJ.kkaan kaukoliikenteen lisäksi tämä tie tamiselle, varsirrkin kun liikenne on vähin-
9790: palvelee erittäin vilkasta paikallisliikennettä. täänkin yhtä vilkasta Korsnäsista etelään.
9791: Koko tieosuus on viime aikoihin saakka kuin pohjoiseen. Vanhan terveen käsityksen
9792: ollut maamme kaikkein mutkikkaimpia ja mukaan ei myöskään ole hyvän tavan eikä
9793: myös muutenkin huonoimpia maanteitä. hyvän taloudenpidon mukaista jättää aloi-
9794: Viime vuosina on tietä kunnostettu ja pääl- tettua työtä puolinaiseksi.
9795: lystetty öljysoralla Helsingbyn ti,enhaarasta Koska tieviranomaisille tehtyjä esityksiä
9796: Korsholmassa Korsnäsin kirkonkylään, mutta rakennustöiden jatkamisesta tällä tiellä ei ale
9797: loput on nä;köjään jätetty oman onnensa no- otettu huomioon, ehdotetaan kunnioittavasti
9798: jaan siitä huolimatta, että lukuisia esity!ksiä edellä esitettyyn viitaten,
9799: on tehty myös tieosuuden Korsnäs-Närpiö
9800: parantamisesta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
9801: Tien uudelleen rakentaminen ainoastaan tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n III lu-
9802: Vaasasta Korsnäsiin ja vasta Outokumpu vun uudelle momentille 50 miljoonan
9803: Oy:n aloitettua kaivostoimintansa Korsnä- markan siirtomäärärahan Korsnäsin-
9804: sissä on monilla tahoilla tulkittu yhdeksi ni- Närpiön maantien keskeneräisten ra-
9805: veleksi Korsnäsin liittämistä Vaasan kau- kennustöiden jatkamista varten.
9806: pungin etupiiriin koskevissa paiikallispoliitti-
9807: sissa pyrkimyksissä.
9808: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
9809:
9810: Verner Korsbäck.. Aarre Marttila.
9811: Alwar Sundell. Erkld Leikola.
9812: J. A. Jungarå. Georg Backlund.
9813: Väinö Tikkaoja.
9814: 1685
9815:
9816: IV,370.- Fin.mot. N:o 200.
9817:
9818:
9819:
9820:
9821: Korsbäck m.fl.: Angående anvisande av anslag för lindring
9822: av skördeskadm·na år 1961.
9823:
9824:
9825: T i ll R i k s d a g e n.
9826:
9827: Till följd av otjänliga väderleksförhållan- endast konstaterats, att frågan är för in-
9828: den och angrepp av skadeinsekter, mot vilka vecklad för att på tillfredsställande sätt
9829: inga kända bekä;mpningsmedel funnits, har kunna lösas.
9830: lantbruksproduktionen under de senaste tio Detta motiv kan inte vara hållbart. Belägg
9831: åren drabbats av skördeskador till miljard- för denna uppfattning är bl. a. det faktum
9832: värden. Skadornas omfattning har i al.lmän- att man i Sverige, visserligen efter många
9833: het varierat i olika delar av landet. 1 norra års förberedelser, funnit en praktisk formel
9834: och mellersta delarna har skadorna i huvud- för ordnandet av ett tillfredsställande skörde-
9835: sak förorsakats av frost, översvämningar, skadeskydd.
9836: storm och hagelfall medan t. ex. sydvästra Även innevarande år är skördeskadorna
9837: Finland ofta drabbats av torka. synnerligen omfattande i många delar av
9838: Ett särskilt gissel har de senaste åren varit vårt land. Utöver översvämningsskadorna,
9839: angrepp av skadeinsekter mot vilka veten- vilka på regeringens initiativ som bä;st ut-
9840: skapen ännu inte funnit effektiva bekämp- redas, har lantbruket drabbats av storm-
9841: ningsmedel. Värst utsatt har varit ett 30-70 skador, frost och omfattande insektangrepp,
9842: km:s kustområde från Åbo till IDeåborg. Till vilka skador kommer att ä ventyra många
9843: följd av återkommande angrepp av bl. a. den lantbrukares ekonomi. Då åtgärder icke vid-
9844: glasvingade ängsstriten har man t. ex. i södra tagits för att åstadkomma ovan relaterade
9845: Österbottens kusttrakter gång efter annan skördeskadeskydd är det nödvändigt att till
9846: förlorat havreskörden. Även timotej- och dess så sker anslå medel för lindring av
9847: andra odlingar har ofta hårt angripits av skadornas ekonomiska följder.
9848: skadeinsekter. Med hänvisning till vad som ovan anförts
9849: För att lindra de ekonomiska förlusterna föreslås vördsamt,
9850: genom dessa naturskador har i hänvändelser
9851: till statsmakterna och i riksdagsmotioner att Riksdagen i statsförslaget för
9852: gång efter annan framförts initiativ för 1962 under ett nytt moment å 15 Ht.
9853: åstadkommandet av ett skördeskadeskydd. II kap. måtte upptaga 500 milj. mark
9854: F'rågan har även behandlats i kommitteer, för lindring av skördeskadorna år
9855: men konkreta förslag till åtgärder i frågan 1961.
9856: har det oaktat inte åstadkommits. Det har
9857: Helsingfors den 15 september 1961.
9858:
9859: Verner Korsbäck. J. A. Jungarå. Mauri Seppä.
9860: Alwar Sundell. Elis Andersson. Erkki Leikola.
9861: Kurt Nordfors. Aarre Marttila. Georg Backlund.
9862: Bertel Lindh. Atte Pakkanen. Eemil Partanen.
9863: 1686
9864:
9865: IV,370.-Rah.al. N:o 200.
9866: Suomennos.
9867:
9868:
9869:
9870:
9871: Korsbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta vuoden 1961 sato-
9872: vahinkojen Ueventämiseksi.
9873:
9874:
9875: E d u s k u n n a 11 e.
9876:
9877: Epäedullisten ilmastollisten olosuhteiden menpiteiksi asiassa ei siitä huolimatta ole
9878: vuoksi ja tuhohyönteisten takia, joita ei ole saatu aikaan. On vain todettu, että kysymys
9879: voitu torjua millään tunnetuilla keinoilla, on on liian monimutkainen, jotta se voitaisiin
9880: maataloustuotannolle viimeisen kymmenen tyydyttävällä tavalla ratkaista.
9881: vuoden aikana koitunut satovahinkoja mil- Tämä perustelu ei voi olla kestävä. Täl-
9882: jardien arvosta. Vahinkojen laajuus on laisen käsityksen osoittaa oikeaksi mm. se
9883: yleensä vaihdellut maan eri osissa. Pohjois- tosiasia, että Ruotsissa, tosin monien vuosien
9884: ja keskiosissa vahingot ovat pääasiallisesti valmistelujen jälkeen, on löydetty käytännöl-
9885: olleet hallan, tulvien, myrskyn ja rakeiden linen muoto satovahinkoturvan tyydyttävälle
9886: aiheuttamia, kun taas esimerkiksi Lounais- järjestämiselle.
9887: Suomea on usein kuivuus koetellut. Myös kuluvana vuonna satovahingot ovat
9888: Erityisenä vitsauksena ovat viime vuosina erittäin suuria monissa osissa maatamme.
9889: olleet tuhohyönteisten tekemät hyökkäykset, Tulvavahinkojen lisäksi, joita parhaillaan
9890: joita vastaan tiede ei vielä ole löytänyt te- hallituksen aloitteesta selvitetään, ovat maa-
9891: hokkaita torjuntakeinoja. Muun muassa lasi- taloutta koetelleet myrskyjen, hallan ja hyön-
9892: siipisiin kuuluvan viljakaskaan toistuvien teisten aiheuttamat vahingot, jotka tulevat
9893: byökkäysten johdosta on esimerkiksi Etelä- vaarantamaan monien maanviljelijöiden ta-
9894: Pohjanmaan rannikkoseuduilla kerta kerran louden. Kun edellä selostetun satovahinko-
9895: jälkeen kaurasato menetetty. Tuhohyönteiset turvan aikaansaamiseksi ei ole ryhdytty toi-
9896: ovat usein koetelleet kovasti myös timotei- menpiteisiin, on tarpeellista, kunnes niin ta-
9897: ja muita viljelyksiä. Pahimmin on niille pahtuu, myöntää varoja satovahinkojen ta-
9898: ollut alttiina 30-70 kilometriä leveä ran- loudellisten seurausten lieventämiseksi.
9899: nikkoalue Turusta Ouluun. Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun-
9900: Näiden luonnonvahinkojen aiheuttamien nioittavasti,
9901: taloudellisten tappioiden lieventämiseksi on
9902: valtiovallalle osoitetuissa vetoomuksissa ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
9903: eduskunta-alaitteissa kerta toisensa jälkeen tulo- ja menoarvioon 15 Pl:n II lu-
9904: tehty esityksiä satovahinkoturvan aikaansaa- vun uudelle momentille 500 miljoonan
9905: misesta. Kysymystä on myös käsitelty komi- markan määrärahan vuoden 1961 sato-
9906: teoissa, mutta konkreettisia ehdotuksia toi- vahinkojen lieventämiseksi.
9907: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
9908:
9909: Verner Korsbäck. J. A. Jungarå. Mauri Seppä.
9910: Alwar Sundell. Elis Andersson. Erkki Leikol"c!..
9911: Kurt Nordfors. Aarre Marttila. Georg Backlund.
9912: Bertel Lindh. Atte Pakkanen. Eemil Partanen.
9913: 1687
9914: IV,371.- Fin.mot. N: o 201.
9915:
9916:
9917:
9918:
9919: Korsbäck m.fl.: Angående anvisande av anslag för främjande
9920: av exporten av timotejfrö.
9921:
9922:
9923: T i ll R i k s d a .g e n.
9924:
9925: För stabilisering av timotejfröproduktio- timotejfröarealerna vara större än normai:t.
9926: nen och priset på timotejfrö har förslag gång Totala fröproduktionen 1961 ikan därför upp-
9927: efter annan framförts om, att även garanti- skattas till samma storlek som skörden 1960.
9928: pris på dettw frö borde stadg81S i lag i li!khet På grund av de stora lagren av gammalt
9929: med vad fallet är beträffande flera andra frö blir exportbehovet för 1961 års fröpro-
9930: f.röslag och utsäden av tidiga spannmålssor- duiktion större än de mängder som exporte-
9931: ter. Dessa förs1ag har dock inte beaktats när rades av 1960 års skörd.
9932: proposition ti'll ifrågavarande la:g uppgjorts. För ändamål som avses i lagen om främ-
9933: Riksdagens majoritet har även förkastat en- jandet av den inhernska utsädesproduktionen
9934: skilda motioner i frågan. De stödköp av ti- har regeringen i: statsförslaget för 1962 an-
9935: motejfrö som statens spannmålsförråd ikan visat samma belopp som senaste år. Hur !'ltor
9936: vidtaga med stöd av småfrölagen har inte del av anslaget som skall användas för ex-
9937: heller åstadkommit åsyftat resultat. Fluktua- port av timotejfrö är icke bestämt, men då
9938: tionerna i produktionen och priserna är fort- anl!'llaget i första hand hitintills har använts
9939: farande synnerligen stora. för andra ändamål kan man gå ut ifrån, att
9940: År 1959 uppskattades timotejfrÖSikörden de anvisade med:len icke är tillrächliga för
9941: mycket högre än vad den i själva verket blev. nödvändig export av timotejfrö. Anslaget
9942: Tillstånd gavs till import av frömängder borde därför utOkas med minst 20 miljoner
9943: som sedermera b1ev kvar i affärerna:s lager mark
9944: med ett stort prisfaill på inhemskt frö år Med hänvisning tili vad som ovan anförts
9945: 1960 som följd. Av sistnämnda års fröpro- fö11eslås vördsamt,
9946: duktion blev av samma orsak omkring 1 000
9947: ton i lager till 1962. Innevarande års heiktar- att Riksdagen under 11 Ht. XXV:
9948: skördar är visserligen synnerligen låga till 19 mom. i statsförslaget för 1962 måtte
9949: följd av otjänlig väderlek för frö- och spann- upptaga ett t~1Zägg om 20 miljoner
9950: må:lsproduktion och insektangrepp, men eme- mark för främjandet av exporten av
9951: dan foderskörden däremot blev riklig torde timotejfrö av 1961 års skörd.
9952: Helsingfors den 15 september 1961.
9953:
9954: Verner Korsbäck. J. A. Jungarå. Mauri Seppä.
9955: Alwar Sundell. Elis Andersson. Erkki Leikola.
9956: Kurt Nordfors. Aarre Marttila. Georg Backlund.
9957: Eemil Partanen. Atte Pakkanen.
9958: 1688
9959:
9960: IV,371. - Rah.al. N: o 201.
9961: Suomennos.
9962:
9963:
9964:
9965:
9966: Korsbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta timotein siemenen
9967: viennin edistämiseksi.
9968:
9969:
9970: E d u s k u n n a 11 e.
9971:
9972: Timotein siemenen tuotannon ja hinnan va- suuremmat. Siementuotanto kokonaisuudes-
9973: kiinnuttamiseksi on kerta kerran jälkeen eh- saan voidaan sen vuoksi arvioida saman suu-
9974: dotettu, että myös tämän siemenen takuuhinta ruiseksi kuin vuoden 1960 sato.
9975: tulisi säätää laissa samaan tapaan kuin useiden Vanhan siemenen suurten varastoj-en takia
9976: muiden siemenlajien ja varhaisten viljalajik- muodostuu vuoden 1961 siementuotannon
9977: k!eiden siementen. Näitä ehdotuksia ei kuiten- vientitarve niitä määriä suuremmaksi, jotka
9978: kaan ole otettu huomioon kysymyksessä ole- vietiin vuoden 1960 sadosta.
9979: vaa iaikiesitystä valmisteltaessa. Eduskunnan Kotimaisen siementuotannon edistämislaissa
9980: enemmistö on myös hylännyt asiassa tehdyt mainittuihin tarkoituksiin on hallitus vuoden
9981: Y'ksityiset aloitteet. Niillä timotein siemenen 1962 tulo- ja menoarviossa osoittanut saman
9982: tukiostoilla, joihin valtion viljavarasto voi summan kuin viime vuonna. Miten suuri osa
9983: ryhtyä siemenlain nojalla ei myöskään ole määrärahasta on käytettävä timotein sieme-
9984: saatu aikaan tarkoitettua tulosta. Tuotannon nen vientiin, ei ole määrätty, mutta koska
9985: ja hintojen vaihtelut ovat jatkuvasti erittäin määrärahaa ensi sijassa on tähän saakka käy-
9986: suuret. tetty muihin tarkoituksiin, voidaan lähteä
9987: Vuonna 1959 arvioitiin timotein siemenen siitä, että osoitetut määrärahat eivät riitä
9988: sato paljon suuremmaksi kuin miksi se it.~e siemenoo välttämättömään vientiin. Määrä-
9989: asiassa muodostui. Annettiin lupia suurten rahaa olisi sen vuoksi korotettava vähintään
9990: siemenmäärien tuontiin ja ne jäivät sittem- 20 miljoonal:la maflkalla.
9991: min lii:kkeiden varastoi:hin ja aiheuttivat koti- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun-
9992: maisen siemenen hinnan suuren laskun nioittavasti,
9993: vuonna 1960. Viimeksi mainitun vuoden sie-
9994: mentuotannosta jäi samasta syystä noin 1 000 että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
9995: tonnia varastoon vuodelle 1962. Kuluvan vuo- tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n XXV lu-
9996: den hehtaarisadot ovat tosin varsin alhaiset vun 19 momentille lisäyksenä 20 mil-
9997: si1emen- ja viljatuotannolle epäedullisen sään joonaa rnarkkaa timotein siemen-en
9998: ja tuhohyönteisten takia, mutta koska rehn- viennin edistämiseksi vuoden 1961 sa-
9999: sato sitä vastoin muodostui runsaaksi, liene- dosta.
10000: vät timotein siemenen pinta-alat normaalia
10001: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
10002:
10003: Verner Korsbäck. J. A. Jungarå. Mauri Seppä.
10004: Alwar Sundell. Elis Andersson. Erkki Leikola.
10005: Kurt Nordfors. Aarre Marttila. Georg Backlund.
10006: Eemil Partanen. Atte Pakkanen.
10007: 1689
10008:
10009: IV,372.- Rah.al. N: o 202.
10010:
10011:
10012:
10013:
10014: Kosola ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapuan yhteislyseon
10015: lisärakennuksen rakentamista varten.
10016:
10017:
10018: E d u s k u n n a 11 e.
10019:
10020: Lapuan yhteislyseon lisärakennuksen pii- ja poikaluokillakin vain vähäisessä maarm.
10021: rustukset on hyväksytty kouluhallituksessa Kotitalouden opetukseen nyt käytettävät
10022: jo noin 2 vuotta sitten, mutta rakentamiseen tilat ovat niin pienet ja tarkoitukseen sopi-
10023: ei ole vieläkään ryhdytty. Tilan ahtaus kou- mattomat purettavassa puurakennuksessa,
10024: lussa on suuri. Oppilaita on 760, luokkia 23 ettei niiden kunnostaminen voi tulla kysy-
10025: ja varsinaisia luokkahuoneita on vain 18. mykseenkään. Myöskin työllisyyden turvaa-
10026: Erikoisesti kotitalouden ja luonnonopin ope- miseksi Lapuan seudulla on edellä mainitun
10027: tus kärsii nykyisistä puutteellisista tiloista. rakennustyön aloittaminen tarpeellista.
10028: Rakennettavaan lisärakennukseen tulisivat ti- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
10029: lat lähinnä näitä varten. nioittaen,
10030: Fysiikkaa ja kemiaa opetetaan koulussa
10031: nyt 11 luokalla, joten luonnonopin luokka että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
10032: on niin varattu, ettei kaikilla kyseisten ai- tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar-
10033: neiden tunneilla sitä voida käyttää eikä op- kan määrärahan Lapuan yhteislyseon
10034: pilastöitä voida tehdä tyttöluokilla ollenkaan lisärakennuksen rakentamista varten.
10035: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
10036:
10037: N. Kosola. R. Ballberg.
10038: Erkki Leikola. Erkki Hara.
10039:
10040:
10041:
10042:
10043: 28 E 706/61
10044: 1690
10045:
10046: IV,373. - Rah.al. N: o 203.
10047:
10048:
10049:
10050:
10051: Kosola. ym.: Määrärahan osoittamisesta kuivatustöiden suorit-
10052: tamiseen Pohjanmaalla,
10053:
10054:
10055: E d u s k u n n a ll e.
10056:
10057: Pohjanmaan kuivatuskomitea on todennut usein yksityisten omistamien suoalueiden koh-
10058: Pohjanmaalla Oulujoen ja Vaasan läänin dalta saavutettavaan lähivuosien tuottoon
10059: etelärajan rajoittamalla alueella metsäojitet- nähden kohtuuttoman suuret. Nämä kustan-
10060: tavia soita 927 300 ha. Jos näiden soiden nusosuudet saattavat olla esteenä monasti
10061: ojittaminen suoritetaan lähimmän 18 vuoden työllisyyden kannaltakin tärkeiden hankkei-
10062: aikana, voidaan ojitetuilta alueilta 50 vuoden den toteuttamiseen. Pohjanmaan kuivatusko-
10063: kuluttua hakata vuosittain puumäärä, joka mitea 'On esittäny;t nämä runko-ojituk~ teh-
10064: vastaa jalostettuna 60 000 std sahatavaraa, täväksi eräissä tapauksissa kok<maan valtion
10065: 370 000 tonnia sulfaattiselluloosaa ja 145 000 varoilla. Tähän tarkoitukseen olisi saa.tava
10066: tonnia puolikemiallista massaa ja olisi näi- määräraha ja käyttömahdollisuuksien laajen-
10067: den jalosteiden arvo nykyhintojen mukaan tamiseksi olisi perusteluissa lausuttav·a: ,Mi-
10068: yli 20 mrd markkaa. Metsien ojittamista käli maataloudelliseen kuivatushankkeeseen
10069: Pohjanmaalla ja muuallakin on pidettävä liittyy laajoja suoalueita, jotka on tarkoituk-
10070: kiireellisenä toimenpiteenä. Tasaisilla alueilla, senmukaisinta käyttää metsänkasvatukseen ja
10071: kuten Pohjanmaalla, vaatii metsien kuivatta- hankkeen toteuttaminen työllisyyden kan-
10072: minen purojen perkauksia sekä valta- ja veto- nalta on kiireellinen, voidaan se rahoittaa ko-
10073: ojien kaivun. Näitä ojia olisi Pohjanmaalla konaan momentin varoilla."
10074: tehtävä yhteensä noin 12 000 km. Näiden Edellä olevan perusteella esitämme kun-
10075: ojien kaivu on monasti riippuvainen maata- nioittaen,
10076: loudellisista kuivatushankkeista ja ne on
10077: usein myös taloudellista suorittaa näiden yh- että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
10078: teydessä. Nämä runko-ojitukset muodostavat vuoden 1962 tulo- ja menoarvioon 50
10079: vasta perustan varsinaiselle metsäojitukselle miljoonan markan määrärahan kuiva-
10080: ja niiden aiheuttamat kustannukset ovat tustöiden suorittamiseen Pohjanmaalla.
10081: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
10082:
10083: N. Kosola. Mikko Asunta.
10084: 1691
10085:
10086: IV,374. - Rab.al. N: o 204.
10087:
10088:
10089:
10090:
10091: Kosola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseudun
10092: sähköistämisen tukemiseen.
10093:
10094:
10095: Eduskunnalle.
10096:
10097: Maamme alityöllisyysalueilla Pohjan:maalla, kaikki rakentamismahdollisuudet jo näiden
10098: Savossa ja Pohjois-Karjal'assa on useita pie- suunnitteluvaiheessa selvitettäisiin, käytän-
10099: nehköjä koskia, joiden rakentaminen paikal- nössä monasti useita vuosiakin ennen varsi-
10100: lista kulutusta varten on tarkoituksenmu- naista rakentamista. Vesioikeudellinen lupa-
10101: kaista. Näiden rakentarrnisella helpotetaan käsittelykin saattaa vaatia myös useita vuo-
10102: mm. maaseudun pienteollisuuslaitosten voi- sia. Työllisyyden kannalta olisi tarpeen, että
10103: mansaantia, koska jakeluyhtymät voivat ;tar- täUaisista voimalaitoksista olisi maaseudulla
10104: joutua toimittamaan voimalaitoksien lähei- valmiita suunnitelmia riittävästi. Tämän
10105: syydessä suurehkojakin sähkötehoja ilman, johdosta olisi tarkoitukseen varattava mää-
10106: että ne joutuvat suurentamaan muun.tajiaan räraha ja perusteluissa lausuttava: ,Koska
10107: ja vahvistamaan sähkölinjojaan. Pienet vesi- pienten vesivoimalaitosten rakentaminen on
10108: voimalaitokset helpottavat ma~aseudun työlli- paikallista kulutusta varten ja maaseudun
10109: syyttä ja niiden rakentaminen on sinänsä jo työllisyyden kannalta suositeltava, saadaan
10110: maaseudun teollistamista. Maamme energia- kauppa- ja teollisuusmini'steriön harkinnan
10111: talouden 'kannalta on tärkeätä, että vesivoi- mukaan jakaa momentilta avustusta pienten
10112: mavararrnme rakennetaan siinä määrin kuin vesivoimalaitosten ;tut:k!imiseen, suunnitteluun
10113: mahdollista. Piene'hköjen koskien rakentami- ja va1mistaviin töihin."
10114: nen on ;taloudellista vain paikallista kulu- Edellä olevan perusteella esirtämme kun-
10115: tusta varten. Pienten vesivoimalaitosten tut- nioittaen,
10116: kiminen ja suunnittelu vaatii siinä määrin
10117: varoja, että yritysten ,a1kuvaiheella, kun että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
10118: omistussuhteet, voimalaitosten tuotot, ym. tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 100
10119: ovat epäaelviä, on pienehköillä yrittäjillä m~"ljoonan markan määrärahan käy-
10120: -vaikea saada tähän tarpeellista pääomaa. tettäväksi lainoina maaseudun sähköis-
10121: Edelleen mm. maataloudellisten vesistöjär- tämisen tukemiseen.
10122: jestelyiden yhteydessä olisi tarpeen, että
10123: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
10124:
10125: N. Kosola. Mikko Asunta.
10126: 1692
10127:
10128: IV,375.- Rah.al. N:o 205.
10129:
10130:
10131:
10132:
10133: Kyttä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Tuberkuloo-
10134: siliiton toiminnan tukemiseen.
10135:
10136:
10137: E d u s k u n n a ll e.
10138:
10139: Sotien jälkeen invalidien huolto- ja kun- makkaasti toimintaansa laajentaneena on
10140: touttamistoiminta on tullut :tehokkaalla ta- suuresti kärsinyt semmirrkin, kun liitolla on
10141: valla esiin ja samalla monien toimenpiteiden suurten laitoshankintojensa vuoksi suuret
10142: kohteeksi. Erityisen rtärkeätä on ollut kiin- velat selvitettävänään. Jotta tuberkuloosiin
10143: nittää huomiota myös rrk. sairausinvalidien sairastuneiden kunfuu ttamistoimintaa voitai-
10144: huoltokysymyksiin. Tuberkuloosi-inval,idien siin edelleen kehittää myös Tuberku1oosilii-
10145: osalta on maassamme Tuberkuloosiliitto teh- rf:on piirissä, millä toiminnalla on ollut ensi-
10146: nyt suuriarvoista työtä, mikä nimenomaan arvoisen tärkeä sija koko maamme tuberku-
10147: aivan viime vuosina on 'huomattavasti tehos- loosiin sairastuneiden kuntouttamistoimin-
10148: tunut. Yhteiskunnan tuki ei kuitenkaan ole nassa, ,ehdotamme edellä anainittuu:n viitaten
10149: sille vastaavasti lisääntynyt. Eduskunta on- kunnioittaen,
10150: kin jo kahtena vuotena k~hoittanut maan
10151: hallitusta huolehtimaan siitä, että mainitut että Eduskunta korottaisi vuoden
10152: yhteiskunnalle suoritetut palvelukset otettai- 1962 tulo- ja menoarvion kohdassa
10153: siin huomioon huoltojärjestöille myönnettä- 14 Pl. X: 17 Tuberkuloosiliitto -
10154: vissä valtion avustuk,sissa ja ne saataisiin Tuberkulosförbundet r.y:n toiminnan
10155: keskenään tasapuolisiksi. Toivomus ei l.mi- tukemiseen tarkoitetun määrämhan
10156: tenkaan ole vielä johtanut tulokseen, mistä 30 000 000 markkaan.
10157: seikasta nimenomaan Tuberkuloosiliitto Voi-
10158: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
10159:
10160: Harras Kyttä. Aaro Stykki.
10161: Armas Leinonen. Esa Kaitila.
10162: 1693
10163:
10164: IV,376.- Rah.al. N: o 206.
10165:
10166:
10167:
10168:
10169: Kyttä: Määrärahan osoittamisesta maamme käyttöön Pohjois-
10170: Norjan rannikolta hankittavaa satamaa koskeviin tutki-
10171: muksiin.
10172:
10173:
10174: E d u s k u n n a 11 e.
10175:
10176: Hyväksyessään valtion tulo- ja meno- ansiosta tulisi tuonti- ja vientikauppamme
10177: arvion kuluvalle vuodelle on eduskunta osoit- palvelukseen ympäri vuoden sulana olevan
10178: tanut 300 000 000 mk suomalais-norjalaisen valtameren partaalta. Näyttää siltä, että
10179: osakeyhtiön perustamiseen tehdaslaitoksen ra- tämä suunnitelma on tehdashankkeen väis-
10180: kentamista ja puunjalostusteollisuuden har- tyessä samalla jäämässä unohduksiin. Näin
10181: joittamista varten Norjan alueella Kirkko- ei kuitenkaan saa tapahtua. Kysymys avo-
10182: niemessä. Samalla eduskunta on edellyttä- meren satamasta on valtakunnalle kokonai-
10183: nyt, että hallitus vielä, ennen kuin uuden suudessaan ja erityisesti Pohjois-Suomen
10184: tehdaslaitoksen rakentamiseen ryhdytään, elinkeinoelämälle mitä tärkein.
10185: tutkii asiaa ja erityisesti pyrkii selvittämään Edellä mainittua kysymystä selvitettäessä
10186: hankkeen liiketaloudellisen puolen sekä sen ei ole paikallaan rajoittua yksinomaan Kirk-
10187: kysymyksen, riittääkö tehdaslaitokselle puu- koniemen sataman tarjoamiin mahdollisuuk-
10188: raaka-ainetta, kun otetaan huomioon koti- siin, vaan on kysymys tutkittava itsenäisenä
10189: maisen teollisuuden käynnissä olevat ja suun- ongelmana. Samassa yhteydessä sataman ra-
10190: nitellut investoinnit. kentamiseen tai laajentamiseen sekä tieyh-
10191: Niissä tutkimuksissa, jotka eduskunnan teyksiin liittyvien teknillisten ja taloudellis-
10192: kerrotuin tavoin esittämän ponnen mukai- ten kysymysten kanssa on myös selvitettävä
10193: sesti on suoritettu, on päädytty puuraaka- Norjan valtion suhtautuminen asiaan sekä
10194: aineen riittävyyttä koskevassa kysymyksessä muut asian luonteesta aiheutuvat kansain-
10195: siinä määrin kielteiseen tulokseen, että kysy- välisoikeudelliset kysymykset. Tarkoitukseen
10196: myksessä olevan tehdashankkeen toteutta- ei kuitenkaan ole määrärahaa käytettävissä.
10197: mista on nykyoloissa pidettävä vähintään Edellä lausutun perusteella ehdotan kun-
10198: epävarmana. Saattaa käydä siten, että hank- nioittaen,
10199: keesta joudutaan kokonaan luopumaan.
10200: Näissä olosuhteissa on kuitenkin tärkeätä että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
10201: huomata, että puheena olevaan tehdashank- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
10202: keeseen on liittynyt myös toinen taloudelli- kan suuruisen määrärahan tutkimuk-
10203: sesti laajakantoinen ja merkitykseltään valta- sen toimittamiseksi maamme käyttöön
10204: kunnallinen kysymys. Tarkoitan kysymystä Pohjois-Norjan rannikolta hankittavan
10205: samassa yhteydessä suunnitellusta avomeren sataman teknillisistä, taloudellisista ja
10206: satamasta, joka tehdashankkeen toteuttami- oikeudellisista edellytyksistä.
10207: sen yhteydessä rakennettavan tieverkoston
10208: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
10209:
10210: Harras Kyttä.
10211: 1694
10212:
10213: IV,377. - Rah.al. N: o 207.
10214:
10215:
10216:
10217:
10218: Kyttä ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta Käsi- ja
10219: Pienteollisuuden Keskusliitto r.y:n toiminnan tukemiseen.
10220:
10221:
10222: E d u s k u n n a ll e.
10223:
10224: Maamme käsi- ja pienteollisuudenharjoitta- Esityksessään valtion tulo- ja menoarvioksi
10225: jain valtakunnallinen keskusjärjestö, Käsi- v: lle 1962 hallitus on kuitenkin esittänyt
10226: ja Pienteollisuuden Keskusliitto r. y. on jo liiton valtionavustusta aleunettavaksi 3.75
10227: yli kuuden vuosikymmenen ajan suorittanut milj. mk:lla. Mielestämme alennusta on pi-
10228: erittäin arvokasta työtä teollisen pienyrittäjä- dettävä kohtuuttomana ja tulisi se erittäin
10229: kunnan teknillisen ja liikkeenhoidollisen ta- vakavasti vaarantaruaan liiton tulevia toi-
10230: son kohottamiseksi sekä ammattitaidon edis- mintamahdollisuuksia. Liiton mahdollisuudet
10231: tämiseksi. korvata valtionavun supistaminen omarahoi-
10232: Ottaen huomioon Uiton työn kansantalou- tusta lisäävin toimenpitein ovat alussamaini-
10233: dellisen me!'ikityksen ja pienyrittäjien rajoi- tusta syystä rajoitetut.
10234: tetut mahdollisuudet alan järjestöllisen yh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10235: teistoiminnan taloudelliseen tukemiseen, on nioittaen,
10236: katsottu olevan välttämätöntä, että liiton toi-
10237: mintaa tuetaan myöskin julkisin varoin. Lii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
10238: tolle onkin vuosittain myönnetty 13 Pl. tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XVIII
10239: XVIII: 5 kohdalla valtionavustus (v. 1961: luvun 5 momentille 2 500 000 markan
10240: 9 252100 mk). Tämän tuen tnel.lkitys ja vält- lisäyksen käytettäväksi Käsi- ja Pien-
10241: tämättömyys on nykyoloissa yhä ilmeisempi, teollisuuden Keskusliitto r.y:n koko
10242: sillä esim. Suomen liittyminen Eftaan jo laa- toiminnan tukemiseen.
10243: jentaa liiton työkenttää huomattavasti.
10244: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
10245:
10246: Harras Kyttä. Victor Procope. Ale Holopainen.
10247: Juha Rihtniemi. Vaito Käkelä. Olavi Lahtela.
10248: Matti Liinamaa.
10249: 1695
10250:
10251: IV,378. - Rah.al. N: o 208.
10252:
10253:
10254:
10255:
10256: Kyttä ym..: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi metsän-
10257: hoitolautakunnille rakennus- ja toimistohuoneistolainojen
10258: lyhentämiseen.
10259:
10260:
10261: E d u s k u n n a ll e.
10262:
10263: Metsänhoitolautakuntien toiminta on viime kielisillä metsänhoitolautakunnilla yhteensä
10264: vuosina voimakkaasti kasvanut ja monipuo- 55 000 000 mk, joiden hoitaminen ilman eri-
10265: listunut. Erityisesti on lisääntynyt metsän- tyistä määrärahaa on ylivoimaista. Vähin
10266: omistajiin kohdistuva koulutustoiminta, määräraha, jonka turvin metsänhoitolauta-
10267: jonka lisäämistä on pidetty perusedellytyk- kunnat voitaisiin vapauttaa lainojen hoidosta
10268: senä yksityismetsätalouden edistämistyölle. aiheutuvista pahimmista taloudellisista vai-
10269: Lisääntynyt toiminta on · aiheuttanut sen, keuksistaan, on 30 000 000 markkaa, mikä
10270: että metsänhoitolautakuntien toimistotilat summa jakautuisi metsänhoitolautakuntien
10271: ovat henkilökunnan lisääntyessä käyneet riit- kesken seuraavasti:
10272: tämättömiksi ja että erityisesti metsänomis-
10273: tajien kouluttamiseksi on ollut rakennettava Lounais-Suomi . . . . . . . . . . . . mk 9 000 000
10274: koulutuspaikkoja. Näin metsänhoitolautakun- Satakunta . . . . . . . . . . . . . . . . , 5 000 000
10275: nat on pakotettu rakennustoimintaan, minkä Uusimaa-Häme . . . . . . . . . , 5 000 000
10276: hoitaminen on ollut mahdollista vain laina- Keski-Suomi . . . . . . . . . . . . . , 3 500 000
10277: varoin. Uusien toimistohuoneistojen rakenta- Pohjois-Pohjanmaa . . . . . . . . , 2 000 000
10278: miseen ei ole yhdessäkään tapauksessa saatu Koillis-Suomi . . . . . . . . . . . . . , 2 300 000
10279: valtion varoja ja vain kaksi nykyisistä yh- Lappi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . , 3 200 000
10280: deksästä suomenkielisistä metsänhoitokou- ----------~---------
10281: Yhteensä mk 30 000000
10282: luista tai metsäkurssikeskuksista on raken-
10283: nettu valtion rahoittamina ja muut pää- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10284: asiassa riittämättömin vientimaksuvaroin.
10285: Seurauksena tästä rakennustoiminnasta on että vuoden 1962 tulo- ja menoar-
10286: ollut useiden metsänhoitolautakuntien vel- vioon otettaisiin 30 000 000 markkaa
10287: kaantuminen eikä näiden velkojen hoitami- avustuksena metsänhoitolautakunnille
10288: seen ole pystytty yksityismetsätalouden edis- rakennus- ja toimistohuoneistolainojen
10289: tämiseen ja valvontaan myönnettyjen määrä- lyhentämiseen.
10290: rahojen turvin. Tällaisia lainoja on Suomen-
10291: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
10292:
10293: Harras Kyttä. Ale Holopainen.
10294: Sylvi Siltanen. Saara Forsius.
10295: 1696
10296:
10297: IV,379. -Rah.al. N:o 209.
10298:
10299:
10300:
10301:
10302: Käkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Syöpäyhdis-
10303: tyksen ja Syöpäsäätiön johtamien säteilybiologisten ja bio-
10304: fysiikallisten tutkimusten tukemiseen.
10305:
10306:
10307: Eduskunnalle.
10308:
10309: Huolimatta siitä, että meidän maassamme kälän yms. - merkitys säteilyn ,välivaras-
10310: on jo alustavasti järjootetty säteilevien lait- toina", runsaiden vesistöjemme osuus jne.
10311: teiden ja radioaktiivisten aineiden käytön Vastaavasti olisi tutkittava radioaktiivisten
10312: valvonta ja ilmakehän radioaktiivisuuden jätteiden aiheuttamat vaaratekijät. Paljon
10313: tarkkailu, ei meillä kuitenkaan ole voitu tutkimatonta on myös säteilyn käytössä lää-
10314: riittävästi tutkia säteilyn biologisia ja bio- ketieteellisiin tarkoituksiin ja tällöin lähinnä
10315: fysiikallisia vaikutuksia. Kansainvälisiin tut- näissä kohdin mahdollisesti esille tulevissa
10316: kimuksiin perustuva tieto on riittävä ta- perinnöllisissä vaikutuksissa.
10317: vanomalSla säteilyturvallisuustoimenpiteitä Edellä viitatut seikat ovat sitäkin tär-
10318: varten, mutta oman maan olosuhteet huo- keämpiä tutkimuksen kohteita juuri nyt, jol-
10319: mioon ottava tieteellinen tutkimus on joka loin jo suunnitellaan erilaisten elintarvikkei-
10320: tapauksessa välttämätön, jotta voitaisiin sel- den säilömistä säteilyttämällä puhumatta-
10321: vittää, mitkä ovat säteilyyn mahdollisesti kaan siitä, että säteilytys ilmeisesti on hal-
10322: liittyvät vaarat nykyisenä aikana, jolloin ra- vin keino säilyteastioiden sterilisoimiseen.
10323: dioaktiivisia aineita ja säteileviä laitteita tul- Samanaikaisooti lisääntyy säteilevien ainei-
10324: laan yhä lisääntyvässä määrässä ottamaan den käyttö teollisuudessa sekä raaka-aineiden
10325: käyttöön. että valmiiden tuotteiden tutkimisessa mo-
10326: Yleisesti tiedettäneen, että ihminen ikään nilla eri aloilla, joista tässä mainittakoon
10327: kuin ,varastoi" vastaanottamansa säteilyn. vain metalliteollisuus, öljyteollisuus ja kumi-
10328: Niin kauan kuin kysymys on pelkästä tavan- teollisuus.
10329: mukaisesta avaruussäteilystä, jota lisäävät Yleisesti tiedettäneen, että eräät syöpä-
10330: vain muutamat kosketukset keinotekoiseen taudit - ja näistä lähinnä verisyöpä ja sen
10331: säteilyyn - esim. lääketieteellisissä tutki- sukuiset sairaudet - saattavat osaltaan ai-
10332: muksissa ja hoidoissa, ns. itsestään valaise- heutua liiallisesta radioaktiivisen ja ionisoi-
10333: vien laitteiden käytössä jne. - tuskin kenen- van säteilytyksen alaisena olemisesta. Näin
10334: kään yksilön vastaanottama säteilymäärä ylit- ollen kysymys säteilyn vaikutuksen biologi-
10335: tää sitä rajaa, mitä nykyisin pidetään ter- sesta ja biofysiikallisesta tutkimuksesta lä-
10336: veydelle vaarattomana. Milloin säteilytystä heisesti liittyy syöpätautien tutkimukseen
10337: käytetään lääketieteellisiin tarkoituksiin, joko ja torjuntaan senkin vuoksi, että säteilytyk-
10338: tutkimukseen tai hoitoon, on lisäksi sairas- sen käyttö syöpätautien hoidossa on jo pe-
10339: kertomuksessa kirjattuna ne kerrat, jolloin rehdyttänyt alan tutkijat varsin laajalti
10340: potilas on joutunut säteilytykselle alttiiksi. säteilyn vaikutukseen elävään kudokseen.
10341: Toisin on kuitenkin laita silloin, kun ilma- Muissa pohjoismaissa, kuten Tanskassa, Nor-
10342: kehän radioaktiivisuus yllättävästi lisääntyy jassa ja Ruotsissa säteilybiologisen ja bio-
10343: ja säteilyn vaikutus kiertoteitä, esim. juoma- fysiikallisen tutkimuksen johto onkin näistä
10344: veden, ravinnon tai ravintona käytettyjen syistä suurelta osaltaan keskittynyt näiden
10345: teuraseläinten ravinnon mukana kulkeutuu maiden syöväntorjuntajärjestöille. Tällä ;jär-
10346: ihmisruumiiseen. Erityisesti meidän maas- jestelyllä on saavutettu kaksi merkittävää
10347: samme olisi tutkittava maantieteellisen ase- etua: ensinnäkin näiden kansanterveysjär-
10348: mamme tässä kohdin aiheuttamat tekijät, jestöjen luonteesta johtuen niiden johtoon on
10349: maaperämme ja kasvustomme - metsien, jä- kussakin maassa koottu alan korkeinta asian-
10350: IV,379. - Käkelä ym. 1697
10351:
10352: tuntemusta ja toiseksi niillä on ollut mah- varmaankin aikaa myöten tullaan kehittä-
10353: dollista hankkia tällaisiin tutkimuksiin val- maan myös tätä tutkimuksen suuntaa sitä
10354: tion varojen lisäksi myös vapaaehtoista tukea mukaa kuin niille valmistuu tarkoitukseen
10355: mm. näistä kysymyksistä kiinnostuneiden soveltuvia tutkimuslaitoksia, on nykyisen
10356: teollisnukffien ja muun elinkeinoelämän ta- yleistilanteen huomioon ottaen välttämätöntä
10357: holta. välittömästi ryhtyä edellä viitattuun tutki-
10358: Suomessa on valtiovallan toimesta jo en- mustyöhön kaikella mahdollisella tarmolla ja
10359: nestään uskottu tärkeitä kansanterveydellisiä käyttäen hyväksi jo olevia mahdollisuuksia.
10360: tehtäviä syöpäjärjestöjemme, Suomen Syöpä- Tässä esitetyn perusteella esitämme kunnioit-
10361: yhdistyksen ja Syöpäsäätiön yhteisesti hoi- tavasti,
10362: dettavaksi. Kun niillä on omistuksessaan
10363: tutkimuksessa tarvittavia säteilylähteitä ja että Ed·uskunta ottaisi vuoden 1962
10364: kun niillä on parhaillaan suunnitteilla radio- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIII lu-
10365: biologisen ja biofysiikallisen tutkimuksen ke- kuun uudelle momentille 20 000 000
10366: hittäminen yhteistoiminnassa niiden valtion markan määrärahan kertamenona Suo-
10367: elinten ja yliopistollisten laitosten kanssa, men Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsää-
10368: joita tällaiset kysymykset läheisesti kosketta- tiön johtamien säteilybiologisten ja
10369: vat, olisi välttämätöntä myös valtiovallan biofysiikallisten tutkimusten tukemi-
10370: taholta tukea tätä hanketta. Joskin yli- seen.
10371: opistojemme ja korkeakoulujemme taholla
10372: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
10373:
10374: Valto Käkelä. Sulo Hostila. Lempi Lehto.
10375: K. F. Haapasalo. Erkki Koivisto. Mikko Hult.
10376: Erkki Hara. Hannes Paaso. Veikko Kokkola.
10377: Kalle Matilainen. Väinö E. Nieminen. Sylvi Siltanen.
10378: Tauno Kelovesi.
10379:
10380:
10381:
10382:
10383: 29 E 706/61
10384: 1698
10385:
10386: IV,380.- Ra.b.al N: o 210.
10387:
10388:
10389:
10390:
10391: Käkelä. ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimmän opetuksen
10392: laajentamtista koskevan suunnitelman laatimista varten.
10393:
10394:
10395: E d u s k u n n a 11 e.
10396:
10397: Oppikoulujen lisääntymisen johdosta ja suunniteltava yhtenä ikokonaisuUitena. Asiaa
10398: sumten ikäluokkien tullessa korkeakouluihin selvitellessämme oV'at a:llekirjoittaneet pääty-
10399: on ylioppi'lastulvasta muodostumassa vaikea neet siihen, että professorien pätevyydellä
10400: sosiaalinen ongelma. Tämä nuoriso on kui- johdettua ylintä opetusta ja tutkimusta olisi
10401: tenkin maallemme suuri rikkaus ja sen kou- lisättävä esimerkiksi semaavalla tavalla:
10402: lutuksen järjestäminen sellaista valtion va- - humanistista opetusta Oulun yliopis-
10403: -.,:ojen käyrtltöä, että tuskin edullisempaa si- tossa sekä aluksi erityi~ti metsätalouteen
10404: joitusta on löydettävissä. Ne toimenpiteet, suuntautuvaa tutkimusta, jota varten olisi
10405: joita viime vuosina on tehty korkeakoulu- Rovaniemelle perustettava yliopiston Pohjois-
10406: opetuksen lisäämiseksi ovat täysin riittämät- Suomen tutkimuslaitoksen osasto,
10407: tömiä. Niinpä arvioidaan v. 1965 tulevan - Jyväskylän kasvartusopillisessa korkea-
10408: 15 000 uutta ylioppilasta, joista korkeakou- koulussa fyysismatemaattista opetusta oppi-
10409: luihin tai muihin !heidän pohjakoulutustaan koulunopettajain valmist~ksi,
10410: vastaaviin ammattioppilaitoksiin voidaan si- - kone- ja sähköalan diplomi-insinöörien
10411: joittaa vain n. puolet. Asian järjestely vaa- koulutusta Kuopiossa,
10412: tii erittäin piJmisia toimenpiteitä ja niin, - karjalaiseen kulttuuriin lrohdistuvaa
10413: että ma;an eri osien !tarpeet tulevat tasapuo- tutkimusta ja lähialojen opetusta Joensuussa,
10414: lisesti otetuiksi huomioon. Jotta opetuksen - kotitalouden ylintä opetusta ja tutki-
10415: ja tutkimuksen tasoa ei tarvitsisi alentaa, musta Lappeenrannassa sekä lääketieteen eri-
10416: olisi samalla suoritettava opintojen porras- koisalojen koulutusta ja
10417: tus niin, etrtä esimerkiksi rteknillisillä aloilla - teologisiin aineisiin ja lähitieteisiin liit-
10418: olisi nuorisolla nykyistä huomattavasti pa- tyvää opetusta ja tutkimusta Seinäjoella.
10419: remmat mahdollisuudet jatkaa ylimpiin op- Hajoittamalla ko:vkeakouluopetuksen laa-
10420: piarvoihin saakka muutakin kuin ylioppilas- jennus näin eri puolille maa;ta saadaan myös
10421: tutkinnon tietä. Suunniteltaessa tällaista maaikunrt:ien voimat mulman tämän vaikean
10422: opetuksen lisäämistä olisi samalla ortettava kysymyksen ratkaisemiseen ja ylioppilaiden
10423: huomioon jo olevien korkeakoulujen kehittä- asuntomahdollisuuksia riittävästi ilman, että
10424: mislinjat sekä ne tekijät, joiden pohjalle tarvitsee uhrata suuria kustoonuksia ylioppi-
10425: myöhell11Ilät laajennukset olisi rakennettava. lasa:suntoloihin. Korkeakoulujen välisellä
10426: Tarvitaan siis uutta korkeakouluopetuksen kiinteällä yhteistoiminnalla - esimerkiksi
10427: laajennussuunnitelmaa. yhteinen kanslerilaitos edellämainirtuHle lai-
10428: Jos tällainen suunnitelma jätetään jonkin toksille - voidaan poistaa liiallisen hajoi-
10429: komitean tehtäväksi r,'l.äärittelemättä etukä- tuksen haitat.
10430: teen tehtävää kyllin Y'ksity,iskohtaisesti, asia Ylläolev-an perusteella esirtämme,
10431: hautautuu kaukaiseen tulevaisuuteen. Koska
10432: opetuksen ja tutkimuksen laajentaminen olisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
10433: niin johdettaV'a, että haitallista kilpailua ei tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
10434: synrtyisi eri paikk>a:kuntien ikesken, olisi ma;an markan määrärahan yksityiskohtaisen
10435: pohjois- ja itäosissa tapahtuvaan laajennuk- suunnitelman laatimiseksi ylimmän
10436: seen liittyvien oppilaitosten kehitrtämistä opetuksen ja tutkimuksen laajentami-
10437: IV ,380. - Käkelä ym. 1699
10438:
10439: seksi niin, että sitä järjestetään paitsi peenrantaan ja Seinäjoelle perustet-
10440: Oulun yliopiston ja Jyväskylän kas- tavissa korkeakouluissa tai niihin ver-
10441: vatusopillisen korkeakoulun toimesta rattavissa laitoksissa.
10442: myös Kuopioon, Joensuuhun, Lap-
10443: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
10444:
10445: Valto Käkelä. Reino Ala-Kulju. Lempi Lehto.
10446: Veikko Helle. Toivo Friman. Mikko Hult.
10447: Olavi Lahtela. Akseli Paarman. T. Kelovesi.
10448: Erkki Koivisto. Lyyli Aalto. Veikko Kokkola.
10449: Väinö Tikkaoja.
10450: 1700
10451:
10452: IV,381. - Rah.al. N: o 211.
10453:
10454:
10455:
10456:
10457: Käkelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ulkomaan-
10458: kaupan edistämiseen.
10459:
10460:
10461: Eduskunnalle.
10462:
10463: Hallituksen esityksessä v: n 1961 valtion mietinnöstä, joka rakentui näyttelytoimin-
10464: tulo- ja menoarvioksi on kauppa- ja teolli- tamme kokonaissuunnittelun tehostamiseen ja
10465: suusministeriön pääluokassa olevaa määrä- oli kaikissa suhteissa perusteltu, on hallitus
10466: rahaa 13 Pl. XVIII: 7 esitetty nostettavaksi katsonut voivansa esittää vientinäyttelytoi-
10467: 205 milj. mk:ksi siten, että tästä määrära- mintaan vain edellä mainittuja lisäyksiä,
10468: hasta käytettäisiin 80 milj. mk varsinaiseen jotka ottaen huomioon tämän vuoden lisä-
10469: vientinäyttelytoimintaan, 30 milj. Suomen menoarviossa hyväksytyn määrän merkitsevät
10470: teollisuusnäyttelyn tai suomalaisen näyttely- vain 51 milj. mk: n lisäystä esitetyn 186
10471: osaston aikaansaamiseksi jollain tärkeimmistä milj. mk:n asemasta. Täten on siis tehty
10472: kauppa-alueistamme Euroopan ja Pohjois- mitättömäksi Suomen vientinäyttelylautakun-
10473: Amerikan ulkopuolella sekä 95 milj. mk nan esittämä kokonaisratkaisu.
10474: uusien vientituotteiden markkinoinnin tuke- Maamme viennin lisääminen ja sen moni-
10475: miseksi. Hyväksyessään kuluvan vuoden tulo- puolistaminen on kuitenkin nykyisessä talou-
10476: ja menoarvion lausui eduskunta kuitenkin dellisen kehityksen vaiheessa ensiarvoisen
10477: odottavansa, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin tärkeä tehtävä. Hallituksen esityksen liit-
10478: toimenpiteisiin Suomen vientinäyttelyn jär- teenä olevassa kansantalousosaston katsauk-
10479: jestämiseksi Lontooseen. Tässä mielessä edus- sessa todetaan, että maamme taloudellinen
10480: kunta hyväksyi kuluvan vuoden toisessa lisä- kehitys tulee ensi vuonna hidastumaan ja
10481: menoarviossa mainitun määrärahan korotus- että. maamme taloudelliseen kehitykseen tulee
10482: esityksen 30 milj. mk, joka oli tarkoitus osit- vaikuttamaan suuresti se, miten vientimme
10483: tain käyttää tänä vuonna Englannissa jär- tulee kehittymään. Lisäksi on esimerkiksi
10484: jestettävän rakennusainenäyttelyesiintymisen YK: n pääsihteeri avatessaan Yhdistyneiden
10485: tukemiseksi, muiden teollisuudenalojen esiin- Kansakuntien taloudellisen ja sosiaalisen neu-
10486: tymisten Englannissa jäädessä paikallisten voston kokouksen viime kesänä todennut, että
10487: olosuhteiden vuoksi v: lle 1962. Tästä ja kansainvälinen tarjonta tulee ensi vuonna
10488: muusta näyttelytoiminnasta samoin kuin sii- lisääntymään. Nämä seikat pakottavat Suo-
10489: hen liittyvästä kaupallisesta tiedotustoimin- men talouselämän toisaalta oman 'kasvuvauh-
10490: nasta jätti Suomen vientinäyttelylautakunta tinsa säilyttämiseksi ja kasvavan tuontitar-
10491: 5. 5. 1961 kauppa- ja teollisuusministeriölle peen maksamiseksi ja toisaalta lisääntyvän
10492: puolentoista vuoden työn tuloksena erittäin kansainvälisen kilpailun johdosta entistä
10493: perustellun mietinnön, jossa katsottiin val- enemmän tehostamaan kilpailuaan ulko-
10494: tion tuen tarpeen ensi vuodelle nousevan mailla. Vientinäyttelytoiminta on suorin ja
10495: vientinäyttelyiden ja taloudellisen tiedotus- siten valtiovallan käytettävissä olevista kei-
10496: toiminnan osalta 245 milj. mk:aan. Tästä noista tehokkain vientimme lisäämiseksi ja
10497: määrästä esitettiin käytettäväksi varsinaiseen ansaitsee siten myös kaiken käytettävissä ole-
10498: näyttelytoimintaan ja siihen liittyvään tiedo- van tuen.
10499: tustoimintaan 175 milj. mk ja kaukomailla Ylläolevan perusteella ehdotamme kun-
10500: tapahtuvaan esiintymiseen, joksi Suomen nioittaen,
10501: vientinäyttelylautakunta esitti Brasilian, 70
10502: milj. mk. Huolimatta tästä ansiokkaasta ja että Eduskunta vuoden 1962 tulo-
10503: asiantuntijoiden lämpimästi kannattamasta ja menoarviossa korottaisi 13 Pl.
10504: IV,381. - Käkelä ym. 1701
10505:
10506: XVIII: 7 momentin kohdalla ulko- hen liittyvään taloudelliseen tiedotus-
10507: maankaupan edistämiseksi varattua toimintaan varattaisiin 200 m{ljoonaa
10508: määrärahaa hallituksen esityksestä 160 markkaa ja Euroopan ja Pohjois-Ame-
10509: miljoonalla markalla siten, että varsi- rikan ulkopuolella tapahtuvaan erityis-
10510: naiseen vientinäyttelytoimintaan ja sii- esiintymiseen 70 miljoonaa markkaa.
10511: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
10512:
10513: Valto Käkelä. Kalle Matilainen. Väinö E. Nieminen.
10514: K. F. Haapasalo. Juha Rihtniemi. Lempi Lehto.
10515: Sulo Hostila.
10516: 1702
10517:
10518: IV,382. - Rah.al. N: o 212.
10519:
10520:
10521:
10522:
10523: Käkelä; ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion tekn~'llisen
10524: tutkimuslaitoksen paloteknillisen laboratorion uudisraken-
10525: nusta varten.
10526:
10527:
10528: Eduskunnalle.
10529:
10530: Paloteknillistä tutkimusta on maassamme kin muiden lakisääteisten määräysten kuten
10531: voitu erittäin vähäisessä määrin suorittaa öljylämmityslaitteita samoin kuin nestekaa-
10532: johtuen siitä, että Valtion teknillisen tutki- sulaitteita koskevien määräysten sovellutta-
10533: muslaitoksen paloteknillinen laboratorio toi- minen tulee olemaan hyvin suuria hanka-
10534: mii erittäin epätarkoituksenmukaisissa ja ai- luuksia tuottavaa.
10535: van liian pienissä tiloissa. Kun vielä tämän Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten kun-
10536: vuoden kuluessa astuu voimaan uusi sisä- nioittaen ehdotamme,
10537: asiainministeriön paloluokituspäätös ja kun
10538: tämä edellyttää rakennusosien ja ~aineiden että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
10539: paloteknillistä koestusta-luokittelun perus- tulo- ja menoarvioon Valtion teknilli-
10540: taksi, tulee uuden paloluoki1uspäätöksen to- sen tutkimuslaitoksen paloteknillisen
10541: teuttaminen käytännössä hyvin vaikeaksi la- laboratorion uudisrakennusta varten
10542: boratorion puutteellisuuden tähden. Myös- 85 000 000 markkaa.
10543: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
10544:
10545: Valto Käkelä. Viljo A. Virtanen.
10546: Eino Raunio. Aaro Stykki.
10547: Olavi Lähteenmäki.
10548: 1703
10549:
10550: IV,383. - Rah.al. N: o 213.
10551:
10552:
10553:
10554:
10555: Käkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta kliinis-teoreettisten
10556: laitosten perustamiseen Etelä-Saimaan keskussairaalaan
10557: lääkärikoulutuksen järjestämistä varten.
10558:
10559:
10560: E d u s kun n a ll e.
10561:
10562: Eri yhteyksissä on todettu, että maas- ettei lääkäreiden taso m1ssaan tapauksessa
10563: samme on pula lääkäreistä. Paitsi yleistä pääsisi maassamme laskemaan, olisi varsin-
10564: lääkäripulaa on lisäksi vajausta eräiden eri- kin siinä vaiheessa, jolloin siirrytään käytän-
10565: koislääkäreiden kohdalla. Joukko tärkeitä nön opetukseen, ts. klinikkakoulutuksen
10566: lääkärintoimia on täyttämättä ja uudet pe- alusta alkaen varmistauduttava siitä, että ku-
10567: rustettavat keskussairaal·at vielä lisäävät lää- kin lääketieteen kandidaatti saa riittävää
10568: käritarvetta. Siirtyminen aikaa myöten ylei- henkilökohtaista ohjausta ja opetusta. Hel-
10569: seen sairausvakuutukseen voidaan toteuttaa singin Yliopiston lääketieteellisen tiedekun-
10570: vain olosuhteissa, joissa lääkärityövoimaa on nan uusi opetusohjelmasuunnitelma edellyt-
10571: käytettävissä runsaasti nykyistä enemmän. tää 90 uuden opiskelijan ottamista tiedekun-
10572: Huolimatta siitä, että sekä Helsingin että taan kunkin lukukauden alussa. Näyttää il-
10573: Turun yliopisto ovat valmiit ottamaan lää- meiseltä, että tiedekunnan ehdottama opetta-
10574: ketieteellisiin tiedekuntiinsa tähänastista javoimien lisäys myös klinikoilla on välttä-
10575: enemmän opiskelijoita ja että Oulun yliopis- mätön, vaikkakaan nykyisiä klinikkakursseja
10576: ton lääketieteellisen tiedekunnan merkitys ei sanottavasti suureunettaisi: tällä hetkellä
10577: vähin erin alkaa tuntua myös lääkäreiksi sairaaloiden rutiinityö ei jätä nykyiselle opet-
10578: koulutettavien määrässä, jo tälläkin hetkellä tajatyövoimalle riittävästi aikaa henkilökoh-
10579: on ratkaisematta kysymys siitä, millä tavoin taiseen ohjaukseen. On tuskin todennäköistä,
10580: aiotaan hoitaa täydentävä klinikkakoulutus että opiskelijamäärä voidaan kouluttaa val-
10581: niiden lääketieteen kandidaattien osalta, miiksi ·asettumatta alttiiksi sellaiselle vaaralle,
10582: jotka aikanaan valmistuvat Tanskan, Sveitsin että henkilökohtainen opetus hyvästä tah-
10583: ja Englannin yliopistoissa. Myös Saksan yli- dosta huolimatta ylisuuriksi kasvavilla kurs-
10584: opistoissa on lääkäriksi opiskelevia suomalai- seilla jää liian vähäiseksi. Lääketieteellisen
10585: sia tiettävästi jo toistasataa. Heitäkään ei tiedekunnan edustajat ovat jo sitä paitsi il-
10586: voida julistaa laillistetuiksi lääkäreiksi en- moittaneet, ettei tiedekunnalla ole edellytyk-
10587: nenkuin he ovat saaneet noin 2 vuoden ajan siä amanuenssin toimissa tapahtuvan koulu-
10588: klinikkakoulutusta kotimaassaan. tuksen antamiseen riittävän laajassa mitassa
10589: Yliopistojemmc lääketieteelliset tiedekunnat eikä missään tapauksessa täydentävän koulu-
10590: kouluttavat ainoastaan yleislääkäreitä. Uu- tuksen antamiseen Englannissa, Tanskassa,
10591: sien määräysten edellyttämä järjestelmälli- Saksassa ja Sveitsissä valmistuville kandidaa-
10592: nen erikoislääkärikoulutus on organisoimatta. teille ja lisensiaateille.
10593: Ratkaisematta on myöskin kysymys siitä, Meidän maamme olosuhteissa lienee tuskin
10594: missä tullaan antamaan se amanuenssin toi- mahdollista perustaa täydellisiä lääketieteel-
10595: messa tapahtuva lisäkoulutus, mihin Helsin- lisiä tiedekuntia useampia kuin ne kolme,
10596: gin Yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan jotka jo ovat toiminnassa. Kandidaattivai-
10597: uusi opetussuunnitelma pyrkii. heeseen päättyvä peruskoulutus edellyttää
10598: Kaikki nämä seikat kehoittavat viipymättä näet niin laajoja ja suurimittaisia laitoksia
10599: harkitsemaan avoinna olevien, lääkärikoulu- ja monessa kohdin myös niin paljon yhteyk-
10600: tukseen liittyvien kysymysten pikaista rat- siä muihin tiedekuntiin, että lääketieteellis-
10601: kaisemista. Kun samalla on pyrittävä siihen, ten tiedekuntien määrän lisäämisen sijasta
10602: 1704 IV,383. - Lääkärikoulutus.
10603:
10604:
10605: pikemminkin olisi pyrittävä peruskoulutuk- koulutustoiminta on omansa lisäämään hen-
10606: sen tehostamiseen jo olevien tiedekuntien kilökunnan tarvetta myös varsinaisilla sai-
10607: puitteissa. Kandidaattien opetus sen sijaan raalaosastoilla.
10608: voitaisiin järjestää perustamalla ensin yksi, Lappeenrannan kaupungissa sijaitseva
10609: myöhemmin kenties toinen lääketieteellinen Etelä-Saimaan keskussairaala täyttää jo ny-
10610: koulutuspaikka johonkin toimivaan, uuteen kyisellään varsin pitkälle edellä luetellut edel-
10611: keskussairaalaan. lytykset. Mikäli klinikkakurssien järjestämi-
10612: Klinikka- ja erikoislääkärikoulutuksen edel- nen Etelä-Saimaan keskussairaalassa aloitet-
10613: lytykset. taisiin, sen toimintapiiriksi tulisi kiinteästi
10614: Jotta tarvittava erikoisalojen koulutus, Mikkelin, Savonlinnan ja Etelä-Saimaan kes-
10615: joka annetaan ns. klinikkakursseilla, voisi kussairaalapiirit sekä vaihtoehtoisesti joko
10616: joustavasti tapahtua, on edellytettävä, että Etelä-Kymen keskussairaalapiiri taikka Poh-
10617: siinä sairaalassa tai sairaalaryhmässä, johon jois-Karjalan keskussairaalapiiri. Mainitta-
10618: lääketieteellinen klinikkakoulutus aiotaan koon, että jo nykyisin Etelä-Saimaan kes-
10619: kytkeä, on riittävä materiaali kaikkia koulu- kussairaala vastaanottaa huomattavan mää-
10620: tuksessa tarvittavia erikoisaloja varten. Sekä rän eräiden erikoisalojen potilaita kaikista
10621: USA:ssa että Ruotsissa noudatettavien nor- näistä keskussairaalapiireistä. Ns. syöttö-
10622: mien mukaan tämä edellyttää sairaalalaitosta, alueen asujamisto olisi siten tarvittavan
10623: joka palvelee noin 750 000-1 000 000 asuk- suuri, yli 750 000 asukasta.
10624: kaan piirissä. Koulutussairaala ei tällöin Etelä-Saimaan keskussairaalapiirin kun-
10625: luonnollisestikaan saa eikä voi olla piirin tainliitto on jo aikaisemmassa vaiheessa pit-
10626: ainoa sairaala, vaan sen on oltava yleissai- källe suunnitellut keskussairaalan laajenta-
10627: raala suppeampaa aluetta varten ja koot- mista nykyisestään, koska eräät osastot ovat
10628: tava piirin muista yleissairaaloista erilkoista- olleet alimitoitettuja. Lisäksi on jo pitkään
10629: pauksia ja lisäksi oltava sellaisena keskuk- ollut vireillä suunnitelma sädehoito-osaston
10630: sena, mihin ns. suppeampien erikoisalojen perustamisesta keskussairaalan yhteyteen.
10631: diagnostinen ja terapeuttinen toiminta kes- Lääketieteellisen klinikkakoulutuksen järjestä-
10632: kittyy piirissään. minen edellyttäisi oikeastaan tähän astisten
10633: Toisena tärkeänä edellytyksenä on, että suunnitelmien ylittämistä ainoastaan ihotau-
10634: sellainen sairaala tai sairaalaryhmä, jonka tiosaston perustamisella ja naistentautiosas-
10635: yhteydessä lääketieteellinen klinikkakoulutus tojen laajentamisella. Niiden yhteensä vaa-
10636: tapahtuu, jo nykyisellään on siinä määrin timat 50-85 sairaansij-aa ovat vain pieni
10637: täydellinen ja hyvin varustettu, että suurem- osa jo laaditun suunnitelman kokonaiskustan-
10638: mitta kustannuksitta voidaan sairaalakeskuk- nuksista. Tarpeellinen mielitautiopin opetus
10639: seen liittää tarvittavat lisätilat joitakin eri- voisi tapahtua läheisessä Rauhan mielisairaa-
10640: koisaloja varten. Tällöin tulee jälleen ottaa lassa ja keuhkosairauksien opetus pääosin
10641: huomioon myös koko piirin optimaalinen sai- niin ikään lähellä sijaitsevassa Tiuruniemen
10642: raalapaikkojen tarve ja koulutustoiminnan sairaalassa. Kummassakaan näissä laitoksessa
10643: aiheuttama lisätarve. ei tarvitse mitään uusia perustamiskustan-
10644: Kolmantena tärkeänä edellytyksenä on, nuksia.
10645: että tällaiseen koulutussairaalaan on saata- Viimeaikainen Helsingin ja Turun yliopis-
10646: vissa riittävä määrä hyväksyttävät pätevyys- tojen lääketieteellisten tiedekuntien profes-
10647: vaatimukset täyttäviä kouluttajia professo- sorin virkojen täyttämisten yhteydessä on
10648: reista ja apulaisprofessoreista alkaen. ilmennyt, että maassamme on professoripä-
10649: Neljäntenä oleellisena edellytyksenä on se, tevyyden saavuttaneita lääketieteen eri alo-
10650: että nykyisin kuntien hallinnassa ja omis- jen dosentteja niin runsaasti, että koulutus-
10651: tuksessa olevista keskussairaaloista löytyy voimien saanti näyttää turvatulta.
10652: sellainen, jonka omistajakunnat ovat valmiit Hahmoiteltu opettajavoima pystyy koulut-
10653: luovuttamaan tonttimaata tarvittavan kliinis- tamaan laskelmien mukaan 20-24 kandi-
10654: teoreettisten laitosten yhteisen instituuttira- daattia käsittäviä kursseja, jolloin siis kuna-
10655: kennuksen rakentamista varten ottaen huo- kin vuonna voitaisiin yhteensä ottaa 40-80
10656: mioon myös korkeakoulun tarvitseman kes- uutta kandidaattia tähän lääkäreiden koulu-
10657: kuskirjaston ja hallintotilojen tarpeen, ja tuskeskukseen, joko Helsingin, Tururr tai
10658: että myönteisesti suhtaudutaan siihen, että Oulun yliopistoista. Huomattava on, että
10659: IV,383.- Käkelä ym. 1705
10660:
10661: opetus tällöin tulee olemaan hyvin suurelta riittää oikeastaan vain kirurgisia ja sisa-
10662: osalta henkilökohtaista ja siis varsin teho- tautipotilaita varten, joten muita ryhmiä
10663: kasta. varten olisi poliklinikkaa huomattavasti laa-
10664: Valtion maksettaviksi tulevat palkat olisi- jennettava. Kysymyksessä olisi noin 700-
10665: vat yhteensä 60 000 000 mk, minkä lisäksi 1 000 m2: n lisätarve ja vastaavasti 4-5 000
10666: ikälisiin olisi varattava arviolta n. 8 000 000 m3:n rakennustarve. - Samalla on huoma;t-
10667: mk ja opetuslisiin arviolta n. 11000 000 mk. tava, et,tä eräiden osastojen laajentaminen
10668: Kunakin kalenterivuonna jouduttaisiin suo- ja joidenkin sijo~ttaminen uusiin tiloihin
10669: rittamaan amanuenssin virkojen haitijoille edellyttää jossakin määrin rakennuskorjauk-
10670: yhteensä n. 27 000 000 mk. Muut kustan- sia myös nykyisen sairaalarakennuksen si-
10671: nukset jakautuisivat sairaaloiden osalta lm- sällä.
10672: ten tähänkin asti valtion ja kuntien kesken,
10673: ellei kohonneiden kustannusten vuoksi haluta Kliinis-teoreettisten laitosten instituutti-
10674: kustannusten jakoon soveltaa lakia yliopis- ra:kennus:
10675: tollisista keskussairaaloista. Kliinis-teoreettiset laitokset voidaan var-
10676: Lisärakennukset. maankin parhaiten sijoittaa samaan raken-
10677: Silmä-, korva- ja sädehoito-osastot. nukseen. Kysymykseen tulevat 5 laitosta
10678: tarvitsevat eläintalleineen, työsaleineen, yh-
10679: Etelä-Saimaan keskussairaalapiirin asukas- teisine tiloineen ja luentosaleineen noin
10680: määrän ja potilasaineiston vuoksi on joka 18 000 m3. Tämä vastaa noin 4 500 m2 lat-
10681: tapauksessa käynyt välttämättömäksi nykyis- tiapinta-alaa. Tällöin on edellytetty, että
10682: ten silmä- ja korvaosastojen korvaaminen sairaalarakennukseen, joko uudelle tai jo
10683: uusilla, suuremmilla osastoilla. Lisäksi Kaak- ennestään valmiille osalle saadaan sijoite-
10684: kois-Suomen sy()päpotilaiden hoito edellyttää tuksi viisi noin 100 m2: n suuruista luento-
10685: sädehoito-osaston perustamista Etelä-Saimaan salia.
10686: keskussairaalan yhteyteen vähintään kolmen
10687: keskussairaalapiirin sädehoitopotilaiden kes-
10688: Keskuskirjasto:
10689: kittämistä varten. Keskussairaala on sa-
10690: malla joka tapauksessa velvollinen rakenta- Keskuskirjastoa varten tarvittaneen käsi-
10691: maan uuden, suuren väestösuojan. Nämä varastoksi ja lukusaliksi noin 500 m2, minkä
10692: rakennushankkeet on suunniteltu toteutetta- lisäksi voidaan ajatella ns. ei valoisaa tilaa
10693: viksi luomalla nykyisen poliklinikkasiiven vähintään 1000 m2. Jos keskuskirjastokin
10694: itäpuolelle nykyiseen rakennusrunkoon käy- sijoitetaan instituuttirakennukseen, nousee
10695: tävillä yhdistetty lisärakennus, johon tarvit- rakennuksen kokonaiskuutiomäärä noin 22--
10696: tavat osasto- ym. :tilat sijoitettaisiin. Perus- 25 000 m3:iin.
10697: suunnitteluissa osoitettu sairaansijojen tarve
10698: ylittää tämän täydennyssuunnitelman ainoas- Rakennukset yhteensä:
10699: taan 55-85 paikalla, mikä kokonaiskustan- I. Ne rakennukset, joihin kunnat osallistuvat
10700: nuksia arvioitaessa ei liene ratkaisevaa suu- mk
10701: ruusluokkaa oleva kustannuserä. a. joka tapauksessa raken-
10702: Koulutuksen takia välttämä:ttömät laajen- nettava lisäosa 15 000 m3
10703: nukset sairaalassa. + 85 paikan vaatima lisä-
10704: Koulutuksen järjestämistä varten joudu- tila= 22 000 m3 . . . . . . 220 000 000
10705: taan sairaalaa laajentamaan edellä edelli- b. entisen sairaalan muutos-
10706: sessä kohdassa mainituilla 85 paikall11. työt . . . . . . . . . .. . . . . . . . 5 000 000
10707: Vaikka uuteen lisärakennukseen siirrettäi- c. irtain edellä mainittuihin
10708: siinkin poliklinikka siltä osin, mikä koskee tiloihin . . . . . . . . . . . . . . . 75 000 000
10709: sädehoitoon määrättyjä syöpäpotilaita, silmä-
10710: ja korvatautien osastoille saapuvia potilaita 300 000000
10711: tai vastaavia päivystystapauksia, nykyinen
10712: poliklinikka Etelä-Saimaan keskussairaalassa Valtion osuus 1h = n. 200 milj. mk
10713: jää ilmeisesti liian ahtaaksi. On huomattava, II. Valtion suorittamat rakennuskustannukset
10714: että poliklinikoilla tapahtuu tärkeä osa kan- b. poliklinikan lisätilat 5 000
10715: didaattiopetuksesta. Nykyinen poliklinikka m3 a 12 000 . . . . . . . . . . 60 000 000
10716: 30 E 706/61
10717: 1706 IV,383. - Lääkärikoulutus.
10718:
10719:
10720: c-e. instituuttirakennus apulaisprofessuuria. Näiden virkojen halti-
10721: 24 000 m3 a 10 000 . . . . 240 000 000 jat toimisivat esim. seuraavilla osastoilla:
10722: d. välttämätön irtain koh- sisätaudit, kirurgia, naistentaudit ja synny-
10723: tiin b.-e. . . . . . . . . . . . . 200 000 000 tykset sekä lastentaudit. Jo samaan aikaan
10724: 400000 000 olisi ilmeisesti perustettava apulaisprofes-
10725: suuri myös mielitautiopin opetusta varten
10726: Valtion osuus !-kohdasta .... . 200 000 000 ja viranhaltija !toimisi Rauhan piirimielisai-
10727: II-kohdasta .... . 400 000 000 raalassa. Nämä apulaisprofessuurit muutet-
10728: taisiin myöhemmin professorinviroiksi vii-
10729: Valtion rahoitus yhteensä ... . 600 000 000 meistään siinä vaiheessa, jolloin Helsingin
10730: yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan otta-
10731: Koulutustoiminnan aloittaminen mat uudet opiskelijat valmistuvat kandidaa-
10732: Edellä on hahmoiteltu verrattain täydelli- teiksi. Tällä tavoin jäisi rakennusohjelman
10733: nen ja toimintakykyinen klinikkakoulutusoh- toteuttamiselle aikaa noin 3 vuotta ja kus-
10734: jelma. Johtavana ajatuksena on ollut, ettei tannukset jakautuisivat vastaavasti.
10735: koulutustasossa pääse tapahtumaan laskua Kaikkeen edelläolevaan viitaten ehdo-
10736: nykyisestä. Samalla on luotu ohjelma ensim- tamme kunnioittaen,
10737: mäistä varsinaista erikoislääkärien koulutus-
10738: keskusta varten. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
10739: Uuden koulutussairaalan toiminnan aloit- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
10740: taminen tapahtuu luonnollisesti vaiheittain. markan määrärahan kliinis-teoreettis-
10741: Ensimmäisessä vaiheessa tulisi toteuttaa ten laitosten ja instituuttirakennusten
10742: amanuenssikoulutus joko erillisenä korkea- suunnittelun ja rakennustöiden aloit-
10743: kouluna tai yhteistoimin Helsingin yliopis- tamista varten lääkärikoulutuksen jär-
10744: ton lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. jestämiseksi Etelä-Saimaan keskussai-
10745: Tätä varten täytyisi ilmeisesti perustaa 2-5 raalassa.
10746: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
10747:
10748: Valto Käkelä. Sulo Hostila.
10749: Kalle Matilainen. Lempi Lehto.
10750: Juha. Rihtniemi. Tauno Kelovesi.
10751: Yrjö Sinkkonen. Veikko Kokkola.
10752: 1707
10753:
10754: IV,384. - Rah.al. N: o 214.
10755:
10756:
10757:
10758:
10759: Käkelä. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta postitalo-
10760: jen rakentamiseksi posti- ja lennätinlaitokselle.
10761:
10762:
10763: E d u s k u n n a ll e.
10764:
10765: Vuoden 1962 tulo- ja menoarvioesityksen tänä syksynä. Kiireellinen on postitalon ra-
10766: 19 Pl. 1 luvun 33 momentin kohdalle on kentaminen mm. Poriin, Kokkolaan, Turun
10767: merkitty postitalojen, autovarikkorakennus- Raunistulaan, Kristiinankaupunkiin, Haapa-
10768: ten ja varastorakennusten sekä toimistohuo- mäelle ja Lohjalle. Toijalaan ja Seinäjoelle
10769: neistoja varten tarvittavien kiinteistö- ja olisi rakennettava yhteinen asema- ja posti-
10770: asunto-osak:keiden hankkimiseksi ja viestilait- talo. Tampereen postitalon rakennussuunni-
10771: teiden laitesuojien rakentamiseksi 500 000 000 telmat ovat niinikään valmiina. Samoin
10772: mk. olisi ensi tilassa aloitettava postiautovari'kko-
10773: Posti-, lennätin- ja valtionpuhelinliiken- jen rakentaminen mm. Lappeenrantaan,
10774: teen jatkuvasti lisääntyessä ja kehittyessä Joensuuhun, Vaasaan, Mikkeliin ja Turkuun.
10775: ovat virkatilat monissa posti- ja lennätin- Autovarikkojen kustannusarvio on n. 200
10776: laitoksen toimipaikoissa käyneet erittäin ah- milj. mk varikkoa kohti. Puhelinliikenteen
10777: taiksi ja epäkäytännöllisiksi. Tehtävien hoi- automatisointiin liittyvä puhelinkeskussuo-
10778: taminen niissä on vaikeata ja myös asioiva jien rakennusohjelma v: ksi 1962 vaatisi jo
10779: yleisö odottaa kohtuudella uutta 'ajanmu- yksistään sekin suunnitelman mukaan yli
10780: kaista postitaloa paikkakunnalle. Postin suuri 500 milj. markan menoa.
10781: kassaliikenne edellyttää kunnollisia rahalii- Kun edellä selostettukin on v<ain osa posti-
10782: kenteen hoitamismahdollisuuksia, joita van- ja lennätinlaitoksen kiireellisestä rakennus-
10783: hoissa tiloissa ei ole. Ne eivät myöskään ohjelmasta, on tulo- ja menoarvioesitykseen
10784: täytä voimaan tulleen työturvallisuuslain merkitty summa niin pieni, että sillä ei voida
10785: vaatimuksia. rMitä postiautovarikkoihin tu- pätevästi hoitaa edes kiireellisintä huoneisto-
10786: lee, joudutaan useilla paikkakunnilla nykyi- tilojen rakennusohjelmaa posti- ja lennätin-
10787: sin pitämään kallista liikennekalustoa ul- laitoksessa.
10788: kosalla ja korjaushuoltoa ei voida suorittaa Tämän johdosta ja kun määrärahan myön-
10789: sillä teholla, jota liikenteen laajuus vaatisi. tämisellä tätä varten parannetaan ty<:nli-
10790: Kun väestönsuojelulain mukaan tärkeimmät syyttä, ehdotamme kunnioittaen,
10791: puhelinliikenteen kaukokeskukset on suojat-
10792: tava, ·on puhelinliikenteen kehittäminen ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
10793: automatisointi riippuvainen ns. laitesuojien tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun
10794: rakentamisesta. 33 momentille lisäyksenä 200 000 000
10795: Posti- ja lennätinlaitoksessa on suunnitel- markkaa postitalojen, autovarikkora-
10796: mat valmiina välttämättömien postiJtalojen, kennusten ja puhelinkeskusten laite-
10797: autovarikkojen sekä laitesuojien rakentamista suojien ·rakentamiseksi posti- ja len-
10798: varten. Oulun postitalon, jonka urakka- nätinl.aitokselle.
10799: summa on 375 milj. mk, rakentaminen alkaa
10800: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
10801:
10802: Valto Käkelä. Kalle Matilainen.
10803: Veikko Helle. Sulo Hostila.
10804: Lempi Lehto.
10805: 1708
10806:
10807: IV,385. - Rah.al. N: o 215.
10808:
10809:
10810:
10811:
10812: Lahtela ym.: JYiäärämhan osoittamisestct maantien 1·akentami-
10813: seksi Kemijärven J avarusvastuun asuhtsalueelta Pelkosen-
10814: niemen kirkonkylään.
10815:
10816:
10817: E d u s k u n n a ll e.
10818:
10819: Eduskunta hyväksyi 28 päivänä helmi- tarpeellisena tie- ja .-esirakennushallituskin.
10820: kuuta 1958 toivomuksen hallitukselle, että Ehdotamme kunnioittavasti,
10821: se ryhtyisi toimenpiteisiin tutkimuksen toi-
10822: mittamiseksi tien rakentamiseksi Kemijärven että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
10823: J avarusvastuun asutusalueelta Pelkosennie- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
10824: men kirkonkylään. Tämän 20 km: n pituisen markan määrärahan maantien raken-
10825: tien rakentaminen olisi kiireellisesti toteu- tamiseksi Kemijärven Javarusvastuun
10826: tettava myös siitä syystä, että sitä pitää asutusalueelta Pelkosenniemen kirkon-
10827: kylään.
10828: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
10829:
10830: Olavi Lahtela. Erkki Koivisto.
10831: Markus Niskala. Akseli Paarman.
10832: 1709
10833:
10834: IV,386. - Rah.al. N: o 216.
10835:
10836:
10837:
10838:
10839: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
10840: seksi lllenesjärveltä RepojoeUe.
10841:
10842:
10843: E d u s k u n n a ll e.
10844:
10845: Yhdystien rakentaminen Inarista Enon- nakin Repojoelle saakka. Esitämmekin kun-
10846: tekiölle on ollut vireillä jo kauan. Tie on nioittavasti,
10847: nyt valmis Menesjärvelle saakka.
10848: Kun mainittu yhdystie on erittäin tärkeä että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
10849: Pohjois-Lapin liikenteelle ja on omiaan edis- tulo- ja menoarvioon 20 'miljoonan
10850: tämään mainitun alueen metsä- ja porota- markan määrärahan maantien raken-
10851: loutta sekä turistiliikennettä, olisi syytä vii- tamiseksi lJ!lenesjärveltä Repojoelle.
10852: vyttelemättä ryhtyä ·tien rakentamiseen ai-
10853: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
10854:
10855: Olavi Lahtela. Erkki Koivisto. Akseli Paarman.
10856: 1710
10857:
10858: IV,387.-Rah.al. N:o 217.
10859:
10860:
10861:
10862:
10863: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien rakentami-
10864: sen aloittamiseksi Taivalkoskelta Kemijärvelle.
10865:
10866:
10867: Eduskunnalle.
10868:
10869: Kainuun ja PeräpOhjolan talouselämän vosten maLmikuljetukset. Suunnitellun ra-
10870: kohottamiseksi suunnitelman laatinut komi- dan vaikutuspiirissä on löydetty myös mal-
10871: tea on mietinnössään (N :o 10/1938) suosi- miaiheita, jotka voivat ennen pitkää johtaa
10872: tellut rakennettavaksi rallltatien Kontiomäeltä kaivostoimintaan. Posion Maani!llkavaaran
10873: Taivalkosken kautta Kemijärvelle. Komitea vermikuliitti on edelleen jatkuvan mielen-
10874: esitti samalla, että rautatietä :ryhdyttäisi·in kiinnon kohteena, sillä joudutaanhan nyt
10875: rakentamaan myös Kemijärveltä käsin. Rata tuomoon mainittu raaka-aine maahamme Af-
10876: on nyt valmis Taivalkoskelie asti, mutta sen rikasta saakka. Alueen metsävarojen hyväk-
10877: jat:lm.misesta ei ole vielä .tehty päätöstä. sikäytölle raJta on myös tarpeellinen.
10878: Eduskunnan päätöksen mukaisesti on Taival- Edellä olevan perusteella ja viittaamalla
10879: kosken-Posion-Kemijärven ratasuunnalla vuodest·a 1921 alkaen tehtyihin lukuisiin
10880: suoritettu täyskoneellinen tutkimus. Radan eduskunta-aloitteisiin radan ra!ken:tamiseksi
10881: tarpeehlisuudesta on oltu yklsimielisiä. Nyt esitämme kunnioittavasti,
10882: kun Kemijärvelle ryhdytään rakentamaan
10883: puunjalostustehdasta, on rautatie entistäkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
10884: tärkeämpi, sillä radan rakentamisella lyhen- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
10885: netään kuljetusmatkaa Kemijärvelitä koko markan määrärahan rautatien raken-
10886: vuoden auki olevaan satamaan n. 100 km:Uä. tamisen aloittamiseksi Taivalkoskelta
10887: Rautatie on ensiarvoi·sen tärkeä myös muille Kemijärvelle.
10888: kuljetuksille. Näistä mainittakoon Misin kai-
10889: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
10890:
10891: Olavi Lahtela. Hannes Paaso.
10892: Markus Niskala. Akseli Paarman.
10893: Erkki Koivisto. Eetu Karjalainen.
10894: 1711
10895:
10896: IV,388.- Rah.al. N: o 218.
10897:
10898:
10899:
10900:
10901: Lahtela. ym..: Määrärahan. osoittamisesta maantien rakentami-
10902: seksi Rovaniemen maalaiskunnan Saarenkylästä Sinettään.
10903:
10904:
10905: E d u s kun n a 11 e.
10906:
10907: Viitaten lukuisiin aloitteisiin Rovaniemen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
10908: mlk: n Saarenkylän-Markkasuvannon maan- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
10909: tien rakentamisesta ja siihen, että tiestä on markan määrärahan maantien raken-
10910: tutkittu ja suunnitelmat valmiina kustannus- tamiseksi Rovaniemen maalaiskunnan
10911: arvioineen osuudelle Saarenkylä-Sinettä, Saarenkylästä Sinettään.
10912: esitämme kunnioittavasti,
10913: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
10914:
10915: Olavi Lahtela. Erkki Koivisto. Akseli Pa.arma.n.
10916: 1712
10917:
10918: IV,389. - Rah.al. N: o 219.
10919:
10920:
10921:
10922:
10923: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta yhdysmaantien m-
10924: kentamiseksi Hietalasta Hanhimaahan Kittilän kunnassa.
10925:
10926:
10927: E d u s k u n n a ll e.
10928:
10929: Kittilän kunnassa olevien Hietalan ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
10930: Hanhimaan kylien n. 9 km: n pituisen yhdys- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
10931: tien rakentamisesta on tehty jo lukuisia aloit- markan määrärahan yhdysmaantien
10932: teita. Ne eivät ole kuitenkaan vielä johtaneet rakentamiseksi Kittilän kunnan Hieta-
10933: myönteiseen päätökseen. Kun tien rakenta- lasta saman kunnan H anhimaahan.
10934: minen on Kittilän kunnan sisäiselle liiken-
10935: teelle ja valtion metsien hyväksikäytölle ensi-
10936: arvoisen tärkeä, esitämme kunnioittavasti,
10937: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
10938:
10939: Olavi Lahtela. Erkki Koivisto. Akseli Paarman.
10940: 1713
10941:
10942: IV,390. - Rah.al. N: o 220.
10943:
10944:
10945:
10946:
10947: s~1lan rakentami-
10948: Lahtela ym..: Määrärahan osoittamisesta
10949: seksi Kemijärven-Luusuan-Rovaniemen maantiellä ole-
10950: vaan Lautasalmeen.
10951:
10952:
10953: E d u s k u n n a ll e~
10954:
10955: Kemijärven-Luusuan-Rovaniemen maan- telyn yhteydessä allas, on lossin ylitys talvis-
10956: tien liikennettä hidastaa jatkuvasti Lautasal- aikaan mahdoton. Esitämmekin kunnioitta-
10957: men lossi Kun päivittäinen kuljetustarve vasti,
10958: nousee n. 300 autoon, on selvää, että liikenne
10959: ruuhkautuu. On myös otettava huomioon että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
10960: Kemijoki Oy:n voimalaitosten rakennustöi- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
10961: den ja Kemijärvelle rakennettavan puun- markan määrärahan sillan rakentami-
10962: jalostustehtaan kuljetukset, joille lossi tuot- seksi Kemijärven-Luusuan-Rovanie-
10963: taa ylivoimaisia vaikeuksia. Kun Kemijär- men maantiellä olevaan Lautasalmeen.
10964: vestä muodostetaan Kemijoen vedensäännös-
10965: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
10966:
10967: Olavi Lahtela. Erkki Koivisto. Akseli Paarman.
10968:
10969:
10970:
10971:
10972: 31 E 706/61
10973: 1714
10974:
10975: IV,391. - Rah.al. N: o 221.
10976:
10977:
10978:
10979:
10980: Lahtela ynt.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseksi
10981: Sodankylän kunnan Otajärven kylästä Pelkosenniemen-
10982: Sadankylän maantielle.
10983:
10984:
10985: E d u s k u n n a ll e.
10986:
10987: :Maantien rakentaminen Sodankylän Ora- työllisyysdhjelmaansa. Esitämmekin kun-
10988: järven kylästä Pelkosenniemen-Sodankylän nioittavasti,
10989: maantiehen on ollut vireillä mainitun tien
10990: valmistumisesta alkaen. Asiasta on tehty lu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
10991: kuisia eduskunta~aloitteita ja Sodankylän tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
10992: kunta on esittänyt siitä useita toivomuksia. markan määrärahan tien rakentami-
10993: Nytkin ,kunta on ottanut mainitun tien ra- seksi Sodankylän kunnan Orajärven
10994: kentamisen kiireellisimpänä ja tärkeimpänä kylästä P elkosenniemen-Sodankylän
10995: maantielle.
10996: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
10997:
10998: Olavi Lahtela. Markus Niskala. Erkki Koivisto.
10999: 1715
11000:
11001: IV,392.- Rah.al. N: o 222.
11002:
11003:
11004:
11005:
11006: Lahtela. ym. : Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
11007: seksi Kemijärven Soppelasta Räisälään.
11008:
11009:
11010: E d u s k u n n a ll e.
11011:
11012: Eduskunta lausui 16 pa1vana lokakuuta että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
11013: 1956 hallitukselle toivomuksen, että hallitus tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
11014: ryhtyisi kiireellisesti :toimenpiteisiin maan- markan suuruisen määrärahan maan-
11015: tien rakentamiseksi Kemijärven kunnassa tien rakentamiseksi Kemijärven Sop-
11016: olevasta Soppelan kylästä saman kunnan pelasta Räisälään.
11017: Räisälän kylään. Töitä ei kuitenkaan vielä-
11018: kään ole aloitettu, joten ehdotamme kun-
11019: nioittavasti,
11020: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
11021:
11022: Olavi I.abtela. Erkki ltoivisto.
11023: Markus N"ukala. Akseli Paarma.n.
11024: 1716
11025:
11026: IV,393. -Ra.h.a.l. N:o 223.
11027:
11028:
11029:
11030:
11031: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta Vuojärve~ava
11032: ruksen tien rakentamiseksi maantieksi Kemijärven-Pel-
11033: kosenniemen maantielle asti.
11034:
11035:
11036: E d u s k u n n a ll e.
11037:
11038: Eduskunta hyväksyi 9 pa1vana lokakuuta että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
11039: 1956 toivomuksen hallitukselle, että se ryh- tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan
11040: tyisi kiireellisesti toimenpiteisiin Kemijärven markan määrärahan V uojärven-Ja-
11041: Javaruksen-Sodankylän Vuojärven välisen varuksen tien rakentamiseksi maan-
11042: tien saattamiseksi maantienä asianmukaiseen tieksi Kemijärven-Pelkosenniemen
11043: kuntoon. Kun näin ei ole vieläkään tapah- maantielle asti.
11044: tunut esitämme kunnioittavasti,
11045: Helsingissä 19 päivänä syyskuut'a 1961.
11046:
11047: Olavi. La.htela. Erkki Koivisto.
11048: Markus Niskala. Akseli Paarman..
11049: 1717
11050:
11051: N,394. - Rah.al. N: o 224.
11052:
11053:
11054:
11055:
11056: Lahtebl. ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
11057: seksi Rovaniemen maalatiskunnassa olevalta Vanttausjärven
11058: asutusalueelta Vian rautatieasemalle.
11059:
11060:
11061: E d u s k u n n a ll e.
11062:
11063: Eduskunta on 4 pruvana kesäkuuta 1956 Kun näin ei ole tapahtunut, esitämme kun-
11064: lausunut hallitukselle toivomuksen, että se nioittavasti,
11065: ryhtyisi kiirecl.lisiin toimenpiteisiin maan-
11066: tien rakentamiseksi Rovaniemen maalaiskun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
11067: nassa olevalta Vanttausjärven asutusalueelta tulo- ja menoarvioon 50 m~'ljoonan
11068: V'ian rautatieasemalle. 29 päivänä huhti- markan määrärahan maantien raken-
11069: kuuta 1960 eduskunta lausui hallitukselle tamiseksi Rovaniemen maalaiskun-
11070: lisäksi toivomuksen, että se ottaisi vuoden nassa olevalta V a.nttausjärven asutus-
11071: 1961 valtion tulo- ja menoarvioon määrä- alueelta Vian rautatieasemalle.
11072: rahan mainitun maantien rakentamiseksi.
11073: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
11074:
11075: Olavi Lahtela. Erkki Koivisto.
11076: Markus Niskala. Akseli Paarman.
11077: 1718
11078:
11079: IV,395.-Rah.al. N:o 225.
11080:
11081:
11082:
11083:
11084: Lahtela. ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi
11085: Tenniönjoen yli Sallan-Savukosken maantiellä.
11086:
11087:
11088: E d u s k u n n a 11 e.
11089:
11090: Sallan-Savukosken tiellä on vielä kaksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
11091: lossia, jotka hidastavat liikennettä. Tie- ja tulo- .fa menoarvioon 30 miljoonan
11092: vesiraJkennushallituksen kustannusarvion mu- markan määrärahan sillan rakentami-
11093: kaan tulee Tenniönjoen silta maksamaan 90 seksi 'l'enniönjoen yli Sallan-Savu-
11094: milj. mk. Koska sillan rakentamista on pidet- kosken maantiellä.
11095: tävä välttämättömänä, esitämme kunnioitta-
11096: vasti,
11097: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
11098:
11099: Olavi Lahtela. Markus Niskala.
11100: Marja Lahti. Erkki Koivisto.
11101: Akseli Paarm.an.
11102: 1719
11103:
11104: IV,396. - Rah.al. N: o 226.
11105:
11106:
11107:
11108:
11109: Lahtela ym..: J.11äärärahan osoittamisesta siltojen rakentami-
11110: seksi Kemijärven-Lehtolan-Posion maantiellä oleviin
11111: Kaisan- ja Lantunginsalmeen.
11112:
11113:
11114: E d u s k u n n a ll e.
11115:
11116: Aikaisemmin on tehty jo lukuisia aloitteita kalla myös kolmas, Lehtosalmen lossi. Kun
11117: siltojen rakentamiseksi Kemijärven-Lehto- Kemijärvestä muodostetaan Kemijoen veden-
11118: lan-Posion välisellä maantiellä oleviin Kai- säännöstelyn yhteydessä allas, tulee talvella
11119: san- ja Lantunginsalmeen. Siltoja ei kui- salmien ylitys jäitse mahdottomakisi. Esi-
11120: tenkaan vielä ole rakennettu. Liikenne mai- tämmekin kunnioittavasti,
11121: nitulla tiellä on jatkuvasti lisääntynyt ja
11122: tulee edelleen lisääntymään, kun Kemijärvi että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
11123: Oy: n puunjalostustehdas valmistuu. Niinpä tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
11124: salmien lossit joutuvat kesäisin kuljettamaan markan määrärahan siltojen rakenta-
11125: keskimäärin 150 autoa vuorokaudessa. Eri- miseksi Kemijärven-Lehtolan-Posion
11126: tyisen suuresti liikennettä haittaava on se, maantiellä oleviin Kaisan- ja Lantun-
11127: että näiden lossien lisäksi on 15 km: n mat- g·insalmeen.
11128: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
11129:
11130: Olavi Lahtela. Erkki Koivisto.
11131: Markus Niskala. Akseli Paarman.
11132: 1720
11133:
11134: IV,397. - Rah.al. N: o 227.
11135:
11136:
11137:
11138:
11139: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnanlääkärin vi-
11140: ran perustamiseksi Utsjoelle.
11141:
11142:
11143: E d u s k u n n a ll e.
11144:
11145: Utsjoen kunnan asukkaiden elämänolosuh- rattain hyvin, tulevat Utsjoen terveyden-
11146: teet ovat monessa mielessä puutteelliset. hoito-olojen epäkohdat !hyvin räikeästi esille.
11147: 'l'erveyden'hoidon kohdalla puutteet rtul,evat On häpeäksi Suomelle, että tilanne on täl-
11148: erityisen selvästi esille. Lähin lääkäri on lainen. Kun Utsjoen kunta on vähävmainen,
11149: puolentoistasadan kilometrin paassa I va- ei se pysty terveydenhoito-olojaan lwhenta-
11150: lossa. Sairaanhoitaja on Outakosken ja Uts- maan. V a:ltion olisi ehdottomasti otettava
11151: joen sairasmajoissa, joista viimeksimainittu terveydenhoidon kustannukset kannettavak-
11152: lopettaa toimintansa tämän vuoden lopussa. seen. Utsjoen kuntaan olisi sa;ataV'a kiireel-
11153: Kunnalla ei ole ollut varaa palkata kiertä- lisesti valtion palkkaama kunnanlääkäri,
11154: vää sairaanhoitajaa. Eräissä tapauksissa on jonka toiminnassa olisi otettava varteen pai-
11155: voitu turvaUJtua Norjan terveydenhoitovi- kalliset olosuhteet ja ne menettelytavat,
11156: ranomaisiin. Pääasiallisesti on luonnollisesti jotka Norjassa ovat käytössä, sikäli kuin ne
11157: turvauduttu kotimaan terveydenhuoltoon, soveltuvat Suomen oloihin.
11158: joka tulee kuitenkin pitkien matkojen ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11159: huonojen liikenneyhteyksien ,ta!kia ylen kal- nioittavasti,
11160: liiksi. Esimerkkinä mainittakoon erään pie-
11161: nen pojan vioittuneen silmän hoitaminen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
11162: terveeksi, joka tuli maksamaan n. puoli mil- tulo- ja menoarvion 7 Pl. XIII luvun
11163: joonaa markka:a. Yksin lentokuljetus, - 7 momentille 2 miljoonaa markkaa
11164: joka tässä tapauksessa oli ainoa mahdollinen valtion varoilla ylläpidettävän kun-
11165: - maksoi yli satatU'hatta markkaa. Kun nanlääkärin viran perustamiseksi Uts-
11166: Utsjoki on rajakunta ja Norjassa on :tervey- joen kuntaan.
11167: denhoito vastaavalla alueella järjestetty ver-
11168: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
11169:
11170: Olavi Lahtela. Hannes Paaso. Akseli Paarman.
11171: Marja Lahti. Markus Niskala. Erkki Koivisto.
11172: 1721
11173:
11174: IV,398. -Rah.al. N:o 228.
11175:
11176:
11177:
11178:
11179: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
11180: miseksi Utsjokeen rakennetun sillan ja sen eteläpuolella
11181: olevien koskien sivuutustien välille sekä mainitulta sil-
11182: lalta Nuorgamin kautta Norjan rajalle.
11183:
11184:
11185: E d u s k u n n a ll e.
11186:
11187: Eduskunta hyväksyi hallitukselle toivo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
11188: muksen 6 päivänä toukokuuta 1960 määrä- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
11189: rahan ottamisesta v: n 1961 valtion tulo- ja markan määrärahan maantien raken-
11190: menoarvioon maantien rakentamis~ksi Uts- tämiseksi Utsjokeen rakennetun sillan
11191: jokeen rakennetun sillan ja sen eteläpuolella ja sen eteläpuolella olevien koskien
11192: olevien koskien sivuutustien välille sekä mai- sivuutustien välille sekä mainitun sil-
11193: nitun sillan ja sen pohjoispuolella olevan lan ja sen pohjoispuolella olevan
11194: Nuorgamin kautta Norjan rajalle. Nuorgamin kautta Norjan rajalle.
11195: Kun hallitus ei ole ottanut mainittua
11196: määrärahaa tulo- ja menoarvioesitykseen, esi-
11197: tämme ikunnioittavasti,
11198: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
11199:
11200: Olavi Lahtela. Erkki Koivisto.
11201: Markus Niskala. Akseli Paarman.
11202:
11203:
11204:
11205:
11206: 32 E 706/61
11207: 1722
11208:
11209: IV,399. -Rah.al. N:o 229.
11210:
11211:
11212:
11213:
11214: Lahtela ym..: Määrärahan osoittamisesta 22 maatalouskerho-
11215: neuvojoo palkkaamiseksi Pohjois-Suomeen.
11216:
11217:
11218: E d u s k u n n a 11 e.
11219:
11220: Nykyään on Lapin ja Oulun lääneissä vaille sitä ainoata käytännöllistä koulua,
11221: 10-19 vuoden ikäisiä noin 135 000. Heistä mirrkä maatalouskerhotoiminta tehokkaasti
11222: on oppikouluissa, ammattikouluissa ja lyhyt- hoidettuna tarjoaa.
11223: ~ikaisilla ammattikursseilla vain noin 20 000. Näillä alueilla on 16 sellaista kuntaa, joissa
11224: Suurin osa nuorista jää kokonaan vaille sel- ei ole maatalouskerhotoimintaa ja lisäksi 6
11225: laista opetusta, joka valmistaisi heidät jo- sellaista erämaakuntaa, joihin välttämättä
11226: honkin ammattiin. olisi saa.tava lisää maatalouskerhoneuvojia.
11227: Näissä oloissa on kiinnitettävä huomiota Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
11228: niihin mahdollisuuksiin, mitä kokovuotinen kunnioittaen ehd9ttavat,
11229: ja pätevä maatalouskerho eli 4-H toiminta
11230: tarjoaa. Mainituilla vähävaraisilla alueilla että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
11231: on paikallisten käyttövarojen niukkuudesta tulo- ja menoarvion 11 Pl. XV luvun
11232: johtunut, ettei maatalouskerhotoimintaa ole 16 momentin kohdalle 11 000 000
11233: saatu järjestetyksi kaikkiin kuntiin eikä markkaa 22 kerhoneuvolan palkkaa-
11234: niissäkään, missä sitä on, koko vuoden kes- mista varten Pohjois-Stwmeen.
11235: täväksi. Siten näiden seutujen nuoriso jää
11236: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
11237:
11238: Olavi Lahtela. Hannes Paaso.
11239: Erkki Koivisto. Akseli Paarman.
11240: 1723
11241:
11242: IV,400. - Rah.al. N: o 230.
11243:
11244:
11245:
11246:
11247: Lahtela ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuoriso-
11248: kasvatustyötä tekevien järjestöjen ohjaajakoulutukseen
11249: sekä kurssi- ym. toimintaan.
11250:
11251:
11252: E d u s k u n n a ll e.
11253:
11254: Nuorisojärjestöjen osuus yhteiskunnas- Yhteiskunnan taholta on nuorisotyö saanut
11255: samme tapahtuvassa yleisessä kansalaiskasva- vastaanottaa kiitettävää ymmärtämystä ja
11256: tuksessa on vuosi vuodelta jatkuvasti lisään- myöskin taloudellista tukea. V: n 1961 val-
11257: tynyt. Erityisen arvokkaaksi nuorisojärjes- tion tulo- ja menoarvioon merkitty määrä-
11258: töjen työ muodostuu sen vuoksi, että se ta- raha nuorisojärjestöille jaettaviksi avustuk-
11259: pahtuu kauttaaltaan vapaaehtoisuuden peri- siksi ei kuitenkaan ole lähimainkaan riittävä
11260: aatteen mukaisesti. Nuorisojärjestöjen pii- nuorisojärjestöjen tehokkaan ohjaajakoulu-
11261: rissä nuoret ihmiset voivat kehittää itseään tul~en aikaansaamiseksi.
11262: vapaaehtoisen, mutta tehokkaasti ohjatun Edellä mainitun perusteella esitämme kun-
11263: monipuolisen toiminnan kautta. Juuri tä- nioittavasti,
11264: män vuoksi nuorisojärjestöjen suorittama
11265: kasvatustyö muodostaa korvaamattoman osan että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
11266: kodin ja koulun kasvatustyön rinnalla. tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVIII
11267: Tehokas nuorisotoiminta on ratkaisevasti luvun 4 momentin B-kohtaan lisäyk-
11268: riippuvainen vapaaehtoisista ohjaajista. Jär- s~nä 15 ()()() 000 markkaa nUQriso-
11269: jestöjen taloudelliset edellytykset määrätie- kasvatustyötä tekevien järj~stöjen oh-
11270: toisen ohjaajakoulutuksen suorittamiseen jaajakoulutuks~n sekä kurssi- ym. toi-
11271: ovat kuitenkin poikkeuksetta erittäin pienet. minnan tukemiseen.
11272: Ohjaajapulan vuoksi jäävät tuhannet nuoret
11273: ihmiset vaille mahdollisuuksia osallistua nuo-
11274: risojärjestöjen kehittävään toimintaan.
11275: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
11276:
11277: Olavi Lahtela. Markus Niskala. Akseli Paarman.
11278: 1724
11279:
11280: IV,401. - Rah.al. N: o 231.
11281:
11282:
11283:
11284:
11285: Lahti ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien terveyden-
11286: hoitolautakuntien menojen valtionapujärjestelmän tutkimi-
11287: seksi.
11288:
11289:
11290: Eduskunnalle.
11291:
11292: Terveydenhoidon eri'koistavoitteita on maa.s- rtamiseksi on ikunmlle suoritettu valtionwpua
11293: saamne :toteutettu terveydenhoitolain lisäksi rokotuslain ja -asetuksen perusteella.
11294: erinisin laein, joille on ollut tyypillistä, että V :n 1927 terveydenhoitolain antamisen ai-
11295: niiden kUil!Il!ille aiheuttamia taloudellisia Ta- kana ei valltionaJVUn myöntämisen periaate
11296: situksia on tuettu valtionapujen muodossa. ollut vielä voittanut samassa määrin jalan-
11297: Esimerkkeinä mainittlllkoon laki yleisestä [ää- sijaa kuin n~kyään, niin että yhtenäinen val-
11298: kärinhoidosta, jonika perusteella maJksetaan tionapusysteemi olisi voitu luoda.
11299: vailtionapua mm. kaupungilll-, klliUppalan- ja Kunnille terveydenhoitoalalla lisääntynei-
11300: kunnanlääikäri.n palkkaamiseksi, lalk:i kansa- den velvoitusten vuoksi ja jotta terveyden-
11301: koulujen hammaslääkärin toimesta, jonka pe- hoitoa voitaisiin toteuttaa lainsäätäjän tar-
11302: rusteella suoritetaan vwltionwpua kuntien i!mu- koittama1la tavalla, olisi vihlttämättä säädet-
11303: .JuhaJill'ffiaSlääJkäri~m paLkkaamiseksi. Kansa- tävä yhtenäinen valltionapujärjestelmä koske-
11304: koulujen lääkärintoimesta annetun lain perus- vaiksi myöskin terveydenhoitolautakuntien
11305: teella suoritetaan valtionapua !kuntien koulu- menoja. l-futta koska asia on varsiu monisäi-
11306: il'ääkärienJ pailikkaukseen. Laki kunnanikäti- !keinen ja useaJt seikat vaikea ennlllkolta huo-
11307: löistä määrää valtionapua mlllksettavalk:si kun- mioida vaJaJtii asia perinpohjaisen ja tarkan
11308: nanik:ätilöiden palkkaamiseen, samoin vastaa- vaJlmistelun.
11309: vasti kunnallisten terveyssisarten osalta laki Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
11310: kunnallisista terveyssisarista. Äirtiys- ja las- nioittaen,
11311: tenneuvoloiden ylläpitoon ma!ksetaan valtion-
11312: apua kurmallisista äitiys- ja lastenneuvoloista että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
11313: annetun lain perusteella sekä Hsä'ks1 suori- t1tlo- ja. menoarvioon 5 miljoonaa
11314: tetaan sisäasiainministeriön pääJtöksen perus- markkaa kuntien terveydenhoitolauta-
11315: teella korvausta valtion varoista neuvolalää- kuntien menojen valtionapujärjestel-
11316: kärin palkkioon. RokotuskustaJnnusten suorit- män tutkimiseksi.
11317: Helsingis.sä 19 päivänä syyskuuta 1961.
11318:
11319: Marja Lahti. Hilja Väänänen.
11320: Olavi Lahtela. Veikko Helle.
11321: 1725
11322:
11323: IV,402. - Rah.al. N: o 232.
11324:
11325:
11326:
11327:
11328: Lahti ym. : Korotetun määrärahan osoittamisesta kotitalouden
11329: neuvontatyön edlistämiseen.
11330:
11331:
11332: E d u s k u n n a 11 e.
11333:
11334: Kotitalousneuvontaa suoritetaan maas- vontaa suorittaviin järjestöihin noin 350 000.
11335: samme valtion apua nauttivien kotitalou- Kotitalouden edistämisjärjestöt ovat suurissa
11336: den edistämisjärjestöj~n toimesta. Yhteiskun- vaikeuksissa suorittaessa·an ja rahoittaessaan
11337: nassa tapahtuvan taloudellisen ja sosiaalisen toimintaansa, koska valtion avustus riittää
11338: kehityksen vuoksi olisi kotitalousneuvontaa nykyisin vain noin 80 %:iin niiden palkka-
11339: pyrittävä .entisestään syventämään ja laa- menoista. Loput palkkamenoista ja kaikki
11340: jentamaan. Neuvonnassa olisi ammatillisten muut neuvonnan aiheuttamat kustannukset
11341: tietojen ja taitojen opettamisen ohella per- on niiden itsensä suoritettava. Kun kotita-
11342: heenemännille tähdennettävä tasapainoisen, lousneuvontaa olisi kiireellisesti lisättävä ja
11343: yhteiskuntaan sopeutuvan ja terveen talou- kun siihen ei ilman valtion tukea ole mah-
11344: dellisen ajattelutavan omaavan kasvattajan dollisuuksia, ehdotamme,
11345: me:rlkitystä. Kotitalousneuvonnan laajentami-
11346: seen on erityisesti syytä, koska sen vaikutus- että Eduskunta ottaisi vuoden
11347: piirin ulkopuolella on vielä suuri: osa koti- 1962 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
11348: talouksista. Maamme noin 1100 000 kotitalou- 25 000 000 markan määrärahan koti-
11349: den hoitajasta kuului v. 1960 kotita1ousneu- talouden neuvontatyön edistämiseen.
11350: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
11351:
11352: Marja Lahti. Hilja Väänänen.
11353: Saara Forsius. Olavi Lahtela.
11354: 1726
11355:
11356: IV,403.- Rah.al. N:o 233.
11357:
11358:
11359:
11360:
11361: La.kka.la. ym.: Jläärärahan osoittamisesta Äkäsjokisuusta.
11362: Äkäslompolon kautta Tiurajärvelle johtavan tien perus-
11363: korjaustöiden aloittamiseksi.
11364:
11365:
11366: E d u s k u n n a ll e..
11367:
11368: Tornion-lVIuonion maantiestä Äkäsjoki- Tien peruskorjauksen suorittaminen olisi
11369: suulta Äkäslompoloon eroava ns. Äkäsjoen näin ollen aivan välttämätöntä. Samassa yh-
11370: tie on heikkokuntoinen, koska se on raken- teydessä voitaisiin rakentaa valmiiksi noin
11371: nusvaiheessa jäänyt keskeneräiseksi. Alunpe- 12 km: n pituinen tieosuus Äkäslompolosta
11372: rin tien on rakentanut metsähallitus metsä- Tiurajärvelle.
11373: tieksi, joka jäi sen jälkeen isännättömäksi Metsähallituksen toimesta on 3 vuotta sit-
11374: tieksi. Kolarin kunnan toimesta sitä on vä- ten tiepohja tällekin osuudelle rakennettu.
11375: häisessä määrin myöhemmin korjattu, mutta EdeHä esitetyn perusteella ehdotamme,
11376: vilkkaasti liikennöitynä tien kunto tästä huo-
11377: limatta on entisestään huonontunut. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
11378: Tämä 27 km: n pituinen tie on varsin tär- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
11379: keä monestakin syystä. Se on vilkkaimpia kan määrärahan Äkäsjokisuusta Äkäs-
11380: matkailuliikenneteitä. Metsä- ja uittotöiden lompolon kootta Tiurajärvelle johta-
11381: kannalta se on myös tärkeä ja paikalliselle van tien peruskorjaustöiden aloittami-
11382: väestölle se on ainoa kulkuväylä. Lisäksi tien seksi.
11383: vaikutusalueeseen liittyvät valtavat Kolarin
11384: malmikentät
11385: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
11386:
11387: Eemeli Lakkala. Anna-Liisa Tiekso.
11388: Toivo Friman. Eino Tainio.
11389: 1727
11390:
11391: IV,404.- Rah.al. N:o 234.
11392:
11393:
11394:
11395:
11396: Lakkala ym.: Määrärahan osoittamisesta H avelasta Kolariin
11397: johtavan Väylänvarren tien peruskorjaustöiden aloittami-
11398: seksi.
11399:
11400:
11401: E d u s k u n n a ll e.
11402:
11403: Tornion-Muonion maantiestä eroaa Pellon väisin. Lisäksi alueella on huomattavasti
11404: kunnan Pellon kylän Havelasta ns. Väylän- matkailukohteita ja puutavaran uittotöiden
11405: varren maantie, joka Tornion- ja Muonion- kannalta tie on myös tärkeä.
11406: jokien rantaa ~seuraten pääittyy Kolarin kir- Tien vaikutuspiiriin tulee useita laajoja
11407: kollikylään. Täällä tie jälleen yhtyy Tornion asutusalueita, joita varten jo nyt on tekeillä
11408: -Muonion maantiehen. Tämä 72 km pitkä suunnitelmia ja mittauksia sekä lohkomisia
11409: tie on erittäin tärkeä sanottujen jokivarsien asutustilojen muodostamiseksi.
11410: yli 1 000 henkilöön nousevalle asukasmää- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
11411: räHe. ehdotamme,
11412: Tie on noin 30 vuotta sitten rakennettu
11413: ja jäänyt silloin osittain keskeneräiseksi, eikä että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
11414: sitä ole koskaan perusteellisesti korjattu. tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar-
11415: Siksi se on erittäin huonossa kunnossa. Tiellä kan määrärahan H avelasta Kolariin
11416: on postiautoliikenne, joka tien heikkouden johtavan Väylänvarren tien petus-
11417: vuoksi monesti häiriintyy useiksi päiviksi, korjaustöiden aloittamista varten.
11418: jopa toisinaan moneksi viikoksi, etenkin ke-
11419: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
11420:
11421: Eemeli Lakkala. Anna-Liisa Tiekso.
11422: Toivo Friman. Eino Tainio.
11423: 1728
11424:
11425: IV,405. - Rah.al. N: o 235.
11426:
11427:
11428:
11429:
11430: Lakkala. ym.: Määrärahan osoittamisesta Pellon-Meltauksen
11431: maantien korjaustöiden aloittamiseksi.
11432:
11433:
11434: E d u s k u n n a ll e.
11435:
11436: Pellon kunnan kirkonkylästä lähtevä ja on välttämätön. Myös uittotöiden hoitami-
11437: Saukkopiirin-Konttajärven kylien kautta sen kannalta se on tärkeä. Tämän ohella
11438: Rovaniemen kunnan alueelle .Ounasjokivar- tietä käyttävät valtavat matkailijajoukot,
11439: relle Meltauksen kylään päättyvä maantie kun tien varrella on kaunis Rattostunturi
11440: on erittäin tärkeä yhdystie Tornionjoki- ja Rattosjärvi ym. matkailu'kohteet. Ellei
11441: laaksosta Ounasjokilaaksoon. Tie on heikko- tietä pikaisesti korj,ata, uhkaa liikenne siellä
11442: rakenteinen ja kun se on joutunut raskaa- kokonaan loppua.
11443: seen rasitukseen mm. valtavan puutavaran Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
11444: kuljetuksen vuoksi, on sen kunto jatkuvasti nioittaen,
11445: huonontunut.
11446: Tien varrella on useita isoja kyliä Rova- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
11447: niemen maalaiskunnan ja Pe:llon kunnan tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
11448: alueella ja se on niiden ainoa liikenneväylä. kan määrärahan Pellon-Meltauksen
11449: Tien vaikutuspiiriin kuuluu laajoja metsä- maantien korjaustöiden aloittamiseksi.
11450: alueita, joiden hyväksikäyttöä ajatellen tie
11451: Hel,singissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
11452:
11453: Eemeli Lakkala. Anna-Liisa Tiekso.
11454: Toivo Friman. Eino Tainio.
11455: 1729
11456:
11457: IV,406.-Rah.al. N:o 236.
11458:
11459:
11460:
11461:
11462: La.kka.la. ym..: 'Määrärahan osoittamisesta Sieppijärven-Pas-
11463: majärven-Lokinivan maantien korjaustöiden aloittami-
11464: seksi.
11465:
11466:
11467: E d u s k u n n a ll e.
11468:
11469: Sieppijärven - PaBm.ajärven - Lohiuivan nosti rakennettu. Liikennöiminen tiellä
11470: välinen maantie Kolarin ja Rovaniemen maa- onkin kohta mahdotonta, ellei sitä perusteelli-
11471: laiskunnan alueella on tärkeä yhdystie Tor- sesti korjata. Korjaussuunnitelma on ole-
11472: nion-1\fuonion tien ja Rovaniemen-Kitti- massa ja punnitukset tien kunnostamiseksi on
11473: län tien välillä. Tätä tietä kuljetetaan suu- jo suoritettu.
11474: relta osalta Kolarin kunnan alueelta maito Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11475: Kaukosen meijeriin. Muutenkin tie on ainoa nioittaen,
11476: liikenneväylä laajaan järvikyläalueeseen Ko-
11477: larin kunnassa. Tietä käytetään myös ras- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
11478: kaisiin puutavarankuljetuksiin varsinkin tal- tulo- ja menoarvioon 35 ()()() 000 mar-
11479: viaikana, ja sillä liikennöi kaksi linja-auto- kan määrärahan Sieppijärven-Pasma-
11480: vuoroakin. järven-Lohinivan maantien korjaus-
11481: Tästä syystä tie on joutunut varsin huo- töiden aloittamiseksi.
11482: noon kuntoon, koska se jo alun perin oli huo-
11483: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
11484:
11485: Eemeli Lakkala. Anna-Liisa Tiekso.
11486: Toivo Friman. Eino Tainio.
11487:
11488:
11489:
11490:
11491: 33 E 706/61
11492: 1730
11493:
11494: IV,407.-Rah.a.l. N:o 237.
11495:
11496:
11497:
11498:
11499: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virasto-
11500: talon rakentamiseksi Viitasaarelle.
11501:
11502:
11503: E d u s k u n n a 11 e.
11504:
11505: Kansanedustajain toistuvista aloitteista ja virastot sijaitsevat kaukana toisistaan, aiheut-
11506: virastotalon todellisesta tarpeesta huolimatta taa se asiakkaille tarpeetonta vaivaa. Tämän-
11507: valtiovallan taholta ei ole tehty mitään val- kin vuoksi olisi erityisen virastotalon raken-
11508: tion virastotalon saamiseksi Viitasaarelle. ,taminen välttämätöntä, että kaikki virastot
11509: V. 1962 valtion tulo- _ja menoarviossa ei voitaisiin sijoittaa tarkoituksenmukaisesti.
11510: myöskään ole osoitettu po. tarkoitukseen Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11511: määrärahaa.
11512: Kaikki valtion virastot toimivat Viitasaa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
11513: rella epätyydyttävissä huonetiloissa. Lisäksi tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mark-
11514: ne on vuokrattu lyhyillä vuokra-ajoilla yksi- kaa valtion virastotalon rakentamiseksi
11515: tyisiltä henkilöiitä valtion tarkoituksiin. Kun V iitasaarelle.
11516: Helsingissä 1,5 päivänä syyskuuta 1961.
11517:
11518: Siiri Lehmonen. Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho.
11519: 1731
11520:
11521: IV,408.- Rah.aJ. N: o 238.
11522:
11523:
11524:
11525:
11526: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pihtiputaan vi-
11527: rastotalon suunnittelutmtä varten.
11528:
11529:
11530: E d u s k u n n a 11 e.
11531:
11532: Asutuksen lisääntyminen sekä Pihtiputaan toa näitä eri virastoja varten ole Pihtiputaan
11533: kunnan ja Kinnulan kunnan yhdistäminen kirkonkylässä edes vuokrattavana. Pihtipu-
11534: yhdeksi veropiiriksi on vaikuttanut myös vi- taan kunnalla on kuitenkin virastotalon ra-
11535: rastoasioiden lisääntymiseen ja tehnyt viras- kentaJillista varten varattu tontti, joten riit-
11536: totalon saamisen Pihtiputaan kunta,an erit- tävän suunnittelumäärärahan myöntäminen
11537: täin välttämättömäksi. olisi ensisijainen toimenpide virastotalon saa-
11538: Nykyisellään on virastoasioiden hoito kun- miseksi Pihtiputaalle.
11539: talaisille erittäin vaikeaa, kun eri virastot Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11540: toimivat kaukana toisistaan ja virastohuo-
11541: neistoiksi liian ahtaissa ja sopimattomissa että Eduskunta ottaisi vuoden
11542: tiloissa. Myös valtion puhelinkeskus ja posti 1962 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
11543: toimivat tarkoitukseensa sopimattomissa ti- markan määrärahan Pihtiputaan vi-
11544: loissa, eikä mitään käyttökelpoista huoneis- rastotalon suunnittelutöitä varten.
11545: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
11546:
11547: Siiri Lehmonen. Eino Tainio.
11548: Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen.
11549: 1732
11550:
11551: IV,409.- Rah.al. N: o 239.
11552:
11553:
11554:
11555:
11556: Lehmonen ym..: Määrärahan osoittamisesta Viitasaaren yhteis-
11557: koulun ottamiseksi valtion haltuun.
11558:
11559:
11560: E d u s k u n n a 11 e.
11561:
11562: Viitasaaren 8-luokkainen yhteiskoulu on tuskeittiön, kotitalous-, kodinhoito-, fysiikan
11563: tällä hetkellä maamme toiminn.aBSa olevista ja kemian opetustilat, 6 luokkahuonetta ja
11564: yksityisistä oppikouluista vanhin. Se on pe- voimist.elusalin. Tästä laajennus- ja uusimis-
11565: rustettu v. 1905 ja sen nykyisin käytettä- toimenpiteestä aiheutuneet kustannukset on
11566: vissä olevat huonetilat on rakennettu jo v. arvioitu 25 milj. mk:ksi. Kannatusyhdistys-
11567: 1908. Oppilasmäärä koulussa on jaJtkuvasti pohjalla toimiva, monen pitäjän tarpeet tyy-
11568: lisääntynyt ja on tällä hetkellä jo 407. Oppi- dyttävä koulu ei voi näistä uudistus- ja laa-
11569: laiksi on jouduttu ottamaan viitasaarelaisten jennushankkeista selviytyä, 'kun koulun ta-
11570: oppikouluun pyrkijöiden lisäksi myös lähi- loutta rasittaa jo .entisestäänkin 17 milj.
11571: kuntien, Pihtiputaan, Kinnulan, Kivijärven, mk: n velkataakka.
11572: Konginkankaan ja Vesannon kuntien kansa- Ottaen huomioon sekä Viitasaaren pitäjän
11573: kouluista pyrkineitä erittäin lahjakkaita op- että myös lähikuntien asukkaiden vähävarai-
11574: pilaita siksi, että näissä kunnissa ei ole oppi- suuden ei oppilasmaksujenkaan korottami-
11575: koulua ja etäisyydet muihin vastaaviin kou- seen laajennusrahoituksen turvaamiseksi
11576: luihin ovat vielä suuremmat kuin Viitasaa- voida mennä. Lisäksi oppilasmaksut jo ny-
11577: relle. Kuitenkin vain noin puolet pyrki- kyiselläänkin ovat korkeammat kuin luku-
11578: jöistä on voitu n~kyisiin koulutiloihin sijoit- kausimaksut yleisesti muissa vastaavissa oppi-
11579: taa, vaikka koulun jokaisella luokalla on kouluissa.
11580: käynnissä vuoroluku. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11581: Viitasaaren ja lähikuntien oppikoulun
11582: tarve on tehnyt välttämättömäksi koulun että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
11583: huoneistotilojen laajentamisen ja uusimisen. tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
11584: KouluhallitUs on syksyllä 1957 hyväksynyt kaa Viitasaaren yhteiskoulun ottami-
11585: koulun lisärakennuspiirustukset, joiden mu- seksi valtion haltuun.
11586: kaan koulu saisi nykyisten tilojen lisäksi ope-
11587: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
11588:
11589: Siiri Lehmonen. Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho.
11590: 1733
11591:
11592: IV,410. - Rah.al N: o 240.
11593:
11594:
11595:
11596:
11597: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suolahden kaup-
11598: palan virastotalon suunnittelutöitä varten.
11599:
11600:
11601: Eduskunnalle:
11602:
11603: Suolahden kauppalanhallitus on tehnyt Kun tonttikysymyskään ei Suol'll:hden
11604: useita aloitteita sekä valtion huonerakennus- kauppalan kohdalla rtuota vaikeuksia, sillä
11605: toimikunnalle että Keski-Suomen maakunta- valtio omistaa rautatieaseman vieressä tar-
11606: liiton kautta eduskunnalle virastotalon saa- koitukseen erittäin sopivan tontin, minkä
11607: miseksi Suolahden kauppalaan. lisäksi kauppala on ilmoittanut olevansa val-
11608: Esityksistä huolimatta valtiovaUan !taholta mis osoittamaan tarvilt.iia.essa virastotalon
11609: ei ole ryhdytty vielä mihinkään asiaa edis- tontin muualtakin kauppalan alueelta, olisi
11610: täviin toimenpiteisiin, vaikka virasrotaloo. virastotalon rakennustöiden aloittaminen täl-
11611: tarve Suolahdessa on rt;ullut yhä ajankohtai- täkin osin mahdollista.
11612: semmaksi väestön ja virastoasioiden jatku- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11613: van lisää.ntymisen vuoksi. Lisäksi virastota-
11614: lon rakennustyöt toisivat paikkakunnalle että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
11615: erittäin tervetullutta lisää työkohteisiin, tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
11616: joista Suolahden kauppalan rakennustyöläi- kaa Suolahden kauppalan virastota-
11617: sillä on ollut jatkuva puute. lon suunnittelutöitä varten.
11618: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
11619:
11620: Siiri Lehmonen. Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho.
11621: 1734
11622:
11623: IV,411.- Rah.al. N: o 241.
11624:
11625:
11626:
11627:
11628: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keitelepohjan-
11629: Kinnulan maantien rakennustöiden aloittamista varten.
11630:
11631:
11632: E d u s k u n n a ll e.
11633:
11634: Eduskunnalle on tehty useita toivomus- että Viitasaaren kunnan alueille, koska tiellä
11635: aloitteita Keitelepohjan-Na•arajärven-Urpi- on liikenneyhteyksien parantamiseksi tärkeä
11636: lan-Kinnulan mantien rakentamisesta. Kul- merkitys ja tien nopea rakentaminen tekisi
11637: kulaitosvaliokunta on mietinnössään 44 (1961 mahdolliseksi viljelyskelpoisen maan asutuk-
11638: vp.) yhtynyt puoltamaan tehtyjä aloitteita, seen ottamisen kummankin kunnan alueella,
11639: Myös eduskunta on 24 päivänä kesäkuuta minkä lisäksi mainittujen kuntien työllisyys-
11640: 1961 lausunut toivomuksen, että hallitus tilanne vaatisi uusien työkohteiden nopeaa
11641: ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin Keitele- avaamista.
11642: pohjan - Naarajärven- Urpilan- Kinnu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11643: lan maantien rakentamis~ksi. Lisäksi on
11644: Keski-Suomen maakuntaliiton kokouksessa että Eduskunta ottaisi vuoden
11645: 7. 9. 1961 kiinnitetty tien vaikutuspiirissä 1962 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
11646: olevien kuntien, Viitasaaren, Kinnulan ja Ki- markkaa Keitelepohjan - Naarajär-
11647: vijärven taholta asiaan huomiota ja esitetty ven-Urpilan-Kinnulan maantien ra-
11648: toivomus, että po. tie rakennettaisiin välittö- kentamistöiden aloittamista varten.
11649: mästi yhtäaikaisesti sekä Kinnulan kunnan
11650: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
11651:
11652: Siiri Lehmonen. Aarne Pulkkinen.
11653: Matti Koivunen. Impi Lukkarinen.
11654: 1735
11655:
11656: IV,412.-Rah.al. N:o 242.
11657:
11658:
11659:
11660:
11661: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjukosken-
11662: E uitulan tien rakentamiseksi.
11663:
11664:
11665: E d u s k u n n a 11 e.
11666:
11667: Petäjäveden kunnassa oleva Kuituan asu- Suoritettujen kustannuslaskelmien mukaan
11668: tusalue on jäänyt jatkuvasti vaille tie- tien summittainen kustannusarvio olisi koko-
11669: yhteyttä. Tien rakentaminen on ollut suun- naisuudessaan noin 35 milj. mk ja tien koko
11670: nitteilla jo vuodesta 1922 saakka. Tutkimuk- pituus noin 9 km. Kun paikkakunnan asuk-
11671: set tien suunnasta ja sen tarpeellisuudesta kaat käytännöllisesti katsoen ovat olleet huo-
11672: sekä suunnitelmat sen rakentamisesta on nojen tieyhteyksien varassa jo yli 30 vuotta,
11673: TVH: n taholta jo suoritettu. Kun tämä tie olisi kohtuullista aloittaa ko. tien rakentami-
11674: rakennettuna sulkisi vaikutuspiiriinsä noin nen kiireellisesti.
11675: 100 taloutta ja yhtyisi Multian kunnantie- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
11676: hen, olisi sillä liikenneolojen parantamisen tamme,
11677: kannalta erittäin suuri merkitys.
11678: Tien rakentaminen toisi samalla tarpeelli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
11679: sen työkohteen nyt muutoin alityöllisyys- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
11680: alueella ja vilkastuttaisi muutoinkin lii- kan määrärahan Karjukosken-Kuitu-
11681: kenne- ja talouselämää tällä asutusalueella. lan tien rakentamiseksi.
11682: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
11683:
11684: Siiri Lehmonen. Aleksi Kiviaho.
11685: Matti Koivunen. Esa Hietanen.
11686: Niilo Nieminen.
11687: 1736
11688:
11689: IV,413. - Rah.aJ.. N: o 243.
11690:
11691:
11692:
11693:
11694: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kannonkosken
11695: kirkonkylän ja H uopanan välisen tien kunnostustöiden
11696: aloittamiseksi.
11697:
11698:
11699: E d u s k u n n a ll e.
11700:
11701: Viitasaaren kunnan länsipuoleinen, Kan- jatkuvasti Kannonkosken ja Keitelepohjan
11702: nonkosken kirkonkylän ja Huopanankylän asemille ja lisäksi Huopanan kiviveistämön
11703: välinen tie on ollut usean vuoden ajan liiken- ja louhimon toiminnan laajentumisen johdos-
11704: teelle erittäin huonokuntoinen, varsinkin keli- ta raskaan raaka-aineen kuljetus tällä tiellä
11705: rikkokausina. Tiellä ylläpidetään siitä huoli- on lisääntynyt vuodesta vuoteen. Myöskin
11706: matta valkituista linja-auto- ja valtion posti- työllisyysnäkökohdat puoltavat tämän tien
11707: autoliikennettä. Lisäksi tiellä on runsaasti korjaustöiden aloittamista, sillä metsätöiden
11708: tail.ousajoa ja puutavarakuljetusta, sillä tien vähennyttyä tulee jatkuvasti olemaan puutet-
11709: vaikutuspiirissä on runsaasti asutusta. ta työkohteista niin Kannonkosken kuin Vii-
11710: Tien oikaisu ja kunnostaminen on ollut tasaarenkin kunnan alueilla.
11711: suunnitteilla jo useamman vuoden ajan. Mm. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunni-
11712: tie- ja vesirakennushallitus on valmistuttanut oittavasti,
11713: jo vuosia sitten kyseisen tien oikaisu- ja
11714: korjaussuunnitelman ja todennut, että tie että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
11715: nykyisellään on erittäin vaarallinen liiken- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
11716: teelle. kan määrärahan Kannonkosken kir-
11717: Kysymyksessä olevan tien korjaus on tullut konkylän ja H uopanan välisen tien
11718: entistä ajankohtaisem.m.Rksi sen johdosta, että kunnostustöiden aloittamiseksi.
11719: raskaan puutavaran kuljetus on lisääntynyt
11720: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
11721:
11722: Siiri Lehmonen. Aleksi Kiviaho.
11723: Matti Koivunen. Esa Hietanen.
11724: Niilo Nieminen.
11725: 1737
11726:
11727: IV,414.-Rah.al. N:o 244.
11728:
11729:
11730:
11731:
11732: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattikoulun
11733: rakentamiseksi Äänekosken kauppala(ln.
11734:
11735:
11736: E d u s k u n n a 11 e.
11737:
11738: Keski~Suomen pohjoisen osan kunnat ovat mattikoulun rakentamiseen. Kauppa- jiJ, teol-
11739: ryhtyneet voimassa olevan ammattikoululain lisuusministeriön ammattikasvatusosaston an-
11740: mukaisin velvoituksin toimenpiteisiin kun- taman selvityksen mukaan ehdotettu määrä-
11741: tainliiton perustamiseksi Keski-Suomen poh- raha ei ole riittävä. Jotta mainitun ammatti-
11742: joisosan kuntien yleisen ammattikoulun ra- koulun rakennustöitten aloittaminen ja kes-
11743: kentamiseksi Äänekosken kauppalaan. keytymätön jatkaminen voitaisiin turvata, on
11744: Kunnat ovat jo valtuustoissaan suoritta- eduskunnan syytä ottaa ensi vuoden tulo- ja
11745: neet oppilaspaikkavaraukset ammattikoulu- menoarvioon :50 milj. mk: n lisämääräraha
11746: tuksen tarpeessa olevien asukkaiden vähim- ammattikoulun rakentamiseksi Äänekosken
11747: mäiskoulutusvaatimuksien toteuttamiseksi. kauppalaan.
11748: Suunnitelma koulun rakentamisesta kustan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11749: nusarvioineen on olemassa. Työt voitaneen
11750: aloittaa ensi vuoden loppupuolella. Halli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
11751: tuksen esitykseen v:n 1962 tulo- ja meno- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
11752: arvioksi sisältyy ehdotus määrärahan varaa- kaa ammattikoulun rakentamiseksi
11753: misesta valtion osuutena Äänekosken am- Äänekosken kauppalaan.
11754: Helsingissä 1'5 päivänä syyskuuta 1961.
11755:
11756: Siiri Lehmonen. Paavo Aitio. Antto Prunnila.
11757: Irma Rosnell. Matti Koivunen. Eino Tainio.
11758: Judit Nederström-Lunden.
11759:
11760:
11761:
11762:
11763: 34 E 706/61
11764: 1738
11765:
11766: IV,415. - Rah.al. N: o 245.
11767:
11768:
11769:
11770:
11771: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienviljelystilojen
11772: naistyöntekijäin vuosilomanviettomahdollisuuksien turvaa-
11773: miseksi.
11774:
11775:
11776: E d u s k u n n a ll e.
11777:
11778: Pienviljelijät, jotka tekevät työtä itsenäi- rattuna on osaltaan aiheuttanut sen, että
11779: sinä yrittäjinä maatilataloudessaan, ovat jää- nuoret tytöt hakeutuvat maaseudulta mie-
11780: neet kaikkien vuosilomaa koskevien lakiemme luummin muihin ammatteihin. Näin maa-
11781: ulkouolelle, eikä heillä heikon taloudellisen seutu menettää vuosittain suuren osan nuo-
11782: asemansa vuoksi ole mitään mahdollisuuksia resta naistyövoimastaan, mikä taas puoles-
11783: vuosilomanviettoon omalla kustannuksella. taan lisää pienviljelijätalouksiin jäävien nais-
11784: I_Jomanviettomahdollisuuden puuttuminen eri- työntekijäin työmäärää. Kiireellisenä tehtä-
11785: tyisesti pienviljelijäkotien emänniltä ja tyt- vänä onkin näin ollen pienviljelystilojen nais-
11786: täriltä, joiden työpäivän on viimeaikaisten työntekijäin saattaminen lomanviettomahdol-
11787: tutkimusten mukaan .todettu olevan jopa 14- lisuuksien piiriin.
11788: tuntinen ilman päivälepoa, on pikaista kor- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11789: jausta vaativa epäkohta. Lisäksi pientiloilla
11790: on naisten työ raskasta ja terveydelle vaa- että Eduskunta ottaisi vuode·n
11791: rallista, koska tilat heikon taloudellisen ase- 1962 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
11792: mansa vuoksi eivät ole voineet hankkia riit- markkaa pienviljelystilojen naistyönte-
11793: tävästi työtähelpottavia talouskoneita. kijäin vuos~iomanviettomahdollisuuk
11794: Tämä epäoikeudenmukaisuus maaseudun sien turvaamiseksi.
11795: naisten elämässä muihin ammattialoihin ver-
11796: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
11797:
11798: Siiri Lehmonen. Anna-Liisa Tiekso. Aleksi Kiviaho.
11799: Tyyne Tuominen. Eino Roine. Kauko Tamminen.
11800: Väinö R. Virtanen. Irma Torvi. Aarne Pulkkinen.
11801: 1739
11802:
11803: IV,416. - Rah.al. N: o 246.
11804:
11805:
11806:
11807:
11808: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta väh'lannoitteiden
11809: ja maatalouskalkin hankkimisesta aiheutuvien kustannus-
11810: ten alentamiseen pientiloilla.
11811:
11812:
11813: Eduskunnalle.
11814:
11815: Maatalouden tuotantokustannusten tasoit- siksi, että ostotodisteiden saantiin oikeuttava
11816: tamiseksi vuosittain varatuilla, valtion tulo- tuloraja on alennettu 450 000 mk kunnallis-
11817: ja menoarvioon otetuilla määrärahoilla on verotuksessa. Yleisen tuotantokustannusten
11818: pyritty tasoittamaan pientilojen keskimää- nousun kanssa tämä on aiheuttanut pientilo-
11819: räistä korkeampia tuotantokustannuksia. Maa- jen tuotantokyvyn alentumista koko maassa
11820: talouskalkin ja väkilannoitteiden ostoon myön- ja erityisesti heikkotuottoisilla uudisasutus-
11821: netyt avustukset ovatkin lisänneet näiden alueilla.
11822: käyttöä, koska ostovoiman heikkoudesta joh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11823: tuen pientilalliset eivät niitä muutoin voisi
11824: hankkia siinä laajuudessa kuin tilojen tuotto- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
11825: kunnon lisääminen edellyttäisi. tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV luvun
11826: Valtion tukitoimenpiteet tuotantokustan- 29 momentille lisäyksenä 100 000 000
11827: nusten tasoittamiseksi ovat kuitenkin olleet markkaa käytettäväksi väkilannoittei-
11828: riittämättömät, erittäinkin Uudistilallisten den ja maatalouskalkin hankkimisesta
11829: osalta, joiden tilojen tuottokunnon kohotta- aiheutuvien kustannusten alentamiseen
11830: minen vaatisi suurempia valtion tukitoimen- pientiloilla siten, että ostotodisteiden
11831: piteitä. Samanaikaisesti kun valtion tukitoi- saantiin oikeuttava verotettavan tulon
11832: menpiteet pientilojen auttamiseksi ovat mark- yläraja korotetaan 600 000 markaksi
11833: kamääräisesti jatkuvasti pienentyneet, on ja kiinteistötulon yläraja 160 000 mar-
11834: väkilannoitteiden ostotodisteiden saajain lu- kaksi.
11835: kumäärä myös huomattavasti pienentynyt
11836: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
11837:
11838: Siiri Lehmonen. T. Niiranen. T. Kelovesi.
11839: B. Tauriainen. Niilo Nieminen. Leo Suonpää.
11840: P. Liedes. Aarne Pulkkinen. Aleksi Kiviaho.
11841: 1740
11842:
11843: IV,417. -Rah.al. N:o 247.
11844:
11845:
11846:
11847:
11848: Lehto ym.: Määrärahan osoittamisesta alle 15-vuotiaitten
11849: lasten sairaalahoitomaksujen alentamiseen.
11850:
11851:
11852: :E d u s k u n n a ll e.
11853:
11854: Viimeisten vuosiky;mmenien aikana on Kun suuntaus muualla maailma:ssa kulkee
11855: paljon kiinnitetty huomiota lasten terveyden- sairausva:kuutukseen ja ilmaiseen sairaala-
11856: ja sairaanhoitoon. Tätä tehootaen on sää- hoitoon ja lääkkeisiin, tuntuu edellämainittu
11857: detty useita lakeja, joilla on turvattu las- ~sisäasiainministeriön päätös kovin kohtuut-
11858: ten ilmainen rterveyden- ja sairaanhoito tomalta ja nykyiseen ajarukohtaan sopimat-
11859: sekä hammashoito kansakoulujen oppilaille. tomalta. Se voi johtaa siihen, että vä:häva-
11860: Thtä :tärkeätä kuin on lasten terveyden vaa- Taisten lapsiperheiden on !taloudellisessa mie-
11861: liminen, on epäilemättä myös la:sten hoita- lessä vaikeata saada lapsiaan sairaalahoitoon
11862: minen sairaustapauksissa mahdollisimman ilman huoltoilautakunnan antamia maksusi-
11863: tehokkaasti ja halvoin kustannuksin. Tästä ltoumuksia ja lapsen sairauden jälkeen on
11864: onkin johtunut, että lMten hoitopäivämak- huoltolautaJkunta jälleen vetämässä ulos saa-
11865: sut mallltlliile sairaaloissa ovat miltei poik- ,taviaan. Tämä ilmeinen epäkohta lasten hoi-
11866: keuksetta olleet huomattavasti alhaisemmat topäivämaksuissa olisi saatava mahdollisim-
11867: kuin aikuisten osalta eli vain n. puolet. Tätä man pian korjatuksi ja entinen jo satavuo-
11868: halvempaa la:sten hoitopäivämaksua on jo tinen oikeudenmukainen käytäntö uudelleen
11869: noudatettu maassamme lähes sata vuotta. voimaan, sitä vaatii lasten etu ja heidän
11870: Sitä ihmeellisemmältä tuntuukin, kun sisä- terveytensä vaaliminen.
11871: asiainministeriö v. 1958 kuulematta kuntain- Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
11872: liittojen keskussaira:aloissa asianomaisten jä- nioittaen,
11873: semuntien mielipidettä, poisti tämän lasten
11874: alemman hoiwpäivämwksun määräten sen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
11875: yhtä suureksi !kuin arkuisten hoitopäivä- tulo:.. ja menoarvion 7 Pl. XXI lu-
11876: maksu. Trutä samaa korotusta lasten hoi- vun uudelle momentille 50 000 000
11877: topäiväma;ksuissa ovat sitten seuranneet kun- markan määrärahan alle 15-vuotiai-
11878: tien sairaalat. Ei voitane pitää oikeana ja den lasten sairaalahoitopäivämaksujen
11879: tarkoituksenmukaisena, että l1apsipotilaiden alentamiseksi, paZauttamalla sen las-
11880: hoitopäivämaksuihin rtehtiin tällainen koro- ten erikoisaseman hoitopäivämak-
11881: tus, joka taloudellisessa mielessä suuresti suissa, joka oli vallitsevana ennen
11882: koskee lapsiperheitä ja v;ä;hävaraisten koh- 29/8 1958 annettua asetusta, niin kes-
11883: dalla aiheuttaa tiettävästi vaikeuksia saada kussairaaloissa kuin kuntien ja val-
11884: sairaita lapsiaan lkeskussairaalain hoitopai- tion sairaaloissa.
11885: koille, koska sairaalapaikoista on puutetta.
11886: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1961.
11887:
11888: Lempi Lehto. Georg Eriksson. Eetu Karjalainen.
11889: Ensio Partanen. Veikko Helle. Kalle Matilainen.
11890: Edvard Pesonen. Lyyli Aalto. Anni Flinck.
11891: Kustaa Alanko. Elis Manninen. Sylvi Siltanen.
11892: 1741
11893:
11894: IV,418. - Rah.al. N: o 248.
11895:
11896:
11897:
11898:
11899: Lehto ym..: Määrärahan osoittamisesta kolmen yUmääräisen
11900: ylisiivoojan toimen perustamiseen valtionrautateille.
11901:
11902:
11903: E d u s k u n n a 11 e.
11904:
11905: Helsingin matkustaja-aseman vaununsii- saada tätä tietä omaa tointansa korkeampaa,
11906: vouksessa toimii tällä hetkellä kolme ylimää.- tehtäviään vastaavaa palkkaa. Tällaisen ns.
11907: räistä 9 pl vaununsiivoojaa siivousryhmien vakanssipalkan maksamista estää myös se,
11908: valvojina ja töiden jakajina. Tässä tehtä- ettei heillä ole tarvittavaa pä,tevY)"ttä johon-
11909: vässä he eivät lainkaan osallistu siivoustyö- kin muuhun toimeen. Oikeudenmukaisuus-
11910: hön, vaan toimivat aiempina esimiehinä vau- syyt vaatisivat näiden kolmen ylimääräisen
11911: nunsiivoojiin nähden, varsinaisen työnjohdon toimenhaltijan aseman parantamista siten,
11912: ollessa vaununsiivoojien esimiehinä toimivien että perustettaisiin ylimääräisiä ylisiivoojan
11913: kuormausmestareiden tehtävänä. Tämän teh- toimia tällaisten tehtävien hoitajia varten.
11914: tävän tarpeellisuutta on omiaan osoittamaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
11915: se, että näiden esimiesasemassa olevien työn- kunnioittaen,
11916: jakajien ja -valvojien tehtäviä ovat niiden
11917: nY'kyiset hoitaJat suori-ttaneet jo ttoistakY'ffi- että Eduskunta ottaisi vuoden
11918: mentä vuotta. Jossain määrin heidän esimies- 1962 tulo- ja menoarvion 18 Pl. II lu-
11919: asemansa on pyritty ottamaan huomioon vun 2 momentille 1 782 660 mark-
11920: myös palkk:auksessa, mutta kysymyksen oi- kaa kolmen ylimääräisen asemamiehen
11921: keudenmukaista järjestämistä vaikeuttaa se, ap. 12 pl. toimen muuttamiseksi yli-
11922: ettei liikenneosastolla ole sopivaa .tointa, jota määräisiksi ylisiivoojan toimiksi 12 pl.
11923: he voisivat edes viransijaisina hoitaa ja
11924: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
11925:
11926: Lempi Lehto. Arvo Ahonen. Anni Flinck.
11927: Meeri Kalavainen. Eetu Karjalainen. Rafael Paasio.
11928: Lyyli Aalto. Veikko Kokkola. Juho Karvonen.
11929: Elis Manninen. Sylvi Siltanen. Georg Eriksson.
11930: Lars Lindeman. Ensio Partanen.
11931: 1742
11932:
11933: IV,419.- Rah.al. N: o 249.
11934:
11935:
11936:
11937:
11938: Lehto ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatiehallituksen hal-
11939: lintorakennuksen siivoojan toimien perustamiseen.
11940:
11941:
11942: Eduskunnalle.
11943:
11944: V aJ.tionrautateillä työskentelee siivousteh- Hallintoraikennuksen siivoojien nykyinen
11945: tävissä rauta-tiehallituksen hallintorakennuk- bruttopalkka kuukaudessa on 23 300 mk.
11946: sen siivoojina tällä hetkellä 36 siivoojaa, joi- Jos vertaamme näitä palkkoja samanlaista
11947: den palkkausolosuhteet ovat niin heikot, että työtä suorittavien posti- ja lennätinha;llituk-
11948: heidän toimeentulonsa on alapuolella kaiken sen siivoojien palkkaan, jotka suurimmaksi
11949: arvostelun. Nämä työntekijät työskentelevät osaksi saavat palkkauksensa virkasuhteeseen
11950: työsopimussuhteessa valtioon, eikä heidän perustuvana, on siinä huomattavia eroja.
11951: palkkauksestaan ole varsinaisesti sovittu rau- 6 pl. siivooja saa pall~kaa nykyisin Helsin-
11952: tatiehallituksen ja Rautatieläisten Liiton vä- gissä 30 815 mk kuukaudessa, 7 pl. 32 065
11953: lisessä rtyöehtosopimuksessa, vaan se on mää- mk jne. Kun näihin palkkoihin tulee vielä
11954: räytynyt suureksi osaksi summittaisten las- ikälisät lisäksi, niin silloin erotus on vieläkin
11955: kelmien mukaisesti. Useimmilla näistä työn- räikeämpi.
11956: tekijöistä on jo valtion palvelusta yli kym- KOSika valtion tarkoituksena täytyy olla
11957: menen vuotta ja joillakin jo lähes 30. Työ- suoda samanlaiset olosuhteet ja mahdollisuu-
11958: aika näillä kaikilla kolmea lukuunottamatta det sen eri hallintohaaroilla toimiville ja sa-
11959: on 7 tuntia päivää kohden. Se jakautuu töi- manlaista työtä suorittaville työntekijöiHe,
11960: den käytännöllisen järjestelyn vuoksi kah- esitämme kunnioittaen,
11961: teen osaan siten, että he tUlevat työhön
11962: aamulla kello 6 ja työskentelevät siihen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
11963: saa!kka kunnes alkaa virastoaika keUo 8.30 tulo- ja menoarvioon 18 Pl. II luvun
11964: sekä tulevat jälleen illalla kello 16 ja jatka- 2 momentille 20 000 000 markan mää-
11965: vat siksi kunnes työ on suoritettu. Työmäärä rärahan rautatiehallituksen hallintom-
11966: on määrätty ta~kasti pinta-alojen mukaan, kennuksen siivoojien palkkausta varten
11967: jolloin työn luonne muodostuu urakkatyöksi. ja että nämä 36 siivoojaa sijoitettai-
11968: Pinta-alajaoituksessa on käytetty hyvä!ksi siin valtion viran ja toimen haltijain
11969: työntutkimusta, jote.n siitä voidaan päätellä, 7 palkkausluokkaan.
11970: että mainittu työaika kuluu mahdollisimman
11971: tarkasti kunkin alueen siivouksessa.
11972: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1961.
11973:
11974: Lempi Lehto. Georg Eriksson. Elis Manninen.
11975: Ensio Partanen. Veikko Helle. Eetu Karjalainen.
11976: Edvard Pesonen. Lyyli Aalto. Kalle Matilainen.
11977: Kustaa Alanko. Valto Käkelä. Sylvi Siltanen.
11978: 1743
11979:
11980: IV,420.- Rah.al. N:o 250.
11981:
11982:
11983:
11984:
11985: Lehto ym..: Määrärahan osoittamisesta eräiden virkojen pe-
11986: rustamista varten Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen
11987: elintarviket eollisuuslaboratorioon.
11988:
11989:
11990: Ed u skunn alle.
11991:
11992: Kansanterveyden kannalta ja kuluttajain tuen - sanottavia mahdollisuuksia. Tilojen
11993: turvaamiseksi ala-arvoisten elintarvikkeiden suhteen tulevat tutkimuslaitoksen toiminta-
11994: myynnin aiheuttamUta taloudellisilta tappi- mahdollisuudet kuitenkin lähiaikoina huomat-
11995: oilta on tärkeätä, että valmiiden elintarvik- tavasti paranemaan, mutta sen sijaan tutkija-
11996: keiden sekä yleisten käyttö- ja kulutustarvik- voimaa ei ole riittävästi edes välttämättömien
11997: keiden valmistus, säilöntä, maahantuonti, kul- valvontatehtävien suorittamiseen.
11998: jettaminen, varastossapito sekä kaupanpitämi- Siirryttäessä yhä kasvavassa määrin teolli-
11999: nen alistetaan yhteiskunnan taholta tehok- sesti käsiteltyjen ja valmiiksi pakattujen sekä
12000: kaan valvonnan alaiseksi. Tässä tarkoituk- kotimaisten että ulkolaisten elintarvikkeiden
12001: sessa onkin maassamme annettu v. 1941 elin- käyttöön kotitaloudessa ja jopa lasten ravin-
12002: tarvikelaki ja v. 1952 siihen liittyvä yleinen rtxma joutuu kuluttaja entistäkin turvat-
12003: elintarvikeasetus sekä useita muita erikois- tomampaan asemaan. On huomattava, että
12004: asetuksia. riittämätön valvonta saattaa helposti johtaa
12005: Lainsäädännön kehittäminen ja määräysten tapauksiin, joista mm. meidänkin maassamme
12006: valvonnan ylin johto kuuluu kauppa- ja te- on näkynyt tietoja sanomalehdissä viime
12007: ollisuusministeriölle, jossa toimii pysyvä elin- aikoina.
12008: tarvikeneuvottelukunta sekä valvontatehtävis- Edellä oleviin perusteluihin nojautuen eh-
12009: sä v: sta 1960 lähtien elintarvikkeiden ylitar- dotamme kunnioittaen,
12010: kastaja. Valvonnan välttämättömänä edelly-
12011: tyksenä on kuitenkin, että tarvikkeet voidaan että Eduskunta ottaisi 3 840 400
12012: asianmukaisesti tutkia. V aitioneuvoston pää- markan suuruisen määrärahan vuoden
12013: töksissä (228/53, 347/59) onkin näihin teh- 1962 tulo- ja menoarvioon kahden tut-
12014: täviin nimitetty eräitä laboratorioita, joista kimusinsinöörin (33 pl.) ja kahden
12015: kauppa- ja teollisuusministeriön alaisen Val- assistentin (27 pl.) viran perustami-
12016: tion teknillisen tutkimuslaitoksen elintarvike- seksi Valtion teknillisen tutkimus-
12017: laboratorion tehtävänä on toimia johtavana laitoksen elintarviketeollisuuslaborato-
12018: elintarviketutkimuslaitoksena kemiallista ja rioon ravintorasva- ja öljytutkimuksia
12019: hygieenistä valvontaa suoritettaessa. Vaativan sekä valmiissa kuluttajapakkauksissa
12020: tarkastustehtävän suorittamiseen ei tähän rnyytävien elintarvikkeiden kemialli-
12021: asti ole ollut - puuttuvista tiloista ja riit- sia ja hygieenisiä tutkimuksia varten.
12022: tämättömästä tutkimushenkilökunnasta joh-
12023: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1961.
12024:
12025: Lempi Lehto. Veikko Helle. Eetu Karjalainen.
12026: Ensio Partanen. Lyyli Aalto. Kalle Matilainen.
12027: Kustaa Alanko. Valto Käkelä. Anni Flinck.
12028: Georg Eriksson. Elis Manninen. Sylvi Siltanen.
12029: 1744
12030:
12031: IV,421.- Rah.al. N: o 251.
12032:
12033:
12034:
12035:
12036: Lehto ym.: Määrärahan osoittamisesta tutktimuksen suoritta-
12037: miseksi yhden huoltajan varassa elävien perheiden toimeen-
12038: tulosta.
12039:
12040:
12041: E d u s k u ill n a ll e.
12042:
12043: Yhden huoltajan varassa elävän perheen varsin raSkaan taakan. Kun vielä ottaa huo-
12044: toimeentulon helpottamise'ksi on meillä yh- mioon asuntojen vuokrat varsinkin kaupun-
12045: teiskunnallisessa mielessä .tehty kovin vähän geissa, joissa suurin osa yksirnhuoltajaäi-
12046: ja näin nämä perheet ovat jätetty yksin tais- deistä perheineen asuu sekä lasten hoitomak-
12047: telemaan ja oman onnensa varaan. On vali- sut vieraille tai mahdollisen kotiapulaisen
12048: tettavaa, että sellaisissa tapauksissa, jolloin palkan, niin nämä menot kohoavat jo niin
12049: ainoana perheenhuoltajana ovat äidit, lesket, suuriksi, että niihin uppoaa yksinäisen äidin
12050: eronneet tai yksinäiset äidit, jotka puolison ansiosta suurin osa Japsi- ym. lisirneen.
12051: sairauden, kuoleman tai jonkun muun syyn Jotta näiden yhden huoLtajan varassa elä-
12052: vuoksi ovat joutuneet ybin hawkkimaan ela- vän perheen toimeentulomahdollisuuksiin saa-
12053: tuksen perheelleen ovat jääneet vaille yhteis- taisiin pikaisia tarpeellisia korjauksia ja pa-
12054: kunnan voimakkaampaa tukea. Joutuvathan rannuksia olisi heidän keskuudessaan toimi-
12055: nämä yksinhuoltajaäidit vastaamaan uuden tettava puolueeton ja tarlclra tutkimus yllä-
12056: sukupolven, lasten elämästä ja kasvatuksesta, mainituista kysymyksistä, jotta sosiaalisessa
12057: sen terveydellisistä olosuhteista, koulutuk- ja taloudellisessa mielessä voitaisiin ryhtyä
12058: sesta ym, jotka kaikki vaativat äidiltä huo- tukemaan näiden äitien ja lasten va:kavaa
12059: mattavia taloudellisia menoja. Kun naisten asemaa, ja saada heidän olosuhteisiinsa ki-
12060: palkkataso palklmmarikkinoilla on huomat- peästi kaivattuja pa:oonnulksia.
12061: tavasti alhaisempi yleistä pal'kkatasoa, joutu- Edellä olevan perusteella ehdotammekin,
12062: vat nämä yhden huoltajan varassa elävät
12063: perheet elämään tavattoman niukoissa olo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
12064: su<hteiasa. V. 1950 suoritetussa väestön las- tulo- ja menoarvioon 1 500 000 mar-
12065: kennassa todettiin, että yhden perheenhuol- kan määrärahan pikaisen tutkimuk-
12066: tajan asemassa olevia naisia oli n. 14.5% sen suorittamiseksi yhden huoltajan
12067: kaikista lapsiperheistä ja vastaavassa ase- varassa elävien perheiden toimeentu-
12068: massa olevia miehiä oli vain vajaat 2 %. losta.
12069: Siis yksinelättäjänaiset joutuvat kantamaan
12070: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1961.
12071:
12072: Lempi Lehto. Georg Eriksson. Valto Käkelä.
12073: Ensio Partanen. Arvo Ahonen. Elis Manninen.
12074: Edvard Pesonen. Veikko Helle. Eetu Karjalainen.
12075: Kustaa Alanko. Lyyli Aalto. Kalle Matilainen.
12076: Anni Flinck. Sylvi Siltanen.
12077: 1745
12078:
12079: IV,422. - Rah.al N: o 252.
12080:
12081:
12082:
12083:
12084: Lehto ym.: .Määrämhan osoittarnisesta Suomen Siviili- ja
12085: AsevelvolUsuusinvaUidien Liitolle Olavinkylän N aisinvalii-
12086: dien Työyhdyskunnan ylläpitoon.
12087:
12088:
12089: E d u s k u n n a ll e.
12090:
12091: V. 1958 perusti Suomen Siviili- ja Asevel- työpaikan ja koulutuksen tehostamismahdol-
12092: vollisuusinvaliidien Liitto r. y. maamme en- lisuuden sinä aikana, jolloin pysyvä sijoittu-
12093: simmäisen vajaatyökykyisten työyhdyskun- minen itsenäisoksi ammatinharjoittajaksi tai
12094: nan Espoon pitäjään. Kuluneina vuosina on ansiotyöhön toisten pa:lvelu'ksessa ei ole vielä
12095: mainittu Olavinkylän Naisinvaliidien Työ- ollut mahdoHinen. Työyhdyskunnan taholta
12096: yhdyskunta toiminut ammattikoulutuksen avustetaan invaliideja toimipaikan hakemi-
12097: saaneille invaliideille tarpeellisena jatkokou- sessa, ja työhönsijoituksen onnistuessa vapau-
12098: lutuspaikkana sen välivaiheen aikana, joka tuu paikka yhdyskunnassa välittömästi jolle-
12099: on monissa tapauksissa välttämätön ennen- kin toiselle tällaisen avun tarpeessa olevalle.
12100: kuin invaliidi voi pysyvästi sijoittua omalle Tällä tavoin työyhdyskunta turvaa olennai-
12101: ammattialalleen. sella tavalla sen, että invaliidien ammatti-
12102: Työyhdyskunta tuli aikanaan maksamaan koulutukseen uhratut varat eivät mene huk-
12103: 30 000 000 markkaa lukuunottamatta tonttia kaan, vaan että asianomaiset todella löytävät
12104: ja sillä jo aikaisemmin olleita rakennuksia. kukin heille sopivan, pysyvän sijan tuotanto-
12105: Liitto joutui rahoittamaan työyhdyskunnan elämän piirissä.
12106: ilman valtion avustusta. V :sta 1959 on val- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
12107: tionapu ollut 2.5 milj. mk, mutta vuosit- nioittaen,
12108: tainen toimintatappio ei luonnollisesti tule
12109: tällä katetuksi, vaan on jatkuvasti ollut 7-8 että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
12110: milj. mk Näin ollen on tämän yhteiskunnalle tulo- ja menoarvion 14 Pl. XI luvun
12111: tärkeän hoitomuodon toteuttaminen muodos- 17 momentille lisäyksenä 5 000 000
12112: tunut yksityiselle huoltojärjestölle taloudelli- markkaa Suomen Siviili- ja Asevel-
12113: sesti raskaaksi. vollisuusinvaliidien Liitolle käytettä-
12114: Työyhdyskunnan 22 paikkaa ovat saatta- väksi Olavinkylän N aisinvaliidien Työ-
12115: neet kuitenkin jo tarjota monille invaliideille yhdyskunnan ylläpitoon.
12116: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
12117:
12118: Lempi Lehto. Eetu Karjalainen. Rafael Paasio.
12119: Meeri Kalavainen. Veikko Kokkola. Juho Karvonen.
12120: Lyyli Aalto. Sylvi Siltanen. Georg Eriksson.
12121: Elis Manninen. Anni Flinck. Lars Lindeman.
12122: Arvo Ahonen. Eino Raunio. Ensio Partanen.
12123:
12124:
12125:
12126:
12127: 35 E 706/61
12128: 1746
12129:
12130: IV,423. - Rah.al. N: o 253.
12131:
12132: Lehtonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten lisä-
12133: eläkkeiden myöntämiseen e1·äille puolustusvoimain entisille
12134: viran tai toimen haltijoille.
12135: E d u s k u n n a ll e.
12136: Välirauhan ehtojen takia puolustusvoi- sun saamiseksi tähän otettiin em. määräraha
12137: mista vapautetut viran ja toimen haltijat tulo- ja menoarvioon, eikä sitä käytettäessä
12138: muodostavat ainoan lkansalaisryhmän, joka ollut tarkoitus tehdä eroa vapautettujen tai
12139: ei ole saanut korvausta sodan ta'kia kärsimis- lwkkautuspalkalle asetettujen välillä, koska
12140: tään menetyksistä. He menettivät sodan oli varsin sattumanvaraista ja yleensä asian-
12141: johdosta virkansa ja .toimensa ja sen elä- omaisesta itsestään riippumatonta, tuliko
12142: mänuran, johon he olivat valmistuneet ja asianomainen YapaUJtetuksi tai asetetuksi lak-
12143: jonka asettamia velvoituksia he olivat sodas- kautuspalkalle. Sama oli asianlaita niiden
12144: sakin .täyttäneet. kohdalla, jotka saavuttivat lainmukaisen
12145: V: n 1958 syksyllä laadittaessa tulo- ja eroamisiän tuossa tilanteessa ennen nimittä-
12146: menoarviota seuraavalle vuodelle puolustus- mistään uutta asemaansa vastaavaan virkaan
12147: ministeriö ~hdotti otettavaksi 16 Pl: n II: tai toimeen.
12148: 1:n kohdalle 20 milj. mk:n suuruisen ar- Kun kaikki ne, jotka olisivat olleet oikeu-
12149: viomäärärahan ylimääräisten eläkkeiden tetut tulemaan huomioon otetuiksi em. mää-
12150: myöntämiseksi Näille puolustusvoimain enti- rärahaa sen tarkoituksen mukaan jaettaessa,
12151: sille viran tai toimen haltijoille. Eduskunta eivät silloin ·s.aan€et anomaansa ylimääräistä
12152: hyväksyi tämän ehdotuksen. Perusteluna lisäeläkettä, vaikka määrärahaa vielä olisi
12153: määrärahan hyväksymiselle oli ennen kaik- ollut käy;tettävissäkin, on asia nyt, silloin ta-
12154: kea se, että sodan aikana ei yleensä upsee- pa!htuneen vit•heen <>ikaisemiseksi, saatava
12155: reja. nimitetty virkoihin, vaan sijoitettiin järjestetyksi heidänkin kohdaltaan myöntei-
12156: määrättyihin tehtäviin. Niinpä esiintyi ta- sesti, ottamalla tulo- ja menoarvioon sitä tar-
12157: pauksia, jolloin ennen sotaa luutnantin vir- koittava määräraha, jota jaettaessa on huo-
12158: kaan nimitetty oli saattanut sodan aikana mioitava myi)skin ne viran tai toimen haiti-
12159: tehtävien ja vastuun kasvamisen vuoksi yletä jat, jotka välirauhan ehtojen täyttämiseksi
12160: aina everstiluutnantiksi asti. Uutta asemaa saivat kehoitn:ksen erota puolustusvoimain
12161: vastaavaan virkaan nimittäminen jäi kuiten- palveluksesta ja ne, jotJka siinä yhteydessä
12162: kin tekemättä sen vuoksi, että ylipääHiköllä asetettiin lakkautuspalkalle. Elä:kikeiden tu-
12163: ei ollut yleensä oikeutta nimittää virkoihin, lisi vastata viran :tai toimen haltijan sotilas-
12164: v.aan tämä tehtävä kuului sodan'kin aikana arvon edellyttämästä viraiSta tai toimesta
12165: tasavallan presidentille. Kun sitten sodan tuleVian eläkkeen ja hänelle virkanimityksen
12166: päätyttyä jouduttiin puolustusvoimia supis- mukaisesti myönnetyn eläkkeen erotusta.
12167: tamaan huomattavasti, vapautettiin sen Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen ehdo-
12168: vuoksi lukuisia upseereita. Näitä upseereita tamme,
12169: ei kuitenkaan ollut ennätetty nimittää teh-
12170: täviensä ja V1astuunsa mukaisiin virkoihin, että Eduskttnta päättäisi vuoden
12171: minkä vudksi he joutuivat eläkkeelle ja lak- 1962 tulo- ja menoarvioon 16 Pl. II
12172: kautuspalkalle ennen sotia omaamiensa vir- luvun uudelle momentiUe ottaa
12173: kojen mukaisesti eikä, kuten normaalioloissa, 10 000 000 markan määrärahan käy-
12174: sen vivka-aseman mukaisesti, joka heillä oli tettäväksi ylimääräisten lisäeläkkeiden
12175: vapautuessaan puolustusvoimain palveluk- myöntämiseksi eräille puolustusvoi-
12176: sesta. TäHaista asiaintilaa ei voida pitää main entisille viran tai toimen halti-
12177: kohtuuden eikä oikeuden mulkaisena. Oikai- joille.
12178: Helsingissä 15 päivänä syy•skuuta 1961.
12179: Oskari Lehtonen. Erkki Koivisto. R. Hallberg. Erkki Leikola.
12180: Päiviö Hetemäki. Kalervo Saura. Martti Salminen. Esa Kaitila.
12181: A. F. Airo. Veikko Hyytiäinen. Saara Forsius. Jaakko Kemppainen.
12182: T. A. Wiherheimo. Toivo Hietala. Erkki Hara.. Väinö E. Nieminen.
12183: 1747
12184:
12185: IV,424.-Rah.al. N:o 254.
12186:
12187:
12188:
12189:
12190: Leikola.: ilfäärärahan osoittamisesta Helsing-in Lastenlinnan
12191: valtionapua varten.
12192:
12193:
12194: E d u s k u n n a ll e.
12195:
12196: Lääketieteellinen ja sosiaalinen lastenhoito- kehittämisen alalla, mutta sen toiminta yh-
12197: työ on itsenäisyytemme aikana kehittynyt teiskuntamme hyväksi ei kuitenkaan ole mah-
12198: erittäin voimakkaasti ja voi myöskin kirjata dollinen ilman riittäviä taloudellisia edelly-
12199: voitoikseen erinomaisia saavutuksia niin hy- tyksiä.
12200: vin lasten varhaiskuolleisuuden vähenemi- Eduskunta on jo useaan otteeseen hyväk-
12201: seen kuin lastenhoidon yleisenkin merkityk- synyt aloitteita, joissa lausutaan toivomuksia
12202: sen oivallukseen nähden. Valtion taholla ei riittävän valtionavun myöntämiseksi lasten-
12203: kuitenkaan tässä suhteessa ole ollut riittävää hoitolaitoksille ja erityisesti lastenhoitajien
12204: mielenkiintoa. Kehitys on ollut lähinnä yksi- koulutusta varten. Nämä eduskunnan lausu-
12205: tyisten ja vapaaehtoisten voimien varassa. mat eivät kuitenkaan ole johtaneet toivottui-
12206: Toteamuksena tästä voidaan sa;noa, että esim. hin tuloksiin ja näin on mm. lastenhoitajien
12207: lastenhoitajien kouluttaminen on jäänyt ko- koulutuksen tulevaisuus edelleen epävarmana
12208: konaan yksityisen aloitekyvyn varaan. Olo- pohjalla.
12209: suhteet ovat kehittyneet kuitenkin nyttem- Kuluvan vuoden varsinaista menoarviota
12210: min sellaisiksi, että yksityinen uhrautuvai- varten lää;kintöhallitus oli ehdottanut, että
12211: suus ei enää riitä kaikkia niitä tehtäviä suo- Helsingin Lasteniinnalle merkittäisiin val-
12212: rittamaan, joita lastenhoito ja lastensuojelu tionapua 58 700 000 mk. Lääkintöhallitus pe-
12213: yhteiskunnaltamme odottaa. rusteli esitystään erittäin vakuuttavasti ja
12214: Helsingin Lastenlinna on niitä laitoksia, sisäasiainministeriökin piti välttämättömänä
12215: joissa kaikkein kipeimmin huomataan toi- tämän summan ottamista ensi vuoden meno-
12216: 'minta-alueen voimakas kasvu ja ne ylivoi- arvioon. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut.
12217: maiset vaikeudet, jotka ovat tämän toimin- Ehdotan sen vuoksi,
12218: nan tielle ilmaantuneet. Paitsi sitä, että Hel-
12219: singin Lastenlinna toimii 117 kuntaa käsittä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
12220: vän kuntainliiton erikoislastensairaalana, se tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XX luvun
12221: kouluttaa koko maata varten lastenhoitajia. 3 kohtaan lisäystä 58 700 000 markkaa
12222: Helsingin Lastenlinnan merkitys Manner- Helsingin Lastenlinnan valtionapuct
12223: heimin Lastensuojeluliiton keskeisenä toimi- varten.
12224: paikkana on tullut jo käsitteeksi lastenhoidon
12225: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
12226:
12227: Erkki Leikola.
12228: 1748
12229:
12230: IV,425. - Rah.a.l. N: o 255.
12231:
12232:
12233:
12234:
12235: Leikola.: .~1 äärärahan osoittamisesta Helsingin tyttökoulun
12236: uudisrakennuksen suunnittelutöitä varten.
12237:
12238:
12239: E d u s k u n n a ll e.
12240:
12241: Helsingin tyttökoulu toimii Helsingin kau- dessa eri vuorossa; iltapäivävuorolaisten
12242: pungin II kaupunginosan k01~ttelissa n: o 36 ruoan joutuvat siivoojat lämmittämään. Kou-
12243: Helsingin yliopiston omistamalla tontilla n: o lupiha on aivan liian pieni ja porttien ulko-
12244: 5 sijaitsevassa rakennuksessa. Koulurakennus puolella eivät koululaiset saa oleskella.
12245: on tilavuudeltaan 16 000 ms, luokkien luku- Kaikesta tästä johtuu, että koulun täytyy
12246: määrä on 22 ja nykyisin on koulussa 766 mitä pikimmin saada uusi koulurakennus.
12247: oppilasta. Suuren oppilasmäärän vuoksi jou- Kouluhallitus ja Helsingin tyttökoulun
12248: dutaan koulutyö suorittamaan kolmessa vuo- rehtori ovat tutkineet koulun siirtämistä ja
12249: rossa neljällä rinnakkaisosastolla, joista kaksi tulleet siihen tulokseen, että koulu olisi siir-
12250: rinnakkaisosastoa ovat vaihtoluokkia, jotka rettävä Etelä-Kaarelaan. Tarkoitusta varten
12251: joutuvat kiertämään luokkahuoneesta toiseen. olisi Helsingin yliopisto valmis luovuttamaan
12252: Käytävätilat ovat riittämättömät, mistä ai- valtion omistamasta Helsingin yliopiston hal-
12253: heutuu kiusallista tungosta varsinkin vaihto- linnassa olevasta Malminkartanon opetus- ja
12254: luokkien vaihtaessa luokkahuoneita. Sade- koetilasta Kannelmäen asutusalueeseen rajoit-
12255: säällä oleskeleminen sisällä välitunneilla on tuvan Kannelkujan jatkeena olevan etelään
12256: mahdotonta. Koululla ei ole minkäänlaista kallistuvan niittyrinteen.
12257: juhlasalia, minkä takia joulujuhlatkin jou- Viitaten edellä esitettyyn allekirjoittanut
12258: dutaan pitämään voimistelusalissa tilanah- ehdottaa kunnioittaen,
12259: tauden vuoksi neljä kertaa ja rukoukset ala-
12260: aulassa kahdessa vuorossa. Voimistelusali on että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
12261: varsinaiseen tarkoitukseensakin aivan liian tulo- .ia menoarvioon 20 Pl. II luvun
12262: pieni ja lisätiloja on jouduttu vuokraamaan kohdalle 11 000 000 markan suuruisen
12263: muualta. Vaatesuojat ovat ahtaat ja varsin- määrärahan Helsingin tyttökoulun
12264: kin välitunneille mentäessä ja sieltä tultaessa uudisrakennuksen suunnittelutöitä ja
12265: syntyy ruuhkaa. Ruokailutiloja ei ole, vaan piirustusten hankkimista varten.
12266: ruokaileminen tapahtuu luokkahuoneissa kah-
12267: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
12268:
12269: Erkki Leikola.
12270: 1749
12271:
12272: IV,426. - Rah.al. N: o 256.
12273:
12274:
12275:
12276:
12277: Leinonen: 11/äärämhan osoittamisesta apulämmittäjän ja 6 sii-
12278: voojan palkkaamiseksi Oulun yliopistoon.
12279:
12280:
12281: E d u s kun n a U e.
12282:
12283: Oulun yliopiston opettajainva:1mistuslaitok- lämmittäjän tehtävien hoidossa aputyövoi-
12284: sen kansakoulun oli määrä valmistua alku- maa ja siivoustyöhön siivoojia 6.
12285: peräisen suunnitelman mukaan syyslukukau- EdeHä esitetyn perusteella ~hdotan kun-
12286: den 1962 alkuun mennessä. Nyt on kuiten- nioittaen,
12287: kin päästy siihen, että rakennus on valmis-
12288: tunut huomattavasti aikaisemmin. Koulutyö että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
12289: on päässyt alkamoon jo syyslukukauden tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VI luvun
12290: 1961 alusta. Rakennuksen tilavuus on 1 momentille lisäyksenä 1 apulämmit-
12291: 30 000 ms ja lattiapinta-ala n. 6 500 m2, jo- täjän (10 pl.) ja 6 siivoojan (6 pl.)
12292: ten ta:rvita:an aikaisemmin olevan talonmies- palkkaukseen yht. 2 999 220 markkaa.
12293: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
12294:
12295: Armas Leinonen.
12296: 1750
12297:
12298: IV,427.- Rah.al. N:o 257.
12299:
12300:
12301:
12302:
12303: Leinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nivalan-Kärsä-
12304: mäen-Pyhi.innän maantien rakentamiseen.
12305:
12306:
12307: E d u s k u n n a 11 e.
12308:
12309: Niv.alan-Kärsämäen-Pyhännän maantie .tustyöt. V. 1962 on suunniteltu tehtäväksi
12310: kuuluu osana Kokkolan-Kajaanin maantien leiklurus- ja pengerrystyöt sekä loput tiepoh-
12311: rakentamisohjelmaan. Nivalan----,-Kärsämäen jan kuivatustöisträ.
12312: tieosalla saatan€en v:n 1961 loppuun men- EdeRä selostettuun viitaten ehdotamme
12313: nessä valmiiksi 'kuh'iatus-, leikkaus- ja pen- kunnioittaen,
12314: gerrystyöt sekä kolme siltaa. V. 1962 on
12315: suunnireltu tehtäväksi neljä siltaa, penger- että Eduskunta ottaisi v'I:Wden 1962
12316: painumien täyttö, päwosa päällysrakenteesta t'ld()- ja me1toorvioon 20 Pl. III luvun
12317: sekä osa viimeis:telytöitä. Loput päällysra- 4 nwmentille lisäyksenä 410 ?niljoo-
12318: kenteesta, öljysorakulutuskerros ja viimeis- naa mtJrkkaa Kokkolan-Kajaanin
12319: tely valmistunee v. 1963. maantien rakennusohjelmaan kuulu-
12320: Jo tänä syksynä voitaneen aloitta-a Kärsä- van Nivalan-Kärsämäen-Pyhännän
12321: mäen-Pyhännän tieosalla raivaus- ja kuiva- maantien rakentamiseen.
12322: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
12323:
12324: Armas Leinonen. Niilo Ryhtä.
12325: 1751
12326:
12327: IV,428. - Rah.al. N: o 258.
12328:
12329:
12330:
12331:
12332: Leinonen ym.: JJlääriirahan osoittamisesta valtatien n:o 4
12333: rakentamiseksi ohikulkutienä Oulun kaupungin kohdalla.
12334:
12335:
12336: E d u s k u n n a 11 e.
12337:
12338: Valtatie n:o 4 kulkee Oulun kaupun- Edellä esitt!tyn perusteella ehdotamme
12339: gin halki. Sisääntulotiet ka.upunldin ja ka- ·kunnioittaen,
12340: dut, jQita myöten läpiku1ku tapahtuu, ovat
12341: liian aflltaita jo nykyiselle liikenteelle erikoi- että F:duskunta ottaisi vuoden 1962
12342: sesti rWMm-aikana. Kasvavan liiken:teen tulo- ja 1nenoarvioon 20 Pl. Ill luvun
12343: siirtäminen kaupungin ohi'kulkutieUe, jolloin 4 momentille lisäyksenä 100 miljoonaa
12344: samalla saadaan kaupungin pohjoiset ja itäi- markkaa aloitusmäärärahana valtatien
12345: set sisääntuliD'tiet ra1kennetui!ksi asianmukai- n:o 4 rakentamiseksi okikulkutienä
12346: seen kuntoon, on tämän vuoksi tärkeä. Tie Oulun kaupungin kohdalla.
12347: olisi 1!'akermettava kestopäällysteiseksi ja osit-
12348: tain moott0t-itiebi.
12349: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
12350:
12351: Armas Leinonen. Niilo lt.yhtä.
12352: 1752
12353:
12354: IV,429.- Rah.a.l. N:o 259.
12355:
12356:
12357:
12358:
12359: Leinonen: Määrärahan osoittamisesta Iin yhteiskoulun otta-
12360: miseksi valtion haltuun.
12361:
12362:
12363: E d u s k u n n a 11 e.
12364:
12365: Iin yhteiskoulu on perustettu ja aloittanut mukaan Iin Yhteiskoulu Oy: n kiinteän omai-
12366: toimintansa v. 1924. Siitä alkaen se on toi- suuden (koulurakennus ja koulutontti) arvo
12367: minut 3-luokkaisena keskikouluna v: een 1955 on 105 659 625 mk ja irtaimen omaisuuden
12368: asti ja siitä lähtien 5-luokkaisena keskikou- 5 000 000 mk. Koulun velat olivat tilinpää-
12369: luna. V:n 1956 syksyllä aloitti toimintansa töksen mukaan 30. 6. 1960 96 921 500 mk.
12370: lukio ja koulu laajeni näin yliopistoon joh- Lukukausimaksu on 12 000 mk. Vapautuk-
12371: tavaksi oppikoulll!ksi, josta ensimmäiset yli- sia lukukausimaksuista on 12 %.
12372: oppilaat valmistuivat keväällä 1959. Koska rannikkokaistalla Oulusta Ke:miin
12373: Iin yhteiskoulussa oli oppilaita lukuvuoden ja sisämaassa Iijoen alueella ei ole yhtään
12374: 1960-1961 alkaessa 460. Näistä oli Iistä valtion oppikoulua ja koska koulun taloudel-
12375: 64.5 %, Yli-Iistä 14.5 %, Oulusta 7 %, Kui- linen tila on pysynyt jatkuv-asti heikkona
12376: viniemeltä 2.4 %, Pudasjärveltä 2 % ja sen tähden, että koulua on jouduttu ylläpi-
12377: 9.6% seuraavista kunnista: Haukipudas, tämään ja kehittämään pelkästään valtion-
12378: Simo, Kemi, Suomussalmi, Kemin maalais- avun ja lukukausimaksujen turvin, kun Iin
12379: kunta, Taivalkoski, Rovaniemi, Posio, Oulu- kunta ei ole koulua taloudellisesti tukenut
12380: joki, Kiiminki, Tervola, Kemijärvi, Nurmes ja koska paikkakunta kuuluu maan köyhim-
12381: ja Tampere. piin, esitetään, että Iin yhteiskoulu otettai-
12382: Iin yhteiskoulun omistaja ja ylläpitäjä on siin valtion kouluksi.
12383: ollut vv. 1924-1945 Iin yhteiskoulun kanna- Iin Yhteiskoulu Oy on viime kevättalvena
12384: tusyhdistys r.y. ja v:sta 1945 alkaen Iin Yh- toimittanut kouluhallitukselle sen pyytämät
12385: teiskoulu Oy. tiedot koulun ottamiseksi valtion haltuun.
12386: Koululla on oma tontti, jonka pinta-ala Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
12387: on 16 645 m2. Nykyinen koulutalo on tila- dotan,
12388: vuudeltaan 13 500 ms ja on sen uusi kivestä
12389: tehty osa rakennettu vv. 1956-1959 ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
12390: vanha puusta tehty osa täysin uusittu v. tulo- ja menoarvioon 98 000 000 mark-
12391: 1960. Koulutontin ja -rakennuksen omistaa kaa Iin yhteiskoulun ottamiseksi val-
12392: .Iin Yhteiskoulu Oy. tion haltuun.
12393: Tan1mikuussa 1961 suoritetun arvioinnin
12394: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
12395:
12396: Armas Leinonen.
12397: 1753
12398:
12399: IV,430. - Rah.al. N: o 260.
12400:
12401:
12402:
12403:
12404: Leinonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta km·ho-
12405: toiminnan järjestämiseksi seminaarien kansakoulu~'hin.
12406:
12407:
12408: E d u s k u n n a 11 e.
12409:
12410: Kansakoululain mukaan ei erillisen nuo- tuntipalkkio. Tätä palkkiota on ko. työn ko-
12411: risotyönohjaajakurssin suorittaminen ole kan- keilun vuoksi jo saatu suorittaa kolmessa
12412: sakoulunopettajille pakollista niin kuin ai- seminaarissa. Sen saamiseksi muihinkin semi-
12413: kaisemmin. Kansakoulujen kerhotyö on kui- naareihin 1. päivästä elokuuta 1962 tarvittai-
12414: tenkin suuresti lisääntynyt, ja opettajain- siin 181 600 mk. Tämän vuoksi kunnioitta-
12415: valmistuslaitoksille on esitetty oikeutettuja vasti ehdotamme,
12416: vaatimuksia, että niiden olisi annettava val-
12417: mistuville opettajille tähän työhön perusval- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
12418: mennusta. Sitä varten olisi kuhunkin semi- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XI luvun
12419: naarin kansakouluun saatava opettajakoke- 1 momentille lisäyksenä 181 600 mark-
12420: laiden harjoittelua varten kerhotoimintaa, ja kaa tunti- ja ylituntipalkkioihin kerho-
12421: sen johtamisesta yhdelle seminaarin kansa- toiminnan järjestämiseksi seminaarien
12422: koulunopettajalle kahden viikkotunnin yli- kansakouluihin.
12423: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
12424:
12425: Armas Leinonen. Olavi Lähteenmäki.
12426:
12427:
12428:
12429:
12430: :36 ]<j 706/61
12431: 1754
12432:
12433: IV,431. - Rah.al. N: o 261.
12434:
12435:
12436:
12437:
12438: Leinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta seminam·ien opinto-
12439: suuntien ja vapaaehtoisten aineiden opetuksen järjestä-
12440: miseksi.
12441:
12442:
12443: E d u s k u n n a 11 e.
12444:
12445: Kansakoulunopettajaseminaarit ovat huo- rien palkkausmomenttiin sisältyviin tunti- ja
12446: mattavasti kehittyneet erityisesti sen jälkeen, ylituntipalkkioihin. Uuden tuntijaon vuoksi
12447: kun v. 1958 niistä annettiin uusi laki ja seminaarien opettajien tuntimäärät ovart; vä-
12448: asetus ja kun niiden rakennuksia on jatku- hentyneet. Niin ollen osa tarvittavista tun-
12449: vasti uusittu. Niiden sisäisen työskentelyn neista mahtuu heidän normaaliin opetusvel~
12450: kehittymiseen vaikuttavat suuresti ,Semi- vollisuuteensa, niinkuin suunnitelmia laadit-
12451: naarilainsäädännön uudistamiskomitean mie- taessa on ajateltu:kin. Siksi riittäisi tarkoi-
12452: tintöön" (N:o 7/1900) sisältyvät ehdotukset tukseen vain vähäinen määräraha, jonka
12453: ja opetusministeriön v. 1959 vahvistama uusi puuttuminen lmitenkin saattaa koko uudis-
12454: tuntijako. tuksen merkityksen ·kyseenalaiseksi. Kun
12455: Seminaarilain ja asetuksen mukaan semi- opintosuuntajako ja suurin osa vapaaehtoi-
12456: naareissa voidaan opettaa vapaaehtoisia ai- sista aineista tulee ajankohtaiseksi syysluku-
12457: neita ja niihin järjestää kansakoulun tarpei- kauden 1962 alusta, koska silloin ne seminaa-
12458: siin sopeutuvia opintosuuntia. Vahvistetuista rien vuosikurssit, jotka seuraavat uutta suun-
12459: opintosuunnista yksi tarkoittaa alimpien kan- nitelmaa, tulevat kokelasasteelle, olisi määrä-
12460: sakoululuokkien opettajain erityisvalmistusta, rahan tarve v. 1962 vapaaehtoisten aineiden
12461: yksi asutuskeskusten moniopettajaisten kou- osalta 895 000 mk ja opintosuuntajaon to-
12462: lujen ja yksi varsinaisen maaseudun ja sen teuttamisen osalta 315 000 mk. Tämän vuoksi
12463: pienten koulujen erityiskysymyksiin ohjaa- kunnioittavasti ehdotamme,
12464: mista. Vahvistaessaan tuntijaon ja opinto-
12465: suunnat opetusministeriö huomautti (kirje että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
12466: n:o 3761/7.7. 1959), ·että opintosuuntajakoa tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XI luvv-n
12467: saadaan ryhtyä toteuttamaan ja vapaaehtoi- 1 momentille lisäyksenä tunti- ja yli-
12468: sia aineita opettamaan (kolmatta kieltä lu- fttntipallckioihin opintosuuntien järjes-
12469: kuunottamatta) vasta sitten, kun niitä var- tämiseksi seminaareihin 315 000 mark-
12470: ten on osoitettu määräraha. Seminaareissa kaa ja vapaaehtoisten aineiden ope-
12471: suoritettavan opettajainvalmistuksen teho tuksen järjestämistä varten 895 000
12472: kärsii olennaisesti siitä, että näitä suunni- markkaa, eli yhteensä 1 210 000 mark-
12473: telman elimellisiä osia ei ole voitu toteuttaa. kaa.
12474: Siksi niitä varten olisi saatava lisäys seminaa-
12475: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
12476:
12477: Armas Leinonen. Olavi Lähteenmäki.
12478: 1755
12479:
12480: IV,432. - Rah.al. N: o 262.
12481:
12482:
12483:
12484:
12485: Leinonen: Korotetun määrärahan osoittamisesta metsänparan-
12486: nustöiden avustamiseen.
12487:
12488:
12489: E d u s k u n n a ll e.
12490:
12491: Laajenevan metsäteolli·suuden raaka-aineen män päälle tule, merkitsee näiden töiden jat-
12492: saannin turvaamisåsi, tarpeellisten metsän- kuvaa taantumista, kuten nyt on jo käynyt,
12493: parannustöiden lisäämiseksi ja pysyvien työ- · kun sen sijaan kaikki painostavat, että nyky-
12494: tilaisuuksien luomiseksi ·alityöllisyysalueiden tilanteessa näiden .töiden :työvauhdin nopeut-
12495: väestölle ehdotetaan v:n 1962 .tulo- ja meno- taminen on pakollista, jos puuraaka-aineen
12496: arviossa, huomioon ottaen myrskyjen, hyön- saanti .tahdo:ttaisiin turvata.
12497: teisten ja muiden luonnonvoimien metsälle Sanottuja varoja olisi lisättävä vielä toi-
12498: aiheuttamien tuhojen korjaamisesta johtuvat set 200 milj. mk. Suunnitelmia alikaa olla
12499: metsänparannustyöt, mO!Illentille lisäystä 200 valmiina jo kahden vuoden tarve nykyiselle
12500: milj. mk edelliseen vuoteen verrattuna eli vau:hdille. Kun henkilökuntaa saatiin lisä-
12501: 700 milj. m!k. tyksi, olisi taloudellista ta'ata sille täystehol-
12502: låsäys 200 milj. m:k merkitsee itse asiassa lista työtä ympäri vuoden.
12503: töiden merkittävää taantumista, kuten tänä Edellä esitet-yn perusteella ehdotan kun-
12504: vuonna ikävä 'kyllä kävi. Raha loppui kes- nioittaen,
12505: ken eldkuussa, koska ;työllisyysrahoja ei
12506: myönnettyikään kuten edellisinä vuosina. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
12507: Koska aikaisempina vuosina työllisyysvaroja tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVIII
12508: on myönnetty syksyisin 300-400 milj. mk, luvun 5 momentille lisäyksenä 200
12509: on näillä korjattu asiaa merkittävästi. Nyt m~7joonaa markkaa metsänparannus-
12510: budjettiin merkitty 200 milj. mk:n lisäys, töiden a11ustamiseen.
12511: ottaen huomioon, ettei työllisyysvaroja tä-
12512: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
12513:
12514: Armas Leinonen.
12515: 1756
12516:
12517: IV,433.- Rah.al. N: o 263.
12518:
12519:
12520:
12521:
12522: Leinonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kaluston
12523: hankintaa varten metsäkouluihin ja metsäkurssikeskuksiin.
12524:
12525:
12526: E d u s kunnalle.
12527:
12528: Kaluston hankintaa varten metsänhoito- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
12529: kouluihin ja metsäkurssiikeskuksiin on halli- kunnioittaen,
12530: tus uutena määrärahana merkinnyt v: n 1962
12531: tulo- ja menoarvioesity:kseensä yhteensä 3 että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
12532: milj. mk. Kun on !kysymyksessä kaikkiaan tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVIII
12533: 10 koulun ja kurssikeslrn:ksen, mm. metsä- luvun 18 momentille lisäyksenä 2 mil-
12534: töiden ja metsäkuljetusten opettamiseen tar- joonaa markkaa kaluston hankintaa
12535: vittavan kailuston hankinta, on määräraha varten metsäkouluihin ja metsäkurssi-
12536: täysin riittämätön. keskuksiin.
12537: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
12538:
12539: Armas Leinonen. Niilo Ryhtä.
12540: 1757
12541:
12542: IV,434. - Rah.al. N: o 264.
12543:
12544:
12545:
12546:
12547: Leinonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta metsän-
12548: hoitokoulujen avustamiseen.
12549:
12550:
12551: Ed u s k u nn a 11 e.
12552:
12553: Kustannusten nousun vuoksi ja toiminnan nittakoon, että Pohjois-Pohjanmaan metsän-
12554: tehostamiseksi hallitus ehdottaa Keski-Suo- hoitolautakuruta on saanut koulutukseen 1.2
12555: men ja Pohjois-Savon metsänhoitokoulujen -1.3 milj. mk. Tämä osoittaa koulutustoi-
12556: sekä seitsemän suomenkielisen ja yhden ruot- minnan aliarvioimista.
12557: sinkielisen metsäkurssikeskuksen avustami- EdelJlä selostetun perusteella ehdotamme
12558: seen lisäystä viime vuoden menoarviosum- kunnioittaen,
12559: maan 3.6 milj. mk eli kaikkiaan 27 milj. mk.
12560: Summa lisäyksineenkin on aivan riittämätön että Eduskunta ottaisi vtwden 1962
12561: kun ottaa huomioon, että se jakautuu kym- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 11 Pl.
12562: menen laitoksen kesken. Esimerkiksi Ruot- XVIII luvun 16 momentille 5 miljoo-
12563: sissa saa Norrbottenin metsänhoitolautakunta naa markkaa metsänhoitokoulttjen
12564: vuosittain 1 milj. kruunua (n. 63 milj. mk) avustamiseen.
12565: koulutustoimintaansa. Vertailun vuoksi mai-
12566: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
12567:
12568: Armas Leinonen. Niilo Ryhtä.
12569: 1758
12570:
12571: IV,435. - Rah.aJ. N: o 265.
12572:
12573:
12574: Leinonen: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta kansa-
12575: koulujen rakennusavustuksiin ja -lainoihin.
12576:
12577: E d u s k u n n a ll e.
12578:
12579: Hallitus on esittänyt ensi vuoden tulo- ja Kaupunkien osalta hallituksen menettely on
12580: menoarvioehdotuksessaan kansakouluraken- ollut hivenen kohtuullisempi.
12581: nuksia varten maalaiskunnille ja kauppaloille Toiseksi määrärahan niukkuus on johtanut
12582: rakennusapua 1 800 000 000 mk, kuten oli hallituksen alentamaan maalaiskuntien ja
12583: edellisenäkin vuonna, lisäavustusta maan kauppaloiden rakennusavustukset ja kuole-
12584: köyhimmille kunnille kansakouluhuoneistojen tuslainat kohtuuttoman vähäisiksi. Valtio.,
12585: hankkimiseksi 200 000 000 mk, mikä sekin on neuvostohan määrää alimmat ja ylimmät pro-
12586: vain sama summa kuin tämän vuoden meno- senttimäärät, joiden rajoissa kouluhallituksen
12587: arviossa, kaupungeille kansakouluhuoneisto- on myönnettävä avustukset ja kuoletuslai-
12588: jen hankkimiseen 40 000 000 mk, mikä on 10 nat. Tästä on johtunut mm. se, ettei maan
12589: milj. mk suurempi kuin edellisenä vuonna, köyhissä osissa oikeita kansalaiskanluja ole
12590: kuoletuslainaa maalais- ja kauppalakunnille vielä nimeksikään toiminnassa, vaan joudu-
12591: 2 000 000 000 mk, kuten edellisenäkin vuonna taan tyytymään mitättömiin, huonosti järjes-
12592: ja kaupungeille 120 000 000 mk, joka 20 milj. tettyihin kursseihin. Kuitenkin viimeistään
12593: mk:lla ylittää kuluvan vuoden tulo- ja me- v. 1970 kaksivuotinen kansalaiskoulu on pa-
12594: noarviossa olevan määrän. Voidaan sanoa, kollinen kaikki·alla koko maassa.
12595: että hallitus on ollut kohtuuttoman ankara Valtion muu rakennustoiminta on nykyään
12596: maalaiskuntia ja kauppalaita kohtaan, mutta vilkasta. Oppikoulujakin rakennetaan poik-
12597: sen sijaan antanut vähäisen lisämurusen kau- keuksellisen runsaasti. Ei muille rakennuk-
12598: pungeille. Kouluhallitus oli ehdottanut maa- sille myöskään aseteta rajoittavia normaali-
12599: laiskuntien rakennusapuihin lisäystä hintoja eikä rakentamiseen vaadita ministe-
12600: 1100 000 000 mk ja kuoletuslainoihin riön lupia ja mitä monimutkaisinta paperi-
12601: 1 000 000 000 mk. sotaa. Ja kuitenkin kansakoulujen rakenta-
12602: Kuluvana vuonna tultiin toimeen niillä ra- mista vaatii uusi kansakoululainsäädäntö ja
12603: kennusavustuksilla, jotka nytkin esitetään koulujen tyydyttävä hoitaminen. Sen vuoksi
12604: maalaiskunnille ja kauppaloille, vain siten, on mielestämme lisättävä määrärahoja kan-
12605: että opetusministeriö myönsi ainoastaan 173 sakoulujen rakentamiseen ja vastaavasti
12606: koulutalon rakentamiseen luvan, vaikka kun- myönnettävä enemmän rakennuslupia. Eri-
12607: nat olivat anoneet lupaa 336 koulurakennuk- tyisesti köyhien kuntien rakennusavustusten
12608: selle. Ken tuntee ne rasitukset, jotka kansa- ja kuoletuslainojen prosenttimäärää on tuntu-
12609: koulun rakentaminen ,tuottaa kunnalle, ei voi vasti korotettava. Tässä tarkoituksessa esitän,
12610: hetkeäkään epäillä sitä, että kunnat pyrki-
12611: sivät rakentamaan tarpeettomia huoneistoja. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
12612: On sen tähden surkeata, että hallitus jälleen tulo- ja menoarvioon lisäyksinä maa-
12613: suunnittelee kansakoulujen rakennustoimin- lais- ja kauppalakansakoulujen raken-
12614: nan ankaraa ja kohtuutonta rajoittamista nusavustuksiin ( 10 Pl. XI: 22)
12615: entiseen tapaan, huolimatta siitä, että lukui- 600 000 000 markkaa, kuoletuslainoi-
12616: silla kansakouluilla ja monen monilla varsi- hin ( 19 Pl. II: 4) 500 000 000 mark-
12617: naisillakaan kansakouluilla ei ole käytettä- kaa sekä maan käykimmille ja har-
12618: vänä tarkoituksenmukaista vuokrahuoneistoa, vaanasutuille kunnille tuleviin yli-
12619: jonka kansakoululaki nimenomaan vaatii. määräisiin rakennusavustuksiin ( 10
12620: Pl. XI: 24) 200 000 000 markkaa.
12621: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
12622:
12623: Armas Leinonen.
12624: 1759
12625:
12626: IV,436. -Rah.al. N:o 266.
12627:
12628:
12629:
12630:
12631: Liedes ym.: Jl;läärärahan osoittamisesta Kellon asemalta Virpi-
12632: niemen satamaan johtavan rautatien rakennustöiden aloit-
12633: tamiseksi.
12634:
12635:
12636: B d u s k u n n a ll c.
12637:
12638: Haukiputaan Virpiniemeen on nmodos- Kun tutkimus- ja rakennustöiden suorittami-
12639: tettu satama, jonka tuloväylä vastaa 8 m: n nen olisi saatava prkaisesti alulle, esitämme
12640: kulkusyvyyttä. Alueelle on rakennettu öljy- tarkoitukseen 10. milj. mk: n määrärahaa.
12641: varastot ja on sitä käytetty menestyksellä Bdellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12642: öljysatamana kahden vuoden ajan.
12643: Oulun ympäristössä vallitsee kipeä sata- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
12644: mien lisätarve ja siitä johtuen on Haukipu- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
12645: taan kunta päättänyt edelleen kehittää Vir- kaa Kellon asemalta Virpiniemen sa-
12646: piniemen satamaa. Liikenneyhteyksien pa- tamaan johtavan rautatien suunnit-
12647: rantaminen kuitenkin vaatii Kellon asemalta telu- ja rakennustöiden aloittamiseksi.
12648: satamaan johtavan rautatien ra!kentamista.
12649: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
12650:
12651: Pentti Liedes. Yrjö Murto.
12652: Martti Linna. Irma Torvi.
12653: 1760
12654:
12655: IV,437.-Rah.al. N:o 267.
12656:
12657:
12658:
12659:
12660: Liedes ym..: Määrärahan osoittamisesta lt'hin rakennettavan
12661: sataman avustamiseksi.
12662:
12663:
12664: B d u s k u n n a 11 e.
12665:
12666: Perämeren satamaliikenne on viimeisten pien tutkimusten perusteeHa on rekisteröity
12667: vuosien aikana lisääntynyt hyvin suuressa 6.4 m:n kulkusyvyydelle.
12668: määrin. Niinpä Oulun s&tam&n kautta ovat Kun sata;man laajempaan käyttöön otta-
12669: kulkeneet lähes kaikki Oulun 'läänin ja osa minen vaatisi lastauslaiturin rakentamista,
12670: Pohjois-Savonkin vientitavaroista. Näiden on Iin kunta päättänyt ryhtyä toimenpitei-
12671: syiden johdosta on OU!lun satama käynyt ah- siin mainittujen rakennustöiden a:loittami-
12672: taaksi ja on tullut ajankohtaiseksi satama- seksi. Kun kunta on pieni eivätkä sen :ta-
12673: olosuhteiden parantaminen. Myöskään Ke- loudelliset mahdollisuudet riitä satamalaittei-
12674: min satama ei kykene vastaanottamaan ny- den rakentamiseen, olisi V!altion annettava
12675: kyisiäkään vientitavaroita, vaan Lapin lää- siihen avustusta.
12676: nin etelä- ja itäosankin kuntien, vähäisessä Iin satamaolosuhteiden kehittämisen kautta
12677: määrin myös Oulun läänin pohjoisosan puu- voitaisiin Oulun läänin koillis- ja pohjois-
12678: tavaran vienti on täytynyt suunnata Kemin osan sekä Lapin läänin eteläosan satamalii-
12679: sataman ohi •rornion satamaan. kenne ohjata suhteellisen vähäisin taloudelli-
12680: Oulun ympäristön satama-olosuhteita kehi- sin kustannuksin Iihin ja sitä kautta keven-
12681: tettäessä tulisi Oulun sataman laajentamisen tää niin Oulun kuin Keminkin satamien
12682: ohella ryhtyä nopeisiin toimenpiteisiin Ou- kuormitusta.
12683: luun tuloväylällä olevien Virpiniemen ja Iin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12684: satamien laitteiden rakentamiseksi.
12685: Iin sataman rakentamisesta onkin viime että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
12686: vuosien aikana suoritettu laajoja tutkimuk- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
12687: sia. Tällöin on todettu Ouluun tuloväylästä kan määrärahan Iihin rakennettavan
12688: ulottuvan ma;ntereen välittömään läheisyy- sataman a.vustamiseksi.
12689: teen 7.7 m:n syvyinen väylä, joka aikaisem-
12690: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
12691:
12692: Pentti Liedes. Yrjö Murto.
12693: Martti Linna. Irma Torvi.
12694: 1761
12695:
12696: IV,438. - Rah.al. N: o 268.
12697:
12698:
12699:
12700:
12701: Liedes ym.: Määrämhan osoittamisesta Taivalkosken Sampi-
12702: lasta Pudasjärven Kouvalle rakennettavan maantien töiden
12703: aloittamista varten.
12704:
12705:
12706: B d u s k u n n a 11 e.
12707:
12708: Useitten vuosikymmenien ajan on Taival- :tava alulle mahdollisimman pikaisesti, olisi
12709: kosken kunnan Kylmälänkylän asukkaiden tarkoitukseen varattava määräraha suunni-
12710: toimesta pyritty edistämään maantieralren- telman laatimista sekä töiden aloittamista
12711: nusha:nkkeita, joiden mukaan maantie tulisi varten.
12712: rakennettavaksi Taivalkosken Sampilasta Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
12713: Kylmälänkylän kautta Pudasjärven Kou-
12714: valle. Maantien rakentamisesta on eduskun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
12715: takin lausunut myönteisen toivomuksen noin tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mark-
12716: kolme vuotta sitten, mutta hallituksen toi- kaa käytettäväksi Taivalkosken Sam-
12717: mesta ei edes suunnitelmien va1mistamista- pilasta Pudasjärven Kouvalle raken-
12718: kaan ole saatettu alulle. nettavan maantien suunnitelmien val-
12719: Kun tien rakentaminen olisi paikallisen mistamista ja töiden aloittamista va'r-
12720: väestön k:ulkuyh.teyiksien parantamiseksi saa- ten.
12721: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
12722:
12723: Pentti Liedes. Irma Torvi.
12724: Martti Linna. Yrjö Murto.
12725: Hugo Manninen.
12726:
12727:
12728:
12729:
12730: 37 E 706/61
12731: 1762
12732:
12733: IV,439. - Rah.al. N: o 269.
12734:
12735:
12736:
12737:
12738: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouslainojen ko-
12739: ron alentamiseksi.
12740:
12741:
12742: E d u s k u n n a 11 e.
12743:
12744: Asutustilallisille ja muille pienviljelijöille maksamiseen, niin olisi lainoista perittyä
12745: tarkoitettujen valtionlainojen laina-anomuk- 1korkoa alennettava yhteen prosenttiin. Kun
12746: sen hylkäämiseen ~esitetään hyvin usein eduSkuntakin on ihyväksymällään toivomus-
12747: syyksi asutusrahastoon myönnettyjen varo- ponnella kehoittanut hallitusta ryhtymään
12748: jen riittämättömyys. Vuosittain joudutaan- .toimenpiteisiin mainitun koron alentami-
12749: kin anomuksista hylkäämää;n lähes puolet sen seksi, olisi koron rulentaminen toteutettava
12750: johdosta, että valtion budjettiin ei ole otettu mielestämme jo ensi vuoden maksujen osalta.
12751: asutuSI1ahaston määrärahaa niin suurena Jotta toimenpide ei aiheuttaisi 88Utusrahas-
12752: kuin tode'}linen tarve edellyttää. Kun pien- ton lainavarojen pienen.tymistä, tuiisi maini-
12753: tilojen elinkelpoiseksi saattaminen sekä ta- tulle momentille lisätä 750 milj. mk.
12754: louksien ,tuoton tehostaminen vaatii konei- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
12755: den, laitteiden ja karjan nykyistä laajempaa kunnioittaen,
12756: hankkimista, olisi asutusrahaston lainavaroja
12757: välttämättä lisättävä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
12758: Maatalouslainoista on kahden prosentin tulo- ja menoarvioon 19 Pl. V luvun
12759: suuruisen kuoletu·ksen lisä:ksi peritty kor- 1 momentille lisäyksenä 750 000 000
12760: kona kolme prosenttia. Kun velkaisten pien- markkaa käytettäväksi maatalouslaino-
12761: viljelmien mahdol'lisuudet vuosimaksujen jen koron alentamiseksi yhteen pro-
12762: maksamiseen ovat hyvin rejoitetut sen joh- senttiin jo vuoden 1962 maksujen
12763: dosta, että paremmin tilasta saadut tulot osalta.
12764: kuin sivuansiotkaan eivät riittäisi niiden
12765: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
12766:
12767: Pentti Liedes. Veikko Kansikas. Georg Backlund
12768: Eino Tainio. Irma Torvi. Tyyne Tuominen.
12769: E. Hietanen. Pertti Rapio. Leo Suonpää.
12770: Paavo Aitio. Martti Linna. Matti Meriläinen.
12771: Siiri Lehmonen. Veikko Rytkönen. Kuuno Honkonen.
12772: Toivo Friman. Tauno Kelovesi. Elli Stenberg.
12773: Toivo Niiranen. Aleksi Kiviaho. Yrjö Murto.
12774: Niilo Nieminen. Rainer Virtanen. Eemeli Lakkala.
12775: Hugo Manninen. Matti Koivunen. Nestori Nurminen.
12776: Toivo Asvik. H. Tauriainen. Inkeri Virtanen.
12777: Kauko Tamminen. Toivo Salin. G. Rosenberg.
12778: Ville Pessi. Aarne Pulkkinen. Eino Roine.
12779: Anna-Liisa Tiekso. Usko Seppi. Y. Enne.
12780: Irma Rosnell. Aimo Aaltonen. J. Mustonen.
12781: Pauli Puhakka. Kaino Haapanen. Antto Prunnila.
12782: Väinö R. Virtanen. Judit Nederström-Lunden.
12783: 1763
12784:
12785: IV,440.-Ra.h.al. N:o 270.
12786:
12787:
12788:
12789:
12790: Liina.maa, ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen suorit~
12791: tamiseksi Kaskisten-Siilinjärven rautatien rakentamista
12792: varten.
12793:
12794:
12795: Eduskunnalle.
12796:
12797: Jo vv. 190·1--1905 valtiopäivillä on tehty siroman myöhään talveen avoinna, on talou-
12798: anomus rautatien rakentamisesta Vaasasta dellisin Kaskisten-Hännän-Siilinjärven ra-
12799: Härmän kautta Lappajärvelle ja sieltä edel- tasuunta. Tämä ratahanke toteutettuna yh-
12800: leen Savon radalle. Tästä ajankohdasta al- distäisi Pohjanmaan-Savon ja Karjalan ra-
12801: kaen on asia ollut vireillä sekä monessa muo- dat ja helpottaisi painetta Etelä-Suomen sa-
12802: dossa tuotu esille. V. 1927 jätettiin valtio- tamissa.
12803: neuvostolle anomus, että rataa ryhdyttäisiin Täyttäisikö esitetty ratasuunnitelma sille
12804: rakentamaan, mikä ei kuitenkaan johtanut asetettavat taloudelliset edellytykset, onko
12805: tulokseen eikä myöskään v:n 1929 eduskunta- sillä kannattavaisuusmahdollisuuksia ja kan-
12806: aloite johtanut radan rakentamiseen. Sen santaloudellista merkitystä? Viittaamme vain
12807: jälkeen suoritettiin tutkimukset ja tehtiin edellämainittuun Kaskisten syväsatamaan,
12808: suunnitelmat Vaasan-Härmän-Lappajär- joka on suurimman osan vuotta avoinna lai-
12809: ven osalle, mutta kaikesta huolimatta on tä- valiikenteelle ja verrattain helposti voidaan
12810: män poikkiratahankkeen toteuttaminen vii- pitää auki läpi vuoden. Rautatie palvelisi
12811: västynyt. Siihen ovat ehkä vaikuttaneet ai- valtavaa vienti- ja tuontiliikennettä ja var-
12812: kaisemmin poliittiset ja taloudelliset seikat sinkin Härmän-Kaskisten rataosan liikenne
12813: ja myöhemmin ratkaisevalta osalta sotien ai- suurenee tavattomasti, kun pohjoisemmat sa-
12814: heuttamat ym. vaikeudet. tamat jäätyvät ja koko Pohjois-Suomen lii-
12815: Olosuhteet ovat sen jälkeen huomattavassa kenne suuntautuisi tälle rataosalle.
12816: määrässä muuttuneet. Pohjois-Suomen puu- Kun tarkastelee karttaa tulee vakuuttu-
12817: tavaran ym. kuljetuksen matkan lyhentämi- neeksi siitä, että rata tulisi Kaskisten erin-
12818: seksi olisi tärkeätä, että se saataisiin myö- omaisen sataman ansiosta palvelemaan suurta
12819: häiseen talveen saakka avoinna pidettävään vienti- ja tuontiliikennettä. Se halkoisi
12820: talvisatamaan, ja silloin tulisi kysymykseen Etelä-Pohjanmaan väJkirikkaat viljelyspitäjät
12821: Kaskisten luonnollinen syväsatama. Kaskis- ja Keski-Suomen suunnattomat metsäalueet.
12822: ten satama lähtökohtana rata vietäisiin Keski-Suomen laajain vesireittien varsilta
12823: Seinäjoen-Vaasan radan ylittäen Ylistaron avautuisi tie lähimpään merisatamaan, puhu-
12824: -Isonkyrön tienoilta Härmän asemalle. Tällä mattakaan siitä, mitä mahdollisuuksia avau-
12825: osuudella on jo valmista rataa Ylihärmästä tuisi vesivoiman käytölle ja sen kautta teol-
12826: -Härmään noin 12 km asemarakennuksineen lisuuden syntymiseen näille alueille.
12827: ja Lapuanjoen ylittävine siltoineen, joita ei Sen lisäksi rata tulisi kulkemaan Viropelin
12828: ole vähäksi arvioitava. Härmästä Lappajär- pitäjissä esiintyvien laajain kalkkialueitten
12829: velle on ratasuunta tutkittu ja suunnitelmat poikki, mistä vähin kuljetuskustannuksin
12830: valmiina. Lappajärveltä rata jatkuisi Savon saataisiin kalkkia Etelä-Pohjanmaan ja Sa-
12831: radalle, jdko Alapitkään tai Siilinjärvelle van- von viljelysmaille. Alueilla on myös todettu
12832: hain suunnitelmain mukaan. Muuttuneissa esiintyvän muitakin luonnonrikkauksia.
12833: olosuhteissa, joissa huomioitaisiin Pohjois- Kuljetuskustannuksen alentumisen johdosta
12834: Suomen liikenne ja Sisä-Suomen laajan rau- Pohjois- ja Sisä-Suomesta avautuisi mahdol-
12835: tatiettömän alueen kaukoliikenne lähimpään lisuuksia kannattavalle teollisuudelle ja hy-
12836: syväsatamaan, joka voidaan pitää mahdolli- vinvointia näitten laajain alueitten väestölle.
12837: 1764 IV,440. - Kaskisten-Siilinjärven rautatie.
12838:
12839:
12840: Rautateiden rakentamisessa on päähuomio luomiseksi näille alueille nousevan teollisuu-
12841: kiinnitettävä siihen, että ne palvelevat kau- den mukana.
12842: koliikennettä. Tämä rata tulisi yhdistämään Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
12843: Pohjanmaan-Savon ja Pohjois-Karjalan lä- dotamme,
12844: himpään läntiseen talviliikennöitävään sata-
12845: maan. Osaratkaisut, jotka eivät palvele ko- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
12846: konaisuutta, eivät ole puolustettavissa. tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
12847: Kun tiedetään, että Pohjois- ja Sisä-Suomi kan määrärahan tutkimusten aloitta-
12848: ovat ltyöttömyysalueita, rautatien rakentamis- miseksi Kaskisten-Härmän-Lappa-
12849: aikana voitaisiin :työllisyy.stHannetta hel- järven-Si~1injärven rautatien raken-
12850: pottaa, puhumattakaan siitä, mitä mahdolli- tamisesta.
12851: suuksia avautuisi pysyvien työtilaisuuksien
12852: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
12853:
12854: Matti J.iina.maa.. Aarre Marttila..
12855: Eino Uusitalo. Veikko Savela..
12856: Toivo Antila..
12857: 1765
12858:
12859: IV,441.-Rah.al. N:o 271.
12860:
12861:
12862:
12863:
12864: Lindblom ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi korkea-
12865: kouluissa opiskelevien ylioppilaiden sosiaalista asuntotuo-
12866: tantoa varten.
12867:
12868:
12869: E d u s k u n n a ll e.
12870:
12871: Ylioppilaiden asuntotilanne on aina ollut (56%) ylioppilasta hakee asuntonsa va~
12872: vaikea, mutta varsinkin sotien jälkeen kor- pailta markkinoilta.
12873: keakouluopiskelijoiden ~uk.umäärän huomat- Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa suoritet-
12874: tavasti kasvaessa on asuntotilanne erityisesti tujen tutkimusten mukaan 30-40 % opi.ske~
12875: kiristynyt. 'rähän on ollut syynä ylioppHas-- lijoista pitäisi voida sijoittaa ylioppilasasun-
12876: asuntoloiden puute ja alivuokralaisasuntojen toloihin. Meillä vastaava prosenttiluku tulee
12877: tarjonnan vähentyminen. KaikisSa. korkea- todennäköisesti muodostumaan vielä kol"keam-
12878: koulukaupungeissa on vanhoja taloja pu- ma:ksi, koska meillä huoneistojen keskimää-
12879: rettu keskustasta, missä useimmat alivuokra- räiset pinta-alat ovat pienemmät ja vuokra-
12880: laisasunnot ovat sijainneet, ja muutettu liike- taso \korkeampi kuin edellä mainituissa
12881: huoneisto:ilksi. Uusilla asuntoalueilla, mitkä maissa. 40 %: n mukaan ,asuntoyksi'köiden
12882: yleensä sijaitsevat varsin etäällä kaupungin tarve on siis tällä hetkellä 5 000. Kun yli-
12883: keskustasta ja !korkeakouluista, ovat asunnot oppilasasuntoloissa on 1 500 huonetta, niin
12884: nykyisen suuntauksen mukaan pieniä ja ali- niitä tarvitaan 'lisää 3 500. Laskelmat pe-
12885: vuokralaisasunnoksi soveltumattomia. Elin- rustuvat siihen, että jokaisessa huoneyksi-
12886: tason kohoaminen on myös vaikuttanut sen, rkössä asuu kaksi henkeä. Opiskelun kan-
12887: että asuntotilaa on entistä suuremmassa mää- nalta kuitenkin yhden hengen huone on ai-
12888: rin otettu omaan käyttöön. Vilkastuneesta noa tyydyttävä ratkaisu. Muissa pohjois-
12889: rakennustoiminnasta huolimatta alivuokra- maissa rakennetaan nykyään yksinomaan yh-
12890: laisasuntojen tarjonta on näin ollen pienen- den hengen huoneita. Erillisen ongelman
12891: tynyt huomattavasti. Koska kehitys jatkuu muodostavat vielä opiskelija-avioparit, joille
12892: edelleen tähän suuntaan, on täysin selvää, asuntoloissa on v·arattava vähintään yksiö.
12893: että vapaat ''uokramarkkinat eivät pysty Tilastollisen päätoimiston laatiman ennus-
12894: tyydyttämään opiskelijoiden asunnontar- teen mukaan jo v. 1965 tulee 15 000 uutta
12895: vetta. Maisteri Juhani Pöyhösen v. 1958 ylioppilasta. Kun v. 1960 7 666 henkilöä
12896: suorittaman, Suomen virallisen :tilaston so- suoritti ylioppilastutkinnon tulee lisäys ole·
12897: siaalisten erilkoistutkimusten sarjassa julkais- maan 100 %. Korkeakouluopiskelijoiden
12898: tavan tutkimuksen mukaan muodostivat määrän on samana vuonna arveltu olevan
12899: vuokramenot neljäsosan kaikista opiskelijoi- noin 35 000, mikä on 10 000 thenkeä suu-
12900: den menoista. Koska suuri osa opiskelijoista rempi kuin nykyinen opiskelijamä:ärä. V.
12901: joutuu rahoittamaan opiskelunsa lainapää- 1966 on asuntoJoiden .tarve edellä mainittui-
12902: oman ja tilapäisen ansiotyön turvin on hin laskelmiin perustuen yhteensä näin ol-
12903: asuntomenojen jatkuva kasvu käynyt kestä- len ainaJkin 5 500 huoneyksikköä.
12904: mättömäksi. Huoneyksiköiden vähimmäispinta-ala on
12905: Edellä mainitun tutkimuksen mukaan asui Ruotsissa valtiovallan suosituksen mukaan
12906: 30% vanhempiensa luona; tällä hetkellä 14 m2. Huoneessa asuu tällöin vain yksi
12907: 25 000 opiskelijasta noin 8 000. YiJ.ioppilas- henkilö. Suomessa, jossa ylioppilasasuntoJoi-
12908: asuntoloiden huoneyksiköiden lukumäärä on hin on sijoitettu yleensä kaksi henkilöä, ar-
12909: tällä hetkellä noin 1 500 huonetta, JOissa vioidun pinta-alan .tulee olla 18 m2. 5 500
12910: asuu 2 900 opiskelijaa. Näin ollen 14 000 huoneyksikön kokonaispinta~ala on siten noin
12911: 1766 IV,441. - Ylioppilaiden sosiaalinen asuntotuotanto.
12912:
12913:
12914: 100 000 m2. Kun asuntolan m2-hinnalksi ny- Sodan jälkeen kaikissa maissa on teh()S-
12915: kyään arvioidaan 55 000 markkaa, on 5 500 tettu ylioppilasasuntoJoiden rakentamista,
12916: huoney;ksiikön rahoitustarv'e kokonaisuutena mi!kä useimmissa maissa tapahtuu julkisten
12917: 5;5 mrd. mk. Edellyttäen, että valtion lai- V'arojen avulla. Ylioppilasjärjestöt eivät
12918: noitus on 60 %, se peittää kustannuksista Suomessa ilman valtiovallan tukea pysty ra-
12919: 3.3 IIDrd. mk. Kun tämä rakennussuunni- kentamaan ylioppilasasuntoloita. Mikäli val-
12920: telma on tarkoitus toteuttaa viiden vuoden tiovalta ei ylioppilasasuntolla:kysymyksessä
12921: aikana, tulee valtion ~ainoitus · järjestää tar- ryhdy nopeisiin ja tehoklkaisiin ,toimenpitei-
12922: kÖituksenmukai&'eSti siten, että· se viimeisinä siin muodostuu opi,skelijoiden asuntotilanne
12923: vuosina, jolloin rrukennustarve on suurin, kestämättömäksi.
12924: muodostuu korkeimmalksi. Kun valtion :tulo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12925: ja menoarvioon esitetään otettavaksi v. 1962
12926: 200 milj. mk, v. 1963 400 milj., v. 1964 600 että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
12927: milj., v. 1965 800 milj. ja v. 1966 1 300 tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mar-
12928: milj. mk käytettäväksi asuntolaralkennustoi- kan siirtomäärärahan lainojen anta-
12929: mintaan, tulee 3.3 mrd. mk jaetuksi viiden miseksi korkeakouluissa opiskelevien
12930: vuoden osalle rakennustoiminnan todennä- ylioppilaiden sosiaalista asuntotuotan-
12931: köisen lkehitY'ksen mukaan. toa varten.
12932: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1961.
12933:
12934: Olavi Lindblom. Veikko Helle.
12935: 1767
12936:
12937: IV,442.- Rah.al. N:o 272.
12938:
12939:
12940:
12941:
12942: Lindeman ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin-
12943: Hangon maantiellä olevan Jorvaksen-Pikkalan-Half-
12944: delsin tieosan parantamiseksi.
12945:
12946:
12947: E d u s k u n n a 11 e.
12948:
12949: Hallitus on valtion talousarviossa v:lle nitelmien mukaisesti. Jotta maantieyhteydet
12950: 1962, huomioiden tierakennusmäärärahojen tälle aluevuokrauksen johdosta maanteihin
12951: jakoperusteita koskevaa oikeutettua arvoste- nähden jälkeenjääneelle alueelle saa<taisiin
12952: lua, lisännyt jonkun verran Uudenmaan ·kuntoon ja jotta alueen asukikaiden ja siellä
12953: osalle myönnettäviä määrärahoja. Länsi- toimintansa aloittaneiden teollisuuslaitosten
12954: Uudenmaan liikennetarve on kuitenkin li- toimintaedellytyksiä parannettaisiin, olisi
12955: sääntynyt siinä määrin, että määrärahoja mm. tieosa Jorvas-Pikkala-Halfdels no-
12956: olisi vielä huomattavasti lisättävä. Nk. Pork- peasti rakennettava siedettävään kuntoon.
12957: kalan alue on vielä pahasti lapsipuolen ase- Ylläolevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
12958: massa teihin nähden, vaikka alueen elinkei- tamme,
12959: noelämä paikalle muuttaneiden suurten teol-
12960: lisuuslaitosten ansiosta on virkoamassa ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
12961: asukkaiden toimeentulomahdollisuudet para- tulo- ja menoarvioon 400 000 000 mar-
12962: nevat. Ahteen liikennetarpeet ovat kuiten- kan määrärahan J orvaksen-Pikkalan
12963: kin kasvaneet siinä määrin, että pi:kaisiin toi- -Halfdelsin tieosan rakentamiseksi
12964: menpiteisiin olisi II'yhdyttävä alueen elinher- ja parantamiseksi Helsingin-Hangon
12965: mon, Helsingin-Hangon maantien paran- maantiellä.
12966: tamiseksi tieviranomaisten laatimien suun-
12967: Hels1ngissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
12968:
12969: Lars Lindeman. Gunnar Henriksson.
12970: 1768
12971:
12972: IV,44S.- Ra.h.a.l. N: o 273.
12973:
12974:
12975:
12976: Lindeman ym.: Määrärahan osoittamisesta Zainoiksi troolarien
12977: ja niihin liittyvien kalastusvälineiden hankkimiseksi koti-
12978: maasta kaZastajaväestöllemme.
12979:
12980:
12981: E d u s k u n n a ll e.
12982:
12983: Kotimaan kalastuksessa on yhä enemmän kysymys, olisi valtiovallan edesautettava sen
12984: siirrytty ns. avomeri- ja suurkalastukseen. ratkaisua. Tämä voisi käsityksemme mukaan
12985: Tätä tarkoitusta varten ovat yksityiset kalas- tapahtua parhaiten siten, että valtiovalta vih-
12986: tajat ja kalastuskunnat hankkineet troola- doinkin tekee pitkäaikaisten ja halpakorkois-
12987: reita, jotka sopivat lähinnä silakanpyyntiin. ten lainojen saamisen mahdolliseksi varaa-
12988: Suurista vaikeuksista huolimatta on tämä maila valtion tulo- ja menoarvioon vuosit-
12989: toiminta- ja yrittäjämuoto onnistunut ver~ tain kohtuulliseksi katsotun määrärahan. Ko-
12990: rattain hyvin ja sen jatkamisen puolesta pu- timaisen tuotannon etu ja työllisyysnäkökoh-
12991: huvat kaikki asiaan liittyvät seikat, kun on dat taas puhuvat sen puolesta, että troolarit,
12992: kysymyksessä tämän hetken ja tulevaisuu- jotka hankitaan valtion edullisten lainojen
12993: den kalastusolot ja järkiperäiset menetelmät. turvin, olisi tilattava kotimaisilta telakoilta,
12994: Maamme troolarikanta on viimeisten vuo- ja lähinnä pientelakoilta, jotka hyvin pysty-
12995: sien aikana kasvanut huomattavasti ja lähe- vät näitä laivatyyppejä rakentamaan ja
12996: nee !tällä hetkellä n. sataa yksikköä. Haittana jotka nyt potevat tilauksien puutetta. Koska
12997: tässä toiminnassa on kuitenkin se seikka, että kalastajaväestön keskuudessa tietojemme mu-
12998: ulkomailta hankitut troolarit ovat olleet van- kaan on päästy selville siitä, mitkä troolari-
12999: hoja ja monessa tapauksessa melkein lop- tyypit sopivat meidän oloihimme, ja koska
13000: puunkäytetyt. Tämä ei ole antanut yrittä- niitä voidaan kilpailukykyisesti tuottaa ko-
13001: jälle tarpeellista turvaa ja varmuutta. Näit- timaassa, jää enää jäljelle kysymys tarpeel-
13002: ten vanhojen alusten ylläpito-, korjaus- ja listen luottojen saamisesta.
13003: käyttökustannukset muodostuvat kohtuutto- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
13004: man kalliiksi. Tämän lisäksi troolarikan- tamme,
13005: tamme ei ole vielä läheskään riittävä. Lisää
13006: aluksia olisi saatava, mutta niitä tuskin kan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
13007: nattaa enaa ostaa vanhoina ulkomailta. tulo- ja menoarvioon 200 000 000
13008: Uusien troolarien hankinta ulkomailta on sen- markkaa käytettäväksi halpakm·koisina
13009: sijaan niin kallista ja pitkäaikaisia luottoja ja pitkäaikaisina lainoina troolarien ja
13010: vaativa .toimenpide, että sellainen tuskin voi niihin liittyvien kalastusvälineiden
13011: yleisesti tulla kysymykseen. hankkimiseksi kotimaasta kaZastaja-
13012: Koska troolarikannan uudistaminen ja li- väestöUemme.
13013: sääminen on kalastajaväenemme elintärkeä
13014: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
13015:
13016: Lars Lindeman. Elis Manninen. Kaarlo Pitsinki.
13017: Arvo Tuominen. Ensio Partanen. Lyyli Aalto.
13018: Rafael Paasio. Sulo Hostila. Kalle Matilainen.
13019: Arvo Ahonen. Väinö Tikkaoja. Varma K. Turunen.
13020: Anni Flinck. Meeri Kalavainen. Juho Karvonen.
13021: Veikko Helle. Sylvi Siltanen. Lempi Lehto.
13022: Georg Eriksson. Viljo A. Virtanen. Veikko Kokkola.
13023: Väinö Leskinen. Pentti Niemi.
13024: 1769
13025:
13026: IV,444. - Fin.mot. N:o 274.
13027:
13028:
13029:
13030:
13031: Lindeman m.fi.: Angående anvisande av anslag till ersättning
13032: åt vissa egnahemsägare för storm- och översvämningsskador.
13033:
13034:
13035: T i ll R i k s d a g e n.
13036:
13037: Vissa delar av vårt land har under den förluster i synnerhet för olika kategorier av
13038: senaste tiden härjats svårt av natur- människor i svag ekonomisk ställning, borde
13039: katastrofer. Som exempel kan nämnas de frägan om ersättning i dessa fall behandlas
13040: svåra översvämningarna i Kiuno älvdal samt på samma grunder som för de drabbade jord-
13041: den storm, som de första dagarna av sist- brukarnas vidkommande. Som exempel kan
13042: lidne augusti månad hemsökte vissa trakter nämnas, att i Lovisatrakten rev stormen bort
13043: i Östra delen av Nylands oeh södra delen av flere plåttak oeh åsamkade egnahemsägare
13044: Tavastehus läin. I vartdera fallet har förluster på hundratalstusen mark. Enbart i
13045: skadorna varit kä.Imbara oeh försatt de Lovisa stad uppskattas förlusterna till över
13046: drabbade i en bekymmersam ekonomisk 3 miljoner mark.
13047: situation. Med hänvisni.ng till det ovan sagda före-
13048: Då de vanligaste försäkringsformerna inte slås härmed vördsamt,
13049: kan tillämpas för att täcka de skador som
13050: åstadkommits, borde staten ägna frågan om att Riksdagen i statsförslaget för
13051: ersättningar till de drabbade uppmärksamhet. år 1962 måtte anvisa 20 000 000 mark
13052: Det är känt att statsmakten också tillsatt för be1tovsprövad ersättning av de
13053: en utredning i fråga om värdering av över- skador, som genom stormarna och
13054: svämningsskadornas verkningar för lant- översvämningarna år 1961 drabbade
13055: bruket samt formerna för en eventuell er- egnahemsägare i svag ekonomisk ställ-
13056: sättning av dessa. Då den storm som ovan ning.
13057: nämnts också för sin del åsamkat svåra
13058: Helsingfors den 18 september 1961.
13059:
13060: Lars Lindeman. Gunnar Henriksson.
13061:
13062:
13063:
13064:
13065: 38 B 706/61
13066: 1770
13067:
13068: IV,444.-Rah.al. N:o 274.
13069: Suomennos.
13070:
13071:
13072:
13073:
13074: Lindeman ym.: Määrärahan osoittamisesta korvausten suorit-
13075: tamiseksi eräille omakotien omistajille myrsky- ja tulva-
13076: vahinkojen johdosta.
13077:
13078:
13079: E d u s k u n n a ll e.
13080:
13081: Luonnon aiheuttamat katastrofit ovat massa oleville ihmisille, tulisi näitä tapauksia
13082: viime aikoina tehneet pahaa tuhoa eräissä koskevaa korvauskysymystä käsitellä samoin
13083: maamme osissa. Esim·erkkinä. voidaan mai- perustein kuin vahinkoja kärsineiden maan-
13084: nita Kokemäenjokilaakson ankarat tulvat viljelijäin osalta. Esimerkkinä voidaan mai-
13085: sekä myrsky, joka viimeksi kuluneen elokuun nita, että Loviisan seudulla myrsky repi mo-
13086: alkupäivinä koetteli eräitä Uudenmaan lää- nia peltikattoja ja aiheutti omakotitalojen
13087: nin itäosan ja Hämeen läänin eteläosan seu- omistajille satojentuhansien markkojen va-
13088: tuja. Molemmissa tapauksissa vahingot olivat hinkoja. Yksin Loviisan kaupungissa arvioi-
13089: tuntuvat ja saattoivat niitä kärsineet huoles- daan vahingot yli kolmeksi miljoonaksi mar-
13090: tuttavaan taloudelliseen tilanteeseen. kaksi.
13091: Kun tavallisimpia vakuutusmuotoja ei Edellä sanottuun viitaten ehdotetaan täten
13092: voida soveltaa aiheutuneiden vahinkojen kor- kunnioittavasti,
13093: vaamiseen, tulisi valtion kohdistaa huomiota
13094: vahinkoja kärsineiden korvauskysymykseen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
13095: Tiedossa on, että valtiovalta myös on toi- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
13096: meenpannut selvityksen tulvavahinkojen markan määrärahan korvausten suo-
13097: maataloudelle aiheuttamien vahinkojen ar- rittamiseksi niistä vahingoista, joita
13098: vioinnista sekä niiden mahdollisen korvaami- myrskyt ja tulvat ovat vuonna 1961
13099: sen muodoista. Kun edellä mainittu myrsky aiheuttaneet heikossa taloudellisessa
13100: on myös osaltaan aiheuttanut vaikeita mene- asemassa oleville omakot·ien omistajille.
13101: tyksiä erilaisille heikossa taloudellisessa ase-
13102: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
13103:
13104: Lars Lindeman. Gunnar Henriksson.
13105: 1771
13106:
13107: IV,445. -Ra.h.al. N:o 275.
13108:
13109:
13110:
13111:
13112: Lindeman. ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi pien-
13113: alusten rakentamiseksi ·kotimaisilla pientelakoiZZa.
13114:
13115:
13116: E d u s k u n n a 11 e.
13117:
13118: Kauppa- ja teollisuusministeriö esitti otet- nen poistettiin pienten laivojen tuontitulli.
13119: tavaksi valtion talousarvioon ensi vuotta var- Mutta pääoman kalleus muodostaa edelleen-
13120: ten 500 milj. mk:n määrärahan halpakorkoi- kin voittamattoman esteen pienyrittäjille,
13121: sen luoton järjestämiseksi ns. pientonniston jotka merenkulun alalla joutuvat kilpaile-
13122: hankkimista varten. Jostakin käsittämättö- maan sellaisten ulkolaisten laivanvarustajain
13123: mästä syystä valtioneuvosto on kuitenkin kanssa, jotka nauttivat alhaista korkokantaa.
13124: jättänyt sen pois eduskunnalle antamastaan On selvää että suuret laivat, joille 200--
13125: talousarvioesityksestä. Kun kuitenkin pien- 300 standartin iastierät ovat aivan liian pie-
13126: tonniston saaminen maallemme on mitä tär- niä, eivät pysty kilpailemaan pienten laivo-
13127: keintä, pidämme välttämättömänä, että mää- jen kanssa sahatavaran kuljetuksessa; koska
13128: räraha pientonniston hankkimiseksi· saadaan. vaillinaisella lastilla ei kannata kulkea ja
13129: On nimittäin otettava huomioon, että Itä- koska useamman pienen lastierän hakeminen
13130: ja Pohjanmeren alueella vallitsevat sikäli eri satamista aiheuttaa niin suurta ajan
13131: vaikeammin käsitettävät olosuhteet, että var- hukkaa ja kustannuksia, että pienet laivat
13132: sinkin sahatun puutavaran kuljetuksessa pie- ovat syrjäyttäneet suuremmat alukset saha-
13133: net laivat ovat syrjäyttäneet suuret ja kes- tavaran kuljetuksessa Itä- ja Pohjanmeren
13134: kisuuret alukset. Tämä vuorostaan johtuu alueella melkein kokonaan. Pienillä laivoilla
13135: kaupan luonteen muuttumisesta. Toisen on sekin etu, että ne voivat hakea lastinsa
13136: maailmansodan jälkeen sahatun puutavaran ahtailta vesiltä, jonne suuremmat laivat eivät
13137: ostajat ovat alkaneet ostaa tavaraa vain pie- pääse, ja viedä lastinsa tuojamaan j6kia ja
13138: nissä erissä, koska enää ei ole käytettävissä kanavia pitkin syvälle sisämaahan - mel-
13139: yhtä suuria varastotiloja satamissa kuin en- kein suoraan kuluttajille. Tällaiset käytän-
13140: nen, eikä pidetä pääomia kiinni käyttämät- nölliset syyt ovat siirtäneet sahatavaran kul-
13141: tömissä varastoissa. Saksalaisten ja hollan- jetuksen paaas1assa pientonnistolle, jota
13142: tilaisten alettua rakentaa pieniä laivoja, joi- meillä Suomessa ei ole kuin muutama laiva.
13143: den bruttovetoistius on alle 500 rekisteriton- Tämän vuoksi pienaluksilla kuljetettavasta
13144: nia ja jotka lastaavat noin 200-300 stan- sahatavarasta yli 90 % menee ulkolaisilla
13145: darttia puutavaraa, on Suomesta ulkomaille laivoilla vieraille markkinoille. Suomalaisille
13146: myytävä sahatavara siirtynyt valtaosaltaan puutavaran viejille tämä aiheuttaa sen hai-
13147: näiden ulkolaisten laivojen kuljetettavaksi. tan, että he eivät voi vastata myymiensä
13148: Suomella nimittäin ei ole kuin muutama täl- tavarain perille toimittamisesta yhtä täsmäl-
13149: lainen ns. pykälälaiva. Niitä taas ei ole voitu lisesti kuin jos voisivat käyttää suomalaisia
13150: hankkia, koska aikanaan omat telakkamme laivoja. Näin ollen ne epävarmoina toimit-
13151: olivat sidottuja sotakorvaussuorituksiin ja tajina saavat pienemmän 'hinnan kuin sai-
13152: ulkomailta ostetuilla pienaluksilla oli ankara sivat, jos toimitus olisi aikaan nähden täs-
13153: tuontitulli. Lisäksi verotusolomme vaikeutti- mällistä ja varmaa. Jos olisi riittävästi käy-
13154: vat tonniston hankintaa ja korkea korko- tettävissä suomalaista pientonnistoa, saatai-
13155: kanta oli näissä olosuhteissa suorastaan es- siin maahan nykyistä enemmän ulkomaan
13156: teenä. Verotuksen OISalta on uudella lain- valuuttaa rahtituloina. Rahtaustulot samoin
13157: säädännöllä poistettu yksi este. Jo sitä en- kuin lastin vakuutusmaksutkin jäisivät Suo-
13158: 1772 IV,445. - Pienalusten rakentaminen.
13159:
13160:
13161: meen ja mikä tärkeintä, saataisiin enemmän Jo edellä on viitattu siihen, että pienaluk-
13162: työpaikkoja suomalaisille merimiehille, joita set voivat viedä la:stinsa ahtaampiakin kulku-
13163: nykyisin on yksin Ruotsin kauppalaivastossa reittejä myöten syvälle sisämaahan. Samoin
13164: n. 1 500, koska kotimaan kauppalaivasto ei ne voivat hakea ne ahtaammilta vesiltä. Kun
13165: voi antaa heille ansiomahdollisuuksia. aikanaan Saimaan vesistöstä avautuu vesitie
13166: Pientonniston hankkijoina voisivat tulla merelle ja kun tiedetään, ettei sitä reittiä
13167: kysymykseen lähinnä ne piirit, jotka aikai- voi käyttää suurempi tonnisto, tulevat kysy-
13168: semminkin ovat harjoittaneet merenkulkua mykseen juuri ns. pykälälaivat. Ellei meillä
13169: pienillä laivoilla, mutta joilta osittain sota, ole tällaista tonnistoa Saimaan reitin auet-
13170: osittain sen seuraukset, veivät laivat ja jä- tua, valtaavat ulkolaiset senkin.
13171: lelle jääneet eivät enää pystyneet kilpaile- Kaikki seikat puhuvat sen puolesta, että
13172: maan teknillisesti tehokkaampien moottori- valtion ja kansakunnan edun mukaista on
13173: alusten kanssa, vaan ovat joutuneet romu- saada Suomeen pientonnistoa. Mutta kun
13174: tettaviksi. Myös lukuisat saaristosta ja ran- sitä ei voida saada ilman halpakorkoista
13175: nikkoseuduilta olevat, varsinkin päällystöön luottoa, olisi tätä tarkoitusta varten varat-
13176: kuuluvat merenkulkijat voisivat osallistua tava riittävä määräraha valtion talousarvioon
13177: pienalusten hankkimiseen ja itse eduiltaan samoin perustein kuin nyt annetaan luottoja
13178: laivan menestylkseen sidottuina hoitaisivat käsi- ja pienteollisuutta varten.
13179: alusta mahdollisimman tehokkaasti. Tiettä- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
13180: västi sosiaaliset. seikat eivät vaikeuta suoma- dotamme,
13181: laisten laivojen kilpailua ulkolaisten kanssa.
13182: Kysymyksessä olevat pienalukset voitaisiin että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
13183: rakentaa kotimaisilla pientelakoilla, jotka nyt tulo- ja menoarvioon 500 000 000 mar-
13184: kärsivät. tilausten puutetta. Helpottamalla kan määrärahan käytettäväksi halpa-
13185: pienalusten hankintaa järjestetään myös li- korkoisina lainoina alle 500 brutto-
13186: sää työtilaisuuksia laivanrakennusalalla ja rekisteritonnin pienalusten rakentami-
13187: metalliteollisuudelle yleensä. seksi kotimaisilla pientelakoilla.
13188: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
13189:
13190: Lars Lindeman. Georg Eriksson. Kaarlo Pitsinki.
13191: Pentti Niemi. K. F. Haapasalo. Lyyli Aalto.
13192: G. Henriksson. Elis Manninen. Kalle Matilainen.
13193: ArvQ Tuominen. Ensio Partanen. Varma K. Turunen.
13194: Rafael Paasio. Sulo Bostila. Juho Karvonen.
13195: Arvo Ahonen. Väinö Tikkaoja. Lempi Lehto.
13196: Anni Flinck. Meeri Kalavainen. Veikko Kokkola.
13197: Veikko Helle. Sylvi Siltanen. Väinö Leskinen.
13198: Viljo A. Virtanen.
13199: 1773
13200:
13201: IV,446. - Fin.mot. N: o 276.
13202:
13203:
13204:
13205:
13206: Lindh m.fl.: Angående anvisande av anslag för restaurering
13207: av Borgå domkyrka.
13208:
13209:
13210: Till Riksdagen.
13211:
13212: Borgå domkyrka befinner sig i ett föga det snaraste restaureras. Den kommer att i
13213: representativt skick. Den är dock ett fram- restaurerat skick kunna uppvisa ett av de
13214: trädande nationellt minnesmärke, emedan ädlaste exemplen på medeltida inhe~k
13215: det var i domkyrkan som Alexander I under kyrkoarkitektur. Bland annat döljer sig
13216: lantdagen i Borgå , upphöjde Finland bland under kalkputsen i norra skeppets fem valv
13217: nationernas antal." Den utgör ett mål för intressanta medeltida målningar, vilket före-
13218: en ständig ström av inhemska och utländska tagna undersökningar har visat. I ålder står
13219: turister genom stadens närhet tili Helsing- templets äldsta partier från 1200-talets slut
13220: fors. V ad som särskilt bidrar tili att staden icke mycket efter Åbo-domens.
13221: på ett osedvanligt sätt uppmärksammas av Kyrkolagens 290 § förutsätter att landets
13222: främlingar, utgör dess Runeberg-minnen, domkyrkor står i särställning i fråga om
13223: dess åldriga stadsbild och inte minst den underhåll, och stadgandet syftar på statens
13224: urgamla borgplatsen i stadens norra delar. särskilda ansvar för dessa kyrkors under-
13225: Staden och domkyrkan besökes ofta av med- håll. Borgå församlingar har dock ej gjort
13226: lemmar av diplomatiska kåren, framträdande anspråk härpå tidigare. Församlingarna har
13227: utländska besökare, och ytterligare brukar på värdigast möjliga sätt försökt tiligodose
13228: domkyrkan tili och med besökes av utländska församlingslivet i'Ilom de båda språkgrup-
13229: statsöverhuvuden. perna. Församlingarna har därvid åtagit sig
13230: Den sköna domen med dess höga resning ekonomiska utlägg, som ansträngt deras
13231: och arkitektoniskt vackra gavel har dock budget tili det yttersta. Därför har kyrkans
13232: m.ärkts av tidens tand. Spåren av förödelse planerade restaurering icke kunnat fullföljas.
13233: under gångna sekel har aldrig helt försvun- Endast vissa delar har behjälpligt istånd-
13234: nit. Bland annat träffades domkyrkan 1942 satts under 1950-talet.
13235: av en sprängbomb, som briserade under Enligt preliminära kostnadsförslag skulle
13236: golvet och skadade golvplankor samt bänkar. kostnaderna för domkyrkans iståndsättande
13237: Spåren är fortfarande 16 år efter kriget fördela sig på följande sätt:
13238: fullt skönjbara. Domkyrkans inre borde med
13239:
13240: 1. Framtagning av de medeltida målningarna i norra sido-
13241: skeppets fem valv samt restaurering av dessa ......... . 1800 000:-
13242: 2. Framtagning av tegelytorna på 7 pelare ............... . 900000:-
13243: 3. Nytt tegelgolv ...................................... . 4000000:-
13244: 4. Förnyande av sju fönster ........................... . 2100000:-
13245: 5. Rivning av övre läktarna ........................... . 300 000:-
13246: 6. Invändig målning av väggar, nio valv, läktare och
13247: bänkar ............................................. . 1500000:-
13248: 7. Restaurering av predikstol och altarskrank ............. . 700 000:-
13249: 8. Övriga arbeten, undersökningar av medeltida byggnads-
13250: detaljer m.m. . ...................................... . 2 000000:-
13251: 9. Byggnadsställningar ................................. . 700 000:-
13252: ---------------------
13253: Summa mark 14 000 000:-
13254: 1774 IV,446. - Porvoon tuomiokirkko.
13255:
13256:
13257: I statsförslaget har länge fnnnits anslag att Riksdagen i statsförslaget för år
13258: för domkyrkorna i Åbo och Tammerfors. Det 1962 under 10 Ht. II: 9 mom. måtte
13259: synes rättvist att Borgå domkyrka nu kom- upptaga ett anslag om 14 miljone1·
13260: mer i åtanke och får statens stöd för ett mark för restaurering av Borgå dom-
13261: skyndsamt iståndsättande. kyrka.
13262: Med hänvisning tili det ovananförda före-
13263: slå vi härmed vördsamt,
13264: Helsingfors den 15 september 1961.
13265:
13266: Bertel Lindh. Kurt Nordfors. Alwar Sundell.
13267: Sven Högström. Viljami Kalliokoski. Victor Procope.
13268: J. A. Jungarå. Nils l.Yieinander. Torsten G. Aminoff.
13269: B1is Andersson. Verner Korsbäck. Georg 0. Ehrnrooth.
13270: 1775
13271:
13272: IV,446.- Rah.al. N: o 276.
13273: Suomennos.
13274:
13275:
13276:
13277: Lindh ym.: Määrärahan osoittamisesta Porvoon tuomiokirkon
13278: entisöimistä varten.
13279:
13280:
13281: E d u s k u n n a ll e.
13282:
13283: Porvoon tuomiokirkko on hyvin vähän täytyä eraana keskiaikaisen kotimaisen
13284: edustavassa kunnossa. Se on kuitenkin huo- kirkkoarkkitehtuurin jaloimpana esimerk-
13285: mattava kansallinen muistomerkki, koska kinä. Muun muassa pohjoislaivan viiden
13286: tässä tuomiokirkossa Aleksanteri 1 Porvoon holvin kalkkikerroksen alla on kiinnostavia
13287: valtiopäivillä ,korotti Suomen kansakuntien keskiaikaisia maa:lauksia, kuten toimeenpannut
13288: joukkoon". Sinne virtaa jatkuvasti kotimai- tutkimukset ovat osoittaneet. Temppelin van-
13289: sia ja ulkomaalaisia matkailijoita, koska himmat 1200-luvulta peräisin olevat osat
13290: kaupunki on lähellä Helsinkiä. Erityisesti on eivät ikänsä puolesta jää paljoakaan Turun
13291: siihen, että kaupunki niin epätavallisessa tuomiokirkosta jälkeen.
13292: määrin on joutunut vieraiden huomion koh- Kirkkolain 290 §: ssä edellytetään, että
13293: teeksi, olleet aiheena kaupungin Runeberg- maan tuomiokirkot ovat kunnossapidon suh-
13294: muistot, sen vanha kaupunkikuva ja - teen erikoisasemassa, ja säännös tarkoittaa
13295: eikä vähiten - ikivanha linnanpaikka kau- valtion erityistä vastuuta näiden kirkkojen
13296: pungin pohjoisosissa. Kaupungissa ja tuomio- kunnossapidosta. Porvoon seurakunnat eivät
13297: kirkossa käyvät usein diplomaattikunnan j 1ä- kuitenkaan ole aikaisemmin esittäneet tätä
13298: senet, huomattavassa asemassa olevat ulko- koskevia vaatimuksia. Seurakunnat ovat
13299: maalaiset, ja vieläpä ulkomaiden valtion- mahdollisimman arvokkaalla tavalla koetta-
13300: päämiehet tapaavat vierailla tuomiokirkossa. neet toimia seurakuntaelämän hyväksi mo-
13301: Kaunis, ylevänä kohoava tuomiokirkko lemmissa kieliryhm.issä. Tällöin seurakunnat
13302: arkkitehtoonisesti kauniine päätyineen on ovat ottaneet itselleen taloudellisia velvoituk-
13303: kuitenkin ajan hampaan merkitsemä. Hävi- sia, jotka ovat rasittaneet äärimmilleen
13304: tysten jäljet menneiltä vuosisadoilta eivät niiden budjettia. Sen vuoksi kirkon suunni-
13305: milloinkaan ole kokonaan kadonneet. Muun teltua entisöimistä ei ole voitu toteuttaa.
13306: muassa vuonna 1942 tuomiokirkkoon osui Vain eräitä osia on 1950-luvulla pantu autta-
13307: räjähdyspommi, joka vahingoitti lattialauk- vaan kuntoon.
13308: kuja ja penkkejä. Jäljet ovat edelleenkin 16 Valmistavien kustannusarvioiden mukaan
13309: vuotta sodan jälkeen selvästi havaittavissa. jakautuisivat tuomiokirkon kunnostaruiskus-
13310: Tuomiokirkko olisi sisäpuolelta mitä pikim- tannukset seuraavasti:
13311: min entisöitävä. Entisöitynä se saattaa esit-
13312:
13313: 1. Pohjoisen sivulaivan viidessä hoivissa olevien keskiaikaisten
13314: maalausten esille saaminen ja niiden entisöiminen ..... . 1800 000:-
13315: 2. Seitsemän pylvään tiilipintojen esille ottaminen ....... . 900 000:-
13316: 3. Uusi tiililattia ...................................... . 4000000:-
13317: 4. Seitsemän ikkunan uusiminen ........................ . 2100000:-
13318: 5. Ylempien lehterien purkaminen ....................... . 300 000:-
13319: 6. Seinien, yhdeksän holvin, lehterien ja penkkien maalaus 1500000:-
13320: 7. Saarnastuolin ja alttarikehyksen entisöinti ............. . 700 000:-
13321: 8. Muut työt, keskiaikaisten rakennusdetaljien tutkimukset ym. 2 000 000:-
13322: 9. Rakennukset ........................................ . 700000:-
13323: Yhteensä 14 000 000:-
13324: 1776 IV,446. - Porvoon tuomiokirkko.
13325:
13326:
13327: Tulo- ja menoarviossa on kauan ollut että Eduskunta ottaisi v·uoden, 1962
13328: määrärahoja Turun ja Tampereen tuomio- tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n II luvun
13329: kirkkoja varten. Näyttää oikeudenmukaiselta, 9 momentille 14 miljoonan markan
13330: että myös muistetaan Porvoon tuomiokirkkoa määrärahan Porvoon t1wmiokirkon en-
13331: ja että se saa valtion avustusta kiireelli~tä tisöimistä varten.
13332: kunnostamista varten.
13333: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13334: nioittaen,
13335: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
13336:
13337: Bertel Lindh. Kurt Nordfors. Alwar Sundell.
13338: Sven Högström. Viljami Kalliokoski. Victor Procope.
13339: J. A. Junga.rå. Nils Meinander. Torsten G. Aminoff.
13340: Elis Andersson. Verner Korsbäck. Georg 0. Ehrnrooth.
13341: 1777
13342:
13343: IV,447.-Rah.al. N:o 277.
13344:
13345:
13346:
13347:
13348: Linna ym.: Määrärahan osoittamisesta ruoppaustöiden aloit-
13349: tamiseksi Rahjan satamassa.
13350:
13351:
13352: Eduskunnalle.
13353:
13354: Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan rajalla ole- Keski-Suomen pitäjistä on tuotu puutavaraa
13355: vaan Kalajokilaakson alueeseen katsotaan ulkomaille vientiä varten Rahjan sataman
13356: kuuluvan 9 pitäjää, joiden yhteinen asu- kautta lastattavaksi. Virallisen tilaston mu-
13357: kasluku on noin 65 000. Se on eräs niistä kaan on kuluneena lastauskautena (v. 1961)
13358: alueista, missä ei ole juuri ollenkaan teolli- lastattu yli 100 000 m3 pyöreää puuta ja ar-
13359: suutta. Tämä teollisuudesta köyhä alue jat- vioitu vielä lastattavan tämän vuoden aikana
13360: kuu aina Iisalmen korkeudelle saakka, ja noin 20 000 m3. Tämän lisäksi Kalajoki-
13361: on eräs maamme vaikeimpia työttömyys- suulla oleva Santaholman saha lastaa vuo-
13362: alueita. Yksistään Kalajokilaakson alueeseen sittain sahatavaraa noin 5 000--10 000 std.
13363: kuuluvissa kunnissa nousee työttömien Kalajoen kunnan toimesta on suoritettu
13364: määrä vuosittain yli 3 000. Tilaston :mukaan tutkimus Ra:hjan sataman kehittämiseksi
13365: myös muuttoliike on näissä kunnissa voima- kunnolliseksi, nykyaikaa vastaavaksi vienti-
13366: kaiSta. Poikkeuksen tekee Pyhäjärven kunta, satamaksi. Tutkimuiksen on suorittanut ja
13367: sillä Ruotasessa alettu kaivostoiminta tarjoaa suunnitelman laatinut Satamateknillinen
13368: työtilaisuuksia oman kunnan alueella. Toimisto Oy. Suunnitelmassa sanotaan mm.:
13369: Kun edellä esitettyä taustaa vastaan tar- ,Rahjan sata:ma sijaitsee Kokkolan ja
13370: kastelee, mitä olisi tehtävä korjauksen saa- Raahen keskivälillä ja on sillä varsin laaja
13371: miseksi tilanteeseen, tulee ensiksi kysymyk- takamaa. Mikäli YlivieSikasta rakennetaan
13372: seen teollisuuden saaminen alueelle. Sen syn- rautatie Rahjaan, tulee sataman vaikutus-
13373: tymiselle ovat olemassa kaikki edellytykset, alue siirtymään melko kauas itää:npäin. Ny-
13374: kunhan liikenneoloja ensiksi kehitetään. Poh- kyisellään ei sataman vaikutusalueella ole
13375: janmaalla on useita jokia ja sa.tamia, jotka huomattavampia teollisuuslaitoksia. Sata-
13376: 'luovat mahdollisuuksia teollisuuden synty- massa liikennöi Kalajoen suussa sijaitseva
13377: miselle. Kalajokilaakson elinkeinoelämän el- sahalaitos, joka laivaa vuosittain noin 5 000
13378: vyttämiselle tärkeä olisi ennen kaikkea Rah- standarttia sahatavaraa. Tämän lisäksi lai-
13379: jan sataman kunnostaminen ja k€hittämi- vataan satamasta vuosittain noin 60 000 m3
13380: nen. Valtiovallan olisi tätä toimenpiteillään pyöreää puutavaraa. Lastaukset tapahtuvat
13381: edistettävä. rediltä. Nykyään tulee redillä laJStaaminen
13382: Sataman kehittämisen puolesta puhuvat kalliiksi, jonka takia täytyy siirtyä laiturilta
13383: seuraavat näkökohdat: Parhaillaan on ra- •laJStaamiseen. Tämä koskee sekä sahatavaraa
13384: kenteilla Rahjan-Yläsavon ns. runkotie, että pyöreää puutavaraa. Edellä mainitun
13385: jonka johdosta puutavaran laJStaus ulko- määrän laivaamiseksi tarvitaan 1 iso ja 2-3
13386: maille tämän alueen 'lähimmän sataman, pientä laivapaiktlma, jos oletetaan lastaus-
13387: Ra;hjan, kautta tulee lisääntymään tien lo- :behon oleva.n 25 standartrt;ia sahatavaraa päi-
13388: pullisesti valmistuttua liikenteelle. Viime vää ja luukkua kohti tai vastaavasti 100 m3
13389: v-uosina, mUJtta erityisesti kuluneena las- pinotavaraa."
13390: tauskautena on puutavaraa tuotu Rahjan Tutkimuksessa on tarkastettu 4 eri paik-
13391: satamaan aina Nurmel>'sen korkeudelta kaa laiturin rakentamiseksi Rahjan alueelle
13392: saakka, puhumattakaan Yläsavon ja varsi- ja päätetty edullisimmaksi ja parhaimmaksi
13393: naisesti Pyhäjoen-Kalajokilaakson alueilta. esittää srutama rakennettavruksi Kainuun-So-
13394: Myös Pihtiputaalta, ViitaJSaarelta ja yleensä I!Dellon alueelle. Myös Kalajoen kunta on
13395: 39 E 706/61
13396: 1778 IV,447. - Rahjan satama.
13397:
13398:
13399: päätynyt samaan vaihtoehtoon. Tälle alueelle Ennenkuin satamasuunnitelmat voidaan
13400: on iaadittu - edellä mainitun satamatek- lopullisesti viedä päätökseen, olisi kuitenkin
13401: nillisen toimiston !toimesta - yleissuunnitel- suoritettava satarrnaväylän ruoppoominen,
13402: mat. Näissä tutkimuksissa sanotaan mm.: jonka 1arvioidaan kokonaisuudessaan tulevan
13403: ,meri näitten alueiden edessä on syvä, 10 m maksamaan yhdellä kertaa (n. 150 000 m3)
13404: syvyySkäyrä kulkee alueiden vieressä ja n. 65-70 milj. m:k. ,Tämän jälkeen voidaan
13405: väylä satama-altaisiin ja laitureihin jää ly- laitureita rakentaa siinä järjestyksessä kuin
13406: hyeksi ... " halutaan", sanotaan suunnitelmissa.
13407: Kuten edellä esitetystä käy selville, on Ka- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13408: lajokilaakson talousalueeHe, Rahjaan, vält-
13409: tämättä saBJtava kunnollinen satama. Tämän että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
13410: sataman rakentamisen ja kehittämisen ta- tulo- ja menoarvioon 70 000 000 mar-
13411: kana on koko Kalajokilaakson, Pyhäj<Ykilaak- kan määrärahan ruoppaustöiden aloit-
13412: son ja Yläsavon kuntien talousliitot koko- tamiseksi Rahjan satamassa.
13413: naisuudessaan.
13414: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
13415:
13416: Martti Linna. Yrjö Murto.
13417: Pentti Liedes. Eemeli Lakkala.
13418: Irma Torvi. Kalle Kämäräinen.
13419: Veikko Rytkönen. Armas Leinonen.
13420: 1779
13421:
13422: IV,448. - Rah.al. N: o 2178.
13423:
13424:
13425:
13426:
13427: Linna ym.: Määrärahan osoittamisesta Jaakolan sillan raken-
13428: tamiseen ja tien oikaisemiseen Nivalan kirkolla.
13429:
13430:
13431: E d u s k u n n a 11 e.
13432:
13433: Nivalan kirkonkylän läpi johtavalla maan- TVH:n Oulun piiri pitää suunnitelman to-
13434: tiellä oleva Jaakolan silta on kapea ja teuttamista myöskin tärkeänä. Asiasta on
13435: heikkokuntoinen. Sen lisäksi on sillan päässä myöskin neuvoteltu tie- ja vesirakennushalli-
13436: maantiessä hyvin jyrkkä mutka, joka on vaa- tuksen siltaosastolla.
13437: rallinen liikenteelle. Kun silta on keskellä Edelläolevan perusteella ehdotamme,
13438: Nivalan kirkonkylää, niin on se muodostunut
13439: pullonkaulaksi nykyään nopeasti Iisäänty- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
13440: välie liikenteelle. Tämän sillan uudelleen ra- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
13441: kentamiseksi ja tien oikaiSOOliooksi on Niva- määrärahan tutkimusten ja suunnitel-
13442: lan kunnanvaltuusto viime huhtikuun 10 päi- mien tekemiseen ja rakennustöiden
13443: vana pitämässään kokouksessa päättänyt aloittamiseen J aakolan sillan ja tien
13444: tehdä asemakaavaan sellaisen muutoksen, oikaisuun Nivalan kirkolla.
13445: mikä tarvitaan suunnitelman toteuttamiseen.
13446: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
13447:
13448: Martti Linna. Pentti Liedes. Yrjö Murto.
13449: 1780
13450:
13451: N,449. - Rah.al. N: o 279.
13452:
13453:
13454:
13455:
13456: Linna ym.. : Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi maanpa-
13457: rannustöiden kustannusten alentamiseksi pienviljelmillä.
13458:
13459:
13460: Eduskunnalle.
13461:
13462: Maassamme on runsaasti viljelyskelpoisia, maa-alueitaan ilmaiseksi valtiolle kustannuk-
13463: raivaamattomia maa-alueita, joiden viljelyk- sia vastaan. Tällaista on sattunut mm. Pyhä-
13464: seen ottamisella voidaan ratkaisevalla tavalla joen Limingan kylässä.
13465: muuttaa nykyiset pienet elinkelvottomat tilat Tämän vuoksi olisi po. varojen jakotapa
13466: elinkelpoisiksi tai muodostaa uusia asutusti- muutettava siten, että hankkeissa, joihin
13467: loja. V esiperäisten, viljelyskelpoisten ja osallistuu vähävaraisia maanomistajia, mak-
13468: osaksi viljeltyjen maa-alueiden käyttöön ot- settaisiin nykyisen avustuksen ohella lisä-
13469: toa on valtion toimesta tuettu osallistumalla avustuksena 10-20% kustannuksista.
13470: peruskuivatusten kustannuksiin. Kuitenkin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
13471: on monessa tapauksessa käynyt niin, että nioittaen,
13472: näin rahoitetut ja suoritetut työt ovat johta-
13473: neet vähävaraisten pienviljelijäin kohdalla että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
13474: siihen, että he ovat joutuneet kieltäytymään tulo- ja menoarvioon 11 Pl. X luvun
13475: peruskuivatuksista, koska hankkeesta maan- 7 momentt"lle lisäyksenä 50 000 000
13476: omistajalle aiheutuneet kustannukset tulevat markkaa käytettäväksi valtion avus-
13477: lainojen koron ja kuoletusten maksun osalta tuksina maanparannustöiden kustan-
13478: kohtuuttoman raskaiksi. Onpa tapauksia, nusten alentamiseksi pienm"ljelm1,"llä.
13479: joissa maanomistajat ovat tarjonneet koko
13480: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
13481:
13482: Martti Linna. Aleksi Kiviaho. Aarne Pulkkinen.
13483: Toivo Niiranen. Matti Meriläinen. Usko Seppi.
13484: Pentti Liedes. Yrjö Murto. ~emeli Lakkala.
13485: Veikko Rytkönen. Niilo Nieminen. Pertti Rapio.
13486: 1781
13487:
13488: IV,450.-Rah.al. N:o 280.
13489:
13490:
13491:
13492:
13493: Lukkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kodinperustamis-
13494: lainoiksi.
13495:
13496:
13497: E d u s k u n n a 11 e.
13498:
13499: Kodinperustamislainalain mukaan voidaan suurempien taloudellisten vaikeuksien eteen
13500: antaa nuorille perheille kodinperustamislai- kotia perustaessaan vielä pienipalkkaisina
13501: naa määrätyin ehdoin. Lainoja, joiden sum- yhteiskunnan jäseninä, on pidettävä edelleen
13502: mat vaihtelevat 30 000----,33 000 mk: aan, jaet- merkityksellisenä. Nuorison puolesta puhu-
13503: tiin lain voimaan tulosta v: sta 1946 v: een taan usein, mutta käytännön toimenpiteet
13504: 1958. Sen jälkeen hallitus on jättänyt sään- unohdetaan. Kodin perustamisen tukeminen
13505: nöllisesti määrärahan pois tulo- ja menoarvio- on eräs arvokas muoto auttaa nuoria ja siksi
13506: esity'ksestään. V ailrlra eduskunta on aloittei- tällaista muotoa pitäisi yhteiskunnan edel-
13507: den pohjalta hyväksynyt viime vuosina mää- leen kehittää eikä supistaa kuten viime vuo-
13508: rärahan, ei hallitus ole sitä vahvistanut ja sina on tehty.
13509: niin nuoret voimassaolevasta laista huoli- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
13510: matta ovat menettäneet tärkeän sosiaalisen
13511: edun. Eduskunta on myös muistuttanut hal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
13512: litusta asiasta hallituksen kertomuksen kä- tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mar-
13513: sittelyn yhteydessä. kan määrärahan kodinperustamislaino-
13514: Nuorten perheitten tukemista silloin, kun jen myöntämistä varten.
13515: he aloittavat työelämää ja joutuvat tavallista
13516: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
13517:
13518: Impi Lukkarinen. Vilho Turunen.
13519: Martta Salmela-Järvinen. H. Törmä.
13520: Vappu Heinonen. Mikko Hult.
13521: Olli J. Uoti.
13522: 1782
13523:
13524: IV,451. - Rah.al. N: o 281.
13525:
13526:
13527:
13528:
13529: Lukkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kasva-
13530: tusneuvolain avustamiseen.
13531:
13532:
13533: E d u s k u n n a ll e.
13534:
13535: Kasvatusneuvolat ovat tarkoitetut kaikille mielisairaaloiden yhteyt%11, jolloin ne mieli-
13536: 2-18 vuotiaiHe lapsille ja nuorille. Kasva- sairaslain perusteella saisivat valtionapua
13537: tusneuvoloitten tehtävänä on niiden ohje- 50 % menoistaan. Tämä merkitsee kuitenkin
13538: sääntöjen mukaan antaa neuvonta-apua ja iskua itse toiminnalle, koska niistä tällöin
13539: tukea lasten ja nuorten vanhemmille ja huol- tulee eräänlaisia mielisairaaloitten tukiasemia
13540: tajille sekä huolto-, terveydenhuolto-, koulu- eivätkä vanhemmat ja koulut mielellään lä-
13541: ja muille viranomaisille kasvatuskysymyk- hetä lapsia mielisairaaloihin, koska kysymyk-
13542: sissä sekä antaa mahdollisuuksien mukaan sessä useimmiten ovat muusta kuin vajaa-
13543: kasvatusneuvolan toimialaan kuuluvaa poli- mielisyydestä tai mielisairaudesta johtuvat
13544: kliinistä hoitoa. Ne voivat tehdä kunnallisille vaikeudet kasvatusneuvolaan lähetettävän
13545: viranomaisille ja yksityisille järjMtöille lapsen kohdalla.
13546: alaansa koskevia esityksiä ja suorittaa alan Valtionavun osuus on mahdollisuus jo voi-
13547: tieteellistä tutkimustyötä ja muutenkin edis- massaolevan valtioneuvoston päätöksen pe-
13548: tää lasten ja nuorten terveeseen psyykkiseen rusteella nostaa 50 % :iin ilman neuvoloitten
13549: kehitykseen tähtäävää toimintaa. siirtoa niille sopimattomien laitosten yhtey-
13550: Maassamme on toiminnassa tällä hetkellä teen. Eduskunta lausuikin v: n 1959 valtio-
13551: 22 kasvatusneuvolaa. Ne ovat suorittaneet päivillä toivomuksen, että hallituksen olisi
13552: maamme lastensuojelun kannalta yhteiskun- ryhdyttävä toimenpiteisiin kasvatusneuvolain
13553: nallisesti arvokasta työtä ns. ongelmalasten työn tukemiseksi nykyistä tehokkaammin.
13554: tutkimuksessa ja hoitoon saattamisessa. Neu- Hallitus ei kuitenkaan kehoituksesta huoli-
13555: volat ovat olleet kiinteässä yhteistyössä kou- matta ole neuvoloille tarkoitettua 5 milj.
13556: lujen kanssa kouluvaikeuksien selvittämiseksi mk:n määrärahaa esittänyt lainkaan koro-
13557: monien lasten kohdalta. Samoin perheitten tettavaksi. Jos valtionapu asteittain nostet-
13558: kasvatustyön neuvontaelimenä kasvatusneu- taisiin 50% :iin kasvatusneuvolain kohtuul-
13559: volailla on ollut merkitystä. lisista vuosittaisista menoista, olisi kohtuul-
13560: Kasvatusneuvoloitten valtionavusta v. 1957 lista korottaa valtionapu ensi vuodelle aina-
13561: annetun valtioneuvoston päätöksen mukaan kin 25% :iin mikä merkitsisi noin 30 milj.
13562: voidaan kasvatusneuvoloille myöntää tulo- mk:n valtionavun määrää.
13563: ja menoarvion puitteissa valtionapua enin- Edelläolevaan viitaten ehdotammekin,
13564: tään puolet eli 50 % niiden kohtuullisista
13565: toimintamenoista. Määrärahan niukkuudesta että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
13566: johtuen neuvoloitten saama valtionapu on tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIII luvun
13567: ollut vain alle 5 %. Tästä johtuen eräät 10 momentille lisäyksenä 25 000 000
13568: kasvatusneuvoloita ylläpitävät kuntainliitot markan määrärahan kasvatusneuvo-
13569: ja yhdistykset suunnittelevat siirtää neuvolat lain avustamiseen.
13570: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
13571:
13572: Impi Lukkarinen. Vilho Turunen.
13573: Veikko Hyytiäinen. H. Törmä.
13574: Martta Salmela-Järvinen. Mikko Hult.
13575: Olli J. Uoti.
13576: 1783
13577:
13578: IV,452. - Rah.al. N: o 282.
13579:
13580:
13581:
13582:
13583: Lukkarinen ym. : Korotetun määrärahan osoittamisesta vähä-
13584: varaisten ammattwpintolainoihin.
13585:
13586:
13587: E d u s k u n n a ll e.
13588:
13589: Ilman ammattikoulutusta on nykyisenä ai- taan, että avun saanti on epävarmaa ja par-
13590: kana nuoren henkilön vaikea sijoittua työ- haassakin tapauksessa apu riittää vain muu-
13591: elämään. Työn saanti saattaa olla monen tamaksi kuukaudeksi silloin kun on kysy-
13592: mutkan takana silloinkin kun ammattitaitoi- myksessä vieraalla paikkakunnalla opiskelu.
13593: sesta työväestä on puutetta ja työttömyys- Yhteiskunnan kehityksen kannalta on erit-
13594: kausina ammattitaidoton on ensimmäisenä täin tärkeää, että jokainen kansalainen omaa
13595: työtä vailla olevien luettelossa. jonkin alan ammattitaidon. Kun s~llainen
13596: Nuorilta itseltään ei puutu halua ammatti- saavutetaan nopeimmin ja parhaimmin eri
13597: koulutuksen saamiseen. Esteenä on kuiten- alojen ammatillisissa oppilaitoksissa, olisi
13598: kin ollut varojen puute ja ammattikoulujen nuorille varattava mahdollisuus niissä opis-
13599: harvalukuisuus, jolloin varojen puute tunne- keluun taipumusten ja lahjojen mukaan va-
13600: taan kaksinkertaisena pitkän koulumatkan rojen puutteen häiritsemättä. Nuoret ovat
13601: vuoksi. Meillä on tosin voimassa laki halukkaita maksamaan osan opiskelukustan-
13602: vähävaraisten ammattiopintojen tukemisesta, nuksistaan takaisin työpaikan saatuaan ja
13603: minkä mukaan alle 24- vuotias nuori voi sen vuoksi valtion olisi avustusten rinnalla
13604: anoa sekä avustusta että lainaa ammatti- tuettava nuorten koulumahdollisuutta ny-
13605: opintojaan varten ja lain mukaan voi saada kyistä suuremmilla [ainoiHa.
13606: lähes koulukustannustensa määrän tällaista Edelläolevaan viitaten eh~otamme kun-
13607: apua. Käytännössä sen sijaan sekä avus- nioittaen,
13608: tukset että lainat jäävät hyvin vähäisiksi
13609: sen vuoksi, että anojia on runsaasti ja vuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
13610: sittain tulo- ja menoarvioon varatut määrä- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
13611: rahat loppuvat kesken. Lukuisten lahjakkai- 33 momentille lisäyksenä 50 000 000
13612: den opintielle aikavien uskal,lus ~oppuu al- markan määrärahan käytettäväksi vä-
13613: kuunsa, kun sosiaalilautakunnista ilmoite- hävaraisten ammattiopintolainoihin.
13614: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
13615:
13616: Impi Lukkarinen. Vilho Turunen.
13617: Martta Salmela-Järvinen. H. Törmä.
13618: Vappu Heinonen. Olli J. Uoti.
13619: 1784
13620:
13621: IV,453.- Rah.al. N: o 283.
13622:
13623:
13624:
13625:
13626: Lukkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi kun-
13627: nille kansaneläkettä nauttivien vanhusten ja työkyvyttö-
13628: mien asuttavaksi tarkoitettujen vuokratalojen rakentami-
13629: seksi.
13630:
13631:
13632: E d u s k u n n a II e.
13633:
13634: Kansaneläkettä nauttii nykyisin lähes hyväksi. Kunnallisten vuokratalojen rakenta-
13635: 500 000 kansalaistamme. Näistä on vanhuus- minen vanhusten asuttamiseksi olisi eräs
13636: eläkkeen tai vanhuudentuen saajia 453 000. hyvä ratkaisu, koska kunnat voivat ilman
13637: Vain 27 % eli 130 000 heistä on sellai,sia, yksityisen voitonpyyntiä määritellä talojen
13638: jotka varallisuutensa vuoksi saavat vain eläk- vuokrat. Kunnat ovat kuitenkin viime vuo-
13639: keen perusosan, kun taas 44 % eli lähes puo- sina saaneet kannettavakseen niin paljon
13640: let on niin varatonta, että he saavat täyden lakisääteisiä velvollisuuksia, etteivät ne mie-
13641: tukiosan eläkkeisiinsä. Tukiosan kanssakin lellään ryhdy kustannuksia vaativiin vapaa-
13642: heidän eläkkeensä j~ä,vät melko vähäisiksi ehtoisiin rakennuspuuhiin täysin yksin kus-
13643: elinkustannuksiin nähden, sillä asutuskeskuk- tannukset kantaen. Halukkaillakaan kunnilla
13644: sissa jo vuokra vie lähes puolet tai enem- ei aina ole taloudellisia mahdollisuuksia asian
13645: mänkin kuukausieläkkeestä. Yksityiset vuok- toteuttamiseksi. Jos valtio omalta osaltaan
13646: ranantajat mielellään nostavat vuokria aina auttaisi vanhuksia myöntämällä kunnille hal-
13647: silloin kun eläkkeet nousevat ja tekevät usein pakorkoisia lainoja tällaisten vanhusten asut-
13648: tyhjiksi vanhusten toiveet paremmista elin- tava:ksi tarkoitettujen vuokratalojen rakenta-
13649: mahdollisuuksista. Lisäksi vanhusten osaksi miseen, kunnat varmasti ryhtyisivät asiaa
13650: on tullut asuminen vanhoissa puutaloissa kyl- toteuttamaan.
13651: missä hellahuoneissa, koska heidän varansa Edelläolevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
13652: eivät riitä uusissa taloissa asumiseen. Monet tamme,
13653: häädetyt vanhukset joutuvat kunnalliskotei-
13654: hin, kun eivät saa minkäänlaista asuntoa, että Eduskunta ottaisi vuoden
13655: vaikka muutoin voisivat vielä huoltaa täysin 1962 tulo- ja menoarvioon 100 000 000
13656: itsensä. Paine jo täysien kunnalliskotien koh- markan määrärahan annettavaksi kun-
13657: dalla jatkuvasti lisääntyy. nille halpakorkoisina lainoina kansan-
13658: Yhteiskunnalla on täysi syy huolehtia eläkettä nauttivien vanhusten ja työ-
13659: niistä kansalaisistaan, jotka ovat vuosikym- kyvyttömien asuttavaksi tarkoitettujen
13660: menien työpanoksen antaneet yhteiskunnan vuokratalojen rakentamiseksi.
13661: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
13662:
13663: Impi Lukkarinen. Vilho Turunen.
13664: Martta Salmela-Järvinen. H. Törmä.
13665: Vappu Heinonen. Mikko Hult.
13666: Olli J. Uoti.
13667: 1785
13668:
13669: IV,454.-Rab.al. N:o 284.
13670:
13671:
13672:
13673:
13674: Lukkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähä-
13675: varaisten äitien lomanviettotoiminnasta aiheutuviin kor-
13676: vauksiin ja lomamatkakorvauksiin.
13677:
13678:
13679: E d u s k u n n a 11 e.
13680:
13681: Hallituksen esityksessä v:n 1962 tulo- ja matkarahaa varattomille äideille, on tämän
13682: menoarvioksi kiinnitetään huomiota vähä- matkamäärärahan niukkuus aiheuttanut jo
13683: varaisille äideille järjestetyn lomanviettotoi- kunnille sellaiset ohjeet ministeriön taholta,
13684: minnan kasvamiseen ja ehdotetaan pieniä että monet kunnat ovat hylänneet jokaisen
13685: lisäyksiä tästä toiminnasta järjestöille johtu- matkarahaa koskevan anomuksen ja monissa
13686: vien kustannusten korvauksiin tarkoitettui- kunnissa matkaraha-anomus on aiheuttanut
13687: hin määrärahoihin. Myös eduskunta uutta monia juoksuja asianomaiselle, kun asian kä-
13688: vuosilomalakia säätäessään keväällä 1960 sittely kunnan elimissä on vienyt aikaa, usein
13689: puuttui perheenemäntien lomantarpeeseen. silloinkin kielteisin päätöksin. Kuntien myön-
13690: Silloin todettiin, ettei varsinkaan kotona tämistä matka-avustuksista on valtio vielä
13691: työskentelevien perheenemäntien lomia voida jättänyt osan korvaamatta matkamäärärahan
13692: järjestää yleisen lomalain puitteissa, vaan on loppuessa kesken. Tämä on tehnyt kunnat
13693: etsittävä muita teitä epwkohdan korjaami- penseiksi äitien lomatoiminnalle, vaikka asiaa
13694: seksi. Monet järjestöt ovat jo vuosikymme- pitäisi kaikin mahdollisin keinoin kehittää
13695: niä järjestäneet vähävaraisille äideille kesäi- edelleen. Paljon enemmän on vielä niitä
13696: sin maksuttornia lomia ja saaneet viime vuo- perheenäitejä, jotka elävät vuodesta toiseen
13697: sina niihin avustusta valtion varoista eräiden ilman minkäänlaista vuosi'loma:a, kuin niitä,
13698: kuntien myös tukiessa tällaista vapaaehtoista jotka tällaisen loman ovat edes kerran saa-
13699: mutta yhteiskunnan kannalta erittäin merki- neet.
13700: tyksellistä toimintaa. Viime aikoina on yhä Edelläolevaan viitaten ehdotammekin,
13701: enemmän ryhdytty järjestämään äideille lo-
13702: mia myös talvikuukausien aikana. Tämä on että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
13703: merkinnyt huomattavaa lomatoiminnan laa- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XVIII
13704: jentumista. Lomille pyrkijöitä on enemmän luvun 7 momentille lisäyksenä vähä-
13705: kuin järjestöillä on taloudellisia mahdolli- varaisten äitien lomanviettotoiminnasta
13706: suuksia lomia järjestää. aiheutuviin korvauksiin tarkoitettuun
13707: Monen perheenemännän lomamatkan loma- määrärahaan 10 000 000 markkaa ja
13708: kotiin estää vapaankin loman ollessa kysy- lomamatkakorvauksiin tarkoitettuun
13709: myksessä matkarahan puute. Vaikka valtio määrärahaan lisäyksenä 1 000 000
13710: antaa kuntien sosiaalilautakuntien kautta markkaa.
13711: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
13712:
13713: Impi Lukkarinen. Vappu Heinonen. Mikko Hult.
13714: Martta Salmela-Järvinen. Vilho Turunen. Olli J. Uoti.
13715: H. Törmä.
13716:
13717:
13718:
13719:
13720: 40 E 706/61
13721: 1786
13722:
13723: IV,455. - Rah.al. N: o 285.
13724:
13725:
13726:
13727:
13728: Lähteenmäki ym.: .Määrärahan osoittamisesta eräiden nuo-
13729: remman lehtorin virkojen perustamiseen Turun, Jyväs-
13730: kylän ja Oulun normaalilyseoihin.
13731:
13732:
13733: E d u s k u n n a ll e.
13734:
13735: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja vallisiin oppikouluihin yhteensä 182 harjoi-
13736: menoarvioksi v: lle 1962 on esitetty '5 657 400 tusaineen nuoremman lehtorin virkaa (10:
13737: mk normaalilyseoiden eräiden harjoitusainei- X:10). Jos hallituksen esitys ny;kyisenään
13738: den opettajien virkojen muuttamiseksi lehto- toteutetaan, muodostuu tilanne sellaiseksi,
13739: rin viroiksi (10:X:1 f). Kaikki nämä muu- että näissä unohdetuissa Turun, Jyväskylän
13740: tettavat virat ovat pääkaupungissa sijaitse- ja Oulun normaalilyseoissa kasvattaa tulevia
13741: vissa normaalilyseoissa. Hallitus näyttää ko- oppikoulun 'lehtoreita henkilö, joka virka-ase-
13742: konaan unohtaneen, että täysin samanlaiset maltaan on vain opettaja ja jonka pätevyys-
13743: normaalilyseot kuin Helsingissä, joskin tyy- km nykyisin edellytyksin jää varsin kyseen-
13744: piltään yhteislyseomuotoiset, mikä onkin alaiseksi. Tämän johdosta kunnioittavasti eh-
13745: maan yleisin oppikoulutyyppi, sijaitsevat dotamme,
13746: Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa. Mainit-
13747: tujen koulujen nyt esillä olevat harjoitusai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
13748: neen opettajan virat on edelleen jätetty opet- tulo- ja menoarvioon kohtaan 10:X:
13749: tajan viroiksi, vaik!ka nimenomaan juuri 1 f lisäyksenä 10 557 600 markkaa
13750: näissä kouluissa opettajan epätarkoituksen- nuoremman lehtorin viran 27 pl. pe-
13751: mukainen asema on eniten tuottanut vai- rustamiseksi Turun, Jyväskylän ja
13752: keuksia virkojen täyttämisessä, useimmissa Oulun normaalilyseoihin kuvaamatai-
13753: tapauksissa jopa tehnyt mahdottomaksi saada don ja kirjoituksen, kotitalouden, tyt-
13754: virkaan lainkaan pätevää hakijaa. Erikoisen töjen käsityön ja musiikin opettamista
13755: räikeältä tämä unohtaminen tuntuu, kun varten, jokaisessa koulussa kuhunkin
13756: muistaa sen tosiasian, että hallitus on tässä aineeseen erikseen.
13757: samassa tulo- ja menoarviossa esittänyt ta-
13758: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
13759:
13760: Olavi Lähteenmäki. Saara Forsius. Jussi Saukkonen.
13761: Erkki Hara. Varma K. Turunen. Armas Leinonen.
13762: Aune Innala. Sylvi Siltanen. Mauno Pohjonen.
13763: Jaakko Kemppainen.
13764: 1787
13765:
13766: IV,456. - Rah.al. N: o 286.
13767:
13768:
13769:
13770:
13771: Lähteenmäki ym. : Korotetun määrärahan osoittamisesta Tu-
13772: run kesäyliopiston valtionapuun.
13773:
13774:
13775: E d u s k u n n a ll e.
13776:
13777: Turun kesäyliopiston valtionapu on viime maksuja ei enää voida korottaa. Kun Turun
13778: vuosina ollut 2 100 000 mk samaan aikaan kesäyliopisto on maamme toiseksi vanhin (toi-
13779: kun Tampereen kesäyliopiston valtionapu oli minut 22 lukukautta) ja sen opiskelijamäärä
13780: v: n 1960 tilaston mukaan 3 milj. sekä Kuo- edelleen korkea (v. 1961 yht. 1600), ei ylei-
13781: pion ja Lappeenrannan 2.5 milj. mk. Oppi- sen edun vuoksi olisi suotavaa, että sen toi-
13782: lasta kohden Turun kesäyliopiston valtionapu minnan olisi annettava päättyä taloudellisiin
13783: on tietääksemme kaikkein vähäisin, mistä on vaikeuksiin.
13784: ollut seurauksena, että Turussa on pitänyt Edellä sanottuun viitaten anomme kun-
13785: periä opiskelijoilta suurempia maksuja kuin nioittavasti,
13786: muissa kesäyliopistoissa ja että menot ovat
13787: olleet vuodesta toiseen tuloja suuremmat. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
13788: V: n 1960 loppuun mennessä oli ·kesäyliopis- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. 7 luvun
13789: ton velka Turun yliopistolle kirjanpidon mu- 3 momentille lisäystä Turun kesäyli-
13790: kaan noin 1740 000 mk ja tappio v:lta 1961 opiston valtionapuun 1 400 000 mark-
13791: nousee lähes 1 250 000 mk: a;an, mistä Tu- kaa.
13792: run kaupunki maksanee 600 000 mk. Oppilas-
13793: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
13794:
13795: Olavi Lähteenmäki. Rafael Paasio.
13796: Urho Kulovaara. Sylvi Siltanen.
13797: Kalervo Saura.
13798: 1788
13799:
13800: IV,457.-Rah.al. N:o 287.
13801:
13802:
13803:
13804:
13805: Lähteenm.äld ym.: Määrärahan osoittamisesta kasvitieteen,
13806: eläintieteen ja maantieteen toisten professorinvirkojen pe-
13807: rustamiseen Turun yliopistoon.
13808:
13809:
13810: E d u s k u n n a 11 e.
13811:
13812: Kun eduskunta kuluvana vuonna hyväksyi yliopistossa vastaava luku on noin 250. Pro-
13813: Turun yliopiston valtionavustusta koskevan fessoritasolla antaa Helsingin yliopistossa
13814: lain, jonka mukaan valtio suorittaa paitsi opetusta kussakin näistä aineista 3 varsi-
13815: lääketieteellisen tiedekunnan - jonka kus- naista professoria ja 1-2 apulaisprofessoria,
13816: tannukset jo aikaisemminkin olivat valtion joiden lisäksi näiden aineiden piirissä tällä
13817: kannettavina - myös matemaattis-luonnon- hetkellä on 3 henkilökohtaista ylimääräistä
13818: tieteellisen tiedekunnan menot, toivottiin, professoria. Oulunkin yliopistossa on jo
13819: että tämä järjestely olisi omiaan paranta- näissä aineissa yhteensä 4 varsinaista ja 6
13820: maan sanotun tiedekunnan toimintamahdolli- apulaisprofessoria, kun sensijaan Turun yli-
13821: suuksia. Tunnettuaharr on, että juuri tämän opistossa on kussakin aineessa vain 1 varsi-
13822: tiedekunnan piiriin kuuluvien tieteiden vii- nainen ja 1 apulaisprofessori. Se, että ope-
13823: meaikaisen kehityksen seuraaminen kysyy tusta olisi lisättävä juuri professoritasolla,
13824: huomattavasti varoja, ja kun Turun yliopis- ilmenee siitäkin, että opiskelijamäärästä on
13825: ton varat yksityisenä säätiönä ovat valtion- alle 10 % sellaisia, jotka suorittavat vain
13826: avustuksen vuosittaisesta lisäyksestäkin huo- alimman arvosanan, yli 90 % : n taas suorit-
13827: limatta olleet sangen niukat, ei matemaattis- taessa kouluhallituksen oppikoulun opetta-
13828: ten enempää kuin biologistenkaan tieteiden jille asettamien pätevyysvaatimusten mukai-
13829: tutkimukseen ole voitu saada läheskään riit- sesti cum laude- tai laudatur-arvosanan (jäl-
13830: tävästi määrärahoja, varsinkin kun yliopis- kimmäisen näistä noin 30 %) .
13831: ton opiskelijamäärän kasvusta johtuen on On vielä huomattava, että kukin näistä
13832: vuosittain ollut lisättävä näiden oppialojen oppiaineista jakaantuu kahteen täysin erilli-
13833: opettajavoimia, jotka vastaaviin muihin kor- seen tieteenhaaraan: maantiede luonnon- ja
13834: keakouluihin verrattuina ovat jääneet pa- kulttuurimaantieteeseen, eläintiede fysiologi-
13835: hasti vajaalukuisiksi. seen eläintieteeseen ja morfologis-ekologiseen
13836: Hallituksen esityksessä v:n 1962 tulo- ja eläintieteeseen ja kasvitiede kasvifysiologiaan
13837: menoarvioksi ei matemaattis-luonnontieteelli- ja kasvisystematiikkaan ja -maantieteeseen.
13838: sen tiedekunnan kohdalle ole otettu muita Yhdelle varsinaiselle professorille on tällai-
13839: uusia virkoja tai toimia kuin kolme assisten- nen kahden erillisen alan hallitseminen täy-
13840: tin tointa matemaattisiin aineisiin. Tiede- sin mahdotonta. Asianomaisten aineiden pro-
13841: kunnan pahimpana puutteena ovat kuitenkin fessorien työtaakkaa lisäävät vielä näihin
13842: edelleen rinnakkaisprofessuurien puuttumi- aineisiin kuuluvat pakolliset kesäkurssit ja
13843: nen eläintieteestä, kasvitieteestä ja maantie- niiden yhteydessä jo opiskelunkin kannalta
13844: teestä. Opettajamäärän suhde oppilasmää- välttämätön museo- ja kokoelmatoiminta -
13845: rään ei tiettävästi yhdessäkään pohjoismai- kasvitieteen osalta vielä kasvitieteellinen puu-
13846: sessa yliopistossa ole näissä aineissa niin epä- tarhakin. On varsin valitettavaa, että pro-
13847: edullinen kuin Turun yliopistossa. Näitä fessorit liiallisen opetukseen kohdistuvan työ-
13848: aineita opiskelevien luku lienee tällä hetkellä määränsä vuoksi eivät lainkaan ehdi seuraa-
13849: esim. Helsingin yliopistossa 300:n ja 350:n maan tieteenalansa kehitystä, omakohtaisesta
13850: välillä ja Oulun yliopistossa alle 80. Turun tieteellisestä tutkimustyöstä puhumattakaan.
13851: IV,457. -Lähteenmäki ym. 1789
13852:
13853: Edelläolevan perusteella ehdotamme, markkaa kasvitieteen, eläintieteen ja
13854: maantieteen toisten professorinvirko-
13855: että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 jen perustamiseen vuoden 1962 alusta
13856: tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VII luvun lukien.
13857: 2 momentille lisäyksenä 4 609 260
13858: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
13859:
13860: Olavi Lähteenmäki. Paavo Aitio.
13861: Sylvi Siltanen. Eino Roine.
13862: Rafael Paasio. Kalervo Saura.
13863: Urho Kulovaara. Judit Nederström-Lunden.
13864: Vappu Heinonen. V. J. Sukselainen.
13865: 1790
13866:
13867: IV,458. - Ra.h.al. N: o 288.
13868:
13869:
13870:
13871:
13872: Lähteenmäki ym.: Määränihan osoittamisesta lainoiksi yksi-
13873: tyisten kannatusyhdistysten ylläpitämien kansalais-, työ-
13874: väen- ja vapaaopistojen rakentamiseen.
13875:
13876:
13877: E d u s k u n n a ll e.
13878:
13879: Työväen-, kansalais- ja vapaaopistot ovat keuksissa yhteiskunnan !kaikkien ryhmien hy-
13880: opistotyön laajentumisen johdosta joutuneet väksi !työskentelevät oppilaitokset ovat yhteis-
13881: rakentamaan ja rakentavat parhaillaan uusia kunnan tuen tarpeessa.
13882: toimitaloja. Tällaisia opistoja ovat esim. Ah- Ymmärtäen vapaata kansansivistystyötä
13883: jolan vapaaopisto Tampereella, Auralan va- suorittavien yksityisten kannatusyhdistysten
13884: paaopisto Turussa, Lappeenrannan-Laurit- ylläpitämien kansalais- ja työväenopistojen
13885: salan työväenopisto, Harjulan vapaaopisto vaikeudet, niiden pyrkiessä toisaalta pitä-
13886: Lahdessa, Toimelan vapaaopisto Helsingissä, mään toimintaansa ajan tasalla ja toisaalta
13887: Toivolan työväenopisto Kemissä ja Turun laajentamaan ja tehostamaan sitä, on hallitus
13888: suomalainen työväenopisto. ottanut tulo- ja menoarvioesitykseensä v: lle
13889: Vaikeimmassa asemassa ovat yksityisten 1962 uuden menoerän, 10 mmk annettavaksi
13890: kannatusyhdistysten ylläpitämät kansalais-, pitkäaikaisina ja halpakorkoisina valtionlai-
13891: työväen- ja vapaaopistot. Kannatusyhdistyk- noina yksityisten kannatusyhdistysten yllä-
13892: set joutuvat hankkimaan opistoille tyydyttä- pitämien opistojen rakentamiseen. Mainittu
13893: vät toimitilat, mutta eivät saa tähän tarkoi- 10 mmk määrä on kuitenkin riittämätön.
13894: tukseen valtiolta eivätkä kunnilta rakennus- Jotta opistoille kävisi mahdolliseksi niille
13895: avustuksia eivätkä -lainoja. Tällainen suu- välttämättömien rakennushankkeiden toteut-
13896: rissa vaikeuksissa oleva on Auralan vapaa- taminen ja jo rakennettujen opistotalojen
13897: opisto Turussa. Entinen vuokrahuoneisto on aiheuttamien velkojen vakauttaminen, olisi
13898: purettu ja opisto toimii nykyisin tilapäi- edellä mainittua 10 mmk: n määrää kuitenkin
13899: sissä ja varsin puutteellisissa suojissa. Opis- lisättävä. Edellä sanotun perusteella esi-
13900: ton ylläpitäjä, Auralan Kannatusyhdistys tämme kunnioittavasti,
13901: r. y., on ostanut Turun kaupungilta tontin
13902: ja alkaa rakentaa vielä tämän vuoden puo- että tulo- ja menoarvioon vuo-
13903: lella uutta toimitaloa opistolle. Rakennetta- delle 1962 otettaisiin 19 Pl. II lu-
13904: vien opistotilojen kuutiotilavuus on 2 650 ms vun kohtaan 8 lisäyksenä 6 miljoonaa
13905: ja kustannusarvio 20 mmk. Ahjolan vapaa- markkaa yksityisten kannatusyhdistys-
13906: opisto Tampereella on rakentanut toimitalon, ten ylläpitämien kansalais-, työväen-
13907: josta aiheutuneet velat tällä hetkellä ovat ja vapaaopistojen rakentamiseen
13908: 40 mmk. Helsingissä sijaitsevan Toimelan myönnettäviä pitkäaikaisia ja halpa-
13909: vapaaopiston rakennuslainoist'a on 17 mmk korkoisia lainoja varten.
13910: maksamatta. On selvää, että tällaisissa Vai-
13911: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
13912:
13913: Olavi Lähteenmäki. Kalervo Saura. Ensio Partanen.
13914: Sylvi Siltanen. Aune Innala. Veikko Kokkola.
13915: Rafael Paasio. Toivo Hietala. Elis Manninen.
13916: 1791
13917:
13918: IV,459. -Rah.al. N:o 289.
13919:
13920:
13921:
13922:
13923: Mannila ym.: Määrärahan osoittamisesta Sulkavankosken
13924: siltatöiden aloittamiseen Heinolan maalaiskunnassa.
13925:
13926:
13927: E d u s k u n n a 11 e.
13928:
13929: Sulkavankosken silta Heinolan maalais- Uimilan ja Jaalan kautta Kouvolaan ja toi-
13930: kunnassa on paikkakuntalaisten aikanaan seen suuntaan Paisjärven ja Ahveniston
13931: rakentama, kokonaisuudessaan heikko, puu- kautta Mäntyharjulle. Kummallakin näillä
13932: kantinen teräspalkkisilta, jonka leveys on teillä on vilkas liikenne, linja-autoliikenne
13933: vain 3.6 m. Silta on näin ollen sinänsä ja puutavaran :kuljetus. Sulkavankosken
13934: suurena vaarana liikenteelle ja rajoittaa pa- silta on noilla uudelleen rakennetuilla teillä
13935: hoin :kuljetuksia. Lisäksi tie sillan molemmin pahana häiriönä, jossa on sattunut ikäviä
13936: puolin on erittäin mutkainen ja mäkinen liikenneva urioi takin.
13937: ja itse silta sijaitsee peräti vaarallisesti ai- Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
13938: van pienisäteisessä kaarteessa, jossa tie te- nioittaen,
13939: kee n. 120 asteen kulman. Sillan uudes-
13940: taan rakentamisen ja samalla suoritetta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
13941: van tien parantamisen on arvioitu maksavan tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
13942: 43 000 000 mk. Työn aloittamiseen tieviran- kan määrärahan Sttlkavankosken silta-
13943: omaiset ehdottivat vuoden 1962 talousarvioon töiden aloittamista varten Heinolan
13944: 25 000 000 mk, mutta sitä ei siihen ole otettu. maalaiskunnassa.
13945: Sillan yli tie kulkee kauttakulkutienä
13946: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
13947:
13948: Onni Mannila. Viljo A. Virtanen.
13949: Erkki Tuuli. Edvard Pesonen.
13950: Mauno Pohjonen.
13951: 1792
13952:
13953: IV,460. - Rah.al. N: o 290.
13954:
13955:
13956:
13957:
13958: Mannila ym.: Määrärahan osoittamisesta töiden aloittamiseen
13959: Sysmär~r-Kalhon tiellä Sysmän kunnassa.
13960:
13961:
13962:
13963: E d u s k u n n a ll e.
13964:
13965: Mikkelin tie- ja vesirakennuspiirin toi- Edelliseen viitaten ehdotammekin kun-
13966: mesta on tehty suunnitelma maantien uudel- nioittaen,
13967: leen rakentamiseksi Sysmän kirkolta Kalhon
13968: tienristiin, Heinolan-Jyväskylän tielle. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
13969: Tämä olisi ainoa tie, joka valmiiksi raken- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
13970: nettuna avaisi Sysmästä yhteyden kelirikko- kan määrärahan töiden aloittamiseksi
13971: jen aikana muualle. Tällaisen yhden kun- Sysmär~r-Kalhon tiellä Sysmän kun-
13972: nollisen tien saaminen on ehtona teollisuu- nassa.
13973: denkin Sysmään saamiselle.
13974: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
13975:
13976: Onni Mannila.. Esu Niemelä. Mauno Pohjonen.
13977: Niilo Nieminen. Viljo A. Virtanen. K. F. Haapasalo.
13978: Edvard Pesonen.
13979: 1793
13980:
13981: IV,461.-Rah.al. N:o 291.
13982:
13983:
13984:
13985:
13986: Mannila ym.: Määrärahan osoittamisesta töiden aloittamiseksi
13987: Salonsaaren-Kalkkisten maantiellä A.sikkalan pitäjässä.
13988:
13989:
13990: E d u s k u n n a ll e.
13991:
13992: Eduskunta on 1 pa1vana keswkuuta 1951 liikenteelle. Nyt suunniteltu uusi tie vähen-
13993: lausunut toivomuksen ,että haHitus ryhtyisi täisi liikennettä lähes puolella PuJkkilan-
13994: toimenpiteisiin tutkimuksen toimi.ttarrniseksi harjun tiellä. Matka Jyhenisi kauttakulke-
13995: mruantien ra;kentaJmiseksi A.sikka~an pitäjässä valle liikenteelle, sillä uuden tien pituus on
13996: Lahden-Sysmän maantieltä Salonsaaren, noin 17 km. Tie on myös tärkeä paikaHis-
13997: Uiton ja Särkijärven kylien kautta Lalhden- tienä, sillä ainakin noin 8 km kyseessä ole-
13998: Jyväskyliim maantielle". vasta tiestä joudutaan pitämään pai'k:allis-
13999: Tämä tutkimus on nyt suoritettu ja tiestä tienä.
14000: on valmis suunnitelma, josta ilmenee, että SuunniteLtu ,tie on vielä tullut ajankohtai-
14001: tie on helppo rakentaa tasaiseen maastoon seksi senvuoksi, että juuri nyt :K!alklkisten
14002: ja aiheuttaisi myös melkoisen ma:tkanlyhen- kanava:Ua aletaan rakentaa uudelleen Kalk-
14003: nyksen kauttakulkevalle liikenteelle. Melkein kisten kanavaa ja Päijänteen säännöstelypa-
14004: kaikki liikenne kulkee ny.t Pulkkilansalmen toa ja kyseessä oleva uusi tie tulisi kulke-
14005: kautta Sysmän maantielle, sillä suora tie maan aivan säännöstelypadon ~äheltä, joten
14006: Kalkkisten kautta Lahden-Sysmän maan- säännöstelypadon päälle voitaisiin rakentaa
14007: tielle kulkee varsin vaikeassa, vuorisessa tie ja täten ylittää Kymi helposti. Lisäksi
14008: maastossa, jota autojen on vaikea !kulkea. kun kanavalle ja säännöstelypadolle tarvi-
14009: Tämä kävi ilmi kesällä 1961 :tie- ja vesira- taan myös huoltotiet, joita nyt ei ole, voitai-
14010: kennushallituksen suorittamassa liikennelas- siin valmii'ksi suunniteltua tietä käyttää
14011: kennassa Pulkkilansalmclla ja Kalkkisten myös huoltotienä ikanava:He ja säännöstely-
14012: ti~lä. Laskennassa ilmeni, että lähes puolet padoNe.
14013: Pulkkilansalmesta kulkeneesta liikenteestä Edehlä olevaan viitaten ehdotamme kun-
14014: suuntautui KaJkkisiin Lahden-Sysmän nioittaen,
14015: maantielle. Liikenne on !kasvanut suureksi
14016: Pulkkilanharjun tiellä ja tuiee lähiaikoina että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
14017: vielä melkoisesti lisääntymään. Tämä suuri tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
14018: liikenne tuottaa jo nyt vaikeuksia Pulkki- kan määrärahan töiden alkamiseksi
14019: lanharjun tiellä ja vaikka Pulkkilansalmeen Salonsaaren-Uiton- Särkijärven-
14020: saataisiin lähiaikoina silta, niin jää vielä Kalkkisten maantiellä A.sikkalan pitä-
14021: ahdas Käkisalmen silta ja koko Puikkilan- jässä.
14022: harjun tietä ei ole rakennettu näin suurelle
14023: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
14024:
14025: Onni Mannila. Edvard Pesonen.
14026: Väinö E. Nieminen. Lyyli Aalto.
14027: Ensio Partanen. Niilo Nieminen.
14028: Viljo A. Virtanen. K. F. Haapasalo.
14029:
14030:
14031:
14032:
14033: 41 E 706/61
14034: 1794
14035:
14036: IV,462. - Rah.al. N: o 292.
14037:
14038: E. Manninen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rait-
14039: tiustyötä suorittavien järjestöjen avustamiseen.
14040: Eduskunnalle.
14041: Hallituksen esityksessä v: n 1962 tulo- ja vaa harrastusta niiden harjoittamia työmuo-
14042: menoarvioksi on 14 Pl. XVIII luvun 1 mom. toja kohtaan.
14043: kohdalla määräraha raittiustyötä suoritta- Erityisesti raittiusjärjestöjen elokuvatoi-
14044: ville järjestöille merkitty 80 880 700 mk: n minta on kärsinyt varojen puutteesta. Edus-
14045: suuruisena. Momentille on merkitty lisäystä kunnan aikoinaan lausuman toivomuksen mu-
14046: raittiustyötä suorittavien järjestöjen toimi- kaisesti on Alkoholiliikkeen filmitoimikunta
14047: henkilöiden palkkausten korottamiseen virka- valmistanut kymmenisen vuotta sitten muu-
14048: miesten palkkausten korotusta vastaavasti tamia raittiusaiheisia lyhytfilmejä ja tänä
14049: v: n 1961 toisessa lisämenoarviossa myönnetyt vuonna erinomaisen opetusfilmin. Ne eivät
14050: 3 700 000 mk. Lisäksi ehdotetaan järjestö- kuitenkaan ole riittäneet tyydyttämään ky-
14051: avustuksiin lisäystä 5 000 000 mk raittius- syntää, joten Suomen Raittiusjärjestöjen
14052: liikkeen järjestötoiminnan laajentumisen ja Liitto on ryhtynyt sekä tukemaan yksityisiä
14053: kustannusten nousun vuoksi. Sosiaaliministe- alan yrittäjiä että tuottamaan raittiusaiheisia
14054: riö on tiettävästi esittänyt määrärahaa· koro- lyhytfilmejä ulkomailta. Asiaa tutkineen
14055: tettavaksi 15 000 000 mk: lla. toimikunnan selvityksen mukaisesti olisi rait-
14056: Hallituksen esittämä raittiusmäärärahan tiusfilmien tuotannon tukemiseen saatava
14057: korotus on kuitenkin niin pieni, etteivät jär- 2 500 000 mk:n vuosittainen lisäavustus.
14058: jestöt voi sen turvin riittävästi tehostaa ja Suomen Raittiusjärjestöjen Liitto on yh-
14059: laajentaa toimintaansa, mikä on ollut halli- teistoiminnassa puolustusvoimien asianomais-
14060: tuksen tarkoituksena ja mikä juuri nykyisenä ten elinten kanssa laatinut suunnitelman ase-
14061: ajankohtana olisi erittäin tarpeellista. Alko- velvollisten keskuudessa suoritettavan rait-
14062: holijuomien kulutuksessa on taas viime ja tiuskasvatuksen tehostamista varten. Lähinnä
14063: kuluvan vuoden aikana tapahtunut nousua elokuvien ja muiden opetusvälineiden han-
14064: ja niiden haittavaikutukset (juopumuspidä- kintaan sekä valistusupseereille ja sotilas-
14065: tykset ja rattijuoppous) ovat myös vastaa- papeille järjestettäviä kursseja varten tarvi-
14066: vasti olleet noususuunnassa. Pahinta on, että taan ehdotuksen mukaan noin 1 000 000
14067: näiden aineiden käyttö on yleistymässä nais- markkaa.
14068: ten keskuudessa ja yhä enemmän leviää myös Raittiusmäärärahan korottamisen esteenä ei
14069: nuorison piirissä, mikä myös heijastuu nuo- ole varojen puute, sillä väkijuomalain hengen
14070: risorikollisuuden kasvussa. mukaan valtion omistaman väkijuomayhtiön
14071: Kuten hallituksen esityksessä mainitaan, vuosivoittoa on käytettävä raittiuden edistä-
14072: aatteellinen raittiustyö on jatkuvasti voimis- miseen.
14073: tunut. Valitettavasti raittiustyöhön erikois- Edellä esitettyyn nojautuen kunnioittaen
14074: tuneet keskusjärjestöt, jotka kuuluvat v. 1953 ehdotamme,
14075: perustettuun Suomen Raittiusjärjestöjen
14076: Liittoon, eivät ole voineet kehittää kurssi-, että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
14077: ohjaus-, neuvonta- ja luentotoimintaansa tar- vuoden 1962 tulo- ja menoarvioon
14078: vetta vastaavasti. Eräät uudet liitot eivät 14 Pl. XVIII luvun 1 momentille
14079: ole voineet kehittää toimintaansa, vaikka 10 000 000 markkaa raittiustyötä suo-
14080: kansan syvissä riveissä on ilmennyt kasva- rittavien järjestöjen avustamiseen.
14081: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
14082: Elis Manninen. Alwar Sundell. Judit Nederström-Lunden.
14083: Lyyli Aalto. Marja Lahti. Lempi Lehto.
14084: Hilja Väänänen. Toivo Salin. Erkki Hara.
14085: Reino Ala-Kulju. Viljami Kalliokoski. Georg Eriksson.
14086: Olavi Lähteenmäki. Armas Leinonen. Vilho Turunen.
14087: Kuuno Honkonen. Aarne Pulkkinen.
14088: 1795
14089:
14090: IV,463. -Rah.al. N:o 293.
14091:
14092:
14093:
14094:
14095: E. Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta syrjäseutulisä-
14096: järjestelmän toteuttamiseen.
14097:
14098:
14099: Eduskunnalle.
14100:
14101: Valtioneuvoston eduskunnalle v: lle 1962 kan tai vuosipalkkion ja ikälisien sekä kal-
14102: tekemään tulo- ja menoarvioesitykseen si- liinpaikanlisän yhteismäärästä. Tätä ei voida
14103: sältyy kunkin viraston ja laitoksen asian- pitää riittävänä, vaan tulisi syrjäseutulisä-
14104: omaiselle palkkausmomentille valtion viran pisteen arvon olla ,5 % asianomaisen edellä
14105: tai toimenhaltijain yhtenäisen syrjäseutulisä- sanotulla tavalla laskettavasta palkkauksesta.
14106: järjestelmän toteuttamiseen tarvittavat mää- Kaikkeen edelläsanottuun viitaten esitämme
14107: rärahat. Tarkoituksena on, että valtioneu- kunnioittaen,
14108: vosto eduskunnan hyväksyttyä ko. määrära-
14109: hat antaisi asetuksen valtion virkamiehille että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
14110: maksettavasta syrjäseutulisästä. vuoden 1962 tulo- ja menoarvioon
14111: Asetusehdotus rakentuu sille pohjalle, että asianomaisille palkkausmomenteille yh-
14112: syrjäseutulisään oikeuttavan pisteen arvo teensä 75 miljoonaa markkaa syrjä-
14113: olisi 2;5% asianomaisen henkilön peruspal- seutulisäjärjestelmän toteuttamiseksi.
14114: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
14115:
14116: Elis Manninen. K. F. Haapasalo.
14117: Arvo Ahonen. R. Hallberg.
14118: Varma K. Turunen. Pentti Pekkarinen.
14119: Veikko Helle. Viljo A. Virtanen.
14120: 1796
14121:
14122: IV,464.-Rah.al. N:o 294.
14123:
14124:
14125:
14126:
14127: E. Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta varattomien
14128: kansaneläkeläisten sairausmeno~'hin.
14129:
14130:
14131: Eduskunnalle.
14132:
14133: Kuten julkisuudessa on alettu viime ai- rattomille ja todella sairaille, ehkä sosiaali-
14134: koina yhä useammin mainita, elävät monet lautakunnille myönnettävän määrätyn kiin-
14135: kansaneläkkeellä olevat varsin vaatimatto- tiön puitteissa.
14136: missa oloissa. Hyvin lukuisat ovat ne, joilla Kansaneläkettä nauttivien joukossa lienee
14137: ei ole muita tuloja kuin kansaneläke, kor- myös sellaisia sairaita, joiden hoito vaatii
14138: keintaan 10 000 mk kuukaudessa. Tällaiset muita toimenpiteitä kuin lääkkeitä tai sairaa-
14139: henkilöt ovat tavallisesti myös jo menettä- loita. Monesti luonnolliset elämäntavoat ja ns.
14140: neet terveytensä, mutta varoja lääkärinmak- luontaishoidot ovat tuoneet todellista apua.
14141: suihin tai lääkkeisiin ei suinkaan ole. - On myös tapauksia, jolloin vakavasti sai-
14142: Asia olisi tietenkin korjattavissa siten, että rastunut ja työkyvytön (esim. astmainen) on
14143: kansaneläkelakia muutettaisiin ja ko. henki- saanut avun muuttamalla toisenlaiseen ilmas-
14144: löille maksettaisiin avustusta kansaneläkelai- toon määrätyksi ajaksi. - Kaikki tällaiset
14145: toksen varoista. Aikanaan asia toteutuneekin. mahdollisuudet pitäisi ottaa huomioon avus-
14146: Kun asia monille vanhuksille on elintärkeä, tuksia myönnettäessä.
14147: ei sen ra1Jkaisemista pitäisi viivyttää, ja Kaiken edelläolevan perusteella ehdo-
14148: koska eduskunnalla on mahdollisuus välittö- tamme,
14149: mästi järjestää asia, lienee aiheellista hoitaa
14150: asia budjettiin otettavan määrärahan puit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
14151: teissa. tulo- ja menoarvioon varattomien kan-
14152: Määrärahan myöntäessään eduskunta lau- saneläkettä nauttivien lääkärin, lääk-
14153: sunee käsityksensä niistä perusteista, jonka keiden tai muiden tarpeellisten hoito-
14154: mukaan ko. avustuksia myönnetään. Mieles- maksujen suorittamiseen 300 miljoonaa
14155: tämme olisi niitä annettava vain todella va- markkaa.
14156: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
14157:
14158: Elis Manninen. Lyyli Aalto.
14159: Georg Eriksson. Edvard Pesonen.
14160: Lempi Lehto. Varma K. Turunen.
14161: Veikko Kokkola. Veikko Helle.
14162: 1797
14163:
14164: IV,465.-Rah.al. N:o 295.
14165:
14166:
14167: Marttila. ym.: Määrärahan osoittamisesta oppikoulun perusta-
14168: miseksi Isojoen kuntaan.
14169:
14170:
14171: E d u s k u n n a ll e.
14172:
14173: Isojoen kunta sijaitsee Vaasan läänin ete- 1963 . . . . . . . 112 40--44
14174: läisellä rajalla, josta lähimpiin oppikouluihin 1964 . . . . . . . 106 40--44
14175: on matkaa Kristiinaan 50 km, Kauhajoelle 1965 . . . . . . . 119 40--44
14176: 50 ja Honkajoelle 25 km, jossa jälkimmäi-
14177: sessä on kunnallinen keskikoulu, johon iso- Lisäksi naapurikunnassa Karijoella ei ole
14178: jokelaisilla ei ole ollut mahdollisuutta. h~eu oppikoulua, josta ainakin Isojoen naapuriky-
14179: tua. Kauhajoki suurena kuntana on JO tayt- listä on paremmat yhteydet Isojoelle kuin
14180: tänyt koulunsa ja Kristiinassakin on tilan- Kristiinaan. Näin ollen voi myöhemmin il-
14181: ahtautta minkä vuoksi isojokelaisia on var- maantua tarvetta myös rinnakkaisluokkien
14182: '
14183: sin rajoitetussa määrässä päässyt oppi'kou- perustamiseen.
14184: luun. Isojoki on asukasmäärältään noin Koulun saamisen helpottamiseksi on Iso-
14185: 6 000 asukkaan kunta, jossa on pien- joen kunta ilmoittanut kouluhallitukselle
14186: viljelijävaltainen väestö. Kunnan alueelta luovuttavansa koulun tarvitsemat huoneisto-
14187: on ma:astamuutto saanut viime vuosina tilrut kirkonkylän kansakoulusta 1 luokan ja
14188: varsin arveluttavan suuret mittasuhteet, uud~sa seurakuntata,lossa 3 luok!kaa sekä
14189: koska nuorisolla ei ole ollut opillisen eikä kansalaiskoulussa 1 luokan. Koulun a:loitta-
14190: ammatillisen kasvatuksen kautta mahdolli- minen tässä vaiheessa ei siis vaadi rakennus-
14191: suutta sijoittua kotimaahan eikä pientiloilla- kustannuksia. Koulu voisi aloittaa toimin-
14192: kaan ole ollut mahdollisuutta sijoittaa lap- tansa edellämainituissa kunnan suojissa 1
14193: siaan omille tiloilleen. Tämän puuteen pois- päivänä syyskuuta 1962 1-luokkaisena. Ope-
14194: tamiseksi on Isojoki anonut jo yli kymmenen tus järjestettäisiin aluksi tuntiopettajien
14195: kertaa kunnallista keskikoulua. Kun kunta avulla tapahtuvaksi. Koulun rehtorille olisi
14196: on kuitenkin kuulunut III työllisyysluokkaan tällöin voitava maksaa rehtorin tehtävästä
14197: ja näille ei vielä tähän mennessä ole voitu palkkio, joka va;staisi 10 viikkotunnin palk-
14198: antaa kunnallista keskikoulua, on Isojokikin kiota, ja sen maksaminen aloitettaisiin 1 päi-
14199: jäänyt ilman koulua. Kunta on taloudelli- västä toukokuuta 1962 lukien.
14200: sesti varsin rasitettu, kun ei ole varsinaista
14201: verotuloa lisäävää teollisuutta ja monia laki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14202: sääteisiä velvoitteita - mm. vanhainkoti - nioittaen,
14203: edelleen rakentamatta. Senvuoksi kunnan
14204: kannalta olisikin valtion keskikoulu edulli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
14205: sempi. tulo- ja menoarvion 10 Pl. X luvun
14206: Kansakoululautakunta on suorittanut tut- uudelle momentille Isojoen kuntaan
14207: kimuksia, joista ilmenee oppilasmäärä: perustettavaa uutta oppikoulua varten
14208: myönnettäväksi opettajien palkkioihin
14209: Vuosi Ilmoittautuneet, joista huomioidaan 600 000 markkaa ja palveluskunnan
14210: 1961 ....... 139 40--44 palkkioihin 100 000 markkaa eli yh-
14211: 1962 ....... 123 40--44 teensä 700 000 markkaa.
14212: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
14213:
14214: Aarre Marttila. Mauri Seppä.
14215: Veikko Savela. R. Ala-Kulju.
14216: Eino Uusitalo. Toivo Antila.
14217: Matti Liinamaa. Väinö Tikkaoja.
14218: 1798
14219:
14220: IV,466.- Rah.al. N:o 296.
14221:
14222:
14223:
14224:
14225: Marttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaskisten-Kauha-
14226: joen maantien rakennustöiden aloittamiseksi.
14227:
14228:
14229: E d u s k u n n a ll e.
14230:
14231: Kaskisten syväsatama:an, joka voitaneen jestämisen kannalta mitä välttämättömintä,
14232: katsoa meillä pohjoisimmaksi satama:ksi, joka koska varsinkin T'euvaUa on ,työtilaisuuksien
14233: voidaan pitää läpi talven auki, on verraten puute jatkuvasti huutava. Kun mainitulta
14234: huonot mlkenneyhteydet. Jo nyt tapahtuu alueelta jouduttaisiin työväkeä kuljettamaan
14235: huomattavassa määrin varsinkin puutavaran ulkopuolehl·e oman maalkunnan, olisi jo tä-
14236: ulosvientiä tästä satalmasta. Yhteydet var- män estämise:ksi mitä 'kiireisintä saada tie-
14237: sinkin sisämaahan heikossa kunnossa olevien työt käyntiin. Vaikka mainitun tien raken-
14238: maanteiden kautta ovat vaikeat. Tämän taminen voitaneenkin aloittaa työttömyys-
14239: puutteen 'torjumiseksi onkin jo valmistunut töinä, olisi kuitenkin toivottavaa, että tämän
14240: tiesuunnitelmia, jotka tähtäävät liikenteen tien rakentaminen voitaisiin monien muiden
14241: ohjaamiseksi Keski-Suomeen, jopa poikki- teiden tavalla ~aloittaa varsinaisten budjetti-
14242: suuntaisena läpi maankin. Valmis hyväk- varojen turvin.
14243: sytty Kaskisten-Kauhajoen :tiesuunnitelma, Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
14244: pituudeltaan 59.2 km, olisi jo toteuttamiskel- nioittaen,
14245: poinen, mutta tarkoitumseen ei ole varattu
14246: vielä määrärtahaa. Vaikka Kaskisten puolei- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
14247: sessa päässä onkin tiesuunta vielä ~opulli tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
14248: sesti ratkaisematta, voitaisiin tien rakenta- kan määrärahan Kaskisten-Kauha-
14249: minen jo aloittaa ainakin TeuvaJlla ja Kau- joen maantien rakennustöiden aloitta-
14250: hajoella. Tämä olisi jo työtiloaisuu:ksien jär- mista varten.
14251: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
14252:
14253: Aarre Marttila. Matti Liinama.a. Toivo Antila.
14254: Veikko Savela. Mauri Seppä. Väinö Tikkaoja.
14255: Eino Uusitalo. Reino Ala-Kulju. Mauno Pohjonen.
14256: Verner Korsbäck.
14257: 1799
14258:
14259: IV,467.-Rah.al. N:o 297.
14260:
14261:
14262:
14263:
14264: Marttila ym.: Määrärahan osoittamisesta maataloudelle aiheu-
14265: tuneiden satovahinkojen korvaamiseen.
14266:
14267:
14268: E d u s k u n n a ll e.
14269:
14270: Kulunut kesä oli jälleen pahimpia tulva- olleet sitä suuruusluokkaa, että viljelijät jou-
14271: ja sadekesiä. Tuhansien hehtaarien alueet tuvat taloudellisiin vaikeuksiin, ellei valtio-
14272: varsinkin Etelä-Pohjanmaalla ja Satakun- vallan toimesta edes osittain niitä korvata.
14273: nassa joutuivat kesken satovuotta tulvan Ed~llä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
14274: alle, jolloin monille viljelijöille aiheutui tamme,
14275: huomattavia vahinkoja. Olipa tiloja, joilla
14276: varsiil'kin viljasato tuhoUJtui jopa !täydelli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
14277: sesti . tulo- ja menoarvioon 5(}() 000 000
14278: .Sen lisäksi sade aiheutti varsinkin peru- markkaa maataloudelle aiheutuneiden
14279: nalle liikakosteudesta kasvitautien muodossa satovahinkojen korvaamiseksi.
14280: huomattavia menetyksiä. Nämä tuhot ovat
14281: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
14282:
14283: Aarre Marttila. Veikko Savela. Toivo Antila.
14284: Matti Liinamaa. Eino Uusitalo. Arvo Pentti.
14285: 1800
14286:
14287: N,468.- Ra.h.al. N: o 298.
14288:
14289:
14290:
14291:
14292: Marttila. ym.: Määrärahan osoittamisesta vientipehkutehtaan
14293: aikaansaamiseksi Etelä-Pohjanmaalle.
14294:
14295:
14296: Eduskunnalle.
14297:
14298: Suomen valtavat turvevarat ovat Euroo- ,tääksemme olisi .:tämän vuoksi valtion pyrit-
14299: pan tärkein humusreservi. Tämän johdosta tävä auttamaan ensimmäisen suuren vienti-
14300: on luonnollista, että maamme on tulevaisuu- pehkutehtaan perustamista, sillä olisihan ky-
14301: dessa tärkeimpiä tturvepehkun, turvemullan symyksessä uraauurtava laitos maassamme
14302: ja turvelannoitteiden tuottajia maailman uudella teollisuuden al:a:lla ja uuden vienti-
14303: markkinoilla. artikkelin luominen.
14304: Jo tällä hetkellä on turvepeh:kulla suuri Myös työllisyyteen tällaisella teollisuudella
14305: merkitys maailmankaupassa. Esimerkiksi olisi merkitystä, sillä va:kinai'Sta työpaikkaa
14306: Saksassa markkinoidaan vuosittain yli 9 kdhti ·tulevat investoinnit olemaan ainoas-
14307: anilj. paalia turvepehkua arvoltaan yli 40 taan vaj·a:at 2.5 mmk, josta noin neljännes
14308: milj. DM ja USA:ssa yli 11 milj. paalia on työpalkkoja.
14309: arvoltaan n. 6 milj. dollaria. Kaikissa
14310: maissa turvepehkun käyttö on lisääntymässä, Koska Etelä-Pohjanmaa muodostaa huo-
14311: samalla kun maatalouspiireissä ennustellaan mattavan suoalueen, jossa polttoturpeen li-
14312: maailman humuapulan jatkuvasti kasvavan. sä.ksi ja varsinkin lähempänä rannikkoa on
14313: Turveteollisuusliiton tekemän kustannus- hyviä turvepehkusoita, olisi erittäin tärkeätä
14314: laskelman mukaan näyttäisi Suomella jo nyt lähemmin tutkia, mitä mahdollisuuksia olisi
14315: olevan selviä mahdollisuuksia kil.pailla aina- ensimmäisen tel1taan saamiseksi Etelä-Poh-
14316: kin USA: n markkinoilla turvepehkun tuot- janlmaalle. Kaskisten syväsatama, joka on
14317: tajana. Suomalainen turvepehkun raaka-aine lähes koko talven au!ki, muodostaisi pää-
14318: on ·ain~kin yhtä hyvää kuin esim. länsisaksa- asiassa talvella lastaitavalle vientitavaralle
14319: lainen, ja tuotantokustannukset ovat Suo- hyvän lastauspaikan. Tällainen keskusjalos-
14320: messa todennäköisesti hieman sikäläisiä pie- tuslaitos voisi ostaa ja:lostettavaa turvepeh-
14321: nEIDlillät. kua lukuisilta pienemmiitä yrityksiltä, jotka
14322: Laskelmien mukaan on kuitenkin tuotan- maatilataloudenkin piirissä voisivat sivu-
14323: non tapahduttava verraten suuressa mitta- töinä valmistaa turvepehkua.
14324: kaavassa ollakseen kannattavaa. Vähintään Kun heikosti mutautunut osa kuoritaan
14325: on tuotannon oltava 150 000 paalia vuodessa suon pinnasta, on jäljellejäävä osa huomat-
14326: arvoltaan n. 70 mm:k. Tällaisen tuotantolai- tavasti edullisempi käyttää turvevoimalaitok-
14327: toksen perustamiskustannukset ovat noin 100 sen tarkoituksiin jyrsinturpeen valmistukseen
14328: mmk. Tehtaan taloudellisuus on sinänsä sel- kuin jos tämä yritetään polttaa turvevoima-
14329: vää, ja pehkuteollisuudeUa näyttää näin ol- laitoksessa. Täten tällainen Jaitos turvevoi-
14330: len olevan hyvät mahdollisuudet kehittyä malaitoksen rinnalla tekee turvevoimalaitok-
14331: varsin merkittäväksi vientiteollisuuden haa- sen tuotantokustannukset edullisemmrksi. Sen
14332: raksi. lisäksi se avaa käyttö1Jat'koituksia seHaisille-
14333: Meillä ei kuitenkaan maa:ssamme ole min- kin soille, jotka varsinkin ~ähempänä rannik-
14334: käänlaisia kokemuksia pehkun suurtuotan- koa eivät ole heikomman mutaisuutensa
14335: nosta, joten on pelättävissä, että ensimmäi- vuoksi polttoturvesoita.
14336: nen tällainen tehdas joutuu vaikeuksiin ko- Etelä-Pohjanmaa ainutlaatuisen rikkaine
14337: keillessa:an uusia tuotantomenetelmiä. Käsit- suoesiintymineen ja alityöllisyysalueena olisi
14338: IV,468. - Marttila ym. 1801
14339:
14340: mitä luonnollisin paikka :tällaiselle laitokselle että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
14341: turvevoimalaitoksen rrinnaHa. tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
14342: Ede1lä olevan perusteella ehdotamme kun- kaa vientipehkutehtaan aikaansaami-
14343: nioittaen, seksi Etelä-Pohjanmaalle.
14344: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
14345:
14346: Aarre Marttila. Mauri Seppä. Ale Holopainen.
14347: Eino Uusitalo. Reino Ala-Kulju. Verner Korsbäck.
14348: Matti Liina.maa. Toivo Antila. Väinö Tikkaoja.
14349:
14350:
14351:
14352:
14353: 42 E 706/61
14354: 1802
14355:
14356: IV,469. -Rah.al. N:o 299.
14357:
14358:
14359: Marttila ym.: Määrärahan osoittamisesta puunjalostustehtaan
14360: perustamista Etelä-Pohjanmaalle koskevien jatkotutkimus-
14361: ten loppuun saattamiseksi.
14362:
14363: E d u s k u n n a 11 e.
14364:
14365: Talouselämämme rakenne on viime vuosina malla luonnonvarojen inventoinnin. Tämä
14366: huomattavasti muuttunut. Kansantulomme osoittaa, että metsien vuotuinen lisäkasvu
14367: kokoomus on kokonaan toinen kuin esim. 20 Etelä-Pohjanmaalla on 12 milj. kj. tukkeja,
14368: vuotta sitten. Elintasomme nopea kohoami- 1 milj. ms mänty- ja kuusipaperipuuta ja
14369: nen on aiheuttanut elinkeinoelämällemme 1.3 milj. ms halkoja. Nämä hakkuusuunnit-
14370: huomattavia mukautumisvaikeuksia. Maata- teen määrät ovat hyvin riittäviä useamman-
14371: lousvaltaisilla alueilla, kuten Etelä-Pohjan- laatuisen puunjalostusteollisuuden raaka-
14372: maalla, tämä on saatu tuta erityisen kipeästi. aineeksi nykyisiä menetelmiä hyväksikäyt-
14373: Työttömyyslukujen nopea kasvu maakun- täen. Se, että hakkuiden tehokkuus on ollut
14374: nassa varsin suuresta muuttotappiosta huo- yleensä halkotavaraa lukuunottamatta riittä-
14375: limatta on suoritetun tutkimuksen mukaan vän suuri, ei saa olla esteenä puunjalostus-
14376: ollut v: n 1958 alkupuoliskolla Suupohjan 15 teollisuuden perustamiselle maakuntaan.
14377: kunnasta yhteensä 5 600 henkilöä töissä ulko- Raakapuunvienti, mikä on nyt varsin run-
14378: mailla. Siitä huolimatta oli työttömiä Vaa- sasta, on kaikesta huolimatta tuhlausta, mi-
14379: san työvoimapiirissä 6 000-7 000. Näiden hin erikoisesti väkirikkaalla Etelä-Pohjan-
14380: ylläpitämiseen ja töihin sijoittamiseen käy- maalla ei ole jatkuvasti varaa. Puunjalostus-
14381: tettiin valtion varoja mm. työttömyysvuonna teollisuuden perustamiselle maakuntaan ei
14382: 1959 n. 6 mrd. mk. Siitä n. 90 % sijoitettiin tule enää olemaan esteenä myöskään veden-
14383: kohteisiin, mitkä eivät lisää pysyviä työtilai- puute, sillä suunnitellut ja pian käyntiin saa-
14384: suuksia tai kohota kansantuloa. tettavat vesistöjärjestelyt turvaavat riittävän
14385: Erityistä levottomuutta on herättänyt vedensaannin puuvarojen edellyttämälle teol-
14386: maakunnassa muuttoliike, joka on jatkunut lisuudelle. Sekä maanteiden että metsätiever-
14387: maakunnasta ulkomaille. Etelä-Pohjanmaalle koston lisääntyminen viime vuosina puhuu
14388: on ominaista, ettei siellä ole raskasta teolli- niinikään tämän puolesta. Samoin satamaolo-
14389: suutta, mikä synnyttäisi ympäristöönsä pien- suhteet ovat teollisuuden perustamiselle
14390: teollisuutta ja palveluelinkeinoja. Maakun- myönteiset. Kaskisten satama oli mm. viime
14391: nassa ilmenevä käsi- ja pienteollisuus, joka talvena koko talven ·auki. Syväsatamakin on
14392: on kansan yritteliäisyydestä johtuvaa, ei voi enntlstään ja se on helposti laajennettavissa.
14393: nykyisen automatisoinnin vuoksi ~aajentua Edellä esitetyn perusteeH.a ehdotamme kun-
14394: riittävästi. Sen vuoksi olisi kaikki luonnon- nioittaen,
14395: varat jalostettava mahdollisimman pitkälle
14396: omassa maakunnassa. Se edistäisi varallisuu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
14397: den kasvua ja edelleen pysyvien työtilaisuuk- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
14398: sien syntymistä. suuruisen määrärahan puunjalostus-
14399: Edellä kerrotun vuoksi 33 Suupohjan kun- tehtaan perustamista Etelä-Pohjan-
14400: taa ovait jo oma-aloitteisesti ryhtyneet toimen- maalle koskevien jatkotutkimusten
14401: piteisiin tilanteen korjaamiseksi suoritutta- loppuun saattamiseksi.
14402: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
14403:
14404: Aarre Marttila. Matti Liinamaa. Toivo Antila.
14405: Veikko Savela. Mauri Seppä. Väinö Tikkaoja.
14406: Eino Uusitalo. Reino Ala-Kulju. Esu Niemelä.
14407: Verner Korsbäck.
14408: 1803
14409:
14410: IV,470. - Rah.al. N: o 300.
14411:
14412:
14413:
14414:
14415: Matilainen ym..: Määrärahan osoittamisesta tien ja lautan
14416: rakentamiseksi TaipaZsaaren Kylänniemeen.
14417:
14418:
14419: E d u s k u n n a ll e.
14420:
14421: Taipalsaaren kunnan alueella Ruokolahden Tällä toimenpiteellä annetaan Kylänniemen
14422: kunnan rajalla on saari nimeltään Kylän- asujamistolle mahdollisuus markkinoida ym-
14423: niemi. Tämä saari on luonnon jäljeltä niemi, päristön liikekeskuksiin ne tuotteensa, mitä
14424: mikä Kutveleen kanavaa rakennettaessa kat- he omilla tiloillaan pystyvät tuottamaan.
14425: kaistiin mantereen rajasta poikki, kohdasta, ilman edeHä mainittuj·a kulkuyhteyksiä ei
14426: missä sijaitsee myös Ruokolahden ja Taipal- markkinoimismahdollisuuksia ole kuin kau-
14427: saaren kuntien raja. neimpina kesäkuukausina. Tämä pakottaa
14428: Kun Kyläniemi irroitettiin mantereesta, näitä ihmisiä rahanhankintaan työHisyys-
14429: jäi siellä asuva väestö saareen ilman omaa markkinoilta, missä suinkaan ei ole työvoi-
14430: syYJtään ja vailla minkäänlaista tilalle ra;ken- man puutetta.
14431: nettua tai asujamiston !käyttöön annettua yli- Edellä lausutun perusteella esitämme edus-
14432: kulkuvälinettä, lossia tms. Tämä laiminlyönti kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14433: olisi jo vihdoinkin aika korjata, kun kysei-
14434: nen Kylänniemen saari on alueellisesti huo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
14435: mattavan laaja eikä teitä ole ja kun tiedos- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
14436: samme on, että maanOIInis'tajat ovat vahniit kan määrärahan tien ja lautan raken-
14437: luovuttamaan tien alle jäävän maan ilmai- tamista varten TaipaZsaaren Kylännie-
14438: seksi. Näin ollen <tien rakentaminen olisi meen.
14439: edeHä mainitun ylikulun yMeydessä ratkais-
14440: tava.
14441: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
14442:
14443: Kalle Matilainen. Valto Käkelä. Juha Rihtniemi.
14444: 1804
14445:
14446: IV,471. - Rah.aJ. N: o 301.
14447:
14448:
14449:
14450:
14451: Matilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vuoksen yhteis-
14452: koulun ottamiseksi valtion haltuun.
14453:
14454:
14455: Eduskunnalle.
14456:
14457: Imatran kauppalassa, jonka väkiluku on senniskalle. Tämä johtikin myönteiseen tu-
14458: noin 33 000, on kolme oppikoulua. Kauppa- lokseen ja koulu pääsi aloittamaan toimin-
14459: lan laajuuden vuoksi ja sen kolmiosaisuu- tansa varsinaisessa, ajanmukaisessa koulu-
14460: desta johtuen koulut sijaitsevat kauppalan rakennuksessaan v: n 1959 kevätkaudella ja
14461: eri osissa ollen niiden välimatkat suunnilleen on se oppilasmäärä, mikä kouluun voidaan
14462: 5 km: Imatrankoskella valtion ylläpitämä ja ottaa, 750.
14463: omistama Imatran kaksoislyseo, Tainionkos- Koulu ei palvele yksin Imatraa, vaan sen
14464: ken kauppalan osassa viisiluokkainen kan- oppilaista muodostaa huomattavan osan lähi-
14465: natusyhdistyksen perustama Tainionkosken maalaiskuntien nuoriso. Koulu toimii yliopis-
14466: yhteiskoulu ja Vuoksenniskan kauppalan toon johtavana oppilaitoksena.
14467: osassa v:sta 1939 toiminut Vuoksenniskan Vuoksenniskan yhteiskoulu on joutunut
14468: yhteiskoulun kannatusyhdistyksen perustama koulurakennuksen rakentamisen johdosta siinä
14469: yhteiskoulu. Tämä koulu alkoi erittäin vaati- määrin velkaantumaan, että ajanoloon sen
14470: mattomasti ollen vuokralaisena Kaukopään on mahdotonta selvitä ko. rasituksista. Kun
14471: kansakoulussa toista vuosikymmentä. Sen jäl- ottaa huomioon, että oppilaat yleensä ovat
14472: keen tämä koulu tilanahtauden takia siirtyi pienipalkkaisten ja vähävaraisten vanhem-
14473: tilapäisesti vapautuneeseen Immolan vanhaan pien lapsia, ei lukukausimaksuja voi korottaa
14474: kansakouluun. vaarantamatta oppilaitten koulunkäyntimah-
14475: Kun kouluun pyrkivien oppilaiden määrä dollisuutta.
14476: jatkuvasti lisääntyi, mistä määrästä koulu Edellä olevaan viitaten esitämme edus-
14477: voi ottaa vain osan vastaan ja kun myös kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14478: kyseinen kansakoulu, jossa yhteiskoulu toimi,
14479: tiedettiin tarvittavan alkuperäiseen käyt- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
14480: töönsä, ryhtyi kannatusyhdistys kouluhalli- tulo- ja menoarvioon 165 000 000 mar-
14481: tuksen suostumuksella toimenpiteisiin varsi- kan määrärahan Vuoksen yhteiskoulun
14482: naisen koulurakennuksen hankkimiseksi Vuok- ottamiseksi valtion haltuun.
14483: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
14484:
14485: Kalle Matilainen. Veikko Kokkola.
14486: Meeri Kalavainen. Valto Käkelä.
14487: Juha Rihtniemi.
14488: 1805
14489:
14490: IV,472. - Rah.al. N: o 302.
14491:
14492:
14493:
14494:
14495: Matilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta työläistarkastajien
14496: lisäämiseksi metsätöitä varten.
14497:
14498:
14499: E d u s k u n n a 11 e.
14500:
14501: Metsätyö, etenkin puutavaran hakkuu jä- erittäin vähäiselle osalle siitä tuesta, avusta
14502: reän tukkipuun teosta aina halkomotin hak- ja neuvoista, joita ammattientarkastajilta on
14503: kuuseen saakka, on raskaimpia töitä mitä saatavissa. Mielestämme myöskin metsätyön
14504: yleensä tehtävissä on. Kun tämä työ suorite- piirissä on erittäin tärkeää, että siinä toimii
14505: taan puunjalostusteollisuutemme raaka-aine- ammattientarkastus mahdollisimman tehok-
14506: lähteenä ja usein vielä hyvinkin vaikeissa kaasti työntekijäin oikeutettuna turvana.
14507: olosuhteissa, maastovaiktmdet, puuston laatu, Kun kuitenkaan nykyinen ammattientarkas-
14508: tiheys, ja ilmastomme tuomat esteet huo- tajien lukumäärä ei riitä tehokkaaseen val-
14509: mioonottaen, antavat nämä seikat metsätyölle vontaan, niin edellä lausuttuun viitaten eh-
14510: erittäin arvostettavan merkityksen. Tähän dotamme,
14511: yhteyteen liittyy myös puutavaran kul,jetus
14512: metsästä uitto- ym. kuljetusväylien varteen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
14513: kuin myös suoraan tehtaille. tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
14514: Kuitenkin tämän arvokkaan ja raskaan kan määrärahan työläistarkastajien li-
14515: työn tekijäjoukko, joka meidäin metsärik- säämiseksi metsätöitä varten.
14516: kaassa maassamme on verrattain suuri, jää
14517: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
14518:
14519: Kalle Matilainen. Anni Flinck.
14520: Valto Käkelä. Veikko Helle.
14521: 1806
14522:
14523: IV,473. - Rah.al. N: o 303.
14524:
14525:
14526:
14527:
14528: Matilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattitaudin
14529: perusteella suoritettaviin korvauksiin eräille kivipöly-
14530: keuhkosairautta poteville henk~"löille.
14531:
14532:
14533: E d u s k u n n a ll e.
14534:
14535: Sen johdosta, että v. 1939 annetun ja v. että ellei ao. laitoksen toimintaa olisi lope-
14536: 1948 muutetun ammattitautilain 4 §: n mu- tettu, ko. henkilöiden työsuhde olisi toden-
14537: kaan ei lain edellyttämää korvausta suori- näköisesti jatkunut pitempään ja he olisivat
14538: teta, kun on kysymys kivipölyn aiheutta- näinollen kuuluneet korvaukseen oikeutettui-
14539: masta keuhkosairaudesta, jos ammattitauti hin.
14540: ilmenee myöhemmin kuin kymmenen vuoden Edelläolevan huomioon ottaen ja nojautuen
14541: kuluessa sen työn päättymisestä, josta tauti tapaturmalain 54 § : ssä ilmaistuun periaat-
14542: on voinut aiheutua, on joukko tällaiseen am- teeseen korvauksen myöntämisestä, milloin
14543: mattitautiin sairastuneista kansalaisista jää- myöhästymiseen on ollut päteviä syitä, ehdo-
14544: nyt omatta syyttään ilman korvausta, joka tamme kunnioittavasti,
14545: olisi kohtuuden nimessä heille suoritettava.
14546: Näille henkilöille on yhteistä se, että he ovat että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
14547: aikaisemmin työskennelleet joko rauhanteossa tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan mar-
14548: luovu-tetulla alueella tai muualla maassa si- kan määrärahan ammattitaudin perus-
14549: jainneissa laitoksissa, jotka ovat sittemmin teella suoritettavia korvauksia varten
14550: lopettaneet toimintansa. Ymmärrettävistä sellaisille kivipölykeuhkosairautta pote-
14551: syistä johtuen heidän asiansa esilletuleminen, ville henkilöille, joiden osalta se työ-
14552: eräissä tapauksissa ammattitaudin toteami- suhde, josta sairaus on aiheutunut, on
14553: nenkin, on saattanut viivästyä niin, että on työntekijöistä riippumattomista syistä
14554: ylitetty lakiin otettu työn päättymisestä las- päättynyt ennen vuotta 1948.
14555: kettava määräaika. On kuiteTIJkin ilmeistä,
14556: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
14557:
14558: Kalle Matilainen. Sulo Hostila. Veikko Kokkola.
14559: Veikko Helle. Meeri Kalavainen. Valto Käkelä.
14560: K. F. Haapasalo. Arvo Ahonen. Anni Flinck.
14561: 1807
14562:
14563: IV,474.-Rah.al. N:o 304.
14564:
14565:
14566:
14567:
14568: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin-Hämeen-
14569: Unnan vanhan maantien parantamiseen Uudenmaan läänin
14570: alueella.
14571:
14572:
14573: Eduskunnalle.
14574:
14575: Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin korjaukset tulleet välttämättömiksi. Kun li-
14576: suunnitelmaa vanhan Hämeenlinnan tien pa- säksi kunnossapitomäärärahatkin ovat olleet
14577: rantamiseksi on toteutettu varsin hitaasti. riittämättömiä, on tien kunto tullut hyvin
14578: Nyt uuden Hämeenlinnan runkotien ollessa huonoksi.
14579: valmistusvaiheessa tuntuu vanha tie koko- Tien mutkaisuus pitää sen edelleen hyvin
14580: naan jääneen unhoon. vaarallisena ja liikenneonnettomuuksia sat-
14581: Entinen Hämeenlinnan tie on kuitenkin tuu usein.
14582: liikenteellisesti edelleenkin hyvin tärkeä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
14583: Paitsi laajaa kaukoliikennettä on tie ainoa
14584: ulospääsytie niille asutus- ja omakotialueille, että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
14585: joita on muodostunut Klauk'kalaan, Lepsä- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
14586: mään, Röykkään ja Vihtijärvelle. kaa tien parannus- ja oikaisutöihin
14587: Tietä on jonkin verran korjattu viime vuo- Helsingin-Hämeenlinnan tiellä Hel-
14588: sina, mutta työt ovat pahasti kesken ja lii- singin mlk:n, Nurmijärven ja Vihdin
14589: kenteen tonnimäärien kohotessa ovat perus- pitäjien alueella.
14590: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
14591:
14592: Matti Mattila. Urho Kähönen. Veikko Helle.
14593: 1808
14594:
14595: IV,475.- Rah.al. N: o 305.
14596:
14597:
14598:
14599:
14600: Mattila ym.: _Määrärahan osoittamisesta kotiteollisuusneu-
14601: vontahenkilöstön palkkauksen, avustamiseen.
14602:
14603:
14604: Eduskunnalle.
14605:
14606: Pientilojen asukkaille tarvitaan talvikau- asemia ylläpitävien järjestöjen varoilla tai
14607: sina lisäansioita. Tätä tarvetta lisää jatku- neuvontatuloilla ei tällaisia menoja ole koko-
14608: vasti vielä maa- ja kotitalouden koneellistu- naan voitu hoitaa ja kun neuv()nta-asemien
14609: minen. Työskentelyhalua ja -tarvetta siihen toiminnasta saatujen myönteisten kokemus-
14610: onkin maaseudulla hyvin runsaasti. ten perusteella niiden toiminnan tukemista
14611: Eri puoliHe maata on perustettu kotiteolli- on pidettävä tarpeellisena, olisi kullekin
14612: suusneuvonta-asemia sellaisten henkilöiden neuvonta-asemalle voitava valti()n varoista
14613: ohjaamiseksi taloudellisen ja tuloksia tuotta- osoittaa palkkausavustuksen osuutta 32 000
14614: van käsityön tekoon, jotka eivät voi irroit- mk/kk ja peruskaluston täydentämistä ja
14615: tautua kodeistaan pitempiaikaisille kursseille. hankintaa varten niinikään valtion avustusta
14616: Esim. yksin Pohjois-Karjalassa on tällaisia 30 000 mk neuvonta-asemaa kohti.
14617: neuvonta-asemia 5, joilla on tänä vuonna oh- Kun maassamme tällä hetkellä toimii 20
14618: jattu lähes 4 900 henkeä. Täten on voitu neuvonta-asemaa k()titeollisuusjärjestöjen hoi-
14619: auttaa koteja mm. oman perheen vaatetuk- dossa esitämme kunnioittaen,
14620: sen täydentämisessä, kunnostamisessa ja hoi-
14621: tamisessa sekä antaa ansiotyönkin ohjausta että Eduskunta ottaisi vuoden, 1962
14622: ompelu- ja kudonta-a:loilla. tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV: 18
14623: Neuvonta-asematoiminnan entisestään te- momentin kohdalla 7 680 000 markan
14624: hostamiseksi olisi neuvonta-asemille saatava suuruisen lisäyksen neuvontahenkilös-
14625: palkatuksi kotiteollisuusopettajan tai -tekni- tön palkkauksen avustamiseksi sekä
14626: kon pätevyyden omaava henkilö neuvontatoi- neuvontOrasemien perustyövälineistön
14627: men johtoon. Neuvonta-asemien kalustot olisi täydentämiseksi kertamenona 600 000
14628: myös saatava asianmukaisiksi. Kun neuvonta- markkaa.
14629: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
14630:
14631: Matti Mattila. Eino Uusitalo. Mauno Pohjonen.
14632: Arvo Pentti. Eemil Partanen. Matti Liinamaa.
14633: Hilja Väänänen. Aarre Marttila. Ale Holopainen.
14634: 1809
14635:
14636: IV,476.- Rah.al. N:o 306.
14637:
14638:
14639:
14640:
14641: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta pienviljelysneuvoja-
14642: opiston opettaja- ja oppilasastmtojen rakentamiseen.
14643:
14644:
14645: Eduskunnalle.
14646:
14647: Hyvinkään maalaiskunnassa sijaitsevan seksi tarkoitetuista varoista myönnetty
14648: pienviljelysneuvojaopiston puutarhanopetta- 2 500 000 mk. Hyväksyttyjen huonetilaohjel-
14649: jan, koneopin lehtorin ja käsityönopettajan mien ja piirustusten mukaan rakennusten
14650: sekä koulutilan henkilökunnan asunnot sijait- yhteinen kuutiotilavuus on noin 4 700 ms
14651: sev&t niin vanhoissa ja rappeutuneissa puu- ja rakennuskustannukset noin 12 000 mk
14652: rakennuksissa, ettei niitä kannata enää kor- ms: Itä eli yhteensä 56 400 000 mk. Lisäksi
14653: jata. Kun maatalousopiston oppikurssia on on otettava huomioon kustannukset suunni-
14654: maamies- ja pienviljelysneuvojaopistoista 11 telmista ja ulkopuolisista johto- ja muista
14655: päivänä marraskuuta 1960 annetun asetuksen töistä sekä rakennusten liittämisestä opiston
14656: (424/60) mukaisesti pidennettävä viidellä lämmityskeskukseen, määrältään noin
14657: kuukaudella, tarvitaan opistolle kiireellisesti 6 600 000 mk.
14658: asuntoja lisää 40 oppilaalle. Kun opistolla Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
14659: lisäksi tullaan järjestämään peruskurssiin nioittaen,
14660: liittyviä erikoistumista varten tarpeellisia
14661: jatkokursseja, ehdotetaan opistolle rakennet- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
14662: tavaksi yksi tiilinen ja kaksi puista asuinra- tulo- ja menoarvioon 63 000 000 mark-
14663: kennusta, joihin sijoitettaisiin paitsi edellä kaa pienviljelysneuvojaopiston opet-
14664: lueteltuja asuntoja ta.rpeellisine lisätiloineen taja- ja oppilasasuntojen rakentamista
14665: myös yhden lehtorin asunto. Piirustusten varten.
14666: hankintaa varten on työllisyyden turvaami-
14667: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
14668:
14669: Matti Mattila. Veikko Helle.
14670: Urho Kähönen. Eino Uusitalo.
14671:
14672:
14673:
14674:
14675: 43 E 706/(H
14676: 1810
14677:
14678: IV,477. -Ralul. N:o 307.
14679:
14680:
14681:
14682:
14683: Mattila. ym.: Määrärahan osoittamisesta kenttäsahatoiminnan
14684: kehittämiseen.
14685:
14686:
14687: E d u s k u n n a 11 e.
14688:
14689: Kenttäsahaus on maassamme jatkuvasti Kenttäsahat r.y., joka perustettiin v. 1946,
14690: voittanut alaa. Varsinkin kotimaassa käytet- on toiminut jäsenkuntansa ammattitaidon ko-
14691: tävän rakennuspuutavaran tuotannossa sillä hottamiseksi järjestämällä mm. sahaus- ja
14692: on hyvin suuri osuus, lisäksi viedään kenttä- välineitten kunnostuskursseja, kilpailuja
14693: sirkkelisahattua tavaraa melkoisia määriä uusien, parempien sahamallien kehittämi-
14694: ulos. Liikkuvuutensa ansiosta kenttäsahauk- seksi sekä julkaisemalla omaa lehteä yrittä-
14695: sella on erikoista merkitystä alueilla, joissa nyt pitää jäseniänsä ajan tasalla kaikissa am-
14696: raakapuun pirt.kien matkojen vuoksi kohtuut- mattiin liittyvissä asioissa. Kaikki tämä on
14697: tomiksi käyvät kuljetuskustannukset ovat es- tapahtunut osittain pienten jäsenmaksujen,
14698: teenä metsävarojen taloudelliseen hyväksi- osittain eri tahoilta, mm. vientimaksurahas-
14699: käyttöön. tosta saatujen avustusten turvin suurimmaksi
14700: Naapurimaassamme Ruotsissa, joka on tätä osaksi vapaaehtoisin voimin, mutta myöskin
14701: nykyä pahin kilpailijamme sahatavaramark- eräitten metsäkoulujen suosiollisella avustuk-
14702: kinoilla, on kenttäsahaus mennyt huimin as- sella.
14703: kelin eteenpäin muodostaen sen tuotteet hy- Ammattikunnan tehokas koulutus alan yhä
14704: vin huomattavan osan koko maan sahatava- edelleen voimakkaasti laajetessa jää pakosta-
14705: ranviennissä. Siellä onkin kenttäsahureitten kin puutteelliseksi, koska kurssi- ym. valis-
14706: ammattikoulutus järjestetty erittäin tehok- tustoimintaa ei varojen puutteessa voida har-
14707: kaaksi valtion tukemana. joittaa siinä laajuudessa, mikä olisi tarpeen.
14708: Meillä kenttäsahurit ovat etupäässä yksi- Edellämainituilla perusteilla ehdotamme
14709: tyisyrittäjiä, jotka harjoittavat sahaustoimin- kunnioittavasti,
14710: taa vain osan vuodesta ja joilla ei ole taka-
14711: naan mitään ammattikoulutusta. Tästä joh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
14712: tuen ammattitaito on useinkin puutteellinen, tulo- ja menoarvioon 3 000 000 markan
14713: mistä johtuen parhaaseen mahdolliseen tu- määrärahan käytettäväksi kenttäsaha-
14714: lokseen sekä yksityis- että kansantaloudelli- toiminnan ammattitaidon ja välineiden
14715: sessa mielessä ei voida päästä, varsinkin kun kehittämiseen.
14716: kilpailu suurempien sahojen kanssa on ny-
14717: kyisin erittäin ankara.
14718: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
14719:
14720: Matti Mattila. Urho Kähönen. Veikko Helle.
14721: 1S11
14722:
14723: IV,478.-Ra.h.al. N:o 308.
14724:
14725:
14726:
14727:
14728: Murto ym.: Miiärärah.an owittamisesta korvaukseksi Saloisten
14729: kunnaUe ja Ratiken krmpung~'lle Rautaruukki Oy :n tehdas-
14730: alueen maapokjien lunastusmenoista.
14731:
14732:
14733: E d u s k u n n a 11 e.
14734:
14735: Saloisten kunnalle ja Raahen kaupungille että Eduskunta otta,isi vuoden 11162
14736: on ·aiheutunut Rojuniemen terästehtaan tulo- ja meMarvioon Saloisten kun-
14737: alueen maapohjien lunastami8€Sta ja teh- nalle .ia Raahen kaupungille RttUta-
14738: taalle tarvittavan makeanveden hanJkintaan ruwkki Oy:n tMdasalueen maapohjien
14739: liittyvän kanavan mruapohjien lunastami- luna,stamisesta ja tehtaalle tarvituwan
14740: sesta j·a vesivahinkojen korvaamisesta usei- makean veden hankintaan liittyviin
14741: hin satoihin miljooniin nousevat ylimääräi- kanavan maapohjien lunastamisesta
14742: set menot. Kun ei voida pitää kohtuullisena sekä vesivahinkoje'lt korvaamise!lta ai-
14743: ejkä oikeana F~ellaista menettelyä, että '\'eron- heutuvien ylimäärtiisten menojen kor-
14744: maksajilla maksatetaan heille kokonaan kuu- vaamiseksi 200 000 000 markkaa.
14745: lumattomia ja ylivoimaisen suuria lisärasi-
14746: tuksia, ehdotamme,
14747: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
14748:
14749: Yrjö Murto. Pentti Liedes.
14750: Martti Linna. Irma Torvi.
14751: Arvi Turkka.
14752: 1812
14753:
14754: IV,479.- Rah.a.l. N:o 309.
14755:
14756:
14757:
14758:
14759: Murto ym.: Määräraltan osoittamisesta tutkimuksen suoritta-
14760: miseksi laivatelakan rakentamiseksi Ouluun.
14761:
14762:
14763: E d u s k u n n a ll e.
14764:
14765: Helmikuussa 1960 tekemäämme toivomus- läisten lukumäärää ja lisännyt työttömyyttä.
14766: aloitetta tutkimuksen suorittamiseksi laiva- Tämän vuoksi on välttämätöntä ryhtyä sel-
14767: telakan raJkentamism:a:hdollisuuksista Oul.uun ~aisiin toimenpiteisiin, jotka huomattavasti
14768: ei vielä ole käsitelty, jonka vuoksi on aiheel- lisäävät pysyviä työtilaisuuksia. Ottaen huo-
14769: lista asian jouduttamiseksi, että eduskunta mioon Oulun kaupungin keskeisen aseman
14770: päättää ottaa :talousarvioon 5 milj. mk: n Pohjois-Suomessa sekä muut asiaan vaikut-
14771: määrärahan ko. .tutkimuksen suorittamista ltavat seikat, pitäisi ryhtyä tutkimaan laiva-
14772: varten. telakan rakentrumismahdollisuuksia Ouluun.
14773: Ouluun on viime vuosien aikana raken- Tälle toimenpiteelle luo uusia edellytyksiä
14774: Dettu uuttakin teollisuutta ja entisiä tuo- metalliteollisuuden kehitys Pohjois-Suomessa,
14775: tantolaitoksia on laajennettu, mutta työt- !kuten uusien kaivosten avaamiset ja teräs-
14776: tömyys on varsinkin talviaikoina jatkuvasti tehtaan :vakentaminen osoittavat.
14777: lisääntynyt. Maaseudu1l·a suuri työttömyys EdeLlä olevaan viitaten ehdotamme,
14778: ja muutenkin vaikeat olosuhteet pakottavat
14779: työläisiä ~etsimään toilmeentuloa Oulusta ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
14780: siirtymään sinne v8Jkituisesti asumaan. tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mark-
14781: Uuden tekniikan käyttöönotto ja tehtaiden kaa tutkimuksen suorittamiseksi laiva-
14782: automa:tisointi on huomattavasti vähentänyt telakan rakentamiseksi Ouluun.
14783: jo käynnissä olevien tuotantolaitosten työ-
14784: Hclsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
14785:
14786: Yrjö Murto. Martti Linna..
14787: Inna. Torvi. Pentti Liedes.
14788: 1813
14789:
14790: IV,480.- Rah.al. N: o 310.
14791:
14792:
14793:
14794:
14795: Murto ym.: Määrärahan osoittamisesta pengertien rakentamis-
14796: töiden a1,uZlepanemiseksi H m1uotooflt.
14797:
14798:
14799: Eduskunnalle.
14800:
14801: Käsiteltäessä helmikuussa 1961 pengertien gertien rakentaminen pitäisi vihdoinkin
14802: rakentamista Hailuotoon koskevaa toivomus- saada alulle, on aiheellista, että töiden alulle
14803: aloitettarnme eduskunta totesi, että tie- ja panemista varten otetaan määräraha jo ensi
14804: vesirakennushallitus on sisällyttänyt kuluvan vuoden talousarvioon.
14805: vuoden tutkimusohjelmaansa tämän 25 km: n Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
14806: pituisen maantieyhteyden tutkimustyön. Sitä
14807: koskeva määräys on annettu Oulun piirin että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
14808: piiri-insinöörille maaliskuun 23 päivänä tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
14809: 1961. Voidaan olettaa, että tutkimuksien kan määrärahan pengertien rakenta-
14810: lopulliset tulokset saadaan kuluvan vuoden mistöiden alullepanemiseksi H a'l.1uo-
14811: aikana käytettäväksi. Koska Hailuodon pen- toon.
14812: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
14813:
14814: Yrjö Murto. Pentti Liedes.
14815: Martti Linria. Irma Torvi.
14816: 1814
14817:
14818: IV,481. - Rah.al. N: o 311.
14819:
14820:
14821:
14822:
14823: MUrto ym.: Miiärjj;ytihOJII, 6Soittamisesta punakaartilaisille
14824: ~ki~jalia ja omaisuuden menetyksestä suoritet-
14825: tavia korvauksia varten.
14826:
14827:
14828: E d u s k u n n a 11 e.
14829:
14830: Vuoden; 19:18 tapahtumien aiheuttamia va- seksi ja korvaukseksi vankilassaoloajalta.
14831: hi:nkoja ei ole punakaartilaisille vieläkään Kun nämä korvaukset ovat kohtuullisia ja
14832: tyydyttävästi korvattu. Siten punakaal'tilai- tarpeen vaatimia esitämme,
14833: set ovat jääneet paljon huonompaan asemaan
14834: kuin muut samanluontoisia vahinkoja kärsi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
14835: neet. Asiantuntijoiden arvi6iden mukaan pi- tulo- ja menoarvioon korvauksina
14836: täisi ensi vuoden talousarvioon varata vähin- punakaartilaisille vankilassaoloajalta
14837: tään 40 milj. mk punaisten puole'lla taistel- ja omaisuuden menetyksestä 40 ()()0 000
14838: leiden menetettyjen omaisuuksien korvaami- markkaa.
14839: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
14840:
14841: Yrjö Murto. Martti Linna. Toivo Friman.
14842: Irma Torvi. Pentti Liedes. . Y. Bnne.
14843: 1815
14844:
14845: IV,482. - Rah.al. N: o 312.
14846:
14847:
14848:
14849: Nederström-Lunden ym..: Määrärahan osoittamisesta vajaa-
14850: mklisiä lapsia lwtQ'Aaa• hoitavien vanhempien avustami-
14851: seen.
14852:
14853:
14854: Eduskunnalle.
14855:
14856: Maamme vajaamielishuollon alalla on viime sestikin varattomille vajaamielisten vanhem-
14857: aikoina saavutettu tuntuvaa edistymistä. mille ja huoltajille olisi ehdottoman välttä-
14858: Varsinkin vajaamielislain hyväksyminen on mätöntä yhteiskunnan taholta järjestää mah-
14859: antanut siihen laajentuvaa mahdollisuutta. dollisuus esim. lomaan ja muutenkin yhteis-
14860: Kuitenkin on todettava, että hoitolaitoksista kunnan varoilla huojentaa heidän taakkaansa.
14861: on edelleen suurta puutetta eikä vajaamieli- Samalla olisi se rohkaiseva tunnustus heidän
14862: siä näin ollen saada laitoshoitoon. Monet ponnisteluistaan kotona hoitaa vajaamielistä,
14863: vajaamieliset hoidetaan vaikeista olosuhteista jolle laitoshoidossa ei ole löytynyt hoito-
14864: huolimatta kotona ja ovat he näin ollen ras- paikkaa.
14865: kaana taakkana huoltajilleen. Milloin talou- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14866: delliset olosuhteet ovat kodeissa heikot, on
14867: vajaamielisten hoitaminen sitäkin vaikeam- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
14868: paa. tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mark-
14869: Erityislapsilisälain hyväksymisen jälkeen kaa jaettavaksi valtioneuvoston mää-
14870: ovat ne vanhemmat ja huoltajat, jotka kotona räämällä tavalla sellaist'lle vähävarai-
14871: huoltavat alle 16 vuotiasta vajaamielistä, saa- sille vanhemmille tai huoltajille, jotka
14872: neet jonkin verran huojennusta. Kuitenkin kotfYM, joutuvat hoitamaan vajaamie-
14873: on tuhal!ISia sellaisia vajaamielisiä, jotka ovat listä, joka tOtrvitsee pysyvää silmällä-
14874: täyttäneet 16 vuotta ja joita vuosikausia on pitoa j6 hoitoa.
14875: yritetty saada laitoshoitoon. Näille ja ylei-
14876: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
14877:
14878: Judit Nederström-Lunden. TYYJle Tuominen.
14879: Toivo Friman. Inna Torvi.
14880: Inkeri Virtanen.
14881: 1816
14882:
14883: IV,483.-Rah.al. N:o 313.
14884:
14885:
14886:
14887:
14888: Ned.erström-Lund6n ym.: Määrärahan osoittamisesta rauhan-
14889: työtä suorittavien järjestöjen avustamiseen.
14890:
14891:
14892: Eduskunnalle.
14893:
14894: Rauhantyö · on jo vuosikymmeniä ollut Edellä mainittujen järjestöjen työtä hait-
14895: käynnissä tarkoituksella saada koottua ihmi- taa kuitenkin varojen puute. Jotta voitaisiin
14896: set eri maissa yhteen sotien syttymisiä ja nykyistä voimakkaammin selostaa sotasuun-
14897: niiden tuhoisia seurauksia vastaan. Niinpä nitelmien .rikollisuus, uuden sodan kaikkitu-
14898: meidänkin maassamme on uupumattomasti hoava vaikutus sekä osoittaa, miten kansoissa
14899: suoritettu tätä työtä useissa järjestöissä. Vii- itsessään on voimaa estää uudet maailman-
14900: meaikainen jännittynyt tilanne sotavaruste- palot ja luoda onnellisen elämän edellytykset
14901: lujen lisääntyessä ja atomiasekokeilujen kiih- maapallollamme, olisi yhteiskuntamme ta--
14902: tyessä vaatii meidänkin maamme rauhantyötä holta osoitettava varoja tähän 'kaikkien hy-
14903: tekeviltä järjestöiltä lisääntyvää toimintaa, väksi tarkoitettuun toimintaan. Näin ollen
14904: jotta voitaisiin yhteisvoimin kansallemme va- olisi tarkoituksenmukaista, että v. 1962 me-
14905: kuuttaa- jokaisen kansalaisen rauhantyössä noarvioon otettaisiin määräraha, josta myön-
14906: mukanaolon tärkeyttä. Tällaisia yhdistyksiä nettäisiin avustuksia järjestöille ja yhtymille,
14907: ja järjestöjä ovat Suomen Rauhanliitto, YK- jotka tekevät rauhantyötä maassamme.
14908: yhdistys, Suomen Rauhanpuolustajat, Nais- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
14909: ten Kansainvälisen Rauhan ja Vapauden
14910: Liiton Suomen osasto, Sodan Vastustajat ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
14911: Ammattiyhdistysväen rauhantoimikunta. Näi- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mark-
14912: den lisäksi tehdään monissa muissa järjes- kaa rauhantyötä suorittavien järjestö-
14913: töissä järjestelmällistä rauhantyötä. jen avustamiseen. ·
14914: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
14915:
14916: Judit Nederström-Lunden. Y. Enne. Tyyne Tuominen.
14917: J. Mustonen. Toivo Friman. Kuuno Honkonen.
14918: Irma. Torvi.
14919: 1817
14920:
14921: IV,484.- Bah.al. N: o 314.
14922:
14923:
14924:
14925:
14926: Niemelä ym.: Määrärahan osoittamisesta ntetsäkurssikeskuksen
14927: perustamiseksi Itä-Savon metsänhoitolautakunnan alueelle.
14928:
14929:
14930: Eduskunnalle.
14931:
14932: Keskusmetsäseurojen ja metsänhoitolauta- Iisissa oppilaitoksissa annettavan alkuopetuk-
14933: kuntien suorittamassa yksityismetsätalou- sen kanssa ehjän kokonaisuuden tulevien met-
14934: temme edistämistyössä on metsänomistajien sänomistajien kouluttamiseksi omien met-
14935: ammattikouluilla, metsänhqitokouluilla ja siensä taitaviksi käsittelijöiksi.
14936: metsäkurssikeskuksilla· tarkeä tehtävänsä. Varsin suurena pulmana on myös metsä-
14937: Vaikkakin yksityismetsäitalouden edistämis- ty,öntekijäin koulutus. Asiasta on paljon pu-
14938: järjestön toiminta on viime vuosina huomat- huttu, mutta verrattain vähän on siinä tois-
14939: tavasti tehostunut, niin kuitenkin töiden ta- taiseksi saatu aikaan. Ilmeistä kuitenkin on,
14940: vattomasta runsaudesta johtuu, ettei ole mah- että metsätyöt vastedes tulevat entistä enem-
14941: dollista pyvkiä sellaiseen tavoitteeseen, että män menettämään kausiluontoisuuttaan ja
14942: kaikki maatilametsälöillä suoritettavat moni- muodostumaan erityisen metsätyöammatin
14943: naiset työt olisivat yksityismetsätalouden pal- kohteeksi. Metsätyöntekijäin kouluttamiseen
14944: veluksessa olevien ammattimiesten suoritta- on tämän vuoksi ripeästi tartuttava.
14945: mia. Näin ollen on tä!'lkeätä, että metsän- Molempia edellä esitettyjä pyrkimyksiä
14946: omistajille itsellensä annetaan sellaista am- varten on maahamme tähän mennessä perus-
14947: mattikasvaiusta, että he itse pystyvät ym- tettu kaksi metsänhoitokoulua, toinen Keski-
14948: märtämään metsiensä oikean käsittelyn sekä Suomeen, toinen Pohjois-Savoon, sekä seitse-
14949: suorittamaan niissä sellaisia metsänhoitoon män vaatimattomampaa metsäkurssikeskusta.
14950: ja puutavaranhankintaan liittyviä tehtäviä, Edellä mainituista oppilaitoksista saadut
14951: joiden suorittamiseen metsäammattimiehet ei- kokemukset ovat olleet varsin myönteisiä.
14952: vät ehdi ja joihin heitä ei välttämättä tar- Niissä toimeenpannuilla sekä metsänhoidolli-
14953: vita. silla että puutavaran hankintakursseilla on
14954: Maaseutuväestön metsäopetusta annetaan tuleville metsänomistajille pystytty anta-
14955: jo kansakoulussa. Niinikään on viime vuo- maan sekä tietoja että nimenomaan käytän-
14956: sina kansalaiskoulujen metsäopetusta myös nön työtaitoa maatilametsälöillä esiintyvien
14957: huomattavasti entisestään tehostettu. Ym- tarpeellisten tehtävien tyydyttävään suoritta-
14958: märrettävää kuitenkin on, että niissä annet- miseen. Tämän vuoksi on välttämätöntä pe-
14959: tava opetus on pysytettävä - jo oppilaiden rustaa uusia oppilaitoksia niihin osiin maa-
14960: ikä yms. seikat huomioon ottaen - metsä- tamme, joissa alan opetus vielä puuttuu.
14961: harrastuksen herättämisen linjoilla. Uuden oppilaitoksen paikkaa harkittaessa
14962: Myöskään maataloudelliset oppilaitokset näyttää välttämättömältä sen perustaminen
14963: eivät ole voineet sisällyttää uusittuihinkaan Itä-Savon tarpeita tyydyttämään. Itä-Savon
14964: opetusohjelmiinsa siinä määrin metsätalouden maatilametsien kunnostaminen sekä niissä
14965: aineita ja varsinkaan siten järjestää käytän- suoritettava puutavaran hankintatyö vaati-
14966: nön harjoittelua, että tulos yksin niiden vat jatkuvasti varsin huomattavaa työpa-
14967: avulla muodostuisi riittävän hyväksi. Sitä nosta. Nykyisin kuitenkin harvojen itä-
14968: paitsi kaikilla tulevilla metsänomistajilla ei savolaisten metsänomistajiksi ja metsätyön-
14969: ole mahdollisuuksia ja tHaisuuttakaan maa- tekijöiksi tulevien on onnistunut saada edes
14970: mieskoulun käyntiin. Näin ollen tarvitaan käsitystä siitä, mikä metsänhoitokoulu on ja
14971: erityisiä oppilaitoksia, joiden opetustoiminta miten se voi auttaa ammattitaidon kehittä-
14972: muodostaa kansalaiskouluissa ja maataloudel- mises.~ ja työn tuottavuuden kohottamisessa.
14973:
14974: 44 E 706/61
14975: 1818 IV,484. - Itä-Savon metsäkurssikeskus.
14976:
14977:
14978: Niinpä Itä-Savosta on vain eräitä harvoja saada metsätietoja ja -taitoja omia. olosuhtei-
14979: nuoria miehiä päässyt osallistumaan Pohjois- taan silmälläpitäen.
14980: Savon metsänhoitokoulun tai Pohjois-Karja- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
14981: lan metsäkurssikeskuksen kursseille. Matko-
14982: jen pituudet, vieraat olosuhteet sekä edellä että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
14983: mainittujen koulujen omalta toiminta- tulo- ja menoarvioon 15 miljoonaa
14984: alueelta koostuneet runsaat oppilasmäärät markkaa metsäkurssikeskuksen perus-
14985: ovat olleet syynä siihen, että Itä-Savon met- tamista varten Itä-Savon metsänhoito-
14986: sänuoriso on jäänyt vaille mahdollisuuksia lautakunnan alueelle.
14987: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
14988:
14989: Esu Niemelä. A. F. Airo.
14990: Viljo A. Virtanen. (),uni Mannila..
14991: Esa. Timonen. Antti J. Ranta.ma.a..
14992: Niilo Nieminen. Ale Holopainen.
14993: Mikko Kaarna. Edva.rd Pesonen.
14994: Pentti Pekkarinen. Vilho Turunen.
14995: V. E. Svinhufvud. .A.a.rre Marttila.
14996: 1819
14997:
14998: IV,485. - Ra.h.al. N: o 315.
14999:
15000:
15001:
15002:
15003: Niemelä. ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan lento-
15004: kentän rakentamiseen.
15005:
15006:
15007: B d u s k u n n a 11 e.
15008:
15009: Savonlinnan huomattavan laaja talousalue kaista aJoittaa Savonlinnan lentokentän rai-
15010: on jatJkuv,asti puutteellisten lii'kenney'hteyk- vaus- ja rakennustyöt mahdollisimman pian.
15011: sien päässä maamme muista osista. Erityi- Tämä lentokenttätyömaa soveltuisi yleiseksi
15012: sesti ilmaliikenteen puuttuminen on tun- työmaaksi hyvin siinäkin suhteessa, että sille
15013: nettu Iisääntyvänä haittana. Savonlinnan voitaisiin sijoittaa luontevasti Säämingissä,
15014: läheisyydestä on varattu tarkoitukseen so- Enorrkoskella, Kerimäellä ja PunikaharjuHa
15015: V1eltuva alue lentokenttää varten, jonka val- työttömiksi joutuvat ihmiset ilman että työ-
15016: tion viranomaiset ovat todenneet edulliseksi. maa joutuisi ns. siirtotyömaaksi.
15017: Myös eduskunta on hyväksynyt v:n 1957 Edellä olevaan viitaten esitämme,
15018: valtiopäivillä toivomusaloitteen kentän ra-
15019: kennustöiden a~ullesaattamis~ksi. Mietinnös- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
15020: sään n:o 26 vuodelta 1959 kulkulaitosvalio- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
15021: kuntia tateaa Savonlinnan },entokentän raken- kan määrärahan Savonlinnan lento-
15022: tamisen tarpeelliseksi. kentän rakennustöiden aloittamiseen.
15023: Savonlinnan talousalueen työllisyyden hoi-
15024: don kannalta olisi erittäin tarkoi:tuksenmu-
15025: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
15026:
15027: Esu Blem.elä.. Pentti Pekkarinen. Mikko Kaarna.
15028: Viljo A. Virtanen. A. F. Airo. V. E. Svinhufvud.
15029: Antti Kukkonen. Esa. Timonen. Antti J. Ba4tama.a..
15030: Edvard Pesonen. Vilho TuruneD..
15031: 1820
15032:
15033: IV,486.- Ra.h.al. N: o 316.
15034:
15035:
15036: Niemelä ym..: Määrärahan osoittamisesta ratatutkimuksen
15037: suorittamista varten Heinolasta Savon radalle ja edelleen
15038: Pieksämäen--Savonlinnan rataosuudelle.
15039:
15040:
15041: E d u s k u n n a 11 e.
15042:
15043: Lahden-Heinolan rautatie on ollut käy- Reino Castrenin v. 1950 suorittama tutkimus.
15044: tössä kohta 30 vuotta. Jo ennen sen valmis- Radan jatkamista Savon radalta edelleen
15045: tumista oli suunniteltu radan jatkamista Savonlinnan suuntaan ei ole edellämainitun
15046: Mikkelin ja Savonlinnan kautta Matkaselän insinööri Grönmarkin suorittaman alustavan
15047: asemalle. Ensimmäisen kerran tästä oli ky- tutkimuksen jälkeen edes tutkittu.
15048: symys tammikuun 15-16 päivinä 1921 pide- Savonlinnan rautatieyhteydet länteen päin
15049: tyillä Savon päivillä, jolloin asiaa ajamaan Etelä- ja Lounais-Suomen satamiin ja lii-
15050: asetettiin erityinen toimikunta. Sen aloit- kennekeskuksiin ovat äärimmäisen kehnot.
15051: teesta pidettiin Mikkelissä v. 1924 läänin On joko kierrettävä pitkä kierros Saimaan
15052: kuntien kokous, jonka tekemien päätösten eteläpuolitse tai tehtävä suuri mutka pohjoi-
15053: perusteella Tampereen teknillisen opiston seen Pieksämäelle saakka. Suoraan länteen
15054: lehtori, ins. Artur Grönmark valittiin Savon radalle ja edelleen Heinolaan suun-
15055: Lahden-Heinolan-(Mikkelin-Savonlinnan tautuva rautatie toisi oloihin ratkaisevan pa-
15056: -Matkaselän ratasuunnan silmämääräisen rannuksen. Tämän ratasuunnan varrella on
15057: ja taloudellisen tutkimuksen suorittajaksi. ~ukuisa määrä kuntia ja asutustaajamia,
15058: Hänen tutkimuksensa valmistui vielä samana jotka sijaitsevat vielä varsin kaukana rauta-
15059: vuonna ja se julkaistiin painettuna. Tähän tiestä. Huomioonottaen näiden seutujen asu-
15060: tutkimukseen nojautuen teki seminaarin leh- jamiston tarpeet ja näiden ohella huomatta-
15061: tori, kansanedustaja Juho Kinnunen vielä vat metsävarat olisi tärkeätä, että näiden
15062: saman vuoden valtiopäivillä kaksi raha-asia- alueiden kuljetusolot järjestettäisiin nykyistä
15063: aloitetta, joista toinen koski Lahden-Heino- paremmalle kannalle. Näinollen olisi edel-
15064: lan rautatien rakentamista ja toinen Lahden leenkin tutkittava mahdollisuuksia rakentaa
15065: -Heinolan-Mikkelin-Savonlinnan-Matka- rautatie, joka yhdistäisi Heinolan Savon
15066: selän rautatien rakentamista. Näistä aloit- rataan johonkin sopivasti katsottuun paik-
15067: teista ensimmäinen tuli hyväksytyksi ja Lah- kaan ja jatkuisi sieltä edelleen Savonlinnan
15068: den-Heinolan rautatie otettiin rautatie- suuntaan Pieksämäen-Savonlinnan väliselle
15069: rakennusohjelmaan. rataosuudelle.
15070: Jo ennen Lahden-Heinolan rautatien ra- Kaikkeen edellälausuttuun viitaten esi-
15071: kentamista on siis pidetty selviönä, että ra- tämme kunnioittaen,
15072: taa on aikanaan jatkettava Heinolasta eteen-
15073: päin. Heinolan-Savon radan yhdysradan ra- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
15074: kentamista onkin tämän jälkeen vuosikausia tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
15075: yritetty saada rautatierakennusohjelmaan. suuruisen tnäärärahan tutkimuksen
15076: Asiasta on tehty lukuisia alQitteita, jotlka ovat toimittamiseksi rautatien rakentami-
15077: johtaneet toistaiseksi vain siihen, että tutki- seksi Heinolasta Savon radalle ja
15078: muksia mainitulla ['a'taosalla on suoritettu. edelleen Savonlinnan suuntaan sopi-
15079: Näistä mainittakoon tässä rautatiehallituksen vaksi katsottuun kohtaan Pieksämäen
15080: v. 1940 suorituttama tutkimus sekä tekn. tri -Savonlinnan välisellä rataosuudelZa.
15081: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
15082:
15083: Esu Niemelä. K. F. Haapasalo. Sylvi Halinen.
15084: Edvard Pesonen. Viljo A. Virtanen. Pentti Pekkarinen.
15085: 1821
15086:
15087: IV,437. -.Ra.h.al. N:o 317.
15088:
15089:
15090:
15091:
15092: Niemelä ym.: Määrärahan osoittamisesta rahalaitosten kiven-
15093: raivaukseen myöntämien lainojen koron alentamiseksi.
15094:
15095:
15096: E d u s k u n n a ll e.
15097:
15098: Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden Maanviljelysseurojen keräämän maatalous-
15099: aikana on kivenraivauksesta muodostunut kirjanpitoaineiston perusteella lasketut keski-
15100: maamme runsaskivisillä alueilla maatalouden määräiset työmenekkiluvut osoittavat sel-
15101: tärkein perusparannustoimenpide. Tämä on- västi kivisyyden työmenekkiä lisäävän vai-
15102: kin luonnollista, sillä vasta kivenraivauksen kutuksen. Kivisyyden kohoaminen ensimmäi-
15103: jälkeen voivat näiden seutujen viljelijäin ja sestä neljänteen luokkaan on aiheuttanut työ-
15104: työntekijäin työansio ja elintaso nousta. menekin lisääntymisen 25 %: lla. Edellä mai-
15105: Kiviset pellot keskittyvät pääasiassa järvi- nittu ja se, että peltojen kivisyys asettaa
15106: alueelle, vaikka vähäisempiä kivisiä alueita maatalouden koneellistamiselle rajoituksen
15107: on muuallakin maassa. Viljelijäin ilmoitus- ovat ratkaisevina tekijöinä kivisten alueiden
15108: ten ja eräiden lisäselvitysten mukaan sellais- tappiolliselle maataloudelle. - Tämä puoles-
15109: ten peltojen pinta-alat, joilta kivet voidaan taan aiheuttaa sen, että kivisiltä alueilta on
15110: kohtuullisin kustannuksin poistaa, jakaantu- väestön poismuutto kaikkein voimakkainta.
15111: vat eri maanviljelysseurojen alueilla seuraa- Ihmistyökustannuksen erittäin jyrkkä nou-
15112: vasti: su aiheuttaa, että maataloustyökin on saa-
15113: KiviSitä kohtuullisin kus- tava nopeasti koneellistetuksi. Tästä puo-
15114: tannuksin raivattava pelto- lestaan johtuu, että kiviset pellot on saatava
15115: ala v. 1950 koko pelto- raivatuiksi viimeistään v: een 1970 mennessä.
15116: alasta Ellei tähän tavoitteeseen päästä, on ne vii-
15117: ha % meistään sen jälkeen jätettävä pois viljelyk-
15118: Mikkelin läänin mvs. 37 500 35.7 sestä. Tästä olisi seurauksena entisestään
15119: Kuopion läänin mvs. 32100 21.9 lisääntyvä muuttoliike ja työttömyys, jotka
15120: Pohjois-Karjalan mvs. 19 000 18.4 eivät ole kansantalouden etujen mukaisia.
15121: Satakunnan mvs. 8 200 10.4 Kivenraivaustoiminnan edistämiseksi ja
15122: Itä-Hämeen mvs. 7 700 14.5 maatalouden tuotantokustannusten tasoitta-
15123: Muut alueet ........ . 41000 2.6 miseksi olisi kivenraivauspalkkioiden lisäksi
15124: Yhteensä ja keskimää- valtion varoista varattava 150 000 000 mk: n
15125: rin koko maassa .. 175 000 7.2 määräraha jaettavaksi rahalaitosten kiven-
15126: raivaukseen myöntämien lainojen koron alen-
15127: Puheena olevia kivisiä peltoja on v:n 1950 tamiseksi 7.25 %:sta 3 %:iin. Tähän tar-
15128: jälkeen raivattu n. 30--40 000 peltoha. Näin- koitukseen myönnettävien lainojen laina-ajan
15129: kin voimakkaan kivenraivaustoiminnan ovat olisi oltava vähintään 15 vuotta. TäHaisten
15130: tehneet mahdollisiksi valtion varoista myön- lainojen saantiin pitäisi olla oikeus kaikilla
15131: netyt kivenraivauspalkkiot, joita on maksettu kivisiä peltoja omistavilla viljelijöillä. Laino-
15132: alle 15 peltoha: n tiloille keskimäärin 20 000 jen saannin ehtona olisi, että raivauksen
15133: m:k/raivatulle peltoha: He. Kivenraivauksen suunnittelu ja raivatun alueen hyväksymi-
15134: kokonaiskustannukset on arvioitu suunnitel- nen suoritetaan maatalouden neuvontajär-
15135: mia tehtäessä 100 000-120 000/ha, joten jestöjen toimesta, samoin kuin kivenraivaus-
15136: avustus on ollut noin 1/5 kustannuksista. palkkioiden saannissa.
15137: 1822 IV,487. - Kivenraivausla1na.t.
15138:
15139:
15140: Edellä olevaan viitaten ehdotamme, kan määrärahan jaettavaksi ra'ludtri-
15141: tosten kivenraivaukseen myöntämien
15142: että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 lainojen koron alentamiseksi 7.25% :sta
15143: tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mar- 3 %:iin.
15144: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1961.
15145:
15146: Esu Niemelä. Viljo A. Virtanen.
15147: Edvard Pesonen. K. F. Haapasalo.
15148: Onni Mannila. Sylvi Halinen.
15149: Eemil Partanen. Aarre Marttila.
15150: Vilho Turunen. Pentti Pekkarinen.
15151: 1823
15152:
15153: N,488. -R&h.al:. N:o 818.
15154:
15155:
15156:
15157:
15158: Niemelä. ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi kivenrai-
15159: vauskustannusten rahoittamiseksi.
15160:
15161:
15162: Eduskunnalle.
15163:
15164: Kivenraivaus on kivisten seutujemme maa- on muuallakin maassa. Viljelijäin ilmoitus-
15165: talouden tärkein parannustyö. Vasta kiven- ten ja eräiden lisäselvitysten mukaan sellais-
15166: raivauksen jälkeen voi näiden seutujen vilje- ten peltojen pinta-alat, joilta kivet voidaan
15167: lijän ja työntekijän työansio ja elintaso kohtuullisin kustannuksin poistaa, jakaantu-
15168: nousta. vat eri maanviljelysseurojen alueilla seuraa-
15169: Kiviset pellot keskittyvät pääasiassa järvi- vasti:
15170: alueelle, vaikka vähäisempiä kivisiä alueita
15171:
15172: Kivistä kohtuullisin kustannuk-
15173: sin raivattava peltoala v. 1950
15174: alueen koko peltoalasta
15175: ha %
15176: Mikkelin läänin m vs. . _................. . 37 500 35.7
15177: Kuopion läänin mvs. _.................. . 32100 21.9
15178: Keski-Suomen mvs. . ...... _............. . 19 000 18.4
15179: Pohjois-Karjalan mvs. . ................. . 18 300 18.4
15180: Satakunnan mvs. . ...................... . 8 200 10.4
15181: Itä-Hämeen mvs. . ....... _.............. . 7 700 14.5
15182: Muut alueet ............................ . 41000 2.6
15183: Yhteensä ja keskimäärin koko maassa 175 000 7.2
15184:
15185:
15186: Puheena olevia kivisiä peltoja on v:n 1950 koneellistamiselle rajoituksen ovat huomatta-
15187: jälkeen raivattu n. 30 000 peltoha. Näinkin vina tekijöinä kivisten alueiden tappiolliseen
15188: voimakkaan kivenraivaustoiminnan ovat teh- maatalouteen. - Tämä taas puolestaan ai-
15189: neet mahdolliseksi valtion varoista myönne- heuttaa sen, että kivisiltä alueilta on väestön
15190: tyt kivenraivauspalkkiot, joita on maksettu poismuutto kaikkein voimakkainta.
15191: alle 15 peltoha: n tiloille keskimäärin 20 000 Kivenraivaustoiminnan edistämiseksi ja
15192: mk raivattua peltohehtaaria kohti. Kivenrai- maatalouden tuotantokustannusten tasoitta-
15193: vauksen kokonaiskustannukset on arvioitu miseksi olisi kivenraivauspalkkioiden lisäksi
15194: suunnitelmia tehtäessä lähes 100 000 mk/ha, valtion varoista varattava 100 000 000 mk:n
15195: joten avustus 'On ollut noin 1/5 kustannuk- määräraha jaettavaksi halpakorkoisina ja
15196: sista. pitkäaikaisina lainoina kivisten peltojen rai-
15197: Maanviljelysseurojen keräämän maatalous- vauskustannusten rahoittamiseen. Lainojen
15198: kirjanpitoaineiston perusteella lasketut keski- saantiin pitäisi olla oikeus kaikilla kivisiä
15199: määräiset työmenekkiluvut osoittavat selvästi peltoalueita omistavilla viljelijöillä. Lainan
15200: kivisyyden työmenekkiä lisäävän vaikutuksen. saannin ehtona olisi, että raivauksen suun-
15201: Kivisyyden kohoaminen ensimmäisestä nel- nittelu ja raivatun alueen hyväksyminen suo-
15202: jänteen luokkaan on aiheuttanut työmenekin ritetaan maatalouden neuvontajärjestöjen
15203: lisääntymisen 25% :lla. Edellä mainittu ja toimesta, samoin kuin kivenraivauspalkkioi-
15204: se, että peltojen kivisyys asettaa maatalouden denkin saannissa.
15205: 1824 IV,488. - Kivenraivauslainat.
15206:
15207:
15208: Edellä olevaan viitaten ehdotamme, kan määrärahan jaettavaksi halpakor.,
15209: koisina, pitkäaikaisina lainoina kiven-
15210: että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 mivauskustannusten rahoittamiseksi.
15211: tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
15212: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
15213:
15214: Esu Niemelä. Pentti PekkariD.en. Antti J. Rantamaa.
15215: Viljo A. Virtanen. V. E. Svinhufvud. Edvard Pesonen.
15216: Esa Timonen. A. F. Airo. Eemil Partanen.
15217: Vilho Turunen. Aarre Marttila.
15218: 1826
15219:
15220: IV,489. - Rah.aJ. N: o 319.
15221:
15222:
15223:
15224:
15225: Nieme1ä ym.: Määrärahan osoittamisesta säkköistämislainojen
15226: myörttämiseksi Sisä-Suomen saaristoalueille.
15227:
15228:
15229: E d u s k u n n a ll e.
15230:
15231: Maassamme on viime vuosina suoritettu loudellisissa olosuhteissa työskennellessään
15232: varsin laajasuuntainen sähköistäminen. Tiet- kykene maksamaan vaadittuja Esä.tariffeja.
15233: tävästi tällä hetke1lä maamme taJ.ou'ksista on Mielestämme on oikeudenmukaista ja koh-
15234: sähköistetty jo lähes 85 %, mitä lukua on tuullista varata valtion v~~;roista. hrulpakor-
15235: pidettävä maamme asumistiheyden huomioi- koista ja pitkäaikaista lainaa Sisä-Suomen
15236: den erittäin korkeana. saaristoalueiden sähköistämiseksi. Tämä laina
15237: Lukuisien ja laajojen vesistöjemme saaris- voitaisiin osoittaa ao. talouksiHe sähköyh-
15238: toasutus on kuitenkin jäänyt lapsipuolen tiöiden vaatimien lisätariffien ra.'hoittami-
15239: asemaan sähköistyksen suhteen. Niinpä ar- seksi.
15240: vioidaan, että esimerkiksi Saimaan saariston Edellä olevaan viitaten esitämme,
15241: talouksista on sähköistetty ainoastaan 10-
15242: 15 %. TäJmä sähköistytmisen hitaus saaris- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
15243: tossamme johtuu yksinomruan siitä, että pai- tulo- .ja menoarvioon 50 000 000 mark-
15244: kalliset sähköyhtiöt eivät pysty suorittamaan kaa kalpakorkoisten ja pitkäaikaisten
15245: saariston sähköistämistä normaalitariffeilla säkköistämislainojen myöntämiseksi
15246: ja saaristoasukkaat eivät taas vaikeissa ta- Sisä-Suomen saaristoalueille.
15247: Helsingis.sä 15 päivänä syyskuuta 1961.
15248:
15249: Esu Niemelä.. Veikko Vennamo.
15250: Viljo A. Virtanen. Onni Mannila.
15251: Esa Timonen. K. F. Haapasalo.
15252: V. E. Svinhufvud. Antti J. Rantamaa.
15253: A. F. Airo. Edvard Pesonen.
15254:
15255:
15256:
15257:
15258: 45 E 706/61
15259: 1826
15260:
15261: IV,490.- Rah.al. N: o 320.
15262:
15263:
15264:
15265:
15266: Niemelä ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi pieniä
15267: yksityisiä suonkuivatushankkeita varten.
15268:
15269:
15270: B d u s k u n n a ll e.
15271:
15272: Maassamme on metsien perusparannuksilla Kautta maamme on paljon pienialaisia,
15273: ja kaikilla puun tuottoa lisäävillä toimenpi- mutta hyväpohjaisia soita, joiden ojittami-
15274: teillä laajenevan metsäteollisuuden ja :twko nen soveltuisi parhaiten yksityisiksi hanik-
15275: metsätalouden tulevaisuutta ajatellen erityi- k·eiksi. Näiden soiden kuivuminen olisi lisäksi
15276: sen suuri merkitys. On näin oLlen luonnol- nopeaa ja varmaa, usein vähäiselläkin oja-
15277: lista, että vallitsevaa kausittaista työttö- määrällä. Ojitustyön !lmlleuden takia nämä
15278: myyttä on koeteltu lievittää järjestämällä yhteishankkeiksi sopimattomat suoalueet ovat
15279: työttömille metsänparannus- tai hoitotöitä, jääneet tä:hän asti ojittamatta, !mutta ne
15280: tähän saakka pääasiassa taimistojen ja nuor- muodostaisivat erittäin sopivan :työn ja kus-
15281: ten metsien perkaush3:kkauksia. tannusten sijoittamisen kohteen erityisesti
15282: Talvityöttömyyden 'aikana muodostaa kui- työttömyysaikana. Perusparannuksina näi-
15283: tenkin paiksu lulffiipeite mainituiUe ha!klmille den ltöiden kansantaloudellinen merkitys
15284: suuren haitan. Työn hidastuminen lumen olisi myös ilmeisesti suurempi kuin em. per-
15285: johdosta saJaAttaa olla suurempikin kuin val- !kausharvennusten.
15286: tion maksama osuus työkustannuksista. Met- Mikäli nämä pienialaiset kuivatustyöt saa-
15287: sien perusparannubista olisi erityisesti vesi- tettaisiin valtion avustus- ja ~ainoitustoimin
15288: peräisten metsämaiden ojitus seLlainen toi- nassa ns. risusavottatöiden asemaan, joiden
15289: menpide, jolle talvikausi asettaa vähemmän valvominen annettaisiin metsänhoitoyhdistys-
15290: rajoituksia. Lumenluominen ojan paikalta ten huoleksi, saataisiin maassamme käyntiin
15291: on ojitustyöhön nä;hden melko vähäinen Hsä- erittäin merkityksellinen perusparannus:toi-
15292: :työ, eikä soiden yleensä ohut routakerros minta, joka oleellisella tavalla lisäisi myös
15293: tuota normaalina taivina suurta haittaa. pientilojen työllisyyttä.
15294: Suometsien ojitustoimintaa hoitaa maas- EdeHä olev;aan viitaten esitämme,
15295: samme yksityismailla KeskuSmetsäseura Ta-
15296: pion metsänparannusosasto. Ojitustyö ta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
15297: pahtuu kuitenkin pääasiassa kesäaikana ja tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
15298: nykyisin jo suureksi osaksi konevoimin. kaa varattavaksi halpakorkoisina lai-
15299: 'l'yöt:tömyyteen vaikuttaa tämä, sinänsä suu- noina pienialaisten yksityisten suon-
15300: lliarvoinen toiminta, näin ollen erittäin kuivatushankkeiden toteuttamiseksi.
15301: vähän.
15302: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
15303:
15304: Esu Niemelä. A. F. Airo.
15305: Viljo A. Virta.nen. Veikko Vennamo.
15306: Esa Timonen. Onni Ma.nnila,
15307: Niilo Nieminen. Antti J. Ra.ntamaa.
15308: Pentti Pekkarinen. Edvard Pesonen.
15309: V. E. Svinhufvud. Eemil Parta.nen.
15310: Vilho Turunen.
15311: 1827
15312:
15313: IV,491.- Rah.al. N:o 321.
15314:
15315:
15316:
15317:
15318: Niemelä ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustus-
15319: laiiwiksi sisäves~'liikenteen harjoittajille.
15320:
15321:
15322:
15323: E d u s k u n n a ll e.
15324:
15325: Suomeen suuntautuvass"'& ulkomaisessa sa- saaneet aikaan s1savesien matkailuliiken-
15326: moinkuin kotimaisessakin ' matkailussa ovat teessä, on Hämeenlinnan-Tampereen väli-
15327: s1savesiemme matkustajalaivareitit keskei- sen ns. ,Hopealinjan" saavuttama suosio.
15328: sessä asemassa. Suurin erikoisuutemme ovat Tällä linjalla toimivan yhtiön taloudellista
15329: koskematon luonto ja nimenomaan laajojen asemaa rasittamassa ovat kuitenkin alusten
15330: sisävesiemme näköalat. Jotta ne tarjoutuisi- hankinnasta aiheutuneet lyhytaikaiset luotot,
15331: vat matkailijoiden nautittaviksi, on edelly- joiden korko- ja kuoletusmenot ovat muodos-
15332: tyksenä tietenkin, että järvireittejämme lii- tuneet suoranaiseksi esteeksi yhtiön toimin-
15333: kennöidään. nan edelleen kehittämiselle ja yhtiön aseman
15334: Vaikka tieverkostomme ja siihen liittyen vakaannuttamiselle.
15335: autoliikenteen kehittyminen onkin poistanut Paikallisliikenteen vaikeimpana kysymyk-
15336: monien Sisä-Suomen saaristojen alueiden lii- senä on ollut tarkoituksenmukaisten, myös
15337: kennepulmat, on nimenomaan Saimaan ve- kelirikkoajan liikenteeseen sopivien alusten
15338: sistön piirissä kuitenkin edelleen väkirikkaita puuttuminen. Yksityisten yrittäjien taholla,
15339: alueita, joiden ainoana kulkuyhteytenä on nimenomaan Saimaan vesistön piirissä, on
15340: vesitie. Voidaankin katsoa, että näiden aluei- kuitenkin vireillä suunnitelmia niiden hank-
15341: den laiva- ja moottoriveneyhteydet vastaavat kimiseksi, mutta yritysten esteenä on ollut
15342: valtion mantereella ylläpitämiä yleisiä teitä. pääomien ja lähinnä luotonsaantimahdolli-
15343: Sekä matkailu- että paikallisliikennettä suuksien puuttuminen.
15344: palveleva laivaliikenne on joutunut toimi- Vireillä olevat suunnitelmat sekä matkailu-
15345: maan erittäin suurissa taloudellisissa vai- että paikallisliikenteen elvyttämiseksi sisä-
15346: keuksissa ja lähes kaikkien laivaliikenneyh- vesistöissä eivät verrattuna esimerkiksi maan-
15347: tiöiden toiminta on ollut tappiollista. V al- tieverkostomme laajamittaiseen uudistami-
15348: tiovallan onkin ollut tuettava suoranaisilla seen vaadi huomattavia varoja. Toteutet-
15349: avustuksilla laivayhtiöitä, jotta niiden toi- tuina ne kuitenkin tuottaisivat suoranaista
15350: mintaa ei olisi ollut pakko kokonaan lopet- hyötyä kasvaneen matkailuliikenteen tuloina
15351: taa. Avustusta on kuitenkin voitu myöntää ja paikallisliikenteen osalta ne merkitsisivät
15352: vain vuosittaista liikennöimistä varten, mutta tieyhteyksiin rinnastettavien yhteyksien ai-
15353: uudishankintoja ja peruskorjauksia varten kaansaamista pienin kustannuksin. V aitio-
15354: sitä ei ole voitu myöntää. vallan osallistumista näiden suunnitelmien
15355: Jotta laivaliikenne yleensä voisi jatkua ja toteuttamiseen kaivataan vain pitkäaikaisten
15356: vähitellen muodostua kannattavaksi, on lainojen muodossa.
15357: välttämätöntä hankkia uusia, paremmin tar- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
15358: koitustaan vastaavia alustyyppejä ja edel-
15359: leen käyttökelpoisissa aluksissa suorittaa pe- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
15360: ruskorjauksia. Osoituksena siitä elpymisestä, tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar-
15361: mitä uudet tarkoituksenmukaiset alukset ovat kan lisämäärärahan myönnettäväksi
15362: 1828 IV,491. - Sisii.vesiliikenne.
15363:
15364:
15365: pitkäafkaisina halpakorkoisina lainoina niistä syntyneiden lyhytaikaisten epä-
15366: sisävesiliikenteen harjoittajille alusten edullisten luottojen maksamista var-
15367: hankintoja ja peruskorjauksia sekä ten.
15368: Helsingissä 1'5 päivänä syyskuuta 1961.
15369:
15370: Esu Niemelä. V. E. Svinhufvud.
15371: Viljo A. Virtanen. A. F. Airo.
15372: Esa Timonen. Onni Mannila.
15373: Nlilo Nieminen. K. F. Haapasalo.
15374: Mikko Kaarna. Antti J. Rantamaa.
15375: Pentti Pekkarinen. Edvard Pesonen.
15376: Vilho Turunen.
15377: 1829
15378:
15379: IV,492. - Rah.aJ. N: o 322.
15380:
15381:
15382:
15383:
15384: Niemelä ym.: Määrärahan osoittamisesta lisäkuljetusavustuk-
15385: seksi Itä-Suomen saaristoalueen meijereille.
15386:
15387:
15388: E d u s kunnalle.
15389:
15390: Saimaan, Kallaveden ja osaksi Pielisen maidontuotantoalueiden. - Varsinkin syk-
15391: vesistöalueiden meijereiden keräilyalueet poik- syisin järvien jäätyessä ja keväisin jäiden .
15392: keavat oleellisesti muualla maassamme sijait- sulaessa muodostuu vuosittain lähes kuukau-
15393: sevien meijereiden hankinta-alueista. Vesistöt den pituinen kelirikkokausi, jonka aikana
15394: ovat laajat sekä rikkovat maaston sadoilla Itä-Suomen saaristoalueen meijereille tulee
15395: lahdilla ja salmilla. - Maantiet kiertävät vielä huomattavia lisäkustannuksia saariston
15396: laajoja, mutkittelevia vesistöalueita, maantie- maidonkuljetuksen järjestelystä.
15397: verkosto on harva, tiet ovat mäkisiä ja suu- Näiden meijereiden keräily- ja maatalou-
15398: rimmaksi osaksi heikossa kunnossa. den tuotantokustannusten tasoittamiseksi olisi
15399: Viljelmät sijaitsevat tällä alueella järvien valtion varoista varattava 10000000 mk:n
15400: rannoilla ja pitkien välimatkojen päässä toi- määräraha jaettavaksi meijereille lisäkulje-
15401: sistaan. Niiden harva sijainti johtuu maa- tusavustuksena saariston maidonkuljetuksen
15402: talousmaan vähäisyydestä ja siitä johtuu järjestelyyn kelirikkoaikoina. Tämän lisäkul-
15403: myös viljelmien pienuus; meijereihin maitoa jetusavustuksen jaossa huomioitaisiin saaris-
15404: lähettävien viljelijöiden keskimääräinen leh- ton viljelijöille ja meijereille koituvat ylimää-
15405: mäluku on 3. räiset kustannukset kelirikkoaikoina, jotka
15406: Po. vesistöjen alueella on tuhansia saaria, kustannukset maksettaisiin valtion varoista.
15407: joissa on tuhansia viljelmiä, saarien asukas- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme,
15408: luku on yli 10 000. Saarissa olevat viljelijät
15409: saavat pääasiallisen toimeentulonsa maidon että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
15410: tuottamisesta, joten maatalouden harjoitta- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
15411: minen on heille pää- eikä sivuelinkeino, niin- kan määrärahan jaettavaksi Itä-Suo-
15412: kuin ulkosaariston kalastaja-viljelijöille. men saaristoalueen meijereille keli-
15413: Kaikki edellä mainitut seikat vaikuttavat rikkaaikoina saaristosta suoritettavan
15414: siihen, että näiden vesistöjen alueen meije- maidon keräilyn lisäkustannusten ra-
15415: reiden maido:n:kuljetuskustannukoot ovat hoittamiseksi.
15416: huomattavasti korkeammat kuin yhtenäisten
15417: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1961.
15418:
15419: Esu Niemelä. K. F. Haapasalo.
15420: Vilho Turunen. Viljo A. Virtanen.
15421: Pentti Pekkarinen.
15422: 1830
15423:
15424: IV,493. -ltah.aJ. N: o 323.
15425:
15426:
15427:
15428:
15429: Niemi ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelevan nuorison
15430: aSuntokysymyksen selvittämiseksi.
15431:
15432:
15433: E d u s k u n n a 11 e.
15434:
15435: Asuntotarve Suomen opiskelevan nuorison tava komitea, joka selvittäisi tämä.n vaikean
15436: keskuudessa on suuri. Alkavan syysluku- kysymyksen. Mutta se vaatii valtion taholta
15437: kauden aikana on jo ilmaantunut sellaista määrärahan.
15438: .asunnontarvetta, joka olisi kiireellisesti Tämän vuoksi ehdotamme,
15439: järjestettävä. On ilmaantunut asunnon puu-
15440: tetta suuremmissa asuinkeskuksissa, jotka että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
15441: eivät ole voineet tarjota asuntoja niitä tar- tulo- ja menoarvioon 5 {)()() 000 mark-
15442: -vitseville. kaa opiskelevan nuorison asuntokysy-
15443: Tämän vuoksi olisi ryhdyttävä selvitta- myksen selvittämiseksi.
15444: mään tätä kysymystä. Valtion olisi asetet-
15445: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
15446:
15447: Pentti Niemi. Rafael Paasio.
15448: Viljo A. Virtanen. Sylvi Siltanen.
15449: Kustaa. Alanko. Ensio Partanen.
15450: Veikko Helle. Juho Karvonen.
15451: Arvo Tuominen. Varma K. Turunen.
15452: 1831
15453:
15454: IV,494.- Rah.al. N:o 324.·
15455:
15456:
15457:
15458: N. Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien oi-
15459: kaisu- ja siltatöitä varten Heinolan maalaiskunnan kirkon-
15460: kylässä Sulkavan kosken ylimenopaikalla.
15461:
15462: E d u s k u n n a 11 e.
15463:
15464: Runkotie 5: stä et~kanee Heinolan maalais- 8lpaassa on erittäin ahdas ja vaikea mutka,
15465: kunnan kirkonkylän kohdalta valtion maan- josta tavallinen linja-auto ei pääse !käänty-
15466: tie, jdlm yhdistää runkotien ja Kouvolasta mään sillalle vaikeuksitta. SiHa:n itäpäästä
15467: Jaalan ja :Mäntyharjun kautta Mikkeliin alkaa pitkä ja jyrlrkä Y'lämäki, juka myöskin
15468: suuntautuvan valtion maantien toisiinsa. tekee Hikennöimisen vaikeaJksi. Varsinkin tal-
15469: Tieltä erkanee myöskin ,toinen ti,ehaara, joka vella ja yJeensä liukkaan kelin aikana mäki
15470: suuntautuu Heinolan pitäjän Taipaleen ky- ja silta yhdessä muodostuvat hengenvaaralli-
15471: län kautta Jaalan kirkolle ja edelleen Kou- siksi.
15472: volaan. Nämä molemmat haarat muodostavat Sulkavan kosken ylimen<Ykohta on helposti
15473: suorimman ja eniten käytetyn kutkureitin . järjestettävissä suurenikin Hikenteen vaati-
15474: Heinolasta MäntyharjUJlle ja sen takaisiin muksia vastaaval-si. T•ie on vain oikaistava
15475: kuntiin sekä Heinolasta Jaalaan ja sen toisesta kohdasta k<JSfuen yli ja ylimenokoh-
15476: kautta Lappeenrantaan, Kouvolaan ja koko taan rakennettava j,atkuvasti lisääntyvän lii-
15477: laajaan Kymenlaa!ksoon. Niinpä näille teille kenteen va~timuksia vastaava silta. Mikkelin
15478: onkin muodostunut erittäin vilkas liikenne, tie- ja vesirakennuspiirin toimesta on jo sil-
15479: mm. useita linja..,autovuoroja päivittäin lii- lan ja oikaisun rakenmmisesta tehty suun-
15480: kennöi kummalla!kin •tJi,ehaaralla. Tiet suun- nitelma, jonka kustannusarvio on 43 000 000
15481: tautuvat myöskin laajojen metsäalueiden mk. Myöskin vesistötutikimus on jo loppuun
15482: halki, joten ne muodostavat tärkeän puuta- saatettu tieoikaisun ja siLlan osalta, joten
15483: varan lrnljetusväylän. Kun näihin teihin senikään puolesta ei ole enää esteitä olemassa.
15484: liittyy vielä useita vHldmasti liikennöityjä Tie- ja vesirakennushallitus on•kin eihdotta-
15485: kyläteitä, jonka lähiad.koina siirtyvät paikal- nut valtion :tulo- ja menoarvioon v:lle 1962
15486: Hsteinä valtiolle, niin voi helposti todeta, otettavaksi 25 000 000 mk tieoikaisun ja sil-
15487: miten tärkeiiksi Eikenteellisesti nämä molem- lan rakennustöitä varten. Määräraha on kui-
15488: mat tien haarat ovat muodostuneet. tenkin jäänyt menoarvioon ottamatta.
15489: Kummallakin tiellä niinkuin myös ylei- Kun Sulkavan kasken ylimenokohdan
15490: sellä tieosuudella on aikaisemmin suoritettu ,pullonkaula" on saatava poistetuksi ja yli-
15491: huomattavi.a oikaisuja ja parannuksia, mutta kulku turvalliseksi, niin tieoikaisun ja sillan
15492: vielä on eräitä sangen vai!keita kohtia oiko- rakentamiseen on ryhdyttävä kiireellisesti.
15493: matta. Erityisesti molempien teiden yhtei- Sen vuoksi ehdotamme,
15494: sellä osuudella, Heinolan maalaiskunnan kir-
15495: konkylässä sijaitseva Sulil.mvan kosken yli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
15496: menokohta on vaikein ja muodostaa suoras- tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mark-
15497: taan hengenvaarallisen ,pu1lonkaulan". Kos- kaa rnacmtien oikaisu- ja siltatöitä var-
15498: ken ylittävä silta on vamlm, heikkorakentei- ten Heinolan maalaiskunnan kirkon-
15499: nen ja niin kapea, että vain ajoneuvo ker- kylässä sijaitsevalla Sulkavan kosken
15500: raHaan sopii kulkemaan sen yli. SiHan län- ylimenopaikalla.
15501: Hel,singissä 14 päivänä <Syyskuuta 1961.
15502:
15503: Niilo Nieminen. A. F. Airo. K. F. Haapasalo.
15504: Veikko Kansikas. V. E. Svinhufvud. Viljo A. Virtanen.
15505: Tauno Kelovesi. Antti J. Rantamaa. Onni Mannila.
15506: 1832
15507:
15508: IV,495.-Rah.al. N:o 325.
15509:
15510:
15511:
15512:
15513: N. Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virasto-
15514: talon rakentamiseksi Rantasalmen kuntaan.
15515:
15516:
15517: E d u s k u n n a ll e.
15518:
15519: Vt:ill.tion virastotalon ra:kentaminen Ran- Kun mielestämme valtion virastoille on saa-
15520: tasalmen kuntaan on erittäin tarpeellinen ja tava riittävät toimintaedellytykset, joita Ran-
15521: kiireellinen toimenpide poistamaan niitä vai- tasalmella ei ole, niin edellä olevaan ja v: n
15522: keuksia ja hankaluuksia, jotka nykyisin suu- 1960 valtiopäiville jätetyn toivomusaloitteen
15523: resti haittaavat siellä toimivien valtion viras- n: o 33 perusteluihin viitaten ehdotamme,
15524: tojen työskentelyä. Valtionpuhelin, posti ja
15525: lennätin, käräjähuoneet, pidätettyjen säily- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
15526: tystilat, nimismiehen kanslia ja verotoimisto tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
15527: ovat sijoitetut erittäin ahtaisiin ja tarkoituk- kaa rakennustöiden aloittamista var-
15528: siin sopimaUomiin vuokratiloihin. Poliisivar- ten valtion virastotalon aikaansaami-
15529: tiokonttori puuttuu kokonaan, koska ei ole seksi Rantasalmen kuntaan.
15530: tarpeellisia huonetiloja saatavissa.
15531: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
15532:
15533: Niilo Nieminen. Hugo Manninen.
15534: Toivo Niiranen. Antti J. Rantamaa.
15535: A. F. Airo. Veikko Rytkönen.
15536: K. F. HaapMalo.
15537: 1833
15538:
15539: IV,496. - Ra.h.aJ. N: o 326.
15540:
15541:
15542:
15543:
15544: N. NiemiBen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
15545: tuksiksi maatalouskoneiden hankkimiseksi pienviljelijäväes-
15546: tölZe.
15547:
15548:
15549: Eduskunnalle.
15550:
15551: Ha:llitus ehdottaa v: n 1962 tulo- ja meno- 1960 valtiopäiville jätetyn raha-asia-aloitteen
15552: arvioesityksessään avustuksiksi maatalousko- n: o 279 perusteluihin ehdotamme,
15553: neiden hankkimiseksi pienviljelijäväestölle
15554: vain 38 802 000 mk:n määrärahaa, mikä ai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
15555: kaisempien vuosien kokemusten perusteella tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV luvun
15556: on aivan riittämätön. Kun kuitenkin valtion 22 monwntille lisäyksenä 61198 000
15557: avustusten turvin maatalouskoneiden hankki- markkaa avustuksiksi maatalouskonei-
15558: minen pienviljelmille nykyistä suuremmassa den hankkimista varten pienviljelijä-
15559: määrässä on tarpeellista, niin viitaten v: n väestölle.
15560: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
15561:
15562: Niilo Nieminen. Toivo Friman.
15563: Toivo Nliran.en. Eemeli Lakkala.
15564: Matti Meriläinen. Aarne Pul!kkin.en.
15565: Aleksi Kiviaho. Veikko Rytkönen.
15566: Siiri Lehmonen. Usko Seppi.
15567: Pertti Rapio.
15568:
15569:
15570:
15571:
15572: 46 E 706/61
15573: 1834
15574:
15575: IV,497.- Rah.al. N:o 327.
15576:
15577:
15578:
15579: V. Nieminen ym..: Määräraltan osoittamisesta avustuslainaksi
15580: Metsäpuiden rodunjalostussäätiölle.
15581:
15582:
15583: Eduskunnalle.
15584:
15585: Metsänhoitomme keskeisenä tehtävänä on odotettavissa erittäin hyvä siemensato, jonka
15586: metsäteollisuutemme nyt laajetessa ja puun veroisen uusiutuminen lähivuosina on erit-
15587: tarpeen tuntuvasti kasvaessa kohottaa met- täin epävarmaa. Näistä metsiköistä arvioi-
15588: siemme puun tuottoa, mihin onkin suuret daan nyt saatavan 1000-1500 kg männyn-
15589: mahdollisuudet erikoisesti metsänviljelyn siementä, joista voidaan kasvattaa noin 100
15590: avulla. Metsäpuiden jalostus on eräs uusim- milj. tainta. Kun nimenomaan rodullisesti
15591: pia ja tehokkaimpia metsänvilje>lyn keinoja. hyvästä männyn taimitarhasiemenestä on
15592: Itse asiassa perintötekijöiltään korkealaatui- huutava puute - sitä ei ole tällä hetkellä
15593: sen metsäpuiden siemenen käyttö metsänvil- yhtään varastossa edes ensi kevään kylvöjä
15594: jelyksissä on laajimmin vaikuttavia ja talou- varten, olisi ehdottomasti kerättävä talteen
15595: dellisesti helpoimmin sovellettavia keinoja plusmetsiemme tämän hetken poikkeukselli-
15596: metsän tuoton kohottamiseksi ja sen tuottei- sen runsas siemensato.
15597: den laadun parantamiseksi, kuten F AO: n Laajan keräyksen järjestämiseen on siten
15598: Roomassa 1957 pidetty konferenssi totesi. olemassa hyvät biologiset edellytykset ja sää-
15599: Metsäpuiden rodunjalostussäätiön tehtä- tiöllä on keräyksen järjestämiseksi täysin
15600: vänä on sääntöjen mukaan huolehtia siitä, ajanmukaiset teknilliset menetelmät. Keräys-
15601: että rodullisesti hyviä siemeniä ja taimia on kalustoa on hankittu riittävästi maahan ja
15602: saatavissa metsänvil.jelyä varten. Säätiö on ammattitaitoista työnjohtoa on käytettävissä.
15603: valinnut rodullisesti arvokkaan taimitarha- Kun Metsäpuiden rodunjalostussäätiöllä
15604: siemenen hankintaa varten eri puolilta maata oman budjettinsa puitteissa ei ole minkään-
15605: noin 2 500 ha ns. plusmetsiä, ja pitänyt laisia mahdollisuuksia suorittaa riittävässä
15606: huolta siitä, että niitä käsitellään oikein sie- mittakaavassa siemenen keräystä plusmet-
15607: menen tuottoa silmällä pitäen. Näistä plus- sistä, ja ottamalla huomioon tämän toimin-
15608: metsistä on säätiö kerännyt usean vuoden nan yleishyödyllinen luonne, olisi luonnol-
15609: aikana yhteensä noin 1 500 kg kuusen- ja lista, että sen kustannukset huomattavalta
15610: männynsiementä, joista modernia taimitarha- osaltaan saataisiin valtion varoista.
15611: tekniikkaa käyttäen saadaan noin 100 milj. Edellä esitettyyn perustuen allekirjoitta-
15612: rodullisesti hyvää tainta lähes 50 000 ha:n neet kunnioittaen ehdottavat,
15613: metsänviljelysalalle.
15614: Siemenen keräys plusmetsistä tapahtuu että Bd1tskunta ottaisi vuoden 1962
15615: pystykeräyksenä siten, että kerääjät kiipeä- tulo- .ia menoarvioon 19 Pl. II lu-
15616: vät etukäteen valittujen puiden latvukseen vun 20 momenUlle lisäyksenä 25 mil-
15617: ja keräävät kävyt. Työ tapahtuu pääasiassa joonan markan määrärahan korotto-
15618: urakkatyönä. Siemenen omakustannushin- mana ja vakuudettomana lainana M et-
15619: naksi on arvioitu aikaisempien kokemusten säpuiden rodunjalostussäätiölle rodul-
15620: mukaan noin 18 000 mk kg, mikä kustannus lisesti arvokkaan taimitarhasiemenen
15621: tainta kohti laskettuna on 20 penniä. keräykseen plusmetsistä.
15622: Talvikautena 1961-62 on plusmänniköissä
15623: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
15624:
15625: Väinö E. Nieminen. Martti Salminen. Mauri Seppä.
15626: R. Hallberg. Mikko Asunta. Atte Pakkanen.
15627: 1835
15628:
15629: :W,498.-Rah.al. N:o 828.
15630:
15631:
15632:
15633:
15634: V. Nieminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
15635: tukseksi Metsäpuiden rodunjalostussäätiölle.
15636:
15637:
15638: E d u s k u n n a ll e.
15639:
15640: Maatalousministerille 27. 1. 1961 jättämäs- taimia Vanajan metsänjalostusasemalla ja
15641: sään mietinnössä metsätalouden suunnittelu- taimitarhoissaan. Säätiö on kehittänyt tai-
15642: komitea ehdottaa tehostettuja toimenpiteitä mien kasvatustekniikkaa, kasvullista lisää-
15643: puuntuotannon lisäämiseksi. Metsänhoito- mistä sekä eri jalostusmenetelmiä. Lisäksi
15644: ohjelma vv. 1963-72 käsittää mm. metsän- on säätiö suorittanut varsin 1aajaa valistus-
15645: viljeltyä 122 000 ha, mrkä on miltei kaksin- työtä esitelmien, kirjoitusten ja elokuvien
15646: kertainen v:n 1959 saavutukseen verrattuna. avulla.
15647: Sen toteut1Jarrninen merkitsee n. 160 milj. Lukuisat ulkomailla saadut koe- ja tutki-
15648: taimen vuotuista tarvetta eli noin kolme ker- mustulokset viittaavat voimakkaasti siihen,
15649: taa enemmän kuin mitä v. 1959 taimia istu- että metsäpuiden risteytysjalostus tuottaisi
15650: tettiin. Taimien tuotantoa olisi komitean taloudellisesti hyvin merkittäviä tuloksia.
15651: mielestä viipymättä lisättävä yllä mainittuun On ilmeistä, että havupuiden risteytysjalos-
15652: määrään. Komitea alleviivaa, että laadittu tuksen lykkääminen tuonnemmaksi on suurta
15653: ohjelma on lähiajan metsänhoidollisen toi- tuhlausta Suomen kaltaisessa metsätalous-
15654: minnan vähimmäisvaatimus maassamme ja maassa.
15655: pitää välttämättömänä, että luodaan edelly- Metsäpuiden rodunjalostussäätiö on toimi-
15656: tykset sen toteuttamiselle. nut toistaiseksi pääasiassa yksityisten lahjoi-
15657: Komitea ehdottaa mietinnössään myös met- tusvarojen ja oman taimitarhatoimintansa
15658: säpuiden rodunjalostuksen tehostamista. tulosten turvin. Vv. 1958-1961 on säätiö
15659: Metsäpuiden rodunjalostus onkin eräs te- saanut budjettivaroista 8 milj. mk:n avus-
15660: hokkaimpia metsänviljelyn keinoja. Perintö- tuksen vuosittain. Valtiolta saatu apu on
15661: tekijöiltään korkealaatuisen metsäpuiden sie- ollut ratkaisevan tärkeä säätiön jalostus-
15662: menen käyttö metsänviljelyksessä on laajim- työlle, sillä sen avulla säätiö on aloittanut
15663: min vaikuttavia ja taloudellisesti helpoim- ja kehittänyt korkealuokkaisen siemen- ja
15664: min sovellettavia keinoja metsän tuoton ko- taimituotannon käytännön metsänviljelyksiä
15665: hottamiseksi ja sen tuotteiden laadun paran- varten. Metsänjalostustyön ja sen tarpeen
15666: tamiseksi. nopeasti laajennuttua ei 8 milj. m'k:n avus-
15667: Metsäpuiden rodunjalostussäätiön tehtä- tus kuitenkaan enää turvaa tämän jo hyviä
15668: Yänä on huolehtia siitä, että rodullisesti hyviä tuloksia tuottaneen yleishyödyllisen toimin-
15669: siemeniä ja taimia on saatavissa yhä laa- nan tyydyttävää jatkumista ja kehittymistä.
15670: jenevaa metsänviljelyä varten. Säätiö on
15671: valinnut maan kaikista osista 2 652 plus- Lienee katsottava oikeaksi, että valtio ylei-
15672: puuta jalostustyön perusaineistoksi, valinnut sillä varoilla tukee riittävästi metsäpuiden
15673: n. 2 500 ha plusmetsikköjä rodullisesti arvok- jalostustyötä, kuten tapahtuu muun kasvin-
15674: kaan siemenen keräystä varten, aloittanut jalostuksen ja kotieläinjalostuksen kohdalla.
15675: noin 400 ha:n Siemenviljelysten perustami- Edellä esitettyyn perustuen allekirjoitta-
15676: sen maamme metsäpuiden korkealuokkaisen neet kunnioittaen esittävät,
15677: siementarpeen jatkuvaksi tyydyttämiseksi,
15678: kerännyt siementä plusmetsiköistä ja kas- että Eduskunta korottaisi vuoden
15679: vattanut jo merkittäviä määriä hyvärotuisia 1962 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
15680: 1836 IV,498. - Metsäpuiden rodunjalostus.
15681:
15682:
15683: XVIII luvussa ehdotetun 8 miljoonan kalla rodullisesti arvokkaiden sieme-
15684: markan avustuksen Metsäpuiden ro- nien ja taimien tuottamiseksi käytän-
15685: dunjalostussäätiölle 8 m~"ljoonalla mar- nön metsänviljelyä varten.
15686: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
15687:
15688: Väinö E. Nieminen. R. Hallberg. Mauri Seppä.
15689: Martti Salminen. Mikko Asunta. Atte Pakkanen.
15690: 1837
15691:
15692: IV,499. -Rah.al. N:o 329.
15693:
15694:
15695:
15696:
15697: V. Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta sisävesistöjemme
15698: kanavointikysymyksen tutkimiseksi koko laajuudessaan.
15699:
15700:
15701: E d u s k u n n a 11 e.
15702:
15703: Maamme sisävesistöj,en korkeustaso on v:an kautta nostaisi kustannuksia niin, ettei-
15704: siinä määrin yhdenmukainen monissa suu- vät kuljetukset siir.tyisi pois maanteiltä tai
15705: rimmissa järvissämme, ·että vesistöjä kana- rautateiltä eikä toimenpiteenä siten olisi mer-
15706: villa yhdistäen on niitä voitu käyttää lii- kitystä tällä alueella uuden teollisuuden muo-
15707: ikennöimisteinä. Sailmaan !kanavan sulkeudut- dostumiseLle. Saima·an vesistössä hyöty ra-
15708: tua muuttui SaimaJan vesistön sisävesilii- joittuisi lähinnä vesistön latvaosiin, missä
15709: kenne oleellisesti. Muissakin V'esistöissä raskaan kuljetuksen tarvetta on vähettnmän.
15710: maantie- ja rautatieliikenne on huOiffiatta- Jos siis pyritään käyttämään hyödyksi sisä-
15711: vasti muuttanut V1esiliikienteen asemaa. Tämä vesistöjemme yhdenmukaåsta korkeustasoa ja
15712: muutos on aiheutta111ut sen, että uusi teolli- tehdään mahdolliseksi myös pääsy mereen,
15713: suus samoin kuin teollisuuden laajennukset on mereen j6htavan :kanavan sijainnin ol-
15714: pyritään sijoittamaan 11annikolle. Järvireit- tava sellainen, että myös Päijänteen vesis-
15715: tiemme yhdistämisellä mereen V'O:iJsi olla teol- tössä voidaan sitä käyttää hyödyksi. Olisi
15716: lisuuden muodostumista edistävä merkitys sen vuoksi tutkittaV'a, mitä mahdoilisuuksia
15717: kaukana rannikolla ol1evilla alueilla erityi- on täl1aisen vesitien iöy:tämiseksi. Edellä
15718: sesti sel:laisen teollisuuden suhteen, missä tar- oleva:an viitaten esitäimme kunnioittaen,
15719: vitaan raSkaita kuljetuksia. Ul'lwmailla on
15720: myös malminikuljeturosessa k!iinnitetty vesi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
15721: kuljetuksiin huomiota. tulo- .fa menoarvioon 20 m'lljoonan
15722: Kun nyt on esi.J.lä kysymys Saimaan ka- markan määrärahan sisävesistöjemme
15723: navan uudelleen kunnostamisesta, on tällöin kanavointikysymyksen tutkimiseksi ko-
15724: huomattava, että Saimaan kanavan sijainti ko laajuudessaan ja erityisesti silmäl-
15725: ei tulisi muuttamaan tilannetta muissa kuin läpitäen sitä, että voitaisiin saada ta-
15726: Saimoon v:esistössä. Esimerkiksi Päijänteen loudellinen kanavatiheys mereen myös
15727: vesistössä vesimatkan pituus Saimaan kana- Päijänteen vesistöstä.
15728: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
15729:
15730: Väinö E. Nieminen. Onni Mannila.
15731: Saara Forsius. Edvard Pesonen.
15732: 1838
15733:
15734: IV,500.- Rah.al. N:o 330.
15735:
15736:
15737:
15738:
15739: Niiranen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun kaupun-
15740: kiin suunnitellun postiautovarikon rakennustöiden aloitta-
15741: miseksi.
15742:
15743:
15744: E d u s k u n n a ll e.
15745:
15746: Joensuun kaupunki on koko Pohjois-Kar- litus onkin ryhtynyt toimenpiteisiin tilan-
15747: jalaan ja ympärlistöön suuntautuvan huo- teen korjaamiseksi. Tarkoitusta varten on
15748: mattavan postiautoliikenteen keskuspaikka. hankittu 14 754 m2:n suuruinen :tontti. Va-
15749: Autokannan tarkoituksenmukaisen huollon rikkorakennusta varten, joka posti- ja lennä-
15750: aikaansaamiseksi on virei'llä hanke postiauto- .tinhallituksen kiireellisyysjärjestyksessä on
15751: varikon rakentamiseksi sinne. Erään aikai- toisella lbil.a:lla, ovat piirustukset paraikaa
15752: semman toivomusaJ.oitteen johdosta anta- Jaadittavina rakennush·allituksessa. Piirus-
15753: mansa mietinnön perusteluissa on kuikulai- tusten vaLmistumista on joudutettava ja tar-
15754: tosvaliokunta lausunut mm. seuraavaa: koitukseen käytettävälle menomomentille saa-
15755: ,Posti- ja lennätinhallituksen taho.lta saa- tava riittävä määräraha."
15756: dun selvityksen mukaan Joensuun autovari- Tiettävästi piirustukset samoin kuin kus-
15757: kon käytössä olevassa kiinteistössä käyttö- tannusarviokin on sen jälkeen [aadittu.
15758: tilat ovat kehnot ja vähäiset. Sosi·waHset ti- EdeHä esitetyn perusteella ehdotamme,
15759: lat ovat riittämättömät ja asetuksen vastai-
15760: set. Autojen pesumahdollisuuksia ei ole. Pi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
15761: hamaa on liikenteelie ja polttoainejaJkelulle tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun
15762: riittämätön. Kun autoja on 64 ja ajokilo- 33 momentille lisäyksenä 50 000 000
15763: metrimäärä on kuukaudessa n. 130 000 km, markkaa Joensuun kaupunkiin suun-
15764: uuden autovarikon tulisi olla kuutiotilavuu- nitell1tn postiautovarikon rakennustöi-
15765: deltwan n. 30 000 m3. Posti- ja lennätinhal- den aloittamiseksi.
15766: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
15767:
15768: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka.
15769: 1839
15770:
15771: IV,501. - Rah.al. N: o 331.
15772:
15773:
15774:
15775:
15776: Niiranen ym. : Määrärahan osoittamisesta V altimon vesistön
15777: perkaustöiden aloittamiseksi.
15778:
15779:
15780: E d u s k u n n a 11 e.
15781:
15782: Nurmeksen maalaiskunnan ja Valtimon kea parantaisi maatalouden harjoittamis- ja
15783: kuntien alueilla sijaitsee tulva-altis Valtimon viljelysalueen laajentamis- samoin kuin met-
15784: vesistö. Sen ranta-alueilla on useita satoja sien tuoton lisääntymismahdollisuuksia.
15785: hehtaareja veden vaivaamaa peltoa sekä li- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
15786: säksi runsaasti viljelyskelpoista ja metsä- ehdotamme,
15787: maata. Pohjois-Karjalan maanviljelysinsinöö-
15788: ripiirin toimesta on tehty suunnitelma vesis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
15789: tön laskemiseksi tarpeellisen perkaushank- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
15790: keen toteuttamiseksi, mikä avaisi seudulle kan määrärahan V altimon vesistön
15791: tarpeellisia työtilaisuuksia sekä ennen kaik- perkaustöiden aloittamiseksi.
15792: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
15793:
15794: Toivo Niiranen. Ale Holopainen. Pauli Puhakka.
15795: 1840
15796:
15797: IV,502.-Rah.al. N:o 332.
15798:
15799:
15800:
15801:
15802: Niiranen ym..: Määrärahan osoittamisesta Polvijärven kun-
15803: taan SU'Iif,nnitellun valtion virastotalon rakentamiseksi.
15804:
15805:
15806: Eduskunnalle.
15807:
15808: Valtion eri laitosten huonetarpeen tyydyt- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
15809: tämiseksi olisi Polvijärven kuntaan raken- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
15810: nettava virastotalo. Hankkeen, josta suun- 74 momentin b) kohtaan lisäyksenä
15811: nitelmat lienevät jo valmiina ja jota asian- 50 000 000 markan määrärahan käy-
15812: omainen kunta on ehdottanut valtion työ- tettäväksi Polvijärven kuntaan suun-
15813: kohteeksi, toteuttaminen olisi ajankohtainen nitellun valtion virastotalon rakenta-
15814: myös työtilaisuuksien aikaansaamiseksi. mista varten.
15815: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
15816: kunnioittaen,
15817: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
15818:
15819: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka.
15820: 1841
15821:
15822: IV,503. -Rah.al. N:o 333.
15823:
15824:
15825:
15826:
15827: Niiranen ym.. : Määrärahan osoittamisesta Oram1ahden luhta.
15828: ja ranta-alueen kuivatussuunnitelman toteuttamiseksi.
15829:
15830:
15831: Eduskunnalle.
15832:
15833: Rääkkylän kunnan alueella sijaitsevan Hankkeen toteuttaminen olisi merkityksel·
15834: Oravilahden luhta. ja ranta-alueen kuivatta. linen seudun maatalouden ja työllisyystilan·
15835: miseksi on laadittu ensimmäinen suunnitelma teen parantamisen kannalta. Näiden seikko·
15836: jo v:n 1930 jälkeen. Hankkeen toteuttami- jen vuoksi mm. Rääkkylän kunta toivoo kui.
15837: nen lienee estynyt silloin sotien johdosta. vatussuunniltelman kiireellistä toteuttamista.
15838: Kuluvan vuoden aikana on hankkeen to· Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun·
15839: teuttamiseksi laadittu uusi suunnitelma, nioittaen,
15840: jonka osakkaat ovat hyväksyneet 4. 9. 1961
15841: pidetyssä kokouksessa. Suunnitelman mukaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
15842: voitaisiin pengertämällä aikaansaada 920 tulo- ja menoarvioon 180 000 000 mar.
15843: ha:n suuruinen hyötyalue, josta viljelys. kan määrärahan Rääkkylän kunnassa
15844: kelpoista maata 730 ha. Se merkitsisi 12 %: n sijaitsevan Oravilahden luhta. ja ran·
15845: lisäystä Rääkkylän kunnan alueella olevaan ta-alueen kuivatussuunnitelman toteut.
15846: nykyiseen peltopinta-alaan. Hankkeen to. tamiseksi.
15847: teuttamiskustannukset on arvioitu 180 milj.
15848: mk:ksi.
15849: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
15850:
15851: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka.
15852:
15853:
15854:
15855:
15856: 47 E 706/61
15857: 1842
15858:
15859: IV,504.- Ra.h.al N: o 334.
15860:
15861:
15862:
15863:
15864: Niiranen ym.: Määrärahan Qsoittamisesta Juuan kuntaan
15865: suunnitellun valtion virastotalon rakentamiseksi.
15866:
15867:
15868: Eduskunnalle.
15869:
15870: Valtion eri laitosten huonetarpeen tyy- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
15871: dyttämiseksi olisi Juuan kuntaan rakennet- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
15872: tava virastotalo. Hankkeen, joota suunnitel- 74 momentin b) kohtaan lisäyksenä
15873: mat lienevät jo valmiina ja jota asianomai- 50 000 000 markan määrärahan Juuan
15874: nen kunta on ehdottanut valtion työkoh- kuntaan suunnitellun valtion virasto-
15875: teeksi, toteuttaminen olisi ajankohtainen talon rakennustöiden aloittamista var-
15876: myös työtHaisuuksien rturva81Illiseiksi. ten.
15877: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15878: nioittaen,
15879: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
15880:
15881: Toivo Niiranen. Pa.uli Puhakka.
15882: 1843
15883:
15884: IV,505.- Rah.aJ. N:o 335.
15885:
15886:
15887:
15888:
15889: Nöra.nen ym.: Määrärahan osoittamisesta puoliselluloosateh-
15890: taan rakenn'!Utöiden aloittamiseksi Pohjois-Karjalaan.
15891:
15892:
15893: Eduskunnalle.
15894:
15895: Eduskunta myönsi valtion kuluvan vuoden mahdollisuuden sietämätöntä lykkäämistä
15896: tulo- ja menoarvioon 850 751400 mk:n :mää- tuntemattomuuteen. Samalla jäisi toteutta-
15897: rärahan Enso-Gutzeit Oy:n osakepääoman matta jo varmana pidetty ja erittäin kipeästi
15898: korottamiseksi Uimaharjuun suunnitellun tarpeellinen n. 2 000 uuden työpaikan saanti.
15899: puoliselluloosatehtaan rakennustöiden alkura- Olemme sitä mieltä, että näin ei saisi tapah-
15900: hoitusta varten. Enso-Gutzeit Oy:n hallinto- tua, vaan Pankakosken tehtaan laajentami-
15901: neuvosto on kuitenkin 21. 6. 1961 pitämäs- sen ja tuotannon monipuolistamisen ohella
15902: sään kokouksessa päättänyt iaajentaa ja mo- eduskunnan edellyttämä uuden puoliselluloo-
15903: nipuolistaa yhtiön omistamaa Pankakosken satehtaan rakennushanke olisi myös kiireelli-
15904: tehdasta käyttäen tähän tarkoitukseen myös sesti toteutettava. Siten saisivat ratkaisunsa
15905: eduskunnan myöntämät em. varat. V: n 1962 Pohjois-Karjalan keski- ja eteläosien puuta-
15906: tulo- ja menoarvioesityksessään hallitus eh- varan menekki- ja uusien työpaikkojen ai-
15907: dottaa tämän menettelyn eduskunnan vahvis- kaansaantikysymykset.
15908: tettavaksi. Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
15909: Merkiten tyydytyksellä toimenpiteet Pan- ehdotamme,
15910: kakosken tehtaan laajentamiseksi ja moni-
15911: puolistamiseksi on kuitenkin todettava edus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
15912: kunnan myöntäessään em. määrärahan edel- tulo- ja menoarvioon 500 000 000 mar-
15913: lyttäneen kokonaan uuden tehtaan rakenta- kan määrärahan valtioneuvoston mää-
15914: mista Uimaharjuun. Nyt hallituksen ehdot- räämällä tavalla käytettäväksi puoli-
15915: tarua menettely merkitsisi tästä luopumista selluloosatehtaan rakennustöiden aloit-
15916: sekä Pohjois-Karjalan keski- ja eteläosille tamiseksi Pohjois-Karjalaan.
15917: erittäin tärkeän koivu- ja ohutpuun käyttö-
15918: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
15919:
15920: Toivo Niiranen. Y. Enne.
15921: Pauli Puhakka. Eino Tainio.
15922: 1844
15923:
15924: IV,506. - Ra.h.al. N: o 336.
15925:
15926:
15927:
15928:
15929: Niskala ym.: Määrärahan osoittamisesta Peltovuoman-Raat-
15930: tamaan tien rakentamiseen.
15931:
15932:
15933: Eduskunnalle.
15934:
15935: Tieverkoston kehitys on ollut sodan jäl- huomattavan lisän liikenteeseen, joka suun-
15936: keisenä aikana erittäin valtava. Siitä kehi- tautuu myös Keski-Lappiin, joten yllämai-
15937: tyksestä on myös Lapin lääni saanut osansa. nittu tie Peltovuoma-Ketomella-Ylikyrö-
15938: Uusia teitä on rakennettu kautta koko lää- Raattamaa olisi kiireellisesti valmistettava.
15939: nin. Kumminkin on vielä alueita, jotka ovat Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
15940: vailla liikennekelpoista tieyhteyttä. nioittaen,
15941: Sellainen alue on Ounasjokivarren yläosa,
15942: Enontekiön Peltovuoman kylästä Ketomellan että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
15943: - Ylikyrön kautta Raattamaa:han suunniteLtu tulo- ja menoarvioon 25 mt'ljoonan
15944: tieyhteys. Tietä on osittain rakennettu, mutta markan määrärahan Peltovuoman-
15945: ei vielä kulkukelpoiseksi. Kun Hetan-Kau- Ketomellan- Ylikyrön- Raattamaan
15946: tokeinon tie lähiaikoina valmistuu, se antaa tien rakentamiseksi.
15947: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
15948:
15949: M&rkus Niskala. Erkki Koivisto. Hannes Paaso.
15950: 1845
15951:
15952: IV,507.-Ra.h.al. N:o 337.
15953:
15954:
15955:
15956:
15957: Niskal!a. ym.: Määrärahan osoittamisesta Simon kunnan Pö-
15958: miön asutusalueen ja Kemin maalaiskunnan Palovaaran
15959: asutusalueen yhdystien suunnitelmien tekemistä varten.
15960:
15961:
15962: E d u s k u n n a ll e.
15963:
15964: Simon kunnan Pömiön ja Kemin maalais- kulku- ja puutavaran kuljetustienä asutuksen
15965: kunnan Palovaaran asutusalueen tien raken- tarpeiden ohella.
15966: taminen avaisi uusia asuttamismahdollisuuk- Sen vuoksi olisi tärkeä, että vielä tutki-
15967: sia samalla kun se palvelisi yleistä liikennettä maton osa edellä mainitulla tiesuunnalla tut-
15968: tärkeänä puutavaran kuljetus- ja kautta- kittaisiin.
15969: kulkutienä. Suunnitellun tien kokonaispituus Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15970: on 17 km. Siitä on jo tutkittu 3 km Yli- nioittaen,
15971: talosta Kivalo-ojan vartta Koivurovan etelä-
15972: päähän. Jo tutkitulla alueella on asutustiloja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
15973: ja useita tilojen hakijoita odottamassa tilojen tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
15974: saantia. Tien vaikutuspiirissä ovat hyvät määrärahan Simon kunnan Pömiön
15975: viljelysmaat. Suunnan tutkiminen ja tien asutusalueen ja Kemin maalaiskunnan
15976: rakenteille saaminen olisi erittäin tarpeelli- Palovaaran asutusalueen yhdystien
15977: nen. Kahta liikennekelpoista tietä yhdistä- suunnitelman tekemistä varten.
15978: vänä kulkureittinä se voisi palvella kautta-
15979: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
15980:
15981: Markus Niskala. Hannes Paaso.
15982: 1846
15983:
15984: IV,508.- Rah.al. N: o 338.
15985:
15986:
15987:
15988:
15989: Niskala. ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi eräille
15990: kuntayhtymille ammattikoulu- ja oppilasasuntolaraken-
15991: nusten rakentamiseen.
15992:
15993:
15994: E d u s k u n n a ll e.
15995:
15996: Ammattioppilaitoslain mukaisesti ovat lu- lot verotettavaa kohden maan lreskimäärää
15997: kuisat kunnat varmmeet oppilaspaikkoja ra- alhaisemmat. Senvuoksi olisi kohtuuilista,
15998: kennetuissa tai rakenteill.a olevissa ammatti- että täd.'IOOsille iköyhimmill.e kuntayhtymäin
15999: kouluissa. Useat kunnat ovat jo ennakkoon ammattioppilaitoksille voitaisiin maJksaa ra-
16000: - 'ennen lain voimaantuloa - ryhtyneet kennusavustus jälkikäteen, voimassa olevan
16001: rakentamaan ammattikouluja sekä välttämät- ammattilkasvatuslain (184/58) mukaisesti.
16002: tömiä oppilasasuntoloita. Nämä kunnat, jotka Edel·lä esi!tettyyn viitaten esitämme kunnioit-
16003: välttämättömän tarpeen vaatiessa ovat en- taen,
16004: nakikoon .toimineet, ovat jääneet suurelta
16005: osalta valtionavusta osattomi'ksi tai saaneet että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
16006: vain nim~lisesti vlliltion avustusta ja osan tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
16007: halpakorlmisena lainana. Suurin osa on ra- markan määrärahan rakennusavustuk-
16008: hoitettu normaalikorkoisilla lainavaroiUa. sen maksamiseksi sellaisille vähävarai-
16009: Sellaiset kuntayhtymät, jotka ovat näin me- sille kuntayhtymille, jotka ovat raken-
16010: netelleet, ovat joutuneet epäedulliseen ase- taneet koulu- ja oppilasasuntolaraken-
16011: maan ja kohtuuttoman rasituksen alaiseksi. nukset ennen nykyisen ammattikasva-
16012: Useat näistä kunnista sijaitsevat ailueella, tuslain voimaantuloa.
16013: jossa veroäyri on korkeiiil ja v:erotettavat tu-
16014: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
16015:
16016: Markus Niskala.. Erkld Koivisto. Ha.nnes Paaso.
16017: 1847
16018:
16019: IV,509.- Ra.h.al. N:o 339.
16020:
16021:
16022:
16023:
16024: NiskaJ.a. ym..: Määräraha~ osoittamisesta valtion ylläpidettäviä
16025: ammattilwuluje• osastoja varten.
16026:
16027:
16028: Ed usk u n nalle.
16029:
16030: Voimassa oleva ammattikasvatuslaki (184/ Jotta tätä mahdollisuutta todella voitaisiin
16031: 58) luo perustan ammattikoulutukselle, mutta käyttää hyväksi ammattikasvatuksen tehos-
16032: sen asettamat edellytykset ammattikasvatuk- tamiseen, olisi näiden valtion ylläpitämien
16033: sen laajuudelle ovat nykyisenä teollistuvana osastojen rahoitus järjestettävä tarkoituksen-
16034: aikana liian alhaiset, ja suuri määrä ammatti- mukaisella tavalla.
16035: kasvatuksen tarpeessa olevia nuoria jää am- Tämä olisi mielestämme mahdollista siten,
16036: mattikoulujen ulkopuolelle. että valtionapumomenteilta
16037: Esimerkiksi Lapin läänin osalta hiljattain 13 Pl. X: 34 Valtion avustukset kunnallis-
16038: suoritettu tutkimus osoittaa, että v. 1960 jäi ten ja yksityisten ammattioppi-
16039: koulujen ulkopuolelle kouluikäisestä nuori- laitosten rakentamiseen
16040: sosta 32 % ja saman tutkimuksen mukaan em. 13 Pl. X: 30 Valtion avustukset ko. ammat-
16041: luku nousee v:een 1964 mennessä 45% :ksi tikoulujen kalustoihin
16042: eli 2 371: een. 13 Pl. X: 26 Valtion avustukset ko. ammat-
16043: Maan teollistamiseksi ja erikoisesti Pohjois- tikoulujen ylläpitoon
16044: Suomen teollisuuden kehittämiseksi valtio on saataisiin maksaa myös ammattikasvatuslain
16045: kiinnittänyt suurta huomiota. Toisaalta ei (184/58) 10 §: n 2 momentin mukaan valtio-
16046: ole kuitenkaan tarpeeksi kiinnitetty huomiota neuvoston päätöksellä perustettujen valtion
16047: riittävän ammattikoulutuksen järjestämiseen. ylläpitämien osastojen menot.
16048: Tässä yhteydessä on jäänyt ehkä huomioi- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
16049: matt>a, että köyhillä kunnilla ei ole taloudel- kunnioittaen,
16050: lisia mahdollisuuksia laajentaa ammattikou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
16051: lutusta em. lain edellyttämästä määrästä. tulo- ja menoarvioon 20 m~'ljoonan.
16052: Näin jääkin ainoaksi ratkaisuksi se, että jo markan lsämäärärahan 13 Pl. X luvun.
16053: olemassa oleviin ammattikouluihin, eritoten kohdalle ammattikasvatuslain 10 § :n.
16054: syrjäseuduilla sijaitseviin, olisi perustettava 2 momentin mukaisten. valtioneuvoston.
16055: ammattikasvatuslain (184/58) 10 § :n 2 mo- päätöksellä perustettujen valtion yllä-
16056: mentin edellyttämällä tavalla valtion yllä- pitämien osastojen menojen maksa-
16057: pitämiä opinto-osastoja. mista varten.
16058: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
16059:
16060: Markus Niskala. Olavi Lahtela.
16061: 1848
16062:
16063: IV,510.- Rah.a.L N: o 340.
16064:
16065:
16066:
16067:
16068: Niskala. ym.: Määrärahan osoittamisesta Simojoen pohjois-
16069: puolta Alaniemen lossista Tainijoen tien kautta H osioon
16070: suunnitellun tien rakennustöiden aloittamiseksi.
16071:
16072:
16073: Eduskunnalle.
16074:
16075: Simojoen pohjoispuolinen tie päruttyy Ala- mista. Samoin Ranuan ja Simon ikunnat
16076: niemen iossiin siirtyen siitä joen eteläran- ovat rtlehneet anomuksen tien saamiseksi. Ho-
16077: nalle. Alaniemen ja Tainijoen välisen tie- sioon asti rakennettuna tie yhtyisi siinä jo
16078: suunnoo tutkimusmääräys on TVH:sta hil- rakennettuun :tiehen. Samoin 2 vuotta sit-
16079: jattain annettu. Tie olisi kumminkin suun- ten rakennettu silta yhdistäisi sen eteläran-
16080: niteltaV'a yhtäjaksoisesti Hosioon asti joen nan tiehen.
16081: pohjoispuolella. Siellä on yli 100 vuotta van- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
16082: haa 'asutusta, jonka ikulkuyrhteydet ovat erit- nioittaen,
16083: täin hanJkalat. Maito on kuljetettava yli
16084: joen, mikä keliri'kkoaikoina on ylivoimaisen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
16085: vaikea :tehtävä. Maat ovat asutU'kselle erit- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
16086: täin edulliset ja rumtta:mismahdolHsuuksia kan määrärahan Simojoen pohjois-
16087: kauniilla jokitörmällä on vielä runsa·asti. puolta Alaniemen lossista Tainijoen
16088: Maat ovrut va!tion ja yksityisten omistamia. tien kautta H osioon suunnitellun tien
16089: Metsähaillitus on puoltanut tåen rakenta- rakennustöiden aloittamiseksi.
16090: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
16091:
16092: Markus Niskala.. Hannes Paaso.
16093: 1849
16094:
16095: IV,511. - Fin.mot. N: o 341.
16096:
16097:
16098:
16099:
16100: Nordfors m.fl.: Angående anvisande av anslag för reparatwn
16101: av vägen Kvarnbackar-Helsinge kyrkby-Dickursby-
16102: Haxböle.
16103:
16104:
16105: Till Riksdagen.
16106:
16107: Den del av gamla kungsvägen från Åbo trafikerade vägen ökas ytterligare genom att
16108: till Viborg, viiken löper genom Helsinge landsvägsbron över Kervo å vid Stenkulla
16109: kommun, befinner sig i trafikfarligt skick. är endast 3.9 meter bred och har blivit
16110: Det gäller den 13.9 kilometer långa väg- en farlig trafikfälla. På grund av bilolyckor
16111: sträckan Kvarnbacka-Helsinge kyrkoby- har brons räcken och valv under sommaren
16112: Dickursby-Haxböle. I samma takt som 1961 krävt tre större reparationer. Under
16113: Dickursby med 12 000 invånare och talrika samma tid har 8 trafikolyckor inträffat på
16114: industrianläggningar vuxit till en av de eller i närheten av bron. Enligt polis-
16115: största tätorterna på vår landsbygd har myndigheternas utredningar är trafik-
16116: också trafiken längs denna väg ökat. Trafik- olycksfrekvensen hög på sträckan Helsinge
16117: riikning, som den 26 augusti 1960 företogs, kyrkby-Haxböle beroende på vägbanans
16118: visade på sträckan Dickursby-Helsilnge dåliga skick.
16119: kyrkoby 2 511 motorfordon samt i motsatt Vägbyggnadsmyndigheterna har beräknat
16120: riktning 2 740. Trafikintensiteten på kostnadel'llla för vågbanans reparation tili
16121: sträckan Haxböle-Dickursby var 1 336 cirka 27.8 miljoner mrurk samt för uträtning
16122: under ett dygn. Sedan dess har trafiken, och ombyggn:ad av bron till ca 10 miljoner
16123: speciellt den tunga, ökats avsevärt. mark.
16124: På grund av den starka trafiken kördes Med hänvisnjn.g ti:H vad ovan anförts
16125: under våren 1961 vägen mellan Helsinge och föreslås vördsamt,
16126: K varnbacka sönder så illa att trafikstopp
16127: måste införas. Ä ven under hösten inträffar att Riksdagen i statsförslaget för år
16128: att motorfordon kör fast på vägen. De 1962 för reparatwn av vägen Kvarn-
16129: lokala polismyndigheterna och ortsbefolk- backar-Helsinge kyrkby-Dickursby-
16130: ningen har påpekat att vägen under vår H axböle samt landsvägsbron över
16131: och höst blir oframkomlig för fotgängare. Kervo å vid Stenkulla måtte upptaga
16132: Trafiksvårigheterna längs den livligt ett anslag på 37 800 000 mark.
16133: Helsingfors den 19 september 1961.
16134:
16135: Kurt Nordfors. Victor Procope.
16136: Bertel Lindh. Sven Högström.
16137:
16138:
16139:
16140:
16141: 48 E 706/61
16142: 1850
16143:
16144: IV,5~1. - Rah.al. N: o 341.
16145: Suomennos.
16146:
16147:
16148:
16149:
16150: Nordfors ym..: Määrärahan osoittamisesta Myllymäen-
16151: Helsingin pitäjän kirkonkylän-Tikkurilan-Hakkilan tien
16152: korjaamiseksi.
16153:
16154:
16155: E d u s k u n n a ll e.
16156:
16157: Se osa Turusta Viipuriin johtavasta van- tiellä kasvavat vielä sen takia, että Keravan
16158: hasta valtatiestä, joka kulkee Helsingin pi- joen yli Stenkullan kohdalla johtava maan-
16159: täjän kautta, on liikenteelle vaarallisessa tiesilta on vain 3.9 metrin levyinoo ja muo-
16160: kU!llilossa. Tämä koskee 13.9 kilometrin pi- dostunut vaaralliseksi liikenneloukuksi. Lii-
16161: tuista tieosuutta Myllymäki-Helsingin pi- kenneonnettomuuksien takia ovat sillan kai-
16162: täjän kirkonkylä-Tikkurila-Hakkila. Sa- teet ja holvi kesällä 1961 vaatineet kolme
16163: massa suhtessa kuin Tikkurila 12 000 asuk- suurehkoa korjausta. Samana aikana on ta-
16164: kaineen ja luku:isine teollisuuslaitoksineen pahtunut kahdeksan liikenneonnettomuutta
16165: on kasvanut erääksi maaseutumme suurim- sillalla tai sen lähellä. Poliisiviranomaisten
16166: mista asutuskeskuksista, on myös liikenne selvitysten mukaan johtuu liikenneonnettO-
16167: tällä tiellä lisääntynyt. Elokuun 26 päivänä muuksien suuri lukumäärä tieosuudella Hel-
16168: 1960 toimeenpannussa liikenntJlaskennassa singin pitäjän kirkonkylä-Hakkila ajotien
16169: todettiin osuudella Tikkurila-Helsingin pi- huonosta kunnosta.
16170: täjän kirkonkylä 2 511 moottoriajoneuvoa Tieviranomaiset ovat arvioineet tien kor-
16171: ja vastakkaiseen suuntaan 2 740 moottoriajo- jauskustannukset noin 27.8 miljoonaksi mar-
16172: neuvoa. Liikennetiheys osuudella~ Hakkila- kaksi sekä sillan uudestaan rakentamisesta
16173: Tikkurila oli 1 336 vuorokauden aikana. Sit- johtuvat kustannukset noin 10 miljoonaksi
16174: temmin on liikenne, erityisesti raskas lii- markaksi.
16175: kenne, huomattavasti lisääntynyt. Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
16176: Vilkkaan liikenteen johdosta ajettiin ke- ehdottavat kunnioittaen,
16177: väällä 1961 Helsingin pitäjän ja Hakkilan
16178: välinen tie niin pahoin rikki, että oli pakko että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
16179: toimeenpanna liikennesulku. Myös syksyllä tulo- ja menoarvioon 37 800 000 mar-
16180: tapahtuu sellaista, että moottoriajoneuvot kan määrärahan Myllymäen-H elsin-
16181: juuttuvat tiehen. Paikalliset poliisiviran- gin pitäjän kirkonkylän-Tikkur~'lan
16182: omaiset ja paikallinen väestö ovat korosta- -Hakkilan tien sekä Keravan joen
16183: neet, että jalankulkijat eivät voi käyttää yli Stenkullan luona johtavan s-t'llan
16184: tietä keväisin ja syksyisin. korjaamista varten.
16185: Liikennevaikeudet vilkkaasti liikennöidyllä
16186: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
16187:
16188: Kurt Nordfors. Victor Procope.
16189: Bertel Lindh. Sven Högström.
16190: 1851
16191:
16192: IV,512.-Rah.al. N:o 342.
16193:
16194:
16195:
16196:
16197: Nordström ym.: Määrärahan osoittamisesta. Kruununkylän
16198: lentokentän parantamiseen.
16199:
16200:
16201: E d u s k u n n a ll e.
16202:
16203: Työllisyystyönä rakennetun Kruununkylän jarrutukseen käytettävä potkuri on alttiimpi
16204: lentokentän pääkiitotien valmistuttua viime irtoavien kivien aiheutta:mille va:hingoille.
16205: vuoden lopulla liikennöitävään kuntoon aloitti Tällaisen uudenadk:aisen lenitokaluston liiken-
16206: Aero Oy Vaasan kautta ja Kar-Air Oy Tam- teeseen ottaminen edellyttääkin pääJkiitotien,
16207: pereen ja Kauha:van k!autta Douglas DC-3 asematason ja niiden välisen yhdystien pin-
16208: kooeilla lentokentälle säännöllisen lentoliiken- nan tiivistämistä ja pintakäsittelyä, jonka
16209: teen 1. 11. 1960 alka:en. Lentoliikenne on kustannukset nousevat saadun tiedon mukaan
16210: osoittautunut elinvoimaiseksi: sekä: paikkojen 18 500 000 mk: aan.
16211: kysyntä odotettua suuremmaksi. Lentoyhtiöi- Kun Kruununkylän kenttä palvelee laajan
16212: den tarkoituksena on ja:tkaa samoja reiotte- Keski-Pohjanmaan talousalueen liikennetar-
16213: jään Ruotsin puolelle Uumajan kentälle. peita:, on sen saatibamista lii!kennekelpoiseksi
16214: Kun sekä Kauhavan ja Vaasan että myös Convair-Metropolitan koneille pidettävä jo
16215: Uumaja:n kentällä on kestopäällysteiset kiito- sinänsä perusteltuna. Siihen nähden että
16216: tiet, yhdystiet ja a:sematasot, joil1e voivat Kruununkylän iken!ttä nykyisessä keskeneräi-
16217: laskeutua myös Convair-Metropolitan koneet, sessä kunnossaan estää, kuten edellä on se-
16218: on yhtiöiden pyrkimyksenä asettaa ko. rei- lostettu, myös Etelä-Pohjanmaan lentoliiken-
16219: tille näitä uudenaikaisia, suurempia, nopeam- neolojen kehittämistä, on asi,alla vielä laaja-
16220: pia ja liikennetaloudellisesti edullisempi a 1
16221: kantoisempi meclcitys. Lellltoliiken:ne palvelee
16222: koneitaan, jotka ;tarjoavat matkustajiUe myös lähinnä teollisuutta ja kauppaa, joiden toi-
16223: suuremmat mu:kavuudet. Nåliden suunlllitel- mintaedellytyksistä koko maakunnan talous-
16224: mien toteuttamisen esteenä on kuitenkin elämän kehittymismahdollisuudet ova:t suu-
16225: Kruununkylän :kenttä, joka ei vielä ole täl- ressa maarm ri~ppuva1sm. Näin ollen on
16226: laisen liikenteen edellyttämässä kunnossa. Kruununkylän keniän param.tamista pidet-
16227: Kruununkylän kentän pääkiitotie, sivu- tävä Keski- ja Ete'lä-Pohjanmaan talouselä-
16228: kiiltotie ja asemataso on alun ailkaen raken- män kannalta eri1täin tarpeellisena.
16229: nettu kestopää1lystämistä sHmälläpitäen. Pää- ~aiken edelläsanotun perusteella esitämme,
16230: kiitotien ja asematason k!antav·an sepeliker-
16231: roksen yläosa on sidottu bitumHiuoksella ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
16232: v: n 1962 menoarvioesitykseen on merkitty tulo- ja menoarvioon 18 500 000 mar-
16233: määräraha myös sivukiitotien pinnan vastaa- kan määrärahan Kruununkylän lento-
16234: vaa käsittelyä varten. Tällainen pinta, josta kentän pääkiitotien, asematason ja
16235: pyörien ja potkurin ilmavirran vaikutuksesta niiden välisen yhdystien pinnan pa-
16236: vielä irtoaa pieniä sepeliraikeita, tarjoaa mah- rantamiseen ja pintakäsittelyyn siten,
16237: dolHsuudet harjoi·ttaa liikennettä Douglas että Kruununkylän liikenteessä voi-
16238: DC-3 hmtokoneilla, mutta ei sen sijaan ns. daan siirtyä käyttämään Convair
16239: nokkapyöräkoneilla kuten Convai'r-Metropoli- Metropolitan lentokoneita.
16240: tan, joiden mata:lammalla sijaitsev·a ja myös
16241: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
16242:
16243: T. E. Nordström. Georg Eriksson. Nestori Nurminen.
16244: 1852
16245:
16246: IV,51S. - Fin.mot. N: o 343.
16247:
16248:
16249:
16250:
16251: Nordström: .Angående anvisande av anslag åt Nykarleby stad
16252: för reparation av bron över Nykarleby älv.
16253:
16254:
16255: Till Riksdagen.
16256:
16257: Rikslandsvägen V asa - Gamlakarleby- av kostnadsförslaget eller med 2 100 000 mk.
16258: Uleåborg går över Nykarleby älvs nedre lopp Byggnadslagen säger emellertid ingenting
16259: på Nykarleby stads stadsplanelagda område. om huru kostnaderna :för en genomgripande
16260: Bron har tre öppningar och en sammanlagd reparation av en dylik bro skall :fördelas
16261: längd av 64.5 m. Brolockets alla trädelar äro mellan stat och stad, varför den avgörande
16262: numera så murkna, att de skyndsamt m.åste myndigheten (inrikesministeriet) tvekar att
16263: förnyas ifall icke brons tillåtna belastning utanordna beloppet.
16264: starkt inskränkes. Då det emellertid kan leda till oöverskåd-
16265: Enligt i mars innevarande år utförd trafik- liga följder och till :för staten mång:falt
16266: räkning utgjorde den genomgående trafiken siörre utgifter, ifall bron icke praktiskt taget
16267: vid brostället 73.4% av trafikens hela stor- omedelbart :försättes i ett skick, som mot-
16268: lek. Det är med andra ord fråga om en svara.r dess tillåtna belastning, och då det icke
16269: sådan för motorfordonstra:fik viktig gata, kan anses vara skäligt, att en stad av Ny-
16270: som åsy:ftas i 93 § 4 mom. i byggnadslagen. karleby stads storleksordning ensam skall
16271: Enligt nämnda lag kan :för en total ombygg- svara :för hela underhållet av en bro, som
16272: nad av bro, som ansluter sig till sådan gata, ansluter sig till en starkt trafikerad riks-
16273: statsbidrag beviljas och i särskilda :fall kan landsväg, :föreslår jag,
16274: ombyggnaden ske t.o.m. helt på statens be-
16275: kostnad. att Riksdagen i statsförslaget för år
16276: Reparationskostnaderna har av V asa väg- 1962 måtte uppta ett 2 100 000 mk
16277: och vattenbyggnadsdistrikt beräknats stiga stort anslag att som statsbidrag till
16278: till 2 800 000 mk, och rväg- och vattenbygg- Nykarleby stad utbetalas för repara-
16279: nadsstyrelsen har :för sin del :förordat att tion av bron över Nykarleby älv i
16280: staten slrnlle delta i kostnaderna med 75% ännämnda stad.
16281: Helsingfors den 18 september 1961.
16282:
16283: T. E. Nordström.
16284: 1853
16285:
16286: IV,513.- Rah.al. N: o 343.
16287: Suomenrws.
16288:
16289:
16290:
16291:
16292: Nordström: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaarlepyyn
16293: kaupungille Lapuan joen ylittävän sillan kunnostamiseen.
16294:
16295:
16296: E d u s k u n n a 11 e.
16297:
16298: Valtakunnantie Vaasa-Uusikaarlepyy- 2 100 000 markalla. Rakennuslaki ei sano kui-
16299: Oulu kulkee Lapuan joen yli Uuderrkaarle- tenkaan mitään siitä, miten sellaisen sillan
16300: pyyn kaupungin asemakaavoitetulla alueella. perusteellisesta korjaamisesta aiheutuvat kus-
16301: Sillassa on kolme aukkoa ja sen yhteenlas- tannukset on jaettava valtion ja kaupungin
16302: kettu pituus on 64.5 metriä. Siltakannen kesken, minkä vuoksi päättävä viranomainen
16303: kaikki puuosat ovat nyttemmin niin lahon- (sisäasiainministeriö) epäröi summan ratkai-
16304: neet, että ne on kiireesti uusittava, ellei sil- semisessa.
16305: lan sallittua kuormitusta suuresti rajoiteta. Kun kuitenkin saattaa koitua arvaamatto-
16306: Kuluvan vuoden maaliskuussa suoritetun mia seurauksia ja moninkertaisesti suurempia
16307: liikennelaskennan mukaan oli sillan kohdalla menoja valtiolle, ellei siltaa käytännöllisesti
16308: tapahtuva kauttakulkuliikenne 73.4 % liiken- katsoen heti saateta sellaiseen kuntoon, joka
16309: teen koko määrästä. Kysymys on toisin sa- vastaa sen sallittua kuormitusta, ja kun ei
16310: noen sellaisesta moottoriajoneuvoliikenteelle voida pitää kohtuullisena, että Uudenkaarle-
16311: tärkeästä kadusta, jota tarkoitetaan raken- pyyn suuruusluokkaa olevan kaupungin tulisi
16312: nuslain 93 § : n 4 momentissa. Mainitun lain yksin vastata sellaisen sillan kunnossapidosta,
16313: mukaan voidaan sellaiseen katuun liittyvän joka liittyy vilkkaasti liikennöityyn valta-
16314: sillan uudelleen rakentamiseen myöntää val- kunnantiehen, ehdotan,
16315: tionavustusta ja erityistapauksissa voi raken-
16316: taminen tapahtua jopa kokonaan valtion kus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
16317: tannuksella. tulo- ja menoarvioon 2 100 000 markan
16318: Korjauskustannusten on Vaasan tie- ja vesi- määrärahan maksettavaksi valtionavus-
16319: rakennuspiiri arvioinut nousevan 2 800 000 tuksena Uudenkaarlepyyn kaupungille
16320: markkaan ja tie- ja vesirakennushallitus on Lapuan joen yli mainitussa kaupun-
16321: osaltaan puoltanut valtion osallistumista kus- gissa johtavan s~"llan kunnostamista
16322: tannuksiin 75 % :lla kustannusarviosta eli varten.
16323: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
16324:
16325: T. E. Nordström.
16326: 1854
16327:
16328: IV,514.- Rah.al. N:o 344.
16329:
16330:
16331:
16332:
16333: Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Hi-
16334: mangan kunnalle satamalaiturin rakentamista varten.
16335:
16336:
16337: Eduskunnal'l.e.
16338:
16339: Keski-Pohjanmaalla on useita jokia ja hy- tama-a:llas on avara, ankkuripohja erittäin
16340: viä satamia, jotka suovat mahdollisuudet hyvä. Satama on ~isäksi suojainen, sillä tulo-
16341: teollisuuden syntymiselJ.e, mi'käli valtion ta- väylää suojaavat nousevat karikot. Laaje-
16342: h<>lta riittävästi edistetään maantie- ja rau- neva srutama-allas hillti:tsee merenkäyn,nin.
16343: tatieliikenneyhteyksien parantamista. MerenkulkuhalLitus on pannut aluHe tulo-
16344: Nykyisellään Keski-PQhjanmaa on valta- väylän leventämisen ja syventälmisen, mikä
16345: osaltaan pienviJjelysseutua. Maamlous ei vielä parantaa satamaa. Rautatien rakenta-
16346: anna riittävästi elinmahdollisuuksia, vaan minen H:imangalie on taloudellista hyvän
16347: pientilalliset joutuvat lka;k€1Illaan sivuansioita maaston johdosta. Se on myös lähellä Poh-
16348: selviytyäkseen men<>istaan ja usein heidän janrrnaan .rataa. Himangan satama voisi te-
16349: iastensa <>n pakk<> muuttaa muuahle työn ha- hokkaasti palvella niitä kuntia, joista sinne
16350: 'kuun. Myöskään vammaisesta ansiotyöstä jo nytkin har.ioiteta:an ~asta puutavaran
16351: elävälle työväestölle ei ole riittävästi työtä, 1kuijetusta. Kaikki tämä puolitaa edellytysten
16352: vaan kaikissa KeSki-Pohjanmaan kunnissa ~isäämistä toollisuudoen syntymiselle.
16353: esiintyy jatkuvasti työttömyyttä. Siksi olisi- Lestijoen pohjoisrannalle rakennetnn sa-
16354: kin ~uotava edellytykset syntyväile teollisuu- tamatien päässä on ns. Pikku Mansikan
16355: delle. Eräänä mahdollisuutena on Himan- saari, jossa luonnon puoiesta <>n edellytykset
16356: gan sataman kehittäminen. satama~aiturin rakentamiselle. Maa ja Vesi
16357: Nykyisin Himangan satamassa ~astataan Oy onkin laatinut suunnitelman satamalai-
16358: rediltä. Lestijoen pohjoispuolelle on raken- turin rakentamiseksi sinne. Himangan kun-
16359: nettu satamrutie, jonka varressa on puutava- nalle käy kuitenkin yJ.ivoimaiseksi rahoittaa
16360: ran purkauslaitureita. Ajoittain on sata- sataJmalaiturin ralmnnuSkustannuksia. Tässä
16361: massa hyvinkin vilkasta. Esim. viime kesänä tarvitaan valtion apua. Se on myös valtiO<n
16362: oli sieUä yhtaikaa seitsemänkin laivaa, jol- edun mukaista toimintaa täa!lä työttömyyden
16363: loin 176 autoa toi n. 4400 m3 puutavaraa vaivaamaHa alueella.
16364: päivässä. Sitä tuodaan 43 kunnan alueelta. Edellä esitetyn perusteena ehdotamme,
16365: Tämäkin osoitttaa, kuinka tarpeellinen sata-
16366: man kehittäminen ol<isi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
16367: Himangan satamaila on luonnon suomat tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
16368: edellytykset kehittyä hyväiksi. Tästä ovat kan suuruisen määrärahan avustuk-
16369: tutkimustensa perusteeHa antaneet lausun- seksi Himangan kunnalle satamalaitu-
16370: toja mm. prof. Lönnroth sekä Rastor ja Maa rin rakentamiseksi Lestijoki-suulle
16371: ja Vesi Oy. Lausunn<>ista käy selviUe, että Pikku Mansikan saareen.
16372: satamaan on lyhy.t ja selvä tuloväylä, sa-
16373: Helsingia'lä 14 päivänä syyskuuta 1961.
16374:
16375: Nestori Nurminen. Georg Backlund.
16376: Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik.
16377: 1855
16378:
16379: IV,ö15.- Rah.al. N: o 345.
16380:
16381:
16382:
16383:
16384: Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kampinnevan--
16385: Kortesnevan kuivatustöiden aloittamiseen.
16386:
16387:
16388: E d u s k u n n a 11 e.
16389:
16390: Lapuan kunnassa, varsinkin sen syrJa- tuisi suuri hyöty paikkakunnan väestölle.
16391: alueilla, asuu pääasiassa pienviljelijäväestöä, Kuivatus antaisi työtä ja poistaisi hallan-
16392: joiden tilat ovat niin pieniä, etteivät ne voi vaaran.
16393: turvata perheitten toimeentuloa. Kunnassa Pienviljelijät eivät kuitenkaan omin varoin
16394: on kumminkin suuriakin viljelyskelpoisia suo- pysty näin suurisuuntaista työtä suoritta-
16395: alueita, joista kuivattamalla saataisiin lisää maan, vaan siihen tarvittaisiin valtion varo-
16396: pelto- sekä laidunmaata. Samalla luotaisiin jen myöntämistä.
16397: edellytykset metsänkasvulle ja siten autet- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16398: taisiin pienviljelijöiden elinmahdollisuuksien
16399: parantamista. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
16400: Lapuan-Kauhavan ja Lappajärven pitä- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
16401: jien kulmauksessa, Hirvijoen ja Kauhajärven kan määrärahan Lapuan pitäjässä si-
16402: kylien välissä, on suuri ns. Kampinnevan- jaitsevan Kampinnevan--Kortesnevan
16403: Kortesnevan suoalue, jonka pinta-ala on noin kuivatustöiden aloittamiseen.
16404: 2 500 ha. Näiden nevojen kuivatuksesta koi-
16405: Helsingissä 14 päivänä. syyskuuta 1961.
16406:
16407: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik.
16408: 1856
16409:
16410: IV,516.- Rah.al. N: o 346.
16411:
16412:
16413:
16414: Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuivatustöihin
16415: Pohjanmaalla.
16416:
16417:
16418: E d u s k u n n a ll e.
16419:
16420: Maamme on tunnetusti Euroopan suorik- maaliskuuta 1961 mietintönsä, jossa esitetään
16421: kainta aluetta. Asian laajuutta osoittaa, että suunnitelma tämän alueen taloudellisten
16422: maassamme on noin 10 milj. ha suota, josta mahdollisuuksien parantamiseen mm. kuiva-
16423: asiantuntijoiden lausunnon mukaan noin 2.5 tustoiminnan ja jokijärjestelyjen kautta
16424: milj. ha voitaisiin saada pelloksi ja muu osa sähkövoimatalouden edistämiseksi.
16425: hyödylliselle metsänkasvulle. Tämän lisäksi Mietinnössä esitetään, että Lesti-Perhon-
16426: on vesistöjen varsilla suuria veden vaivaa- joen jokijärjestelyjen kautta saadaan tälle
16427: mia alueita, jotka olisi kuivatuksella mahdol- alueelle uutta peltoa hyötyalaltaan n. 5 000
16428: lisuus saada maataloudelle hyödylliseen käyt- ha, kustannusten ollessa 1130 milj. mk ja
16429: töön. Kaikkiaan arvioidaan maassamme ole- sähköenergiaa, jonka vuosituotto on 91.1 milj.
16430: van n. 92 % veden vaivaamia maita. kWh. Ähtävän-Purmonjoen alueen hyöty-
16431: Toisaalta on todettavissa, että maatalou- ala 500 ha, kustannukset 100 milj. mk ja
16432: temme on pirstoutunut niin pieniin tiloihin, sähkövoiman tuotto vuosittain .1)15 milj. kWh.
16433: että ne eivät anna !toimeentuloa asuklkail- Lapuanjoen hyötyala lkuivatussuunnitelman
16434: leen. Erityisen pieniä ovat tilat Pohjan- mukaan 2 980 ha, kustannukset 1080 milj.
16435: maalla, sillä lähes 70 % tiloista omistaa mk ja sähkövoiman tuotto vuosittain 68.9
16436: peltoa alle 5 ha. Viljelijät ja heidän lap- milj. kWh.
16437: sensa joutuvat satunnaisten ansiotöiden va- Tämä suunnitelma osoittaa, että sen to-
16438: raan tai työttömiksi. Tunnettua on myös, teuttamisen avulla saataisiin kipeästi kaivat-
16439: että pienviljelijöillä ei ole varoja koneiden tua lisämaata, voitaisiin poistaa tulvien tuo-
16440: hankintaan ja heillä on yleensä suuremmat mat melkein jokavuotiset haitat, saataisiin
16441: kustannukset hehtaaria kohden kuin suu- metsänkasvu edistymään ja luotaisiin edelly-
16442: rilla viljelmillä. tykset huomattavalla voimatalouden kehittä-
16443: Kun viljelyskelpoiset alueet, joista vo1s1 miselle näissä jokilaaksoissa.
16444: saada maata viljelykselle, ovat Pohjanmaalla .Suunnitelman toteuttaminen vaatii varoja
16445: yleensä veden vaivaamia ja niiden kuntoon yhteensä 2 710 milj. mk.
16446: saattaminen vaatii suuria varoja, tulisi val- Kun työ pitäisi saada ripeästi käyntiin
16447: tion entistä tehokkaammin ryhtyä kuivatus- kaikilla jokialueilla, se vaatii enemmän va-
16448: toiminnan suorittamiseen Etelä- ja Keski- roja kuin tarkoitukseen on budjetissa esi-
16449: Pohjanmaalla. tetty.
16450: Tulvat ovat sateisina kesinä, mm. vii- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16451: meksi kuluneena kesänä, aiheuttaneet suu-
16452: ria vahinkoja viljelijöille. Tästäkin syystä että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
16453: kuivatustoimintaa pitäisi nopeuttaa. Pohjan- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
16454: maan jokien veden järjestelyllä saataisiin 300 000 000 markkaa kuivatussuunni-
16455: hyöty myös voimatalouden kehittämiseen. telman toteuttamiseksi Lesti-, Perho-,
16456: Prof. Huikarin johdolla toiminut Pohjan- Ähtävän- ja Lapuanjokien alueella.
16457: maan kuivatuskomitea antoi 28 päivänä
16458: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
16459:
16460: Nestori Nurminen. Georg Backlund.
16461: Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik.
16462: 1857
16463:
16464: IV,517.-Rah.al. N:o 347.
16465:
16466:
16467:
16468:
16469: Nurminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lai-
16470: noiksi vientisatamia ylläpitäville kunnille satamien raken-
16471: tamista varten.
16472:
16473:
16474: E d u s k u n n a II e.
16475:
16476: Valtaosa ulkomaankaupastamme kulkee, Vientisatamien merkitystä maalle ei voida
16477: kuten tunnettua, meritse. Kehittyvä liikenne kyllin korostaa. Niiden kauttahan tapahtuu
16478: on asettanut yhä lisääntyviä vaatimuksia tärkeä ulkomaankauppamme ja ne antavat
16479: vientisatamillemme. työtä kymmenille tuhansille työläisille. Voi-
16480: Satamatyöt ovat yleensä kalliita ja paljon daksemme ylläpitää tärkeää vientiämme on
16481: työtä vaativia. Laaditut tilastot osoittavat, satamissa jatkuvasti seurattava kehitystä ja
16482: että satamistamme saadut välittömät tulot uudistettava laitureita ja laitteita. Mutta
16483: tuskin riittävät edes satamien tavanmukais- tämä ei saa tapahtua kuntien veronmaksa-
16484: ten hallinto-, käyttö- ja kunnossapitokustan- jien kustannuksella. Koska viennistä koituu
16485: nusten peittämiseen. Eduskuntakin on jo ai- hyötyä koko maalle, olisi valtion entistä te-
16486: kaisemmin budjetin perusteluissa todennut, hokkaammin tuettava pitkäaikaisilla halpa-
16487: että taloudelliset rasitukset satamien kunnos- korkoisilla lainoilla vientisatamia kuunosta-
16488: tamiseksi ovat muodostuneet niitä ylläpitä- via kuntia niiden satamien rakennustöissä.
16489: ville kunnille kohtuuttoman raskaiksi. Mai- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16490: nittakoon, että esim. Kemin, Oulun, Kokko-
16491: lan, Porin ja Kotkan satamien kunnostus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
16492: suunnitelmien toteuttaminen veisi lähimpien tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
16493: vuosien aikana useita miljardeja markkoja. 300 000 000 markkaa käytettäväksi lai-
16494: Yksinpä Ykspihlajan sataman kunnostami- noina vientisatamia ylläpitäville kun-
16495: nen ajanmukaiseksi vaatii ensi vaiheessa m'lle satamien rakentamista varten.
16496: n. 500 milj. mk ja toisessa vaiheessa saman
16497: verran lisää.
16498: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
16499:
16500: Nestori Nurminen. Georg Backlund.
16501: Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik.
16502:
16503:
16504:
16505:
16506: 49 E 706/61
16507: 1858
16508:
16509: IV,518. - Rah.al. N: o 348.
16510:
16511:
16512:
16513:
16514: Paasio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
16515: seksi Turun yliopistolle.
16516:
16517:
16518: E d u s k u n n a 11 e.
16519:
16520: Maamme korkeakouluopatukselle ja tieteel- Antaessaan eduskunnalle mietintönsä laki-
16521: liselle tutkimukselle on sangen merkitykselli- esityksen johdosta sivistysvaliokunta varsin
16522: nen se ~aki, jonka eduskunta kuluvana voimakkaasti korosti juuri rtämän säännöksen
16523: vuonna on säätänyt Turun yliopiston valtion- merkitystä ja yliopiston muunkin toiminnan
16524: avustuksesta. Lakia valmisteltaessa esitettiin tukemisen tärkeyttä. Yliopiston taholta esi-
16525: yliop~ston taholta se toivomus, että valtion- tettiin tulo- ja menoarvioon 20 milj. mk:n
16526: avustuksen suhteen noudatettaisiin samaa avustusta lähinnä humanistisen tiedekunnan
16527: menettelytapaa kuin esim. kauppa:korkea;kou- väilttämäittömiiksi osoittautunei:den uusien
16528: lujen valtionavustuksessa, nimittäin että val- opettajanv]I1kojen perustamista varten ja
16529: tio suorittaa määräprosentin yliopiston to- suunnilleen samanlaista summaa tiedekunnan
16530: dellisista ja ~1yväksyttävistä menoista. HalE- erittäin t81rpeellisiin, lähinnä eri oppiainei-
16531: tuksen antama lakiesitys sensijaan valitsi toi- den semina81rikirjastoja koskeviin perushan-
16532: sen vaJ.tionavustusmuodon, nimittäin sen, kintoihin.
16533: että valtio suorittaa paitsi aikaisemminkin Yliopiston taholla pidetään tärkeimpänä
16534: maksamiaan lääketieteeHisen tiedekunnan me- uudistuksena, joka olisi aikaansaaJtava, hen-
16535: noja myöskin matemaattis-luonnonrtieteellisen kilökohtaisen ylimääräisen professorinviran
16536: tiedekunna:n menot kokonaisuudessaan. Kun perust·amista. Helsingin yliopistossa on jo 25
16537: yliopiston kehitys on viime vuosina ollut henkilökohtaista ylimääräistä professorinvir-
16538: suorastaan valtava - oppilasmäärä on muu- kaa, kun sensijaan Turun yliopisto varojen
16539: tamassa vuodessa noussut 64kertaiseksi - on puutteessa yhä edeUeen on ilman ainoatakaan.
16540: ymmärrettävää, ettei yliopisto rajoitettuine Turun yliopisto on toiminta-aikanaan kasvat-
16541: varoineen, jot:Jka suurirmmaJksi osaksi kerättiin tanut suuren joukon eteviä tiedemiehiä, joista
16542: yliopiston perustamisvuosina (1917-22) suu- monet ovaJt yliopiston dosentteina. Kun
16543: rella kansalaiskeräyksellä, ole voinurt kehittää useilla dosenlteHla on täysi professorin piilte-
16544: opettaja- ja tutkijavoimimn siinä määrin vYYS, olisi kohtuumsta, että yliopisto pystyisi
16545: kuin oppillaiden lukumäärän lisääntyminen ja tarjoamaan edes osalle heistä mahdollisuuden
16546: tieteen eri alojen edistyminen olisi vaatinut; eteenpäinpäiilsyyn muussakin tapauksessa
16547: näin siitäkään huolimatta, että valtio v: n kuin v111rsinaisen pl'ofessorinviran tullessa
16548: 1950 jälkeen melkein vuosi vuodelta on li- avoimeksi, ja tämä kävisi päinsä juuri yli-
16549: sännyt talousarvion yhteydessä myöntämänsä määräisten henkilökohtaisten prof·essorinvir-
16550: vapaaehtoisen valtiona'Vllstuksen maaraa. kojen perustamiseHa. Eräissä oppiaineissa
16551: Kun näin dllen oli pelättävissä, että valtion- on opiskelijain määrä kaikista rajoirtuksieta
16552: avustuslain hyväksyminen siinä muodossa, huolimatta noussut niin suureksi, että apu-
16553: että valtio maksaisi kahden tiedekunnan me- laisprofessorin saaminen näihin aineisiin on
16554: not kokonaisuudessaan, mutta ei osallistuisi aivan välttämätöntä. Tällaisia a1neita ovaJt
16555: kahden muun tiedekunnan ylläpitämiseen ennen kaikkea englanninkieli, saksankieli,
16556: lainkaan, kokonaan pysähdyttäisi humanisti- yleinen kirjallisuustiede, yleinen historia ja
16557: sen tiedekunnan kehityksen, sisä1lytettii'll! la- Suomen historia. Lisäksi olisi eräihin oppi-
16558: kiin (5 §) säännös siitä, että valtio tulo- ja aineisiin saatava muutamia alempia opetta-
16559: menoarvion puitteissa voi a;vustaa yliopiston jan vi~koja tai toimia.
16560: muutakin toimintaa. Kun yliopiston omat varat eiviilt riitä juuri
16561: IV,518. - Paasio ym. 1859
16562:
16563: m~n!käänlaisiin määrärahojen lisäJ'Iksiin hu- nemmaksi kaikkien seUaisten virkojen perus-
16564: manistiseHe tiedekunnalle, merkitsisi Turun taminen, joita ilman jotenlkuten voidaan vielä
16565: yliopiston vlllltionavustuksesta annetun lain yhden vuoden ajan tuUa toimeen, ja jos vielä
16566: 5 §: n mukaisen avustusmäärärahan puuttu- kerran lykätään tiedekunnan seminaarikirjas-
16567: minen v:n 1962 tulo- ja menoarviosta huma- toille niin tärkeiden perushankintojen suorit-
16568: nistisen tiedelkunnan kehityksen miltei täy- taminen, nousee yliopiston rahantarrve tältä
16569: dellistä; pysä;htymistä ja aiheuttaisi pakosta- osin kuitenkin yli 10 miljoonaa markkaa
16570: kin sen, että ensi syksynä tiedekuntaan otet- käytettävissä olevia varoja suuremmaJksi.
16571: tavien uusien ylioppilaiden määrää olisi en- Edelläidievan perusteella ehdotrumme,
16572: tistäkin ankarammin - eräissä oppiaineissa
16573: jopa radikaailistikin - rajoitettava. Tämä että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
16574: taas olisi varsin valitettavaa, koska ylioppi- tulo- .ia menoarvion 10 Pl. VII luvun
16575: laiden määrä jatkuvasti on 1lmhoamassa. Jos 3 momentille lisäyksenä 10 000 000
16576: otetaan huomioon v'ain ne opettajanvirat ja markkaa Turun Yliopiston toiminnan
16577: toimet, jotka ehdottomasti olisi saatava pe- avustamiseksi lähinnä humanistiseen
16578: rustetuiiksi v:n 1962 alussa, ja lykätään tuoo- tiedekuntaan tarpeellisten opettajan-
16579: virkojen perustamista varten.
16580: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
16581:
16582: Rafael Paasio. Anni Flinck.
16583: Syl'Vi Siltanen. Veikko Helle.
16584: Olavi IJihteenxnäki. Eino Roine.
16585: Vappu Heinonen. Kalervo Saura.
16586: Paavo Aitio. Judit Nederström-Lunden.
16587: 1860
16588:
16589: IV,519.- Rah.al. N: o 349.
16590:
16591:
16592:
16593:
16594: Paasio ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta Sttomen
16595: osuuksien suorittamiseksi kansainvälisiin kustannuksiin.
16596:
16597:
16598: E d u s k u n n a ll e.
16599:
16600: Viime aikoina on eri maissa ryhdytty tuke- On selvää, ettei Suomi pysty kilpailemaan
16601: maan ns. kehitysmaita varsin voimakkaasti. edellämainittujen maiden kanssa, sillä meillä-
16602: On vihdoinkin havahduttu ymmärtämään se hän on vielä varsin monia omankin maan
16603: tosiasia, että ihmiskunta on vastuussa myös ongelmia hoidettavana ja ne vaativat toteu-
16604: niistä kansoista, joiden keskuudessa kurjuus tuakseen varoja. Mutta toisaalta tulisi Suo-
16605: ja nälänhätä ovat vieläkin jokapäiväisiä vie- menkin nykyistä tehokkaammin nähdä ,omaa
16606: raita ja jotka omin avuin eivät pysty saa- pihaa etemmäksi", toisten kansojen vai:keu-
16607: vuttamaan vauraampien maiden kansojen det ja mahdollisuuksiensa mukaan ojentaa
16608: elintasoa ja olosuhteita. auttava kätensä kehitysmaiden hädänalaisen
16609: Pohjoismaat ovat erikoisesti viime vuosina aseman kohentamiseksi.
16610: lisänneet avustustaan kehitysmaiden hyväksi. Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
16611: Niinpä Norja käyttää nykyään kansantulos- nioittaen,
16612: taan 0.30 o100 , Ruotsi 0.29 o100 ja Tanska
16613: 0.22 o100 kehitysmaiden hyväksi kun Suomen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
16614: vastaava luku on 0.01 Ol00 . Toisena vertailu- tulo- ja menoarvioon 5 Pl. IV luvun
16615: kelpoisena lukuna voisi mainita YK: n tek- 4 momentille 200 miljoonan markan
16616: nillisen avun laajennetun ohjelman, johon lisäyksen Suomen osuuksien suoritta-
16617: Norja antaa 600 000 dollaria, Ruotsi 1 000 000 miseksi kansainvälisiin kustannuksiin.
16618: dollaria ja Tanska 1160 000 dollaria Suomen
16619: osuuden ollessa 50 000 dollaria.
16620: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
16621:
16622: Rafael Paasio. Arvo Ahonen.
16623: Viljo A. Virtanen. Ensio Partanen.
16624: Varma K. Turunen. Pentti Niemi.
16625: Veikko Helle. Vilho Väyrynen.
16626: Meeri Kalavainen. Väinö Tikkaoja.
16627: Eino Raunio. Lyyli Aalto.
16628: Kaarlo Pitsinki. Elis Manninen.
16629: Sylvi Siltanen.
16630: 1861
16631:
16632: IV,520. - Rah.al. N: o 350.
16633:
16634:
16635: Paasio ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaaliministeriön
16636: työosaston eräiden virkojen järjestelyä varten.
16637:
16638: E d u s k u n n a 11 e.
16639:
16640: Valtioneuvosto antoi 12 päivänä elokuuta nut. Varsinkin ulkomaalaisten alusten pääl-
16641: 1948 päätöksen ( 604/48), joka sisältää jär- lystöt todettuaan, ettei tällä alalla ole teho-
16642: jestysohjeet alusten lastauksessa ja purkauk- kasta valvontaa, ovat tulleet yhä huolimatto-
16643: sessa työskentelevien työntekijäin suojelemi- mammiksi, joten satamissa ja lastauspaikoilla
16644: seksi joutumasta alttiiksi tapaturmille. Pää- vallitsee aivan yleinen määräyksien laimin-
16645: tös täyttää eduskunnan kesäkuussa v. 1949 lyönti ja siten alusten kalliin seisonta-ajan
16646: ratifioiman kansainvälisen sopimuksen takia eräänlainen uhkapeli työntekijäin hen-
16647: (ILO N: o 32) velvoitteet. Päätös astui voi- gen ja terveyden ollessa panoksena.
16648: maan 1. 1. 1949 ja sen soveltaminen annet- Tarkastuskoneisto nykyisessä muodossaan
16649: tiin päätöksen 47 § :n nojalla sosiaaliminis- on aivan riittämätön, jotta sillä olisi mahdol-
16650: teriön tehtäväksi. Järjestysohjeiden noudat- lisuuksia saada parannuksia tilanteeseen.
16651: tamisen valvonta annettiin ammattientarkas- Paitsi työvoiman puutetta se ei voi toimia
16652: tukselle. Tällöin ei tarkastustyövoimaa li- joustavasti ja nopeasti liikkuvien työpaikko-
16653: sätty vaikka se jo ennestäänkin oli ylikuor- jen tarkastamiseksi, joten järjestelmää olisi
16654: mitettu. samalla muutettava. Aluksi olisi kuitenkin
16655: l\fainitun valtioneuvoston päätöksen voi- saatava vähintään kolme kiertävää tarkasta-
16656: maantulosta on nyt kulunut kohta 13 vuotta. jaa, joiden sijoituspaikoiksi sopisivat Kotka,
16657: Silti ei ILO: n sopimuksen edellyttämää te- Turku ja Kokkola. Nämä tarkastajat saisivat
16658: hokasta tarkastusjärjestelmää ole vieläkään hoitoonsa alueen, joka ylettyisi kunkin koh-
16659: luotu huolimatta siitä, että tarkastuksen te- dalta useamman ammattientarkastuspiirin
16660: hostamiseksi on tehty eduskunta-aloitteita ja alueelle. Näillä erikoistarkastajilla tulisi olla
16661: eduskuntakysely hallitukselle j,a että työ- piiritarkastajan valtuudet.
16662: väenasiainvaliokunta on ensimmäisen aloit- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
16663: teen johdosta v. 1954 puoltanut viiden eri- nioittaen,
16664: koistarkastajan viran perustamista. ILO on että Eduskunta tehokkaan tarkastus-
16665: ammatillisten järjestöjen valituksesta pyytä- järjestelmän aikaansaamiseksi alusten
16666: nyt hallitukselt~R selvitystä tarkastustoimin- lastaus- ja purkaustyössä työskentele-
16667: nasta. Saavutetun kokemuksen mukaan ei vien työntekijäin suojelemiseksi tapa-
16668: kansainvälisen sopimuksen edellyttämää val- turmilta ottaisi vuoden 1962 tulo- ja
16669: vontaa ole voitu suorittaa edes välttävästi menoarvioon 3 145 500 markan määrä-
16670: saati sitten tehokkaasti. Ammattientarkasta- rahan sosiaaliministeriön työosaston
16671: jat ovat kyselyihin vastanneet, etteivät he nykyisen 31 palkkausluokkaan kuulu-
16672: kykene nykyisillä voimilla hoitamaan tällais- van apulaisammattientarkastajan viran
16673: ten liikkuvien työpaikkojen tarkastusta ja muuttamiseksi 34 palkkausluokkaan
16674: että he ovat ehdottaneet erillisten erikoistar- kuuluvaksi kuljetusalan ammattientar-
16675: kastajain nimittämistä tätä työkenttää var- kastuksen apulaisylitarkastajan viraksi
16676: ten. Tilanne on muuttunut yhä huolestutta- sekä yhden 31 palkkausluokkaan ja
16677: vammaksi, sillä vakuutusyhtiöiden tutkimus- kahden 29 palkkausluokkaan kuuluvan
16678: ten mukaan tapaturmatiheys lastaus- ja pur- apuluistarkastajan viran pentstami-
16679: kaustöissä on jälleen v: n 1960 aikana kasva- seksi.
16680: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
16681:
16682: Rafael Paasio. Arvo Tuominen. Anni Flinck. Eino Roine.
16683: Veikko Kokkola. Pentti Niemi. Urho Kulovaara. Irma Rosnell.
16684: 1862
16685:
16686: IV,521. - Ralt.al. N: o 351.
16687:
16688:
16689:
16690:
16691: Paaso ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen kes-
16692: kuskalanviljelyslaitoksen rakentamiseksi Taivalkosken kun-
16693: nan Ohtaojalle.
16694:
16695:
16696: Eduskunnalle.
16697:
16698: Suurten lohijokien valjastaminen on vä- säilyttämiseksi sekä valinnut paikan tule-
16699: hitellen sulkenut lohen ja taimenen kutu- valle kalanviljelylaitokselle ja laatinut alus-
16700: paikat. Eräänä viimeisistä vapaina olleista tavan suunnitelman sen rakentamista ja toi-
16701: on Iijoella ollut erittäin tärkeä sija lohi- mintaa varten. Esitettyjen selitysten mu-
16702: kannan ylläpitäjänä Perämeressä ja koko kaan laitoksen kustannukset nousevat n. 170
16703: Itämeressä. Iijoen valtaväylän sulkemisen milj. mk: aan. Laitos voidaan kuitenkin ra-
16704: jälkeen on nousukalojen pääsy kutupaikoil- kentaa kahdessa vaiheessa, joten ensimmäi-
16705: leen väliaikaisena toimenpiteenä pyritty jär- sessä vaiheessa tarvittaisiin 85 milj. mk.
16706: jestämään ylisiirrolla. Tutkimukset koti- Suunnitelman ensimmäisen vaiheen tarkoit-
16707: maassa ja ulkomailla ovat kiistattomasti tama Taivalkosken kunnan Ohtaojan kalan-
16708: osoittaneet, ettei ylisiirrolla voida asiaa rat- viljelyslaitos tulisi toimimaan valtion keskus-
16709: kaista, vaan vaelluskalakannan säilyttämi- kalanviljelylaitoksena koko Pohjois-Suomea
16710: seksi on turvauduttava voimaperäiseen kalan- varten. Toisessa vaiheessa rakennettava osa
16711: viljelyyn. Jotta monet lohenkalastuksesta olisi vaellusasteella olevien poikasten kasva-
16712: elävät kalastajat eivät menettäisi toimeen- tuslaitos.
16713: tulomahdollisuuksiaan ja jotta Suomi omalta Kun lain mukaan valtion velvollisuutena
16714: osaltaan vastaisi lohen säilymisestä Itämeren ensisijaisesti on huolehtia kalakannan säily-
16715: alueella, olisi välttämätöntä saada aikaan misestä ja koska asian hoitaminen jo nyt on
16716: riittävän tehokas laitos nyt kysymyksessä vaarallisesti viivästynyt, olisi suunnitelman
16717: olevan alueen kalanviljelyä varten. Jotta ensimmäinen osa viipymättä toteutettava val-
16718: vältyttäisiin lohen luonnollisen lisääntymi- tion toimesta.
16719: sen katkeamisesta johtuvista taloudellisesti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16720: kin huomattavista vahingoista, olisi laitos nioittaen,
16721: lohikannan jatkuvuuden turvaamiseksi vii-
16722: pymättä rakennettava. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
16723: Iijoen katselmustoimitu:ksiin liittyen on tulo- ja menoarvioon Taivalkosken
16724: Kalataloussäätiö suorittanut tutkimukset tar- kunnan Ohtaojalle mkennettavaa Poh-
16725: vittavista toimenpiteistä Iijoen kalakannan jois-Suomen keskuskalanviljelyslaitosta
16726: varten 85 000 000 markkaa.
16727: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
16728:
16729: Hannes Paaso. Vilho Väyrynen.
16730: Eemil Partanen. Eemeli Lakkala.
16731: Akseli Paarman. Martti Linna.
16732: Niilo Ryhtä. Olavi Lahtela.
16733: Armas Leinonen. Toivo Friman.
16734: 1863
16735:
16736: IV,522. - Rah.al. N: o 352.
16737:
16738:
16739:
16740:
16741: Paaso ym..: Määrärahan osoittamisesta Iin yhteiskoulun otta-
16742: miseksi valtion haltuun.
16743:
16744:
16745: Ed uskunnalie.
16746:
16747: Iin yhteiskoulu on perustettu ja aloitta- Tammikuussa 1961 suoritetun al'Vl.omnin
16748: nut toimintansa v. 1924. Siitä alkaen se on mukaan Iin Yhteiskoulu Oy:n kiinteän omai-
16749: toiminut 3-luokkaisena keskikoUJluna v: een suuden (koulurakennus ja koulutontti) arvo
16750: 1955, siitä lähtien 5-luokkaisena k~kikou on 105 659 625 mk ja irtaimen omaisuuden
16751: luna. V :n 1956 syksyllä aloitti toimintansa arvo 5 000 000 mk. Koulun velat oiivat ti-
16752: lukio ja koulu laajeni näin yliopistoon joh- linpäätöksen mukaan 30. 6. 1960 96 921 500
16753: tava1ksi oppikouluksi, josta ensimmäiset yli- mk.
16754: oppilaat valmistuivat keväällä 1959. Lukukausimaksu on 12 000 markkaa. V a-
16755: Iin yhteiskoulussa oli oppilaita lukuvuo- pautuksia lukukausimaksuista on 12 %.
16756: den 1960-1961 alkaessa 460. Näistä oli Koska rannikkoka:istalla Oulusta Kemiin
16757: Iistä 64.5 %, Yli-Iistä 14.5 %, Oulusta 7 %, ja sisämaassa Iijoen alueella ei oJ.e yhtään
16758: Kuivaniemeltä 2.4 %, Pudasjärveltä 2% ja valtion oppikoulua ja koska koulun talou-
16759: 9.6% seuraavista kunnista: Haukipudas, dellinen tila on pysynyt jatkuvasti heikkona
16760: Simo, Kemi, Suomussalmi, Kemin maalais- sen tähden, että koulua on jouduttu yHäpitä-
16761: kunta, Taivalkoski, Rovaniemi, Posio, Oulu- mään ja kehittämään pelkästään valtionavun
16762: joki, Kiiminki, Tervola, Kemijärvi, Nurmes ja lukukausimaksujen rturvin, kun Iin kunta
16763: ja Tampere. ei ole koulua taloudellisesti tulrenut ja koska
16764: Iin yhteiskoulun omistaja ja ylläpitäjä on paikkakunta kuuluu maan köyhimpiin, esite-
16765: ollut vv. 1924-1945 Iin yhteiskoulun kan- tään, että Hn yhteiskoulu otettaisiin valtion
16766: natusyhdistys r.y. ja vuodesta 1945 alkaen kouluksi.
16767: Iin Yhteiskoulu Oy. Iin Yhteiskoulu Oy on viime kevättalvena
16768: Koululla on oma tontti, jonka pinta-ala toimittanut kouluhallitukse.lie sen pyytämät
16769: on 16 645 m2. Nykyinen koulutalo on tila- tiedot koulun ottamiseksi vaJtion haltuun.
16770: vuudeltaan 13 500 m3 ja on sen uusi kivestä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16771: tehty osa rakennettu vv. 1956 ja 1959 ja
16772: vanha puusta tehty osa /täysin uusittu v. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
16773: 1960. Koulutontin ja -rakennuksen omistaa tulo- ja menoarvioon 98 000 000 mark-
16774: Iin Yhteiskoulu Oy. kaa Iin yhteiskoulun ottamiseksi val-
16775: tion haltuun.
16776: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
16777:
16778: Hannes Paaso. Erkki Koivisto.
16779: Jaakko Kemppainen.
16780: 1864
16781:
16782: IV,523. - Rah.al. N: o 353.
16783:
16784:
16785:
16786:
16787: Paaso ym..: Määrärahan osoittamisesta maakuntaliittojen
16788: tukemiseen niiden jäsenkuntien lukumäärän osoittamassa
16789: suhteessa.
16790:
16791:
16792: E d u s k u n n a ll e.
16793:
16794: Runsaat 30 vuotta sitten perustettiin maa- merkittävällä tavalla edistävät maakuntansa
16795: hamme ensimmäiset maakuntaliitot, joiden henkistä ja aineellista viljelyä ja ajavat kun-
16796: toiminta silloisen ajan virtausten mukaisesti tien yhteiseliminä monia laajoja ja maakun-
16797: keskittyi toimialueensa sivistyksellisten ky- nalle tärkeitä kysymyksiä ja hankkeita. Ulot-
16798: symysten ajamiseen. Aikaa myöten näitä taessaan toimintansa yli sen, mihin yksityi-
16799: maakuntaliittoja syntyi eri puolille maata, sen kunnan mahdollisuudet riittävät ne suo-
16800: niin että niitä tällä hetkellä on 16, nim. rittavat kukin tahollaan huomionarvoista
16801: Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Karjalan, Hämeen, työtä maamme kuntien ja maakuntien hy-
16802: Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, väksi.
16803: Kymenlaakson, Lapin, Mikkelin läänin, Pir- Maakuntaliitot ovat saaneet nykyisen elin-
16804: kanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjan- voimansa siitä, että maakunnan kunnat ovat
16805: maan, Pohjois-Savon, Satakunnan, Uuden- liittyneet niiden jäseniksi ja ottaneet vas-
16806: maan ja V arsinais~Suomen. tuun liiton olemassaolosta. Tällä tavoin maa-
16807: Kun sotien jälkeen taloudelliset kysymyk- kunnan eri osa-alueet tulevat liiton hallinto-
16808: set pynkivät voimakka:asti esille !koko maassa elimissä tasapuolisesti edustetuiksi ja kuntien
16809: ja kun toisaalta kuntien yhä lisääntyvien maksamilla jäsenmaksuilla on toiminnan jat-
16810: tehtävien runsaus näytti odottavan kuntien kuvuudelle luotu edellytykset. Nykyisten
16811: ja niiden luottamus- ja toimihenkilöiden toi- liittojen toiminnalle asettaa kuitenkin erit-
16812: minnan tukemista ja edistämistä, alettiin täin suuren haitan se seikka, että kuntien
16813: eri puolilla maata kaivata kuntien yhteis- maksamia jäsenmaksuja ei voida korottaa toi-
16814: työeli:ritä. Tällöin katsottiin, että maakunta- minnan vaatimaa tarvetta vastaaviksi, sillä
16815: liitto-oganisatio olisi esiintulleiden tehtävien kuntien talous lukuisten kuntainliittojen ja
16816: suorittamiseen sopivin. kunnille siirrettyjen tehtävien kautta on
16817: Nämä käytännölliset seikat vaikuttivat sii- siksi rasitettu, että tarpeellisii:rikaan menon-
16818: hen, että maakuntaliittojen yksinomaan sivis- lisäyksiin ei ole mahdollisuuksia. Näin ollen
16819: tyksellisiä kysymyksiä ajavina järjestöinä ei ja !kun toiiSaalta mwakuntaliitort ovat joutuneet
16820: enaa k8itsottu V'8!Sta;avan 'tarkoitustaan, ja joutuvat hoitamaan ja käsittelemään mo-
16821: vaan niiden toimintaa oli tehostettava sano- nia sellaisia laajakantoisia toimialueensa si-
16822: tun yleisen kehityssuunnan mukaisesti. Tässä vistyksellisen, taloudellisen ja kunnallisen
16823: mielessä ovat liitot toinen toisensa jälkeen elämän edistämistä tarkoittavia kysymyksiä,
16824: muuttaneet sääntöjä ja ottaneet toimintaoh- joita valtion hallintokoneisto ei voi riittävän
16825: jelmaansa sivistyksellisten kysymysten rin- tehokkaasti hoitaa, näyttäisi välttämättö-
16826: nalle maakuntansa kunnallisten ja taloudel- mältä, että valtio omalta osaltaan tulisi liit-
16827: listen kysymysten edistämisen. Samalla kun- tojen avuksi antamalla niille kohtuullisen ta-
16828: nat ovat tulleet ratkaisevalla tavalla mukaan loudellisen avustuksen. Maakuntaliittojen 30
16829: maa:kuntaliittojeu toimintaan. Ne käyttävät vuoden aikana maamme maakuntien ja sitä
16830: liitoissa päätäntävaltaa ja rahoittavat niiden kautta koko maamme hyväksi tapahtunut
16831: toiminnan. Näin maakuntaliitoista on tullut monipuolinen toiminta on osoituksena siitä,
16832: vapaamuotoisia kuntayhtymiä, jotka varsin että ne ovat tämän taloudellisen tuen ansain-
16833: IV,523. - Paaso ym. 1865
16834:
16835: neet ja toisaalta tämä toiminta on tarpeelli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
16836: sena takeena siitä, että niille osoitettu tuki tulo- ja .menoarvioon 16 miljoonan
16837: menee tasapuolisesti koko maata hyödyttä- markan määrämhan maakuntaliitto-
16838: vään tarkoitukseen. jen tukemiseen niiden jäsenkuntien
16839: Edellä oleviin perusteluihin viitaten kun- lukumäärän osoittamassa suhteessa.
16840: nioittaen ehdotamme,
16841: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
16842:
16843: Hannes Paaso. Arvo Pentti.
16844: Jaakko Kemppainen. Reino Ala-Kulju.
16845: Veikko Hyytiäinen. Toivo Hietala.
16846: Mauno Pohjonen. Eetu Karjalainen.
16847: Olavi Lahtela.
16848:
16849:
16850:
16851:
16852: 50 E 706/61
16853: 1866
16854:
16855: IV,524. - Ralul. N: o 354.
16856:
16857:
16858:
16859:
16860: Pakkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-
16861: Lahden ja Tampereen-Hämeenlinnan valtateiden risteyk-
16862: sessä suoritettaviin tienparannustöihin.
16863:
16864:
16865: E d u s k u n n a ll e.
16866:
16867: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö Kun silta sijaitsee erittäin mutkaisella tie-
16868: on päätöksellään syyskuun 15 päivänä 1960 osalla alueella, missä tulee järjestettäväksi
16869: vahvistanut suunnitelman Tampereen-Hä- lopullisesti Tampereen-Lahden valtatien ja
16870: meenlinnan nykyisen valtatien n: o 3 ja Tam- Helsingin-Tampereen nykyisen valtatien
16871: pereen-Lahden valtatien n:o 12 parantami- risteys, on samassa yhteydessä suoritettava
16872: seksi Kyllön sillan uudelleen rakentamisen melkoinen tienparannustyö, yhteensä 2.72 km
16873: johdosta Pälkäneen kunnassa Kyllön-Laitik- uuteen paikkaan siirtyvästä Kyllön tienris-
16874: kalan tieosalla. teyksestä kaikkiin suuntiin. Työn kokonais-
16875: Nykyinen silta on kivisille tuille raken- kustannuksien ilman maanlunastuskustannuk-
16876: nettu, verrattain suuri puinen ponsiansas- sia on arvioitu nousevan 98 670 000 mk: ksi.
16877: silta, jonka aukot ovat 12.6 ja 12.1 m. Silta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
16878: on nykyisellään aivan liian kapea, sen hyö- nioittavasti,
16879: dyllinen leveys on nimittäin vain 5.05 m.
16880: Se on sitäpaitsi liian heikko ottaen huomioon että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
16881: sillalla vallitsevan raskaan ja vilkkaan liiken- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
16882: teen. Liikenteen suuruus on elokuun 26 päi- kaa tie- ja siltatöitten alkuunsaattami-
16883: vänä 1960 suoritetun yleisen liikennelasken- seksi Tarnpereen-Hämeenlinnan valta-
16884: nan mukaan 752 moottori- ja hevosajoneuvoa tiellä n:o 3 ja Tampereen-Lahden
16885: vuorokaudessa, mikä vastaa 2 683 tonnia ja valtatiellä n:o 12 Pälkäneen kunnassa
16886: 1139 henkilöautoyksikköä vuorokaudessa. Se tieosalla Kyllö-Laitikkala.
16887: edellyttää jo kestopäällystettyä tietä.
16888: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
16889:
16890: Atte Pakkanen. Antti J. Rantamaa.
16891: 1867
16892:
16893: IV,525.- Rah.a.l. N:o 355.
16894:
16895:
16896:
16897:
16898: J. E. Partanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin-
16899: Oulun maantiellä olevan Kiehimänjoen maantiesillan ra-
16900: kennustöiden aloittamiseen.
16901:
16902:
16903: Eduskunnalle.
16904:
16905: Kajaanista Oulunjärven pohjoispuolitse Käytännöllisen ratkaisun aikaansaaminen
16906: Ouluun johtava A-kantatie 77 on nykyoloissa syntyneen liikennepulman poistamiseksi edel-
16907: erittäin vilkkaasti liikennöity maantie. Pal- lyttää uuden maantiesillan rakentamista.
16908: tamon kirkonkylän läheisyydessä liikenne Kun liikennevauriot ja jatkuva liikenteen
16909: ylittää Kiehimänjoen, jossa on yhdistetty häiriintyminen ko. sillalla on välttämätöntä
16910: rautatie- ja maantiesilta. saada viipymättä estetyksi, olisi uuden maan-
16911: Kiehimänjoen yhdistetty silta, kapeana ja tiesillan rakentamiseen ryhdyttävä mahdolli-
16912: vaikeasti ylitettävänä, ei vastaa nykyaikai- simman pian.
16913: sen maantieliikenteen vaatimuksia. Viime Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
16914: aikoina onkin sillasta muodostunut erittäin ehdotamme,
16915: vaarallinen liikennehaitta. Säännöllisesti
16916: toistuvat liikennetapaturmat ovat jo tähän että Ed1tskunta ottaisi vuoden 1962
16917: mennessä aiheuttaneet huomattavia aineel- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun
16918: lisia menetyksiä. Liikennepaineen jatkuvasti 4 momentille lisäyksenä 10 000 000
16919: kasvaessa tilanne muodostuu nykyistä vai- markkaa ·Kajaanin-Oulun maantiellä
16920: keammaksi. olevan Kiehimänjoen maantiest'llan ra-
16921: kenn'l,tstöiden aloittamiseen.
16922: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
16923:
16924: Eemil Partanen. Esu Niemelä. Hannes Paaso.
16925: 1868
16926:
16927: IV,526. - Rah.al. N: o 356.
16928:
16929:
16930:
16931:
16932: J. E. Partanen ym.: Mäarämhan osoittamisesta Ristijärven
16933: kunnassa olevan Koirasalmen sillan rakennustöiden aloit-
16934: tamiseen.
16935:
16936:
16937: E d u s k u n n a 11 e.
16938:
16939: Kainuun tie- ja vesirakennuspiirin alueella kunnissa. Siilan puuttuminen lisäksi eroittaa
16940: olevasta Ristijärven kirkonkylän Koirasal- Ristijärven kirkonseudun n. 550 asukkaan
16941: men lassilauttapaikasta on liikenteen kas- yhdyskunnan kelirikkaaikoina useiksi vii-
16942: vaessa muodostunut sekä kauttakulku- että koiksi. Kelirikkatilannetta pahentaa vielä
16943: paikallisliikenteelle vaikea liikennehaitta. suuresti vesistösäännöstelystä johtuva veden-
16944: Tieviranomaisten tähänastiset toimenpiteet korkeuden vaihtelu, mikä estää salmen sään-
16945: liikenteen ohjaamiseksi kulkemaan mainitun nöllistä jäätymistä.
16946: salmen ohittavasti eivät ole johtaneet rat- Sillan rakentamishanke on tiettävästi ollut
16947: kaisevaan tulokseen. Nykyisellään ei Koira- esillä jo v. 1937, jolloin on suoritettu ·alus-
16948: salmen lossilautta kanna suurimpia puuta- tavia teknillisiä mittauksia. Myöhemmin on
16949: varakuormia. Tällöin on ne kuljetettava toimitettu tarvittavat pohjatutkimukset ja
16950: Jokikylän kautta, joka aiheuttaa n. 25 km: n mittaukset. Eduskunnassa on Koirasalmen
16951: mutkan. Tällä reitillä kohtaavat lisäksi toi- silta-asia ollut aloitteiden pohjalta käsiteltä-
16952: set liikennevaikeudet, sillä siellä olevat rau- vänä kuluvan vuoden valtiopäivillä, jolloin
16953: tatien alittavat Kirnu- ja Kalliokosken sillat sillan rakentamisen tarpeellisuus on asian-
16954: ovat rakenteeltaan matalia ja estävät korkei- tuntijalausuntojen nojalla tullut lopu:llisesti
16955: den puutavarakuormien kuljetuksen tätäkin todetuksi. - Näin ollen olisi sillan raken-
16956: kautta. Näin ollen Ristijärven pohjoispuo- tamiseen ryhdyttävä mahdollisimman pian ja
16957: lelta Kajaaniin päin eivät pääse painavat ja varattava tarvittava määräraha rakennustöi-
16958: korkeat kuormat kumpaakaan tietä. den aloittamiseen.
16959: Vaikka em. siltojen aiheuttamat liikenne- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16960: esteet järjestelyiden kautta vuosien mittaan nioittavasti,
16961: poistuisivatkin, ei Koirasalmen liikennettä
16962: ilman siltaa voida tyydyttävästi hoitaa poh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
16963: jois-eteläsuunnassa tapahtuvan liikenteen tulo- ja menoarvioon 20 Pl. Ill luvun
16964: osalta. Tämä liikenne käsittää sekä kautta- 4 momentille lisäyksenä 10 000 000
16965: kulku- että paikallisliikennettä, joista y.ksis- markkaa Ristijärven kunnassa olevan
16966: tään jälkimmäinen merkitsee n. 2 000-2 500 Koirasalmen sillan rakennustöiden
16967: asukkaan säännöllistä j.atkuvaa liikennetar- aloittamiseen.
16968: peen tyydyttämistä Ristijärven ja Puolangan
16969: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
16970:
16971: Eemil Partanen. Eetu Karjalainen.
16972: 1869
16973:
16974: IV,527.-Rah.al. N:o 357.
16975:
16976:
16977:
16978:
16979: J. E. Partanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun
16980: keskussairaalan rakennustöiden aloittamiseen.
16981:
16982:
16983: Eduskunnalle.
16984:
16985: Keskussairaaloiden rakentamisesta 27. 6. tettävissä on nykyään 290 sairaansiJaa eli
16986: 1950 annetussa laissa on säädetty keskussai- 2.6 ss. 1000 asukasta kohden. Näistä on
16987: raaloiden ensimmäisen rakennusvaiheen to- 100 ss. Kajaanin yleisessä sairaalassa, joka
16988: teuttamisesta siten, että vv. 1950--1964 ra- on heikossa kunnossa. Paitsi sairaansijojen
16989: kennetaan kaikkiaan 18 keskussairaalaa. vähyys aiheuttaa suuria vaikeuksia erikois-
16990: Lain 2 §: ssä hyväksytyn kiireellisyysjär- lääkärien toimintamahdollisuuksien puuttu-
16991: jestyksen mukaan Kainuun keskussairaalan minen.
16992: rakentaminen on 8. tilalla. Käytännössä on Kainuun keskussairaalan rakentaminen on
16993: kuitenkin lainmukaiseen kiireellisyysjärjes- jo tähän mennessä viivästynyt ihmettelyä
16994: tykseen syntynyt joko kuntien oma-aloittei- herättävän pitkälle. Kainuun heikon sairaala-
16995: suuden tai valtion toimenpiteiden johdosta tilanteen huomioonottaen tulisi keskussairaa-
16996: suuria muutoksia. Tämänhetkinen tilanne lahankkeen toteuttaminen saattaa lopultakin
16997: näyttäisi olevan sellainen, että Kainuun kes- nopeasti rakennustyövaiheeseen. Tämä käy
16998: kussairaalan rakentaminen on siirtynyt lain mahdolliseksi v: n 1962 loppupuoliskolla, otta-
16999: säätämästä 8. tilasta peräti luettelon loppuun. malla rakennustöiden aloittamiseen tarvittava
17000: Kainuun keskussairaalan suunnittelutyöt määräraha valtion tulo- ja menoarvioon.
17001: ovat parhaillaan menossa. Rakennustoimi- Hallitus on v. 1962 tulo- ja menoarvio-
17002: kunnan laatima huonetilaohjelma käsittää eri esitykseen merkinnyt Kainuun keskussairaa-
17003: osastojen huonetiloja yhteensä 14155 n12. lan suunnittelutöiden loppuun saattamiseen
17004: Suunnittelu- ja rakentamisohjelma kokonai- 20 milj. mk:n määrärahan. Kun rakennus-
17005: suudessaan on hyväksytty sisäasiainministe- töihin olisi voitava suunnitelman valmistut-
17006: riössä 6. 7. 1961. Suunnittelutyöt ovat par- tua välittömästi ryhtyä, tulisi eduskunnan
17007: haillaan kilpailuvaiheessa. Rakentamissuun- varata määräraha myös rakennustöiden aloit-
17008: nitelman odotetaan valmistuvan lopullisesti tamiseen. Momentin nimike olisi tällöin
17009: syksyyn 1962 mennessä, jolloin rakennustyöt muutettava kuulumaan: Kainuun keskussai-
17010: voitaisiin aloittaa. raalan rakentaminen.
17011: Perustamiskirjan mukaan keskussairaalaan Edellä lausuttuun viitaten kunnioittavasti
17012: tulee yhteensä 290 sairaansijaa jakautuen ehdotamme,
17013: seuraaville erikoisaloille: sisätaudit, kirurgi-
17014: set taudit, naisten taudit ja synnytykset, että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
17015: lastentaudit, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
17016: silmätaudit ja tartuntataudit. 14 momentille lisäyksenä 100 000 000
17017: Sairaanhoito-olosuhteet Kainuussa ovat ny- ma.rkkaa Kainuun keskussairaalan ra-
17018: kyisellään nopeaa korjausta vaativat. Käy- kennustöiden aloittamiseen.
17019: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
17020:
17021: Eemil Partanen. Johannes Mustonen.
17022: Eetu Karjalainen. Hannes Tauriainen.
17023: Matti Meriläinen.
17024: 1870
17025:
17026: IV,528. - Rah.al. N: o 358.
17027:
17028:
17029:
17030:
17031: J. E. Partanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
17032: paikallisteiksi otettavien kunnan- ja kyläteiden kuntoon-
17033: panon avustamiseen.
17034:
17035:
17036: E d u s k u n n a 11 e.
17037:
17038: Yleisistä teistä annetun ti>el,airnsäädännön tusti sikäli rajoitetut, ettei niiden turvin
17039: edellyttämä paikwlHstiejärjestelmään siirty- voida: sa:a,da ratkaisevaa tilanteen parantu-
17040: minen 'On käytännössä parhainaan alkamassa. mista aikaan.
17041: Tieviranomaisten suunnitelmien mukaan tuli Pailka:lilisteilksi otettavien teiden kuntoonpa-
17042: aluksi Mikkelin ja Kainuun tie- ja vesiraken- non läpiviemiseksi on välttämätöntä, että val-
17043: nuspiireissä paikallisteilksi ~uovutettavien tiovalta kiinnittää nykyimä enemmän myön-
17044: kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanolli toteu- teistä huomiota myönnettäviin kuntoonpano-
17045: tua kuluvan vuoden elokuun loppuun men- avustUJksiin. Paikallistiet ,tulevat muodosta-
17046: nessä. maan hyvin merkittävän ryhmän yleisistä
17047: Asetettua, tavoitetta: e:iJ ole voitu kuin osit- teistämme, joten niiden ikuntoonpanoon on
17048: tain saa,vuttaa. Pääas1a:llisimpana syynä tä- asiallista osoittaa entistä riittävämmin varoja.
17049: hän on ollut ta11koitukseen käytettävien varo- TäUöirn sa3ida:an kuntoonpanotyöt suorite-
17050: jen vähyys. Kuntoonpan'Osuunnitelmat ovat tuiksi suunnitelmi,en mukaisesti ja asetettui-
17051: työsuorituksiirn: nähden yleeilJSä sikäli vaati- hin määräaikoihin mennessä. Samrulla teh-
17052: via, ettei niiden toteuttaminen hyvästä yrityk- dään oikeutta niille ihmisille, joiden osana
17053: sestä hudlimatta, dle määräailkaa:n mennessä on vielä: kurutoonpanovailiheessa kantaa 'luon-
17054: ollut mahdollista:. Kuntien ohella, erityisesti teelta,an yihteiskunnalle kuuluvia tierasituk-
17055: kylätiekuntien osakkaille muodostuvat kun- sia:.
17056: toonpanokustannukset kohtuutooman ras- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17057: karksi. ~altion varoista myönnetyt kuntoon- nioittavasti,
17058: pan'Oavnstukset ovat olleet tähän asti varsin
17059: niukkoja. Käytettävissä olleen määrärahan että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
17060: loputtua jo alkukesäHä jäi hyvin suuri osa tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun
17061: kylätiekunnista iiJ:man kuntoonpanoavustusta. 5 momenUlle lisäyksenä 100 000 000
17062: Näin on asianilaita ·erityisesti ~ainuun tie- ja markkaa paikallisteiksi otettavien kun-
17063: vesirakennuspiirin a,lueelila. Kunnat ovat to- nan- ja kyläteiden kuntoonpanon avus-
17064: sin myöntäneet avustuksia, mutta heikkova- tamiseen.
17065: raisten kuntien mahdollisuudet ovat tunne-
17066: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
17067:
17068: Eemil Partanen. Kalle Kämäräinen. Leo H"åppölä.
17069: Artturi Jäm.sen. Onni Mannila. Esa Timonen.
17070: Toivo Antila. Akseli Paarman. Matti Jreklconen.
17071: AaiTe Marttila. Arvo Pentti. Pentti Pekkarinen.
17072: Eino Uusitalo. Ale Holopainen. Matti Mattila.
17073: Hannes Paaso. Olavi Lahtela. Niilo Ryhtä.
17074: Antti J. Rantamaa. Mauno Pohjonen. Mikko Kaarna.
17075: Esu Niemelä. Matti Liinamaa.
17076: 1871
17077:
17078: IV,529. - Rah.al. N: o 359.
17079:
17080:
17081:
17082:
17083: J. E. Partanen ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaaliminis-
17084: teriön metsäpalkkatoimiston käyttöön ajotöiden palkka-
17085: tarkkailun järjestämiseen.
17086:
17087:
17088: E d u s k u n n a 11 e.
17089:
17090: Metsätyöansioista ja yleensä metsistä saatu jauskustannuksia ole otettu tarpeeksi huo-
17091: tulo muodostaa ainakin metsäpitäjissä suu- mioon ajourakoita solmittaessa.
17092: ren osan maaseudulla liikkuvasta rahasta. Tähän saadaan korjausta aikaan ainoas-
17093: V'aikka metsätyönitekijäin palkkatilit eivät taan kunnollisella tiedotus- ja opastusjärjes-
17094: ainakaan :toistaiseksi kulje rahalaitosten suoc telyllä. Käsityksemme mukaan voisivat val-
17095: ranaisella välityksellä, on näiden tulojen tion palkkata:rkamajat niin hal.clruu- kuin
17096: merkitys maaseudun talouselämässä varsin ajotyömailla selvittää ajoura;koiden laadin-
17097: huomioonotettava tekijä. Kun metsätyöan- nassa huomioitavat seikat ja opastaa ainakin
17098: sioista kokonaisuudessaan on kysymys, on täl- ensikertalaisia urakkasopimusten teossa.
17099: löin !huomioirtava myöskin ajotöiden osuus ja Näyttää siis metsäajotöiden osalta :tarpeen
17100: ajomiesten asema erityisesti palkkausmie- vaatimaita lisäitä näiden töiden tarkkailua
17101: lessä. Tällöin ei ole yhdentekevää, saako ajo- ja opastusta, erittäinkin kun ajotöissä saavu-
17102: töitä suoritJtava pienviljelijä työstään nor- tetut ansiot ovat olleet työkaluston hankin-
17103: min. mukaisen paikan vai jääkö se normin taan ja kunnostamiseen nähden liian al-
17104: alapuolelle, kuten on mm. viime talvena haiset.
17105: saatu havaita. Edellä esitetyn perusteena kunnioittavasti
17106: Puutavaran ajotöitä suoritetaan ny:kyisin ehdotamme,
17107: jopa lumettom.ana aikana ja erittäinkin trak-
17108: toriajotaksat ovwt osoittautuneet he:ikoiksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
17109: Tunnettua on, että traktorin jouduttua en- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17110: simmäiseen perusteelliseen korjaukseen huo- 3 000 000 markkaa sosiaaliministeriön
17111: mataan, ettei traktoriajo ole ky;ennyt tuotta- metsäpalkkatoimiston käyttöön lä-
17112: maan mitään varsinaista tuloa, vaan tulok- hinnä ajotöiden palkkatarkkailun jär-
17113: sena on ollut loppuunajettu traktori. Pää- jestämiseen.
17114: asiallisena syynä tähän on oHut se, ettei kor-
17115: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
17116:
17117: Eem.U Partanen. Ale Holopainen. Armas Leinonen.
17118: 1872
17119:
17120: IV,530.-Rah.al. N:o 360.
17121:
17122:
17123:
17124:
17125: J. E. Partanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
17126: kunnan- ja kyläteiden avustamiseen.
17127:
17128:
17129: Eduskunnalle.
17130:
17131: Kunnan- ja kyläteiden rakentamisen ra- halla kyetään peittämään vain rakenteilla
17132: hoittaminen on valtiotalouden rajoitettujen olevien kunnan- ja kyläteiden jatkorahoitusta
17133: mahdollisuuksien takia viivästynyt vuodesta sekä kunnossapito- y:ms. avustukset. Asian-
17134: toiseen sikäli, että yleisistä teistä annetun omaiselta taholta saadun tiedon mukaan
17135: lain kunnan- ja kyläteiden rakentamista kos- uusien, vuoroaan odottavien kunnan- ja ky-
17136: kevia säännöksiä on toistamiseen kuluvan läteiden alkurahoitukseen voidaan siis käyt-
17137: vuoden valtiopäivillä jouduttu muuttamaan. tää käytännöllisesti katsoen vain varsin mi-
17138: Eduskunta on näin ollen katsonut tarpeelli- nimaalinen osa ao. momentin määrärahasta.
17139: seksi toteuttaa ne tieviranomaisilla olevat Tästä syystä olisi määrärahan lisäys välttä-
17140: kunnan- ja kylätiesuunnitelmat, joista on mätöntä vanhenevien kunnan- ja kylätiesuun-
17141: rakennuspäätös. Tämä periaateratkaisu mer- nitelmien toteuttamiseksi, joita tieviranomai-
17142: kinnee samalla sitä, että lainmuutoksella jat- silla on runsaasti.
17143: kettuna rakennusaikana saadaan myös ko. tie- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17144: hankkeiden alkurahoitus järjestetyksi. nioittavasti,
17145: Hallituksen esityksessä v: n 1962 tulo- ja
17146: menoarvioksi on kunnan- ja kyläteiden avus:- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
17147: tamiseen merkitty 1 400 milj. mk. Kuluvana tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun
17148: vuonna on vastaava määräraha varsinaisessa 3 momentille lisäyksenä 100 000 000
17149: ja lisätalousarviossa yhteensä 1 900 milj. mk. markkaa kunnan- ja kyläteiden avus-
17150: Suoritettu 500 milj. mk:n supistus merkitsee tamiseen.
17151: sitä, että tarkoitukseen varatulla määrära-
17152: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
17153:
17154: EemU Partanen. Esu Niemelä.
17155: Onni Mannila. Hannes Paaso.
17156: Arvo Pentti.
17157: 1873
17158:
17159: IV,531.- Rah.al. N:o 361.
17160:
17161:
17162:
17163:
17164: V. E. Pa.rta,nen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
17165: Sosiaalt"huoUon .keskusliiton valtionapua varten.
17166:
17167:
17168: E d u s k u n n a ll e.
17169:
17170: Maamme vuosi vuodelta yhä laajentuneen liiton toiminta kansainvälisten suhteiden hoi-
17171: sosiaalihuollon täytäntöönpano on lainsää- tamiseksi sosiaalihuollon alalla. Mainittakoon,
17172: dännöllä jätetty kuntien sosiaalilautakuntien että liitto järjesti mm. maamme osanoton
17173: hoidettavaksi. Sosiaalilautakunnat ovat jou- Roomassa tämän vuoden alussa pidettyyn
17174: tuneet suorittamaan mitä moninaisimpia teh- sosiaalihuoltokonferenssiin.
17175: täviä ilman, että niitä tai niiden virkailijoita Sosiaalihuollon :keskusli1tto, jonka v. · 1962
17176: olisi riittävästi ohjattu saatikka sitten koulu- talousarvio päättyy 8 425 000 mk: aan, on,
17177: tettu. Tilanne on ollut sama koko itsenäi- huolimatta työnsä vaitaikunnallisesta merki-
17178: syytemme ajan ja näin ollen on huoltoväen tyksestä, saanut itse hankkia tarvitsemansa
17179: itsensä ollut suoranainen pakko ryhtyä toi- varat. Se on ke:rännyt niitä jäsenmaksuina,
17180: menpiteisiin sen korjaamiseksi. On syntynyt kokousten osanottomaksuina, avustuksina, ·ar-
17181: huoltoväen järjestöjä, mitkä järjestämällä pajaisilla ym. Myöskin eräät kunnat ovat
17182: kokouksia, luentopäiviä, kursseja, opintomat- viime vuosina jossain määrin tukeneet liittoa.
17183: koja, retkeilyjä ym. ovat antaneet köyhäin- Valtiovalta, joka johtaa ja valvoo sosiaali-
17184: hoito-, huolto- ja sosiaalilautakunnissa toimi- huoltoa ja sen täytänöönpanoa, ei sensijaan
17185: ville kuunailisille luottamusmiehille ja lauta- sanottavasti ole tukenut liiton työtä. Liiton
17186: kuntien palveluksessa- oleville viranhaitijoille vailtiolta viime vuosina saama avustus on ol-
17187: sekä tietopuolista että käytännöllistä koulu- lut vain 59 000 mk vuodessa, vaikka se en-
17188: tusta tehtäviensä suorittamisessa. nen sotia v. 1939 eduskunta-aloitteen poh-
17189: Eräs vanhimmista ja tunnetuimmista näistä jalla oli 25 000 mk. Ny;t hallitus esittää,
17190: järjestöistä on v. 1917 perustettu Sosiaali- keskusliiton toiminnan tärkeydestä huoli-
17191: huollon Keskusliitto r. y. Sen vuosittain jär- matta, ensi vuoden tulo- ja menoarviossa
17192: jestämistä tilaisuuksista mainittakoon sekä korotettavaksi kyseisen liiton valtionavun
17193: valtakunnalliset että maakunnalliset huolto- vain 200 000 markaksi.
17194: päivät, mitkä ovat keränneet tuhansittain Kun Sosiaalihuonon keskusliitolla on var-
17195: huoltoväkeä. Varsin lukuisat ovat olleet sin tärkeä ja Jaajamittainen tehtävä suori-
17196: myös liiton järjestämät kurssit, joiden puit- tettavanaan ja kun valtion on sen vuoksi
17197: teissa on annettu syvällisempää opetusta eri syytä tukea liittoa tässä työssä tuntuvam-
17198: tehtävien suorittamisessa. Liiton jäsenjärjes- min, esitämme edellä selostetun perusteella
17199: töt, joina on 16 maakunnallista yhdistystä, kunnioittaen,
17200: 8 ammatillista koko maan käsittävää yhdis-
17201: tystä ja 7 valtakunnallista liittoa, ovat omalta että Eduskunta korottaisi vuoden
17202: osaltaan tehokkaasti tukeneet keskusliittoa 1962 tulo- ja menoarvion 14 Pl. XVIII
17203: sen päämäärien toteuttamiseksi. Liiton yhä luvun 7 montentin kohdalla Sosiaali-
17204: laajenevasta toiminnasta mainittakoon edel- huollon keskusliitolle merkityn valtion-
17205: leen sosiaalihuoltoa käsittelevän kirjallisuu- avun 1 300 000 markalla.
17206: den kustannus- ja levittämistoiminta sekä
17207: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
17208:
17209: Ensio Partanen. Lyyli Aalto.
17210:
17211: 51 E 706/61
17212: 1874
17213:
17214: IV,532. -llah.al. N: o 362.
17215:
17216:
17217:
17218:
17219: V. E. Pll'ta.nea JIIL: Korotetun määrärahan osoittamisesta
17220: oppiko'UZttn oppilaiden koulunkäynnin avustamiseen.
17221:
17222:
17223: E d u s k u n n a 11 e.
17224:
17225: Oppikoulun oppilaiden koulunkäynnin taen :kuitenkin riittämätön, koska tällöin noin
17226: avustamisesta annetun lain mukaan lahjak- kolmannes apurahoja tarvitsevista lukion
17227: kaille, vähävaraisille ja ahkerille oppikoulun oppilaista näyttää jäävän niistä osatto-
17228: lukioasteen oppilaille voidaan antaa opiske- maksi. Kun tarkistusta varten tarvittaisiin
17229: lun avustamista varten apurahoja tulo- ja 50 000 000 mk: n määräraha, ehdotamme kun-
17230: menoarviossa olevan määrärahan puitteissa. nioittavasti,
17231: Tarkoitukseen on v. 1961 varattu 27 250 000
17232: mk:n määräraha (10 Pl. XIX: 7) ja halli- että Edmkunta ottaisi vuoden 1962
17233: tuksen esityksessä valtion tulo- ja meno- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17234: arvioksi v: lle 1962 on ehdotettu määrärahan 15 000 000 markan määrärahan oppi-
17235: lisäystä 7 750 000 mk. V: ksi 1962 ehdotettu koulun oppilaiden koulunkäynnin
17236: 35 000 000 mk: n määräraha on mielestämme avustamista varten.
17237: lukion oppilasmäärän kasvun huomioon ot-
17238: Belsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
17239:
17240: Ensio Partanen. B.eino Ala,.Kulju.
17241: Vanna. K. Turunen. Meeri Kalava.inen.
17242: Sulo Hostila.. Lyyli Aalto.
17243: Anni Plinek.
17244: 1875.
17245:
17246: IV,533. - Ra.h.al. N: o 363.
17247:
17248:
17249:
17250:
17251: V. B. Partanen ym.: Jläärärahan osoittamisesta työapu-
17252: rahoiksi pääkaupungin ulkopuolella asuville kuvataite~'li
17253: joille.
17254:
17255:
17256: E d u s k u n n a 11 e. ·
17257:
17258: Viitaten raha-asia-aloitteeseen n: o 308 että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
17259: (1960 vp.) ja siihen, että ko. aloitteen on tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mt.W-
17260: sivistysvaliokunta tutkinut ja kuullut asian- kan määrärahan opetusministeriö,.
17261: tuntijoita, minkä kaiken perusteella valio- käyttöön jaettavaksi pääkaupungm
17262: kunta yksimielisesti puolsi aloitteessa esitet- ulkopuolella asuville kuvataiteilijoille
17263: tyä määrärahaa, esitämme kunnioittavasti, työapurahana.
17264: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
17265:
17266: Ensio Pa.rta.nen. Ola.vi Lähteenmäki.
17267: Varma K. Turunen. Kustaa Alanko.
17268: 1876
17269:
17270: IV,534.- Rah.al. N: o 364.
17271:
17272:
17273:
17274: V. E. Pa.rta.nen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden
17275: virastotalon suunnittelutöitä varten.
17276:
17277:
17278: E d u s k u n n a 11 e.
17279:
17280: Valtion virastotalon rakentaminen Lahteen paljon, jolloin Lahden virastotalon suunnit-
17281: on ollut esillä jo useita vuosia ja sen välttä- teluun tarvittava summa veisi ehdotetusta
17282: ml.,LWn tarpeellisuus on huutava. Asianomai- määrärahtasta leijonanosan. Tonttikysymykser•
17283: set viranomaiset ovat tutustuneet perusteelli- ratkaisun, viivästyessä odottamattoman kauan
17284: sesti olosuhteisiin Lahdessa .. ja hyväksyneet ei myöskään voitu ajoissa ottaa esille Lahden
17285: Lahden virastotalon rakentamisen kiireelli- virastotaloa, . jotta ensi vuoden valtion tulo-
17286: syyden. Suunnitell\lan tiellä on ollut ennen ja menoarvioehdotuksessa olisi voitu tätä var-
17287: muuta sopivan virastotalotontin saaminen ten varata suunnittelumääräraha. ·
17288: Lahden kaupungilta. Nyt on tämä pääeste Lahden virastotalon tarve on niin huutava,
17289: poistunut, kun Lahden kaupunki tänä vuonna ettei enää ole mahdollisuus viivytellä raken-
17290: elokuussa lahjoitti valtiolle tontin n: o 74 nustöiden aloittamista varsinkin kun Lahden
17291: korttelissa n:o 16,.. johon vahvistetun asema- kaupunki on tarkoitukseen lahjoittanut val-
17292: kaavan mukaan voidaan raJken!tiaa huonetilaa tiolle erittäin arvokkaan ja sopivan tontin.
17293: noin 4000 m2 ja tarvittaessa rakennusoikeus Erityisesti Hollolan poliisitalon tarpeet ovat
17294: voitaneen nostaa 4800 m2: iin, eli kerroksella. kiireellisiä, sillä nykyiset vuokratilat vuokra-
17295: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö suhteen katkeamisen takia joudutaan jättä-
17296: on 7. 7. 1961 kehoittanut rakennushallitusta mään v. 1963. Samoi:rt sotilaspiirin ja Hollo-
17297: suunnittelemaan 1Lahden virastotalon siten, lan tuomiokunnan virastotarpeet ovat odotta-
17298: että siihen sijoitetaan huonetilaohjelmassa neet ratkaisua jo vuosikymmenen ajan. Val-
17299: tilat seuraaville valtion virastoille: 1) Lah- tion verovirastojen huonetilat ovat nykyisin
17300: den verovirasto, 2) Hollolan verovirasto, 3) erittäin onnettomat, koska nämä suuret vi-
17301: Lahden työnvälitys- ja ammatinvalinnan- rastot toimivat vuokrahuoneissa eri puolilla
17302: ohjauksen toimistot, 4) Lahden sotilaspiirin kaupunkia, jolloin tästä virastotyöskentely
17303: esikunta, :5) Hollolan piirin paliisilaitos, 6) kärsii suunnattomasti. Lääninhallituksen ta-
17304: Liikkuvan poliisin ja suojelupoliisin toimis- holta on jo usean vuoden aikana painostettu
17305: tot, 7) TVH:n tiemestaripiiri, 8) Hollolan Lahden virastotalon kiireelligyyttä. Kun on
17306: tuomiokunta. Yhteensä tarvitaan näille val- kysymys näinkin suuresta rakennussuunnit-
17307: tion virastoille huonetilaa noin 4000 m2. telusta ja töiden aloittamisesta ensi tilassa,
17308: Saamamme tiedon mukaan on rakennushalli- niin käsittää hyvin, ettei nyt ehdotetusta
17309: tus laskenut suunnittelukustannuksiin tar- yleisestä uusien virastotalojen suunnittelu-
17310: vittavan määrärahan 14 450 000 markaksi. määrärahasta riitä Lahden virastotaloa var-
17311: Myös on saatu tietää, ettei tätä suunnittelu- ten tarpeellista määrärahaa.
17312: määrärahaa ole mahdollisuus saada työlli- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17313: syysvaroista. nioittavasti,
17314: Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioon että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
17315: on ehdotettu uusi momentti virastotalojen tulo- ja menoarvion 20 Pl. II luvun
17316: suunnittelua varten ja tähän on otettu 75 momentille 15 miljoonan markan
17317: 40 000 000 mk: n summa. Olemme saaneet lisäyksen Lahden virastotalon suun-
17318: tietää, että tämän summan tarvitsijoita on nittelutöitä varten.
17319: Helsingissä 1t5 päivänä syyskuuta 1961.
17320:
17321: Ensio Pa.rta.nen. Oskari Lehtonen.
17322: Olli J. Uoti. Kaino Haapanen.
17323: -1877
17324:
17325: 1V,585.-Rah.al. N:o 365.
17326:
17327:
17328:
17329: V. E. Pa.rta.n.en ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
17330: ylimääräi$-iksi avustuksiksi vaikeassa taloudellisessa ase-
17331: massa oleville · yksityisoppikouluille.
17332:
17333:
17334: Eduskunnalle.
17335:
17336: Voimassa oleva yksityisoppikoulujen val- neerausta, mutta · silloin määrärahan tulisi
17337: tionapulaki edellyttää, että milloin .erityistä olla tuntuvasti ·suurempi.
17338: syytä on, valtioneuvosto voi tulo- ja meno- Tähänastisten jakoperusteiden mukaan .,$
17339: arvioon kulloinkin otetun määrärahan puit- ole ollut mahdollisuutta myöntää tästä mää~
17340: teissa myöntää yksityisoppikouluille ylimää- rärahasta avustusta koulurakennuksia varten
17341: räistä valtionapua (8 §). Lakia säädettäessä eikä viimeksi mainittuun tarkoitukseen myös,
17342: tarkoitettiin, että tällaista ylimääräistä val- kään ole ollut erityistä määrärahaa., On
17343: tionapua annetaan ,vaikeuksiin joutuneen kuitenkin nurinkurista, että ylimääräisen val-
17344: koulun taloudellisen aseman parantamiseksi, tionavun saamisekSi koulun on ensin joudut-
17345: oppilasmaksujen alentamiseksi ja rakennus- tava lähes ylivoimaisiin vaikeuksiin. Kun
17346: avustuksiksi". Kuluvan vuoden tulo- ja me- hyvin tiedetään; että r-akentamaan joutuva
17347: noarviossa on tätä _tarkoitusta varten 250 koulu varsinkin vähävaraisilla syrjäseuduilla.
17348: milj. mk ja hallitus esittää ensi vuodelle ja esikaupunkialueilla auttamattomasti jou-
17349: 350 milj. tuu rakennusvelkojensa vuoksi taloudellisiin
17350: Niiden kolmen vuoden aikana, joina tällai- vaikeuksiin, olisi järkevää avustaa koulua jo
17351: nen määräraha on ollut budjetissa, kouluhal- rakennusvaiheessa. Silloin voitaisiin välttyä
17352: lituksessa on saatu se kokemus, että määrä- niin suurista veloista, että ne heti alkutaipa--
17353: raha on erittäin tärkeä, mutta aivan riittä- leella haittaavat koulun toimintaa ja aiheut-
17354: mätön. Avustusta anoneita kouluja on ollut tavat lukukausimaksujen kohtuutonta nou-
17355: 100-140 ja anomusten yhteissumma on sua. Vielä on syytä todeta, että kouluhalli-
17356: noussut 1-1.5 mrd. mk:aan, vaikka avus- tus ja opetusministeriö ovat yksityisoppikou-
17357: tuspyynnöt ilmeisesti ovat olleet varsin har- lujen ylimääräisiin valtionapuihin tarkoite-
17358: kittuja. tun määrärahan suuruudeksi esittäneet 500
17359: Määrärahojen jaon tarkastelu osoittaa, että milj. mk.
17360: vaikkakin avustusta on koetettu antaa mah- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
17361: dollisimman monelle vaikeuksissa olevalle kunnioittavasti,
17362: koululle, sitä sai v. 1959 vain 22, viime
17363: vuonna 28 ja kuluvana vuonna 36 koulua. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
17364: Enimmäkseen avustussummat ovat olleet 2-- tulo- ja menoarvion 10 Pl. X luvun
17365: 5 milj. mk:n suuruisia, mikä velkaisen kou- 20 momenUlle lisäystä 150 miljoonaa
17366: lun taloudessa ei vielä voi merkitä muuta markkaa käytettäväksi ylimääräisenä
17367: kuin tilapäistä helpotusta. Vain muutamia avustuksena vaikeissa taloudellisissa
17368: 10 milj. mk:n suuruisia avustuksia on voitu olosuhteissa työskenteleville yksityis-
17369: myöntää. Periaatteessa ja taloudellisesti olisi oppikoulu{lle näiden taloudellisen ase-
17370: kuitenkin oikeampaa, että avustuksella ai- man parantamiseksi sekä rakennus-
17371: kaansaataisiin koulun talouden todellista sa- avustuksiksi.
17372: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1961.
17373:
17374: Ensio Partanen. Sulo Hostila.
17375: Rafael Paasio. Veikko Kokkola.
17376: Veikko Helle. Va.nna K. Turunen.
17377: Arvo Tuominen.
17378: 1878
17379:
17380: IV,536.- Rah.al. N':o 366.
17381:
17382:
17383:
17384:
17385: V. E. Pa.rta.nen ym.: Määrärahan osoittamisesta opp,1aiden
17386: terveydenhoidon järjestämiseksi yksityisoppikouluissa.
17387:
17388:
17389: E d u s k u n n a 11 e.
17390:
17391: Viitaten raha-asia-aloiiteeseen n: o 7, joka että Eduskunta ottaisi vuode-n 1962
17392: on jätetty valtiopäiville helmikuussa 1961, tulo- ja menoarvioon 13 000 000 mar-
17393: jolloin samana keväänä sivistysvaliokunta kan lisämäärärahan oppt1aiden tervey-
17394: tutki asian ja kuuli asiantuntijoita, minkä de'nhoidoft ja terveystarkastukseft jär-
17395: kaiken perusteella va:liokunta yksimielisesti jestämistä varten maamme yksityis-
17396: puolsi raha-asia-aloitteen hyväksymistä, esi- oppikouluissa.
17397: tämme kunnioittavasti,
17398: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
17399:
17400: EDsio Pa.rta.D.en. Veikko Helle.
17401: Lyyli Aalto. Beino Ala-Kulju.
17402: 1879
17403:
17404: IV,537.-Ra.h.al. N:o 367.
17405:
17406:
17407:
17408:
17409: Pekka.rinen ym;: Määrärahan osoittamisesta Suonenjoen v~
17410: ra&totalon rakentamistöiden aloittamiseksi.
17411:
17412:
17413: E d u s k u n n a 11 e.
17414:
17415: Suonenjoen kirkonkylä on muodostunut nan nykyinen kehitys edellyttävät, että val-
17416: laajaksi hallinnolliseksi keskustaksi, jossa si- tion eri virastoja varten rakennettaisiin sinne
17417: jaitsevat ·erilaiset valtion virastot, kuten pos- pikaisesti ajanmukainen virastotalo, jota var-
17418: titoimisto, nimismiespiirin toimisto, veropii- ten on jo tonttikin varattu.
17419: rin toimisto-, tie- ja vesirakennushalliltuksen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
17420: alasen tiemestarin toimisto ja vasta peruste- nioi tta.en,
17421: tun Suonenjoen kihlakunnan tuomarin kans-
17422: lia ja arkisto. Nämä kaikki virastot toimivat että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
17423: nykyisin hajallaan ahtaissa ja epäldiytännöl- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
17424: lisissä vuokratuissa toimistotiloissa, joissa suuruisen määrärahan Suonenjoen vi-
17425: asioiden hoito ja asiakkaiden palvelu on han- rastotalon rakentamistöiden aloittami-
17426: kalaa ja puutteellista. seksi.
17427: Jatkuva väestönlisäys ja Suonenjoen kun-
17428: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
17429:
17430: Pentti Pekkarinen. Artturi Jä.msen.
17431: Esa 'lilnonen. EHs Ma.mrlnen.
17432: 1880
17433:
17434: IV,538. - Rah.a.l. N: o 368.
17435:
17436:
17437:
17438:
17439: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ju,ankoskeflr-
17440: Kaaviflr-Sysmäjärven rautatien rakentamista varten.
17441:
17442:
17443: Eduskunnalle.
17444:
17445: Savon-Sysmäjärven rautatiehanke on ollut Erikoisen tärkeä· rataosan rakentaminen on
17446: vireillä vuosikymmeniä. Mainittakoon, että Luikonlahdessa olevan malmin kuljettami-
17447: jo v: n 1925 valtiopäivillä on asiasta tehty selle. Tutkimuksissa on todettu, että Luikon-
17448: ensimmäiset aloitteet ja vain yhden äänen lahden malmikaivoksessa voidaan louhia vuo-
17449: puuttuminen 'eduskunnassa äänestettäessä esti sittain 400 000 tonnia raakamalmia, joka si-
17450: silloin radan ottamisen rautatieohjelmaan. sältää n. 5 % kuparia, n. 3 % sinkkiä, n.
17451: Seuraava merkittävä käsittely asiassa tapah- 3% nikkeliä ja n. 40% magneettikiisurikas-
17452: tui v. 1938, · jolloin eduskunta on hyväksynyt tetta eli yhteensä n. 50 % malm.irikastetta,
17453: lain Savon ja Karjalan ratojen yhdistämi- joten poiskuljetettavien tuotteiden määrä on
17454: sestä Siilinjärven-Sysmäjärven rautatiellä. vuosittain 200 000 tonnia. Näin suuren ri-
17455: Rakennusohjelma on ollut tarkoitus toteut- kastemäärän kuljettaminen erittäin mäkistä
17456: taa vv. 1939-1946, mutta käyty sota siirsi maantietä noin 30 ikm:n päässä olevalle rauta-
17457: rautatien rakentamisen kauaksi tulevaisuu- tieasemalle ei ole kannattavaa eikä tarkoituk-
17458: teen. Niinpä onkin vasta aivan viime vuo- senmukaista. Kun lisäksi ko. rautatiellä on
17459: sina toteutettu hankkeesta Siilinjärven- kahden maakunnan yhdysratana suuri mer-
17460: Juankosken välisen rataosan rakentaminen, ikitys, olisi sen rakentaminen suoritettava pi-
17461: jolm sinänsä on edistänyt huoimi1:itavasti tä- kaisesti. · ·
17462: män alueen taloudellista kehitystä· ja ennen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17463: muuta Juankosken tehtaan laajentamismah- nioittaen,
17464: dollisuuksia.
17465: Sitä vastoin Juankosken-Kaavin-Luikon- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
17466: lahden-Sysmäjärven rataosa on vielä lm- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
17467: konaan rakentamatta. Tämänkin rataosan ra- kan määrärahan Juankoske11r-Kaavin
17468: kentaminen olisi vihdoin saatava kiireellisesti -Luikonlakdeflr-Sysmäjärven rauta-
17469: käyntiin, jotta a:lueella olevat runsaat metsä- tien rakentamista varten.
17470: varat saataisiin edullisemmin kuljetettua ja-
17471: lostus- ja markkinointipaikoille.
17472: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
17473:
17474: Pentti Pekkarinen. Elis Manninen. Artturi .Tåms6n.
17475: Vilho Turunen. Eemil Pa.rta.nen. Esu Niemelä.
17476: 1881
17477:
17478: IV,5S9.-Ra.h.aJ. N:o 369.
17479:
17480:
17481:
17482:
17483: Pekk&rinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Levälahden-
17484: Ukonlahden maantien rakentamistöiden aloittamiseksi.
17485:
17486:
17487: Eduskunnalle.
17488:
17489: Tuusniemen kunnassa ovat suuret kyläkun- jos Tuusniemen kunnassa rakennettaisiin
17490: nat erittäin huonojen tieyhteyksien takana, uusi maantie Levälahden-Ukonlahden lin-
17491: mikä seikka on niiden elinkeinoelämän ·kehit- jalla, jolloin suuret kyläkunnat saatettaisiin
17492: tymiselle ja hyvinvoinnin nousulle huomat- tien elyYttävään vaikutuspiiriin.
17493: tavimpana jarruna. Nykyaikana, jolloin yh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
17494: teiskunta uhraa suhteellisen paljon varoja nioittaen,
17495: liikenne<Jilojen parantamiseen ns; valtalin-
17496: joilla, on usein unohdettu syrjäkylien tieolo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
17497: jen kehittäminen. Tasapuolisuus- ja oikeu- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
17498: denmukaisuusperiaatteen mukaan tulisi nyt suuruisen määrärahan Levälahderlr-
17499: entistä enemmän kiinnittää huomiota juuri Ukonlahden maantien rakentamistöi-
17500: syrjäseutujen .liikenneolojen parantamiseen. den aloittamiseksi.
17501: Tätä hyvää periaatetta toteutettaisiin silloin,
17502: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
17503:
17504: Pentti Pekka.rinen. Artturi Jämsen.
17505: Vilho Turunen. Elis Manninen.
17506:
17507:
17508:
17509:
17510: 52 E 70H/61
17511: 1882
17512:
17513: IV,540.-Ra.h.al. N:o 370.
17514:
17515:
17516:
17517:
17518: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kortejoen sillan
17519: raken.tamistöiden aWittamiseksi.
17520:
17521:
17522: E d u s k u n n a ll e.
17523:
17524: Kuopioon idästäpäin suuntautuvaa vilkasta kuruaan Vehmersalmelle saakka, ei suunnitel-
17525: liikennettä helpottaisi huomattavasti ja ly- mien puutteessa voida vielä ensi vuonna
17526: hentäisi matkaa esim. Vehmersalmelta ja ryhtyä rakentamaan kokonaisuudessaan, olisi
17527: Tuusniemen eteläosista Kuopioon kymmenillä Vaaja.salon saaren tieyhteyksien pikaiseksi
17528: kilometreillä ns. Vaajasalon maantien raken- parantamiseksi tarkoituksenmukaista raken-
17529: taminen. Samalla tulisi maantieliikenteen taa ensi vaiheessa Kortejokeen silta. Joen
17530: piiriin Vaajasalon saari, jossa muun taajan ollessa kapea ja kovapohjainen tulee sillan
17531: asutuksen lisäksi sijaitsee yli 200 hoitopaik- rakentaminen suhteellisen halvaksi.
17532: kainen Vaajasalon parantola. Nykyisin saa- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
17533: relle ei ole muuta yhteyttä kuin venekulku- ehdotamme,
17534: yhteys. Ottaen huomioon saaren ja mante-
17535: reen välisen vilkkaan liikenteen näin alkeel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
17536: liset tieolot tuntuvat nykyaikana suorastaan tuk- ja menoarvioon 5 000 000 markan
17537: ihmeeHisiLtä. Saaren erottaa mantereesta ka- suuruisen määrärahan Kortejoen sil-
17538: pea ja kovapohjainen Kortejoki-niminen joki. lan rakentamistöiden aloittamiseksi.
17539: Kun Kuopion-Kortejoen väli.$1;ä ns. Vaa-
17540: jasalon maantietä, joka tulisi rantatienä jat-
17541: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
17542:
17543: Pentti Pekkarinen. Artturi Jämsen.
17544: Esa Timonen. Elis Ma.nninen.
17545: 1883
17546:
17547: IV,541.- Ra.h.al. N: o 371.
17548:
17549:
17550:
17551:
17552: Pekkarinen ym.: Jliiärärahan osoittamisesta Nilsiän ja Säy-
17553: neisten kunnissa olevien Siikajärven ja Ala-Luostajärven
17554: vedenpinnan alentamis- ja tulvavesisäännöstelytöiden
17555: aloittamiseksi.
17556:
17557:
17558: E d u s k u n n a ll e.
17559:
17560: Nilsiän ja Säyneisten kunniasa. olevien Sii- nöstely olisi täysin nämä vaatimukset täyt-
17561: kajärven ja Ala-Luostajärven rantamilla on tävät tyÖ'kohde. Kun Siikajärven laskemis-
17562: suoritettujen tutkimusten mukaan noin 600 suunnitelmat lienevät jo valmiina, olisi sen
17563: ha veden vaivaamaa maatalouskelpoista laskuhanke ensi vaiheessa toteutettava. Täl-
17564: maata, joka on nykyisin täysin tuottamatto- löin jo verrattain pienillä kustannuksilla va-
17565: m.assa tilassa. On selvää, että näin suuren pautuisi veden kiroista useita Batoja hehtaa-
17566: maa-alueen tuottamattomana pitäminen on reja viljelykselle maata.
17567: kansantaloudelle tappio. Mainittakoon li- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17568: säksi, että molemmissa mainituissa kunnissa nioittaen,
17569: on ollut viime vuosina huomattavasti työttö-
17570: myyttä. Olisi varmasti järkevää ja tarkoi- että Eduskunta ottaisi v'I.Wde?t 1962
17571: tuksenmukaista sijoittaa työtä vailla olevia tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
17572: ihmisiä sellaisiin työkohteisiin, jotka lisäisi- ka?t määrärahan Nilsiän ja Siiyfl,eisten
17573: vät pysyviä työtilaisuuksia, nostaisivat tuo- kun?tissa olevien Siikajärven ja Ala-
17574: tantoa ja antaisivat lisääntyviä elämänmah- L'I.Wstajärven vedenpinnan alentamis-
17575: dollisuuksia kuntalaisille. Kyseisten järvien ja tulvavesisiiännöstelytöiden aloitta-
17576: vedenpinnan alentaminen ja tulV1avesisään- miseksi.
17577: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
17578:
17579: Pentti Pek:kariDen. .A.rtturi J'åmsåD..
17580: Esa. Timonen. Vilho Tunmen.
17581: Elis Ma.nninen.
17582: l884
17583:
17584: IV,542.- Rah.al. N:o 372.
17585:
17586:
17587:
17588:
17589: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Leppävirran sil-
17590: lan ja siihen liittyvän maantien rakennustöiden aloitta-
17591: miseksi.
17592:
17593:
17594: Ed us ku nn alle.
17595:
17596: Leppävirran silta, joka yhdistää Leppä- vioidaan nousevan noin 500 000 000 mk: ksi.
17597: virran kohdalla Soisalon saaren manteree- Tästä huomataan, että kysymyksessä on huo-
17598: seen, on kapea ja sen kantokyky on pieni, mattavan suuri työ, jota ei suinkaan pystytä
17599: vain 6 tonnia. Sen vuoksi se on muodostunut tekemään entisen sillan kestoajan umpeen
17600: nykyaikaiselle vilkkaalle ja raskasta kuormi- kulumiseen mennessä, ellei töitä aloiteta riit-
17601: tusta vaativalle liikenteelle erittäin haitalli- tävän ajoissa.
17602: seksi tekijäksi. Tieviranomaisten laskelmien Maantiesuunnitelmaan sisältyy huomatta-
17603: mukaan on tämän puusta rakennetun kääntö- via maan leikkaus- ja siirtotöitä, jotka hyvin
17604: sillan jäljellä oleva kestoaika vain 3 vuotta. soveltuvat talvikaudellakin tehtäviksi.
17605: Tämän tietäen on tie- ja vesirakennushalli- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17606: tuksen toimesta suoritettu siltatutkimus ja nioittaen,
17607: laadittu siltasuunnitelma. Kun silta tulisi
17608: suunnitelman mukaan kokonaan eri paikkaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
17609: kuin edellinen, liittyy sillan rakentamiseen tulo- ja menoarVioon 20 000 000 mar-
17610: huomattava· maantietyö, josta myös suunni- kan suuruisen määrärahan Leppävir-
17611: telmat ·ovat jo valmiit. Sillan · ja siihen liit- ran sillan ja siihen liittyvän maantien
17612: tyvän maantien rakentamiskustannusten ar- rakentamistöiden aloittamiseksi.
17613: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
17614:
17615: Pentti Pekkarinen. Esa. Timonen.
17616: Artturi ram.sen. Vilho ·Turunen.
17617: Elis Manninen
17618: . ,._
17619: .
17620: 1885
17621:
17622: IV,543.-Rah.al. N:o 378.
17623:
17624:
17625:
17626:
17627: Peltonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Jyväs-
17628: kylärlr--Jämsänkosken rautatien rakennustöiden aloitta-
17629: miseen.
17630:
17631:
17632: Eduskunnalle.
17633:
17634: Valtion tulo- ja menoarvioon v: lle 1961 eduskunta korjaa esitystä. Tämän vuoden
17635: varatun 100 000 000 mk:n määrärahan Jy- varsinaisessa ja lisämenoarviossa on uusien
17636: väskylän-Jämsänkosken uuden radan ra- ratojen rakentamiseen varattu yhteensä
17637: kennustöiden aloittamiseen hallitus on jättä- 2 736 304 000 mk. Uusien ratojen rakenta-
17638: nyt vahvistettavaksi esittämättä, joten se on mistehoa on kuitenkin huomattavasti paran-
17639: jäänyt käyttämättä. Radan rakennustöitä ei nettava nykyisestään, jotta saadaan uudet
17640: ole aJoitettu eduskunnan edellyttämällä ta- radat valmiiksi entistä pikemmin palvele-
17641: valla ja siten on radan aloittamistyö jäänyt maan talouselämän kasvavia tarpeita ja lisää-
17642: jälkeen kahdesta muusta laissa mainitusta mään rautateitten kannattavuutta.
17643: radasta. Tämä siitä huolimatta, vaikka edus- Jyväskylän-Jämsänkosken radan raken-
17644: kunta hyväksyessään valtiovarainvaliokun- nustyöt tulee aloittaa tehokkaammin kuin
17645: nan mietintöön liittyvän lausunnon, jossa ha:llituksen esittämien määrärahojen avulla
17646: valiokunta edellytti, että hallitus huolehtisi voidaan tehdä. Ratasuunta. on Jyväskylän-
17647: siitä, ettei J yväskylän-JämsänkOSiken tärkeä Säynätsalon osalta vahvistettu ja rakentami-
17648: ratahanke joudu säädetyn uuden lain takia nen voidaan aloittaa täydellä teholla. Radan
17649: aiheettomasti kärsimään. Tämä huomautus valmistumisen kokonaisuudessaan ;tulisi ta-
17650: nähtävästi aiheutui siitä, kun valiokunta ja pahtua korkeintaan viisivuotisohjelman puit-
17651: myöhemmin eduskunta hyväksyi hallituksen teissa. Tähän tulisi pyrkiä ja sen mukai-
17652: esitykseen lisättäväksi Jyväskylän-Jämsän- sesti tulisi varata tulo- ja menoarvioon va-
17653: kosken radan rakennettavaksi. Hallitus jou- roja. Kun hallituksen esittämä määräraha
17654: tui myöhemmin tarkistamaan kantaansa si- on aivan kohtuuttoman pieni, tulisi sitä jo
17655: käli, että varasi 10 000 000 mk käytettäväksi ensi vuoden .käyttöön lisätä 400 000 000
17656: mainitun ratasuunnan tutkimiseen. mk: Ua ja myöhemmin rllarpeen mu!kaisesti.
17657: Hallituksen esityksessä ensi vuoden tulo- Edellä lausutun perusteella ja viitaten
17658: ja menoarvioksi on uusien ratojen rakentami- v. 1960 tehdyn rah.al. n:o 316 perusteluihin
17659: seen mel'lkitJty yhteensä 1 710 000 000 mk, josta ehdotamme,
17660: Jyväskylän-Jämsänkosken radan rakennus-
17661: töiden aloittamiseen ainoastaan 100 000 000 että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
17662: mk. Tämä on aivan kohtuuttoman pieni tulo- ja menoarvion 19 Pl. 1 luvun
17663: määräraha ratatyön tehokkaaseen käyntiin 24 momenUlle lisäyksenä 400 000 000
17664: saamiseksi ja sen vuoksi sitä tulisi huomat- markkaa Jyväskylärlr--Jämsänkosken
17665: tavasti lisätä. Uusien ratojen rakentaminen rautatien rakennustöiden aloittami-
17666: on tähän mennessä tapahtunut liian hitaasti seksi.
17667: ja nyt hallitus vielä sitä hidastuttaa, ellei
17668: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
17669:
17670: Onni Peltonen. Anni Flinck.
17671: Arvo Tuominen. Arvo Ahonen.
17672: 1886
17673:
17674: IV,544.- Rah.al. N: o 374.
17675:
17676:
17677:
17678:
17679: Peltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta 46 ratavartijan toi-
17680: men muuttamiseksi ratatyöesimiehen toimiksi.
17681:
17682:
17683: E d u s k u n n a ll e.
17684:
17685: Valtionrautateiden rataosastolla on koneel- työnjohtajiin. Kun normaalisti tällaiset työ-
17686: listumisen ja työmenetelmien muuttumisen ratavartijat toimivat noin 5-15 työntekijää,
17687: johdosta eräitten ratavartijoiden tehtävien käsittävän työryhmän esimiehinä, saattaa
17688: luonne perusteellisesti muuttunut. Muutos heillä ajoittain - suurempien ratatöiden
17689: on tapahtunut siten, että huomattava osa 1. siirryttyä ns. työllisyystöiksi - olla useita
17690: luokan ratavartijain toimista on muutettu kymmeniä työntekijöitä valvottavanaan.
17691: ns. työratavartijan toimiksi, jolloin nämä Kun lisäksi otetaan huomioon, että juuri
17692: työratavartijat ilman omaa raideosuutta ja valtionrautateiden rataosastolla alemman hen-
17693: osallistumatta juuri laisinkaan varsinaisiin kilökunnan ylenemismahdollisuudet ovat mil-
17694: ratavartijain tehtäviin, toimivat työkuntien tei olemattomat, koska käytettävissä on vain
17695: esimiehinä työnjohto- ja valvontatehtävissä. 1. ja 2. lk:n ratavartijain toimia, dlisi tästä-
17696: Tällainen tehtävien muuttuminen, joka on kin syystä pyrittävä uusien virkojen perusta-
17697: tapahtunut käytännön tarpeen sanelemana, miseen, varsinkin kun käytännössä on tähän
17698: on jo sikäli otettu huomioon myös näitä toi- jo jouduttu edellämainittujen työratavarti-
17699: mia täytettäessä, että hakijoille ilmoitetaan jain toimien muodossa.
17700: kysymyksessä olevan työratavartijan toimi. EdeHä olevan perusteella ehdotamme,
17701: Tämä on omiaan osoittamaan, että laitoksen
17702: taholta tunnustetaan tällaisten ratavartijain että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
17703: toimien hoitajien tehtäväpiirissä tapahtunut tulo- ja menoarvioon 2 096 ()(){) markan
17704: perusteellinen muutos. Ns. työratavartijat määrärahan 46 peruspalkkaisen 1 lk
17705: eivät olekaan enää tehtäviensä puolesta rin- ratavartijan toimen muuttamisekri
17706: nastettavissa ratavartijoihin, vaan alempiin, 16 pl:n ratatyöesimiehen viraksi.
17707: esimiesasemassa oleviin ensimmäisen asteen
17708: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
17709:
17710: Onni Peltonen. Anni Flinck. Veikko Helle.
17711: 1887
17712:
17713: N,545.- Rah.al. N:o 375.
17714:
17715:
17716:
17717:
17718: Pentti ym..: Määrärahan osoittamisesta tietutkimuksiin Suo-
17719: denniemen kirkonkylän--Sävinkylän-Kilvakkalan tiellä.
17720:
17721:
17722: E d u s k u n n a ll e.
17723:
17724: Suodenniemen ja Ikaalisten kunnan a!lueella kulkee h8irviuaisen runsairtiten metsäseutujen
17725: kulkeva tie Suodennitemen :kirkonkylä-Sävin- kautta. MyÖ!Wn ·nyt, jOilloin Tampereen-
17726: kylä-KHva:kkala on nykyisellään kunnan.tie, Porin runikotie on valmis Mouhijärve1tä Po-
17727: joHa on yleisen mkenteen ika:nna1ta erittäin riin SMkka, tulee tämän tien merkitys ko-
17728: huomattava merkitys. Tästä syystä on tie- ja koojatienä entisestäällikin huomattavasti: kas-
17729: vesira:kennushalliJtUksen Turun piiri touko- vamaan.
17730: kuun 21 päivänä 1954 yleisistä teistä anne- Varsin suureksi muodostrmutta liikennettä
17731: tun lain voimaanpanolain 3 ja: 4 §: n mukai- haittaa kuitenkin tien huono kunto, sillä tioe
17732: sesti esittänyt tämän tien määräämistä pai- on mäikinen, mutkainen j·a keväisin erittäin
17733: kallistieksi. Piilrii'itä sa:arlun tiedon mukaan routi'Va. Tämän vu01ksi olisi ehdottomasti
17734: on puheena: dlevall81 tiellä ni·ilii suuri merki- tarpeellista: saada täHä tietlä aikaan mitä. pi-
17735: tys, ettei ole epäilystäkään tämän tien mää- kimmin tienoilkaisu- ja parannustyöt.
17736: räämisestä paika:llistieksi. EdeHä esitettyyn viitlllten ehdotamme kun-
17737: Vailkka Suodenniemen kirkonkylän-Sävin.. nioittavasti,
17738: kyiJ.än-Kilvakkabn tie on kunnantie, on sillä
17739: kuitenikin tavottoman suuri me:Vkiltys lii'ken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
17740: teen välittäjänä. Tätä tietä Suodenniemen tulo- ja menoarvioon 3 000 000 markan
17741: kirlwnkylän ja Sävinkyläm. välillä tapahtuu suuruisen määrärahan tarvittavien tie-
17742: liikenne Kanka:anpäithän ja: siitä edelleen tutkimusten suorittamiseksi lähiaikana
17743: pohjoiseen. Koko matkallaan Kilva:kkalaan paikallistieksi otettavalla Suodennie-
17744: sMkka tämä tie p8ilvelee erittäin suuria raa- men kirkonkylän- Sävinkylän- Kil-
17745: kapuun ku~jetuksia: !kautta vuoden, siiHä tie vakkalan tiellä.
17746: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
17747:
17748: Arvo Pentti. Nestori Kaasalainen.
17749: 1888
17750:
17751: IV,546.- Rah.al. N: o 376.
17752:
17753:
17754:
17755:
17756: Pentti ym.: Korotetu,n määrärahan osoittamisesta Tampereen
17757: -Parkanon-Seinäjoen radan rakennustöiden aloittamista
17758: varten.
17759:
17760:
17761: E d u s k u n n a ll e.
17762:
17763: Ha:llituksen esitykseen .eduskunnalle valtion että uuden radan raikentamisen ollessa kysy-
17764: tulo- ja. menoarviaksi v:Ue 1962 sisälltyy myksessä olisi määräraihaJt ainakin pääosru-
17765: 19 Pl:n I luvun 24 momentin e->kohdassa ta;a,n merkittävä valtion tulo- ja menoarvioon
17766: 100000000 mk:n määräraha Tampereen- rautatierakennusmäiilrärahojen kohdalle ja
17767: Par.ka-oon-Seinäjoen radan rakennustöiden että työlUsyysmäärärahojen käy,tön rakennus-
17768: aloittamista varten. töiden rahoituksessa tulee olla täydentävää
17769: Halll.ituksen esityksessä eduskunnalle laiksi laaJtua.
17770: Tampereen-Parkanon-Seinäjoen radan ra- Kun hallitUJksen esityksessä on tähän tar-
17771: kentamisesta 23 p. huhtikuuta 1960 todettiin koitukseen esitetty varoja: vain 100 000 000
17772: mm., että tämä rata tulee maksamaan 8 100 mk; ei sillä voitaisi v: n 1962 aikaiUli sanotta-
17773: milj. rm:k ja että se tulee lyheniämäiin maJtkaa vastikaan suori,tta:a itse radan rakentamista,
17774: Etelä-Suomesta Pohjois-Suomeen 73 km ja vaan määräraha •kuluisi lähes kokonaisuudes-
17775: merkitsemään Pohjois-Suomesta Poriin ja saan varsinaisen työnsuoritusorganisation
17776: Mäntyluodon satamaan suuntautuvassa liiken- ylläpitämiseen ja tämän tärtkeän radan ra-
17777: teessä noin 117 km:n lyhennystä matkassa. kentrumisaika: venyisi heti aJlun pitäen epä-
17778: Täil~ä radalla, joka kullkee vielä: !käyttämättö- määräisen pi·tkäille ajanjaksolla. Jos sen si-
17779: mien metsä- ja turvealueiden hail:ki, on ensi- ja:an varoja myönnettäisiin tähän tarkoituk-
17780: arvoinen merkitys !koko maan elinkeirnoelä- seen kaikkiaan 700 000 000 mk, voisi rautatie"
17781: mähl.e ja työllisyydelle. hallitus aloittaa radanmkennustyöt täydellä
17782: Lähiajan uusista rautatierakennuskohteista teholla heti v:n 1962 alusta [ukien.
17783: eduskunta asetti Tampereern-Parkanon- Kaiken edellä olevan perusteella kunnioit-
17784: Seinäjoen rautatien rakentamisen ensimmäi- tavasti ehdotamme,
17785: selle sijalle kansantaloudelliset ja: rautaJtie-
17786: taloudelHset tekijät huomioon ottaen ja tä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
17787: hän kantaan ovat myös mm. rautatiehallitus tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun
17788: ja kaikki' asiantuntijaelimet yhtyneet. 24 rnomentin e-lwhtaan lisäyksenä
17789: Täitä raitaesitystä eduskunnassa käsitel- 600 000 000 markan määrärahan Tam-
17790: täessä eduSkunnan kulkulaitosvaliokurnta. ja pereen-Parkanon-S einäjoen radan
17791: valtiovarainvaliokunta nimenomaan katsoivat, rakentamistöiden aloittamista varten.
17792: Helsingissä 19 päirvänä syyskuuta 1961.
17793:
17794: Arvo Pentti. Reino Ala-Kulju.
17795: Toivo Hietala. Hannes Paaso.
17796: Anni Flinck. V'å.inö Tikkaoja.
17797: Mikko Asunta. Kustaa Alanko.
17798: Kauko Tamminen. Toivo Antila.
17799: V'å.inö R. Virtanen. Nestori Ka.a.salainen.
17800: Matti Raipala. N. Kosola.
17801: .Aleksi Kiviaho. Jaakko Kemppainen.
17802: Arvi Turkka. Aarre Marttila.
17803: t88t
17804:
17805: IV,547.-Ra.h.al. N:o 377.
17806:
17807:
17808:
17809:
17810: .Pentti Ym·: 1/.iiirärahan os.oittamisesta Ylöjärven-Viljakka-
17811: lan--.H eitt.ol.t.m sekä H ämeenkyrön-Viljakkalan maantien
17812: parcmtamista torkoittavaan tutkimukseen.
17813:
17814:
17815: Ed usku nn alle.
17816:
17817: Tampereelta Viljl!kkalan kautta Parkanoon tämä.ttömäksi, olisi tutkimukset ja suunmtel-
17818: johtava maantie samoinkuin tähän liittyvä mien teko kiireellisesti suoritettava. · ·
17819: Hämeenkyrön-Vilja.kkalan maantie olisivat Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
17820: perusteellisen korjauksen tai uusimisen tar- nioittavasti,
17821: peessa. Paitsi että näiden teiden varsilla on
17822: laaja asutus, johon itäpuolella välittömästi että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
17823: liittyvät suuret metsäalueet, ovat tien vaiku- tulo- ja menoarvioon 6 000 000 marka•
17824: tuspiirissä myöskin Viljakkalan ja Ylöjärven suuruisen määräraha'lt Ylöjlirvett-
17825: kaivokset. Mainituilla teillä liikenne onkin V iljakkalan-Heittolan maantien sekii
17826: muodostunut viilkkaaksi, mutta tie, joka on tähän tiehen liittyvä"" Hämet?Ur!yrö'lfr-
17827: pahasti routiva, ei vastaa sille asetettavia Viljakkala• maantie"' para•tamist4
17828: vaatimuksia. tarkoittavmn, tutkimuksen SUQritt~
17829: Jotta ko. teiden korjaus.. ja uusimistöihin seksi emi vuodtm aikana.
17830: päästäisiin ennen kuin tilanne käy vallan kes-
17831: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
17832:
17833: Arvo PGt.i. Pentti Ra.pio. · .,.,.. Hieta& .
17834: Arvo Siveli. Arvo Tuomiaen. Beaori KaualU.ea.
17835: Anni Flinck.
17836:
17837:
17838:
17839:
17840: 53 E 706/61
17841: 1890
17842:
17843: IV,548. -lla.h.al. N: o 378.
17844:
17845:
17846:
17847:
17848: ·Pentti ym.: Määrärahan osoittamisesta K ilvakkalan-Jämi-
17849: järven-Kankaanpään maantien parantamista tarkoittavan
17850: tutkimuksen suorittamiseksi.
17851:
17852:
17853: Eduskunnalle.
17854:
17855: Viime vuosien aikana on voitu tyydytyk- seenalaisille pienille kangasteille. Saamamme
17856: sellä todeta, että valtiovallan taholla on kii- tiedon mukaan myöskin tie- ja vesirakennus-
17857: tettävässä määrin alettu kiinnittää huomiota hallituksen Turun piirissä ollaan täysin tie-
17858: maamme maantieverkoston parantamiseen ja toisia tien huonosta kunnosta, mutta ilmei-
17859: kehittämiseen. Niinpä alkavat valtakunnan sesti varojen niukkuus on aiheuttanut sen,
17860: päätiet hahmottua, joskin näitä runkoteitä ettei ~:~en parantamiseen ole vielä ryhdytty.
17861: yhdistävät tiet samoin kuin ne ti.et, joilla on Tuntien Kilvakkalan-Jämijärven-Kan-
17862: etupäässä paikallista merkitystä, ovat jääneet kaanpään maantien erittäin huonon kunnon
17863: 'Vaille tarpeellista huomiota. sekä tietäen ne suuret puutavaran ynnä
17864: Pohjois-Satakunnassa oleva vilkkaasti lii- muut raskaat kuljetukset, jotka tapahtuvat
17865: kennöity Kilvakkalan- Jämijärven- Kan- tätä tietä myöten toisaalta Poriin ja Mänty-
17866: kaanpään noin 40 km:n pituinen tie on yhäti luodon satamaan sekä toisaalta Kankaan-
17867: sillä tasolla, jolla se on ollut vuosikymmeniä. pään suunnasta Tampereelle ja sen ympäris-
17868: Tämä tie on Jämijärven kunnan ainoa maan- töön, ehdotamme kunnioittavasti,
17869: tie. Se on lisäksi ainoa kulkutie Ikaalisista
17870: Poriin sekä Kankaanpäästä ja sen lähistöltä että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
17871: Tampereen suuntaan. Tie on erittäin mäki- tulo- ja menoarvioon 3 000 000 markan
17872: nen, mutkainen ja keväilliä routiva, jopa suuruisen määrärahan Kt"lvakkalan-
17873: siinä määrin, että useina ·keväinä .de on ajo- Jämijärven-Kankaanpään maantien
17874: kiellossa, ja suuret puutavara- ym. kul- parantamista tarkoittavan tutkimuk-
17875: jetukset on ohjattava kunnoltaan erittäin ky- sen suorittamiseksi ensi vuoden a.ikana.
17876: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
17877:
17878: Arvo Pentti. Anni Flinck.
17879: Arvo Sävelä. Toivo Hietala..
17880: Pertti lla.pio. Matti Ra.ipala..
17881: Arvo Tuominen. Nestori Xa.a.saJa.inen.
17882: 1~91
17883:
17884: IV,549.-Rah.al. N:o 379.
17885:
17886:
17887:
17888:
17889: Pentti ym..: Määrärahan osoittamisesta insinöörin virkojen
17890: perustamiseksi maanviljelysinsinööripiireihin.
17891:
17892:
17893: Eduskunnalle.
17894:
17895: Yleisesti on tunnettua, että maassamme on Maataloushallituksessakin on ymmärretty
17896: huutava pula maanviljelysinsinööripiireissä tilanteen vakavuus, sill.ä saamamme tiedon
17897: suunnitteluvoimista, sillä melkein kautta mukaan se on esittänyt, että hallitus olisi
17898: maamme olisi tarpeellista suorittaa vesistö- ottanut ensi vuoden tulo- ja menoarvioesi-
17899: jenjärjestely- ja kuivatustöitä. Useissa ta- tykseen vanhemman ja kokeneemman insi-
17900: pauksissa olisi vieläpä käytettävissä määrä- nöörivoiman säilyttämiseksi perustettavaksi
17901: rahoja näihin työkohteisiin, mutta tutkimus- 9 vanhemman insinöörin, 7 ylemmän palk-
17902: ten. puuttuminen estää työhön ryhtymisen. kausluokan nuoremman insinöörin ja 11 alem-
17903: Tampereen maanviljelysinsinööripiiristä man palkkausluokan nuoremman insinöörin
17904: saamamme tiedon mukaan oli esimerkiksi virkaa maanviljelysinsinööripiireihin. Halli-
17905: tässä piirissä v:n 1960 alussa peräti 415 sel- tuksen tulo- ja menoarvioesityksessä ehdote-
17906: laista vesistöjenjärjestely- ja kuivatustutki- taan kuitenkin perustettavaksi ainoastaan 4
17907: musta, joita ei insinöörityövoiman puuttuessa vanhemman ja 5 nuoremman insinöörin vir-
17908: ole voitu suorittaa. Näitten joukossa oli kaa, joskin samalla ehdotetaan lakkautetta-
17909: useita sellaisia, joista anomus oli jätetty vaksi 5 ylimääräistä 31. palkkausluokan
17910: maanviljelysinsinööripiiriile jo v. 1950 tai ai- maanviljelysinsinöörin tointa.
17911: kaisemminkin. Lisäksi on piirissä tällä het- Koska menestyksellisten vesistönjärjestely-
17912: kellä suorittamatta 21 katselmustoimitusta, ja kuivatustöitten suorittamisen esteenä on
17913: joitten joukossa on laajojen ja taloudellisesti nimenomaan juuri insinööripula, olisi mieles-
17914: erittäin merkitykse1listen vesistöjen järjeste- tämme saatava perustetuksi maataloushalli-
17915: lyitä. tuksen ehdotuksen mukaiset virat maanvilje-
17916: lysinsinööripiireihin, minkä vuoksi kunnioit-
17917: Tilanteen vakavuutta puolestaan osoittaa taen ehdotamme,
17918: jo sekin, että Tampereen maanviljelysinsi-
17919: nööripiirin insinöörit ovat viime vuosina eri- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
17920: koiskorvausta vasta:an käytJtäneet vuosiloman- tulo- ja menoarvioon 20 475 140 mar-
17921: sukin tutkimuksen jouduttamiseksi. Mikäli in- kan suuruisen määrärahan viiden van-
17922: sinöörityövoimaa olisi riittävästi, saataisiin vanhemman insinöörin {33 pl.), kah-
17923: työn alle lukuisia uusia vesistöjenjärjestely- den ylemmän palkkausluokan nuorem-
17924: ja kuivatustöitä, joihin voitaisiin sijoittaa man insinöörin {31 pl.) ja yhdentoista
17925: melkoinen määrä kuntien työttömiä, sillä alemman palkkausluokan nuoremman
17926: useat työmaat sijaitsevat juuri pahoilla ali- insinöörin {30 pl.) viran perustami-
17927: työ1lisyysalueilla. seksi maanv~"ljelysinsinööripiireihin.
17928: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
17929:
17930: Arvo Pentti. Olli J. Uoti. Eino Uusitalo.
17931: Hannes Paaso. Pertti R&pio. Artturi Jä.msen.
17932: Matti Mattila.. Arvo Tuominen. Nestori Xa.a.sala.inen.
17933: Arvo Sä.velä. Anni Flinck Toivo Antll&.
17934: Ma.tti R&ipal&.
17935: 1892
17936:
17937: IV,550.-Ra.h.al. N:o 380.
17938:
17939:
17940:
17941:
17942: Pesonen. ym..: Määrär(l,han osoittamisesta Sysmän ja H arto-
17943: lo,n .kirkonkylien välisen maantien uusimistöiden aloitta-
17944: miseen.
17945:
17946:
17947: E d u s k u n n a 11 e.
17948:
17949: Sysmän ·ja Hartolan.· kill'konkylien välinen Edellä· oil.evan perusteella· kunnioittaen .eh-
17950: maantie on varsin viilkkaasti liikennöity. Se dotamme,
17951: muodostaa sama:1la vaikean pullonkaulan sitä
17952: kautta SUuntautuvalle kaukoliikenteelle Jy- että Eduskunta ottaisi vuodeft 1962
17953: väskylä - Hartola- Sy8mä-Pulkkilanharju tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar•
17954: -Lahti-Helsinki. Kun Ha~rtolan ja Sysmän kan määrärahan Sysmän ja Hartolan
17955: välinen osa on erikoisen mutkainen ja keli- kirkonkylien välisen maantien uusimis-
17956: rihima.ikoina jopa liJkennekelvoton, dlisi jo töiden aloittamiseen.
17957: korkea aika ryhtyä nopeisiin toimenpiteisiin
17958: kyseessä olevan maantiten uusimiseksi.
17959: Helsingissä 19 päivänä syYskuuta 1961.
17960:
17961: Edvard Pe3oaen. Arvo Ahonen.
17962: ·Viljo A. Virta.Dea. Erkki Tuuli.
17963: 1693
17964:
17965: IV,551.- Rah.aJ. N: o 381.
17966:
17967:
17968:
17969:
17970: PetOnen ym.: Miiiiriit'aluJn· · osoittamisesta Vesihuoltoliitto
17971: r.y:n kurssi~ ja valistmtoiminnan tukemiseen.
17972:
17973:
17974: E d u s k u n n a.ll e.
17975:
17976: Maaseudun noin 400 vesihuoltoyhtymän tymiensä jäsenmaksuilla sekä kurssi- ja näyt-
17977: yhdyssiteeksi perustettu Vesihuoltoliitto - telytuloHla. Koa&:a lmitenkin tunJWtusti vähä-
17978: Vatten- och a.vloppsförbundet r. y. on viiden varaisten vesihnoltoyhtymien ra.hoitusmahdOil-
17979: toimintavuotensa aikana järjestänyt vuosit- lisuudet ovat rajoitetut ja neuvonnan kehit-
17980: tam maata käsittäviä vesihuoltopäiviä sekä täminen alam suurien investointien vuoksi on
17981: a.hm ha!llinnollisia ja teknillisiä kursseja. välttämätöntä, esitämme ·kunnioittavasti,
17982: Tämän lisäksi suorittaa 1ko. liitto ja.tlkuva.sti
17983: erHaatuista alan teknillistä ja talondellista että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
17984: neuvontaa sekä valistustyötä ja toimittaa tulo- ja me1100rvioon 80Q 000 markan
17985: alan julkaisija. Tänä toilm.inta-aikana on va- määrärah4-n Vesihuoltoliitto- V atten-
17986: listus- ja okoU'lutustarve jatkuVasti kasvanut och ooloppsför&undet r. y :n kurssi- ja
17987: johtuen alan nopeasta lrehitytksestä. valistustoiminnan tukemiseksi.
17988: Liitto on rahoittanut toimintansa jäsenyh-
17989: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
17990:
17991: Edvard Pesonen. K. F. Haapasalo. Kustaa Ala.nko.
17992: Arvo Ahonen. Aarre Marttila.. Eetu Karjala.in.en.
17993: Viljo A. Virtanen. Mauri Seppä. Veikko lleUe.
17994: Reino Ala-Kulju. Lempi Lehto. Onni Manila.
17995: Anni Fli.Dek. Hilja Våäzlä.Den. Lyyli Aalto.
17996: Georg Erikuon. Verner Korsbäck. Esu K'wmelä.
17997: Ensio Partanen.
17998: 1894
17999:
18000: IV,552.- Ra.h.al. N: o 382.
18001:
18002:
18003:
18004:
18005: Pesonen ym..: Korotetu-n määräraha-n osoittamisesta lai-noiksi
18006: vesi- ja viemärilaitteide-n rake-ntamisee-n maaseudulla.
18007:
18008:
18009: E d u s k u n n a 11 e.
18010:
18011: Huolima:tta ma:aseuduH.a: varsinaisesti 1950- yhtymi:en v:n 1961 rakennusohjelman kus-
18012: luvulla tapahtuneesta voimakkaasta yhteisten tan'I1ukset olivat 877.1 milj. mk käytettävissä
18013: vesihuoltolaitteiden rakentamisesta on alan olevien valtion lainavarojen määrän oHessa
18014: lrehitys selvästi jälljessä muusta teknillisestä vain 200 milj. mk. Muiden lainoitusmahdol-
18015: kehityksestä. Maassamme on kymmen]ttäin lisuuksien vaikeuduttua viime aikoina tarvit-
18016: sellaisia kuntia, joilla on jo valmiit suunni- taisiin maaseudun vesihuoltoasian hoidossa
18017: telmat asutustaajamiensa vesihuollon järjes- nyt entistä enemmän vaJltion tukea.
18018: tämiseksi, mutta töitä ei ole voitu aioittaa Edelläolevaan viitaten ehdotamme,
18019: rahoitusvaikeuksien vuoksi. Valtion rahoitus-
18020: osuus ei ole pystynyt seuraamaan maaseudun että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
18021: järjestetyn vesihuollon nopeaa kehitystä, tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
18022: vaan on. vesihuoltoyhtymien saamien valtion markan määrärahan lisäyksenä lai-noi-
18023: lainojen osuus vuotuisista rakennUSikustan- hi-n vesi- ja viemärilaitteiden rakenta-
18024: nuksista suhteellisesti vuosittain pienentynyt. miseen maaseudulla.
18025: Niinpä vail.tion lainaa anoneiden Vesihuolto-
18026: Helsingissä 15 päilvänä syyskuuta 1961.
18027:
18028: Edvard Pesonen. Georg Eriksson. Kustaa Alanko.
18029: Arvo Ahonen. K. F. Haapasalo. Lempi Lehto.
18030: Viljo A. Virtanen. Verner Korsbäck. Veikko· Helle.
18031: Elis Manninen. Mauri Seppä. Eetu Karjalainen.
18032: Anni Flinck. Ensio Partanen. Onni Mannila.
18033: Lyyli Aalto. Esu Niemelä.
18034: 1895
18035:
18036: IV,55S~ - Rah.al. 1f: o 383.
18037:
18038:
18039:
18040:
18041: Pitsinki ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Työ.
18042: väen Nousun Kunniaksi r.y. nimiselle yhdistykseUe työ-
18043: väenluokan nousua symbolisoivan valtakunnallisen muisto-
18044: merkin pystyttämiseen.
18045:
18046:
18047: E d u s k u n n a ll e.
18048:
18049: Työväenliikkeen saavutukset maamme po- joissa tämän liikkeen kantavimmat yhteis-
18050: liittisen, ammatillisen ja osuustoiminnallisen kunnaNiset ja valtiolliset saavutukset saisivat
18051: rwkennustyön piirissä ovat suuret. Se on jät- näkyvän vertauskuvallisen ilmaisun. Lähim-
18052: tänyt pysyvät jälkensä myös kulttuuri- ja pien viime vuosien kuluessa tä:llainen harras-
18053: urheilu~lämämme kehitykseen. Maamme nais- tus on omaksunut selkeän kokonaistavoitteen:
18054: ja nuorisoliikkeiden historiassa sHlä on nä- Sopivalie paikka:kunnalle maahamme on saa-
18055: kyvä sija:. Mitä erityisesti poliittiseen työ- tava pystytetyksi työväen nousua symboli-
18056: väen!li:ikkeeseemme tuil.ee, tuskin millään ta- soiva vaJltakunna1linen muistopatsas, suoma-
18057: holla halutaan enää nykyoloissa kieltää sen laisen työväenliikkeen miespolvia !kestäneen
18058: ratkaisevaa merkitystä suomalaiselle yhteis- taipaleen ja lujan tulevaisuudenuskon monu-
18059: kunn3Jlle, itsenä~styneen kansan ja maan toi- mentti.
18060: mintaedel'lytyksille. Torpparien vapautus- Sanottuun suuntaan käyvän vapaamuotoi-
18061: liikkeen, suurlakon, eduskuntauudistU!ksen, sen toiminnan saatua viime aikoina kon:kreet..
18062: kunnallislainsäädännön kansanvailta:istamisen tisia muotoja useilla eri p~akunnille -
18063: sekä työaika- ja oppiv~lvollisuuslainsäädän Turussa, Forssassa, Tampereella, Helsingissä
18064: nön historia on oleelliselta osalta maamme - on sitä ohjaamaan perustettu erityinen
18065: työväenliilkkeen uudistustominnan historiaa. aatteellinen yhteisö. Tässä tarkoituksessa on
18066: Maamme itsenäistymistapahtuman lopputulos syntyny;t Työväen Nousun Kunniaksi r. y.-
18067: ja tausta eivät ole ymmärrettävissä, jallei niminen yhdistys, jonka johdoHa maamme
18068: työväenliillffi:een panosta tapahtumien koko- työväenluokan taistelua ja yksityisen työläi-
18069: naiskulussa ole täysin käsitetty. Itsenäinen sen ponnistuksia symbolisoiva valtakun-
18070: valtiomme ei olisi ilman työväenliikkeen te- nallinen muistomerkki tullaan maahamme
18071: hoka..<;ta myötävaikutusta pystynyt siinä mää- pystyttämään. Käytännöllistä työtä joh-
18072: rin lujittumaan perustuiksiltaan ja kasva- tamaan muodostetut elimet, Työväen muis-
18073: maan ylemmiltä kerroksHtaan kuin on oman rtomerkkitoirmikunta ja Työväen muisto-
18074: itsenäisen elämänmuotomme säilyttämiseksi merkki'Valtuuskunta, tulevat huolehtimaan
18075: ollut välttämätöntä. varojen hankkimisesta yhdistykselle niissä
18076: Suomen työväenlii!kkeen ailkutairvail vuoteen muodoissa, jotka yhdistyksen säännöissä mää-
18077: 1918 asti on ollut viime aikoina niin kotimai- rätään. Kun 'kysymyksessä on kansa:liisesti
18078: sen historiantutkimuksen kuin !kaunokirjaJ.ii- merkittävä yleisvaltakunnallinen hanke, on
18079: suudenikin elävän mielenkiinnon kohteena. luonnoUista, että myös valtiovaJlta antaa sille
18080: Vuoroon ovat nyt entistä suuremmalla voi- tukensa ja tunnustuksensa.
18081: malla tulossa työväenliikkeen eri toiminta- EdeHä olevan perusteella ikunnioittawasti
18082: haarojen aikaamaannokset itsenäisyyden ajan ehdotamme,
18083: vuosi!kymmeninä. Samaan aikaan on herän-
18084: nyt työväen joukkojärjestöjen piirissä voi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
18085: makas harrwstus sellaisten muistomerldden tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
18086: pystyttämiseksi: työväenluokan suorittamalle suuruisen määrärahan annettavaksi
18087: ja tehtäväkseen ottamaUe rakennustyölle, avustuksena Helsingin kaupungissa
18088: IV,553. - Työväenluokan nousuu muistomerkki.
18089:
18090:
18091: kotipaikan omaavalle Työväen Nousun symbolisoivdtt valtakun.MZUse;n. nitdsto"
18092: Kunniaksi r. y. nimiselle aatteelliselle merkin pystyttämiseen maahamme.
18093: yhdistykselle työväenluokan nousua
18094: Helsingissä 19 päirvänä syyskuuta 1961.
18095:
18096: Kaarlo Pitsinki. Edvard Pesonen. Kalle Matilainen.
18097: Velkk& Helle. Lyyli .Aalto. . Varma K. Turunen.
18098: . Valta Käkeli. Lempi Lehto. Sylvi Siltanen.
18099: Amli Plinck OeQrg Eriksson.. Martta SalmelarJärvinen.
18100: Kustaa. Alanko. Veikko Kokkola. Viljo A. Virtanen.
18101: Väinö Tikkaoja. Elis Manninen. Eino Raunio.
18102: Eetu Karjalainen. Ensio Partanen. Juho Karvonen.
18103: K. F. Haapualo. Arvo Ahonen. Arvo Tuominen.
18104: 1397
18105:
18106: IV,554. - Rah.al. N: o 384.
18107:
18108:
18109:
18110:
18111: Pohjonen ym. :. Mijäräraltan osoittamisesta maantien raken-
18112: tamistöitk.-n tiloittamisekBi Ähtärin kunnan rajalta Pihlaja-
18113: veden--Virtain maantielle.
18114:
18115:
18116: E d u s k u n n a 11 e.
18117:
18118: Eduskunta on v: n 1954 valtiopäivillä teh- soratie ja sen rakentaminen maksaa 245
18119: dyn toivomusaloitteen johdosta päättänyt v. milj. mk. Kun eduskunnan toivomuksesta
18120: 1955 lausua toivomuksen, että hallitus ryh- tien rakentamiseksi on jo kulunut 6 vuotta,
18121: tyisi toimenpiteisiin suunnitelman ja kustan- niin tien vaikutuspiirissä asuvat ovat oikeu-
18122: nusarvion laatimiseksi maantien rakentami- tettuja toivomaan pikaista valtion rahoitusta
18123: seksi Virtain-Pihlajaveden maantieltä Äh- tien rakentamiseksi. Eduskunta on myös
18124: tärin rajoille Pihlajaveden ja Ähtärin pitä- myöhemmin lausunut toivomuksen, että tä-
18125: jissä (ns. Ahtaansi:lta-Kokinmä;ki-Linja- män tien jatko Virtain-Pihlajaveden maan-
18126: tie). Tien rakentamista varten on laadittu tieltä tutkittaisiin Yltiän pysäkille. Näin
18127: suunnitelma, josta on hankittu tielain edel- jatkettuna tämän tiehankkeen merkitys yhä
18128: lyttämät lausunnot. Kulkulaitosvaliokunnan kasvaa.
18129: v. 1955 hyväksymässä mietinnössä todetaan, Tie- ja vesirakennushallitus on suunnitel-
18130: että tie parantaisi Pihlajaveden, Virtain, lut töiden alkamista. ensi vuonna ja sen
18131: Ähtärin ja Keuruun kirkoDkylää yhdistävien vuoksi se on ottanut vuoden 1962 menoarvio-
18132: maanteiden muodostamaila noin 1 000 km2: n ehdotuksensa 70 milj. markkaa tähän tarkoi-
18133: suuruisella alueella liikenneyhteyksiä. Valio- tukseen.
18134: kunnan mielestä esitetyn tien aikaansaamista Edellä mainitun perusteella me allekirjoit-
18135: on pidettävä tarpeellisena. Sen tarpeellisuu- tajat kunnioittaen ehdotamme,
18136: den voi käsittää myös sillä perusteella, että
18137: Pihlajaveden kunnassa on valtion hallinnassa että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
18138: olevaa maantietä vain 27 km. Tie- ja vesira- tulo- ja menoarvioon 70 miljoonaa
18139: kennushallituksen toimesta laadittu suunni- nwrkkaa maantien rakentamistöiden
18140: telma 15.6 km: n pituisen maantien rakenta- aloittamiseksi Ähtärin ku~na~ rajalta
18141: misesta on vahvistettu elokuun 18 päivänä Pihlajaveden--Virtain maantielle Pih-
18142: 1960. Tiestä tulee 6 m leveä II luokan Öljy- lajaveden pitäjässä.
18143: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
18144:
18145: Mauno Pohjonen. Aleksi Kiviaho. Artturi .Tämsen.
18146: Impi Lukkarinen. Arvo Ahonen. Veikko .Hyytiäinen.
18147:
18148:
18149:
18150:
18151: 54 E 706/61
18152: 1898
18153:
18154: IV,555.-Ra.h.al. N:o 385.
18155:
18156:
18157:
18158:
18159: Pohjonen ym..: Määrärahan osoittamisesta Kanavuoren-
18160: K elkkamäen tien rakentamiseen.
18161:
18162:
18163: Eduskunnalle.
18164:
18165: Tieyhteydet Jyväskylästä itään ovat tähän telman siihen liittyvine Metsolahden laituri-
18166: asti olleet erittäin puutteelliset. Jo v. 1917, vaihteineen. Se on vahvistettu 17. 11. 1960.
18167: jolloin rakennettiin Jyväskylän-Pieksämäen Tien pituus on 13.5 km ja tarkoituksena on
18168: rautatietä, tuli esille kysymys maantien ra- rakentaa se 9 m leveänä I lk: n kestopäällys-
18169: kentamisesta rautatiepenkereen yhteyteen tienä ja laiturivaihteen tienosuus 6 m le-
18170: Leppäveden yli. V :sta 1951 lähtien on tätä veänä III lk:n soratienä. Kustannusarvio
18171: tiehanketta, nykyisin nimeltään Kanavuori- on 500 milj. mk. Tie- ja vesirakennushalli-
18172: (joka sijaitsee Vaajakoskella) - Keikka- tus on esittänyt v:n 1962 valtion budjettiin
18173: mäki, pyritty toteuttamaan. Tien arvoa maa- tarkoitukseen 150 milj. mk.
18174: kunnallisesti selvittää mm. se tosiasia, että Valtiovarainvaliokunta käsitellessään v: n
18175: nykyinen 37 km pitkä tieyhteys Lievestuo- 1961 tulo- ja menoarviota lausui edellyttä-
18176: reelta Vihtasillan kautta Jyväskylään lyhe- vänsä, että Kanavuoren-Keikkamäen maan-
18177: nisi 12 km ja Leppäveden takaisille laajoille tien rakennustyö tullaan, työllisyystilanteen
18178: asutusalueille ja lähipitäjiinkin tieyhteydet niin vaatiessa, aloittamaan työllisyystyönä.
18179: Vaajakoskelle ja Jyväskylään paranisivat Kun mainittu hanke on katsottava erittäin
18180: ratkaisevasti. tärkeäksi, olisi siihen saatava budjettivaroja.
18181: Kanavuoren-Keikkamäen tiehanke liittyy Edellämainitun perusteella me allekirjoit-
18182: osana kulkulaitoskomitean aikanaan kaavai- tajat kunnioittaen ehdotamme,
18183: lemaan Turun- Tampereen- Jyväskylän-
18184: Kuopion runkotiehen sekä myöhemmin kaa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
18185: vailtuun Porin- Jyväskylän- Itä-Suomen tulo- ja menoarvioon 150 m{ljoonaa
18186: runkotiehen. markkaa Kanavuoren- Kelkkamäen
18187: Kanavuoren - Keikkamäen tietä varten on tien rakentamiseen.
18188: tie- ja vesirakennushallitus laatinut suunni-
18189: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
18190:
18191: Mauno Pohjonen. Artturi Jämsen.
18192: Impi Lukkarinen. Veikko Hyytiäinen.
18193: 1899
18194:
18195: IV,556. ~ Rah.al. N: o 386.
18196:
18197:
18198:
18199:
18200: Pohjonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Jyväs-
18201: kylän-Jämsänkosken radan rakentamiseen.
18202:
18203:
18204: Ed u skun nalle.
18205:
18206: Tampereen-Parkanon-Seinäjoen, Parik- esim. vasta 10 vuoden kuluessa, niin varojen
18207: kalan~Onkamon ja Jyväskylän-Jämsänkos- tarve olisi kuitenkin keskimäärin 550 milj.
18208: ken ratojen rakentamista koskevassa laissa mk vuodessa. Siitä huolimatta, että kysymyk-
18209: todetaan (3 §) : sessä on radan rakentamisen ensi vuosi, on
18210: ,Ratojen rakennustyöt aloitetaan eduskun- ilmeistä, että ehdotettu ,alkupääoma" 100
18211: nan myönnettyä tulo- ja menoarviossaan tar- milj. mk on liian pieni, vaikka mahdollisesti
18212: koitukSeen tarvittavat määrärahat, joiden voitaisiin tarkoitukseen käyttää myös työttö-
18213: ohella voidaan työttömyystilanteen niin vaa- myyden lieventämiseen myönnettyjä määrä-
18214: tiessa käyttää työttömyyden lieventämiseen rahoja.
18215: tulo- ja menoarviossa myönnettyjä määrä- Ratarakennustyön kiireellistä aloittamista
18216: rahoja." puoltaa ennen kaikkea se, että Säynätsalon
18217: Mainittujen ratojen rakennustöiden aloit- puunjalostusteollisuuden laajentamiselle on
18218: taminen riippuu siis eduskunnasta, jonka nykyisin ainoana esteenä rautatiekuljetus-
18219: tulee myöntää tulo- ja menoarviossa tarvit- mahdollisuuden puuttuminen. Jyväskylän-
18220: tavat määräråh'at. Säynätsalon välin pikaista rakentamista aja-
18221: J yväskylän-Jän:isänkosken radan rakenta- tellen on v: n 1962 tulo- ja menoarvioon va-
18222: mista varten· on ensi vuoden tulo- ja meno- rattu määräraha aivan riittämätön.
18223: arviosSa. ehdotettu 100 milj. nik. Tämän noin Käsittääksemme myös työttömyysnäkö-
18224: 57 km pitkän radan kustannukset on arvioitu kohdat puoltavat tämän radan kiireellistä
18225: noin 5 500 milj. mk:ksi. Kun radan raken- rakentamista.
18226: taminen aloitetaan ja siihen uhrataan valtion Edellämainitun perusteella kunnioittaen
18227: varoja, niin valtion talouden kannalta olisi ehdotamme,
18228: edullisinta, että rata saataisiin mahdollisim-
18229: man pian käyttöön. Jos rata suunniteltaisiin että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
18230: rakennettavaksi 5-6 vuodessa, niin varoja tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 400
18231: tarvittaisiin noin 1 000 milj. mk vuodessa. miljoonaa markkaa Jyväskylän-Jäm-
18232: Jos radan rakentaminen voitaisiin toteuttaa sänkosken radan rakentamiseen.
18233: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
18234:
18235: Mauno Pohjonen. Veikko Hyytiäinen.
18236: 1900
18237:
18238: IV,557.-Rah.al. N:o 387.
18239:
18240:
18241:
18242:
18243: · Pohjonen ym.: .Mäiiriirak-n, osoittamisesta st1Zan rakentamis-
18244: töideft alöittamiseksi ·Matilanvirran yli Sumiaisten-
18245: Konginkankaan maantiellä.
18246:
18247:
18248: E d u s k u n n a ll e.
18249:
18250: Nykyisin on maassamme vielä. 134 lossia. suhteessa perusteltavissa. Kun Konginkan-
18251: Myös Keski-Suomen läänin alueella on niitä kaan ohi on valmistunut valtatie n: o 4, niin
18252: seitsemän. Sumiaisten ja Konginkankaan käsitetään, että tämän sillan merkitys on
18253: maantiellä on Keiteleessä Matilanvirran Iossi, suuriarvoinen idästä Konginkankaalle suun-
18254: lossiväli 60-70 m. Sillan rakentamiseksi on tautuvalle liikenteelle ja antaa mahdolli-
18255: Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiirissä suuksia kehittää liikennettä itär-länsi-suun-
18256: tehty suunnitelma, jonka perusteella sillan nassa eri maakuntienkin kesken.
18257: rakentaminen voidaan suorittaa. Silta- ja Tie- ja vesirakennushallitus on esittänyt
18258: <tietyö muodostavat kokonaisuuden, jonka kus- ensi vuoden valtion tulO- ja menoarvioon
18259: tannusarvio on noin 145 milj. mk. työn aloittamista varten 60 milj. mk.
18260: Kun otetaan huomioon se hyöty, mikä kan- Edellä mainitun perusteella me allekirjoit-
18261: santaloudelle muodostuu melko vilkkaan lii- tajat ehdotamme,
18262: kenteen ajansäästössä ja hyötyä maantielii-
18263: kenteelle, niin Matilanvirran sillan rakenta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
18264: mista on pidettävä taloudellisesti järkevänä. tulo- ja menoarvioon 60 miljoonaa
18265: Kun turismi maassamme jatkuvasti lisääntyy markkaa st'lla-n, rakentamistöiden aloit-
18266: erikoisesti luonnonkauneilla seuduilla, joita tamiseksi Matilanvirran yli Sumiaisten
18267: mainittu Sumiaisten- Konginkankaan tie -Konginkankaan maantiellä.
18268: edustaa, on sillan rakentaminen tässäkin
18269: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta. 1961.
18270:
18271: Mauno Pohjonen. Arvo Ahonen.
18272: Impi Lukkarinen.. Veikko Hyytiäinen.
18273: Matti Koivunen.
18274: 1901
18275:
18276: IV,558. - Rah.al. N: o 388.
18277:
18278:
18279:
18280:
18281: Pohjonen -ym..: MäiiränJiuJ.1i .()soittamisesta tienparannussuun-
18282: ?t.itez.m:a.A t<Jt~uttamu~ Uuraisten kirkonkylässä.
18283:
18284:
18285: E d u s k u n n a 11 e.
18286:
18287: Vuosikymmenen kestäneistä eduskunnalle ven maantien parantamiseksi 5.3 km:n. mat-
18288: ja tieviratmmaisille tehdyistä aloitteista kalla Uuraisten kirkonkylässä on vahvistettu
18289: huolimatta on valtatiellä n:o 13 Uurais- huhtikuun 16 päivänä 1959. Tie tulee raken-
18290: ten kirkonkylän kohdalla suunniteltu tien- nettavaksi 7.0 m leveäksi II A-luokan sora-
18291: oikaisUJtyö edelleen suorirttamatta. Mäet tieksi ja. sen kustannusarvio päättyy 95 milj.
18292: ja mutkat Uuraisten ki:vkonkylän vilk- mk:.aan. Parannussuunnitelmaan kuuluu
18293: kaassa liikenteessä ovat erittäin vaa- myös Outiskosken sillan uudestaan rakenta-
18294: ralliset. Jo sattuneiden ,koiMeiden" minen. Parannustyön käyntiin saattamista
18295: määrä on suuri. Tämä kunnalle ja yleiselle varten tie- ja vesirakennushallitus on ottanut
18296: liikenteelle tärkeä työ tulisi vihdoinkin suo- ensi vuoden menoarvioesitykseensä 40 milj.
18297: rittaa. Uuraisten kirkonkylän aluetta varten mk:n määrärahan.
18298: on parhaillaan vireillä asemakaavoitustyö ja · Edellämainittuun viitaten me allekirjoitta-
18299: viime kesänä on pantu vireille vesijohto- ja jat kunnioittaen ehdotamme,
18300: viemärityösuunnitelmat. Tilanne, että tien-
18301: oikaisusta on vahvistettu suunnitelma eikä ettii Edwkunta ottaisi woden 1962
18302: sitä toteuteta, vaikeuttaa koko kirkonkylän t'lf~A- ·
18303: ja· menoarvioon 40 miljoonaa
18304: kehitystä. tMrkk.aiiJ tienpa,rannmsuwnnitel'fn.tM to-
18305: Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta teutt~miseen Uuraisten kirkonkylässä.
18306: laadittu wunnitelma Jyväskylän-Saarijä~-
18307: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
18308:
18309:
18310:
18311:
18312: '·
18313: 1902
18314:
18315: IV,559.- Rah.al. N: o 389.
18316:
18317:
18318:
18319:
18320: Pohjonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Soorijärven yhteis-
18321: koulun ottamiseksi valtion haltuun.
18322:
18323:
18324: E d u s k u n n a 11 e.
18325:
18326: Saarijärven yhteiskoulu on perustettu v. lun suunnitelmaan, joka kouluhallituksessa
18327: 1908 ja se on toiminut täysilu<ikkaisena, yli- oli laadittu 1950-luvun alkupuolella. Kun ra-
18328: opistoon johtavana kouluna v:sta 1948. Kou- hoituksesta osa oli saatu juuri valtiolle otta-
18329: luhuoneisto oli v:een 1958 yksityisasunnosta misen pikaisen toteuttamisen toivoon perus-
18330: muutetussa ja jonkin verran laajennetussa tuen, ovat monet luotot verraten lyhytaikai-
18331: puisessa rakennuksessa, jonka tilavuus oli n. sia (3-15 v.), joten kuoletukset ovat suuria
18332: 4 000 ms. Kun kaikki luokat eivät kouluta- (5-6 mmk/v) ja kun korot muodostivat
18333: loon mahtuneet, annettiin opetusta kevätlu- viime vuoden tilinpäätöksen mukaan 8.6
18334: kukaudella 1958 viidessä eri rakennuksessa. mmk: n summan, on vakinaisista menoista
18335: Kun oppilasluku oli silloin 430, oli tilanne selviytyminen käynyt vuosi vuodelta vaikeam-
18336: kestämätön. Tämän vuoksi oli jo useiden maksi. Tilanne alkaa nyt olla täysin kestä-
18337: vuosien aikana valmisteltu uuden koulura- mätön.
18338: kennuksen rakentamista ja siihen asianmu- Koulun nyt toimiessa uudessa koulutalossa
18339: kaisten lupien saamisen jälkeen ryhdyttiin- neljättä vuotta on oppilasmäärä jo 685 ol-
18340: kin keväällä 1957, ja rakennus valmistui syk- tuaan kolmatta vuotta sitten 430. Kouluhuo-
18341: syksi 1958. Uuden koulutalon tilavuus on neisto on jo nyt täysin käytössä, joten sitä
18342: 15 000 ms ja rakennuskustannukset n. 110 ei ole liian suureksi suunniteltu. Koulun
18343: milj. mk. . luotot ovat yhteensä 117 miljoonaa markkaa.
18344: Tällaisiin suuriin investointeihin ryhdyt- Edellämainitun perusteella kunnioittaen
18345: tiin sen vuoksi, että huoneistotilanne oli muo- ehdotamme,
18346: dostunut aivan kestämättömä:ksi, ja siksi,
18347: että koululla oli mahdollisuus päästä valtion- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
18348: kouluksi, jos uusi koulurakennus saadaan. tulo- ja menoarvioon 117 miljoonaa
18349: Saarijärven yhteiskoulu siSältyy siihen kah- markkaa Saarijärven yhteiskoulun
18350: denkymmenen valtiolle otettavan yksityiskou- ottamiseksi valtion haltuun.
18351: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
18352:
18353: Mauno Pohjonen. Veikko Hyytiäinen.
18354: 1903
18355:
18356: IV,560. -Rah.al. N:o 390.
18357:
18358:
18359:
18360:
18361: Puhakka. ym.: Määrärahan, osoittamisesta Kaltimon,-Uima-
18362: harjun,-Kivilakden, tien, raken,n,ustöiden, aloittamiseksi.
18363:
18364:
18365: E d u s k u n n a 11 e.
18366:
18367: Usean vuoden ajan on ollut vireillä Kalti- Mainitun tiesuunnitelman toteuttamiseen
18368: mon-Uimaharjun-Kivilahden tien paranta- olisi ryhdyttävä viipymättä liikenneolojen
18369: minen ja sen osittainen suunnan muuttami- parantamiseksi ja ensisijaisesti siksi, että
18370: nen entisen tien heikkouden, mäkisyyden ja Enon kunnassa ensi talvena uhkaavaa työt-
18371: mutkaisuuden takia. Uimaharjun läheisyy- tömyyttä voitaisiin paikallisten työkohteiden
18372: dessä on myös erittäin vaarallinen rautatie- avulla torjua. Näiden syiden vuoksi olisi val-
18373: tasoristeys ja Pielisjoen yli maantieliikenne tion talousarvioon otettava määräraha mai-
18374: kulkee rautatiesiltaa pitkin, jota liikenteen nitun tien rakennustöiden aloittamiseksi.
18375: kasvaessa on mahdotonta hoitaa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
18376: Uuden tiesuunnitelman mukaan edellä mai-
18377: nitut haitat poistuisivat ja Kivilahden puo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
18378: leisessa päässä tiesuunta muuttuisi niin, että tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
18379: uusia asutus- ja metsäalueita tulisi tien vai- kan määrärahan Kaltimon,-Uimahar-
18380: kutuksen piiriin. Entinen tie taas jäisi pal- jun,-Kim?ahden tien rakennustöiden
18381: velemaan sen piiriin kuuluvaa asutusta ja aloittamiseksi.
18382: liikennettä.
18383: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
18384:
18385: Pauli Puhakka.. Vilho Turunen. Elis Manninen.
18386: Toivo N"lira.nen. Esa Timonen. Varma X. Turunen.
18387: Ale Holopainen.
18388: 1904
18389:
18390: IV,561. - Ra,h.al. N: o 391.
18391:
18392:
18393:
18394:
18395: PuåaJrn ym.: .l!iiiirär.oJum. fU!Iittamisesta J oensuur~r-llomant
18396: ain rado:n.'Herajäa-.f1~ ia Ilomantsin välisen osan raken-
18397: nustöiden aloittamiseksi.
18398:
18399:
18400: E d u s k u n n a 11 e.
18401:
18402: Eduskunta päätti v. 1938 Joensuun-Ilo- avaisi mahdollisuudet sen vaikutuspiirissä
18403: mantsin radan rakentamisesta ja .sisällytti olevien huomattavien metsävarojen tehok-
18404: sen, samoin kuin satamarakenteidenkin ra- kaammalle käytölle. Ty.öttömyyden torjumi-
18405: kentamisen Nuorajärven rantaan, lakiin rau- sessa sillä olisi erittäin suuri merkitys. Myös
18406: tatierakennuksista vv. 1939-1949. Sota esti metsänomistajain kantohinnat nousisivat.
18407: kuitenkin rakennustöiden määräaikaisen aloit- Täten rata. siis useassa muodossa parantaisi
18408: tamisen. Radan rakennustyöt aloitettiin paikallisen väestön toimeentulomahdollisuuk-
18409: vasta v. 1949. sia.
18410: Radan rakentamista on siitä lähtien vuo- Radan rakentamista v. 1938 hyväksytyn
18411: sittain jatkettu niin, että Joensuun-Koveron rautatierakennusohjelman mukaisesti ovat
18412: välinen osa on ollut jo muutaman vuoden voimakkaasti ajaneet alueen kunnat ja Poh-
18413: liikennekelpoinen ja Koveron-Herajärven jois-Karjalan Maakuntaliitto.· Sen rakenta-
18414: osa va.lmistunee ensi vuoden aikana. Näin mista pitävät välttä.lilä.ttömänä mietinnöis-
18415: ollen, ja jotta keskeytyksiä eduskunnan pää- sään myös Pohjois-Karjalan ja kaakkoisen
18416: töksen toteuttamisessa ei pääsisi tapahtu- rajaseudun komiteat.
18417: maan, olisi valtion menoarvioon v: lle 1962 Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
18418: varattava määräraha Herajärven-Ilomant-
18419: sin välisen rataosan rakennustöiden aloitta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
18420: miseen. t-ulo- ja men~ 50 (J()O 000 mar-
18421: RadaR mahdollit!i:nmtan nopeaa rakentfi- kan määrärahmt 1&eft81ttltftr-llomant-
18422: mista puoltavat monet syyt. Se loisi edetty- . rin radan H erajärven ja Ilomantsin
18423: tykset tälle syrjäiselle seudulle tuotantolai- välisen osan rakennustöiden aloitta-
18424: tosten perustamiselle. Radan rakentaminen miseksi.
18425: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
18426:
18427: Pauli Puhakka.. Varma. X. Turunen. Ale Holopainen.
18428: Toivo Niiranen. Vilho Turunen. Elis Ma.mrlDen.
18429: Esa Timonen.
18430: 1905
18431:
18432: IV,562.- Rah.al. N: o 392.
18433:
18434:
18435:
18436:
18437: Pulkkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virasto-
18438: talon rakennustöiden aloittamiseksi Pielaveden kirkon-
18439: kylään.
18440:
18441:
18442: E d u s k u n n a ll e.
18443:
18444: Pielavedellä toimivat erilliset valtion viras- maan. Sen ansiosta valtion vuokramenot
18445: tot vuokrahuoneissa erillään toisistaan. Tästä supistuisivat sekä rakennusvaiheen aikana
18446: johtuu, että virastoissa asioimaan joutuville voitaisiin turvata ansiotyön saanti Pielave-
18447: aiheutuu turhaa hankaluutta ja ajanhukkaa. den kirkonkylän rakennustyöläisille.
18448: Virastotalon rakentamishanke on ollut vi- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme,
18449: reillä jo useiden vuosien ajan. Pielaveden
18450: kunta on puolestaan useaan otteeseen esittä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
18451: nyt valtion asianomaisille elimille sanotun tulo- ja menoarvion 20 Pl. II luvun
18452: rakennushankkeen kiireellistä toteuttamista. 74 momentille lisäyksenä 20 000 000
18453: Tätä silmällä pitäen on kunta varannut ton- markkaa valtion virastotalon rakennus-
18454: tin kirkonkylän keskeisimmältä paikalta. töiden aloittamiseksi Pielaveden kir-
18455: Uuden virastotalon rakentaminen poistaisi ne konkylään.
18456: haitat, joista asiakkaat joutuvat nyt kärsi-
18457: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
18458:
18459: Aarne Pulkkinen. Veikko Rytkönen. Esa Hietanen.
18460:
18461:
18462:
18463:
18464: 55 E 706/61
18465: 1906
18466:
18467: lV,563.- Rah.aJ. N: o 393.
18468:
18469:
18470:
18471:
18472: Pulkkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta neljän ylimääräi-
18473: sen työläistarkastajan viran perustamiseksi.
18474:
18475:
18476: E d u s k u n n a ll e.
18477:
18478: Elinkeinoelämän rakenteessa tapahtuneet maat sekä l<aajuuteensa että siellä käytössä
18479: muutokset sekä alati lisääntyvä koneiden olevien koneiden suhteen sitä luokkaa, että
18480: käyttöönotto ovat asettaneet ammattientar- ne vaativat tarkastajalta suurempaa asian-
18481: kastukselle suuresti lisääntyneitä ja yhä vaa- tuntemusta kuin mitä kunnan ammattientar-
18482: tivampia tehtäviä. Kun valtion ammattien- kastajilta yleisesti voidaan vaatia. Jotta
18483: tarkastuksen palveluksessa olevien tarkasta- nama ammattientarkastuksessa ilmenevät
18484: jien määrää ei ole viime vuosien aikana li- kaikkein suurimmat epäkohdat voitaisiin pois-
18485: sätty, on tästä ollut seurauksena, että am- taa, olisi tarkastustehtäviä suorittavien val-
18486: mattientarkastuksen tehokkuus on viime ai- tion ammattientarkastajien määrää lisättävä
18487: koina huolestuttavassa määrässä heikentynyt. siten, että maantieliikennettä varten perus-
18488: Näin on erityisesti asianlaita maantieliiken- tettaisiin kaksi ylimääräistä työläistarkasta-
18489: teessä, ;tie- ja vesirakennushallituksen alai- jan virkaa sekä tie- ja vesirakennushallituk-
18490: silla tietyömailla sekä voimalaitos- ja muilla- sen alaisia tietyömaita ja suurempia raken-
18491: kin suuremmilla rakennustyömailla, joiden nustyömaita varten samoin kaksi ylimääräistä
18492: osalta ammattientarkastajien suorittamat työläistarkastajan virkaa.
18493: tarkastukset ja valvonta ovat aivan olemat- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18494: tomia. Kunnallisella ammattientarkastuksella
18495: ei ole minkäänlaisia edellytyksiä suorittaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
18496: näitä tehtäviä ensinnäkään siitä syystä, että tulo- ja menoarvioon 2 356 800 markan
18497: maantieliikenne samoin kuin suuremmat tie- suuruisen määrärahan neljän ylimää-
18498: työmaatkin ulottuvat useamman kunnan räisen työläistarkastajan viran perus-
18499: alueelle. Toisaalta ovat suuret rakennustyö- tamista varten.
18500: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
18501:
18502: Aarne Pulkkinen. Pauli Puhakka. Toivo Asvik.
18503: Veikko Rytkönen. Antto Pnmnila.. Eino Tainio.
18504: Matti Koivunen. J. Mustonen. Eino Roine.
18505: Tauno !Kelovesi. Pentti Liedes. Väinö \R.. Virtanen.
18506: 'Toivo Niiranen.
18507: 1907
18508:
18509: IV,564. - Rah.aJ. N: o 394.
18510:
18511:
18512:
18513:
18514: Raipala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kertaus-
18515: harjoituksia varten.
18516:
18517:
18518: E d u s k u n n a ll e.
18519:
18520: Maamme tekemien sopimusten täyttämi- on ollut etupäässä vain päällystö1le, joten
18521: seksi tarpeen vaatiessa ja puolueettomuu- tutustuminen uusiin aseisiin on välttämätöntä
18522: temme turvaamiseksi on välttämätöntä var- myöskin miehistön keskuudessa.
18523: sinkin nykyisen kireän maailmanpoliittisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18524: tilanteen huomioiden lisätä puolustusvalmiut- nioittaen,
18525: tamme.
18526: Eräänä oleellisena ja tehokkaana keinona että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
18527: tämän tarkoituksen saavuttamiseksi on reser- tulo- ja menoarvion 9 PZ. XII luvun 9
18528: vin kertausharjoitusten lisääminen. Tunnet- momentille lisäyksenä 75 000 000 mark-
18529: tnahan on, että teknillinen kehitys on men- kaa kertausharjoituksia varten.
18530: nyt nopeasti eteenpäin ja kertausharjoituksia
18531: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
18532:
18533: Matti RaipaJa. Erkki Tuuli.
18534: N. Kosola. R..HaJlberg.
18535: Mikko Asunta. Erkki Hara.
18536: Toivo Hietala. Erkki Leikola.
18537: Saara Forsius. Jaakko Kemppainen.
18538: Olavi Lähteenmäki. Jussi Saukkonen.
18539: Aune Innala. Erkki Koivisto.
18540: 1908
18541:
18542: IV,565. - Ra.h.al. N: o 395.
18543:
18544:
18545:
18546:
18547: Rantamaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta syrJa-
18548: seudut1le anottujen valtion puhelinasemien ja puhelupaik-
18549: kojen perustamiseen.
18550:
18551:
18552: Eduskunnalle.
18553:
18554: Maamme puhelinverkon tarkastelu osoittaa, jen perustamista tarkoittavia, hyvin ja asial-
18555: että varsinkin syrjäisillä seuduilla on valtion lisesti perusteltuja, uusia anomuksia vuosit-
18556: puhelinkeskuksia harvassa, jopa yhä vieläkin tain kovin paljon enemmän kuin vastaavana
18557: useat paikkakunnat ovat kokonaan vailla aikana kyetään valtion tulo- ja menoarviossa
18558: puhelinyhteyksiä. Niinpä saattaa lähimpään tähän tarkoitukseen myönnetyillä varoilla
18559: puhelinkeskukseen tai yksityispuhelimeenkin niitä perustamaan. Kun tilanne on tällaisena
18560: olla matkaa kymmenisen ki!lometriä ja useissa jatkunut vuosikausia, ei sitä voida pitää
18561: tapauksissa vielä sitäkin enemmän. Puhelin- oikeana eikä kohtuullisena niitä veronmak-
18562: keskusten ollessa näin harvassa, tulevat luon- sajia kohtaan, jotka asuvat etäisissä salo-
18563: nollisesti puhelimen hankintakustannukset kylissä tai muuten syrjäisillä, puutteellisten
18564: puhelinliittymää varten tarvittavan, pitkän liikeyhteyksien takana olevilla, syrjäisillä
18565: tilaajajohdon vuoksi kallHksi syrjäisten seu- seuduilla. Asiantilaan olisikin välttämättä ja
18566: tujen muutenkin heikossa taloudellisessa ase- kiireellisesti saatava sellainen korjaus, että
18567: massa olevalle väestölle, ja niin se joutuu laajan maaseudun etäisissä syrjäkylissäkin
18568: jatkuvasti kärsimään puhelinyhteyksien puut- asuvat kansalaiset tuntisivat edes tässä suh-
18569: tumisen aiheuttamista, monenlaisista vaikeuk- teessa saavansa tasavertaisen kohtelun mui-
18570: sista. Saattaa hyvin käsittää, että varsinkin den kansalaisten rinnalla.
18571: esim. sairaustapauksiss~, tulipalojen tai mui- Posti- ja lennätinhallituksesta saamamme
18572: den onnettomuuksien saattuessa ovat tällaiset tiedon mukaan ei valtion puhelintoimipaik-
18573: kyläkunnat ja niiden · asukkaat suorastaan kojen perustamista koskevien, uusien ano-
18574: avuttomia. Niinikään valtion viranomaisille, muksien lukumäärä ole vieläkään - siis v.
18575: samoin kuntien ja seurakuntien viranhalti- 1961 - päässyt ollenkaan vähenemään, vaan
18576: joille, tuottaa puhelinyhteyksien puuttuminen on se päinvastoin jatkuvasti vain kasvamassa.
18577: monenlaista hankaluutta yleisten asioiden hoi- Tämä puolestaan johtuu siitä, että uusia
18578: dossa, siitä ·puhumattakaan, että yhteydet puhelinanomuksia saapuu jatkuvasti ja tasai-
18579: kauppaliikkeisiin yms. olisivat joka päivä sena virtana ja saman verran, jopa enem-
18580: tässä tarkoitettujen, syrjäisten seutujen asuk- mänkin kuin vuotuisilla, tähän tarkoitukseen
18581: kaille - jotka kuitenkin maksavat veronsa myönnetyillä määrärahoilla voidaan valtion
18582: ja täyttävät kaikki muutkin kansalaisten vel- puhelinasemia ja valtion puhelupaikkoja pe-
18583: vollisuudet lyhentämättöminä - välttämät- rustaa. Posti- ja lennätinhallituksesta olemme
18584: tömät. edelleen saaneet tietää, että siellä on tällä
18585: Puhelinverkon valtion toimesta tapahtuvan hetkellä 291 valtion puhelinasemien ja 457
18586: laajentamisen ja siis uusien valtion puhelin- valtion puhelupaikkojen perustamista koske-
18587: asemien tai valtion puhelupaikkojen perusta- vaa anomusta, mitkä kaikki pahasti ruuhkau-
18588: misen välttämättömyys nimenomaan laajan tuneina odottavat ratkaisua. Posti- ja lennä-
18589: maamme syrjäisille seuduille käy selkeästi tinhallitukseen jo saapuneissa anomuksissa
18590: ilmi mm. siitä, että posti- ja lennätinhalli- on edelleen niin paljon tilaajia, että heitä
18591: tuksesta saamamme ilmoituksen mukaan tulee niiden mukaan olisi valmiina liittymään ko.
18592: sinne, siis posti- ja lennätinhallitukselle, val- puhelinasemiin - viidettätuhatta tilaajaa.
18593: tion puhelinasemien ja valtion puhelupaikko- Tämän lisäksi on eri puolilla maata olevissa
18594: IV,565. - Rantamaa ym. 1909
18595:
18596: valtion puhelin- ja lennätinpiireissä monia ollut käytettävissä 200 milj. mk, tuntuu kehi-
18597: satoja anomuksia odottamassa vuoroaan eli tyksen taannuttamiselta, jos määrärahaa noin
18598: pääsyään edes posti- ja lennätinhallitukseen paljon vähennettäisiin. Erikoisesti koros-
18599: saakka. Nämä tosiseikat puhuvat kaikella toi- tamme, että se olisi väärin niitä syrjäisten
18600: vottavalla selvyydellä, millainen on tilanne, seutujen vähävaraisia asukkaita kohtaan,
18601: ja millaisiin, kiireellisiin toimenpiteisiin olisi jotka jo vuosikausia ovat olleet anomu:ksineen
18602: siis valtiovallan taholta ryhdyttävä, jotta laa- jonottamassa ja jääneet siihen hyväuskoiseen
18603: jojen salokylien ja muiden maaseudun asuk- käsitykseen, että heidänkin kyläkuntansa pu-
18604: kaiden oikeutetut toivomukset ja hyvin pe- helinyhteys vihdoinkin saadaan toteutumaan.
18605: rustellut odotukset vihdoinkin voisivat täyt- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18606: tyä. Eihän voine pitää odottamattomana, että nioittaen,
18607: sellaisissa oloissa elävät ihmiset varsinkin
18608: ovat oikeutettuja saamaan edes puhelinyh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
18609: teyden asumasijoiltaan, joissa he monesti elä- tulo- ja menoarvion 19 Pl. I luvun
18610: vät muuten täydellisesti eristettyä elämäänsä. 35 momenUlle lisäyksenä 100 000 000
18611: Hallitus on - 19 Pl. I: 35 d~kohdalla - markan suuruisen määrärahan uusien
18612: ehdottanut tarkoitukseen 100 milj. mk ensi valtion puhelinasemien ja puhelupaik-
18613: vuoden, 1962, aikana käytettäväksi. Kun kojen perustamiseksi varsinkin syrjä-
18614: tänä, siis kuluvana vuonna, on tarkoitukseen seudU't"lle.
18615: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1961.
18616:
18617: Antti J. Rantamaa. Viljami Kalliokoslå. Esa Timonen.
18618: Niilo Ryhtä. Toivo Antila. Veikko Hyytiäinen.
18619: Pentti Pekkarinen. Onni Mannila. A. F. Airo.
18620: V. E. Svinhufvud. Kalle Kämäräinen. Hilja Väänänen.
18621: Ale Holopainen. Olavi Lahtela. K. F. Haapasalo.
18622: Esu Niemelä.. Varma K. Turunen. Urho Kähönen.
18623: Niilo Nieminen. Eetu Karjalainen. Verner Korsbäck
18624: Aarne Pulkkinen. Erkki Tuuli. Kalle Matilainen.
18625: Mauno Pohjonen. Viljo A. Virtanen. Eemil Partanen.
18626: Hannes Paaso. Aaro Stykki. Pentti Niemi.
18627: Antti Kukkonen. Georg Erkisson. Väinö Leskinen.
18628: Aarre Marttila. Elis Manninen.
18629: 1910
18630:
18631: IV,566. - Ra.h.al. N: o 396.
18632:
18633:
18634:
18635:
18636: Ra.pio ym..: Määrärahan osoittamisesta Karvianjoen suuosan
18637: ruoppaamiseksi.
18638:
18639:
18640: E d u s k u n n a ll e.
18641:
18642: Karvianjoen alajuoksu eli merenpuoleinen della erillisenä ja niin, ettei se haittaisi mi-
18643: osa on liettynyt ja tukkeutunut siinä määrin, tenkään niitä toimenpiteitä ja suunnitelmia,
18644: että se estää veden juoksua mereen ja ai- joita on olemassa veden juoksuttamisen sään-
18645: heuttaa joen tulvimisen. Tästä johtuen viime nöstelemiseksi ylempänä joessa.
18646: kesänä Merikarvian kunnan alueella joutui Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
18647: viljelysmaita veden peittoon ja viljelyksiä
18648: kohtasi tuho. ' että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
18649: Joen ruoppaus ja muut mahdolliset toi- tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
18650: menpiteet tulvien estämiseksi olisivat kiireel- kan määrärahan Karvianjoen suuosan
18651: lisiä ja aivan välttämättömiä tehtäviä. Ruop- ruoppaamiseksi.
18652: paus voitaisiin suorittaa lyhyellä Suo-osuu-
18653: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
18654:
18655: Pertti Ra.pio. Antto Prunn.ila,.
18656: Paavo Aitio. Irma. Rosnell.
18657: 1911
18658:
18659: IV,567. - Rah.al. N: o 397.
18660:
18661:
18662:
18663:
18664: Ra.pio ym.: Määrärahan osoittamisesta sateiden ja tulvien
18665: aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi pienviljelijöille.
18666:
18667:
18668: E d u s k u n n a ll e.
18669:
18670: Viime kesä muodostui maassamme poik- sien alaisena harjoittamaan joutavalle pien-
18671: keukselliseksi jatkuvien sateiden vuoksi. Erit- viljelijäväestölle tulvien aiheuttamat tuhot
18672: täin hyvää ja runsasta satoa lupaavan kas- muodostuivat sangen raskaiksi saattaen ta-
18673: villisuuden syyskesän aikana vallinneet sa- loudellisen aseman ja toimeentulon suoras-
18674: teet tuhosivat kokonaan eräissä osissa maata. taan toivottomaan tilaan. Vaikka tällaisten
18675: Suurinta tuhoa tulvat tekivät juuri niillä luonnonvoimien aiheuttamien vahinkojen kor-
18676: seuduilla, jotka ennestäänkin tunnetaan vaaminen täysimääräisenä onkin yhteiskun-
18677: tulva-alueina ja joilla sateet herkästi saavat nan velvollisuus, niin kaikissa tapauksissa ei
18678: aikaan vesien nousua sen takia, että perkauk- menetyksiä voida rahalla korvata.
18679: sen tarpeessa olevat vesiväylät eivät voi no- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
18680: peasti poistaa suurempia vesimääriä.
18681: Tästä johtuen Satakunnassa, mutta myös että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
18682: Pohjanmaalla, tulvat monin paikoin peittivät tulo- ja menoarvioon 1 000 000 000
18683: alavat maat pitkäksi aikaa. Tästä oli seu- markan määrärahan sateiden ja tul-
18684: rauksena kasvillisuuden täydellinen tuhoutu- vien aiheuttamien vahinkojen korvaa-
18685: minen. miseksi pienviljelijöille.
18686: Maataloutta muutenkin monien vaikeuk-
18687: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
18688:
18689: Pertti Rapio. Paavo Aitio.
18690: Toivo Asvik. Antto Prunnila.
18691: Irma Rosnell.
18692: 1912
18693:
18694: IV,568. - Rah.al. N: o 398.
18695:
18696:
18697:
18698:
18699: Rihtniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta nahantutkimus-
18700: assistentin toimen perustamiseksi Valtion teknilliseen tut-
18701: kimuslaitokseen.
18702:
18703:
18704: Ed uskunn alle.
18705:
18706: Nahantutkimusta varten on Valtion teknil- tietojen mukaan indeksiä 80 tammi-heinä-
18707: lisessä tutkimuslaitoksessa yksi tutkimusinsi- kuulta 1961, maan koko teollisuuden vastaa-
18708: nöörin virka, jonka toimiala käsittää lähinnä van indeksin ollessa samalta ajalta 144 (v.
18709: vuota-, nahka- ja jalkinetutkimuksia. Toimin- 1954 = 100), on tutkimustoiminnallakin
18710: nan painopiste on voimakkaasti näiden alojen omat tehtävänsä tuotannon määrän kohotta-
18711: perustutkimuksen puolella aineenkoetuksien misessa ja menekin lisäämisessä. Mainitta-
18712: muodostaessa nykyisin vain suhteellisen vä- koon, että työntekijöiden määrä kenkäteolli-
18713: häisen osan toiminnasta. Laajojen tutkimus- suudessa on n. 7 300 ja nahkateollisuudessa
18714: tehtävien hoitaminen on osoittautunut yh- n. 2 300. Kun on ilmeistä, että EFTA-sopi-
18715: dell€ ainoalle tutJkijalle täysin mahdottomaksi muksen vaikutus vuosi vuodelta tulee lisää-
18716: varsinkin, kun niiden joukossa on myös kan- mään tuontia, tullien ja kvantitatiivisten ra-
18717: sainvälisiä yhteistutkimuksia. Sen takia on joitusten vähitellen poistuessa, olisi riittävän
18718: pyritty palkkaamaan tutkimusavustajaksi ajoissa käytettävä kaikki keinot hyväksi koti-
18719: yksi tilapäinen assistentti toollisuudelta ja maisen nahka- ja kenkäteoUisuuden kilpailu-
18720: Tekniikan Edistämissäätiön tämän teollisuu- kyvyn parantamiseksi. Riippumatta niistä
18721: den erikoisrahastosta saatujen avustusten muodoista, jotka nahantutkimus tulee saa-
18722: turvin, koska aineenkoetustöistä saatavat tu- maan tutkimuslaitoksen Otaniemeen sijoittu-
18723: lot eivät ole riittäneet tähän tarkoitukseen. misen yhteydessä, tutkimusassistentin pysyvä
18724: Teollisuudelta on edelleenkin odotettavissa kiinnittäminen näihin tehtäviin on osoittau-
18725: taloudellista tukea tätä toimintaa varten, tunut jo nyt välttämättömäksi ja kiireelli-
18726: mutta Tekniikan Edistämissäätiön erikoisra- seksi toimenpiteeksi.
18727: haston mahdollisuudet ovat nykyään vähäi- Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdo-
18728: set, koska rahaston pääomaa jouduttiin käyt- tamme kunnioittavasti,
18729: tämään tutkimusinsinöörin palkkaukseen
18730: useana vuotena ennen tämän viran perusta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
18731: mista. tulo- ja menoarvioon 897 000 markan
18732: Koska nimBnomaan nahkateollisuuden tuo- määrärahan nahantutkimusassistentin
18733: tannon volyymi verrattuna maamme muiden toimen (27 pl.) perustamiseksi V al-
18734: teollisuudenhaarojen tuotantokehitykseen näh- tion teknilliseen tutkimuslaitokseen.
18735: den osoittaa viimeisimpien saatavissa olevien
18736: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
18737:
18738: Juha Rihtniemi. Valto Käkelä. Erkki Koivisto.
18739: Erkki ,Hara. Martti Salminen. R. Hallberg.
18740: Kalle Matilainen, Saara Forsius. Sulo Hostila.
18741: 1913
18742:
18743: IV,569.-Rah.al. N:o 399.
18744:
18745:
18746:
18747:
18748: Roine ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatieylikäytäväsillan
18749: rakentamiseksi Loimaan kauppalaan.
18750:
18751:
18752: E d u s k u n n a 11 e.
18753:
18754: Helsingin-Porin vanha valtamaantie, joka helpottaisi tuntuvasti myös liikenteen järjes-
18755: kulkee läpi Loimaan kauppalan, on samalla telyä kauppalan alueella. Uudessa asemakaa-
18756: sen valtaväylä ja on liikenne tiellä koko vassa on ylikäytäväsillan paikkakin määrätty.
18757: kauppalan alueella hyvin vilkasta. Liiken- Sillan rakentamisen viipyminen estää uuden
18758: teen joustavuudelle ja turvallisuudelle on asemakaavan toteuttamista, joten sekin
18759: suureksi haitaksi rautatie, joka halkaisee seikka puhuu ylikäytäväsillan nopean raken-
18760: kauppalan keskustan ja ylittää myös maini- tamisen puolesta.
18761: tun valtatien. Tasoylikäytävät ovat muodos- Loimaan kauppalassa ja sen lähiympäris-
18762: tuneet todellisiksi surmanloukuiksi hiljaisil- tössä on varsinkin talvisin runsaasti työttö-
18763: lakin liikennepaikkakunnilla, mutta erityisen miä. Ylikäytäväsillan rakentaminen tarjoaisi
18764: vaarallisia ne ovat niin vilkkailla paikkakun- työtilaisuuksia, joita seudulla kipeästi kaiva-
18765: nilla kuin esim. Loimaan kauppalassa. Var- taan. Lähiseudun kunnat ovat yhteisessä ko-
18766: tioituina niissä ei toisin pääse tapahtumaan kouksessaan päättäneet tehdä esityksen, että
18767: onnettomuuksia erittäin runsaasti, mutta lii- lm. ylikäytäväsillan rakentaminen otettaisiin
18768: kenteen joustavuutta ne haittaavat mitä suu- yhdeksi sellaiseksi kohteeksi, johon voitaisiin
18769: rimmassa määrin. Jo v. 1955 on suoritettu sijoittaa työttömiä ja joka liikenteen turval-
18770: laskelmia rautatien päivittäin ylittävistä ajo- lisuuden ja joustavuuden lisäämiseksi olisi
18771: neuvoista ja jalankulkijoista. Niiden perus- mitä kiireeliisin ja välttämättömin.
18772: teella todettiin, että vilkkaimpien vuorokan- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18773: sien aikana ylittäjiä oli noin 7 000 ja sen
18774: jälkeen liikenne on vielä paljon kasvanut. että Eduskunta otta.isi vuoden 1962
18775: Liikenteen jatkuvasti lisääntyessä epäkohta tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
18776: muodostuu sitä suuremmaksi, mitä kauemmin kan määrärahan rautatieylikäytäväs~1-
18777: ylikäytäväsillan rakentaminen viivästyy. lan rakentamiseksi Loimaan kauppa-
18778: Loimaan kauppalalle on vahvistettu uusi laan.
18779: asemakaava, jonka kiireellinen toteuttaminen
18780: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
18781:
18782: Eino Roine. Paavo Aitio.
18783: Judit Nederström-Lunden. Aimo Aaltonen.
18784: Inkeri Virtanen.
18785:
18786:
18787:
18788:
18789: 56 E 706/61
18790: 1914
18791:
18792: IV,570. - Rah.al. N: o 400.
18793:
18794:
18795:
18796:
18797: Roine ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi kunnille täys-
18798: kunnallisten vuokra-asuntojen rakentamiseksi vähävarai-
18799: s~'lle.
18800:
18801:
18802:
18803:
18804: Eduskunnalle.
18805:
18806: SuhteeHisen vilkkaasta rakennustoimin- kunnallisellakin linjalla on asunnonhakijoita
18807: nasta huolimatta asuntovajausta ei ole pys- runsaasti, on ·kuntien helpompi kulkea tätä
18808: tytty poistamaan. Vuosittain asuntojen lisä- tietä.
18809: tarve on niin suuri, että perusvaj-aus on pyr- Edellytykset laajempaan vuokra-asuntojen
18810: kinyt kasvamaan. Lisäksi on asuntoja, jotka rakentamiseen saadaan vain sillä, että tulo- ja
18811: ovat suorastaan asumiskelvottomia tai liian menoarvioon otetaan ohi Aravan erikoismää-
18812: ahtaita. Nykyisten asuntotuotantomääräraho- räraha asuntolainojen antamiseksi vuokra-
18813: jen turvin ei siis pystytä tilannetta korjaa- asuntoja varten. Lainojen ehdot ja määrät
18814: maan. Vaikka jossakin määrin on rakennettu voisivat olla samat kuin vuokra-asunnoille
18815: ilman aravaluottojakin, on ,täHainen rakenta- aravaluotoissakin. Samaten nämä luotot voi-
18816: minen ollut kuitenkin niin vaatimatonta, että taisiin jakaa Aravan kautta. Lainat pitäisi
18817: sitä tietä ei parannusta ole odotettavissa. antaa vain 'kunnille täyskunnallisiin vuokra-
18818: Vain valtion tuen lisääminen voi tilannetta taloihin. Kun tästä määrärahasta annettaisiin
18819: korjata, muutoin asuntotuotanto supistuu ja vain kunnille, olisi jonkinmoiset takeet siitä,
18820: työttömyys rakennustyöläisten keskuudessa että ne käytetään mahdollisimman . sosiaali-
18821: kasvaa varsin suureksi. sesti eiikä harjoitettaisi vuororakiskontaa.
18822: Sen lisä:ksi, että on rakennettu liian vähän, Vaikka Arava esiintyisikin näiden lainojen
18823: on todettava myös asuntotuotannon epäso- jakajana, ei mitään rajoitusta väestökeskus-
18824: siaalisuus. Niillä, jotka asuvat kaikkein ah- ten ja maaseudun välillä saisi olla, vaan kai-
18825: taimmin ja kaikkein kehnoimmissa olosuh- killa kunnilla pitäisi oHa oikeus lainojen
18826: teissa, ei varattomuutensa vuoksi ole edelly- saantiin. Varojen määrä ja tarpeen suuruus
18827: tyksiä uusiin asuntoihin pääsemiselle. Arava- vain määräisivät sen, monelleko kunna.ille ja
18828: luottojenkin turvin rakennetut asunnot ovat miten suuria määriä voidaan jakaa.
18829: niin kalliita, että mitään edellytyksiä niissä On mitä tärkeintä huolehtia myös niiden
18830: asumiseen ei vähävaraisimmilla ole. Ns. puo- asunnontarpeen tyydy.ttämisestä, jotka asu-
18831: likunnalliset asunnot, jotka nykyisessä raken- vat kaikkein kehnoimmin ja joilta puuttuu
18832: nustoiminnassa lähinä edustavat sosiaalista edellytykset itse auttaa itseään. On myös tär-
18833: linjaa, vaativat asunnon tarvitsijalta melko keätä saada kunnat kiinnostumaan entistä
18834: huomattavia kuukausituloja, ennenkuin hä- enemmän vuokra-asuntojen rakentamisesta.
18835: net hyväksytään edes hakijan listaHe. Varat- Ponnessa ehdotettu 500 milj. mk on tietenkin
18836: tomimpien kohdalta voi parannusta tuoda tarpeeseen nähden riittämätön, mutta mikäli
18837: vain vuokra-asuntojen rakentaminen. Vaikka kunnat todella lähtisivät sen avulla nykyistä
18838: aravaluottoja saa myös vuokrataloihin, eivät runsaammin vuokra-asuntoja rakentamaan,
18839: sen paremmin yksityiset kuin kuunatkaan voitaisiin tarkoitukseen käyttää myös arava-
18840: ole ,tunteneet suurta kiinnostusta vuokratalo- määrärahoja ja seuraavana vuonna lisätä
18841: jen rakentamiseen. Syyn tähän ymmärtää; tätä määrärahaa.
18842: kun aravaluottoja saadaan vähän ja puoli- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18843: IV,570. - Roine ym. 1915
18844:
18845: että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 kunnille täyskunnallisten vuokra-asun-
18846: tulo- ja menoarvioon 500 000 000 mar- tojen rakentamista varten vähävarai-
18847: kan määrärahan lainojen antamiseksi s-t1le.
18848: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
18849:
18850: Eino Roine. Pauli Puhakka. Antto Prunnila.
18851: Paavo .Aitio. Esa Hietanen. Toivo Asvik.
18852: Aimo Aaltonen. Eino Tainio. Aarne Pulkkinen.
18853: Inkeri Virtanen. Toivo Niiranen. Y. Enne.
18854: Judit Nederström-Lunden. Yrjö Murto. Aleksi Kiviaho.
18855: Anna-Liisa Tiekso. Väinö B.. Virtanen. Tauno Kelovesi.
18856: lYiartti Linna. Matti Koivunen. Tyyne Tuominen.
18857: 1916
18858:
18859: IV,571.- Fin.mot. N: o 401.
18860:
18861:
18862:
18863:
18864: Rosenberg m.fl.: Angående anvisande av anslag. för be-
18865: m'ljande av lån för höjande av fiskhushållningen.
18866:
18867:
18868: Till Riksdagen.
18869:
18870: För att eliminera de svårigheter, som före- under flera år i fOljd hållit sig vid 15-20
18871: finnes i fråga om avsättning på fisk, och för miljoner mark, viJ:ket visat sig vara alldeles
18872: att hindra inköpspriset på fisk att under sä- otillräckligt och hindTat en nödvändig snabb
18873: songtid falla :till en ur fiskarnas synpunkt utveckling på fiskeriets område. De stigande
18874: olönsam nivå, är man inom expertkretsar byggnads- och anläggningskostnaderna moti-
18875: fullt ense om nödvändigheten av att ett nät verar även ett större anslag för höjande av
18876: av anlålggningar för frysning, djupfrysning fiskhushållningen.
18877: och förädling av fiSk bör uppföras i landet. Hänvisande till ovanstående föreslår un-
18878: Sådana anläggningar finns det tills vidare dertecknade,
18879: alltför få, varför det är synnerligen viktigt
18880: att påskynda utvecklingen härvidlag. att Riksdagen i statsförslaget för år
18881: Regeringen föreslår i statsförslaget för år 1962 under 19 Ht. II kap. 17 mom.
18882: 1962 att 20 miljoner mark skall beviljas för måtte i tillägg upptaga 10 miljoner
18883: detta ändamål. Samtidigt konstaterar rege- mark för beviljande av lån för hö-
18884: ringen att efterfrågan på sådana iän har jande av fiskhushållningen.
18885: varit betydande. Emellertid har detta anslag
18886: Helsingfors den 18 september 1962.
18887:
18888: Gösta Rosenberg. Toivo Asvik. Rainer Virtanen.
18889: Georg Backlund. Toivo Salin. Nestori Nurminen.
18890: 1917
18891:
18892: IV,571. - Rah.al. N: o 401.
18893: Suomennos.
18894:
18895:
18896:
18897:
18898: RoiSenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi kalor
18899: talouden edistämiseksi.
18900:
18901:
18902: Ed usk unn alle.
18903:
18904: Jotta voitaisiin poistaa kalan menekkikysy- synyt 15-20 miljoonassa markassa, mikä on
18905: myksessä ilmenevät vaikeudet ja estää !kalan osoittautunut aivan riittämättömäiksi ja estä-
18906: ostohinnan painuminen kausiaikoina kalasta- nyt välttämättömän nopean kehityksen kalas-
18907: jille kannattamattomalle tasolle, o'llaan asian- tuksen alailla. Raikennuskustannusten ja lait-
18908: tuntijapiireissä täysin yksimielisiä siitä, että teiden kustannusten nousu tekee myös perus-
18909: on välttämätöntä rakentaa kalan jäädytys-, telluksi suuremman määrärahan kalatalouden
18910: syväjäädytys- ja jalostuslaitosten verkosto edistämiseen.
18911: maahamme. S-ellaisia laitoksia on toistaiseksi Edellä olevaan viitaten aUeki·rjoittaneet
18912: aivan liian vähän, minkä vuoksi on ·erittäin ehdottavat,
18913: tärkeätä kiirehtiä kehitystä tässä suhtee..<;,sa.
18914: Hallitus ehdottaa tulo- ja menoarvioesityk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
18915: sessä vuodelle 1962, että tähän tarkoitukseen tulo- ja menoarvioon 19 Pl:n II luvun
18916: on myönnettävä 20 miljoonaa marllliaa. Sa- 17 momentille lisäyksenä 10 miljoonaa
18917: malla hallitus toteaa, että sellaisten lainojen markkaa myönnettäväksi lainoina kalor
18918: kysyntä on ollut huomattava. Kuitenkin talouden edistämiseen.
18919: tämä määräraha on monien vuosien ajan py-
18920: Helsingissä 18 p'ähränä syyskuuta 1961.
18921:
18922: Gösta Rosenberg. Toivo Asvik. Rainer Virtanen.
18923: Georg Backlund. Toivo Salin. Nestori Nurminen.
18924: 1918
18925:
18926: N,572. - Fin.mot. N: o 402.
18927:
18928:
18929:
18930:
18931: Rosenberg m.fl.: Angående anvisande av anslag Ull lång-
18932: fristiga lån åt yrkesfiskare för anskaffning av för havs-
18933: fiske lämpliga fartyg.
18934:
18935:
18936: T i ll R i k s d a: g e n.
18937:
18938: Under de senaste åren har utvecldingen på från statens sida i form av långfristiga ~ån
18939: fiskeriets område gått snwbbt framåt, vilket mot låg ränta för in1köp av moderna :fiske-
18940: lett til.l att bl.a. trålfiske har börjat spela en båtar och fiskeredskap lämpade för havs-
18941: aillt större roll. På grund av ikostnaderna för fiske.
18942: anskaffande av utrustning för dylikt fiske Hänvisande till ovans:tående föreslår där-
18943: har de egentliga fiskarna kommit i en oför- för underteeknade,
18944: månlig ställning gentemot kapitalstarika pri-
18945: vata bolag oeh personer oeh delvis varit att Riksdagen i statsförslaget för år
18946: tvungna att överge sin gamila näring, viliket 1962 måtte bem1ja ett anslag om 20
18947: starkt bidragit tili skärgårdens avfolkning miljoner mk till långfristiga lån med
18948: oeh ti:ll tillbaikagång för en ur nationalhus- låg ränta åt yrkesfiskare eller av dem
18949: hållningssynpunkt så viktig gren som fiske- bildade sammanslutningar för an-
18950: riet. För att få en ändring tili stånd bör de skaffning av för havsfiske lämpliga
18951: egentliga fiskarna därför få ekonomiskt stöd fartyg jämte utrustning.
18952: Helsingfors den 18 september 1961.
18953:
18954: Gösta Rosenberg. Toivo Asvi.k. Rainer Virtanen.
18955: Georg Ba.cklund. Toivo Salin. Nestori Nurminen.
18956: 1919
18957:
18958: IV,572. - Rah.al. N: o 402.
18959: Suomennos.
18960:
18961:
18962:
18963:
18964: Rosenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta pitkäaikaisiksi lai-
18965: noiksi ammattikalastajille avomerenkalastukseen soveltu--
18966: vien alusten hankkimista varten.
18967:
18968:
18969: E d u s k u n n a ll e.
18970:
18971: Viime vuosina on kehitys ka[astu:ksen pitkäaikaisten halpakorkoisten lainojen muo-
18972: alalla mennyt nopeasti eteenpäin, minkä joh- dossa avomerenkalastukseen soveltuvien ajan-
18973: dosta mm. troolikalastus on alkanut näytellä mukaisten kalastusa!lusten ja kalastusvälinei-
18974: yhä suurempaa osaa. Sellaiseen ka:lastukseen den ostamista varten.
18975: tarvittavien varusteiden hankkimisesta aiheu- Edellä olevaan viitaten ehdottavat allekir-
18976: tuvien kustannusten takia ovat varsinaiset joittaneet,
18977: kalastajat joutuneet epäedulliseen asemaan
18978: pääomavoimaisten yksityisten yhtiöiden ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962·
18979: henkilöiden rinnalla ja heidän on osittain tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
18980: ollut pakko luopua vanhasta elinkeinostaan, markan määrärahan pitkäaikaisiksi
18981: mikä on suuresti vaikuttanut saariston tyh- halpakorkoisikSi lainoiksi ammatti-
18982: jentymiseen väestöstä ja kansantaloudelHselta kalastaj{lle tai heidän yhteenliittym~'l
18983: kannalta niin tärkeän elinkeinon kuin kalas- leen avomerenkaliastukseen soveltuvien
18984: tuksen taantumiseen. Muutoksen aikaansaa- alusten ja välineistön hankkimista var--
18985: miseksi on varsinaisten ka[astajien sen vuoksi ten.
18986: saatava taloudellista tukea valtion taholta
18987: H~lsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
18988:
18989:
18990: Gösta Rosenberg. Toivo Asvik. Rainer Virtanen.
18991: Georg Backlund. Toivo Salin. Nestori Nurminen.
18992: 1920
18993:
18994: IV,573. - Rah.al. N: o 403.
18995:
18996:
18997:
18998:
18999: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman lyseon ra-
19000: kennustöiden aloittamista varten.
19001:
19002:
19003: Eduskunnalle.
19004:
19005: Rauman lyseo, joka v. 1914 on rakennettu lulle epätarkoituksenmukainen ja vanhan
19006: 8 luokkaa varten, toimii luokkien ja oppilas- koulun korjauskustannukset tulisivat koh-
19007: määrän lisäännyttyä 'erittäin ahtaissa oloissa. tuuttoman kalliiksi, joten on välttämätöntä
19008: Nykyään koulussa on noin 700 oppilasta. rakentaa uusi koulurakennus. Uutta koulua
19009: Varsinaisiksi opetustiloiksi on jouduttu otta- varten on tontti osoitettukin. Uuden raken-
19010: maan alkuaan erikoisluokiksi tarkoitetut tilat nuksen tilavuus olisi 23 000 m3 ja kustannus-
19011: ja myös auloista on tehty luokkahuoneita. arvio 205 500 000 mk.
19012: Tämän lisäksi on opetustiloja vuokrattu kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19013: lun ulkopuolelta sekä käytetty vuorolukua.
19014: Koulurakennuksen ahtaus ei voi olla vaikut- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
19015: tamatta opetuksen tehokkuuteen; opetusohjel- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
19016: masta on jouduttu tinkimään mm. jättämällä uudelle momentille 50 000 000 mark-
19017: opetuksesta veisto pois. kaa Rauman lyseon rakennustöiden
19018: Koulun nykyinen paikka on suurelle kou- aloittamista varten.
19019: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
19020:
19021: Irma Rosnell. Antto Prunnila.
19022: Pentti Niemi. Pertti Rapio.
19023: Arvo Pentti. Urho Kulovaara.
19024: Arvo Sävelä.
19025: 1921
19026:
19027: IV,574.- Rah.al. N:o 404.
19028:
19029:
19030:
19031:
19032: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokemäen yhteiskou-
19033: lun ottamiseksi valtion haltuun.
19034:
19035:
19036: E d u s k u n n a 11 e.
19037:
19038: Kokemäen yhteiskoulu on yksityisoppi- Koulun velkojen ja korkojen maksamiseen
19039: koulu, joka on perustettu v. 1907. Aluksi se tarvittaisiin 102 919 373 mk. Mikäli koulu
19040: toimi 5-luokkaisena keskikouluna, mutta jo alkaisi toimia valtion oppikouluna v:n 1962
19041: v. 1917 siihen liitettiin lukio. syksystä lähtien, tarvittaisiin sen yH.äpito-
19042: V. 1960 koulussa toimi 22 luokkaa ja oppi- menoihin 1/3 vuodeksi 8 945 900 mk, vastaa-
19043: laita oli 737, joista Kokemäeltä olevia n. 650. vasti kuitenkin voitaisiin yksityisille oppi-
19044: Nykyinen koulutalo on valmistunut v. 1955 kouluille myönnettävästä avustusmäärära-
19045: ja sen tilavuus on 13 200 ms. Rakentami- hasta vähentää tämän koulun osuutena
19046: sesta aiheutuneet kustannukset muodostavat 10 383 800 mk.
19047: koululle raskaan velkataakan. Koulun omis- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19048: taa Kokemäen yhteiskoulun Kannatusyhdis-
19049: tys r.y. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
19050: Olisi tarkoituksenmukaista, että laajaa tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
19051: aluetta palveleva koulu, jon'ka jatkuva tar- 101 481 473 markkaa Kokemäen yhteis-
19052: peellisuus on kiistaton, saisi kehittyä valtion koulun ottamiseksi valtion haltuun.
19053: oppikouluna.
19054: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
19055:
19056: Irma Rosnell. Antto Prunnila. V'å.inö R. Virtanen.
19057:
19058:
19059:
19060:
19061: 57 E 706/Gl
19062: 1922
19063:
19064: IV,575.- Rah.al. N: o 405.
19065:
19066:
19067:
19068:
19069: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen elokuva-
19070: arkisto r.y :• tukemiseksi.
19071:
19072:
19073: E d u s k u n n a 11 e.
19074:
19075: Elokuvataiteen sekä elokuvan historian tut- taisiin harjoittaa oma-aloitteista filmitutki-
19076: kimisen edistämiseksi toimii maassamme musta ja -opiskelua.
19077: asianharrastajain perustama Suomen elo- Elokuva-arkiston harjoittama opetus- ja
19078: kuva-arkisto. Elokuva-arkiston tarpeellisuus valistustoiminta ei voi kuitenkaan kehittyä
19079: on kiistämätön meidänkin maassamme niin- ja laajentua ilman valtiovallan tukea. Myös
19080: kuin kaikissa sivistysmaissa, joissa arkistot arkiston kokoelmien 'kasvaessa kohoavat sen
19081: ovat joko täysin tai ratkaisevassa määrin huoneistopulmat ylivoimaisiksi esteiksi toi-
19082: julkisin varoin tai valtiovallan tukemina minnan kehittymiselle.
19083: toimivia laitoksia. Elokuva-arkisto on kai- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19084: ken elokuvaopiskelun ja harrastuksen edelly-
19085: tys ja tähtää elokuvaharrastuksen ja tuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
19086: tannon tason kohottamiseen. Arkisto har- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XIX lu-
19087: joittaa merkittävää julkaisutoimintaa ja jär- vun uudelle momentilZe 15 miljoonaa
19088: jestää arvokkaita elokuvaesityksi. Tällainen markkaa Suomen elokuva-arkisto r.y :n
19089: toiminta on välttämätöntä, jotta opittaisiin tukemiseksi.
19090: tuntemaan elokuvaa ja jotta maassamme voi-
19091: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
19092:
19093: Irma. ltosnell; Eino Roine.
19094: Anna-Liisa Tiekso. V. Rytkönen.
19095: 1923
19096:
19097: IV,576.- Ra.h.al. N:o 406.
19098:
19099:
19100:
19101:
19102: Rosnel1 ym..: Määrärahan osoittamisesta kodinperustamislai-
19103: nojen myöntämistä varten.
19104:
19105:
19106: E d u s k u n n a ll e.
19107:
19108: V: n 1946 alusta tuli voimaan kodinperus- matta hallitus ei ole esittänyt tänäkään
19109: tamislainalaki, jonka perusteella on annettu vuonna määrärahaa vahvistettavaksi. Kodin-
19110: kodinperustamislainaa sellaisille nuorille per- perustamislainajärjestelmä on sellainen so-·
19111: heille, joissa aviopuolisot eivät avioliittoa siaalinen etu, jonka tarve on pysyvä. Täl-
19112: solmittaessa ole täyttäneet 30 vuotta. Lainan laisen määrärahan pois jättäminen budjetista
19113: saamisen edellytyksenä on myös, että haki- ei ole perusteltua, varsinkin kun vuosittain
19114: joilla ei ole tarpeeksi omia varoja kodin kertyy myönnettyjen kodinperustamislaino-
19115: perustamiseen. Lain tarkoituksena on siis jen lyhennyksinä valtion kassaan huomattava
19116: auttaa nuoria ihmisiä siinä elämän vaiheessa, summa.
19117: jolloin menot ovat normaalia suuremmat. Edellä olevan perusteella ehdotamme;
19118: V: n 1958 tulo- ja menoarviosta jätettiin
19119: tämä määräraha pois. Seuraavien kolmen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
19120: vuoden tulo- ja menoarvioihin on eduskunta tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
19121: edustajien aloitteiden perusteella hyväksynyt uudelle momentille 200 000 000 mark-
19122: määrärahan kodinperustamislainoja varten. kaa kodinperustamislainojen myöntä-
19123: Eduskunnan toistuvista kannanotoista huoli- mistä varten.·
19124: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
19125:
19126: Irma. Rosnell. Eino Roine.
19127: Anna-Liisa. Tiekso. V. Rytkönen.
19128: 1924
19129:
19130: IV,577.-Rah.al. N:o 407.
19131:
19132:
19133: Ryhtä: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon kunnassa olevan
19134: K urkijärvenr--Petäjäselän maantien rakennustöiden aloit-
19135: 'tamiseksi.
19136:
19137: E d u s kun n a 11 e.
19138: Kuusamon kunnassa on Kurkijärven etelä- ven itäpäässä olevan salmen yli ja jatkuisi
19139: rannan tiehanke ollut vireillä jo useita vuosi- järven etelärantaa sekä päättyisi Kuolion-
19140: kymmeniä, mutta rakentamiseen ei ole päästy Kuloharjun maantiehen. Tiestä tulisi näin-
19141: senvuoksi, että suunnitelmat ovat viime vuo- olien kahden maantien yhdistävä kauttakul-
19142: sina muuttuneet useita kertoja. Ensinnä teh- 1kutie, jonka pituus olisi 26.6 km.
19143: tiin paikallisten asukkaiden toimesta kylätie- Mainittu tie on tarpeellinen myös paikal-
19144: suunnitelma ja ryhdyttiin asiaa hoitamaan lisen asutuksen kannalta, sillä sen välittö-
19145: kylätiehankkeena, mutta varsin pian kuiten- mässä vaikutu<>piirissä on 34 taloa, joissa tällä
19146: kin todettiin, että yli 20 km pitkän tien ra- hetkellä asuu yli 200 asukasta tiettömän tai-
19147: lrentaminen on kylätienä ylivoimaisen ras- paleen takana. Väestö on vähävaraista ja
19148: kas, vaikka tien rakentamiseen saataisiin kor- heikossa taloudellisessa asemassa olevaa,
19149: kein mahdollinen valtionavustus. Sen vuoksi mutta juuri tien avulla olisi nyt edellytyk-
19150: kylätiehankkeesta luovuttiin ja kunta otti set pikaisesti parantaa väestön toimeentulo-
19151: tien kunnanteiden rakennusohjelmaan ja val- mahdollisuuksia. Tällä alueella on hyviä
19152: misti uuden kunnantiesuunnitelman. mahdollisuuksia 'karjatalouden harjoittami-
19153: Kunta ei kuitenkaan anonut tielle raken- selle, kun olisi vain tie, että saataisiin maito
19154: tamismäärärahoja kunnantienä, vaan katsoi, kuljetetuksi meijeriin. Olisi: myöskin run-
19155: että tie tärkeänä kauttakulkutienä ku~uu saasti raiv,auskelpoisia maita ja uuden pellon
19156: lähinnä valtion rakennettavaksi ja esitti tie- raivaamiseen olisikin jokaisella tilalla hyvin
19157: ja vesirrukennushallitu:kselle, että Kurkijär- voimakkaasti ryhdytty, mutta vai!keat kulku-
19158: ven etelärannan tie otettaisiin maanteiden yhteydet ovat jarruttaneet kaikkea taloudel-
19159: rakentamisohjelmaan ja rakennettaisiin val- lista kehitystä. Kun otamme huomioon tien
19160: tion yleisenä maantienit lmkonaan valtion va- tarpeellisuuden sekä paikalliselle väestölle,
19161: roilla. Tie- ja vesirakennushallitus suostui- että myöskin · yleisen liikenteen kannalta,
19162: kin esitykseen ja Kainuun tie- ja vesiraken- niin olisi odottanut, että hallitus esittäisi
19163: nuspiirin toimesta tehtiin uusi tienrakennus- tulo- ja menoarviossa tarpeelliset määrärahat
19164: suunnitelma ja otettiin tiehanke maanteiden tien rakentamista varten. Kun määräraha-
19165: rakentamisohjelmaan. Hankkeen nimeksi tuli esitystä v. 1962 tulo- ja menoarvioesityksessä
19166: Kurkijärven-Petäjäselän maantie. Suunni- ei vielä ole, on tarpeellista, että eduskunta
19167: telma on sen jälkeen käynyt lausunnolla ottaa tulo- ja menoarvioesitykseen sellai-
19168: mm. Kuusamon kunnanvaltuustossa ja kunta sen lisäyksen, että Kurkijärven-Petäjäselän
19169: on antanut viime kesänä puoltavan lausun- maantien rakentamiseen lopultakin päästäi-
19170: tonsa. Tie- ja vesirakennushaJllitus on asian siin mahdollisimman nopeasti.
19171: myöskin käsitellyt, mutta ei esittänyt tarvit- Edellä sanotun perusteella ehdotankin kun-
19172: tavaa määrärahaa ensi vuoden tulo- ja meno- nioittaen,
19173: arvioesitykseen, vaikka tien rakentamista on että Ed1t8kunta ottaisi vuoden 1962
19174: jo tässä vaiheessa pidettävä kiireellisenä ja tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
19175: ensiarvoisen tärkeänä. kan suut·uisen määrärahan K U1tBamon
19176: Uusi maantie alkaisi Kuusamon-Oulun kunnassa olevan Kurkijärven-Petäjä-
19177: valtatieltä ja seuraisi aluksi 3.5 km vanhaa selän maantien rakenn1tBtöiden aloit-
19178: kunnantietä ja sen jälkeen kulkisi Kurkijär- tamista varten.
19179: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
19180:
19181: Niilo Ryhtä.
19182: -:.
19183: 1925
19184:
19185: IV,578.- Rah.al. N: o 408.
19186:
19187:
19188:
19189:
19190: Ryhtä. ym;: Määrärahan osoittamisesta vaUionrautateiden
19191: säkköistämissuunnitelmaan. liittyvien_ kiinteiden laitteiden
19192: rakennustöiden aloittamista varten.
19193:
19194:
19195: E d u s k u n n a ll e.
19196:
19197: Käsitellessään v: n 1960 tulo- ja meno- mistui näin myöhään loppukesällä, ei halli-
19198: arvion yhteydessä hallituksen esitystä rauta- tuksen ilmoituksen mukaan v:n 1962 tulo-
19199: teitten sähköistämisestä eduskunta lausui ja menoarvioesitykseen ennätetty ottaa mää-
19200: hankkimansa lisäselvityksen perusteella to- rärahaa rautateiden sähköistämistä tarkoitta-
19201: denneensa, että kysymys rautateitten säh- viin töihin, koska hallitukselle ei ollut jäänyt
19202: köistämisestä on valtiontalouden kannalta riittävästi aikaa perehtyä tähän laajaan lau-
19203: laajakantoinen ja ettei sitä toistaiseksi ollut suntoon niin, että se olisi voinut omaksua
19204: vielä niin perusteellisesti selvitetty, että edus- siinä kantansa.
19205: kunta siinä vaiheessa olisi voinut määrätä Lausunnossaan ja lehdistöselostuksissaan
19206: kantansa asiassa. mainittu arvostelutoimikunta asettuu puolta-
19207: Hallitus asetti tämän johdosta 20.7.1960 maan rautatiehallituksen laatimaa sähköis-
19208: arvostelutoimikunnan tutkimaan rautatiehal- tyssuunnitelmaa taloudellisesti perusteltuna,
19209: lituksen sähköistysehdotusta ja antamaan oikeana ja tarkoituksenmukaisena sekä il-
19210: siitä lausuntonsa. Arvostelutoimikunnan moittaa pitävlinsä suunnitelman tmeutta-
19211: muodostivat puheenjohtajana prof. K. J. Sa- mista rautatielaitoksen terveen kehityksen
19212: volainen sekä jäseninä prof. Martti Paavola kannalta välttämättömänä ja kiireelliserui.
19213: ja prof. Eino Niini. Asiantuntijana diesel- Laaditun investointisuunnitelman mukaan
19214: veturikysymyksissä oli prof. T. R. Verkkola. muodostuvat keskenään verrattavat inves-
19215: Arvostelutoimikunnan lausunto valmistui ja tointikustannukset sähköistettäväksi ehdotet-
19216: luovutettiin valtioneuvostolle 21. 8. 1961 sekä tujen ratojen osalta seuraavien vaihtoehtojen
19217: jaettiin monistettuna eduskunnan kaikille jä- mukaisiksi siitä riippuen, hyväksytäänkö
19218: senille 12. 9. 1961. sähköistys tai jäädäänkö dieselvetovoiman
19219: Kun arvostelutoimikunnan lausunto vai- varaan.
19220:
19221: Sähköistys Dieselöinti
19222: Kiinteät laitteet . . ...................... . J4. 990 mmk 230 mmk
19223: Varastoitu polttoaine (uusi kustannuserä) .. 1200 ,
19224: Usäkustannus vaunuista ................. . 2 000 "
19225: Lisäkustannus radoista . . ................ . 1200 ,
19226: Dieselvaihtoveturit ...................... . 6250 5 400 ,
19227: Diesel-linjaveturit 182 kpl ............... . " 27 300 "
19228: Sähkö-linjaveturit 146 kpl . . . . . . . . . . . . . . . . 15300 ,
19229: --------------~---------------
19230: Yhteensä 36540 mmk 37 330 mmk
19231:
19232: Laskelmasta havaitaan, että investointien kenteen hoitamiseen sekä että sähköveturit
19233: loppusummat ovat suunnilleen yhtä suuret ovat kappaletta kohden huomattavasti hal-
19234: molemmissa vaihtoehdoissa. Lisäksi havai- vempia kuin dieselveturit. Näistä seikoista
19235: taan, että sähkölinjavetureita tarvitaan niit- johtuu linjaveturikaluston suuri hankinta-
19236: ten suuremman tehon johdosta 36 kpl vä-. hintojen ero eri vaihtoehdoissa. _
19237: hemmän kuin diesel-linjavetureirta saman lii- Eri vaihtoehdoissa jakaantuvat investointi-
19238: 1926 IV,578. - Bauta.teiden slthköistäminen.
19239:
19240:
19241: kustannukset rautatiehallituksen koneosas- 2) Dieselöinti vaatii a}kupuolella 10-vuatis-
19242: tolla laaditun vuosittaisen investointisuunni- ohjelmaa enemmän investointipääomaa kuin
19243: telman mukaan seuraavasti. sähköistys, jonka pääomatarve on suurempi
19244: loppupuolella 10-vuotisohjelmaa. Tämä joh-
19245: Pääoman tarve, jos sähköistyssuunnitelma tuu siitä, että ensimmäisenä sähköistetään tai
19246: hyväksytään vuoden 1962 budjetin yhtey- dieselöidään raskaimmin liikennöidyt radat,
19247: dessä ( sähköistysvaihtoehto) joissa sähköistyksen edullisuus tulee voimak-
19248: kaimmin esille.
19249: Pääratojen Muiden rataosien 3) V. 1962 on sähköistysvaihtoehto inves-
19250: aähköiatya dieaelöinti Yhteensä
19251: Vuosi milj. mk. milj. mk. milj. mk. tointilaskelman mukaan noin 630 milj. mk
19252: 1962 1130 6430 6·560 ja v. 1900 n. 75 milj. mk kalliimpi kuin
19253: 1963 257·5 4055 6630 dieselöintivaihtoehto. Tämä johtuu siitä, että
19254: 1964 2 980 2690 5670 näille vuosille sattuu runsaasti aikaisemmin
19255: 1965 3 870 1600 5470 tilattujen suurten dieselveturimäärien loppu-
19256: 1966 4010 1265 5 275 maksuja. Seuraavina vuosina sitä vastoin
19257: 1967 4780 1000 5780 sähköistysvaihtoehto vaatii huomattavasti vä-
19258: 1968 5220 1350 6 570 hemmän pääomia kuin dieselöintivaihtoehto.
19259: 1969 55&5 1650 721'5 Investointisummien ohella on huomioitava,
19260: 1970 4130 1:500 5 630 että sähköistysvaihtoehdon vuosikustannuk-
19261: 1971 2 280 700 2 980 set tulevat sähköistyksen valmistuttua ole-
19262: 36 '540 :21240 57780 maan valtiontaloudellisesti laskien noin 1.0
19263: mrd. mk ja rautatietaloudellisesti laskien
19264: noin 1.5 mrd. mk pienemmät kuin diesel-
19265: Pääoman t(lrve, jos .sähköistyssuunnitelmaa vaihtoehdon.
19266: ei hyväksytä ( dieselöintivaihtoehto). Sähköistyskysymyksen kiireellinen ratkaisu
19267: Pääratojen :Muiden rataosien olisi rautatiehallituksen ilmoituksen mukaan
19268: dieaelöinti dieselöinti Yhteensä tärkeätä myös siitä syystä, että vetokaluston
19269: Vuosi milj. mk. milj. mk. milj. mk.
19270: 1962 5t530 400 :5 930 hankinnat voitaisiin suorittaa suunnitelmalli-
19271: 1963 5 505 1200 6 705 semmin ja valtiotalouden kannalta edullisem-
19272: 1964 4340 1400 5740 min kuin siinä tapauksessa, että kysymys
19273: 196'5 4 800 1700 6 500 jäisi edelleen avoimeksi.
19274: 1966 4455 1900 6 355 Edellä esitettyyn viitaten ja huomioon ot-
19275: 1967 4050 2190 6 240 taen, että sähköistys on asiantuntijoitten lau-
19276: 1968 3 950 2050 6000 suntojen mukaan valtiontalouden kannalta
19277: 1969 2200 3400 ·5 600 huomattavasti edullisempi kuin dieselöinti
19278: 1970 2000 3 600 5 600 sekä että asiantuntijat suosittelevat sähköis-
19279: 1971 500 3400 3900 tystöiden kiireellistä aloittamista, ehdotamme,
19280: 37 330 21240 158 570 että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
19281: tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 19 Pl.
19282: Yhteenvetona voidaan edellä esitetystä to- I luvun 27 momentille 400 000 000
19283: deta mm. seuraavaa: markan määrä1·ahan valtionrautateiden
19284: 1) Sähköistettäväksi ehdotettujen ratojen sähköistämissuunnitelmaan liittyvien
19285: sähköistäminen ja dieselöinti maksavat koko- kiinteiden laitteiden rakennustöiden
19286: naisuudessaan suunnilleen yhtä paljon. aloittamista varten.
19287: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
19288:
19289: Niilo 'Ryhtä.. Esa. Kaitila.. Mauno Pohjonen.
19290: Eemil Partanen. Arvo Pentti. Veikko Savela.
19291: Hannes Paa.so. A. Simonen. Erkki Koivisto.
19292: Ale Holopainen. Aune Innala.. Annas Leinonen.
19293: Urho Kulovaara.. Eino Uusitalo. Elis Manninen.
19294: Toivo Hietala.. Eemeli Lakka.la.
19295: 1927
19296:
19297: IV,579.- Bah.al. N: o 409.
19298:
19299:
19300:
19301:
19302: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen postiauto-
19303: varikon rakennustöiden aloittamista varten.
19304:
19305:
19306: E d u s k u n n a ll e.
19307:
19308: Posti- ja lennätinhallitus on suunnitellut työt voidaan aloittaa, ikun tarkoitukseen hy-
19309: rakennettavaksi postiautovarikon lisalmeen. väksytään määräraha.
19310: Hanke on ollut vireillä jo useita vuosia, Edellä esitettyihin perusteisiin viitaten eh-
19311: mutta varojen puuttuessa Se on edelleenkin dotamme,
19312: toteuttamatta. Kunnallisten huoltotilojen ja
19313: autotallien puuttuminen aiheuttaa autokan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
19314: nalle vahinkoa. Myös autonkuljettajat tarvit- tulo- ja. menoarvioon 25 000 000 mar-
19315: sevat sosiaalisia tiloja. Tarvittava tonttikin kan määrärahan Iisalmen postiauto-
19316: on jo tarkoitukseen varattu, joten rakennus- vat·ikon rakennustöiden aloittamista
19317: varten.
19318: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
19319:
19320: Veikko Rytkönen. E. Hietanen.
19321: Aarne Pulkkinen. Hugo Manninen.
19322: 1928
19323:
19324: IV,580.-Rah.al N:o 410.
19325:
19326:
19327:
19328:
19329: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen-Oulun
19330: valtamaantien rakennustöiden aloittamiseksi Vieremän
19331: kunnan alueeUa.
19332:
19333:
19334: E d u s k u n n a 11 e.
19335:
19336: Eduskunta on v. 1960 tehnyt päätöksen litus ei kuitenkaan ole esittänyt tarkoitusta
19337: Iisalmen-Oulun valtamaantien rakentami- varten määrärahaa.
19338: sesta pitäen rakennustöiden aloittamista kii- Edellä esitett!J.hin perusteluihin viitaten
19339: reellisenä. ehdotamme,
19340: Tielain mukaiset valmistelutoimenpiteet on
19341: TVH: n toimesta suoritettu. Kasvaneen lii- että Eduskunta ottaisi vuode1t 1962
19342: kennetarpeen ja liikenneturvallisuuden sekä tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
19343: työtilaisuuksien järjestämisen vuoksi raken- kan määrärahan 1isalmen-Oulun val-
19344: nustyöt pitäisi aloittaa viivyttelemättä. Hal- tamaantien rakennustöiden aloittamista
19345: varten V ieremän kunnan alueella.
19346: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
19347:
19348: Veikko Rytkönen. Esa. Hieta.uen.
19349: Aa.rn.e Pulkkinen. Hugo Ma.nnjnen.
19350: 1929
19351:
19352: N,581.- Rah.al. N: o 411.
19353:
19354:
19355:
19356:
19357: Rytkönen ym.: Määrärahån osoittamisesttt Pohjois-Savoon pe-
19358: rustettavan valtiojohtoisen teollisuuden tutkimus- ja suun-
19359: nittelutyökön.
19360:
19361:
19362: Eduskunnalle.
19363:
19364: Pohjois-Savon teollistamisaste on jäänyt että maitse verrattain hyvät ja niitä parhail-
19365: jälkeen maamme teollisuuden yleisestäkin laankin parannetaan.
19366: kasvusta. Teollistamisasteen alhaisuus on vie- Maakuntaliiton suorittama tutkimus teol-
19367: läkin suurempi, jos sitä voerrataan maamme listamisen edellytyksistä on kuitenkin yJeis-
19368: kehittyneimpien teollisuusseutujen vastaaviin luontoinen ja vaatisi täydennyksekseen lisä-
19369: olosuhteisiin. tutkimuksia sekä yksityiskohtaista suunnit-
19370: Teollisuuden - ja erityisesti raskaan teol- telutyötä. Siihen ei maakuntaliitolla ole edel-
19371: lisuuden - vähäisyys ja sen puuttuminen- lytyksiä ja nämä toimenpiteet kuuluvatkin
19372: kin maakunnan pohjoisosasta aiheuttaa jat- valtiovallan tehtäviin. Toisaalta on johdon-
19373: kuvan ~aajan työttömyyden ja estää Pohjois- mukaista, että valtiovalta, jonka tehtäviin
19374: Savon koko ta;louselämän kehitystäkin. Vuosi kuuluu Pohjois-Savon teollistaminen, suorit-
19375: vuodelta kasvavan muuttoliikkeen perussyy taisi teollisuuden perustamiselle välttämättö-
19376: on myös siinä. Tämä maakunnan talouselä- mät tutkimus- ja suunnittelutyöt.
19377: män kehittämisen VMtainen ja väestön toi- Kun Pohjois-Savon teoHistaminen on ainoa
19378: meentuloa vaikeuttava tilanne johtuu siitä, toimenpide, jolla voidaan poistaa työttömyy-
19379: että yksityinen pääoma ei ole kiinnostunut den syitä j'a luoda pysyviä työtilaisuuksia
19380: Pohjois-Savon teollistamisesta, vaan käyttäisi sekä poistaa maakunnan talouselämän kehi-
19381: edelleenkin maakuntaa raaka-ainelähteenään. tyksen tiellä olevia esteitä, on mielestämme
19382: Maakunnan teollistaminen on siten jäänyt välttämätöntä, että valtiovalta ryhtyy kiireel-
19383: valtiovallan kiiree1liseksi tehtäväksi. lisiin toimenpiteisiin Pohjois-Savon teollista-
19384: Pohjois-Savon maakuntaliitto on suoritta- IDiseksi Ja että osa tarvittavista varoista va-
19385: nut tutkimuksen teollistamisen edellytyksistä rataan jo v:n 1962 valtion tulo- ja meno-
19386: Pohjois-Savossa. Tutkimuksen tulos osoittaa, arvioon.
19387: että Pohjois-Savossa on raaka-ainevaroja Edellä esittämiimme perusteisiin viitaten
19388: huomattavalle teollisuuden laajentamiselle. ehdotamme,
19389: Maakulman metsävarat ovat varsin runsoot.
19390: Huomattava osa niistä jää teollisuuden puut. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
19391: tuessa käyttämättä ja lahoaa metsiin. Met- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
19392: sien tuottoa voidaan Hsätä metsänuudistusten kan määrärahan käytettäväksi valtio-
19393: ja perusmetsityksen avulla. Maaperärikkauk- neuvoston lähemmin määräämällä ta-
19394: sia ei ole edes täydellisesti tutkittu eikä in- valla Pohjois-Savoon perustettavan val-
19395: vestoitu, mutta niitä esiintyy myös Pohjois- tiojohtoisen teollisuuden tutkimus- ja
19396: Savossa. Raaka-aineen kuljetusmahdollisuu- suunnittelutyöhön.
19397: det uusiile jalostuspaikoille ovat sekä vesitse
19398: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
19399:
19400: Veikko Rytkönen. E. Hieta.nen.
19401: Aarne Pulkkinen. Hugo Manninen.
19402:
19403:
19404: 58 E 706/61
19405: 1930
19406:
19407: IV,582.- Rah.aJ. N: o 412.
19408:
19409:
19410:
19411:
19412: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiuruveden vi-
19413: rastotaron. rakennustöiden. aloittamiseksi.
19414:
19415:
19416: Eduskunnalle.
19417:
19418: Hallituksen esityksessä v: n 1962 valtion työllisuuden turvaamisen kannalta rakennus-
19419: tulo- ja menoarvioksi ei ole esitetty määrä- töiden aloittamisella oil suuri merkitys.
19420: rahoja yhdenkään virastotalon rakentami- Edellä oleviin perusteisiin viitaten ehdo-
19421: seksi Pohjois-Savoon. Kuitenkin mm. Kiuru- tamme,
19422: vedellä toimivat valtion virastot erittäin puut-
19423: teellisissa vuokrahuoneistoissa. Suunnitelmat että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
19424: uuden virastotalon rakentamiseksi ovat val- tulo- ja menoarvwn 20 Pl. II luvun
19425: miit ja tarvittaisiin määräraha töiden aloit- 74 momentille lisäyksenä 15 000 000
19426: tamiseksi. Myös paikallisen rakennustyöväen markkaa Kiuruveden virastotalon ra-
19427: kennustöiden aroittamiseksi.
19428: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
19429:
19430: Veikko Rytkönen. Hugo Manninen.
19431: Aarne Pulkkinen. Esa. Hietanen.
19432: 1931
19433:
19434: IV,583. - :Rah.al. lf: o 413.
19435:
19436:
19437:
19438:
19439: Rytkönen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Pohjois-
19440: Suomessa tuotetun ohran ostoista valtion viljavarastolle
19441: aiheutuneiden tappioiden korvaamiseen.
19442:
19443:
19444: Ed usk un nalle.
19445:
19446: Kun v. 1949 ryhdyttiin valtion v~aroilla tu- hinta oli 37: 30 kilolta ja ero rukiin hintaan
19447: kemaan Pohjois-.Suomessa tuotetlm ohran os- oli jo 11: 85.
19448: toja, ovat viljelijät ryhtyneet lisääntyvässä Vaikka ohraa ei voidakaan rinnastaa ru-
19449: määrin tekemään viljelyssopimuksia ja sopi- kiiseen, on hintaero kohtuuton ja olisi sopi-
19450: musohran tuotanto on vuosi vuodelta nous- musohran hinta saatava vakautetuksi vähin-
19451: sut. Viljelijäväestön kiinnostusta sopimus- tään 40 mk:aan, jolloin ero rukiin hintaan
19452: ohran viljelyä kohtaan osoittavat seuraavat olisi vieläkin n. 10 mk kiloa kohden. Kun
19453: luvut. iisäksi on hyvin todennäköistä, että sopimus-
19454: V. 1949, jolloin solmittiin ensimmäiset vil- ohran viljely lisääntyy ensi vuonna, olisi
19455: jelyssopimukset, niitä tehtiin 3 682 sopimus- välttämätöntä korottaa tarkoitukseen varat-
19456: ten alaisen sadon ollessa n. 1 350 000 kg. tua määrärahaa.
19457: V. 1960 tehtiin sopimuksia 7 646 ja valtion Edelleen on aiheellista korostaa valtion an-
19458: viljavarasto osti satoa n. 15 500 000 kg. Tälle taman erikoistuen turvin tapahtuvan ohran-
19459: vuodelle on sopimuksia tehnyt 11 213 vilje- viljelyn tarkoituksenmukaisuutta pienvilje-
19460: lijää 15 235 ha:n viljelyalalle satoarvion ol- lijäväestön taloudellisen aseman kannalta.
19461: lessa n. 23 milj. kg. On hyvin todennäköistä, Jotta sopimusohran viljelysalueelia voitaisiin
19462: että v. 1962 tehdään sopimuksia vieläkin turvata lähinnä pienviljelijäväestölle mahdol-
19463: enemmän. Lisääntynyt kiinnostus ohran so- lisuus lisätulojen hankintaan tällä tavoin ja
19464: pimusviljelyä kohtaan kyseisellä alueella kun toisaaJ.ta ei ole maataloudenkaan kan-
19465: johtuu paitsi valtion antamasta tuesta, myös nalta suotava,a, että suuremmat viljelmät
19466: siitä, että nämä seudut ovat aina olleet oh- keskittyvät liian suuressa määrin sopimus-
19467: ranviJjelyaluetta, mihin hyvin ratkaisevasti ohran viljelyyn, olisi paikallaan tarkistaa
19468: vaikuttavat luonnonolosuhteet. niitä perusteita, joiden mukaan viljelmän
19469: Vaikka valtion tuki onkin ollut merkittävä sopimusala määritellään. Näin vältyttäisiin
19470: sopimusohran tuottajahinnan muodostukseen, ilmeiseltä liikatuotannolta. Esimerkiksi 10%
19471: sehän on tällä ·alueella korvannut sitä eroa, viljelmän peltoalasta, enintään kuitenkin 2 ha
19472: jdka on olemassa Etelä-Suomen viljelijäin viljelmää kohden jakoperustana sopimus-
19473: mahdollisuuksiin nähden viljellä ns. raha- alaan nähden yhdessä korotetun määrärahan
19474: kasveja, ei viljelijän saama hinta ole pysy- kanssa vakauttaisi sopimusohran hintaa ru-
19475: nyt vakavana, vaan hinnanmuutokset eri kiiseen nähden, helpottaisi sen markkinointia
19476: satovuosina ovat olleet huomattavat ja ero ja turvaisi oikeudenmukaisessa suhteessa mah-
19477: rukiin hintaan verraten on jatkuvasti kas- doHisimman monelle viljelijälle tilaisuuden
19478: vanut. Niinpä viljelijä sai sopimusohrasta harjoittaa sopimusohran viljelyä.
19479: v. 1958 40:80 kilolta eron ollessa rukiin hin- Edellä esitettyihin perusteisiin viitaten eh-
19480: taan 6:30. V. 1960 viljelijän saama keski- dotamme,
19481: 1932 IV,583. - Ohran ostoista aiheutuneet tappiot.
19482:
19483:
19484: että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 messa tuotetun ·ohfan.:ostOista valtion
19485: tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXV lu- viljavarastolle aiheutuneiden tappioi-
19486: vun 28 momentille lisäyksenä 50 000 000 den korvaamiseen.
19487: markkaa käytettäväksi Pohjois-Suo-
19488: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
19489:
19490: Veikko Rytkönen. Matti Meriläinen. Eino Tainio.
19491: Martti Linna. Toivo Niiranen. Anna-Liisa Tiekso.
19492: Niilo Nieminen. Aarne Pulkkinen. Eemeli La.kkala..
19493: Toivo Friman. Pauli Puhakka. Usko Seppi.
19494: Aleksi Kiviaho. E. Hietanen. · J. Mustonen.
19495: Siiri Lehmonen. HUgo Manninen. Irma Torvi.
19496: Yrjö Murto.
19497: 1933
19498:
19499: IV,584.-Rah.al. N:o 414.
19500:
19501:
19502:
19503:
19504: Rytkönen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta am-
19505: mattikurssien järjestämiseksi.
19506:
19507:
19508: E d u s k u n n a 11 e.
19509:
19510: Viime vuosien suhteellisen laajamittaisesta lujen tehtävät, joihin kuuluisi mm. oppisopi-
19511: ammatillisesta kurssitoiminnasta saadut koke- musoppilaille järjestettäväit kurssit, kokonai-
19512: mukset ovat toisaalta erittäin positiivisia, toi- suudessaan siirtymään uusille yleisille . am-
19513: saalta on tilapäisjärjestelyistä johtuen ilmen- mattikouluille. Kun kouluille kurssitoimin-
19514: nyt myös epäkohtia ja tarpeettomia kustan- taan varatut määrärahat vuosittain aina ovat
19515: nuksia. Kun ammattikoulujen toimesta jär- loppuneet kesken, ja kuitenkin juuri koulu-
19516: jestetyt kurssit yleensä saadaan hyvin asial- jen kautta kurssitoimintaa olisi laajennet-
19517: lisiksi, olisi yhä enenevässä määrässä pyrit- tava, ehdotamme kunnioittaen,
19518: tävä jättämään kurssitoiminnan hoito näille
19519: laitoksille. Siihen on viite myös hallituksen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
19520: esityksessä v:n 1962 tulo- ja menoarvioksi, tulo- ja menoarvion 13 Pl. X:33 mo-
19521: mutta esitetyt määrärahojen lisäykset ovat mentille lisäyksenäaja b kohtiin kum-
19522: vielä liian pienet. Tulevathan ensi vuoden mallekin 10 000 000 markkaa eli yh-
19523: kuluessa myös entisten yleisten ammattikou- teensä 20 000 ()()() markkaa.
19524: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
19525:
19526: Veikko Rytkönen. Aarne Pulkkinen. Matti Koivunen.
19527: T. Kelovesi. · Pauli Puha.kka.. Toivo Niiranen.
19528: T. Asvik. Kauko Tamminen. Pentti Liedes.
19529: Irma. Rosnell. Esa Hietanen. Anna-Liisa. Tiekso.
19530: Eino Tainio.
19531: 1934
19532:
19533: IV,585. -ltah.al. N: o 415.
19534:
19535:
19536:
19537:
19538: Saalasti ym.: Määrärahan osoittamisesta runkotien suunnit-
19539: telemiseksi Pohjois-Karjalasta Iisalmen kautta Rahjan
19540: satamaan.
19541:
19542:
19543: Eduskunnalle.
19544:
19545: Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja rannikko- tustieksi. Täl·lä runkotiellä voidaan yhdistää
19546: alueella Pohjanmaa muodostavat poikki maan ja koota liikennettä pitkittäisiltä valtateiltä
19547: alueen, jonka taloudellinen kehitys on ollut ja nopeuttaa poikkikuljetuksia rannikolle ja
19548: koko m8Ja huomioiden huolestuttavan vähäi- takaisin.
19549: nen. Puuraaka-ainevarojen tutkimuksissa ja Edellä olevan runkotien suunnittelun ai-
19550: erikoisesti viime vuosina lupaavissa malmi- kaansaamiseksi ehdotamme kunnoittaen,
19551: löydöissä on nähtävissä edellytyksiä taloudel-
19552: lisen kehityksen elpymiselle, jos ryhdytään että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
19553: sellaisiin toimenpi•teisiin, että raa:ka-aineiden tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
19554: ja v·almiiden tuotteiden kustannuskysymyksiä kan määrärahan liikennettä kestävän
19555: voidaan alentaa. Senvuoksi olisi tärkeätä, runkotien suunnittelemiseksi Pohjois-
19556: että tutkittaisiin itä-länsisuunnassa kulkevan Karjalasta Iisalmen- Pyhäjärven-
19557: vanhan poikkitien uudelleen ll'rukentamista ja Haapajoen - Nivalan - Ylivieskan
19558: sen saattamista puutavaran- ja malminkulje- kautta Rahjan satamaan.
19559: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
19560:
19561: Kerttu Saalasti. Hilja. Vää.nä.nen.
19562: 1935
19563:
19564: IV,586.- Rah.al. N :o 416.
19565:
19566:
19567:
19568:
19569: Salin ym.: Määrärahan, osoittamisesta Hyvin,kään, uuden,
19570: asemaraken,n,uksen, ja ratapihan, raken,nustöiden, aloittami-
19571: seksi.
19572:
19573:
19574: Eduskunnalle.
19575:
19576: Uuden rautatieaseman rakentaminen Hy- radan yli johtaa ainoastaan yksi ajoneuvo-
19577: vinkään kaupunkiin on rautateiden kehityk- liikennettä kestävä silta, minkä johdosta tar-
19578: sen ja matkustavan yleisön palvelun paran- vikkeita kuljettaville liikkeille aiheutuu mel-
19579: tamiseksi ensiarvoisen tärkeä kysymys. Tä- koisia lisäkustannuksia syystä, että rautatien
19580: män johdosta Hyvinkään kaupunki on kus- ylitys on mahdollista ainoastaan yhdestä
19581: tannuksellaan toimeenpannut luonnoskilpai- kohtaa.
19582: lun asemarakennuksen ja asema-alueen suun- Tämä epäkohta poistuu sillä, että raskasta
19583: nittelusta. Kaupunki on lunastanut kilpailun liikennettä kestävä rautatien ylikulkusilta ja
19584: parhaan luonnoksen nimeltä Kaupungin aseman rakentaminen on suunnitelmassa rat-
19585: portti, ja esittänyt sen rautatiehallituksen kaistu yhtenä kokonaisuutena. Ratapihan
19586: tarkastettavaksi. järjestelytoimenpiteet kuitenkin lopullisesti
19587: Esitetyn luonnoksen mukaan sisältyy määräävät uuden aseman sijainnin. Rata-
19588: asemarakennuksen suunnitelmaan myös rau- pihan suunnitelman valmistuessa olisi louc
19589: tatien ylikulkusilta ja raidejärjestelyjä. hintatyö välittömästi aloitettava. Louhinta-
19590: Uuden aseman sijainti tulee olemaan nykyi- työ voidaan kustannuksia lisäämättä suorit-
19591: sestä asemasta noin ;200 m pohjoiseen olevan taa talvella ja näin vähentää kausiluontoista
19592: kallioleikkauksen kohdalla, ja tästä johtuu, työttömyyttä, mitä joka talvi on Hyvinkäällä
19593: että paikalla joudutaan suorittamaan huo- muodostunut.
19594: mattavan suuria kallionlouhintatöitä. Rauta- Edellä esitetyn perusteella esitämme,
19595: tiehallituksessa on valmisteilla raidejärjes-
19596: telysuunnitelmat, joiden valmistuttua lou- että Eduskunta ottaisi vuoden, 1962
19597: hintatyöt voidaan aloittaa. tulo- ja menoarvioon, 20 000 (}()() mar-
19598: Hyvinkään kaupunki sijaitsee Salpausselän kan, määrärahan, Hyvinkään uuden
19599: harjulla, jonka rautatie jakaa kahteen yhtä asemarakennuksen ja ratapihan raken-
19600: suureen osaan. Pohjoiseen kulkevan pää- nustöiden aloittamiseksi.
19601: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
19602:
19603: Toivo Salin. Ra.iner Virtanen. G. Rosenberg.
19604: 1936
19605:
19606: IV,587.- Rah.al. N:o 417.
19607:
19608:
19609:
19610:
19611: Salin ym.: Korotetun, määrärahan osoittamisesta dieselvetu-
19612: rien korjaukseen ja varaosien valmistamiseen tarvittavien
19613: työstökoneiden hankkimiseksi valtionrautateiden Hyvin-
19614: kään konepajalle.
19615:
19616:
19617: Eduskunnalle.
19618:
19619: VaJtionrautateiden Hyvinkään konepaja on paja voi yhteistoiminnassa maamme muiden
19620: rakennettu VR:n vetokaluston korjausta ja veturitehtaiden kanssa osallistua myös uuden
19621: uusimista varten. Konepajan työmenetelmiä vetolmluston valmistukseen. Hyvinkään kone-
19622: rationalisoimalla on luotu edellytykset tuo- pajan tuotantoa voidaan huomattavasti ny-
19623: tannon kohottamiseen. Rautatiehallituksen kyisestään lisätä, ja näin saadaan yleiskus-
19624: suunnitelman mukaan Hyvinkään konepajan tannukset tuotantoyksikköä kohden vähenty-
19625: toiminta keskitetään diesclvetureiden kor- mään, kilpailukyky lisääntymään, ja kone-
19626: jaukseen ja niissä tarvittavien varaosien val- pajan avarat tilat taloudellisesti kannatta-
19627: mistamiseen. Tätä tarkoitusta varten on vält- vaan käyttöön.
19628: tämätöntä uudistaa vanhentunutta työstöko- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19629: neistoa ja hankkia erikoiskoneita korjatta-
19630: vien veturinosien ja uusien varaosien valmis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
19631: tamista varten. tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun
19632: Talousarviossa on varattu vain 50 milj. mk 28 momentille lisäyksenä 80 miljoonan
19633: dieselkaluston huolto- ja korjauskoneita var- markan suuruisen määrärahan käytet-
19634: ten VR:n kaikille konepajoille yhteensä, joka täväksi dieselvetureiden korjaukseen ja
19635: summa ehdottomasti on riittämätön. Lähi- varaosien valmistamiseen tarvittavien
19636: vuosien aikana tulee vetokaluston tarve rau- työstökoneiden hankkimiseksi VR:n
19637: tateillä suuresti lisääntymään, ja sentähden Hyvinkään konepajalle.
19638: on huomioitava, että VR: n Hyvinkään kone-
19639: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
19640:
19641: Toivo Salin. Eemeli Lakkala.
19642: R. Virtanen. Kaino Haapanen.
19643: G. Rosenberg. Toivo A~vik.
19644: Aarne Pulkkinen.
19645: 1937
19646: IV,588. - Rah.al. N: o 418.
19647:
19648:
19649:
19650:
19651: Salin ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin-Hämeen-
19652: linnan valtatieltä Hyvinkään kaupunkiin johtavan yhdys-
19653: tien rakennustöiden aloittamiseksi.
19654:
19655:
19656: Eduskunnalle.
19657:
19658: Helsingin-Hämeenlinnan valtatietä n: o 4 Kun Helsingin-Hämeenlinnan valtatie
19659: Hyvinkään kaupunkiin johtava, nyt käytän- nyt on liikennöitävässä kunnossa, olisi erit-
19660: nössä oleva tulotie on kapea, mäkinen ja täin tärkeätä ja tarkoituksenmukaista aloit:
19661: jyrkkäkaarteinen, joten se ei täytä yhä li- taa kaupunkiin johtavan yhdystien rakenta-
19662: sääntyvälle liikenteelle asetettavia vaatimuk- minen, koska ko. tiellä on suuri merkitys
19663: sia. Suunnitelmat uuden sisääntulotien ra- Hyvinkään kaupungin elinkeinoelämän tule-
19664: kentamiseksi ovat valmiit. 8. 11. 1957 tehdyn valle kehitykselle.
19665: laskelman mukaan rakennuskustannukset Lisäksi on huomioitava, että em. tie on
19666: ovat 119 milj. mk. tarpeellinen nelostieltä Hyvinkään kaupun-
19667: Tien rakennuskustannuksiin ei ole laskettu gin kautta itään kulkevalle liikenteelle.
19668: tiealueella olevien pois muutettavien raken- Edellä esitetyn perusteella esitämme,
19669: nusten eikä maapohjan lunastuskorvauksia,
19670: jotka yhteensä ovat 1'5.7 milj. mk. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
19671: Tämä yhdystiehanke on tie- ja vesiraken- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
19672: nushallituksessa ollut käsittelyn alaisena jo kan määrärahan Helsingin-Hämeen-
19673: useampia vuosia, mutta päätöstä tien raken- linnan valtatieltä Hyvinkään kaupun-
19674: nustöiden aloittamiseksi ei ole annettu eikä kiin johtavan yhdystien rakennustöi-
19675: tarvittavaa määrärahaa v:n 1962 tulo- ja den aloittamiseksi.
19676: menoarvioon merkitty.
19677: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
19678:
19679: Toivo Salin. Rainer Virtanen. G. Rosenberg.
19680:
19681:
19682:
19683:
19684: 59 E 706/61
19685: 1938
19686:
19687: IV,589.- Rah.al. N: o 419.
19688:
19689:
19690:
19691:
19692: Sa.lin ym.: Mäiirärahatt osoittamisesta punakaarUlaisten hau-
19693: t~jM ktttmt~Stamiseen.
19694:
19695:
19696:
19697: Eduskunnalle.
19698:
19699: V: n 1918 kansalaissodassa punakaartin ri- määräraha on v:n 1962 tulo- ja menoarviosta
19700: veissä kaatuneiden hautoja on eri puolilla ehdotettu poistettavaksi.
19701: maatamme vielä kunnostamatta ja hoita- Sivistysvaltion arvon mukaista on, että
19702: matta. Näitä kunnostamattomia hautoja on valtio kunnostaa ja huoltaa kansalaissodassa
19703: Toijalan ja Loimaan kauppaloissa, Tyrvään henkensä menettäneiden vainajien viimeiset
19704: kunnan Ekojärvellä, Lopen Forssan num- 'l.eposijat.
19705: mella, Eräjärvellä, Laitilan, Kiikoisten ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19706: Kemiön kuntien alueilla, Lylyn aseman lä-
19707: hellä, Hollolan kirkol,la ym. kunnissa ja kau- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
19708: pungeissa. tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
19709: Eduskunta osoitti v:n 1961 tulo- ja meno- kan siirtomäärärahan punakaartilais-
19710: arviossa 1 milj. mk:n määrärahan punakaar- ten hautojen kunnostamiseen.
19711: tilaisten hautapaikkojen kunnostamiseksi, joka
19712: IlelSingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
19713:
19714: Toivo Salin. Eemeli Lakkala. Pertti Rapio.
19715: Eino Tainio. Y. Enne. Yrjö Murto.
19716: Väinö R. Virta.llen. Vilho Turunen. Irma Rosnell.
19717: Anna-Liisa Tiekso. Kaino Haapanen. H. Tauriainen.
19718: Siiri Lehmonen. Eino Roine. Antto Prunnila.
19719: Aleksi Kiviaho. Rainer Virtanen. N. Nurminen.
19720: Toivo Friman. Aarne Pulkkinen. Matti Meriläinen.
19721: Leo Suonpä.il Usko Seppi. Tyyne. Tuominen.
19722: Veikko Rytkönen. Matti Koivunen. Ville Pessi.
19723: Pauli Puhakka. Toivo Asvik. Aimo Aaltonen.
19724: Veikko Kansikas. Martti Linna. Esa Hietanen.
19725: Toivo Niiranen. Niilo Nieminen. Elli Stenberg.
19726: Paavo Aitio. Kuuno Honkonen. G. Rosenberg.
19727: Judit Nederström-Lunden. Kauko Tamminen. Inkeri Virtanen.
19728: 1939'
19729:
19730: IV,590.-Rah.al. N:o 420.
19731:
19732:
19733:
19734:
19735: salin ym.: MiiäräraluJn osoittamisesta rakennussuunnitelman
19736: laatimiseksi wltion palveluksesta eläkkeelle siirrettyjen
19737: kansalaisten asunnon saannin turvaamiseksi.
19738:
19739:
19740: E d u s k u n n a 11 e.
19741:
19742: Valtion peruspalkkaisen viran ja toimen tuttava valtion vuokraamasta asunnosta. Tä-
19743: haltijalla on oikeus erottuaan palveluksesta män johdosta useat vuosikymmeniä valtiota
19744: saada valtion varoista elinkautista eläkettä palvelleet kansalaiset joutuvat vaikeuksiin
19745: laissa ja asetuksessa lähemmin määrätyin eh- uuden asunnon hankkimisessa.
19746: doin, samoin valtion työssä olevalla työnteki- Vallitsevan epäkohdan poistamiseksi olisi
19747: jällä, jonka katsotaan siitä saavan pääasialli- kohtuullista, että valtion varoilla rakenne-
19748: sen toimeentulonsa, on oikeus työstä erot- taan vuokrataloja eläkeläisiä varten ensisijai-
19749: tuaan saada määrätyin edellytyksin elinkau- sesti niille paikkakunnille, missä on paljon
19750: tista eläkettä valtion varoista. Eräitä poik- valtion palveluksessa olevia kansalaisia, ja
19751: keuksia lukuunottamatta on mahdollisuus missä tarvetta ilmenee.
19752: saada täysi eläke, riippuen palvelusvuosista, Vuokra em. taloissa voitaisiin määrätä sel-
19753: kun viran tai toimen haltija kuin myös työ- laiseksi, että rakennus- ja kunnossapitokus-
19754: suhteessa valtioon oleva kansalainen on tä.yt- nukset tulisivat korvatuiksi.
19755: tänyt 6.3 vuotta. Edellä olevan perusteella, esitämme,
19756: Edellä mainitun säännöksen mukaan siir-
19757: retään joka vuosi eläkkeelle huomattava että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
19758: määrä valtionrautateiden ja muissa valtion tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
19759: laitoksissa palvelevia kansalaisia. Useat eläk- kan määrärahan rakennussuunnitel-
19760: keelle siirtyessä asuvat valtion omistamissa man laatimiseksi valtion palveluksesta
19761: vuokra-asunnoissa, ja kun eläiklmelle lähtö ta- eläkkeelle siirrettyjen kansalaisten
19762: pahtuu, on määräysten mukaan myös pois- asunnon saannin turvaamiseksi.
19763: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
19764:
19765: Toivo Salin. G. Rosenberg.
19766: Toivo Asvik. Pauli Puha.kka.
19767: Rainer Virtanen. Veikko Rytkönen.
19768: 1940
19769:
19770: lV,591.- Rah.al. N: o 421.
19771:
19772:
19773:
19774:
19775: Salmela-J"årvinen ym..: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi
19776: Äitien Lomahuollon alais~"lle lomakotiyhdistyks~"lle.
19777:
19778:
19779: Eduskunnalle.
19780:
19781: Lomatoiminta on parin viimeisen vuosi- seen ja ylläpitoon tarvittavasta työstä teh-
19782: kymmenen aikana saanut entistä huomatta- dään palkattomana talkootyönä täten kustan-
19783: vammat mittasuhteet. Sekä yhteiskunta että nuksia säästäen.
19784: yksityiset kansalaiset ovat tulleet ymmärtä- On kuitenkin tehtäviä, joita ei voida tai-
19785: mään loman merkityksen henkisen ja fyy- kootyön ·avulla suorittaa ja sellaisia ovat
19786: sillisen kunnon ylläpitäjänä. Eduskunnan kesäkotien rakentamiseen tarvittavien maa-
19787: viime vuonna vuosilomalakiin tekemät muu- alueiden hankkiminen ja kotien rakentami-
19788: tokset pidensivät loma-aikaa ja antoivat yhä nen. Tällä hetkellä omistavat Äitien Loma-
19789: laajemmille työntekijäpiireille mahdollisuu- huoltoon kuuluvat järjestöt 30 kesrukotia,
19790: den vaikkapa lyhyempäänkin virkistystau- joista pohjoisin sijaitsee Ivalossa ja eteläi-
19791: koon jokapäiväisen kiireen ja rasituksen kes- sin Rymättylässä Turun saaristossa. Kotien
19792: kellä. Mutta edelleen on laajoja kansalaispii- hankinnassa ja rakentamisessa on ollut tur-
19793: rejä, jotka eivät pääse laJkisääteisestä lomasta vauduttava lainavaroihin ja mm. Kiljavalla
19794: osalliseksi siitä huolimatta, että heidän työnsä sijaitseva Kotoranta-niminen lomakoti, joka
19795: on yhtä raskasta ja monessa suhteessa vaa- on avoinna ympäri vuoden, rakensi v. 1960
19796: tivampaakin kuin tuotanto- ja liike-elämän uuden rakennuksen, jonka kustannukset nou-
19797: palveluksessa työskentelevien. Näitä ovat per- sivat n. 30 milj. mk:aan. Yhdistyksellä on
19798: heenäidit, joita ylimalkaisenkin arvion mu- tämän seurauksena kannettavanaan n. 25
19799: kaan maassamme on n. 800 000-900 000. milj. mk:n velka, jonka korot ja kuoletuk-
19800: Perheenäideille on tosin voitu järjestää set rasittavat kodin taloutta. Valtion talous-
19801: jonkin verran lomia yksityisten järjestöjen arvioon otettiin v. 1954 kesäkotien lainoja
19802: toimesta ja tätä toimintaa on vaitionkin ta- varten 10 milj. mk:n suuruinen määräraha,
19803: holta tuettu, kuitenkin melko vaatimattomin josta myöskin monet Äitien Lomahuollon
19804: määrärahoin. Järjestöjen toiminta kaipaisi alaiset järjestöt saivat avustuslainoja. Näistä
19805: tehokkaampaa tukea ja ennenkaikkea tukea on jo osa tullut takaisin maksetuksikin. Tä-
19806: lomanviettopaikkojen rakentamisessa. Täl- män jälkeen ei sanotunlaista lainamäärära-
19807: laista rakentamistoimintaa on mm. edistänyt haa ole talousarvioon saatu, vaikka valtion
19808: Äitien Lomahuolto, joka toimii n. 40 loma- teaholta on katsottu oikeaksi avustaa muuta
19809: toimintaa järjestävän paikallisen yhdistyk- lomatoimintaa huomattavillakin avustuslai-
19810: sen keskuselimenä. Mainittakoon, että Äitien noilla.
19811: Lomahuolto on kymmenvuotisen toimintansa Katsoen siihm, että Äitien Lomahuollon jä-
19812: aikana järjestänyt vapaita lomia 15 028 senyhdistykset hyvin voimakkaasti ja tehok-
19813: äidille ja 13 049 lapselle yhteensä 359 501 kaasti edistävät terveellisten ja halpojen
19814: lomapäivää. Lisäksi on yhdistysten lomako- lomapaikkojen rakentamista ja ylläpitämistä,
19815: deissa ollut maksullisia lomanviettäjiä aina- ehdotammekin kunnioittaen,
19816: ·kin sama määrä. Näiden hoitomaksut ovat
19817: olleet paljon alhaisemmat kuin vastaavissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
19818: muissa lomanviettopaikoissa. Selityksenä tä- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
19819: hän on, että Äitien Lomahuollon lomako- uudelle momentille 30 miljoonaa mark-
19820: deissa hyvin suuri osa kotien kunnostami- kaa enintään 3 %: n pitkäaikaisten lai-
19821: IV,591. - Salmela-Järvinen ym. 1941
19822:
19823: nojen myöntämiseksi Äitien Lomahuol- mis- ja perustamiskustannuksien sekä
19824: lon alaisille lomakotiyhdistyksille, näi- velkojen lyhentämiseen.
19825: den ylläpitämien lomakotien rakenta-
19826: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
19827:
19828: Martta Salmela..J'årvinen. Mikko 1Hult. Vilho Turunen.
19829: Impi Lukkarinen. Olli J. Uoti. Urho Kulovaara.
19830: Vappu Heinonen.
19831: 1942
19832:
19833: IV,I92.- Ra.h.al. N: o 411.
19834:
19835:
19836:
19837:
19838: Salmela-Järvinen ym.: Määrärahan asoittamisesta äitiysavus-
19839: tuksen korottamiseen.
19840:
19841:
19842: E d u s k u n n a ll e.
19843:
19844: Äitiysavustus on v:sta 1948 pysynyt sa- vissa ja jotka yksitellen ostaen ovat kalliim-
19845: mansuuruisena eli 4 500 mk syntynyttä lasta pia. Kansantaloudellisesti ajatellen on vai-
19846: kohti. Kuluneiden 13 vuoden aikana on ra- maan oikeaan osunut toimenpide juuri se,
19847: hanarvo kuitenkin huomattavasti heikenty- että tällaiset pakkaukset suunnitellaan tarkoi-
19848: nyt ja virallisen indeksin mukaan tulisi tuksenmukaisiksi ja nykyaikaisia vaatimuksia
19849: äitiysavustuksen olla n. 8 000 mk, jotta se~> vastaaviksi ja täten niihin uhratut valtion
19850: vastaisi alentunutta rahan arvoa v: een 1948 varat tulevat oikein käytetyiksi tulevan suku-
19851: verrattuna. Mainittakoon, että esim. sairaala- polven hyväksi.
19852: maksut valtion sairaaloissa ovat samaan ai- Kun, kuten edellä jo on todettu, äitiys-
19853: kaan nousseet n. !50%, joten avustus ei enää avustuksen raha-arvo näin on heikentynyt,
19854: läheskään riitä synnytys- ym. hoidon korvaa- vaikuttaa tämä mm. pakkausten kokoonpa-
19855: miseen. noon ja muodostuu niiden parantamiselle ja
19856: Tärkeimmäksi on kuitenkin muodostunut kehittämiselle esteeksi, ja taas vastaavasti se
19857: luontoisavustus, jollaisena pääasiassa anne- osa, jonka äidit saavat rahassa, menettää
19858: taan sosiaaliministeriön hyväksymiä ns. pak- merkityksensä, koska rahallisenkin tuen tarve
19859: kauksia, jotka sisältävät tärkeimmät niistä hintojen kohoamisen vuoksi on lisääntynyt.
19860: varusteista, joita vastasyntynyt lapsi tarvit- Jotta edes jossain määrin voitaisiin lisätä
19861: see ensimmäisten elinkuukausiensa aikana. äitiyden yhteiskunnalta saamaa tukea, ehdo-
19862: Luontoisavustuksena annetaan nykyisin kes- tamme kunnioittaen,
19863: kimäärin n. kaksi kolmannesta kaikista avus-
19864: tuksista, maaseudulla vieläkin suurempi osa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
19865: Varsinkin ensisynnyttäjät, mutta myöskin tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XVIII
19866: muut äidit ottavat mielellään näitä pakkauk- luvun 11 momenUlle lisäystä 80 mil-
19867: sia, koska ne sisältävät asiantuntijoiden suun- joonaa markkaa äitiysavustuksen ko-
19868: nittelemia vaatekappaleita ja käyttöesineitä, rottamiseksi 5 500 markkaan syntyvää
19869: joita ei esim. maaseudulla ole lainkaan Saata- lasta kohden.
19870: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
19871:
19872: Martta Salmela-Järvinen. Mikko Hult. Urho Kulovaara.
19873: Impi Lukkarinen. Olli J. Uoti. Vappu Heinonen.
19874: Vilho Turunen.
19875: 1943
19876:
19877: IV,593. - Rah.al. N: o 423.
19878:
19879:
19880:
19881:
19882: Salmela-J'årvinen ym..: Määrärahan osoittamisesta valmistu-
19883: van sairatMvakuutuksen toimeenpanokustannuksiin.
19884:
19885:
19886: E d u s k u n n a 11 e.
19887:
19888: Sairausvakuutuslaki ei vielä tähän men- on varmasti tulevaisuuden kannalta par-
19889: nessä ole päässyt eduskuntakäsittelyyn siitä hainta sijoitustoimintaa. Demokraattisessa
19890: huolimatta, että työväenasiainvaliokunnassa yhteiskunnassa on jokaisen kansalaisen tasa-
19891: on useitakin sitä koskevia aloitteita mm. sos. vertaisesti saatava hoitoa ja apua sairauden
19892: dem. opposition 10. 2. 61 tekemä lakialoite, sattuessa, ei ole oikeudenmukaista, ett~ täl-
19893: jonka mukaan sairasvakuutuksen piiriin tu- läinen apu on rahasta tai varallisuudesta
19894: lisi kuulumaan koko kansa. Sairaudesta ai- riippuvaa.
19895: heutuvat kustannukset kokonaisuudessaan Sairasvakuutuslaki ehditään hyvin valmis-
19896: tulisivat vakuutuksen korv-attaviksi, minkä taa vielä koolla olevilla valtiopäivillä. Toi-
19897: lisäksi korvattaisiin sairaudesta tai raskau- menpiteisiin lain valmistelemiseksi on vain
19898: desta aiheutuva ansion menetys. heti ryhdyttävä. Jotta myöskin talousar-
19899: On odotettu hallituksen esitystä tästä tär- viossa olisi varoja lain valmistuttua sen to-
19900: keästä asiasta, mutta sitä ei ole saatu. Asia teuttamiseen niin, ettei ·varojen puute a,set-
19901: ei kuitenkaan siedä viivytystä, tämä yhteis- tuisi esteeksi sen vohnaantulolle, ehdotatnme
19902: kuntamme kannalta tärkeä ja kauan odo- kunnioittaen,
19903: tettu uudistus olisi vihdoin saatava toteutu-
19904: maan. Vetoaminen taloudellisiin seikkoihin että Eduskunta ott(lisi vuoden 1962
19905: ja mm. ko. uudistuksen aiheuttamiin menoi- tulo- ja menoarvion ;JO Pl. II luvu11.
19906: hin ei ole paikallaan, sillä kansalaisten elämä uudelle momentt'lle 1 000 miljoonaå
19907: ja terveys ovat kansakunnan tärkein voiman- markkaa valmistuvan sairausvakuu-
19908: lähde ja niiden säilyttäminen ja hoitaminen tuksen toimeenpanokustannuksiin.
19909: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
19910:
19911: Martta. Salmela-Järvinen. Impi Lukkarinen. Vilho Turunen.
19912: Vappu Heinonen. Mikko Hult. Urho Kulovaara.
19913: Olli J. Uoti.
19914: 1~44
19915:
19916: IV,594. - Rah.al. N: o 424.
19917:
19918:
19919:
19920:
19921: Salmela-Järvinen ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatie-
19922: hallituksen hallintorakennuksen siivoojan toimien perusta-
19923: miseen.
19924:
19925:
19926: Eduskunnalle.
19927:
19928: Rautatiehallituksen hallintorakennuksen sii- Muissa valtion laitoksissa on siivoojien työ-
19929: voojina työskentelee .tällä hetkellä 36 siivoo- ehdot voitu järjestää monin verroin siedet-
19930: jaa, jotka ovat työsopimussuhteessa työnan- tävämmin. Esim. posti- ja lennätinhallituk-
19931: tajaansa, mutta heidän paikkojaan ei ole sen siivoojat, jotka työskentelevät viereisessä
19932: määritelty rautatiehallituksen ja Rautatie- rakennuskompieksissa, ovat sääntöpalkkaisia
19933: läisten Liiton välisessä työehtosopimuksessa. toimenhaltijoita, joiden virat on sijoitettu
19934: Näiden työntekijöiden työaika on laskettu Helsingissä 6. palkkaluokkaan, peruspalkka
19935: kolmen työntekijän kohdalla 8 tunniksi j·a 28 810 markkaa kuukaudessa, 7. palkkaluok-
19936: muiden työntekijöiden kohdalla 7 tunniksi kaan peruspalkka 30 055 markkaa kuukau-
19937: päivässä. Kuitenkin kunkin työntekijän työ- dessa ja 8. palkkaluokkaan peruspalkka 31 345
19938: määrä on laskettu pinta-alan mukaisesti ja markkaa kuukaudessa. Työ on laadultaan sa-
19939: vaihtelee tämäkin eri työntekijöiden koh- manlaista kuin rautatiehwllituksen hallinto-
19940: dalla, toisilla on huomattavasti laajempi alue rakennuksessa!kin ja suoritetaan samoja peri-
19941: kuin toisilla. Täten työ oikeastaan on urakka- aatteita noudattaen.
19942: työtä, koska määrätty ala on siivottava Oikeudenmukaisinta on siis, että rautatie-
19943: määrätyn ajan kuluessa. Tähän viittaa se- hallituksen hallintorakennuksen siivoojat saa-
19944: kin, että pinta-alojen jaottelussa on käytetty tetaan t3Jsa-vertaiseen asemaan muiden val-
19945: hyväksi työntutkimusta, joten jokaisen sii- tionlaitosten toimenhaltijoiden kanssa ja että
19946: voojan kohdalla on tullut tarkkaan laske- heidän työ- ja palkkaolosuhteitaan verrataan
19947: tuksi, miten paljon aikaa kuluu kunkin esim. postihallituksen vastaaviin toimenhalti-
19948: alueen siivoukseen. joihin. Heidän toimensa olisi vakinaistettava
19949: Huolimatta näistä sangen suurista vaati- ja heidät sijoitettava palkkaluokkiin siten,
19950: muksista, joiden perusteella voidaan todeta, että heidän nykyisin kohtuuttoman pieni
19951: että työ on sangen raskasta ja voimia. ku- palkkansa saad3Jall kohoamaan siHe t3Jsolle,
19952: luttavaa, on siivoojen palkka vain 23 300 millä siivoojien palkat ovat muissa vastaa-
19953: markkaa kuukaudessa. Ilman muuta ymmär- vissa laitoksissa.
19954: tää, ettei tämän palkan varassa voi pitää Edellä esitettyyn viitaten ehdotammekin
19955: yllä edes siedettävää elintasoa. Jos oletetaan, kunnioittaen
19956: että työntekijä tämän pitkän, rasklaan päivä-
19957: työnsä ohessa voi hankkia lisäansiota, niin että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
19958: huomaa tämänkin mahdottomaksi, koska työ tulo- ja menoarvioon 18 Pl. l luvun
19959: on suoritettava kahdessa jaksossa, joista toi- 1 momenUlle lisäyksenä 20 000 000
19960: nen alkaa klo 6 aamulla, toinen klo 16 ilta- markkaa 36 siivoojan toimen (7 pl.)
19961: päivällä. Välille ei jää aikaa jonkun muun perustamiseksi rautatiehallituksen hal-
19962: tehtävän hoitamiseen, eivätkä siihen voimat- lintorakennusta varten.
19963: kaan riitä.
19964: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
19965:
19966: Martta Salmela-Järvinen. Olli J. Uoti. Urho Kulovaara.
19967: Impi Lukkarinen. Vilho Turunen. Arvi Turkka.
19968: 1945
19969:
19970: IV,595.-Rah.al. N:o 425.
19971:
19972:
19973:
19974:
19975: Saukkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin tyttö-
19976: koulun uuden koulutalon suunnittelua varten.
19977:
19978:
19979: E d u s k u n n a ll e.
19980:
19981: Helsingin tyttökoulu on toiminut Hel- tanut tarvitsevansa nykyisen koulutalon yli-
19982: singissä Hallituskatu 8: ssa Helsingin yliopis- opiston tarkoituksiin mahdollisimman pian,
19983: ton omistamalla tontilla sijaitsevassa raken- on välttämätöntä, että Helsingin tyttökoulua
19984: nuksessa. Kun Helsingin yliopisto tarvitsee varten suunnitellaan uusi koulutalorakennus
19985: omiin tarkoituksiinsa nykyisen kouluraken- ensi tilassa. Tämän vuoksi on välttämätöntä,
19986: nuksen, on koulun siirto tullut välttämättö- että v:n 1962 valtion tulo- ja menoarvioon
19987: mäksi. Helpottaakseen tätä siirtoa on Hel- varattaisiin riittävä määräraha koulutalon
19988: singin yliopisto lahjoittanut Malminkartanon suunnittelua ja piirustusten laatimista var-
19989: maista Helsingin kaupungin Etelä-Kaarelassa ten.
19990: sijaitsevan n. 2 ha:n tontin, joka soveltuu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19991: koulutarkoituksiin. Kouluhallitus on suunni- nioittaen,
19992: tellut Helsingin tyttökoulun siirtämistä mai-
19993: nitulle alueelle ja sen muuttamista saman- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
19994: aikaisesti yhteislyseoksi. Koulutaloa varten tulo- ja menoarvion 20 Pl. II luvu1~
19995: on laadittu myös huonetilaohjelma, jonka kohdalle 12 miljoonan markan määrä-
19996: valtion rakennusohjelmatoimikunta on jo hy- rahan Helsingin tyttökoulun uuden
19997: väksynyt. Kun Helsingin yliopisto on ilmoit- koulutalon suunnittelua varten.
19998: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
19999:
20000: Jussi Saukkonen. Aune Innala. Olavi Lähteenmäki.
20001:
20002:
20003:
20004:
20005: 60 E 706/61
20006: 1946
20007:
20008: IV,596.- Rah.al. N: o 426.
20009:
20010:
20011:
20012:
20013: Saukkonen ym.: Mii.ärärahm~ osoittamisesta avustukseksi Lo-
20014: maliitto r.y:Ue maalaistalolomailun järjestämiseksi ja ke-
20015: hittämiseksi.
20016:
20017:
20018: E d u s k u n n a ll e.
20019:
20020: Lomaliitto r.y:n aloitettua kesällä 1960 2) Lyhyessä ajassa saadaan loma-asuntoja
20021: toteuttaa laajamittaista lomavieraiden osoit- ilman pääomasijoituksia.
20022: tamista vapaina oleviin maaseudun asuntoi- 3,) Lomanviettokohteiden puutetta ns.
20023: hin sai toiminta niin paljon kiitosta ja kan- huippukauden aikana voidaan lieventää.
20024: natusta, että Lomaliitto r .y: n johto päätti 4) Laajoille kansanryhmille ja varsinkin
20025: jatkaa ja laajentaa sitä. Ensimmäisenä ko- lapsiperheille voidaan järjestää terveellinen
20026: keilukesänä oli käytössä 160 vuodesijaa ja loma kohtuullisilla kustannuksilla.
20027: lomavieraiden määrä oli 1150 henkilöä. Kulu· !5) Lomanviettoa suomalaisessa maalais-
20028: neena kesänä voitiin vuodepaikkojen määrä talossa voidaan tarjota ulkolaisille turisteille.
20029: kohottaa 700: aan ja yli tuhannelle henkilölle Toiminnan organisoiminen vaatii varsinkin
20030: voitiin osoittaa lomapaikka maalaistalossa. alussa suuria kustannuksia. Ruotsissa, jossa
20031: Lomaliitto r.y:n lomavieraita majoitta'Vat Lomaliitto r.y:n sisarjärjestö Reso on hoita-
20032: 110 asuntoa sijaitsevat yli 40 kunnan alueella nut tätä ns. bygdesemestertoimintaa jo kym-
20033: pääasiassa Päijänteen, Saimaan, Pielisen ja menen vuoden ajan, tukee valtio (Statens
20034: Tampereen ympäristön vesistöissä sekä Etelä- fritidsnämnd) toimintaa avustuksella, jonka
20035: ja Lounais-1Suomen rannikoilla. Tulevana vuosittainen määrä on 35 000 kruunua. Lo-
20036: vuonna pyritään asuntoja lisäämään ja ver- maliitto r.y. on ryhtynyt toteuttamaan maa-
20037: kostoa laajentamaan Itä- ja Pohjois-Suomeen. laistalovälitystä aatteellisista syistä. Toimin-
20038: Tämän toiminnan a,loittamiseen on ollut nan rahoittamiseksi se on toistaiseksi turvau-
20039: yllykkeenä kaupunkien väkiluvun voimakas tunut muihin tarkoituksiin varattuihin mää-
20040: kasvu, maaltamuuton johdosta käyttämättö- rärahoihin.
20041: mänä olevien asuntotilojen runsaus ja Skan- Edelläolevaan viitaten ehdotamme,
20042: dinavian maissa vastaavasta toiminnasta saa-
20043: dut myönteiset kokemukset. Yhteenvetona että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
20044: tä11keimmistä eduista, joita saavutetaan ryh- tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mar-
20045: tymällä laajamittaiseen käyttämättömien kan määrärahan avustuksena Loma-
20046: maaseudun asuntojen lomavälitykseen voi- liitto r.y: lle maalaistalolomailun jär-
20047: daan mainita seuraavaa: jestämiseksi ja kehittämiseksi koko
20048: 1) Maaseudun vapaana olevat asuntotilat maassa.
20049: saadaan hyödylliseen käyttöön.
20050: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
20051:
20052: Jussi Saukkonen. Aune Innala.
20053: Saara Forsius. Erkld Hara.
20054: 1947
20055:
20056: IV,597.- Rah.al. N:o 427.
20057:
20058:
20059: Saukkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusalan ke-
20060: hittämistä tarkoittavilin rakennustutkimuksiin.
20061:
20062: Eduskunnalle.
20063:
20064: Maassamme rakennetaan nykyään vuosit- apua sellaisissa taloudellisesti, tekniUisesti ja
20065: tain yhteensä 500-600 asuinkerrostaloa, sosiaalisesti suurimerkityksellisissä rakenta-
20066: 15 000-18 000 pienasuintaloa, 2 000-3 000 misen pulmakysymyksissä, joita ei voida sel-
20067: tehdas-, liike-, :koulu-, sairaala- ja julkista vittää iiman järjestelmällistä tutkimusta.
20068: raJkennusta sekä 6 000-10 000 maatalousra- Tällainen tutkimustyö olisi saatava järjes-
20069: kennusta. Lisäkai tulevat voimalaitokset ja tetyksi mahdollisimman pian. Sen rahoitus
20070: laajat tie-, vesi- ja maarakennustyöt. olisi käytännössä hoidettava valtion tulo- ja
20071: Rakennustoimintaan vuosittain käytettyjen menoarvioon otettavin riittävin määrärahoin,
20072: sijoitusten määrä on maassamme ollut 60- koska valtiovalta suorittaa tai välittömästi
20073: 65% kaikista bruttosijoituksis4t. V. 1960 ohjaa nykyisin noin puolta koko maan ra-
20074: kdkonaissumma oli jo yli 300 mrd. mk. kentamisesta eivätkä pien- ja kertarakentajat
20075: 1960-luvull.a on maassamme suoritettava voi paljoakaan auttaa 11akennustutkimusta.
20076: suuria rakennusoohtäviä, jotta voitaisiin hoi- V astuu rakennustutkimuksen tehostamisesta
20077: taa erityisesti ne laajat tuotantoelämän ke- kuuluu siten ensi sijassa va!ltiovallalle.
20078: hittämistä edellyttävät rakennustyöt, jotka Viime vuosina on yleisesti herätty tajua-
20079: toimenpiteet ovat välttämättömiä uusien tuot- maan teknillisen tutkimuksen tehostamisen
20080: tavien työmahdollisuuksien luomiseksi kas- tarpeellisuus. Kokonaissuunnitelmissa on kui-
20081: vavalle väestölle. Talousohjelmakomitean mie- tenkin rakennussektori jäänyt määrärahojen
20082: tinnöstä selviää, että. bruttorwk:ennussijoituk- suhteen tärkeimmältä osaltaan syrjäisoon ase-
20083: siin tarvitaan 1960-luvulla n. 4 000 mrd. mk maan. Tähän olisi saatava korjaus. Valtion
20084: eli vuosittain keskimäärin n. 400 mrd. mk. tulo- ja menoarvioon asuntotutkimustarkoi-
20085: Suuria taloudellisia säästöjä on saavutetta- siin otetun 25 mmk: n määrärahan lisäksi
20086: vissa tässä rak:ennustoiminna:ssa, jos raken- pitäisi saada varoja maamme taloudellisen
20087: nustutkimusta kehitetään j·a sen tuloksia kasvun kannalta ainakin yhtä tärkeään muu-
20088: käytetään tehokkaasti hyväksi. hun rakennustutkimukseen, koska koko ra-
20089: Järjestelmä1linen rakennusalan tutkimus kennustuotannossa on asunto'jen osuus 70-
20090: on maassamme verraten nuorta. Se alkoi tek- 80 mrd. mk vuosittain, joka merkitsee vain
20091: nillisen korkeakoulun aineenkoetuslaitoksesta. n. 25 %: n suhteellista osuutta. Tutkimus pi-
20092: Sodanjälkeisinä vuosina on suoritettu raken- täisi nyt kohdistaa tähänastista tasapuolisem-
20093: nusalan kehittämis- ja tutkimustyötä Va:l- min koko rakennustutkimuskenttään eikä vain
20094: tion teknillisen tutkimuslaitoksen, alan teol- sen osasEjktoriin.
20095: lisuuden ja yritysten sekä liittojen ja yksi- Edellä O'levan perusteella ehdotamme kun-
20096: tyisten toimesta. Se on kuitenkin ollut olo- nioittaen,
20097: suhteiden pakosta enemmän tai vähemmän
20098: hajanaista, lähinnä aineenkoetusluontoista että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
20099: tutkimusta, eivätkä tulokset ole olleet ylei- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XIII lu-
20100: sesti rakentajien tiedossa eivätkä ulottuvina. vun 5 mornentille 50 mt'ljoonan mar-
20101: Kuvaavaa on mm., että ne laitokset ja jär- kan määrärahan käytettäväksi koko
20102: jestöt, joiden tehtävänä on ollut ohjata jäl- rakennusalan kehittämistä tarkoitta-
20103: leenrakennustyötä ja laajan maaseudun ra- viin rakennustutkimuksiin.
20104: kentamista, ovat joutuneet monesti etsimään
20105: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
20106:
20107: Jussi Saukkonen. Jaakko Kemppainen. Aune Innala.
20108: N. ;Kosola. Toivo Hietala. Erkld Leikola.
20109: 1948
20110:
20111: IV,598. - Rah.al. N: o 428.
20112:
20113:
20114:
20115:
20116: Savela ym.: Määrärahan osoittamisesta Lamminkylär~r-V int-
20117: pelin tien parantamistöiden aloittamiseksi.
20118:
20119:
20120: E d u s k u n n a ll e.
20121:
20122: Pietarsaaressa tapahtuneen puunjalostus- tukset kuormia pienentämättä viedä Pietar-
20123: teollisuuden laajennukset, jotka lopullisesti saareen. Rakentamatta on vielä myös Vim-
20124: valmistuvat lähiaikoina, asettavat raakapuun- pelin-Hoiskon väli, mutta tämän tien suun-
20125: kuljetuksille entistä suuremmat vaatimukset. nitelmat eivät vielä ole valmiit. Jos Lammin-
20126: Uuden mäntyä ja koivua käyttävän sulfaatti- kylän-Vimpelin tieosuus voitaisiin parantaa,
20127: selluloosatehtaan raaka-aineesta on pääosa jäisi huonon ja kuljetuksien rasituksia kestä-
20128: tarkoitus kuljettaa autoilla, mikä kuljetus- mättömän tien osuus suhteellisen lyhyeksi.
20129: muoto on myöskin kansantaloudellisesti osoit- Lisäksi työllisyyden hoitamiseksi olisi tär-
20130: tautunut edulliseksi. Tieyhteyksien paranta- keää saada aluelle suurempi valtion työmaa.
20131: mista tätä silmälläpitäen on jo suoritettu ja Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
20132: niinpä lähes loppuun suoritettuna on tien- taen,
20133: parannustyö Pietarsaaresta Lappajärven
20134: Lamminkylään saakka. Valmiiksi suunnitel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
20135: tuna on tästä sisämaahan päin Lamminkylän tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mark-
20136: -Vimpelin väli. Tämän osan rakentaminen kaa Lamminkylär~r-Vimpelin tien pa-
20137: olisi mitä kiireimmin suoritettava, jotta La- rantamistöiden aloittamiseksi.
20138: puan-Kyyjärven valtatieltä voitaisiin kulje-
20139: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
20140:
20141: Veikko Savela. Matti Liinamaa.
20142: Eino Uusitalo. Aarre Marttila.
20143: 1949
20144:
20145: IV,599. -Rah.al. N:o 429.
20146:
20147:
20148:
20149:
20150: Seppi ym.: Määrärahan osoittamisesta tietöiden aloittamiseksi
20151: Kurun kirkonkylässä.
20152:
20153:
20154: Eduskunnalle.
20155:
20156: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- kaudessa, mikä vastaa noin 700 henkilöauto-
20157: riö on päätöksellään lokakuun 26 päivänä y'ksiikköä ja 1 400 tonnia vuorokaudessa.
20158: 1959 vahvistanut suunnitelman Kurun kir- Kaikkine tieosineen olisi teitä uudestaan
20159: konkylän pääteiden parantamiseksi. rakennettava vahvistettujen suunnitelmien
20160: Kurun kunnan alueella sijaitsevat tiet ovat mukaan 10 km ja kustannusten on öljysora-
20161: yleensä heikkokuntoisia johtuen osaltaan hy- peitteisinä teinä rakennettuiiia arvioitu nou-
20162: vän tienrakennusmateriaalin puuttumisesta. sevan 285 000 000 mk:aan ilman maanlunas-
20163: Tästä eivät tee· poikkeusta Kurun keskuksen tus- ja haitta:kustannuksia.
20164: välittömässä läheisyydessä sijaitsevatkaan Myöskin ansaitsee maininnan, että iko. tien-
20165: tiet. Lisäksi kyseessä olevat tiet ovat yleensä rakennuskohdetta on tie- ja vesirakennushal-
20166: perin mutkikkaita. lituksen Hämeen piirin toimesta kaksi kertaa
20167: Kun Kurun keskukseen on jo laadittu ra- esitetty valtion tulo- ja menoarvioon, mutta
20168: kennuskaava, joskaan sitä ei ole vielä vahvis- se ei ole johtanut tulokseen. Tästä voidaan
20169: tettu, olisi kaikkea tulevaisuuden kehitystä kuitenkin tehdä se johtopäätös, että myös
20170: silmälläpitäen kaavan toteuttaminen erittäin tieviranomaiset pitävät tien rakentamista
20171: suotavaa. Tämä ei kuitenkaan pääse toteutu- erittäin tärkeänä.
20172: maan, ennenkuin kaavan runko, päätiet, on Kaikkeen edellä esittämäämme viitaten eh-
20173: rakennettu maastoon. Kun liikenne on lisäksi dotamme kunnioittavasti,
20174: myös Kurun kirkonkylän taajaman kohdalla
20175: voimakkaasti lisääntynyt viime vuosien ai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
20176: kana, olisi Kurun pääteiden parantaminen tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mark-
20177: sitäkin tärkeämpää. Liikenteen suuruus on kaa tietöiden aloittamiseksi K urun
20178: noin 500 moottori- ja hevosajoneuvoa VUoro- kirkonkylässä.
20179: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
20180:
20181: Usko Seppi. Väinö R. Virtanen. Elli Stenberg.
20182: 1950
20183:
20184: N,600.-Rah.al. N:o 430.
20185:
20186:
20187:
20188:
20189: Seppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruoveden kirkonkylän
20190: ja Karjulan sillan välisen maantien oikaisemiseksi.
20191:
20192:
20193: Eduskunnalle.
20194:
20195: Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin toimesta luotoon Ruovedeltä on Kurun-Parkanon
20196: on laadittu uusi tienparannussuunnitelma kautta, oHsi tien kunto saatava nykyistä
20197: Ruoveden-Karjulan sillan tieosuudella Ky- kuormitusta vastaavaksi. Suunnitelman mu-
20198: seessä oleva osuus on erittäin haitallinen lii- kaan tie rakennetaan 7 m:n levyiseksi öljy-
20199: kenteelle, koska tie on heikkokuntoinen sekä soratielksi. Talouselämän, lähinnä puutavara-
20200: lisäksi hyvin mäkinen ja mutkainen. Liiken- teollisuuden kehittämisen kannalta tien pa-
20201: nöinti varsinkin keväisin roudan sulaessa on rantamisella on ensiarvoinen me11kitys, sen
20202: hankalaa, ollen sellaisiakin aikoja, jolloin vudksi se olisi nopeasti rakennettava.
20203: siinä ei voi liikennöidä ensinkään. Tie on Edellä esitetyn perusteena ehdotamme,
20204: kuitenkin liikenteen kannalta hyvin tarpeel-
20205: linen, sillä puutavarankuljetuksen siirtyessä että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
20206: entistä enemmän autoilla tapahtuvaksi, on tulo- ja menoarvioon_ 25 000 000 mar-
20207: tien käyttö viimeisten vuosien aikana monin- kan määrärahan Ruoveden kirkonky-
20208: kertaistunut. Nykyisin kuljetetaan tietä myö- Uin ja Karjulan sillan välisen maan-
20209: ten runsaasti sahattua puutavaraa Mänty- tien oikaisua varten.
20210: luodon satamaan. Kun lyhin yhteys Mänty-
20211: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
20212:
20213: Usko Seppi. Väinö R. Virtanen. Elli Stenberg.
20214: 1961
20215:
20216: IV,601.-Ra.h.al. N:o 431.
20217:
20218:
20219:
20220:
20221: Seppi ym.: Korotetun miiärarahan osoittamisesta paikallis-
20222: teiksi otettaviett. ku1tnan- ja kyläteiden kuntoonpano-n avus-
20223: tamiseen.
20224:
20225:
20226: E d u s k u n n a 11 e.
20227:
20228: Voimassa olevan tielain mukaan on valtion Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja nw-
20229: hallintaan ja hoitoon luovutettavat kylä- ja noarvioksi v:lle 1962 on esitetty tarkoituk-
20230: kunnantiet niiden luovuttajain toimesta saa- seen ainoastaan 150 milj. mk. Tehtävän laa-
20231: tettava lain edellyttämään kuntoon. Nämä juuden ja siitä aiheutuvien suurten kustan-
20232: lain määräämät kuntoonpanotyöt aiheuttavat nusten vuoksi olisi valtion tehokkaammin
20233: kunnille ja kylätiekunnille huomattavan suu- avustettava kuntia ja kylätiekuntia, jotta
20234: ret menot. Noudattamalla teiden parantami- teiden parannukset voitaisiin toteuttaa.
20235: sesta annettuja määräyksiä on kustannusten Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
20236: arvioitu nousevan 9.5 mrd. mk:aan. Suurim-
20237: miksi nämä menot nousevat harvaan asutuilla että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
20238: seuduilla, joissa kylä- ja kunnanteitä on tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun
20239: enimmän. Nämä kustannukset tulevat nosta- 5 momentille lisäyksenä 500 000 000
20240: maan veroäyrin hintaa sekä saattavat kylä- markkaa. avustuksiksi kunnille ja kylä-
20241: tiekunnat erittäin vaikeaan asemaan. Kun tiekunnille paikallisteiksi otettavien
20242: teiden kuntoonpanotyöt ovat ajankohtaisia, kunnan- ja kyläteideft kuntoonp('1Atosta
20243: sillä teiden lainmukainen vastaanottoaika johtuvien kustannusten peittämiseksi.
20244: lähestyy, on kuntoonpanotöihin kiireellisesti
20245: ryhdyttävä.
20246: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
20247:
20248: Usko Seppi. Siiri Lehmonen. Kauko Tamminen.
20249: Matti Meriläinen. Toivo Niiranen. Toivo Salin.
20250: Martti Linna. Väinö R. Virtanen. Eemeli La.kkala.
20251: 1952
20252:
20253: IV,602. - Rah.al. N: o 432.
20254:
20255:
20256:
20257:
20258: Seppi ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi maaseudun
20259: vähävaraisten talouksien sähköistämiseksi.
20260:
20261:
20262: E d u s k u n n a 11 e.
20263:
20264: Viimeisten vuosien aikana on maaseudun määräraha poistettu. On kuitenkin tarpeel-
20265: sähköistämistä jatkettu sähköistämisen koh- lista, että sähköistämistä edelleen tehostetusti
20266: distuessa vielä sähköä vailla oleville, harvaan jatketaan, joten tätä toimintaa olisi myöskin
20267: asutuille maaseudun syrjäseuduille. Tällaisia valtion taholta tuettava.
20268: seutuja on vielä huomattavan paljon. Jakelu- Syrjäseutujen talouselämän kehittämisen
20269: verkostojen rakentamista hidastavat suuret kannalta on välttämätöntä sähkön saanti ta-
20270: kustannukset, jotka johtuvat siitä, että vielä louselämän käyttöön. Se merkitsisi myöskin
20271: sähköistämättömät alueet ovat yleensä har- tuotannollisen toiminnan helpottamista maa-
20272: vaan asuttuja, jonka vuoksi kustannukset talouden piirissä.
20273: tulevat tariffiyksikköä kohden kalliimmiksi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
20274: kuin taajaan asutuilla seuduilla.
20275: Valtion tulo- ja menoarvioon on aikaisem- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
20276: min varattu määräraha, joka on jaettu lai- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
20277: noina maaseudun vähävaraisille talouksille kaa lainoiksi maaseudun vähävaraisten
20278: sähkön hankinnan edistämiseksi. Ensi vuo- talouksien sähköistämistä varten.
20279: den tulo- ja menoarvioesityksestä on mainittu
20280: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
20281:
20282: Usko Seppi. 'Siiri Lehmonen. Kauko Tamminen.
20283: Matti Meriläinen. Toivo Niiranen. Toivo Salin.
20284: Martti Linna. Väinö R. Virtanen. Eemeli Lakkala.
20285: 1953
20286:
20287: IV,603. -Rah.al N:o 433.
20288:
20289:
20290:
20291:
20292: Siltanen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Hel-
20293: singin Polio Huolto r.y:lle Vihtijärven toipilas- ja kurssi-
20294: kodin toiminnan tukemiseen.
20295:
20296:
20297: Eduskunnalle.
20298:
20299: Helsingin Polio Huolto r. y. hankki 1958 avustuksen raha-automaattivaroista toipilas-
20300: oston kautta nimiinsä kiinteistön Vihdin pi- kotitoiminnan tukemiseen.
20301: täjän Vihtijärven kylästä perustaen sinne Kun keräysvarat eivät riitä edes hoitokus-
20302: toipilas- ja kurssikodin, mikä on nyt ollut tannusten peittämiseen halpojen hoitomak-
20303: jatkuvassa toiminnassa lähes kolme vuotta. sujen vuoksi ja kun yhdistys on joutunut
20304: Siellä ovat saaneet turvapaikan toipilasaika- lisäksi järjestämään huomattavasti vapaa-
20305: naan vaikeavammaiset polion uhrit, joita on paikkoja varattomille jäsenilleen, olisi suo-
20306: saapunut eri puolilta Suomea sairaaloiden, tavaa, että rasittavien lainojen maksamiseksi
20307: kuntouttamislaitosten ja kuntien lähettäminä. ja toipilas- ja kurssikotitoiminnan kehittämi-
20308: Kun kodin hinta oli ostettaessa 8.5 milj. mk seksi saataisiin valtiolta avustus.
20309: ja yhdistys joutui hankkimaan sinne noin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
20310: 2 milj. mk:n irtaimiston, joutui yhdistys ras-
20311: kaan velkataakan alle, sillä rahoitus on jär- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
20312: jestetty lyhytaikaisilla lainoilla, joiden korko tulo- ja menoarvioon 7 000 000 markan
20313: on korkea. Toipilaskodin rahoitus ja toi- avustusmäärärahan Helsingin Polio
20314: minta on saatu pyörimään keräys- ja lahja- Huolto r. y :n Vihtijärvellä sijaitsevan
20315: varojen turvin ja vasta kuluvan vuoden ai- toipilas- ja kurssikoti Kaislarannan
20316: kana myönsi valtioneuvosto 1.5 milj. mk: n toiminnan tukemiseen.
20317: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
20318:
20319: Sylvi Siltanen. Meeri Kalavainen.
20320: Veikko Helle. Lempi Lehto
20321: K. F. Haapasalo. Rafael Paasio.
20322: Arvo Tuominen. Kalle Matilainen.
20323: Arvo Ahonen. G. Henriksson.
20324: Alllli Flink. Sulo Hostila.
20325: Kaarlo Pitsinld. Ensio Partanen.
20326:
20327:
20328:
20329:
20330: 61 E 706/61
20331: 1954
20332:
20333: IV,604. - Rah.al. N: o 434.
20334:
20335:
20336:
20337:
20338: Siltanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Turun
20339: Radiumkodille.
20340:
20341:
20342: E d u s k u n n a 11 e.
20343:
20344: Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö, että tämän laitoksen ylläpitoon Suomen
20345: jotka v: sta 1952 lähtien ovat ylläpitäneet Syöpäyhdistykselle ja Syöpäsäätiölle osoitet-
20346: Turun Radiumkoti-nimistä, sädehoitoa saavia tua määrärahaa lisätään paikkaluvun lisäystä
20347: syöpäpotilaita varten tarkoitettua apusairaa- vastaavalla määrällä. Tähänastinen valtion-
20348: laa, ovat rakennuttaneet Turkuun tätä lai- apu on ollut 500 mk laskettua hoitopäivää
20349: tosta varten uuden sairaalarakennuksen, jonne kohden eli 4 500 000 mk vuodessa. - Edellä
20350: ensimmäiset potilaat otettiin 19 päivänä kesä- esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioitta-
20351: kuuta 1961. vasti,
20352: Kun Turun Radiumkoti, joka yllä sanot-
20353: tuun päivämäärään asti toimi 25-paikkaisena, että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
20354: on osoittautunut tarpeelliseksi laitokseksi ja tulo- ja menoarvion 7 Pl. XX luvun
20355: kun mainitut järjestöt yhdessä paikallisen 3 momentille lisäystä Turun Radium-
20356: osastonsa kanssa ovat omilla varoillaan raken- kodille esitettyyn määrärahaan laitok-
20357: nuttaneet uuden, entistä tarkoituksenmukai- sen ylläpitoapuna 5 000 000 markkaa,
20358: semman laitoksen, jonka potilaspaikkojen jolloin tämä määräraha kokonaisuu-
20359: määrä on nyt 54, on pidettävä aiheellisena, dessaan olisi 9 500 000 markkaa.
20360: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
20361:
20362: Sylvi Siltanen. Paavo Aitio. Aune Innala.
20363: Veikko Helle. Saara Forsius. K. F. Haapasalo.
20364: Ensio Partanen. Vappu .Heinonen. Irma Rosnell.
20365: Olavi Lähteenmäki. Eino Raunio. Harras Kyttä..
20366: 1955
20367:
20368: IV,605. -Rah.al. N:o 435.
20369:
20370:
20371:
20372:
20373: Siltanen ym.: Määrärahan osoittamisesta lapsilisien korottami-
20374: seksi.
20375:
20376:
20377: Eduskunnalle.
20378:
20379: Maassamme on v:sta 1948 alkaen maksettu suuruisena kaikille omaisuuteen ja tuloon,
20380: lapsilisää 16 vuotta nuoremmista lapsista. taikka lasten lukumäärään katsomatta, koska
20381: Lapsilisän määrä oli aluksi 600 mk kuukau- oli vaikea vetää rajaa lapsilisän saajien kes-
20382: dessa lasta kohden, josta se muutamien koro- kuuteen. Tässä kohden laissa olisi korjaami-
20383: tusten jälkeen on noussut nykyiseen mää- sen aihetta, sillä on voitu todeta, että lapsi-
20384: räänsä 1 400 mk: aan kuukaudessa. ja perhelisäjärjestelmästä huolimatta lapsi-
20385: Lapsilisän maksamisella pyritään tasoitta- rikkaat perheet usein edelleen ovat suurem-
20386: maan sitä taloudellista rasitusta, mitä lasten missa vaikeuksissa kuin muut. Jonkinlainen
20387: kasvattaminen perheille merkitsee. Tuo tasoit- porrastus niin, että perheen lapsiluvun kas-
20388: tava vaikutus on kuitenkin vuosien kuluessa vaessa lapsilisämaksu asteittain kohoaisi, il-
20389: jäänyt paljon jälkeen siitä, mitä se on ollut meisesti johtaisi oikeudenmukaisempaan tu-
20390: lapsilisäjärjestelmän säätämisen aikaan. Ra- lokseen.
20391: hanarvo on tänä aikana muuttunut. Elinkus- Kun tällaista esitystä kuitenkaan ei ole
20392: tannukset ja kaikenlaiset maksut ovat huo- olemassa, ja kun sen valmistuminen, vaikka
20393: mattavasti kohonneet, joten lapsilisän osto- siihen kiireellisestikin ryhdyttäisiin, vie pal-
20394: arvo on jatkuvasti pienentynyt. Varsinkin jon aikaa, on tässä vaiheessa lapsilisien ylei-
20395: lapsirikkaissa perheissä ovat vaikeudet tästä nen korjaus tarpeen. Jotta lapsilisät vastai-
20396: syystä lisääntyneet. Eduskuntakin on katso- sivat elinkustannusten nousua, pitäisi niitä
20397: nut aiheelliseksi kiinnittää vakavaa huomiota nostaa 300 mk: lla kuukaudessa.
20398: siihen, että lapsilisien suuruus ei ole seuran- Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
20399: nut elinkustannusten kohoamista, vaan on nioittaen,
20400: jäänyt siitä melkoisesti jälkeen.
20401: Muilla aloilla esiintyvät valtion tukitoimen- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
20402: piteet ovat paremmin kuin lapsilisät seuran- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XVIII lu-
20403: neet rahan arvon vaihtelun mukana. vun 16 momentille lisäyksenä 5 mil-
20404: Lapsilisää säädettäessä pidettiin oikeana jardia markkaa lapsilisien korottami-
20405: suorittaa lapsilisä markkamääräisesti Saman- seksi.
20406: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
20407:
20408: Sylvi Siltanen. Veikko Helle. Onni Hiltunen.
20409: Viljo A. Virtanen. Arvo Tuominen. Georg Eriksson.
20410: Anni Flinck. Arvo Ahonen. Onni Peltonen.
20411: K. F. Haapasalo. Eino Raunio. Lempi Lehto.
20412: Rafael Paasio. Väinö Tikkaoja. Väinö Leskinen.
20413: Veikko Kokkola. Sulo Hostila. Kalle Matilainen.
20414: Pentti Niemi. Kaarlo Pitsinki. G. Henriksson.
20415: Meeri Kalavainen. Lars Lindeman. Ensio Partanen.
20416: 1956
20417:
20418: IV,606.- Rah.al. N: o 436.
20419:
20420:
20421:
20422:
20423: Siltanen ym..: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnal-
20424: lisia lastenseimiä ja päiväkoteja varten.
20425:
20426:
20427: B d u s kun n a B e.
20428:
20429: Lastenseimien ja päiväkotien tarkoiJtuk- ja ylläpiJtää vaJ:rsinkin lastenseimiä ja kun
20430: sena on lähinnä ansiotyössä käyvien äitien tarve päivä;kotien perustamiseen kouluikäisiä
20431: lasten päivähoito. Vaikka lastensuojelu pyr- lapsia varten on jatkuvasti lisääntynyt, ei
20432: kii siihen, että jokainen äiti voisi hoitaa lap- voi oUa oikein, että päiväkodit jätetään
20433: sensa koko päivän, on monia tapauksia, vail:le valtionapua. Tosin on ltodettava, että
20434: joissa ei ole muuta neuvoa kohtuullisen toi- valtion tulo- ja menoarvioon on viime vuo-
20435: meentulon saaruiserosi perheelle kuin äidin- sina merkitty 7 milj. mk: n määräraha avus-
20436: kin osallistuminen ansiotyöhön miehen rin- tuksia varten yksityisten toimesta ylläpide-
20437: nalla, mistä vuorostaan on seurauksena las- tyille päiväkodeille. Kunnille ei määrära-
20438: ten jättäminen lastenseimeen tai päiväkotiin hasta kuiJtenkaan ole tiettävästi koskaan kat-
20439: :hoidettaviksi. sottu voitavan myönltää avustusta päiväko-
20440: Lastentarhojen ja päiväkotien yHäpitämi- tien ylläpitämiseen.
20441: nen on niin kunnille kuin yksityisilleikin ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20442: loudellisesti raskasta. Jo v. 1927 säädettiin
20443: la:ki lastentarhain valtiomvusta, jonka mu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
20444: kaan kunnal'linen tai yksi<tyinen lastentarha tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIII lu-
20445: voi saada valtionapua kolmanneksen vuosi- vun uudelle momentille 50 miljoonan
20446: menoistaan, mutta lasten päivrukotien osalta markan suuruisen määrärahan avus-
20447: valtionapukysymys lakisääteisesti on edel- tuksiin kunnallisia lastenseimiä ja päi-
20448: leenkin järjestämättä. Kun kuntien kuiten- väkoteja varten.
20449: kin on olosuhteista johtuen pakko perustaa
20450: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
20451:
20452: Sylvi Siltanen. Veikko Helle.
20453: Lyyli Aalto. Ensio Partanen.
20454: Elis Manninen. Harras Kyttä.
20455: Georg Eriksson. Veikko Kokkola.
20456: Lempi Lehto. K. F. Haapasalo.
20457: 1957
20458:
20459: IV,607.-Rah.al. N:o 437.
20460:
20461:
20462:
20463:
20464: Siltanen ym.: Määrärahan osoittamisesta kodinperustamis-
20465: lainoiksi.
20466:
20467:
20468: E d u s k u n n a 11 e.
20469:
20470: V. 1945 hyväksytyn kodinperustamislaina- kassaan, ne eivät voi muodostua suureksi ra-
20471: lain tarkoituksena on tukea nuoria aviopa- situkseksi valtion taloudessa. Koteja perus-
20472: reja kodin perustamisen ajankohtana suo- taville nuorille tällaisen lainan merkitys pie-
20473: malla heille mahdollisuuden saada korotonta nuudestaan huolimatta sensijoon on tuntuva.
20474: lainaa oman kodin perustamiseen. Lainojen Eduskunta on jo useana vuotena osoitta-
20475: kysyntä onkin ollut 'koko ajan hyvin vilkasta, nut tahtovansa lainoja edelleen myönnettä-
20476: jatkuen tähän asti, vaikka budjetissa varat- vän ottamalla tulo- ja menoarvioon määrä-
20477: tua määrärahaa ei olekaan enää saatu vah- rahan tätä tarkoitusta varten, mutta määrä-
20478: vistetuksi. raha ei ole saanut presidentin vahvistusta
20479: Tämän lain mukaan on lainoja myönnetty . eikä sitä ole voitu jakaa. Lainojen tarve kui-
20480: kaikkiaan 71 863, määrältään 2 046 992 700 tenkin on ilmeinen erityisesti nyt, kun ns.
20481: mk, josta on viime elokuun loppuun men- suuret ikäluokatkin ovat tulossa avioliitto-
20482: nessä maksettu takaisin valtion kassaan yh- ikään. Ministeriöstä mm. jatkuvasti tiedus-
20483: teensä 1 931 304 824 mk. Samana ajankoh- teliaan näiden lainojen saantimahdollisuuk-
20484: tana oli kdkonaan selvitettyjen lainojen lu- sia.
20485: kumäärä 57 533. Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
20486: Näiden lainojen myöntäminen keskeytet- nioittaen,
20487: tiin v. 1957, eikä niitä ole sen jälkeen myön-
20488: netty. Laki on näinollen jäänyt vain kuol- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
20489: leeksi kirjaimeksi, vaille merkitystä. tulo ja menoarvioon 200 000 000 mar-
20490: Kun lainojen takaisinmaksuaika on lyhyt kan määrärahan käytettäväksi halpa-
20491: ja tarkoitukseen myönnetyt varat senvuoksi korkoisina kodinperustamislainoina.
20492: verraten nopeasti palaavat takaisin valtion
20493: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
20494:
20495: Sylvi Siltanen. Meeri Kalavainen. Lars Lindeman.
20496: Viljo A. Virtanen. Veikko Helle. Onni Hiltunen.
20497: Anni Flinck. Arvo Tuominen. Georg Eriksson.
20498: Lyyli Aalto. Arvo Ahonen. Onni Peltonen.
20499: K. F. Haapasalo. Eino Raunio. Lempi Lehto.
20500: Rafael Paasio. Väinö Tikkaoja. Väinö Leskinen.
20501: Veikko Kokkola. Sulo !llostila. Kalle Matilainen.
20502: Pentti Niemi. Kaarlo Pitsinki. G. !Henriksson.
20503: Ensio Partanen.
20504: 1958
20505:
20506: IV,608.- Rah.al. N:o 438.
20507:
20508:
20509:
20510:
20511: Sinkkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta korvauksiksi Pyh-
20512: tään kunnan kalastusUlojen haltijm1le.
20513:
20514:
20515: E d u s k u n n a 11 e.
20516:
20517: SittenkU!n eduskunta oli v:n 1957 ensim- telleen toimikunnan ehdotusten mukaisesti
20518: mäisen lisämenoarvion yhteydessä päättänyt, määräsumman sanottuun tarkoitukseen käy-
20519: että 11 Pl. XVI: 14 ,maanhankintalainsää- tettäväksi.
20520: dännön toimenpiteistä johtuvat erinäiset kor- Kun korvaukset eivät kuitenkaan kaikkien
20521: vaukset ja avustukset" arviomäärärahamo- kohdalta ole osoittautuneet riittäviksi, esi-
20522: mentin perusteluja täydennetään siten, että tämme kunnioittaen,
20523: valtioneuvosto oikeutetaan määräämillään eh-
20524: doilla käyttämään sanottua arviomäärärahaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
20525: Pyhtään kunnassa olevien kalastustilojen ja tulo- ja menoarvioon 10 miljoo-
20526: niiden haltijoiden hyväksi siten, että tilojen naa markkaa valtioneuvoston käytet-
20527: haitijoille aiheutuneet haitat ja vahingot tu- täväksi korvauksen suorittamiseen Pyh-
20528: lisivat korvatuiksi, on valtioneuvosto 8 päi- tään kunnassa olevien kalastustilojen
20529: vänä elokuuta 1957 vahvistanut asiaa käsi- halti joille.
20530: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
20531:
20532: Yrjö Sinkkonen. Toivo AntUa.
20533: 1959
20534:
20535: IV,609. - Rah.al. N: o 439.
20536:
20537:
20538:
20539:
20540: Stenberg ym.: 111äärärahan osoittamisesta avustuksiksi kun-
20541: nille sivWi-invalidien ja kroonisesti sairaiden huollon pa-
20542: rar~>tamiseen.
20543:
20544:
20545:
20546: E d u s k u n n a 11 e.
20547:
20548: Siviili-invalidien ja kroonisesti sairaiden rauksia - sydänviat, krooninen tuberkuloosi,
20549: toimeentulon turvan lakisääteiset edellytyk- reumasairaudet, syöpä, munuais- ja veri-
20550: set ovat maassamme vielä hyvin kehittymät- suonisairaudet, kasvaimet ja allergiasairau-
20551: tömät. On tunnettua, että sekin osa siviili- det ym. - potevien lukumäärän voidaan
20552: invalideja, jolla on oikeus invalidirahaan, arvioida nousevan satoihin tuhansiin.
20553: saa lainmukaisena avustuksena keskimäärin Kroonisesti sairaiden osalta on suurimpana
20554: vain kolmannen osan siitä, mihin saman vaikeutena hoidon kalleus, mikä tekee hoito-
20555: vamma-asteen omaavat sotainvalidit ja heihin mahdollisuudet useimmissa tapauksissa saa-
20556: verrattavat ovat sotilasvammalain mukaan vuttamattomiksi. Välttämättäminkin elämi-
20557: oikeutettuja. Invalidirahaan ovat sitäpaitsi sen turva on myös olematon, sillä jos sai-
20558: oikeutettuja vain sellaiset invalidit, joiden rasta ei katsota pysyvästi täysin työkyvyttö-
20559: työ- tai toimintakyky on alentunut vähin- mäksi, hän ei saa edes kansaneläkettä.
20560: tään 2/3: lla ja jotka siitä huolimatta tekevät Siviili-invalidien ja kroonisesti sairaiden
20561: itsensä ja perheensä elättämiseksi kykyjensä huollon tehostamiseen tarvittaisiin pikaisia
20562: mukaista työtä. Vain erittäin painavista valtiovallan toimenpiteitä. Eräs sellainen
20563: syistä voidaan invalidira:haa myöntää sellai- olisi valtion avustusten myöntäminen kun-
20564: selle invalidille, jonka työkyky on alentunut nille siviili-invalidien ja kroonisesti sairai-
20565: vähintään 50% :lla. Sellainen invalidi, joka den huoltoa varten.
20566: ei kykene itseään elättämään, ei taas saa Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20567: invalidirahaa poikkeustapauksissakaan.
20568: Eräät sairausinvalidien ryhmät saavat että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
20569: inva:lidihuoltolain muutoksen ja valtioneu- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
20570: voston tekemän päätöksen nojalla invalidi- kan määrärahan avustuksiksi kunnille
20571: ihuoltolain mukaista huoltoa. Suurin osa siviili-invalidien ja kroonisesti sairai-
20572: kroonisesti sairaita jää kuitenkin invalidi- den huollon parantamisesta johtuvien
20573: huoltolain ulkopuolelle. Näiden lainsäädän- kustannusten korvaamiseksi tai vähen-
20574: nön turvaa vailla olevien, pitkäaikaista fyy- tämiseksi.
20575: sistä vajaatyökykyisyyttä aiheuttavia Sai-
20576: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1961.
20577:
20578: Elli Stenberg. Irma Torvi. Inkeri Virtanen.
20579: 1960
20580:
20581: IV,610.- Rah.al. N:o 440.
20582:
20583: Stenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta maksuttoman hoi-
20584: don järjestämiseksi vähävaraisille sokeritautisille.
20585:
20586: Eduskunnalle.
20587:
20588: Sokeritauti on eräs kansamme vitsaus, joka insuliinimäärä maksaa noin 1500 mk kuu-
20589: viime vuosina on nopeasti lisääntynyt. Lää- kaudessa. Ei ole harvinaista, että sairautta
20590: kintöhallituksessa ei ole tilastoa siitä, pal- on useammassa saman perheen jäsenessä.
20591: jonko näitä sairaita on maassamme. Ruotsissa Onpa tapauksia, että neljäkin lasta samasta
20592: suoritettujen tutkimusten perusteella sokeri- varattomasta perheestä on insuliinihoidon va-
20593: tautisten yhdistys on arvioinut meillä olevan rassa eläviä. Tällaisissa tapauksissa perhe
20594: näitä sairaita yli 20 000. Vaikka sitä ilmenee joutuu uhraamaan huomattavia summia insu-
20595: eniten vanhenevilla ihmisillä, on myös lapsia liinin ostoon. V aikeissakin olosuhteissa se on
20596: runsaasti tämän taudin uhreina. asetettava menoissa etutilalle. Sen lisäksi tu-
20597: Kuten tunnettua, sokeritautia ei vielä ny- levat kustannukset potilaiden tilan seuraa-
20598: kyään voida parantaa, mutta asianmukaisesti misesta ja muusta hoidosta.
20599: hoidettuna se ei aiheuta työkyvyn menetystä Valtion tulo- ja menoarviossa on sosiaali-
20600: eikä lyhennä elinikää. Työkyvyn säilyttämi- menojen kohdalla määräraha ehkäisevän huol-
20601: sen edellytyksenä on kuitenkin säännöllisin lon avustuksiin. Siitä myönnetään avustuksia
20602: väliajoin tapahtuvat laboratoriokokeet ja nii- vähävaraisille invalidihuollon ulkopuolelle
20603: den perusteella määräytyvä hoito, joka on jääneille sairausinvalideille pääasiassa työ-
20604: hyvin yksilöllistä. Varakkaimmat voivat käyt- kalujen ja ammattiopetuksen hankintaan.
20605: tää yksityislääkäreitä ja -laboratorioita, mutta Sokeritautisten yhdistyksen antamien tieto-
20606: suurin osa sokeritautia sairastavista hoide- jen mukaan on tämän perusteella myönnetty
20607: taan sairaaloitten sisätautipoliklinikoilla. joillekin varattomille sokeritautisille avus-
20608: PoliklinHclra- ja laboratoriomaksun suoritus tusta myös lääkkeiden ostoon. Mutta näitä
20609: tuottaa kuitenkin vähävaraisille taloudellisia varoja ei käytetä ensinkään avustuksiksi
20610: vaikeuksia, varsinkin kun käyntiin usein liit- niille, jotka ovat työkyvyttömiä. Niinpä
20611: tyy työajan ja siten myös ansion menetys. kaikki vanhukset ja lapset jäävät tämänkin
20612: Tästä syystä tarkastukseen menoa usein siir- mahdollisuuden ulkopuolelle. Jotkut kunnat
20613: retään liian pitkälle, jolloin tauti voi saada ovat huoltovaroista maksaneet insuliinin
20614: yliotteen ja asianomainen voi joutua sairaala- niihle varattomille, jotka ovat sitä anoneet.
20615: hoitoon. Tällaisissa tapauksissa hänen hoito- Suurimmalta osalta kuitenkin sokeritautiset
20616: kustannuksensa ja työkykynsä menetys on joutuvat täysin omin avuin huoltamaan
20617: kansantaloudellisesti suurempi rasitus kuin itsensä.
20618: olisi ollut potilaan saadessa aikanaan mak- Koska olisi kohtuullista, että tämänlaatui-
20619: suttoman avohoidon. sen, jatkuvaa hoitoa vaativan sairauden hoi-
20620: Viime aikoina on sokeritaudin tutkimuksen tokustannukset ainakin vähävaraisten osalta
20621: alalla saavutettu huomattavia tuloksia. Insu- maksettaisiin valtion varoista, ehdotamme,
20622: liinihoidon rinnalle on tullut helpommin käy-
20623: tetty lääke, joka kuitenkin soveltuu vain lie- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
20624: vempiin tapauksiin. Se ei ole millään tavoin tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
20625: ratkaissut lääke- ja hoitokustannuksia, jotka kan määrärahan lääkintöhallituksen
20626: edelleen tulevat huomattavan kalliiksi. Var- käytettäväksi maksuttoman insuliinin
20627: sinkin lasten osalta, joiden insuliinitarve on ja muun hoidon järjestämistä varten
20628: korkeampi kuin aikuisten, jopa 15-20 viivaa, varattomille ja vähävaraisille sokeri-
20629: ei uusi lääke ole tuonut ratkaisua. TäHainen tautisille.
20630: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1961.
20631:
20632: Elli Stenberg. Irma Torvi. Inkeri Virtanen.
20633: 1961
20634:
20635: IV,611. -Rah.al. N:o 441.
20636:
20637:
20638:
20639:
20640: Stykki: Määrärahan osoittamisesta Matinkylän-Stensvikin
20641: tieosan rakennustöiden aloittamiseen.
20642:
20643:
20644: E d u s k u n n a ll e.
20645:
20646: Eduskunnalle jaetussa valtion tulo- ja me- Länsi-Uudellamaalla ei ole viime vuosina
20647: noarvioehdotuksessa on esitetty määrärahojen esiintynyt työttömyyttä, mikä on paras osoi-
20648: myöntämistä nk. Jorvaksen tien alkupään ra- tus elinkeinoelämän vireydestä ja hyvien
20649: kentamisen aloittamiseksi. Ehdotus onkin maanteiden tarpeellisuudesta. Ilmeisesti ei
20650: kaikin puolin kannatettava, sillä Länsi- myöskään tulevana talvikautena Länsi-
20651: Uudellemaalle suuntautuva liikenne on kas- Uudellamaalla tule esiintymään työttömyyttä,
20652: vanut ja tulee yhä kasvamaan alueelle perus- joten työttömyystyömaita voidaan saada vain
20653: tettujen ja perustettavien teollisuuslaitosten siirtotyömaiden muodossa. Käsityksemme mu-
20654: ja muiden hyviä maantieyhteyksiä vaativien kaan olisikin määrärahoja myönnettävä lisää
20655: laitosten ansiosta. Esimerkkeinä mainitta- Helsingin-Hangon maantien rakentamiseksi
20656: koon Suomen Kaapelitehdas, Suomen Sokeri, varsinaisena tietyönä. Tämän takia ja koska
20657: valtion öljysatama, Inkoon syväsatama, Oy mainittu tieväli on aivan surkeassa kunnossa,
20658: Tricol Ab, Vuoksenniska Oy:n Jussarön kai- ehdotan,
20659: vos, Karjaan ja Tammisaaren teollisuuden
20660: laajennukset, Oy Koverhar Ab: n rautateh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
20661: das sekä Hangon seudun teollisuuslaitosten tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
20662: laajennukset. Jorvaksen tien jatkoa, eli nk. kan määrärahan tierakennustöiden
20663: Helsingin-Hangon maantietä koskeva suun- aloittamiseksi Helsingin-Hangon
20664: nitelma lienee vahvistettu Inkoon kirkonky- tiellä Matinkylän ja Stensvikin välillä.
20665: län seuduille saakka.
20666: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
20667:
20668: .Aaro Stykki.
20669:
20670:
20671:
20672:
20673: 62 E 706/61
20674: 1962
20675:
20676: IV,612.- Rah.al. N: o 442.
20677:
20678:
20679: Stykki ym.: Määrärahan osoittamisesta vakuutusoikeuden V
20680: jaostoa varten.
20681:
20682:
20683: E d u s k u n n a ll e.
20684:
20685: Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- voimaan tulevalla työntekijäin eläkelailla laa-
20686: tion tulo- ja menoarvioksi v: lle 1962 on va- jennetaan taasen vakuutusoikeuden toimialaa
20687: kuutusoikeuden jäsenten, asiantuntijain ja aivan uusilla asioilla. Sanotussa laissa on ni-
20688: ylimääräisen henkilökunnan palkkiot nimisen mittäin säädetty eläkelautakuntien päätök-
20689: eli 14 Pl. II: 2 momentin kohdalle merkitty sistä valitusoikeus va:kuutusoikeuteen. Tämä
20690: vähennyksenä kertameno 10 286 000 mk. laki tulee jo ensi vuoden lopulla lisäämään
20691: Tämä vähennys on sama määrä, mikä kulu- vakuutusoikeuden työmäärää niin huomatta-
20692: van vuoden budjetissa on myönnetty vakuu- vasti, että ilmeisesti VI jaoston perustami-
20693: tusoikeuden ylimääräisen V jaoston toimin- nen tulee välttämättömäksi. Jo pitkän aikaa
20694: taa varten ja merkitsee vähennys siis käy- vallinneen ja yhä jatkuvan korkeasuhdan-
20695: tännössä mainitun jaoston lakkauttamista teen vaikutuksesta ovat myöskin vakuutus-
20696: v:n 1962 alusta lukien. Korvauksen saajien oikeuden työtapaturma-asiat viime aikoina
20697: kannalta mainittu vähennys tietäisi kuiten- lisääntyneet. Niinikään valmisteilla olevassa
20698: kin niin suurta sosiaalisen turvan vähen- sairausvakuutuslakiehdotuksessa on suunni-
20699: nystä, ettei sellaista voida hyväksyä. teltu valitusoikeuden järjestämistä vakuutus-
20700: Vakuutusoikeudesta 17 päivänä tammi- oikeuteen. Näin ollen tulee vakuutusoikeu-
20701: kuuta 1958 annetun lain mukaan vakuutus- den toimiala ja työmäärä ensi ja lähivuosina
20702: oikeudessa on 3 vakinaista jaostoa. Ylimää- entisestään vain laajenemaan ja lisäänty-
20703: räiset jaostot mukaan luettuina vakuutus- mään. Asioiden lisääntymistä on havaitta-
20704: oikeudessa on kuitenkin jo vv. 1956-57 toi- vissa jo kuluvana vuonna, sillä vakuutus-
20705: minut kaikkiaan 4 jaostoa ja vv. 1958-61 oikeudesta saamamme tiedon mukaan elokuun
20706: 5 jaostoa. Näinä vuosina on vakuutusoikeu- loppuun mennessä on vakuutusoikeuteen tul-
20707: den toimialaa laajennettu mm. kansaneläke- lut jo noin 600 asiaa enemmän kuin vastaa-
20708: asioilla. Sotilasvamma-asiat, joiden luku- vana aikana viime vuonna.
20709: määrä on viime vuosina pienentynyt, tule- Huomioon ottaen vakuutusoikeuden yhä
20710: vat jo kuluvana vuonna jälleen lisääntymään laajenevat tehtävät ja lisääntyvän työmäärän
20711: 16 päivänä joulukuuta 1960 annetun sotilas· kysymyksessä olevan V jaoston lakkauttami-
20712: vammalain muutosten johdosta. Niinikään nen tuntuu käsittämättömältä. Saamamme
20713: tulee jo 4 päivänä marraskuuta 1960 vah- tilastotiedot eivät myöskään anna tukea täl-
20714: vistettu, mutta osittain vasta ensi vuoden laiselle toimenpiteelle. Seuraava taulukko
20715: alusta voimaan tuleva kansaneläkelain muu- osoittaa vakuutusoikeuteen saapuneiden työ-
20716: tos, jolla kansaneläkkeen tukiosaa saavien tapaturma-, sotilasvamma-, merimieseläke- ja
20717: ns. rajatuloa on huomattavasti korotettu, kansaneläkeasioiden lukumäärän vv. 1958-
20718: omalta osaltaan lisäämään kansaneläkeasioi- 1961 eli sinä aikana, jolloin vakuutusoikeus
20719: den lukumäärää. Heinäkuun 1 päivänä 1962 on toiminut 5-jaostoisena:
20720: Ed. vuodesta
20721: Työ tapaturma· Sotilas· Merimies· Kansaneläke· siirtyneet
20722: Vuosi: asiat vamma-asiat eläkeasiat asiat Yht. asiat
20723: 1958 . . . . . . . . . 3176 2 737 8 969 6890 4807
20724: 1959 . . . . . . . . . 3 432 2173 16 1409 7 030 4950
20725: 1960 ........ - 3 606 1 718 11 1071 6406 5150
20726: 1961 ................................... . 4280
20727: I nelj ................................. . 1886
20728: II nelj ................................. . 1952
20729: IV,612. - Stykki ym. 1963
20730:
20731: Taulukosta selviää, että kolmena viime vuo- ettei se siedä heidän korvausasioittensa rat-
20732: tena, huomioon ottaen vuoden alussa edelli- kaisujen viivästymistä. Tämä on kuitenkin
20733: sestä vuodesta siirtyneiden, ratkaisematta auttamattomasti edessä, jos vakuutusoikeus
20734: jääneiden asioiden ruuhkan ja vuoden ku- ei voi jatkaa toimintaansa edelleen 5-jaos-
20735: luessa saapuneiden uusien asioiden luku- toisena. Tällaista työtapaturman uhrien,
20736: määrän, vakuutusoikeuden käsiteltävänä on sotainvaliidien, kaatuneitten omaisten ja
20737: ollut vuosittain yli 11 000 asiaa. On toden- kansaneläkkeen saajien sosiaalisen aseman
20738: näköistä, että myöskin kuluvana ja varsin- huonontamista ei nykyajan yhteiskunnassa
20739: kin ensi vuonna asioiden lukumäärä nousee voida sallia, ja sen takia käsityksemme mu-
20740: 11000-12 000 asiaan. Kun vakuutusoikeu- kaan vakuutusoikeudellakin tulee olla riittä-
20741: den ratkaisuteho 5-jaostoisena on viime vuo- vät edellytykset suorittaa joutuisasti sille
20742: sina ollut noin 7 000 asiaa vuosittain eli uskotut tehtävät sosiaaliturva-asioiden tuo-
20743: 1 400 asiaa jaostoa kohden, mitä määrää sen mioistuimena.
20744: nykyisen työvoiman huomioon ottaen on pi- Vakuutusoikeuden tekemän budjettiehdo-
20745: dettävä enimmäismääränä ja mihin tulok- tuksen mukaan V jaoston kustannukset teki-
20746: seen on päästy osittain ns. viikkopensumia sivät v. 1962 10 755 200 mk.
20747: korottamalla, on selvää, ettei V jaoston lak- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
20748: kauttamiseen ole varaa, jos vakuutusoikeu-
20749: dessa käsiteltävät korvausasiat ja eläkkeet että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
20750: tahdotaan edes tyydyttävällä nopeudella hoi- tulo- ja menoarviossa 10 755 200 mar-
20751: taa ja ratkaista. kan määrärahan suunnitteilla olevista
20752: Vielä on huomattava, että vakuutusoikeu- palkankorotuksista aiheutuvin lisäyk-
20753: dessa käsiteltävät korvausasiat koskevat val- sin vakuutusoikeuden V jaostoa var-
20754: taosaltaan vähempiosaisia kansalaisiamme, ten.
20755: joiden sosiaalinen asema on yleensä sellainen,
20756: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
20757:
20758: Aaro Stykki. Erkki Tuuli.
20759: Antti J. Rantamaa. Anni Flinck.
20760: Vappu Heinonen. R. !llallberg.
20761: Edvard Pesonen.
20762: 1964
20763:
20764: IV,613.-Rah.al. N:o 443.
20765:
20766:
20767:
20768:
20769: Sundell m.fl.: Angående anvisande av anslag för Finlands
20770: Fredsförbunds verksamhet.
20771:
20772:
20773: T i 11 R i k s d a g e n.
20774:
20775: I allt högre grad har Förenta Nationerna tanlke på utvecklingsländer, har varit huvud-
20776: tilldragit s1g världens uppmärksamhet och föremål för förbundets upplysningsverksam-
20777: foHmns förståelse för sina insatser som ett het.
20778: internationellt forum för fredlig lösning av Förbundet har i två repriser åtnjutit ett
20779: invecklade meHanfolkliga problem. anspråkslöst statsunderstöd, såvä!l före som
20780: I över fyrtio år har Finlands Fredsför- efter senaste krig, men understödet indrogs
20781: bund ('sedan 1946 Finlands Fredsförbund, i samband med den allmänna reduktionen för
20782: Förening för Förenta Nationerna r.f.) i över- några år sedan. För att möta tidens !krav på
20783: ensstämmelse med sina stadgar (1 §) och i ökad upplysningsverksamhet för F.N :s syf-
20784: Nationernas Förbunds, senare Förenta Na- ten är ett statsbidrag ovillkorligen nödvän-
20785: tionernas anda verkat för skapandet av ,ett digt för förbundets fortsatta v'erksamhet.
20786: mellanfolkligt rättstillstånd som uteslute'l' Med hänvisning till ovanstående och till
20787: krig". Utan att från hörjan ha varit direkte det faktum, att avrustningsproblemet, såsom
20788: paciiistiskt odenterat har förbundet på även det nyligen hållna nordiska utrikes-
20789: grund av lkrigsteknikens utveckling till ho- ministermötet fastslog, alltmer träder i för-
20790: tande världsförintelse och F.N: s uppgift att grunden och fordrar aiktiv insats särskilt
20791: ,rädda kommande generationer från krigets från de små staternas sida, föreslås vörd-
20792: gissel" i a1lt högre grad gått in för den aH- samt,
20793: männa, totala och strängt kontrollerade av-
20794: rustningen, som även F.N: s generalförsam- att Riksdagen måtte besluta att för
20795: ling 'enhälligt omfattat 1959. Denna fråga Finlands Fredsförbund, Förening för
20796: och den därmed sammanhängande respekten F.N. r.f: s verksamhet å ett nytt mo-
20797: för de mänskliga rättigheterna samt interna- ment under 15 Ht. anvisa 33 500 000
20798: :tionella strävanden till ökat samförstånd och mark.
20799: samarbete i F .N: s anda, inte minst med
20800: Helsingfors den 15 september 1961.
20801:
20802: Alwar Sundell. Pauli Puhakka. G. Rosenberg.
20803: Georg Eriksson. Kuuno Honkonen. Verner Korsbäck.
20804: Georg Backlund.
20805: 1965
20806:
20807: IV,613.-Rah.al. N:o 443.
20808: Suomennos.
20809:
20810:
20811:
20812:
20813: Sundell. ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Rauhanliiton
20814: toimintaa varten.
20815:
20816:
20817: E d u s k u n n a ll e.
20818:
20819: Yhä suuremmassa määrässä on Yhdistyneet ten kehitysmaita ajatellen, on ollut liiton va-
20820: Kansakunnat vaikeiden kansojen välisten ky- listustoiminnan päätavoitteena.
20821: symysten rauhaNisen ratkaisun kansainväli- Liitto on kahteen otteeseen saanut vaati-
20822: senä foorumina kiinnittänyt puoleensa maail- mattoman valtionavustuksen, sekä ennen so-
20823: man huomion ja saanut osaikseen kansojen taa että sen jälkeen, mutta avustus lopetet-
20824: ymmärtämy:ksen. tiin muutamia vuosia sitten toimeenpannun
20825: Yli 40 vuotta on Suomen Rauhanliitto y:leisen peruutuksen yhteydessä. YK:n tar-
20826: (vuodesta 1946 alkaen Suomen Rauhanliitto, koitusperiä koskevan valistustoiminnan ~lisää
20827: YK-yhdistys r.y.) säännöstensä mukaiset miseksi ajan vaatimusten mukaisesti on val-
20828: (1 §) ja Kansainliiton, myöhemmin Yhdisty- tionavustus ehdottoman välttämätön liiton
20829: neiden Kansakuntien heng€'8Sä, toiminut luo- toiminnan jatkamiseHe.
20830: dakseen ,kansojen välisen oikeustilan, joka Viitaten edellä esitettyyn ja siihen tosi-
20831: sulkee pois sodan". Olematta alusta lähtien asiaan, että kysymys aseistariisunnasta, kuten
20832: suorastaan pasifistisesti orientoitunut on myös äskettäin pidetty pohjoismaiden ulko-
20833: 1iitto sotatekniikan kehittyä maailman tuhoa ministerien kokous totesi, yhä enemmän tulee
20834: uhkaavaksi ja YK: n tehtävän mukaisesti etualalle ja vaatii erityisesti pienten kansojen
20835: ,pelastaa tulevat sukupolvet sodan ruoska!lta" ruktiivista panosta, ehdotetaan kunnioittavasti,
20836: yhä suuremmassa määrin omaksunut yleisen,
20837: totaalisen ja tiukan valvonnan alaisen aseis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
20838: tariisunnan, minkä myös YK: n yleiskokous tulo- ja menoarvioon 15 Pl:n II lu-
20839: on yksimielisesti hyvruksynyt 1959. Tämä ky- vun uudelle momentille 33 500 000
20840: symys ja siihen liittyvien ihmisoikeuksien markan määrärahan Suomen Rauhan-
20841: sekä kasvavaan yhteisymmärrykseen tähtää- liitto, YK-yhdistys r.y. nimisen yhdis-
20842: vien kansainvälisten pyrikimysten kunnioitta- tyksen toiminnan tukemista v·arten.
20843: minen ja yhteistyö YK:n hengessä, ei vähi-
20844: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
20845:
20846: Alwar Sundell. Pauli Puhakka. G. Rosenberg.
20847: Georg Eriksson. Kuuno Honkonen. Verner Korsbäck.
20848: Georg Backlund.
20849: 1966
20850:
20851: IV,614.-Fin.mot. N:o 444.
20852:
20853:
20854:
20855:
20856: Sundell m.fl.: Angående anvisande av anslag för det två-
20857: språkiga sommMuniversitetet i V asa.
20858:
20859:
20860: Till Riksdagen.
20861:
20862: Landets enda tvåspråkiga sommaruniversi- Kostnaderna för sommaruniversitetet steg
20863: tet, som börjande sin första verksamhets- till 12.5 milj. mk. I studieavgifter inflöt
20864: period i V asa detta år den 5 juni och fort- 1.2 milj. mk. Resten av utgifterna stod
20865: gick i sex veckor, visade sig fylla ett i Vasa stad för.
20866: Österbotten länge känt behov av möjligheter På grund av de verkligt stora behoven av ett
20867: att i Vasa under sommartid bedriva akade- tvåspråkigt sommaruniversitet i Vasa och de
20868: miska studier. Vid sommaruniversitetet var mycket positiva resultat, som vanns genom
20869: inskrivna 780 studerande, av vilka 478 angav dess första arbetsperiod, är planerna redan
20870: finska och 302 svenska som modersmål. Av i gång för att fortsätta sådan verksll!Illhet
20871: samtliga studenter var 506 från V asa Iän också nästa år.
20872: och 274 från övriga Iän. Bland lärarkraf- För att lätta de kännbara ekonomis:ka
20873: terna fanns 12 professorer och 11 docenter bördor V asa stad åtagit sig för befrämjandet
20874: från Helsingfors universitet och Åbo Aka- av den akademiska undervisningen i landet,
20875: demi. Dessutom undervisade 41 lektorer och haT staden av undervisningsministeriet an-
20876: övriga lärare. Som rektor fungerade pro- hållit om ett statsbidrag på 3.5 milj. mk för
20877: fessor Oiva Ketonen och som prorektor pro- fortsättandet av sommaruniversitetets verk-
20878: fessor Lennart Simons. De lokaliteter, som samhet nästa år. Då denna anhållan är
20879: ställts till förfogande för sommaruniversit.etet synnerligen väl motiverad och med tan:ke
20880: fyllde väl, enligt samstämmiga uttalanden, på att en utvidgning av sommaruniversitetets
20881: högt ställda anspråk. verksamhet ka:n bliva nädvändig, föreslås
20882: Programmet omfattade föreläsningar och vördsamt med stöd av ovanstående,
20883: kurser för nybörjare i fråga om akademiska
20884: studier samt för längre hunna. Dessutom att Riksdagen måtte besluta att i
20885: förekom för vardera språkgruppen 3 special- budgetförslaget för 1962 i 10 Ht. VII
20886: kurser, av vilka kan nämnas kursen i mate- kap. 6 mom. upptaga ett tillägg på
20887: matik, fysik och kemi för ämneslärare i ~äro 3 500 000 mk för att möjliggöra fort-
20888: verk. Ä v·enså förekom en svensk kurs för sättandet av landets enda tvåspråkiga
20889: yrkesskollärare o. s. v. Ungefär 1000 tenta- sommaruniversitet i V asa.
20890: mina hölls dels som deltentamen och dels
20891: som slutexamen.
20892: Helsingfors den 15 september 1961.
20893:
20894: Alwar Sundell. Elis Andersson. Lars Lindeman.
20895: Sven Högström. Annas Leinonen. Armi Hosia.
20896: Georg Eriksson. Verner Korsbäck. Victor Procope.
20897: Toivo Asvik. Bertel Lindh. Kurt Nordfors.
20898: Aleksi Kiviaho. Torsten G. Aminoff. G. Henriksson.
20899: J. A. Jungarå. Georg Backlund. Arvo Tuominen.
20900: Anna-Liisa Tiekso. G. Rosenberg. Kuuno Honkonen.
20901: Nils Meinander.
20902: 1967
20903:
20904: IV,614. - Rah.al. N: o 444.
20905: Suomennos.
20906:
20907:
20908:
20909:
20910: Sundell ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan kaksikielistä
20911: kesäyliopistoa varten.
20912:
20913:
20914: E d u s k u n n a ll e.
20915:
20916: Maan ainoa kaksikielinen kesäyliopisto, Kesäyliopiston kustannukset nousivat 12.5
20917: jonka ensimmäinen toimintakausi alkoi V aa- miljoonaan markkaan. Opintomaksuina ker-
20918: sassa tänä vuonna kesäkuun 5 päivänä jat- tyi 1.2 miljoonaa markkaa. Kustannusten
20919: kuen kuusi viikkoa, osoitti vastaavan Pohjan- muusta osasta vastasi Vaasan kaupunki.
20920: maalla kauan tunnettua tarvetta voida har- Koska Vaasan kaksikielisen kesäyliopiston
20921: joittaa Vaasassa kesäaikana yliopistollisia tarve todella on suuri ja sen ensimmäisenä
20922: opintoja. Kesäyliopiston kirjoissa oli 780 toimintakautena saavutetut tulokset hyvin
20923: opiskelijaa, joista 478 ilmoitti suomen ja 302 myönteiset, suunnitellaan jo sellaisen toimin-
20924: ruotsin äidinkielekseen. Opettajavoimiin kuu- nan jatkamista myös ensi vuonna.
20925: lui 12 professoria ja 11 dosenttia Helsingin Vaasan kaupungin ottaman taloudellisen
20926: yliopistosta ja Åbo Akademista. Lisäksi oli taakan keventämiseksi ja akateemisten opin-
20927: opettajina 41 lehtoria ja muita opettajia. tojen helpottamiseksi 'maassa on kaupunki
20928: H.ehtorina toimi professori Oiva Ketonen ja anonut opetusministeriöltä 3.5 miljoonan
20929: vararehtorina professori Lennart Simons. markan valtionavustusta kesäyliopiston toi-
20930: Kesäyliopiston käyttöön asetetut huonetilat minnan jatkamiseksi ensi vuonna. Koska
20931: vastasivat yksimielisten lausuntojen mukaan tämä anomus on erittäin hyvin perusteltu
20932: korkeita vaatimuksia. Ohjelma käsitti luen- ja voi kesäyliopiston toiminnan laajentamista
20933: toja ja kursseja yliopistollisia opintoja aloit- ajatellen käydä välttämättömäksi, ehdotetaan
20934: televille sekä pitemmälle ehtineille. Sitä edellä esitetyn nojalla kunnioittavasti,
20935: paitsi oli kummassakin kieliryhmässä kolme
20936: erikoiskurssia, joista voidaan mainita mate- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
20937: matiikan, fysiikan ja kemian kurssi näiden tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n VII lu-
20938: aineiden oppikoulunopettajille. Samoin oli vun 6 momentille lisäyksenä 3 500 000
20939: ruotsinkielinen kurssi ammattikoulunopetta- markkaa avustukseksi maan ainoan
20940: jille jne. Noin 1 000 tutkintoa pidettiin kaksikielisen kesäyliopiston toiminnan
20941: osa:ksi osatutkintoina ja osaksi loppututkin- jatkamista varten Vaasassa.
20942: toina.
20943: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
20944:
20945: Alwar Sundell. E1is Andersson. Lars Lindeman.
20946: Sven Högström. Annas Leinonen. Armi Hosia.
20947: Georg Eriksson. Verner Korsbäck. Victor Procope.
20948: Toivo Åsvik. Bertel Lindh. Kurt Nordfors.
20949: Aleksi Kiviaho. Torsten G. Aminoff. G. Henriksson.
20950: J. A. Jungarå. Georg Backlund. Arvo Tuominen.
20951: Anna-Liisa Tiekso. G. Rosenberg. Kuuno Honkonen.
20952: Nils Meinander.
20953: 1968
20954:
20955: IV,615. - Rah.al. N: o 445.
20956:
20957: Sävelä. ym.: Määrätakan osoittamisesta virastotalon rakenta-
20958: miseksi Kankaanpäähän.
20959:
20960: :g d u s k u n n a ll e.
20961: Hallituksen esityksessä v: n 1962 tulo- ja littömästi arkkitehdin tehtäväksi. Kun suun-
20962: menoarvioksi on 1 564 000 000 :m.k: n määrä- nittelumäärärahan myöntä'Initsestä on kulu-
20963: raha, joka on tarkoitettu käytettäväksi pe- nut jo neljä vuotta, on luonnollista, että ta-
20964: rusteluissa mainittujen virastotalojen raken- lon piirustukset työpiirustuksineen ovat jo
20965: tamiseen. Tä:hän luetteloon ei ole sisällytetty pitemmän ajan oUee.t valmiina. Myöskin
20966: Kankaanpään virastotaloa, joka ei siten edes Kankaanpään kunnan .rakennuslautakunta
20967: v. 1962 tulisi hallituksen esityksen mukaan on jo 7. 3. 60 myöntänyt rakennushallituk-
20968: rakentamisvu:oroon, vaikka hankkeen on kat- seHe virastotalon rakenta;mista varten ra-
20969: sottava olevan vanhempi kuin useat halli- kennuslain edellyttämän rakennusluvan.
20970: tuksen perusteluissa luettelemat virastotalo- Suunnitellun virastotalon :tilavuus on 9 655
20971: hankkeet. m3 ja kustannusarvio 99.5 milj. mk. Puut-
20972: Valtion virastot ova;t toimineet ja toimi- teelli:sten virasto-olojen vuoksi olisi pidet-
20973: vat edelleen puutteellisissa ja suurelta osalta tävä välttämättömänä, että talon rakennus-
20974: vierailta vuokratuissa tiloissa monissa eri hanke voitaisiin välittömästi aloiutaa. Poh-
20975: paikoissa Kanka:anpään kirkonkylässä. Val- jois-Satakunnan vaikean työllisyystilanteen
20976: tion viranomaisten taholla tunnustettujen kannalta pitävät valtion työviranomaisetkin
20977: puutteellisuuksien poistamiseksi ryhtyi val- hankkeen toteuttamista siinä määrin tär-
20978: tio suunnittelemaan vimstotaloa Kankaan- keänä, että ovat jo antaneet rakennushalli-
20979: päähän asettaen 'tällöin ehdoksi sen, että tuk.selle luvan urakkatarjousten pyytämi-
20980: Kankaanpään kunta luovuttaa valtiolle kes- seen. Saamiemme tietojen mukaan urakoin-
20981: keiseltä paikalta kirkonkylästä tonttialueen nin vaLmistelut ovatkin edistyneet siten, että
20982: korvauksetta valtiolle. rakennushallitus saa käyttöönsä urakkrutar-
20983: Kun tonttialueen sijainti määrättiin val- joukset syyskunn 1961 aikana.
20984: tion viranomaisten taholta kiinte.ästi, oli kun- Kun on mahdollista, että hankkeen toteut-
20985: nalla erittäin suuria vaikeuksia va:aditun taminen saattaa hallituksen budjettiesityk-
20986: alueen hankinnassa. Monien neuvottelujen sessään ottaman kannanoton vuO'ksi kaikesta
20987: jä~keen kunta osti virastotalon tontin Kan- Ya1mistelusta huolimatta edelleen lykkään-
20988: kaanpään seurakunnalta 22. 9. 58 laaditulla tyä, pidämme välttämättömänä, että tulo- ja
20989: kauppakir,jalla 4 700 000 mk:n kauppahin- menoarvion asianomaiselle menokohdalle H-
20990: nasta ja luovutti alueen samana päivänä sä1Jtäisiin 70 milj. mk Kankaanpään virasto-
20991: la:adituUa lahjakirjalla korvauksetta val- talon rakentamista varten. Kun ra:kennus-
20992: tiolle. Jo sitä ennen 19. 9. 58 kulkulaitosten hanke ilmeisesti tuhsi kesii!ksi 1962 ikeskey-
20993: ja yleisten töiden ministeriö ja Kankaan- t·ettäväksi, riit~täisi edellä esitetty määräraha
20994: pään kunta sopivrut sopimuskirjalla eräitten lasimimiemme mukaan v. 1962 suoritettavien
20995: virastotaloon sijoitettavien tilojen yhteisestä rakennustöiden rahoituk!Seen.
20996: käytöstä ja kunnalta perittävästä korvauk- Edellä esiltettyyn viitaten ehdotamme kun-
20997: sesta. Talon suunnittelua varten valtioneu- nioittaen,
20998: vosto on myöntänyt jo 7. 11. 57 työttömyys-
20999: varoista 3 700 000 mk: n suunnittelumäärä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
21000: rahan, jonka saannin jä;lkeen rakennushalli- tulo- ,ja menoarvioon 70 000 000 mar-
21001: tus laati huonetilaohj·e1man ja antoi ohjel- kan määrärahan virastotalon rakenta-
21002: man vahvistamisen jälkeen suunnittelun vä- miseksi Kankaanpäähän.
21003: Helsingitssä 18 päivänä syyskuuta 1961.
21004:
21005: Arvo Sävelä. Einari Jaakkola.
21006: 1969
21007:
21008: IV,616.-Rah.al. N:o 446.
21009:
21010:
21011:
21012:
21013: Sävelä. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
21014: sikSi AIV-rehusäiliöiden rakentamiseksi.
21015:
21016:
21017: E d u s k u n n a 11 e.
21018:
21019: Eduskunta on jo toistakymmenen vuoden taan sellaisille viljelijöille, joiden omistama
21020: ajan myöntänyt vaihtelevan suuruisen mää- tai hallitsema peltoala on enintään 10 ha ja
21021: rärahan avustuksiksi AIV-rehusäiliöiden ra- jotka saavat pääasiallisen toimeentulonsa
21022: kentamiseen. Tämä määräraha oli aikaisem- maataloudesta, olisi mitä tärkeintä, että
21023: min monena vuotena 10 000 000 mk, mutta kaikki säiliöiden valmistajat saisivat ko.
21024: vv. 1959-60 on sen suuruus ollut ainoas- avustuksen ja että sen suuruus olisi n. 25 %
21025: taan 5 000 000 mk. Käytännössä on kuiten- rakennuskustannuksista, ei kuitenkaan enem-
21026: kin ilmennyt, että käytettävissä oleva määrä- pää kuin 15 000 mk viljelmää kohden.
21027: raha on aivan liian vähäinen. Niinpä kaikki Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
21028: ko. avustuksien saantiin muuten oikeutetut
21029: viljelijät eivät ole lainkaan päässeet niistä että Eduskunta ottaisi VMden 1962
21030: osallisiksi ja jaetutkin avustukset ovat olleet tulo- ja menoarvion 11 Pl. XV luvun
21031: rakennuskustannuksiin verrattuna aivan liian 27 momentille lisäystä 5 000 000 mark-
21032: pieniä, vaihdellen 7 000-9 000 mk: aan vil- kaa AIV-rehmät1iöiden rakennusavm-
21033: jelmää kohden. Kun AIV-rehusäiliöiden ra- tuksikSi.
21034: kentamisavustuksia voidaan myöntää ainoas-
21035: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
21036:
21037: Arvo Sävelä.. Vilho 'l'urunen.
21038:
21039:
21040:
21041:
21042: 63 E 706/61
21043: 19'10
21044:
21045: IV,617.-Ra.h.al. N:o 447.
21046:
21047:
21048:
21049:
21050: Bivelä ym.: Korotetun 'nliiirärahan osoittamisesta maaseudun
21051: sifl&köilfäm.isen. tukemiseen.
21052:
21053:
21054: E d u s kun n aH e.
21055:
21056: Maaseudun sähköistäminen on sotien jäl- rahasta on tarkoitus käyttää osa liittymis-
21057: keisenä aikana edistynyt varsin nopeasti. ma.ksujen alentamiseen. Tavoite sinänsä on
21058: Syrjiisillä alueilla sähköistäroinan ei kuiten- oikea. Määräraha kokonaisuudessaan on kui-
21059: kaan ole edistynyt siinä laajuudessa, kuin tenkin käsityksemme mukaan riittämätön
21060: olisi voinut odottaa. Maassa on vielä alueita, tehtävän laajuuteen nähden.
21061: joissa jopa 30 % talouksista on sähköistä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21062: mättä. nioittaen,
21063: Maaseudun sähköistämisen esteenä on ni-
21064: menomaan varojen ja pääomien puute. Hal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
21065: litus on ottanut v: n 1962 tulo- ja meno- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
21066: arvioon 160 milj. mk:n määrärahan maa- 40 000 000 markkaa käytettäväksi maa-
21067: seudun sähköistäiDisen tukemiseen. Määrä- seudun säkköistämisen tuke1niseen.
21068: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
21069:
21070: Arvo Sävelä.. Vilho Tunmen.
21071: 1971
21072:
21073: rv,&ls.- Ra.h.aJ. N: o 448.
21074:
21075:
21076:
21077:
21078: SäveJä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
21079: siksi vesijohtolaitteiden rakentamiseksi maaseudulle.
21080:
21081:
21082: E <1 u s k u n n a ll e.
21083:
21084: Vesihuollon järjestelyt maaseudulla ja sijohtolaitteiden rakentamiseksi maaseudulle.
21085: asutustaaj8Jlllissa ova.t paljon jäljessä ylei- Käsityksemme mukaan määräraha on kuiten-
21086: sestä kehityksestä. Tä'l'lä hetkellä n. % maa- kin riiJttämätön. Monilla paikkakunniHa on
21087: seudun talouksista on vailla vesijohtoja. jo perustettu vesihuoltoyhtymiä, jotka ovat
21088: Useimmwt maaseudun talouiksien omistajat hakeneet mm. val.tion avustusta. Toimenpi-
21089: haluaisivat mielellään hlinteimistöihinsä kun- teitä uusien vastaavien yritysten muodosta-
21090: nollisen veden ja vesijohdot. Tämä koskee miseksi on jatkuvasti vireil'lä. Tieto siitä,
21091: yhtähyvin asuinra:kennuksia kuin karjakarta- ettei valtiovaLta pysty näitä avustuksia, ja
21092: noitakin. Meikein kaikissa tapauksissa asian lainoitustakaan rahoittamaan, estää kuiten-
21093: hoitamista haittaa paha:sti varojen ja pää- kin monin paikoin yhteistoiminnan asiassa.
21094: omien puUJttuminen. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21095: Valtion tulo- ja menoarviossa tarko:iltuk- nioittaen,
21096: seen osoitetut määrärahat ovat osoittautu-
21097: neet riittämättömiksi. Tämä koskee sekä lai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
21098: noja että myös myönnettäviä avustuksia. tulo- ja menoarvioon lisäyksettii
21099: Hallitus on ottanut v:n 1962 tulQ- ja meno- 30 000 000 markkaa käytettäväksi
21100: arvioesitykseen 70 milj. mk 11 Pl. XV luvun avustuksina vesijohtolaitteiden raken-
21101: 26 momentille käytettäväksi avustuksiksi ve- tamiseen matUeudulla.
21102: Helsingissä l 4 päivänä syyskuuta 1961.
21103:
21104: Arvo ,sävelä. Vilho Turunen. Mikko Hult.
21105: 19'72
21106:
21107: IV,619.- Rah.al. N:o 449.
21108:
21109:
21110:
21111:
21112: Sä.velä ym.: Korotetun 1näärärahan osoittamisesta metsäker1w-
21113: toiminnan tehostamista varten.
21114:
21115:
21116: E d u s k u n n a ll e.
21117:
21118: · Metsätalouskomitean mietinnön mukaan on maHa opetetaan kerholaisille kaikkia muita
21119: ryhdyttävä poikkeuksellisen teho'kkaisiin toi- metsänkasvatuksessa ja -hoidossa tarvi,ttavia
21120: menpiteisiin, jotta valtakuntamme metsäva- taitoja ja sen lisäksi monenlaisia metsänhaik-
21121: rat riittävät jatkuvasti lisääntyneen puun- kuu-, -ajo-, ja uittotöissä kysymykseen tu.ile-
21122: jalostusteollisuuden tarpeisiin. Samasta mie- via taitoja, niin on nuorison ammattikasva-
21123: tinnöstä käy selville, että nykyiset metsä- tuksen samoin kuin vastaisen metsä:ammatti-
21124: puutaimitarhamme eivät kykene tuottamaan mieskunnan riittävän saannin kannalta tär-
21125: rij.ttävästi metsänviljelyksessä välttämättö- keätä, että taimien tuotanto järjestetään ny-
21126: mästi !tarvittavia taimia. Jos lisätaimitar- kyistä suuremmassa määrässä metsäkerholais-
21127: peen :tyydyttämistä varten perustettaisiin ten kasvatettava.ksi.
21128: uusia tarhoja, merkitsisi se ehkäpä satojen Edellä MiJtettyyn viitaten kunnioittaen eh-
21129: miljoonien kertakaikikista pääomamenoa. dotamme,
21130: V :n 1938 .metsäopetuslromi:tea esitti yksi-
21131: mielisesti, että taimitarve tyydytettäisiin si- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
21132: ten, että taimet annettaisiin metsäkerholais- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVIII
21133: ten ikasvatettava:ksi. Sen esityksen mukaan luvun 8 momentin kohdalle 20 000 000
21134: 10 vuoden kuluessa kerholaisten taimien tuo- markan suuruisen lisäyksen metsä-
21135: tanto v<>itaisiin nostaa yli 90 milj.:n vuo- kerhotoiminnan tehostamista varten.
21136: dessa. Kun metsäkerhotoiminnan avulla sa-
21137: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
21138:
21139: Arvo Sä.velä. 1VIa.rtta Salmela-Järvinen.
21140: Vilho Turunen. Arvo Pentti.
21141: Esu Niemelä..
21142: 1973
21143:
21144: IV,620.- Rah.al. N:o 450.
21145:
21146:
21147:
21148:
21149: Sävelä. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta käsi- ja
21150: · . l'Jienteollisuuslainoihin.
21151:
21152:
21153: E d u s k u n n a ll e.
21154:
21155: Maassamme on lukuisa joukko käsi- ja dessa. Hakijat ovat valtaosaltaan maaBeu-
21156: pienteoHisuuden 'harjoittajia, jotka toimin- dulta.
21157: .tansa tukemiseen tarvitsevat lainapääomia. V. 1961 tulo- ja menoarvion käsittelyn
21158: Erikoisesti tämä koskee uusien koneiden ja yhteydessä eduskunta päätti korotJtaa laina-
21159: laitteiden hankintaa. Jo täystyölilisyyden- määrärahaa 600 milj.:sta 900 milj. mk:aan.
21160: kin säilyttämisen kanna:1ta käsi- ja pienteol- V: n 1962 tulo- ja· menoarvioesityksessä hal~
21161: lisuuden lainoittaminen yhteiskunnan ta- litus on ilman erikoisia perusteluja ehdotta-
21162: holta on tärkeä tehtävä. nut määrärahaa alennettavakai 200 milj.
21163: Tuotannon keskittyessä suurempiin yksik- mk:lla, eli 700 milj. mk:aan. Esitetty mää-
21164: köihin pienyrittäjä ei voi kilpailla suurem- räraha on ·käsityksemme mukaan riittämätön.
21165: pien yritysten kanssa, ellei ole käytettävissä Edellä esitettyyn viitaiten ehdotamme,
21166: nykyaikaisia koneita ja laitteita. Vähävarai-
21167: sille yrittäjille lainojen saanti ilman valtion että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
21168: välitystä muodostuu vaikeaksi. tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
21169: Valtion toimesta vä:litetyt käsi- ja pien- 200 000 000 markan määrärahan käy-
21170: teollisuuslainat ovaJt viime vuosina tulleet tettäväksi käsi- ja pienteollisumlai-
21171: erittäin suosituiksi pienyrittäjäin keskuu- noina.
21172: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
21173:
21174: Arvo Sävelä. Vilho Turunen.
21175: 19'74
21176:
21177: IV,621. - Ra.h.a.l. N: o 451.
21178:
21179:
21180:
21181:
21182: Sävelä. ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunna"l-
21183: listen ammattioppilaitosten oppilaskotien rakentamista
21184: varten.
21185:
21186:
21187: Eduskunnalle.
21188:
21189: Ammattioppilaitoksista annetun lain (184/ Ammalbtikoulujen rakentamisessa on syn-
21190: 58) 14 §:ssä on säädetty, että oppiiaskotien tynyt tai syntymässä omituinen ;tilanne. Kou-
21191: jtit .opettajien asuntojen rakentamiseen voi~ luja pitäisi rakentaa, mutta asia on kiinni
21192: daan myöntää valtionaVlll'rtusta ·valtioneuvos- oppilaskotien ja opettajain asuntojen val-
21193: ton vahvistamien perusteiden mukaan tulo- tionavustuksessa. Tilanne tässä suhteessa pi-
21194: ja menoarviossa olevan määrärahan rajoissa, täisi saada selviämään, sillä kunnat eivät ole
21195: kuitenkin enintään 50 sadalta hyväksyttä- halukkaita rakennustoimintaan ryhtymään,
21196: vistä kustannuksista. V :n 1961 tulo- ja me- ennenkuin on olemassa varmuutta siitä, mi-
21197: noarvioon merkitty ehdollinen määräraha on ten valtiovalta täyttää lain määräämät ede·l-
21198: jätetty vahvistamat'ta, niinkuin hallitus v : n lytykset.
21199: 1962 1tulo- ja menoarvion perusteluissaan il- Edellä. esitetyn perusteella ehdotamme,
21200: moittaa..
21201: : Useimmissa !kuntainliittojen omistamissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
21202: ammattikouluissa on oppilaskoti välttämätön, tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mar-
21203: koska· varsinkin maalaiskunnissa oppilaiden kan suuruisen määrärahan käytettä-
21204: on mahdotonta saada asuntoa itselleen. väksi 'valtionavustuksina kunnallisten
21205: Nämä määrärahat koskevattkin useimmissa ammattioppilaitosten oppilaskotien ra-
21206: tapauksissa juuri maalaiskuntia. kentami:;ta varten.
21207: Helsingissä 1-1- päivänä syyskuuta 1961.
21208:
21209: Arvo Sävelä. Mikko Hult. Vilho Turunen.
21210: 1975
21211:
21212: IV,622. - Ra.h.al. N: o 452.
21213:
21214:
21215:
21216:
21217: Tainio ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kuusamon
21218: ja Sallan kuntien maanhankintalain toimeenpanosta johtu-
21219: vien töiden suorittamiseen.
21220:
21221:
21222: E d u s k u n n a 11 e.
21223:
21224: Kuusamon ja Sallan maanhankintalain tietöiden viivästyminen. Osa vanhoistakin
21225: toimeenpanosta johtuvien tie-, kuivatus- ja kuivatuksista kaipaa korjausta ja useita kui.
21226: raivaustoimenpiteiden toteuttamiseen on hal- vatushankkeita on kokonaan a1oirtrtamatta.
21227: lituksen talousarvioesityksessä varattu 200 Tämä estää uudisraivaU!Stoimintaa ja haittaa
21228: milj. mk. Sanotun lafu mukaan suoritetaan jo aikaisemminkin raivattujen peltojen vilje-
21229: vastaavat työt myös Posion kunnassa näillä lyä. Mikäli varoja ei saada enempää kuin
21230: varoilla. Lisäksi niillä suoritetaan lain mitä viime vuosina on osoitettu, kestää lähes
21231: 10 § : n mukaisilla rtiloilla sekä 6 § : ssä ja 20 vuotta, ennenkuin työt saadaan suorite-
21232: 7 § :ssä tarkoitetuilla lisäalueilla suoritetta- tui:ksi. Siksi olisi va1tion v: n 1962 tulo· ja
21233: vat tie- ja kuivatustöiden aiheuttamrut me- menoarvioon otetrtava tal'ikoitU!kseen enem-
21234: not. Siksi rahanpuute näiden lainmU!kaisten män varoja.
21235: töiden suorittamiseksi tulee edelleen[dn ole- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
21236: maan huutava. Tehtyjen laskelmien mukaan
21237: yksistään Kuusamon ja Sallan kunnissa tar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
21238: vittaisiin suoritettavien töiden osalta yh- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI
21239: teensä yli 800 milj. m'k. Kun vielä otetaan luvun 14 momentille lisäyksenä
21240: huomioon Kuusamon kunnassa suoritettavien 100 000 000 markkaa käytettäväksi
21241: ja jo suunniteltujen töiden rahoitustarve, Kuusamon ja Sallan kuntien maan-
21242: tarvittaisiin varoja vielrukin enemmän. hankintalain toimeenpanosta joht1t-
21243: Muodostettujen uusien asUJtustilojen kun- vien töiden suorittamiseen.
21244: toonpallotöitä haitrtaavat pahoin kuivatus- ja
21245: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
21246:
21247: Eino Tainio. Eemeli Lakkala.
21248: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso.
21249: 1976
21250:
21251: IV,623. - Rah.al. N: o 453.
21252:
21253:
21254:
21255:
21256: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Kemin
21257: kaupungille Ajoksen syväsatamm~ kunnostamis- ja laajen-
21258: nustöitä varten.
21259:
21260:
21261: J<Jduskunnalle.
21262:
21263: Perämeren satamien kehittäminen ja nii- kehittämään Perämeren satamien suoritus-
21264: den suorituskyvyn lisääminen on tullut en- kykyä.
21265: tistäkin ajankohtaisemmaksi. Parhaillaan Tähän tarvittaisiin ehdottomasti valtion
21266: ovat käynnissä maakunnan puunjalostusteol- varoja, sillä Perämeren satamakaupungit ei-
21267: lisuuden uwhnis- ja laajennustyöt. Niinpä vät voi suoriutua tällaisesta taloudellisesta
21268: Kemissä sijaitsevien puunjalostusteollisuus- rasituksesta. Kemin kaupunki on jo tähän
21269: laitosten tuotanto niiden seurauksena lähes mennessä käyttänyt Kemin Ajoksen syvä-
21270: kaksinkertaistuu. Niin ikään aloitetaan to- sataman rakentamiseen yli 1000 milj. mk
21271: dennäköisesti jo ensi vuonna puunjalostus- laina- ja verovaroja. Olisi kohtuutonta vaa-
21272: laitoksen rakentaminen Kemijärvelle. Myös tia, että kaupungin olisi edelleen kunnostet-
21273: Pohjois-Suomen maaperärikkauksiin perus- tava ja laajennettava kansantaloudellisia teh-
21274: tuva kaivostoiminta on jo alkanut ja lähi- täviä palvelevaa satamaa. Lisä:ksi, kuten tie-
21275: vuosina varmaan jatkuvasti lisääntyy. detään, vientistamat ovat ·kunnille· jatku-
21276: Nykyisessä tehossaan Perämeren satamat vasti rasituksia tuottavia. Siksi olisikin val-
21277: eivät voi suoriutua tällaisista tehtävistä. Jo tiovallan vihdoin täytettävä oma osuutensa
21278: nyt joudutaan Kärvärvaaran kaivoksen Perämeren satamaolojen kehittämisessä.
21279: 100 000 tonnin vuosittainen rautarikaste- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
21280: määrä kuljettamaan Kemin ohitse yli 100
21281: km Oulun satamaan. Ei varmaankaan ole että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
21282: kansantalouden kannalta järkevää, että jat- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
21283: kuvasti ja vielä lisääntyvässä määrin näin kan määrärahan avustukseksi Kemin
21284: tapahtuu. Siksi olisi pikaisesti ryhdyttävä kaupungme Ajoksen syväsataman kun-
21285: nostamis- ja laajennustöitä varten.
21286: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
21287:
21288: Eino Ta.iDio. Eemeli La.kka.la..
21289: Toivo Friman. .Anna-Liisa 'l'iekso.
21290: 1977
21291:
21292: IV,624. - Rah.al. N: o 454.
21293:
21294:
21295:
21296:
21297: Tainio ym.: Jfäärärahan osoitta1nisesta asutusteiden talvi-
21298: aurausta varten.
21299:
21300:
21301: Eduskunnalle.
21302:
21303: Asutusteiden taJ.viauraukseen ei aikaisem- kilometrejä auratun tien varteen, mikä tuot-
21304: pina vuosina myönnetty varoja. Siksi asutus- taa myös lisäkustannuksia.
21305: alueet ovat jääneet suureksi osaksi vuotta Hallituksen v: n 1962 talousarvioesityk-
21306: ilman liikenneyhteyksiä. Ensi kerran tähän sessä on edelleen osoitettu vain 10 milj. mk:n
21307: tarkoitukseen varattiin 10 milj. mk kuluvan määräraha tähän tarkoitukseen.
21308: vuoden talousarviossa. Se on kuitenkin osoit- Koska se jo kuluvana vuonna on osoittau-
21309: tautunut täysin riittämättömäksi, sillä maas- tunut täysin riittämättömäksi, olisi määrä-
21310: samme on yli 2 500 km asutusteitä. rahaa korotettava.
21311: Kulkuyhteyksien katkeaminen talvikau- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
21312: deksi tuottaa näiden alueiden väestölle suu-
21313: ria vaikeuksia ja hidastuttaa asutustilojen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
21314: kehitystä. Maidon ja muiden maitotalous- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
21315: tuotteiden kuljetus markkinoille pysähtyy tai 20 000 000 markkaa asutusteiden talvi-
21316: sitten niitä joudutaan kuljettamaan useita aurausta varten.
21317: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
21318:
21319: Eino Tainio. Eemeli La.kka.la,.
21320: Toivo J'riman. Anna-Liisa Tiekso.
21321:
21322:
21323:
21324:
21325: 64 E 706/61
21326: 1978
21327:
21328: IV,625.-Fin.mot. N:o 455.
21329:
21330:
21331:
21332:
21333: Tallgren m.fl.: Angående anvisande av anslag för skärgårds-
21334: flygets upprätthållande i den åboländska skärgården.
21335:
21336:
21337: Tili Riksdagen.
21338:
21339: Alitsedan år 1956 hM' invånarna i den har yttermera ett anslag om 1 000 000 mk
21340: åboländska och åländska skärgården haft givits. I det närmaste hälften av bolagets
21341: möjHgt att trots sina oerhörda kommuni- verksamhet har emellertid berört Åboland,
21342: kationsproblem kunna räkna med en bety- och :för flygverksamhet utan:för Åiand har
21343: dande hjälp, som .A:b Skärgårdsflyg genom lMl.dstinget självfallet icke kunnat erlägga
21344: sina regeLbundna flygrutter skänkt d-enna något stöd. Em.el:lertid Lever skärgårdsbe-
21345: befolkning. Under vinterperioderna har bo- :folkningen på ömse sidor om. landskapsgrän-
21346: [agets 4-sitsiga pian betjänat skålrgårdsbe- sen under exakt likadana :förhållanden och
21347: follmingen :fr~n Hitis i öster till Eckerö då :flyget även :förmår betjäna Åboland, borde
21348: i: väster och av de tusentals personer som ekonomisika förutsättningar :för denna vel'k-
21349: anlitat skärgårds:flyget har en stor del samhet skapas. Såväl: Ålands Skärgårds-
21350: varit ambulansfalil. Under sommarmånaderna nämnd som Åbolands Skärgårdsförbund har
21351: har skärgårds:flygets plan på pontoner ut- :för ministeriet :för kommunikationsväsendet
21352: :fört en alktningsvärd gärning i sin strävan och allmänna arbetena framhållit betydelsen
21353: att bryta utöarnas isolering. av den trygghet skärgårdsrlyget kan ge skär-
21354: Flygverksamhet i skärgårdsf{irhållanden gårdsbeiolkningen. Ambulansflygets storar-
21355: ikan emel'lertid inte göras till en ekonomiskt tade insats har kraftigt understrukits av
21356: lönande affär, utan måste anses som ett Fin!lands Röda Kors, men :tills vidare har
21357: socialt och enbart samhä,llstjänande företag. statsma:ktens ekonomiska bistånd ieke erhål-
21358: Icke blott 11esultaten av Ab Skärgårdsflygs lits.
21359: första verksamhetsår viBaJr detta utan även För att ge skärgårdsbefolkningen i Åbo-
21360: er:farenheter från andra hål:l, t.ex. den om- land samma rättigheter och samma trygghet
21361: fattande flygtrafik som Widerös :flygbolag i i ambulansavseende som den åländska be-
21362: Norge utför, verifierar tili fullo detta på- folkningen har, föreslår unde:vtecknade vörd-
21363: stående. Allt sedan Ab Skärgårdsflygs start samt,
21364: har även Ålands landsting t~ll :fullo iinsett
21365: detta och givit bolaget ~konomiskt stöd för att Riksdagen i statsförslaget för år
21366: flygverksamheten på den åländska sidan. 1962 under 12 Ht. XI kap. måtte
21367: För den regu:ljära trafiken mellan Marie- upptaga 2 000 000 mk för skärgårds-
21368: hamn och de öst-åländska ikommunerna har flygets upprätthållande i den åbo-
21369: 2 000 000 mk utbetalats, och för att bolaget ländska skärgården.
21370: åtagit sig ambulans:flygtjänsten i landskapet
21371: Helsingfors den 19 september 1961.
21372:
21373: Carl-Ol()f Tallgren. Victor Procope. Elis Andersson.
21374: 1979
21375:
21376: lV,625.- Rah.al. N: o 455.
21377: Suomennos.
21378:
21379:
21380:
21381:
21382: Tallgren ym.: Määrärahan osoittamisesta lentotoiminnan yllä-
21383: pitämistä varten Turun saaristossa.
21384:
21385:
21386: E d u s k u n n a ll e.
21387:
21388: Aina vuodesta 1956 ,lähtien on Turun- ja siitä, että yhtiö on ottanut hoitaakseen sai-
21389: maan ja Ahvenanmaan saariston asukkaiden raslentopalvelun maakunnassa, on lisäksi
21390: ollut tavattomista Hikenneprobleemeistaan myönnetty 1 miljoonan markan määräraha.
21391: huolimatta mahdollista luottaa siihen apuun, Lähes puolet yhtiön toiminnasta on kuiten-
21392: jota Ab Skärgårdsflyg on säännöllisillä lento- lrin koskenut Turunmaata, eivätkä maakunta-
21393: vuoromaan antanut täHe väestölle. Talvikau- päivät ole tietenikään voineet antaa mitään
21394: sina on yhtiön 4-paikkainen kone palvellut avustusta Ahvenanmaan ulkopu~lella tapah-
21395: saaristoväestöä Hiittisistä idässä Eckeröhön tuvaa lentotoimintaa varten. Saaristoväestö
21396: lännessä ja saaristolentoa käyttäneiden tu- elää kuitenlrin maakuntarajan molemmin puo-
21397: hansien henkilöiden matkoista on suuri osa lin täysin samanlaisissa olosuhteissa, ja kun
21398: ollut sairaskuljetustapauksia. Kesäkuukau- lentotoiminta myös voi palvella Turunmaata,
21399: sien ai,kana on yhtiön kellukkeilla varustettu tulisi tälle toiminnalle luoda taloudelliset
21400: kone suorittanut tunnustusta ansaitsevan edellytykset. Niin hyvin Ahvenanmaan saa-
21401: työn pyrkiessään murtamaan ulkosaarten ristolantaikunta ikuin Turunmaan saaristo-
21402: eristyneisyyden. liitto ovat. kulkulaitosten ja yleisten töiden
21403: Lentotoimintaa saaristo-olosuhteissa ei kui- ministeriölle korostaneet sen turvan merki-
21404: tenkaan voida tehdä taloudeHisesti kannatta- tystä, jota saaristolento voi antaa saariston
21405: vwkai liiketoiminnaksi, vaan sitä on pidettävä väestölle. Suomen Punainen Risti on voimak-
21406: sosiaalisena ja yksinomaan yhteiskuntaa pal- kaasti korostanut sairaslentojen suurenmoista
21407: velevana yrityiksenä. Tätä ei osoita ainoas- panosta, mutta valtiovallalta ei toistaiseksi
21408: taan Ab Skärgårdsfiygin ensimmäisen toi- ole saatu taloudellista tukea.
21409: mintavuoden tulos, vaan myös muilta ta- Jotta Turunmaan saariston väestölile an-
21410: hoilta, esim. Widerösin Lentoyhtiön Norjassa nettaisiin samat oikeudet ja sama turva sai-
21411: harjoittamasta laajasta l~ntotoiminnasta, saa- raskuljetusten suhteen, mikä Ahvenanmaan
21412: dut kokemukset vahvistavat täysin tämän väestöllä on, ehdottavat allekirjoittaneet kun-
21413: väitteen. Aina siitä lähtien, jolloin .Arb Skiilr- nioittaen,
21414: gårdsflyg aloitti toimintansa, ovat myös Ah-
21415: venanmaan maakuntapäivät ymmärtäneet tä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
21416: män täysin ja antaneet yhtiölle taloudellista tulo- ja menoarvioon 12 Pl:n XI lu-
21417: tukea lentotoimintaa varten Ahvenanmaan vun uudelle momentille 2 000 000 mar-
21418: puoLella. Säännöllistä liikennettä varten Maa- kan määrärahan lentotoiminnan yllä-
21419: rianhaminan ja Ahvenanmaan itäisten kun- pitämistä varten Turunmaan saaris-
21420: tien välillä on maksettu 2 000 000 markkaa tossa.
21421: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
21422:
21423: Carl-Olof Tallgren. Victor Procope. Elis Andersson.
21424: 1980
21425:
21426: IV,626.-Ba.h.al. N:o 456.
21427:
21428:
21429:
21430:
21431: Tamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan--
21432: Urjalan maantien rakennustöiden aloittamiseksi.
21433:
21434:
21435: Eduskunnalle.
21436:
21437: Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin ja on mitä ,tärkeintä. 'fie tulisi helpottamaan
21438: Kanta-Hämeen aluesuunnitteluyhdistyksen Nuutajärven lasitehtaan raaka-aineen sekä
21439: toimesta on viime vuosina suoritettu tutki- valmiin tavaran kuljetuksia ja kun se lisäksi
21440: muksia Hämeenlinnan- Rimmin- Urjalan avaisi :kunnalliset liikenneyhteydet tien vai-
21441: tiesuunnalla. Tutkimuksissa on todettu, että kutuspiiriin tuleville voimakkailla maatalous-
21442: tiesuunnalle on teknillisesti mahdollista ra- alueille, on tien maakunnallinen ja valtakun-
21443: kentaa tie ja että todennäiköisesti rakenta- nallinenkin merkitys huomattava.
21444: miskustannukset tulevat jäämään normaalia Lisäksi voidaan ko. tie yhdistää kantatie-
21445: pienemmiksi. hen n: o 57, mitä pitkin liikenne voi kulkea
21446: Jos nykyisiä maantieyhteyksiä käyttäen edelleen Urjalan aseman ja kirkonkylän
21447: kuljetaan Hämeenlinnasta Urjalaan, on kier- kautta Punkalaitumella yhtyen Lauttakylässä
21448: rettävä Toijalan tai Viialan kautta, jolloin Helsingin.;_Porin valtatiehen.
21449: matkaa tulee n. 66 km. Mikäli edellä esi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
21450: tetty tiesuunta rakennetaan, lyhenee mainittu
21451: yhteys n. 51 km:ik:si, eli prosenteissa 23 %. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
21452: Erittäin huomattava merkitys maantiellä tu- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
21453: lisi olemaan tien vaikutuspiiriin kuuluvan kan määrärahan Hämeenlinnan-Urja-
21454: alueen talouselämälle. lan maantien rakennustöiden aloitta-
21455: Alueella on suuret metsäalueet, joiden saa- mista varten.
21456: minen täysitehoisesti teollisuuden käyttöön
21457: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
21458:
21459: Kauko Tamminen. Leo Bäppölä.
21460: Kaino Ha.a.pa.nen. Eino Raunio.
21461: H. Törmä.
21462: 1981
21463:
21464: IV,627.- Rah.a.l. N:o 457.
21465:
21466:
21467:
21468:
21469: Ta.mminen ym.: Määrärahan .osoittamisesta tienparannustöit-
21470: ten aloittamiseksi Tampereen-Lahden valtatieUä osalla
21471: Kyllö-Hauho.
21472:
21473:
21474: E d u s k u n n a 11 e.
21475:
21476: Nykyinen Tampereen-Lahden valtatie on olisi tämäkin kohde saatava työn alle, varsin-
21477: perin heikkotuntoinen varsinkin Kyllön- kin kun liikenteelliset seikat sitä kiistatto-
21478: Hauhon osalla ja kovin mutkikas koko mat- masti puoltavat. Toisaalta olisi aika paran-
21479: kalla. Niinpä sillä on ollut liikenteen paino- taa sellaiset vilkkaasti liikennöidyt valtatiet,
21480: rajoituksia melkein joka keväänä. Kun lii- joille on jouduttu melkein joka kevät asetta-
21481: kenteen suuruus oli 26 päivänä elokuuta maan kelirikkoaikana liikennerajoituksia.
21482: 1960 suoritetussa liikennelaskennassa n. 500 Tässä yhteydessä on syytä myöskin mai-
21483: -600 moottori- ja hevosajoneuvoa vuorokau- nita, että tie- ja vesirakennushallituksen Hä-
21484: dessa eli n. 1 500 tonnia ja 800-1 000 hen- meen piiri ehdotti valtion ensi vuoden tulo-
21485: kilöautoyksikköä ja kun tie kuuluu maamme ja menoarvioon määrärahan ottamista tätä
21486: valtatieverkostoon, on sen parantaminen ajan tienparannustyötä varten toteutettavaksi ensi
21487: vaatimuksia vastaavaan kuntoon ensiarvoi- talven työllisyysohjelmassa suurena työ-
21488: sen tärkeätä. maana, mutta hallituksen tulo- ja menoarvio-
21489: Suunnitelmat tien parantamista varten esityksestä tämä määräraha 'kuit-enkin puut-
21490: ovat valmiit ja olleet tielain mukaisessa kä- tuu.
21491: sittelyssä kunnissa, joten senkään puolesta ei Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
21492: ole estettä. kunnioittavasti,
21493: Koko tienparannus voitaisiin toteuttaa suu-
21494: rena työllisyyskohteena, sillä tienparannuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
21495: sen pituus on kokonaista 56.14 km, ja arvioi- tulo- ja menoarvioon 1()() ()()() ()()()
21496: dut kustannukset ilman maanlunastus- ja markkaa tienparannustöiden aloitta-
21497: haittakorvauksia ovat 1 735 milj. mk. miseksi Tampereen-Lahden valtatiellä
21498: Kun maamme valtatieverkosto alkaa nyt osalla Kyllö-H auho.
21499: olla suurelta osalta rakennettu tai rakenteilla,
21500: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
21501:
21502: :Kauko Tamminen. Väinö E. Nieminen.
21503: Kaino Haapanen. Eino Raunio.
21504: Lyyli Aalto. Väinö R. Virtanen.
21505: Kustaa Alanko.
21506: 1982
21507:
21508: IV,628. - Ra.h.al. N: o 458.
21509:
21510:
21511:
21512:
21513: Tamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan-
21514: Palssarin--Vermasvuoren tien rakennustyön aloittamiseen.
21515:
21516:
21517: E d u s k u n n a ll e.
21518:
21519: Hämeenlinnan - Palssarin - V ermasvuo- ja tulee runkotien valmistumisesta huoli-
21520: ren- Pälkäneen tien merkitys säilyy edel- matta sellaisena pysymäänkin. Oriveden suun-
21521: leen huomattavana, vaikka Helsingin-Hä- taan, nykyiselle valtatielle n: o 9 suuntau-
21522: meenlinnan-Tampereen runkotie tulee kul- tuva liiirenne tulee edelleenkin kulkemaan
21523: kemaan Vanajaveden länsipuolitse (ns. Uitta- tätä tietä. Hattulan, Hauhon, Tyrvännön ja
21524: mon suunta). Tie- ja vesirakennushallituksen Pälkäneen kuntien liikenteelle tie on elintär-
21525: toimesta on tämän tien parantamista varten keä valtaväylä.
21526: laadittu ja vahvistettu suunnitelma, minkä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21527: tarkistaminen Hämeenlinnan V ermasvuoren nioittavasti,
21528: välisellä osalla, pituus n. 20 km, on suori-
21529: tettu. Tiestä tulee I luokan kestopäällystie. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
21530: Hämeenlinnan-PaJ.ssarin tieosan kustannuk- tulo- ja menoarvioon 60 000 000 mar-
21531: set siltoineen ovat n. 850 000 000 mk. Nykyi- kan määrärahan Hämeenlinnan-
21532: sellään tie on erittäin pahasti routiva ja Palssarin-V ermasvuoren tien raken-
21533: mutkaisuutensa ja mä:kisyytensä takia vaa- nustyön aloittamista varten.
21534: rallinen. Tie on tärkeä kaukoliikenneväylä
21535: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
21536:
21537: Kauko Tamminen. Leo Kå.ppölä. Lyyli Aalto.
21538: Kaino Ha.a.pa.nen. Eino Raunio. H. Törmä.
21539: 1983
21540:
21541: IV,629.- Rah.al. N:o 459.
21542:
21543:
21544:
21545:
21546: Tamminen ym.: Määriirahan osoittamisesta avustukseksi H ä-
21547: meenUnKmt kaupungille Vanajaveden ylittävän s~'Zlan
21548: uusimistöiden aloittamiseen.
21549:
21550:
21551: E d u s k u n n a ll e.
21552:
21553: Hämeenlinnan kaupungin itä-länsisuun- sunnon mukaan, sillan kestäyYyttä voida
21554: taista sisäistä sekä samansuuntaista kaupun- taata, vaan luhistumisen vaara on ilmeinen.
21555: gin halki tapahtuvaa erittäin vilkasta kauko- Suunnitelmat sillan rakentamiseksi ovat val-
21556: liikennettä palvelee vain yksi Vanajaveden miina kustannusarvion ollessa n. 160 000 000
21557: ylittävä silta. Silta on noin '50 vuotta sitten mk.
21558: rakennettu, heikkorakenteinen, erittäin kapea Hämeenlinnan kaupungin talousarviossa on
21559: (ajoradan leveys 4.6 m, lrumpainenkin jalka- viime vuosina osoitettuja siirtomäärärahoja
21560: käytävä 1.2 m), nykyaikaiseen liikenteeseen yhteensä 110 000 000 mk sillan rakennustöi-
21561: täysin soveltumaton. den aloittamiseksi. Koska ko. silta palvelee
21562: Sillan yli tapahtuvan liikenteen vilkkau- yleistä kauttakulkuliikennettä, velvoittaa ra-
21563: desta antaa selvän kuvan v. 1956 heinäkuun kennuslain 93 §: n 4 momentti myöskin val-
21564: 20 päivänä klo 6-22 välisenä aikana suori- tion osallistumaan rakennuskustannuksiin.
21565: tettu liikennelaskenta, jonka mukaan sillan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21566: ylitti 6 913 ajoneuvoa, 8 244 polkupyörää ja nioittaen,
21567: 6 399 jalankulkijaa.
21568: Huomioon ottaen ajoneuvokannan nopean että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
21569: lisääntymisen voidaan varmuudella olettaa tulo- ja menoarvioon 50()()() 000 mar-
21570: nykyisen ajoneuvoliikenteen olevan huomat- kan määrära1tan avustukseksi Hämeen-
21571: tavasti suurempi kuin edellä esitetty, yli 5 linnan kaupungille Vanajaveden ylit-
21572: vuotta sitten tehty liikennelaskelma. tävän ~1lan uusimistöiden aloittami-
21573: Raskas liikenne asettaa sillan kestokyvyn seksi.
21574: kovalle koetukselle eikä, asiantuntijain lau-
21575: Helsingissä 1,5 päivänä syyskuuta 1961.
21576:
21577: Kauko Tamminen. Leo llä.ppö1ä.
21578: Kaino Haapanen. H. Törmä.
21579: 1984
21580:
21581: IV,630.-Rah.al. B:o 460.
21582:
21583:
21584:
21585:
21586: Tamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentami-
21587: seksi Valkeakoskelta Mollasveden yli Pälkäneelle.
21588:
21589:
21590: E d u s k u n n a 11 e.
21591:
21592: Valtiovallan taholta on kiinnitetty merkit- maan ainoastaan kahden pai~akunnan väli-
21593: tävää huomiota valtakunnan pääteihin osit- senä yhdystienä merkitystä, vaan sitä kautta
21594: tain sillä seurauksella, että esim. sellaiset voisi kulkea Pätkäneen kautta Tampereen
21595: tiet, joilla on paikallista merkitystä, tai jotka talousalueen itäisistä kunnista länteen päin
21596: yhdistävät runkoteitä toisiinsa, ovat jääneet Tampereen-Turun tielle suuntautuva lii-
21597: vaille tarpeellisia toimenpiteitä. Tästä on kenne. Myöskin tämä tie olisi erittäin tärkeä
21598: ollut seurauksena useassa tapauksessa, että Valkeakosken kauppalasta ja sen länsipuo-
21599: kahden keskenään vi1kkaassa yhteydessä ole- lella olevista kunnista itään päin suuntautu-
21600: van paikkakunnan liikenneyhteydet ovat jää- ville kuljetuksille.
21601: neet sille tasolle, jolla ne olivat vuosikymme- Koska edellä mainitulla tiellä tulisi ole-
21602: niä sitten. Näin on asianlaita mm. voimak- maan huomattava merkitys koko Tampereen
21603: kaasti kehittyvän Valkeakosken teollisuus- talousalueen itä- ja eteläosalle, ehdotamme
21604: keskuksen ja sen itäpuolella olevien kuntien kunnioittaen,
21605: välisten yhteyksien.
21606: Tie- ja vesirakennushallituksen Hämeen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
21607: piirissä on todettu suoraan Valkea:koskelta tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
21608: Mallasveden yli Pälkäneelle kulkevan tien kan suuruisen määrärahan H ausalon
21609: tarpeellisuus. Tiesuunnan tutkimiseen on jo saaren kohdalla Mallasveden yli ku"t-
21610: myönnetty määräraha ja piirin toimesta ovat kevan Valkeakosken kauppalan ja Päl-
21611: tutkimustyöt parhaillaan käynnissä. Tällä käneen kunnan välisen maantien ra-
21612: noin 20 km:n pituisella tiellä ei tulisi ole- kennustöiden aloittamiseksi.
21613: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
21614:
21615: Kauko Tamminen. Lyyli Aalto.
21616: Väinö 'R. Virtanen. Xuuno Honkonen.
21617: Kaino !Haapa.nen. Leo Suonpää..
21618: Eino Raunio. H. Törmä..
21619: 1985
21620:
21621: IV,631. - Rah.al. N: o 461.
21622:
21623:
21624:
21625:
21626: Ta.uria.inen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomussalmen
21627: Pärsämönrannan asutustien jatkamiseksi Ras$"laan.
21628:
21629:
21630: Eduskunnalle.
21631:
21632: Kolme vuotta sitten asutusviranomaisten täin hyviä asutukselle kelvollisia soita. Niin-
21633: toimesta aloitettiin asutustien rakentaminen ikään siinä on valtion metsiä, joiden hyö-
21634: Suomussalmen-Näätälän tiestä Pärsämön- dyksiotto paranisi tien rakentamisen seurauk-
21635: rannalle. Tien pituus on n. 25 km. Se on sena.
21636: osittain vielä keskeneräinen, ja kokonaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
21637: aloittamatta on Pärsämön-Rasilan osuuden
21638: rakentaminen, jonka pituus on n. 8 km. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
21639: Tämä tienosa tulisi yhdistämään ko. asutus- tUlo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
21640: tien yleiseen tiehen ja siten avautuisi suora kan määrärahan asutusviranomaisten
21641: kauttakulkumahdollisuus Suomussalmelta käyttöön Suomussalmen Pärsämönran-
21642: Kuusamoon. Tien vaikutuspi[rissä on erit- nan asutustien jatkamiseksi Rasilaan.
21643: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
21644:
21645: Hannes Ta.uria.inen. J. Mustonen. Matti Meriläinen.
21646:
21647:
21648:
21649:
21650: 65 E 706/61
21651: 1986
21652:
21653: IV,632.- Rah.al. N: o 462.
21654:
21655:
21656:
21657:
21658: Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomussalmen
21659: kunnassa olevan Esalan asutustien jatkamista varten Sel-
21660: koskylän-Hossan tiehen.
21661:
21662:
21663: E d u s k u n n a ll e.
21664:
21665: Viime vuosina on asutusviranomaisten toi- pysähdyksissä niin tällä kuin muillakin sa-
21666: mesta aloitettu osittain työttömyysvaroillakin manluontoisilla teillä. Mainitun tieosuuden
21667: rakennustyöt useilla asutusteillä, joista useat alueelle on suunniteltu useita uusia asutus-
21668: ovat vielä keskeneräisiä ja monet tulisivat tiloja ja entisiäkin on kymmeniä. Kun
21669: ajanoloon palvelemaan yleistä liikennettä pai- alueella on hyviä metsiä, palvelisi tie myös
21670: kallåsteinä. Eräs sellainen tie on Suomus- puutavaran ikuljetustienä.
21671: salmella Suomussalmen-Juntusrannan maan- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
21672: tiestä lähtevä ns. Esolan tie. Osa siitä on taen,
21673: jo miltei valmiina, mutta asutusviranomais-
21674: ten tarkoitus on jatkaa sitä Selkoskylän- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
21675: Hossan tiehen. Kun ko. yleisluontoisia asu- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
21676: tusteitä varten ei ole kuluvan vuoden talous- kaa Suomussalmen kunnassa olevan
21677: arviossakaan rakennusmäärärahaa kuin Esalan asutustien jatkamista varten
21678: 150 000 000 mk, ovat tierakennustyöt olleet Selkoskylän-Hossan tiehen.
21679: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
21680:
21681: H. Tauriainen. J. Mustonen. Matti Meriläinen.
21682: 1987
21683:
21684: IV,633. - Rah.al. N: o 463.
21685:
21686:
21687:
21688:
21689: Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
21690: Suomussalmen kunnansairaalan rakentamista varten.
21691:
21692:
21693: E d u s k u n n a ll e.
21694:
21695: Valtion aluesairaaloita v. 1951 kunnille uudestaan. Nyt on kunta suunnitellut uuden
21696: siirrettäessä edellytettiin, että ne kunnoste- sairaalan rakentamista, mutta hallitus ei ole
21697: taan ajanmukaisiksi valtion kustannuksella. varannut tarkoitukseen määrärahaa.
21698: Näin ei kuitenkaan ole vielä tapahtunut Suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21699: mussalmen kunnansairaalan osalta. Mainittu nioittaen,
21700: sairaala on liian pieni, eikä se edes rakenta-
21701: misvaiheessaan vastannut paikallista tar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
21702: vetta. Sodan jälkeisen tarvikepulan vuoksi tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar-
21703: se tuli lisäksi rakennetuksi erittäin heikosti. kan määrärahan alkuerän maksami,
21704: Lääkintöhallituksen suorittamien tutkimusten seksi avustuksena Suomussalmen kun-
21705: mukaan sitä ei kannata ryhtyä enää korjaa- nansairtiiilan rakentamista varten.
21706: maan, vaan se on rakennettava kokonaan
21707: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
21708:
21709: Ha.nnes Tauriainen. Matti Meriläinen.
21710: 1988
21711:
21712: IV,634.-Rah.aJ. N:o 464.
21713:
21714:
21715:
21716:
21717: Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta lukion perustami-
21718: seksi Suomussalmelle.
21719:
21720:
21721: E d u s k u n n a 11 e.
21722:
21723: Tilanahtaus oppikouluissa on yleensä huu- suunniteltiin, oli tarkoitus, että siten saa-
21724: tava ja hyvin paljon oppikouluihin pääsy· daan myös syrjäisiltä seuduilta haravoiduksi
21725: kokeissa hyväksyttyjä jää niistä pois. Var- lahjakkaat lapset opintielle. Mutta ttilanne
21726: sinkin syrjäisillä seuduilla opintielle pääsy lukion !kohdalla on vielä järj·estämättä näissä
21727: on suuria taloudellisia kustannuksia vaa- kunnallisissa keskikouluissa oppikoulunsa
21728: tiva, sillä ko,uluthan ovat usein kaukana, aloittaneilie. Kunnalliset kesk~koulut ovat
21729: toisilla paikkakunnilla. Tosin kunnalliset muodostuneet ikäänkuin saareklkei,k:si, joista
21730: keskikoulut ovat asiantilaa hieman paranta- on paljon vaikeampi jatkaa kuin varsinai-
21731: neet keskikoulun osalta, niin että niissä sista oppikouluista. Näin sen vuoksi, että
21732: syrjäisten seutuj€llkin kunnissa, joihin ko. usein lukiot ovat kaukana, useiden satojen
21733: koulu on saatu, lahja~a:irrnmilla lapsilla on kilometrien paassa kotiseudulta. Tämän
21734: mahdollisuus suorittaa keSkikoulun kurssi, vuoksi käsityksemme mukaan valtion pitäisi
21735: mutta siitä jatkaminen lukiossa on kiven ta- perustaa erillisiä lukioita, joihin kunnalli-
21736: kana. sista keskikouluista voitaisiin siirtyä jatka-
21737: Suomussalmella on kunnallinen keskikoulu maan. Jo kokeilumielessä tällaisten lukioiden
21738: toiminut jo useita vuosia.' Nyt siinä toimii perustaminen olisi suurimerkityksellinen.
21739: kolme rinnakkaisluokkaa (yht. 4 luol{lk.). V. Käsityksemme mukaan Suomussalmelle pi-
21740: 1960 koulusta lähti lukioihin eri paikkakun- täisi perustaa valtion lukio, joka voisi ottaa
21741: nille, Kajaaniin, Kiuruvedelle, Kuusamoon oppilaita myös naapuriikuntien, Puolangan
21742: ja Sotkamoon, 20 oppilasta. Suoritetun tie- ja Hyrynsalmen kunnallisista keskikouluista.
21743: dustelun mukaan v. 1962 tulisi k~ikou Kun ,kunta juuri ryhtyy rakentamaan suurta
21744: lusta lähtemään lukioon 34 oppilasta. Kun kansalais- ja keskikoulukomplek:sia, Ämmän-
21745: n~ tänä syksynä on alkanut toimia kolmas saaren kunta voisi ehkä tarjota väliaikaisesti
21746: rinna'kkaisluakka, tultwaisuudessa lukioon huoneiston lukiolle jo ensi syksynä.
21747: lähtevien määrä 'tulee vielä lisääntymään. Näihin seikkoihin perustuen ehdotamme
21748: Tunnetustihan koulutus vieraalla paikka- !kunnioittaen,
21749: kunnalla tulee hyvin kalliiksi. Varovaisesti-
21750: kin laskien kustannukset tekevät oppilasta että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
21751: kohden 150 000 mk lukuvuodessa, jot€ll vä- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
21752: hävaraisilla oppilailla on vaikeuksia lukujen kan määrärahan lukion perustami-
21753: jatkamiseen. Kun kunnallisia !keSkikouluja seksi Suomussalmelle.
21754: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
21755:
21756: Hannes Tauriainen. Matti Meriläinen.
21757: 1989
21758:
21759: IV,635. - Rah.al. N: o 465.
21760:
21761:
21762:
21763:
21764: Tauriainen ym..: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
21765: miseksi Puolangan kunnan Puokionvaarasta Vaalan kun-
21766: nan Jaalangan kylään.
21767:
21768:
21769: Eduskunnalle.
21770:
21771: Vaalan kunnan Jaalangan kylän ja Puo- mukaan tien rakentaminen olisi kansantalou-
21772: langan kunnan Puokionvaaran kylän välille dellisen edun vuoksi saatava 8.'lulle kiireelli-
21773: on suunniteltu maantien rakentamista ja sesti.
21774: kaikki tarvittavat valmistelut tietyön aloitta- Edellä esitetyn vuoksi ehdotamme kun-
21775: miseksi on suoritettu. Puuttuu vain rahaa. nioittaen, ·
21776: Tie lyhentäisi kymmenillä kilometreillä mat-
21777: kaa Puolangan kunnasta rautatielle ja siten että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
21778: helpottaisi kaikenlaisen raskaan tavaran, mm. tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
21779: puutavaran kuljetusta. Kun tien vaikutus- kan määrärahan maantien rakentami-
21780: piiriin tulisi huomattava määrä asutusta, ja seksi Puolangan kunnan Puokionvaa-
21781: kun alueella olevat metsävarat ovat pää- rasta Vaalan kunnan Jaalangan ky-
21782: asiassa valtion omistuksessa, käsityksemme lään.
21783: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
21784:
21785: Hannes Tauriainen. l.Yia.tti Meriläinen.
21786: 1990
21787:
21788: IV,636. - Ra.b..a.l. N: o 466.
21789:
21790:
21791:
21792:
21793: Tauriainen ym..: Määrärahan osoittamisesta tien rakentami-
21794: seksi Suomussalmen Pärsämön asutustiestä Kiannannie-
21795: men--Juntusrannan tiehen.
21796:
21797:
21798: E d u s k u n n a ll e.
21799:
21800: Suomussalmella on asutusviranomaisten toi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
21801: mesta aloitettu asutustien rakentaminen kunnioittaen,
21802: kirkonkylän-Näätälän tiestä Myllylahden
21803: kautta Pärsämönrannalle. Myllylahdesta on että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
21804: tutkittu tielinja Röntylän-Virtasalmen- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
21805: Kiekin kautta Kiannanniemen-Juntusran- kan määrärahan asutusviranomaisten
21806: nan tiehen. Mainitulla alueella on huomatta- käyttöön maantien rakentamiseksi Suo-
21807: van paljon vanhaa asutusta, mutta myös mussalmen Pärsämön asutustiestä Rön-
21808: rintamamiestiloja sekä viljelyskelpoisia maita tylän- Virtasalmen- Kiekin kautta
21809: uudelle asutukselle. Tämän vuoksi tien ra- Kiannanniemen--Juntusrannan tiehen.
21810: kentaminen sopii nimenomaan asutusviran-
21811: omaisille.
21812: Helsingissä 115 päivänä syyskuuta 1961.
21813:
21814: Hannes Tauriainen. J. !Mustonen. Matti Meriläinen.
21815: 1991
21816:
21817: IV,637. -Ra.h.al. N':o 467.
21818:
21819:
21820:
21821:
21822: Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi kun-
21823: n~'lle kunnallis- ja vankainkotien rakentamista varten.
21824:
21825:
21826:
21827: E d u s k u n n a 11 e.
21828:
21829: Huoltoapulaissa on säännös, jonka mukaan sesti hyväksyi hallitukselle toivomuksen mää-
21830: valtion varoista voidaan antaa kunnille lai- rärahan varaamisesta tarkoitukseen. Halli-
21831: naa kunnallis- ja vanhainkotien rakentami- tus on kuitenkin v:n 1962 valtion tulo- ja
21832: seen. Lain voimaan tultua oli vielä n. 100 menoarvioehdotuksestaan jättänyt pois lain
21833: kunnassa vanhainkodit rakentamatta. Nyt- edellyttämän ja eduskunnan toivoman mää-
21834: kin ne puuttuvat vielä useista kymmenistä rärahan !ainoiksi kunnille kunnallis- ja van-
21835: kunnista. Maalaiskuntain Liiton toimesta hainkotien rakentamista varten.
21836: suoritetun tutkimuksen mukaan kuluvana Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21837: vuonnakin on rakentei!l.la vanhainik:oti useassa
21838: kunnassa ja näihin kunnat tarvitsevat omaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
21839: rahaa yli miljardi markkaa. Kun kuntien tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
21840: talous yleensä on vaikeutunut, on monissa kan määrärahan halpakorkoisiksi lai-
21841: kunnissa rakennustyöt jouduttu keskeyttä- noiksi kunnille kunnallis- ja vanhain-
21842: mään. Tämän vuoksi eduskunta yksimieli- kotien rakentamista varten.
21843: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
21844:
21845: Hannes Tauriainen. Matti Meriläinen.
21846: J. Mustonen. Väinö B.. Virtanen.
21847: Inkeri Virtanen.
21848: 1992
21849:
21850: IV,638. - Rah.al. N: o 468.
21851:
21852:
21853:
21854:
21855: Tauriainen ym..: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun-
21856: nille, joiden suoritukset kuntayhtymille ovat keskimää-
21857: räistä korkeammat.
21858:
21859:
21860: E d u s k u n n a 11 e.
21861:
21862: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja näin ollen esim. sairaala-, parantola- tai mie-
21863: menoarvioksi v: lle 1962 osoitetaan taloudelli- lisairaspaikkaa kohden myös heikossa talou-
21864: sessa katsauksessa, miten kuntayhtymien dellisessa asemassa olevat kunnat joutuvat
21865: lähinnä kuntainliittojen menot ovat lisäänty- osallistumaan samalla määrällä. Tosin sai-
21866: neet. Ne olivat viime vuonna 22.4 mrd. mk. raalalaissa on säännös, että valtion tulo- ja
21867: Kun v. 1957 menot olivat 11.1 mrd., ovat ne menoarvion puitteissa voidaan heikossa talou-
21868: neljässä vuodessa kaksinkertaistuneet. dellisessa asemassa oleville kunnille antaa
21869: Näiden kuntayhtymien ruenoissa sairaala- valtionavustusta, mutta kun menoarviossa ei
21870: menot näyttelevät suurinta osaa, sillä uudella ole varattu rahaa sitä varten, on säännös
21871: sairaalalailla päävastuu sairaalalaitoksesta jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi. Eräissä toi-
21872: siirrettiin kunnille. Keskussairaalat ovat sissa laeissa, joiden mukaan kuntayhtymiä on
21873: kuntainliittojen ylläpitämiä, samoin tuberku- muodostunut, ei ole edes tuota säännöstä, ja
21874: loosiparantolat ja mielisairaalat. On merkit- näin ollen nämä menot lukuisissa kunnissa
21875: tävä seikka se, ettei kuntayhtymien menoihin ovat veroäyriä kohden nousseet kohtuutto-
21876: ja asioiden hoitoon nähden kunnilla ole väli- miksi. Tämän vuoksi käsityksemme mukaan
21877: töntä päätäntävaltaa, sillä niistä määrätään tasoittavaa valtion avustusta olisi ryhdyttävä
21878: laeissa ja kuntain edustus monivaiheisen va- antamaan kunnille nimenomaan kuntayhty-
21879: linnan jälkeen kuntainliitossa muodostuu vä- mien menoihin.
21880: lilliseksi. Taloudellisesti heikossa asemassa Yllä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
21881: olevain kuntien osaltaJkin menoista ovat päät- taen,
21882: tämässä toisetkin kunnat.
21883: Niinikään kuntayhtymien menoihin joutu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
21884: vat osallistumaan kaikki kunnat samojen pe- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
21885: rusteiden mukaan. Moniin muihin tehtäviin kan määrärahan avustusten myöntä-
21886: kunnat saavat valtion avustusta erilaisten pe- miseksi niille kunnille, joissa kunta-
21887: rusteiden mukaan riippuen kunnan taloudel- yhtym~1le suoritetut menot veroäyriä
21888: lisesta asemasta, sekä lisäksi ylimääräisiä kohden nousevat keskimääräistä kor-
21889: avustuksia. Kun kuntayhtymille meneviin keammaksi.
21890: menoihin kunnat eivät saa valtionavustusta,
21891: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
21892:
21893: H. Tauriainen. Tauno Kelovesi.
21894: Eino Tainio. Y. Enne.
21895: Väinö R. Virtanen. Antto Prunnila.
21896: Aleksi Kiviaho. Toivo Friman.
21897: 1993
21898:
21899: IV,639.- Rah.al. N: o 469.
21900:
21901:
21902:
21903:
21904: Tenhiälä. ym..: Määrärahan osoittamisesta ammattikoulujen
21905: opettajaopiston rakennusten suunnittelua varten.
21906:
21907:
21908: Eduskunnalle.
21909:
21910: Koska ammattioppilaitoksista annetun lain koulutuksen mainittuna vuotena Etelä-Hä-
21911: (184/58) mukaan koko maa peitetään v. 1962 meen keskusammattikoulun yhteyteen perus-
21912: mennessä valtion keskusa!IIhlilattikoulujen ja tetussa valtion ylläpitämässä ammattikoulu-
21913: opetuksel,taan niitä vastaavien kuntien omis- jen opetta:jaopistossa.
21914: tamien yleisten ammattikoulujen verkolla, Opettajaopisto toimii nykyisin entisestä
21915: tulee teollisuus- ja !käsityöalojen työntekijä- kunnalliskodista kunnostetuissa väliaikaisissa
21916: asteinen ammattikoulutus parin lähivuoden opetustiloissa, joissa opettajavail.mistusta ei
21917: kuluessa il.aajenemaan n. 50 %:lla nykyises- voida a:ntaa riittävän laajana eikä täysin
21918: tään. Samanaikaisesti koulumuotoista ammat- tarkoituksenmukaisesti. Sitä osoittaa se, että
21919: tiopetusta aletaan antaa entistä enemmän tähän mennessä vasta n. puolet ammattikou-
21920: uusilla ammattialoilla, joten myös erikoisalo- luissa jo toimivista vakinaisista opettajista
21921: jen ammattikoulujen opetustoiminta laajenee ovat saaneet mainitun opettajavalmistuksen.
21922: jatkuvasti. Lisäksi Etelä-Hämeen keskusammattikoulu
21923: Edellä sanotusta jdhtuen ammattikoulujen tulee lopuHisessa laajuudessaan tarvitsemaan
21924: opettajien tarve lisääntyy ainakin puolella opettajaopiston nykyiset väliaikaistilat omaan
21925: nykyisestään. Nykyisin ammattikouluissa on käy.ttöönsä.
21926: jo lähes 1400 vakinaista ja n. 900 tuntiopet- Paitsi puhtaasti opetuksellisten tehokkuus-
21927: ,tajaa. Koska ammattikouluihin on opetuksen näkökohtien vuoksi on pedagoginen opettaja-
21928: monialaisuuden vuoksi opettajat edelleenkin valmistus välttämätöntä myös lkasv&tukselli-
21929: otettava muihin tehtäviin, kuten esim. insi- sista syistä, koska parin vuoden kuluttua jo
21930: nöörit, talousopettajat ja teknikot, tähtäävän lähes kolmannes jokaisesta ikäluokasta tulee
21931: peruskoulutuksen saaneista, on ensiarvoisen käyneeksi ammattikoulua.
21932: tärkeätä, että kaikille ammattikoulujen opet- Edellä esitetyn perusteelia ehdotamme,
21933: tajille annetaan edes lyhyenä opettajakouiu-
21934: tuksena riittävä valmennus tuleviin opetus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
21935: tehtäviinsä. Aikaisemmin tämä opettajaval- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
21936: mennus annettiin kauppa- ja teollisuusminis- 9 000 000 markkaa Hämeenlinnassa
21937: teriön toimesta järjestetyillä lyhyiil.lä opet- toimivalle ammattikoulujen opettaja-
21938: tajanva:lmennuskursseilla. V. 1958 alkaen opistolle omien koulu- ja opp~tastilo
21939: ammattikoulujen opettajiksi aikovat ovat jen rakennusten suunnittelua varten.
21940: saaneet yhden lukuvuoden kestävän Opettaja-
21941: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1961.
21942:
21943: Juho Tenhiälä. Vä.inö E. Nieminen.
21944: Kaino Haapanen. Eino Raunio.
21945: Ensio Partanen. Kauko Tamminen.
21946: Lyyli Aalto. Olli Aulanko.
21947:
21948:
21949:
21950:
21951: 66 E 706/61
21952: 1994
21953:
21954: IV,640. -Rah.al. N:o 470.
21955:
21956:
21957:
21958:
21959: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta sotilasvammalain
21960: mukaisten korvausten korottamiseen.
21961:
21962:
21963: Eduskunnalle.
21964:
21965: Eduskunta on maaliskuun 29 päivänä 1961 malain mukaisia korvauksia. Niinpä kun
21966: hallituksen esityksestä hyväksynyt lain (180/ viran- ja toimenhaltijain palkkoja v:n 1961
21967: 61) valtion viran- ja toimenhaltijain palk- alusta lukien korotettiin 3 %: lla, korotettiin
21968: kauksesta annetun lain muuttamisesta, jonka vastaavasti hallituksen esityksestä myös so-
21969: perusteella viran- ja toimenhaltijain palk- tilasvammalain mukaisia korvauksia.
21970: kauksessa on suoritettu kuluvan vuoden Kun tästä käytännöstä nyt on poikettu,
21971: alusta lukien tarkistus 4.'3% :lla (Asetus on hallitus perustellut esitystään mm. sillä,
21972: 181/61). Tämän lisäksi hallitus esitykses- että eduskunta olisi tavallaan ennakoinut
21973: sään eduskunnalle valtion tulo- ja meno- sotilasvammalain mukaisia peruskorvauksia
21974: arvioksi v:lle 1962 esittää viran- ja toimen- hyväksyessään sen, että viran- ja toimenhalti-
21975: haltijain palkkauksessa sanotun vuoden joille kuluvana vuonna tullaan palkkauksen
21976: alusta korotusta 3.5 %. Tätä esitystään hal- tarkistusta suorittamaan.
21977: litus perustelee mm. sillä, että mainitun suu- Kiistämätön tosiasia kuitenkin on, että
21978: ruinen tasokorotus yleisesti maassamme kai- eduskunnan ratkaisu perustui niihin asia-
21979: killa teollisen ja elinkeinoelämän aloilla tul- rtietoihin, joita Sdtainvaliidien Veljesliiton ja
21980: laan toteuttamaan. Kaatuneitten Omaisten Liiton taholta oli
21981: Sotilasvammalaissa oli v: een 1958 saakka kansanedustajille jätetty jo kevätkaudella
21982: voimassa säännös, jonka mukaan sotilasvam- 1960, joten ratkaisussa ei missään tapauk-
21983: malain mukaisia korvauksi,a oli tarkistettava, sessa ole voitu ottaa etukäteen huomioon sel-
21984: milloin valtion viran- ja toimenhaltijain laisia palkkatason tarkistuksia, joista neu-
21985: palkkaustakin tarkistettiin. Tämä säännös vottelut aloitettiin vasta v:n 1960 loppupuo-
21986: kuitenkin kumottiin 18. 4. '58 annetulla lailla lella. Sitä paitsi eduskunnan hyväksymä
21987: ,eräiden suoritusten maksamisesta elinkus- sotilasvammalain mukaisiin peruakorvauksiin
21988: tannusindeksin perusteella tarkistettuna". tehtävä korotus määrättiin maksettavaksi
21989: Tällä lailla kumottiin myös yleinen valtion toukokuun 1 päivästä 1960 alkaen, mikä se-
21990: viran- ja toimenhaltijain palkkauksen in- kin selvästi osoittaa, että eduskunnan tarkoi-
21991: deksisidonnaisuus samalla kun v: n 1958 lop- tuksena oli tavoitella sotilasvammalain mu-
21992: puun saakka säädettiin noudatettavaksi in- kaisissa korvauksissa sitä yleistä tasoa, joka
21993: deksisidonnaisuutta uudistetussa muodossa. v: n 1960 alkupuolella oli voimassa. On myös-
21994: Viimemainitusta ajankohdasta alkaen sotilas- kin syytä tähdentää, että eduskunnassa oli
21995: vammalain mukaiset korvaukset eivät ole ol- esillä sellaisiakin mielipiteitä tuona ajankoh-
21996: leet sidottuina valtion viran- ja toimenhalti- tana, että tämän korotuksen voimaanastumis-
21997: jain palkkaukseen. ajankohta olisi pikemminkin liian myöhäinen
21998: Tästä huolimatta hallitus on kuitenkin kuin aikainen.
21999: noudattanut sellaista käytäntöä, että milloin Kiistämätön tosiseikka on myös se, että
22000: valtion viran- ja toimenhaltijain palkkausta tapaturmakorvauslainsäädännössä toteutettiin
22001: on elinkustannuksissa tapahtuneen muutok- tuntuva korvausten korottaminen jo v: n
22002: sen johdosta tarkistettu - vastaava tarkis- 1959 alusta lukien, mikä korotus muodosti
22003: tus on ulotettu koskemaan myös sotilasvam- erään pääperusteen edellämainittujen liitto-
22004: IV,640. - Tenhiälä ym. 1995
22005:
22006: jen pyrkimyksille sotilasvammalain mukais- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
22007: ten korvausten korottamisesta, joka siis to- tulo- ja menoarvioon 700 miljoonaa
22008: teutui lähes puolitoista vuotta myöhemmin. markkaa soUlasvammalain mukaisten
22009: Edellä esitetyn perusteella viittaamme peruskorvausten korottamiseksi 4.3
22010: ~dustaja Kähösen ym. helmikuun 7 päivänä %: lla tammikuun 1 päivästä 1961 lu-
22011: 1961 tekemään tätä asiaa koskevaan laki- kien ja näin saatuja määriä 3.5 %: lla
22012: aloitteeseen ja kunnioittaen ehdotamme, tammikuun 1 päivästä 1962 lukien.
22013: Helsingissä 115 päivänä syyskuuta 1961.
22014:
22015: Juho Tenhiälä. Victor Prooope. Urho Kähönen.
22016: Päiviö Hetemäki. Juha Rihtniemi. Esa Kaitila.
22017: Aaro Stykki. Erkki. Tuuli. Veikko Helle.
22018: Erkki. Ha.ra. Antti J. Ranta.ma.a.
22019: 1996
22020:
22021: IV,641.- Rah.al. N: o 471.
22022:
22023:
22024:
22025:
22026: Tiekso ym.: Määrärahan osoittamisesta tiefJ, rakentamiseksi
22027: Sodankylän, kunnan Orajärven, kylästä Sodankylär~r-Pel
22028: kosenniemen maantiehefl;.
22029:
22030:
22031: E d u s k u n n a 11 e.
22032:
22033: Sodankylän kunnassa sijaitsevaan Orajär- tiehen. Tien pituus tulisi olemaan vain 6
22034: ven 'kylään on rakennettu kylätie jo v. 1925. km.
22035: Sen kunnossapidosta aiheutuu jatkuvasti suu- Tiestä on laadittu suunnitelma ja kustan-
22036: ria kustannuksia tiekunnan osakkaille. Nyt- nusarvio v. 1954. V. 1956 ovat Orajärven
22037: kin, kun tie yritetään saada paikallistieksi, kylän asukkaat tutkituttaneet jälleen omalla
22038: on se jälleen asukkaitten toimesta korjattava kustannuksellaan kysymyksessä olevan tien-
22039: ja rakennettava mm. yli 20 ohituspaikkaa. suunnan. Tällöin on tientekokustannusten
22040: Vaikka mainittu tie siirtyisikin paikallistienä arvioitu nousevan n. 9 000 000 mk: aan. Tä-
22041: valtion kunnossapidettäväksi, jolloin asuk- män tien rakentamisella saataisiin Orajärven
22042: kaitten ei enää tarvitsisi uhrata varojaan kylä, jossa on n. 300 asukasta, säännöllisen
22043: siihen, ei tämä vielä sanottavammin paran- liikenneyhteyden piiriin.
22044: taisi kulkuyhteyksiä Orajärven kylään. Kun Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
22045: puheena oleva kylätie lähtee Sodankylän-
22046: Rovaniemen valtatiestä, joudutaan Kitinen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
22047: ylittämään lossilla. Varsinkin kelirikon ai- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
22048: kana tästä koituu monenlaista hankaluutta. kaa tien rakentamiseksi Sodankylän,
22049: Jotta liikenneyhteydet saataisiin todella kunnan Orajärven kylästä Sodan,ky-
22050: joustaviksi, olisi Orajärven kylästä rakennet- lär~r--Pelkosenniemen maantiehen.
22051: tava tie Sodankylän-Pelkosenniemen maan-
22052: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
22053:
22054: Anna-Liisa Tiekso. Eino Ta.i.nio. Toivo Friman.
22055: 1997
22056:
22057: IV,642.- Ra.h.al. N:o 472.
22058:
22059:
22060:
22061:
22062: Tiekso ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseksi
22063: Kelan ja Telkkälän välille Ranuan kunnassa.
22064:
22065:
22066: Eduskunnalle.
22067:
22068: Jo useita vuosia on ollut vireillä hanke selle ei näin ollen ole edellytyksiä. Tien ra-
22069: tien rakentamisesta Siuruanjokivarteen Ke- kentaminen edistäisi aivan oleellisesti asuk-
22070: lan ja Telkkälän välille Ranuan kunnassa. kaiden toimeentulomahdollisuuksien parane-
22071: Viime keväänä on tien suunta hyväksytty mista ja helpottaisi monin tavoin heidän
22072: lopUillisesti, joten suunnitelma on täysin val- elämäänsä.
22073: mis. Tien, jonka pituudeksi tulisi 21 km, Edehlä esitetyn perusteella ehdotamme,
22074: vaikutuspiirissä on tällä hetkellä 24 taloa.
22075: Alueelle tullaan muodostamaan runsaasti että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
22076: myös uusia tiloja. tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
22077: Tien puuttuminen tuottaa erittäin suuria kan määrärahan tien rakentamiseksi
22078: vaikeuksia Siuruanjokivarressa eläville asuk- Kelan ja Telkkälän välille Ranuan-
22079: kaille. Maa- ja karjatalouden harjoittami- kunnassa.
22080: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
22081:
22082: Anna-Liisa Tiekso. Eino Tainio.
22083: Toivo Friman. Irma Rosnell.
22084: 1998
22085:
22086: IV,643. - Ralul. N: o 473.
22087:
22088:
22089:
22090:
22091: Tiekso ym.: Määrärahan osoittamisesta taiteilijaeläkkeitten
22092: korottamiseen ja niitten lukumäärän lisäämiseen.
22093:
22094:
22095: E d u s k u n n a 11 e.
22096:
22097: Opetusministeriö myöntää nykyisin käyttö- keitten lukumäärää pitäisi kuitenkin ehdot-
22098: varoistaan kirjailija- ja taiteilijaeläkkeitä, tomasti lisätä, sillä nykyisinhän on voitu
22099: joiden keskimääräinen suuruus on n. 30 000 myöntää eläke esim. vain viidelle säveltai-
22100: -35 000 mk kuukaudessa. Eläkkeen saa teilijalle.
22101: tällä hetkcllä 80 taiteilijaa, joista 28 kir- Taiteilijan luovan työn maallemme ja kan-
22102: jailijaa. Kun eläkkeet ovat kovin pieniä, ku- salllemme tuottaman hyödyn mukaista ei mie-
22103: ten edellä selostetusta ilmenee, eivät taiteili- lestämme ole, että taiteilijaeläkkeet myönne-
22104: jat voi eläkkeen saatuaankaan omistautua tään opetusministeriön käyttövaroista. Val-
22105: luovalle työlle, vaan joutuvat hankkimaan tion tulo- ja menoarviossa olisi osoitettava
22106: toimeentulonsa turvaamiseksi sivuansioita. erillinen määräraha tähän tarkoitukseen.
22107: Tämä aiheuttaa luonnoillisesti vahinkoa ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
22108: tappiota maamme koko kulttuurielämälle.
22109: Taiteilijaeläkkeitten pitäisi käsityksemme että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
22110: mukaan olla suuruudeltaan verrattavissa tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVIII
22111: akatemia-apurahoihin. Eläkkeiden tulisi näin luvun uudelle momenUlle 60 000 000
22112: ollen olla 50 000-60 000 m:k kuukaudessa. markkaa taiteilijaeläkkeitten korotta-
22113: Edeltlyttäen, että eläkkeitten lukumäärä olisi miseen ja niitten lukumäärän lisää-
22114: jatkuvasti 80, tarvittaisiin v. 1962 varoja miseen.
22115: tähän tarkoitukseen n. 50 000 000 mk. Eläk-
22116: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
22117:
22118: Anna-Liisa Tiekso. Paavo Aitio.
22119: Irma Rosnell. Judit Nederström-Lunden.
22120: 1999
22121:
22122: IV,644.- Rah.al. N:o 474.
22123:
22124:
22125:
22126:
22127: Tiekso ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi kunnal-
22128: lisille ammattioppilaitoksille oppilasasuntolain rakenta-
22129: mista varten.
22130:
22131:
22132: E d u s k u n n a 11 e.
22133:
22134: Ammattioppilaitoksista annetun lain 14 § : n koulujen oppilaskotien ra:kentamiseen on eh-
22135: mukaan voidaan ammattikoulujen oppilas- dottoman välttämätön. Tämä määräraha koi-
22136: kotien rakentamiseen myöntää valtionavus- tuu syrjäisimpien kuntien ja vähävaraisim-
22137: tusta valtioneuvoston vahvistamien perustei- mista kodeista ammattikoulua käyvien nuor-
22138: den mukaan menoarviossa olevan määrä- ten hyväksi. On kohtuutonta, jos kunnilta,
22139: rahan rajoissa, kuitenkin enintään 50 sa- joille ammattioppilaitoksista annetun lain
22140: dalta hyväksyttävistä kustannuksista. Edus- asettamien velvoitteiden täyttäminen tuottaa
22141: kunta ottikin v: n 1961 tulo- ja menoarvioon monissa tapauksissa taloudellisia vaikeuksia,
22142: 25 000 000 mk:n määrärahan tähän tarkoi- otetaan pois myös puheena oleva valtion-
22143: tukseen. Määrärahaa ei kuitenkaan ole vah- avustus.
22144: vistettu. Halllituksen esityksessä valtion tulo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
22145: ja menoarvioksi v: He 1962 momentti, jolla
22146: kysymyksessä oleva valtion avustus kunnai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
22147: iisille ammattioppilaitoksille oppilasasunto- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X luvun
22148: lain rakentamista varten myönnetään, ja uudelle momentille 25 000 000 mark-
22149: sille merkitty määräraha ehdotetaan koko- kaa valtionavustukseksi kunnallisille
22150: naan poistettavaksi. ammattioppt'laitoksille oppt1asasunto-
22151: Valtionavustuksen myöntäminen ammatti- lain rakentamista varten.
22152: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
22153:
22154: Anna-Liisa Tiekso. Eino Roine. Y. Enne.
22155: Veikko Rytkönen. Pauli Puhakka. Antto Prunnila.
22156: Martti Linna. Eino Tainio. Matti Koivunen.
22157: Paavo Aitio. Toivo Asvik. Irma Rosnell.
22158: 2000
22159:
22160: IV,645. - Rah.al. N: o 475.
22161:
22162:
22163:
22164:
22165: Tikkaoja ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen rautatie-
22166: asema- ja postitalorakennuksen töiden aloittamista varten.
22167:
22168:
22169: Eduskunnalle.
22170:
22171: Seinäjoen rautatieasema ja postitalo kuu- tiloissa. Tämän vuoksi olisikin talon raken-
22172: luu rautatiehallituksesta saamamme tiedon nustöihin päästävä mahdollisimman no-
22173: mukaan ensimmäisiin 1ähiaikoina rakennet- peasti.
22174: taviin tämän alan rakennuksiin. Rautatie- Kun valtion tulo- ja menoarviossa ei ole
22175: hallituksen toimesta onkin ryhdytty kaik- vielä ensi vuodelle ehdotettu 1määrärahaa,
22176: kiin tarpeen vaatimiin toimenpiteisiin, ku- niin edelläolevaan viitaten ehdotamme,
22177: ten ratapihasuunnitteluun ym. nähden.
22178: Myöskin a:semarakennukisen suunnittelutyöt että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
22179: ja piirustukset ovat jo valmiina. tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
22180: Kasvava rautatieliikenne vaatii välttä- kan määrärahan Seinäjoen rautatie-
22181: mättä uuden ajanmukaisen asem:atalon. asema- ja postitalorakennuksen töit-
22182: Posti- ja lennätin toimivat aivan <tavatto- ten aloittamista varten.
22183: man ahtaissa ja epätarkoituksenmukaisissa
22184: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
22185:
22186: Väinö Tikka.oja. Toivo Antila.. Matti J.iinamaa.
22187: Reino Ala...Kulju. Eino Uusitalo. Mauri Seppä.
22188: Geo:rg Eriksson. Aarre Marttila. Toivo Asvik.
22189: 2001
22190:
22191: IV,646. -Rah.al. N:o 476.
22192:
22193:
22194:
22195:
22196: Tikkaoja ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen ja Kuor-
22197: taneen välisen maantien rakentamiseksi osuudella Nurmon
22198: V eneskoski-Seinäjoki.
22199:
22200:
22201: Eduskunnalle.
22202:
22203: Suoran yhdystien rakentaminen Keski- Seinäjoen kaupunkiin on valtion rauta-
22204: Suomen ja Etelä-Pohjanmaan välille on saa- teiden toimesta rakennettu kaksi alikulku-
22205: tettu vireille jo läheS 30 vuotta sitten. Tut- siltaa, joiden rakentamiskustannukset ovat
22206: kimus Seinäjoen-Kuortaneen maantiestä, noin 58 milj. mk. Nämä alikulkusillat ovat
22207: joka on oleellinen osa edelleen Lehtimäen- olleet v:sta 1957 - jolloin ne val:mistuivart;
22208: Soinin kautta Keski-Suomeen johtavasta - miltei käyttämättömät ja niiden rakenta-
22209: tiestä, valmistui v. 1930 sekä suunnitelma ja miseen uhratut varat V'ailla käytännöllistä
22210: kustannusarvio seuraavana vuonn·a. merkitystä. Tämäkin pualestaan kiirehtii ko.
22211: Jo ennen sotia sarutiin liikennöitävään tierakennussuunnitelman lopullista toteutta-
22212: kuntoon osa Nurmon Vene$:osken-Kuorta- mista.
22213: neen välisestä tiestä. Sotien jdhdosta raken- Suunnitelma kyseistä tieosuutta varten on
22214: tllllllinen oli kuitenkin pysähdyksissä iähes vahvistettu ja on sen Vaasan tie- ja vesi-
22215: 10 vuotta. Sen jälkeen rakentamisasia saa- rakennuspiiri nyttemmin vielä tarkistanut ja
22216: tettiin uudelleen vireille ja v. 1955 saatiin saattanut ajan vaatimu!ksia vastaavaksi, ollen
22217: V eneslroSken-Kuortaneen tieosuus valmiiksi tältäikin osin nyt saadun tiedon mukaan val-
22218: rakennetuksi. mis.
22219: Seinäjoen-Kuortaneen maantiestä on Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
22220: edelleen rakentamart;ta n. 12 km.:n pituinen dotamme,
22221: Nurmon Veneskosken-Seinäjoen osuus.
22222: Niinkauan kuin tämä tien oleellinen osa on että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
22223: rakentamatta, joudutaan VeneskoSkelta Sei- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
22224: näjoen kaupunkiin käyttämään vanhaa erit- kan määrärahan Seinäjoen ja Kuor-
22225: täin huonokuntoista tietä, jota käyttäen taneen välisen maantien rakentamista
22226: tämä väli on 18 ikm. Huonokuntoisuutensa varten osuudella Nurmon Veneskoski
22227: vuoksi on tie kelirikon aikana pitkiä aikoja -Seinäjoki.
22228: liikennekiellossa.
22229: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta. 1961.
22230:
22231: Väinö Tikkaoja. Toivo .Antila. Toivo Asvik.
22232: Reino Ala.-Kulju. Eino Uusitalo. Matti Liinamaa.
22233: Georg Eriksson. Aarre Marttila. Mauri Seppä.
22234:
22235:
22236:
22237:
22238: 67 E 706/61
22239: 2002
22240:
22241: IV,647.- Ra.h.aJ. N:o 477.
22242:
22243:
22244:
22245:
22246: Tikkaoja ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilmajoen työlaitok-
22247: sen uusien rakennusten rakentamista varten.
22248:
22249:
22250: Eduskunnalle.
22251:
22252: Mikäli Ilmajoen työlaitoksen toimintaa voi- kaan täysin asuntolaiksi kelpaamaton palo-
22253: taisiin menestyksellisesti jatkaa, olisi laitok- turvattomuuden vuoksi, jossa järkyttävä,
22254: selle välttämättä saatava uusi laitosrakennus, ,Köyliön tapaus" ehkä vielä tuhoisaminin
22255: johon sisältyisi sataa huollettavaa varten seurauksin saattaa uusiutua milloin tahansa.
22256: asuinhuoneet, siivous-, pesu- ja juhlahuoneet, 3. Kooka työlaitoksen uudet karja- ja
22257: talousosasto ja siihen liittyvä ruokailuhuone, muut maatalousrakennukset sekä suurin osa
22258: sairaala- ja lastenosasto, rangaistusosasto, työkohteista sijaitsevat n. vajaan km: n
22259: työliike, pesula, sauna sekä tarpeelliset va- päässä nykyisestä asuntolasta uuden Seinä-
22260: rasto- ja säilytystilat. Koska uusi rakennus joen-Kristiinan maantien ja rautatien toi-
22261: on suunniteltu rakennettavaksi n. runsaan sella puolella, olisi rauhallisen työtoiminnan
22262: 1 km: n päähän nykyisestä paikasta, olisi sen kannalta toivottavaa, että myöskin laitosra-
22263: läheisyyteen saatava ainakin osa henkilökun- kennukset siirrettäisiin sinne.
22264: nan asumuksista. 4. Koska huollettava aines on viime vuo-
22265: Uuden laitosrakennuksen tarvetta puolus- sina muuttunut niin, että valtaosa heistä on
22266: tavat seuraavat näkökohdat: joko perin vaikeasti sopeutuvia psykopaat-
22267: 1. Osa laitosra;kennuksia on rakennettu jo teja tai tuberkuloottisia, jotka yleisen järjes-
22268: vv. 1914-1920 ja koska nykyinen laitosalue tyksen vuoksi tarvitsevat entistä enemmän
22269: on pohjaltaan pehmeää suota, liikkuvat ra- yksinäishuoneita, olisi laitos asuntojärjeste-
22270: kenml'kset routiintumisen yhteydessä helposti lynkin vuoksi pikaisesti muutettava.
22271: ja lisä:ksi voimakkaasti erittyvät suokaasut Edelläolevan huomioiden kunnioittaen eh-
22272: edistävät nopeaa lahottumista, mistä johtuen dotamme,
22273: rakennusten kunto on tavattoman heikko ja
22274: niiden vuosittaiset korjaukset nielevät huo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
22275: mattavia rahasummia. Suunnitellun uuden tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mar-
22276: rakennuksen pohjana on kallioinen kangas- kan suuruisen määrärahan Ilmajoen
22277: maa. työlaitoksen uuden, sataa huollettavaa
22278: 2. V. 1938 palaneen huonettavien asunto- varten tarkoitetun laitosrakennuksen
22279: lan tilalle samana vuonna rakennettu lauta- ja välttämättömien henkilökunnan
22280: parakki puulastutäytteineen on Vaasan lää- asumusten rakentamista varten.
22281: nin palotaTkastajan antaman lausunnon mu-
22282: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
22283:
22284: Väinö Tikkaoja. Toivo Antila.. N. KosoJ.a.
22285: Reino Ala..JKulju. Georg Eriksson. Toivo Asvik
22286: 2003
22287:
22288: IV,648.- Rah.aJ. N: o 478.
22289:
22290:
22291: Tikkaoja ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
22292: siksi vapaaehtoista seutusuunnittelua varten.
22293:
22294:
22295: E d u s k u n n a 11 e.
22296:
22297: V. 1959 voimaan astuneen rakennuslain nittelualoja. Sellaisina mainittakoon mm.
22298: nojalla seutukaavaliitoille korvataan valtion kuljetus- ja liikennetaloudelliset selvitykset
22299: varoista puolet seutukaavan laatimisesta ai- ja suunnitelmat, vesistöhygieniset selvitykset
22300: heutuneista menoista tarkemmin määrättä- ja vesivarojen inventointi, taajamien ra-
22301: vistä kustannuksista. Ennenkuin lain sään- kenne- ja vaikutusaluetutkimukset, maa- ja
22302: nöksiä päästään kuitenkaan käytännössä to- metsätalouden eri toimintahaaroihin liitty-
22303: teuttamaan, on sisäasiainministeriön mää- vät tutkimukset suunnitelmineen, asutusaluei-
22304: rättävä seutukaava laadittavaksi. Kulunee siin kohdistuvat selvittelyt jne. Näihin tut-
22305: kuitenkin vielä aikaa ennenkuin ensimmäiset kimuksiin ei ole kuitenkaan saatavissa val-
22306: määräykset tullaan antamaan. Siihen saakka tiolta varoja.
22307: tulevat seutukaavajärjestöt jatkamaan toi- Tästä syystä olisikin valtion tulo- ja meno-
22308: mintaansa vapaaehtoisella pohjalla kuten tä- arviossa varattava tietyn suuruinen määräraha
22309: hänkin saakka. sisäasiainministeriön käyttöön, josta määrä-
22310: Seutukaavajärjestöjen taloudelliset mah- rahasta myönnettäisiin maakunnallisesti ja
22311: dollisuudet tehokkaaseen tutkimus- ja suun- kansantaloudellisesti merkittäviin seutusuun-
22312: nittelutoimintaan ovat nykyisellään kuitenkin nittelujärjestöjen suorittamiin tutkimuksiin
22313: pienet. Siitä syystä olisikin valtion niille ja suunnitelmiin varoja. Kunkin järjestön
22314: suoma taloudellinen tuki merkitykseltään esittämän määräraha-anomuksen johdosta
22315: suuriarvoinen. Eduskunta on, säätäessään voitaisiin kuulla paitsi valtakunnansuunnit-
22316: rakennuslain, tämän asian oivaltanut. Se on teluviranomaisia myös eräitä muita valtion
22317: nähnyt, että seutusuunnittelu on osa valta- viranomaisia.
22318: kunnansuunnittelua ja seutukaavaa varten Hallituksen esityksessä eduskunnalle val-
22319: suoritettavat taloudelliset tutkimukset ovat tion tulo- ja menoarvioksi v: lle 1962 esite-
22320: hyödyksi koko valtiolle. Kun nyttemmin kui- tään tähän tarkoitukseen 7 milj. mk:n mää-
22321: tenkin näyttää siltä, että lain käytännöllinen rärahaa, mutta ottaen huomioon tarpeen suu-
22322: toteuttaminen seutukaavatoimen osalta vii- ruuden, on täJmä summa aivan Hian väJhäinen.
22323: västyy, olisi harkittava muita keinoja seutu- Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
22324: kaavajärjestöjen toiminnan avustamiseksi sii- nioittaen,
22325: hen saakka, kunnes säännökset alkavat vai-
22326: kuttaa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
22327: Mielihyvällä voidaan todeta, että kauppa- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXII lu-
22328: ja teollisuusministeriö on viime vuosina vun 6 momentille lisäyksenä 8 000 000
22329: myöntänyt useille seutukaavajärjestöille ja markkaa avustuksena vapaaehtoista
22330: eräille muille maakunnallisille järjestöille seutusuunnittelua varten käytettä-
22331: tutkimusavustuksia lähinnä alueellisten teol- väksi seutusuunnittelujärjestöille näi-
22332: listaruistutkimusten ja teollisten edellytysten den harjoittaman tutkimus- ja suun-
22333: selvittelyyn. Seutusuunnitteluun liittyy kui- nittelutoiminnan tukemiseen.
22334: tenkin monia muitakin tutkimus- ja Suun-
22335: Helsingissä 18 ,päivänä syyskuuta 1961.
22336:
22337: Väinö Tikkaoja. Toivo Hietala. N. iKosola.
22338: Reino Ala-Kulju. Toivo Antila. Toivo Asvik.
22339: Anni Flinck.
22340: 2004
22341:
22342: IV,649. - Rah.al. N: o 479.
22343:
22344:
22345:
22346:
22347: Timonen ym..: Määrärahan osoittamisesta lukioluokkien perus-
22348: tamiseksi Kiteen oppikouluun.
22349:
22350:
22351: Eduskunnalle.
22352:
22353: Kiteen kunnassa toimii 5 luokkainen oppi- nalle varmasti olemassa. Samalla kun uusien
22354: koulu, jossa tällä hetkellä on oppilaita 417. lukioluOkkien perustaminen helpottaisi pai-
22355: Määrän suuruus osoittaa jo sen, että koulu netta jo ennestään toimivissa oppikouluissa,
22356: nykyisessä muodossaan ei tyydytä paikka- loisi se myöskin edeHytykset monien vähä-
22357: kunnan tarpeita, etenkään kun naapuri'kun- varaisten koululaisten opintojen jatkamiselle
22358: nissakaan ei ole yliopistoon johtavaa oppi- rajaseuduilla.
22359: koulua, vaan ke..<ådkoulun käytyään joutuvat Edellä esitettyyn viitaten esitäJmme kun-
22360: oppilaat siirtymään Joensuussa sijaitseviin nioittaen,
22361: oppikouluihin jatkaa:kseen opiskelua lukio-
22362: luokilla. Kun edellä sanotun Hsälksi suorite- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
22363: tut tutkimukset osoittavat, että oppilasmäärä tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
22364: lukioluokilla tulisi jatkuvasti olemaan riit- kan mädrärahan lukioluokkien perus-
22365: tävä, ovat edellytykset lukioluokkien toimin- tamista varten Kiteen oppikouluun.
22366: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
22367:
22368: Esa. Timonen. P. Pekka.rinen.
22369: Esu Niemelä. Ale Holopainen.
22370: 2005
22371:
22372: IV,650.- Ra.h.al. N: o 480.
22373:
22374:
22375:
22376:
22377: Timonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
22378: miseksi Nurmeksen kunnan Ylikylästä Valtimon kunnan
22379: Karhunpään kylään.
22380:
22381:
22382: E d u s k u n n a 11 e.
22383:
22384: Nurmeksen kunnan Ylikylän ja Valtimon Kun Ylikylän-J{arhunpään maantien ra-
22385: kunnan Karhunpäänkylän väliin jää laaja kentaminen on puollettavissa sekä paikallisen
22386: alue, jossa on varsin runsaasti asutusta, väestön tarpeita että puutavaran kuljetusten
22387: mutta jolle ei suuntaudu ollenkaan liikenne- parantamista ajatellen ja kun on pelättävissä,
22388: kelpoista maantietä. Tämä luonnollisesti vai- että työllisyystöitä ensi talvenakin Pohjoi-
22389: keuttaa paikallisen väestön elämää. Lisäksi simmassa Karjalassa tarvitaan, ehdotamme
22390: Karhunpäänkylässä olisi puutavaran lastausta edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen,
22391: ajatellen hyvät edellytykset, sillä Karhun-
22392: pään laiturivaihde jo nykyisellään tarjoaisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
22393: mahdollisuudet puutavaran rautatievaunui- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
22394: hin lastaamiseen, mikäli Karhunpäähän saa- kan määrärahan maantien rakentami-
22395: taisiin suuntautumaan liikennekelpoinen seksi Nurmeksen kunnan Ylikylästä
22396: maantie :J.aajojen metsäalueiden kautta Yli- V altimon kunnan Karhunpään kylään.
22397: kylästä päin.
22398: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
22399:
22400: Esa Timonen. Pentti Pekkarinen. Ale Holopainen.
22401: 2006
22402:
22403: IV,651. - Rah.al. N: o 481.
22404:
22405:
22406:
22407:
22408: Timonen ym.: Määrärahan osoittamisesta liikenneolosuhteiden
22409: järjestämiseksi Hattusaareen Pielisjärven kunnassa.
22410:
22411:
22412: E d u s k u n n a 11 e.
22413:
22414: Maantieverkoston täydentämisen tarpeelli- Kun päivittäin toistuva maidon jalostus-
22415: suus nykyaikana tunnustetaan jo kaikkialla meijereihin kuljetus nykyaikana vaatii saa-
22416: ja tieolosuhteita on pystytty syrjäisilläkin rissa asuvilta, joilla jo elämisen mahdollisuu-
22417: seuduilla parantamaan viime vuosina ilah- det muutenkin ovat vaikeat, ylivoimaisia pon-
22418: duttavassa määrin. Mutta erikoisesti vesistö- nistuksia, ehdotamme kunnioittaen,
22419: jen rikkomilla alueilla esiintyy edelleenkin
22420: runsaasti sellaisia alueita, joissa tieolosuhteet että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
22421: kaipaisivat korjausta. Tällainen järjestämä- tulo- ja menoarvioon 10 {)()() 000 mar-
22422: tön paikka on mm. Pielisjärven kunnassa kan määrärahan liikenneolosuhteiden
22423: sijaitseva Hattusaari, mistä ei ole - siitä järjestämiseksi Hattusaareen Pielisjär-
22424: huolimatta, että saari on verraten lähellä ven kunnassa.
22425: mannerta - minkäänlaista maantietä eikä
22426: yhteiskunnan toimesta järjestettyä liiken-
22427: nöimismahdollisuutta.
22428: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
22429:
22430: Esa 'l.'imonen. Pentti Pekkarinen. Ale Holopainen.
22431: 2007
22432:
22433: IV,652.- Rah.al. N: o 482.
22434:
22435:
22436:
22437:
22438: Timonen ym..: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen-Valtimon
22439: radan suunnittelutöitä varten.
22440:
22441:
22442: Eduskunnalle.
22443:
22444: Maamme rautatieverkosto on rakennettu Edellä mainitun epäkohdan korjaamiseksi
22445: siten, että se suuntautuu pohjois-etelä suun- olisi mahdollisimman nopeasti saatava ra,ken-
22446: taan, josta on seurauksena se, että matkat netuksi rautatie Valtimon ja Iisalmen välille.
22447: esim. Keski-Suomesta satamiin muodostuvat Tätä suuntaa koskeva rautatiehanke on jo
22448: pitkiksi, koska ei ole riittävässä määrin pi- pantukin vireille ja koneellinen tutkimus on
22449: detty huolta siitä, että Pohjanlahden ran- rautatien suunnitellulla rakennuspaikalla
22450: nikon satamiin olisi suora yhteys maan poik- ratatoimikunnan toimesta jo teetetty. Nyt
22451: kisuuntaan rakennettuja rautateitä myöten. olisi suoritettava ratahankkeen taloudellinen
22452: Tämä rautateiden suuntautuminen on luon- tutkimus ja muutoinkin saatettava suunnitel-
22453: nollisesti edull~nen maamme eteläosissa si- mat toteuttamiskelpoisiksi.
22454: jaitseville satamille, mutta koko valtakunnan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
22455: kannalta tilannetta on pidettävä epäedulli- nioittaen,
22456: sena, koska esim. Pohjois-Karjalan pohjois-
22457: osista matka Etelä-Suomen satamiin on huo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
22458: mattavasti pitempi kuin mitä se olisi, jos tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
22459: suora rautatie Vaitimoita Iisalmen-Ylivies- kan määrärahan Iisalmen-V altimon
22460: kan radalle olisi olemassa. radan suunnittelutöitä varten.
22461: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
22462:
22463: Esa Timonen. Artturi Jämsån.
22464: Pentti Pekkarinen. Ale Holopainen.
22465: 2008
22466:
22467: IV,653. - Rah.al. N: o 483.
22468:
22469:
22470:
22471:
22472: Timonen ym.: Määrärahan osoittamisesta petoeläinten aiheut-
22473: tamien, kotieläin,vahinkojen korvaamiseen.
22474:
22475:
22476: Eduskunnalle.
22477:
22478: Kuluneen kesän aikana on Pohjois-Karja- mään vahingon suuruutta. Tämän vuoksi olisi
22479: lan läänissä esiintynyt erittäin runsaasti pe- varattava v: n 1962 tulo- ja menoarvioon
22480: toeläim.iä. Ennenkaikkea susista on tullut erillinen määräraha käytettäväksi Pohjois-
22481: suorastaan maanvaiva, jotka röyhkeytensä ja Karjalan läänissä tapahtuneiden petoeläin-
22482: oveluutensa ansiosta ovat ehtineet jo tähän ten aiheuttamien eläinvahinkojen korvaami-
22483: mennessä kuluvana kesänä tappaa Pohjois- seen ja lisäksi olisi varattava niille viljeli-
22484: Karjalassa n. 460 kotieläintä. jöille, jotka ovat jo saaneet määrältään liian
22485: Susien aiheuttamat tuhot ovat kaikkein alhaisen korvauksen kärsimistään vahingoista,
22486: raskaimmin kohdanneet juuri rajaseutupitä- tilaisuus anoa täydennyskorvausta. Tällä ta-
22487: jien vähävaraista pienviljelijävästöä. Eikä voin autettaisiin vahinkoja kärsimään joutu-
22488: ole harvinaista, että jonkin viljelijän koko neita uusien kotieläinten hankinnassa kaik,
22489: lammaskatras on joutunut susien saaliiksi. kein tehokkaimmin, kun luotaisiin taloudelli-
22490: Niiden runtelemiksi on joutunut runsaasti set edellytykset uusien eläinten ostoon.
22491: myöskin nautakarjaa etenkin vasikoita ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
22492: hiehoja, ovatpa sudet uskaltautuneet käydä
22493: myöskin lehmien kimppuun. että Eduskunta ottaisi vuoden, 1962
22494: Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen kor- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
22495: vaamista pidetään nykyisin jo yhteiskunnan kan määrärahan, käytettäväksi peto-
22496: velvollisuuksiin kuuluvana tehtävänä, mutta eläinten aiheuttamien kotieläinvahin-
22497: yleensä maksetut korvaukset eivät ole olleet kojen korvaamiseen.
22498: läheskään täysimääräisiä ja riittäviä peittä-
22499: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
22500:
22501: Esa Timonen. Artturi Jä.msen.
22502: Pentti Pekkarinen. Ale Holopainen.
22503: 2009
22504:
22505: IV,654.- Rah.al. N: o 484.
22506:
22507:
22508:
22509:
22510: Timonen ym.: Määrärahan osoittamisesta tulvavahinkoja kär-
22511: simään joutuneiden avustamiseen Pohjois-Karjalan lää-
22512: nissä.
22513:
22514:
22515: Ed usk un nalle.
22516:
22517: KulunUJt kesä on sääolosuhteittensa puo- Tulvan aiheuttamia tuhoja :tapahtui Pie-
22518: lesta ollut koko maassa poikkeuksellisen sa- lisen-Karjalassa myöskin Pielisen vedennou-
22519: teinen. Tästä j<>htuen on yleisesti esiintynyt sun takia, sillä sen vesi nousi heinäkuun
22520: vesistöissä myöskin tulvia, jotka ovat aiheut- aJUJssa alaviHe rantaviljelyksille ja kun tuilva
22521: taneet :niiden läheisyydessä sijaitseville ala- yhtäjaksoisesti pysyi koko loppukesän, tu-
22522: ville viljelyksiHe huomattavia tuhoja. Erikoi- houtuivat jo kylvety;t alavien rantapeltojen
22523: sen ankarasti 1ulvat ovat aiheuttaneet tuhoja tkasvustot täydellisesti, aiheuttaen viljeli-
22524: sellaisten vesistöjen varsilla, joiden yläjuok- jöille suuria tappioita.
22525: sut ovat jo perattuja, mutta alaosa on vielä Kun tulvista kärsimään joutuneet viljeli-
22526: perkaamatta. Esimerkkinä voitaisiin mainita jät ovat yleensä vähävaraisia pienviljeli-
22527: mm. V'altimon vesistö Nurmeksen ja Valti- jöitä, oiisi käsityksemme mukaan vahin!kojen
22528: mon kuntien alueilla, jossa tulvavedet ke- korvaamiseen syytä saada tukea yhteiskun-
22529: väällä nopeasti valuivrut OISittain perattuja nan taholta ja tällä tavoin auttaa vaikeuk-
22530: yläjuoksun väyliä myöten vesistön keski- siin joutuneita selviämään vaikean ajan .yli.
22531: vaiheilla sijaitsevaan Va:ltimojärveen, josta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
22532: alkaen vesistös.~ ei vielä ole :tehty perkaus- nioittaen,
22533: töitä. Seurauksena tästä oli, että keväällä
22534: Valtimon vesistön alajuoksulla sijaitsevien että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
22535: Karhunpään ja Jokikylän kylien kohdalla tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
22536: tulvavesi nousi lähes 3 m; noin kolme viik- kan määrärahan käytettäväksi tulva-
22537: koa !kestäneen kevättulvan jälkeen vesi nousi vahinkoja kärsimään joutuneiden
22538: myöskin syyskesällä samoille alueille, joten avustamiseen Pohjois-Karjalan lää-
22539: satoa ei ollenkaan saatu. nissä.
22540: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
22541:
22542: Esa Timonen. Pentti Pekkarinen. Ale Holopainen.
22543:
22544:
22545:
22546:
22547: 68 E 706/61
22548: 2010
22549:
22550: IV,655. -Ra.h.al. N:o 485.
22551:
22552:
22553: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta maksuttoman sairaala-,
22554: lääkäri- ja lääkehuollon järjestämiseksi vähävarais~'lle kan-
22555: saneläkettä saaville.
22556:
22557: E d u s k u n n a 11 e.
22558:
22559: Verrattain p1em osa, vain muutama sa- joutuvat vanhukset ja rtyökyvyttömät sairas-
22560: dannes vanhuksista!m.me elää kunnaHisko- tellessaan entistä suurempaan puutteeseen,
22561: deissa. Suurin osa asuu omissa kodeissaan mikä luonnollisesti vaikuttaa taas heidän
22562: ja osa omaist.ensa luona. Vanhusten oloja terveydentilaansa sitä huonontaen.
22563: tutkinU,t ·komitea v:lta 1950 on todennut, Maksutonta sairashoitoa kohti on tähän
22564: että suurin osa, eli 65% vanhuksista oli sa:alkka kuljettu sairauden laad'un eikä sai-
22565: tutkimusvuonna sairaaloissa, 13% pitemmän rastaneiden ihmisten vamttoonuudesta johtu-
22566: ajan ja · 36 % tilapäisesti vuoteenomana. van tarpeen perusteella. Tähän asti ovat
22567: Eräs tutkimus yleisissä sairaaloissa hoide- kulkutaudit ja sukupuolitaudit olleet ilmai-
22568: tuista potilaista osoitti, että kaikista 6 kuu- sen lääkäri- ja sairaalahoidon alaisia, tämän
22569: kautta pitemmän 'ajan sairaaloissa hoide- vuoden alusta myös tuberkuloosia sairasta-
22570: tuista potilaista oli 65 vuotta täyttäneitä vat ovat päässeet sa'maan asemaan.
22571: 41.9 %, eli runsaasti 2/5, vail{!ka saira;a:loiden Inhimillisistä syistä ja kunnioituksesta ja
22572: potilasmäärästä vain 11.2 % oli yli 65 vuo- kiitollisuudesta vanhuksiamme !kohtaan tu-
22573: tiaita. lisi viivyttelemättä järjestää vanhuksiUe ja
22574: Sydän- ja verisuonitaudit reuman ohella työkyvyttömille ilmainen yhteiskunnan kus-
22575: ovat sairaaloissa hoidettujen vanhusten koh- tantama sairaala-, lää:käl'i- ja läälkehuolto
22576: dalla lukuisimmat, mutta hoidosta huoli- yleistä sairasvakuutusjärjestelmä-ä valmistel-
22577: matta on suurin osa potilaista poistettu sai- taessa. Sivutuloksena tästä toimtmpiteestä
22578: raa'lasta parantumattomina. Tästä ja sairaa- olisi todennäköisesti myös 'V'anhusten tarvit-
22579: lapaikkojen puutteesta johtuen ei vanhuksia semien ja piltkäaikaisesti sitomien sairaala-
22580: ole kernaal9ti otettu sairaaloihin muuta kuin paikkojen osittainen vapautuminen, kun van-
22581: kiil'eellistä hoitoa vaativissa ja tapaturma- hukset voisivat ilmaisen lääkäri- ja lääke-
22582: tapauksissa. Kunnat antavaJt kansaneläkeläi- huollon avulla elää toipilasaikana:an usein
22583: sille maksusitoumuksia yleensä vain niissä itselleen mieluisemmassa !kotiympäristössään.
22584: tapauksissa, että ovat muutenkin joutuneet Edellä olevista syistä ehdotamJme,
22585: antamaan ko. vanhuksiille huoltoapua, ja
22586: käytännössä he ovat aina joutuneet pienistä että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
22587: eläkkeistään maksamaan lääkärinpalkkiot ja tulo- ja menoarvioon 100 000 000 rnar-
22588: lääkemenot. Tämä merkitsee sitä, että koska kan a·rviomäärärahan maksuttoman
22589: eläkkeet nipin napin riittävät asunnosta, sairaala-, lääkäri- ja lääkehuollon jär-
22590: ruuasta ja vaatteista ja muista elämän vält- jestämiseksi vähävarais~'lle kansanelä-
22591: tämättömyyksistä johtuviin ku'lurtusmenoihin, kettä saaville.
22592: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
22593:
22594: Irma Torvi. Siiri Lehmonen. Irma Rosnell. Georg Backlund.
22595: Elli Stenberg. Toivo Asvik. Eino Kilpi. Matti Meriläinen.
22596: Tyyne Tuominen. Matti Koivunen. Aimo Aaltonen. Niilo Nieminen.
22597: Veikko Kansikas. Nestori Nurminen. Pertti Rapio. Ville Pessi.
22598: T. Kelovesi. Martti Linna. Eemeli Lakkala. Esa Hietanen.
22599: Inkeri Virtanen. Pentti IJ.edes. Yrjö Murto. Anna.-IJ.isa Tiekso.
22600: Leo Suonpää. Veikko Rytkönen. G. Rosenberg. H. Tauriainen.
22601: Väinö R. Virtanen. Eino Roine. Judit Nederström-Lunden.
22602: 2011
22603:
22604: IV,656. - Rah.al. N: o 486.
22605:
22606:
22607:
22608:
22609: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta lastenseimien ja koulu-
22610: lasten päiväkotien valtionapua varten.
22611:
22612:
22613: E d u s k u n n a 11 e.
22614:
22615: Sosiaalisen pääluokan luvulla XIII ,Las- elinkustannusten nousun johdosta jatkuvasti '
22616: tensuojelun avustaminen" momentille ,;Koti- pienentynyt tehden enää jonkin sadannen
22617: kasvatuksen tukemistyö" ehdottaa hallitus osan avustusta saaneiden seimien todellisista
22618: 7 milj. mk. Määräraha on vuosikausia ollut menoista, jopa määräraha on ollut absoluut-
22619: samansuuruinen. Siitä on kuluvana vuonna tisestikin pienempi kuin v. 1953. Uusia las-
22620: jaettu ;36 lastenseimelle 4 600 000 mk. Muu tenseimien ja koululaisten paiväkoteja ei
22621: osa on käytetty ns. kerhotyölle. Kunnalli- juuri enää ole perustettu, vaikka tarvetta
22622: sille lastenseimille ei niiden hakemuksista olisi runsaasti, vaan päinvastoin eräät ovat
22623: huolimatta ole voitu jakaa enää vuosikausiin sulkeneet ovensa.
22624: ollenkaan. Mainittakoon, että eräs kaupunki- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22625: kunta teki v. 1959 valituksen asiasta Kor-
22626: keimpaan hallinto-oikeuteen, mutta kun mää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
22627: rärahan pienuus on esteenä, hävisi valittaja tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIII lu-
22628: asiansa. Kuitenkin tämä määräraha on ai- vun 2 momentille (kotikasvatuksen tu-
22629: koinaan ollut sen suuruinen, että siitä on kemistyö) 50 000 000 markkaa lasten-
22630: voitu jakaa n. 25% lastenseimien kustannuk- seimien ja koululasten päiväkotien
22631: sista diskriminoimatta kuntia enempää kuin valtionapua varten.
22632: seurakuntiakaan. Määrärahan merkitys on
22633: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
22634:
22635: Irma Torvi. Tyyne Tuominen. Inkeri Virtanen.
22636: 11. Tauriainen. Eino Roine. Elli Stenberg. ·
22637: Väinö R. Virtanen. .Anna-Liisa Tiekso. Judit Nederström-t.unden.
22638: Irma Rosnell
22639: 2012
22640:
22641: IV,657.-Rah.al. N:o 487.
22642:
22643:
22644:
22645:
22646: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta naisten ammattikoulu-
22647: tuksen järjestämiseksi.
22648:
22649:
22650: E d u s k u n n a ll e.
22651:
22652: Naistyöttömyyden osuus kokonaistyöttö- sunnossa eduskunta on osoittanut myös me-
22653: myydestä on vuosi vuodelta lisääntynyt. nettelytavat niin nuoriso- kuin naistyöttö-
22654: Tosin työttömyyskortistoihin hyväksyttyjen myydenkin torjumiseen.
22655: naisten lukumäärä enempää absoluuttisesti Näissä eduskunnan lausunnoissa kehoite-
22656: kuin suhteellisestikaan ei näytä suurelta, taan ennen kaikkea kiinnittämään huomiota
22657: koska kaikki työttömiksi joutuneet naiset varsinaisten ammattikurssien järjestämiseen
22658: eivät ilmoittaudu työttömyyskortistoihin, eikä ja todetaan, että ammattikoulutuksen laajen-
22659: heitä sinne ilmoittauduttuaankaan usein, var- taminen on erittäin kiireellinen tehtävä,
22660: sinkaan maaseudulla, hyväksytä. Tämä joh- jonka ratkaisematta jättäminen merkitsee
22661: tuu siitä, että työllisyysvaroilla järjestettävät koulutetun työvoiman vajauksen entisestään-
22662: työt ovat enimmäkseen naistyövoimalle sovel- kin lisääntymistä. Mainituissa lausunnoissa
22663: tumattomia. Työttömyyskortiston viralliset- todetaan, että naisille voitaisiin järjestää
22664: kin numerot kuitenkin osoittavat, että nais- talouskoulu- ja emännöitsijäkursseja, joiden
22665: työttömyys on nopeasti lisääntymässä. Niinpä avulla heidän sijoittumisensa laajenevaan ta-
22666: vv. 1949--57 oli naisia keskimäärin vain louselämään helpottuisi. Myös pätevien leik-
22667: 2.9% kaikista kortistoihin merkityistä, mutta kuu- ja ompelukurssien sekä erinäisten teolli-
22668: työllisyysvuonna 1956-57 oli heitä jo 3.9 %, suuden ammattikurssien laajentamista olisi
22669: 1957-58 oliko. prosenttiluku 4.8 %, 1958- eduskunnan mielestä harkittava tilanteen hel-
22670: 59 5.3% ja 1959-60 5.4 %. V:n 1961 kevät- pottamiseksi. Tämän lisäksi on todettava, että
22671: talvella olivat työtilaisuudet miehille jonkin on monia ammatteja, joissa naiset voisivat
22672: verran lisääntyneet sen ohella, että työttö- erinomaisesti menestyä, jos heidät alalle kou-
22673: myyskortiston pitämisessä noudatettiin uusia lutettaisiin. Tässä mainittakoon vain paketti-
22674: periaatteita, mutta naistyöttömyys säilyi ai- autojen, nostureiden, trukkien ym. kuljetus
22675: kaisemman suuruisena. Tämän ohella on to- ja monet asentajatehtävät naisten tavan-
22676: dettava, että noin kolmannes on ollut työhön omaisten ammattien ohella.
22677: sijoittamattomia, mikä tekee 11 % kaikista Liian vähän tai ei ollenkaan on yhteiskun-
22678: kortistoon merkityistä. Näin ollen työllisyys- nan taholta kiinnitetty huomiota niiden nais-
22679: tilaston mukaan työttömät naiset muodosta- ten työhönsijoitusongelmiin, jotka ovat val-
22680: vatkin huomattavasti suuremman osuuden miita palaamaan työelämään omistauduttuaan
22681: kokonaistyöttömyydestä kuin viralliset työt- joitakin vuosia, lastensa pieninä ollessa, ko-
22682: tömyysluvut osoittavat. Vähintään viikon dinhoitoon. Monet näistä naisista ovat aikoi-
22683: työttöminä olleista henkilöistä oli nimittäin naan olleet ammattitaitoisia, mutta ovat jää-
22684: naisia esim. tammi-huhtikuussa v. 1957-58 neet ammatin kehittyessä jälkeen. Yhteiskun-
22685: 20-30 % ja v. 1958-59 20-35 % ja touko nan kannalta olisi edullista järjestää heille
22686: -kesäkuussa noin puolet. täydennyskursseja, jolloin suhteellisen vähäi-
22687: Eduskunta on käsitellessään valtioneuvos- sillä varojen sijoituksilla saataisiin ammatti-
22688: ton työllisyyskertomuksia kiinnittänyt vaka- taitoisia henkilöitä.
22689: vaa huomiota naistyöttömyyden torjumiseen. Edellä mainituista syistä olisi välttämä-
22690: Kolmessa peräkkäisvuosina antamassaan lau- töntä, että valtion tulo- ja menoarviossa olisi
22691: IV,657. - Torvi ym. 2013
22692:
22693: pysyvä määräraha, joka käytettäisiin jo var- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
22694: sinaisen nuorisoikänsä ohittaneiden naisten tulo- ja menoarvioon 14 Pl. X luvun
22695: ammattikoulutuksen järjestämiseen sekä työt- uudelle momentille 100 000 000 mar-
22696: tömyysaikoina että muulloinkin. kan määrärahan käytettäväksi naisten
22697: Edellä olevan perusteella ehdotamme, ammattikoulutuksen järjestämiseen.
22698: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
22699:
22700: Irma Torvi. Yrjö Murto. Niilo Nieminen.
22701: Tyyne Tuominen. Judit Nederström-Lunden. Ville J?essi.
22702: Elli Stenberg. G. Rosenberg. Irma Rosnell.
22703: Siiri Lehmonen. Georg Backlund. Anna-Liisa Tiekso.
22704: Inkeri Virtanen. Matti Meriläinen. R. Tauriainen.
22705: Väinö R. Virtanen. Eino Roine.
22706: 2014
22707:
22708: IV,658. - Ra.h.al. N: o 488.
22709:
22710:
22711:
22712:
22713: A. Tuominen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
22714: Suomen Sivit'li- ja AsevelvollisuusinvaUidien Liitolle In-
22715: valiidien Tuotteiden Myyntikeskus Invan toiminnan ra-
22716: hoittamiseen.
22717:
22718:
22719: Eduskunnalle.
22720:
22721: 30 päivänä joulukuuta 1946 annetun inva- kään rationalisoitavissa kustannuksia säästä-
22722: liidihuoltolain mukaan on valtion toimesta viksi. Artikkelien suuri lukumäärä ja käsi-
22723: tarvittaessa tuettava invaliidien elinkeinon työnä tehtyjen tuotteiden vähäinen valmis-
22724: harjoittamista mm. helpottamalla invaliidien tusmäärä kohottavat myös liikkeen yleiskus-
22725: työväline- ja raaka-ainehankintoja sekä edis- tannuksia huomattavasti.
22726: tämällä heidän valmistamiensa tuotteiden Invaliidien elinmahdollisuuksien turvaa-
22727: myyntiä. Invaliidihuoltolain 22 § taas sää- jana Invaliidien Tuotteiden Myyntikeskus
22728: tää, että valtion varoista voidaan valtion Invalla on kuitenkin ollut maamme invaliidi-
22729: tulo- ja menoarvioon otetun määrärahan huollolle mitä suurin merkitys. Invaliidi-
22730: puitteissa tarvittaessa antaa lainoja ja avus- huoltolakia laadittaessa edelläselostetulla ta-
22731: tuksia sellaisille yrityksille, jotka pääasiassa valla on oivallettu se, että invaliidityövoi-
22732: perustuvat invaliidityövoiman käyttöön. maan perustuva liiketoiminta ei saa kilpailla
22733: Näistä säännöksistä huolimatta ei invalii- muiden liikeyritysten kanssa ja siksi lailla
22734: dien elinkeinon tukemiseen ole kiinnitetty haluttiin turvata tämänkaltaisten yritysten
22735: lain edellyttämää huomiota ja jälkimmäinen toimintamahdollisuudet. Inva-liikkeen toi-
22736: pykälä on jäänyt täysin kuolleeksi kirjai- mintaa ei kuitenkaan ole koskaan tuettu
22737: meksi, jota ei [ainkaan sovelleta käytäntöön. osoittamalla valtion varoista sen toimintaa
22738: Kuitenkin invaliidien elinkeinon tukeminen varten mitään lainaa tai avustusta.
22739: olisi tehokas keino heidän toimeentulonsa Varsinkin kotonaan työskenteleville vaikea-
22740: edistämisessä. 1Suomen Siviili- ja Asevelvolli- vammaisille invaliideille sanotunkaltaisen lii-
22741: suusinvaliidien Liitto onkin ottanut invalii- ketoiminnan jatkuminen on elinehto. Kun ei
22742: dien elinkeinon edistämisen erääksi toiminta- voida pitää kohtuullisena, että Suomen Si-
22743: muodokseen. Liiton omistama yritys Invalii- viili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto r.y.
22744: dien Tuotteiden Myyntikeskus Inva on eri- jatkuvasti joutuu kantamaan invaliidityö-
22745: koistunut raaka-aineiden hankintaan invalii- voiman käyttöön perustuvan Invaliidien
22746: deille ja invaliidien valmistamien tuotteiden Tuotteiden Myyntikeskus Invan taloudellisen
22747: markkinointiin. rasituksen ja kun laissa on selvä säännös
22748: On luonnollista, että tämänkaltainen liike- tällaiselle yritykselle annettavasta taloudelli-
22749: toiminta ei saata kannattaa itseään, koska sesta tuesta, ehdotamme kunnioittaen,
22750: kysymyksessä on 'VIarsin erilaatuisten tuot-
22751: teiden välitys ja myynti ja koska tuot- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
22752: teiden hinnat joudutaan teollisuuden an- tulo- ja menoarvion 14 Pl. X luvun
22753: karan kilpailun vuoksi pitämään suhteel- 17 momentille (Invaliidijärjestöjen ja
22754: lisen alhaisina. Raaka-aineiden ja tuottei- -laitosten avustaminen) 10 000 000
22755: den kuljetus- ja varastointikysymykset eivät markan suuruisen määrärahan avus-
22756: ·tämänLaatuisessa liiketoiminnassa ole myös- tukseksi Suomen Siviili- ja Asevelvol-
22757: IV,658. - A. Tuominen ym. 2015
22758:
22759: Usuusinvaliidien Liitto r. y:lle käytet- Tuotteiden Myyntikeskus Invan toi-
22760: täväksi liiton omistaman Invaliidien minnan rahoittamiseen.
22761: Helsingissä 1'5 päivänä syyskuuta 1961.
22762:
22763: Arvo Tuominen. Ensio Partanen. Kalle Matilainen.
22764: Vil!jo A. Virtanen. Ola.vi Lahtela.. Elis Manninen.
22765: Pentti Niemi. Georg Eriksson. Eetu Karjalainen.
22766: Veikko Kokkola.. Anni Flinck Urho Kulova.a.ra..
22767: Ra.fa.el Pa.a.sio, Juho Karvonen. La.rs Lindeman.
22768: Meeri Xa.la.va.inen. ·Onni Peltonen. Eino Raunio.
22769: Va.rma. X. Turunen. Lyyli Aalto. Martta. Sa.lmela.-Järvinen.
22770: Sulo lllostila.. Sylvi Siltanen.
22771: 2016
22772:
22773: IV,659.- Rah.al. N:o 489.
22774:
22775:
22776:
22777:
22778: A. Tuominen ym.: Määrärahan osoittamisesta yleishyödyllistä
22779: merkitystä omaavien, yksityisellä järjestö- tai säätiöpoh-
22780: jalla toimivien arkistojen toiminnan tukemiseksi.
22781:
22782:
22783: .E d u s k u n n a ll e.
22784:
22785: Suomen kulttuurielämässä ja humanistis- miespolven keskuudessa 1950~luvulta läh-
22786: ten tieteenhaarojen alueella harjoitettavasaa tien johtanut jo arvokkaisiin tuloksiin.
22787: tutkimuksessa on tärkeä osuutensa arkisto- Valtion tulo- ja menoarviossa näihin tar-
22788: laitoksella, joka toimii yleisistä varoista saa- koituksiin varaiut määrärahat ovat - asian
22789: dun taloudellisen tuen turvin. Tämä jär- tärkeyden huomioonottaen - olleet riittä-
22790: jestelmä ei kuitenkaan peitä kaikkia sellai- mättömiä. Lakisääteisen järjesteltmän toistai-
22791: sia arkistoja, joilla on yleishyödyllistä mer- seksi jättäessä osan kyseisistä arkistoista ta-
22792: kitystä. Kansatieteellisen sekä yhteiskunta- iJ.oudellisesti epävarmaan asemaan on niistä
22793: tieteellisen alueen piirissä on vuosikymme- huolehdittava tehokkaammin vuosittain myön-
22794: nien ikuluessa luotu arkistoja, joiden merki- nettävien määrärahojen tietä.
22795: tys kulttuurielämänemme ja tieteelliselle tut- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
22796: kimukse'lle on ensiarvoisen tärkeä, mutta joi-
22797: den rtoiminta kämii taloudellisten mahdolli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
22798: suuksien puuttUI1llisesta. Kansatieteen alueella tulo- ja menoarvioon 5 m~1joonan
22799: Suomi kuuluu johtaviin eurooppalaisiin val- markan määrärahan yleishyödyllistä
22800: tioihin, ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus merkitystä omaavien, yksityisellä jär-
22801: on :toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina jestö- tai säätiöpohjalla toimivien ar-
22802: oleellisesti kehittynyt maassamme ja harras- kistojen toiminnan tukemiseksi.
22803: tus siihen on varsinkin nuoremman tiede-
22804: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
22805:
22806: Arvo Tuominen. Sulo ·Hostila.. Anni Flinck
22807: Ensio Partanen. iKalle Matilainen. Meeri Kalava.inen.
22808: Lars Lindeman. Varma iK. Turunen. Reino Ala.-Kulju.
22809: Eino Raunio. Eetu !Karjalainen. Väinö Tikkaoja.
22810: Pentti Niemi. Martta Salmela-Järvinen. V. A. Virtanen.
22811: Arvo Ahonen. Sylvi Siltanen.
22812: 2017
22813:
22814: IV,660. -Rah.al. N:o 490.
22815:
22816:
22817: T. Tuominen ym.: Määrärahan osoittamisesta lapsilisien ko-
22818: rottamiseen.
22819:
22820: E d u s k u n n a ll e.
22821:
22822: Lapsilisälain voimassa olon aikana on Lapsilisälain 13 § :ssä edellytetään myös lap-
22823: voitu selvästi havaita lapsilisän tärkeä mer- silisän korotus mahdolliseksi elinkustannus-
22824: kitys varsinkin vähävaraisille perheille. Sen ten nousua vastaavasti.
22825: suoma tuki perheen toimeentulossa on kui- Varoja lapsilisän nostamiseen voitaisiin
22826: tenkin vähentynyt sen vuoksi, että lapsilisä saada huomattavasti lisää, mikäli eduskunta
22827: ei ole seurannut elin'kustannusten kohoa- päättää palauttaa työnantajain lapsilisämak-
22828: mista verrattaessa tapahtunutta kehitystä lo- suvelvollisuuden nykyisestä 3 %: sta 4 %: iin
22829: kakuuhun 1951, jolloin lapsilisän määrä oli ma<ksetuista palkoista, kuten se oli kevääseen
22830: tullut vahvistetuksi 1200 mk:,aan kuukau- 1956 saakka ja niin'kuin lakialoitteessamme
22831: dessa. n:o 174/1961 vp. esitetään. Toisaalta on
22832: Tosin lapsilisää korotettiin kuluvan vuo- myös valtion osuus lapsilisien ma<ksamiseen
22833: den alusta 200 mk kuukaudessa eduskunnan jatkuvasti supistunut. Sen oltua esim. v.
22834: otettua v:n 1961 !tulo- ja menoarvioon mm. 1952 n. 25 % lapsilisien määrästä, on se hal-
22835: allekirjoittaneiden raha-asiain aloitteen pe- lituksen v:lle 1962 esittämän tulo- ja meno-
22836: rusteella määrärahan lapsilisän korottami- arvion mukaan ainoastaan 4 %, mikäli lapsi-
22837: seksi. Niin hyvä kuin tämä korotus olikin, lisiä ei koroteta. Yhteiskunnan vetäytymi-
22838: se on riittämätön korvaamaan tapahtunutta nen vastuusta lasten kehityksen turvaami-
22839: lapsilisän reaaliarvon supistumista. Loika- seksi ja lapsiperheiden toimeentulon helpot-
22840: ikuusta 1951 elinkustannusindeksi on kohon- tamiseksi ei ole lapsien eikä kansankaan etu-
22841: nut 40 %. Se edellyttäisi lapsilisän edelleen jen mukaista.
22842: nostamista 300 mk:lla eli 1700 mk:aan kuu- Käsityksemme on, että 1apsiperheet kaipaa-
22843: kaudessa. Verrattaessa lapsilisää vastaavana vat sitä tukea, jota lapsilisät ovat aikaisem-
22844: aikana tapahtuneeseen kansantulon kasvuun pina vuosina merkinneet ja sen vuoksi lapsi-
22845: on lapsilisän jälkeenjääneisyys vieläkin suu- lisän korottaminen vähintään 1 700 mk: a:an
22846: rempi. kuukaudessa oL ehdottoman tarpeen vaa-
22847: Lapsilisälakia säädettäessä sen tarkoitus tima.
22848: oli lapsen elatuksen ja kasvatuksen turvaa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
22849: minen ja vähävaraisten lapsiperheiden elä- nioittaen,
22850: män vaikeuksien helpottaminen. Mitään ai-
22851: hetta ei ole olemassa tämän pyrkimyksen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
22852: ja .tarkoituksen mitätöimiseen, vaan se on tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XVIII
22853: osoittautunut myös kansakunnan edun mu- luvun 16 momentille lisäyksenä
22854: kaiseksi. Jotta tämä rtarkoitus säilyisi, tulisi 5100 000 000 markkaa lapsilisien ko-
22855: lapsilisän määrää nostaa elinkustannusten rottamiseksi lapsilisälain 13 §:n mu-
22856: nousua vastaavasti 300 mk:lla kuukaudessa. kaisesti.
22857: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
22858:
22859: Tyyne Tuominen. Veikko Kansikas. Kauko Tamminen.
22860: Irma Torvi. Siiri Lehmonen. Veikko Rytkönen.
22861: Judit Nederström-Lunden. Toivo Niiranen. Gösta Rosenberg.
22862: Y. Enne. Ville Pessi. Nestori Nurminen.
22863: Väinö R. Virtanen. Anna-Liisa Tiekso. Yrjö Murto.
22864: Pauli Puhakka. Eino Tainio. Irma Rosnell.
22865: Antto Prunnila. Aleksi Kiviaho. Paavo Aitio.
22866: 69 E 706/61
22867: 2018
22868:
22869: IV,661.- Rah.al. N: o 491.
22870:
22871:
22872:
22873:
22874: T. Tuominen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
22875: kunnille halpavuokraisten asuntojen rakentamiseksi ja
22876: hankkimiseksi asunnontarpeessa oleville vähävaraisille van-
22877: huksille.
22878:
22879:
22880: E d u s k u n n a ll e.
22881:
22882: Vanhusten asema maassamme on monessa tintönsä ja samoin on tehnyt Helsingin kau-
22883: suhteessa turvaton ja varsinkin ne, joiden punginhallituksen asettama komitea. VaJltion
22884: toimeentulo on yksinomaan kansaneläkkeen komitean mietinnössä todetaankin, että yh-
22885: varassa, joutuvat elämään moninaisten vai- teiskunnan velvollisuutena on huolehtia siitä,
22886: keuksien rasittamana. Yhteiskunnan toimen- että vanhuksia varten saadaan aikaan riittä-
22887: piteet vanhusten aseman turvaamiseksi ovat västi sopivia ja viihtyisiä asuntoja. Mutta
22888: olleet hitaita ja eräin osin edistystä ei ole valtiovallan toimenpiteet ja ratkaisut puut-
22889: tapahtunut lainkaan. tuvat.
22890: Erittäin pulmaJlliseksi on muodostunut van- Vanhusten asuntopulmaan tulisi saada vih-
22891: husten asuntokysymys. Yleisen asuntopulan doinkin ratkaisu. Sitä varten valtiovallan
22892: ja asumiskustannusten kalleuden vuoksi asun- on ryhdyttävä tukemaan halpakorkoisten,
22893: non saanti on muodostunut ratkaisematto- mutta kunnollisten asuntojen rakentamista
22894: maksi kysymykseksi yhä useammalle van- ja hankintaa vanhuks~lle.
22895: hukselle. Pitkälle ulottuneen vuokrasäännös- Mielestämme valtion tulisi myöntää avus-
22896: telyn lopettaminen ja vanhojen talojen pur- tuksia kunnille vuokra-asuntojen rakentami-
22897: kaminen, joissa pääasiassa on asunut van- seksi ja hankkimiseksi halvalla vuokralla
22898: huksia, on aiheuttanut suuret määrät van- vä:hävaraisille vanhuksille. Toisaalta valtion
22899: husten häätöjä asunnoistaan. He eivät ky- tulisi myös tukea kuntien suorittamaa van-
22900: kene kilpailemaan vapaiilla vuokramarkki- husten asuntojen rakentamista myöntämäil.lä
22901: noilla vuokrattavista huoneista eivätkä mak- korkokompensaatiota rakennuslainojen koron
22902: samaan niistä vaadittavia korkeita vuokria aiheuttamien kustannusten vähentämiseksi ja
22903: enempää kuin hankkimaan asunto-osaketta- myös siten vanhusten asuntojen vuokrien
22904: kaan. Lukuisat vanhukset joutuvatkin asu- turvaamiseksi mahdollisimman alhaiseksi.
22905: maan erittäin epätyydyttävästi ja monien Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
22906: asuminen on vuosikausia täysin satunnaisuu-
22907: den varassa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
22908: Nykyisin vallitseva vanhusten kurja asunto- tulo- ja menoarvioon 500 000 000
22909: tilanne ei ole ihmisarvon mukaista eikä kun- markkaa käytettäväksi avustuksena ja
22910: niaksi yhteiskunnalle. Siihen tulisi saada korkokompensaationa kunnille halpa-
22911: mitä pikimmin parannus. vuokraisten asuntojen rakentamiseksi
22912: Vanhusten asuntokysymystä on kyllä tut- ja hankkimiseksi asunnontarpeessa ole-
22913: kittu yhteiskunnan toimesta. Jo vuosia sit- ville vähävaraisille vanhuksille.
22914: ten valtion komitea on jättänyt asiasta mie-
22915: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
22916:
22917: Tyyne Tuominen. Judit Nederström-Lunden Veikko Rytkönen.
22918: Väinö R. Virtanen. Kaino Haapanen. Gösta Rosenberg.
22919: Irma Torvi. Eino Tainio. Nestori Nurmi.
22920: Ville Pessi. Anna-Liisa Tiekso. Yrjö Murto.
22921: Kauko Tamminen.
22922: 2019
22923:
22924: IV,662.- Rah.aJ. N:o 492.
22925:
22926:
22927:
22928:
22929: T. Tuominen ym.: Määrärahan osoittamisesta ilmaisten koulu-
22930: ateriain kustantamiseen oppikoulujen oppilaille.
22931:
22932:
22933: E d u s k u n n a ll e.
22934:
22935: Koululaisten kehityksestä ja terveydenti- detään niinikään suotavana, että oppikoulu-
22936: lasta huolehtimisen katsotaan nykyisin kuu- jenkin oppilaille kustannetaan maksuttomat
22937: luvan siinä määrin myös koululaitoksen teh- kouluateriat. Asiaa tutkinut komitea on
22938: täviin, että kouluissa pyritään yleisesti jär- myös päätynyt myönteisiin esityksiin. Edus-
22939: jestämään lapsille keittoateria koulutyön lo- kunta lausuikin kuluvan vuoden budjetin
22940: massa. perusteluissa odottavansa, että hallitus har-
22941: Niinpä kansa- ja kansalaiskoulujen oppi- kitsee kysymystä ilmaisten kouluaterioiden
22942: laat voivat päivittäin saada ilmaisen aterian, kustantamisesta oppikoulujen vähävaraisille
22943: jonka kustannuksista valtio antaa kunnille oppilaille. Hallitus ei ole kuitenkaan ehdot-
22944: korvausta. Tämä käytäntö ei kuitenkaan ole tanut määrärahaa tarkoitukseen.
22945: vielä koko koululaitostamme käsittävä. Kun on yleisen edun mukaista huolehtia
22946: Niinpä esimerkiksi useimmissa oppikouluissa kaikkien koululaisten kehityksen ja tervey-
22947: kyllä huolehditaan keittoaterian järjestämi- den turvaamisesta, ja niin kauan kuin oppi-
22948: sestä oppilaille, mutta sen kustannukset peri- koululaisten maksuton kouluruokailu ei ko-
22949: tään lasten vanhemmilta. Voidaan selvästi konaisuudessaan ole järjestetty, olisi mieles-
22950: havaita, että vähävaraisista perheistä olevat tämme valtion varoista annettava korvausta
22951: oppikoulujen op.pilaat joutuvat taloudelli- ilmaisten kouluaterioiden kustantamiseksi op-
22952: sista syistä kieltäytymään kouluaterioista, pikoulua käyville lapsille.
22953: sillä kalliit koulukustannukset pakottavat su- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22954: pistamaan perheen menot minimiin. Kuiten-
22955: kin juuri vähävaraisten oppi·laiden tervey- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
22956: delle kouluaterioilla olisi suuri merkitys. tulo- ja menoarvioon 25 ()()() 000 mar-
22957: Ilmaisen kouluruokailun järjestäminen kan arviomäärärahan käytettäväksi
22958: myös oppikoululaisille poistaisi tämän puut- ilmaisten kouluateriain kustantamiseen
22959: teen ja se vastaisi lasten vanhempien toivo- oppikoulujen oppilm'lle.
22960: muksia. Oppikouluviranomaisten piirissä pi-
22961: Helsingissä 19 päivänä gyyskuuta 1961.
22962:
22963: Tyyne Tuominen. Väinö R. Virtanen. Anna-Liisa Tiekso.
22964: Inna Torvi. Pauli Puhakka. Eino Tainio.
22965: Judit Nederström-Lunden. Antto Prunnila. Kauko Tamminen.
22966: Y. Enne. Siiri Lehmonen. Gösta Rosenberg.
22967: Toivo Niiranen.
22968: 2020
22969:
22970: IV,663.- Rah.al. N:o 493.
22971:
22972:
22973:
22974:
22975: V. K. Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion seit-
22976: semään keskusammattikouluun perustettavan rehtorinviran
22977: palkkausta varten.
22978:
22979:
22980: Eduskunnalle.
22981:
22982: V: n 1958 loppuun asti voimassa olleiden perustaneet rehtorienvirat. Poikkeuksena
22983: säädösten mukaan ammattioppilaitoksissa tästä yleissäännöstä ovat enää vain valtion
22984: määrättiin yksi koulun opettajista 3 vuo- keskusammattikoulut sekä ne eräiden kau-
22985: deksi kerrallaan hoitamaan rehtorin tehtävät. punkien omistamat valmistavat ammattikou-
22986: Uuden ammattioppilaitoslain (184/58) mu- lut, joita ei vielä ole muutettu yleisiksi am-
22987: kaan ammattioppilaitoksissa voi olla rehtorin mattikouluiksi. Koska yleensä myös yksityis-
22988: virka tai rehtori voidaan määrätä 4 vuodeksi ten kaupunkien ammattikouluihin on silloin,
22989: kerrallaan koulun opettajista. kun ne muutetaan yleisiksi ammattikouluiksi,
22990: Koska valtion keskusammattikouluja vas- perustettu rehtorienvirat, näyttää tilanne
22991: taava koulumuoto, jossa on saman johdon syksyyn 1962 kehittyvän sellaiseksi, että kai-
22992: alaisina sekä pojille että tytöille tarkoitetut kissa muissa yleisissä ammattikouluissa paitsi
22993: osastot ja joissa suoritetaan suhteellisen pal- valtion omistamissa keskusammattikouluissa
22994: jon tilaustöitä, on tullut myös kunnallisten tulee olemaan rehtorienvirat. Mainittu epä-
22995: ammattikoulujen pääkoulumuodoksi, ovat kohta on syytä viipymättä korjata, koska
22996: yleisten ammattikoulujen rehtorit entistä valtion keskusammattikoulut ovat yleensä
22997: enemmän muuttuneet hallinnollisiksi virka- oppilasmääriltään suurempia ja opetusalail-
22998: miehiksi. Käytännössä on todettu, että perus- taan monipuolisempia kuin muut yleiset am-
22999: tettaviin uusiin ammattikouluihin sekä myös mattikoulut. Lisäksi se, että Kainuun kes-
23000: rehtorin vaihtuessa saadaan ammattikoulu- kusammattikoulu aloittaa toimintansa ja
23001: jen rehtoreiksi huomattavasti pätevämpiä ja kolmesta toimivasta keskusammattikoulusta
23002: kokeneempia henkilöitä silloin, kun koulussa siirtyy lähivuosina rehtori eläkkeelle, tekee
23003: on rehtorin virka, jolloin se voidaan julistaa rehtorienvirkojen perustamisen keskusam-
23004: haettavaksi rehtorinvirkana, koska tällöin mattikouluihin ajankohtaiseksi.
23005: rehtoria ei jouduta valitsemaan vain oman Edellä esitetyin perusteluin esitetään kun-
23006: koulun opettajien keskuudesta, vaan esim. nioittaen,
23007: suuriin ammattikouluihin voidaan ottaa reh-
23008: toreiksi sellaisia henkilöitä, jotka ovat hank- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
23009: kineet jo riittävän kokemuksen pienempien tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X: 7 mo-
23010: ammattikoulujen rehtoreina. Lisäksi tällöin mentin kohdalle 8 164 800 markkaa pe-
23011: saadaan rehtoreiksi henkilöitä, joilla on jo ruspalkkoja, 523 200 markkaa kalliin-
23012: asiantuntemusta useamman eri ammattialan paikanlisiä ja 1 864 800 markkaa ikä-
23013: koulutuksesta, kun taas oman koulun opetta- lisiä varten eli yhteensä 10 552 800
23014: jista määrätty rehtori tuntee useimmiten markan suuruisen määrärahan kuhun-
23015: vain yhden ainoan alan koulutuskysymykset. kin valtion seitsemään keskusammatti-
23016: Tämän johdosta lähes kaikkiin kunnallisiin kouluun perustettavan rehtorinviran
23017: ja yksityisiin yleisiin sekä erikoisalojen am- (29 pl.) palkkausta varten.
23018: mattikouluihin niiden omistajat ovatkin jo
23019: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
23020:
23021: Varma K. Turunen. Kustaa Alanko. Ensio Partanen.
23022: 2021
23023:
23024: IV,664. - Rah.al. N: o 494.
23025:
23026:
23027:
23028:
23029: V. K. Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kontionie-
23030: men keskusparantolan henkilökunnan asuinrakennustöiden
23031: aloittamiseksi.
23032:
23033:
23034: E d u s k u n n a ll e.
23035:
23036: Pohjois-Karjalan tuberkuloosipiirin Kon- milj. mk, josta valtion osuus 75 % on hie-
23037: tioniemen keskusparantola on jo useamman man vaille 51 milj. Ellei tätä hyväksyttyä
23038: vuoden ajan saanut odottaa henkilökunnan suunnitelmaa saada viipymättä toteutetuksi,
23039: asuinrakennuksen rakennustöiden aloitta- vaikeutuu koko 270 potilaspaikkaa käsittävän
23040: mista. Viimeisin rakennushanke ilmoitettiin laitoksen työskentely, sillä jo nytkin ainoas-
23041: lääkintöhallitukselle viime vuoden maailis- taan moninaisten vaikeiden ja epäkiitollisten
23042: kuussa ja sisällytettiin se lääkintöhallituksen sovittelujen jälkeen on henkilökunnan lai-
23043: yleissuunnitelmaan toteutettavaksi vv. 1961- toksessa pysyvyys saatu hoidetuksi.
23044: 1962. Ensi vuoden talousarvioon ei kuiten- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
23045: kaan ole otettu määrärahaa tarkoitusta var- kunnioittaen ehdottavat,
23046: ten.
23047: Parantolan nykyinen henkilökunnan asun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
23048: tovajaus on 53. Käytössä olevia asuntoja on tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 25
23049: 72. Uudella rakennushankkeella voidaan miljoonaa markkaa Kontioniemen kes-
23050: tilannetta helpottaa 35 asunnolla, joten va- kusparantolan henkilökunnan asuin-
23051: jaukseksi jää vieläkin 18 asuntoa. rakennustöiden aloittamista varten.
23052: Asuinrakennuksen kustannusarvio on 67.9
23053: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
23054:
23055: Varma K. Turunen. Juho Karvonen.
23056: 2022
23057:
23058: IV,665. - Rah.al. N: o 495.
23059:
23060:
23061:
23062:
23063: V. K. Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta musiikinhar-
23064: rastusjärjestöjen keskusliitoille musiikinohjaajien kurssi-
23065: toimintaa varten.
23066:
23067:
23068: E d u s k u n n a 11 e.
23069:
23070: Maamme musiikinharrastustoiminnassa on ei puolestaan pysty tilannetta korjaamaan.
23071: kuorotoiminnalla huomattava osuutensa. Lau- Siksipä ovatkin musiikinharrastusjärjestöjen
23072: lajien kohdalta se onkin sikäli kiitollista, keskusliitot jo vuosikaudet pyrkineet koulu-
23073: ettei se välttämättä vaadi harrastajaltaan tus- ja kurssitoiminnallaan lievittämään
23074: niitä musiikillisia perustietoja ja -taitoja, dhjaajapulaa. Lahjakkaiden harrastelijavoi-
23075: joita soitinmusiikinharrastus jo ehdottomasti mien kurssimuotoinen kouluttaminen onkin
23076: edellyttää. Kuorojen ilahduttavasta luku- varmin tie kuoro- ja soitinohjaajapulan lie-
23077: määrästä hudlimatta ovat niiden jäsenistöt ventämiseksi. Kysymys on lähinnä siitä,
23078: musikaalisilta tiedoiltaan ja taidoiltaan var- haluaako valtiovalta olla tätä toimintaa ta-
23079: :sin rajoittuneita. Tämä taas puolestaan on loudellisesti tukemassa.
23080: johtunut siitä, etteivät käytettävissä olevat Edelläesitetyn puutteen korjaamiseksi alle-
23081: . ohjaajavoimat ole ollMt lähestulkoonkaan kirjoittaneet kunnioittaen ehdottavat,
23082: riittävät eivätkä musiikilliseen ohjaukseen
23083: itsekään kouluuntuneita. Soitinmusiikin oh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
23084: .jaukseen nähden ovat puutteet oUeet vieläkin tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
23085: :selvemmin ,havaittavissa. 5 000 000 markkaa käytettäväksi mu-
23086: :Koulujen musiikinopetuksen milteipä koko- siikinharrastusjärjestöjen keskuslii-
23087: naan puuttuessa jäävät luontaiset lahjak- toille musiikinohja.ajien kurssitoimin-
23088: kuudetkin vaille opittavissa olevaa musiikki- taa varten.
23089: tietoutta. Musiikkiopistojemme vähälukuisuus
23090: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
23091:
23092: Varma K. Turunen. Ensio Partanen. Kustaa Alanko.
23093: 2033
23094:
23095: IV,666.- Rah.al. N: o 496.
23096:
23097:
23098:
23099:
23100: V. K. Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Muinaistie-
23101: teelliselle toimikunnalle esinehankintoja varten.
23102:
23103:
23104: E d u s k u n n a ll e.
23105:
23106: Muinaistieteellisen toimikunnan työsken- rahojen niukkuuden antiikkikauppiaat eiyät
23107: telylle tuottaa suuria vaikeuksia erinäisten enää edes vaivaudu tarjoamaan sille myyn-
23108: vuoden mittaan ilmenevien ennalta arvaa- tiinsä saamiaan arvoesineitä.
23109: mattomien menojen rahoittaminen. Rahakammioon lunastettavaksi tulee mel-
23110: Eräät maaseudulla omilla kuljetusautoil- kein vuosittain yllätyksellisiä rahalöytöjä,
23111: laan kiertävät talonpoikaisten huonekalujen, jotka muinaismuistoasetuksen perusteella on
23112: vanhojen ryijyjen ja käyttöesineiden kerää- lunastettava kokoelmiin (esim. v. 1960 tehty
23113: jät ovat tarjonnoot Kansallismuseon kansa- Muhoksen rahalöytö 376 000 mk, joka saatiin
23114: tieteelliselle osastolle etuosto-oikeutta ennen- lisämenoarvion kautta). Rahakammion mää-
23115: kuin he ryhtyvät kaupittelemaan esineitä yk- rära:ha on niin pieni, ettei se riitä täHaisten
23116: sityisille markkinoille. Osaston määräraha ei yllätyslöytöjen lunastamiseen. Koska on ky-
23117: kuitenkaan riitä näiden museolle varsin edul- symys aivan ennakolta arvaamattomista me-
23118: listen ostojen rahoittamiseen (määräraha noeristä, ei määrärahaa voida luonnollisesti
23119: vuosittain n. 200 000 mk). Mikäli kansa- etukäteen arvioida. Lisämenoarviokäsitte-
23120: tieteelliselle osastolle osoitettaisi.in riittävän lyssä löytäjät kärsivät taloudellista vahinkoa.,
23121: suuri siirtomääräraha, voitaisiin ostot järjes- koska he joutuvat usein odottamaan löytö-
23122: tää tyydyttävästi. palkkioiden suorittamista joskus miltei vuo-
23123: Historialliselle osastolle tarjotaan usein den ajan.
23124: ostettavaksi arvoesineitä, joskus jopa koko- Jos muinaistieteellisellå toimikunnalla olisi
23125: naisia kokoelmia, joiden lunastamiseen osas- käytettävissä erikoismäärä:raha odottamatto-
23126: tolla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia miin menoihin, voitaisiin monta arvokasta
23127: nykyisen ostomäärärahan puitteissa ( vuosit- esinettä pelastaa yleisiin kokoelmiin ja sa-
23128: tain n. 500 000 mk). Ottaen huomioon an- malla kohentaa Suomen Kansallismuseon
23129: tiikkimarkkinoilla nykyään vallitsevat hinnat mainetta keskeisenä kulttuurilaitoksena, jolla
23130: ( esim. hopeinen rokokookahvipannu tai ,ma- on todella mahdöllisuuksia toimia maan esi-
23131: halipasto" n. 1000 000 mk) ei tämä summa neellisten kulttuurimuistojen talteenottajana.
23132: riitä muuta kuin toisarvoisiin pikkuostoihin. Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittajat
23133: Usein tällaiset yksityishenkilöiden tekemät kunnioittaen ehdottavat,
23134: esinetarjoukset ovat lisäksi niin kiireellisiä,
23135: ettei niitä voida hoitaa lisämenoesitysten että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
23136: kautta. Näin on monta arvokasta esinettä ja tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVII lu-
23137: kokoelmaa jäänyt lunastamatta Suomen Kan- vun uudelle momentille 4 000 000
23138: sallismuseon kokoelmiin ja joutunut yleisille markkaa Muinaistieteellisen toimikun-
23139: antiikkimarkkinoille, joilla Kansallismuseolla nan käytettäväksi siirtomäärärahana
23140: ei ole mahdollisuuksia kilpailuun yksityis- esinehankintoja ja -ostoja varten.
23141: ostajien kanssa. Tuntien museon ostomäärä-
23142: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
23143:
23144: Vanna K. Turunen. Ensio Partanen. Viljo A. Virtanen.
23145: 2024
23146:
23147: IV,667. - Rah.al. N: o 497.
23148:
23149:
23150:
23151:
23152: V. K. Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta mu1:naistie-
23153: teellisten löydösten inventointiin.
23154:
23155:
23156: E d u s k u n n a ll e.
23157:
23158: Muinaistieteellistä toimikuntaa huolestut- velvollisia merkitsemään ne tulevaan raken-
23159: taa 'kiinteiden muinaisjäännösten kohtalo. nuskaavaan. Varsin monessa tapauksessa
23160: Vuosikymmenien aikana on pyritty välläisin muin:aistieteellinen toimikunta ei pysty an-
23161: käytettävissä olevin varoin inventoimaan tamaan tarkkoja tietoja, koska aluetta ei
23162: niitä, mutta tulos on ollut se, että vuodessa vielä ole inventoitu.
23163: on pystytty merkitsemään muistiin korkein- Työn nopeuttamiseksi anoi toimikunnan
23164: taan 'kolmen pitäjän muinaisjäännökset. esihistoriallinen osasto tulevan vuoden meno-
23165: Tätä vauhtia jatkaen kuluisi lähes 100 arviossa määrärahaa mm. tarkoitukseen sopi-
23166: vuotta, ennenkuin kaikki maamme pitäjät van auton hankkimiseksi, mutta valitetta-
23167: olisi inventoitu. Kun tiedämme, missä mää- vasti tätä anomusta ei ole huomioitu. Käy-
23168: rin tie- ja w,sirakennushalliturosen tietoi- tettävissä olevalla 300 000 mk:lla ei pystytä
23169: minta uhkaa tavallisen rakennustoiminnan vuoden mittaan inventoimaan kuin kaksi
23170: ohella nykyisen asutuksen liepeillä olevia isoa :tai kolme pienempää pitäjää.
23171: muinaisjäännöksiä, on toimikunnan hätä ol- Edellä esitetyn perusteella allekirjoitta-
23172: lUJt usean vuoden aikana suuri. neet kunnioittaen ehdottavat,
23173: Muinaisjäännösten inventoinnin tärkeyttä
23174: lisää vielä joitakin vuosia sitten vahvistettu että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
23175: rakennuslaki. Rakennuskaavan laatijat pyy- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVII
23176: tävät muinaistieteellisel1Jä toimikunnalta yh- luvun uudelle momentille 2 000 000
23177: tenään tietoja muinaisjäännöksistä suunnitel- markkaa muinaistieteellisten löydösten
23178: tavalta alueelta, koska he ovat lain mukaan inventointiin.
23179: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
23180:
23181: Varma K. Turunen. Ensio Partanen. Viljo A. Virtanen.
23182: 2025
23183:
23184: IV,668.- Rah.al. N: o 498.
23185:
23186:
23187:
23188: V. K. Turunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
23189: näyttämötaiteellista harrastustoimintaa varten.
23190:
23191:
23192: E d u s k u n n a ll e.
23193:
23194: Näyttämötaiteelliset harrastukset kuuluvat seksi. Ne ovat järjestäneet ohjaajille ja
23195: Suomen kansallisen ja kansanomaisen kult- näyttelijöille kursseja, julkaisseet alaa käsit-
23196: tuurm luonteenomaisimpiin piirteisilin. Ni- televää ohjekirjallisuutta, kustantaneet ja
23197: menomaan maaseudulla ja kauplmkien asu- hankkineet näytelmiä, välittäneet tarvikkeita
23198: malähiöissä on harrastelijain näyttämötoi- jne. Viime aikoina on ammattitaitoisten
23199: minnalla mitä suurin merkitys sekä terveen ohjaajien lähettäminen harrastelijanäyttä-
23200: vapaa-ajan vieton edistäjänä että taiteellis- möille muutaman viikon ajaksi vuosittain
23201: ten harrastusten virittäjänä. Erityisen mer- osoittautunut erittäin tulokselliseksi työ-
23202: kittävää on nuorison vetäminen sen avulla muodoksi ennen kaikkea pienten paikkakun-
23203: säännöllisten ja kehittävien harrastusten pii- tien näytelmäryhmien kannalta katsottuna.
23204: riin. Tällaiseen ohjaustoimintaan ovat nämä kes-
23205: Harrastelijain näyttämötoiminnalle asete- kusjärjestöt käyttäneet sekä vakinaisesti
23206: taan nykyisin yhä korkeammat vaatimukset, palkattuja että lyhyemmiksi ajoiksi otettuja
23207: mikä johtuu siitä, että mahdollisuudet nähdä tilapäisiä ohjaajia.
23208: korkeatasoisia näyttämö- ym. esityksiä ovat Ohjaajien lähettämiseen sekä kirjallisen
23209: lisääntyneet. Tämä on ollut omiaan innosta- ohjausaineiston julkaisemiseen olisi vastai-
23210: maan harrastelijanäyttämöitä entistä suu- suudessa kiinnitettävä entistä enemmän huo-
23211: rempiin ponnistuksiin esitystensä tason ko- miota samoin olisi pyrittävä kehittämään
23212: hottamiseksi. Ne pyrkivät valitsemaan en- sellaisia työmuotoja, joiden avulla nuoriso
23213: tistä parempia näytelmiä, hankkimaan päte- saadaan entistä lukuisammin harrastamaan
23214: vää ohjausta sekä parantamaan näy-ttämö- näyttämötoimintaa. Näiden toimintamuoto-
23215: laitteita ja puvustoa. Niinikään on selvästi jen kehittämiseen on runsaasti edellytyksiä,
23216: todettavissa, että harrastelijateattereiden mutta varoja ei ole tarkoitukseen läheskään
23217: näyttelijät pyrkivät entistä määrätietoisem- riittävästi.
23218: min hankkimaan näyttämötaiteellista ammat- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
23219: titaitoa ja esteettistä sivistystä.
23220: Pätevän ja keskitetyn tuen antamista var- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
23221: ten harrastelijanäyttämöt ovat ryhmittyneet tulo- ja menoarvion 10 Pl. XVIII lu-
23222: lähinnä Työväen Näyttämöiden Liittoon ja vttn 3 moment,1le lisäyksenä 1600 000
23223: Seuranäyttämötyön Keskusliittoon, jotka jo markkaa näyttämötaiteellista harras-
23224: pitkät ajat ovat harjoittaneet määrätietoista tustoimintaa varten.
23225: toimintaa näyttämöharrastusten kohottami-
23226: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
23227:
23228: Varma K. Turunen. Ensio Partanen. Lempi Lehto.
23229: Juho Karvonen. Sulo Hostila. Lyyli Aalto.
23230: Arvo Ahonen. Georg Eriksson. Anni Flinck.
23231: Arvo Tuominen. Veikko Helle. Väinö Tikkaoja,
23232: Eino Raunio. G. !Henriksson. Kaarlo Pitsinld.
23233: Kalle Matilainen. Onni Peltonen. Elis Manninen.
23234: Eetu Karjalainen. Onni Hiltunen. Lars Lindeman.
23235: Pentti Niemi. Väinö Lesldnen. Veikko Kokkola.
23236: 70 E 706/61
23237: 1V,669. -Rah.al. N:o 499.
23238:
23239:
23240:
23241:
23242: V. K. Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta päätoimisten
23243: musiikinohjaajien palkkaamiseen musiikinharrastusjärjes-
23244: töjen keskusliittojen kautta.
23245:
23246:
23247: E d u s k u n n a 11 e.
23248:
23249: Ne kokemukset, joita mm. maamme seura- deHa ammattitaitoisia niin vokaali- kuin soi-
23250: näyttämöjärjestöjen tahoilla on saatu näyt- tinmusiikin:kin ohjaajia. Näiden järjestöjen
23251: tämötyön kurssi- ja opastustoiminnasta käy- nykyisin saarnat määriirahat eivät kuiten-
23252: tettävissä olevien amma:ttimaisten ohjaaja- kaan riitä tässä tarkoitettujen pal:'kattujen
23253: voimien avulla, ovat olleet varsin myöntei- ohjaajavoimien kiinnittämiseksi liittojen pal-
23254: set. Vastaavankaltaista toimintaa kaivataan velukseen.
23255: kipeästi myös musiikinharrastustoiminnan Jotta musiikinharrastus saatamiin nykyi-
23256: aloilla. Satalukuisat eri muotoiset kuoro-, sestään laajenemaan ja tiedollisesti kehitty-
23257: soitinyhtyeet ovat osoituksena toisaalta sy- mään, olisi musiikinharrastusjärjestöjen kes-
23258: västä kiinnostuksesta musii:kkia kohtaan toi- kusliitoille varattava valtion toimesta mah-
23259: saalta osoituksena vapaa~aikojen kehittävään dollisuus päätoimisten musiikinohjaajien
23260: käyttöön pyrkimisestä. Kuinka monesti palkkaamiseksi ~toisaalta paikallisten järjes-
23261: puutteellisin musiikiHisin tiedoin ja taidoin ,töjen työn ohjaamiseksi toisaalta alueellisten,
23262: - pääasiassa voimaJktkaaseen innostukseen eri puolilla valtakuntaa järjestettävien kurs-
23263: perustuen - monikyrrnmentu:hantista laula- sien johtamiseksi.
23264: jien ja soittajien joukkoa ohjataarrkaan, EdeHäesitetyn perusteella all~irjoittaneet
23265: siitä ovat useat vuosikymmenten kuluessa kunnioittaen ehdottavat,
23266: suoritetut jopa viraUisluonteisetkin tutki-
23267: mukset ja tiedustelut antaneet selvän kuvan. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
23268: Kuinka paljon tulO'ksellisemma!ksi ja tarkoi- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 10
23269: tustaan vastaavammaksi toiminta !l_aajojen m~1joonaa markkaa käytettäväksi pää-
23270: kansalaispiirien musiikinharrastusten edistä- toimisten musiikinohjaajien palkkaa-
23271: miseksi kehittyisikään, jos alan keskusjärjes- miseksi musiikinharrastusjärjestöjen
23272: töjen käyrtettävissä olisi muutamiakaan to- keskusliittojen kautta.
23273: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
23274:
23275: Varma K. Turunen.
23276: 2027
23277:
23278: IV,670.- Rah.al. N: o 500.
23279:
23280:
23281:
23282:
23283: V. K. Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorison
23284: musiikkitoimikunnan käyttöön soitinten ja nuottien keskus-
23285: lainaamon perustamista varten.
23286:
23287:
23288: Eduskunnalle.
23289:
23290: Nuorison soitinmusiikkitoimintaa on muu- mättömien erikoisinstrumenttien ja nuotisto-
23291: taman viimeksi kuluneen vuoden aikana py- jen hankkimiseksi. Eräänä käytännöllisenä
23292: ritty monin tavoin edistämään ja jo saavu- ratkaisuna tilanteen auttamiseksi voitaisiin
23293: tetut tulokset ovat näyttäneet varsin lupaa- pitää valtion nuorison musiikkitoimikunnan
23294: vilta. Pahimpana esteenä varsinkin vähäva- hoitoon ja valvontaan perustettavaa keskus-
23295: raisen nuorison kohdalla on ollut varojen lainaamoa niin ·erikoissoittimia kuin orkesteri-
23296: puute niin instrumenttien hankintaan kuin nuotistoakin varten. Kokemukset esim. teatte-
23297: käyttökelpoiseen nuotistomateriaaliinkin näh- reiden keskusvuokraamosta ovat olleet myön-
23298: den. Näin on ollut eritoten niissä tapauk- teiset. Soitin ja nuottilainaamoa voitaisiin
23299: sissa, kun kysymyksessä ovat olleet varsin aluksi ajatella juuri nuorison harrastuksien
23300: kalliit erikoisinst:rumentit tai esim. hieman- edistämiseksi, mutta mikäli myöhemmin osoit-
23301: kaan laajempia soitinyhtyeitä varten tarkoi- tautuisi tarkoituksenmukaiseksi, voitaisiin
23302: tetut orkesterisovitukset painettuine tai käsin- keskuslainaamotoimintaa ajatella laajempaa-
23303: kirjoitettuine nuotteineen. kin tarvetta silmällä pitäen.
23304: Uahduttavissa määrin ovat :monet kunnat, Edelläesitettyyn viitaten allekirjoittaneet
23305: mm. kansalaiskoulujensa hal'l'3Stustoimintaan kunnioittaen ehdottavat,
23306: yhdistäen, auttaneet taloudellisestikin nuori-
23307: sonsa sekä oikeaa vapaa-ajan käyttöä että että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
23308: musiikillisen opetuksen edistymistä nuorison tulo- ja meMarvioon (10 Pl. XVIll
23309: keskuudessa. Samaa voidaan sanoa useista luku 1 mom. B) 3 000 000 markkaa
23310: vapaist·a kansalaisjärjestöistä. Mutta niin nuorison musiikkitoimikunnan käyt-
23311: kuntien kuin järjestöjenkään varat eivät ole toön soitinten ja nuottien keskuslai-
23312: riittäneet soitinmusiikkitoiminnassa välttä- naamon perustamista varten.
23313: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
23314:
23315: Varma K. Turunen. Ensio Partanen.
23316: 2028
23317:
23318: IV,671. - Rah.al. N: o 501.
23319:
23320:
23321:
23322:
23323: V. K. Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta koulukaluston
23324: hankkimiseen yksityisoppikouluihin.
23325:
23326:
23327: Eduskunnalle.
23328:
23329: Säädettäessä yksityisoppikoulujen valtion- täin hyviä ja opetustarkoituksiin mitä par-
23330: apulakia (493/50) edellytettiin, että koulut haiten soveLtuvia havaintovälineitä on saata-
23331: saisivat valtionapua myös koulukaluston, ope- vissa, mutta tällaisen välinesarjan hankki-
23332: ,tusvälineiden sekä kirjaston hankkimista ja minen jo yksistään keskikouluasteen tarpeita
23333: täydentämistä varten tulo- ja menoarvioon varten maksaa 2-4 milj. mk välinesarjan
23334: :tähän tarkoitukseen kuHoinkin varatusta täydellisyydestä riippuen. Kun nykyaikai-
23335: määrärahasta, enintään 50 % hyväksyttä- seen fysiikanopetukseen olisi, jotta emme
23336: vistä kustannuksista (7 §). jäisi kohtuuttomasti jä}keen muista maista,
23337: Tämä luonnollinen ja erittäin tarpeellinen voitava sisällyttää myös atomifysiikan alkei-
23338: säädös on kuitenkin jäänyt pelkäksi kuol- den opetus, aiheutuu siihen tarvittavien ha-
23339: leeksi kirjaimeksi sen vuoksi, että tähän men- vaintovälineiden hankkimisesta edelleen vielä
23340: nessä, lain yli kymmenen vuotta kestäneen noin miij. mk:n suuruusluokkaa oleva meno-
23341: voimassaolon aikana, ei mainittua :tarkoi- erä. Uusi opetustapa pyrkii sitäpaitsi anta-
23342: tusta varten ole valtion tulo- ja menoarvioon maan opetusta llllyös oppilastöiden muodossa,
23343: kertaakaan sisältynyt määrärahaa. Kun jolloin tarvitaan demonstraatiovälinciden li-
23344: tässä tarkoitetut koulujen menot ovat var- sruksi oppilastyövälinesarjoja.
23345: sin suuret ja tulevat useimmiten kysymyk- Monet oppikoulut pyrkivät iinjaja:koi-
23346: seen juuri silloin, kun koulu uudisrakennus- suutta kehittämällä ja opetusohjelmiaan
23347: ten vuoksi on joutunut suuriin investointei- uudistamalla luomaan mahdollisuuksia myös
23348: hin ja käyttämään iJ.oppuun kaikki rahoitus- ammattiin opastavalle ja käytännöHisiin aloi-
23349: mahdollisuutensa, ei monissa tapauksissa hin harrastusta virittävälle opetukselle. Toi-
23350: voida hankkia edes vähintä välttämätöntä minnassa on lukuisia yksityisoppikouluja,
23351: opetus- ja havaintovälinemäärää. Tästä luon- jotka pyrkivät antamaan oppilailleen tietoa
23352: nollisesti seura!t, että opetwksen teho suu- ja harjoitusta esim. metallityössä pojille ja
23353: resti kärsii. Tilanne on todeHa nurinkuri- kotitaloudessa tytöille, jotka kummatkin ope-
23354: nen, kun muutoin uudenaikaisissa kouluti- tushaarat vaativat varsin kaliiin välineistön
23355: loissa opetus joudutaan antamaan vaiilmais- ja koneita. Samoin on asianlaita, jos tällai-
23356: ten tai vanhanaikaisten opetus- ja havainto- nen ammattiuralle suuntautuva opetus käsit-
23357: välineiden varassa tai suorastaan ilman tää esim. kaupallisen alan.
23358: niitä. Sama koskee käsi- ja oppilaskirjas- Verrattuna niihin kustannuksiin, joita
23359: toja, jotka kummatkin ovat opetuksen tehok- koululaitos muutoin yhteiskunnalle aiheuttaa
23360: kuuden kannalta välttämättömät. ja joita menoja yleensä on pidettävä eräänä
23361: Pahimmin opetus- ja havaintovälineiden kansakunnan tarkoituksenmukaisimmista ja
23362: puute tunrtuu luonnontieteiden alalla. Var- paraiten tuottavista sijoituksista, on suoras-
23363: sinkin fysiikantutkimus on viime aikoina taan käsittämätöntä, ettei yksityisoppikoulu-
23364: edistynyt valtavasti eikä sen tuloksia enää jen valtionapulain selvästi sanottua tarkoi-
23365: voida nykyaikaisessa llllielessä ja sen vaati- tusta avustuksen myöntämisestä myös koulu-
23366: muksia vastaavalla tavalla opettaa ilman, kalustojen, opetus- ja havaintovälineiden
23367: että opettajan käytettävissä ovat sitä varten sekä kirjastojen hankkimiseen ole tähän men-
23368: tarvittavat opetus- ja havaintovälineet. Erit- nessä lainkaan toteutettu.
23369: IV,671. - V. K. Turunen ym. 2029
23370:
23371: Edellä sanotun perusteella esitämme kun- 20 momentille lisäystä 100 miljoonaa
23372: llioittavasti, markkaa koulukalustojen, opetus- ja
23373: havaintovälineiden sekä kirjastojen
23374: että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 hankkimista ja täydentämistä varten
23375: tulo- ja menoarvion 10 PZ. X luvun yksityisoppikouluissa.
23376: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
23377:
23378: Varma K. Turunen. Pentti Niemi. Väinö Leskinen.
23379: K. F. Haapasalo. Väinö E. Nieminen. Lempi Lehto.
23380: Meeri Kalavainen. Ensio Partanen. Lyyli Aalto.
23381: Juho Karvonen. Sulo Hostila. Anni Flinck.
23382: Arvo Ahonen. Georg Eriksson. Väinö Tikkaoja.
23383: Arvo Tuominen. Veikko Helle. Kaarlo Pitsinki.
23384: Eino Raunio. G. Henriksson. Elis Manninen.
23385: Kalle Matilainen. Onni Peltonen. Lars Lindeman.
23386: Eetu Karjalainen. Onni Hiltunen. Veikko Kokkola.
23387: 2030
23388:
23389: IV,672.- Rah.al. N: o 502.
23390:
23391:
23392:
23393:
23394: V. K. Turunen ym.: Korotetun määrä-rahan osoittamisesta
23395: lukukausimaksujen alentamiseen yksityisoppikouluissa.
23396:
23397:
23398: E d u s k u n n a 11 e.
23399:
23400: Lieventääkseen sitä epäkohtaa, jonka kor- säämiseen 60% avustuksen määrästä ja 40%
23401: keiksi kohonneet yksityisoppikoulujen luku- vapaaoppilaspaikkojen lisäämiseen. Luku-
23402: kausimaksut muodostavat erityisesti vähäva- kausimaksun ollessa alle 9 000 mk jakosuhde
23403: raisten kotien lasten oppikoulunkäynnille, oli 50 % kumpaankin tarkoitukseen. Mikäli
23404: sekä lisätäkseen mahdollisuuksia jakaa yksi- erityiset syyt puolsivat muunlaista jakoa, oli
23405: tyisoppikouluissa enemmän vapaaoppilaspaik- kouluille varattu mahdollisuus kouluhallituk-
23406: koja ja antaa suurempia sisaralennuksia sen suostumuksella saada poiketa edellämaini-
23407: eduskunta otti v:n 1961 tulo- ja menoarvioon tuista ohjeista. Koulujen on joulukuun 1 päi-
23408: 100 milj. mk. Määräraha, joka aloitteen pe- vään mennessä lähetettävä kouluhallitukselle
23409: rusteella budjettiin otettuna oli ehdollinen, yksityiskohtainen tilitys myönnetyn määrä-
23410: vahvistettiin tasavallan presidentin esitte- rahan käytöstä.
23411: lyssä kesäkuun 29 päivänä ja valtioneuvosto Antaessaan esityksensä valtion tulo- ja
23412: teki määrärahan ja:koa koskevan päätöksen menoarvioksi v:lle 1962 hallitus on sisällyt-
23413: kouluhallituksen laatiman ehdotuksen poh- tänyt esitykseensä yhtäsuuren eli 100 milj.
23414: jalla elokuun 3 päivänä 1961. mk: n määrärahan käytettäväksi vapaaoppi-
23415: Suoritetussa jaossa avustuksest'a pääsi osal- laspaikkojen myöntämiseen ja sisaralennusten
23416: liseksi yhteensä 160 yksityisoppikoulua, joista lisäämiseen sekä lukukausimaksujen alentami-
23417: ruotsinkielisiä kahdeksan. Kun yksityisoppi- seen yksityisoppikouluissa (10 Pl. X: 20 b)
23418: kouluja kaikkiaan on toiminnassa 315, jäi mainitun tilivuoden aikana lausuen peruste-
23419: lähes puolet kouluista kokonaan osattomikai luissa pitävänsä määrärahaa jatkuvasti tar-
23420: tästä määrärahasta. Avustuserät vaihtelivat peellisena.
23421: useimmissa tapauksissa 300 000-700 000 Määrärahan suuruutta arvosteltaessa on
23422: mk: n välillä. Suurin avustuserä 2 500 000 toisaalta otettava huomioon, että 100 milj.
23423: (yhdessä tapauksessa) pienempien erien ol- mk:n määrärahalla on voitu aikaansaada pa-
23424: lessa vain 100 000 mk. rannusta olosuhteissa vain noin puolessa yksi-
23425: Jaon yhteydessä kouluhallitus antoi ohjeet tyisoppikoulujen koko määrästä, mikä jo viit-
23426: avustusmäärärahan käytöstä momentin pe- taa siihen, että summa on ollut riittämätön.
23427: rusteluissa mainittuihin eri tarkoituksiin. Toisaalta on huomattava, että koko 100 milj.
23428: Ohjeiden mukaan oli kaupungeissa ja kaup- mk:n määräraha on käytetty yhden luku-
23429: paloissa sijaitsevien yksityisoppikoulujen, joi- kauden kuluessa. Vastaavalla summalla voi-
23430: den lukukausimaksu edellisenä lukukautena taisiin ensi vuonna joko antaa vastaavat edut
23431: oli ollut 12 000 mk tai enemmän, käytettävä saman suuruisina vain yhden lukukauden ai-
23432: määrärahasta vähintään 60% lukukausimak- kana, jolloin toisen lukukauden alusta ta-
23433: sun alentamiseen ja sisaralennusten lisäämi- pahtuisi tilanteen huononeminen entiselleen,
23434: seen sekä 40% vapaaoppilaspaikkojen lisää- taikka olisi myönnetyt edut vähennettävä
23435: miseen. Lukukausimaksun ollessa alle 12 000 puoleen. Kumpikaan menetelmä ei asian
23436: mk jakosuhteen tuli olla 50 % kumpaankin luonteen huomioonottaen ole puollettavissa.
23437: em. tarkoitukseen. Maalaiskunnissa sijaitse- Tästä syystä ja huomioonottaen, että kysy-
23438: vien yksityisoppikoulujen, joiden lukukausi- myksessä oleva määräraha oppikouluolojemme
23439: maksu edellisenä lukukautena oli ollut 9 000 kehittämiseksi sosiaaliseen suuntaan on ilmei-
23440: mk tai enemmän, oli käytettävä lukukausi- sen tarkoituksenmukainen, määräraha olisi
23441: maksun alentamiseen ja sisaralennusten li- korotettava kaksinkertaiseksi.
23442: IV,672. - V. K. Turunen ym. 2031
23443:
23444: Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 100 mt"ljoonaa markkaa vapaaoppilas-
23445: nioittavasti, paikkojen myöntämiseksi ja sisaralen-
23446: nusten lisäämiseksi sekä lukukausi-
23447: että Eduskunta ottaisi 10 Pl. X lu- maksujen alentamiseksi yksityisoppi-
23448: vun 20 momentin b)-kohtaan lisäystä kouluissa.
23449: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
23450:
23451: Varma K. Turunen. Pentti Niemi. Väinö Leskinen.
23452: K. F. Haapasalo. Väinö E. Nieminen. Lempi Lehto.
23453: Meeri Kalavainen. Ensio Partanen. Lyyli Aalto,
23454: Juho Karvonen. Sulo Hostila. Anni Flinck.
23455: Arvo Ahonen. Georg Eriksson. Väinö Tikkaoja.
23456: Arvo Tuominen. Veikko Helle. Kaarlo Pitsinki.
23457: Eino Raunio. G. Henriksson. Elis Manninen.
23458: Kalle Matilainen. Onni Peltonen. Lars Lindeman.
23459: Eetu Karjalainen. Onni Hiltunen. Veikko Kokkola.
23460: 2032
23461:
23462: N,673.- Rah.al. N:o 503.
23463:
23464:
23465:
23466:
23467: V. Turunen: Korotetun määrärahan osoittamisesta Parikka-
23468: lan-Onkamon rautatien rakentamiseen.
23469:
23470:
23471: Eduskunnalle.
23472:
23473: Eduskunta on hyväksynyt lain rautateiden lituksella liene olemassa mahdollisuuksia
23474: rakentamisesta Tampereelta-Parkanoon, On- käyttää tarkoitukseen työllisyyden turvaami-
23475: kamosta-Parikkalaan ja Jyväskylästä- seen varattuja, muita määrärahoja. Olisi
23476: Jämsänik<>Skelle. Laissa edellytetään, että tärkeätä, että Parikkalan-Onkamon rauta-
23477: näiden ratojen rakentamismäärärahat ote- tietyö saataisiin täysitehoisesti käyntiin.
23478: taan varsinaiseen valtion tulo- ja menoar- Rautatien rakentamista kiirehtii mm. se lii-
23479: vioon työkohdemäärärahoina. kenteellinen pullonkaula, joka kuljetusten
23480: Hallitus on sisällyttänyt v: n 19u2 tulo- ja suhteen on syntynyt Savon radalla. Liikenne
23481: menoarvioehdotukseen 1 710 000 000 mk: n Itä-Suomesta satamiin muodostuu erittäin
23482: määrärahan uusia rautatierakennuksia var- vaikeaiksi tämän radan ruuhkautumisten ta-
23483: ten. Tästä summasta 200 000 000 mk esite- kia.
23484: tään käytettäväksi Parikkalan-Onkamon Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
23485: radan rakennustöihin. Määrärahasta tulisi
23486: käytettäväksi 75 000 000 mk tarvikehankin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
23487: toihin, maa-aluekorvauksiin sekä työmaan tulo ja menoarvioon 4()() 000 ()()() mark-
23488: perustamiskustannuksiin. kaa käytettäväksi Parikkalan-Onka-
23489: Määrarahaa on pidettävä ehdottomasti mon rautatien rakentamiseen.
23490: liian pienenä huomioiden jo senkin, ettei hal-
23491: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
23492:
23493: Vilho Turunen.
23494: 2033
23495:
23496: IV,674.- Ba.h.al. N:o 504.
23497:
23498:
23499:
23500:
23501: V. Turunen: Määrärahan osoittamisesta Kontiolahden kun-
23502: taan perustettavaa oppikoulua varten.
23503:
23504:
23505: Eduskunnalle.
23506:
23507: Pohjois..JKarjalan maakunnan suurimmista määrä on niin suuri, että se täyttäisi yhden
23508: maalaiskunnista on Kontiolahti sellaisessa oppikoulun tarpeet.
23509: asemassa, ettei siellä ole \keskikoulua. Oppilaat Keskikoulu Kontiolahdella voisi todennä-
23510: halutessaan jatkM opiskelua kansakoulusta köisesti aloittaa toimintansa tilapäisissä suo-
23511: eteenpäin joutuvat tällöin käymään koulunsa jissa, koska kunnalla on käytettävissään
23512: pääasiassa Joensuussa sijaitsevissa oppikou- tarvittavia tiloja. Kunta olisi myös halukas
23513: luissa. Sen oppikoulutilanne laajasta maa- varaamaan tarvittavan tonttialueen myöhem-
23514: kunnasta johtuen on taas sellainen, etteivät min rakennettavaa koulutaloa varten. Opet-
23515: läheskään kaikki halukkaat ja edellytykset tajain saaminen keskikouluun, olosuhteet
23516: omaavat oppilaat pääse opiskelemaan. Täl- huomioiden, ei tuottaisi mitään vaikeuksia.
23517: löin tietysti maaseutukunnista tulevat haki- Koulu voisi käsityksemme mukaan normaa-
23518: jat karsitaan ensimmäisinä. listi aloittaa toimintansa syksyllä 1962.
23519: Kontiolahden kunnan alueella sijaitsee Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
23520: mm. kaksi varuskuntaa, Kontiolahden ja
23521: Höytiäisen sekä kaksi suurta sairaalaa, Pai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
23522: holan piirimielisairaala ja Kontioniemen tu- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
23523: berkuloosiparantola. Jo näistä valtion ja määrärahan Kontiolahden kuntaan pe-
23524: kuntayhtymien laitoksista tuleva Oppilas- rustettavaa oppikoulua varten.
23525: Helsingissä 15 ;päivänä syyskuuta 1962.
23526:
23527: Vilho Turunen.
23528:
23529:
23530:
23531:
23532: 71 E 706/61
23533: 2034
23534:
23535: IV,675.- Rah.al. N:o 505.
23536:
23537:
23538:
23539:
23540: V. Tunmen ym.: MääräraAan osoittamisesta Joensuun lyseon
23541: lis.ätrok6nn,""ste-a rakentamiseen.
23542:
23543:
23544: Eduskunnalle.
23545:
23546: Joensuussa toimivista oppikouluista on 1002 tulo- ja menoarvioesitykseensä. Koulun
23547: tällä hetkellä vaikeimmassa asemassa maa- toiminnan jatkamisen kannalta olisi välttä-
23548: kunnan vanhin oppilaitos Joensuun lyseo. mätöntä, että laajennus- ja kunnostustöihin
23549: Koulun oppilasmäärä ylittää kuluvana vuo- voitaisiin ryhtyä jo vuoden 196'2 aikana.
23550: tena 900. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
23551: Koulurakennuksen tilat ovat käyneet ah- nioittaen,
23552: taiksi ja muutenkin vanhentuneet. Suunni-
23553: telmat lyseon rakennusten laajentamisesta ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
23554: kunnostamisesta ovat olleet valmisteilla jo tulo- ja menoarvioon 50 000 (}()() mar-
23555: pitemmän ajan. Tiettävästi suunnitelmat kan määrärahan käytettäväksi Joen-
23556: ovat jo valmistuneet tai ovat juuri valmistu- suun lyseon lisärakennusten rakenta-
23557: misvaiheessaan. Hallitus ei ole kuitenkaan miseen ja vanhan koulutalon korjauk-
23558: sisällyttänyt tarvittavaa määrärahaa v: n siin.
23559: Helsingissä 1'5 päivänä syyskuuta 1961.
23560:
23561: Vilho Turunen. Pauli Puhakka. A. Simonen.
23562: Elis Manninen. Toivo Niiranen. R. Hallberg.
23563: Olli J. Uoti. Varma K. Turunen. Antti Kukkonen.
23564: 2035
23565:
23566: IV,676. - Rah.al. N: o 506.
23567:
23568:
23569:
23570:
23571: V. Tur1mell ym.: Mäiiriirahan osoittamisesta Outokummun
23572: tootmd.olaitosten jätevesien aiheuttamien vahinkojen kor-
23573: vaamiseen.
23574:
23575:
23576: B d u s k u n n a 11 e.
23577:
23578: Outdkumpu Oy:n omistama Outokummun Karjalan lääninhallitukseen. LääninhaHituk-
23579: kaivos tu:otantolaitoksinoon on aiheuttanut set ovat, meiHe tuntemattomista syistä, vuo-
23580: ympäristön asukkaille erittäin suuria talou- sikausia jarruttaneet lausunnon antaJIIlista
23581: dellisia vahinkoja laskemaHa tuotantolaitok- asiassa.
23582: sen jätevedet ympäristön v.esistöiihin. Sys:mä- Outokumpu Oy on ollut haluton korvauk-
23583: järvi on jo täydellisesti saaiStunut siten, ettei- sen suorittamiseen eikä ole suostunut edes
23584: viit kaiatkaan voi siinä elää. Jätevesien ai- kustantamaan puolueetonta tutkimusta niistä
23585: heuttama myrkytys on jo hiipinyt pitkälle vahingoista, joita tuotantolaitosten jiitevesi-
23586: yrrnpäristön vesistöihin ulottuen jo mm. Li- kysymys on ympäristölle aiheuttanut.
23587: perin pitäjässä Taipaleenjoen vesistöön Kun Outokummun merkitys koko kansan-
23588: saakka. Ympäristön asu'kkaat ovat joutuneet taloudellemme on erittäin suuri, on väärin,
23589: erittäin vaikeaan asemaan, koska mm. poh- että yksityiset joutuvat kärsimään tuotanto-
23590: jav·edet ovat jo saastuneet eikä esimerkitksi laitoksen ylläpitämisestä, joten olisi asial-
23591: kunnoHista juomavettä ole alueelta saata- lista, että aiheutuneet vahingot pyrittäisiin
23592: vissa. On olemassa todistettavia tapauksia korvaamaan yhteiskunnan toimesta.
23593: siitä, että eläimiä on kuollut myrkytettyä Edellä olevaan viitaten ehdotaJIIlme,
23594: vettä juotuaan.
23595: Outokummun yrrnpäristön asukkaat ovat että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
23596: pyrkineet hakemaan asiassa oikeutta mm. oi- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
23597: keuskanslerin kautta. Hänen toimestaan asia kaa Outokumpu Oy:n omistamien
23598: jo UJSeita vuosia sitten palautettiin lausun- Outokummun tuotantolaitosten jäteve-
23599: n<llle Kuopion lääninhallitukseen, mistä se sien aiheuttamien vahinkojen ja hait-
23600: iääninjaon yhteydessä on siirtynyt Pohjois- tojen korvaamiseen.
23601: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
23602:
23603: Vilho Turunen. Urho Kulovaara.
23604: H. Törmä. Toivo Niiranen.
23605: Olli J. Uoti. Esa Timonen.
23606: Pauli Puhakka. Ale Holopainen.
23607: Impi Lukkarinen. Mikko Bult.
23608: Martta Salmela-Järvinen.
23609: 2036
23610:
23611: IV,677. -Rah.al. N:o 507.
23612:
23613:
23614:
23615:
23616: V. Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiuttamisrahan
23617: suorittamiseksi asevelvollisille.
23618:
23619:
23620: E d u s k u n n a 11 e.
23621:
23622: Asev:elvolliiSet, jotka asevelvollisuutensa nan tulevaisuus. Kun yhteiskunta maaraa
23623: suoritettuaan vapautuvat armeijasta, joutu- nuoret miehet pakolla suorittamaan asevel-
23624: vat monissa tapauksissa varsin vaike.aa;n ase- voHisuuttaan, olisi oikein, että näiden ihmis-
23625: maan. Nuoret miehet ovat hyvin !monissa ten :toimeentulomahdollisuudet ja edellytyk-
23626: tapauksissa tilapäisissä työsuhteissa asevel- set päästä käsiksi normaaliin elämään tur-
23627: vollisiksi mentyään. On paljon tapauksia, vattaisiin yhteiskunnan ·toimesta.
23628: jolloin asevelvollisella ei palvelukseen men- Asian hoitamiseksi käytännössä olisi kaksi
23629: nessään ole työpaikkaa ollenkaan. vaihtoehtoa. Voitaisiin ryhtyä toimenpitei-
23630: AsevelvoHisten päivärahan ollessa nykyi- siin päivärahan suorittamisesta määrätyltä
23631: sin vain 100 mk päivältä sotamiehelle ja ajalta. Toinen mahdollisuus on kertakaik-
23632: muille hieman korkeamman, menevät mah- kisen korvauksen suorittaminen ikotiutetuille
23633: dolliset pienet säästöt ja huoltajilta saatavat asevelvollisHle. Käsityksemme mukaan vii-
23634: avustukset käyttövaroina amneijassa oltaessa. meksimainittu menettelytapa olisi sopivampi.
23635: Niilläkin asevelvollisilla, joilla on koti ja Asevelvollisia vapautuu vuosittain saa-
23636: mahdollisesti työpaikkakin, on asevelvollisuu- IDiemme tietojen mukaan noin 30 000. Jos
23637: den jälkeen ylimääräisiä menoja, jotka ai- ke11takai:kkinen kotiuttamisraha olisi 10 000
23638: heutuvat mm. uusien työvaatteiden ja puki- mk asevelvollista kohden, merkitsisi tämä
23639: mien hankinnasta jne. nykyisin vuosittain valtiolle n. 300 milj.
23640: Maamme sosiaa:linen 'lainsäädäntö on mk: n suuruista menoerää.
23641: eräillä aloina kehitetty jo varsin pitkälle. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
23642: Esimerkkinä mainittakoon, että eräiUe poti- nioittaen,
23643: laille suoritetaan päivärahaa sairauden jäl-
23644: keen toipilasajalta. Sosiaalisesti kehitty- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
23645: neessä yhteiskunnassa tämä on täysin oikein. tulo- ja menoarvioon 300 000 000 mar-
23646: Nuoriso muodostaa kuitenkin yhteiskunnan kan määrärahan kotiuttamisrahan suo-
23647: kalleimman pääoman, koska nuorison kehi- rittamiseksi asevelvollisuuttaan suorit-
23648: tyksestä riippuu koko suomalaisen yhteiskun- tamasta t•apautuville asevelvollisille.
23649: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
23650:
23651: Vilho Turunen. Impi Lukkarinen.
23652: IMikko Hult. Olli J. Uoti.
23653: Arvo Sävelä. Urho Kulovaara.
23654: Vappu Heinonen. Viljo A. Virtanen.
23655: H. Törmä.. Veikko Kokkola.
23656: Pauli Puhakka. A. Simonen.
23657: Martta Salmela-Järvinen.
23658: 2037
23659:
23660: IV,678.- Rah.al. N: o 508.
23661:
23662:
23663:
23664:
23665: V. Turunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta metsä-
23666: ja uittotyöläisten sivistystyöhön.
23667:
23668:
23669: Eduskunnalle.
23670:
23671: Valtion tulo- ja menoarviossa on ollut vat myös huomattavan kustannuserän. Tar-
23672: määräraha metsä- ja uittotyöläisten sivistys- ikoituksenmukaista olisi, että asiaa hoitavilla
23673: työhön. Määrärahan suuruus on aikaisem- sivistystyöntekijöillä olisi käytettävissään
23674: min ollut 1 600 000 mk. Määräraha on käy- kirjastoauto, jolla kirjojen vaihtoa ja muuta
23675: tetty pääasiassa ns. siirtokirjastojen hankki- toimintaa voitaisiin hoitaa joustavammin.
23676: miseen ja hoitoon metsä- ja uittotyömaille Hallitus on tulo- ja menoarvioesitykses-
23677: pääasiassa Po:hjois- ja Itä-Suomessa. Siirto- sään esittänyt määrärahaa korotettavaksi
23678: kirjastoja on ollut käytössä n. 150. 200 000 mik:lla. Korotus, toiminnan laajen-
23679: Kun metsätyömaat sijaitsevat syrjäisillä ,tumisen huomioiden, on kuitenkin riittämä-
23680: alueilla, missä ei ole mahdollisuutta yleisten tön.
23681: kirjastojen käyttöön, on täJmä toiminta muo- EdeliJ.ä esitettyyn viitaten ehdotamme,
23682: dostunut varsin suosituksi metsä- ja uitto-
23683: työläisten keskuudessa. Mahdollisuuksia toi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
23684: minnan iJ.aajentamiseen olisi olemassa, mikäli tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
23685: varoja siihen osoitettaisiin. Kirjojen hinnat 1 000 000 markkaa käytettäväksi met-
23686: ovat viime vuosina huomattavasti nousseet. sä- ja uittotyöläisten sivistystyöhön.
23687: Kuljetukset syrjäisille seuduille muodosta-
23688: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
23689:
23690: Vilho. Turunen.
23691: 2038
23692:
23693: IV,679. -Rah.al. N:o 509.
23694:
23695:
23696:
23697:
23698: V. Turunen ym.: MWärahan osoittamisesta ilmaisten oppi-
23699: kirjojen hankkim~n oppikoulujen oppilaille.
23700:
23701:
23702: E d u s k u n n a ll e.
23703:
23704: Maa,mme oppikouluissa on oppikirjojen kouluissa. Oppikoulunkäynnin yleistyessä
23705: hankintaan nähden olemassa monenlaista ja oppilaista huomattav:a osa on lähtöisin köy-
23706: varsin sekavaa käytäntöä. Esimerkiksi kun- histä ja vähävaraisista kodeista. Kun koulu-
23707: nallisissa keskikouluissa suorittaa kunta oppi- menot muutenkin muodostuvat kalliiksi var-
23708: laiden kirjamenot saaden siihen osuutta val- sinkin niille, jotka joutuvat asumaan vie-
23709: tiolta. Valtion ja yksityisten omistamissa raalla paikkaJkunnalla, olisi käsityksemme
23710: oppikouluissa kirjat kustantaa oppilas itse. mukaan oikeudenmukaista, että koulukustan-
23711: Avustukset määräytyvät pääasiassa vapaa- nuksia tällä tavoiJn helpotettaisilin.
23712: oppilaspaikkojen perusteella. Maamme oppikouluissa on nykyisin oppi-
23713: Oppilaiden kirjoihin nähden vallitsee var- laita yli 100 000. Kirjamenot keskitettyjen
23714: sin suurta sekavuutta. Kirjojen tekijöitä ja ostoj.en kautta olisivat arviolta oppilasta
23715: kustantajia on paljon. Kun yleisluontoista kohden n. 4 000-5 000 mk. Vuosien kuluessa
23716: ohjetta siitä, mitä näistä kirjoista pitäisi tämä määräraha luonnollisesti vähenee, koska
23717: käyttää, ei ole olemassa, joutuvat oppilaat samoja kirjoja voitaisiin jatkuvasti käyttää.
23718: monesti saman opetusaineen kohdalla hankki- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
23719: maan useampia, eri tekijöiden ja kustanta- nioittaen,
23720: jien toimittamia oppikirjoja.
23721: Tästä sekavasta järjestelmästä voitaisiin että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
23722: käsityksemme mukaan päästä siten, että val- tulo- ja menoarvioon 500 000 000 mar-
23723: tio kustantaisi kaikkien oppikoulujen oppi- kan määrärahan ilmaisten oppikirjojen
23724: laiden 'kirjat, ts. oppikirjat oppilaille jaettai- hankkimiseen kaikille oppikoulujen
23725: siin ilmaiseksi, kuten tapahtuu mm. kansa- oppilaille.
23726: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
23727:
23728: Vilho Turunen. Urho Kulovaara. Arvi Turkka.
23729: Mikko Hult. Olli J. Uoti. Impi Lukkarinen.
23730: H. Törmä. Martta Salmela-Järvinen. Vappu Heinonen.
23731: 2039
23732:
23733: IV,680.-Rah.al. N:o 510.
23734:
23735:
23736:
23737:
23738: V. Turu.nen ym.: Miiiiriif'akoo osoittamisesta valtiollisia voo-
23739: leja koskevien ilmoituskorttien valmistamiseen ja lähettä-
23740: miseen.
23741:
23742:
23743: Eduskunnalle.
23744:
23745: Hyväksytyn lainmuutoksen jälkeen on kau- pahtunutkin, ettei tällainen toiminta kuulu
23746: pungeilla, kauppaJoilla ja maalaiskunnilla kunnallisen toimivallan piiriin.
23747: mahdollisuus lähettää äänioikeutetuille kunta- Että kansalaiset maan kaikilla alueilla saa-
23748: laisille ilmoituskortti siitä, minkä äänestys- tettaisiin tässä suhteessa tasaveroiseen ase-
23749: alueen luetteloihin ao. henkilö on merkitty maan, olisi käsityksemme mukaan oikeuden-
23750: äänioikeutetuksi. Monet kunnat ovat jo presi- mukaista, että valtio kustantaisi korttien
23751: dentin valitsijamiesvaaleissa käyttäneet tätä painatuksen ja lähettämisen. Postitus tapah-
23752: mahdollisuutta hyväkseen palvellakseen kun- tuu jo nykyisin virkapostina, ja kun tätä
23753: talaisia. Useimmat maalaiskunnat ovat kui- tarkoitusta varten on olemassa eri määrä-
23754: tenkin jättäneet ilmoitukset lähettämättä. rahat, postikuluja tässä yhteydessä ei tar-
23755: Tämä päätös on syntynyt lähinnä kustannus- vinne huomioida.
23756: syistä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
23757: Erilainen käytäntö eri kunnissa johtaa sii-
23758: hen, ·että kansalaiset joutuvait vaalipalvelun että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
23759: suhteen erilaiseen asemaan. Erikoisesti tämä tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
23760: kohdistuu maalai.skuntien väestöön, joissa kaa käytettäväksi vuonna 1962 toimi-
23761: kuntien hallintoelimet ovat kustannussyistä tettavissa valtiollisissa vaaleissa ääni-
23762: oikeutetu~1le läketettävien, äänestys-
23763: haluttomia korttien painatusta ja lähetystä
23764: kustantamaan. Toiselta puolen voidaan tie- paikkaa ja ään~utta koskevien ~1-
23765: tysti väittää, kuten eräissä kunnissa on ta- moituskorttien valmistamis~en ja lä-
23766: hettämiseen.
23767: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
23768:
23769: Vilho Turunen. Urho Xulovaara. Arvi Turkka.
23770: Mikko Hult. 'Olli J. Uoti. Impi Lukkarinen.
23771: H. 'l'örmä. Martta Salmela-Järvinen. Vappu Heinonen.
23772: 2040
23773:
23774: IV,681.- Ra.h.al. N: o 511.
23775:
23776:
23777:
23778:
23779: V. Tunmen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kun-
23780: nan- ja kyläteiden avustamiseen.
23781:
23782:
23783: E d u s ik u n n a 11 e.
23784:
23785: Hallitus esittää v:n 1962 tulo- ja meno- taa pailkallisteiksi tielain edellyttämässä jär-
23786: arvioon 12 Pl. V luvun 3 momentille kun- jestyksessä. Kuntien vähävaraisuus ja kun-
23787: nan ja kyläteiden avustamiseen 1 400 000 000 talaisten heikko maksukyky asettavat kuiten-
23788: mk. V: n 1961 .tulo- ja menoarviossa on tälle kin :toiminnalle määrättyjä rajoituksia. Tie-
23789: momentille varattu 1 700 000 000 mk, minkä olojen kehittämistä myös kunnan- ja iky1ätei-
23790: lisäksi v. 1961 II lisämenoarviossa varattiin den kohdalta, jotka pääasiassa sijaitsevat
23791: tarkoitukseen 100 000 000 mk, eli yhteensä syrjäisillä alueilla, on kuitenkin pidettävä
23792: v. 1961 1 800 000 000 mk. ensisijaisen tärkeänä tehtävänä yhteiskun-
23793: Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksen nan toimenpitein ja varoin.
23794: perusteluissa ei yksityiskohtaisemmin perus- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
23795: tella näin suurta vähennystä. Käsityksemme
23796: muikaan tarve kunnan- ja kyläteiden avusta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
23797: miseen v: n 1962 aikana ei ole suinkaan vä- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
23798: hentynyt. Esim. vähävaraisilla kunnilla on 300 000 000 markkaa kunnan- ja kylä-
23799: runsaasti kunnanteitä, jotka pitäisi saada teiden avustamiseen.
23800: sellaiseen kuntoon, että ne voitaisiin luovut-
23801: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
23802:
23803: Vilho Tunmen. Urho Kulova.a.ra.. Martta Salmela.-J'å.rvinen.
23804: :Mikko Hult. Vappu Heinonen. Impi Lukkarinen.
23805: ll. Törmä. Olli J. Uoti. Arvi Turkka.
23806: 2041
23807:
23808: IV,682. -Rah.al. N:o 512.
23809:
23810:
23811:
23812:
23813: V. Turunf.ln ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta talo-
23814: jen hankkimiseen posti- ja lennätintoimipaikoille.
23815:
23816:
23817: Eduskunnalle.
23818:
23819: V: n 1962 tulo- ja menoarvioesityksessä lainsäädäntö edellyttää. Ei ole oikein, että
23820: hallitus on ehdottanut 500 000 000 mk 19 valtion omistama laitos tässä suhteessa näyt-
23821: Pl. I luvun 33 momentiUe talojen hankki- tää huonoa esime11kkiä. Joensuun ja ympä-
23822: miseen posti- ja if.ennätin:toimipaikoille. Tässä ristön toiminta-alueen autot joutuvat ta:lvi-
23823: määrärahassa, johon sisältyy myös autova- pa:k:kasessakin yöpymään ulkona, koska ,tar-
23824: rikkorakennusten ja varastorakennusten ra- vittavia ta:l:litiloja ei ole käytössä. Nämä
23825: kentaminen, on vähennystä v:n 1961 tulo- epäkohdat ovat tunnettuja mm. post,i- ja len-
23826: ja menoarvioon ~errattuna 100 000 000 mk. nätinhallituksessa. Varojen puuttuessa ei
23827: Perusteluissa ei ole mainittu, mistä tämä vä- uutta varikkoa ole päästy rakentamaan,
23828: hentäminen johtuu. vaikka sitä varten on jo hankittu arvokas
23829: Posti- ja lennätinhallitutkseHa oo suunnit- tontti Joensuun kaupungilta. Rakennuspii-
23830: teilla useita postiautovarikkojen ra:kentami- rustukset ja suunnitelmat ovat vaimistumis-
23831: sia eri puolilla maruta. Näistä parhaillaan vaiheessaan. Suurin piirtein samanlainen
23832: suunnitteilla olevista varikoista mainittakoon lienee tilanne mm. Lappeenrannassa ja Vaa-
23833: mm. Joensuun, Lappeenrannan ja Vaasan sassa.
23834: postiautov:ariikot. Asiantuntijain arvioiden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
23835: mukaan määrärwha on riittämätön ja mer-
23836: kitsee kokonaisuudessaan rakennusohjelman että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
23837: supistamista. tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
23838: Tilanne esim. Joensuun varikolla on täy- 100 000 000 markkaa 19 Pl. I luvun
23839: sin kestämätön. Varikoita puuttuvat mm. 33 momentille talojen hankkimiseen
23840: työntekijäin huoltotilat, joita voimassaoleva posti- ja lennätintoimipaikoille.
23841: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
23842:
23843: Vilho Turunen. Olli J. Uoti.
23844: Mikko Hult. 'Martta Salmela-Järvinen.
23845: H. Törmä. Impi Lukkarinen.
23846: Urho Kulovaara. Vappu Heinonen.
23847:
23848:
23849:
23850:
23851: 72 E 706/61
23852: 2042
23853:
23854: IV,683.- Rah.al. N: o 513.
23855:
23856:
23857:
23858:
23859: V. Turunen. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta syrjä-
23860: seutujen puhelinolojen parantamiseen.
23861:
23862:
23863: E d u s k u n n a II e.
23864:
23865: Maamme syrjäseutujen puhelinolot ovat helinoloihin kiinnitettäisiin yhteiskunnan
23866: edelleen varsin heikot, on paljon paikkakun- huomiota ja varoja. Näille alueille eivät yk-
23867: tia, joihin ei ole puhelinta ollenkaan. Tämä sityiset puhelinyhtiöt ole halukkaita puhelin-
23868: aiheuttaa asukkaille monissa tapauksissa vai- verkostoa rakentamaan. Tehtävä sinänsä
23869: keuksia esim. sairauden tai muun kiireellisen mielestämme kuuluukin luonnollisesti yhteis-
23870: tapauksen sattuessa. Esim. Pohjois-Karja- kunnan hoidettaviin asioihin.
23871: lassa oli mm. viime valtiollisissa vaaleissa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
23872: useita äänestysalueita, joista ei saatu vaalien
23873: ennakkotuloksia, koska puhelin oli useamman että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
23874: kymmenen kilometrin päässä. tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun
23875: Kun syrjäseutujen väestö on tasaveroista 35 momentille lisäyksenä 100 000 ()()0
23876: veronmaksajaa muiden väestöryhmien rin- markkaa käytettäväksi syrjäseutujen
23877: nalla, olisi asiallista, että syrjäseutujen pu- puhelinolojen parantamiseen.
23878: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
23879:
23880: Vilho Turunen. Olli J. Uoti.
23881: Arvo Sävelä. Impi Lukkarinen.
23882: Mikko Hult. Urho Kulovaara.
23883: Vappu Heinonen. A. Simonen..
23884: H. Törm.ä. Martta Salmela-Järvinen.
23885: 2043
23886:
23887: IV,684. - Ra.h.al:. N: o 514.
23888:
23889:
23890:
23891:
23892: Tuuli: Määrärahan osoittamisesta Kouvolan poliisi- ja virasto-
23893: talon suunnitelmien laatimista varten.
23894:
23895:
23896: E d u s k u n n a ll e.
23897:
23898: Sodan jälkeen muodostetun Kymen läänin liikennettä suuresti häiritsevänä poistettava.
23899: valtionhallinnon eri alat eivät vieläkään ole Monilla valtion laitoksilla on niinmuodoin
23900: saaneet lopullisessa sijoituspaikassaan, läänin kiireellinen tarve saada lisätiloja toimin-
23901: pääkaupungissa Kouvolassa pysyväisiä viras- taansa varten. Mainitun virastotilatarpeen
23902: totiloja. Tällaisia hallintoelimiä ovat mm. lasketaan tällä hetkellä olevan seuraavan:
23903: Kouvolan työvoimapiiri, veropiiri, lirkkuva
23904: poliisi, Kymen läänin rikospoliisikeskus, Kouvolan nimismiespiiri, poliisitalo 1200 m2
23905: jotka kaikki toimivat hajallaan valtion mui- Liikkuva poliisi ............... . 350
23906: den virastojen huoneistoissa tai tilapäisesti Läänin rikospoliisikeskus ....... . 250 "
23907: vuokratuissa huoneistoissa eri puolilla lmu- V aukiasema ................... . 250 "
23908: punkia. Valtion elinten tehtävien kasvaessa Työvoimapiiri ................. . 150 "
23909: Työnvälitys- ja ammatinvalinnan- "
23910: tarvitsevat ne haltuunsa kaikki niille varatut
23911: tilat läänin hallintorakennuksessa, minkä ohjaustoimistot .............. . 250
23912: vuoksi sinne tilapäisesti sijoittuneiden viras- Veropiiri ..................... . 450 "
23913: tojen on haettava huonetilansa muualta. TVH Kymen piiri (lisätarve) ... . 450 "
23914: Eräät, kuten TVH: n piirikonttori, tarvitse- Kansaneläkelaitoksen piiriasiamies 100 "
23915: Ktm: n Kouvolan pienteollisuuden "
23916: vat jo nyt huomattavasti lisätilaa läänin hal-
23917: lintorakennuksen ulkopuolelta. Läänin hal- piiritoimisto ................. . 100
23918: Kymen läänin sosiaalihuollon piiri- "
23919: lintovirastojen siirtymisen jälkeen Kouvolaan
23920: 1954 on lisäksi perustettu uusia valtion hal- tarkastajan toimisto ......... . 100
23921: Vtt:lkeala~ tuomiokunnan käräjäsali "
23922: lintoelimiä, kuten työnvälitystoimisto, amma-
23923: Ja arkisto ................... . 200
23924: tinvalinnan ohjaustoimisto ja kauppa- ja teol-
23925: lisuusministeriön alainen pienteollisuuden
23926: piiritoimisto, joilla ei ole omia tarkoituksen-
23927: mukaisia huonetiloja. Myös läänin liikevaih-
23928: _____
23929: Kymen läänin liikevaihtoverotoi- "
23930: misto ....................... . 500___..:.:....
23931: "
23932: Yhteensä 4 350 m2
23933: toverotoimiston, joka nyt sijaitsee Kotkassa,
23934: lopullinen sij.aintipaikka lienee läänin hallin- Kun osalle edellä luetelluista virastoista
23935: tokeskus Kouvola. voidaan tilat varata uusittavasta vanhasta
23936: Kouvolan poliisilaitos toimii 1943 rakenne- poliisitalosta ja TVH: n Kymen piiri voi
23937: tussa kivirakennuksessa, mutta laitoksen laa- saada tilan.sa läänin hallintorakennuksesta
23938: jennuttua edellä mainitusta ajankohdasta tilapäisesti sinne sijoittuneiden muiden vi-
23939: huomattavasti, ovat nykyiset tilat käyneet rastojen saadessa uudet huonetilat, jää Kou-
23940: erittäin ahtaiksi ja epätarkoituksenmukaisiksi. volassa olevien ja sinne sijoitettavien valtion
23941: Sen vuoksi myös poliisilaitoksen huonetiloja virastojen huonetilatarve n. 3 500 m2 :ksi,
23942: olisi melkoisesti laajennettava. Myös poliisi- joka vastanneee n. 10 000 m3 rakennettua ti-
23943: talossa toimiva Valkealan tuomiokunta tar- laa, kun rakennukseen on varattava myös
23944: vitsee laajemman käräjähuoneiston. tarpeellinen määrä autotalleja.
23945: Kouvolan vankiasema toimii poliisitaloon Tarvittava virastotalo voidaan rakentaa
23946: liittyvässä kohtalaisessa kunnossa olevassa jatkeeksi edellä mainitulla poliisitalolle, osit-
23947: puurakennuksessa, mutta rakennus on suu- tain sen tontille ja siihen Iiittyvälie valtion
23948: relta osalta kadulla ja olisi eräässä kaupun- omistamalle maalle, joka n. 5 000 m2: n suu-
23949: gin vilkasliikenteisimmässä katuristeyksessä ruinen tontti si,jaintinsa vuoksi aivan Kou-
23950: 2044 IV,684. - Kouvolan poliisi- ja. virastotalo.
23951:
23952:
23953: volan kaupungin keskustassa ja rautatie- ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
23954: linja-autoaseman välittömässä läheisyydessä tulo- ja menoarvwon 10 000 000 mar-
23955: on erittäin edullinen. kan suuruisen määrärahan Kouvolan
23956: Edellä selostetun Kouvolassa vallitsevan poliisi- ja virastotalon suunnitelmien
23957: välttämättömän virastotarpeen vuoksi kun- laatimiseksi.
23958: nioittaen ehdotan,
23959: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
23960:
23961: Erkki Tuuli.
23962: 2045
23963:
23964: IV,685.-Rah.al. N:o 515.
23965:
23966:
23967:
23968:
23969: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta Imatran ratapihan
23970: laajentamista varten.
23971:
23972:
23973: E d u s !k u n n a ll e.
23974:
23975: Kun Vuoksenlaak1lon teollisuus huomatta- lähtöasemilla junien kokoamisella, suuruu-
23976: vasti 'lisääntyy parin vuoden aikana, käy della ja lähdöllä on mertkittävä osuus suju-
23977: entistä tämeämmäksi koko Kymen läänille valle, !kitkattomaHe ja nopealle liikenteelle.
23978: elintärkeiden teollisuus- ja metsätuotteiden Tässä miele.sr;;ä Imatran ratapiha ei nykyi-
23979: kuljettaminen sisämaasta satamiin. Massa- sessä muodossaan ole mittävä tarkoitukseen.
23980: tavaroiden soveliaimpana kuljetusvä:lineenä Se on liian pieni ja ahdas eikä sillä pystytä
23981: tällä n. 180 km pitkällä matkalla on pidet- käsittelemään edellä selostetun laajenevan
23982: tävä rautatiekuljetusta. Rautateiden kunto teolli!suuden edellyttämää, lisääntyvruä vaunu-
23983: ei !kuitenikaan vielä ole sellainen, että ne no- määrää. Imatran ratapihaa olisi sen vuoksi
23984: peasti ja viivytyksettä pystyisivät kuljetuk- nopeasti laajennettava ja nykyaikaistettava.
23985: set suorittamaan, joskin Lappeenrannan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
23986: lJuumäen rataoikaisun valmistuttua !kuljetus-
23987: kyky Vuoksenlaaksosta melkoiseisti paranee. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
23988: Ratalinjan ohella nimittäin ratapihojen rai- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
23989: teiden luvulla ja pituuksilla ja nykyaikai- kan suuruisen määrärahan 1matran
23990: siUa iaitteiHa on .erittäin suuri merkitys sille, ratapihan laajentamiseksi ja paranta-
23991: miten kuljetukset onnistuvat, sillä ;tuotannon miseksi sekä laitteiden uusimiseksi.
23992: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
23993:
23994: Erkki Tuuli. T. Kelovesi.
23995: Veikko Kokkola. Valto Käkelä.
23996: 2046
23997:
23998: IV,686.- Rah.al. N:o 516.
23999:
24000:
24001:
24002:
24003: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta kokonaistutkimuksen
24004: suorittamiseksi Jiirvi-SufJmen vesireittien rakentamisesta.
24005:
24006:
24007: E d u s k u n n a ll e.
24008:
24009: Toivomusaloitteessa n: o 661 viime helmi- sivat myöskin kanavien rakentamistyöt tar-
24010: kuun 10 päivältä ehdotetaan eduskunnan hy- jota koneellistamisesta huolimatta tarkoin
24011: väksyttäväksi ponsi, ,että hallitus Saimaan suunniteltuina työtä erittäin runsaasti. Il-
24012: kanavan käyttöönottamisen ohessa kiireelli- meistä myöskin on, että nykyisin jo käytettä-
24013: sesti panisi alulle kokonaistutkimuksen Järvi- vissä olevin menetelmin voitaisiin pitkän tal-
24014: Suomen vesireittien ja merikanavoinnin tek- vemme kanavakuljetukselle tuottamia hait-
24015: nillisestä ja taloudellisesta rakentamisesta toja melkoisesti vähentää.
24016: myöskin muihin kuljetusmuotoihin verrat- Ottaen huomioon, että nyt puheena olevan
24017: tuna sekä tekisi aikanaan Eduskunnalle tutkimuksen alulle paneminen olisi mieles-
24018: asianmukaiset esitykset, joihin tutkimus- tämme erittäin kiireellinen ja kun käsityk-
24019: tulokset kulloinkin saattavat antaa aihetta." semme mukaan hallituksen esityksessä ensi
24020: Tässä aloitteessa esitetään mielestämme vuoden tulo- ja menoarvioksi olevat määrä-
24021: vakuuttavia ,perusteluja edellä mainitun pon- rahat eivät tehne mahdolliseksi näin laajan
24022: nen hyväksymisen puolesta. V esitiethän, joi- tutkimuksen riittävän tehokasta aloittamista,
24023: den kehittämisestä nyt on kysymys, ovat ol- pitäisimme tarpeellisena erikoismäärärahan
24024: leet jo alunperin tärkeinä liike- ja kuljetus- lisäämistä siihen tätä tarkoitusta varten.
24025: reitteinä kymmentuhatjärvisessä maassamme. Edellä esitettyyn ja alussa mainitun toi-
24026: On myös huomattava, että on tosin jatku- vomusaloitteen perusteluihin viitaten ehdo-
24027: vasti rakennettava suunnitelmallisesti sekä tamme kunnioittaen,
24028: rautateitä että maanteitä, mutta lisääntyvän
24029: tuotannon ja kulutuksen vaatima kuljetus- että Eduskunta ottaisi valtion tulo-
24030: tarve olisi pyrittävä tulevaisuudessa tyydyt- ja menoarvioon vuodelle 1962 20 Pl.
24031: tävään mahdollisimman halvoin kustannuk- III luvun uudelle momentille 20 m~"l
24032: sin ja tässä mielessä pitäisi kanavakuljetus- joonan markan siirtomäärärahan ver-
24033: ten tarjoama apu perusteellisesti tutkia. Ja tailevan kokonaistutkimuksen aloitta-
24034: aivan samoin kuin maanteiden ja rautatei- miseksi Järvi-Suomen vesireittien ja
24035: den rakentamiset tehtyjen suunnitelmien merikanavoimisen tekn~"llisestä ja ta-
24036: pohjalla ovat soveltuneet työllisyystöiksi, voi- loudellisesta rakentamisesta.
24037: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
24038:
24039: Erkki Tuuli. Edvard Pesonen. Vilho Turunen.
24040: Mauno Pohjonen. Matti Raipala. Toivo Hietala.
24041: 2047
24042:
24043: IV,687.- Rah.al. N:o 517.
24044:
24045:
24046:
24047:
24048: Tuuli ym.: Määräraltan osoittamisesta K ouvolan-Kuusan-
24049: niemen-Multamäen ratahankkeen to-teuttamista varten.
24050:
24051:
24052: Eduskunnalle.
24053:
24054: Kymin Oy on päättänyt ryhtyä rakenta- Kysymyksessä olevan tehtaan ja Kuusan-
24055: maan Kuusankosken kauppalan alueella ole- niemen kautta kulkevan radan rakentami-
24056: vaan Kuusanniemeen uutta valkaistua koivu- sella on huomattava kansantaloudellinen
24057: selluloosaa valmistavaa sulfaattiselluloosateh- merkitys ja niiden aikaansaaminen luo edel-
24058: dasta, jonka vuosituotanto ensi vaiheessa on lytykset jatkuvalle teollisuuden kehitykselle
24059: 90 000 t. Suurin osa tehtaalle tulevasta Pohjois-Kymenlaaksossa ja ailkaansaa siten
24060: raaka-ainemäärästä, noin 600 000 ms raaka- runsaasti työtilaisuuksia, yksistään 600 000
24061: puuta, 215 000 t. glaubersuolaa, 25 000 t. ms suuruinen raakapuumäärä merkinnee
24062: keittosuolaa ja 30 000 t. kalkkia, on tarkoi- 450 000 metsätyöpäivää vuodessa. Suureksi
24063: tus tuoda rautateitse ja merkitsee se lisä- hyödyksi koituu myös hanke Savon metsän-
24064: kuljetuksia noin 20 000 vaunukuormaa vuo- omistajille, koska nyt syrjäytetty koivu täten
24065: dessa. Seuraavassa vaiheessa on tarkoitus otetaan käyttöön, josta seuraa metsien tähän
24066: kaksinkertaistaa selluloosatehtaan tuotanto asti parempi hyväksikäyttö ja hoito sekä
24067: ja tulevaisuudessa hienopaperin valmistuksen metsätyötilaisuuksien lisääminen.
24068: laajentaminen ja koneiden uusiminen siirtyy Ratahankkeen, johon sisältyy myös kaksi
24069: Kymintehtaalta Kuusanniemeen. Kymijoen ylittävää siltaa, kokonaiskustan-
24070: Edellä selostetulla tavalla lisääntyvät kul- nusarvio on n. 6·50 000 000 mk ja on Kymin
24071: jetukset rasittaisivat suuresti Kouvolan rata- Oy sitoutunut näistä kustannuksista vastaa-
24072: pihan liikennettä, kun sanotut raaka-aineet maan 40 %. Suunnitelmien mukaisesti val-
24073: pohjoissuunnastakin tulisi kuljettaa Kouvo- mistuu uusi tehdas v. 1964 kuluessa, ja sen
24074: lan ratapihan kautta. Tämän vuoksi on tuotanto alkaa sanotun vuoden loka-marras-
24075: suunniteltu Kouvolan ratapihaan liittyvä, kuussa. Jo keväällä 1963 alkaa kuitenkin
24076: Kuusanniemen kautta kulkeva ratapiha- varsinainen asennusvaihe, jolloin tehtaalle
24077: haarautuma, joka 13 km: n päässä Kouvo- tuodaan isoja ja painavia koneosia asennetta-
24078: lasta pohjoiseen, Multamäen asemalla, yhtyisi viksi jo sitä ennen valmistuneisiin tehdas-
24079: jälleen Savon rataan. Tämän ratahankkeen rakennuksiin ja tulisi radan siltoineen olla
24080: mukaan tulisi kaikki pohjoisesta tuleva tällöin valmiina.
24081: raakapuumäärä kulkemaan Multamäen ase- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24082: man kautta suoraan Kuusanniemen rata-
24083: pihalle ja muilta suunnilta tulevat raaka- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
24084: aineet Kouvolan kautta samalle ratapihalle, tulo- ja menoarvioon 100 (){)Q 00 mar-
24085: josta jakelu tapahtuisi kolmelle eri tehtaalle. kan suuruisen määrärahan kautta-
24086: Vientiin menevä tavara koottaisiin Kuusan- kulkuraiteen ja tarvittavien siltojen
24087: niemen ratapihalla valmiiksi juniksi, jotka rakentamiseksi rataosalla Kouvola-
24088: sieltä Kouvolan kautta menisivät suoraan K uusanniemi--Multamäki.
24089: satamiin.
24090: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
24091:
24092: Erkki Tuuli. Veikko Kokkola. Valto Käkelä.
24093: 2048
24094:
24095: IV,688.-Rah.al. N:o 518.
24096:
24097:
24098:
24099:
24100: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Kymenlaakson
24101: teknillisen koulun suunnittelua varten.
24102:
24103:
24104: E d u s k u n n a 11 e.
24105:
24106: Teollisuuden ja teknillisten ammattien ke- Sen ,perusteella, mitä Pohjois-Kymenlaak-
24107: hittyessä ja lisääntyessä tarvitaan yhä run- son :teollisuudessa tällä hetJkellä on teknikoita
24108: saammin myös riittävän koulutuksen saa- tai vastaavissa tehtävissä muunlaisen am-
24109: nutta henkilökuntaa. Valtion ja kunnan mattikoulutuksen saaneita ammattimiehiä,
24110: toimenpiteet ammattikoulujen rakentamiseksi teknikoiden vuotuisen lisätarpeen voidaan ar-
24111: ovatkin tervetulleita toimenpiteitä ammatti- vioida olevan n. 90 teknikkoa. Pohjois-
24112: miesten puutteen poistamiseksi teknillisten Kymenlaakson puunjalostusteollisuudessa on
24113: ammattien eri aloilla. Vastaavaa lisäystä kuitenkin parhaillaan käynnissä erittäin suu-
24114: tarvitaan luonnollisesti myös korkeamman ret laajennukset, joiden valmistuttua teknil-
24115: teknillisen koulutuksen saaneiden, varsinais- lisen henkilökunnan tarve melkoisesti lisään-
24116: ten teknikkojen lukumäärässä ja teknikkojen tyy. Pohjois-Kymenlaaksoon on nousemassa
24117: koulutuksen huomattavaan lisäämiseen on va- myös muuta teollisuutta, joka lisääntyvässä
24118: rauduttava. Teknillisen ammattiopetuksen määrässä tulee tarvitsemaan teknillistä työn-
24119: yleisjärjestelykomitea onkin tehnyt suunni- johtoa. Suoritetuissa tutkimuksissa osoittau-
24120: telman teknikkojen koulutuksen lisäämiseksi tui, että teknillisen henkilökunnan tarve
24121: ja sen edellyttämäksi valtion teknillisten liike-elämän ja nimenomaan palveluselinkei-
24122: oppilaitosten rakennusohjelmaksi vv. 1958- nojen alalla tulee nopeasti kasvamaan.
24123: 63. On luonnollisesti hyvä, että ohjelma voi- Teknikoiden tarve tulee tällä alueella lähi-
24124: taisiin läpiviedä, mutta sitä laadittaessa tus- vuosina olemaan edellä mainittua lukua huo-
24125: kin voitiin täysin aavistaa sitä voimakasta mattavasti suurempi. Pohjois-Kymenlaakson
24126: kehitystä ja lisäystä, jonka alaisena teolli- kunnista olevia oppilaita oli teknillisissä kou-
24127: suutemme tällä hetkellä on ja sitä monipuo- luissa Lappeenrannassa, Kotkassa, Karhu-
24128: listumista, joka elinkeinoelämässämme par- lassa, Helsingissä ja Tampereella v. 1960
24129: haillaan on käynnissä. Myös eräiden aluei- 100 oppilasta ja teknillisissä opistoissa Hel-
24130: den teollisuuden voimakas kasvu ja monipuo- singissä ja Tampereella 17 oppilasta. Näistä
24131: listuminen vaatinevat uudelleen tarkastetta- valmistuu vuosittain n. 3~'5. Pohjois-
24132: vaksi, millä alueilla teknillisten koulujen Kymenlaakson omalta alueelta saatavan tek-
24133: rakentamisen tarve on kiireellisin. Tässä mie- nillisen koulutuksen saaman henkilökunnan
24134: lessä Kouvolan kauppakamariosasto on teh- vajaus on näinollen erittäin suuri. Kun vielä
24135: nyt tutkimuksen teknikoiden tarpeesta Poh- osia Mikkelin läänin eteläisistä alueista liit-
24136: jois-Kymenlaaksossa, johon lasketaan kuulu- tyy läheisesti Pohjois-Kymenlaakson talous-
24137: vaksi Kouvolan kaupunki, Kuusankosken alueeseen, kasvaa koulutuksen tarve yhä.
24138: kauppala sekä Anjalan, Elimäen, Iitin, Jaa- Teknillisen henkilökunnan jatkuva vajaus on
24139: lan, Sippolan, Valkealan ja osittain Luumäen sen vuoksi ollut täytettävä muualta tulleilla,
24140: kunnat sekä tutkimuksen perusteella toden- kun alueen omalle nuorisolle ei ole voitu
24141: nut, että teknikoiden koulutuksen lisääminen järjestää riittävää koulutusta, ei omalla
24142: Pohjois-Kymenlaaksoa varten on tarpeen ja alueella eikä muissa kouluissa, koska viimeksi-
24143: ainoa käytännöllinen ratkaisu asian korjaa- mainittuihinkaan ei tilanahtauden vuoksi ole
24144: miseksi on teknillisen koulun perustaminen voitu ottaa kaikkia hyväksyttyjä.
24145: Pohjois-Kymenlaaksoon palvelemaan sen teol- Toisaalta ei ole tarkoituksenmukaista, että
24146: lisuutta, liike-elämää ja opiskelevaa nuorisoa. erään maamme voimakkaimman teollisuus-
24147: IV,688. - Tuuli ym. 2049
24148:
24149: alueen täytyy hankkia nuorisolleen alueensa koulut ovat myös erinomaisena pohjana kas·
24150: teollisissa, teknillisissä ja kaupallisissa lai~ vattaessaan oppilasainesta teknillisiä kouluja
24151: toksissa tarvittava teknillinen koulutuksensa varten.
24152: kaukana alueensa ulkopuolella. Tällainen ti-. Teknillisen koulun tarve Pohjois-Kymen~
24153: lanne ohjaa nuorison monasti muille am- laaksossa on näinmuodoin ilmeinen. Alueen
24154: mattialoille, mitä heidän kotiseutunsa edus- nykyinen teollisuus huomioonottaen on pe-.
24155: taa tai estää varsinkin vähävaraisia saamasta rusteltua aihetta suunnitella kouluun aina-
24156: sanottua ja usein tarvitsemaansa teknillistä kin paperiteollisuuden, kuljetusteknillinen ja
24157: opetusta ja näinollen jäämään ammattitai-. koneosasto, mutta jo näkyvissä oleva kehitys
24158: dossa jälkeen muualta tulleisiin nähden. huomioiden osastot yleistä teknillistä linjaa,
24159: Tässä yhteydessä on lisäksi todettava, että kaupallisteknillistä linjaa sekä tele- ja sani-
24160: Pohjois-Kymenlaakson alueelta n. 650 oppi- teettiteknillistä linjaa varten ovat tarpeen.
24161: lasta suorittaa keskikoulun ja viiden vuoden Edellä olevan perusteella esitämme kun-
24162: kuluttua luku nouseen. 1 OOO:een. Kun mai- nioittaen,
24163: nituista vain n. 50 %:lla on mahdollista jat-
24164: kaa korkeakouluissa, joutuu muu osa keski- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
24165: koulun käyneistä usein toisarvoisiin ja opin- tUlo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
24166: tojaan vastaamattomiin tehtäviin, kun heillä kan suuruisen määrärahan Pohjois-
24167: ei tässä teknillistyvässä yhteiskunnassa ole Kymenlaakson teknillisen koulun suun-
24168: mahdollisuutta saada tarvittavaa koulutusta~ nittelua varten Kouvolaan.
24169: Pohjois-Kymenlaakson lisääntyneet ammatti-
24170: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
24171:
24172: Erkki Tuuli. Veikko Kokkola. Valto Käkelä.
24173:
24174:
24175:
24176:
24177: 73 E 706/61
24178: 2050
24179:
24180: IV,689.- Rah.aJ.. N:o 519.
24181:
24182:
24183:
24184:
24185: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta varusmiesten koulu-
24186: tuksessa tarvittavien havaintovälineiden hankintaan.
24187:
24188:
24189: Eduskunnalle.
24190:
24191: Varusmiesten lyhyt palvelusaika vakinai- keiden vanhanaikaisuutta ja vähälukuisuut-
24192: sessa väessä asettaa koulutustavoitteiden ta sekä
24193: saavuttamiseksi kouluttajahenkilöstön varsin - kuva-, havaintotaulujen sekä välineis-
24194: vaativan tehtävän eteen. tön halkileikkausmallien vajavuutta.
24195: Opetussuunnitelmat on pidetty ajan vaati- Nykyisten määrärahojen puitteissa ei asi-
24196: musten tasalla ja opetusmenetelmien kehittä- antila korjaannu, vaikka mm. joukko-osas-
24197: misessä on puolustusvoimien kantahenkilö- toissa tehdäänkin kaikki voitava parannuksen
24198: kunta tehnyt varsin tuloksellista työtä. aikaansaamiseksi omatoimisesti milrtei ilman
24199: Koulutuksen tehokkaalle iJ.äpiviemiselle on varoja.
24200: edeliä mainittujen seikkojen puolesta ole- On ymmärrettävää, ettei varsinaisia koulu-
24201: massa hyvät edellytykset. Koulutuksen ha- tuksessa tarvittavia ampumatarvikkeita nii-
24202: vaintovälineiden vaillinaisuus ja erityisesti den kalleuden takia voida meillä lisätä niin
24203: taistelukoulutuksen vaaJtimien harjoitusam- paljon kuin olisi tarpeen. Tämän vuoksi
24204: pumatarvikkeiden vähälukuisuus aiheuttaa nähdään halvan harjoitusmaJteriaalin run-
24205: koulutustoiminnan menestykselliselle suorit- saammalla käytöllä voitavan ainakin osaksi
24206: tamiselle kuitenkin vakavan puutteen. poistaa nyt vall.itsevia puutteita. Nykyisten
24207: Eri maiden puolustusvoimissa, niin idässä määrärahojen puitteissa ei myöskään ole
24208: kuin lännessäkin, on kiinnitetty erityistä huo- voitu tehokkaasti suorittaa kyseisen materi-
24209: miota siihen, että havaintoväJineiden (har- aalin valmistusta edeltävää tutkimus- ja ko-
24210: joitusampumatarvikkeet, tulenkuvausvälineet keilutyötä, joten tähän toimintaan olisi sa-
24211: ja muu koulutusmateriaali) runsaalla ja moin myönnettävä tulo- ja menoarviossa
24212: tarkoituksenmukaisella käytöllä voidaan määräraha.
24213: oleellisesti tehostaa koulutustoimintaa. Eri- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24214: tyisen suurina puutteina meillä on pidettävä
24215: harjoitusampumatarvikkeiden osalta, että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
24216: - kiväärikaliperisten paukkupatruunain tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
24217: niukkuutta ja kan suuruisen määrärahan varusmies-
24218: - raskaan tulen (tykistö, kranaatinheit- ten koulutuksessa tarvittavien havain-
24219: timistö, singot, tykit, panssarivaunut, miinat) tovälineiden hankkimiseksi ja sanotun
24220: kuvausmateriaalin vähyyttä, materiaalin tutkimus- ja kokeilutyötä
24221: - audiovisuaalisten välineiden ja tarvik- varten.
24222: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
24223:
24224: Erkki Tuuli. Saara Forsius.
24225: Erkki Hara. Matti RaipaJ.a.
24226: VaJ.to Käkelä.
24227: 2051
24228:
24229: IV,690. - Rah.al. N: o 520.
24230:
24231:
24232:
24233:
24234: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta moottoriajoneuvojen
24235: katsastusmiehen ylimääräisten tointen mt~-uttamiseksi pe-
24236: ruspalkkaisiksi viroiksi ja toimiksi
24237:
24238:
24239: E d u s k u n n a 11 e.
24240:
24241: Tilastojen mukaan oli v. 1939 maamme erikoisrakenteisten ajoneuvo- ja koriraken-
24242: autokanta 51700. V:een 1959 mennessä oli teiden tarkastaminen ym. tehtävät. Tielii-
24243: se noussut 225 600:aan ·ja v. 1960 oli autoja kennelainsäädännön uusiminen toi tulle'S-
24244: 265 800. Edellämainittuihin lukuihin eivät saan myös aivan uuden katsastusmuodon ns.
24245: sisälly moottoripyörät, joita v. 1939 oli 7 400 :tyyppitarkastuksen, jonka piiriin kuuluvat
24246: ja niiden määrä oli v. 1960 noussut paitsi autot, moottoripyörät ja traktorit
24247: 115 700:aan eli 15-kertaiseksi. Vv. 1937-39 myös erittäin laaja moottorityökoneiden
24248: oli autojen tuonti vuosittain noin 8 000. V. ryhmä.
24249: 1960 autojen tuonti ja valmistus nousi Edellä lueteltujen töiden lisäksi katsastus-
24250: 40 900:aan. miehet joutuvat vuosittain antamaan lausun-
24251: Voimassa olevan lainsäädännön mukaan toja muiden viranomaisten ennen kaikkea
24252: moottoriajoneuvoille on suoritettava katsas- poliisiviranomaisten pyynnöstä. TäJlöin on
24253: tus. Tässä tarkoituksessa maa on jaettu useimmiten kyseessä pitkäaikaisiakin tutki-
24254: 20:een katsastusalueeseen, joissa toimivat 28 muksia vievien onnett01111uustapausten selvit-
24255: katsastusmiestä siten, että muissa alueissa täminen. Esimerkilffii Helsingissä :tällaisia
24256: on yksi katsastusmies kussakin, mutta Ou- tarkastukseen perustuvia lausuntoja anne-
24257: lussa, Turussa ja Tampereella on kaksi ja taan vuosittain noin 300.
24258: Helsingissä viisi katsastusmiestä. Katsastus- Edelleen on todettava, että yleinen infor-
24259: miesten lukumäärä on työmäärän lisäyksestä maatiotoiminnan tarve lisääntyy vuosi vuo-
24260: huolimatta säHynyt samana kuin v. 1939. delta. Ajoneuvojen :Liikenteeseen hyväksy-
24261: Autdkannan 'lisäyksestä johtuu myös jat- vänä viranomaisena ei katsastusmies voi kiel-
24262: kuvasti kuljettajatutkintojen lisääntyminen. täytyä antamasta tarvittavia ,tietoja esimer-
24263: Esim. v. 1960 suoritettiin maassamme noin kiksi ajoneuvojen va:lmistajiUe, maahantuo-
24264: 70 000 hyväksyttyä iku!ljettajatutkintoa ja . jille, autokoritehtaille ja autokorjaamoil.le
24265: jos ,tähän lukuun lisätään hylättyjen turt- sekä autotarvikkeita valmistaville ja maa-
24266: kintojen osuus, ottivat katsastusmiehet v. hantuoville lii'kkeilile. Lisäksi katsastusmie-
24267: 1960 vastaan noin 100 000 kuljettajatutkin- het joutuvat vastaamaan runsaasti ajoneu-
24268: toa. vojen !kuljettajien, omistajien ja liikennettä
24269: Paitsi autokannan jatkuvaa kasvua ja kul- hoitavien yhteisöjen kyselyihin sekä liiken-
24270: jettajatutlcintojen :Lisääntymistä on katsas- nesäännöistä että ajoneuvojen teknillisistä
24271: tusmiesten työssä :tapahtunut iJ.isääntyminen määräyksistä.
24272: myös autojen .teknillisen kehityksen johdosta. Moottoriajoneuvoasetuksen mukaan liiken-
24273: Tarkastusten ja va:lvonnan alue on laajen- teen Hillin valvonta kuuluu poliisiviranomais-
24274: .tunut vuosi vuodelta. Näistä teknillisistä ten lisäksi myös kartsastusmiehille. Jatkuva
24275: työn ilfusäykmä maånittakoon dieselmootto- liikenteen kehitys jo sinänsä vaatisi jatkuvaa
24276: reiden savutuksen mittaaminen, moottoriajo- lisättyä valvontatyövoimaa. Kaiken edellä
24277: neuvojen aiheuttaman melun mittaaminen, luetelluu työn hoitaminen vaatii kuitenkin
24278: ajoneuvopalojen sammuttamiseen käytettä- katsastusmiehiltä niin runsaasti aikaa, ettei-
24279: vien sammutuslaitteiden tarkastaminen, eri- vät he voi juuri lainkaan osaNistua maan-
24280: tyisiä kUJljetustarpeita va1-ten suunniteltujen teillä tapahtuvaan iii'kenneva1vontaan.
24281: 2052 IV,690. - Moottoriajoneuvojen katsastus.
24282:
24283:
24284: Katsastusmiesten vähäisyys on aiheuttanut dän osaltaan on järjestetty ·toimitusmaksu-
24285: runsaasti hajttoja myös autonomistajille. järjestelmän perusteella.
24286: Katsastuskonttoreiden edustalla on jatku- Katsastusviraston toiminta ei kuitenkaan
24287: vasti pitkiä jonoja. Säännöllisesti on kat- ole mitään tilapäistä, vaan jatkuvaa ja yhä
24288: sastusta varten varattava useita tunteja. lisääntyvää toimintaa, josta valtiol1le on li-
24289: Näin tapahtuva työajan menetys nousee vuo- säksi n. 190 milj. mk:n vuotuiset tulot. On
24290: sitrtain useihin satoihintuhansiin tyätuntei- sen vuoksi väJttämätöntä, että katsastusmies-
24291: hin. ten ylimääräiset toimet vakinaistetaan.
24292: Katsastusmiesten mrkakrmta on kokonai- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24293: suudessaan niin sanottuja ylimääräiSiä toi-
24294: menha;ltijoita. Va:kinaisia teknillisiä virkoja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
24295: moottoriajoneuvoliikenteen valvonnassa on tulo- ja menoarvioon 29 moottoriajo-
24296: koko maassa vain yksi, nimittäin kulkulai- neuvojen katsastusmiehen ylimääräis-
24297: tosten ja yleisten töiden ministeriössä kat- ten tointen muuttamiseksi vakinai-
24298: sastustoimintaa valvovan yli-insinöörin virka, siksi peruspalkkaisiksi viroiksi ja toi-
24299: joka sekin perustettiin vakinaistettuna vasta miksi 28 886 200 markan suuruisen
24300: vuosi sitten. Kun nämä ylimääräisetkään määrärahan, jolloin ao. momenWta
24301: toimenhaltijat eivät ehdi suorittaa kaikkia vastaavasti vähenee ylimääräisten kat-
24302: heille asetettuja :tehtäviä, joudutaan käyt- sastusmiesten palkkaukseen varattu
24303: tämään yhä enenevässä määrin aputyövoi- määräraha.
24304: mana ns. varakatsastusmie:hiä. P'alkkaus hei-
24305: Helsingissä 1.9 päivänä syyskuuta 1961.
24306:
24307: Erkki Tuuli. Erkki Koivisto. Toivo tHietala.
24308: Erkki Leikola. Aune Innala. Mikko Asunta.
24309: 2053
24310:
24311: IV,691. - Rah.al. N: o 521.
24312:
24313: Törmä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asunto-,
24314: sosiaali-, virasto- ym. eri osastojen yhteisten rakennusten
24315: rakentamiseen valtionrautatd'llä.
24316:
24317: E d u s k u n n a 11 e.
24318:
24319: Valtionrautateiden vuokra-asuntojen raken- mentin kohdalle vain 100 000 000 mk:n
24320: tamiseen ei ole viime vuosina kiinnitetty riit- määrärahan asunto-, sosiaali-, virasto- ym.
24321: tävää huomiota. Rautatien palveluksessa, yhteisiä rakennuksia varten.
24322: jossa on yli 34 000 henkilöä, on vielä paljon Kun samaa määrärahaa budjetin peruste-
24323: sellaisia asunnon tarpeessa olevia rautatieläi- luiden mukaan on tarkoitus käyttää 'lukui-
24324: siä, erityisesti suuriperheisten ja alempipalk- sissa työpisteissä eri puolilla rataverkkoa
24325: 'kaisten keskuudessa, joilla ei ole minkään- moniin muihinkin erittäin tärkeisiin työkoh-
24326: laisia taloudellisia mahdollisuuksia asunnon teisiin, mm. työturva!llisuuslain edellyttämien
24327: hanikikimiseen omatoimisesti. Asunnontar- sosiaalitilojen rakentamiseen, on näin ollen
24328: vetta on vielä lisännyt se, että useilla lii- mielestämme ilmeistä, että tarkoitukseen va-
24329: kennepaikoilla on jouduttu tai joudutaan rattu määräraha on riittämätön parannuksen
24330: purkamaan huomattava määrä rautatien aikaansaamiseen asuntotilanteessa.
24331: virka- ja vuakra-asuntoja uusien asemaraken- Työturvallisuuslain ed~llyttämien sosiaali-
24332: nusten sekä alue- ja raidejärjestelyjen vuoksi. tila;jen aikaansaamisessa on vielä paljon teh-
24333: Niinpä Kouvolassa on tällä tavalla mene- tävää. Esim. Helsingin asemalla on n. 200
24334: tetty 39 asuntoa. Toijalassa menettää 12 henkeen nouseva vaununsiivooj'ain ryhmä
24335: rautati~läisperhettä asunnon uuden rautatie- tosiasiallisesti vailla työturvallisuuslain edel-
24336: ja linja-autoaseman rakentamisen yhteydessä. lyttämiä peseytymis-, ruokailu- ym. huone-
24337: Seinäjoella on 32 perhettä vastaavanlaisista tiloja.
24338: syistä häätöuhan alaisena. Jo kahdella vii- Muualla kiireellisesti tarvittavista, budjet-
24339: meksi mainitulla paikkakunnalla tarvittaisiin tiin sisältymättömistä sosiaalitiloista mainit-
24340: näille häätöuhan alaisena oleville ja muille takoon seuraavat:
24341: asuntojen tarvitsijoiUe rakennettaviin asun- Kerava, rataosaston sosiaalitilat;
24342: toihin yli 100 milj. mk. Samanlaisia tapauk- Hämeenlinna, veturi- ja vaunumiesten so-
24343: sia on näköpiirissä Oulun, Pieksämäen, Imat- siaalitilat;
24344: ran ja muidenkin asemien kohdalla. Pasilassa Toijala, automiesten sosiaalira'kennus;
24345: on yksi 72 perheen ja Tampereella kaksi 10 Rauma, liikenne- ja koneosaston sosiaali-
24346: perheen sekä yksi 46 perheen rappeutunutta tilat;
24347: asuntorakennusta, joissa olisi mitä kiireelli- Simola, rataosaston sosiaalirakennus;
24348: simmin suoritettava tarpeelliset muutostyöt Iisalmi, liikenneosaston sosiaalitilat.
24349: ja peruskorjaukset, joiden kustannukset yk- Lisäksi olisi Kontiomäelle ja Kouvolaan
24350: sistään kohoavat n. 100 milj. mk:aan. Li- saatava kurssi- ja kerhotalo.
24351: säksi on joukko talvisodan aikana rakennet- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24352: tuja parakkeja, jotka tilapäisiksi asunnoiksi
24353: tarkoitettuina eivät enää vastaa kunnoltaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
24354: eivätkä kooltaan asunnoille asetettavia koh- tulo- ja menoarvion 19 Pl. 1 luvun
24355: tuullisia vaatimuksia. 27 momentin 7 kohdalle asunto-, so-
24356: Hallitus on antamaansa esitykseen edus- siaali-, virasto- ym. eri osastojen yhtei-
24357: kunnalle valtion tulo- ja menoarvioksi v:lle sien rakennuksien rakentamista varten
24358: 1962 sisällyttänyt 19 Pl. I luvun 27: 7 mo- 200 000 000 markan määrärahan.
24359: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
24360:
24361: H. Törmä. Olli J. Uoti.
24362: Vilho Turunen. Vappu Heinonen.
24363: Urho Kulovaara. Impi Lukkarinen.
24364: Mikko llult. Martta Salmela-Järvinen.
24365: 2054
24366:
24367: IV,692.- Rah.al. N:o 522.
24368:
24369:
24370:
24371:
24372: Törmä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta laino~'hin
24373: yleishyödyllistä asuntotuotantoa varten.
24374:
24375:
24376: E d u s k u n n a 11 e.
24377:
24378: Hallitus on esityksessään valtion tulo- päinvastoin pitänyt yleishyödylliseen asunto-
24379: ja menoarvioksi v: lle 1962 ehdottanut yleis- tuotantoon varattuja lainoja lisätä siinä mää-
24380: hyödyllistä asuntotuotantoa varten tarkoi- rin, että rakennettujen asuntojen lukumäärä
24381: tetuiksi !ainoiksi otettavaksi menoarvioon olisi lisääntynyt asunnon tarvitsijoiden Ii-.
24382: 8 269 200 000 mk. Perusteluissa mainitaan sääntymistä vastaavassa määrässä ja näin
24383: esityksessä huomioidun rakennuskustannuk~ rakennettujen asuntojen osuus koko raken.,
24384: sissa tapahtunut nousu. nettujen asuntojen määrästä olisi ollut vä-
24385: Aravalainoituksen turvin rakennettujen hintäin sama kuin v. 1954.
24386: asuntojen osuus on kuitenkin v:sta 1954 lu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
24387: kien laskenut kaupungeissa ja kauppaloissa nioittaen,
24388: rakennettujen asuntojen kokonaismäärästä
24389: yli 10 % ja koko maassakin n. i5 %. Saman- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962.
24390: aikaisesti aravalainoituksen avulla rakennet- tulo- ja menoarvion 19 Pl. II luvun.
24391: tujen asuntojen lukumäärä on laskenut 21 momenWle lisäyksenä 1 730 800 000
24392: 11 500: sta n. 8 000: een. On siis tapahtunut markkaa lainoihin yleishyödyllistä
24393: huomattavaa, sekä suhteellista, että luku- asuntotuotantoa varten.
24394: määräistä vähennystä aikana, jolloin olisi
24395: Helsingissä 19 .päivänä syyskuuta 1961.
24396:
24397: \H. Törmä. Olli J. Uoti.
24398: Vilho Turunen. Impi Lukkarinen.
24399: Mikko Hult. Martta. Salmela-Järvinen.
24400: Urho Kulovaara.. Vappu Heinonen.
24401: 2055
24402:
24403: rV,693.-Rah.al. N:o 523.
24404:
24405:
24406:
24407:
24408: Uoti ym.: Määrärahan osoittamisesta 8 asuntovaunun raken-
24409: tamiseksi opastintyöntekijöiden käyttöön.
24410:
24411:
24412: E d u s k u n n a ll e.
24413:
24414: Rautati~liikenteen nopeuttamiseksi ja lii- houtunut myöskin työntekijäin omaisuutta ja
24415: kenneturvallisuuden tehostamiseksi lisätään heidän henkensä ollut vaarassa.
24416: jatkuvasti opastin- ja turvalaitteita, mistä Kun nykyisin käytössä olevista vaunuista
24417: johtuen opastintyöntekijäin lukumäärä jat- on suurin osa yli 20 vuotta vanhoja, eräs-
24418: kuvasti kasvaa ja heidän työskentelyalueensa kin vielä käytössä oleva on rakennettu jo
24419: laajenee. Koska työ on ammattityötä, johon v. 1908, niin käsittää, miten suuri uusien
24420: ei voi saada työvoimaa asianomaiselta paik- asuntovaunujen tarve on.
24421: kakunnalta, joutuvat työntekijät työskentele- Uusia asuntovaunuja tarvittaisiin eri opas-
24422: mään asuinkuntansa ulkopuolella ja asumaan tinpiireihin seuraavasti: Riihimäen piiri 2,
24423: heidän käyttöönsä varatuissa asuntovau- Kouvolan piiri 2, Pieksämäen piiri 2, Tam-
24424: nuissa. Nykyisin on koko rataverkolla käy- pereen pi1ri 1 ja Oulun piiri 1 eli yhteensä
24425: tössä yhteensä 21 asuntovaunua. Suurin osa 8 vaunua. Rautatiehallituksen sosiaalijaoston
24426: näistä on yhdistettyjä ns. työ- ja asuntovau- samoin kuin turva:laitejaoston piirissä tiede-
24427: nuja, ja kunnoltaan ne ovat kaikki kylmän tään tämä vaunujen tarve, ja heidän toimes-
24428: vuodenajan majoitukseen sopimattomia. Mi- taan olikin esitetty v:n 1962 tulo- ja meno-
24429: tään yhtenäistä valaistus- ja lämmitysjärjes- arvioon otettavaksi 8 vaunun rakentaminen
24430: telmää ei vaunuissa myöskään ole, vaan läm- ja tätä varten varattavaksi tarkoitukseen
24431: mitys tapahtuu kaminalämmityksellä ja va- 40 000 000 mk. Jossakin tulo- ja menoarvion
24432: laistuksena käytetään sähköä, kaasua ja jopa käsittelyvaiheessa summa kuitenkin on pois-
24433: öljyvalaisimiakin. tettu.
24434: Nykyisissä yhdistetyissä työ- ja asuntovau- Samalla kun vaunut rakennetaan, ne tulee
24435: nuissa on kaikissa se virhe, että niissä on varustaa jääkaapilla ruokatavarain säilyttä-
24436: pääpaino kohdistettu vaunun työpuoleen ja mistä ja kaasuliedellä ruoan valmistusta var-
24437: asuntopuoli on jäänyt sivuseikaksi. Opastin- ten.
24438: työntekijäin mielestä (ja työturvallisuuslain Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
24439: mukaan) ei missään tapauksessa enää saisi
24440: pitää käytössä tällaisia yhdistettyjä asunto- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
24441: ja työvaunuja jo yksinomaan palovaaran ta- tulo- ja menoarvion 19 Pl. I luvun
24442: kia, koska työvaunuissa on 'kaasupuHoja, öl- 26 momentille 40 000 000 ma1'kkaa 8
24443: jyä ja muita tulenarkoja aineita säilytettä- asuntovaunun rakentamista varten
24444: vänä. Vaunujen paloja on sattunut edellä opasiintyöntekijöiden käyttöön.
24445: mainituista syistä ja näissä paloissa on tu-
24446: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
24447:
24448: Olli J. Uoti. Vilho Turunen.
24449: Mikko llult. Martta Salmela..J'årvinen.
24450: H. Törmä.. Vappu Heinonen.
24451: Urho Kulovaara.
24452: 2056
24453:
24454: IV,694. - Rah.al. N: o 524.
24455:
24456:
24457:
24458:
24459: Uoti ym.: Määrärahan osoittamisesta 240 II luokan vaihde-
24460: miehen toimen muuttamiseksi l luokan vaihdemiehen toi-
24461: miksi.
24462:
24463:
24464: E d u s k u n n a ll e.
24465:
24466: Valtionrautateiden liikenneosastolla toimii edeaytettiin, että kaikilla 1 luokan liiken-
24467: erilaisissa vaihdemiesten tehtävissä perus- nepaikoilla, joilla on jo sekä I luokan, että
24468: palkkaisina toimenhaitijoina 1 luokan (15 II luokan vaihdemiehen toimia, muutetaan
24469: pl.) ja III luokan (14 pl.) vaihdemiehiä. kaikki vaihdemiehen toimet 1 luokan toimiksi.
24470: Nämä toimet jakaantuvat 1958 suoritetun Edellä oleva tilastolainaus osoittaa kuitenkin,
24471: tutkimuksen mukaan ensimmäisen luokan ettei v: n 1956 valtion tu.'lo- ja menoarvion
24472: liikennepaikoille: 304 1 luokan ja 2 II luo- perusteluiksi otettua sopimusta läheskään
24473: kan vaihdemiestä, toisen luokan liikennepai- kokonaisuudessa toteutettu, puhumattakaan
24474: koille; 68 1 'luokan ja 187 II luokan vaihde- tarpeen vaatimuksista. Koska niillä liikenne-
24475: miestä, k01lmannen luokan liikennepaikoille; paikoilla, joilla on sekä I luokan, että II
24476: 5 1 luokan ja 47 II luokan vaihdemiestä, luokan vaihdemiehen toimia, eivät tehtävät
24477: yhteensä 377 1 luokan ja 236 II luokan ole rtoisista:an poikkeavia, olisi tarkoituksen-
24478: vaihdemiestä. Saman tutkimuksen mukaan ja oikeudenmukaista, että kaikki vaihdemie-
24479: oli vaihdemiesten töiden mukainen tarve tänä hen toimet näi'llä liikennepaikoilla olisivat
24480: ajankohtana; 1 luokan 456 ja II luokan 1 luokan vaihdemiehen toimia. Edellä oleviin
24481: vaihdemiehiä 414, joten si'lloisten vuorojen- perusteluihin viitaten esitämme,
24482: kin mukainen vajaus oli 79 I luokan ja 178
24483: II luokan vaihdemiestä. että Eduskunta myöntäisi vuoden
24484: Valtion tulo- ja menoarviossa Olli vastaavia 1962 tulo- ja menoarvioon 8 miljoonan
24485: toimia: I luokan 547 ja II ~uokan vaihdemie- markan suuruisen määrärahan 240
24486: hiä 307. V: n 1956 valtion tulo- ja meno- II luokan vaihdemiehen toimen muut-
24487: arviossa oli II luokan vaihdemiehien toimia tamiseksi l luokan vaihdemiehen toi-
24488: muutettu I luokan toimiksi 98, mikä muutos miksi.
24489: perustui asiasta tehtyyn sopimukseen, jossa
24490: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
24491:
24492: Olli J. Uoti. Vappu Heinonen.
24493: !H. Törmä.. Mikko Hult.
24494: Martta Sa.lmela.-Jä.rvinen. Vilho Turunen.
24495: Urho !Kulova.a.ra..
24496: 2057
24497:
24498: IV,695.- Rah.al. N:o 526.
24499:
24500:
24501:
24502:
24503: Uoti ym.: Määrärahan osoittamisesta peruspalkkaisten yli-
24504: asentajan ja siihköasentajan toimien perustamiseen valtion-
24505: rautateille.
24506:
24507:
24508: E d u s k u n n a ll e.
24509:
24510: Valtionrautateiden sähköteknillinen kehi- rusteella, mutta vuosilomat työsuhteessa ole-
24511: tys on viimeisen kymmenen vuoden aikana, ville kuuluvien määräysten mukaisesti.
24512: aiheuttanut sähköasentajien tehtävissä sellai~ Rautatiehallituksen koneosaston sähkötek-
24513: sia muutoksia, jotka ovat huomattavasti li, nillinen toimisto, joka toimii tämän ala:f\
24514: sänneet tämän asentajakunnan ammattipäte1 spesiaalijaostona rautatiehallituksessa, esitti
24515: vyysvaatimuksia ja siitä johtuvana myös vas-1 v: n 1962 tulo- ja menoarviossa perustetta-
24516: tuun määrää, sekä henkilökohtaista työ~ vaksi 10 uutta yliasentajan ( 18 pl.) ja 20
24517: panosta, joita tekijöitä ei ole kuitenkaan uutta 1 lk: n sähköasentajan tointa (17 pl.),
24518: huomioitu palkkauksia järjesteltäessä. Täm~ jolla määrällä nämä asiantuntijat esittävät
24519: on aiheuttanut suurta tyytymättömyyttä rau1 voitavan selviytyä pahimmista epäkohdista.
24520: tateiden sähköasentajien keskuudessa ja an~ Näitä toimia ei ollut kuitenkaan yhtään mer-
24521: tanut samalla aiheen ryhtyä vakaviinkin toi· kitty hallituksen budjettiesityksessä.
24522: menpiteisiin epäkohtien poistamiseksi. Kaiken edellä olevan perusteella ja lisäksi.
24523: Valtionrautateiden palveluksessa on tällä siihen selvään tosiseikkaan vedoten, ett~
24524: h€tkeUä n. 180 sähköasentajaa, joilla n. 130 rautatielaitoksen sähköteknillinen kehitys li-
24525: on muodollinenkin pätevyys rautateiden sää jatkuvasti varsin voimakkaasti asentaja-
24526: sähköasentajien toimiin. Vakinaisia ja yli- työvoiman tarvetta, ehdotamme,
24527: määräisiä sähköasentajien toimia .on henkilö~
24528: budjettiin hyväksytty yhteensä 119, jotk~~j että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
24529: kaikki, muutamaa paikkaa lukuunottamatta, tulo- ja menoarvioon 21 510 000 mar~
24530: ovat asentajien käytössä. Asentajakunnan kan määrärahan 10 uuden peruspalk-
24531: nykyisenkin lukumäärän huomioon ottaen on kaisen yliasentajan (18 pl.) ja 20
24532: käytettävissä olevien paikkojen lukumäärä uuden peruspalkkaisen 1 lk:n sähkö-
24533: vähäin®, sillä n. 30 erHaisen as€lltajatutkin- asentajan toimien perustamiseksi val-
24534: non suorittanutta henkilöä toi:m:ii näissä teh- tionrautateille, jolloin menolisäys asian-
24535: tävissä eräänlaisessa sekasuhteessa [aitokseen, omaisilla momenteilla peruspalkkoihin.
24536: sillä heidän palkkauksensa määräytyy ulko· olisi 15 852 000 markkaa, ikälisiin.
24537: puolisten rinnastuksien perusteella kuukausi- 3 732 (){)() markkaa ja kalliinpaikan-
24538: palkkana, joka ei kuitenkaan vastaa virka· lisiin 1 926 (){){) markkaa, vähennysten.
24539: suhteessa, samoissa tehtävissä .toimivien, samat esiintyessä vastaavasti tilapäisen työ-
24540: tutkinnot suorittaneiden asentajien palk- voiman palkkauksina esiintyvissä me-
24541: kausta. ·Työaika määräytyy virkasuhteen pe- noissa.
24542: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
24543:
24544: Olli J. Uoti. Vappu Heinonen.
24545: H. Törm.ä. Mikko Hult.
24546: Vilho Turunen. Martta Salmela-Järvinen.
24547: Urho Kulovaara.
24548:
24549:
24550: 74 E 706/61
24551: •2058
24552:
24553: IV,696. - Rah.al. N: o 526.
24554:
24555:
24556:
24557:
24558: Uoti ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten varasto-
24559: miehen tointen perustamiseen valtionrautatet1le.
24560:
24561:
24562: E d u s k u n n a 11 e.
24563:
24564: Valtionrautateiden varasto-osaston eri sisä- mista. Parhaiten tämä tapahtuu siten, että.
24565: varastoilla on n. 100 työntekijää, jotka työs- kaikille rautateiden varastoille perustetaan
24566: kentelevät puhtaasti varastonhoidollisiss~ vakinaisia ja ylimääräisiä varastomiehen toi-
24567: tehtävissä, kuten pakkaajina, tavaran ulos .. mia. Näitä toimikirjoja annetaan varaston-
24568: antajan ja varastotyöläisen nimiikk!eellä. hoidomsen kurssin tai varastomestaritutkin-
24569: Näiden työntekijäin töitä on työn vaati.. non suorittaneille varastomiehille. Näin hei-
24570: vuudesta, vastuunalaisuudesta ja vaihtelevai- dän ammatissa kehittymisensä tulee oikeu•
24571: suudesta johtuen ollut va:iikea urakoida, ja denmukaisesti huomioonotetuksi.
24572: niinpä heidän palkkauksensa onkin järjes.. Tällä hetkellä varastomestarien toimet kuu-
24573: tetty yleensä tuntipalkkaiseksi. Työehtosopi- luvat 16. pl:aan ja niin ollen varastomiesten
24574: muksen puitteissa on heidän palkkaansa ryh- palkkauksen olisi oltava 14. pl:ssa. Tämän
24575: dytty maksamaan kuukausipalkkana, muttBi palkkaluokan toimiin oikeutettaisiin varas-
24576: tuntipalkkojen pienuuden takia se jää alle tonhoidollisen kurssin suorittanut. Vastaa-
24577: alokkaan palkan. vasti varastomestarin tutkinnon suorittaneen
24578: Varastotyöntekijän välittöminä esimiehinä varastomiehen palkkaus olisi 15. pl: ssa.
24579: toimivat varastomestarit, jotka ovat virka- Työntekijäin käsityksen mukaan, jota myös
24580: suhteessa. Sanotut varastotyöläiset joutuvat rautatiehallituksen varasto-osaston edustajat
24581: usein toimimaan näiden toimenhaltijain si- ovat osittain tukeneet, tulisi 14. pl:n varasto-
24582: jaisina. miehen toimia saada eri varastopaikoille yh-
24583: Jotta voitaisiin käyttää varastotyönteki- teensä 30 ja 1!5, pl: n varastomiehen toimia
24584: jäin työvoimaa riittävästi hyödyksi ja jott~ 20.
24585: työntekijät kykenisivät hoitamaan heille us- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
24586: kotut tehtävät tarpeeksi hyvin, on viime vuo-
24587: sina työnantajan toimesta rautatieopistossa että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
24588: järjestetty osalle varastotyöntekijöitä varas~ tulo- ja menoarvion 18 Pl. II luvun
24589: tonhoidollisia kursseja. Koulutuksen avull~ 2 momentt1le 30 (14 pl.) ja 20 (15 pl.)
24590: voidaan lisätä varastojen suoritustehoa. Tä- varastomiehen ylimääräistä tointa var-
24591: hän ovat työntekijät ja rautatien edustajat ten 26 583 600 markkaa, mistä vuosi-
24592: tyytyväisiä, mutta rinnan koulutuksen kanssa palkkioina 23 547 0()() markkaa, ikä-
24593: tulisi hoitaa myös työntekijäin palkkausjär- lisinä 1164 000 markkaa ja kalliin-
24594: jestelmää ja heidän työsuhteensa Vakinaista- paikanlisinä 1872 600 markkaa.
24595: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
24596:
24597: Olli J. Uoti. Vilho Turunen.
24598: Mikko Hult. Martta Salmela-Järvinen.
24599: H. Törmä.. Vappu Heinonen.
24600: Urho Kulova.a.ra..
24601: 2059
24602:
24603: IV,697.-Rah.al. N:o 527.
24604:
24605:
24606:
24607:
24608: Uusitalo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta metsän-
24609: ojituspalkkioihin.
24610:
24611:
24612: Eduskunnalle.
24613:
24614: Viime vuoden kesäkuussa hyväksyttiin laki aluetta, joHa palkkioita voidaan maksaa. Esi-
24615: metsänojitustyöstä ma:ksettavista palkkioista. merkkinä mainittakoon, että Etelä-Pohjan-
24616: Lain mukaan viiden vuoden aikana, alkaen maan metsänhoitolautakunnan alueelta vain
24617: v:sta 1961, otetaan valtion ~tulo- ja meno- 7 kuntaa pääsee palkkiosta osalliseksi.
24618: arvioon vuosittain tarpeellinen siirtomäärä- V: n 1962 talousarvioon hallitus esittää
24619: raha palkkioiksi yksityismailla suoritettavia 75 000 000 mk:n määrärahaa ojituspalk:kioksi.
24620: metsäojitustöitä varten. Kun kuluvalta vuodelta jää käyttämättömiä
24621: Kuluvaa vuotta varten varattiin valtion varoja teknillisten syiden vuoksi, on toden-
24622: talousarvioon kyseiseen tarkoitukseen 50 näköistä, että v: n 1962 aikana voidaan tar-
24623: milj. mk, mikä summa kui,ten'kin osoittautui koitukseen. käyttää noin 100 000 000 mk. Tä-
24624: liian pieneksi. Lain suomaa etua metsän- mäkin summa on aivan liian pieni, kun ote-
24625: omistajat ovat käyttäneet hyväkseen odotet- taan huomioon hakijoiden määrä ja se kan-
24626: tua enemmän. Kun palkkioiden hakuaika santaloudellinen hyöty, mikä kyseisillä va-
24627: kuluvan vuoden osalta päättyi viime huhti- roilla aikaansaadaan.
24628: kuulla, kertyi anomuksia kaikkiaan 2 945, Kun metsänparannustoimenpiteillä on koko
24629: joista Etelä-Pohjanmaan metsänhoitolauta- maan metsätalouden, tilojen elinkelpoisuuden
24630: kunnan alueelta 684. Jotta kaikki nämä ano- ja työllisyyden kannalta suuri merkitys,
24631: mukset olisi voitu toteuttaa, olisi varoja anomme kunnioittaen,
24632: tarvittu ainakin 200 milj. mk. Jos ensim-
24633: mäisen vuoden aikana kertyneet anomukset että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
24634: osoittavat, että metsänojituspalkkiomääräraha tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVIII
24635: on ollut liian pieni. Sen pienuuden johdosta luvun 9 momentille lisäyksenii
24636: ja hakijoiden runsaus huomioiden maatalous- 100 000 000 markkaa metsänojituspalk-
24637: ministeriö onkin joutunut supistamaan sitä kioiksi.
24638: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
24639:
24640: Eino Uusitalo, Veikko Savela. Matti T.iinamaa,
24641: 2060
24642:
24643: IV,698. - Rah.al. N: o 528.
24644:
24645:
24646:
24647:
24648: Uusitalo ym.: Määrärahan osoittamisesta kotieläinsairauksien
24649: syiden tutkimiseen.
24650:
24651:
24652: Eduskunnalle.
24653:
24654: Eläinsairaudet maassamme ovat lisäänty- silloin, kun ruokintaa tehostetaan ja pyritään
24655: neet jatkuvasti. Erityisesti on voitu todeta, korkeampiin tuotantotuiloksiin.
24656: että korkeampituottoiset eläimet ovat hyvin Kun karjataloudesta on muodostunut pien-
24657: alttiita mitä moninaisimmille sairauksille. viljelysvaltaisen maataloutemme tärkein tulo-
24658: On sattunut lukuisasti tapauksia, jolloin lähde, olisi myös karjantuotantoon ja eläin-
24659: lypsylehmät ruokinnan tehostuessa ovat ai- sairauksiin liittyviin kysymyksiin kiinnitet-
24660: van säännöllisesti sairastuneet tauteihin, tävä erityistä huomiota. Olisi kiireellisesti
24661: jotka heikentävät eläimen tuotantokykyä ja ryhdyttävä suorittamaan tutkimuksia niistä
24662: eläin voidaan joutua jopa teurastamaan. V ar- syistä, jotka aiheuttavat eläinsairauksia niin
24663: sin yleinen tämänlaatuinen sairaus on ollut lypsylehmil~ekin kuin muuHekin llmrjalle.
24664: eläimen hedelmöittymättömyys. Syitä, jotka Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
24665: mainitunlaisia sairauksia aiheuttavat, ei vielä nioittaen,
24666: tarkoin tunneta. Syy voi olla joko rehuissa,
24667: viljelysmaan ravinnepitoisuudessa, kotieläin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
24668: ten hoidossa tahi muissa näitä vastaavissa tulo- ja menoarvioon 10 {){)() (){)() mar-
24669: tekijöissä. On kuitenkin voitu havaita, että kan määrärahan tutkimusten aloitta-
24670: suoviljelyksillä ja heikkopohjaisilla mailla miseksi kotieläinten sairauksiin vai-
24671: kasvaneella rehulla olisi ollut eläinten ter- kuttavien syiden perusteelliseksi tutki-
24672: veyteen haitallisia vaikutuksia nimenomaan miseksi.
24673: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
24674:
24675: Eino Uusitalo. Toivo Antila.
24676: Aarre Marttila. Matti IJinamaa.
24677: 2061
24678:
24679: IV,699. - Rah.al. N: o 529.
24680:
24681:
24682:
24683:
24684: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta tietutkimuksen suoritta-
24685: miseen linjalla Oriniemi-Karhunkoski-Hanhijärvi.
24686:
24687:
24688: E d u s k u n n a 11 e.
24689:
24690: Jo pitemmän aikaa on ollut suunnitteilla Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
24691: Oriniemen- Karhunkosken- Syvä:lahden-
24692: Luokkimäen - Hanhijärven ti.ehanke, joka että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
24693: olisi pituudeltaan n. 15--16 km. Tien vaiku- tulo- ja menoarvioon 5 miljoonaa
24694: tuspiirissä on paljon väkeä, joka on vähä- markkaa tietutkimuksen suorittami-
24695: varaista ja josta nykyisin osa pääsee kulke- seksi linjalla Oriniemi-Karhunkaski
24696: maan vain jalkaisin tai hevosella ratsastaen. -Syväniemi- Luokkimäki - Hanhi-
24697: järvi.
24698: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1961.
24699:
24700: Veikko Vennamo.
24701: 2062
24702:
24703: IV,700. - Ra.h.a.l'. N: o 530.
24704:
24705:
24706:
24707:
24708: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta yhdystien rakentamista
24709: varten Kuusamon kunnan Vuotungissa Saaren kylästä
24710: Paljakan tiehen.
24711:
24712:
24713: Eduskunnalle.
24714:
24715: Tien rakentaminen Kuusamon kunnan Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen~
24716: Vuotungissa Saaren kylästä Paljakan tiehen
24717: on erittäin tarpeellinen ja tämä tie onkin jo että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
24718: suunniteltu ja kustannusarvio laadittu lähes tulo- ja menoarvioon 10 mt'ljoonaa
24719: kaksi vuotta sitten. Tien pituus on n. 2 km markkaa yhdystien rakentamiseksi
24720: ja muodostuisi siitä yhdystie. Nämä tarpeel- Kuusamon kunnan V uotungissa Saa-
24721: liset suunnitelmat ovat kuitenkin jääneet ren kylästä Paljakan tiehen.
24722: toteutumatta varojen puutteen vuoksi.
24723: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
24724:
24725: Veikko Vennamo.
24726: 2063
24727:
24728: IV,701.- Rah.al. N:o 531.
24729:
24730:
24731:
24732:
24733: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta runkotien rakentami-
24734: seen Taivalkosken ja Pudasjärven kunnissa.
24735:
24736:
24737: Eduskunnalle.
24738:
24739: Kouvan- Loukusan-Taivalikosken maan- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
24740: teiden risteyksen välisen runkotien rakenta-
24741: minen Taivalkosken ja Pudasjärven kunnissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
24742: olisi varsin tarpeellinen. Tämän tien avulla tulo- ja menoarvioon 5 miljoonaa
24743: saataisiin suora liikenne laajoilta alueilta markkaa tutkimuksen suorittamiseksi
24744: Taivalkosken rautatieasemalle ja tällä tiellä Kouvan- Loukusan- Taivalkosken
24745: olisi huomattava merkitys puutavaran kulje- maanteiden risteyksien välisen runko-
24746: tustienä. Lisäksi tie lyhentäisi Posion-Tai- tien rakentamista varten Taivalkosken
24747: valkosken välistä liikennettä n. 10 km. ja Pudasjärven kunnissa.
24748: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
24749:
24750: Veikko Vennamo.
24751: 2064
24752:
24753: IV,702.-Rah.al. N:o 532.
24754:
24755:
24756:
24757:
24758: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta Nt"lsiän kunnassa olevien
24759: kvartsiittiesiintymien tutkimiseen.
24760:
24761:
24762: Eduskunnalle.
24763:
24764: Pohjois-Savo kaipaa kipeästi teollisuutta Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
24765: ja siksi on kaikkia näillä alueilla esiintyviä
24766: mahdollisuuksia yritettävä käyttää hyväksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
24767: Saatujen tietojen mukaan Nilsiän kunnassa tulo- ja menoarvioon 15 miljoonaa
24768: esiintyy kvartsiittia, jota mahdollisesti voitai- markkaa käytettäväksi Nilsiän kun-
24769: siin käyttää kannattavaan teolliseen toimin- nassa olevien kvartsiittiesiintymien pe-
24770: taan. Tämä asia on kuitenkin vielä perus- rusteellisesti tutkimiseksi perustetta-
24771: teellisesti selvittämättä, jotenka kaikki asian- vaa teollisuutta silmälläpitäen.
24772: haarat huomioonottava tutkimus olisi näistä
24773: kvartsiittiesiintymistä kiireellisesti suoritet-
24774: tava perustavaa teollisuutta silmällä pitäen.
24775: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
24776:
24777: · Veikko Vennamo.
24778: 2065
24779:
24780: rV,703. -Rah.al. N:o 533.
24781:
24782:
24783:
24784:
24785: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseksi
24786: Mesilän asutusalueelta Vieremän kunnassa Salahmille.
24787:
24788:
24789: E d u s k u n n a 11 e.
24790:
24791: •J atkotien aikaansaaminen Mesilän asutus- Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit-
24792: alueelta Vieremän kunnassa Salahmille yhty- taen,
24793: mään Kiuruveden-Salahmin maantiehen on
24794: kiireellinen ja välttämätön. Tien pituus on että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
24795: vähän yli 3 km ja siitä on valmiina Kuopion tulo- ja menoarvioon 2 miljoonaa
24796: maanviljelysinsinööripiirin laatiina tiesuun- markkaa tien rakentamiseksi Mes-t1än
24797: nitelma ja kustannusarvio, Lisä:ksi Vieremän asutusalueelta Vieremän kunnassa Sa-
24798: kunta on myöntänyt 100 000 mk maanpoh- lahmille yhtyen Kiuruveden-Salah-
24799: jan lunastamiseen. min maantiehen.
24800: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1961.
24801:
24802: Veikko Vennamo.
24803:
24804:
24805:
24806:
24807: 75 E 706/61
24808: 2066
24809:
24810: IV,704.-Ra.h.al. N:o 534.
24811:
24812:
24813:
24814:
24815: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta Rönkönvaamn-Kirves-
24816: mäen-Leppälakden maantien rakentamiseen.
24817:
24818:
24819: E d u s k u n n a 11 e.
24820:
24821: Tiehanke, joka tekisi mahdolliseksi suoran Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
24822: maantieliikenteen Savonronnan-Säimenen-
24823: Rönkönvaaran-Kirvesmäen-Leppälahden- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
24824: Onkisalmen linjalla, edellyttäisi n. 10 km:n tulo- ja menoarvioon 4 miljoonaa
24825: pituisen maantien rakentamisen, jonka vai- markkaa tutkimuksen suorittamiseksi
24826: kutuspiirissä olisi sekä huomattava määrä maantien rakentamiseksi Unialle Rön-
24827: asutusta että suuret metsät. Lisäksi tie ly- könvaara-Kirvesmäki-Leppälahti.
24828: hentäisi Savonlinnan ja Joensuun yhteyttä
24829: huomattavasti ja pois jäisivät Savonrannan
24830: tieltä liikennettä vaikeuttavat suuret mäet.
24831: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1961.
24832:
24833: Veikko VeDllamo.
24834: 2067
24835:
24836: IV,705.-Rah.al. N:o 535.
24837:
24838:
24839:
24840:
24841: VcmDaDlO: Määrärahan o&oiltamisesta Enonkoskeflr-Savon-
24842: linnan tien mutkien poistamiseen.
24843:
24844:
24845: E d u s k u n n a 11 e.
24846:
24847: Enonkosken kirkolta Savonlinnaan päin on Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
24848: n. 3 km:n matka valtatiestä erittäin mutki-
24849: kasta. Kun tämä Savonlinnan-Enonkosken että Eduskunta ottaisi vooden 1962
24850: -Joensuun tie on lyhin juuri mainittujen tulo- ja menoarvioon asianomaiselle
24851: kaupunkien välillä ja kun Savonrannan- momentille 10 miljoonaa. markkaa
24852: Pirttimäen tien kautta liikenne Savonran- mutkien poi&tamiseksi Enonkoskeflr-
24853: nalta myös suuntautuu Enonkosken kautta Savonlinnan tiellä n. 3 b"lometrin
24854: Savonlinnaan, niin olisi ko. n. 3 km: n mutka- matkalta Enonkosken kirkolta Savon-
24855: alue kiireellisesti korjattava. linnaan päin.
24856: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1961.
24857:
24858: Veikko Vennamo.
24859: 2068
24860:
24861: IV,706. -Rah.al. N:o 536.
24862:
24863:
24864:
24865:
24866: Vennamo: Määrärahan. ..osoittamisesta Taivalkosken--Kemi-
24867: järven rautatien rakentamiseen.
24868:
24869:
24870: E d u s k u n n a 11 e.
24871:
24872: . Kemijärven kuntaan- mahdollisesti Luu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
24873: suaan - rakennettava suuri puunjalostus- tulo- ja menoarvioon 100 miljoonaa
24874: teollisuuslaitos edellyttää hyviä rautatiekulje- markkaa Taivalkosken- Kemijärven
24875: tusyhteyksiä. ·Tästä syystä on Taivalkosken rautatien tutkimiseksi ja rakentamisen
24876: ..,.,..Kemijärven rautatien rakentaminen tullut aloittamiseksi viivytyksettä.
24877: ajankohtaiseksi ja kiireelliseksi.
24878: Asiassa on siis ryhdyttävä sanoista tekoi-
24879: hin ja näistä syistä esitän kunnioittaen,
24880: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
24881:
24882: Veikko Vennamo.
24883: 2069
24884:
24885: IV,707.- Ra.h.al. N:o 537.
24886:
24887:
24888:
24889:
24890: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta ns. Saarikylän tien
24891: ·rakentamiseen Siilinjärven ja Muuruveden kunnissa.
24892:
24893:
24894: E d u s kun n a 11 e.
24895:
24896: Laajan asutuksen ja välttämättömien kul- Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit-
24897: kuyhteyksien · vuoksi on tien rakentaminen taen.
24898: Siilinjärven kunnan Pajlrl.ahden ··. kylästä
24899: Muuruveden kuntaan Murtolahden tiehen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
24900: kiireellinen ja välttämätön. tulo- ja menoarvioon 10 miljooft.aa
24901: Tästä ns. Saarikylän tiestä on suunnitelma markkaa käytettäväksi ns. Saarikylän
24902: valmis ja vain toteuttaminen puuttuu. Tien tien rakentamiseen Siilinjärven ja
24903: avulla saataisiin kulkuyhteyteen myös n. 30 Mtturuveden kunnissa.
24904: taloa. ·
24905: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1961.
24906:
24907: Veikko VeDD.a.mO.
24908: 2070
24909:
24910: IV,708.- Rah.al. N: o 538.
24911:
24912:
24913:
24914:
24915: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta Keuruun ja Valkolan
24916: tiesuuntien rakennustöiden jatkamista varten.
24917:
24918:
24919: E d u s k u n n a 11 e.
24920:
24921: Petäjäveden kirkonseudun rakennuskaavoi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
24922: tetuilla alueilla jo aloitettujen Keuruun ja tulo- ja menoarvioon ·100 miljoonaa
24923: Valkolan tiesuuntien rakentamisen jatkami- markkaa Keuruun ja Valkolan tie-
24924: seksi tarvitaan ehdottomasti lisää varoja. suuntien rakennustöiden jatkamista
24925: MainiltuiHa perusteilla esitän !kunnioittaen, varten.
24926: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
24927:
24928: Veikko Vennamo.
24929: 2071
24930:
24931: IV,709.- Rah.al. N:o 539.
24932:
24933:
24934:
24935:
24936: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän-Keuruun
24937: maantien parantamiseen.
24938:
24939:
24940: E d u s k u n n a 11 e.
24941:
24942: Jyväskylän-Keuruun maantieyhteys olisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
24943: kiireellisesti kaikki seikat huomioonottaen tulo- ja menoarvioon 200 mt1joonaa
24944: saatava nY'kyajan vaatimuksia vastaavalle ta- markkaa Jyväskylän-Keuruun maan-
24945: solle. Jotta näin voisi tapahtua, e8itän kun- tie-n kiireelliseksi rakentamiseksi ja
24946: nioittaen, parantamiseksi.
24947: Helsingissa 14 päivänä syyskuuta 1961.
24948:
24949: Veikko VeD.Da.JD.o.
24950: 2072
24951:
24952: IV,710. - Rah.al. N: o 540.
24953:
24954:
24955:
24956:
24957: Vennamo: Määrärahan osoittarnisesta Vesipuron perkausta
24958: varten Vieremän kunnassa.
24959:
24960:
24961: E d u s k u n n a ll e.
24962:
24963: Vieremän kunnassa olevan Vesipuron per- Mainituista ·syistä esitän kunnioittaen,
24964: kaaminen toisi pienviljelijöiden ja pienelä-
24965: jien tarvitsemaa hyötyaluetta useita kymme- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
24966: ma hehtaareita viljelyskelpoisena maana. tulo- ja menoarvioon 1 miljoonaa
24967: Kuopion maanviljelysinsinööripiiri on tästä markkaa Vesipuron perkausta varten
24968: perkauksesta jo laatinut suunnitelman. Vieremän kunnassa.
24969: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1961.
24970:
24971: Veikko Vennamo.
24972: 2073
24973:
24974: IV,711. - Rah.al. N: o 541.
24975:
24976:
24977:
24978:
24979: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon Vuotungin
24980: Paljakan maantien perusparantamista varten.
24981:
24982:
24983: E d u s k u n n a ll e.
24984:
24985: Kuusamon Vuotungin Paljakan maantie Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
24986: oh Kuusamon kunnan vilkkain liikennöity tie
24987: ja se kaipaisi kiireellisesti perusteellista pa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
24988: rannusta. Suunnitelmat tälle välttämättömälle tulo- ja menoarvioon 50 mt1joonaa
24989: työlle, joka käsittää ·maantietä n. 42 km, markkaa Kuusamon Vuotungin Pål-
24990: ovatkin jo valmiina, mutta varoja on puut- jakan maantien pe1·usparantamista
24991: tunut. varten.
24992: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
24993:
24994: Veikko Vennamo.
24995:
24996:
24997:
24998:
24999: 76 E 706/61
25000: 2074
25001:
25002: IV,712.-Rah.aJ. N:o 542.
25003:
25004:
25005:
25006:
25007: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamista
25008: varten Kuusamon kunnan Vuotungissa Alavuotungin
25009: alueella J ynkänkosken tiestä.
25010:
25011:
25012: E d u s k u n n a ll e.
25013:
25014: Kuusamon kunnan Vuotungissa tarvitaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
25015: välttämättä tietä Alavuotungin alueella Jyn- tulo- ja menoarvioon 5 miljoonaa
25016: känkosken tiestä Hautojoelle. Tien pituus markkaa tien rakentamiseksi K uusa.-
25017: olisi vain hieman yli kilometrin. mon kunnan V uotungissa Alavuotun-
25018: Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen, gin alueella J ynkänkosken tiestä.
25019: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
25020:
25021: Veikko Vennamo.
25022: 2075
25023:
25024: rv, 713. - Rah.al. N: o 543.
25025:
25026:
25027:
25028: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta säilöntäte1ttaan perusta-
25029: mista varten Pohjois-Savoon.
25030:
25031:
25032: )!J d u s !k u n n a 11 e.
25033:
25034: Pohjois-SavoS>Sa ei ole .tiJistaiseksi mainit- kuten herukat, karviaiset, vadelmat ja man-
25035: tavampia mineraalirikkauksia ja kaivoksia ja sikat.
25036: siksi tiiliä alueella on teoHistamista edistet- SäilöDJtätehtaan perustamisen kautta saisi-
25037: tävä paitsi puura:ka-aineen varaan käyttä- vat pienviljelijät ja maalkunnan väestö toi-
25038: mällä hyväksi muita maakunnan mahdoHi- meentulon antavaa lisätyötä ja erityisesti
25039: suuksia. näin olisi asianlaita myös syrjäseuduilla.
25040: Näistä muista mahdollisuuksista mainit- Säilöntätehtaan sijaintipaikaksi voitaisiin
25041: takoon marjat, joiden hyväksikäyttö kuiten- suositehla vaikkapa Pielavettä, Tervoa tai
25042: kin edellyttää säilöntätehtaan perustamista Maaninkaa.
25043: Pohjois-Savoon. Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit-
25044: Lukuisissa Pohjois-Savon kuntien metsissä taen,
25045: kasvaa runsaasti lakkaa, puolukkaa, mustik-
25046: ka:a, mesimarjaa, vadelmaa sienistä puhlliillat- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
25047: trukaan. Nämä luonnonmarj•rut jäävät kuiten- tulo- ja menoarvioon 30 miljoonaa
25048: kin suurimmalta osalta käyttämättä hyväksi. markkaa säilöntätehtaan perustami-
25049: Lisäksi alueella menestyvät puutarhaJm.arjat, seksi Pohjois-Savoon.
25050: Helsingissä 13 P'äivänä syyskuuta 1961.
25051:
25052: Veikko Vennamo.
25053: 2076
25054:
25055: IV, 714. - Rah.al. N: o 544.
25056:
25057:
25058:
25059:
25060: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseen
25061: H ankivirtaan.
25062:
25063:
25064: E d u s k u n n a 11 e.
25065:
25066: Liikenteen ja tapahtuneiden tieparannus- 1\'IainituiHa perusteilla esitän kunnioittaen,
25067: ten vudksi tarvitaan välttämättä silta Han-
25068: hivirtaan ·savonHnnan-Enonkosken-Joen- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
25069: suun väliselle maantielle. Suunnitelmat sil- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonaa
25070: taa varten ja kustannusarviot ovat jo val- markkaa siltatöiden aloittamiseksi
25071: miina; SilUan ra:kentamista witaisiin myös Hanhivirtaan lossin seuduille.
25072: käyttää·työHisyystarkoituksiin.
25073: Helsingissä u: päivänä syyskuuta 1961.
25074:
25075: Veikko Vennamo.
25076: 2077
25077:
25078: IV, 715. - Rah.al. N: o 545.
25079:
25080:
25081:
25082:
25083: Vennamo: Määrärahan os()ittamisesta hakevoimalOiitoksen
25084: rakentamiseen .H eini;iveden kuntaan.
25085:
25086:
25087: Eduskunnalle.
25088:
25089: Laajalti on puhuttu ja pidetty väLttämät- tältäkin kannalta täysin perustelt~:~.vissa. Näin
25090: tömänä hakevoimalaitoksen perustamista Itä- saataisiin myös väestölle .toimeentulon anta-
25091: Savoon Heinäveden kuntaan. NäiNä seuduilla via lisätyötila.isuuksia.
25092: on runsaasti lehtimetsiä, joilla ei ole Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
25093: käyttömahdollisuuksia, semminkin kun halon
25094: kQ.lutus on heikentynyt. Jo metsänhoidolli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
25095: sista syistäkin olisi pienpuulle saatava me- tulo- ja menoarvioon 100 miljoonaa
25096: nekkiä ja kun Hsäksi ve:~ivoimat ovat ennen markkaa hakevoimalaitoksen raken-
25097: pitkää loppuun rakennetut ja sähkön tarve tamiseksi Itä-Savoa varten Heinäveden
25098: aina vain lisääntyy, niin hakevoimalaitos on kuntaan.
25099: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1961.
25100:
25101: Veikko Vennamo.
25102: 2078
25103:
25104: IV,716. - B.a.h.al. N: o 546.
25105:
25106:
25107:
25108:
25109: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta käsi- ja
25110: pienteolUsuuslaino·i'hin.
25111:
25112:
25113: E d u s k u n n a ll e.
25114:
25115: Rehevä pienyritteliäisyys on kansamme huolimatta, että valtion kassa ja menot on
25116: voima. Erityisesti käsi- ja pienteollisuudessa pullollaan.
25117: pääsee kansamme kätevyys ja omatoimisuus Myös tarvitaan jatkuvasti kaikkialla uutta
25118: tehokkaasti esille. pienyritteliäisyyttä ja jo olevia yrityksiä on
25119: Vaikka valtiovalta on tätä yritteliäisyyttä saatava kilpailukykyisemmiksi ja laajenne-
25120: veroilla ja rasituksilla ja säännöksillä jatku- tuiksi myös 'kasvavaa kansainvälistä kilpailua
25121: vasti sortanut, niin on se kuitenkin pysty- ajatellen,
25122: nyt näyttämään elinvoimaisuutensa ja lisäksi Kaiken · edellä lausutun perusteella esitän
25123: vuosittain maksamaan valtiolle ja kunnille kunnioittaen,
25124: huomattavat veromarkat.
25125: Luonnollisesti olisi käsi- ja muiden pien- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
25126: yritysten harkintaverotusta ja muuta vero- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 1 000
25127: tusta ehdottomasti alennettava, mutta tämä miljoonaa markkaa käsi- ja pienteolli-
25128: ei vielä yksin riitä. Sitäpaitsi hallitus ei ole suuslainoiksi.
25129: tehnyt näitä veronalennusesityksiä siitä:kään
25130: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
25131:
25132: Veikko Vennamo.
25133: 2079
25134:
25135: IV,717.-Rah.al N:o 547.
25136:
25137:
25138:
25139:
25140: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta korotetun uudis- ja
25141: kivenraivauspalkkion myöntämiseen.
25142:
25143:
25144: E d u s k u n n a 11 e.
25145:
25146: Nykyiset uudis- ja kivenraivauspalkkiot uudis- ja kivenraivauspalkkioita v: n 1962
25147: ovat, kohonneet kustannukset huomioonot- aikana, minkä johdosta kunnioittaen esitän,
25148: taen, liian alhaiset ja niiden saanti liian
25149: hidasta. Tämän kaiken on eduskunta toden- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
25150: nut ja kehoittanut hallitusta ryhtymään kor- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 400
25151: jaustoimenpiteisiin. miljoonaa markkaa käytettäväksi ko-
25152: · Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut eikä rotetun uudis- ja kivenraivauspalkkion
25153: hallitus myöskään ole ajatellut korottaa myöntämiseksi asianomaisille.
25154: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
25155:
25156: Veikko Vennamo.
25157: 2080
25158:
25159: IV,718.- Rah.al N: o 548.
25160:
25161:
25162:
25163:
25164: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
25165: viemäri- ja yesijohtolaitteiden rakentamiseen maaseudulla.
25166:
25167:
25168: E d u s k u n n a 11 e.
25169:
25170: Viemäri- ja vesijohtolaitteet ovat edelleen- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
25171: kin. liian harvinaisia maamme maaseudulla tu,lo- ja menoarvioon lisäyksenä avus~
25172: ja nimenomaan syrjäisillä seuduilla. Ne hel- tuksiksi vesijohtolaitteiden rakentami7.
25173: pottaisivat kuitenkin suuresti kotityötä. seksi maaseudulle 100 miljoonaa ma,rk-
25174: Syynä tällaisiin puutteellisuuksiin on en- kaa.
25175: nen kaikkea varojen niukkuus.
25176: Näistä syistä esitän. kunnioittaen,
25177: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
25178:
25179: Veikko Vennamo.
25180: 2081
25181:
25182: IV,719. -Rah.al. N:o 549.
25183:
25184:
25185:
25186:
25187: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta kunnille rautateiden
25188: maa-alueiden lunastuskorvauksiin.
25189:
25190:
25191: E d u s k u n n a ll e.
25192:
25193: Useat kunnat ovat rautateiden maa-aluei- Rautatie ei ole yksityisen kunnan asia,
25194: den lunastuksien vuoksi joutuneet huomatta- vaan se on valtakunnallinen ja maakunnalli-
25195: viin taloudellisiin velvoituksiin ja suuriin nen asia.
25196: vaikeuksiin. Näin tulee ilmeisesti olemaan Näillä perusteilla esitän kunnioittaen,
25197: asianlaita myös eteenkinpäin uusia rautateitä
25198: rakennettaessa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
25199: Nykyinen asiantila ei ole tyydyttävä. Kun- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonaa
25200: tia puristetaan kohtuuttomiin velvoituksiin markkaa käytettäväksi kunnille rauta-
25201: rautateitä suunniteltaessa ja syyttömät kun- teiden maa-alueiden lunastuskorvauk-
25202: talaiset joutuvat myöhemmin veroäyrin hin- snn.
25203: nassa tämän kaiken kustantamaan.
25204: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
25205:
25206: Veikko Vennamo.
25207:
25208:
25209:
25210:
25211: 77 B 706/61
25212: 2082
25213:
25214: IV,720.-Rah.al. N:o 550.
25215:
25216:
25217:
25218:
25219: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta helpotusten
25220: myöntämiseen kunnille maantiealueiden lunastamiseen.
25221:
25222:
25223: E d u s k u n n a 11 e.
25224:
25225: Pikateiden ja muiden valtateiden maan- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
25226: tiealueiden lunastukset rasittavat raskaasti
25227: monia kuntia jopa monien menneiden vuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
25228: sienkin osalta. Nämä tiet ovat kuitenkin tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 50
25229: valtakunnallisia ja maakunnallisia ja siksi on miljoonaa markkaa käytettäväksi hel-
25230: kohtuutonta ja väärin rasittaa kuntaa näiden potusten myöntämiseen kunnille maan-
25231: teiden maa-alueiden lunastuksilla. tiealueiden lunastamisessa.
25232: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
25233:
25234: Veikko Vennamo.
25235: 2083
25236:
25237: IV,721. - Rah.al. N: o 551.
25238:
25239:
25240:
25241:
25242: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiin kansan-
25243: eläkkeisiin.
25244:
25245:
25246: E d u s k u n n a 11 e.
25247:
25248: Kansaneläkkeitä varten on vuosien ku- eläkettä, niin että asianomaisen toimeentulo
25249: luessa kerätty valtavat määrät rahaa, mutta tulee edes jollain tavoin turvatuksi.
25250: tästä huolimatta eläkkeet ovat pieniä ja moni Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
25251: tarvitseva ei saa edes minkäänlaista kansan-
25252: eläkettä, koska näitä varoja on tuhlailtu ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
25253: käytetty muihin tarkoituksiin. tulo- ja menoarvioon asianomaiselle
25254: Vähävaraiset ja hädässä olevat ovat kui- arviomomentille 1 000 miljoonaa mark-
25255: tenkin syyttömiä kärsimään toisten virheistä kaa ylimääräisiksi kansaneläkkeiksi
25256: ja siksi on kansaneläkkeet saatava kunoHi- 50 vuotta täyttäneille rintamamiehille
25257: siksi ilman minkäänlaista viivytystä. ja heidän perheilleen sekä muille liian
25258: Lisäksi olisi lakien muuttamista ja niiden pientä kansaneläkettä nauttiville tai
25259: soveltamisen oikaisemista odoteltaessa rinta- sitä vailla oleville, jotta jokaisen kan-
25260: mamiehille ja heidän perheilleen tarpeen salaisen edes välttämättömin toimeen-
25261: vaatiessa myönnettävä ylimääräistä kansan- tulo tulisi turvatuksi ja todellinen
25262: eläkettä heidän täytettyään '50 vuotta. Sa- kansaneläke korotetuksi vähintään
25263: moin olisi kaikille todella tarvitseville myön- 1 ()()() markalla kuukaudessa.
25264: nettävä viivytyksettä ylimääräistä kansan-
25265: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
25266:
25267: Veikko Vennamo.
25268: 2084
25269:
25270: IV,722. - Rah.al. N: o 552.
25271:
25272:
25273:
25274:
25275: Vennamo: Määrämhan osoittamisesta puhelimen hankinta-
25276: kustctnnusten alentamiseen syrjäseuduilla.
25277:
25278:
25279: E d u s k u n n a 11 e.
25280:
25281: · Puhelin tulee kohtuuttoman kalliiksi syrjä- TällaisiNa ja muilla puhelimen kustannuksia
25282: seuduilla ja siellä, missä matka on pitempi. alentavilla toimenpiteillä tehdään oikeutta
25283: Puhelinta tarvitaan välttämättä kaikilla seu- syrjemmässä asuville.
25284: duilla jo kiireellisten sairaustapaustenkin Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
25285: vuoksi. Puhelinta ei kuitenkaan ole edes
25286: eräillä suurilla asutusalueilla. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
25287: Puhelimen hankkimisen kustannukset ovat tulo- ja menoarvioon 40 miljoonan
25288: suurimpana esteenä puhelinyhdistyksiä ke- markan määrärahan käytettäväksi kus-
25289: hitettäessä. tannusten alentamiseen ja vapaan ki-
25290: Tästä syystä on välttämätöntä, että myös lometrimatkan lisäämiseen vähintään
25291: niitä matkoja, joiden sisällä puhelimen voi 6 kilometriin hankittaessa puhelimia
25292: saada ilman erikoiskustannuksia, pidennetään syrjässä eläville.
25293: ja ulotetaan vähintään 6 km: n pituisiksi.
25294: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
25295:
25296: Veikko Vennamo.
25297: 2085
25298:
25299: IV,723.- Rah.al. N:o 553.
25300:
25301:
25302:
25303:
25304: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta m1jan markkinoinnin
25305: edistämiseen.
25306:
25307:
25308: E d u s k u n n a ll e.
25309:
25310: Säädettäessä uutta maatalouslakia ei hal- joutuvan odottamaan tavarastaan maksua
25311: litus kiinnittänyt riittävää huomiota mark- kohtuuttoman kauan.
25312: kinoimiskysymykseen ja tästä syystä viljeli- Asiantilaan on siis ehdottomasti saatava
25313: jäväki on tänäkin syksynä joutumassa huo- korjaus.
25314: mattaviin vaikeuksiin. Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
25315: Erityisesti tämä asia on tällä kertaa ollut
25316: esillä viljan markkinoinnin ja viljan osto- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
25317: hinnan maksujen suhteen. Viljelijäväki näyt- tulo- ja menoarvioon 500 m~1joonaa
25318: tää joutuvan ankarien laatuvaatimusten alai- markkaa viljan markkinoinnin edistä-
25319: seksi, koska kotimaisen viljan kysyntä myl- ?nistä ja hinnan viivytyksettä suorit-
25320: lyillä on hidasta ja myös viljelijät näyttävät tamista varten.
25321: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
25322:
25323: Veikko Vennamo.
25324: 2086
25325:
25326: IV,724. - Rah.al. N: o 554.
25327:
25328:
25329:
25330:
25331: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta ns. maatalousmiljardi-
25332: tuen myöntämiseksi pienviljelijöille ilman lisämaksuja.
25333:
25334:
25335: E d u s k u n n a 11 e.
25336:
25337: Maamme on tunnetusti pienvilj-elysvaltai- keana ja kun se on selvä ilmaus siitä suun-
25338: nen maa ja pienviljelystilojen taloudellinen tauksesta, jolla pienviljelystilojen toimeen-
25339: asema monasti varsin heikko. Tästä syystä on tuloa ja tulevaisuutta tahdotaan vaikeuttaa,
25340: valtiovalta myöntänyt tilakoosta aiheutuvien niin esitän kunnioittaen,
25341: tuotantdkustannusten taBOittamiseksi varoja,
25342: mutta vähitellen on nykyisen suuntauksen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
25343: aikana tätä tukea vähennetty niin, että tällä tulo- ja menoarvioon asianomaiselle
25344: hetkellä ns. maatalousmiljardista pienviljelijä moment~1le 400 miljoonaa markkaa
25345: joutuu omasta pussistaan kustantamaan mel- käytettäväksi ns. maatalousmiljardi-
25346: koisen osan. tuen myöntämiseksi pienviljelijö~1le
25347: Kun tällaista asiantilaa ei voida pitää oi- ilman mitään lisämaksuja.
25348: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
25349:
25350: Veikko Vennamo.
25351: 2087
25352:
25353: IV,725.- Rah.al. N:o 555.
25354:
25355:
25356:
25357:
25358: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta maatalouden perus-
25359: luoton koron alentamiseen.
25360:
25361:
25362: E d u s k u n n a ll e.
25363:
25364: Vuosikausia on tässä maassa luvattu saat- esityksessään v:lle 1962 ole tätä asiaa riit-
25365: taa kuntoon maatalouden perusluotto niin, tävästi huomioinut.
25366: että viljelijäväki ei joutuisi olemaan lyhyt- Näistä syistä esitän kunnioittaen,
25367: aikaisten luottojen ja niiden jatkuvan irti-
25368: sanomisen uhan alaisena. Lisäksi on luvattu että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
25369: antaa nämä luotot kohtuullisella korolla. tulo- ja menoarvioon 200 mt"ljoonaa
25370: Kauniita lupauksia ei kuitenkaan ole käy- markkaa käytettäväksi maatalouden
25371: tännössä toteutettu eikä hallitus menoarvio- perusluoton koron alentamiseen.
25372: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
25373:
25374: Veikko Vennamo.
25375: 2088
25376:
25377: IV,726.- Rah.al. N:o 556.
25378:
25379:
25380:
25381:
25382: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta invaliidiraha·n yli-
25383: määräistä korottamista varten.
25384:
25385:
25386: E d u s k u n n a ll e.
25387:
25388: Invaliidien ja heidän perheittensä huolto liidirahan pienuuden vuoksi mieluummin
25389: on kansamme kunnia-asia. Tänäkin päivänä vielä enemmän.
25390: on maassamme paljon invaliideja, jotka ja Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
25391: joiden perheet ovat pääosaltaan tai jopa
25392: kokonaisuudessaankin invaliidirahan varassa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
25393: Heidän toimeentulonsa on siis varsin niukka tulo- ja menoarvioon 14 Pl. X: 18
25394: sillä invaliidiraha on jäänyt yleisestä talon~ invaliidirahan arviomäärärahamomen-
25395: dellisesta kehityksestä jälkeen. tille 100 miljoonaa markkaa invaliidi-
25396: Olisi siis välttämätöntä, että invaliidiraha rahan ylimääräiseksi korottamiseksi
25397: korotettaisiin vähintään samassa suhteessa vähintään samoilla prosenteilla kuin
25398: kuin muitakin invaliidieläkkeitä, mutta inva- muitakin invaliidieläkkeitä on nos-
25399: tettu.
25400: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
25401:
25402: Veikko Vennamo.
25403: 2089
25404:
25405: IV,727.-Rah.al. N:o 557.
25406:
25407:
25408:
25409:
25410: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta perkaus- ja säännöstely-
25411: töitä varten Jämsänveden vesistöissä.
25412:
25413:
25414: E d u s k u n n a ll e.
25415:
25416: Kuluneen kesän sateet ovat osoittaneet, Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
25417: kuinka välttämättömiä ja kiireellisiä oikein
25418: suoritetut vedensäännöstelyt ja perkaukset että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
25419: ovat laajoilla alueilla maassamme. Näin on tulo- ja menoarvioon 30 miljoonaa
25420: asianlaita myös Jämsänveden vesistöissä Jäm- tnarkkaa vesistönperkaus- ja säännös-
25421: sänkosken, Koskenpään ja Petäjäveden kun- telytoimenpiteiden suorittamiseksi Jäm-
25422: tien alueilla, jolloinka perkaus- ja säännös- sänveden vesistöissä Jämsänkosken,
25423: telytoimenpiteet olisivat erittäin tarpeellisia Koskenpään ja Petäjäveden kuntien
25424: Rankakosken ja Pengerjoen alueilla. alueilla.
25425: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
25426:
25427: Veikko Vennamo.
25428:
25429:
25430:
25431:
25432: 78 E 706/61
25433: 2090
25434:
25435: IV,728.-Rah.al. N:o 558.
25436:
25437:
25438:
25439:
25440: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta syrjäseutujen
25441: sähköistämisen tukemiseen.
25442:
25443:
25444: E d u s k u n n a 11 e.
25445:
25446: Elinkeinoelämän kehittyminen maaseudulla sähköistäminen yleensäkään tulisi asianomai-
25447: vaatii jatkuvasti uusien yritysten liittämistä. selle liian kalliiksi.
25448: sähköverkostoon. Liittyminen on kuitenkin Kun hallitus ei ole riittävässä määrin otta-
25449: nimenomaan pienyrityksille kohtuuttoman nut huomioon näitä tärkeitä seikkoja, esitän
25450: kallista, minkä seurauksena terveen yritteläi- kunnioittaen,
25451: syyden kehittyminen maaseudulla on jatku-
25452: vissa vaikeuksissa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
25453: Lisäksi maassamme edelleen on laajoja tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 100.
25454: m~1joonaa markkaa käytettäväksi liit-
25455: alueita, joilta kokonaan puuttuu vielä sähkö.
25456: Tarvitaan siis edelleen valtiovallan toimen- tymismaksujen alentamiseen sekä vai-
25457: piteitä, ettei liittyminen sähköverkostoon ja keitten alueitten ja syrjäseutujen säh-
25458: köistämisen tukemiseen.
25459: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
25460:
25461: Veikko Vennamo.
25462: 2091
25463:
25464: IV,729.- Rah.al. N:o 559.
25465:
25466:
25467:
25468:
25469: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta viljelys-
25470: maiden peruskalkitukseen.
25471:
25472:
25473: E d u s k u n n a 11 e.
25474:
25475: Tilakohtaiset perusparannustyöt ovat par- Mutta pienviljelijäväki ei olekaan hallituk-
25476: hainta pistetyöllisyyttä ja jatkuvaa toimeen- sen sydäntä lähellä.
25477: tulon parantamista maaseudulla. Mainituista syistä esitän kunnioittaen,
25478: Hallitus on esittänyt tässä tarkoituksessa
25479: peruskaJ:kituksen tukemiseen vain 50 milj. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
25480: mk koko maata varten eli saman kuin viime tulo- ja menoarvioon asianomaiselle
25481: vuonna, vaikka hallitus muussa suhteessa on momentille lisäyksenä 100 m~1joonaa
25482: menoarviossa esittänyt suurta avokätisyyttä. markkaa viljelysmaiden peruskalki-
25483: tukseen.
25484: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
25485:
25486: Veikko Vennamo.
25487: 2092
25488:
25489: IV,730. -Rah.al. N:o 560.
25490:
25491:
25492:
25493:
25494: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta kansakoululaisten
25495: matkakustannusten täysimäärä1:sinä korvaamiseen.
25496:
25497:
25498: E d u s k u n n a ll e.
25499:
25500: PitkiltäJkin matkoilta ja syrjässä olevien että koulussakäynti on kustannusten puolesta
25501: kansakouluikäisten lasten vanhemmat joutu- järjestetty tarkoituksenmukaisesti.
25502: vat, maksetuista vähäisistä tukitoimenpiteistä Näillä perusteilla esitän kunnioittaen,
25503: huolimatta, kansakoulum:arbkojen vuoiksi mo-
25504: nasti 'huomattavien menojen alaisiksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
25505: Oikeus ja kohtuus kuitenkin vaatisi, että tulo- ja menoarvioon 50 miljoonaa
25506: ainaJkin vähävaraisille perheille nämä mat- markkaa käytettäväksi kansakoululais-
25507: kamenot korvattaisiin täysimääräisinä. Edel- ten matkakustannusten täysimääräi-
25508: lytyksenä luonnollisesti tällöin kuitenkin on, sinä korvaamiseksi erityisesti vähem-
25509: pivamisille vanhemmille.
25510: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
25511:
25512: Veikko Vennamo.
25513: 2093
25514:
25515: IV, 731. - Rah.al. N: o 561.
25516:
25517:
25518:
25519:
25520: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta luonnonvoimien kasvul-
25521: lisuudelle aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen pien-
25522: viljelijöille.
25523:
25524:
25525: E d u s ik u n n a ll e.
25526:
25527: Sadevahingot ja muut luonnonvoimat näyt- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
25528: tävät tuottavan viljelijöihle jatkuvasti talou- tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
25529: dellisia vahinkoja. Onpa maassamme melko markan määrärahan käytettäväksi
25530: huomattavia alueita, joilla rtulv;avahingot tulvien ja muiden luonnonvoimien
25531: .ovat sataprosentti,set. kasvullisuudelle aiheuttamien vahin-
25532: Jotta tällaiset onnettomuudet eivät voisi kojen korvaamiseksi pienviljelijöille
25533: tuhota koko perheen elämää ja .toimeentuloa, ja pieneläjille.
25534: esitän lrunnioittaen,
25535: Helsingissä 14 päivänä syyskunta 1961.
25536:
25537: Veikko Vennamo.
25538: 2094
25539:
25540: IV,732.-Rah.al. N:o 562.
25541:
25542:
25543:
25544:
25545: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
25546: maatalouskoneiden hankkimiseen pienviljelijäväestölle.
25547:
25548:
25549: B d u s k u n n a ll e.
25550:
25551: Hallitus on vähentänyt perhe- ja pienvil- Näistä syistä esitän kunnioittaen,
25552: jelysvaltaisen maataloutemme maatalousko-
25553: neiden ,avustusvaroja, vaikka päinvastoi!ll että Nduskunta ottaisi vuoden 1962
25554: pienviljclijöiden toimeentulon ;turvaaminen tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 40
25555: sekä nuorison :telknillisen harrastuksen hy- miljoonaa markkaa käytettäväksi avus-
25556: väksikäyttäminen vaatisivat aivan päinvas- tuksiksi maatalouskoneiden hankkimi-
25557: taisia toimenpiteitä. seksi pienviljelijäväestölle.
25558: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
25559:
25560: Veikko Vennamo.
25561: 2095
25562:
25563: IV,733.- Rah.al. N:o 563.
25564:
25565:
25566:
25567:
25568: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
25569: maanparannustöiden kustannuksiin.
25570:
25571:
25572: E d u s k u n n a ll e.
25573:
25574: Kulunut sateinen kausi on meille kouriin- Kun nykyinen maalaisliittolainen hallitus
25575: tuntuvasti osoittanut, kuinka puutteelliset ei ole kiinnittänyt maanparannustöiden edis-
25576: kuivatusolosuhteemme ja vaillinaiset maan- tämiseen riittävää huomiota eikä esittänyt
25577: parannustyömme edelleen ovat. Keskeneräi- menoarviossaan tarkoitukseen riittävästi va-
25578: siä ja suorittamattornia kuivatustöitä on roja, niin ehdotan kunnioittaen,
25579: maassamme melkein rajattomasti, niin suu-
25580: rempia kuin pienempiä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
25581: Kaikki nämä työt parantaisivat maaseutu- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 100
25582: väestön toimeentuloa ja edistäisivät piste- miljoonaa markkaa valtion avustuk-
25583: työllisyyttä, kun vain näitä töitä pantaisiin siksi maanparannustöiden kustantami-
25584: riittävästi käyntiin ja lisäksi töiden rahoitus seksi.
25585: myös korotetuille avustuksille asianmukai-
25586: sesti järjestettäisiin.
25587: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
25588:
25589: Veikko Vennamo.
25590: 2096
25591:
25592: IV,734.-Rah.al. N:o 564.
25593:
25594:
25595:
25596:
25597: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta palkkioiksi
25598: pienvaltaojien kaivamisesta ja maanparannusaineiden
25599: ajosta.
25600:
25601:
25602: E d u s k u n n a 11 e.
25603:
25604: Tilakohtaiset maanparannustyöt, joita valtion menoja roppakaupalla. Jo kuitenkin
25605: maassamme on erittäin paljon suorittamatta kysymyksessä on pienviljelijäväestölle elin-
25606: tai riittämättömästi toteutettuina, toisivat tärkeä asia.
25607: toimeentulon antavaa työtä maaseudun väes- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
25608: tölle heidän kotiseudullaan ja parantaisivai
25609: samalla pienviljelijäväestön jatkuvaa toimeen- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
25610: tuloa. tulo- ja menoarvioon asianomaiselle
25611: HaHitus on esittänyt pa~kkioksi pienvalta- momentille lisäyksenä 300 miljoonaa
25612: ojien kaivamisesta ja maanparannusaineiden markkaa käytettäväksi palkkioiksi
25613: ajosta koko maata varten vain saman mität- pienvaltaojien kaivamisesta ja maan-
25614: tömän summan 200 milj. mk kuin viimekin parannusaineiden ajosta.
25615: vuonna, vaikka hallitus muutoin on lisännyt
25616: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
25617:
25618: Veikko Vennamo.
25619: 2097
25620:
25621: IV,735. -Rah.al. N:o 565.
25622:
25623:
25624:
25625:
25626: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta ammatti-
25627: kurssien järjestämiseen maaseudulla.
25628:
25629:
25630: E d u s k u n n a ll e.
25631:
25632: Maassamme on jatkuvasti laiminlyöty Asiaan on ehdottomasti saatava kiireelli-
25633: maan suurimman väestöryhmän riittävä am- sesti korjaus aikaan. Tämä voi nopeasti ta-
25634: mattikoulutus. Ja kuitenkin harjoitettu ta- pahtua vain yleisen ja laajan sekä tehokkai-
25635: louspolitiikka ajaa vailla alkeellisimpaakaan den ammattikurssien järjestämisen avulla.
25636: ammattitaitoa olevaa väkeä kiihtyvästi pois Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen,
25637: kotiseuduiltaan ja kodeistaan.
25638: Näin lukemattomien kansalaisten ja nuor- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
25639: ten henkilöiden työpanos oman ja kansa- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 100
25640: kunnan hyväksi jää puutteelliseksi ja heidän miljoonaa markkaa ammattikurssien
25641: toimeentulonsa epävarmaksi. järjestämiseksi kaikkialla maaseudulla.
25642: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
25643:
25644: Veikko Vennamo.
25645:
25646:
25647:
25648:
25649: 79 E 706/61
25650: 2098
25651:
25652: IV,736.- Ra.h.aJ. N:o 566.
25653:
25654:
25655:
25656:
25657: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnille
25658: lakisääteisten rakennusvelvoitteiden toteuttamiseen.
25659:
25660:
25661: E d u s kun n a 11 e.
25662:
25663: Maassamme on lukuisia ku.n:tia, joilta ra- räykset vielä lisäävät ja ovat lisänneet kun-
25664: kennustavoitteet täysin hyväksyttävistä syistä tien menoja ja rasituksia.
25665: ovat jääneet enemmän tai vähemmän täyttä- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
25666: mättä. Kun kuntien taloudellinen asema ni-
25667: menomaan syrjäseuduilla on jatkuvasti hei- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
25668: kentynyt, niin näiden lakivelvoitteiden täyt- tulo- ja menoarvioon 100 m{ljoonaa
25669: täminen on muodostunut ja muodostuu mo- markkaa avustuksiksi tarpeellisissa
25670: nelle. kunnalle ylivoimaiseksi tehtäväksi. tapauksissa kunnille täyttämättä jää-
25671: Lakisääteisten rakennusvelvoitteitten rtäyt- neiden lakisääteisten rakennusvelvoit-
25672: tämisvelvollisuus johtuu hallituksista ja edus- teiden toteuttamisen helpottamiseksi.
25673: kunnasta sekä monasti joustamattom81t mää-
25674: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1961.
25675:
25676: Veikko Vennamo.
25677: 2099
25678:
25679: IV,737.-Ra.h.aJ. N:o 567.
25680:
25681:
25682:
25683:
25684: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta opintoavustuksiksi tek-
25685: n.ilUsen aloo opiskelijoille.
25686:
25687:
25688: Eduskunnalle.
25689:
25690: Maailma ja maamme kulkevat kiihtyvästi ajatellen varaa jättää yhtään teknillisen alan
25691: yhä suurempaa teknillistä kehitystä kohti. kykyä koulutusta vaille.
25692: Tulevaisuuden maailma on teknillisen tiedon Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
25693: ja taidon maailma.
25694: Tosiasiat kuitenkin osoittavat, että teknilli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
25695: sen alan opiskelijoita maassamme on liian tulo- ja menoarvioon 25 miljoonaa
25696: vähän ja että erityisesti vähävaraisten per- markkaa opintoavustuksiksi vähävarai-
25697: heiden lasten teknillinen taito jää monasti sille tekniikan opiskelijoille teknilli-
25698: kouluttamatta, koska opiskelu tulee kalliiksi. sissä opistoissa ja -korkeakouluissa.
25699: Kuitenkaan kansallamme ei ole tulevaisuutta
25700: Helsingissä 1'3 päivänä syyskuuta 1961.
25701:
25702: Veikko Vennamo.
25703: 2100
25704:
25705: IV,738.- Rah.al. N:o 568.
25706:
25707:
25708:
25709:
25710: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta yleisessä käytössä
25711: olevien tilustieluontoisten teiden kunnossapitoavustuksiin.
25712:
25713:
25714: E d u s k u n n a ll e.
25715:
25716: Maassamme on paljon tilusteiksi kutsut- yleisen ja läpikulkuliikenteen rasituksilla,
25717: tuja teitä, jotka todellisuudessa ja käytän- niin kunnioittaen ehdotan,
25718: nössä ovat läpikulkuteitä. Tällaisiksi ovat
25719: muodostuneet monet metsäautotiet muista että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
25720: teistä puhumattakaan. tulo- ja menoarvioon arviomomentille
25721: Kun yksityisiä teitä koskeva lainsäädäntö 100 miljoonaa markkaa yleisessä käy-
25722: ja sen voimaantulo vielä pakosta viipyy ja tössä olevien tilustieluontoisten teiden
25723: tilusteiden osakkaita on kohtuutonta rasittaa kunnossapitoavustuksia varten.
25724: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1961.
25725:
25726: Veikko Vennamo.
25727: 2101
25728:
25729: IV,739.- Rah.al. N:o 569.
25730:
25731:
25732:
25733:
25734: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta valtion toimenpiteistä
25735: johtuvan kunnan veroäyrin hinnan pitämiseksi kurissa.
25736:
25737:
25738: E d u s k u n n a ll e.
25739:
25740: Kun valtio on jatkuvasti siirtänyt menoja tulo- ja menoarvion yhteydessä riittävä mää-
25741: kuntien kannettavaksi sekä hallitus harjoitta- räraha valtion toimenpiteistä johtuvan vero-
25742: manaan talouspolitiikalla on suosinut rinta- äyrin hinnan pitämiseksi kurissa ja kuntien
25743: maita, on tämä väistämättä johtanut siihen, pelastamiseksi ylivoimaisista vaikeuksista.
25744: että yhä useammat kunnat ennemmin tai Mainituilla perusteilla .esitän kunnioittaen,
25745: myöhemmin ajautuvat ylivoimaisiin talou-
25746: dellisiin vaikeuksiin. Kuntien veroäyrit ovat- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
25747: kin olleet jatkuvasti nousussa ja tulevat yhä tulo- ja menoarvioon 500 m~'ljoonaa
25748: yleisemmin niin korkeiksi, että verorasitus markkaa käytettäväksi valtion toimen-
25749: muodostuu kuntalaisille kohtuuttoman ras- piteistä johtuneen veroäyrin korkean
25750: kaaksi. hinnan pitämiseksi kohtuuden rajoissa
25751: Koska hallitus ei suostu muuttamaan tai ja kuntien pelastamiseksi ylivoimai-
25752: kumoamaan kuntia rasittavia lakeja, niin sista taloudeUisista vaikeuksista.
25753: ainoaksi keinoksi jää, että kunnille osoitetaan
25754: Helsingissä 14 päivänä .syyskuuta 1961.
25755:
25756: Veikko Vennamo.
25757: 2102
25758:
25759: IV,740.-Rah.al. N:o 570.
25760:
25761:
25762:
25763:
25764: VeD!l&Dlo: Määrärahan osoittamisesta lairwiksi tilakohtaisia
25765: ptwannustöitä varten.
25766:
25767:
25768: Eduskunnalle.
25769:
25770: Tilakohtaiset perusparannustyöt ovat ,tyv_eet muuttamasta halpa:korkoisiksi asutus-
25771: maassamme edelleen varsin keskeneräiset ja Jainoi:ksi.
25772: toisaalta ilrnitenkin tilallisia ja heidäln lap- Jatkuvat työttömyysmenot voitaisiin saada
25773: siaan kiusaa toimeentulon antavan tulon suurelta osal<ba poistetuiksi ja maan suurim-
25774: puute. Mainitsemme rtässä yhteydessä vain man väestöryhmän toimeentuilo paranne-
25775: kalkitu'ksen, maanparannusaineiden ajon, tuksi, jos näitä ,työttömyyteen ja ikonemiljo-
25776: pienet kuivatukset, vanhojen l'a!kennusten nääreille ohjattuja varoja annettaisiin halpa-
25777: korjaukBet jne. korkoisina j~a pitkäaikaisina iainoina pien-
25778: Syy tällaiseen ikävään ~asianlaitaan on va- tHa:llisille ja pieneläjille.
25779: rojen puutteessa sekä rahalaitOksista saata- LausutuHla perusteilla esitän kunnioittaen,
25780: vien iainojen koron korkeudessa j~a vaikeu-
25781: dessa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
25782: Monet pientilalliset kärsivät myös suu- tulo- ja menoarvioon tt1akohtaisia pe-
25783: rista taloudellisista vaikeuksista sen vuoksi, rusparannustöitä varten 1 000 mt1joo-
25784: että heillä on raskaita korkeakorkoisia lai- naa markkaa pitkäaikaisiksi ja halpa-
25785: noja, joita asutusviranomaiset ovat hleltäy- korkoisiksi lainoiksi.
25786: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
25787:
25788: Veikko Vennamo.
25789: 2108
25790:
25791: IV,741.-Rah.al. N:o 571.
25792:
25793:
25794:
25795:
25796: Veuamo: Korofetu'll mäö.riJraha'll osoittamisesta paikallis-
25797: tetkai otettavian k'I6AMn- ja kyläteide'll kuntoonpanon
25798: avustamiseen.
25799:
25800:
25801:
25802:
25803: Uuden tielain mukaan on asianomaisten Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
25804: pakko monasti suurin kustannuksin kunnos--
25805: taa paikallistieksi otettava kunnan- tai kylä- ettii Edusbnta ottaisi vuoden 196~
25806: tie. tulo- ja menoaruioo'll lisäyksenä 50
25807: Tällaiset rasitukset voivat muodostua suo- miljoonaa markkaa käytettäväksi pai.
25808: rastaan ylivoimaiseksi ja ovat joka tapauk- kiUlisteiksi otetttl~Vien kunnan- ia kylä-
25809: sessa monasti kohtuuttomia. teiden ku•toon,pan~ avustamiseen.
25810: Helsingissä 14 päivänä. syyskuuta 1961.
25811:
25812: Veikko VeDnamo
25813: 2104
25814:
25815: IV,742. - Rah.al. N: o 572.
25816:
25817:
25818:
25819:
25820: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnan- ja
25821: kyläteiden avustamiseen.
25822:
25823:
25824: E d u s k u n n a 11 e.
25825:
25826: Kunnan- ja kylätiet muodostavat tiever- Esityksessään v: n 1962 menoarvioksi on
25827: kostomme hiussuoniverkoston. Niiden raken- hallitus vähentänyt kunnan- ja kyläteiden
25828: taminen ja jatkuva ylläpito ei ole koskaan avustusvaroja lähes 30 %:lla. Tämä ei voi
25829: tapahtunut riittävällä vauhdilla ja kunnossa- olla oikeudenmukaista.
25830: pito on tahtonut aina rasittaa asianomaisia Mainituista syistä esitän kunnioittaen,
25831: yli kohtuuden.
25832: Tämä kaikki johtuu siitä, että valtiovalta että Eduskunta ottasi vuoden 1962
25833: on siirtänyt näiden tärkeiden teiden raken- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 400
25834: tamisen ja kunnossapidon liiaksi kuntien ja miljoonaa markkaa käytettäväksi kun-
25835: tieosakkaiden vastattavaksi. nan- ja kyläteiden avustamiseen.
25836: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
25837:
25838: Veikko Vennamo.
25839: 2105
25840:
25841: IV,743.-Rah.al. N:o 573.
25842:
25843:
25844:
25845:
25846: Wiherheimo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
25847: Suomen-Ruotsin Kummikuntatoiminnan Keskusliiton työn
25848: tehostamiseksi.
25849:
25850:
25851: Eduskunnalle.
25852:
25853: ~Suomen ja Ruotsin välinen kummikunta- Suomeru-Ruotsin Kummikuntatoiminnan
25854: liike on viime vuosina kehittynyt yhä keskei- Keskusliitto, jonka tehtäväksi kummikunta-
25855: semmäksi tekijäksi Pohjanlahden molemmin liikkeen hoito ja johtaminen on uskottu, on
25856: puolin harjoitettavan kulttuurivuorovaiku- toistaiseksi yleishyödyllisestä toiminnastaan
25857: tuksen edistäjänä. Jo sotavuosista lähtien huolimatta suurimmalta osalta joutunut ra-
25858: maamme kaikki paikkakunnat syrjäisimpiä hoittamaan työnsä yiksityi·sten l·ahjoitusten ja
25859: pitäjiä myöten ovat kuuluneet kummikunta- lainavarojen turvin. Varsinaisen kummi-
25860: liikkeen toimintave~kostoon ja kun tämä liike kuntatoiminnan ohella liitto on alkanut yhä
25861: sittemmin järjestäytyi uudelleen nykyisessä enemmän tehostaa Ruotsin suomalaiskeskuk-
25862: sivistyksellisessä muodossaan, on se saavutta- sissa harjoitettavaa sivistystyötä. Useissa
25863: nut poikkeuksellisen kantavuuden laajojen Ruotsin suomalaiskeskuksissa toimivatkin jo
25864: kansankerrosten keskuudessa. erityiset Suomi-kodit. Liitto on lisäksi hank-
25865: Erityisen tärkeäksi tämä toiminta on osoit- kinut arvokkaat suomenkieliset kirjastot usei-
25866: tautunut aikaisemmin eristetyssä asemassa ol- hin Ruotsin kaupunkeihin. Myös Ruotsin
25867: leiden ja pohjoismaisen vuorovaikutuksen Tornionjokilaakson kaksikielisen väestön suh-
25868: ulkopuolelle jääneiden lukemattomien paik- teen on ehditty toteuttaa monia aloitteita
25869: kakuntien suhteen, jotka nyt ovat saaneet alueen sivistyspyrkimysten edistämiseksi.
25870: pysyvän sijan aktiivisessa vuorovaikutuksessa Toimintaa aiotaan kehittää ja jatkaa.
25871: mitä moninaisimmilla eri aloilla. Tämä kos- Hallitus on v:n 1962 tulo- ja menoarviossa
25872: kee nimenomaan myös maamme suomenkie- esittänyt kummikuntaliikkeelle vain 1 400 000
25873: lisiä paikkakuntia syrjäisiäkin pitäjiä myö- m:k:n märurärahan. Tätä on kummilkunta-
25874: ten. liikkeen tehtävien tärkeyteen ja laajuuteen
25875: Nuorison käytännöllisen kielenopiskelun nähden pidettävä aivan riittämättömänä.
25876: hyväksi kummikuntaliike niinikään on ~o Esitämme sen vuoksi,
25877: teuttanut eri muodoissa opintoharjoittelua
25878: Ruotsissa ja valmistelee sitä yhä laajemmissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
25879: puitteissa. tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XIX lu-
25880: Edellyttäen, että edellämainitun toiminnan vun 2 momentin kohdalle lisäyksenä
25881: ylläpitämiseen ja kehittämiseen tarvittava 1 miljoonan markan määrärahan Suo-
25882: taloudellinen pohja saadaan turvatuksi, voi men-Ruotsin Kummikuntatoiminnan
25883: kummikuntaliike epäilemättä tehdä suuri- Keskusliiton työn tehostamiseksi.
25884: arvoisia palveluksia oma:ksumi·ensa päämää-
25885: rien hyväksi.
25886: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
25887:
25888: T. A. Wiherheimo. Erkki Tuuli. Jussi Saukkonen.
25889: Veikko Helle. Harras Kyttä. Matti Mattila.
25890: Saara Forsius. Olavi Lähteenmäki. Georg Ehrnrooth.
25891:
25892:
25893: 80 E 706/61
25894: 2106
25895:
25896: IV,744.-Rah.al. N:o 574.
25897:
25898:
25899:
25900:
25901: Wiherheimo: Määrärahan osoittamisesta teknillisten oppi-
25902: laitosten rehtorien palkkauksen korottamiseen.
25903:
25904:
25905: }J d u s k u n n ·a 11 e.
25906:
25907:
25908: Parastaikaa kehitetääm maassa voimak- torien palkkaus, mutta niin ei ole tapahtu-
25909: kaasti teknillistä opetusta. Tämän opetuk- nut myöhemminkään. Lisäksi pitäisi suu-
25910: sen käytännöllisessä j-ärjestelyssä joutuvat remmissa oppilaitoksissa, joissa luO'kkien lu-
25911: ,teknillisten oppila1tosten rehtorit kantamaan kumäärä on yli 20, rehtorin apuna olla vara-
25912: erittäin suurta vastuuta ja roskasta työ- rehtori, joka palkkauksensa hyväksi saisi lu-
25913: taakkaa. Mutta r.e'htorin tehtävään joutu- kea ,työosuuttaan vastaavan määrän viikko-
25914: valle opettajalle merkitsee tämä nykyisillään tunteja.
25915: vastuun ja työn kasvun iisä:ksi huomattavaa Kustannukset yllämainittuun palkkausjär-
25916: taloudellista uhrausta, shllä vähäinen rehto- jestelmään siirtymisestä, huomioonottaen sa-
25917: rinpalkkio ja toimeen ·liittyvä opetusvelvol- malla ikälisät ja kaJlleuspaikan, ovat suhteel-
25918: lisuuden huojennus eivät vastaa tehtävän lisen vähäiset, kun tässä yhteydessä poiste-
25919: vaatimaa aikaa ja vastuuta. taan rehtoreille nykyisin maksettava palk-
25920: Oppiikoulujen rehtoreiden palkkauksessa kio.
25921: siirryttin v. 1947 okeudenmukaiseksi ja hy. Ylläolevan perusteella ehdotan kunnioit-
25922: väksi <>Soittautuneeseen järjestelmään. Sen taen,
25923: mukaan on rehtorin palkka kolme palkka-
25924: luokkaa korkeampi kuin vastaava lehtorin että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
25925: palkka. Lisä!ksi rehtori saa lukea hyväkseen tulo- ja menoarvion 13 Pl. IX luvun
25926: jolmisesta varsinaisesta ja rinnakkaisluokasta 1 momentiZle 5 000 000 markkaa tek-
25927: yhden viikkotunnin palkkauksen. nt'l,Zisten oppilaitosten rehtorien palk-
25928: Vastaavasti olisi samassa yhteydessä ollut kauksen korottamiseksi kolmella palk-
25929: järjestettävä teknillisten oppilaitosten reh- kaluokalla.
25930: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
25931:
25932: T. A. Wiherheimo.
25933: 2107
25934:
25935: IV,745.-Rah.al. N:o 575.
25936:
25937:
25938:
25939:
25940: L Vnta.nen ym..: Määrärahan osoittamisesta Turun ruotsa-
25941: laisen tyttölyseon lwu~utalon rakennustöiden aloittamiseksi.
25942:
25943:
25944: E d u s k u n n a 11 e.
25945:
25946: Turun ruotsalainen ty;ttölyseo joutuu toi- Koska on käynyt ilmeiseksi, että tehokasta
25947: mimaan erittäin alkeellisissa olosuhteissa. opetusta ei voida edellä mainittujen olojen
25948: Luokkahuoneita on riittämättömästi ja ope- vuoksi antaa, on päädytty uuden koulutalon
25949: tusta on jouduttu hajoittamaan kahteen eril- rakentamiseen. Asia on jo ikauan ollut vi-
25950: lään olevaan kouil.upaikkaan Turussa. Niiden reillä ja valtioneuvosto onkin myöntänyt v.
25951: yhteisetkin tilat ovat riittämättömät ja 1959 6 milj. mk koulutalon suunnittelemi-
25952: niinpä joudutaan luokkia opettamaan kou- seksi. Kysymys tuli vielä ajankohtaisem-
25953: lun käytävillä, jopa rappukäytävissäkin. maksi sen vuoksi, että Turun kaupunki osti
25954: Koulurakennus on vanha ja puul'ämmityk- koulun tontin I'akennuksineen 30 milj. mk:n
25955: seHä varustettu, joten talviaikoina on mah- kauppahinnasta ja luovutti samalla vastaa-
25956: dotonta saada lämpöä pysymään siedettä- van tontin uutta koulutaloa varten. Koulu-
25957: vissii rajoissa. Lu~kahuoneiden muurit on- hallituksessa laaditun suunnitelman mukaan
25958: kin määrätty ihajoitettaviksi jo y;li 20 v. sit- koulun ra;kentaminen asetettiin rtäl'lkeysjär-
25959: ten, mutta niitä on kuitenkin ollut pakko jestyksessä ens:iimmäisten joukkoon. Piirus-
25960: käyttää. tukset ov::rt valmiina. Hallitus ei ole kuiten-
25961: Koulun voimistelusalia joudutaan käyttä- kaan ottam.ut v. 1962 tulo- ja menoarvioon
25962: mään myös rukous- ja lauil.usalina. Eri luo- määrärahaa koulun rakentamista varten.
25963: killa on yhteensä viitisenkymmentä voimis- Jotta asiaintila saataisiin nopeasti paran-
25964: telutuntia vi:iikossa ja tuottaa vaikeuksia si- n€ttua olisi .tarkoitukseen nyt myönnettävä
25965: joittaa nämä tunnit saliin, jota joudutaan varoja v. 1962 tulo- j·a menoarvion puit-
25966: käy.ttämään myös muihin tarkoituksiin. Op- teissa.
25967: pilaina ei ole käytössään myöskään pukusuo- EdeH.ä olevaan viitaten ehdotamme,
25968: jia eikä pukeutumishuonetta, jossa voisivat
25969: vaihtaa voimistelupuvut ylleen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
25970: Koulussa ei ole myöskään sellaista keitto- tulo- ja menoarvioon 100 000 000
25971: laa, jossa voitaisiin valmistaa oppilail[e keit- markan määrämhan Turun ruotsalai-
25972: toruokaa koulutyön lomassa nautittavaksi. sen tyttölyseon koulutalon rakennus-
25973: töiden aloittamiseksi.
25974: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
25975:
25976: Inkeri Virtanen. Eino Tainio.
25977: Irma Torvi. Anna-Liisa. Tiekso.
25978: Tyyne Tuominen. V. Rytkönen.
25979: Elli Stenberg.
25980: 2108
25981:
25982: IV,746.-Rah.al. N:o 576.
25983:
25984:
25985:
25986:
25987: I. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta radium- ja
25988: röntgenhoitoa saavien varatlomien syöpäsairaiden matka-
25989: lippujen korvaamiseen.
25990:
25991:
25992: Eduskunnalle.
25993:
25994: Maassamme on vain hyvin harvoissa pai- tänyt määrärahan jälleen poistettavaksi tulo-
25995: koissa - vain suuremmissa kaupungeissa - ja menoarviosta.
25996: hoitolaitoksia, joissa voidaan antaa radium- Tästä syystä olisi valtion tulo- ja meno-
25997: ja röntgenhoitoa syöpäpotilaille. Useasti näi- arvioon palautettava siinä aikaisemmin ollut
25998: den sairaiden matkakustannukset asettavat määräraha radium- ja röntgenhoitoa saavien
25999: vakavia esteitä saapua määräajoittain hoitoa syöpäpotilaiden matkalippujen korvaamiseksi.
26000: saamaan ja siksi yhteiskunnan velvollisuus Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
26001: on auttaa näitä varattornia henkilöitä, jotka
26002: muussa tapauksessa joutuisivat jäämään hoi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
26003: toa vaille. tulo- ja menoarvioon 1 500 000 mar-
26004: Valtion tulo- ja menoarviossa on ollut kan määrärahan radium- ja röntgen-
26005: tarkoitukseen varattuna määräraha v. 1958 hoitoa saavien varattomien syöpäsai-
26006: ja summa palautettiin uudelleen v. 1960 ta- raiden matkalippujen korvaamiseen.
26007: lousarvioon. Hallitus on kuitenkin nyt esit-
26008: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
26009:
26010: Inkeri Virtanen. Väinö R. Virtanen.
26011: Elli Stenberg. Anna-Liisa Tiekso.
26012: Irma Torvi. V. Rytkönen.
26013: Tyyne Tuominen. Aleksi Kiviaho.
26014: 2109
26015:
26016: IV,747.-Rah.al. N:o 577.
26017:
26018:
26019: 1. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta syöpäsairaiden
26020: maksuttoman tutkimuksen ja sädehoidon suorittamiseen.
26021:
26022: Eduskunnalle.
26023:
26024: Maassamme sairastuu syöpään vuosittain tettua määrätyn iän. Maassamme ei tosin
26025: noin 10 000 henkilöä ja jatkuvassa syöpähoi- ole lakia, jolla tähän voitaisiin velvoittaa.
26026: dossa lasketaan olevan noin 20 000-25 000 Taloudellisten kustannusten vuoksi monet
26027: henkilöä. Taudin vakavasta luonteesta antaa aluksi pitkittävät tutkimuksiin menemistä ja
26028: kuvan esim. se, että v. 1958 kuoli pahan- myöhemmin hoitoon alistumista. Tämä voi
26029: laatuisten kasvainten johdosta 6 577 henkeä koitua monelle kohtalokkaaksi tapaukseksi.
26030: eli sydän- ja verisuontentautien jälkeen eni- Varmaan syöpätapausten korkea kuolleisuus-
26031: ten. luku on suoraan verrannollinen tutkimusten
26032: Syöpä ei suinkaan ole parantumaton tauti, ja hoidon viivästymiseen.
26033: jos ajoissa voidaan taudin varhaistoteamus V aitiovallan toimesta on monissa tapauk-
26034: suorittaa ja potilas saattaa hoitoon. Hoito- sissa, kuten tuberkuloosin ja eräiden muiden
26035: toimenpiteinä on käytetty leikkausmenettelyä, tarttuvien tautien vastustaruistyössä puu-
26036: röntgen- ja radiumhoitoa tai näiden yhdis- tuttu jopa lakiteitse asiaan, mutta syövän
26037: telmää. Näillä hoitotoimenpiteillä onkin saa- osalta on torjuntatyö ja hoitomahdollisuuk-
26038: vutettu hyviä tuloksia. sien luominen jäänyt valitettavasti suurelta
26039: Sädehoito on vaativien laitteidensa ja ra- osalta vapaaehtoisuuden pohjalle.
26040: diumin kalleuden vuoksi keskitetty muuta- Kansalaisille pitäisi luoda myös taloudel-
26041: miin sädehoitolaitoksiin maassamme. Näihin liset edellytykset hoidon saamiseen silloin,
26042: on potilaiden saavuttava kautta maan hoitoa kun heissä syöpäsairaus on todettu. Missään
26043: saamaan, usein pitkienkin matkojen takaa. tapauksessa ei varattomuus tai vähävaraisuus
26044: Hoito syöpätapauksissa on pitkäaikainen saisi olla esteenä riittävän varhain suoritetta-
26045: ja potilaat joutuvat olemaan jatkuvan tark- vaan erikoistutkimukseen saapumiselle eikä
26046: kailun ja tutkimuksen alaisena viiden vuoden hoidettujen potilaiden määräajoin suoritetta-
26047: ajan. Potilaat joutuvat hoidon kestäessä vien tarkastusten toimeenpanemiselle. Tähän
26048: matkustamaan sädehoitoon vieraalle paikka- seikkaan on valtiovallan asettama komiteakin
26049: kunnalle ja oleskelemaan siellä laitoshoidossa aikoinaan puuttunut tekemällään esityksellä.
26050: tai muutoin. Kummassakin tapauksessa koi- Yhteiskunnan oman edun kannalta on
26051: tuu tästä potilaille suuria kustannuksia työ- syytä entistä suurempaa huomiota kiinnittää
26052: ajan menetyksinä ja varsinaisina hoitomak- syöpäsairauteen ja syöpäsairaita taloudelli-
26053: suina. Pitkäaikainen sairaus ja parhaimmas- sesti tuettaessa voidaan odottaa myös pa-
26054: sakin tapauksessa jatkuva epävarmuus saa- rempia tuloksia syövän torjunnassa. ·
26055: dun hoidon täydellisesti tervehdyttävästä Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
26056: vaikutuksesta sekä sairauden mahdollisesti
26057: aiheuttama täydellinen tai osittainen työky- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
26058: vyttömyys ovat omiaan vaikeuttamaan syöpä- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
26059: potilaiden taloudellista asemaa. kan määrärahan syöpäsairaiden mak-
26060: Valistustoimintaa on pyritty suuntaamaan suttoman tutkimuksen ja sädehoidon
26061: siten, että ihmiset hakeutuisivat ajoissa tut- suorittamiseen.
26062: kimuksiin ja hoitoon, ainakin heidän Saavu-
26063: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
26064:
26065: Inkeri Virtanen. Irma Torvi. Eino Tainio.
26066: Elli Stenberg. Tyyne Tuominen. Anna-Liisa Tiekso.
26067: V. Rytkönen. Aleksi Kiviaho.
26068: 2110
26069:
26070: IV,748.-Rah.aJ. N:o 578.
26071:
26072:
26073:
26074:
26075: I. Vll'tanen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
26076: sosiaalihuollon kustannusten rasittam~?le kunnille.
26077:
26078:
26079: E d u s k u n n a ll e.
26080:
26081: Eduskunta on hyväksynyt hallitukselle On luonnollista, että sosiaalihuoltomenot
26082: toivomuksen, että ,hallitus ryhtyisi kiireelli- rasittavat kuntia erittäin suuressa määrässä
26083: sesti asian vaatimiin toimenpiteisiin, jotta ja veroäyrin hinnasta menee sosiaalihuoltoon
26084: huoltoapulain 61 pykälää voitaisiin käytän- useissa tapauksissa 2-3 mk ja jopa ylikin.
26085: nössä toteuttaa." Kun voimassaolevan huoltoapulain 61 §
26086: Toivomusaloitteessa todettiin, että maamme säätää: ,Jos huoltoavun antamisesta aiheutu-
26087: kuntien talous on vuosi vuodelta vaikeutunut. vat kustannukset jonakin vuonna rasittavat
26088: Verotus on jatkuvasti kunnallisverojen koh- kuntaa kohtuuttomasti, voidaan kunnalle
26089: dalla noussut ja tähän on ollut vaikutta- myöntää valtion varoista avustusta", niin on
26090: massa. valtiovallan toimenpiteet, joilla kun- eduskunnan hyväksymä toivomus aivan pai-
26091: nille on siirretty yhä suuremmassa määrässä kallaan.
26092: taloudellisia rasituksia. Vähävaraisen väestön Valtion tulo- ja menoarviossa ei ole kui-
26093: elämä on kiristynyt vuokrien, välttämättö- tenkaan tarkoitukseen varattu määrärahaa,
26094: myystarvikkeiden, verojen ja lukuisten mak- josta avustuksia kunnille em. tapauksissa voi-
26095: sujen kohoamisen johdosta. Kansamme val- taisiin suorittaa ja näinollen ei lakia voida
26096: tava enemmistö köyhtyy jatkuvasti. noudattaa nyt esitettävän talousarvion puit-
26097: V. 1958 käytettiin maassamme huoltoapuna teissa.
26098: 14.7 mrd. mk. Maamme väestöstä on huolto- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
26099: apuun joutunut turvautumaan 8.4 % eli noin
26100: 366 000 henkilöä. V. 1958 oli avustustapauk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
26101: sia 13.3 % enemmän kuin edellisenä vuonna. tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
26102: Tämä osoittaa selvästi suuntaa, mihin ollaan kan määrärahan avustuksina kunnille,
26103: kulkemassa. joita sosiaalihuoltomenot kohtuutto-
26104: masti rasittavat.
26105: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
26106:
26107: Inkeri Virtanen. Tyyne Tuominen.
26108: Elli Stenberg. Väinö R. Virtanen.
26109: Irma Torvi. Anna-Liisa Tiekso.
26110: V. Rytkönen.
26111: 2111
26112:
26113: IV,749.-Rah.al. N:o 579.
26114:
26115:
26116:
26117:
26118: I. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
26119: kunnalliskotm sairasosastojen rakentamiseen ja ylläpitoon.
26120:
26121:
26122: Eduskunnalle.
26123:
26124: Äskettäin eduskunta hyväksyi hallitukselle maan kunnansairaalaan, vaikka hoito olisi
26125: toivomuksen, että ,hallitus tutkituttaisi, voitu antaa kunnalliskotienkin sairasosastolla.
26126: - mitä mahdollisuuksia olisi huoltoapulain tar- Niinikään omalaatuinen ristiriita on siinä,
26127: kistamiseksi siten, että kunnalliskotien sai- että kunnalliskotien mielisairasosastoille saa-
26128: rasosastojen rakentamiseen ja ylläpitoon saa- daan valtionavustusta mutta ei sairasosas-
26129: taisiin valtionapua samoin perustein kuin tolle.
26130: sairaalalain mukaan myönnetään paikallis- Jotta tästä ristiriitaisesta tilanteesta pääs-
26131: sairaaloille". täisiin, on eduskunta yllä mainitulla toivo-
26132: Huoltoapulaki määrää kunnalliskotien yh- muksella saattanut asian hallituksen tietoon
26133: teyteen rakennettavaksi ja ylläpidettäväksi ja toivonut asiantilan korjaamista.
26134: sairasosaston, jonka rakentamiseen ja yllä- Kun muutenkin olisi kunnalliskoteihin
26135: pitoon ei saada valtionapua. Näin ollen, sijoitettujen vanhusten hoitoa pyrittävä pa-
26136: mikäli vanhuksia hoidetaan kunnansairaa- rantamaan ja kuntien taloudelliset vaikeudet
26137: loissa tai kunnalliskotien mielisairasosastolla, ovat suuret, mikä saattaa alentaa huolto-
26138: hoitokustannuksiin saadaan valtionpua, mutta tasoa, olisi valtion avustusten turvin paran-
26139: kunnalliskotien sairasosastolla hoidettavien nettava kuntien mahdollisuuksia tyydyttävän
26140: osalta kustannukset jäävät kokonaan kunnan huoltotason ylläpitämiseen.
26141: maksettavaksi. Näin siitä huolimatta, vaikka Edellä olevaan viitaten esitämme,
26142: usein kunnalliskotien sairasosastoilla hoide-
26143: taan sellaisiakin potilaita, jotka eivät ole että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
26144: huoltoavun tarpeessa, mutta jotka lääkäri tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
26145: pitkäaikaista kroonillista sairautta potevina kan arviomäärärahan samanlaisen val-
26146: katsoo tarkoituksenmukaiseksi hoitaa ko. sai- tionavustuksen maksamiseksi kunnal-
26147: rasosastolla. Tämä epäsuhde valtionavun liskotien sairasosastojen rakentamiseen
26148: saantiin nähden saattaa taas toisaalta joh- ja ylläpitoon kuin sairaalalain mu-
26149: taa siihen, että vanhuksia pyritään sijoitta- kaan myönnetään paikallissairaaloille.
26150: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
26151:
26152: Inkeri Virtanen. Väinö R. Virtanen.
26153: Elli Stenberg. Anna-Liisa Tiekso.
26154: Irma Torvi. V. Rytkönen.
26155: Tyyne Tuominen. Aleksi Kiviaho.
26156: 2112
26157:
26158: IV, 750.- Rah.al. N: o 580.
26159:
26160:
26161:
26162:
26163: I. Virtanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ehkäi-
26164: sevän huollon avustuksiin.
26165:
26166:
26167: E d u s k u n n a ll e.
26168:
26169: Maamme kansalaisilla on tilaisuus saada Voimassa olevan huoltoapulain 2 § velvoit-
26170: valtiovallan toimesta avustuksia eri yhteyk- taa antamaan myös ehkäisevää huoltoa. Kun-
26171: sissä ja näiden avustusten saanti helpottaa tien mahdollisuudet ovat kuitenkin olleet
26172: kansalaisten mahdollisuuksia järjestää elä- tässä suhteessa rajoitetut, vaikka se olisi ollut
26173: määnsä ja suunnitella tulevaisuuttaan. Näin kuntien etujenkin mukaista. Valtiovalta on
26174: on asianlaita esim. invaliidihuollossa, opinto- osallistunut ·tällaiseen ehkäisevän huollon ra-
26175: avustuksissa, lapsi- ja perheiisien suhteen hoitukseen, mutta tarkoitukseen varattu
26176: jne. On kuitenkin lukuisasti kansalaispiirejä, summa on vain 2 milj. mk ensi vuodenkin
26177: joita eivät mitkään voimassa olevat erikois- tulo- ja menoarviossa.
26178: huoltomuodot koske, mutta joiden joutumista Kun on tärkeää, että mahdollisimman moni
26179: heistä riippumattomista syistä varsinaisen kansalainen säästyisi turvautumasta varsinai-
26180: sosiaalihuollon piiriin voitaisiin sopivin kei- seen sosiaalihuoltoon, olisi ehkäisevää huolto-
26181: noin ennakolta ehkäistä. Tätä periaatetta on toimintaa tehostettava myös valtiovallan ta-
26182: sovellettu kuntien ja osittain myös valtio- holta. Tämä edellyttäisi, ollakseen edes jos-
26183: vallan toimesta antamalla ns. ehkäisevää sain määrin merkityksellistä, suuremman
26184: huoltoa. Tätä voitaisiin jatkuvasti tehdä, summan varaamisen tulo- ja menoarvioon.
26185: kuten on tapahtunutkin, antamalla apua työs- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
26186: kentelyvälineiden, kotieläinten, kulkuvälinei- nioittaen,
26187: den ym. hankintaan ja parantamalla tervey-
26188: uellisiä ja asunto-olosuhteita sekä muilla ta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
26189: voin saattamalla asianomainen kykeneväksi tulo- ja menoarvion 14 Pl. XVI luvun
26190: jälleen huolehtimaan itsestään ja perhees- 3 moment~'lle lisäyksenä 48 000 000
26191: tään. markkaa ehkäisevän huollon avustuk-
26192: siin.
26193: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
26194:
26195: Inkeri Virtanen. Irma Torvi. Anna-Liisa Tiekso.
26196: Elli Stenberg. Väinö R. Virtanen. V. Rytkönen.
26197: 2113
26198:
26199: IV, 751. - Rah.al. N: o 581.
26200:
26201:
26202:
26203:
26204: R. Virtanen ym..: Määrärahan osoittamisesta Karkkilan
26205: yhteiskoulun ottamiseksi valtion haltuun.
26206:
26207:
26208: E d u s k u n n a 11 e.
26209:
26210: Karkkilan kauppalassa toimiva yhteiskoulu johtuen on myös lukukausimaksut jouduttu
26211: kuuluu maamme vanhimpiin kannatusyhdis- pitämään melko korkeina. Kun koulun vai-
26212: tysten varassa toimiviin oppikouluihin. Koulu, kutuspiirin asujamiston valtavan enemmis-
26213: joka v. 1913 perustettiin yksityisenä keski- tön muodostavat työläiset, pienviljelijät ja
26214: kouluna sai v. 1949 valtioneuvoston luvalla heihin verrattavat, on luonnollista, että luku-
26215: perustaa lukioluokat. Koulu on perustami- kausimaksun korkeus rajoittaa vähävaraisten
26216: sestaan lähtien palvellut laajan ympäristö- lahjakkaidenkin oppilaiden koulunkäynti-
26217: alueenkin sivistystarvetta vaikutuspiirin kä- mahdollisuutta. Tämän poistamiseksi olisi
26218: sittäessä paitsi Karkkilan kauppalan myös koulu otettava valtion haltuun.
26219: Pyhäjärven (ID.), Pusulan, Lopen ja Vihdin Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
26220: kunnat.
26221: Koulu on kuitenkin joutunut jatkuvasti että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
26222: työskentelemään suurissa taloudellisissa vai- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
26223: keuksissa siitä huolimatta, että Karkkilan kan määrärahan Karkk~7an yhteiskou-
26224: kauppala ja osaksi ympäristökunnatkin ovat lun ottamiseksi valtion haltuun.
26225: taloudellisesti sitä tukeneet. Vaikeuksista
26226: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
26227:
26228: Rainer Virtanen. Toivo Salin. G. Rosenberg.
26229:
26230:
26231:
26232:
26233: 81 E 706/61
26234: 2114
26235:
26236: IV,752.-Ra.h.al. N:o 582.
26237:
26238:
26239:
26240:
26241: R. Virtanen ym..: Määrärahan osoittamisesta Lohjalta Kark-
26242: kilan kauppalan kautta H yvinkäälle ja sieltä edelleen
26243: Mäntsälään suuntautuvan yhdystien suunnittelu- ja raken-
26244: nustöiden aloittamista varten.
26245:
26246:
26247: Eduskunnalle.
26248:
26249: Runkoteiden valmistumisen johdosta ovat jan, Karkkilan ja Hyvinkään kautta Mäntsä-
26250: tieyhteydet Helsingistä Uudenmaan eri kes- lään. Tämän yhdystien rakentamisen tär-
26251: kuksiin parantuneet, mutta tästä huolimatta keyttä osoittaa sekin, että eduskunta aivan
26252: tieverkoston kehittäminen Uudenmaan läänin äskettäin lausui hallitukselle toivomuksen,
26253: alueella on jäänyt pahasti jälkeen yhäti kas- joka velvoitti hallitusta tut'kimaan uuden
26254: vavan tavara- ja henkilöliikenteen tarpeista. maantien rakentamista Lohjalta Karkkilan
26255: Runkoteitä yhdistävien liikennekelpoisten kauppalan kautta Hyvinkäälle. Tiettävästi
26256: teiden puute on johtanut siihen, että huo- TVH: n taholta onkin näitä tutkimuksia suo-
26257: mattava osa muualle suuntautuvasta kauko- ritettu, mutta asian laatu edellyttäisi näiden
26258: Hikenteestakin joudutaan ohjaamaan Helsin- tutkimusten nopeuttamista ja tien rakenta-
26259: gin kautta ja näin lisäämä:än Helsingissä ja misen aloittamista.
26260: lähiympäristössä liikennetiheyttä tieosuuk- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
26261: silla, jotka jo paikallisliikenteenkin johdosta
26262: ovat vilkkaasti liikennöidyt. Joustavan ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
26263: turvallisen liikenteen kannalta olisikin runko- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
26264: teitä yhdistävien ns. kehäteiden rakentami- kan määrärahan Lohjalta Karkkilan
26265: seen Uudellamaalla mielestämme kiinnitet- kauppalan kautta H yvinkäälle ja sieltä
26266: tävä nykyistä suurempaa huomiota. edelleen Mäntsälään suuntautuvan yh-
26267: Merkittävää parannusta Uudenmaan lii- dystien suunnittelutöiden loppuun
26268: kenneyhteyksille, sekä Keski- ja Pohjois-Suo- saattamista ja tien rakentamisen aloit-
26269: meen suuntautuvalle kaukoliikenteelle, tietäisi tamista varten.
26270: yhdystien rakentaminen Tammisaaresta, Loh-
26271: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
26272:
26273: Rainer Virtanen. Toivo Salin. G. Rosenberg.
26274: 211ö
26275:
26276: IV, 753. - Rah.al. N: o 583.
26277:
26278:
26279:
26280:
26281: V. A. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion
26282: virastotalon rakentamiseksi Rantasalmelle.
26283:
26284:
26285: E d u s k u n n a ll e.
26286:
26287: Rantasalmen kunta on jo kauan kaivannut Edelläolevaan viitaten ehdotannnekin kun-
26288: valtion virastotaloa, sillä kunnassa olevat nioittaen,
26289: valtion virastot toimivat erittäin puutteelli-
26290: sissa oloissa. Siellä ei ole myöskään mahdolli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
26291: suutta edes lähitulevaisuudessakaan saada tulo- ja menoarvioon 50 miljoonaa
26292: kunnollisia vuokratiloja valtion virastoille. markkaa valtion virastotalon rakenta-
26293: Rantasalmen kunta vähävaraisena kuntana ei miseksi Rantasalmelle.
26294: niinikään voi auttaa, sillä sen omatkin tilat
26295: ovat sangen rajoittuneet.
26296: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
26297:
26298: Viljo A. Virtanen. K. F. Haapasalo.
26299: Onni Hiltunen. Esu Niemelä..
26300: Antti J. Rantamaa..
26301: 2116
26302:
26303: IV,754.- Rah.al. N:o 584.
26304:
26305:
26306:
26307:
26308: V. A. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantiesiUan
26309: rakennustöiden aloittamiseksi Kyrönsalmeen.
26310:
26311:
26312: E d u s k u n n a ll e.
26313:
26314: Käsitellessään 19 päivänä helmikuuta 1960 Nyt on kuitenkin valmistumassa kaksikin
26315: toivomusaloitetta n:o 348/1959 vp. eduskunta eri suunnitelmaa siltapaikasta ja lähiaikoina
26316: hyväksyi toivomuksen, ,€ttä Hallitus ryhtyisi päästään asia ratkaisemaan. Jotta jo muuten-
26317: kiireellisiin toimenpiteisiin uuden maantie- kin kauan vireillä ollut ensiarvoisen tärkeä
26318: sillan atkaansaamiseksi Kyrönsalmeen". Edus- Kyrönsalmen siltakysymys saataisiin myös
26319: kunta on jo ·aikaisemminkin ymmärtänyt sil- viivytyksettä rakennusvaiheeseen, olisi käsi-
26320: lan tarpeellisuuden myöntämällä määrärahan tyksemme mukaan määrärahan ottaminen
26321: siltapaikan tutkimiseen. Sen tutkiminen onkin tulevan vuoden tulo- ja menoarvioon töiden
26322: normaalia vaikeampi tehtävä, sillä sillan tulee aloittamiseksi aivan välttämätön.
26323: palvella samalla myös kaupunkiin tulevaa ja Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
26324: sieltä lähtevää liikennettä, koska tuskin on nioittaen,
26325: mahdollista tehdä samanaikaisesti kahta kal-
26326: lista siltaa. Kapea, pääasiassa saarille raken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
26327: nettu kaupunki asettaa siltapaikalle omat ra- tulo- ja menoarvioon 200 miljoonaa
26328: joituksensa, jotapaitsi tien välittömässä lä- markkaa maanties't'llan rakennustöiden
26329: heisyydessä olevan teollisuuden esittämät aloittamiseksi Kyrönsalmeen.
26330: vaatimukset on tarkoin huomioitava.
26331: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
26332:
26333: Viljo A. Virtanen. Sylvi Halinen. A. F. Airo.
26334: Esu Niemelä. Onni Mannila. Antti J. Rantamaa.
26335: K. F. Haapasalo. Niilo Nieminen. Onni Hiltunen.
26336: 2117
26337:
26338: IV,755.- Rah.al. N:o 585.
26339:
26340:
26341:
26342:
26343: V. A. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansakoulun
26344: Kerhokeskuksen toimintaan.
26345:
26346:
26347: E d u s k u n n a ll e.
26348:
26349: Nykyhetki asettaa eteemme yhä voimak- Nyt tätä avustusta ei ole budjetissa ja
26350: kaammin vaatimuksen, että on erittäin täh- tuntuu siltä, että se olisi jäänyt epähuo-
26351: dellistä kiinnittää keskeistä huomiota niihin miossa pois. Määrärahan puuttumisesta on
26352: nuoriin, jotka jäävät vaille oppi- ja ammatti- seurauksena se, että Kansakoulun Kerhokes-
26353: kouluopetusta. Tällaisia koulunpenkiltä suo- kus joutuu taloudelliseen ahdinkotilaan. Kui-
26354: raan elämään siirtyviä nuoria on tällä het- tenkin sen kenttä on niin laaja, ulottuen
26355: kellä lähes 30 000 enemmän kuin normaali- maamme kaukaisimpiinkin sopukoihin, ja sen
26356: vuosina. Heille tuottavat sekä työhön sijoit- toiminnan piirissä työskentelevien joukko
26357: tuminen että vapaa-ajan vietto suuria vai- niin suuri - 1960--61 165 408 osanottajaa
26358: keuksia. ja n. 8 000 kerhonohjaajaa - ettei toimin-
26359: Kansakoulun nuorisotyö on kouluviran- nan pysähtymiseen ja lamaantumiseen, nuo-
26360: omaisten kanssa yrittänyt omalta osaltaan risoa ajatellen, ole varaa.
26361: helpottaa näiden nuorten osaa järjestämällä Oppilaskerhoja, joilla tarkoitetaan kansa-
26362: heille koulunkäynnin päätyttyäkin erilaisia ja kansalaiskouluihin perustettuja kerhoja
26363: kerhoja, joissa nuorilla on ollut tilaisuus tyy- varten Kansakoulun Kerhdkeskus sai raha-
26364: dyttää Opinnollisia tarpeitaan ja kehittää automaattivaroista 4.5 milj. mk, mutta se
26365: itseään monipuolisen harrastustoiminnan käytettiin leh·i-, retkeily- ja opintotoimin-
26366: merkeissä. Tätä työtä on ohjannut ja tuke- taan, johon· raha olikin anottu. On lisäksi
26367: nut Kansakoulun Nuorisotyön Keskus r.y. mainittava, että oppilaskerhotyöhön Kansa-
26368: toimistonsa Kansakoulun Kerhokeskuksen koulun Kerhokeskus ei ole anonut avustusta
26369: avulla. Tulokset ovat olleet myönteisiä, kuten veikkausvoittovaroista, vaikka oppilaskerho-
26370: voidaan todeta erikoisesti tarkastettaessa mu- :taisia oli tilastollisen päätoimiston antamien
26371: siikkitoiminnan ja opintotoiminnan voima- tietojen mukaan vv. 1959-60 kaikkiaan
26372: kasta nousua. 114 646.
26373: Kansakoulun nuorisotyön tehokkaan toi- Edellä esitetyn perusteella ehdotammekin
26374: minnan on tehnyt mahdolliseksi se, että bud- kunnioittaen,
26375: jetissa siihen on vuosittain merkitty määrä-
26376: raha. Eri vuosina on Kansakoulun Kerho- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
26377: keskus saanut määrärahoja budjetissa seuraa- tulo- ja menoarvion 10 Pl. XVIII lu-
26378: vasti: vun 4 momentille 8 000 000 markan
26379: V. 1957 • ••• 3 000000 mk
26380: 0 •• 0 lisäyksen Kansakoulun Kerhokeskuk-
26381: V. 1958 • 0 0 4000 000
26382: ••••• sen toimintaan.
26383: v. 1959 ••• 3 600 000 "
26384: 0 ••••
26385:
26386:
26387:
26388:
26389: V. 1960 ........ 4 000000 "
26390: V. 1961 ........ 5 000000 "
26391: "
26392: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
26393:
26394: Viljo A. Virtanen. Impi Lukkarinen.
26395: Nestori Kaasalainen. Olavi Lähteenmäki.
26396: Armas Leinonen.
26397: 2118
26398:
26399: IV,756.- Rah.al. N: o 586.
26400:
26401:
26402:
26403:
26404: V. A. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien
26405: rakentamiseksi Särkt'lahdesta Säämingin saariston kautta
26406: Savonlinnaan.
26407:
26408:
26409: Eduskunnalle.
26410:
26411: Saimaan saaristOitie Särkilahdesta Säämin- sitäpaitsi olemaan tärkeä merkitys mm. puu-
26412: gin saariston kautta Savonlinnaan on useasti tavarankuljell;uksessa, jotapaitsi se lyhentäisi
26413: ollut eduskunnassa käsiteltävänä. Mainitun matkaa Savonlinnasta Imatralle noin 45 km,
26414: tien tarpeellisuudesta ollaankin yhtä mieltä olisi mitä toivottavinta, että tien suunnit:Jtelun
26415: ja tUitkimukset tien suunnasta ovatkin jo loppuun saattamiseksi ja rakennustöiden
26416: osittain aloitetut. Tarkoitukseen on kuitenkin aloittamiseksi saataisiin kipeästi tarvittavia
26417: saatu aivan liian vähän varoja, joten tutki- varoja.
26418: mustyöt uhkaavat pahasti viivästyä varojen Edellä esitettyyn viitaten ehdotammekin
26419: puutteessa. kunnioittaen,
26420: Kuitenkin tämä saaristokansalle niin ensi-
26421: arvoisen tärkeä tie tulisi saattaa viipymättä että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
26422: loppuun tutkituksi ja työt aioitetuiksi. On tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
26423: kohtuutonta vaatia yli 3 000 Saaristolaisen markan määrärahan suunnitelman lop-
26424: asuvan nykyisenä ajankohtana, jolloin useim- puun saattamiseksi ja töiden aloitta-
26425: mille seuduiHe päästään jo kestopäällystet- miseksi uuden maantien aikaansaami-
26426: tyä tietä pitkin, vailla alkeellisintakaan tie- seksi Säämingin saariston kautta Sär-
26427: yhteyttä muuhun mailmaan. Kun tiellä tulisi kilahdesta Savonlinnaan.
26428: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
26429:
26430: Viljo A. Virtanen. ,Sylvi Halinen. A. F. Airo.
26431: Esu Niemelä. Onni Mannila.. Antti J. Ranta.ma.a.
26432: K. F. Haapasalo. Niilo Nieminen. Onni Hiltunen.
26433: 2119
26434:
26435: IV,757.-Rah.al. N:o 587.
26436:
26437:
26438:
26439:
26440: V. A. Virta.nen ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan
26441: sairaanhoitajakoulun rakennustöiden aloittamiseksi.
26442:
26443:
26444: E d u s k u n n a ll e.
26445:
26446: Savonlinnan sairaanhoitajakoulu toimii on noin 140 milj. mk. Olisi paras ratkaisu,
26447: edelleenkin sangen ahtaissa ja epämukavissa jos nyt votaisiin ottaa tulevan vuoden talo-
26448: ailivuokra~aistiloissa Savonlinnan keskussai- usarvioon summasta puolet ja loppu v: n 1963
26449: raa;lassa, joka kipeästi tarvitsisi vähäiset ti- talousarvioon. Näin päästäisiin syyskesällä
26450: lansa itsekin. Monet muut samanaikaisesti 1962 töiden aloittamiseen ja koulu saataisiin
26451: aloittaneet sairaanhoitajakoulut ovat jo mo- keväällä 1963 v~miiksi. On huomattava, että
26452: net vuodet toimineet ajanmukaisissa, uusissa koulun oppilasmäärä vahvistetun ohjelman
26453: tiloissa. mukaan tulee nousemaan ja iisääntyneen
26454: Savonlinnan sairaanhoitajakoulun uusittu oppilasmäärän sijoittaminen nykyisiin ahtai-
26455: rakennusohjelma on nyttemmin vahvistettu siin tiloihin on ylivoimainen tehtävä.
26456: ja piirustukset asianmukaisine muine suun- Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
26457: nitteluineen valmistuvat kevään aikana. Hal- nioittaen,
26458: litus onkin ottanut tulo- ja menoarvioon 10
26459: milj. mk suunnitelmien loppuun saattami- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
26460: seksi. tulo- ja menoarvioon 70 miljoonan
26461: Käsityksemme mukaan tulisi aloittaa kou- markan määrärahan Savonlinnan sai-
26462: lun rakennustyö viipymättä suunnitelmien raanhoitajakoulun rakennustöiden aloit-
26463: valmistuttua. Koulun koko kustannusarvio tamiseksi.
26464: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
26465:
26466: Viljo A. Virtanen. Niilo Nieminen. Sylvi Halinen.
26467: K. F. Haapasalo. Onni Hiltunen. Antti J. :Rantamaa.
26468: Onni Mannila. Esu Niemelä. A. F. Airo.
26469: 2120
26470:
26471: IV,758. - Rah.al. N: o 588.
26472:
26473:
26474:
26475:
26476: V. A. Virtanen ym..: Määrärahan osoittamisesta ilmaisten
26477: oppikirjojen hankkimiseksi oppikoululaisille.
26478:
26479:
26480: Eduskunnalle.
26481:
26482: Oppikoulu on siirtymässä yhä enemmän valtion kustannuksella hankittava oppikoulu-
26483: sellaiseksi pohjakouluksi, joka vaaditaan, laisille kirjat siten kuin nykyisin on asian-
26484: yrittipä jatkaa melkeinpä mille alalle ta- laita mm. kunnallisissa keskikouluissa. Täl-
26485: hansa. Niinpä yhä useammat vanhemmat ha- löin poistettaisiin yksi merkittävä este oppi-
26486: luavatkin saada lapsensa oppikouluun, vaikka kouluun pyrkivien nuorten tieltä ja tehtäi-
26487: se usein monille vähävaraisHle tuottaakin siin mahdolliseksi saattaa oppikoulu yhä
26488: suuria taloudellisia vaikeuksia. Viime kevät- useamman nuoren kansalaisen ulottuville.
26489: lukukaudella oli valtion- ja yksityisoppikou- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin
26490: luissa oppilaita 171 632, joka luku osoittaa kunnioittaen,
26491: edelläesitetyn väitteen oikeaksi.
26492: Oppikoulurasituksista lukukausimaksun että Ed,uskunta ottaisi vuoden 1962
26493: ohella muodostavat oppikirjojen lunastamiset tulo- ja menoarvioon 250 miljoonan
26494: suuren menoerän. Jotta oppikoulurasitus markan arviomäärärahan ilmaisten
26495: saataisiin alenemaan nykyisistä varsin suurista oppikirjojen hankkimiseksi oppikoulu-
26496: kustannuksista, olisi käsityksemme mukaan laisille.
26497: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
26498:
26499: Viljo A. Virtanen. Pe.ntti Niemi. Arvo Tuominen.
26500: Meeri Kalavainen. Vilho Väyrynen. Varma K. Turunen.
26501: Veikko Helle. Kaarlo Pitsinki. Sylvi Siltanen.
26502: Eino Raunio. Lyyli Aalto. Väinö Tikkaoja.
26503: Arvo Ahonen. Elis Manninen. Juho Karvonen.
26504: Ensio Partanen. Eetu Karjalainen. Onni Hiltunen.
26505: Veikko Kokkola. Sulo Hostila.
26506: 2121
26507:
26508: IV,759.-Rah.al. N:o 589.
26509:
26510:
26511:
26512:
26513: V. A. Virtanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
26514: ammattikurssien järjestämiseksi.
26515:
26516:
26517: E d u s k u n n a 11 e.
26518:
26519: Ammattikurssien järjestäminen nuorille on muodon edullisuus on tunnustettu ylimeno-
26520: osoittautunut erittäin tulokselliseksi toimen- kauden ajalle tarpeelliseksi ja kustannuksil-
26521: piteeksi heidän sijoittamisekseen työelämän taan sangen huokeaksi. Jotta ammattiope-
26522: piiriin. Kysymyshän on juuri sen ikäisistä tusta voitaisiin antaa edes tämäntapaisten
26523: nuorista, jotka ovat päättäneet kansakou- kurssien muodossa, olisi määrärahaa huomat-
26524: lunsa, mutta joille ei ammattikoulujen vähä- tavasti lisättävä huomioonottaen suuret ikä-
26525: lukuisuuden vuoksi ole voitu tarjota ammat- luokat.
26526: tiopetusta normaaliin tapaan, eikä heille Edelläolevaan viitaten ehdotammekin kun-
26527: usein ole myös työtä tarjolla. nioittaen,
26528: Kun on varmaa, että tämäntapaisten am-
26529: mattikurssien tarve juuri tulevana vuotena, että Eduskunta ottaisi vuoden 1962'
26530: jolloin suuret ikäluokat astuvat työikään, tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X luvun
26531: tulee olemaan huomattavasti suurempi kuin 33 momentille lisäyksenä 50 miljoonaa
26532: ennen, olisi mielestämme määrärahaa lisät- markkaa ammattikurssien järjestämi-
26533: tävä, jotta edes ensiarvoisin tarve voitaisiin seksi, josta summasta olisi 25 m't"ljoo-
26534: tyydyttää. naa markkaa käytettävä kurssitoimin-
26535: Viime vuosina on myös ryhdytty pitämään taan kauppa- ja teollisuusministeriön
26536: ammattikouluissa erilaisia ammattikursseja, alaisten ammatillisten kurssien val-
26537: jotka suuresti ovat helpottaneet painetta am- tionavustuksiin.
26538: mattikoulutuksen alalla. Tämän koulutuksen
26539: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
26540:
26541: Viljo A. Virtanen. Ensio Partanen. Arvo Tuominen.
26542: Meeri Kalavainen. Pentti Niemi. Eetu Karjalainen.
26543: Veikko Helle. Vilho Väyrynen. Varma K. Turunen.
26544: Eino Raunio. Kaarlo Pitsinki. Väinö Tikkaoja.
26545: Sylvi Siltanen. Lyyli Aalto. Juho Karvonen.
26546: Arvo Ahonen. Elis Manninen. Onni Hiltunen.
26547: Veikko Kokkola. Sulo Hostila.
26548:
26549:
26550:
26551:
26552: 82 E 706/61
26553: 2122
26554:
26555: IV,760.-Rah.al. N:o 590.
26556:
26557:
26558:
26559:
26560: V. A. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi
26561: LomaUitto r.y:lle uuden. lomakeskuksen rakentamista
26562: varten.
26563:
26564:
26565: E d u s k u n n a ll e.
26566:
26567: Pidentynyt vuosiloma asettaa yhä kasvavia joka olisi sopivalla etäisyydellä suurista asu-
26568: vaatimuksia lomateollisuudelle. Lomanvieton tuskeskuksista. Lisääntyvä kiinnostus talvi-
26569: ja matkailun yleistyessä laajojen kansanker- lomiin ja talouselämälle tärkeä lomien por-
26570: rosten harrastukseksi ei varsinkaan suurille rastaminen puoltavat sellaisen lomatoimipai-
26571: Yäestöryhmille tarkoitettujen, huokeahintais- kan perustamista, joka on avoinna ympäri
26572: ten lomatoimipaikkojen määrä ole ~äheskään vuoden. Sen olisi sovelluttava hiljaisena aika-
26573: riittävä tyydyttämään kysyntää. na kurssikeskukseksi, sen tulisi hintojensa
26574: Lomaliitto r.y. on koko 20-vuotisen toimin- puolesta sopia laajoille väestöryhmille, mutta
26575: tansa ajan pyrkinyt 'levittämään tietoa oike- toisaalta sen tulisi täyttää myös ulkomaalais-
26576: an lomankäytön sosiaalisesta ja terveydelli- ten turistien vaatimukset.
26577: sestä merkityksestä sekä ylläpitänyt huokea- Teiskon kunnasta, Näsijärven rannalta on
26578: hintaisia lomakoteja ja -kyliä. Liiton jäseninä valittu noin 30 ha:n alue tällaista toimipaik-
26579: on noin 140 yhteisöä, niiden joukossa kaikki kaa varten. Suunnitelmat kunnan omistaman
26580: tärkeimmät työnantaja- ja työntekijäjärjes. alueen hallintaoikeuden siirtämiseksi Loma-
26581: töt, suuri joukko kuntia, teollisuuslaitoksia liitolle ja talvikäyttöisten ravintola-, keittiö-
26582: ja yhteisöjä, jotka lähettävät työntekijöitään ja majoitustilojen rakentamiseksi ovat val-
26583: ja jäseniään loma:lle liiton toimipaikkoihin. miina. Rakennuskustannukset tulevat arvion
26584: Toisen tärkeän ryhmän niiden käyttäjistä mukaan nousemaan n. 50 000 000 mk: aan.
26585: muodostavat vähävaraiset, rasittuneet per- Lomaliitto r.y. sosiaalista työtä suoritta-
26586: heenäidit, joita Lomaliiton toimesta oli noin vana järjestönä ei yksin kykene rahoittamaan
26587: 1300 v. 1960 ilmaisena lomalla. Edellä mai- näin suuria pääomia varutivaa, asteittain
26588: nittujen ryhmien lisäksi on lomavieraina toimeenpantavaksi suunniteltua hanketta,
26589: runsaasti yksityishenkilöitä, sillä toimipaikat vaan sen toteuttaminen edel[yttää liiton jäse-
26590: ovat avoinna kaikille kansalaisille. Niissä on nistön ja valtiovallan tukea.
26591: ollut vieraina myös yhä lisääntyvä määrä Edelläolevaan viitaten ehdotamme,
26592: ulkomaalaisia turisteja ja retkikuntia. Loma-
26593: liitto r.y. kuuluu jäsenenä kansainväliseen että Eduskunta ottaisi vuoden 196-'J
26594: kansanmatkailujärjestöön (IFWTA), jonka tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
26595: myötävaikutuksella voidaan tehostaa Suomeen uudelle momentille 20 000 000 markan
26596: suuntautuvaa matkailua, mikäli on osoitetta- määrärahan pitkäaikaisen, halpakor-
26597: vissa riittävästi huokeahintaisia lomakohteita. koisen lainan myöntämiseksi Loma-
26598: LomaHitto r.y. on tutkinut mahdollisuuksia liitto r.y:lle uuden lomakeskuksen
26599: sellaisen uuden lomakeskuksen perustamiseksi, rakentamiseksi.
26600: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
26601:
26602: Viljo A. Virtanen. Nestori Nurminen. Jussi Saukkonen.
26603: Sylvi ,Siltanen. Matti Koivunen. Lempi Lehto.
26604: Kustaa Alanko. Väinö Tikkaoja. Erkki Hara.
26605: Veikko :Helle. Lyyli Aalto. Veikko Kokkola.
26606: Varma K. Turunen. Ensio Partanen.
26607: 2123
26608:
26609: 1V,761.-Rah.al. N:o 591.
26610:
26611:
26612:
26613:
26614: V. A. Virtanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
26615: nuorisonkasvatustyötä tekevien järjestöjen ohjaajakoultt-
26616: tuksen sekä kurssi- ym. toiminnan tukemiseen.
26617:
26618:
26619: E d u s k u n n a ll e.
26620:
26621: Nuoriilsonkasvatustyötä tekevien järjestöjen nuorisojärjestöjen apua, jotta nuoriso voitai-
26622: ohjaajakoulutuksen sekä kurssi- ym. toimin- siin ohjata hyvien harrastusten piiriin. Tällä
26623: nan tukemiseen ehdottaa hallitus tulo- ja hetkellä ei todellakaan ole varaa yhteiskun-
26624: menoarviossaan 69 milj. mk, kun se kulu- nan taholta esiintyä nurjamielisesti nuorten
26625: vana vuonna oli 70 milj. Vastaavasti mo- asiaa kohtaan.
26626: nien muiden järjestöjen määrärahaa on ko- Edelläolevaan viitaten ehdotammekin kun-
26627: rotettu mm. siksi, että palkkakustannukset nioittaen,
26628: ovat nousseet.
26629: Kaikkien nuorisojärjestöjen toiminta on että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
26630: poikeuksetta suurissa taloudellisissa vaikeuk- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVIII
26631: sissa. Nykyinen kaupallinen huvielämä on luvun 4 momentille lisäyksenä 20 mil-
26632: vienyt mahdollisuudet nuorisojärjestöjen joonaa markkaa nuorisonkasvatustyötä
26633: omatoimiseen rahavarojen hankintaan. Ja tekevien järjestöjen ohjaajakoulutuk-
26634: kuitenkin juuri nyt, jolloin suuret ikäluokat sen sekä kurssi- ym. toiminnan tuke-
26635: astuvat nuorisoikään, tarvittaisiin vapaitten m~seen.
26636:
26637:
26638: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
26639:
26640: Viljo A. Virtanen. Onni Hiltunen. Eetu Karjalainen.
26641: Meeri Kalavainen. Veikko Kokkola. Varma K. Turunen.
26642: Väinö Tikkaoja. Lyyli Aalto. Pentti Niemi.
26643: Juho Karvonen. Sylvi Siltanen. Sulo Hostila.
26644: 2124
26645:
26646: rv,762.-Rah.al. N:o 592.
26647:
26648:
26649:
26650:
26651: V. A. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukst?.si
26652: kunnallisiin ammattioppilaitoksiin perustettavien valta-,
26653: kunnallisten osastojen perustamis- ja ylläpitokustan-
26654: nuksiin.
26655:
26656:
26657: E d u s k u n n a ll e.
26658:
26659: Ammattioppilaitoksista 25. 4. 58 annetun laisten harvinaisten ammattialojen opintolin-
26660: lain (184/58) mukaan kaikki kunnat ovat joille, jotka eivät ole edustettuina kaikissa
26661: joko omia ammattikouluja ylläpitämällä tai yleisissä ammattikouluissa, oppilaita koko
26662: oppilaspaikat valtion keskusammattikouluista maasta pyrkijöiden kotipaikasta riippu-
26663: varaamaila velvolliset tietyssä, asukasluvusta matta. Lain 10 § : n mukaan yleisiin ammat-
26664: ja kuntamuodosta riippuvassa vähimmäis- tikouluihin voidaan valtioneuvoston luvalla
26665: määrässä ylläpitämään yleisiä ammattikou- ja omistajan suostuessa perustaa valtion yllä-
26666: luja, joissa lain mukaan pitää olla edustet- pitämiä osastoja valtakunnallista ammatti-
26667: tuina metallityö-, konekorjaus-, puutyö-, kasvatustarvetta tyydyttämään. Tällöin olisi
26668: rakennus-, ompelu- ja ravintotalousalat. Tä- näiden perustamis- ja vuosittaisten ylläpito-
26669: män perusteella tulee koko maan peittävässä kustannusten osuudelta valtionavustus suori-
26670: yleisten ammattikoulujen perusverkossa, jo- tettava 100 % :na. Perustamalla kunnallisiin
26671: hon kuuluvat valtion keskusammattikoulut ammattikouluihin erikoisopintolinjoja voi-
26672: sekä opetukseltaan niitä vastaavat yksityis- daan valtakunnallinen ammattikoulutus hoi-
26673: ten kuntien ja kuntainliittojen ammattikou- taa taloudellisemmin kuin vastaavia valtion
26674: lut, tyydyttävästi hoidetuksi edellä mainittu- omistamia erikoisalojen ammattikouluja pe-
26675: jen työntekijämääriltään suurien ammatti- rustaen.
26676: talojen ammatillinen peruskoulutus. Koska ammattioppilaitoksista 16. 1. 59 an-
26677: Koska yleisten ammattikoulujen opinto- netun asetuksen 41 §: ssä säädetään, että jos
26678: linjajako ja niiden oppilasmäärät on mitoi- yleiseen ammattikouluun perustetaan valtion
26679: tettu vain asianomaisen koulupiirin omaa ylläpitämiä osastoja, osallistuu valtio näiden
26680: ammattikoulutustarvetta silmällä pitäen, jää osastojen kustannuksiin tulo- ja menoarvioon
26681: tällöin sellaisten harvinaisempien ammattien, otetun määrärahan puitteissa, ei kauppa- ja
26682: kuten esim. työkaluviilaaja, veneenveistäjä, teollisuusministeriö ole voinut vielä esitellä
26683: koneasentaja, putkiasentaja, seppä, hitsaaja, edellä mainittuja valtion ylläpitämien opin-
26684: valaja, autonsähkölaiteasentaja, puhelinasen- tolinjojen perustamislupa-anomuksia valtio-
26685: taja, radioasentaja, hienomekaanikko, mitta- neuvostossa, koska toistaiseksi mainittuun
26686: riasentaja, metallinpintakäsittelijä, maalari, tarkoitukseen ei ole vielä osoitettu määrä-
26687: laborantti, parturi-kampaaja, kirjapainoalan rahaa tulo- ja menoarviossa. Valtakunnal-
26688: sekä monien eri teollisuusalojen (esim. teks- listen opintolinjojen perustaminen olisi to-
26689: tiili- ja jalkineteollisuus) perusammatit, joi- teutettava kiireellisesti, jotta ainakin niissä
26690: den koulutustarve on niin pieni, että yhden ammattikouluissa, joissa rakennustyöt tai
26691: koulupiirin alueella ei tarvita vuosittain 15 rakennusten muutostyöt ovat parhaillaan
26692: uutta työntekijää, koulutus kokonaan hoita- suunnitteilla, ko. erikoisopintolinjojen ope-
26693: matta. Näiden harvinaisten ammattien kou- tustilat voitaisiin sijoittaa mahdollisimman
26694: lutusta varten jää ammattioppilaitoslain mu- tarkoituksenmukaisesti kunkin koulun mui-
26695: kaan valtion keskusammattikoulujen vuosit- den tilojen yhteyteen.
26696: taisista oppilaspaikoista vähintään 20 % val- Saadun tiedon mukaan kauppa- ja teolli-
26697: tion haltuun, jotta niille voidaan ottaa sel- suusministeriön ammattikasvatusosastolla vai-
26698: IV,762. - V. A. Virtanen ym. 2125
26699:
26700: mistuu vielä kuluvan vuoden kuluessa koko linjat, joita varten jo on opetusilat ja täy-
26701: maan käsittävä yksityiskohtainen suunni- delliset suunnitelmat valmiina, voisivat aloit-
26702: telma puheena olevien erikoisopintolinjojen taa toimintansa syyslukukauden 1962 alusta
26703: sijoituspaikoista ja kunkin opintolinjan kou- lukien.
26704: lutuslaajuudesta. Jotta tätä suunnitelmaa Edellä sanotun perusteella ehdotamme
26705: voitaisiin ryhtyä kiireellisyysjärjestyksessä kunnioittaen,
26706: asteittain toteuttamaan jo v. 1962, johon
26707: määräaikaan mennessä kuntien on täytettävä että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
26708: perusopintolinjojen osuudelta niille säädetty tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
26709: yleisten ammattikoulujen ylläpitovelvollisuus, kan määrärahan kunnallisiin ammatti-
26710: on tulevan vuoden tulo- ja menoarviossa oppilaitoksiin perustettavien valtakun-
26711: syytä varata lain ja asetuksen edellyttämä nallisten osastojen perustamis- ja vuo-
26712: määräraha ko. tarkoitukseen ainakin siinä sittaisten ylläpitokustannusten valtion-
26713: laajuudessa, että ne valtakunnalliset Opinto- avustuksen suorittamiseksi 100 %:na.
26714: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
26715:
26716: Viljo A. Virtanen. Väinö Leskinen.
26717: Sylvi Siltanen. Esu Niemelä.
26718: Rafael Paasio. Väinö R. Virtanen.
26719: Lars Lindeman. K. F. Haapasalo.
26720: 2126
26721:
26722: IV, 763.- Rah.aJ. N: o 593.
26723:
26724:
26725:
26726:
26727: V. A. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimusten
26728: suorittamiseksi elintarviketeollisuutemme vientimahdolli-
26729: suuksista.
26730:
26731:
26732: E d u s k u n n a ll e.
26733:
26734: Viime vuosina on elintarviketeollisuutemme seksi. Nyt olisi erittäin tarpeellista pyrkiä
26735: suorittanut laajoja investointeja koneisiin mm. raaka-aineiden, koneiden yms. tullien,
26736: ja laitteisiin tuotantonsa automatisoimista liikevaihto- ja valmisteverojen palaurtusten
26737: silmälläpitäen. Useissa tapauksissa tämä mer- muodossa luomaan sille yhtä hyvät kilpailu-
26738: kitsee ihmistyövoiman tarpeen supistumista. mahdoHisuudet kuin vastaavalla ulkomaisella
26739: Samaan suuntaan vaikuttaa myös se, että teollisuudella on, jotta kotimainen tuotanto
26740: liittymisemme EFTA-vapaakauppa-alueeseen sekä sen kasvu ja samalla alan työllisyys
26741: on avannut ovet ulkomaisen, pitkiä sarjoja varmistettaisiin.
26742: valmistavan ja omaa teoHisuuttamme eräissä EdeHä olevan perusteella ehdotammekin
26743: suhteissa eduHisemmassa asemassa työsken- kunnioittaen,
26744: televän teollisuuden tunkeutumiselle mark-
26745: kinoillemme. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
26746: Vientimarkkinoiden nyt avautuessa on tulo- ja menoarvioon 3 miljoonan mar-
26747: elintarviketeollisuudellamme toisaalta monilla kan suuruisen määrärahan tutkimusten
26748: aloilla hyviä mahdollisuuksia laajankin vien- suorittamiseksi elintarviketeollisuutem-
26749: tikaupan aloittamiseen. Tämän vuoksi olisi me vientimahdollisuuksista sekä mene-
26750: nyt tutkittava po. teoHisuuden vientimahdol- telmistä näiden mahdollisuuksien par
26751: lisuuksia sekä menetelmiä niiden vahvistami- rantamiseksi.
26752: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
26753:
26754: Viljo A. Virtanen. Vilho Väyrynen. Varma K. Turunen.
26755: Meeri KaJavainen. Kaarlo Pitsinki. Sylvi Siltanen.
26756: Eino Raunio. Lyyli Aalto. Väinö Tikkaoja.
26757: Arvo Ahonen. Elis Manninen. Juho Karvonen.
26758: Ensio Partanen. Arvo Tuominen. Onni !Hiltunen.
26759: Pentti Niemi. Eetu Karjalainen. Väinö Tanner.
26760: Veikko Kokkola. ,Sulo Hostila.
26761: 2127
26762:
26763: IV,764.-Rah.al. N:o 594.
26764:
26765:
26766:
26767:
26768: V. A. Virtanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
26769: perheenasuntoavustuksiin.
26770:
26771:
26772: E d u s k u n n a 11 e.
26773:
26774: Komitea on äskettäin saanut valmiiksi sestä ja 10 milj. entisten vuokrien korotuksiin
26775: osamietintönsä, jossa se yksimielisesti ehdot- ja perheenjäsenten lukumäärän lisääntymi-
26776: taa perheenasuntoavustusjärjestelmää huo- seen. Näin oNen siis nykyisenkin lain edes
26777: mattavasti muutettavaksi nykyisestään. Vali- sellaisenaan toteuttaminen edellyttäisi, että
26778: tettavasti hallitus ei ole vielä tähän mennessä kokonaissumman tulisi olla 175 milj. mk
26779: antanut uutta lakiesitystä, joka komitean (v. 1961 120 milj. mk + 55 milj. mk).
26780: mietinnön mukaan olisi huomattava edistys- Kun hallitus esittää määrärahaa vain 150
26781: askel perheenasuntoavustusjärjestelmän te- milj. mk olisi mielestämme sitä lisättävä 25
26782: hostamiseksi. milj. mk:lla, jotta edes nykyisen lain mukai-
26783: Aravalain ja siihen liittyvän asetuksen nen perheenasuntoavustus voitaisiin jakaa
26784: mukaisesti Aravan tulee pyrkiä edistämään vähentymättömänä.
26785: sellaisten vuokratalojen rakentamista, joiden Edelläolevaan viitaten ehdotammekin kun-
26786: asunnot pääasiassa on tarkoitettu tyydyttä- nioittaen,
26787: mään vähävaraisten perheiden asunnontar-
26788: vetta. Tähän tarkoitukseen on Aravassa ar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
26789: vioitu tarvittavan v. 1962 tämän vuoden me- tulo- ja menoarvion 12 Pl. XIII lu-
26790: noihin verrattuna lisää 55 milj. mk, josta 45 vun 8 momentille lisäyksenä 25 mil-
26791: milj. perheenasuntoavustuksen piiriin tule- joonaa markkaa käytettäväksi perheen-
26792: vien perheiden lukumääräisestä lisääntymi- asuntoavustuksiin.
26793: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
26794:
26795: Viljo A. Virtanen. Pentti Niemi. Eetu Karjalainen.
26796: Meeri Kalavainen. Vilho Väyrynen. Varma X. Turunen.
26797: Veikko Helle. Kaarlo Pitsinki. Sylvi Siltanen.
26798: Eino Raunio. Lyyli Aalto. Väinö Tikkaoja.
26799: Arvo Ahonen. Elis Manninen. Juho Karvonen.
26800: Ensio Partanen. Arvo Tuominen. Onni Hiltunen.
26801: Veikko ·Kokkola. Sulo Hostila.
26802: 2128
26803:
26804: IV, 765. - Rah.al. N: o 595.
26805:
26806:
26807:
26808:
26809: V. R. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vihnussillan
26810: rakentamiseen Nokian kauppalassa.
26811:
26812:
26813: E d u s k u n n a 11 e.
26814:
26815: Tampereelta länteenpäin kulkevalla valta- 1960 suoritetussa liikennelaskennassa ylitti
26816: tiellä on Nokian kauppalan alueella Vihnus- vuorokauden aikana mainitun sillan 137
26817: si'lta, joka ylittää Vihnusjärvestä Pyhäjär- jalankulkijaa, 888 polkupyöräilijää ja 3 341
26818: veen laskevan joen. Se on vanha, kivinen moottoriajoneuvoa.
26819: holvisilta, joka ihmeen hyvin on viime aikoi- Nokian kauppalan rakennustoimisto on laa-
26820: hin saakka kestänyt ajan koettelemukset. tinut ehdotuksen Vihnussillan uusimiseksi ja
26821: Nyttemmin on kuitenkin kasvava ja yhä suu- on kustannusarvio 70 milj. mk.
26822: rempia kuormia käyttävä kauttakulkuliiken- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
26823: ne aiheuttanut sen, että sillan kivet ovat nioittaen,
26824: liikkuneet ja sen kestävyys on tullut kyseen-
26825: alaiseksi. Ajoradan leveys on 6,3 m, mutta että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
26826: kun silta sijaitsee painanteessa, ei liukkaan tulo- ja menoarvioon 60 000 000 mark-
26827: kelin aikana pysty siltaa ylittämään kuin kaa Nokian kauppalassa olevan V ih-
26828: yksi ajoneuvo kerrallaan ja ruuhkautumisia nussillan rakentamiseksi.
26829: pääsee syntymään.
26830: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
26831:
26832: Väinö R. Virtanen. Kustaa Alanko.
26833: Kauko Tamminen. Usko Seppi.
26834: Antto Prunnila.
26835: 2129
26836:
26837: IV,766. -Rah.al. N:o 596.
26838:
26839:
26840:
26841:
26842: V. R. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta yli- tai ali-
26843: käytävän rakentamiseen Nokian asemalle.
26844:
26845:
26846: E d u s k u n n a 11 e.
26847:
26848: V. 1958 suljettiin valtion rautateiden toi- tuvat ylittämään tasoylikäytävän työ- ja
26849: mesta Nokian aseman tasoylikäytävä mootto- ostosmatkoillaan.
26850: riajoneuvoliikenteeltä. Tämä siitä huolimatta, Valtionrautateiden liikenne Nokian aseman
26851: vaikka tasoylikäytävän kautta kulkeva lii- alueella ja rautatiehallinnon toimenpiteet
26852: kenne rautatien pohjoispuolella sijaitseville ovatkin siten muodostuneet esteeksi sisäiselle
26853: tehdas- ja asuntoalueille oli ollut turvattu ja normaalille liikenteelle pohjoisten ja ete-
26854: kaikelle liikenteelle ikivanhaa Pinsiön tietä läisten kauppalanosien välillä, joka voidaan
26855: pitkin, jonka rautatie on aikanaan tasoyli- poistaa vain rakentamalla nykyisen tasoyli-
26856: käytävän rakentamisella katkaissut. käytävän paikalle joko yli- tai alikulkukäy-
26857: Tämän lisäksi on Nokian aseman ratapihan tävä.
26858: laajennus ja lisääntynyt liikenne rautateillä Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittaen,
26859: aiheuttanut lukuisia tapaturmia jalankulki-
26860: joille sanotulla tasoylikäytävä;llä, koska siitä että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
26861: joutuu kulkemaan noin 300 henkilöä päivit- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mark-
26862: täin työssä Nokian Kutomo Oy:n tehtaalla kaa Nokian aseman tasoyltikäytävän
26863: ja sen lisäksi rautatien pohjoispuolella olevi- rakentamiseksi eri tasossa kulkevaksi
26864: en yli 800 omakotitalon asukkaat, jotka jou- yli- tai alikäytäväksi.
26865: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
26866:
26867: Väinö R. Virtanen. Kustaa Alanko.
26868: Kauko Tamminen. Usko Seppi.
26869:
26870:
26871:
26872:
26873: 83 E 706/61
26874: 2130
26875:
26876: IV,767.-Rah.al N:o 597.
26877:
26878:
26879:
26880:
26881: V. R. Virtanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
26882: avustuksiksi kuntien omistamien kunnallis- ja vanhain-
26883: kotien ylläpitämiseen.
26884:
26885:
26886: E d u s k u n n a 11 e.
26887:
26888: Sosiaalihuollon sodanjälkeinen myönteinen tukset kunnallisten, seurakunnallisten ja
26889: kehitys ei ole ulottunut niiden vanhusten yksityisten vanhainkotien perustamiseksi ja
26890: kohdalle, jotka joutuvat turvautumaan kun- ylläpitämiseksi", mutta koskaan ei varoja
26891: n.allis- tai vanhainkotihoitoon. V aitiovallan kuntien omistamille kunnallis- tai vanhain-
26892: kunnille jatkuvasti lisäämät tehtävät ja niis- kodeille ole siltä momentilta riittänyt.
26893: tä aiheutuvat kuntien menojenlisäykset estä- Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittaen,
26894: vät näiden laitosten hoitotason kohoamisen
26895: nykyajan vaatimuksia vastaavaksi. V eroja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
26896: maksavien kuntalaisten suorituskyvylläkin on tulo- ja menoarvion 14 Pl. XVI lu-
26897: rajansa ja senvuoksi pitäisi valtion tulla vun 4 momentt'lle lisäyksenä 60 000 000
26898: mukaan laitoshuoltoa tarvitsevien vanhusten markkaa jaettavaksi avustuksina kun-
26899: hoidon parantamiseen. tien omistamien kunnallis- ja vanhain-
26900: Valtion tulo- ja menoarviossa on vuosittain kotien ylläpitämiseen.
26901: merkitty pieni määräraha nimikkeellä "Avus-
26902: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961.
26903:
26904: Väinö R. Virtanen. Pauli Puhakka. IHannes Tauriainen.
26905: Eino Roine. Mugo Manninen, Matti Koivunen.
26906: Antto Prunnila.. Kauko Tamminen. Toivo Asvik.
26907: Tyyne Tuominen. Y. Enne. Veikko Kansikas.
26908: Veikko. Rytkönen. Usko Seppi. Toivo Friman.
26909: 2131
26910:
26911: IV, 768. - Rah.al. N: o 598.
26912:
26913:
26914:
26915:
26916: Våyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta 1valo11r-1narin
26917: maantien parantamistöiden aloittamiseksi.
26918:
26919:
26920: E d u s k u n n a ll e.
26921:
26922: Ivalon-Inarin maantie on hyvin hankala massa, olisi sen ajanmukaiseen kuntoon saat-
26923: liikennöidä tien mutkaisuuden ja heikon kun- tamiseksi jo kiireellisesti ryhdyttävä. Tämän
26924: non vuoksi. Tieosasta onkin tehty parannus- johdosta esitämme kunnioittaen,
26925: tutkimus, jonka suunnitelmatkin ovat jo val-
26926: miina. Liikenne on viime vuosina huomatta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
26927: vasti kasvanut etupäässä Norjaan suuntautu- tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan
26928: van puutavarakuljetuksien ja turistiliiken- markan määrärahan 1valon - 1narin
26929: teen lisääntymisen johdosta. Kun tie on maantien parantamistöiden aloittamis-
26930: huomatuimpia matkailuteitämme ja siihen ta varten.
26931: kohdistuva liikenne on yhä nopeasti kasva-
26932: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
26933:
26934: Vilho Väyrynen. Akseli Paarman.
26935: Olavi Lahtela. Erkki Koivisto.
26936:
26937:
26938:
26939:
26940: 84 E 706/61
26941: 2132
26942:
26943: IV,769.-Rah.a.l. N:o 599.
26944:
26945:
26946:
26947:
26948: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sinetän-Raanu-
26949: järven maantien parantamistöiden aloittamiseksi.
26950:
26951:
26952: E d u s k u n n a 11 e.
26953:
26954: Sinetän-Raanujärven maantie on hyvin olisi sen parantamistyöhön kiireellisesti ryh-
26955: huonossa kunnossa ja jälleenrakennuksen ai- dyttävä, joten esitämme kunnioittaen,
26956: kana rakennetut tilapäiset puusillat hajoamis-
26957: tilassa. Tien parantamisesta ja siltojen uusi- että Eduskunta ottasi vuoden 1962
26958: misista on suoritettu jo alkuosasta tutkimus tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan
26959: ja tehty suunnitelma valmiiksi ja tien loppu- markan määrärahan Sinetän-Raanu-
26960: osan tutkimusta jatketaan. Kun ko. maantie Jarven maantien parantamistöiden
26961: on osa Rovaniemen-Pellon välisestä kautta- aloittamista varten.
26962: kulkutiestä ja on hyvin raskaasti liikennöity,
26963: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
26964:
26965: Vilho Väyrynen. Olavi Lahtela. Erkki Koivisto.
26966: 2133
26967:
26968: IV,770.- Rah.al. N:o 600.
26969:
26970:
26971:
26972:
26973: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta s11lan rakentami-
26974: seksi Ounasjoen suun yli.
26975:
26976:
26977: E d u s k u n n a ll e.
26978:
26979: Rovaniemen kaupungista pohjoiseen ja Asiantilan korjaamiseksi on suoritettu tut-
26980: itään suuntautuva liikenne kulkee nykyi- kimuksia ja tehty suunnitelmia. Tällöin on
26981: sin Ounaskosken ja Suutarinkorvan ahtaiden tultu siihen tulokseen, että Ounasjoen suun
26982: siltojen kautta. Etenkin Suutarinkorvan yli on rakennettava silta ja sen jatkona
26983: silta, joka on samassa tasossa rautatien kans- Koivusaaren kautta Sodankylän tielle vievä
26984: sa, aiheuttaa päivittäin useita pitkiä ja jos- lyhykäinen maantie, jotka tulisivat palvele-
26985: kus erittäin haitallisia liikenneseisauksia. Ti- maan Rovaniemen kaupungista pohjoiseen
26986: lanne on jo vaikea ja on se jatkuvasti tule- ja itään suuntautuvaa liikennettä ja siten
26987: massa yhä vaikeammaksi. Liikenneluvut, sen helpottaisivat sitä tungosta, joka päivisin val-
26988: suoritetut liikennelaskelmat osoittavat, ovat litsee Ounasjoen ja Suutarinkorvan silloilla.
26989: kuuden vuoden kuluessa kasvaneet 2 % ker- Edellämainitun sillan, joka yhdistää Ou-
26990: taisiksi ja ovat yhä vielä lisääntymässä. nasjoen länsirannan ja Koivusaaren ja sii-
26991: Liikenteen kasvuun lähitulevaisuudessa tulee hen liittyvien tieosien rakentamiseen olisi
26992: vaikuttamaan myöskin se, että Ounasjoen itä- ryhdyttävä mitä kiireellisimmin. Saatujen
26993: puolelle rakennetaan uusi valtamaantie, jota tietojen mukaan tehdyt suunnitelmat ovat
26994: myöten koko Ounasjokilaakson ja ylisen niin pitkällä, että alustaviin töihin voidaan
26995: Tol'lllionlaakson liikenne vastaisuudessa tu- heti ryhtyä.
26996: lee suuntautumaan. Ede>llä olevaan viitaten ehdotamme,
26997: Puuraaka-aineen tarpeen kasvaessa myös-
26998: kin puutavaran autokuljetukset yhä lisäänty- että Eduskunta ottasi vuoden 1962
26999: vät, joten silta ylityspaikkana tulee aivan tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
27000: välttämättömäksi. Sitä paitsi jo nyt on niin, markan määrärahan sillan rakentamis-
27001: että Ounaskosken silta Kemijoessa ei pysty ta varten Ounasjoen suun yli.
27002: päästämään lävitseen niitä suuria ja raskaita
27003: kuljetuksia, joita esim. voimalaitosyhtiöt suo-
27004: rittavat.
27005: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
27006:
27007: Vilho Väyrynen. Akseli Paarman.
27008: Olavi Lahtela. Erkld Koivisto.
27009: Sulo Hostila.
27010: 2134
27011:
27012: IV, 771. - Rah.al. N: o 601.
27013:
27014:
27015:
27016:
27017: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Muonion-Palo-
27018: joensuun maantien ja siltojen parantamiseen.
27019:
27020:
27021: E d u s k u n n a ll e.
27022:
27023: :Muonion-Palojoensuun maantien on erit- olisi sen parantamiseen ryhdyttävä. Tämän
27024: täin mutkainen ja huonokuntoinen. Lisäksi johdosta esitämme kunnioittaen,
27025: ovat sen jälleerakennusaikana rakennetut
27026: tilapäissillat jo uusimisen tarpeessa. Tie- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
27027: osan ja siltojen parantamisesta on suoritettu tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
27028: tutkimus ja osa suunnitelmista on jo vaimii- markan määrärahan Muonion--Palo-
27029: na. Kun ottaa huomioon tien huomattavan joensuun maantien ja siltojen paran-
27030: merkityksen etenkin matkailun kannalta, nustöiden aloittamista varten.
27031: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
27032:
27033: Vilho Väyrynen. Olavi Lahtela. Erkki Koivisto.
27034: 2135
27035:
27036: N,772.-Rah.al. N:o 602.
27037:
27038:
27039:
27040:
27041: Vå.yrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin tie- ja vesi-
27042: rakennuspiirin Rovaniemen korjaamon asentajien asuin-
27043: rakennuksen rakentamiseen.
27044:
27045:
27046: E d u s k u n n a ll e.
27047:
27048: Asuinrakennuksen rakentaminen Lapin tie- den vuoksi. Tämän johdosta esitämme kun-
27049: ja vesirakennuspiirin Rovaniemen korjaamon nioittaen,
27050: asentajille olisi erittruin tärkeä ja jo ajan-
27051: kohtainen. Rakennusta varten on jo varattu että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
27052: tonttikin korjaamon välittömästä läheisyy- tulo- ja menoa1·vioon 40 miljoonan
27053: destä. Kun asentajia asuu vielä kehnoissa markan määrärahan Lapin tie- ja
27054: parakeissakin, joista osa jo täytyy purkaa vesirakennuspiirin Rovaniemen korjaa-
27055: palovaaran vuoksi, joutuvat suuriperheiset mon. asentajien asuinrakenn1tksen 'i'('-
27056: asentajat tukalaan asemaan asuntokurjuu- kentamista varten.
27057: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
27058:
27059: Vilho Väyrynen. Erkki Koivisto. Sulo Hostila.
27060: 2136
27061:
27062: IV,773.-Rah.al. N:o 603.
27063:
27064:
27065:
27066:
27067: Väyrynen ym..: ~Määrärahan oso·ittamisesta asuintalon raken-
27068: tamiseen Lapin tie- ja vesirakennuspiirin henkilöstöä
27069: varten Rovaniemelle.
27070:
27071:
27072: E d u s k u n n a ll e.
27073:
27074: Asuintalon rakentamishanke Rovaniemelle litsee asuntopula virastojen lisääntymisen ja
27075: Lapin tie- ja vesirakennuspiirin piirikontto- tilapäisasuntojen purkamisien vuoksi, olisi
27076: rin henkilöstöä varten on ollut jo useiden asuintalon rakentamiseen kiireellisesti ryh-
27077: vuosien ajan vireillä ja tontti on varattu dyttävä, joten ehdotamme kunnioittaen,
27078: taloa varten. Ottamalla huomioon Lapin olo-
27079: suhteet saa pysyvää ja pätevää henkilöstöä että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
27080: paremmin palvelukseen vain tarjoamalla tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan
27081: heille kunnollisen asunnon. Lisäksi henkilö- markan määrärahan asuintalon raken-
27082: kuntaa joudutaan jatkuvasti lisäämään viras- tamistöiden aloittamiseksi Lapin tie-
27083: ton töiden laajentumisen vuoksi, joten edellä ja vesirakennuspiirin henkilöstöä var-
27084: mainitun asuintalon rakentaminen olisi hyvin ten Rovaniemelle.
27085: tarpeellinen. Kun Rovaniemellä edelleen val-
27086: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
27087:
27088: Vilho Väyrynen. Erkki Koivisto.
27089: Akseli Paarman. Sulo Hostila.
27090: 2137
27091:
27092: IV,774. -Rah.al. N:o 604.
27093:
27094:
27095:
27096:
27097: Väyrynen ym..: Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen-
27098: Meltauksen maantien t·akentamistöiden aloittamiseksi.
27099:
27100:
27101: E d u s k u n n a ll e.
27102:
27103: Ounasjoen länsipuolella oleva maantie, maan sen vaikutuspiirissä. Kun on odotet-
27104: jonka kautta Rovaniemeltä nykyisin liikenne tavissa raskaan liikenteen huomattava kasvu
27105: suuntautuu Kittilään ja edelleen Muonioon lähiaikoina Ounasjokivarressa tulevien voi-
27106: ja KilpisjärveUe, on raskaan liikenteen ja malaitostöiden johdosta, olisi viipymättä tien
27107: heikon peruskuntonsa vuoksi ollut jo useita rakentamistöihin ryhdyttävä. Tiesuunnasta
27108: vuosia huonossa kunnossa. Etenkin kelirik- on jo 40 km osalta valmiit suunnitelmat ja
27109: koaikoina tie on ollut vaikea liikennöidä. loppuosa 20 km on valmistusvaiheessa. Edellä
27110: Tutkimukset parempien liikenneyhteyksien mainittuihin seikkoihin viitaten esitämme
27111: luomiseksi ovat johtaneet siihen, että on kunnioittaen,
27112: saatava kokonaan uusi valtamaantie Rova-
27113: niemeltä Meltaukseen ja se on rakennettava että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
27114: Ounasjoen itäpuolitse. Siitä olisi myös suuri tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan
27115: hyöty paikallisille asukkaille, jotka tällä ker- markan määrärahan Rovaniemen--
27116: taa ovat vailla tieyhteyksiä. Lisäksi tulisi Meltauksen maantien rakentamistöi-
27117: tien valmistuttua asutus nopeasti laajene- den aloittamista varten.
27118: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961.
27119:
27120: Vilho Väyrynen. Erkki Koivisto.
27121: 2138
27122:
27123: IV,775.- Rah.al. N: o 605.
27124:
27125:
27126:
27127:
27128: Våyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäpalkkatark-
27129: kailua varten tarvittavan henkilökunnan palkkaamiseen.
27130:
27131:
27132: E d u s k u n n a ll e.
27133:
27134: Metsätöiden vähimmäispalkkalain johdosta poljetun työehtosopimuksen mukaisia palk-
27135: annetulla asetuksella perustettua metsäpalk- koja. Kun palkat ovat muutenkin pienet ja
27136: katoimistoa, se.n virkakuntaa ja varsinaista kun eduskunnan hyväksymä laki edellyttää
27137: palkkatarkkailua varten ei hallituksen bud- tehokasta palkkatarkkailua, on välttämätöntä
27138: jettiesityksessä ole lainkaan määrärahaa. saada budjettiin tarpeellinen määräraha lain
27139: Hallitus näyttää näin ollen aikovan jättää valvontaa varten.
27140: varsin vähäiselle huomiolle metsätöiden vä- Kun tilanne metsätyömailla metsätyönte-
27141: himmäispalkkalain toteuttamisen. kijäin kannalta katsoen on hyvin epävarma,
27142: Metsätyöntekijäin ansiot urakkatöissä ovat katsovat allekirjoittaneet välttämättömäksi,
27143: alhaiset. Kun teollisuuden aika- ja urakka- että eduskunta kiinnittää vakavaa huomiota
27144: töiden yhteiskeskituntiansio on n. 260 mk, asiaan v. 1962 menoarviota laatiessaan lisää-
27145: ansaitaan urakkatöissä metsissä n. 160 mk mällä puolueetonta palkkatarkkailua syys-
27146: tunnissa. Kuukausiansioiden ero on vieläkin kuun alussa 1961 voimaan tulleen vähimmäis-
27147: huomattavampi. Metsätöissähän muodostuu pa:lkkalain edellyttämällä tavalla.
27148: ilmastollisista ym. työntekijöistä riippumat- Sen perusteella, mitä edellä on sanottu,
27149: tomista syistä taukoja, jotka alentavat met- ehdotamme kunnioittaen,
27150: sätyöntekijäin kuukausiansion varsin alhai-
27151: seksi, eli 25 000 - 30 000 mk: n paikkeille että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
27152: kuukaudessa. Teollisuudessa kuukausiansiot t1tlo- ja menoarvioon lisäyksenä 14 Pl.
27153: nousevat 50 000 - 60 000 mk: aan. Tämän l luvun 2 momentiUe sosiaaliministe-
27154: tilanteen totesi eduskuntakin hyväksyessään riön metsäpalkkatoimiston, sen toimis-
27155: viime keväänä edellä mainitun vähimmäis- topäällikön ja hänen alaisinaan toimi-
27156: palkkalain. Samalla eduskunta antoi hallituk- vien piiri- ja apulaistarkastajien palk-
27157: sen tehtäväksi tutkia metsäpalkkojen ja mui- kaamista ja palkkatarkkailun muita
27158: den alojen palkkojen välisiä suhteita. menoja varten 6,5 miljoonan markan
27159: Metsätöiden vähimmäispalkkalaki hyväksyt- suuruisen määrärahan sen lisäksi,
27160: tiiin sen vuoksi, että oJi todettu metsätöissä mitä jo on merkitty menom·vioon.
27161: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
27162:
27163: Vilho Väyrynen. Lempi Lehto.
27164: Kustaa Alanko. Varma K. Turunen.
27165: 2139
27166:
27167: IV, 776.- Rah.al. N: o 606.
27168:
27169:
27170:
27171:
27172: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta korvaukseksi Rovar
27173: niemen kaupungt1le asemakaavapakkolunastusten viivästy-
27174: misestä aiheutuneesta vahingosta.
27175:
27176:
27177: E d u s k u n n a ll e.
27178:
27179: Viime syksynä eduskunnalle jätetyn raha- mista, koska päätöksistä ei lain mukaan ollut
27180: asia aloitteen n:o 526, jossa esitettiin valitusoikeutta, katsoi lääninhallituksen so-
27181: 315 600 000 mk:n määrärahan ottamista v. veltaneen lakia väärin ja velvoitti lääninhal-
27182: 1961 tulo- ja menoarvioon korvaukseksi Ro- lituksen ottamaan asiat uudelleen käsiteltä-
27183: vaniemen kaupungille asemakaavapakkdlu- vikseen ja niissä laillisesti menettelemään.
27184: nastusten viivästymisestä aiheutuneesta va- Lääninhallitus kuitenkin hylkäsi uudelleen
27185: hingosta, perustelunsaa lausuttiin seuraavaa: kauppalan samat hakemukset samoilla pe-
27186: "Niin kuin on yleisesti tunnettua, Rova- rusteilla, ja korkein hallinto-oikeus kauppa-
27187: niemen kauppala- nykyisin Rovaniemen lan hakemuksesta jälleen purki lääninhalli-
27188: kaupunki - on sodan aikana tapahtuneen tuksen päätökset entisin perustein ja mää-
27189: hävityksen jälkeen laaditun uuden asemakaa- räsi lääninhallituksen ottamaan asiat uudel-
27190: van toteuttamiseksi ja sekavien maanomistus- leen käsiteltävikseen. Tätä määräystä ei
27191: suhteitten selvittämiseksi joutunut pakkoin- lääninhallitus kuitenkaan noudattanut ja
27192: nastamaan yksityisiltä maanomistajilta laa- tästä oli seurauksena, että ratkaisematta
27193: joja maa-alueita erityisen, Rovaniemen kaup- olevat pakkolunastukset, jotka käsittivät
27194: palan oikeudesta pakkolunastaa kauppalan kaikkiaan 216 hehtaaria maata, oli'Vat py-
27195: alueeseen kuuluvaa maata 27 päivänä huhti- sähdyksissä noin viisi vuotta eli 5 päivään
27196: kuuta 1945 annetun lain nojalla. Pakkolunas- syyskuuta 1958, jolloin lääninhallitus, sen
27197: tukset ovat käsittäneet kaikkiaan noin 282 jälkeen kun obligatiot oli muutettu puoleksi
27198: hehtaaria ja pakkolunastuskorvausten yhteis- indeksiehtoisiksi, antoi näissä asioissa myön-
27199: määrä on noussut 771 807 273 markkaan, teiset loppuunsaattamispäätökset. Tämän jäl-
27200: johon määrään sisältyy myös pakkolunastus- keen vasta voitiin jatkaa muita keskeneräisiä
27201: korvauksille lain mukaan maksettava 6 pro- pakkolunastustoimituksia.
27202: sentin korko siltä ajalta, jonka alueet ovat Oikeuskansleri on myös 25 päivänä syys-
27203: ennen pakkolunastusten loppuunsaattamista kuuta 1958 antamassaan päätöksessä edellä
27204: olleet kauppalan hallinnassa. mainitussa asiassa todennut, että, koska kor-
27205: Pakkolunastuskorvusten nouseminen näin kein hallinto-oikeus valvoo alempien viran-
27206: korkeaan määrään on aiheutunut siitä risti- omaisten lainkäyttöä hallinto-oikeuden alalla
27207: riidasta, joka syntyi 1 päivänä elokuuta 1953 ja kun sen asiana on lainvoiman saaneen
27208: päivätyn valtion obligatiolainan obligatioiden päätöksen purkaminen eraissa hallinto-
27209: kelpoisuudesta niiden nimellisarvosta täy- asioissa, näitä koskevista säännöksistä on kat-
27210: deksi korvaukseksi ja joka ristiriita pysäh- sottava johtuvan, että alemman viranomaisen
27211: dytti pakkolunastustoimitukset viiden vuoden on asiaa uudelleen käsitellessään otettava
27212: ajaksi. Lapin lääninhallitus nimittäin ei huomioon korkeimman hallinto-oikeuden
27213: hyväksynyt mainittuja obligatioita täydeksi asiassa omaksuma laintulkinta tai asian oi-
27214: korvaukseksi ja kieltäytyi julistamasta pak- keudellinen luonnehtiminen, ja näin olisi lää-
27215: kolunastuksia loppuunsaatetuiksi ja selitti ninhallituksenkin pitänyt menetellä, varsin-
27216: pakkolunastukset rauenneiksi. Korkein hal- kin kun asiaa ei ole voitu muutoksenhaku-
27217: linto-oikeus, jolta kauppala oli anonut lää- teitse saattaa korkeimman hallinto-oikeuden
27218: ninhallituksen mainittujen päätösten purka- ratkaistavaksi.
27219: 85 E 706/61
27220: 2140 IV,776. - Rovaniemen asemakaavapakkolunastus.
27221:
27222:
27223: Mainitusta ristiriidasta, johon vaikuttaneet vat yllättävästi nousseiden tonttikustannus-
27224: seikat eivät ole olleet kauppalan määrättä· ten vuoksi joutumaan suurien vaikeuksien
27225: vissä, aiheutui kauppalalle huomattavaa va- eteen, ellei heidän asemaansa yhteiskunnan
27226: hinkoa, kun maanarvo sen vallitessa jatku- toimenpitein auteta ja helpoteta. Rovaniemen
27227: vasti nousi, joka taasen korotti pakkolunas- kaupungilla ei ole helpotusten myöntämiseen
27228: tushintoja, ja kauppala joutui näille koro- mahdollisuuksia, koska sen on hoidettava val-
27229: tetuille hinnoille vielä maksamaan hallinta- tiolta saamiensa pakkolunastuslainojen takai-
27230: ajan koron myös siltä ajalta, jonka pakko- sin maksaminen korkoinee111 ja mahdollisine
27231: lunastukset olivat pysähdyksissä. indeksikorotuksineen. Kun tonttien saajat
27232: Vuonna 1952 suoritetun yksityiskohtaisen joutuvat vielä suorittamaan korvauksen katu-
27233: arvion mukaan pakkolunastusten kokonais- maasta sekä kadun ja viemärin rakentami-
27234: rahoitus oli arvioitu kaikkiaan 427 414 331 sesta, nousevat asumiskustannukset lainava-
27235: markaksi ja eduskunta oli! ennen edellä ker- roin rake111taneille kiinteistön omistajille,
27236: rotun ristiriidan syntymistä myöntänyt paikkakunnan oiosuhteet ja nykyisen ansio-
27237: rahoitukseen tarvittavat valtion lailllat. tason huomioonottaen, liian korkeiksi. Kau-
27238: Pakkolunastuksissa luovuttajille maksetun pungin omaa rasitusta lisää vielä se, että
27239: 771 807 273 markan ja vuoden 1952 arvio- pakkolunastettuihin alueisiin sisältyy huo-
27240: maaran 427 414 331 markan erotus on mattava määrä yleisiä ja muita tuloa tuotta-
27241: 344 392 942 markkaa, millä määrällä pakko- mattornia alueita, muun muassa valtion sekä
27242: lunastusten viivästymise111 voidaan siten kat- kuntien yhteisille laitoksille lahjoitettuja tai
27243: soa korottaneen pakkolunastuskorvausten lahjoitettavia alueita, joiden osalta pakko-
27244: määrää. Kun kauppa:lalla oli kuitenkin ollut lunastuslainat on maksettava verovaroilla."
27245: ennakkovuokratuloja hallintaan ottamistaan Jokseenkin samaan aikaan kuin edellä mai-
27246: tonttimaista 28 800 000 markkaa, kauppalan nittu raha-aloite oli eduskunnan käsiteltä-
27247: lopullinen vahinko on ollut 315 592 942 mark- vänä, hallitus esitti tarkoitusta varten lisä-
27248: kaa. Edellä mainittuun eivät sisälly ne mah- talousarviossa 65 000 000 mk kaupungin kär-
27249: dolliset korvausmäärien korotukset, joita simien korkomenetysten korvaamiseksi. Halli-
27250: maanluovuttajien puolelta vireille pannut oi- tuksen esitys hyväksyttiin eduskunnassa ja
27251: keudenkäynnit tulevat vielä aiheuttamaan. raha-aloite hylättiin.
27252: Edellä mainitun vahingon syntymistä ei Katsomme välttämättömäksi, että Rova-
27253: voida saattaa kyseenalaiseksi, koska kaup- niemen kaupungille korvataan valtion va-
27254: pala, jos pakkolunastukset olisivat edistyneet roista koko se vahinko, jonka Rovaniemen
27255: normaalisti, olisi voinut myydä tonttialueita kaupunki ja tonttien saajat pakkolunastus-
27256: ja vastaavasti lyhentää saamiaan valtion lai- telll viivästymisen vuoksi ovat kärsineet.
27257: noja, ja tällöin oHsi vältytty myöhemmin Kaupungin vahingoksi on vielä jäänyt
27258: maanarvon noususta ja koroista aiheutu- 250 600 000 mk.
27259: neista lisämenoista. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
27260: Edellä selostettu vahinko tulee rasittamaan
27261: sekä Rovaniemen kaupunkia että niitä yksi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
27262: tyisiä henkilöitä, joille pakkolunastusten vi- tulo- ja menoa1·vioon 250 600 000 mar-
27263: reillä ollessa aina vuodesta 1945 lähtien on kan määrärahan korvauksena Rovanie-
27264: osoitettu tontteja kauppalan aikanaan hal- men kaupungille asemakaavapakko-
27265: lintaan ottamilta alueilta. Jälleenrakentajat lunastusten viivästymisestä aiheutu-
27266: ja varsinkin omakotitalon rakentajat, jotka neesta vahingosta.
27267: valtaosaltaan ovat vähävaraista väkeä, tule-
27268: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
27269:
27270: Vilho Väyrynen. Erkki Koivisto.
27271: Olavi Lahtela. Markus Niskala.
27272: Akseli Paarman.
27273: 2141
27274:
27275: IV,777.-Ra.h.al. N:o 607.
27276:
27277:
27278:
27279:
27280: Våänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Si~'linjärven-
27281: Juankosken rautatien asema-alueiden mkennustöikin,
27282:
27283:
27284: E d u s k u n n a ll e.
27285:
27286: Siilinjärven-Juankosken rautatie on jo seudut vaikeita työttömyysalueita. Kun näillä
27287: muutamien vuosien ajan ollut käytössä, alueilla ei ole käynnissä mitään huomatta-
27288: mutta ainoastaan ns. teollisuusratana, joka vampia rakennustöitä ja kun sellaisten alka-
27289: palvelee vain eräitä harvoja puutavarayh- misesta ei ole edes tietoa, on odotettavissa,
27290: tiöitä ja teollisuuslai·toksia. Kaupan ja maa- että tulevan talven aikana esiintyy suurta
27291: talouden harjoittajat ovat kokonaan jääneet työttömyyttä. Näin ollen myös työllisyysnäkö-
27292: rautatien suomien etujen ulkopuolelle, vaikka kohdat puoltavat asema-alueiden rakennustöi-
27293: he monessa tapauksessa ovat sen taikia joutu- den aloittamista.
27294: neet huomattaviin rasituksiin ja haittoihin. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27295: Rautatie kulkee osittain myös sellaisten aluei- nioittaen,
27296: den kautta, joihin ei ole kunnollisia maantie-
27297: yhteyksiä. Näistä syistä rautatielle olisi saa- että Eduskunta ottaisi vu.oden 1962
27298: tava aikaan myös kappaletavarakuljetus ja tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
27299: henkilöliikenne. Tämä edellyttää, että radalle markan määrärahan Siilinjärven--
27300: rakennetaan tarvittavat asema- ja varasto- Juankosken rautatien asema-alueiden
27301: rakennukset, jotka vielä puuttuvat. tasaus- ja kuntoonpanotöitä varten
27302: Kuten tunnettua, ovat Siilinjärven-Juan- sekä asema- ja varastorakennusten ra-
27303: kosken rautatien vaikutuspiiriin kuuluvat kentamiseksi tälle rautatielle.
27304: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
27305:
27306: Hilja Väänänen. Marja Lahti.
27307: 2142
27308:
27309: IV,778.- Rab.al. N:o 608.
27310:
27311:
27312:
27313:
27314: Äsvik ym.: Määrärahan osoittamisesta. Kyrönjoen 1JC1~gen·ys
27315: ja perkaamistöiden aloittamiseksi.
27316:
27317:
27318: E d u s k u n n a 11 e.
27319:
27320: Vuosittain toistuvat tulvat vaikeuttavat siin tulvien uusiutuminen estää. Käsityk-
27321: maanviljelyksen harjoittamista Etelä-Pohjan- semme on, että Kyrönjoen alapään perkaa-
27322: maalla. Ne aiheuttavat kasvu- ja korjuu- minen ja pengerrys on ensisijainen ja kii-
27323: aikana viljelijöille huomattavia vahinkoja. reellinen ·tehtävä. Kun alueen kuntien toi-
27324: Kyrönjoen vesistöalueella on useana vuonna mesta järjestetyt työttömyystyöt eivät ole
27325: arvioitu olleen n. 8 000 ha tulvaveden pei- riittäneet, vaan useita satoja työttömiä on
27326: tossa. Kun viljelmien koko valtaosaltaan edel- töihin sijoittamatta, niin perkaus- ja penger-
27327: lyttää karjatalouden harjoittamista, niin rystyö antaisi valtion toimesta suuremman
27328: heinä- ja kaurasadolle tulvista aiheutuneet työtilaisuuden alueen työttömien työhönsijoit-
27329: vahingot vähentävät ratkaisevasti karjatalou- tamiselle.
27330: desta saatua tuloa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
27331: Kun Kyrönjoki, joka on valtaväylä, ei kui-
27332: tenkaan anna tarpeellista mahdollisuutta että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
27333: vedenlaskulle mm. Hanhi- ja Kylänpään kos- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 ma1·-
27334: kien patoutumisen johdosta, esiintyy tulvia kan määräral~an Kyrönjoen pengerrys-
27335: toistuvasti ja ne aiheuttavat korvaamattomia ja perkaamistöiden aloittamiseksi.
27336: vahinkoja. Kyrönjoen perkaamisella voitai-
27337: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
27338:
27339: Toivo Asvik. Georg Backlund.
27340: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho.
27341: 2143
27342:
27343: IV,779.-Rah.al. N:o 609.
27344:
27345:
27346:
27347:
27348: Åsvik ym..: Määrärahan osoittamisesta Pohjanmaan rannikko-
27349: radan suunnittelu- ja rakennustöiden aloittamiseksi.
27350:
27351:
27352: Eduskunnalle.
27353:
27354: Pohjanmaan rannikkoratahanke on ollut mään näkökohtaan Itä-Suomen viennin ohjaa-
27355: vireillä jo usean vuosikymmenen ajan. Rauta- misesta Pohjanlahden rannikolle poikittais-
27356: tiehallituksen viimeksi suorittama tutkimus suunnassa. Tämän suunnitelman toteuttami-
27357: radan suunnasta valmistui v. 1951. V alta- nen tulee talviliikennettä ajatellen merkitse-
27358: kunnansuunnitteluneuvoston laatimassa mie- mään sitä, että suorien yhteyksien tarve ran-
27359: tinnössä todetaan myös radan rakentamisen nikolle tulee entistäkin ajankohtaisemmaksi
27360: tarpeeB.isuus. Rautatiekysymyksen oltua viime ja tarpeellisemmaksi.
27361: vuosina julkisuudessakin keskustelun alaisena Työllisyyden näkökohdat huomioon ottaen
27362: on yhä enemmän voittanut alaa se käsitys, sopisi rautatien rakennustyö työttömyystyönä
27363: että rannikkoradan suunta määräytyisi seu- suoritettavaksi. Suurena työkohteena se tyy-
27364: raavasti: Lähtökohta pohjoispäässä oli Jepua dyttäisi alueen työn tarpeen.
27365: ja rata kulkisi rannikon suuntaisena etelään Vaasan kaupunginvaltuuston asettama rau-
27366: tavoittaen Vaasan-Seinäjoen rautatien Tuo- tatiekomitea on ryhtynyt toimenpiteisiin
27367: v'ilan kohdalla, josta se jatkuisi etelään yh- rautatiehankkeen jouduttamiseksi ja pitää
27368: tyen Seinäjoen-Kristiinan rataan Perälän ajankohtaisena hankkeen toteuttamista. Tä-
27369: aseman kohdalla. män vuoksi olisi asia saatava rautatiehalli-
27370: Tätä suunnitelmaa, joka poikkeaa aikai- tuksen virallisen tutkimuksen ja valtiovallan
27371: semmin laadituista tutkimuksista, puoltaa se, toimenpiteiden alaiseksi.
27372: että kun luonnonsuhteet katkaisevat merilii- Edellä olevan johdosta ehdotamme,
27373: kenteen Perämerellä talvikausina, niin Poh-
27374: jois-Suomen kasvavalle teollisuudelle tarjou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
27375: tuisi mahdollisuus kuljetuksiin Merenkurkun tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
27376: eteläpuolella oleviin Vaasan ja Kaskisten sa- kan määrärahan Pohjanmaan rannik-
27377: tamiin. Edelleen on syytä kiinnittää huomiota koradan suunnittelu- ja rakennustöi-
27378: valtakunnansuunnitteluneuvostonkin esittä- den aloittamiseksi.
27379: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
27380:
27381: Toivo Asvik. Georg Backlund.
27382: N. Nurminen. Aleksi Kiviaho.
27383: 2144
27384:
27385: IV,780.-Rah.al. N:o 610.
27386:
27387:
27388:
27389:
27390: Asvik ym.: Määrärahan osoittamisesta vesivoimalaitostöiden
27391: aloittamiseksi Nurmonjoen yläjuoksulle.
27392:
27393:
27394: E d u s k u n n a ll e.
27395:
27396: Etelä-Pohjanmaalla esiintyy jatkuvasti Nurmonjoen yläjuoksulle tulisi kiireellisesti
27397: työttömyyttä. Siitä on seurauksena, että osa aloittaa. Riittävän sähköenergian turvaami-
27398: väestöstä siirtyy yhä enenevässä määrin työn- nen luo perustan alueen teoliistamiselle.
27399: hakuun ulkomaille tai toisille paikkakunnille. Nurmonjokeen rakennettavaa sähkövoima-
27400: Joko tilapäisesti tai pysyvästi Ruotsiin muut- laitosta varten suunnitelmat ovat valmiina.
27401: taneita lasketaan olevan tuhansia. On myös Samassa yhteydessä rakennettavaksi suunni-
27402: odotettavissa, että muualla ansiotyössä ole- teltu 350 ha:n laajuinen vedensäännöstely-
27403: vista huomattava osa joutuu palaamaan tal- allas pelastaisi vielä 2 600 ha viljelysmaata
27404: veksi kotipitäjiinsä. tulvien tuhoilta, mikä myös helpottaisi vas-
27405: Valtion ja kuntien toimesta järjestetyt taisuudessa työttömyystilannetta.
27406: työttömyystyöt eivät ole riittäneet, vaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
27407: useita satoja työttömiä on työhön sijoitta-
27408: matta. Olisi edullista, että työvoima ohjattai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
27409: siin valtion tulo- ja menoarvioon otettujen tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
27410: määrärahojen turvin vapaisiin töihin koti- kan määrärahan vesivoimalaitostöiden
27411: seudun työkohteisiin. Pysyvien työtilaisuuk- aloittamiseksi Nurmonjoen yläjuok-
27412: sien luomiselle on mahdollisuuksia. Esim. sulle.
27413: vesivoimalaitoksen rakentaminen Kyrön- ja
27414: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
27415:
27416: Toivo Asvik. Georg Backlund.
27417: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho.
27418: 2145
27419:
27420: IV,781. -Rah.al. N:o 611.
27421:
27422:
27423:
27424:
27425: .Asvik ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan postiauto-
27426: varikon rakennustöiden aloittamista varten.
27427:
27428:
27429: E d u s k u n n a 11 e.
27430:
27431: Posti- ja lennätinlaitoksen Vaasan auto- pesu- eikä rasvauspaikkaa, vaikka tällaiseen
27432: varikon on huollettava ja korjattava nykyi- huoltoon joutuu päivittäin parisenkymmentä
27433: sin 73 autoa ja erilaisia perävaunuja, joten ajoneuvoa. V arikon toiminnan tapahtuessa
27434: oman kaluston kokonaismäärä nousee 79 ajo- postitalon yhteydessä sillä ei ole käytettävis-
27435: neuvoon. Tämän Esäksi joudutaan varikolla sään minkäänlaista piha-aluetta, mikä kui-
27436: huoltamaan Helsingistä, Turusta ja Tampe- tenkin autoliikenteen korjauksen kyseessä
27437: reelta tulevat linja-autot, jotka yöpyvät Vaa- ollen olisi aivan välttämätöntä. Henkilökun-
27438: sassa. Autovarikon kalustoa on jouduttu si- nan käytettävissä ei ole tarkoituksenmukaisia
27439: joittamaan myös maakuntaan, jossa se pal- puku- eikä pesuhuoneita, joten tilat eivät ole
27440: velee alueen puhelin- ja postiliikennettä. nykyisen sosiaalisen lainsäädännön edellyt-
27441: Koko varikkoalueen kaluston perushuollot ja tämiä. Varikon käyttöön on jouduttu vuok-
27442: korjaukset tehdään Vaasassa käyttäen vaihto- raamaan 8 autopaikkaa, joiden vuokrasuh-
27443: vaunusysteemiä, mikäli ahtaat korjaustilat teen jatkuvuus on epävarmaa ja aiheuttaa
27444: ovat sen sallineet. Toisaalta tilojen ahtaus tarpeettomia lisäkustannuksia.
27445: on rajoittanut vaunumäärää, joten tälläkin Vaasaan ra:kennettavan postiautovarikko-
27446: hetkellä varikolla on puutetta kuljetuskalus- rakennuksen saanti on väilttämätöntä, jotta
27447: tosta. posti- ja lennätinlaitoksen käytettävissä vari-
27448: Nykyisen automäärän korjauksessa on jou- kolla oleva erittäin huomattavaa pääomaa
27449: duttu käyttämään ulkopuolisia korjaamoita, edustava autokalusto voitaisiin huoltaa ja
27450: koska omat tilat ovat liian ahtaat. Tästä on hoitaa liikennekelpoisena. Vaasan posti- ja
27451: aiheutunut vaikeuksia vaunujen käyttötar- lennätinkonttori on liikenteeltään eräs
27452: peen tyydyttämisessä. Varikon 79 ajoneuvoa maamme suurimpia, sanomalehtipostin kulje-
27453: varten on käytettävissä n. 800 m2 autotiloja tuksessa toisella sijalla, ulko- ja kotimaan
27454: ja n. 280 m2 varasto- ja työtiloja. Tilojen postin kuljetus on lisääntymässä.
27455: väheneminen johtuu valtion puhelinkeskuk- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
27456: sen siirtämis~tä postitalon yhteyteen ja siitä,
27457: että sen käyttöön oli luovutettava n. 350 m2. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
27458: Siirto oli puheEnliikenteen hoitamisen kan- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
27459: nalta välttämätöntä, joten ratkaisussa ei ollut kan suuruisen määrärahan Vaasan
27460: valinnan varaa. V ari'kolla on nyt varsinaisia postiautovarikkomkennuksen suunnit-
27461: korjaus- ja huoltopaikkoja vain 5, mikä on telu- ja rakennustöiden aloittamista
27462: aivan liian vähän kalustomäärään verrattuna. varten.
27463: Samaten varikolla ei ole käytettävissään
27464: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
27465:
27466: T. Asvik. Georg Backlund.
27467: N. Nurminen. Aleksi Kiviaho.
27468: 2146
27469:
27470: N,782. - Rah.al. N: o 612.
27471:
27472:
27473:
27474:
27475: Asvik ym. : Määrärahan osoittamisesta kuntouttamislaitoksen
27476: rakentamiseksi Vaasaan.
27477:
27478:
27479: E d u s k u n n a ll e.
27480:
27481: Lapsihalvauksen hoidossa on tärkeätä tau- suuruinen ja n. 50 hoitopaikkaa käsittävä.
27482: tiin sairastuneiden ja halvaantuneitten kun- Tarvittavilla hoitovälineillä varustettuna se
27483: touttamishoidon järjestäminen. Lapsihalvaus- tulisi ma:ksamaan yhteensä n. 50-60 milj.
27484: epidemioiden seurauksena on maassamme mk.
27485: useita satoja henlci!löitä, jotka pitäisi saada Koska mainitun kuntouttamislaitoksen ra-
27486: kuntouttamishoitoon. Hoitopaikoista on kui- kentaminen olisi omiaan osaltaan poistamaan
27487: tenkin erittäin suuri puute. Tämän vuoksi erään suuren puutteen maamme sairaalajär-
27488: hoitopaikkoja pitäisi välttämättä ja kiireelli- jestelmässä ja koska laitos saataisiin rakenne-
27489: sesti saada' lisää sitäkin suuremmalla syyllä, tuksi invaliidijärjestön toimesta, olisi val-
27490: koska kuntouttamislaitokset eivät palvelisi tiolla mielestämme täysi syy tukea koko kan-
27491: vain lapsihalvauksen, vaan myös muiden sai- san terveydelle ja tyÖ'kyvyn säilyttämiselle
27492: rauksien, mm. teollisuuden työtapaturmien ensiarvoisen tärkeän laitoksen aikaansaamista
27493: uhrien jälkihoitoa ja kuntouttamista. myöntämällä sen rakennuskustannusten peit-
27494: Vaasan kaupunki sijaitsee vanhan lapsi- tämiseksi valtionavustusta.
27495: halvausepidemian keskuksessa. Kaupunki oli- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
27496: sikin erittäin sopiva kuntouttamislaitoksen
27497: sijoituspaikaksi lähinnä rannikkoseudun ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
27498: Pohjois-Suomen kuntouttamislaitoksen tar- tulo- ja menoa1·vioon 20 000 000 mar-
27499: vetta silmällä pitäen. Vaasan kaupunki on kan suuruisen määrärahan kuntoutta-
27500: varannut kuntouttamislaitosta varten tarvit- mislaitoksen rakentamisen aloittamista
27501: tavan alueen Korkeanmäen uudelta asunto- varten Vaasan kaupunkiin.
27502: alueelta. Laitos tulisi olemaan n. 7 000 m3: n
27503: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
27504:
27505: Toivo Åsvik. Georg Backlund.
27506: Nestori liurtninen. Aleksi Kiviaho.
27507: 2147
27508:
27509: IV, 783. - Rah.al. N: o 613.
27510:
27511:
27512:
27513:
27514: Asvik ym.: Määrärahan osoittamisesta turvevoimalaitoksen
27515: rakentamiseksi Etelä-Pohjanmaalle.
27516:
27517:
27518: E d u s k u n n a ll e.
27519:
27520: Etelä-Pohjanmaalle tarkoitetun turvevoima- teluissa Hmenee, että määrärahalla suunni-
27521: laitoksen suunnitteluun ja rakentamiseen on teltava ja rakennettava turvevoimalaitos on
27522: kahden edellisen vuoden tulo- ja menoar- suunnit·eltu valmistuva:ksi syksyllä 1966. Ku-
27523: viossa ollut avustuksena 100 ooO 000 mk:n luvan vuoden talousarviota laadittaessa edus-
27524: määräraha. Ensi vuoden talousarviosta halli- kunta yhtyi valtiovarainvaliokunnan lausu-
27525: tus on poistanut tämän määrärahan ja esittää maan, jossa se ilmoitti pitävänsä nykyisen
27526: turveteollisuuden edistämiseen 143 000 000 voimapulan aikana tärkeänä, että tämänkin
27527: mk, jota yhdistettyä määrärahaa voidaan uuden voimalaitoksen aikaansaamista kiireh-
27528: käyttää turveteollisuuden tarpeisiin varatta- ditään, ja lausui siten odottavansa hallituk-
27529: vien soiden ojitussuunnitelmien laatimiseksi selta toimenpiteitä asiassa. Hallituksen toi-
27530: ja toteuttamiseksi, näiden soiden kunnosta- menpiteet ovat omiaan hidastamaan hank-
27531: miseksi turvetuotantoa varten, tuotantokokei- keen toteutumista nimenomaan määrärahan
27532: lujen suorittamiseksi, alan tutkimus- ja jul- yhdistämisen ja pienuuden johdosta.
27533: kaisutoiminnan edistämiseksi sekä turveteolli- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
27534: suuden tukemiseksi. nioittavasti,
27535: Hallituksen esityksen mukainen siirtymi-
27536: nen yhdistettyyn määrärahaan ja luopuminen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962
27537: turvevoimalaitoksen suunnitteluun ja raken- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
27538: tamiseen tarkoitetuista avustuksista käsityk- kan suuruisen määrärahan turvevoima-
27539: semme mukaan hidastaa turvevoimalaitos- laitoksen rakentamiseksi Etelä-Pohjan-
27540: hankkeen toteuttamista Etelä-Pohjanmaalle. maalle.
27541: Kahden edellisen vuoden talousarvion perus-
27542: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961.
27543:
27544: Toivo Asvik. Nestori Nurminen.
27545: !Kau:ko Tamminen. Georg Backlund.
27546: Aleksi Kiviaho.
27547: 2148
27548:
27549: IV,784.-Rah.al N:o 614.
27550:
27551:
27552:
27553:
27554: Asvik ym..: Määrärahan osoittamisesta vähävaraisten per-
27555: heitten lasten maalle siirron tukemiseen.
27556:
27557:
27558: E d u s k u n n a 11 e.
27559:
27560: Yhä yleisemmäksi on tullut käsitys, että linjaa. Se ei ole varannut sanottuun tarkoi-
27561: kesävirkistyksen antaminen vähävaraisten tukseen edes pientäkään määrärahaa. Asian
27562: perheitten lapsille on tärkeä sosiaalinen toi- tärkeyteen katsoen olisi eduskunnan korjat-
27563: menpide. Tämä kiistaton tosiasia käsitettiin tava tämä valitettava virhe.
27564: meilläkin sodan jälkeen, mistä kauniina il- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
27565: mauksena oli se, että valtio alkoi avustaa
27566: kaupunkien ja asutuskeskuksien vähävarais- että Eduskunta ottaisi vuoden
27567: ten lasten maalle siirtoa. 1962 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
27568: Tämä myönteinen kehitys kuitenkin py- markan määrärahan vähävaraisten
27569: sähtyi jo v. 1950, kun hallitus jätti talous- perheitten lasten maalle siirron tuke-
27570: arvioesityksestään avustusmäärärahan pois. miseen.
27571: Nykyinen hallitus jatkaa samaa epäsosiaalista
27572: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
27573:
27574: Toivo Asvik. Anna-Liisa Tiekso. Aleksi Kiviaho.
27575: Nestori Nurminen. V. Rytkönen. Veikko Kansi.kas.
27576: VALTIOPÄIVÄT
27577: 1961
27578:
27579: LIITTEET
27580: IV
27581:
27582: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTY, YLEISEN ALOITE-
27583: AJAN JÄLKEEN JÄTETTY KUNNAN KÄTILOISTÄ ANNETUN LAIN
27584: MUUTTAMISTA TARKOITTAVA LAKIALOITE
27585:
27586:
27587:
27588:
27589: HELSINKI 1962
27590: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
27591:
27592:
27593: 86 E 168/62
27594: 2151
27595:
27596: IV,785. - La.k.al. N:o 210.
27597:
27598:
27599:
27600:
27601: Hosia: Ehdotus laiksi kunnan kätt.'löistä annetun lain muut-
27602: tamisesta.
27603:
27604:
27605: Ed us'kunnaUe.
27606:
27607: Hallituksen esityksessä n: o 120 ehdotetaan sisarten palkkaus on tähän asti ollut yhden-
27608: kunnan kätilöistä annetun lain muuttamista mukainen eikä mitään syytä järjestelmän
27609: siten, että kätilö, joka on maalaiskunnan pal- muuttamiseen ole hallituksen esityksessäkään
27610: veluksessa, saa peruspalkkana ylemmässä tuotu julki, olisi eduskunnan korjattava kun-
27611: pallclraluokassa vähintään sen määrän, joka nan kätilöiden paJkkausta koskeva laki.
27612: tulee valtion viran ja toimen haltijalle 18 Edellä olevan perusteella ehdotetaan,
27613: palkkausluokass.a, ja alemmassa palkkaJuo-
27614: kassa 17 palkkaluQikan mukaan. Samanaikai- että Eduskunta hyväksyisi lain kun-
27615: sesti esitetään kunnallisten terveyssisarten nan käUlöistä annetun lain muuttami-
27616: palkka 19 palkkaluokan mukaiseksi (esitys sesta näin kuuluvana:
27617: 119). Kun kunnan kätilöiden ja terveys-
27618:
27619:
27620:
27621: Laki
27622: kunnan kätilöistä annetun lain muuttamisesta.
27623: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnan kätilöistä 31 päivänä maalis-
27624: kuuta 1944 annetun lain 10 §: n 1 momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta
27625: 1955 annetussa laissa (586/55), näin kuuluvaksi:
27626: 1
27627:
27628:
27629:
27630:
27631: 10 §. ja eteisen käsittävä asunto lämpöineen tai
27632: KätiJö, joka tämän lain mukaan on maa- pilkottuine polttopuineen ja valoineen, osuus
27633: laiskunnan palveluksessa, saakoon kunnalta kellariin ja tarpeellisiin ulkohuoneisiin sekä
27634: peruspalkkana ylemmässä palkkaluokassa vä- sauna tai sen käyttöoikeus tahi kylpyhuone
27635: hintään sen määrän, joka tulee valtion vi- taikka näitä luontoisetuja paikkakunnan hin-
27636: ran tai toimen haltijalle 19 palkkausluo- tatason mukaan vastaava rahallinen korvaus.
27637: kassa, j.a alemmassa palkkaJuokassa vähin- Samalla on kätilön käytettäväksi asetettava
27638: tään määrän, joka tulee valtion viran tai vapaa puhelin, mikäli se on kohtuullisin kus-
27639: toimen haltijalle 18 pall4:ausluokassa. Sen tannuksin mahdoHista.
27640: ohessa on kunnan kätilö saapa kalliinpaikan-
27641: lisää, milloin seHaista Hsää suoritetaan vas-
27642: taaville valtion viran tai toimen haltijoille.
27643: Peruspalkan lisäksi tulee kätilön saada kun- Tätä lakia sovelletaan 1 päivästä elokuuta
27644: nollinen, vähintään yhden huoneen, keittiön 1961 lukien.
27645:
27646:
27647: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1961.
27648:
27649: Anni .Hosia.
27650: VALTIOPÄIVÄT
27651: 1961
27652:
27653: LIITTEET
27654: VIII
27655:
27656: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT, YLEISEN ALOITEAJAN
27657: JÄLKEEN JÄTETYT LAKIALOITTEET
27658:
27659:
27660:
27661:
27662: HELSINKI 1962
27663: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
27664: 1
27665:
27666: 1
27667:
27668: 1
27669:
27670: 1
27671:
27672: 1
27673:
27674: 1
27675:
27676: 1
27677:
27678: 1
27679:
27680: 1
27681:
27682: 1
27683:
27684: 1
27685:
27686: 1
27687:
27688: 1
27689:
27690: 1
27691: Lakialoitteita, Jotka tarkoittavat yksityisoppikoulujen valtionavusta
27692: annetun lain ja kansakoululain muuttamista.
27693: 2157
27694:
27695: VIII,107. - Lak.al. N: o 202.
27696:
27697:
27698: Ahonen: Ehdotus laiksi yksityisoppikoulujen valtionavusta
27699: annetun lain muuttamisesta.
27700:
27701: Eduskunnalle.
27702: Asetettaessa kiinnitysvakuus edellytykseksi kysymys, joka sinänsä on koulun intressissä,
27703: valtionavun saamiselle yksityisoppikoulun myöhemmäksi. Toisaalta koulut juuri tällai-
27704: velkojen korkomenoihin lienee alunperin läh- sessa vaiheessa ovat taloudellisissa vaikeuk-
27705: detty siitä, että lainan antajat joka tapauk- sissa ja nimenomaan valtionavun tarpeessa
27706: sessa vaativat antamansa luoton vakuudeksi korkomenojenkin osalta.
27707: kiinnityksen koulurakennukseen tai tonttiin Edelleen on huomattava, että varsinkaan
27708: ja että kiinnityksen asettamisesta valtion- liikepankit eivät yleensä myönnä pitkäaikai-
27709: avun saamisen edellytykseksi ei siten aiheu- sia luottoja, mutta niidenkin apua koulujen
27710: tuisi kouluille ylimääräisiä kustannuksia. tulisi rahoitusvaikeuksissaan voida käyttää
27711: Sen jälkeen kun kunnat aivan yleisesti ovat ilman, että siitä aiheutuu joko tarpeetto-
27712: alkaneet myöntää takauksia paikkakuunal- masta kiinnittämisestä johtuvat lisämenot tai
27713: laan tai alueellaan toimivan yksityisoppikou- valtionavun saamatta jääminen. Edelleen on
27714: lun velkojen vakuudeksi, on tilanne muuttu- huomattava, että koulut joutuvat valtionavun
27715: nut. Kiinnityksellä ei enää ole Iuotonautajan nykyisen maksatusjärjestelmän vuoksi rahoit-
27716: kannalta vakuutena merkitystä eikä sitä sen tamaan syyskautena menonsa usean kuukau-
27717: vuoksi ole tarpeen hankkia. Näin on synty- den ajan lyhytaikaisilla luotoilla sen vuoksi,
27718: nyt turhista menoista ja vaivannäöstä epä- että ne saavat pääosan valtionavusta vasta
27719: kohta, joka velkaisten koulujen vaikean ta- vuoden lopulla tai seuraavan vuoden puo-
27720: loudellisen aseman ja rehtorien suuren työ- lella.
27721: taakan huomioonottaen on pikaista korjausta Kun hallitus on esityksensä perusteluissa
27722: vaativa. todennut epäkohdan olemassaolon eikä sen
27723: Hallitus onkin esityksellään n: o 79 pyrki- korjaamisen tarpeellisuudesta ole epäilystä,
27724: nyt poistamaan tämän epäkohdan, mutta on täysi syy poistaa sanottu epäkohta koko-
27725: syistä, jotka eivät ole nähtävissä, jättänyt naan niiden luottojen osalta, jotka kunta on
27726: kuitenkin epäkohdasta osan edelleen olemaan taannut. Sen vuoksi lain 5 § : n 5) a-kohtaan
27727: vapauttaessaan kiinnitysvakuuden hankkimi- sisältyvä viiden vuoden rajoitus olisi mieles-
27728: sesta vain vähintään viideksi vuodeksi otetut täni poistettava.
27729: kunnan takaamat lainat. Varsinkin alkuvai- Edellä sanotun perusteella esitän kunnioit-
27730: heissa kouluilla ei ole mahdollisuuksia jär- tavasti,
27731: jestellä lainojaan pitkäaikaisiksi, vaan nii-
27732: den on tyydyttävä ottamaan lyhytaikaisiakin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
27733: luottoja ja jätettävä näiden vakauttamis- van lakiehdotuksen:
27734:
27735: Laki
27736: yksityisoppikoulujen valtionavusta annetun lain muuttamisesta.
27737: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yksityisoppikoulujen valtionavusta 6 päi-
27738: vänä lokakuuta 1950 annetun lain 5 §, sellaisena kuin se on 9 päivänä tammikuuta 1953
27739: ja 9 päivänä joulukuuta 1960 annetuissa laeissa (8/53 ja 459/60), 6 §, sellaisena kuin
27740: se on 16 päivänä joulukuuta 1955 annetussa laissa (513/55), ja 9 §, sellaisena kuin se
27741: on 20 päivänä huhtikuuta 1951 annetussa laissa (245/51) näin kuuluviksi:
27742: 5 §. 5) 40-60 sadalta seuraavista menoista:
27743: (1-4 kohdat kuten hallituksen esityk- a) pääasiallisesti koulun käyttämiä raken-
27744: sessä.) nuksia ja koulun aluetta rasittavien koulun
27745: 87 E 168/62
27746: '2158 VIII,107. - Yksityisoppikoulujen valtionapu.
27747:
27748:
27749: hyväksi otettujen velkojen koroista; kiinnitys d) koulun palwl~ 3atkuvasti olevan
27750: ei kuitenkaan ole valtionavun edellytyksenä, palveluskunnan varsinaisesta palkk!luksesta.
27751: jos lainan antajana on valtio, eikä myöskään
27752: silloin, kun koulun ylläpitäjänä on kunta tai 6 §.
27753: kunta on velan takaajana; (Kuten hallituksen esityksessä.)
27754: b) jos koulu toimii vuokrahuoneistossa,
27755: pääasiallisesti koulun toimintaa varten käy- 9 §.
27756: tettävien huoneistojen vuokrasta; (Kuten hallituksen esityksessä.)
27757: c) edellä a ja b kohdassa tarkoitettujen
27758: h.uoneistojen hyväksyttävistå lämp(). ja va- (Vt>imuntulo$åätmös kuten hallitnbeh esi-
27759: blistuskustannuksista; sekä tyksessä.)
27760:
27761: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1961.
27762:
27763: Arvo Ahonen.
27764: 2159
27765:
27766: VJII.108, - Lak.al. N :o 203.
27767:
27768:
27769:
27770: A. Tuominen ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain muutta-
27771: misesta.
27772:
27773: Eduskunnalle.
27774:
27775: Hallitus on 22 pa1vana syyskuuta 1961 desta onkin varteenotettava, hallituksen
27776: antanut eduskunnalle esityksen kansakoulu- pelko kansalaiskoulun kolmannen vuosiluo-
27777: lain muuttamisesta siten, että kansakoulu kan liian nopeasta ja kansakoulutoimen epä-
27778: voitaisiin järjestää myös yhdeksänvuotiseksi. tasaiseen kehittymiseen johtavasta yleistymi-
27779: Samalla se on ilmoittanut, että eduskunnan sestä on mielestämme liioiteltu. Kansakoulu-
27780: 2 päivänä kesäkuuta 1961 hyväksymä samaa laitokseen kohdistuva valtion holhous on
27781: asiaa koskeva laki kansakoululain muutta- viime vuosina lisääntynyt huomattavasti ja
27782: misesta on jätetty vahvistamatta. Hallituk- tämä puolestaan on ollut omansa lamaan-
27783: sen esityksen mukainen lainmuutos ei mie- nuttamaan kuntien omaa harrastusta kansa-
27784: lestämme eräissä suhteissa täytä niitä vaa- koululaitoksensa kehittämiseen, liikkuma-ala
27785: timuksia, joita kansakoulun yhdeksännen kun on muodostunut melko ahtaaksi. Halli-
27786: vuosiluokan tarkoituksenmukainen järjestä- tuksen suunnittelema lupajärjestelmä tulee
27787: minen edellyttäisi. lisäämään holhoavaa otetta.
27788: Hallituksen esityksen mukaan yhdeksän- Hallitus haluaa esityksessään pidättää itsel-
27789: nen vuosiluokan perustaminen edellyttää leen oikeuden asetuksella säätää poikkeuksia
27790: opetusministeriön lupaa. Niiden kokemus- kansalaiskoulun kolmannen vuosiluokan ope-
27791: ten perusteella, joita on saatu tällaisesta tuksen samoin kuin kouluaterian, majoituk-
27792: lupajärjestelmästä kunnallisten keskikoulu- sen ja kyydityksen järjestämistä koskevista
27793: jen osalta, voidaan todeta, että järjestelmä kansakoululain säännöksistä. Kun tällaisten
27794: on ollut omansa suuresti vaikeuttamaan poikkeusten tekemiseen ei ole tarvetta eikä
27795: kuntien mahdollisuuksia suunnitella koulu- myöskään ole aihetta ehkä ajateltuihin oppi-
27796: laitoksensa kehittämistä pitkäjännitteisesti laiden sosiaalisten etujen kaventamisiin, kan-
27797: ja ottamalla huomioon paikalliset olosuhteet sakoululain 91 §: n säännöksiä ei mieles-
27798: ja omat taloudelliset edellytyksensä. Perus- tämme ole syytä muuttaa.
27799: tamislupien saantimahdollisuudet ovat riip- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27800: puneet kulloinkin vallassa olevan hallituksen nioittavasti,
27801: koulupoliittisista näkemyksistä ja valtion
27802: senhetkisestä taloudellisesta tilasta. Vaikka että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
27803: hallituksen esiintuoma näkökohta kansalais- van lakiehdotuksen:
27804: kouluopetuksen kehittämisen tasapuolisuu-
27805:
27806:
27807:
27808: Laki
27809: kansakoululain muuttamisesta.
27810: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun
27811: kansakoululain (247/57) 2 §:n 2 momentti ja 41 §:n 3 momentti näin kuuluviksi:
27812: 2 §. koulu voi kuitenkin, milloin olosuhteet niin
27813: - - - - - - - - - - - - - - vaativat, olla yksivuotinen, jolloin varsinai-
27814: Varsinainen kansakoulu on kuusivuotinen nen kansakoulu on seitsenvuotinen. Kunta
27815: ja kansalaiskoulu kaksivuotinen. Kansalais~ voi järjestää kansakoulun kokonaan tai osit-
27816: 2160 VIII,lOS. - Kansakoulula.ki.
27817:
27818:
27819: tain yhdeksänvuotiseksi lisäämällä kansalais- myös kansakoulun kahdeksannen vuosiluokan
27820: kouluun kolmannen vuosiluokan, jolle siirty- kurssin suorittaneen lapsen, joka ei ole siir-
27821: minen on vapaaehtoista. tynyt kansalaiskoulun vapaaehtoiselle kol-
27822: mannelle vuosiluokalle, täyttäneen oppivel-
27823: vollisuutensa.
27824: 41 §.
27825:
27826: Oppivelvollisuus on täytetty, kun lapsi on Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo-
27827: käynyt kansakoulun tai muutoin suorittanut kuuta 1962, kuitenkin niin, että sitä aikai-
27828: vastaavat oppimäärät. Milloin kunnan kan- semminkin voidaan ryhtyä lain täytäntöön-
27829: sakoulu 2 §: n 2 momentissa tarkoitetussa panoa varten tarpeellisiin valmistaviin toi-
27830: tapauksessa on yhdeksänvuotinen, katsotaan menpiteisiin.
27831:
27832:
27833: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1961.
27834:
27835: Arvo Tuominen. Olavi Lindblom.
27836: Ensio Partanen. Kalle Matilainen.
27837: Pentti Niemi. Rafael Paasio.
27838: Anni Flinck. Onni Hiltunen.
27839: Eino Raunio. Lars Lindeman.
27840: Valto Käkelä. Georg Eriksson.
27841: Väinö Tikkaoja. Vilho Väyrynen.
27842: Sylvi Siltanen. Varma K. Turunen.
27843: Eetu Karjalainen.
27844: 2161
27845:
27846: VIn,109. - La.k.al. N: o 204.
27847:
27848:
27849:
27850:
27851: Leinonen ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta.
27852:
27853:
27854: E d u s kun n a 11 e.
27855:
27856: Kuluvan vuoden syyskuun 22 päivänä hal- oppivelvollisuusikäisten kouluja. Kun asia
27857: litus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi kuitenkin voi olla jossain määrin tulkinnan-
27858: kansakoululain muuttamisesta, sen jälkeen varainen, on syytä se korjata ja samalla täs-
27859: kun eduskunnan viimeksikuluneen kesäkuun mentää lakia niin, että kaikkien näiden vä-
27860: 2 päivänä hyväksymä laki kansakoululain himmäismäärän ylittävien kansakoulun osien
27861: 2 § :n muuttamisesta oli jätetty vahvista- käyminen jää oppilaalle vapaaehtoiseksi.
27862: matta. Kun hallituksen esittämä lakiehdotus Kun meillä ei ole mitään sitä vastaan, että
27863: useissa kohdin poikkeaa eduskunnan hyväk- kansalaiskoulun kolmannelle VUosiluokalle
27864: symän lain sisällöstä ja on sekä asiallisesti siirtyneet oppilaat ovat velvolliset opiskele-
27865: että lakiteknillisesti sellainen, ettemme voi maan tämän luokan loppuun asti, esitämme
27866: pitää sen muuttamatta hyväksymistä asian- kansakoululain 41 §: ssä säädettäväksi, että
27867: mukaisena, esitämme kunnioittaen seuraavaa: oppivelvollisuus on täytetty, kun lapsi on
27868: Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutet- käynyt varsinaisen kansakoulun ja kansalais-
27869: tavaksi kansakoululain 2, 41 ja 91 §: ää. On koulun tai muutoin suorittanut vastaavat
27870: riidatonta, että oppivelvollisuutta koskevassa oppimäärät ja että kansalaiskoulun kolman-
27871: luvussa olevaa 41 § : ää on muutettava, jos nelle Iuokalle vapaaehtoisesti siirtyneet oppi-
27872: kerran, kuten hallitus ehdottaa, kansalais- velvollisuusikäiset lapset pysyvät oppivelvol-
27873: koulun kolmannelle vuosiluokalle siirtyneet lisina kyseessä olevan lukuvuoden loppuun
27874: lapset veivoitetaan jatkamaan opiskeluansa saakka.
27875: lukuvuoden loppuun. Heidän oppivelvolli- Eduskunnan jo hyväksymän lain mukaan
27876: suusaikansahan pitenee ja tästä säätäminen mikään ei olisi estänyt kuntaa järjestämästä
27877: kuuluu kansakoululain oppivelvollisuutta kansakouluansa joko kokonaan tai osaksi yh-
27878: koskevaan lukuun. Väärinkäsityksen välttä- deksänvuotiseksi. Hallituksen esityksessä ole-
27879: miseksi ei kuitenkaan olisi, kuten hallituksen vat tätä määräävät sanat pikemminkin voi-
27880: esityksessä tehdään, enää puhuttava vapaa- vat aiheuttaa sekaannusta., koska ajatus, että
27881: ehtoisesta kolmannesta luokasta eikä sään- kansalaiskoulu voidaan kokonaan määrätä
27882: nöstä siirtymisen vapaaehtoisuudesta sijoitet- kolmivuotiseksi, mielestämme johtaa siihen,
27883: tava lain 2 §: ään, kuten hallituksen esityk- ettei päästökirjoja voida antaa niille oppi-
27884: sessä on tehty. laille, jotka ovat käyneet kolmivuotista kan-
27885: Yhtenä syynä siihen, miksi hallitus ei kat- salaiskoulua kaksi vuotta eivätkä siirtyneet
27886: sonut voivansa ehdottaa eduskunnan hyväk- kolmannelle vuosiluokalle. Mielestämme ase-
27887: symän lain vahvistamista, mainitaan halli- tuksella olisi annettava tätä koskevat lähem-
27888: tuksen esityksessä se, etteivät lain perustelut mät säännökset.
27889: ja lakiteksti olisi olleet sopusoinnussa keske- Edellisiä huomautuksia paljon tärkeämpi
27890: nään. Kansakoululain 41 § :n mukaan oppi- on toteamus, että hallitus tahtoisi esityksel-
27891: velvollisuus on täytetty, kun lapsi on käy- lään rajoittaa kyseessä olevien kolmansien
27892: nyt kansakoulun tai muuten suorittanut vas- luokkien perustamista siten, että opetusmi-
27893: taavat oppimäärät. Kansakoululla kuitenkin nisteriöllä olisi valta kieltää kunnalta oikeus
27894: jo ennestään on tarkoitettu tässä sitä kansa- siihen. Tämä käy ilmi hallituksen esityksen
27895: koulun osaa, joka kansakoululain rakennetta perusteluista. Sen kanssa ristiriitaiselta näyt-
27896: säätävässä 2 §: ssä on määrätty vähimmäksi tää kuitenkin lakitekstin säännös, että perus-
27897: vaatimukseksi, eikä siis keskikoulua ja muita tamisehdoista määrätään asetuksella. Lupa-
27898: 2162 VIn,l09. - Kansa.koululald.
27899:
27900:
27901: järjestelmä on sitä paitsi täysin tarpeeton sista. Tämän vuoksi ei ole syytä muuttaa
27902: ja lisäksi kansakoulutoimen kehittymiselle lainkaan kansakoululain 91 §: ää. Kun edus-
27903: sangen haitallinen. kunnan hyväksymään lakiin luottaen useat
27904: Erittäin valitettavaa olisi, jOS" kansalais- kunnat jo ovat järjestäneet kansakoulunsa
27905: koulun kolmannen luokan oppilailta kiellet- yhdeksänvuotiseksi, olisi kohtuutonta estää
27906: täisiin oikeus saada kouluateria ja sekä kyy- niiltä valtionavustus tähän. Siksi laki olisi
27907: ditys ja majoitus, milloin matka on pitkä. tuleva voimaan heti.
27908: Myös kuntien oikeus valtionapuun tulisi täl- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
27909: löin uhan alaiseksi. Kansakoululain 4 ja 6
27910: §: ssä jo ennestään on riittävät säännökset että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
27911: opetuksen suhteen tarpeellisista pQikkeuk- van lakiehdotuksen:
27912:
27913:
27914: Laki
27915: kansakoululain muuttamisesta..
27916: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kan-
27917: -sakoululain (247/57) 2 §:n 2 momentti ja 41 §:n 3 momentti näin kuuluviksi:
27918:
27919: 2 §. 41 §.
27920: Varsinainen kansakoulu on kuusivuotinen Oppivelvollisuus on täytetty, kun lapsi on
27921: ja kansalaiskoulu kaksivuotinen. Kansalais- käynyt varsinaisen kansakoulun ja kansalais-
27922: koulu voi kuitenkin, milloin olosuhteet niin koulun tai muutoin suorittanut vastaavat op-
27923: vaativat, olla yksivuotinen, jolloin varsinai- pimäärät. Milloin kunnan kansakoulu 2 §: n
27924: nen kansakoulu on seitsenvuotinen. Kunta 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa on
27925: voi järjestää kansakoulun yhdeksänvuotiseksi yhdeksänvuotinen, katsotaan myös kansakou-
27926: lisäämällä kansalaiskouluun kolmannen vuosi- lun kahdeksannen vuosiluokan oppimäärän
27927: luokan. suorittaneen lapsen, joka vapaaehtoisesti ei
27928: ole ilmoittautunut kansalaiskoulun kolman-
27929: nelle vuosiluokalle, täyttäneen oppivelvolli-
27930: suutensa.
27931:
27932:
27933: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1961.
27934:
27935: Armas Leinonen. Anna-Liisa Tiekso.
27936: Olavi Lähteenmäki. Juho Tenhiälä.
27937: Judit Nederström-Lunden. Meeri Kalavainen.
27938: Oarl Olof Tallgren.
27939: VALTIOPÄIVÄT
27940: 1961
27941:
27942: LIITTEET
27943: IX
27944:
27945: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ, YLEISEN
27946: ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETTYJÄ MAATALOUDEN
27947: HINTATASOA KOSKEVIA LAKIALOITTEITA
27948:
27949:
27950:
27951:
27952: HELSINKI 1962
27953: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
27954: 2165
27955:
27956: IX,149. - Lak.al. N: o 196.
27957:
27958:
27959:
27960:
27961: Vennamo: Ehdotus laiksi maatalouden hintatasosta annetun
27962: lain muuttamisesta.
27963:
27964:
27965: Eduskunnalle.
27966:
27967: Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesi- juurikastasekä puutarha-, vihannes- ja muitf!,
27968: tyksensä n: o 12 nykyisensisältöisen maata- erikoiskasveja.
27969: loustulolain jatkamiseksi muuttamattomana 2. Koska laki on tarkoitettu koko maata-
27970: kaksi vuotta. Kuitenkin hallitus on tällä louden turvalaiksi, olipa sitten kysymyksessä
27971: nykyisellä lailla kuluneena aikana siirtänyt minkäkokoinen tila tahi mikä tuote tahansa,
27972: pienviljelijöiden tuloja parempiosaisille, niin laissa on estettävä maatalouden sisäiset
27973: minkä lisäksi hallitus on jatkuvasti korotta- tulosiirrot vahvempien hyväksi ja muukin
27974: nut pienviljelijöiden tuotantokustannuksia vääryys.
27975: sekä ulkomaisella tuonnilla vaikeuttanut hei- 3. Todelliset tuotantokustannukset, joita
27976: dän tuotantoaan ja markkinoimismahdolli- on pyrittävä alentamaan eikä nostamaan, on
27977: suuksiaan, puhumattakaan välityspalkkioiden otettava laskelmien perustaksi, koska vain
27978: toistuvasta noususta, jotka välityspalkkiot tämä on oikeudenmukaista. Täten tuotanto-
27979: ovat aina tuottajahinnasta pois sekä lisäksi kustannuksia ei pidä laskea vain suurempien
27980: kohtuuttomasti nostavat elintarvikkeiden ku- tilojen mukaan, vaan todellisten tilasuuruuk-
27981: luttajahintoja. sien · keskiarvojen mukaan. Tukiaisorjiksi ei
27982: Vaikka siis maataloustulolakia maatalouden pienviljelijöitä pidä myöskään saattaa.
27983: tueksi edehleenkin välttämättä tarvitaan, niin 4. Kohtuuttomat välityspalkkiot on estet-
27984: on tätä lakia niin korjattava, että hallitukset tävä, koska se on sekä tuottajan että kulut-
27985: eivät voi käyttää lakia väärin ja maatalou- tajan etu ja
27986: den vahingoksi. Tämän ohessa on laki saa- 5. Laissa on lisäksi annettava valtuutus ja
27987: tava sellaiseksi, että se ennen kaikkea turvaa velvoitus tarpeen mukaan ottaa huomioon
27988: pienviljelyksen toimeentulon, semminkin kun maakunnalliset eroavaisuudet tuotantokus-
27989: valtaenemmistö maan tiloista on pienvil- tannuksissa niinkuin myös tilojen erilaisessa
27990: jelystiloja. suuruudessa ja tuotantomäärissä ynnä vel-
27991: Tämän johdosta ehdotan nykyistä maata- voitus huolehtia tuotteiden markkinaimisen
27992: loustulolakia muutettuna jatkettavaksi kah- asianmukaisesta järjestämisestä tuomittavaa
27993: della vuodella, koska hallituksen esityksen tuotteiden alihintaan ulkomaille vientiä kart-
27994: vuoksi en aloiteoikeuden puitteissa voi esit- taen.
27995: tää lakia olemaan voimassa pitempää aikaa, Näitä asioita valmistelevan toimikunnan
27996: samalla ·kuitenkin nykyistä maataloustulola- tulee olla kokoonpanoltaan ehdottomasti ta-
27997: kia muuttaen seuraavilta kohdiltaan: sapuolisen niin, että siellä on eri suurten ti-
27998: lojen viljelijöitä eikä vain Helsingin herroja.
27999: 1. V ehnälle ja rukiille annettu takuuhinta Edellä lausutun perusteella ehdotan,
28000: on ulotettava koskemaan pienviljelijäin
28001: kai•kkia tuotteita ja siis myös maitoa, sian- ja että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
28002: muuta lihaa, kananmunia, sipulia ja sokeri- van lakiehdotuksen:
28003:
28004:
28005:
28006:
28007: 88 E 168/62
28008: 2166 IX,149. - Maatalouden hintataso.
28009:
28010:
28011:
28012:
28013: Laki
28014: maatalouden hintatasosta annetun lain muuttamisesta.
28015: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maatalouden hintatasosta 14 paiVana
28016: lokakuuta 1958 annetun lain (407/58) 1 §:n 1 momentti, 2 §:n 1 momentti, 4, 5 ja 6 §
28017: näin kuuluviksi:
28018: 1 §. Hintoja määrättäessä on huolehdittava
28019: Oikeudenmukaisen maataloustuotteiden hin- siitä, että hinnat mahdollisimman tasapuo-
28020: tatason luomiseksi ja vakaannuttamiseksi lisesti suosivat erisuuruisilla viljelmillä ja eri
28021: määrätään viitenä satovuotena, alkaen sato- osissa maata luontaisimmiksi katsottavia tuo-
28022: vuodesta 1958-59 maidon, sian- ja muun li- tantomuotoja.
28023: han, vehnän, rukiin, kananmunien, sipulien, Milloin maatalouspalkkojen kehitys on pe-
28024: sokerijuurikkaan sekä puutarha- ja vihannes- rusajanjaksoon verrattuna olennaisesti poi-
28025: ja muiden erikoiskasvien takuuhinnat sekä kennut yleisestä palkkakehityksestä, valtio-
28026: päätetään muista toimenpiteistä sen mukaan neuvostolla on valta ottaa tämä huomioon
28027: kuin tässä laissa säädetään. määrättäessä 1 momentissa mainittuja hin-
28028: toja. Milloin satovuoden kuluessa on tapah-
28029: tunut yhteensä vähintään viiden sadannek-
28030: sen suuruinen yleinen palkkojen muutos,
28031: 2 §. valtioneuvosto ryhtyy 1 momentissa maini-
28032: Maataloustuotteiden hintojen ja maatalou- tusta määräajasta riippumatta välittömästi
28033: den tukitoimenpiteiden perustaksi laaditaan toimenpiteisiin maatalouden tuoton ja kus-
28034: laskelma maatalouden tuoton ja kustannus- tannusten välisen suhteen muuttamiseksi sa-
28035: ten suuruudesta, jolloin tuotteiden samoin tovuoden jäljellä olevalta osalta samaksi kuin
28036: kuin työn, tarvikkeiden ja muiden kustannus- se oli ennen yleistä palkkojen muutosta.
28037: tekijäin määrinä käytetään satovuodet
28038: 1954/55-1956/57 käsittävän perusajanjak- 5 §.
28039: son keskimääriä, kuitenkin siten, että työn Maataloustuotteiden hintoja määrättäessä
28040: määrä lasketaan maataloushallituksen kirjan- on kansantaloudelliset sekä tuottavuutta ja
28041: pitoviljelmien I ja II viljelmän suuruusluok- työllisyyttä edistävät näkökohdat otettava
28042: kiin kuuluvien kirjanpitoviljelmien työmene- huomioon.
28043: kin mukaan. Viljelijäperheen suorittama Milloin ulkomaisten elintarvikkeiden tai
28044: maataloustyö hinnoitetaan palkatun työn elintarvikeraaka-aineiden maahantuonti uh-
28045: kanssa samanarvoisiksi. Kustannuksiin ei kaa tarpeellisen tuotantotason ylläpitämistä
28046: lueta maatalouteen sijoitetun oman pääoman sellaisten maataloustuotteiden osalta, joiden
28047: korkoa. hinnat on vahvistettu, valtioneuvostolla on
28048: valta tuontikielloin ja tullipoliittisin keinoin
28049: huolehtia siitä, ettei kotimaista tuotantoa
28050: 4 §. vaaranneta.
28051: Valtioneuvosto maaraa maatalousministe- Milloin kotimaiset maataloustuotteiden hin-
28052: riön esityksestä vuosittain elokuun loppuun nat muodostuvat vähävaraiselle väestölle suh-
28053: mennessä seuraavaa satovuotta varten takuu- teettoman raskaiksi tai milloin jonkin koti-
28054: hinnat sekä päättää muista tuoton ja kus- maisen maataloustuotteen kohdalla esiintyy
28055: tannusten suhteeseen vaikuttavista toimenpi- markkinoimisvaikeuksia, valtioneuvostolla on
28056: teistä siten, että 3 § :n mukaan laskettu valta ottaa käytäntöön hinnanalennuskortti-
28057: maatrulouden tuotto muodostuu yhtä suu- järjestelmä tai ryhtyä muihin vastaaviin toi-
28058: reksi kuin perusajanjakson tuotto, jota on menpiteisiin.
28059: muutettu samassa suhteessa kuin 3 § : n mu- Riippumatta siitä, edellyttävätkö 3 §: n
28060: kaan lasketut maatalouden kustannukset ovat mukaiset laskelmat tuoton ja kustannusten
28061: muuttuneet perusajanja;kson kustannuksiin suhteen muuttamista, voidaan 4 § : ssä mainit-
28062: verrattuna. Erityisesti on tällöin huolehdit- tuja tarkistuksia suoritettaessa eri tuotteiden
28063: tava, että välityspalkkiot ovat kohtuulliset. hintojen ja kustannuserien keskinäisiin suh-
28064: IX,149. - Vennamo. 2167
28065:
28066: teisiin tehdä muutoksia, jotka eivät vaikuta Toimikunnan on vuosittain ennen elokuun
28067: maatalouden tuoton ja kustannusten väliseen 16 päivää laadittava ja annettava maatalous-
28068: suhteeseen. Tällöin on kuitenkin pidettävä ministeriölle seuraavaa satovuotta koskevat
28069: erityistä huolta siitä, että hintamuutoksista laskelmat ja ehdotukset, ja avustettava maa-
28070: tuleva hyöty jakaantuu oikeudenmukaisesti talousministeriötä tämän lain tä;ytäntöönpa-
28071: eri maataloustuottajaryhmien kesken viljeli- nemiseksi tarvittavien toimenpiteiden suun-
28072: jöiden toimeentuloa silmälläpitäen. nittelussa, seurattava hintojen kehitystä sekä
28073: tehtävä tarvittaessa maatalousministeriölle
28074: 6 §. esityksiä 4 §: ssä määrättyjen hintojen toteut-
28075: Tässä laissa tarkoitettujen toimenpiteiden tamiseksi ja 5 §: ssä tarkoitetuista toimenpi-
28076: valmistelua varten valtioneuvosto asettaa toi- teistä.
28077: mikunnan, jossa tulee olla varsinaisten am-
28078: mattijäsenten lisäksi kuluttajia ja erisuu-
28079: ruisten viljelmien haltijoita edustavia jäse- Maatalouden hintatasosta annettua lakia,
28080: niä. Viljelmien haltijoiden edustajien tulee sellaisena kuin se on tällä lailla muutettuna,
28081: olla käytännön maanviljelijöitä. sovelletaan satovuodesta 1961-62 alkaen.
28082:
28083: Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1961.
28084:
28085: Veikko Vennamo.
28086: 2168
28087:
28088: IX,150. - La.k.al. N:o 197.
28089:
28090:
28091:
28092: Hult ym. : Ehdotus laiksi maatalouden hintatasost.a.
28093:
28094:
28095: Eduskunnalle.
28096:
28097: Hallitus on antanut eduskunnalle 17 päi- sia. Tällaiset jyrkät muutokset eivät ole
28098: vana helmikuuta 1961 lakiesityksen 14 päi- eduksi kansantaloudelle, enempää kuin tuot-
28099: vänä lokakuuta 1958 maatalouden hintata- tajille tai kuluttajillekaan. Myös maatalou-
28100: sosta annetun lain jatkamisesta. den hinta- ja kustannustaso olisi pystyttävä
28101: Laki maatalouden hintatasosta syntyi po- pitämään vakaana, jolloin myös tuotantoa
28102: liittisena hintana ns. Fagerholmin III halli- voitaisiin harjoittaa pitkällä tähtäimellä.
28103: tuksen muodostamisesta. Lain käsittelyn yh- Käsityksemme mukaan ei ole tarpeellista,
28104: teydessä ryhmämme edustajain taholta kiin- että viljan hintoja yleensäkään otetaan tä-
28105: nitettiin huomiota eduskunnan enemmistön män lain piiriin. Viljan hinnat voidaan käsi-
28106: hyväksymän lain epäkohtiin. Kun lakia nyt tyksemme mukaan säätää tuotantopolitiikkaa
28107: on käytännössä sovelletettu, on nämä epä- tyydyttävästi nykyisin voimassa olevan vilja-
28108: kohdat voitu yleisesti todeta. varastolain puitteissa. Pienviljelijäväestön
28109: Suurimpana epäkohtana nykyisessä laissa toimeentulon turvaamiseksi ja kuluttajain
28110: maatalouden hintatasosta on pidettävä sitä, hintatason vakaana pitämiseksi olisi käsityk-
28111: että siinä jätetään maamme pienviljelijäväes- semme mukaan tärkeätä, että nimenomaan
28112: tön päätuotteet, maito, liha ja kananmunat karjataloustuotteet tulisivat lailla säädel-
28113: harkinnanvaraisesti tavoitehintojen varaan. lyiksi.
28114: Käytännössä tämä on johtanut siihen, että Nykyisen lain puitteissa ei eduskunnalla
28115: hallitus lakia täytäntöönpantaessa on antanut käytännössä ole mitään mahdollisuutta kont-
28116: maataloudelle tulevat hyvitykset pääasiassa rolloida lain toimeenpanoa. Toimeenpano ja
28117: vain viljan tuottajille. Pienviljelijäväestölle laskelmien teko jää kokonaisuudessaan valtio-
28118: tämä on kostautunut monia teitä, viljan hin- neuvoston ja sen valitseman toimikunnan
28119: taan annettuj,en korotusten seurauksena tul- tehtäväksi. Kuten jo lain käsittelyvaiheessa
28120: leiden rehujen hintojen korotuksina ja nous- osoitimme, olisi eduskunnan saatava mahdolli-
28121: seina viljan hintoina. Asioiden näin ollen suus lain toimeenpanon kontrollointiin. Tämä
28122: suurin maataloutta harjoittava ryhmä, pien- tapahtuisi siten, että laskelmia hoitavan maa-
28123: viljelijäväestö, on jäänyt maatalouden lain talouden hintatoimikunnan valitseminen ta-
28124: mukaan saamien hyvitysten ulkopuolelle. pahtuisi eduskunnassa.
28125: Erikoisena esimerkkinä lain määrämien ta- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
28126: voitehintojen vaikutuksesta mainittakoon esitämme kunnioittaen,
28127: viime aiko:ien lihan hintojen kehitys. Tapah-
28128: tuneet jyrkät hintojen vaihtelut ovat saaneet että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
28129: aikaan huomattavia lihan hintojen muutok- van lakiehdot1~ksen:
28130:
28131:
28132: Laki
28133: maatalouden hintatasosta.
28134: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
28135: 1 §. seksi määrätään kahtena satovuotena, alkaen
28136: Maataloustuotannon ohjaamiseksi, maata- satovuodesta 1961/62, maidon, sianlihan ja
28137: louden hintatason vakaannuttamiseksi ja kananmunien takuuhinnat sen mukaan kuin
28138: pienviljelijäväestön toimeentulon turvaami- tässä laissa säädetään.
28139: IX,150. - Hult ym. 2169
28140:
28141: Tässä laissa tarkoitettu satovuosi alkaa seuraavaa satovuotta varten maidon, sianli-
28142: syyskuun 1 päivänä ja päättyy seuraavan han ja kananmunien takuuhinnat.
28143: elokuun 31 päivänä. Maidon takuuhinta voidaan porrastaa eri
28144: osissa maata huomioiden tuotantokustannus-
28145: 2 §. ten suuruuden maan eri osissa.
28146: Maidon, sianlihan ja kananmunien tuki-
28147: toimenpiteiden perustaksi laaditaan laskelma 5 §.
28148: maatalouden tuoton ja kustannusten suuruu- Maataloustuotteiden hintojen keskinäisiä
28149: desta, jolloin tuotteiden samoin kuin työn, suhteita määrättäessä on kansantaloudelliset,
28150: tarvikkeiden ja muiden kustannustekijäin tuotantopoliittiset sekä työllisyyttä edistävät
28151: määrinä käytetään kolmen edellisen satovuo- näkökohdat otettava huomioon siten, että
28152: den käsittävän perusajanjakson keskimääriä. hintataso pysyy vakaana ja riittävä elintar-
28153: Kustannuksiin ei lueta maatalouteen sijoite- vikkeiden kotimainen tuotanto tulee turva-
28154: tun oman pääoman korkoa. tuksi.
28155: Edellä 1 momentissa tarkoitettuja perus-
28156: ajanjakson tuottoa ja kustannuksia lasketta- 6 §.
28157: essa hinnoitellaan tuotteiden, työn, tarvikkei- Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuo-
28158: den ja muiden kustannustekijäin määrät vuo- sittain tarvittavat määrärahat maidon, sian-
28159: den 1961 elokuussa vallinneen hinta- ja kus- lihan ja kananmunien hintojen vakaannutta-
28160: tannustason mukaan, ottaen huomioon maa- miseksi tässä laissa tarkoitetulla tavalla.
28161: talouden vuonna 1961 saaman hinta- ja tuo- Maataloudelle tämän lain perusteella tu-
28162: tantopoliittisen tuen, ja käyttäen maidon, leva lisätulo voidaan kuluttajahintojen koro-
28163: sianlihan ja kananmunien hintana niille maa- tuksen asemasta maksaa tuotantopalkkioina
28164: talouden hintatasosta 14 päivänä lokakuuta valtion varoista ja eri ti1latyyppien tuotanto-
28165: 1958 annetun lain (407 /58) perusteella mää- mahdollisuudet huomioon ottaen.
28166: rättyjä elokuussa 1961 vallinneita tavoite-
28167: hintoja. 7 §.
28168: Viljelijäperheen suorittama maataloustyö Tässä laissa tarkoitettujen toimenpiteiden
28169: hinnoitetaan maataloudessa maksettujen valmistelua varten eduskunta valitsee kol-
28170: palkkojen keskiarvon mukaisesti. metoista jäsenisen maatalouden hintatoimi-
28171: kunnan, jonka toimikausi kestää tämän lain
28172: 3 §. voimassaoloajan. Toimikunta valitsee keskuu-
28173: Maatalouden tuotto ja kustannukset laske- destaan puheenjohtajan ja varapuheenjohta-
28174: taan vuosittain 2 § : n mukaisesti siten, että jan ja ottaa sihteerin.
28175: sanotun pykälän tarkoittamat tuotteiden kus- Toimikunnan on vuosittain ennen elokuun
28176: tannustekijäin määrät hinnoitellaan kulloin- 16 päivää laadittava ja annettava valtioneu-
28177: kin kulumassa olevan satovuoden kustannus- vostolle seuraavaa satovuotta koskevat las-
28178: tekijäin keskimääräisten arvojen mukaisesti. kelmat ja ehdotukset maidon, sianlihan ja
28179: Maatalouden hinta- ja tuotantopoliittinen kananmunien takuuhinnoiksi.
28180: tuki otetaan laskelmissa huomioon sen suu-
28181: ruisena kuin tukea kulloinkin kulumassa ole- 8 §.
28182: vaksi satovuodeksi on annettu. Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
28183: töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
28184: 4 §. tuksella.
28185: Valtioneuvosto määrää eduskunnan valitse- 9 §.
28186: man maatalouden hintatoimikunnan esityk- Tämä laki tulee voimaan kuun
28187: sestä vuosittain elokuun loppuun mennessä päivänä 19 .
28188:
28189: Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1961.
28190:
28191: Mikko Hult. H. Törmä. Vappu Heinonen.
28192: Vilho Turunen. A. Simonen. Impi Lukkarinen.
28193: Arvo Sävelä. Urho Kulovaara. Aili Siiskonen.
28194: VALTIOPÄIVÄT
28195: 1961
28196:
28197: LIITTEET
28198: XIII
28199:
28200: VEROVALIOKUNTAAN LÄHETETYT, YLEISEN ALOITEAJAN
28201: JÄLKEEN JÄTETYT LAKIALOITTEET
28202:
28203:
28204:
28205:
28206: HELSINKI 1962
28207: VALTIONEUVOSTON KlRJAPAINO
28208: Lakialoitteita, jotka tarkoittavat asuntotuotannon veronhuojennuslain
28209: ja tulo- ja omaisuusverolain muuttamista.
28210:
28211:
28212:
28213:
28214: 89 E 168/62
28215: 2175
28216:
28217: XUI,l. - La.k.al. N: o 198.
28218:
28219:
28220:
28221: Kemppainen: Ehdotus laiksi vuoden 1953 asuntotuotannon
28222: veronhuojennuslain muuttamisesta.
28223:
28224:
28225: E d u s k u n n a ll e.
28226:
28227: Perjantaina kuluvan toukokuun 12 päivänä Toinen laki annettiin joulukuun 11 pai-
28228: pidetyssä eduskunnan täysistunnossa esitel- vänä 1953 (477/53) ja sen 3 § kuuluu seu-
28229: tiin valiokuntaan lähettämistä varten halli- raavasti:
28230: tuksen esitys n:o 49/1961 laiksi vuoden 1953 ,Mitä 1 ja 2 § :ssä veronhuojennuk-
28231: asuntotuotannon veronhuojennuslain muutta- sesta on säädetty, älköön olko voimassa
28232: misesta. Sanotun esityksen tarkoituksena on useammalta kuin kymmeneltä vuodelta.
28233: muuttaa joulukuun 11 päivänä 1953 annetun Tätä määräaikaa laskettaessa älköön
28234: asuntotuotannon veronhuojennuslain (477/ otettako lukuun vuotta 1948."
28235: 53) 3 § siten, että veronhuojennus on voi-
28236: massa siltä kalenterivuodelta, minkä aikana Tämän lain alle kuuluvat kaikki ne raken·
28237: kysymyksessä olevan rakennuksen tai raken- nukset ja rakennusryhmät, joiden rakenta-
28238: nusryhmän rakentaminen on aloitettu ja enin- minen on aloitettu joulukuun 31 päivänä
28239: tään kymmeneltä seuraavalta kalenterivuo- 1953 tai sen jälkeen, mutta viimeistään 31
28240: delta. päivänä joulukuuta 1958. Sanotun lain
28241: Asuntotuotannon edistämiseksi on meillä 3 §: ssä ei nimenomaan mainita, että kymme-
28242: annettu kaikkiaan kolme erillistä lakia. nen vuoden verovapaus laskettaisiin joko siitä
28243: Ensimmäinen annettiin heinäkuun 1 päi- ajankohdasta, jolloin rakentaminen aloitettiin
28244: vänä 1948 (520/48) ja sen 1 §:ssä sääde- tai siitä, jolloin rakennus valmistui asutta-
28245: tään, että verovelvollinen on vapaa suoritta- vaan kuntoon, mutta saman lain 6 § : n 2 mo-
28246: masta valtiolle ja kunnalle tulon ja omaisuu- mentin sisällöstä voi vetää sen johtopäätök-
28247: den perusteella vuosilta 1948-1958 makset- sen, että tämä laki on tässä suhteessa samalla
28248: tavia välittömiä veroja sellaisesta pääasialli- kannalla kuin vuoden 1948 lakikin.
28249: sesti asuntotarkoitukseen käytettävästä raken- Joulukuun 2 päivänä 1958 eduskunta hy-
28250: nuksesta, jonka rakentaminen on aloitettu väksyi asuntotuotannon edistämiseksi kolman-
28251: 1 päivän syyskuuta 1947 jälkeen, mutta en~ nen lain ja sitä sovelletaan niihin rakennuk-
28252: nen 31 päivää joulukuuta 1953. Saman lain siin, joiden rakentaminen on aloitettu aikai-
28253: 6 § kuuluu seuraavasti: sintaan 1 päivänä helmikuuta 1959 ja vii-
28254: ,Edellä 1 § : ssä tarkoitettu veronhuo- meistään 31 päivänä joulukuuta 1962 ja tä-
28255: jennus myönnetään siltä verovuodelta, män lain 6 § kuuluu seuraavasti:
28256: jona rakennus on valmistunut asutta- ,Tämän lain mukaiset veronhuojen-
28257: vaan kuntoon, sekä seuraavilta verovuo- nukset myönnetään tulo- ja omaisuusve-
28258: silta asianomaiselta vuodelta toimitetta- rotuksessa sekä kunnallisverotuksessa
28259: vassa verotuksessa. Milloin verovelvolli- siltä verovuodelta, jona 2 § : n 1 momen-
28260: sella on oikeus sellaiseen veronhuojen- tissa tarkoitetun rakennuksen rakenta-
28261: nukseen joltakin aikaisemmalta verovuo- minen on aloitettu, ja kymmeneltä seu-
28262: delta, palautetaan maksettu vero hake- raavalta verovuodelta."
28263: muksesta."
28264: Viimeksi mainitussa laissa on täysin sel-
28265: On riidatonta, että sanottua lakia on sovel- västi mainittu verovapauden alkamisen ajan-
28266: lettava kaikkiin niihin rakennuksiin ja ra- kohta.
28267: kennusryhmiin, jotka ovat valmistuneet tai Edellisestä on käynyt ilmi, että meillä on
28268: joissa rakentaminen on aloitettu edellä mai- asuntotuotannon veronhuojennusten alaisina
28269: nittuna ajanjaksona. kolme eri rakennusryhmää, joihin eräin osin
28270: 2176 XIII,l. - Asuntotuotannon veronhuojennus.
28271:
28272: on sovellettava sen lain säännöksiä, jonka ja yhdeksältä seuraavalta vuodelta. ltun
28273: lain voimassaollessa rakentaminen on aloi- tämä on valtakunnan ylimmän hallinnollisen
28274: tettu. Tämä kanta käy ilmi valtiovarainva- tuomioistuimen päätös juuri tätä asiaa kos-
28275: liokunnan mietinnöstä n: o 60/53, jolloin va- kevassa verovalitusasiassa, ei hallituksen tar-
28276: liokunta on käsitellyt hallituksen esitystä koituksena liene lähteä mitätöimään Korkeim-
28277: 11: o 67 vuoden 1953 veronhuojennuslaiksi. man hallinto-oikeuden ratkaisua.
28278: Mietinnön perusteluissa lausutaan mm. Hallituksen esityksen perustelut ovat siinä
28279: ,Kun nämä muutokset merkitsevät su- suhteessa oikeat, että vuoden 1953 lain sään-
28280: pistusta voimassa oleviin säännöksiin ver- nökset verovapauden laskemisen ajankohdasta
28281: raten, valiokunta ehdottaa, että niitä so- ovat epäselvät ja antaa aihetta korjaukseen.
28282: vellettaisiin vain sellaisten rakennusten Tämän lain mukaiset verovapausasiat tulevat
28283: osalta, joita on aloitettu rakentaa 31 päi- ajankohtaisiksi tosin vasta vuonna 1963,
28284: vänä joulukuuta 1953 tai sen jälkeen. mutta parempihan on korjata puute ajoissa.
28285: Tämä on katsottu asianmukaiseksi sen Olen sitä mieltä, että vuoden 1953 laki on
28286: vuoksi, ettei ennen mainittua päivämää- verovapauden laskemiseen nähden samalla
28287: rää rakennettujen rakennusten osalta voi- kannalla kuin vuoden 1948 lakikin, että vero-
28288: massa olevan lain mukaan jo saavutet- vapaus alkaa siitä, jolloin rakennus on val-
28289: tuja veronhuojennuksia kavennettaisi." mistunut asuttavaan kuntoon. Tämä näkö-
28290: kohta on täysin perusteltavissa ottamalla huo-
28291: Jos näihin saavutettuihin veronhuoje:imuk- mioon, minkälaisissa olosuhteissa sotien jäl-
28292: siin kuuluu myöskin vuoden 1948 laill 6 §: n keen rakennettiin. Oli puutetta materiaalista
28293: säännös siitä, että verovapaus lasketaan siitä, ja pääomista. Rakennusten valmistuminen
28294: jolloin rakennus valmistui asuttavaan kun- viivästyi usein jopa kokonaisella vuodellakin
28295: toon, ei nyt annetulla hallituksen esityksellä ja näin ollen oli luonnollista, että lainsäätäjä
28296: voida tätä etua riistää muutoin kuin perus- lähti siitä edellytyksestä, että rakennus pitää
28297: tuslain säätämässä järjestyksessä. Kun halli- olla asuttavassa kunnossa ennenkuin voidaan
28298: tuksen esityksen perusteluissa puhutaan vain ajatella verovapauden laskemista. Verottik-
28299: vuoden 1953 lain 3 §: n selvennyksestä, ei sellisestikin lienee oikeampaa, että ensiksi on
28300: tästä voine olla kysymys ja selvennettynäkin valmistunut jokin kohde, joka aiotaan va-
28301: sanottu lainkohta jää tarkoittamaan vain pauttaa verotuksesta.
28302: niitä rakennuksia, joiden rakentaminen on Tämän vuoksi olisi vuoden 1953 lain 3 §
28303: aloitettu vuoden 1953 joulukuun viimeisenä muutettava siten, että siinä selvästi sanot-
28304: päivänä tai sen jälkeen. taisiin, että kymmenen vuoden verovapaus-
28305: Lisäksi on huomattava, että Korkein hal- aika lasketaan siitä, jolloin rakennus valmis-
28306: linto-oikeus on helmikuun 8 päivänä 1961 tui asuttavaan kuntoon ja ehdotankirt valtio-
28307: antamassaan päätöksessä puolestaan katsonut, päiväjärjestyksen 32 §:Ii säännökseen vii-
28308: että vuoden 1948 lain säännösten nojalla ra- taten,
28309: kennetun rakennuksen veronhuojennus on
28310: voimassa siltä vuodelta, minkä aikana ra- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
28311: kennus on valmistunut asuttavaan kuntoon van lakiehdotuksen:
28312:
28313: Laki
28314: vuoden 1953 asuntotuotannon veronhuojennuslain muuttamisesta..
28315: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 11 päivänä joulukuuta 1953 annetun asun-
28316: totuotannon veronhuojennuslain (477/53) 3 § näin kuuluvaksi:
28317: 3 §.
28318: Mitä 1 ja 2 § : ssä veronhuojennuksesta on rakennus tai rakennusryhmä on valmistunut
28319: säädetty olkoon voimassa kymmenen vuotta asuttavaan kuntoon. Tätä määräaikaa las-
28320: ja lasketaan tämä aika alkavaksi siitä, jolloin kettaessa ei oteta lukuun vuotta 1948.
28321:
28322: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1961.
28323:
28324: Jaakko Kemppainen.
28325: 2177
28326:
28327: XIII,2. - Lakal. N:o 199.
28328:
28329:
28330:
28331:
28332: Koivisto ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli..
28333: aikaisesta muuttamisesta.
28334:
28335:
28336:
28337: E d u s k u n n a 11 e.
28338:
28339: Hallitus on antaessaan esityksen laiksi oikeuttavan ylärajan palkka- yms. tulojen
28340: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta osalta, ei ole asiallista, varsinkin kun vähen-
28341: muuttamisesta lausunut perusteluissaan, että nysprosenttikin on jo alhaisempi kuin muilla
28342: ,kun suurenkin työtulon veronkantokykyä on verovelvollisilla, säilyttää tätä keinotekoista
28343: pidettävä vähäisempänä kuin yhtä suuren enimmäisrajaa. Tarkasteltaessa niitä ryhmiä,
28344: vakautetun tulon, ei lakiehdotuksessa ole jotka kuuluvat lakiesityksen 28 § 11 kohdan
28345: vähennykselle palkka- ja eläketulon sekä mukaan ammatti- ja liiketulojen osalta pie-
28346: maa- ja metsätalouden hyväksi tehdyn työn nempään vähennykseen oikeutettujen ryh-
28347: arvosta tehtävän vähennyksen osalta asetettu mään, voidaan todeta, että hallituksen esityk-
28348: ylärajaa". Kun hallitus kuitenkin on esityk- sen mukainen jaottelu ei ole oikeudenmukai-
28349: sessään säilyttänyt vähennysoikeuteen vai- nen, ei kansalaisten tasa-arvoisuuden enem-
28350: kuttavan ylärajan verotettaessa verovelvolli- pää kuin sosiaalisten näkökohtienkaan perus-
28351: sen ammatista ja liikkeestä saatua henkilö- teella. Kuuluvatharr tähän ryhmään yhtä-
28352: kohtaista tuloa, tuntuu tämä entistä kohtuut- hyvin räätälit, suutarit ja muut käsityöläis-
28353: tomammalta. Tämä varsinkin, kun yläraja ammattien harjoittajat samoin kuin akatee-
28354: on säädetty sangen matalalle. mista tutkintoa edellyttävät vapaan amma-
28355: Kun aikanaan siirryttiin verotusjärjestel- tin harjoittajat. Kaikkien näiden toimeen-
28356: mässä käyttämään verokirjaa, katsottiin koh- tulo on aivan ratkaisevasti riippuvainen hei-
28357: tuulliseksi korvata palkansaajalle, jolta valtio dän henkilökohtaisesta työpanoksestaan ja
28358: etukäteen pidätti palkasta veroa, tästä me- on heidän omista tuloistaan saatava myös
28359: nettelystä valtiolle koituva lisähyöty siten, koko sairaus- ja muu sosiaalinen turva.
28360: että hänen annettiin lopullisessa verotuksessa Heitä eivät myöskään tavoita eläke- ym. lain-
28361: vähentää veronalaisista palkka- yms. tulois- säädännön mukaan palkansaajille vahviste-
28362: taan 10 %. Kun pari vuotta myöhemmin tut oikeudet. Hallituksen perusteluissa esit-
28363: tuli ennakkoperintälaki, jolloin ammatti- ja tämä väite, että ko. ryhmän tuloja on usein
28364: liiketuloista verovelvolliselle määrättiin vel- vaikea selvittää ei pidä enää nykyisin paik-
28365: vollisuus ennakkoverolipulla suorittaa etukä- kaansa.
28366: teen veronsa, unohdettiin, että myös tällai- Edellä esitettyyn viitaten ja kun ammatin
28367: sesta maksuvelvollisuudesta koitui valtiolle ja liikkeen harjoittajan tuloa ei voida pitää
28368: samanlainen etu kuin palkkatuloja verotet- vakautettuna tulona eikä myös tämän epä-
28369: taessa. Vasta vuonna 1958 myönnettiin am- oikeudenmukaisuuden korjaaminen aiheuta
28370: matti- ja liiketuloista verotettaville oikeus valtion verotulojen näkyvää vähennystä, esi-
28371: suorittaa tuloistaan 5 % vähennys, mutta sa- tämme kunnioittaen,
28372: malla säädettiin, että vähennys ei saa olla
28373: suurempi kuin 100 000 markkaa. Sama enim- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
28374: mäisraja on edelleen voimassa. van lakiehdotuksen:
28375: Kun nyt hallitus, niin kuin edellä on mai-
28376: nittu, esittää poistettavaksi vähennykseen
28377: 2178 Xm,2. - Tulo- ja. omaisuusverolaki.
28378:
28379:
28380: Laki
28381: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
28382: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta
28383: 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 28 §, sellaisena kuin se on 23 päivänä
28384: joulukuuta 1947 annetussa laissa (951/47), 38 §, 43 §:n 1 momentti, 48 §, sellaisena
28385: kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa, 49 ja 50 §, sellaisena kuin se
28386: on 20 päivänä joulukuuta 1946 annetussa laissa (874/46), sekä lisätään sanottuun la-
28387: kiin väliaikaisesti 50 b § seuraavasti:
28388:
28389: 28 §. nen sadalta, niin myös sellaisesta osasta am-
28390: Verovelvollisella on oikeus tuloistaan vä- matti- ja liiketuloa, jota on pidettävä koh-
28391: hentää: tuullisena korvauksena verovelvollisen am-
28392: ( 1)-10) kuten hallituksen esityksessä.) matissaan ja liikkeessään suorittamasta
28393: 11) kaksikymmentä sadalta palkkatulojen työstä.
28394: sekä aikaisemman virka- tai työsuhteen pe- (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityk-
28395: rusteella saadun eläkkeen kokonaismäärästä sessä.)
28396: sekä maa- tai metsätaloutta harjoittavan ve-
28397: rovelvollisen ja hänen lapsensa tai muun 38, 43, 48, 49, 50 ja 50 b §.
28398: perheenjäsenen maa- ja metsätalouden hy- (Kuten hallituksen esityksessä.)
28399: väksi tekemän työn arvosta, kuitenkin niin,
28400: että miljoonan markan ylittävältä osalta kah-
28401: teen miljoonaan markkaan saakka mainittu Tätä lakia sovelletaan vuoden 1962 tulojen
28402: vähennys on viisitoista sadalta ja kahden ja omaisuuden perusteella toimitettavassa ve-
28403: miljoonan markan ylittävältä osalta kymme- rotuksessa.
28404:
28405: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
28406:
28407: Erkki Koivisto. Jaakko Kemppainen.
28408: Jussi Saukkonen. N. Kosola.
28409: R. Hallberg. Mikko Asunta.
28410: Väinö E. Nieminen. Erkki Hara.
28411: Reino Ala-Kulju. Olavi Lähteenmäki.
28412: Saara. Forsius. Erkki Tuuli.
28413: Harras Kyttä.
28414: 2179
28415:
28416: XUI,S. - Lak.al. N: o 200.
28417:
28418:
28419:
28420:
28421: Kaitila ym..: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliai-
28422: kaisesta muuttamisesta.
28423:
28424:
28425: E d u s k u n n a ll e.
28426:
28427: Hallitus on 11 päivänä syyskuuta 1961 an- töliiton esittämällä järjestelmällä. Tuloveron
28428: tanut eduskunnalle esityksen laiksi tulo- ja alentaminen on sitäkin perustellumpaa, koska
28429: omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami- tulojen nimellinen nousu on nostanut tulo-
28430: sesta. veron progressiivisuudesta johtuen veromää-
28431: Esityksessä ehdotetaan, että verotus v. riä yhä jyrkemmin. Tuloveroasteikon li-
28432: 1962 eräin vähäisin muutoksin pysytettäi- säksi on vastaavat alennukset toteutettava
28433: siin samanlaisena kuin v. 1961. Koska kui- myös omaisuusveroon, pienten yhtiöiden pro-
28434: tenkin elinkustannusindeksi vuodesta 1957 gressiokynnykseen ja lapsivähennykseen näh-
28435: on noussut yli 10 %, mutta veroasteikkojen den. Työtulovähennys on käsittääksemme
28436: muutokset ovat kattaneet siitä vain n. 6 %, täysimääräisenä ulotettava myös siihen osaan
28437: on verotuksen korkeuden ennalla pysyttämi- ammatti- ja liiketulosta, jota on pidettävä
28438: seksi syytä vielä alentaa veroasteikkoa. Sa- kohtuullisena korvauksena verovelvollisen
28439: malla olisi pyrittävä kaventamaan ensim- ammatissaan ja liikkeessään suorittamasta
28440: mäisen ja toisen veroluokan välistä eroa, työstä.
28441: mikä on jatkuvasti ollut suuren tyytymättö- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
28442: myyden aiheena. Eduskunnalle annettavassa dotamme,
28443: uudessa verolaissa olisi. mielestämme koko
28444: tästä kolmijaosta luovuttava ja korvattava se että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
28445: paremmalla, esim. kansanpuolueen tai Väes- van lakiehdotuksen:
28446:
28447:
28448:
28449:
28450: Laki
28451: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
28452: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta
28453: 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 28 §, sellaisena kuin se on 23 päivänä
28454: joulukuuta 1947 annetussa laissa (951/47), 38 §, 43 §:n 1 momentti, 48 §, sellaisena
28455: kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa, 49 § ja 50 §, sellaisena kuin
28456: se on 20 päivänä joulukuuta 1946 annetussa laissa (874/46), sekä lisätään sanottuun la-
28457: kiin väliaikaisesti 50 b § seuraavasti:
28458:
28459: 28 §. puolison ansio- tai eläketulosta, joka on saa-
28460: Verovelvollisella on oikeus tuloistaan vä- nut sellaista tuloa vähemmän, sataviisikym-
28461: hentää: mentätuhatta markkaa sekä tämän määrän
28462: ( 1)-7) kuten hallituksen esityksessä.) ylittävältä osalta puolet, ei kuitenkaan yh-
28463: 8) milloin kummallakin puolisolla on ollut teensä enempää kuin kolmesataatuhatta
28464: ansiotuloa tai aikaisemman virka- tai työ- markkaa;
28465: suhteen perusteella saatua eläketuloa, sen ( 9) ja 10) kuten hallituksen esityksessä.)
28466: 2180 Xm,s. - Tulo- ja. oma.isuusverola.ki.
28467:
28468: 11) kaksikymmentä sadalta palkkatulojen kunnan, yhdistyksen, laitoksen, sääti()n tai
28469: sekä aikaisemman virka- tai työsuhteen pe- muun yhteisön tulo on alle yhden miljoonan
28470: rusteella saadun eläkkeen kokonaismäärästä markan tai omaisuus alle viiden miljoonan
28471: sekä maa- tai metsätaloutta harjoittavan ve- markan, luetaan edellisessä tapauksessa vero-
28472: rovelvollisen ja hänen lapsensa tai muun tettavaksi tuloksi ainoastaan yhtä monta
28473: perheenjäsenensä maa- ja metsätalouden hy- täyttä prosenttia yhteisön tulosta, kuin sii-
28474: väksi tekemän työn arvosta, niin myös sel- hen sisältyy kymmenentuhannen markan
28475: laisesta osasta ammatti- ja liiketuloa, jota Qn mä.äriä, ja jälkimmäisessä tapauksessa vero-
28476: pidettävä kohtuullisena korvauksena verovel- tettavaksi omaisuudeksi yhtä monta täyttä
28477: vollisen ammatissaan ja liikkeessään suorit- prosenttia yhteisön omaisuudesta, kuin siihen
28478: tamasta työstä. sisältyy viidenkymmenentuhannen markan
28479: (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityk- määriä.
28480: sessä.)
28481:
28482: 38 §.
28483: (Kuten hallituksen esityksessä.) 48 §.
28484: V eroa tulon perusteella suoritetaan, mikäli
28485: 43 §. 50 §: ssä ei toisin säädetä, f!euraavan asteikon
28486: Jos edellä tässä laissa säädettyjen vähen- mukaan:
28487: nysten jälkeen kotimaisen osakeyhtiön, osuus-
28488:
28489: Veroluokka
28490: I li III
28491: Veron Vero·% Veron Vero·% Veron Vero·%
28492: vakioerä alarajan vakioerä alarajaA vakioerä alarajan
28493: Verotettava tulo tulon yli tulon yli tulon yli
28494: mk alarajan menevästä alarajan menevästä alarajan menevästä
28495: kohdalla tulon kohdalla tulon kohdalla tulon
28496: mk osasta mk osasta mk osasta
28497: 250000- 320 000 •. 0. 0. 0. 100 7 100 7
28498: 320000- 400 000 ........ 5 000 10 5 000 10 400 7
28499: 400 000- 600 000 •••.•. 0. 13 000 14 13 000 12.5 6000 9
28500: 600000- 800 000 • 0 0. 0. 0. 41000 17 38 000 14 24000 11
28501: 800 000- 1 000 000 • 0 •••••• 75 000 20 66000 17 46000 14.5
28502: 1 000 000- 1 500 000 0 ••• 0 •• 0 115 000 22 100 000 20 75 000 16
28503: 1 500 000- 2 000 000 •• 0 •• 0 •• 225 000 25 200 000 22 155 000 19
28504: 2 000 000- 3 000 000 ......... 350 000 27 310 000 24 250 000 22
28505: 3 000 000- 4 000 000 ........ 620 000 30 550 000 27 470 000 25
28506: 4 000 000- 6 000 000 ........ 920 000 32 820 000 30 720000 28
28507: 6 000 000-10 000 000 •• 0. 0 ••• 1560 000 33.5 1420 000 32 1280 000 30.5
28508: 10 000 000-20 000 000 ...... 0. 2 900 000 38 2 700 000 36 2 500 000 35
28509: 20 000000- 0 0. 0 •••• 6 700 000 40 6 300000 39 6 000000 38
28510:
28511:
28512: Vero·O/oo
28513: Veron vakioerä alarajan yli
28514: Jos verovelvollinen on verovuonna elättä- Verotettava omaisnus omaisuuden ala· menevän
28515: mk rajan kohdalla omaisuuden
28516: nyt alaikäistä lastaan, on III veroluokan mu- mk osalta
28517: kaisesta verosta vähennettävä jokaisesta lap- 2 000 000- 3 000 000 500 1.5
28518: sesta kahdeksantuhatta markkaa, ei kuiten- 3 000 000- 4 000 000 2000 3
28519: kaan enempää kuin veron koko määrä. 4 000 000- 6 000 000 5 000 4.5
28520: 6 000 000- 8 000 000 14000 6
28521: 8 000 000-10 000 000 26 000 7
28522: 49 §. 10 000 000-15 000 000 40000 9
28523: V eroa omaisuuden perusteella suoritetaan 15 000 000-20 000 000 85 000 11
28524: mikäli 5 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan 20 000 000-40 000 000 140 000 13
28525: asteikon mukaan: 40 000 000 tai enemmän 400000 15
28526: xm,s. - Kaitila ym. 2181
28527:
28528: 50 §. Omaisuuden perusteella suorittavat 1 mo-
28529: Osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset, lai- mentissa tarkoitetut yhteisöt veroa kahdek-
28530: tokset ja säätiöt, ynnä muut yhteisöt, lukuun san tuhannelta.
28531: ottamatta 46 §: n 2 momentissa mainittuja
28532: yhtiöitä ja yhtymiä, suorittavat veroa tulon 50b §.
28533: perusteella kaksikymmentäviisi sadalta vero- (Kuten hallituksen esityksessä.)
28534: tettavan tulon siitä osasta, joka vastaa yhtei-
28535: sön osakkeilleen tai osuuksilleen verovuo-
28536: delta jaettavaksi päättämää osinkoa tai kor-
28537: koa vähennettynä yhteisön verovuotena saa-
28538: malla 24 § : n 4 kohdan mukaan verosta va- Tätä lakia sovelletaan vuoden 1962 tulojen
28539: paalla osingolla, sekä kolmekymmentäkahdek- ja omaisuuden perusteella toimitettavassa ve-
28540: san sadalta verotettavan tulon muusta osasta. rotuksessa.
28541:
28542: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
28543:
28544: Esa Kaitila. Aaro Stykki.
28545: Harras Kyttä. Armas Leinonen.
28546:
28547:
28548:
28549:
28550: 90 E 168/62
28551: 2182
28552:
28553: xm,4. - Lak.al. N: o 201.
28554:
28555:
28556:
28557: Innala ym. : Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliai-
28558: kaisesta muuttamisesta.
28559:
28560: E d u s k u n n a ll e.
28561:
28562: Vuoden 1962 tulo- ja menoarvion yhtey- vain murto-osaprosenttia valtion kaikista
28563: dessä syyskuun 11 päivänä 1961 päivätty vuotuisista tuloista.
28564: hallituksen esitys laiksi tulo- ja omaisuus- Näistä ja muista talouspoliittisista syistä
28565: verolain väliaikaisesta muuttamisesta ei sisiil- veroasteikkoa olisi huomattavasti alennettava
28566: tänyt niitä odotettuja helpotuksia veronmak- hallituksen esityksestä. Edelleen olisi ensim-
28567: sajille, joita vallitsevan korkeasuhdanteen mäisen veroluokan ns. vanhanpojan ja nai-
28568: aikana oli toivottu. Esityksen tuloveroastei- mattomien erikoisverotuksesta luovuttava, sa-
28569: kossa ei niin ikään ole huomioitu yleisen moin aviopuolisoiden yhteisverotuksesta sekä
28570: palkkatason nousua ja sen vaikutusta lisään- poistettava monia muitakin epäoikeudenmu-
28571: tyneenä verona progression ansiosta. kaisuuksia verotusjärjestelmässämme. On sel-
28572: Progressiivisen verotuksen niin hyvin yksi- vää, ettei yhdellä kertaa niihin voida päästä.
28573: tyisille kansalaisille kuin koko talouselämälle Sen vuoksi olemme tällä kertaa ehdottaneet
28574: aiheuttamista haittavaikutuksista johtuen poistettavaksi vain pahimpia epäkohtia, joi-
28575: useissa Euroopan maissa progressiivisesta hin hallituksen esitys antaa aihetta.
28576: verotuksesta on pyritty joko kokonaan tai Veroasteikon muuttamisen lisäksi on halli-
28577: osittain luopumaan. Saman ajatuksen on lau- tuksen esityksessä edelleen säilytetty se epä-
28578: sunut keväällä mietintönsä jättänyt verolaki- oikeudenmukaisuus, että verovelvollisen am-
28579: komitea ja esittänyt progressiivisen verotuk- matissaan ja liikkeessään suorittamasta
28580: sen ainakin osittaisen poistamisen tutkimista. työstä saamistaan tuloista hänellä on oikeus
28581: Progressiivisuuden tarkoituksenmukaisuu- vähentää verotuksessa prosentuaalisesti pie-
28582: desta ja oikeudenmukaisuudesta meilläkin nempi osuus kuin muilla palkannauttijoilla.
28583: oltiin alun alkuaan eri mieltä. Sosiaalipoliit- Sen lisäksi on vielä esitetty, että edelleen
28584: tisiin syihin vetoaminen menettää merkityk- säilytettäisiin 100 000 markan enimmäis-
28585: sensä, koska veroprogressiolla ei enää ole määrä.
28586: suurtakaan merkitystä valtaviksi paisuneiden Edellä esitetyn perusteella ja alussa mai-
28587: sosiaalimenojen peittämisessä. Toisaalta eri nittuun hallituksen esitykseen viitaten kun-
28588: väestöryhmien työolosuhteet ovat voimak- nioittaen ehdotamme,
28589: kaasti tasaantuneet ja korkeahkot tulot kos-
28590: kevat yhä laajempia kansalaispiirejä. Eräi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
28591: den laskelmien mukaan merkitsee progressio van lakiehdotuksen:
28592:
28593: Laki
28594: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
28595: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta
28596: 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 28 §, sellaisena kuin se on 23 päivänä
28597: joulukuuta 1947 annetussa laissa (951/47), 38 §, 43 §:n 1 momentti, 48 §, sellaisena
28598: kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa, 49 ja 50 §, sellaisena kuin se
28599: on 20 päivänä joulukuuta 1946 annetussa laissa (874/46), sekä lisätään sanottuun la-
28600: kiin väliaikaisesti 50 b § seuraavasti:
28601: 28 §. ( 1)-10) kuten hallituksen esityksessä.)
28602: Verovelvollisella on oikeus tuloistaan vä- 11) kaksikymmentä sadalta palkkatulojen
28603: hentää: sekä aikaisemman virka- tai työsuhteen pe-
28604: XIII,4. - Innala ym. 2183
28605:
28606: rusteella saadun eläkkeen kokonaismäärästä (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityk-
28607: sekä maa- tai metsätaloutta harjoittavan ve- sessä.)
28608: rovelvollisen ja hänen lapsensa tai muun
28609: perheenjäsenen maa- ja metsätalouden hy- 38 ja 43 §.
28610: väksi tekemän työn arvosta, kuitenkin niin, (Kuten hallituksen esityksessä.)
28611: että miljoonan markan ylittävältä osalta kah-
28612: teen miljoonaan markkaan saakka mainittu
28613: vähennys on viisitoista sadalta ja kahden 48 §.
28614: miljoonan markan ylittävältä osalta kymme- Veroa tulon perusteella suoritetaan, mikäli
28615: nen sadalta, niin myös sellaisesta osasta am- 50 § :ssä ei toisin säädetä, seuraavan astei-
28616: matti- ja liiketuloa, jota on pidettävä koh- kon mukaan:
28617: tuullisena korvauksena verovelvollisen amma-
28618: tissaan ja liikkeessään suorittamasta työstä.
28619: Veroluokka
28620: I II III
28621: Veron Vero·% Veron Vero-% Veron Vero·%
28622: vakioerä alarajan vakioerä alarajan vakioerä alarajan
28623: Verotettava tulo tulon yli tulon yli tulon yli
28624: mk alarajan menevästä alarajan menevästä alarajan menevästä
28625: kohdalla tulon kohdalla tulon kohdalla tulon
28626: mk osasta mk osasta mk osasta
28627: 250000- 320 000 100 7 100 7
28628: 320000- 400000 5 000 10 5 000 10 400 7
28629: 400000- 600 000 13 000 14 13 000 12.5 6 000 9
28630: 600000- 800 000 41000 17 38 000 14 24000 11
28631: 800 000- 1 000 000 75 000 20 66 000 17 46000 14.5
28632: 1 000 000- 1 500 000 115 000 22 100 000 20 75 000 16
28633: 1 500 000- 2 000 000 225 000 25 200 000 22 155 000 19
28634: 2 000 000- 3 000 000 350000 27 310 000 24 250 000 22
28635: 3 000 000- 4 000 000 620000 30 550 000 27 470000 25
28636: 4 000 000- 6 000 000 920000 32 820 000 30 720 000 28
28637: 6 000 000-10 000 000 1560000 33.5 1420 000 32 1280000 30.5
28638: 10 000 000-20 000 000 2 900 000 38 2 700 000 36 2 500000 35
28639: 20000000- ............. 6 700000 40 6300 000 39 6 000000 38
28640:
28641: 49, 50 ja 50 b §.
28642: Jos verovelvollinen on verovuonna elättä- (Kuten hallituksen esityksessä.)
28643: nyt alaikäistä lastaan, on III veroluokan
28644: mukaisesta verosta vähennettävä jokaisesta Tätä lakia sovelletaan vuoden 1962 tulojen
28645: lapsesta viisitoistatuhatta markkaa, ei kui- ja omaisuuden perusteella toimitettavassa
28646: tenkaan enempää kuin veron koko määrä. verotuksessa.
28647:
28648: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961.
28649:
28650: Aune Innala. Erkki Hara.
28651: Jussi Saukkonen. Olavi Lähteenmäki.
28652: N. Kosola. Matti Raipala.
28653: R. Hallberg. Toivo Hietala.
28654: Reino Ala-Kulju. Mikko Asunta.
28655: Saara Forsius. Erkki Koivisto.
28656: Väinö E. Nieminen. Erkki Leikola.
28657: Jaakko Kemppainen. Erkki Tuuli.
28658: 2184
28659:
28660: XUI,5. - Lak.al. N: o 205.
28661:
28662:
28663: Lindblom ym.: Ehd!Jtukset asuntotuotannon veronhuojennus-
28664: laiksi ja laiksi vuoden 1958 asuntotuotannon veronhuo-
28665: jennuslain osittaisesta muuttamisesta.
28666:
28667:
28668: E d u s k u n n a ll e.
28669:
28670: Hallituksen esitys n: o 115 asuntotuotannon esittänyt eriävässä mielipiteessään. Yhtyen
28671: veronhuojennuslaiksi ja laiksi vuoden 1958 sanotussa eriävässä mielipiteessä esitettyihin
28672: asuntotuotannon veronhuojennuslain osittai- yksityiskohtaisiin perusteluihin katsomme,
28673: sesta muuttamisesta perustuu suurimmalta että pienet asunnot olisi vuokratuoton osalta
28674: osalta asiaa valmistelleen komitean ehdotuk- syytä jättää kokonaan verovapauden ulko-
28675: sun. puolelle. Sen sijaan isommille vuokrattaville
28676: Veronhuojennusten jatkaminen on osoit- huoneistoille olisi edelleen myönnettävä vero-
28677: tautunut välttämättömäksi. Samalla on kat- vapaus koko vuokratuotosta. Verovapauden
28678: sottu tarpeelliseksi korjata niitä epäkohtia, myöntämisen ehtona vuokratuoton osalta olisi,
28679: joita voimassa olevan lain on todettu aiheut- että huoneiston pinta-ala on, milloin rakenta-
28680: taneen. Hallituksen esityksen tarkoituksena minen on aloitettu vuonna 1963 tai 1964,
28681: on suunnata asunnontuotanto tähänastista vähintään 35 neliömetriä sekä, milloin raken-
28682: enemmän perheasuntojen linjalle sekä eh- taminen on aloitettu vuonna 1965 tai 1966,
28683: käistä kohtuutonta voitontavoittelua huoneis- vähintään 45 neliömetriä. Keskipinta-alan ja
28684: tojen vuokraamisen yhteydessä. T.ässä tarkoi- pienhuoneistojen osuuden suhteen ei suora-
28685: tuksessa Hallitus esittää keskipinta-alamää- naisia rajoituksia ilmeisestikään tarvittaisi,
28686: räyksiä, pienasuntojen osuuden rajoittamista koska ehdottamamme säännökset ohjaisivat
28687: ja vuokratuoton verovapauden supistamista asunnontuotantoa varsin tehokkaasti perhe-
28688: puoleen. Lisäksi Hallitus, vastoin komitean asuntojen linjalle. Ne huomautuks.et, jotka
28689: kantaa, ehdottaa, että omaisuusverosta va- po. eriävässä mielipiteessä on esitetty komi-
28690: pauttamista ei ulotettaisi vuokralle annetta- tean ehdotusten kielteisestä vaikutuksesta
28691: viin huoneistoihin. vuokrahuoneistojen tuotantoon, koskevat vielä
28692: Ne perustavoitteet, joihin Hallitus lakiesi- suuremmassa määrin Hallituksen esitystä,
28693: tyksellään pyrkii, ovat myös allekirjoittanei- jossa myös omaisuusverotuksen osalta suhtau-
28694: den käsityksen mukaan hyväksyttäviä. Mie- dutaan torjuvasti vuokrattavien asuntojen
28695: lestämme Hallituksen esitys kuitenkin joh- tuotantoon. Käsityksemme mukaan vuokra-
28696: taisi asuntotuotannon ja ennen kaikkea vuok- huoneistojen riittävä tuotanto on eräs tämän
28697: rattavien asuntojen tuotannon arveluttavaan hetken ja vastaisen asuntopolitiikkamme tär-
28698: vähenemiseen. Niin ikään on olemassa vaara, keimpiä tavoitteita.
28699: että Hallituksen esitys johtaisi myös välittö- Edellä lausutun perusteella esitämme,
28700: miin vuokran korotuksiin. Tämän vuoksi
28701: katsomme, että po. lainsäädäntö olisi laadit- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
28702: tava niiden suuntaviivojen mukaiseksi, jotka vat lakiekdotukset:
28703: mainitun komitean jäsen Olavi Lindblom on
28704:
28705:
28706: Asuntotuotannon veronhuojennuslaki
28707: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
28708:
28709: 1 ja 2 §. 3 §.
28710: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 115.) Veronhuojennukset myönnetään sellaisesta
28711: rakennuksesta, jossa asuinhuoneistojen pinta-
28712: XIII,5. - LiDdblom ym. 2185
28713:
28714: ala on vähintään 85 % rakennuksen huoneis- den ollut yksinomaan osakkaan tai Jasenen
28715: tojen kokonaispinta-alasta ja jossa minkään taikka hänen perheensä käytössä. Mikäli huo-
28716: asuinhuoneiston pinta-ala ei ole suurempi neisto verovuonna ei ole ollut osakkaan tai
28717: kuin 120 neliömetriä. Niin ikään myönnetään jäsenen taikka hänen perheensä yksinomai-
28718: veronhuojennukset sellaisesta lämpökeskus- sessa käytössä, ei veronalaisena tulona pidetä
28719: tai huoltorakennuksesta, jota pääasiallisesti sitä tuloa, jonka hän on saanut huoneistosta,
28720: käytetään yhtä tai useampaa edellä tarkoi- jonka pinta-ala on 35 neliömetriä tai suu-
28721: tettua rakennusta varten. rempi, milloin rakennuksen rakentaminen on
28722: Asuinhuoneiston pinta-alaan on luettava aloitettu vuonna 1963 tai 1964 ja huoneistosta,
28723: huoneiston osalle tuleva suhteellinen osuus jonka pinta-ala on 45 neliömetriä tai suu-
28724: rakennuksessa olevien asumiseen liittyvien ja rempi, milloin rakennuksen rakentaminen on
28725: asukkaiden yhteiskäyttöön tarkoitettujen huo- aloitettu vuonna 1965 tai 1966. Osakkeita ja
28726: netilojen pinta-alasta. osuuksia, jotka oikeuttavat tällaisten asuin-
28727: Laskettaessa asuinhuoneistojen pinta-alan huoneistojen hallintaan, ei pidetä osakkaan
28728: osuutta rakennuksen huoneistojen kokonais- tai jäsenen veronalaisena omaisuutena.
28729: pinta-alasta, ei autotallitiloja oteta huomioon.
28730: 7 §.
28731: Verovelvollisen muusta kuin 5 ja 6 § :n
28732: 4 §. mukaan verovapaasta tulosta ei saa vähentää
28733: (Kuten hallituksen esityksessä n: o 115.) sanotuissa lainkohdissa tarkoitetun verova-
28734: paan tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä
28735: 5 §. johtuneita kustannuksia, joiksi katsotaan
28736: Rakennuksen omistajan veronalaisena tu- myös korkomenot.
28737: lona ei pidetä omistajan tai hänen perheensä Sellaisella 3 § : ssä mainitut edellytykset
28738: tarpeeseen asuntona käytetystä 3 § : ssä tar- täyttävän omakotitalon omistajalla samoin
28739: koitetusta rakennuksesta ja sen tonttimaasta kuin 6 § : ssä tarkoitetun asunto-osakeyhtiön
28740: tai rakennuksessa olevasta asuinhuoneistosta tai asunto-osuuskunnan osakkaana tai jäse-
28741: saatua etua. Milloin rakennuksen omistaja nellä, joka on käyttänyt rakennusta tai huo-
28742: tai hänen perheensä ei asu rakennuks~sa neistoa, johon hänellä yhtiöjärjestyksen tai
28743: olevassa huoneistossa, jonka rakentaminen on osuuskunnan sääntöjen nojalla on hallinta-
28744: aloitettu vuonna 1963 tai 1964, ja jonka oikeus, omana tai perheensä asuntona, on
28745: pinta-ala on 35 neliömetriä tai suurempi, kuitenkin oikeus korkomenojen vähentämi-
28746: sekä huoneistosta, jonka rakentaminen on sestä yleensä voimassa olevien säännösten mu-
28747: aloitettu vuonna 1965 tai 1966 ja jonka pin- kaisesti vähentää veronalaisesta tulostaan
28748: ta-ala on 45 neliömetriä tai suurempi, ei huo- myös sanottuun rakennukseen tonttimaineen
28749: neistosta saatua tuloa myöskään pidetä ra- tai sanottuun huoneistoon oikeuttaviin osak-
28750: kennuksen omistajan veronalaisena tulona. keisiin tahi osuuksiin kohdistuvien velkojen
28751: Edellä 3 §: ssä tarkoitettua rakennusta ja korot siltä osin, kuin ne kohdistuvat hänen
28752: sen tonttimaata ei katsota rakennuksen omis- tai hänen perheensä käytössä koko verovuo-
28753: tajan veronalaiseksi omaisuudeksi. den olleen asuinhuoneistoalan mukaiseen ra-
28754: (2 mom. kuten 6 §: n 2 mom. hallituksen kennuksen ja sen tonttimaan tai huoneiston
28755: esityksessä n: o 115.) osaan. Tässä tarkoitetun omakotitalon omis-
28756: tajana on oikeus kunnallisverotuksessakin vä-
28757: 6 §. hentää samassa kunnassa verotettavista
28758: Milloin 3 § :ssä tarkoitetut rakennukset ja muista tuloistaan sanottuun rakennukseen
28759: niiden 5 §: ssä tarkoitetut tonttimaat muo- kohdistuvan velan edellä tarkoitetulla tavalla
28760: dostavat vähintään kolme neljäsosaa asunto- laskettu korko.
28761: osakeyhtiön tai asunto-osuuskunnan kokonais- Verovelvollisen veronalaisista varoista ei
28762: varoista, asunto-osakeyhtiön osakkaan tai saa vähentää 5 ja 6 § : n mukaan verovapaa-
28763: asunto-osuuskunnan jäsenen veronalaisena tu- seen omaisuuteen kohdistuvia velkoja. Kui-
28764: lona ei pidetä etua tällaisessa rakennuksessa tenkin saa 2 momentissa tarkoitettu verovel-
28765: olevasta asuinhuoneistosta, johon hänellä yh- vollinen vähentää siinä mainittua vähennys-
28766: tiöjärjestyksen tai osuuskunnan sääntöjen no- kelpoista korkoa vastaavan osan rakennuk-
28767: jalla on hallintaoikeus, mikäli se on verovuo- seen tonttimaineen tai huoneistoon oikeutta-
28768: 2186 XIII,5. - Asuntotuotannon veronhuojennus.
28769:
28770: viin osakkeisiin tai osuuksiin kohdistuvista 11 §.
28771: veloista muista veronalaisista varoistaan. Asianomaisen lääninhallituksen on hake-
28772: muksesta palautettava leimavero, joka on suo-
28773: 8 ja 9 §. ritettu, kun osakeyhtiön tai osuuskunnan pe-
28774: (Kuten 9 ja 10 § hallituksen esityksessä rustaja on ensi kerran siirtänyt 6 § : ssä tar-
28775: n:o 115.) koitetun huoneiston hallintaan oikeuttavan
28776: osakkeen tai osuuden sellaiselle uudelle omis-
28777: 10 §. tajalle, joka on käyttänyt ja käyttää huoneis-
28778: Milloin 3 § : ssä tarkoitetun rakennuksen toa yksinomaan omana tai perheensä asun-
28779: omistaja on hankkinut sen tonttimaan aikai- tona, mikäli siirtäminen on tapahtunut vuo-
28780: sintaan kolme vuotta ennen rakennuksen val- den kuluessa rakennuksen valmistumisesta
28781: mistumista asuttavaan kuntoon, hänellä on asuttavaan kuntoon.
28782: oikeus hakemuksesta saada asianomaiselta
28783: lääninhallitukselta takaisin mainitun tontti- 12 §.
28784: maan omistusoikeuden tai vuokraoikeuden Sen leimaveron suorittamista, joka 10 tai
28785: luovutuskirjasta suoritettu leimavero. 11 §: n mukaan olisi palautettava, älköön
28786: vaadittako, jos verovelvollinen esittää selvi-
28787: (2 mom. kuten 11 § :n 2 mom. hallituksen tyksen siitä, että sanotuissa pykälissä sää-
28788: esityksessä n: o 115.)
28789: detyt palautuksen edellytykset ovat olemassa
28790: Milloin 1 momentissa tarkoitetun kiinteis- jo silloin, kun luovutuskirja annetaan asian-
28791: tön pinta-ala ylittää sen määrän, mitä 5 § : n omaiselle viranomaiselle taikka osakkeen tai
28792: 2 momentin mukaan enintään voidaan pitää osuuden luovutuksesta tehty laskelma näyte-
28793: verovapaana tonttimaana, taikka luovutuskir- tään verojohtajalle.
28794: jalla on luovutettu myös rakennuksia tai
28795: irtaimistoa, katsotaan luovutuskirja vapaaksi 13 ja 14 §.
28796: leimaverosta vain 5 § : n 2 momentissa tar- (Kuten 14 ja 15 § hallituksen esityksessä
28797: koitetun tonttimaan arvon osalta. n:o 115.)
28798:
28799:
28800:
28801:
28802: Laki
28803: vuoden 1958 asuntotuotannon veronhuojennuslain osittaisesta muuttamisesta.
28804: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1958 annetun
28805: asuntotuotannon veronhuojennuslain (504/58) 3 § :n 1 momentti ja 4 § sekä 12 § :n
28806: 1 momentti näin kuuluviksi:
28807:
28808: 3 §. maata ei katsota rakennuksen omistajan ve-
28809: Rakennuksen omistajan veronalaisena tu- ronalaiseksi omaisuudeksi.
28810: lona ei pidetä omistajan tai hänen perheensä
28811: tarpeeseen asuntona käytetystä 2 § : ssä tar-
28812: koitetusta rakennuksesta ja sen tonttimaasta 4 §.
28813: tai rakennuksessa olevasta asuinhuoneistosta Milloin 2 § :ssä tarkoitetut rakennukset ja
28814: saatua etua. Milloin rakennuksen omistaja niiden 3 § : ssä tarkoitetut tonttimaat muodos-
28815: tai hänen perheensä ei asu rakennuksessa tavat vähintään kolme neljäsosaa asunto-osa-
28816: olevassa huoneistossa, jonka pinta-ala on keyhtiön tai asunto-osuuskunnan kokonaisva-
28817: 35 neliömetriä tai suurempi, ei huoneistosta roista, asunto-osakeyhtiön osakkaan tai asun-
28818: saatua tuloa myöskään pidetä rakennuksen to-osuuskunnan jäsenen veronalaisena tulona
28819: omistajan veronalaisena tulona. Edellä ei pidetä etua tällaisessa rakennuksessa ole-
28820: 2 § : ssä tarkoitettua rakennusta ja sen tontti- vasta asuinhuoneistosta, johon hänellä yhtiö-
28821: XIII,5.- Lindblom ym. 2187
28822:
28823: järjestyksen tai osuuskunnan sääntöjen no- oikeuttavat tällaisten asuinhuoneistojen hal-
28824: jalla on hallintaoikeus, mikäli se on verovuo- lintaan, ei pidetä osakkaan tai jäsenen veron-
28825: den ollut yksinomaan osakkaan tai jäsenen alaisena omaisuutena.
28826: taikka hänen perheensä käytössä. Mikäli
28827: huoneisto verovuonna ei ole ollut osakkaan 12 §.
28828: tai jäsenen taikka hänen perheensä yksin- (Kuten hallituksen esityksessä n: o 115.)
28829: omaisessa käytössä, ei veronalaisena tulona
28830: pidetä sitä tuloa, jonka hän on saanut huo-
28831: neistosta, jonka pinta-ala on 35 neliömetriä Soveltamissäännös.
28832: tai suurempi. Osakkeita ja osuuksia, jotka (Kuten hallituksen esityksessä n:o 115.)
28833:
28834:
28835: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1961.
28836:
28837: Olavi Lindblom. Kalle Matilainen.
28838: 2188
28839:
28840: XUI,6. -- La.k.al. N: o 206.
28841:
28842:
28843:
28844: Kähönen: Ehdotus asuntotuotannon veronhuojennuslaiksi.
28845:
28846:
28847: Eduskunnalle.
28848:
28849: Asumisahtaus on tämän hetken vakavimpia pano myös silloin oli kaikkea muuta kuin
28850: yhteiskunnallisia epäkohtia, mihin tähänasti- tyydyttävä.
28851: nen veronhuojennuslainsäädäntö on valitetta- Väestöpoliittisen Tutkimuslaitoksen tut-
28852: vasti varsin huomattavalla tavalla myötävai- kija, valtiot.maist. Tapani Purola on asunto-
28853: kuttanut. Tilanne on päässyt niin huonoksi, tuotantokomitealle laatimassaan selvittelyssä
28854: että Euroopan talousneuvoston asuntoneuvos- osoittanut, että mikäli asuntokanta Suomen
28855: ton asuntokomitean tilastoissa Suomi on asu- väestökeskuksissa pyritään vuoteen 1970 men-
28856: misväljyydessä vasta 16. sijalla. Tämän vai- nessä saattamaan edes UIOF: n kansainvälis-
28857: kean epäkohdan poistamiseksi on yhteiskun- ten ruiniminormien tasolle, tämä edellyttäisi,
28858: nalla arava-lainsäädännön ohella vain yksi että 1960-luvulla tuotett..tvien asuntojen kes-
28859: keino käytettävänään, nimittäin veronhuojen- kipinta-ala olisi 71 neliömetriä ja että yhden
28860: nuslainsäädäntö. Jollei uutta veronhuojennus- ja kahden huoneen huoneistojen yhteenlas-
28861: lakia saada sellaiseen muotoon, että asunto- kettu määrä ei ylittäisi 15 prosenttia tuotet-
28862: tuotannon vuosikymmeniä jatkuneeseen vino- tujen asuntojen lukumäärästä.
28863: suuntaukseen saadaan ratkaiseva käänne, voi- Edellä mainituilla perusteilla katsomme,
28864: daan koko lainsäädännön tarpeellisuus vaka- että lakiehdotuksen 3 §: n mukaan tulisi veron-
28865: vasti asettaa kyseenalaiseksi. huojennusten edellytyksenä olla, muiden py-
28866: Hallitus on ehdotuksessaan kiinnittänyt kälässä mainittujen ehtojen ohella, että asuin-
28867: asiaan huomiota, kun se lakiehdotuksen 3 §: n huoneistojen keskipinta-ala on, milloin raken-
28868: mukaisesti edellyttää, että rakennuksen asuin- taminen on aloitettu vuonna 1963 tai 1964,
28869: huoneistojen keskipinta-alan tulisi olla, mil- vähintään 60 neliömetriä taikka, milloin ra-
28870: loin rakentaminen on aloitettu vuonna 1963 kentaminen on aloitettu vuonna 1965 tai
28871: tai 1964, vähintään 57 neliömetriä, sekä mil- 1966, vähintään 65 neliömetriä ja minkään
28872: loin rakentaminen on aloitettu vuonna 1965 asuinhuoneiston pinta-ala ei ole suurempi
28873: tai 1966, vähintään 60 neliömetriä. Kuiten- kuin 120 neliömetriä.
28874: kin on otettava huomioon, että ei-aravalainoi- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
28875: tettujen huoneistojen keskipinta-ala vertaus- ehdotan,
28876: vuonna 1955 jo oli 59.3 neliömetriä. Uudet
28877: säännökset merkitsisivät siis vuoden 1955 ta- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
28878: soon katsottuna selvää huononnusta siitä huo- van lakiehdotuksen:
28879: limatta, että maamme asuntokannan kokoon-
28880:
28881:
28882: Asuntotuotannon veronhuojennuslaki
28883: EduSkunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
28884:
28885: 1 ja 2 §. 1) asuinhuoneistojen pinta-ala on vähin-
28886: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 115.) tään 85 prosenttia rakennuksen huoneistojen
28887: kokonaispinta-alasta;
28888: 3 §. 2) asuinhuoneistojen keskipinta-ala on, mil-
28889: V eronhuojennukset myönnetään rakennuk- loin rakentaminen on aloitettu vuonna 1963
28890: sesta, jossa: tai 1964, vähintään 60 neliömetriä taikka,
28891: XIII,6. - Kllhönen. 2189
28892:
28893: milloin rakentaminen on aloitettu vuonna Niin ikään myönnetään veronhuojennukset
28894: 1965 tai 1966, vähintään 65 neliömetriä, omakotitalosta, jos se täyttää 1 momentin
28895: mutta minkään asuinhuoneiston pinta-ala ei 2 kohdassa säädetyt edellytykset.
28896: ole suurempi kuin 120 neliömetriä; sekä Veronhuojennukset myönnetään myös sel-
28897: 3) rakennuksen asuinhuoneistojen koko- laisesta lämpökeskus- tai muusta huoltoraken-
28898: naisluvusta enintään 20 prosenttia on yhden nuksesta, jota pääasiallisesti käytetään yhtä
28899: huoneen tai huoneen ja keittiön tai keitto- tai useampaa 1 tai 2 momentissa tarkoitettua
28900: komeron taikka kaksi huonetta tai kaksi huo- rakennusta varten.
28901: netta ja keittokomeron käsittäviä huoneis-
28902: toja. 4-15 §.
28903: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 115.)
28904:
28905:
28906: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1961.
28907:
28908: Urho Kähönen.
28909:
28910:
28911:
28912:
28913: 91 E 168/62
28914: Lakialoitteita, joita puhemies on kieltäytynyt esittelemästä
28915: valiokuntaan lähetettäväksi.
28916: 1
28917: 1
28918: 1
28919: 1
28920: 1
28921: 1
28922: 1
28923: 1
28924: 1
28925: 1
28926: 1
28927: 1
28928: 1
28929: 1
28930: 1
28931: 1
28932: 1
28933: 1
28934: 1
28935: 1
28936: 1
28937: 1
28938: 1
28939: 1
28940: 1
28941: 1
28942: 1
28943: 2193
28944:
28945: Lak.al. N:o 207.
28946:
28947:
28948:
28949:
28950: :Pessi ym..: Ehdotus liJik.si huoneenvuokri~n $®rm.östelystä.
28951:
28952:
28953: E d u s k u n n a ll e.
28954:
28955: Hyväksyessään kuluvan vuoden loppuun päätöksen tekemisen jälkeen. Myös Tampe-
28956: voimassaolevan lain huoneenvuokrien sään- reella tosiasiallinen asuntovajaus on edel-
28957: nöstelystä eduskunta kehoitti hallitusta leen huomattava.
28958: valppaasti seuraamaan asuntotilanteen ke- Vuokrasäännöstelyn perusteena on koko
28959: hitystä Helsingissä sekä huolehtimaan siitä, ajan ollut ja on nimenomaan asuntojen
28960: ettei huoneenvuokrien säännöstelystä aina- puute. Vaikka nyt voimassa oleva laki ei
28961: kaan Helsingissä luovuta, ennenkuin on sisälläkään määräyksiä asunnonvälityksestä,
28962: saatu aikaan tyydyttävä tasapaino tarjon- on sillä suuri merkitys vuokratasoon. Hal-
28963: nan ja kysynnän välillä asuntomarkkinoilla. litu~;~kin on m.ui$sa yhteyksisl;lä todennut, että
28964: Kun hal'litus on päättänyt olla antamatta ns. vapaiden vuokra-~suntojen omistajat
28965: eduskunnalle varsinaista huoneenvuokra- kuin myös asunnonvä:littäjät ovat asuntopu-
28966: säännöstelylakia koskevaa esitystä, on se jät- lan johdo~;~ta päässeet kohtuuttomasti hyö-
28967: tänyt noudattamatta sanottua eduskunnan tymään. Ei voitane asiallisin syin vaatia,
28968: päätöstä. Tosin hallitus on antanut eduskun- että näin pitäisi tapahtua myös tällä het-
28969: nalle esityksen n: o 127/1961 laiksi eräiden kellä säännösteltyjen asuntojen kohdalla.
28970: vuokrasuhteiden järjestämisestä huone.en- Vuokrasäännöstelyn alaisissa huoneistoissa
28971: vuokrasäännösteiyn päättyessä. Asiallisesti asuvat ovat suurelta osalta vähävaraisia
28972: sekin tarkoittaa osittaisen vuokrasäännöste- monilapsisia perheitä ja varattornia vanhuk-
28973: lyn jatkamista Helsingissä vielä ensi vuo- sia. Mikäli sä'ännöstelyn suoma turva hei-
28974: den puolelie, mutta merkitsee kuitenkin kai- dän osaltaan loppuisi, merkitsisi se keinot-
28975: ken vuokrasäännöstelyn päättymistä Tam- telutarkoituksessa tapahtuvia joukkomit-
28976: pereella jo kuluvan vuoden lopussa sekä pe- taisia irtisanomisia ja häätöjä sekä joka ta-
28977: riaatepäätöstä säännöstelyn lopullisesta lak- pauksessa tuntuvia vuokrien korotuksia ja
28978: kaamisesta Helsingissäkin. yleistä turvattomuuden lisääntymistä. Tä-
28979: Esitystään haUitus perustelee sillä, että män estämiseksi vuokrasäännöstelyä olisi
28980: Tampereen kaupungin edustajat ovat olleet jatkettava niin Helsingissä kuin Tampere~~
28981: sitä mieltä, ettei säännöstely siellä ole enää lakin ainakin vuoden 1962 loppuun saakka.
28982: tarpeellinen, ja että Helsingissä asuntova- Edellä olevan perusteella ja kun mainittu
28983: jaus on muka tullut suurin piirtein poiste- hallituksen esitys n:o 127 sekä siihen sisäl-
28984: tuksi. Toisaalta hallitus kuitenkin myön- tyvä hallituksen päätös olla noudattamatta
28985: tää, että uutta asunnontarvetta jatkuvasti eduskunnan kuluvan vuoden kesäkuussa te-
28986: Helsingissäkin syntyy uusien avioliittojen kemää päätöstä kuin myös huoneenvuokrien
28987: solmimisen ja muuttoliikkeen seurauksena. säännöstelystä annetun lain voimassaolo-
28988: Julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan ajan päättyminen vuoden 1961 lopussa ovat
28989: - jotka perustuvat tilastollisiin tutkimuk- sel!laisia valtiopäivien aikana sattuneita ta-
28990: siin - ns. ensisijainen asunnontarve on pauksia, jotka suorastaan antavat aiheen
28991: täl!lä hetkellä Helsingissä noin 5 000-7 000 eduskunta-aloitteen tekemiseen, ehdotamme
28992: asuntoa ja koko asuntovajaus 18 000- valtiopäiväjärjestyksen 32 §: ään nojau-
28993: 19 000 huonetta. Nämä tiedot osoittavat, tuen,
28994: että tiianne asuntomarkkinoilla ei ole oleel- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
28995: lisesti parantunut eduskunnan sanotun van lakiehdotuksen.
28996: 2194 Huoneenvuokrien säännöstely.
28997:
28998:
28999: Laki
29000: huoneenvuokrien säännöstelystä.
29001: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
29002: määrätyllä tavalla, säädetään:
29003:
29004: 1 §. 2) jos vuokranantaja, joka omistaa talon
29005: V a:ltioneuvostolla on valta väestön toimeen- tai seHaiset osakkeet, kuin 1 kohdassa tar-
29006: tulon tai maan talouselämän turvaamiseksi koitetaan, halutessaan asuntoa itselleen tai
29007: säännöstellä rakennusten ja niiden osien lapselleen tahi hyväksyttävästä syystä muulle
29008: vuokria sekä niihin rinnastettavia tai liitty- henkilölle, luovuttaa vuokralaisensa käyttöön
29009: viä maksuja ja korvauksia sekä antaa mää- toisen huoneiston, eivätkä kohtuussyyt vaadi
29010: räyksiä irtisanomisoikeudesta ja rakennusten vaihdon epäämistä;
29011: purkamisesta niissä kaupungeissa, joissa val- 3) jos talo, missä huoneisto on, aiotallJl
29012: litseva asuntopula sitä välttämättä vaatii. kokonaan tai osaksi uudestallJl rakentaa tahi
29013: asuinhuoneisto jakaa pienempiin osiin ja pä-
29014: 2 §. tevät syyt puoltavat uudestaan rakentamista
29015: Edellä 1 § : ssä tarkoitetusta säännöstelystä tai jakamista;
29016: ovat kuitenkin vapaat: 4) jos omakotitalon tai muun siihen ver-
29017: 1) uudet rakennukset ja vanhojen raken- rattavan rakennuksen omistaja todella tar-
29018: nusten uudet huoneistot, jotka ovat valmis- vitsee rakennuksen joko kokonaan tai osaksi
29019: tuneet tammikuun 1 päivän 1949 j'älkeen; omaan käyttöönsä;
29020: 5) jos työsopimus, jonka mukaan työpaik-
29021: 2) kesä- tai muut lomanviettoasunnot, kaan sisältyy vapaa asunto taikka jonka joh-
29022: jotka tammikuun 1 päivänä 1950 eivät ole dosta työntekijällä on oikeus vuokralla hal-
29023: olleet vuokralaisen hallinnassa tai sen jäl- lita työnantajan huoneistoa, lakkaa;
29024: keen ovat vapautuneet tai vapautuvat; 6) jos erittäin painavat syyt puoltavat ir-
29025: 3) vanhojen rakennusten huoneistot, jotka tisanomisen hyväksymistä; eikä
29026: tammikuun 1 päivänä 1958 eivät ole olleet 7) muutoinkaan, jos painavat syyt puolta-
29027: vuokralaisen hallinnassa tai sen jälkeen ovat vat irtisanomisen hyväksymistä, eikä vuok-
29028: vapautuneet tai vapautuvat; ralaisen tai hänen perheensä jäsenten irti-
29029: 4) vanhat rakennukset, jotka maistraatti sanomisen johdosta voida katsoa joutuvllJl
29030: tai järjestysoikeus on lainvoimaisella pää- hädänalaiseen asemaan.
29031: töksellä määrännyt hengenvaarallisina puret- Jos irtisanomiseen suostutaan, on vuokra-
29032: taviksi tai joiden purkamiseen on annettu laisen niissä tapauksissa, joita 1 momentin
29033: asianmukainen lupa; sekä 1, 2, 4, 6 sekä 7 kohdassa tarkoitetaan, vel-
29034: 5) liikehuoneistot. voitettava muuttamaan huoneistosta viimeis-
29035: tään kuuden tai, milloin erityiset syyt sitä
29036: 3 §. vaativat, enintään yhdeksän kuukauden ku-
29037: Mikäli tämän lain nojalla annettujen sään- luttua sen kuukauden päättymisestä, jonka
29038: nösten perusteella vuokranantajan oikeus aikana asia on ratkaistu ensimmäisessä as-
29039: asuinhuoneistoa koskevan vuokrasopimuksen teessa. Muuttoajan pituutta määrättäessä on
29040: irtisanomiseen tehdään viranomaisen suos- otettava huomioon myös se haitta tai va~
29041: tumuksesta riippuvaksi, ei vuokranantajalta hinko, jonka vuokranantaja tai muu hen-
29042: saa kieltää irtisanomisoikeutta: kilö ehkä joutuu kärsimään.
29043: 1) jos vuokranantaja, joka on neljä vuotta Helmikuun 10 päivänä 1961 annetun huo-
29044: omistanut talon tai määrätyn asuinhuoneis- neenvuokralain 39 § : n säännöksiä ei ole so-
29045: ton ha:llintaan oikeuttavat osakeyhtiön tai vellettava 2 momentissa tarkoitettuihin ta-
29046: asunto-osakeyhtiön osakkeet, on irtisanonut pauksiin.
29047: vuokrasopimuksen ottaakseen talostaan huo- 4 §.
29048: neiston tai osakehuoneistonsa asunnoksi it- Lupaa sellaisen rakennuksen, jossa on
29049: selleen tai luovuttaakseen sen asunnoksi per- asuinhuoneistoja, tai sen osan purkamiseen
29050: heelliselle lapselleen; älköön kielilettäkö, jos sen tilalle suunnitel-
29051: Pessi ym. 2195
29052:
29053: tuun uudisrakennukseen, jonka osalta esite- V aitioneuvosto voi myös antaa määräyk-
29054: tään piirustukset ja rakentamiseen tarvitta- siä tarkastusten toimittamisesta ja ilmoitta-
29055: vasta rahoituksesta luotettava selvitys, tulee misvelvollisuudesta, milloin se on tarpeen
29056: huomattavasti lisää uutta asuintilaa tahi pä- tässä laissa edellytettyjä toimenpiteitä tai
29057: tevät syyt muutoin puoltavat uudestaan ra- tämän lain nojalla annettujen määräysten
29058: kentamista ja jo kummassakin tapauksessa täytäntöönpanoa ja valvontaa varten.
29059: purettavan rakennuksen asuinhuoneiston Edelllä 1 momentissa tarkoitettuja mää-
29060: vuokralaiselle tarjotaan hänen asunnontar- räyksiä annettaessa ja niissä olevia valtuuk-
29061: vettaan vastaava vuokra-asunto, johon hän sia käytettäessä on otettava huomioon:
29062: voi muuttaa ennen kuin rakennuksen purka- 1) että valtioneuvoston tämän lain alaan
29063: miseen ryhdytään. kuuluvissa asioissa ratkaisuvaltaa käyttä-
29064: mään asettamissa elimissä tulee puheenjoh-
29065: 5 §. tajien lisäksi valittavista jäsenistä yhtä mo-
29066: Vuokranantajalla ja vuokralaisellla on oi- nen edustaa vuokralais- ja vuokranantajapii-
29067: keus sopia vuokranmaksun suuruudesta. Jol- rejä;
29068: leivät asianosaiset voi siitä sopia, on kum-
29069: mallakin heistä oikeus saattaa vuokramaksun 2) että kaikissa elimissä yhdeH.ä jäsenistä,
29070: suuruus huoneenvuokralautakunnan ratkais- mikäli mahdollista, sekä valitusasteena toimi-
29071: tavaksi. vassa elimessä puheenjohtajalla ja varapu-
29072: Vahvistaessaan vuokramaksun on huoneen- heenjohtajalla tulee olla tuomarinvirkaan
29073: vuokralautakunnan otettava huomioon sosiaa- vaadittava kelpoisuus; sekä
29074: liministeriön erikseen vahvistama vuokrakus- 3) että vaJlitusasteena toimivan elimen pu-
29075: tannusten nousu, paikkakunnan vapaa vuok- heenjohtajan ja varapuheenjohtajan määrää
29076: rataso, huoneiston sijainti ja muut sen korkein oikeus.
29077: vuokra-arvoon vaikuttavat tekijät.
29078: J ol'lei vuokramaksusta sovita tai sitä ole 7 §.
29079: edellä sanotu.Ua tavalla vahvistettu, on vuok- Vaitioneuvoston hyväksymällä, vuokralais-
29080: ralaisen suoritettava viimeksi voimassa ollut tai vuokranantajapiirejä edustavalla rekiste-
29081: huoneenvuokrasäännöstelymääräysten mukai- röidyllä yhdistyksellä on oikeus asianosaisen
29082: nen vuokra korotettuna sosiaaliministeriön suostumuksella saattaa edellä 6 § : ssä tarkoi-
29083: vahvistamalla korotusmäärällä. tetun elimen huoneenvuokrasäännöstelyä kos-
29084: Sosiaaliministeriön on vahvistettava vuok- kevassa asiassa antama ratkaisu, josta ei
29085: ramaksujen korotusmäärät sellaisiksi, että muutoin saada valittaa, korkeimman oikeu-
29086: vuokratulot säännönmukaisissa tapauksissa den tutkittavaksi, jos yhdistys katsoo, että
29087: vastaavat korkoja sekä tavanomaisia kiin- ratkaisu perustuu virheelliseen lain sovelta-
29088: teistön hoidosta ja rakennusten kohtuu!lli- miseen. Tällainen valitus on tehtävä kuu-
29089: sessa kunnossa pysymisestä johtuvia menoja, denkymmenen päivän kuluessa siitä, kun va-
29090: joihin luetaan myös veroa ja rakennusten ar- lituksenalainen päätös on julistettu tai, mil-
29091: vonvähennykset. Arvonvähennyksenä saa- loin päätöstä ei julisteta, kun asianosainen
29092: daan otta huomioon kivitaloissa 1 prosentti on saanut siitä tiedon.
29093: ja puutaloissa 2 prosenttia rakennusten tek- Tutkiessaan valituksen korkein oikeus voi
29094: nillisestä arvosta. palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi tai
29095: oikaista valituksenalaisen ratkaisun tahi asia-
29096: 6 §. kirjoihin liitettävätlä päätöksellä hylätä va-
29097: V aitioneuvoston asiana on, mikä;Ii, jäljem- lituksen.
29098: pänä olevista säännöksistä ei muuta johdu, Asian saattaminen korkeimman oikeuden
29099: antaa määräykset menettelystä ja muutok- tutkittavaksi ei estä vaJlituksenaJaisen pää-
29100: senhakuoikeudesta tämän lain nojalla annet- töksen täytäntöönpanoa, ellei korkein oikeus
29101: tujen määräysten täytäntöönpanossa sekä toisin määrää.
29102: siitä, mitkä viranomaiset huolehtivat täytän- Edellä olevat säännökset eivät aiheuta
29103: töönpanosta, ja velvoittaa kunnat asettamaan muutosta siihen, mitä menetetyn ajan takai-
29104: sitä varten [autakuntia ja toimihenkilöitä sin saamisesta ja lainvoiman saaneen tuo-
29105: sekä määrätä näiden tehtävistä ja toimin- mion purkamisesta on voimassa.
29106: nasta. Tarkemmat määräykset menettelystä tässä
29107: 2196 Huoneenvuokrien säännöstely.
29108:
29109:
29110: pykälässä tarkoitetuissa asioissa antaa val- lakeja vastaan tehtyjen rikosten rankaisemi-
29111: tioneuvosto. sesta 28 päivänä kesäkuuta 1958 annetun
29112: lain (305/58) mukaan.
29113: 8 §.
29114: Kun tämän lain nojalla on julkaistu sel- 12 §.
29115: laisia säännöksiä, joiden antamiseen ha!Lli- Tämä laki tullee voimaan 1 päivänä tammi-
29116: tusmuodon mukaan eduskunnan myötävaiku- kuuta 1962 ja on voimassa vuoden 1962 jou-
29117: tus on tarpeen, on niistä viivytyksettä ilmoi- lukuun loppuun. Kuitenkin voidaan vuokra-
29118: tettava eduskunnan puhemiehelle, jonka on suhde, jonka osalta säännöstely lakkaa
29119: saatettava ne eduskunnan tietoon heti tahi, muusta syystä kuin 2 §: n 1 momentissa tar-
29120: jollei eduskunta ole koolla, niin pian kuin koitetun purkamismääräyksen tai -luvan joh-
29121: se on kokoontunut, ja ne on kumottava, jos dosta, vuoden kuluessa sen jälkeen irtisanoa
29122: eduskunta niin päättää. päättyväksi vain kolmen kuukauden kulut-
29123: 9 §. tua sen kuukauden päättymisestä, jonka ai-
29124: Valtioneuvoston ja sosiaaliministeriön tä- kana irtisanominen on toimitettu, jolleivät
29125: män lain tai siihen perustuvien määräysten asianosaiset tämän /lain voimaantulon jäl-
29126: nojallla antamaan päätökseen ei saa hakea keen ole muusta irtisanomisajasta sopineet.
29127: muutosta. V aitioneuvoston päätös asuinhuoneistojen
29128: lämmityskustannusten suorittamisesta 5 päi-
29129: 10 §-. vältä joulukuuta 1956 (598/56) siihen myö-
29130: Sitoumus, sopimus tai muu väl.ipuhe, jo)m hemmin tehtyine muutoksineen ja siihen liit-
29131: tehdään vastoin tämän lain nojalla annet- tyvä lämpimän veden jakelusta suoritetta-
29132: tuja määräyksiä taikka jonka tarkoituksena vista korvauksista 29 päivänä lokakuuta
29133: on näiden määräysten kiertäminen, olkoon 1958 annettu sosiaaliministeriön päätös
29134: mitätön. (428/58) ovat noudatettavina, kunnes niitä
29135: asianmukaisessa järjestyksessä muutetaan tai
29136: 11 §. ne kumotaan, kuitenkin enintään vuoden
29137: Tämän lain nojalla annettujen maarays- 1963 kesäkuun [oppuun.
29138: ten rikkomisesta rangaistaan eräitä valtuus-
29139:
29140:
29141: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1961.
29142:
29143: Ville Pessi Veikko Rytkönen.
29144: Eino Kilpi. Veikko Kansikas.
29145: Hellä Meltti. Hannes 'Tauriainen.
29146: Gösta Rosenberg. Aleksi Kiviaho.
29147: Rainer Virtanen. T. Kelovesi.
29148: Tyyne Tuominen Pentti Liedes.
29149: Hertta Kuusinen. Martti Linna.
29150: Esa Hietanen. Yrjö Murto.
29151: Matti Koivunen. Hugo Manninen.
29152: Irma Torvi. Matti Meriläinen.
29153: Judit Nederström-Lunden. Georg Backlund.
29154: Pertti Rapio. Kuuno Honkonen.
29155: Elli Stenberg. Irma Rosnell.
29156: Väinö R. Virtanen. Kaino Haapanen.
29157: Toivo Salin. Eino Roine.
29158: Aarne Pulkldnen. J. Mustonen.
29159: Toivo Niiranen. Eino Tainio.
29160: 2197
29161:
29162: Lak.al. N: o 208.
29163:
29164:
29165:
29166:
29167: Salmela-Järvinen ym.: Ehdotus laiksi huoneenvuokrien sään-
29168: nöstelystä.
29169:
29170:
29171: Eduskunnalle.
29172:
29173: Eduskunta on useaan otteeseen kehoitta- tasapainon jo saavutetuksi ja ehdottaa poik-
29174: nut hallitusta antamaan eduskunnalle esityk- keuksellista lakia ,eräiden vuokrasuhteiden
29175: sen huoneenvuokrien säännöstelystä. Hyväk- järjestämisestä huoneenvuokrasäännöstelyn
29176: syessään 17. 10. 1961 valtioneuvoston päätök- päättyessä" Katsomme, että tällainen esitys
29177: sen, jolla säännöstelyä jatkettiin Helsingissä ei ole eduskunnan enemmistön ilmaiseman
29178: ja Tampereella eduskunta kantanaan lau- kannan mukainen, eikä myöskään turvaa
29179: sui: ,että Hallitus edelleenkin valppaasti vuokralaisten oikeutta tulevaisuudessa.
29180: seuraa tilanteen kehitystä Helsingissä sekä Edellä esitettyyn, valtiopäiväjärjestyksen
29181: huolehtii siitä, ettei huoneenvuokrasäännöste- 32 § :ään ja hallituksen esitykseen n:o 127
29182: lystä Helsingissä luovuta, ennen kuin on vuoden 1961 valtiopäiviltä viitaten ehdo-
29183: saatu aikaan tyydyttävä tasapaino kysynnän tamme,
29184: ja tarjonnan välillä asuntomarkkinoilla".
29185: Hallitus puolestaan on katsonut tilastoihin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
29186: vedoten tälläisen eduskunnan edellyttämän van lakiehdotuksen:
29187:
29188:
29189:
29190:
29191: Laki
29192: huoneenvuokrien sää.nnöstelystä..
29193: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä mää-
29194: rätyllä tavalla, säädetään:
29195:
29196: 1 §. 2) kesä- tai muut lomanviettoasunnot, jot,ka
29197: V altioneuvostolla on valta väestön toimeen- tammikuun 1 päivänä 1950 eivät ole (:.Ueet
29198: tulon tai maan talouselämän turvaamiseksi vuokralaisen hallinnassa tai sen jälkeen Qvat
29199: säännöstellä rakennusten ja niiden osien vapautuneet tai vapautuvat,
29200: vuokria sekä niihin rinnastettavia tai liitty- 3) vanhat rakennukset, jotka maistraatti
29201: viä maksuja ja korvauksia sekä antaa mää- tai järjestysoikeus on lainvoimaisella päätök-
29202: räyksiä irtisanomisoikeudesta ja rakennusten sellä määrännyt hengenvaarallisina puretta-
29203: purkamisesta niissä kaupungeissa, joissa val- viksi tai joiden purkamiseen on annettu
29204: litseva asuntopula sitä välttämättä vaatii. asianmukainen lupa, sekä
29205: 5) liikehuoneistot.
29206: 2 §.
29207: Edellä 1 § : ssä tarkoitetusta säännöstelystä 3 §.
29208: ovat kuitenkin vapaat: Mikäli tämän lain nojalla annettujen sään-
29209: 1) uudet rakennukset ja vanhojen raken- nösten perusteella vuokranantajan oikeus
29210: nusten uudet huoneistot, jotka ovat valmistu- asuinhuoneistoa koskevan vuokrasopimuksen
29211: neet tammikuun 1 päivän 1949 jälkeen, irtisanomiseen tehdään viranomaisen suostu-
29212: 92 E 168/62
29213: 2198 Huoneenvuokrien säännöstely.
29214:
29215:
29216: muksesta riippuvaksi, ei vuokranantajalta 4 §.
29217: saa kieltää irtisanomisoikeutta: Lupaa sellaisen rakennuksen, jossa on
29218: 1) jos vuokranantaja, joka on neljä vuotta asuinhuoneistoja, tai sen osan purkamiseen
29219: omistanut talon tai määrätyn asuinhuoneis- älköön kiellettäkö, jos sen tilalle suunnitel-
29220: ton hallintaan oikeuttavat osakeyhtiön tai laan uudisrakennukseen, jonka osalta esite-
29221: asunto-osakeyhtiön osakkeet, on irtisanonut tään piirustukset ja rakentamiseen tarvitta-
29222: vuokrasopimuksen ottaakseen talostaan huo- vasta rahoituksesta luotettava selvitys, tulee
29223: neiston tai osakehuoneistonsa asunnoksi itsel- huomattavasti lisää uutta asuintilaa tahi pä-
29224: leen tai luovuttaakseen sen asunnoksi per- tevät syyt muutoin puoltavat uudestaan ra-
29225: heelliselle lapselleen, kentamista ja jo kummassakin tapauksessa
29226: 2) jos vuokranantaja, joka omistaa talon purettavan rakennuksen asuinhuoneiston
29227: tai sellaiset osakkeet, kuin kohdassa 1 tarkoi- vuokralaiselle tarjotaan hänen asuintarkoi-
29228: tetaan, halutessaan asuntoa itselleen tai tuksiinsa sopiva vuokra-asunto, johon hän voi
29229: muille lapsilleen tahi hyväksyttävästä syystä muuttaa ennen kuin rakennuksen purkami-
29230: muulle henkilölle, luovuttaa vuokralaisensa seen ryhdytään.
29231: käyttöön toisen huoneiston, eivätkä kohtuus-
29232: 5 §.
29233: syyt vaadi vaihdon epäämistä,
29234: Vuokranantajana ja vuokralaisella on oi-
29235: 3) jos talo, niissä huoneisto on, aiotaan keus sopia vuokranmaksun suuruudesta. Jol-
29236: kokonaan tai osaksi uudestaan rakentaa tahi leivät asianosaiset voi siitä päästä sopimuk-
29237: asuinhuoneisto jakaa pienempiin osiin ja pä- seen, on kummallakin heistä oikeus saattaa
29238: tevät syyt puoltavat uudestaan ral{entamista vuokranmaksun suuruutta koskeva asia huo-
29239: tai jakamista, neenvuokralautakunnan ratkaistavaksi.
29240: 4) jos omakotitalon tai muun siihen verrat- Vahvistaessaan vuokranmaksun on huoneen-
29241: tavan rakennuksen omistaja todella tarvitsee vuokralautakunnan otettava huomioon sosiaa-
29242: rakennuksen joko kokonaan tai osaksi omaan liministeriön erikseen vahvistama vuokrakus-
29243: käyttöönsä, tannusten nousu, paikkakunnan vapaa vuok-
29244: 5) jos työsopimus, jonka mukaan työpalk- rataso, huoneiston sijainti ja muut sen vuok-
29245: kaan sisältyy vapaa asunto taikka jonka joh- ra-arvoon vaikuttavat tekijät.
29246: dosta työntekijällä on oikeus vuokralla hal- Jollei vuokramaksusta sovita tai sitä ole
29247: lita työnantajan huoneistoa, lakkaa, edellä sanotulla tavalla vahvistettu, on vuok-
29248: 6) jos erittäin painavat syyt puoltavat irti- ralaisen suoritettava viimeksi voimassa ollut
29249: sanomisen hyväksymistä, eikä huoneenvuokrasäännöstelymääräysten mukai-
29250: 7) muutoinkaan, jos painavat syyt puolta- nen vuokra korotettuna sosiaaliministeriön
29251: vat irtisanomisen hyväksymistä, eikä vuokra- vahvistamalla korotusmäärällä.
29252: hiisen ·tai hänen perheensä jäsenten irtisano- Sosiaaliministeriön on vahvistettava vuok-
29253: misen johdosta voida katsoa joutuvan hädän- ramaksujen korotusmäärät sellaisiksi, että
29254: alaiseen asemaan. vuokratulot säännönmukaisissa tapauksissa
29255: Jos irtisanomiseen suostutaan, on vuokra- vastaavat korkoja sekä tavanomaisia kiinteis-
29256: laisen niissä tapauksisSa, joita 1 momentin tön hoidosta ja rakennusten kohtuullisessa
29257: 1, 2, 4, 6, sekä 7- kohdassa tarkoitetaan, vel- kunnossa pysymisestä johtuvia menoja, joi-
29258: voitettava muuttamaan huoneistosta viimeis- hin luetaan myös verot ja rakennusten arvon-
29259: tään kuuden tai, m,illoin erityiset syyt sitä vähennykset. Arvonvähennyksenä saadaan
29260: vaativat, enintään- yhdeksän kuukauden ku- ottaa huomioon kivitaloissa 1 prosentti ja
29261: luttua sen kuukauden päättymisestä, jonka puutaloissa 2 prosenttia rakennusten teknil-
29262: aikana asia on ratkaistu ensimmäisessä as- lisestä arvosta.
29263: teessa. Muuttoajan 'pituutta määrättäessä on
29264: otettava huomioon myös se haitta tai va- 6 §.
29265: hinko, jonka vuokranantaja tai muu henkilö V aitioneuvoston asiana on, mikäli jäljem-
29266: ellkä joutuu kärsimään. pänä olevista säännöksistä ei muuta johdu,
29267: Helmikuun 10' päivänä 1961 annetun huo- antaa määräykset menettelystä ja muutoksen-
29268: neenvuokralain 39 § : n säännöksiä ei ole so- hakuoikeudesta tämän lain nojalla annettu-
29269: velletta~a 2 momentissa tarkoitettuihin ta- jen määräysten täytäntöönpanosta sekä siitä,
29270: p~uksiin. mitkä viranomaiset huolehtivat täytäntöön-
29271: Sa.lmela-J'irvinen ytn; 21~
29272:
29273: panosta, ja, vei voittaa kunnat asettamaan sin saamisesta ja lainvoiman saaneen tuo-
29274: sitä varten lautakuntia ja toimihenkilöitä mion purkamisesta on voima,ssa.
29275: sekä määrätä näiden tehtävistä ja toimin- Tarkemmat määräykset menettelystä tässä
29276: nasta. pykälässä tarkoitetuissa asioissa antaa valtio-
29277: Valtioneuvosto voi antaa määräyksiä tar- neuvosto.
29278: kastusten toimittamisesta ja ilmoittamisvel-
29279: vollisuudesta, milloin se on tarpeen tässä 8 §.
29280: laissa edellytettyjä toimenpiteitä tai tämän Kun tämän lain nojalla on julkaistu sellai-
29281: lain nojalla annettujen määräysten täytän- sia säännöksiä, joiden antamiseen hallitus-
29282: töönpanoa ja valvontaa varten. muodon mukaan eduskunn~ myötävaikutus
29283: Edellä 1 momentissa tarkoitettuja mää- on tarpeen, on niistä viivytyksettä ilmoitet-
29284: räyksiä annettaessa ja niissä olevia valtuuk- tava eduskunnan puhemiehelle, jonka on saa-
29285: sia käytettäessä on otettava huomioon: tettava ne eduskunnan tietoon heti tahi, jollei
29286: 1) että valtioneuvoston tämän lain alaan eduskunta ole koolla, niin pian kuin se on
29287: kuuluvissa asioissa ratkaisuvaltaa käyttä- kokoontunut, ja ne on kumottava, jos edus-
29288: mään asetetuissa elimissä tulee puheenjohta- kunta niin päättää.
29289: jien lisäksi valittavista jäsenistä yhtä monta
29290: edustaa vuokralais- ja vuokranantajapiirejä, 9 §.
29291: 2) että kaikissa elimissä yhdellä jäsenistä, Valtioneuvoston ja sosiaaliministeriön tä-
29292: mikäli mahdollista, sekä valitusasteena toimi- män lain tai siihen perustuvien määräysten
29293: vassa elimessä puheenjohtajalla ja varapu- nojalla antamaan päätökseen ei saa hakea
29294: heenjohtajalla tulee olla tuomarinvirkaan muutosta.
29295: vaadittava kelpoisuus, sekä
29296: 3) että valitusasteena toimivan elimen pu- 10 §.
29297: heenjohtajan ja varapuheenjohtajan määrää Sitoumus, sopimus tai muu välipuhe, joka
29298: korkein oikeus. tehdään vastoin tämän lain nojalla annettuja
29299: määräyksiä taikka jonka tarkoituksena on
29300: 7 §. näiden määräysten kiertäminen, olkoon mi-
29301: V aitioneuvoston hyväksymällä, vuokralais- tätön.
29302: tai vuokranantajapiirejä edustavalla rekiste-
29303: röidyllä yhdistyksellä on oikeus asianosaisen 11 §.
29304: suostumuksella saattaa edellä 6 §: ssä tarkoi- Tämän lain nojalla annettujen määräysten
29305: tetun elimen huoneenvuokrasäännöstelyä kos- rikkomisesta rangaistaan eräitä valtuuslakeja
29306: kevassa asiassa antama ratkaisu, josta ei vastaan tehtyjen rikosten rankaisemisesta
29307: muutoin saada valittaa, korkeimman oikeu- 28 päivänä kesäkuuta 1958 annetun lain
29308: den tutkittavaksi, jos yhdistys katsoo, että (305/58) mukaan.
29309: ratkaisu perustuu virheelliseen lain sovelta-
29310: miseen. Tällainen valitus on tehtävä kuuden- 12 §.
29311: kymmenen päivän kuluessa siitä, kun valituk- Tämä laki tulee voimaan päivänä
29312: senalainen päätös on julistettu tai, milloin kuuta 19 ja on voimassa yhden vuoden
29313: päätöstä ei julisteta, kun asianosainen on lain vahvistamisesta lukien. Kuitenkin voi-
29314: saanut siitä tiedon. daan vuokrasuhde, jonka osalta säännöstely
29315: Tutkiessaan valituksen korkein oikeus voi lakkaa muusta syystä kuin 2 §: n 1 momen-
29316: palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi tai tissa tarkoitetun purkamismääräyksen tai -
29317: oikaista valituksenalaisen ratkaisun tahi asia- luvan johdosta, vuoden kuluessa sen jälkeen
29318: kirjoihin liitettävällä päätöksellä hylätä vali- irtisanoa päättyväksi vain kolmen kuukau-
29319: tuksen. den kuluttua sen kuukauden päättymisestä,
29320: Asian saattaminen korkeimman oikeuden jonka aikana irtisanominen on toimitettu,
29321: tutkittavaksi ei estä valituksenalaisen pää- jolleivät asianosaiset tämän lain voimaantu-
29322: töksen täytäntöönpanoa, ellei korkein oikeus lon jälkeen ole muusta irtisanomisajasta so-
29323: toisin määrää. pineet.
29324: Edellä olevat säännökset eivät aiheuta Valtioneuvoston päätös asuinhuoneistojen
29325: muuto.<rta siihen, mitä menetetyn ajan takai- lämmityskustannusten suorittamisesta 5 päi-
29326: 2200 Huoneenvuoltrien säännöstely.
29327:
29328:
29329: vältä joulukuuta 1956 (598/56) siihen myÖ- ovat noudatettavina, kunnes niitä asianmu-
29330: hemmin tehtyine muutoksineen ja siihen liit- kaisessa järjestyksessä muutetaan tai kumo-
29331: tyvä lämpimän veden jakelusta suoritetta- taan, kuitenkin enintään vuoden 19 lop-
29332: vista korvauksista 29 päivänä lokakuuta 1958 puun.
29333: annettu sosiaaliministeriön päätös (428/58)
29334:
29335:
29336: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1961.
29337:
29338: Martta Salm.ela-J"å.rvinen. Impi Lukkarinen.
29339: Vilho Turunen. Mikko Hult.
29340: Aili Siiskonen.
29341: 2201
29342:
29343: Lak.a.l. N:o 209.
29344:
29345:
29346:
29347:
29348: Henriksson ym.: Ehdotus laiksi huoneenvuokrien säännöste-
29349: lystä.
29350:
29351:
29352: Eduskunnalle.
29353:
29354: Hyväksyessään lain huoneenvuokrien sään- koittavan ja vain eräitä Helsinkiä koskevia
29355: nöstelystä olemaan voimassa kuluvan vuoden ylimenokauden säännöksiä koskevan esityk-
29356: loppuun eduskunta samalla lausui odotta- sen.
29357: vansa, että hallitus edelleenkin valppaasti Allekirjoittaneet toteavat näin ollen, ettei
29358: seuraa tilanteen kehitystä Helsingissä sekä hallitus ole antanut eduskunnalle em. lausun-
29359: huolehtii siitä, ettei huoneenvuokrasäännös- nossa edellytettyä, käsityksemme mukaan
29360: telystä Helsingissä luovuta, ennen kuin on välttämättömän tarpeen vaatimaa esitystä
29361: saatu aikaan tyydyttävä tasapaino kysynnän vuokrasäännöstelyn jatkamiseksi Helsingissä
29362: ja tarjonnan välillä asuntomarkkinoilla. ensi vuoden aikana. Tämän vuoksi allekir-
29363: Vaikka asuntopula erityisesti perheitten kes- joittaneet, viitaten valtiopäiväjärjestyksen
29364: kuudessa edelleen on Helsingissä varsin 32 § : n säännöksiin, ehdottavat,
29365: suuri, on hallitus katsonut, että vuokrasään-
29366: nöstely olisi myös pääkaupungin osalta lope- että Eduskunta hyväksyisi näin
29367: tettava sekä antanut eduskunnalle tätä tar- kuuluvan lakiehdotuksen:
29368:
29369:
29370:
29371: Laki
29372: huoneenvuokrien säännöstelystä.
29373: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä mää-
29374: rätyllä tavalla, säädetään:
29375:
29376: 1 §. vuokralaisen hallinnassa tai sen jälkeen ovat
29377: V altioneuvostolla on valta väestön toimeen- vapautuneet tai vapautuvat;
29378: tulon tai maan talouselämän turvaamiseksi 3) vanhojen rakennusten huoneistot, jotka
29379: säännöstellä rakennusten ja niiden osien tammikuun 1 päivänä 1958 eivät ole olleet
29380: vuokria sekä niihin rinnastettavia tai liitty- vuokralaisen hallinnassa tai sen jälkeen ovat
29381: viä. maksuja ja korvauksia sekä antaa mää- vapautuneet tai vapautuvat;
29382: räyksiä irtisanomisoikeudesta ja rakennusten 4) vanhat rakennukset, jotka maistraatti
29383: pUrkamisesta niissä kaupungeissa, joissa val- tai järjestysoikeus on lainvoimaisella päätök-
29384: litseva asuntopula sitä välttämättä vaatii. sellä määrännyt hengenvaarallisina puretta-
29385: vi·ksi tai joiden purkamiseen on annettu
29386: 2 §. asianmukainen lupa; sekä
29387: Edellä 1 § : ssä tarkoitetusta säännöstelystä 5) liikehuoneistot.
29388: o"Vat kuitenkin vapaat:
29389: .l) uudet rakennukset ja vanhojen raken- 3 §.
29390: nusten uudet huoneistot, jotka ovat valmistu- Mikäli tämän lain nojalla annettujen sään-
29391: neet tammikuun 1 päivän 1949 jälkeen; nösten perusteella vuokranantajan oikeus
29392: 2) kesä- tai muut lomanviettoasunnot, jotka asuinhuoneistoa koskevan vuokrasopimuksen
29393: tammikuun 1 päivänä 1950 eivät ole olleet irtisanomiseen tehdään viranomaisen suostu-
29394: 2202 Huoneenvuokrien säännöstely.
29395:
29396: muksesta riippuvaksi, ei vuokranantajalta saa 4 §.
29397: kieltää irtisanomisoikeutta: Lupaa sellaisen rakennuksen, jossa on
29398: 1) jos vuokranantaja, joka on neljä vuotta asuinhuoneistoja, tai sen osan purkamiseen
29399: omistanut talon tai määrätyn asuinhuoneis- älköön kiellettäkö, jos sen tilalle suunnitel-
29400: ton hallintaan oikeuttavat osakeyhtiön tai tuun uudisrakennukseen, jonka osalta esite-
29401: asunto-osakeyhtiön osakkeet, on irtisanonut tään piirustukset ja rakentamiseen tarvitta-
29402: vuol.q-asopimuksen ottaakseen talostaan huo- vasta rahoituksesta luotettava selvitys, tulee
29403: neiston tai osakehuoneistonsa asunnoksi itsel- huomattavasti lisää uutta asuintilaa tahi pä-
29404: leen tai luovuttaakseen sen asunnoksi perheel- tevät syyt muutoin puoltavat uudestaan ra-
29405: liselle lapselleen; kentamista ja jos kummassakin tapauksessa
29406: 2) jos vuokranantaja, joka omistaa talon purettavan rakennuksen asuinhuoneiston
29407: tai sellaiset osakkeet, kuin 1 kohdassa tarkoi- vuokralaiselle tarjotaan hänen asunnontarvet-
29408: tetaan, halutessaan asuntoa itselleen tai lap- taan vastaava vuokra-asunto, johon hän voi
29409: selleen tahi hyväksyttävästä syystä muulle muuttaa ennen kuin rakennuksen purkami-
29410: henkilölle, luovuttaa vuokralaisensa käyttöön seen ryhdytään.
29411: toisen huoneiston, eivätkä kohtuussyyt vaadi
29412: 5 §.
29413: vaihdon epäämistä;
29414: Vuokranantajalla ja vuokralaisella on oi-
29415: 3) jos talo, missä huoneisto on, aiotaan keus sopia vuokranmaksun suuruudesta. Jol-
29416: kokonaan tai osaksi uudestaan rakentaa tahi leivät asianosaiset voi siitä sopia, on kummal-
29417: asuinhuoneisto jakaa pienempiin osiin ja pä- lakin heistä oikeus saattaa vuokramaksun
29418: tevät syyt puoltavat uudestaan rakentamista suuruus . huoneenvudkralautakunnan ratkais-
29419: tai jakamista; tavaksi.
29420: 4) jos omakotitalon tai muun siihen ver- Vahvistaessaan vuokramaksun on huoneen-
29421: rattavan rakennuksen omistaja todella tar- vuokralautakunnan otettava huomioon sosiaa-
29422: vitsee rakennuksen joko kokonaan tai osaksi liministeriön erikseen vahvistama vuokrakus-
29423: omaan käyttöönsä; tannusten nousu, paikkakunnan vapaa vuok-
29424: 5) jos työsopimus, jonka mukaan työpalk- rataso, huoneiston sijainti ja muut sen vuok-
29425: kaan sisältyy vapaa asunto taikka jonka joh- ra-arvoon vaikuttavat tekijät.
29426: dosta työntekijällä on oikeus vuokralla hal- Jollei vuokramaksusta sovita tai sitä ole
29427: lita työnantajan huoneistoa, lakkaa; edellä sanotulla tavalla vahvistettu, on vuok-
29428: 6) jos erittäin painavat syyt puoltavat ir- ralaisten suoritettava viimeksi voimassa ol-
29429: ti~anomisen hyväksymistä; eikä
29430: lut huoneenvuokrasäännöstelymääräysten mu-
29431: 7) muutoinkaan, jos painavat syyt puolta~ kainen vuokra korotettuna sosiaaliministe-
29432: vat irtisanomisen hyväksymistä, eikä vuokra- riön vahvistamalla korotusmäärä}Jä.
29433: laisen tai hänen perheensä jäsenten irtisano- Sosiaaliministeriön on vahvistettava vuok;
29434: misen johdosta voida katsoa joutuvan hädän- ramaksujen korotusmäärät sellaisiksi, että
29435: alaiseen asemaan. vuokratulot säännönmukaisissa tapauksissa
29436: Jos irtisanomiseen .suostutaan, on vuokra- vastaavat korkoja sekä tavanomaisia ·kiinteis-
29437: laisen niissä tapauksissa, joita 1 momentin tön hoidosta ja rakennusten kohtuullisessa
29438: 1, 2, 4, 6 ja 7 kohdassa tarkoitetaan, velvoi" kunnossa pysymisestä johtuvia menoja; joi"
29439: tettava muuttamaan huoneistosta viimeistään hin luetaan myös verot ja rakennusten , ar-
29440: kuuden tai, milloin erityiset syyt sitä vaati- vonvähennykset. Arvonväherinyksenä saa-
29441: vat, enintään yhdeksän kuukauden kuluttua daan ottaa huomioon kivitaloissa 1 prosentti
29442: sen kuukauden· päättymisestä, jonka aikana ja puutaloissa 2 prosenttia rakennusten tek-
29443: asia on råtkaistu ensimmäisessä asteessa. nillisestä arvosta.
29444: Muuttoajan pituutta määrättäessä on otet-
29445: tava huomioon myös se haitta tai vahinko, 6 §.
29446: jonka vuokranantaja tai muu henkilö' ehkä Valtioneuvoston asiana on, mikäli jäljem7
29447: joutuu kärsimään. pänä olevista säännöksistä ei muuta johdu;
29448: Helmikuun 10 päivänä 1961 annetun huo- antaa määräykset menettelystä ja muuto!r;
29449: neenvuokralain 39 § : n säännöksiä ei ole so- senhakuoikeudesta tämän lain nojalla annet:
29450: vellettava 2 momentissa tarkoitettuihin ta- tujen määräysten täytäntöönpanossa sekä
29451: pauksiin. siitä, mitkä .. viranomaiset .huolehtivat täytän~
29452: Henriksson ym. 2203
29453:
29454: töönpanosta, ja velvoittaa kunnat asettamaan Tarkemmat määräykset menettelystä tässä
29455: sitä varten lautakuntia ja toimihenkilöitä pykälässä tarkoitetuissa asioissa antaa valtio-
29456: sekä määrätä näiden tehtävistä ja toimin- neuvosto.
29457: nasta.
29458: Valtioneuvosto voi myös antaa määräyksiä 8 §.
29459: tarkastusten toimittamisesta ja ilmoittamis- Kun tämän lain nojalla on julkaistu sellai-
29460: velvollisuudesta, milloin se on tarpeen tässä sia säännöksiä, joiden antamiseen hallitus-
29461: laissa edellytettyjä toimenpiteitä tai tämän muodon mukaan eduskunnan myötävaikutus
29462: lain nojalla annettujen määräysten täytän- on tarpeen, on niistä viivytyksettä ilmoitet-
29463: töönpanoa ja valvontaa varten. tava eduskunnan puhemiehelle, jonka on saa-
29464: Edellä 1 momentissa tarkoitettuja mää- tettava ne eduskunnan tietoon heti tahi, jol-
29465: räyksiä annettaessa ja niissä olevia valtuuk- lei eduskunta ole koolla, niin pian kuin se
29466: sia käytettäessä on otettava huomioon: on kokoontunut, ja ne on kumottava, jos
29467: 1) että valtioneuvoston tämän lain alaan eduskunta niin päättää.
29468: kuuluvissa asioissa ratkaisuvaltaa käyttämään
29469: asettamissa elimissä tulee puheenjohtajien li- 9 §.
29470: säksi valittavista jäsenistä yhtä monen edus- Valtioneuvoston ja sosiaaliministeriön tä-
29471: taa vuokralais- ja vuokranantajapiirejä; män lain tai siihen perustuvien määräysten
29472: 2) että kaikissa elimissä yhdellä jäsenistä, nojalla antamaan päätökseen ei saa hakea
29473: mikäli mahdollista sekä valitusasteena toimi- muutosta.
29474: vassa elimessä puheenjohtajalla ja varapu-
29475: heenjohtajalla tulee olla tuomarinvirkaan
29476: vaadittava kelpoisuus; sekä 10 §.
29477: 3) että valitusasteena toimivan elimen pu- Sitoumus, sopimus tai muu välipuhe, joka
29478: heenjohtajan ja varapuheenjohtajan määrää tehdään vastoin tämän lain nojalla annettuja
29479: korkein oikeus. määräyksiä taikka jonka tarkoituksena on
29480: näiden määräysten kiertäminen, olkoon mi-
29481: 7 §. tätön.
29482: Valtioneuvoston hyväksymällä, vuokralais-
29483: tai vuokranantajapiirejä edustavalla rekiste- 11 §.
29484: röidyllä yhdistyksellä on oikeus asianosaisen Tämän lain nojalla annettujen määräysten
29485: suostumuksella saattaa edellä 6 §: ssä tarkoi- rikkomisesta rangaistaan eräitä valtuuslakeja
29486: tetun elimen huoneenvuokrasäännöstelyä kos- vastaan tehtyjen rikosten rankaisemisesta
29487: kevassa asiassa antama ratkaisu, josta ei 28 päivänä kesäkuuta 1958 annetun lain
29488: muutoin saada valittaa, korkeimman oikeu- (305/58) mukaan.
29489: den tutkittavaksi, jos yhdistys katsoo, että
29490: ratkaisu perustuu virheelliseen lain sovelta-
29491: miseen. Tällainen valitus on tehtävä kuuden- 12 §.
29492: kymmenen päivän kuluessa siitä, kun vali- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
29493: tuksenalainen päätös on julistettu tai, mil- mikuuta 1962 ja on voimassa vuoden 1962
29494: loin päätöstä ei julisteta, kun asianosainen joulukuun loppuun. Kuitenkin voidaan vuok-
29495: on saanut siitä tiedon. rasuhde, jonka osalta säännöstely lakkaa
29496: Tutkiessaan valituksen korkein oikeus voi muusta syystä kuin 2 § : n 1 momentissa
29497: palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi tai tarkoitetun putkamismääräyksen tai -luvan
29498: oikaista valituksenalaisen ratkaisun tahi johdosta, vuoden kuluessa sen jälkeen irti-
29499: asiakirjoihin liitettävällä päätöksellä hylätä sanoa päättyväksi vain kolmen kuukauden
29500: valituksen. kuluttua sen kuukauden päättymisestä, jonka
29501: Asian saattaminen korkeimman oikeuden aikana irtisanominen on toimitettu, jolleivät
29502: tutkittava:ksi ei estä valituksenalaisen pää- asianosaiset tämän lain voimaantulon jälkeen
29503: töksen täytäntöönpanoa, ellei korkein oikeus ole muusta irtisanomisajasta sopineet.
29504: toisin määrää. Valtioneuvoston päätös asuinhuoneistojen
29505: Edellä olevat säännökset eivät aiheuta lämmityskustannusten suorittamisesta 5 päi-
29506: muutosta siihen, mitä menetetyn ajan ta- vältä joulukuuta 1956 (598/56) siihen myö-
29507: kaisin saamisesta ja lainvoiman saaneen tuo- hemmin tehtyine muutoksineen ja siihen liit-
29508: mion purkamisesta on voimassa. tyvä lämpimän veden jakelusta suoritetta-
29509: 2204 Huoneenvuokrien säännöstely.
29510:
29511: vista korvauksista 29 päivänä lokakuuta 1958 kaisessa järjestyksessä muutetaan tai ne ku-
29512: annettu sosiaaliministeriön päätös (428/58) motaan, kuitenkin enintään vuoden 1962 lop·
29513: ovat noudatettavina, kunnes niitä asianmu- puun.
29514:
29515:
29516: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1961.
29517:
29518: G. Henriksson. Kustaa Alanko.
29519: Lempi Lehto. Varma K. Turunen.
29520: Anna Flinck. Väinö Leskinen.
29521: YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT
29522:
29523:
29524: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET
29525: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ
29526:
29527:
29528:
29529:
29530: E 168/62
29531: RAHA·ASIA- JA LAKIALOITTEET.
29532: (Hakusanat viittaavat Liitteiden ja pöytäkirjain asialuetteloihin.)
29533:
29534:
29535:
29536: RAHA-ASIA-ALOITIEET.
29537: Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt.
29538:
29539:
29540: (N:o 1-25 Liitteiden A-osassa.) - n: o 35, A h o s e n ym.: Määrärahan osoittami·
29541: - n: o 26, A a 11 o n ym.: Määrärahan osoittami- sesta Keitelepohjan-Kinnulan tien rakentami·
29542: sesta äitiysavustuksen korottamiseksi. Liitteet seen. Liitteet IV,205. s. 1491. - Ks. Maantiet.
29543: IV,196. s. 1481. - Ks. Äitiysavustus. - n:o 36, Ahosen ym.: Määrärahan osoittami·
29544: sesta tienoikaisutyön toteuttamiseksi Uuraisten
29545: - n: o 27, A a 11 o n ym.: Määrärahan osoittami- kirkonkylän kohdalla. Liitteet IV,206. s. 1492.
29546: - sesta perhesuunnittelua koskevan tutkimuksen - Ks. Maantiet.
29547: aloittamiseksi Väestöpoliittisessa tutkimuslaitok-
29548: sessa. Liitteet IV,197. s. 1482. - Ks. Tutkimus- n:o 37, Ahosen ym.: Määrärahan osoittami·
29549: työ. sesta valtion virastotalon rakentamiseen Suo-
29550: lahden kauppalaan. Liitteet IV,207. s. 1493. -
29551: - n:o 28, Aallon ym.: Korotetun määrärahan Ks. Virastot.
29552: osoittamisesta helpotuksen myöntämiseksi kunnille
29553: maantiealueiden lunastamista varten. Liitteet - n: o 38, A h o s e n ym.: Määrärahan osoittami·
29554: IV,198. s. 1483. - Ks. Kunnat. sesta valtion virastotalon rakentamiseksi Muu-
29555: ramen kuntaan. Liitteet IV,208. s. 1494. - Ks.
29556: - n:o 29, Aallon ym.: Määrärahan osoittami- Virastot.
29557: sesta selvityksen hankkimiseksi pitkäaikaista sai- - n: o 39, A h o s en ym.: Määrärahan osoittami-
29558: raanhoitoa tarvitsevien vanhusten ja muiden sesta valtion virastotalon rakentamiseksi Viita-
29559: akuuttivaiheen sivuuttaneiden sairaiden hoidon- saarelle. Liitteet IV,209. s. 1495. - Ks. Vi-
29560: tarpeesta. Liitteet IV,199. s. 1485. - Ks. Sai- rastot.
29561: raanhoito.
29562: - n:o 40, Ahosen: Määrärahan osoittamisesta
29563: - n: o 30, Aho s en ym.: Määrärahan osoittami- Saarijärven yhteiskoulun ottamiseksi valtion
29564: sesta valtion virastotalon rakentamiseksi Keu- haltuun. Liitteet IV,210. s. 1496. - Ks. Oppi·
29565: ruulle. Liitteet IV,200. s. 1486. - Ks. Virastot. koulut.
29566: - n:o 31, Ahosen ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 41, Ahosen ym.: Määrärahan osoittami-
29567: sesta Jämsän yhteiskoulun ottamiseksi valtion sesta valtionrautateiden liikenneosaston linja-
29568: haltuun. Liitteet IV,201. s. 1487. - Ks. Oppi- hf.llinnon junaohjaajina toimivien tilapäisten 1
29569: koulut. luokan kirjurien toimien ylimääräistämiseksi.
29570: Liitteet IV,211. s. 1497. - Ks. Rautatieläiset.
29571: - n: o 32, Ahosen ym.: Määrärahan osoittami- - n: o 42, A h o s en ym.: Määrärahan osoittami·
29572: sesta Joutsan yhteiskoulun ottamiseksi valtion sesta avustuksiksi kunnille rautatiepohjien lu-
29573: haltuun. Liitteet IV,202. s. 1488. - Ks. Oppi-
29574: nastusmaksujen suorittamiseen. Liitteet IV,212.
29575: koulut.
29576: s. 1498. - Ks. Kunnat.
29577: - n: o 33, A h o s e n: Määrärahan osoittamisesta - n: o 43, A h o s e n ym.: Määrärahan osoittami-
29578: Kanavuoren-Leppälahden-Kelkkamäen maan- sesta !ainoiksi juhla- ja kokoushuoneita yllä-
29579: tien rakentamiseen. Liitteet IV,203. s. 1489. - pitäville yhdistyksille ja järjestöille. Liitteet
29580: Ks. Maantiet. IV,213. s. 1499. - Ks. Kokoontumishuoneistot.
29581: - n: o 34, A h o s e n: Määrärahan osoittamisesta - n: o 44, Aho s e n ym.: Määrärahan osoittami-
29582: rautatien rakennustöiden aloittamiseen Saarijär- sesta puutavaran hankintaan Hankasalmen sa·
29583: veltä Multian kautta Haapamäelle. Liitteet halle. Liitteet IV,214. s. 1500. - Ks. Rauta-
29584: IV,204. s. 1490. - Ks. Rautatiet. tiet.
29585: 4 Raha-asia-aloitteet 1961.
29586:
29587: - n:o 45, Ahosen ym.: Määrärahan osoittami- den hoitomaksujen alentamiseen. Liitteet IV,230.
29588: sesta asematalon suunnitteluun Jyväskylän kau- s. 1516. - Ks. Invaliidit.
29589: punkiin. Liitteet IV,215. s. 1501. - Ks. Rauta-
29590: tiet. - n:o 61, Alangon ym.: Määrärahan osoittami-
29591: sesta pienteollisuusneuvojien palkkauksen paran·
29592: - n: o 46, A h o s en: Määrärahan osoittamisesta tamiseksi. Liitteet IV,231. s. 1517. - Ks. Käsi-
29593: Multian, Keuruun ja Pihlajaveden kuntien alueella teollisuus.
29594: olevien valtion maanteiden perusparannuksiin.
29595: Liitteet IV,216. s. 1502. - Ks. Maantiet. - n:o 62, Alangon ym.: Määrärahan osoittami-
29596: sesta 39 ylimääräisen huoltomiehen toimen muut·
29597: - n:o 47, Ahosen ym.: Määrärahan osoittami- tamiseksi peruspalkkaiseksi huoltomiehen toimeksi.
29598: sesta Mäntän-Multian-Pylkönmäen-Karstulan Liitteet IV,232. s. 1518. - Ks. Rautatieläiset.
29599: runkotien rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet - n:o 63, Anti 1 a n ym.: Määrärahan osoittami-
29600: IV,217. s. 1503. - Ks. Maantiet. sesta tien rakentamista varten Kurikan Lusan-
29601: - n: o 48, Aitio n ym.: Korotetun määrärahan kylästä Myllykylän kautta Jalasjärven Joki·
29602: osoittamisesta Tuberkuloosiliitto r.y:n valtion- piihin. Liitteet IV,233. s. 1519. - Ks. Maan-
29603: avuksi. Liitteet IV,218. s. 1504. - Ks. Tuber- tiet.
29604: kuloosiliitto r.y. - n:o 64, Anti 1 a n ym.: Määrärahan osoittami·
29605: - n: o 49, A i t i o n ym.: Määrärahan osoittami- sesta siementarkastuslaitoksen rakentamiseksi
29606: sesta avustukseksi rautatiehallitukselle urhei- Seinäjoen kaupunkiin. Liitteet IV,234. s. 1520.
29607: lijain matkalippujen alentamista varten. Liit- - Ks. Siementarkastuslaitos.
29608: teet IV,219. s. 1505. - Ks. Rautatiemaksut. - n:o 65, A n tilan ym.: Määrärahan osoittami-
29609: - n: o 50, A i t i o n ym. : Määrärahan osoittami- sesta rautateiden liikkuvaa kalustoa valmista-
29610: sesta valtion kuuromykkäin ammattikoulun ra- van teollisuuslaitoksen rakentamiseen Seinäjoen
29611: kentamista varten. Liitteet IV,220. s. 1506. - kaupunkiin. Liitteet IV,235. s. 1521. - Ks.
29612: Ks. Ammattikoulut. Rautatiet.
29613: _:__ n:o 51, Aitio n ym.: Korotetun määrärahan - n: o 66, A s u n n a n ym.: Määrärahan osoitta·
29614: osoittamisesta teatteritalojen rakennustyön avus- misesta maataloushallituksen alaisten oppilai-
29615: tamiseksi. Liitteet IV,221. s. 1507. - Ks. Näyt- tosten opettajien palkkauksen parantamiseen.
29616: tämötaide. Liitteet IV,236. s. 1522. - Ks. Maatalouskou·
29617: lut.
29618: - n: o 52, Aitio n ym.: Määrärahan osoittami-
29619: sesta kunnille annattavia halpakorkoisia pitkäai- - n: o 67, B a c k 1 u n d i n ym.: Määrärahan osoit-
29620: kaisia lainoja varten. Liitteet IV,222. s. 1508. - tamisesta suunnittelutöiden loppuunsaattamiseksi
29621: Ks. Kunnat. ja töiden aloittamiseksi tillOIMNdella Saarijärvi-
29622: Alavus-Kauhajoki-Kaskinen. Liitteet IV,237.
29623: - n: o 53, A i t i o n ym. : Määrärahan osoittami- s. 1523 ja 1524. - Ks. Maantiet.
29624: sesta avustuksiksi kunnille toipilaarahan maksa-
29625: miseen. Liitteet IV,223. s. 1509. - Ks. Kunnat. - n:o 68, Back 1 u n d i n ym.: Määrärahan osoit·
29626: - n:o 54, Ala-Kuljun ym.: Määrärahan osoit- tamisesta Siipyyn niemeltä Fladan nimisen lah·
29627: den kautta johtavan väylän tutkimiseksi ja ruop-
29628: tamisesta Seinäjoen-Lapuan maantien paranta-
29629: miseen Seinäjoen kaupungin alueella. Liitteet paamiseksi. Liitteet IV,238. s. 1525 ja 1526. -
29630: Ks. Ruoppaustyöt.
29631: IV,224. s. 1510. - Ks. Maantiet.
29632: - n:o 55, A 1 a- K u 1 j u n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 69, Back 1 u n d i n ym.: Määrärahan osoit-
29633: tamisesta valtion virastotalon rakentamiseksi tamisesta Etelä-Pohjanmaalle perustettava& puun·
29634: Seinäjoelle. Liitteet IV,225. s. 1511. - Ks. Vi- jalostustehdasta koskevia tutkimuksia ja töiden
29635: rastot. aloittamista varten. Liitteet IV,239. s. 1527 ja
29636: 1528. - Ks. Puunjalostusteollisuus.
29637: - n:o 56, Ala-Kuljun ym.: Määrärahan osoit-
29638: tamisesta avustuksiksi eräille kesäyliopistoille. - n:o 70, Backlundin ym.: Määrärahan osoit·
29639: Liitteet IV,226. s. 1512. - Ks. Yliopisto. tamisesta vahingonkorvauksia varten minkkien
29640: kasvattajille. Liitteet IV,240. s. 1529 ja 1530.
29641: - n:o 57, Ala-Kuljun ym.: Määrärahan osoit-
29642: tamisesta Seinäjoen viljavaraston laajentamista - Ks. Turkiseläimet.
29643: varten. Liitteet IV,227. s. 1513. - Ks. Vilja- - n: o 71, E n t e e n ym.: Korotetun määrärahan
29644: varastot. osoittamisesta käytännöllis-geologisia. tutkimuk·
29645: - n: o 58, A 1 a - K u 1 j u n ym.: Määrärahan osoit- sia varten. Liitteet IV,241. s. 1531. - Ks.
29646: tamisesta ylikulkusillan rakentamiseksi Seinäjoen Geologinen tutkimuslaitos.
29647: ratapihan poikki. Liitteet IV,228. s. 1514. - Ks.
29648: - n: o 72, E n t e e n ym.: Määrära.han osoittami-
29649: Sillat. sesta mikro-analysaattorin hankintaa varten.
29650: - n:o 59, A 1 a n g on ym.: M'åärärahan osoittami- Liitteet IV,242. s. 1532. - Ks. Geologinen tut·
29651: sesta kuntasuunnittelua varten. Liitteet IV,229. kimuslaitos.
29652: s. 1515. - Ks. Kunnat. - n: o 73, E r i k s s o n i n ym.: Määrärahan osoit·
29653: - n:o 60, Alangon ym.: Määrärahan osoittami- tamisesta Malmin sairaalan uudisrakennusta
29654: sesta Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien varten. Liitteet IV,243. s. 1533 ja 1534. - Ks.
29655: Liitolle Käpylän kuntouttamislaitoksen toipilai- Sairaalat.
29656: Raha-asia-aloitteet 1961. 5
29657: - n:o 74, Erikssonin ym.: Määrärahan osoit- 1949 jälleenrakennettujen peruskorjaamattomien
29658: tamisesta kunnille !ainoiksi suhdanteita tasaa- kansakoulurakennusten peruskorjausten rahoit-
29659: van kunnallisen budjettipolitiikan varmistami- tamiseksi. Liitteet IV,257. s. 1549. - Ks. Kan-
29660: seksi. Liitteet IV,244. s. 1535. - Ks. Kunnat. sakoulut.
29661: - n:o 75, F 1 i n c k i n ym.: Korotetun määrä- - n: o 88, F r i m a n i n ym.: Määrärahan osoit-
29662: rahan osoittamisesta kesävirkistyksen toimitta- tamisesta asemakaavapakkolunastuksen viipy-
29663: miseen kansakoululapsille. Liitteet IV,245. s. misestä aiheutuneen vahingon korvaamiseksi
29664: 1536. - Ks. Lapset. Rovaniemen kaupungille. Liitteet IV,258. s.
29665: - n: o 76, F 1 i n c k i n ym.: Määrärahan osoitta- 1550. - Ks. Pakkolunastus.
29666: misesta avustukseksi Sydäntautiliitolle sepelval- - n: o 89, F r i m a n i n ym.: Määrärahan osoit-
29667: timotautien yleisyyttä ja syitä koskevan tut- tamisesta karjanrehun ostoavustusten myöntä-
29668: kimuksen jatkamista varten. Liitteet IV,246. miseksi timoteisadon menettäneille Lapin lää-
29669: s. 1537. - Ks. Tutkimustyö. nin pienviljelijöille. Liitteet IV,259. s. 1551.
29670: - n: o 77, F l i n c k i n ym.: Määrärahan osoitta- - Ks. Karjatalous.
29671: misesta valtion kotitaloustieteelliselle toimikun-
29672: nalle tieteellisen tutkimuksen edistämiseen. - n: o 90, H a a p a s e n ym.: Määrärahan osoit-
29673: Liitteet IV,247. s. 1538. - Ks. Kotitalous. tamisesta Riihimäen-Lahden rataosuudella ole-
29674: van Järvelän rautatieylikäytäväsillan suunnit-
29675: - n: o 78, F 1 i n c k i n ym.: Määrärahan osoitta· telu- ja rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet
29676: misesta röntgen- ja radiumhoitoa saavien va- IV,260. s. 1552. - Ks. Sillat.
29677: rattomien syöpäpotilaiden matkalippujen kor-
29678: vaamiseen. Liitteet IV,248. s. 1539. - Ks. Sai- - n:o 91, Haapasen ym.: Määrärahan osoit-
29679: raanhoito. tamisesta Riihimäen-Lahden maantien paran-
29680: nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,261. s.
29681: - n:o 79, Forsiuksen ym.: Määrärahan osoit- 1553. - Ks. Maantiet .
29682: . tamisesta Porvoon naisopiston ja tyttölukion
29683: lisärakennuksen rakentamiseksi. Liitteet. IV,249. - n: o 92, H a a p a s e n ym.: Määrärahan osoit-
29684: s. 1540. - Ks. Sisäoppilaitokset. tamisesta Someron-Loimaan maantien paran-
29685: tamistöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,262. s.
29686: - n:o 80, F o r s i u k sen ym.: Määrärahan osoit-
29687: tamisesta yksityisoppikoulujen koulukaluston 1554. - Ks. Maantiet.
29688: hankkimiseen. Liitteet IV,250. s. 1541. - Ks. - n:o 93, Haapasen ym.: Korotetun määrä-
29689: Oppikoulut. rahan osoittamisesta B-luokan mielisairaaloiden
29690: - n:o 81, F o r s i u k sen ym.: Määrärahan osoit- rakennuskustannusten valtion osuuden maksa-
29691: tamisesta avustukseksi Polio Invalidit r.y:lle mista varten. Liitteet IV,263. s. 1555. - Ks.
29692: invalidikodin ja kuntouttamislaitoksen rakenta- Mielisairaala t.
29693: miseksi Tampereelle. Liitteet IV,251. ll. 1542. n: o 94, H a a p a s e n ym.: Korotetun maara-
29694: - Ks. Invaliidit. rahan osoittamisesta !ainoiksi maaseudun ja
29695: - n: o 82, F o r s i u k s e.n ym.: Määrärahan osoit- asutuskeskusten pienyrittäjille. Liitteet IV,264.
29696: tamisesta maa-alueen hankkimiseksi Hyvinkään s. 1556. - Ks. Kiilliteollisuus.
29697: maalaiskunnasta maatalouden tutkimuskeskuk- - n: o 95, H a a p a s a 1 o n ym.: · Määrärahan osoit-
29698: sen sikatalouskoeaBemaa varten. Liitteet IV,252. tamisesta yhdysradan rakennustöiden aloittami-
29699: s. 1543. - Ks. Koeasemat. seksi Heinolasta Savon radalle. Liitteet IV,265.
29700: ~ n:o 83, F o r s i u k sen ym.: Määrärahan osoit- s. 1557. - Ks. Rautatiet.
29701: tamisesta maatalouden tutkimuskeskuksen sika-
29702: talouskoeaseman rakentamiseksi Hyvinkään maa- - n:o 96, Haapa s a 1 on ym.: Määrärahan osoit-
29703: laiskuntaan. Liitteet IV,253. s. 1545. - Ks. tamisesta neljää uutta sanomalehtimieseläkettä
29704: Koeasemat. varten. Ljitteet IV,266. s. 1558. - Ks. Sanoma-
29705: lehtimiehet.
29706: - n:o 84, Friman i n ym.: Määrärahan osoit-
29707: tamisesta maantierakennustyön aloittamiseksi - n:o 97, Haapasalon ym.: Korotetun määrä-
29708: Ounasjoen itäpuolitae Rovaniemeltä Meltauk- rahan osoittamisesta kalatalouden edistämiseen.
29709: seen. Liitteet IV,254. s. 1546. - Ks. Maan- Liitteet IV,267. s. 1559. - Ks. Kalatalous.
29710: tiet.
29711: - n:o 98, Haapasalon ym.: Korotetun määrä-
29712: - n:o 85, Friman i n ym.: Määrärahan osoit- rahan osoittamisesta vähävaraisten ammattiopin-
29713: tamisesta tierakennustyön aloittamiseksi Inarin toavustuksiin. Liitteet IV,268. s. 1560. - Ks.
29714: Menesjärveltä Pokan kylään Kittilän kunnassa. Ammattiopinnot. ·
29715: Liitteet IV,255. s. 1547. - Ks. Maantiet.
29716: - n:o 99, Haapasalon ym.: Korotetun määrä-
29717: - n: o 86, . F r i m a n i n ym. : Määrärahan osoit- rahan osoittamisesta käsi- ja pienteollisuuslainoi-
29718: tamisesta Kittilän kirkonkylän asemakaava- hin. Liitteet IV,269. s. 156L - Ks. Käsiteolli-
29719: alueen ohikulkutien rakennustöiden aloittami- suus.
29720: seksi. Liitteet IV,256. s. 1548. - Ks. Maan-
29721: tiet. - n:o 100, Haapa s a 1 on ym.: Määrärahan osoit-
29722: tamisesta Pieksämäen ratapihan ja rakennusten
29723: - n: o 87, F r i m a n i n ym.: Määrärahan OBoit- kunnostamiatöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,270.
29724: tamisesta Lapin läänin kunnissa vuosina 1945- s. 1562. - Ks. Rautatiet.
29725: Raha-asia-aloitteet 1961.
29726:
29727: - n:o 1011 Haapasalon ym.: Määrärahan osoit- - n: o 116, H e 1 t e e n ym.: Määrärahan osoitta-
29728: tamisesta Otavan-HirvensaliDen kk:n-Suonsal- misesta Lohjan kirkon entistämistöihin. Liit-
29729: men sillan maantien korjaustöiden suunnitteluun. teet IV,286. s. 1579. - Ks. Kirkko.
29730: Liitteet IV,271. s. 1563. - Ks. Maantiet.
29731: - n: o 117, H e 1 t e en ym.: Määrärahan osoitta-
29732: - n:o 102, Haapasalon ym.: Määrärahan osoit- misesta lainaksi Suomen Siviili- ja Asevelvolli·
29733: tamisesta Mikkeliin rakennettavan posti- ja len- suusinvaliidien Liitolle Espoon kuntaan perua·
29734: nätinpiirin autovarikon suunnittelutöitä varten. tettavan lapsi-invaliidien pysyvän kesäkylän
29735: Liitteet IV,272. s. 1564. - Ks. Postilaitos. rakennustöitä varten. Liitteet IV,287. s. 1580.
29736: - Ks. Invaliidit.
29737: - n:o 103, Haapasalon ym.: Määrärahan osoit-
29738: tamisesta Mikkeliin perustettavan teknillisen kou- - n: o 118, H e 1 t e e n ym.: Määrärahan osoitta-
29739: lun suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,273. s. misesta Kytäjän kalanviljelyslaitoksen kunnos·
29740: 1565. - Ks. Teknilliset koulut. tusmenoihin. Liitteet IV,288. s. 1582. - Ks.
29741: Kalan viljelyslaitokset.
29742: - n: o 1041 H a Ii s en ym.: Määrärahan osoitta-
29743: misesta kolmen kouluruokailun aluetarkastajan - n: o 119, He 1 t e en ym.: Määrärahan osoittami-
29744: toimen perustamista varten. Liitteet IV,274. s. sesta Hyvinkään yhteiskoulun ottamiseksi valtion
29745: 1566. - Ks. Kouluruokailu. haltuun. Liitteet IV,289. s. 1584. - Ks. Oppi-
29746: koulut.
29747: - n:o 105, Hallbergin ym.: Korotetun mää-
29748: rärahan osoittamisesta Parikkalan-Onkamon - n: o 120, H e l t e e n ym.: Määrärahan osoitta·
29749: radan rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet misesta Hiidensalmen sillan rakennustöiden
29750: IV,275. s. 1567. - Ks. Rautatiet. aloittamiseen. Liitteet IV,290. s. 1585. - Ks.
29751: Sillat.
29752: - n:o 106, H a r a n ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 121, He 1 teen ym.: Määrärahan osoitta·
29753: sesta kalataloutta varten. Liitteet IV,276. s. misesta Keravan yhteiskoulun ottamiseksi val-
29754: 1568. - Ks. Kalatalous. tion haltuun. Liitteet IV,291. s. 1586. - Ks.
29755: - n: o 1071 H a r a n ym.: Määrärahan osoittami- Oppikoulut.
29756: sesta avustukseksi Suomen Teiniliitolle kurssi- - n: o 122, H e 1 t e en ym.: Korotetun määrära·
29757: keskuksen rakentamiseen. Liitteet IV,277. s. han osoittamisesta säteilyfysiikan laitoksen
29758: 1569. - Ks. Suomen Teiniliitto r.y. palkkamenoihin. Liitteet IV,292. s. 1587. - Ks.
29759: Säteilyfysiikan laitos.
29760: - n:o 108, H a r a n ym.: Korotetun määrärahan
29761: osoittamisesta oppikirjojen hankkimiseksi yksi- - n:o 123, He 1 teen ym.: Korotetun määrära·
29762: tyisoppikoulujen kirjastoihin. Liitteet IV,278. han osoittamisesta säteilyfysiikan laitoksen
29763: s. 1571. - Ks. Oppikoulut. mittaus· ja tutkimusvälineistön täydentämiseen.
29764: Liitteet IV,293. s. 1589. - KB. Säteilyfysiikan
29765: - n:o 109, Heinosen ym.: Korotetun maara- laitos.
29766: rahan osoittamisesta perheenasuntoavustuksia
29767: varten. Liitteet IV,279. s. 1572. - Ks. Asunto- - n: o 124, He 1 t e en ym.: Määrärahan osoittami·
29768: avustukset. sesta säteilyfysiikan laitoksen rakentamista
29769: varten. Liitteet IV,294. s. 1590. - Ks. Säteily-
29770: - n: o 110, H e i n o s e n ym.: Määrärahan osoit- fysiikan laitos.
29771: tamisesta vähävaraisten sotaleskien sairaus-
29772: avustuksiin. Liitteet IV,280. s. 1573. - Ks. - n: o 125, H e 1 t e en ym.: Korotetun määrära-
29773: Sairaanhoito. han osoittamisesta lisätilojen vuokraamiseen sii.·
29774: teilyfysiikan laitoksen käyttöön. Liitteet IV,295.
29775: n:o 111, Heinosen ym.: Korotetun määrä- s. 1591. - Ks. Säteilyfysiikan laitos.
29776: rahan osoittamisesta avustuksiksi lastenseimille.
29777: Liitteet IV,281. s. 1574. - Ks. Lastenhoito. - n: o 126, H e 1 t e e n ym.: Korotetun määrära.·
29778: han osoittamisesta Työterveyslaitoksen ylläpi·
29779: - n:o 112, Heinosen ym.: Määrärahan osoitta- tämiseen. Liitteet IV,296. s. 1592. - KB. Työ-
29780: misesta kesävirkistystoiminnan järjestämistä var- terveyslaitos.
29781: ten alle kouluikäisille lapsille. Liitteet IV,282.
29782: s. 1575. - Ks. Lapset. - n: o 127, H e 1 t e e n ym.: Korotetun maarara·
29783: han osoittamisesta Helsingin yliopistolliselle
29784: - n: o 113, H e i n o s e n ym. : Määrärahan osoitta- keskussairaalalle sairaalarakennusten rakenta·
29785: misesta rautatiehallituksen hallintorakennuksen miseen ja asuntojen suunnitteluun. Liitteet IV,
29786: siivoojien palkkauksen korottamiseksi. Liitteet 297. s. 1593. - Ks. Sairaalat.
29787: IV,283. s. 1576. - Ks. Rautatiet.
29788: - n:o 128, He 1 teen ym.: Määrärahan osoitta·
29789: - n:o 114, He 1 teen ym.: Määrärahan osoitta- misesta avustuslainaksi Invaliidisäätiön ammat·
29790: misesta avustukseksi Loviisan kaupungille Val- koulun työpaja- ja luokkahuonerakennuksen ra·
29791: kon sataman laajennustöitä varten. Liitteet kantamiseen. Liitteet IV,298. s. 1594. - Ks.
29792: IV,284. s. 1577. - Ks. Satamat. Ammattikoulut.
29793: - n:o 1151 He 1 teen ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 129, He 1 teen ym.: Määrärahan osoitta·
29794: misesta tienparannustöiden aloittamiseen Joke- misesta sairaanhoitohenkilökunnan koulutuksen
29795: lan aseman seudulla. Liitteet IV,285. s. 1578. lisäämiseen. Liitteet IV,299. s. 1596. - Ks.
29796: - Ks. Maantiet. Sairaanhoitajat.
29797: Raha-asia-aloitteet 1961. 1
29798:
29799: "'-:" n:o 130, Hetemäen ym.: Määrärahan osoit- jen rakentamiseksi Kuopioon ja Turkuun. Liit-
29800: tamisesta ylimääräisten sotaeläkkeiden myöntä- teet IV,314. s. 1614. - Ks. Näyttämötaide.
29801: miseen. Liitteet IV,300. s. 1598. - Ks. Eläk-
29802: keet. - n:o 145, Hultin ym.: Määrärahan osoittami-
29803: sesta puutavaran hankintaan Hankasalmen sa-
29804: - n:o 131, Hiltusen ym.: Korotetun määrä- halle. Liitteet IV,315. s. 1615. - Ks. Rautatiet.
29805: rahan osoittamisesta Tuberkuloosiliiton toimin-
29806: nan tukemiseen. Liitteet IV,301. s. 1600. - Ks. - n:o 146, Hultin ym.: Korotetun määrärahan
29807: Tuberkuloosiliitto r.y. osoittamisesta siirroksi asutusrahastoon. Liitteet
29808: IV,316. s. 1616. - Ks. Asutusrahasto.
29809: - n:o 132, Holopaisen ym.: Määrärahan
29810: osoittamisesta Polvijärven virastotalon raken- - n:o 147, H y y t i ä i sen ym.: Määrärahan
29811: nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,302. s. osoittamisesta Jyväskylän kasvatusopillisen
29812: 1601. - Ks. Virastot. korkeakoulun vanhojen rakennusten korjaami-
29813: seen. Liitteet IV,317. s. 1617. - Ks. Jyväsky-
29814: _:_ n:o 133, H o 1 o p a i sen ym.: Korotetun mää- län kasvatusopillinen korkeakoulu.
29815: rärahan osoittamisesta Parikkalan-Onkamon
29816: · radan rakennustöitä varten. Liitteet IV,303. s. - n:o 148, H y y t i ä i sen ym.: Määrärahan
29817: 1602. - Ks. Rautatiet. osoittamisesta Jyväskylän kasvatusopillisen
29818: korkeakoulun liikunnanopettajain valmistamista
29819: - n:o 134, H o 1 o p a i sen ym.: Korotetun mää- varten tarvittavien lisärakennusten suunnitte-
29820: rärahan osoittamisesta puhelin- ja lennätinver- luun. Liitteet IV,318. s. 1618. - Ks. Jyväs-
29821: kon laajentamiseen ja parantamiseen. Liitteet kylän kasvatusopillinen korkeakoulu.
29822: IV,304. s. 1603. - Ks. Puhelin.
29823: - n:o 149, H y y t i ä i sen: Korotetun määrära-
29824: ..:... n:o 135, H o 1 o p a i sen ym.: Määrärahan han osoittamisesta käsi- ja pienteollisuu~;~lai
29825: osoittamisesta tutkimusten toimittamiaaksi koivu- noiksi. Liitteet IV,319. s. 1619. - Ks. Käsiteol-
29826: ja havuohutpuuta raaka-aineenaan käyttävän lisuus.
29827: uuden puunjalostustehtaan perustamiseksi Poh-
29828: jois-Karjalaan. Liitteet IV,305. s. 1604. - Ks. - n: o 150, H ä p p ö 1 ä n ym.: Määrärahan osoit-
29829: Puunjalostusteollisuus. tamisesta lainaksi Sääksmäen matkailukeskuk-
29830: sen rakentamiseen. Liitteet IV,320. s. 1620. -
29831: - n: o 136, H o n k o s e n ym.: Määrärahan osoitta- Ks. Matkailu.
29832: misesta avustukseksi Polio Invalidit r.y:lle inva·
29833: lidikodin rakentamiseksi Tampereelle. Liitteet - n: o 151, H ö g s t r ö m i n ym.: Määrärahan
29834: IV,306. s. 1606. - Ks. Invaliidit. osoittamisesta ruotsinkielisen merimieskoulun
29835: suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,321. s.
29836: - n:o 137, Honkosen ym.: Määrärahan osoit- 1621 ja 1622. - Ks. Merimieskoulut.
29837: tamisesta !ainoiksi ylioppilaskunnille uusien op-
29838: pilasasuntojen aikaansaamiseksi. Liitteet IV,307. - n:o 152, H ö g s t r ö m i n ym.: Määrärahan
29839: s. 1607. - Ks. Asuntotuotanto. osoittamisesta Turun ruotsinkielisen tyttölyseon
29840: uuden koulutalon rakennustöiden aloittamiseksi.
29841: - n: o 138, H o s i a n ym.: Korotetun määrärahan Liitteet IV,322. s. 1623 ja 1624. - Ks. Oppi-
29842: osoittamisesta rakennuslainoiksi yksity·isille op- koulut.
29843: pikouluille. Liitteet IV,308. s. 1608. - Ks.
29844: Oppikoulut. - n:o 153, Högströmin ym.: Määrärahan
29845: osoittamisesta Barön salmen tien rakentami-
29846: - n:o 139, H osia n: Määrärahan osoittami- seksi Inkooseen. Liitteet IV,323. s. 1625 ja
29847: sesta kätilöiden opinto- ja neuvottelupäiviä 1626. - Ks. Maantiet.
29848: varten. Liitteet IV,309. s. 1609. - Ks. Kätilöt.
29849: - n: o 154, I n n a 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
29850: - n:o 140, Hostilan ym.: Määrärahan osoitta- misesta avustukseksi Suomen teatterikoulun li-
29851: misesta Karhulan yhteiskoulun ottamiseksi val- sätilojen rakentamista varten. Liitteet IV,324.
29852: tion haltuun. Liitteet IV,310. s. 1610. - Ks. s. 1627. - Ks. Näyttämötaide.
29853: Oppikoulut.
29854: - n: o 155, I n n a 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
29855: - n:o 141, Hostilan ym.: Määrärahan osoitta- misesta Kotkan merenkulkukouluun hankitta-
29856: misesta sillan rakentamiseksi Pyhtään kunnan vaa tutkasimulaattoria varten. Liitteet IV,325.
29857: Keihässalmeen. Liitteet IV,311. s. 1611. - Ks. s. 1628. - Ks. Merimieskoulut.
29858: Sillat. - n: o 156, I n n a 1 a n ym.: Korotetun määrära-
29859: - n:o 142, Hostilan ym.: Määrärahan osoitta- han osoittamisesta eräiden virkojen ja toimien
29860: misesta Karhulan kauppalassa maantien ja sii- perustamista varten välittömän verotuksen hal-
29861: hen liittyvien siltojen rakentamiseksi. Liitteet lintoon. Liitteet IV,326. s.1630. - Ks. Verotus.
29862: IV,312. s. 1612. - Ks. Maantiet.
29863: - n: o 157, I n n a 1 a n ym.: Määrärahan osoitta·
29864: - n:o 143, H osti 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- misesta Vajaamielisten keskuslaitosten suunnit-
29865: misesta suunnitelmien laatimiseksi Kotkaan pe- telua varten. Liitteet IV,327. s. 1632. - Ks.
29866: rustettavaa merimiesammatti- ja merenkulku- Vajaamieliset.
29867: koulua varten. Liitteet IV,313. s. 1613. - Ks.
29868: - n: o 158, I n n a 1 a n ym.: Määrärahan osoitta·
29869: Merimieskoulut. misesta Vajaamielisten hoito-, opetus· ja kas-
29870: - n: o 144, Hu 1 t i n ym.: Korotetun määrärahan vatusmenetelmien tutkimiseen. Liitteet IV,328.
29871: osoittamisesta avustuksiksi uusien teatteritalo- s. 1633. - Ks. Vajaamieliset.
29872: 8 Raha-asia-aloitteet 1961.
29873:
29874:
29875: - n: o 159, I n n a 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 173, Karvosen ym.: Korotetun määrll.-
29876: misesta puheterapeuttien koulutuskurssien toi- rahan osoittamisesta metsätyömiesten ammatti-
29877: meenpanemiseksi vajaamielishoidon alalla. Liit- koulutustoimintaan. Liitteet IV,348. s. 1652.
29878: teet IV,329. s. 1634. - Ks. Vajaamieliset. - Ks. Ammattikasvatus.
29879: - n:o 160, Jaakko 1 a n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 174, Karvosen ym.: Korotetun määrä-
29880: tamisesta avustukseksi metsäkoulun perusta- rahan osoittamisesta maaseudun sähköistiimisen
29881: mista varten Eurajoelle. Liitteet IV,330. s. tukemiseen. Liitteet IV,344. s. 1654. - Ks.
29882: 1635. - Ks. Metsäkoulut. Sähkö.
29883: - n: o 161, J u n g a r å n ym.: Määrärahan osoit- - n: o 175, K e 1 o v e d e n ym.: Määrärahan
29884: tamisesta avustuksiksi minkkien rokottamisesta osoittamisesta tutkimustöiden suorittamiseen
29885: aiheutuvien kustannusten alentamiseksi. Liit- rautatien rakentamiseksi Taavetista Haminan
29886: te.et IV,331. s. 1637 ja 1638. - Ks. Turkis- kautta Kotkaan. Liitteet IV,345. s. 1655. - Ks.
29887: eläimet. Rautatiet.
29888: - n:o 162, J ä m sen i n: Määrärahan osoittami-
29889: sesta maantien rakentamiseksi Kinnulan kir- - n:o 176, K e 1 o veden ym.: Määrärahan osoit-
29890: konkylästä Urpilan ja Naarajärven kautta Kei- tamisesta tutkimuksen suorittamiseen koti-
29891: telepohjan asemalle. Liitteet IV,332. s. 1639. maassa tapahtuvan lääkärikoulutuksen lisäämi-
29892: - Ks. Maantiet. seksi. Liitteet IV,346. s. 1656. - Ks. Lääkärit.
29893: - n: o 163, J ä m s en i n: Määrärahan osoittami- - n:o 177, K e m p p a i sen: Määrärahan osoitta-
29894: sesta avustuksiksi kunnille rautateitä varten misesta Oulun normaalilyseon uudisrakennuksen
29895: tarvittavien maa- ja vesialueiden korvauksiin. suunnittelua varten. Liitteet IV,347. s. 1657.
29896: Liitteet IV,333. s. 1640. - Ks. Kunnat. - Ks. Oppikoulut.
29897: - n:o 164, Kalavaisen ym.: Määrärahan - n:o 178, K e m p p a i sen: Määrärahan osoitta-
29898: osoittamisesta Lappeenrannan kaupunkiin pe- misesta Oulun yliopiston lääketieteellisen tiede-
29899: rustettavan kotitaloudellisen tutkimuslaitoksen kunnan teoreettisten laitosten suunnittelua ja
29900: perustamiatoimenpiteitä varten. Liitteet IV,334. rakentamistöiden aloittamista varten. Liitteet
29901: s. 1641. - Ks. Kotitalous. IV,348. s. 1658. - Ks. Yliopisto.
29902: - n:o 165, Kalavaisen ym.: Määrärahan - n:o 179, Kemppaisen ym.: Korotetun mää-
29903: osoittamisesta kotitalousopetusta varten Lap- rärahan osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan kes-
29904: peenrannan kesäyliopistossa. Liitteet IV,335. s. kusammattikoulun IV rakennusvaiheen suunnit-
29905: 1643. - Ks. Kotitalous. telemista ja rakennustöiden aloittamista varten.
29906: - n:o 166, Kalavaisen ym.: Korotetun mää- Liitteet IV,349. s. 1659. - Ks. Ammattikoulut.
29907: rärahan osoittamisesta näyttämötaiteen ja näyt-
29908: tämötaiteellisten harrastusten tukemiseen. Liit- - n: o 180, Kivi a h o n ym.: Määrärahan osoit-
29909: teet IV,336. s. 1645. - Ks. Näyttämötaide. tamisesta Seinäjoen-Lapuan-Kauhavan tien
29910: rakentamista varten. Liitteet IV,350. s. 1660.
29911: - n:o 167, K a 1 a vaisen ym.: Korotetun mää- - Ks. Maantiet.
29912: rärahan osoittamisesta vähävaraisten ammatti-
29913: opintolainoihin. Liitteet IV,337. s. 1646. - Ks. - n: o 181, K i v i a h o n ym.: Määrärahan osoit-
29914: Amma ttiopinnot. tamisesta Lamminkylän-Viropelin-Alajärven
29915: tien rakentamiseen. Liitteet IV,351. s. 1661.
29916: - n:o 168, Kalavaisen ym.: Määrärahan - Ks. Maantiet.
29917: osoittamisesta seitsemän kunnallisen raittius-
29918: lautakuntatoiminnan piiriohjaajan tilapäisen - n: o 182, K i v i a h o n ym. : Määrärahan osoit-
29919: toimen muuttamiseksi ylimääräisiksi toimiksi. tamisesta Viropelin virastotalon rakentamiseksi.
29920: Liitteet IV,338. s. 1647. - Ks. Raittiustyö. Liitteet IV,352. s. 1662. - Ks. Virastot.
29921: - n:o 169, Kansikkaan ym.: Määrärahan - n:o 183, Kiviahon ym.: Korotetun määrä-
29922: osoittamisesta kalajäähdyttämön rakentami- rahan osoittamisesta jokien perkaamista varten.
29923: seksi Kotkan lähiympäristön alueelle. Liitteet Liitteet IV,353. s. 1663. - Ks. Perkaustyöt.
29924: IV,339. s. 1648. - Ks. Kalatalous.
29925: - n:o 170, Kansikkaan ym.: Määrärahan - n: o 184, K i v i a h o n ym.: Määrärahan osoit-
29926: osoittamisesta teknillisen koulun suunnittelua tamisesta uudis- ja kivenraivauspalkkioiden ko·
29927: varten Pohjois-Kymenlaaksoon. Liitteet IV,340. rottamiseen. Liitteet IV,354. s. 1665. - Ks.
29928: s. 1649. - Ks. Teknilliset koulut. Uudisraivaus.
29929: - n:o 171, Karjalaisen ym.: Määrärahan - n:o 185, Koiviston ym.: Määrärahan osoit-
29930: osoittamisesta kansannäytteiden palkitsemiseen. tamisesta sotatoimien ja alueluovutusten yhtey-
29931: Liitteet IV,341. s. 1650. - Ks. Geologinen tut- dessä tapahtuneiden porovahinkojen korvaami-
29932: kimuslaitos. seksi. Liitteet IV,355. s. 1666. - Ks. Poron-
29933: hoito.
29934: - n: o 172, K a r v o s en ym.: Korotetun määrä-
29935: rahan osoittamisesta Tuberkuloosiliitto r.y:lle - n:o 186, Koiviston ym.: Määrärahan osoit-
29936: Liperin ammattioppilaitoksen viemäröintisuun- tamisesta sädehoitoon määrättyjen syöpäpotilai-
29937: nitelman toteuttamiseksi. Liitteet IV,342. s. den matka-avustuksiin. Liitteet IV,356. s. 1667.
29938: 1651. - Ks. Tuberkuloosiliitto r.y. - Ks. Sairaanhoito.
29939: Raha-asia-aloitteet 1961. 9
29940:
29941: - n:o 187, Koivusen ym.: Määrärahan osoit- - n:o 201, Korebäckin ym.: Määrärahan
29942: tamisesta Kanavuoren-Keikkamäen maantien osoittamisesta timotein siemenen viennin edis-
29943: rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,357. tämiseksi. Liitteet IV,371. s. 1687 ja 1688. -
29944: s. 1668. - Ks. Maantiet. Ks. Siemenet.
29945: - n:o 188, Koivusen ym.: Määrärahan osoit· - n:o 202, Kosolan ym.: Määrärahan osoitta-
29946: tamisesta Jämsän yhteiskoulun ottamiseksi val- misesta Lapuan yhteislyseon lisärakennuksen
29947: tion haltuun. Liitteet IV,358. e. 1669. - Ks. rakentamista varten. Liitteet IV,372. e. 1689.
29948: Oppikoulut. - Ks. Oppikoulut.
29949: - n: o 189, K o i v u s e n ym.: Määrärahan osoit- - n: o 203, K o s o 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
29950: tamisesta Saarijärven yhteiskoulun ottamiseksi misesta kuivatustöiden suorittamiseen Pohjan-
29951: valtion haltuun. Liitteet IV,359. s. 1670. - Ks. maalla. Liitteet IV,373. s. 1690. ~ Ks. Kuiva-
29952: Oppikoulut. tustyöt.
29953: - n:o 190, Koivusen ym.: Määrärahan osoit- - n: o 204, K o s o 1 a n ym.: Korotetun maara-
29954: tamisesta tienparannustöiden suorittamiseen rahan osoittamisesta maaseudun sähköistämisen
29955: Multian-Uuraisten maantiellä. Liitteet IV,360. tukemiseen. Liitteet IV,374. s. 1691. - Ks.
29956: s. 1671. - Ks. Maantiet. Sähkö.
29957: - n:o 191, Koivusen ym.: Määrärahan osoit- - n: o 205, K y t ä n ym.: Korotetun määrärahan
29958: tamisesta maantien rakennustöiden aloittami- osoittamisesta Tuberkuloosiliiton toiminnan tu-
29959: seksi Virtain-Pihlajaveden maantieltä Ähtärin kemiseen. Liitteet IV,375. s. 1692. - Ks.
29960: kunnan rajalle. Liitteet IV,361. s. 1672. - Ks. Tuberkuloosiliitto r.y.
29961: Maantiet.
29962: - n: o 206, K y t ä n: Määrärahan osoittamisesta
29963: - n: o 192, K o i v u s e n ym.: Määrärahan osoit- maamme käyttöön Pohjois-Norjan rannikolta
29964: tamisesta avustuksiksi kunnille rautatiealueiden hankittavaa satamaa koskeviin tutkimuksiin.
29965: lunastusmaksujen suorittamiseen. Lntteet IV,362. Liitteet IV,376. s. 1693. - Ks. Satamat.
29966: s. 1673. - Ks. Kunnat.
29967: - n: o 207, K y t ä n ym.: Korotetun määrärahan
29968: - n: o 193, K o i v u s e n ym.: Määrärahan osoit-
29969: osoittamisesta Käsi- ja Pienteollisuuden Kes-
29970: tamisesta työsuhteessa olevien valtion työnteki- kusliitto r.y:n toiminnan tukemiseen. Liitteet
29971: jöiden palkkojen korottamiseen. Liitteet IV,363.
29972: IV,377. s. 1694. - Ks. Käsiteollisuus.
29973: s. 1674. - Valtion työntekijät.
29974: - n: o 194, K o k k o 1 a n ym.: Korotetun maa ra- - n: o 208, K y t ä n ym.: Määrärahan osoittami-
29975: rahan osoittamisesta Kotkan keskussairaalan sesta avustuksiksi metsänhoitolautakunnille ra-
29976: rakentamista varten. Liitteet IV,364. s. 1676. kennus- ja toimistohuoneistolainojen lyhentämi-
29977: - Ks. Sairaalat. seen. Liitteet IV,378. s. 1695. - Ks. Metsän-
29978: hoito.
29979: - n: o 195, K o k k o 1 a n ym.: Korotetun määrä-
29980: rahan osoittamisesta !ainoiksi vientisatamia - n: o 209, K ä k e 1 ä n ym.: Määrärahan osoitta-
29981: ylläpitäville kunnille satamien rakentamista misesta Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpä-
29982: varten. Liitteet IV,365. s. 1677. - Ks. Sata- säätiön johtamien säteilybiologisten ja biofy-
29983: mat. siikallisten tutkimusten tukemiseen. Liitteet
29984: IV,379. s. 1696. - Ks. Tutkimustyö.
29985: --,- n: o 196, K o k k o 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
29986: tamisesta Kotkan merenkulku- ja merimiesam- - n:o 210, K ä k e 1 ä n ym.: Määrärahan osoitta-
29987: mattikoulun talon suunnittelua varten. Liitteet misesta ylimmän opetuksen laajentamista kos-
29988: IV,366. s. 1679. - Ks. Merimieskoulut. kevan suunnitelman laatimista varten. Liitteet
29989: IV,380. s. 1698. - Ks. Korkeakoulut.
29990: - n: o 197, Kokko 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
29991: tamisesta Ammattilääketieteen Säätiön Työter- - n: o 211, K ä k e 1 ä n ym.: Korotetun määrära-
29992: veyslaitokselle vanhojen työntekijäin soveltu- han osoittamisesta ulkomaankaupan edistämi-
29993: vuuden perustutkimuksen aloittamista varten. seen. Liitteet IV,381. s. 1700. --.,.. Ks. Ulkomaan-
29994: Liitteet IV,367. s. 1680. - Ks. Työterveys- kauppa.
29995: laitos. - n: o 212, K ä k e 1 ä n ym.: Määrärahan osoitta-
29996: - n: o 198, K o r s b ä e k i n ym.: Määrärahan misesta Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen
29997: osoittamisesta Kristiinankaupunkiin johtavan paloteknillisen laboratorion uudisrakennusta
29998: väylän oikaisemiseksi ns. Härkmeren mutkan varten. Liitteet IV,382. s. 1702. - Ks. Teknilli-
29999: kohdalla. Liitteet IV,368. s. 1681 ja 1682. - nen tutkimuslaitos.
30000: Ks. Ruoppaustyöt. - n: o 213, K ä k e 1 ä n ym.: Määrärahan osoitta-
30001: - n:o 199, Korsbäckin ym.: Määrärahan misesta kliinis-teoreettisten laitosten perustami-
30002: osoittamisesta Korsnäsin ja Närpiön välisen seen Etelä-Saimaan keskussairaalaan lääkärikou-
30003: maantien rakennustöiden jatkamiseksi. Liitteet lutuksen järjestämistä varten. Liitteet IV,383.
30004: IV,369. s. 1683 ja 1684. - Ks. Maantiet. s. 1703. - Ks. Lääkärit.
30005: - n:o 200, Korsbäekin ym.: Määrärahan - n:o 214, Käkelän ym.: Korotetun maara-
30006: osoittamisesta vuoden 1961 satovahinkojen lie- rahan osoittamisesta postitalojen rakentami-
30007: ventämiseksi. Liitteet IV,370. s. 1685 ja 1686. seksi posti- ja lennätinlaitokselle. Liitteet IV,384.
30008: - Ks. Maatalous. s. 1707. - Ks. Postilaitos.
30009:
30010: 2 E 168/62.
30011: 10 Raha-asia-aloitteet 1961.
30012:
30013:
30014: - n: o 215, L a h t e 1 a n ym.: Määrärahan osoit- lalta Nuorgamin kautta Norjan rajalle. Liitteet
30015: tamisesta maantien rakentamiseksi Kemijärven IV,398. s. 1721. - Ks. Maantiet.
30016: Javarusvastuun asutusalueelta Pelkosenniemen
30017: - n: o 229, L a h t e 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
30018: kirkonkylään. Liitteet IV,385. s. 1708. - Ks.
30019: misesta 22 maatalouskerhoneuvojan palkkaami-
30020: Maantiet. seksi Pohjois-Suomeen. Liitteet IV,399. s. 1722.
30021: - n:o 216, La h te 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- - Ks. Maatalouskerhot.
30022: misesta maantien rakentamiseksi Menesjärveltä
30023: Repojoelle. Liitteet IV,386. s. 1709. - Ks. - n:o 230, La h te 1 a n ym.: Korotetun määrä-
30024: rahan osoittamisesta nuorisokasvatustyötä teke-
30025: Maantiet. vien järjestöjen ohjaajakoulutukseen sekä kurssi-
30026: - n: o 217, L a h t e 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- ym. toimintaan. Liitteet IV,400. s. 1723. - Ks.
30027: misesta rautatien rakentamisen aloittamiseksi N uorisonkasvatus.
30028: Taivalkoskelta Kemijärvelle. Liitteet IV,387. s.
30029: 1710. - Ks. Rautatiet. - n: o 231, L a h d en ym.: Määrärahan osoitta·
30030: misesta kuntien terveydenhoitolautakuntien me-
30031: - n: o 218, L a h t e 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- nojen valtionapujärjestelmän tutkimiseksi. Liit-
30032: misesta maantien rakentamiseksi Rovaniemen teet IV,401. s. 1724. - Ks. Terveydenhoito.
30033: maalaiskunnan Saarenkylästä Sinettään. Liit-
30034: teet IV,388. s. 1711. - Ks. Maantiet. - n: o 232, L a h d e n ym.: Korotetun määrärahan
30035: osoittamisesta kotitalouden neuvontatyön edis-
30036: - n:o 219, La h te 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- tämiseen. Liitteet IV,402. s. 1725. - Ks. Koti-
30037: misesta yhdysmaantien rakentamiseksi Hieta- talous.
30038: lasta Hanhimaahan Kittilän kunnassa. Liitteet
30039: IV,389. s. 1712. - Ks. Maantiet. - n: o 233, L a k k a 1 a n ym. : Määrärahan osoit-
30040: tamisesta Äkäsjokisuusta Äkäslompolon kautta
30041: - n:o 220, La h te 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- Tiurajärvelle johtavan tien peruskorjaustöiden
30042: misesta sillan rakentamiseksi Kemijärven-Luu- aloittamiseksi. Liitteet IV,403. s. 1726. - Ks.
30043: suan-Rovaniemen maantiellä olevaan Lauta- Maantiet.
30044: salmeen. Liitteet IV,390. s: 1713. - Ks. Sillat.
30045: - n: o 234, L a k k a 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
30046: - n: o 221, L a h t e 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta Havelasta Kolariin johtavan Väylän-
30047: misesta tien rakentamiseksi Sodankylän kunnan varren tien peruskorjaustöiden aloittamiseksi.
30048: Orajärven kylästä Pelkosenniemen-Sodankylän Liitteet IV,404. s. 1727. - Ks. Maantiet.
30049: maantielle. Liitteet IV,391. s. 1714. - Ks.
30050: Maantiet. - n: o 235, L a k k a 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
30051: tamisesta Pellon-Meltauksen maantien korjaus-
30052: - n: o 222, L a h t e 1 a n ym. : Määrärahan osoitta- töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,405. s. 1728.
30053: misesta maantien rakentamiseksi Kemijärven - Ks. Maantiet.
30054: Soppelasta Räisälään. Liitteet IV,392. s. 1715.
30055: - Ks. Maantiet. - n: o 236, L a k k a 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
30056: tamisesta Sieppijärven-Pasmajärven-Lohinivan
30057: - n: o 223, L a h t e 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- maantien korjaustöiden aloittamiseksi. Liitteet
30058: misesta Vuojärven-Javaruksen tien rakentami- IV,406. s. 1729. - Ks. Maantiet.
30059: seksi maantieksi Kemijärven-Pelkosenniemen
30060: maantielle asti. Liitteet IV,393. s. 1716. - Ks. - n:o 237, Lehmosen ym.: Määrärahan osoit-
30061: Maantiet. tamisesta valtion virastotalon rakentamiseksi
30062: Viitasaarelle. Liitteet IV,407. s. 1730. - Ks.
30063: - n: o 224, L a h t e 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- Virastot.
30064: misesta maantien rakentamiseksi Rovaniemen
30065: maalaiskunnassa olevalta Vanttausjärven asu- - n: o 238, L e h m o s en ym.: Määrärahan osoit·
30066: tusalueelta Vian rautatieasemalle. Liitteet IV,394. tamisesta Pihtiputaan virastotalon suunnittelu-
30067: s. 1717. - Ks. Maantiet. töitä varten. Liitteet IV,408. s. 1731. - Ks.
30068: Virastot.
30069: - n: o 225, L a h t e 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
30070: misesta sillan rakentamiseksi Tenniönjoen yli - n: o 239, L e h m o s e n ym.: Määrärahan osoit-
30071: Sallan-Savukosken maantiellä. Liitteet IV,395. tamisesta Viitasaaren yhteiskoulun ottamiseksi
30072: s. 1718. - Ks. Sillat. valtion haltuun. Liitteet IV,409. s. 1732. - Ks.
30073: Oppikoulut.
30074: - n: o 226, L a h t e 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
30075: misesta siltojen rakentamiseksi Kemijärven- - n: o 240, L e h m o s en ym.: Määrärahan osoit-
30076: Lehtolan-Posion maantiellä oleviin Kaisan- ja tamisesta Suolahden kauppalan virastotalon
30077: Lantunginsalmeen. Liitteet IV,396. s. 1719. - suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,410. s. 1733.
30078: Ks. Sillat. - Ks. Virastot.
30079: - n: o 227, L a h t e 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 241, Lehmosen ym.: Määrärahan osoit-
30080: misesta kunnanlääkärin viran perustamiseksi tamisesta Keitelepohjan-Kinnulan maantien
30081: Utsjoelle. Liitteet IV,397. s. 1720. - Ks. Lää- rakennustöiden aloittamista varten. Liitteet
30082: kärit. IV,411. s. 1734. - Ks. Maantiet.
30083: - n: o 228, L a h t e l a n ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 242, L e h m o s e n ym.: Määrärahan osoit-
30084: misesta maantien rakentamiseksi Utsjokeen ra- tamisesta Karjukosken-Kuitulan tien rakenta-
30085: kennetun sillan ja sen eteläpuolella olevien miseksi. Liitteet IV,412. s. 1735. - Ks. Maan-
30086: koskien sivuutuatien välille sekä mainitulta sil- tiet.
30087: Raha-asia-aloitteet 1961. 11
30088: - n:o 243, Lehmosen ym.: Määrärahan osoit- miseksi Oulun yliopistoon. Liitteet IV,426. s.
30089: tamisesta Kannonkosken kirkonkylän ja Huo- 1749. - Ks. Yliopisto.
30090: panan välisen tien kunnostustöiden aloittami-
30091: seksi. Liitteet IV,413. s. 1736. - Ks. Maan- - n:o 257, Leinosen ym.: Määrärahan osoit-
30092: tiet. tamisesta Nivalan-Kärsämäen-Pyhännän maan-
30093: tien rakentamiseen. Liitteet IV,427. s. 1750. -
30094: - n: o 244, L e h m o s e n ym.: Määrärahan osoit- Ks. Maantiet.
30095: tamisesta ammattikoulun rakentamiseksi Ääne-
30096: kosken kauppalaan. Liitteet IV,414. s. 1737. - - n: o 258, L e i n o s e n ym.: Määrärahan osoit-
30097: Ks. Ammattikoulut. tamisesta valtatien n:o 4 rakentamiseksi ohi·
30098: kulkutienä Oulun kaupungin kohdalla. Liitteet
30099: - n: o 245, L e h m o s e n ym.: Määrärahan osoit- IV,428. s. 1751. - Ks. Maantiet.
30100: tamisesta pienviljelystilojen naistyöntekijäin
30101: vuosilomanviettomahdollisuuksien turvaamiseksi. - n: o 259, L e i n o s e n: Määrärahan osoittami-
30102: Liitteet IV,415. s. 1738. - Ks. Loma. sesta Iin yhteiskoulun ottamiseksi valtion hal-
30103: tuun. Liitteet IV,429. s. 1752. - Ks. Oppi-
30104: - n:o 246, Lehmosen ym.: Määrärahan osoit- koulut.
30105: tamisesta väkilannoitteiden ja maatalouskalkin
30106: hankkimisesta aiheutuvien kustannusten alen- - n: o 260, L e i n o s e n ym.: Korotetun määrä-
30107: tamiseen pientiloilla. Liitteet IV,416. s. 1739. rahan osoittamisesta kerhotoiminnan järjestä-
30108: - Ks. Maatalous. miseksi seminaarien kansakouluihin. Liitteet
30109: IV,430. s. 1753. - Ks. Kansakoulut.
30110: - n:o 247, Lehdon ym.: Määrärahan osoitta-
30111: misesta alle 15-vuotiaitten lasten sairaalahoito- - n: o 261, L ei n o s e n ym.: Määrärahan osoit-
30112: maksujen alentamiseen. Liitteet IV,417. s. 1740. tamisesta seminaarien opintosuuntien ja vapaa-
30113: - Ks. Sairaanhoito. ehtoisten aineiden opetuksen järjestämiseksi.
30114: Liitteet IV,431. s. 1754. - Ks. Seminaarit.
30115: - n: o 248, L e h d on ym.: Määrärahan osoitta-
30116: misesta kolmen ylimääräisen ylisiivoojan toi- - n: o 262, L ei .n o s e n: Korotetun määrärahan
30117: men perustamiseen valtionrautateille. Liitteet osoittamisesta metsänparannustöiden avustami-
30118: IV,418. s. 1741. - Ks. Rautatiet. seen. Liitteet IV,432. s. 1755. - Ks. Metsän-
30119: hoito.
30120: - n: o 249, L e h d o n ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 263, L e i n o s e n ym.: Korotetun määrä-
30121: misesta rautatiehallituksen hallintorakennuksen rahan osoittamisesta kaluston hankintaa varten
30122: siivoojan toimien perustamiseen. Liitteet IV,419. metsäkouluihin ja metsäkurssikeskuksiin. Liit-
30123: s. 1742. - Ks. Rautatiet. teet IV,433. s. 1756. - Ks. Metsäkoulut.
30124: - n:o 250, Lehdon ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 264, L e i n o s e n ym.: Korotetun määrä-
30125: misesta eräiden virkojen perustamista varten rahan osoittamisesta metsänhoitokoulujen avus-
30126: Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen elintar- tamiseen. Liitteet IV,434. s. 1757. - Ks. Met-
30127: viketeollisuuslaboratorioon. Liitteet IV,420. s. säkoulut.
30128: 1743. - Ks. Teknillinen tutkimuslaitos.
30129: - n: o 265, L e ·i n o s e n: Korotettujen määrära-
30130: - n: o 251, L e h d o n ym.: Määrärahan osoitta- hojen osoittamisesta kansakoulujen rakennus-
30131: misesta tutkimuksen suorittamiseksi yhden avustuksiin ja -lainoihin. Liitteet IV,435. s.
30132: huoltajan varassa elävien perheiden toimeen- 1758. - Ks. Kansakoulut.
30133: tulosta. Liitteet IV,421. s. 1744. - Ks. Tutki-
30134: mustyö. - n:o 266, Lie d e k sen ym.: Määrärahan osoit-
30135: tamisesta Kellon asemalta Virpiniemen sata-
30136: - n: o 252, L e h d o n ym.: Määrärahan osoitta- maan johtavan rautatien rakennustöiden aloit-
30137: misesta Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinva- tamiseksi. Liitteet IV,436. s. 1759. - Ks. Rau-
30138: liidien Liitolle Olavinkylän Naisinvaliidien tatiet.
30139: Työyhdyskunnan ylläpitoon. Liitteet IV,422. s.
30140: 1745. - Ks. Invaliidit. - n: o 267, Lie d e k s en ym.: Määrärahan osoit-
30141: tamisesta Iihin rakennettavan sataman avusta-
30142: - n:o 253, Lehtosen ym.: Määrärahan osoit- miseksi. Liitteet IV,437. s. 1760. - Ks. Sata-
30143: tamisesta ylimääräisten lisäeläkkeiden myöntä- mat.
30144: miseen eräille puolustusvoimain entisille viran
30145: tai toimen haltijoUle. Liitteet IV,423. s. 1746. - n: o 268, L i e d e k s e n ym.: Määrärahan osoit-
30146: - Ks. Eläkkeet. tamisesta Taivalkosken Sampilasta Pudasjärven
30147: Kouvalle rakennettavan maantien töiden aloit·
30148: - n:o 254, Le i k o 1 a n: Määrärahan osoittami- tamista varten. Liitteet IV,438. s. 1761. - Ks.
30149: sesta Helsingin Lastenlinnan valtionapua var- Maantiet.
30150: ten. Liitteet IV,424. s. 1747. - Ks. Lasten-
30151: linna. - n: o 269, L i e d e k s e n ym.: Määrärahan osoit-
30152: tamisesta maatalouslainojen koron alentami-
30153: - n:o 255, Le i k o 1 a n: Määrärahan osoittami- seksi. Liitteet IV,439. s. 1762. - Ks. Maa-
30154: sesta Helsingin tyttökoulun uudisrakennuksen talous.
30155: suunnittelut&itä varten. Liitteet IV,425. s. 1748.
30156: - Ks. Oppikoulut. -; n: o 270, L i i n a m a a n ym.: Määrärahan osoit-
30157: tamisesta tutkimuksen suorittamiseksi Kaskis-
30158: - n:o 256, Leinosen: Määrärahan osoittami- ten-siilinjärven rautatien rakentamista varten.
30159: sesta apulämmittäjän ja 6 siivoojan palkkaa- Liitteet IV,440. s. 1763. - Ks. Rautatiet.
30160: 12 Raha-asia-aloitteet 1961.
30161:
30162:
30163: - n: o 271, L i n d b 1 o m i n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 285, Lähteenmäen ym.: Määrärahan
30164: tamisesta !ainoiksi korkeakouluissa opiskelevien osoittamisesta eräd.den nuoremman lehtorin vir-
30165: ylioppilaiden sosiaalista asuntotuotantoa var· kojen perustamiseen Turun, Jyväskylän ja On·
30166: ten. Ltitteet IV,441. s. 1765. - Ks. Asunto· lun normaalilyseoihin. Liitteet IV,455. s. 1786.
30167: tuotanto. - Ks. Oppikoulut.
30168: - n: o 272, L i n d e m a n i n ym.: Määrärahan - n: o 286, L ä h t e e n m ä e n ym.: Korotetun
30169: osoittamisesta Helsingin-Hangon maantiellä määrärahan osoittamisesta Turun kesäyliopiston
30170: olevan Jorvaksen-Pikkalan-Halfdelsin tieosan valtionapuun. Liitteet IV,456. s. 1787. - Ks.
30171: parantamiseksi. Liitteet IV,442. s. 1767. - Ks. Yliopisto.
30172: Maantiet.
30173: - n:o 287, Lähteenmäen ym.: Määrärahan
30174: - n:o 273, Lindeman i n ym.: Määrärahan osoittamisesta kasvitieteen, eläintieteen ja maan·
30175: osoittamisesta !ainoiksi troolarien ja niihin liit· tieteen toisten professorinvirkojen perustami-
30176: tyvien kalastusvälineiden hankkimiseksi koti· seen Turun yliopistoon. Liitteet IV,457. s. 1788.
30177: maasta kalastajaväestöllemme. Liitteet IV,443. - Ks. Yliopisto.
30178: s. 1768. - Ks. Kalastus.
30179: - n:o 288, Lähteenmäen ym.: Määrärahan
30180: - n:o 274, Lindemanin ym.: Määrärahan osoittamisesta !ainoiksi yksityisten kannatusyhdis-
30181: osoittamisesta korvausten suorittamiseksi eräille tysten ylläpitämien kansalais-, työväen- ja va-
30182: omakotien omistajme myrsky· ja tulvavahinko· paaopistojen rakentamiseen. Liitteet IV,458. s.
30183: jen johdosta. Liitteet IV,444. s. 1769 ja 1770. 1790. - Ks. Vapaaopistot.
30184: - Ks. Korvaus.
30185: - n:o 275, Lindemanin ym.: Määrärahan - n: o 289, M a n n i 1 a n ym.: Määrärahan osoit·
30186: osoittamisesta !ainoiksi pienalusten rakentami· tamisesta Sulkavankosken siltatöiden aloittami-
30187: seksi kotimaisilla pientelakoilla. Liitteet IV,445. seen Heinolan maalaiskunnassa. Liitteet IV,459.
30188: s. 1771. - Ks. Laivanrakennus. s. 1791. - Ks. Sillat.
30189: - n: o 27 6, L i n d h i n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 290, M a n n i 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
30190: misesta Porvoon tuomiokirkon entisöimistä var· tamisesta töiden aloittamiseen Sysmän-Kalhon
30191: ten. Liitteet IV,446. s. 1773 ja 1775. - Ks. tiellä Sysmän kunnassa. Liitteet IV,460. s. 1792.
30192: Kirkko. - Ks. Maantiet.
30193: - n:o 277, Linnan ym.: Määrärahan osoittami- - n: o 291, M a n n i1 a n ym.: Määrärahan osoit-
30194: sesta ruoppaustöiden aloittamiseksi Rahjan sata- tamisesta töiden aloittamiseksi Salonsaaren-
30195: massa. Liitteet IV,447. s. 1777. - Ks. Satamat. Kalkkisten maantiellä Asikkalan pitäjässä.
30196: - n:o 278, Linnan ym.: Määrärahan osoittami· Liitteet IV,461. s. 1793. - Ks. Maantiet.
30197: sesta Jaakolan sillan rakentamiseen ja tien oi- - n: o 292, E. M a n n i s e n ym.: Korotetun mää-
30198: kaisemiseen Nivalan kirkolla. Liitteet IV,448. s. rärahan osoittamisesta raittiustyötä s uoritta·
30199: 1779. - Ks. Sillat. vien järjestöjen avustamiseen. Liitteet IV,462.
30200: - n:o 279, Linnan ym.: Määrärahan osoittami- s. 1794. - Ks. Raittiustyö.
30201: sesta avustuksiksi maanparannustöiden kustan· - n:o 293, E. Mannisen ym.: Määrärahan
30202: nusten alentamiseksi pienviljelmillä. Liitteet osoittamisesta syrjäseutulisäjärjestelmän toteut-
30203: IV,449. s. 1780. - Ks. Maanparannus. tamiseen. Liitteet IV,463. s. 1795. - Ks. Virka-
30204: - n:o 280, Lukkarisen ym.: Määrärahan miehet.
30205: osoittamisesta kodinperustamislainoiksi. Liitteet
30206: IV,450. s. 1781. - Ks. Kodinperustamislainat. n:o 294, E. Mannisen ym.: Määrärahan
30207: osoittamisesta varattomien kansaneläkeläisten
30208: - n :o 281, Lukkarisen ym.: Korotetun määrä- sairausmenoihin. Liitteet IV,464. s. 1796. -
30209: rahan osoittamisesta kasvatusneuvolain avusta- Ks. Sairaanhoito.
30210: miseen. Liitteet IV,451. s. 1782. - Ks. Kasva-
30211: tusneuvolat. - n: o 295, M a r t t i 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
30212: tamisesta oppikoulun perustamiseksi Isojoen
30213: - n: o 282, L u k k a r i s e n ym.: Korotetun määrä- kuntaan. Liitteet IV,465. s. 1797. - Ks. Oppi-
30214: rahan osoittamisesta vähävaraisten ammatti· koulut.
30215: opintolainoihin. Liitteet IV,452. s. 1783. - Ks.
30216: Ammattiopinnot. - n: o 296, M a r t t i 1 a n ym.: Määrärahan osO'it-
30217: tamisesta Kaskisten-Kauhajoen maantien ra-
30218: - n:o 283, Lukkarisen ym.: Määrärahan kennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,466. s.
30219: osoittamisesta }ainoiksi kunnille kansaneläkettä 1798. - Ks. Maantiet.
30220: nauttivien vanhusten ja työkyvyttömien asut-
30221: tavaksi tarkoitettujen vuokratalojen rakenta- - n:o 297, Martti 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
30222: miseksi. Liitteet IV,453. s. 1784. - Ks. Asunto- tamisesta maataloudelle aiheutuneiden satova·
30223: tuotanto. hinkojen korvaamiseen. Liitteet IV,467. s.
30224: 1799. - Ks. Maatalous.
30225: - n:o 284, Lukkarisen ym.: Korotetun määrä-
30226: rahan osoittamisesta vähävaraisten äitien loman· n: o 298, M a r t t i 1 a n ym.: Määrärahan osoit·
30227: viettotoiminnasta aiheutuviin korvauksiin ja loma- tamisesta vientipehkutehtaan aikaansaamiseksi
30228: matkakorvauksiin. Liitteet IV,454. s. 1785. - Etelä-Pohjanmaalle. Liitteet IV,468. s. 1800. -
30229: Ks. Loma. Ks. Turve.
30230: Raha-asia-aloitteet 1961. 13
30231: - n: o 299, M a r t t i 1 a n ym.: Määrärahan osoit· - n:o 313, Nederström-Lundenin ym.:
30232: tamisesta puunjalostustehtaan perustamista Määrärahan osoittamisesta rauhantyötä suoritta·
30233: Etelä-Pohjanmaalle koskevien jatkotutkimusten vien järjestöjen avustamiseen. Liitteet IV,483. s.
30234: loppuun saattamiseksi. Liitteet IV,469. s. 1802. 1816. - Ks. Ranhanpuolustajat.
30235: - Ks. Puunjalostusteollisuus.
30236: - ·n: o 314, N i e m e 1 ä n ym.: Määrärahan osoit·
30237: - n: o 300, M a t i la i s e n ym.: Määrärahan osoit· tamisesta metsäkunssikeskuksen perustamiseksi
30238: tamisesta tien ja lautan rakentamiseksi Taipal- Itä-Savon metsänhoitolautakunnan alueelle. Liit·
30239: saaren Kylänniemeen. Liitteet IV,470. s. 1803. teet IV,484. s. 1817. - Ks. Ammattikurssit.
30240: - Ks. Maantiet.
30241: - n:o 315, Niemelän ym.: Määrärahan osoit·
30242: - n: o 301, M a t i1 a i s e n ym.: Määrärahan osoit· tamisesta Savonlinnan lentokentän rakentami·
30243: tamisesta Vuoksen yhteiskoulun ottamiseksi vai· seen. Liitteet IV,485. s. 1819. - Ks. Lento·
30244: tion haltuun. Liitteet IV,471. s. 1804. - Ks. kentät.
30245: Oppikoulut. - n:o 316, Niemelän ym.: Määrärahan osoit·
30246: - n: o 302, M a t i 1 a •i s e n ym.: Määrärahan osoit· tamisesta ratatutkimuksen suorittamista varten
30247: tamisesta työläistarkastajien lisäämiseksi metsä· Heinolasta Savon radalle ja edelleen Pieksämäen
30248: töitä varten. Liitteet IV,472. s. 1805. - Ks. -Savonlinnan rataosuudelle. Liitteet IV,486. s.
30249: Metsätyöt. 1820. - Ks. Rautatiet.
30250: - n: o 303, M a t i 1a i s e n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 317, Niemelän ym.: Määrärahan osoit·
30251: tamisesta ammattitaudin perusteella suoritetta- tamisesta rahalaitosten Mvenraivaukseen myön·
30252: viin korvauksiin eräille kivipölykeuhkosairautta tämien lainojen koron alentamiseksi. Liitteet
30253: poteville henkilöille. Liitteet IV,473. s. 1806. - IV,487. s. 1821. - Ks. Kivenraivaus.
30254: Ks. Ammattitaudit. - n: o 318, N i e me 1 ä n ym.: Määrärahan osoit·
30255: - n: o 304, M a t t i 1 a n ym. : Määrärahan osoitta- tamisesta !ainoiksi kivenraivauskustannusten ra·
30256: misesta Helsingin-Hämeenlinnan vanhan maan- hoittamiseksi. Liitteet IV,488. s. 1823. - Ks.
30257: tien parantamiseen Uudenmaan läänin alueella. Kivenraivaus.
30258: Liitteet IV,474. s. 1807. - Ks. Maantiet. - n:o 319, Niemelän ym.: Määrärahan osoit-
30259: - n: o 305, M a t t i 1a n ym.: Määrärahan osoitta· tamisesta sähköistamislainojen myöntämiseksi
30260: misesta kotiteollisuusneuvontahenkilöstön palk· Sisä-Suomen saaristoalueille. Liitteet IV,489. s.
30261: kauksen avu.stamiseen. Liitteet IV,475. s. 1808. 1825. - Ks. Sähkö.
30262: - Ks. Kotiteollisuus. - n: o 320, N i e me 1 ä n ym.: Määrärahan osoit-
30263: - n: o 306, M a t t i 1 a n ym. : Määrärahan osoitta· tamisesta !ainoiksi pieniä yksityisiä suonkuiva-
30264: misesta pienviljelysneuvojaopiston opettaja- ja tushankkeita varten. Liitteet IV,490. s. 1826.
30265: oppilasasuntojen rakentamiseen. Liitteet IV,476. - Ks. Kuivatustyöt.
30266: s. 1809. - Ks. Asuntotuotanto. - n: o 321, N i e me 1 ä n ym.: Korotetun määrä-
30267: - n:o 307, Mattilan ym.: Määrärahan osoitta- rahan osoittamisesta avu.stuslainoiksi sisävesilii·
30268: misesta kenttäsahatoiminnan kehittämiseen. Liit· kenteen harjoittajille. Liitteet IV,491. s. 1827.
30269: teet IV,477. s. 1810. - Ks. Kenttäsahaustoi· - Ks. Laivaliikenne.
30270: minta. - n:o 322, Niemelän ym.: Määrärahan osoit·
30271: - n:o 308, M u r r on ym.: Määrärahan osoitta· tamisesta lisäkuljetusa vustukseksi Itä-Suomen
30272: misesta korvaukseksi Saloisten kunnalle ja Raa· saaristoalueen .meijereille. Liitteet IV,492. s.
30273: hen kaupungille Rautaruukki Oy:n tehdas· 1829. - Ks. Meijerit.
30274: alueen maapohjien lunastusmenoista. Liitteet - n: o 323, N i e m e n ym.: Määrärahan osoitta·
30275: IV,478. s. 1811. - Ks. Rautaruukki Oy. misesta opiskelevan nuorison asuntokysymyksen
30276: selvittämiseksi. Liitteet IV,493. s. 1830. - Ks.
30277: - n:o 309, M u r r on ym.: Määrärahan osoitta· Asunnot.
30278: misesta tutkimuksen suorittamdseksi laivatela·
30279: kan rakentamiseksi Ouluun. Liitteet IV,479. s. - n:o 324, N. Niemisen ym.: Määrärahan osoit·
30280: 1812. - Ks. Telakat. tamisesta maantien oikaisu· ja siltatöitä varten
30281: Heinolan maalaiskunnan kirkonkyliiBsä Sulka·
30282: - n:o 310, M u r r on ym.: Määrärahan osoitta· van kosken ylimenopaikalla. Liitteet IV,494. s.
30283: misesta pengertien rakentamistöiden alullepane· 1831. - Ks. Maantiet.
30284: miseksi Hailuotoon. Liitteet IV,480. s. 1813. -
30285: Ks. Maantiet. - n:o 325, N. Niemisen ym.: Määrärahan osoit·
30286: tamisesta valtion virastotalon rakentamiseksi
30287: - n:o 311, M u r r on ym.: Määrärahan osoitta· Rantasalmen kuntaan. Liitteet IV,495. s. 1832.
30288: misesta punakaartilaisilla vankilassaoloajalta ja - Ks. Virastot.
30289: omaisuuden menetyksestä suoritettavia korvauksia
30290: varten. Liitteet IV,481. s. 1814. - Ks. Puna· - n:o 326, N. Niemisen ym.: Korotetun maa·
30291: kaartilaiset. rärahan osoittamisesta avustuksiksi maatalous·
30292: koneiden hankkimiseksi pien viljelijäväestölle.
30293: - n:o 312, Nederström-Lundenin ym.: Liitteet IV,496. s. 1833. - Ks. Maatalouskoneet.
30294: Määrärahan osoittamisesta vajaamielisiä lapsia
30295: kotonaan hoitavien vanhempien avustamiseen. - n:o 327, V. Niemisen ym.: Määrärahan osoit·
30296: Liitteet IV,482. s. 1815• ...,- Ks. VajaamieHset. tamisesta avustuslainaksi Metsäpuiden rodunjalos·
30297: 14 Raha-asia-aloitteet 1961.
30298:
30299:
30300: tussäätiölle. Liitteet IV,497. s. 1834. - Ks. Liitteet IV,511. s. 1849 ja 1850. - Ks. Maan·
30301: Metsänhoito. tiet.
30302: - n:o 328, V. Niemisen ym.: Korotetun mää- - n:o 342, Nordströmin ym.: Määrärahan
30303: rärahan osoittamisesta avustukseksi Metsäpuiden osoittamisesta Kruununkylän lentokentän pa-
30304: rodunjalostussäätiölle. Liitteet IV,498. s. 1835. rantamiseen. Liitteet IV,512. s. 1851. - Ks.
30305: - Ks. Metsänhoito. Lentokentät.
30306: - n:o 329, V. Niemisen ym.: Määrärahan osoit- - n:o 343, Nordströmin: Määrärahan osoitta-
30307: tamisesta sisävesistöjemme kanavointikysymyksen misesta Uudenkaarlepyyn kaupungille Lapuan
30308: tutkimiseksi koko lajuudessaan. Liitteet IV,499. joen ylittävän sillan kunnostamiseen. Liitteet
30309: s. 1837. - Ks. Kanavat. IV,513. s. 1852 ja 1853. - Ks. Sillat.
30310: - n:o 330, Niirasen ym.: Määrärahan osoit- - n: o 344, N u r m i s en ym.: Määrärahan osoit-
30311: tamisesta Joensuun kaupunkiin suunnitellun tamisesta avustukseksi Himangan kunnalle sa-
30312: postiautovarikon rakennustöiden aloittamiseksi. tamalaiturin rakentamista varten. Liitteet
30313: Liitteet IV,500. s. 1838. - Ks. Postilaitos. IV,514. s. 1854. - Ks. Satamat.
30314: - n:o 331, Niirasen ym.: Määrärahan osoit- - n: o 345, Nurmi s e n ym.: Määrärahan osoit-
30315: tamisesta Valtimon vesistön perkanatöiden aloit- tamisesta Kampinnevan-Kortesnevan kuivatus-
30316: tamiseksi. Liitteet IV,501. s. 1839. - Ks. Per- töiden aloittamiseen. Liitteet IV,515. s. 1855. -
30317: kaustyöt. Ks. Kuivatustyöt.
30318: - n: o 332, N i i r a s e n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 346, Nurmisen ym.: Määrärahan osoit-
30319: tamisesta Polvijärven kuntaan suunnitellun val- tamisesta kuivatustöihin Pohjanmaalla. Liitteet
30320: tion virastotalon rakentamiseksi. Liitteet IV,502. IV,516. s. 1856. - Ks. Kuivatustyöt.
30321: s. 1840. - Ks. Virastot.
30322: - n:o 347, Nurmisen ym.: Korotetun määrä-
30323: - n:o 333, Niirasen ym.: Määrärahan osoit- rahan osoittamisesta !ainoiksi vientisatamia
30324: tamisesta Oravilahden Iuhta- ja ranta-alueen ylläpitäville kunnille satamien rakentamista
30325: kuivatussuunnitelman toteuttamiseksi. Liitteet varten. Liitteet IV,517. s. 1857. - Ks. Sata-
30326: IV,503. s. 1841. - Ks. Kuivatustyöt. mat.
30327: - n: o 334, N i i r a s e n ym. : Määrärahan osoit- - n: o 348, P a a s i o n ym. : Korotetun määrä-
30328: tamisesta Juuan kuntaan suunnitellun valtion vi- rahan osoittamisesta avustukseksi Turun yli-
30329: rastotalon rakentamiseksi. Liitteet IV,504. s. opistolle. Liitteet IV,518. s. 1858. - Ks. Yli-
30330: 1842. - Ks. Virastot. opisto.
30331: - n: o 335, N i i r a s e n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 349, Paasion ym.: Korotetun määrä-
30332: tamisesta puoliselluloosatehtaan rakennustöiden rahan osoittamisesta Suomen osuuksien suorit-
30333: aloittamiseksi Pohjois-Karjalaan. Liitteet IV,505. tamiseksi kansainvälisiin kustannuksiin. Liit-
30334: s. 1843. - Ks. Puunjalostusteollisuus. teet IV,519. s. 1860. - Ks. Avustustoiminta.
30335: - n: o 336, N i s k a 1 a n ym.: Määrärahan osoit- - n: o 350, P a a s i o n ym.: Määrärahan osoitta-
30336: tamisesta Peltovuoman-Raattamaan tien ra- misesta sosiaaliministeriön työosaston eräiden
30337: kentamiseen. Liitteet IV,506. s. 1844. - Ks. virkojen järjestelyä varten. Liitteet IV,520. s.
30338: Maantiet. 1861. - Ks. Sosiaaliministeriö.
30339: - n:o 337, Niskalan ym.: Määrärahan osoit- - n:o 351, P a a s on ym.: Määrärahan osoitta-
30340: tamisesta Simon kunnan Pömiön asutusalueen misesta Pohjois-Suomen keskuskalanviljelyslai-
30341: ja Kemin maalaiskunnan Palovaaran asutus- toksen rakentamiseksi Taivalkosken kunnan
30342: alueen yhdystien suunnitelmien tekemistä var- Ohtaojalle. Liitteet IV,521. s. 1862. - Ks.
30343: ten. Liitteet IV,507. s. 1845. - Ks. Maantiet. Kalan viljelyslaitokset.
30344: -'- n: o 338, N i s k a 1 a n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 352, P a a s on ym.: Määrärahan osoitta-
30345: tamisesta avustukseksi eräille kuntayhtymille misesta Iin yhteiskoulun ottamiseksi valtion
30346: ammattikoulu- ja oppilasasuntolarakennusten ra- haltuun. Liitteet IV,522. s. 1863. - Ks. Oppi-
30347: kentamiseen. Liitteet IV,508. s. 1846. - Ks. koulut.
30348: Kunnat.
30349: - n:o 353, P a a s on ym.: Määrärahan osoitta-
30350: - n:o 339, Niska 1 a n ym.: Määrärahan osoit- misesta maakuntaliittojen tukemiseen niiden
30351: tamisesta valtion ylläpidettäviä ammattikoulujen jäsenkuntien lukumäärän osoittamassa suhteessa.
30352: osastoja varten. Liitteet IV,509. s. 1847. - Ks. Liitteet IV,523. s. 1864. - Ks. Maakunta-
30353: Ammattikoulut. liitot.
30354: - n: o 340, N i s k a 1 a n ym. : Määrärahan osoit- - n: o 354, P a k k a s e n ym.: Määrärahan osoit-
30355: tamisesta Simojoen pohjoispuolta Alaniemen los- tamisesta Tampereen-Lahden ja Tampereen-
30356: sista Tainijoen tien kautta Hosioon suunnitel- Hämeenlinnan valtateiden risteyksessä suori-
30357: lun tien rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet tettaviin tienparannustöihin. Liitteet IV,524. s.
30358: IV,510. s. 1848. - Ks. Maantiet. 1866. - Ks. Maantiet.
30359: - n:o 341, Nordforsin ym.: Määrärahan osoit- - n:o 355, J. E. Partasen ym.: Määrärahan
30360: tamisesta Myllymäen-Reisingin pitäjän kirkon- osoittamisesta Kajaanin-Oulun maantiellä ole-
30361: kylän-Tikkurilan-Hakkilan tien korjaamiseksi. van Kiehimänjoen maantiesillan rakennustöiden
30362: Raha-asia-aloitteet 1961. 15
30363: aloittamiseen. Liitteet IV,525. s. 1867. - Ks. - n:o 370, Pekkarisen ym.: Määrärahan
30364: Sillat. osoittamisesta Kortejoen sillan rakentamistöi-
30365: n: o 356, J. E. P a r t a s e n ym.: Määrärahan den aloittamiseksi. Liitteet IV,540. s. 1882. -
30366: osoittamisesta Ristijärven kunnassa olevan Koi- Ks. Sillat.
30367: rasalmen sillan rakennustöiden aloittamiseen. - n:o 371, Pekkarisen ym.: Määrärahan
30368: Liitteet IV,526. s. 1868. - Ks. Sillat. osoittamisesta Nilsiän ja Säyneisten kunnissa
30369: - n:o 357, J. E. Partasen ym.: Määrärahan olevien Siikajärven ja Ala-Luoetajärven veden-
30370: osoittam~sesta Kainuun keskussairaalan raken- pinnan alentamis- ja tulvavesisäännöstelytöi-
30371: nustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,527. s. 1869. den aloittamiseksi. Liitteet IV,541. s. 1883. -
30372: - Ks. Sairaalat. Ks. V edensäännöstely.
30373: - n:o 358, J. E. Partasen ym.: Korotetun - n:o 372, Pekkarisen ym.: Määrärahan
30374: · määrärahan osoittamisesta paikallisteiksi otet- osoittamisesta Leppävirran sillan ja siihen liit-
30375: tavien kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanon tyvän maantien rakennustOOden aloittamiseksi.
30376: avustamiseen. Liitteet IV,528. s. 1870. - Ks. Liitteet IV,542. s. 1884. - Ks. Sillat.
30377: Maantiet.
30378: n:o 373, P e 1 t o sen ym.: Korotetun määrära-
30379: - n: o 359, J. E. P a r t a s e n ym.: Määrärahan han osoittamisesta J yväskylän-Jämsänkosken
30380: osoittamisesta sosiaaliministeriön metsäpalkka- rautatien rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet
30381: toimiston käyttöön ajotöiden palkkatarkkailun IV,543. s. 1885. - Ks. Rautatiet.
30382: järjestämiseen. Liitteet IV,529. s. 1871. - Ks.
30383: Sosiaaliministeriö. - n: o 374, P e 1 t o s e n ym.: Määrärahan osoitta-
30384: misesta 46 ratavartijan toimen muuttamiseksi
30385: - n:o 360, J. E. Partasen ym.: Korotetun ratatyöesimiehen toimiksi. Liitteet IV,544. s.
30386: määrärahan osoittamisesta kunnan- ja kylätei- 1886. - Ks. Rautatieläiset.
30387: den avustamiseen. Liitteet IV,530. s. 1872. -
30388: Ks. Maantiet. - n: o 375, Pentin ym.: Määrärahan osoittami-
30389: sesta tietutkimuksiin Suodenniemen kirkonky-
30390: - n:o 361, V. E. Partasen ym.: Korotetun län-Sävinkylän-Kilvakkalan tiellä. Liitteet
30391: määrärahan osoittamisesta Sosiaalihuollon kes- IV,545. s. 1887. - Ks. Maantiet.
30392: kusliiton valtionapua varten. Liitteet IV,531. s.
30393: 1873. - Ks. Sosiaalihuollon keskusliitto. - n: o 376, Pentin ym.: Korotetun määrärahan
30394: osoittamisesta Tampereen-Parkanon-Seinäjoen
30395: - n:o 362, V. E. Partasen ym.: Korotetun radan rakennustöiden aloittamista varten. Liit-
30396: määrärahan osoittamisesta oppikoulun oppilai- teet IV,546. s. 1888. - Ks. Rautatiet.
30397: den koulunkäynnin avustamiseen. Liitteet IV,532.
30398: s. 1874. - Ks. Oppikoulut. - n:o 377, Pentin ym.: Määrärahan osoittami-
30399: -n:o 363, V. E. Partasen ym.: Määrärahan sesta Ylöjärven-Viljakkalan-Heittolan sekä
30400: osoittamisesta työapurahoiksi pääkaupungin ul- Hämeenkyrön-Viljakkalan maantien paranta-
30401: kopuolella asuville kuvataiteilijoille. Liitteet mista tarkoittavaan tutkimukseen. Liitteet IV,547.
30402: IV,533. s. 1875. - Ks. Taide. s. 1889. - Ks. Maantiet.
30403: - n: o 364, V. E. P a r t a s e n ym.: Määrärahan - n:o 378, Pentin ym.: Määrärahan osoittami-
30404: osoittamisesta Lahden virastotalon suunnittelu- sesta Kil vakkalan-Jämijärven-Kankaanpään
30405: töitä varten. Liitteet IV,534. s. 1876. - Ks. maantien parantamista tarkoittavan tutkimuk-
30406: Virastot. sen suorittamiseksi. Liitteet IV,548. s. 1890.
30407: - Ks. Maantiet.
30408: - n:o 365, V. E. Partasen ym.: Korotetun
30409: määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi avus- - n: o 379, Pentin ym.: Määrärahan osoittami-
30410: tuksiksi vaikeassa taloudellisessa asemassa ole- sesta insinöörin virkojen perustamiseksi maan-
30411: ville yksityisoppikouluille. Liitteet IV,535. s. viljelysinsinööripiireihin. Liitteet IV,549. s.
30412: 1877. - Ks. Oppikoulut. 1891. - Ks. Maanviljelysinsinööripiirit.
30413: - n:o 366, V. E. Partasen ym.: Määrärahan - n: o 380, P e s o s e n ym.: Määrärahan osoi tta-
30414: osoittamisesta oppilaiden terveydenhoidon järjes- misesta Sysmän ja· Hartolan kirkonkylien väli-
30415: tämiseksi yksityisoppikouluissa. Liitteet IV,536. sen maantien uusiruistöiden aloittamiseen. Liit-
30416: s. 1878. - Ks. Terveydenhoito. teet IV,550. s. 1892. - Ks. Maantiet.
30417: - n:o 367, Pekkarisen ym.: Määrärahan - n: o 381, P e s o s e n ym. : Määrärahan osoitta-
30418: osoittamisesta Suonenjoen virastotalon rakenta- misesta Vesihuoltoliitto r.y:n kurssi- ja valistus-
30419: mistöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,537. s. toiminnan tukemiseen. Liitteet IV,551. s. 1893.
30420: 1879. - Ks. Virastot. - Ks. Vesihuolto.
30421: - n:o 368, Pekkarisen ym.: Määrärahan - n: o 382, P e s o s e n ym.: Korotetun määrära-
30422: osoittamisesta Juankosken-Kaavin-Sysmäjär- han osoittamisesta !ainoiksi vesi- ja viemäri-
30423: ven rautatien rakentamista varten. Liitteet laitteiden rakentamiseen maaseudulla. Liitteet
30424: IV,538. s. 1880. - Ks. Rautatiet. IV,552. s. 1894. - Ks. Vesihuolto.
30425: - n:o 369, Pekkarisen ym.: Määrärahan - n: o 383, P it s i n g i n ym.: Määrärahan osoit-
30426: osoittamisesta Levälahden-Ukonlahden maan- tamisesta avustukseksi Työväen Nousun Kun-
30427: tien rakentamistöiden aloittamiseksi. Liitteet niaksi r.y. nimiselle yhdistykselle työväenluo-
30428: IV,539. s. 1881. - Ks. Maantiet. kan nousua symbolisoivan valtakunnallisen
30429: 16 Raha-asia-aloitteet 1961.
30430:
30431: muistomerk<in pystyttämiseen. Liitteet IV,553. - n:o 398, Rihtniemen ym.: Määrärahan
30432: s. 1895. - Ks. Muistomerkit. osoittamisesta nahantutkimusassistentin toimen
30433: perustamiseksi Valtion teknilliseen tutkimuslai-
30434: - n: o 384, P o h j o s e n ym.: Määrärahan osoit-
30435: tokseen. Liitteet IV,568. s. 1912. - Ks. Tek·
30436: tamisesta maantien rakentamistöiden aloitta- nillinen tutkimuslaitos.
30437: miseksi Ähtärin kunnan rajalta Pihlajaveden-
30438: Virtain maantielle. Liitteet IV,554. s. 1897. - ~ n: o 399, R o i n e en ym.: Määrärahan osoitta-
30439: Ks. Maantiet. misesta rautatieylikäytäväsillan rakentamiseksi
30440: Loimaan kauppalaan. Liitteet IV,569. s. 1913.
30441: - n: o 385, P o h j o s e n ym.: Määrärahan osoit-
30442: tamisesta Kanavuoren-Keikkamäen tien ra- - Ks. Sillat.
30443: kentamiseen. Liitteet IV,555. s. 1898. - Ks. - n:o 400, Roine en ym.: Määrärahan osoitta·
30444: Maantiet. misesta }ainoiksi kunnille täyskunnallisten
30445: vuokra-asuntojen rakentam<iseksi vähävaraisilla.
30446: - n: o 386, P o h j o s e n ym.: Korotetun määrä-
30447: rahan osoittamisesta J yväskylän-Jämsänkos- Liitteet IV,570. s. 1914. - Ks. Asuntotuotanto.
30448: ken radan rakentamiseen. Liitteet IV,556. s. - n:o 401, Rosenberg i n ym.: Määrärahan
30449: 1899. - Ks. Rautatiet. osoittamisesta !ainoiksi kalatalouden edistämi-
30450: seksi. Liitteet IV,571. s. 1916 ja 1917. - Ks.
30451: - n:o 387, Pohjosen ym.: Määrärahan osoitta- Kalatalous.
30452: misesta sillan rakentamistöiden aloittamiseksi
30453: Matilanvirran yli Sumiaisten-Konginkankaan - n:o 402, Rosenberg i n ym.: Määrärahan
30454: maantiellä. Liitteet IV,557. s. 1900. - Ks. osoittamisesta pitkäaikaisibi !ainoiksi ammat-
30455: Sillat. tikalastajille avomerenkalastukseen soveltuvien
30456: alusten hankkimista varten. Liitteet IV,572. s,
30457: - n: o 388, P o h j o s e n ym.: Määrärahan osoitta- 1918 ja 1919. - Ks. Kalastus.
30458: misesta tienparannussuunnitelman toteuttami-
30459: seen Uuraisten kirkonkylässä. Liitteet IV,558. - n: o 403, R o s n e 11 i n ym.: Määrärahan osoit-
30460: s. 1901. - Ks. Maantiet. tamisesta Rauman lyseon rakennustöiden aloit-
30461: tamista varten. Liitteet IV,573. s. 1920. - Ks.
30462: - n: o 389, P o h j o s en ym.: Määrärahan osoitta- Oppikoulut.
30463: misesta Saarijärven yhteiskoulun ottamiseksi
30464: valtion haltuun. Liitteet IV,559. s. 1902. - Ks. - n: o 404, R o s n e 11 i n ym.: Määrärahan osoit-
30465: Oppikoulut. tamisesta Kokemäen yhteiskoulun ottamiseksi
30466: valtion haltuun. Liitteet IV,574. s. 1921. - Ks.
30467: - n: o 390, P u h a k a n ym.: Määrärahan osoitta- Oppikoulut.
30468: misesta Kaltimon-Uimaharjun-Kivilahden tien
30469: rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,560. s. - n: o 405, R o s n e 11 i n ym.: Määrärahan osoit-
30470: 1903. - Ks. Maantiet. tamisesta Suomen elokuva-arkisto r.y: n tuke-
30471: miseksi. Liitteet IV,575. s. 1922. - Ks. Elo-
30472: - n:o 391, Puhakan ym.: Määrärahan osoitta- kuva-arkisto.
30473: misesta Joensuun-Ilomantsin radan Herajärven
30474: ja Ilomantsin välisen osan rakennustöiden aloit- - n: o 406, R o s n e II i n ym. : Määrärahan osoit-
30475: tamiseksi. Liitteet IV,561. s. 1904. - Ks. Rauta- tamisesta kodinperustamialainojen myöntämistä
30476: tiet. varten. Liitteet IV,576. s. 1923. - Ks. Kodinpe·
30477: rustamislaina t.
30478: - n: o 392, P u 1 k k i s e n ym. : Määrärahan osoit-
30479: tamisesta valtion virastotalon rakennustöiden - n:o 407, R y h d ä n: Määrärahan osoittamisesta
30480: aloittamiseksi Pielaveden kirkonkylään. Liitteet Kuusamon kunnassa olevan Kurkijärven-Petä-
30481: IV,562. s. 1905, - Ks. Virastot. jäselän maantien rakennustöiden aloittamiseksi.
30482: Liitteet IV,577. s. 1924. - Ks. Maantiet.
30483: - n: o 393, P u 1 k k i s e n ym. : Määrärahan osoit-
30484: tamisesta neljän ylimääräisen työläistarkastajan - n: o 408, R y h d ä n ym.: Määrärahan osoitta·
30485: viran perustamiseksi. Liitteet IV,563. s. 1906. misesta valtionrautateiden sähköistämissuunni-
30486: - Ks. Ammattientarkastus. telmaan liittyvien kiinteiden laitteiden raken-
30487: nustöiden aloittamista varten. Liitteet IV,578.
30488: - n: o 394, R a i p a 1 a n ym.: Korotetun maarara- s. 1925. - Ks. Rautatiet.
30489: han osoittamisesta kertausharjoituksia varten.
30490: Liitteet IV,564. s. 1907. - Ks. Puolustuslaitos. - n:o 409, Rytkösen ym.: Määrärahan osoit-
30491: tamisesta Iisalmen postiautovarikon rakennus-
30492: - n:o 395, Rantamaan ym.: Korotetun määrä- töiden aloittamista varten. Liitteet IV,579. s.
30493: rahan osoittamisesta syrjäseuduille anottujen 1927. - Ks. Postilaitos.
30494: valtion puhelinasemien ja puhelupaikkojen pe-
30495: rustamiseen. Liitteet IV,565. s. 1908. - Ks. - n: o 410, R y t k ö s e n ym.: Määrärahan osoit-
30496: Puhelin. tamisesta Iisalmen-Oulun valtamaantien ra-
30497: kennustöiden aloittamiseksi Vieremän kunnan
30498: - n:o 396, Ra p i on ym.: Määrärahan osoittami- alueella. Liitteet IV,580. s. 1928. - Ks. Maan-
30499: sesta Karvianjoen suuosan ruoppaamiseksi. tiet.
30500: Liitteet IV,566. s. 1910. - Ks. Ruoppaustyöt.
30501: - n: o 411, R y t k ö s e n ym. : Määrärahan osoit-
30502: - n:o 397, Ra p i on ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta Pohjois-Savoon perustettavan valtio·
30503: misesta sateiden ja tulvien aiheuttamien vahin- johtoisen teollisuuden tutkimus- ja suunnittelu-
30504: kojen korvaamiseksi pienviljelijöille. Liitteet työhön. Liitteet IV,581. s. 1929. - Ks. Teol-
30505: IV,567. s. 1911. - Ks. Pienviljelys. lisuus.
30506: Raha-asia-aloitteet 1961. 17
30507: - n: o 412, R y t k ö s e n ym.: Määrärahan osoit- - n: o 426, S a u k k o s en ym.: Määrärahan osoit-
30508: tamisesta Kiuruveden virastotalon rakennustöi- tamisesta avustukseksi Lomaliitto r.y:lle maa-
30509: den aloittamiseksi. Liitteet IV,582. s. 1930. - laistalolomailun järjestämiseksi ja kehittämi-
30510: Ks. Virastot. seksi. Liitteet IV,596. s. 1946. - Ks. Loma.
30511: - n:o 413, Rytkösen ym.: Korotetun määrä- - n:o 427, Saukkosen ym.: Määrärahan osoit-
30512: rahan osoittamisesta Pohjois-Suomessa tuotetun tamisesta rakennusalan kehittämistä tarkoitta-
30513: ohran ostoista valtion Viljavarastolie aiheutu- viin rakennustutkimuksiin. Liitteet IV,597. s.
30514: neiden tappioiden korvaamiseen. Liitteet IV,583. 1947. - Ks. Rakennustoiminta.
30515: s. 1931. - Ks. Viljavarastot.
30516: - n: o 428, S a v e 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
30517: - n: o 414, R y t k ö s e n ym.: Korotetun maa ra- misesta Lamminkylän-V,impelin tien paranta-
30518: rahan osoittamisesta ammattikurssien järjestä- mistöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,598. s.
30519: miseksi. Liitteet IV,584. s. 1933. - Ks. Am- 1948. - Ks. Maantiet.
30520: mattikurssit.
30521: - n: o 429, S e p i n ym.: Määrärahan osoittami-
30522: - n:o 415, Saalastin ym.: Määrärahan osoit- sesta tietöiden aloittamiseksi Kurun kirkon-
30523: tamisesta runkotien suunnittelemiseksi Pohjois- kylässä. Liitteet IV,599. s. 1949. - Ks. Maan-
30524: Karjalasta Iisalmen kautta Rahjan satamaan. tiet.
30525: Liitteet IV,585. s. 1934. - Ks. Maantiet.
30526: - n: o 430, S e p i n ym.: Määrärahan osoittami-
30527: - n: o 416, Salinin ym.: Määrärahan osoitta- sesta Ruoveden kirkonkylän ja KarjuJan sillan
30528: misesta Hyvinkään uuden asemarakennuksen ja välisen maantien oikaisemiseksi. Liitteet IV,600.
30529: ratapihan rakennustöiden aloittamiseksi. Liit- s. 1950. - Ks. Maantiet.
30530: teet IV,586. s. 1935. - Ks. Rautatiet.
30531: - n: o 431, S e p i n ym.: Korotetun määrärahan
30532: - n: o 417, S a 1 i n i n ym.: Korotetun määrära- osoittamisesta paikaUisteiksi otettavien kunnan-
30533: han osoittamisesta dieselveturien korjaukseen ja kyläteiden kuntoonpanon avustamiseen. Liit-
30534: ja varaosien valmistamiseen tarvittavien työs- teet IV,601. s. 1951. - Ks. Maantiet.
30535: tökoneiden hankkimiseksi valtionrautateiden
30536: Hyvinkään konepajalle. Liitteet IV,587. s. - n: o 432, Se p i n ym.: Määrärahan osoittami-
30537: 1936. - Ks. Rautatiet. sesta !ainoiksi maaseudun vähävaraisten talouk-
30538: sien sähköistämiseksL Liitteet IV,602. s. 1952.
30539: - n: o 418, S a l i n i n ym. : Määrärahan osoi tta- - Ks. Sähkö.
30540: misesta Helsingin-Hämeenlinnan valtatieltä
30541: Hyvinkään kaupunkiin johtavan yhdystien ra- - n: o 433, S i 1 t a s e n ym.: M"åärärahan osoitta-
30542: kennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,588. s. misesta avustukseksi Helsingin Polio Huolto
30543: 1937. - Ks. Maantiet. r.y:lle Vihtijärven toipilas- ja kurssikodin toi-
30544: minnan tukemiseen. Liitteet IV,603. s. 1953.
30545: - n: o 419, S a 1 i n i n ym.: Määrärahan osoitta- - Ks. Lapsihalvaus.
30546: misesta punakaartilaisten hautojen kunnostami-
30547: seen. Liitteet IV,589. s. 1938. - Ks. Haudat. - n: o 434, S i 1 t a s e n ym. : Korotetun määrärahan
30548: osoittamisesta Turun Radiumkodille. Liitteet
30549: - n: o 420, S alin i n ym.: Määrärahan osoitta- IV,604. s. 1954. - Ks. Sairaalat.
30550: misesta rakennussuunnitelman laatimiseksi val-
30551: tion palveluksesta eläkkeelle siirrettyjen kansa- - n: o 435, S i 1 t a s e n ym.: Määrärahan osoitta-
30552: laisten asunnon saannin turvaamiseksi. Liitteet misesta lapsilisien korottamiseksi. Liitteet IV,605.
30553: IV,590. s. 1939. - Ks. Asuntotuotanto. s. 1955. - Ks. Lapsilisä.
30554: - n: o 421, S a 1 m e 1 a - J ä r v i s e n ym.: Määrä- - n: o 436, S i 1 t a s e n ym.: Määrärahan osoitta-
30555: rahan osoittamisesta }ainoiksi Äitien Lomahuol- misesta avustuksiksi kunnallisia lastenseimiä ja
30556: lon alaisille lomakotiyhdistyksille. Liitteet IV,591. päiväkoteja varten. Liitteet IV,606. s. 1956. -
30557: s. 1940. - Ks. Loma. Ks. Lastenhoito.
30558: - n: o 422, S a l m e 1 a - J ä r v i s e n ym.: Määrä- - n:o 437, S i 1 tase n ym.: Määrärahan osoitta-
30559: rahan osoittamisesta äitiysavustuksen korotta- misesta kodinperustamislainoiksi. Liitteet IV,607.
30560: miseen. Liitteet IV,592. s. 1942. - Ks. Äitiys- s. 1957. - Ks. Kodinperustamislainat.
30561: avustus.
30562: - n: o 438, S i n k k o s e n ym.: Määrärahan osoit-
30563: - n: o 423, S a 1 m e 1 a - J ä r v i s e n ym.: Määrä- tamisesta korvauksiksi Pyhtään kunnan kalas-
30564: rahan osoittamisesta valmistuvan sairausvakuu- tustilojen haltijoille. Liitteet IV,608. s. 1958.
30565: tuksen toimeenpanokustannuksiin. Liitteet IV,593. - Ks. Siirtokalastajat.
30566: s. 1943. - Ks. Sairausvakuutus.
30567: - n:o 439, Sten b e r gin ym.: Määrärahan
30568: - n: o 424, S a 1m e l a - J ä r v i s e n ym.: Määrä- osoittamisesta avustuksiksi kunnille siviili-
30569: rahan osoittamisesta rautatiehallituksen hallin- invalidien ja kroonisesti sairaiden huollon pa-
30570: torakennuksen siivoojan toimien perustamiseen. rantamiseen. Liitteet IV,609. s. 1959. - Ks.
30571: Liitteet IV,594. s. 1944. - Ks. Rautatiet. Invaliidit.
30572: - n:o 425, Saukkosen ym.: Määrärahan osoit- - n:o 440, Sten b e r gin ym.: Määrärahan
30573: tamisesta Helsingin tyttökoulun uuden koulu- osoittamisesta maksuttoman hoidon järjestämi-
30574: talon suunnittelua varten. Liitteet IV,595. s. seksi vähävaraisille sokeritautisille. Liitteet
30575: 1945. - Ks. Oppikoulut. IV,610. s. 1960. - Ks. Sokeritauti.
30576:
30577: 3 E 168/62
30578: 18 Raha-asia·a.loitteet 1961.
30579:
30580:
30581: - n:o 441, S tykin: Määrärahan osoittamisesta - n: o 456, T a m m i s e n ym.: Määrärahan osoit-
30582: Matinkylän-Stens"'ikin tieosan rakennustöiden tamisesta Hämeenlinnafr-Urjalan maantien ra-
30583: aloittamiseen. Liitteet IV,611. s. 1961. - Ks. kennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,626. s.
30584: Maantiet. 1980. - Ks. Maantiet.
30585: - n: o 442, S tykin ym.: Määrärahan reoittami- - n:o 457, Tammisen ym.: Määrärahan osoit-
30586: sesta vakuutusoikeuden V jaostoa varten. Liit- tamisesta tienparannustöitten aloittamiseksi
30587: teet IV,612. s. 1962. - Ks. Vakuutusoikeus. Tampereen-Lahden valtatiellä osalla Kyllö-
30588: Hauho. Liitteet IV,627. s. 1981. - Ks. Maan-
30589: - n: o 443, S u n d e 11 i n ym.: Määrärahan osoit- tiet.
30590: tamisesta Suomen Rauhanliiton toimintaa var-
30591: ten. Liitteet IV,613. s. 1964 ja 1965. - Ks. - n: o 458, T a m m i s e n ym.: Määrärahan osoil-
30592: Rauhanpuolustajat. tamisesta Hämeenlinnan-Palssarin-Vermas-
30593: vuoren tien rakennustyön aloittamiseen. Liit-
30594: n: o 444, S u n d e 11 i n ym.: Määrärahan osoit- teet IV,628. s. 1982. - Ks. Maantiet.
30595: tamisesta Vaasan kaksikielistä kesäyliopistoa
30596: varten. Liitteet IV,614. s. 1966 ja 1967. - Ks. - n: o 459, T a mm i s e n ym.: Määrärahan osoit-
30597: Yliopisto. tamisesta avustukseksi Hämeenlinnan kaupun-
30598: gille Vanajaveden ylittävän sillan uusiruistöi-
30599: - n:o 445, S ä v e 1 ä n ym.: Määrärahan osoitta- den aloittamiseen. Liitteet IV,629. s. 1983. -
30600: misesta virastotalon rakentamiseksi Kankaan- Ks. Sillat.
30601: päähän. Liitteet IV,615. s. 1968. - Ks. Viras- - n: o 460, T a m m i s e n ym.: Määrärahan reoit-
30602: tot. tamisesta tien rakentamiseksi Valkeakoskelta
30603: - n: o 446, S ä v e 1 ä n ym.: Korotetun määrära- Mallasveden yli Pälkäneelle. Liitteet IV,630.
30604: han oSO'ittamisesta avUfltuksiksi AIV-rehusäi- s. 1984. - Ks. Maantiet.
30605: liöiden rakentamiseksi. Liitteet IV,616. s. 1969. - n:o 461, Ta u r i a i sen ym.: Määrärahan
30606: - Ks. Maatalous. osoittamisesta Suomussalmen Pärsämönrannan
30607: - n:o 447, Sävelän ym.: Korotetun määrära- asutustien jatkamiseksi Rasilaan. Liitteet
30608: han osoittamisesta maaseudun sähköistämisen IV,631. s. 1985. - Ks. Asutustiet.
30609: tukemiseen. Liitteet IV,617. s. 1970. - Ks. - n: o 462, T a u r i a i s en- ym.: Määrärahan osoit-
30610: Sähkö. tamisesta Suomussalmen kunnassa olevan Esa-
30611: - n: o 448, S ä v e 1 ä n ym.: Korotetun määrära- lan asutustien jatkamista varten Selkrekylän-
30612: han osoittamisesta avustuksiks1 vesijohtolaitteiden Hossan tiehen. Liitteet IV,632. s. 1986. - Ks.
30613: rakentamiseksi maaseudulle. Liitteet IV,618. s. Asutustiet.
30614: 1971. - Ks. Vesihuolto. - n:o 463, Ta u r i a i sen ym.: Määrärahan
30615: - n: o 449, S ä v e l ä n ym.: Korotetun määrära- osoittamisesta avustukseksi Suomussalmen kun-
30616: han osoittamisesta metsäkerhotoiminnan tehos- nansairaalan rakentamista varten. Liitteet IV,633.
30617: tamista varten. Liitteet IV,619. s. 1972. - Ks. s. 1987. - Ks. Sairaalat.
30618: Metsäkerhot. - n: o 464, T a u r i a i s e n ym.: Määrärahan
30619: - n: o 450, S ä v e l ä n ym.: Korotetun määrära- osoittamisesta lukion perustamiseksi Suomus-
30620: han osoittamisesta käsi- ja pienteollisuuslainoi- salmelle. Liitteet IV,634. s. 1988. - Ks. Oppi-
30621: hin. Liitteet IV,620. s. 1973. - Ks. Käsiteolli- koulut.
30622: suus. - n:o 465, Ta u r i a i sen ym.: Määrärahan
30623: - n: o 451, S ä v e l ä n ym.: Määrärahan osoi tta- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Puo-
30624: misesta avustuksiksi kunnallisten ammattioppi- langan kunnan Puokionvaarasta Vaalan kunnan
30625: l!!iitosten oppilaskotien rakentamista varten. Jaalangan kylään. Liitteet IV,635. s. 1989. -
30626: Liitteet IV,621. s. 1974. - Ks. Ammattikoulut. Ks. Maantiet.
30627: - n:o 466, Ta u r i a i sen ym.: Määrärahan
30628: - n: o 452, T a i n i o n ym.: Korotetun määrära- osoittamisesta tien rakentamiseksi Suomussal-
30629: han osoittamisesta Kuusamon ja Sallan kuntien men Pärsämön asutustiestä Kiannanniemen-
30630: maanhankintalain toimeenpanosta johtuvien töi- Juntusrannan tiehen. Liitteet IV,636. s. 1990.
30631: den suorittamiseen. Liitteet IV,622. s. 1975. - - Ks. Maantiet.
30632: Ks. Maanhankinta.
30633: - n:o 467, Ta u r i a i sen ym.: Määrärahan
30634: - n: o 453, T a i n i o n ym.: Määrärahan osoitta- osoittamisesta lainoiksi kunnille kunnallis- ja
30635: misesta avustukseksi Kemin kaupungille Ajok- vanhainkotien rakentamista varten. Liitteet
30636: sen syväsataman kunnostamis- ja laajennus- IV,637. s. 1991. - Ks. Kunnalliskodit.
30637: töitä varten. Liitteet IV,623. s. 1976. - Ks.
30638: Satamat. - n: o 468, T a u r i a i s e n ym.: Määrärahan
30639: osoittamisesta avustuksiksi kunnille, joiden suo-
30640: - n: o 454, T a i n i o n ym.: Määrärahan osoitta- ritukset kuntayhtymille ovat keskimääräistä
30641: misesta asutusteiden talviaurausta varten. Liit- korkeammat. Liitteet IV,638. s. 1992. - Ks.
30642: teet IV,624. s. 1977. - Ks. Asutustiet. Kunnat.
30643: - n:o 455, Ta 11 g r enin ym.: Määrärahan - n: o 469, T e n h i ä 1 ä n ym.: Määrärahan osoit-
30644: osoittamisesta lentotoiminnan ylläpitämistä var- tamisesta ammattikoulujen opettajaopiston ra-
30645: varten Turun saaristossa. Liitteet IV,625. s. kennusten suunnittelua varten. Liitteet IV,639.
30646: 1978 ja 1979. - Ks. Lentoliikenne. s. 1993. - Ks. Ammattikoulut.
30647: Raha-asia-aloitteet 1961. 19
30648:
30649: - n:o 470, Te n h i ä 1 ä n ym.: Määrärahan osoit- - n: o 484, Tim o s e n ym.: Määrärahan osoitta-
30650: tamisesta sotilMvammalain mukaisten korvaus- misesta tulvavahinkoja kärsimään joutuneiden
30651: ten korottamiseen. Liitteet IV,640. s. 1994. - avustamiseen Pohjois-Karjalan läänissä. Liit·
30652: Ks. Sotilasvammalaki. teet IV,654. s. 2009. - Ks. Pienviljelys.
30653: - n:o 471, Tie k s on ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 485, T o r v en ym.: Määrärahan osoitta-
30654: misesta tien rakentamiseksi Sodankylän kunnan misesta maksuttoman sairaala-, lääkäri- ja lää-
30655: Orajärven kylästä Sodankylän-Pelkosenniemen kehuollon järjestämiseksi vähävaraisilla kansan-
30656: maantiehen. Liitteet IV,641. s. 1996. - Ks. eläkettä saaville. Liitteet IV,655. s. 2010. -
30657: Maantiet. Ks. Sairaanhoito.
30658: - n: o 4 72, T i e k s o n ym. : Määrärahan osoitta- - n: o 486, T o r v e n ym.: Määrärahan osoitta·
30659: misesta tien rakentamiseksi Kelan ja Telkkä- misesta lastensaimien ja koululasten päiväko-
30660: län välille Rannan kunnassa. Liitteet IV,642. s. tien valtionapua varten. Liitteet IV,656. s.
30661: 1997. - Ks. Maantiet. 2011. - Ks. Lastenhoito.
30662: - n:o 487, Torven ym.: Määrärahan osoitta-
30663: - n:o 473, Tie k s on ym.: Määrärahan osoitta- misesta naisten ammattikoulutuksen järjestä-
30664: misesta taiteilijaeläkkeitten korottamiseen ja miseksi. Liitteet IV,657. s. 2012. - Ks. Ammat-
30665: niitten lukumäärän lisäämiseen. Liitteet IV,643. tikasvatus.
30666: s. 1998. - Ks. Eläkkeet.
30667: - n:o 488, A. Tuomisen ym.: Määrärahan
30668: - n:o 474, Tie k s on ym.: Määrärahan osoitta- osoittamisesta avustukseksi Suomen Siviili- ja
30669: misesta avustukseksi kunnallisilla ammattioppi- Asevelvollisuusinvaliidien Liitolle Invaliidien
30670: laitoksille oppilasasuntolain rakentamista var- Tuotteiden Myyntikeskus Invan toiminnan ra-
30671: ten. Liitteet IV,644. s. 1999. - Ks. Ammatti- hoittamiseen. Liitteet IV,658. s. 2014. - Ks.
30672: koulut. Invaliidit.
30673: - n:o 475, Tikkaojan ym.: Määrärahan osoit- - n:o 489, A. Tuomisen ym.: Määrärahan
30674: tamisesta Seinäjoen rautatieasema- ja postitalo- osoittamisesta yleishyödyllistä merkitystä omaa-
30675: rakennuksen töiden aloittamista varten. Liit- vien, yksityisellä järjestö- tai säätiöpohjalla
30676: teet IV,645. s. 2000. - Ks. Rautatiet. toimivien arkistojen toiminnan tukemiseksi.
30677: Liitteet IV,659. s. 2016. - Ks. Arkistot.
30678: - n:o 476, Tikkaojan ym.: Määrärahan osoit-
30679: tamisesta Seinäjoen ja Kuortaneen välisen - n:o 490, T. Tuomisen ym.: Määrärahan
30680: maantien rakentamiseksi osuudella Nurmon Ve- osoittamisesta lapsilisien korottamiseen. Liit-
30681: neskoski-Seinäjoki. Liitteet IV,646. s. 2001. teet IV,660. s. 2017. - Ks. Lapsilisä.
30682: - Ks. Maantiet. - n:o 491, T. Tuomisen ym.: Määrärahan
30683: - n:o 477, Tikkaojan ym.: Määrärahan osoit- osoittamisesta avustuksiksi kunnille halpavuok-
30684: tamisesta Ilmajoen työlaitoksen uusien raken- raisten asuntojen rakentamiseksi ja hankkimi-
30685: nusten rakentamista varten. Liitteet IV,647. s. seksi Munnontarpeessa oleville vähävaraisilla
30686: 2002. - Ks. Työlaitokset. vanhuksille. Liitteet IV,661. s. 2018. - Ks.
30687: Asuntotuotanto.
30688: - n:o 478, Tikkaojan ym.: Korotetun määrä- - n:o 492, T. Tuomisen ym.: Määrärahan
30689: rahan osoittamisesta avustuksiksi vapaaehtoista osoittamisesta ilmaisten kouluateriain kustan-
30690: seutusuunnittelua varten. Liitteet IV,648. s. tamiseen oppikoulujen oppilaille. Liitteet IV,662.
30691: 2003. - Ks. Seutusuunnittelu. s. 2019. - Ks. Kouluruokailu.
30692: - n:o 479, Timosen ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 493, V. K. Turusen ym.: Määrärahan
30693: misesta lukioluokkien perustamiseksi Kiteen osoittamisesta valtion seitsemään keskusammatti-
30694: oppikouluun. Liitteet IV,649. s. 2004. - Ks. kouluun perustettavan rehtorinviran palkkausta
30695: Oppikoulut. varten. Liitteet IV,663. s. 2020. - Ks. Ammatti-
30696: - n:o 480, Timosen ym.: Määrärahan osoitta- koulut.
30697: misesta maantien rakentamiseksi Nurmeksen - n:o 494, V. K. Turusen ym.: Määrärahan
30698: kunnan Ylikylästä Valtimon kunnan Karhun- osoittamisesta Kontioniemen keskusparantolan
30699: pään kylään. Liitteet IV,650. s. 2005. - Ks. henkilökunnan asuinrakennustöiden aloittami-
30700: Maantiet. seksi. Liitteet IV,664. s. 2021. - Ks. Sairaalat.
30701: - n: o 481, T i m o s e n ym. : Määrärahan osoitta- - n:o 495, V. K. Turusen ym.: Määrärahan
30702: misesta liikenneolosuhteiden järjestämiseksi osoittamisesta musiikinharrastusjärjestöjen kes-
30703: Hattusaareen Pielisjärven kunnassa. Liitteet kusliitoille musiikinohjaajien kurssitoimintaa var-
30704: IV,651. s. 2006. - Ks. Liikenne. ten. Liitteet IV,665. s. 2022. - Ks. Musiikki.
30705: - n: o 482, T i m o s e n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 496, V. K. Turusen ym.: Määrärahan
30706: misesta Iisalmen-Valtimon radan suunnittelu- osoittamisesta M uinaistieteelliselle toimikunnalle
30707: töitä varten. Liitteet IV,652. s. 2007. - Ks. esinehankintoja varten. Liitteet IV,666. s. 2023.
30708: Rautatiet. - Ks. Muinaistieteellinen toimikunta.
30709: - n:o 483, Timosen ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 497, V. K. Turusen ym.: Määrärahan
30710: misesta petoeläinten aiheuttamien kotieläinva- osoittamisesta muinaistieteellisten löydösten in-
30711: hinkojen korvaamiseen. Liitteet IV,653. s. 2008. ventointiin. Liitteet IV,667. s. 2024. - Ks.
30712: - Ks. Korvaus. Muinaistieteellinen toimikunta.
30713: 20 Raha-asia-aloitteet 1961.
30714:
30715:
30716: - n:o 498, V. K. Turusen ym.: Korotetun n: o 512, .V. Turusen ym.: Korotetun maara-
30717: määrärahan osoittamisesta näyttämötaiteellista rahan osoittamisesta talojen hankkimiseen posti-
30718: harrastustoimintaa varten. Liitteet IV,668. s. ja lennätintoimipaikoille. Liitteet IV,682. s. 2041.
30719: 2025. - Ks. Näyttämötaide. - Ks. Postilaitos.
30720: - n:o 499, V. K. Turusen ym.: Määrärahan - n:o 513, V. Turusen ym.: Korotetun määrä-
30721: osoittamisesta päätoimisten musiikinohjaajien rahan osoittamisesta syrjäseutujen puhelinolojen
30722: palkkaamiseen musiikinharrastusjärjestöjen kes- parantamiseen. Liitteet IV,683. s. 2042. - Ks.
30723: kusliittojen kautta. Liitteet IV,669 s. 2026. - Puhelin.
30724: Ks. Musiikki. - n: o 514, T u u 1 e n: Määrärahan osoittamisesta
30725: Kouvolan poliisi- ja virastotalon suunnitelmien
30726: - n:o 500, V. K. Turusen ym.: Määrärahan laatimista varten. Liitteet IV,684. s. 2043. -
30727: osoittamisesta nuorison musiikkitoimikunnan Ks. Poliisi.
30728: käyttöön soitinten ja nuottien keskuslainaamon
30729: perustamista varten. Liitteet IV,670. s. 2027. - n:o 515, Tuulen ym.: Määrärahan osoittami-
30730: - Ks. Musiikki. sesta Imatran ratapihan laajentamista varten.
30731: Liitteet IV,685. s. 2045. - Ks. Rautatiet.
30732: - n:o 501, V. K. Turusen ym.: Määrärahan
30733: osoittamisesta koulukaluston hankkimiseen yk- - n:o 516, T u u 1 en ym.: Määrärahan osoittami-
30734: sityisoppikouluihin. Liitteet IV,671. s. 2028. - sesta kokonaistutkimuksen suorittamiseksi Järvi-
30735: Ks. Oppikoulut. Suomen vesireittien rakentamisesta. Liitteet
30736: IV,686. s. 2046. - Ks. Vesitiet.
30737: - n:o 502, V. K. Turusen ym.: Korotetun
30738: määrärahan osoittamisesta lukukausimaksujen - n:o 517, Tuulen ym.: Määrärahan osoittami-
30739: alentamiseen yksityisoppikouluissa. Liitteet sesta Kouvolan-Kuusanniemen-Multamäen ra-
30740: IV,672. s. 2030. - Ks. Oppikoulut. tahankkeen toteuttamista varten. Liitteet IV,687.
30741: s. 2047. - Ks. Rautatiet.
30742: - n:o 503, V. Turusen: Korotetun määrärahan - n: o 518, T u u 1 en ym.: Määrärahan osoittami-
30743: osoittamisesta Parikkalan--Onkamon rautatien sesta Pohjois-Kymenlaakson teknillisen koulun
30744: rakentamiseen. Liitteet IV,673. s. 2032. - Ks. suunnittelua varten. Liitteet IV,688. s. 2048.
30745: Rautatiet. - Ks. Teknilliset koulut.
30746: - n:o 504, V. Turusen: Määrärahan osoitta- - n:o 519, T u u 1 en ym.: Määrärahan osoittami-
30747: misesta Kontiolahden kuntaan perustettavaa sesta varusmiesten koulutuksessa tarvittavien
30748: oppikoulua varten. Liitteet IV,674. s. 2033. - havaintovälineiden hankintaan. Liitteet IV,689.
30749: Ks. Oppikoulut. s. 2050. - Ks. Puolustuslaitos.
30750: - n:o 505, V. Turusen ym.: Määrärahan osoit- - n: o 520, T u u 1 en ym.: Määrärahan osoittami-
30751: tamisesta Joensuun lyseon lisärakennusten ra- sesta moottoriajoneuvojen katsastusmiehen yli-
30752: kentamiseen. Liitteet IV,675. s. 2034. - Ks. määräisten tointen muuttamiseksi peruspalkkai-
30753: Oppikoulut. siksi viroiksi ja toimiksi. Liitteet IV,690. s.
30754: - n: o 506, V. T u r u s en ym.: Määrärahan osoit- 2051. - Ks. Moottoriajoneuvot.
30755: tamisesta Outokummun tuotantolaitosten jäte-
30756: vesien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen. - n: o 521, T ö r m ä n ym.: Korotetun määrära-
30757: han osoittamisesta asunto-, sosiaali-, virasto-
30758: Liitteet IV,676. s. 2035. - Ks. Outokumpu Oy.
30759: ym. eri osastojen yhteisten rakennusten raken-
30760: - n:o 507, V. Turusen ym.: Määrärahan osoit- tamiseen valtionrautateillä. Liitteet IV,691. s.
30761: tamisesta kotiuttamisrahan suorittamiseksi ase- 2053. - Ks. Rautatiet.
30762: velvollisille. Liitteet IV,677. s. 2036. - Ks. - n: o 522, T ö r m ä n ym.: Korotetun määrära-
30763: Asevelvolliset. han osoittamisesta lainoihin yleishyödyllistä
30764: - n:o 508, V. Turusen ym.: Korotetun määrä- asuntotuotantoa varten. Liitteet IV,692. s. 2054.
30765: rahan osoittamisesta metsä- ja uittotyöläisten - Ks. Asuntotuotanto.
30766: sivistystyöhön. Liitteet IV,678. s. 2037. - Ks. - n:o 523, U otin ym.: Määrärahan osoittami-
30767: Sivistystyö. sesta 8 asuntovaunun rakentamiseksi opastin-
30768: - n:o 509, V. Turusen ym.: Määrärahan osoit- työntekijöiden käyttöön. Liitteet IV,693. s.
30769: tamisesta ilmaisten oppikirjojen hankkimiseen 2055. - Ks. Rautatieläiset.
30770: oppikoulujen oppilaille. Liitteet IV,679. s. 2038. - n:o 524, U otin ym.: Määrärahan osoittami-
30771: - Ks. Oppikoulut. sesta 240 II luokan vaihdemiehen toimen muut-
30772: tamiseksi I luokan vaihdemiehen toimiksi. Liit-
30773: - n:o 510, V. Turusen ym.: Määrärahan osoit-
30774: tamisesta valtiollisia vaaleja koskevien ilmoi- teet IV,694. s. 2056. - Ks. Rautatieläiset.
30775: tuskorttien valmistamiseen ja lähettämiseen. - n:o 525, U otin ym.: Määrärahan osoittami-
30776: Liitteet IV,680. s. 2039. - Ks. Valtiolliset sesta peruapaikkaisten yliasentajan ja sähkö-
30777: vaalit. asentajan toimien perustamiseen valtionrauta-
30778: - n: o 511, V. Turusen ym.: Korotetun määrä- teille. Liitteet IV,695. s. 2057. - Ks. Rauta-
30779: rahan osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden tiet.
30780: avustamiseen. Liitteet IV,681. s. 2040. - Ks. - n:o 526, U otin ym.: Määrärahan osoittami-
30781: Maantiet. sesta ylimääräisten varastomiehen tointen pe-
30782: Raha-asia-aloitteet 1961. 21
30783: rustamiseen valtionrautateille. Liitteet IV,696. tien perusparantamista varten. Liitteet IV,711.
30784: s. 2058. - Ks. Rautatiet. s. 2073. - Ks. Maantiet.
30785: - n:o 527, Uusi ta 1 on ym.: Korotetun maara- - n: o 542, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta-
30786: rahan osoittamisesta metsänojituspalkkioihin. misesta tien rakentamista varten Kuusamon
30787: Liitteet IV,697. s. 2059. - Ks. Ojitus. kunnan Vuotungissa Alavuotungin alueella Jyn-
30788: känkosken tiestä. Liitteet IV,712. s. 2074. -
30789: - n: o 528, U u s i t a 1 o n ym.: Määrärahan osoit- Ks. Maantiet.
30790: tamisesta kotieläinsairauksien syiden tutkimiseen.
30791: Liitteet IV,698. s. 2060. - Ks. Eläintaudit. - n: o 543, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta-
30792: misesta säilöntätehtaan perustamista varten
30793: - n: o 529, V en n a m o n: Määrärahan osoitta- Pohjois-Savoon. Liitteet IV,713. s. 2075. - Ks.
30794: misesta tietutkimuksen suorittamiseen linjalla Ori- Säilöntä.
30795: niemi-Karhunkoski-Hanhijärvi. Liitteet IV,699.
30796: s. 2061. - Ks. Maantiet. - n: o 544, V e n n a in on: Määrärahan osoitta-
30797: misesta sillan rakentamiseen Hanhivirtaan. Liit-
30798: - n: o 530, V en n a m o n: Määrärahan osoitta- teet IV,714. s. 2076. - Ks. Sillat.
30799: misesta yhdystien rakentamista varten Kuusa-
30800: mon kunnan Vuotungissa Saaren kylästä Pal- - n: o 545, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta-
30801: jakan tiehen. Liitteet IV, 700. s. 2062. - Ks. misesta hakavoimalaitoksen rakentamiseen Hei-
30802: Maantiet. näveden kuntaan. Liitteet IV,715. s. 2077. -
30803: Ks. Voimalaitokset.
30804: - n:o 531, Vennamon: Määrärahan osoitta-
30805: misesta runkotien rakentamiseen Taivalkosken - n: o 546, V e n n a m o n: Korotetun määrärahan
30806: ja Pudasjärven kunnissa. Liitteet IV,701. s. osoittamisesta käsi- ja pienteollisuuslainoihin.
30807: 2063. - Ks. Maantiet. Liitteet IV, 716. s. 2078. - Ks. Kiisiteollisuus.
30808: - n: o 532, V en n a m o n: Määrärahan osoitta- - n:o 547, Vennamon: Määrärahan osoitta-
30809: tamisesta Nilsiän kunnassa olevien kvartsiitti- misesta korotetun uudis- ja kivenraivauspalk-
30810: esiintymien tutkimiseen. Liitteet IV,702. s. kion myöntämiseen. Liitteet IV,717. s. 2079. -
30811: 2064. - Ks. Tutkimustyö. Ks. Uudisraivaus.
30812: - n: o 533, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta- - n: o 548, V e n n a m o n: Korotetun määrärahan
30813: misesta tien rakentamiseksi Mesilän asutus- osoittamisesta avustuksiksi viemäri- ja vesi-
30814: alueelta Vieremän kunnassa Salahmille. Liit- johtolaitteiden rakentamiseen maaseudulla. Liit-
30815: teet IV,703. s. 2065. - Ks. Asutustiet. teet IV,718. s. 2080. - Ks. Vesihuolto.
30816:
30817: - n: o 534, V en n a m o n: Määrärahan osoitta- - n: o 549, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta-
30818: misesta Rönkönvaaran-Kirvesmäen-Leppälah- misesta kunnille rautateiden maa-alueiden lu-
30819: den maantien rakentamiseen. Liitteet IV,704. s. nastuskorvauksiin. Liitteet IV,719. s. 2081. -
30820: 2066. - Ks. Maantiet. Ks. Kunnat.
30821: - n: o 535, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta- - n:o 550, Vennamon: Korotetun määrärahan
30822: misesta Enonkosken-Savonlinnan tien mutkien osoittamisesta helpotusten myöntämiseen kun-
30823: poistamiseen. Liitteet IV,705. s. 2067. - Ks. nille maantiealueiden lunastamiseen. Liitteet
30824: Maantiet. IV,720. s. 2082. - Ks. Kunnat.
30825: - n: o 536, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta- - n: o 551, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta-
30826: misesta Taivalkosken-Kemijärven rautatien ra- misesta ylimääräisiin kansaneläkkeisiin. Liit-
30827: kentamiseen. Liitteet IV,706. s. 2068. - Ks. teet IV,721. s. 2083. - Ks. Kansaneläke.
30828: Rautatiet. - n:o 552, V en n a.m on: Määrärahan osoitta-
30829: n: o 537, Vennamon: Määrärahan osoitta- misesta puhelimen hankintakustannusten alenta-
30830: misesta ns. Saarikylän tien rakentamiseen Sii- miseen syrjäseuduilla. Liitteet IV,722. s. 2084.
30831: linjärven ja Muuruveden kunnissa. Liitteet - Ks. Puhelin.
30832: IV,707. s. 2069. - Ks. Maantiet. - n: o 553, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta-
30833: ~ n: o 538, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta- misesta viljan markkinoinnin edistämiseen. Liit-
30834: misesta Keuruun ja Valkolan tiesuuntien raken- teet IV, 723. s. 2085. - Ks. Vilja.
30835: nustöiden jatkamista varten. Liitteet IV, 708. s. - n: o 554, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta-
30836: 2070. - Ks. Maantiet. misesta ns. maatalousmiljardituen myöntämi-
30837: - n: o 539, Vennamon: Määrärahan osoitta- seksi pienviljelijöille ilman lisämaksuja. Liit-
30838: misesta Jyväskylän-Keuruun maantien paran- teet IV,724. s. 2086. - Ks. Pienviljelys.
30839: tamiseen. Liitteet IV,709. s. 2071. - Ks. Maan- - n: o 555, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta-
30840: tiet. misesta maatalouden perusluoton koron alenta-
30841: - n: o 540, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta- miseen. Liitteet IV,725. s. 2087. - Ks. Maa-
30842: misesta Vesipuron perkansta varten Vieremän talous.
30843: kunnassa. Liitteet IV, 710. s. 2072. - Ks. Per-
30844: - n: o 556, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta-
30845: kaustyöt. misesta invaliidirahan ylimääräistä korotta-
30846: - n: o 541, V en n a m o n: Määrärahan osoitta- mista varten. Liitteet IV,726. s. 2088. - Ks.
30847: misesta Kuusamon Vuotungin Paljakan maan- Invaliidit.
30848: 22 Raha-a~~ia·aloitteet 1961.
30849:
30850:
30851: - n:o 557, Vennamon: Määrärahan osoitta- n: o 572, V e n n a m o n: Korotetun määrärahan
30852: misesta perkaus- ja säännöstelytöitä varten osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden avustami-
30853: Jämsänveden vesistöissä. Liitteet IV,727. s. seen. Liitteet IV,742. s. 2104. - Ks. Maantiet.
30854: 2089. - Ks. Perkaustyöt. - n:o 573, Wiherheimon ym.: Korotetun mää-
30855: - n: o 558, V e n n a m o n: Korotetun määrärahan rärahan osoittamisesta Suomen-Ruotsin kummi-
30856: osoittamisesta syrjäseutujen sähköistämisen tu- kuntatoiminnan Keskusliiton työn tehostami·
30857: kemiseen. Liitteet IV,728. s. 2090. - Ks. Sähkö. seksi. Liitteet IV,743. s. 2105. - Ks. Kummi-
30858: kuntatoiminta.
30859: - n: o 559, V e n n a m o n: Korotetun määrärahan
30860: osoittamisesta viljelysmaiden peruskalkitukseen. - n:o 574, W i he r heimon: Määrärahan osoitta-
30861: Liitteet IV,729. s. 2091. - Ks. PerlliSparan· misesta teknillisten oppilaitosten rehtorieli palk-
30862: nukset. kauksen korottamiseen. Liitteet IV,744. s. 2106.
30863: - Ks. Teknilliset koulut.
30864: - n: o 560, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta-
30865: misesta kansakoululaisten matkakustannusten - n:o 575, I. Virtasen ym.: Määrärahan osoit-
30866: täysimääräisinä korvaamiseen. Liitteet IV, 730. tamisesta Turun ruotsalaisen tyttölyseon koulu·
30867: s. 2092. - Ks. Kansakoulut. talon rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet
30868: IV,745. s. 2107. - Ks. Oppikoulut.
30869: - n: o 561, V en n a m o n: Määrärahan osoitta-
30870: misesta luonnonvoimien kasvullisuudelle aiheut- - n:o 576, I. Virtasen ym.: Määrärahan osoit-
30871: tamien vahinkojen korvaamiseen pienviljeli- tamisesta radium· ja röntgenhoitoa saavien va-
30872: jöille. Liitteet IV,731. s. 2093. - Ks. Pien· rattomien syöpäsairaiden matkalippujen kor-
30873: viljelys. vaamiseen. Liitteet IV,746. s. 2108. - Ks.
30874: Sairaanhoito.
30875: - n: o 562. V en n a m o n: Korotetun määrärahan
30876: osoitta:n{isesta avustuksiksi maatalouskoneiden - n:o 577, I. Virtasen ym.: Määrärahan osoit-
30877: hankkimiseen pienviljelijäväestölle. Liitteet tamisesta syöpäsairaiden maksuttoman tutkimuk·
30878: IV,732. s. 2094. - Ks. Maatalouskoneet. sen ja sädehoidon suorittamiseen. Liitteet IV,747.
30879: s. 2109. - Ks. Sairaanhoito.
30880: - n: o 563, V e n n a m o n: Korotetun määrärahan
30881: osoittamisesta avustuksiksi maanparannustöiden - n:o 578, I. Virtasen ym: Määrärahan osoit-
30882: kustannuksiin. Liitteet IV,733. s. 2095. - Ks. tamisesta avustuksiksi sosiaalihuollon kustannus-
30883: Maan parannus. ten rasittamille kunnille. Liitteet IV,748. s. 2110.
30884: - Ks. Kunnat.
30885: - n: o 564, V en n a m o n: Korotetun määrärahan
30886: osoittamisesta palkkioiksi pienvaltaojien kaiva· - n:o 579, I. Virtasen ym.: Määrärahan osoit-
30887: misesta ja maanparannusaineiden ajosta. Liit- tamisesta avustuksiksi kunnalliskotien sairasosas-
30888: teet IV,734. s. 2096. - Ks. Maanparannus. tojen rakentamiseen ja ylläpitoon. Liitteet IV,749.
30889: s. 2111. - Ks. Kunnalliskodit.
30890: - n: o 565, V e n n a m o n: Korotetun määrärahan
30891: osoittamisesta ammattikurssien järjestämiseen - n: o 580, I. Vi r t a s en ym.: Korotetun määrä-
30892: maaseudulla. Liitteet IV,735. s. 2097. - Ks. rahan osoittamisesta ehkäisevän huollon avustuk-
30893: Ammattikurssit. siin. Liitteet IV,750. s. 2112. - Ks. Huolto-
30894: toiminta.
30895: - n:o 566, Vennamon: Määrärahan osoitta-
30896: misesta avustuksiksi kunnille lakisääteisten - n: o 581, R. V i r t a s en ym.: Määrärahall. osoit-
30897: rakennusvelvoitteiden toteuttamiseen. Liitteet tamisesta Karkkilan yhteiskoulun ottamiseksi val-
30898: IV,736. s. 2098.- Ks. Kunnat. tion haltuun. Liitteet IV,751. s. 2113. - Ks.
30899: Oppikoulut.
30900: - n:o 567, Vennamon: Määrärahan osoitta·
30901: misesta opintoavustuksiksi teknillisen alan opiske- - n: o 582, R. V i r t a s e n ym. : Määrärahan osoit-
30902: lijoille. Liitteet IV,737. s. 2099. - Ks. Opinto- tamisesta Lohjalta Karkkilan kauppalan kautta
30903: Hyvinkäälle ja sieltä edelleen Mäntsälään suun-
30904: avustukset.
30905: tautuvan yhdystien suunnittelu- ja rakennustöi-
30906: - n: o 568, V e n n a m on: Määrärahan osoitta· den aloittamista varten. Liitteet IV,752, s. 2114.
30907: misesta yleisessä käytössä olevien tilustieluon- - Ks. Maantiet.
30908: toisten teiden kunnossapitoavustuksiin. Liitteet
30909: - n: o 583, V. A. Vi r t a sen ym.: Määrärahan
30910: IV,738. s. 2100. - Ks. Tilustiet. osoittamisesta valtion virastotalon rakentamiseksi
30911: - n: o 569, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta· Rantasalmelle. Liitteet IV,753. s. 2115. - Ks.
30912: misesta valtion toimenpiteistä johtuvan kun· Virastot.
30913: nan veroäyrin hinnan pitiimiseksi kurissa. Liit- - n:o 584, V. A. Virtasen ym.: Määrärahan
30914: teet IV,739. s. 2101. - Ks. Kunnallisverotus. osoittamisesta maantiesillan rakennustöiden aloit-
30915: - n: o 570, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta- tamiseksi Kyrönsalmeen. Liitteet IV,754. s. 2116.
30916: misesta !ainoiksi tilakohtaisia parannustöitä - Ks. Sillat.
30917: varten. Liitteet IV,740. s. 2102. - Ks. Perus· - n:o 585, V. A. Virtasen ym.: Määrärahan
30918: parannukset. osoittamisesta Kansakoulun Kerhokeskuksen toi-
30919: - n: o 571, V e n n a m o n: Korotetun määrärahan mintaan. Liitteet IV,755. s. 2117. - Ks. Kansa-
30920: osoittamiseeta paikallisteiksi otettavien kunnan· koulut.
30921: ja kyläteiden kuntoonpanon avustamiseen. Liit- - n:o 586, V. A. Virtasen ym.: Määrärahan
30922: teet IV,741. s. 2103. - Ks. Paikallistiet. osoittamisesta maantien rakentamiseksi Sii.rkilah-
30923: Raha-asia-a.löittoot 1961. 23
30924: desta Sääruingin saariston kautta Savonlinnaan. - n: o 601, V ä y r y s e n ym.: Määrärahan osoitta-
30925: Liitteet IV,756. s. 2118. - Ks. Maantiet. misesta Muonion-Palojoensuun maantien ja sil-
30926: tojen parantamiseen. Liitteet IV,771. s. 2134. -
30927: - n:o 587, V. A. Virtasen ym.: Määrärahan Ks. Maantiet.
30928: osoittamisesta Savonlinnan sairaanhoitajakoulun
30929: rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,757. s. - n: o 602, V ä y r y s e n ym.: Määrärahan osoitta-
30930: 2119. - Ks. Sairaanhoitajat. misesta Lapin tie- ja vesirakennuspiirin Rova-
30931: - n:o 588, V. A. Virtasen ym.: Määrärahan niemen korjaamon asentajien asuinrakennuksen
30932: osoittamisesta ilmaisten oppikirjojen hankkimi- rakentamiseen. Liitteet IV,772. s. 2135. - Ks.
30933: seksi oppikoululaisille. Liitteet IV,758. s. 2120. Asuntotuotanto.
30934: - Ks. Oppikoulut. - n: o 603, V ä y r y s en ym.: Määrärahan osoitta-
30935: - n:o 589, V. A. Virtasen ym.: Korotetun misesta asuintalon rakentamiseen Lapin tie- ja
30936: määrärahan osoittamisesta ammattikurssien Jar- vesirakennuspiirin henkilöstöä varten Rovanie-
30937: jestämiseksi. Liitteet IV,759. s. 2121. - Ks. melle. Liitteet IV,773. s. 2136. - Ks. Asunto-
30938: Ammattikurssit. tuotanto.
30939: - n:o 590, V. A. Virtasen ym.: Määrärahan - n:o 604, Väyrysen ym.: Määrärahan osoitta-
30940: osoittamisesta lainaksi Lomaliitto r.y: lle uuden misesta Rovaniemen-Meltauksen maantien raken-
30941: lomakeskuksen rakentamista varten. Liitteet tamistöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,774. s.
30942: IV,760. s. 2122. - Ks. Loma. 2137. - Ks. Maantiet.
30943: - n:o 591, V. A. Virtasen ym.: Korotetun - n: o 605, V ä y r y s e n ym. : Määrärahan osoitta-
30944: määrärahan osoittamisesta nuorisonkasvatus- misesta metsäpalkkatarkkailua varten tarvittavan
30945: työtä tekevien järjestöjen ohjaajakoulutuksen henkilökunnan palkkaamiseen. Liitteet IV,775. s.
30946: sekä kurssi- ym. toiminnan tukemiseen. Liit- 2138. - Ks. Sosiaaliministeriö.
30947: teet IV,761. s. 2123. - Ks. Nuorisonkasvatus.
30948: - n: o 606, V ä y r y s e n ym.: Määrärahan osoitta-
30949: - nio 592, V. A. Virtasen ym.: Määrärahan misesta korvaukseksi Rovaniemen kaupungille
30950: osoittamisesta avustuksiksi kunnallisiin ammatti- asemakaavapakkolunastusten viivästymisestä ai-
30951: oppilaitoksiin perustettavien valtakunnallisten heutuneesta vahingosta. Liitteet IV,776. s. 2139.
30952: osastojen perustamia- ja ylläpitokustannuksiin. - Ks. Pakkolunastus.
30953: Liitteet IV,762. s. 2124. - Ks. Ammattikoulut.
30954: - n: o 607, V ä ä n ä s e n ym.: Määrärahan osoit-
30955: - n:o 593, V. A. Virtasen ym.: Määrärahan tamisesta Siilinjärven-Juankosken rautatien
30956: osoittamisesta tutkimusten suorittamiseksi elin- asema-alueiden rakennustöihin. Liitteet IV,777. s.
30957: tarviketeollisuutemme vientimahdollisuuksista. 2141. - Ks. Rautatiet.
30958: Liitteet IV,763. s. 2126. - Ks. Elintarvike-
30959: teollisuus. - n: o 608, Å s v i k i n ym.: Määrärahan osoitta-
30960: - n:o 594, V. A. Virtasen ym.: Korotetun misesta Kyrönjoen pengerrys- ja perkaamistöi-
30961: määrärahan osoittamisesta perheenasuntoavus- den aloittamiseksi. Liitteet IV,778. s. 2142. -
30962: tuksiin. Liitteet IV,764. s. 2127. - Ks. Asunto- Ks. Pengerrystyöt.
30963: avustukset. - n: o 609, Å s v i k i n ym.: Määrärahan osoitta-
30964: - n:o 595, V. R. Virtasen ym.: Määrärahan misesta Pohjanmaan rannikkoradan suunnittelu-
30965: osoittamisesta Vihnussillan rakentamiseen No- ja rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,779.
30966: kian kauppalassa. Liitteet IV,765. s. 2128. - s. 2143. - Ks. Rautatiet.
30967: Sillat.
30968: - n:o 610, Å s v iki n ym.: Määrärahan osoitta-
30969: - n:o 596, V. R. Virtasen ym.: Määrärahan misesta vesivoimalaitostöiden aloittamiseksi Nur-
30970: osoittamisesta yli- tai alikäytävän rakentami- monjoen yläjuoksulle. Liitteet IV,780. s. 2144.
30971: seen Nokian asemalle. Liitteet IV,766. s. 2129. - Ks. Voimalaitokset.
30972: - Ks. Rautatiet.
30973: - n: o 611, Å s v iki n ym.: Määrärahan osoitta-
30974: - n:o 597, V. R. Virtasen ym.: Korotetun misesta Vaasan postiautovarikon rakennustöiden
30975: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kuntien aloittamista varten. Liitteet IV,781. s. 2145. -
30976: omistamien kunnallis- ja vanhainkotien yllä- Ks. Postilaitos.
30977: pitämiseen. Liitteet IV,767. s. 2130. - Ks.
30978: Kunnalliskodit. - n: o 612, Å s v i k i n ym.: Määrärahan osoitta-
30979: - n: o 598, V ä y r y s e n ym. : Määrärahan osoitta- misesta kuntouttamislaitoksen rakentamiseksi
30980: misesta Ivalon-Inarin maantien parantamistöi- Vaasaan. Liitteet IV,782. s. 2146. - Ks. Lapsi-
30981: den aloittamiseksi. Liitteet IV, 768. s. 2131. - halvaus.
30982: Ks. Maantiet. - n: o 613, Å s v i k i n ym.: Määrärahan osoitta-
30983: - n: o 599, V ä y r y s e n ym.: Määrärahan osoitta- misesta turvevoimalaitoksen rakentamiseksi
30984: misesta Sinetän-Raanujärven maantien paran- Etelä-Pohjanmaalle. Liitteet IV,783. s. 2147. -
30985: tamistöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,769. s. Ks. Voimalaitokset.
30986: 2132. - Ks. Maantiet.
30987: - n: o 614, Å s v i k i n ym.: Määrärahan osoitta-
30988: - n: o 600, V ä y r y s e n ym.: Määrärahan osoitta- misesta vähävaraisten perheitten lasten maalle
30989: misesta sillan rakentamiseksi Ounasjoen suun yli. siirron tukemiseen. Liitteet IV,784. s. 2148. -
30990: Liitteet IV,770. s. 2133. - Ks. Sillat. Ks. Lapset.
30991: 24 Lakialoitteet 1961
30992:
30993:
30994: LAKIALOITTEET.
30995: Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt.
30996: (N:o 1-195 Liitteiden A-osassa.) - n:o 203, A. Tuomisen ym.: Ehdotus laiksi
30997: kansakoUlulain muuttamisesta. Liitteet VIII,108.
30998: - n:o 196, Vennamon: Ehdotus laiksi maa- s. 2159. - Ks. Kansakoululaki.
30999: talouden hintatasosta annetun llliin muuttami-
31000: sesta. Liitteet IX,l49. s. 2165. - Ks. Maa- - n:o 204, Leinosen ym.: Ehdotus laiksi kan-
31001: talous. sakoululain muuttamisesta. Liitteet VIII,109. s.
31002: 2161. - Ks. Kansakoululaki.
31003: - n: o 197, H u 1 t i n ym.: Ehdotus laiksi maa-
31004: talouden hintatasosta. Liitteet IX,150. s. 2168. - n:o 205, Lindblominym.: Ehdotuksetasun-
31005: - Ks. Maatalous. totuotannon veronhuojennuslaiksi ja laiksi vuo-
31006: - n:o 198, K e m p p a i sen: Ehdotus laiksi vuo- den 1958 asuntotuotannon veronhuojennuslain
31007: den 1953 asuntotuotannon veronhuojennuslain osittaisesta muuttamisesta. Liitteet XIII,5. s.
31008: muuttamisesta. Liitteet XIII,I. s. 2175. - Ks. 2184. - Ks. Ve,ronhuojennukset.
31009: Veronhuojennukset.
31010: - n: o 206, K ä h ö s en: Ehdotus asuntotuotannon
31011: - n:o 199, Koiviston ym.: Ehdotus laiksi veronhuojennuslaiksi. Liitteet XIII,6. s. 2188. -
31012: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muut- Ks. Veronhuojennukset.
31013: tamisesta. Liitteet XIII,2. s. 2177. - Ks. Tulo-
31014: ja omaisuusvero. - n: o 207, P e s s i n ym. : Ehdotus laiksi huoneen-
31015: vuokrien säännöstelystä. Liitteet 2193. - Ks.
31016: - n: o 200, K a i t i 1 a n ym.: Ehdotus laiksi tulo- Vuokrasäännöstely.
31017: ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami-
31018: sesta. Liitteet XIII,3 s. 2179. - Ks. Tulo- ja - n: o 208, S a l m e l a - J ä r v i s e n ym. : Ehdotus
31019: omaisuusvero. laiksi huoneenvuokrien säännöstelystä. Liitteet
31020: - n: o 201, Inna 1 a n ym.: Ehdotus laiksi tulo- 2197. - Ks. Vuokrasäännöstely.
31021: ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami-
31022: sesta. Liitteet XIII,4. s. 2182. - Ks. Tulo- ja - n:o 209, Henrikssonin ym.: Ehdotus laiksi
31023: omaisuusvero. huoneenvuokrien säännöstelystä. Liitteet 2201. -
31024: Ks. Vuokrasäännöstely.
31025: - n:o 202, Ahosen: Ehdotus laiksi yksityis-
31026: oppikoulujen valtionavusta annetun lain muut- - n:o 210, H osia n: Ehdotus laiksi kunnan kä-
31027: tamisesta. Liitteet VIII,107. s. 2157. - Ks. tilöistä annetun lain muuttamisesta. Liitteet
31028: .Oppikoulut. IV,785. s. 2151. - Ks. Kätilöt.
31029: ASIALUETTELO
31030:
31031:
31032:
31033:
31034: E 168/62
31035: Asialuettelo
31036:
31037: A. - Ed. NiskaJan ym. rah.al. n: o 339 määrärahan
31038: osoittamisesta valtion ylläpidettäviä ammatti-
31039: Aistivialliset: - Ks. Ammattikoulut. koulujen osastoja varten. Liitteet IV,509. s.
31040: 1847. L. Vv:aan.
31041: AIV-rehu: - Ks. Maatalous. - Ed. Sävelän ym. rah.al. n:o 451 määrärahan
31042: osoittamisesta avustuksiksi kunnallisten ammat-
31043: Ajos: - KB. Satamat. tioppilaitosten oppilaskotien rakentamista var-
31044: ten. Liitteet IV,621. s. 1974. L. Vv:aan.
31045: Ajotyöt: - Ks. Sosiaaliministeriö. - Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n: o 469 määrärahan
31046: osoittamisesta ammattikoulujen opettajaopiston
31047: Ala-Luostajärvi: - Ks. Vedensäännöstely. rakennusten suunnittelua varten. Liitteet IV,
31048: 639. s. 1993. L. Vv:aan.
31049: Alikäytävät: - Ks. Rautatiet. - Ed. Tiekson ym. rah.al. n: o 4 74 määrärahan
31050: osoittamisesta avustukseksi kunnallisille am-
31051: Aluetarkastajat: - Ks. Kouluruokailu. mattioppilaitoksille oppilasasuntolain rakenta-
31052: mista varten. L~itteet IV,644. s. 1999. L.
31053: Alukset: - Ks. Kalastus. Laivaliikenne. Laivan- Vv:aan.
31054: rakennus. - Ed. V. K. Turusen ym. rah.al. n:o 493 määrä-
31055: rahan osoittamisesta valtion seitsemään kes-
31056: Ammattientarkastus: Ed. Pulkkisen ym. rah.al. n: o kusammattikouluun perustettavan rehtorinviran
31057: 393 määrärahan osoittamisesta neljän ylimää- palkkausta varten. Liitteet IV,663. s. 2020. L.
31058: räisen työläistarkastajan viran perustamiseksi. Vv:aan.
31059: Liitteet IV,563. s. 1906. L. Vv:aan. - Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 592 määrä-
31060: - Ks. Metsätyöt. Sosaaliministeriö. rahan osoittamisesta avustuksiksi kunnallisiin
31061: ammattioppilaitoksiin perustettavien valtakun-
31062: Ammattikalastajat: - Ks. Kalastus. nallisten osastojen perustamia- ja ylläpitokus-
31063: tannuksiin. Liitteet IV,762. s. 2124. L. Vv:aan.
31064: Ammattikasvatus: Ed. Karvosen ym. rah.al. n:o - Ks. Kunnat. Merimieskoulut. Tuberkuloosi-
31065: 173 korotetun määrärahan osoittamisesta met- liitto r.y.
31066: sätyömiesten ammattikoulutustoimintaan. Liit-
31067: teet IV,343. s. 1652. L. Vv:aan. Ammattikurssit: Ed. Niemelän ym. rah.al. n:o 314
31068: - Ed. Torven ym. rah.al. n: o 487 määrärahan määrärahan osoittamisesta metsäkurssikeskuk-
31069: osoittamisesta naisten ammattikoulutuksen jär- sen perustamiseksi Itä-Savon metsänhoitolauta-
31070: jestämiseksi. Liitteet IV,657. s. 2012. L. kunnan alueelle. Liitteet IV,484. s. 1817. L.
31071: Vv:aan. Vv:aan.
31072: - Ks. Kenttäsahaustoiminta. Merimieskoulut. - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n:o 414 korotetun
31073: määrärahan osoittamisesta ammattikurssien jär-
31074: Ammattikoulut: Ed. Aition ym. rah.al. n:o 50 jestämiseksi. Liitteet IV,584. s. 1933. L. Vv:aan.
31075: määrärahan osoittamisesta valtion kuuromyk- - Ed. Vennamon rah.al. n: o 565 korotetun määrä-
31076: käin ammattikoulun rakentamista varten. Liit- rahan osoittamisesta ammattikurssien järjestä-
31077: teet IV,220. s. 1506. L. Vv:aan. miseen maaseudulla. Liitteet IV, 735. s. 2097.
31078: - Ed. Helteen ym. rah.al. n: o 128 määrärahan L. Vv:aan.
31079: osoittamisesta avustuslainaksi Invaliidisäätiön - Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 589 korote-
31080: ammattikoulun työpaja- ja luokkahuoneraken- tun määrärahan osoittamisesta ammattikurssien
31081: nuksen rakentamiseen. Liitteet IV,298. s. 1594. järjestämiseksi. Liitteet IV,759. s. 2121. L.
31082: L. Vv:aan. Vv:aan.
31083: -Ed. Kemppaisen ym. rah.al. n:o 179 korotetun
31084: määrärahan osoittamisesta Pohjo·is-Pohjanmaan
31085: keskusammattikoulun IV rakennusvaiheen suun- Ammattilääketieteen Säätiö: - Ks. Työterveys-
31086: laitos.
31087: nittelemista ja rakennustöiden aloittamista var-
31088: ten. Liitteet IV,349. s. 1659. L. Vv:aan.
31089: - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n: o 244 määrärahan Ammattiopinnot: Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o
31090: osoittamisesta ammattikoulun rakentamiseksi 98 korotetun määrärahan osoittamisesta vähä-
31091: Äänekosken kauppalaan. Liitteet IV,414. s. varaisten ammattiopintoavustuksiin. Liitteet
31092: 1737. L. Vv:aan. IV,268. s. 1560. L. Vv:aan.
31093: 4 Asialuettelo 1961.
31094:
31095:
31096: - Ed. Kalavaiisen ym. rah.al. n:o 167 korotetun -Ed. Roineen ym. rah.al. n:o 400 määrärahan
31097: määrärahan osoittamisesta vähävaraisten am- osoittamisesta !ainoiksi kunnille täyskunnallis-
31098: mattiopintolainoihin. Liitteet IV,337. s. 1646. ten vuokra-asuntojen rakentamiseksi vähävarai-
31099: L. Vv:aan. silla. Liitteet IV,570. s. 1914. L. Vv:aan.
31100: - Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n: o 282 korotetun - Ed. Salinin ym. rah.al. n: o 420 määrärahan
31101: määrärahan osoittamisesta vähävaraisten am- osoittamisesta rakennussuunnitelman laatimiseksi
31102: mattiopintolainoihin. Liitteet IV,452. s. 1783. valtion palveluksesta eläkkeelle siirrettyjen kan-
31103: L. Vv:aan. salaisten asunnon saannin turvaamiseksi. Liit-
31104: teet IV,590. s. 1939. L. Vv:aan.
31105: Ammattitaudit: Ed. Matilaisen ym. rah.al. n:o 303 - Ed. T. Tuomisen ym. rah.al. n:o 491 määrärahan
31106: määrärahan osoittamisesta ammattitaudin pe- osoittamisesta avustuksiksi kunnille halpavuok-
31107: rusteella suoritettaviin korvauksiin eräille kivi- raisten asuntojen rakentamiseksi ja hankkimiseksi
31108: pölykeuhkosairautta poteville henkilöille. Liit- asunnontarpeessa oleville vähävaraisilla vanhuk-
31109: teet IV,473. s. 1806. L. Vv:aan. sille. Liitteet IV,661. s. 2018. L. Vv:aan.
31110: - Ed. Törmän ym. rah.al. n:o 522 korotetun mää-
31111: rärahan osoittamisesta lainoihin yleishyödyllistä
31112: Arkistot: Ed. A. Tuomisen ym. rah.al. n: o 489 asuntotuotantoa varten. Liitteet IV,692. s. 2054.
31113: määrärahan osoittamisesta yleishyödyllistä mer- L. Vv:aan.
31114: kitystä omaavien, yksityisellä järjestö- tai sää- - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 602 määrärahan
31115: tiöpohjalla toimivien arkistojen toiminnan tuke- osoittamisesta Lapin tie- ja vesirakennuspiirin
31116: miseksi. Liitteet IV,659. s. 2016. L. Vv:aan. Rovaniemen korjaamon asentajien asuinraken-
31117: - Ks. Elokuva-arkisto. nuksen rakentamiseen. Liitteet IV,722. s. 2135.
31118: L. Vv:aan.
31119: Asemakaava: - Ks. Pakkolunastus. - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 603 määrärahan
31120: osoittamisesta asuintalon rakentamiseen Lapin
31121: Asemamiehet: - Ks. Rautatiet. tie- ja vesirakennuspiirin henkilöstöä varten
31122: Rovaniemelle. Liitteet IV,773. s. 2136. L.
31123: Asemat: - Ks. Maantiet. Rautatiet. Vv:aan.
31124: - Ks. Veronhuojennukset.
31125: Asentajat: - Ks. Asuntotuotanto. Rautatiet.
31126:
31127: Asevelvolliset: Ed. V. Turusen ym. rah.al. n:o 507 Asuntovaunut: - Ks. Rautatieläiset.
31128: määrärahan osoittamisesta kotiuttamisrahan suo-
31129: rittamiseksi asevelvollisille. Liitteet IV,677. s. Asutusrahasto: Ed. Hultin ym. rah.al. n:o 146 ko-
31130: 2036. L. Vv:aan. rotetun määrärahan osoittamisesta siirroksi asu-
31131: tusrahastoon. Liitteet IV,316. s. 1616. L. Vv:aan.
31132: Asunnot: Ed. Niemen ym. rah.al. n:o 323 maara-
31133: rahan osoittamisesta opiskelevan nuorison asun- Asutustiet: Ed. Tainion ym. rah.al. n:o 454 mää-
31134: tokysymyksen selvittämiseksi. Liitteet IV,493. rärahan osoittamisesta asutusteiden talviaurausta
31135: s. 1830. L. Vv:aan. varten. Liitteet IV,624. s. 1977. L. Vv:aan.
31136: - Ks. Asuntoavustukset. Asuntotuotanto. Rauta- - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n:o 461 määrärahan
31137: tieläiset. Rautatiet. Sairaalat. osoittamisesta Suomussalmen Pärsämönrannan
31138: asutustien jatkamiseksi Rasilaan. Liitteet
31139: Asuntoavustukset: Ed. Heinosen ym. rah.al. n:o IV,631. s. 1985. L. Vv:aan.
31140: 109 korotetun määrärahan osoittamisesta per- - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n: o 462 määrärahan
31141: heenasuntoavustuksia varten. Liitteet IV,279. osoittamisesta Suomussalmen kunnassa olevan
31142: s. 1572. L. V v: aan. Esalan asutustien jatkamista varten Selkos-
31143: - Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 594 korote- kylän-Hossan tiehen. Liitteet IV,632. s. 1986.
31144: tun määrärahan osoittamisesta perheenasunto- L. Vv:aan.
31145: avustuksiin. Liitteet IV,764. s. 2127. L. Vv:aan. - Ed. Vennamon rah.al. n:o 533 määrärahan osoit-
31146: tamisesta tien rakentamiseksi Mesilän asutus-
31147: Asuntotuotanto: Ed. Honkosen ym. rah.al. n:o 137 alueelta Vieremän kunnassa Salahmille. Liit-
31148: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi ylioppilas- teet IV,703. s. 2065. L. Vv:aan.
31149: kunnille uusien oppilasasuntojen aikaansaami- - Ks. Maantiet.
31150: seksi. Liitteet IV,307. s. 1607. L. Vv:aan.
31151: - Ed. Lindblomin ym. rah.al. n:o 271 määrärahan Ateriat: - Ks. Kouluruokailu,
31152: osoittamisesta !ainoiksi korkeakouluissa opiske-
31153: levien ylioppilaiden sosiaalista asuntotuotantoa Auraus: - Ks. AsutusUiet.
31154: varten. Liitteet IV,441. s. 1765. L. Vv:aan.
31155: - Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n: o 283 määrärahan
31156: osoittamisesta !ainoiksi kunnille kansaneläkettä Autot: - Ks. Postilaitos.
31157: nauttivien vanhusten ja työkyvyttömien asutta-
31158: vaksi tarkoitettujen vuokratalojen rakentami- Avomerikalastus: - Ks. Kalastus.
31159: seksi. Liitteet IV,453. s. 1784. L. Vv:aan.
31160: - Ed. Mattilan ym. rah.al. n:o 306 määrärahan Avustustoiminta: Ed. Paasion ym. rah.al. n:o 349
31161: osoittamisesta pienviljelysneuvojaopiston opet- korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen
31162: taja- ja oppilasasuntojen rakentamiseen. Liit- osuuksien suorittamiseksi kansainvälisiin kus-
31163: teet IV,476. s. 1809. L. Vv:aan. tannuksiin. Liitteet IV,519. s. 1860. L. Vv: aan.
31164: Asialuettelo 1961. 5
31165:
31166: B. - Ed. Enteen ym. rah.al. n:o 72 määrärahan
31167: osoittamisesta mikro-analysaattorin hankintaa
31168: Biofysiikalliset tutkimukset: - Ks. Tutkimustyö. varten. Li-itteet IV,242. s. 1532. L. Vv:aan.
31169: - Ed. Karjalaisen ym. rah.al. n:o 171 määrärahan
31170: Budjettipolitiikka: - Ks. Kunnat. osoittamisesta kansannäytteiden palkitsemiseen.
31171: Liitteet IV,341. s. 1650. L. Vv:aan.
31172: D.
31173: H.
31174: Dieselveturit: - Ks. Rautatiet.
31175: Hakkeet: - Ks. Voimalaitokset.
31176: E. Hanhivirta: - Ks. Sillat.
31177: Ehkäisevä huolto: - Ks. Huoltotoiminta. Hankasalmi:.- Ks. Rautatiet.
31178: Elintarviketeollisuus: Ed. V. A. Virtasen ym. rah. Hattusaari: - Ks. Liikenne.
31179: al. n: o 593 määrärahan osoittamisesta tutkimus-
31180: ten suorittamiseksi elintarviketeollisuutemme Haudat: Ed. Salinin ym. rah.al. n:o 419 maara-
31181: vientimahdollisuuksista. Liitteet IV,763. s. 2126. rahan osoittamisesta punakaartilaisten hautojen
31182: L. Vv:aan. kunnostamiseen. Liitteet IV,589. s. 1938. L.
31183: Vv:aan.
31184: Elintarvikkeet: - Ks. Teknillinen tutkimuslaitos.
31185: Havaintovälineet: - Ks. Oppikoulut. Puolustus-
31186: Elokuva-arkisto: Ed. Rosnellin ym. rah.al. n: o 405 laitos.
31187: määrärahan osoittamisesta Suomen elokuva-ar-
31188: kisto r.y: n tukemiseksi. Liitteet IV,575. s. Heinävesi: - Ks. Voimalaitokset.
31189: 1922. L. Vv:aan.
31190: Helsinki: - Ks. Lastenlinna. Oppikoulut.
31191: Eläintaudit: Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 528
31192: määrärahan osoittamisesta kotieläinsairauksien Hiidensalmi: - Ks. Sillat.
31193: syiden tutkimi-seen. Liitteet IV,698. s. 2060. L.
31194: Vv:aan. Himanka: - Ks. Satamat.
31195: - Ks. Turkiselfuimet. Hinnat: - Ks. Maatalous.
31196: Eläkkeet: Ed. Hetemäen ym. rah.al. n:o 130 maa· Hoitomaksut: - Ks. Invaliidit. Sairaanhoito.
31197: rärahan osoittamisesta ylimääräisten sotaeläk-
31198: keiden myöntämiseen. Liitteet IV,300. s. 1598. Huolto: - Ks. Invaliidit. Kunnat. Rautatieläiset.
31199: L. Vv:aan.
31200: - Ed. Lehtosen ym. rah.al. n:o 253 määrärahan Huoltoto1minta: Ed. I. Virtasen ym. rah.al. n:o
31201: osoittamisesta ylimääräisten lisäeläkkeiden myön- 580 korotetun määrärahan osoittamisesta ehkäi-
31202: tämiseen eräille puolustusvoimain entisme vi- sevän huollon avustuksiin. L>iitteet IV,750. fi!.
31203: ran tai toimen haltijoilla. Liitteet IV,423. s. 2112. L. Vv:aan.
31204: 1746. L. Vv:aan.
31205: Ed. Tiekson ym. rah.al. n:o 473 määrärahan Huone.envuokra: - Ks. Vuokrasäännöstely.
31206: osoittamisesta taiteilijaeläkkeitten korottami-
31207: seen ja niitten lukumäärän lisäämiseen. Liit- Hyvinkää: - Ks. Koeasemat. Oppikoulut.
31208: teet IV,643. s. 1998. L. Vv:aan.
31209: - Ks. Asuntotuotanto. Invaliidit. Sanomalehti- Hämeenlinna: - Ks. Ammattikoulut. Sillat.
31210: miehet.
31211: Härkmeri: - Ks. Ruoppaustyöt.
31212: Entisöiminen: - Ks. Kirkko.
31213: I.
31214: Esala: - Ks. Asutustiet.
31215: Ii: - Ks. Oppikoulut. Satamat.
31216: Esinehankinnat: - Ks. Muinaistieteellinen toimi-
31217: kunta. Iisalmi: - Ks. Postilaitos.
31218: Espoo: - Ks. Invaliidit. Ilmajoki: - Ks. Työlaitokset.
31219:
31220: Eurajoki: - Ks. Metsäkoulut. Ilmoituskortit: - Ks. Valtiolliset vaaHt.
31221: Insinöörit: - Ks. Maanviljelysinsinööripiirit.
31222: G.
31223: Insuliini: - Ks. Sokeritauti.
31224: Geologinen tutkimuslaitos: Ed. Enteen ym. rah.al.
31225: n:o 71 korotetun määrärahan osoittamisesta Inva: - Ks. Invahidit.
31226: käytännöllis-geologisia tutkimuksia varten. Liit-
31227: teet IV,241. s. 1531. L. Vv:aan. Invaliidiraha: - Ks. Invaliidit.
31228: 6 Asialuettelo 1961.
31229:
31230:
31231: Invaliidit: Ed. Alangon ym. rah.al. n:o 60 maara- - Ed. Hyytiäisen ym. rah.al. n:o 148 määrärahan
31232: rahan osoittamisesta Suomen Siviili- ja Asevel- osoittamisesta Jyväskylän kasvatusopillisen kor-
31233: vollisuusinvali~dien Liitolle Käpylän kuntoutta- keakoulun Hikunnanopettajain valmistamista
31234: mislaitoksen toipilaiden hoitomaksujen alenta- varten tarvittavien lisärakennusten suunnitte-
31235: miseen. Liitteet IV,230. s. 1516. L. Vv:aan. luun. Liitteet IV,318. s. 1618. L. Vv:aan.
31236: - Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n: o 81 määrärahan
31237: osoittamisesta avustukseksi Polio Invalidit r.y:lle Jämsä: - Ks. Oppikoulut. Perkaustyöt.
31238: invalidikodin ja kuntouttamislaitoksen rakenta-
31239: miseksi Tampereelle. Liitteet IV,251. s. 1542. Järjestöt: - Ks. Kokoontumishuoneistot. Musiikki.
31240: L. Vv:aan. Nuorisonkasva tus.
31241: - Ed. Helteen ym. rah.al. n: o 117 määrärahan
31242: osoittamisesta lainaksi Suomen Siviili- ja Ase- Järvelä: - Ks. Sillat.
31243: velvollisuusinvaliidien Liitolle Espoon kuntaan
31244: perustettavan lapsi•invaliidien pysyvän kesä- Jätevedet: - Ks. Outokumpu Oy.
31245: kylän rakennustöitä varten. Liitteet IV,287. s.
31246: 1580. L. Vv:aan. Jäähdyttämöt: - Ks. Kalatalous.
31247: - Ed. Honkosen ym. rah.al. n: o 136 määrärahan
31248: osoittamisesta avustukseksi Polio Invalidit r.y:lle K.
31249: invalidikodin rakentamiseksi Tampereelle. Liit· Kainuu: - Ks. Sairaalat.
31250: teet IV,306. s. 1606. L. Vv:aan.
31251: - Ed. Lehdon ym. rah.al. n: o 252 määrärahan Kaisansalmi: - Ks. Sillat.
31252: osoittamisesta Suomen Siviili- ja Asevelvolli-
31253: suusinvaliidien Liitolle Olavinkylän Naisinva- Kalanviljelyslaitokset: Ed. Helteen ym. rah.al. n:o
31254: liidien Työyhdyskunnan ylläpitoon. Liitteet 118 määrärahan osoittamisesta Kytäjän kalan-
31255: IV,422. s. 1745. L. Vv:aan. viljelyslwitoksen kunnostusmenoihin. Liitteet
31256: - Ed. Stenbergin ym. rah.al. n:o 439 määrärahan IV,288. s. 1582. L. Vv:aan.
31257: osoittamisesta avustuksiksi kunnille siviili-inva- - Ed. Paason ym. rah.al. n: o 351 määrärahan
31258: lidien ja kroonisesti sairaiden huollon paranta- osoittamisesta Pohjois-Suomen keskuskalanvilje-
31259: miseen. Liitteet IV,609. s. 1959. L. Vv:aan. lyslaitoksen rakentamiseksi Taivalkosken kun-
31260: - Ed. A. Tuomisen ym. rah.al. n: o 488 määrä- nan Ohtaojalle. Liitteet IV,521. s. 1862. L.
31261: rahan osoittamisesta avustukseksi Suomen Si- Vv:aan.
31262: viili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitolle Inva-
31263: liidien Tuotteiden Myyntikeskus Invan toimin- Kalastus: Ed. Lindemanin ym. rah.al. n:o 273
31264: nan rahoittamiseen. Liitteet IV,658. s. 2014. L. määrärahan osoittamisesta !ainoiksi troolarien
31265: Vv:aan. ja niihin liittyvien kalastusvälineiden hankki-
31266: -Ed. Vennamon rah.al. n:o 556 määrärahan osoit- miseksi kotimaasta kalastajaväestöllemme. Liit-
31267: tamisesta invaliidirahan ylimääräistä korotta- teet IV,443. s. 1768. L. Vv:aan.
31268: mista varten. Liitteet IV, 726. s. 2088. L. - Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 402 määrära-
31269: Vv:aan. han osoittamisesta pitkäaikaisiksi !ainoiksi am-
31270: - Ks. Ammattikoulut. Tuberkuloosiliitto r.y. mattikalastajille avomerenkalastukseen soveltu-
31271: vien alusten hankkimista varten. Liitteet IV,572.
31272: Isojoki: - Ks. Oppikoulut. s. 1918 ja 1919. L. Vv:aan.
31273: Kalastustilat: - Ks. Siirtokalastajat.
31274: Kalatalous: Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 97 ko-
31275: J. rotetun määrärahan osoittamisesta kalatalouden
31276: Jaakola: - Ks. Sillat. edistämiseen. Liitteet IV,267. s. 1559. L. Vv:aan.
31277: - Ed. Haran ym. rah.al. n:o 106 määrärahan
31278: Jatkokoulutus: - Ks. Kätilöt. osoittamisesta kalataloutta varten. Liitteet
31279: IV,276. s. 1568. L. Vv:aan.
31280: Joensuu: - Ks. Oppikoulut. Postilaitos. - Ed. Kansikkaan ym. rah.al. n:o 169 määrära-
31281: han osoittamisesta kalajäähdyttämön rakenta-
31282: Joutsa: - Ks. Oppikoulut. miseksi Kotkan lähiympäristön alueelle. Liit-
31283: teet IV,339. s. 1648. L. Vv:aan.
31284: Juhlahuoneistot: - Ks. Kokoontumishuoneistot. - Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 401 määrära-
31285: han osoittamisesta !ainoiksi kalatalouden edis-
31286: Junaohjaajat: - Ks. Rautatieläiset. tämiseksi. Liitteet IV,571. s. 1916 ja 1917. L.
31287: Vv:aan.
31288: Juuka: - Ks. V1irastot. Kalkki: - Ks. Maatalous. Perusparannukset.
31289: Jyväskylä: - Ks. Oppikoulut. Kampinneva: - Ks. Kuivatustyöt.
31290: Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu: Ed. Kanavat: Ed. V. Niemisen ym. rah.al. n:o 329
31291: Hyytiäisen ym. rah.al. n:o 147 määrärahan määrärahan oso~ttamisesta sisävesistöjemme ka-
31292: osoittamisesta Jyväskylän kasvatusopillisen kor- navointikysymyksen tutkimiseksi koko laajuu-
31293: keakoulun vanhojen rakennusten korjaamiseen. dessaan. Liitteet IV,499. s. 1837. L. Vv:aan.
31294: Liitteet IV,317. s. 1617. L. Vv:aan. - Ks. Vesitiet.
31295: Aadaluettelo 1961. 7
31296:
31297: Kankaanpää: - Ks. Virastot. Keihässalmi: - Ks. Sillat.
31298: Kansainväliset kustannukset: - Ks. Avustustoi- Kemi: - Ks. Satamat.
31299: l!linta.
31300: Kenttäsahaustoiminta: Ed. Mattilan ym. rah.al.
31301: Kansakoululaki: Ed. A. Tuomisen ym. lak.al. n: o n: o 307 määrärahan oooittamisesta kenttäsaha·
31302: 203 laiksi kansakoululain muuttamisesta. Liit- toiminnan kehittämiseen. Liitteet IV,477. s.
31303: teet VIII,108. s. 2159. L. Siv: aan 1533. 1810. L. Vv:aan.
31304: - Ed. Leinosen ym. lak.al. n: o 204 laiksi kansa-
31305: koululain muuttamisesta. Liitteet VITI,109. s. Kerava: - Ks. Oppikoulut.
31306: 2161. L. Siv:aan 1533.
31307: Kansakoulut: Ed. Frimanin ym. rah.al. n:o 87 Kerhot: - Ks. Kansakoulut. Maatalouskerhot.
31308: määrärahan osoittamisesta Lapin läänin kun- Metsäkerhot.
31309: IJiissa vuosina 1945-1949 jälleenrakennettujen
31310: peruskorjaamattomien kansakoulurakennusten pe- Kertausharjoitukset: - Ks. Puolustuslaitos.
31311: ruskorjausten rahoittamiseksi. Liitteet IV,257.
31312: s. 1549. L. Vv:aan. Keskusanunattikoulut: - Ks. Ammattikoulut.
31313: - Ed. Leinosen ym. rah.al. n: o 260 korotetun
31314: määrärahan osoittamisesta kerhotoiminnan jär- Keskussairaalat: - Ks. Lääkärit. Sairaalat.
31315: jestämiseksi seminaarien kansakouluihin. Liit·
31316: teet IV,430. s. 1753. L. Vv:aan. Kesävirkistys: - Ks. Lapset.
31317: - Ed. Leinosen rah.al. n: o 265 korotettujen mää-
31318: rärahojen osoittamisesta kansakoulujen raken- Kesäyliopistot: - Ks. Kotitalous. Yliopisto.
31319: nusavustuksiin ja -lainoihin. Liitteet IV,435. s.
31320: 1758. L. Vv:aan. Keuruu: - Ks. Virastot.
31321: - Ed. Vennamon rah.al. n: o 560 määrärahan
31322: osoittamisesta kansakoululaisten matkakustan-
31323: nusten täysimääräisinä korvaamiseen. Liitteet Kiehimänjoki: - Ks. Sillat.
31324: IV,730. s. 2092. L. Vv:aan.
31325: - Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 585 määrä- Kirjastot: - Ks. Oppikoulut.
31326: rahan osoittamisesta Kansakoulun Kerhokeskuk-
31327: sen toimintaan. Liitteet IV,755. s. 2117. L. Kirjurit: - Ks. Rautatieläiset.
31328: Vv:aan.
31329: - Ks. Kouluruokailu. Lapset. Terveydenhoito. Kirkko: Ed. Helteen ym. rah.al. n:o 116 maara-
31330: rahan osoittamisesta Lohjan kirkon entistämis-
31331: Kansalaiskoulu: - Ks. Kansakoululaki. töihin. Liitteet IV,286. s. 1579. L. Vv:aan.
31332: - Ed. Lindhin ym. rah.al. n:o 276 määrärahan
31333: Ka.nsalaisopistot: - Ks. Vapaaopistot. osoittamisesta Porvoon tuomio~irkon antisöi-
31334: mistä varten. Liitteet IV,446. s. 1773 ja 1775.
31335: Kansaneläke: Ed. Vennamon rah.al. n:o 551 mää- L. Vv:aan.
31336: rärahan osoittamisesta ylimääräisiin kansan-
31337: eläkkeisiin. Liitteet IV,721. s. 2083. L. Vv:aan. Kitee: - Ks. Oppikoulut.
31338: - Ks. Asuntotuotanto. Sairaanhoito.
31339: Kiuruvesi: - Ks. Virastot.
31340: Kansannäytteet: - Ks. Geologinen tutkimuslaitos.
31341: Karhula: - Ks. Maantiet. Oppikoulut. Kivenraivaus: Ed. Niemelän ym. rah.al. n:o 317
31342: määrärahan osoittamisesta rahalaitosten kiven-
31343: Karjala: - Ks. Puunjalostusteollisuus. raivaukseen myöntämien lainojen koron alen-
31344: tamiseksi. Liitteet IV,487. s. 1821. L. Vv:aan.
31345: Karjatalous: Ed. Frimanin ym. rah.al. n:o 89 mää- - Ed. Niemelän ym. rah.al. n: o 318 määrärahan
31346: rärahan osoittamisesta karjanrehun ostoavustus- osoittamisesta !ainoiksi kivenraivauskustannus-
31347: ten myöntämiseksi timoteisadon menettäneme ten rahoittamiseksi. Liitteet IV,488. s. 1823. L.
31348: Lapin läänin pienviljelijöille. Liitteet IV,259. Vv:aan.
31349: s. 1551. L. V v: aan. - Ks. Uudisraivaus.
31350:
31351: Karkkila: - Ks. Oppikoulut. Kivipölykeuhkosairaus: - Ks. Ammattitaudit.
31352:
31353: Karvianjoki: - Ks. Ruoppaustyöt. Kliinis-teoreettiset laitokset: - Ks. Lääkärit.
31354:
31355: Kasvatusneuvolat: Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n:o Kodinperustamislainat: Ed. Lukkarisen ym. rah.al.
31356: 281 korotetun määrärahan oooittamisesta kas- n: o 280 määrärahan osoittamisesta kodinperus-
31357: vatusneuvolain avustamiseen. Liitteet IV,451. tamislainoiksi. Liitteet IV,450. s. 1781. L.
31358: s. 1782. L. Vv:aan. Vv:aan.
31359: - Ed. Rosnellin ym. rah.al. n: o 406 määrärahan
31360: Katsastus: - Ks. Moottoriajoneuvot. osoittamisesta kodinperustamialainojen myöntä-
31361: mistä varten. Liitteet IV,576. s. 1923. L.
31362: Kehitysmaat: - Ks. Avustustoiminta. Vv:aan.
31363: 8 Asialuettelo 1961.
31364:
31365:
31366: - Ed. Siltasen ym. rah.al. n:o 437 määrärahan -Ed. Kalavaisen ym. rah.al. n:o 164 määrärahan
31367: osoittamisesta kodinperustamislainoiksi. Liit- osoittamisesta Lappeenrannan kaupunkiin perus·
31368: teet IV,607. s. 1957. L. Vv:aan. tettavan kotitaloudellisen tutkimuslaitoksen pe·
31369: rustamistoimenpiteitä varten. Liitteet IV,334.
31370: Koeasemat: Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n:o 82 s. 1641. L. Vv:aan.
31371: määrärahan osoittamisesta maa-alueen hankki- - Ed. Kalavaisen ym. rah.al. n:o 165 määrärahan
31372: miseksi Hyvinkään maalaiskunnasta maatalou- osoittamisesta kotitalousopetusta varten Lap·
31373: den tutkimuskeskuksen sikatalouskoeasemaa var- peenrannan kesäyliopistossa. Liitteet IV,335. s.
31374: ten. Liitteet IV,252. s. 1543. L. Vv:aan. 1643. L. Vv:aan.
31375: - Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n:o 83 määrärahan - Ed. Lahden ym. rah.al. n: o 232 korotetun mää·
31376: osoittamisesta maatalouden tutkimuskeskuksen rärahan osoittamisesta kotitalouden neuvonta-
31377: sika talouskoeaseman rakentamiseksi Hyvinkään työn edistämiseen. Liitteet IV,402. s. 1725. L.
31378: maalaiskuntaan. Liitteet IV,253. s. 1545. L. Vv:aan.
31379: Vv:aan.
31380: Kotitaloustieteellinen toimikunta: - Ks. Koti ta-
31381: Koirasalmi: - Ks. Sillat. lous.
31382:
31383: Kokemäki: - Ks. Oppikoulut. Kotiteollisuus: Ed. Mattilan ym. rah.al. n:o 305
31384: määrärahan osoittamisesta kotiteollisuusneuvon·
31385: Kokoontumishuoneistot: Ed. Ahosen ym. rah.al. tahenkilöstön palkkauksen avustamiseen. Liit·
31386: n: o 43 määrärahan osoittamisesta !ainoiksi teet IV,475. s. 1808. L. Vv:aan.
31387: juhla- ja kokoushuoneita ylläpitäville yhdistyk-
31388: sille ja järjestöille. Liitteet IV,213. s. 1499. L. Kotiuttamisraha: - Ks. Asevelvolliset.
31389: Vv:aan.
31390: Kotka: - Ks. Kalatalous. Merimieskoulut. Sai-
31391: Konepajat: - Ks. Rautatiet. raalat.
31392:
31393: Kontiolahti: - Ks. Oppikoulut. Kouluruokailu: Ed. Halisen ym. rah.al. n:o 104
31394: määrärahan osoittamisesta kolmen kouluruokai-
31395: Kontioniemi: - Ks. Sairaalat. lun aluetarkastajan toimen perustamista varten.
31396: Liitteet IV,274. s. 1566. L. Vv:aan.
31397: Korkeakoulut: Ed. Käkelän ym. rah.al. n:o 210 - Ed. T. Tuomisen ym. rah.al. n:o 492 määrä-
31398: määrärahan osoittamisesta ylimmän opetuksen rahan osoittamisesta ilmaisten kouluateriain
31399: laajentamista koskevan suunnitelman laatimista kustantamiseen oppikoulujen oppilaille. Liitteet
31400: varten. Liitteet IV,380. s. 1698. L. Vv:aan. IV,662. s. 2019. L. Vv:aan.
31401: - Ks. Asuntotuotanto. Jyväskylän kasvatusopilli-
31402: nen korkeakoulu. Opintoavustukset. Yliopisto. Koulut: - Ks. Ammattikoulut. Jyväskylän kas-
31403: vatusopillinen korkeakoulu. Kansakoululaki.
31404: Korko: - Ks. Kivenraivaus. Maatalous. Maatalouskoulut. Merimieskoulut. Metsäkou-
31405: lut. Näyttämötaide. Oppikoulut. Sairaanhoita-
31406: Kortejoki: - Ks. Sillat. jat. Teknilliset koulut. Yliopisto.
31407:
31408: Kortesneva: - Ks. Kuivatustyöt. Kouvola: - Ks. Poliisi. Teknilliset koulut.
31409: Korvaus: Ed. Lindemanin ym. rah.al. n:o 274 Kristiina: - Ks. Ruoppaustyöt.
31410: määrärahan osoittamisesta korvausten suoritta-
31411: miseksi eräille omakotien omistajille myrsky- ja
31412: tulvavahinkojen johdosta. Liitteet IV,444. s. Kroonisesti sairaat: - Ks. Invaliidit. Sokeritauti.
31413: 1769 ja 1770. L. Vv:aan.
31414: - Ed. Timosen ym. rah.al. n: o 483 määrärahan Kruununkylä: - Ks. Lentokentät.
31415: osoittamisesta petoeläinten wiheuttamien koti-
31416: eläinvahinkojen korvaamiseen. Liitteet IV,653. Kuivatustyöt: Ed. Kosolan ym. rah.al. n: o 203
31417: s. 2008. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta kuivatustöiden suo-
31418: - Ks. Ammattitaudit. Kunnat. Loma. Maatalous. rittamiseen Pohjanmaalla. Liitteet IV,373. s.
31419: Outokumpu Oy. Pakkolunastus. Pienviljelys. 1690. L. Vv:aan.
31420: Poronhoito. Punakaartilaiset. Rautaruukki Oy. - Ed. Niemelän ym. rah.al. n: o 320 määrärahan
31421: Sairaanhoito. Siirtokalastajat. Sotilasva=alaki. osoittamisesta !ainoiksi pieniä yksityisiä suon-
31422: Turkiseläimet. kuivatushankkeita varten. Liitteet IV,490. s.
31423: 1826. L. V v: aan.
31424: Koskenpll.ä: - Ks. Perkaustyöt. - Ed. Niirasen ym. rah.al. n: o 333 määrärahan
31425: osoittamisesta Oravilahden luhta- ja ranta-
31426: Kotieläimet: - Ks. Eläintaudit. Korvaus. alueen kuivatussuunnitelman toteuttamiseksi.
31427: Liitteet IV,503. s. 1841. L. Vv:aan.
31428: Kotitalous: Ed. Flinckin ym. rah.al. n: o 77 määrä- -Ed. Nurmisen ym. rah.al. n:o 345 määrärahan
31429: rahan osoittamisesta valtion kotitaloustieteelli- osoittamisesta Kampinnevan-Kortesnevan kui-
31430: selle toimikunnalle tieteellisen tutkimuksen edis- vatustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,515. s.
31431: tämiseen. Liitteet IV,247. s. 1538. L. Vv:aan. 1855. L. Vv:aan.
31432: ASiialuettelo 1961. 9
31433:
31434: - Ed. Nurmisen ym. rah.al. n:o 346 määrärahan - Ed. Koivusen ym. rah.al. n: o 192 määrärahan
31435: osoittamisesta kuivatustöihin Pohjanmaalla. osoittamisesta avustuksiksi kunnille rautatie-
31436: Liitteet IV,516. s. 1856. L. Vv:aan. alueiden lunastusmaksujen suorittamiseen. Liit-
31437: - Ks. Maanhankinta. Maanparannus. teet IV,362. s. 1673. L. Vv:aan.
31438: - Ed. Niskalan ym. rah.al. n: o 338 määrärahan
31439: Kuljetusavustukset: - Ks. Meijerit. osoittamisesta avustukseksi eräille kuntayhty-
31440: mille ammattikoulu- ja oppilasasuntolaraken-
31441: Kummikuntatoiminta: Ed. Wiherheimon ym. rah. nusten rakentamiseen. Liitteet IV,508. s. 1846.
31442: al. n: o 573 korotetun määrärahan osoittami· L. Vv:aan.
31443: sesta Suomen-Ruotsin Kummikuntatoiminnan - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n: o 468 määrärahan
31444: Keskusliiton työn tehostamiseksi. Liitteet osottamisesta avustuksiksi kunnille, joiden suo-
31445: IV,743. s. 2105. L. Vv:aan. l"itukset kuntayhtymille ovat keskimääräistä
31446: korkeammat. Liitteet IV,638. s. 1992. L.
31447: Vv:aan.
31448: Kunnalliskodit: Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n:o
31449: 467 määrärahan osoittamisesta lainoiksi kun- - Ed. Vennamon rah.al. n: o 549 määrärahan
31450: nille kunnallis- ja vanhainkotien rakentamista osoittamisesta kunnille rautateiden maa-aluei-
31451: varten. Liitteet IV,637. s. 1991. L. Vv:aan. den lunastuskorvauksiin. Liitteet IV,719. s.
31452: - Ed. I. Virtasen ym. rah.al. n: o 579 määrärahan 2081. L. Vv:aan.
31453: oooittamisesta avustuksiksi kunnalliskotien sai- - Ed. Vennamon rah.al. n: o 550 korotetun mää-
31454: rasosastojen rakentamiseen ja ylläpitoon. Liit- rärahan osoittamisesta helpotusten myöntämi-
31455: teet IV,749. s. 2111. L. Vv:aan. seen kunnille maantiealueiden lunastamiseen.
31456: - Ed. V. R. Virtasen ym. rah.al. n:o 597 koro- Liitteet IV,720. s. 2082. L. Vv:aan.
31457: tetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi - Ed. Vennamon rah.al. n:o 566 määrärahan
31458: kuntien omistamien kunnallis- ja vanhainkotien osoittamisesta avustuksiksi kunnille lakisääteis-
31459: ylläpitämiseen. Liitteet IV,767. s. 2130. L. ten rakennusvelvoitteiden toteuttamiseen. Liit-
31460: Vv:aan. teet IV,736. s. 2098. L. Vv:aan.
31461: - Ed. I. Virtasen ym. rah.al. 578 määrärahan
31462: Kunnallisverotus: Ed. Vennamon rah.al. n: o 569 osoittamisesta a vustuksiksi sosiaalihuollon kus-
31463: määrärahan osoittamisesta valtion toimenpi- tannusten rasittamille kunnille. Liitteet IV,748.
31464: teistä johtuvan kunnan veroäyrin hinnan pitä- s. 2110. L. Vv:aan.
31465: miseksi kurissa. Liitteet IV,739. s. 2101. L. - Ks. Ammattikoulut. Asuntotuotanto. Invaliidit.
31466: Vv:aan. Kansakoulut. Kunnalliskodit. Lastenhoito. Maa-
31467: kuntaliitot. Satamat. Terveydenhoito.
31468: Kunnan kätilöt: Ks. Kätilöt.
31469: Kuntasuunnittelu: - Ks. Kunnat.
31470: Kunnanlääkärit: Ks. Lääkärit.
31471: Kuntayhtymät: - Ks. Kunnat.
31472: Kunnantiet: - Ks. Maantiet. Paikallistiet.
31473: Kuntouttamislaitokset: - Ks. Invaliidit. Lapsi-
31474: Kunnat: Ed. Aallon ym. rah.al. n:o 28 korotetun halvaus.
31475: määrärahan osoittamisesta helpotuksen myön-
31476: tämisek&i kunnille maantiealueiden Iunasta-
31477: mista varten. Liitteet IV,198. s. 1483. L. Kuopio: Ks. Näyttämöta;ide.
31478: Vv:aan.
31479: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 42 määrärahan Kurssit: - Ks. Ammattikurssit. Lapsihalvaus. Mu-
31480: osoittamisesta avustuksiksi kunnille rautatie- siikki. Nuorisonkasvatus. Suomen Teiniliitto r.y.
31481: pohjien lunastusmaksujen suorittamiseen. Liit-
31482: teet IV,212. s. 1498. L. Vv:aan. Kuuromykät: - Ks. Ammattikoulut.
31483: - Ed. Aition ym. rah.al. n: o 52 määrärahan
31484: osoittamisesta kunnille annettav.ia halpakor- Kuusamo: - Ks. Maanhankinta.
31485: koisia pitkäaikaisia lainoja varten. Liitteet IV,
31486: 222. s. 1508. L. V v: aan. Kuvataiteilijat: - Ks. Taide.
31487: - Ed. Aition ym. rah.al. n:o 53 määrärahan
31488: osoittamisesta avustuksiksi kunnille toipilaara- Kvartsiitti: - Ks. Tutkimustyö.
31489: han maksamiseen. Liitteet IV,223. s. 1509. L.
31490: Vv:aan. Kylätiet: - Ks. Maantiet. Paikallistiet.
31491: - Ed. Alangon ym. rah.al. n: o 59 määrärahan
31492: osoittamisesta kuntasuunnittelua varten. Liit- Kymenlaakso: - Ks. Teknilliset koulut.
31493: teet IV,229. s. 1515. L. Vv:aan.
31494: - Ed. Erikssonin ym. rah.al. n:o 74 määrärahan
31495: osoittamisesta kunnille !ainoiksi suhdanteita Kyrönjoki: - Ks. Pengerrystyöt.
31496: tasaavan kunnallisen budjettipolitiikan varmis-
31497: tamiseksi. Liitteet IV,244. s. 1535. L. Vv:aan. Kyrönsalmi: - Ks. Sillat.
31498: - Ed. Jämsenin rah.al. n: o 163 määrärahan osoit-
31499: tamisesta avustuksiksi kunnille rautateitä var· Kytäjä: Ks. Kalanviljelyslaitokset.
31500: ten tarvittavien maa- ja vesialueiden korvauk-
31501: siin. Liitteet IV,333. s. 1640. L. Vv:aan. Käpylä: Ks. Invaliidit.
31502:
31503: 2 E 168/62
31504: 10 Asialuettelo 1961.
31505:
31506:
31507: Käsiteollisuus: Ed. Alangon ym. rah.al. n:o 61 Lapset: Ed. Flinckin ym. rah.al. n:o 75 korotetun
31508: määrärahan osoittamisesta pienteollisuusneuvo- määrärahan osoittamisesta kesävirkistyksen toi-
31509: jien palkkauksen parantamiseksi. Liitteet IV, mittamiseen kansakoululapsille. Liitteet IV,245.
31510: 231. s. 1517. L. Vv:aan. s. 1536. L. Vv:aan.
31511: - Ed. Haapasen ym. rah.al. n:o 94 korotetun - Ed. Heinosen ym. rah.al. n: o 112 määrärahan
31512: määrärahan osoittamisesta }ainoiksi maaseudun osoittamisesta kesävirkistystoiminnan järjestä-
31513: ja asutuskeskusten pienyrittäjille. Liitteet IV, mistä varten alle kouluikäisille lapsille. Liit-
31514: 264. s. 1556. L. V v: aan. teet IV,282. s. 1575. L. Vv:aan.
31515: - Ed. Haapasalon ym. rah.al. n: o 99 korotetun - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n:o 614 määrärahan
31516: määrärahan osoittamisesta käsi- ja pienteolli- osoittamisesta vähävaraisten perheitten lasten
31517: suuslainoihin. Liitteet IV,269. s. 1561. L. maalle siirron tukemiseen. Liitteet IV,784. s.
31518: Vv:aan. 2148. L. Vv:aan.
31519: - Ed. Hyytiäisen rah.al. n:o 149 korotetun mää- - Ks. Invaliidit. Kasvatusneuvolat. Sairaanhoito.
31520: rärahan osoittamisesta käsi- ja pienteollisuuslai- Vajaamieliset. Äitiysavustus.
31521: noiksi. Liitteet IV,319. s. 1619. L. V v: aan.
31522: - Ed. Kytän ym. rah.al. n:o 207 korotetun mää- Lapsihalvaus: Ed. Siltasen ym. rah.al. n:o 433
31523: rärahan osoittamisesta Käsi- ja Pienteollisuu- määrärahan osoittamisesta avustukseksi Helsin-
31524: den Keskusliitto r.y:n toiminnan tukemiseen. gin Polio Huolto r.y:lle Vihtijärven toipilas-
31525: Liitteet IV,377. s. 1694. L. Vv:aan. ja kurssikodin toiminnan tukemiseen. Liitteet
31526: - Ed. Sävelän ym. rah.al. n: o 450 korotetun IV,603. s. 1953. L. Vv:aan.
31527: määrärahan osoittamisesta käsi- ja pienteolli- - Ed Asvikin ym. rah.al. n: o 612 määrärahan
31528: suuslainoihin. Liitteet IV,620. s. 1973. L. osoittamisesta kuntouttamislaitoksen rakenta-
31529: Vv:aan. miseksi Vaasaan. Liitteet IV,782. s. 2146. L.
31530: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 546 korotetun mää- Vv:aan.
31531: rärahan osoittamisesta käsi- ja pienteollisuuslai- - Ks. Invaliidit.
31532: noihin. Liitteet IV,716. s. 2078. L. Vv:aan.
31533: Lapsilisä: Ed. Siltasen ym. rah.al. n:o 435 maara-
31534: Kätilöt: Ed. Hosian lak.al. n: o 210 laiksi kunnan rahan osoittamisesta lapsilisien korottamiseksi.
31535: kätilöistä annetun lain muuttamisesta. Liitteet Liitteet IV,605. s. 1955. L. Vv:aan.
31536: IV,785. s. 2151. L. Vv:aan 2393. - Ed. T. Tuomisen ym. rah.al. n:o 490 määrä-
31537: - Ed. Hosian rah.al. n:o 139 määrärahan osoitta- rahan osoittamisesta lapsilisien korottamiseen.
31538: misesta kätilöiden opinto- ja neuvottelupäiviä Liitteet IV,660. s. 2017. L. Vv:aan.
31539: varten. Liitteet IV,309. s. 1609. L. Vv: aan.
31540: - Ks. Terveydenhoito. Lapua: - Ks. Kuivatustyöt. Oppikoulut. Sillat.
31541: Lastaustyöt: Ks. Sosiaaliministeriö.
31542: L.
31543: Lastenhoito: Ed. Heinosen ym. rah.al. n: o 111
31544: Laboratoriot: - Ks. Teknillinen tutkimuslaitos. korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
31545: siksi lastenseimille. Liitteet IV,281. s. 1574. L.
31546: Lahti: - Ks. Virastot. Vv:aan.
31547: - Ed. Siltasen ym. rah.al. n: o 436 määrärahan
31548: Lainaamot: - Ks. Musiikki. osoittamisesta avustuksiksi kunnallisia lasten-
31549: seimiä ja päiväkoteja varten. Liitteet IV,606.
31550: Laiturit: - Ks. Satamat. s. 1956. L. Vv:aan.
31551: Ed. Torven ym. rah.al. n:o 486 määrärahan
31552: Laivaliikenne: Ed. Niemelän ym. rah.al. n:o 321 osoittamisesta lastenseimien ja koululasten päi-
31553: korotetun määrärahan osoittamisesta avustus- väkotien valtionapua varten. Liitteet IV,656. s.
31554: lainoiksi sisävesiliikenteen harjoittajille. Liit- 2011. L. Vv:aan.
31555: teet IV,491. s. 1827. L. Vv:aan.
31556: Lastenlinna: Ed. Leikolan rah.al. n:o 254 määrä-
31557: Laivanrakennus: Ed. Lindemanin ym. rah.al. n: o rahan osoittamisesta Helsingin Lastenlinnan
31558: 275 määrärahan osoittamisesta }ainoiksi pien- valtionapua varten. Liitteet IV,424. s. 1747. L.
31559: alusten rakentamiseksi kotimaisilla pientela- Vv:aan.
31560: koilla. Liitteet IV,445. s. 1771. L. Vv:aan. Lautasalmi: - Ks. Sillat.
31561: Laiva Oy Matkailu: - Ks. Matkailu. Lautat: - Ks. Maantiet.
31562: Laivatelakat: - Ks. Telakat. Lennätin: - Ks. Postilaitos. Puhelin.
31563: Lannoitteet: - Ks. Maatalous. Lentokentät: Ed. Niemelän ym. rah.al. n:o 315
31564: määrärahan osoittamisesta Savonlinnan lento-
31565: Lantunginsalmi: - Ks. Sillat. kentän rakentamiseen. Liitteet IV,485. s. 1819.
31566: L. Vv:aan.
31567: Lappeenranta: - Ks. Kotitalous. - Ed. Nordströmin ym. rah.al. n:o 342 määrära-
31568: han osoittamisesta Kruununkylän lentokentän
31569: Lappi: - Ks. Asuntotuotanto. Kansakoulut. Kar- parantamiseen. Liitteet IV,512. s. 1851. L.
31570: jatalous. Vv:aan.
31571: Asialuettelo 1961. 11
31572:
31573: Lentollikenne: Ed. Tallgrenin ym. rah.al. n:o 455 Lääkkeet: - Ks. Sairaanhoito.
31574: määrärahan osoittamisesta lentotoiminnan yllä-
31575: pitämistä varten Turun saaristossa. Liitteet Lääkärit: Ed. Keloveden ym. rah.al. n:o 176 maa-
31576: IV,625. s. 1978 ja 1979. L. Vv:aan. rärahan osoittamisesta tutkimuksen suorittami-
31577: seen kotimaassa tapahtuvan lääkärikoulutuksen
31578: Leppävirta: - Ks. Sillat. lisäämiseksi. Liitteet IV,346. s. 1656. L. Vv:aan.
31579: - Ed. Käkelän ym. rah.al. n: o 213 määrärahan
31580: Lesket: - Ks. Sairaanhoito. osoittamisesta kliinis-teoreettisten laitosten pe-
31581: rustamiseen Etelä-Saimaan keskussairaalaan
31582: Lestijoki: - Ks. Kuivatustyöt. Satamat. lääkärikoulutuksen järjestämistä varten. Liit-
31583: teet IV,383. s. 1703. L. Vv:aan.
31584: Liikenne: Ed. Timosen ym. rah.al. n:o 481 maara- - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 227 määrärahan
31585: rahan osoittamisesta liikenneolosuhteiden jär- osoittamisesta kunnanlääkärin viran perusta-
31586: jestämiseksi Hattusaareen Pielisjärven kun- miseksi Utsjoelle. Liitteet IV,397. s. 1720. L.
31587: Vv:aan.
31588: l\assa. Liitteet IV,651. s. 2006. L. Vv:aan.
31589: - Ks. Sairaanhoito. Terveydenhoito. Yliopisto.
31590: Liikkuva kalusto: - Ks. Rautatiet. Löydökset: - Ks. Muinaistieteellinen toimikunta.
31591: Liperi: - Ks. Tuberkuloosiliitto r.y.
31592:
31593: Lisäeläkkeet: - Ks. Eläkkeet. M.
31594:
31595: Lohja: - Ks. Kirkko. Maakuntaliitot: Ed. Paason ym. rah.al. n:o 353
31596: määrärahan osoittamisesta maakuntaliittojen
31597: Loimaa: - Ks. Sillat. tukemiseen niiden jäsenkuntien lukumäärän
31598: osoittamassa suhteessa. Liitteet IV,523. s. 1864.
31599: L. Vv:aan.
31600: Loma: Ed. Lehmosen ym. rah.al. n:o 245 maara-
31601: rahan osoittamisesta pienviljelystilojen nais-
31602: työntekijäin vuosilomanviettomahdollisuuksien Maalaistalolomailu: - Ks. Loma.
31603: turvaamiseksi. Liitteet IV,415. s. 1738. L.
31604: Vv:aan. Maanhankinta: Ed. Tainion ym. rah.al. n:o 452
31605: korotetun määrärahan osoittamisesta Kuusamon
31606: - Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n:o 284 korotetun
31607: määrärahan osoittamisesta vähävaraisten äitien ja Sallan kuntien maanhankintalain toimeenpa-
31608: lomanviettotoiminnasta aiheutuviin korvauksiin nosta johtuvien töiden suorittamiseen. Liitteet
31609: ja lomamatkakorvauksiin. Liitteet IV,454. s. IV,622. s. 1975. L. Vv:aan.
31610: 1785. L. Vv:aan.
31611: - Ed. Salmela-Järvisen ym. rah.al. n: o 421 mää- Maanparannus: Ed. Linnan ym. rah.al. n: o 279
31612: rärahan osoittamisesta }ainoiksi Äitien Loma- määrärahan osoittamisesta avustuksiksi maan-
31613: huollon alaisilla lomakotiyhdistyksille. Liitteet parannustöiden kustannusten alentamiseksi
31614: IV,591. s. 1940. L. Vv:aan. pienviljelmillä. Liitteet IV,449. s. 1780. L.
31615: - Ed. Saukkosen ym. rah.al. n: o 426 määrärahan Vv:aan.
31616: osoittamisesta a vustukseksi Lomaliitto r.y: lle Ed. Vennamon rah.al. n:o 563 korotetun mää-
31617: maalaistalolomailun järjestämiseksi ja kehittä- rärahan osoittamisesta avustuksiksi maanparan-
31618: miseksi. Liitteet IV,596. s. 1946. L. Vv:aan. nustöiden kustannuksiin. Liitteet IV,733. s.
31619: - Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 590 määrä- 2095. L. V v: aan.
31620: rahan osoittamisesta lainaksi Lomaliitto r.y: lle - Ed. Vennamon rah.al. n: o 564 korotetun mää-
31621: uu,den lomakeskuksen rakentamista varten. Liit- rärahan osoittamisesta palkkioiksi pienvalta-
31622: teet IV,760. s. 2122. L. Vv:aan. ojien kaivamisesta ja maanparannusaineiden
31623: ajosta. Liitteet IV,734. s. 2096. L. Vv:aan.
31624: Lossit: - Ks. Maantiet. Maantiet: Ed. Ahosen rah.al. n:o 33 määrärahan
31625: osoittamisesta Kanavuoren-Leppälahden-Kelk-
31626: Loviisa: - Ks. Satamat. kamäen maantien rakentamiseen. Liitteet IV,
31627: 203. s. 1489. L. Vv:aan.
31628: Lukiot: - Ks. Oppikoulut. - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 35 määrärahan
31629: osoittamisesta Keitelepohjan-Kinnulan tien ra-
31630: Lukukausimaksut: - Ks. Oppikoulut. kentamiseen. Liitteet IV,205. s. 1491. L.
31631: Vv:aan.
31632: Lunastam1nen: - Ks. Kunnat. Rautaruukki Oy. - Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 36 määrärahan
31633: osoittamisesta tienoikaisutyön toteuttamiseksi
31634: Luonnonmarjat: - Ks. Säilöntä. Uuraisten kirkonkylän kohdalla. Liitteet IV,
31635: 206. s. 1492. L. Vv:aan.
31636: Luotto: Ks. Maatalous. - Ed. Ahosen rah.al. n: o 46 määrärahan osoitta-
31637: misesta Multian, Keuruun ja Pihlajaveden kun-
31638: Lyseot: Ks. Oppikoulut. tien alueella olevien valtion maanteiden perus-
31639: parannuksiin. Liitteet IV,216. s. 1502. L.
31640: Lämmittäjät: - Ks. Yliopisto. Vv:aan.
31641: Asialuettelo 1961.
31642: 12
31643: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 47 määrärahan - Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 187 määrärahan
31644: osoittamisesta Mäntän-M ultian-Pylkönmäen osoittamisesta Kanavuoren-Keikkamäen maan-
31645: -Karstulan runkotien rakennustöiden aloitta- tien rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet
31646: miseksi. Liitteet IV,217. s. 1503. L. Vv:aan. IV,357. s. 1668. L. Vv:aan.
31647: - Ed. Ala-Kuljun ym. rah.al. n:o 54 määrärahan - Ed. Koivusen ym. rah.al. n: o 190 määrärahan
31648: osoittamisesta Seinäjoen-Lapuan maantien pa- osoittamisesta tienparannustöiden suorittamiseen
31649: rantamiseen Seinäjoen kaupungin alueella. Liit- Multian-Uuraisten maantiellä. Liitteet IV,360.
31650: teet IV,224. s. 1510. L. Vv:aan. s. 1671. L. Vv:aan.
31651: - Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 63 määrärahan - Ed. Koivusen ym. rah.al. n: o 191 määrärahan
31652: osoittamisesta tien rakentamista varten Kurikan osoittamisesta maantien rakennustöiden aloitta·
31653: Lusankylästä Myllykylän kautta Jalasjärven miseksi Virtain-Pihlajaveden maantieltä Ähtä·
31654: Jokipiihin. Liitteet IV,233. s. 1519. L. Vv:aan. rin kunnan rajalle. Liitteet IV,361. s. 1672. L.
31655: Vv:aan.
31656: - Ed. Backlundin ym. rah.al. n: o 67 määrärahan - Ed. Korsbäckin ym. rah.al. n: o 199 määrärahan
31657: osoittamisesta suunnittelutöiden loppuunsaatta- osoittamisesta Korsnäsin ja Närpiön välisen
31658: miseksi ja töiden aloittamiseksi ~ieosuude!!a maantien rakennustöiden jatkamiseksi. Liitteet
31659: Saarijärvi-Alavus-Kauhajoki-Kaskmen. Lnt- IV,369. s. 1683 ja 1684. L. Vv:aan.
31660: teet IV,237. s. 1523 ja 1524. L. Vv:aan. - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 215 määrärahan
31661: - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 84 määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi Kemijär·
31662: osoittamisesta maantierakennustyön aloittami- ven Javarusvastuun asutusalueelta Pelkosennie-
31663: seksi Ounasjoen itäpuolitse Rovaniemeltä Mel- men kirkonkylään. Liitteet IV,385. s. 1708. L.
31664: taukseen. Liitteet IV,254. s. 1546. L. Vv:aan. Vv:aan.
31665: Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 85 määrärahan - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 216 määrärahan
31666: osoittamisesta tierakennustyön aloittamiseksi osoittamisesta maantien rakentamiseksi Menesjär-
31667: Inarin Menesjärveltä Pokan kylään Kittilän veltä Repojoelle. Liitteet IV,386. s. 1709. L.
31668: kunnassa. Liitteet IV,255. s. 1547. L. Vv:aan. Vv:aan.
31669: - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 86 määrärahan - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 218 määrärahan
31670: osoittamisesta Kittilän kirkonkylän asema- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Rovanie·
31671: kaava-alueen ohikulkutien rakennustöiden aloit- men maalaiskunnan Saarenkylästä Sinettään.
31672: tamiseksi. Liitteet IV,256. s. 1548. L. Vv:aan. Liitteet IV,388. s. 1711. L. Vv:aan.
31673: - Ed. Haapasen ym. rah.al. n: o 91 määrärahan - Ed. Lahtelan ym. rah.aL n:o 219 määrärahan
31674: osoittamisesta Riihimäen-Lahden maantien pa- osoittamisesta yhdysmaantien rakentamiseksi Hie-
31675: rannustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,261. s. talasta Hanhimaahan Kittilän kunnassa. Liitteet
31676: 1553. L. Vv:aan. IV,389. s. 1712. L. Vv:aan.
31677: - Ed. Haapasen ym. rah.al. n:o 92 määrärahan -~ Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 221 määrärahan
31678: osoittamisesta Someron-Loimaan maantien pa- osoittamisesta tien rakentamiseksi Sodankylän
31679: rantamistöiden aloittamiseksi. Liittect IV,262. kunnan Orajärven kylästä Pelkosenniemen-So-
31680: s. 1554. L. V v: aan. dankylän maantielle. Liitteet IV,391. s. 1714. L.
31681: - Ed. Haapasalon ym. rah.al. n: o 101 määrärahan Vv:aan.
31682: osoittamisesta Otavan-Hirvensalmcn kk:n- - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 222 määrärahan
31683: Suonsalmen sillan maantien korjaustöiden osoittamisesta maantien rakentamiseksi Kemijär-
31684: suunnitteluun. Liitteet IV,271. s. 1563. L. ven Soppelasta Räisälään. Liitteet IV,392. s.
31685: Vv:aan. 1715. L. Vv:aan.
31686: - Ed. Helteen ym. rah.al. n:o 115 määrärahan - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 223 määrärahan
31687: osoittamisesta tienparannustöiden aloittamiseen osoittamisesta Vuojärven-Javaruksen tien ra·
31688: Jokelan aseman seudulla. Liitteet IV,285. s. kentamiseksi maantieksi Kemijärven-Pelkosen·
31689: 1578. L. Vv:aan. niemen maantielle asti. Liitteet IV,393. s. 1716.
31690: - Ed. Hostilan ym. rah.al. n:o 142 määrärahan L. Vv:aan.
31691: osoittamisesta Karhulan kauppalassa maantien - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 224 määrärahan
31692: ja siihen liittyvien siltojen rakentamiseksi. osoittamisesta maantien rakentamiseksi Rovanie-
31693: Liitteet IV,312. s. 1612. L. Vv:aan. men maalaiskunnassa olevalta Vanttausjärven
31694: ·- Ed. Högströmin ym. rah.al. n: o 153 määrära- asutusalueelta Vian rautatieasemalle. Liitteet
31695: han osoittamisesta Barön salmen tien rakenta- IV,394. s. 1717. L. Vv:aan.
31696: miseksi Inkooseen. Liitteet IV,323. s. 1625 ja - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 228 määrärahan
31697: 1626. L. Vv:aan. osoittamisesta maantien rakentamiseksi Utsjokeen
31698: - Ed. Jämsenin rah.al. n: o 162 määrärahan osoit- rakennetun sillan ja sen eteläpuolella olevien kos-
31699: tamisesta maantien rakentamiseksi Kinnulan kien sivuutustien välille sekä mainitulta sillalta
31700: kirkonkylästä Urpilan ja Naarajärven kautta Nuorgamin kautta Norjan rajalle. Liitteet
31701: Keitelepohjan asemalle. Liitteet IV,322. s. 1639. IV,398. s. 1721. L. Vv:aan.
31702: L. Vv:aan. - Ed. Lakkalan ym. rah.al. n:o 233 määrärahan
31703: - Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 180 määrärahan osoittamisesta Äkäsjokisuusta Äkäslompolon
31704: osoittamisesta Seinäjoen-Lapuan-Kauhavan kautta Tiurajärvelle johtavan tien peruskorjaus-
31705: tien rakentamista varten. Liitteet IV,350. s. töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,403. s. 1726.
31706: 1660. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
31707: - Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 181 määrärahan - Ed. Lakkalan ym. rah.al. n: o 234 määrärahan
31708: osoittamisesta Lamminkylän-Vimpelin-Alajär- osoittamisesta Havelasta Kolariin johtavan Väy-
31709: ven tien rakentamiseen. Liitteet IV,351. s. länvarren tien peruskorjaustöiden aloittamiseksi.
31710: 1661. L. Vv:aan. Liitteet IV,404. s. 1727. L. Vv:aan.
31711: Asialuettelo 1961. 13
31712:
31713: - Ed. LakkaJan ym. rah.al. n: o 235 määrärahan - Ed. NiskaJan ym. rah.al. n: o 336 määrärahan
31714: osoittamisesta Pellon-Meltauksen maantien kor- osoittamisesta Peltovuoman-Raattamaan tien
31715: jaustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,405. s. rakentamiseen. Liitteet IV,506. s. 1844. L.
31716: 1728. L. Vv:aan. Vv:aan.
31717: - Ed. LakkaJan ym. rah.al. n:o 236 määrärahan - Ed. NiskaJan ym. rah.al. n:o 337 määrärahan
31718: osoittamisesta Sieppijärven-Pasill'ajärven-Lo- osoittamisesta Simon kunnan Pömiön asutus-
31719: hinivan maantien korjaustöiden aloittamiseksi. alueen ja Kemin maalaiskunnan Palovaaran
31720: Liitteet IV,406. s. 1729. L. Vv:aan. asutusalueen yhdystien suunnitelmien teke·
31721: - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n: o 241 määrärahan mistä varten. Liitteet IV,507. s. 1845. L.
31722: osoittamisesta Keitelepohjan-Kinnulan maan- Vv:aan.
31723: tien rakennustöiden aloittamista varten. Liitteet - Ed. NiskaJan ym. rah.al. n: o 340 määrärahan
31724: IV,411. s. 1734. L. Vv:aan. osoittamisesta Simojoen pohjoispuolta Alanie-
31725: - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n: o 242 määrärahan men lossista Tainijoen tien kautta Hosioon
31726: osoittamisesta Karjukosken-Kuitulan tien ra- suunnitellun tien rakennustöiden aloittamiseksi.
31727: kentamiseksi. Liitteet IV,412. s. 1735. L. Vv:aan. Liitteet IV,510. s. 1848. L. Vv:aan.
31728: Ed. Lehmosen ym. rah.al. n: o 243 määrärahan Ed. Nordfarsin ym. rah.al. n:o 341 määrärahan
31729: osoittamisesta Kannonkosken kirkonkylän ja Huo- osoittamisesta Myllymäen-Reisingin pitäjän
31730: panan välisen tien kunnostustöiden aloittamiseksi. kirkonkylän-Tikkurilan-Hakkilan tien korjaa-
31731: Liitteet IV,413. s. 1736. L. Vv:aan. miseksi. Liitteet IV,511. s. 1849 ja 1850. L.
31732: - Ed. Leinosen ym. rah.al. n: o 257 määrärahan Vv:aan.
31733: osoittamisesta Nivalan-Kärsämäen-Pyhännän - Ed. Pakkasen ym. rah.al. n: o 354 määrärahan
31734: maantien rakentamiseen. Liitteet IV,427. s. 1750. osoittamisesta Tampereen-Lahden ja Tampe·
31735: L. Vv:aan. reen-Hämeenlinnan valtateiden risteyksessä suo-
31736: Ed. Leinosen ym. rah.al. n: o 258 määrärahan ritettaviin tienparannustöihin. Liitteet IV,524.
31737: osoittamisesta valtatien n: o 4 rakentamiseksi s. 1866. L. Vv:aan.
31738: ohikulkutienä Oulun kaupungin kohdalla. Liitteet - Ed. J. E. Partasen ym. rah.al. n:o 358 korote-
31739: IV,428. s. 1751. L. Vv:aan. tun määrärahan osoittamisesta paikallisteiksi
31740: - Ed. Liedeksen ym. rah.al. n:o 268 määrärahan otettavien kunnan· ja kyläteiden kuntoonpa·
31741: osoittamisesta Taivalkosken Sampilasta Pudas· non avustamiseen. Liitteet IV,528. s. 1870. L.
31742: järven Kouvalle rakennettavan maantien töiden Vv:aan.
31743: aloittamista varten. Liitteet IV,438. s. 1761. L. - Ed. J. E. Partasen ym. rah.al. n:o 360 korote-
31744: Vv:aan. tun määrärahan osoittamisesta kunnan- ja kylä-
31745: Ed. Lindemanin ym. rah.al. n: o 272 määrära· teiden avustamiseen. Liitteet IV,530. s. 1872.
31746: L. Vv:aan.
31747: han osoittamisesta Helsingin-Hangon maan·
31748: tiellä olevan Jorvaksen-Pikkalan-Halfdelsin - Ed. Pekkarisen ym. rah.al. n:o 369 määrärahan
31749: osoittamisesta Levälahden-Ukonlahden maan-
31750: tieosan parantamiseksi. Liitteet IV,442. s. 1767. tien ·rakentamistöiden aloittamiseksi. Liitteet
31751: L. Vv:aan. IV,539. s. 1881. L. Vv:aan.
31752: - Ed. Mannilan ym. rah.al. n: o 290 määrärahan - Ed. Pentin ym. rah.al. n:o 375 määrärahan
31753: osoittamisesta töiden aloittamiseen Sysmän- osoittamisesta tietutkimuksiin Suodenniemen
31754: Kalhon tiellä Sysmän kunnassa. Liitteet IV,460. kirkonkylän-Sä vinkyIän-Kil vakkalan tiellä.
31755: s. 1792. L. Vv:aan. Liitteet IV,545. s. 1887. L. Vv:aan.
31756: - Ed. Mannilan ym. rah.al. n: o 291 määrärahan - Ed. Pentin ym. rah.al. n:o 377 määrärahan
31757: osoittamisesta töiden aloittamiseksi Salonsaa- osoittamisesta Ylöjärven-Viljakkalan-Heitto-
31758: ren-Kalkkisten maantiellä Asikkalan pitäjässä. lan sekä Hämeenkyrön-Viljakkalan maantien
31759: Liitteet IV,461. s. 1793. L. Vv:aan. parantamista tarkoittavaan tutkimukseen. Liit-
31760: - Ed. Marttilan ym. rah.al. n: o 296 määrärahan teet IV,547. s. 1889. L. Vv:aan.
31761: osoittamisesta Kaskisten-Kauhajoen maantien - Ed. Pentin ym. rah.al. n:o 378 määrärahan
31762: rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,466. osoittamisesta Kil vakkalan-Jämijärven-Kan-
31763: s. 1798. L. Vv:aan. kaanpään maantien parantamista tarkoittavan
31764: - Ed. Matilaisen ym. rah.al. n:o 300 määrärahan tutkimuksen suorittamiseksi. Liitteet IV,548. s.
31765: osoittamisesta tien ja lautan rakentamiseksi 1890. L. Vv:aan.
31766: Taipalsaaren Kylänniemeen. Liitteet IV,470. s. - Ed. Pesosen ym. rah.al. n: o 380 määrärahan
31767: 1803. L. Vv:aan. osoittamisesta Sysmän ja Hartolan kirkonky-
31768: - Ed. Mattilan ym. rah.al. n: o 304 määrärahan lien välisen maantien uusimistöiden aloittami-
31769: osoittamisesta Helsingin-Hämeenlinnan vanhan seen. Liitteet IV,550. s. 1892. L. Vv:aan.
31770: maantien parantamiseen Uudenmaan läänin - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n:o 384 määrärahan
31771: alueella. Liitteet IV,474. s. 1807. L. Vv:aan. osoittamisesta maantien rakentamistöiden aloit-
31772: - Ed. Murron ym. rah.al. n: o 310 määrärahan tamiseksi Ähtärin kunnan rajalta Pihlajaveden
31773: osoittamisesta pengertien rakentamistöiden alul- -Virtain maantielle. Liitteet IV,554. s. 1897.
31774: lepanemiseksi Hailuotoon. Liitteet IV,480. s. L. Vv:aan.
31775: 1813. L. Vv:aan. - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n: o 385 määrärahan
31776: - Ed. N. Niemisen ym. rah.al. n: o 324 määrä- osoittamisesta Kanavuoren-Keikkamäen tien
31777: rahan osoittamisesta maantien oikaisu- ja silta- rakentamiseen. Liitteet IV,555. s. 1898. L.
31778: töitä varten Heinolan maalaiskunnan kirkon- Vv:aan.
31779: kylässä Sulkavan kosken ylimenopaikalla. Liit- - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n:o 388 määrärahan
31780: teet IV,494. s. 1831. L. Vv:aan. osoittamisesta tienparannussuunitelman toteutta-
31781: 14 Asialuettelo 1961.
31782:
31783:
31784: miseen Uuraisten kirkonkylässä. Liitteet IV,558. - Ed. Tiekson ym. rah.al. n:o 471 määrärahan
31785: s. 1901. L. Vv:aan. osoittamisesta tien rakentamiseksi Sodllnkylän
31786: - Ed. Puhakan ym. rah.al. n: o 390 määrärahan kunnan Orajärven kylästä Sodankylän--Pelko-
31787: osoittamisesta. Kaitim on-Uimaharj un-Ki vilah- senniemen maantiehen. Liitteet IV,641. s. 1996.
31788: den tien rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet L. Vv:aan.
31789: IV,560. s. 1903. L. Vv:aan. - Ed. Tiekson ym. rah.al. n:o 472 määrärahan
31790: - Ed. Ryhdän rah.al. n:o 407 määrärahan osoit- osoittamisesta tien rakentamiseksi Kelan ja
31791: tamisesta Kuusamon kunnassa olevan Kurkijär- Telkkälän välille Rannan kunnassa. Liitteet
31792: ven-Petäjä.selän maantien rakennustöiden aloit- IV,642. s. 1997. L. Vv:aan.
31793: tamiseksi. Liitteet IV,577. s. 1924. L. Vv: aan. - Ed. Tikkaojan ym. rah.al. n:o 476 määrärahan
31794: - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n: o 410 määrärahan osoittamise.sta Seinäjoen ja Kuortaneen välisen
31795: osoittamisesta Iisalmen-Oulun valtamaantien maantien rakentamiseksi osuudella Nurmon Ve-
31796: rakennustöiden aloittamiseksi Vieremän kunnan neskoski-Seinäjoki. Liitteet IV,646. s. 2001.
31797: alueella. Liitteet IV,580. s. 1928. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
31798: - Ed. Saalastin ym. rah.al. n: o 415 määrärahan - Ed. Timosen ym. rah.al. n:o 480 määrärahan
31799: osoittamisesta runkotien suunnittelemiseksi Poh- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Nurmek-
31800: jois-Karjalasta Iisalmen kautta Rahjan sata- sen kunnan Ylikylästä Valtimon kunnan Karhun-
31801: maan. Liitteet IV,585. s. 1934. L. Vv:aan. pään kylään. Liitteet IV,650. s. 2005. L. Vv:aan.
31802: - Ed. Salinin ym. rah.al. n: o 418 määrärahan - Ed. V. Turusen ym. rah.al. n:o 511 korotetun
31803: osoittamisesta Helsingin-Hämeenlinnan valta· määrärahan osoittamisesta kunnan- ja kylätei-
31804: tieltä Hyvinkään kaupunkiin johtavan yhdys- den avustamiseen. Liitteet IV,681. s. 2040. L.
31805: tien rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet Vv:aan.
31806: IV,588. s. 1937. L. Vv:aan. Ed. Vennamon rah.al. n: o 529 määrärahan
31807: - Ed. Savelan ym. rah.al. n:o 428 määrärahan osoittamisesta tietutkimuksen suorittamiseen
31808: osoittamisesta Lamminkylän-Vimpelin tien pa- linjalla Oriniemi-Karhunkoski-Hanhijärvi. Liit-
31809: rantamistöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,598. teet IV,699. s. 2061. L. Vv :aan.
31810: s. 1948. L. Vv:aan. Ed. Vennamon rah.al. n:o 530 määrärahan
31811: - Ed. Sepin ym. rah.al. n: o 429 määrärahan osoittamisesta yhdystien rakentamista varten
31812: osoittamisesta tietöiden aloittamiseksi Kurun kir- Kuusamon kunnan Vuotungissa Saaren kylästä
31813: konkylässä. Liitteet IV,599. s. 1949. L. Vv:aan. Paljakan tiehen. Liitteet IV,700. s. 2062. L.
31814: - Ed. Sepin ym. rah.al. n: o 430 määrärahan Vv:aan.
31815: osoittamisesta Ruoveden kirkonkylän ja Karju- - Ed. Vennamon rah.al. n: o 531 määrärahan
31816: lan sillan välisen maantien oikaisemiseksi. Liit- osoittamisesta runkotien rakentamiseen Taival-
31817: teet IV,600. s. 1950. L. Vv:aan. kosken ja Pudasjärven kunnissa. Liitteet IV,701.
31818: - Ed. Sepin ym. rah.al. n:o 431 korotetun määrä- s. 2063. L. Vv:aan.
31819: rahan osoittamisesta paikallisteiksi otettavien - Ed. Vennamon rah.al. n:o 534 määrärahan
31820: kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanon avustami- osoittamisesta Rönkönvaaran-Kirvesmäen-Lep-
31821: seen. Liitteet IV,601. s. 1951. L. Vv:aan. pälahden maantien rakentamiseen. Liitteet
31822: - Ed. Stykin rah.al. n:o 441 määrärahan osoitta- IV,704. s. 2066. L. Vv:aan.
31823: misesta Matinkylän-Stensvikin tieosan raken- - Ed. Vennamon rah.al. n:o 535 määrärahan
31824: nustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,611. s. 1961. osoittamisesta Enonkosken-Savonlinnan tien
31825: L. Vv:aan. mutkien poistamiseen. Liitteet IV,705. s. 2067.
31826: - Ed. Tammisen ym. rah.al. n: o 456 määrärahan L. Vv:aan.
31827: osoittamisesta Hämeenlinnan-Urjalan maantien Ed. Vennamon rah.al. n:o 537 määrärahan
31828: rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,626. osoittamisesta ns. Saarikylän tien rakentami-
31829: s. 1980. L. Vv:aan. seen Siilinjärven ja Muuruveden kunnissa. Liit-
31830: Ed. Tammisen ym. rah.al. n: o 457 määrärahan teet IV,707. s. 2069. L. Vv:aan.
31831: osoittamisesta tienparannustöitten aloittamiseksi Ed. Vennamon rah.al. n: o 538 määrärahan
31832: Tampereen-Lahden valtatiellä osalla Kyllä- osoittamisesta Keuruun ja Valkolan tiesuuntien
31833: Hauho. Liitteet IV,627. s. 1981. L. Vv:aan. rakennustöiden jatkamista varten. Liitteet
31834: Ed. Tammisen ym. rah.al. n:o 458 määrärahan IV,708. s. 2070. L. Vv:aan.
31835: osoittamisesta Hämeenlinnan-Palssarin-Vermas- - Ed. Vennamon rah.al. n:o 539 määrärahan
31836: vuoren tien rakennustyön aloittamiseen. Liitteet osoittamisesta Jyväskylän-Keuruun maantien
31837: IV,628. s. 1982. L. Vv:aan. parantamiseen. Liitteet IV, 709. s. 2071. L.
31838: - Ed. Tammisen ym. rah.al. n: o 460 määrärahan Vv:aan.
31839: osoittamisesta tien rakentamiseksi Valkeakos- - Ed. Vennamon rah.al. n:o 541 määrärahan
31840: kelta Mallasveden yli Pälkäneelle. Liitteet osoittamisesta Kuusamon Vuotungin Paljakan
31841: IV,630. s. 1984. L. Vv:aan. maantien perusparantamista varten. Liitteet
31842: Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n:o 465 määrärahan IV,711. s. 2073. L. Vv:aan.
31843: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Puolan- - Ed. Vennamon rah.al. n: o 542 määrärahan
31844: gan kunnan Puokionvaarasta Vaalan kunnan osoittamisesta tien rakentamista varten Kuusa-
31845: Jaalangan kylään. Liitteet IV,635. s. 1989. L. mon kunnan Vuotungissa Alavuotungin alueella
31846: Vv:aan. Jynkänkosken tiestä. Liitteet IV,712. s. 2074.
31847: - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n: o 466 määrärahan L. Vv:aan.
31848: osoittamisesta tien rakentamiseksi Suomussal- - Ed. Vennamon rah.al. n:o 572 korotetun mää-
31849: men Pärsämön asutustiestä Kiannanniemen- rärahan osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden
31850: Juntusrannan tiehen. Liitteet IV,636. s. 1990. avustamiseen. Liitteet IV,742. s. 2104. L.
31851: L. Vv:aan. Vv:aan.
31852: Asialuettelo 1961. 15
31853: - Ed. R. Virtasen ym. rah.al. n: o 582 määrärahan alentamiseen. Liitteet IV,725. s. 2087. L.
31854: osoittamisesta Lohjalta Karkkilan kauppalan Vv:aan.
31855: kautta Hyvinkäälie ja sieltä edelleen Mäntsä- - Ks. Maanparannus. Maatalouskoneet. Peruspa-
31856: lään suuntautuvan yhdystien suunnittelu- ja rannukset. Pienviljelys.
31857: rakennustöiden aloittamista varten. Liitteet
31858: IV,752. s. 2114. L. Vv:aan. Maatalouskerhot: Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 229
31859: - Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 586 määrä- määrärahan osoittamisesta 22 maatalouskerhoneu-
31860: rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi vojan palkkaamiseksi Pohjois-Suomeen. Liitteet
31861: Särkilahdesta Säämingin saariston kautta Sa- IV,399. s. 1722. L. Vv:aan.
31862: vonlinnaan. Liitteet IV,756. s. 2118. L. Vv:aan.
31863: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 598 määrärahan Maatalouskoneet: Ed. N. Niemisen ym. rah.al. n:o
31864: osoittamisesta Ivalon-Inarin maantien paran- 326 korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
31865: tamistöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,768. s. tuksiksi maatalouskoneiden hankkimiseksi pien-
31866: 2131. L. Vv:aan. viljelijäväestölle. Liitteet IV,496. s. 1833. L.
31867: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n : o 599 määrärahan Vv:aan.
31868: osoittamisesta Sinetän-Raanujärven maantien - Ed. Vennamon rah.al. n:o 562 korotetun mää-
31869: parantamistöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,769. rärahan osoittamisesta avustuksiksi maatalous-
31870: s. 2132. L. Vv:aan. koneiden hankkimiseen pienviljelijäväestölle.
31871: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 601 määrärahan Liitteet IV,732. s. 2094. L. Vv:aan.
31872: osoittamisesta Muonion-Palojoensuun maantien
31873: ja siltojen parantamiseen. Liitteet IV,771. s. Maatalouskoulut: Ed. Asunnan ym. rah.al. n:o 66
31874: 2134. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta maataloushallituksen
31875: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 604 määrärahan alaisten oppilaitosten opettajien palkkauksen
31876: osoittamisesta Rovaniemen-Meltauksen maan- parantamiseen. Liitteet IV,236. s. 1522. L.
31877: tien rakentamistöiden aloittamiseksi. Liitteet Vv:aan.
31878: IV,774. s. 2137. L. Vv:aan.
31879: - Ks. Asutustiet. Kunnat. Liikenne. Maanhan- Maataloustulo: - Ks. Maatalous.
31880: kinta. Paikallistiet. Sillat. Tilustiet.
31881: Malmi: - Ks. Sairaalat.
31882: Maanviljelysinsinööripiirit: Ed. Pentin ym. rah.al.
31883: n: o 379 määrärahan osoittamisesta insinöörin Malminetsintä: - Ks. Geologinen tutkimuslaitos.
31884: virkojen perustamiseksi maanviljelysinsinööri-
31885: piireihin. Liitteet IV,549. s. 1891. L. Vv:aan. Marjat: - Ks. Säilöntä.
31886: Maaseutu: - Ks. Ammattikurssit. Käsiteollisuus.
31887: Markkinointi: - Ks. Elintarviketeollisuus. Vilja.
31888: Sähkö. Vesihuolto.
31889: Maatalouden tutkimuskeskus: - Ks. Koeasemat. Matilanvirta: - Ks. Sillat.
31890:
31891: Maatalous: Ed. Vennamon lak.al. n:o 196 laiksi Matkailu: Ed. Häppölän ym. rah.al. n:o 150 maa-
31892: maatalouden hintatasosta annetun lain muutta- rärahan osoittamisesta lainaksi Sääksmäen mat-
31893: misesta. Liitteet IX,149. s. 2165. L. Mtv:aan kailukeskuksen rakentamiseen. Liitteet IV,320.
31894: 231. s. 1620. L. Vv:aan.
31895: Ed. Hultin ym. lak.al. n: o 197 laiksi maatalou-
31896: den hintatasosta. Liitteet IX,l50. s. 2168. L. Matkakustannukset: - Ks. Kansakoulut.
31897: Mtv:aan 231.
31898: Ed. Korsbäckin ym. rah.al. n:o 200 määrä- Matkaliput: - Ks. Rautatiemaksut. Sairaanhoito.
31899: rahan osoittamisesta vuoden 1961 satovahin-
31900: kojen lieventämiseksi. Liitteet IV,370 s. 1685 Meijerit: Ed. Niemelän ym. rah.al. n:o 322 määrä-
31901: ja 1686. L Vv:aan. rahan osoittamisesta lisäkuljetusavustukseksi
31902: -Ed. Lehmosen ym. rah.al. n:o 246 määrärahan Itä-Suomen saaristoalueen meijereille. Liitteet
31903: osoittamisesta väkilannoitteiden ja maatalous- IV,492. s. 1829. L. Vv:aan.
31904: kalkin hankkimisesta aiheutuvien kustannusten
31905: alentamiseen pientiloilla. Liitteet IV,416. s. Merenkulkukoulut: - Ks. Merimieskoulut.
31906: 1739. L. Vv:aan.
31907: --- Ed. Liedeksen ym. rah.al. n: o 269 määrärahan Merimieskoulut: Ed. Hostilan ym. rah.al. n:o 143
31908: osoittamisesta maatalouslainojen koron alentami- määrärahan osoittamisesta suunnitelmien laati-
31909: seksi. Liitteet IV,439. s. 1762. L. Vv:aan. miseksi Kotkaan perustettavaa menmiesam-
31910: Ed. Marttilan ym. rah.al. n:o 297 määrärahan matti- ja merenkulkukoulua varten. Liitteet
31911: osoittamisesta maataloudelle aiheutuneiden sato- IV,313. s. 1613. L. Vv:aan.
31912: vahinkojen korvaamiseen. Liitteet IV,467. s. - Ed. Högströmin ym. rah.al. n:o 151 määrära-
31913: 1799. L. Vv:aan. han osoittamisesta ruotsinkielisen merimieskou-
31914: - Ed. Sävelän ym. rah.al. n:o 446 korotetun mää- lun suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,321. s.
31915: rärahan osoittamisesta avustuksiksi AIV-rehu- 1621 ja 1622. L. Vv:aan.
31916: säiliöiden rakentamiseksi. Liitteet IV,616. s. - Ed. Innalan ym. rah.al. n: o 155 määrärahan
31917: 1969. L. Vv:aan. osoittamisesta Kotkan merenkulkukouluun han-
31918: -Ed. Vennamon rah.al. n:o 555 määrärahan kittavaa tutkasimulaattoria varten. Liitteet
31919: osoittamisesta maatalouden perusluoton koron IV,325. s. 1628. L. Vv:aan.
31920: 16 Asialuettelo 1961.
31921:
31922:
31923: - Ed. Kokkolan ym. rah.al. n: o 196 määrärahan Mikkeli: - Ks. Postilaitos. Teknilliset koulut.
31924: osoittamisesta Kotkan merenkulku- ja meri-
31925: miesammattikoulun talon suunnittelua varten. Mikroanalysaattori: - Ks. Geologinen tutkimus-
31926: Liitteet IV,366. s. 1679. L. Vv:aan. laitos.
31927:
31928: Mesilä: - Ks. Asutustiet. Mineraalilöydökset: - Ks. Geologinen tutkimus-
31929: laitos.
31930: Metsäkerhot: Ed. Sävelän ym. rah.al. n:o 449 ko-
31931: rotetun määrärahan osoittamisesta metsäkerho- Minkit: - Ks. Turkiseläimet.
31932: toiminnan tehostamista varten. Liitteet IV,619.
31933: s. 1972. L. Vv:aan. Mittausvälineet: - Ks. Säteilyfysiikan laitos.
31934: Metsäkoulut: Ed. Jaakkolan ym. rah.al. n:o 160 Moottoriajoneuvot: Ed. Tuulen ym. rah.al. n:o 520
31935: määrärahan osoittamisesta avustukseksi metsä- määrärahan osoittamisesta moottoriajoneuvojen
31936: koulun perustamista varten Eurajoelle. Liitteet katsastusmiehen ylimääräisten tointen muutta-
31937: IV,330. s. 1635. L. Vv:aan. miseksi peruspalkkaisiksi viroiksi ja toimiksi.
31938: - Ed. Leinosen ym. rah.al. n: o 263 korotetun Liitteet IV,690. s. 2051. L. Vv:aan.
31939: määrärahan osoittamisesta kaluston hankintaa
31940: varten metsäkouluihin ja metsäkurssikeskuksiin. Muinaistieteellinen toimikunta: Ed. V. K. Turusen
31941: Liitteet IV,433. s. 1756. L. Vv:aan. ym. rah.al. n:o 496 määrärahan osoittamisesta
31942: - Ed. Leinosen ym. rah.al. n: o 264 korotetun Muinaistieteelliselle toimikunnalle esinehankin-
31943: määrärahan osoittamisesta metsänhoitokoulujen toja varten. Liitteet IV,666. s. 2023. L. Vv:aan.
31944: avustamiseen. Liitteet IV,434. s. 1757. L. - Ed. V. K. Turusen ym. rah.al. n:o 497 määrä-
31945: Vv:aan. rahan osoittamisesta muinaistieteellisten löy-
31946: dösten inventointiin. Liitteet IV,667. s. 2024.
31947: Metsänhoito: Ed. Kytän ym. rah.al. n: o 208 maa· L. Vv:aan.
31948: rärahan osoittamisesta avustuksiksi metsänhoi-
31949: tolautakunnille rakennus- ja toimistohuoneisto- Muistomerkit: Ed. Pitsingin ym. rah.al. n:o 383
31950: lainojen lyhentämiseen. Liitteet IV,378. s. 1695. määrärahan osoittamisesta avustukseksi Työ-
31951: L. Vv:aan. väen Nousun Kunniaksi r.y. nimiselle yhdistyk-
31952: - Ed. Leinosen rah.al. n:o 262 korotetun määrä- selle työväenluokan nousua symbolisoivan val-
31953: rahan osoittamisesta metsänparannustöiden avus- takunnallisen muistomerkin pystyttämiseen.
31954: tamiseen. Liitteet IV,432. s. 1755. L. Vv:aan. Liitteet IV,553. s. 1895. L. Vv:aan.
31955: - Ed. V. Niemisen ym. rah.al. n:o 327 määrära-
31956: han osoittamisesta avustuslainaksi Metsäpuiden Musiikki: Ed. V. K. Turusen ym. rah.al. n:o 495
31957: rodunjalostussäätiölle. Liitteet IV,497. s. 1834. määrärahan osoittamisesta musiikinharrastus-
31958: L. Vv:aan. järjestöjen keskusliitoille musiikinohjaajien
31959: kurssitoimintaa varten. Liitteet IV,665. s. 2022.
31960: - Ed. V. Niemisen ym. rah.al. n:o 328 korotetun L. Vv:aan.
31961: määrärahan osoittamisesta avustukseksi Metsä- - Ed. V. K. Turusen ym. rah.al. n:o 499 määrä-
31962: puiden rodunjalostussäätiölle. Liitteet IV,498. rahan osoittamisesta päätoimisten musiikino'h-
31963: s. 1835. L. Vv:aan. jaajien palkkaamiseen musiikinharrastusjärjes-
31964: - Ks. Ammattikurssit. töjen keskusliittojen kautta. Liitteet IV,669. s.
31965: 2026. L. Vv:aan.
31966: Metsänhoitolautakunnat: - Ks. Metsänhoito. - Ed. V. K. Turusen ym. rah.al. n:o 500 määrä-
31967: rahan osoittamisesta nuorison musiikkitoimikun-
31968: Metsänojitus: - Ks. Ojitus. nan käyttöön soitinten ja nuottien keskuslainaa-
31969: mon perustamista varten. Liitteet IV,670. s.
31970: Metsänparannus: - Ks. Metsänhoito. 2027. L. Vv:aan.
31971: Metsäpalkkatoimisto: - Ks. Sosiaaliministeriö. Muurame: - Ks. Virastot.
31972: Metsäpuiden rodunjalostussäätiö: - Ks. Metsän- Myrskyvahingot: - Ks. Korvaus.
31973: hoito.
31974: Myyntikeskus Inva: - Ks. Invaliidit.
31975: Metsätyöt: Ed. Matilaisen ym. rah.al. n:o 302
31976: määrärahan osoittamisesta työläistarkastajien
31977: lisäämiseksi metsätöitä varten. Liitteet IV,472. N.
31978: s. 1805. L. V v: aan.
31979: - Ks. Ammattikasvatus. Sivistystyö. Sosiaalimi- Nahka: - Ks. Teknillinen tutkimuslaitos.
31980: nisteriö.
31981: Naiset: - Ks. Ammattikasvatus. Invaliidit. Loma.
31982: Mielisairaalat: Ed. Haapasen ym. rah.al. n:o 93
31983: korotetun määrärahan osoittamisesta B-luokan Naisopistot: - Ks. Sisäoppilaitokset.
31984: mielisairaaloiden rakennuskustannusten valtion
31985: osuuden maksamista varten. Liitteet IV,263. s. Neuvontatyö: - Ks. Kalatalous. Kasvatusneuvo-
31986: 1555. L. Vv:aan. lat. Kotitalous. Kotiteollisuus. Käsiteollisuus.
31987: - Ks. Kunnat. Maa talouskerhot.
31988: Asialuettelo 1961. 17
31989: Neuvottelupäivät: - Ks. Kätilöt. Opastintyöntekijät: - Ks. Rautatieläiset.
31990:
31991: Nilsiä: - Ks. Tutkimustyö. Vedensäännöstely. Opetusvälineet: - Ks. Oppikoulut.
31992:
31993: Nokia: Ks. Sillat. Opintoavustukset: Ed. Vennamon rah.al. n:o 567
31994: määrärahan osoittamisesta opintoavustuksiksi
31995: Norja: Ks. Satamat. teknillisen alan opiskelijoille. Liitteet IV,737.
31996: s. 2099. L. Vv:aan.
31997: Normaalilyseot: - Ks. Oppikoulut. - Ks. Ammattiopinnot.
31998:
31999: Nuoriso: - Ks. Musiikki. Opintopäivät: - Ks. Kätilöt.
32000:
32001: Nuorisonkasvatus: Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 230 Opintosuuntajako: - Ks. Seminaarit.
32002: korotetun määrärahan osoittamisesta nuoriso- Opiskelijat: - Ks. Asunnot. Asuntotuotanto.
32003: kasvatustyötä tekevien järjestöjen ohjaajakou-
32004: lutukseen sekä kurssi- ym. toimintaan. Liitteet Oppikirjat: - Ks. Oppikoulut.
32005: IV,400. s. 1723. L. Vv:aan.
32006: - Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 591 koro· Oppikoulut: Ed. Ahosen lak.al. n:o 202 laiksi yk-
32007: tetun määrärahan osoittamisesta nuorisonkasva- sityisoppikoulujen valtionavusta annetun lain
32008: tustyötä tekevien järjestöjen ohjaajakoulutuk- muuttamisesta. Liitteet VIII,107. s. 2157. L.
32009: sen sekä kurssi- ym. toiminnan tukemiseen. Siv:aan, jonka tulee pyytää lausunto Vv:lta
32010: Liitteet IV,761. s. 2123. L. Vv:aan. 1521. '
32011: - Ks. Kasvatusneuvolat. - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 31 määrärahan
32012: osoittamisesta Jämsän yhteiskoulun ottamiseksi
32013: Nuotit: - Ks. Musiikki. valtion haltuun. Liitteet IV,201. s. 1487. L.
32014: Nurmonjoki: - Ks. Voimalaitokset. Vv:aan.
32015: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 32 määrärahan
32016: Näyttämötaide: Ed. Aition ym. rah.al. n:o 51 osoittamisesta J outsan yhteiskoulun ottamiseksi
32017: korotetun määrärahan osoittamisesta teatteri- valtion haltuun. Liitteet IV,202. s. 1488. L.
32018: talojen rakennustyön avustamiseksi. Liitteet Vv:aan.
32019: IV,221. s. 1507. L. Vv:aan. - Ed. Ahosen rah.al. n:o 40 määrärahan osoitta·
32020: -Ed. Hultin ym. rah.al. n:o 144 korotetun mää- misesta Saarijärven yhteiskoulun ottamiseksi
32021: rärahan osoittamisesta avustuksiksi uusien teat· valtion haltuun. Liitteet IV,210. s. 1496. L.
32022: teritalojen rakentamiseksi Kuopioon ja Tur- Vv:aan.
32023: kuun. Liitteet IV,314. s. 1614. L. Vv:aan. - Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n:o 80 määrärahan
32024: - Ed. Innalan ym. rah.al. n: o 154 määrärahan osoittamisesta yksityisoppikoulujen koulukalus-
32025: osoittamisesta avustukseksi Suomen teatterikou· ton hankkimiseen. Liitteet IV,250. s. 1541. L.
32026: lun lisätilojen rakentamista varten. Liitteet Vv:aan.
32027: IV,324. s. 1627. L. Vv:aan. - Ed. Haran ym. rah.al. n:o 108 korotetun mää-
32028: - Ed. Kalavaisen ym. rah.al. n:o 166 korotetun rärahan osoittamisesta oppikirjojen hankkimi·
32029: määrärahan osoittamisesta näyttämötaiteen ja seksi yksityisoppikoulujen kirjastoihin. Liitteet
32030: näyttämötaiteellisten harrastusten tukemiseen. IV,278. s. 1571. L. Vv:aan.
32031: Liitteet IV,336. s. 1645. L. Vv:aan. - Ed. Helteen ym. rah.al. n: o 119 määrärahan
32032: - Ed. V. K. Turusen ym. rah.al. n:o 498 korote- osoittamisesta Hyvinkään yhteiskoulun ottami-
32033: tun määrärahan osoittamisesta näyttämötaiteel- seksi valtion haltuun. Liitteet IV,289. s. 1584.
32034: lista harrastustoimintaa varten. Liitteet IV,668. L. Vv:aan.
32035: s. 2025. L. Vv:aan. - Ed. Helteen ym. rah.al. n:o 121 määrärahan
32036: osoittamisesta Keravan yhteiskoulun ottami·
32037: seksi valtion haltuun. Liitteet IV,291. s. 1586.
32038: o. L. Vv:aan.
32039: - Ed. Hosian ym. rah.al. n: o 138 korotetun mää-
32040: Ohjaajakoulutus: - Ks. Nuorisonkasvatus. rärahan osoittamisesta rakennuslainoiksi yksi-
32041: tyisille oppikouluille. Liitteet IV,308. s. 1608.
32042: Ohra: - Ks. Vilja. L. Vv:aan.
32043: - Ed. Hostilan ym. rah.al. n:o 140 määrärahan
32044: Ohtaoja: - Ks. Kalanviljelyslaitokset. osoittamisesta Karhulan yhteiskoulun ottarui-
32045: seksi valtion haltuun. Liitteet IV,310. s ..1610
32046: Ojitus: Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 527 korote- L. Vv:aan.
32047: tun määrärahan osoittamisesta metsänojitus· - Ed. Högströmin ym. rah.al. n: o 152 määrärahan
32048: palkkioihin. Liitteet IV,697. s. 2059. L. Vv:aan. osoittamisesta Turun ruotsinkielisen tyttöly-
32049: - Ks. Kuivatustyöt. Maanparannus. seon uuden koulutalon rakennustöiden aloitta·
32050: miseksi. Liitteet IV,322. s. 1623 ja 1624. L ..
32051: Olavinkylä: - Ks. Invaliidit. Vv:aan.
32052: - Ed. Kemppaisen rah.al. n:o 177 määrärahan
32053: Olkiluoto: - Ks. Metsäkoulut. osoittamisesta Oulun normaalilyseon uudisra-
32054: kennuksen suunnittelua varten. Liitteet IV,347.
32055: Omakodit: Ks. Korvaus. s. 1657. L. Vv:aan. ·
32056:
32057: 3 E 168/62
32058: 18 Asialuettelo 1961.
32059:
32060:
32061: -Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 188 määrärahan - Ed. Timosen ym. rah.al. n:o 479 määrärahan
32062: osottamisesta Jämsän yhteiskoulun ottamiseksi osoittamisesta lukioluokkien perustamiseksi Ki-
32063: valtion haltuun. Liitteet IV,358. s. 1669. L. teen oppikouluun. Liitteet IV,649. s. 2004. L.
32064: Vv:aan. Vv:aan.
32065: - Ed. Koivusen ym. rah.al. n: o 189 määrärahan - Ed. V. K. Turusen ym. rah.al. n:o 501 määrä-
32066: osoittamisesta Saarijärven yhteiskoulun ottarui- rahan osoittamisesta koulukaluston hankkimi-
32067: seksi valtion haltuun. Liitteet IV,359. s. 1670. seen yksityisoppikouluihin. Liitteet IV,671. s.
32068: L. Vv:aan. 2028. L. Vv:aan.
32069: - Ed. Kosolan ym. rah.al. n: o 202 määrärahan - Ed. V. K. Turusen ym. rah.al. n:o 502 korote-
32070: osoittamisesta Lapuan yhteislyseon lisäraken- tun määrärahan osoittamisesta lukukausimaksu-
32071: nuksen rakentamista varten. Liitteet IV,372. s. jen alentamiseen yksityisoppikouluissa. Liitteet
32072: 1689. L. Vv:aan. IV,672. s. 2030. L. Vv:aan.
32073: - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n: o 239 määrärahan - Ed. V. Turusen rah.al. n:o 504 määrärahan
32074: osoittamisesta Viitasaaren yhteiskoulun ottarui- osoittamisesta Kontiolahden kuntaan perustet-
32075: seksi valtion haltuun. Liitteet IV,409. s. 1732. tavaa oppikoulua varten. Liitteet IV,674. s.
32076: L. Vv:aan. 2033. L. Vv:aan.
32077: - Ed. Leikolan rah.al. n:o 255 määrärahan osoit- - Ed. V. Turusen ym. rah.al. n:o 505 määrärahan
32078: tamisesta Helsingin tyttökoulun uudisrakennuk- oeoittamisesta Joensuun lyseon lisärakennusten
32079: sen suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,425. s. rakentamiseen. Liitteet IV,675. s. 2034. L.
32080: 1748. L. Vv:aan. Vv:aan.
32081: - Ed. Leinosen rah.al. n:o 259 määrärahan osoit- - Ed. V. Turusen ym. rah.al. n:o 509 määrärahan
32082: tamisesta Iin yhteiskoulun ottamiseksi valtion osoittamisesta ilmaisten oppikirjojen hankkimi-
32083: haltuun. Liitteet IV,429. s. 1752. L. Vv:aan. seen oppikoulujen oppilaille. Liitteet IV,679. s.
32084: - Ed. Lähteenmäen ym. rah.al. n: o 285 määrä- 2038. L. Vv:aan.
32085: rahan osoittamisesta eräiden nuoremman lehto- - Ed. I. Virtasen ym. rah.al. n:o 575 määrärahan
32086: rin virkojen perustamiseen Turun, Jyväskylän osoittamisesta Turun ruotsalaisen tyttölyseon
32087: ja Oulun normaalilyseoihin. Liitteet IV,455. koulutalon rakennustöiden aloittamiseksi. Liit-
32088: s. 1786. L. Vv:aan. teet IV,745. s. 2107. L. Vv:aan.
32089: - Ed. Marttilan ym. rah.al. n: o 295 määrärahan - Ed. R. Virtasen ym. rah.al. n: o 581 määrärahan
32090: osoittamisesta oppikoulun perustamiseksi Iso- osoittamisesta Karkkilan yhteiskoulun ottarui-
32091: joen kuntaan. Liitteet IV,465. s. 1797. L. seksi valtion haltuun. Liitteet IV,751. s. 2113.
32092: Vv:aan. L. Vv:aan.
32093: - Ed. Matilaisen ym. rah.al. n:o 301 määrärahan -Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 588 määrä-
32094: osoittamisesta Vuoksen yhteiskoulun ottarui- rahan osoittamisesta ilmaisten oppikirjojen
32095: seksi valtion haltuun. Liitteet IV,471. s. 1804. hankkimiseksi oppikoululaisille. Liitteet IV, 758.
32096: L. Vv:aan. s. 2120. L. Vv:aan.
32097: - Ed. Paason ym. rah.al. n: o 352 määrärahan - Ks. Kouluruokailu. Suomen Teiniliitto r.y. Ter-
32098: osoittamisesta Iin yhteiskoulun ottamiseksi val- veydenhoito.
32099: tion haltuun. Liitteet IV,522. s. 1863. L.
32100: Vv:aan. Oppilasasuntola.t: Ks. Ammattikoulut. Asunto-
32101: - Ed. V. E. Partasen ym. rah.al. n: o 362 korote- tuotanto. Kunnat.
32102: tun määrärahan osoittamisesta oppikoulun oppi-
32103: laiden koulunkäynnin avustamiseen. Liitteet Oppila.skodit: - Ks. Ammattikoulut.
32104: IV,532. s. 1874. L. Vv:aan.
32105: Oppivelvollisuus: - Ks. Kansakoululaki.
32106: - Ed. V. E. Partasen ym. rah.al. n:o 365 koro-
32107: tetun määrärahan osoittamisesta ylimääräisi:ksi Ora.vilahti: - Ks. Kuivatustyöt.
32108: a.vustuksiksi vaikeassa taloudellisessa asemassa
32109: oleville yksityisoppikouluille. Liitteet IV,535. Ostoa.vustukset: - Ks. Karjatalous.
32110: 8. 1877. L. Vv:aan.
32111: - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n:o 389 määrärahan Oulu: - Ks. Oppikoulut. Telakat. Yliopisto.
32112: osoittamisesta Saarijärven yhteiskoulun ottarui-
32113: seksi valtion haltuun. Liitteet IV,559. 8. 1902. Ounasjoki: - Ks. Sillat.
32114: L. Vv:aan.
32115: - Ed. Rosnellin ym. rah.al. n: o 403 määrärahan Outokumpu Oy: Ed. V. Turusen ym. rah.al. n:o
32116: osoittamisesta Rauman lyseon rakennustöiden 506 määrärahan osoittamisesta Outokummun
32117: aloittamista varten. Liitteet IV,573. s. 1920. tuotantolaitosten jätevesien aiheuttamien va-
32118: L. Vv:aan. hinkojen korvaamiseen. Liitteet IV,676. s.
32119: 2035. L. Vv:aan.
32120: - Ed. Rosnellin ym. rah.al. n: o 404 määrärahan
32121: oeoittamisesta Kokemäen yhteiskoulun ottarui-
32122: seksi valtion haltuun. Liitteet IV,574. s. 1921. P.
32123: L. Vv:aan. Pahkahome: - Ks. Karjatalous.
32124: - Ed. Saukkosen ym. rah.al. n: o 425 määrärahan
32125: osoittamisesta Helsingin tyttökoulun uuden kou- Pa.ikallistiet: Ed. Vennamon rah.al. n:o 511 koro-
32126: lutalon suunnittelua varten. Liitteet IV,595. tetun määrärahan osoittamisesta paikallisteiksi
32127: s. 1945. L. Vv:aan. otettavien kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanon
32128: - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n: o 464 määrärahan avustamiseen. Liitteet IV,741. s. 2103. L.
32129: osoittamisesta lukion perustamiseksi Suomussal- Vv:aan.
32130: melle. Liitteet IV,634. s. 1988. L. Vv:aan. - Ks. Maantiet.
32131: Asti.aluettelo 1961. 19
32132: Pakkolunastus: Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 88 Petäjävesi: - Ks. Perkaustyöt.
32133: määrärahan osoittamisesta asemakaavapakkolu-
32134: nastuksen viipymisestä aiheutuneen vahingon Pielavesi: - Ks. Virastot.
32135: korvaamiseksi Rovaniemen kaupungille. Liitteet
32136: IV,258. a. 1550. L. Vv:aan. Pielisjärvi: - Ks. Liikenne.
32137: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n:o 606 määrärahan
32138: osoittamisesta korvaukseksi Rovaniemen kau- Pientelakat: - Ks. Laivanrakennus.
32139: pungille asemakaavapakkolunastusten viivästy-
32140: misestä aiheutuneesta vahingosta. Liitteet Pienteollisuus: - Ks. Käsiteollisuus.
32141: IV,776. s. 2139. L. Vv:aan.
32142: Pientonnisto: - Ks. Laivanrakennus.
32143: Palkkatarkkailu: - Ks. Sosiaaliministeriö.
32144: Pienvaltaojat: - Ks. Maanparannus.
32145: Paloteknillinen laboratorio: - Ks. Teknillinen
32146: tutkimuslaitos. Pienviljelys: Ed. Rapion ym. rah.al. n:o 397 mää-
32147: rärahan osoittamisesta sateiden ja tulvien
32148: Parantolat: - Ks. Sairaalat. aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi pienvil-
32149: jelijöille. Liitteet IV,567. s. 1911. L. Vv:aan.
32150: Pengerrystyöt: Ed. Åsvikin ym. rah.al. n: o 608 - Ed. Timosen ym. rah.al. n: o 484 määrärahan
32151: määrärahan osoittamisesta Kyrönjoen pengerrys- osoittamisesta tulvavahinkoja kärsimään joutu-
32152: ja perkaamistöiden aloittamiseksi. Liitteet neiden avustamiseen Pohjois-Karjalan läänissä.
32153: IV,778. s. 2142. L. Vv:aan. Liitteet IV,654. s. 2009. L. Vv:aan.
32154: - Ks. Kuivatuatyöt. - Ed. Vennamon rah.al. n:o 554 määrärahan
32155: osoittamisesta ns. maatalousmiljardituen myön-
32156: Pengertiet: - Ks. Maantiet. tämiseksi pienviljelijöille ilman lisämaksuja.
32157: Liitteet IV,724. s. 2086. L. Vv:aan.
32158: Perheenasuntoavustukset: - Ks. Asuntoavustukset. - Ed. Vennamon rah.al. n: o 561 määrärahan
32159: osoittamisesta luonnonvoimien kasvullisuudelle
32160: Perheenhuolto: - Ks. Tutkimustyö. Vajaamieliset. aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen pienvil-
32161: jelijöille. Liitteet IV,731. s. 2093. L. Vv:aan.
32162: Perhesuunnittelu: - Ks. Tutkimustyö. - Ka. Asuntotuotanto. Karjatalous. Kotiteollisuus.
32163: Loma. Maanparannus. Maatalous. Maatalous-
32164: Perhonjoki: - Ks. Kuivatuatyöt. koneet. Perusparannukset.
32165: Perkaustyöt: Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 183 Pietarsaari: - Ks. Sairaalat.
32166: korotetun määrärahan osoittam,isesta jokien
32167: perkaamista varten. Liitteet IV,353. s. 1663. L. Pihtipudas: - Ks. Virastot.
32168: Vv:aan.
32169: - Ed. Niirasen ym. rah.al. n:o 331 määrärahan Piiriohjaajat: - Ks. Raittiustyö.
32170: osoittamisesta Valtimon vesistön perkaustöiden
32171: aloittamiseksi. Liitteet IV,501. s. 1839. L. Plusmetsät: - Ks. Metsänhoito.
32172: Vv:aan.
32173: - Ed. Vennamon rah.al. n: o 540 määrärahan Pohjanmaa: - Ks. Ammattikoulut. Kuivatustyöt.
32174: osoittamisesta Vesipuron perkansta varten Vie- Puunjalostusteollisuus. Turve. Voimalaitokset.
32175: remän kunnassa. Liitteet IV,710. s. 2072. L.
32176: Vv:aan. Poliisi: Ed. Tuulen rah.al. n:o 514 määrärahan
32177: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 557 määrärahan osoittamisesta Kouvolan poliisi- ja virastotalon
32178: osoittamisesta perkaus- ja säännöstelytöitä var- suunnitelmien laatimista varten. Liitteet IV,684.
32179: ten J'åmsänveden vesistöissä. Liitteet IV,727. s. 2043. L. Vv:aan.
32180: s. 2089. L. Vv:aan.
32181: - Ks. Pengerrystyöt. Ruoppaustyöt. Polio: - Ks. Invaliidit. Lapsihalvaus.
32182:
32183: Peruskorjaukset: - Ka. Kansakoulut. Polvijärvi: - Ks. Virastot.
32184:
32185: Perusluotto: - Ks. Maatalous. Poronhoito: Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 185
32186: määrärahan osoittamisesta sotatoimien ja alue-
32187: Peruspara.nnukset: Ed. Vennamon rah.al. n: o 559 luovutusten yhteydessä tapahtuneiden porova-
32188: korotetun määrärahan osoittamisesta viljelys- hinkojen korvaamiseksi. Liitteet IV,355, s.
32189: maidan peruskalkitukseen. Liitteet IV,729. s. 1666. L. Vv:aan.
32190: 2091. L. Vv:aan.
32191: - Ed. Vennamon rah.al. n: o 570 mliärärahan Porvoo: - Ks. Kirkko. Sisäoppilaitokset.
32192: osoittamisesta !ainoiksi tilakohtaisia parannus-
32193: töitä varten. Liitteet IV,740. s. 2102. L. Postilaitos: Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 102
32194: Vv:aan. määrärahan osoittamisesta Mikkeliin rakennet-
32195: - Ks. Maantiet. tavan posti- ja lennätinpiirin autovarikon suun-
32196: nittelutöitä varten. Liitteet IV,272. s. 1564.
32197: Petoeläimet: - Ks. Korvaus. L. Vv:aan.
32198: 20 Asialuettelo 1961.
32199:
32200:
32201: - Ed. Käkelän ym. rah.al. n: o 214 korotetun kevia tutkimuksia ja töiden aloittamista varten.
32202: määrärahan osoittamisesta postitalojen rakenta- Liitteet IV,239. s. 1527 ja 1528. L. Vv:aan.
32203: miseksi posti- ja lennätinlaitokselle. Liitteet - Ed. Holopaisen ym. rah.al. n: o 135 määrärahan
32204: IV,384. s. 1707. L. Vv:aan. osoittamisesta tutkimusten toimittamiaaksi
32205: - Ed. Niirasen ym. rah.al. n: o 330 määrärahan koivu- ja havuohutpuuta raaka-aineenaan käyt-
32206: osoittamisesta Joensuun kaupunkiin suunnitel- tävän uuden puunjalostustehtaan perustamiseksi
32207: lun postiautovarikon rakennustöiden aloittami- Pohjois-Karjalaan. Liitteet · IV,305. s. 1604. L.
32208: seksi. Liitteet IV,500. s. 1838. L. Vv:aan. Vv:aan.
32209: - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n: o 409 määrärahan - Ed. Marttilan ym. rah.al. n:o 299 määrärahan
32210: osoittamisesta Iisalmen postiautovarikon raken- osoittamisesta puunjalostustehtaan perustamista
32211: nustöiden aloittamista varten. Liitteet IV,579. s. Etelä-Pohjanmaalle koskevien jatkotutkimusten
32212: 1927. L. Vv:aan. loppuun saattamiseksi. Liitteet IV,469. s. 1802.
32213: - Ed. V. Turusen ym. rah.al. n:o 512 korotetun L. Vv:aan.
32214: määrärahan osoittamisesta talojen hankkimi- - Ed. Niirasen ym. rah.al. n: o 335 määrärahan
32215: seen posti- ja lennätintoimipaikoille. Liitteet osoittamisesta puoliselluloosatehtaan rakennus-
32216: IV,682. s. 2041. L. Vv:aan. töiden aloittamiseksi Pohjois-Karjalaan. Liit-
32217: - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n:o 611 määrärahan teet IV,505. s. 1843. L. Vv:aan.
32218: osoittamisesta Vaasan postiautovarikon raken-
32219: nustöiden aloittamista varten. Liitteet IV,781. Puutarhamarjat: - Ks. Säilöntä.
32220: s. 2145. L. Vv:aan.
32221: Ks. Rautatiet. Puutavara: - Ks. Rautatiet.
32222:
32223: Postitalot: - Ks. Postilaitos. Pyhtää: - Ks. Siirtokalastajat. Sillat.
32224:
32225: Puhelin: Ed. Holopaisen ym. rah.al. n: o 134 koro- Päijänne: - Ks. Kanavat.
32226: tetun määrärahan osoittamisesta puhelin- ja
32227: lennätinverkon laajentamiseen ja parantami- Päiväkodit: - Ks. Lastenhoito.
32228: seen. Liitteet IV,304. s. 1603. L. Vv:aan.
32229: - Ed. Rantamaan ym. rah.al. n:o 395 korotetun Pärsämönranta: - Ks. Asutustiet.
32230: määrärahan osoittamisesta syrjäseuduille anot-
32231: tujen valtion puhelinasemien ja puhelupaikko-
32232: jen perustamiseen. Liitteet IV,565. s. 1908. L.
32233: Vv:aan. R.
32234: - Ed. V. Turusen ym. rah.al. n:o 513 korotetun
32235: määrärahan osoittamisesta syrjäseutujen puhe- Raahe: - Ks. Rautaruukki Oy.
32236: linolojen parantamiseen. Liitteet IV,683. s.
32237: 2042. L. V v: aan. Radiumhoito: - Ks. Sairaanhoito.
32238: - Ed. Vennamon rah.al. n: o 552 määrärahan
32239: osoittamisesta puhelimen hankintakustannusten Radiumkoti: - Ks. Sairaalat.
32240: alentamiseen syrjäseuduilla. Liitteet IV,722. s.
32241: 2084. L. Vv: aan. Rahjan satama: - Ks. Maantiet. Satamat.
32242: - Ks. Postilaitos.
32243: Raittiustyö: Ed. Kalavaisen ym. rah.al. n: o 168 mää-
32244: Puheterapeutit: - Ks. Vajaamieliset. rärahan osoittamisesta seitsemän kunnallisen
32245: raittiuslautakuntatoiminnan piiriohjaajan tila-
32246: Punakaartilaiset: Ed. Murron ym. rah.al. n:o 311 päisen toimen muuttamiseksi ylimääräisiksi toi-
32247: määrärahan osoittamisesta punakaartilaisilla miksi. Liitteet IV,338. s. 1647. L. Vv:aan.
32248: vankilassaoloajalta ja omaisuuden menetyk- - Ed. E. Mannisen ym. rah.al. n:o 292 korotetun
32249: sestä suoritettavia korvauksia varten. Liitteet määrärahan osoittamisesta raittiustyötä suorit-
32250: IV,481. s. 1814. L. Vv:aan. tavien järjestöjen avustamiseen. Liitteet IV,462.
32251: - Ks. Haudat. s. 1794. L. Vv:aan.
32252:
32253: Puolustuslaitos: Ed. Raipalan ym. rah.al. n:o 394 Raivaus: - Ks. Kivenraivaus. Maanhankinta.
32254: korotetun määrärahan osoittamisesta kertaus- Uudisraivaus.
32255: harjoituksia varten. Liitteet IV,564. s. 1907.
32256: L. Vv:aan. Rakennustoiminta: Ed. Saukkosen ym. rah.al. n: o
32257: - Ed. Tuulen ym. rah.al. n:o 519 määrärahan 427 määrärahan osoittamisesta rakennusalan ke·
32258: osoittamisesta varusmiesten koulutuksessa tar- hittämistä tarkoittaviin rakennustutkimuksiin.
32259: vittavien havaintovälineiden hankintaan. Liit- Liitteet IV,597. s. 1947. L. Vv:aan.
32260: teet IV,689. s. 2050. L. Vv:aan.
32261: - Ks. Asevelvolliset. ·Eläkkeet. Rakennusvelvoitteet: - Ks. Kunnat.
32262:
32263: Purkaustyöt: - Ks. Sosiaaliministeriö. Rannikkoradat: - Ks. Rautatiet.
32264:
32265: Puunjalostusteollisuus: Ed. Backlundin ym. rah.al. Rantasalmi: - Ks. Virastot.
32266: n:o 69 määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjan-
32267: maalle perustettavaa puunjalostustehdasta kos- Ratapihat: - Ks. Rautatiet.
32268: Asialuettelo 1961. 21
32269:
32270: Ratavartijat: - Ks. Rautatieläiset. tamiseksi Heinolasta Savon radalle. Liitteet
32271: IV,265. s. 1557. L. Vv:aan.
32272: Rauhanpuolustaja.t: Ed. Nederström-Lundenin ym. - Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 100 määrärahan
32273: rah.al. n:o 313 määrärahan osoittamisesta rau- osoittamisesta Pieksämäen ratapihan ja raken-
32274: hantyötä suorittavien järjestöjen avustamiseen. nusten kunnostamiatöiden aloittamiseksi. Liit-
32275: Liitteet IV,483. s. 1816. L. Vv:aan. teet IV,270. s. 1562. L. Vv:aan.
32276: - Ed. Sundeliin ym. rah.al. n: o 443 määrärahan - Ed. Hallbergin ym. rah.al. n:o 105 korotetun
32277: osoittamisesta Suomen Rauhanliiton toimintaa määrärahan osoittamisesta Parikkalan-Onka-
32278: varten. Liitteet IV,613. s. 1964 ja 1965. L. mon radan rakennustöiden aloittamiseen. Liit-
32279: Vv:aan. teet IV,275. s. 1567. L. Vv:aan.
32280: - Ed. Heinosen ym. rah.al. n:o 113 määrärahan
32281: Rauma: - Ks. Oppikoulut. osoittamisesta rautatiehallituksen hallintoraken-
32282: nuksen siivoojien palkkauksen korottamiseksi.
32283: Rautaruukki Oy: Ed. Murron ym. rah.al. 308 mää- Liitteet IV,283. s. 1576. L. Vv:aan.
32284: rärahan osoittamisesta "korvaukseksi Saloisten - Ed. Holopaisen ym. rah.al. n:o 133 korotetun
32285: kunnalle ja Raahen kaupungille Rautaruukki määrärahan osoittamisesta Parikkalan-Onka-
32286: Oy:n tehdasalueen maapohjien lunastusmenoista. mon radan rakennustöitä varten. Liitteet IV,303.
32287: Liitteet IV,478. s. 1811. L. Vv:aan. s. 1602. L. Vv:aan.
32288: - Ed. Hultin ym. rah.al. n:o 145 määrärahan
32289: Bautatielä.iset: Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 41 osoittamisesta puutavaran hankintaan Hankasal-
32290: määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden men sahalle. Liitteet IV,315. s. 1615. L. Vv:aan.
32291: liikenneosaston linjahallinnon junaohjaajina toi- - Ed. Keloveden ym. rah.al. n :o 175 määrärahan
32292: mivien tilapäisten 1 luokan kirjurien toimien osoittamisesta tutkimustöiden suorittamiseen rau-
32293: ylimääräistämiseksi. Liitteet IV,211. s. 1497. tatien rakentamiseksi Taavetista Haminan kautta
32294: L. Vv:aan. Kotkaan. Liitteet IV,345. s. 1655. L. Vv:aan.
32295: - Ed. Alangon ym. rah.al. n: o 62 määrärahan - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 217 määrärahan
32296: osoittamisesta 39 ylimääräisen huoltomiehen osoittamisesta rautatien rakentamisen aloittami-
32297: toimen muuttamiseksi peruspalkkaiseksi huolto- seksi Taivalkoskelta Kemijärvelle. Liitteet
32298: miehen toimeksi. Liitteet IV,232. s. 1518. L. IV,387. s. 1710. L. Vv:aan.
32299: Vv:aan. - Ed. Lehdon ym. rah.al. n: o 248 määrärahan
32300: - Ed. Peltosen ym. rah.al. n:o 374 määrärahan osoittamisesta kolmen ylimääräisen ylisiivoojan
32301: osoittamisesta 46 ratavartijan toimen muutta· toimen perustamiseen valtionrautateille. Liit-
32302: miseksi ratatyöesimiehen toimiksi. Liitteet teet IV,418. s. 1741. L. Vv:aan.
32303: IV,544. s. 1886. L. Vv:aan. - Ed. Lehdon ym. rah.al. n: o 249 määrärahan
32304: - Ed. Uotin ym. rah.al. n:o 523 määrärahan osoittamisesta rautatiehallituksen hallintoraken-
32305: osoittamisesta 8 asuntovaunun rakentamiseksi nuksen siivoojan toimien perustamiseen. Liit-
32306: opastintyöntekijöiden käyttöön. Liitteet IV,693. teet IV,419. s. 1742. L. Vv:aan.
32307: s. 2055. L. Vv:aan. - Ed. Liedeksen ym. rah.al. n: o 266 määrärahan
32308: - Ed. U otin ym. rah.al. n: o 524 määrärahan osoittamisesta Kellon asemalta Virpiniemen sa-
32309: osoittamisesta 240 II luokan vaihdemiehen toi- tamaan johtavan rautatien rakennustöiden aloit-
32310: men muuttamiseksi I luokan vaihdemiehen toi- tamiseksi. Liitteet IV,436. s. 1759. L. Vv:aan.
32311: miksi. Liitteet IV,694. s. 2056. L. Vv:aan.
32312: - Ed. Liinamaan ym. rah.al. n:o 270 määrärahan
32313: osoittamisesta tutkimuksen suorittamiseksi Kas-
32314: Rautatiemak:sut: Ed. Aition ym. rah.al. n:o 49 kisten-Siilinjärven rautatien rakentamista var-
32315: määrärahan osoittamisesta avustukseksi rauta-
32316: ten. Liitteet IV,440. s. 1763. L. Vv:aan.
32317: tiehallitukselle urheilijain matkalippujen alen-
32318: tamista varten. Liitteet IV,219. s. 1505. L. - Ed. Niemelän ym. rah.al. n:o 316 määrärahan
32319: Vv:aan. osoittamisesta ratatutkimuksen suorittamista
32320: - Ks. Sairaanhoito. varten Heinolasta Savon radalle ja edelleen
32321: Pieksämäen-Savonlinnan rataoouudelle. Liit-
32322: Rautatiet: Ed. Ahosen rah.al. n:o 34 määrärahan teet IV,486. s. 1820. L. Vv:aan.
32323: osoittamisesta rautatien rakennustöiden aloitta- - Ed. Pekkarisen ym. rah.al. n: o 368 määrärahan
32324: miseen Saarijärveltä Multian kautta Haapa- osoittamisesta Juankosken-Kaa vin-Sysmäjär-
32325: mäelle. Liitteet IV,204. s. 1490. L. Vv:aan. ven rautatien rakentamista varten. Liitteet
32326: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 44 määrärahan osoit- IV,538. s. 1880. L. Vv:aan.
32327: tamisesta puutavaran hankintaan Hankasalmen - Ed. Peltosen ym. rah.al. n: o 373 korotetun
32328: sahalle. Liitteet IV,214. s. 1500. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta Jyväskylän-Jämsän-
32329: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n :o 45 määrärahan osoit- kosken rautatien rakennustöiden aloittamiseen.
32330: tamisesta asematalon suunnitteluun Jyväskylän Liitteet IV,543. s. 1885. L. Vv:aan.
32331: kaupunkiin. Liitteet IV,215. s. 1501. L. Vv:aan. - Ed. Pentin ym. rah.al. n: o 376 korotetun mää-
32332: - Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 65 määrärahan rärahan osoittamisesta Tampereen-Parkanon-
32333: osoittamisesta rautateiden liikkuvaa kalustoa val- Seinäjoen radan rakennustöiden aloittamista
32334: mistavan teollisuuslaitoksen rakentamiseen Seinä- varten. Liitteet IV,546. s. 1888. L. Vv:aan.
32335: joen kaupunkiin. Liitteet IV,235. s. 1521. L. - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n: o 386 korotetun
32336: Vv:aan. määrärahan osoittamisesta Jyväskylän-Jäm-
32337: - Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 95 määrärahan sänkosken radan rakentamiseen. Liitteet IV,556.
32338: osoittamisesta yhdysradan rakennustöiden aloit- s. 1899. L. Vv:aan.
32339: 22 Asialuettelo 1961.
32340:
32341:
32342: - Ed. Puhakan ym. rah.al. n:o 391 määrärahan tien asema-alueiden rakennustöihin. Liitteet
32343: osoittamisesta Joensuun-Ilomantsin radan Hera- IV,777. s. 2141. L. Vv:aan.
32344: järven ja Ilomantsin välisen osan rakennustöiden - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n: o 609 määrärahan
32345: aloittamiseksi. Liitteet IV,561. s. 1904. L. osoittamisesta Pohjanmaan rannikkoradan suun-
32346: Vv:aan. nittelu- ja rakennustöiden aloittamiseksi. Liit-
32347: - Ed. Ryhdän ym. rah.al. n: o 408 määrärahan teet IV,779. s. 2143. L. Vv:aan.
32348: osoittamisesta valtionrautateiden sähköistämis- - Ks. Kunnat. Rautatieläiset. Rautatiemaksut.
32349: suunnitelmaan liittyvien kiinteiden laitteiden Sillat.
32350: rakennustöiden aloittamista varten. Liitteet
32351: IV,578. s. 1925. L. Vv:aan. Rehut: - Ks. Karjatalous. Maatalous.
32352: - Ed. Salinin ym. rah.al. n:o 416 määrärahan
32353: osoittamisesta Hyvinkään uuden asemaraken- Rintamamiehet: - Ks. Kansaneläke.
32354: nuksen ja ratapihan rakennustöiden aloittami-
32355: seksi. Liitteet IV,586. s. 1935. L. Vv:aan. Ristijärvi: - Ks. Sill~t.
32356: - Ed. Salinin ym. rah.al. n: o 417 korotetun mää-
32357: rärahan osoittamisesta dieselveturien korjauk- Rodunjalostus: - Ks. Metsänhoito.
32358: seen ja varaosien valmistamiseen tarvittavien
32359: työstökoneiden hankkimiseksi valtionrautatei- Rokotus: - Ks. Turkiseläimet.
32360: den Hyvinkään konepajalla. Liitteet IV,587. s.
32361: 1936. L. Vv:aan. Rovaniemi: - Ks. Asuntotuotanto. Pakkolunastns.
32362: - Ed. Salmela-Järvisen ym. rah.al. n:o 424 mää-
32363: rärahan osoittamisesta rautatiehallituksen hal- Bunkotiet: - Ks. Maantiet.
32364: lintorakennuksen siivoojan toimien perustami-
32365: seen. Liitteet IV,594. s. 1944. L. Vv:aan. Ruoppaustyöt: Ed. Backlundin ym. rah.al. n:o 68
32366: - Ed. Tikkaojan ym. rah.al. n:o 475 määrärahan määrärahan osoittamisesta Siipyyn niemeltä Fla-
32367: osoittamisesta Seinäjoen rautatieasema- ja pos- dan nimisen lahden kautta johtavan väylän
32368: titalorakennuksen töiden aloittamista varten. tutkimiseksi ja ruoppaamiseksi. Liitteet IV,238.
32369: Liitteet IV,645. s. 2000. L. Vv:aan. s. 1525 ja 1526. L. Vv:aan.
32370: - Ed. Timosen ym. rah.al. n:o 482 määrärahan - Ed. Korsbäekin ym. rah.al. n:o 198 määrärahan
32371: osoittamisesta Iisalmen-Valtimon radan suun- osoittamisesta Kristiinankaupunkiin johtavan
32372: nittelutöitä varten. Liitteet IV,652. s. 2007. L. väylän oikaisemiseksi ns. Härkmeren mutkan
32373: Vv:aan. kohdalla. Liitteet IV,368. s. 1681 ja 1682. L.
32374: - Ed. V. Turusen rah.al. n:o 503 korotetun mää- Vv:aan.
32375: rärahan osoittamisesta Parikkalan-Onkamon - Ed. Rapion ym. rah.al. n: o 396 määrärahan
32376: rautatien rakentamiseen. Liitteet IV,673. s. osoittamisesta Karvianjoen suuosan ruoppaami-
32377: 2032. L. V v: aan. seksi. Liitteet IV,566. s. 1910. L. Vv:aan.
32378: - Ed. Tuulen ym. rah.al. n:o 515 määrärahan - Ks. Satamat.
32379: osoittamisesta Imatran ratapihan laajentamista
32380: varten. Liitteet IV,685. s. 2045. L. Vv:aan. Röntgenhoito: - Ks. Sairaanhoito.
32381: - Ed. Tuulen ym. rah.al. n: o 517 määrärahan
32382: osoittamisesta Kouvolan-Kunsanniemen-Multa-
32383: mäen ratahankkeen toteuttamista varten. Liit- s.
32384: teet IV,687. s. 2047. L. Vv:aan.
32385: - Ed. Törmän ym. rah.al. n: o 521 korotetun maa- Saarijärvi: - Ks. Oppikoulut.
32386: rärahan osoittamisesta asunto-, sosiaali-, virasto-
32387: ym. eri osastojen yhteisten rakennusten raken- Saaristotiet: - Ks. Maantiet.
32388: tamiseen valtionrautateillä. Liitteet IV,691. s.
32389: 2053. L. Vv:aan. Sahat: - Ks. Rautatiet.
32390: ---,- Ed. Uotin ym. rah.al. n:o 525 määrärahan
32391: osoittamisesta peruapaikkaisten yliasentajan ja Sairaalat: Ed. Erikssonin ym. rah.al. n: o 73 maa-
32392: sähköasentajan toimien perustamiseen valtion- rärahan osoittamisesta Malmin sairaalan uudis-
32393: rautateille. Liitteet IV,695. s. 2057. L. Vv:aan. rakennusta varten. Liitteet IV,243. s. 1533 ja
32394: ---,- Ed. U otin ym. rah.al. n: o 526 määrärahan 1534. L. Vv:aan.
32395: osoittamisesta ylimääräisten varastomiehen toin- Ed. Helteen ym. rah.al. n: o 127 korotetun
32396: ten perustamiseen valtionrautateille. Liitteet määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopis-
32397: IV,696. s. 2058. L. Vv:aan. tolliselle keskussairaalalle sairaalarakennusten
32398: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 536 määrärahan rakentamiseen ja asuntojen suunnitteluun. Liit-
32399: osoittamisesta Taivalkosken-Kemijärven rauta- teet IV,297. s. 1593. L. Vv:aan.
32400: tien rakentamiseen. Liitteet IV,706. s. 2068. L. - Ed. Kokkolan ym. rah.al. n: o 194 korotetun
32401: Vv:aan. määrärahan osoittamisesta Kotkan keskussairaa-
32402: - Ed. V. R. Virtasen ym. rah.al. n:o 596 määrä- lan rakentamista varten. Liitteet IV,364. s.
32403: rahan osoittamisesta yli- tai alikäytävän raken- 1676. L. Vv:aan.
32404: tamiseen Nokian asemalle. Liitteet IV,766. s. - Ed. J. E. Partasen ym. rah.al. n:o 357 määrä-
32405: 2129. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta Kainuun keskussairaalan
32406: - Ed. Väänäsen ym. rah.al. n: o 607 määrärahan rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,527.
32407: osoittamisesta Siilinjärven-Juankosken rauta- s. 1869. L. Vv:aan.
32408: Asialuettelo 1961. 23
32409: - Ed. Siltasen ym. rah.al. n: o 434 korotetun mää- sairausvakuutuksen toimeenpanokustannuksiin.
32410: rärahan osoittamisesta Turun Radiumkodille. Liitteet IV,593. s. 1943. L. Vv:aan.
32411: Liitteet IV,604. s. 1954. L. Vv:aan.
32412: - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n:o 463 määrärahan Sa.lahmi: - Ks. Asutustiet.
32413: osoittamisesta avustukseksi Suomussalmen kun-
32414: nansairaalan rakentamista varten. Liitteet Sa.lla: - Ks. Maanhankinta.
32415: IV,633. s. 1987. L. Vv:aan.
32416: - Ed. V. K. Turusen ym. rah.al. n: o 494 määrä- Saloinen: - Ks. Rautaruukki Oy.
32417: rahan osoittamisesta Kontioniemen keskusparan-
32418: tolan henkilökunnan asuinrakennustöiden aloit- Sanomalehtimiehet: Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o
32419: tamiseksi. Liitteet IV,664. s. 2021. L. Vv:aan. 96 määrärahan osoittamisesta neljää uutta sa-
32420: - Ks. Kunnat. Lastenlinna. Lääkärit. Mielisai- nomalehtimieseläkettä varten. Liitteet IV,266.
32421: raalat. s. 1558. L. V v: aan.
32422:
32423: Sairaanhoitajat: Ed. Helteen ym. rah.al. n:o 129 Satakunta: - Ks. Metsäkoulut.
32424: määrärahan osoittamisesta sairaanhoitohenkilö-
32425: kunnan koulutuksen lisäämiseen. Liitteet IV,299. Satamat: Ed. Helteen ym. rah.al. n:o 114 maara·
32426: s. 1596. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta avustukseksi Loviisan kau·
32427: -Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 587 määrä- pungille Valkon sataman laajennustöitä varten.
32428: rahan osoittamisesta Savonlinnan sairaanhoi- Liitteet IV,284. s. 1577. L. Vv:aan.
32429: tajakoulun rakennustöiden aloittamiseksi. Liit- -Ed. Kokkolan ym. rah.al. n:o 195 korotetun
32430: teet IV,757. s. 2119. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta lainoiksi vientisata-
32431: mia ylläpitäville kunnille satamien rakenta-
32432: Sairaanhoito: Ed. Aallon ym. rah.al. n:o 29 maa- mista varten. Liitteet IV,365. s. 1677. L.
32433: rärahan osoittamisesta selvityksen hankkimi- Vv:aan.
32434: seksi pitkäaikaista sairaanhoitoa tarvitsevien - Ed. Kytän rah.al. n: o 206 määrärahan osoit-
32435: vanhusten ja muiden akuuttivaiheen sivuutta- tamisesta maamme käyttöön Pohjois-Norjan
32436: neiden sairaiden hoidontarpeesta. Liitteet rannikolta hankittavaa satamaa koskeviin tut-
32437: IV,199. s. 1485. L. Vv:aan. kimuksiin. Liitteet IV,376. s. 1693. L. Vv:aan.
32438: - Ed. Flinckin ym. rah.al. n: o 78 määrärahan - Ed. Liedeksen ym. rah.al. n: o 267 määrärahan
32439: osoittamisesta röntgen- ja radiumhoitoa saavien osoittamisesta Iihin rakennettavan sataman
32440: varattomien syöpäpotilaiden matkalippujen kor- avustamiseksi. Liitteet IV,437. s. 1760. L.
32441: vaamiseen. Liitteet IV,248. s. 1539. L. Vv:aan. Vv:aan.
32442: - Ed. Heinosen ym. rah.al. n:o 110 määrärahan - Ed. Linnan ym. rah.al. n: o 277 määrärahan
32443: osoittamisesta vähävaraisten sotaleskien sairaus- osoittamisesta ruoppaustöiden aloittamiseksi
32444: avustuksiin. Liitteet IV,280. s. 1573. L. Vv:aan. Rahjan satamassa. Liitteet IV,447. s. 1777. L.
32445: - Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 186 määrärahan Vv:aan.
32446: osoittamisesta sädehoitoon määrättyjen syöpä- - Ed. Nurmisen ym. rah.al. n:o 344 määrärahan
32447: potilaiden matka-avustuksiin. Liitteet IV,356. osoittamisesta avustukseksi Himangan kunnalle
32448: s. 1667. L. Vv:aan. satamalaiturin rakentamista varten. Liitteet
32449: - Ed. Lehdon ym. rah.al. n: o 24 7 määrärahan IV,514. s. 1854. L. Vv:aan.
32450: osoittamisesta alle 15-vuotiaitten lasten sai- - Ed. Nurmisen ym. rah.al. n:o 347 korotetun
32451: raalahoitomaksujen alentamiseen. Liitteet IV,417. määrärahan osoittamisesta !ainoiksi vientisata-
32452: s. 1740. L. Vv:aan. mia ylläpitäville kunnille satamien rakentamista
32453: - Ed. E. Mannisen ym. rah.al. n: o 294 määrä- varten. Liitteet IV,517. s. 1857. L. Vv:aan.
32454: rahan osoittamisesta varattomien kansaneläke- - Ed. Tainion ym. rah.al. n: o 453 määrärahan
32455: läisten sairausmenoihin. Liitteet IV,464. s. 1796. osoittamisesta avustukseksi Kemin kaupungille
32456: L. Vv:aan. Ajoksen syväsataman kunnostamis- ja laajen-
32457: - Ed. Torven ym. rah.al. n:o 485 määrärahan nustöitä varten. Liitteet IV,623. s. 1976. L.
32458: osoittamisesta maksuttoman sairaala-, lääkäri- Vv:aan.
32459: ja lääkehuollon järjestämiseksi vähävaraisille - Ks. Rautatiet.
32460: kansaneläkettä saaville. Liitteet IV,655. s. 2010.
32461: L. Vv:aan. Satovahingot: - Ks. Maatalous. Pienviljelys.
32462: - Ed. I. Virtasen ym. rah.al. n:o 576 määrärahan
32463: osoittamisesta radium- ja röntgenhoitoa saavien Savo: - Ks. Ammattikurssit. Säilöntä. Teollisuus.
32464: varattomien syöpäsairaiden matkalippujen kor- Voimalaitokset.
32465: vaamiseen. Liitteet IV,746. s. 2108. L. Vv:aan.
32466: Savonlinna: - Ks. Lentokentät. Sairaanhoitajat.
32467: - Ed. I. Virtasen ym. rah.al. n:o 577 määrärahan
32468: osoittamisesta syöpäsairaiden maksuttoman tut- Seimet: - Ks. Lastenhoito.
32469: kimuksen ja sädehoidon suorittamiseen. Liitteet
32470: IV,747. s. 2109. L. Vv:aan. Seinäjoki: - Ks. Rautatiet. Siementarkastuslaitos.
32471: - Ks. Ammattitaudit. Invaliidit. Kunnalliskodit. Sillat. Viljavarastot. Virastot.
32472: Kunnat. Lapsihalvaus. Mielisairaalat. Sokeri-
32473: tauti. Tutkimustyö. 'rerveydenhoito. Selluloosa: - Ks. Puunjalostusteollisuus.
32474:
32475: Sairausvakuutus: Ed. Salmela-Järvisen ym. rah.al. Seminaarit: Ed. Leinosen ym. rah.al. n:o 261 mää-
32476: n: o 423 määrärahan osoittamisesta valmistuvan rärahan osoittamisesta seminaarien opintosuun-
32477: 24 Asialuettelo 1961.
32478:
32479:
32480: tien ja vapaaehtoisten aineiden opetuksen jär- - Ed. Linnan ym. rah.al. n: o 278 määrärahan
32481: jestämiseksi. Liitteet IV,431. s. 1754. L. Vv:aan. osoittamisesta Jaakolan sillan rakentamiseen
32482: - Ks. Kansakoulut. ja tien oikaisemiseen Nivalan kirkolla. Liitteet
32483: IV,448 s. 1779. L. Vv:aan.
32484: Sepelvaltimotaudit: - Ks. Tutkimustyö. - Ed. Mannilan ym. rah.al. n: o 289 määrärahan
32485: osoittamisesta Sulkavankosken siltatöiden aloit-
32486: Seutusuunnittelu: Ed. Tikkaojan ym. rah.al. n: o tamiseen Heinolan maalaiskunnassa. Liitteet
32487: 478 korotetun määrärahan osoittamisesta avus- IV,459. s. 1791. L. Vv:aan.
32488: tuksiksi vapaaehtoista seutusuunnittelua varten. - Ed. Nordströmin rah.al. n: o 343 määrärahan
32489: Liitteet IV,648. s. 2003. L. Vv:aan. osoittamisesta Uudenkaarlepyyn kaupungille La-
32490: puan joen ylittävän sillan kunnostamiseen. Liit-
32491: Siemenet: Ed. Korsbäckin ym. rah.al. n:o 201 teet IV,513. s. 1852 ja 1853. L. Vv:aan.
32492: määrärahan osoittamisesta timotein siemenen - Ed. J. E. Partasen ym. rah.al. n:o 355 määrä-
32493: viennin edistämiseksi. Liitteet IV,371. s. 1687 rahan osoittamisesta Kajaanin-Oulun maan-
32494: ja 1688. L. Vv:aan. tiellä olevan Kiehimänjoen maantiesillan raken-
32495: - Ks. Metsänhoito. nustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,525. s.
32496: 1867. L. Vv:aan.
32497: Siementarkastuslaitos: Ed. Antilan ym. rah.al. n:o -Ed. J. E. Partasen ym. rah.al. n:o 356 määrä-
32498: 64 määrärahan osoittamisesta siementarkastus- rahan osoittamisesta Ristijärven kunnassa olevan
32499: laitoksen rakentamiseksi Seinäjoen kaupunkiin. Koirasalmen sillan rakennustöiden aloittamiseen.
32500: Liitteet IV,234. s. 1520. L. Vv:aan. Liitteet IV,526. s. 1868. L. Vv:aan.
32501: - Ed. Pekkarisen ym. rah.al. n:o 370 määrärahan
32502: Siikajärvi: - Ks. Vedensäännöstely. osoittamisesta Kortejoen sillan rakentamistöiden
32503: aloittamiseksi. Liitteet IV,540. s. 1882. L.
32504: Siipyy: - Ks. Ruoppaustyöt. Vv:aan.
32505: - Ed. Pekkarisen ym. rah.al. n: o 372 määrärahan
32506: Siirtokalastajat: Ed. Sinkkosen ym. rah.al. n:o osoittamisesta Leppävirran sillan ja siihen liitty-
32507: 438 määrärahan osoittamisesta korvauksiksi vän maantien rakennustöiden aloittamiseksi. Liit-
32508: Pyhtään kunnan kalastustilojen haltijoille. Liit- teet IV,542. s. 1884. L. Vv:aan.
32509: teet IV,608. s. 1958. L. Vv:aan. - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n:o 387 määrärahan
32510: osoittamisesta sillan rakentamistöiden aloittami-
32511: Siivoojat: - Ks. Rautatiet. Yliopisto. seksi Matilanvirran yli Sumiaisten-Konginkan-
32512: kaan maantiellä. Liitteet IV,557. s. 1900. L.
32513: Sikatalous: - Ks. Koeasemat. Vv:aan.
32514: - Ed. Roineen ym. rah.al. n: o 399 määrärahan
32515: Sillat: Ed. Ala-Kuljun ym. rah.al. n:o 58 maara- osoittamisesta rautatieylikäytäväsillan rakentami-
32516: rahan osoittamisesta ylikulkusillan rakentami- seksi Loimaan kauppalaan. Liitteet IV,569. s.
32517: seksi Seinäjoen ratapihan poikki. Liitteet 1913. L. Vv:aan.
32518: IV,228. s. 1514. L. Vv:aan. - Ed. Tammisen ym. rah.al. n: o 459 määrärahan
32519: - Ed. Haapasen ym. rah.al. n:o 90 määrärahan osoittamisesta avustukseksi Hämeenlinnan kau-
32520: osoittamisesta Riihimäen-Lahden rataosuudellå pungille Vanajaveden ylittävän sillan uusiruis-
32521: olevan Järvelän rautatieylikäytäväsillan suun- töiden aloittamiseen. Liitteet IV,629. s. 1983.
32522: nittelu- ja rakennustöiden aloittamiseksi. Liit- L. Vv:aan.
32523: teet IV,260. s. 1552. L. Vv:aan. - Ed. Vennamon rah.al. n: o 544 määrärahan osoit-
32524: tamisesta sillan rakentamiseen Hanhivirtaan.
32525: - Ed. Helteen ym. rah.al. n: o 120 määrärahan Liitteet IV,714. s. 2076. L. Vv:aan.
32526: osoittamisesta Hiidensalmen sillan rakennustöi-
32527: den aloittamiseen. Liitteet IV,290. s. 1585. L. - Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 584 määrä-
32528: Vv:aan. rahan osoittamisesta maantiesillan rakennustöi-
32529: den aloittamiseksi Kyrönsalmeen. Liitteet
32530: - Ed. Hostilan ym. rah.al. n:o 141 määrärahan IV,754. s. 2116. L. Vv:aan.
32531: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Pyhtään - Ed. V. R. Virtasen ym. rah.al. n:o 595 määrä-
32532: kunnan Keihässalmeen. Liitteet IV,311. s. 1611. rahan osoittamisesta Vihnussillan rakentamiseen
32533: L. Vv:aan. Nokian kauppalassa. Liitteet IV,765. s. 2128.
32534: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 220 määrärahan L. Vv:aan.
32535: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Kemijär- - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 600 määrärahan
32536: ven-Luusuan-Rovaniemen maantiellä olevaan osoittamisesta sillan rakentamiseksi Ounasjoen
32537: Lautasalmeen. Liitteet IV,390. s. 1713. L. suun yli. Liitteet IV,770. s. 2133. L. Vv:aan.
32538: Vv:aan. - Ks. Maantiet.
32539: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 225 määrärahan
32540: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Tenniön- Sisaralennukset: - Ks. Oppikoulut.
32541: joen yli Sallan-Savukosken maantiellä. Liit-
32542: teet IV,395. s. 1718. L. Vv:aan. Sisäoppilaitokset: Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n:o
32543: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 226 määrärahan 79 määrärahan osoittamisesta Porvoon nais-
32544: osoittamisesta siltojen rakentamiseksi Kemijär- opiston ja tyttölukion lisärakennuksen rakenta-
32545: ven-Lehtolan-Posion maantiellä oleviin Kai- miseksi. Liitteet IV,249. s. 1540. L. Vv:aan.
32546: san- ja Lantunginsalmeen. Liitteet IV,396. s.
32547: 1719. L. Vv:aan. Sisävesiliikenne: - Ks. Laivaliikenne.
32548: Asialuettelo 1961. 25
32549: Siviili-invaliidit: - Ks. Invaliidit. Suomen Teiniliitolle kurssikeskuksen rakenta-
32550: miseen. Liitteet IV,277. s. 1569. L. Vv:aan.
32551: Sivistystyö: Ed. V. Turusen ym. rah.al. n: o 508
32552: korotetun määrärahan osoittamisesta metsä- ja Suomussalmi: - Ks. Asutustiet. Oppikoulut. Sai-
32553: uittotyöläisten sivistystyöhön. Liitteet IV,678. raalat.
32554: s. 2037. L. Vv:aan.
32555: Suonenjoki: - Ks. Virastot.
32556: Soittimet: - Ks. Musiikki.
32557: Suonsalmi: - Ks. Sillat.
32558: Sokeritauti: Ed. Stenbergin ym. rah.al. n:o 440
32559: määrärahan osoittamisesta maksuttoman hoidon Suot: - Ks. Kuivatustyöt.
32560: järjestämiseksi vähävaraisille sokeritautisille.
32561: Liitteet IV,610. s. 1960. L. Vv:aan. Sydäntautiliitto r.y.: - Ks. Tutkimustyö.
32562: Sosiaalihuollon keskusWtto: Ed. V. E. Partasen Syrjäseutulisä: - Ks. Virkamiehet.
32563: ym. rah.al. n: o 361 korotetun määrärahan osoit·
32564: tamisesta Sosiaalihuollon keskusliiton valtion- Syöpä: - Ks. Sairaanhoito. Tutkimustyö.
32565: apua varten. Liitteet IV,531. s. 1873. L.
32566: Vv:aan. Sädehoito: - Ks. Sairaanhoito.
32567: Sosiaalihuolto: - Ks. Kunnat. Sähkö: Ed. Karvosen ym. rah.al. n:o 174 korote·
32568: tun määrärahan osoittamisesta maaseudun säh-
32569: Sosiaaliministeriö: Ed. Paasion ym. rah.al. n: o 350 köistämisen tukemiseen. Liitteet IV,344. s. 1654.
32570: määrärahan osoittamisesta sosiaaliministeriön L. Vv:aan.
32571: työosaston eräiden virkojen järjestelyä varten. - Ed. Kosolan ym. rah.al. n: o 204 korotetun
32572: Liitteet IV,520. s. 1861. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköis-
32573: - Ed. J. E. Partasen ym. rah.al. n:o 359 määrä- tämisen tukemiseen. Liitteet IV,374. s. 1691.
32574: rahan osoittamisesta sosiaaliministeriön metsä- L. Vv:aan.
32575: palkkatoimiston käyttöön ajotöiden palkkatark- -Ed. Niemelän ym. rah.al. n:o 319 määrärahan
32576: kailun järjestämiseen. Liitteet IV,529. s. 1871. osoittamisesta sähköistämislainojen myöntämi-
32577: L. Vv:aan. seksi Sisä-Suomen saaristoalueille. Liitteet
32578: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 605 määrärahan IV,489. s. 1825. L. Vv:aan.
32579: osoittamisesta metsäpalkkatarkkailua varten - Ed. Sepin ym. rah.al. n: o 432 määrärah
32580: tarvittavan henkilökunnan palkkaamiseen. Liit- osoittamisesta lainoiksi maaseudun vähävarais-
32581: teet IV,775. s. 2138. L. Vv:aan. ten talouksien sähköistämiseksi. Liitteet IV,602.
32582: - Ks. Ammattientarkastus. s. 1952. L. Vv:aan.
32583: - Ed. Sävelän ym. rah.al. n:o 447 korotetun mää-
32584: Sosiaalinen asuntotuotanto: - Ks. Asuntotuotanto. rärahan osoittamisesta maaseudun sähköistämi-
32585: sen tukemiseen. Liitteet IV,617. s. 1970. L.
32586: Sosia.a.litilat: - Ks. Rautatiet. Vv:aan.
32587: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 558 korotetun määrä-
32588: Sotaeläkkeet: - Ks. Eläkkeet. rahan osoittamisesta syrjäseutujen sähköistämi-
32589: sen tukemiseen. Liitteet IV,728. s. 2090. L.
32590: Sotalesket: - Ks. Sairaanhoito. Vv:aan.
32591: - Ks. Rautatiet.
32592: Sottlasvammalaki: Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n:o
32593: 470 määrärahan osoittamisesta sotilasvammalain Sähköasentajat: - Ks. Rautatiet.
32594: mukaisten korvausten korottamiseen. Liitteet
32595: IV,640. s. 1994. L. Vv:aan. Sli.ilöntll.: Ed. Vennamon rah.al. n:o 543 määrä-
32596: rahan osoittamisesta säilöntätehtaan perusta-
32597: Sudet: - Ks. Korvaus. mista varten Pohjois-Savoon. Liitteet IV,713.
32598: s. 2075. L. Vv:aan.
32599: Sulkavankoski: - Ks. Sillat.
32600: Säteilybiologiset tutkimukset: - Ks. Tutkimustyö.
32601: Suolahti: - Ks. Virastot.
32602: Säteilyfysiikan laitos: Ed. Helteen ym. rah.al. n:o
32603: Suomen elokuva-arkisto: - Ks. Elokuva-arkisto. 122 korotetun määrärahan osoittamisesta sä-
32604: teilyfysiikan laitoksen palkkamenoihin. Liitteet
32605: Suomen Ba.uhanliitto: - Ks. Rauhanpuolustajat. IV,292. s. 1587. L. Vv:aan.
32606: - Ed. Helteen ym. rah.al. n:o 123 korotetun
32607: Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitfo: määrärahan osoittamisesta säteilyfysiikan lai-
32608: - Ks. Invaliidit. toksen mittaus- ja tutkimusvälineistön täyden·
32609: tämiseen. Liitteet IV,293. s. 1589. L. Vv:aan.
32610: Suomen teatterikoulu: - Ks. Näyttämötaide. - Ed. Helteen ym. rah.al. n: o 124 määrärahan
32611: osoittamisesta säteilyfysiikan laitoksen raken-
32612: Suomen Teiniliitto r.y.: Ed. Haran ym. rah.al. n:o tamista varten. Liitteet IV,294. s. 1590. L.
32613: 107 määrärahan osoittamisesta avustukseksi Vv:aan.
32614: 4 E 168/62
32615: 26 Asialuettelo 1961.
32616:
32617:
32618: - Ed. Helteen ym. rah.al. n:o 125 korotetun - Ed. Wiherheimon rah.al. n:o 574 määrärahan
32619: määrärahan osoittamisesta lisätilojen vuokraa- osoittamisesta teknillisten oppilaitosten rehto-
32620: miseen säteilyfysiikan laitoksen käyttöön. Liit- rien palkkauksen korottamiseen. Liitteet IV,744.
32621: teet IV,295. s. 1591. L. Vv:aan. s. 2106. L. Vv:aan.
32622: - Ks. Opintoavustukset.
32623: Säyneinen: - Ks. Vedensäännöstely.
32624: Telakat: Ed. Murron ym. rah.al. n:o 309 maara-
32625: Sääksmäki: - Ks. Matkailu. rahan osoittamisesta tutkimuksen suorittamiseksi
32626: laivatelakan rakentamiseksi Ouluun. Liitteet
32627: Säännöstely: - Ks. Vuokrasäännöstely. IV,479. s. 1812. L. Vv:aan.
32628: - Ks. Laivanrakennus.
32629: T.
32630: Tenniönjoki: - Ks. Sillat.
32631: Taide: Ed. V. E. Partasen ym. rah.al. n:o 363
32632: määrärahan osoittamisesta työapurahoiksi pää- Teollisuus: Ed. Rytkösen ym. rah.al. n:o 411 maa-
32633: kaupungin ulkopuolella asuville kuvataiteilijoille. rärahan osoittamisesta Pohjois-Savoon perustet-
32634: Liitteet IV,533. s. 1875. L. Vv:aan. tavan valtiojohtoisen teollisuuden tutkimus· ja
32635: - Ks. Eläkkeet. suunnittelutyöhön. Liitteet IV,581. s. 1929. L.
32636: Vv:aan.
32637: Taimet: - Ks. Metsänhoito. - Ks. Elintarviketeollisuus. Käsiteollisuus. Koti-
32638: teollisuus. Puunjalostusteollisuus. Rautatiet. Säi-
32639: Taimitarhasiemenet: - Ks. Metsänhoito. löntä. Turve. Tutkimustyö.
32640: Taivalkoski: - Ks. Kalanviljelyslaitokset. Terveydenhoito: Ed. Lahden ym. rah.al. n:o 231
32641: määrärahan osoittamisesta kuntien terveyden-
32642: Taloudellinen tiedotustoiminta: - Ks. Ulkomaan- hoitolautakuntien menojen valtionapujärjestel-
32643: kauppa. män tutkimiseksi. Liitteet IV,401. s. 1724. L.
32644: Vv:aan.
32645: Talviauraus: - Ks. Asutustiet. - Ed. V. E. Partasen ym. rah.al. n:o 366 määrä-
32646: rahan osoittamisesta oppilaiden terveydenhoi-
32647: Tampere: - Ks. Invaliidit. don järjestämiseksi yksityisoppikouluissa. Liit-
32648: teet IV,536. s. 1878. L. Vv:aan.
32649: Tapaturmat: - Ks. Sosiaaliministeriö. - Ks. Invaliidit. Lapsihalvaus. Sairaanhoito. So-
32650: keritauti.
32651: Tarkastustoiminta: - Ks. Kouluruokailu. Metsä-
32652: työt. Sosiaaliministeriö. Terveyssisaret: - Ks. Terveydenhoito.
32653: Teatterit: - Ks. Näyttämötaide. Tiedotustoiminta: - Ks. Ulkomaankauppa.
32654: Teknillinen tutkimuslaitos: Ed. Käkelän ym. rah.al. Tie- ja vesirakennuspiirit: - Ks. Asuntotuotanto.
32655: n:o 212 määrärahan osoittamisesta Valtion tek-
32656: nillisen tutkimuslaitoksen paloteknillisen labo-
32657: ratorion uudisrakennusta varten. Liitteet IV,382. Tilustiet: Ed. Vennamon rah.al. n:o 568 määrä-
32658: s. 1702. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta yleisessä käytössä olevien
32659: - Ed. Lehdon ym. rah.al. n: o 250 määrärahan tilustieluontoisten teiden kunnossapitoavustuk·
32660: osoittamisesta eräiden virkojen perustamista var- siin. Liitteet IV,738. s. 2100. L. Vv:aan.
32661: ten Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen elintar-
32662: viketeollisuuslaboratorioon. Liitteet IV,420. s. Timotei: - Ks. Karjatalous. Siemenet.
32663: 1743. L. Vv:aan.
32664: Ed. Rihtniemen ym. rah.al. n:o 398 määrära- Toimipaikkakoulutus: - Ks. Kätilöt.
32665: han osoittamisesta nahantutkimusassistentin toi-
32666: men perustamiseksi Valtion teknilliseen tutki- Toipilaskodit: - Ks. Lapsihalvaus.
32667: muslaitokseen. Liitteet IV,568. s. 1912. L.
32668: Vv:aan. Toipilasraha: - Ks. Kunnat.
32669:
32670: Teknilliset koulut: Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o Troolarit: - Ks. Kalastus.
32671: 103 määrärahan osoittamisesta Mikkeliin perus-
32672: tettavan teknillisen koulun suunnittelutöitä Tuberkuloosi: - Ks. Kunnat. Sairaalat.
32673: varten. Liitteet IV,273. s. 1565. L. Vv:aan.
32674: - Ed. Kansikkaan ym. rah.al. n:o 170 määrära- Tuberkuloosiliitto r.y.: Ed. Aition ym. rah.al. n: o
32675: han osoittamisesta teknillisen koulun suunnit- 48 korotetun määrärahan osoittamisesta Tuber-
32676: telua varten Pohjois-Kymenlaaksoon. Liitteet kuloosiliitto r.y:n valtionavuksi. Liitteet IV,218.
32677: IV,340. s. 1649. L. Vv:aan. s. 1504. L. Vv:aan.
32678: - Ed. Tuulen ym. rah.al. n:o 518 määrärahan - Ed. Hiltusen ym. rah.al. n: o 131 korotetun mää-
32679: osoittamisesta Pohjois-Kymenlaakson teknillisen rärahan osoittamisesta Tuberkuloosiliiton toimin-
32680: koulun suunnittelua varten. Liitteet IV,688. s. nan tukemiseen. Liitteet IV,301. s. 1600. L.
32681: 2048. L. Vv:aan. Vv:aan.
32682: Asialuettelo 1961. 27
32683:
32684: - Ed. Karvosen ym. rah.al. n: o 172 korotetun den huoltajan varassa elävien perheiden toi-
32685: määrärahan osoittamisesta Tuberkuloosiliitto meentulosta. Liitteet IV,421. s. 1744. L. Vv:aan.
32686: r.y :.lle Liperin ammattioppilaitoksen viemäröin- - Ed. Vennamon rah.al. n:o 532 määrärahan
32687: tisuunnitelman toteuttamiseksi. Liitteet IV,342. osoittamisesta Nilsiän kunnassa olevien kvart-
32688: s. 1651. L. Vv:aan. siittiesiintymien tutkimiseen. Liitteet IV,702.
32689: - Ed. Kytän ym. rah.al. n: o 205 korotetun mää- s. 2064. L. Vv:aan.
32690: rärahan osoittamisesta Tuberkuloosiliiton toi- - Ks. Eläintaudit. Kalatalous. Koeasemat. Koti-
32691: minnan tukemiseen. Liitteet IV,375. s. 1692. L. talous. Rakennustoiminta. Säteilyfysiikan lai-
32692: Vv:aan. tos. Teknillinen tutkimuslaitos. Työterveyslai-
32693: tos. Vajaamieliset.
32694: Tulo- ja omaisuusvero: Ed. Koiviston ym. lak.al. n:o
32695: 199 laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai- Tyttökoulut: - Ks. Oppikoulut. Sisäoppilaitokset.
32696: sesta muuttamisesta. Liitteet XIII,2. s. 2177.
32697: L. Verov:aan 1452. Työapura.hat: - Ks. Taide.
32698: - Ed. Kaitilan ym. lak.al. n:o 200 laiksi tulo- ja
32699: omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta. Työkyvyttömyys: - Ks. Asuntotuotanto.
32700: Liitteet XIII,3. s. 2179. L. Verov:aan 1452.
32701: - Ed. Innalan ym. lak.al. n:o 201 laiksi tulo- ja Työlaitokset: Ed. Tikkaojan ym. rah.al. n:o 477
32702: omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta. määrärahan osoittamisesta Ilmajoen työlaitok-
32703: Liitteet XIII,4. s. 2182. L. Verov:aan 1452. sen uusien rakennusten rakentamista varten.
32704: Liitteet IV,647. s. 2002. L. Vv:aan.
32705: Tulvat: - Ks. Korvaus. Maatalous. Pengerrystyöt.
32706: Perkaustyöt. Pienviljelys. Vedensä.ännöstely. Työläistarkastajat: - Ks. Ammattientarkastus.
32707: Metsä työt.
32708: Tuomiokirkot: - KB. Kirkko.
32709: Työntekijät: - Ks. Valtion työntekijät.
32710: Turkiseläimet: Ed. Backlundin ym. rah.al. n:o 70
32711: määrärahan osoittamisesta vahingonkorvauksia Työterveyslaitos: Ed. Helteen ym. rah.al. n: o 126
32712: varten minkkien kasvattajille. Liitteet IV,240. korotetun määrärahan osoittamisesta Työter-
32713: s. ·15.29 ja 1530. L. Vv:aan. veyslaitoksen ylläpitämiseen. Liitteet IV,296. s.
32714: -Ed. Jungarån ym. rah.al. n:o 161 määrärahan 1592. L. V v: aan.
32715: osoittamisesta avustuksiksi minkkien rokotta- - Ed. Kokkolan ym. rah.al. n: o 197 määrärahan
32716: misesta aiheutuvien kustannusten alentamisekBi. osoittamisesta Ammattilääketieteen Säätiön
32717: Liitteet IV,331. s. 1637 ja 1638. L. Vv:aan. Työterveyslaitokselle vanhojen työntekijäin so-
32718: veltuvuuden perustutkimuksen aloittamista var·
32719: Turku: - Ks. Lentoliikenne. Näyttämötaide. Oppi- ten. Liitteet IV,367. s. 1680. L. Vv:aan.
32720: koulut. Sairaalat. Yliopisto.
32721: Työväenopistot: - Ks. Vapaaopistot.
32722: Turve: Ed. Marttilan ym. rah.al. n:o 298 määrä-
32723: rahan osoittamisesta vientipehkutehtaan aikaan- Työyhdyskunnat: - Ks. Invaliidit.
32724: saamiseksi Etelä-Pohjanmaalle. Liitteet IV,468.
32725: s. 1800. L. Vv:aan.
32726: - Ks. Voimalaitokset.
32727: u.
32728: Tutkasimula.a.ttori: - KB. Merimieskoulut.
32729: Uitto: - KB. Sivistystyö.
32730: Tutkimuslaitokset: Ks. Geologinen tutkimus-
32731: laitos. Kotitalous. Teknillinen tutkimuslaitos. Ulkomaankauppa: Ed. Käkelän ym. rah.al. n:o 211
32732: Tutkimustyö. korotetun määrärahan osoittamisesta ulkomaan-
32733: kaupan edistämiseen. Liitteet IV1381. s. 1700.
32734: Tutkimustyö: Ed. Aallon ym. rah.al. n:o 27 maa- L. Vv:aan.
32735: rärahan osoittamisesta perhesuunnittelua koske-
32736: van tutkimuksen aloittamiseksi Väestöpoliitti- Urheilu: Ks. Rautatiemaksut.
32737: sessa tutkimuslaitoksessa. Liitteet IV,197. s.
32738: 1482. L. Vv:aan. Utsjoki: Ks. Lääkärit.
32739: - Ed. Flinckin ym. rah.al. n:o 76 määrärahan
32740: osoittamisesta avustukseksi Sydäntautiliitolle Uudisraivaus: Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 184
32741: sepelvaltimotautien yleisyyttä ja syitä koske- määrärahan osoittamisesta uudis- ja kivenrai-
32742: van tutkimuksen jatkamista varten. Liitteet vauspalkkioiden korottamiseen. Liitteet IV,354.
32743: IV1246. s. 1537. L. Vv:aan. s. 1665. L. Vv:aan.
32744: - Ed. Käkelän ym. rah.al. n: o 209 määrä- - Ed. Vennamon rah.al. n:o 547 määrärahan
32745: rahan osoittamisesta Suomen Syöpäyhdistyk- osoittamisesta korotetun uudis- ja kivenraivaus-
32746: sen ja Syöpäsäätiön johtamien säteilybiolo- palkkion myöntämiseen. Liitteet IV,717. s. 2079.
32747: gisten ja biofysiikallisten tutkimusten tukemi- L. Vv:aan.
32748: seen. Liitteet IV,379. s. 1696. L. Vv:aan. - Ks. Kivenraivaus.
32749: - Ed. Lehdon ym. rah.al. n: o 251 määrärahan
32750: osoittamisesta tutkimuksen suorittamiseksi yh- Uusikaarlepyy: - Ks. Sillat.
32751: 28 Asialuettelo 1961.
32752:
32753:
32754: V. Vapa.aopistot: Ed. Lähteenmäen ym. rah.al. n:o
32755: 288 määrärahan osoittamisesta !ainoiksi yksi-
32756: Vaalit: - Ks. Valtiolliset vaalit. tyisten kannatusyhdistysten ylläpitämien kan-
32757: salais-, työväen- ja vapaaopistojen rakentami-
32758: Vaasa.: - Ks. Lapsihalvaus. Postilaitos. Yliopisto. seen. Liitteet IV,458. s. 1790. L. Vv:aan.
32759:
32760: Va.ihdemiehet: - Ks. Rautatieläiset. Vapaaoppilaat: - Ks. Oppikoulut.
32761: Vajaamiellset: Ed. Innalan ym. rah.al. n:o 157 Va.ra.stomiehet: - Ks. Rautatiet.
32762: määrärahan osoittamisesta Vajaamielisten kes-
32763: kuslaitosten suunnittelua varten. Liitteet
32764: IV,327. s. 1632. L. Vv:aan. Va.rikot: - Ks. Postilaitos ..
32765: - Ed. Innalan ym. rah.al. n: o 158 määrärahan
32766: osoittamisesta vajaamielisten hoito-, opetus- ja Varusmiehet: - Ks. Asevelvolliset. Puolustuslai-
32767: kasvatusmenetelmien tutkimiseen. Liitteet IV,328. tos.
32768: s. 1633. L. Vv:aan.
32769: - Ed. Innalan ym. rah.al. n: o 159 määrärahan Vedensä.ännöstely: Ed. Pekkarisen ym. rah.al. n:o
32770: osoittamisesta puheterapeuttien koulutuskurs- 371 määrärahan osoittamisesta Nilsiän ja Säy-
32771: sien toimeenpanemiseksi vajaamielishoidon alalla. neisten kunnissa olevien Siikajärven ja Ala-
32772: Liitteet IV,329. s. 1634. L. Vv:aan. Luostajärven vedenpinnan alentamis· ja tulva-
32773: - Ed. Nederström-Lundenin ym. rah.al. n:o 312 vesisäännöstelytöiden aloittamiseksi. Liitteet
32774: määrärahan osoittamisesta vajaamielisiä lapsia IV,541. s. 1883. L. Vv:aan.
32775: kotonaan hoitavien vanhempien avustamiseen. - Ks. Perkaustyöt.
32776: Liitteet IV,482. s. 1815. L. Vv:aan.
32777: Veronhuojennukset: Ed. Kemppaisen lak.al. n:o
32778: Vakuutus: - Ks. Sairausvakuutus. 198 laiksi vuoden 1953 asuntotuotannon veron-
32779: huojennuslain muuttamisesta. Liitteet Xill,1.
32780: Vakuutusoik:eus: Ed. Stykin ym. rah.al. n:o 442 s. 2175. L. Verov:aan 827.
32781: määrärahan osoittamisesta vakuutusoikeuden V - Ed. Lindblomin ym. lak.al. n: o 205 asuntotuo-
32782: jaostoa varten. Liitteet IV,612. s. 1962. L. tannon veronhuojennuslaiksi ja laiksi vuoden
32783: Vv:aan. 1958 asuntotuotannon veronhuojennuslain osit-
32784: taisesta muuttamisesta. Liitteet Xill,5. s. 2184.
32785: Valkon sa.ta.ma.: - Ks. Satamat. L. Verov:aan 2149.
32786: -Ed. Kähösen lak.al. n:o 206 asuntotuotannon
32787: Valtaajat: - Ks. Maanparannus. veronhuojennuslaiksi. Liitteet XIII,6. s. 2188.
32788: L. Verov:aan 2149.
32789: Valtatiet: - Ks. Maantiet.
32790: Verotus: Ed. Innalan ym. rah.al. n:o 156 korote-
32791: Valtimo: - Ks. Perkaustyöt. tun määrärahan osoittamisesta eräiden virkojen
32792: ja toimien perustamista varten välittömän ve-
32793: Valtiolliset vaalit: Ed. V. Turusen ym. rah.al. n:o rotuksen hallintoon. Liitteet IV,326. s. 1630.
32794: 510 määrärahan osoittamisesta valtiollisia vaa- L. Vv:aan.
32795: leja koskevien ilmoituskorttien valmistamiseen - Ks. Kunnallisverotus. Kunnat. Tulo- ja omai·
32796: ja lähettämiseen. Liitteet IV,680. s. 2039. L. suusvero. Veronhuojennukset.
32797: Vv:aan.
32798: Vesihuolto: Ed. Pesosen ym. rah.al. n:o 381 mää-
32799: Valtionapu: - Ks. Oppikoulut. rärahan osoittamisesta Vesihuoltoliitto r.y:n
32800: kurssi· ja valistustoiminnan tukemiseen. Liit-
32801: Valtion maantiet: - Ks. Maantiet. teet IV,551. s. 1893. L. Vv:aan.
32802: - Ed. Pesosen ym. rah.al. n: o 382 korotetun mää-
32803: Valtion teknillinen tutkimuslaitos: Ks. Teknil- rärahan osoittamisesta !ainoiksi vesi· ja vie-
32804: linen tutkimuslaitos. märilaitteiden rakentamiseen maaseudulla. Liit-
32805: teet IV,552. s. 1894. L. Vv:aan.
32806: Valtion työntekijät: Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o - Ed. Sävelän vm. rah.al. n:o 448 korotetun mää-
32807: 193 määrärahan osoittamisesta työsuhteessa ole- rärahan osoittamisesta avustuksiksi vesijohto-
32808: vien valtion työntekijöiden palkkojen korotta- laitteiden rakentamiseksi maaseudulle. Liitteet
32809: miseen. Liitteet IV,363. s. 1674. L. Vv:aan. IV,618. s. 1971. L. Vv:aan.
32810: - Ed. Vennamon rah.al. n: o 548 korotetun mää-
32811: Valtion vira.stota.lot: - Ks. Virastot. rärahan osoittamisesta avustuksiksi viemäri- ja
32812: vesijohtolaitteiden rakentamiseen maaseudulla.
32813: Vanajavesi: - Ks. Sillat. Liitteet IV,718. s. 2080. L. Vv:aan.
32814: - Ks. Outokumpu Oy. Rautaruukki Oy.
32815: Vanhainkodit: - Ks. Kunnalliskodit.
32816: Vanhukset: - Ks. Asuntotuotanto. Sairaanhoito. Vesijohdot: - Ks. Vesihuolto.
32817:
32818: Vapaaehtoiset aineet: - Ks. Seminaarit. Vesipuro: - Ks. Perkaustyöt.
32819: Asialuettelo 1961. 29
32820:
32821: Vesitiet: Ed. Tuulen ym. rah.al. n: o 516 maara· - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n:o 237 määrärahan
32822: rahan osoittamisesta kokonaistutkimuksen suo- osoittamisesta valtion virastotalon rakentami-
32823: rittamiseksi Järvi-Suomen vesireittien rakenta- seksi Viitasaarelle. Liitteet IV,407. s. 1730. L.
32824: misesta. Liitteet IV,686. s. 2046. L. Vv:aan. Vv:aan.
32825: - Ks. Ruoppaustyöt. - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n: o 238 määrärahan
32826: osoittamisesta Pihtiputaan virastotalon suunnit-
32827: Vesivoima: - Ks. Voimalaitokset. telutöitä varten. Liitteet IV,408. s. 1731. L.
32828: Vv:aan.
32829: Veturit: - Ks. Rautatiet. -Ed. Lehmosen ym. rah.al. n:o 240 määrärahan
32830: osoittamisesta Suolahden kauppalan virastota-
32831: Viemärit: - Ks. Tuberkuloosiliitto r.y. Vesihuolto. lon suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,410. s.
32832: 1733. L. Vv:aan.
32833: Vienti: Ks. Elintarviketeollisuus. Satamat. -Ed. N. Niemisen ym. rah.al. n:o 325 määrära-
32834: Siemenet. Turve. Ulkomaankauppa. han osoittamisesta valtion virastotalon rakenta-
32835: miseksi Rantasalmen kuntaan. Liitteet IV,495.
32836: Vieremä: - Ks. Asutustiet. Perkaustyöt. s. 1832. L. Vv:aan.
32837: - Ed. Niirasen ym. rah.al. n: o 332 määrärahan
32838: Vihnussilta: - Ks. Sillat. osoittamisesta Polvijärven kuntaan suunnitel-
32839: lun valtion virastotalon rakentamiseksi. Liit-
32840: Vihtijärvi: Ks. Lapsihalvaus. teet IV,502. s. 1840. L. Vv:aan.
32841: - Ed. Niirasen ym. rah.al. n: o 334 määrärahan
32842: Viitasaari: Ks. Oppikoulut. Virastot. osoittamisesta Juuan kuntaan suunnitellun val-
32843: tion virastotalon rakentamiseksi. Liitteet
32844: Vilja: Ed. Vennamon rah.al. n:o 553 määrärahan IV,504. s. 1842. L. Vv:aan.
32845: osoittamisesta viljan markkinoinnin edistämi- - Ed. V. E. Partasen ym. rah.al. n:o 364 määrä-
32846: seen. Liitteet IV,723. s. 2085. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta Lahden virastotalon suun-
32847: nittelutötä varten. Liitteet IV,534. s. 1876. L.
32848: Viljavarastot: Ed. Ala-Kuljun ym. rah.al. n:o 57 Vv:aan.
32849: määrärahan osoittamisesta Seinäjoen viljavaras- - Ed. Pekkarisen ym. rah.al. n: o 367 määrärahan
32850: ton laajentamista varten. Liitteet IV,227. s. osoittamisesta Suonenjoen virastotalon raken-
32851: 1513. L. Vv:aan. tamistöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,537. s.
32852: - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n:o 413 korotetun 1879. L. Vv:aan.
32853: määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomessa - Ed. Pulkkisen ym. rah.al. n:o 392 määrärahan
32854: tuotetun ohran ostoista valtion viljavarastolle osoittamisesta valtion virastotalon rakennustöi-
32855: aiheutuneiden tappioiden korvaamiseen. Liitteet den aloittamiseksi Pielaveden kirkonkylään.
32856: IV,583. s. 1931. L. Vv:aan. Liitteet IV,562. s. 1905. L. Vv:aan.
32857: - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n: o 412 määrärahan
32858: Vimpeli: - Ks. Virastot. osoittamisesta Kiuruveden virastotalon raken-
32859: nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,582. s.
32860: Virastot: Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 30 maara- 1930. L. V v: aan.
32861: rahan osoittamisesta valtion virastotalon raken- -Ed. Sävelän ym. rah.al. n:o 445 määrärahan
32862: tamiseksi Keuruulle. Liitteet IV,200. s. 1486. osoittamisesta virastotalon rakentamiseksi Kan-
32863: L. Vv:aan. kaanpäähän. Liitteet IV,615. s. 1968. L.
32864: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 37 määrärahan Vv:aan.
32865: osoittamisesta valtion virastotalon rakentami- - Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 583 määrä-
32866: seen Suolahden kauppalaan. Liitteet IV,207. s. rahan osoittamisesta valtion virastotalon raken-
32867: 1493. L. Vv:aan. tamiseksi Rantasalmelle. Liitteet IV,753. s.
32868: 2115. L. Vv:aan.
32869: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 38 määrärahan - Ks. Poliisi. Rautatiet.
32870: osoittamisesta valtion virastotalon rakentami-
32871: seksi Muuramen kuntaan. Liitteet IV,208. s. Virkamiehet: Ed. E. Mannisen ym. rah.al. n: o 293
32872: 1494. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta syrjäseutulisäjärjes·
32873: -Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 39 määrärahan telmän toteuttamiseen. Liitteet IV,463. s. 1795.
32874: osoittamisesta valtion virastotalon rakentami- L. Vv:aan.
32875: seksi Viitasaarelle. Liitteet IV,209. s. 1495. L. - Ks. Sosiaaliministeriö. Teknillinen tutkimuslai-
32876: Vv:aan. tos. Vakuutusoikeus. Verotus.
32877: -Ed. Ala-Kuljun ym. rah.al. n:o 55 määrärahan
32878: osoittamisesta valtion virastotalon rakentami- Virustaudit: - Ks. Turkiseläimet.
32879: seksi Seinäjoelle. Liitteet IV,225. s. 1511. L.
32880: Vv:aan. Voimalaitokset: Ed. Vennamon rah.al. n:o 545
32881: - Ed. Holopaisen ym. rah.al. n:o 132 määrärahan määrärahan osoittamisesta hakavoimalaitoksen
32882: osoittamisesta Polvijärven virastotalon raken- rakentamiseen Heinäveden kuntaan. Liitteet
32883: nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,302. s. IV,715. s. 2077. L. Vv:aan.
32884: 1601. L. Vv:aan. - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n:o 610 määrärahan
32885: - Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 182 määrärahan osoittamisesta vesivoimalaitostöiden aloittami-
32886: osoittamisesta Vimpelin virastotalon rakentami· seksi Nurmonjoen yläjuoksulle. Liitteet IV,780.
32887: seksi. Liitteet IV,352. s. 1662. L. Vv:aan. s. 2144. L. Vv:aan.
32888: 30 Asialuettelo 1961.
32889:
32890:
32891: - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n: o 613 määrärahan - Ed. Kemppaisen rah.al. n:o 178 määrärahan
32892: osoittamisesta turvevoimalaitoksen rakentami- osoittamisesta Oulun yliopiston lääketieteellisen
32893: seksi Etelä-Pohjanmaalle. Liitteet IV, 783. s. tiedekunnan teoreettisten laitosten suunnittelua
32894: 2147. L. Vv:aan. ja rakentamistöiden aloittamista varten. Liit-
32895: teet IV,348. s. 1658. L. Vv:aan.
32896: Vuokra-asunnot: - Ks. Asuntoavustukset. Asunto- - Ed. Leinosen rah.al. n: o 256 määrärahan osoit-
32897: tuotanto. tamisesta apulämmittäjän ja 6 siivoojan palk-
32898: kaamiseksi Oulun yliopistoon. Liitteet IV,426.
32899: Vuokrasäännöstely: Ed. Pessin ym. lak.al. n:o 207 s. 1749. L. Vv:aan.
32900: laiksi huoneenvuokrien säännöstelystä. Liitteet - Ed. Lähteenmäen ym. rah.al. n:o 286 korotetun
32901: 2193. Puhemies kieltäytyy esittelemästä aloi- määrärahan osoittamisesta Turun kesäyliopiston
32902: tetta valiokuntaan lähettämistä varten 2149. valtionapuun. Liitteet IV,456. s. 1787. L.
32903: - Ed. Salmela-Järvisen ym. lak.al. n: o 208 laiksi Vv:aan.
32904: huoneenvuokrien säännöstelystä. Liitteet 2197. - Ed. Lähteenmäen ym. rah.al. n:o 287 määrä-
32905: Puhemies kieltäytyy esittelemästä aloitetta va- rahan osoittamisesta kasvitieteen, eläintieteen
32906: liokuntaan lähettämistä varten 2149. ja maantieteen toisten professorinvirkojen pe-
32907: - Ed. Henrikssonin ym. lak.al. n: o 209 laiksi rustamiseen Turun yliopistoon. Liitteet IV,457.
32908: huoneenvuokrien säännöstelystä. Liitteet 2201. s. 1788. L. Vv:aan.
32909: Puhemies kieltäytyy esittelemästä aloitetta va- - Ed. Paasion ym. rah.al. n: o 348 korotetun mää-
32910: liokuntaan lähettämistä varten 2149. rärahan osoittamisesta avustukseksi Turun yli-
32911: opistolle. Liitteet IV,518. s. 1858. L. Vv:aan.
32912: Vuoksi: - Ks. Oppikoulut.
32913: - Ed. Sundeliin ym. rah.al. n: o 444 määrärahan
32914: Vuosiloma: - Ks. Loma. osoittamisesta Vaasan kaksikielistä kesäy liopis-
32915: toa varten. Liitteet IV,614. s. 1966 ja 1967, L.
32916: Väestöpoliittinen tutkimuslaitos: - Ks. Tutki- Vv:aan.
32917: mustyö. - Ks. Kotitalous. Sairaalat.
32918:
32919: Väkila.nnoitteet: - Ks. Maatalous. Ylioppilaat: - Ks. Asuntotuotanto.
32920:
32921: Ylioppilaskunnat: - Ks. Asuntotuotanto.
32922: Y.
32923: Ylisiivoojat: - Ks. Rautatiet.
32924: Yhdistykset: - Ks. Kokoontumishuoneistot.
32925: Yhdysradat: - Ks. Rautatiet.
32926: Ä.
32927: Yhdystiet: - Ks. Maantiet.
32928: Ähtävänjoki: - Ks. Kuivatustyöt.
32929: Yhteiskoulut: - Ks. Oppikoulut.
32930: Äidit: - Ks. Loma. Kätilöt. Äitiysavustus.
32931: Yksityisoppikoulut: - Ks. Oppikoulut.
32932:
32933: Yleishyödyllinen asuntotuotanto: - Ks. Asunto- Äitiysavustus: Ed. Aallon ym. rah.al. n:o 26 maa-
32934: tuotanto. rärahan osoittamisesta äitiysavustuksen korot-
32935: tamiseksi. Liitteet IV,196. s. 1481. L. Vv:aan.
32936: Ylikäytävät: - Ks. Rautatiet. Sillat. - Ed. Salmela-Järvisen ym. rah.al. n:o 422 mää-
32937: rärahan osoittamisesta äitiysavustuksen korot-
32938: Ylin opetus: - Ks. Korkeakoulut. tamiseen. Liitteet IV,592. s. 1942. L. Vv:aan.
32939:
32940: Yliopisto: Ed. Ala-Kuljun ym. rah.al. n:o 56 mää- Äyrit: - Ks. Kunnallisverotus.
32941: rärahan osoittamisesta avustuksiksi eräille kesä-
32942: yliopistoille. Liitteet IV,226. s. 1512. L. Vv:aan. Äällekoski: - Ks. Ammattikoulut.
32943:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025