94 Käyttäjää paikalla!
0.0083339214324951
Muista katsoa myös paikallaolijat!
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: VALTIOPÄIVÄT 2: 1961 3: 4: LIITTEET 5: I-XIII 6: B. 7: 8: 9: 10: 11: HELSINKI 1961 12: V AL'l'IONEUVOSTON KIRJAPAINO 13: 14: 15: E 168/62 · 16: B. Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt raha-asia- ja 17: lakialoitteet. 18: 19: SISÄLLYSLUETTELO 20: 21: 22: IV. Valtiova.ra.invaliokunta.. 23: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat Siv. 24: mll.ärärahojen osoittamista asuntotuotan- aloittamiseen Saarijärveltä Multian kautta 25: toon, virastotalojen rakentamiseen, maa- Haapamäelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1490 26: ja metsätalouden sekä maaseudun vesi- 27: huollon ja sähköistämisen edistämiseen, 205. Ahonen ym., rah.al. N:o 35: Määrärahan 28: koe- ja tutkimustoimintaan sekä sivis- osoittamisesta Keitelepohjan-Kinnulan 29: tyksellisiin, sosiaalisiin, terveydenhoidol- tien rakentamiseen ..... , ... , . . . . . . . . . 1491 30: lisiin ym. tarkoituksiin ja kulk:ulaitos- 31: parannuksiin. 206. Ahonen ym., rah.al. N:o 36: Määrärahan 32: osoittamisesta tienoikaisutyön toteutta- 33: Siv. miseksi Uuraisten kirkonkylän kohdalla 1492 34: 196. Aalto ym., rah.al. N: o 26: Määrärahan 35: osoittamisesta äitiysavustuksen korotta- 207. Ahonen ym., rah.al. N:o 37: Määrärahan 36: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1481 osoittamisesta valtion virastotalon ra- 37: 197. Aalto ym., rah.al. N:o 27: Määrärahan kentamiseen Suolahden kauppalaan .... 1493 38: osoittamisesta perhesuunnittelua koske- 208. Ahonen ym., rah.al. N:o 38: Määrärahan 39: van tutkimuksen aloittamiseksi Väestö- osoittamisesta valtion virastotalon ra- 40: poliittisessa tutkimuslaitoksessa ....... 1482 kentamiseksi Muuramen kuntaan , . . . . . 1494 41: 198. Aalto ym., rah.al. N: o 28: Korotetun 42: määrärahan osoittamisesta helpotuksen 209. Ahonen ym., rah.al. N:o 39: Määrärahan 43: myöntämiseksi kunnille maantiealueiden osoittamisesta valtion virastotalon ra- 44: lunastamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1483 kentamiseksi Viitasaarelle ............ 1495 45: 199. Aalto ym., rah.al. N:o 29: Määrärahan 210. Ahonen, rah.al. N:o 40: Määrärahan 46: osoittamisesta selvityksen hankkimiseksi osoittamisesta Saarijärven yhteiskoulun 47: pitkäaikaista sairaanhoitoa tarvitsevien ottamiseksi valtion haltuun ......... , 1496 48: vanhusten ja muiden akuuttivaiheen si- 49: vuuttaneiden sairaiden hoidontarpeesta 1485 211. Ahonen ym., rah.al. N:o 41: Määrärahan 50: osoittamisesta valtionrautateiden liiken- 51: 200. Ahonen ym., rah.al. N:o 30: Määrärahan neosaston linjahallinnon junaohjaajina 52: osoittamisesta valtion virastotalon ra- toimivien tilapäisten 1 luokan kirjurien 53: kentamiseksi Keuruulie ............ , . . 1486 toimien ylimääräistämiseksi . . . . . . . . . . . 1497 54: 201. Ahonen ym., rah.al. N:o 31: Määrärahan 212. Ahonen ym., rah.al. N:o 42: Määrärahan 55: osoittamisesta Jämsän yhteiskoulun ot- osoittamisesta avustuksiksi kunnille rau- 56: tamiseksi valtion haltuun ............. 1487 tatiepohjien lunastusmaksujen suoritta- 57: 202. Ahonen ym., rah.al. N:o 32: Määrärahan miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1498 58: osoittamisesta Joutsan yhteiskoulun ot- 213. Ahonen ym., rah.al. N:o 43: Määrärahan 59: tamiseksi valtion haltuun ............. 1488 osoittamisesta !ainoiksi juhla- ja kokous- 60: 203. Ahonen, rah.al. N:o 33: Määrärahan huoneita ylläpitäville yhdistyksille ja 61: osoittamisesta Kanavuoren-Leppälahden järjestöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1499 62: -Kelkkamäen maantien rakentamiseen .. 1489 214. Ahonen ym., rah.al. N:o 44: Määrärahan 63: 204. Ahonen, rah.al. N: o 34: Määrärahan osoittamisesta puutavaran hankintaan 64: osoittamisesta rautatien rakennustöiden Hankasalmen sahalle . . . . . . . . . . . . . . . . . 1500 65: 66: 2 E 706/61 67: IV Sisällysluettelo 1961. 68: 69: 70: Siv. Siv. 71: 215. Ahonen ym., rah.al. N:o 45: Määrärahan miehen toimen muuttamiseksi peruspalk- 72: osoittamisesta asematalon suunnitteluun kaiseksi huoltomiehen toimeksi . . . . . . . . 1518 73: Jyväskylän kaupunkiin ............... 1501 74: 233 Antila ym., rah.al. N:o 63: Määrärahan 75: 216. Ahonen, rah.al. N:o 46: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamista varten 76: osoittamisesta Multian, Keuruun ja Pih- Kurikan Lusankylästä Myllykylän kautta 77: lajaveden kuntien alueella olevien val- Jalasjärven Jokipiihin ................ 1519 78: tion maanteiden perusparannuksiin . . . . 1502 79: 217. Ahonen ym., rah.al. N:o 47: Määrärahan 234. Antila ym., rah.al. N:o 64: Määrärahan 80: osoittamisesta siementarkastuslaitoksen 81: osoittamisesta Mäntän-Multian-Pyl- 82: könmäen-Karstulan runkotien raken- rakentamiseksi Seinäjoen kaupunkiin . . 1520 83: nustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1503 235. Antila ym., rah.al. N:o 65: Määrärahan 84: 218. Aitio ym., rah.al. N:o 48: Korotetun osoittamisesta rautateiden liikkuvaa ka- 85: määrärahan osoittamisesta Tuberkuloosi- lustoa valmistavan teollisuuslaitoksen 86: liitto r.y:n valtionavuksi ............. 1504 rakentamiseen Seinäjoen kaupunkiin .. 1521 87: 219. Aitio ym., rah.al. N:o 49: Määrärahan 236. Asunta ym., rah.al. N:o 66: Määrärahan 88: osoittamisesta avustukseksi rautatiehal- osoittamisesta maataloushallituksen alais- 89: litukselle urheilijain matkalippujen alen- ten oppilaitosten opettajien palkkauksen 90: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1505 parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1522 91: 220. Aitio ym., rah.al. N:o 50: Määrärahan 237. Backlund m. fl., fin.mot. N:o 67: An- 92: osoittamisesta valtion kuuromykkäin am- gående anvisande av anslag för färdig- 93: mattikoulun rakentamista varten ..... 1506 planerandet och igångsättandet av arbe- 94: 221. Aitio ym., rah.al. N:o 51: Korotetun tet på vägsträckningen Saarijärvi-Ala- 95: määrärahan osoittamisesta teatteritalojen vus-Kauhajoki-Kaskö . • • . . . . . . . . . . . 1523 96: rakennustyön avustamiseksi .......... 1507 97: 237. Backlund ym., rah.al. N:o 67: Määrära- 98: 222. Aitio ym., rah.al. N:o 52: Määrärahan han osoittamisesta suunnittelutöiden lop- 99: osoittamisesta kunnille annattavia halpa- puunsaattamiseksi ja töiden aloittamiseksi 100: korkoisia pitkäaikaisia lainoja varten . . 1508 tieosuudella Saarijärvi-Alavus-Ka uha- 101: 223. Aitio ym., rah.al. N:o 53: Määrärahan joki-Kaskinen ...... : ................ 1524 102: osoittamisesta avustuksiksi kunnille toi- 238. Backlund m. fl., fin.mot. N:o 68: An- 103: pilaarahan maksamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1509 gående anvisande av anslag för under- 104: 224. Ala-Kulju ym., rah.al. N:o 54: Määrä- sökning och uppmuddring av farleden 105: rahan osoittamisesta Seinäjoen-Lapuan från Sideby udde längs Fladaviken ... 1525 106: maantien parantamiseen Seinäjoen Imu- 107: puugin alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1510 238. Backlund ym., rah.al. N:o 68: Määrära- 108: han osoittamisesta Siipyyn niemeltä Fla- 109: 225. Ala-Kulju ym., rah.al. N:o 55: Määrä- dan nimisen lahden kautta johtavan 110: rahan osoittamisesta valtion virastotalon väylän tutkimiseksi ja ruoppaamiseksi 1526 111: rakentamiseksi Seinäjoelle . . . . . . . . • . . . 1511 112: 239. Backlund m. fl., fin.mot. N:o 69: An- 113: 226. Ala-Kulju ym., rah.al. N:o 56: Määrä- gående anvisande av anslag för under- 114: rahan osoittamisesta avustuksiksi eräille sökning och inledande arbeten på en 115: kesäyliopistoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1512 träförädlingsfabrik i södra österbotten 1527 116: 227. Ala-Kulju ym., rah.al. N:o 57: Määrä- 239. Backlund ym., rah.al. N:o 69: Määrära- 117: rahan osoittamisesta Seinäjoen viljava- 118: raston laajentamista varten . . . . . . . . . . . 1513 han osoittamisesta Etelä-Pohjanmaalle 119: perustettavaa puunjalostustehdasta kos- 120: 228. Ala-Kulju ym., rah.al. N:o 58: Määrä- kevia tutkimuksia ja töiden aloittamista 121: rahan osoittamisesta ylikulkusillan ra- varten . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1528 122: kentamiseksi Seinäjoen ratapihan poikki 1514 123: 240. Backlund m. fl., fin.mot. N:o 70: An- 124: 229. Alanko ym., rah.al. N:o 59: Määrärahan gående anvisande av anslag för skade- 125: osoittamisesta kuntasuunnittelua varten 1515 ersättning åt minkodlare . . . . . . . . . . . . . . 1529 126: 230. Alanko ym., rah.al. N:o 60: Määrärahan 127: osoittamisesta Suomen Siviili- ja .Asevel- 240. Backlund ym., rah.al. N:o 70: Määrära- 128: vollisuusinvaliidien Liitolle Käpylän kun- han osoittamisesta vahingonkorvauksia 129: touttamislaitoksen toipilaiden hoitomaksu- varten minkkien kasvattajille . . . . . . . . . 1530 130: jen alentamiseen ...................... 1516 241. Enne ym., rah.al. N: o 71: Korotetun 131: 231. Alanko ym., rah.al. N:o 61: Määrärahan määrärahan osoittamisesta käytännöllis- 132: osoittamisesta pienteollisuusneuvojien geologisia tutkimuksia varten . . • . . . . . . 1531 133: palkkauksen parantamiseksi .......... 1517 134: 242. Enne ym., rah.al. N:o 72: Määrärahan 135: 232. Alanko ym., rah.al. N:o 62: Määrärahan osoittamisesta mikro-analysaattorin han- 136: osoittamisesta 39 ylimääräisen huolto- kintaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1532 137: Sisällysluettelo 1961. V 138: 139: Siv. Siv. 140: 243. Eriksson m. fl., fin.mot. N:o 73: An- 257. Friman ym., rah.al. N: o 87: Määrärahan 141: gående anvisande av anslag för nybygg- osoittamisesta Lapin läänin kunnissa 142: nad vid Malmska sjukhuset . . . . . . . . . . . 1533 vuosina 1945--1949 jälleenrakennettujen 143: peruskorjaamattomien kansakouluraken- 144: 243. Eriksson ym., rah.al. N:o 73: Määrä- nusten peruskorjausten rahoittamiseksi 1549 145: rahan osoittamisesta Malmin sairaalan 146: uudisrakennusta varten . . . . . . . . . . . . . . . 1534 258. Friman ym., rah.al. N:o 88: Määrärahan 147: 244. Eriksson ym., rah.al. N:o 74: Määrä- osoittamisesta asemakaavapakkolunastuk- 148: rahan osoittamisesta kunnille !ainoiksi sen viipymisestä aiheutuneen vahingon 149: korvaamiseksi Rovaniemen kaupungille 1550 150: suhdanteita tasaavan kunnallisen bud- 151: jettipolitiikan varmistamiseksi . . . . . . . . 1535 259. Friman ym., rah.al. N:o 89: Määrärahan 152: 245. Flinck ym., rah.al. N:o 75: Korotetun osoittamisesta karjanrehun ostoavustus- 153: määrärahan osoittamisesta kesävirkistyk- ten myöntämiseksi timoteisadon menet- 154: sen toimittamiseen kansakoululapsille ... 1536 täneille Lapin läänin pienviljelijöille . . 1551 155: 156: 246. Flinck ym., rah.al. N: o 76: Määrärahan 260. Haapanen ym., rah.al. N:o 90: Määrä- 157: osoittamisesta avustukseksi Sydäntauti- rahan osoittamisesta Riihimäen-Lahden 158: liitolle sepelvaltimotautien yleisyyttä ja rataosuudella olevan Järvelän rautatie- 159: syitä koskevan tutkimuksen jatkamista ylikäytäväsillan suunnittelu- ja raken- 160: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1537 nustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1552 161: 247. Flinck ym., rah.al. N:o 77: Määrärahan 261. Haapanen ym., rah.al. N:o 91: Määrä- 162: osoittamisesta valtion kotitaloustieteelli- rahan osoittamisesta Riihimäen-Lahden 163: selle toimikunnalle tieteellisen tutkimuk- maantien parannustöiden aloittamiseksi 1553 164: sen edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1538 165: 262. Haapanen ym., rah.al. N:o 92: Määrä- 166: 248. Flinck ym., rah.al. N: o 78: Määrärahan rahan osoittamisesta Someron-Loimaan 167: osoittamisesta röntgen- ja radiumhoitoa maantien parantamistöiden aloittamiseksi 1554 168: saavien varattomien syöpäpotilaiden mat- 169: kalippujen korvaamiseen .............. 1539 263. Haapanen ym., rah.al. N:o 93: Korote- 170: tun määrärahan osoittamisesta B-luokan 171: 249. Forsius ym., rah.al. N:o 79: Määrärahan mielisairaaloiden rakennuskustannusten 172: osoittamisesta Porvoon naisopiston ja valtion osuuden maksamista varten . . . • 1555 173: tyttölukion lisärakennuksen rakentami- 174: seksi ................................ 1540 264. Haapanen ym., rah.al. N:o 94: Korote- 175: tun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi 176: 250. Forsius ym., rah.al. N: o 80: Määrärahan 177: osoittamisesta yksityisoppikoulujen kou- maaseudun ja asutuskeskusten pienyrit- 178: täjille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1556 179: lukaluston hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . 1541 180: 265. Haapasalo ym., rah.al. N:o 95: Määrä- 181: 251. Forsius ym., rah.al. N:o 81: Määrärahan 182: osoittamisesta avustukseksi Polio Inva- rahan osoittamisesta yhdysradan raken- 183: nustöiden aloittamiseksi Heinolasta Sa- 184: lidit r.y:lle invalidikodin ja kuntoutta- von radalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1557 185: mislaitoksen rakentamiseksi Tampereelle 1542 186: 266. Haapasalo ym., rah.al. N:o 96: Määrä- 187: 252. Forsius ym., rah.al. N: o 82: Määrärahan 188: rahan osoittamisesta neljää uutta sano- 189: osoittamisesta maa-alueen hankkimiseksi malehtimieseläkettä varten . . . . . . . . . . . 1558 190: Hyvinkään maalaiskunnasta maatalou- 191: den tutkimuskeskuksen sikatalouskoease- 267. Haapasalo ym., rah.al. N:o 97: Korote- 192: maa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1543 tun määrärahan osoittamisesta kalata- 193: 253. Fo1·sius ym., rah.al. N:o 83: Määrärahan louden edistämiseen . . . . • . . . . . . . . . . • . . 1559 194: osoittamisesta maatalouden tutkimuskes- 195: 268. Haapasalo ym., rah.al. N:o 98: Korote- 196: kuksen sikatalouskoeaseman rakentami- tun määrärahan osoittamisesta vähäva- 197: seksi Hyvinkään maalaiskuntaan . . . . . . 1545 raisten ammattiopintoavustuksiin ..... 1560 198: 254. Friman ym., rah.al. N:o 84: Määrärahan 199: osoittamisesta maantierakennustyön aloit- 269. Haapasalo ym., rah.al. N:o 99: Korote- 200: tamiseksi Ounasjoen itäpuolitse Rovanie- tun määrärahan osoittamisesta käsi- ja 201: meltä Meltaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1546 pienteollisuuslainoihin ...............• 1561 202: 255. Friman ym., rah.al. N:o 85: Määrärahan 270. Haapasalo ym., rah.al. N:o 100: Määrä- 203: osoittamisesta tierakennustyön aloitta- rahan osoittamisesta Pieksämäen rata- 204: miseksi Inarin Menesjärveltä Pokan ky- pihan ja rakennusten kunnostamiatöiden 205: lään Kittilän kunnassa ............... 1547 aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1562 206: 256. Friman ym., rah.al. N:o 86: Määrärahan 271. Haapasalo ym., rah.al. N:o 101: Määrä- 207: osoittamisesta Kittilän kirkonkylän ase- rahan osoittamisesta Otavan-Hirvensal- 208: makaava-alueen ohikulkutien rakennus- men kk:n-Suonsalmen sillan maantien 209: töiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 1548 korjaustöiden suunnitteluun . . . . . . . . . . . 1563 210: VI Sisällysluettelo 1961. 211: 212: 213: Siv. Siv. 214: 272. Haapasalo ym., rah.al. N:o 102: Määrä- 288. Helle ym., rah.al. N: o 118: Määrärahan 215: rahan osoittamisesta Mikkeliin rakennet- osoittamisesta Kytäjän kalanviljelyslai· 216: tavan posti- ja lennätinpiirin autovari- toksen kunnostusmenoihin . • . • • • . . . • • . 1582 217: kon suunnittelutöitä varten . . . . . . • . . . . 1564 218: 289. Helle ym., rah.al. N:o 119: Määrärahan 219: 273. Haapasalo ym., rah.al. N:o 103: Määrä- osoittamisesta Hyvinkään yhteiskoulun 220: rahan osoittamisesta Mikkeliin perustet- ottamiseksi valtion haltuun . . . • . . . . • • 1584 221: tavan teknillisen koulun suunnittelu- 222: töitä varten . . . . . . . . . • • . . . . • . . . . • . • . . 1565 290. Helle ym., rah.al. N:o 120: Määrärahan 223: osoittamisesta Hiidensalmen sillan ra- 224: 274. Halinen ym., rah.al. N:o 104: Määrära- kennustöiden aloittamiseen . . . . • . . • . • . . 1585 225: han osoittamisesta kolmen kouluruokai- 291. Helle ym., rah.al. N:o 121: Määrärahan 226: lun aluetarkastajan toimen perustamista osoittamisesta Keravan yhteiskoulun ot- 227: varten • . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • . • • • . . . . 1566 tamiseksi valtion haltuun • . . . . . . . . • . • . 1586 228: 275. Hallberg ym., rah.al. N:o 105: Korote- 292. Helle ym., rah.al. N:o 122: Korotetun 229: tun määrärahan osoittamisesta Parikka- määrärahan osoittamisesta säteilyfysiikan 230: lan-Dnkamon radan rakennustöiden aloit- laitoksen palkkamenoiliin . . . . . . . . • . • . . . 1587 231: tamiseen . . . . . • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1567 232: 293. Helle ym., rah.al. N:o 123: Korotetun 233: 276. Hara ym., rah.al. N:o 106: Määrärahan määrärahan osoittamisesta säteilyfysiikan 234: osoittamisesta kalataloutta varten . . . . . 1568 laitoksen mittaus· ja tutkinlusvälineistön 235: täydentämiseen . . . . • . . . • . • . . . . . . • • . • . . 1589 236: 277. Hara ym., rah.al. N:o 107: Määrärahan 237: osoittamisesta avustukseksi Suomen Tei· 294. Helle ym., rah.al. N:o 124: Määrärahan 238: niliitolle kurssikeskuksen rakentamiseen 1569 osoittamisesta säteilyfysiikan laitoksen ra· 239: kantamista varten . . . . . . . . . . . • . . • . . . . . 1590 240: 278. Hara ym., rah.al. N:o 108: Korotetun 241: määrärahan osoittamisesta oppikirjojen 295. Helle ym., rah.al. N:o 125 Korotetun 242: ~ank~i~iseksi yksityisoppikoulujen kir- määrärahan osoittamisesta lisätilojen 243: Jastothtn . . . . . • . . . . . • . . . . • . . . . . . . . . . . • 1571 vuokraamiseen säteilyfysiikan laitoksen 244: käyttöön . . . . . . . . . . . • . . . • • . . • . . . . . . . . 1591 245: 279. Heinonen ym., rah.al. N:o 109: Korote- 246: tun määrärahan osoittamisesta perheen· 296. Helle ym., rah.al. N:o 126: Korotetun 247: asuntoavustuksia varten . . . • . . . . . . . . . . • 1572 määrärahan osoittamisesta Työterveyslai· 248: toksen ylläpitämiseen . . . . • . . . . . . . . . • • • . 1592 249: 280. Heinonen ym., rah.al. N:o 110: Määrä- 250: rahan osoittamisesta vähävaraisten sota- 297. Helle ym., rah.al. N:o 127: Korotetun 251: laskien sairausavustuksiin ............ 1573 määrärahan osoittamisesta Helsingin yli- 252: opistolliselle keskussairaalalle sairaala· 253: 281. Heinonen ym., rah.al. N:o 111: Korote- rakennusten rakentamiseen ja asuntojen 254: tun määrärahan osoittamisesta avustuk- suunnitteluun . . . . • . . . . . . . . • . . . . . . • . • • 1593 255: siksi Iastenseimilie . . . . . . • . . . • . . . . . . . . 1574 256: 298. Helle ym., rah.al. N:o 128: Määrärahan 257: 282. Heinonen ym., rah.al. N:o 112: Määrä· osoittamisesta avustuslainaksi Invaliidi· 258: rahan osoittamisesta kesävirkistystoi- säätiön ammattikoulun työpaja· ja luok· 259: minnan järjestämistä varten alle koulu- kahuonerakennuksen rakentamiseen • . . . 1594 260: ikäisille lapsille ...................... 1575 261: 299. Helle ym., rah.al. N:o 129: Määrärahan 262: 283. Heinonen ym., rah.al. N:o 113: Määrä· osoittamisesta sairaanhoitohenkilökunnan 263: rahan osoittamisesta rautatiehallituksen koulutuksen lisäämiseen . . . . . . • • . . . . • . 1596 264: hallintorakennuksen siivoojien palkkauk- 265: sen korottamiseksi . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 1576 300. Hetemäki ym., rah.al. N:o 130: Määrä- 266: rahan osoittamisesta ylimääräisten sota· 267: 284. Helle ym., rah.al. N:o 114: Määrärahan eläkkeiden myöntämiseen . . • . . • . . . . . . . 1598 268: osoittamisesta avustukseksi Loviisan kau- 269: pungille Valkon sataman laajennustöitä 301. Hiltunen ym., rah.al. N:o 131: Korote- 270: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 1577 tun määrärahan osoittamisesta Tuberku- 271: loosiliiton toiminnan tukemiseen . . . . • • 1600 272: 285. Helle ym., rah.al. N:o 115: Määrärahan 273: osoittamisesta tienparannustöiden aloit- 302. Holopainen ym., rah.al. N:o 132: Määrä- 274: tamiseen Jokelan aseman seudulla .•.. 1578 rahan osoittamisesta Polvijärven virasto- 275: talon rakennustöiden aloittamiseksi . . . 1601 276: 286. Helle ym., rah.al. N:o 116: Määrärahan 277: osoittamisesta Lohjan kirkon entistämis· 303. Holopainen ym., rah.al. N:o 133: Koro· 278: töihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1579 tetun määrärahan osoittamisesta Parikka- 279: lan-Onkamon radan rakennustöitä var- 280: 287. Helle ym., rah.al. N:o 117: Määrärahan ten ....•..................•.......... 1602 281: osoittamisesta lainaksi Suomen Siviili- 282: ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitolle Es· 304. Holopainen ym., rah.al. N:o 134: Koro- 283: poon kuntaan perustettavan lapsi-invalii- tetun määrärahan osoittamisesta puhe· 284: dien pysyvän kesäkylän rakennustöitä var- Iin ja lennätinverkon laajentamiseen ja 285: ten .................................. 1580 parantamiseen ....................•.. 1603 286: Sil!ällysluettelo 1961. VII 287: 288: Siv. Siv. 289: 305. Holopainen ym., rah.al. N:o 135: Määrä- 321. Högström m. fl., fin.mot. N:o 151: An- 290: rahan osoittamisesta tutkimusten toimit- gående anvisande av anslag för plane- 291: tamiseksi koivu- ja havuohutpuuta raaka- ring av en svenskspråkig sjömansskola 1621 292: aineenaan käyttävän uuden puunjalostus- 293: tehtaan perustamiseksi Pohjois-Karjalaan 1604 321. Högström ym., rah.al. N:o 151: Määrä- 294: rahan osoittamisesta ruotsinkielisen meri- 295: 306. Honkonen ym., rah.al. N:o 136: Määrä- mieskoulun suunnittelutöitä varten . . . . • • 1622 296: rahan osoittamisesta avustukseksi Polio 297: Invalidit r.y:lle invalidikodin rakenta- 322. Högström m. fl., fin.mot. N:o 152: An- 298: miseksi Tampereelle • . . • . • • • . . . • . . • • • . 1606 gående anvisande av anslag för påbör- 299: jande av byggnadsarbetet på Åbo svenska 300: 307. Honkonen ym., rah.al. N:o 137: Määrä- flicklyceums nya skolhus . • • • • • . . . . • • . . 1623 301: rahan osoittamisesta !ainoiksi ylioppi- 302: laskunnille uusien oppilasasuntojen ai- 322. Högström ym., rah.al. N:o 152: Määrä- 303: kaansaamiseksi . . . . • . • . • . • . . . • . • . . . • • 1607 rahan osoittamisesta Turun ruotsinkieli- 304: sen tyttölyseon uuden koulutalon raken- 305: 308. Hosia ym., rah.al. N:o 138: Korotetun nustöiden aloittamiseksi . . . • • • . . . • . . . • 1624 306: määrärahan osoittamisesta rakennuslai- 307: noiksi yksityisille oppikouluille . • . . . • • • 1608 323. Högström m. fl., fin.mot. N:o 153: An- 308: gående anvisande av anslag för byg· 309: 309. Hosia, rah.al. N:o 139: Määrärahan gande av Barösundsvägen i Ingå • • • • • • 1625 310: osoittamisesta kätilöiden opinto- ja neu- 311: vottelupäiviä varten . . . . . . • . . • • . . . . . • 1609 323. Högström ym., rah.al. N:o 153: Määrä- 312: 310. Hostila ym., rah.al. N:o 140: Määrära- rahan osoittamisesta Barön salmen tien 313: han osoittamisesta Karhulan yhteiskou- rakentamiseksi Inkooseen • . . . • • • • . . . • • 1626 314: lun ottamiseksi valtion haltuun • . . . . . . 1610 324. Innala ym., rah.al. N:o 154: Määrära- 315: 311. Hostila ym., rah.al. N:o 141: Määrära- han osoittamisesta avustukseksi Suomen 316: han osoittamisesta sillan rakentamiseksi teatterikoulun lisätilojen rakentamista 317: Pyhtään kunnan Keihässalmeen • • • • . • • 1611 varten 1627 318: 312. Hostila ym., rah.al. N:o 142: Määrära- 325. Innala ym., rah.al. N:o 155: Määrära- 319: han osoittamisesta Karhulan kauppalassa han osoittamisesta Kotkan merenkulku- 320: maantien ja siihen liittyvien siltojen ra- kouluun hankittavaa tutkasimulaattoria 321: kentamiseksi . . . . • . . . . • • . . . . . . . . • . . . . . • 1612 varten . . . . • . . • • • . . • . . . • . • . . . • . • • • . . . 1628 322: 313. Hostila ym., rah.al. N:o 143: Määrära- 326. Innala ym., rah.al. N:o 156: Korotetun 323: han osoittamisesta suunnitelmien laati- määrärahan osoittamisesta eräiden vir- 324: miseksi Kotkaan perustettavaa meri- kojen ja toimien perustamista varten 325: miesammatti- ja merenkulkukoulua var- välittömän verotuksen hallintoon • • • • • • 1630 326: ten ..............•.........•......•.• 1613 327: 327. Innala ym., rah.al. N:o 157: Määrära- 328: 314. H'Ult ym., rah.al. N:o 144: Korotetun han osoittamisesta Vajaamielisten kes- 329: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kuslaitosten suunnittelua varten • • • • . • 1632 330: uusien teatteritalojen rakentamiseksi Kuo- 328. Innala ym., rah.al. N:o 158: Määrära- 331: pioon ja Turkuun . . . . . . . . . . . . . • • • . . . • 1614 332: han osoittamisesta vajaamielisten hoito·, 333: 315. H'Ult ym., rah.al. N:o 145: Määrärahan opetus- ja kasvatusmenetelmien tutkimi- 334: osoittamisesta puutavaran hankintaan seen .......•.•....•.•.........•.....• 1633 335: Hankasalmen sahalle . . . . . . . . . • • . . . . . . 1615 329. Innala ym., rah.al. N:o 159: Määrära- 336: 316. H'Ult ym., rah.al. N:o 146: Korotetun han osoittamisesta puheterapeuttien kou- 337: määrärahan osoittamisesta siirroksi asu- lutuskurssien toimeenpanemiseksi vajaa- 338: tusrahastoon • . . . . • . . . . • . . . . • . • . • . . • . • 1616 mielishoidon alalla . . . • . • • • . • • . . . . . . . . 1634 339: 317. Hyytiäinen ym., rah.al. N:o 147: Määrä- 330. Jaakkola ym., rah.al. N:o 160: Määrä- 340: rahan osoittamisesta Jyväskylän kasva- rahan osoittamisesta avustukseksi metsä- 341: tusopillisen korkeakoulun vanhojen ra- koulun perustamista varten Eurajoelle . • 1635 342: kennusten korjaamiseen . . . • • • . . . . . . . . 1617 331. J ungarå m. fl., fin.mot. N: o 161: An- 343: 318. Hyytiäinen ym., rah.al. N:o 148: Määrä- gående anvisande av anslag som bidrag 344: rahan osoittamisesta Jyväskylän kasva- för. minsknin~ av kostnaderna för vacci- 345: tusopillisen korkeakoulun liikunnanopet- nenng av m1nkar . • • • • • • . . . • • • . . • . . • • 1637 346: tajain valmistamista varten tarvittavien 331. Jungarå ym., rah.al. N:o 161: Määrä- 347: lisärakennusten suunnitteluun . . . . . . . . . 1618 rahan osoittamisesta avustuksiksi mink- 348: 319. Hyytiäinen, rah.al. N:o 149: Korotetun kien rokottamisesta aiheutuvien kustan- 349: määrärahan osoittamisesta käsi- ja pien- nusten alentamiseksi .....•.••.••..•.• 1638 350: teollisuuslainoiksi . . . . . • . . . . • . . . . . • . . . 1619 332. Jämsen, rah.al. N:o 162: Määrärahan 351: 320. Häppölä ym., rah.al. N:o 150: Määrä- osoittamisesta maantien rakentamiseksi 352: rahan osoittamisesta lainaksi Sääksmäen Kinnulan kirkonkylästä Urpilan ja Naa- 353: matkailukeskuksen rakentamiseen ..... 1620 rajärven kautta Keitelepohjan asemalle 1639 354: VIII Sisällysluettelo 1961. 355: 356: 357: Siv. Siv. 358: 333. Jämsen, rah.al. N:o 163: Määrärahan 348. Kemppainen, rah.al. N:o 178: Määrära- 359: osoittamisesta avustuksiksi kunnille rau· han osoittamisesta Oulun yliopiston lää- 360: tateitä varten tarvittavien maa- ja vesi- ketieteellisen tiedekunnan teoreettisten 361: alueiden korvauksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . 1640 laitosten suunnittelua ja rakentamistöi· 362: den aloittamista varten . . . . . . . . . • . • • . 1658 363: 334. Kalavainen ym., rah.al. N:o 164: Määrä- 364: rahan osoittamisesta Lappeenrannan kau· 349. Kemppainen ym., rah.al. N:o 179: Koro- 365: punkiin perustettavan kotitaloudellisen tetun määrärahan osoittamisesta Poh· 366: tutkimuslaitoksen perustamiatoimenpiteitä jois-Pohjanmaan keskusammattikoulun 367: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 1641 IV rakennusvaiheen suunnittelemista ja 368: rakennustöiden aloittamista varten ...• 1659 369: 335. Kalavainen ym., rah.al. N:o 165: Määrä- 370: rahan osoittamisesta kotitalousopetusta 350. Kiviaho ym., rah.al. N:o 180: Määrära- 371: varten Lappeenrannan kesäyliopistossa . . 1643 han osoittamisesta Seinäjoen-Lapuan- 372: Kauhavan tien rakentamista varten .. 1660 373: 336. Kalavainen ym., rah.al. N:o 166: Koro· 351. Kiviaho ym., rah.al. N:o 181: Määrära· 374: tetun määrärahan osoittamisesta näyt· han osoittamisesta Lamminkylän-Vim- 375: tämötaiteen ja näyttämötaiteellisten har· pelin-Alajärven tien rakentamiseen • . 1661 376: rastusten tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1645 377: 352. Kiviaho ym., rah.al. N:o 182: Määrära- 378: 337. Kalavainen ym., rah.al. N:o 167: Koro- han osoittamisesta Vimpelin virastota- 379: tetun määrärahan osoittamisesta vähä- lon rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1662 380: varaisten ammattiopintolainoihin ...... 1646 381: 353. Kiviaho ym., rah.al. N:o 183: Korotetun 382: 338. Kalavainen ym., rah.al. N:o 168: Määrä· määrärahan osoittamisesta jokien per- 383: rahan osoittamisesta seitsemän kunnalli- kaamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1663 384: sen raittiuslautakuntatoiminnan piirioh· 354. Kiviaho ym., rah.al. N:o 184: Määrära· 385: jaajan tilapäisen toimen muuttamiseksi han osoittamisesta uudis- ja kivenrai- 386: ylimääräisiksi toimiksi ............... 1647 vauspalkkioiden korottamiseen .......• 1665 387: 339. Kansikas ym., rah.al. N:o 169: Määrä- 355. Koivisto ym., rah.al. N:o 185: Määrära· 388: rahan osoittamisesta kalajäähdyttämön han osoittamisesta sotatoimien ja alue· 389: rakentamiseksi Kotkan lähiympäristön luovutusten yhteydessä tapahtuneiden 390: alueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1648 porovahinkojen korvaamiseksi . . . . • . . • 1666 391: 340. Kansikas ym., rah.al. N:o 170: Määrä· 356. Koivisto ym., rah.al. N:o 186: Määrära- 392: rahan osoittamisesta teknillisen koulun han osoittamisesta sädehoitoon määrät- 393: suunnittelua varten Pohjois-Kymenlaak· tyjen syöpäpotilaiden matka-avustuksiin 1667 394: soon ................•..............•• 1649 395: 357. Koivunen ym., rah.al. N:o 187: Määrä- 396: 341. Karjalainen ym., rah.al. N:o 171: Mää- rahan osoittamisesta Kanavuoren-Keik- 397: rärahan osoittamisesta kansannäytteiden kamäen maantien rakennustöiden aloit- 398: palkitsemiseen .........•..... : . . . . . . . 1650 tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1668 399: 342. Karvonen ym., rah.al. N:o 172: Korote- 358. Koivunen ym., rah.al. N:o 188: Määrä- 400: tun määrärahan osoittamisesta Tuberku- rahan osoittamisesta Jämsän yhteiskou- 401: loosiliitto r.y:lle Liperin a=attioppilai· lun ottamiseksi valtion haltuun ....... 1669 402: toksen viemäröintisuunnitelman toteutta· 403: miseksi .............................. 1651 359. Koivunen ym., rah.al. N:o 189: Määrä- 404: rahan osoittamisesta Saarijärven yhteis- 405: 343. Km-vonen ym., rah.al. N:o 173: Korote· koulun ottamiseksi valtion haltuun . . . . 1670 406: tun määrärahan osoittamisesta metsätyö- 407: miesten ammattikoulutustoimintaan . . . . . 1652 360. Koivunen ym., rah.al. N:o 190: Määrä· 408: rahan osoittamisesta tienparannustöiden 409: 344. Karvonen ym., rah.al. N:o 174: Korote· suorittamiseen Multian-Uuraisten maan- 410: tun määrärahan osoittamisesta maaseu· tiellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1671 411: dun sähköistämisen tukemiseen . . . . . . . . 1654 412: 361. Koivunen ym., rah.al. N:o 191: Määrä- 413: 345. Kelavesi ym., rah.al. N:o 175: Määrära· rahan osoittamisesta maantien rakennus· 414: han osoittamisesta tutkimustöiden suo- töiden aloittamiseksi Virtain-Pihlaja· 415: rittamiseen rautatien rakentamiseksi veden maantieltä Ähtärin kunnan 416: Taavetista Haminan kautta Kotkaan 1655 rajalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1672 417: 346. Kelavesi ym., rah.al. N:o 176: Määrära- 362. Koivunen ym., rah.al. N:o 192: Määrä- 418: han osoittamisesta tutkimuksen suoritta· rahan osoittamisesta avustuksiksi kun- 419: miseen kotimaassa tapahtuvan lääkäri- nille rautatiealueiden lunastusmaksujen 420: koulutuksen lisäämiseksi • • . . . . . . • . . . . . 1656 suorittamiseen . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1673 421: 347. Kemppainen, rah.al. N:o 177: Määrä· 363. Koivunen ym., rah.al. N:o 193: Määrä- 422: rahan osoittamisesta Oulun normaali- rahan osoittamisesta työsuhteessa ole· 423: lyseon uudisrakennuksen suunnittelua vien valtion työntekijöiden palkkojen 424: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1657 korottamiseen ....................... 1674 425: Sisällysluettelo 1961. lX 426: 427: Siv. Siv. 428: 364. Kokkola ym., rah.al. N:o 194: Korotetun jois-Norjan rannikolta hankittavaa sa- 429: määrärahan osoittamisesta Kotkan kes- tamaa koskeviin tutkimuksiin . . . . . . . . 1693 430: kussairaalan rakentamista varten . . . . 1676 431: 377. Kyttä ym., rah.al. N:o 207: Korotetun 432: 365. Kokkola ym., rah.al. N: o 195: Korotetun määrärahan osoittamisesta Käsi- ja Pien- 433: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi vien- teollisuuden Keskusliitto r.y:n toiminnan 434: tisatamia ylläpitäville kunnille satamien tukemiseen 1694 435: rakentamista varten .................. 1677 436: 378. Kyttä ym., rah.al. N: o 208: Määrärahan 437: 366. Koieleola ym., rah.al. N:o 196: Määrä- osoittamisesta a vustuksiksi metsänhoito- 438: rahan osoittamisesta Kotkan meren- lautakunnille rakennus- ja toimistohuo- 439: kulku- ja merimiesammattikoulun talon neistolainojen lyhentämiseen 1695 440: suunnittelua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1679 441: 379. Käkelä ym., rah.al. N: o 209: Määrära- 442: 367. Kokkola ym., rah.al. N:o 197: Määrä- han osoittamisesta Suomen Syöpäyhdis- 443: rahan osoittamisesta Ammattilääketie- tyksen ja Syöpäsäätiön johtamien säteily- 444: teen Säätiön Työterveyslaitokselle van- biologisten ja biofysiikallisten tutkimus- 445: hojen työntekijäin soveltuvuuden perus- ten tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1696 446: tutkimuksen aloittamista varten . . . . . . 1680 447: 380. Käkelä ym., rah.al. N:o 210: Määrära- 448: 368. Korsbäck m. fl., fin.mot. N:o 198: An- han osoittamisesta ylimmän opetuksen 449: gående anvisande av anslag för uträt- laajentamista koskevan suunnitelman laa- 450: ning av farleden tili Kristinestad vid timista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1698 451: den s. k. Härkmeri-kröken ............ 1681 452: 381. Käkelä ym., rah.al. N:o 211: Korotetun 453: 368. Km·sbäck ym., rah.al. N:o 198: Määrä- määrärahan osoittamisesta ulkomaan- 454: rahan osoittamisesta Kristiinankaupun- kaupan edistämiseen ................. 1700 455: kiin johtavan väylän oikaisemiseksi ns. 382. Käkelä ym., rah.al. N:o 212: Määrä- 456: Härkmeren mutkan kohdalla . . . . . . . . . . 1682 rahan osoittamisesta Valtion teknillisen 457: 369. Korsbäck m. fl., fin.mot. N:o 199: An- tutkimuslaitoksen paloteknillisen labo- 458: gående anvisande av anslag för fort- ratorion uudisrakennusta varten . . . . . . 1702 459: sättande av byggnadsarbetet på lands- 460: vägen Korsnäs-Närpes .............. 1683 383. Käkelä ym., rah.al. N:o 213: Määrära- 461: han osoittamisesta kliinisteoreettisten 462: 369. Ko1·sbäck ym., rah.al. N:o 199: Määrä- laitosten perustamiseen Etelä-Saimaan 463: rahan osoittamisesta Korsnäsin ja När- keskussairaalaan lääkärikoulutuksen jär- 464: piön välisen maantien rakennustöiden jestämistä varten ..............•..... 1703 465: jatkamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1684 384. Käkelä ym., rah.al. N: o 214: Korotetun 466: 370. Korsbäc7C m. fl., fin.mot. N:o 200: An- määrärahan osoittamisesta postitalojen 467: gående anvisande av anslag för lindring rakentamiseksi posti- ja lennätinlaitok- 468: av skördeskadorna år 1961 ............ 1685 selle ................................. 1707 469: 370. Korsbäck ym., rah.al. N:o 200: Määrä- 385. Lahtela ym., rah.al. N:o 215: Määrä- 470: rahan osoittamisesta vuoden 1961 sato- rahan osoittamisesta maantien rakenta- 471: vahinkojen lieventämiseksi ........... 1686 miseksi Kemijärven Javarusvastuun 472: asutusalueelta Pelkosenniemen kirkon- 473: 371. Korsbäck m. fl., fin.mot. N:o 201: An- kylään ............................. 1708 474: gående anvisande av anslag för främ- 475: jande av exporten av timotejfrö ...... 1687 386. Lahtela ym., rah.al. N:o 216: Määrä- 476: rahan osoittamisesta maantien rakenta- 477: 371. Korsbäck ym., rah.al. N:o 201: Määrä- miseksi Menesjärveltä Repojoelle 1709 478: rahan osoittamisesta timotein siemenen 479: viennin edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 1688 387. Lahtela ym., rah.al. N:o 217: Määrä- 480: rahan osoittamisesta rautatien rakenta- 481: 372. Kosola ym., rah.al. N:o 202: Määrärahan misen aloittamiseksi Taivalkoskelta Ke- 482: osoittamisesta Lapuan yhteislyseon lisä- mijärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1710 483: rakennuksen rakentamista varten . . . . . . 1689 484: 388. Lahtela ym., rah.al. N:o 218: Määrä- 485: 373. Kosola ym., rah.al. N:o 203: Määrärahan rahan osoittamisesta maantien rakenta- 486: osoittamisesta kuivatustöiden suoritta- miseksi Rovaniemen maalaiskunnan 487: miseen Pohjanmaalla . . . . . . . . . . . . . . . • . 1690 Saarenkylästä Sinettään .............. 1711 488: 374. Kosola ym., rah.al. N:o 204: Korotetun 389. Lahtela ym., rah.al. N:o 219: Määrä- 489: määrärahan osoittamisesta maaseudun rahan osoittamisesta yhdysmaantien ra- 490: sähköistämisen tukemiseen . . . . . . . . . . . . 1691 kentamiseksi Hietalasta Hanhimaahan 491: 375. Kyttä ym., rah.al. N:o 205: Korotetun Kittilän kunnassa .................... 1712 492: määrärahan osoittamisesta Tuberkuloosi- 390. Lahtela ym., rah.al. N: o 220: Määrä- 493: liiton toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . 1692 rahan osoittamisesta sillan rakentami- 494: 376. Kyttä, rah.al. N: o 206: Määrärahan seksi Kemijärven-Luusuan-Rovanie- 495: osoittamisesta maamme käyttöön Poh- men maantiellä olevaan Lautasalmeen 1713 496: 497: 2 E 168/62 498: X Sisällysluettelo 1961. 499: 500: 501: Siv. Siv. 502: 391. Lahtela ym., rah.al. N:o 221: Määrä· johtavan Väylänvarren tien peruskor- 503: rahan osoittamisesta tien rakentamiseksi jaustöiden aloittamiseksi • . . . . . . . . • . • 1727 504: Sodankylän kunnan Orajärven kylästä 405. Lakkala ym., rah.al. N:o 235: Määrä- 505: Pelkosenniemen-Sodankylii.n maantielle 1714 rahan osoittamisesta Pellon-Meltauksen 506: 392. Lahtela ym., rah.al. N:o 222: Määrä- maantien korjaustöiden aloittamiseksi 1728 507: rahan osoittamisesta maantien rakenta- 406. Lakkala ym., rah.al. N:o 236: Määrä- 508: miseksi Kemijärven Soppalasta Räisä- rahan osoittamisesta Sieppijii.rven-Pas· 509: lii.än ..........•...•.•.•.•.••.•.....• 1715 majärven-Lohinivan maantien korjaus- 510: töiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . • . . . • 1729 511: 393. Lahtela ym., rah.al. N:o 223: Määrä- 512: rahan osoittamisesta Vuojärven-Java- 407. Lehmonen ym., rah.al. N:o 237: Määrä- 513: ruksen tien rakentamiseksi maantieksi rahan osoittamisesta valtion virastota- 514: Kemijärven-Pelkosenniemen maantielle lon rakentamiseksi Viitasaarelle .....• 1730 515: asti ...........................•..•• 1716 408. Lehmonen ym., rah.al. N:o 238: Määrä- 516: 394. Lahtela ym., rah.al. N:o 224: Määrä- rahan osoittamisesta Pihtiputaan viras- 517: rahan osoittamisesta maantien rakenta- totalon suunnittelutöitä varten ••.•.•.. 1731 518: miseksi Rovaniemen maalaiskunnassa 409. Lehmonen ym., rah.al. N:o 239: Määrä- 519: olevalta Vanttausjärven asutusalueelta rahan osoittamisesta Viitasaaren yhteis- 520: Vian rautatieasemalle .•........••••.. 1717 koulun ottamiseksi valtion haltuun . • 1732 521: 395. Lahtela ym., rah.al. N:o 225: Määrä- 410. Lehmonen ym., rah.al. N:o 240: Määrä- 522: rahan osoittamisesta sillan rakentami- rahan osoittamisesta Suolahden kauppa· 523: seksi Tenniönjoen yli Sallan--savukos- lan virastotalon suunnittelutöitä varten 1733 524: ken maantiellä . . . . • . . . . . . • . . . . . . . . • . 1718 525: 411. Lehmonen ym., rah.al. N:o 241: Määrä- 526: 396. Lahtela ym., rah.al. N:o 226: Määrä· rahan osoittamisesta Keitelepohjan- 527: rahan osoittamisesta siltojen rakenta- Kinnulan maantien rakennustöiden aloit- 528: miseksi Kemijärven-Lehtolan-Posion tamista varten ....................... 1734 529: maantiellä oleviin Kaisan- ja Lantun- 412. Lehmonen ym., rah.al. N:o 242: Määrä- 530: ginsalmeen • . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 1719 rahan osoittamisesta Karjukosken-Kui- 531: 397. Lahtela ym., rah.al. N:o 227: Määrä- tulan tien rakentamiseksi ••.....••..• 1735 532: rahan osoittamisesta kunnanlääkärin 413. Lehmonen ym., rah.al. N: o 243: Määrä- 533: viran perustamiseksi Utsjoelle . . • . • . . . 1720 rahan osoittamisesta Kannonkosken kir- 534: konkylän ja Huopanan välisen tien kun- 535: 398. Lahtela ym., rah.al. N:o 228: Määrä- nostustöiden aloittamiseksi . . . • . . . . . • . 1736 536: rahan osoittamisesta maantien rakenta- 537: miseksi Utsjokeen rakennetun sillan ja 414. Lehmonen ym., rah.al. N:o 244: Määrä- 538: sen eteläpuolella olevien koskien sivuu- rahan osoittamisesta ammattikoulun ra- 539: tuatien välille sekä mainitulta sillalta kentamiseksi Äänekosken kauppalaan 1737 540: Nuorgamin kautta Norjan rajalle .••. 1721 415. Lehmonen ym., rah.al. N:o 245: Määrä- 541: 399. Lahtela ym., rah.al. N:o 229: Määrä· rahan osoittamisesta pienviljelystilojen 542: rahan OBoittamisesta 22 maatalouskerho- naistyöntekijäin vuosiloman viettomah- 543: neuvojan palkkaamiseksi Pohjois-Suo- dollisuuksien turvaamiseksi . . . . . . . . . . . 1738 544: meen ........................•...... 1722 416. Lehmonen ym., rah.al. N:o 246: Määrä- 545: rahan osoittamisesta väkilannoitteiden 546: 400. Lahtela ym., rah.al. N:o 230: Korotetun ja maatalouskalkin hankkimisesta aiheu- 547: määrärahan osoittamisesta nuorisokasva- tuvien kustannusten alentamiseen pien- 548: tustyötä tekevien järjestöjen ohjaaja- tiloilla . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • • . 1739 549: koulutukseen sekä kurssi- ym. toimin- 550: taan •......•...••....•....•...••.••• 1723 417. Lehto ym., rah.aL N:o 247: Määrärahan 551: osoittamisesta alle 15-vuotiaitten lasten 552: 401. Lahti ym., rah.al. N:o 231: Määrärahan sairaalahoitomaksujen alentamiseen 1740 553: osoittamisesta kuntien terveydenhoito- 554: lautakuntien menojen valtionapujärjes- 418. Lehto ym., rah.aL N:o 248: Määrärahan 555: telmän tutkimiseksi •................. 1724 osoittamisesta kolmen ylimääräisen yli- 556: siivoojan toimen perustamiseen valtion- 557: 402. Lahti ym., rah.al. N:o 232: Korotetun rautateille . • . . . . . . • . • • . . . • . . . . . . . • . . . 1741 558: määrärahan osoittamisesta kotitalouden 559: neuvontatyön edistämiseen •..........• 1725 419. Lehto ym., rah.al. N:o 249: Määrärahan 560: osoittamisesta rautatiehallituksen hallin- 561: 403. Lakkala ym., rah.al. N: o 233: Määrä- torakennuksen siivoojan toimien perus- 562: rahan osoittamisesta Äkäsjokisuusta tamiseen ............................. 1742 563: Äkäslompolon kautta Tiurajärvelle joh- 564: 420. Lehto ym., rah.al. N:o 250: Määrärahan 565: ta_van . tien peruskorjaustöiden aloitta- osoittamisesta eräiden virkojen perusta- 566: miseksi • • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . . • 1726 mista varten Valtion teknillisen tutki- 567: 404. Lakkala ym., rah.al. N: o 234: Määrä- muslaitoksen elintarviketeollisuuslabora- 568: rahan osoittamisesta Havalasta Kolariin torioon . . . . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 1743 569: Sisällysluettelo 1961. XI 570: 571: Siv. Siv. 572: 421. Lehto ym., rah.al. N:o 251: Määrärahan men satamaan johtavan rautatien ra· 573: osoittamisesta tutkimuksen suorittami- kennustöiden aloittamiseksi .....••..• 1759 574: seksi yhden huoltajan varassa elävien 575: perheiden toimeentulosta ............• 1744 437. Liedes ym., rah.al. N:o 267: Määrärahan 576: osoittamisesta Iihin rakennettavan sata· 577: 422. Lehto ym., rah.al. N:o 25~: .. ~ää;ärahan man avustamiseksi .........•.•••..•. 1760 578: osoittamisesta Suomen S1vnh· Ja Ase- 438. Liedes ym., rah.al. N: o 268: Määrärahan 579: velvollisuusinvaliidien Liitolle Olavin· osoittamisesta Taivalkosken Sampilasta 580: kylän Naisinvaliidien Työyhdyskunnan 581: Pudasjärven Kouvalle rakennettavan 582: ylläpitoon ........•...•..•...•.•.•.•. 1745 maantien töiden aloittamista varten .. 1761 583: 423. Lehtonen ym., rah.al. N:o 253: Määrä· 439. Liedes ym., rah.al. N:o 269: Määrärahan 584: rahan osoittamisesta ylimääräisten lisä- osoittamisesta maatalouslainojen koron 585: eläkkeiden myöntämiseen eräille puolus- 586: alentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • • . 1762 587: tusvoimain entisille viran tai toimen 588: haitijoille ........................••.. 1746 440. Liinamaa ym., rah.al. N:o 270: Määrä· 589: rahan osoittamisesta tutkimuksen suorit· 590: 424. Leikola rah.al. N: o 254: Määrärahan miseksi Kaskisten-siilinjärven rauta- 591: osoitta~isesta Helsingin Lastenlinnan tien rakentamista varten .•..•....... 1763 592: valtionapua varten ..........•....•.• 1747 593: 441. Lindblom ym., rah.al. N:o 271: Määrä· 594: 425. Leikola, rah.al. N:o 255: Määrärahan rahan osoittamisesta lainoiksi korkea- 595: osoittamisesta Helsingin tyttökoulun kouluissa opiskelevien ylioppilaiden so- 596: uudisrakennuksen suunnittelutöitä var· siaalista asuntotuotantoa varten ...... 1765 597: ten •..... · · · · · · · · · · · · · ·· · · · · • · ·• · • ·• · 1748 598: 442. Lindeman ym., rah.al. N:o 272: Määrä· 599: 426. Leinonen, rah.al. N: o 256: Määrärahan rahan osoittamisesta Helsingin-Hangon 600: osoittamisesta apulämmittäjän ja 6 sii- maantiellä olevan J orvaksen-Pikkalan 601: voojan palkkaamiseksi Oulun yliopistoon 1749 -Halfdelsin tieosan parantamiseksi .. 1767 602: 427. Leinonen ym., rah.al. N:o 257: Määrä- 443. Lindeman ym., rah.al. N:o 273: Määrä· 603: rahan osoittamisesta Nivalan-Kärsä· rahan osoittamisesta }ainoiksi troolarien 604: mäen-Pyhännän maantien rakentami· 605: ja niihin liittyvien kalastusvälineiden 606: seen ••..... ·. • · · · · · • · · · · · · · · · ·· · · · · · • 1750 hankkimiseksi kotimaasta kalastajaväes· 607: 428. Leinonen ym., rah.al. N: o 258: Määrä· töllemme ............................ 1768 608: rahan osoittamisesta valtatien n: o 4 444. Lindeman m. fl., fin.mot. N:o 274: An· 609: rakentamiseksi ohikulkutienä Oulun 610: gående anvisande av anslag tili ensätt· 611: kaupungin kohdalla ................. . 1751 ning åt vissa egnahemsägare för storm· 612: 429. Leinonen, rah.al. N: o 259: Määrärahan och översvämningsskador . . . . . . . . . . . . 1769 613: osoittamisesta Iin yhteiskoulun ottami- 444. Lindeman ym., rah.al. N:o 274: Määrä· 614: seksi valtion haltuun ............... . 1752 rahan osoittamisesta korvausten suorit· 615: 430. Leinonen ym., rah.al. N:o 260: Korote· tamiseksi eräille omakotien omistajille 616: tun määrärahan osoittamisesta kerhotoi· myrsky· ja tulvavahinkojen johdosta •. 1770 617: minnan järjestämiseksi seminaarien kan- 618: 445. Lindeman ym., rah.al. N: o 275: Määrä· 619: sakouluihin ..•....................... 1753 620: rahan osoittamisesta !ainoiksi pienalus- 621: 431. Leinonen ym.., rah.al. N: o 261: Määrä- ten rakentamiseksi kotimaisilla pientela· 622: rahan osoittamisesta seminaarien opinto· koilla . . . • . . • . . . . . • . . . . • • . • • • • • . • • . . • . 1771 623: suuntien ja vapaaehtoisten aineiden 446. Lindh m. fl., fin.mot. N:o 276: Anående 624: opetuksen järjestämiseltsi ....••...... 1754 625: anvisande av anslag för restaurering 626: 432. Leinonen, rah.al. N: o 262: Korotetun av Borgå domkyrka .......••.•.....•. 1773 627: määrärahan osoittamisesta metsänparan· 628: 446. Lindh ym., rah.al. N:o 276: Määrärahan 629: nustöiden avustamiseen ......••....•. 1755 630: osoittamisesta Porvoon tuomiokirkon en· 631: 433. Leinonen ym., rah.al. N:o 263: Korote- tisöimistä varten • . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 1775 632: tun määrärahan osoittamisesta kaluston 633: hankintaa varten metsäkouluihin ja 447. Linna ym., rah.al. N: o 277: Määrärahan 634: metsäkurssikeskuksiin ............... . 1756 osoittamisesta ruoppaustöiden aloittami· 635: seksi Rahjan satamassa . . . . . . . . . . . • . • 1777 636: 434. Leinonen ym., rah.al. N:o 264: Korote- 637: tun määrärahan osoittamisesta metsän· 448. Linna ym., rah.al. N:o 278: Määrärahan 638: hoitokoulujen avustamiseen .•.•...•... 1757 osoittamisesta Jaakolan sillan rakenta· 639: miseen ja tien oikaisemiseen Nivalan 640: 435. Leinonen, rah.al. N:o 265: Korotettujen kirkolla •.....•.......•.......•...... 1779 641: määrärahojen osoittamisesta kansakou· 642: 449. Linna ym., rah.al. N: o 279: Määrärahan 643: lujan rakennusavustuksiin ja -lainoihin 1758 644: osoittamisesta avustuksiksi maanparan· 645: 436. Liedes ym., rah.al. N:o 266: Määrärahan nustöiden kustannusten alentamiseksi 646: osoittamisesta Kellon asemalta Virpinie- pienviljelmillä ....................... 1780 647: XII Sisällysluettelo 1961. 648: 649: 650: Siv. Siv. 651: 450. Lukkarinen ym., rah.al. N: o 280: Määrä- 465. Marttila ym., rah.al. N:o 295: Määrära- 652: ra~a~ .osoittamisesta kodinperustamis- han osoittamisesta oppikoulun perusta- 653: lalnOiksl . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1781 miseksi Isojoen kuntaan •............. 1797 654: 451. Lukkarinen ym., rah.al. N: o 281: Koro- 466. Marttila ym., rah.al. N:o 296: Määrära- 655: tetun määrärahan osoittamisesta kasva- han osoittamisesta Kaskisten-Kauha- 656: tusneuvolain avustamiseen ............ 1782 joen maantien rakennustöiden aloitta- 657: 452. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 282: Koro- miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1798 658: tetun määrärahan osoittamisesta vähä- 467. Marttila ym., rah.al. N:o 297: Määrära- 659: varaisten ammattiopintolainoihin ..... 1783 han osoittamisesta maataloudelle aiheu- 660: 453. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 283: Määrä- tuneiden satovahinkojen korvaamiseen .. 1799 661: rahan osoittamisesta !ainoiksi kunnille 662: kansaneläkettä nauttivien vanhusten ja 468. Marttila ym., rah.al. N:o 298: Määrära- 663: työkyvyttömien asuttavaksi tarkoitettu- han osoittamisesta vientipehkutehtaan 664: jen vuokratalojen rakentamiseksi 1784 aikaansaamiseksi Etelä-Pohjanmaalle .. 1800 665: 666: 454. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 284: Koro- 469. Marttila ym., rah.al. N:o 299: Määrära- 667: tetun määrärahan osoittamisesta vähä- han osoittamisesta puunjalostustehtaan 668: varaisten äitien lomanviettotoiminnasta perustamista Etelä-Pohjanmaalle koske- 669: aiheutuviin korvauksiin ja lomamatka- vien jatkotutkimusten loppuun saattami- 670: korvauksiin . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1785 seksi ................................ 1802 671: 455. Lähteenmäki ym., rah.al. N:o 285: Mää- 470. Matilainen ym., rah.al. N:o 300: Määrä- 672: rärahan osoittamisesta eräiden nuorem- rahan osoittamisesta tien ja lautan ra- 673: man lehtorin virkojen perustamiseen kentamiseksi Taipalsaaren Kylännie- 674: Turun, Jyväskylän ja Oulun normaali- me en 1803 675: lyseoihin ........................... . 1786 676: 471. Matilainen ym., rah.al. N:o 301: Määrä- 677: 456. Lähteenmäki ym., rah.al. N:o 286: Koro· rahan osoittamisesta Vuoksen yhteiskou- 678: tetun määrärahan osoittamisesta Turun lun ottamiseksi valtion haltuun . . . . . . . 1804 679: kesäyliopiston valtionapuun ......... . 1787 680: 472. Matilainen ym., rah.al. N:o 302: Määrä- 681: 457. Lähteenmäki ym., rah.al. N:o 287: Mää- rahan osoittamisesta työläistarkastajien 682: rärahan osoittamisesta kasvitieteen, eläin- lisäämiseksi metsätöitä varten . . . . . . . . 1805 683: tieteen ja maantieteen toisten professo- 684: rinvirkojen perustamiseen Turun yliopis- 473. Matilainen ym., rah.al. N:o 303: Määrä- 685: toon ................................ . 1788 rahan osoittamisesta ammattitaudin pe- 686: 458. Lähteenmäki ym., rah.al. N:o 288: Mää- rusteella suoritettaviin korvauksiin eräille 687: rärahan osoittamisesta !ainoiksi yksi- kivipölykeuhkosairautta poteville henki- 688: tyisten kannatusyhdistysten ylläpitämien löille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1806 689: kansalais-, työväen- ja vapaaopistojen ra- 474. Mattila ym., rah.al. N:o 304: Määrära- 690: kentamiseen ......................... . 1790 han osoittamisesta Helsingin-Hämeen- 691: 459. Mannila ym., rah.al. N:o 289: Määrä- linnan vanhan maantien parantamiseen 692: rahan osoittamisesta Sulkavankosken sil- Uudenman läänin alueella . . . . . . . . . . . . 1807 693: tatöiden aloittamiseen Heinolan maalais- 694: kunnassa ........................... . 1791 475. Mattila ym., mh.al. N:o 305: Määrära- 695: han osoittamisesta kotiteollisuusneuvon- 696: 460. Mannila ym., rah.al. N:o 290: Määrä- tahenkilöstön palkkauksen avustamiseen 1808 697: rahan osoittamisesta töiden aloittami- 698: seen Sysmän-Kalhon tiellä Sysmän kun- 476. Mattila ym., rah.al. N:o 306: Määrära- 699: nassa 1792 han osoittamisesta pienviljelysneuvoja- 700: opiston opettaja- ja oppilasasuntojen ra- 701: 461. Mannila ym., rah.al. N:o 291: Määrä- kentamiseen ......................... 1809 702: rahan osoittamisesta töiden aloittami- 703: seksi Salonsaaren-Kalkkisten maantiellä 477. Mattila ym., rah.al. N:o 307: Määrära- 704: Asikkalan pitäjässä ................. . 1793 han osoittamisesta kenttäsahatoiminnan 705: kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1810 706: 462. E. Manninen ym., rah.al. N:o 292: Koro- 707: tetun määrärahan osoittamisesta rait- 478. Murto ym., rah.al. N:o 308: Määrära- 708: tiustyötä suorittavien järjestöjen avus- han osoittamisesta karvaukseksi Salois- 709: tamiseen ........................... . 1794 ten kunnalle ja Raahen kaupungille Rau- 710: 463. E. Manninen ym., rah.al. N:o 293: Mää- taruukki Oy: n tehdasalueen maapohjien 711: rärahan osoittamisesta syrjäseutulisäjär- luuastuamenoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1811 712: jestelmän toteuttamiseen ............. . 1795 479. Mu1·to ym., rah.al. N:o 309: Määrära- 713: 464. E. Manninen ym., rah.al. N:o 294: Mää- han osoittamisesta tutkimuksen suorit- 714: rärahan osoittamisesta varattomien kan- tamiseksi laivatelakan rakentamiseksi 715: saneläkeläisten sairausmenoihin ...... . 1796 Ouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1812 716: Sisällysluettelo 1961. XIII 717: 718: Siv. Siv. 719: 480. Murto ym., rah.al. N:o 310: Määrära- 496. N. Nieminen ym., rah.al. N:o 326: Koro- 720: han osoittamisesta pengertien rakenta- tetun määrärahan osoittamisesta avus- 721: mistöiden alullepanemiseksi Hailuotoon 1813 tuksiksi maa talouskoneiden hankkimi- 722: seksi pienviljelijäväestölle ............ 1833 723: 481. Murto ym., rah.al. N:o 311: Määrära- 724: han osoittamisesta punakaartilaisille van- 497. V. Nieminen ym., rah.al. N:o 327: Mää- 725: kilassaoloajalta ja omaisuuden menetyk- rärahan osoittamisesta avustuslainaksi 726: sestä suoritettavia korvauksia varten . . . . 1814 Metsäpuiden rodunjalostussäätiölle . . • . 1834 727: 482. Nederström-Lunden ym., rah.al. N:o 312: 498. V. Nieminen ym., rah.al. N:o 328: Koro- 728: Määrärahan osoittamisesta vajaamielisiä tetun määrärahan osoittamisesta avus- 729: lapsia kotonaan hoitavien vanhempien tukseksi Metsäpuiden rodunjalostussää- 730: avustamiseen ........................ 1815 tiölle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1835 731: 483. Nederström-Lunden ym., rah.al. N:o 313: 499. V. Nieminen ym., rah.al. N:o 329: Mää- 732: Määrärahan osoittamisesta rauhantyötä rärahan osoittamisesta sisävesistöjemme 733: suorittavien järjestöjen avustamiseen .. 1816 kanavointikysymyksen tutkimiseksi koko 734: 484. Niemelä ym., rah.al. N:o 314: Määrära- laajuudessaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1837 735: han osoittamisesta metsäkurssikeskuksen 736: perustamiseksi Itä-Savon metsänhoitolau- 500. Niiranen ym., rah.al. N:o 330: Määrä- 737: takunnan alueelle .................... 1817 rahan osoittamisesta Joensuun kaupun- 738: kiin suunnitellun postiautovarikon ra- 739: 485. Niemelä ym., rah.al. N:o 315: Määrära- kennustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . 1838 740: han osoittamisesta Savonlinnan lentoken- 741: tän rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1819 501. Niiranen ym., rah.al. N:o 331: Määrä- 742: rahan osoittamisesta Valtimon vesistön 743: 486. Niemelä ym., rah.al. N:o 316: Määrära- perkaustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . • . 1839 744: han osoittamisesta ratatutkimuksen suo- 745: rittamista varten Heinolasta Savon ra- 502. Niiranen ym., rah.al. N:o 332: Määrä- 746: dalle ja edelleen Pieksämäen-Savonlin- rahan osoittamisesta Polvijärven kun- 747: nan rataosuudelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1820 taan suunnitellun valtion virastotalon 748: 487. Niemelä ym., rah.al. N:o 317: Määrära- rakentamiseksi ....................... 1840 749: han osoittamisesta rahalaitosten kiven- 503. Niiranen ym., rah.al. N:o 333: Määrä- 750: raivaukseen myöntämien lainojen koron rahan osoittamisesta Oravilahden luhta- 751: alentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1821 ja ranta-alueen kuivatussuunnitelman to- 752: 488. Niemelä ym., rah.al. N:o 318: Määrära- teuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1841 753: han oooittamisesta lainoiksi kivenrai- 504. Niiranen ym., rah.al. N:o 334: Määrä- 754: vauskustannusten rahoittamiseksi . . . . . 1823 rahan osoittamisesta Juuan kuntaan 755: 489. Niemelä ym., rah.al. N:o 319: Määrära- suunnitellun valtion virastotalon raken- 756: han osoittamisesta sähköistämislainojen tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1842 757: myöntämiseksi Sisä-Suomen saaristo- 505. Niiranen ym., rah.al. N:o 335: Määrä- 758: alueille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1825 rahan osoittamisesta puoliselluloosateh- 759: 490. Niemelä ym., rah.al. N:o 320: Määrära- taan rakennustöiden aloittamiseksi Poh- 760: han osoittamisesta lainoiksi pieniä yksi- jois-Karjalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 1843 761: tyisiä suonkuivatushankkeita varten . . 1826 506. Niskala ym., rah.al. N:o 336: Määrära- 762: 491. Niemelä ym., rah.al. N:o 321: Korote- han osoittamisesta Peltovuoman-Raat- 763: tun määrärahan osoittamisesta avustus- tamaan tien rakentamiseen . . . . . . . . • • . . 1844 764: lailloiksi sisä vesiliikenteen harjoittajille 1827 507. Niskala ym., rah.al. N:o 337: Määrära- 765: 492. Niemelä ym., rah.al. N:o 322: Määrära- han osoittamisesta Simon kunnan Pö- 766: han osoittamisesta lisäkuljetusavustuk- miön asutusalueen ja Kemin maalais- 767: seksi Itä-Suomen saaristoalueen meije- kunnan Palovaaran asutusalueen yhdys- 768: reille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 1829 tien suunnitelmien tekemistä varten • . 1845 769: 493. Niemi ym., rah.al. N:o 323: Määrärahan 508. Niskala ym., rah.al. N:o 338: Määrära- 770: osoittamisesta opiskelevan nuorison asun- han osoittamisesta avustukseksi eräille 771: tokysymyksen selvittämiseksi . . . . . . . . . • . 1830 kuntayhtymille ammattikoulu- ja oppi- 772: lasasuntolarakennusten rakentamiseen .. 1846 773: 494. N. Nieminen ym., rah.al. N:o 324: Mää- 774: rärahan osoittamisesta maantien oikaisu- 509. Niskala ym., rah.al. N:o 339: Määrära- 775: ja siltatöitä varten Heinolan maalais- han osoittamisesta valtion ylläpidettä- 776: kunnan kirkonkylässä Sulkavan kosken viä ammattikoulujen osastoja varten •. 1847 777: ylimenopaikalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1831 778: 510. Niskala ym., rah.al. N:o 340: Määrära- 779: 495. N. Nieminen ym., rah.al. N:o 325: Mää- han osoittamisesta Simojoen pohjois- 780: rärahan osoittamisesta valtion virasto- puolta Alaniemen lossista Tainijoen tien 781: talon rakentamiseksi Rantasalmen kun- kautta Hosioon suunnitellun tien raken- 782: taan 1832 nustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . • • 1848 783: XIV Sisällysluettelo 1961. 784: 785: 786: Siv. Siv. 787: 511. Nordfors m. fl., fin.mot. N:o 341: An· 525. J. E. Partanen ym., rah.al. N:o 355: 788: gående anvisande av anslag för repa· Määrärahan osoittamisesta Kajaanin- 789: ration av vägen Kvarnbacka-Helsinge Oulun maantiellä olevan Kiehimänjoen 790: kyrkby-Dickursby-Haxböle ••.•.•... 1849 maantiesillan rakennustöiden aloittami· 791: 511. Nordfors ym., rah.al. N:o 341: Määrä- seen .....•.......•......•....•••••.•• 1867 792: rahan osoittamisesta Myllymäen-Hel- 526. J. E. Partanen ym., rah.al. N:o 356: 793: singin pitäjän kirkonkylän-Tikkurilan- Määrärahan osoittamisesta Ristijärven 794: Hakkilan tien korjaamiseksi • . . • • . • . . . 1850 kunnassa olevan Koirasalmen sillan ra· 795: 512. Nordström ym., rah.al. N:o 342: Määrä- kennustöiden aloittamiseen . . . . • . . . • • • . 1868 796: rahan osoittamisesta Kruununkylän lento- 527. J. E. Partanen ym., rah.al. N:o 357: 797: kentän parantamiseen • . . . • . . • . . . • . • . . . 1851 Määrärahan osoittamisesta Kainuun kes- 798: 513. Nordström, fin.mot. N:o 343: Angående kussairaalan rakennustöiden aloittami· 799: anvisande av anslag åt Nykarleby stad seen •..•.......•..••...........•...•• 1869 800: !,ör reparation av bron över Nykarleby 528. J. E. Partanen ym., rah.al. N:o 358: 801: alv •.•.......•............•..•....••• 1852 Korotetun määrärahan osoittamisesta pai- 802: 513. Nordström, rah.al. N:o 343: Määrära· kallisteiksi otettavien kunnan- ja kylätei- 803: han osoittamisesta Uudenkarlepyyn kau- den kuntoonpanon avustamiseen . . . . • . . . 1870 804: pungille Lapuan joen ylittävän sillan 529. J. E. Partanen ym., rah.al. N:o 359: 805: kunnOBtamiseen • . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • 1853 Määrärahan osoittamisesta sosiaaliminis- 806: 514. Nurminen ym., rah.al. N:o 344: Määrä- teriön metsäpalkkatoimiston käyttöön 807: rahan osoittamisesta avustukseksi Hi- ajotöiden palkkatarkkailun järjestämi· 808: mangan kunnalle satamalaiturin raken· seen .............•.................•• 1871 809: tamista varten • . . . . . • • . . . . . • . • . . . . . . . 1854 530. J. E. Partanen ym., rah.al. N:o 360: 810: 515. Nurminen ym., rah.al. N:o 345: Määrä- Korotetun määrärahan osoittamisesta kun- 811: rahan osoittamisesta Kampinnevan-Kor- nan- ja kyläteiden avustamiseen .•..... 1872 812: tesnevan kuivatustöiden aloittamiseen • • 1855 531. V. E. Partanen ym., rah.al. N:o 361: 813: 516. Nurminen ym., rah.al. N:o 346: Määrä- Korotetun määrärahan osoittamisesta So· 814: rahan osoittamisesta kuivatustöihin Poh- siaalihuollon keskusliiton valtiopua var· 815: janmaalla . . . • . . . . . . • . • . . . . . • • • . . . . . . . 1856 ten .............••.•..........•••.... 1873 816: 517. Nurminen ym., rah.al. N:o 347: Korote- 532. V. E. Partanen ym., rah.al. N:o 362: 817: tun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi Korotetun määrärahan osoittamisesta op· 818: vientisatamia ylläpitäville kunnille sata- pikoulun oppilaiden koulunkäynnin avus- 819: mien rakentamista varten . . • . • . . . . • . . 1857 tamiseen .............•............•.. 1874 820: 518. Paasio ym., rah.al. N:o 348: Korotetun 533. V. E. Partanen ym., rah.al. N:o 363: 821: määrärahan osoittamisesta avustukseksi Määrärahan osoittamisesta työapurahoiksi 822: Turun yliopistolle . . . . . . . . . . . • . . . . . . . • 1858 pääkaupungin ulkopuolella asuville kuva· 823: taiteilijoille .......................... 1875 824: 519. Paasio ym., rah.al. N:o 349: Korotetun 825: määrärahan osoittamisesta Suomen osuuk- 534. V. E. Partanen ym., rah.al. N:o 364: 826: sien suorittamiseksi kansainvälisiin kus- Määrärahan osoittamisesta Lahden vi- 827: tannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . • . . . . . 1860 rastotalon suunnittelutöitä varten . • . . . 1876 828: 520. Paasio ym., rah.al. N:o 350: Määrära· 535. V. E. Partanen ym., rah.al. N:o 365: 829: han osoittamisesta sosiaaliministeriön työ- Korotetun määrärahan osoittamisesta yli- 830: osaston eräiden virkojen järjestelyä var· määräisiksi avustuksiksi vaikeassa talon· 831: ten ..................•••......•..•... 1861 dellisessa asemassa oleville yksityisoppi- 832: 521. Paaso ym., rah.al. N:o 351: Määrärahan kouluille . . . • . . . • . • . . . • . . . . . . . • • • . • • • . 1877 833: osoittamisesta Pohjois-Suomen keskus- 536. V. E. Partanen ym., rah.al. N:o 366: 834: kalanviljelyslaitoksen rakentamiseksi Tai- Määrärahan osoittamisesta oppilaiden ter- 835: valkosken kunnan Ohtaojalle . . . . • . . . • . 1862 veydenhoidon järjestämiseksi yksityis- 836: 522. Paaso ym., rah.al. N:o 352: Määrärahan oppikouluissa . . . • • . . . • . . . . . . . . • • • • . • . 1878 837: osoittamisesta Iin yhteiskoulun ottami- 537. Pekkarinen ym., rah.al. N:o 367: Määrä- 838: seksi valtion haltuun • . . . . . . . . . . . . . . . . 1863 rahan osoittamisesta Suonenjoen virasto· 839: 523. Paaso ym., rah.al. N:o 353: Määrärahan talon rakentamistöiden aloittamiseksi • . 1879 840: osoittamisesta maakuntaliittojen tukemi- 538. Pekkarinen ym., rah.al. N:o 368: Määrä- 841: seen niiden jäsenkuntien lukumäärän rahan osoittamisesta Juankosken-Kaa· 842: osoittamassa suhteessa . . . . . . . . . . • • • . . . 1864 vin-Sysmäjärven rautatien rakentamista 843: 524. Pakkanen ym., rah.al. N:o 354: Määrä· varten . • . . . . • . . . . . . . • . • . . . . . . . . . • . . . . 1880 844: rahan osoittamisesta Tampereen-Lahden 539. Pekkarinen ym., rah.al. N:o 369: M'åärä- 845: ja Tampereen-Hämeenlinnan valtateiden rahan osoittamisesta Levälahden-Ukon- 846: r~.~t~yksessä suoritettaviin tienparannus- lahden maantien rakentamistöiden aloit- 847: tOihm ................................ 1866 tamiseksi . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • . 1881 848: Sisällysluettelo 1961. XV 849: 850: Siv. Siv. 851: 540. Pekkarinen. ym., rah.al. N:o 370: Määrä- mistöiden aloittamiseksi Ähtärin kun- 852: rahan osoittamisesta Kortejoen sillan ra- nan rajalta Pihlajaveden-Virtain maan- 853: kentamistöiden aloittamiseksi . . . . . . . • . 1882 tielle . . . . • . . . . . . . • • • . • . • . . . • • . • . . • . . . 1897 854: 541. Pekkarinen ym., rah.al. N:o 371: Määrä- 555. Pohjonen ym., rah.al. N:o 385: Määrä- 855: rahan osoittamisesta Nilsiän ja Säyneis- rahan osoittamisesta Kanavuoren-Keik- 856: ten kunnissa olevien Siikajärven ja Ala· kamäen tien rakentamiseen . . . . . . . • • . . 1898 857: Luostajärven vedenpinnan alentamis- ja 858: tulvavesisäännöstelytöiden aloittamiseksi 1883 556. Pohjonen ym., rah.al. N:o 386: Korote- 859: tun määrärahan osoittamisesta Jyväsky- 860: 542. Pekkarinen ym., rah.al. N:o 372: Määrä- län-Jämsänkosken radan rakentamiseen 1899 861: rahan osoittamisesta Leppävirran sillan 862: ja siihen liittyvän maantien rakennus- 557. Pohjonen ym., rah.al. N:o 387: Määrä- 863: töiden aloittamseksi .•...•......•..•.. 1884 rahan osoittamisesta sillan rakentamis- 864: töiden aloittamiseksi Matilanvirran yli 865: 543. Peltonen ym., rah.al. N:o 373: Korote- Sumiaisten-Konginkankaan maantiellä • • 1900 866: tun määrärahan osoittamisesta Jyväsky- 867: län-Jämsänkosken rautatien rakennus- 558. Pohjonen ym., rah.al. N:o 388: Määrä- 868: töiden aloittamiseen • • • . . . • . . . • . • . . . . . 1885 rahan osoittamisesta tienparannussuun- 869: nitelman toteuttamiseen Uuraisten kir- 870: 544. Peltonen ym., rah.al. N:o 374: Määrä- konkylässä . • . . . . . . • . . . . . . • . . . . . . • • • • • 1901 871: rahan osoittamisesta 46 ratavartijan toi- 872: men muuttamiseksi ratatyöesimiehen toi- 559. Pohjonen ym., rah.al. N: o 389: Määrä- 873: miksi ...•............••..•........... 1886 rahan osoittamisesta Saarijärven yhteis- 874: 545. Pentti ym., rah.al. N:o 375: Määrärahan koulun ottamiseksi valtion haltuun • • • • 1902 875: osoittamisesta tietutkimuksiin Suoden- 560. Puhakka ym., rah.al. N:o 390: Määrä- 876: niemen kirkonkylän-Bävinkylän-Kil- rahan osoittamisesta Kaltimon-Uima- 877: vakkalan tiellä . . . . • . • . • • . . . . • • . . • . • . 1887 harjun-Kivilahden tien rakennustöiden 878: 546. Pentti ym., rah.al. N:o 376: Korotetun aloittamiseksi . . . . • . . . • . . . • . . . • . . . • • . • 1903 879: määrärahan osoittamisesta Tampereen- 880: Parkanon-Seinäjoen radan rakennus- 561. Puhakka ym., rah.al. N:o 391: Määrä- 881: töiden aloittamista varten • . . . . . . • • . • . 1888 rahan osoittamisesta Joensuun-Ilomant- 882: sin radan Herajärven ja Ilomantsin vä- 883: 547. Pentti ym., rah.al. N:o 377: Määrärahan lisen osan rakennustöiden aloittamiseksi 1904 884: osoittamisesta Ylöjärven-Viljakkalan- 885: Heittolan sekä Hämeenkyrön-Viljakka- 562. Pulkkinen ym., rah.al. N:o 392: Määrä- 886: lan maantien parantamista tarkoittavaan rahan osoittamisesta valtion virastotalon 887: tutkimukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1889 rakennustöiden aloittamiseksi Pielaveden 888: kirkonkylään . . .. .. .. .. .. .. . . . .. . .. .. • 1905 889: 548. Pentti ym., rah.al. N:o 378: Määrärahan 890: osoittamisesta Kilvakkalan-Jämijärven 563. Pulkkinen ym., rah.al. N: o 393: Määrä- 891: -Kankaanpään maantien parantamista rahan osoittamisesta neljän ylimääräisen 892: tarkoittavan tutkimuksen suorittamiseksi 1890 työläistarkastajan viran perustamiseksi 1906 893: 549. Pentti ym., rah.al. N:o 379: Määrärahan 564. Raipala ym., rah.al. N:o 394: Korotetun 894: osoittamisesta insinöörin virkojen perus- määrärahan osoittamisesta kertaushar- 895: tamiseksi maanviljelysinsinööripiireihin . . 1891 joituksia varten . . . . . . . . . • • . • . . . . • • • • • 1907 896: 550. Pesonen ym., rah.al. N:o 380: Määrära- 565. Rantamaa ym., rah.al. N: o 395: Korote- 897: han osoittamisesta Sysmän ja Hartolan tun määrärahan osoittamisesta syrjäseu- 898: kirkonkylien välisen maantien uusimis- duille anottujen valtion puhelinasemien 899: töiden aloittamiseen . . . . . . . . . . • . . . . • . . 1892 ja puhelupaikkojen perustamiseen . . . . . 1908 900: 551. Pesonen ym., rah.al. N:o 381: Määrära- 901: han osoittamisesta Vesihuoltoliitto r.y: n 566. Rapio ym., rah.al. N: o 396: Määrärahan 902: kurssi· ja valistustoiminnan tukemiseen 1893 osoittamisesta Karvianjoen suuosan ruop- 903: paamiseksi . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 1910 904: 552. Pesonen ym., rah.al. N:o 382: Korotetun 905: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi vesi- 567. Rapio ym., rah.al. N: o 397: Määrärahan 906: ja viemärilaitteiden rakentamiseen maa- osoittamisesta sateiden ja tulvien aiheut- 907: seudulla • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1894 tamien vahinkojen korvaamiseksi pienvil- 908: jelijöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • • 1911 909: 553. Pitsinki ym., rah.al. N: o 383: Määrära- 910: han osoittamisesta avustukseksi Työväen 568. Rihtniemi ym., rah.al. N:o 398: Määrä- 911: Nousun Kunniaksi r.y. nimiselle yhdis- rahan osoittamisesta nahantutkimusas- 912: tykselle työväenluokan nousua symboli- sistentin toimen perustamiseksi Valtion 913: soivan valtakunnallisen muistomerkin teknilliseen tutkimuslaitokseen .....••• 1912 914: pystyttämiseen • . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 1895 569. Roine ym., rah.al. N:o 399: Määrärahan 915: 554. Pohjonen ym., rah.al. N:o 384: M'åärä- osoittamisesta rautatieylikäytäväsillan ra- 916: rahan osoittamisesta maantien rakenta- kentamiseksi Loimaan kauppalaan . . . . . . 1913 917: XVI Sisällysluettelo 1961. 918: 919: 920: Siv. Siv. 921: 570. Roine ym., rah.al. N:o 400: Määrärahan Suomessa tuotetun ohran ostoista val- 922: osoittamisesta !ainoiksi kunnille täys- tion viljavarastolle aiheutuneiden tap- 923: kunnallisten vuokra-asuntojen rakenta- pioiden korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1931 924: miseksi vähävaraisilla ................ 1914 925: 584. Rytkönen ym., rah.al. N:o 414: Korote- 926: 571. Rosenberg m.fl., fin.mot. N:o 401: An- tun määrärahan osoittamisesta ammatti- 927: gående anvisande av anslag för bevil- kurssien järjestämiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1933 928: jande av lån för höjande av fiskhushåll- 585. Saalasti ym., rah.al. N:o 415: Määrära- 929: ningen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1916 han osoittamisesta runkotien suunnitte- 930: .571. Rosenberg ym., rah.al. N:o 401: Määrä- lemiseksi Pohjois-Karjalasta Iisalmen 931: rahan osoittamisesta !ainoiksi kalatalou- kautta Rahjan satamaan . . . . . . . . . . . . . . 1934 932: den edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1917 586. Salin ym., rah.al. N:o 416: Määrärahan 933: 572. Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 402: An- osoittamisesta Hyvinkään uuden asema- 934: gående anvisande av anslag tili lång- rakennuksen ja ratapihan rakennustöi- 935: fristiga lån åt yrkesfiskare för anskaff- den aloittamiseksi .................... 1935 936: ning av för havsfiske lämpliga fartyg . . 1918 587. Salin ym., rah.al. N:o 417: Korotetun 937: 572. Rosenberg ym., rah.al. N:o 402: Määrä- määrärahan osoittamisesta dieselveturien 938: rahan osoittamisesta pitkäaikaisiksi !ai- korjaukseen ja varaosien valmistamiseen 939: noiksi ammattikalastajille avomerenka- tarvittavien työstökoneiden hankkimi- 940: lastukseen soveltuvien alusten hankki- seksi valtionrautateiden Hyvinkään kone- 941: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1919 pajalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1936 942: 573. Rosnell ym., rah.al. N:o 403: Määrära- 588. Salin ym., rah.al. N:o 418: Määrärahan 943: han osoittamisesta Rauman lyseon ra- osoittamisesta Helsingin-Hämeenlinnan 944: kennustöiden aloittamista varten ...... 1920 valtatieltä Hyvinkään kaupunkiin joh- 945: tavan yhdystien rakennu.stöiden aloitta- 946: 574. Rosnell ym., rah.al. N:o 404: Määrära- miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1937 947: han osoittamisesta Kokemäen yhteiskou- 948: lun ottamiseksi valtion haltuun . . . . . . 1921 589. Salin ym., rah.al. N:o 419: Määrärahan 949: osoittamisesta punakaartilaisten hautojen 950: 575. Rosnell ym., rah.al. N:o 405: Määrära- kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1938 951: han osoittamisesta Suomen elokuva-ar- 590. Salin ym., rah.al. N: o 420: Määrärahan 952: kisto r.y: n tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 1922 osoittamisesta rakennussuunnitelman laa- 953: 576. Rosnell ym., rah.al. N:o 406: Määrära- timiseksi valtion palveluksesta eläkkeelle 954: han osoittamisesta kodinperustamislaino- siirrettyjen kansalaisten asunnon saannin 955: jen myöntämistä varten .............. 1923 turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1939 956: 577. Ryhtä, rah.al. N:o 407: Määrärahan 591. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 421: 957: osoittamisesta Kuusamon kunnassa ole- Määrärahan osoittamisesta !ainoiksi Äitien 958: van Kurkijärven-Petäjäselän maantien Lomahuollon alaisille lomakotiyhdistyk- 959: rakennustöden aloittamiseksi . . . . . . . . . . 1924 sille ................................. 1940 960: 592. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 422: 961: 578. Ryhtä ym., rah.al. N:o 408: Määrärahan Määrärahan osoittamisesta äitiysavus- 962: osoittamisesta valtionrautateiden sähköis- tuksen korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1942 963: tämissuunnitelmaan liittyvien kiinteiden 964: laitteiden rakennustöiden aloittamista 593. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 423: 965: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1925 Määrärahan osoittamisesta valmistuvan 966: sairausvakuutuksen toimeenpanokustan- 967: 579. Rytkönen ym., rah.al. N:o 409: Määrä- nuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1943 968: rahan osoittamisesta Iisalmen postiauto- 969: varikon rakennustöiden aloittamista var- 594. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 424: 970: ten .............•.................... 1927 Määrärahan osoittamisesta rautatiehal- 971: lituksen hallintorakennuksen siivoojan 972: 580. Rytkönen ym., rah.al, N:o 410: Määrä- toimien perustamiseen . . • . . . . . • . . . . . . 1944 973: rahan osoittamisesta Iisalmen-Oulun 974: valtamaantien rakennustöiden aloittami- 595. Saukkonen ym., rah.al. N:o 425: Määrä- 975: seksi Vieremän kunnan alueella . . . . . . 1928 rahan osoittamisesta Helsingin tyttökou- 976: lun uuden koulutalon suunnittelua var- 977: 581. Rytkönen ym., rah.al. N:o 411: Määrä- ten .................................. 1945 978: rahan osoittamisesta Pohjois-Savoon pe- 979: 596. Saukkonen ym., rah.al. N:o 426: Määrä- 980: rustettavan valtiojohtoisen teollisuuden rahan osoittamisesta avustukseksi Loma- 981: tutkimus- ja suunnittelutyöhön ........ 1929 liitto r.y: lle maalaistalolomailun järjes- 982: 582. Rytkönen ym., rah.al. N:o 412: Määrä- tämiseksi ja kehittämiseksi . . . . . . . . • • • 1946 983: rahan osoittamisesta Kiuruveden virasto- 984: talon rakennustöiden aloittamiseksi . • . . . 1930 597. Saukkonen ym., rah.al. N:o 427: Määrä- 985: rahan osoittamisesta rakennusalan kehit- 986: 583. Rytkönen ym., rah.al. N:o 413: Korote- tämistä tarkoittaviin rakennustutkimuk- 987: tun määrärahan osoittamisesta Pohjois- siin 988: Sisällysluettelo 1961. XVII 989: 990: Siv. Siv. 991: 598. Savela ym., rah.al. N:o 428: Määrärahan 614. Sundell m.fl., fin.mot. N:o 444: An- 992: osoittamisesta Lamminkylän-Vimpelin gående anvisande av anslag för det 993: tien parantamistöiden aloittamiseksi • . 1948 tvåspråkiga sommaruniversitetet i Vasa 1966 994: 599. Seppi ym., rah.al. N:o 429: Määrärahan 614. Sundell ym., rah.al. N:o 444: Määrä- 995: osoittamisesta tietöiden aloittamiseksi rahan osoittamisesta Vaasan kaksikie- 996: Kurun kirkonkylässä •.•••••••...••... 1949 listä kesäyliopistoa varten ••......••.• 1967 997: 600. Seppi ym., rah.al. N:o 430: Määrärahan 615. Sävelä ym., rah.al. N: o 445: Määrära- 998: osoittamisesta Ruoveden kirkonkylän ja han osoittamisesta virastotalon rakenta- 999: Karjulan sillan välisen maantien oikai- miseksi Kankaanpäähän •.••......•.•• 1968 1000: semiseksi . . . . • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 1950 1001: 601. Seppi ym., rah.al. N:o 431: Korotetun 616. Sävelä ym., rah.al. N:o 446: Korotetun 1002: määrärahan osoittamisesta paikallisteiksi määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 1003: otettavien kunnan- ja kyläteiden kun- AIV-rehusäiliöiden rakentamiseksi .... 1969 1004: toonpanon avustamiseen • . . . . . . . • . . • • • 1951 617. Sävelä ym., rah.al. N:o 447: Korotetun 1005: 602. Seppi ym., rah.al. N: o 432: Määrärahan määrärahan osoittamisesta maaseudun 1006: osoittamisesta !ainoiksi maaseudun vähä- sähköistämisen tukemiseen • • • . . • . . • • • • 1970 1007: varaisten talouksien sähköistämiseksi . . • 1952 1008: 618. Sävelä ym., rah.al. N:o 448: Korotetun 1009: 603. Siltanen ym., rah.al. N:o 433: Määrära- määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 1010: han osoittamisesta avustukseksi Helsin- vesijohtolaitteiden rakentamiseksi maa- 1011: gin Polio Huolto r.y:lle Vihtijärven toi- seudulle . . • . . • . . • . • • . . . . . • • • • . . . . . . . 1971 1012: pilas- ja kurssikodin toiminnan tukemi- 1013: seen ......•...•.....•.....•.......... 1953 619. Sävelä ym., rah.al. N:o 449: Korotetun 1014: määrärahan osoittamisesta metsäkerho- 1015: 604. Siltanen ym., rah.al. N:o 434: Korote- toiminnan tehostamista varten . . . . . . . • 1972 1016: tun määrärahan osoittamisesta Turun 1017: Radiumkodille . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1954 620. Sävelä ym., rah.al. N:o 450: Korotetun 1018: määrärahan osoittamisesta käsi- ja pien- 1019: 605. Siltanen ym., rah.al. N:o 435: Määrära- teollisuuslainoihin . .. . . . . . . . . .. . . . . .. . 1973 1020: han osoittamisesta lapsilisien korottami- 1021: seksi ................•........•..•..• 1955 621. Sävelä ym., rah.al. N:o 451: Määrärahan 1022: osoittamisesta avustuksiksi kunnallisten 1023: 606. Siltanen ym., rah.al. N:o 436: Määrära- ammattioppilaitosten oppilaskotien ra- 1024: han osoittamisesta avustuksiksi kunnal- kentamista varten ...................• 1974 1025: lisia lastenseimiä ja päiväkoteja varten 1956 1026: 622. Tainio ym., rah.al. N:o 452: Korotetun 1027: 607. Siltanen ym., rah.al. N:o 437: Määrära- määrärahan osoittamisesta Kuusamon ja 1028: han osoittamisesta kodinperustamislai- Sallan kuntien maanhankintalain toi- 1029: noiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1957 meenpanosta johtuvien töiden suoritta- 1030: 608. Sinkkonen ym., rah.al. N:o 438: Määrä- miseen ....•......•..........••...•.. 1975 1031: rahan osoittamisesta korvauksiksi Pyh- 623. Tainio ym., rah.al. N:o 453: Määrärahan 1032: tään kunnan kalastustilojen haitijoille 1958 osoittamisesta avustukseksi Kemin kau- 1033: 609. Stenberg ym., rah.al. N: o 439: Määrä- pungille Ajoksen syväsataman kunnosta- 1034: rahan osoittamisesta avustuksiksi kun- mis- ja laajennustöitä varten •••..... 1976 1035: nille siviili-invalidien ja kroonisesti sai- 1036: raiden huollon parantamiseen .......... 1959 624. Tainio ym., rah.al. N:o 454: Määrärahan 1037: osoittamisesta asutusteiden talviaurausta 1038: 610. Stenberg ym., rah.al. N:o 440: Määrä- varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1977 1039: rahan osoittamisesta maksuttoman hoi- 1040: 625. Tallgren m. fl., fin.mot. N:o 455: An- 1041: don järjestämiseksi vähävaraisilla so- gående anvisande av anslag för skär- 1042: keritautisille . . . . . . . . • . . • • . • . . . . . . • . . . 1960 1043: gårdsflygets upprätthållande i den åbo- 1044: 611. Stykki, rah.al. N:o 441: Määrärahan ländska skärgården . . . . . . . . • . . . . . . • . . 1978 1045: osoittamisesta Matrnkylän-Stensvikin tie- 625. Tallgren ym., rah.al. N:o 455: Määrä- 1046: osan rakennustöiden aloittamiseen . . . . . • 1961 1047: rahan osoittamisesta lentotoiminnan yllä- 1048: 612. Styklci ym;, rah.al. N:o 442: Määrärahan pitämistä varten Turun saaristossa . . . . 1979 1049: osoittamisesta vakuutusoikeuden V jaos- 1050: toa varten . . . • . . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . 1962 626. Tamminen ym., rah.al. N:o 456: Määrä- 1051: rahan osoittamisesta Hämeenlinnan- 1052: 613. Sundell m. fl., fin.mot. N:o 443: An- Urjalan maantien rakennustöiden aloit- 1053: gående anvisande av anslag för Fin- tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 1980 1054: lands Fredsförbunds verksamhet ...... 1964 1055: 627. Tamminen ym., rah.al. N:o 457: Määrä- 1056: 613. Sundell ym., rah.al. N:o 443: Määrä- rahan osoittamisesta tienparannustöitten 1057: rahan osoittamisesta Suomen Rauhanlii- aloittamiseksi Tampereen-Lahden val- 1058: ton toimintaa varten . . . . . . . . . . . . . . . • 1965 tatiellä osalla Kyllö-Hauho .......... 1981 1059: 1060: 1061: 3 E 168/62 1062: XVIII Sisällysluettelo 1961. 1063: 1064: 1065: Siv. Siv. 1066: 628. Tamminen ym., rah.al. N:o 458: Määrä· 643. Tiekso ym., rah.al. N:o 473: Määrärahan 1067: rahan osoittamisesta Hämeenlinnan- osoittamisesta taiteilijaeläkkeitten ko- 1068: Palssarin-Vermasvuoren tien rakennus· rottamiseen ja niitten lukumäärän lisää· 1069: työn aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . • . • . 1982 miseen . . . . . . . . . . . . . • • • . . . . . . . . . . • . . . 1998 1070: 629. Tamminen ym., rah.al. N:o 459: Määrä- 644. Tiekso ym., rah.al. N:o 474: Määrärahan 1071: rahan osoittamisesta avustukseksi Hä- osoittamisesta avustukseksi kuunailisille 1072: meenlinnan kaupungille Vanajaveden ammattioppilaitoksille oppilasasuntolain 1073: ylittävän sillan uusiruistöiden aloittami- rakentamista varten .....•............ 1999 1074: seen ..........•.•...........•.••...•. 1983 1075: 630. Tamminen ym., rah.al. N:o 460: Määrä- 645. Tikkaoja ym., rah.al. N:o 475: Määrä- 1076: rahan osoittamisesta tien rakentamiseksi rahan osoittamisesta Seinäjoen rautatie- 1077: Valkeakoskelta Mailaaveden yli Pälkä- asema- ja postitalorakennuksen töiden 1078: neelle ...... , ...................... , , 1984 aloittamista varten , . . . . . . .. .. . . .. .. . 2000 1079: 631. Tauriainen ym., rah.al. N:o 461: Määrä- 646. Tikkaoja ym., rah.al. N:o 476: Määrä· 1080: rahan osoittamisesta Suomussalmen rahan osoittamisesta Seinäjoen ja Kuor· 1081: Pärsämönrannan asutustien jatkamiseksi taneen välisen maantien rakentamiseksi 1082: Rasilaan ••••• , • , . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . 1985 osuudella Nurmon Veneskoski--8einä· 1083: joki ...•.•.............•.....•.••.•. 2001 1084: 632. Tauriainen ym., rah.al. N:o 462: Määrä- 1085: rahan osoittamisesta Suomussalmen kun- 647. Tikkaoja ym., rah.al. N:o 477: Määrä- 1086: nassa olevan Esalan asutustien jatka- rahan osoittamisesta Ilmajoen työlaitok· 1087: mista varten Selkoskylän-Hossan tie- sen uusien rakennusten rakentamista 1088: hen ........ , ••.....•.• , . , •• , .•.....• , 1986 varten ..................... , . . . . . . . • 2002 1089: 633. Tauriainen ym., rah.al. N:o 463: Määrä- 648. Tikkaoja ym., rah.al. N:o 478: Korote- 1090: rahan osoittamisesta avustukseksi Suo- tun määrärahan osoittamisesta avustuk- 1091: mussalmen kunnansairaalan rakenta- siksi vapaaehtoista seutusuunnittelua 1092: mista varten ••. , .•••• , .. , . . . . . • . • • • • 1987 varten • . . • . . . . . . . • • • • • • . • . . . • . . • . • • • 2003 1093: 634. Tauriainen ym., rah.al. N:o 464: Määrä· 1094: rahan osoittamisesta lukion perustall).i· 649. Timon.en ym., rah.a.l. N:o 479: Määrä· 1095: seksi Suomussalmelle ....• , . . . • • • . . . • • 1988 rahan osoittamisesta lukioluokkien pe• 1096: rustamiseksi Kiteen oppikouluun • . • . . . 2004 1097: 635. Tauriainen ym., rah.al. N:o 465: Määrä• 1098: rahan osoittamisesta maantien rakent11.· 650. Timonen ym., rah.al. N: o 480: Määrä- 1099: miseksi Puolangan kunnan PuokionvaQ,- rahan osoittamisesta maantien rakenta• 1100: rasta Vaalan kunnan Jaalangan kylään 1989 miseksi Nurmeksen kunnan Ylikylästä 1101: Valtimon kunnan Karhunpään kylään 2005 1102: 636. Tauriainen ym., rah.al. N:o 466: Määrä· 1103: rahan osoittamisesta tien rakentamiseksi 651. Timonen ym., rah.al. N:o 481: Määrä- 1104: Suomussalmen Pärsämön asutustiestä rahan osoittamisesta liikenneolosuhtei· 1105: Kiannanniemen-Juntusrannan tiehen .. 1990 den järjestämiseksi Hattusaareen Pielis- 1106: järven kunnassa , •• , • • • • . • . . . • . . . . . . • 2006 1107: 637. Tauriainen ym., rah.al. N:o 467: Määrä· 1108: rahan osoittamisesta !ainoiksi kunnille 652. Timonen ym., rah.al. N:o 482: M'åärä- 1109: kunnallis- ja vanhainkotien rakenta· rahan osoittamisesta Iisalmen-Valti- 1110: mista varten • . . . • • • . . . . • . . . . . . . • • • • . 1991 mon radan suunnittelutöitä varten ...• 2007 1111: 638. Tauriainen ym., rah.al. N:o 468: Määrä· 653. Timonen ym., rah.al. N:o 483: Määrä- 1112: rahan osoittamisesta avustuksiksi kun· rahan osoittamisesta petoeläinten aiheut· 1113: nille, joiden suoritukset kuntayhtymille tamien kotieläinvahinkojen korvaami- 1114: ovat keskimääräistä korkeammat . . • . • . 1992 seen ..•.......................•..•.• 2008 1115: 639. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 469: Määrä- 654. Timonen ym., rah.al. N:o 484: Määrä- 1116: rahan osoittamisesta ammattikoulujen rahan osoittamisesta tulvavahinkoja 1117: opettajaopiston rakennusten suunnitte- kärsimään joutuneiden avustamiseen 1118: lua varten . . . . • . . . . . • • • • . . . . . . . . . . . . . 1993 Pohjois-Karjalan läänissä ....•..••••• 2009 1119: 640. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 470: Määrä- 655. Torvi ym., rah.al. N:o 485: Määrärahan 1120: rahan osoittamisesta sotilasvammalain osoittamisesta maksuttoman sairaala-, 1121: mukaisten korvausten korottamiseen • • 1994 lääkäri- ja lääkehuollon järjestämiseksi 1122: 641. Tiekso ym., rah.al. N:o 471: Määrärahan vähävaraisilla kansa.neläkettä saaville .• 2010 1123: osoittamisesta tien rakentamiseksi So- 656. Torvi ym., rah.al. N:o 486: Määrärahan 1124: dankylän kunnan Orajärven kylästä So- osoittamisesta lastensaimien ja koulu- 1125: dankylän-Pelkosenniemen maantiehen 1996 lasten päiväkotien valtionapua varten 2011 1126: 642. Tiekso ym., rah.al. N:o 472: Määrärahan 657. Torvi ym., rah.al. N:o 487: Määrärahan 1127: osoittamisesta tien rakentamiseksi Ke- osoittamisesta naisten ammattikoulutuk- 1128: lan ja Telkkälän välille Ranuan kunnassa 1997 sen järjestämiseksi • • • • • . . • . • • • . . . . . . 2012 1129: Sisillysluettelo 1961. XIX 1130: 1131: Siv. Siv. 1132: 658. .tl.. Tuomilnen ym., rah.al. N:o 488: Mää- 672. V. K. Turunen ym., rah.al. N:o 502: 1133: rärahan osoittamisesta avustukseksi Korotetun määrärahan osoittamisesta 1134: Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinva- lu~uka~?imak_sujen alentamiseen yksi- 1135: liidien Liitolle Invaliidien Tuotteiden ty1sopp11•oulmssa .•.............••...• 2030 1136: Myyntikeskus Invan toiminnan rahoit- 1137: tamiseen ........•...•......••.......• 2014 673. V. Turunen, rah.al. N:o 503: Korotetun 1138: määrärahan osoittamisesta Parikkalan- 1139: 659. .tl.. Tuominen ym., rah.al. N:o 489: Mää- Onkamon rautatien rakentamiseen .••• 2032 1140: rärahan osoittamisesta yleishyödyllistä 1141: merkitystä omaavien, yksityisellä jär- 674. V. Turunen, rah.al. N:o 504: Määrära- 1142: jestö- tai säätiöpohjalla toimivien ar- han osoittamisesta Kontiolahden kun- 1143: kistojen toiminnan tukemiseksi . . . . . . • • 2016 taan perustettavaa oppikoulua varten .. 2033 1144: 1145: 660. T. Tuominen ym., rah.al. N:o 490: Mää- 675. V. Turunen ym., rah.al. N:o 505: Mää- 1146: rärahan osoittamisesta lapsilisien korot- rärahan osoittamisesta Joensuun lyseon 1147: tamiseen ...•.....••.•...•........... 2017 lisärakennusten rakentamiseen ........ 2034 1148: 676. V. Turunen ym., rah.al. N:o 506: Mää- 1149: 661. T. Tuominen ym., rah.al. N:o 491: Mää- rärahan osoittamisesta Outokummun tuo- 1150: rärahan osoittamisesta avustuksiksi kun- tantolaitosten jätevesien aiheuttamien 1151: nille halpavuokraisten asuntojen raken- vahinkojen korvaamiseen • . . . . . . . . . . • . 2035 1152: tamiseksi ja hankkimiseksi asunnontar- 1153: peessa oleville vähävaraisille vanhuksille 2018 677. V. Turunen ym., rah.al. N:o 507: Mää- 1154: rärahan osoittamisesta kotiuttamisrahan 1155: 662. T. Tuominen ym., rah.al. N:o 492: Mää- suorittamiseksi asevelvollisille • . . . . . . . 2036 1156: rärahan osoittamisesta ilmaisten koulu- 1157: 678. V. Turunen ym., rah.al. N:o 508: Koro- 1158: ateriain kustantamiseen oppikoulujen 1159: oppilaille . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . • . .. . • . 2019 tetun määrärahan osoittamisesta metsä- 1160: ja uittotyöläisten sivistystyöhön •..... 2037 1161: 663. V. K. Turunen ym., rah.al. N:o 493: 679. V. Turunen ym., rah.al. N:o 509: Mää- 1162: Määrärahan osoittamisesta valtion seit- 1163: rärahan osoittamisesta ilmaisten oppi- 1164: semään keskusammattikouluun perustet- 1165: tavan rehtorinviran palkkausta varten 2020 kirjojen hankkimiseen oppikoulujen op- 1166: pilaille . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2038 1167: 664. V. K. Turunen ym., rah.al. N:o 494: 1168: Määrärahan osoittamisesta Kontionie- 680. V. Turunen ym., rah.al. N:o 510: Mää- 1169: rärahan osoittamisesta valtiollisia vaa- 1170: men keskusparantolan henkilökunnan leja koskevien ilmoituskorttien valmis- 1171: asuinrakennustöiden aloittamiseksi • • . . 2021 1172: tamiseen ja lähettämiseen . . . . . . . . . • . . 2039 1173: 665. V. K. Turunen ym., rah.al. N:o 495: 1174: 681. V. Turunen ym., rah.al. N:o 511: Koro- 1175: Määrärahan osoittamisesta musiikinhar- 1176: rastusjärjestöjen keskusliitoille musii- tetun määrärahan osoittamisesta kun- 1177: nan- ja kyläteiden avustamiseen .•.... 2040 1178: kinohjaajien kurssitoimintaa varten .. 2022 1179: 682. V. Turunen ym., rah.al. N:o 512: Koro- 1180: 666. V. K. Turunen ym., rah.al. N:o 496: 1181: Määrärahan osoittamisesta Muinaistie- tetun määrärahan osoittamisesta talojen 1182: hankkimiseen posti- ja lennätintoimipai- 1183: teelliselle toimikunnalle esinehankintoja 1184: varten . . . • . . . . . . . . . . . . . . • • . . • . . . . . • • . 2023 koille . • . . • . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 2041 1185: 683. V. Turunen ym., rah.al. N:o 513: Koro- 1186: 667. V. K. Turunen ym., rah.al. N:o 497: tetun määrärahan osoittamisesta syrjä- 1187: Määrärahan osoittamisesta muinaistie- 1188: teellisten löydösten inventointiin 2024 seutujen puhelinolojen parantamiseen . . 2042 1189: 684. Tuuli, rah.al. N: o 514: Määrärahan osoit- 1190: 668. V. K. Turunen ym., rah.al. N:o 498: tamisesta Kouvolan poliisi- ja virasto- 1191: Korotetun määrärahan osoittamisesta 1192: talon suunnitelmien laatimista varten .. 2043 1193: näyttämötaiteellista harrastustoimintaa 1194: varten . . . . . . . • • • • . . . . . • • . . . • • . . . . • • . 2025 685. Tuuli, ym., rah.al. N:o 515: Määrärahan 1195: osoittamisesta Imatran ratapihan laajen- 1196: 669. V. K. Turunen ym., rah.al. N:o 499: tamista varten . . . . . . . . . . . . . • • • . • . . • . • 2045 1197: Määrärahan osoittamisesta päätoimisten 1198: musiikinohjaajien palkkaamiseen musii- 686. Tuuli ym., rah.al. N:o 516: Määrärahan 1199: kinharrastusjärjestöjen keskusliittojen osoittamisesta kokonaistutkimuksen suo- 1200: kautta . • . . . • . . . . • . • . . . . . . . . • . . • • • . . . • 2026 rittamiseksi Järvi-Suomen vesireittien ra- 1201: kentamisesta • . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . • • . . 2046 1202: 670. V. K. Turunen ym., rah.al. N:o 500: 1203: Määrärahan osoittamisesta nuorison mu- 687. Tuuli ym., rah.al. N:o 517: Määrärahan 1204: siikkitoimikunnan käyttöön soitinten ja osoittamisesta Kouvolan-Kuusanniemen 1205: nuottien keskuslainaamon perustamista -Multamäen ratahankkeen toteuttamista 1206: varten . . . . . . . . . . . • . • . • . . . . . • . . • . . . . . • 2027 varten •......•.•...•.....••..•..•..•• 2047 1207: 671. V. K. Turunen ym., rah.al. N:o 501: 688. Tuuli ym., rah.al. N:o 518: Määrärahan 1208: :Määrärahan osoittamisesta koulukalus- osoittamisesta Pohjois-Kymenlaakson tek- 1209: ton hankkimiseen yksityisoppikouluihin 2028 nillisen koulun suunnittelua varten . . . • . 2048 1210: XX Sisällysluettelo 1961. 1211: 1212: 1213: Siv. Siv. 1214: 689. Twuli ym., rah.al. N:o 519: Määrärahan 705. Vennamo, rah.al. N:o 535: Määrärahan 1215: osoittamisesta varusmiesten koulutuksessa osoittamisesta Enonkosken-Savonlinnan 1216: tarvittavien havaintovälineiden hankin· tien mutkien poistamiseen • . . . . . . . . . • • 2067 1217: taan .•....•..•........•....••......•. 2050 1218: 706. Vennamo, rah.al. N:o 536: Määrärahan 1219: 690. Twuli ym., rah.al. N:o 520: Määrärahan osoittamisesta Taivalkosken-Kemijärven 1220: osoittamisesta moottoriajoneuvojen kat· rautatien rakentamiseen . . . • . . . . . . . . . . . 2068 1221: saatuamiehen ylimääräisten tointen muut- 1222: tamiseksi peruapaikkaisikai viroiksi ja toi- 707. Vennamo, rah.al. N:o 537: Määrärahan 1223: miksi ................................ 2051 osoittamisesta ns. Saarikylän tien raken- 1224: 691. Törmä ym., rah.al. N:o 521: Korotetun tamiseen Siilinjärven ja Muuruveden kun· 1225: määrärahan osoittamisesta asunto-, so· nissa ................................ 2069 1226: siaali-, virasto- ym. eri osastojen yhteis- 708. Vennamo, rah.al. N:o 538: Määrärahan 1227: ten rakennusten rakentamiseen valtion- osoittamisesta Keuruun ja ValkoJan tie- 1228: rautateillä . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 2053 suuntien rakennustöiden jatkamista var- 1229: 692. Törmä ym., rah.al. N:o 522: Korotetun ten •...........•...............•..... 2070 1230: määrärahan osoittamisesta lainoihin yleis- 1231: hyödyllistä asuntotuotantoa varten . . . . . 2054 709. Vennamo, rah.al. N:o 539: Määrärahan 1232: osoittamisesta Jyväskylän-Keuruun maan- 1233: 693. Uoti ym., rah.al. N:o 523: Määrärahan tien parantamiseen . . . . • . . . . . . . . . • . . . . . 2071 1234: osoittamisesta 8 asuntovaunun rakenta- 1235: miseksi opastintyöntekijöiden käyttöön 2055 710. Vennamo, rah.al. N:o 540: Määrärahan 1236: osoittamisesta Vesipuron perkansta var- 1237: 694. Uoti ym., rah.al. N: o 524: Määrärahan ten Vieremän kunnassa . . . . . . . • . . . • • . . 2072 1238: osoittamisesta 240 II luokan vaihdemie· 1239: hen toimen muuttamiseksi I luokan 711. Vennamo, rah.al. N:o 541: Määrärahan 1240: vaihdemiehen toimiksi . . . . . • • . . . . . . . . . 2056 osoittamisesta Kuusamon Vuotungin Pal- 1241: 695. Uoti ym., rah.al. N:o 525: Määrärahan jakan maantien peruaparantamista varten 2073 1242: osoittamisesta peruapaikkaisten yliasen- 712. Vennamo, rah.al. N:o 542: Määrärahan 1243: tajan ja sähköasentajan toimien perus· osoittamisesta tien rakentamista varten 1244: tamiseen valtionrautateille ............ 2057 Kuusamon kunnan Vuotungissa Alavuo· 1245: 696. Uoti ym., rah.al. N:o 526: Määrärahan tungin alueella Jynkänkosken tiestä .. 2074 1246: osoittamisesta ylimääräisten varastomie· 1247: hen tointen perustamiseen valtionrauta· 713. Vennamo, rah.al. N:o 543: Määrärahan 1248: teille . . . . . . • . . . . . . . • . . . • . . . • . . . . . . . . . 2058 osoittamisesta säilöntätehtaan perusta· 1249: mista varten Pohjois-Savoon ....••.... 2075 1250: 697. Uusitalo ym., rah.al. N:o 527: Korote- 1251: tun määrärahan osoittamisesta metsän- 714. Vennamo, rah.al. N:o 544: Määrärahan 1252: ojituspalkkioihin . . . . . . . . . • . . . . . . . • . . . 2059 osoittamisesta sillan rakentamiseen Han· 1253: hivirtaan ..•.•.......•........•....•• 2076 1254: 698. Uusitalo ym., rah.al. N:o 528: Määrä- 1255: rahan osoittamisesta kotieläinsairauksien 715. Vennamo, rah.al. N:o 545: Määrärahan 1256: syiden tutkimiseen . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 2060 osoittamisesta hakavoimalaitoksen raken· 1257: tamiseen Heinäveden kuntaan . . . . . . . . . . 2077 1258: 699. Vennamo, rah.al. N:o 529: Määrärahan 1259: osoittamisesta tietutkimuksen suoritta· 716. Vennamo, rah.al. N:o 546: Korotetun 1260: miseen linjalla Oriniemi-Karhunkoski- määrärahan osoittamisesta käsi- ja pien- 1261: Hanhijärvi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2061 teollisuuslainoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2078 1262: 700. Vennamo, rah.al. N:o 530: Määrärahan 717. Vennamo, rah.al. N:o 547: Määrärahan 1263: osoittamisesta yhdystien rakentamista osoittamisesta korotetun uudis- ja ki- 1264: varten Kuusamon kunnan Vuotungissa venraivauspalkkion myöntämiseen ..•.. 2079 1265: Saaren kylästä Paljakan tiehen . . . . . . 2062 1266: 718. Vennamo, rah.al. N:o 548: Korotetun 1267: 701. Vennamo, rah.al. N:o 531: Määrärahan määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 1268: osoittamisesta runkotien rakentamiseen viemäri- ja vesijohtolaitteiden rakenta· 1269: Taivalkosken ja Pudasjärven kunnissa 2063 miseen maaseudulla . . . . . . . . . . • . . . . • . . 2080 1270: 702. Vennamo, rah.al. N:o 532: Määrärahan 719. Vennamo, rah.al. N:o 549: Määrärahan 1271: osoittamisesta Nilsiän kunnassa olevien osoittamisesta kunnille rautateiden maa- 1272: kvartsiittiesiintymien tutkimiseen ..... 2064 alueiden luuastuakorvauksiin .•........ 2081 1273: 703. Vennamo, rah.al. N:o 533: Määrärahan 720. Vennamo, rah.al. N:o 550: Korotetun 1274: osoittamisesta tien rakentamiseksi Mesi· määrärahan osoittamisesta helpotusten 1275: Iän asutusalueelta Vieremän kunnassa myöntämiseen kunnille maantiealueiden 1276: Salahmille . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2065 lunastamiseen . . . . . . • • • . . . . . . . • • . . • • . . 2082 1277: 704. Vennamo, rah.al. N:o 534: Määrärahan 721. Vennamo, rah.al. N: o 551: Määrärahan 1278: osoittamisesta Rönkönvaaran-Kirvesmäen os?i!~amisesta ylimääräisiin kansaneläk· 1279: -Leppälahden maantien rakentamiseen 2066 ke1sun . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . . . 2083 1280: Sisällyeluettelo 1961. XXI 1281: 1282: Siv. Siv. 1283: 722. Vennamo, rah.al. N:o 552: Määrärahan 739. Vennamo, rah.al. N:o 569: Määrärahan 1284: osoittamisesta puhelimen hankintakus- osoittamisesta valtion toimenpiteistä joh· 1285: tannusten alentamiseen syrjäseuduilla 2084 tuvan kunnan veroäyrin hinnan pitämi· 1286: seksi kurissa • . . • • • • • . . . . . . • • . • • • • • • • . 2101 1287: 723. Vennamo, rah.al. N:o 553: Määrärahan 1288: ~oi~tamisesta viljan markkinoinnin edis- 740. Vennamo, rah.al. N:o 570: Määrärahan 1289: tamiseen . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 2085 osoittaD?;~s~sta !ainoiksi tilakohtaisia pa· 1290: 724. Vennamo, rah.al. N:o 554: Määrärahan rannust01ta varten • • • • • • • . . • . . . . . • • • • 2102 1291: osoittamisesta ns. maatalousmiljardituen 741. Vennamo, rah.al. N:o 571: Korotetun 1292: myöntämiseksi pienviljelijöille ilman lisä- määrärahan osoittamisesta paikallisteiksi 1293: maksuja . . . • . . . . • . . • . . . • . . . . . . . . . . . • . 2086 otettavien kunnan- ja kyläteiden kun· 1294: 725. Vennamo, rah.al. N:o 555: Määrärahan toonpanon avustamiseen .••••.•.•••.•• 2103 1295: osoittamisesta maatalouden perustuoton 1296: koron alentamiseen ..•.••..•...•.••.•• 2087 742. Vennamo, rah.al. N:o 572: Korotetun 1297: määrärahan osoittamisesta kunnan- ja 1298: 726. Vennamo, rah.al. N:o 556: Määrärahan kyläteiden avustamiseen .•.•••..•..•.. 2104 1299: osoittamisesta invaliidirahan ylimää- 1300: räistä korottamista varten . . . . . • . • • . • • 2088 743. Wiherheimo ym., rah.al. N:o 573: Koro· 1301: tetun määrärahan osoittamisesta Suomen· 1302: 727. Vennamo, rah.al. N:o 557: Määrärahan Ruotsin kummikuntatoiminnan Keskus- 1303: osoittamisesta perkaus- ja säännöstely- liiton työn tehostamiseksi . • . . • . . . • • • . . • 2105 1304: töitä varten Jämsänveden vesistöissä • • 2089 1305: 744. Wiherheimo, rah.al. N:o 574: Määrära· 1306: 728. Vennamo, rah.al. N:o 558: Korotetun han osoittamisesta teknillisten oppilai· 1307: määrärahan reoittamisesta syrjäseutujen tosten rehtorien palkkauksen korottami· 1308: sähköistämisen tukemiseen . . . . . . . . . . . . 2090 seen ••............................... 2106 1309: 729. Vennamo, rah.al. N:o 559: Korotetun 1310: määrärahan osoittamisesta viljelysmai- 745. 1. Virtanen ym., rah.al. N:o 575: Määrä· 1311: den peruskalkitukseen • . . . . . . . . . . . . . . . 2091 rahan osoittamisesta Turun ruotsalaisen 1312: tyttölyseon koulutalon rakennustöiden 1313: 730. Vennamo, rah.al. N:o 560: Määrärahan aloittamiseksi .. .. .. . .. .. . .. . . .. . . . .. . 2107 1314: osoittamisesta kansakoululaisten matka- 1315: kustannusten täysimääräisinä korvaami- 746. 1. Virtanen ym., rah.al. N:o 576: Määrä- 1316: seen .........••...........•.•..•..•.. 2092 rahan osoittamisesta radium- ja röntgen· 1317: hoitoa saavien varattomien syöpäsairai· 1318: 731. Vennamo, rah.al. N:o 561: Määrärahan den matkalippujen korvaamiseen • • • • . . 2108 1319: osoittamisesta luonnonvoimien kasvulli- 1320: suudelle aiheuttamien vahinkojen kor- 747. 1. Virtanen ym., rah.al. N:o 577: Määrä- 1321: vaamiseen pienviljelijöille . . . . . • . . . . . . 2093 rahan osoittamisesta syöpäsairaiden mak- 1322: 732. Vennamo, rah.al. N:o 562: Korotetun suttoman tutkimuksen ja sädehoidon suo- 1323: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi rittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 2109 1324: maatalouskoneiden hankkimiseen pienvil- 748. 1. Virtanen ym., rah.al. N:o 578: Määrä· 1325: jelijäväestölle . .. .. .. .. .. .. . .. • . . .. .. . 2094 rahan osoittamisesta avustuksiksi so- 1326: siaalihuollon kustannusten rasittamille 1327: 733. Vennamo, rah.al. N:o 563: Korotetun kunnille • . . • . . . . . • . • . . . . • . • . • . . . . . . . . 2110 1328: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 1329: maanparannustöiden kustannuksiin . . . . . 2095 749. 1. Virtanen ym., rah.al. N:o 579: Määrä- 1330: 734. Vennamo, rah.al. N:o 564: Korotetun rahan osoittamisesta avustuksiksi kun- 1331: nalliskotien sairasosastojen rakentami- 1332: määrärahan osoittamisesta P!llkkioiksi seen ja ylläpitoon ....••.............. 2111 1333: pienvaltaojien kaivamisesta Ja maan- 1334: parannusaineiden ajosta ••..........•• 2096 750. 1. Virtanen ym., rah.al. N:o 580: Koro- 1335: 735. Vennamo, rah.al. N:o 565: Korotetun tetun määrärahan osoittamisesta ehkäi- 1336: määrärahan osoittamisesta ammattikurs- sevän huollon avustuksiin ............ 2112 1337: sien järjestämiseen maaseudulla . . . . . . 2097 1338: 751. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 581: Mää- 1339: 736. Vennamo, rah.al. N:o 566: Määrärahan rärahan osoittamisesta Karkkilan yhteis- 1340: osoittamisesta avustuksiksi kunnille laki- koulun ottamiseksi valtion haltuun ..•• 2113 1341: sääteisten rakennusvelvoitteiden toteutta- 1342: 752. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 582: M'åä· 1343: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2098 1344: rärahan osoittamisesta Lohjalta Karkki· 1345: 737. Vennamo, rah.al. N:o 567: Määrärahan lan kauppalan kautta Hyvinkäälie ja 1346: osoittamisesta opintoavustuksiksi teknil- sieltä edelleen Mäntsälään suuntautuvan 1347: lisen alan opiskelijoille . . . • . . . . . . . . . . . 2099 yhdystien suunnittelu- ja rakennustöiden 1348: aloittamista varten . . . . . • . . . . . . . • . . . . • 2114 1349: 738. Vennamo, rah.al. N:o 568: Määrärahan 1350: osoittamisesta yleisessä käytössä olevien 753. V. A. Virtanen ym., rah.al. N:o 583: 1351: tilustieluontoisten teiden kunnossapito- Määrärahan osoittamisesta valtion vi· 1352: avustuksiin .......•.................. 2100 rastotalon rakentamiseksi Rantasalmelle 2115 1353: Sisällysluettelo 1961. 1354: 1355: 1356: Siv. Siv. 1357: 754. V • ...4. Virtanen ym., rah.al. N:o 584: 769. Väyrynen ym., rah.al. N:o 599: Määrä· 1358: Määrärahan osoittamisesta maantiesillan rahan osoittamisesta Sinetän-Raanujär- 1359: rakennustöiden aloittamiseksi Kyrönsal- ven maantien parantamistöiden aloitta- 1360: meen .....•..................•..•..•• 2116 miseksi . . . . • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . • . . • . . 2132 1361: 755. V . ...4. Virtanen ym., rah.al. N:o 585: 770. Väyrynen ym., rah.al. N:o 600: Määrä- 1362: Määrärahan osoittamisesta Kansakoulun rahan osoittamisesta sillan rakentami- 1363: Kerhokeskuksen toimintaan • • . • • • . • • . . 2117 seksi Ounasjoen suun yli ...........••. 2133 1364: 771. Väyrynen ym., rah.al. N:o 601: Määrä- 1365: 756. V . ...4. Virtanen ym., rah.al. N:o 586: 1366: Määrärahan osoittamisesta maantien ra- rahan osoittamisesta Muonion-Palojoen- 1367: kentamiseksi Särkilahdesta Säämingin suun maantien ja siltojen parantamiseen 2134 1368: saariston kautta Savonlinnaan •••....• 2118 772. Väyrynen ym., rah.al. N:o 602: Määrä- 1369: rahan osoittamisesta Lapin tie- ja vesi- 1370: 757. V. ...4. Virtanen ym., rah.al. N:o 587: rakennuspiirin Rovaniemen korjaamon 1371: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan asentajien asuinrakennuksen rakentami- 1372: sairaanhoitajakoulun rakennustöiden aloit- seen .....••.......•.....•..........•• 2135 1373: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2119 1374: 773. Väyrynen ym., rah.al. N:o 603: Määrä- 1375: 758. V. ...4. Virtanen ym., rah.al. N:o 588: rahan osoittamisesta aE!uintalon rakenta- 1376: Määrärahan osoittamisesta ilmaisten oppi- miseen Lapin tie- ja vesirakennuspiirin 1377: kirjojen hankkimiseksi oppikoululaisille . . 2120 henkilöstöä varten Rovaniemelle . . . . . . 2136 1378: 759. V . ...4. Virtanen ym., rah.al. N:o 589: 774. Väyrynen ym., rah.al. N:o 604: Määrä- 1379: Korotetun määrärahan osoittamisesta rahan osoittamisesta Rovaniemen-Mel- 1380: ammattikurssien järjestämiseksi ....... 2121 tauksen maantien rakentamistöiden aloit- 1381: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . • 2137 1382: 760. V . ...4. Virtanen ym., rah.al. N:o 590: 775. Väyrynen ym., rah.al. N:o 605: Määrä- 1383: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Loma- rahan osoittamisesta metsäpalkkatark- 1384: liitto r.y:lle uuden lomakeskuksen raken· kailua varten tarvittavan henkilökunnan 1385: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2122 palkkaamiseen . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2138 1386: 761. V . ...4. Virtanen ym., rah.al. N:o 591: 776. Väyrynen ym., rah.al. N:o 606: Määrä- 1387: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuo- rahan osoittamisesta korvaukseksi Rova- 1388: risokasvatustyötä tekevien järjestöjen oh- niemen kaupungille asemakaavapakkolu• 1389: jaajakoulutuksen sekä kurssi- ym. toi- nastusten viivästymisestä aiheutuneesta 1390: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 2123 vahingosta . . . . • . . . • . . . . • . . . . . . . . . . . . . 2139 1391: 762. V . ...4. Virtanen ym., rah.al. N:o 592: 777. Väänänen ym., rah.al. N:o 607: Määrä- 1392: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi rahan osoittamisesta Siilinjärven-Juan- 1393: kunnallisiin ammattioppilaitoksiin perus- kosken rautatien asema-alueiden raken- 1394: tettavien valtakunnallisten osastojen pe- nustöihin .....••.....•.•.........••.. 2141 1395: rustamia- ja ylläpitokustannuksiin .... 2124 778. Åsvik ym., rah.al. N:o 608: Määrärahan 1396: 763. V . ...4. Virtanen ym., rah.al. N:o 593: osoittamisesta Kyrönjoen pengerrys- ja 1397: Määrärahan osoittamisesta tutkimusten perkaamistöiden aloittamiseksi •....... 2142 1398: suorittamiseksi elintarviketeollisuutemme 779 . .J.svik ym., rah.al. N:o 609: Määrärahan 1399: vientimahdollisuuksista . . . . . . . . . . . . • . . . 2126 osoittamisesta Pohjanmaan rannikkora- 1400: dan suunnittelu- ja rakennustöiden aloit- 1401: 764. V . ...4. Virtanen ym., rah.al. N:o 594: tamiseksi ......................•..... 2143 1402: Korotetun määrärahan osoittamisesta per- 1403: heenasuntoavustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . 2127 780. .J.svik ym., rah.al. N:o 610: Määrärahap. 1404: osoittamisesta vesivoimalaitostöiden aloit- 1405: 765. V. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 595: tamiseksi Nurmonjoen yläjuoksulle ...•. 2144 1406: Määrärahan osoittamisesta Vihnussillan 1407: rakentamiseen Nokian kauppalassa .... 2128 781. .J.svik ym., rah.al. N:o 611: Määrärahan 1408: osoittamisesta Vaasan postiautovarikon 1409: 766. V. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 596: rakennustöiden aloittamista varten •••• 2145 1410: Määrärahan osoittamisesta yli- tai ali- 782. Åsvik ym., rah.al. N:o 612: Määrärahan 1411: käytävän rakentamiseen Nokian asemalle 2129 osoittamisesta kuntouttamislaitoksen ra- 1412: rentamiseksi Vaasaan ...............• 2146 1413: 767. V. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 597: 1414: Korotetun määrärahan osoittamisesta 783 . .J.svik ym., rah.al. N:o 613: Määrärahan 1415: avustuksiksi kuntien omistamien kun- osoittamisesta turvevoimalaitoksen ra- 1416: nallis- ja vanhainkotien ylläpitämiseen 2130 kentamiseksi Etelä-Pohjanmaalle ....•. 2147 1417: 768. Väyrynen ym., rah.al. N:o 598: Määrä- 784 . .J.svik ym., rah.al. N:o 614: Määrärahan 1418: rahan osoittamisesta Ivalon-Inarin maan- osoittamisesta vähävaraisten perheitten 1419: tien parantamistöiden aloittamiseksi . . . 2131 lasten maalle siirron tukemiseen •.•.•• 2148 1420: Sisällysluettelo 1961. XXIII 1421: 1422: Lakialoite, joka tarkoittaa kunnan käti- Siv. 1423: löistä annetun lain muuttamista. kunnan kätilöistä annetun lain muutta- 1424: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 2151 1425: 785. Hosia, lak.al. N:o 210: Ehdotus laiksi 1426: 1427: 1428: 1429: 1430: VIII. Sivistysvaliokunta. 1431: Lakialoitteita, jotka tarkoittavat yksi- Siv. 1432: tyisoppikoulujen valtionavusta annetun 108 . .A. Tuominen ym., lak.al. N:o 203: Ehdo- 1433: lain ja kansakoululain muuttamista. tus laiksi kansakoululain muuttamisesta 2159 1434: Siv. 1435: 107. .Ahonen, lak.al. N:o 202: Ehdotus laiksi 109. Leinonen ym., lak.al. N:o 204: Ehdotus 1436: yksityisoppikoulujen valtionavusta anne- laiksi kansakoululain muuttamisesta ... 2161 1437: tun lain muuttamisesta (Laus. Vv:lta) .. 2157 1438: 1439: 1440: 1441: 1442: IX. Maatalousvaliokunta. 1443: Maatalouden hintatasoa koskevia laki- Siv. 1444: aloitteita. 150. Hult ym., lak.al. N:o 197: Ehdotus laiksi 1445: Siv. maatalouden hintatasosta ....••..•.•.. 2168 1446: 149. Vennamo, lak.al. N:o 196: Ehdotus laiksi 1447: maatalouden hintatasosta annetun lain 1448: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 2165 1449: 1450: 1451: 1452: 1453: XIII. Verovaliokunta. 1454: Lakialoitteita, jotka tarkoittavat asunto- Siv. 1455: tuotannon veronhuojennuslain ja tulo- ja 4. Innala ym., lak.al. N:o 201: Ehdotus 1456: omaisuusverolain muuttamista. laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli- 1457: Siv. aikaisesta muuttamisesta .............. 2182 1458: 1. Kemppainen, lak.al. N:o 198: Ehdotus 1459: laiksi vuoden 1953 asuntotuotannon ve- 5. Lindblom ym., lak.al. N:o 205: Ehdotuk- 1460: ronhuojennuslain muuttamisesta •...... 2175 set asuntotuotannon veronhuojennuslaiksi 1461: ja laiksi vuoden 1958 asuntotuotannon 1462: 2. Koivisto ym., lak.al. N:o 199: Ehdotus 1463: veronhuojennuslain osittaisesta muutta- 1464: laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli- 1465: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2184 1466: aikaisesta muuttamisesta ....••. ' • • • . . . 2177 1467: 3. Kaitila ym., lak.al. N:o 200: Ehdotus 6. Kähönen, lak.al. N:o 206: Ehdotus asun- 1468: laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli- totuotannon veronhuojennuslaiksi •..... 2188 1469: aikaisesta muuttamisesta ...........•.. 2179 1470: 1471: 1472: 1473: Valiokuntaan lähettämättä jätettyjä lakialoitteita. 1474: Siv. Siv. 1475: Pessi ym., lak.al. N:o 207: Ehdotus laiksi Henriksson ym., lak.al. N:o 209: Ehdotus 1476: huoneenvuokrien säännöstelystä . . . . . . . . . 2193 laiksi hurmeenvuokrien säännöstelystä . . 2201 1477: Salmela-Järvinen ym., lak.al. N:o 208: 1478: Ehdotus laiksi huoneenvuokrien säännös- 1479: telystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2197 1480: VALTIOPÄIVÄT 1481: 1961 1482: 1483: LIITTEET 1484: B. YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT 1485: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET 1486: 1487: 1488: 1489: 1490: HELSINKI 1961 1491: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 1492: VALTIOPÄIVÄT 1493: 1961 1494: 1495: LIITTEET 1496: IV 1497: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT, YLEISEN 1498: ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT RAHA-ASIA-ALOITTEET 1499: 1500: 1501: 1502: 1503: HELSINKI 1961 1504: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 1505: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat määrärahojen osoittamista 1506: asuntotuotantoon, virastotalojen rakentamiseen, maa- ja metsä- 1507: talouden sekä maaseudun vesihuollon ja sähköistämisen edistämi- 1508: seen, koe- ja tutkimustoimintaan sekä sivistyksellisiin, sosiaalisiin, 1509: terveydenhoidollisön ym. tarkoituksiin ja kulkulaitosparannuksön. 1510: 1481 1511: 1512: IV,196.- Rah.al. N:o 26. 1513: 1514: 1515: 1516: 1517: Aalto ym.: Määrärahan osoit<tamisesta äitiysavustuksen korot- 1518: tamiseksi. 1519: 1520: 1521: Eduskunnalle. 1522: 1523: Äitiysavustuksen suuruuden valtioneuvosto määräeriin lapselle välttämättömien tarvik- 1524: vahvisti viimeksi 26 päivänä elokuuta 1948 keiden lukumäärää. 1525: antamallaan päätöksellä (633/48) 4 500 mar- Kun lisäksi puuvillakankaiden hinta on 1526: kaksi syntynyttä lasta kohden. Avustuksen viime elokuussa noussut, on vaara tarjolla, 1527: määrä on näin ollen 13 vuotta pysynyt että määräerien sisältöä on pakko nykyises- 1528: muuttumattomana siitä huolimatta, että ra- tään supistaa. Tämän vuoksi olisikin välttä- 1529: han arvo tuona aikana on huomattavasti hei- mätöntä korottaa äitiysavustuksen määrää 1530: kentynyt. Virallisen elinkustannusindeksin 500 markalla eli siis 5 000 markaksi synty- 1531: mukaan tulisi äitiysavustuksen suuruuden nyttä lasta kohti. V. 1960 myönnettiin äitiys- 1532: nyt olla 8 800 markkaa, että se vastaisi rahan avustuksia koko maassa 78 186, syntyneiden 1533: arvoa vuoteen 1948 verrattuna. lapsien lukumäärän ollessa vastaavana aikana 1534: Rahana suoritettavaa äitiysavustusta tär- 82 521. 1535: keämmäksi on muodostunut luontoisavustus, 'l'uil.o- ja menoarvioehdotuksessa on 14 Pl. 1536: jollaisena pääasiassa annetaan sosiaaliminis- XVIII: 11 mom: n kohdalla varattu äitiys- 1537: teriön toimesta valmistettavia äitiysavustus- avustuksia varten 350 milj. mk. Äitiysavus- 1538: määräeriä, ns. pakkauksia, jotka sisältävät tuksen korottaminen 500 mk: lla avustusta 1539: tärkeimmät niistä varusteista, joita vastasyn- !kohden tietäisi äitiysavustusmenojen kohoa- 1540: tynyt lapsi tarvitsee ensimmäisten elinkuu- mista 40 000 000 markalla. 1541: kausiensa aikana. Luontoisavustuksena myön- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 1542: netään nykyisin noin 2/3 kaikista äitiysavus- 1543: tuksista. Määräerän merkitys on ollut koko että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 1544: maassa suuri, nimenomaan vähävaraisille tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XVIII lu- 1545: synnyttäjille. Sen arvo on ollut sama kuin vun 11 momentille lisäyksenä 1546: avustuksen määrä eli 4 500 markkaa. Määrä- 40 000 000 markkaa äitiysavustuksen 1547: erien sisältöä on vuosien aikana jatkuvasti korottamiseksi 5 000 markkaan synty- 1548: voitu kehittää. Tästä huolimatta on asian- nyttä lasta kohden. 1549: tuntijain taholta katsottu tärkeäksi lisätä 1550: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 1551: 1552: Lyyli Aalto. Elis Manninen. Sylvi Siltanen. 1553: Veikko Helle. Veikko Kokkola. Varma K. Turunen. 1554: Lempi Lehto. Georg Erikss(m. Sulo Hostila. 1555: Eino Raunio. Edvard Pesonen. Anni Flinck 1556: K. F. Haapasalo. 1557: 1558: 1559: 1560: 1561: 2 E 706/61 1562: 1482 1563: 1564: IV,197. -Rah.al. N:o 27. 1565: 1566: 1567: 1568: 1569: Aalto ym.: Määrärahan osoittamisesta perhesuunnittelua kos- 1570: kevan tutkimuksen aloittamiseksi Väestöpoliittisessa tutki- 1571: muslaitoksessa. 1572: 1573: 1574: Eduskunnalle. 1575: 1576: Maassamme on lukemattomia äitejä, jotka volaverkostoa voitaisiin käyttää hyväksi tässä 1577: ovat tiheiden synnytysten vuoksi ennenaikai- neuvonnassa. Ensin olisi kuitenkin suoritet- 1578: sesti vanhentuneet samalla kun heidän per- tava tutkimus, joka selvittäisi, miten neu- 1579: heilleen ei ole koskaan jäänyt tilaisuutta ta- vonta olisi parhaiten toteutettavissa ja mil- 1580: loudellisen asemansa kohentamiseen. Nyky- laisia vaikutuksia tehokkaalla valistustyöllä 1581: aikaisen perhesuunnittelun tavoitteena on, tulee olemaan. Maassamme on Väestöpoliit- 1582: että synnytysten väliaika on riittävän pitkä, tinen tutkimuslaitos, joka on valtiolta saadun 1583: jotta äidin terveydentila ja työkyky eivät avustuksen turvin suorittanut mm. väestön 1584: vaarantuisi ja että lasten lukumäärä ei ole ja työvoiman kasvua sekä asunnon tarvetta 1585: räikeässä epäsuhteessa perheen taloudellisiin koskevat laajat tutkimukset. Mainitun tutki- 1586: oloihin. Suuri osa kansastamme ei joko ole muslaitoksen laatiman kustannusarvion mu- 1587: herännyt tajuamaan perhesuunnittelun tar- kaan tulisivat perhesuunnittelua koskevan 1588: peellisuutta tai ei ole pystynyt sitä toteutta- tutkimuksen kustannukset olemaan 8 milj. 1589: maan. Tästä on edellämainittujen epäkohtien mk, josta ensimmäisen vuoden osuus olisi 1590: lisäksi ollut seurauksena mm. laittomien 3 milj. mk. 1591: aborttien korkea määrä sekä vuosi vuodelta Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- 1592: kasvava laillisten raskaudenkeskeytysten nioittaen, 1593: luku, mikä on aiheuttanut mm. huutavan 1594: paikkapulan naistensairaaloissamme. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 1595: Maassamme tehdään tosin työtä syntyvyy- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIII lu- 1596: densäännöstelyn neuvonnan hyväksi, mutta vun 3 momentille lisäyksenä 3 miljoo- 1597: varsinainen avioliittoneuvolatyö on rajoittu- nan markan määrärahan perhesuun- 1598: nut pääasiassa muutamiin suurimpiin kau- nittelua koskevan tutkimuksen aloitta- 1599: punkeihimme eikä nykyisellään voi saavuttaa miseksi Väestöpoliittisessa tutkimuslai- 1600: koko väestöä. Sen vuoksi olisi harkittava, toksessa. 1601: miten esimerkiksi maamme laajaa äitiysneu- 1602: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 1603: 1604: Lyyli Aalto. Eli.s Manninen. Sylvi Siltanen. 1605: Lempi Lehto. Veikko Kokkola.. Va.rma. K. Turunen. 1606: Veikko Helle. Georg ErikSson. Sulo Hostila.. 1607: Eino Raunio. Edvard Pesonen. Anni Flinck 1608: K. F. Ha.a.pa.salo. 1609: 1483 1610: 1611: IV,198.-Rah.al. N:o 28. 1612: 1613: 1614: 1615: 1616: Aalto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta helpotuksen 1617: myöntämiseksi kunnille maantiealueiden lunastamista 1618: varten. 1619: 1620: 1621: E d u s k u n n a ll e. 1622: 1623: Toukokuun 3 päivänä 1927 annetun tielain velvoitteita. Muutama vuosi! sitten mm. vai- 1624: (165/27) 93 § :n mukaan olivat ne kunnat, kean työlli:syystilanteen vuoksi suoritettu 1625: joiden kautta maantie kulki, valtioon nähden runsas maanteiden rakentaminen tulee näin 1626: vastuussa tien rakentamiseen, levittämiseen ollen v1elä vastedes vaikeuttamaan kuntien 1627: tai siirtämiseen tarvittavien alueiden lunasta- velvollisuuksia nykyhetkeen ja vastaisuuteen 1628: misesta aiheutuvista kustannuksista. Lain- kohdistuvien velvollisuuksiensa täyttämisessä, 1629: kohtaan 27. 5. 1933 lisätyn 2 momentin no- jollei kunnille myönnetä riittäviä helpotuksia 1630: jalla valtioneuvosto saattoi kuitenkin myön- lunastuskorvaUJSten suorittamisesta. 1631: tää kunnalle helpotusta tästä velvollisuudesta Valtion tulo- ja menoarvioon otetun avus- 1632: tai erittäin painavista syistä vapauttaa kun- tusmäärärahan turvin on kunnille myönnetty 1633: nan siitä kokonaankin. helpotuksia lunastuskorvausten suorittami- 1634: Voimassa olevaa, yleisistä teistä toukokuun seen siten, että ne vaikeimmissa tapauksissa 1635: 21 päivänä 1954 annettua lakia (243/54) ja varsinkin vähän ennen uuden lainsäädän- 1636: säädettäessä katsottiin kohtuuttomaksi säilyt- nön voimaan tuloa aloitettujen tietöiden 1637: tää kunnilla edellä mainittu silloisen tielain osalta ovat kohonneet suunnilleen 90 %: iin 1638: mukainen korvausvelvollisuus, joka sen vuoksi saakka. Määrärahojen niukkuuden vuoksi ei 1639: poistettiin uudesta tielaista. Lain 111 § :ssä kuitenkaan avustuksia ole voitu yleisesti 1640: on kuitelllkin säädetty, että kuntaan nähden myöntää sellaisiin määriin, ·kuin edellä esite- 1641: on noudatettava aikaisemman tielain 93 §: ää, tyt näkökohdat huomwon ottaen olisi tar- 1642: kun on kysymys maantiestä tai sen osasta, peellista. Lukuisat kuluvana vuonna suori- 1643: jolla tietyö on aloitettu ennen, kuin uusi laki tetut tai vielä vireillä olevat lunastustoimi- 1644: tuli> voimaan, eli ennen vuotta 1958. Seu- tukset huomioon ottaen on odotettavissa, että 1645: rauksena tästä siirtymäsäännöksestä on ollut, myös ensi vuosi tulee olemaan tässä suhteessa 1646: että lainsäätäjän jo vuonna 1954 hylkäämää erittäin vaikea. 1647: kuntien korvausvastuuperiaatetta yhä joudu- Hallituksen esityksessä vuoden 1962 tulo- 1648: taan soveltamaan lukuisiin lunastuskorvauk- ja menoarvioksi ehdotetaan otettavaksi 1649: siin nähden, vaikka kysymyksessä tällöin 300 000 000 maTkan suuruinen määräraha 1650: säännöllisesti ovat lain säätämisen jälkeen, helpotusten myöntämiseen kunnille maantie- 1651: siis vuosillla 1954-1957, ruloitetut tietyöt. alueiden lunastusta varten. Viitaten nykyi- 1652: Tämän luonteisina korvauksina monet kun- si!IlJ voimassa olevassa tielainsäädännössä 1653: nat ovat joutuneet viime vuosina suoritta- oma:ksuttuun periaatteeseen, jonka mukaan 1654: maan useita kymmeniä miljoonia markkoja. näitä lunastuskustannuksia ei ole asetettava 1655: Koska tiealueiden lunastustoimitukset ylei- kuntien rasitukseksi, sekä siihen, että kuntien 1656: sesti suoritetaan vasta useita vuosia tietyön vuonna 1962 suoritettavat lunastuskorvauk- 1657: alkamisen jälkeen, on edelleenkin odotetta- set säännöllisesti aiheutuvat edellä mainitun 1658: vissa runsaasti edellä mainittujen siirtymä- periaatteen lainsäädännöllisen hyväksymisen 1659: säännösten nojalla kunnille syntyviä korvaus- jälkeen suoritetu:Usta toimenpiteistä, esitämme 1660: kunnioittaen, 1661: 1484 IV,198. - Maantiealueiden lunastaminen. 1662: 1663: 1664: että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 markan suuruisen siirtomäärärahan 1665: tulo- ja menoarvion 12 Pl. V luvun helpotuksen myöntämiseen kunnt'lle 1666: 2 momentille lisäyksenä 100 000 000 maantiealueiden lunastusta varten. 1667: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 1668: 1669: Lyyli Aalto. Kaarlo Pitsinki. 1670: Veikko Belie. G. Henriksson. 1671: Sylvi Siltanen. Georg Eriksson. 1672: 1485 1673: 1674: IV,199.-Rah.al. N:o 29. 1675: 1676: 1677: 1678: 1679: Aalto ym..: Määrärahan osoittamisesta selvityksen hankkimi- 1680: seksi pitkäaikaista sairaanhoitoa tarvitsevien vanhusten ja 1681: muiden akuuttiva~'heen sivuuttaneiden sairaiden hoidon- 1682: tarpeesta. 1683: 1684: 1685: Eduskunnalle. 1686: 1687: Vuonna 1952 valmistuneessa vanhusten- piteisiin perusteellisen selvityksen hankkimi- 1688: huoltokomitean mietinnössä kiinnitettiin huo- seksi pitkäaikaista sairaanhoitoa tarvitsevien 1689: miota pitkäaikaisesti sairaiden vanhusten vanhusten ja muiden akuuttivaiheen sivuut- 1690: sairaanhoidon järjestämiseen. Komitea teki taneiden sairaiden hoidontarpeesta. Osoituk- 1691: mietinnössään eräitä ehdotuksia näiden sai- sena asian tärkeydestä voidaan edelleen mai- 1692: raiden hoidon ja huolenpidon järjestämisestä, nita, että sosiaaliministeriö on viime heinä- 1693: mutta katsoi kuitenkin, että asian yksityis- kuussa antamassaan yleiskirjeessä kiinnittä- 1694: kohtainen järjestely ja kehittäminen olisi nyt asiaan erityistä huomiota ja että Sosiaali- 1695: annettava erikseen asetettavan asiantuntija- huollon Keskusliitto on viime elokuussa lää- 1696: elimen tehtäväksi. kintöhallitukselle esittänyt asiantuntijaeli- 1697: Komitean mietinnön valmistumisesta on men asettamista kysymyksen selvittämiseksi. 1698: kulunut yhdeksän vuotta, mutta sen ehdot- Samoin myös Maalaiskuntien Liitto on äsket- 1699: tamaa asiantuntijaelintä ei ole asetettu. Pit- täin jättänyt samaa asiaa tarkoittavan esi- 1700: käaikaista sairaanhoitoa tarvitsevien vanhus- tyksen lääkintöhallitukselle. 1701: ten ja muiden akuuttivaiheen sivuuttaneiden Edellä mainitun perusteella ehdotamme, 1702: sairaiden hoito-olosuhteet ovat kuitenkin jat- 1703: kuvasti pysyneet vaikeina. Suuri osa näistä että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 1704: sairaista on sijoitettu kunnalliskotien sairas- tulo- ja menoarvioon 1 500 000 mark- 1705: osastoille, joita ei kuitenkaan ole varsinai- kaa selvityksen hankkimiseksi pitkä- 1706: sesti sairaanhoitolaitoksiksi rakennettu. aikaista sairaanhoitoa tarvitsevien van- 1707: Periaatteellista ja käytännöllistä ratkaisua husten ja muiden akuutUvaiheen si- 1708: pitkäaikaisten sairaiden hoitoa koskevassa vuuttaneiden sairaiden hoidontar- 1709: kysymyksessä on pidettävä kiireellisenä. Sen peesta. 1710: vuoksi olisi ensi tilassa ryhdyttävä toimen- 1711: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 1712: 1713: Lyyli Aalto. Elis Manninen. Kaarlo Pitsinki. 1714: Anni Flinck. Veikko Helle. G. Henriksson. 1715: Meeri Kalavainen. F..ino Raunio. Georg Eriksson. 1716: Sylvi Siltanen. 'Veikko Kokkola. Lempi Lehto. 1717: 1486 1718: 1719: IV,200.- Ra.h.al. N: o 30. 1720: 1721: 1722: 1723: 1724: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon 1725: rakentamiseksi KeuruuZle. 1726: 1727: 1728: E d u s k u n n a ll e. 1729: 1730: Keuruusta on aivan viime vuosien aikana Jatkuva väestönlisäys ja Keuruun viime- 1731: useiden uusien ja huomattavien teollisuuslai- aikainen kehitys edellyttävät, että valtion 1732: tosten ansiosta muodostunut erittäin vilkas virastotalo olisi kiireellisesti valtion toimesta 1733: liikennepaikka, jonka asukasluku edellämai- Keuruun kunnan keskustaan saatava, että 1734: nitusta syystä on jatkuvasti voimakkaasti voitaisiin jatkuvasti laajeneva eri toimialoja 1735: kasvanut. käsittävä valtion virastotyö hoitaa. ajan vaa- 1736: Tästä huolimatta ei valtion toimesta ole timalla tasolla. 1737: t~hty mitään, että sen laitokset edes tyydyt- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 1738: tävästi täyttäisivät lisääntyneet tehtävät. nioittaen, 1739: Poliisilaitos mm. toimii aivan alkeellisissa 1740: olosuhteissa talossa, joka on tien alla ja jou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 1741: tuu lähiaikoina pois siirrettäväksi. Posti ja tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark- 1742: puhelin tarvitsevat uusia tiloja, niinikään kaa valtion virastotalon rakentamista 1743: valtion verotoimisto. varten KeuruuUe. 1744: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 1745: 1746: Arvo Ahonen. Ma.uno Pohjonen. 1747: 1487 1748: 1749: IV,201.-Rah.al. N:o 31. 1750: 1751: 1752: 1753: 1754: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsän yhteiskoulun 1755: ottamiseksi valtion haltuun. 1756: 1757: 1758: Eduskunnalle. 1759: 1760: •Tämsän yhteiskoulu on perustettu jo v. Mikäli valtion haltuun siirtymisjärjestyk- 1761: 1905 ja on koululla ollut v:sta 1932 lähtien sessä ·annetaan arvoa koulujen iäUe ja op- 1762: oikeus päästää oppilaita korkeakouluihin. pilasmäärille, niin Jämsän yhteiskoulun pi- 1763: Jämsän yhteiskoulu on maamme vanhimpia, täisi jo olla valtion kouluna. Koulu on hoi~ 1764: suuria yksityisoppikouluja, jonlm ottaminen tanut koulutilojensa :ajanmukaistamista ra- 1765: valtion kouluksi on kaikin puolin perustel- kentamalla v. 1955 valmistuneen 18 000 m3 1766: tavissa. koulurakennuksen, jossa on opetustiloja 700 1767: Kouluhallitul\isen suunnitelmien mukaan oppilaalle. 1768: Jämsän yhteiskoulun piti siirtyä valtion hal- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 1769: tuun viimeistään v. 1957. Näin ei kuiten- nioittaen, 1770: kaan ole tapahtunut. Viime vuosien aikana 1771: on 'hallitusten toimenpitein yritetty siirtää että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 1772: monien muiden oppikoulujen valtion hal- tulo- ja menoarvioon 130 000 000 1773: tuun ottamista. markan määrärahan Jämsän yhteis- 1774: koulun ottamiseksi valtion haltuun. 1775: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 1776: 1777: Arvo Ahonen. Kustaa. Ala.nko. 1778: 1488 1779: 1780: rv,202.- Rah.al. N: o 32. 1781: 1782: 1783: 1784: 1785: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joutsan yhteiskoulun 1786: ottamiseksi valtion haltuun. 1787: 1788: 1789: E d u s k u n n a 11 e. 1790: 1791: Jo pelkkä silmäys karttaan osoittaa, että dessa parantaa. Oppilaita koulussa on Jout- 1792: Joutsan kunta sijaitsee linnuntietä mitat- san, Hartol.an, Luhangan ja Leivonmäen 1793: tuna 47 km: n etäisyydellä Heinolasta, 56 kuntien alueilta, joka kauttaaltaan on vähä- 1794: km:n etäisyydellä Jyväskylästä ja 59 km:n varaista seutua. 1795: etäisyydellä Mikkelistä. Kaupunkien etäisyys Joutsan yht-eiskoulukysymys olisi ratkai~ 1796: asetJtaa Joutsan kunnalle ~räitä velvollisuuk- tava kokonaisratkaisuna ja otettava koulu 1797: sia, joista tällä hetkellä tärkeimpänä pide- valtion haltuun. Tällöin päästäisi·in luku- 1798: tään Joutsan yhteiskoulun saamista valtion kausimaksuissa samaan, mitä muissakin val- 1799: hallintaan. Koululle on valmistunut uudet tion kouluissa. 1800: koulutUat, mutta se on samalla merkinnyt Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 1801: velkojen huomattavaa lisääntymistä ja kou- nioittaen, 1802: lun taloudenhoito on vaikeutunut. Kunta on 1803: omalta osaltaan tu~enut koulun taloutta, että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 1804: mutta siitä huolimatta lukukausimaksu on tulo- ja menoarvioon 70 000 000 mar- 1805: 14 000 mk. Lukuk>ausimaksua nykyisellään kan määrärahan J outsan yhteiskou- 1806: pidetään jo liian korkeana, joten sitä nos- lun ottamiseksi valtion haltuun. 1807: tamalla ei voida koulun taloutta vastaisuu- 1808: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 1809: 1810: Arvo Ahonen. X. F. Haapasalo. Edvard Pesonen. 1811: 1489 1812: 1813: IV,203. - Rah.al. N: o 33. 1814: 1815: 1816: 1817: 1818: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Kanavuoren-Leppälah- 1819: den-Kelkkamäen maantien rakentamiseen. 1820: 1821: 1822: E d u s k u n n a ll e. 1823: 1824: Asutuksen voimakka:asti lisääntyessä on tästä syystä johtuen tätä tiesuuntaa ovat 1825: kysymys maantien mkentamisesta Vaajakos- ryhtyneet kannattamaan mm. maakunnalli- 1826: k,en aseman seuduilta Kanavuoren ja Ruo- set järjestöt ja Laukaan sekä Jyväskylän 1827: kosaaren pysäkin kautta L1eppäveden ylitse mlk:n valtuustot. Kun tie lyhentäisi huo- 1828: Leppälahden pysäkille ja siitä edelleen Met- mattavasti matkaa Lievestuoreen teollisuus- 1829: solahden kautta Keikkamäkeen Jyväskylän- alueelta Jyväskylään, on tämä talouselämän 1830: Laukaan-Pieksämäen maantielle tullut sekä Lievestuoreen teollisuusalueena asuvien 1831: ajankohtaiseksi. Tien aikaansaamiseksi ovat kannalta 'ensiarvoisen tärkeä asia. 1832: paikkakuntalaiset pitäneet kokouksia, joissa Edellä esitetyn perusteella ehdotan, 1833: on yksimielisesti todettu välttämättömäksi 1834: kyseellisen Kanavuoren-Leppälahden tie, että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 1835: kuten tiesuuntaa on aJ,ettu kutsua. Paikka- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 1836: kuntalaiset ov,at edellä mainitun tien ai- kan määrärahan Kanavuoren-Lep- 1837: kaansaamisesta kääntyneet jo kulkulaitosten pälahden- Metsolahden-Kelkkamäen 1838: ja yleisten töiden ministeriön ym. virastojen maantien rakentamiseen Jyväskylän 1839: puoleen. maalaiskunnan sekä Laukaan kunnan 1840: 'l'ällä tiellä olisi suuri yleinen merkitys alueella. 1841: kauttakulkutienä Jyväskylästä itäänpäin, ja 1842: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 1843: 1844: Arvo Ahonen. 1845: 1846: 1847: 1848: 1849: 3 E 706/61 1850: 1490 1851: 1852: IV,204.- Rah.al. N: o 34. 1853: 1854: 1855: 1856: 1857: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta rautatien rakennustöi-. 1858: den aloittamiseen Saarijärveltä Multian kautta HaapQ;- 1859: mäelle. 1860: 1861: 1862: B d u s k u n n a 11 e. 1863: 1864: Hyväksyessään vuonna 1937 ohjelman että tällä suunnalla ei ole, alueen ollessa 1865: uusien rautateiden l'akentamiseksi vv. 1938 vedenjakajaseutua, tarpeellista rakentaa kal- 1866: -1946 otti eduskunta siihen mm. normaa- liita siltoja, minkä ohessa maastokin on suh- 1867: iiraiteisen rautatien rakentamisen Haapa- teellisen .tasaista ja soranottopaikkoja riit- 1868: mäen asemalta Multian kautta Saarijärvelle. tävästi ja sopivasti kautta linjan käytettä- 1869: Tätä mta:a pidettiin niin kiireellisenä, että vissä. 1870: sitä varten laadittiin jo v. 1938 täydellinen Bhkä on vielä aihetta mainita, että viime 1871: ja y;ksityiskohtainen rakennU'SSuunnitelma aikoina on herätetty myös kysymys tämän 1872: kustannusarvioineen. Tällöin määriteltiin jo radan rakentamisesta, koska Suolahden- 1873: rautatien linja sekä asemien paikat yksi- Haapajärven radan mkennustyöt tulevat lä- 1874: tyiskohtaisesti. Yleisesti tunnetuista syistä hiaikoina päättymään sekä hallituksen toi- 1875: jäi kuitenkin tällöin hyväksytty ohjeLma to- mesta on esitetty määrärnhat trnm. Tampereen 1876: teuttamatta. Ne perustelut, joilla kyseeilinen -Parkanon-Seinäjoen ja Jämsänkosken- 1877: routatie ohjelmaan otettiin, ovat yhä edel- Jyväskylän ratojen rakentamiseen vuoden 1878: leenkin olemassa. 1962 tulo- ja menoarvioon. 1879: Mitä tämän radan rakennuskustannuksiin Edellä esitetyn perusteella ehdotan, 1880: tulee, niin voidaan mainita, että Saarijär- 1881: ven-Hoopamäen välinen 75.3 :km:n pitui- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 1882: nen Tata maksaisi v:n 1937-1938 kustan- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 1883: nustason mukaan 90.8 milj. mk. Saarijär- kan määrärahan rautatien rakennus- 1884: V'en-Hoopamäen rautaHen rakentaminen töiden aloittamiseen Saarijärveltä 1885: tuleekin verraten halvaksi juuri sen vuoksi, Multian kautta Haapamäen asemalle. 1886: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 1887: 1888: Arvo Ahonen. 1889: 1491 1890: 1891: IV,205. - Rah.al. N: o 35. 1892: 1893: 1894: 1895: 1896: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keitelepohjan-Kin- 1897: nulan tien rakentamiseen. 1898: 1899: 1900: E d u s k u n n a II e. 1901: 1902: Kinnulan, Kivijärven ja Viitasaaren kun- merkitystä ei voida myöskään suinkaan vä- 1903: nissa on tyydytyksellä .todettu, että v. 1959 häksi arvioida, sillä saataisiinhan tie Kivijär- 1904: suoritettiin maastotutkimukset Keitelepohja ven itäpuolelle, jossa on seudun vanhinta 1905: -Kinnulan tielinjalla ja tiettävästi tien asutusta, mm. yli 200 henkeä käsittävä Urpi- 1906: suunnittelupaperit ovat valmiit. lan kylä koulupiireineen, jossa ennestään ei 1907: Mainittujen kolmen kunnan huhtikuun ole kuitenkaan tietä lainkaan. Tien rakenta- 1908: 2 päivänä 1959 jättämässä anomuksessa ky- misella saataisiin yhteys Kinnulan kirkon- 1909: seisen tiesuunnitelman laatimiseksi on esi- kylästä vasta valmistuneelle Keitelepohjan 1910: tetty perusteluita, jotka osoittavat, miten asemalle. 1911: tärkeästä hankkeesta on kysymys. On syytä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 1912: mainita, että tielinja, joka on n. 35 km, kul- 1913: kee läänin metsärikkaimpia seutuja ja olisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 1914: yhdystienä toisaalta näiltä alueilta puutava- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 1915: ran autokuljetuksessa myöskin Keiteleen kan määrärahan tien rakentamiseksi 1916: uittoväylään. Näin ollen kaukoliikennettäkin välillä Keitelepohjar-Kinnula Viita- 1917: ajatellen olisi tiellä varsin suuri merkitys. saaren, Kivijärven ja Kinnulan kun- 1918: Kinnulan kunnan kannalta tien paikallista nissa. 1919: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 1920: 1921: Arvo Ahonen. Onni Peltonen. 1922: 1492 1923: 1924: IV,206.- Rah.al. N: o 36. 1925: 1926: 1927: 1928: 1929: Ahonen ym.: Määrärahan, osoittamisesta tien,oikaisutyön, 1930: toteuttamiseksi Uuraisten, kirkonkylän, kohdalla. 1931: 1932: 1933: Eduskunnalle. 1934: 1935: Valtiontien n:o 13 oikaisu on suunniteltu työkohteeseen voitaisiin sijoittaa huomattava 1936: tapahtuvaksi Uuraisten kirkonkylän kohdalla määrä työntekijöitä, jotka voisivat työssä 1937: ja työ olisi tärkeä kirkonkylän vastaisen ra- käydä juuri kotoa käsin. 1938: kennussuunnitelman ja asemakaavoituksen Suunnitelman toteuttaminen olisi tärkeä 1939: vuoksi. Suunnitelman on tie- ja vesiraken- koko kirkonkylän kehityksen kannalta, joten 1940: nushallitus vahvistanut jo 23. 8. 1956 ja sa- tämän luontoiseen tarkoitukseen pitäisi va- 1941: malta päivältä on kulkulaitosten ja yleisten rata tulo- ja menoarvioon määräraha. 1942: töiden ministeriönkin vahvistus. Tien oikaisu Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 1943: tapahtuisi paaluvälillä 206-60-260, kilo- nioittaen, 1944: metreillä 34-39, siis 5,5 km:n matkalla. 1945: Nykyisin liikennöitävä tie on erittäin mut- että Eduskunta ottaisi vuoden, 1962 1946: kainen juuri Uuraisten kirkonkylän kohdalla tulo- ja menoarvioon, 60 m~'ljoon,aa 1947: ns. Paanasenjoen mutkineen. markkaa tien,oikaisutyön toteuttami- 1948: Vahvistetun suunnitelman mukaan kustan- seksi Uuraisten, kirkonkylän, kohdalla. 1949: nusarvio olisi n. 50-60 milj. mk, joten tähän 1950: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 1951: 1952: Arvo Ahonen. Onni Peltonen. 1953: 1493 1954: 1955: IV,207. - Rah.al. N: o 87. 1956: 1957: 1958: 1959: 1960: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon 1961: rakentamiseen Suolahden kauppalaan. 1962: 1963: 1964: E d u s k u n n a ll e. 1965: 1966: Suolahden kauppala on valtion huonera;ken- Siltäpaitsi kauppalassa on tavaton kunnollis- 1967: nustoiminnassa unohdettu kokonaan, sillä ten asuntojen puute, joten valtion toivoisi 1968: rautatieasemaa lukuunottamatta valtio ei ole omalta osaltaan auttavan tässäkin suhteessa 1969: tahtonut edes siedettävästi hoitaa virasto- rakentamalla samalla asunnot ainrukin tär- 1970: jensa ja laitostensa huoneistokysymystä hen- keimmille toimihenkilöilleen. 1971: kilökunnan asunnoista puhumattakaan. Eri- Tonttikysymys ei ole esteenä virastotal.on 1972: tyisen vaikea on tilanne verotoimiston koh- rakentamiselle, sillä valtio omistaa rautatie- 1973: dalla, sillä kolme kuntaa käsittävä veropiiri aseman vileressä tarkoitukseen erittäin sopi- 1974: jää lähiaikoina ilman toimisto-, arkisto- ja van tontin, jota paitsi kauppala on valmis 1975: kokoushuonetiloja, joihin tarkoituksiin väli- osoittamaan tontin muualta:kin. 1976: aikaisesti on luovutettu koko kauppalan ra- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 1977: kennustoimisto, mutta jotka tilat joudutaan nioittaen, 1978: ottamaan kauppalan omaan käyttöön. Edel- 1979: leen poliisiasema on täysin kelpaamattomissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 1980: tiloissa. Myös posti ja puhelin tarvitsevat tulo- ja menoarvioon 50 miljoonaa 1981: omat tilat ja siinä yhteydessä kauppalan pu- markkaa valtion virastotalon rakenta- 1982: helinkeskus vihdoinkin olisi automatisoitava. miseen Suolahden kauppalaan. 1983: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 1984: 1985: Arvo Ahonen. Mauno Pohjonen. Onni Peltonen. 1986: 1494 1987: 1988: IV,208.- Rah.al. N: o 38. 1989: 1990: 1991: 1992: 1993: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon 1994: rakentamiseksi Muuramen kuntaan. 1995: 1996: 1997: E d u s k u n n a ll e. 1998: 1999: Muuramen kunnassa olevat valtion viTas- pi.lahden ja Säynätsalon kunnat, keskellä ole- 2000: tot, valtionverolautakunta, posti ja nimismie- vana, Muurame on virastojen oikea sijoitus- 2001: hen ka;n.slia, toimivat aivat olemattomissa ja paikka. Muuta pelastusta tilanteeseen ei ole 2002: puutteellisissa tiloissa. Kaikki toimivat myös ja luonnollisesti myös ainoa oikea ratkaisu on 2003: vuokrahuoneissa ja lyhytaikaisin vuokrasopi- se, että valtio rakentaa virastotalon, jossa on 2004: muksin, jolloin Qn ,tarjolla vaara käydä niin tarpeelliset virastotilat ja välttämättömät 2005: kuin vuosi sitten, että nimismiehen vuokra- asunnot. 2006: sopimus sanottiin irti talonomistajan ottaessa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 2007: huoneiston omaan käyttöönsä. Muuramen nioittaen, 2008: tapaisessa pienessä kunnassa ei myöskään ole 2009: sellaisi.ra tiloja saatavissa, joita vi,rastot tar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 2010: vitsevat. Toisaalta ei voida ajatella virasto- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark- 2011: jen siirtämistä muualle, sillä vero- ja nimis- kaa valtion virastotalon rakentamiseen 2012: miespiirien, jotka käsirttävät Muuramen, Kor- Muuramen kuntaan. 2013: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 2014: 2015: Arvo Ahonen. Mauno Pohjonen. Arvo Tuominen. 2016: 1495 2017: 2018: IV,209.-Rah.al. N:o 39. 2019: 2020: 2021: 2022: 2023: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon 2024: rakentamiseksi V iitasaarelle. 2025: 2026: 2027: E d u s k u n n a 11 e. 2028: 2029: Viime vuosina on kiinnitetty ansaittua hen, että tällainen talo olisi Viitasaarelle 2030: huomiota ns. virastotalojen rakentamiseen eri ma;hdollisimman pikaisesti rakennettava, 2031: puolille maata. Toimenpide onkin oikeaan koska huoneistojen vuokraaminen mainituille 2032: osunut, kun valtion eri virastoja keskitetään virastoille on ollut vaikeata. Viitasaaren 2033: samaan rakennukseen. Tämänluontoisen val- kunta on lupautunut luovuttamaan ilmaiseksi 2034: tion virastotalon tarve on myöskin suuri poh- sopivan tontin kirkonkylän keskustasta val- 2035: joisella osalla Keski-Suomea. Sijoituspaikkana tion viranomaisten sopivaksi katsomaita pai- 2036: olisi silloin luonnollisesti Viitasaari. Viita- kalta. 2037: saarella mainittuun taloon voitaisiin sopitvasti Edellä olevaan viitaten e'hdotamme kun- 2038: sijoittaa esim. posti- ja lennätintoimisto, pu- nioittaen, 2039: helintoimipaikka, valtionverotoimisto, poliisi- 2040: vankila ym. poliisitoimen tilat ja tiemestarin että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 2041: toimisto. tulo- ja menoarvioon 60 miljoonaa 2042: Vi~tasaaren kunnan hallintoelimet mm. ovat markkaa valtion virastotalon rakenta- 2043: käsitelleet virastotalon asiaa ja päätyneet sii- miseen Viitasaarelle. 2044: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 2045: 2046: Arvo Ahonen. Mauno Pohjonen. 2047: 1496 2048: 2049: IV,210.- Rah.al. N: o 40. 2050: 2051: 2052: 2053: 2054: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Saarijärven yhteiskoulun 2055: ottamiseksi valtion haltuun. 2056: 2057: 2058: E d u s k u n n a 11 e. 2059: 2060: Saarijärven yhteiskoulu on perustettu v. sen mukaan 8.6 mmk:n summan, on vaki- 2061: 1908 ja se on toiminut täysiluokkaisena, naisista menoista selviytyminen käynyt vuosi 2062: yliopistoon johtavana lrouluna v:sta 1948. vuodelta vaikeammaksi. 2063: Kouluhuoneisto oli v:een 1958 saakka yksi- Koulumme <1n saanut ylimääräistä valtion- 2064: tyisasunnosta muutetussa ja jonkin verran apua v. 1959 3 mmk vaikeuksissa ole- 2065: laajennetussa puisessa rakennuksessa, jonka vien yksityiskoulujen avustamismäärärahasta. 2066: tilavuus oli n. 4 000 ms. Kun kaikki luokat Muuten on koulu koettanut selviytyä nor- 2067: eivät koulutaloon mahtuneet, annettiin ope- maalin valtionavun ja muiden tulojen 2068: tusta kevätlukukaudella 1958 viidessä eri avulla, mutta kuten edellä on osoitettu, kou- 2069: rakennuksessa. Kun oppilasluku silloin oli lun rahoitus on siirtymässä yhä enenevässä 2070: 430, oli tilanne kestämätön. Tämän vuoksi määrässä pitkäaikaisista lainoista lyhytaikai- 2071: oli jo useiden vuosien aikana valmisteltu siin. Tätä kehitystä ei voida pitää koulun 2072: uuden koulurakennuksen rakentamista ja syynä, koska koulun hallintoelimet ovat kou- 2073: siihen asianmukaisten lupien saamisen jäl- luhallituksen suunnitelmaan luottaen valmis- 2074: keen ryhdyttiinkin keväällä 1957 ja raken- taneet paikkakunnan nuorisolle tarvetta vas- 2075: nus valmistui syksyksi 1958. Uuden koulu- taavan koulutusmahdollisuuden. Tarve käy 2076: talon tilavuus on 15 900 ms ja rakennus- ilmi jo oppilasmäärästä, sillä koulun nyt toi- 2077: kustannukset n. 110 milj. mk ( + tontti 4 miessa uudessa koulutalossa neljättä vuotta 2078: mmk ja kalustot, opetusvälineet 5.5 mmk). on oppilasmäärä jo 685 oltuaan kolmatta 2079: - Tällaisiin suuriin investointeihin koulu vuotta sitten 430. Kouluhuoneisto on jo nyt 2080: uskaltautui sen vuoksi, että ensiksikin - 100 prosenttisesti käytössä, joten sitä ei ole 2081: kuten edellä todettiin - huoneistotilanne liian suureksi suunniteltu. 2082: koulussa oli muodostunut aivan kestämättö- Saarijärven yhteiskoulu on menestyksellä 2083: mäksi, ja toiseksi koululla oli mahdollisuus toiminut yli 50 v. maaseudun nuorison hy- 2084: päästä valtion kouluksi, jos uusi koulura- väksi, ollen vanhimpia maaseudun oppikou- 2085: kennus saadaan. Saarij-ärven yhteiskoulu luja. 2086: sisältyy siihen kahdenkymmenen valtiolle Saarijärven yhteiskoulu on joutunut edellä 2087: otettavan yksityiskoulun suunnitelmaan, selostetuista syistä taloudellisiin vaikeuksiin, 2088: joka kouluhallituksessa oli laadittu 1950- jotka näyttävät ylipääsemättömiltä. 2089: luvun alkupuolella ja josta 3f5 oli raken- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kun- 2090: nustamme alettaessa toteutettu. nioittaen, 2091: Kun rahoituksesta osa oli saatu juuri 2092: valtiolle ottamisen pikaisen toteuttamisen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 2093: toivoon perustuen, ovat monet luotot verra- tulo- ja menoarvioon 120 000 000 mar- 2094: ten lyhytaikaisia (3-15 v.), joten kuole- kan määrärahan Saarijärven yhteis- 2095: tukset ovat suuria (5-6 mmk/v.) ja kun koulun ottamiseksi valtion haltuun. 2096: korot muodostivat viime vuoden tilinpäätök- 2097: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 2098: 2099: Arvo Ahonen. 2100: 1497 2101: 2102: IV,211. -Rah.al. N:o 41. 2103: 2104: 2105: 2106: 2107: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden 2108: liikenneosaston linjahallinnon junaohjaajina toimivien tila- 2109: päisten 1 luokan kirjurien toimien yUmääräistämiseksi. 2110: 2111: Eduskunnalle. 2112: 2113: Valtionrautateillä jo useita vuosia käytän- Tässä yhteydessä on lisäksi syytä todeta, 2114: nössä olleen. junaohjausjärjestelmän avulla että vuosi sitten jätettiin samaa asiaa kos- 2115: pyritään liikennettä junaohjausalueittain keva raha-asia-aloite eduskunnalle, jolloin 2116: seuraamalla pysymään siitä kokonaisuutena valtiovarainvaliokunta vastauksessaan katsoi, 2117: selvillä ja siten sen tarkoituksenmukaiseen että asiasta huolehtiminen kuuluu hallituk- 2118: hoitamiseen. Keskeinen asema tässä järjes- selle. Tähän mennessä ei hallitus ole tätä 2119: telmässä on junaohjaajalla, joka junien kes- vielä järjestänyt. 2120: kitetyn kulun aikaansaamiseksi antaa ohjeita Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2121: ja määräyksiä alueensa junanlähettäjille ja nioittaen, 2122: muille liikenteestä välittömästi huolehtiville 2123: henkilöille. Tätä järjestelmää on valtionrau- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 2124: tateillä kokeiltu jo useita vuosia ja se on tulo- ja menoarvioon valtionrautatei- 2125: keskitetyn liikenteenhoidon kannalta osoit- den liikenneosaston linjahallinnon ju- 2126: tautunut välttämättömäksi. Junaohjaajien naohjaajien tilapäisten 1 luokan kir- 2127: merkitys liikenteen suorituksessa ja valvon- jurin a.p. toimien muuttamiseen yli- 2128: nassa tulee vielä tämän vuoden puolella enti- määräisiksi 1 luokan kirjurin a.p. toi- 2129: sestäänkin kasvamaan kun VR: llä siirrytään miksi 18 Pl. II luvun 2 momentille 2130: ns. kauko-ohjausjärjestelmään. lisäystä peruspalkkoina 14 745 600 2131: Tämän johdosta on pidettävä johdonmu- markkaa, ikälisinä 4 003 200 markkaa 2132: kaisena, että junien keskitetyn kulun hoita- ja kalliinpaikanlisinä 972 000 mark- 2133: jina ja valvojina toimivien junaohjaajien, kaa eli yhteensä 19 720 800 markkaa, 2134: joita on nykyisin 24, tilapäiset toimet saate- jolloin vastaava vähennys tapahtuisi 2135: taan nykyistä vakinaisemmalle kannalle. Tätä Ulapäisen henkilökunnan palkkauk- 2136: seikkaa puoltaa myös se, että junaohjaajien seen varatusta määrärahasta. 2137: vuosi- ja sairaslomasijaisten palkkaus saa- 2138: daan täten vihdoinkin järjestykseen. 2139: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 2140: 2141: Arvo Ahonen. Edvard Pesonen. 2142: Veikko Helle. Lempi Lehto. 2143: 2144: 2145: 2146: 2147: 4 E 706/61 2148: 1498 2149: 2150: IV,212. - Rah.al. N: o 42. 2151: 2152: 2153: 2154: 2155: Ahonen ym..: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnille 2156: rautatiepohjien lunastusmaksujen suorittamiseen. 2157: 2158: 2159: E d u s k u n n a 11 e. 2160: 2161: Suolahden-Haapajärven rautatien raken- 62 228 703 mk. Rautatiehallitus on lähiai- 2162: tamiseen tarvittavien maa-alueiden korvaus- koina pyytänyt suorittamaan mainitun sum- 2163: ten maksamisesta joutuivat eduskunnan pää- man rautatiehallituksen postisiirtotilille. Pys- 2164: töksen mukaan asianomaiset kunnat v. 1937 ,tyäkiseen suorittamaam kyseisen summan on 2165: antamaan sitoumuksensa. Nämä sitoumukset Äänekosken mlk: n ,pidettävä veroäyrin hin- 2166: annettiin siinä hyvässä uskossa, että rautatie taa 10 vuro:tta 2 mk 70 p kol1kerumpana kuin 2167: lähivuosina rakennetaan, mutta toisin kui- mitä se muuten olisi. Veroäyrin hinta ko. 2168: tenkin kävi. Nyt vasta yli 20 vuoden kulut- kunnassa on nyt 12.5 mk. 2169: tua, kun mm. kuntien lakisääteiset rasitukset Sen johdosta, että Suolahden-Haapajär- 2170: ovat moninkertaisesti lisääntyneet, em. pak- ven rautatiealueen kunnat ovat joutuneet 2171: kolunastuksista aiheutuvat laskut erääntyvät suuriin vaikeuksiin rautatietä varten pakko- 2172: maksettaviksi. Asiat ovat kehittyneet jo niin lunastettujen alueiden korvausasiassa, olisi 2173: pitkälle, että Haapajärven kunta, jossa pak- kohtuullista, että tähän tarkoitukseen varat- 2174: kolunastustoimenpiteet ovat edistyneet pisim- taisiin määräraha vuoden 1962 tulo- ja 2175: mälle, oli haastettu ikäräjille vastaamaan si- menoarvioon. 2176: toumuksistaan. Edellä olevan johdosta esitämme, 2177: Mainittakoon mm., että Keski-Suomen lää- 2178: ninhallitus on 7. 4. 1961 antanut päätöksen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 2179: sanottua rautatietä varten Äänekosken tulo- ja menoarvioon 200 000 000 2180: mlk:ssa pakkolunastettavista alueista ja markkaa avustuksiksi kunnille rauta,. 2181: niistä suoritettavista korvauksista. Kunnan tiepohjien lunastusmaksujen suoritta.- 2182: suoritettavat pakkol unastuskorvaukset ovat miseen. 2183: 15. 6. 1961 saakka laskettuine korvauksineen 2184: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 2185: 2186: Arvo Ahonen. Onni Peltonen. 2187: 1499 2188: 2189: IV,2,13. - Rah.al. N: o 43. 2190: 2191: 2192: 2193: 2194: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi juhla- ja 2195: kokoushuoneita ylläpitäville yhdistyksille ja järjestöille. 2196: 2197: 2198: E d u s k u n n a ll e. 2199: 2200: Jokainen tarkkaavainen kansal·ainen on elämään, johon suomalainen demokraJtia on 2201: voinut todeta sen huolestuttavan olotilan, koko ajan vankasti nojannut. 2202: joka maassamme vallitsee tänä päi!vänä niissä Työväen-, nuorisoseura-, maarniesseura-, 2203: kokoontumishuoneissa, joihin laajat joukot raittiusseura- ja järjestötalomme ovat myös 2204: joutuvat saapuroaan kokouksiin, juhliin, il- tärkeiltä kansalaisten vapaa-ajanvieton kan- 2205: lanviettoihin ja opintotilaisuuksiin. Työ- nalta. Työpäivän lyhenrtyminen ja olosuhtei- 2206: väen-, nuorisoseura-, raittius-, maamiesseura- den lrorjaantuminen yleensä antavat entistä 2207: ja muiden järjestötalojen runsaudesta huoli- suurempi3i mahdollisuuksia kansalaisille osal- 2208: matta: on kuitenkin tosiasia se, että ne ra:ken- lisstua erilaisiin harrastuksiin. Opintotyölle, 2209: teellisesti ovat useinkin heikkoja. Varsinkin näyttämö-, musiikki-, laulu- ym. harrastuk- 2210: niiden sisäinen kunto, lämmitys ja valaistus, sille avautuu entistä enemmän mahdollisuuk- 2211: on ala-arvoista, joskin poikkeuksia löytyy. sia. Kaikkea tätä toimintaa varten tarvitaan 2212: Päinvastoin on tosiasia se, että koikoontumis- kokoontumishuoneita, jotka kuntonsa puo- 2213: huoneemme ovat vnimakkaasti joutuneet risti- lesta ovaJt sellaisia, että ne voivat tyydyttää 2214: riitaan ma:amme yleisen elintason kohoamisen tänä päivänä kansalaisten tarpeita. 2215: kanssa. Kokoontumishuoneiden nykyinen Ruotsissa on valtio jo vuodesta 1942 läh- 2216: taso on luonnollisesti tekijä, jo:ka karikoittaa ti>en antanut avustuksia ja lainoja kokoontu- 2217: kansalaiset niistä, jolloin seurauksena on, että m~shuoneita ylläpitäville järjestöille. 2218: mielenkiinto yleisiä asioita, opintoharrastuk- Aloitteen ~tekijöiden käsitys on, että nykyi- 2219: sia ja muuta toimiJnta:a kohtaan saruttaa vä- nen kokoontumishuoneiden jatkuva rappeu- 2220: hentyä. Jos kokoontumishuoneet ovat nyrt tumimen voidaan estää vain valtiovallan voi- 2221: sellaisia kuin ne nykyisin ovat ja niiden kunto makkaan tuen turvin. Sen vuoksi kaiJkkeen 2222: jatkuvasti alenee, muodostuu siitä vaara siinä edellä esitettyyn viitaken ehdotamme kun- 2223: mielessä, että erilaisten tilaisuuksien järjes- nioittaen, 2224: tämiJsmahdollisuudet jatkuvasti pienenevät. 2225: Maassamme, jossa on pitkä talvi ja jossa ly- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 2226: hyen kesän vuoksi ei yleensä kesällä tällaisiin tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 2227: tilaisuuksiin kokoonnuta, tilanne kokoontu- kan määrärahan halpakorkoisina lai- 2228: mishuoneiden puutteen vuoksi muodostuu en- noina käytettäväksi yhdistyksille ja 2229: nen pitkää hyvin huonoksi. Silloin siitä koi- järjestöille, jotka ylläpitävät juhla- ja 2230: tuu vahinkoa koko sille laajojen joukkojen kokoushuoneisto ja. 2231: osallistumiselle valtiolliseen ja kunnalliseen 2232: Helsing~ssä 15 päivänä syyskuuta 1961. 2233: 2234: 2235: Arvo Ahonen. Juho Karvonen. 2236: Lars Lindeman. Viljo A. Virtanen. 2237: Anni Flinck. Arvo Tuominen. 2238: Rafael Paasio. Kalle Matilainen. 2239: 1500 2240: 2241: IV,214.- Rah.al N: o 44. 2242: 2243: 2244: 2245: 2246: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta puutavaran hankin- 2247: taan Hankasalmen sahalle. 2248: 2249: 2250: E d u s k u n n a II e. 2251: 2252: V: n 1962 tulo- ja menoarviosta on hallitus dulla. Selvittämättä on myöskin tässä vai- 2253: poistanut määrärahan perushankinnoista val- heessa työntekijöiden eläke- ym. kysymykset, 2254: tionrautateiden HankasaJmen swhan kohdalta. joten suoranainen kauppa käsityksemme mu- 2255: Samalla: ei kuitenkaan ole annettu selvitystä karun ei ole vielä ajankohtainen. 2256: siitä, miten tämän tuotantolaitoksen toimin- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 2257: taa vastaisuudessa tultaisiin hoitamaan jru ke- 2258: hittämään. Mainitun sahan ,toiminnasta on että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 2259: jo a1kaisemmin ollut eduskunna:ssa keskuste- tulo- ja menoarvion 18 Pl. IV luvun 2260: lua ja täl,löin on päädytty siihen, että sahan uudelle momentille 250 000 000 mark- 2261: toiminta:a pitäisi jaJtkaa ja kehittää, sillä kaa puutavaran hankintaan H ankasal- 2262: saha sijaitsee verraten metsärikkaalla seu- men sahalle. 2263: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 2264: 2265: Arvo Ahonen. Onni Peltonen. 2266: 1501 2267: 2268: IV,215. - Rah.al. N: o 45. 2269: 2270: 2271: 2272: 2273: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta asematalon suunnit- 2274: teluun Jyväskylän kaupunkiin. 2275: 2276: 2277: E d u s k u n n a 11 e. 2278: 2279: .Asia:kirjoista käy ilmi, että Haapamäen- ruistuttua tulee tämäkin vaikuttamaan huo- 2280: Jyväskylän välinen rataosa vihittiin 1. 11. mattavasti Jyväskylän aseman liikenteeseen. 2281: 1897. Samana vuonna valmistui myöskin Jy- Edelleen Jyväskylästä on tullut läänin pää- 2282: väskylän asematalo, joka näin ollen on pal- kaupunki ja sekin omalta osaltaan vaikuttaa 2283: vellut yli 60 vuotta yleisöä. Nykyisin tämä liikenteen kasvamiseen. Edelleen ovat suun- 2284: sama asematalo palvelee matkustavaa yleisöä nitelmat ja tulevan vuoden talousarviossa 2285: kuten silloinkin, kun ensimmäinen juna saa- määräraha, joten Jyväskylän-Jämsänkosken 2286: pui Jyväskylään. radan rakennustyöt voidaa:n aloittaa, jonka 2287: Uuden asematalon rakentaminen Jyväs- radan valmistuminen a:iheU:ttaa puolestaa:n 2288: kylään oli jo ennen toista maa:ilmansotaa Jyväskylän aseman liikenteen lisääntymisen. 2289: rakennusohjelmassa, mutta sota keskeytti Jy- NY'kyinen rakennus on jo nyt kuormitettu 2290: väskylän niinkuin monen muunkin asema- viimeiseen pisteeseen. 2291: talon ra:kennussuunnitelmat. Tästä on kulu- Jyväskylän postilaitos tarvitsee myöskin 2292: nut kuitenkin jo 20 vuotta, mutta uutta lisätilaa. Tällöin herää kysymys lisätilojen 2293: asemataloa ei va:in vielä ole saatu. Jyväs- saamisesta asematalosta, sillä valtion tontille, 2294: kylä - jatkuvasti ja ripeästi kehittyvä kau- missä posti sijaitsee, on hyvin ha:nkalaa niitä 2295: punki sekä nyt Keski-Suomen läänin pääkau- rakentaa. Uuden asematalon yhteyteen voi- 2296: punki - on vielä va:illa nykyaikaista asema- taisiin postila:itokselle varata melkoisia tiloja. 2297: taloa. Mainittakoon, että kun matkustaja- Edellä olevaan viitaten ehdota:mme ·kun- 2298: määrä oli v. 1928 131 311 henkilöä, oli se nioittaen, 2299: esim. v. 1954 481 688 henkilöä. Matkustaja- 2300: määrässä tapahtunut kasvu on siis erittäin että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 2301: huomattava. Matkatavarava:ihto on kasva:nut tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mark- 2302: suurin piirtein vastaavasti. kaa asematalon suunnitteluun Jyväs- 2303: Suolahden-Haapajärven rada:n nyt val- kylän kaupunkiin. 2304: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 2305: 2306: Arvo Ahonen. Veikko Hyytiäinen. Onni Peltonen. 2307: 1502 2308: 2309: IV,216.- Rah.al. N: o 46. 2310: 2311: 2312: 2313: 2314: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Multian, Keuruun ja 2315: Pihlajaveden kuntien alueella olevien valtion maanteiden 2316: perusparannuksiin. 2317: 2318: 2319: E d u s k u n n a ll e. 2320: 2321: Multian, Keuruun ja Pihlajaveden kuntien tialla ns. V alkolan mutka Petäjäveden He- 2322: jatkuvalle kehitykselle ovat pahana esteenä haarassa sekä Multian ja Uuraisten raja- 2323: huonot tieolat. Erikoisena haittana voidaan mailla Purstomäen leikkaussurmnirtelma. 2324: pitää sitä, että ko. kunnat ovat kaukana Il!S. Näille alueille on valtio uhrannUJt sanomat- 2325: runikoteistäkin, Keuruun seutukin esim. joka toman vähän tienparannuiksiin. Tämän 2326: suuntaan yli 60 km. Teollisuuden saamiseksi vuoksi läntisen Keski-Suomen kunnissa 2327: ja sen kilpailukyvyn kannalta tiet ovat kui- asiaan onkin kiilllnitetty ansaittua huomiota 2328: tenkin välttämättömiä. kokousten ym. muodossa. Liikenne sensijaan 2329: Ko. alue liittyy läheisesti juuri puuteolli- viime vuosina on lisääntynyt huomattavasti. 2330: suuden raaka-ainealueisiin. Tälläkin alalla Edellä olevan perusteella ehdotan, 2331: sii-rryttäessä yhä enemmän raskaiden maan- 2332: tiekuljetusten varaan on paikkakunnan tei- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 2333: den kunnostamisella lisättävä toimeentulo- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 2334: edellytyksiä. kan määrärahan Multian, Keuruun ja 2335: Multian, Keuruun ja Pihlajaveden kun- Pihlajaveden kuntien alueella olevien 2336: tien alueella on olemassa riittämiin maantei- valtion maanteiden perusparannuksiin. 2337: den perusparannussuunnitelmia, esim. Mul- 2338: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 2339: 2340: Arvo Ahonen. 2341: 1503 2342: 2343: IV,217. -Rah.al. N:o 47. 2344: 2345: 2346: 2347: 2348: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntän-Multian- 2349: Pylkönmäen-Karstulan runkotien rakennustöiden aloitta- 2350: miseksi. 2351: 2352: 2353: Eduskunnalle. 2354: 2355: On ilmeistä, että Mäntän, Keuruun, Mul- mainitsematta !kunnollisen tien merkitystä 2356: tian, Pihlajaveden ja Ähtärin jatkuvalle ke- matkail rm edistämisessäkään. 2357: hittymiselle ovat pahana esteenä huonot tie- Voitaneen pitää perusteltuna, että nyky- 2358: olot. Erikoisena haittana voidaan pitää sitä, aikaiset vaatimukset täyttävää Mäntän- 2359: että ko. kunnat ovat kaukana ns. runkoteistä, Keuruun-Multian-Pylkönmäen-Karstulan 2360: Keuruu esim. joka suuntaan yli 60 km. Teol- runkotietä ryhdyttäisiin mahdollisimman 2361: lisuuden saamiseksi ja sen kilpailukyvyn pian rakentamaan, sillä tämä yhdistäisi luon- 2362: kannalta tiet ovat kuitenkin välttämättömiä. nollisella tavalla mainitun alueen valtakun- 2363: Puuteollisuuden raaka-ainekuljetuksissa nan muihin runkoteihin. Suunnitelmat ko. 2364: siirrytään yhä enemmän raskaiden maantie- tielinjalla ovat jo osittain valmiina. 2365: kuljetusten varaan, joten nopea päätie vai- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 2366: kuttaa myöskin alueen raaka-ainehankintoi- 2367: hin ja lisää tätä kautta toimeentuloedellytyk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 2368: siä alueellaan. Yhä enemmän !kauppa- ja tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 2369: muissa liiketoimissa on !kunnollisen tien tarve kan määrärahan Mäntän-Keuruun- 2370: tullut ajankohtaiseksi. Ei ole syytä jättää Multian-Pylkönmäen-Karstulan run- 2371: kotien rakennustöiden aloittamiseen. 2372: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 2373: 2374: Arvo Ahonen. Onni Peltonen. 2375: 1504 2376: 2377: IV,218.- Rah.al. N: o 48. 2378: 2379: 2380: 2381: 2382: Aitio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Tuberkuloosi- 2383: Uitto r.y :n valtionavuksi. 2384: 2385: 2386: E d u s k u n n a ll e. 2387: 2388: Invalidijärjestöjen tehtävät invalidihuol- samaan aikaan monien muidenkin invalidi- 2389: lossa ovat viime vuosina huomattavasti li- järjestöjen tehtävät ovat joko lisääntyneet 2390: sääntyneet. Tämä johtuu monista syistä ja tai ainakin pysyneet entisellään, olisi Tuber- 2391: mm. siitä, että 1950-luvulla invaliidihuolto- kuloosiliitto - Tuberkulosförbundet r.y: n 2392: lain soveltamisalaa laajennettiin. Vasta täl- valtionavun korottamiseksi välttämätöntä li- 2393: löin oli tuberkuloosi-invalidienkin mahdol- sätä talousarvion asianomaisen momentin ko- 2394: lista päästä osallisiksi mainitun lain suomista konaissummaa. Tässä yhteydessä vielä on 2395: eduista. Jotta tuberkuloosi-invalidien mah- rtodettava, että eduskunta on viimeksi v:n 2396: dollisuudet invaliidihuoltolain suomien etu- 1961 varsinaista tulo- ja menoarviota hyväk- 2397: jen hyväksikäyttämiseen olisi turvattu, oli syessään lausunut odottavansa, että invalidi- 2398: perustettava tarkoitusta varten uusia laitok- järjestöjen avustamiseen tarkoitetun määrä- 2399: sia. Näistä toimenpiteistä otti osaltaan vas- rahan jakoa tulisi tarkistaa ottaen tällöin 2400: tatakseen 'l'uberkuloosiliitto - Tuberkulos- mm. huomioon järjestöjen tehtävissä ja ta- 2401: förbundet r.y., jonka toiminta tämänkin loudellisessa asemassa tapahtuneet muutok- 2402: vuoksi ja monista muistakin syistä johtuen set. 2403: on viime vuosina voimakkaalla tavalla laa- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh- 2404: jentunut. dotamme, 2405: Eduskunnalle jätetyssä ehdotuksessa val- 2406: tion vuoden 1962 tulo- ja menoarvioksi Tu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 2407: berkuloosiliitto-Tuberkulosförbundet r.y: lle tulo- ja menoarvioon 14 Pl. X luvun 2408: ehdotettu määräraha ej kuitenkaan ole riit- 17 momentille Tuberkuloos{liitto - 2409: tävän suuri eikä oikeassa suhteessa niihin Tuberkulosförbundet r.y :n valtion- 2410: tehtäviin, joita liitto mm. invaliidihuoltolain avuksi 30 000 000 markkaa. 2411: toimenpiteiden järjestämisessä hoitaa. Kun 2412: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 2413: 2414: Paavo Aitio. Pentti Liedes. 2415: Kauko Tamminen. Toivo Asvik. 2416: Leo Suonpää.. Elli Stenberg. 2417: Toivo Niiranen. Inna Torvi. 2418: Tauno Kelovesi. Judit Nederström-Lunden. 2419: 1505 2420: 2421: IV,219.-Rah.al. N:o 49. 2422: 2423: 2424: 2425: 2426: Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi rautatie- 2427: hallitukselle urheilijain matkalippujen alentamista varten. 2428: 2429: 2430: E d u s k u n n a ll e. 2431: 2432: Maamme urheiluseurat suorittavat suuri- taisiin veikkausvoittovaroista valtion rauta- 2433: merkityksellistä vapaaehtoista työtä nuori- teille. Tämä tietäisi käytännössä ehkä noin 2434: somme urheiluinnostuksen tyydyttämiseksi, 30000000-40000000 mk:n avustusta ur- 2435: nuorison henkisen vireyden ja fyysisen kun- heiluseuroille ja helpottaisi osittain niiden 2436: non säilyttämiseksi ja edistämiseksi. Urheilu- vaikeaksi muodostunutta taloudellista tilaa. 2437: seuroilla on vuosikymmenien taito ja myös Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä 2438: pyyteetöntä halua tehdä jatkuvasti tätä vuodelle 1962 on urheilu- ja liikuntakasvatus- 2439: työtä, mutta niillä on suuria taloudellisia työn tukemiseen ehdotettu yhteensä 810 milj. 2440: vaikeuksia, jotka asettavat esteitä toiminnan mk, josta opetusministeriön käytettäväksi 2441: laajentamiselle. Hyvin merkittävän osan ur- jäisi 95 milj. mk. Opetusministeriölle vara- 2442: heiluseurojen menQista muodostavat urheili- tusta määrärahasta olisi käsityksemme mu- 2443: jain ja urheilujoukkueiden kilpailumatka- kaan 30 milj. mk varattava rautatiehallituk- 2444: kulut. Arvion mukaan suuret ja keskisuu- selle urheilijain ja urheilujoukkueiden kil- 2445: ret urheiluseurat käyttävät vuosittain kil- pailumatkojen lippujen hintojen alentami- 2446: pailumatkoihin varoja n. 400 000-700 000 seksi 50 % :iJ.la. 2447: mk. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 2448: Vaikka veikkauksesta on tullut Suomen 2449: urheilun SamPQ, joka jauhaa rahaa urheilun, että vuoden 1962 tulo- ja meno- 2450: tieteen, taiteen ja nuorisokasvatuksen edis- arvion 10 Pl. XVIII luvun 4 momen- 2451: tämiseen, niin varsinaisten urheiluseurojen tin A-kohdalle lisättäisiin 30 000 000 2452: sekä välitön että välillinen osuus veikkaus- markkaa avustuksena rautatiehallituk- 2453: varoista on jäänyt vähäiseksi. Urheiluseuro- selle urheilijain ja urhe~1ujoukkueiden 2454: jen yhä vaikeammaksi muodostunutta talou- matkalippujen alentamiseksi 50 %: lla, 2455: dellista tilaa voitaisiin helpottaa esimerkiksi mikä määräraha voitaisiin vähentää 2456: siten, että urheilijain ja urheilujoukkueiden opetusministeriön käytettäväksi ehdo- 2457: kilpailumatkoista myönnettäisiin valtion rau- tetusta 95 000 000 markan määrära- 2458: tateillä 50 % alennus, joka alennus korvat- hasta. 2459: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 2460: 2461: Paavo Aitio. Pauli Puhakka. 2462: Anna-Liisa Tiekso. Matti Koivunen. 2463: 2464: 2465: 2466: 2467: 5 E 706/61 2468: 1506 2469: 2470: IV,220. -Rah.al. N:o 50. 2471: 2472: 2473: 2474: 2475: Aitio ym.: Määräraha-n, osoittamisesta valtion kuuromykkäin 2476: ammattikoulu?~, rakentamista varten. 2477: 2478: 2479: 2480: E d u s k u n n a ll e. 2481: 2482: Nuorten kuurojen ammattiikoulutus, joka Koulua varten on saatu noin 2 hehtaarin 2483: aloiltettiin Turussa v. 1948, >tapahtuu niin suuruioon tontti korvauksetta Turun kaupun- 2484: vaatimattomissa ja epäedullisissa olosuhteissa, gilta. Ammattikoulun uudisrakennuksen 2485: että sille lienee vaikea löytää vertaa. Tieto- suunnittelutöitä varten oli v:n 1956 tulo- ja 2486: puolinen opetuiS joudutaan autamaJan toisen- men.oarviossa v&rattu 2 000 000 markkaa. 2487: la:iseen opetukooen järjestetyissä huoneissa, Suunnitelmat on nyt laadittu ja ne on hyväk- 2488: joissa sitä ei: voida saad81 ammattikoulutuksen sytty. Tehtyjen suunnittelmien mukit81n tulisi 2489: vaatimuksia vastaavaksi. Työopetusta varten uusi koulu oppilaskoteineen käsittämään 2490: on oppHaiHe hankittav!ll oppipaiklllt paikka- 18 500 ms ja laadittu kustannusarvi'O on n. 2491: kunnan käs:iJtyö- ja teollisuuslaitoksissa ja 210000000 mk. Jo v:n 1957 tul<>- ja meno- 2492: ammattioppilaitoksissa. Oppipai:mkojen saanti arviossa eduskunta hyväksyi rakennustoimin- 2493: kuuroille on rajoitettu ja opetus niissä usein nan a:lka:mista varten 10 000 000 mk: n mruärä- 2494: puutteellista ja epäval'maa. Kuurojen työn- ra;han, jota ei kuitenkaan vahvistettu. 2495: opettajina tulisi olla tähän tehtävään pereh- Vuoden 1959 budjetin yhteydessä hyväksyi 2496: tyn€-:iJtä henkilöitä. Saadut kOkemukset osoit- eduskunlta lausuman, jossa edellytettiin, että 2497: tavat, ettei näiden oppilaåden työnopetus voi työt voidaoo aloittaa, m~käli paikk!akunnalla 2498: tapahtua kuulevien oppilaitoksissa. }!menee työttömyyttä. Vaikka työttömyyttä 2499: Oppi·laat saavat ammattilkoulutuksensa in- on Turussa ja sen lähiympäristössä, ei kou- 2500: valiidihuolrtolain nojalla ja on heille koulun lun r~Mennustöitä ole tästä huolimat>ta aloi- 2501: toimesta hankittava asunnot täysihoidoin. tettu. 2502: Oppilaiden majoitus sitä varten rakennetussa V: n 1960 budjettiin hyväksyi eduskunta 2503: oppilaskodissa tulisi ajanpitkään valtiolle jälleen 20 000 000 mk:nt määrärahan raken- 2504: halvemmaksi kuin nykyisin vuokrahuoneissa nustöiden alkamista "\"arten, jota määrärahaa 2505: tapahtuva. Se olisi myös oppi•lairlen kasva- ei haJ.lituksen toimesta kuitenkaan esitetty 2506: tuksen ja viihtyiisyyden kannalta edullisempi. vahvistettava.:ksi. 2507: Tähän kouluun pyrkijöitä on ollut vuosit- Edellä esitetyn perusteeHa ehdotamme, 2508: tain n. 50, joista vain noin kolmasosa on 2509: voitu kouluun ottaa. Näiden pyrkijäi.n, oppi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 2510: velvollisuusikäisten kuurojen lBJSten sekä tulo- ja menoarvioon 20 Pl. ll ltwun 2511: kuurojen suhteellisen lukumäärän perusteella uudelle momentille 210 000 000 rnarkan 2512: voi päätellä, että koulun oppilasmäärä tulisi suuruisen siirtomäärärahan valtion 2513: olemaan noin 100-150. kuuromykkäin ammattikoulun raken- 2514: tamista varten. 2515: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 2516: 2517: Paavo Aitio. Rafael Paasio. Inkeri Virtanen. 2518: Sylvi Siltanen. Aimo Aaltonen. Sa.a.ra. Forsius. 2519: Eino Roine. Judit Nederström-Lunden. Vappu Heinonen. 2520: 1607 2521: 2522: IV,221. - Rah.al. N: o 51. 2523: 2524: 2525: 2526: 2527: Aitio ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta teatteri- 2528: talojen rakennustyön avustamiseksi. 2529: 2530: 2531: E d u s k u n n a ll e. 2532: 2533: Maamme teatteritaide on kehittynyt nykyi- Turun rakennushankkeen kustannusarvio 2534: selle kansainvälisestikin tunnustetulle tasol- on n. 600 milj., Kuopion 412 milj. mk. Edel- 2535: leen pääasiassa taiteilijoiden kyvykkyyden linen on tähän mennessä saanut valtiolta 2536: ja alttiuden sekä yleisön kiinnostuksen va- avustusta 55 milj. ja jälkimmäinen 35 milj.· 2537: rassa ulkonaisten toimintaedellytysten puut- mk. Hallitus esittää ensi vuodeksi 50 milj. 2538: teellisuudesta huolimatta. Vanhentuneiden mk: n määrärahaa veikkausvoittovaroist.a. 2539: esityshuoneistojen käyttäminen tuottaa kui- Kun molemmilla vireillä olevilla raken- 2540: tenkin vakavia vaikeuksia, koska yleisön vaa- nushankkeilla on paikallisen merkityksensä 2541: timukset ovat suuresti kasvaneet ja koska lisäksi kiistämätön arvo teatterielämämme 2542: toisaalta nykyaikainen näytelmätuotanto on kokonaisuudenkin kannalta, on asiallista ke- 2543: kirjoitettu edellyttäen, että esittävä teat- ventää asianomaisten kaupunkien taloudel- 2544: teri pystyy vaativiin teknillisiin suorituksiin. lista rasitusta kohtuullisin valtionavustuksin. 2545: Uusien ajanmukaisten teatteritalojen raken- Kokonaiskustannuksiin verrattuna on halli- 2546: taminen on siten näyttämötaiteemme kehi- tuksen esittämä määräraha käsityksemme 2547: tyksen välttämätön ehto. mukaan tähän riittämätön, joten sitä olisi 2548: Tilanne onkin vähitellen paranemassa lisättävä rakennushankkeiden toteuttamisen 2549: eduskunnan myönnettyä kahtena vuonna va- turvaamiseksi. 2550: roja uusien teatteritalojen rakentamista var- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- 2551: ten. Tällä hetkellä on Turun uusi teatteri- nioittaen, 2552: talo harjannostajaisvaiheessa ja valmistuu 2553: lopullisesti ensi syyskauden alkuun. Kuopion että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 2554: teatteritalon kaivutyöt ovat käynnissä ja tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 2555: urakkasopimukset hyväksytään lähiaikoina. 30 000 000 markan suuruisen määrä- 2556: Kouvolan uusi teatteritalo on jo ollut vuo- rahan teatteritalojen rakennustyön 2557: den käytössä. Uusista hankkeista on Helsin- avustamista varten. 2558: gin tulevan kaupunginteatterin rakennus- 2559: hanke pisimmä:llä, mutta asia on vireillä 2560: useissa muissakin kaupungeissa. 2561: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 2562: 2563: Paavo Aitio. Anna-Liisa Tiekso. 2564: Esa Hieta.n.en. Pauli Puhakka. 2565: Matti Koivunen. 2566: 1508 2567: 2568: IV,222.- Rah.al. N: o 52. 2569: 2570: 2571: 2572: 2573: · . Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille annettavia 2574: halpakorkoisia pitkäaikaisia lainoja varten. 2575: 2576: 2577: E d u s k u n n a 11 e. 2578: 2579: Yleisesti on tunnettu kuntien rahoitusvai- tion varoista halpakorkoisia pitkäaikaisia 2580: keuksien kasvu vuodesta vuoteen. On las- luottoja sekä pyrittävä vaikuttamaan myös 2581: kettu, että kuntien luotontarve vuosittain: siihen suuntaan, että valtion hallinnassa ole- 2582: kohoaa yli 20 mrd mk:n. Tähän on ollut vat rahalaitokset nykyistä enemmän myön- 2583: osittain vaikuttamassa työttömyys sekä mo- täisivrut kunnille lainoja. 2584: nien valtiolle kuuluvien taloudellisten rasit- Valtiovarainvaliokunta käsitellessään val- 2585: teiden siirtäminen kuntien kannettavaksi. tion tilintarkastajain kertomusta vuodelta 2586: Samanaikaisesti on kuitenkin kuntien luo- 1958 hyväksyi mietintönsä perusteluissa 2587: tonsaantimahdollisuuksia rajoitettu ja vai- muun muassa lausuman, jossa sanotaan: 2588: keutettu. Seurauksena on jatkuva veroäyrin ,Valiokunta huomauttaa vielä siitä, että kun- 2589: hinnan kohoaminen kaikissa maamme kun- tien talouden tukeminen nykyisenä aikana, 2590: nissa ja rasitusten siirtäminen tätä kautta jolloin lakisääteiset rasitukset varsin anka- 2591: pääasiassa maamme vähäväkisen kansanosan rasti koettelevat monen kunnan kestokykyä, 2592: kannettavaksi. Kun esimerkiksi maalaiskun- on muodostunut kysymykseksi, jota vaition- 2593: nissa keskimääräinen veroäyrin hinta oli v. kaan talouden hoidon järjestelyssä ei voida 2594: 1953 9: 89, niin v. 1959 se oli jo 11:25. Sa- olla ottamatta vakavasti huomioon." 2595: mansuuntainen kehitys on ollut maamme Jos muutosta kuntien taloudelliseen tilan- 2596: kaupunki- ja kauppalakunnissa. Keskimää- teeseen ei saada aikaan, ellei valtion rasituk- 2597: räinen veroäyrin hinta kaupunkikunnissa oli sia kuntien kohdalta kevennetä ja toisaalta 2598: v. 1959 jo 13:18 ja kauppalakunnissa 12:39. kuntien luotousaantia helpoteta, on odotetta- 2599: Eräissä kunnissa oli äyrin hinta nostettu vissa kriisin jatkuva syveneminen maamme 2600: jopa 16-17 mk: aan. kaikissa kunnissa. 2601: Tätä tietä ei voida kuitenkaan kulkea Edellä olevan perusteella ehdotamme, 2602: eteenpäin, koska verorasituksen lisääminen 2603: kuntalaisille on jo nytkin muodostunut koh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 2604: tuuttoman raskaaksi. Tämän vuoksi on vält- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 000 2605: tämätöntä ryhtyä valtion taholta toimenpitei- markan suuruisen määrärahan annet- 2606: siin kuntien luotonsaannin helpottamiseksi. tavaksi kunnille halpakorkoisina pitkä- 2607: Kunnille olisi viipymättä myönnettävä val- aikaisina lainoina. 2608: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 2609: 2610: Paavo Aitio. Pertti Rapio. Eino Roine. 2611: Pentti Liedes. ~e PuikBinen. Väinö R. Virtanen. 2612: Toivo Friman. Leo Suonpää. Antto Prunni1a. 2613: Martti Linna. Kaino Haapanen. Judit Nederström-Lunden. 2614: 1509 2615: 2616: IV,228.-Rah.al. N:o 53. 2617: 2618: 2619: 2620: 2621: Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnille 2622: toipilasmhan maksamiseen. 2623: 2624: 2625: Eduskunnalle. 2626: 2627: Suurin osa maamme kunnista maksaa päivässä yhdestä kolmeen kuukauteen. Näyt- 2628: eräissä sairauksissa, mm. tuber~uloosi- ja tää siltä, että varattomat kunnat ovat joutu- 2629: reumatapauksissa, ns. toipilasrahaa paranto- neet kitsastelemaan päivärahan maksami- 2630: lasta päässeille potilaille. Keväällä 1961 suo- sessa, minkä vuoksi valtion tuki tähän tarkoi- 2631: ritettuun kyselyyn vastasi 464 kuntaa maksa- tukseen olisi niille tarpeen. Koska uuden 2632: vansa toipilasrahaa yhteensä 110 milj. mk tuberkuloosilain mukaan lääkkeet ovat ilmai- 2633: vuodessa. Vastaajat edustavat kaikista kun- sia ja niin ollen voidaan entistä suuremmassa 2634: nista n. 85 %. llmeistä kuitenkin on, että määrin siirtyä halvempaan kotihoitoon, tulee 2635: monet niistäkin kunnista, jotka eivät vastan- toipilasrahan merkitys entistä tärkeämmäksi. 2636: neet tehtyyn kyselyyn, maksavat toipilas- Siksi sen turvaaminen nykyistä tehokkaam- 2637: rahaa. Vastanneista kunnista vastasi myön- malla tavalla on välttämätöntä, niin kauan 2638: tävästi 37 kaupunkia 41: stä, 23 kauppalaa kuin toipilasrahat saadaan lakisääteisesti val- 2639: 25: stä ja 404 maalaiskuntaa 481: stä. tionavun piiriin. 2640: Toipilasrahalla on hyvin suuri merkitys Edellä olevan perusteella ehdotamme, 2641: tuberkuloosiparantoloista, reumahoitoloista 2642: tai muista hoitopaikoista palaavien toipilai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 2643: den kuntoutumiselle. Toipilasrahan määrässä tulo- ja menoarvioon 75 000 000 mar" 2644: on kuitenkin havaittavissa kovin suurta kir- kan suuruisen määrärahan myönne~ 2645: javuutta. Eräät kunnat maksavat mainittua täväksi avustuksina kunnille toipilas, 2646: toipilasrahaa 500 mk päivää kohden ja kol- rahan maksamiseen. 2647: men kuukauden ajan, eräät taas vain 30 mk 2648: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 2649: 2650: Paavo Aitio. Pauli Puhakka. 2651: Anna-Liisa Tiekso. Matti Koivunen. 2652: 1510 2653: 2654: IV,224.- Rah.al. N: o 54. 2655: 2656: 2657: 2658: 2659: AJ.a...Kulju ym.: ~Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen-Lapuan 2660: maantien parantamiseen Seinäjoen kaupungin alueella. 2661: 2662: 2663: E d u s k u n n a ll e. 2664: 2665: Seinäjoen-Lapuan maantie on eräs Etelä- sia, koska ne liittyvät kaupungin yleiskaava- 2666: Pohjanmaan kaikkein vilkasliikenteisimmistä ehdotukseen. 2667: mutta myöskin kaikkein huonokuntoisim- TVH:n Vaasan piirin toimesta on suori- 2668: mista teistä. Vuoden 1960 liikennelaskelmassa tettu tutkimukset tämän tien parantamiseksi 2669: oli tien lirkenne ns. alikäytävän laskentapis- Seinäjoen kaupungin alueella. Lopulliset 2670: teessä 2 247 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tien suunnitelmat valmistunevat tämän syksyn ai- 2671: pullonkaulan 'Seinäjoelta lähdettäessä muo- kana, niin että tien rakentamiseen on mah- 2672: dostaa ahdas ja vain 3 m korkea alikulku- dollisuus ryhtyä vuoden 1962 aikana. 2673: silta, joka sateiden sattuessa muodostuu lii- Paitsi normaalin liikenteen yhä jatkuva 2674: kennekelvottomaksi aiheuttaen vaikeasti löy- kasvu ja nykyisen tilanteen mellkein voitta- 2675: dettävien kiertoteiden etsimistä tien käyttä- mattomat hankaluudet kiirehtii tien raken- 2676: jille. Tien parantamista on näistä ja monista tamista vuonna 1963 järjestettävä Etelä-Poh- 2677: muistakin syistä pidetty erittäin tärkeänä ja janmaan maanviljelysseuran 100-vuotismaa- 2678: kiireellisenä. talousnäyttely, jonka juhlapaikkana tulee 2679: Suunnitelmien valmistumista on viivästyt- olemaan tämän tien varressa oleva keskus- 2680: tänyt se, että tiekysymys on laajentunut kos- rata-alue. 2681: kemaan Seinäjoen- Lapuan- Kauhavan- Edellä olevan perusteella esitämme kun- 2682: Ylihärmän-Uudenkaarlepyyn tietä eli kan- nioittaen, 2683: tatietä n:o 67. Kun monien viivytysten ja 2684: vaihtoehtojen jälkeen suuntakysymys tämän että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 2685: tien osaJta on ~teytynyt, olisi tien rakenta- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mark- 2686: minen ainakin Seinäjoen kaupungin alueella kaa Seinäjoen-Lapuan maantien pa- 2687: aloitettava viipymättä. Kaupungin alueella rantamiseksi Uihinnä Seinäjoen kau- 2688: ja sen osalta ei tiesuuntaan aiheudu muutok- pungin alueella. 2689: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 2690: 2691: Reino Ala.-Kulju. Ma.tti Liina.maa.. Aa.rre Marttila. 2692: Väinö Tikkaoja.. Eino Uusita.lo. Toivo Antila. 2693: 1511 2694: 2695: IV,22ö. - Rah.al. N: o öö. 2696: 2697: 2698: 2699: 2700: Ala.-Kulju ym..: Määrärahan osoittamisesta valtion virasto- 2701: talon rakentamiseksi Seinäjoelle. 2702: 2703: 2704: E d u s k u n n a ll e. 2705: 2706: Valtion virastot toimivat Seinäjoella joko miakunnan kanslia ja käräjähuoneisto, työn- 2707: vanhoissa, erittäin huonokuntoisissa ja ah- välitystoimisto ja ammatinvalinnantoimisto 2708: taissa valtion rakennuksissa tahi sinne tänne sekä kanaakoulujen tarkastuspiirien toimisto. 2709: sirotelluissa epl\asiaHisissa vuokrolmoneissa. Rakennusohjelma virastotaloa varten on laa- 2710: Eräissä. tapauksissa jQudutaan nämä vanhat dittu ja hyväksytty asianomaisessa ministe- 2711: valtion rakennukset asemakaavajärjestelyjen riössä. Myöskin tonttikysymys on ratkaistu 2712: vuoksi lähiaikoina purkamaan, kuten sotilas- ·kaupungin ja valtion välisellä sopimuksella 2713: piirin ja poliisilaitoksen talot. Seinäjoen no- ja rakennushallitus on saanut ministeriöitä 2714: pea kasvu viime vuosikymmenen aikana ja kehoituiksen cyhtyä edellä mainitun ohjelman 2715: vallankin kaupungiksi tulon jälkeen on ai- mukaisesti suunnittelemaan Seinäj~n viras- 2716: heuttanut virastojen laajenemista ja. uusien totalon rakentamista. 2717: virastojen perustamisia, joten tilanne virasto- Ed-e<llä oLevan perusteella esitämme kun- 2718: rakennusten kannalta on käynyt kestämättö- nioittavasti, 2719: mäksi. 2720: Edellä mainitusta tilanteesta johtuen on että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 2721: saatettu vireille suunnitelro.a valtion virasto- tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mark- 2722: talon rakentamisesta Seinäjoelle. Suunnitel- kaa SeinäjoeUe raken~ttavan valfion 2723: man mukaan siihen sijoitettaisiin sotilaspiiri, virastotalon S'UunniteZmien laatimista 2724: poliisilaitos, veropiirin verolautakunta, tuo- ja rakennustöiden aloittamista varten. 2725: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 2726: 2727: :R.eino Ala.-Kulju. Eino Uusitalo. 2728: Våi:a.ö Tikka.oja. Matti TJina.maa. 2729: Aleksi Kiviaho. 2730: 1512 2731: 2732: IV,226. - Rah.al. N: o 56. 2733: 2734: 2735: 2736: 2737: Ala.-Xulju ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi eräille 2738: kesäyliopistoille. 2739: 2740: 2741: E d u s k u n n a ll e. 2742: 2743: Viime kesän aikana oli maamme kaupun- harjoitteluun tai opintomatkoille, on kesä- 2744: geissa toiminnassa kahdeksan kesäyliopistoa, yliopistojen järjestämä opiskelumahdollisuus 2745: joiden oppilasmäärä kohosi läheHe 9 000. mitä hyödyllisintä. 2746: Kun yliopistoissa vallitsee mitä suurin tilan- V aitiovalta on aivan vähäisesti avustanut 2747: ahtaus ja oppilasrajoitus melkein kaikissa kesäyliopistojen toimintaa. V: n 1961 meno- 2748: tiedekunnissa ja kun ylioppilaiden luku- arviossa oli 8 milj. mk:n määräraha niille 2749: määrä lisääntyy, niin että sen lasketaan vii- kesäyliopistoille yhteise.<~ti, jotka eivät saa- 2750: dessä vuodessa vuoteen 1965 mennessä kak- neet määrärahoja yliopistojen määrärahojen 2751: sinkertaistuvan, on valtiovallan velvollisuus yhteydessä ja jotka olivat aloittaneet toi- 2752: pyrkiä helpottamaan ylioppilaiden opiskelu- mintansa ennen v. 1961. Kohtuullista on, 2753: mahdollisuuksia. Kesäyliopistot ovat tässä että valtio avustaa samojen perusteiden mu- 2754: tilanteessa luoneet mahdollisuuden eräiden kaan myös niitä kesäyliopistoja, jotka aloitti- 2755: perusopintojen ja lähinnä alempien arvo- vat toimintansa kesällä 1961 (Seinäjoen ja 2756: sanojen suorittamiseen, täydennyskursseihin Vaasan) sekä niitä, jotka mahdollise.<~ti tule- 2757: ja opiskelun ohjaamiseen samalla kun ne vat aloittamaan toimintansa kesällä 1962. 2758: ovat antaneet mahdollisuuden mm. kansa- Edellä olevan perusteella esitämme kun- 2759: koulunopettajille jatko-opintoihin ja suorit- nioittaen, 2760: taneet arvokasta aikuiska.<~vatusta ja ylei.<~tä 2761: kulttuurityötä. Opi.<~kelu ke.<~äyliopi.<~toissa on että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 2762: tiivistä, tutkintoja .<~uoritetaan run.<~aasti ja tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VII luvun 2763: yliopi.<~tot kontrolloivat tutkintojen päte- 6 momentille 8 000 000 mm·kan lisä- 2764: vyyttä. Kun var.<~inai.<~issa yliopi.<~toi88a kesä- määrärahan vuonna 1961 toimintansa 2765: loma on lähe.<~ neljä kuukautta ja kaikki aloittaneiden ja 1962 toimintansa aloit- 2766: ylioppilaat eivät voi .<~ijoittua ansiotyöhön, tavien kesäyliopistojen avustamiseen. 2767: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 2768: 2769: Reino Ala-Kulju. Martti Salminen. Aarre Marttila. 2770: Varma K. Turunen. Väinö E. Nieminen. Matti J.iina.maa. 2771: Impi Lukkarinen. SaarA. Forsius. Aune Innala. 2772: Toivo Åsvik. Armi Hosia. Erkki Tuuli. 2773: Aleksi Kiviaho. Toivo Hietala. Toivo A.ntila. 2774: Kuuno Honkonen. Mauno Pohjonen. Erkki Leikola. 2775: Ensio Partanen. Kurt Nordfors. V. Hyytiäinen. 2776: Väinö Tikkaoja. Kalervo Saura. Armas Leinonen. 2777: Arvo Tuominen. Mauri Seppä. Olavi Lähteenmäki. 2778: Erkki Hara. A. F. Airo. Erkki Koivisto. 2779: Mikko Asunta. Eino Uusitalo. Elis Manninen. 2780: 1513 2781: 2782: IV,227.-Rah.al. N:o 57. 2783: 2784: 2785: 2786: 2787: Ala.-Kulju ym.: Määrämhan osoittamisesta Seinäjoen vilja- 2788: varaston laajentamista varten. 2789: 2790: 2791: E d u s k u n n a ll e. 2792: 2793: Seinäjoella sijaitseva valtion viljavarasto Seinäjoen viljavarasto olisi halvoin kus- 2794: on alunperin rakennettu 12 000 000 viljaki- tannuksin laajennettavissa, mm. ilman ko- 2795: lon vava:stoimisi;a varten. Koska Etelä-Poh- neistojen uusimista. Suunnitelmat laajen- 2796: janmaa on viljan ylituotantoaluetta, on tar- nustöitä varten ovat valmiina. Kun myöskin 2797: jonta Seinäjoen varastolle ollut erittäin run- maassa yleensä vallitsee suuri puute vilja- 2798: sasta ja varastoiminen on tuottanut suuria va:castoista, olisi syytä ryhtyä Seinäjoen va- 2799: vaikeuksia. Monina vuosina on normaali- raston laajentamiseen. 2800: määrä jouduttu ylittämään yli 5 000 000 Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 2801: kg: lla, joka on koetettu sijoittaa Loimaan, nioittaen, 2802: Kuopion ym. maan eri puolilla sijaitseviin 2803: varastoihin. Seinäjoen Impivaaran varasto että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 2804: taasen on ulkolaisen viljan säilytystilana. tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar- 2805: Kun erittäin huomattava osa viljasta tuo- kan määrärahan Seinäjoen viljavaras- 2806: daan ,takaisin Vaasan ja Oulun myllyihin ton laa.fentamista varten. 2807: jauhettavaksi, joudutaan näin suorittamaan 2808: suuria ja kalliita kuljetuksia ja kustannuk- 2809: sia. 2810: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 2811: 2812: Reino Ala-Kulju. Mikko Asunta. Matti· Raipala. 2813: 2814: 2815: 2816: 2817: 6 E 706/61 2818: 1514 2819: 2820: IV,228.-Rah.al. N:o 58. 2821: 2822: 2823: 2824: 2825: AJ.a...Kulju ym.: Määrärahan osoittamisesta ylikulkusillan 2826: rakentamiseksi Seinäjoen ratapihan poikki. 2827: 2828: 2829: E d u s k u n n a ll e. 2830: 2831: Seinäjoen laaja ja vilk·asliikenteinen rata- Vaikka Seinäjoen ra tapiha~aluee.n pohjois- 2832: piha-alue jakaa Seinäjoen kaupungin kah- päässä on aJikulkusilta, ei tämä ole voinut 2833: teen osaan, joiden välillä tällä hetkellä val- ratkaista henkilöliikennettä Pohjan kaupun- 2834: li1sevat varsin epätyydyttävät sisäiset lii- ginosaan, sillä tunneli on useimmiten val- 2835: kenneyhteydet. Rata..alueen itä- j·a pohjois- lankin syksyisin ja keväisin jalankulkijoille 2836: puolella oleva, asukasluvuLtaan noin 3 000 mahdoton kulkea. Luvaton liik®n:e mtapiha- 2837: henkeä käsittävä nopeasti kasvava Pohjan alueen poikki owkin ollut huolestuttavan 2838: kaupunginosa on pahoin jäänyt lapsipuolen suuri. 1953 22/8 klo 6-17 kulki luvatta 2839: asemaan kaupungin liike- ja kauppakeslrnk- ratapihan poikki 818 jalankulkijaa ja 489 2840: seen johtavien liikenneyhteyksien puuttuessa. polkupyöräilijää. V. 1960 15/1 hlo 6-17 2841: Tämän epäkohdan poistamiseksi on jo vuo- toimitettiin uusi laskelma, joka osoitti, että 2842: sikymmenen ajan tehty suunnitelmia j·a aloit- ratapiha~lueen ylitti 2 320 jalankulkijaa ja 2843: teita. Vuonna 1953 valtion rautateiden ta- 847 polkupyöräilijää. Luvatta kulkoeminen 2844: holta tehtiin suunnitelma riippusillan ra- ratapihan alueitten poikki usein junain vä. 2845: kr.ntamiseksi ratapiha..alueen poikki. Myö- lissä puikkelehtien on pelottav~ti kasvanut. 2846: hemmin on VR laatinut uuden suunnitel- Koululaisista sada.t oppilaat käyttävät näitä 2847: man rautasillan rakentamiseksi jalankulki- vaarallisia oikoteitä. Onnettomuuksia on ta- 2848: joita ja pyöräilijöitä va1:ten. Tämän suunni- pahtunut. Mikään ei voi tätä epäkoht.a.a pois· 2849: telman mukaan on silta 179.3 m pitkä, 6.1 m taa, ellei ylikulkusiltaa rakenneta. 2850: korkea, rakennettu kuuden pilarin varaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2851: Kustannusten on laskettu olevan 24.5 milj. nioittavasti, 2852: mk. Seinäjoen kaupunki on sitoutunut otta- 2853: maan kustannuksiin osaa 10 %:Ha. että Edmkunta ottaisi vuoden 1962 2854: Sillan rakentaminen on ollut valtioneu- tulo- ja menoarvioon 24 000 000 mar- 2855: voston hyväksymässä työttömyysohjelmassa kan määrärahan ylikulkmillan raken- 2856: useiden vuosien ajan, mutta sitä ei ole saatu tamiseksi Seinäjoen ratapihan poikki 2857: käyntiin, koska suurin osa työstä kuuluu keskusta-alueen kohdalta Pohjan kau- 2858: metalliteollisuuden piiriin. Tämän vuoksi punginosaan. 2859: olisi rakennusmäärärahat otettava valtion 2860: menoarvioon. 2861: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1961. 2862: 2863: Reino Ala-Kulju. Eino Uusitalo. 2864: Väinö Tikkaoja. Aarre Marttila. 2865: 1515 2866: 2867: IV,229. - Rah.al. N: o 59. 2868: 2869: 2870: 2871: 2872: Ala.nko ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntasuunnittelua 2873: varten. 2874: 2875: 2876: E d u s k u n n a 11 e. 2877: 2878: Viime vuosikymmenen työttömyyskausi luontaiset sivuansiomahdollisuudet huomioon- 2879: osoitti, että laajoilla alueilla maassamme työt- ottaen. Ruotsissa kysymykseen on kiinni- 2880: tömyys on ollut rakenteellista. Talouselämän tetty jo kahden vuosikymmenen ajan suurta 2881: kehityksen mukana olosuhteet eri paikkakun- huomiota ja mm. tiloja yhdistämällä pyritty 2882: nilla ja erityisesti syrjäseuduilla eivät ole epäkohtia korjaamaan. Kysymyksen laaja- 2883: kehittyneet sopusoinnussa muun kehityksen kantoisuuden vuoksi olisi kiireellisesti saa- 2884: kanssa, mistä johtuen nimenomaan talvikau- tava aikaan suunnittelutoiminta aluksi koe- 2885: della on työvoiman tarjontaa ollut enemmän luontoisena joissakin olosuhteiltaan erityisen 2886: kuin paikallisten olojen puitteissa on ollut vaikeissa kunnissa. Edelläolevan perusteella 2887: mahdollista tarjota työtä. SelJaisen työvoi- esitämme, 2888: man piirissä, joka talvisin saa toimeentu- 2889: lonsa mm. metsätöistä, joita on suoritettu että '1'1wden 1962 tulo- ja meno- 2890: tilanteen parantamiseksi, 'asia on edelleenkin arvioon otetaan 20 miljoonan markan 2891: vakavan huolen aiheena laajoissa osissa maa- määräraha sellaista, aluksi koeluontoi- 2892: tamme vaihdellen tilanteen vaikeus suuresti sena järjestettyä kuntasuunnittelua 2893: eri paikkakunnilla. varten, missä selvittelemällä tuotanto- 2894: Väestön toimeentuloa ei saisi myöskään elämän ja erityisesti maankäytön 2895: rakentaa liiaksi sellaisten yleisten tie- ja mahdollisuudet tarjota väestölle pysy- 2896: kuivatustöiden varaan, jotka ovat vain ohi- västi ja riittävän hyvin palkattua 2897: meneviä työtilaisuuksia. Korjauksen saami- työtä pyritään olosuhteet vakiinnutta- 2898: seksi tarvittaisiin kuntiin suuntautunutta maan niin, että rakenteellista työttö- 2899: yksityiskohtaista suunnittelua, jossa otettai- myyttä ei pääsisi muodostumaan eikä 2900: siin huomioon paitsi maankäyttöön liittyvät vähävarnisen kansanosan tarvitsisi 2901: kysymykset ja kuntien teollistamismahdolli- etsiä työtä kotipaikkakuntansa ulko- 2902: suudet mm. erityisesti se, että aivan pieniä puolelta niin suuressa määrin kuin on 2903: tiloja, joiden omistajien on välttämättä saa- tapahtunut. 2904: tava sivuansiotöitä, ei muodostettaisi liikaa 2905: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 2906: 2907: Kustaa. Ala.nko. Väinö Tikkaoj&. Edvard Pesonen. 2908: Veikko Helle. Lempi Lehto. Va.rma K. Turunen. 2909: 1516 2910: 2911: IV,230.- Ra.b..al. N: o 60. 2912: 2913: 2914: 2915: 2916: Alanko ym..: Määrärahan osoittamisesta SUQmen Siviili- ja 2917: Asevelvollisuusinvaliidien Liitolle Käpylän kuntouttamis- 2918: laitoksen toipilaiden hoitomaksujen alentamiseen. 2919: 2920: 2921: E d u s k u n n a 11 e. 2922: 2923: Kuntouttamishoito varsinaisen sairaala- ja rusteella, mutta osa toipilaista joutuu itse 2924: lääkinnöllisen hoidon jatkeena on eräs nyky- kustantamaan hoitonsa. Tämä aiheutuu esi- 2925: ajan lääketieteen viimeisimmistä tärkeistä merkiksi monissa tapauksissa siitä, että asian- 2926: aluevaltauksista, ja tämän hoitomuodon mer- omaisen sairaus tai vamma on laadultaan 2927: kitys on oivallettu yhä useampien sairauk- sellainen, että sen hoitoa tai sen aiheuttamaa 2928: sien ja vammojen yhteydessä. Sen jälkeen jälkitilaa ei katsota voitavan korvata inva- 2929: kun potilaan hyväksi on tehty kaikki se, mikä liidihuoltona. Luonnollista on, että yksityi- 2930: hänen akuutin sairautensa tai vammansa sessä sairaanhoitolaitoksessa hoitomaksut ko- 2931: parantamiseksi sairaalahoidon avulla on teh- hoavat siksi suuriksi, että vain harvoilla 2932: tävissä, voidaan hänen paluutaan yhteiskun- on mahdollisuus omilla varoillaan kustantaa 2933: nan toimivaksi jäseneksi huomattavasti hel- tarpeellinen hoitonsa. Kuitenkin kuntoutta- 2934: pottaa määrätynlaisen kuntouttamiseen täh- mishoidon saamisen mahdollisuudet valtion 2935: täävän harjoitusohjelman puitteissa. Varsin- ja kunnallisissa sairaaloissa ovat rajoitetut. 2936: kin tapaturmissa loukkaantuneille ja muille Tämän vuoksi olisi Käpylän kuntouttamislai- 2937: ulkonaisen vamman tai jäsenen menetyksen tokselle oltava mahdollista alentaa varatto- 2938: kokeneille on vajavaisen jäsenen työkyvyn mien tai vähävaraisten toipilaiden hoitomak- 2939: elvyttäminen tai tarpeellisen proteesin käy- suja sellaisissa tapauksissa, joissa heidän hoi- 2940: tön harjoittelu asiantuntevan ohjauksen ja toaan ei korvata valtion varoista invaliidi- 2941: lääkintävoimistelun myötäilemänä ratkaise- huoltolain perusteella. 2942: van tärkeää. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2943: Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvalii- nioittaen, 2944: dien Liitto r. y:n perustamassa Käpylän 2945: kuntouttamislaitoksessa Helsingissä annetaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 2946: kuntouttamishoitoa kautta maan kotoisin ole- t-ulo- ja menoarvioon 14 Pl. X luvun 2947: ville potilaille. Laitoksessa on 70 sisähoito- 17 momentille lisäyksenä 2 000 000 2948: paikan lisäksi myös laaja poliklinikka sellai- markkaa Suomen Siviili- ja Asevelvol- 2949: sia toipiiaita varten, jotka käyvät saamassa lisuusinvaliidien Liitolle käytettäväksi 2950: hoitoa kotona asuen tai osa työssä käydenkin. Käpylän kuntouttamislaitoksen varat- 2951: Suuri osa toipilaista saa hoitonsa korva- tomien ja vähävaraisten toipilaiden 2952: tuksi valtion varoista invaliidihuoltolain pe- hoitomaksujen alentamiseen. 2953: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 2954: 2955: Kustaa Alanko. Veikko He11e. Edvard Pesonen. 2956: Anni Flinck. Väinö Tikkaoja. Varma K. Turunen. 2957: Lempi Lehto. 2958: 1517 2959: 2960: IV,231.- Rah.al. N: o 61. 2961: 2962: 2963: 2964: 2965: Alanko ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuusneuvo- 2966: jien palkkauksen parantamiseksi. 2967: 2968: 2969: E d u s k u n n a ll e. 2970: 2971: Valtion tulo- ja menoarviossa on ollut listuneilla alityöllisyysalueilla, mistä on osoi- 2972: v:sta 1955 lähtien määräraha käsi- ja pien- tuksena neuvojien tehtävien jatkuva lisään- 2973: teollisuuden neuvontaa ja muuta edistämistä tyminen. Niiden menestyksellisessä hoitami- 2974: varten. Sen avulla on v:sta 1956 lähtien sessa tarvitaan muun ammattipätevyyden li- 2975: toiminut kauppa- ja teoHisuusministeriön säksi toimialueen taloudellisten olojen ja yrit- 2976: alaisena koko maan käsittävä käsi- ja pien- täjäkunnan perusteellista tuntemusta, mikä 2977: teollisuuden neuvontaorganisatio. Nykyisin saavutetaan vain pitkäaikaiseHa ammatti- 2978: tämä käsittää 13 pienteollisuuspiiritoimistoa, kokemuksella. Neuvojien tilapäinen asema ja 2979: jotka sijaitsevat Rovaniemellä, Oulussa, Ka- riittämätön palkkaus ovat kuitenkin aiheut- 2980: jaanissa, Vaasassa, Seinäjoella, Jyväskylässä, taneet liian usein toistuvia henkilövaihdoksia, 2981: Kuopiossa, Joensuussa, Mikkelissä, Kouvo- jotka ovat suuresti vaikeuttaneet neuvonta- 2982: lassa, Tampereella, Turussa ja Helsingissä. työtä. On ilmeistä, että tilanne tulee yhä 2983: Vaasan pienteollisuuspiiriä lukuunottamatta pahenemaan, ellei korjausta saada aikaan. 2984: toimivat kussakin piirissä teknillinen ja liike- Käsi- ja pienteollisuuden suuresta kansan- 2985: taloudellinen neuvoja. V: n 1962 tulo- ja taloudellisesta merkityksestä johtuen on sitä 2986: menoarvioesitykseen on otettu määräraha koskeva tarkoituksenmukainen neuvonta ja 2987: pienteollisuuspiiritoimiston perustamiseksi muu edistäminen kuitenkin erittäin tarpeel- 2988: vielä Kokkolaan ja liiketaloudellisen neuvo- lista. 2989: jan palkkaamiseksi myös Vaasan piiriin. Edellä olevan perusteella esitämine kun- 2990: Kaikki neuvojat ovat tilapäisiä toimihenki- nioittaenl 2991: löitä ja saavat he palkkaa pätevyydestä riip- 2992: puen siten, että diplomi-insinöörille makse- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 2993: taan 30, insinööriUe 27, ekonomille 26 ja tulo- ja menoarvioon 4 ÖOO 000 mar- 2994: merkonomille 22 palkkausluokan mukainen kan määrärahan pienteollisuusneuvo- 2995: palkkio ilman ikälisiä. jien palkkauksen parantamista varten 2996: Neuvontatoiminnan alusta alkaen on to- ja muuttaisi heidän tilapäiset toimensa 2997: dettu sen tarpeellisuus varsinkin vähän teol- ylimääräisiksi toimiksi. 2998: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 2999: 3000: Kustaa Alanko. K. F. Haapasalo. 3001: 1518 3002: 3003: IV,232. - Rah.al. N: o 62. 3004: 3005: 3006: 3007: 3008: Ala.nko ym.: Määrärahan osoittamisesta 39 ylimääräisen 3009: huoltomiehen toimen muuttamiseksi pet·uspalkkaiseksi 3010: huoltomiehen toimeksi. 3011: 3012: 3013: E d u s k u n n a ll e. 3014: 3015: Valtion v:u 1961 tulo- ja menoarvi<JSSa epätyydyttävänä sikäli, että tarpeettoman 3016: vähennettiin 39 koneenhoitajan tointa 18 Pl. suuri määrä pysyväisesti tarpeellisia virkoja 3017: II: 1 momentilla ja vastaavasti perustettiin ja toimia pidetään ylimääräisinä, ei epäsuh- 3018: 39 ylimääräistä huoltomiehen tointa saman detta pitäisi lisätä muuttamalla peruspalk- 3019: luvun 2 momentil1a. Jo silloin kun rauta- ikaisia toimia ylimääräisiksi, kuten huolto- 3020: tiehallitus teki esityksen näitten koneenhoi- miesten toimien perustamisessa on tapahtu- 3021: tajan toimien muuttamiseksi huoltomiehen nut. Ettci kehitys uusien huoltomiehen toi- 3022: toimiksi, lähdettiin siitä, että perustettavat mien osalta jo alusta lähtien johtaisi yli- 3023: huoltomiehen toimet ov3Jt pysyvästi :tarpeel- määräisten toimien moninkertaiseen luku- 3024: lisia j.a ne ehdot-ettiinkin perustettavmoo pe- määrään peruspalkkaisiin vermttuna, olisi 3025: ruspalkkaisina toimina. Näin ei kuitenkaan edellämainitut v:n 1961 <tulo- ja menoar- 3026: tapahtunut vaan toimet perustettiin v: n vi()l'l;l8, perustetut huoltomiehen toimet muu- 3027: 1961 tulo- ja menoarviossa ylimääräisinä. tettava peruspalkkaisiksi. Muutos ei aiheuta 3028: On selvää, että rautatielaitoksen vetoka- edes määrärahan lisäystä, koska 18 Pl. II lu- 3029: luston vuosi vuodelta muuttuessa yhä enem- vun 2 momentilta voitaisiin tehdä vastaava 3030: män dieselkäyttöiseksi moottorikaluston huol- vähennys. 3031: totehtäviin tarvittavan henkilökunnan määrä Edellä olevan perusteella esitämme, 3032: jatkuvasti lisääntyy. Tätä osoittaa myös se, 3033: että v:n 1962 tulo- ja menoarviossa jälleen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 3034: ehdotetaan viidentoista peruspalkkaisen ko- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. II luvun 3035: neenhoitajan ,toimen muuttamista peruspalk- 1 momentille 20 755 800 markkaa 39 3036: kaisiksi huoltomiehen toimiksi Koska val- ylimääräisen huoltomiehen toimen 3037: tionrautateiden peruspalkkaisten ja ylimää- muuttamiseksi peruspalkkaiseksi huol- 3038: räisten virkojen ja toimien suhdetta on mo- tomiehen toimeksi. 3039: nissa tapauksissa jo muutenkin pidettävä 3040: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 3041: 3042: Kustaa Alanko. Veikko Helle. Edvard Pesonen. 3043: Onni Peltonen. Väinö Tikkaoja. Varma K. Turunen. 3044: Lempi Lehto. 3045: 1519 3046: 3047: IV,233. - Rah.al. N: o 63. 3048: 3049: 3050: 3051: 3052: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamista 3053: varten Kurikan Lusankylästä Myllykylän kautta Jalas- 3054: järven J okipiihin. 3055: 3056: 3057: E d u s k u n n a ll e. 3058: 3059: Vai~ka Vaasan-Tampereen v·a1tatie Ku- Edelleen se pnutavaraliikenteessä näyttelee 3060: rikan ja JalaBjärven rajalla ns. Lapionevalla erittäin huomattavaa osaa. 3061: on uudestaan rakennettu, on se kuitenkin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 3062: jatkuvasti tulvawden alaisena. Siksi tämän kunnioittaen, 3063: liikenteen varmistamiseksi ja yleisen edun 3064: vaatimana olisi tie rakennettava Jalasjoen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 3065: eteläpuolta Kauhajoen-Kristiinan uudelta tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar- 3066: maantieltä Kurikan Lusan kylästä Riskun kan määrärahan tiesuunnan tutki- 3067: ja Ahonmäen kautta Jokipiin kylään. Tä- mista varten Kurikan pitäjän Lusan- 3068: män tien merkitys olisi erittäin suuri kaut- kylästä Myllykylän kautta Jalasjär- 3069: takulkuliikenteelle, koska tien piiriin tulisi ven J okipiihin. 3070: myöskin Ruskealan marmorin kalkkilouhos. 3071: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 3072: 3073: Toivo Antila.. Aarre Ma.l:ttila.. 3074: Väinö Tikka.oja.. Reino Ala-Kulju. 3075: Veikko Savela.. Matti J.Hnama.a.. 3076: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho. 3077: 1520 3078: 3079: IV,234.- Rah.al. N: o 64. 3080: 3081: 3082: Antila ym..: Määrärahan osoittamisesta siementarkastuslaitok- 3083: sen rakentamiseksi Seinäjoen kaupunkiin. 3084: 3085: E d u s k u n n a ll e. 3086: 3087: Valtion viljavarasto on kirjelmässään maa- valtion siementarkastuslaitoksen perustami- 3088: talousministeriössä huhtikuun 27 päivänä sen yhteydessä organisoitu yksilaitosperiaat- 3089: 1944 esittänyt perustettavaksi maakunnallisia teelle, Tanskan ja Hollannin esikuvien mu- 3090: siementarkastuslaitoksia, jotka toimivat val- kaan. Maakunnallisten haaraosastojen perus- 3091: tion siementarkastuslaitoksen alaosastoina. taminen merkitsisi tästä periaatteesta luopu- 3092: Perussyy tähän esitykseen on se, että tarkas- mista. Koska yksilaitosjärjestelmässä on mo- 3093: tukset valtion siementarkastuslaitoksessa ovat nia tärkeitä etuja monilaitosjärjestelmään 3094: viljavaraston arvion mukaan vieneet haitalli- nähden, voidaan komitean käsityiksen mu- 3095: sen pitkän ajan. Kun valtion viljavaraston kaan vanhasta järjestelmästä luopua, jos sii- 3096: käsityksen mukaan ei yhden laitoksen toi- hen on erityisen hyvät perusteet. 3097: minnan järjestäminen sellaiseksi, että tarkas- Siementarkastustoiminta on keskittynyt 3098: tukset siellä voitaisiin suorittaa riittävän no- lähelle tuotantoalueita ja siementavaran vas- 3099: peasti, ole mahdollista, päädytään kirjel- taanottokeskuksia. Tämä lisännee viljelijäin 3100: mässä mainittuun esitykseen eri maakunnissa kiinnostusta oman kylvösiemenen tarkastut- 3101: toimivien laitosten perustamisesta. Tarkas- tamista kohtaan. Maakunnallisista tarkastus- 3102: tusten nopea suoritus viljavaraston esityksen laitoksista käsin suoritettava siemenalan va- 3103: mukaan olisi omiaan myös edistämään sie- listustyö voisi myös olla tehokasta, kun tätä 3104: mentarkastuksen yleistymistä laajoja vilje- työtä voitaisiin harjoittaa läheisessä koske- 3105: lijäpiirejä käsittäväksi. tuksessa tuotantoalueen viljelijäkuntaan. 3106: Haaraosastojen perustaminen lisää luon- Päätuotantoalueiden liikkeet ja viljelijät 3107: nollisesti tarkastustiloja ja tekee samalla ovat samanarvoisessa asemassa toisiinsa näh- 3108: mahdolliseksi tarkastustyövoiman ja siten den hoitaessaan siementen tarkastusta koske- 3109: myös tarkastuskapasiteetin lisäämisen. Vai- via asioita. 3110: keina siemenvuosina, jolloin tarkastustehoa Maakunnalliset haaraosastot voivat pal- 3111: vaaditaan poikkeuksellisen runsaasti, voitai- vella viljelijäkuntaa virallisia kauppaviljan 3112: siin maakunnallisten haaraosastojen avulla ratkaisumäärityksiä suorittamalla. 3113: täten selvitä suhteellisen hyvin saapuvien Neuvottelu ;tämän l·aatuisen siemenlaitok- 3114: suurten näytemäärien tarkastuksista. Sen si- sen rakentamiseksi Seinäjoelle on ollut pit- 3115: jaan muina vuosina aiheutuvaa ja näytteiden kään vireillä. Seinäjoen kaupunki on täyttä- 3116: epätasaisesta saapumisesta johtuvaa tarkas- nyt neuvotteluissa asetetut ehdot kyseenäole- 3117: tusten tilapäistä viivästymistä ei uusien lai- van huoneiston varaamiseksi tähän tarkoi- 3118: tosten perustamisella voida estää edellyttäen, tukseen. 3119: että työvoiman käytössä ollaan tällöinkin Edellä olevan perusteella kunnioittaen 3120: kohtuullisia. ehdotamme, 3121: Taloudellisessa mielessä tuleekin uusien 3122: laitosten perustaminen kysymykseen vain, jos että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 3123: näille laitoksille voidaan taata vähintään tulo- ja menoarvioon 9 000 000 markan 3124: 10 000 näytteen vuotuinen tarkastusmäärä. määrärahan siementarkastuslaitoksen 3125: Siementarkastustoiminta on maassamme rakentamiseksi Seinäjoen kaupunkiin. 3126: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 3127: 3128: Toivo Antila.. Reino Ala-Kulju. Matti Liina.maa. 3129: Veikko Savela. Toivo Asvik. Aarre Marttila. 3130: Aleksi Kiviaho. Väinö Tikkaoja. 3131: 1521 3132: 3133: IV,235.-Ra.h.al. N:o 65. 3134: 3135: 3136: 3137: 3138: Antila. ym.: Määrärahan osoittamisesta rautateiden liikk1waa 3139: kalustoa valmistavan teollisuuslaitoksen rakentamiseen 3140: Seinäjoen kaupunkiin. 3141: 3142: 3143: E d u s k u n n a 11 e. 3144: 3145: Rautatieliikenteen ajanmukaistaminen on estämiseksi olisi taloudellisessa mielessä saa- 3146: monien järjestelyjen kohteena. Erikoisesti tava aikaan jotain muutosta. Teollisuuslai- 3147: vetokalusto ja yleensä liikkuva kalusto on toksen sijoittaminen Seinäjoelle korjaisi suu- 3148: nytkin tulo- ja menoarviossa saanut erittäin resti koko ympärillä olevan maakunnan työl- 3149: runsaasti huomiota osakseen. Vetokaluston lisyyttä. Edelleen Seinäjoen uutta kaupun- 3150: uusiminen pitkällä tähtäimellä on jatkuvaa. kia olisi nyt myöskin julkisin varoin muis- 3151: Eduskunta on monissa yhteyksissä lausunut tettava, ettei Seinäjoen kohtalo olisi se, mikä 3152: käsityksenään, että rautatiekalusto olisi kes- on Pohjanmaan rannikon monien muiden 3153: kitettävä kokonaan kotimaiseen valmistuk- pikkukaupunkien osana. Seinäjoen kasvu 3154: seen. Siksi tämän alan teollisuuslaitoksen olisi erittäin merkittävä sen alueen maata 3155: rakentaminen on välttämätön. viljelevälle väestölle tuotteiden kulutuskes- 3156: Seinäjoen kaupunki Pohjanmaan runko- kuksena. 3157: radan varrella ja erittäin merkittävänä ris- Tärkeintä ja huomioon otettavinta on rau- 3158: teysasemana olisi tällaisen teollisuuslaitoksen tatieliikenteen parantaminen ja tämän veto- 3159: paikaksi erittäin sopiva. Seinäjoen-Tampe- kaluston ja liikkuvan kaluston rakentaminen 3160: reen oikoradan rakennustöiden alettua ja ja korjaaminen. Siinä mielessä tämän laatui- 3161: radan valmistuttua Seinäjoen merkitys edel- nen laitos Pohjanmaan runkoradan varrella 3162: leen kasvaa. Etelä-Pohjanmaa, joka on yksi tarvittaisiin. 3163: maamme suurimpia alityöllisyysalueita, saisi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 3164: tästä teollisuuslaitoksesta huomattavan työ- nioittaen, 3165: tilanteen helpottajan, jonkalaista sillä alueella 3166: on pitkään kaivattu. Eteläpohjalaista työ- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 3167: voimaa on koko tämänkin vuosisadan suur- tulo- ja menoarvioon 75 000 000 mar- 3168: ten muuttoliikkeiden muodossa siirtynyt kan määrärahan rautateiden liikkuvaa 3169: Amerikkaan, Kanadaan ja Australiaan sekä kalustoa valmistavan teollisuuslaitok- 3170: Ruotsiin. Lisäksi oman maan teollisuuskes- sen rakentamiseen Seinäjoen kaupun- 3171: kuksiin muuttoliike on jatkuvaa. Tämän kiin. 3172: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 3173: 3174: Toivo Antila. Matti Liinamaa. 3175: Veikko Savela. Aarre Marttila. 3176: Reino Ala-Kulju. Aleksi Kiviaho. 3177: Toivo Asvik. Väinö Tikkaoja. 3178: 3179: 3180: 3181: 3182: 7 E 706/61 3183: 1522 3184: 3185: IV,236. - Rah.al. N: o 66. 3186: 3187: 3188: 3189: 3190: Asunta. ym.: Määrärahan osoittamisesta maataloushallituksen 3191: alaisten oppilaitosten opettajien palkkauksen parantami- 3192: see')l.. 3193: 3194: 3195: E d u s k u n n a 11 e. 3196: 3197: Maataloushallituksen alaisten oppilaitosten talousopettaja 22 23 15-17-18 3198: opettajien palkkaus on viime vuosina opetta- käsityönopettaja 3199: jien palkkauksessa muilla aloilla tapahtuneen (emäntä- ym. koulu) 22 23 15-17-18 3200: kehityksen johdosta jäämy;t huomattavasti 3201: jälkeen. Tästä on ollut seurauksena, että EdeHä olevasta selviää, että palkkaluok- 3202: maataloushallituksen alaisiin oppilaitoksiin kien erot ovwt erittäin suuret, varsinkin 3203: ei ole voitu enää saada päteviä opettajavoi- niiden viran- ja toimenhaltijoiden kohdalla, 3204: mia. Nekin henkilöt, jotka ovat olleet tut- joiden pätevyysvaatimttksiin ei kuulu yli- 3205: kintojen puolesta päteviä, ovat usein olleet opistollinen loppututkinto. 3206: sellaisia, jotka eivät muilLa koulualoilla ole Ainoana mahdollisuutena tämän virheelli- 3207: menestyneet. Asiantila on ollut kouluj@ toi- sen k~hityksen pysäyttämiseksi onkin pidet- 3208: minnalle ja vastaiselle kehitykselle erittäin tävä riittävän määrärahan V·araamista maa- 3209: k.-ohtaJokasta. taloushallituksen alaisten oppilaitosten opet- 3210: V:ertailuna paJkkauksesta voidaan esittää tajien palkkaamiseen. Ellei palkkausta jär- 3211: seuraava taulukko, jossa ®simmäi•sessä osas- jestetä muiden oppilaitosten opettajien palk- 3212: tossa on kansalaiskoulujen palkkaluokat, toi- koja vastaavaksi, ei myöskään ole toiveita 3213: sessa kauppa- ja teollisuusministeriön alais- pätevien viran- ja .toimenhaltijoiden saami- 3214: ten sekä kolmannessa maataloushallituksen sesta näihin oppilaitoksiin. 3215: alaisten koulujen palkkaluokat. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 3216: dotamme, 3217: maatalousopettaja 27 24-25 3218: (agronomi) että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 3219: (dipl.ins.) tulo- ja menoarvioon 44 m~'ljoonan 3220: koneopettaja 22 23 19 markan tnäärärahan lisäyksenä maa- 3221: käsityönopettaja, .. 22 23 15-18 taloushallituksen alaisten op~'laitos 3222: käsityön työnopettaja 21 15 ten opettajien palkkauksen paranta- 3223: ammattiopettaja mista ja järjestelyä varten. 3224: (kotiteolJ.k.) 22 23 17-19 3225: Helsingi8sä 19 päivänä syyskuuta 1961. 3226: 3227: Mikko Asunta. Väinö E. Nieminen. Toivo Hietala. 3228: Saara Forsius. Martti Salminen. R. Hallberg. 3229: Matti RaipaJ.a. Reino Ala-Kulju. N. Kosola. 3230: Anni Flinck. Arvo Pentti. H. Paaso. 3231: Jaakko Kemppainen. Erkki Koivisto. 3232: 1523 3233: 3234: IV,237.- Fin.mot. N:o 67. 3235: 3236: 3237: 3238: 3239: Backlund m.f1.: Angående anvisande av anslag för färdig- 3240: planerandet ach igångsättandet av arbetet på vägsträck- 3241: ningen Saarijärvi-Alavus-Kauhajaki-Kaskö. 3242: 3243: 3244: Till Riksdagen. 3245: 3246: Färdigstä.Uandet av den planerade väg- Med hänvisning härtill får undertecknade 3247: sträckningen Saarijärvi-Alavus-Kauhajaki därför föreslå, 3248: -Kaskö vore av synnerligen stor betydelse 3249: för den ekonomiska utvecklingen i norra och att Riksdagen i statsförslaget för år 3250: mellersta Finland, då dessa delar av landet 1962 måtte anvisa ett anslag am 20 3251: därigenom skulle få tillgång tili och när- mt'ljoner mark för färdigplanerandet 3252: maste vägen tili en året om öppen export- och igångsättandet av arbetet på väg- 3253: hamn. sträckningen Saarijärvi--Alavus- 3254: Kauhajaki--Kaskö. 3255: Helsingfors den 18 september 1961. 3256: 3257: Georg Backlund. Toivo Äsvik. 3258: 1624 3259: 3260: IV,237.-Rah.al. N:o 67. 3261: Suomennos. 3262: 3263: 3264: 3265: 3266: Backlund ym..: Määrärahan osoittamisesta suunnittelutöiden 3267: loppuunsaattamiseksi ja töiden aloittamiseksi tieosuudella 3268: Saarijärvi-Alavus-Kauhajoki-Kaskinen. 3269: 3270: 3271: Eduskunnalle. 3272: 3273: Suunnitellun tieosuuden Saarijärvi-Ala- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 3274: vus-Kauhajoki-Kaskinen toteuttamisella tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan 3275: olisi erittäin suuri merkitys taloudelliselle markan määrärahan suunnittelutöiden 3276: kehitykselle Pohjois- ja Keski-Suomessa, loppuunsaattamiseksi ja töiden aloitta- 3277: koska maan näille osille siten saataisiin pääsy miseksi tieosuudella Saarijärvi-Ala- 3278: lyhintä tietä kautta vuoden avoinna olevaan vus-Kauhajoki-Kaskinen. 3279: vientisatamaan. 3280: Tähän viitaten allekirjoittaneet sen vuoksi 3281: ehdottavat, 3282: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 3283: 3284: Georg Ba.cklund. Toivo Asvik. 3285: 1525 3286: 3287: IV,238. - Fin.mot. N: o 68. 3288: 3289: 3290: 3291: 3292: Backlund m.fl. : Angående anvisande av anslag för under- 3293: sökning och uppmuddring av farleden från Sideby udde 3294: längs F'lada-viken. 3295: 3296: 3297: T i ll R i k s d a g e n. 3298: 3299: På Sideby udde i Sideby kommun ligger tvärs över viken. För att underlätta fiske- 3300: ett fiskeläge som används av ett 50-tal transporterna vore det därför nödvändigt 3301: fiskare. Emellertid har dessa fiskare svårig- med en uppmuddring av denna farled, vilket 3302: heter vad beträffar ilandförandet av fiske- på grund av bottnens beskaffanhet inte 3303: fångsterna på grund av att det inte finns skulle ställa sig alltför kostsamt. 3304: någon väg utan endast en oländig gångstig Hänvisande tili ovanstående får under- 3305: den sista sträckan av 2 km ut till läget. Vid tecknade föreslå, 3306: lågvatten är dessutom Flada-viken - längs 3307: vilken fisken med båt skulle kunna föras att Riksdagen i statsförslaget för år 3308: närmare transportvägen till avsättningsorten 1962 måtte anvisa ett anslag om 1 mil- 3309: Björneborg - i det närmaste oframkomlig jon mark för undersökning och upp- 3310: genom den uppslamning som ägt rum, när- . muddring av farleden från Sideby 3311: mare bestämt en sandbank som sträcker sig udde längs F'lada-viken. 3312: Helsingfors den 18 september 1961. 3313: 3314: Georg Ba.cklund. Toivo Asvik. Gösta. Rosenberg. 3315: 1526 3316: 3317: IV,238. - Rah.al. N: o 68. 3318: Suomennos. 3319: 3320: 3321: 3322: 3323: Backlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Siipyyn niemeltä 3324: F'ladan 'niimisen lahde'lt kautta johtavan väylän tutkimi- 3325: seksi ja ruoppaamiseksi. 3326: 3327: 3328: E d u s k u n n a ll e. 3329: 3330: Siipyyn kunnan Siipyyn niem~llä on noin tusten helpottamiseksi olisi sen vuoksi välttä- 3331: 50 kalastajan käyttämä kalastuspaikka. Ka- mätöntä ruopata tämä väylä, mikä pohjan 3332: lansaaliiden saaminen maihin tuottaa kuiten- laadun takia ei tulisi liian kalliiksi. 3333: kin näille kalastajille vaikeuksia sen takia, Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet eh- 3334: että mitään tietä ei ole olemassa, vaan vii- dottavat, 3335: meiset kaksi kilometriä paikalle on vaikeata 3336: polkua. Matalanveden aikana sitä paitsi että Eduskunta ottaisi vuode"' 1962 3337: Fladan lahti - jonka kautta kalat voitaisiin tulo- ja me'ltoarvioon. 1 000 000 mar- 3338: veneellä viedä lähemmäksi myyntipaikkakun- ka'n määrärahan SiiP'Jjy'lt niemeltä 3339: nalle Poriin vievälle kuljetustielle-on miltei Fladan 'ltimisen lakden kautta johta- 3340: kulkukelvoton siinä tapahtuneen liettymisen van väylätt tutA;imiseksi ja ruoppaami- 3341: takia, tarkemmin sanoen lahden poikki ulot- seksi. 3342: tuvan hiekkapenkereen vuoksi. Kalankulje- 3343: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 3344: 3345: Georg Backlund. Toivo Åsvik. Gösta. Rosenberg. 3346: 1527 3347: 3348: IV,239. - Fin.mot. N: o 69. 3349: 3350: 3351: 3352: 3353: Backlund m.fl.: Angående anvisande av anslag för undersök- 3354: ning och inl.ed4nde arbeten på en träförädlingsfabrik i 3355: södra österbotten. 3356: 3357: 3358: T i 11 R i k s d a g e n. 3359: 3360: Hänvisande till tidigare vid flera tillfällen att Riksdagen i statsförslaget för 3361: inlämnade motioner i samma ärende, senast år 1962 måtte anvisa ett anslag om 3362: av rdm. Backlund till 1958 års riksdag och 20 miljoner mark för undersökning 3363: rdm. Korsbäck till 1959 års riksdag, och däri och inledande arbeten på en trä- 3364: ingående motiveringar får undertecknade förädlingsfabrik i södra Österbottn,, 3365: föreslå, företrädesvis i närheten av Närpes 3366: åmynning. 3367: Helsingfors den 18 september 1961. 3368: 3369: Georg Ba.cklund. Gösta Rosenberg. Toivo Asvik. 3370: 1528 3371: 3372: N,239. - Ra.h.al. N: o 69. 3373: Suomennos. 3374: 3375: 3376: 3377: 3378: Backlund ym..: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaalle 3379: perustettavaa puunjalostustehdasta koskevia tutkimuksia 3380: ja töiden aloittamista varten. 3381: 3382: 3383: E d u s k u n n a 11 e. 3384: 3385: Viitaten aikais~mmin useissa yhteyksissä että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 3386: samasta asiasta tehtyihin aloitteisiin, viimeksi tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan 3387: ~d. Backlundin aloitteeseen vuoden 1958 val- markan määrärahan Etelä-Pohjan- 3388: tiopäivillä ja ed. Korsbäckin aloitteeseen maalle, mieluimmin Närpiönjoen suun 3389: vuoden 1959 valtiopäivillä, ja niiden perus- lähelle, perustettavaa puunjalostusteh- 3390: teluihin ehdottavat allekirjoittaneet, dasta koskevia tutkimuksia ja töiden 3391: aloittamista va1·ten. 3392: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 3393: 3394: Georg Backlund. Gösta Rosenberg. Toivo Asvik. 3395: 1529 3396: 3397: IV,240. - Fin.mot. N: o 70. 3398: 3399: 3400: 3401: 3402: Backlund m.fl.: Angående anvisande av anslag för skade- 3403: ersättning åt minkodlare. 3404: 3405: 3406: T i ll R i k s d a g e n. 3407: 3408: Senaste sommar drabbades minkodlarna i skyllan drabbas av förluster av ovannämnt 3409: synnerhet i Munsala-trakten av svåra skador slag. 3410: genom att minkar avled i stor omfattning, Hänvisande till ovanstående får underteck- 3411: ca 3 000, på grund av en härjande virussjuk- nade därför föreslå, 3412: dom. 1 synnerhet mindre minkägare i svag 3413: ekonomisk ställning drabbades därigenom av att Riksdagen i statsförslaget för år 3414: mycket kännbara förluster. Då försäljningen 1962 måtte anvisa ett anslag om 20 3415: av min'kskinn spelar en betydande roll för miljoner mark att utbetalas i skade- 3416: att dra utländsk valuta till landet, är det ersättning åt minkodlare, som lidit 3417: uppenbart att det ligger i statens intresse att förluster genom virussjukdomar, som 3418: bispringa minkodlare so1n utan egen för- drabbat deras minkbestånd. 3419: Helsingfors den 18 september 1961. 3420: 3421: Georg Backlund. Gösta Rosenberg. 3422: 3423: 3424: 3425: 3426: 8 E 706/61 3427: 1530 3428: 3429: IV,240.- Rah.al. N:o 70. 3430: Suomennos. 3431: 3432: 3433: 3434: 3435: Backlund ym.: Määrärahan osoittamisesta vahingonkorvauksia 3436: varten minkkien kasvattajille. 3437: 3438: 3439: E d u s k u 1111 a ll e. 3440: 3441: Viime kesänä koitui varsinkin Munsalan seu- joutuvat kärsimään mainitunlaisia vahinkoja. 3442: dun minkinkasvattajille suuria vahinkoja sen Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet 3443: takia, että suuri määrä minkkejä, noin 3 000, ehdottavat sen vuoksi, 3444: kuoli tuhoisan virustaudin johdosta. Varsin- 3445: kin heikossa taloudellisessa asemassa olevat että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 3446: pienten minkkitarhojen omistajat joutuivat tulo- ja menoarvioon 20 m~'ljoonan 3447: kärsimään tuntuvia menetyksiä. Kun min- markan määrärahan maksettavaksi va- 3448: kinnahan myynnillä on huomattava osuus ringonkorvauksena minkinkasvattajille, 3449: ulkomaisen valuutan saannissa maahamme, jotka ovat kärsineet menetyksiä hei- 3450: on valtion ilmeisen edun mukaista auttaa dän minkkikantaansa kohdanneiden vi- 3451: minkinkasvattajia, jotka ilman omaa syytään rustautien johdosta. 3452: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 3453: 3454: Georg Backlund. Gösta. Rosenberg. 3455: 1531 3456: 3457: IV,241. - Rah.al. N: o 71. 3458: 3459: 3460: 3461: 3462: Enne ym.: Korotetwn määrärahan osoittamisesta käytännöUis- 3463: geologisia tutkimuksia varten. 3464: 3465: 3466: E d u s k u n n a ll e. 3467: 3468: Kansanmiesten te~emien löydösten ja tie- luoduksi vakavarn raaka-aineperustan mine- 3469: teellisen tutkimustoiminnan avulla on m8ias- raa}Jeihin perustuvalle iteollisuudelle, lähinnä 3470: samme saatu esiin huomattavia mineraali- metalliteollisuudelle. On luonnollista, että 3471: esiintymiä, jotka ovat jo muodostaneet pe- tämä voidaan saavuttaa vain tieteellisen tut- 3472: rustan huomattavalle vuoriteollisuudelle ja kimustoiminnan avulla. Sen vuoksi olisi voi- 3473: tulevat lähiaikoina olemaan omavaraisena maperäistettävä tätä tutkimustoimintaa luo- 3474: raaka-ainepohjana laajenevalle metalliteolli- malla siihen tarvittavat edellytykset geolo- 3475: suudelle. giselle tutkimuslaitokselle. Geologisen tutki- 3476: Maassamme tähän asti runsain mitoin muslaitoksen välineistö ja itse käytännölli- 3477: esiintyvän puuraaka-aineen pohjalta on syn- nen tutkimustyö kärsii edelleen varojen puu- 3478: tynyt puunjalostusteollisuus, jonka tuottei- tetta. 3479: den vientiin ulkomaankauppamme pääasial- Välineistön li.säämisessä on ensi sijalla 3480: lisesti nojautuu. Viime vuosina suoritetut ja mikro,analysaattorin hankinta, jonka kus- 3481: parhaillaan suoritettavat puunjalostustoolli- tannukset ovat 30 milj. mk. Laitteen han- 3482: suuden laajennukset ja modernisointi on li- kinta on välttämätön, jotta tutkimuslaitos 3483: sännyt ja tulee vielä lisäämään puun käyt- pysyisi kansainvälisen tutiJrimuksen nykyi- 3484: töä rniin paljon, että se asiantuntijain käsi- sellä tasolla. Käytännöllisen tutkimustyön 3485: tyksen mukaan ylittää metsiemme vuotuisen välttämätön rahoitustarve on talousarviossa 3486: lisäkasvun. Puunjalostusteollisuuden laajen- esitettyä huomattavasti suurempi. 3487: tamiselle tulee siis raaka-aineen saanti aset- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 3488: tamaan rajoituksia erinäisiä alueellisia poik- 3489: keuksia lukuunottamatta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 3490: Tämä tosiseikka viittaa siihen, että nyt on tulo- .ia menoarvioon 13 Pl. XII lu- 3491: kOI'kea aika voimaperäistää mineraaliesiinty- vun 8 momentille lisäyksenä 85 100 000 3492: mien tutkimustoimintaa saadaksemme ajoissa markkaa. 3493: Helsingissä 19 päivällä sy~kuuta 1961. 3494: 3495: Y. Enne. Pauli Puhakka. 3496: Yrjö Murto. Usko Seppi. 3497: ;r, Mustonen. Hannes Tauriainen. 3498: Judit Nederström-Lunden. Eino Tainio. 3499: Toivo Friman. Veikko Rytkönen. 3500: R. Virtanen. 3501: 1532 3502: 3503: IV,242.- Ra.h.al. N:o '12. 3504: 3505: 3506: 3507: 3508: Enne ym.: Määrärahan osoittamisesta mikro-analysaattorin 3509: hankintaa varten. 3510: 3511: 3512: E d u s k u n n a 11 e. 3513: 3514: Viitaten raha-asia-aloitteen n: o 71 perus- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XII luvun 3515: teluihin ehdotamme, uudelle momentille 30 000 000 mm·k- 3516: kaa mikro-analysaattorin hankintaa 3517: että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 varten. 3518: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 3519: 3520: Y. Enne. Pauli Puhakka. 3521: Yrjö Murto. Usko Seppi. 3522: J. Mustonen. Hannes Tauriainen. 3523: Judit Nederström-Lunden. Eino Tainio. 3524: Toivo Friman. Veikko Rytkönen. 3525: R. Virtanen. 3526: 1533 3527: 3528: IV,243. - Fin.mot. N: o 73. 3529: 3530: 3531: 3532: 3533: Eriksson m.f1!.: Angående anvisande av anslag för nybyggnad 3534: vid Malmska Sjukhuset. 3535: 3536: 3537: T i ll R i k s d a g e n. 3538: 3539: Malmska Sjukhuset grundades år 1908 i För närvarande har sjukhuset specialavdel- 3540: Jakobstad, viiken ort sedan länge varit ningar för kirurgi, inremedicin, gynekologi, 3541: centrum för trafik och handel för närlig- barnavdelning och röntgenavdelning, som 3542: gande kust och uppland. Sjukhuset har allt- samtliga förestås av specialister. När den nya 3543: sedan grundläggandet varit det största mel- paviljongen blir uppförd skall också en poli- 3544: lan Vasa och Uleåborg och har därigenom klinik inrättas. 3545: blivit ett centrum för sjukvården i denna Man har räknat med att uppförandet kan 3546: landsdel. ske under 1962. Till kommunalförbundet an- 3547: Bygdens befolkning har alltid ansett det slutna kommuner har redan tidigare i sina 3548: självfallet att Malmska Sjukhuset skulle för- budgeter intagna en del summor för bygg- 3549: bli ett centrum för sjukvården. Den 26 juni naden och resten kan ställas till förfogande 3550: 1958 blev Malmska Sjukhuset förklarat som vid behov. 3551: kretssjukhus genom statsrådsbeslut. Distriktet Trots att de flesta summor i statens budget 3552: (kommunalförbundet) omfattar 2 städer och för 1962 stigit avsevärt, är summan för ny- 3553: 13 landskommuner med en mantalsskriven byggandet av kretssjukhusen den samma som 3554: befolkning av ca 55 000 personer. i senaste budget eller 500 milj. mark. Då 3555: Då sjukhusbyggnaden är över 50 år gam- man därför kan befara att anslag från denna 3556: mal, är lokaliteterna föråldrade och full- summa icke hinner till för Malmska Sjuk- 3557: ständigt omoderna enligt nutida fordringar. husets byggnad, anser undertecknade en ök- 3558: Värmeledningar, vatten och kloak måste ny- ning av anslaget för kretssjukhusens nybygg- 3559: anläggas. Det är svårt att få en effektiv na.der nödvändig. Vi får därför med hänvis- 3560: patientvård under dessa förhållanden. ning till ovanstående motivering vördsamt 3561: Kommunalförbundet har beslutat uppföra föreslå, 3562: en ny paviljong med 141 platser. Medicinal- 3563: styrelsen har godkänt ritningarna, som in- att Riksdagen i 1962 års budget å 3564: sändes till byggnadsstyrelsen den 2/9 -61 7 Ht. XIX kap. 7 b mom. måtte anvisa 3565: med medicinalstyrelsens förord. Kostnads- ett tillägg på 166 140 000 mark för 3566: beräkningarna är 332 280 000 mk, varför som nybyggnad vid Malmska Sjukhuset. 3567: statsbidrag kommer 50% eller 166140 000 3568: mk. 3569: Helsingfors den 16 september 1961. 3570: 3571: Georg Eriksson. Veikko Helle. Edvard Pesonen. 3572: J. A. Jungarå. N. Kosola. Aleksi Kiviaho. 3573: Lempi Lehto. Lyyli Aalto. Erkld Hara. 3574: Väinö Tikkaoja. Elis Manninen. Arvo Ahonen. 3575: Sylvi Siltanen. 3576: 1534 3577: 3578: IV,243. - Rah.al. N: o 73. 3579: Suomennos. 3580: 3581: 3582: 3583: 3584: Eriksson ym.: Määrärahan osoittamisesta Malmin sairaalan 3585: uudisrakennusta varten. 3586: 3587: 3588: E d u s k u n n a ll e. 3589: 3590: Malmin sairaala perustettiin vuonna 1908 Sairaalassa on nykyisin ·kirurgian, sisätau- 3591: Pietarsaaressa, joka jo kauan on ollut sitä tien, gynekologian ja lastentautien erikois- 3592: ympäröivän rannikon ja sisämaan liikenteen osastot sekä röntgenosasto, joita kaikkia joh- 3593: ja kaupan keskus. Sairaala on perustamises- tavat erikoislääkärit. Kun uusi siipiraken- 3594: taan lähtien ollut suurin Vaasan ja Oulun nus saadaan valmiiksi, perustetaan myös 3595: välillä ja siten muodostunut sairaanhoidon poliklinikka. 3596: keskuspaikaksi maan tässä osassa. Rakennustyön on laskettu voivan tapah- 3597: Seudun väestö on aina pitänyt luonnos- tua vuonna 1962. Kuntainliittoon liittyneet 3598: taan lankeavana, että Malmin sairaala pysyy kunnat ovat jo aikaistJmmin ottaneet meno- 3599: sairaanhoidon keskuksena. Kesäkuun 26 päi- arvioihinsa määrärahoja rakennusta varten 3600: vänä 1958 annetulla valtioneuvoston päätök- ja loput voidaan asettaa 'käytettäväksi tar- 3601: sellä sairaalasta tuli piirisairaala. Piiri (kun- 'peen mukaan. 3602: tainliitto) käsittää kaksi kaupunki ja 13 Vaikka valtion vuoden 1962 budjetin 3603: maalaiskuntaa, joiden henkikirjoitettu väestö useimmat määrärahat ovat nousseet, on piiri- 3604: on noin 55 000 henkilöä. sairaaloiden uudisrakennusmääräraha sama 3605: Koska sairaalarakennus on yli 50 vuotta kuin edellisessä budjetissa eli 500 miljoonaa 3606: vanha, ovat sen huoneet ja muut tilat yli- markkaa. Kun sen vuoksi on aihetta pelätä, 3607: ikäiset ja nykyisiä vaatimuksia silmällä pi- ettei tästä summasta liikene määrärahaa Mal- 3608: täen täysin epäajanmukaiset. Lämpö-, vesi- min sairaalan rakennusta varten, 'katsovat 3609: ja viemärijohdot on rakennettava uudestaan. allekirjoittaneet välttämättömäksi lisätä piiri- 3610: Näissä oloissa on vaikeata järjestää tehokasta sairaaloiden uudisrakennusmäärärahaa. 3611: sairaanhoitoa. Edellä oleviin perusteluihin viitaten alle- 3612: Kuntainliitto on päättänyt rakennuttaa kirjoittaneet ehdottavat sen vuoksi kunnioit- 3613: uuden siipirakennuksen, jossa on 141 paik- taen, 3614: kaa. Lääkintöhallitus on hyväksynyt piirus- 3615: tukset, jotka lääkintöhallituksen puoltamina että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 3616: lähetettiin 2. 9. 1961 rakennushallitukselle. tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XIX lu- 3617: Kustannuslaskelmat ovat 332 280 000 mark- vun 7 b momentille lisäyksenä 3618: kaa, minkä vuoksi valtionavuksi tulee 50 % 166140 000 markkaa Malmin sairaa- 3619: eli 166140 000 markkaa. lan uudisrakennusta varten. 3620: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1961. 3621: 3622: Georg Eriksson. Veikko Helle. Edvard Pesonen. 3623: J. A. Jungarå. N. Kosola. Aleksi Kiviaho. 3624: Lempi Lehto. Lyyli Aalto. Erkki Hara. 3625: Väinö Tikkaoja. Elis Manninen. Arvo Ahonen. 3626: Syllvi Siltanen. 3627: 1535 3628: 3629: IV,244.-Rah.al. N:o 74. 3630: 3631: 3632: Eriksson ym..: :Määrärahan osoittamisesta kunn~'lle lainoiksi 3633: suhdanteita tasaavan kunnallisen budjettipolitiikan var- 3634: mistamiseksi. 3635: 3636: E d u s k u n n a 11 e. 3637: 3638: Maassamme eletään jatkuvasti aikaa, jolle taan muutoin heikot kuntayksiköt eivät ole 3639: antaa leimansa suhteellisen nopea teollistu- pystyneet täyttämään lakisääteisiä velvoituk- 3640: minen ja siihen välittömästi kytkeytyvä so- siaan, eivät yksin eivätkä yhteistoiminnassa 3641: siaalipoliittinen pyrkimys kansalaisten ylei- toistensa kanssa, että myös kuntien talous 3642: sen yhteiskunnallisen tason nostamiseen ver- pysyy jatkuvasti liian herkkänä suhdanne- 3643: tailukelpoiselle tasolle meitä onnellisemmassa heilahduksia myötäileville, lyhyin väliajoin 3644: olevien, kehityksessä pitemmälle päässeiden esiintyville julkisten yhdyskuntien ,kassa- 3645: maiden kanssa. Pääomantarve on suuri sekä kriiseille". 3646: talouselämän että julkisten yhdyskuntien hoi- Eduskunta on viime aikoina osoittanut en- 3647: tamien hallinnonalojen piirissä. Yksityisen tistä alttiimpaa ymmärtämystä kuntien kan- 3648: elinkeinotoiminnan ja valtion johdolla luota- nettavina olevien rasitusten keventämispyx·ki- 3649: vien perusteollisuuksien lainoitus antaa myksiä kohtaan, mutta kuntien luotonsaan- 3650: enemmän kuin tarpeeksi työtä maan liike- nin helpottamista tarkoittavat pyrkimykset 3651: ja säästöpankkilaitokselle. illkomaisten luot- ovat yhä jääneet vaille sitä erikoishuomiota, 3652: tojen saajina ovat lähinnä laajentuvaa teolli- jota ne olisivat vaatineet osakseen ja jota ne 3653: suutta edustavat teolliset yritykset ja liike- jatkuvasti valtiovallan taholta kaipaavat. 3654: laitokset. Valtion ja kuntien on ollut rahoi- Kun kuntien vuotuinen luotontarve nousee 3655: tettava kasvaneet menonsa jatkuvilla verojen pitkästi yli kahdenkymmenen miljardin, ky- 3656: korotuksilla. Yleisesti tunnettua on, miten symys on sitä suuruusluokkaa olevasta epä- 3657: suuriin vaikeuksiin kunnat ovat joutuneet kohdasta, ettei asiaan puuttumisen jatkuvaa 3658: pyrkiessään tasapainottamaan talouttaan ke- tuonnemmaksi siirtämistä voida enää puo- 3659: hittymättömiltä ja kovan paineen alaisilta lustaa. 3660: luottomarkkinoilta hankittavilla lyhytaikai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 3661: silla ja pitkäaikaisilla luotoilla. Harrastus 3662: kuntien suhdanteita tasoittavaan budjetti- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 3663: politiikkaan on suuresti kärsinyt siitä, että tulo- ja menoarvioon 1 000 000 000 3664: veroäyrin hinta on tarvittavien lainoitusmah- markan suuruisen määrärahan annet- 3665: dollisuuksien puutteessa pyrkinyt jatkuvasti tavaksi kunnille halpakorkoisina pitkä- 3666: nousemaan, että kuntien rakennussuunnitel- aikaisina lainoina suhdanteita tasaa- 3667: missa on tapahtunut kehitystä jarruttavaa van kunnallisen budjettipolitiikan 3668: viivästymistä, että pienet tai verotuspohjal- varmistamiseksi edessä olevina vuosina. 3669: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 3670: 3671: Georg Eriksson. Sulo Hostila. Kalle Matilainen. 3672: Arvo Tuominen. Viljo A. Virtanen. Sylvi Siltanen. 3673: Arvo Ahonen. Veikko Kokkola. Lempi Lehto. 3674: Varma K. Turunen. Elis Manninen. Juho Karvonen. 3675: Pentti Niemi. Lyyli Aalto. Veikko Helle. 3676: Eetu Karjalainen. Anni Flinck. Rafael Paasio. 3677: Vå.in.ö Tikkaoja. Meeri Kalavainen. Eino Raunio. 3678: Lars Lindeman. G. Henriksson. Väinö Leskinen. 3679: K. F. Haapasalo. Ensio Partanen. Kaarlo Pitsinki. 3680: Vilho Väyrynen. 3681: 1536 3682: 3683: IV,245.- Rah.al. N: o 75. 3684: 3685: 3686: 3687: 3688: Flinck ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kesävirkis- 3689: tyksen toimittamiseen kansakoululaps~'lle. 3690: 3691: 3692: E d u s k u n n a ll e. 3693: 3694: Kansakoululain mukaan kunnat ovat vel- ten että oppilaiden terveydentilan kohenta- 3695: volliset järjestämään kesävirkistystä kansa- misen vuoksi tarpeen lisätä, ehdotamme kun- 3696: koulun oppilaille, mutta valtionavustusta tä- nioittavasti, 3697: hän toimintaan annetaan valtion tulo- ja 3698: menoarviossa olevan määrärahan puitteissa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 3699: Kun tulo- ja menoarviossa (10 Pl. XI: 25) tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 3700: oleva 30 000 000 mk:n määräraha riittää kan lisämäärärahan valtionavustuksia 3701: vain 18% :n suuruiseksi avustukseksi kesä- varten kesävirkistyksen toimittami- 3702: virkistyksen järjestämisestä aiheutuneisiin sesta kansakoululapsille aiheutuviin 3703: menoihin ja toimintaa on sekä lain säännös- menoihin. 3704: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 3705: 3706: Anni Flinck. Lempi Lehto. 3707: Lyyli Aalto. Varma K. Turunen. 3708: Väinö Tikkaoja. Ensio Partanen. 3709: Sylvi Siltanen. Lars Lindeman. 3710: Onni Peltonen. Kalle ;Matilainen. 3711: Meeri Kalavainen. Veikko Helle. 3712: Kustaa Alanko. 3713: 1537 3714: 3715: IV,246. - Rah.al. N; o 76. 3716: 3717: 3718: 3719: 3720: Flinck ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Sydän- 3721: tautiliitolle sepelvaltimotautien yleisyyttä ja syitä koskevan 3722: tutkimuksen jatkamista varten. 3723: 3724: 3725: E d u s k u n n a 11 e. 3726: 3727: V. 1959 aloitettiin maassamme Sydäntauti- tely arvioidaan saatavan päätökseen !kahdek- 3728: liitto - Hjärtsjukdoms:förbundet r.y:n toi- santena tutkimusvuotena. 3729: mesta ja mainitun yhdistyksen pätevää asian- Tutkimuksen kokonaiskustannukset on ar- 3730: tuntemusta edustavan tutkimusvaliokunnan vioitu noin 29 miljoonaksi markaksi, josta 3731: valvonnan alaisena laaja epidemiologinen sy- noin puolet saadaan rahoitetul\Ysi kotimaisten 3732: däntautitutkimus, jonka tarkQituksena on sel- ja ulkomaalaisten rahastojen apurahojen 3733: vittää sepelvaltimotautien yleisyyttä ja syitä turvin. 3734: maassamme. Lääketieteellisen tutkimusryhmän johta- 3735: Ensimmäisessä kenttätyövaiheessa tarkas- jana toimii dosentti Martti J. Karvonen, ja 3736: tettiin valituilla alueilla koko vv. 1900-1919 siihen kuuluu lisäksi 6 lääkäriä, 2 kemistiä 3737: syntynyt miespuolinen väestö. Itä-Suomessa ynnä tarpeellinen apuhenkilöstö. 3738: valittiin tarkastusalueeksi osa Ilomantsin pi- Koska edellä mainittu tutkimus, jota suo- 3739: täjää, jossa tutkittiin 840 miestä eli 98.5 % ritetaan maamme pätevimpien asiantuntijoi- 3740: valitusta ryhmästä. Lounais-Suomessa, jossa den johdoUa ja valvonnan alaisena, on tar- 3741: tarl\Yastusalueeksi valittiin Pöytyän ja Melli- koitettu selvittämään eräiden mitä yleisim- 3742: län pitäjät, tarkastettiin 97 % mainitusta pien sairauksien syitä ja levinneisyyttä, eten- 3743: ryhmästä. kin maamme metsätyö- ja pienviljelijäväes- 3744: Ensimmäisessä kenttätyövaiheessa suoritet- tön keskuudessa, eikä vastaavaa tutkimusta 3745: tiin muun muassa täydellinen kliininen tut- ole maamme oloissa aikaisemmin suoritettu, 3746: kimus, täydellinen elektrokardiografitutki- olisi 'tut!kimuksen jatkaminen ja päätökseen 3747: mus levossa ja rasituksen jälkeen, yksinker- saattaminen turvattava valtion varoilla. 3748: taiset keuhkojen toimintakokeet, joukko Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 3749: antropometrisiä mittauksia ja verinäytteiden kunnioittaen, 3750: otto. 3751: Tutkimus on edistynyt suunnitelman mu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 3752: kaisesti, ja sen on laskettu kestävän kaik- tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mark- 3753: kiaan 8 vuotta. Kuudentena vuotena suori- kaa avustuksena Sydäntautiliitto - 3754: tetaan uusi iJ.aaja kenttätutkimus, kun taJas Hjärtsjukdomsförbundet r.y:lle sepel- 3755: välivuosina suoritetaan aineiston jatkotark- valtimotautien yleisyyttä ,ia syitä kos- 3756: kailua ja tulosten käsittelyä. Tulosten käsit- kevan tutkimuksen jatkam,:sta varten. 3757: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 3758: 3759: Anni Flinck. Vaito Käkelä. 3760: Veikko Helle. Väinö Tikkaoja. 3761: Kustaa Al:anko. Eetu Karjalainen. 3762: Mikko Asunta. 3763: 3764: 3765: 3766: 3767: 9 E 706/61 3768: IV,247. -Rah.al. N:o 77. 3769: 3770: 3771: 3772: 3773: Jllin.ck. ym. :. JläärärtJlum asoittamisesta valtion kotitalous- 3774: tiet6ellirell8 toim·fkuMZle tieteellisen tutlcimuksen edistä- 3775: m~ 3776: 3777: 3778: 3779: E d u s k u n n a 11 e. 3780: 3781: Tieteellisen tutkimuksen järjestelystä an- miseen, palkattava kaksi ylimääräistä tutki- 3782: netun lain mukaan hallitus on ottanut v: n musassistenttia, yksi ylimääräinen nuo- 3783: 1962 tulo- ja menoarvioesitykseensä määrä- rempi tutkija ja yksi ylimääräinen vanhempi 3784: rahat valtion tieteellisiä toimikuntia varten. tutkija sekä vastaavat hallinto- ym. kulut 3785: Perustettuihin toimikuntiin ei kuulu koti- kuin valtion tieteellisillä toimikunnilla. 3786: taloustieteellistä toimikuntaa, mikä on ym- Valtion osoitettua nyt ilahduttavaa tun- 3787: märrettävää, kun kyseessä on tieteellisesti nustusta tieteelliselle työlle rohkenemme tro- 3788: meillä vielä niin vähän viljelty ala. Siksi voa, että vastaavat edellytykset luotaisiin 3789: olisikin tieteellisen työn edistäminen sillä myös kotitaloustutkimukselle. Meillä on Hel- 3790: alalla tärkeätä. Kaiken käytännöllisen toi- singin yliopistossa annettu kotitalouden tie- 3791: minnauhan pitäisi perustua tieteen tuloksiin. teellistä koulutusta jo 15 vuotta, mutta tie- 3792: Niinpä kotitalousopetuksen, jonka tehtävänä teellinen jälkikasvu on jäänyt. heikoksi. Pää- 3793: on jakaa tietoa, pitäisi saada ammentaa. sitä syynä on ollut alaa vaalivan oman tieteellisen 3794: jatkuvasti varmasta lähteestä. rahoituselimen puuttuminen. 3795: Kotitaloutta tuskin olisi voinut lukea mi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 3796: hinkään nyt perustettuihin toimikuntiin. nioittaen, 3797: Yksityista1outena sitä ei voida ajatella esim. 3798: yhteiskuntatieteisiin kuuluvaksi. Toisaalta se että Edusku1tta ottaisi vuode'1t 1962 3799: taas sivuaa liian monia tieteitä tullakseen tulo- ja menoarvioon 8 miljooftaa 3800: luetuksi mihinkään toiseenkaan ryhmään. markkaa perustettavaa valtion koti- 3801: Sen vuoksi on tarkoituksenmukaisinta perus- taloustieteellistä toimikuntaa varte'lt 3802: taa itsenäinen kotitaloustieteellinen toimi- tieteellisen tutkimuksen edistämiseen, 3803: kunta. hallintokuluihin sekä kahden ylimää- 3804: Pitäen lähtökohtana amerikkalaisissa yli- räisen tutkimusassistentin, yhden '!Jli- 3805: opistoissa edustettuna olevaa kotitaloustietei- määräisen nuoremman tutkijan ja yh- 3806: den järjestelmää olisi meillä varattava vuo- den ylimääräisen vanhemman tutkijan 3807: sittain 8 tieteenhaaraa varten 1 milj. mk palkkaukseen. 3808: kutakin kohti tieteellisen tutkimuksen edistä- 3809: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 3810: 3811: Anni Flinck. Arvo Tuominen. 3812: Sylvi Siltanen. Lyyli Aalto. 3813: Meeri Kala.vainen. Lempi Lehto. 3814: Saara. Forsius. 3815: 1539 3816: 3817: IV,248.- Ra.h.al. N: o 78. 3818: 3819: 3820: 3821: 3822: Flinck ym.: Määrärahan osoittamisesta röntgen- ja radium- 3823: hoi/;.oo; aan'!lie.n. 'llmtalC.Omien syöpäpotilaiden matkalippujen 3824: korvaamiseen. 3825: 3826: 3827: E d'u s kunnalle. 3828: 3829: V: n 1961 valtion tulo- ja menoarvieon otti että Eduskunta. ottaisi -vuod.en 1%2. 3830: eduskunta 1.:5 milj, mk:n määräl'ahan käy- tulo- ja_ me.nawrviaon 7 Pl~ XX luvun 3831: tettäväksi röntgen- ja radiumhoitoa saavien 17 momentille 1500 000 ma.rkan arvio- 3832: varattomien syöpäpotilaiden matkalippujen määrärahan käyte:tJJäväksi röntgen- ja 3833: korvaamiseen. Hallitus ehdottaa v:n 1962 railiumkoitoa soovien. varat'tomien 3834: budj,ettiesityksessään momentin: ja sillä ole- syöpäpotilaiden. matkalippujen korv(Jia.. 3835: van määrärahan poistettavaksi. Kun edus- misee.n. 3836: kunnan tämän vuoden budjettiin ottama 3837: määrätraha on katsottava tarpeelliseksi,. ehdo- 3838: tamme kunnioittaen, 3839: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 3840: 3841: Anni Flinck. Valto Käkelä. 3842: Veikko Helle. Väinö Tikkaoja. 3843: Kustaa.. Alanko. Eetu. K8.ria.Ia.inen. 3844: 1540 3845: 3846: IV,249.-Rah.al. N:o 79. 3847: 3848: 3849: Forsius ym.: Määrärahan osoittamisesta Porvoon naisopiston 3850: ja tyttölukion lisärakennuksen rakentamiseksi. 3851: 3852: Eduskunnalle. 3853: Porvoon naisopisto ja tyttölukio on sisä- V. 1930 perustettiin Naisopisto Oy, joka 3854: oppilaitos. Koulussa on kaksi linjaa. 2-vuo- osti koulun kiinteimistön entisen johtajatta- 3855: tisella naisopistolinjalla annetaan yleissivis- ren perillisiltä. V. 1937 osti yhtiö edullisesti 3856: tyksellistä koulutietoa, mutta sen ohjelmaan viereisen tontin ja smä olevan pienen puu- 3857: sisältyy myös runsaasti käytännöllisiä ai- talon, jossa asuu nyt 7 oppilasta ja 1 opet- 3858: neita, kotitaloutta, käsitöitä, lastenhoitoa jne. taja. Näiden kahden tontin yhteinen pinta- 3859: Toinen linja on 3-vuotinen tyttölukio, joka ala on 3 652 m2. Kiinteimistö sijaitsee Por- 3860: valmistaa ylioppilastutkintoon. Tälläkin lin- voon kaupungissa riittävän keskeisellä, mutta 3861: jalla opetetaan käsitöitä ja kotitaloutta. Pää- kuitenkin rauhallisella paikalla. Tontin arvo 3862: syvaatimuksena on kummallekin linjalle kes- on nykyisin n. 10 milj. mk. 3863: kikoulukurssi. Nykyisin koulussa on yh- Koulun lisärakennushanke on ollut kauan 3864: teensä 58 oppilasta. Oppilaita on maan kai- vireillä. V. 1954 valmistuivat lisärakennuk- 3865: kista lääneistä. Sekä naisopiston että tyttö- sen piirustukset, jotka kouluhallitus on hy- 3866: lukion linjojen loppututkinnot ovat osoit- väksynyt. Kustannusarvio oli silloin 36 milj. 3867: tautuneet erittäin sopiviksi niille nuorille mk. Rakennustöitä ei päästy kuitenkaan 3868: tytöille, jotka haluavat jatkaa jollakin käy- aloittamaan siitä syystä, ettei saatu tarvit- 3869: tännöllisenä alalla. tavia lainoja. Kun koulussa on oppilaita eri 3870: Koulu toimii edelleen samassa rakennuk- puolilta Suomea, ei mikään paikkakunta 3871: sessa, jossa se aloitti toimintansa yksityisen tunne sitä omakseen. Kun koulun kotikau- 3872: heilkilön aloitteesta v. 1912. Talo on v. 1902 punki on kaksikielinen, ei siitäkään taholta 3873: alkuaan rakennettu tehtaaksi. Siinä oli ve- tunneta asiaan riittävää kiinnostusta esim. 3874: neveistämö, oluttehdas ja viimeksi leikki- kaupungin takuun saamiseen. Näin ollen 3875: kalutehdas. Huoneiden sijainti, opetustilo- ovat koulun vaikeudet erittäin suuret. Ja 3876: jen riittämättömyys erikoisesti käytännöl- kuitenkin olisi käsityksemme mukaan nykyi- 3877: listen aineitten opettamiseen, erikoisluok- sissä oloissa tuettava tällaisen koulumuodon 3878: kien puute, tyttöjen asuinhuoneitten ahtaus toimintamahdollisuuksia, joka antaa käytän- 3879: ym. ovat tehneet koulun toimintamahdolli- nöllisille aloille ohjaavaa opetusta ja jolla 3880: suudet suorastaan kyseenalaisiksi. Mainitta- sisäoppilaitoksena on erikoiset mahdollisuu- 3881: koon mm. että käsitöitä opetetaan ruokasa- det ratkaisevasti vaikuttaa tyttöjen kasva- 3882: lissa ja historiaa opettajan yksityisasunnossa, tukseen ja kehitykseen. 3883: opetuskeittiö on liian pieni eikä sen yhtey- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3884: dessä ole ruokailuhuonetta eikä kodinhoidon nioittavasti, 3885: opetustiloja. Oppilaat asuvat enimmäkseen 3886: 3-4 hengen huoneissa, mikä opiskelun kan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 3887: nalta on haitallista. Koulussa asuu 6 opet- tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar- 3888: tajaa, joiden asunto-olot ovat hyvin puutteel- kan suuruisen määrärahan Porvoon 3889: liset. naisopiston ja tyttölukion lisäraken- 3890: nuksen rakentamiseksi. 3891: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 3892: 3893: Saara. Forsius. Aune Innala. Erkki Tuuli. 3894: Jussi Saukkonen. Reino Ala-Kulju. Aaro Stykki. 3895: Olavi Lähteenmäki. Meeri Kalavainen. Armi Hosia. 3896: Mauri Seppä. Lyyli Aalto. Juha Rihtniemi. 3897: Marja Lahti. R. Hallberg. Veikko Helle. 3898: 1541 3899: 3900: IV,250.-Rah.al. N:o 80. 3901: 3902: 3903: 3904: 3905: Forsius ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisoppikoulujen 3906: koulukaluston hankkimiseen. 3907: 3908: 3909: E d u s k u n n a 11 e. 3910: 3911: Voimassa oleva yksityisoppikoulujen val- koulu on muutoinkin suurissa rahoitusvai- 3912: tionapulaki sisältää määräyksen siitä, että keuksissa. Hankinnoista pidättäytyminen 3913: tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen varatusta taas vaikuttaa erittäin vahingollisesti opetuk- 3914: määrärahasta voidaan yksityisoppikouluille sen tehoon. Näin on erityisesti laita maa- 3915: myöntää koulukaluston, opetusvälineiden seudulla, jossa ei opetus- ja havaintovälineis- 3916: sekä kirjaston hankkimista ja täydentämistä töä ole mahdollisuutta juuri lainkaan korvata 3917: varten valtionapua enintään viisikymmentä muilla tavoin. 3918: sadalta (7 §). Lakia säädettäessä lausuttiin Kouluhallituksesta saadun tiedon mukaan 3919: perusteluna, että ,koulujen opetus- ja kas- onkin sillä seikalla, ettei riittävää kouluka- 3920: vatustyön kehittäminen entistä tuloksellisem- lustoa, opetusvälineistöä ja kirjastoja ole 3921: maksi edellyttää, että koulut voivat hankkia voitu hankkia, ollut varsin suuresti opetuk- 3922: riittävän ja ajanmukaisen opetusvälineistön." sen tehoa vähentävä vaikutus. Ei ole talou- 3923: Hallitukset eivät kuitenkaan ole kertaa- dellisesti eikä pedagogisesti järkevää jättää 3924: kaan tällaista määrärahaa kouluhallituksen kalliit koulutalot säästäväisyysnäkökohtien 3925: toistuneista esityksistä huolimatta ottaneet vuoksi vaille kunnollista kalustoa ja opetus- 3926: tulo- ja menoarvioehdotukseensa. välineistöä. Kun avustuksen myöntäminen 3927: Uusien yksityisoppikoulujen perustaminen tapahtuu kouluhallituksen toimesta perustei- 3928: ja lukuisat uudet koulurakennukset kuiten- tujen anomusten nojalla, voidaan koulun ta- 3929: kin ovat tehneet tällaisen valtionavun entistä loudellinen asema, lukukausimaksun suuruus, 3930: tarpeellisemmaksi. Uuden koulukaluston, oppilaiden keskimääräinen sosiaalinen taso ja 3931: opetusvälineiden ja kirjaston hankkiminen muut asiaan vaikuttavat näkökohdat riittä- 3932: tulee kouluhallituksesta saadun tiedon mu- vä!Sti ottaa huomioon. 3933: kaan maksamaan koulua kohti keskimäärin Edellä sanotun perusteella ja viitaten yksi- 3934: 10-15 milj. mk. Tällainen menoerä on jo tyisoppikoulujen valtionapulain (493/50) 3935: niin suuri, että se tuntuvasti vaikuttaa mm. 7 § : ään ehdotamme kunnioittavasti, 3936: koulun lukukausimaksuun, sillä sen on ar- 3937: vioitava koron ja kuoletuksen muodossa te- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 3938: kevän vuosittain oppilasta kohti keskimäärin tulo- ja menoarvioon 10 Pl. X luvun 3939: n. 2 500 mk. Kun ka:luston ja opetusvälineis- 20 momentille 75 miljoonan markan 3940: tön uudishankinnat tulevat kysymykseen suuruisen määrärahan yksityisoppi- 3941: useimmiten silloin, kun koulu on rakentanut koulujen koulukaluston, opetusvälinei- 3942: uuden koulurakennuksen, joudutaan tämä in- den sekä kirjastojen hankkimista ja 3943: vestointi suorittamaan ajankohtana, jolloin täydentämistä varten. 3944: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 3945: 3946: SaaJ"a Forsius. Martti Salminen. 3947: Olavi Lähteenmäki. Anni Flinck. 3948: Toivo Hietala. Mikko Asunta. 3949: Aune Innala. Jussi Saukkonen. 3950: Reino Ala-Kulju. 3951: IV,251. - Rah.al. N: o 81. 3952: 3953: 3954: 3955: 3956: Formus ym.: Mäiiriiralwn vsoittamisesta avustukseksi Polio 3957: lnvali,dit qpUe .invslidikodin ja kuntouttamislaitoksen 3958: rakentamiseksi Tampereelle. 3959: 3960: 3961: E d u s k u n n a 11 e. 3962: 3963: P10lio Itvvalidit- Polio Invaliderna r.y. on mahdollista ast1a invalidikodissa ja hoidon 3964: koko maan. käsittävä yhdistys. Sen tekemän ohella opiskella ammattikoulussa. Policil-inva- 3965: vapaaehtoisen työn tuloksista mainittakoon lidien ohjaaminen kevyihin ammatteihil'l on 3966: mm. Tampereelila vuokratiloissa toimiva 20 välttämätöntä, koska invaliditeetti estää hei- 3967: potilaspaikkaa käsitti vä .sairaala sekä tut- dän sijoittumisensa fyysisesti kuntoa vaati- 3968: kimus- ja hoitoklinikka kuntouttamistiloineen vaan työhön. 3969: ja välineineen. Kun koko maassa on var- Suunnitellun laitoksen rakennuspiirustuk- 3970: sinaisia ' kuntouttamispaikkoja vain 70, on set ovat valmiina ja kokonaiskustannusarvio 3971: Tampereen edellämainittu laitos osoittautu- on 100 milj. mk. Tarvitaan peruspääomaksi 3972: nut välttämättömäksi. Tästä huolimatta on 40 nrilj. mk, jotta voitaisiin saada loppu lai- 3973: kuntouttam.ispaikkoja aivan liian vähän. noituksella. On tärkeätä, että suunnitellun 3974: Kuntouttamishoito on antanut polioon sai- laitoksen hoitomenot saadaan pysymään al- 3975: rastuneiden hoidossa erinomaisia tuloksia, haisina, jotta invalidikodin asukkaat voisivat 3976: mutta hoidon antaminen kodeissa on mahdo- asua siellä mahdollisimman halvalla. 3977: tont·a. Sentähden on Polio Invalidit-yhdistys Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 3978: päättänyt ryhtyä suunnittelemaan laitoksensa kunnioittaen, 3979: laajentamista ja invalidiikodin r.a:kentarrnista. 3980: Yhdistys on ostanut Tampereelta keskei- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 3981: seltä paikalta edullisesti tontin, jolle on tar- tuw- ja menoarvioon 40 miljoonaa 3982: koitus rakentaa .50 invalidille invalidikoti ja markkaa a.vustukseksi Polio Invalidit 3983: kullltoUJttamislaitos. Polio-epidemian aikoina -P.olio Invaliderna r.y:lle käytettä- 3984: voidaan tiloja käyttää myös sairaalana. Kun- väksi invalidikodin ja kuntouttamis- 3985: touttamishoitoa saavilla invalideilla olisi laitoksen rakentamiseksi Tampereelle. 3986: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 3987: 3988: Saara Forsius. R. Hallberg. 3989: Jaakko Kemppainen. Martti Salminen. 3990: Mikko Asunta. Olavi Lähteenmäki. 3991: Toivo metala. Elis Andersson. 3992: Arvo Tuominen. Aaro Stykki. 3993: Anni Flinck. Juha Rihtniemi. 3994: Ensio Partanen. Jussi Saukkonen. 3995: lMS 3996: 3997: 3998: 3999: 4000: Forsius ym.: Määrärahan osoittamisesta maa-alueen hankki- 4001: miseksi Hyvinkään maalaiskun'H.asta maatalov,den tutkimus- 4002: keskuksen sikatalouskoeasemaa varteflt. 4003: 4004: 4005: E d u s k u n n a ll e. 4006: 4007: V: n 1961 ,tulo- ja menoarviossa on 20 Pl. pivaa laidunta alueen !OllB'SSa kivikkoa, savea 4008: II: 58 momentille (maatalouden tutkimus- ja suota. Suoja-alueet laajenevaa asutusta 4009: keskuksen uudisrakennukset) myönnetty si- vastaan ovat vähäiset, eikä laajentamismah- 4010: katalouskoeaseman toiminnan tehostamiseksi dollisuuksia lisärakennuksia varten ole tu- 4011: rakennettavan uuden kantalroesikaloo, läm- levaisuudessa. 4012: pökeskuksen, emakkosikalan, henkilökunnan Sikatalouskoeaseman mkentamrinen Sot- 4013: asuinra;kennusten, veden puhdistuslaitoksen kialle tulisi valtiolle kalliiksi, minkä lisäksi 4014: sekä vesi-, viemäri- ja lämpöjohtojen, sähkö- alueelle olisi lunastettava tieoikeus yleiselle 4015: linjojen ja teiden suunnittelua varten tielle :nykyisten tieyhteyksien oHessa hanka- 4016: 8 400 000 mk. Samoin on vastaavalle momen- lat rautatien kahdestJi ylittävine tasoristeyk- 4017: tille v: n 1962 menoarvioon hallitus esittä- sineen. 4018: nyt myönnettäväksi mainittujen rakennusten Kun koeasema sijaitsisi erillään maatalou- 4019: ja laitteiden rakentamisen aloittamista var- den ,tutkimuskeskuksen tiloista ja muista val- 4020: ten 50 000 000 mk. Perustelujen mukaan sa- tion maatiloista, niin olisi sen itse hoidet- 4021: notut laitokset tulisi sijoittaa Seppälän ti- tava maatilansa ja hankittava suhteellisen 4022: lalle Kylmäkosken kunnan Sotkian kylään. pientä peltoalaa varten omat maatalousko- 4023: Tarkemmissa tutkimuksissa on myöhemmin neet. 4024: kuitenkin havaittu, että paikka ei ole sikata- Sitä vastoin Hyvinkään maalaiskunnassa 4025: louskoeasemal1e sopiva. Kun sikalarakennuk- Hyvinkään kylässä, jonne maatalousministe- 4026: set on sijoitettava ylävälle paikalle, tulisi riön asiaa tutkimaan asettama .toimikunta 4027: niiden sijoituspaikkana Seppäläm. tilalla ky- oli koeasemaa ehdottanut sijoitettavaksi, olisi 4028: symykseen lähinnä keskellä oleva moreeni- samassa ky~ässä pienviljelysneuvojaopisto, 4029: a]ue. Rwkennushallituksen asiantuntijan lau- jonka maatilaa voitaisiin käyttää hyväksi si- 4030: sunnon mukaan moreenialuetta voidaan katalouskoeaseman tukitilana. Hyvinkäällä 4031: käyttää rakennusmaana, mutta maaperän ki- koeasemaa varten varalttu pa.åkka on sitä 4032: visyys tulee aiheuttamaan jonkin verran li- paitsi asiantuntijoiden lausunnon mukaan 4033: säkustannuksia verrattuna soramaahan, var- muutoinkin tarkoitukseen varsin sopiva ja 4034: sinkin jos on kysymys ikapeista kaJivannoista on alueen varaamisesta maan omistajan ja 4035: kuten viemäri- ym. putkikaivannoista. Edel- valtion kesken tehty kiinteistökaupasta sää- 4036: leen lausunnossa on todettu, että ottaen huo- detyssä muodossa esisopimus. Sanottuun tar- 4037: mioon moreenimuodostuman muodon ja koitukseen tarvittaisiin noin 30 hehtaarin 4038: pinta-alan, näyttää siltä, että alue tulee suuruisen alueen hamkkimista varten Lam- 4039: osoittautumaan rakennussuunnittelun kan- menkorpi-nimisestä ..tilasta RN: o 335 Hyvin- 4040: nalta varsin ahtaaksi. kään kunnan Hyvinkään kylässä 11 800 000 4041: Kylmäkoski on myös liiam. kaukana maa- mk, josta maapohjan hintaa 8 300 000 mk ja 4042: talouden tutkimuskeskuksen koti,eläintutki- arvopuuston lunastusta 3 500 000 mk sekä 4043: muslaitoksista, jotka sijahsevat Tikkurilassa, noin 4.5 hehtaarin suuruisen alueen hamkki- 4044: koska olisi voHava mikäli mahdollista käyt- mista varten Hakala-nrimisestä tilasta RN: o 4045: tää samoja laboratorioita, tutkimusvälineitä 3:: Hyvinkään kunnan Hyvinkään kylässä 4046: ja kirjastoja..Alueella ei myöskään ole so- 1700 000 mk. 4047: 1544 IV,252. - Sika.talousl$:oeasema.. 4048: 4049: 4050: Edelil.ä olevan perusteella kunnioittaen eh- kan arviomäärärahan maa-alueen 4051: dotamme, hankkimiseksi Hyvinkään maalaiskun- 4052: nasta maatalouden tutkimuskeskuksen 4053: että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 sikatalouskoeasemaa varten. 4054: tulo- ja rnenoarvioon 13 500 000 mar- 4055: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 4056: 4057: Saara Forsius. Mikko Asunta. 4058: Martti Salminen. Reino Ala-Kulju. 4059: Juha Rihtniemi. Aune Innala. 4060: Veikko Helle. Matti Raipala. 4061: 1545 4062: 4063: IV,253.-Rah.al. N:o 83. 4064: 4065: Forsius ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouden tutki- 4066: muskeskuksen sikatalouskoeaseman rakentamiseksi Hyvin- 4067: kään maalaiskuntaan. 4068: 4069: Eduskunnalle. 4070: 4071: V: n 1961 tulo- ja menoarviossa on 20 Pl. vaa laidunta alueen ollessa kivikkoa, savea 4072: II: 58 momentille (maatalouden tutkimuskes- ja suota. Suoja-alueet laajenevaa asutusta 4073: kuksen uudisrakennukset) myönnetty sika- vastaan ovat vähäiset, eikä laajentamismah- 4074: talouskoeaseman toiminnan tehostamiseksi ra- dollisuuksia lisärakennuksia varten ole tule- 4075: kennettavan uuden kantakoesikalan, lämpö- vaisuudessa. 4076: keskuksen, emakkosikalan, henkilökunnan Sikatalouskoeaseman rakentaminen Sot- 4077: asuinrakennusten, veden puhdistuslaitoksen kialle tulisi valtiolle kalliiksi, minkä lisäksi 4078: sekä vesi-, viemäri- ja lämpöjohtojen, sähkö- alueelle olisi lunastettava tieoikeus yleiselle 4079: linjojen ja teiden suunnittelua varten tielle nykyisten tieyhteyksien ollessa hanka- 4080: 8 400 000 mk. Samoin on vastaavalle mo- lat rautatien kahdesti ylittävine tasoristeyk- 4081: mentille vuoden 1962 menoarvioon hallitus sineen. 4082: esittänyt myönnettäväksi mainittujen raken- Kun koeasema sijaitsisi erillään maatalou- 4083: nusten ja laitteiden rakentamisen aloitta- den tutkimuskeskuksen tiloista ja muista 4084: mista varten 50 000 000 mk. Perustelujen valtion maatiloista, niin olisi sen itse hoidet- 4085: mukaan sanotut laitokset tulisi sijoittaa Sep- tava maatilansa ja hankittava suhteellisen 4086: pälän tilalle Kylmäkosken kunnan Sotkian pientä peltoalaa varten omat maatalousko- 4087: kylään. Tarkemmissa tutkimuksissa on myö- neet. 4088: hemmin kuitenkin havaittu, että paikka ei Sitä vastoin Hyvinkään maalaiskunnassa 4089: ole sikatalouskoeasemalle sopiva. Kun sikaJa- Hyvinkään kylässä, jonne maatalousministe- 4090: rakennukset on sijoitettava ylävälle paikalle, riön asiaa tutkimaan asettama toimikunta oli 4091: tulisi niiden sijoituspaikkana Seppälän tilalla koeasemaa ehdottanut sijoitettavaksi, olisi 4092: kysymykseen lähinnä keskellä oleva moreeni- samassa kylässä pienviljelysneuvojaopisto, 4093: alue. Rakennushallituksen asiantuntijan lau- jonka maatilaa voitaisiin käyttää hyväksi 4094: sunnon mukaan moreenialuetta voidaan käyt- sikatalouskoeaseman tukitilana. Hyvinkäällä 4095: tää rakennusmaana, mutta maaperän kivi- koeasemaa varten varattu paikka on sitä 4096: syys tulee aiheuttamaan jonkin verran lisä- paitsi asiantuntijoiden lausunnon mukaan 4097: kustannuksia verrattuna soramaahan, var- muutoinkin tarkoitukseen varsin sopiva ja on 4098: sinkin jos on kysymys kapeista kaivannoista alueen varaamisesta maan omistajan ja val- 4099: kuten viemäri- ym. putkikaivannoista. Edel- tion kesken tehty kiinteistökaupasta sääde- 4100: leen lausunnossa on todettu, että ottaen huo- tyssä muodossa esisopimus. 4101: mioon moreenimuodostuman muodon ja Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh- 4102: pinta-alan, näyttää siltä, että alue tulee dotamme, 4103: osoittautumaan rakennussuunnittelun kan- 4104: nalta varsin ahtaaksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 4105: Kylmäkoski on myös liian kaukana maa- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun 4106: talouden tutkimuskeskuksen kotieläintutki- 62 momentille 50 miljoonaa markkaa 4107: muslaitoksista, jotka sijaitsevat Tikkurilassa, maatalottden tutkimuskeskuksen sika- 4108: koska olisi voitava mikäli mahdollista käyt- talouskoeaseman rakentamiseksi H y- 4109: tää samoja laboratorioita, tutkimusvälineitä vinkään maalaiskuntaan. 4110: ja kirjastoja. Alueella ei myöskään ole sopi- 4111: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 4112: 4113: Saara Forsius. Veikko Helle. Reino Ala-Kulju. 4114: Martti Salminen. R. Hallberg. Aune Innala. 4115: Juha Rihtniemi. Mikko Asunta. Matti Raipala. 4116: 10 E 706/61 4117: 1546 4118: 4119: IV,254. - Ra.h.al. N: o 84. 4120: 4121: 4122: 4123: 4124: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta maantierakennustyön 4125: aloittamiseksi Ounasjoen itäpuolitse Rovaniemeltä Mel- 4126: taukseen. 4127: 4128: 4129: E d u s k u n n a ll e. 4130: 4131: Yli 1{) vuoden ajan on puhuttu tien ra- netta.va tie myös jokilaakson asukkaiden pai- 4132: kentamisesta Ounasjoen itäpuolitse Meltauk- kallistietarvetta. Lisäksi tätä tietä tullaan 4133: seen. Viime aikoina on tämän tien rakenta- tarvitsemaan jo lähivuosina Ounasjoen voi- 4134: miseksi tehty jo suunnitelmiakin, joiden pe- malaitoksila rakennettaessa. Tie on myös so- 4135: rusteella rakentaminen voitaisiin aloittaa. piva työttömyystyökohde eteläosassa Ounas- 4136: Koska tällä välillä joen länsipuolitse kulkeva jokilaaksoa Rovaniemen maalaiskunnassa. 4137: tie ei enää täytä kaukoliikenteelle asetettavia Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 4138: vaatimuksia ja koska lähiaikoina tullaan ra- 4139: kentamaan. silta Ounasjokeen Rovaniemen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 4140: kaupungin pohjoispuolelle, ei ole mitään es- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun 4141: teitä kaukoliikennetien rakentamiseksi tälle 4 momcntille 60 000 000 markkwa 4142: välille. Kun Ounasjoen rannalla Rovaniemen maantierakennustyön aloittamiseksi Ou- 4143: maalaiskunnassa on varsin suuri asutus ilman nasjoen itäpuolitse Rovaniemeltä M el- 4144: jokilaakson itäpuolen tietä, palvelisi raken- taukseen. 4145: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 4146: 4147: Toivo Friman. Eino Tainio. 4148: Anna-Liisa Tiekso. Eemeli LakkaJa. 4149: IV,255. - Rah.al. N: o 85. 4150: 4151: 4152: 4153: 4154: Friman ym.: Miiiirii'I'IJlutm, osoittamisesta tierakennustyön 4155: aloittafltlisebi lr~Jarin Menesjärveltä Pokan kylään KitUlän 4156: kunnassa. 4157: 4158: 4159: E d u s k u n n a 11 e. 4160: 4161: Rovaniemen.- Kittilän - Könkiiän maan- teessa. Poronhoidon kehittyminen vaatii sitä, 4162: tiestä erkaneva Hanhimaan kylätie, joka ra- metsänhoidollisesti se on välttämätön, .mutta 4163: kennettiin 1920-luvulla, on jatkettu metsä- Inarin alueen metsien hyväksikäytön mah- 4164: ha!llituksen toimesta autokulkukelpoisena dollisuuksia se parantaa ratkaisevasti, sillä. 4165: tienä Kitisenjoen varrella sijaitsevaan Pokan tien valmistuttua Inarin puuta voidaan siir- 4166: kylään. Tie noudattaa viime vuosisadalla tää suhteellisen lyhyttä tietä Kemijoen vesis- 4167: rakennettua Kittilän-Inarin ratsutien (pos- töön Kitisen latvoille tai Ounasjoen keski- 4168: titien) suuntaa. 'rie on suunniteltu jatket- juoksulle. Myös läpikulkutienä pohjoiseen, 4169: tavaksi edelleen Pokan kylästä Repojoen yhdystienä Inarin ja Kittilän kuntien välillä 4170: kautta Menesjärvelle Inarin kunnassa ja tien sekä matkailuliikenteen kannalta on tiellä 4171: rakentaminen on siirtynyt TVH: n tehtä- huomattava merkitys. 4172: väksi. TVH onkin suorittanut jo tutkimuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4173: sen 40 lqn.: n matkalla Menesjärveltä Repo- nioittaen, 4174: j@elle ja tämän tieosan kustannusarvio on 4175: 216 milj. mk. TVH suorittaa tutkimuksen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 4176: loppuun. myös Repojoen--oPokan välillä ja tulo- ja menoarvioon 50 ()()() 000 mar- 4177: sille sopii luonnollisesti parhaiten tien tä- kan määrärahan tierakennustyön aloit- 4178: mänkin osan rakentaminen. tamiseksi Inarin Menesjiirveltä Pokan 4179: Vaikka tien suunta on harvaanasuttua erä- kylään Kittilän kunnassa. 4180: maata, on tiellä suuri merkitys monessa suh- 4181: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 4182: 4183: Toivo Friman. Eino Tainio. 4184: Anna-Liisa Tiekso. Eemeli Lakkala. 4185: 1548 4186: 4187: IV,256.- Rah.al N: o 86. 4188: 4189: 4190: 4191: 4192: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta Kittilän kirkonkylän 4193: asemakaava-alueen ohikulkutien rakennustöiden aloittami- 4194: seksi. 4195: 4196: 4197: E d u s k u n n a ll e. 4198: 4199: Rovaniemeltä Kittilän kautta Muonioon parhaillaan toteuttamisvaiheessa oleva asema- 4200: johtava kantatie n:o 79 ei täytä nykyisen kaava, sopisi uuden kauttakulkutien rakenta- 4201: liikenteen asettamia vaatimuksia. Eteläosal- minen asemakaavan toteuttamisen kanssa sa- 4202: taan se on erikoisen huonorakenteinen joh- manaikaisesti. Täanä tiem.ralmnnus palvelisi 4203: tuen osittain siitäkin, että on ollut jo pitkän myös välttämättömäksi osoittautuneena työ- 4204: aikaa suunnitteilla uuden tien rakentaminen kohteena työttömyystöitä järjestettäessä tal- 4205: Ounasjoen itäpuolitse Rovaniemeltä Meltauk- vikausina. 4206: seen, jolloin tämä uusi tie tulisi palvelemaan Ede1lä esitetyn perusteella kunnioittaen 4207: kaukoliikennettä. Myös pohjoiselta osaltaan ehdotamme, 4208: on :tie huonokuntoisimpia koko mallikunnassa 4209: ja on se välttämättä korjattava aivrun lähiai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 4210: koina. Pohjoisosan korjaamisen ja uudel- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun 4211: leenrakentamisen tiellä ei olekaan mitään 4 momentille lisäyksenä 30 000 000 4212: suuntariitaesteitä. On jo olemassa täysin tai markkaa töiden aloittamiseen asema- 4213: osittain vaJlmii>ta osasuunnitelmiakin. Täysin kaava-alueen ohikulkutien rakentami- 4214: valmis suunnitelma on esim. tien uudelleen- seksi kantatiellä n:o 79 Kittilän kir- 4215: rakentamiseksi Kittilän kirkonkylän koh- konkylässä. 4216: dalla 10.5 km:n matkalla. Kun Kittilässä on 4217: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 4218: 4219: Toivo Friman. Eino Tainio. 4220: Anna-Liisa Tiekso. Eemeli Lakkala. 4221: 1549 4222: 4223: IV,257.-Rah.al. N:o 87. 4224: 4225: 4226: 4227: 4228: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin läänin kun- 4229: nissa vuosina 1945-1949 jälleenrakennettujen peruskorjaa- 4230: mattomien kansakoulurakennusten peruskorjausten rahoit- 4231: tamiseksi. 4232: 4233: 4234: E d u s k u n n a 11 e. 4235: 4236: Sodan jälkeen joutuivat Pohjois-Suomen 2.4 milj.; Enontekiö 1 koulu 6 milj. ja Ko- 4237: hävitetyn alueen kunnat paljon muun ohessa lari 1 koulu 6.8 milj. mk. Jos valtion rahoi- 4238: jälleenrakentamaan melkein kaikki kansakou- tusta suori•tetaan näiden koulurakennusten 4239: lunsa. Silloin voimassa olleen lain muka;an korjaamiseen suunnilleen samoin perustein 4240: valtio korvasi nämä kustannukset kokonai- kui:n jo korjatuille vastaaville kouluille, niin 4241: suudessaan siltä osalta kuin oli kysymyk- normaalihinnat olisivat yhteensä n. 150 milj. 4242: sessä jälleenrakentamilnen. Rakennustyön mk ja vailtion avut ja lainat tästä 110-120 4243: kunnollinen suorittaminen oli kuitenkin sii- milj. mk. On kui<tenkin otettava huomioon, 4244: hen aikaan täysin mahdoton rakennustarvik- että korjauksia suoritettaessa on normaali- 4245: keiden ja ammattitaitoisen työvoiman puut- hinta säännöllisesti ollut todellisia kustan- 4246: tuessa. Tästä johtuen nämä kansakoulura- nuksia pienempi tai vain osa niistä ja että 4247: kennukset ovat muodostuneet vaikeasti rat- korjaamattomien rakennusten kunto on viime 4248: kaistavaksi kysymykseksi asianomaisille kun- vuosina IliOpeasti huonontunut, joten normaa- 4249: nille. Rakennuksia on korjattu ja uudis- lihintaa on korotettava. Mielestämme olisi 4250: tettu, mutta kunnollisia ja kestäviä niistä oikeudenmukaista, ·että jälellä olevien korjaa- 4251: ei ole saatu. Monissa tapauksissa on ollut mattomien rakennusten korjauskustannukset 4252: vaikeata ratkaista, kannattaako korjaus lain- maksettaisiin valtion kassasta, koska ne ov.at 4253: kaan ja jos ei, mitä olisi tehtävä. asiallisesti sodan seurausta, kuten oli jälleen- 4254: Näitä loouluja on vielä Lapin läänissä kor- rakennuskin, jonka valtio mm. kansakoulu- 4255: jaa;matta 44. Niiden korjauskustannukset, jen osalta maksoi kokonaisuudessaan. 4256: joiden rahoi<ttamiseen hallitus on luvannut Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 4257: varata rahaa vuoden 1962 taaousarvioon, kunnioittaen, 4258: mutta jättänyt sen tekemättä, on arvioitu 4259: 340 milj. mk:ksi jakautuen kuntien kesken että Eduskunta ottaisi V'ttoden 1962 4260: seuraavasti: Sodankylä 10 koulua 47.5 milj.; tulo- ja menoarvioon 300 000 000 mar- 4261: Salla 8 koulua 48.8 milj.; Rovaniemen mlk. kan määrärahan Lapin läänin kun- 4262: 5 koulua 39 milj.; Posio 5 koulua 66.79 milj.; nissa vuosina 1945-1949 jälleenra- 4263: Inari 3 koulua 40 milj.; Kittilä 3 lroulua 18 kennettnjen peruskorjaamattomien 4264: milj.; Savukoski 3 koulua 16.5 milj.; Muonio kansako1tlurakennusten peruskorjaus- 4265: 2 koulua 23.7 milj.; Pelkosenniemi 1 'koulu ten rahoittamiseksi kokonaisuudessaan. 4266: Hels:im.gissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 4267: 4268: Toivo Friman. Eino Tainio. 4269: Eemeli Lakkala. Anna-Liisa Tiekso. 4270: IV,258.- Ra.h.al. N:o 88. 4271: 4272: 4273: 4274: 4275: l':ri.lmm y:m.: MiiiiriiraAan. osoittamisesta asemakaavapakko- 4276: &uMStults8n ~misestä aiheutuneen vahingon korvaami- 4277: s-eksi Bov~men; kaupungille. 4278: 4279: 4280: E d u s k u n n a ll e. 4281: 4282: Sodan tuhottua mm. Rovaniemen kauppa- mesta anottu valtiolta korvausta, mutta 4283: lan oli v. 1945 pakko säätää laki, joilla &ii- saatu vain 60 miljo. mk varauMena kuluvan 4284: loinen ka,uppala oilreu:tettiin pakkolunasta- vuoden valtion tulo- ja menoarvioon. Tämä 4285: maan maata yksityisiltä maanomistajilta. on liian vähän. Valtion osuutta cm ehdotto- 4286: Eräät maanomistajat ja heihin liittyen lää- masti aisättävä ja vain siten ~ v. 1945 4287: ninhallitus ryhtyivät vastustamaan lain toi- säädetty lakikin .to'lleutetuksi. '1'ämä 0n myös 4288: meenpanoa ja sen seurauksena syntyi pitkä- ainoa keino, jolla estetään kaupungin vähä- 4289: aikainen riita ·edellä mainittujen ja korkeim- varaiset omakotirakentajat joutmnat'lta nous- 4290: man hallinto-oikeuden välillä. Vaikka riita seiden tonttikustannusten vuoksi voittamat- 4291: f\:$1ji toistakymmentä VUQtta, ei kauppala tomiin vaikeuksiin. 4292: osallistunut siih~n, mutta ei luonn10ll:ise&ti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4293: voinut myöskään estää 1::ai lopettaa sitä. nioittaen, 4294: Riita tJl~ vaWon viranomaisten keskeinen, 4295: mutta siitä kärsi vahinkoa kauppala. Tåmä että Eduskunta ott9,isi vuoden 1962 4296: vahinko· on pätevin perustein arvioitu 315- tulo- .ia menoarvioon 250 0@(): 000 mar- 4297: 32'0 milJ. rn:k: ksi. kan määrärahan asemakaavapakkoZ'u- 4298: Koska vahinko on riida,ttomasti valtion nastuksen viipymisestä aiikeutuneen: 4299: viranomaisten toimenpiteistä aiheutuva, on vahingon korvaamiseksi Rovaniemen 4300: kauppalan - nykyisin kaupungin - toi- kaupungille. 4301: Helaingiss.ä. 16 päivänä syyskuuta 1961. 4302: 4303: Toivo Friman. Eemeli LakkaJ.a. 4304: Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso. 4305: 1551 4306: 4307: IV,259.-Rah.al. N:o 89. 4308: 4309: 4310: 4311: 4312: J'rima.n ym.: MääräraAmt tm)ittamisesta karjanrehun osto- 4313: liWUstmtMt myöntämiseksi timoteisadon menettänet1le La- 4314: pin lääni"" pien'Dujelijöille. 4315: 4316: 4317: Ed usku n nalle. 4318: 4319: Viime kesänä tuli 'harvinaisen suuri heinä- päästy mwidontuota:nnOt'ISa merlcittäviin tu- 4320: karo suurimmassa osaBSa Lapin lääniä. Sen loksiin, on saavutukset nyt pyrittävä säilyt- 4321: aiheutti pahkahome, jonka tuho oli sitä suu- tämään järjestämällä :tarpeeksi rehua kar- 4322: rempi mitä paremmassa kunn<JSSa heinävilje- joille tulevana ,talvena. Tämä käykin suh- 4323: lykset olivat. Ensimmäisen vuoden :timotei- teellisen helposti, koska rehun siirtoa ei tar~ 4324: sado,t menivät joko k(jkonaan tai 80-90 vitse suorittaa pit:lci.ä matkoja. Jo läänin 4325: %:sesti j~pa toisenkin vuoden sadot suurim- eteläosasta on swatavissa huomattava osa, 4326: malta ooallta. mahdollisesti koko tal"Vi1Jtava määrä. 4327: Kaiikkien tuhoalueen kuntien toimesta on Edellä olevan perust0ella ehdotamme, 4328: suoritettu arviot vahinkojen suuruudesta ja 4329: arvioiden suorittajat ovat yloonsä todenneet että Eduskunta tJttaisi vuoden 1962 4330: vahingot niin suuriksi, ettei Lapin läänin tulo- ja menoarvioon 75 000 000 mar- 4331: pienviljelys selviä niistä ilman valtiovallan kan arviomäärärahan karjanrehun os- 4332: tukea. Tilannetta vielä pahensi kesän satei- toavustusten myöntämiseksi pienvilje- 4333: suus, joka esti rehunkorJuuta lUOilJlonniityil- lijöille Lapi11; läänin niillä alueilla, 4334: täkin. Kun Lapin läänin karjaa on viime joilla pahkahome hävitti timoteisadon 4335: vuosina !lisätty ja muuten kehitetty sekä viime kesänä. 4336: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 4337: 4338: Toivo Friman. Eemeli Lakkala. 4339: Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso. 4340: 1552 4341: 4342: IV,260.- Rah.al. N: o 90. 4343: 4344: 4345: 4346: 4347: Haapanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen- 4348: Lahden rataosuudella olevan Järvelän rautatieylikäytävä- 4349: sillan suunnittelu- ja rakennustöiden aloittamiseksi. 4350: 4351: 4352: E d u s k u n n a 11 e. 4353: 4354: Riihimäen ja Lahden välisellä rataosuu- rautatien yli johtava ylikäytäväsilta ja ryh- 4355: della on useita tasoylikäytäviä, joissa liiken- dyttävä kiireellisesti mainitun sillan suun- 4356: neturvallisuus ei ole paras mahdollinen. nittelu- ja rakennustöihin. 4357: Kärkölän kunnassa oleva Järvelän tasoyli- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 4358: käytävä lienee tällä hetkellä mainitun rata- 4359: osuuden vaarallisin ylityspaikka. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 4360: Ylikäytävän kautta kulkee huomattava tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 4361: kaukoliikenne ja lisäksi on Järvelä melko 10 000 000 markkaa Riihimäen-Lah- 4362: suuri asuntoalue, jonka vuoksi ylikäytävällä den rataosuudella olevan Järvelän 4363: on erittäin suuri paikallinen käyttötarve. rautatieylikäytäväsillan suunnittelu- 4364: Näistä syistä olisi Järvelään rakennettava ja rakennustöiden aloittamiseksi. 4365: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 4366: 4367: Kaino Haapanen. Kauko Tamminen. 4368: 1553 4369: 4370: IV,261. - Rah.al. N: o 91. 4371: 4372: 4373: 4374: 4375: Haapanen ym..: 1Jfää1·ärahan osoittamisesta Riihimäen- 4376: Lahden maantien parannustöiden aloittamiseksi. 4377: 4378: 4379: E d u s k u n n a 11 e. 4380: 4381: Riihimäen-Lahden välinen maantie lienee maksi. Riihimäki ja Lahti ovat nopeasti 4382: tällä hetkellä luettavissa maamme kehnoim- kasvavia asutus- ja teollisuuskeskuksia, joi- 4383: pien teiden joukkoon. Kuitenkin tie on erit- den välinen maantieliikenne kasvaa nopeasti. 4384: täin vilkkaasti liikennöity ja sijaitsee Tämä tie kulkee tiheästi asuttujen maata- 4385: alueella, jonka moottoriajoneuvokanta on lousalueiden halki, joten tiellä on erittäin 4386: maamme korkeimpia. suuri paikallinen merkitys. 4387: Näistä syistä olisi Riihimäen-Lahden vä- Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 4388: linen maantie parannettava. Samalla tiestä 4389: muodostuisi jatko jo rakenteilla olevaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 4390: Riihimäen-Lopen-Lietsan tiehen ja siten tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar- 4391: yhdistäisi maakunnan eri osia toisiinsa. Hel- kan määrärahan Riihimäen-Lahden 4392: singin-Riihimäen-Hämeenlinnan tien val- välisen maantien parannustöiden aloit- 4393: mistuttua on maakunnan itäosiin suuntautu- tamiseksi. 4394: vien teiden tarve tullut entistä polttavam- 4395: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 4396: 4397: Kaino Haapanen. Kauko Tamminen. 4398: 4399: 4400: 4401: 4402: 11 E 706/61 4403: IV,262.- Rah.aJ.. N:o 92. 4404: 4405: 4406: 4407: 4408: BM.pUta ym.; Miiiirärtlhan osoittamisesta Someron-Loi- 4409: WIQ ~W. :pMantamistöiden aloittamiseksi. 4410: 4411: 4412: 4413: E d lUku n n a 11 e. 4414: 4415: Uud@. Helsingin-Porin pikatien v~nris jo valmistune.elle Turun-Hämeenlinnan 4416: tumis.en ;iä.l~een jäivät sellai~t huomattavat tielle ja valmistumassa olevalle Turun- 4417: &~utus~ ja liikennekel!lkukset kuin Someron Tampereen tielle. 4418: kunta ja Loimaan kauppala tien vaikutus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 4419: pii:dn ulkopuolelle. Kun näiden paikkakun- 4420: tien kautta kulki vanha Helsingin-Porin että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 4421: maantie. ja kun tällä tieosuudella on huomat- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 4422: tava paikallinen ja kauttakulkuliikenne, olisi kan suuruisen määrärahan Someron- 4423: Someron ja Loimaan välinen maantie kun- Loimaan maantien parantamistöiden 4424: nostettava nykyistä liikennetarvetta vastaa- aloittamiseksi. 4425: vaksi. Tiestä muodostuisi samalla yhdystie 4426: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 4427: 4428: Kaino Haapanen. Kauko Tamminen. 4429: 1566 4430: IV,263.-Rah.al. N:o 93. 4431: 4432: 4433: 4434: 4435: Haapanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta B-luo- 4436: kan mielisairaaloiden rakennuskustannusten valtion osuu- 4437: den maksamista varten. 4438: 4439: 4440: E d u s k u n n a ll e. 4441: 4442: B-luokan mielisairaaloiden rakentamista otettavien B-sairaaloiden rakennus- ja irtai- 4443: lain edellyttämässä laajuudessa on hidastut- miston perushankintoihin esitetty määräraha 4444: tanut viivyttely lain määräämän valtion on riittämätön. Mielisairaanhoidon saattami- 4445: osuuden maksamisessa B-mielisairaalain kun- nen lain määräämälle tasolle on kiireellinen 4446: tainliitoille. Se jarruttaa myös suunnitteilla ja valtiovaltaa syvästi velvoittava toimenpide, 4447: olevien B-sairaaloiden rakennushankkeiden jossa valtion taloudellisten velvoitteiden täyt- 4448: toteuttamista varsinkin kun valtionvarainmi- tämisen viivyttely ei voi tulla kysymykseen. 4449: nisteriö on viime vuonna päättänyt, ettei Edellä oleviin perusteisiin viitaten ehdo- 4450: suunnitelmia saa lähteä toteuttamaan ennen tamme, 4451: kuin tarkoitukseen on varattu määrärahat. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 4452: Vaikka vuoden 1960 loppuun suunnitel- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XIX luvun 4453: maan otettujen B-luokan mielisairaaloiden ra- 9 momentille lisäyksenä 150 000 000 4454: kennuskustannusten valtion osuutta on mak- markkaa käytettäväksi jo rakennettu- 4455: samatta 1 244 000 000 mk, on tulo- ja meno- jen ja rakenteilla olevien B-luokan 4456: arvioon otettu tarkoitusta varten vain mielisairaaloiden rakennuskustannus- 4457: 340 000 000 mk. Varojen tarve on siis huo- ten valtion osuuden maksamista var- 4458: mattavasti suurempi. Niin ikään v. 1962 ten. 4459: valtionapua edellyttävän suunnitelman piiriin 4460: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 4461: 4462: Kaino Haapanen. Nestori Nurminen. 4463: V. Rytkönen. Leo Suonpää,. 4464: Ka.u.ko Tamminen. Veikko Kansikas. 4465: Ann.a.-Liisa. Tiekso. 4466: 1556 4467: 4468: IV,264.- Rah.aJ!. N: o 94. 4469: 4470: 4471: 4472: 4473: Haapanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi 4474: maaseudun ja asutuskeskusten pienyrittäjille. 4475: 4476: 4477: E d u s k u n n a 11 e. 4478: 4479: Maamme käsi- ja pienteollisuuden tuke- On huomattava, että monista suurteollisuu- 4480: mista varten on vuosittain tulo- ja menoar- den saamista verohelpotuksista, kuten laajen- 4481: vion puitteissa myönnetty halpakorkoisia lai- netun poisto-oikeuden käyttö ja siirrot eläke- 4482: noja pienteollisuuden harjoittajille. Kulu- säätiöihin, pienteollisuus ei ole päässyt osal- 4483: vana vuonna eduskunta on myöntänyt tähän liseksi. 4484: tarkoitukseen 900 milj. mk. Ensi vuoden Näistä syistä olisi hallituksen esittämää 4485: tulo- ja menoarviossa on näiden lainojen määrärahaa käsi- ja pienteollisuuden !ainoiksi 4486: määrä alennettu 700 milj. mk:ksi. Emme ole korotettava 300 milj. mk:lla, jolloin laina- 4487: voineet pitää oikeana tätä hallituksen menet- määrä nousisi kokonaisuudessaan 1000 milj. 4488: telyä. mk: ksi. Samalla olisi momentin käyttöä laa- 4489: Se tulee vaikeuttamaan pienyrittäjien jennettava siten, että lainoista pääsisivät osal- 4490: asemaa, sillä heillä ei ole samoja mahdol- lisiksi myös sellaiset pienyrittäjiin rinnastet- 4491: lisuuksia saada lainavaroja rahalaitoksilta tavat yrittäjät kuin mm. ammattiautoilijat. 4492: kuin on suurteollisuuslaitoksilla. Jo pelkäs- Kun on kysymys valtion tuesta, olisi lai- 4493: tään takuiden saannin vaikeus tulee useassa nojen saanti rajoitettava koskemaan vain 4494: tapauksessa estämään lainan· myöntämisen. niitä, joita omistajan varallisuuden ja yrityk- 4495: Pienyrittäjien taloudellinen asema on vai- sen koon perusteella voidaan pitää varsinai- 4496: keutunut suurteollisuuden ja ulkomaisten sina pienyrittäjinä. 4497: tuotteiden kilpailun vuoksi. Tästä syystä Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 4498: valtion olisi entistä tehokkaammin tuettava 4499: pienyrittäjiä. Näin voitaisiin jossain määrin että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 4500: luoda lisää työtilaisuuksia ja parantaa pien- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun 4501: yritysten toimintaedellytyksiä. Parhaina tu- 25 momentille lisäyksenä 300 000 000 4502: kemismuotoina voitaisiin pitää pienyritysten markkaa käytettäväksi lainoina maa- 4503: vapauttamista liikevaihtoverosta ja halpakor- seudun ia asutuskeskusten pienyrittä- 4504: koisten valtion lainojen myöntämistä niille. jille. 4505: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 4506: 4507: Kaino Haapanen. Rainer Virtanen. 4508: Martti Linna. Veikko Rytkönen. 4509: Toivo Asvik. Usko Seppi. 4510: Matti Meriläinen. 4511: 1557 4512: IV,265. - Rab.al. N: o 95. 4513: 4514: 4515: 4516: 4517: Haapasalo ym.: Määrärahan osoittamisesta yhdysradan ra- 4518: kennustöiden aloittamiseksi Heinolasta Savon radalle. 4519: 4520: 4521: E d u s k u n n a ll e. 4522: 4523: Heinolan-Savon yhdysratahanke on ollut kautta tulisivat arvokkaat luonnonvarat ny- 4524: jo vuosikymmeniä vireillä, ja viimeksi edus- kyistä paremmin käytetyiksi, samalla kun se 4525: kunta 22. 11. 1960 vastauksessaan hallituk- loisi näille seuduille uutta teollisuutta ja 4526: selle eräiden uusien ratojen rakentamisesta muita työtilaisuuksia. V. 1959 suoritetun las- 4527: totesi tämän olevan tärkeimmän yhdysrata- kelman mukaan poikkiradalla liikennöisi vuo- 4528: hankkeen. Tämän jo sinänsä erittäin tärkeän dessa 1 800 täyttä tavarajunaa, eli kuusi 4529: radan, mikä lyhentäisi Kainuusta, Savosta ja junaa päivässä. Nykyinen lisääntynyt teolli- 4530: Pohjois-Karjalasta matkaa Helsinkiin ja suu- nen toiminta nostaisi tavarajunamäärän 8- 4531: rimpaan osaan satamiamme n. 40 km:llä, 10 päivässä, minkä lisäksi tulisi matkustaja- 4532: tarpeellisuutta on suuresti lisännyt Lahden- liikenne, jonka osalle lasketaan n. 400 000 4533: Loviisan radan normaaliraiteiseksi rakenta- henkilöä vuodessa. Jo edellämainitutkin luvut 4534: minen sekä uusi Valkon satama, mikä suu- osoittavat, että poikkiradasta tulisi myös ta- 4535: resti tulee helpottamaan vientisatamiimme loudellisesti kannattava. Tämän radan raken- 4536: kohdistuvaa painetta. Ko. radan välttämät- taminen tekisi myös tarpeettomaksi Savon 4537: tömyydestä on myös v. 1959 teollisuusneu- radan eteläpään kaksiraiteiseksi tekemisen, 4538: vottelukunta ja v. 1951 rautatierakennus- samalla kun se helpottaisi ruuhkautumista 4539: komitea antanut lausuntonsa, joissa radan Kouvolan erittäin vaikeassa solmukohdassa. 4540: kiireellistä rakentamista pidetään välttämät- Eduskunnan käsiteltävänä on ko. rataa kos- 4541: tömänä kuljetusolojemme kehittämisen kan- keva lakialoite. 4542: nalta. Tulkoon vielä todetuksi, että kun Tam- Edellä olevan perusteella ja viitaten kulu- 4543: pella Oy rakensi Heinolaan suuren puoli- van vuoden valtiopäiville jätettyyn lakialoit- 4544: selluloosatehtaan, annettiin yhtiölle lupaus teeseen n: o 183 ehdotamme, 4545: radan rakentamisesta. 4546: Suunniteltu ja tutkittu rata halkaisisi kes- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 4547: kisen Suomen ainoan suuremman radattoman tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mar- 4548: alueen, ja siitä tulisi n. 70 km:n pituinen. kan määrärahan yhdysradan raken- 4549: Se kulkisi Päijänteen itäpuolella olevien nustöiden aloittamiseksi Heinolasta 4550: metsärikkaiden alueiden halki, joten tämän Savon radalle. 4551: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 4552: 4553: K. F. Haapasalo. Lyyli Aalto. 4554: Veikko Helle. Eetu Karjalainen. 4555: Urho Kulovaara. Varma K. Turunen. 4556: Edvard Pesonen. Esu Niemelä. 4557: Niilo Nieminen. Elis Manninen. 4558: V. E. Partanen. Onni Mannila. 4559: Mikko Hult. Viljo A. Virtanen. 4560: 1568 4561: 4562: IV,266. - Ra.b..al. N: o 96. 4563: 4564: 4565: 4566: 4567: Haapa.sa.lo ym.: Määrärahan osoittamisesta neljää uutta sa- 4568: nom.alehtimieseläkettä varten. 4569: 4570: 4571: E d u s k u n n a ll e. 4572: 4573: V. 1961 voitiin tulo- ja menoarviossa yli- sellaisella tavalla, että sanomalehdentoimit- 4574: määräisiin eläkkeisiin varatusta määrärahasta tajat voisivat vanhuudenpäiviensä turvasta 4575: myöntää kuusi uutta valtion sanomalehtimies- varmoina omistautua raskaalle ja vaativalle 4576: eläkettä, jotka suuruudeltaan vastasivat val- työlleen. Eläkemahdollisuuksien ollessa var- 4577: tion 17. palkkausluokan täyttä eläkettä. sin vähäiset ja suuren osan lehtimiehistä jou- 4578: Eduskunta varasi tähän tarkoitukseen tulo- tuessa odottamaan mainittua valtion sanoma- 4579: ja menoarvioon ensimmäisen kerran määrä- lehtimieseläkettä vuosikausia, on syntynyt ti- 4580: rahan v. 1937, jolloin myönnetyn määrära- lanne, jossa sanomalehdentoimittaja joutuu 4581: han turvin voitiin jakaa viisi sanomalehti- työskentelemään vielä sellaisessa iässä, jolloin 4582: mietieläkettä vuosittain. Se vastasi silloista normaalisti sekä julkisoikeudellisessa että yk- 4583: iarvetta, mutta 30-, 40- ja 50-luvulla tapah- sityisoikeudellisessa työsuhteessa oleva pal- 4584: -tunut eläkkeiden lukumäärän vähennys on kansaaja jo monen vuoden ajan on voinut 4585: olennai~ heikentänyt ansioituneiden sano- nauttia hyvin ansaittua vanhuuden lepoa riit- 4586: malehdentoimittajien pääsyä osalliseksi val- tävän eläkkeen turvin. 4587: tion sanomalehtimieseläkkeestä. V. 1960 ta- Jos vuosittain myönnettävien uusien val- 4588: pahtunut eläkkeiden lukumäärän lisäys nel- tion sanomalehtimieseläkkeiden lukumäärää 4589: jästä kuuteen on vain osittain parantanut lisätään tulo- ja menoarvioon jo varattujen 4590: tilannetta. kuuden lisäksi neljällä, niin että v. 1962 ja 4591: Maan lehtimieskunnan ikärakenteen joh- sen jälkeen voitaisiin jatkuvasti myöntää 4592: dosta on viime vuosien aikana eläkeikään eh- vuosittain kymmenen uutta sanomalehtimies- 4593: tineiden ansioituneiden sanomalehdentoimit- eläkettä, merkitsisi se ratkaisevaa paran- 4594: tajien luku suuresti kasvanut - vuosittain nusta, muttei kuitenkaan lisäisi ylimääräis- 4595: on eläkkeiden hakijoita ollut pitkälti toista- ten eläkkeiden aiheuttamia kustannuksia mi- 4596: kymmentä - ja tämä on omalta osaltaan, terrkään merkittävästi. 4597: yhdessä lehdistön voimakkaan kasvun ohella Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4598: lisännyt eläketarvetta. nioittavasti, 4599: Maamme sanomalehdistö toimii joitakin 4600: poikkeuksia lukuunottamatta taloudellisesti että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 4601: varsin ahtaissa oloissa. Tämä on aiheutta- tulo- ja menoarvioon 16 Pl. II luvun 4602: nut mm. sen, etteivät sanomalehdenkustan- 2 momentille 1 694 400 markkaa lisäyk- 4603: tajat ole voineet hoitaa palveluksessaan ole- senä neljää uutta sanomalehtimieselä- 4604: vien sanomalehdentoimittajien eläketurvaa kettä varten. 4605: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 4606: 4607: K. F. Haapasalo. Veikko Hyytiäinen. Kurt Nordfors. 4608: Rafael Paasio. Torsten G. Aminoff. Alwar Sundell. 4609: Ale Holopainen. Victor Procope. Vilho Turunen. 4610: Ju,'\si Saukkonen. G. Henriksson. Urho Kulovaara. 4611: Erkld Tuuli. Arvo Tuominen. Esa Kaitila. 4612: 1669 4613: 4614: IV,267.- Rah.al. N: o 97. 4615: 4616: 4617: 4618: 4619: Baapualö ym.: Korotshi" määrärahan osoittamisesta kala- 4620: talouden. Mittämit66ft. 4621: 4622: 4623: E d 11 s k u n n a 11 e. 4624: 4625: Kalastuslain perusteluissa sanotaan: ,Ker- maksuja jo 79 869 700 mk. K:un. ~imarkiksi 4626: tyneet kalastuksenhoitomaksut olisi käytet· vuoden 1960 toisella vuosipuoliskolla kertyi 4627: tävä. kalatalouden edistämiseen joko suora- 18 553 400 mk korttivaroja ja kortinlunastä- 4628: naisesti tai avustuksina sanottua tarkoitusta jien lukumäärä tänäkin vuo:l1lla tuntuu edel- 4629: edistäville järjestöille, seuroille, kalastttskun· leen kasvavan, on va1'1Ilaa, että kalastuksen- 4630: nille ja kalastushoitoyhtymille" ja edelleen hoitt>mäksuja kertyy tänä vuonna yli sata 4631: ,kalastuksenhoitomaksuista saadut varat on milj. mk. 4632: tarkoitettu käytettäväksi yksinomaisesti kala- Kalastuslain 101 § määrää, että valtion 4633: talouden edistämiseksi". Näin kuitenkaan ei tul()- ja menoarviöon on vuosittain otettava 4634: ole tapahtunut. kalatalouden edistämiseksi määräraha, joka 4635: Vuosittain maan kalatalouden edistämiseen vastaa a.inllkin sitä määrää, mikä kolmen 4636: varattu määräraha on ollut tavattoman vähäi- edellisen vuoden perusteella laskien on kat- 4637: nen tarpeeseen nähden ja nämä ,kalastus- sottava kalastuksenhoitomaksuina kertyvän. 4638: korttivarat;' tarvittaisiin lyhentämättöminä Kun hallituksen tulo- ja menoarviöesityk- 4639: eduskunnan määräämään tarkoitukseensa. sessä nyt 2 Os. V luvun 14 momentin koh- 4640: Pääasiassa harrastajakalastajilta erikoisve- dallakin katsotaan kalastuksenhoitomliksuina 4641: rona perittyjä kalastuskorttivaroja on viime kertyvän 91 milj. mk, mutta kalatalouden 4642: vuosina kertynyt seuraavasti: edistämiseen esitetään 11 Pl. XIII: 4 momen- 4643: tin kohdalla vain 85 milj. mk, ei mielestänune 4644: V. 1957 kertyi maksuja 74 846 400 mk ja kalastuslain määräyksiä ole tulkittu oikein. 4645: käytettiin kalatalouden edistämiseen Lisäksi edelläesitetyn edellisten vuosien tul()- 4646: 69 262 579 mk, ja menoarviosta saadun tilaston perusteella 4647: V. 1958 kertyi 78 645 800 mk, käytettiin voidaan kalastuksenhoitomaksuja katsoa ker- 4648: 71 953 361 mk, tyvän todellisuudessa ensi vuonna ainakin 4649: V. 1959 kertyi 86 236 500 mk, käytettiin 100 milj. mk. 4650: 74 283 045 mk, Edellä esitettyyn viitaten ehdotanune, 4651: V. 1960 kertyi 89 324 100 mk, käytettiin 4652: 79 411 850 mk. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 4653: tulo- ja menoarvion 11 Pl. XIII luvun 4654: Vuonna 1961 on tulo- ja menoarviossa va- 4 momentille lisäyksenä 15 miljoonaa 4655: rattu tarkoitukseen vain 80 000 000 mk ja markkaa kalatalouden edistämiseen ja 4656: tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla vastaavasti tulopuolelle 2 Os. V luvun 4657: (1. 1.-30. 6. 61) on kertynyt kalastuskortti- 14 momentille 9 miljoonaa markkaa. 4658: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 4659: 4660: K. F. Haapasalo. Kalle Matilainen. Elis Manninen. 4661: Erkki Hara. Anni Flinck. Ensio Partanen. 4662: Veikko Helle. Lyyli Aalto. Eino Raunio. 4663: 'Valto Käkelä. Edvard Pesonen. Varma K. Turunen. 4664: Kustaa Alanko. 4665: 1560 4666: 4667: IV,268.- Rah.al. N: o 98. 4668: 4669: 4670: 4671: 4672: Haapasalo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähä- 4673: varcuisten ammattiopintoaV1tstuksiin. 4674: 4675: 4676: Eduskunnalle. 4677: 4678: Ammattikoulujen lisääntyessä on jatku- Kun vuonna 1962 ehtii ammattikouluikään 4679: vasti kasvanut myös :vähävaraisten ammatti- ensimmäinen suuri sodanjälkeinen li:käludkka, 4680: opintoavustusten tarve. Tästä huolimatta on joka on n. 30 000 suurempi kuin keskimää" 4681: tälle momentille tehty viime vuosina hyvin rin sodan aikana syntyneet, tulee paine am- 4682: niukasti lisäyksiä, vieläpä supistettu määrä- mattikouluihin kasvamaan erittäin suureksi, 4683: rahaa. Niinpä kun v. 1960 jaettiin näitä samoin myös vähävaraisten ammattiopinto- 4684: avustuksia 319 407100 mk, niin v:n 1961 avustusten tarve. Kun kysymyksessä on ikä- 4685: talousarviossa tarkoitukseen on varattu vain luokka, joka suurelta osalta jäi oppikoulujen 4686: 280 000 000 mk. Tällainen kehitys on vienyt ulkopuolelle tilanpuutteen vuoksi, olisi nyt 4687: siihen, että yhä useammat avustuksen tar- näille nuorille varattava mahdollisuus am- 4688: peessa olleet vähävaraiset ovat jääneet vaille mattikoulutuksen saantiin. Ilman avustus- 4689: ammattikouluopetusta. Tällaisella asianti- määrärahan suurta lisäystä jäävät kuitenkin 4690: lalla on ollut toinenkin haittavaikutus. Kun useimmat varsinkin kauempana ammattikou- 4691: määräraha on pysyny:t muuttumattomana, luista asuvat vähävaraiset tämänkin koulun 4692: jopa sitä on alennettukin, mutta sensijaan ulkopuolelle. Asjantuntijat arvioivatkin, että 4693: avustus on jaettu yhä useammalle, on saatu avustusmäärärahaa pitäisi korottaa ainakin 4694: avustusmäärä jHtkuvasti pienentynyt. Kun 50% :lla, mieli sen vastata niitä perusteita, 4695: vielä jakoperusteet pohjautuvat v:n 1951 mitkä vuonna 1951 asetettiin. 4696: laskelmiin, minkä jälkeen elinkustannukset Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4697: ovat huomattavasti nousseet, voidaan pää- nioittaen, 4698: tellä, että nykyiset avustukset ovat vain puo- 4699: let siitä, mitä v. 1951 annettiin. Esimerkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 4700: vuoksi mainittakoon, että v. 1954 annettiin tulo- ja menoarvioon 14 Pl. X luvun 4701: 6 766 ammattiopintoaVUIStusta, mutta 1960 13 momentille (vähävaraisten ammat- 4702: 13 921. Tällöinkin joka neljäs hakija jäi tiopintoavustukset) 150 m~1joonan 4703: määrärahan niukkuuden vuoksi ilman avus- markan lisäyksen. 4704: tusta. 4705: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 4706: 4707: K. F. Haapasalo. Pentti Niemi. 4708: Veikko Helle. Varma K. Turunen. 4709: Veikko Kokkola. Rafael Paasio. 4710: Sylvi Silta.n.en. Väinö Tikkaoja. 4711: Arvo Ahonen. Viljo A. Virta.n.en. 4712: Lyyli Aalto. 4713: 1561 4714: 4715: IV,269. - Rah.al. N:o 99. 4716: 4717: 4718: Haapasalo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta käsi- ja 4719: pient eollisuuslainoihin. 4720: 4721: Ed u s kunnalle. 4722: 4723: Valtion tulo- ja menoarviossa on ollut vuo- nollisesti myös pienteollisuudelle näillä 4724: desta 1951 lähtien määräraha käsi- ja pien- alueilla muodostumaan uusia toimintamah- 4725: teollisuuslainoja varten. Valtioneuvoston vah- dollisuuksia. Näin ollen tarvitaan näillä 4726: vistamien käsi- ja pienteollisuuslainojen yleis- alueilla uutta pienteollisuutta ja . entisten 4727: ehtojen mukaan lainoja myönnetään käsi- ja pienyritysten laajentaminen käy välttämättö- 4728: pienteollisuusyrityksille, joita kansantalouden mäksi, jotta pienteollisuuden alihankintatoi- 4729: kannalta voidaan pitää hyödyllisinä ja joilla minta voidaan asianmukaisesti hoitaa. Lisäksi 4730: on tyydyttävät kannattavuusedellytykset, on otettava huomioon perusteollisuuden ker- 4731: ensisijaisesti sellaisilla alueilla ja toimi- rannaisvaikutuksena muodostuvat pienyri- 4732: aloilla, joilla pysyvien työtilaisuuksien ai- tykset. Näin syntyvä pienteollisuuden lisälai- 4733: kaansaaminen ja turvaaminen on tärkeää. noitustarve on syytä ottaa huomioon lisäyk- 4734: Käsi- ja pienteollisuuslainahakemuksia on senä pienteo1lisuuslainamäärärahaan. Kun li- 4735: ollut vuosina 1951-61 yhteensä 16 125 yh- säksi käsi- ja pienteollisuuslainoitus on valtion 4736: teismäärältään 23 443 740 810 mk sekä lainoja kannalta myös edullisinta työllisyyden hoi- 4737: 5 295 yhteismääräitään 5 293 994 000 mk. toa, minkä lisäksi käsi- ja pienteollisuudella 4738: Näin ollen lainahakemuksista on voitu myön- on monessa muussakin suhteessa suuri kan- 4739: tää noin 33 % ja markkamääräisesti vain santaloudellinen merkitys, ja pääomanpuute 4740: noin 23% lähinnä määrärahojen riittämättö- on yleensäkin ,edelleen käsi- ja pienteollisuu- 4741: myydestä johtuen. Vuosien 1951-60 käsi- ja den suurimpia vaikeuksia, olisi valtion käsi- 4742: pienteollisuuslainojen alueellisesta jakaantu- ja pienteollisuuslainoitusta pyrittävä lisää- 4743: misesta ja vaikutuksesta työllisyyteen tehdyn mään. 4744: selvityksen mukaan on edellä mainittuna ai- Käsi- ja pienteollisuuden neuvontatoimin- 4745: kana käytetyillä käsi- ja pienteollisuuslai- nan ja muun edistämisen laajentumisesta ja 4746: noilla yhteensä 3 975 582 000 mk:lla aikaan- tehostumisesta johtuen on myös olemassa 4747: saatu 4 330 uutta työtilaisuutta, minkä li- entistä paremmat mahdollisuudet ohjata ja 4748: säksi on turvattu jo olemassa olevaa työlli- valvoa käsi- ja- pienteollisuuslainojen tarkoi- 4749: syyttä. Pääosa käsi- ja pienteollisuuslainoista tuksenmukaista käyttöä. 4750: ja uusista työtilaisuuksista on kohdistunut Edelläolevan perusteella esitämme kun- 4751: vähän teollistuneille alityöllisyysalueille. nioittaen, 4752: Kun v: n 1962 valtion menoarviossa on että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 4753: esitetty määrärahoja moniin etenkin tähän tulo- ja menoarvioon 1 000 000 000 4754: asti vähemmän teollistuneille alueille aikaan- markan määrärahan käsi- ja pien- 4755: saataviin ns. perusteollisuuteen kuuluviin teollisuudelle valtioneuvoston erikseen 4756: valtionenemmistöisten yhtiöiden teollisuus- vahvistamien perusteiden mukaan 4757: hankkeisiin ja kun näillä syrjäisemmillä kauppa- ja teollisuusministeriön pää- 4758: alueilla on käynnissä ja suunnitteilla useita töksillä työllisyyden turvaamiseksi an- 4759: yksityisiäkin teollisuushankkeita, tulee luon- nettavia halpakorkoisia lainoja vm·ten. 4760: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 4761: K. F. Haapasalo. Anni Flinck. Juho Karvonen. Kustaa Alanko. 4762: Veikko Helle. Aaro Stykki. Salo Hostila. Elis Manninen. 4763: Valto Käkelä. Toivo Antila. Edvard Pesonen. Ensio Partanen. 4764: Kalle Matilainen. Lyyli Aalto. Väinö Tikkaoja. Eino Raunio. 4765: Varma K. Turunen. 4766: 12 E 706/61 4767: 1562 4768: 4769: IV,270. - Ra.h.al. N: o 100. 4770: 4771: 4772: 4773: 4774: Ha.a.pasa.lo ym.: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen rata- 4775: pihan ja rakennusten kunnostamistöiden aloittamiseksi. 4776: 4777: 4778: E d u s k u n n a 11 e. 4779: 4780: Pieksämäen heikosti tarkoituksiaan vas- lytyöt ovat loppuvaiheessa, olisi kiireellisesti 4781: taava ratapiha-alue sekä sillä sijaitsevat van- ryhdyttävä vastaaviin töihin Pieksämäen 4782: hentuneet ja huonokuntoiset rakennukset kunnostamiseksi ajan vaatimuksia vastaa- 4783: ovat pitkähkön ajan olleet yleisen huomion vaksi. Saamamme tiedon mukaan on Pieksä- 4784: kohteina. Ratapiha on ahtautensa ja heikon mäen kauppala päättänyt omalta osaltaan 4785: järjestelyn vuoksi nykyisin täysin epätyy- tehdä kaikkensa tämän epäkohdan korjaami- 4786: dyttävä, aiheuttaen usein junien myöhästy- seksi. Kun nyt on tehty myös päätös Piek- 4787: mistä. Kauppalan liikennettä taas haittaa sämäen muuttamisesta kaupungiksi, olisi val- 4788: kapea ylikulkusilta pysyvänä pullonkaulana tion hoidettava omalta osaltaan asiat niin, 4789: kasvaneessa liikenteessä. Asemaravintola jou- ettei rautatielaitos jää häpeätahraksi uudelle 4790: duttiin sodan aikana siirtämään parakkira- kaupungille. 4791: kennukseen, mikä on erittäin ruma ja laho- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 4792: kin, täysin aikansa elänyt. Vanha asemara- 4793: kennus ei alkuunkaan vastaa nykyisiä vaati- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 4794: muksia, vaan toimistot on täytynyt ripotella tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan 4795: eri tahoille, tehden yhteistoiminnan mahdot- markan määrärahan Pieksämäen rata- 4796: tomaksi. pihan ja rakennusten kunnostamistöi- 4797: Kun nyt Kouvolan risteysaseman järjeste- den aloittamiseksi. 4798: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 4799: 4800: K. F. Haapasalo. Edvard Pesonen. 4801: Viljo A. Virtanen. Elis Manninen. 4802: Arvo Ahonen. Onni Mannila. 4803: 1563 4804: 4805: IV,271.- Ra.h.al N:o 101. 4806: 4807: 4808: 4809: 4810: Haapasalo ym.: MääräraJw.n osoittamisesta Otavan-Hirven- 4811: salmen kk:n-Suonsalmen s~'llan maantien korjaustöiden 4812: suunnitteluun. 4813: 4814: 4815: Eduskunnalle. 4816: 4817: V: n 1962 valtion talousarvioehdotukseen myös tien vaikeimman osan, Otavasta Suon- 4818: on esitetty 40 milj. mk: n määräraha Hir- salmelle, korjaaminen. Tämä työ olisi myös 4819: vensalmen kunnassa sijaitsevan Suonsalmen työllisyysnäkökohdat huomioiden erittäin tär- 4820: si:llan uudelleen rakentamista varten. Tämän keä, sillä Hirvensalmen kunta ja Mikkelin 4821: lahon ja liian kapean sillan uudelleenraken- maalaiskunta ovat alueita, joilla työkohteita 4822: taminen ei kuitenkaan paljon paranna J out- on vähän. Ko. tien kohdalla ei tiettävästi ole, 4823: san-Hirvensalmen-Mikkelin välisiä yhteyk- kuitenkaan vielä korjaussuunnitelmia tehty, 4824: siä, ellei samaan rakennustyöhön välittömästi minkä vuoksi olisi paikallaan, että sillan ra- 4825: liitetä tämän tärkeän maantien oikaisemista kentamisaikana nämä suoritettaisiin. 4826: ja leventämistä. Varsinkin Otavan-Hirven- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 4827: salmen kk: n--Suonsalmen siilan välinen nioittaen, 4828: tienosa on erit.täin mutkainen ja jopa hen- 4829: genvaarallinen. Tällä tiellä on sattunut joka että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 4830: vuosi lukuisa määrä yhteenajoja ja varsin- tulo- ja menoarvioon 3 000 000 markan 4831: kin talven aikana tämä mutkainen ja kapea määrärahan Otavan-Hirvensalmen 4832: tie on erittäin vaikea liikennöidä. Kun nyt kk:n-Suonsalmen sillan välisen maan- 4833: on esitetty määräraha Suonsalmen sillan kor- tien oikaisemisen ja leventämisen 4834: jaamiseen, olisi tähän liitettävä välittömästi suunnittelutöitä varten. 4835: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 4836: 4837: K. F. Haapasalo. Niilo Nieminen. 4838: Arvo Ahonen. A. F. Airo. 4839: Viljo A. Virtanen. Antti J. Rantamaa. 4840: 1564 4841: 4842: IV,272.- Rah.al. N:o 102. 4843: 4844: 4845: 4846: 4847: Haapasalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkeliin raken- 4848: nettavan posti- ja lennätinpiirin autovarikon suunnittelu- 4849: töitä varten. 4850: 4851: 4852: E d u s k u n n a ll e. 4853: 4854: V: n 1961 valtion tulo- ja menoarviokäsit- sen, että parhaillaan ovat käynnissä Mikke- 4855: telyn yhteydessä totesi eduskunnan valtiova- liin rakennettavan autovarikon ja -tallin 4856: rainvaliokunta sen suuren puutteen ja siitä tonttikaupat. Mutta saamamme tiedon mu- 4857: johtuvan autojen kurjan huollon, mikä meillä kaan p~temmälle ei vielä ole ehditty. Kun 4858: vallitsee, kun posti- ja lennätinhallituksella kuitenkin jo veronmaksajienkin etu vaatii, 4859: ei ole käytettävissään tarpeellista määrää au- että tämä kysymys saadaan pikaisesti käsi- 4860: tovarikkoja. Tässä yhteydessä kiinnitettiin tellyksi, olisi v:n 1962 aikana saatava suun- 4861: erikoista huomiota Mikkeliin, joka on eräs nitelluksi ko. rn:kennus, jo.tta viimeistään Y. 4862: maamme itäosan tärkeimmistä keskuksista, 1963 päästään sitä rakentamaan. Tämän 4863: mutta josta puuttuu kokonaan varikkoraken- vuoksi olisi valtion ensi vuoden talousarvioon 4864: nus ja autotalli. Kysymystä on yritetty hoi- otettava suunnittelumääräraha. 4865: taa siten, että vuokrataan tiloja eri tahoilta Edellä olevan perusteella ehdotamme, 4866: kaupunkia, mutta tämä ratkaisu on ollut täy- 4867: sin epätyydyttävä ja lisäksi tulee erittäin että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 4868: kalliiksi valtiolle. Että tämä kipeä kysymys tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan mar- 4869: saataisiin pian tyydyttävälle tasolle, lisäsi kan määrärahan Mikkeliin rakennetta- 4870: eduskunta tarvittavaa määrärahaa. van posti- ja lennätinpiirin autovat·i- 4871: Eduskunnan toimenpide on aikaansaanut kon suunnittelutöitä varten. 4872: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 4873: 4874: K. F. Haapasalo. Niilo Nieminen. 4875: Edvard Pesonen. Viljo A. Virtanen. 4876: 1565 4877: 4878: IV,273. - Rah.al. N: o 103. 4879: 4880: 4881: 4882: 4883: Haapasalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkeliin perus- 4884: tettavan teknillisen koulun suunnittelutöitä varten. 4885: 4886: 4887: Eduskunnalle. 4888: 4889: Proi'. Lev6nin komitean mietintö teknilli- oppilaitos. Tähän tänä syksynä valmistu- 4890: sen opetuksen lisäämisestä sisältää myös eh- lleeseen oppilaitokseen voitiin ottaa 84 opis- 4891: dotuksen teknillisten oppilaitosten valtakun- kelijaa - pyrkijöitä oli 826. 4892: nallisesta rakentamisesta lähivuosina. Tässä Mikkelin läänissä toimii neljä kuntainliit- 4893: sinänsä ansiokkaassa esityksessä on eräs mer- tojen omistamaa ammattioppilaitosta - Mik- 4894: kittävä vajavaisuus: M1kkelin lääni on jä- kelissä, Savonlinnassa, Pieksämäellä ja Hei- 4895: tetty ilman teknillistä oppilaitosta. Ehkä nolassa - joissa opiskeleva nuoriso haluaisi 4896: syynä on se, että tällä alueella, jossa asuu luonnollisesti ensisijaisesti jatkaa opintojaan 4897: n. 250 000 henkilöä, teollisuutta on vähän, maakunnallisessa teknillisessä koulussa, koska 4898: mutta tilastot sen sijaan osoittavat, että tämä kustannuksiltaankin tulisi edullisim- 4899: tältä alueelta käy varsin runsaasti opiskeli- maksi. Toisaalta voidaan todeta, että aina- 4900: joita maamme muissa teknillisissä oppilaitok- kin alkuvaiheessa voisi Mikkeliin perustet- 4901: sissa aina pohjoisimpia kaupunkeja myöten. tava teknillinen koulu käyttää myös ajan- 4902: Toisaalta voidaan myös päätellä, että samoin mukaisen ammattioppilaitoksen työpajoja 4903: kuin ammattikoulujen saaminen on aiheutta- ym., joten kustannuksetkaan eivät nousisi 4904: nut teollisuuden siirtymistä tällaisille teolli- kovin suuriksi. Näitä kustannuksia helpot- 4905: sesti heikosti kehittyneille alueille, samoin taakseen Mikkelin kaupunki on myös tehnyt 4906: myös teknillisen oppilaitoksen saaminen aut- päätöksen, että se lahjoittaisi koulua varten 4907: taisi tätä toivottavaa kehitystä. Todettakoon riittävän suuren tontin. Näin ollen on luotu 4908: vain, että esim. puuraaka-aineeseen nähden kaikki mahdollisuudet koulun perustamiselle 4909: ko. alue on eräs maamme rikkaimmista. Li- ja nopealle käyntiin saamiselle. 4910: säksi on todettava, että vaikka sanotun ko- Edellä sanotun perusteella ehdotamme 4911: mitean mietintö sellaisena;ankin toteutettai- kunnioittaen, 4912: siin, ei se riittäisi tyydyttämään jatkuvasti 4913: lisääntyvää teknillisen henkilökunnan kysyn- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 4914: tä.ä. Hyvän kuvan siitä, millainen paine val- tulo- ja menoarvioon 10 m~'ljoonan 4915: litsee tämän alan kouluissa, antaa Joen- markan määrärahan Mikkeliin perus- 4916: suussa ennätysvauhdissa valmistunut ja lah- tettavan teknillisen koulun suunnitte- 4917: javaroin rakennettu Wär.tsilän teknillinen lutöitä varten. 4918: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 4919: 4920: K. F. Haapasalo. Viljo A. Virtanen. 4921: Varma K. Turunen. Niilo Nieminen. 4922: Antti J. Rantam.aa. Lyyli Aalto. 4923: A. F. Airo. 4924: 1566 4925: 4926: IV,274. -Rah.al. N:o 104. 4927: 4928: 4929: 4930: 4931: Halinen ym. ~ Määräraha:n osoittamisesta kolmen kouluruokai- 4932: lun aluetarkastajan toimen perustamista varten. 4933: 4934: 4935: Eduskunnalle. 4936: 4937: Koulukeittolatoiminta on lähtenyt a.Hroun k:eittolan hoitajien ammattipätevyyttä kurs- 4938: maassamme vapaaehtoisuuden pohjalla. Eri- sien avulla. Opettajina ovat yleensä toimi- 4939: koisesti huomattiin asian tarpeellisuus har- neet kuntien palveluksessa olevat talousopet- 4940: vaanasutuissa kunnissa, missä koulumatkat tajat. V. 1958 perustettiin k(}uluhallitukseen 4941: muodostuivat pitkiksi. Varhainen kouluun- kouluruokailun ja ravitsemuksen opetuksen 4942: lähtö ja myöhäinen paluu tekivät riittävän ja sosiaalisen huollon tarkastajan toimi. Tämä 4943: kotiruokailun mahdottomaksi. Yksinomaan on huomattava edistysaskel. Mutta tätä ylei- 4944: eväsruoan varaan jääminen heikensi koulu- sen tarkastuksen, neuvonnan ja suunnittelun 4945: laisten kuntoa myös siinä tapauksessa, että puolta olisi edelleen kehitettävä. Toivottavaa 4946: oli jäätävä kouluasuntoihin viikoksi tai pi- olisi, että kaikkiin koulutoiminnan tarkastus- 4947: temmäksikin ajaksi. piireihin saataisiin kouluruokailun tarkas- 4948: Kouluruokailun järjestämisessä ilmeni tajat. Ennenkuin siihen on mahdollisuuksia 4949: kyllä epätasaisuutta. Yleensä kuitenkin kun- olisi tehostettu alueellinen tarkastustoiminta 4950: nat suhtautuivat myötämielisesti asiaan ja kuitenkin saatava aikaan. Tällöin eri puolilta 4951: toimivat silloisten mahdollisuuksien mukaan. maata saadut kokemukset tulisivat vastavuo- 4952: Nykyisin kouluruokailu on lakisääteinen. roisesti ohjauksen ohella asiaa kehittelevien 4953: Kansakoulun oppilaille on annettava jokai- henkilöiden tietoon. Aluksi toisi jo kolmen 4954: sena työpäivänä riittävä, maksuton atena. aluetarkastuspiirin aikaaMaaminen paljon 4955: Merkittäväitä osaltaan on koulukeittola- parannusta, kun heidän toimipai~kanaan olisi 4956: toiminta yhä edelleen kuntien vapaasti pää- maakunnallisesti suuresti toisistaan eroavat 4957: tettävissä. Liiallinen kaavamaisuus ei ehkä Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomi. 4958: olisi·kaan hyvä. Olisihan maa~kunnalliset ruo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4959: kailutottumukset jossakin määrin otettava nioittaen, 4960: huomioon, ja esim. lkoulukeittolan hoitajien 4961: oma-aloitt·eisuuden, keittolapuutarhojen ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 4962: lasten keräämien marj(}jen avulla saatu vaih- tulo- ja menoarviomt 3 500 000 mar- 4963: telu ja säästö ei ole samanlaista samankaan kan määrärahan kolme:n kouluruokai- 4964: kunnan eri koulupiireissä. lun al:uetarkastajan. toimen perusta- 4965: Kunnat ovat pyrkineet lisäämään koulu- mista varten. 4966: Relsingissä 12 päivänä syyskuuta 1961. 4967: 4968: Sylvi Halinen. Marja Lahti. 4969: 1567 4970: 4971: IV,275. - Rah.al. N: o 105. 4972: 4973: 4974: 4975: 4976: Hallberg ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Parikka- 4977: lar~r-Onkamon radan rakennustöiden aloittamiseen. 4978: 4979: 4980: 4981: E d u s k u n n a ll e. 4982: 4983: V: n 1962 tulo.. ja menoarvioon on Parik- tettaisiin samanaikaisesti Parikkalassa ja On- 4984: kalan~Onkamon radan rakennustöiden aloit- kamossa. 4985: tamiseksi esitetty 200 milj. mk:n määräraha. Rautatiehallituksen taholta on useissa yh- 4986: Kun radan rakentamista koskeva laki oli teyksissä tuotu esiin, että tähän saakka mil- 4987: eduskunnan käsiteltävänä, se niin valiokunta tei kaikkien uusien ratojen rakentaminen on 4988: kuin eduskuntakäsittelyssäkin hyväksyttiin kestänyt liian kauan, toisten jopa vuosikym- 4989: yksimielisesti, koska radan rakentaminen kat- meniä, joten näihin tarkoituksiin sijoitetta- 4990: sottiin kiireelliseksi ja välttämättömäksi. Ky- vat huomattavat pääomat jäävät pitkiksi 4991: symyshän on menetetyn Karjalan radan kor- ajoiksi tuloa ja hyötyä tuottamattomiksi. 4992: vaamisesta uudella radalla. Samoin asiantun- Kun v: n 1962 tulo- ja menoarvioon on 4993: tijoiden lausunnoissa todettiin radan talou- käsittääksemme rautatiehallituksen käyttöön 4994: dellinen kannattavaisuus. Erikoisesti radan eri tarkoituksiin ehdotettu pyöreästi 22 mrd. 4995: tärkeys on siinä, että varsinkin puutavaran mk, olisi aiheellista tarkistaa, eikö näistä va- 4996: ja muiden tuotteiden pitkäaikainen satamiin roista voisi siirtää edellä esitettyyn tarkoi- 4997: kuljetus saadaan nopeammaksi ja tehokkaam- tukseen edes 200 milj. mk: n määrää. 4998: maksi ja että paine Savon radalla helpot- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 4999: tuisi. nioittaen, 5000: Olosuhteet huomioiden on tulo- ja meno- 5001: arvioon ehdotettu määräraha tarkoitukseen että Eduskunta ottaisi lisäyksenä 5002: aivan liian pieni. Sillähän ei päästä kun- Parikkalar~r-Onkamon radan raken- 5003: nolla alkuunkaan, radan rakentamisen koko- nustöiden aloittamiseksi vuoden 1962 5004: naiskustannuksia ajatellen. Samoin olisi työl- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun 5005: lisyysnäkökohdat huomioon ottaen tarkoituk- 24 momentille 200 000 000 markan 5006: senmukaista, että radan rakennustyöt aloi- määrärahan. 5007: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 5008: 5009: R. Hallberg. Eetu Karjalainen. Juho Karvonen. 5010: Antti Kukkonen. Veikko Kokkola. Varma K. Turunen. 5011: Elis Manninen. Kalle Matilainen. Sulo Hostila. 5012: 1568 5013: 5014: IV,276. - Rah.al. N: o 106. 5015: 5016: 5017: 5018: Hara ym.: Määrärahan osoittamisesta kalataloutta varten. 5019: 5020: 5021: E d u s k u n n a 11 e. 5022: 5023: Eduskunta hyväksyi kesäkuussa tänä virasto-, palkkaus-, neuvonta-, tutkimus-, 5024: vuonna kalastuslain 101 §: n muuttamisen koulutus- ja palkkiomenoja (jotka tähän asti 5025: seuraavaksi: on maksettu kalastuksenhoitomaksuista kerty- 5026: Valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain neillä varoilla), varten varattava alempana 5027: otettava määräraha kalastuksellisen valistus- mainitut (maataloushallituksen kalatalous- 5028: . työn edistämiseksi, kalavesien hoidon ja ka- osaston laskemat) määrärahat tulo- ja meno- 5029: lakantojen parantamiseksi sekä kalavesihoi- arvion eri momenteille. 5030: dollisessa mielessä tarkoituksenmukaisten ka- Edellä esitettyyn viitaten katsomme, 5031: lastusmahdollisuuksien järjestämiseksi myös - että vuoden 1962 tulo- ja menoarvion 5032: kalavesiä omistamattomille. Määräraha tulee kohdassa 11 Pl. VI: 1 varattaisiin lisäyksenä 5033: vastata ainakin sitä määrää, minkä kolmen (kalatalouden) palkkausmenoihin 5 900 000 5034: edellisen vuoden aikana kalastuksenhoitomak- markkaa, 5035: sun suorittaneiden henkilöiden keskimääräi- - että vuoden 1962 tulo- ja menoarvion 5036: sen lukumäärän ja kulumassa olevan vuoden 11 Pl:n XIII luvun kohdassa 10 kalatalou- 5037: kalastuksenhoitomaksun suuruuden perus- dellinen tutkimus ((uusi momentti) varat- 5038: teella laskien on katsottava kalastuksenhoito- taisiin käytännölliseen kalataloudelliseen tut- 5039: maksuina kertyvän. kimus- ja koeto:irrnintaan, maataloushallituk- 5040: Laki- ja talousvaliokunta oli puoltaessaan sen käytettäväksi 10 500 000 markkaa (kym- 5041: aloitteen hyväksymistä maininnut mm: Va- menen miljoonaa viisisataatuhatta markkaa), 5042: liokunta edellyttää, että kalatalouden vi- - että vuoden 1962 tulo- ja menoarviossa 5043: rasto-, palkkaus-, neuvonta-, tutkimus-, kou- 11 Pl. XIII luvun kohdassa 11, kalastuksen- 5044: lutus- ja palkkiomenoja varten otetaan tulo- hoitomaksujen kantamiskulut, arviomaara- 5045: ja menoarvioon määräraha eri momentille. raha (uusi momentti) varattaisiin kalastuk- 5046: Osa kalatalousviranomaisista ja valtiova- senhoitomaksujen perimiseen ja kalastus- 5047: rainministeriön vir~amiehistä ei pitänyt korttien painattamiseen arviomäärärahana 5048: eduskunnan hyväksymää lainmuutosta muo- 9 500 000 mk (yhdeksän miljoonaa viisisataa- 5049: dollisesti onnistuneena, josta johtunee, että tuhatta markkaa), 5050: hallitus esitti Tasavallan Presidentille, että - että vuoden 1962 tulo- ja menoarvion 5051: lainmuutosta ei vahvistettaisi asettaen sa- 11 Pl. XIII luvun kohdassa 12, kalataloudel- 5052: malla toimikunnan laatimaan ehdotusta halli- linen neuvontatyö (uusi momentti) varattai- 5053: tuksen esitykseksi laiksi kalastuslain 101 § : n siin kalataloudelliseen neuvontatyöhön 5054: muuttamisesta. 57 000 000 mik (viisikymmentäseitsemän mil- 5055: joonaa markkaa). 5056: Kun kysymyksessä lienee vain eduskun- Sen perusteella, mitä edellä on lausuttu, 5057: nan hyväksymän lainmuutoksen muotopuo- ehdotamme, 5058: len tarkistaminen ja hallituksen tarkoituk- 5059: sena lienee uuden esityksen antaminen asiasta että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 5060: jo tänä syksynä, olisi huomioonottaen edus- tulo- ja menoarvioon asianomaiS't1le 5061: kunnan hyväksymät edellämainitut lainmuu- momenteille 82 900 000 markkaa kala- 5062: toksen perustelut näitä valtion kalatalouden taloutta varten. 5063: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 5064: 5065: Erkki Hara. Valto Käkelä. N. Kosola. 5066: K. F. Haapasalo. Ensio Partanen. Georg Eriksson. 5067: 1569 5068: 5069: IV,2.77.-Rah.al. N:o 107. 5070: 5071: 5072: 5073: 5074: Hara ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Suomen 5075: Teim1iitolle kursstikeskuksen rakentamiseen. 5076: 5077: 5078: 5079: E d u s k u n n a 11 e. 5080: 5081: Suomen oppikoulujen teinikunnat ovat jär- Teiniyhdistykset ja teinikunnat ovat jär- 5082: jestäytyneet siten, että keskuselimenä on Suo- jestäneet vuosittain: 5083: men Teiniliitto r.y., joka perustettiin v. 1939. - alempien teinivirkailijoiden viisipäiväi- 5084: Siihen kuuluu tällä hetkellä 341 teinikuntaa. siä kursseja tai 2--3 päivää kestäviä pika- 5085: Kolmen tai useamman teinikunnan yhteistyö- ·kursseja 'teinitoiminnan eri aloja varten; 5086: elintä kutsutaan teiniyhdistykseksi. Sellaisia näitä on ollut vuosittain kymmeniä, 5087: yhdistyksiä on 35. Teinikunnassa on jäseniä - maakunnallisia teinipäiviä ja kulttuuri- 5088: lähes 60 000. Suomen Teiniliiton valtakun- kilpailuja. 5089: nallisesta toiminnasta mainittakoon seuraa- 5090: vaa: Teinitoiminnan tarkoituksena on auttaa 5091: - teinipäivät joka vuosi, niiden yhtey- teinejä kasvamaan yhteiskuntakelpoisiksi kan- 5092: dessä vuosikokous (400:--500 valittua edus- salaisiksi itsekasvatuksen tietä. Johtaja:koulu- 5093: tajaa) tus on tässä toiminnassa tärkeä. Tässä mie- 5094: lessä teinijohtaj.akurssit ja erikoiskurssit ovat 5095: - kulttuurikilpailut joka toinen vuosi koulutustoiminnan ehdoton edellytys. Mutta 5096: - kerhotoimintakilpailut samoin joka toi- kun kurssit on jouduttu oman kurssikeskuk- 5097: nen vuosi sen puutteessa pitämään kansan- ja urheilu- 5098: - kuraattoripäivät, joka neljäs vuosi, opistoissa, niin nämäpä eivät kokemuksen 5099: (noin 200 osanottajaa) mukaan ole osoittautuneet sopiviksi kurssi- 5100: - teinilehtien (yli sata painettua) toimit- paikoiksi monestakin syystä. Ne ensinnäkin 5101: tajapäivät samoin, joka neljäs vuosi, (yli 150 sijaitsevat joko asutuskeskuksissa taikka 5102: osanottajaa) aivan sellaisten liepeillä, mistä syystä tar- 5103: - erikoiskurssit, kuten yhteiskunnallisen peellista kurssikuria on ollut vaikeata pitää 5104: kerhotoiminnan kurssit, ohjelmatoimitsija- yllä ilta- ja yöaikaan. Toiseksi kurssipaikko- 5105: kurssit, elokuvakerhokurssit yiu. tarpeen vaa- jen ollessa hajallaan niitä ei ole voitu käyt- 5106: tiessa, tavallisesti kaksi kurssia vuodessa, tää hyväksi kyllin tehokkaasti, sillä etenkin 5107: - teiniyhdistysten neuvottelupäivät ker- urheiluopistoissa erilaisten järjestöjen kurs- 5108: ran vuodessa seja on samanaikaisesti useampia taikka kurs- 5109: - teiniyhdistysten edustajien ja hallituk- sipaikkojen saanti tuottaa muuten hanka- 5110: sen yhteinen neuvottelukokous joka vuosi luutta, näiden paikkojen ollessa koko kesän 5111: kahdesti, varattuja erilaista kurssitoimintaa varten; 5112: - teinijohtajakurssit teinikuntien puheen- kansanopistoissa taas asutuskeskusten lähei- 5113: johtajiksi ja sihteereiksi aiotuille teineille syys tuottaa haittoja ja toisaalta liitolla ei 5114: nykyisin seitsemästi vuodessa, kunkin kurssin ole riittävästi kurssijohtajia lähetettäviksi sa- 5115: osanottajina yli 40 teiniä kymmenen päivän manaikaisesti eri tahoille maata. Lisäksi 5116: aikana; kuliSSit pidetty tähän asti kesäisin vuorokausi yhdeltä hengeltä maksaa näissä 5117: kansanopistoissa ja urheiluopistoissa; osan- kurssipaikoissa 4--500 mk, mistä syystä suuri 5118: ottajamäärä ollut pakko rajoittaa 1-2 edus- joukko teinikuntia on ollut pakotettu luopu- 5119: tajaan kustakin teinikunnasta, eräiden teini- maan kurssilaisten lähettämisestä. Teinilii- 5120: kuntien voimatta kalliiden kurssimaksujen tolla taas ei ole ollut varoja vapaaoppilas- 5121: vuoksi lähettää yhtäkään osanottajaa. paikkojen myöntämiseen, varsinkin kun sillä 5122: 13 E 706/61 5123: 1570 IV,277. - Suomen Teiniliiton kurssikeskus. 5124: 5125: 5126: on ollut samanaikaisesti täysi työ lähes 300 täin tärkeätä, että teininuorisoa johdatetaan 5127: teinijohtajakandidaatin kouluttamisessa vuo- vapaan harrastustoiminnan tietä kehittäviin 5128: sittain. harrastuksiin, koska he ainoastaan niiden 5129: Siis noin 400 puheenjohtajaa ja sihteeriä avulla välttyvät huonoilta harrastuksilta. 5130: maan teinikunnissa on joutunut ryhtymään Teininuoriso muodostaa maamme nuorisosta 5131: toimeensa ilman koulutusta. Tämän vuoksi huomattavan osan, joten teinien valtakun- 5132: liiton piirissä on nähty välttämättömäksi nallisen kurssikeskuksen aikaansaaminen pal- 5133: oman kurssikeskuksen saaminen syrjäiselle velee epäilemättä koko maan nuorisotyön kan- 5134: luonnonkauniille paikalle. Kouluhallitus, joka nalta tärkeätä tavoitetta, yhteiskunnallista ja 5135: on todennut tämän tarpeen, on kuluvana kansalaiskasvatusta nuorten parissa. Luon- 5136: vuonna esittänyt valtioneuvostolle, että ensi nollisesti tähän teininuorison kurssikeskuk- 5137: vuoden menoaTVioon otettaisiin määräraha seen, jonka käyttö vuodessa on yli 200 vrk., 5138: Teiniliiton kurssitoiminnan sijoittamiseksi olisi saatava sisä- ja ulkourheilutilat. 5139: omaan kurssikeskukseen, missä maan ruotsin- Edelläolevaan viitaten ehdotamme, 5140: kielisetkin teinijohtajat voisivat saada koulu- 5141: tuksensa. Kouluhallitus on pitänyt välttä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 5142: mättömänä tehostaa teinien kurssitoimintaa, tulo- ja menoarvioon momentille 10 5143: koska on ilmeistä, että nykyinen tkurssitoi- Pl. XVIII: 4 A 25 miljoonaa markkaa 5144: minta on liian suppeata teinikuntien luku- teinien valtakunnalliselle keskuseli- 5145: määrän noustua viiden viimeisen vuoden melle (Suomen Teiniliitto r.y.) oman 5146: kuluessa 260:stä 341:een (n. 50%). On erit- kurssikeskuksen rakentamista varten. 5147: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 5148: 5149: Erkki llara. Olavi Lähteenmäki. 5150: Juha Rihtniemi. Veikko Kokkola.. 5151: Ensio Partanen. Erkki Tuuli. 5152: Saara Forsius. Harras Kyttä. 5153: Aune Innala. Martta. Salmela-Järvinen. 5154: 1571 5155: 5156: IV,278. - Rah.al. N: o 108. 5157: 5158: 5159: 5160: 5161: Ha.ra. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta oppikirjojen 5162: hankkimiseksi yksityisoppikoul,ujen kirjastoihin. 5163: 5164: 5165: E d u s k u n n a ll e. 5166: 5167: Kysymys oppikoulun kehittämisestä tähän- tuhansia sellaisia koteja, jaiden lapsille ei 5168: asl:!ista sosia:alisemmaksi on ollut esillä mo- riitä vapaaoppilaspaikkaa, mutta joille edes 5169: nissa yhteyksissä, mutta käytännöllisiä toi- vapaiden koulukirjojen antaminen merkitsisi 5170: menpiteitä, jotka tä'htäishnät tähän suuntaan, tervetullutta helpotusta. Lisäksi on huomat- 5171: ei ole paljon suorit,ettu. Yksityiset oppikou- tava, että koulun käynnin laajentuessa vähä- 5172: lut ovat niitä toteuttaneet taloudellisten varaisiin väestökerroksiin tämän laatuisen 5173: mahdollisuuksiensa rajoissa jossain määrin sosiaalisen toiminnan ~lue laajenee jatku- 5174: antamalla, paitsi vapaaoppilaspaikkoja ja si- vasti. Tämä syystä on kohtuuHista, että 5175: saral.ennuksia, myös kirjoja vähävaraisten myös sitä vaatimatonta määrärahaa, joka 5176: oppilaiden käytettäväksi, maksaneet matka- sisältyy kuluvan vuoden budjettiin vähäva- 5177: korvauksia, ottaneet oppilaille tapaturmava- raisten oppilaiden käyttöön annettavia oppi- 5178: kuutuksen, antaneet joi&<lakin tapauksissa il- kirjoja varten ja jonka määrärahan hallitus 5179: maisen k{)uluaterian jne. Näiden toimenpitei- on sisälly.ttänyt tulo- ja menoarvioesityk- 5180: den toteuttamisessa ei kuitenkaan ole ollut seensä v: lle 1962 entisen suuruisena, korote- 5181: mitään yhtenäisyyttä. taan. Myös kouluhallitus on mä:ärärahaa ja- 5182: Oli sen vuoksi huomattava edistysaskel, kaessaan todennut sen esiintyvään perus.tel- 5183: kun ~eduskunta otti vuoden 1960 tulo- ja tuun tarpeeseen nähden kovin riittämättÖ- 5184: menoarvioon aloitteen perusteella 10 milj. mäksi. 5185: mk vähävaraisten oppilaiden käyttöön tar- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 5186: koitettujen kirjojen hankkimiseksi yksityis- kunnioittaen, 5187: oppikoulujen kirjastoihin. Kuluvan vuoden 5188: budjetissa on tähän tarkoitukseen varattu 20 että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 5189: milj. mk.· tulo- ja menoa1·vioon 10 Pl. X luvun 5190: Yksityisoppikoulut myöntävät vapaaoppi- 20 momentille lisäystä 10 miljoonaa 5191: laspaikkoja noin 18 000. Nämä oppilaat ovat markkaa vähävaraisten oppilaiden 5192: pääasiassa sellaisista kodeista, joille oppiki!I'- käyttöön annettavien oppikirjojen 5193: jojen kustannuksetkin merkitsevät tuntuvaa hankkimiseksi yksityisoppikoulujen 5194: taloudellista rasitusta. Lisäksi on kymmeniä- kirjastoihin. 5195: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 5196: 5197: Erkki Hara. Olavi Lähteenmäki. 5198: Juha Rihtniemi. Georg Eriksson. 5199: Aune Innala. Erkki Tuuli. 5200: Matti Raipala. 5201: 1572 5202: 5203: IV,279. - Rah.al. N: o 109. 5204: 5205: 5206: 5207: 5208: Heinonen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta perheen- 5209: asuntoavustuksia varten. 5210: 5211: 5212: I~ d u s k u n n a ll e. 5213: 5214: 5215: Maassamme on jo vuosikymmenien ajan perheenasuntoavustuksiin ole tulo- ja meno- 5216: esiintynyt asuntopulaa. Sodanjälkeisvuosien arviossa varattu riittävästi varoja. Näin ol- 5217: esiintuoma siirtoväen asuttaminen samoin- len ei kaikissa lain edellyttämissä tapauk- 5218: kuin viimeinen vaihe vuokrasäännöstelyn sissa avustusta ole hakijoille voitu myöntää. 5219: poistamisesta eräiltä paikkakunnilta ovat ol- Asiaa tuntevien taholta on ilmoitettu, että 5220: leet omiaan lisäämään jo ennestäänkin vai- esim. v:n 1960 aikana valmistui monia sel- 5221: keaa asuntotilannetta. Vaikka yksityinen laisia asuntotaloja, joihin olisi ollut mahdol- 5222: asuntorakennustoiminta on viime vuosien ai- lista myöntää perheenasuntoavustusta, koska 5223: kana ollut ilahduttavan runBasta, ei sillä imi- pyrkijöitä oli paljon, mutta sitä ei kuiten- 5224: tenkaan ole kyetty asuntovajausta täyttä- kaan ViOitu tehdä, koska varattu summa oli 5225: mään. Mikäli rakennuskustannukset uusien loppuun käytetty. 5226: asuntotalojen osalta tulevat pysymään ny- V. 1960 perheenasuntoavustusta koskevien 5227: kyisellä tasolla, merkitsee tämä käyt'ånnössä säännösten uudistamista tutkimaan asetetun 5228: sitä, että vain hyvätuloiset henkilöt voivat komitean osamietintö valmistui kesäkuussa 5229: niihin hakeutua. Vähävaraisten lapsiperhei- 1961. Laajassa mietinnössä todetaan mm., 5230: den huoltajat eivät aina uskalla pyrkiä edes että vuokra-asunnoissa asuvien lapsiperhei- 5231: aravamäärärahojen turvin valmistuneisiin den kohdalla uudistusten tarve on erityisen 5232: asuntotaloihin. Kun vielä monet kunnat kiireellinen. Kun hallituksen toimesta ei tätä 5233: ovat kokonaan lopettaneet aikaisemmin suo- tarkoittavaa lakiesitystä ole eduskunnalle an- 5234: ritettujen vuokratalojen rakentamisen, ovat nettu, voidaan voimassa olevan lain puit- 5235: vähävaraiset lapsiperheet niitä, jotka ovat teissa nykyistä ·asiain tilaa korjata, kun tar- 5236: pakotettuja asumaan vanhoissa, huonokun- koitukseen varataan riittävän suuri määrä- 5237: toisissa vuokrataloissa monessa tapauksessa raha. Talousarvioon merkitty 150 000 000 5238: terveydenhuoltoviranomaisten pää;tösten vas- mk: n määräraha ei ole ,tarkoitukseen riit- 5239: taisesti. tävä. Vain vaLtiovallan tehokkaalla avulla ja 5240: Noin 20 vuotta sitten perheenasuntolai- toimenpiteiHä voidaan selviytyä vuosikym- 5241: noista, asuntotakuista sekä avustuksista an- meniä jatkuneesta asuntopulasta ja sen lap- 5242: netulla lailla oli ensisijaisena tarkoituksena siperheille aiheuttamista raskaista epäkoh- 5243: edistää perheenasuntojen tuotantoa ja tehdä dista. 5244: lapsiperheille mahdolliseksi päästä parempi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5245: kuntoisten asuntojen asukkaiksi. Vaikka la- nioittaen, 5246: kia myöhäisemmässä vaiheessa on muutettu- 5247: kin koskemaan llllm. laajempia piirejä, ei sen että Ed~tskunta ottaisi vuoden 1962 5248: vaikutus kuitenkaan ole riittävässä määrin tulo- ja menoarvion 12 Pl. XIII 5249: ulottunut kipeimmin apua tarvitseviin. Tä- luvun 8 momentille lisäyksenä 5250: hän on ollut vaikuttamassa myöslcin se, ettei 350 000 000 markkaa perheenasunto- 5251: avustuksia varten. 5252: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 5253: 5254: Vappu Heinonen. Impi Lukkarinen. Urho Kulovaara. 5255: H. Törmä. Olli J. Uoti. Martta Salmela-Järvinen. 5256: Vilho Turunen. Arvi Turkka. 5257: 1573 5258: 5259: IV,280.-Rah.al. N:o 110. 5260: 5261: 5262: 5263: 5264: Heinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta vähävaraisten sota- 5265: leskien sairausavustuksiin. 5266: 5267: 5268: E d u s k u n n a ll e. 5269: 5270: Sotilasvammalain mukaisesti suoritetaan seen 3 milj. mk:n suuruinen määräraha, 5271: eläkettä tai elinkorkoa niille henkilöille, jotka mutta sen jälkeen sitä ei ole tarkoitukseen 5272: joko omaisen kaatumisen tai muun sodasta varattu. 5273: johtuneen menetyksen vuoksi ovat siihen oi- Avun tarve ei kuitenkaan ole vähentynyt. 5274: keutettuja. Eläkkeen lisäksi voidaan määrä- Sotalesket, kuten kaikki muutkin, tulevat 5275: tyin edellytyksin myöntää lisähuoltoeläkettä vanhetessaan enemmän alttiiksi sairauksille. 5276: määräajaksi. Eräs tällainen edellytys on pit- Tähänastisen käytännön mukaan sairausavus- 5277: käaikainen sairaus. tusta on suoritettu hyväksyttyjen lääkäri- ja 5278: Kun lisähuoltoeläkettä ei määräysten puit- lääkekulujen mukaan korkeintaan 10 000 mk 5279: teissa voida myöntää lyhytaikaiseksi katso- tapauksessa, ja ennenkuin tämäkään on ollut 5280: tussa sairaustapauksessa, vaikka sairaus- ja mahdollista, on liitteenä pitänyt olla kotipaik- 5281: lääkärikustannukset nousevatkin huomatta- kakunnan sosiaalilautakunnan puoltava lau- 5282: van suuriksi, on moni tällaisessa tapauksessa sunto. Edellytyksenä saantiin on siis ollut 5283: joutunut suuriin vaikeuksiin. Mikäli asian- hakijan vähäv,araisuus. Sairausavustuksien 5284: omainen vielä on ansiotyössä oleva, on me- jaon on ministeriön ohjeiden mukaan suorit- 5285: netys sitäkin suurempi, koska palkka mo- tanut Sotaleskien ja Kaatuneitten Omaisten 5286: nessa tapauksessa silloin jää tulematta. huolto r.y., jonka toiminta muutenkin kes- 5287: Vaikka eläkkeet markkamääräisesti ovat kittyy sodasta kärsineiden auttamiseen. 5288: viime vuosina kohonneet, eivät ne -vielä ny- Edelläolevan perusteella ehdotamme kun- 5289: kyiselläänkään turvaa kuin melko niukan nioittaen, 5290: toimeentulon. Tämä näkökohta on todettu 5291: jo aikaisempina vuosina, mistä johtuen val- ettii Eduslmnta ottaisi vuoden 1962 5292: tioneuvoston päätöksen perusteella suoritet- t~tlo-ja menoarvioon 14 Pl. XVI lu- 5293: tiin avustusta vähävaraisille perheellisille vun ttttdeUe momentiUe 3 miljoonan 5294: sotaleskille lyhyempiaikaisista sairauksista mat·kan suttnlisen määrärahan käytet- 5295: aiheutuneiden kulujen peittämiseksi. V. 1960 täväksi vähävaraisten sotaleskien sai- 5296: oli tulo- ja menoarviossa tähän tarkoituk- mnsa.vustnksina. 5297: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 5298: 5299: Vappu Heinonen. Urho Kulovaara. 5300: H. Törmä. Martta Salmela-Järvinen. 5301: Impi Lukkarinen. Vilho Turunen. 5302: Olli J. Uoti. Arvi Turkka. 5303: 1574 5304: 5305: IV,281.- Rah.al. N:o 111. 5306: 5307: 5308: 5309: 5310: Heinonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk- 5311: siksi lastenseimille. 5312: 5313: 5314: E d u s k u n n a ll e. 5315: 5316: Nykyisessä voimakkaasti teollistuvassa yh- huoltolaitoksille jääneet pieniksi. Mainitta- 5317: teiskunnassa ovat erilaiset lasten päivähoito- koon esim. 35 lapsen seimi, jonka vuotuis- 5318: laitokset tulleet entistä tarpeellisemmiksi, avustus valtiolta on ollut vain 150 000 mk. 5319: ennen kaikkea niille perheille, joissa taloudel- Kun valtion osuus kohonneista kustannuk- 5320: liset olosuhteet pakottavat perheen äidin an- sista huolimatta on pysynyt entisellään, on 5321: siotyöhön kodin ulkopuolelle. Näissä tapauk- näiden huoltolaitosten ylläpito erikoisesti yk- 5322: sissa sijoitetaan eri-ikäiset lapset joko las- sityisille huoltojärjestöille tullut vuosi vuo- 5323: tenseimiin, lastentarhoihin tai kouluikäisten delta raskaammaksi. Koska lastenseimien 5324: päiväkoteihin. Lastensuojelun avustamiseen tarve kuitenkin on kiistaton, pitäisi valtion 5325: tarkoitetuHa määrärahana on näitä laitoksia osuutta myös voida lisätä. 5326: voitu osittain tukea. Lastentarhojen valtion- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 5327: avustus on lailla turvattu, mutta lastensei- nioittaen, 5328: missä, joissa hoidetaan alle 4 vuotiaita lapsia, 5329: ei kysymystä ole saatu näin järjestetyksi, että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 5330: vaan niiden kohdalta on vähäinen avustus tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIII lu- 5331: jäänyt kotikasvatuksen tukemista tarkoitta- vun 2 momentille lisäyksenä 5 000 000 5332: van määrärahan varaan. Kun tämä määrä- markkaa avustuksien jakamiseksi las- 5333: raha on jo useamman vuoden aikana ollut tenseim~"lle. 5334: vain 7 milj. mk, ovat avustukset yksityisille 5335: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 5336: 5337: Vappu Heinonen. Urho Kulovaara. 5338: H. Törmä. Martta Salmela-Järvinen. 5339: Impi Lukkarinen. Vilho Turunen. 5340: Olli J. Uoti. Arvi Turkka. 5341: 1575 5342: 5343: IV,282. - Rah.al. N: o 112. 5344: 5345: 5346: 5347: 5348: Heinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kesävirkistystoimin- 5349: nan järjestämistä varten alle kouluikäisille lapsille. 5350: 5351: 5352: E d u s k u n n a ll e. 5353: 5354: Alle kouluikäisten lasten kesävirkistystoi- ollut pakko pyrkiä entistä tehokkaampaan 5355: mintaa varten oli vv. 1927-1950 tulo- ja lasten kesävirkistystoimintaan. Kun monilla 5356: menoarviossa varattu määräraha. Viimeksi paikkakunnilla kuntien osuus kysymyksen 5357: mainitun vuoden jälkeen ei sitä ole saatu hoitamiseksi on jäänyt melko vähäiseksi, on 5358: talousarvioon, vaikka eduskunnassa on tehty vastuu asian kohdalta jäänyt asiallisesti las- 5359: useampaan kertaan tältä tarkoittavia aloit- tensuojelutyötä suorittaville huoltojärjes- 5360: teita. Valtionavun puuttuminen on suuressa töille. Taloudelliset vaikeudet ovat kuitenkin 5361: määrin vaikeuttanut vapaaehtoisten huolto- rajoittaneet tätä työtä. Mikäli valtio aikai- 5362: järjestöjen toimintaa. Järjestöt toivovat, että semman käytännön mukaan voisi jälleen ryh- 5363: valtiovallan kannanotto muuttuisi ja että tyä tukemaan tätä toimintaa, muodostuisi 5364: valtio ryhtyisi jälleen tukemaan tätä vähä- tulos varmasti paremmaksi, koska silloin olisi 5365: varaisten kansalaispiirien hyväksi suoritet- mahdollisuus entistä suuremmalla lapsijou- 5366: tavaa toimintaa. Tämän laatuisen lastensuo- kolla päästä osalliseksi kesävirkistystoimin- 5367: jelutyön kasvatuksellinen ja terveydellinen nasta. 5368: merkitys tunnustetaan varauksetta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5369: Vuosilomalakiin vasta saadut parannukset nioittaen, 5370: on otettu tyytyväisin mielin vastaan. Mutta 5371: sen ulkopuolella ovat sadattuhannet perheen- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 5372: äidit. Tätä vallitsevaa epäkohtaa ovat loma- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIII lu- 5373: järjestöt pyrkineet lieventämään äitien loma- vun uudelle momentille 4 000 000 mar- 5374: päiviä järjestämällä. Kun yleensä pidetään kan suuruisen määrärahan kesävirkis- 5375: toivottavana, että äidit viettävät tämän ly- tystoiminnan järjestämistä varten alle 5376: hyen lomansa tuomatta lapsia mukaansa, on kouluikäisille lapsille. 5377: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 5378: 5379: Vappu Heinonen. Urho Kulovaara. 5380: H. Törmä. Martta Salmela-Järvinen. 5381: Impi Lukkarinen. Vilho Turunen. 5382: Olli J. Uoti. Arvi Turkka. 5383: 15.76 5384: 5385: IV,283. - Ra.h.al. N: o 113. 5386: 5387: 5388: 5389: 5390: Heinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatiehallituksen 5391: hallintorakennuksen siivoojien palkkauksen korottamiseksi. 5392: 5393: 5394: E d u s k u n n a ll e. 5395: 5396: Rautatiehallituksen hallintorakennuksen sii- gin olosuhteissa nälkäpalkka, jollaista ei 5397: voojat, luvultaan 36, työskentelevät sangen odottaisi enää esiintyvän valtion palkkalis- 5398: epäoikeudenmukaisissa olosuhteissa. He ovat toilla. 5399: työsopimussuhteessa työnantaja:ansa., mutta Oikeudenmukaisinta olisi, että näiden sii- 5400: heitä ei ole millään tavalla huomioitu rauta- voojien toimet vakinaistettaisiin ja he täten 5401: tiehallituksen ja Rautatieläisten liiton väli- pääsisivät tasa-arvoisiksi muiden valtion lai- 5402: sessä työehtosopimuksessa, vaikka heistä mo- tosten vastaavien toimenhaltijoiden kanssa. 5403: net ovat työskennelleet vuosikymmeniä, useat Jos tähän toimenpiteeseen ei vielä katsota 5404: jopa n. 30 vuotta rautatielaitoksen palve- olevan mahdollisuuksia olisi :työntekijöiden 5405: luksessa. Heidän palkkansa on jäänyt pal- palkkoja vuoden alusta korotettava ja hei- 5406: jon jälkeen muiden vastaavien laitosten työn- dän palkkauksensa järjestettävä työehtosopi- 5407: tekijöiden palkoista, oLlen se tällä hetkeUä muksin. Täten ei tosin enää pystytä korjaa- 5408: vain 23 300 mk kuukaudessa. Tuntuu suo- maan sitä vääryyttä, mitä nämä työntekijät 5409: rastaan ihmeelliseltä, että rautatielaitokses- kuluneiden vuosien ja vuosikymmenien ai- 5410: samille pyritään ,säästämään" näin raskasta kana ovat joutuneet kokemaan, mutta koro- 5411: ja vastuullista työtä tekevien työntekijöiden tuksen avulla he kuitenkin pääsisivät pa- 5412: kustannuksella, kun :työt<ä kuitenkin jokai- himmasta palkkakuopasta. 5413: selta vaaditaan täysimääräisesti. Työ on Edelläolevaan viitaten ehdotammekin kun- 5414: urakkatyöhön verrattavaa, sillä jokaiselle nioitta.en, 5415: työntekijälle on mitoitettu oma alueensa, 5416: joka päivittäin on siivottava. Työaika ja- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 5417: kaantuu kahteen osaan siten, että aamulla tulo- ja menoarvioon 18 Pl. I luvun 5418: alkaa työ klo 6 ja iltapäivällä klo 16, joten 1 momentille lisäystä 2 160 000 mark- 5419: keskipäivän parina vapaana tuntina ei suin- kaa 36 rautatiehallituksen hallintora- 5420: kaan ehdi muuta ansiotyötä tehdä. Edellä- kennuksen siivoojan palkan korotta- 5421: mainittu kuukausipalkka on ainakin Reisin- miseksi vuoden 1962 alusta 5 000 mar- 5422: kalla kuttkaudessa. 5423: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 5424: 5425: Vappu Heinonen. Urho Kulovaara. 5426: Impi Lukkarinen. Arvi Turkka. 5427: Olli J. Uoti. Vilho Turunen. 5428: 1577 5429: 5430: IV,284. - Rah.al. N: o 114. 5431: 5432: 5433: 5434: 5435: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Loviisan 5436: kaupungille V alkon sataman laajennustöitä varten. 5437: 5438: 5439: E d u s k u n n a 11 e. 5440: 5441: Lahden-Loviisan rautatien muuttaminen viime vuosina satamansa uudelleen rakenta- 5442: leveäraiteiseksi edistyi viime vuonna niin pit- miseen investoinut n. 300 000 000 mk. 5443: källe, että liikenne voitiin aloittaa touko- Uudestaan rakennetun Lahden-Loviisan 5444: kuussa. Kunnollisen, vientiä edistävän sata- rautatien merkitys Itä-Uudenmaan, Lahden 5445: man . rakentaminen radan merenpuoleiseen -Heinolan ja Päijänteen talousalueelle on 5446: päähän jäi silloin Loviisan kaupungin teh- huomattavan suuri. Vastaava sataman ra- 5447: täväksi. Jatkuvaan liikenteen kasvuun vai- kentaminen muodostuu kuitenkin Loviisan 5448: kuttaa huomattavalla tavalla Lahden-Hei- kokoiselle kaupungille ylivoimaiseksi tehtä- 5449: nolan talousalueen lisääntyvä ja kehittyvä väksi. Kaupungin velat ovat jo noin 45 000 5450: vientiteollisuus. Jotta koko Päijänteen mk asukasta kohti, ja kun tämän vuoden ra- 5451: alueen, joka on katsottava Valkon sataman kennusohjelma, välilaiturin jatkaminen etelä- 5452: takamaaksi, nykyiselle ja tulevaJlle vientiteol- laituriin saakka (140 m. ja kustannus 5453: lisuudelle voitaisiin taata tehokas ulospääsy- 100 000 000 mk.) on toteutettu, ovat velat 5454: tie, on Valkon satamaa jatkuvasti laajennet- noin 60 000 mk. asukasta kohti. Ensi vuonna 5455: tava puhtaasti kansantaloudellisistakin on satamaa edelleen laajennettava, jotta se 5456: syistä. voisi tyydyttää takamaansa vientisatamatar- 5457: Nämä satamarakennustehtävät eivät rajoitu vetta. Lähinnä on välilaiturin rakentami- 5458: ainoastaan uusien laitureiden rakentamiseen, nen pohjoiseen päin suum.niteltuun hiililai- 5459: vaan kaikki vanhatkin laiturit on rakennet- turiin saakka (n. 140 m.). Kustannukset on 5460: tava uudestaan, koska niitä alkujaan ei ole laskettu n. 100 000 000 mk:ksi. 5461: tehty nykyistä raskasta liikennettä silmällä- Huomioon ottaen laajalle teollisuusalueelle 5462: pitäen. Vv. 1953-56 rakensi Loviisan lmu- luotujen kehitysmahdoHisuuksien hyväksi- 5463: punki nk. etelälaiturin uudestaan, kustannus- käytön, ts. kysymyksen suuren kansantalou- 5464: ten ollessa 130 000 000 mk. Tämä laituri, dellisen merkityksen, odotamme että asiassa 5465: jolla on laituritilaa 235 m. oli leveäraiteisen ryhdytään tarpeen vaatimiin toimenpiteisiin. 5466: rautatien valmistuttua ainoa raskaaseen lii- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun- 5467: kenteeseen sopiva. Viime vuonna aloitettiin nioittaen, 5468: 160 m. laiturin rakentaminen, johon kuuluu 5469: 12 000 m2 suuruisen varastoalueen täyttämi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 5470: nen. Tämä työ on nyt valmistumassa ja lms- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 5471: tannukset nousevat 145 000 000 mk: aan. Kun kan määrärahan avustuksena Loviisan 5472: satamaraiteiden leventäminen ja uudelleen kaupungille V alkon sataman laajen- 5473: rakentaminen on kaupungille tullut maksa- nustöitä varten. 5474: maan n. 26 000 000 mk, on Loviisan kaupunki 5475: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 5476: 5477: Veikko Helle. Saara Forsius. Edvard Pesonen. 5478: K. F. Haapasalo. Ensio Partanen. Matti Mattila. 5479: Esu Niemelä. 5480: 5481: 5482: 14 E 706/61 5483: 1578 5484: 5485: IV,285. -Rah.al. N:o 115. 5486: 5487: 5488: 5489: 5490: Helle ym.: Määrärahan osoittami.~esta tienparannustöiden 5491: aloittamiseen Jokelan asetnan seud1tlla. 5492: 5493: 5494: E d u s k u n n a ll e. 5495: 5496: Nukarin-Jokelan-Hausjärven maantien Kun uuden maantien toteutuminen samalla 5497: parantaminen Jokelan aseman kohdalla Nur- tuo edellytykset Jokelan rakennuskaavan to- 5498: mijärven, Tuusulan ja Hyvinkään maalais- teuttamiselle asteittaisesti, on tien rakenta- 5499: kunnissa on jo kauan ollut suunnittelun alai- mista pidettävä koko paikkakunnan kehitystä 5500: sena. Kulkulaitosten ja yleisten töiden minis- elvyttävänä toimenpiteenä. Työmaan avaami- 5501: teriö on kuitenkin nyttemmin vahvistanut sella olisi merkitystä myös mahdollisesti tu- 5502: suunnitelman kirjeellään n: o 1124/741-61/ levaa työttömyyttä ajatellen. 5503: 6. 4.1961. Tie- ja vesirakennushallitus on todennut 5504: Tien pituus on 5.46 km., tien luokka !/öljy- tien rakentamisen välttämättömyyden ja esit- 5505: sora ja .tien leveys 7 IIn. Tieosan kustan- tänyt v:n 1962 menoarvioehdotuksessaan töi- 5506: nukset ovat 140 000 000 mk, johon tielain den aloittamiseksi määrärahaa jota hallitus 5507: 9 luvun edellyttämät korvauskustannukset ei kuitenkaan ole hyvä,ksynyt. 5508: sisältyvät n. 24 000 000 mk:n suuruisena Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 5509: eränä. nioittaen, 5510: Kyseinen maantie Jokelan asemanseudun 5511: kohdalla on niin mutkainen ja näkyvyys että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 5512: eräillä kohdin vain muutama metri, että tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 5513: tietä voidaan täydellä syyllä sanoa hengen- kan määrärahan N ukarin-Jokelan- 5514: vaaralliseksi ja on siinä tapahtunutkin useita Hausjärven maantien parantamistöi- 5515: liikenneonnettomuuksia. den aloittamiseen tiejärjestelyineen 5516: Liikenne tällä tiellä oli elokuussa 1960 suo- Jokelan aseman seudulla. 5517: ritetun liikennelaskennan mukaan seuraava: 5518: Moottori- ja hevosajoneuvoja yhteensä 667, 5519: polkupyöriä 760 ja jalankul1kijoita 350. 5520: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 5521: 5522: Veikko Helle. Saara Forsius. Matti Mattila. 5523: 1579 5524: 5525: IV,286. - Rah.aJ.. N: o 116. 5526: 5527: 5528: 5529: 5530: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Lohjan kirkon entistä- 5531: mistöihin. 5532: 5533: 5534: B d u s k u n n a ll e. 5535: 5536: I.1ohjan kirkko on Suomessa säilyneistä kalliita ja aikaavieviä toianenpiteitä, ettei 5537: keskiaikaisista kirkoista historiallisesti kaik- niitä kannata suorittaa monta kertaa perä- 5538: kein merkittä\<impiä. Muinaistieteellisen toi- tysten. Lisäksi maalaukset kuluvat jokai- 5539: mikunnan lausunnon mukaan olisi välttämä- sesta puhdistuksesta. 5540: töntä entistää kirkko mahdollisimman no- Lohjan seurakunta on laatinut ki1•kon ra- 5541: -peasti joka suhteessa siihen asuun, missä se kenteellisen entistämi:sohjeilman, jonka kus- 5542: oli ennen viime vu()Sisadalla suoritettuja tannusarvio päättyy n. 35 mi'lj. mk: aan. Sa- 5543: muutoksia ja korjauksia. Lohjan seurakunta manaikaisesti seurakunta joutuu korvaamaan 5544: on vv. 1953-1957 suorittanut kirkon seinä- varsinaisista korjauksista aiheutuvat kustan- 5545: maalausten entistämisen Muina;istieteellisen nukset. Varojen puuttuessa ei seurakunta 5546: toimikunnan valvonnan alaisena. T·ähän tar- pysty yksin vastaamaan entistämisen aiheut- 5547: koitukseen seurakunta käytti omia varojaan tamista kustannuksista. Lohjan kirkon en- 5548: lähes 4 milj. mk ja peitti muut työn aiheut- tistämistyö on sekä kirkon historiallisen ar- 5549: tamat kustannukset yksityisistä lähteistä von että kalkkimaalausten suuren taidehisto- 5550: saaduilla lahjoituksilla. ria:llisen arvon ,takia sen laatuimm, ettei sitä 5551: Mutta entistämistyö on vielä pahoin kes- ole pidettävä vain seurakunnan asiana. Mui- 5552: ken. Varojen puutteessa jäi val1Sinainen ra- naistieteellinen toimikunta on sitä mieltä, 5553: kennusrestaurointi suorittamatta. Näin on että Lohjan kirkkoa on pidettävä yhtenä 5554: syntynyt ristiriita arvokkaiden keskiaikais- kansallisista muistomerkeistämme ja katsoo, 5555: ten maalausten ja sekaVIan, epäkäytännölli- että restauroimista olisi viipymättä jatket- 5556: .sen interiöörin välille. Lisäksi oli urkulehte- tava ja että tarkoitukseen olisi saatava riit- 5557: rin kohdalla olevat maalaukset jätettävä kon- tävästi julkisia varoja. 5558: servoimatta. Kun vielä on ilmennyt, että kir- Edelilä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 5559: kon höyrylämmitysjärjesteilmä on loppuun nioittaen, 5560: kulunut ja uusimisen tarpeessa, on Muinais- 5561: tieteellinen toimikunta sitä mieltä, että kir- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 5562: kon korjaus ja entistämistyö rakennusten tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar- 5563: osalta olisi suoritettava samanaikaisesti. kan määrärahan käytettäväksi Lohjan 5564: Tämä on välttämätöntä yksinomaan senkin kirkon entistämistöihin, jotka suorite- 5565: vuoksi, että maalausten suojaaminen raken- taan Muinaistieteellisen toimikunnan 5566: nustyön aikana lentävälJ:,ä pölyitä ja töiden ohjauksen ja valvonnan alaisena. 5567: päätyttyä suoritettava puhdistus ovat niin 5568: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 5569: 5570: Veikko Helle. Saara Forsius. Matti Mattila. 5571: 1580 5572: 5573: IV,287. -Rah.al. N:o 117. 5574: 5575: 5576: 5577: 5578: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Sumnen Si- 5579: vUli- ja AsevelvolUsuusinvaliidien Liitolle Espoon kun- 5580: taan perustettavan lapsi-invaliidien pysyvän kesäkylän 5581: rakennustöitä varten. 5582: 5583: 5584: Eduskunnalle. 5585: 5586: Erilaisten sairauksien ja tapaturroien in- 6 milj. mk:aan. Lisäksi on huomattava, että 5587: validisoimien lasten huoltotyö on maassamme tästä toiminnasta ei ole saatavissa vähäisem- 5588: vielä rakennusvaiheessaan. Siitä huolimatta, mässäkään määrin välitöntä taloudellista 5589: että invaliidihuoltomme monissa suhteissa on tuottoa. 5590: varsin kehitettyä toimintamudoiltaan ja tu- Pysyvän kesäkylän kokonaiskustannusarvio 5591: loksiltaan, on lapsi-invaliidien tulevan kun- on noin 6·5 milj. mk, joka aikaansaatavaan 5592: touttamisen edellytysten turvaaminen vielä paikkalukuun nähden on varsin alhainen. 5593: suurelta osaltaan järjestämättä. Eräänä vai- Kesäkylä tulee kuitenkin saattamaan lapsi- 5594: keutena on tässä suhteessa se, että meillä ei invaliidien huoltotoiminnalle pysyvät mah- 5595: ole olemassa ilmoittamisvelvollisuutta invali- dollisuudet toiminnan laajentamiseen ja ke- 5596: diteetin omaavista lapsista huoltoviranomai- hittämiseen. Jokainen lapsi tulee, kuten tä- 5597: sille, joten heidän kohdallaan ei tarpeeksi hänkin asti ortopedi- ja yleislääkäreiden sekä 5598: varhain voida aloittaa esim. ortopedistä hoi- sosiaalihuoltajan tarkastettavaksi ja hänet 5599: toa tai muuta lääkintähuoltoa. Eräänä ai- voidaan leireiltä ohjata kuntouttamistiensä 5600: heena lapsi-invaliideille vuosittain järjeste- alkuun. Leirejä voidaan kuitenkin ryhtyä 5601: tyille virkistys- ja huoltoleireille onkin ollut pitämään eri ikä- ja vammaryhmille erik- 5602: lapsien saattaminen kuntouttamisen piiriin. seen, joten leiriohjelmat voidaan vastaavasti 5603: Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvalii- suunnitella myös kunkin ryhmän erityistar- 5604: dien Liitto r.y. on v: sta 1951 alkaen järjes- peita vastaavaksi. Kun valtaosa maamme 5605: tänyt lapsi-invaliideille täysin ilmaisia lei- lapsi-invaliideista asuu harvaan asutuilla 5606: rejä, joiden osanottajamäärä on jatkuvasti seuduilla, ovat psyykkiset vaarat eristynei- 5607: kasvanut. Viime kesänä Pohjanmaan ur- syyden seurauksena lapsi-invaliideille eri- 5608: heiluopistossa Kuortaneella 28. 6-10. 8. tyisen suuret. Kokemusten mukaan lyhyt- 5609: 1960 välisenä aikana pidetyillä leireillä oli aikainenkin yhdessäolo muiden invaliidilas- 5610: osanottajina 227 lasta. Kun tällainen leiri- ten parissa vaikuttaa myönteisesti ja ilmenee 5611: toiminta on poikkeuksellisen vaativaa sekä miltei poikkeuksetta myös koulutyön tulosten 5612: ohjaajatoiminnan että leiriohjelman suhteen, paranemisena. Kun maassamme lasketaan 5613: on pysyvän, tarkoitukseen erityisesti suun- olevan noin 6 000 alle 15 vuotiasta fyysisen 5614: nitellun keskuksen aikaansaaminen välttä- invaliditeetin omaavaa lasta, on heidän saat- 5615: mätöntä. Liitto onkin nyttemmin ryhtynyt tamisessaan lmntouttamisen piiriin merkit- 5616: rakentamaan Espoon Kolmirannassa sijaitse- tävä huoltotehtävä. Kesäkylä antaisi mah- 5617: valle järvenrantatontille pysyvää 100-paik- dollisuudet huoltoleiritoiminnan ulottamiseen 5618: kaista kesäkylää lapsi-invaliidien huoltotoi- myös esim. henkisesti kehityksessään jälkeen 5619: minnan tarpeita varten ja raivaus- ja perus- jääneiden lasten piiriin. 5620: rakennustöiden kustannukset ym. ovat tähän On kuitenkin luonnollista, että kesäkylän 5621: mennessä nousseet noin 2<5 milj. mk : aan. perustamiskustannusten rahoitus muodostuu 5622: Leiritoiminnan suoranaiset kulut, ohjaajien yksityiselle huoltojärjestölle ylivoimaisen ras- 5623: palkkaus, osanottajien matkakustannukset, kaaksi, kun valtion avustusta on saatu tar- 5624: majoitus- ja muonituskustannukset, lääkärin- koitukseen vain 5 milj. mk. Edellä olevaan 5625: tarkastukset yms. nousevat ·vuosittain noin perustuen esitämme kunnioittaen, 5626: IV,287. - Helle ym. 1581 5627: 5628: että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 suusinvaliidien Liitolle Espoon kun- 5629: tulo- ja menom·vioon 30 000 000 mar- taan perustettavan lapsi-invaliidien 5630: kan suuruisen korottoman avustuslai- pysyvän kesäkylän rakennustöitä var- 5631: nan Suomen Siviili- ja Asevelvolli- ten. 5632: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 5633: 5634: Veikko Helle. Sulo Hostila. Varma K. Turunen. 5635: Pentti Niemi. Sylvi Siltanen. Aaro Stykki. 5636: 1582 5637: 5638: IV,288. - Rah.al. N: o 118. 5639: 5640: 5641: 5642: 5643: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Kytäjän kalanviljelys- 5644: laitoksen kunnostusmenoihin. 5645: 5646: 5647: E d u s k u n n a ll e. 5648: 5649: Maallamme on suuria vielä käyttämättömiä laitokseksi ja on myllyrakennus Kytäjän kar- 5650: pääomia lukuisissa vesistöissämme, järvissä, tanon toimesta jo v. 1957 kunnostettukin osit- 5651: joissa, Iammissa ja merenrannikkovesissä. tain kalanviljelytarkoitukseen. Sähkölaitos- 5652: Kalatalousammattihenkilöstön vähälukuisuu- rakennus saadaan kunnostetuksi tänä vuonna 5653: den ja kalatalouteen tähän asti käytettyjen kalastuskorttivaroista saadulla vähäisenä 5654: miiiärärahojen vähäisyyden vuoksi ei meillä avustuksella hautomoksi. 5655: vielä yleensä tajuta, että meillä itse asiassa Mallialue pikkuvesineen soveltuu myös mai- 5656: olisi hyviä mahdollisuuksia saada esim. pikku- niosti lähellä Helsinkiä sijaitsevana (60 km) 5657: järvemme ja lampemme, joita on arvioitu maataloushallituksen kalataloudellisen tutki- 5658: olevan noin 66 000, todellisen ja kannattavan mustoimiston kokeilutyöhön ja ehkäpä yli- 5659: taloudellisen toiminnan piiriin, jopa niin, opistonkin kalatalousalan opetus- ja tutkimus- 5660: että ne voidaan muuttaa arvokaloja tuotta- tarkoituksiin. Kalanviljelylaitokseksi suunni- 5661: viksi, kunhan vain ryhdytään asiaa hoita- telluissa rakennuksissa on jo valmiina, vain 5662: maan ja uhrataan varoja tutkimus-, kokeilu- suhteellisen vähäisen kunnostustyön jälkeen 5663: ja valistustyön hyväksi. kalanviljelylaitoksen hoitajan asuntotilat ja 5664: Tähän asiaan on myös laajan harrastaja- huoneistotilaa tutkijoille sekä kurssitoimintaa 5665: kalastajajoukon ja heidän järjestöjensä suo- varten. 5666: rittaman valistus- ja kalavesihoitotyön yhtey- Kalanviljelylaitos on suunniteltu tuotta- 5667: dessä kiinnitetty jo vuosikausia erikoista maan istutettavia kalanpoikasia mallialueelle 5668: huomiota. sekä Etelä-Suomen, lähinnä Uudenmaan ka- 5669: Tässä mielessä on myös maamme suurin lastusseurojen ja kalastuskuntien vesiin, joi- 5670: urheilu-, virkistys- ja kotitarvekalastajien hin viime vuosina ei ole saatu toivottuja 5671: keskusjärjestö Suomen Kalamiesten Keskus- poikasmääriä. Myöhemmin voidaan toimittaa 5672: liitto saanut viime vuonna edullisella pitkä- kalanpoikasia myös muualle Suomeen koska 5673: aikaisella sopimuksella hallintaansa kalavesi- varsinkin 1-2-vuotisiksi kasvatettujen arvo- 5674: hoitomallialueeksi kaksi järveä ja seitsemän kalojen poikasten kysyntä nykyisin on monin 5675: lampea yhteensä 237 vesihehtaaria käsittävän kerroin tarjontaa suurempi. 5676: vesialueen sekä kalanviljelylaitokseksi sopi- Kun tähän asti kalastuspuolen (11 Pl. 5677: vat rakennukset H:}'-vinkään maalaiskunnassa, XIII) menot on pääasiassa hoidettu kalas- 5678: Kytäjän kartanon alueelta. Tällä malli- tuskorteista kertyneillä varoilla (v. 1960 5679: alueella pyritään käytännössä tutkimus- ja 11 Pl. XIII tulo- ja menoarviossa yhteensä 5680: koetoiminnalla saamaan kokemuksia siitä, 100 079 900 mk ja kalastuskorttivaroista ker- 5681: miten edellä mainitut maamme pikkuvedet tyi n. 90 milj. mk), joista suurimman osan 5682: saataisiin kansantaloudellisesti enemmän tuot- (n. 90 %) maksavat harrastajakalastajat, on 5683: taviksi ja kurssitoiminnan avulla levittämään vain lainsäätäjän, eduskunnan, kalastuslain 5684: näitä kokemuksia lähinnä laajan harrastaja- perusteluissa lausuman kalastuskorttivarojen 5685: kalastajajoukon ja kalavesien omistajien tie- käyttömääräyksen mukaista, että myös harras- 5686: toon. Alueella sijaitsevat entiset sähkölaitos- tajakalastajajärjestöjen työtä kalavesiemme 5687: ja myllyrakennukset soveltuvat asiantunti- tuoton kohentamiseksi tuetaan mahdollisim- 5688: joitten mukaan erinomaisesti kalanviljely- man tehokkaasti. 5689: IV,288. - Helle ym. 1583 5690: 5691: Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan, minen) kertamenona 5 000 000 mark- 5692: kaa Suomen Kalamiesten Keskusliiton 5693: että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 Kytäjän kalanviljelylaitoksen kunnos- 5694: tulo- ja menoarvion 11 Pl. XIII: 6 tus- ja lähinnä sen uusien lammikko- 5695: momentille (kalanviljelylaitosten tuke- alueiden perustamismenoihin. 5696: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 5697: 5698: Veikko Helle. K. F. Haapasalo. Matti Mattila. 5699: 1584 5700: 5701: IV,289. - Rah.al. N: o 119. 5702: 5703: 5704: 5705: 5706: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkään yhteiskou- 5707: lun ottamiseksi valtion haltuun. 5708: 5709: 5710: E d u s k u n n a 11 e. 5711: 5712: Hyvinkää on voimakkaasti kehittyvä kau- rakennuslainoja. Paitsi takauksia kaupunki 5713: punki. Esimerkillisellä tavalla se vaalii myös on antanut koulun kannatusyhdistykselle ra- 5714: sivistyksellisiä pyrkimyksiä. Tästä on mm. kennustyötä varten lainaa 25 765 000 mk. 5715: osoituksena se, että kaupungissa toimii kolme Koulun ylläpitäminen tuottaa kannatus- 5716: yksityistä oppikoulua, nimittäin Hyvinkään yhdistykselle suuria vaikeuksia. Tästä on 5717: yhteiskoulu, Hyvinkään uusi yhteiskoulu ja ollut seurauksena, että oppilasmaksu on nous- 5718: Hyvinkään keskikoulu. Hyvinkään yhteis- sut tasolle, jota on pidettävä kohtuuttoman 5719: koulu sai perustaruisluvan ja aloitti toimin- korkeana varsinkin, kun otetaan huomioon, 5720: tansa syksyllä 1918. Koulua hoiti aluksi sitä että paikkakunnan luonteesta johtuen suurin 5721: varten valittu toimikunta ja vuodesta 1920 osa oppilaista on työläiskotien lapsia. 5722: on ylläpitäjänä ollut Hyvinkään yhteiskou- Hyvinkää on ainoa kaupunki maassamme 5723: lun kannatusyhdistys r.y. Vv. 1918-1937 jossa ei ole valtion oppikoulua. Jo tästäkin 5724: koulu toimi viisiluokkaisena keskikouluna. syystä tuntuisi vähintään kohtuulliselta, että 5725: Elokuun 5 p: nä 1937 myönsi valtioneuvosto Hyvinkään yhteiskoulu otettaisiin valtion 5726: luvan koulun laajentamiseksi kahdeksanluok- haltuun. Se olisi koulun menestyksellisen toi- 5727: kaiseksi. Edelleen valtioneuvoston suostumuk- minnan kannaltakin välttämätöntä ja se an- 5728: sella koulu muodostettiin 1 p:stä syyskuuta taisi kaupungille nykyistä suuremmat mah- 5729: 1957 lukien keskikoulun osalta kaksoiskou- dollisuudet tukea taloudellisesti vielä yksi- 5730: luksi. tyisiksi jääviä oppikouluja. 5731: Syksyllä 1956 valmistui Hyvinkään yhteis- Kouluhallitus on esittänyt vuoden 1962 5732: koulun uusi koulutalo kannatusyhdistyksen tulo- ja menoarvioehdotuksessaan Hyvinkään 5733: n. 8 000 m2: n suuruiselle tontille. Talon tila- yhteiskoulun valtiolle ottamista ja määrä- 5734: vuus on n. 15 400m3 ja sisältää se 13 luokka- rahan varaamista tähän tarkoitukseen, mutta 5735: huonetta, 6 erikoisluokkaa, opetuskeittiön, voi- hallitus ei ole ehdotukseensa valtion tulo- ja 5736: mistelu-juhlasalin, kirjastohuoneen, rehtorin menoarvioksi vuodelle 1962 määrärahaa si- 5737: ja opettajainhuoneet, koulukeittiön, ruoka- sällyttänyt. 5738: salin ja kerhohuoneet, oppilaskäymälät, Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 5739: lämpö- ja sähkökeskukset sekä tarpeelliset nioittaen, 5740: aputilat. Lisäksi talossa on 2 huonetta ja 5741: keittiön käsittävä asunto vahtimestarille ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 5742: talonmies-lämmittäjälle. tulo- ja menom·vioon 119 682 000 mar- 5743: Kaupunki on taannut yhteiskoulun raken- kan suuruisen määrärahan Hyvinkään 5744: nuslainoja ja on koululla vielä velkaa, jossa yhteiskoulun ottamiseksi valtion hal- 5745: on kaupungin takaus n. 68 milj. mk. Lisäksi tuun. 5746: Hyvinkään kunta on taannut koulun eräitä 5747: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 5748: 5749: Veikko Helle. Saara Forsius. Matti Mattila. 5750: 1585 5751: 5752: IV,290.- Rah.al. N:o 120. 5753: 5754: 5755: 5756: 5757: Helle ym..: Määrärahan osoittamisesta Niidensalmen sillan 5758: rakennustöiden aloittamiseen. 5759: 5760: 5761: E d u s k u n n a ll e. 5762: 5763: Hiidensalmen silta Lohjan kauppalassa ja töiden aloittamista varten määrärahaa, mutta 5764: maalaiskunnassa on vanha 5-aukkoinen teräs- se ei ole johtanut tulokseen. 5765: betoninen palkkisilta, joka on erittäin kupera Kun hallituksen esitykseen eduskunnalle 5766: ja vain 4.75 m. leveä. Rakentamisessa aika- valtion tulo- ja menoarvioksi v:lle 1962 si- 5767: naan käytetyn betonin huonouden johdosta sältyy Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin 5768: on virtapilareissa ja kansirakenteissa pahoja osalta vain kolme sillanrakennusmäärärahaa, 5769: rapautumisvaurioita. Kapeutensa vuoksi mer- on oikeutettua odottaa, että näitä lisättäisiin 5770: kitsee silta vaikeata pullonkaulaa vilkkaasti edes yhdellä ja saatettaisiin Uudenmaan 5771: liikennöidyllä tiellä ja heikon kuntonsa täh- lääni tässä suhteessa lähemrrnäksi tasaveroi- 5772: den suoranaista vaaraa siltaa käyttäville. suutta maamme muiden läänien kanssa. 5773: Näistä syistä olisi sillan uusimiseen ryhdyt- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun- 5774: tävä pikaisesti ennen kuin vakavampaa on- nioittaen, 5775: nettomuutta pääsee tapahtumaan. 5776: Suunnitelmat sillan rakentamiseksi ovat että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 5777: valmiit ja on työn kustannusarvio siihen liit- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 5778: tyvine teiden parantamisineen n. 95 000 000 kan määrärahan H iidensalmen sillan 5779: markkaa. Tie- ja vesirakennushallitus on vuo- rakennustöiden aloittamiseksi Lohjan 5780: den 1962 menoarvioehdotuksessaan esittänyt kauppalassa ja maalaiskunnassa. 5781: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 5782: 5783: Veikko Helle. Saara Forsius. Matti Mattila. 5784: 5785: 5786: 5787: 5788: 15 E 706/61 5789: 1586 5790: 5791: IV,291.- Rah.al. N: o 121. 5792: 5793: 5794: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Keravan yhteiskoulun 5795: ottamiseksi valtion haUuun. 5796: 5797: E d u s k u n n a ll e. 5798: 5799: Keravan yhteiskoulu on ollut toiminnassa koulu joutui tavallista suurempiin vaikeuk- 5800: keskikouluna v: n 1921 syyslukukauden alusta siin sodan ailkaisissa olosuhteissa tapahtuneen 5801: alkaen. Lukioluokat ovat koulussa olleet koulurakennuksen palon vuoksi, koska saatu 5802: v:n 1939 syksystä alkaen. Kaksoiskouluksi palovakuutuskorvaus ei riittänyt sen jälkeen 5803: koulu on hyviiksy,tty 1. 1. 1957 lukien. tapahtuneen rahanarvon voimakkaan alentu- 5804: Syyskuun 24 päivänä 1941 Keravan yhteis- misen tähden peittämään kuin hyvin pienen 5805: koulu paloi sen ollessa silloin maassamme osan uuden koulurakennuksen rakentamis- 5806: vallinneen sotatilan johdosta puolustusvoi- kustannuksista. Tästä syystä koulu on saatu 5807: mien käytössä. Tämän palon johdosta koulu rakennetuksi lopulliseen kuntoon vasta noin 5808: rakennettiin uudelleen v. 1949. Varojen pari vuotta sitten. Rakennustyön saattami- 5809: puutteen takia tällöin rakentamatta jäänyt nen lopulliseen päätökseen onkin vaatinut 5810: yhdistetty voimistelu- ja juhlasali, tyttöjen kannatusyhdistykseltä ja sen jäseniltä erit- 5811: ja poikien käsityötilat, kotitalousopetustilat, täin paljon ponnistuksia ja oppilaiden van- 5812: piirustusluokka ja eräitä muita opetustiloja hemmilta suhteellisen suuria taloudellisia uh- 5813: sekä oppilasruokalaa varten tarvittavat tilat rauksia korkeiden oppilasmaksujen muodossa. 5814: rakennettiin v. 1959. Mainittujen lisätilojen, Keravan yhteiskoulun aikaisemmin selostettu 5815: jotka ovat n. 7 260 ms, jälkeen koulun ra- koulurakennus sijaitsee omalla tontilla. Kou- 5816: kennus käsittää n. 18 000 m3 ja se on kat- lun rakennuslainat yksityisiltä raha- ja va- 5817: sottava nyt valmiiksi rakennetuksi. Koulu- kuutuslaitoksilta ovat 22 850 000 mk ja val- 5818: rakennuksessa on edellä mainittujen erikois- tiolta 23 500 000 mk. Koulun varat ovat 5819: tilojen lisäksi 19 varsinaista luokkahuonetta 115 000 000 mk. 5820: ja lisäksi vielä mm. luonnonopin ja luonnon- Koulun oppilaista on enemmistö ollut ja 5821: historian opetushuoneet, kirjastohuone ja tulee olemaan vähävaraisista työläiskodeista, 5822: vahtimestarin asunto. joilla on erittäin suuria vaikeuksia korkei- 5823: Keravan yhteiskoulun vaikutusalue käsit- den lukukausimaksujen maksamisessa. Tämän 5824: tää Keravan kauppalan ja osittain sen naa- vuoksi olisi erittäin ,tärkeätä, ~ttä koulu otet- 5825: purikuntia. Koulun oppilasmäärä on lähen- taisiin nyt valtion oppikouluksi. Huomioon- 5826: nellyt 800, jotka jakaantuvat Keravan, Hel- ottaen lisäksi, että koulu on varsin suuri ja 5827: singin maalaiskunnan, Tuusulan, Sipoon ja että se lienee maamme vanhimpia yksityisiä 5828: eräitten muitten kuntien osalle. Koulussa on oppikouluja, vaatisivat myös oikeudenmukai- 5829: kaikkiaan 22 vakinaista ja ylimääräistä opet- suusnäkökohdat, että koulu nyt, kun sen 5830: tajaa sekä lisäksi 12 tuntiopettajaa. Koulun koulurakennus on tähänastisen yHäpitäjän 5831: kaikilla keskiluokilla on kolme rinna:kkais- toimesta :tavallista vaikeammissa olosuhteissa 5832: luokkaa, lukuunottamatta 3 luokkaa, joita rakennettu valmiiksi, otettaisiin valtion hal- 5833: on kaikkiaan neljä. Lukioluokkia on kaikilla tuun. 5834: luokilla kaksi. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 5835: Keravan yhteiskoulu on toiminut alusta 5836: alkaen kannatusyhdistyksen varassa olevana että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 5837: yksityisenä oppikouluna. Niiden taloudellis- tulo- ja menoarvioon 37 355 000 mar- 5838: ten vaikeuksien lisäksi, joissa maamme yksi- kan määrärahan Keravan yhteiskou- 5839: tyiset oppikoulut joutuvat yleensä toimimaan, lun ottamiseksi valtion haltuun. 5840: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 5841: 5842: Veikko Helle. Saara Forsius. Matti Mattila. 5843: 1587 5844: 5845: IV,292.- Rah.al. N: o 122. 5846: 5847: 5848: 5849: 5850: Helle ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta säteilyfysii- 5851: kan laitoksen palkkamenoihin. 5852: 5853: 5854: B d u s k u n n a ll e. 5855: 5856: Niistä väestöön kohdistuvista !terveydelli- sissä kriisitilanteissa voi käydä kohtalok- 5857: sistä vaaroista johtuen, joita radiooktiivi- kaaksi koko kansaa ajate1len. Näin ollen 5858: nen- ja röntgensäteily sekä ydinenergian on tärkeätä, että säteilyfysiikan laitosta laa- 5859: käyttöön otto ja ydinasekokeilut aiheuttavat, jennetaan niiltä välttämättömiltä osiltaan, 5860: ovat suojelutoimenpiteet välttämättömiä. j.otka ovat edellytyksenä kiireel'listen, sätei- 5861: Riittävä tieto on jo olemassa säteilyn ja ra- lyturvallisuuden asettamien vaatimusten 5862: dioaktiivisten aineiden käytön ja valvon- täyttämiseen etenkin elintarvike- ja saaste- 5863: nan perusteiksi. tutkimusten osalta. Myös valvontaverkkoa on 5864: Tässä tarkoitetut säteilytnrvalEsuustoimen- kiireellisesti laajennettava. Tämä on kuiten- 5865: piteet pernstuvaJt ensisijaisesti tarkkailuun kin mahdollista vain lisäämällä säteilyfysii- 5866: ja valvontaan. Tarkkailulla ja tarkastuksilla kan laitoksen henkilökuntaa nykyisestä ja 5867: varmistetaan säteilylähteiden, säteilyn ja ra- osoittamalla työskentelylle riittävät tilat ja 5868: dioaktiivisten aineiden käsittely- ja käyttö- laitteistot. 5869: turvallisuus. Toisaalta voidaan vain tehok- Näiden tehtävien toteuttamiseen säteilyfy- 5870: kaalla valv:onnalia saada riittävän ajoissa siikan laitokseen o1isi vuoden 1962 alusta 5871: hälytys suojelutoimenpiteisiin ryhtymiseksi perustettava seuraavat ylimääräiset toimet: 5872: katastrofitilan teissa. elektronikkona toimivan insinöörin toimi 5873: Säteilyturvallisuutta koskeva säteilysuo- (29 pl.), kemistin toimi (29 pl.), kolme tut- 5874: jauslaki annettiin 26 päivänä huhtikuuta kimusapruaisen tointa (15 pl.), laboratorio- 5875: 1957. Säteilyturvallisuutta edistämään sekä sairaanhoitajan toimi (14 pl.), kanslia-apu- 5876: tarvittavaa lainsäädäntöä kehittämään pe- laisen toimi (11 pl.) ja mittariteknikon toimi 5877: rustettiin seuraavana vuonna säteilysuojaus- (21 pl.). lkä- ja kalliinpaikanlisät huomioon 5878: a.."!iain neuvottelukunta ja alaan liittyvää ottaen merkitsisi näiden ylimääräisten toi- 5879: käytänn6llistä valvonrtatoimintaa suoritta- mien perustaminen lisäystä säteilyfysiikan 5880: maan säteilyfysiikan laitos. laitoksen palkkausmenoihin 5 500 000 mk 5881: Kuluneiden vuosien ·aikana on suoritettu vuodessa. Tämän lisäksi on säteilyfysiikan 5882: henkilöstön koulutus, laitteiston perushan- laitoksella välttämättä oltava mahdollisuus 5883: kinnat, menetelmiin liittyvät kokeilut ja tut- käyttää tilapäistä työvoimaa erikoistutki- 5884: kimukset sekä toiminna;n organisointi niin muksia varten tilanteen niin vaatiessa. Täl- 5885: pitkälle, että nyt on perustavat edellytykset laisen tilapäisen ,työvoiman pa'lkkaamiseen 5886: luotu lääikintähuollon ja teollisuuden käy- tarvitaan arvioilta 2 milj. mk. 5887: tössä olevien säteilylähteiden ja isotooppien Kun säteilevien laitteiden ja radioaktii- 5888: käytön tarkkailulle. Yhteistyössä puolustus- visten aineiden käyttö on jatkuvasti lisään- 5889: voimien ja ilmatieteellisen keskuslaitoksen tymässä myös meidän maassamme, on vält- 5890: kanssa on myös aikaansaatu toiminnassa tämätöntä pitää ajan tasalla myös niiden 5891: oleva ilman ja sadeveden aktiivisuusvalvon- valvonta. Puutteellinen valvonta ja tarkkailu 5892: nan perusverkosto. saattaa taas aiheuttaa arvaamattomia vahin- 5893: Sätei:lyfysiikan laitoksen toimintamahdol- koja. Kun valvonta- ja tarkkailutoimenpi- 5894: lisuudet eivät kuitenkaan vielä vastaa edes teitä käsityksemme mukaan on nykyoloissa 5895: laitokselle asetettuja terveystarkkai[uvaati- välttämätöntä kiireellisesti tehostaa, ehdo- 5896: muksia, mikä seikka varsinkin kansainväli- tamme kunnioittavasti, 5897: 1588 IV,292. - Säteilyfysiikan laitos. 5898: 5899: 5900: että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 palkkamenoihin tarvittavan lisähenki- 5901: tulo- ja menoarvion 7 Pl. XVIII lu- lökunnan ja tilapäisen henb'lökunnan 5902: vun 8 momentille 7 500 000 markan palkkausta varten. 5903: lisäyksen säteilyfysiikan laitoksen 5904: HeLsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 5905: 5906: Veikko Helle. Edvard Pesonen. Ensio Partanen. 5907: Anni Flinck. Erkki Koivisto. Sylvi Siltanen. 5908: Kalle Matilainen. Olavi Lahtela. Erkki Leikola. 5909: Valto Käkelä. Urho Kulovaara. Eino Raunio. 5910: R. Hallberg. 5911: 1589 5912: 5913: IV,293. - Rah.al. N: o 123. 5914: 5915: 5916: 5917: 5918: Helle ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sätet1yfysii- 5919: kan laitoksen mittaus- ja tutkimusvälineistön täydentämi- 5920: seen. 5921: 5922: 5923: Eduskunnalle. 5924: 5925: Viitaten raha-asia-aloitteen n: o 122 perus- neitä ja että sen käytössä on myös liikkuva 5926: teluihin sekä siihen, että säteilyfysiikan lai- aktiivisuusmittausasema täydellisine varus- 5927: toksen toiminta on mahdollista vain siinä ta- teineen. Tämän johdosta ehdotamme kun- 5928: pauksessa, että sen käytössä olevat mittaus- nioittavasti, 5929: ja tarkkailujärjestelmät, jotka vaativat moni- 5930: mutkaisia teknillisiä laitteistoja, ovat toi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 5931: mintakelpoiset ja täydelliset, on välttämä- tulo- ja menoarvion 20 Pl. 1 luvun 5932: töntä, että laitos varustetaan tarpeellisella 16 k)-kohtaan lisäyksenä 8 000 000 5933: määrällä säteilyn käytön valvonta- ja suo- markkaa säteilyfysiikan laitoksen mit- 5934: janakysymysten tutkimisessa tarvittavia lait- taus- ja tutkimusvälineistön täydentä- 5935: teita sekä aktiivisuusvalvontatyötä varten miseen sekä liikkuvan aktiivisuusmit- 5936: mittaus- ja kemian osastoilla käytettäviä väli- tausaseman hankkimiseen. 5937: . Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 5938: 5939: Veikko Helle. V alto Käkelä. 5940: Anni Flinck. Sylvi Siltanen. 5941: 1590 5942: 5943: IV,294. - Rah.al. N: o 124. 5944: 5945: 5946: 5947: 5948: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta sätet"lyfysiikan laitoksen 5949: rakentamista varten. 5950: 5951: 5952: E d u s k u n n a 11 e. 5953: 5954: Raha-asia-aloitteen n: o 122 perusteluissa minnalle. Jo säteilysuojauslain edellyttämät, 5955: on todettu suojelu- ja valvontatoimenpiteet väestön turvallisuuden takaavan laitoksen 5956: välttämättömiksi niistä väestöön kohdistu- työn puitteet vaativat laajempia ja tarkoi- 5957: vista terveydellisistä vaaroista johtuen, joita tuksenmukaisia tiloja. Tätä varten on kii- 5958: radioaktiivinen ja röntgensäteily sekä ydin- reellisesti ryhdyttävä toteuttamaan jo suun- 5959: energian käyttöönotto ja ylinasekokeilut nitteilla olevaa säteilyfysiikan laitoksen omaa 5960: aiheuttavat. rakennushanketta. 5961: Näitä tehtäviä varten perustettu säteily- Tehdyn suunnitelman mukaan voidaan sä- 5962: fysiikan laitos toimii kuitenkin nykyisin täy- teilyfysiikan laitos sijoittaa nykyisen työter- 5963: sin tarkoitustaan vastaamattomissa olosuh- veyslaitoksen tontille tämän laitoksen lisära- 5964: teissa ja sen eri osastot sijaitsevat kaukana kennukseksi. Säteilyfysiikan laitoksen tarvit- 5965: toisistaan. Laitoksen aktiivisuusvalvonta- semat tilat ovat 11 000 ms ja alustava kus- 5966: osasto työskentelee Otaniemessä teknillisen tannusarvio on 150 milj. mk. 5967: fysiikan laitoksen suojissa, aluksi varastosuo- Kun kysymyksessä on koko kansakunnan 5968: jaksi määritellyssä noin 50 m2 : n suuruisessa turvallisuuden kannalta tärkeän laitoksen 5969: huoneessa ja saman osaston kemiallinen puoli toiminnan perusedellytysten luominen, ehdo- 5970: noin 15 m2 : n suuruisessa laboratoriossa. tamme kunnioittaen, 5971: Tarkastusosasto ja laitoksen kanslia on sijoi- 5972: tettu entiseen seerumlaitokseen Unioninkatu että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 5973: 38, missä sillä on käYitettävissään kaik- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II lukuun 5974: kiaan vain noin 100 m2. Koska laitoksen uudelle momentt"lle 150 miljoonan 5975: suorittamat tehtävät edellyttävät erikoisra- markan määrärahan säteilyfysiikan 5976: kenteisia tiloja, on selvää, että laitoksen si- laitoksen suunnittelemista ja rakenta- 5977: joittaminen siellä täällä sijaitseviin vuokra- mista varten. 5978: huoneisiin ei ole tyydyttävä ratkaisu sen toi- 5979: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 5980: 5981: Veikko Helle. Valto Käkelä. 5982: Anni Flinck. Sylvi Siltanen. 5983: 1591 5984: 5985: IV,295. - Rah.a.l. N: o 125. 5986: 5987: 5988: 5989: 5990: Helle ym.: Korotetun määrärahan osoittamtisesta lisätilojen 5991: vuokraamiseen säteilyfysiikan laitoksen käyttöön. 5992: 5993: 5994: Eduskunnalle. 5995: 5996: Viitaten raha-asia-aloitteen n:o 122 perus- vun 10 momenU"lle 500 000 markan 5997: teluihin ehdotamme kunnioittaen, määrärahan tarvittavien Wapäisten 5998: lisätilojen vuokraamiseen säteilyfysii- 5999: että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 kan laitoksen käyttöön. 6000: tulo- ja menoarvion 7 Pl. XVIII lu- 6001: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 6002: 6003: Veikko Helle. Valto Käkelä. 6004: Anni Flinck. · Sylvi Siltanen. 6005: 1592 6006: 6007: 1V,296.- Rah.al. N: o 126. 6008: 6009: 6010: 6011: 6012: Helle ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Työterveys- 6013: laitoksen ylläpitämiseen. 6014: 6015: 6016: E d u s k u n n a ll e. 6017: 6018: Vuonna 1947 tekemällään päätöksellä rärahaa korotBttava 10 %: lla eli 4 milj. 6019: eduskunta hyväksyi määrärahan työterveys- mk:lla. 6020: laitoksen rakentamiseksi. Laitoksen valmis- Hallitus on jättänyt v:n 1962 tulo- ja me- 6021: tuttua eduskunta on vuosittain myöntänyt noarvioesityksessään huomioonottamatta myös 6022: sen ylläpitämiseksi valtion tulo- ja menoar- työterveyslaitoksen 10 vuotta sitten ulko- 6023: viossa määrärahan Ammattilääketieteen Sää- mailta lahjaksi saaman, nyt jo vanhentuneen 6024: tiölle. Tämän valtionavun määrä laski vuo- ja loppuunkäytetyn tutkimusvälineistön uusi- 6025: sien 1951-19ij0 välisenä aikana 40 %:sta miseen ja täydentämiseen tarpeellisen määrä- 6026: 18 % : iin laitoksen kokonaismenoista uhaten rahan siitä huolimatta, että uusi työturvalli- 6027: vakavasti toiminnan jatkuvuutta. Viimeksi suuslaki ja monet muut sosiali- ja työlääke- 6028: mainittuna vuotena tekemällään päätöksellä tieteen alalla tapahtuvat uudistukset antavat 6029: eduskunta korotti hallituksen esittämän mää- uusia tehtäviä ja edellyttävät tehostettua 6030: rärahan 33 milj. mk 40 milj. mk:ksi, mikä toimintaa. On kuitenkin ilmeistä, ettei niistä 6031: vastaa 20 % em. kokonaismenoista. Siitä huo- voida selviytyä ja sen lisäksi vielä pysyä 6032: limatta, että ao. tahoilla on esitetty laitoksen kehityksen mukana ellei edes maan ainoalla 6033: ylläpitämistä varten v: lle 1962 tarkoitetun alan tutkimuslaitoksella ole tarpeellisia, ajan- 6034: määrärahan korottamista laitoksen menojen mukaisia välineitä. 6035: todennäköistä kasvua vastaavalla 10 %: n Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 6036: määrällä, on hallitus jättänyt tämän vaati- nioittavasti, 6037: mattoman korotuksen pois valtion v: n 1962 6038: tulo- ja menoarvioesityksestä. Kun on odo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 6039: tettavissa, että eduskunnan ,edellisenä vuo- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 4 mil- 6040: tena tekemän päätöksen tarkoitus tukea työ- joonan markan määrärahan Ammatti- 6041: terveyslaitoksen ylläpitämistä siitä aiheutu- lääketieteen säätiölle Työterveyslaitok- 6042: viin menoihin ajanmukaisesti oikeassa suh- sen ylläpitämiseksi, sekä sanotun lai- 6043: teessa olevalla määrärahalla, ei näinollen toksen tutkimusvälineistön uusimiseksi 6044: voi toteutua, olisi hallituksen esittämää mää- ja täydentämiseksi kertamenona 15 6045: miljoonaa markkaa. 6046: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 6047: 6048: Veikko Helle. Meeri Kalavainen. Kaarlo Pitsinki. 6049: K. F. Haapasalo. Veikko Kokkola. G. Henriksson. 6050: Sylvi Siltanen. Päiviö Hetemäki. Georg Eriksson. 6051: Varma K. Turunen. Erkki Hara. Lars Lindeman. 6052: Aaro Stykki. Vilho Väyrynen. H. Törmä. 6053: Atte Pakkanen. Olavi Lahtela. Erkki Tuuli. 6054: 1593 6055: 6056: IV,297.- Rah.al. N:o 127. 6057: 6058: 6059: 6060: 6061: Helle ym.: Korotetun määrämhan osoittamisesta Helsingin 6062: yliopistolliselle keskussairaalalle sairaalarakennusten raken- 6063: tamiseen ja asuntojen suunnitteluun. 6064: 6065: 6066: Eduskunnalle. 6067: 6068: Valtion tulo- ja menoarviossa on v:lle 1962 Yliopistollisista keskussairaaloista annetun 6069: 20 Pl. II: 7 momentin kohdalla ehdotettu lain mukaan sairaalan tulisi olla luovutettu 6070: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan ra- keskussairaalaliitolle v:n 1964 loppuun men- 6071: kentamiseen 1 050 000 000 mk. nessä. Ralkennustyöt ovat tällä hetkellä siinä 6072: Tällä hetkellä rakenteilla olevat sädehoito- vaiheessa, että rakennuksen lainmukainen 6073: klinikka ja väestönsuoja tarvitsevat vielä valmistuminen on teknillisesti mahdollinen 6074: rahoitusta v: n 1962 loppuun mennessä mikäli määrärahoja on riittävästi käytettä- 6075: 800 000 000 mk. Samoin rakenteilla olevan vissä. 6076: sisätautien ja kirurgian klinikkarakennuksen Koska on pidettävä tarkoituksenmukaisena 6077: rakennustyö vaatii v:n 1962 loppuun men- ja koko valtakunnan kannalta erittäin tär- 6078: nessä 1 600 000 000 mk. Talousrakennuksen, keänä, että yliopistollisista keskussairaaloista 6079: johon tulee mm. koko Meilahden sairaala- annetun lain mukaiset lääkärikoulutusta an- 6080: alueen keskuskeittiö ja jonka tarve on erit- tavat laitokset saadaan mahdollisimman no- 6081: täin kiireellinen, rakennustyötä varten tarvi- peasti valmiiksi, ehdotamme kunnioittavasti 6082: taan v. 1962 450 000 000 mk. Edellä olevan edellä esitettyyn viitaten, 6083: mukaan tarvitaan Helsingin yliopistollisen 6084: keskussairaalan rakennustyön jatkamiseen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 6085: vielä kuluvana vuonna ja v. 1962 yhteensä tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun 6086: 2 850 000 000 mk, jottei rakennustyössä tu- 7 momentille lisäyksenä 900 000 000 6087: lisi keskeytystä. Rakennustyötä varten on markkaa Helsingin yliopistollisen kes- 6088: kuluvan syyskuun alussa ollut käytettävissä kussairaalan sädehoitoklinikan, talous- 6089: vielä n. 900 000 000 mk. Kun hallituksen esi- rakennuksen ja sisätautien ja kirur- 6090: tyksessä on ehdotettu vain 1 050 000 000 mk, gian klinikkarakennuksen rakentami- 6091: olisi rakennustyötä varten käytettävissä v:n seen sekä asunto,ien suunnitteluun. 6092: 1962 loppuun mennessä kaikkiaan 6093: 1 950 000 000 mk, mikä on 900 000 000 mk 6094: vähemmän kuin todellinen tarve. 6095: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 6096: 6097: Veikko Helle. Matti Mattila. 6098: Sven Högström. Aaro Stykki. 6099: Väinö Leskinen. Armi Hosia. 6100: Erkki Leikola. Martta Salmela-Järvinen. 6101: 6102: 6103: 6104: 6105: 16 E 706/(il 6106: 1594 6107: 6108: IV,298.-Rah.al. N:o 128. 6109: 6110: 6111: 6112: Helle ym..: Määrärahan osoittamisesta avustuslainaksi Inva- 6113: liidisäätiön ammattikoulun työpaja- ja luokkahuoneraken- 6114: nuksen rakentamiseen. 6115: 6116: 6117: E d u s k u n n a ll e. 6118: 6119: Invaliidisäätiön kuntouttamislaitoksen Hel- Invalideilla tulee olla mahdollisuus sekä 6120: singin Ruskeasuolla sijaitseva ammattikoulu, yleistietojen saamiseen että erikoistumiseen, 6121: joka valtion keskusammattikouluja vastaa- minkä vuoksi opintoajan tulee olla 3-4 6122: vana ammattikouluna on 18 vuoden ajan vuotta. 6123: kouluttanut invalideja, toimii nykyisin täy- Osastoja ja opintolinjoja tulee olla niin 6124: sin riittämättömissä tiloissa eikä tarkastus- monta, että kukin invalidi löytää edellytyk- 6125: viranomaisten lausunnon mukaan liioin pysty siään vastaavan alan. 6126: toteuttamaan opetusohjelmaansa jo tapahtu- Lyhyempää, työhön tähtäävää opetusta on 6127: neen kehityksen vaatimalla tavalla edes työ- järjestettävä, koska joidenkin invalidien 6128: turvallisuuden osalta. Koulun lukujärjestyk- mahdollisuudet seurata normaalia opetusta 6129: sen laatiminen tuottaa vaikeuksia, iltatunteja ovat rajoitetut. 6130: on pakko pitää ja tuotannollisen työtoimin- Uusien opetusalojen kokeiluun on oltava 6131: nan järjestely varsinaisia työolosuhteita vas- mahdollisuus. 6132: taavasti on täysin mahdotonta. Lahjakkailla invalideilla tulee olla tilai- 6133: Kun Invaliidisäätiön ammattikoulun tilat suus ammattikoulunsa päätettyään jatkaa 6134: vv. 1941--42 rakennettiin, vastasivat ne ajan opintojaan esim. teknillisissä kouluissa. 6135: vaatimuksia. Koulutettaessa aluksi vain sota- Uuden koulutalon saaminen ratkaisee myös 6136: invalideja havaittiin jo silloin, että invali- erittäin vakavan sairaalan tilanpuutteen: 6137: dien opetus on yleensä ohjattava käsityö- Invaliidisäätiön ortopedisen sairaalan, jossa 6138: ammateista teollisuusammatteihin. Koulun on 305 sairaansijaa, tilantarve on sairaan- 6139: oli näin ollen hankittava varsin runsas kone- hoitomenetelmien kehittyessä ja sairaalan 6140: kanta. työn lisääntyessä osoittautunut riittämättö- 6141: Edelleen todettiin, että invalideille oli tar- mäksi, joten sairaalan on joko saatava lisä- 6142: jottava tilaisuus hyvin monen ammatin oppi- tilaa tai vähennettävä potilaspaikkojensa 6143: miseen ja että heidän ammattiopetuksensa lukua. Kun sairaala v. 1954 laajennettiin 6144: tuli olla perusteellista, minkä takia lisättiin käsittämään 150 sairaansijan asemasta 305 6145: opetusajan pituutta. sairaansijaa, tapahtui laajennus vain potilas- 6146: Sotainvalidien jälkeen on ammattikoulu paikka- ja kuntouttamistilojen kohdalla. Sai- 6147: v:sta 1947 lukien kouluttanut nuoria 16-30 raalan toiminta on kuitenkin laajentunut 6148: vuotiaita siviili-invalideja kolmivuotisilla niin, että kun siinä v. 1956 hoidettiin 1642 6149: oppijaksoillaan n. 20:lle eri ammattialalle. potilasta, oli v. 1960 hoidettujen potilaitten 6150: Koulun oppilasluku, joka oli alunperin suun- luku 2 947. Tästä on ollut seurauksena, että 6151: niteltu 200:ksi, on samalla noussut ja on ny- sairaalan leikkaus-, röntgen- ja poliklinikka- 6152: kyään n. 300. tilat ovat osoittautuneet riittämättömiksi. 6153: Voidakseen saavuttaa koulutuksessaan tar- Koska sairaalan lisätilojen on oltava sairaa- 6154: koituksenmukaisia tavoitteita ammattikoulun lan yhteydessä, on niiden saanti mahdollista 6155: on saatava uusi työpaja- ja luokkahuonera- vain siten, että ammattikoulu siirtyy pois 6156: kennus. Uutta koulutaloa suunniteltaessa on sairaalarakennuksesta. 6157: ohjeena pidetty seuraavia periaatteita. Edellä saiostetuista syistä on ammattikou- 6158: Invalidien opetuksen tulee olla yksilöllistä lua varten Helsingin kaupungin varaamalle 6159: ja perusteellista, koska heillä on opinnois- tontille Ruskeasuolla suunniteltu uusi koulu- 6160: saan enemmän vaikeuksia kuin terveillä. talo, jonka kuutiotilavuus on 28 000 m3. Sen 6161: IV,298. - Helle ym. 1595 6162: 6163: rakennuskustannukset ovat n. 270 milj. mk. että Eduskunta ottaisi v1wden 1962 6164: Koska säätiön omat varat ovat kiinni sen lai- tulo- ja menoarvioon 140 miljoonaa 6165: toksissa ja toiminnassa ja koska invalidien markkaa avustuslainaksi Invaliidisä(i.. 6166: ammattikoulutus on lakisääteisesti valtiolle tiön ammattikoulun työpaja- ja luok- 6167: kuuluvaa toimintaa, olisi valtion rahoitettava kahuonerakennuksen ensimmäisen ra- 6168: näistä rakennuskustannuksista kaksikolmas- kennusvaiheen toteuttamiseen. 6169: osaa ja loppuerä olisi peitettävä lainavaroilla. 6170: Edelläolevan perusteella esitämme kun- 6171: nioittaen, 6172: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 6173: 6174: Veikko Helle. Aaro Stykki. 6175: Sylvi Siltanen. Olavi Lahtela. 6176: Varma K. Turunen. Erkki Hara. 6177: Martta Salmela-Järvinen. 6178: 1596 6179: 6180: IV,299. -Rah.al. N:o 129. 6181: 6182: 6183: 6184: 6185: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaanhoitohenkilö- 6186: kunnan koulutuksen lisäämiseen. 6187: 6188: 6189: Eduskunnalle. 6190: 6191: Maamme sairaalalaitos on voimakkaan ke- Kuluvan vuoden lopulla valmistuu Tampe- 6192: hityksen alaisena. Keskussairaalaverkoston reen keskussairaala, jonka paikkaluku tulee 6193: luominen on saatu hyvälle alulle, useita kes- olemaan yli 700. Ensi vuonna valmistuu 6194: kussairaaloita on parhaillaan rakennustyön Helsingin yliopistollisen keskussairaalan sä- 6195: tai suunnittelun alaisena ja näyttää ilmei- dehoitoklinikka suurine poliklinikkoineen ja 6196: seltä, että sairaansijojen lukumäärä alkaneen erikoistoimenpideosastoineen ja vuonna 1964 6197: ja seuraavan vuosikymmenen kuluessa saa- sekä Helsingin että Turun yliopistollisten 6198: vuttaa varsin tyydyttävän tason. Ne suunni- keskussairaaloiden suuret klinikkarakennuk- 6199: telmat, joita on laadittu lääkäreiden koulu- set, joiden yhteinen sairaansijojen lukumäärä 6200: tuksen lisäämiseksi, näyttävät turvaavan lää- lisääntyy n. 2 OOO:lla. On ilmeistä, että näi- 6201: käreiden saannin uusiin sairaalalaitoksiin. hin jo rakenteilla oleviin sairaanhoitolaitok- 6202: Muun henkilökunnan, erityisesti koulutetun siin ei tulla saamaan riittävästi niiden tar- 6203: sairaanhoitohenkilöstön kohdalla näyttää vitsemaa koulutettua henkilökuntaa, vaan 6204: kuitenkin syntyvän niin suuri vajaus, ettil monia miljoonia markkoja maksaneet sai- 6205: on olemassa perusteltua huolestumisen syytä raalalaitokset joutuvat toimimaan koulute- 6206: siitä, tullaanko koulutettua sairaalahenkilös- tun työvoiman puutteen vuoksi vain osittai- 6207: töä saamaan riittävästi suunnitteilla ja ra- sella teholla. 6208: kenteilla oleviin sairaanhoitolaitoksiin. Kysymyksessä ei kuitenkaan ole yk- 6209: Siitä huolimatta, että sairaanhoitajia ilmoi- sinOIJnaan saimanhoitajien lukumääräinen 6210: tetaan valmistuvan vuosittain lähes 1 000, on puute, vaan yhtä vaikeaksi on muodostunut 6211: todettava, että jo nyt vallitsee sairaanhoito- erikoiskoulutusta saaneen hoitohenkilökunnan 6212: laitoksissamme pysyvä koulutettujen sairaan- saanti. Kun sairaanhoitajien peruskoulutuk- 6213: hoitajien puute. Sen jälkeen kun Kuopion sen yhteydessä ei enää tapahdu erikoisalojen 6214: keskussairaala valmistui 2 vuotta sitten on erikoistumista, on nyt olemassa suuri vajaus 6215: hoitopaikkojen lukumäärä maassamme lisään- röntgen-, leikkaus-, silmä-, korva-, iho-, polio- 6216: tynyt varsin vähän. Tänä aikana on sairaan- ja lastentautien osastojen kohdalla. Edellä 6217: hoitajakouluissamme valmistunut n. 1 200-- oleva ei myöskään koske yksinomaan koulu- 6218: 1500 sairaanhoitajaa, mutta kuitenkin sai- tettujen sairaanhoitajien vajausta, vaan 6219: raanhoitajien puute on tällä hetkellä suu- kukaties vielä vaikeampaa on apuhoitajien 6220: rempi kuin moniin vuosiin. sekä röntgen- ja laboratorioapulaisten koh- 6221: Kuvaavana esimerkkinä vallitsevasta tilan- dalla. Maamme kaikissa yleissairaaloissa on 6222: teesta voidaan mainita, että mm. 2 kertaa edellä mainituista erikoiskoulutuksen saa- 6223: kuukaudessa ilmestyvässä Sairaanhoitajaleh- neista henkilöistä pysyvää puutetta, eikä ny- 6224: dessä, sen kuluvan vuoden lokakuun ensim- kyisillä koulutusjärjestelyillä ilmeisesti pys- 6225: mäisessä numerossa oli haettavana 286 koulu- tytä tyydyttämään sitä tarvetta, jonka kehit- 6226: tetun sairaanhoitajan pätevyyttä edellyttä- tyvä ja laajeneva sairaalalaitoksemme aiheut- 6227: vää virkaa. Näistä mm. Kuopion keskussai- taa. 6228: raalassa yksin oli 24. Kaikissa keskussairaa- Maamme yleissairaaloissa on koulutetun 6229: loissa on lukuisia sairaanhoitajan virkoja, sairaanhoitajahenkilöstön suhteellinen asema 6230: joihin ei ole ollut yhtään hakijaa ja suuressa varsin korkea. Sitä täydentää erinomaisella 6231: osassa tapauksia joudutaan virkaan nimittä- tavalla apuhoitajien ryhmä, jotka saavat 6232: mään viran ainoa hakija. vuoden kestävän koulutuksen sairaanhoi- 6233: IV,299. - Helle ym. 1597 6234: 6235: dossa. Apuhoitajien koulutus on kuitenkin raanhoitohenkilöstön siirtymiseen pois sai- 6236: edelleenkin tilapäisellä kannalla. Tämä sel- raa!latyöstä vaikuttavia tekijöitä olisi tarkoin 6237: laisenaan on jo omiaan haittaamaan toimin- tutkittava ja pyrittävä ne poistamaan, olisi 6238: taa, mutta lisäksi tätäkin koulutusta tapah- tJriasteista sairaanhoitohenkilöstön koulu- 6239: tuu liian vähän, sillä apuhoitajia tarvitaan tusta huomattavasti nykyisestään lisättävä 6240: paitsi yleissairaaloissa kenties vielä suurem- niin, että sairaalalaitoksemme, jonka kehittä- 6241: massa määrin vanhainkodeissa, kunnallisko- minen on tullut koko kansan asiaksi, saisi 6242: deissa, näiden sairasosastoilla jne. Tämän kaiken sen tarvitseman eriasteisesti koulute- 6243: vuoksi olisikin apuhoitajien koulutus saatet- tun sairaanhoitohenkilöstön ja että kalliiden 6244: tava kiil'eellisesti vakinaiselle kannalle ja sitä s~~raalalaitosten tyhjänä käynniitä vältyttäi- 6245: huomattavasti nykyisestään laajennettava. snn. 6246: Vuosittain valmistuvien sairaanhoitajien Edellä olevan nojalla esitämme kunnioitta- 6247: lukumäärä näyttää yleisesti ottaen verrattain vasti, 6248: korkealta, mutta todellisuudessa koulutettuja 6249: sairaanhoitajia hakeutuu sairaanhoitolaitok- että .Eduskunta ottaisi vuoden 1962 6250: siin vähemmän kuin yleisesti luullaan. Toi- tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mar- 6251: saalta taas sairaaloiden koulutettuja sairaan- kan suuruisen määrärahan erikoissai- 6252: hoitajia hyvin suuressa määrin poistuu sai- raanhoitajien, sairaanhoitajien, apu- 6253: raalatyöstä, mihin vaikuttavat palkkaus- ja hoitajien sekä erilaisten teknillisten 6254: asuntokysymykset, epäsäännöllinen työaika, apulaisten koulutuksen lisäämiseen 6255: yötyökysymykset sekä sairaanhoitajien huo- sekä sairaanhoitajien erikoiskoulutuk- 6256: mattavasti lisääntynyt avioliittoisuus. seen. 6257: Samalla kun kaikkia edellä mainittuja sai- 6258: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 6259: 6260: Veikko Helle. Lempi Lehto. 6261: Valto Käkelä. Veikko Kokkola. 6262: Anni Flinck. Ensio Partanen. 6263: Kalle Matilainen. Sylvi Siltanen. 6264: Edvard Pesonen. Erkki Leikola. 6265: Erkki Tuuli. Aune Innala. 6266: Urho Kulovaara. Eino Raunio. 6267: Lyyli Aalto. Viljo A. Virtanen. 6268: 1598 6269: 6270: IV,300. - Ra.h.al. N: o 130. 6271: 6272: 6273: 6274: 6275: Hetemäki ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten sota- 6276: eläkkeiden myöntämiseen. 6277: 6278: 6279: E d u s k u n n a 11 e. 6280: 6281: Eduskunnan myönnettyä tarvittavat varat aiheuttanut kuoleman, voidaan ylimääräinen 6282: on valtioneuvosto maaliskuun 3 päivänä 1949 sotaeläke myöntää kuolleen leskelle, hänen 6283: antanut päätöksen ylimääräisten eläkkeiden omalle tai hänen aviopuolisonsa lapselle, ot- 6284: myöntämisestä sodan tai sotapalveluksen ai- tolapselle sekä vanhemmille tai ottovanhem- 6285: kana saadusta ruumiinvammasta tai sairau- mille. 6286: desta. Ylimääräisen eläkkeen myöntämisen edel- 6287: Ylimääräistä eläkettä - jonka enimmäis- lytyksenä on aina käytännössä ollut se, että 6288: määrä tällä hetkellä on vuodessa eläkkeen hakijan toimeentulon voidaan kat- 6289: soa olevan olennaisesti tämän kaltaisen eläk- 6290: invalidin kohdalla ...... . 106000 mk keen saannin varassa, toisin sanoen hänen tu- 6291: lesken , ...... . 80 000 " lonsa ja omaisuutensa ovat niin vähäiset, et- 6292: lapsen (alle 17 v.) ..... . 40 000 " tei hän pysty ilman ylimääräistä eläkettä 6293: täysorvon .............. . 80 100 " saamaan tarpeellista elatusta. Tämän tar- 6294: isän ja äidin ........... . 26 600 " peen täytyy kuitenkin yleensä olla pysyväis- 6295: tai heidän toisen vain eläessä 40000 mk luontoinen, sillä ylimääräistä eläkettä ei 6296: yleensä myönnetä vuotta lyhyemmäksi ajaksi. 6297: (näihin maksimimääriin on vuoden 1961 Niinikään on näitä eläkkeitä myönnettäessä 6298: alussa sovellettu 00% :n tasakorotusta) - noudatettu käytäntöä, että eläke on myön- 6299: on myönnetty niille henkilöille, jotka ruu- netty sen saannin tarpeen alkamishetkestä 6300: miinvamman, sairauden tai kuoleman joh- lukien, kuitenkin aikaisintaan sen vuoden 6301: dosta eivät saa sotilasvammalain mukaista alusta, jona sitä koskeva hakemus on tullut 6302: korvausta. Sanotun valtioneuvoston päätök- sosiaaliministeriön sotaeläkekomitealle. Li- 6303: sen mukaisesti ylimääräinen eläJke voidaan säksi on huomattava, että ylimääräinen eläke 6304: myöntää siNe, joka on menettänyt huomatta- on myönnetty aina toistaiseksi tai määrä- 6305: van osan työkyvystään ruumiinvamman tai ajaksi, ja mikäli ylimääräinen eläJke on 6306: sairauden johdosta, minkä hän on saanut: myönnetty vain määräajaksi ja eläkkeen 6307: 1) v. 1918 sodan aikana; saannin tarve on jatkunut yli tämän ajan, 6308: 2) osallistuessaan v. 1939 tai v. 1941 alka- on sitä asianomaisen uudestaan haettava. 6309: neisiin Suomen sotiin; Alussa mainitusta ajankohdasta lukien eli 6310: 3) ollessaan v. 1939 tai v. 1941 alkaneiden noin kahdentoista _vuoden aikana on sosiaali- 6311: sotien aikana puolustuslaitoksen työssä työ- ministeriön sotaeläkekomitea ylimääräisiä 6312: velvollisena; sotaeläkkeitä myöntänyt runsaasti kolmelle- 6313: 4) ollessaan rauhanaikaisessa sotJapalve- tuhannelle henkilölle. Tämä luku osoittaa 6314: luksessa; sekä selvästi, että tämän luontoisen eläkkeen tar- 6315: ~)ollessaan Suomen kansalaisena tasaval- vitsijoita, jotka täyttävät edellä luetellut 6316: lan suojelulain nojalla annettujen määräys- valtioneuvoston asettamat ylimääräisen sota- 6317: ten perusteella, sodan uhan vallitessa tai so- eläkkeen saantiperusteet, on yhteiskunnas- 6318: dan aikana suljettuna turvasäilöön. samme ollut verrattain runsaasti. Näin siitä 6319: Jos sellainen ruumiinvamma tai sairaus, huolimatta, että sotaeläkekomitea sille teh- 6320: jonka perusteella vahingoittunut tai sairas- tyjä tämänluontoisia hakemuksia käsitelles- 6321: tunut on saanut tai josta hän olisi ollut oi- sään on noudattanut varsin ahdasta tulkin- 6322: keutettu saamaan ylimääräistä eläkettä, on taa. Luonnollisesti hakemusten määrä sa- 6323: IV,300. - Hetemäki ym. 1599 6324: 6325: mana aikana on ollut lukumäärältään monin taisuudessa oikeutettavien henkilöiden yhteen- 6326: verroin suurempi kuin mitä myönteisiä rat- liittymiä - Sotainvalidien V eljesliittoa ja 6327: kaisuja on tehty, ja on hylkäävien päätös- Kaatuneiden Omaisten Liittoa - joiden jär- 6328: ten määrä ollut prosentuaalisesti suurempi, jestöjen taholla on täysin toisenlainen käsitys 6329: kuten edellä on viitattu, varsin ahtaan tul- kuin hallituksella, eli sellainen, että edelleen 6330: kinnan johdosta. löytyy syrjäseuduilta sellaisia säälittävässä 6331: Hallitus ei ole eduskunnalle jättämässään asemassa ja vailla kohtuullista toimeentuloa 6332: ehdotuksessa Suomen tasavallan tulo- ja me- olevia henkilöitä, jotka täyttävät ylimääräi- 6333: noarvioksi v:lle 1962 esittänyt nyt kysymyk- sen sotaeläkkeen saantiin vaadittavat perus- 6334: sessä olevan kaltaisiin uusiin ylimääräisiin teet, ja koska olisi kohtuutonta jättää tällai- 6335: sotaeläkkeisiin määrärahaa lainkaan, saa- set henkilöt ylimääräisen sotaeläkkeen saan- 6336: mamme tiedon mukaan sillä perusteella, että tia vaille sillä perusteella, ettei tarkoitukseen 6337: sotaeläkekomitea näitä asioita käsitellessään ole myönnetty lainkaan määrärahaa, ehdo- 6338: on tullut sellaiseen tulokseen, että kaikki sel- tamme, 6339: laiset henkilöt, joille ylimääräinen sotaeläke 6340: sen saantiedellytysten perusteella voidaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 6341: myöntää, ovat tulleet käsitellyiksi. Tämän tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan mar- 6342: määrärahan poisjättämisen hallitus on saa- kan suu1·uisen arviomäärärahan yli- 6343: mamme tiedon mukaan tehn:y"'t ilman, että määräisten sotaeläkkeiden myöntämi- 6344: se on kuullut näiden eläkkeen saajien piiriin seksi. 6345: kuuluvien tai mahdollisesti sen saantiin vas- 6346: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 6347: 1 6348: 6349: 6350: 6351: 6352: Päiviö Hetemäki. Vappu Heinonen. 6353: Esa Kaitila. Aaro Stykki. 6354: Urho Kähönen. Veikko Helle. 6355: Victor Procope. Erkki Hara. 6356: Juha Rihtniemi. Antti J. Rantamaa. 6357: Erkki Tuuli. 6358: 1600 6359: 6360: IV,301.- Rah.al. N:o 131. 6361: 6362: 6363: 6364: 6365: Hiltunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Tuber- 6366: kuloosiliiton toiminnan tukemiseen. 6367: 6368: 6369: E d u s k u n n a 11 e. 6370: 6371: Eduskunta on lausunut momentilla 14 Pl. Tuberkuloosiliiton, joka invalidi- ja huolto- 6372: X: 17 Invalidijärjestöjen ja -laitosten avus- järjestönä pyrkii vapaaehtoisin voimin kehit- 6373: taminen vastatessaan hallituksen esitykseen tämään tuberkuloosiin sairastuneiden jälki- 6374: valtion tulo- ja menoarvioksi v: He 1960 huoltoa, toiminta on viime vuosien aikana 6375: odottavansa, että invalidijärjestöjen laajen- voimakkaasti kasvanut ja tehtävät lisäänty- 6376: tuessa ja niiden työmäärän lisääntyessä myös neet. Järjestön tilinpäätöksen mukaan ovat 6377: niiden avustusmäärärahoja vastaavasti koro- sen taseitten loppusummat kasvaneet vv. 6378: tetaan. Eräitä pieniä tarkistuksia lukuun- 1955-1960 tulostaseen osalta yhdeksänker- 6379: ottamatta ei hallitus v:n 1961 talousarvio- taiseksi ja omaisuustaseen lähes viisinkertai- 6380: esityksessään kuitenkaan näitä määrärahoja seksi järjestön varsinaisen valtionavun nous- 6381: esittänyt korotettavaksi. Tämän vuoksi lau- tessa vain vajaat kaksinkertaiseksi eli 6382: sui eduskunta vastaavassa vastauksessaan 3 688 680 mk:sta 6 500100 mk: aan, mikä 6383: v:lle 1961 todenneensa, että invalidijärjes- määrärahan nousu on johtunut v:lle 1961 6384: töille ja -laitoksille tähän asti suoritetut ja myönnettyä 1369 000 mk:n lisäystä lukuun- 6385: menoarvioesityksessä ehdotetut valtionavus- ottamatta indeksitarkistuksista. Mm. harjoit- 6386: tukset eivät kaikki ole oikeassa suhteessa tamansa laajan ammattikoulutuksen vuoksi 6387: kunkin järjestön ja laitoksen suorittamaan on liitto lisäksi joutunut ottamaan suuria 6388: työmäärään eivätkä myöskään eri järjestöjen taloudelHsia velvoitteita. Liiton velat ovatkin 6389: ja laitosten taloudelliseen asemaan, ja sen v: n 1960 tilinpäätöksen mukaan huomatta- 6390: vuoksi odottavansa, että hallitus ottaa uudel- vasti yli 300 milj. mk. Näin ollen on vaara, 6391: leen harkittavakseen invalidijärjestöjen ja että tuberkuloosi-invalidien jälkihuoltotyön 6392: -laitosten valtionapukysymyksen koko laajuu- ja kuntouttamisen edelleen kehittäminen on 6393: dessaan ja pyrkii siinä ratkaisuun, jossa oi- joutumassa varojen puuttuessa pysähdyksiin. 6394: keudenmukaisella tavalla otetaan huomioon Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 6395: kunkin järjestön ja laitoksen todellinen val- 6396: tionavun tarve. Tämäkään ei johtanut tu- että Eduskunta lisäisi vuoden 1962 6397: lokseen v:n 1961 avustusmäärärahoja jaet- tulo- ja menoarviossa kohdassa 14 Pl. 6398: taessa, vaan ne myönnettiin entisin jakope- X: 17 Tuberkuloosiliitto - Tuberku- 6399: rustein. Hallituksen esityksessä tulo- ja meno- losförbundet r.y:n toiminnan tuke- 6400: arvioksi v:lle 1962 ei myöskään ole esitetty miseen olevan avustusmäärärahan 6401: näiden määrärahojen sanottavaa korotta- 30 000 000 markkaan. 6402: mista tai jakoperusteiden tarkistamista. 6403: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 6404: 6405: Onni Hiltunen. Varma K. Turunen. Esu Niemelä. 6406: Viljo A. Virtanen. Pentti Niemi. Onni Peltonen. 6407: Veikko Kokkola. Sulo Hostila. Anni Flinck. 6408: Lyyli Aalto. Rafael Paasio. G. Henriksson. 6409: Sylvi Siltanen. Meeri Kalavainen. Arvo Tuominen. 6410: Eetu Karjalainen. K. F. Haapasalo. Ensio Partanen. 6411: Kaarlo Pitsinki. Juho Karvonen. 6412: 1601 6413: 6414: IV,302.-Rah.al. N:o 132. 6415: 6416: 6417: 6418: 6419: Holopainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Polvijärven vi- 6420: rastotalon rakennustöiden aloittamiseksi. 6421: 6422: 6423: E d u s k u n n a ll e. 6424: 6425: Viimeisen puolentoista vuosikymmenen ai- ten se on ensimmäisellä sijalla tämän syk- 6426: kana tapahtunut taloudellinen ja sosiaalinen synkin työllisyyskohteista työvoimapiirin il- 6427: kehitys on lyönyt leimansa myöskin maalais- moituksen mukaan. 6428: kirkonkylien kylänäkymään. Näin on ta- Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on 6429: pahtunut myös Polvijärven kirkonkylän koh- mietinnössään n:o 7 (1960 vp.) käsitellyt 6430: dalla. Kunnan ja valtion toimesta suoritettu asiaa toivomusaloitteeni n: o 24 (1959 vp.) 6431: rakennustoiminta koulutoimen, terveydenhoi- pohjalta. Tällöin aloite hylättiin sen takia, 6432: don ja sosiaalisen elämän hyväksi on ollut että ,virastotalon suunnittelutyöt ovat vielä 6433: merkillepantavaa viimeisten sotien jälkeiselle kesken". Kun tämä mietintö on annettu 4/3 6434: ajalle, niin Polvijärven kirkonkylässä kuin 1960, josta ajankohdasta on kulunut aikaa 6435: myöskin muissa Polvijärven pitäjän kylissä. jo pitkälle toista vuotta ja kun asiaa on jo 6436: Tämä myönteinen kehitys uhkaa kummin- hoidettu tätä ennen toista vuosikymmentä 6437: kin jarruttua syystä, ettei Polvijärven kir- aloitteiden, työvoimaviranomaisten ja kun- 6438: konkylään suunnitteilla olevaa valtion vi- nan edustajain toimesta, niin olisi ollut jo 6439: rastotaloa vieläkään ole päästy rakentamaan, vähintäin kohtuullista, että Polvijärven vi- 6440: vaikka kunnan taholta on asiaa monissa por- rastotalo olisi huomioitu tulo- ja meno- 6441: taissa kiirehditty. Valtuusto ja muut kun- arviossa 20 Pl. 74 mom. b) kohdassa, jossa 6442: nan elimet ovat yrittäneet puolestaan auttaa uusien virastotalojen aloittamiseksi ehdote- 6443: asiaa eteenpäin mm. varaamaila virasto- taan myönnettäväksi 615 000 000 mk. 6444: talolle Polvijärven kirkonkylästä sopivaksi Edelläolevan perusteella ehdotamme kun- 6445: katsotulta paikalta vapaan tontin. Asiassa nioittaen, 6446: ei ole tähän saakka auttanut sekään, että 6447: valtion taholta virastotalon tarve kiireelli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 6448: senä tunnustetaan ja vuodesta vuoteen talon tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan 6449: rakentaminen liitetään valtion työllisyys- markan suuruisen määrärahan Polvi- 6450: ohjelmaan, jossa se erinomaisesti puolustaa Jarven virastotalon rakennustöiden 6451: paikkaansa järkevänä työllisyyskohteena ku- aloittamiseksi. 6452: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 6453: 6454: Ale Holopainen. Esa. Timonen. 6455: 6456: 6457: 6458: 6459: 17 E 706/61 6460: 1602 6461: 6462: IV,303. -Ralul. N:o 133. 6463: Holopainen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta Pa- 6464: rikkala'nr-Onkamon radan rakennustöitä varten. 6465: Eduskunnalle. 6466: Hallituksen esityksessä n:o 37 (1960 vp.) johon kulkulaitosvaliokuntakin yhtyi, lakieh- 6467: laiksi Tampereen-Pal'lkanon-Seinäjoen ja dotuksen 3 § :n säännöksestä, jonka mukaan 6468: Parikkalan---'Onkamon ratojen rakentami- valtioneuvostolla olisi oikeus uusiin rautatie- 6469: sesta, perustaa hallitus esityksensä eduskun- rakennuksiin ja työttömyyden lieventämi- 6470: nan 3 päivänä kesiilkuuta 19·58 lausumaan seen valtion tulo- ja menoarviossa myönnet- 6471: toivomukseen, että hallitus ryhtyisi toimen- tyjen määrärahojen rajoissa määrätä, milloin 6472: piteisiin sellaisen rautatierakennusohjelman rakennustyöt aloitetaan, ettei valiokunta kui- 6473: ja sen rahoitussuunnitelman laatimiseksi, tenkaan ole voinut näin huomattavien raken- 6474: joka rataverkon välttämättömän kohentami- nushankkeiden kohdalla vitää asianmukai- 6475: sen huomioonottaen on kansantaloudellisin sena tällaista vapautta, vaan se edellyttää, 6476: ja rautat~etaloudellisin perustein puolletta- että tämän lainkohdan sanonta korjataan niin, 6477: vissa. TäJltä pohjalta ratahankkeita keske- että rakennustöiden aloittaminen kummankin 6478: nään verrattuaan tuli hallitus siihen käsi- uuden radan kohdalta jätetään eduskunnan 6479: tykseen, että tällä kertaa olisi hallitukselle harkinnasta, siis nimenomaan budjettipäätök- 6480: annettava valtuudet Tampereen-Parkanon sestä, riippuvaksi. Myös myöhemmissä raken- 6481: -Seinäjoen ja Parikkalan-Onkamon rato- nusvaiheissa olisi rakennustyötä varten eh- 6482: jen rakentamiseen. dotettavat määrärahat merkittävä ainakin 6483: Kulkulaitosvaliokunta, joka kuuli asiassa pääosiltaan tulo- ja menoarvioon rautatie- 6484: kahdeksaatoista asiantuntijaa, päätyi mietin- määrärahoina ja asianomaisiin työttömyysva- 6485: nössään n:o 88 (1960 vp.) Parikkalan-On- roihin siten turvauduttava vain työllisyysti- 6486: kaman radan kohdalta hallituksen esityksen lanteen sitä vaatiessa. 6487: mukaiseen perusteluun, että tämä 95 km: n Kun rautatien rakentaminen, niin kansan- 6488: pituinen rata edustaa Kaakkois-Suomen rau- taloudelliset kuin liiketaloudelliset kysymyk- 6489: tatieyhteyksiä, joita ei sotien jälkeen ole riit- set huomioonottaen ei saisi viipyä kymmeniä 6490: tävässä määrin parannettu ja että tämä rata vuosia, kuten mm. Jyväskylän-Haapajärven 6491: lyhentää Pohjois-Karjalan ja Etelä-Saimaan radan rakentaminen, olisi nyt uusien rata- 6492: rautatieyhteyksiä 153 km: llä ja matkaa Kot- rakennuskohteiden osalta päästävä nopeaan 6493: kaan ja Etelä-Suomen satamiin 46 km: llä, suoritukseen, josta eduskuntapiireissä olta- 6494: jos vertailukohteeksi otetaan rautatieyhteys neen samaa mieltä. Hallituksen toimenpiteet 6495: Pieksämäen kautta. Samoin valiokunta pe- tulo- ja menoarvioesityksessä eivät kuiten- 6496: rustelee radan kiireellistä tarvetta sillä, että kaan Parikkalan-Onkamon radan osalta 6497: sen vaikutus Pohjois-Karjalan raaka-ainei- viittaa siihen, sillä 200 milj. mk:n määrä- 6498: den rautatiekuljetuksiin matkojen lyhentymi- raha, jota tälle radalle esitetään vuoden 1962 6499: sen takia olisi huomattava ja se keventäisi tulo- ja menoarvioon, vastaa hädin tuskin 6500: ylikuormitettua Savon rataa. Myöskin se työmaaorganisation muodostamista ja veso- 6501: seild\:a, ettei ainutkaan asiantuntija edellä- jen hakimuta ratalinjalta. 6502: mainituista kahdeksastatoista esittänyt edes Edelläolevan huomioiden ehdotamme ih."'Un- 6503: epäilyksiä tämän radan rakentamisen välttä- nioittaen, 6504: mättömyydestä, puhuu puolestaan radan ra- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 6505: kentamisen hyväksi. tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 19 Pl. 6506: Eduskunnan valtiovarainvaliokunta, jolta I luvun 24 momentin f) kohdalle 300 6507: kulkulaitosvaliokunta pyysi asiassa lausuntoa, miljoonaa markkaa Parikkala'nr-On- 6508: ilmoittaa lausunnossaan n:o 5 (1960 vp.), kamon radan rakennustöitä varten. 6509: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 6510: Ale Holopainen. Yrjö Sinkkonen. Esa Timonen. 6511: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka. 6512: 1603 6513: 6514: IV,304.-Rah.al N:o 134. 6515: 6516: 6517: 6518: 6519: Holopainen ym..: Korotettt1~ määrärahan osoittamisesta puhe- 6520: lin- ja lennätinverkon laajentamiseen ja parantam;iseen. 6521: 6522: 6523: E d u s k u n n a ll e. 6524: 6525: Hallituksen esityksessä v: n 1962 tulo- ja hittyvän talouselämämme tarpeita kauko- 6526: menoarvioksi on 19 Pl. 1 luvun 35 momentin puhelinliikenteen osalta eikä voi suunnitel- 6527: kohdalle merkitty puhelin- ja lennätinverkon lussa laajuudessa suorittaa automatisointia ja 6528: laajentamiseen ja parantamiseen 2 600 000 000 muita parannuksia niillä paikkakunnilla 6529: mk. Tästä summasta tulisi kaukopuhelin- ja missä valtio hoitaa puhelinliikenteen. Myös- 6530: lennätinliikenteessä tarvittavien laitteiden kään uusia puhelintilaajia ei posti- ja len- 6531: hankkimiseen ja asentamiseen 1400 000 000 nätinlaitos voi ottaa kuin puoleen määrään 6532: mk, verkkoryhmä- ja paikallisliikenteessä tar- arvioiduista uusista liittymistä, vaikka nyky- 6533: vittavien laitteiden hank,kimiseen ja asenta- aikana on jo edellytettävä, että jokainen, 6534: miseen 540 000 000 mk ja uusista tilaajaliit- joka haluaa saada itselleen puhelimen, voi 6535: tymistä aiheutuviin menoihin valtion osuu- sen kohtuullisessa ajassa saada. 6536: delta 200 000 000 mk. Posti- ja lennätinhalli- Tähän nähden kunnioittaen ehdotamme, 6537: tus oli esittänyt puhelin- ja lennätinverkon 6538: laajentamiseen ja parantamiseen 4 621 000 000 että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 6539: mk, josta kaukopuhelin- ja lennätinliiken- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun 6540: teessä tarvittaviin laitteisiin asennuksineen 35 momentille lisäyksenä 600 000 000 6541: 2 518 000 000 mk, verkkoryhmä- ja paikal- markkaa siten, että mainitun momen- 6542: lispuhelin!liikenteessä tarvittaviin laitteisiin tin a-kohdalle, kaukopuhelin- ja len- 6543: asennuksineen 1 043 000 000 mk ja uusista nätinliikenteessä tarvittavien laittei- 6544: tilaajaliittymistä aiheutuviin menoihin den hankkimiseen ja asentamiseen, 6545: 400 000 000 mk. tulisi lisäyksenä 300 000 000 mark- 6546: Kun tulo- ja menoarviossa on siten ehdo- kaa, b-kohdalle, verkkoryhmä- ja pai- 6547: tettu puhelin- ja lennätinverkon laajentami- kallisliikenteessä tarvittavien laittei- 6548: seen ja parantamiseen huomattavasti pie- den hankkimiseen ja asentamiseen, 6549: nempi summa kuin mitä ammattivirasto on 100 000 000 markkaa ja c-kohdalle, 6550: laskenut tarkoitusta varten tarvitsevansa, on uusista tilaajaliittymistä aiheutuviin 6551: ilmeistä, että ehdotetulla määrärahalla posti- menoihin valtion osuudelta, 200 000 000 6552: ja lennätinlaitos ei pysty tyydyttämään ke- markkaa. 6553: Helsingissä 1:5 päivänä syyskuuta 1961. 6554: 6555: Ale Holopainen. P. Pekkarinen. Varma K. Turunen. 6556: Olavi Lahtela. Akseli Paarman. Lyyli Aalto. 6557: Matti Liinamaa. Vilho Turunen. Elis Manninen. 6558: Aarre Marttila. Aaro Stykld. Esa Timonen. 6559: P. Puhakka. Esu Niemelä. V. E. Svinhufvud. 6560: 1604 6561: 6562: IV,305. - Rah.al. N: o 135. 6563: 6564: 6565: 6566: 6567: Holopa.inen ym..: Määrärahan osoittamisesta tutkimusten toi- 6568: mittamiseksi koivu- ja havuohutpuuta raaka-aineenaan 6569: käyttävän uuden puunjalostustehtaan perustamiseksi Poh- 6570: jois-Karjalaan. 6571: 6572: 6573: E d u s k u n n a 11 e. 6574: 6575: Pohjois-Karjalan teollisuustoimikunta to- suunnitelmasta on luovuttu ja se on korvattu 6576: tesi metsäteollisuutta koskevassa osamietin- uudella suunnitelmalla, jonka edellyttämä 6577: nOOsään, että Pohjois-Karjalan metsät tuotta- raaka-aineen tarve vain hieman ylittää edel- 6578: vat riittävästi lmivua ja havuohutpuuta uu- lisen suunnitelman, jonka rahoitukseen ei 6579: den metsäteollisuuden perustamiseksi ja että oltu pyydetty valtion apua. 6580: alueelle perustettavan, näitä puulajeja käyt- Pankakosken tehdassuunnitelma sisältää 6581: tävän teollisuuden merkitys on metsänhoidon myös uuden hiomon, kartonkitehtaan ja höy- 6582: tehostamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. ryvoimalaitoksen, joten hyvällä syyllä se voi- 6583: Toimikunnan suorittamat laskelmat, jotka daan tulkita entisten laitosten laajennuk- 6584: perustuivat dipl. ins. Eklundin tutkimukseen seksi eikä uudeksi yksiköksi. On myös huo- 6585: ja asia-ntuntijalausuntoihin, osoittavat myös, mattava, että tämä suunnitelma ei muutoin- 6586: että koivua ja havuohutpuuta raaka-ainee- kaan täytä muodollisesti budjettiperustelujen 6587: naan käyttävä sulfaattiselluloosatehdas on ehtoja. 6588: alueelle hyvin kannattava. Uuden suunnitelman varjopuolena on vielä 6589: V :n 1961 menoarviossa eduskunta hyväk- se, että Pankakoski sijaitsee Pohjois-Karjalan 6590: syi 850 571 400 mk: n määrärahan Enso varsinaisen koivualueen ulkouolella. Yhtiön 6591: Gutzeit Oy:n osakepääoman korottamiseksi, ilmoittamalla hankinta-alueella on, olosuh- 6592: jotta yhtiö saisi rahoituksen järjestetyksi koi- teiden pakosta varsin ylimalkaisen arvion 6593: vua ja havuohutpuuta käyttävän 60-80 000 mukaan, vain 10-20 % alueen koivuvaroista, 6594: tonnin puoliselluloosatehtaan rakentamiseksi. Tämä merkinnee käytännössä sitä, että yh- 6595: Ko. määräraha käsitti vain puolet valtion tiö ei saa suunnittelemaansa raaka-ainemää- 6596: osuudesta osakepääoman korotuksessa, ja toi- rää käyttöönsä kohtuullisin kustannuksin, 6597: nen puoli oli tarkoitettu otettavaksi v: n jolloin koivun osuus tulee ilmeisesti käytän- 6598: 1962 menoarvioon. Se on nyt kuitenkin jä- nössä jäämään yhtiön ilmoittamaa huomatta- 6599: tetty pois. vasti pienemmäksi. Kun tehdas sijaitsee Neu- 6600: Enso-Gutzeit Oy:n hallintoelimet tekivät vostoliitosta tulevan uittoväylän varrella, on 6601: kuluvana vuonna päätöksen, saadun ilmoi- lisäksi mahdollista, että sen raaka-aineena 6602: tuksen mukaan, havuohutpuuta ja koivupa- tulee olemaan myös maamme rajojen ulko- 6603: peripuuta käsittävän 40 000 tonnin selluloo- puolelta hankittua puuta, vaikka nyt onkin 6604: satehtaan rakentamiseksi Pankakoskelle. suunniteltu käytettäväksi ainoastaan !koti- 6605: Tämä tehdas tulisi käyttämään 260 000 maista raaka-ainetta. 6606: p~m3 raakapuuta, josta koivun osuus on Vaikka suunniteltu tehdas tulisikin käyt- 6607: ilmoitettu 2/3: ksi. Hankinta-alueen säde on tämään kotimaista raaka-ainetta koivupaperi- 6608: arvioitu 50 km: ksi. puuna ja lisäksi 90 000 p-ma koivupoltto- 6609: Pohjois-Karjalan teollisuustoimikunnalle puuta uuden höyryvoimalaitoksen tarpeisiin, 6610: talvella 1960 tekemänsä ilmoituksen mukaan jäävät varsinaiset koivualueet kokonaan kos- 6611: yhtiö oli kuitenkin jo aiemmin päättänyt kematta, eikä ole odotettavissa, että Etelä- 6612: laajentaa Pankakosken teollisuuslaitoksia Saimaan teollisuuslaitokset tulisivat kilpaile- 6613: niin, että kuusipaperipuun tarve olisi tullut maan Pohjois-Karjalan koivusta. Vielä Pan- 6614: lisääntymään 190 000 p-m3:llä. Nyt tästä kakosken tehtaan valmistuttuakin jää Ilves- 6615: IV,305. - Holopainen ym. 1605 6616: 6617: salon laskelmien mukaan ainakin 250 000 Edelläolevan perusteella ehdotamme kun- 6618: k-m3 eli lähes 500 000 p-m3 koivua käyt- nioittaen, 6619: tämättä. 6620: Kun koivun käytön vähyys on Pohjois- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 6621: Karja[an metsien hoidon ja kehittämisen suu- tulo- ja menoarvioon 300 000 000 mar- 6622: rimpana esteenä ja kun Enso-Gutzeit Oy: n kan suuruisen määrärahan kauppar 6623: suunnitelmat eivät tuo apua tilanteeseen, ja teollisuusministeriön käytettäväksi 6624: on ollut paikallaan, ettei hwllitus ole tämän tarkempien tutkimusten ja suunnitel- 6625: vuoden talousarviossa mennyt antamaan lisää mien laatimiseksi koivu- ja havuohut- 6626: varoja yhtiölle, kuten kuluvan vuoden ta- puuta pääasiallisena raakaraineenaan 6627: lousarviossa luvattiin. Tuskin olisi ollut tar- käyttävän uuden puunjalostustehtaan 6628: peellista luvata niitä enää vuoden 1963 ta- perustamista varten keskiseen Pohjois- 6629: lousarviossakaan, ennenkuin yhtiön taholta Karjalaan. 6630: on päästy ,sanoista tekoihin" tehtaan ra- 6631: kentamisessa, jossa näyttää suunnitelmat 6632: jatkuvasti muuttuvan. 6633: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 6634: 6635: Ale Holopainen. Eemil Partanen. 6636: 1606 6637: 6638: tv,306.- Rah.al. N:o 136. 6639: 6640: 6641: 6642: 6643: Honkonen ym..: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Polio 6644: InvaUdit r.y:lle invaUdikodin rakentamiseksi Tampereelle. 6645: 6646: 6647: E d u s k u n n a 11 e. 6648: 6649: Polio Invalidit- Polio Invaliderna r.y. heitä voitaisiin kuntouttaa myös lastentar- 6650: rakentaa invalidikodin polioinvalideille. Se hassa. Rakennukseen on · tarkoitus varata 6651: on ostanut tontin Tampereelta Kyttälänkatu huoneet kunnalliskodeissa oleville nuorille 6652: 5: stä rakennusta varten. Invalidikodissa polioinvalideille, että he pääsisivät asumaan 6653: saisivat polioinvalidit kuntouttamishoitoa ja ikäistensä pariin sekä samalla voisivat har- 6654: ohjausta konttorityöhön tai muuhun kevyeen joittaa mahdollisuuksiensa mukaan käsityö- 6655: ammattiin. Polioinvalidien ohjaaminen ke- ammattia laitoksen askartelu- ja veisto- 6656: vyihin ammatteihin on välttämätöntä, koska saleissa. 6657: invaliditeetti usein estää heidän sijoittami- Rakennuksen tilavuus tulee olemaan n. 6658: sensa fyysillistä kuntoa vaativaan työhön. 18 000 m3 ja sen piirustusten laatiminen on 6659: On todettu sitäpaitsi usean polioinvalidin annettu arkkitehti Jouko Heikkisen tehtä- 6660: käyneen käytännön alan ammattikoulun ja väksi. 6661: sen jälkeen siirtyneen kevyempään työhön Kun valtio on osallistunut sairaalalaitos- 6662: siksi, ettei ole kyennyt työskentelemään ten ja ammattikoulujen rakentamiseen n. 6663: omaksumassaan ammatissa. Näin ollen kou- !50% :lla, olisi oikeudenmukaista, että val- 6664: luun käytetty aika ja taloudelliset kustan- tion varoin tuettaisiin myös tätä polioinva- 6665: nukset eivät ole tuottaneet tulosta. Invalidi- lidikodin rakentamista. 6666: kodin huoneet yhdistys tulee suunnittele- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6667: maan siten, että samoja huoneita voidaan 6668: käyttää sekä potilashuoneina että opiskeli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 6669: jain asuntona. Tämä on tarpeellista, koska tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar- 6670: poliota esiintyy epidemian luontoisena ja kan suuruisen avustusmäärärahan 6671: näin ollen hoitopaikkoja tarvitaan ajoittain. Polio Invalidit- Polio Invaliderna 6672: Edelleen rakennukseen on tarkoitus sijoit- t·.y: lle invalidikodin rakentamista var- 6673: taa lastentarha invalidilapsia varten, jotta ten Tampereelle. 6674: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 6675: 6676: Kuuno Honkonen. Leo Suonpää. Väinö R. Virtanen. 6677: Siiri Lehmonen. Anni Flinck. Lyyli Aalto. 6678: Toivo Hietala. 6679: 1607 6680: 6681: IV,307. - Rah.al. N:o 137. 6682: 6683: 6684: 6685: 6686: Honkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi ylioppi- 6687: laskunnille uusien oppilasasuntojen aikaansaamiseksi. 6688: 6689: 6690: E d u s k u n n a ll e. 6691: 6692: Opiskelijain määrän jatkuva kasvu aiheut- vakavia pulmia opiskillijain keskuudessa. 6693: taa tilanpuutetta ei yksinomaan korkeakou- Kun tilanne on nykyiserilainen ja koska tu- 6694: luissa vaan luonnollisesti myös eri korkea- levaisuuskaan ei näytä valoisammalta ilman 6695: koulukaupunkien asuntomarkkinoilla. Puute erikoistoimenpiteitä, tulisi nähdäksemme ra- 6696: asunnoista on entistäkin suurempi juuri tä- kentaa entistä paljon suuremmassa mitassa 6697: män syksyn aikana, koska esimerkiksi Hel- valtion varojen turvin asuntoja opiskeli- 6698: singissä on kuluvana vuonna purettu suuret joille. Täl[aiset toimenpiteet eivät yksin- 6699: määrät vanhoja rakennuksia, joiden varsi- omaan helpottaisi asuntopulmaa, vaan toi- 6700: naisetkin asukkaat kohtaavat usein voitta- sivat samalla lievitystä opiskclijain talou- 6701: mattomia vaikeuksia asunnon hankinnassa. dellisiin rasituksiin. T~a:kaisivatpa opiskeii- 6702: Helsingissä opiskelee alkavan lukuvuoden jain käyttöön rakennetut asunnot samalla 6703: aikana n. 17 000 ylioppilasta. Heistä saa ko- myös paljon paremmat ·mahdollisuudet opis- 6704: tonaan tai sukulaistensa luona majoitukseri keluun syventymiseHekin kuin tilapäisboksit. 6705: noin 6 000. Ylioppilasasuntolat puolestaan Kun näitä asuntoja voisivat yhä uudet ja 6706: tarjoavat katon pään päälle parille tuhan- uudet opiskelijapolvet käyttää vuorollaan; 6707: nelle onnelliselle. Näin ollen runsaan kym- olisi niiden rakentaminen, samoin kuin jo 6708: menentuhannen on pystyttävä ha~kimaan olevien kaikinpuolinen tukeminen ja laajen- 6709: asunto muilla keinoin. taminenkin varsin järkeväJä pitkäntähtäimen 6710: Tilanne Turussa ei ole sen lohdullisempi, politiikkaa opiskelijain parhaaksi. 6711: sillä siellä mahtuu oppilasasuntaloihin vain Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 6712: viitisensataa opiskelijaa, valtaosan joutuessa 6713: Turussakin siis turvautumaan tilapäisasun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 6714: toihin. Myös Oulussa tilanne on vaikea ja tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mar- 6715: 'l'ampereellakin Domuksen ovilta oli pakko kan määrärahan pitkäaikaisten, hal- 6716: käännyttää satapäinen opiskelijajoukko. pakorkoisten lainojen myöntämiseksi 6717: Asunnonsaannin vailmus sekä vuokrien ylioppilaskunnille uusien oppilasasun- 6718: jatkuva kohoaminen ovat siis tämän syksyn tojen aikaansaamiseksi. 6719: Helsingissä J 5 päivänä syyskuuta 1961. 6720: 6721: Kuuno Honkonen. Anna-Liisa Tiekso. 6722: Irma Rosnell. Lyyli Aalto. 6723: Varma K. Turunen. Vilho Turunen. 6724: Sulo Hostila. Alwar Sundell. 6725: 1'608 6726: 6727: IV,308.- Rah.al. N: o 138. 6728: 6729: 6730: 6731: Hosia ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rakennus- 6732: lainoiksi yksityisille oppikoulut"lle. 6733: 6734: 6735: E d u s k u n n a ll e. 6736: 6737: Yksityisoppikoulujen valtionapulaki, joka suunnitelmien kustannusarvioiden yhteis· 6738: säädettiin v. 1950, osoittautui jo alunperin summan lähes 6..2 mrd mk:aan ja että kou- 6739: siinä suhteessa puutteelliseksi ja epätarkoi- lujen rakennustoiminta ilmeisesti tulee ensi 6740: tuksenmukaiseksi, ettei se sisällä mitään mää- vuonna jatkumaan vähintään yhtä laajana 6741: räyksiä rakennuslainoista ja jättää raken- kuin tänä vuonna. Kuitenkin hallitus on 6742: nusavustuksen saamisen siitä riLppuvaksi, vähentänyt yksityisoppikoulujen rakennus- 6743: onko valtion tulo- ja menoarvioon otettu lainamäärärahaa 200 milj. mk:lla, mikä toi- 6744: määräraha tätä tarkoitusta varten. Kun menpide on ilmeisessä ristiriidassa esityksen 6745: lainamääräraha on ollut käytettävissä vasta em. perustelujen kanssa. Käsityksemme mu- 6746: muutamien viime vuosien aikana, eikä raken- kaan määräraha olisi säilytettävä vähintään 6747: nusavustuksia varten ole ollut määrärahaa entisen suuruisena eli 800 milj. mk:na. 6748: ollenkaan, mutta koulut ovat kuitenkin jou- Paitsi meneillään olevia rakennushank- 6749: tuneet hyvin laajassa mitassa suorittamaan keita varten koulujen olisi tarpeellista saada 6750: rakennustoimintaa, on siitä ollut seurauk- tästä määrärahasta lainoja myös jo valmistu- 6751: sena näiden koulujen suuri velkaantuminen. neista rakennuksista aiheutuneiden indeksi- 6752: Hallitus mainitsee näiden velkojen määrän ehtoisten tai muutoin erittäin epäedullisten 6753: olevan jo yli 16.3 mrd. mk. lainojensa muuttamiseksi pitkäaikaisiksi hal- 6754: Velkaantumisen seuraukset ovat lähinnä pakorkoisiksi !ainoiksi. Onhan kouluraken- 6755: ilmenneet siten, että koulut ovat olleet pako- nusten käyttöaika monta vertll!a pitempi 6756: tetut jatkuvasti korottamaan lukukausimak- kuin rahamarkkinoilta saatavien lainojen 6757: sujaan. Kun laadittu selvitys osoittaa, että pisimmätkin kuoletusajat. Edelleen on syytä 6758: rakentamaan joutuneissa kouluissa velka- kiinnittää huomiota siihen, että näiden halpa- 6759: määrä vaihtelee 100 000-400 000 mk: n vä- korkoisiksi tarkoitettujen lainojen korkoa on 6760: lillä oppilasta kohti, voidaan todeta, että korotettu 3 %: sta :5 %: iin, mikä käsityk- 6761: vastaava korkomeno 7 %:n mukaan on semme mukaan ei nykyisen korkokannan val- 6762: 7 ()(}(}.......28 000 mk vuodessa kutakin oppi- litessa enää vastaa halpakorkoisuuden käsi- 6763: lasta kohti, minkä lisäksi tulevat velan ly- tettä. Sen vuoksi korkoprosentti olisi jälleen 6764: hennysten ja mahdollisten indeksiehtojen alennettava 3 prosentiksi. 6765: aiheuttamat menot. Tämä esimerkki osoittaa, Edellä esittämämme perusteella ehdotamme 6766: mitä suuruusluokkaa rakennusvelkojen ai- kunnioittavasti, 6767: heuttama lukukausimaksua korottava paine 6768: on. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 6769: Hallitus mainitsee tulo- ja menoarvioesi- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun 6770: tyksessään v: lle 1962 (sivu 547), että valtion 6 momentille lisäystä 200 miljoonaa 6771: rakennuslainoja anoi kuluvan vuoden määrä- markkaa yksityisoppikoulujen halpa- 6772: rahasta kaikkiaan 88 koulua anotun summan korkoisia pitkäaikaisia rakennuslainoja 6773: noustessa yli 1.5 mrd:n ja ko. rakennus- varten. 6774: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 6775: 6776: Armi Hosia. Veikko Helle. 6777: Olavi Lähteenmäki. Impi Lukkarinen. 6778: Jussi Sau}d{onen. Reino Ala-Kulju. 6779: Mauno Pohjonen. Kurt Nordfors. 6780: 1609 6781: 6782: IV,309.-Rah.al. N:o 139. 6783: 6784: 6785: 6786: 6787: Hosia: Määrärahan osoittamisesta kätilöiden opinto- ja neu- 6788: vottelupäiviä varten. 6789: 6790: 6791: E d u s k u n n a ll e. 6792: 6793: 1940-luvulta lähtien on tulo- ja menoar- sen takia ja uusien kiiltilöiden ohjaaiDiseksi 6794: viossa ollut vaatimaton määräraha lääninkä- työhön. Määräraha tätä .tarkoitusta varten 6795: tilölaiWkseen liittyvää kätilöiden jatko-ope- olisi näinollen palautettava tuto- ja meno- 6796: tusta varten. Vuoden 1961 talousarviossa arvioon. 6797: tämä määräraha oli nimikkeen äitiyshuollon Edellä olevan perusteelia ehdotan, 6798: opetusalueet, 7 Pl. XVII: 9, 'kohdahla. Sen 6799: turvin on järjestetty kätilöiden neuvottelu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 6800: ja opiDJtopäivät. Vuoden 1962 tulo- ja me- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XVII lu- 6801: noarvioesityksestä on määräraha jätetty pois. vun uudelle momentille 733 000 nta1'- 6802: Kätilöiden jatko- ja toimipaikkakoulutus on kan määrärahan kätt1öiden opinto- ja 6803: kuitenkin osoittautunut tarpeelliseksi äitiys- neuvottelupäiviä varten. 6804: huollon alalla tapahtuvan nopean kehityk- 6805: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 6806: 6807: Armi Hosia. 6808: 6809: 6810: 6811: 6812: 18 E 706/61 6813: 1610 6814: 6815: IV,310.-Rah.al. N:o 140. 6816: 6817: 6818: 6819: 6820: Hostila ym.: Määrärahan osoittamisesta Karhulan yhteis- 6821: koulun ottamiseksi valtion haltuun. 6822: 6823: 6824: E d u s k u n n a ll e. 6825: 6826: Karhulan kauppabtssa toimiva Karhulan melkein kokonaan lainavaroin, mistä johtuen 6827: yhteiskoulu on perustamisvuodestaan 1920 koulun V'elat kohoavat uhkaavasti. Tällä het- 6828: lähtien Karhulan Yhteiskoulun Kannatus- kellä lainojen suuruus on 150 milj. Koulun 6829: yhdistys r.y:n hallinnassa. Koulun toimi- lukukausimaksut on kuitenkim voitu pitää 6830: alueeseen kuuluu kauppalan lisäksi muuta- alempana Suomen yksityisoppikoulujen kes- 6831: mia ympäristökuntiakin. Koulun oppilas- kimääräistä tasoa, mikä erittäin ratkaisevasti 6832: määrä on kasvanut voimakkaasti vuosi vuo- riippuu saaduista avustuksista Karhulan 6833: delta oltuaan esimerkiksi: kauppalan auttaessa tänä vuotena 3.8 milj. 6834: Lisäksi Kymin kunta ja kauppalan teolli- 6835: vuonna 1936 •••• 0 ••• 0. 155 suuslaitokset ovat avustusta myöntänoot. 6836: 1945 .......... 352 Karhulan kauppala voimakkaana teolli- 6837: " 1958 615 suusyhdyskuntana on 75 %:sesti työläisten 6838: " 6839: • 0 •• 0. 0 0. 0 6840: 6841: 6842: 6843: 6844: 1961 ••• 0 •••••• 700 kauppala, mikä suhdelulm näkyy myöskin 6845: " oppilaiden kokonaismääräJssä. Taloudelliset 6846: Kaikesta tästä k!ehityksestä huolimatta ei mahdollisuudet näiden lasten vanhemmiila 6847: kaikkia kouluun pyrkiviä ole voitu kouluun eivät ol·e lastensa kouluttamiseksi parhaat 6848: sijoittaa koulutilojen riittämättömyyden ta- mahdolliset, mistä johtuen koulun saaminen 6849: kia, mistä johtuen osan heistä on pitänyt valtion kouluksi olisi omiaan helpottamaan 6850: hakeutua jopa naapurikuntien kouluihin, lä- ensiksikin koulun kannatusyhdistyksen vai- 6851: hinnä Kotkaan, mikä aiheuttaa runsaasti li- keaksi muodostuvaa taloudellista tilaa sekä 6852: sämenoja koulutuksesta huolehtiville lasten toiseksi kaikkien lahjakkaiden joskin varat- 6853: vanhemmille. tomien lasten koulutus tulisi entistäkin pa- 6854: Koulua on jatkuvasti kannatusyhdistyksen remmin hoidetuksi. 6855: tarmokkaana toiminnalla voitu laajentaa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 6856: Viimeisen kymmenen vuoden aikana huo- nioittaen, 6857: mattavarumat laajennukset ovat oJleet 1954 6858: ja 1957. Viimeisiin laajennus saatiin loppuun että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 6859: suoritetuksi 1. 9. 1960 ja lisätiloja käyttöön tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mar- 6860: n. 8200 m3. kan määrärahan Karhulan yhteiskou- 6861: Lisätilojen rakentaminen on tapahtunut lun ottamiseksi valtion haltuun. 6862: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 6863: 6864: Sulo Hostila. Kalle Matilainen. 6865: 1611 6866: 6867: IV,311.- Ra.h.al. N:o 141. 6868: 6869: 6870: 6871: 6872: Hostila ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi 6873: Pyhtään kunnan Keihässalmeen. 6874: 6875: 6876: E d u s k u n n a ll e. 6877: 6878: Suomenlahden rannikolla, Pyhtään kun- toistaiseksi olleet pahana ,kantona kaskessa", 6879: taan kuuluvan, noin 2 000 ha pinta-alaltaan esteenä kehityksen eteenpäin menolle. Man- 6880: olevan Mrmapirtin saaren erottaa mante- tereella työssä käyvien kohdalla nimenomaan 6881: reesta Keihässalmi. Tällä hetkellä saarella kulkumahdollisuudet ovat vaikeat, joskus 6882: asuu noin 400 henkilöä, jotka valtaosaltaan kerrassaan ylivoimaisen suuret. 6883: saavat elatuksensa kalastuksesta. Kuitenkin Pyhtään kunta on rakentanut valmiiksi 6884: vuosi vuodelta ovat mahdollisuudet kalas- tien mantereelta, runkotie 7 :ltä, Keihässal- 6885: tu:ksella itsensä elä:ttämiseen heikentyneet, meen. Munapirtin halki on rakenteilla maan- 6886: mistä johtuen jo noin 100-200 kansalaista tie, mitä krmta on avustanut ja tiehoito- 6887: käy mantereella, aina Karhulassa ja Kot- kunta ilisää. 6888: kassa ansiotyössä. Lisäksi saareen siirtyneet Tiet eivät kuitenkaan valmistuttua:runkaan 6889: siirtolaiska1astajat eivät ole saaneet lupauk- ratkaise saarelaisten liikennöimispulmia. 6890: sien mukaisia kalastusvesiä käyttöönsä, mistä Vain sillan rakentaminen ratkaisevasti aut- 6891: johtuen . näidenkin kalastajien on entistä taa asiaa. 6892: suuremmassa määrin käytävä ansiotyössä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 6893: mantereella. nioittaen, 6894: Maanviljelys on toinen elinkeinonhaara, 6895: millä saarella asuvat saavat elatuksensa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 6896: Saarella olisi mahdollisuudet maanviljelyk- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark- 6897: sen ja karjatalouden kehittämiseen, mikäli kaa sillan rakentamiseksi Pyhtään 6898: tuotteiden markkinointi saataisiin paremmin kunnan Keihässalmeen. 6899: hoidetuksi. Kulkuyhteydet ovat kuitenkin 6900: Helsingissä 1E päivänä syyskuuta 1961. 6901: 6902: Sulo Hostila. Kalle Matilainen. 6903: 1612 6904: 6905: IV,312. - Rab.al. N: o 142. 6906: 6907: 6908: 6909: 6910: Hostila ym.: Määrärahan osoittamisesta Karhulan kauppa- 6911: lassa maantien ja siihen liittyvien s~'ltojen rakentamiseksi. 6912: 6913: 6914: Ed uskun·n alle. 6915: 6916: Valtakunnan ruwkotie Helsinki-Kotka- man on tästä laatinutkin selvän suunnitel- 6917: Karhula-Ham.ina~Lappeenranta on, kuten man. 6918: yleisesti tiedetään, maamme voimakkaimmin Eräänä liikenteen läpäisykykyyn vaikut- 6919: liikennöityjä. maanteitä.. Hoidetaanhan tämän tavana haittana on kauppalan läpi virtaavan 6920: tien avulla koko Kaakkois-Suomen ja osin Kymijoen itäisen haaran silta, joka sijain- 6921: itäisenkin Suomen maantiekuljetukset. Kar- tinsa takia, aivan keskuksesta tulevan mäen 6922: hulan kauppalan kohdalla tä.mä.n runkotien juurella, on liikenteen jatkuvasti 'kasvaessa 6923: liikenne on muodostunut, sisäisen liikenteen vaarallisen ahdas. 6924: siihen yhdistyessä, kauppalan viranomaisille Raskas, tavattomasti laajentunut maantie- 6925: huolta antavaksi liikennekysymyksen ajan- liikenne läpi kauppalan Haminan satamasta, 6926: kohtaiseksi ratkaisemisprobleemiksi. Summan tehtailta, Kotkan satamasta ja teol- 6927: Yleisen ajattelutavan ja käytännönkin mu- lisuuslaitoksilta on asettanut sillan suoritus- 6928: kaan raskas ja nopea ohittava liikenne olisi kyvyn ma4dollisuuksille rajansa. Kun siihen 6929: vietävä asutustaajamien ja yhdyskuntien ohi. lisäksi tulevat, kuten tiedämme, koko Lap- 6930: Karhulan kohdalla joudutaan kuitenkin poik- peenrannan-Haminan-Helsingin liikenne, 6931: keukselliseen olotilaan. 22 000 henkilöä käsittävän Karhulan ja 6932: Karhulan asutus ulottuu pitkänomaisena 30 000 henkilöä käsittävän Kotkan keskeinen 6933: ja kapeana eteläisestä merenrannan niemestä sisäinen liikenne, on tullut ajankohtaiseksi 6934: kauas ohi Kymin aseman pohjoiseen. Karhu- sillan laajentaminen. 6935: lan kauppalan asutuksen muodostuksesta, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 6936: mikä taas rakentuu teollisuuslaitosten sijoi- nioittaen, 6937: tukseen, johtuu kuitenkin, että valtaosa auto- 6938: liikenteestä on paikallista. Ohittavan liiken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 6939: teen suuruus on eri liikennelaskelmissa ol- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mark- 6940: lut 10-20% :n luokkaa. Yhteenvetona on kaa töiden aloittamiseksi Karhulan 6941: tultu siihen tulokseen, että nykyinen Karhu- kauppalassa maantien ja siihen liitty- 6942: lan kauppalan sen kapeimmalta kohdalta lä- vien siltojen rakentamiseksi palvele- 6943: vistävä maantie on vietävä niin, että se vas- maan lisääntyvää liikennettä jo teh- 6944: taisuudessaJkin pystyy vaivatta nielemään tyjen ja työn alla olevien suunnitel- 6945: koko kasvavan ohitusliikenteen. Prof. Meur- mien mukaisesti. 6946: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 6947: 6948: Sulo Hostila. Kalle Matilainen. 6949: 1613 6950: 6951: IV,313.-Rah.al. N:o 143. 6952: 6953: 6954: 6955: 6956: Hostila ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnitelmien laati- 6957: miseksi Kotkaan perustettavaa merimiesammatti- ja meren- 6958: kulkukoulua varten. 6959: 6960: 6961: Eduskunnalle. 6962: 6963: Merimiesammattiopetuksen kehittämistä vastomme päällystöpulaa eikä voida ajatella 6964: koskeviin suunnitelmiin sisältyy muun nykyiselläänkin liian pieniksi todettujen kou- 6965: muassa merimieskoulun perustaminen Kot- lutusmahdolUsuuksien vähentämistä. Meren- 6966: kaan. Sanotussa kaupungissa toimii jo me- kulkuopetusta olisi päinvastoin huomattavasti 6967: renkulkukoulu Kotkan teknillisten oppilai- laajennettava. Näin ollen olisi mitä kiireelli- 6968: tosten koulurakennuksessa, Kotekossa olevissa simmin suoritettava tutkimus ja laadittava 6969: tiloissa. Suunnitelmien mukaan tulisi meri- suunnitelmat merimiesammattikoulun ja me- 6970: miesammattikoulun ja merenkulkukoulun renkulkukoulun käyttöön tarkoitetun koulu- 6971: tarpeita varten rakennettavaksi Kotkaan rakennuksen rakentamiseksi Kotkan kaupun- 6972: yhteinen koulurakennus. Koska Kotkan tek- kiin. 6973: nillisen koulun laajentaminen aikaansaa sen, Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6974: että Kotkan merenkulkukoulun on lähivuo- 6975: sina luovutettava sille Kotekossa olevat huo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 6976: neistotilansa, on uuden koulurakennuksen ra- tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mark- 6977: kentaminen erittäin kiireellinen. kaa suunnitelmien laatimista varten 6978: Merimieskoulutusta koskevien suunnitel- Kotkaan perustettavaa merimiesam- 6979: mien toteuttaminen on välttämättömän tar- matti- ja merenkulkukoulua varten. 6980: peen vaatima. Niin ikään potee kauppalai- 6981: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 6982: 6983: Sulo Hostila. Juha. Rihtniemi. Valto Käkelä. 6984: Urho Saariaho. Meeri Kala.va.inen. 6985: 1614 6986: 6987: IV,314.- Rah.al. N:o 144. 6988: 6989: 6990: 6991: 6992: Hult ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 6993: uusien teatteritalojen rakentamiseksi Kuopioon ja Tur- 6994: kuun. 6995: 6996: 6997: E d u s k u n n a 11 e. 6998: 6999: Hallituksen esityksessä v. 1962 tulo- ja lämpö- ja saniteettiteknilliset työt sprinkler- 7000: menoarvioksi on ehdotettu uusien teatteri- laitteita lukuunottamatta 34150 000 mk, säh- 7001: talojen rakentamista varten 50 milj. mk. kötyöt 21 375 000 mk, pyörö- ja etunäyttämön 7002: Kun nyt on rakenteilla kaksi teatteritaloa, rakenteet ja koneistot 20 600 000 mk, näyttä- 7003: Kuopioon ja Turkuun, on ehdotettu määrä- mön paloesiriput 11 950 000 mk, näyttämö- 7004: raha aivan liian pieni. Jotta nämä aloitetut teknilliset laitteet 17 845 000 mk. Pääurak- 7005: rakennustyöt voitaisiin keskeytyksettä viedä kaa koskeva tarjousaika päättyy 25. 9. 1961, 7006: päätökseen, olisi määrärahaa korotettava jonka jälkeen välittömästi ratkaistaan tätä 7007: 80 000 000 mk: aan ja tämä summa jaettava koskeva asia ja heti sopimuksen tultua alle- 7008: tasan Kuopion ja Turun kesken. kirjoitetuksi aloitetaan varsinainen rakennus- 7009: Tilanne Kuopion kohdalla on nyt niin, että työ. Tehtyjen sopimusten mukaan edellä 7010: uuden teatteritalon rakentamista varten on mainitut alaurakoitsijat ovat jo ryhtyneet 7011: Kuopion kaupungilla tällä hetkellä käytettä- omalta osaltaan työtä suorittamaan. 7012: vissä varoja n. 192 milj. mk, johon summaan Käytettävissä olevien varojen lisäksi v. 7013: sisältyvät v. 1960 saatu 10 milj. mk:n sekä 1962 tarvitaan n. 160 milj. mk ja loput, eli 7014: kuluvana vuotena myönnetty 25 milj. mk:n n. 60 milj. mk v. 1963, jolloin syksyyn men- 7015: valtionavustus. Muut varat on kaupunki nessä talon on laskettu tulevan valmiiksi. 7016: vuosien kuluessa kerännyt teatterirahastoon. Kuopion kaupungin v. 1962 talousarvioehdo- 7017: Teatteritalon arvioidut rakennuskustannuk- tukseen on otettu edellämainittu summa me- 7018: set ovat tällä hetkellä noin 412 milj. mk. nopuolelle, jolloin tulopuolelle tulee arvioi- 7019: Ryhdyttäessä suunnittelemaan tulevaa teat- tava valtionavustuksen määrä, joka on ar- 7020: teritaloa edellytettiin valtiolta saatavan avus- vioitu 40 milj. mk:ksi. Turussa on rakennus- 7021: tussumman olevan noin 40% kokonaiskustan- työt jo pitemmällä ja korotetun valtionavun 7022: nuksista, jonka mukaisesti myös Kuopion saaminen näin ollen on aivan välttämätöntä. 7023: Yhteisteatterin Kannatusyhdistys r.y., jonka Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 7024: kautta avustukset on tähän mennessä suori- 7025: tettu, on anomukset tehnyt. että Eduskunta ottaisi lisäyksenä 7026: Teatteritalon tontin maankaivu- ja kallio- vuoden 1962 tulo- ja menoarvioon 7027: louhintatyöt valmistuvat lähipäivinä, ja on 30 000 000 markkaa avustuksena 7028: ne tehty kaupungin omana työnä, kustannus- uusien teatteritalojen rakentamiseksi 7029: arvion ollessa 2 360 000 mk. Tähän mennessä Kuopioon ja Turkuun. 7030: on tehty päätökset seuraavista alaurakoista: 7031: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 7032: 7033: Mikko Hult. Martti Salminen. Impi Lukkarinen. 7034: Aarne Pulkkinen. A. Simonen. Sylvi Siltanen. 7035: Vappu Heinonen. Hilja Väänänen. Urho Kulovaara. 7036: Harras Kyttä. Varma K. Turunen. Vilho Turunen. 7037: 1615 7038: 7039: IV,315.- Rah.al. N:o 145. 7040: 7041: 7042: 7043: 7044: Hult ym.: Määrärahan osoittamisesta p1tutavaran ha.nkintaan 7045: Hankasalmen sahalle. 7046: 7047: 7048: E d u s k u n n a 11 e. 7049: 7050: Hallitus esityksessään v:n 1962 tulo- ja joiden menetys huonontaa työntekijäin ny- 7051: menoarvioksi on esittänyt poistettavaksi mää- kyistä asemaa vaikka työntekijät saisivatkin 7052: rärahan Hankasalmen sahan puutavarahan- jäädä muutoin paikalleen. Ennenkuin tämä 7053: kintaa varten. Hallitus perustelee poista- puoli asiasta on selvitetty, ei olisi syytä sa- 7054: mista sillä, että saha on myyty valtionrauta- han omistussuhteiden muuttamiseen. 7055: teiden polttoainetoimistolle. Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 7056: Tämä kauppa tulee voimaan vasta sitten 7057: kun eduskunta on tämän momentin poista- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 7058: nut. Kauppaa tehtäessä ei ole tiettävästi sel- tulo- ja menoarvion 18 Pl. IV luvun 7059: vitetty sitä, miten käy nykyisille sahan työ- uudelle momentille 250 000 000 mark- 7060: läisille. Lienee tarkoituksena, että työläiset kaa puutavaran hankintaan H anka- 7061: joutuvat menettämään erinäisiä etuisuuksia, salmen sahalle. 7062: Helsingissä 14 1päivänä syyskuuta 1961. 7063: 7064: Mikko Hult. Matti Koivunen. 7065: Vilho Turunen. Pentti Pekkarinen. 7066: Arvo Sävelä. Mauno Pohjonen. 7067: 1616 7068: 7069: IV,316.- Rah.al. N: o 146. 7070: 7071: 7072: 7073: 7074: Hult ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirroksi asu- 7075: tusrakastoon. 7076: 7077: 7078: E d u s k u n n a ll e. 7079: 7080: Hallitus on esittänyt 19 Pl. V luvun lain mukaisina lainoituskohteina ovat hyvin 7081: 1 mom: lle siirtona asutusrahastoon monet maatalouden piirissä esiintyvistä tar- 7082: 6 000 000 000 mk käytettäväksi maankäyttö- peista, niin on ilman muuta selvää, ettei 7083: lain mukaisiin lainoihin. Vaikka hallitus on- nytkään ehdotettu määräraha tule riittä- 7084: kin ehdottanut korotettavakai määrärahaa mään. 7085: 300 milj. mk entisestään, ei se tule riittä- Jotta edes pientilojen elinkelpoisuutta voi- 7086: mään edes tyydyttämään välttämättömintä taisiin tehokkaanunin parantaa ja että olisi 7087: tarvetta. edes jossakin määrin enemmän varoja käy- 7088: On paljon puhuttu tilojen elinkelpoisuu- tettävissä sisarosuuslainoihin, olisi eduskun- 7089: den parantamisesta ja tilojen pirstomisen nan syytä lisätä asutusmäärärahoja. 7090: estämisestä, mikä onkin aivan oikein. On Erikoisesti olisi syytä korostaa sitä, että 7091: kuitenkin niin, että enempää tilojen elinkel- kun nämä lisätyt määrärahat käytettäisiin 7092: poisuutta kuin jakoakaan perinnönjakojen pääosaltaan sisarosuuslainoitukseen, nam 7093: yhteydessä ei voida tehokkaasti valvoa, en- käytännössä toteutettaisiin paljon puhuttua 7094: nenkuin on riittävästi rahaa tarkoitukseen tilojen pirstomisen estämistä. 7095: käytettävissä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 7096: On turhaa edes puhuakaan osittamisrajoi- nioittaen, 7097: tuslain aikaansaamisesta, ellei haluta varata 7098: riittävästi rahaa sisarosuuslainoihin. Ei että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 7099: myöskään lisämaan avulla voida tilojen elin- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 7100: kelpoisuutta tarpeeksi tehokkaasti parantaa, 1 000 000 000 markkaa 19 Pl. V lu- 7101: .kun ei ole riittävästi varoja enempää maan- vun 1 momenUlle, Siirto asutus- 7102: ostoon kuin tarpeellisten toimihenkilöiden rahastoon, käytettäväksi tilojen elin- 7103: palkkaamiseen ja riittävästi perustettaviin kelpoisuuden parantamiseen ja sisar- 7104: maankäyttötoimikuntiin. Kun maankäyttö- osuuslainoituksen lisäämiseen. 7105: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 7106: 7107: Mikko Hult. Urho Kulovaara. Impi Lukkarinen. 7108: Vilho Turunen. Olli J. Uoti. Vappu Heinonen. 7109: H. Törmä. Martta Salmela-Järvinen. Arvi Turkka. 7110: 1617 7111: 7112: IV,317.-Rah.al. N:o 147. 7113: 7114: 7115: 7116: 7117: Hyytiäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän kas- 7118: vatusopillisen korkeakoulun vanhojen rakennusten korjaa- 7119: miseen. 7120: 7121: 7122: E d u s k u n n a 11 e. 7123: 7124: Jyväskylän kasva;tusopillinen korkeakoulu Korkea:koulun 1880-luvulla valmistuneista 7125: esitti v. 1962 tulo- ja menoarvioesitykses- peruskorj11!81IIlattomista rakennuksista on nyt 7126: sään 50 milj. mk:n siirtomäärärahan myön- yksi saanut purkutuomion. Puulämmityksellä 7127: tämistä korkeakoulun vanhojen rakennusten olevia 3-kerroksisia muita mkennuksia uhkaa 7128: korjaukseen. Kun kuitenkin korjaustyön lisäksi huonojen uunien vuoksi lämmitys- 7129: suunnittelutyö saatiin raloonnushallituksessa kielto. Muutoinl"aan 187 tulipesän lämmittä- 7130: valmiiksi vasta elokuun 23 päivänä, ei esi- minen 40 000 kuutiota vaxten ei ole enää 7131: tystä voitu ottaa valtioneuvoston esityksen tarkoituksenmukaista. 7132: yhteydessä käsiteltäväksi. Syksyllä 1962 alkava liikunnanopettajain 7133: Korkeakoulun ehdotuksen mukaaill korjaus- valmistus sekä v. 1963 vietettävät Jyväsky- 7134: työt olisi suoritettava eri vaiheissa niin, län seminaarin 100-vuotisjuhlat, joissa en- 7135: että v. 1964 työt saataisiin päätökseen. Kun simmäisessä korjausvaiheessa uusittaV'a vanha 7136: korkeakoulun toiminta jatkuvasti laajenee ja juhlasalirakennus näyttelee keskeistä osaa, 7137: vaatii joka vuosi tilojen entistä tarkempaa tekevät korjaustyön a1kamisen v. 1962 en- 7138: käyttöä, merkitsisi korjaustöiden aloittami- tistä vä:lttämättömämmäksi. 7139: sen lykkäytyminen v:een 1963 yhä kasvavia Esitämmekin kunnioittavasti, 7140: vaikeuksia ja kustannuksia. Tiedekunnan 7141: alettua toimintansa v. 1958 on oppilasmäärä että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 7142: kasvanut seuraavasti: syksyllä 1957 400, tulo- jfJ menoarvioon 29 m~1joonaa 7143: 1958 650, 1959 900, 1960 1130 ja 1961 1 350. markkaa Jyväskylän kasvatusop~1lisen 7144: Lähivuosina opiskelij:amäärä kasvaa ilman korkeakoulun vanhojen rakennusten 7145: opetuspohjan laajentaanista 150-200 oppi- korjauksen ensimmäisen vaiheen to- 7146: laalla vuodessa. teuttamiseksi. 7147: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 7148: 7149: Veikko Hyytiäinen. Arvo Ahonen. Onni Peltonen. 7150: Artturi Jämsen. Mauno Pohjonen. Impi Lukkarinen. 7151: Matti Koivunen. 7152: 7153: 7154: 7155: 7156: 19 E 706/61 7157: 1618 7158: 7159: IV,318. - Rah.al. N: o 148. 7160: 7161: 7162: 7163: 7164: Hyytiä.inen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän kas- 7165: vatusopillisen korkeakoulun liikunnanopettajain valmista- 7166: mista varten tarvittavien lisärakenrvusten suunnitteluun. 7167: 7168: 7169: Eduskunnalle. 7170: 7171: Hallituksen esityksen mukaisesti Jyväs- uimahallin välittömässä läheisyydessä onkin 7172: kylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa al- varattu tila lisärakennuksille. 7173: kaa liikunnanopettajain valmistus syksyllä Esitämmekin kunnioittavasti, 7174: 1962. Tällöin tullaan työskentely aloittamaan 7175: jo olemassa olevissa korkeakoulun tiloissa, että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 7176: mutta koulutuksen laajennuttua eri vuosi- tulo- ja menoarvioon 8 miljoonaa 7177: kursseihin on välttämättä saatava lisätiloja markkaa Jyväskylän kasvatusopillisen 7178: ja erityistiloja komitean esityksen mukai- korkeakoulun liikunnanopettajain val- 7179: sesti. ·Korkeakoulun tonttialueelia korkea- mistamista varten tarvittavien lisära- 7180: koulun nykyisten hallien ja ylioppilaskunnan kennusten suunnitteluun. 7181: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 7182: 7183: Veikko Hyytiäinen. Arvo Ahonen. Onni Peltonen. 7184: Artturi Jä.msen. Mauno Pohjonen. Impi Lukkarinen. 7185: Matti Koivunen. 7186: 1619 7187: 7188: IV,319.-Rah.al. N:o 149. 7189: 7190: 7191: 7192: 7193: Hyytiäinen: Korotetun määrärahan osoittamisesta käsi- ja 7194: pienteollisuuslainoiksi. 7195: 7196: 7197: E d u s k u n n a 11 e. 7198: 7199: Valtion tulo- ja menoarvioon on käsi- ja kun odotettu liikevaihtoverotuksen uudista- 7200: pienteollisuudelle ehdotettu halpakorkoisina minen tapahtuu, on uusien työpaikkojen ai- 7201: lainoina jaettavaksi 700 000 000 mk. Hake- kaansaamisessa pienteollisuudella yhä suu- 7202: muksia on viime vuosina koko maassa ollut rempi merkitys. 7203: kuitenkin niin paljon, että vain osa perustel- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kun- 7204: lustakin kysynnästä on voitu tyydyttää. Tut- nioittavasti, 7205: kittaessa myönnettyjen pienteollisuuslainojen 7206: vaikutusta työllisyyteen on taas todettu nii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 7207: den turvin luotujen työpaikkojen kokonais- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun 7208: investoinnin yhtä työntekijää kohti olevan 25 momentille lisäyksenä 200 000 {)()() 7209: huomattavasti alhaisempi kuin suurteollisuu- markkaa käsi- ja pienteollisuuslai- 7210: dessa. Pienteollisuuden kehittäminen on tä- noiksi. · 7211: ten monelta kannalta katsottuna tärkeätä, ja 7212: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 7213: 7214: Veikko Hyytiäinen. 7215: 1620 7216: 7217: IV,320. - Rah.al. N: o 150. 7218: 7219: 7220: 7221: 7222: Häppölä ym..: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Sääksmäen 7223: matkailukeskuksen rakentamiseen. 7224: 7225: 7226: E d u s k u n n a 11 e. 7227: 7228: Viime vuosina ovat maamme ja etenkin dassa. Alueen liikennejärjestelyä ja pysä- 7229: Ruotsin laivaliikenteen harjoittajat kiinnittä- köintialueita varten on valtioneuvosto myön- 7230: neet tai tulevat parin vuoden kuluessa sijoit- tänyt 33 milj. mk. TVH:n käyttöön. Tähän 7231: tamaan uusiin matkustaja-aluksiin n. 8 mrd. paikkaan, Sääiksm.äen Pappilanniemeen, olisi 7232: mk. Mahdollisuudet matkustaa Suomeen ovat rakennettava uusi matkailukeskus. 7233: näin ollen moninkertaistuneet ja seurauksena Koska Laiva Oy Matkailun omat varat 7234: tästä on ollut Suomeen suuntautuvan mat- eivät riitä rakennusohjelman toteuttamiseksi, 7235: kustajalii!kenteen nopea ikasvu. olisi siihen saatava valtion tukea. 7236: Kasvavaa matkailijamäärää ei kuitenkaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 7237: voida hoitaa, ellei jo olemassa olevia matkai- 7238: luhotelleja laajenneta ja uusia rakenneta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 7239: Laiva Oy Matkailu, jonka osakepääomasta tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan 7240: valtio omistaa 38 %, on hankkinut luonnon- markan määrärahan halpakorkoiseksi 7241: kauniin alueen Sääksmäeltä, Helsingin-Tam- lainaksi Sääksmäen matkailukeskuk- 7242: pereen valtatien ja Hopealinjan risteyskoh- sen rakentamista varten. 7243: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 7244: 7245: Leo Häppölä. Eino Raunio. Oskari Lehtonen. 7246: Anni Flinck. Lyyli Aalto. Onni Mannila. 7247: Arvo Pentti. Mikko Asunta. Olli J. Uoti. 7248: Arvo Tuominen. Niilo Nieminen. Kaino Haapanen. 7249: Kauko Tamminen. Ensio Partanen. H. Törmä. 7250: Väinö R. Virtanen. Väinö E. Nieminen. Juho Tenhiälä. 7251: Usko Seppi. A. F. Airo. Atte Pakkanen. 7252: 1621 7253: 7254: IV,321.- Fin.mot. N:o 151. 7255: 7256: 7257: 7258: 7259: Högström m.fl.: A.ngående anvisande av anslag för planering 7260: av en svenskspråkig sjömansskola. 7261: 7262: 7263: Tili Riksdagen. 7264: 7265: Frågan om SJomannens yrkesutbildning grundats i Åbo, där skolan redan vidtagit 7266: har varit aktuell under en följd av år. med sin verksamhet. 7267: Redan år 1954 föreslog sjömansutbildnings- För de svenskspråkiga sjömännens yrkes- 7268: kommitten grundande av sjömansskolor i utbildning har planerna fortskridit så långt 7269: olika delar av l®det. Behovet av grund- att 8JI1Slag behöves för planeringen av en 7270: läggande yrkesutbildning för sjömän är på dylik sjömansskola. Då något anslag icke 7271: grund av förändrade förhållanden tili sjöss finnes upptaget i regeringens budgetförslag 7272: allt större och större. Ä ven i vårt land för ifrågavarande ändamål, föreslå vi med 7273: måste vi räkna med att man inom kort blir hänvisning tili det ovananförda, 7274: tvungen att på samma sätt som i många 7275: andra Iänder övergå tili obligatorisk sjömans- att Riksdagen i statsförslaget för 7276: utbildning. år 1962 måtte upptaga ett 2 miljoner 7277: Genom ombyggnad av skolfartyget Suomen mark stort anslag för planering av en 7278: Joutsen har en finskspråkig sjömansskola svenskspråkig sjömansskola. 7279: Helsingfors den 18 september 1961. 7280: 7281: Sven Högström. T. E. Nordström. Kurt Nordfors. 7282: Torsten G. Aminoff. Victor Procope. Bertel Lindh. 7283: Georg C. Ehrnrooth. J. A. J'ungarå. Carl-Olof Tallgren. 7284: 1622 7285: IV,321. - Ra.h.al. N: o 151. 7286: Suomennos. 7287: 7288: 7289: 7290: 7291: Högström ym.: Määrärahan osoittamisesta ruotsinkielisen 7292: merimieskoulun suunnittelutöitä varten. 7293: 7294: 7295: Eduskunnalle. 7296: 7297: Merimiesten ammattikoulutuskysymys on Ruotsinkielisten merimiesten ammattikou- 7298: ollut jo vuosikallilia ajankohtainen. Jo lutusta koskevat suunnitelmat ovat edisty- 7299: vuonna 1954 ehdotti merimieskoulutuskomi- neet niin pitkälle, että tarvitaan määräraha 7300: tea merimieskoulujen perustamista maan eri sellaisen merimieskoulun suunnitteluun. 7301: osiin. Merimiesten perustavan ammattikou- Koska hallituksen budjettiesitykseen ei ole 7302: tuksen tarve on merenkulun muuttuneiden otettu määrärahaa kysymyksessä olevaan tar- 7303: olosuhteiden takia käynyt yhä suuremmaksi. koitukseen, ehdotamme edellä esitettyyn vii- 7304: Myös meidän maassamme täytyy ottaa huo- taten, 7305: mioon, että ennen pitkää on samaan tapaan 7306: kuin monTs8a muissa maissa siiTryttävä pa:- että Eduskunta ottaisi vuonen 1962 7307: kolliseen merimieskoulutukseen. tulo- ja menoarvioon 2 000 000 markan 7308: Koululaivassa Suomen Joutsen suorite- määrärahan ruotsinkielisen merimies- 7309: tuilla muutostöillä on suomenkielinen meri- koulun suunnittelutöitä varten. 7310: mieskoulu perustettu Turkuun, jossa koulu 7311: jo on aloittanut toimintansa. 7312: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 7313: 7314: Sven Högström. T. E. Nordström. Kurt Nord.fors. 7315: Torsten G. Aminoff. Victor Procope. Bertel Lindh. 7316: Georg 0. Ehrnrooth. J. A. Jungarå. Oarl-Olof Tallgren. 7317: 1623 7318: 7319: IV,322. - Fin.mot. N: o 152. 7320: 7321: 7322: 7323: 7324: Högström m.fl.: Angående anvisande av anslag för på- 7325: börjande av byggnadsarbetet på Abo svenska flick- 7326: lyceums nya skolhus. 7327: 7328: 7329: Till Riksdagen. 7330: 7331: År 1955 sammanslogs den statliga Svenska ställen medför svåra olägenheter, då lärarna 7332: flickskolan i Åbo och den privata Heurlinska och i vissa falll eleverna dagligen måste 7333: skolan i Åbo tNl ett statligt åttaklassigt färdas mellan de två skollokalerna, som äro 7334: läroverk, Åbo svenska flicklyceum. belägna 1 km från varandra. V ad detta be- 7335: Skolan var t.v. tvungen att, i vänta på tyder i fråga om användningen av under- 7336: ett nybygge, huvudsakligen arbeta i Svenska visningsmaterial och apparatur behöver icke 7337: flickskolans gamla byggnad, som uppförts närmare utredas. 7338: 1887 för mellanskolans behov för 150 elever. Ritningarna för ett nytt skolhus har ut- 7339: År 1961 på våren hade Åbo svenska flick- arbetats och Åbo stad har ställt tomt till 7340: lyceum 336 elever. Skolhuset är synnerligen förfogande, då om- eller tillbyggnad icke 7341: otidsenligt, kakelugnseldat och vad värre är, kan ske på den gamla tomten. De uppseende- 7342: de flesta kakciugnarna äro utdömda såsom väckande förhållanden, under vilka Åbo 7343: eldfarliga. Detta hus borde alltså betjäna svenska flicklyceum nu tvingas arbeta, 7344: drygt dubbelt mer elever än huset är byggt fordrar brådskande åtgärder från stats- 7345: för. Skiftesläsning vore nödvändig, men på maktens sida. I skolstyrelsens förslag till 7346: grund av det utdömda värmesystemet är budget för år 1962 var Åbo svenska flick- 7347: detta tekniskt omöjligt. lyceum uppfört på tredje platsen bland de 7348: Skolhuset har på grund av ovannämnda läroverk, som föreslagits att erhålla helt nya 7349: omständigheter medels överlätelsebrev, som anslag för skolbyggnader. Det är inte för- 7350: är daterat den 8 december 1960, av stats- enligt med statens intressen, att medel för 7351: verket sålts till Åbo stad, som har behov av skolbyggen helt göres beroende av det lokala 7352: den centralt belägna tomten. För att över- sysselsättningsläget, utan att behovsprövning 7353: huvudtaget kunna arbeta har sk:olan varit sker på sakliga grunder. 7354: tvungen att hyra en fabrikslokal i staden, På grund av vad ovan anförts får under- 7355: där en del av undervisningen nu sker. tecknade vördsamt föreslå, 7356: Interimistiska mellanväggar av insulit har 7357: där uppförts och sålunda har provisoriska att Riksdagen i statsförslaget för år 7358: klassrum åstadkommits. Skolgård salrnas, 1962 under 20 Ht. II kap. måtte upp- 7359: rummen äro för små och sakna erforderlig taga 100 000 000 mark för påbörjandet 7360: luftkub. av byggnadsarbetet på Abo svenska 7361: Att ett läroverk nödgas arbeta på två flicklyceums nya skolhus. 7362: Helsingfors den 12 september 1961. 7363: 7364: Sven Högström. Torsten Nordström. J. A. Jungarå. 7365: Carl-Olof Tallgren. Kurt Nordfors. Elis Andersson. 7366: Torsten G. Aminoff. Nils Meinander. Victor Procope. 7367: Bertel Lindh. Georg C. Ehrnrooth. 7368: 1624 7369: 7370: IV,322.- Rah.al. N: o 152. 7371: Suomennos. 7372: 7373: 7374: 7375: Högström ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun ruotsin- 7376: kielisen tyttölyseon uuden koulutalon rakennustöiden aloit- 7377: tamiseksi. 7378: 7379: 7380: Eduskunnalle. 7381: 7382: Vuonna 1955 yhdistettiin Turun ruotsin- Kun oppilaitoksen on pakko työskennellä 7383: kielinen valtion tyttökoulu ja yksityinen kahdessa paikassa, aiheutuu siitä suuria vai- 7384: Heurlinska skolan i Åbo niminen koulu keuksia, koska opettajien ja eräissä tapauk- 7385: kahdeksanluokkaiseksi Åbo svenska flick- sissa oppilaiden on kuljettava kahden koulu- 7386: lyceum nimiseksi valtion oppikouluksi. huoneiston väliä, jotka sijaitsevat kilometrin 7387: Uudisrakennusta odotettaessa koulun on päässä toisistaan. Mitä tämä merkitsee ope- 7388: toistaiseksi ollut pakko työskennellä pääasial- tusmateriaalin ja kojeiden käytölle, ei kaipaa 7389: lisesti ruotsalaisen tyttökoulun vanhassa ra- tarkempaa selvitystä. 7390: kennuksessa, joka on rakennettu 1887 keski- Uutta koulutaloa varten on laadittu piirus- 7391: koulun tarvetta vastaavasti 150 oppilasta tukset ja Turun kaupunki on asettanut käy- 7392: varten. Keväällä vuonna 1961 oli Turun tettäväksi tontin, koska vanhalla tontilla ei 7393: ruotsalaisessa tyttölyseossa 336 oppilasta. voida tehdä muutos- tai lisärakennusta. Ne 7394: Koulu on erittäin epäajanmukainen, siinä on huomiota herättävät olosuhteet, joissa Turun 7395: kaalreliuunilämmitys, ja mikä pahempi, ruotsalaisen tyttölyseon nyt on pakko työs- 7396: useimmat kaakeliuunit on tuomittu palovaa- kennellä, edellyttävät pikaisia toimenpiteitä 7397: rallisiksi. Tämän talon pitäisi siis palvella valtiovallan taholta. Kouluhallituksen ehdo- 7398: runsaasti kaksi kertaa suurempaa oppilas- tuksessa vuoden 1962 budjetiksi oli Turun 7399: määrää kuin mitä varten se on rakennettu. ruotsalainen tyttölyseo sijoitettu kolmannelle 7400: Vuoroluku olisi välttämätön, mutta tuo- tilalle niiden oppikoulujen joukossa, joille 7401: mionsa saaneen lämmitysjärjestelmän takia on ehdotettu kokonaan uusia määrärahoja 7402: se on teknillisesti mahdotonta. koulurakennuksia varten. Ei ole valtion, 7403: Edellä mainittujen seikkojen takia on val- etujen mukaista tehdä koulurakennusvarat 7404: tio joulukuun 8 päivänä 1960 päivätyllä luo- riippuviksi kokonaan paikallisesta työllisyys- 7405: vutuskirjeellä myynyt koulutalon Turun kau- tilanteesta harkitsematta niiden tarvetta 7406: pungille, joka tarvitsee keskeisesti sijaitsevan asiallisilla perusteilla. 7407: tontin. Jotta koulu ylipäänsä voisi työsken- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet 7408: nellä, on sen ollut pakko vuokrata kaupun- ehdottavat kunnioittaen, 7409: gissa tehdashuoneisto, jossa osa opetuksesta 7410: tapahtuu. Siinä on rakennettu insuliitista että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 7411: tilapäisiä väliseiniä ja siten saatu väliaikai- tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n II lu- 7412: sia luokkahuoneita. Koululla ei ole pihaa, vulle 100 miljoonan markan määrä- 7413: huoneet ovat liian pieniä eikä niissä ole tar- rahan Turun ruotsalaisen tyttölyseon 7414: vittavaa ilmaa. uuden koulutalon rakennustöiden 7415: aloittamista varten. 7416: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1961. 7417: 7418: Sven Högström. Torsten Nordström. J. A. Junga.rå. 7419: Carl-Olof Tallgren. Kurt Nordfors. Elis Andersson. 7420: Torsten G. Aminoff. Nils Meinander. Victor Procope. 7421: Bertel Lindh. Georg C. Ehrnrooth. 7422: 1625 7423: 7424: IV,323.- Fin.mot. N: o 153. 7425: 7426: 7427: 7428: 7429: Högström m.fl.: Angående anvisande av anslag för byggande 7430: av Barösundsvägen i Ingå. 7431: 7432: 7433: Till Riksdagen. 7434: 7435: Byggandet av den plan.erade Barösunds- borna att snabbt få kontakt med läkare, 7436: V:ägen, som sträcker sig från Fagervik till sjukhus, barnmorska m.m. 7437: Barösunds skärgård i Ingå socken, har varit Då oljeha;mnsbygget i Ingå slutförts kom- 7438: a;ktuellt und~r hela efterkrigstiden. Genom mer sjötra;fik att upprätthållas året runt 7439: byggande av denna c:a 7.3 km långa skär- tili det nya oljeupplaget. Detta innebär 7440: gårdsväg erhålles direkt landsvägsförbindelse att skärgårdens vinterväg till Ingå avskäres, 7441: från skärgården tili kustvägen Helsingfors- varför Barösundsvägens nödvändighet fram- 7442: Hangö. står ännu tydligare än förut. 7443: Denna skärgårdsväg kommer att betjäna Med hänsyn till det ovananförda samt 7444: en vidsträckt skärgård och kustbygd, vars med beaktande av att byggandet av ifråga- 7445: befolkning tili största delen utgöres av varande landsväg är ett livsvillkor för denna 7446: fiskare och småbrukare. Vägen är nödvändig skärgårdsbygd, föreslår vi, 7447: för att underlätta såväl person- som varu- 7448: transporterna tili och från skärgården. Den att Riksdagen i inkomst- och ut- 7449: planerade vägförbindelsen kommer att på giftsstaten för år 1962 måtte upptaga 7450: ett kännbart sätt underlätta bland annat ett anslag om 70 miljoner mark för 7451: skärgårdsbarnens skolgång, och därutöver byggande av Barösundsvägen i Ingå. 7452: skapas bättre möjligheter för skärgårds- 7453: Helsingfors den 18 september 1961. 7454: 7455: Sven Högström. Victor Procope. J. A. Jungarå. 7456: Kurt Nordfors. Carl-Olof Tallgren. Elis Andersson. 7457: 7458: 7459: 7460: 7461: 20 E 706/61 7462: 1626 7463: 7464: N,323. - Rah.al. N: o 153. 7465: Suomennos. 7466: 7467: 7468: 7469: 7470: Högström ym.: Määrärakan osoittamisesta Barön salmen tien 7471: rakentamiseksi Inkooseen. 7472: 7473: 7474: E d u s k u n n a 11 e. 7475: 7476: Suunnitellun Barön salmen tien, joka Kun Inkoon öljysataman rakentaminen on 7477: ulottuu Fagervikista Barön salmen saaris- suoritettu loppuun, tulee meriliikenne uudelle 7478: toon Inkoon pitäjässä, rakentaminen on ollut Öljyvarastolie ylläpidettäväksi läpi vuoden. 7479: ajankohtainen koko sodanjälkeisen ajan. Tä- Tämä merkitsee, että saariston talvitie Inkoo- 7480: män noin 7.3 km: n pituisen saaristotien ra- seen katkaistaan, minkä vuoksi Barön sal- 7481: kentamisella saadaan suora maantieyhteys mien tien välttämättömyys on vielä ilmei- 7482: saaristosta Helsingin-Hangon saaristotielle. sempi kuin aikaisemmin. 7483: Tämä saaristotie tulee hyödyttämään laa- Edellä esitettyyn viitaten ja ottaen huo- 7484: jaa saaristoa ja rannikkoseutua, jonka väestö mioon, että kysymyksessä olevan maantien 7485: suurimmaksi osaksi on kalastajia ja pienvil- ra;kentaminen on elinehto tälle saaristo- 7486: jelijöitä. Tie on välttämätön sekä saaristoon seudulle, ehdotamme, 7487: että sieltä tapahtuvan henkilö- ja tavaralii- 7488: kenteen helpottamiseksi. Suunniteltu tieyh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 7489: teys tulee tuntuvalla tavalla helpottamaan tulo- ja menoarvioon 70 miljoonan 7490: saariston lasten koulunkäyntiä ja lisäksi luo- markan määrärahan Barön salmen 7491: daan siten saariston asukkaille paremmat tien rakentamiseksi Inkooseen. 7492: mahdollisuudet saada nopeasti yhteys lääkä- 7493: riin, sairaalaan, kätilöön jne. 7494: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 7495: 7496: Sven Högström. Victor Procope. J. A. Jungarå. 7497: Kurt Nordfors. Carl-Olof Tallgren. Elis Andersson. 7498: 1627 7499: 7500: IV,324. - Rah.al. N: o 154. 7501: 7502: 7503: 7504: 7505: Innala. ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Suomen 7506: teatterikoulun lisätilojen rakentamista varten. 7507: 7508: 7509: E d u s k u n n a ll e. 7510: 7511: Teatteriharrastuksen sotien jälkeen no- taka:an aikaisemmin alalla toiminutta, teat- 7512: peasti ja voimakkaasti laajentuessa teatteri- terinjohtajaa lukuunottamatta. Uusien teat- 7513: piireille kävi selväksi, että jälkikasvun tur- tereiden perustaminen on tietysti osaltaan 7514: vaaminen oli välttämätön edellytys jatkuvan aiheuttanut tilanteen muodostumiseen näin 7515: kiinnostuksen säilyttämiseksi. Pian tulee ku- vaikeaksi, joskin se toisaalta on osoituksena 7516: luneeksi 20 vuotta siitä, kun maamme teat- teatteritoiminnan jatkuvasta laajentumisesta. 7517: terit yhteisvoimin perustivat Suomen teat- Teatterikoulun opetustilojen laajentami- 7518: terikoulun. Alusta alkaen myös valtiovalta seksi on nyt avautunut eräs yksinkertainen 7519: on arvostanut teatterikoulun toimintaa ja tu- mahdollisuus. Kansallisteatteri on valmis luo- 7520: kenut sitä suunnilleen samalla tavalla kuin vuttamaan koulun käyttöön suuren tuuletus- 7521: valtion oppikouluja. parvekkeen, joka on kouluhuoneiston välit- 7522: Suomen Kansallisteatterin pientä näyttä- tömässä yhteydessä ja jolle nopeasti ja koh- 7523: möä rakennettaessa koulu sai ensimmäisen tuullisin kustannuksin voitaisiin rakentaa 7524: oman huoneistonsa. Alusta alkaen tosin tie- yksi suuri tahi kaksi pienempää harjoitus- 7525: dettiin, että nämä tilat eivät tule riittämään huonetta. L·askelmien mukaan näin saadun 7526: pitkäksi aikaa, sillä näyttelijäin tarve näytti lisätilan ansiosta teatterikoulu jälleen kyke- 7527: jatkuvasti kasvavan. Kun kouluun vielä lii- nisi tuottamaan näyttelijöitä, ohjaajia ja la- 7528: tettiin näyttelijälinjan lisäksi ohjaaja- ja vastajia teatterien kysyntää vastaavan mää- 7529: lavastuslinjat, alkoi tilanpuute olla jo sel- rän. Tämän ratkaisun, jolla koulu tulee aute- 7530: västi havaittavissa. Teatterien vaatimuksesta tuksi pitkäksi aikaa eteenpäin, kustannukset 7531: on jouduttu vuosittain lisäämään oppilaiden tulisivat olemaan ainoastaan neljä (4) milj. 7532: lukumäärää, mutta viime keväänä oppilas- mk. Edellä oleviin perusteluihin viitaten kun- 7533: määrää ei enää voitu lisätä vaarantamatta nioittaen anomme, 7534: opetuksen tehoa. 7535: Maamme teattereille tämä oli hyvin hai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 7536: tallista, sillä kiinnityksiä tehtäessä ovat pie- tulo- ja menoarvioon 4 miljoonan mar- 7537: nemmät teatterit ta!hj;oneet jäädä kokonaan kan määrärahan avustukseksi Suomen 7538: vaille ammattitaitoista työvoimaa. Huutavim- teatterikoulun lisätilojen rakentamista 7539: pana esimerkkinä mainittakoon Savonlinnan varten. 7540: teatteri, johon ei viime keväänä saatu ainoa- 7541: Helsingissä 1'8 päivänä syyskuuta 1961. 7542: 7543: Aune Innala. Sylvi Siltanen. 7544: Saara Forsius. Eino Raunio. 7545: Mikko Asunta. Viljo A. Virtanen. 7546: Jaakko Kemppainen. Varma K. Turunen. 7547: Erkki Leikola. Veikko Helle. 7548: Erkki Tuuli. Jussi Saukkonen. 7549: Reino Ala-Kulju. 7550: 1628 7551: 7552: IV,325.-Rah.al. N:o 155. 7553: 7554: 7555: 7556: 7557: Inna1a ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan merenkulku- 7558: kouluun hankittavaa tutkasimulaattoria varten. 7559: 7560: 7561: Eduskunnalle. 7562: 7563: Merenkulkututka kauppalaivaston ym. si- Näiden haittojen poistamiseksi suu11ten me- 7564: viilikäyttöön tarkoitettujen alusten apuväli- renkulkumaiden koulut ja teollisuus ovat 7565: neenä on varsinkin 1950-luvulla suuresti yhteistoimin kehittäneet opetusvälineen, joka 7566: yleistynyt. Sen merkitystä osoittaa mm. se, tunnetaan nimel'lä ,tutkasimu[aattori". Se 7567: että useat alukset, kuten matkustajalaivat, on laite, jossa voidaan aikaansaada koulun 7568: jäänmurtajat, syvänmeren troolarit yms. tutkan näyttölaitteeseen merellä kulkevan 7569: ovat Suomessakin hankkineet jopa kaksi aluksen tutkakuva. Opettaja saattaa siinä 7570: tutkaa. kehittää tilanteita, ,oppilaskapteenin" voi- 7571: Merenkulku - olipa sitten kyseessä pai- dessa vaikuttaa kuvaan vain ohjaamalla 7572: kanmääritys tai laivojen väistäminen - tut- omaa laivaa sen mukaan kuin hän harkitsee 7573: kan avulla eroaa niin paljon tavanmukai- laivan aseman vaativan. Täten saadaan ai- 7574: sesta merenkulusta, että kansipäällystöitä kaan kuinka usein tahansa erilaisia nopeasti 7575: vaaditaan sekä koulutusta että kokemusta, ratkaisua vaativia vaiheita, voidaan uusia 7576: jotta tutka tarkoitetussa määrin lisäisi tur- sama tilanne sekä kokeilla eri väistöjen vai- 7577: vallisuutta. kutusta näkyvissä olevaan tiettyyn uhkaan, 7578: Merenkulkukouluillamme on jo vuosia sit- jopa aikaansaada ,yhteentörmäyksiäkin". 7579: ten hankittu merenkulkututka oppilaiden Koulun tutka yhdistettynä simulaattorilait- 7580: koulutuksessa käytettäväksi. Sillä on kui- teeseen vastaa niin ollen tutkaa liikkeellä 7581: tenkin eräitä suuria vajavaisuuksia, jotka olevassa aluksessa. 7582: estävät sitä toimimasta todella tehokkaana Hallituksen esityksessä v:n 1962 meno- 7583: opetusvälineenä. arvioksi on mm. ehdotettu myönnettäväksi 7584: Tutka perustuu, kuten tunnettua, mahdol- 11 milj. mk kertamenona edellä mainitun- 7585: lisuuteen mitata äänen nopeus ja siten saada laisen opetusvälineen, tutkasimulaattorin, 7586: jo etukäteen kuvana heijastetuksi pitemmän- hankkimiseksi Turun merenkulkukouluun. 7587: kin matkan päästä alusta uhkaavat vaarat. Siten on varattu budjettiin esitetyillä varoilla 7588: Kuitenkin siitä, että opetukseen käytettävä yhdelle neljästä merenkulkuikoulustaiiLTUe 7589: tutka on maissa (koulussa), johtuu tietenkin, mahdollisuus tähänastista tehokkaamman 7590: että kiinteät kaiut pysyvät tutkan avulla opetuksen antamiseksi merenkulun tärkeällä 7591: saadussa kuvassa paikoillaan. Tämän vuoksi alalla ja erikoisesti alusten ohjaamiseksi niin 7592: tutkan näyttölaitteessa näkyvän jälkihohdon että voidaan entistä iluotettavammin valvoa 7593: aiheuttama ,tutkavanavesi" jää kuvaan vain niissä matkaavien ihmisten ja kuljetettavan 7594: liikkuvien kohteiden kaiusta. Edelleen on lastin turvallisuutta. 7595: huomattava, että koulun tutkassa näkyy aina On huomattava, että edellä mainituista 7596: sama maa- ja merialue. Mitään epävar- neljästä merenkulkukoulustamme Turun ja 7597: muutta paikanmäärityksessä ei tällaisessa Maarianhaminan koulut ovat ruotsinkielisiä 7598: tapauksessa pääse ilmenemään. Lisäksi esiin- ja Kotkan sekä Rauman merenkulkukoulut 7599: tyy tällöin todella Qpettavia tutkatilanteita suomenkielisiä. Näissä saa vuosittain noin 7600: kovin harvoin, koska tutkassa näkyvät liik- parisataa merenkulkijaa koulutuksensa. Kos- 7601: kuvat maalit ovat satunnaisia, ulkopuolella ketelluu perin välttämättömän tutkasimu- 7602: koulun esiintyviä. laattorin hankkiminen ainoastaan ruotsinkie- 7603: IV,325. - Innala ym. 1629 7604: 7605: liseen merenkulkukouluun ei ole riittävä. Kaiken edellä esittämämme perusteella 7606: Sellaisen hankkiminen myös ainakin yhteen kunnioittavasti ehdotamme, 7607: suomenkieliseen merenkulkukouluun olisi 7608: välttämättömän tarpeellinen, jotta myöskin että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 7609: suomenkielisillä merenkulkijoilla olisi mah- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. VII 7610: dollisuus saada vastaava tutkakoulutus. Ensi luvun 2 momentille 11 miljoonan 7611: sijassa tulisi tällöin kysymykseen Kotkan markan lisäyksen kertamenona käytet- 7612: merenkulkukoulu, joka kokonsa ja oppilas- täväksi Kotkan merenkulkukouluun 7613: määränsä puolesta vastaa Turun ruotsinkie- hankittavaa tutkasimulaattoria varten. 7614: listä merenkulkukoulua. Tällainen simulaat- 7615: tori asentamisineen tulisi maksamaan n. 11 7616: milj. mk. 7617: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 7618: 7619: Aune Innala.. R. Hallberg. Olavi Lähteenmäki. 7620: Reino Ala-Kulju. Sylvi Siltanen. Matti Ra.ipa.la.. 7621: Erkki Leikola. Erkki Ha.ra. Toivo Hietala. 7622: Erkki Tuuli. Saara. Forsius. Mikko Asunta. 7623: Jaakko Kemppainen. Varma K. Turunen. 7624: 1630 7625: 7626: IV,~.- Rah.al. N: o 156. 7627: 7628: 7629: 7630: Innala ym. : Korotetun määrärahan osoittamisesta eräiden vir- 7631: kojen ja toimien perustamista varten välittömän verotuk- 7632: sen hallintoon. 7633: 7634: 7635: E d u s k u n n a ll e. 7636: 7637: .Eduskunnassa tehtyihin kyselyihin anne- toimia olisi pitänyt perustaa ainakin 344 ja 7638: tuissa vastauksissa on useaan kertaan halli- nyt on tulo- ja menoarvioon otettu näitä vir- 7639: tuksenkin taholta todettu, että välittömän koja ja toimia vain 150. 7640: verotuksen hallintoon v. 1960 perustettujen Koska on erittäin tärkeää, että verotus 7641: virkojen ja toimien lukumäärä on ollut täy- tulee riittävällä taidolla ja tarkkuudella suo- 7642: sin riittämätön ja että verotoimistojen työ- ritetuksi, pidämme välttämä:ttömänä, että vir- 7643: määrä on tullut oletettua suuremmaksi ja koja ja toimia perustettaisiin ainakin minis- 7644: työt vaikeammiksi kuin mitä ennakolta osat- teriön ehdottama määrä eli 344 virkaa ja 7645: tiin arvioida. Vakinaisella henkilökunnalla tointa, joten ehdotamme sen mukaisesti, että 7646: on jouduttu teettämään kohtuuttoman paljon välittömän verotuksen hallintoon perustet- 7647: ylitöitä ja satunnaisella henkilökunnalla on taisiin hallituksen esittämien virkojen ja toi- 7648: ollut pakko teettää sellaisia vastuunalaisiakin mien lisäksi seuraavat virat ja toimet: 7649: töitä, joita vain olisi suoritettava vakinaisella 7650: henkilökunnalla. Toimistoapulaisia on jou- Peruspalkkaiset 7651: duttu myös käyttämään vaativampiinkin ve- Helsingin verovirasto 7652: rovalmistelutehtäviin ja maassa on useita 7653: verotoimistoja, jopa kaupunkienkin verotoi- 1 verosihteeri (26 pl.) 7654: mistoja mm. Naanta'li, joissa ei o1e yhtään 5 apulaisverosihteeriä (22 pl.) 7655: verovalmistelijaa. Verovalmisteluun on sil- 3 apulaisverosihteeriä (21 pl.) 7656: loin käytettävä yksinomaan toimistoapulaisia. 3 apulaiskanslistia (13 pl.) 7657: ~ toimistoapulaista (10 pl.) 7658: On siis todettu, että verotoimistoihin olisi 7659: perustettava ensisijaisesti lisää verovalmiste- 16 7660: lijain ja apulaiskanslistien virkoja ja toimia, 7661: sillä onhan selvää, että verotus- niin veron Muut verotoimistot 7662: saajan kuin maksajankin kannalta katsot- 1 toimistopäällikkö (29 pl.) 7663: tuna - olisi pyrittävä suorittamaan tehtä- 1 verosihteeri (27 pl.) 7664: väänsä perehtyneenä vakinaisella henkilö- 1 verosihteeri (26 pl.) 7665: kunnalla eikä tilapäisin voimin, eikä liioin 2 apulaisverosihteeriä (21 pl.) 7666: ylirasitetulla vakinaisella henkilökunnalla. 5 verovalmistelijaa (19 pl.) 7667: Nykyisen tilanteen kestämättömyyden osoit- 3 verovalmistelijaa (18 pl.) 7668: taa käsittääksemme selvimmin se, että esim. 3 verovalmistelijaa (17 pl.) 7669: Turun ja Porin läänissä on tänä vuonna 20 verovalmistelijaa (16 pl.) 7670: 15. 9. mennessä ylitöihin käytet.ty 7 200 000 57 apulaiskanslistia (13 pl.) 7671: mk ja satunnaisen työvoiman palkkaukseen 16 toimistoapulaista (12 pl.) 7672: 18 900 000 mk ja että määrärahoja näihin 11 toimistoapulaista (11 pl.) 7673: tarvitaan vielä lisää. 7674: 120 7675: Tietämämme mukaan valtiovarainministe- 7676: riön veroasiainosaston ensimmäisessä ehdotuk- Peruspalkkaiset 7677: sessa olisi välittömän verotuksen hallintoon 7678: pitänyt perustaa 999 uutta virkaa ja tointa Helsinki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 7679: ja valtiovarainministeriön myöhemmän supis- 7680: tetun ehdotuksen mukaan näitä virkoja ja 7681: Muut verotoimistot . . . . . . . . . . 7682: - 7683: 120 7684: 136 7685: IV,326. - Innala ym. 1631 7686: 7687: Ylimääräiset Ylimääräiset 7688: Helsingin verovirasto Helsinki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 7689: 1 apulaisverosihteeri (23 pl.) Muut verotoimistot . . . . . . . . . . 52 7690: 3 apulaisverosihteeriä (22 pl.) 58 7691: 2 toimistoapulaista (10 pl.) 7692: Lisäys on peruspalkkoina 65 330 700 mk, 7693: 6 vuosipalkkioina 22 940 700 mk, ikälisinä 7694: 28 505 100 mk ja kalliinpaikanlisinä 8 328 800 7695: Muut verotoimistot mk eli yhteensä 125 105 300 mk. 7696: 1 apulaisverosihteeri (21 pl.) Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 7697: 1 verovalmistelija (19 pl.) ehdotamme, 7698: 3 verovalmistelijaa (17 pl.) että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 7699: 4 verovalmistelijaa (16 pl.) tulo- ja menoarvion 8 Pl. XII luvun 7700: 19 apulaiskansl.istia (13 pl.) 6 momentin e) kohtaan lisäyksenä 7701: 7 toimistoapulaista (12 pl.) 125 105 300 markkaa 136 peruspalk- 7702: 13 toimistoapulaista (11 pl.) kaisen ja 58 ylimääräisen viran ja toi- 7703: 4 toimistoapulaista (10 pl.) men perustamista varten välittömän 7704: 52 verotuksen hallintoon. 7705: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 7706: 7707: Aune Innala. Sylvi Siltanen. 7708: Paavo Aitio. Harras Kyttä. 7709: 1632 7710: 7711: IV,327.- Rah.al. N: o 157. 7712: 7713: 7714: 7715: 7716: Innala ym.: Määrärahan osoittamisesta vajaamielisten keskus- 7717: laitosten suunnittelua varten. 7718: 7719: 7720: Eduskunnalle. 7721: 7722: Kuluvan vuoden elokuussa valtioneuvos- Keski-Suomen ja Kymen lääneissä sekä tu- 7723: tolle mietintönsä jättänyt vajaamielishuollon levassa Tampereen läänissä. 7724: suunnitelmakomitea on esittänyt perustetta- Kun vajaamielislaitoksilla ei toistaiseksi ole 7725: vaksi kaikkiaan .}5 vajaamielisten keskuslai~ varoja tällaiseen tallkoitukseen olisi lähinnä 7726: tosta, joiden hoi.topaikkamäärät vaihtelisivat valtion asia osoittaa kuntain:liitoille varat 7727: noin 300---600, ja perustamiskustannukset laitossuunnittel ukilpail un aikaansaamiseksi. 7728: noin 750 000-1 500 000 mk: aan. Keskuslai- Nämä kustannukset muodostaisivat vain 7729: tosten ra;kentaminen on suunniteltu tapah- noin 0.2% edellämainittujen laitosten perus- 7730: tuvaksi kuntainliittojen toimesta, mutta pe- tamiskustannuksista ja ne voitaisiin ottaa 7731: rustamismenoista on lakimääräinen valtion aikanaan vähennyksenä huomioon valtion 7732: osuus kaksi kolmasosaa (VajaamielisL 20 §). lainmukaisia avustuksia myönnettäessä. 7733: Erittäin täl'lkeätä on, että näin suuria jul- Edelläesitetyn johdosta ehdotamme kun- 7734: kisia sijoitusmuotoja vaativat laitokset suun- nioittaen, 7735: niteltaisiin mitä tarkoituksenmukaisimmin. 7736: Suunnitelmien tulisi perustua nykyisen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 7737: käytännön mukaan ainakin kolmen arkki- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XI luvun 7738: tehdin kesken järjestettyyn kutsukilpailuun. uudeUe momenUlle 15 000 000 markan 7739: Tarvittavien kilpailujen toimeenpaneminen määrärahan käytettäväksi vajaamie- 7740: tulisi maksamaan keskimäärin n. 3 milj. mk listen keskuslaitosten suunnittelua var- 7741: laitosta kohden. Parhaillaan on kuntainliit- ten. 7742: toja jo olemassa tai perusteilla Lapin, Oulun, 7743: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 7744: 7745: Aune lnnala.. Jaakko Kemppainen. 7746: Armas Leinonen. Erkki Koivisto. 7747: Saara Forsius. Varma. K. Turunen. 7748: Olavi Lähteenmäki. Jussi Sa.~onen. 7749: Toivo Hietala.. Erkki Leikola. 7750: Mikko Asunta.. R. Ha.llberg. 7751: Sylvi Siltanen. 7752: 1633 7753: 7754: IV,328. - Rah.al. N: o 158. 7755: 7756: 7757: 7758: 7759: Innala ym..: Määrärahan osoittamisesta vajaamielisten hoito-, 7760: opetus- ja kasvatusmenetelmien tutkimiseen. 7761: 7762: 7763: E d u s k u n n a ll e. 7764: 7765: Vajaamielisyyden ja sen syiden tutkiminen sekä suunniteltujen tutkimusohjelmien puit- 7766: sekä vajaamielishoitoon liittyvien hoito-, ope- teissa on mahdolli:suus sanotun tutkimustyön 7767: tus- ja kasvatusmenetelmien kehittäminen toteuttamiseen. 7768: ovat niitä tieteenhaaroja, joihin maassamme Vajaamielislaitosten käyttömenot, joihin 7769: on kiinnitetty aivan liian vähän huomiota. valtio osallistuu eivät kuitenkaan riitä tällai- 7770: Se mielenkiinto, jota lääkäri-, psykologi- ja sen erikoistyön aiheuttamien kustannusten 7771: opettajakunta ovat asiaa kohtaan osoittaneet suorittamiseen. Kaikkia edellämainittuja tar- 7772: on suurimmaksi osaksi tapahtunut heidän koituksia varten olisi sen vuoksi valtion tulo- 7773: omasta harrastuksestaan. Nykyisin se ei enää ja menoarviossa varattava 3.6 milj. mk:n 7774: heidän suuren työtaakkansa vuoksi käy määräraha, josta lääketieteellisen tutkimuk- 7775: päinsä ilman yhteiskunnan tukea. Vajaamie- sen osalle tulisi 3 milj. mk sekä hoito-, 7776: listen hoidon ohella on kuitenkin kiinnitet- opetus- ja kasvatusmenetelmien tutkimiseen 7777: tävä huomiota myös vajaamielisyyden tutki- yhteensä 600 000 mk. 7778: mus- ja ehkäisytyöhön, - olisi tutkittava EdeHäesitetyn perusteella ehdotamme kun- 7779: tämän sairauden syvempiä syitä ja siten suo- nioittaen, 7780: tava kaikille perheille, jotka joutuvat siitä 7781: kJirsimään, tutkimustyöstä koituva sosiaalinen että Eduskunta ottaisi v·uoden 7782: apu. Itsestään selvää on, että tutkimustulok- 1962 tulo- ja menoarvioon 14 Pl. 7783: set tulisivat aikanaan tuottamaan helpotusta XI: 17 momentt"lle 3.6 mt"ljoonan mar- 7784: koko yhteiskunnan taloudelle. kan määrärahan vajaamielisyyden, 7785: Tämän järjestelyn ei pitäisi tuottaa vai- sen syiden ja ehkäisymahdollisuuksien 7786: keuksia, kun maassamme on jo useampia sekä vajaamielisten hoito-, opetus- ja 7787: keskuslaitoksia, joilla asiaan perehtyneen ja kasvatusmenetelmien tutkimiseen. 7788: erikoiskoulutuksen saaneen henkilökunnan 7789: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 7790: 7791: Aune Innala. Mikko Asunta. 7792: Armas Leinonen. Jaakko Kemppainen. 7793: Georg 0. Ehrnrooth. Erkki Koivisto. 7794: Sylvi Siltanen. Varma K. Turunen. 7795: Saara Forsius. Jussi Saukkonen. 7796: Olavi Lähteenmäki. Erkki Leikola. 7797: Toivo Hietala. Reino Ala-Kulju. 7798: 7799: 7800: 7801: 7802: 21 E 706/61 7803: 1634 7804: 7805: IV,329. - Rah.al. N: o 159. 7806: 7807: 7808: 7809: 7810: Innala ym..: Määrärahan osoittamisesta puheterapeuttien kou- 7811: lutuskurssien toimeenpanemiseksi vajaamielishoidon alalla. 7812: 7813: 7814: E d u s k u n n a 1il e. 7815: 7816: Vuonna 1945 tehdyn virallisen tilaston mu- tarpeisiin. Eräissä pienissä laitoksissa työs- 7817: kaan oli maamme kaikista kansakouluoppi- kentelevät terapeutit ehtisivät lisäksi antaa 7818: laista puhehäiriöisiä n. 3% ja apukoululai- harjoitustaitoa myös laitosten ympäristössä 7819: sista ·lähes 13 %. Syvemmin vajaamielisillä olevissa kansakouluissa ja opistoissa, joissa 7820: lapsilla puhehäiriöt ovat vielä paljon ylei- tällaista puheterapian tarvetta myöskin 7821: sempiä. VajaamieliSlaitoksissa tehtyjen tut- esiintyy. 7822: kimusten perusteella on voitu todeta, että Yhden puheterapeuttitkurssin kustannukset 7823: puhehäiriöiden harjoitushoito, puheterapia, on edellämainittu komitea arvioinut 2.2 milj. 7824: saattaa vaikuttaa paitsi puhehäiriöitä lieven- mk: ksi, mikä summa rahanarvon muuttumi- 7825: täen tai poistaen tai puhekykyä muuten pa- sen johdosta on nykyisin 2.4 mHj. mk. Tämä 7826: rantaen myös vajaamielisen henkiseen yleis- määrä jakautuisi kahden vuoden osalle, sillä 7827: tilaan kohentavasti. suunnitellun kurssin ensimmäinen lukukausi 7828: Vajaamielisten puheterapian saaminen alkaisi syksyllä 1962. 7829: yleisesti hoitotyöhön kuuluvaksi kaikissa va- Edelläesitetyn nojalla ja huomioonottaen 7830: jaamielislaitoksissa on nykyisin kuitenkin puheenaolevien koulutuskurssien tarpeellisuu- 7831: koulutettujen työntekijäin puutteessa mah- den ja suuren me1~kityksen yhteiskunnalle 7832: dotonta. sekä ennenkaikkea vajaamielissairauksista 7833: Vuonna 1956-57 laati valtioneuvoston kärsiville kodeille, ehdotamme kunnioittaen, 7834: asettama puhehäiriöalan opettajien koulutus- 7835: komitea suunnitelman kaksi lukukautta kes- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 7836: tävien puheterapeuttien koulutuskurssien jär- tulo- ja menoarvioon 1200 000 mar- 7837: jestämisestä. Jo yhden kurssin avulla voitai- kan määrärahan puheterapeuttien 7838: siin ehkä saada riittävä määrä puheterapeut- koulutuskurssien toimeenpanemiseksi 7839: teja maamme nykyisten vajaamielislaitosten vajaamielishoidon alalla. 7840: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 7841: 7842: Aune Innala. Toivo Hietala. 7843: Sylvi Siltanen. Mikko Asunta. 7844: Armas Leinonen. Erkki Koivisto. 7845: Reino Ala-Kulju. Varma K. Turunen. 7846: Saara Forsius. Jussi Saukkonen. 7847: Erkki Hara. Erkki Leikola. 7848: Olavi Lähteenmäki. R. Hallberg. 7849: 1635 7850: 7851: IV,330.- Rah.al. N: o 160. 7852: 7853: 7854: 7855: 7856: Jaakkola ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi metsä- 7857: koulun perustamista varten Eurajoelle. 7858: 7859: 7860: E d u s k u n n a ll e. 7861: 7862: Metsäteollisuuden voimakkaan laajenemi- puoliseen kehittämiseen. Yleisen ammattiope- 7863: sen vuoksi on viime aikoina alettu kiinnittää tuksen kehittämisen hyväksi työskennellään 7864: entistä suurempaa huomiota metsäasioihin niinikään voimakkaasti kaikilla aloilla. Myös 7865: yleensä ja metsäntuoton lisäämiseen erikoi- ammattitaitoisen metsätyövoiman kasvattami- 7866: sesti. Kaikki metsämaat on pyrittävä saatta- seen on vihdoinkin alettu kiinnittää huo- 7867: maan entistä parempaan tuottokuntoon. miota. Eduskunnassa on tehty useita aloit- 7868: Monenlaisia mahdoll1suuksia meillä vielä teita asiassa ja onpa asetettu komiteakin tut- 7869: onkin metsäasioiden kohentamiseen maas- kimaan tämän asian nopeata järjestämistä. 7870: samme. Metsähallitus tekee parhaansa asioi- Satakunnan metsänhoitolautakunta on 7871: den korjaamiseksi valtion metsissä. Maamme myös perustanut kurssikeskuksen Ahlaisten 7872: yksityismetsien kunnon ja tuoton kohotta- kunnan Kankaanrannan tilalle. Täällä on 7873: jina sekä yksityismetsälain valvojina toimi- annettu erilaisten kurssien muodossa metsä- 7874: vat meillä keskusmetsäseurat. Näiden alaisina ammattiopetusta metsänomistajille ja metsä- 7875: valvottavina ja ohjattavina työskentelevät työmiehille. Nyttemmin on laitoksessa muo- 7876: kautta maan metsänhoitolautakunnat, joiden dostettu ns. metsäkoulu, jolloin kursseja on 7877: toimikenttä on moninainen. Niiden tulee val- pidennetty ja tehostettu. Jo pitemmän aikaa 7878: voa, ettei yksityismetsiä päästä hävittämään. on toimintaa rajoittanut ja haitannut har- 7879: Ne lietsovat yhteistoiminnassa alaistensa joitusmetsien puute, koska nykyaikainen ko- 7880: metsänhoitoyhdistysten kanssa yksityismet- neistettu opetus vaatii entistä laajempia 7881: sien omistajiin metsähengen sekä edistävät metsäaloja. 7882: kaikella tavalla metsien entistä parempaa Viime vuonna Satakunnan metsänhoitolau- 7883: hoitoa. takunta vuokrasi metsähallitukselta valtion 7884: Yhtenä toimintansa tehokkaimpana puo- maasta Eurajoen kunnan Vuojoen valtion 7885: lena on useiden metsänhoitolautakuntien alu- metsän Olkiluodon saarista noin 7 ha:n alan 7886: eilla viime vuosina perustettu kurssikeskuk- koululle tonttimaaksi sekä noin 200 ha met- 7887: sia, joissa on annettu metsänhoito-opetusta sää harjoitusalueeksi. Tällä alueella voidaan 7888: maamme tuhansille pienmetsälöiden omista- harjoittaa laajempia käytännöllisiä töitä kuin 7889: jille ja heidän pojilleen. Viime aikoina on aikaisemmin. 7890: näissä kouluissa myös alettu antaa opetusta Kun Eurajoen kunta on viime kesänä val- 7891: metsätyömiehille valmentamalla heitä koneel- tion avustamana rakentanut edellämainit- 7892: listuvaan metsätyöhön. Näissä metsäkouluissa tuun saareen, jossa on valtiolla metsämaata 7893: onkin ainoa paikka, missä yksityismetsien noin 580 ha, tien, on metsänhoitolautakunta 7894: raskasta hakkuutyötä tekeviä työmiehiä tois- suunnitellut uuden metsäkoulun rakenta- 7895: taiseksi ammattiikoulutetaan. Nämä kurssikes- mista tälle erittäin sopivalle paikalle, koska 7896: kukset ovat tähän asti perustetut ja rakenne- tämä metsäalue on niin kaukana Ahlaisten 7897: tut metsänhoitolautakuntien kustannuksella Kankaanrannan tilalta, ettei näitä alueita 7898: ja onkin monelle lautakunnalle näiden kou- voida Kankaanrannasta hoitaa. 7899: lujen perustamisen ja rakentamisen tähden Täällä voitaisiin erittäin tehokkaasti opet- 7900: tullut runsas velkataakika, joka monella ta- taa metsätyön tietoa ja taitoa. Entistä suu- 7901: valla vaikeuttaa niiden toimintaa. remman raakapmunäärän ottaminen vuosit- 7902: Viime aikoina on kiinnitetty huomiota tain metsistämme vaatii myös entistä enem- 7903: metsänomistajien tieto- ja taitotason kaikin- män työvoimaa. Maan eteläisissä osissa tu- 7904: 1636 IV,330. - Eurajoen metsäkoulu. 7905: 7906: 7907: lee metsätyövoiman vajaus tulevina vuosina Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 7908: olemaan suuri. Juuri tämän tähden ammatti- nioittaen, 7909: taitoisia työmiehiä on nopeasti koulutettava. 7910: Tämän koulun huoneistotiloja voidaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 7911: myös käyttää saaressa olevan muun valtion tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVIII l·u- 7912: metsän työväen sekä aluetta harjoitusalueena vun uudelle momentille avustuksena 7913: käyttävän Tammisaaren metsäkoulun tar- Satakunnan metsänhoitolautakunnalle 7914: peiksi. Koulun rakentaminen tulee Satakun- metsäkoulun suunnittelemista ja pe- 7915: nan metsänhoitolauta:kunnan arvion mukaan rustamista varten Olkiluodon saareen 7916: maksamaan 35 milj. mk ja lautakunta on jo Eurajoen pitäjään 20 000 000 mark- 7917: ennestään taloudellisissa vaikeuksissa niin, kaa. 7918: ettei se pysty hanketta omin voimin toteutta- 7919: maan. 7920: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 7921: 7922: Einari Jaakkola. Arvo Pentti. Arvo Sävelä. 7923: 1637 7924: 7925: IV,331. - Fin.mot. N: o 161. 7926: 7927: 7928: 7929: 7930: Jungarå m.fl.: Angående anvisande av anslag som bidrag för 7931: 1ninskning av kostnaderna för vaccinering av minkat·. 7932: 7933: 7934: 1' i ll R i k s cl a g e n. 7935: 7936: I vårt land har minkskötseln i många år Medvetna om denna narmgsgrens stora 7937: bedrivits och blivit en allt viktigare näring betydelse såväl för den enskilda som för lan- 7938: vid sidan om jordbruket och fisket. det anser vi det som en s:kyldighet att från 7939: I synnerhet i landets kusttrakter, där lägen- statens sida framdeles ges stöd genom att bi- 7940: heterna i allmänhet äro små, har denna nä- draga tiU minskningen av tkostnaderna för 7941: ring fått en stark utbredning. Att så har vaccinering av minkar. 7942: skett är ur många synpunkter en utveckling, De sammanlagda kostnaderna för de ovan- 7943: varöver man måste uttala sin tillfredsställelse nämnda vaccineringarna stiger till ca 200 7944: icke endast ur den enskildes synpunkt sett mark per mink, varför vaccineringsutgifterna 7945: utan också ur hela landets. för en medelstor mirrkgård stiger tili hund- 7946: Enbart gcnom försäljning av minkskinn ra:taltusen mark. De höga kostnaderna, som 7947: har de senaste åren till landet inhämtats i är förknippade med dessa vaccineringar, har 7948: hård valuta ca 2 miljarder mark utan att för många ekonomiskt svaga minkägare blivit 7949: staten på minsta sätt försökt understöda dem övermä<ktiga. Av denna orsak har därför 7950: minkfarmarna i deras riskfyllda arbete ty många avhällit sig från att låta vaccinera 7951: med minkskötsel är många faror förenade. sina minkar. Men därav följer stora risker 7952: Bland det mest förödande som ur ekono- för angrepp av smittosamma sjukdomar med 7953: misk synpunkt kan drabba en minkfarmare massdöd bland minkarna som följd. Min:kod- 7954: är de många olika slag av smittosamma sjuk- larna i vårt land åtnjuta inga stöd eller lätt- 7955: domar som kan angripa djuren. l\fatförgift- nader a v något slag. För att i någon mån 7956: ning och valpsjukan får man försöka för- trygga de o:fta beträngda minkägarna, tiU 7957: hindra genom att vaccinera minkarna. Under antalet 1 500--1 600 i landet, i deras risk- 7958: sommarens lopp har en ny smittosam virus- fyllda yrkesutövning är det påkallat att Btöd 7959: sjukdom hårt angripit minkarna, i synnerhet ges dem från statens sida. 7960: i Munsala och Nykarleby landskommun. Ge- Med hänvisning tiH det ovananförda före- 7961: nom denna sjukdom hann flere tusen minkar slå underteelmade, 7962: dö innan man ställt diagnosen. 1'il'ls vidare 7963: har 140 000 doser enternitvaccin använts vid att Riksdagen måtte besluta i stats- 7964: skyddsvaccineringen. 1'illsammans med vacci- förslaget för år 1962 under 11 Ht. 7965: nering mot matförgiftning och valpsjukan XXII kap. å ett nytt 9 mom. intaga 7966: drar skyddsvaccineringar ansenJi.ga ikostna- ett anslag på 20 000 000 mark som bi- 7967: der som mången minkägare har svårigheter drag för minskning av kostnad.erna 7968: med att klara. för vaccinering av minkar. 7969: Helsingfors den 19 september 19·61. 7970: 7971: J. A. Jungarå. Bertel Lindh. 7972: Georg Eriksson. Carl-Olof Tallgren. 7973: Elis Andersson. 7974: 1638 7975: 7976: IV,331. -Rah.al. N:o 161. 7977: S.uomennos. 7978: 7979: 7980: 7981: 7982: Jungarå ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi mink- 7983: kien rokottamisesta aiheutuvien kustannusten alentami- 7984: seksi. 7985: 7986: 7987: E d u s k u n n a ll e. 7988: 7989: Maassamme on monet vuodet harjoitettu Tietoisina tämän elinkeinonhaaran suuresta 7990: minkinhoitoa ja siitä on muodostunut yhä merkityksestä sekä yksityisille että maalle 7991: tärkeämpi elinkeino maatalouden ja kalastuk- katsomme, että valtion velvollisuus on tukea 7992: sen ohella. s1tä myötävaikuttamalla minkkien rokotus- 7993: Erityisesti maan rannikkoseuduilla, joilla kustannusten alentamiseen. 7994: tilat yleensä ovat pieniä, on tämä elinkeino Edellä mainittujen rokotusten kokonais- 7995: päässyt voimakkaasti leviämään. Että näin kustannukset nousevat noin 200 markkaan 7996: on tapahtunut, merkitsee se monelta kannalta minkkiä kohti, minkä vuoksi keskisuuren 7997: tyydytyksellä todelltavaa kehitystä ei vain minkkitarhan rokotusmenot nousevat satoi- 7998: yksityisten, vaan myös koko maan kannalta. hintuhansiin markkoihin. Näihin rokotuksiin 7999: Minkinnahan myynnillä yksinomaan on liittyvät suuret kustannukset ovat käyneet 8000: maahamme viime vuosina hankittu kovaa va- monille taloudellisesti heikossa, asemassa ole- 8001: luutt81a noin 2 miljardia markkaa ilman että ville minkinomistajille ylivoimaisiksi. Tästä 8002: valtio olisi pienimmälläkään tavalla yrittänyt syystä ovat monet jättäneet minkkinsä rokot- 8003: tukea minkinviljelijöitä heidän vahingoille tamatta. Mutta siitä on seurauksena tarttu- 8004: alttiissa työssään, sillä minkinhoitoon liitty- vien tautien ja minkkien joukkokuoleman 8005: vät monet vaarat. Taloudellisesti tuhoisimpia suuri vaara. Maamme minkinviljelijät eivät 8006: onnettomuuksia, jotka minkinviljeliöitä voi- saa mitään tukea eivätkä minkäänlå.isia hel- 8007: vat ·kohdata, ov;at ne monet erilaiset tarttu- potuksia. Usein vaikeassa asemassa olevien 8008: vat taudit, joihin eläimet voivat sairastua. minkinomistajien, joita maassa on 1 500- 8009: Ruokamyrkytystä ja penikk81tautia yritetään 1 600, turvaamiseksi jossakin määrin heidän 8010: torjua minkkejä rokottamalla. Kesän aikana vaaroja täynnä olevassa ammaJtissaan on val- 8011: on uusi tarttuva virustauti käynyt ankarasti tion taholta annettu tuki tarpeen. 8012: minkkien kimppuun varsinkin Munsalassa ja Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet 8013: Uudenkaarlepyyn maalaiskunnassa. Tuhannet ehdottavat, 8014: minkit ehtivät kuolla tähän tautiin ennen- 8015: kuin diagnoosi oli tehty. Toistaiseksi on että Eduskunta päättäisi ottaa vuo- 8016: suojarokotukseen käytetty 140 000 annosta den 1962 tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n 8017: enternitrokotetta. Yhdessä ruokamyrkyrtystä XXII luvun uudelle momentille 20 8018: ja perrikkatautia vastaan tapahtuvan rokotuk- miljoonan markan määrärahan avus- 8019: sen kanssa aiheuttavat suojarokotukset huo- tuksiksi minkkien rokottamisesta ai- 8020: mattavia kustannuksia, joista monien minkin- heutuvien kustannusten alentamiseksi. 8021: omistajien on vaikeata suoriutua. 8022: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 8023: 8024: J. A. Jungarå. Bertel Lindh. 8025: Georg Eriksson. Carl-Olof Tallgren. 8026: Elis Andersson. 8027: 1639 8028: 8029: IV,332. - Rah.al. N: o 162. 8030: 8031: 8032: 8033: 8034: Tå.m.sen: llfäärära.han osoittamisesta maantien rakentamiseksi 8035: Kinnulan kirkonkylästä Urpilan ja Naarajärven kautta 8036: Keitelepohjan asemalle. 8037: 8038: 8039: E d u s k u n n a 11 e. 8040: 8041: 12 päivänä huhtikuuta 1954 päivätyssä Kinnulan-Urpilan-Naarajärven- Keitele- 8042: toivomusaloitteessamme ehdotamme, että hal- pohjan tien rakentaminen. Se palvelisi kaut- 8043: litus ryhtyisi .toimenpiteisiin suunnitelman takulkuliiroennettä ja avaisi tieyhteyden ko- 8044: ja kustannusarvion laatimiseksi maantien ra- konaan tieyhteyttä va·illa o[.eva~an Urpilan 8045: kentamiseksi Kinnulan pitäjästä Alvajärven kylään. 8046: asemalle. Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit- 8047: 17 päivänä helmikuuta 1956 eduskunta taen, 8048: yksimielisesti hyväksyi aloitteemme. TVH: n 8049: toimesta sittemmin suoritetuissa tutkimuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 8050: sissa on päädytty suun:nitelmaan, jonka mu- tulo- ja menoarvioon 80 000 000 mark- 8051: kaan tie 1•akennettaisiin Kinnulan kirkolta kaa maantien rakentamiseksi Kinnu- 8052: Urpilan ja Naarajärven roautta Kei1elepoh- lan kirkonkylästä Urp~7an ja Naara- 8053: jan asemalle. järven kautta Keitelepohjan ase- 8054: Kinnulan liikenuoolosuhteiden kohentami- malle. 8055: sm kai'kkei111 kiireellisin kysymys olisikin 8056: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1961. 8057: 8058: Artturi Jämsen. 8059: 1640 8060: 8061: IV,333.- Rah.al. N: o 163. 8062: 8063: 8064: 8065: 8066: J'å.msen: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnille 8067: rautateitä varten tarvittavien maa- ja vesialueiden kor- 8068: vauksiin. 8069: 8070: 8071: E d u s k u n n a 11 e. 8072: 8073: Uuden tielain mukaan suorittaa valtio vielä monilla kunniUa selvittäm.iiJtJtä. Mm. 8074: maantiealueeksi tarvittavan maa-alueen lunas- Suolruhden-Haapajärven radan tarpeisiin 8075: tushinnan yksityisille maa:nomistajile. Rruu- otetut maa-alat ovat kuntien luna:stusvelvolli- 8076: tateiden tiepohjan lunastu.shinnan korvarumi- suuden piirissä, aiheuttruen niille kohtuutto- 8077: nen on sensijaan ollut vielä kuntien rasituk- man suuria rasituksia. Useat mainituista kun- 8078: sena. 20 päivänä helmikuuta 1959 pä1vätyssä lllista lienevät anoneet maksulykkäystä joka 8079: toivomusaloitteessamme n:o 275 ehdotimme, on heille myös myönnetty. 8080: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimenpitei- Hallitus on asettanut komitean selvittele- 8081: si:i!n rruutarteiden tiepohjan lunastushinnan mään ja tekemää.n esity1ksen, missä määrin 8082: korvaalllliseksi valtion varoista niinkuin jo sanottuja maksusitoumuksen rtethneitä kuntia 8083: maantiealueiden kohdaflla tapahtuu. Edus- olisi rasitetta:va rautatieallueid-en lunastus- 8084: kunta ikäsi,tteli aloitteen myönteisesti. Kul- maJksuHla. Komitean työ valmistunee aivan 8085: kulai!Wsvaliokunnan mietinnössä n:o 93 (1959 }ruhiaikoina. 8086: vp.) todettiin, että ,hallituksen olisi tämä Maailaiskunta:in liiton ja eräiden yksityis- 8087: kysymys kokonaisuudessaan tutkittava, ja ten kuntain toimesta on tunnettu lainoppinut 8088: täJllöin pyrittävä siihen, että rautateiden tie- professori Kastari tutkinut maksusitoumus- 8089: aluekorvaukset selvitettäisiin samoja periaat- ten pitävyyttä. Professori Ka:starin mukaan 8090: teita nc:mdattaen." Eduskunta lausui yksimie- sitoumukset eivät velvoita kuntia suoritta- 8091: lisesti toivomuksen, ,että hallitus ryhtyisi toi- maan rautatierakell!Ilusta varten tarvittavan 8092: menpiteisiin, ettei kuntia rasitettaisi rauta- soran enempää kuin muidenkaan tarveainei- 8093: teitä va1'1:en tarvittavien maa- ja vesialueiden den ottopaikkojen lunastuskorvauksia. 8094: lunastuskorvauksilla''. Mielestämme tämä kysymys olisi nopea8'l:i 8095: Edelleen eduskunta v: n 1960 talousarvion selvitettävä siten, että kunnat vapautettaisiin 8096: perusteluissa edellytti, että hallitus ryhtyy niille kohtuuttomista rasituksista, niinkuin 8097: toimenpiteisiin valtion varoista m!l!ksettavien eduskunta on edellyttän~. 8098: rautateiden maapohjien hma:stu:smruksujen no- Edellä olevaan viitaten ja sen varalta, ettei 8099: peuttarmiseksi. kulluvan vuoden viimeiseen lisäbudjettiin - 8100: V: n 1959 lopussa hyväksytty laki Kauli- niinkuin taJl"koitukserumukaista olisi - josta- 8101: mnnan-Kolarin radasta sisältääkin jo sään- kin syystä oteta riittävää määrärahaa asian 8102: nöksen, että valtio vastaa tarvittavien maa- hoitamiseksi, ehdotan, 8103: alueiden iuna:stamisesta. Samaa periaatetta että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 8104: on noudatettu kaikissa sen jiiilkeen säädetyissä tulo- ja menoarvioon 250 000 000 mark- 8105: rautateiden rakentamista koSkevissa iaeissa. kaa avustuksiksi kunnille 1·autateitä 8106: Aikaisemman käytännön mukaisia maa- varten tarvittavien maa- ja 'Vesialuei- 8107: alue:ideru 'lunastusvelvoitteita on kuitenkin den korvauksiin. 8108: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1961. 8109: 8110: Artturi Jämsen. 8111: 1641 8112: 8113: IV,334. - Rah.al. N: o 164. 8114: 8115: 8116: 8117: 8118: Kalavainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan 8119: kaupunkiin perustettavan kotitaloudellisen tutkimuslaitok- 8120: sen perustamistoimenpiteitä varten. 8121: 8122: 8123: E d u s k u n n a ll e. 8124: 8125: Useaan otteeseen on eduskunnassa tehty mahdollisuus samalla suorittaa erikoistöitään. 8126: aloitteita kotitaloudellisen tutkimuslaitoksen Tanskassa on kaksilukukautinen talousopetta- 8127: aikaansaamisesta. Ensimmäisen aloitteen jätti jien jatkokoulutusmuoto ollut käynnissä jo 8128: edustaja Ebba östenson ym. jo v. 1952. Asi- pitkän aikaa Aarhusin yliopiston yhteydessä 8129: assa ei kuitenkaan tähän mennessä ole päästy ja ovat sitä suomalaisetkin talousopettajat 8130: mihinkään tuloksiin. Muissa Pohjoismaissa jatkuvasti käyttäneet hyväksi. Meillä talous- 8131: sen sijaan vaLtion laitoksina toimivat vastaa- opettajien jatkokoulutusta suunnitellut komi- 8132: vat elimet ovat auktoritatiivisina kuluttajain tea esitti 1949 vastaavanlaisen jatkotutkin- 8133: opastajina ja ostajien mielipiteen muodosta- non järjestämistä. 8134: jina saavuttaneet vakiintuneen aseman yhteis- Kun Lappeenrannan kesäyliopistossa toi- 8135: kunnassa, kun meillä esim. markkinatuottei- miva kotitalousopetus on koonnut piiriinsä 8136: den kokeilu ja arvostelu on vielä vähäistä osanottajia kotitalouden eri haaroilta, olisi 8137: ja hajanaista, tosiasiallisesti olemme lähinnä työskentelypaikkana tarpeen laitos, jossa 8138: Ruotsin kuluttajainstituutin tutkimusten ja kaikki vastaavat a.J.at ovat edustettuina. Laitos 8139: siis ulkomaisen tuonnin varassa. Laimin- voisi samalla toimia kodin taloustieteen kent- 8140: lyömällä tämän tärkeän käytännöllisen tut- tätutkimuskeskuksena. Sijoituspaikkana Lap- 8141: kimuskentän on valtiomme osoittanut vähek- peenrannan kaupunki tarjoaa tälle tieteelle 8142: syvänsä perheenemäntien työtä. erinomaiset tutkimusolosuhteet, koska välittö- 8143: Mitä taas alan tieteelliseen tutkimukseen mässä läheisyydessä on sekä tyypillistä maan- 8144: tulee, kuljemme muita Pohjoismaita edellä, viljelijä- että teollisuusväestöä, tulotaso vas- 8145: koska yliopistoomme on jo 15 vuotta sitten taa maan keskimääräistä ja kansanluonnekin 8146: perustettu kaksi kotitaloustieteiden oppituo- on tutkimukselle mitä otollisin. Erityisen 8147: lia, mikä merkitsee yliopisto-opetukseen liit- arvokasta kodin taloustieteelle on, että Lap- 8148: tyvää jatkuvaa tieteellistä tutkimustyötä. peenranta laajan alueen ostokeskuksena on 8149: Ravintokemialla on 'laitoksensa Viikissä. Ko- osoittautunut kuluttajan markkinaopin sopi- 8150: din taloustiede on viime vuosina laajentanut vaksi tutkimuspaikaksi. 8151: tutkimuskenttäänsä Lappeenrannan kesäyli- Tämän laitoksen aitaan kuuluisivat kaikki 8152: opistossa annetun kodin taloustieteen opetuk- ne kysymykset, jotka koskettavat taloudenpi- 8153: sen välityksellä. toa, nim. asunto, välineistö, vaatetus ja ruo- 8154: Kun alan kesäyliopisto-opetuksessa on nyt anpito, kodinpito, perhepsykologia, kotitalous- 8155: päästy niin pitkälle, että ensimmäiset opiske- kasvatus ja laitostalous. Teollistumisen jat- 8156: lijat suorittavat laudaturtöitään, ovat tulleet kuessa taloudellisuusnäkökohta on epäilemät- 8157: ilmeisiksi ne vaikeudet, joita tutkimustyön tä saava yhä suuremman merkityksen koti- 8158: ohjaaminen ja suorittaminen näissä olosuh- tailouden eri toimialoilla. Niinpä USA:n yli- 8159: teissa, opiskelijoiden asuessa eri puolilla opistolliseen kotitalousopetukseen kuuluu mm. 8160: maata, tuo mukanaan. Niitä kesäyliopiston omana tieteenhaarana kaupallinen kuluttajan- 8161: opiskelijoita varten, jotka haluavat suorittaa palvelu (Commercial Consumer Service), 8162: korkeampia arvosanoja, olisikin ajateltava jonka edustaja Fulbright-professorina vieraili 8163: opiskeluajan pidentämistä niin, että kesälu- kodin taloustieteen laitoksessa muutama vuosi 8164: kukauden lisäksi järjestettäisiin yksi, ehkä sitten antaen näytteen kotitalousekspertin 8165: kaksikin talvilukukautta, jolloin heillä olisi korkeatasoisesta toiminnasta kaupan alalla. 8166: 22 E 706/61 8167: 1642 IV,334. - Kotitaloudellinen tutkimuslaitos. 8168: 8169: 8170: Meillä tämä koulutus on jäänyt huomiotta, ja perustamistoimenpiteitä varten tarvittai- 8171: vaikka kaupan alalle kysytään yhä enemmän siin 20 milj. mk. 8172: kotitalouskoulutuksen saaneita. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 8173: Lähdettäessä siitä, että suunnitellussa lai- 8174: toksessa tulisi työskentelemään kodin talous- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 8175: tieteen opiskelijoita sekä Helsingin Yliopis- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan 8176: tosta että Lappeenrannan Kesäyliopistosta markan suuruisen määrärahan Lap- 8177: ja mahdollisesti muitakin alasta kiinnostu- peenrannan kaupunkiin perustetta- 8178: neita, on laitostilan arvioitu vaativan edellä van kotitaloudellisen tutkimuslaitoksen 8179: mainittua 8 eri tutkimusalaa varten kaikki- alkusuunnittelua ja perustamistoimen- 8180: aan noin 15 000 ms. Suoritettujen ennakko- piteitä vm·ten. 8181: laskelmien mukaan laitoksen alkusuunnittelua 8182: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 8183: 8184: Meeri Kalavainen. Lyyli Aalto. 8185: Anni Flinck. Lempi Lehto. 8186: Sylvi Siltanen. Sulo Hostila. 8187: Kalle Matilainen. 8188: 1643 8189: 8190: IV,335.- Rah.al. N:o 165. 8191: 8192: 8193: 8194: 8195: Ka.lavainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotitalousope- 8196: tusta varten Lappeenrannan kesäyliopistossa. 8197: 8198: 8199: E d u s k u n n a ll e. 8200: 8201: Nopeasti teollistuvassa yhteiskunnassamme tur- ja cum laude-arvosanaa kodin taloustie- 8202: opetus- ja johtotehtävissä toimivien jatkokou- teessä. Kuluneiden vuosien kotitalousohjel- 8203: lutus on aivan välttämätön myös kotitalou- massa ovat olleet seuraavat luentosarjat: ko- 8204: den alalla. Jo v. 1947 valtioneuvosto asetti din taloustieteessä alkeiskurssi, kodinpito, 8205: komitean suunnittelemaan talousopettajien kuluttajan markkinaoppi ja elintaso; apu- 8206: jatkokoulutusta. Mietinnössään (1949/17) aineina kodin asunto-oppi, vaatetusopin 8207: komitea toteaa, että tietopohjan laajentami- alaJlta pyykin teoria ja työoppi, kodin ja lai- 8208: nen on tarpeen ja myös uusien tietojen hank- toskoneoppi, laitosten ruoanpito, kustannus- 8209: kiminen, koska koulutiedot nykyään nopeasti laskenta, perhepsykologia ja tilastollinen har- 8210: vanhenevat. Ratkaisuna mietinnössä esitetään joituskurssi. 8211: 1) lomakurssit, 2) jatkotutkinto sekä ehdo- Kodin taloustieteeseen liittyvien apuaine- 8212: tetaan 2 milj. mk:n määrärahan varaamista kurssien järjestely on tuottanut erityisiä vai- 8213: tarkoitukseen v: lle 1950. keuksia. Kotitalousopetuksessa tähän asti 8214: Tämä kauan kytenyt kotitalousväen toive vallinneen yleisen käytännön mU!kaan aluksi 8215: on nyt lomakurssien osalta toteutunut Lap- kaikki opiskelijat halusivat suorittaa kaikki 8216: peenrannan kesäyliopistossa, m1ssa v: sta tarjona olevat kurssit. Erikoistumistarve on 8217: 1957 lähtien on annettu kodin taloustieteen kuitenkin vuosi vuodelta käynyt yhä ilmei- 8218: puitteissa alan akateemista opetusta. Kysei- semmäksi, minkä vuoksi saman kesän ohj~l 8219: nen kurssimuoto on saanut osakseen odotta- maan on pitänyt sisällyttää useampia valin- 8220: mattoman suurta harrastusta, mitä osoittaa, naisia kursseja, jotta esim. kodinhoidon ja 8221: että osanottajamäärä on jo kahtena kesänä käsityönopettajan suorittaakseen arvosanan 8222: ollut 60. Tästä yli puolet on ollut talous- kodin taloustieteessä ei olisi pakko opiskella 8223: opettajia, muut käsityönopettajia, suur- ruoanpitoa eikä sairaalan emännän asunto- 8224: talouksien emäntiä, neuvontajärjestöjen ja oppia. Seurauksena tästä on ollut, että kurs- 8225: liikelaitosten konsulentteja, kansakoulunopet- sit jäävät liian lyhyiksi, esim. kuluneen ke- 8226: tajia sekä eri laitosten kotitalousopiskelijoita. sän 5 apuainekurssia kesti keskimäärin vain 8227: Osanottajia on ollut kaikista lääneistä ja 22 tuntia, mikä opetus osoittautui riittämät- 8228: heistä opettajina toimivat edustaneet kansa- tömä!ksi näille opiskelijoille, joiden ainoana 8229: ja oppikouluja, <kiotitalouskouluja, ammatti- opinahjona kesäyliopisto on. Kesäistä ope- 8230: kouluja, opettajainvalmistuslaitdksia ja kan- tusta on jatkettu talvisaikaan kirjekursseilla, 8231: sanopistoja. joista opiskelijat ovat suorittaneet korvauk- 8232: Koska kesäyliopistossa ei edellytetä yli- sen. Henkilökohtainen ohjaus, jota nämä 8233: oppilastutkintoa, tämä opetusmuoto on tar- opiskelijat tarvitsisivat ainakin saman ver- 8234: jonnut mahdollisuuden teoreettisiin opintoi- ran kuin yliopiston kotitalousopiskelijat saa- 8235: hin sellaisillekin lahjakkaille yksilöille, jotka vat laitoksessaan, on jäänyt opettajien hy- 8236: varojen puutteesta tai muusta syystä ovat väntahtoisuuden varaan. 8237: jääneet vaille ylioppilastutkintoa. Kuten Koska kotitaloudellisen kesäyliopistokurs- 8238: muussakin kesäyliopisto-opetuksessa useim- sin osanottajilla yleensä on laaja ammatti- 8239: mat tähtäävät yliopistollisia arvosanoja vas- koulutus takanaan, jatkokoulutuksen pitäisi 8240: taavien tutkintojen suorittamiseen. Tähän sen vuoksi olla mahdollisimman spesialisoi- 8241: mennessä on suoritettu yhteensä 46 approba- vaa. Onkin todennäköistä, että vast'edes on 8242: 1644 IV,335. - Kotitalousopetus. 8243: 8244: 8245: järjestettävä jokaista erikoisalaa silmällä pi- Ottaen huomioon, että tämä kotitaloudelli- 8246: täen koko kesälukukauden pituisia erikois- nen jatkokoulutus tarkoittaa koko maata ja 8247: kursseja, jolloin ne vastaisivat esim. yliopis- että Lappeenrannan kesäyliopisto on joutu- 8248: ton professorien kevätlukukauden auditorio- nut sen vähitellen laajentuessa ylimääräisiin 8249: opetusta eli 75 tuntia. Kesäyliopistoa ajatel- taloudellisiin rasituksiin, olisi kohtuullista 8250: len keskimäärin tohtorin palkkio päivärahat valtion tukea tätä opetusta erillisellä vuotui- 8251: ja matkakulut mukaan lukien tekisi 300 000 sella määrärahalla. 8252: mk ainetta kohti eli pääaineen ja 7 apu- Edellä esitetyn pen1steella ehdotamme kun- 8253: aineen osalta yhteensä 2.4 milj. mk. V:lle nioittaen, 8254: 1962 on asetettu tavoitteeksi pidentää kurssit 8255: kaksinkertaisiksi nykyisestä eli 44 tuntiin. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 8256: Kun kotitalousopetuksen kustannukset ovat tulo- ja menoarvioon 1 300 000 mar- 8257: v. 1961 olleet 850 000 mk, ensi vuoden ope- kan suuruisen määrärahan kotitalous- 8258: tusohjelma vaatisi luentokustannuksiin li- opetusta varten Lappeenrannan kesä- 8259: säystä 450 000 mk, jolloin opetusmenot kesä- yliopistossa. 8260: lukukaudelta olisivat yhteensä 1.3 milj. mk. 8261: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 8262: 8263: Meeri Kalavainen. Lyyli Aalto. 8264: Anni Flinck. Lempi Lehto. 8265: Sylvi Siltanen. Sulo Bostila. 8266: Kalle Matilainen. 8267: 1645 8268: 8269: IV,336. - Rah.al. N: o 166. 8270: 8271: 8272: Kalavainen ym.: Korotetun 'määrärahan osoittamisesta näyt- 8273: tämötaiteen ja näyttämötaiteellisten harrastusten tukemi- 8274: seen. 8275: 8276: E d u s k u n n a ll e. 8277: 8278: Teatteriemme katsojamäärä on 1950-luvun joten viiden vuoden aikana se on kasvanut 8279: aikana lähes kaksinkertaistunut ja edelleen vain vajaat 15 000 000 mk. Kuitenkin teat- 8280: pysyny,t sa.avutetulla tasolla, mikä osoittaa terien palkkamenot ovat samana aikana vuo- 8281: kansamme teatterirakkauden olevan jatku- sittain kasvaneet 10 000 000-30 000 000 8282: vasti elävää. Kehitys on oleellisesti raken- mk: lla, ja nyt voimaan tulleet kiinnitysso- 8283: tunut valtion myöntämän taloudellisen tuen pimukset merkitsevät näiden menojen li- 8284: varaan, joka meidän olosuhteissamme on sääntymistä n. 50 000 000 mk: lla vuodessa. 8285: aina myönnetty välttämättömäksi. Valtion- Vastaavaa pääsylipputulojen kasvua ei voida 8286: avustuksen viimeaikainen hidas kasvu on va- pitää todennäköisenä, koska teatterin täy- 8287: litettavasti johtanut siihen, että teatterin tyy Suoonessa olla vähävaraistenkin saavu- 8288: tärkein tekijä, taiteiiijalmnta, on jatkuvasti tettavissa ja koska televisioharrastuksen laa- 8289: kohtuuttoman heikosti palkattua ja joutuu jentuminen epäilemättä vaikuttaa katsojaJu- 8290: etsimään 'lisätuloja suhteettoma:ssa määrässä, lma hillitsevästi, ellei suorastaan vähennä 8291: koska tea.tterien lisääntyneet pääsylipputu- · sitä. 8292: lot vaivoin ovat riittäneet yleisluontoisiin Kun teatterien säännöllisen toiminnan yl- 8293: palkankorotuksiin niiden välttämättömien läpitäminen ja välttämätön häiriötön edel- 8294: menoerien lisäksi, mitä yleisön esitystasoon leen kehittäminen, mihin oleellisesti sisältyy 8295: kohdistuvat kasvavat vaatimukset pakosta myös kohtuullisen palkkatason saavuttami- 8296: ovat ai'heutt>aneet. nen, on joutunut huolestuttavassa määrässä 8297: Elokuun 1 päivänä voimaan tulleet kaksi- uhanalaiseksi ja kun tapahtunutta valtion 8298: nlOtiset 'kiinnityssopimukset sisältävät n. taloud~llisen tuen suhteellisen osuuden vä- 8299: 10% :n suuruisen palkkatason nousun teat- hentymistä ei voida pitää oikeutettuna eikä 8300: tereissa, jotka näin ovat tehneet kaiken voi- kulttuurimme edun mukaisena, esitämme 8301: tavansa suuren epäkohdan korjaamiseksi kunnioittaen, 8302: luottaen siihen, että valtion ensi vuoden 8303: tulo- ja menoarvio sisältäisi teatterien val- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 8304: tionavustusten tuntuvan lisäyksen. Kun tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVIII 8305: tämä määräraha v. 1957 oli 87 650 000 mk luvun 3 momentille lisäyksenä 8306: ja kuluvana vuonna 97 000 000 mk, ehdot- 54 000 000 markkaa. 8307: taa 'halli:tus ensi vuodeksi 102 000 000 mk, 8308: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 8309: 8310: Meeri Kalavainen. Sylvi Siltanen. Veikko Helle. 8311: Ensio Partanen. Eino Uusitalo. Vilho Väyrynen. 8312: Kuuno Honkonen. Reino Ala-Kulju. G. Henriksson. 8313: Anna-Liisa Tiekso. Matti Kekkonen. Päiviö Hetemäki. 8314: Impi Lukkarinen. Lars Lindeman. Sven Högström. 8315: Armi Hosia. Erkki Tuuli. Kurt Nordfors. 8316: Pentti Niemi. Judit Nederström-Lunden. Erkki Hara.. 8317: Irma Rosnell. Olavi Lähteenmäki. Victor Procope. 8318: Varma K. Turunen. Onni Hiltunen. Kaarlo Pitsinki. 8319: Aune Innala. Erkki Leikola. Väinö Leskinen. 8320: Eino Kilpi. Arvi Turkka. 8321: 1646 8322: 8323: IV,337.- Rah.al. N:o 167. 8324: 8325: 8326: 8327: 8328: Kalavainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähä- 8329: varaisten ammattiopintolainoihin. 8330: 8331: 8332: E d u s k u n n a 11 e. 8333: 8334: Ammattikasvatuksen merkitys nyky-yhteis- mattikouluissa. Lainahakemusten lukumäärä 8335: kunnassa on jatkuvasti kasvanut. Teknillis- on jat1kuvasti lisääntynyt, joten arviomäärä- 8336: tyvä yhteiskunta vaatii työntekijöiltään riit- rahaa käsityksemme mukaan tulisi korottaa 8337: tävän ammattitaidon. Sen oivaltavat niin ko- 50 milj. nik:lla jotta pystyttäisiin tehok- 8338: dit kuin ne nuoretkin, jotka peruskoulun ikäy- kaammin tyydyttämään nuorten lainan ha- 8339: tyään hakeutuvat eri alojen ammattikoului- kemisen tarve. 8340: hin. Mutta varojen puute estää monen lah- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 8341: jakkaan ja yritteliään nuoren koulun käyn- nioittaen, 8342: nin jatkuvuuden. 8343: Valtion tulo- ja menoarviossa on varoja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 8344: vähävaraisten ammattiopintolainoja varten. tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun 8345: Määräraha ei kuitenkaan ole riittävä ja lai- 33 momentille lisäyksenä 50 000 000 8346: nasummat ovat perin pieniä, varsinkin nyt, markkaa käytettäväksi vähävaraisten 8347: jolloin suuret ikäluokat jo vaikuttavat am- ammattiopintolainoihin. 8348: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 8349: 8350: Meeri Kalavainen. Rafael Paasio. Juho Karvonen. 8351: Viljo A. Virtanen. Sulo Hostila. Kalle Matilainen. 8352: Anni Flinck. Pentti Niemi. Ensio Partanen. 8353: 1647 8354: 8355: IV,338.- Rah.al. N:o 168. 8356: 8357: 8358: 8359: Kalavainen ym.: Määt·ärahan osoittamisesta seitsemän. kun- 8360: n-allisen raittiuslautakuntatoiminnan piiriohjaajan tilapäi- 8361: sen toimen muuttamiseksi ylimääräisiksi toimiksi. 8362: 8363: 8364: E d u s k u n n a ll e. 8365: 8366: Kunnallisen raittiuslautakuntatoiminnan toimet jäivät kuitenkin edelleen tilapäisiksi, 8367: ohjausta varten asetettiin sosiaaliministeriön vaikka sosiaaliministeriön raittius- ja alko- 8368: päätöksellä 7. 7. 1947 yksi raittiuslautakun- holiosaston toimesta oli jo ennen v. 1959 8369: tatoiminnan yliohjaaja, yksi kanslisti ja seit- tehty esityksiä niiden muuttamisesta yli- 8370: semän raittiuslautakuntatoiminnan piirioh- määräisiksi. V. 1960 teki mainittu osasto 8371: jaajaa mainittua tehtävää hoitamaan edus- jälleen aloitteen piiriohjaajien tilapäisten 8372: kunnan varattua tarkoitukseen määrärahan. toimien muuttamisesta yliilllääräisiksi. &l- 8373: V :n 1950 alusta lähtien on sosiaaliministe- siaaliministeriön kansliatoimisto yhtyi aloit- 8374: riön toimesta valvottu myös kunnille tule- ,teeseen, mutta valtiovarainministeriössä ase- 8375: vien väkijuomayhtiön voittovarojen käyttöä. tuttiin kielteiselle kannalle. 8376: Varsinaisen raittiuslautakunti,en toiminnan Toimien ti.lapäisyydestä johtuen ovat rait- 8377: ohjauksen lisäksi em. ohjaajat hoitavat myös tiuslautakuntatoiminnan piiriohjaajat vailla 8378: raittiuslautakuntien jäsenten ja työnteki- sitä sosiaaliturvaa, joka mm. eläke-edun 8379: jäin kurssi- ja koulutustoiminnan. Lisäksi muodossa tulee ylimä:äräisille ja vakinaisille 8380: he ohjaavat kunnissa väkijuomayhtiön voit- viran- ja ,toimenhaltijoille, ja jota he pitkän 8381: tovaTOjen käyttöä ja ko. käytöstä annetta- aikaa palvelleina ovat oikeutetusti odotta- 8382: vien selontekojen laadintaa. Edelleen he toi- neet jo usean vuoden ajan. Ikälisien puut- 8383: mivat yhteistyössä Alkoholiliikkeen, kunnal- tuessa he ovat joutuneet myös taloude!Hsesti 8384: listen väkijuomaliikkeen tarkastajain, poliisi- epäedulliseen asemaan. Näin siitä huoli- 8385: ja sosiaalihuoltoviranomaisten kanssa laitto- matta, että mainituista piiriohjaajista yksi 8386: man väkijuomaliikkeen ,ehkäisemiseksi ja eri- on ollut valtion palveluksessa 14 vuotta, 8387: tyjsesti nuorten raittiushuollon tehostami- kolme 13, yksi 11, yksi 10 ja yksi 3 vuotta. 8388: seksi. Niinpä ei voida katsoa heidän toimiensa ole- 8389: V: n 1959 alusta lähtien lakkautettiin edus- van enää tilapäisluontoisia, vaan luonteel- 8390: kunnan päätöksellä kunnalHsen raittiuslauta- taan pysyviä. 8391: kuntatoiminnan yliohjaajan, kanslistin ja Edellä olevan perusteella ehdotamme, 8392: väkijuomayhtiön voittovarojen käytön tar- 8393: kastajien tilapäiset toimet ja perustettiin että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 8394: njiden tilalle kunna:llisen raittiuslautakunta- tulo- ja menoarvion 14 Pl. XVIII lu- 8395: toiminnan tarkastajan, kanslistin ja väki- vun 2 momentille 836 640 markan 8396: juomayhtiön voittovarojen tarkastusta var- suuruisen lisämäärärahan seitsemän 8397: ten oswstosihteerin ja toimistosihteerin yli- kunnallisen raittiuslautakuntatoimin- 8398: määi•äiset toimet. nan piiriohjaajan tilapäisen toimen 8399: Raittiuslautakuntatoiminnan piiriohjaajien muuttamiseksi ylimääräisiksi toimiksi. 8400: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 8401: 8402: Meeri Kalavainen. Lyyli Aalto. Rafael Paasio. 8403: Pentti Niemi. Viljo A. Virtanen. Onni Hiltunen. 8404: Veikko Helle. Anni Flinck. Sulo Hostila. 8405: Veikko Kokkola. Juho Karvonen. Ensio Partanen. 8406: Kalle Matilainen. Judit Nederström-Lunden. 8407: 1648 8408: 8409: IV,339. - Rah.al. N: o 169. 8410: 8411: 8412: 8413: 8414: Kansikas ym.: Mää1·ärahan osoittamisesta kalajäähdyttämön 8415: rakentamiseksi Kotkan lähiympär1:stön alueelle. 8416: 8417: 8418: l<J d u s k u n n a ll e. 8419: 8420: Suomenlahden itäisen osan kalastajien toi- välttämätöntä, että valtio rakentaa mrum- 8421: meentulovaikeudet ovat siinä määrin lisään- tulle alueelle kalajäähdyttäanön ja kalanja- 8422: tyneet, että ne herättävät suurta huolestu- lostuslaitoksen, turvaa kalastajien .toimeen- 8423: mista kalastajien ammattikunnan keslmu- tulon ja luo paremmat edellytykset tälle ar- 8424: dessa. Yhtenä syynä on pidettävä kalasaalii- vokkaalle kotimaiselle ravintotuotannolle. 8425: den markkinointivaikeuksia. Etenkin kesä- Kun kalajäähdyttämöä ja kalanjalostuslai- 8426: kausina on kalastus käynyt kannattamatto- tosta ei ole mahdollista aikaansaada muuten 8427: maksi saaliiden pilaantumisvaaran tähden. kuin valtion rakentamina, on valtion mu- 8428: Esimerkiksi v: n 1961 kesällä kalastajat jou- kaantulo kalastajien aseman parantamiseksi 8429: tuivat myyn1ään silakkaa eläinten ruuaksi tarpeen sanelema. 8430: pilaantumisvaaran vuoksi 7 mk kilo. Näin Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme, 8431: ollen kesäkalastus on käynyt miltei kannat- 8432: tamattomaksi ja kalastajien toimeentulo hei- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 8433: kentynyt suuresti. tulo- .ia menoarvioon 25 000 000 mar- 8434: Tilanteeseen on kuitenkin saatavissa pa- kan määrärahan kalajäähdyttämön 8435: rannus aikaan turvaamalla saaliiden mark- mkentamiseksi Kotkan lähiympäristön 8436: kinointi valtion toimesta.. Näin ollen on alueelle. 8437: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 8438: 8439: Veikko Kansika.s. Tauno Kelovesi. 8440: 1649 8441: 8442: IV,340. - Rah.al. N: o 170. 8443: 8444: 8445: 8446: 8447: Kansikas ym.: Määrärahan osoittamisesta tekwillisen koulun 8448: suunnittelua varten Pohjois-Kymenlaaksoon. 8449: 8450: 8451: E d u s k u n n a ll e. 8452: 8453: Voimakas teollisuuden laajentuminen eri taloudellisesti että muuten suuren rasituk- 8454: aioUla on tuonut esille teknillisen hffilkilö- sen alaiseksi, joka ei voi olla vaikuttamatta 8455: kunnan koulutusmahdollisuuksien lisäämisen haitallisesti opintoihin. 8456: tarpeen. Nykyisissä olosuhteissa ei Pohjois- EdeHäolevat seikat huomioon ottaen on 8457: KymenlaaksO'SSa pystytä täyttämään teknik- välttämätöntä, että Pohjois-Kymenlaaksoon 8458: kopaikkojem. vajausta, ellei lisätä opiskelu- saadaan perustetuksi ja rakennetuksi val- 8459: mahdolLisuuksia perustamalla uusia oppilai- tion teknillinen oppilaitos, joka turvaa lähi- 8460: toksia. alueiden teknillisen henkilökunnan tarpeen 8461: Kun teknilliset, enempää kuin muutkaan ja luo edellytykset opiskelun jatkamiselle 8462: oppilaitokset, eivät voi vastaanottaa kaikkia ammatti- ja keskikoulun suorittaneille. Edel- 8463: hyväksyttyjä pyrkijöitä, joutuvat lähinnä läolevan perusteella ehdotamme, 8464: keskikoulututkinnon suorittaneet tehtäviin, 8465: jotka eivät vastaa heidän saamaansa koulu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 8466: tusta. Erikoisen vaikea on myös niiden op- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 8467: pilaiden asema, jotka joutuvat suorittamaan kan määrärahan teknillisen koulun 8468: opintojaan pitkien koulumatkojen takana. suunnittelua varten Pohjois-Kymen- 8469: Näissä olosuhteissa opiskelijat joutuvat sekä laaksoon. 8470: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 8471: 8472: Veikko Kansikas. Tauno Kelovesi. 8473: 8474: 8475: 8476: 8477: 23 E 706/61 8478: 1650 8479: 8480: W,341.- Rah.al. N: o 171. 8481: 8482: 8483: 8484: 8485: Karja.la.inen ym..: Määrärahoo osoittamisesta kansannäyttei- 8486: den palkitsemiseen. 8487: 8488: 8489: E d u s k u n n a ll e. 8490: 8491: Jo aikaisemminkin, mutta varsinkin sotien miseen, mutta nämä varrut ovat olleet asian 8492: jälkeisinä vuosina on kansalaisten tekemien tärkeyden huomioonottaen aivan liian vähäi- 8493: malmhlöydösten pohjalta saa;tu lähemmin tut- set. Kun tutkimuslaitoksella on suora koske- 8494: kimuben al·aiseksi monia lupaavia esiinty- tus löydösten tekijöihin, olisi toivottavaa, 8495: miä. Nykyisin toiminnassa olevista kaivok- että sillä olisi enemmän varoja käytettävissä 8496: sista huomattava osa onkin kansannäyttei- löydöspalkkioiden välittömään suorittami- 8497: den •aiheuttamien tutkimusten aikaansaamia. seen. Tämän vuoksi ehdotamme, 8498: Malminäy:tteiden lähettämisinnostuksen ai- 8499: kaansaamiseksi ja ylläpitämiseksi ovat val- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 8500: tio, kunnat, maakun:taliitot ja kaivostoimin- tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan 8501: taa harjoittavat yhtiöt palkinneet malmi- markan määrärahan Geologiselle tut- 8502: näytteiden lähettäjiä. Geologisella tutkimus- kimuslaitokselle käytettäväksi kansan- 8503: laitoksel:Lakin on ollut jossakin määrin käy- näytteiden palkitsemisen lisäämiseen. 8504: tettävissä varoja kansannäytteiden palkitse- 8505: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 8506: 8507: Eetu Karjalainen. K. F. Haapasalo. Lyyli Aalto. 8508: Anni Flinck. Veikko Helle. Olavi Lahtela. 8509: Hannes Paaso. Edvard Pesonen. Veikko Kokkola. 8510: R. Hallberg. Valto Käkelä. Lempi Lehte. 8511: Eemil Partanen. 8512: 1651 8513: 8514: IV,342. - Rah.al. N: o 172. 8515: 8516: 8517: 8518: 8519: Karvonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Tuber- 8520: kuloosiliitto r.y: lle Liperin ammattiopp't1aitoksen viemä- 8521: röintisuunnitelman toteuttamiseksi. 8522: 8523: 8524: E d u s k u n n a 11 e. 8525: 8526: Hallitus on merkinnyt esityksessään edus- nyt suunnitelman Liperin kirkonkylän ja 8527: kunnalle valtion tulo- ja menoarvioksi v:lle Viinijärven keskuksen viemäröimistä varten, 8528: 1962 kohdassa 14 Pl. X:17d Tuberkuloosi- ovat nyttemmin yksimielisesti päätyneet avo- 8529: liiton Liperin ammattioppilaitoksen viemä- allassysteemiin. Koska viemäröinnin aiheut- 8530: röimissuunnitelman toteuttamiseksi sanotulle tamat kustannukset ovat huomattavat ja 8531: liitolle kertamenona 8 milj. mk: n valtion- Tuberkuloosiliitto sanotussa laitoksessa suo- 8532: avun. Kuten hallituskin on esityksessään to- rittaa invaliidihuoltolain mukaista ammatti- 8533: dennut, on mainitun laitoksen viemäröinti koulutusta, jonka menoista itse asiassa valtio 8534: kiireellinen tehtävä ammattioppilaitoksen vastaa ja joka koulutus sinänsä kuuluisi val- 8535: jatkuvan toiminnan turvaamiseksi. Tehdyn tion tehtäviin, esitämme kunnioittaen, 8536: suunnitelman mukaan, joka ennen läänin- 8537: hallitukselle tehtävää lupa-anomusta aliste- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 8538: taan Pohjois-Karjalan maanviljelysinsinööri- tulo- ja menoarvion 14 Pl. X luvun 8539: piirin lopullisesti tutkittavaksi, nousevat vie- 17 momentin d) kohdalle lisäyksenä 8540: märöimiskustannukset yli 12 milj. mk:n. 4 000 000 markkaa Tuberkuloos't"liitto 8541: Mainitun maanviljelyspiirin piiri-insinööri ja -Tuberkulosförbundet r.y:lle Liperin 8542: käytetyt muut asiantuntijat, kuten Insinööri- ammattioppilaitoksen viemäröintisuun- 8543: toimisto Maa ja Vesi Oy, joka myös on teh- nitelman toteuttamiseksi. 8544: Helsingissä 15 päivänä syys,uuta 1961. 8545: 8546: Juho Karvonen. Pentti Niemi. Onni Hiltunen. 8547: Viljo A. Virtanen. Varma K. Turunen. Elis Manninen. 8548: Eino Raunio. Arvo Ahonen. Pauli Puhakka. 8549: Eetu Karjalainen. Onni Peltonen. Toivo Niiranen. 8550: 1652 8551: 8552: IV,343.-Rah.al. N:o 173. 8553: 8554: 8555: 8556: 8557: Karvonen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta metsä- 8558: työmiesten ammattikoulutustoimintaan. 8559: 8560: 8561: E d u s k u n n a ll e. 8562: 8563: Metsätyöntekijäin ammattikasvatuskomitea laajassa määrin järjestämään metsätyönteki- 8564: Wki v. 1958 antamassaan mietinnössä seikka- jöille ammattikoulutusta. Täten menetellen 8565: peräisesti selkoa metsätyöntekijäin ammatti- huolehditaan oikeassa mielessä metsätyönte- 8566: koulutuksen ·tarpeellisuudesta ja esitti suun- kijöiden toimeentulomahdollisuuksien paran- 8567: nitelman metsätyöntekijäin ammattikoulutuk- tamisesta, vähennetään metsätöiden vierok- 8568: sen järjestämiseksi. Sanotun vuoden jälkeen suntaa sekä voidaan jarruttaa teollistuvassa 8569: metsätyöt ovat yhä teknillistyneet ja asetta- yhteiskunnassamme maaseudulta asutuskes- 8570: neet metsätyöntekijät entistä vaativaropien kuksiin tapahtuvaa muuttoliikettä. 8571: tehtävien eteen. Tästä huolimatta metsätyön- On huomattava, että jos metsätöihin olisi 8572: tekijäin ammattikoulutusta ei ole mainitun saatavissa riittävästi ammattitaitoisia työn- 8573: komitean esittämällä tavalla vieläkään aloi- tekijöitä, vähentäisi se haitallisessa määrin 8574: tettu. metsätöissä ilmenevää kausiluontoisuutta. 8575: Ammattikoulutusta vailla olevien metsä- Kun esim. parhaillaan on n. 11 000 metsä- 8576: työntekijöiden työn tuottavuutta ja ansio- työntekijän vajaus, voidaan kuvitella, min!kä 8577: tasoa; alentavat erityisesti seuraavat epäkoh- suuruusluokan asiasta on kysymys ja mitä 8578: dat: vahinkoa metsätöiden liiallinen tilapäisluonne 8579: - metsätyöntekijät saavuttavat riittävän aiheuttaa kaikille metsätaloudessa työskente- 8580: ammattitaidon vasta 5-15 vuoden metsä- leville sekä jatkuvasti iaajenevan metsäteolli- 8581: työkokemuksen jälkeen ja yleensä vasta suuden raaka-ainehankinnoille. 8582: fyysillisesti parhaan ikävuotensa ohitet- Metsätyöntekijäin ammattikoulutuksen tar- 8583: tuaan; peellisuuden on hallitus tunnustanut ehdot- 8584: - vain harvat ammatit ylittävät metsätyöt taessaan tulo- ja menoarviossa v:lle 1962, 8585: tapaturmien runsaudessa; metsätyömiesten ammattikoulutustoimintaan 8586: - suuri osa metsätyöntekijöistä käyttää jat- (11 Pl. XXV :36) 10 000 000 mk:n siirto- 8587: kuvasti vanhentuneita ja huonokuntoisia määrärahan. Työllisyysvarojen turvin kokei- 8588: metsätyövälineitä sekä voimia liiallisesti luluontoisesti jo harjoitetusta koulutustoimin- 8589: kuluttavia ja terveyttä vaarantavia työ- nasta saatujen kokemusten nojalla pystytään 8590: tapoja, mitkä johtavat ennenaikaiseen kuitenkin jo ensi vuonna järjestämään ko. 8591: fyysilliseen kulumiseen; koulutusta runsarustikin enemmän kuin mihin 8592: ehdotettu määräraha riittää. Lisäksi on huo- 8593: - usein ilmenevä tietämättömyys metsätyö- mattava, että esillä olevan koulutustoiminnan 8594: koneiden, lähinnä moottorisahan ja trak- tehostamista varten olisi kiireellisesti ja vii- 8595: torin, oikeasta korjaus- ym. huollosta; meistään v:n 1962 a;lkupuoliskolla aloitettava 8596: - tutkimusten mukaan kuluu metsätöissä myös metsätyönopettajiksi aikovien täyden- 8597: vuosittain ammattitaidon puutteen vuoksi nyskoulutus ja opetustaidollinen valmennus, 8598: hukikaan miljoonia työtunteja. mihin puheena olevaa määrärahaa joudutaan 8599: Mainitut ·epäkohdat voidaan poistaa tai myös käyttämään. 8600: niiden vaikutusta vähentää vain siten, että Edellä olevan perusteella ehdotetaan kun- 8601: ryhdytään kiireellisesti ja mahdollisimman nioittaen, 8602: IV,343.- Karvonen ym. 1663 8603: 8604: että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 30 000 000 markkaa käytettäväksi met~ 8605: tulo- ja menoarvion 11 PZ. XXV sätyörniesten ammattikoulutustoimin- 8606: luvun 36 momentt?le lisäyksenä taan. 8607: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 8608: 8609: Juho Karvonen. Lars Lindeman. 8610: Varma K. Turunen. Onni Peltonen. 8611: Eetu Karjalainen. Onni Hiltunen. 8612: Väinö Leskinen. Elis Manninen. 8613: Lempi Lehto. Pauli Puhakka. 8614: Toivo Niiranen. 8615: 1654 8616: 8617: IV,344.-Ra.h.a.l. N:o 174. 8618: 8619: 8620: 8621: 8622: Karvonen ym.. : Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseu- 8623: dun sähköistämisen tukemiseen. 8624: 8625: 8626: E d u s k u n n a 11 e. 8627: 8628: Viime vuosien aikana on yleensä paljon ten niiHe on saatava yhteiskunnan tukea, että 8629: puhuttu maaseudun sähköistämisestä, mikä niilläkin alueilla asuville tulisi tilaisuus säh- 8630: onkin kehittynyt myönteiseen suuntaan, kön saamiseen, mikä antaa heille mahdolli- 8631: mutta liian hitaasti. Tähänastiset toimen- suuden harjoittamansa elinkeinon tehostami- 8632: piteet ovat lisäksi kohdistuneet suurelta osal- seen ja elämisensä edellytysten parantami- 8633: twan :maaseudun asutuslmskuste.n ja taaja- seen sekä viihtyisyyden lisäämiseen. Koh- 8634: mien sähköistämiseen, joiden kohdalla tilanne tuuttoman korkeiden tariffimaksujen vuoksi 8635: onkin jo tyydyttävässä kunnossa. Kun tämä ei ole mahdollista saariston ja maaseu- 8636: maamme on suurelta osaltaan harvaan asut- dun syrjäseutujen vähävaraisten asukkaiden 8637: tua ja lisäksi meillä on laajat saaristoalueet, omilla varoilla, vaan toimintaa on entistä 8638: jotka ovat jääneet jälkeen mainitullakin enemmän tuettava yhteisillä varoilla. 8639: alalla, olisi maaseudun sähköistämisessä tästä Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 8640: lähtien ensiSIJainen huomio kiinnitettävä 8641: juuri syrjäseutujen ja saaristoalueiden säh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 8642: köistämiseen. Olosuhteista johtuen tulevat tulo- ja menoarvion 15 Pl. II ltwun 8643: myöskin sähköistämi:skustannukset mami- 38 momentille lisäyksenä 50 000 000 8644: tuilla alueilla keskimäärää 'kalliimmaksi, jo- ma1·kkaa. 8645: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 8646: 8647: Juho Karvonen. Varma K. Turunen. 8648: Viljo A. Virtanen. Arvo Ahonen. 8649: Eino Raunio. Onni Peltonen. 8650: Eetu Karjalainen. Elis Manninen. 8651: Pentti Niemi. P. Puhakka. 8652: T. Niiranen. 8653: 1655 8654: 8655: IV,345. - Ra.h.al. N: o 175. 8656: 8657: 8658: 8659: 8660: Kelovesi ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimustöiden suo- 8661: rittamiseen rautatien rakentamiseksi Taavetista Haminan 8662: kautta Kotkaan. 8663: 8664: 8665: E d u s k u n n a ll e. 8666: 8667: Liikenneolojen kehittäminen Saimaan suustuotteiden kuljettamistietä vientisatamiin 8668: alueelta Suomenlahden satamiin on alueen useilla kymmenillä kilometreillä. Samalla se 8669: väestön elinmahdollisuuksien parantamiseksi helpottaisi Kouvolan risteysaseman suurta 8670: tärkeää. Se auttaisi tuotantoelämän kehittä- painetta Itä- ja Kaakkois-Suomen ja vienti- 8671: mistä ja avaisi työmahdollisuuksia niiden satamien vä1isen liikenteen osalta. 8672: puutteessa kärsimään joutuneelle väestölle. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 8673: Saimaan alueen rautatieyhteyksien paranta- 8674: miseksi satamiin pitäisi kiireellisesti toteuttaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 8675: rakente~lla olevan Lappeenrannan-Luumäen tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mark- 8676: radan oikaisun ohella suoran rautatieyhtey- kaa tutkimus- ja suunnittelutöiden 8677: den rakentaminen Ta:avetista Haminan kautta suorittamiseen rautatien rakentami- 8678: Kotkaan. seksi Taavetista Haminan kantta Ko~" 8679: Tämän rautatien rakentaminen lyhentäisi kaan. 8680: Vuoksenlaakson ja Pohjois-Karjalan teolli- 8681: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 8682: 8683: Tauno Kelovesi. Veikko Kokkola. 8684: Valto Käkelä. Erkki Tuuli. 8685: Veikko Kansikas. 8686: 1656 8687: 8688: IV,346.-Rah.al. N:o 176. 8689: 8690: 8691: 8692: 8693: Kelovesi ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen suorit- 8694: tamiseen kotimaassa tapahtuvan lääkärikoulutuksen lisää- 8695: miseksi. 8696: 8697: 8698: Eduskunnalle. 8699: 8700: Maassamme vallitseva lääkäripula aiheut- kovin pitlkä!ksi aikaa ja tarvittavasaa laajuu- 8701: taa vakavan esteen kansamme terveydenhoi- dessa rakentaa ulkomaisen koulutuksen va- 8702: don kehittämisessä. Meillä on vähemmän raan. Siksi on ryhdyttävä kaikkiin tarpeelli- 8703: lääkäreitä asukaslukuun verraten kuin muissa siin toimenpiteisiin kotimaisen lääkärikoulu- 8704: kehittyneissä maissa. Esimerkiksi muissa tuksen lisäämiseksi. Siihen tähtäävät sinänsä 8705: Pohjoismaissa on lääkäreitä lähes kaksi ker- riittämättömät toimenpiteetkin edistyvät aiot- 8706: taa enemmän kuin meillä. Uusien sairaaloi- tua hitaammin. Julkisuudessa paljon kes- 8707: den valmistuesaa ja lääkintähuollon tehos- kusteltu kysymys eräiden keskussairaaloiden 8708: tuessa mm. lähiaikoina toteutettavalla ylei- käyttämisestä lääkärikoulutuksessa pitäisi sel- 8709: sellä sairausvakuutuksella vajaus edelleen vittää ja aloittaa niiden käyttö soveltuvin 8710: lisääntyy. Lääkärikoulutuksen lisäämiseksi osin myös tähän tarkoitukseen. Huomioon 8711: on suoritettu eräitä toimenpiteitä, mutta ne ottaen lääkärivajauksen suuruuden ja sen 8712: ovat aivan riittämättömät. poistamiseksi suoritettujen toimenpiteiden 8713: Kotimaisen lääkärikoulutuksen lisäämisessä riittämättömyyden, olisi kiireellisesti suori- 8714: ilmenneiden vaikeuksien ja koulutustarpeen tettava tutkimus kotimaisen lääkärikoulu- 8715: kiireellisyyden vuoksi on ulkomaisiin yliopis- tuksen lisäämisestä ja ryhdyttävä nopeasti 8716: toihin lähetetty ueammassa ryhmässä kaik- tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin vajauk- 8717: kiaan 123 lääketieteen opiskelijaa. Heille on sen poistamiseksi. 8718: myönnetty valtion varoista laina. Ensi vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 8719: delle hallitus esittää lainamäärärahaa 75 8720: uutta opiskelijaa varten. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 8721: Ulkomainen lääkärikoulutus on nykyoloissa tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan 8722: välttämätön lääkärivajauksen vähentämiseksi. määrärahan tutkimuksen suorittami- 8723: Kuitenkin se on ymmärretty alun alkaen seen kotimaassa tapahtuvan lääkäri- 8724: väliaikaisratkaisuksi. Sitä ei voida laajentaa koulutuksen lisäämiseksi. 8725: riittävästi eikä lääkärikoulutustamme voida 8726: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 8727: 8728: Tauno Kelovesi. Anna-Liisa Tiekso. 8729: Irma Rosnell. Eino Roine. 8730: Aarne Pulkkinen. Toivo .Asvik. 8731: Antto Prunnila. Väinö R. Virtanen. 8732: Matti Koivunen. Veikko Kansikas. 8733: Valto Käkelä. 8734: 1657 8735: 8736: IV,847.- Rah.al. N: o 177. 8737: 8738: 8739: 8740: 8741: Kemppainen: Määrärahan osoittamisesta Oulun normaali- 8742: lyseon uudisrakennuksen suunnittelua varten. 8743: 8744: 8745: E d u s k u n n a 11 e. 8746: 8747: Oulun normaalilyseo on tärkeällä tavalla vuosien rakennusohjelmassa, niin sen nykyi- 8748: edistämässä Pohjois-Suomen oppikoulunopet- sin käyttämään rakennukseen voitaisiin si- 8749: tajien pätevöitymistä. 'Sen toimirakennus ei Joittaa uudelleen perustettava Merikosken 8750: kuitenkaan ole tarkoituksenmukainen, koska yhteislyseo. Oulun kaupunki on jo lahjoit- 8751: se on suunniteltu tavallista oppikoulua var- tanut normaalilyseon uudisrakennusta var- 8752: ten. Toisaalta Oulussa on vaikea oppikoulu- ten tontin. 8753: pula. Tänä vuonna jäi pääsytutkinnossa hy- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten 8754: väksytyistä koulun ulkopuolelle 53%, mikä ehdotan kunnioittavasti, 8755: on enemmän kuin missään muussa kaupun- 8756: gissa. Oulun väkiluku on myös kasvamassa että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 8757: nopeammin kuin minkään muun kaupun- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan 8758: kimme ja senkin vuoksi uuden oppikoulun markan suuruisen määrärahan Ou- 8759: perustaminen Ouluun on välttämätöntä. Jos lun normaalilyseon uudisrakennuksen 8760: Oulun normaalilyseo saisi oman talon, jonka suunnittelua varten. 8761: kouluhallitus on katsonut tarpeelliseksi Iähi- 8762: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 8763: 8764: Jaakko Kemppainen. 8765: 8766: 8767: 8768: 8769: 24 E 706/61 8770: 1658 8771: 8772: IV,348. -Rah.al. N:o 178. 8773: 8774: 8775: 8776: 8777: Kemppainen: Määrärahan osoittamisesta Oulun yliopiston 8778: lääketieteeUisen tiedekunnan teoreettisten laitosten suun- 8779: nittelua ja rakentamistöiden aloittamista varten. 8780: 8781: 8782: E d u s k u n n a 11 e. 8783: 8784: Lääkäripulan poistamiseksi olisi käytettävä laitosten suunnittelua ja rakentamistöiden 8785: hyväksi kaikki ne mahdollisuudet, mitä koti- aloittamista varten. Tätä määrärahaa ei ole 8786: maassa on lääkärikoulutuksen lisäämiseksi. kuitenkaan otettu hallituksen menoarvioehdo- 8787: Pullonkaulana on lääketieteen kandidaatti- tukseen. Koska tässä kysymyksessä ei ole 8788: koulutuksessa ns. teoreettisten laitosten tar- aiheellista viivytellä hetkeäkään esitän kun- 8789: joamat opiskelumahdollisuudet, jotka nyt on nioittaen, 8790: käytetty äärimmilleen. Näiden lisääminen on 8791: nopeimmin mahdollista Oulun yliopiston lää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 8792: ketieteellisen tiedekunnan yhteydessä. Asia tulo- ja menoarvioon 200 miljoonan 8793: on jo kehitetty niin pitkälle, että on mahdol- markan määrärahan Oulun yliopiston 8794: lista saada suunnitelmat valmiiksi syksyksi lääketieteellisen tiedekunnan teoreet- 8795: 1962 minkä vuoksi Oulun yliopisto esitti tisten laitosten suunnittelua ja raken- 8796: v:n 1962 menoarvioon otettavaksi 200 milj. tamistöiden aloittamista varten. 8797: mk: n määrä rahan lääketieteen teoreettisten 8798: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 8799: 8800: Jaakko Kemppainen. 8801: 1659 8802: 8803: IV,349.- Rah.al. N:o 179. 8804: 8805: 8806: 8807: 8808: Kemppainen ym. : Korotetun määt·ärahan osoittamisesta Poh- 8809: jois-Pohjanmaan keskusammattikoulun IV rakennusvai- 8810: heen suunnittelemista ja rakennustöiden aloittamista 8811: varten. 8812: 8813: 8814: Eduskunnalle. 8815: 8816: Ammattioppilaitoksista 25. 4. 1958 annettu 1963 alkuun mennessä, olisi rakennustyöt 8817: laki edellyttää, että valtion keskusammatti- aloitettava jo syksyllä 1962. Lisäksi puheena 8818: koulut rakennetaan pääosaltaan valmiiksi jo olevan työpajarakennuksen urakkasumma 8819: syyslukukauden 1962 alkuun mennessä, jotta jäisi varmaan paljon pienemmäksi, jos sama 8820: näiden koulupiirien kunnat voivat varata urakoitsija voisi tehdä siitä tarjouksen heti 8821: lain edellyttämät oppilaspaikat sanotuista välittömästi III rakennusvaiheen valmistut- 8822: kouluista. Käsiteltävänä olevassa tulo- ja tua työmaata välillä keSkeyttämättä. Tällöin 8823: menoarvioesityksessä esitettyjen määräraho- säästettäisiin myös ne kustannukset, jotka 8824: jen turvin voidaankin muiden valtion kes- aiheutuvat pihamaan tasaustöistä eri raken- 8825: kusammattikoulujen, paitsi Oulussa sijaitse- nustöiden välillä. Rakennustyön jatkuminen 8826: van Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikou- heti kesäkauden päätyttyä olisi eduksi myös 8827: lun, rakentamista jatkaa suunnitelmien mu- kaupungin työllisyystilanteen kannalta. Edel- 8828: kaisesti. leen keskusammattikoulun työpajarakennuk- 8829: Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikou- sen rakentaminen olisi syytä toteuttaa en- 8830: lussa saadaan III rakennusvaihe, joka kä- nen kuin yliopiston suurien rakennuskomp- 8831: sittää ravintotalousosaston opetustilat, luok- leksien rakennustyöt aloitetaan. 8832: katiloja ja voimistelusalin, tulo- ja meno- Näin ollen tulo- ja menoarviossa oilisi jo 8833: arvioesitykseen sisältyvän lisämäärärahan varattava 100 000 000 markan määräraha 8834: avulla päätökseen. Sen sijaan koulun etu- sanotun rakennusvaiheen suunnittelua ja 8835: päässä pojille tarkoitetut työpajatilat kä- rakennustöiden aloittamista vart'en. 8836: sittävää IV rakennusvaihetta, jonka tila- Edellä esitetyin perusteluin esitetään kun- 8837: vuus on 24 000 m3 ja kokonaiskustannus- nioittaen, 8838: arvio 260 000 000 mk, varten on tulo- ja 8839: menoarviossa esitetty myönnettäväksi vain että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 8840: 10 000 000 mk:n suunnittelumääräraha, mikä tulo- ja menoarvion 20 Pl. II l1tvun 8841: merkitsee sitä, että lro. työpajarakennuksen 88 momentin e) kohdalle 110 000 000 8842: rakentaminen voitaisiin aloittaa vasta v: n markkaa Pohjois-Pohjanmaan keskus- 8843: 1963 alussa. ammattikoulun IV rakennusvaiheen 8844: Jotta IV rakennusvaiheen .sisältämät työ- suunnittelemista ja rakennustöiden 8845: pajat saataisiin valmiiksi jo syyslukukauden aloittamista varten. 8846: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 8847: 8848: Jaakko Kemppainen. Hannes Paaso. 8849: Eetu Karjalainen. Arvo Pentti. 8850: Eemil Partanen. 8851: 1660 8852: 8853: IV,350. - Rah.al. N: o 180. 8854: 8855: 8856: 8857: 8858: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen-Lapuan 8859: -Kauhavan tien rakentamista varten. 8860: 8861: 8862: E d u s k u n n a 11 e. 8863: 8864: Seinäjoen-Lapuan-Kauhavan. tie on vilk- nan ratkaisua ja raikennustöiden alkuunpane- 8865: kasti liikennöity. V. 1960 elokuun liikenne- mista. Tien tultua rakennetu!ksi paranevat 8866: laskennassa Seinäjoen puoleisessa osassa si- myös järvialueen tieyhteydet Lapuan ja Kau- 8867: vuutti rautatien alikäytävän 2 247 ajoneu- havan kautta Seinäjoen kaupunkiin. 8868: voa vuorokaudessa. Tie on kuitenkin vanha. Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 8869: Sitä ei ole pohjustettu nylkyaikaista liiken- 8870: nettä kestäväksi ja keväisin liikenne on py- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 8871: sähdyksissä pitkiä aikoja. Tie on hyvin tär- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. Ill 8872: keä, sillä tätä tietä myöten suuntautuu koko luvun 4 momentille lisäyksenä 8873: pohjoinen liikenne Seinäjoen kaupunkiin. 100 000 000 markkaa Seinäjoen-La- 8874: Mitkään uudet tutkimukset eivät saisi viivYt- puan-Kauhavan tien rakentamista 8875: tää Seinäjoen-Lapuan-Kauhavan tiensuun- varten. 8876: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1961. 8877: 8878: Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik. 8879: 1661 8880: 8881: N,351. - Rah.al. N: o 181. 8882: 8883: 8884: 8885: 8886: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta Lamminkylän-Vim- 8887: pe"bin-Alajärven tien rakentamiseen. 8888: 8889: 8890: E d u s k u n n a ll e. 8891: 8892: Marraskuun 6 päivänä 1959 lausui edus- on työtilaisuuksien kannalta kuitenkin vält- 8893: kunta hallitu~e.Jle toivomuksen Lamrrninky- tämätöntä. Tie on välttämätön jatkaa Lam- 8894: län-Alajårven tiesuunnitelman aiaroansaami- minkylästä, johon se on rakennettu Pietar- 8895: seksi. Suunnitelma on laadittu Lamminky- saaresta. Tiehen on varattu ÄMävän-Evi- 8896: lästä Vimpeliin ja vcltioneuvusto on sen vah- järven-Lamminkylän osuudelle 60 milj. mk, 8897: vistanut. Tien rakentamiseksi ei kuitenkaan mutta se on tehty jra öljysora vedetty pin- 8898: ole ehdotettu määrärahaa ensi vuoden tulo- nalle. Tie tulee kun se on kokonaan raken- 8899: ja m@oarviossa. Työn aJ:kuunpano riippuu nettu yhdistämään valmistuttuaan Pietarsaa- 8900: siitä, katsooko hallitus työttömyystilanteen ren järvialueeseen. 8901: niin vaativan, jolloin kuntien on uhrattava Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 8902: osuutensa työn kustannuksiin. 8903: Ei ole kuitenkaan oikein, että alityöllisyys- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 8904: alueilla ja syrjäisillä seuduilla, joissa lisäksi tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 8905: on korkea veroäyri pakotetaan kuntia otta- kan määrärahan Lamminkylän-V im- 8906: maan osaa teiden rakentamiseen, josta eni- pelin-Alajärven tien rakentamiseen. 8907: ten hyötyvät teollisuuden harjoittajat, mutta 8908: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 8909: 8910: Aleksi Kiviaho. Tyyne Tuominen. 8911: Nestori Nurminen. T. Asvik. 8912: 1662 8913: 8914: IV,352. - Rah.al. N: o 182.. 8915: 8916: 8917: 8918: 8919: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta Vimpelin virasto- 8920: talon rakentamiseksi. 8921: 8922: 8923: E d u s k u n n a ll e. 8924: 8925: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- puan, Kauhavan, Virtain ym. virastotalot, 8926: riön toimeksiannosta rakennushallitus on laa- joista rakennusohjelmatoimikunta on toden- 8927: tinut suunnitelman ja kustannusarvion Viro- nut Alajärven virastotalon kiireelliseksi, 8928: pelin virastotalon rakentamista varten. Suun- mutta suunnitelmat sitä varten puuttuvat 8929: nitelma on valmistunut tämän vuoden alku- vielä. 8930: puolella ja kustannusarvio päättyy 61 300 000 Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 8931: mk: aan. Hallitus ei kuitenkaan ole ehdotta- 8932: nut ensi vuodelle varoja rakennustöiden että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 8933: aloittamiseen. Olisi tärkeää, että Vimpelin tulo- ja menoarvioon 61 300 000 mar- 8934: virastotalo saataisiin rakennetuksi, koska toi- kan määrärahan V impelin virasto- 8935: set virastotalot odottavat vuoroaan. Näistä talon rakentamista varten. 8936: mainittakoon Ala.järven, Lappajärven, La- 8937: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 8938: 8939: Aleksi Kiviaho. Nestori Nurminen. 8940: Toivo Asvik. Eino Tainio. 8941: Matti Koivunen. 8942: 1663 8943: 8944: IV,353. - Rah.al. N: o 183. 8945: 8946: 8947: 8948: 8949: Kiviaho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta jokien 8950: perkaamista varten. 8951: 8952: 8953: E d u s k u n n a ll e. 8954: 8955: Kuluneen kesän aikana sattuneet runsaat mk 8956: sateet aiheuttivat tuhoisia tulvia. Pohjan- 9. TVH: n käytettäväksi suun- 8957: maan jokien tulvat peittivät veden alle tu- nitelmien laatimista varten 20 000 000 8958: hansien hehtaarien alueen sadon ollessa vielä 10. TVH:n käytettäväksi vesis- 8959: korjaamatta. Tällaiset tapaukset voidaan töjen valvontaa varten . . . . 5 000 000 8960: vastaisuudessa estää vain tehokkaalla per- 11. Kulkulaitosten ja yleisten 8961: kauksella ja veden säännöstelyllä. Tarkoi- töiden ministeriön käytettä- 8962: tukseen onkin ensi vuoden tulo- ja meno- väksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21000 000 8963: arviossa varattu 525 milj. mk, mutta TVH 12. Välijoen alajuoksun perkaa- 8964: on suunnittelussaan ilmoittanut tarvitsevansa minen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108 000 000 8965: 843 milj. mk. Tämän summan TVH on Yhteensä 843 000 000 8966: ilmoittanut käyttävänsä seuraavasti: 8967: mk Jos summa myönnetään vähennettynä, 8968: 1. Vanajaveden ja Pyhäjärven merkitsee se sitä, että jotkut perkauskohteet 8969: säännöstely . .. .. . . . . .. . . . 30 000 000 on jätettävä kokonaan pois tai sitten kaikkia 8970: 2. Päijänteen vedenjuoksun määrärahoja pienennettävä. Sellainen menet- 8971: säännöstely . . . . . . . . . . . . . . 50 000 000 tely ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista 8972: 3. Kimolan uittokanavan ja eikä kohtuullista, vaan suunnitelmat olisi 8973: nipunsiirtolaitoksen rakenta- vietävä ainakin TVH :n ehdottamassa muo- 8974: minen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 385 000 000 dossa päätökseen. Tällaista ratkaisua puolta- 8975: 4. Halsuanjoen järjestely . . . . 120 000 000 vat kaikki kansantaloudelliset tekijät. 8976: 5. Kemijoen erottelualueen Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 8977: ruoppaus . . . . . . . . . . . . . . . . 75 000 000 8978: 6. Ivalonjoen rantavahvistukset 6 000 000 että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 8979: 7. Siikajoen alueen vesistöjär- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. lll luvun 8980: jestely . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 000 000 5 momentille lisäyksenä 100 000 000 8981: 8. Toimenpiteet hyydetulvien markkaa jokien perkaamista varten. 8982: ehkäisemiseksi . . . . . . . . . . . . 3 000 000 8983: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 8984: 8985: Aleksi Kiviaho. Mauno Pohjonen. Onni Peltonen. 8986: Elli Stenberg. Varma K. Turunen. Urho Kulovaara. 8987: Inkeri Virtanen. Toivo Antila. Olli J. Uoti. 8988: Pauli Puhakka. Eemil Partanen. Impi Lukkarinen. 8989: Niilo Nieminen. Reino Ala-Kulju. Arvo Sävelä. 8990: Kauko Tamminen. Mauri Seppä. R. Virtanen. 8991: Eino Kilpi. Alwar Sundell. Georg Backlund. 8992: Kuuno Honkonen. Usko Seppi. Tyyne Tuominen. 8993: Matti Koivunen. Esa Timonen. Nestori Nurminen. 8994: Hugo Manninen. Aimo Aaltonen. Toivo Asvik. 8995: 1664 IV,353. - Jokien perkaaminen. 8996: 8997: 8998: Artturi Jäm.sen. Ale Holopainen. 8999: Aarne Pulkkinen. Ville Pessi. 9000: Esa Hietanen. Eemeli Lakkala. 9001: Eino Tainio. Veikko Kansikas. 9002: Anna-Liisa Tiekso. Judit Nederström-Lunden. 9003: Toivo Friman. Vilho Turunen. 9004: Leo Suonpää. Olavi Lahtela. 9005: Toivo Salin. J. Mustonen. 9006: Väinö R. Virtanen. Pertti Rapio. 9007: Siiri Lehmonen. Pentti Liedes. 9008: Veikko Rytkönen. Irma Rosnell. 9009: Eino Roine. Matti Liinamaa. 9010: H. Tauriainen. Georg Eriksson. 9011: Paavo Aitio. H. Törmä. 9012: Martti Linna. Yrjö Murto. 9013: Antto Prunnila. G. Rosenberg. 9014: 1665 9015: 9016: IV,354. - Rah.a.I. N: o 184. 9017: 9018: 9019: 9020: 9021: Kiviaho ym..: Määrärahan osoittamisesta uudis- ja kiven- 9022: raivauspalkkioiden korottamiseen. 9023: 9024: 9025: E d u s k u n n a 11 e. 9026: 9027: Kesäkuun 3 p: nä v. 1960 eduskunta lausui kohdalla palkkioiden määriä nykyisestään 9028: hallitukselle toivomuksen, jossa edellytettiin, korottamalla. Tämä on välttämätöntä kone- 9029: että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin uudis- ja voimaisen viljelyksen tullessa yhä yleisem- 9030: kivenraivauspal!kkion korottamiseksi kustan- mäksi pientiloillaJkin. 9031: nusten nousua vastaavasti. Hallitus ei ole Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 9032: kuitenkaan eduskunnan kehoitusta noudatta- 9033: nut, vaan palkkiot ovat jääneet ennalleen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 9034: SeuraUksena on, että uudisraivauspalkkioiden tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV luvun 9035: hakemukset ovat vähentyneet entisestään. 21 momenUlle lisäyksenä 100 000 000 9036: Viljelyspinta-aloja olisi kuitenkin lisättävä markkaa uudis- ja kivenraivauspalk- 9037: tuottamattomien alojen raivaustoiminnalla ja kion korottamiseksi kustannusten nou- 9038: kivien poistoja jatkettava vanhojen peltojen sua vastaavasti. 9039: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 9040: 9041: Aleksi Kiviaho. Paavo Aitio. 9042: Matti Meriläinen. Matti Koivunen. 9043: Usko Seppi. Pentti Liedes. 9044: Veikko Rytkönen. Toivo Asvik. 9045: Niilo Nieminen. Nestori Nurminen. 9046: Eino Tainio. 9047: 9048: 9049: 9050: 9051: 25 E 706/61 9052: 1666 9053: 9054: IV,355. -Ra.h.al. N:o 185. 9055: 9056: 9057: 9058: 9059: Koivisto ym.: Määräraka:n osoittamisesta sotatoimien. ja alue- 9060: l'UOVutusten. yhteydessä tapahtuneiden porovahinkojen kor- 9061: vaamiseksi. 9062: 9063: 9064: Eduskunnalle. 9065: 9066: Hallitus on v: n 1962 tulo- ja menoarvio- porovahingot OYat n. 25 milj. mk. Kun va- 9067: esitYJksensä 11 Pl: n XXV luvun 37 momen- hingot voidaan selvittää yksityiskohdittain, 9068: tin kohdalla esittänyt porotalouden tutkimus- tuntuvat hallituksen perustelut ihmeellisiltä. 9069: toimintaa varten Paliskuntain Yhdistykselle Kun ko. korvaamattomia porovahinkoja on 9070: myönnettäväksi kertamenona 10 000 000 mk. pääasiassa tapahtunut vain parin paliskun- 9071: Tal"koituksena on perustelujen mukaan kor- nan alueella, on outoa, että näiden yksityis- 9072: vata se tappio, mikä sotatoimien ja alue- ten poronomistajain oikeutetut ja oikeaksi 9073: luovutusten yhteydessä tapahtuneista poro- tunnustetut korvaukset käytetään koko po- 9074: vahingoista on jäänyt korvaamatta. ronhoito-alueen tutkimustoimintaan. Tutki- 9075: Mielestämme tämä ei ole oikein eikä edus- mustoimintaan varattaJkoon tästä riippumatta 9076: kunnan tekemän päätöksen mukaista. Edus- oma määrärahansa. Edellä lausutun perus- 9077: kunta on nimitt-äin 8/5 1956 hyväksynyt toi- teella esitämme kunnioittaen, 9078: vomuksen, että hallitus tutkituttaisi ja selvi- 9079: tyttäisi, missä määrin edellä mainitusta syystä että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 9080: porovahinkoja on jäänyt yksityisille poron- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun 9081: omistajille korvaamatta, ja antaisi eduskun- uudelle momentt'lle 25 000 000 markan 9082: nalle esityksen vahinkojen korvausmenette- suuruisen määrärahan sotatoimien ja 9083: lyssä tapahtuneiden virheiden oikaisemisesta. alueluovutusten yhteydessä tapahtu- 9084: Asiasta onkin toimitettu seikkaperäinen tutki- neiden porovahinkojen korvaamiseksi. 9085: mus ja tiettävästi vielä korvaamatta olevat 9086: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 9087: 9088: Erkki Koivisto. Akseli Paarm.an. 9089: Olavi Lahtela. Toivo Friman. 9090: 1667 9091: IV,356. - Rah.al. N: o 186. 9092: 9093: 9094: 9095: 9096: Koivisto ym..: Määrärahan osoittamisesta sädehoitoon määrät- 9097: tyjen syöpäpotilaiden matka-avustuksiin. 9098: 9099: 9100: Eduskunnalle. 9101: 9102: Kansainväliset kokemukset osoittavat, että vielä lisäksi sädehoito usein joudutaan anta- 9103: syöpätautien sädehoito on keskitettävä sellai- maan jaksottain, saattaa ~alle potilaalle 9104: siin saira;a;lakeskuksiin, joissa on käytettä- tulla maksettavaksi jopa yhden vuoden ai- 9105: "\Tissä. korkean koulutustason omaavia erikois- kana useankin ·hoitomatkan aiheuttamat kus- 9106: läåJkäreitä. Jotta tällaisilla erikoissairaa- tannukset - yhteensä !kymmeniä tuhansia 9107: loilla olisi riittävän vaihteleva ja monipuo- markkoja - joita vielä lisäävät välttämät- 9108: linen potilasaineisto, mikä on välttämätöntä tömät jälkitarkastuskäynnit. Joskin kunnat 9109: tason ylläpitämiselle ja tarpeellisen koke- huoltoapulain mukaan suorittavat varatto- 9110: mulmen saamiseen, on yleensä pidetty par- mille potilaille heidän hoitomaksu:nsa, vain 9111: haana varustaa yksi tällainen täydellinen sai- aniharvat kunnat ovat voineet osoitfua va- 9112: 11aala;keskus sellaista toiminta-aluetta varten, roja tässä tarkoitettujen matkakustannusten 9113: jossa on noin miljoona asukasta. suorittamiseen. Tästä johtuen on vähävarai- 9114: Tästä Suomessakin hyväksytystä yleisestä silla ja Val'attomilla vaikeuksia noudattaa 9115: periaatteesta johtuen sädehoitoon määrätyt määrättyjä hoitokäyntejä koskevia ohjeita ja 9116: syöpäpotiloot joutuvat monesti suorittamaan hyväänkin suuntaan johtamassa oleva hoito 9117: hyvinkin pitkiä matkoja kotikunnastaan sii- saatetaan näistä syistä lyödä laimin. 9118: hen erilroislaitokseen, jossa sädehoito voi- Edellå esitettyyn viitaten e'hdotamme kun- 9119: daan tarkoituksenmukaisin välinein ja rih- nioittaen, 9120: tävällä asiantuntemuksella antaa. Näin tulee 9121: olemaan sittenkin, kun nykyiset suunnitel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 9122: mat korkeammooasteisista erikoissairaaloista tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XX luvun 9123: toteutuvat. Vielä vaikeampi on tilanne tällä 17 momentille 1 500 000 markan mää- 9124: hetkellä, jolloin sädehoitoa varten on ole- rärahan käytettäväksi varattomien ja 9125: massa vain yksi ajan vaatimukset edes lähi- suuriperheisten sädehoitoon määrätty- 9126: main täy.ttävä laitos, Helsingin yliopistolli- jen syöpäpotilaiden matka-avustuksiin. 9127: sen keskussairaalan sädehoitoklinikka. Kun 9128: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 9129: 9130: Erkld. Koivisto. Irma Rosnell. 9131: Jussi Saukkonen. Olavi Lähteenmäki. 9132: 1668 9133: 9134: N,357.- Ra.h.al. N:o 187. 9135: 9136: 9137: 9138: 9139: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kanavuoren- 9140: Kelkkamäen maantien rakennustöiden aloittamiseksi. 9141: 9142: 9143: E d u s k u n n a ll e. 9144: 9145: Jyväskylästä itäänpäin rakennettavan den talousarviossakaan ole sanottuun tiehen 9146: uuden poikittaistien tärkeimpiä tieosuuksia ra;kennusmäärärahoja. 9147: on Kanavuoren-Keikkamäen 12.5 km:n pi- Kun tien rakentaminen on erittäin :tärkeä 9148: tuinen tieosuus. Pitkäaikaisen ja vaivalloisen niin kauttakulkevan kuin paikallisenkin lii- 9149: suunnitteluvaiheen jälkeen tiesuunta on val- kenteen kannalta ja tarjoaa lisäksi suuren 9150: tioneuvostossa jo viime vuonna vahvistettu. työkohteen alueella, jossa sellaista tarvitaan, 9151: TVH: n toimesta esitettiin jo kuluvan vuoden esitämme, 9152: talousarvioon varoja tämän tärkeän tietyön 9153: aloittamiseksi. Asia on ennestään eduskun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 9154: nalle tuttu. Kehoittihan eduskunta kuluvan tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 9155: vuoden talousarvion mietintöön liittämässään kan määrärahan Kanavuoren-Kelkka- 9156: lausunnossa hallitusta aloittamaan sanotun mäen maantien rakennustöiden aloit- 9157: tien rakentamisen työttömyysvaroilla. Näin tamiseksi. 9158: ei ole kuitenkaan tapahtunut eikä ensi vuo- 9159: . Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 9160: 9161: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho. Siiri Lehmonen. 9162: 1669 9163: 9164: IV,358. - Rah.al. N: o 188. 9165: 9166: 9167: 9168: 9169: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsän yhteis- 9170: koulun ottamiseksi valtion haltuun. 9171: 9172: 9173: Eduskunnalle. 9174: 9175: V. 1905 perustettu Jämsän yhteiskoulu on esityksessäikin, vaikka eduskunta kuluvan 9176: maamme vanhimpia yksityisoppikouluja. Jo vuoden talousarviota käsitellessään nimen- 9177: v:sta 1932 lähtien koululla on ollut oikeus omaan lausui odottavansa, että hallitus ryh- 9178: päästää oppilaita korkea;kouluihin. V. 1955 tyy kiireellisiin toimenpiteisiin mainitun kou- 9179: valmistui koululle 18 000 ms suuruinen koulu- lun ottamiseksi valtion haltuun. 9180: rakennus, jossa on aineluokkajärjestelmän Koska Jämsän yhteiskoulun valtion hal- 9181: mukaiset opetustilat 700 oppilaalle. tuun ottaminen on kaikin puolin valmisteltu, 9182: Kouluhallitus on nähnyt Jämsän yhteis- tulisi eduskunnan korjata halHtuksen laimin- 9183: koulun jo kauan sitten eräänä ensimmäisinä lyönti tässä asiassa. 9184: valtion haltuun siirrettävistä yksityisoppi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 9185: kouluista. Jostakin syystä valtion talousar- 9186: vion laatijat ovat vuodesta toiseen kuitenkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 9187: sivuuttaneet tämän koulun valtion haltuun tulo- ja menoarvioon 131 000 000 mar- 9188: otettavien yksityisoppikoulujen joukosta. kan määrärahan Jämsän yhteiskoulun 9189: Näin on tapahtunut v: n 1962 ta;lousarvio- ottamiseksi valtion haltuun. 9190: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 9191: 9192: Matti Koivunen. Leo Suonpää. 9193: Siiri Lehmonen. Aleksi Kiviaho. 9194: Impi Lukkarinen. 9195: 1670 9196: 9197: IV,359. -Rah.al. N:o 189. 9198: 9199: 9200: 9201: 9202: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Saarijärven yhteis- 9203: koulun ottamiseksi valtion haltuun. 9204: 9205: 9206: Eduskunnalle. 9207: 9208: Yksityisoppi:kouluna toimiva Saarijärven den lapsia sanotussa koulUISSa opiskelee 9209: yhteiskoulu on perustettu jo v. 1908. V: sta melko etäisiltäkin paikkakunnilta. 9210: 1948 lähtien koulu on toiminut täysiluokkai- Saarijärven yhteiskoulu on viimeisimpiä 9211: sena yliopistoon johtavana oppikouluna. Ny- yksityisoppikouluja siitä 20 yksityisoppikou- 9212: kyään koulussa toimii 8 varsinaista ja 9 lun ryhmästä, jonka kouluhallitus jo 50-lu- 9213: rinnakkaisluokkaa. Oppilasmäärä on noin vun alkupuolella suositteli otettavaksi val- 9214: 600 j;a opettajia on yhteensä 25. tion haltuun. 9215: V. 1958 koululle valmistui 15 900 ms suu- Saarijärven yhteiskoulun suorittaman pit- 9216: ruinen koulutalo, jonka kaikki ,tilat ovat käy- käaikaisen ja tuloksellisen työn ja ne edut 9217: tössä. Mutta uuden koulutalon rakentami- huomioon ottaen, mitä koulun siir,tyminen 9218: sen myötä tulivat myös suuret v~elat. Kulu- valtiolle toisi 'koulun työn edelleen kehittä- 9219: van vuoden alussa koulun velka oli yhteensä mistä ajatellen, ehdotamme, 9220: 121 666 600 mk, joista valtiolle 28 416 600 9221: mk ja loput 93 250 000 mk pankeille ja va- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 9222: kuutuslaitoksille. Velkaantuneisuus on nos- tulo- ja menoarvioon 130 000 000 mar- 9223: tanut lukukausimaksun 12 000 mk: aan, mikä kan määrärahan Saarijärven yhteis- 9224: on erittäin valitettavaa nimenomaan vähä- koulun ottamiseksi valtion haltu·un. 9225: varaisten perheiden huoltajien kannalta, joi- 9226: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 9227: 9228: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho. 9229: Siiri Lehmonen. Impi Lukkarinen. 9230: 1671 9231: 9232: IV,360. - Ra.h.al. N: o 190. 9233: 9234: 9235: 9236: 9237: Koivunen ym.: Määräraham, osoittamisesta tienparannustöiden 9238: suorittamiseen Multian-Uuratisten maantiellä. 9239: 9240: 9241: Eduskunnalle. 9242: 9243: Uuraisten-Multian maantie on aikoinaan on valmistettu tien parantamissuunnitelma, 9244: rakennettu mäkiseen maastoon. Liikenteen jota voitaisiin toteutta;a välittömästi. 9245: lisääntyessä ja ajoneuvojen sekä niillä kulje- Alueet, joita edellä sanottu tie koskee, ovat 9246: tettavien kuormien suuretessa sanottu tie on viime :aikoina jääneet kerrassaan lapsipuolen 9247: osoittautunut liikenneturvallisuuden kannalta asemaan tieyhteyksien parantamisessa. Täl- 9248: kyseenalaiseksi. Varsinkin talviaikoina ovat lainen kulkuyhteyksien kehittämisen laimin- 9249: vaarallisimmiksi irohdi'ksi osoittautuneet lyÖI!lti vaikuttaa haitaHisesti koko alueen 9250: Purstomäki ja Valkolanmäki. Valkolan- väestön elämään ja herättää ansaittua tyyty- 9251: mäessä on vielä Petäjävedeltä tule-van maan- mättömyyttä. 9252: tien yhtymäkohta erittäin jyrkässä mäkirin- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 9253: teessä. 9254: Edellämainittujen pahimpien ja vaaralli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 9255: simpien mä'kien lisäksi on sanottu tie kaut- tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar- 9256: taaltaankin niin mäkinen, että leiklmuksien kan määrärahan tienparannustöiden 9257: ja oikaisujen suorittaminen on siinä välttä- suorittamiseen Multian- Uuraisten 9258: mätön. Myöskin routimisalttius vaikeuttaa maantiellä. 9259: liikennettä kevät-kesäisin. TVH: n toimesta 9260: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 9261: 9262: Matti Koivunen. Siiri Lehmonen. 9263: Usko Seppi. Aleksi Kiviaho. 9264: Aarne Pukkinen. Impi Lukkarinen. 9265: 1672 9266: N,361.- Rah.al. N: o 191. 9267: 9268: 9269: 9270: 9271: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakennus- 9272: töiden aloittamiseksi Virtain-Pihlajaveden maantieltä 9273: .Ähtärin kunnan rajalle. 9274: 9275: 9276: E d u s k u n n a 11 e. 9277: 9278: Pihlajaveden kuntaan yleisillä varoilla ra- Ähtärin kunnan rajalle. Tämä tie halkaisisi 9279: kennettu ja kunnossapidetty maantieverkko kunnan pohjoisosan etelä-pohjoissuunnassa 9280: on puutteellinen, ilmeisesti puutteellisempi ja olisi tärkeä lisä yleisoonkin tieverkkoon. 9281: kuin muissa Keski-Suomen kunnissa. Tässä Valtion tienrakennusmäärärahoihin ei ole 9282: n. 416 km2: n pinta~alan käsittävässä kun- hallituksen taholta kuitenkaan osoitettu va- 9283: nassa supistuu käyttökuntoisten autoteiden roja kuluvan eikä tulevankaan vuoden ta- 9284: pituus 50-60 km:Hn. Väestö ron kauttaa:l- lousarvioon, vaikka sanotun tien rakennus- 9285: taan vähävaraista pienviljelijä- ja metsätyö- suunnitelmat ovat kaikin puolin toteuttamis- 9286: läisväestöä. Esim. vilj·elijäväestössä on vain kelpoiset. 9287: :runsaat 20 taloutta, joiden peltopinta-aJa EdelLä esitettyyn viitaten ehdotamme, 9288: täyttää tai ylittää varsinaisen viljelystilan 9289: peltopilnta-alan. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 9290: Tiey<hteyksien pa:rantaminen olisi eräs tulo- ja menoarvioon 60 000 000 mar- 9291: väestön toimeentulon edellytyksiä lisäävä toi- kan määrärahan maantien rakennus- 9292: menpide. TVH: n toimesta on'kin suunniteltu töiden aloittamiseksi V irtain-Pihlaja- 9293: noin 15.5 km: n pituisen uuden maantien ra- veden maantieltä .Ähtärin kunnan ra- 9294: kentamista Pihlajaveden-Virtain maJalltieltä jalle Pihlajaveden kunnassa. 9295: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 9296: 9297: Matti Koivunen. Aarne Pulkkinen. 9298: Usko Seppi. Siiri Lehmonen. 9299: Aleksi Kiviaho. 9300: 1673 9301: 9302: IV,362. - Rah.al. N: o 192. 9303: 9304: 9305: 9306: 9307: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun- 9308: nille rautatiealueiden lunastusmaksujen suorittamiseen. 9309: 9310: 9311: Eduskunnalle. 9312: 9313: Eduskunta on parin viimeisen vuoden ai- korkoineen kohosi 62 228 703 mk: aan. Rau- 9314: kana hyväksynyt toistuvasti hallitukselle ke- tatiehallitus puolestaan on kehoittanut kun- 9315: hoituksia V'arojen osoittamiseksi rautateitten taa lähiaikoina sumittaJmaan sanotun sum- 9316: rakentamiseen pakkolunastettujen maiden lu- man rautatiehallituksen postisiirtotilille. Kun 9317: nastushintojen suorittamiseen. V: n 1960 ja Äänekosken maalaiskunnassa vuosittain ker- 9318: samoin kuluvan vuoden talousarviomi,etinnön tyvien veroäyrien määrä on 3 miljoonan 9319: perusteluissa eduskunta lausui odottavansa, paikkeilla, wisi edellä kerrotun velan mak- 9320: että hallitus kiireellisesti ryhtyy asianmukai- saminen lähes kokonaan kahden vuoden vero- 9321: siin toimenpiteisiin helpotuksen myöntämi- tulot, joita on kannettu 12.5 mk: n mukaan 9322: ,seksi kunnille niitä rasittavien, rautatietä äyriltä. Samansuuntainen on tilanne muis- 9323: varten tarvittavien maa- ja vesialueiden lu- sakin kunnissa, joiden kohdalle Suolahden- 9324: nastuslmrvausten suorittamisessa. Eduskun- Haapajärven rautatien ja muidenkin van- 9325: nan ikehoitukset ovat perustuneet siihen, että hojen lakien mukaan rakennettavien rauta- 9326: v:sta 1958 lähtien maantiealueiden ja v:sta teiden maa-alueiden korvausvelvollisuudet 9327: 1960 lähtien myös rautateiden rakentami- lan'keaV'at. Nämä maksuvelV'Oitteet ylittävät 9328: seen tarvittavien maa- ja vesialueiden lunas- kuntien kantokyvyn. 9329: tusvelvollisuudet ovat siirtyneet kokonaan Eduskunnan toistuneista kehoituksista huo- 9330: valtion vastattaviksi. Lisäksi on eduskunnan limatta hallitus ei ole ensi vuoden talousar- 9331: päätöksiin vaikuttanut se, että 30-luvulla tai vioesitykseenkään ottanut varoja näiden 9332: sen jälkeen tehdyt sitoumukset - joita il- pa:kkolunastuskorvausten suorittamiseksi val- 9333: man rautateitä ei lähdetty rakentamaan - tion varoiUa. Asiassa olisi kuitenkin pääs- 9334: ovat muodostuneet kunnille taloudellisesti tävä kiireesti alkuun osoittamalla ensi vuo- 9335: ylivoimaisiksi. den talousarvioon ensimmäinen rahaerä kii- 9336: Eräänä esimerkkinä siitä, millaisiin rasi- reellisimpien pa;kkolunastuskorvausten suo- 9337: tuksiin kunnat V'Oivat joutua sanottujen rau- rittamiseksi. 9338: tatiemaapohjien lunastusvelvollisuuden täyt- Edellä esitettyyn vHtaten ehdotamme, 9339: tämisessä, nähdään tällä hetkellä Äänekos- 9340: ken maalaiskunnan tapaus. Keski-Suomen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 9341: lääninhallitus on 7. 4. 1961 antamallaan pää- tulo- ja menoarvioon 200 000 000 9342: töksellä määrännyt Äänekosken maalaiskun- markkaa avustuksiksi kunnille rauta- 9343: nan maksamaan Suolahden-Haapajärven teiden rakentamisessa tarvittavien 9344: rautatien rakennustarkoituksiin pakkolunas- maa- ja vesialueiden lunastusmaksu- 9345: tetuista maista korvauksen, joka 15. 6. 1961 jen suorittamiseen. 9346: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 9347: 9348: Matti Koivunen. Esa Hietanen. 9349: Siiri Lehmonen. Martti Linna. 9350: Toivo Niiranen. Matti Meriläinen. 9351: Aleksi Kiviaho. Impi Lukkarinen. 9352: 9353: 9354: 26 E 706/61 9355: 1674 9356: 9357: IV,363. - Rah.al. N: o 193. 9358: 9359: 9360: 9361: 9362: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta työsuhteessa ole- 9363: vien valtion työntekijöiden palkkojen korottamiseen. 9364: 9365: 9366: E d u s k u n n a ll e. 9367: 9368: Vaitio on maassamme suurin työnantaja korottamiseksi. Eduskunnan kehoitus ei ole 9369: paitsi viran- ja toimenhaitijoille myös työso- kuitenkaan aiheuttanut hallituksen taholta 9370: pimussuhteessa oleville työntekijöille virasto- mitään toimenpiteitä. 9371: jensa välityksellä. Valtion palveluksessa ole- Edellä mainittujen lisäksi on monia muita 9372: vien palkka- ja muut työehdot pitäisi hoitaa valtion työsuhteessa olevia heikosti palkattuja 9373: niin, että ne vastaisivat vähintään yleisiä työntekijäryhmiä. Näistä mainittakoon esi- 9374: palkka- ja työehtoja. Viran- ja toimenhalti- merkiksi posti- ja lennätinhallituksen alaisina 9375: joiden palkkaus onkin lainsäädännön kautta maaseudulla toimivien valtion puhelinkeskus- 9376: välittömästi eduskunnan päätettävissä. Sen ten hoitajat. Mm. Keski-Suomen alueella täl- 9377: sijaan työsopimussuhteessa olevien työnteki- laisten puhelinkeskusten hoitajien kuukausi- 9378: jöiden palkkaus on muodostunut lähinnä mi- palkka on 13 000 mk, vaikka työ sitoo teki- 9379: nisteriöiden ja niiden alaisten virastojen nou- jänsä puhelinkeskuksen hoitoon melkein ym- 9380: dattaman palkkapolitiikan mukaisesti. päri vuorokauden pyhät ja arjet. 9381: Nimenomaan valtion työvirastojen palkka- Esimerkkejä alhaisista palkoista voisi mai- 9382: politiikka on monissa tapauksissa saanut sel- nita lisää esim. VR:n konepajojen osalta, 9383: laisia muotoja, että valtio työnantajana on mutta jo nämäkin todistavat, että valtion on 9384: aiheellisesti joutunut ankaran arvostelun koh- pikaisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin työsuh- 9385: teeksi. Sellaiset virastot kuin TVH, rauta- teessa olevien työntekijöidensä palkkojen ko- 9386: tiehallitus, maataloushallitus, metsähallitus rottamiseksi. 9387: jne. ovat ainoa mahdollinen työnantaja kym- Työsuhteessa olevi.en valtion työntekijöiden 9388: menilletuhansille työntekijöille. Palkkapoli- palkkaukseen tarvittavat varat on merkitty 9389: tiikassaan nämä virastot noudattavat peri- talousarvioon momenteille, joille on jakamat- 9390: aatetta, että valtio ei saa kilpailla työvoi- tomana sijoitettu palkkojen lisäksi kaikki 9391: masta yksityisten työnantajien kanssa. Eri- tarvittavat työkustannusmenot. Siltä varalta, 9392: tyisesti ne työntekijäryhmät, joita ei lueta että työsopimussuhteessa olevien valtion työn- 9393: sanottujen virastojen ns. kantatyöntekijöihin, tekijöiden palkkojen korottaminen kohtaisi 9394: ovat palkkauksessaan jääneet maamme alim- vaikeuksia talousarvion asianomaisille työvi- 9395: min palkatuiksi. On häpeällistä ja epäoikeu- rastojen momanteille otettujen määräraho- 9396: denmukaista, että valtion työvirastojen työn- jen vähyyden vuoln;i, on aiheellista ottaa 9397: tekijöistä suuri osa on niin heikosti palkat- 15 Pl. II luvun uudelle momentille täyden- 9398: tua, etträ kuntien sosiaalilautakunnat joutu- nysmääräraha, jolla asia voidaan hoitaa siinä 9399: vat antamaan heidän perheilleen huoltoapua. tapauksessa, ·että varsinaisten momenttien 9400: Tällainen tilanne kuitenkin on ollut viime määrärahat käyvät riittämättömiksi. 9401: vuosien aikana. Eduskuntakin on kiinnittä- Valtion työntekijäin palkkojen korottamista 9402: nyt halHtuksen huomiota asiaan mm. kehoit- ei voida asiallisin perustein vastustaa siihen 9403: tamalla kuluvan vuoden talousarviomietin- vedoten, että valtion työvirastojen ja ao. am- 9404: nössä 20 Pl. IV luvun 1 momentin peruste- mattiliittojen välillä on mahdollisesti sol- 9405: luissa hallitusta toimenpiteisiin työllisyys- mittu työehtosopimukset, koska niissä sovitut 9406: töissä maksettavien alimpien tuntipalkkojen palkat ovat minimipalkkoja. 9407: IV,363. -Koivunen ym. 1675 9408: 9409: Eduskunta on joka tapauksessa vastuussa teessa oleville voidaan taata toimeentuloa 9410: valtion virastojenkin kautta valtioon työsuh- vastaavat palkka- ym. edut. 9411: teessa olevien työntekijöiden palkoista. Näin Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 9412: ollen eduskunnan tulee antaa hallitukselle 9413: ohjeet ja tarvittavat varat valtion työsuh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 9414: teessa olevien työntekijöiden palkkojen ko- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun 9415: rottamiseksi niin, että valtion maine työn- uudelle momentille 1 500 000 000 mar- 9416: antajana saadaan nostetuksi siitä alennusti- kan arviomäärärahan käytettäväksi 9417: lasta, johon viime vuosien palkkapolitiikka työsuhteessa olevien valtion työnteki- 9418: sen on saattanut, ja että valtioon työsuh- jöiden palkkojen korottamiseen. 9419: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 9420: 9421: Matti Koivunen. Toivo Salin. Paavo Aitio. 9422: Veikko Rytkönen. Antto Prunnila. Eino Roine. 9423: Aarne Pulkkinen. Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso. 9424: Tauno Kelovesi. Esa Hietanen. Toivo Asvik. 9425: H. Tauriainen. Matti Meriläinen. Pentti Liedes. 9426: Eino Tainio. Niilo Nieminen. Aleksi Kiviaho. 9427: Usko Seppi. Y. Enne. Yrjö Murto. 9428: Toivo Niiranen. Irma Rosnell. Martti Linna. 9429: Pauli Puhakka. R. Virtanen. Tyyne Tuominen. 9430: Väinö R. Virtanen. Veikko Kansikas. 9431: 1676 9432: 9433: IV,864.- Rah.al. N: o 194. 9434: 9435: 9436: 9437: 9438: Kokkola. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kotkan 9439: keskussairaalan rakentamista varten. 9440: 9441: 9442: E d u s k u n n a lil e. 9443: 9444: Keskussairaalain rakentamisesta annetun omaisten vahvistettavaksi ja työpiirustukset 9445: lain mukaan on Kotkan keskussairaala ra- saataneen valmiiksi ja hyväksytyiksi kevää- 9446: kentamisvuorossa Tampereen keskussairaalan seen 1962 mennessä. Näin ollen ei ole mitään 9447: jälkeen. Kun Tampereen keskussairaala val- esteitä töiden täyteen vauhtiin saattamiselle 9448: mistunee lopuHisesti ensi vuoden alussa, pi- loppukesästä 1962. Kun on uskottavaa, että 9449: täisi Kotkan keskussairaalan rakennustöiden kaikilla tahoilla pyritään saattamaan Kotkan 9450: päästä välittömästi alkamaan. Kahtena edel- keskussairaalan rakennustyöt jarrutuksitta 9451: lisenä vuonna on Kotkan keskussairaalan käyntiin jo senkin vuoksi, ettei pahasti myö- 9452: suunnittelua ja rakennustöiden aloittamista hässä oleva keskussairaalain raikentamisoh- 9453: varten myönnetty 63 milj. mk. V: lle 1962 jelma enää pääsisi viivästymään, on lisä- 9454: esittää hallitus myönnettäväksi mainittuun määrärahan myöntäminen Kotkan keskussai- 9455: tarkoitukseen 150 milj. mk. Tätä määrärahaa raalalle tässä vaiheessa välttämättömyys. 9456: on kuitenkin pidettävä liian pienenä, koska Edellä olevan perusteella esitämme kun- 9457: on edellytettävä, että sairaalan rakennustöi- njoittaen, 9458: hin päästään täydellä teholla käsiksi tulevan 9459: vuoden aikana. Kotkan keskussairaalan koh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 9460: dalla valmistavat toimenpiteet ovat jo niin tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun 9461: pitkällä, että hyväksytyn ohjelman mukaiset 18 momentille lisäyksenä 150 000 000 9462: ensimmäiset piirustukset alistetaan syys- markkaa Kotkan keskussairaalan ra- 9463: lokakuun vaihteessa asianomaisten viran- kentamista varten. 9464: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 9465: 9466: Veikko Kokkola. Eetu Karjalainen. 9467: Kalle Matilainen. Erkki Tuuli. 9468: Veikko Helle. Sulo Hostila. 9469: Lyyli Aalto. T. Kelovesi. 9470: 1677 9471: 9472: IV,365.-Ra.h.al. N:o 195. 9473: 9474: 9475: 9476: 9477: Kokkola ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi 9478: vientisatamia ylläpitäville kunnille satamien rakentamista 9479: varten. 9480: 9481: 9482: E d u s k u n n a ll e. 9483: 9484: Valtaosa ul'komaankaupastamme kulkee me- kutuspiiriin kuuluu aina laajempi tai sup- 9485: ritse. Meri- ja maakuljetusten nivelkohtina peampi takamaa. Satamalla on siten huo- 9486: on satamillamme siten tärkeä tehtävä liiken- mattava valtakunnallinen merkitys. Tästä 9487: teen välittämisessä. Pitkällinen sota ja sitä johtuen onkin eduskunta sisällyttänyt vienti- 9488: seuranneet taloud~llisesti vaikeat vuodet satamien kehittämiseksi valtion talousarvioon 9489: aiheuttivat satamiemme luonnollisessa kehi- määrärahan, josta kaupungeille on myön- 9490: tyksessä raskaan keskeytyksen, jonka kor- netty pitkäaikaisia, halpakorkoisia lainoja. 9491: jaamiseksi kaupungit, oivaltaen satamiensa Viime vuosina on mainitun määrärahan 9492: merkityksen koko talouselämällemme, ovat suuruus ollut 250 milj. mk, mutta koro- 9493: tehneet suuria rahallisia sijoituksia. Toisaalta tettiin eduSkunnan päätöksellä kuluvaksi vuo- 9494: ovat tuontimme ja vientimme sodan jälkeen deksi 500 milj. mk:aan. Määrärahan suu- 9495: ja varsinkin viime vuosina lisääntyneet si- ruuden pitäisi kuitenkin nykyisin olla 1 000 9496: vuuttaen huomattavasti sodan edellisten vuo- milj. mk, jotta satamiemme iJ.ainantarve voi- 9497: sien tulokset. Vilkastunut ulkomaanliikenne taisiin tyydyttää määrärahan puitteissa ja 9498: on siten asettanut yhä uusia vaatimuksia satamiemme kehittämistä jatkaa suunnitel- 9499: satamiemme läpäisykyvylle. lulla tavalla. 9500: Satamatyöt ovat aikaa vaativia ja yleensä Vientiteollisuutemme tuotannon lisäys, 9501: kalliita. Kun johonkin työhön ryhdytään, joka toteutuu lähivuosien kuluessa, asettaa 9502: olisi se voitava viedä päätökseen yhtäjaksoi- uusia vaatimuksia vientisatamiemme läpäisy- 9503: sesti ja mahdollisimman nopeassa tahdissa. kyvylle. Tämän vuoksi useat kaupungit ovat- 9504: Näin saataisiin suoritetut investoinnit lyhyen kin suunnitelleet vientisatamiensa tehon huo- 9505: ajan sisällä tuloa tuottaviksi. Laaditut tilas- mattavaa lisäämistä. Mainittakoon, että vain 9506: tot osoittavat, että satamistamme saadut vä- neljän suurimman vientisataman (Kotka, Ha- 9507: littömät tulot ,tuskin riittävät satamiemme mina, Pori ja Oulu) suunnittelemien ja vuo- 9508: välttämättömien hallinto-, käyttö- ja kun- sina 1961, 1962 ja 1963 suoritettavien töi- 9509: nossapitokustannusten peittämiseen. Vero- den kustannukset nousevat arviolta 1 500 9510: tulojen käyttö satamien uudisra:kennusten milj. mk:aan vuodessa. Käsitellessään kysy- 9511: aiheuttamien pääomamenojen rahoittamiseen mystä liikennelaitosten tehon saattamisesta 9512: saattaa tulla kysymykseen vain harvoissa vientimme kasvua vastaavalle kannalle kul- 9513: poikkeustapauksissa. Satamiensa tehon ko- kulaitosneuvosto sekä kulkulaitosten ja yleis- 9514: hottamiseksi on kuntien tämän vuoksi pakko ten töiden ministeriö puolsivat 700 milj. 9515: turvautua lainavaroihin. Vallitsevan pää- mk:n ottamista v:n 1962 talousarvioon vien- 9516: oman niukkuuden vuoksi on lainojenkin saa- tisatamien rakentamista varten. Edellä se- 9517: minen käynyt vaikeaksi. lostetun perusteella ja ettei satamistamme 9518: Satama ei palvele yksinomaan sitä kuntaa, muodostuisi ulkomaankauppaamme jarrutta- 9519: jonka omistuksessa se on, vaan sataman vai- via väliportaita, ehdotamme kunnioittaen, 9520: 1678 IV,365. - Vientisa.ta.mat. 9521: 9522: 9523: että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 naa markkaa käytettäväk&i laiftoift4, 9524: tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun vientisatamia ylläpitäville kunnille sa- 9525: 23 momentille lisäyksenä 400 m~1joo- tamien rakentamista varten. 9526: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 9527: 9528: Veikko Kokkola. Jaakko Kemppainen. 9529: Kalle Matilainen. Erkki Tuuli. 9530: Veikko Helle. Sulo Hostila. 9531: Lyyli Aalto. .Arvi Turkka. 9532: Georg Eriksson. Yrjö Murto. 9533: T. Kelovesi. 9534: 1679 9535: 9536: IV,366. - Ra.h.al. N: o 196. 9537: 9538: 9539: 9540: 9541: Kokkola. ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan merenkulku- 9542: ja merimiesammattikoulun talon suunnittelua varten. 9543: 9544: 9545: Eduskunnalle. 9546: 9547: Kuluvan vuoden aikana on merimiesten peasti uusi talo. Merenkulkuopetuksen kehit- 9548: ammattikoulutusta varten kunnostettu kl. tämistoimikunta, joka on todennut, että me- 9549: Suomen Joutsen, joka on sijoitettu Turun renkulkukoulun tilat eivät vastaa tarkoitus- 9550: satamaan. Näin ollen on merimiesten am- taan ehdottaa, että Kotkaan olisi v. 1964 9551: mattikoulutus saatu käyntiin myös Suomessa, mennessä rakennettava uusi merenkulkukou- 9552: joka tähän saakka on ollut miltei ainoa maa lua varten tarkoitettu talo, ja että sen yhtey- 9553: koko maailmassa, jossa tämän alan koulutus teen rakennettaisiin myös merimiesammatti- 9554: on ollut järjestämättä. Mutta merimiesten koulu. Kotkan kaupunki on antanut tarkoi- 9555: ammattityö on siksi vaativa, että koulutuk- tusta varten sopivan tontin Pookinmäeltä. 9556: sessa on siirryttävä nopeasti pakolliselle lin- Tämä rakennuskompleksi käsittäisi n. 28 000 9557: jalle. Tästä asiasta on jo v. 1946 tehty kan- ma ja rakennuskustannukset arvioidaan n. 9558: sainvälinen sopimus Seattlessa, mutta Suomi 300 000 000 mk: ksi. 9559: ei ole toistaiseksi voinut sopimukseen liittyä. Jotta rakennus valmistuisi suunnitelmien 9560: Tämä merkitsee, että Suomessa tarvitaan mukaisesti ajoissa, olisi ensi vuoden meno- 9561: lisää merimiesammattikouluja. Sen vuoksi arviossa varattava tarkoitusta varten suun- 9562: olisi Kotkaan perustettava Itä-Soomen tar- nittelumääräraha. 9563: vetta silmälläpitäen merimiesammattikoulu. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 9564: T~knillisen opetuksen kehittämiskomitea on nioittaen, 9565: v. 1960 ehdottanut, että Kotkaan perustettai- 9566: siin teknillinen opisto. Ensi vuoden meno- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 9567: arviossa ehdotetaan perustettavaksi mm. yli- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun 9568: opettajain virkoja. Koska teknillinen opisto uudelle momentille 5 000 000 markkaa 9569: ja ,koulu em. mietinnön mukaan tarvitsee käytettäväksi Kotkan merenkulkukou- 9570: mm. Kotkan merenkulkukoulun tiloja, tarvi- lun ja merimiesammattikoulun talon 9571: taan viimeksi mainittua koulua varten no- suunnittelua varten. 9572: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 9573: 9574: Veikko Kokkola. Erkki Tuuli. Varma K. Turunen. 9575: Veikko Helle. Kalle Matilainen. Olavi Lähteenmäki. 9576: R. Ha.llberg. Sulo Hostila. Vilho Turunen. 9577: Lyyli Aalto. Eino Roine. Sylvi Siltanen. 9578: Ensio Partanen. Arvi Turkka. T. Kelovesi. 9579: 1680 9580: 9581: IV,367. -Rah.al. N:o 197. 9582: 9583: 9584: 9585: 9586: Kokkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Ammattilääketieteen 9587: Säätiön Työterveyslaitokselle vanhojen työntekijäin sovel- 9588: tuvuuden perustutkimuksen aloittamista varten. 9589: 9590: 9591: E d u s k u n n a ll e. 9592: 9593: Suomalaisen yhteiskunnan ikärakenteen ke- tuvuuteen vaikuttavat tekijät. Perustutki- 9594: hitys ja siinä ilmenevä keski-iän voimalms muksilla olisi selvitettävä yksilölHsten ja 9595: kohoam.inen on tuonut esiin ongelmia, jotka ikäänliittyvien biologisten seikkojen vaiku- 9596: tulevat lähivuosina elinkeinoelämän teknil- tus työkykyisyyteen huomioonottaen aistin- 9597: listymisen ja automation jatkuessa yhä oleel- toimintojen kuten silmän ja korvan toimin- 9598: Hsemmiksi. Työmarkkinoilla on silloin työ- takyky erilaisissa työolosuhteissa kuin myös 9599: tilaisuuksista kilpaiLemassa nuorten ikäluok- työvauhdin lisääntymiseen, työolosuhteiden 9600: kien rinnalla entistä enemmän yli 50-vuo- muuttumiseen ja uusien mahdollisesti en- 9601: tiaita. Jo nykyisin on yhtähyvin maa- ja tistä suurempaa tarkkuutta vaativien työta- 9602: metsätalouden kuin teollisuuden ja liike-elä- pojen oppimiseen vaikuttavat psykologi~t 9603: män piirissä todettavissa eri ikäluokkien vä- tekijät. 9604: lillä tietynlaista problematiikkaa. Tämä ai- Kun tällaiset työelämän kannalta perusta- 9605: heutunee paitsi ennakkoluuloista, osaksi vaa laatua olevat tutkimukset soveltuvat 9606: myös siitä, että vanhemmat ikäluokat eivät parhaiten Ammattilääketieteen Säätiön Työ- 9607: o]e varsinaisesti päässeet osallisiksi ajanmu- terveyslaitoksen suoritettaviksi ja kun sitä 9608: kaistetusta ammattikasvatuksesta ja tavan- varten tarvittaisiin noin kolmen vuoden ai- 9609: omaisen arvostuksen mukaan omaavat näin kana yhteensä 10 milj. mk, ehdotamme kun- 9610: ollen heilrommat edellytykset pysyä kehityk- nioittava:sti, 9611: sen mukana. Kun on sanomattakin selvää, 9612: että tällaisista syistä tapahtuva työmarkki- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 9613: noiden häiriintyminen saattaa johtaa yhteis- tulo- ja menoarvioon 4 miljoonan mar- 9614: kunnallisesti vaikeasti hoidettaviin tilantei- kan määrärahan Ammattilääketieteen 9615: siin, olisi välittömästi suoritettavien perua- Säätiön Työterveyslaitokselle vanhojen 9616: tutkimusten avulla pyrittävä selvittämään työntekijäin soveltuvuuden perustut- 9617: yleiset vanhojen työntekijöiden työhönsovel- kimuksen aloittamista varten. 9618: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 9619: 9620: Veikko Kokkola. Kaino Haapanen. Matti Raipala. 9621: Eetu Karjalainen. Ale Holopainen. Vilho Turunen. 9622: Onni Hiltunen. Esa Timonen. Jaakko Kemppainen. 9623: Pentti Niemi. R. Ala-Kulju. Rafael Paasio. 9624: Paavo Aitio. Arvi Turkka. Sylvi Siltanen. 9625: Arvo Tuominen. 9626: 1681 9627: 9628: IV,368. - Fin.mot. N: o 198. 9629: 9630: 9631: 9632: 9633: Korsbäck m.fl.: Angående anvisande av anslag för uträtning 9634: av farleden till Kristinestad vid den s.k. Härkmeri-kröken. 9635: 9636: 9637: T i ll R i k s d a g e n. 9638: 9639: På basen av hemställningsmotionen n: o Riksdagen intog samma ståndpunkt och ut- 9640: 666 av den 7 februari 1961 och kommunika- talade i motiveringen till sitt beslut bl.a.: 9641: tionsutskottets betänkande n: o 42/61 rörande ,Riksdagen, som finner farledens uträ- 9642: denna motion beslöt riksdagen den 19 maj tande i varje händelse vara av behovet på- 9643: 1961 hemställa, kallat, förutsätter att de förberedande åt- 9644: att regeringen i propositionen an- gärderna fortskrida så sna:bbt, at.t arbetet 9645: gående statsförslaget för 1962 måtte kan inledas redan nästa år", eller med andra 9646: upptaga ett reservationsanslag om 50 ord 1962. 9647: milj. mark att användas för uträt- Att anslaget trots detta beslut utelämnats 9648: ning av farl~den till Kristinestad vid ur statsförslaget tyder på att handels- och in- 9649: den s.k. Härkmeritkröken. dustriministeriet och sedermera regeringen 9650: lagt större vikt vid ett centralt ämbetsverks 9651: Enligt erhållna uppgifter överstyrdes riks- utlåtande, vid viltket riksdagen tidigare i~ke 9652: dagens beslut till handels- och industriminis- fäst avseende, än vid riksdagens beslut. 9653: teriet som för uppgörandet av sitt förslag till Då denna fråga stått på dagordningen i 9654: utgiftsstat för 1962 inbegärde utlåtande i f.lera år, men på grund av ovanberörda och 9655: frågan av sjöfartsstyrelsen. I detta utlåtande liknande fördröjningar med ärendets avgö- 9656: anser sjöfartsstyrelsen att i:frågavarande far- rande ick,e blivit löst, föreslås med hänvis- 9657: ledsförbättring är nödvändig, men att ar- ning tiH vad som ovan anförts vördsamt, 9658: betet enligt styrelsens planer borde påbörjas 9659: först 1963. Ett liknande utlåtande gavs av att Riksdagen i statsförslaget för 9660: sjöfartsstyrelsens representant till riksdagens 1962 under ett nytt moment av 20 Ht. 9661: kommunikationsutskott när ärendet före den II kap. måtte i enlighet med av Riks~ 9662: egentliga riksdagsbehandlingen behandlades dagen tidigare fattade beslut upptaga 9663: i utskottet. Det oaktat fann utskottet farle- 50 miljoner mark i reservationsanslag 9664: dens uträtande vara av så brådskande art, för uträtning av farleden till Kristine- 9665: att arbetet borde inledas redan 1962. Arbetet stad vid den s.k. Härkmerikröken. 9666: är nämligen av sådan omfattning att det inte 9667: kan genomföras på ett år. 9668: Helsingfors den 15 september 1961. 9669: 9670: Verner Korsbäck. Aarre Marttila. Antti J. Rantamaa. 9671: Kurt Nordfors. Martti Salminen. Mauri Seppä. 9672: Victor Procope. Alwar Sundell. Erkki Leikola. 9673: Georg Eriksson. J. A. Jungarå. Georg Backlund. 9674: Lars Lindeman. Elis Andersson. Väinö Tikkaoja. 9675: 9676: 9677: 9678: 9679: 27 E 706/61 9680: 1682 9681: 9682: IV,368.- Rah.al. N: o 198. 9683: Suomennos. 9684: 9685: 9686: 9687: 9688: Korsbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta Kristiinankaupun- 9689: kiin johtavan väylän oikaisemiseksi ns. Härkmeren mutka.n 9690: kohdalla. 9691: 9692: 9693: E d u s k u n n a il e. 9694: 9695: Toivomusaloitteen n: o 666 7 päivältä hel- Eduskunta asettui samalle kannalle ja 9696: mikuuta 1961 ja kulkulaitosvaliokunnan tätä 'lausui päätöiksensä perusteluissa mm.: 9697: aloitetta koskevan mietinnön n: o 42/61 joh- ,Eduskunta, joka pitää väylän oikaise- 9698: dosta päätti EduSkunta 19 päivänä touko- mista joka tapauksessa tarpeellisena, edellyt- 9699: kuuta 1961 hyväksyä toivomuksen, tää, että valmistavat toimenpiteet suoritetaan 9700: niin nopeasti, että työ voidaan .aloittaa jo 9701: että hallitus ottaisi tulo- ja meno- ensi vuonna", eli toisin sanoen vuonna 1962. 9702: arvioesitylkseen vuodelle 1962 50 mil- Määrärahan jättäminen tästä päätöksestä 9703: joonan markan siirtomäärärahan käy- huolimatta po~s tu:lo- ja menoarviosta merkit- 9704: tettäväksi Kristiinankaupunkiin johta- see sitä, että ikauppa- ja teollisuusministeriö 9705: van väylän oikaisemiseen ns. Härkme- ja sittemin hallitus on pannut suuremman 9706: ren mutkassa. painon !keskusviraston lausunnolle, johon 9707: Saatujen .tietojen mukaan eduskunnan pää- eduskunta aikaisemmin ei ollut kiinnittänyt 9708: tös siirrettiin toimenpiteitä varten kauppa- huomiota kuin eduskunnan päätökselle. 9709: ja teollisuusministeriölle, joka budjettiehdo- Koska tämä kysymys on ollut päiväjärjes- 9710: tustaan varten vuodelle 1962 .pyysi asiasta tyksessä useita vuosia, mutta 'edellä mainittu- 9711: iausunnon merenkulkuha:llitukselta. Tässä lau- j-en ja muiden samantapaisten viivystysten 9712: sunnossa merenkulkuhallitus katsoi, •että ky- johdosta jäänyt ratkaisematta, ehdotetaan 9713: symyksessä olevan väylän parantaminen on edellä esitettyyn viitaten kunnioittavasti, 9714: välttämätöntä, mutta etträ työ merenkulku- 9715: halHtuksen suunitelmien mukaan olisi aloi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 9716: tettava vasta 1963. Vastaavan lausunnon me- tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n II luvun 9717: :renkulkuhal'litus antoi eduskunnan kulkulai- uudelle momentille Eduskunnan aikai- 9718: tosvaliokunnalle, kun asiaa ennen varsinaista semmin tekemän päätöksen mukaisesti 9719: eduskuntakäsittelyä käsiteltHn valiokunnassa. 50 miljoonan markan siirtomäärärahan 9720: Siitä huolimatta valiokunta piti väylän oikai- Kristiinankaupunkiin johtavan väylän 9721: semi•sta niin kiireellisenä, että työ olisi a1oi- oikaisemiseksi ns. Härkmeren mutkan 9722: tettava jo 1962. Työ on nimittäin niin laaja, kohdalla. 9723: ettei sitä voida yhdessä vuodessa toteuttaa. 9724: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 9725: 9726: Verner Korsbäck. Aarre Marttila. Antti J. Rantamaa. 9727: Kurt Nordfors. Martti Salminen. Mauri Seppä. 9728: Victor Procope. Alwar Sundell. Erkki Leikola. 9729: Georg Eriksson. J. A. Jungarå. Georg Backlund. 9730: Lars Lindeman. Elis Andersson. Väinö Tikkaoja. 9731: 1683 9732: 9733: IV,369.- Fin.mot. N:o 199. 9734: 9735: 9736: 9737: 9738: Korsbäck m.fl.: Angående anvisande av anslag för fort- 9739: sättande av byggnandsarbetet på landsvägen Korsnäs- 9740: Närpes. 9741: 9742: 9743: Till Riksda.gen. 9744: 9745: Förbättring av landsvägen V asa-Malax- I den mån dylika strävanden förekommer 9746: Petalax-Korsnäs--Närpes har stått på dag- får de icke utgöra hinder för fullfö'ljandet 9747: ordningen ett tiotal år. Förutom en livlig av den för hela väg\Sträckan planerade väg- 9748: fjärrtrafi;k betjänar denna väg en synnerli- förbättringen, i synnerhet då trafiken är 9749: gen livlig lobltrafik. minst lika livlig söderut från Korsnäs som 9750: Hela vägsträckan har inti11 senaste tid va- norrut. Enligt gammal, sund uppfattning är 9751: rit en av de mest kroki.ga och även i övrigt det inte heller god sed och god ekonomi att 9752: sämsta landsvägarna i vårt land. Under de :J.ämna ett påbörjat arbete på hälft. 9753: senaste åren har vägen ombyggts och belagts Då framställningar som framförts tiH väg- 9754: med oljegrus från Helsingby vägskäl i Kors- myndigheterna om fortsättandet på bygg- 9755: holm tHl Korsnäs kyrkoby, men återsto- nadsarbetena på denna väg inte hörsammats, 9756: den har tillsynes lämnats åt sitt öde trots föreslås vördsamt med hänvisning tili vad 9757: ständiga framställningar om förbättring även som ovan anförts, 9758: av sträckan Korsnäs-Närpes. 9759: Att vägen ombyggts enda:st från Vasa till att Riksdagen under ett nytt moment 9760: Korsnäs och detta färst efrter det Outokumpu 35 a av 20 Ht. Ill kap. i statsförsla- 9761: Oy vidtog med gruvdrift i Korsnäs har på get för 1962 måtte upptaga ett reser- 9762: många häJl tolkats som ett led i lokalpoli- V'ationsanslag om 50 miljoner mark för 9763: tiska strävanden att införliva Korsnäs med fortsättandet av det ofuUbordade bygg- 9764: Vasa stads intressesfär. nads4rbe.tet på Zandsvägen Korsnäs- 9765: Närpes. 9766: Helsingfors den 15 september 1961. 9767: 9768: Verner Korsbäck.. Aarre Marttila. 9769: Alwar Sundell. Erkld Leikola. 9770: J. A. Jungarå. Georg Backlund. 9771: Väinö Tikkaoja. 9772: 1684 9773: 9774: IV,369.-Rah.al. N:o 199. 9775: Suomennos. 9776: 9777: 9778: 9779: 9780: Korsbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta Korsnäsin ja När- 9781: piön välisen maantien rakennustöiden jatkamiseksi. 9782: 9783: 9784: E d u s k u n n a U e. 9785: 9786: Vaasan~Maalahden-Petolahden-Korsnä Siinä määrin kuin sellaisia pyrkimyksiä 9787: sin-Närpiön maantien parantaminen on ol- esiintyy,kin, ne eivät saa olla esteenä koko 9788: lut päiväjärjestyksessä kymmenkunta vuotta. tieosuuden suunnitellun parantamisen toteut- 9789: ViiJ.kkaan kaukoliikenteen lisäksi tämä tie tamiselle, varsirrkin kun liikenne on vähin- 9790: palvelee erittäin vilkasta paikallisliikennettä. täänkin yhtä vilkasta Korsnäsista etelään. 9791: Koko tieosuus on viime aikoihin saakka kuin pohjoiseen. Vanhan terveen käsityksen 9792: ollut maamme kaikkein mutkikkaimpia ja mukaan ei myöskään ole hyvän tavan eikä 9793: myös muutenkin huonoimpia maanteitä. hyvän taloudenpidon mukaista jättää aloi- 9794: Viime vuosina on tietä kunnostettu ja pääl- tettua työtä puolinaiseksi. 9795: lystetty öljysoralla Helsingbyn ti,enhaarasta Koska tieviranomaisille tehtyjä esityksiä 9796: Korsholmassa Korsnäsin kirkonkylään, mutta rakennustöiden jatkamisesta tällä tiellä ei ale 9797: loput on nä;köjään jätetty oman onnensa no- otettu huomioon, ehdotetaan kunnioittavasti 9798: jaan siitä huolimatta, että lukuisia esity!ksiä edellä esitettyyn viitaten, 9799: on tehty myös tieosuuden Korsnäs-Närpiö 9800: parantamisesta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 9801: Tien uudelleen rakentaminen ainoastaan tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n III lu- 9802: Vaasasta Korsnäsiin ja vasta Outokumpu vun uudelle momentille 50 miljoonan 9803: Oy:n aloitettua kaivostoimintansa Korsnä- markan siirtomäärärahan Korsnäsin- 9804: sissä on monilla tahoilla tulkittu yhdeksi ni- Närpiön maantien keskeneräisten ra- 9805: veleksi Korsnäsin liittämistä Vaasan kau- kennustöiden jatkamista varten. 9806: pungin etupiiriin koskevissa paiikallispoliitti- 9807: sissa pyrkimyksissä. 9808: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 9809: 9810: Verner Korsbäck.. Aarre Marttila. 9811: Alwar Sundell. Erkld Leikola. 9812: J. A. Jungarå. Georg Backlund. 9813: Väinö Tikkaoja. 9814: 1685 9815: 9816: IV,370.- Fin.mot. N:o 200. 9817: 9818: 9819: 9820: 9821: Korsbäck m.fl.: Angående anvisande av anslag för lindring 9822: av skördeskadm·na år 1961. 9823: 9824: 9825: T i ll R i k s d a g e n. 9826: 9827: Till följd av otjänliga väderleksförhållan- endast konstaterats, att frågan är för in- 9828: den och angrepp av skadeinsekter, mot vilka vecklad för att på tillfredsställande sätt 9829: inga kända bekä;mpningsmedel funnits, har kunna lösas. 9830: lantbruksproduktionen under de senaste tio Detta motiv kan inte vara hållbart. Belägg 9831: åren drabbats av skördeskador till miljard- för denna uppfattning är bl. a. det faktum 9832: värden. Skadornas omfattning har i al.lmän- att man i Sverige, visserligen efter många 9833: het varierat i olika delar av landet. 1 norra års förberedelser, funnit en praktisk formel 9834: och mellersta delarna har skadorna i huvud- för ordnandet av ett tillfredsställande skörde- 9835: sak förorsakats av frost, översvämningar, skadeskydd. 9836: storm och hagelfall medan t. ex. sydvästra Även innevarande år är skördeskadorna 9837: Finland ofta drabbats av torka. synnerligen omfattande i många delar av 9838: Ett särskilt gissel har de senaste åren varit vårt land. Utöver översvämningsskadorna, 9839: angrepp av skadeinsekter mot vilka veten- vilka på regeringens initiativ som bä;st ut- 9840: skapen ännu inte funnit effektiva bekämp- redas, har lantbruket drabbats av storm- 9841: ningsmedel. Värst utsatt har varit ett 30-70 skador, frost och omfattande insektangrepp, 9842: km:s kustområde från Åbo till IDeåborg. Till vilka skador kommer att ä ventyra många 9843: följd av återkommande angrepp av bl. a. den lantbrukares ekonomi. Då åtgärder icke vid- 9844: glasvingade ängsstriten har man t. ex. i södra tagits för att åstadkomma ovan relaterade 9845: Österbottens kusttrakter gång efter annan skördeskadeskydd är det nödvändigt att till 9846: förlorat havreskörden. Även timotej- och dess så sker anslå medel för lindring av 9847: andra odlingar har ofta hårt angripits av skadornas ekonomiska följder. 9848: skadeinsekter. Med hänvisning till vad som ovan anförts 9849: För att lindra de ekonomiska förlusterna föreslås vördsamt, 9850: genom dessa naturskador har i hänvändelser 9851: till statsmakterna och i riksdagsmotioner att Riksdagen i statsförslaget för 9852: gång efter annan framförts initiativ för 1962 under ett nytt moment å 15 Ht. 9853: åstadkommandet av ett skördeskadeskydd. II kap. måtte upptaga 500 milj. mark 9854: F'rågan har även behandlats i kommitteer, för lindring av skördeskadorna år 9855: men konkreta förslag till åtgärder i frågan 1961. 9856: har det oaktat inte åstadkommits. Det har 9857: Helsingfors den 15 september 1961. 9858: 9859: Verner Korsbäck. J. A. Jungarå. Mauri Seppä. 9860: Alwar Sundell. Elis Andersson. Erkki Leikola. 9861: Kurt Nordfors. Aarre Marttila. Georg Backlund. 9862: Bertel Lindh. Atte Pakkanen. Eemil Partanen. 9863: 1686 9864: 9865: IV,370.-Rah.al. N:o 200. 9866: Suomennos. 9867: 9868: 9869: 9870: 9871: Korsbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta vuoden 1961 sato- 9872: vahinkojen Ueventämiseksi. 9873: 9874: 9875: E d u s k u n n a 11 e. 9876: 9877: Epäedullisten ilmastollisten olosuhteiden menpiteiksi asiassa ei siitä huolimatta ole 9878: vuoksi ja tuhohyönteisten takia, joita ei ole saatu aikaan. On vain todettu, että kysymys 9879: voitu torjua millään tunnetuilla keinoilla, on on liian monimutkainen, jotta se voitaisiin 9880: maataloustuotannolle viimeisen kymmenen tyydyttävällä tavalla ratkaista. 9881: vuoden aikana koitunut satovahinkoja mil- Tämä perustelu ei voi olla kestävä. Täl- 9882: jardien arvosta. Vahinkojen laajuus on laisen käsityksen osoittaa oikeaksi mm. se 9883: yleensä vaihdellut maan eri osissa. Pohjois- tosiasia, että Ruotsissa, tosin monien vuosien 9884: ja keskiosissa vahingot ovat pääasiallisesti valmistelujen jälkeen, on löydetty käytännöl- 9885: olleet hallan, tulvien, myrskyn ja rakeiden linen muoto satovahinkoturvan tyydyttävälle 9886: aiheuttamia, kun taas esimerkiksi Lounais- järjestämiselle. 9887: Suomea on usein kuivuus koetellut. Myös kuluvana vuonna satovahingot ovat 9888: Erityisenä vitsauksena ovat viime vuosina erittäin suuria monissa osissa maatamme. 9889: olleet tuhohyönteisten tekemät hyökkäykset, Tulvavahinkojen lisäksi, joita parhaillaan 9890: joita vastaan tiede ei vielä ole löytänyt te- hallituksen aloitteesta selvitetään, ovat maa- 9891: hokkaita torjuntakeinoja. Muun muassa lasi- taloutta koetelleet myrskyjen, hallan ja hyön- 9892: siipisiin kuuluvan viljakaskaan toistuvien teisten aiheuttamat vahingot, jotka tulevat 9893: byökkäysten johdosta on esimerkiksi Etelä- vaarantamaan monien maanviljelijöiden ta- 9894: Pohjanmaan rannikkoseuduilla kerta kerran louden. Kun edellä selostetun satovahinko- 9895: jälkeen kaurasato menetetty. Tuhohyönteiset turvan aikaansaamiseksi ei ole ryhdytty toi- 9896: ovat usein koetelleet kovasti myös timotei- menpiteisiin, on tarpeellista, kunnes niin ta- 9897: ja muita viljelyksiä. Pahimmin on niille pahtuu, myöntää varoja satovahinkojen ta- 9898: ollut alttiina 30-70 kilometriä leveä ran- loudellisten seurausten lieventämiseksi. 9899: nikkoalue Turusta Ouluun. Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun- 9900: Näiden luonnonvahinkojen aiheuttamien nioittavasti, 9901: taloudellisten tappioiden lieventämiseksi on 9902: valtiovallalle osoitetuissa vetoomuksissa ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 9903: eduskunta-alaitteissa kerta toisensa jälkeen tulo- ja menoarvioon 15 Pl:n II lu- 9904: tehty esityksiä satovahinkoturvan aikaansaa- vun uudelle momentille 500 miljoonan 9905: misesta. Kysymystä on myös käsitelty komi- markan määrärahan vuoden 1961 sato- 9906: teoissa, mutta konkreettisia ehdotuksia toi- vahinkojen lieventämiseksi. 9907: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 9908: 9909: Verner Korsbäck. J. A. Jungarå. Mauri Seppä. 9910: Alwar Sundell. Elis Andersson. Erkki Leikol"c!.. 9911: Kurt Nordfors. Aarre Marttila. Georg Backlund. 9912: Bertel Lindh. Atte Pakkanen. Eemil Partanen. 9913: 1687 9914: IV,371.- Fin.mot. N: o 201. 9915: 9916: 9917: 9918: 9919: Korsbäck m.fl.: Angående anvisande av anslag för främjande 9920: av exporten av timotejfrö. 9921: 9922: 9923: T i ll R i k s d a .g e n. 9924: 9925: För stabilisering av timotejfröproduktio- timotejfröarealerna vara större än normai:t. 9926: nen och priset på timotejfrö har förslag gång Totala fröproduktionen 1961 ikan därför upp- 9927: efter annan framförts om, att även garanti- skattas till samma storlek som skörden 1960. 9928: pris på dettw frö borde stadg81S i lag i li!khet På grund av de stora lagren av gammalt 9929: med vad fallet är beträffande flera andra frö blir exportbehovet för 1961 års fröpro- 9930: f.röslag och utsäden av tidiga spannmålssor- duiktion större än de mängder som exporte- 9931: ter. Dessa förs1ag har dock inte beaktats när rades av 1960 års skörd. 9932: proposition ti'll ifrågavarande la:g uppgjorts. För ändamål som avses i lagen om främ- 9933: Riksdagens majoritet har även förkastat en- jandet av den inhernska utsädesproduktionen 9934: skilda motioner i frågan. De stödköp av ti- har regeringen i: statsförslaget för 1962 an- 9935: motejfrö som statens spannmålsförråd ikan visat samma belopp som senaste år. Hur !'ltor 9936: vidtaga med stöd av småfrölagen har inte del av anslaget som skall användas för ex- 9937: heller åstadkommit åsyftat resultat. Fluktua- port av timotejfrö är icke bestämt, men då 9938: tionerna i produktionen och priserna är fort- anl!'llaget i första hand hitintills har använts 9939: farande synnerligen stora. för andra ändamål kan man gå ut ifrån, att 9940: År 1959 uppskattades timotejfrÖSikörden de anvisade med:len icke är tillrächliga för 9941: mycket högre än vad den i själva verket blev. nödvändig export av timotejfrö. Anslaget 9942: Tillstånd gavs till import av frömängder borde därför utOkas med minst 20 miljoner 9943: som sedermera b1ev kvar i affärerna:s lager mark 9944: med ett stort prisfaill på inhemskt frö år Med hänvisning tili vad som ovan anförts 9945: 1960 som följd. Av sistnämnda års fröpro- fö11eslås vördsamt, 9946: duktion blev av samma orsak omkring 1 000 9947: ton i lager till 1962. Innevarande års heiktar- att Riksdagen under 11 Ht. XXV: 9948: skördar är visserligen synnerligen låga till 19 mom. i statsförslaget för 1962 måtte 9949: följd av otjänlig väderlek för frö- och spann- upptaga ett t~1Zägg om 20 miljoner 9950: må:lsproduktion och insektangrepp, men eme- mark för främjandet av exporten av 9951: dan foderskörden däremot blev riklig torde timotejfrö av 1961 års skörd. 9952: Helsingfors den 15 september 1961. 9953: 9954: Verner Korsbäck. J. A. Jungarå. Mauri Seppä. 9955: Alwar Sundell. Elis Andersson. Erkki Leikola. 9956: Kurt Nordfors. Aarre Marttila. Georg Backlund. 9957: Eemil Partanen. Atte Pakkanen. 9958: 1688 9959: 9960: IV,371. - Rah.al. N: o 201. 9961: Suomennos. 9962: 9963: 9964: 9965: 9966: Korsbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta timotein siemenen 9967: viennin edistämiseksi. 9968: 9969: 9970: E d u s k u n n a 11 e. 9971: 9972: Timotein siemenen tuotannon ja hinnan va- suuremmat. Siementuotanto kokonaisuudes- 9973: kiinnuttamiseksi on kerta kerran jälkeen eh- saan voidaan sen vuoksi arvioida saman suu- 9974: dotettu, että myös tämän siemenen takuuhinta ruiseksi kuin vuoden 1960 sato. 9975: tulisi säätää laissa samaan tapaan kuin useiden Vanhan siemenen suurten varastoj-en takia 9976: muiden siemenlajien ja varhaisten viljalajik- muodostuu vuoden 1961 siementuotannon 9977: k!eiden siementen. Näitä ehdotuksia ei kuiten- vientitarve niitä määriä suuremmaksi, jotka 9978: kaan ole otettu huomioon kysymyksessä ole- vietiin vuoden 1960 sadosta. 9979: vaa iaikiesitystä valmisteltaessa. Eduskunnan Kotimaisen siementuotannon edistämislaissa 9980: enemmistö on myös hylännyt asiassa tehdyt mainittuihin tarkoituksiin on hallitus vuoden 9981: Y'ksityiset aloitteet. Niillä timotein siemenen 1962 tulo- ja menoarviossa osoittanut saman 9982: tukiostoilla, joihin valtion viljavarasto voi summan kuin viime vuonna. Miten suuri osa 9983: ryhtyä siemenlain nojalla ei myöskään ole määrärahasta on käytettävä timotein sieme- 9984: saatu aikaan tarkoitettua tulosta. Tuotannon nen vientiin, ei ole määrätty, mutta koska 9985: ja hintojen vaihtelut ovat jatkuvasti erittäin määrärahaa ensi sijassa on tähän saakka käy- 9986: suuret. tetty muihin tarkoituksiin, voidaan lähteä 9987: Vuonna 1959 arvioitiin timotein siemenen siitä, että osoitetut määrärahat eivät riitä 9988: sato paljon suuremmaksi kuin miksi se it.~e siemenoo välttämättömään vientiin. Määrä- 9989: asiassa muodostui. Annettiin lupia suurten rahaa olisi sen vuoksi korotettava vähintään 9990: siemenmäärien tuontiin ja ne jäivät sittem- 20 miljoonal:la maflkalla. 9991: min lii:kkeiden varastoi:hin ja aiheuttivat koti- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun- 9992: maisen siemenen hinnan suuren laskun nioittavasti, 9993: vuonna 1960. Viimeksi mainitun vuoden sie- 9994: mentuotannosta jäi samasta syystä noin 1 000 että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 9995: tonnia varastoon vuodelle 1962. Kuluvan vuo- tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n XXV lu- 9996: den hehtaarisadot ovat tosin varsin alhaiset vun 19 momentille lisäyksenä 20 mil- 9997: si1emen- ja viljatuotannolle epäedullisen sään joonaa rnarkkaa timotein siemen-en 9998: ja tuhohyönteisten takia, mutta koska rehn- viennin edistämiseksi vuoden 1961 sa- 9999: sato sitä vastoin muodostui runsaaksi, liene- dosta. 10000: vät timotein siemenen pinta-alat normaalia 10001: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 10002: 10003: Verner Korsbäck. J. A. Jungarå. Mauri Seppä. 10004: Alwar Sundell. Elis Andersson. Erkki Leikola. 10005: Kurt Nordfors. Aarre Marttila. Georg Backlund. 10006: Eemil Partanen. Atte Pakkanen. 10007: 1689 10008: 10009: IV,372.- Rah.al. N: o 202. 10010: 10011: 10012: 10013: 10014: Kosola ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapuan yhteislyseon 10015: lisärakennuksen rakentamista varten. 10016: 10017: 10018: E d u s k u n n a 11 e. 10019: 10020: Lapuan yhteislyseon lisärakennuksen pii- ja poikaluokillakin vain vähäisessä maarm. 10021: rustukset on hyväksytty kouluhallituksessa Kotitalouden opetukseen nyt käytettävät 10022: jo noin 2 vuotta sitten, mutta rakentamiseen tilat ovat niin pienet ja tarkoitukseen sopi- 10023: ei ole vieläkään ryhdytty. Tilan ahtaus kou- mattomat purettavassa puurakennuksessa, 10024: lussa on suuri. Oppilaita on 760, luokkia 23 ettei niiden kunnostaminen voi tulla kysy- 10025: ja varsinaisia luokkahuoneita on vain 18. mykseenkään. Myöskin työllisyyden turvaa- 10026: Erikoisesti kotitalouden ja luonnonopin ope- miseksi Lapuan seudulla on edellä mainitun 10027: tus kärsii nykyisistä puutteellisista tiloista. rakennustyön aloittaminen tarpeellista. 10028: Rakennettavaan lisärakennukseen tulisivat ti- Edellä olevan perusteella esitämme kun- 10029: lat lähinnä näitä varten. nioittaen, 10030: Fysiikkaa ja kemiaa opetetaan koulussa 10031: nyt 11 luokalla, joten luonnonopin luokka että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 10032: on niin varattu, ettei kaikilla kyseisten ai- tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar- 10033: neiden tunneilla sitä voida käyttää eikä op- kan määrärahan Lapuan yhteislyseon 10034: pilastöitä voida tehdä tyttöluokilla ollenkaan lisärakennuksen rakentamista varten. 10035: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 10036: 10037: N. Kosola. R. Ballberg. 10038: Erkki Leikola. Erkki Hara. 10039: 10040: 10041: 10042: 10043: 28 E 706/61 10044: 1690 10045: 10046: IV,373. - Rah.al. N: o 203. 10047: 10048: 10049: 10050: 10051: Kosola. ym.: Määrärahan osoittamisesta kuivatustöiden suorit- 10052: tamiseen Pohjanmaalla, 10053: 10054: 10055: E d u s k u n n a ll e. 10056: 10057: Pohjanmaan kuivatuskomitea on todennut usein yksityisten omistamien suoalueiden koh- 10058: Pohjanmaalla Oulujoen ja Vaasan läänin dalta saavutettavaan lähivuosien tuottoon 10059: etelärajan rajoittamalla alueella metsäojitet- nähden kohtuuttoman suuret. Nämä kustan- 10060: tavia soita 927 300 ha. Jos näiden soiden nusosuudet saattavat olla esteenä monasti 10061: ojittaminen suoritetaan lähimmän 18 vuoden työllisyyden kannaltakin tärkeiden hankkei- 10062: aikana, voidaan ojitetuilta alueilta 50 vuoden den toteuttamiseen. Pohjanmaan kuivatusko- 10063: kuluttua hakata vuosittain puumäärä, joka mitea 'On esittäny;t nämä runko-ojituk~ teh- 10064: vastaa jalostettuna 60 000 std sahatavaraa, täväksi eräissä tapauksissa kok<maan valtion 10065: 370 000 tonnia sulfaattiselluloosaa ja 145 000 varoilla. Tähän tarkoitukseen olisi saa.tava 10066: tonnia puolikemiallista massaa ja olisi näi- määräraha ja käyttömahdollisuuksien laajen- 10067: den jalosteiden arvo nykyhintojen mukaan tamiseksi olisi perusteluissa lausuttav·a: ,Mi- 10068: yli 20 mrd markkaa. Metsien ojittamista käli maataloudelliseen kuivatushankkeeseen 10069: Pohjanmaalla ja muuallakin on pidettävä liittyy laajoja suoalueita, jotka on tarkoituk- 10070: kiireellisenä toimenpiteenä. Tasaisilla alueilla, senmukaisinta käyttää metsänkasvatukseen ja 10071: kuten Pohjanmaalla, vaatii metsien kuivatta- hankkeen toteuttaminen työllisyyden kan- 10072: minen purojen perkauksia sekä valta- ja veto- nalta on kiireellinen, voidaan se rahoittaa ko- 10073: ojien kaivun. Näitä ojia olisi Pohjanmaalla konaan momentin varoilla." 10074: tehtävä yhteensä noin 12 000 km. Näiden Edellä olevan perusteella esitämme kun- 10075: ojien kaivu on monasti riippuvainen maata- nioittaen, 10076: loudellisista kuivatushankkeista ja ne on 10077: usein myös taloudellista suorittaa näiden yh- että Eduskunta ottaisi lisäyksenä 10078: teydessä. Nämä runko-ojitukset muodostavat vuoden 1962 tulo- ja menoarvioon 50 10079: vasta perustan varsinaiselle metsäojitukselle miljoonan markan määrärahan kuiva- 10080: ja niiden aiheuttamat kustannukset ovat tustöiden suorittamiseen Pohjanmaalla. 10081: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 10082: 10083: N. Kosola. Mikko Asunta. 10084: 1691 10085: 10086: IV,374. - Rab.al. N: o 204. 10087: 10088: 10089: 10090: 10091: Kosola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseudun 10092: sähköistämisen tukemiseen. 10093: 10094: 10095: Eduskunnalle. 10096: 10097: Maamme alityöllisyysalueilla Pohjan:maalla, kaikki rakentamismahdollisuudet jo näiden 10098: Savossa ja Pohjois-Karjal'assa on useita pie- suunnitteluvaiheessa selvitettäisiin, käytän- 10099: nehköjä koskia, joiden rakentaminen paikal- nössä monasti useita vuosiakin ennen varsi- 10100: lista kulutusta varten on tarkoituksenmu- naista rakentamista. Vesioikeudellinen lupa- 10101: kaista. Näiden rakentarrnisella helpotetaan käsittelykin saattaa vaatia myös useita vuo- 10102: mm. maaseudun pienteollisuuslaitosten voi- sia. Työllisyyden kannalta olisi tarpeen, että 10103: mansaantia, koska jakeluyhtymät voivat ;tar- täUaisista voimalaitoksista olisi maaseudulla 10104: joutua toimittamaan voimalaitoksien lähei- valmiita suunnitelmia riittävästi. Tämän 10105: syydessä suurehkojakin sähkötehoja ilman, johdosta olisi tarkoitukseen varattava mää- 10106: että ne joutuvat suurentamaan muun.tajiaan räraha ja perusteluissa lausuttava: ,Koska 10107: ja vahvistamaan sähkölinjojaan. Pienet vesi- pienten vesivoimalaitosten rakentaminen on 10108: voimalaitokset helpottavat ma~aseudun työlli- paikallista kulutusta varten ja maaseudun 10109: syyttä ja niiden rakentaminen on sinänsä jo työllisyyden kannalta suositeltava, saadaan 10110: maaseudun teollistamista. Maamme energia- kauppa- ja teollisuusmini'steriön harkinnan 10111: talouden 'kannalta on tärkeätä, että vesivoi- mukaan jakaa momentilta avustusta pienten 10112: mavararrnme rakennetaan siinä määrin kuin vesivoimalaitosten ;tut:k!imiseen, suunnitteluun 10113: mahdollista. Piene'hköjen koskien rakentami- ja va1mistaviin töihin." 10114: nen on ;taloudellista vain paikallista kulu- Edellä olevan perusteella esirtämme kun- 10115: tusta varten. Pienten vesivoimalaitosten tut- nioittaen, 10116: kiminen ja suunnittelu vaatii siinä määrin 10117: varoja, että yritysten ,a1kuvaiheella, kun että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 10118: omistussuhteet, voimalaitosten tuotot, ym. tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 100 10119: ovat epäaelviä, on pienehköillä yrittäjillä m~"ljoonan markan määrärahan käy- 10120: -vaikea saada tähän tarpeellista pääomaa. tettäväksi lainoina maaseudun sähköis- 10121: Edelleen mm. maataloudellisten vesistöjär- tämisen tukemiseen. 10122: jestelyiden yhteydessä olisi tarpeen, että 10123: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 10124: 10125: N. Kosola. Mikko Asunta. 10126: 1692 10127: 10128: IV,375.- Rah.al. N:o 205. 10129: 10130: 10131: 10132: 10133: Kyttä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Tuberkuloo- 10134: siliiton toiminnan tukemiseen. 10135: 10136: 10137: E d u s k u n n a ll e. 10138: 10139: Sotien jälkeen invalidien huolto- ja kun- makkaasti toimintaansa laajentaneena on 10140: touttamistoiminta on tullut :tehokkaalla ta- suuresti kärsinyt semmirrkin, kun liitolla on 10141: valla esiin ja samalla monien toimenpiteiden suurten laitoshankintojensa vuoksi suuret 10142: kohteeksi. Erityisen rtärkeätä on ollut kiin- velat selvitettävänään. Jotta tuberkuloosiin 10143: nittää huomiota myös rrk. sairausinvalidien sairastuneiden kunfuu ttamistoimintaa voitai- 10144: huoltokysymyksiin. Tuberkuloosi-inval,idien siin edelleen kehittää myös Tuberku1oosilii- 10145: osalta on maassamme Tuberkuloosiliitto teh- rf:on piirissä, millä toiminnalla on ollut ensi- 10146: nyt suuriarvoista työtä, mikä nimenomaan arvoisen tärkeä sija koko maamme tuberku- 10147: aivan viime vuosina on 'huomattavasti tehos- loosiin sairastuneiden kuntouttamistoimin- 10148: tunut. Yhteiskunnan tuki ei kuitenkaan ole nassa, ,ehdotamme edellä anainittuu:n viitaten 10149: sille vastaavasti lisääntynyt. Eduskunta on- kunnioittaen, 10150: kin jo kahtena vuotena k~hoittanut maan 10151: hallitusta huolehtimaan siitä, että mainitut että Eduskunta korottaisi vuoden 10152: yhteiskunnalle suoritetut palvelukset otettai- 1962 tulo- ja menoarvion kohdassa 10153: siin huomioon huoltojärjestöille myönnettä- 14 Pl. X: 17 Tuberkuloosiliitto - 10154: vissä valtion avustuk,sissa ja ne saataisiin Tuberkulosförbundet r.y:n toiminnan 10155: keskenään tasapuolisiksi. Toivomus ei l.mi- tukemiseen tarkoitetun määrämhan 10156: tenkaan ole vielä johtanut tulokseen, mistä 30 000 000 markkaan. 10157: seikasta nimenomaan Tuberkuloosiliitto Voi- 10158: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 10159: 10160: Harras Kyttä. Aaro Stykki. 10161: Armas Leinonen. Esa Kaitila. 10162: 1693 10163: 10164: IV,376.- Rah.al. N: o 206. 10165: 10166: 10167: 10168: 10169: Kyttä: Määrärahan osoittamisesta maamme käyttöön Pohjois- 10170: Norjan rannikolta hankittavaa satamaa koskeviin tutki- 10171: muksiin. 10172: 10173: 10174: E d u s k u n n a 11 e. 10175: 10176: Hyväksyessään valtion tulo- ja meno- ansiosta tulisi tuonti- ja vientikauppamme 10177: arvion kuluvalle vuodelle on eduskunta osoit- palvelukseen ympäri vuoden sulana olevan 10178: tanut 300 000 000 mk suomalais-norjalaisen valtameren partaalta. Näyttää siltä, että 10179: osakeyhtiön perustamiseen tehdaslaitoksen ra- tämä suunnitelma on tehdashankkeen väis- 10180: kentamista ja puunjalostusteollisuuden har- tyessä samalla jäämässä unohduksiin. Näin 10181: joittamista varten Norjan alueella Kirkko- ei kuitenkaan saa tapahtua. Kysymys avo- 10182: niemessä. Samalla eduskunta on edellyttä- meren satamasta on valtakunnalle kokonai- 10183: nyt, että hallitus vielä, ennen kuin uuden suudessaan ja erityisesti Pohjois-Suomen 10184: tehdaslaitoksen rakentamiseen ryhdytään, elinkeinoelämälle mitä tärkein. 10185: tutkii asiaa ja erityisesti pyrkii selvittämään Edellä mainittua kysymystä selvitettäessä 10186: hankkeen liiketaloudellisen puolen sekä sen ei ole paikallaan rajoittua yksinomaan Kirk- 10187: kysymyksen, riittääkö tehdaslaitokselle puu- koniemen sataman tarjoamiin mahdollisuuk- 10188: raaka-ainetta, kun otetaan huomioon koti- siin, vaan on kysymys tutkittava itsenäisenä 10189: maisen teollisuuden käynnissä olevat ja suun- ongelmana. Samassa yhteydessä sataman ra- 10190: nitellut investoinnit. kentamiseen tai laajentamiseen sekä tieyh- 10191: Niissä tutkimuksissa, jotka eduskunnan teyksiin liittyvien teknillisten ja taloudellis- 10192: kerrotuin tavoin esittämän ponnen mukai- ten kysymysten kanssa on myös selvitettävä 10193: sesti on suoritettu, on päädytty puuraaka- Norjan valtion suhtautuminen asiaan sekä 10194: aineen riittävyyttä koskevassa kysymyksessä muut asian luonteesta aiheutuvat kansain- 10195: siinä määrin kielteiseen tulokseen, että kysy- välisoikeudelliset kysymykset. Tarkoitukseen 10196: myksessä olevan tehdashankkeen toteutta- ei kuitenkaan ole määrärahaa käytettävissä. 10197: mista on nykyoloissa pidettävä vähintään Edellä lausutun perusteella ehdotan kun- 10198: epävarmana. Saattaa käydä siten, että hank- nioittaen, 10199: keesta joudutaan kokonaan luopumaan. 10200: Näissä olosuhteissa on kuitenkin tärkeätä että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 10201: huomata, että puheena olevaan tehdashank- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 10202: keeseen on liittynyt myös toinen taloudelli- kan suuruisen määrärahan tutkimuk- 10203: sesti laajakantoinen ja merkitykseltään valta- sen toimittamiseksi maamme käyttöön 10204: kunnallinen kysymys. Tarkoitan kysymystä Pohjois-Norjan rannikolta hankittavan 10205: samassa yhteydessä suunnitellusta avomeren sataman teknillisistä, taloudellisista ja 10206: satamasta, joka tehdashankkeen toteuttami- oikeudellisista edellytyksistä. 10207: sen yhteydessä rakennettavan tieverkoston 10208: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 10209: 10210: Harras Kyttä. 10211: 1694 10212: 10213: IV,377. - Rah.al. N: o 207. 10214: 10215: 10216: 10217: 10218: Kyttä ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta Käsi- ja 10219: Pienteollisuuden Keskusliitto r.y:n toiminnan tukemiseen. 10220: 10221: 10222: E d u s k u n n a ll e. 10223: 10224: Maamme käsi- ja pienteollisuudenharjoitta- Esityksessään valtion tulo- ja menoarvioksi 10225: jain valtakunnallinen keskusjärjestö, Käsi- v: lle 1962 hallitus on kuitenkin esittänyt 10226: ja Pienteollisuuden Keskusliitto r. y. on jo liiton valtionavustusta aleunettavaksi 3.75 10227: yli kuuden vuosikymmenen ajan suorittanut milj. mk:lla. Mielestämme alennusta on pi- 10228: erittäin arvokasta työtä teollisen pienyrittäjä- dettävä kohtuuttomana ja tulisi se erittäin 10229: kunnan teknillisen ja liikkeenhoidollisen ta- vakavasti vaarantaruaan liiton tulevia toi- 10230: son kohottamiseksi sekä ammattitaidon edis- mintamahdollisuuksia. Liiton mahdollisuudet 10231: tämiseksi. korvata valtionavun supistaminen omarahoi- 10232: Ottaen huomioon Uiton työn kansantalou- tusta lisäävin toimenpitein ovat alussamaini- 10233: dellisen me!'ikityksen ja pienyrittäjien rajoi- tusta syystä rajoitetut. 10234: tetut mahdollisuudet alan järjestöllisen yh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 10235: teistoiminnan taloudelliseen tukemiseen, on nioittaen, 10236: katsottu olevan välttämätöntä, että liiton toi- 10237: mintaa tuetaan myöskin julkisin varoin. Lii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 10238: tolle onkin vuosittain myönnetty 13 Pl. tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XVIII 10239: XVIII: 5 kohdalla valtionavustus (v. 1961: luvun 5 momentille 2 500 000 markan 10240: 9 252100 mk). Tämän tuen tnel.lkitys ja vält- lisäyksen käytettäväksi Käsi- ja Pien- 10241: tämättömyys on nykyoloissa yhä ilmeisempi, teollisuuden Keskusliitto r.y:n koko 10242: sillä esim. Suomen liittyminen Eftaan jo laa- toiminnan tukemiseen. 10243: jentaa liiton työkenttää huomattavasti. 10244: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 10245: 10246: Harras Kyttä. Victor Procope. Ale Holopainen. 10247: Juha Rihtniemi. Vaito Käkelä. Olavi Lahtela. 10248: Matti Liinamaa. 10249: 1695 10250: 10251: IV,378. - Rah.al. N: o 208. 10252: 10253: 10254: 10255: 10256: Kyttä ym..: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi metsän- 10257: hoitolautakunnille rakennus- ja toimistohuoneistolainojen 10258: lyhentämiseen. 10259: 10260: 10261: E d u s k u n n a ll e. 10262: 10263: Metsänhoitolautakuntien toiminta on viime kielisillä metsänhoitolautakunnilla yhteensä 10264: vuosina voimakkaasti kasvanut ja monipuo- 55 000 000 mk, joiden hoitaminen ilman eri- 10265: listunut. Erityisesti on lisääntynyt metsän- tyistä määrärahaa on ylivoimaista. Vähin 10266: omistajiin kohdistuva koulutustoiminta, määräraha, jonka turvin metsänhoitolauta- 10267: jonka lisäämistä on pidetty perusedellytyk- kunnat voitaisiin vapauttaa lainojen hoidosta 10268: senä yksityismetsätalouden edistämistyölle. aiheutuvista pahimmista taloudellisista vai- 10269: Lisääntynyt toiminta on · aiheuttanut sen, keuksistaan, on 30 000 000 markkaa, mikä 10270: että metsänhoitolautakuntien toimistotilat summa jakautuisi metsänhoitolautakuntien 10271: ovat henkilökunnan lisääntyessä käyneet riit- kesken seuraavasti: 10272: tämättömiksi ja että erityisesti metsänomis- 10273: tajien kouluttamiseksi on ollut rakennettava Lounais-Suomi . . . . . . . . . . . . mk 9 000 000 10274: koulutuspaikkoja. Näin metsänhoitolautakun- Satakunta . . . . . . . . . . . . . . . . , 5 000 000 10275: nat on pakotettu rakennustoimintaan, minkä Uusimaa-Häme . . . . . . . . . , 5 000 000 10276: hoitaminen on ollut mahdollista vain laina- Keski-Suomi . . . . . . . . . . . . . , 3 500 000 10277: varoin. Uusien toimistohuoneistojen rakenta- Pohjois-Pohjanmaa . . . . . . . . , 2 000 000 10278: miseen ei ole yhdessäkään tapauksessa saatu Koillis-Suomi . . . . . . . . . . . . . , 2 300 000 10279: valtion varoja ja vain kaksi nykyisistä yh- Lappi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . , 3 200 000 10280: deksästä suomenkielisistä metsänhoitokou- ----------~--------- 10281: Yhteensä mk 30 000000 10282: luista tai metsäkurssikeskuksista on raken- 10283: nettu valtion rahoittamina ja muut pää- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 10284: asiassa riittämättömin vientimaksuvaroin. 10285: Seurauksena tästä rakennustoiminnasta on että vuoden 1962 tulo- ja menoar- 10286: ollut useiden metsänhoitolautakuntien vel- vioon otettaisiin 30 000 000 markkaa 10287: kaantuminen eikä näiden velkojen hoitami- avustuksena metsänhoitolautakunnille 10288: seen ole pystytty yksityismetsätalouden edis- rakennus- ja toimistohuoneistolainojen 10289: tämiseen ja valvontaan myönnettyjen määrä- lyhentämiseen. 10290: rahojen turvin. Tällaisia lainoja on Suomen- 10291: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 10292: 10293: Harras Kyttä. Ale Holopainen. 10294: Sylvi Siltanen. Saara Forsius. 10295: 1696 10296: 10297: IV,379. -Rah.al. N:o 209. 10298: 10299: 10300: 10301: 10302: Käkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Syöpäyhdis- 10303: tyksen ja Syöpäsäätiön johtamien säteilybiologisten ja bio- 10304: fysiikallisten tutkimusten tukemiseen. 10305: 10306: 10307: Eduskunnalle. 10308: 10309: Huolimatta siitä, että meidän maassamme kälän yms. - merkitys säteilyn ,välivaras- 10310: on jo alustavasti järjootetty säteilevien lait- toina", runsaiden vesistöjemme osuus jne. 10311: teiden ja radioaktiivisten aineiden käytön Vastaavasti olisi tutkittava radioaktiivisten 10312: valvonta ja ilmakehän radioaktiivisuuden jätteiden aiheuttamat vaaratekijät. Paljon 10313: tarkkailu, ei meillä kuitenkaan ole voitu tutkimatonta on myös säteilyn käytössä lää- 10314: riittävästi tutkia säteilyn biologisia ja bio- ketieteellisiin tarkoituksiin ja tällöin lähinnä 10315: fysiikallisia vaikutuksia. Kansainvälisiin tut- näissä kohdin mahdollisesti esille tulevissa 10316: kimuksiin perustuva tieto on riittävä ta- perinnöllisissä vaikutuksissa. 10317: vanomalSla säteilyturvallisuustoimenpiteitä Edellä viitatut seikat ovat sitäkin tär- 10318: varten, mutta oman maan olosuhteet huo- keämpiä tutkimuksen kohteita juuri nyt, jol- 10319: mioon ottava tieteellinen tutkimus on joka loin jo suunnitellaan erilaisten elintarvikkei- 10320: tapauksessa välttämätön, jotta voitaisiin sel- den säilömistä säteilyttämällä puhumatta- 10321: vittää, mitkä ovat säteilyyn mahdollisesti kaan siitä, että säteilytys ilmeisesti on hal- 10322: liittyvät vaarat nykyisenä aikana, jolloin ra- vin keino säilyteastioiden sterilisoimiseen. 10323: dioaktiivisia aineita ja säteileviä laitteita tul- Samanaikaisooti lisääntyy säteilevien ainei- 10324: laan yhä lisääntyvässä määrässä ottamaan den käyttö teollisuudessa sekä raaka-aineiden 10325: käyttöön. että valmiiden tuotteiden tutkimisessa mo- 10326: Yleisesti tiedettäneen, että ihminen ikään nilla eri aloilla, joista tässä mainittakoon 10327: kuin ,varastoi" vastaanottamansa säteilyn. vain metalliteollisuus, öljyteollisuus ja kumi- 10328: Niin kauan kuin kysymys on pelkästä tavan- teollisuus. 10329: mukaisesta avaruussäteilystä, jota lisäävät Yleisesti tiedettäneen, että eräät syöpä- 10330: vain muutamat kosketukset keinotekoiseen taudit - ja näistä lähinnä verisyöpä ja sen 10331: säteilyyn - esim. lääketieteellisissä tutki- sukuiset sairaudet - saattavat osaltaan ai- 10332: muksissa ja hoidoissa, ns. itsestään valaise- heutua liiallisesta radioaktiivisen ja ionisoi- 10333: vien laitteiden käytössä jne. - tuskin kenen- van säteilytyksen alaisena olemisesta. Näin 10334: kään yksilön vastaanottama säteilymäärä ylit- ollen kysymys säteilyn vaikutuksen biologi- 10335: tää sitä rajaa, mitä nykyisin pidetään ter- sesta ja biofysiikallisesta tutkimuksesta lä- 10336: veydelle vaarattomana. Milloin säteilytystä heisesti liittyy syöpätautien tutkimukseen 10337: käytetään lääketieteellisiin tarkoituksiin, joko ja torjuntaan senkin vuoksi, että säteilytyk- 10338: tutkimukseen tai hoitoon, on lisäksi sairas- sen käyttö syöpätautien hoidossa on jo pe- 10339: kertomuksessa kirjattuna ne kerrat, jolloin rehdyttänyt alan tutkijat varsin laajalti 10340: potilas on joutunut säteilytykselle alttiiksi. säteilyn vaikutukseen elävään kudokseen. 10341: Toisin on kuitenkin laita silloin, kun ilma- Muissa pohjoismaissa, kuten Tanskassa, Nor- 10342: kehän radioaktiivisuus yllättävästi lisääntyy jassa ja Ruotsissa säteilybiologisen ja bio- 10343: ja säteilyn vaikutus kiertoteitä, esim. juoma- fysiikallisen tutkimuksen johto onkin näistä 10344: veden, ravinnon tai ravintona käytettyjen syistä suurelta osaltaan keskittynyt näiden 10345: teuraseläinten ravinnon mukana kulkeutuu maiden syöväntorjuntajärjestöille. Tällä ;jär- 10346: ihmisruumiiseen. Erityisesti meidän maas- jestelyllä on saavutettu kaksi merkittävää 10347: samme olisi tutkittava maantieteellisen ase- etua: ensinnäkin näiden kansanterveysjär- 10348: mamme tässä kohdin aiheuttamat tekijät, jestöjen luonteesta johtuen niiden johtoon on 10349: maaperämme ja kasvustomme - metsien, jä- kussakin maassa koottu alan korkeinta asian- 10350: IV,379. - Käkelä ym. 1697 10351: 10352: tuntemusta ja toiseksi niillä on ollut mah- varmaankin aikaa myöten tullaan kehittä- 10353: dollista hankkia tällaisiin tutkimuksiin val- maan myös tätä tutkimuksen suuntaa sitä 10354: tion varojen lisäksi myös vapaaehtoista tukea mukaa kuin niille valmistuu tarkoitukseen 10355: mm. näistä kysymyksistä kiinnostuneiden soveltuvia tutkimuslaitoksia, on nykyisen 10356: teollisnukffien ja muun elinkeinoelämän ta- yleistilanteen huomioon ottaen välttämätöntä 10357: holta. välittömästi ryhtyä edellä viitattuun tutki- 10358: Suomessa on valtiovallan toimesta jo en- mustyöhön kaikella mahdollisella tarmolla ja 10359: nestään uskottu tärkeitä kansanterveydellisiä käyttäen hyväksi jo olevia mahdollisuuksia. 10360: tehtäviä syöpäjärjestöjemme, Suomen Syöpä- Tässä esitetyn perusteella esitämme kunnioit- 10361: yhdistyksen ja Syöpäsäätiön yhteisesti hoi- tavasti, 10362: dettavaksi. Kun niillä on omistuksessaan 10363: tutkimuksessa tarvittavia säteilylähteitä ja että Ed·uskunta ottaisi vuoden 1962 10364: kun niillä on parhaillaan suunnitteilla radio- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIII lu- 10365: biologisen ja biofysiikallisen tutkimuksen ke- kuun uudelle momentille 20 000 000 10366: hittäminen yhteistoiminnassa niiden valtion markan määrärahan kertamenona Suo- 10367: elinten ja yliopistollisten laitosten kanssa, men Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsää- 10368: joita tällaiset kysymykset läheisesti kosketta- tiön johtamien säteilybiologisten ja 10369: vat, olisi välttämätöntä myös valtiovallan biofysiikallisten tutkimusten tukemi- 10370: taholta tukea tätä hanketta. Joskin yli- seen. 10371: opistojemme ja korkeakoulujemme taholla 10372: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 10373: 10374: Valto Käkelä. Sulo Hostila. Lempi Lehto. 10375: K. F. Haapasalo. Erkki Koivisto. Mikko Hult. 10376: Erkki Hara. Hannes Paaso. Veikko Kokkola. 10377: Kalle Matilainen. Väinö E. Nieminen. Sylvi Siltanen. 10378: Tauno Kelovesi. 10379: 10380: 10381: 10382: 10383: 29 E 706/61 10384: 1698 10385: 10386: IV,380.- Ra.b.al N: o 210. 10387: 10388: 10389: 10390: 10391: Käkelä. ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimmän opetuksen 10392: laajentamtista koskevan suunnitelman laatimista varten. 10393: 10394: 10395: E d u s k u n n a 11 e. 10396: 10397: Oppikoulujen lisääntymisen johdosta ja suunniteltava yhtenä ikokonaisuUitena. Asiaa 10398: sumten ikäluokkien tullessa korkeakouluihin selvitellessämme oV'at a:llekirjoittaneet pääty- 10399: on ylioppi'lastulvasta muodostumassa vaikea neet siihen, että professorien pätevyydellä 10400: sosiaalinen ongelma. Tämä nuoriso on kui- johdettua ylintä opetusta ja tutkimusta olisi 10401: tenkin maallemme suuri rikkaus ja sen kou- lisättävä esimerkiksi semaavalla tavalla: 10402: lutuksen järjestäminen sellaista valtion va- - humanistista opetusta Oulun yliopis- 10403: -.,:ojen käyrtltöä, että tuskin edullisempaa si- tossa sekä aluksi erityi~ti metsätalouteen 10404: joitusta on löydettävissä. Ne toimenpiteet, suuntautuvaa tutkimusta, jota varten olisi 10405: joita viime vuosina on tehty korkeakoulu- Rovaniemelle perustettava yliopiston Pohjois- 10406: opetuksen lisäämiseksi ovat täysin riittämät- Suomen tutkimuslaitoksen osasto, 10407: tömiä. Niinpä arvioidaan v. 1965 tulevan - Jyväskylän kasvartusopillisessa korkea- 10408: 15 000 uutta ylioppilasta, joista korkeakou- koulussa fyysismatemaattista opetusta oppi- 10409: luihin tai muihin !heidän pohjakoulutustaan koulunopettajain valmist~ksi, 10410: vastaaviin ammattioppilaitoksiin voidaan si- - kone- ja sähköalan diplomi-insinöörien 10411: joittaa vain n. puolet. Asian järjestely vaa- koulutusta Kuopiossa, 10412: tii erittäin piJmisia toimenpiteitä ja niin, - karjalaiseen kulttuuriin lrohdistuvaa 10413: että ma;an eri osien !tarpeet tulevat tasapuo- tutkimusta ja lähialojen opetusta Joensuussa, 10414: lisesti otetuiksi huomioon. Jotta opetuksen - kotitalouden ylintä opetusta ja tutki- 10415: ja tutkimuksen tasoa ei tarvitsisi alentaa, musta Lappeenrannassa sekä lääketieteen eri- 10416: olisi samalla suoritettava opintojen porras- koisalojen koulutusta ja 10417: tus niin, etrtä esimerkiksi rteknillisillä aloilla - teologisiin aineisiin ja lähitieteisiin liit- 10418: olisi nuorisolla nykyistä huomattavasti pa- tyvää opetusta ja tutkimusta Seinäjoella. 10419: remmat mahdollisuudet jatkaa ylimpiin op- Hajoittamalla ko:vkeakouluopetuksen laa- 10420: piarvoihin saakka muutakin kuin ylioppilas- jennus näin eri puolille maa;ta saadaan myös 10421: tutkinnon tietä. Suunniteltaessa tällaista maaikunrt:ien voimat mulman tämän vaikean 10422: opetuksen lisäämistä olisi samalla ortettava kysymyksen ratkaisemiseen ja ylioppilaiden 10423: huomioon jo olevien korkeakoulujen kehittä- asuntomahdollisuuksia riittävästi ilman, että 10424: mislinjat sekä ne tekijät, joiden pohjalle tarvitsee uhrata suuria kustoonuksia ylioppi- 10425: myöhell11Ilät laajennukset olisi rakennettava. lasa:suntoloihin. Korkeakoulujen välisellä 10426: Tarvitaan siis uutta korkeakouluopetuksen kiinteällä yhteistoiminnalla - esimerkiksi 10427: laajennussuunnitelmaa. yhteinen kanslerilaitos edellämainirtuHle lai- 10428: Jos tällainen suunnitelma jätetään jonkin toksille - voidaan poistaa liiallisen hajoi- 10429: komitean tehtäväksi r,'l.äärittelemättä etukä- tuksen haitat. 10430: teen tehtävää kyllin Y'ksity,iskohtaisesti, asia Ylläolev-an perusteella esirtämme, 10431: hautautuu kaukaiseen tulevaisuuteen. Koska 10432: opetuksen ja tutkimuksen laajentaminen olisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 10433: niin johdettaV'a, että haitallista kilpailua ei tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan 10434: synrtyisi eri paikk>a:kuntien ikesken, olisi ma;an markan määrärahan yksityiskohtaisen 10435: pohjois- ja itäosissa tapahtuvaan laajennuk- suunnitelman laatimiseksi ylimmän 10436: seen liittyvien oppilaitosten kehitrtämistä opetuksen ja tutkimuksen laajentami- 10437: IV ,380. - Käkelä ym. 1699 10438: 10439: seksi niin, että sitä järjestetään paitsi peenrantaan ja Seinäjoelle perustet- 10440: Oulun yliopiston ja Jyväskylän kas- tavissa korkeakouluissa tai niihin ver- 10441: vatusopillisen korkeakoulun toimesta rattavissa laitoksissa. 10442: myös Kuopioon, Joensuuhun, Lap- 10443: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 10444: 10445: Valto Käkelä. Reino Ala-Kulju. Lempi Lehto. 10446: Veikko Helle. Toivo Friman. Mikko Hult. 10447: Olavi Lahtela. Akseli Paarman. T. Kelovesi. 10448: Erkki Koivisto. Lyyli Aalto. Veikko Kokkola. 10449: Väinö Tikkaoja. 10450: 1700 10451: 10452: IV,381. - Rah.al. N: o 211. 10453: 10454: 10455: 10456: 10457: Käkelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ulkomaan- 10458: kaupan edistämiseen. 10459: 10460: 10461: Eduskunnalle. 10462: 10463: Hallituksen esityksessä v: n 1961 valtion mietinnöstä, joka rakentui näyttelytoimin- 10464: tulo- ja menoarvioksi on kauppa- ja teolli- tamme kokonaissuunnittelun tehostamiseen ja 10465: suusministeriön pääluokassa olevaa määrä- oli kaikissa suhteissa perusteltu, on hallitus 10466: rahaa 13 Pl. XVIII: 7 esitetty nostettavaksi katsonut voivansa esittää vientinäyttelytoi- 10467: 205 milj. mk:ksi siten, että tästä määrära- mintaan vain edellä mainittuja lisäyksiä, 10468: hasta käytettäisiin 80 milj. mk varsinaiseen jotka ottaen huomioon tämän vuoden lisä- 10469: vientinäyttelytoimintaan, 30 milj. Suomen menoarviossa hyväksytyn määrän merkitsevät 10470: teollisuusnäyttelyn tai suomalaisen näyttely- vain 51 milj. mk: n lisäystä esitetyn 186 10471: osaston aikaansaamiseksi jollain tärkeimmistä milj. mk:n asemasta. Täten on siis tehty 10472: kauppa-alueistamme Euroopan ja Pohjois- mitättömäksi Suomen vientinäyttelylautakun- 10473: Amerikan ulkopuolella sekä 95 milj. mk nan esittämä kokonaisratkaisu. 10474: uusien vientituotteiden markkinoinnin tuke- Maamme viennin lisääminen ja sen moni- 10475: miseksi. Hyväksyessään kuluvan vuoden tulo- puolistaminen on kuitenkin nykyisessä talou- 10476: ja menoarvion lausui eduskunta kuitenkin dellisen kehityksen vaiheessa ensiarvoisen 10477: odottavansa, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin tärkeä tehtävä. Hallituksen esityksen liit- 10478: toimenpiteisiin Suomen vientinäyttelyn jär- teenä olevassa kansantalousosaston katsauk- 10479: jestämiseksi Lontooseen. Tässä mielessä edus- sessa todetaan, että maamme taloudellinen 10480: kunta hyväksyi kuluvan vuoden toisessa lisä- kehitys tulee ensi vuonna hidastumaan ja 10481: menoarviossa mainitun määrärahan korotus- että. maamme taloudelliseen kehitykseen tulee 10482: esityksen 30 milj. mk, joka oli tarkoitus osit- vaikuttamaan suuresti se, miten vientimme 10483: tain käyttää tänä vuonna Englannissa jär- tulee kehittymään. Lisäksi on esimerkiksi 10484: jestettävän rakennusainenäyttelyesiintymisen YK: n pääsihteeri avatessaan Yhdistyneiden 10485: tukemiseksi, muiden teollisuudenalojen esiin- Kansakuntien taloudellisen ja sosiaalisen neu- 10486: tymisten Englannissa jäädessä paikallisten voston kokouksen viime kesänä todennut, että 10487: olosuhteiden vuoksi v: lle 1962. Tästä ja kansainvälinen tarjonta tulee ensi vuonna 10488: muusta näyttelytoiminnasta samoin kuin sii- lisääntymään. Nämä seikat pakottavat Suo- 10489: hen liittyvästä kaupallisesta tiedotustoimin- men talouselämän toisaalta oman 'kasvuvauh- 10490: nasta jätti Suomen vientinäyttelylautakunta tinsa säilyttämiseksi ja kasvavan tuontitar- 10491: 5. 5. 1961 kauppa- ja teollisuusministeriölle peen maksamiseksi ja toisaalta lisääntyvän 10492: puolentoista vuoden työn tuloksena erittäin kansainvälisen kilpailun johdosta entistä 10493: perustellun mietinnön, jossa katsottiin val- enemmän tehostamaan kilpailuaan ulko- 10494: tion tuen tarpeen ensi vuodelle nousevan mailla. Vientinäyttelytoiminta on suorin ja 10495: vientinäyttelyiden ja taloudellisen tiedotus- siten valtiovallan käytettävissä olevista kei- 10496: toiminnan osalta 245 milj. mk:aan. Tästä noista tehokkain vientimme lisäämiseksi ja 10497: määrästä esitettiin käytettäväksi varsinaiseen ansaitsee siten myös kaiken käytettävissä ole- 10498: näyttelytoimintaan ja siihen liittyvään tiedo- van tuen. 10499: tustoimintaan 175 milj. mk ja kaukomailla Ylläolevan perusteella ehdotamme kun- 10500: tapahtuvaan esiintymiseen, joksi Suomen nioittaen, 10501: vientinäyttelylautakunta esitti Brasilian, 70 10502: milj. mk. Huolimatta tästä ansiokkaasta ja että Eduskunta vuoden 1962 tulo- 10503: asiantuntijoiden lämpimästi kannattamasta ja menoarviossa korottaisi 13 Pl. 10504: IV,381. - Käkelä ym. 1701 10505: 10506: XVIII: 7 momentin kohdalla ulko- hen liittyvään taloudelliseen tiedotus- 10507: maankaupan edistämiseksi varattua toimintaan varattaisiin 200 m{ljoonaa 10508: määrärahaa hallituksen esityksestä 160 markkaa ja Euroopan ja Pohjois-Ame- 10509: miljoonalla markalla siten, että varsi- rikan ulkopuolella tapahtuvaan erityis- 10510: naiseen vientinäyttelytoimintaan ja sii- esiintymiseen 70 miljoonaa markkaa. 10511: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 10512: 10513: Valto Käkelä. Kalle Matilainen. Väinö E. Nieminen. 10514: K. F. Haapasalo. Juha Rihtniemi. Lempi Lehto. 10515: Sulo Hostila. 10516: 1702 10517: 10518: IV,382. - Rah.al. N: o 212. 10519: 10520: 10521: 10522: 10523: Käkelä; ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion tekn~'llisen 10524: tutkimuslaitoksen paloteknillisen laboratorion uudisraken- 10525: nusta varten. 10526: 10527: 10528: Eduskunnalle. 10529: 10530: Paloteknillistä tutkimusta on maassamme kin muiden lakisääteisten määräysten kuten 10531: voitu erittäin vähäisessä määrin suorittaa öljylämmityslaitteita samoin kuin nestekaa- 10532: johtuen siitä, että Valtion teknillisen tutki- sulaitteita koskevien määräysten sovellutta- 10533: muslaitoksen paloteknillinen laboratorio toi- minen tulee olemaan hyvin suuria hanka- 10534: mii erittäin epätarkoituksenmukaisissa ja ai- luuksia tuottavaa. 10535: van liian pienissä tiloissa. Kun vielä tämän Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten kun- 10536: vuoden kuluessa astuu voimaan uusi sisä- nioittaen ehdotamme, 10537: asiainministeriön paloluokituspäätös ja kun 10538: tämä edellyttää rakennusosien ja ~aineiden että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 10539: paloteknillistä koestusta-luokittelun perus- tulo- ja menoarvioon Valtion teknilli- 10540: taksi, tulee uuden paloluoki1uspäätöksen to- sen tutkimuslaitoksen paloteknillisen 10541: teuttaminen käytännössä hyvin vaikeaksi la- laboratorion uudisrakennusta varten 10542: boratorion puutteellisuuden tähden. Myös- 85 000 000 markkaa. 10543: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 10544: 10545: Valto Käkelä. Viljo A. Virtanen. 10546: Eino Raunio. Aaro Stykki. 10547: Olavi Lähteenmäki. 10548: 1703 10549: 10550: IV,383. - Rah.al. N: o 213. 10551: 10552: 10553: 10554: 10555: Käkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta kliinis-teoreettisten 10556: laitosten perustamiseen Etelä-Saimaan keskussairaalaan 10557: lääkärikoulutuksen järjestämistä varten. 10558: 10559: 10560: E d u s kun n a ll e. 10561: 10562: Eri yhteyksissä on todettu, että maas- ettei lääkäreiden taso m1ssaan tapauksessa 10563: samme on pula lääkäreistä. Paitsi yleistä pääsisi maassamme laskemaan, olisi varsin- 10564: lääkäripulaa on lisäksi vajausta eräiden eri- kin siinä vaiheessa, jolloin siirrytään käytän- 10565: koislääkäreiden kohdalla. Joukko tärkeitä nön opetukseen, ts. klinikkakoulutuksen 10566: lääkärintoimia on täyttämättä ja uudet pe- alusta alkaen varmistauduttava siitä, että ku- 10567: rustettavat keskussairaal·at vielä lisäävät lää- kin lääketieteen kandidaatti saa riittävää 10568: käritarvetta. Siirtyminen aikaa myöten ylei- henkilökohtaista ohjausta ja opetusta. Hel- 10569: seen sairausvakuutukseen voidaan toteuttaa singin Yliopiston lääketieteellisen tiedekun- 10570: vain olosuhteissa, joissa lääkärityövoimaa on nan uusi opetusohjelmasuunnitelma edellyt- 10571: käytettävissä runsaasti nykyistä enemmän. tää 90 uuden opiskelijan ottamista tiedekun- 10572: Huolimatta siitä, että sekä Helsingin että taan kunkin lukukauden alussa. Näyttää il- 10573: Turun yliopisto ovat valmiit ottamaan lää- meiseltä, että tiedekunnan ehdottama opetta- 10574: ketieteellisiin tiedekuntiinsa tähänastista javoimien lisäys myös klinikoilla on välttä- 10575: enemmän opiskelijoita ja että Oulun yliopis- mätön, vaikkakaan nykyisiä klinikkakursseja 10576: ton lääketieteellisen tiedekunnan merkitys ei sanottavasti suureunettaisi: tällä hetkellä 10577: vähin erin alkaa tuntua myös lääkäreiksi sairaaloiden rutiinityö ei jätä nykyiselle opet- 10578: koulutettavien määrässä, jo tälläkin hetkellä tajatyövoimalle riittävästi aikaa henkilökoh- 10579: on ratkaisematta kysymys siitä, millä tavoin taiseen ohjaukseen. On tuskin todennäköistä, 10580: aiotaan hoitaa täydentävä klinikkakoulutus että opiskelijamäärä voidaan kouluttaa val- 10581: niiden lääketieteen kandidaattien osalta, miiksi ·asettumatta alttiiksi sellaiselle vaaralle, 10582: jotka aikanaan valmistuvat Tanskan, Sveitsin että henkilökohtainen opetus hyvästä tah- 10583: ja Englannin yliopistoissa. Myös Saksan yli- dosta huolimatta ylisuuriksi kasvavilla kurs- 10584: opistoissa on lääkäriksi opiskelevia suomalai- seilla jää liian vähäiseksi. Lääketieteellisen 10585: sia tiettävästi jo toistasataa. Heitäkään ei tiedekunnan edustajat ovat jo sitä paitsi il- 10586: voida julistaa laillistetuiksi lääkäreiksi en- moittaneet, ettei tiedekunnalla ole edellytyk- 10587: nenkuin he ovat saaneet noin 2 vuoden ajan siä amanuenssin toimissa tapahtuvan koulu- 10588: klinikkakoulutusta kotimaassaan. tuksen antamiseen riittävän laajassa mitassa 10589: Yliopistojemmc lääketieteelliset tiedekunnat eikä missään tapauksessa täydentävän koulu- 10590: kouluttavat ainoastaan yleislääkäreitä. Uu- tuksen antamiseen Englannissa, Tanskassa, 10591: sien määräysten edellyttämä järjestelmälli- Saksassa ja Sveitsissä valmistuville kandidaa- 10592: nen erikoislääkärikoulutus on organisoimatta. teille ja lisensiaateille. 10593: Ratkaisematta on myöskin kysymys siitä, Meidän maamme olosuhteissa lienee tuskin 10594: missä tullaan antamaan se amanuenssin toi- mahdollista perustaa täydellisiä lääketieteel- 10595: messa tapahtuva lisäkoulutus, mihin Helsin- lisiä tiedekuntia useampia kuin ne kolme, 10596: gin Yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan jotka jo ovat toiminnassa. Kandidaattivai- 10597: uusi opetussuunnitelma pyrkii. heeseen päättyvä peruskoulutus edellyttää 10598: Kaikki nämä seikat kehoittavat viipymättä näet niin laajoja ja suurimittaisia laitoksia 10599: harkitsemaan avoinna olevien, lääkärikoulu- ja monessa kohdin myös niin paljon yhteyk- 10600: tukseen liittyvien kysymysten pikaista rat- siä muihin tiedekuntiin, että lääketieteellis- 10601: kaisemista. Kun samalla on pyrittävä siihen, ten tiedekuntien määrän lisäämisen sijasta 10602: 1704 IV,383. - Lääkärikoulutus. 10603: 10604: 10605: pikemminkin olisi pyrittävä peruskoulutuk- koulutustoiminta on omansa lisäämään hen- 10606: sen tehostamiseen jo olevien tiedekuntien kilökunnan tarvetta myös varsinaisilla sai- 10607: puitteissa. Kandidaattien opetus sen sijaan raalaosastoilla. 10608: voitaisiin järjestää perustamalla ensin yksi, Lappeenrannan kaupungissa sijaitseva 10609: myöhemmin kenties toinen lääketieteellinen Etelä-Saimaan keskussairaala täyttää jo ny- 10610: koulutuspaikka johonkin toimivaan, uuteen kyisellään varsin pitkälle edellä luetellut edel- 10611: keskussairaalaan. lytykset. Mikäli klinikkakurssien järjestämi- 10612: Klinikka- ja erikoislääkärikoulutuksen edel- nen Etelä-Saimaan keskussairaalassa aloitet- 10613: lytykset. taisiin, sen toimintapiiriksi tulisi kiinteästi 10614: Jotta tarvittava erikoisalojen koulutus, Mikkelin, Savonlinnan ja Etelä-Saimaan kes- 10615: joka annetaan ns. klinikkakursseilla, voisi kussairaalapiirit sekä vaihtoehtoisesti joko 10616: joustavasti tapahtua, on edellytettävä, että Etelä-Kymen keskussairaalapiiri taikka Poh- 10617: siinä sairaalassa tai sairaalaryhmässä, johon jois-Karjalan keskussairaalapiiri. Mainitta- 10618: lääketieteellinen klinikkakoulutus aiotaan koon, että jo nykyisin Etelä-Saimaan kes- 10619: kytkeä, on riittävä materiaali kaikkia koulu- kussairaala vastaanottaa huomattavan mää- 10620: tuksessa tarvittavia erikoisaloja varten. Sekä rän eräiden erikoisalojen potilaita kaikista 10621: USA:ssa että Ruotsissa noudatettavien nor- näistä keskussairaalapiireistä. Ns. syöttö- 10622: mien mukaan tämä edellyttää sairaalalaitosta, alueen asujamisto olisi siten tarvittavan 10623: joka palvelee noin 750 000-1 000 000 asuk- suuri, yli 750 000 asukasta. 10624: kaan piirissä. Koulutussairaala ei tällöin Etelä-Saimaan keskussairaalapiirin kun- 10625: luonnollisestikaan saa eikä voi olla piirin tainliitto on jo aikaisemmassa vaiheessa pit- 10626: ainoa sairaala, vaan sen on oltava yleissai- källe suunnitellut keskussairaalan laajenta- 10627: raala suppeampaa aluetta varten ja koot- mista nykyisestään, koska eräät osastot ovat 10628: tava piirin muista yleissairaaloista erilkoista- olleet alimitoitettuja. Lisäksi on jo pitkään 10629: pauksia ja lisäksi oltava sellaisena keskuk- ollut vireillä suunnitelma sädehoito-osaston 10630: sena, mihin ns. suppeampien erikoisalojen perustamisesta keskussairaalan yhteyteen. 10631: diagnostinen ja terapeuttinen toiminta kes- Lääketieteellisen klinikkakoulutuksen järjestä- 10632: kittyy piirissään. minen edellyttäisi oikeastaan tähän astisten 10633: Toisena tärkeänä edellytyksenä on, että suunnitelmien ylittämistä ainoastaan ihotau- 10634: sellainen sairaala tai sairaalaryhmä, jonka tiosaston perustamisella ja naistentautiosas- 10635: yhteydessä lääketieteellinen klinikkakoulutus tojen laajentamisella. Niiden yhteensä vaa- 10636: tapahtuu, jo nykyisellään on siinä määrin timat 50-85 sairaansij-aa ovat vain pieni 10637: täydellinen ja hyvin varustettu, että suurem- osa jo laaditun suunnitelman kokonaiskustan- 10638: mitta kustannuksitta voidaan sairaalakeskuk- nuksista. Tarpeellinen mielitautiopin opetus 10639: seen liittää tarvittavat lisätilat joitakin eri- voisi tapahtua läheisessä Rauhan mielisairaa- 10640: koisaloja varten. Tällöin tulee jälleen ottaa lassa ja keuhkosairauksien opetus pääosin 10641: huomioon myös koko piirin optimaalinen sai- niin ikään lähellä sijaitsevassa Tiuruniemen 10642: raalapaikkojen tarve ja koulutustoiminnan sairaalassa. Kummassakaan näissä laitoksessa 10643: aiheuttama lisätarve. ei tarvitse mitään uusia perustamiskustan- 10644: Kolmantena tärkeänä edellytyksenä on, nuksia. 10645: että tällaiseen koulutussairaalaan on saata- Viimeaikainen Helsingin ja Turun yliopis- 10646: vissa riittävä määrä hyväksyttävät pätevyys- tojen lääketieteellisten tiedekuntien profes- 10647: vaatimukset täyttäviä kouluttajia professo- sorin virkojen täyttämisten yhteydessä on 10648: reista ja apulaisprofessoreista alkaen. ilmennyt, että maassamme on professoripä- 10649: Neljäntenä oleellisena edellytyksenä on se, tevyyden saavuttaneita lääketieteen eri alo- 10650: että nykyisin kuntien hallinnassa ja omis- jen dosentteja niin runsaasti, että koulutus- 10651: tuksessa olevista keskussairaaloista löytyy voimien saanti näyttää turvatulta. 10652: sellainen, jonka omistajakunnat ovat valmiit Hahmoiteltu opettajavoima pystyy koulut- 10653: luovuttamaan tonttimaata tarvittavan kliinis- tamaan laskelmien mukaan 20-24 kandi- 10654: teoreettisten laitosten yhteisen instituuttira- daattia käsittäviä kursseja, jolloin siis kuna- 10655: kennuksen rakentamista varten ottaen huo- kin vuonna voitaisiin yhteensä ottaa 40-80 10656: mioon myös korkeakoulun tarvitseman kes- uutta kandidaattia tähän lääkäreiden koulu- 10657: kuskirjaston ja hallintotilojen tarpeen, ja tuskeskukseen, joko Helsingin, Tururr tai 10658: että myönteisesti suhtaudutaan siihen, että Oulun yliopistoista. Huomattava on, että 10659: IV,383.- Käkelä ym. 1705 10660: 10661: opetus tällöin tulee olemaan hyvin suurelta riittää oikeastaan vain kirurgisia ja sisa- 10662: osalta henkilökohtaista ja siis varsin teho- tautipotilaita varten, joten muita ryhmiä 10663: kasta. varten olisi poliklinikkaa huomattavasti laa- 10664: Valtion maksettaviksi tulevat palkat olisi- jennettava. Kysymyksessä olisi noin 700- 10665: vat yhteensä 60 000 000 mk, minkä lisäksi 1 000 m2: n lisätarve ja vastaavasti 4-5 000 10666: ikälisiin olisi varattava arviolta n. 8 000 000 m3:n rakennustarve. - Samalla on huoma;t- 10667: mk ja opetuslisiin arviolta n. 11000 000 mk. tava, et,tä eräiden osastojen laajentaminen 10668: Kunakin kalenterivuonna jouduttaisiin suo- ja joidenkin sijo~ttaminen uusiin tiloihin 10669: rittamaan amanuenssin virkojen haitijoille edellyttää jossakin määrin rakennuskorjauk- 10670: yhteensä n. 27 000 000 mk. Muut kustan- sia myös nykyisen sairaalarakennuksen si- 10671: nukset jakautuisivat sairaaloiden osalta lm- sällä. 10672: ten tähänkin asti valtion ja kuntien kesken, 10673: ellei kohonneiden kustannusten vuoksi haluta Kliinis-teoreettisten laitosten instituutti- 10674: kustannusten jakoon soveltaa lakia yliopis- ra:kennus: 10675: tollisista keskussairaaloista. Kliinis-teoreettiset laitokset voidaan var- 10676: Lisärakennukset. maankin parhaiten sijoittaa samaan raken- 10677: Silmä-, korva- ja sädehoito-osastot. nukseen. Kysymykseen tulevat 5 laitosta 10678: tarvitsevat eläintalleineen, työsaleineen, yh- 10679: Etelä-Saimaan keskussairaalapiirin asukas- teisine tiloineen ja luentosaleineen noin 10680: määrän ja potilasaineiston vuoksi on joka 18 000 m3. Tämä vastaa noin 4 500 m2 lat- 10681: tapauksessa käynyt välttämättömäksi nykyis- tiapinta-alaa. Tällöin on edellytetty, että 10682: ten silmä- ja korvaosastojen korvaaminen sairaalarakennukseen, joko uudelle tai jo 10683: uusilla, suuremmilla osastoilla. Lisäksi Kaak- ennestään valmiille osalle saadaan sijoite- 10684: kois-Suomen sy()päpotilaiden hoito edellyttää tuksi viisi noin 100 m2: n suuruista luento- 10685: sädehoito-osaston perustamista Etelä-Saimaan salia. 10686: keskussairaalan yhteyteen vähintään kolmen 10687: keskussairaalapiirin sädehoitopotilaiden kes- 10688: Keskuskirjasto: 10689: kittämistä varten. Keskussairaala on sa- 10690: malla joka tapauksessa velvollinen rakenta- Keskuskirjastoa varten tarvittaneen käsi- 10691: maan uuden, suuren väestösuojan. Nämä varastoksi ja lukusaliksi noin 500 m2, minkä 10692: rakennushankkeet on suunniteltu toteutetta- lisäksi voidaan ajatella ns. ei valoisaa tilaa 10693: viksi luomalla nykyisen poliklinikkasiiven vähintään 1000 m2. Jos keskuskirjastokin 10694: itäpuolelle nykyiseen rakennusrunkoon käy- sijoitetaan instituuttirakennukseen, nousee 10695: tävillä yhdistetty lisärakennus, johon tarvit- rakennuksen kokonaiskuutiomäärä noin 22-- 10696: tavat osasto- ym. :tilat sijoitettaisiin. Perus- 25 000 m3:iin. 10697: suunnitteluissa osoitettu sairaansijojen tarve 10698: ylittää tämän täydennyssuunnitelman ainoas- Rakennukset yhteensä: 10699: taan 55-85 paikalla, mikä kokonaiskustan- I. Ne rakennukset, joihin kunnat osallistuvat 10700: nuksia arvioitaessa ei liene ratkaisevaa suu- mk 10701: ruusluokkaa oleva kustannuserä. a. joka tapauksessa raken- 10702: Koulutuksen takia välttämä:ttömät laajen- nettava lisäosa 15 000 m3 10703: nukset sairaalassa. + 85 paikan vaatima lisä- 10704: Koulutuksen järjestämistä varten joudu- tila= 22 000 m3 . . . . . . 220 000 000 10705: taan sairaalaa laajentamaan edellä edelli- b. entisen sairaalan muutos- 10706: sessä kohdassa mainituilla 85 paikall11. työt . . . . . . . . . .. . . . . . . . 5 000 000 10707: Vaikka uuteen lisärakennukseen siirrettäi- c. irtain edellä mainittuihin 10708: siinkin poliklinikka siltä osin, mikä koskee tiloihin . . . . . . . . . . . . . . . 75 000 000 10709: sädehoitoon määrättyjä syöpäpotilaita, silmä- 10710: ja korvatautien osastoille saapuvia potilaita 300 000000 10711: tai vastaavia päivystystapauksia, nykyinen 10712: poliklinikka Etelä-Saimaan keskussairaalassa Valtion osuus 1h = n. 200 milj. mk 10713: jää ilmeisesti liian ahtaaksi. On huomattava, II. Valtion suorittamat rakennuskustannukset 10714: että poliklinikoilla tapahtuu tärkeä osa kan- b. poliklinikan lisätilat 5 000 10715: didaattiopetuksesta. Nykyinen poliklinikka m3 a 12 000 . . . . . . . . . . 60 000 000 10716: 30 E 706/61 10717: 1706 IV,383. - Lääkärikoulutus. 10718: 10719: 10720: c-e. instituuttirakennus apulaisprofessuuria. Näiden virkojen halti- 10721: 24 000 m3 a 10 000 . . . . 240 000 000 jat toimisivat esim. seuraavilla osastoilla: 10722: d. välttämätön irtain koh- sisätaudit, kirurgia, naistentaudit ja synny- 10723: tiin b.-e. . . . . . . . . . . . . 200 000 000 tykset sekä lastentaudit. Jo samaan aikaan 10724: 400000 000 olisi ilmeisesti perustettava apulaisprofes- 10725: suuri myös mielitautiopin opetusta varten 10726: Valtion osuus !-kohdasta .... . 200 000 000 ja viranhaltija !toimisi Rauhan piirimielisai- 10727: II-kohdasta .... . 400 000 000 raalassa. Nämä apulaisprofessuurit muutet- 10728: taisiin myöhemmin professorinviroiksi vii- 10729: Valtion rahoitus yhteensä ... . 600 000 000 meistään siinä vaiheessa, jolloin Helsingin 10730: yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan otta- 10731: Koulutustoiminnan aloittaminen mat uudet opiskelijat valmistuvat kandidaa- 10732: Edellä on hahmoiteltu verrattain täydelli- teiksi. Tällä tavoin jäisi rakennusohjelman 10733: nen ja toimintakykyinen klinikkakoulutusoh- toteuttamiselle aikaa noin 3 vuotta ja kus- 10734: jelma. Johtavana ajatuksena on ollut, ettei tannukset jakautuisivat vastaavasti. 10735: koulutustasossa pääse tapahtumaan laskua Kaikkeen edelläolevaan viitaten ehdo- 10736: nykyisestä. Samalla on luotu ohjelma ensim- tamme kunnioittaen, 10737: mäistä varsinaista erikoislääkärien koulutus- 10738: keskusta varten. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 10739: Uuden koulutussairaalan toiminnan aloit- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan 10740: taminen tapahtuu luonnollisesti vaiheittain. markan määrärahan kliinis-teoreettis- 10741: Ensimmäisessä vaiheessa tulisi toteuttaa ten laitosten ja instituuttirakennusten 10742: amanuenssikoulutus joko erillisenä korkea- suunnittelun ja rakennustöiden aloit- 10743: kouluna tai yhteistoimin Helsingin yliopis- tamista varten lääkärikoulutuksen jär- 10744: ton lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. jestämiseksi Etelä-Saimaan keskussai- 10745: Tätä varten täytyisi ilmeisesti perustaa 2-5 raalassa. 10746: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 10747: 10748: Valto Käkelä. Sulo Hostila. 10749: Kalle Matilainen. Lempi Lehto. 10750: Juha. Rihtniemi. Tauno Kelovesi. 10751: Yrjö Sinkkonen. Veikko Kokkola. 10752: 1707 10753: 10754: IV,384. - Rah.al. N: o 214. 10755: 10756: 10757: 10758: 10759: Käkelä. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta postitalo- 10760: jen rakentamiseksi posti- ja lennätinlaitokselle. 10761: 10762: 10763: E d u s k u n n a ll e. 10764: 10765: Vuoden 1962 tulo- ja menoarvioesityksen tänä syksynä. Kiireellinen on postitalon ra- 10766: 19 Pl. 1 luvun 33 momentin kohdalle on kentaminen mm. Poriin, Kokkolaan, Turun 10767: merkitty postitalojen, autovarikkorakennus- Raunistulaan, Kristiinankaupunkiin, Haapa- 10768: ten ja varastorakennusten sekä toimistohuo- mäelle ja Lohjalle. Toijalaan ja Seinäjoelle 10769: neistoja varten tarvittavien kiinteistö- ja olisi rakennettava yhteinen asema- ja posti- 10770: asunto-osak:keiden hankkimiseksi ja viestilait- talo. Tampereen postitalon rakennussuunni- 10771: teiden laitesuojien rakentamiseksi 500 000 000 telmat ovat niinikään valmiina. Samoin 10772: mk. olisi ensi tilassa aloitettava postiautovari'kko- 10773: Posti-, lennätin- ja valtionpuhelinliiken- jen rakentaminen mm. Lappeenrantaan, 10774: teen jatkuvasti lisääntyessä ja kehittyessä Joensuuhun, Vaasaan, Mikkeliin ja Turkuun. 10775: ovat virkatilat monissa posti- ja lennätin- Autovarikkojen kustannusarvio on n. 200 10776: laitoksen toimipaikoissa käyneet erittäin ah- milj. mk varikkoa kohti. Puhelinliikenteen 10777: taiksi ja epäkäytännöllisiksi. Tehtävien hoi- automatisointiin liittyvä puhelinkeskussuo- 10778: taminen niissä on vaikeata ja myös asioiva jien rakennusohjelma v: ksi 1962 vaatisi jo 10779: yleisö odottaa kohtuudella uutta 'ajanmu- yksistään sekin suunnitelman mukaan yli 10780: kaista postitaloa paikkakunnalle. Postin suuri 500 milj. markan menoa. 10781: kassaliikenne edellyttää kunnollisia rahalii- Kun edellä selostettukin on v<ain osa posti- 10782: kenteen hoitamismahdollisuuksia, joita van- ja lennätinlaitoksen kiireellisestä rakennus- 10783: hoissa tiloissa ei ole. Ne eivät myöskään ohjelmasta, on tulo- ja menoarvioesitykseen 10784: täytä voimaan tulleen työturvallisuuslain merkitty summa niin pieni, että sillä ei voida 10785: vaatimuksia. rMitä postiautovarikkoihin tu- pätevästi hoitaa edes kiireellisintä huoneisto- 10786: lee, joudutaan useilla paikkakunnilla nykyi- tilojen rakennusohjelmaa posti- ja lennätin- 10787: sin pitämään kallista liikennekalustoa ul- laitoksessa. 10788: kosalla ja korjaushuoltoa ei voida suorittaa Tämän johdosta ja kun määrärahan myön- 10789: sillä teholla, jota liikenteen laajuus vaatisi. tämisellä tätä varten parannetaan ty<:nli- 10790: Kun väestönsuojelulain mukaan tärkeimmät syyttä, ehdotamme kunnioittaen, 10791: puhelinliikenteen kaukokeskukset on suojat- 10792: tava, ·on puhelinliikenteen kehittäminen ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 10793: automatisointi riippuvainen ns. laitesuojien tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun 10794: rakentamisesta. 33 momentille lisäyksenä 200 000 000 10795: Posti- ja lennätinlaitoksessa on suunnitel- markkaa postitalojen, autovarikkora- 10796: mat valmiina välttämättömien postiJtalojen, kennusten ja puhelinkeskusten laite- 10797: autovarikkojen sekä laitesuojien rakentamista suojien ·rakentamiseksi posti- ja len- 10798: varten. Oulun postitalon, jonka urakka- nätinl.aitokselle. 10799: summa on 375 milj. mk, rakentaminen alkaa 10800: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 10801: 10802: Valto Käkelä. Kalle Matilainen. 10803: Veikko Helle. Sulo Hostila. 10804: Lempi Lehto. 10805: 1708 10806: 10807: IV,385. - Rah.al. N: o 215. 10808: 10809: 10810: 10811: 10812: Lahtela ym.: JYiäärämhan osoittamisestct maantien 1·akentami- 10813: seksi Kemijärven J avarusvastuun asuhtsalueelta Pelkosen- 10814: niemen kirkonkylään. 10815: 10816: 10817: E d u s k u n n a ll e. 10818: 10819: Eduskunta hyväksyi 28 päivänä helmi- tarpeellisena tie- ja .-esirakennushallituskin. 10820: kuuta 1958 toivomuksen hallitukselle, että Ehdotamme kunnioittavasti, 10821: se ryhtyisi toimenpiteisiin tutkimuksen toi- 10822: mittamiseksi tien rakentamiseksi Kemijärven että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 10823: J avarusvastuun asutusalueelta Pelkosennie- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan 10824: men kirkonkylään. Tämän 20 km: n pituisen markan määrärahan maantien raken- 10825: tien rakentaminen olisi kiireellisesti toteu- tamiseksi Kemijärven Javarusvastuun 10826: tettava myös siitä syystä, että sitä pitää asutusalueelta Pelkosenniemen kirkon- 10827: kylään. 10828: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 10829: 10830: Olavi Lahtela. Erkki Koivisto. 10831: Markus Niskala. Akseli Paarman. 10832: 1709 10833: 10834: IV,386. - Rah.al. N: o 216. 10835: 10836: 10837: 10838: 10839: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami- 10840: seksi lllenesjärveltä RepojoeUe. 10841: 10842: 10843: E d u s k u n n a ll e. 10844: 10845: Yhdystien rakentaminen Inarista Enon- nakin Repojoelle saakka. Esitämmekin kun- 10846: tekiölle on ollut vireillä jo kauan. Tie on nioittavasti, 10847: nyt valmis Menesjärvelle saakka. 10848: Kun mainittu yhdystie on erittäin tärkeä että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 10849: Pohjois-Lapin liikenteelle ja on omiaan edis- tulo- ja menoarvioon 20 'miljoonan 10850: tämään mainitun alueen metsä- ja porota- markan määrärahan maantien raken- 10851: loutta sekä turistiliikennettä, olisi syytä vii- tamiseksi lJ!lenesjärveltä Repojoelle. 10852: vyttelemättä ryhtyä ·tien rakentamiseen ai- 10853: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 10854: 10855: Olavi Lahtela. Erkki Koivisto. Akseli Paarman. 10856: 1710 10857: 10858: IV,387.-Rah.al. N:o 217. 10859: 10860: 10861: 10862: 10863: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien rakentami- 10864: sen aloittamiseksi Taivalkoskelta Kemijärvelle. 10865: 10866: 10867: Eduskunnalle. 10868: 10869: Kainuun ja PeräpOhjolan talouselämän vosten maLmikuljetukset. Suunnitellun ra- 10870: kohottamiseksi suunnitelman laatinut komi- dan vaikutuspiirissä on löydetty myös mal- 10871: tea on mietinnössään (N :o 10/1938) suosi- miaiheita, jotka voivat ennen pitkää johtaa 10872: tellut rakennettavaksi rallltatien Kontiomäeltä kaivostoimintaan. Posion Maani!llkavaaran 10873: Taivalkosken kautta Kemijärvelle. Komitea vermikuliitti on edelleen jatkuvan mielen- 10874: esitti samalla, että rautatietä :ryhdyttäisi·in kiinnon kohteena, sillä joudutaanhan nyt 10875: rakentamaan myös Kemijärveltä käsin. Rata tuomoon mainittu raaka-aine maahamme Af- 10876: on nyt valmis Taivalkoskelie asti, mutta sen rikasta saakka. Alueen metsävarojen hyväk- 10877: jat:lm.misesta ei ole vielä .tehty päätöstä. sikäytölle raJta on myös tarpeellinen. 10878: Eduskunnan päätöksen mukaisesti on Taival- Edellä olevan perusteella ja viittaamalla 10879: kosken-Posion-Kemijärven ratasuunnalla vuodest·a 1921 alkaen tehtyihin lukuisiin 10880: suoritettu täyskoneellinen tutkimus. Radan eduskunta-aloitteisiin radan ra!ken:tamiseksi 10881: tarpeehlisuudesta on oltu yklsimielisiä. Nyt esitämme kunnioittavasti, 10882: kun Kemijärvelle ryhdytään rakentamaan 10883: puunjalostustehdasta, on rautatie entistäkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 10884: tärkeämpi, sillä radan rakentamisella lyhen- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan 10885: netään kuljetusmatkaa Kemijärvelitä koko markan määrärahan rautatien raken- 10886: vuoden auki olevaan satamaan n. 100 km:Uä. tamisen aloittamiseksi Taivalkoskelta 10887: Rautatie on ensiarvoi·sen tärkeä myös muille Kemijärvelle. 10888: kuljetuksille. Näistä mainittakoon Misin kai- 10889: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 10890: 10891: Olavi Lahtela. Hannes Paaso. 10892: Markus Niskala. Akseli Paarman. 10893: Erkki Koivisto. Eetu Karjalainen. 10894: 1711 10895: 10896: IV,388.- Rah.al. N: o 218. 10897: 10898: 10899: 10900: 10901: Lahtela. ym..: Määrärahan. osoittamisesta maantien rakentami- 10902: seksi Rovaniemen maalaiskunnan Saarenkylästä Sinettään. 10903: 10904: 10905: E d u s kun n a 11 e. 10906: 10907: Viitaten lukuisiin aloitteisiin Rovaniemen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 10908: mlk: n Saarenkylän-Markkasuvannon maan- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan 10909: tien rakentamisesta ja siihen, että tiestä on markan määrärahan maantien raken- 10910: tutkittu ja suunnitelmat valmiina kustannus- tamiseksi Rovaniemen maalaiskunnan 10911: arvioineen osuudelle Saarenkylä-Sinettä, Saarenkylästä Sinettään. 10912: esitämme kunnioittavasti, 10913: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 10914: 10915: Olavi Lahtela. Erkki Koivisto. Akseli Pa.arma.n. 10916: 1712 10917: 10918: IV,389. - Rah.al. N: o 219. 10919: 10920: 10921: 10922: 10923: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta yhdysmaantien m- 10924: kentamiseksi Hietalasta Hanhimaahan Kittilän kunnassa. 10925: 10926: 10927: E d u s k u n n a ll e. 10928: 10929: Kittilän kunnassa olevien Hietalan ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 10930: Hanhimaan kylien n. 9 km: n pituisen yhdys- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan 10931: tien rakentamisesta on tehty jo lukuisia aloit- markan määrärahan yhdysmaantien 10932: teita. Ne eivät ole kuitenkaan vielä johtaneet rakentamiseksi Kittilän kunnan Hieta- 10933: myönteiseen päätökseen. Kun tien rakenta- lasta saman kunnan H anhimaahan. 10934: minen on Kittilän kunnan sisäiselle liiken- 10935: teelle ja valtion metsien hyväksikäytölle ensi- 10936: arvoisen tärkeä, esitämme kunnioittavasti, 10937: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 10938: 10939: Olavi Lahtela. Erkki Koivisto. Akseli Paarman. 10940: 1713 10941: 10942: IV,390. - Rah.al. N: o 220. 10943: 10944: 10945: 10946: 10947: s~1lan rakentami- 10948: Lahtela ym..: Määrärahan osoittamisesta 10949: seksi Kemijärven-Luusuan-Rovaniemen maantiellä ole- 10950: vaan Lautasalmeen. 10951: 10952: 10953: E d u s k u n n a ll e~ 10954: 10955: Kemijärven-Luusuan-Rovaniemen maan- telyn yhteydessä allas, on lossin ylitys talvis- 10956: tien liikennettä hidastaa jatkuvasti Lautasal- aikaan mahdoton. Esitämmekin kunnioitta- 10957: men lossi Kun päivittäinen kuljetustarve vasti, 10958: nousee n. 300 autoon, on selvää, että liikenne 10959: ruuhkautuu. On myös otettava huomioon että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 10960: Kemijoki Oy:n voimalaitosten rakennustöi- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan 10961: den ja Kemijärvelle rakennettavan puun- markan määrärahan sillan rakentami- 10962: jalostustehtaan kuljetukset, joille lossi tuot- seksi Kemijärven-Luusuan-Rovanie- 10963: taa ylivoimaisia vaikeuksia. Kun Kemijär- men maantiellä olevaan Lautasalmeen. 10964: vestä muodostetaan Kemijoen vedensäännös- 10965: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 10966: 10967: Olavi Lahtela. Erkki Koivisto. Akseli Paarman. 10968: 10969: 10970: 10971: 10972: 31 E 706/61 10973: 1714 10974: 10975: IV,391. - Rah.al. N: o 221. 10976: 10977: 10978: 10979: 10980: Lahtela ynt.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseksi 10981: Sodankylän kunnan Otajärven kylästä Pelkosenniemen- 10982: Sadankylän maantielle. 10983: 10984: 10985: E d u s k u n n a ll e. 10986: 10987: :Maantien rakentaminen Sodankylän Ora- työllisyysdhjelmaansa. Esitämmekin kun- 10988: järven kylästä Pelkosenniemen-Sodankylän nioittavasti, 10989: maantiehen on ollut vireillä mainitun tien 10990: valmistumisesta alkaen. Asiasta on tehty lu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 10991: kuisia eduskunta~aloitteita ja Sodankylän tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan 10992: kunta on esittänyt siitä useita toivomuksia. markan määrärahan tien rakentami- 10993: Nytkin ,kunta on ottanut mainitun tien ra- seksi Sodankylän kunnan Orajärven 10994: kentamisen kiireellisimpänä ja tärkeimpänä kylästä P elkosenniemen-Sodankylän 10995: maantielle. 10996: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 10997: 10998: Olavi Lahtela. Markus Niskala. Erkki Koivisto. 10999: 1715 11000: 11001: IV,392.- Rah.al. N: o 222. 11002: 11003: 11004: 11005: 11006: Lahtela. ym. : Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami- 11007: seksi Kemijärven Soppelasta Räisälään. 11008: 11009: 11010: E d u s k u n n a ll e. 11011: 11012: Eduskunta lausui 16 pa1vana lokakuuta että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 11013: 1956 hallitukselle toivomuksen, että hallitus tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan 11014: ryhtyisi kiireellisesti :toimenpiteisiin maan- markan suuruisen määrärahan maan- 11015: tien rakentamiseksi Kemijärven kunnassa tien rakentamiseksi Kemijärven Sop- 11016: olevasta Soppelan kylästä saman kunnan pelasta Räisälään. 11017: Räisälän kylään. Töitä ei kuitenkaan vielä- 11018: kään ole aloitettu, joten ehdotamme kun- 11019: nioittavasti, 11020: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 11021: 11022: Olavi I.abtela. Erkki ltoivisto. 11023: Markus N"ukala. Akseli Paarma.n. 11024: 1716 11025: 11026: IV,393. -Ra.h.a.l. N:o 223. 11027: 11028: 11029: 11030: 11031: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta Vuojärve~ava 11032: ruksen tien rakentamiseksi maantieksi Kemijärven-Pel- 11033: kosenniemen maantielle asti. 11034: 11035: 11036: E d u s k u n n a ll e. 11037: 11038: Eduskunta hyväksyi 9 pa1vana lokakuuta että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 11039: 1956 toivomuksen hallitukselle, että se ryh- tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan 11040: tyisi kiireellisesti toimenpiteisiin Kemijärven markan määrärahan V uojärven-Ja- 11041: Javaruksen-Sodankylän Vuojärven välisen varuksen tien rakentamiseksi maan- 11042: tien saattamiseksi maantienä asianmukaiseen tieksi Kemijärven-Pelkosenniemen 11043: kuntoon. Kun näin ei ole vieläkään tapah- maantielle asti. 11044: tunut esitämme kunnioittavasti, 11045: Helsingissä 19 päivänä syyskuut'a 1961. 11046: 11047: Olavi. La.htela. Erkki Koivisto. 11048: Markus Niskala. Akseli Paarman.. 11049: 1717 11050: 11051: N,394. - Rah.al. N: o 224. 11052: 11053: 11054: 11055: 11056: Lahtebl. ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami- 11057: seksi Rovaniemen maalatiskunnassa olevalta Vanttausjärven 11058: asutusalueelta Vian rautatieasemalle. 11059: 11060: 11061: E d u s k u n n a ll e. 11062: 11063: Eduskunta on 4 pruvana kesäkuuta 1956 Kun näin ei ole tapahtunut, esitämme kun- 11064: lausunut hallitukselle toivomuksen, että se nioittavasti, 11065: ryhtyisi kiirecl.lisiin toimenpiteisiin maan- 11066: tien rakentamiseksi Rovaniemen maalaiskun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 11067: nassa olevalta Vanttausjärven asutusalueelta tulo- ja menoarvioon 50 m~'ljoonan 11068: V'ian rautatieasemalle. 29 päivänä huhti- markan määrärahan maantien raken- 11069: kuuta 1960 eduskunta lausui hallitukselle tamiseksi Rovaniemen maalaiskun- 11070: lisäksi toivomuksen, että se ottaisi vuoden nassa olevalta V a.nttausjärven asutus- 11071: 1961 valtion tulo- ja menoarvioon määrä- alueelta Vian rautatieasemalle. 11072: rahan mainitun maantien rakentamiseksi. 11073: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 11074: 11075: Olavi Lahtela. Erkki Koivisto. 11076: Markus Niskala. Akseli Paarman. 11077: 1718 11078: 11079: IV,395.-Rah.al. N:o 225. 11080: 11081: 11082: 11083: 11084: Lahtela. ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi 11085: Tenniönjoen yli Sallan-Savukosken maantiellä. 11086: 11087: 11088: E d u s k u n n a 11 e. 11089: 11090: Sallan-Savukosken tiellä on vielä kaksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 11091: lossia, jotka hidastavat liikennettä. Tie- ja tulo- .fa menoarvioon 30 miljoonan 11092: vesiraJkennushallituksen kustannusarvion mu- markan määrärahan sillan rakentami- 11093: kaan tulee Tenniönjoen silta maksamaan 90 seksi 'l'enniönjoen yli Sallan-Savu- 11094: milj. mk. Koska sillan rakentamista on pidet- kosken maantiellä. 11095: tävä välttämättömänä, esitämme kunnioitta- 11096: vasti, 11097: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 11098: 11099: Olavi Lahtela. Markus Niskala. 11100: Marja Lahti. Erkki Koivisto. 11101: Akseli Paarm.an. 11102: 1719 11103: 11104: IV,396. - Rah.al. N: o 226. 11105: 11106: 11107: 11108: 11109: Lahtela ym..: J.11äärärahan osoittamisesta siltojen rakentami- 11110: seksi Kemijärven-Lehtolan-Posion maantiellä oleviin 11111: Kaisan- ja Lantunginsalmeen. 11112: 11113: 11114: E d u s k u n n a ll e. 11115: 11116: Aikaisemmin on tehty jo lukuisia aloitteita kalla myös kolmas, Lehtosalmen lossi. Kun 11117: siltojen rakentamiseksi Kemijärven-Lehto- Kemijärvestä muodostetaan Kemijoen veden- 11118: lan-Posion välisellä maantiellä oleviin Kai- säännöstelyn yhteydessä allas, tulee talvella 11119: san- ja Lantunginsalmeen. Siltoja ei kui- salmien ylitys jäitse mahdottomakisi. Esi- 11120: tenkaan vielä ole rakennettu. Liikenne mai- tämmekin kunnioittavasti, 11121: nitulla tiellä on jatkuvasti lisääntynyt ja 11122: tulee edelleen lisääntymään, kun Kemijärvi että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 11123: Oy: n puunjalostustehdas valmistuu. Niinpä tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan 11124: salmien lossit joutuvat kesäisin kuljettamaan markan määrärahan siltojen rakenta- 11125: keskimäärin 150 autoa vuorokaudessa. Eri- miseksi Kemijärven-Lehtolan-Posion 11126: tyisen suuresti liikennettä haittaava on se, maantiellä oleviin Kaisan- ja Lantun- 11127: että näiden lossien lisäksi on 15 km: n mat- g·insalmeen. 11128: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 11129: 11130: Olavi Lahtela. Erkki Koivisto. 11131: Markus Niskala. Akseli Paarman. 11132: 1720 11133: 11134: IV,397. - Rah.al. N: o 227. 11135: 11136: 11137: 11138: 11139: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnanlääkärin vi- 11140: ran perustamiseksi Utsjoelle. 11141: 11142: 11143: E d u s k u n n a ll e. 11144: 11145: Utsjoen kunnan asukkaiden elämänolosuh- rattain hyvin, tulevat Utsjoen terveyden- 11146: teet ovat monessa mielessä puutteelliset. hoito-olojen epäkohdat !hyvin räikeästi esille. 11147: 'l'erveyden'hoidon kohdalla puutteet rtul,evat On häpeäksi Suomelle, että tilanne on täl- 11148: erityisen selvästi esille. Lähin lääkäri on lainen. Kun Utsjoen kunta on vähävmainen, 11149: puolentoistasadan kilometrin paassa I va- ei se pysty terveydenhoito-olojaan lwhenta- 11150: lossa. Sairaanhoitaja on Outakosken ja Uts- maan. V a:ltion olisi ehdottomasti otettava 11151: joen sairasmajoissa, joista viimeksimainittu terveydenhoidon kustannukset kannettavak- 11152: lopettaa toimintansa tämän vuoden lopussa. seen. Utsjoen kuntaan olisi sa;ataV'a kiireel- 11153: Kunnalla ei ole ollut varaa palkata kiertä- lisesti valtion palkkaama kunnanlääkäri, 11154: vää sairaanhoitajaa. Eräissä tapauksissa on jonka toiminnassa olisi otettava varteen pai- 11155: voitu turvaUJtua Norjan terveydenhoitovi- kalliset olosuhteet ja ne menettelytavat, 11156: ranomaisiin. Pääasiallisesti on luonnollisesti jotka Norjassa ovat käytössä, sikäli kuin ne 11157: turvauduttu kotimaan terveydenhuoltoon, soveltuvat Suomen oloihin. 11158: joka tulee kuitenkin pitkien matkojen ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11159: huonojen liikenneyhteyksien ,ta!kia ylen kal- nioittavasti, 11160: liiksi. Esimerkkinä mainittakoon erään pie- 11161: nen pojan vioittuneen silmän hoitaminen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 11162: terveeksi, joka tuli maksamaan n. puoli mil- tulo- ja menoarvion 7 Pl. XIII luvun 11163: joonaa markka:a. Yksin lentokuljetus, - 7 momentille 2 miljoonaa markkaa 11164: joka tässä tapauksessa oli ainoa mahdollinen valtion varoilla ylläpidettävän kun- 11165: - maksoi yli satatU'hatta markkaa. Kun nanlääkärin viran perustamiseksi Uts- 11166: Utsjoki on rajakunta ja Norjassa on :tervey- joen kuntaan. 11167: denhoito vastaavalla alueella järjestetty ver- 11168: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 11169: 11170: Olavi Lahtela. Hannes Paaso. Akseli Paarman. 11171: Marja Lahti. Markus Niskala. Erkki Koivisto. 11172: 1721 11173: 11174: IV,398. -Rah.al. N:o 228. 11175: 11176: 11177: 11178: 11179: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta- 11180: miseksi Utsjokeen rakennetun sillan ja sen eteläpuolella 11181: olevien koskien sivuutustien välille sekä mainitulta sil- 11182: lalta Nuorgamin kautta Norjan rajalle. 11183: 11184: 11185: E d u s k u n n a ll e. 11186: 11187: Eduskunta hyväksyi hallitukselle toivo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 11188: muksen 6 päivänä toukokuuta 1960 määrä- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan 11189: rahan ottamisesta v: n 1961 valtion tulo- ja markan määrärahan maantien raken- 11190: menoarvioon maantien rakentamis~ksi Uts- tämiseksi Utsjokeen rakennetun sillan 11191: jokeen rakennetun sillan ja sen eteläpuolella ja sen eteläpuolella olevien koskien 11192: olevien koskien sivuutustien välille sekä mai- sivuutustien välille sekä mainitun sil- 11193: nitun sillan ja sen pohjoispuolella olevan lan ja sen pohjoispuolella olevan 11194: Nuorgamin kautta Norjan rajalle. Nuorgamin kautta Norjan rajalle. 11195: Kun hallitus ei ole ottanut mainittua 11196: määrärahaa tulo- ja menoarvioesitykseen, esi- 11197: tämme ikunnioittavasti, 11198: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 11199: 11200: Olavi Lahtela. Erkki Koivisto. 11201: Markus Niskala. Akseli Paarman. 11202: 11203: 11204: 11205: 11206: 32 E 706/61 11207: 1722 11208: 11209: IV,399. -Rah.al. N:o 229. 11210: 11211: 11212: 11213: 11214: Lahtela ym..: Määrärahan osoittamisesta 22 maatalouskerho- 11215: neuvojoo palkkaamiseksi Pohjois-Suomeen. 11216: 11217: 11218: E d u s k u n n a 11 e. 11219: 11220: Nykyään on Lapin ja Oulun lääneissä vaille sitä ainoata käytännöllistä koulua, 11221: 10-19 vuoden ikäisiä noin 135 000. Heistä mirrkä maatalouskerhotoiminta tehokkaasti 11222: on oppikouluissa, ammattikouluissa ja lyhyt- hoidettuna tarjoaa. 11223: ~ikaisilla ammattikursseilla vain noin 20 000. Näillä alueilla on 16 sellaista kuntaa, joissa 11224: Suurin osa nuorista jää kokonaan vaille sel- ei ole maatalouskerhotoimintaa ja lisäksi 6 11225: laista opetusta, joka valmistaisi heidät jo- sellaista erämaakuntaa, joihin välttämättä 11226: honkin ammattiin. olisi saa.tava lisää maatalouskerhoneuvojia. 11227: Näissä oloissa on kiinnitettävä huomiota Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet 11228: niihin mahdollisuuksiin, mitä kokovuotinen kunnioittaen ehd9ttavat, 11229: ja pätevä maatalouskerho eli 4-H toiminta 11230: tarjoaa. Mainituilla vähävaraisilla alueilla että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 11231: on paikallisten käyttövarojen niukkuudesta tulo- ja menoarvion 11 Pl. XV luvun 11232: johtunut, ettei maatalouskerhotoimintaa ole 16 momentin kohdalle 11 000 000 11233: saatu järjestetyksi kaikkiin kuntiin eikä markkaa 22 kerhoneuvolan palkkaa- 11234: niissäkään, missä sitä on, koko vuoden kes- mista varten Pohjois-Stwmeen. 11235: täväksi. Siten näiden seutujen nuoriso jää 11236: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 11237: 11238: Olavi Lahtela. Hannes Paaso. 11239: Erkki Koivisto. Akseli Paarman. 11240: 1723 11241: 11242: IV,400. - Rah.al. N: o 230. 11243: 11244: 11245: 11246: 11247: Lahtela ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuoriso- 11248: kasvatustyötä tekevien järjestöjen ohjaajakoulutukseen 11249: sekä kurssi- ym. toimintaan. 11250: 11251: 11252: E d u s k u n n a ll e. 11253: 11254: Nuorisojärjestöjen osuus yhteiskunnas- Yhteiskunnan taholta on nuorisotyö saanut 11255: samme tapahtuvassa yleisessä kansalaiskasva- vastaanottaa kiitettävää ymmärtämystä ja 11256: tuksessa on vuosi vuodelta jatkuvasti lisään- myöskin taloudellista tukea. V: n 1961 val- 11257: tynyt. Erityisen arvokkaaksi nuorisojärjes- tion tulo- ja menoarvioon merkitty määrä- 11258: töjen työ muodostuu sen vuoksi, että se ta- raha nuorisojärjestöille jaettaviksi avustuk- 11259: pahtuu kauttaaltaan vapaaehtoisuuden peri- siksi ei kuitenkaan ole lähimainkaan riittävä 11260: aatteen mukaisesti. Nuorisojärjestöjen pii- nuorisojärjestöjen tehokkaan ohjaajakoulu- 11261: rissä nuoret ihmiset voivat kehittää itseään tul~en aikaansaamiseksi. 11262: vapaaehtoisen, mutta tehokkaasti ohjatun Edellä mainitun perusteella esitämme kun- 11263: monipuolisen toiminnan kautta. Juuri tä- nioittavasti, 11264: män vuoksi nuorisojärjestöjen suorittama 11265: kasvatustyö muodostaa korvaamattoman osan että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 11266: kodin ja koulun kasvatustyön rinnalla. tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVIII 11267: Tehokas nuorisotoiminta on ratkaisevasti luvun 4 momentin B-kohtaan lisäyk- 11268: riippuvainen vapaaehtoisista ohjaajista. Jär- s~nä 15 ()()() 000 markkaa nUQriso- 11269: jestöjen taloudelliset edellytykset määrätie- kasvatustyötä tekevien järj~stöjen oh- 11270: toisen ohjaajakoulutuksen suorittamiseen jaajakoulutuks~n sekä kurssi- ym. toi- 11271: ovat kuitenkin poikkeuksetta erittäin pienet. minnan tukemiseen. 11272: Ohjaajapulan vuoksi jäävät tuhannet nuoret 11273: ihmiset vaille mahdollisuuksia osallistua nuo- 11274: risojärjestöjen kehittävään toimintaan. 11275: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 11276: 11277: Olavi Lahtela. Markus Niskala. Akseli Paarman. 11278: 1724 11279: 11280: IV,401. - Rah.al. N: o 231. 11281: 11282: 11283: 11284: 11285: Lahti ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien terveyden- 11286: hoitolautakuntien menojen valtionapujärjestelmän tutkimi- 11287: seksi. 11288: 11289: 11290: Eduskunnalle. 11291: 11292: Terveydenhoidon eri'koistavoitteita on maa.s- rtamiseksi on ikunmlle suoritettu valtionwpua 11293: saamne :toteutettu terveydenhoitolain lisäksi rokotuslain ja -asetuksen perusteella. 11294: erinisin laein, joille on ollut tyypillistä, että V :n 1927 terveydenhoitolain antamisen ai- 11295: niiden kUil!Il!ille aiheuttamia taloudellisia Ta- kana ei valltionaJVUn myöntämisen periaate 11296: situksia on tuettu valtionapujen muodossa. ollut vielä voittanut samassa määrin jalan- 11297: Esimerkkeinä mainittlllkoon laki yleisestä [ää- sijaa kuin n~kyään, niin että yhtenäinen val- 11298: kärinhoidosta, jonika perusteella maJksetaan tionapusysteemi olisi voitu luoda. 11299: vailtionapua mm. kaupungilll-, klliUppalan- ja Kunnille terveydenhoitoalalla lisääntynei- 11300: kunnanlääikäri.n palkkaamiseksi, lalk:i kansa- den velvoitusten vuoksi ja jotta terveyden- 11301: koulujen hammaslääkärin toimesta, jonka pe- hoitoa voitaisiin toteuttaa lainsäätäjän tar- 11302: rusteella suoritetaan vwltionwpua kuntien i!mu- koittama1la tavalla, olisi vihlttämättä säädet- 11303: .JuhaJill'ffiaSlääJkäri~m paLkkaamiseksi. Kansa- tävä yhtenäinen valltionapujärjestelmä koske- 11304: koulujen lääkärintoimesta annetun lain perus- vaiksi myöskin terveydenhoitolautakuntien 11305: teella suoritetaan valtionapua !kuntien koulu- menoja. l-futta koska asia on varsiu monisäi- 11306: il'ääkärienJ pailikkaukseen. Laki kunnanikäti- !keinen ja useaJt seikat vaikea ennlllkolta huo- 11307: löistä määrää valtionapua mlllksettavalk:si kun- mioida vaJaJtii asia perinpohjaisen ja tarkan 11308: nanik:ätilöiden palkkaamiseen, samoin vastaa- vaJlmistelun. 11309: vasti kunnallisten terveyssisarten osalta laki Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun- 11310: kunnallisista terveyssisarista. Äirtiys- ja las- nioittaen, 11311: tenneuvoloiden ylläpitoon ma!ksetaan valtion- 11312: apua kurmallisista äitiys- ja lastenneuvoloista että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 11313: annetun lain perusteella sekä Hsä'ks1 suori- t1tlo- ja. menoarvioon 5 miljoonaa 11314: tetaan sisäasiainministeriön pääJtöksen perus- markkaa kuntien terveydenhoitolauta- 11315: teella korvausta valtion varoista neuvolalää- kuntien menojen valtionapujärjestel- 11316: kärin palkkioon. RokotuskustaJnnusten suorit- män tutkimiseksi. 11317: Helsingis.sä 19 päivänä syyskuuta 1961. 11318: 11319: Marja Lahti. Hilja Väänänen. 11320: Olavi Lahtela. Veikko Helle. 11321: 1725 11322: 11323: IV,402. - Rah.al. N: o 232. 11324: 11325: 11326: 11327: 11328: Lahti ym. : Korotetun määrärahan osoittamisesta kotitalouden 11329: neuvontatyön edlistämiseen. 11330: 11331: 11332: E d u s k u n n a 11 e. 11333: 11334: Kotitalousneuvontaa suoritetaan maas- vontaa suorittaviin järjestöihin noin 350 000. 11335: samme valtion apua nauttivien kotitalou- Kotitalouden edistämisjärjestöt ovat suurissa 11336: den edistämisjärjestöj~n toimesta. Yhteiskun- vaikeuksissa suorittaessa·an ja rahoittaessaan 11337: nassa tapahtuvan taloudellisen ja sosiaalisen toimintaansa, koska valtion avustus riittää 11338: kehityksen vuoksi olisi kotitalousneuvontaa nykyisin vain noin 80 %:iin niiden palkka- 11339: pyrittävä .entisestään syventämään ja laa- menoista. Loput palkkamenoista ja kaikki 11340: jentamaan. Neuvonnassa olisi ammatillisten muut neuvonnan aiheuttamat kustannukset 11341: tietojen ja taitojen opettamisen ohella per- on niiden itsensä suoritettava. Kun kotita- 11342: heenemännille tähdennettävä tasapainoisen, lousneuvontaa olisi kiireellisesti lisättävä ja 11343: yhteiskuntaan sopeutuvan ja terveen talou- kun siihen ei ilman valtion tukea ole mah- 11344: dellisen ajattelutavan omaavan kasvattajan dollisuuksia, ehdotamme, 11345: me:rlkitystä. Kotitalousneuvonnan laajentami- 11346: seen on erityisesti syytä, koska sen vaikutus- että Eduskunta ottaisi vuoden 11347: piirin ulkopuolella on vielä suuri: osa koti- 1962 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 11348: talouksista. Maamme noin 1100 000 kotitalou- 25 000 000 markan määrärahan koti- 11349: den hoitajasta kuului v. 1960 kotita1ousneu- talouden neuvontatyön edistämiseen. 11350: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 11351: 11352: Marja Lahti. Hilja Väänänen. 11353: Saara Forsius. Olavi Lahtela. 11354: 1726 11355: 11356: IV,403.- Rah.al. N:o 233. 11357: 11358: 11359: 11360: 11361: La.kka.la. ym.: Jläärärahan osoittamisesta Äkäsjokisuusta. 11362: Äkäslompolon kautta Tiurajärvelle johtavan tien perus- 11363: korjaustöiden aloittamiseksi. 11364: 11365: 11366: E d u s k u n n a ll e.. 11367: 11368: Tornion-lVIuonion maantiestä Äkäsjoki- Tien peruskorjauksen suorittaminen olisi 11369: suulta Äkäslompoloon eroava ns. Äkäsjoen näin ollen aivan välttämätöntä. Samassa yh- 11370: tie on heikkokuntoinen, koska se on raken- teydessä voitaisiin rakentaa valmiiksi noin 11371: nusvaiheessa jäänyt keskeneräiseksi. Alunpe- 12 km: n pituinen tieosuus Äkäslompolosta 11372: rin tien on rakentanut metsähallitus metsä- Tiurajärvelle. 11373: tieksi, joka jäi sen jälkeen isännättömäksi Metsähallituksen toimesta on 3 vuotta sit- 11374: tieksi. Kolarin kunnan toimesta sitä on vä- ten tiepohja tällekin osuudelle rakennettu. 11375: häisessä määrin myöhemmin korjattu, mutta EdeHä esitetyn perusteella ehdotamme, 11376: vilkkaasti liikennöitynä tien kunto tästä huo- 11377: limatta on entisestään huonontunut. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 11378: Tämä 27 km: n pituinen tie on varsin tär- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 11379: keä monestakin syystä. Se on vilkkaimpia kan määrärahan Äkäsjokisuusta Äkäs- 11380: matkailuliikenneteitä. Metsä- ja uittotöiden lompolon kootta Tiurajärvelle johta- 11381: kannalta se on myös tärkeä ja paikalliselle van tien peruskorjaustöiden aloittami- 11382: väestölle se on ainoa kulkuväylä. Lisäksi tien seksi. 11383: vaikutusalueeseen liittyvät valtavat Kolarin 11384: malmikentät 11385: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 11386: 11387: Eemeli Lakkala. Anna-Liisa Tiekso. 11388: Toivo Friman. Eino Tainio. 11389: 1727 11390: 11391: IV,404.- Rah.al. N:o 234. 11392: 11393: 11394: 11395: 11396: Lakkala ym.: Määrärahan osoittamisesta H avelasta Kolariin 11397: johtavan Väylänvarren tien peruskorjaustöiden aloittami- 11398: seksi. 11399: 11400: 11401: E d u s k u n n a ll e. 11402: 11403: Tornion-Muonion maantiestä eroaa Pellon väisin. Lisäksi alueella on huomattavasti 11404: kunnan Pellon kylän Havelasta ns. Väylän- matkailukohteita ja puutavaran uittotöiden 11405: varren maantie, joka Tornion- ja Muonion- kannalta tie on myös tärkeä. 11406: jokien rantaa ~seuraten pääittyy Kolarin kir- Tien vaikutuspiiriin tulee useita laajoja 11407: kollikylään. Täällä tie jälleen yhtyy Tornion asutusalueita, joita varten jo nyt on tekeillä 11408: -Muonion maantiehen. Tämä 72 km pitkä suunnitelmia ja mittauksia sekä lohkomisia 11409: tie on erittäin tärkeä sanottujen jokivarsien asutustilojen muodostamiseksi. 11410: yli 1 000 henkilöön nousevalle asukasmää- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen 11411: räHe. ehdotamme, 11412: Tie on noin 30 vuotta sitten rakennettu 11413: ja jäänyt silloin osittain keskeneräiseksi, eikä että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 11414: sitä ole koskaan perusteellisesti korjattu. tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar- 11415: Siksi se on erittäin huonossa kunnossa. Tiellä kan määrärahan H avelasta Kolariin 11416: on postiautoliikenne, joka tien heikkouden johtavan Väylänvarren tien petus- 11417: vuoksi monesti häiriintyy useiksi päiviksi, korjaustöiden aloittamista varten. 11418: jopa toisinaan moneksi viikoksi, etenkin ke- 11419: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 11420: 11421: Eemeli Lakkala. Anna-Liisa Tiekso. 11422: Toivo Friman. Eino Tainio. 11423: 1728 11424: 11425: IV,405. - Rah.al. N: o 235. 11426: 11427: 11428: 11429: 11430: Lakkala. ym.: Määrärahan osoittamisesta Pellon-Meltauksen 11431: maantien korjaustöiden aloittamiseksi. 11432: 11433: 11434: E d u s k u n n a ll e. 11435: 11436: Pellon kunnan kirkonkylästä lähtevä ja on välttämätön. Myös uittotöiden hoitami- 11437: Saukkopiirin-Konttajärven kylien kautta sen kannalta se on tärkeä. Tämän ohella 11438: Rovaniemen kunnan alueelle .Ounasjokivar- tietä käyttävät valtavat matkailijajoukot, 11439: relle Meltauksen kylään päättyvä maantie kun tien varrella on kaunis Rattostunturi 11440: on erittäin tärkeä yhdystie Tornionjoki- ja Rattosjärvi ym. matkailu'kohteet. Ellei 11441: laaksosta Ounasjokilaaksoon. Tie on heikko- tietä pikaisesti korj,ata, uhkaa liikenne siellä 11442: rakenteinen ja kun se on joutunut raskaa- kokonaan loppua. 11443: seen rasitukseen mm. valtavan puutavaran Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 11444: kuljetuksen vuoksi, on sen kunto jatkuvasti nioittaen, 11445: huonontunut. 11446: Tien varrella on useita isoja kyliä Rova- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 11447: niemen maalaiskunnan ja Pe:llon kunnan tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar- 11448: alueella ja se on niiden ainoa liikenneväylä. kan määrärahan Pellon-Meltauksen 11449: Tien vaikutuspiiriin kuuluu laajoja metsä- maantien korjaustöiden aloittamiseksi. 11450: alueita, joiden hyväksikäyttöä ajatellen tie 11451: Hel,singissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 11452: 11453: Eemeli Lakkala. Anna-Liisa Tiekso. 11454: Toivo Friman. Eino Tainio. 11455: 1729 11456: 11457: IV,406.-Rah.al. N:o 236. 11458: 11459: 11460: 11461: 11462: La.kka.la. ym..: 'Määrärahan osoittamisesta Sieppijärven-Pas- 11463: majärven-Lokinivan maantien korjaustöiden aloittami- 11464: seksi. 11465: 11466: 11467: E d u s k u n n a ll e. 11468: 11469: Sieppijärven - PaBm.ajärven - Lohiuivan nosti rakennettu. Liikennöiminen tiellä 11470: välinen maantie Kolarin ja Rovaniemen maa- onkin kohta mahdotonta, ellei sitä perusteelli- 11471: laiskunnan alueella on tärkeä yhdystie Tor- sesti korjata. Korjaussuunnitelma on ole- 11472: nion-1\fuonion tien ja Rovaniemen-Kitti- massa ja punnitukset tien kunnostamiseksi on 11473: län tien välillä. Tätä tietä kuljetetaan suu- jo suoritettu. 11474: relta osalta Kolarin kunnan alueelta maito Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11475: Kaukosen meijeriin. Muutenkin tie on ainoa nioittaen, 11476: liikenneväylä laajaan järvikyläalueeseen Ko- 11477: larin kunnassa. Tietä käytetään myös ras- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 11478: kaisiin puutavarankuljetuksiin varsinkin tal- tulo- ja menoarvioon 35 ()()() 000 mar- 11479: viaikana, ja sillä liikennöi kaksi linja-auto- kan määrärahan Sieppijärven-Pasma- 11480: vuoroakin. järven-Lohinivan maantien korjaus- 11481: Tästä syystä tie on joutunut varsin huo- töiden aloittamiseksi. 11482: noon kuntoon, koska se jo alun perin oli huo- 11483: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 11484: 11485: Eemeli Lakkala. Anna-Liisa Tiekso. 11486: Toivo Friman. Eino Tainio. 11487: 11488: 11489: 11490: 11491: 33 E 706/61 11492: 1730 11493: 11494: IV,407.-Rah.a.l. N:o 237. 11495: 11496: 11497: 11498: 11499: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virasto- 11500: talon rakentamiseksi Viitasaarelle. 11501: 11502: 11503: E d u s k u n n a 11 e. 11504: 11505: Kansanedustajain toistuvista aloitteista ja virastot sijaitsevat kaukana toisistaan, aiheut- 11506: virastotalon todellisesta tarpeesta huolimatta taa se asiakkaille tarpeetonta vaivaa. Tämän- 11507: valtiovallan taholta ei ole tehty mitään val- kin vuoksi olisi erityisen virastotalon raken- 11508: tion virastotalon saamiseksi Viitasaarelle. ,taminen välttämätöntä, että kaikki virastot 11509: V. 1962 valtion tulo- _ja menoarviossa ei voitaisiin sijoittaa tarkoituksenmukaisesti. 11510: myöskään ole osoitettu po. tarkoitukseen Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 11511: määrärahaa. 11512: Kaikki valtion virastot toimivat Viitasaa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 11513: rella epätyydyttävissä huonetiloissa. Lisäksi tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mark- 11514: ne on vuokrattu lyhyillä vuokra-ajoilla yksi- kaa valtion virastotalon rakentamiseksi 11515: tyisiltä henkilöiitä valtion tarkoituksiin. Kun V iitasaarelle. 11516: Helsingissä 1,5 päivänä syyskuuta 1961. 11517: 11518: Siiri Lehmonen. Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho. 11519: 1731 11520: 11521: IV,408.- Rah.aJ. N: o 238. 11522: 11523: 11524: 11525: 11526: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pihtiputaan vi- 11527: rastotalon suunnittelutmtä varten. 11528: 11529: 11530: E d u s k u n n a 11 e. 11531: 11532: Asutuksen lisääntyminen sekä Pihtiputaan toa näitä eri virastoja varten ole Pihtiputaan 11533: kunnan ja Kinnulan kunnan yhdistäminen kirkonkylässä edes vuokrattavana. Pihtipu- 11534: yhdeksi veropiiriksi on vaikuttanut myös vi- taan kunnalla on kuitenkin virastotalon ra- 11535: rastoasioiden lisääntymiseen ja tehnyt viras- kentaJillista varten varattu tontti, joten riit- 11536: totalon saamisen Pihtiputaan kunta,an erit- tävän suunnittelumäärärahan myöntäminen 11537: täin välttämättömäksi. olisi ensisijainen toimenpide virastotalon saa- 11538: Nykyisellään on virastoasioiden hoito kun- miseksi Pihtiputaalle. 11539: talaisille erittäin vaikeaa, kun eri virastot Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 11540: toimivat kaukana toisistaan ja virastohuo- 11541: neistoiksi liian ahtaissa ja sopimattomissa että Eduskunta ottaisi vuoden 11542: tiloissa. Myös valtion puhelinkeskus ja posti 1962 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 11543: toimivat tarkoitukseensa sopimattomissa ti- markan määrärahan Pihtiputaan vi- 11544: loissa, eikä mitään käyttökelpoista huoneis- rastotalon suunnittelutöitä varten. 11545: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 11546: 11547: Siiri Lehmonen. Eino Tainio. 11548: Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen. 11549: 1732 11550: 11551: IV,409.- Rah.al. N: o 239. 11552: 11553: 11554: 11555: 11556: Lehmonen ym..: Määrärahan osoittamisesta Viitasaaren yhteis- 11557: koulun ottamiseksi valtion haltuun. 11558: 11559: 11560: E d u s k u n n a 11 e. 11561: 11562: Viitasaaren 8-luokkainen yhteiskoulu on tuskeittiön, kotitalous-, kodinhoito-, fysiikan 11563: tällä hetkellä maamme toiminn.aBSa olevista ja kemian opetustilat, 6 luokkahuonetta ja 11564: yksityisistä oppikouluista vanhin. Se on pe- voimist.elusalin. Tästä laajennus- ja uusimis- 11565: rustettu v. 1905 ja sen nykyisin käytettä- toimenpiteestä aiheutuneet kustannukset on 11566: vissä olevat huonetilat on rakennettu jo v. arvioitu 25 milj. mk:ksi. Kannatusyhdistys- 11567: 1908. Oppilasmäärä koulussa on jaJtkuvasti pohjalla toimiva, monen pitäjän tarpeet tyy- 11568: lisääntynyt ja on tällä hetkellä jo 407. Oppi- dyttävä koulu ei voi näistä uudistus- ja laa- 11569: laiksi on jouduttu ottamaan viitasaarelaisten jennushankkeista selviytyä, 'kun koulun ta- 11570: oppikouluun pyrkijöiden lisäksi myös lähi- loutta rasittaa jo .entisestäänkin 17 milj. 11571: kuntien, Pihtiputaan, Kinnulan, Kivijärven, mk: n velkataakka. 11572: Konginkankaan ja Vesannon kuntien kansa- Ottaen huomioon sekä Viitasaaren pitäjän 11573: kouluista pyrkineitä erittäin lahjakkaita op- että myös lähikuntien asukkaiden vähävarai- 11574: pilaita siksi, että näissä kunnissa ei ole oppi- suuden ei oppilasmaksujenkaan korottami- 11575: koulua ja etäisyydet muihin vastaaviin kou- seen laajennusrahoituksen turvaamiseksi 11576: luihin ovat vielä suuremmat kuin Viitasaa- voida mennä. Lisäksi oppilasmaksut jo ny- 11577: relle. Kuitenkin vain noin puolet pyrki- kyiselläänkin ovat korkeammat kuin luku- 11578: jöistä on voitu n~kyisiin koulutiloihin sijoit- kausimaksut yleisesti muissa vastaavissa oppi- 11579: taa, vaikka koulun jokaisella luokalla on kouluissa. 11580: käynnissä vuoroluku. Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 11581: Viitasaaren ja lähikuntien oppikoulun 11582: tarve on tehnyt välttämättömäksi koulun että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 11583: huoneistotilojen laajentamisen ja uusimisen. tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark- 11584: KouluhallitUs on syksyllä 1957 hyväksynyt kaa Viitasaaren yhteiskoulun ottami- 11585: koulun lisärakennuspiirustukset, joiden mu- seksi valtion haltuun. 11586: kaan koulu saisi nykyisten tilojen lisäksi ope- 11587: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 11588: 11589: Siiri Lehmonen. Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho. 11590: 1733 11591: 11592: IV,410. - Rah.al N: o 240. 11593: 11594: 11595: 11596: 11597: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suolahden kaup- 11598: palan virastotalon suunnittelutöitä varten. 11599: 11600: 11601: Eduskunnalle: 11602: 11603: Suolahden kauppalanhallitus on tehnyt Kun tonttikysymyskään ei Suol'll:hden 11604: useita aloitteita sekä valtion huonerakennus- kauppalan kohdalla rtuota vaikeuksia, sillä 11605: toimikunnalle että Keski-Suomen maakunta- valtio omistaa rautatieaseman vieressä tar- 11606: liiton kautta eduskunnalle virastotalon saa- koitukseen erittäin sopivan tontin, minkä 11607: miseksi Suolahden kauppalaan. lisäksi kauppala on ilmoittanut olevansa val- 11608: Esityksistä huolimatta valtiovaUan !taholta mis osoittamaan tarvilt.iia.essa virastotalon 11609: ei ole ryhdytty vielä mihinkään asiaa edis- tontin muualtakin kauppalan alueelta, olisi 11610: täviin toimenpiteisiin, vaikka virasrotaloo. virastotalon rakennustöiden aloittaminen täl- 11611: tarve Suolahdessa on rt;ullut yhä ajankohtai- täkin osin mahdollista. 11612: semmaksi väestön ja virastoasioiden jatku- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 11613: van lisää.ntymisen vuoksi. Lisäksi virastota- 11614: lon rakennustyöt toisivat paikkakunnalle että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 11615: erittäin tervetullutta lisää työkohteisiin, tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark- 11616: joista Suolahden kauppalan rakennustyöläi- kaa Suolahden kauppalan virastota- 11617: sillä on ollut jatkuva puute. lon suunnittelutöitä varten. 11618: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 11619: 11620: Siiri Lehmonen. Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho. 11621: 1734 11622: 11623: IV,411.- Rah.al. N: o 241. 11624: 11625: 11626: 11627: 11628: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keitelepohjan- 11629: Kinnulan maantien rakennustöiden aloittamista varten. 11630: 11631: 11632: E d u s k u n n a ll e. 11633: 11634: Eduskunnalle on tehty useita toivomus- että Viitasaaren kunnan alueille, koska tiellä 11635: aloitteita Keitelepohjan-Na•arajärven-Urpi- on liikenneyhteyksien parantamiseksi tärkeä 11636: lan-Kinnulan mantien rakentamisesta. Kul- merkitys ja tien nopea rakentaminen tekisi 11637: kulaitosvaliokunta on mietinnössään 44 (1961 mahdolliseksi viljelyskelpoisen maan asutuk- 11638: vp.) yhtynyt puoltamaan tehtyjä aloitteita, seen ottamisen kummankin kunnan alueella, 11639: Myös eduskunta on 24 päivänä kesäkuuta minkä lisäksi mainittujen kuntien työllisyys- 11640: 1961 lausunut toivomuksen, että hallitus tilanne vaatisi uusien työkohteiden nopeaa 11641: ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin Keitele- avaamista. 11642: pohjan - Naarajärven- Urpilan- Kinnu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 11643: lan maantien rakentamis~ksi. Lisäksi on 11644: Keski-Suomen maakuntaliiton kokouksessa että Eduskunta ottaisi vuoden 11645: 7. 9. 1961 kiinnitetty tien vaikutuspiirissä 1962 tulo- ja menoarvioon 50 000 000 11646: olevien kuntien, Viitasaaren, Kinnulan ja Ki- markkaa Keitelepohjan - Naarajär- 11647: vijärven taholta asiaan huomiota ja esitetty ven-Urpilan-Kinnulan maantien ra- 11648: toivomus, että po. tie rakennettaisiin välittö- kentamistöiden aloittamista varten. 11649: mästi yhtäaikaisesti sekä Kinnulan kunnan 11650: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 11651: 11652: Siiri Lehmonen. Aarne Pulkkinen. 11653: Matti Koivunen. Impi Lukkarinen. 11654: 1735 11655: 11656: IV,412.-Rah.al. N:o 242. 11657: 11658: 11659: 11660: 11661: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjukosken- 11662: E uitulan tien rakentamiseksi. 11663: 11664: 11665: E d u s k u n n a 11 e. 11666: 11667: Petäjäveden kunnassa oleva Kuituan asu- Suoritettujen kustannuslaskelmien mukaan 11668: tusalue on jäänyt jatkuvasti vaille tie- tien summittainen kustannusarvio olisi koko- 11669: yhteyttä. Tien rakentaminen on ollut suun- naisuudessaan noin 35 milj. mk ja tien koko 11670: nitteilla jo vuodesta 1922 saakka. Tutkimuk- pituus noin 9 km. Kun paikkakunnan asuk- 11671: set tien suunnasta ja sen tarpeellisuudesta kaat käytännöllisesti katsoen ovat olleet huo- 11672: sekä suunnitelmat sen rakentamisesta on nojen tieyhteyksien varassa jo yli 30 vuotta, 11673: TVH: n taholta jo suoritettu. Kun tämä tie olisi kohtuullista aloittaa ko. tien rakentami- 11674: rakennettuna sulkisi vaikutuspiiriinsä noin nen kiireellisesti. 11675: 100 taloutta ja yhtyisi Multian kunnantie- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo- 11676: hen, olisi sillä liikenneolojen parantamisen tamme, 11677: kannalta erittäin suuri merkitys. 11678: Tien rakentaminen toisi samalla tarpeelli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 11679: sen työkohteen nyt muutoin alityöllisyys- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar- 11680: alueella ja vilkastuttaisi muutoinkin lii- kan määrärahan Karjukosken-Kuitu- 11681: kenne- ja talouselämää tällä asutusalueella. lan tien rakentamiseksi. 11682: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 11683: 11684: Siiri Lehmonen. Aleksi Kiviaho. 11685: Matti Koivunen. Esa Hietanen. 11686: Niilo Nieminen. 11687: 1736 11688: 11689: IV,413. - Rah.aJ.. N: o 243. 11690: 11691: 11692: 11693: 11694: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kannonkosken 11695: kirkonkylän ja H uopanan välisen tien kunnostustöiden 11696: aloittamiseksi. 11697: 11698: 11699: E d u s k u n n a ll e. 11700: 11701: Viitasaaren kunnan länsipuoleinen, Kan- jatkuvasti Kannonkosken ja Keitelepohjan 11702: nonkosken kirkonkylän ja Huopanankylän asemille ja lisäksi Huopanan kiviveistämön 11703: välinen tie on ollut usean vuoden ajan liiken- ja louhimon toiminnan laajentumisen johdos- 11704: teelle erittäin huonokuntoinen, varsinkin keli- ta raskaan raaka-aineen kuljetus tällä tiellä 11705: rikkokausina. Tiellä ylläpidetään siitä huoli- on lisääntynyt vuodesta vuoteen. Myöskin 11706: matta valkituista linja-auto- ja valtion posti- työllisyysnäkökohdat puoltavat tämän tien 11707: autoliikennettä. Lisäksi tiellä on runsaasti korjaustöiden aloittamista, sillä metsätöiden 11708: tail.ousajoa ja puutavarakuljetusta, sillä tien vähennyttyä tulee jatkuvasti olemaan puutet- 11709: vaikutuspiirissä on runsaasti asutusta. ta työkohteista niin Kannonkosken kuin Vii- 11710: Tien oikaisu ja kunnostaminen on ollut tasaarenkin kunnan alueilla. 11711: suunnitteilla jo useamman vuoden ajan. Mm. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunni- 11712: tie- ja vesirakennushallitus on valmistuttanut oittavasti, 11713: jo vuosia sitten kyseisen tien oikaisu- ja 11714: korjaussuunnitelman ja todennut, että tie että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 11715: nykyisellään on erittäin vaarallinen liiken- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 11716: teelle. kan määrärahan Kannonkosken kir- 11717: Kysymyksessä olevan tien korjaus on tullut konkylän ja H uopanan välisen tien 11718: entistä ajankohtaisem.m.Rksi sen johdosta, että kunnostustöiden aloittamiseksi. 11719: raskaan puutavaran kuljetus on lisääntynyt 11720: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 11721: 11722: Siiri Lehmonen. Aleksi Kiviaho. 11723: Matti Koivunen. Esa Hietanen. 11724: Niilo Nieminen. 11725: 1737 11726: 11727: IV,414.-Rah.al. N:o 244. 11728: 11729: 11730: 11731: 11732: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattikoulun 11733: rakentamiseksi Äänekosken kauppala(ln. 11734: 11735: 11736: E d u s k u n n a 11 e. 11737: 11738: Keski~Suomen pohjoisen osan kunnat ovat mattikoulun rakentamiseen. Kauppa- jiJ, teol- 11739: ryhtyneet voimassa olevan ammattikoululain lisuusministeriön ammattikasvatusosaston an- 11740: mukaisin velvoituksin toimenpiteisiin kun- taman selvityksen mukaan ehdotettu määrä- 11741: tainliiton perustamiseksi Keski-Suomen poh- raha ei ole riittävä. Jotta mainitun ammatti- 11742: joisosan kuntien yleisen ammattikoulun ra- koulun rakennustöitten aloittaminen ja kes- 11743: kentamiseksi Äänekosken kauppalaan. keytymätön jatkaminen voitaisiin turvata, on 11744: Kunnat ovat jo valtuustoissaan suoritta- eduskunnan syytä ottaa ensi vuoden tulo- ja 11745: neet oppilaspaikkavaraukset ammattikoulu- menoarvioon :50 milj. mk: n lisämääräraha 11746: tuksen tarpeessa olevien asukkaiden vähim- ammattikoulun rakentamiseksi Äänekosken 11747: mäiskoulutusvaatimuksien toteuttamiseksi. kauppalaan. 11748: Suunnitelma koulun rakentamisesta kustan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 11749: nusarvioineen on olemassa. Työt voitaneen 11750: aloittaa ensi vuoden loppupuolella. Halli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 11751: tuksen esitykseen v:n 1962 tulo- ja meno- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark- 11752: arvioksi sisältyy ehdotus määrärahan varaa- kaa ammattikoulun rakentamiseksi 11753: misesta valtion osuutena Äänekosken am- Äänekosken kauppalaan. 11754: Helsingissä 1'5 päivänä syyskuuta 1961. 11755: 11756: Siiri Lehmonen. Paavo Aitio. Antto Prunnila. 11757: Irma Rosnell. Matti Koivunen. Eino Tainio. 11758: Judit Nederström-Lunden. 11759: 11760: 11761: 11762: 11763: 34 E 706/61 11764: 1738 11765: 11766: IV,415. - Rah.al. N: o 245. 11767: 11768: 11769: 11770: 11771: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienviljelystilojen 11772: naistyöntekijäin vuosilomanviettomahdollisuuksien turvaa- 11773: miseksi. 11774: 11775: 11776: E d u s k u n n a ll e. 11777: 11778: Pienviljelijät, jotka tekevät työtä itsenäi- rattuna on osaltaan aiheuttanut sen, että 11779: sinä yrittäjinä maatilataloudessaan, ovat jää- nuoret tytöt hakeutuvat maaseudulta mie- 11780: neet kaikkien vuosilomaa koskevien lakiemme luummin muihin ammatteihin. Näin maa- 11781: ulkouolelle, eikä heillä heikon taloudellisen seutu menettää vuosittain suuren osan nuo- 11782: asemansa vuoksi ole mitään mahdollisuuksia resta naistyövoimastaan, mikä taas puoles- 11783: vuosilomanviettoon omalla kustannuksella. taan lisää pienviljelijätalouksiin jäävien nais- 11784: I_Jomanviettomahdollisuuden puuttuminen eri- työntekijäin työmäärää. Kiireellisenä tehtä- 11785: tyisesti pienviljelijäkotien emänniltä ja tyt- vänä onkin näin ollen pienviljelystilojen nais- 11786: täriltä, joiden työpäivän on viimeaikaisten työntekijäin saattaminen lomanviettomahdol- 11787: tutkimusten mukaan .todettu olevan jopa 14- lisuuksien piiriin. 11788: tuntinen ilman päivälepoa, on pikaista kor- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 11789: jausta vaativa epäkohta. Lisäksi pientiloilla 11790: on naisten työ raskasta ja terveydelle vaa- että Eduskunta ottaisi vuode·n 11791: rallista, koska tilat heikon taloudellisen ase- 1962 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 11792: mansa vuoksi eivät ole voineet hankkia riit- markkaa pienviljelystilojen naistyönte- 11793: tävästi työtähelpottavia talouskoneita. kijäin vuos~iomanviettomahdollisuuk 11794: Tämä epäoikeudenmukaisuus maaseudun sien turvaamiseksi. 11795: naisten elämässä muihin ammattialoihin ver- 11796: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 11797: 11798: Siiri Lehmonen. Anna-Liisa Tiekso. Aleksi Kiviaho. 11799: Tyyne Tuominen. Eino Roine. Kauko Tamminen. 11800: Väinö R. Virtanen. Irma Torvi. Aarne Pulkkinen. 11801: 1739 11802: 11803: IV,416. - Rah.al. N: o 246. 11804: 11805: 11806: 11807: 11808: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta väh'lannoitteiden 11809: ja maatalouskalkin hankkimisesta aiheutuvien kustannus- 11810: ten alentamiseen pientiloilla. 11811: 11812: 11813: Eduskunnalle. 11814: 11815: Maatalouden tuotantokustannusten tasoit- siksi, että ostotodisteiden saantiin oikeuttava 11816: tamiseksi vuosittain varatuilla, valtion tulo- tuloraja on alennettu 450 000 mk kunnallis- 11817: ja menoarvioon otetuilla määrärahoilla on verotuksessa. Yleisen tuotantokustannusten 11818: pyritty tasoittamaan pientilojen keskimää- nousun kanssa tämä on aiheuttanut pientilo- 11819: räistä korkeampia tuotantokustannuksia. Maa- jen tuotantokyvyn alentumista koko maassa 11820: talouskalkin ja väkilannoitteiden ostoon myön- ja erityisesti heikkotuottoisilla uudisasutus- 11821: netyt avustukset ovatkin lisänneet näiden alueilla. 11822: käyttöä, koska ostovoiman heikkoudesta joh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 11823: tuen pientilalliset eivät niitä muutoin voisi 11824: hankkia siinä laajuudessa kuin tilojen tuotto- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 11825: kunnon lisääminen edellyttäisi. tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV luvun 11826: Valtion tukitoimenpiteet tuotantokustan- 29 momentille lisäyksenä 100 000 000 11827: nusten tasoittamiseksi ovat kuitenkin olleet markkaa käytettäväksi väkilannoittei- 11828: riittämättömät, erittäinkin Uudistilallisten den ja maatalouskalkin hankkimisesta 11829: osalta, joiden tilojen tuottokunnon kohotta- aiheutuvien kustannusten alentamiseen 11830: minen vaatisi suurempia valtion tukitoimen- pientiloilla siten, että ostotodisteiden 11831: piteitä. Samanaikaisesti kun valtion tukitoi- saantiin oikeuttava verotettavan tulon 11832: menpiteet pientilojen auttamiseksi ovat mark- yläraja korotetaan 600 000 markaksi 11833: kamääräisesti jatkuvasti pienentyneet, on ja kiinteistötulon yläraja 160 000 mar- 11834: väkilannoitteiden ostotodisteiden saajain lu- kaksi. 11835: kumäärä myös huomattavasti pienentynyt 11836: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 11837: 11838: Siiri Lehmonen. T. Niiranen. T. Kelovesi. 11839: B. Tauriainen. Niilo Nieminen. Leo Suonpää. 11840: P. Liedes. Aarne Pulkkinen. Aleksi Kiviaho. 11841: 1740 11842: 11843: IV,417. -Rah.al. N:o 247. 11844: 11845: 11846: 11847: 11848: Lehto ym.: Määrärahan osoittamisesta alle 15-vuotiaitten 11849: lasten sairaalahoitomaksujen alentamiseen. 11850: 11851: 11852: :E d u s k u n n a ll e. 11853: 11854: Viimeisten vuosiky;mmenien aikana on Kun suuntaus muualla maailma:ssa kulkee 11855: paljon kiinnitetty huomiota lasten terveyden- sairausva:kuutukseen ja ilmaiseen sairaala- 11856: ja sairaanhoitoon. Tätä tehootaen on sää- hoitoon ja lääkkeisiin, tuntuu edellämainittu 11857: detty useita lakeja, joilla on turvattu las- ~sisäasiainministeriön päätös kovin kohtuut- 11858: ten ilmainen rterveyden- ja sairaanhoito tomalta ja nykyiseen ajarukohtaan sopimat- 11859: sekä hammashoito kansakoulujen oppilaille. tomalta. Se voi johtaa siihen, että vä:häva- 11860: Thtä :tärkeätä kuin on lasten terveyden vaa- Taisten lapsiperheiden on !taloudellisessa mie- 11861: liminen, on epäilemättä myös la:sten hoita- lessä vaikeata saada lapsiaan sairaalahoitoon 11862: minen sairaustapauksissa mahdollisimman ilman huoltoilautakunnan antamia maksusi- 11863: tehokkaasti ja halvoin kustannuksin. Tästä ltoumuksia ja lapsen sairauden jälkeen on 11864: onkin johtunut, että lMten hoitopäivämak- huoltolautaJkunta jälleen vetämässä ulos saa- 11865: sut mallltlliile sairaaloissa ovat miltei poik- ,taviaan. Tämä ilmeinen epäkohta lasten hoi- 11866: keuksetta olleet huomattavasti alhaisemmat topäivämaksuissa olisi saatava mahdollisim- 11867: kuin aikuisten osalta eli vain n. puolet. Tätä man pian korjatuksi ja entinen jo satavuo- 11868: halvempaa la:sten hoitopäivämaksua on jo tinen oikeudenmukainen käytäntö uudelleen 11869: noudatettu maassamme lähes sata vuotta. voimaan, sitä vaatii lasten etu ja heidän 11870: Sitä ihmeellisemmältä tuntuukin, kun sisä- terveytensä vaaliminen. 11871: asiainministeriö v. 1958 kuulematta kuntain- Edelläolevan perusteella ehdotamme kun- 11872: liittojen keskussaira:aloissa asianomaisten jä- nioittaen, 11873: semuntien mielipidettä, poisti tämän lasten 11874: alemman hoiwpäivämwksun määräten sen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 11875: yhtä suureksi !kuin arkuisten hoitopäivä- tulo:.. ja menoarvion 7 Pl. XXI lu- 11876: maksu. Trutä samaa korotusta lasten hoi- vun uudelle momentille 50 000 000 11877: topäiväma;ksuissa ovat sitten seuranneet kun- markan määrärahan alle 15-vuotiai- 11878: tien sairaalat. Ei voitane pitää oikeana ja den lasten sairaalahoitopäivämaksujen 11879: tarkoituksenmukaisena, että l1apsipotilaiden alentamiseksi, paZauttamalla sen las- 11880: hoitopäivämaksuihin rtehtiin tällainen koro- ten erikoisaseman hoitopäivämak- 11881: tus, joka taloudellisessa mielessä suuresti suissa, joka oli vallitsevana ennen 11882: koskee lapsiperheitä ja v;ä;hävaraisten koh- 29/8 1958 annettua asetusta, niin kes- 11883: dalla aiheuttaa tiettävästi vaikeuksia saada kussairaaloissa kuin kuntien ja val- 11884: sairaita lapsiaan lkeskussairaalain hoitopai- tion sairaaloissa. 11885: koille, koska sairaalapaikoista on puutetta. 11886: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1961. 11887: 11888: Lempi Lehto. Georg Eriksson. Eetu Karjalainen. 11889: Ensio Partanen. Veikko Helle. Kalle Matilainen. 11890: Edvard Pesonen. Lyyli Aalto. Anni Flinck. 11891: Kustaa Alanko. Elis Manninen. Sylvi Siltanen. 11892: 1741 11893: 11894: IV,418. - Rah.al. N: o 248. 11895: 11896: 11897: 11898: 11899: Lehto ym..: Määrärahan osoittamisesta kolmen yUmääräisen 11900: ylisiivoojan toimen perustamiseen valtionrautateille. 11901: 11902: 11903: E d u s k u n n a 11 e. 11904: 11905: Helsingin matkustaja-aseman vaununsii- saada tätä tietä omaa tointansa korkeampaa, 11906: vouksessa toimii tällä hetkellä kolme ylimää.- tehtäviään vastaavaa palkkaa. Tällaisen ns. 11907: räistä 9 pl vaununsiivoojaa siivousryhmien vakanssipalkan maksamista estää myös se, 11908: valvojina ja töiden jakajina. Tässä tehtä- ettei heillä ole tarvittavaa pä,tevY)"ttä johon- 11909: vässä he eivät lainkaan osallistu siivoustyö- kin muuhun toimeen. Oikeudenmukaisuus- 11910: hön, vaan toimivat aiempina esimiehinä vau- syyt vaatisivat näiden kolmen ylimääräisen 11911: nunsiivoojiin nähden, varsinaisen työnjohdon toimenhaltijan aseman parantamista siten, 11912: ollessa vaununsiivoojien esimiehinä toimivien että perustettaisiin ylimääräisiä ylisiivoojan 11913: kuormausmestareiden tehtävänä. Tämän teh- toimia tällaisten tehtävien hoitajia varten. 11914: tävän tarpeellisuutta on omiaan osoittamaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 11915: se, että näiden esimiesasemassa olevien työn- kunnioittaen, 11916: jakajien ja -valvojien tehtäviä ovat niiden 11917: nY'kyiset hoitaJat suori-ttaneet jo ttoistakY'ffi- että Eduskunta ottaisi vuoden 11918: mentä vuotta. Jossain määrin heidän esimies- 1962 tulo- ja menoarvion 18 Pl. II lu- 11919: asemansa on pyritty ottamaan huomioon vun 2 momentille 1 782 660 mark- 11920: myös palkk:auksessa, mutta kysymyksen oi- kaa kolmen ylimääräisen asemamiehen 11921: keudenmukaista järjestämistä vaikeuttaa se, ap. 12 pl. toimen muuttamiseksi yli- 11922: ettei liikenneosastolla ole sopivaa .tointa, jota määräisiksi ylisiivoojan toimiksi 12 pl. 11923: he voisivat edes viransijaisina hoitaa ja 11924: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 11925: 11926: Lempi Lehto. Arvo Ahonen. Anni Flinck. 11927: Meeri Kalavainen. Eetu Karjalainen. Rafael Paasio. 11928: Lyyli Aalto. Veikko Kokkola. Juho Karvonen. 11929: Elis Manninen. Sylvi Siltanen. Georg Eriksson. 11930: Lars Lindeman. Ensio Partanen. 11931: 1742 11932: 11933: IV,419.- Rah.al. N: o 249. 11934: 11935: 11936: 11937: 11938: Lehto ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatiehallituksen hal- 11939: lintorakennuksen siivoojan toimien perustamiseen. 11940: 11941: 11942: Eduskunnalle. 11943: 11944: V aJ.tionrautateillä työskentelee siivousteh- Hallintoraikennuksen siivoojien nykyinen 11945: tävissä rauta-tiehallituksen hallintorakennuk- bruttopalkka kuukaudessa on 23 300 mk. 11946: sen siivoojina tällä hetkellä 36 siivoojaa, joi- Jos vertaamme näitä palkkoja samanlaista 11947: den palkkausolosuhteet ovat niin heikot, että työtä suorittavien posti- ja lennätinha;llituk- 11948: heidän toimeentulonsa on alapuolella kaiken sen siivoojien palkkaan, jotka suurimmaksi 11949: arvostelun. Nämä työntekijät työskentelevät osaksi saavat palkkauksensa virkasuhteeseen 11950: työsopimussuhteessa valtioon, eikä heidän perustuvana, on siinä huomattavia eroja. 11951: palkkauksestaan ole varsinaisesti sovittu rau- 6 pl. siivooja saa pall~kaa nykyisin Helsin- 11952: tatiehallituksen ja Rautatieläisten Liiton vä- gissä 30 815 mk kuukaudessa, 7 pl. 32 065 11953: lisessä rtyöehtosopimuksessa, vaan se on mää- mk jne. Kun näihin palkkoihin tulee vielä 11954: räytynyt suureksi osaksi summittaisten las- ikälisät lisäksi, niin silloin erotus on vieläkin 11955: kelmien mukaisesti. Useimmilla näistä työn- räikeämpi. 11956: tekijöistä on jo valtion palvelusta yli kym- KOSika valtion tarkoituksena täytyy olla 11957: menen vuotta ja joillakin jo lähes 30. Työ- suoda samanlaiset olosuhteet ja mahdollisuu- 11958: aika näillä kaikilla kolmea lukuunottamatta det sen eri hallintohaaroilla toimiville ja sa- 11959: on 7 tuntia päivää kohden. Se jakautuu töi- manlaista työtä suorittaville työntekijöiHe, 11960: den käytännöllisen järjestelyn vuoksi kah- esitämme kunnioittaen, 11961: teen osaan siten, että he tUlevat työhön 11962: aamulla kello 6 ja työskentelevät siihen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 11963: saa!kka kunnes alkaa virastoaika keUo 8.30 tulo- ja menoarvioon 18 Pl. II luvun 11964: sekä tulevat jälleen illalla kello 16 ja jatka- 2 momentille 20 000 000 markan mää- 11965: vat siksi kunnes työ on suoritettu. Työmäärä rärahan rautatiehallituksen hallintom- 11966: on määrätty ta~kasti pinta-alojen mukaan, kennuksen siivoojien palkkausta varten 11967: jolloin työn luonne muodostuu urakkatyöksi. ja että nämä 36 siivoojaa sijoitettai- 11968: Pinta-alajaoituksessa on käytetty hyvä!ksi siin valtion viran ja toimen haltijain 11969: työntutkimusta, jote.n siitä voidaan päätellä, 7 palkkausluokkaan. 11970: että mainittu työaika kuluu mahdollisimman 11971: tarkasti kunkin alueen siivouksessa. 11972: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1961. 11973: 11974: Lempi Lehto. Georg Eriksson. Elis Manninen. 11975: Ensio Partanen. Veikko Helle. Eetu Karjalainen. 11976: Edvard Pesonen. Lyyli Aalto. Kalle Matilainen. 11977: Kustaa Alanko. Valto Käkelä. Sylvi Siltanen. 11978: 1743 11979: 11980: IV,420.- Rah.al. N:o 250. 11981: 11982: 11983: 11984: 11985: Lehto ym..: Määrärahan osoittamisesta eräiden virkojen pe- 11986: rustamista varten Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen 11987: elintarviket eollisuuslaboratorioon. 11988: 11989: 11990: Ed u skunn alle. 11991: 11992: Kansanterveyden kannalta ja kuluttajain tuen - sanottavia mahdollisuuksia. Tilojen 11993: turvaamiseksi ala-arvoisten elintarvikkeiden suhteen tulevat tutkimuslaitoksen toiminta- 11994: myynnin aiheuttamUta taloudellisilta tappi- mahdollisuudet kuitenkin lähiaikoina huomat- 11995: oilta on tärkeätä, että valmiiden elintarvik- tavasti paranemaan, mutta sen sijaan tutkija- 11996: keiden sekä yleisten käyttö- ja kulutustarvik- voimaa ei ole riittävästi edes välttämättömien 11997: keiden valmistus, säilöntä, maahantuonti, kul- valvontatehtävien suorittamiseen. 11998: jettaminen, varastossapito sekä kaupanpitämi- Siirryttäessä yhä kasvavassa määrin teolli- 11999: nen alistetaan yhteiskunnan taholta tehok- sesti käsiteltyjen ja valmiiksi pakattujen sekä 12000: kaan valvonnan alaiseksi. Tässä tarkoituk- kotimaisten että ulkolaisten elintarvikkeiden 12001: sessa onkin maassamme annettu v. 1941 elin- käyttöön kotitaloudessa ja jopa lasten ravin- 12002: tarvikelaki ja v. 1952 siihen liittyvä yleinen rtxma joutuu kuluttaja entistäkin turvat- 12003: elintarvikeasetus sekä useita muita erikois- tomampaan asemaan. On huomattava, että 12004: asetuksia. riittämätön valvonta saattaa helposti johtaa 12005: Lainsäädännön kehittäminen ja määräysten tapauksiin, joista mm. meidänkin maassamme 12006: valvonnan ylin johto kuuluu kauppa- ja te- on näkynyt tietoja sanomalehdissä viime 12007: ollisuusministeriölle, jossa toimii pysyvä elin- aikoina. 12008: tarvikeneuvottelukunta sekä valvontatehtävis- Edellä oleviin perusteluihin nojautuen eh- 12009: sä v: sta 1960 lähtien elintarvikkeiden ylitar- dotamme kunnioittaen, 12010: kastaja. Valvonnan välttämättömänä edelly- 12011: tyksenä on kuitenkin, että tarvikkeet voidaan että Eduskunta ottaisi 3 840 400 12012: asianmukaisesti tutkia. V aitioneuvoston pää- markan suuruisen määrärahan vuoden 12013: töksissä (228/53, 347/59) onkin näihin teh- 1962 tulo- ja menoarvioon kahden tut- 12014: täviin nimitetty eräitä laboratorioita, joista kimusinsinöörin (33 pl.) ja kahden 12015: kauppa- ja teollisuusministeriön alaisen Val- assistentin (27 pl.) viran perustami- 12016: tion teknillisen tutkimuslaitoksen elintarvike- seksi Valtion teknillisen tutkimus- 12017: laboratorion tehtävänä on toimia johtavana laitoksen elintarviketeollisuuslaborato- 12018: elintarviketutkimuslaitoksena kemiallista ja rioon ravintorasva- ja öljytutkimuksia 12019: hygieenistä valvontaa suoritettaessa. Vaativan sekä valmiissa kuluttajapakkauksissa 12020: tarkastustehtävän suorittamiseen ei tähän rnyytävien elintarvikkeiden kemialli- 12021: asti ole ollut - puuttuvista tiloista ja riit- sia ja hygieenisiä tutkimuksia varten. 12022: tämättömästä tutkimushenkilökunnasta joh- 12023: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1961. 12024: 12025: Lempi Lehto. Veikko Helle. Eetu Karjalainen. 12026: Ensio Partanen. Lyyli Aalto. Kalle Matilainen. 12027: Kustaa Alanko. Valto Käkelä. Anni Flinck. 12028: Georg Eriksson. Elis Manninen. Sylvi Siltanen. 12029: 1744 12030: 12031: IV,421.- Rah.al. N: o 251. 12032: 12033: 12034: 12035: 12036: Lehto ym.: Määrärahan osoittamisesta tutktimuksen suoritta- 12037: miseksi yhden huoltajan varassa elävien perheiden toimeen- 12038: tulosta. 12039: 12040: 12041: E d u s k u ill n a ll e. 12042: 12043: Yhden huoltajan varassa elävän perheen varsin raSkaan taakan. Kun vielä ottaa huo- 12044: toimeentulon helpottamise'ksi on meillä yh- mioon asuntojen vuokrat varsinkin kaupun- 12045: teiskunnallisessa mielessä .tehty kovin vähän geissa, joissa suurin osa yksirnhuoltajaäi- 12046: ja näin nämä perheet ovat jätetty yksin tais- deistä perheineen asuu sekä lasten hoitomak- 12047: telemaan ja oman onnensa varaan. On vali- sut vieraille tai mahdollisen kotiapulaisen 12048: tettavaa, että sellaisissa tapauksissa, jolloin palkan, niin nämä menot kohoavat jo niin 12049: ainoana perheenhuoltajana ovat äidit, lesket, suuriksi, että niihin uppoaa yksinäisen äidin 12050: eronneet tai yksinäiset äidit, jotka puolison ansiosta suurin osa Japsi- ym. lisirneen. 12051: sairauden, kuoleman tai jonkun muun syyn Jotta näiden yhden huoLtajan varassa elä- 12052: vuoksi ovat joutuneet ybin hawkkimaan ela- vän perheen toimeentulomahdollisuuksiin saa- 12053: tuksen perheelleen ovat jääneet vaille yhteis- taisiin pikaisia tarpeellisia korjauksia ja pa- 12054: kunnan voimakkaampaa tukea. Joutuvathan rannuksia olisi heidän keskuudessaan toimi- 12055: nämä yksinhuoltajaäidit vastaamaan uuden tettava puolueeton ja tarlclra tutkimus yllä- 12056: sukupolven, lasten elämästä ja kasvatuksesta, mainituista kysymyksistä, jotta sosiaalisessa 12057: sen terveydellisistä olosuhteista, koulutuk- ja taloudellisessa mielessä voitaisiin ryhtyä 12058: sesta ym, jotka kaikki vaativat äidiltä huo- tukemaan näiden äitien ja lasten va:kavaa 12059: mattavia taloudellisia menoja. Kun naisten asemaa, ja saada heidän olosuhteisiinsa ki- 12060: palkkataso palklmmarikkinoilla on huomat- peästi kaivattuja pa:oonnulksia. 12061: tavasti alhaisempi yleistä pal'kkatasoa, joutu- Edellä olevan perusteella ehdotammekin, 12062: vat nämä yhden huoltajan varassa elävät 12063: perheet elämään tavattoman niukoissa olo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 12064: su<hteiasa. V. 1950 suoritetussa väestön las- tulo- ja menoarvioon 1 500 000 mar- 12065: kennassa todettiin, että yhden perheenhuol- kan määrärahan pikaisen tutkimuk- 12066: tajan asemassa olevia naisia oli n. 14.5% sen suorittamiseksi yhden huoltajan 12067: kaikista lapsiperheistä ja vastaavassa ase- varassa elävien perheiden toimeentu- 12068: massa olevia miehiä oli vain vajaat 2 %. losta. 12069: Siis yksinelättäjänaiset joutuvat kantamaan 12070: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1961. 12071: 12072: Lempi Lehto. Georg Eriksson. Valto Käkelä. 12073: Ensio Partanen. Arvo Ahonen. Elis Manninen. 12074: Edvard Pesonen. Veikko Helle. Eetu Karjalainen. 12075: Kustaa Alanko. Lyyli Aalto. Kalle Matilainen. 12076: Anni Flinck. Sylvi Siltanen. 12077: 1745 12078: 12079: IV,422. - Rah.al N: o 252. 12080: 12081: 12082: 12083: 12084: Lehto ym.: .Määrämhan osoittarnisesta Suomen Siviili- ja 12085: AsevelvolUsuusinvaUidien Liitolle Olavinkylän N aisinvalii- 12086: dien Työyhdyskunnan ylläpitoon. 12087: 12088: 12089: E d u s k u n n a ll e. 12090: 12091: V. 1958 perusti Suomen Siviili- ja Asevel- työpaikan ja koulutuksen tehostamismahdol- 12092: vollisuusinvaliidien Liitto r. y. maamme en- lisuuden sinä aikana, jolloin pysyvä sijoittu- 12093: simmäisen vajaatyökykyisten työyhdyskun- minen itsenäisoksi ammatinharjoittajaksi tai 12094: nan Espoon pitäjään. Kuluneina vuosina on ansiotyöhön toisten pa:lvelu'ksessa ei ole vielä 12095: mainittu Olavinkylän Naisinvaliidien Työ- ollut mahdoHinen. Työyhdyskunnan taholta 12096: yhdyskunta toiminut ammattikoulutuksen avustetaan invaliideja toimipaikan hakemi- 12097: saaneille invaliideille tarpeellisena jatkokou- sessa, ja työhönsijoituksen onnistuessa vapau- 12098: lutuspaikkana sen välivaiheen aikana, joka tuu paikka yhdyskunnassa välittömästi jolle- 12099: on monissa tapauksissa välttämätön ennen- kin toiselle tällaisen avun tarpeessa olevalle. 12100: kuin invaliidi voi pysyvästi sijoittua omalle Tällä tavoin työyhdyskunta turvaa olennai- 12101: ammattialalleen. sella tavalla sen, että invaliidien ammatti- 12102: Työyhdyskunta tuli aikanaan maksamaan koulutukseen uhratut varat eivät mene huk- 12103: 30 000 000 markkaa lukuunottamatta tonttia kaan, vaan että asianomaiset todella löytävät 12104: ja sillä jo aikaisemmin olleita rakennuksia. kukin heille sopivan, pysyvän sijan tuotanto- 12105: Liitto joutui rahoittamaan työyhdyskunnan elämän piirissä. 12106: ilman valtion avustusta. V :sta 1959 on val- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 12107: tionapu ollut 2.5 milj. mk, mutta vuosit- nioittaen, 12108: tainen toimintatappio ei luonnollisesti tule 12109: tällä katetuksi, vaan on jatkuvasti ollut 7-8 että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 12110: milj. mk Näin ollen on tämän yhteiskunnalle tulo- ja menoarvion 14 Pl. XI luvun 12111: tärkeän hoitomuodon toteuttaminen muodos- 17 momentille lisäyksenä 5 000 000 12112: tunut yksityiselle huoltojärjestölle taloudelli- markkaa Suomen Siviili- ja Asevel- 12113: sesti raskaaksi. vollisuusinvaliidien Liitolle käytettä- 12114: Työyhdyskunnan 22 paikkaa ovat saatta- väksi Olavinkylän N aisinvaliidien Työ- 12115: neet kuitenkin jo tarjota monille invaliideille yhdyskunnan ylläpitoon. 12116: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 12117: 12118: Lempi Lehto. Eetu Karjalainen. Rafael Paasio. 12119: Meeri Kalavainen. Veikko Kokkola. Juho Karvonen. 12120: Lyyli Aalto. Sylvi Siltanen. Georg Eriksson. 12121: Elis Manninen. Anni Flinck. Lars Lindeman. 12122: Arvo Ahonen. Eino Raunio. Ensio Partanen. 12123: 12124: 12125: 12126: 12127: 35 E 706/61 12128: 1746 12129: 12130: IV,423. - Rah.al. N: o 253. 12131: 12132: Lehtonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten lisä- 12133: eläkkeiden myöntämiseen e1·äille puolustusvoimain entisille 12134: viran tai toimen haltijoille. 12135: E d u s k u n n a ll e. 12136: Välirauhan ehtojen takia puolustusvoi- sun saamiseksi tähän otettiin em. määräraha 12137: mista vapautetut viran ja toimen haltijat tulo- ja menoarvioon, eikä sitä käytettäessä 12138: muodostavat ainoan lkansalaisryhmän, joka ollut tarkoitus tehdä eroa vapautettujen tai 12139: ei ole saanut korvausta sodan ta'kia kärsimis- lwkkautuspalkalle asetettujen välillä, koska 12140: tään menetyksistä. He menettivät sodan oli varsin sattumanvaraista ja yleensä asian- 12141: johdosta virkansa ja .toimensa ja sen elä- omaisesta itsestään riippumatonta, tuliko 12142: mänuran, johon he olivat valmistuneet ja asianomainen YapaUJtetuksi tai asetetuksi lak- 12143: jonka asettamia velvoituksia he olivat sodas- kautuspalkalle. Sama oli asianlaita niiden 12144: sakin .täyttäneet. kohdalla, jotka saavuttivat lainmukaisen 12145: V: n 1958 syksyllä laadittaessa tulo- ja eroamisiän tuossa tilanteessa ennen nimittä- 12146: menoarviota seuraavalle vuodelle puolustus- mistään uutta asemaansa vastaavaan virkaan 12147: ministeriö ~hdotti otettavaksi 16 Pl: n II: tai toimeen. 12148: 1:n kohdalle 20 milj. mk:n suuruisen ar- Kun kaikki ne, jotka olisivat olleet oikeu- 12149: viomäärärahan ylimääräisten eläkkeiden tetut tulemaan huomioon otetuiksi em. mää- 12150: myöntämiseksi Näille puolustusvoimain enti- rärahaa sen tarkoituksen mukaan jaettaessa, 12151: sille viran tai toimen haltijoille. Eduskunta eivät silloin ·s.aan€et anomaansa ylimääräistä 12152: hyväksyi tämän ehdotuksen. Perusteluna lisäeläkettä, vaikka määrärahaa vielä olisi 12153: määrärahan hyväksymiselle oli ennen kaik- ollut käy;tettävissäkin, on asia nyt, silloin ta- 12154: kea se, että sodan aikana ei yleensä upsee- pa!htuneen vit•heen <>ikaisemiseksi, saatava 12155: reja. nimitetty virkoihin, vaan sijoitettiin järjestetyksi heidänkin kohdaltaan myöntei- 12156: määrättyihin tehtäviin. Niinpä esiintyi ta- sesti, ottamalla tulo- ja menoarvioon sitä tar- 12157: pauksia, jolloin ennen sotaa luutnantin vir- koittava määräraha, jota jaettaessa on huo- 12158: kaan nimitetty oli saattanut sodan aikana mioitava myi)skin ne viran tai toimen haiti- 12159: tehtävien ja vastuun kasvamisen vuoksi yletä jat, jotka välirauhan ehtojen täyttämiseksi 12160: aina everstiluutnantiksi asti. Uutta asemaa saivat kehoitn:ksen erota puolustusvoimain 12161: vastaavaan virkaan nimittäminen jäi kuiten- palveluksesta ja ne, jotJka siinä yhteydessä 12162: kin tekemättä sen vuoksi, että ylipääHiköllä asetettiin lakkautuspalkalle. Elä:kikeiden tu- 12163: ei ollut yleensä oikeutta nimittää virkoihin, lisi vastata viran :tai toimen haltijan sotilas- 12164: v.aan tämä tehtävä kuului sodan'kin aikana arvon edellyttämästä viraiSta tai toimesta 12165: tasavallan presidentille. Kun sitten sodan tuleVian eläkkeen ja hänelle virkanimityksen 12166: päätyttyä jouduttiin puolustusvoimia supis- mukaisesti myönnetyn eläkkeen erotusta. 12167: tamaan huomattavasti, vapautettiin sen Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen ehdo- 12168: vuoksi lukuisia upseereita. Näitä upseereita tamme, 12169: ei kuitenkaan ollut ennätetty nimittää teh- 12170: täviensä ja V1astuunsa mukaisiin virkoihin, että Eduskttnta päättäisi vuoden 12171: minkä vudksi he joutuivat eläkkeelle ja lak- 1962 tulo- ja menoarvioon 16 Pl. II 12172: kautuspalkalle ennen sotia omaamiensa vir- luvun uudelle momentiUe ottaa 12173: kojen mukaisesti eikä, kuten normaalioloissa, 10 000 000 markan määrärahan käy- 12174: sen vivka-aseman mukaisesti, joka heillä oli tettäväksi ylimääräisten lisäeläkkeiden 12175: vapautuessaan puolustusvoimain palveluk- myöntämiseksi eräille puolustusvoi- 12176: sesta. TäHaista asiaintilaa ei voida pitää main entisille viran tai toimen halti- 12177: kohtuuden eikä oikeuden mulkaisena. Oikai- joille. 12178: Helsingissä 15 päivänä syy•skuuta 1961. 12179: Oskari Lehtonen. Erkki Koivisto. R. Hallberg. Erkki Leikola. 12180: Päiviö Hetemäki. Kalervo Saura. Martti Salminen. Esa Kaitila. 12181: A. F. Airo. Veikko Hyytiäinen. Saara Forsius. Jaakko Kemppainen. 12182: T. A. Wiherheimo. Toivo Hietala. Erkki Hara.. Väinö E. Nieminen. 12183: 1747 12184: 12185: IV,424.-Rah.al. N:o 254. 12186: 12187: 12188: 12189: 12190: Leikola.: ilfäärärahan osoittamisesta Helsing-in Lastenlinnan 12191: valtionapua varten. 12192: 12193: 12194: E d u s k u n n a ll e. 12195: 12196: Lääketieteellinen ja sosiaalinen lastenhoito- kehittämisen alalla, mutta sen toiminta yh- 12197: työ on itsenäisyytemme aikana kehittynyt teiskuntamme hyväksi ei kuitenkaan ole mah- 12198: erittäin voimakkaasti ja voi myöskin kirjata dollinen ilman riittäviä taloudellisia edelly- 12199: voitoikseen erinomaisia saavutuksia niin hy- tyksiä. 12200: vin lasten varhaiskuolleisuuden vähenemi- Eduskunta on jo useaan otteeseen hyväk- 12201: seen kuin lastenhoidon yleisenkin merkityk- synyt aloitteita, joissa lausutaan toivomuksia 12202: sen oivallukseen nähden. Valtion taholla ei riittävän valtionavun myöntämiseksi lasten- 12203: kuitenkaan tässä suhteessa ole ollut riittävää hoitolaitoksille ja erityisesti lastenhoitajien 12204: mielenkiintoa. Kehitys on ollut lähinnä yksi- koulutusta varten. Nämä eduskunnan lausu- 12205: tyisten ja vapaaehtoisten voimien varassa. mat eivät kuitenkaan ole johtaneet toivottui- 12206: Toteamuksena tästä voidaan sa;noa, että esim. hin tuloksiin ja näin on mm. lastenhoitajien 12207: lastenhoitajien kouluttaminen on jäänyt ko- koulutuksen tulevaisuus edelleen epävarmana 12208: konaan yksityisen aloitekyvyn varaan. Olo- pohjalla. 12209: suhteet ovat kehittyneet kuitenkin nyttem- Kuluvan vuoden varsinaista menoarviota 12210: min sellaisiksi, että yksityinen uhrautuvai- varten lää;kintöhallitus oli ehdottanut, että 12211: suus ei enää riitä kaikkia niitä tehtäviä suo- Helsingin Lasteniinnalle merkittäisiin val- 12212: rittamaan, joita lastenhoito ja lastensuojelu tionapua 58 700 000 mk. Lääkintöhallitus pe- 12213: yhteiskunnaltamme odottaa. rusteli esitystään erittäin vakuuttavasti ja 12214: Helsingin Lastenlinna on niitä laitoksia, sisäasiainministeriökin piti välttämättömänä 12215: joissa kaikkein kipeimmin huomataan toi- tämän summan ottamista ensi vuoden meno- 12216: 'minta-alueen voimakas kasvu ja ne ylivoi- arvioon. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. 12217: maiset vaikeudet, jotka ovat tämän toimin- Ehdotan sen vuoksi, 12218: nan tielle ilmaantuneet. Paitsi sitä, että Hel- 12219: singin Lastenlinna toimii 117 kuntaa käsittä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 12220: vän kuntainliiton erikoislastensairaalana, se tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XX luvun 12221: kouluttaa koko maata varten lastenhoitajia. 3 kohtaan lisäystä 58 700 000 markkaa 12222: Helsingin Lastenlinnan merkitys Manner- Helsingin Lastenlinnan valtionapuct 12223: heimin Lastensuojeluliiton keskeisenä toimi- varten. 12224: paikkana on tullut jo käsitteeksi lastenhoidon 12225: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 12226: 12227: Erkki Leikola. 12228: 1748 12229: 12230: IV,425. - Rah.a.l. N: o 255. 12231: 12232: 12233: 12234: 12235: Leikola.: .~1 äärärahan osoittamisesta Helsingin tyttökoulun 12236: uudisrakennuksen suunnittelutöitä varten. 12237: 12238: 12239: E d u s k u n n a ll e. 12240: 12241: Helsingin tyttökoulu toimii Helsingin kau- dessa eri vuorossa; iltapäivävuorolaisten 12242: pungin II kaupunginosan k01~ttelissa n: o 36 ruoan joutuvat siivoojat lämmittämään. Kou- 12243: Helsingin yliopiston omistamalla tontilla n: o lupiha on aivan liian pieni ja porttien ulko- 12244: 5 sijaitsevassa rakennuksessa. Koulurakennus puolella eivät koululaiset saa oleskella. 12245: on tilavuudeltaan 16 000 ms, luokkien luku- Kaikesta tästä johtuu, että koulun täytyy 12246: määrä on 22 ja nykyisin on koulussa 766 mitä pikimmin saada uusi koulurakennus. 12247: oppilasta. Suuren oppilasmäärän vuoksi jou- Kouluhallitus ja Helsingin tyttökoulun 12248: dutaan koulutyö suorittamaan kolmessa vuo- rehtori ovat tutkineet koulun siirtämistä ja 12249: rossa neljällä rinnakkaisosastolla, joista kaksi tulleet siihen tulokseen, että koulu olisi siir- 12250: rinnakkaisosastoa ovat vaihtoluokkia, jotka rettävä Etelä-Kaarelaan. Tarkoitusta varten 12251: joutuvat kiertämään luokkahuoneesta toiseen. olisi Helsingin yliopisto valmis luovuttamaan 12252: Käytävätilat ovat riittämättömät, mistä ai- valtion omistamasta Helsingin yliopiston hal- 12253: heutuu kiusallista tungosta varsinkin vaihto- linnassa olevasta Malminkartanon opetus- ja 12254: luokkien vaihtaessa luokkahuoneita. Sade- koetilasta Kannelmäen asutusalueeseen rajoit- 12255: säällä oleskeleminen sisällä välitunneilla on tuvan Kannelkujan jatkeena olevan etelään 12256: mahdotonta. Koululla ei ole minkäänlaista kallistuvan niittyrinteen. 12257: juhlasalia, minkä takia joulujuhlatkin jou- Viitaten edellä esitettyyn allekirjoittanut 12258: dutaan pitämään voimistelusalissa tilanah- ehdottaa kunnioittaen, 12259: tauden vuoksi neljä kertaa ja rukoukset ala- 12260: aulassa kahdessa vuorossa. Voimistelusali on että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 12261: varsinaiseen tarkoitukseensakin aivan liian tulo- .ia menoarvioon 20 Pl. II luvun 12262: pieni ja lisätiloja on jouduttu vuokraamaan kohdalle 11 000 000 markan suuruisen 12263: muualta. Vaatesuojat ovat ahtaat ja varsin- määrärahan Helsingin tyttökoulun 12264: kin välitunneille mentäessä ja sieltä tultaessa uudisrakennuksen suunnittelutöitä ja 12265: syntyy ruuhkaa. Ruokailutiloja ei ole, vaan piirustusten hankkimista varten. 12266: ruokaileminen tapahtuu luokkahuoneissa kah- 12267: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 12268: 12269: Erkki Leikola. 12270: 1749 12271: 12272: IV,426. - Rah.al. N: o 256. 12273: 12274: 12275: 12276: 12277: Leinonen: 11/äärämhan osoittamisesta apulämmittäjän ja 6 sii- 12278: voojan palkkaamiseksi Oulun yliopistoon. 12279: 12280: 12281: E d u s kun n a U e. 12282: 12283: Oulun yliopiston opettajainva:1mistuslaitok- lämmittäjän tehtävien hoidossa aputyövoi- 12284: sen kansakoulun oli määrä valmistua alku- maa ja siivoustyöhön siivoojia 6. 12285: peräisen suunnitelman mukaan syyslukukau- EdeHä esitetyn perusteella ~hdotan kun- 12286: den 1962 alkuun mennessä. Nyt on kuiten- nioittaen, 12287: kin päästy siihen, että rakennus on valmis- 12288: tunut huomattavasti aikaisemmin. Koulutyö että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 12289: on päässyt alkamoon jo syyslukukauden tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VI luvun 12290: 1961 alusta. Rakennuksen tilavuus on 1 momentille lisäyksenä 1 apulämmit- 12291: 30 000 ms ja lattiapinta-ala n. 6 500 m2, jo- täjän (10 pl.) ja 6 siivoojan (6 pl.) 12292: ten ta:rvita:an aikaisemmin olevan talonmies- palkkaukseen yht. 2 999 220 markkaa. 12293: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 12294: 12295: Armas Leinonen. 12296: 1750 12297: 12298: IV,427.- Rah.al. N:o 257. 12299: 12300: 12301: 12302: 12303: Leinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nivalan-Kärsä- 12304: mäen-Pyhi.innän maantien rakentamiseen. 12305: 12306: 12307: E d u s k u n n a 11 e. 12308: 12309: Niv.alan-Kärsämäen-Pyhännän maantie .tustyöt. V. 1962 on suunniteltu tehtäväksi 12310: kuuluu osana Kokkolan-Kajaanin maantien leiklurus- ja pengerrystyöt sekä loput tiepoh- 12311: rakentamisohjelmaan. Nivalan----,-Kärsämäen jan kuivatustöisträ. 12312: tieosalla saatan€en v:n 1961 loppuun men- EdeRä selostettuun viitaten ehdotamme 12313: nessä valmiiksi 'kuh'iatus-, leikkaus- ja pen- kunnioittaen, 12314: gerrystyöt sekä kolme siltaa. V. 1962 on 12315: suunnireltu tehtäväksi neljä siltaa, penger- että Eduskunta ottaisi v'I:Wden 1962 12316: painumien täyttö, päwosa päällysrakenteesta t'ld()- ja me1toorvioon 20 Pl. III luvun 12317: sekä osa viimeis:telytöitä. Loput päällysra- 4 nwmentille lisäyksenä 410 ?niljoo- 12318: kenteesta, öljysorakulutuskerros ja viimeis- naa mtJrkkaa Kokkolan-Kajaanin 12319: tely valmistunee v. 1963. maantien rakennusohjelmaan kuulu- 12320: Jo tänä syksynä voitaneen aloitta-a Kärsä- van Nivalan-Kärsämäen-Pyhännän 12321: mäen-Pyhännän tieosalla raivaus- ja kuiva- maantien rakentamiseen. 12322: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 12323: 12324: Armas Leinonen. Niilo Ryhtä. 12325: 1751 12326: 12327: IV,428. - Rah.al. N: o 258. 12328: 12329: 12330: 12331: 12332: Leinonen ym.: JJlääriirahan osoittamisesta valtatien n:o 4 12333: rakentamiseksi ohikulkutienä Oulun kaupungin kohdalla. 12334: 12335: 12336: E d u s k u n n a 11 e. 12337: 12338: Valtatie n:o 4 kulkee Oulun kaupun- Edellä esitt!tyn perusteella ehdotamme 12339: gin halki. Sisääntulotiet ka.upunldin ja ka- ·kunnioittaen, 12340: dut, jQita myöten läpiku1ku tapahtuu, ovat 12341: liian aflltaita jo nykyiselle liikenteelle erikoi- että F:duskunta ottaisi vuoden 1962 12342: sesti rWMm-aikana. Kasvavan liiken:teen tulo- ja 1nenoarvioon 20 Pl. Ill luvun 12343: siirtäminen kaupungin ohi'kulkutieUe, jolloin 4 momentille lisäyksenä 100 miljoonaa 12344: samalla saadaan kaupungin pohjoiset ja itäi- markkaa aloitusmäärärahana valtatien 12345: set sisääntuliD'tiet ra1kennetui!ksi asianmukai- n:o 4 rakentamiseksi okikulkutienä 12346: seen kuntoon, on tämän vuoksi tärkeä. Tie Oulun kaupungin kohdalla. 12347: olisi 1!'akermettava kestopäällysteiseksi ja osit- 12348: tain moott0t-itiebi. 12349: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 12350: 12351: Armas Leinonen. Niilo lt.yhtä. 12352: 1752 12353: 12354: IV,429.- Rah.a.l. N:o 259. 12355: 12356: 12357: 12358: 12359: Leinonen: Määrärahan osoittamisesta Iin yhteiskoulun otta- 12360: miseksi valtion haltuun. 12361: 12362: 12363: E d u s k u n n a 11 e. 12364: 12365: Iin yhteiskoulu on perustettu ja aloittanut mukaan Iin Yhteiskoulu Oy: n kiinteän omai- 12366: toimintansa v. 1924. Siitä alkaen se on toi- suuden (koulurakennus ja koulutontti) arvo 12367: minut 3-luokkaisena keskikouluna v: een 1955 on 105 659 625 mk ja irtaimen omaisuuden 12368: asti ja siitä lähtien 5-luokkaisena keskikou- 5 000 000 mk. Koulun velat olivat tilinpää- 12369: luna. V:n 1956 syksyllä aloitti toimintansa töksen mukaan 30. 6. 1960 96 921 500 mk. 12370: lukio ja koulu laajeni näin yliopistoon joh- Lukukausimaksu on 12 000 mk. Vapautuk- 12371: tavaksi oppikoulll!ksi, josta ensimmäiset yli- sia lukukausimaksuista on 12 %. 12372: oppilaat valmistuivat keväällä 1959. Koska rannikkokaistalla Oulusta Ke:miin 12373: Iin yhteiskoulussa oli oppilaita lukuvuoden ja sisämaassa Iijoen alueella ei ole yhtään 12374: 1960-1961 alkaessa 460. Näistä oli Iistä valtion oppikoulua ja koska koulun taloudel- 12375: 64.5 %, Yli-Iistä 14.5 %, Oulusta 7 %, Kui- linen tila on pysynyt jatkuv-asti heikkona 12376: viniemeltä 2.4 %, Pudasjärveltä 2 % ja sen tähden, että koulua on jouduttu ylläpi- 12377: 9.6% seuraavista kunnista: Haukipudas, tämään ja kehittämään pelkästään valtion- 12378: Simo, Kemi, Suomussalmi, Kemin maalais- avun ja lukukausimaksujen turvin, kun Iin 12379: kunta, Taivalkoski, Rovaniemi, Posio, Oulu- kunta ei ole koulua taloudellisesti tukenut 12380: joki, Kiiminki, Tervola, Kemijärvi, Nurmes ja koska paikkakunta kuuluu maan köyhim- 12381: ja Tampere. piin, esitetään, että Iin yhteiskoulu otettai- 12382: Iin yhteiskoulun omistaja ja ylläpitäjä on siin valtion kouluksi. 12383: ollut vv. 1924-1945 Iin yhteiskoulun kanna- Iin Yhteiskoulu Oy on viime kevättalvena 12384: tusyhdistys r.y. ja v:sta 1945 alkaen Iin Yh- toimittanut kouluhallitukselle sen pyytämät 12385: teiskoulu Oy. tiedot koulun ottamiseksi valtion haltuun. 12386: Koululla on oma tontti, jonka pinta-ala Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 12387: on 16 645 m2. Nykyinen koulutalo on tila- dotan, 12388: vuudeltaan 13 500 ms ja on sen uusi kivestä 12389: tehty osa rakennettu vv. 1956-1959 ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 12390: vanha puusta tehty osa täysin uusittu v. tulo- ja menoarvioon 98 000 000 mark- 12391: 1960. Koulutontin ja -rakennuksen omistaa kaa Iin yhteiskoulun ottamiseksi val- 12392: .Iin Yhteiskoulu Oy. tion haltuun. 12393: Tan1mikuussa 1961 suoritetun arvioinnin 12394: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 12395: 12396: Armas Leinonen. 12397: 1753 12398: 12399: IV,430. - Rah.al. N: o 260. 12400: 12401: 12402: 12403: 12404: Leinonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta km·ho- 12405: toiminnan järjestämiseksi seminaarien kansakoulu~'hin. 12406: 12407: 12408: E d u s k u n n a 11 e. 12409: 12410: Kansakoululain mukaan ei erillisen nuo- tuntipalkkio. Tätä palkkiota on ko. työn ko- 12411: risotyönohjaajakurssin suorittaminen ole kan- keilun vuoksi jo saatu suorittaa kolmessa 12412: sakoulunopettajille pakollista niin kuin ai- seminaarissa. Sen saamiseksi muihinkin semi- 12413: kaisemmin. Kansakoulujen kerhotyö on kui- naareihin 1. päivästä elokuuta 1962 tarvittai- 12414: tenkin suuresti lisääntynyt, ja opettajain- siin 181 600 mk. Tämän vuoksi kunnioitta- 12415: valmistuslaitoksille on esitetty oikeutettuja vasti ehdotamme, 12416: vaatimuksia, että niiden olisi annettava val- 12417: mistuville opettajille tähän työhön perusval- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 12418: mennusta. Sitä varten olisi kuhunkin semi- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XI luvun 12419: naarin kansakouluun saatava opettajakoke- 1 momentille lisäyksenä 181 600 mark- 12420: laiden harjoittelua varten kerhotoimintaa, ja kaa tunti- ja ylituntipalkkioihin kerho- 12421: sen johtamisesta yhdelle seminaarin kansa- toiminnan järjestämiseksi seminaarien 12422: koulunopettajalle kahden viikkotunnin yli- kansakouluihin. 12423: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 12424: 12425: Armas Leinonen. Olavi Lähteenmäki. 12426: 12427: 12428: 12429: 12430: :36 ]<j 706/61 12431: 1754 12432: 12433: IV,431. - Rah.al. N: o 261. 12434: 12435: 12436: 12437: 12438: Leinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta seminam·ien opinto- 12439: suuntien ja vapaaehtoisten aineiden opetuksen järjestä- 12440: miseksi. 12441: 12442: 12443: E d u s k u n n a 11 e. 12444: 12445: Kansakoulunopettajaseminaarit ovat huo- rien palkkausmomenttiin sisältyviin tunti- ja 12446: mattavasti kehittyneet erityisesti sen jälkeen, ylituntipalkkioihin. Uuden tuntijaon vuoksi 12447: kun v. 1958 niistä annettiin uusi laki ja seminaarien opettajien tuntimäärät ovart; vä- 12448: asetus ja kun niiden rakennuksia on jatku- hentyneet. Niin ollen osa tarvittavista tun- 12449: vasti uusittu. Niiden sisäisen työskentelyn neista mahtuu heidän normaaliin opetusvel~ 12450: kehittymiseen vaikuttavat suuresti ,Semi- vollisuuteensa, niinkuin suunnitelmia laadit- 12451: naarilainsäädännön uudistamiskomitean mie- taessa on ajateltu:kin. Siksi riittäisi tarkoi- 12452: tintöön" (N:o 7/1900) sisältyvät ehdotukset tukseen vain vähäinen määräraha, jonka 12453: ja opetusministeriön v. 1959 vahvistama uusi puuttuminen lmitenkin saattaa koko uudis- 12454: tuntijako. tuksen merkityksen ·kyseenalaiseksi. Kun 12455: Seminaarilain ja asetuksen mukaan semi- opintosuuntajako ja suurin osa vapaaehtoi- 12456: naareissa voidaan opettaa vapaaehtoisia ai- sista aineista tulee ajankohtaiseksi syysluku- 12457: neita ja niihin järjestää kansakoulun tarpei- kauden 1962 alusta, koska silloin ne seminaa- 12458: siin sopeutuvia opintosuuntia. Vahvistetuista rien vuosikurssit, jotka seuraavat uutta suun- 12459: opintosuunnista yksi tarkoittaa alimpien kan- nitelmaa, tulevat kokelasasteelle, olisi määrä- 12460: sakoululuokkien opettajain erityisvalmistusta, rahan tarve v. 1962 vapaaehtoisten aineiden 12461: yksi asutuskeskusten moniopettajaisten kou- osalta 895 000 mk ja opintosuuntajaon to- 12462: lujen ja yksi varsinaisen maaseudun ja sen teuttamisen osalta 315 000 mk. Tämän vuoksi 12463: pienten koulujen erityiskysymyksiin ohjaa- kunnioittavasti ehdotamme, 12464: mista. Vahvistaessaan tuntijaon ja opinto- 12465: suunnat opetusministeriö huomautti (kirje että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 12466: n:o 3761/7.7. 1959), ·että opintosuuntajakoa tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XI luvv-n 12467: saadaan ryhtyä toteuttamaan ja vapaaehtoi- 1 momentille lisäyksenä tunti- ja yli- 12468: sia aineita opettamaan (kolmatta kieltä lu- fttntipallckioihin opintosuuntien järjes- 12469: kuunottamatta) vasta sitten, kun niitä var- tämiseksi seminaareihin 315 000 mark- 12470: ten on osoitettu määräraha. Seminaareissa kaa ja vapaaehtoisten aineiden ope- 12471: suoritettavan opettajainvalmistuksen teho tuksen järjestämistä varten 895 000 12472: kärsii olennaisesti siitä, että näitä suunni- markkaa, eli yhteensä 1 210 000 mark- 12473: telman elimellisiä osia ei ole voitu toteuttaa. kaa. 12474: Siksi niitä varten olisi saatava lisäys seminaa- 12475: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 12476: 12477: Armas Leinonen. Olavi Lähteenmäki. 12478: 1755 12479: 12480: IV,432. - Rah.al. N: o 262. 12481: 12482: 12483: 12484: 12485: Leinonen: Korotetun määrärahan osoittamisesta metsänparan- 12486: nustöiden avustamiseen. 12487: 12488: 12489: E d u s k u n n a ll e. 12490: 12491: Laajenevan metsäteolli·suuden raaka-aineen män päälle tule, merkitsee näiden töiden jat- 12492: saannin turvaamisåsi, tarpeellisten metsän- kuvaa taantumista, kuten nyt on jo käynyt, 12493: parannustöiden lisäämiseksi ja pysyvien työ- · kun sen sijaan kaikki painostavat, että nyky- 12494: tilaisuuksien luomiseksi ·alityöllisyysalueiden tilanteessa näiden .töiden :työvauhdin nopeut- 12495: väestölle ehdotetaan v:n 1962 .tulo- ja meno- taminen on pakollista, jos puuraaka-aineen 12496: arviossa, huomioon ottaen myrskyjen, hyön- saanti .tahdo:ttaisiin turvata. 12497: teisten ja muiden luonnonvoimien metsälle Sanottuja varoja olisi lisättävä vielä toi- 12498: aiheuttamien tuhojen korjaamisesta johtuvat set 200 milj. mk. Suunnitelmia alikaa olla 12499: metsänparannustyöt, mO!Illentille lisäystä 200 valmiina jo kahden vuoden tarve nykyiselle 12500: milj. mk edelliseen vuoteen verrattuna eli vau:hdille. Kun henkilökuntaa saatiin lisä- 12501: 700 milj. m!k. tyksi, olisi taloudellista ta'ata sille täystehol- 12502: låsäys 200 milj. m:k merkitsee itse asiassa lista työtä ympäri vuoden. 12503: töiden merkittävää taantumista, kuten tänä Edellä esitet-yn perusteella ehdotan kun- 12504: vuonna ikävä 'kyllä kävi. Raha loppui kes- nioittaen, 12505: ken eldkuussa, koska ;työllisyysrahoja ei 12506: myönnettyikään kuten edellisinä vuosina. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 12507: Koska aikaisempina vuosina työllisyysvaroja tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVIII 12508: on myönnetty syksyisin 300-400 milj. mk, luvun 5 momentille lisäyksenä 200 12509: on näillä korjattu asiaa merkittävästi. Nyt m~7joonaa markkaa metsänparannus- 12510: budjettiin merkitty 200 milj. mk:n lisäys, töiden a11ustamiseen. 12511: ottaen huomioon, ettei työllisyysvaroja tä- 12512: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 12513: 12514: Armas Leinonen. 12515: 1756 12516: 12517: IV,433.- Rah.al. N: o 263. 12518: 12519: 12520: 12521: 12522: Leinonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kaluston 12523: hankintaa varten metsäkouluihin ja metsäkurssikeskuksiin. 12524: 12525: 12526: E d u s kunnalle. 12527: 12528: Kaluston hankintaa varten metsänhoito- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 12529: kouluihin ja metsäkurssiikeskuksiin on halli- kunnioittaen, 12530: tus uutena määrärahana merkinnyt v: n 1962 12531: tulo- ja menoarvioesity:kseensä yhteensä 3 että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 12532: milj. mk. Kun on !kysymyksessä kaikkiaan tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVIII 12533: 10 koulun ja kurssikeslrn:ksen, mm. metsä- luvun 18 momentille lisäyksenä 2 mil- 12534: töiden ja metsäkuljetusten opettamiseen tar- joonaa markkaa kaluston hankintaa 12535: vittavan kailuston hankinta, on määräraha varten metsäkouluihin ja metsäkurssi- 12536: täysin riittämätön. keskuksiin. 12537: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 12538: 12539: Armas Leinonen. Niilo Ryhtä. 12540: 1757 12541: 12542: IV,434. - Rah.al. N: o 264. 12543: 12544: 12545: 12546: 12547: Leinonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta metsän- 12548: hoitokoulujen avustamiseen. 12549: 12550: 12551: Ed u s k u nn a 11 e. 12552: 12553: Kustannusten nousun vuoksi ja toiminnan nittakoon, että Pohjois-Pohjanmaan metsän- 12554: tehostamiseksi hallitus ehdottaa Keski-Suo- hoitolautakuruta on saanut koulutukseen 1.2 12555: men ja Pohjois-Savon metsänhoitokoulujen -1.3 milj. mk. Tämä osoittaa koulutustoi- 12556: sekä seitsemän suomenkielisen ja yhden ruot- minnan aliarvioimista. 12557: sinkielisen metsäkurssikeskuksen avustami- EdelJlä selostetun perusteella ehdotamme 12558: seen lisäystä viime vuoden menoarviosum- kunnioittaen, 12559: maan 3.6 milj. mk eli kaikkiaan 27 milj. mk. 12560: Summa lisäyksineenkin on aivan riittämätön että Eduskunta ottaisi vtwden 1962 12561: kun ottaa huomioon, että se jakautuu kym- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 11 Pl. 12562: menen laitoksen kesken. Esimerkiksi Ruot- XVIII luvun 16 momentille 5 miljoo- 12563: sissa saa Norrbottenin metsänhoitolautakunta naa markkaa metsänhoitokoulttjen 12564: vuosittain 1 milj. kruunua (n. 63 milj. mk) avustamiseen. 12565: koulutustoimintaansa. Vertailun vuoksi mai- 12566: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 12567: 12568: Armas Leinonen. Niilo Ryhtä. 12569: 1758 12570: 12571: IV,435. - Rah.aJ. N: o 265. 12572: 12573: 12574: Leinonen: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta kansa- 12575: koulujen rakennusavustuksiin ja -lainoihin. 12576: 12577: E d u s k u n n a ll e. 12578: 12579: Hallitus on esittänyt ensi vuoden tulo- ja Kaupunkien osalta hallituksen menettely on 12580: menoarvioehdotuksessaan kansakouluraken- ollut hivenen kohtuullisempi. 12581: nuksia varten maalaiskunnille ja kauppaloille Toiseksi määrärahan niukkuus on johtanut 12582: rakennusapua 1 800 000 000 mk, kuten oli hallituksen alentamaan maalaiskuntien ja 12583: edellisenäkin vuonna, lisäavustusta maan kauppaloiden rakennusavustukset ja kuole- 12584: köyhimmille kunnille kansakouluhuoneistojen tuslainat kohtuuttoman vähäisiksi. Valtio., 12585: hankkimiseksi 200 000 000 mk, mikä sekin on neuvostohan määrää alimmat ja ylimmät pro- 12586: vain sama summa kuin tämän vuoden meno- senttimäärät, joiden rajoissa kouluhallituksen 12587: arviossa, kaupungeille kansakouluhuoneisto- on myönnettävä avustukset ja kuoletuslai- 12588: jen hankkimiseen 40 000 000 mk, mikä on 10 nat. Tästä on johtunut mm. se, ettei maan 12589: milj. mk suurempi kuin edellisenä vuonna, köyhissä osissa oikeita kansalaiskanluja ole 12590: kuoletuslainaa maalais- ja kauppalakunnille vielä nimeksikään toiminnassa, vaan joudu- 12591: 2 000 000 000 mk, kuten edellisenäkin vuonna taan tyytymään mitättömiin, huonosti järjes- 12592: ja kaupungeille 120 000 000 mk, joka 20 milj. tettyihin kursseihin. Kuitenkin viimeistään 12593: mk:lla ylittää kuluvan vuoden tulo- ja me- v. 1970 kaksivuotinen kansalaiskoulu on pa- 12594: noarviossa olevan määrän. Voidaan sanoa, kollinen kaikki·alla koko maassa. 12595: että hallitus on ollut kohtuuttoman ankara Valtion muu rakennustoiminta on nykyään 12596: maalaiskuntia ja kauppalaita kohtaan, mutta vilkasta. Oppikoulujakin rakennetaan poik- 12597: sen sijaan antanut vähäisen lisämurusen kau- keuksellisen runsaasti. Ei muille rakennuk- 12598: pungeille. Kouluhallitus oli ehdottanut maa- sille myöskään aseteta rajoittavia normaali- 12599: laiskuntien rakennusapuihin lisäystä hintoja eikä rakentamiseen vaadita ministe- 12600: 1100 000 000 mk ja kuoletuslainoihin riön lupia ja mitä monimutkaisinta paperi- 12601: 1 000 000 000 mk. sotaa. Ja kuitenkin kansakoulujen rakenta- 12602: Kuluvana vuonna tultiin toimeen niillä ra- mista vaatii uusi kansakoululainsäädäntö ja 12603: kennusavustuksilla, jotka nytkin esitetään koulujen tyydyttävä hoitaminen. Sen vuoksi 12604: maalaiskunnille ja kauppaloille, vain siten, on mielestämme lisättävä määrärahoja kan- 12605: että opetusministeriö myönsi ainoastaan 173 sakoulujen rakentamiseen ja vastaavasti 12606: koulutalon rakentamiseen luvan, vaikka kun- myönnettävä enemmän rakennuslupia. Eri- 12607: nat olivat anoneet lupaa 336 koulurakennuk- tyisesti köyhien kuntien rakennusavustusten 12608: selle. Ken tuntee ne rasitukset, jotka kansa- ja kuoletuslainojen prosenttimäärää on tuntu- 12609: koulun rakentaminen ,tuottaa kunnalle, ei voi vasti korotettava. Tässä tarkoituksessa esitän, 12610: hetkeäkään epäillä sitä, että kunnat pyrki- 12611: sivät rakentamaan tarpeettomia huoneistoja. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 12612: On sen tähden surkeata, että hallitus jälleen tulo- ja menoarvioon lisäyksinä maa- 12613: suunnittelee kansakoulujen rakennustoimin- lais- ja kauppalakansakoulujen raken- 12614: nan ankaraa ja kohtuutonta rajoittamista nusavustuksiin ( 10 Pl. XI: 22) 12615: entiseen tapaan, huolimatta siitä, että lukui- 600 000 000 markkaa, kuoletuslainoi- 12616: silla kansakouluilla ja monen monilla varsi- hin ( 19 Pl. II: 4) 500 000 000 mark- 12617: naisillakaan kansakouluilla ei ole käytettä- kaa sekä maan käykimmille ja har- 12618: vänä tarkoituksenmukaista vuokrahuoneistoa, vaanasutuille kunnille tuleviin yli- 12619: jonka kansakoululaki nimenomaan vaatii. määräisiin rakennusavustuksiin ( 10 12620: Pl. XI: 24) 200 000 000 markkaa. 12621: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 12622: 12623: Armas Leinonen. 12624: 1759 12625: 12626: IV,436. -Rah.al. N:o 266. 12627: 12628: 12629: 12630: 12631: Liedes ym.: Jl;läärärahan osoittamisesta Kellon asemalta Virpi- 12632: niemen satamaan johtavan rautatien rakennustöiden aloit- 12633: tamiseksi. 12634: 12635: 12636: B d u s k u n n a ll c. 12637: 12638: Haukiputaan Virpiniemeen on nmodos- Kun tutkimus- ja rakennustöiden suorittami- 12639: tettu satama, jonka tuloväylä vastaa 8 m: n nen olisi saatava prkaisesti alulle, esitämme 12640: kulkusyvyyttä. Alueelle on rakennettu öljy- tarkoitukseen 10. milj. mk: n määrärahaa. 12641: varastot ja on sitä käytetty menestyksellä Bdellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 12642: öljysatamana kahden vuoden ajan. 12643: Oulun ympäristössä vallitsee kipeä sata- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 12644: mien lisätarve ja siitä johtuen on Haukipu- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark- 12645: taan kunta päättänyt edelleen kehittää Vir- kaa Kellon asemalta Virpiniemen sa- 12646: piniemen satamaa. Liikenneyhteyksien pa- tamaan johtavan rautatien suunnit- 12647: rantaminen kuitenkin vaatii Kellon asemalta telu- ja rakennustöiden aloittamiseksi. 12648: satamaan johtavan rautatien ra!kentamista. 12649: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 12650: 12651: Pentti Liedes. Yrjö Murto. 12652: Martti Linna. Irma Torvi. 12653: 1760 12654: 12655: IV,437.-Rah.al. N:o 267. 12656: 12657: 12658: 12659: 12660: Liedes ym..: Määrärahan osoittamisesta lt'hin rakennettavan 12661: sataman avustamiseksi. 12662: 12663: 12664: B d u s k u n n a 11 e. 12665: 12666: Perämeren satamaliikenne on viimeisten pien tutkimusten perusteeHa on rekisteröity 12667: vuosien aikana lisääntynyt hyvin suuressa 6.4 m:n kulkusyvyydelle. 12668: määrin. Niinpä Oulun s&tam&n kautta ovat Kun sata;man laajempaan käyttöön otta- 12669: kulkeneet lähes kaikki Oulun 'läänin ja osa minen vaatisi lastauslaiturin rakentamista, 12670: Pohjois-Savonkin vientitavaroista. Näiden on Iin kunta päättänyt ryhtyä toimenpitei- 12671: syiden johdosta on OU!lun satama käynyt ah- siin mainittujen rakennustöiden a:loittami- 12672: taaksi ja on tullut ajankohtaiseksi satama- seksi. Kun kunta on pieni eivätkä sen :ta- 12673: olosuhteiden parantaminen. Myöskään Ke- loudelliset mahdollisuudet riitä satamalaittei- 12674: min satama ei kykene vastaanottamaan ny- den rakentamiseen, olisi V!altion annettava 12675: kyisiäkään vientitavaroita, vaan Lapin lää- siihen avustusta. 12676: nin etelä- ja itäosankin kuntien, vähäisessä Iin satamaolosuhteiden kehittämisen kautta 12677: määrin myös Oulun läänin pohjoisosan puu- voitaisiin Oulun läänin koillis- ja pohjois- 12678: tavaran vienti on täytynyt suunnata Kemin osan sekä Lapin läänin eteläosan satamalii- 12679: sataman ohi •rornion satamaan. kenne ohjata suhteellisen vähäisin taloudelli- 12680: Oulun ympäristön satama-olosuhteita kehi- sin kustannuksin Iihin ja sitä kautta keven- 12681: tettäessä tulisi Oulun sataman laajentamisen tää niin Oulun kuin Keminkin satamien 12682: ohella ryhtyä nopeisiin toimenpiteisiin Ou- kuormitusta. 12683: luun tuloväylällä olevien Virpiniemen ja Iin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 12684: satamien laitteiden rakentamiseksi. 12685: Iin sataman rakentamisesta onkin viime että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 12686: vuosien aikana suoritettu laajoja tutkimuk- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 12687: sia. Tällöin on todettu Ouluun tuloväylästä kan määrärahan Iihin rakennettavan 12688: ulottuvan ma;ntereen välittömään läheisyy- sataman a.vustamiseksi. 12689: teen 7.7 m:n syvyinen väylä, joka aikaisem- 12690: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 12691: 12692: Pentti Liedes. Yrjö Murto. 12693: Martti Linna. Irma Torvi. 12694: 1761 12695: 12696: IV,438. - Rah.al. N: o 268. 12697: 12698: 12699: 12700: 12701: Liedes ym.: Määrämhan osoittamisesta Taivalkosken Sampi- 12702: lasta Pudasjärven Kouvalle rakennettavan maantien töiden 12703: aloittamista varten. 12704: 12705: 12706: B d u s k u n n a 11 e. 12707: 12708: Useitten vuosikymmenien ajan on Taival- :tava alulle mahdollisimman pikaisesti, olisi 12709: kosken kunnan Kylmälänkylän asukkaiden tarkoitukseen varattava määräraha suunni- 12710: toimesta pyritty edistämään maantieralren- telman laatimista sekä töiden aloittamista 12711: nusha:nkkeita, joiden mukaan maantie tulisi varten. 12712: rakennettavaksi Taivalkosken Sampilasta Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 12713: Kylmälänkylän kautta Pudasjärven Kou- 12714: valle. Maantien rakentamisesta on eduskun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 12715: takin lausunut myönteisen toivomuksen noin tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mark- 12716: kolme vuotta sitten, mutta hallituksen toi- kaa käytettäväksi Taivalkosken Sam- 12717: mesta ei edes suunnitelmien va1mistamista- pilasta Pudasjärven Kouvalle raken- 12718: kaan ole saatettu alulle. nettavan maantien suunnitelmien val- 12719: Kun tien rakentaminen olisi paikallisen mistamista ja töiden aloittamista va'r- 12720: väestön k:ulkuyh.teyiksien parantamiseksi saa- ten. 12721: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 12722: 12723: Pentti Liedes. Irma Torvi. 12724: Martti Linna. Yrjö Murto. 12725: Hugo Manninen. 12726: 12727: 12728: 12729: 12730: 37 E 706/61 12731: 1762 12732: 12733: IV,439. - Rah.al. N: o 269. 12734: 12735: 12736: 12737: 12738: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouslainojen ko- 12739: ron alentamiseksi. 12740: 12741: 12742: E d u s k u n n a 11 e. 12743: 12744: Asutustilallisille ja muille pienviljelijöille maksamiseen, niin olisi lainoista perittyä 12745: tarkoitettujen valtionlainojen laina-anomuk- 1korkoa alennettava yhteen prosenttiin. Kun 12746: sen hylkäämiseen ~esitetään hyvin usein eduSkuntakin on ihyväksymällään toivomus- 12747: syyksi asutusrahastoon myönnettyjen varo- ponnella kehoittanut hallitusta ryhtymään 12748: jen riittämättömyys. Vuosittain joudutaan- .toimenpiteisiin mainitun koron alentami- 12749: kin anomuksista hylkäämää;n lähes puolet sen seksi, olisi koron rulentaminen toteutettava 12750: johdosta, että valtion budjettiin ei ole otettu mielestämme jo ensi vuoden maksujen osalta. 12751: asutuSI1ahaston määrärahaa niin suurena Jotta toimenpide ei aiheuttaisi 88Utusrahas- 12752: kuin tode'}linen tarve edellyttää. Kun pien- ton lainavarojen pienen.tymistä, tuiisi maini- 12753: tilojen elinkelpoiseksi saattaminen sekä ta- tulle momentille lisätä 750 milj. mk. 12754: louksien ,tuoton tehostaminen vaatii konei- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 12755: den, laitteiden ja karjan nykyistä laajempaa kunnioittaen, 12756: hankkimista, olisi asutusrahaston lainavaroja 12757: välttämättä lisättävä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 12758: Maatalouslainoista on kahden prosentin tulo- ja menoarvioon 19 Pl. V luvun 12759: suuruisen kuoletu·ksen lisä:ksi peritty kor- 1 momentille lisäyksenä 750 000 000 12760: kona kolme prosenttia. Kun velkaisten pien- markkaa käytettäväksi maatalouslaino- 12761: viljelmien mahdol'lisuudet vuosimaksujen jen koron alentamiseksi yhteen pro- 12762: maksamiseen ovat hyvin rejoitetut sen joh- senttiin jo vuoden 1962 maksujen 12763: dosta, että paremmin tilasta saadut tulot osalta. 12764: kuin sivuansiotkaan eivät riittäisi niiden 12765: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 12766: 12767: Pentti Liedes. Veikko Kansikas. Georg Backlund 12768: Eino Tainio. Irma Torvi. Tyyne Tuominen. 12769: E. Hietanen. Pertti Rapio. Leo Suonpää. 12770: Paavo Aitio. Martti Linna. Matti Meriläinen. 12771: Siiri Lehmonen. Veikko Rytkönen. Kuuno Honkonen. 12772: Toivo Friman. Tauno Kelovesi. Elli Stenberg. 12773: Toivo Niiranen. Aleksi Kiviaho. Yrjö Murto. 12774: Niilo Nieminen. Rainer Virtanen. Eemeli Lakkala. 12775: Hugo Manninen. Matti Koivunen. Nestori Nurminen. 12776: Toivo Asvik. H. Tauriainen. Inkeri Virtanen. 12777: Kauko Tamminen. Toivo Salin. G. Rosenberg. 12778: Ville Pessi. Aarne Pulkkinen. Eino Roine. 12779: Anna-Liisa Tiekso. Usko Seppi. Y. Enne. 12780: Irma Rosnell. Aimo Aaltonen. J. Mustonen. 12781: Pauli Puhakka. Kaino Haapanen. Antto Prunnila. 12782: Väinö R. Virtanen. Judit Nederström-Lunden. 12783: 1763 12784: 12785: IV,440.-Ra.h.al. N:o 270. 12786: 12787: 12788: 12789: 12790: Liina.maa, ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen suorit~ 12791: tamiseksi Kaskisten-Siilinjärven rautatien rakentamista 12792: varten. 12793: 12794: 12795: Eduskunnalle. 12796: 12797: Jo vv. 190·1--1905 valtiopäivillä on tehty siroman myöhään talveen avoinna, on talou- 12798: anomus rautatien rakentamisesta Vaasasta dellisin Kaskisten-Hännän-Siilinjärven ra- 12799: Härmän kautta Lappajärvelle ja sieltä edel- tasuunta. Tämä ratahanke toteutettuna yh- 12800: leen Savon radalle. Tästä ajankohdasta al- distäisi Pohjanmaan-Savon ja Karjalan ra- 12801: kaen on asia ollut vireillä sekä monessa muo- dat ja helpottaisi painetta Etelä-Suomen sa- 12802: dossa tuotu esille. V. 1927 jätettiin valtio- tamissa. 12803: neuvostolle anomus, että rataa ryhdyttäisiin Täyttäisikö esitetty ratasuunnitelma sille 12804: rakentamaan, mikä ei kuitenkaan johtanut asetettavat taloudelliset edellytykset, onko 12805: tulokseen eikä myöskään v:n 1929 eduskunta- sillä kannattavaisuusmahdollisuuksia ja kan- 12806: aloite johtanut radan rakentamiseen. Sen santaloudellista merkitystä? Viittaamme vain 12807: jälkeen suoritettiin tutkimukset ja tehtiin edellämainittuun Kaskisten syväsatamaan, 12808: suunnitelmat Vaasan-Härmän-Lappajär- joka on suurimman osan vuotta avoinna lai- 12809: ven osalle, mutta kaikesta huolimatta on tä- valiikenteelle ja verrattain helposti voidaan 12810: män poikkiratahankkeen toteuttaminen vii- pitää auki läpi vuoden. Rautatie palvelisi 12811: västynyt. Siihen ovat ehkä vaikuttaneet ai- valtavaa vienti- ja tuontiliikennettä ja var- 12812: kaisemmin poliittiset ja taloudelliset seikat sinkin Härmän-Kaskisten rataosan liikenne 12813: ja myöhemmin ratkaisevalta osalta sotien ai- suurenee tavattomasti, kun pohjoisemmat sa- 12814: heuttamat ym. vaikeudet. tamat jäätyvät ja koko Pohjois-Suomen lii- 12815: Olosuhteet ovat sen jälkeen huomattavassa kenne suuntautuisi tälle rataosalle. 12816: määrässä muuttuneet. Pohjois-Suomen puu- Kun tarkastelee karttaa tulee vakuuttu- 12817: tavaran ym. kuljetuksen matkan lyhentämi- neeksi siitä, että rata tulisi Kaskisten erin- 12818: seksi olisi tärkeätä, että se saataisiin myö- omaisen sataman ansiosta palvelemaan suurta 12819: häiseen talveen saakka avoinna pidettävään vienti- ja tuontiliikennettä. Se halkoisi 12820: talvisatamaan, ja silloin tulisi kysymykseen Etelä-Pohjanmaan väJkirikkaat viljelyspitäjät 12821: Kaskisten luonnollinen syväsatama. Kaskis- ja Keski-Suomen suunnattomat metsäalueet. 12822: ten satama lähtökohtana rata vietäisiin Keski-Suomen laajain vesireittien varsilta 12823: Seinäjoen-Vaasan radan ylittäen Ylistaron avautuisi tie lähimpään merisatamaan, puhu- 12824: -Isonkyrön tienoilta Härmän asemalle. Tällä mattakaan siitä, mitä mahdollisuuksia avau- 12825: osuudella on jo valmista rataa Ylihärmästä tuisi vesivoiman käytölle ja sen kautta teol- 12826: -Härmään noin 12 km asemarakennuksineen lisuuden syntymiseen näille alueille. 12827: ja Lapuanjoen ylittävine siltoineen, joita ei Sen lisäksi rata tulisi kulkemaan Viropelin 12828: ole vähäksi arvioitava. Härmästä Lappajär- pitäjissä esiintyvien laajain kalkkialueitten 12829: velle on ratasuunta tutkittu ja suunnitelmat poikki, mistä vähin kuljetuskustannuksin 12830: valmiina. Lappajärveltä rata jatkuisi Savon saataisiin kalkkia Etelä-Pohjanmaan ja Sa- 12831: radalle, jdko Alapitkään tai Siilinjärvelle van- von viljelysmaille. Alueilla on myös todettu 12832: hain suunnitelmain mukaan. Muuttuneissa esiintyvän muitakin luonnonrikkauksia. 12833: olosuhteissa, joissa huomioitaisiin Pohjois- Kuljetuskustannuksen alentumisen johdosta 12834: Suomen liikenne ja Sisä-Suomen laajan rau- Pohjois- ja Sisä-Suomesta avautuisi mahdol- 12835: tatiettömän alueen kaukoliikenne lähimpään lisuuksia kannattavalle teollisuudelle ja hy- 12836: syväsatamaan, joka voidaan pitää mahdolli- vinvointia näitten laajain alueitten väestölle. 12837: 1764 IV,440. - Kaskisten-Siilinjärven rautatie. 12838: 12839: 12840: Rautateiden rakentamisessa on päähuomio luomiseksi näille alueille nousevan teollisuu- 12841: kiinnitettävä siihen, että ne palvelevat kau- den mukana. 12842: koliikennettä. Tämä rata tulisi yhdistämään Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh- 12843: Pohjanmaan-Savon ja Pohjois-Karjalan lä- dotamme, 12844: himpään läntiseen talviliikennöitävään sata- 12845: maan. Osaratkaisut, jotka eivät palvele ko- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 12846: konaisuutta, eivät ole puolustettavissa. tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 12847: Kun tiedetään, että Pohjois- ja Sisä-Suomi kan määrärahan tutkimusten aloitta- 12848: ovat ltyöttömyysalueita, rautatien rakentamis- miseksi Kaskisten-Härmän-Lappa- 12849: aikana voitaisiin :työllisyy.stHannetta hel- järven-Si~1injärven rautatien raken- 12850: pottaa, puhumattakaan siitä, mitä mahdolli- tamisesta. 12851: suuksia avautuisi pysyvien työtilaisuuksien 12852: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 12853: 12854: Matti J.iina.maa.. Aarre Marttila.. 12855: Eino Uusitalo. Veikko Savela.. 12856: Toivo Antila.. 12857: 1765 12858: 12859: IV,441.-Rah.al. N:o 271. 12860: 12861: 12862: 12863: 12864: Lindblom ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi korkea- 12865: kouluissa opiskelevien ylioppilaiden sosiaalista asuntotuo- 12866: tantoa varten. 12867: 12868: 12869: E d u s k u n n a ll e. 12870: 12871: Ylioppilaiden asuntotilanne on aina ollut (56%) ylioppilasta hakee asuntonsa va~ 12872: vaikea, mutta varsinkin sotien jälkeen kor- pailta markkinoilta. 12873: keakouluopiskelijoiden ~uk.umäärän huomat- Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa suoritet- 12874: tavasti kasvaessa on asuntotilanne erityisesti tujen tutkimusten mukaan 30-40 % opi.ske~ 12875: kiristynyt. 'rähän on ollut syynä ylioppHas-- lijoista pitäisi voida sijoittaa ylioppilasasun- 12876: asuntoloiden puute ja alivuokralaisasuntojen toloihin. Meillä vastaava prosenttiluku tulee 12877: tarjonnan vähentyminen. KaikisSa. korkea- todennäköisesti muodostumaan vielä kol"keam- 12878: koulukaupungeissa on vanhoja taloja pu- ma:ksi, koska meillä huoneistojen keskimää- 12879: rettu keskustasta, missä useimmat alivuokra- räiset pinta-alat ovat pienemmät ja vuokra- 12880: laisasunnot ovat sijainneet, ja muutettu liike- taso \korkeampi kuin edellä mainituissa 12881: huoneisto:ilksi. Uusilla asuntoalueilla, mitkä maissa. 40 %: n mukaan ,asuntoyksi'köiden 12882: yleensä sijaitsevat varsin etäällä kaupungin tarve on siis tällä hetkellä 5 000. Kun yli- 12883: keskustasta ja !korkeakouluista, ovat asunnot oppilasasuntoloissa on 1 500 huonetta, niin 12884: nykyisen suuntauksen mukaan pieniä ja ali- niitä tarvitaan 'lisää 3 500. Laskelmat pe- 12885: vuokralaisasunnoksi soveltumattomia. Elin- rustuvat siihen, että jokaisessa huoneyksi- 12886: tason kohoaminen on myös vaikuttanut sen, rkössä asuu kaksi henkeä. Opiskelun kan- 12887: että asuntotilaa on entistä suuremmassa mää- nalta kuitenkin yhden hengen huone on ai- 12888: rin otettu omaan käyttöön. Vilkastuneesta noa tyydyttävä ratkaisu. Muissa pohjois- 12889: rakennustoiminnasta huolimatta alivuokra- maissa rakennetaan nykyään yksinomaan yh- 12890: laisasuntojen tarjonta on näin ollen pienen- den hengen huoneita. Erillisen ongelman 12891: tynyt huomattavasti. Koska kehitys jatkuu muodostavat vielä opiskelija-avioparit, joille 12892: edelleen tähän suuntaan, on täysin selvää, asuntoloissa on v·arattava vähintään yksiö. 12893: että vapaat ''uokramarkkinat eivät pysty Tilastollisen päätoimiston laatiman ennus- 12894: tyydyttämään opiskelijoiden asunnontar- teen mukaan jo v. 1965 tulee 15 000 uutta 12895: vetta. Maisteri Juhani Pöyhösen v. 1958 ylioppilasta. Kun v. 1960 7 666 henkilöä 12896: suorittaman, Suomen virallisen :tilaston so- suoritti ylioppilastutkinnon tulee lisäys ole· 12897: siaalisten erilkoistutkimusten sarjassa julkais- maan 100 %. Korkeakouluopiskelijoiden 12898: tavan tutkimuksen mukaan muodostivat määrän on samana vuonna arveltu olevan 12899: vuokramenot neljäsosan kaikista opiskelijoi- noin 35 000, mikä on 10 000 thenkeä suu- 12900: den menoista. Koska suuri osa opiskelijoista rempi kuin nykyinen opiskelijamä:ärä. V. 12901: joutuu rahoittamaan opiskelunsa lainapää- 1966 on asuntoJoiden .tarve edellä mainittui- 12902: oman ja tilapäisen ansiotyön turvin on hin laskelmiin perustuen yhteensä näin ol- 12903: asuntomenojen jatkuva kasvu käynyt kestä- len ainaJkin 5 500 huoneyksikköä. 12904: mättömäksi. Huoneyksiköiden vähimmäispinta-ala on 12905: Edellä mainitun tutkimuksen mukaan asui Ruotsissa valtiovallan suosituksen mukaan 12906: 30% vanhempiensa luona; tällä hetkellä 14 m2. Huoneessa asuu tällöin vain yksi 12907: 25 000 opiskelijasta noin 8 000. YiJ.ioppilas- henkilö. Suomessa, jossa ylioppilasasuntoJoi- 12908: asuntoloiden huoneyksiköiden lukumäärä on hin on sijoitettu yleensä kaksi henkilöä, ar- 12909: tällä hetkellä noin 1 500 huonetta, JOissa vioidun pinta-alan .tulee olla 18 m2. 5 500 12910: asuu 2 900 opiskelijaa. Näin ollen 14 000 huoneyksikön kokonaispinta~ala on siten noin 12911: 1766 IV,441. - Ylioppilaiden sosiaalinen asuntotuotanto. 12912: 12913: 12914: 100 000 m2. Kun asuntolan m2-hinnalksi ny- Sodan jälkeen kaikissa maissa on teh()S- 12915: kyään arvioidaan 55 000 markkaa, on 5 500 tettu ylioppilasasuntoJoiden rakentamista, 12916: huoney;ksiikön rahoitustarv'e kokonaisuutena mi!kä useimmissa maissa tapahtuu julkisten 12917: 5;5 mrd. mk. Edellyttäen, että valtion lai- V'arojen avulla. Ylioppilasjärjestöt eivät 12918: noitus on 60 %, se peittää kustannuksista Suomessa ilman valtiovallan tukea pysty ra- 12919: 3.3 IIDrd. mk. Kun tämä rakennussuunni- kentamaan ylioppilasasuntoloita. Mikäli val- 12920: telma on tarkoitus toteuttaa viiden vuoden tiovalta ei ylioppilasasuntolla:kysymyksessä 12921: aikana, tulee valtion ~ainoitus · järjestää tar- ryhdy nopeisiin ja tehoklkaisiin ,toimenpitei- 12922: kÖituksenmukai&'eSti siten, että· se viimeisinä siin muodostuu opi,skelijoiden asuntotilanne 12923: vuosina, jolloin rrukennustarve on suurin, kestämättömäksi. 12924: muodostuu korkeimmalksi. Kun valtion :tulo- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 12925: ja menoarvioon esitetään otettavaksi v. 1962 12926: 200 milj. mk, v. 1963 400 milj., v. 1964 600 että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 12927: milj., v. 1965 800 milj. ja v. 1966 1 300 tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mar- 12928: milj. mk käytettäväksi asuntolaralkennustoi- kan siirtomäärärahan lainojen anta- 12929: mintaan, tulee 3.3 mrd. mk jaetuksi viiden miseksi korkeakouluissa opiskelevien 12930: vuoden osalle rakennustoiminnan todennä- ylioppilaiden sosiaalista asuntotuotan- 12931: köisen lkehitY'ksen mukaan. toa varten. 12932: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1961. 12933: 12934: Olavi Lindblom. Veikko Helle. 12935: 1767 12936: 12937: IV,442.- Rah.al. N:o 272. 12938: 12939: 12940: 12941: 12942: Lindeman ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin- 12943: Hangon maantiellä olevan Jorvaksen-Pikkalan-Half- 12944: delsin tieosan parantamiseksi. 12945: 12946: 12947: E d u s k u n n a 11 e. 12948: 12949: Hallitus on valtion talousarviossa v:lle nitelmien mukaisesti. Jotta maantieyhteydet 12950: 1962, huomioiden tierakennusmäärärahojen tälle aluevuokrauksen johdosta maanteihin 12951: jakoperusteita koskevaa oikeutettua arvoste- nähden jälkeenjääneelle alueelle saa<taisiin 12952: lua, lisännyt jonkun verran Uudenmaan ·kuntoon ja jotta alueen asukikaiden ja siellä 12953: osalle myönnettäviä määrärahoja. Länsi- toimintansa aloittaneiden teollisuuslaitosten 12954: Uudenmaan liikennetarve on kuitenkin li- toimintaedellytyksiä parannettaisiin, olisi 12955: sääntynyt siinä määrin, että määrärahoja mm. tieosa Jorvas-Pikkala-Halfdels no- 12956: olisi vielä huomattavasti lisättävä. Nk. Pork- peasti rakennettava siedettävään kuntoon. 12957: kalan alue on vielä pahasti lapsipuolen ase- Ylläolevaan viitaten kunnioittaen ehdo- 12958: massa teihin nähden, vaikka alueen elinkei- tamme, 12959: noelämä paikalle muuttaneiden suurten teol- 12960: lisuuslaitosten ansiosta on virkoamassa ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 12961: asukkaiden toimeentulomahdollisuudet para- tulo- ja menoarvioon 400 000 000 mar- 12962: nevat. Ahteen liikennetarpeet ovat kuiten- kan määrärahan J orvaksen-Pikkalan 12963: kin kasvaneet siinä määrin, että pi:kaisiin toi- -Halfdelsin tieosan rakentamiseksi 12964: menpiteisiin olisi II'yhdyttävä alueen elinher- ja parantamiseksi Helsingin-Hangon 12965: mon, Helsingin-Hangon maantien paran- maantiellä. 12966: tamiseksi tieviranomaisten laatimien suun- 12967: Hels1ngissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 12968: 12969: Lars Lindeman. Gunnar Henriksson. 12970: 1768 12971: 12972: IV,44S.- Ra.h.a.l. N: o 273. 12973: 12974: 12975: 12976: Lindeman ym.: Määrärahan osoittamisesta Zainoiksi troolarien 12977: ja niihin liittyvien kalastusvälineiden hankkimiseksi koti- 12978: maasta kaZastajaväestöllemme. 12979: 12980: 12981: E d u s k u n n a ll e. 12982: 12983: Kotimaan kalastuksessa on yhä enemmän kysymys, olisi valtiovallan edesautettava sen 12984: siirrytty ns. avomeri- ja suurkalastukseen. ratkaisua. Tämä voisi käsityksemme mukaan 12985: Tätä tarkoitusta varten ovat yksityiset kalas- tapahtua parhaiten siten, että valtiovalta vih- 12986: tajat ja kalastuskunnat hankkineet troola- doinkin tekee pitkäaikaisten ja halpakorkois- 12987: reita, jotka sopivat lähinnä silakanpyyntiin. ten lainojen saamisen mahdolliseksi varaa- 12988: Suurista vaikeuksista huolimatta on tämä maila valtion tulo- ja menoarvioon vuosit- 12989: toiminta- ja yrittäjämuoto onnistunut ver~ tain kohtuulliseksi katsotun määrärahan. Ko- 12990: rattain hyvin ja sen jatkamisen puolesta pu- timaisen tuotannon etu ja työllisyysnäkökoh- 12991: huvat kaikki asiaan liittyvät seikat, kun on dat taas puhuvat sen puolesta, että troolarit, 12992: kysymyksessä tämän hetken ja tulevaisuu- jotka hankitaan valtion edullisten lainojen 12993: den kalastusolot ja järkiperäiset menetelmät. turvin, olisi tilattava kotimaisilta telakoilta, 12994: Maamme troolarikanta on viimeisten vuo- ja lähinnä pientelakoilta, jotka hyvin pysty- 12995: sien aikana kasvanut huomattavasti ja lähe- vät näitä laivatyyppejä rakentamaan ja 12996: nee !tällä hetkellä n. sataa yksikköä. Haittana jotka nyt potevat tilauksien puutetta. Koska 12997: tässä toiminnassa on kuitenkin se seikka, että kalastajaväestön keskuudessa tietojemme mu- 12998: ulkomailta hankitut troolarit ovat olleet van- kaan on päästy selville siitä, mitkä troolari- 12999: hoja ja monessa tapauksessa melkein lop- tyypit sopivat meidän oloihimme, ja koska 13000: puunkäytetyt. Tämä ei ole antanut yrittä- niitä voidaan kilpailukykyisesti tuottaa ko- 13001: jälle tarpeellista turvaa ja varmuutta. Näit- timaassa, jää enää jäljelle kysymys tarpeel- 13002: ten vanhojen alusten ylläpito-, korjaus- ja listen luottojen saamisesta. 13003: käyttökustannukset muodostuvat kohtuutto- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo- 13004: man kalliiksi. Tämän lisäksi troolarikan- tamme, 13005: tamme ei ole vielä läheskään riittävä. Lisää 13006: aluksia olisi saatava, mutta niitä tuskin kan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 13007: nattaa enaa ostaa vanhoina ulkomailta. tulo- ja menoarvioon 200 000 000 13008: Uusien troolarien hankinta ulkomailta on sen- markkaa käytettäväksi halpakm·koisina 13009: sijaan niin kallista ja pitkäaikaisia luottoja ja pitkäaikaisina lainoina troolarien ja 13010: vaativa .toimenpide, että sellainen tuskin voi niihin liittyvien kalastusvälineiden 13011: yleisesti tulla kysymykseen. hankkimiseksi kotimaasta kaZastaja- 13012: Koska troolarikannan uudistaminen ja li- väestöUemme. 13013: sääminen on kalastajaväenemme elintärkeä 13014: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 13015: 13016: Lars Lindeman. Elis Manninen. Kaarlo Pitsinki. 13017: Arvo Tuominen. Ensio Partanen. Lyyli Aalto. 13018: Rafael Paasio. Sulo Hostila. Kalle Matilainen. 13019: Arvo Ahonen. Väinö Tikkaoja. Varma K. Turunen. 13020: Anni Flinck. Meeri Kalavainen. Juho Karvonen. 13021: Veikko Helle. Sylvi Siltanen. Lempi Lehto. 13022: Georg Eriksson. Viljo A. Virtanen. Veikko Kokkola. 13023: Väinö Leskinen. Pentti Niemi. 13024: 1769 13025: 13026: IV,444. - Fin.mot. N:o 274. 13027: 13028: 13029: 13030: 13031: Lindeman m.fi.: Angående anvisande av anslag till ersättning 13032: åt vissa egnahemsägare för storm- och översvämningsskador. 13033: 13034: 13035: T i ll R i k s d a g e n. 13036: 13037: Vissa delar av vårt land har under den förluster i synnerhet för olika kategorier av 13038: senaste tiden härjats svårt av natur- människor i svag ekonomisk ställning, borde 13039: katastrofer. Som exempel kan nämnas de frägan om ersättning i dessa fall behandlas 13040: svåra översvämningarna i Kiuno älvdal samt på samma grunder som för de drabbade jord- 13041: den storm, som de första dagarna av sist- brukarnas vidkommande. Som exempel kan 13042: lidne augusti månad hemsökte vissa trakter nämnas, att i Lovisatrakten rev stormen bort 13043: i Östra delen av Nylands oeh södra delen av flere plåttak oeh åsamkade egnahemsägare 13044: Tavastehus läin. I vartdera fallet har förluster på hundratalstusen mark. Enbart i 13045: skadorna varit kä.Imbara oeh försatt de Lovisa stad uppskattas förlusterna till över 13046: drabbade i en bekymmersam ekonomisk 3 miljoner mark. 13047: situation. Med hänvisni.ng till det ovan sagda före- 13048: Då de vanligaste försäkringsformerna inte slås härmed vördsamt, 13049: kan tillämpas för att täcka de skador som 13050: åstadkommits, borde staten ägna frågan om att Riksdagen i statsförslaget för 13051: ersättningar till de drabbade uppmärksamhet. år 1962 måtte anvisa 20 000 000 mark 13052: Det är känt att statsmakten också tillsatt för be1tovsprövad ersättning av de 13053: en utredning i fråga om värdering av över- skador, som genom stormarna och 13054: svämningsskadornas verkningar för lant- översvämningarna år 1961 drabbade 13055: bruket samt formerna för en eventuell er- egnahemsägare i svag ekonomisk ställ- 13056: sättning av dessa. Då den storm som ovan ning. 13057: nämnts också för sin del åsamkat svåra 13058: Helsingfors den 18 september 1961. 13059: 13060: Lars Lindeman. Gunnar Henriksson. 13061: 13062: 13063: 13064: 13065: 38 B 706/61 13066: 1770 13067: 13068: IV,444.-Rah.al. N:o 274. 13069: Suomennos. 13070: 13071: 13072: 13073: 13074: Lindeman ym.: Määrärahan osoittamisesta korvausten suorit- 13075: tamiseksi eräille omakotien omistajille myrsky- ja tulva- 13076: vahinkojen johdosta. 13077: 13078: 13079: E d u s k u n n a ll e. 13080: 13081: Luonnon aiheuttamat katastrofit ovat massa oleville ihmisille, tulisi näitä tapauksia 13082: viime aikoina tehneet pahaa tuhoa eräissä koskevaa korvauskysymystä käsitellä samoin 13083: maamme osissa. Esim·erkkinä. voidaan mai- perustein kuin vahinkoja kärsineiden maan- 13084: nita Kokemäenjokilaakson ankarat tulvat viljelijäin osalta. Esimerkkinä voidaan mai- 13085: sekä myrsky, joka viimeksi kuluneen elokuun nita, että Loviisan seudulla myrsky repi mo- 13086: alkupäivinä koetteli eräitä Uudenmaan lää- nia peltikattoja ja aiheutti omakotitalojen 13087: nin itäosan ja Hämeen läänin eteläosan seu- omistajille satojentuhansien markkojen va- 13088: tuja. Molemmissa tapauksissa vahingot olivat hinkoja. Yksin Loviisan kaupungissa arvioi- 13089: tuntuvat ja saattoivat niitä kärsineet huoles- daan vahingot yli kolmeksi miljoonaksi mar- 13090: tuttavaan taloudelliseen tilanteeseen. kaksi. 13091: Kun tavallisimpia vakuutusmuotoja ei Edellä sanottuun viitaten ehdotetaan täten 13092: voida soveltaa aiheutuneiden vahinkojen kor- kunnioittavasti, 13093: vaamiseen, tulisi valtion kohdistaa huomiota 13094: vahinkoja kärsineiden korvauskysymykseen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 13095: Tiedossa on, että valtiovalta myös on toi- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan 13096: meenpannut selvityksen tulvavahinkojen markan määrärahan korvausten suo- 13097: maataloudelle aiheuttamien vahinkojen ar- rittamiseksi niistä vahingoista, joita 13098: vioinnista sekä niiden mahdollisen korvaami- myrskyt ja tulvat ovat vuonna 1961 13099: sen muodoista. Kun edellä mainittu myrsky aiheuttaneet heikossa taloudellisessa 13100: on myös osaltaan aiheuttanut vaikeita mene- asemassa oleville omakot·ien omistajille. 13101: tyksiä erilaisille heikossa taloudellisessa ase- 13102: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 13103: 13104: Lars Lindeman. Gunnar Henriksson. 13105: 1771 13106: 13107: IV,445. -Ra.h.al. N:o 275. 13108: 13109: 13110: 13111: 13112: Lindeman. ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi pien- 13113: alusten rakentamiseksi ·kotimaisilla pientelakoiZZa. 13114: 13115: 13116: E d u s k u n n a 11 e. 13117: 13118: Kauppa- ja teollisuusministeriö esitti otet- nen poistettiin pienten laivojen tuontitulli. 13119: tavaksi valtion talousarvioon ensi vuotta var- Mutta pääoman kalleus muodostaa edelleen- 13120: ten 500 milj. mk:n määrärahan halpakorkoi- kin voittamattoman esteen pienyrittäjille, 13121: sen luoton järjestämiseksi ns. pientonniston jotka merenkulun alalla joutuvat kilpaile- 13122: hankkimista varten. Jostakin käsittämättö- maan sellaisten ulkolaisten laivanvarustajain 13123: mästä syystä valtioneuvosto on kuitenkin kanssa, jotka nauttivat alhaista korkokantaa. 13124: jättänyt sen pois eduskunnalle antamastaan On selvää että suuret laivat, joille 200-- 13125: talousarvioesityksestä. Kun kuitenkin pien- 300 standartin iastierät ovat aivan liian pie- 13126: tonniston saaminen maallemme on mitä tär- niä, eivät pysty kilpailemaan pienten laivo- 13127: keintä, pidämme välttämättömänä, että mää- jen kanssa sahatavaran kuljetuksessa; koska 13128: räraha pientonniston hankkimiseksi· saadaan. vaillinaisella lastilla ei kannata kulkea ja 13129: On nimittäin otettava huomioon, että Itä- koska useamman pienen lastierän hakeminen 13130: ja Pohjanmeren alueella vallitsevat sikäli eri satamista aiheuttaa niin suurta ajan 13131: vaikeammin käsitettävät olosuhteet, että var- hukkaa ja kustannuksia, että pienet laivat 13132: sinkin sahatun puutavaran kuljetuksessa pie- ovat syrjäyttäneet suuremmat alukset saha- 13133: net laivat ovat syrjäyttäneet suuret ja kes- tavaran kuljetuksessa Itä- ja Pohjanmeren 13134: kisuuret alukset. Tämä vuorostaan johtuu alueella melkein kokonaan. Pienillä laivoilla 13135: kaupan luonteen muuttumisesta. Toisen on sekin etu, että ne voivat hakea lastinsa 13136: maailmansodan jälkeen sahatun puutavaran ahtailta vesiltä, jonne suuremmat laivat eivät 13137: ostajat ovat alkaneet ostaa tavaraa vain pie- pääse, ja viedä lastinsa tuojamaan j6kia ja 13138: nissä erissä, koska enää ei ole käytettävissä kanavia pitkin syvälle sisämaahan - mel- 13139: yhtä suuria varastotiloja satamissa kuin en- kein suoraan kuluttajille. Tällaiset käytän- 13140: nen, eikä pidetä pääomia kiinni käyttämät- nölliset syyt ovat siirtäneet sahatavaran kul- 13141: tömissä varastoissa. Saksalaisten ja hollan- jetuksen paaas1assa pientonnistolle, jota 13142: tilaisten alettua rakentaa pieniä laivoja, joi- meillä Suomessa ei ole kuin muutama laiva. 13143: den bruttovetoistius on alle 500 rekisteriton- Tämän vuoksi pienaluksilla kuljetettavasta 13144: nia ja jotka lastaavat noin 200-300 stan- sahatavarasta yli 90 % menee ulkolaisilla 13145: darttia puutavaraa, on Suomesta ulkomaille laivoilla vieraille markkinoille. Suomalaisille 13146: myytävä sahatavara siirtynyt valtaosaltaan puutavaran viejille tämä aiheuttaa sen hai- 13147: näiden ulkolaisten laivojen kuljetettavaksi. tan, että he eivät voi vastata myymiensä 13148: Suomella nimittäin ei ole kuin muutama täl- tavarain perille toimittamisesta yhtä täsmäl- 13149: lainen ns. pykälälaiva. Niitä taas ei ole voitu lisesti kuin jos voisivat käyttää suomalaisia 13150: hankkia, koska aikanaan omat telakkamme laivoja. Näin ollen ne epävarmoina toimit- 13151: olivat sidottuja sotakorvaussuorituksiin ja tajina saavat pienemmän 'hinnan kuin sai- 13152: ulkomailta ostetuilla pienaluksilla oli ankara sivat, jos toimitus olisi aikaan nähden täs- 13153: tuontitulli. Lisäksi verotusolomme vaikeutti- mällistä ja varmaa. Jos olisi riittävästi käy- 13154: vat tonniston hankintaa ja korkea korko- tettävissä suomalaista pientonnistoa, saatai- 13155: kanta oli näissä olosuhteissa suorastaan es- siin maahan nykyistä enemmän ulkomaan 13156: teenä. Verotuksen OISalta on uudella lain- valuuttaa rahtituloina. Rahtaustulot samoin 13157: säädännöllä poistettu yksi este. Jo sitä en- kuin lastin vakuutusmaksutkin jäisivät Suo- 13158: 1772 IV,445. - Pienalusten rakentaminen. 13159: 13160: 13161: meen ja mikä tärkeintä, saataisiin enemmän Jo edellä on viitattu siihen, että pienaluk- 13162: työpaikkoja suomalaisille merimiehille, joita set voivat viedä la:stinsa ahtaampiakin kulku- 13163: nykyisin on yksin Ruotsin kauppalaivastossa reittejä myöten syvälle sisämaahan. Samoin 13164: n. 1 500, koska kotimaan kauppalaivasto ei ne voivat hakea ne ahtaammilta vesiltä. Kun 13165: voi antaa heille ansiomahdollisuuksia. aikanaan Saimaan vesistöstä avautuu vesitie 13166: Pientonniston hankkijoina voisivat tulla merelle ja kun tiedetään, ettei sitä reittiä 13167: kysymykseen lähinnä ne piirit, jotka aikai- voi käyttää suurempi tonnisto, tulevat kysy- 13168: semminkin ovat harjoittaneet merenkulkua mykseen juuri ns. pykälälaivat. Ellei meillä 13169: pienillä laivoilla, mutta joilta osittain sota, ole tällaista tonnistoa Saimaan reitin auet- 13170: osittain sen seuraukset, veivät laivat ja jä- tua, valtaavat ulkolaiset senkin. 13171: lelle jääneet eivät enää pystyneet kilpaile- Kaikki seikat puhuvat sen puolesta, että 13172: maan teknillisesti tehokkaampien moottori- valtion ja kansakunnan edun mukaista on 13173: alusten kanssa, vaan ovat joutuneet romu- saada Suomeen pientonnistoa. Mutta kun 13174: tettaviksi. Myös lukuisat saaristosta ja ran- sitä ei voida saada ilman halpakorkoista 13175: nikkoseuduilta olevat, varsinkin päällystöön luottoa, olisi tätä tarkoitusta varten varat- 13176: kuuluvat merenkulkijat voisivat osallistua tava riittävä määräraha valtion talousarvioon 13177: pienalusten hankkimiseen ja itse eduiltaan samoin perustein kuin nyt annetaan luottoja 13178: laivan menestylkseen sidottuina hoitaisivat käsi- ja pienteollisuutta varten. 13179: alusta mahdollisimman tehokkaasti. Tiettä- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh- 13180: västi sosiaaliset. seikat eivät vaikeuta suoma- dotamme, 13181: laisten laivojen kilpailua ulkolaisten kanssa. 13182: Kysymyksessä olevat pienalukset voitaisiin että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 13183: rakentaa kotimaisilla pientelakoilla, jotka nyt tulo- ja menoarvioon 500 000 000 mar- 13184: kärsivät. tilausten puutetta. Helpottamalla kan määrärahan käytettäväksi halpa- 13185: pienalusten hankintaa järjestetään myös li- korkoisina lainoina alle 500 brutto- 13186: sää työtilaisuuksia laivanrakennusalalla ja rekisteritonnin pienalusten rakentami- 13187: metalliteollisuudelle yleensä. seksi kotimaisilla pientelakoilla. 13188: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 13189: 13190: Lars Lindeman. Georg Eriksson. Kaarlo Pitsinki. 13191: Pentti Niemi. K. F. Haapasalo. Lyyli Aalto. 13192: G. Henriksson. Elis Manninen. Kalle Matilainen. 13193: ArvQ Tuominen. Ensio Partanen. Varma K. Turunen. 13194: Rafael Paasio. Sulo Bostila. Juho Karvonen. 13195: Arvo Ahonen. Väinö Tikkaoja. Lempi Lehto. 13196: Anni Flinck. Meeri Kalavainen. Veikko Kokkola. 13197: Veikko Helle. Sylvi Siltanen. Väinö Leskinen. 13198: Viljo A. Virtanen. 13199: 1773 13200: 13201: IV,446. - Fin.mot. N: o 276. 13202: 13203: 13204: 13205: 13206: Lindh m.fl.: Angående anvisande av anslag för restaurering 13207: av Borgå domkyrka. 13208: 13209: 13210: Till Riksdagen. 13211: 13212: Borgå domkyrka befinner sig i ett föga det snaraste restaureras. Den kommer att i 13213: representativt skick. Den är dock ett fram- restaurerat skick kunna uppvisa ett av de 13214: trädande nationellt minnesmärke, emedan ädlaste exemplen på medeltida inhe~k 13215: det var i domkyrkan som Alexander I under kyrkoarkitektur. Bland annat döljer sig 13216: lantdagen i Borgå , upphöjde Finland bland under kalkputsen i norra skeppets fem valv 13217: nationernas antal." Den utgör ett mål för intressanta medeltida målningar, vilket före- 13218: en ständig ström av inhemska och utländska tagna undersökningar har visat. I ålder står 13219: turister genom stadens närhet tili Helsing- templets äldsta partier från 1200-talets slut 13220: fors. V ad som särskilt bidrar tili att staden icke mycket efter Åbo-domens. 13221: på ett osedvanligt sätt uppmärksammas av Kyrkolagens 290 § förutsätter att landets 13222: främlingar, utgör dess Runeberg-minnen, domkyrkor står i särställning i fråga om 13223: dess åldriga stadsbild och inte minst den underhåll, och stadgandet syftar på statens 13224: urgamla borgplatsen i stadens norra delar. särskilda ansvar för dessa kyrkors under- 13225: Staden och domkyrkan besökes ofta av med- håll. Borgå församlingar har dock ej gjort 13226: lemmar av diplomatiska kåren, framträdande anspråk härpå tidigare. Församlingarna har 13227: utländska besökare, och ytterligare brukar på värdigast möjliga sätt försökt tiligodose 13228: domkyrkan tili och med besökes av utländska församlingslivet i'Ilom de båda språkgrup- 13229: statsöverhuvuden. perna. Församlingarna har därvid åtagit sig 13230: Den sköna domen med dess höga resning ekonomiska utlägg, som ansträngt deras 13231: och arkitektoniskt vackra gavel har dock budget tili det yttersta. Därför har kyrkans 13232: m.ärkts av tidens tand. Spåren av förödelse planerade restaurering icke kunnat fullföljas. 13233: under gångna sekel har aldrig helt försvun- Endast vissa delar har behjälpligt istånd- 13234: nit. Bland annat träffades domkyrkan 1942 satts under 1950-talet. 13235: av en sprängbomb, som briserade under Enligt preliminära kostnadsförslag skulle 13236: golvet och skadade golvplankor samt bänkar. kostnaderna för domkyrkans iståndsättande 13237: Spåren är fortfarande 16 år efter kriget fördela sig på följande sätt: 13238: fullt skönjbara. Domkyrkans inre borde med 13239: 13240: 1. Framtagning av de medeltida målningarna i norra sido- 13241: skeppets fem valv samt restaurering av dessa ......... . 1800 000:- 13242: 2. Framtagning av tegelytorna på 7 pelare ............... . 900000:- 13243: 3. Nytt tegelgolv ...................................... . 4000000:- 13244: 4. Förnyande av sju fönster ........................... . 2100000:- 13245: 5. Rivning av övre läktarna ........................... . 300 000:- 13246: 6. Invändig målning av väggar, nio valv, läktare och 13247: bänkar ............................................. . 1500000:- 13248: 7. Restaurering av predikstol och altarskrank ............. . 700 000:- 13249: 8. Övriga arbeten, undersökningar av medeltida byggnads- 13250: detaljer m.m. . ...................................... . 2 000000:- 13251: 9. Byggnadsställningar ................................. . 700 000:- 13252: --------------------- 13253: Summa mark 14 000 000:- 13254: 1774 IV,446. - Porvoon tuomiokirkko. 13255: 13256: 13257: I statsförslaget har länge fnnnits anslag att Riksdagen i statsförslaget för år 13258: för domkyrkorna i Åbo och Tammerfors. Det 1962 under 10 Ht. II: 9 mom. måtte 13259: synes rättvist att Borgå domkyrka nu kom- upptaga ett anslag om 14 miljone1· 13260: mer i åtanke och får statens stöd för ett mark för restaurering av Borgå dom- 13261: skyndsamt iståndsättande. kyrka. 13262: Med hänvisning tili det ovananförda före- 13263: slå vi härmed vördsamt, 13264: Helsingfors den 15 september 1961. 13265: 13266: Bertel Lindh. Kurt Nordfors. Alwar Sundell. 13267: Sven Högström. Viljami Kalliokoski. Victor Procope. 13268: J. A. Jungarå. Nils l.Yieinander. Torsten G. Aminoff. 13269: B1is Andersson. Verner Korsbäck. Georg 0. Ehrnrooth. 13270: 1775 13271: 13272: IV,446.- Rah.al. N: o 276. 13273: Suomennos. 13274: 13275: 13276: 13277: Lindh ym.: Määrärahan osoittamisesta Porvoon tuomiokirkon 13278: entisöimistä varten. 13279: 13280: 13281: E d u s k u n n a ll e. 13282: 13283: Porvoon tuomiokirkko on hyvin vähän täytyä eraana keskiaikaisen kotimaisen 13284: edustavassa kunnossa. Se on kuitenkin huo- kirkkoarkkitehtuurin jaloimpana esimerk- 13285: mattava kansallinen muistomerkki, koska kinä. Muun muassa pohjoislaivan viiden 13286: tässä tuomiokirkossa Aleksanteri 1 Porvoon holvin kalkkikerroksen alla on kiinnostavia 13287: valtiopäivillä ,korotti Suomen kansakuntien keskiaikaisia maa:lauksia, kuten toimeenpannut 13288: joukkoon". Sinne virtaa jatkuvasti kotimai- tutkimukset ovat osoittaneet. Temppelin van- 13289: sia ja ulkomaalaisia matkailijoita, koska himmat 1200-luvulta peräisin olevat osat 13290: kaupunki on lähellä Helsinkiä. Erityisesti on eivät ikänsä puolesta jää paljoakaan Turun 13291: siihen, että kaupunki niin epätavallisessa tuomiokirkosta jälkeen. 13292: määrin on joutunut vieraiden huomion koh- Kirkkolain 290 §: ssä edellytetään, että 13293: teeksi, olleet aiheena kaupungin Runeberg- maan tuomiokirkot ovat kunnossapidon suh- 13294: muistot, sen vanha kaupunkikuva ja - teen erikoisasemassa, ja säännös tarkoittaa 13295: eikä vähiten - ikivanha linnanpaikka kau- valtion erityistä vastuuta näiden kirkkojen 13296: pungin pohjoisosissa. Kaupungissa ja tuomio- kunnossapidosta. Porvoon seurakunnat eivät 13297: kirkossa käyvät usein diplomaattikunnan j 1ä- kuitenkaan ole aikaisemmin esittäneet tätä 13298: senet, huomattavassa asemassa olevat ulko- koskevia vaatimuksia. Seurakunnat ovat 13299: maalaiset, ja vieläpä ulkomaiden valtion- mahdollisimman arvokkaalla tavalla koetta- 13300: päämiehet tapaavat vierailla tuomiokirkossa. neet toimia seurakuntaelämän hyväksi mo- 13301: Kaunis, ylevänä kohoava tuomiokirkko lemmissa kieliryhm.issä. Tällöin seurakunnat 13302: arkkitehtoonisesti kauniine päätyineen on ovat ottaneet itselleen taloudellisia velvoituk- 13303: kuitenkin ajan hampaan merkitsemä. Hävi- sia, jotka ovat rasittaneet äärimmilleen 13304: tysten jäljet menneiltä vuosisadoilta eivät niiden budjettia. Sen vuoksi kirkon suunni- 13305: milloinkaan ole kokonaan kadonneet. Muun teltua entisöimistä ei ole voitu toteuttaa. 13306: muassa vuonna 1942 tuomiokirkkoon osui Vain eräitä osia on 1950-luvulla pantu autta- 13307: räjähdyspommi, joka vahingoitti lattialauk- vaan kuntoon. 13308: kuja ja penkkejä. Jäljet ovat edelleenkin 16 Valmistavien kustannusarvioiden mukaan 13309: vuotta sodan jälkeen selvästi havaittavissa. jakautuisivat tuomiokirkon kunnostaruiskus- 13310: Tuomiokirkko olisi sisäpuolelta mitä pikim- tannukset seuraavasti: 13311: min entisöitävä. Entisöitynä se saattaa esit- 13312: 13313: 1. Pohjoisen sivulaivan viidessä hoivissa olevien keskiaikaisten 13314: maalausten esille saaminen ja niiden entisöiminen ..... . 1800 000:- 13315: 2. Seitsemän pylvään tiilipintojen esille ottaminen ....... . 900 000:- 13316: 3. Uusi tiililattia ...................................... . 4000000:- 13317: 4. Seitsemän ikkunan uusiminen ........................ . 2100000:- 13318: 5. Ylempien lehterien purkaminen ....................... . 300 000:- 13319: 6. Seinien, yhdeksän holvin, lehterien ja penkkien maalaus 1500000:- 13320: 7. Saarnastuolin ja alttarikehyksen entisöinti ............. . 700 000:- 13321: 8. Muut työt, keskiaikaisten rakennusdetaljien tutkimukset ym. 2 000 000:- 13322: 9. Rakennukset ........................................ . 700000:- 13323: Yhteensä 14 000 000:- 13324: 1776 IV,446. - Porvoon tuomiokirkko. 13325: 13326: 13327: Tulo- ja menoarviossa on kauan ollut että Eduskunta ottaisi v·uoden, 1962 13328: määrärahoja Turun ja Tampereen tuomio- tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n II luvun 13329: kirkkoja varten. Näyttää oikeudenmukaiselta, 9 momentille 14 miljoonan markan 13330: että myös muistetaan Porvoon tuomiokirkkoa määrärahan Porvoon t1wmiokirkon en- 13331: ja että se saa valtion avustusta kiireelli~tä tisöimistä varten. 13332: kunnostamista varten. 13333: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 13334: nioittaen, 13335: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 13336: 13337: Bertel Lindh. Kurt Nordfors. Alwar Sundell. 13338: Sven Högström. Viljami Kalliokoski. Victor Procope. 13339: J. A. Junga.rå. Nils Meinander. Torsten G. Aminoff. 13340: Elis Andersson. Verner Korsbäck. Georg 0. Ehrnrooth. 13341: 1777 13342: 13343: IV,447.-Rah.al. N:o 277. 13344: 13345: 13346: 13347: 13348: Linna ym.: Määrärahan osoittamisesta ruoppaustöiden aloit- 13349: tamiseksi Rahjan satamassa. 13350: 13351: 13352: Eduskunnalle. 13353: 13354: Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan rajalla ole- Keski-Suomen pitäjistä on tuotu puutavaraa 13355: vaan Kalajokilaakson alueeseen katsotaan ulkomaille vientiä varten Rahjan sataman 13356: kuuluvan 9 pitäjää, joiden yhteinen asu- kautta lastattavaksi. Virallisen tilaston mu- 13357: kasluku on noin 65 000. Se on eräs niistä kaan on kuluneena lastauskautena (v. 1961) 13358: alueista, missä ei ole juuri ollenkaan teolli- lastattu yli 100 000 m3 pyöreää puuta ja ar- 13359: suutta. Tämä teollisuudesta köyhä alue jat- vioitu vielä lastattavan tämän vuoden aikana 13360: kuu aina Iisalmen korkeudelle saakka, ja noin 20 000 m3. Tämän lisäksi Kalajoki- 13361: on eräs maamme vaikeimpia työttömyys- suulla oleva Santaholman saha lastaa vuo- 13362: alueita. Yksistään Kalajokilaakson alueeseen sittain sahatavaraa noin 5 000--10 000 std. 13363: kuuluvissa kunnissa nousee työttömien Kalajoen kunnan toimesta on suoritettu 13364: määrä vuosittain yli 3 000. Tilaston :mukaan tutkimus Ra:hjan sataman kehittämiseksi 13365: myös muuttoliike on näissä kunnissa voima- kunnolliseksi, nykyaikaa vastaavaksi vienti- 13366: kaiSta. Poikkeuksen tekee Pyhäjärven kunta, satamaksi. Tutkimuiksen on suorittanut ja 13367: sillä Ruotasessa alettu kaivostoiminta tarjoaa suunnitelman laatinut Satamateknillinen 13368: työtilaisuuksia oman kunnan alueella. Toimisto Oy. Suunnitelmassa sanotaan mm.: 13369: Kun edellä esitettyä taustaa vastaan tar- ,Rahjan sata:ma sijaitsee Kokkolan ja 13370: kastelee, mitä olisi tehtävä korjauksen saa- Raahen keskivälillä ja on sillä varsin laaja 13371: miseksi tilanteeseen, tulee ensiksi kysymyk- takamaa. Mikäli YlivieSikasta rakennetaan 13372: seen teollisuuden saaminen alueelle. Sen syn- rautatie Rahjaan, tulee sataman vaikutus- 13373: tymiselle ovat olemassa kaikki edellytykset, alue siirtymään melko kauas itää:npäin. Ny- 13374: kunhan liikenneoloja ensiksi kehitetään. Poh- kyisellään ei sataman vaikutusalueella ole 13375: janmaalla on useita jokia ja sa.tamia, jotka huomattavampia teollisuuslaitoksia. Sata- 13376: 'luovat mahdollisuuksia teollisuuden synty- massa liikennöi Kalajoen suussa sijaitseva 13377: miselle. Kalajokilaakson elinkeinoelämän el- sahalaitos, joka laivaa vuosittain noin 5 000 13378: vyttämiselle tärkeä olisi ennen kaikkea Rah- standarttia sahatavaraa. Tämän lisäksi lai- 13379: jan sataman kunnostaminen ja k€hittämi- vataan satamasta vuosittain noin 60 000 m3 13380: nen. Valtiovallan olisi tätä toimenpiteillään pyöreää puutavaraa. Lastaukset tapahtuvat 13381: edistettävä. rediltä. Nykyään tulee redillä laJStaaminen 13382: Sataman kehittämisen puolesta puhuvat kalliiksi, jonka takia täytyy siirtyä laiturilta 13383: seuraavat näkökohdat: Parhaillaan on ra- •laJStaamiseen. Tämä koskee sekä sahatavaraa 13384: kenteilla Rahjan-Yläsavon ns. runkotie, että pyöreää puutavaraa. Edellä mainitun 13385: jonka johdosta puutavaran laJStaus ulko- määrän laivaamiseksi tarvitaan 1 iso ja 2-3 13386: maille tämän alueen 'lähimmän sataman, pientä laivapaiktlma, jos oletetaan lastaus- 13387: Ra;hjan, kautta tulee lisääntymään tien lo- :behon oleva.n 25 standartrt;ia sahatavaraa päi- 13388: pullisesti valmistuttua liikenteelle. Viime vää ja luukkua kohti tai vastaavasti 100 m3 13389: v-uosina, mUJtta erityisesti kuluneena las- pinotavaraa." 13390: tauskautena on puutavaraa tuotu Rahjan Tutkimuksessa on tarkastettu 4 eri paik- 13391: satamaan aina Nurmel>'sen korkeudelta kaa laiturin rakentamiseksi Rahjan alueelle 13392: saakka, puhumattakaan Yläsavon ja varsi- ja päätetty edullisimmaksi ja parhaimmaksi 13393: naisesti Pyhäjoen-Kalajokilaakson alueilta. esittää srutama rakennettavruksi Kainuun-So- 13394: Myös Pihtiputaalta, ViitaJSaarelta ja yleensä I!Dellon alueelle. Myös Kalajoen kunta on 13395: 39 E 706/61 13396: 1778 IV,447. - Rahjan satama. 13397: 13398: 13399: päätynyt samaan vaihtoehtoon. Tälle alueelle Ennenkuin satamasuunnitelmat voidaan 13400: on iaadittu - edellä mainitun satamatek- lopullisesti viedä päätökseen, olisi kuitenkin 13401: nillisen toimiston !toimesta - yleissuunnitel- suoritettava satarrnaväylän ruoppoominen, 13402: mat. Näissä tutkimuksissa sanotaan mm.: jonka 1arvioidaan kokonaisuudessaan tulevan 13403: ,meri näitten alueiden edessä on syvä, 10 m maksamaan yhdellä kertaa (n. 150 000 m3) 13404: syvyySkäyrä kulkee alueiden vieressä ja n. 65-70 milj. m:k. ,Tämän jälkeen voidaan 13405: väylä satama-altaisiin ja laitureihin jää ly- laitureita rakentaa siinä järjestyksessä kuin 13406: hyeksi ... " halutaan", sanotaan suunnitelmissa. 13407: Kuten edellä esitetystä käy selville, on Ka- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 13408: lajokilaakson talousalueeHe, Rahjaan, vält- 13409: tämättä saBJtava kunnollinen satama. Tämän että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 13410: sataman rakentamisen ja kehittämisen ta- tulo- ja menoarvioon 70 000 000 mar- 13411: kana on koko Kalajokilaakson, Pyhäj<Ykilaak- kan määrärahan ruoppaustöiden aloit- 13412: son ja Yläsavon kuntien talousliitot koko- tamiseksi Rahjan satamassa. 13413: naisuudessaan. 13414: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 13415: 13416: Martti Linna. Yrjö Murto. 13417: Pentti Liedes. Eemeli Lakkala. 13418: Irma Torvi. Kalle Kämäräinen. 13419: Veikko Rytkönen. Armas Leinonen. 13420: 1779 13421: 13422: IV,448. - Rah.al. N: o 2178. 13423: 13424: 13425: 13426: 13427: Linna ym.: Määrärahan osoittamisesta Jaakolan sillan raken- 13428: tamiseen ja tien oikaisemiseen Nivalan kirkolla. 13429: 13430: 13431: E d u s k u n n a 11 e. 13432: 13433: Nivalan kirkonkylän läpi johtavalla maan- TVH:n Oulun piiri pitää suunnitelman to- 13434: tiellä oleva Jaakolan silta on kapea ja teuttamista myöskin tärkeänä. Asiasta on 13435: heikkokuntoinen. Sen lisäksi on sillan päässä myöskin neuvoteltu tie- ja vesirakennushalli- 13436: maantiessä hyvin jyrkkä mutka, joka on vaa- tuksen siltaosastolla. 13437: rallinen liikenteelle. Kun silta on keskellä Edelläolevan perusteella ehdotamme, 13438: Nivalan kirkonkylää, niin on se muodostunut 13439: pullonkaulaksi nykyään nopeasti Iisäänty- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 13440: välie liikenteelle. Tämän sillan uudelleen ra- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan 13441: kentamiseksi ja tien oikaiSOOliooksi on Niva- määrärahan tutkimusten ja suunnitel- 13442: lan kunnanvaltuusto viime huhtikuun 10 päi- mien tekemiseen ja rakennustöiden 13443: vana pitämässään kokouksessa päättänyt aloittamiseen J aakolan sillan ja tien 13444: tehdä asemakaavaan sellaisen muutoksen, oikaisuun Nivalan kirkolla. 13445: mikä tarvitaan suunnitelman toteuttamiseen. 13446: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 13447: 13448: Martti Linna. Pentti Liedes. Yrjö Murto. 13449: 1780 13450: 13451: N,449. - Rah.al. N: o 279. 13452: 13453: 13454: 13455: 13456: Linna ym.. : Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi maanpa- 13457: rannustöiden kustannusten alentamiseksi pienviljelmillä. 13458: 13459: 13460: Eduskunnalle. 13461: 13462: Maassamme on runsaasti viljelyskelpoisia, maa-alueitaan ilmaiseksi valtiolle kustannuk- 13463: raivaamattomia maa-alueita, joiden viljelyk- sia vastaan. Tällaista on sattunut mm. Pyhä- 13464: seen ottamisella voidaan ratkaisevalla tavalla joen Limingan kylässä. 13465: muuttaa nykyiset pienet elinkelvottomat tilat Tämän vuoksi olisi po. varojen jakotapa 13466: elinkelpoisiksi tai muodostaa uusia asutusti- muutettava siten, että hankkeissa, joihin 13467: loja. V esiperäisten, viljelyskelpoisten ja osallistuu vähävaraisia maanomistajia, mak- 13468: osaksi viljeltyjen maa-alueiden käyttöön ot- settaisiin nykyisen avustuksen ohella lisä- 13469: toa on valtion toimesta tuettu osallistumalla avustuksena 10-20% kustannuksista. 13470: peruskuivatusten kustannuksiin. Kuitenkin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 13471: on monessa tapauksessa käynyt niin, että nioittaen, 13472: näin rahoitetut ja suoritetut työt ovat johta- 13473: neet vähävaraisten pienviljelijäin kohdalla että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 13474: siihen, että he ovat joutuneet kieltäytymään tulo- ja menoarvioon 11 Pl. X luvun 13475: peruskuivatuksista, koska hankkeesta maan- 7 momentt"lle lisäyksenä 50 000 000 13476: omistajalle aiheutuneet kustannukset tulevat markkaa käytettäväksi valtion avus- 13477: lainojen koron ja kuoletusten maksun osalta tuksina maanparannustöiden kustan- 13478: kohtuuttoman raskaiksi. Onpa tapauksia, nusten alentamiseksi pienm"ljelm1,"llä. 13479: joissa maanomistajat ovat tarjonneet koko 13480: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 13481: 13482: Martti Linna. Aleksi Kiviaho. Aarne Pulkkinen. 13483: Toivo Niiranen. Matti Meriläinen. Usko Seppi. 13484: Pentti Liedes. Yrjö Murto. ~emeli Lakkala. 13485: Veikko Rytkönen. Niilo Nieminen. Pertti Rapio. 13486: 1781 13487: 13488: IV,450.-Rah.al. N:o 280. 13489: 13490: 13491: 13492: 13493: Lukkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kodinperustamis- 13494: lainoiksi. 13495: 13496: 13497: E d u s k u n n a 11 e. 13498: 13499: Kodinperustamislainalain mukaan voidaan suurempien taloudellisten vaikeuksien eteen 13500: antaa nuorille perheille kodinperustamislai- kotia perustaessaan vielä pienipalkkaisina 13501: naa määrätyin ehdoin. Lainoja, joiden sum- yhteiskunnan jäseninä, on pidettävä edelleen 13502: mat vaihtelevat 30 000----,33 000 mk: aan, jaet- merkityksellisenä. Nuorison puolesta puhu- 13503: tiin lain voimaan tulosta v: sta 1946 v: een taan usein, mutta käytännön toimenpiteet 13504: 1958. Sen jälkeen hallitus on jättänyt sään- unohdetaan. Kodin perustamisen tukeminen 13505: nöllisesti määrärahan pois tulo- ja menoarvio- on eräs arvokas muoto auttaa nuoria ja siksi 13506: esity'ksestään. V ailrlra eduskunta on aloittei- tällaista muotoa pitäisi yhteiskunnan edel- 13507: den pohjalta hyväksynyt viime vuosina mää- leen kehittää eikä supistaa kuten viime vuo- 13508: rärahan, ei hallitus ole sitä vahvistanut ja sina on tehty. 13509: niin nuoret voimassaolevasta laista huoli- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 13510: matta ovat menettäneet tärkeän sosiaalisen 13511: edun. Eduskunta on myös muistuttanut hal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 13512: litusta asiasta hallituksen kertomuksen kä- tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mar- 13513: sittelyn yhteydessä. kan määrärahan kodinperustamislaino- 13514: Nuorten perheitten tukemista silloin, kun jen myöntämistä varten. 13515: he aloittavat työelämää ja joutuvat tavallista 13516: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 13517: 13518: Impi Lukkarinen. Vilho Turunen. 13519: Martta Salmela-Järvinen. H. Törmä. 13520: Vappu Heinonen. Mikko Hult. 13521: Olli J. Uoti. 13522: 1782 13523: 13524: IV,451. - Rah.al. N: o 281. 13525: 13526: 13527: 13528: 13529: Lukkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kasva- 13530: tusneuvolain avustamiseen. 13531: 13532: 13533: E d u s k u n n a ll e. 13534: 13535: Kasvatusneuvolat ovat tarkoitetut kaikille mielisairaaloiden yhteyt%11, jolloin ne mieli- 13536: 2-18 vuotiaiHe lapsille ja nuorille. Kasva- sairaslain perusteella saisivat valtionapua 13537: tusneuvoloitten tehtävänä on niiden ohje- 50 % menoistaan. Tämä merkitsee kuitenkin 13538: sääntöjen mukaan antaa neuvonta-apua ja iskua itse toiminnalle, koska niistä tällöin 13539: tukea lasten ja nuorten vanhemmille ja huol- tulee eräänlaisia mielisairaaloitten tukiasemia 13540: tajille sekä huolto-, terveydenhuolto-, koulu- eivätkä vanhemmat ja koulut mielellään lä- 13541: ja muille viranomaisille kasvatuskysymyk- hetä lapsia mielisairaaloihin, koska kysymyk- 13542: sissä sekä antaa mahdollisuuksien mukaan sessä useimmiten ovat muusta kuin vajaa- 13543: kasvatusneuvolan toimialaan kuuluvaa poli- mielisyydestä tai mielisairaudesta johtuvat 13544: kliinistä hoitoa. Ne voivat tehdä kunnallisille vaikeudet kasvatusneuvolaan lähetettävän 13545: viranomaisille ja yksityisille järjMtöille lapsen kohdalla. 13546: alaansa koskevia esityksiä ja suorittaa alan Valtionavun osuus on mahdollisuus jo voi- 13547: tieteellistä tutkimustyötä ja muutenkin edis- massaolevan valtioneuvoston päätöksen pe- 13548: tää lasten ja nuorten terveeseen psyykkiseen rusteella nostaa 50 % :iin ilman neuvoloitten 13549: kehitykseen tähtäävää toimintaa. siirtoa niille sopimattomien laitosten yhtey- 13550: Maassamme on toiminnassa tällä hetkellä teen. Eduskunta lausuikin v: n 1959 valtio- 13551: 22 kasvatusneuvolaa. Ne ovat suorittaneet päivillä toivomuksen, että hallituksen olisi 13552: maamme lastensuojelun kannalta yhteiskun- ryhdyttävä toimenpiteisiin kasvatusneuvolain 13553: nallisesti arvokasta työtä ns. ongelmalasten työn tukemiseksi nykyistä tehokkaammin. 13554: tutkimuksessa ja hoitoon saattamisessa. Neu- Hallitus ei kuitenkaan kehoituksesta huoli- 13555: volat ovat olleet kiinteässä yhteistyössä kou- matta ole neuvoloille tarkoitettua 5 milj. 13556: lujen kanssa kouluvaikeuksien selvittämiseksi mk:n määrärahaa esittänyt lainkaan koro- 13557: monien lasten kohdalta. Samoin perheitten tettavaksi. Jos valtionapu asteittain nostet- 13558: kasvatustyön neuvontaelimenä kasvatusneu- taisiin 50% :iin kasvatusneuvolain kohtuul- 13559: volailla on ollut merkitystä. lisista vuosittaisista menoista, olisi kohtuul- 13560: Kasvatusneuvoloitten valtionavusta v. 1957 lista korottaa valtionapu ensi vuodelle aina- 13561: annetun valtioneuvoston päätöksen mukaan kin 25% :iin mikä merkitsisi noin 30 milj. 13562: voidaan kasvatusneuvoloille myöntää tulo- mk:n valtionavun määrää. 13563: ja menoarvion puitteissa valtionapua enin- Edelläolevaan viitaten ehdotammekin, 13564: tään puolet eli 50 % niiden kohtuullisista 13565: toimintamenoista. Määrärahan niukkuudesta että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 13566: johtuen neuvoloitten saama valtionapu on tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIII luvun 13567: ollut vain alle 5 %. Tästä johtuen eräät 10 momentille lisäyksenä 25 000 000 13568: kasvatusneuvoloita ylläpitävät kuntainliitot markan määrärahan kasvatusneuvo- 13569: ja yhdistykset suunnittelevat siirtää neuvolat lain avustamiseen. 13570: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 13571: 13572: Impi Lukkarinen. Vilho Turunen. 13573: Veikko Hyytiäinen. H. Törmä. 13574: Martta Salmela-Järvinen. Mikko Hult. 13575: Olli J. Uoti. 13576: 1783 13577: 13578: IV,452. - Rah.al. N: o 282. 13579: 13580: 13581: 13582: 13583: Lukkarinen ym. : Korotetun määrärahan osoittamisesta vähä- 13584: varaisten ammattwpintolainoihin. 13585: 13586: 13587: E d u s k u n n a ll e. 13588: 13589: Ilman ammattikoulutusta on nykyisenä ai- taan, että avun saanti on epävarmaa ja par- 13590: kana nuoren henkilön vaikea sijoittua työ- haassakin tapauksessa apu riittää vain muu- 13591: elämään. Työn saanti saattaa olla monen tamaksi kuukaudeksi silloin kun on kysy- 13592: mutkan takana silloinkin kun ammattitaitoi- myksessä vieraalla paikkakunnalla opiskelu. 13593: sesta työväestä on puutetta ja työttömyys- Yhteiskunnan kehityksen kannalta on erit- 13594: kausina ammattitaidoton on ensimmäisenä täin tärkeää, että jokainen kansalainen omaa 13595: työtä vailla olevien luettelossa. jonkin alan ammattitaidon. Kun s~llainen 13596: Nuorilta itseltään ei puutu halua ammatti- saavutetaan nopeimmin ja parhaimmin eri 13597: koulutuksen saamiseen. Esteenä on kuiten- alojen ammatillisissa oppilaitoksissa, olisi 13598: kin ollut varojen puute ja ammattikoulujen nuorille varattava mahdollisuus niissä opis- 13599: harvalukuisuus, jolloin varojen puute tunne- keluun taipumusten ja lahjojen mukaan va- 13600: taan kaksinkertaisena pitkän koulumatkan rojen puutteen häiritsemättä. Nuoret ovat 13601: vuoksi. Meillä on tosin voimassa laki halukkaita maksamaan osan opiskelukustan- 13602: vähävaraisten ammattiopintojen tukemisesta, nuksistaan takaisin työpaikan saatuaan ja 13603: minkä mukaan alle 24- vuotias nuori voi sen vuoksi valtion olisi avustusten rinnalla 13604: anoa sekä avustusta että lainaa ammatti- tuettava nuorten koulumahdollisuutta ny- 13605: opintojaan varten ja lain mukaan voi saada kyistä suuremmilla [ainoiHa. 13606: lähes koulukustannustensa määrän tällaista Edelläolevaan viitaten eh~otamme kun- 13607: apua. Käytännössä sen sijaan sekä avus- nioittaen, 13608: tukset että lainat jäävät hyvin vähäisiksi 13609: sen vuoksi, että anojia on runsaasti ja vuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 13610: sittain tulo- ja menoarvioon varatut määrä- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun 13611: rahat loppuvat kesken. Lukuisten lahjakkai- 33 momentille lisäyksenä 50 000 000 13612: den opintielle aikavien uskal,lus ~oppuu al- markan määrärahan käytettäväksi vä- 13613: kuunsa, kun sosiaalilautakunnista ilmoite- hävaraisten ammattiopintolainoihin. 13614: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 13615: 13616: Impi Lukkarinen. Vilho Turunen. 13617: Martta Salmela-Järvinen. H. Törmä. 13618: Vappu Heinonen. Olli J. Uoti. 13619: 1784 13620: 13621: IV,453.- Rah.al. N: o 283. 13622: 13623: 13624: 13625: 13626: Lukkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi kun- 13627: nille kansaneläkettä nauttivien vanhusten ja työkyvyttö- 13628: mien asuttavaksi tarkoitettujen vuokratalojen rakentami- 13629: seksi. 13630: 13631: 13632: E d u s k u n n a II e. 13633: 13634: Kansaneläkettä nauttii nykyisin lähes hyväksi. Kunnallisten vuokratalojen rakenta- 13635: 500 000 kansalaistamme. Näistä on vanhuus- minen vanhusten asuttamiseksi olisi eräs 13636: eläkkeen tai vanhuudentuen saajia 453 000. hyvä ratkaisu, koska kunnat voivat ilman 13637: Vain 27 % eli 130 000 heistä on sellai,sia, yksityisen voitonpyyntiä määritellä talojen 13638: jotka varallisuutensa vuoksi saavat vain eläk- vuokrat. Kunnat ovat kuitenkin viime vuo- 13639: keen perusosan, kun taas 44 % eli lähes puo- sina saaneet kannettavakseen niin paljon 13640: let on niin varatonta, että he saavat täyden lakisääteisiä velvollisuuksia, etteivät ne mie- 13641: tukiosan eläkkeisiinsä. Tukiosan kanssakin lellään ryhdy kustannuksia vaativiin vapaa- 13642: heidän eläkkeensä j~ä,vät melko vähäisiksi ehtoisiin rakennuspuuhiin täysin yksin kus- 13643: elinkustannuksiin nähden, sillä asutuskeskuk- tannukset kantaen. Halukkaillakaan kunnilla 13644: sissa jo vuokra vie lähes puolet tai enem- ei aina ole taloudellisia mahdollisuuksia asian 13645: mänkin kuukausieläkkeestä. Yksityiset vuok- toteuttamiseksi. Jos valtio omalta osaltaan 13646: ranantajat mielellään nostavat vuokria aina auttaisi vanhuksia myöntämällä kunnille hal- 13647: silloin kun eläkkeet nousevat ja tekevät usein pakorkoisia lainoja tällaisten vanhusten asut- 13648: tyhjiksi vanhusten toiveet paremmista elin- tava:ksi tarkoitettujen vuokratalojen rakenta- 13649: mahdollisuuksista. Lisäksi vanhusten osaksi miseen, kunnat varmasti ryhtyisivät asiaa 13650: on tullut asuminen vanhoissa puutaloissa kyl- toteuttamaan. 13651: missä hellahuoneissa, koska heidän varansa Edelläolevaan viitaten kunnioittaen ehdo- 13652: eivät riitä uusissa taloissa asumiseen. Monet tamme, 13653: häädetyt vanhukset joutuvat kunnalliskotei- 13654: hin, kun eivät saa minkäänlaista asuntoa, että Eduskunta ottaisi vuoden 13655: vaikka muutoin voisivat vielä huoltaa täysin 1962 tulo- ja menoarvioon 100 000 000 13656: itsensä. Paine jo täysien kunnalliskotien koh- markan määrärahan annettavaksi kun- 13657: dalla jatkuvasti lisääntyy. nille halpakorkoisina lainoina kansan- 13658: Yhteiskunnalla on täysi syy huolehtia eläkettä nauttivien vanhusten ja työ- 13659: niistä kansalaisistaan, jotka ovat vuosikym- kyvyttömien asuttavaksi tarkoitettujen 13660: menien työpanoksen antaneet yhteiskunnan vuokratalojen rakentamiseksi. 13661: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 13662: 13663: Impi Lukkarinen. Vilho Turunen. 13664: Martta Salmela-Järvinen. H. Törmä. 13665: Vappu Heinonen. Mikko Hult. 13666: Olli J. Uoti. 13667: 1785 13668: 13669: IV,454.-Rab.al. N:o 284. 13670: 13671: 13672: 13673: 13674: Lukkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähä- 13675: varaisten äitien lomanviettotoiminnasta aiheutuviin kor- 13676: vauksiin ja lomamatkakorvauksiin. 13677: 13678: 13679: E d u s k u n n a 11 e. 13680: 13681: Hallituksen esityksessä v:n 1962 tulo- ja matkarahaa varattomille äideille, on tämän 13682: menoarvioksi kiinnitetään huomiota vähä- matkamäärärahan niukkuus aiheuttanut jo 13683: varaisille äideille järjestetyn lomanviettotoi- kunnille sellaiset ohjeet ministeriön taholta, 13684: minnan kasvamiseen ja ehdotetaan pieniä että monet kunnat ovat hylänneet jokaisen 13685: lisäyksiä tästä toiminnasta järjestöille johtu- matkarahaa koskevan anomuksen ja monissa 13686: vien kustannusten korvauksiin tarkoitettui- kunnissa matkaraha-anomus on aiheuttanut 13687: hin määrärahoihin. Myös eduskunta uutta monia juoksuja asianomaiselle, kun asian kä- 13688: vuosilomalakia säätäessään keväällä 1960 sittely kunnan elimissä on vienyt aikaa, usein 13689: puuttui perheenemäntien lomantarpeeseen. silloinkin kielteisin päätöksin. Kuntien myön- 13690: Silloin todettiin, ettei varsinkaan kotona tämistä matka-avustuksista on valtio vielä 13691: työskentelevien perheenemäntien lomia voida jättänyt osan korvaamatta matkamäärärahan 13692: järjestää yleisen lomalain puitteissa, vaan on loppuessa kesken. Tämä on tehnyt kunnat 13693: etsittävä muita teitä epwkohdan korjaami- penseiksi äitien lomatoiminnalle, vaikka asiaa 13694: seksi. Monet järjestöt ovat jo vuosikymme- pitäisi kaikin mahdollisin keinoin kehittää 13695: niä järjestäneet vähävaraisille äideille kesäi- edelleen. Paljon enemmän on vielä niitä 13696: sin maksuttornia lomia ja saaneet viime vuo- perheenäitejä, jotka elävät vuodesta toiseen 13697: sina niihin avustusta valtion varoista eräiden ilman minkäänlaista vuosi'loma:a, kuin niitä, 13698: kuntien myös tukiessa tällaista vapaaehtoista jotka tällaisen loman ovat edes kerran saa- 13699: mutta yhteiskunnan kannalta erittäin merki- neet. 13700: tyksellistä toimintaa. Viime aikoina on yhä Edelläolevaan viitaten ehdotammekin, 13701: enemmän ryhdytty järjestämään äideille lo- 13702: mia myös talvikuukausien aikana. Tämä on että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 13703: merkinnyt huomattavaa lomatoiminnan laa- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XVIII 13704: jentumista. Lomille pyrkijöitä on enemmän luvun 7 momentille lisäyksenä vähä- 13705: kuin järjestöillä on taloudellisia mahdolli- varaisten äitien lomanviettotoiminnasta 13706: suuksia lomia järjestää. aiheutuviin korvauksiin tarkoitettuun 13707: Monen perheenemännän lomamatkan loma- määrärahaan 10 000 000 markkaa ja 13708: kotiin estää vapaankin loman ollessa kysy- lomamatkakorvauksiin tarkoitettuun 13709: myksessä matkarahan puute. Vaikka valtio määrärahaan lisäyksenä 1 000 000 13710: antaa kuntien sosiaalilautakuntien kautta markkaa. 13711: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 13712: 13713: Impi Lukkarinen. Vappu Heinonen. Mikko Hult. 13714: Martta Salmela-Järvinen. Vilho Turunen. Olli J. Uoti. 13715: H. Törmä. 13716: 13717: 13718: 13719: 13720: 40 E 706/61 13721: 1786 13722: 13723: IV,455. - Rah.al. N: o 285. 13724: 13725: 13726: 13727: 13728: Lähteenmäki ym.: .Määrärahan osoittamisesta eräiden nuo- 13729: remman lehtorin virkojen perustamiseen Turun, Jyväs- 13730: kylän ja Oulun normaalilyseoihin. 13731: 13732: 13733: E d u s k u n n a ll e. 13734: 13735: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja vallisiin oppikouluihin yhteensä 182 harjoi- 13736: menoarvioksi v: lle 1962 on esitetty '5 657 400 tusaineen nuoremman lehtorin virkaa (10: 13737: mk normaalilyseoiden eräiden harjoitusainei- X:10). Jos hallituksen esitys ny;kyisenään 13738: den opettajien virkojen muuttamiseksi lehto- toteutetaan, muodostuu tilanne sellaiseksi, 13739: rin viroiksi (10:X:1 f). Kaikki nämä muu- että näissä unohdetuissa Turun, Jyväskylän 13740: tettavat virat ovat pääkaupungissa sijaitse- ja Oulun normaalilyseoissa kasvattaa tulevia 13741: vissa normaalilyseoissa. Hallitus näyttää ko- oppikoulun 'lehtoreita henkilö, joka virka-ase- 13742: konaan unohtaneen, että täysin samanlaiset maltaan on vain opettaja ja jonka pätevyys- 13743: normaalilyseot kuin Helsingissä, joskin tyy- km nykyisin edellytyksin jää varsin kyseen- 13744: piltään yhteislyseomuotoiset, mikä onkin alaiseksi. Tämän johdosta kunnioittavasti eh- 13745: maan yleisin oppikoulutyyppi, sijaitsevat dotamme, 13746: Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa. Mainit- 13747: tujen koulujen nyt esillä olevat harjoitusai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 13748: neen opettajan virat on edelleen jätetty opet- tulo- ja menoarvioon kohtaan 10:X: 13749: tajan viroiksi, vaik!ka nimenomaan juuri 1 f lisäyksenä 10 557 600 markkaa 13750: näissä kouluissa opettajan epätarkoituksen- nuoremman lehtorin viran 27 pl. pe- 13751: mukainen asema on eniten tuottanut vai- rustamiseksi Turun, Jyväskylän ja 13752: keuksia virkojen täyttämisessä, useimmissa Oulun normaalilyseoihin kuvaamatai- 13753: tapauksissa jopa tehnyt mahdottomaksi saada don ja kirjoituksen, kotitalouden, tyt- 13754: virkaan lainkaan pätevää hakijaa. Erikoisen töjen käsityön ja musiikin opettamista 13755: räikeältä tämä unohtaminen tuntuu, kun varten, jokaisessa koulussa kuhunkin 13756: muistaa sen tosiasian, että hallitus on tässä aineeseen erikseen. 13757: samassa tulo- ja menoarviossa esittänyt ta- 13758: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 13759: 13760: Olavi Lähteenmäki. Saara Forsius. Jussi Saukkonen. 13761: Erkki Hara. Varma K. Turunen. Armas Leinonen. 13762: Aune Innala. Sylvi Siltanen. Mauno Pohjonen. 13763: Jaakko Kemppainen. 13764: 1787 13765: 13766: IV,456. - Rah.al. N: o 286. 13767: 13768: 13769: 13770: 13771: Lähteenmäki ym. : Korotetun määrärahan osoittamisesta Tu- 13772: run kesäyliopiston valtionapuun. 13773: 13774: 13775: E d u s k u n n a ll e. 13776: 13777: Turun kesäyliopiston valtionapu on viime maksuja ei enää voida korottaa. Kun Turun 13778: vuosina ollut 2 100 000 mk samaan aikaan kesäyliopisto on maamme toiseksi vanhin (toi- 13779: kun Tampereen kesäyliopiston valtionapu oli minut 22 lukukautta) ja sen opiskelijamäärä 13780: v: n 1960 tilaston mukaan 3 milj. sekä Kuo- edelleen korkea (v. 1961 yht. 1600), ei ylei- 13781: pion ja Lappeenrannan 2.5 milj. mk. Oppi- sen edun vuoksi olisi suotavaa, että sen toi- 13782: lasta kohden Turun kesäyliopiston valtionapu minnan olisi annettava päättyä taloudellisiin 13783: on tietääksemme kaikkein vähäisin, mistä on vaikeuksiin. 13784: ollut seurauksena, että Turussa on pitänyt Edellä sanottuun viitaten anomme kun- 13785: periä opiskelijoilta suurempia maksuja kuin nioittavasti, 13786: muissa kesäyliopistoissa ja että menot ovat 13787: olleet vuodesta toiseen tuloja suuremmat. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 13788: V: n 1960 loppuun mennessä oli ·kesäyliopis- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. 7 luvun 13789: ton velka Turun yliopistolle kirjanpidon mu- 3 momentille lisäystä Turun kesäyli- 13790: kaan noin 1740 000 mk ja tappio v:lta 1961 opiston valtionapuun 1 400 000 mark- 13791: nousee lähes 1 250 000 mk: a;an, mistä Tu- kaa. 13792: run kaupunki maksanee 600 000 mk. Oppilas- 13793: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 13794: 13795: Olavi Lähteenmäki. Rafael Paasio. 13796: Urho Kulovaara. Sylvi Siltanen. 13797: Kalervo Saura. 13798: 1788 13799: 13800: IV,457.-Rah.al. N:o 287. 13801: 13802: 13803: 13804: 13805: Lähteenm.äld ym.: Määrärahan osoittamisesta kasvitieteen, 13806: eläintieteen ja maantieteen toisten professorinvirkojen pe- 13807: rustamiseen Turun yliopistoon. 13808: 13809: 13810: E d u s k u n n a 11 e. 13811: 13812: Kun eduskunta kuluvana vuonna hyväksyi yliopistossa vastaava luku on noin 250. Pro- 13813: Turun yliopiston valtionavustusta koskevan fessoritasolla antaa Helsingin yliopistossa 13814: lain, jonka mukaan valtio suorittaa paitsi opetusta kussakin näistä aineista 3 varsi- 13815: lääketieteellisen tiedekunnan - jonka kus- naista professoria ja 1-2 apulaisprofessoria, 13816: tannukset jo aikaisemminkin olivat valtion joiden lisäksi näiden aineiden piirissä tällä 13817: kannettavina - myös matemaattis-luonnon- hetkellä on 3 henkilökohtaista ylimääräistä 13818: tieteellisen tiedekunnan menot, toivottiin, professoria. Oulunkin yliopistossa on jo 13819: että tämä järjestely olisi omiaan paranta- näissä aineissa yhteensä 4 varsinaista ja 6 13820: maan sanotun tiedekunnan toimintamahdolli- apulaisprofessoria, kun sensijaan Turun yli- 13821: suuksia. Tunnettuaharr on, että juuri tämän opistossa on kussakin aineessa vain 1 varsi- 13822: tiedekunnan piiriin kuuluvien tieteiden vii- nainen ja 1 apulaisprofessori. Se, että ope- 13823: meaikaisen kehityksen seuraaminen kysyy tusta olisi lisättävä juuri professoritasolla, 13824: huomattavasti varoja, ja kun Turun yliopis- ilmenee siitäkin, että opiskelijamäärästä on 13825: ton varat yksityisenä säätiönä ovat valtion- alle 10 % sellaisia, jotka suorittavat vain 13826: avustuksen vuosittaisesta lisäyksestäkin huo- alimman arvosanan, yli 90 % : n taas suorit- 13827: limatta olleet sangen niukat, ei matemaattis- taessa kouluhallituksen oppikoulun opetta- 13828: ten enempää kuin biologistenkaan tieteiden jille asettamien pätevyysvaatimusten mukai- 13829: tutkimukseen ole voitu saada läheskään riit- sesti cum laude- tai laudatur-arvosanan (jäl- 13830: tävästi määrärahoja, varsinkin kun yliopis- kimmäisen näistä noin 30 %) . 13831: ton opiskelijamäärän kasvusta johtuen on On vielä huomattava, että kukin näistä 13832: vuosittain ollut lisättävä näiden oppialojen oppiaineista jakaantuu kahteen täysin erilli- 13833: opettajavoimia, jotka vastaaviin muihin kor- seen tieteenhaaraan: maantiede luonnon- ja 13834: keakouluihin verrattuina ovat jääneet pa- kulttuurimaantieteeseen, eläintiede fysiologi- 13835: hasti vajaalukuisiksi. seen eläintieteeseen ja morfologis-ekologiseen 13836: Hallituksen esityksessä v:n 1962 tulo- ja eläintieteeseen ja kasvitiede kasvifysiologiaan 13837: menoarvioksi ei matemaattis-luonnontieteelli- ja kasvisystematiikkaan ja -maantieteeseen. 13838: sen tiedekunnan kohdalle ole otettu muita Yhdelle varsinaiselle professorille on tällai- 13839: uusia virkoja tai toimia kuin kolme assisten- nen kahden erillisen alan hallitseminen täy- 13840: tin tointa matemaattisiin aineisiin. Tiede- sin mahdotonta. Asianomaisten aineiden pro- 13841: kunnan pahimpana puutteena ovat kuitenkin fessorien työtaakkaa lisäävät vielä näihin 13842: edelleen rinnakkaisprofessuurien puuttumi- aineisiin kuuluvat pakolliset kesäkurssit ja 13843: nen eläintieteestä, kasvitieteestä ja maantie- niiden yhteydessä jo opiskelunkin kannalta 13844: teestä. Opettajamäärän suhde oppilasmää- välttämätön museo- ja kokoelmatoiminta - 13845: rään ei tiettävästi yhdessäkään pohjoismai- kasvitieteen osalta vielä kasvitieteellinen puu- 13846: sessa yliopistossa ole näissä aineissa niin epä- tarhakin. On varsin valitettavaa, että pro- 13847: edullinen kuin Turun yliopistossa. Näitä fessorit liiallisen opetukseen kohdistuvan työ- 13848: aineita opiskelevien luku lienee tällä hetkellä määränsä vuoksi eivät lainkaan ehdi seuraa- 13849: esim. Helsingin yliopistossa 300:n ja 350:n maan tieteenalansa kehitystä, omakohtaisesta 13850: välillä ja Oulun yliopistossa alle 80. Turun tieteellisestä tutkimustyöstä puhumattakaan. 13851: IV,457. -Lähteenmäki ym. 1789 13852: 13853: Edelläolevan perusteella ehdotamme, markkaa kasvitieteen, eläintieteen ja 13854: maantieteen toisten professorinvirko- 13855: että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 jen perustamiseen vuoden 1962 alusta 13856: tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VII luvun lukien. 13857: 2 momentille lisäyksenä 4 609 260 13858: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 13859: 13860: Olavi Lähteenmäki. Paavo Aitio. 13861: Sylvi Siltanen. Eino Roine. 13862: Rafael Paasio. Kalervo Saura. 13863: Urho Kulovaara. Judit Nederström-Lunden. 13864: Vappu Heinonen. V. J. Sukselainen. 13865: 1790 13866: 13867: IV,458. - Ra.h.al. N: o 288. 13868: 13869: 13870: 13871: 13872: Lähteenmäki ym.: Määränihan osoittamisesta lainoiksi yksi- 13873: tyisten kannatusyhdistysten ylläpitämien kansalais-, työ- 13874: väen- ja vapaaopistojen rakentamiseen. 13875: 13876: 13877: E d u s k u n n a ll e. 13878: 13879: Työväen-, kansalais- ja vapaaopistot ovat keuksissa yhteiskunnan !kaikkien ryhmien hy- 13880: opistotyön laajentumisen johdosta joutuneet väksi !työskentelevät oppilaitokset ovat yhteis- 13881: rakentamaan ja rakentavat parhaillaan uusia kunnan tuen tarpeessa. 13882: toimitaloja. Tällaisia opistoja ovat esim. Ah- Ymmärtäen vapaata kansansivistystyötä 13883: jolan vapaaopisto Tampereella, Auralan va- suorittavien yksityisten kannatusyhdistysten 13884: paaopisto Turussa, Lappeenrannan-Laurit- ylläpitämien kansalais- ja työväenopistojen 13885: salan työväenopisto, Harjulan vapaaopisto vaikeudet, niiden pyrkiessä toisaalta pitä- 13886: Lahdessa, Toimelan vapaaopisto Helsingissä, mään toimintaansa ajan tasalla ja toisaalta 13887: Toivolan työväenopisto Kemissä ja Turun laajentamaan ja tehostamaan sitä, on hallitus 13888: suomalainen työväenopisto. ottanut tulo- ja menoarvioesitykseensä v: lle 13889: Vaikeimmassa asemassa ovat yksityisten 1962 uuden menoerän, 10 mmk annettavaksi 13890: kannatusyhdistysten ylläpitämät kansalais-, pitkäaikaisina ja halpakorkoisina valtionlai- 13891: työväen- ja vapaaopistot. Kannatusyhdistyk- noina yksityisten kannatusyhdistysten yllä- 13892: set joutuvat hankkimaan opistoille tyydyttä- pitämien opistojen rakentamiseen. Mainittu 13893: vät toimitilat, mutta eivät saa tähän tarkoi- 10 mmk määrä on kuitenkin riittämätön. 13894: tukseen valtiolta eivätkä kunnilta rakennus- Jotta opistoille kävisi mahdolliseksi niille 13895: avustuksia eivätkä -lainoja. Tällainen suu- välttämättömien rakennushankkeiden toteut- 13896: rissa vaikeuksissa oleva on Auralan vapaa- taminen ja jo rakennettujen opistotalojen 13897: opisto Turussa. Entinen vuokrahuoneisto on aiheuttamien velkojen vakauttaminen, olisi 13898: purettu ja opisto toimii nykyisin tilapäi- edellä mainittua 10 mmk: n määrää kuitenkin 13899: sissä ja varsin puutteellisissa suojissa. Opis- lisättävä. Edellä sanotun perusteella esi- 13900: ton ylläpitäjä, Auralan Kannatusyhdistys tämme kunnioittavasti, 13901: r. y., on ostanut Turun kaupungilta tontin 13902: ja alkaa rakentaa vielä tämän vuoden puo- että tulo- ja menoarvioon vuo- 13903: lella uutta toimitaloa opistolle. Rakennetta- delle 1962 otettaisiin 19 Pl. II lu- 13904: vien opistotilojen kuutiotilavuus on 2 650 ms vun kohtaan 8 lisäyksenä 6 miljoonaa 13905: ja kustannusarvio 20 mmk. Ahjolan vapaa- markkaa yksityisten kannatusyhdistys- 13906: opisto Tampereella on rakentanut toimitalon, ten ylläpitämien kansalais-, työväen- 13907: josta aiheutuneet velat tällä hetkellä ovat ja vapaaopistojen rakentamiseen 13908: 40 mmk. Helsingissä sijaitsevan Toimelan myönnettäviä pitkäaikaisia ja halpa- 13909: vapaaopiston rakennuslainoist'a on 17 mmk korkoisia lainoja varten. 13910: maksamatta. On selvää, että tällaisissa Vai- 13911: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 13912: 13913: Olavi Lähteenmäki. Kalervo Saura. Ensio Partanen. 13914: Sylvi Siltanen. Aune Innala. Veikko Kokkola. 13915: Rafael Paasio. Toivo Hietala. Elis Manninen. 13916: 1791 13917: 13918: IV,459. -Rah.al. N:o 289. 13919: 13920: 13921: 13922: 13923: Mannila ym.: Määrärahan osoittamisesta Sulkavankosken 13924: siltatöiden aloittamiseen Heinolan maalaiskunnassa. 13925: 13926: 13927: E d u s k u n n a 11 e. 13928: 13929: Sulkavankosken silta Heinolan maalais- Uimilan ja Jaalan kautta Kouvolaan ja toi- 13930: kunnassa on paikkakuntalaisten aikanaan seen suuntaan Paisjärven ja Ahveniston 13931: rakentama, kokonaisuudessaan heikko, puu- kautta Mäntyharjulle. Kummallakin näillä 13932: kantinen teräspalkkisilta, jonka leveys on teillä on vilkas liikenne, linja-autoliikenne 13933: vain 3.6 m. Silta on näin ollen sinänsä ja puutavaran :kuljetus. Sulkavankosken 13934: suurena vaarana liikenteelle ja rajoittaa pa- silta on noilla uudelleen rakennetuilla teillä 13935: hoin :kuljetuksia. Lisäksi tie sillan molemmin pahana häiriönä, jossa on sattunut ikäviä 13936: puolin on erittäin mutkainen ja mäkinen liikenneva urioi takin. 13937: ja itse silta sijaitsee peräti vaarallisesti ai- Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun- 13938: van pienisäteisessä kaarteessa, jossa tie te- nioittaen, 13939: kee n. 120 asteen kulman. Sillan uudes- 13940: taan rakentamisen ja samalla suoritetta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 13941: van tien parantamisen on arvioitu maksavan tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 13942: 43 000 000 mk. Työn aloittamiseen tieviran- kan määrärahan Sttlkavankosken silta- 13943: omaiset ehdottivat vuoden 1962 talousarvioon töiden aloittamista varten Heinolan 13944: 25 000 000 mk, mutta sitä ei siihen ole otettu. maalaiskunnassa. 13945: Sillan yli tie kulkee kauttakulkutienä 13946: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 13947: 13948: Onni Mannila. Viljo A. Virtanen. 13949: Erkki Tuuli. Edvard Pesonen. 13950: Mauno Pohjonen. 13951: 1792 13952: 13953: IV,460. - Rah.al. N: o 290. 13954: 13955: 13956: 13957: 13958: Mannila ym.: Määrärahan osoittamisesta töiden aloittamiseen 13959: Sysmär~r-Kalhon tiellä Sysmän kunnassa. 13960: 13961: 13962: 13963: E d u s k u n n a ll e. 13964: 13965: Mikkelin tie- ja vesirakennuspiirin toi- Edelliseen viitaten ehdotammekin kun- 13966: mesta on tehty suunnitelma maantien uudel- nioittaen, 13967: leen rakentamiseksi Sysmän kirkolta Kalhon 13968: tienristiin, Heinolan-Jyväskylän tielle. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 13969: Tämä olisi ainoa tie, joka valmiiksi raken- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 13970: nettuna avaisi Sysmästä yhteyden kelirikko- kan määrärahan töiden aloittamiseksi 13971: jen aikana muualle. Tällaisen yhden kun- Sysmär~r-Kalhon tiellä Sysmän kun- 13972: nollisen tien saaminen on ehtona teollisuu- nassa. 13973: denkin Sysmään saamiselle. 13974: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 13975: 13976: Onni Mannila.. Esu Niemelä. Mauno Pohjonen. 13977: Niilo Nieminen. Viljo A. Virtanen. K. F. Haapasalo. 13978: Edvard Pesonen. 13979: 1793 13980: 13981: IV,461.-Rah.al. N:o 291. 13982: 13983: 13984: 13985: 13986: Mannila ym.: Määrärahan osoittamisesta töiden aloittamiseksi 13987: Salonsaaren-Kalkkisten maantiellä A.sikkalan pitäjässä. 13988: 13989: 13990: E d u s k u n n a ll e. 13991: 13992: Eduskunta on 1 pa1vana keswkuuta 1951 liikenteelle. Nyt suunniteltu uusi tie vähen- 13993: lausunut toivomuksen ,että haHitus ryhtyisi täisi liikennettä lähes puolella PuJkkilan- 13994: toimenpiteisiin tutkimuksen toimi.ttarrniseksi harjun tiellä. Matka Jyhenisi kauttakulke- 13995: mruantien ra;kentaJmiseksi A.sikka~an pitäjässä valle liikenteelle, sillä uuden tien pituus on 13996: Lahden-Sysmän maantieltä Salonsaaren, noin 17 km. Tie on myös tärkeä paikaHis- 13997: Uiton ja Särkijärven kylien kautta Lalhden- tienä, sillä ainakin noin 8 km kyseessä ole- 13998: Jyväskyliim maantielle". vasta tiestä joudutaan pitämään pai'k:allis- 13999: Tämä tutkimus on nyt suoritettu ja tiestä tienä. 14000: on valmis suunnitelma, josta ilmenee, että SuunniteLtu ,tie on vielä tullut ajankohtai- 14001: tie on helppo rakentaa tasaiseen maastoon seksi senvuoksi, että juuri nyt :K!alklkisten 14002: ja aiheuttaisi myös melkoisen ma:tkanlyhen- kanava:Ua aletaan rakentaa uudelleen Kalk- 14003: nyksen kauttakulkevalle liikenteelle. Melkein kisten kanavaa ja Päijänteen säännöstelypa- 14004: kaikki liikenne kulkee ny.t Pulkkilansalmen toa ja kyseessä oleva uusi tie tulisi kulke- 14005: kautta Sysmän maantielle, sillä suora tie maan aivan säännöstelypadon ~äheltä, joten 14006: Kalkkisten kautta Lahden-Sysmän maan- säännöstelypadon päälle voitaisiin rakentaa 14007: tielle kulkee varsin vaikeassa, vuorisessa tie ja täten ylittää Kymi helposti. Lisäksi 14008: maastossa, jota autojen on vaikea !kulkea. kun kanavalle ja säännöstelypadolle tarvi- 14009: Tämä kävi ilmi kesällä 1961 :tie- ja vesira- taan myös huoltotiet, joita nyt ei ole, voitai- 14010: kennushallituksen suorittamassa liikennelas- siin valmii'ksi suunniteltua tietä käyttää 14011: kennassa Pulkkilansalmclla ja Kalkkisten myös huoltotienä ikanava:He ja säännöstely- 14012: ti~lä. Laskennassa ilmeni, että lähes puolet padoNe. 14013: Pulkkilansalmesta kulkeneesta liikenteestä Edehlä olevaan viitaten ehdotamme kun- 14014: suuntautui KaJkkisiin Lahden-Sysmän nioittaen, 14015: maantielle. Liikenne on !kasvanut suureksi 14016: Pulkkilanharjun tiellä ja tuiee lähiaikoina että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 14017: vielä melkoisesti lisääntymään. Tämä suuri tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar- 14018: liikenne tuottaa jo nyt vaikeuksia Pulkki- kan määrärahan töiden alkamiseksi 14019: lanharjun tiellä ja vaikka Pulkkilansalmeen Salonsaaren-Uiton- Särkijärven- 14020: saataisiin lähiaikoina silta, niin jää vielä Kalkkisten maantiellä A.sikkalan pitä- 14021: ahdas Käkisalmen silta ja koko Puikkilan- jässä. 14022: harjun tietä ei ole rakennettu näin suurelle 14023: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 14024: 14025: Onni Mannila. Edvard Pesonen. 14026: Väinö E. Nieminen. Lyyli Aalto. 14027: Ensio Partanen. Niilo Nieminen. 14028: Viljo A. Virtanen. K. F. Haapasalo. 14029: 14030: 14031: 14032: 14033: 41 E 706/61 14034: 1794 14035: 14036: IV,462. - Rah.al. N: o 292. 14037: 14038: E. Manninen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rait- 14039: tiustyötä suorittavien järjestöjen avustamiseen. 14040: Eduskunnalle. 14041: Hallituksen esityksessä v: n 1962 tulo- ja vaa harrastusta niiden harjoittamia työmuo- 14042: menoarvioksi on 14 Pl. XVIII luvun 1 mom. toja kohtaan. 14043: kohdalla määräraha raittiustyötä suoritta- Erityisesti raittiusjärjestöjen elokuvatoi- 14044: ville järjestöille merkitty 80 880 700 mk: n minta on kärsinyt varojen puutteesta. Edus- 14045: suuruisena. Momentille on merkitty lisäystä kunnan aikoinaan lausuman toivomuksen mu- 14046: raittiustyötä suorittavien järjestöjen toimi- kaisesti on Alkoholiliikkeen filmitoimikunta 14047: henkilöiden palkkausten korottamiseen virka- valmistanut kymmenisen vuotta sitten muu- 14048: miesten palkkausten korotusta vastaavasti tamia raittiusaiheisia lyhytfilmejä ja tänä 14049: v: n 1961 toisessa lisämenoarviossa myönnetyt vuonna erinomaisen opetusfilmin. Ne eivät 14050: 3 700 000 mk. Lisäksi ehdotetaan järjestö- kuitenkaan ole riittäneet tyydyttämään ky- 14051: avustuksiin lisäystä 5 000 000 mk raittius- syntää, joten Suomen Raittiusjärjestöjen 14052: liikkeen järjestötoiminnan laajentumisen ja Liitto on ryhtynyt sekä tukemaan yksityisiä 14053: kustannusten nousun vuoksi. Sosiaaliministe- alan yrittäjiä että tuottamaan raittiusaiheisia 14054: riö on tiettävästi esittänyt määrärahaa· koro- lyhytfilmejä ulkomailta. Asiaa tutkineen 14055: tettavaksi 15 000 000 mk: lla. toimikunnan selvityksen mukaisesti olisi rait- 14056: Hallituksen esittämä raittiusmäärärahan tiusfilmien tuotannon tukemiseen saatava 14057: korotus on kuitenkin niin pieni, etteivät jär- 2 500 000 mk:n vuosittainen lisäavustus. 14058: jestöt voi sen turvin riittävästi tehostaa ja Suomen Raittiusjärjestöjen Liitto on yh- 14059: laajentaa toimintaansa, mikä on ollut halli- teistoiminnassa puolustusvoimien asianomais- 14060: tuksen tarkoituksena ja mikä juuri nykyisenä ten elinten kanssa laatinut suunnitelman ase- 14061: ajankohtana olisi erittäin tarpeellista. Alko- velvollisten keskuudessa suoritettavan rait- 14062: holijuomien kulutuksessa on taas viime ja tiuskasvatuksen tehostamista varten. Lähinnä 14063: kuluvan vuoden aikana tapahtunut nousua elokuvien ja muiden opetusvälineiden han- 14064: ja niiden haittavaikutukset (juopumuspidä- kintaan sekä valistusupseereille ja sotilas- 14065: tykset ja rattijuoppous) ovat myös vastaa- papeille järjestettäviä kursseja varten tarvi- 14066: vasti olleet noususuunnassa. Pahinta on, että taan ehdotuksen mukaan noin 1 000 000 14067: näiden aineiden käyttö on yleistymässä nais- markkaa. 14068: ten keskuudessa ja yhä enemmän leviää myös Raittiusmäärärahan korottamisen esteenä ei 14069: nuorison piirissä, mikä myös heijastuu nuo- ole varojen puute, sillä väkijuomalain hengen 14070: risorikollisuuden kasvussa. mukaan valtion omistaman väkijuomayhtiön 14071: Kuten hallituksen esityksessä mainitaan, vuosivoittoa on käytettävä raittiuden edistä- 14072: aatteellinen raittiustyö on jatkuvasti voimis- miseen. 14073: tunut. Valitettavasti raittiustyöhön erikois- Edellä esitettyyn nojautuen kunnioittaen 14074: tuneet keskusjärjestöt, jotka kuuluvat v. 1953 ehdotamme, 14075: perustettuun Suomen Raittiusjärjestöjen 14076: Liittoon, eivät ole voineet kehittää kurssi-, että Eduskunta ottaisi lisäyksenä 14077: ohjaus-, neuvonta- ja luentotoimintaansa tar- vuoden 1962 tulo- ja menoarvioon 14078: vetta vastaavasti. Eräät uudet liitot eivät 14 Pl. XVIII luvun 1 momentille 14079: ole voineet kehittää toimintaansa, vaikka 10 000 000 markkaa raittiustyötä suo- 14080: kansan syvissä riveissä on ilmennyt kasva- rittavien järjestöjen avustamiseen. 14081: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 14082: Elis Manninen. Alwar Sundell. Judit Nederström-Lunden. 14083: Lyyli Aalto. Marja Lahti. Lempi Lehto. 14084: Hilja Väänänen. Toivo Salin. Erkki Hara. 14085: Reino Ala-Kulju. Viljami Kalliokoski. Georg Eriksson. 14086: Olavi Lähteenmäki. Armas Leinonen. Vilho Turunen. 14087: Kuuno Honkonen. Aarne Pulkkinen. 14088: 1795 14089: 14090: IV,463. -Rah.al. N:o 293. 14091: 14092: 14093: 14094: 14095: E. Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta syrjäseutulisä- 14096: järjestelmän toteuttamiseen. 14097: 14098: 14099: Eduskunnalle. 14100: 14101: Valtioneuvoston eduskunnalle v: lle 1962 kan tai vuosipalkkion ja ikälisien sekä kal- 14102: tekemään tulo- ja menoarvioesitykseen si- liinpaikanlisän yhteismäärästä. Tätä ei voida 14103: sältyy kunkin viraston ja laitoksen asian- pitää riittävänä, vaan tulisi syrjäseutulisä- 14104: omaiselle palkkausmomentille valtion viran pisteen arvon olla ,5 % asianomaisen edellä 14105: tai toimenhaltijain yhtenäisen syrjäseutulisä- sanotulla tavalla laskettavasta palkkauksesta. 14106: järjestelmän toteuttamiseen tarvittavat mää- Kaikkeen edelläsanottuun viitaten esitämme 14107: rärahat. Tarkoituksena on, että valtioneu- kunnioittaen, 14108: vosto eduskunnan hyväksyttyä ko. määrära- 14109: hat antaisi asetuksen valtion virkamiehille että Eduskunta ottaisi lisäyksenä 14110: maksettavasta syrjäseutulisästä. vuoden 1962 tulo- ja menoarvioon 14111: Asetusehdotus rakentuu sille pohjalle, että asianomaisille palkkausmomenteille yh- 14112: syrjäseutulisään oikeuttavan pisteen arvo teensä 75 miljoonaa markkaa syrjä- 14113: olisi 2;5% asianomaisen henkilön peruspal- seutulisäjärjestelmän toteuttamiseksi. 14114: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 14115: 14116: Elis Manninen. K. F. Haapasalo. 14117: Arvo Ahonen. R. Hallberg. 14118: Varma K. Turunen. Pentti Pekkarinen. 14119: Veikko Helle. Viljo A. Virtanen. 14120: 1796 14121: 14122: IV,464.-Rah.al. N:o 294. 14123: 14124: 14125: 14126: 14127: E. Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta varattomien 14128: kansaneläkeläisten sairausmeno~'hin. 14129: 14130: 14131: Eduskunnalle. 14132: 14133: Kuten julkisuudessa on alettu viime ai- rattomille ja todella sairaille, ehkä sosiaali- 14134: koina yhä useammin mainita, elävät monet lautakunnille myönnettävän määrätyn kiin- 14135: kansaneläkkeellä olevat varsin vaatimatto- tiön puitteissa. 14136: missa oloissa. Hyvin lukuisat ovat ne, joilla Kansaneläkettä nauttivien joukossa lienee 14137: ei ole muita tuloja kuin kansaneläke, kor- myös sellaisia sairaita, joiden hoito vaatii 14138: keintaan 10 000 mk kuukaudessa. Tällaiset muita toimenpiteitä kuin lääkkeitä tai sairaa- 14139: henkilöt ovat tavallisesti myös jo menettä- loita. Monesti luonnolliset elämäntavoat ja ns. 14140: neet terveytensä, mutta varoja lääkärinmak- luontaishoidot ovat tuoneet todellista apua. 14141: suihin tai lääkkeisiin ei suinkaan ole. - On myös tapauksia, jolloin vakavasti sai- 14142: Asia olisi tietenkin korjattavissa siten, että rastunut ja työkyvytön (esim. astmainen) on 14143: kansaneläkelakia muutettaisiin ja ko. henki- saanut avun muuttamalla toisenlaiseen ilmas- 14144: löille maksettaisiin avustusta kansaneläkelai- toon määrätyksi ajaksi. - Kaikki tällaiset 14145: toksen varoista. Aikanaan asia toteutuneekin. mahdollisuudet pitäisi ottaa huomioon avus- 14146: Kun asia monille vanhuksille on elintärkeä, tuksia myönnettäessä. 14147: ei sen ra1Jkaisemista pitäisi viivyttää, ja Kaiken edelläolevan perusteella ehdo- 14148: koska eduskunnalla on mahdollisuus välittö- tamme, 14149: mästi järjestää asia, lienee aiheellista hoitaa 14150: asia budjettiin otettavan määrärahan puit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 14151: teissa. tulo- ja menoarvioon varattomien kan- 14152: Määrärahan myöntäessään eduskunta lau- saneläkettä nauttivien lääkärin, lääk- 14153: sunee käsityksensä niistä perusteista, jonka keiden tai muiden tarpeellisten hoito- 14154: mukaan ko. avustuksia myönnetään. Mieles- maksujen suorittamiseen 300 miljoonaa 14155: tämme olisi niitä annettava vain todella va- markkaa. 14156: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 14157: 14158: Elis Manninen. Lyyli Aalto. 14159: Georg Eriksson. Edvard Pesonen. 14160: Lempi Lehto. Varma K. Turunen. 14161: Veikko Kokkola. Veikko Helle. 14162: 1797 14163: 14164: IV,465.-Rah.al. N:o 295. 14165: 14166: 14167: Marttila. ym.: Määrärahan osoittamisesta oppikoulun perusta- 14168: miseksi Isojoen kuntaan. 14169: 14170: 14171: E d u s k u n n a ll e. 14172: 14173: Isojoen kunta sijaitsee Vaasan läänin ete- 1963 . . . . . . . 112 40--44 14174: läisellä rajalla, josta lähimpiin oppikouluihin 1964 . . . . . . . 106 40--44 14175: on matkaa Kristiinaan 50 km, Kauhajoelle 1965 . . . . . . . 119 40--44 14176: 50 ja Honkajoelle 25 km, jossa jälkimmäi- 14177: sessä on kunnallinen keskikoulu, johon iso- Lisäksi naapurikunnassa Karijoella ei ole 14178: jokelaisilla ei ole ollut mahdollisuutta. h~eu oppikoulua, josta ainakin Isojoen naapuriky- 14179: tua. Kauhajoki suurena kuntana on JO tayt- listä on paremmat yhteydet Isojoelle kuin 14180: tänyt koulunsa ja Kristiinassakin on tilan- Kristiinaan. Näin ollen voi myöhemmin il- 14181: ahtautta minkä vuoksi isojokelaisia on var- maantua tarvetta myös rinnakkaisluokkien 14182: ' 14183: sin rajoitetussa määrässä päässyt oppi'kou- perustamiseen. 14184: luun. Isojoki on asukasmäärältään noin Koulun saamisen helpottamiseksi on Iso- 14185: 6 000 asukkaan kunta, jossa on pien- joen kunta ilmoittanut kouluhallitukselle 14186: viljelijävaltainen väestö. Kunnan alueelta luovuttavansa koulun tarvitsemat huoneisto- 14187: on ma:astamuutto saanut viime vuosina tilrut kirkonkylän kansakoulusta 1 luokan ja 14188: varsin arveluttavan suuret mittasuhteet, uud~sa seurakuntata,lossa 3 luok!kaa sekä 14189: koska nuorisolla ei ole ollut opillisen eikä kansalaiskoulussa 1 luokan. Koulun a:loitta- 14190: ammatillisen kasvatuksen kautta mahdolli- minen tässä vaiheessa ei siis vaadi rakennus- 14191: suutta sijoittua kotimaahan eikä pientiloilla- kustannuksia. Koulu voisi aloittaa toimin- 14192: kaan ole ollut mahdollisuutta sijoittaa lap- tansa edellämainituissa kunnan suojissa 1 14193: siaan omille tiloilleen. Tämän puuteen pois- päivänä syyskuuta 1962 1-luokkaisena. Ope- 14194: tamiseksi on Isojoki anonut jo yli kymmenen tus järjestettäisiin aluksi tuntiopettajien 14195: kertaa kunnallista keskikoulua. Kun kunta avulla tapahtuvaksi. Koulun rehtorille olisi 14196: on kuitenkin kuulunut III työllisyysluokkaan tällöin voitava maksaa rehtorin tehtävästä 14197: ja näille ei vielä tähän mennessä ole voitu palkkio, joka va;staisi 10 viikkotunnin palk- 14198: antaa kunnallista keskikoulua, on Isojokikin kiota, ja sen maksaminen aloitettaisiin 1 päi- 14199: jäänyt ilman koulua. Kunta on taloudelli- västä toukokuuta 1962 lukien. 14200: sesti varsin rasitettu, kun ei ole varsinaista 14201: verotuloa lisäävää teollisuutta ja monia laki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14202: sääteisiä velvoitteita - mm. vanhainkoti - nioittaen, 14203: edelleen rakentamatta. Senvuoksi kunnan 14204: kannalta olisikin valtion keskikoulu edulli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 14205: sempi. tulo- ja menoarvion 10 Pl. X luvun 14206: Kansakoululautakunta on suorittanut tut- uudelle momentille Isojoen kuntaan 14207: kimuksia, joista ilmenee oppilasmäärä: perustettavaa uutta oppikoulua varten 14208: myönnettäväksi opettajien palkkioihin 14209: Vuosi Ilmoittautuneet, joista huomioidaan 600 000 markkaa ja palveluskunnan 14210: 1961 ....... 139 40--44 palkkioihin 100 000 markkaa eli yh- 14211: 1962 ....... 123 40--44 teensä 700 000 markkaa. 14212: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 14213: 14214: Aarre Marttila. Mauri Seppä. 14215: Veikko Savela. R. Ala-Kulju. 14216: Eino Uusitalo. Toivo Antila. 14217: Matti Liinamaa. Väinö Tikkaoja. 14218: 1798 14219: 14220: IV,466.- Rah.al. N:o 296. 14221: 14222: 14223: 14224: 14225: Marttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaskisten-Kauha- 14226: joen maantien rakennustöiden aloittamiseksi. 14227: 14228: 14229: E d u s k u n n a ll e. 14230: 14231: Kaskisten syväsatama:an, joka voitaneen jestämisen kannalta mitä välttämättömintä, 14232: katsoa meillä pohjoisimmaksi satama:ksi, joka koska varsinkin T'euvaUa on ,työtilaisuuksien 14233: voidaan pitää läpi talven auki, on verraten puute jatkuvasti huutava. Kun mainitulta 14234: huonot mlkenneyhteydet. Jo nyt tapahtuu alueelta jouduttaisiin työväkeä kuljettamaan 14235: huomattavassa määrin varsinkin puutavaran ulkopuolehl·e oman maalkunnan, olisi jo tä- 14236: ulosvientiä tästä satalmasta. Yhteydet var- män estämise:ksi mitä 'kiireisintä saada tie- 14237: sinkin sisämaahan heikossa kunnossa olevien työt käyntiin. Vaikka mainitun tien raken- 14238: maanteiden kautta ovat vaikeat. Tämän taminen voitaneenkin aloittaa työttömyys- 14239: puutteen 'torjumiseksi onkin jo valmistunut töinä, olisi kuitenkin toivottavaa, että tämän 14240: tiesuunnitelmia, jotka tähtäävät liikenteen tien rakentaminen voitaisiin monien muiden 14241: ohjaamiseksi Keski-Suomeen, jopa poikki- teiden tavalla ~aloittaa varsinaisten budjetti- 14242: suuntaisena läpi maankin. Valmis hyväk- varojen turvin. 14243: sytty Kaskisten-Kauhajoen :tiesuunnitelma, Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- 14244: pituudeltaan 59.2 km, olisi jo toteuttamiskel- nioittaen, 14245: poinen, mutta tarkoitumseen ei ole varattu 14246: vielä määrärtahaa. Vaikka Kaskisten puolei- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 14247: sessa päässä onkin tiesuunta vielä ~opulli tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 14248: sesti ratkaisematta, voitaisiin tien rakenta- kan määrärahan Kaskisten-Kauha- 14249: minen jo aloittaa ainakin TeuvaJlla ja Kau- joen maantien rakennustöiden aloitta- 14250: hajoella. Tämä olisi jo työtiloaisuu:ksien jär- mista varten. 14251: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 14252: 14253: Aarre Marttila. Matti Liinama.a. Toivo Antila. 14254: Veikko Savela. Mauri Seppä. Väinö Tikkaoja. 14255: Eino Uusitalo. Reino Ala-Kulju. Mauno Pohjonen. 14256: Verner Korsbäck. 14257: 1799 14258: 14259: IV,467.-Rah.al. N:o 297. 14260: 14261: 14262: 14263: 14264: Marttila ym.: Määrärahan osoittamisesta maataloudelle aiheu- 14265: tuneiden satovahinkojen korvaamiseen. 14266: 14267: 14268: E d u s k u n n a ll e. 14269: 14270: Kulunut kesä oli jälleen pahimpia tulva- olleet sitä suuruusluokkaa, että viljelijät jou- 14271: ja sadekesiä. Tuhansien hehtaarien alueet tuvat taloudellisiin vaikeuksiin, ellei valtio- 14272: varsinkin Etelä-Pohjanmaalla ja Satakun- vallan toimesta edes osittain niitä korvata. 14273: nassa joutuivat kesken satovuotta tulvan Ed~llä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo- 14274: alle, jolloin monille viljelijöille aiheutui tamme, 14275: huomattavia vahinkoja. Olipa tiloja, joilla 14276: varsiil'kin viljasato tuhoUJtui jopa !täydelli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 14277: sesti . tulo- ja menoarvioon 5(}() 000 000 14278: .Sen lisäksi sade aiheutti varsinkin peru- markkaa maataloudelle aiheutuneiden 14279: nalle liikakosteudesta kasvitautien muodossa satovahinkojen korvaamiseksi. 14280: huomattavia menetyksiä. Nämä tuhot ovat 14281: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 14282: 14283: Aarre Marttila. Veikko Savela. Toivo Antila. 14284: Matti Liinamaa. Eino Uusitalo. Arvo Pentti. 14285: 1800 14286: 14287: N,468.- Ra.h.al. N: o 298. 14288: 14289: 14290: 14291: 14292: Marttila. ym.: Määrärahan osoittamisesta vientipehkutehtaan 14293: aikaansaamiseksi Etelä-Pohjanmaalle. 14294: 14295: 14296: Eduskunnalle. 14297: 14298: Suomen valtavat turvevarat ovat Euroo- ,tääksemme olisi .:tämän vuoksi valtion pyrit- 14299: pan tärkein humusreservi. Tämän johdosta tävä auttamaan ensimmäisen suuren vienti- 14300: on luonnollista, että maamme on tulevaisuu- pehkutehtaan perustamista, sillä olisihan ky- 14301: dessa tärkeimpiä tturvepehkun, turvemullan symyksessä uraauurtava laitos maassamme 14302: ja turvelannoitteiden tuottajia maailman uudella teollisuuden al:a:lla ja uuden vienti- 14303: markkinoilla. artikkelin luominen. 14304: Jo tällä hetkellä on turvepeh:kulla suuri Myös työllisyyteen tällaisella teollisuudella 14305: merkitys maailmankaupassa. Esimerkiksi olisi merkitystä, sillä va:kinai'Sta työpaikkaa 14306: Saksassa markkinoidaan vuosittain yli 9 kdhti ·tulevat investoinnit olemaan ainoas- 14307: anilj. paalia turvepehkua arvoltaan yli 40 taan vaj·a:at 2.5 mmk, josta noin neljännes 14308: milj. DM ja USA:ssa yli 11 milj. paalia on työpalkkoja. 14309: arvoltaan n. 6 milj. dollaria. Kaikissa 14310: maissa turvepehkun käyttö on lisääntymässä, Koska Etelä-Pohjanmaa muodostaa huo- 14311: samalla kun maatalouspiireissä ennustellaan mattavan suoalueen, jossa polttoturpeen li- 14312: maailman humuapulan jatkuvasti kasvavan. sä.ksi ja varsinkin lähempänä rannikkoa on 14313: Turveteollisuusliiton tekemän kustannus- hyviä turvepehkusoita, olisi erittäin tärkeätä 14314: laskelman mukaan näyttäisi Suomella jo nyt lähemmin tutkia, mitä mahdollisuuksia olisi 14315: olevan selviä mahdollisuuksia kil.pailla aina- ensimmäisen tel1taan saamiseksi Etelä-Poh- 14316: kin USA: n markkinoilla turvepehkun tuot- janlmaalle. Kaskisten syväsatama, joka on 14317: tajana. Suomalainen turvepehkun raaka-aine lähes koko talven au!ki, muodostaisi pää- 14318: on ·ain~kin yhtä hyvää kuin esim. länsisaksa- asiassa talvella lastaitavalle vientitavaralle 14319: lainen, ja tuotantokustannukset ovat Suo- hyvän lastauspaikan. Tällainen keskusjalos- 14320: messa todennäköisesti hieman sikäläisiä pie- tuslaitos voisi ostaa ja:lostettavaa turvepeh- 14321: nEIDlillät. kua lukuisilta pienemmiitä yrityksiltä, jotka 14322: Laskelmien mukaan on kuitenkin tuotan- maatilataloudenkin piirissä voisivat sivu- 14323: non tapahduttava verraten suuressa mitta- töinä valmistaa turvepehkua. 14324: kaavassa ollakseen kannattavaa. Vähintään Kun heikosti mutautunut osa kuoritaan 14325: on tuotannon oltava 150 000 paalia vuodessa suon pinnasta, on jäljellejäävä osa huomat- 14326: arvoltaan n. 70 mm:k. Tällaisen tuotantolai- tavasti edullisempi käyttää turvevoimalaitok- 14327: toksen perustamiskustannukset ovat noin 100 sen tarkoituksiin jyrsinturpeen valmistukseen 14328: mmk. Tehtaan taloudellisuus on sinänsä sel- kuin jos tämä yritetään polttaa turvevoima- 14329: vää, ja pehkuteollisuudeUa näyttää näin ol- laitoksessa. Täten tällainen Jaitos turvevoi- 14330: len olevan hyvät mahdollisuudet kehittyä malaitoksen rinnalla tekee turvevoimalaitok- 14331: varsin merkittäväksi vientiteollisuuden haa- sen tuotantokustannukset edullisemmrksi. Sen 14332: raksi. lisäksi se avaa käyttö1Jat'koituksia seHaisille- 14333: Meillä ei kuitenkaan maa:ssamme ole min- kin soille, jotka varsinkin ~ähempänä rannik- 14334: käänlaisia kokemuksia pehkun suurtuotan- koa eivät ole heikomman mutaisuutensa 14335: nosta, joten on pelättävissä, että ensimmäi- vuoksi polttoturvesoita. 14336: nen tällainen tehdas joutuu vaikeuksiin ko- Etelä-Pohjanmaa ainutlaatuisen rikkaine 14337: keillessa:an uusia tuotantomenetelmiä. Käsit- suoesiintymineen ja alityöllisyysalueena olisi 14338: IV,468. - Marttila ym. 1801 14339: 14340: mitä luonnollisin paikka :tällaiselle laitokselle että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 14341: turvevoimalaitoksen rrinnaHa. tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark- 14342: Ede1lä olevan perusteella ehdotamme kun- kaa vientipehkutehtaan aikaansaami- 14343: nioittaen, seksi Etelä-Pohjanmaalle. 14344: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 14345: 14346: Aarre Marttila. Mauri Seppä. Ale Holopainen. 14347: Eino Uusitalo. Reino Ala-Kulju. Verner Korsbäck. 14348: Matti Liina.maa. Toivo Antila. Väinö Tikkaoja. 14349: 14350: 14351: 14352: 14353: 42 E 706/61 14354: 1802 14355: 14356: IV,469. -Rah.al. N:o 299. 14357: 14358: 14359: Marttila ym.: Määrärahan osoittamisesta puunjalostustehtaan 14360: perustamista Etelä-Pohjanmaalle koskevien jatkotutkimus- 14361: ten loppuun saattamiseksi. 14362: 14363: E d u s k u n n a 11 e. 14364: 14365: Talouselämämme rakenne on viime vuosina malla luonnonvarojen inventoinnin. Tämä 14366: huomattavasti muuttunut. Kansantulomme osoittaa, että metsien vuotuinen lisäkasvu 14367: kokoomus on kokonaan toinen kuin esim. 20 Etelä-Pohjanmaalla on 12 milj. kj. tukkeja, 14368: vuotta sitten. Elintasomme nopea kohoami- 1 milj. ms mänty- ja kuusipaperipuuta ja 14369: nen on aiheuttanut elinkeinoelämällemme 1.3 milj. ms halkoja. Nämä hakkuusuunnit- 14370: huomattavia mukautumisvaikeuksia. Maata- teen määrät ovat hyvin riittäviä useamman- 14371: lousvaltaisilla alueilla, kuten Etelä-Pohjan- laatuisen puunjalostusteollisuuden raaka- 14372: maalla, tämä on saatu tuta erityisen kipeästi. aineeksi nykyisiä menetelmiä hyväksikäyt- 14373: Työttömyyslukujen nopea kasvu maakun- täen. Se, että hakkuiden tehokkuus on ollut 14374: nassa varsin suuresta muuttotappiosta huo- yleensä halkotavaraa lukuunottamatta riittä- 14375: limatta on suoritetun tutkimuksen mukaan vän suuri, ei saa olla esteenä puunjalostus- 14376: ollut v: n 1958 alkupuoliskolla Suupohjan 15 teollisuuden perustamiselle maakuntaan. 14377: kunnasta yhteensä 5 600 henkilöä töissä ulko- Raakapuunvienti, mikä on nyt varsin run- 14378: mailla. Siitä huolimatta oli työttömiä Vaa- sasta, on kaikesta huolimatta tuhlausta, mi- 14379: san työvoimapiirissä 6 000-7 000. Näiden hin erikoisesti väkirikkaalla Etelä-Pohjan- 14380: ylläpitämiseen ja töihin sijoittamiseen käy- maalla ei ole jatkuvasti varaa. Puunjalostus- 14381: tettiin valtion varoja mm. työttömyysvuonna teollisuuden perustamiselle maakuntaan ei 14382: 1959 n. 6 mrd. mk. Siitä n. 90 % sijoitettiin tule enää olemaan esteenä myöskään veden- 14383: kohteisiin, mitkä eivät lisää pysyviä työtilai- puute, sillä suunnitellut ja pian käyntiin saa- 14384: suuksia tai kohota kansantuloa. tettavat vesistöjärjestelyt turvaavat riittävän 14385: Erityistä levottomuutta on herättänyt vedensaannin puuvarojen edellyttämälle teol- 14386: maakunnassa muuttoliike, joka on jatkunut lisuudelle. Sekä maanteiden että metsätiever- 14387: maakunnasta ulkomaille. Etelä-Pohjanmaalle koston lisääntyminen viime vuosina puhuu 14388: on ominaista, ettei siellä ole raskasta teolli- niinikään tämän puolesta. Samoin satamaolo- 14389: suutta, mikä synnyttäisi ympäristöönsä pien- suhteet ovat teollisuuden perustamiselle 14390: teollisuutta ja palveluelinkeinoja. Maakun- myönteiset. Kaskisten satama oli mm. viime 14391: nassa ilmenevä käsi- ja pienteollisuus, joka talvena koko talven ·auki. Syväsatamakin on 14392: on kansan yritteliäisyydestä johtuvaa, ei voi enntlstään ja se on helposti laajennettavissa. 14393: nykyisen automatisoinnin vuoksi ~aajentua Edellä esitetyn perusteeH.a ehdotamme kun- 14394: riittävästi. Sen vuoksi olisi kaikki luonnon- nioittaen, 14395: varat jalostettava mahdollisimman pitkälle 14396: omassa maakunnassa. Se edistäisi varallisuu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 14397: den kasvua ja edelleen pysyvien työtilaisuuk- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan 14398: sien syntymistä. suuruisen määrärahan puunjalostus- 14399: Edellä kerrotun vuoksi 33 Suupohjan kun- tehtaan perustamista Etelä-Pohjan- 14400: taa ovait jo oma-aloitteisesti ryhtyneet toimen- maalle koskevien jatkotutkimusten 14401: piteisiin tilanteen korjaamiseksi suoritutta- loppuun saattamiseksi. 14402: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 14403: 14404: Aarre Marttila. Matti Liinamaa. Toivo Antila. 14405: Veikko Savela. Mauri Seppä. Väinö Tikkaoja. 14406: Eino Uusitalo. Reino Ala-Kulju. Esu Niemelä. 14407: Verner Korsbäck. 14408: 1803 14409: 14410: IV,470. - Rah.al. N: o 300. 14411: 14412: 14413: 14414: 14415: Matilainen ym..: Määrärahan osoittamisesta tien ja lautan 14416: rakentamiseksi TaipaZsaaren Kylänniemeen. 14417: 14418: 14419: E d u s k u n n a ll e. 14420: 14421: Taipalsaaren kunnan alueella Ruokolahden Tällä toimenpiteellä annetaan Kylänniemen 14422: kunnan rajalla on saari nimeltään Kylän- asujamistolle mahdollisuus markkinoida ym- 14423: niemi. Tämä saari on luonnon jäljeltä niemi, päristön liikekeskuksiin ne tuotteensa, mitä 14424: mikä Kutveleen kanavaa rakennettaessa kat- he omilla tiloillaan pystyvät tuottamaan. 14425: kaistiin mantereen rajasta poikki, kohdasta, ilman edeHä mainittuj·a kulkuyhteyksiä ei 14426: missä sijaitsee myös Ruokolahden ja Taipal- markkinoimismahdollisuuksia ole kuin kau- 14427: saaren kuntien raja. neimpina kesäkuukausina. Tämä pakottaa 14428: Kun Kyläniemi irroitettiin mantereesta, näitä ihmisiä rahanhankintaan työHisyys- 14429: jäi siellä asuva väestö saareen ilman omaa markkinoilta, missä suinkaan ei ole työvoi- 14430: syYJtään ja vailla minkäänlaista tilalle ra;ken- man puutetta. 14431: nettua tai asujamiston !käyttöön annettua yli- Edellä lausutun perusteella esitämme edus- 14432: kulkuvälinettä, lossia tms. Tämä laiminlyönti kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14433: olisi jo vihdoinkin aika korjata, kun kysei- 14434: nen Kylänniemen saari on alueellisesti huo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 14435: mattavan laaja eikä teitä ole ja kun tiedos- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 14436: samme on, että maanOIInis'tajat ovat vahniit kan määrärahan tien ja lautan raken- 14437: luovuttamaan tien alle jäävän maan ilmai- tamista varten TaipaZsaaren Kylännie- 14438: seksi. Näin ollen <tien rakentaminen olisi meen. 14439: edeHä mainitun ylikulun yMeydessä ratkais- 14440: tava. 14441: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 14442: 14443: Kalle Matilainen. Valto Käkelä. Juha Rihtniemi. 14444: 1804 14445: 14446: IV,471. - Rah.aJ. N: o 301. 14447: 14448: 14449: 14450: 14451: Matilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vuoksen yhteis- 14452: koulun ottamiseksi valtion haltuun. 14453: 14454: 14455: Eduskunnalle. 14456: 14457: Imatran kauppalassa, jonka väkiluku on senniskalle. Tämä johtikin myönteiseen tu- 14458: noin 33 000, on kolme oppikoulua. Kauppa- lokseen ja koulu pääsi aloittamaan toimin- 14459: lan laajuuden vuoksi ja sen kolmiosaisuu- tansa varsinaisessa, ajanmukaisessa koulu- 14460: desta johtuen koulut sijaitsevat kauppalan rakennuksessaan v: n 1959 kevätkaudella ja 14461: eri osissa ollen niiden välimatkat suunnilleen on se oppilasmäärä, mikä kouluun voidaan 14462: 5 km: Imatrankoskella valtion ylläpitämä ja ottaa, 750. 14463: omistama Imatran kaksoislyseo, Tainionkos- Koulu ei palvele yksin Imatraa, vaan sen 14464: ken kauppalan osassa viisiluokkainen kan- oppilaista muodostaa huomattavan osan lähi- 14465: natusyhdistyksen perustama Tainionkosken maalaiskuntien nuoriso. Koulu toimii yliopis- 14466: yhteiskoulu ja Vuoksenniskan kauppalan toon johtavana oppilaitoksena. 14467: osassa v:sta 1939 toiminut Vuoksenniskan Vuoksenniskan yhteiskoulu on joutunut 14468: yhteiskoulun kannatusyhdistyksen perustama koulurakennuksen rakentamisen johdosta siinä 14469: yhteiskoulu. Tämä koulu alkoi erittäin vaati- määrin velkaantumaan, että ajanoloon sen 14470: mattomasti ollen vuokralaisena Kaukopään on mahdotonta selvitä ko. rasituksista. Kun 14471: kansakoulussa toista vuosikymmentä. Sen jäl- ottaa huomioon, että oppilaat yleensä ovat 14472: keen tämä koulu tilanahtauden takia siirtyi pienipalkkaisten ja vähävaraisten vanhem- 14473: tilapäisesti vapautuneeseen Immolan vanhaan pien lapsia, ei lukukausimaksuja voi korottaa 14474: kansakouluun. vaarantamatta oppilaitten koulunkäyntimah- 14475: Kun kouluun pyrkivien oppilaiden määrä dollisuutta. 14476: jatkuvasti lisääntyi, mistä määrästä koulu Edellä olevaan viitaten esitämme edus- 14477: voi ottaa vain osan vastaan ja kun myös kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14478: kyseinen kansakoulu, jossa yhteiskoulu toimi, 14479: tiedettiin tarvittavan alkuperäiseen käyt- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 14480: töönsä, ryhtyi kannatusyhdistys kouluhalli- tulo- ja menoarvioon 165 000 000 mar- 14481: tuksen suostumuksella toimenpiteisiin varsi- kan määrärahan Vuoksen yhteiskoulun 14482: naisen koulurakennuksen hankkimiseksi Vuok- ottamiseksi valtion haltuun. 14483: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 14484: 14485: Kalle Matilainen. Veikko Kokkola. 14486: Meeri Kalavainen. Valto Käkelä. 14487: Juha Rihtniemi. 14488: 1805 14489: 14490: IV,472. - Rah.al. N: o 302. 14491: 14492: 14493: 14494: 14495: Matilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta työläistarkastajien 14496: lisäämiseksi metsätöitä varten. 14497: 14498: 14499: E d u s k u n n a 11 e. 14500: 14501: Metsätyö, etenkin puutavaran hakkuu jä- erittäin vähäiselle osalle siitä tuesta, avusta 14502: reän tukkipuun teosta aina halkomotin hak- ja neuvoista, joita ammattientarkastajilta on 14503: kuuseen saakka, on raskaimpia töitä mitä saatavissa. Mielestämme myöskin metsätyön 14504: yleensä tehtävissä on. Kun tämä työ suorite- piirissä on erittäin tärkeää, että siinä toimii 14505: taan puunjalostusteollisuutemme raaka-aine- ammattientarkastus mahdollisimman tehok- 14506: lähteenä ja usein vielä hyvinkin vaikeissa kaasti työntekijäin oikeutettuna turvana. 14507: olosuhteissa, maastovaiktmdet, puuston laatu, Kun kuitenkaan nykyinen ammattientarkas- 14508: tiheys, ja ilmastomme tuomat esteet huo- tajien lukumäärä ei riitä tehokkaaseen val- 14509: mioonottaen, antavat nämä seikat metsätyölle vontaan, niin edellä lausuttuun viitaten eh- 14510: erittäin arvostettavan merkityksen. Tähän dotamme, 14511: yhteyteen liittyy myös puutavaran kul,jetus 14512: metsästä uitto- ym. kuljetusväylien varteen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 14513: kuin myös suoraan tehtaille. tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar- 14514: Kuitenkin tämän arvokkaan ja raskaan kan määrärahan työläistarkastajien li- 14515: työn tekijäjoukko, joka meidäin metsärik- säämiseksi metsätöitä varten. 14516: kaassa maassamme on verrattain suuri, jää 14517: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 14518: 14519: Kalle Matilainen. Anni Flinck. 14520: Valto Käkelä. Veikko Helle. 14521: 1806 14522: 14523: IV,473. - Rah.al. N: o 303. 14524: 14525: 14526: 14527: 14528: Matilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattitaudin 14529: perusteella suoritettaviin korvauksiin eräille kivipöly- 14530: keuhkosairautta poteville henk~"löille. 14531: 14532: 14533: E d u s k u n n a ll e. 14534: 14535: Sen johdosta, että v. 1939 annetun ja v. että ellei ao. laitoksen toimintaa olisi lope- 14536: 1948 muutetun ammattitautilain 4 §: n mu- tettu, ko. henkilöiden työsuhde olisi toden- 14537: kaan ei lain edellyttämää korvausta suori- näköisesti jatkunut pitempään ja he olisivat 14538: teta, kun on kysymys kivipölyn aiheutta- näinollen kuuluneet korvaukseen oikeutettui- 14539: masta keuhkosairaudesta, jos ammattitauti hin. 14540: ilmenee myöhemmin kuin kymmenen vuoden Edelläolevan huomioon ottaen ja nojautuen 14541: kuluessa sen työn päättymisestä, josta tauti tapaturmalain 54 § : ssä ilmaistuun periaat- 14542: on voinut aiheutua, on joukko tällaiseen am- teeseen korvauksen myöntämisestä, milloin 14543: mattitautiin sairastuneista kansalaisista jää- myöhästymiseen on ollut päteviä syitä, ehdo- 14544: nyt omatta syyttään ilman korvausta, joka tamme kunnioittavasti, 14545: olisi kohtuuden nimessä heille suoritettava. 14546: Näille henkilöille on yhteistä se, että he ovat että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 14547: aikaisemmin työskennelleet joko rauhanteossa tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan mar- 14548: luovu-tetulla alueella tai muualla maassa si- kan määrärahan ammattitaudin perus- 14549: jainneissa laitoksissa, jotka ovat sittemmin teella suoritettavia korvauksia varten 14550: lopettaneet toimintansa. Ymmärrettävistä sellaisille kivipölykeuhkosairautta pote- 14551: syistä johtuen heidän asiansa esilletuleminen, ville henkilöille, joiden osalta se työ- 14552: eräissä tapauksissa ammattitaudin toteami- suhde, josta sairaus on aiheutunut, on 14553: nenkin, on saattanut viivästyä niin, että on työntekijöistä riippumattomista syistä 14554: ylitetty lakiin otettu työn päättymisestä las- päättynyt ennen vuotta 1948. 14555: kettava määräaika. On kuiteTIJkin ilmeistä, 14556: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 14557: 14558: Kalle Matilainen. Sulo Hostila. Veikko Kokkola. 14559: Veikko Helle. Meeri Kalavainen. Valto Käkelä. 14560: K. F. Haapasalo. Arvo Ahonen. Anni Flinck. 14561: 1807 14562: 14563: IV,474.-Rah.al. N:o 304. 14564: 14565: 14566: 14567: 14568: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin-Hämeen- 14569: Unnan vanhan maantien parantamiseen Uudenmaan läänin 14570: alueella. 14571: 14572: 14573: Eduskunnalle. 14574: 14575: Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin korjaukset tulleet välttämättömiksi. Kun li- 14576: suunnitelmaa vanhan Hämeenlinnan tien pa- säksi kunnossapitomäärärahatkin ovat olleet 14577: rantamiseksi on toteutettu varsin hitaasti. riittämättömiä, on tien kunto tullut hyvin 14578: Nyt uuden Hämeenlinnan runkotien ollessa huonoksi. 14579: valmistusvaiheessa tuntuu vanha tie koko- Tien mutkaisuus pitää sen edelleen hyvin 14580: naan jääneen unhoon. vaarallisena ja liikenneonnettomuuksia sat- 14581: Entinen Hämeenlinnan tie on kuitenkin tuu usein. 14582: liikenteellisesti edelleenkin hyvin tärkeä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 14583: Paitsi laajaa kaukoliikennettä on tie ainoa 14584: ulospääsytie niille asutus- ja omakotialueille, että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 14585: joita on muodostunut Klauk'kalaan, Lepsä- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark- 14586: mään, Röykkään ja Vihtijärvelle. kaa tien parannus- ja oikaisutöihin 14587: Tietä on jonkin verran korjattu viime vuo- Helsingin-Hämeenlinnan tiellä Hel- 14588: sina, mutta työt ovat pahasti kesken ja lii- singin mlk:n, Nurmijärven ja Vihdin 14589: kenteen tonnimäärien kohotessa ovat perus- pitäjien alueella. 14590: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 14591: 14592: Matti Mattila. Urho Kähönen. Veikko Helle. 14593: 1808 14594: 14595: IV,475.- Rah.al. N: o 305. 14596: 14597: 14598: 14599: 14600: Mattila ym.: _Määrärahan osoittamisesta kotiteollisuusneu- 14601: vontahenkilöstön palkkauksen, avustamiseen. 14602: 14603: 14604: Eduskunnalle. 14605: 14606: Pientilojen asukkaille tarvitaan talvikau- asemia ylläpitävien järjestöjen varoilla tai 14607: sina lisäansioita. Tätä tarvetta lisää jatku- neuvontatuloilla ei tällaisia menoja ole koko- 14608: vasti vielä maa- ja kotitalouden koneellistu- naan voitu hoitaa ja kun neuv()nta-asemien 14609: minen. Työskentelyhalua ja -tarvetta siihen toiminnasta saatujen myönteisten kokemus- 14610: onkin maaseudulla hyvin runsaasti. ten perusteella niiden toiminnan tukemista 14611: Eri puoliHe maata on perustettu kotiteolli- on pidettävä tarpeellisena, olisi kullekin 14612: suusneuvonta-asemia sellaisten henkilöiden neuvonta-asemalle voitava valti()n varoista 14613: ohjaamiseksi taloudellisen ja tuloksia tuotta- osoittaa palkkausavustuksen osuutta 32 000 14614: van käsityön tekoon, jotka eivät voi irroit- mk/kk ja peruskaluston täydentämistä ja 14615: tautua kodeistaan pitempiaikaisille kursseille. hankintaa varten niinikään valtion avustusta 14616: Esim. yksin Pohjois-Karjalassa on tällaisia 30 000 mk neuvonta-asemaa kohti. 14617: neuvonta-asemia 5, joilla on tänä vuonna oh- Kun maassamme tällä hetkellä toimii 20 14618: jattu lähes 4 900 henkeä. Täten on voitu neuvonta-asemaa k()titeollisuusjärjestöjen hoi- 14619: auttaa koteja mm. oman perheen vaatetuk- dossa esitämme kunnioittaen, 14620: sen täydentämisessä, kunnostamisessa ja hoi- 14621: tamisessa sekä antaa ansiotyönkin ohjausta että Eduskunta ottaisi vuoden, 1962 14622: ompelu- ja kudonta-a:loilla. tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV: 18 14623: Neuvonta-asematoiminnan entisestään te- momentin kohdalla 7 680 000 markan 14624: hostamiseksi olisi neuvonta-asemille saatava suuruisen lisäyksen neuvontahenkilös- 14625: palkatuksi kotiteollisuusopettajan tai -tekni- tön palkkauksen avustamiseksi sekä 14626: kon pätevyyden omaava henkilö neuvontatoi- neuvontOrasemien perustyövälineistön 14627: men johtoon. Neuvonta-asemien kalustot olisi täydentämiseksi kertamenona 600 000 14628: myös saatava asianmukaisiksi. Kun neuvonta- markkaa. 14629: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 14630: 14631: Matti Mattila. Eino Uusitalo. Mauno Pohjonen. 14632: Arvo Pentti. Eemil Partanen. Matti Liinamaa. 14633: Hilja Väänänen. Aarre Marttila. Ale Holopainen. 14634: 1809 14635: 14636: IV,476.- Rah.al. N:o 306. 14637: 14638: 14639: 14640: 14641: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta pienviljelysneuvoja- 14642: opiston opettaja- ja oppilasastmtojen rakentamiseen. 14643: 14644: 14645: Eduskunnalle. 14646: 14647: Hyvinkään maalaiskunnassa sijaitsevan seksi tarkoitetuista varoista myönnetty 14648: pienviljelysneuvojaopiston puutarhanopetta- 2 500 000 mk. Hyväksyttyjen huonetilaohjel- 14649: jan, koneopin lehtorin ja käsityönopettajan mien ja piirustusten mukaan rakennusten 14650: sekä koulutilan henkilökunnan asunnot sijait- yhteinen kuutiotilavuus on noin 4 700 ms 14651: sev&t niin vanhoissa ja rappeutuneissa puu- ja rakennuskustannukset noin 12 000 mk 14652: rakennuksissa, ettei niitä kannata enää kor- ms: Itä eli yhteensä 56 400 000 mk. Lisäksi 14653: jata. Kun maatalousopiston oppikurssia on on otettava huomioon kustannukset suunni- 14654: maamies- ja pienviljelysneuvojaopistoista 11 telmista ja ulkopuolisista johto- ja muista 14655: päivänä marraskuuta 1960 annetun asetuksen töistä sekä rakennusten liittämisestä opiston 14656: (424/60) mukaisesti pidennettävä viidellä lämmityskeskukseen, määrältään noin 14657: kuukaudella, tarvitaan opistolle kiireellisesti 6 600 000 mk. 14658: asuntoja lisää 40 oppilaalle. Kun opistolla Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun- 14659: lisäksi tullaan järjestämään peruskurssiin nioittaen, 14660: liittyviä erikoistumista varten tarpeellisia 14661: jatkokursseja, ehdotetaan opistolle rakennet- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 14662: tavaksi yksi tiilinen ja kaksi puista asuinra- tulo- ja menoarvioon 63 000 000 mark- 14663: kennusta, joihin sijoitettaisiin paitsi edellä kaa pienviljelysneuvojaopiston opet- 14664: lueteltuja asuntoja ta.rpeellisine lisätiloineen taja- ja oppilasasuntojen rakentamista 14665: myös yhden lehtorin asunto. Piirustusten varten. 14666: hankintaa varten on työllisyyden turvaami- 14667: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 14668: 14669: Matti Mattila. Veikko Helle. 14670: Urho Kähönen. Eino Uusitalo. 14671: 14672: 14673: 14674: 14675: 43 E 706/(H 14676: 1810 14677: 14678: IV,477. -Ralul. N:o 307. 14679: 14680: 14681: 14682: 14683: Mattila. ym.: Määrärahan osoittamisesta kenttäsahatoiminnan 14684: kehittämiseen. 14685: 14686: 14687: E d u s k u n n a 11 e. 14688: 14689: Kenttäsahaus on maassamme jatkuvasti Kenttäsahat r.y., joka perustettiin v. 1946, 14690: voittanut alaa. Varsinkin kotimaassa käytet- on toiminut jäsenkuntansa ammattitaidon ko- 14691: tävän rakennuspuutavaran tuotannossa sillä hottamiseksi järjestämällä mm. sahaus- ja 14692: on hyvin suuri osuus, lisäksi viedään kenttä- välineitten kunnostuskursseja, kilpailuja 14693: sirkkelisahattua tavaraa melkoisia määriä uusien, parempien sahamallien kehittämi- 14694: ulos. Liikkuvuutensa ansiosta kenttäsahauk- seksi sekä julkaisemalla omaa lehteä yrittä- 14695: sella on erikoista merkitystä alueilla, joissa nyt pitää jäseniänsä ajan tasalla kaikissa am- 14696: raakapuun pirt.kien matkojen vuoksi kohtuut- mattiin liittyvissä asioissa. Kaikki tämä on 14697: tomiksi käyvät kuljetuskustannukset ovat es- tapahtunut osittain pienten jäsenmaksujen, 14698: teenä metsävarojen taloudelliseen hyväksi- osittain eri tahoilta, mm. vientimaksurahas- 14699: käyttöön. tosta saatujen avustusten turvin suurimmaksi 14700: Naapurimaassamme Ruotsissa, joka on tätä osaksi vapaaehtoisin voimin, mutta myöskin 14701: nykyä pahin kilpailijamme sahatavaramark- eräitten metsäkoulujen suosiollisella avustuk- 14702: kinoilla, on kenttäsahaus mennyt huimin as- sella. 14703: kelin eteenpäin muodostaen sen tuotteet hy- Ammattikunnan tehokas koulutus alan yhä 14704: vin huomattavan osan koko maan sahatava- edelleen voimakkaasti laajetessa jää pakosta- 14705: ranviennissä. Siellä onkin kenttäsahureitten kin puutteelliseksi, koska kurssi- ym. valis- 14706: ammattikoulutus järjestetty erittäin tehok- tustoimintaa ei varojen puutteessa voida har- 14707: kaaksi valtion tukemana. joittaa siinä laajuudessa, mikä olisi tarpeen. 14708: Meillä kenttäsahurit ovat etupäässä yksi- Edellämainituilla perusteilla ehdotamme 14709: tyisyrittäjiä, jotka harjoittavat sahaustoimin- kunnioittavasti, 14710: taa vain osan vuodesta ja joilla ei ole taka- 14711: naan mitään ammattikoulutusta. Tästä joh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 14712: tuen ammattitaito on useinkin puutteellinen, tulo- ja menoarvioon 3 000 000 markan 14713: mistä johtuen parhaaseen mahdolliseen tu- määrärahan käytettäväksi kenttäsaha- 14714: lokseen sekä yksityis- että kansantaloudelli- toiminnan ammattitaidon ja välineiden 14715: sessa mielessä ei voida päästä, varsinkin kun kehittämiseen. 14716: kilpailu suurempien sahojen kanssa on ny- 14717: kyisin erittäin ankara. 14718: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 14719: 14720: Matti Mattila. Urho Kähönen. Veikko Helle. 14721: 1S11 14722: 14723: IV,478.-Ra.h.al. N:o 308. 14724: 14725: 14726: 14727: 14728: Murto ym.: Miiärärah.an owittamisesta korvaukseksi Saloisten 14729: kunnaUe ja Ratiken krmpung~'lle Rautaruukki Oy :n tehdas- 14730: alueen maapokjien lunastusmenoista. 14731: 14732: 14733: E d u s k u n n a 11 e. 14734: 14735: Saloisten kunnalle ja Raahen kaupungille että Eduskunta otta,isi vuoden 11162 14736: on ·aiheutunut Rojuniemen terästehtaan tulo- ja meMarvioon Saloisten kun- 14737: alueen maapohjien lunastami8€Sta ja teh- nalle .ia Raahen kaupungille RttUta- 14738: taalle tarvittavan makeanveden hanJkintaan ruwkki Oy:n tMdasalueen maapohjien 14739: liittyvän kanavan mruapohjien lunastami- luna,stamisesta ja tehtaalle tarvituwan 14740: sesta j·a vesivahinkojen korvaamisesta usei- makean veden hankintaan liittyviin 14741: hin satoihin miljooniin nousevat ylimääräi- kanavan maapohjien lunastamisesta 14742: set menot. Kun ei voida pitää kohtuullisena sekä vesivahinkoje'lt korvaamise!lta ai- 14743: ejkä oikeana F~ellaista menettelyä, että '\'eron- heutuvien ylimäärtiisten menojen kor- 14744: maksajilla maksatetaan heille kokonaan kuu- vaamiseksi 200 000 000 markkaa. 14745: lumattomia ja ylivoimaisen suuria lisärasi- 14746: tuksia, ehdotamme, 14747: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 14748: 14749: Yrjö Murto. Pentti Liedes. 14750: Martti Linna. Irma Torvi. 14751: Arvi Turkka. 14752: 1812 14753: 14754: IV,479.- Rah.a.l. N:o 309. 14755: 14756: 14757: 14758: 14759: Murto ym.: Määräraltan osoittamisesta tutkimuksen suoritta- 14760: miseksi laivatelakan rakentamiseksi Ouluun. 14761: 14762: 14763: E d u s k u n n a ll e. 14764: 14765: Helmikuussa 1960 tekemäämme toivomus- läisten lukumäärää ja lisännyt työttömyyttä. 14766: aloitetta tutkimuksen suorittamiseksi laiva- Tämän vuoksi on välttämätöntä ryhtyä sel- 14767: telakan raJkentamism:a:hdollisuuksista Oul.uun ~aisiin toimenpiteisiin, jotka huomattavasti 14768: ei vielä ole käsitelty, jonka vuoksi on aiheel- lisäävät pysyviä työtilaisuuksia. Ottaen huo- 14769: lista asian jouduttamiseksi, että eduskunta mioon Oulun kaupungin keskeisen aseman 14770: päättää ottaa :talousarvioon 5 milj. mk: n Pohjois-Suomessa sekä muut asiaan vaikut- 14771: määrärahan ko. .tutkimuksen suorittamista ltavat seikat, pitäisi ryhtyä tutkimaan laiva- 14772: varten. telakan rakentrumismahdollisuuksia Ouluun. 14773: Ouluun on viime vuosien aikana raken- Tälle toimenpiteelle luo uusia edellytyksiä 14774: Dettu uuttakin teollisuutta ja entisiä tuo- metalliteollisuuden kehitys Pohjois-Suomessa, 14775: tantolaitoksia on laajennettu, mutta työt- !kuten uusien kaivosten avaamiset ja teräs- 14776: tömyys on varsinkin talviaikoina jatkuvasti tehtaan :vakentaminen osoittavat. 14777: lisääntynyt. Maaseudu1l·a suuri työttömyys EdeLlä olevaan viitaten ehdotamme, 14778: ja muutenkin vaikeat olosuhteet pakottavat 14779: työläisiä ~etsimään toilmeentuloa Oulusta ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 14780: siirtymään sinne v8Jkituisesti asumaan. tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mark- 14781: Uuden tekniikan käyttöönotto ja tehtaiden kaa tutkimuksen suorittamiseksi laiva- 14782: automa:tisointi on huomattavasti vähentänyt telakan rakentamiseksi Ouluun. 14783: jo käynnissä olevien tuotantolaitosten työ- 14784: Hclsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 14785: 14786: Yrjö Murto. Martti Linna.. 14787: Inna. Torvi. Pentti Liedes. 14788: 1813 14789: 14790: IV,480.- Rah.al. N: o 310. 14791: 14792: 14793: 14794: 14795: Murto ym.: Määrärahan osoittamisesta pengertien rakentamis- 14796: töiden a1,uZlepanemiseksi H m1uotooflt. 14797: 14798: 14799: Eduskunnalle. 14800: 14801: Käsiteltäessä helmikuussa 1961 pengertien gertien rakentaminen pitäisi vihdoinkin 14802: rakentamista Hailuotoon koskevaa toivomus- saada alulle, on aiheellista, että töiden alulle 14803: aloitettarnme eduskunta totesi, että tie- ja panemista varten otetaan määräraha jo ensi 14804: vesirakennushallitus on sisällyttänyt kuluvan vuoden talousarvioon. 14805: vuoden tutkimusohjelmaansa tämän 25 km: n Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 14806: pituisen maantieyhteyden tutkimustyön. Sitä 14807: koskeva määräys on annettu Oulun piirin että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 14808: piiri-insinöörille maaliskuun 23 päivänä tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 14809: 1961. Voidaan olettaa, että tutkimuksien kan määrärahan pengertien rakenta- 14810: lopulliset tulokset saadaan kuluvan vuoden mistöiden alullepanemiseksi H a'l.1uo- 14811: aikana käytettäväksi. Koska Hailuodon pen- toon. 14812: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 14813: 14814: Yrjö Murto. Pentti Liedes. 14815: Martti Linria. Irma Torvi. 14816: 1814 14817: 14818: IV,481. - Rah.al. N: o 311. 14819: 14820: 14821: 14822: 14823: MUrto ym.: Miiärjj;ytihOJII, 6Soittamisesta punakaartilaisille 14824: ~ki~jalia ja omaisuuden menetyksestä suoritet- 14825: tavia korvauksia varten. 14826: 14827: 14828: E d u s k u n n a 11 e. 14829: 14830: Vuoden; 19:18 tapahtumien aiheuttamia va- seksi ja korvaukseksi vankilassaoloajalta. 14831: hi:nkoja ei ole punakaartilaisille vieläkään Kun nämä korvaukset ovat kohtuullisia ja 14832: tyydyttävästi korvattu. Siten punakaal'tilai- tarpeen vaatimia esitämme, 14833: set ovat jääneet paljon huonompaan asemaan 14834: kuin muut samanluontoisia vahinkoja kärsi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 14835: neet. Asiantuntijoiden arvi6iden mukaan pi- tulo- ja menoarvioon korvauksina 14836: täisi ensi vuoden talousarvioon varata vähin- punakaartilaisille vankilassaoloajalta 14837: tään 40 milj. mk punaisten puole'lla taistel- ja omaisuuden menetyksestä 40 ()()0 000 14838: leiden menetettyjen omaisuuksien korvaami- markkaa. 14839: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 14840: 14841: Yrjö Murto. Martti Linna. Toivo Friman. 14842: Irma Torvi. Pentti Liedes. . Y. Bnne. 14843: 1815 14844: 14845: IV,482. - Rah.al. N: o 312. 14846: 14847: 14848: 14849: Nederström-Lunden ym..: Määrärahan osoittamisesta vajaa- 14850: mklisiä lapsia lwtQ'Aaa• hoitavien vanhempien avustami- 14851: seen. 14852: 14853: 14854: Eduskunnalle. 14855: 14856: Maamme vajaamielishuollon alalla on viime sestikin varattomille vajaamielisten vanhem- 14857: aikoina saavutettu tuntuvaa edistymistä. mille ja huoltajille olisi ehdottoman välttä- 14858: Varsinkin vajaamielislain hyväksyminen on mätöntä yhteiskunnan taholta järjestää mah- 14859: antanut siihen laajentuvaa mahdollisuutta. dollisuus esim. lomaan ja muutenkin yhteis- 14860: Kuitenkin on todettava, että hoitolaitoksista kunnan varoilla huojentaa heidän taakkaansa. 14861: on edelleen suurta puutetta eikä vajaamieli- Samalla olisi se rohkaiseva tunnustus heidän 14862: siä näin ollen saada laitoshoitoon. Monet ponnisteluistaan kotona hoitaa vajaamielistä, 14863: vajaamieliset hoidetaan vaikeista olosuhteista jolle laitoshoidossa ei ole löytynyt hoito- 14864: huolimatta kotona ja ovat he näin ollen ras- paikkaa. 14865: kaana taakkana huoltajilleen. Milloin talou- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 14866: delliset olosuhteet ovat kodeissa heikot, on 14867: vajaamielisten hoitaminen sitäkin vaikeam- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 14868: paa. tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mark- 14869: Erityislapsilisälain hyväksymisen jälkeen kaa jaettavaksi valtioneuvoston mää- 14870: ovat ne vanhemmat ja huoltajat, jotka kotona räämällä tavalla sellaist'lle vähävarai- 14871: huoltavat alle 16 vuotiasta vajaamielistä, saa- sille vanhemmille tai huoltajille, jotka 14872: neet jonkin verran huojennusta. Kuitenkin kotfYM, joutuvat hoitamaan vajaamie- 14873: on tuhal!ISia sellaisia vajaamielisiä, jotka ovat listä, joka tOtrvitsee pysyvää silmällä- 14874: täyttäneet 16 vuotta ja joita vuosikausia on pitoa j6 hoitoa. 14875: yritetty saada laitoshoitoon. Näille ja ylei- 14876: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 14877: 14878: Judit Nederström-Lunden. TYYJle Tuominen. 14879: Toivo Friman. Inna Torvi. 14880: Inkeri Virtanen. 14881: 1816 14882: 14883: IV,483.-Rah.al. N:o 313. 14884: 14885: 14886: 14887: 14888: Ned.erström-Lund6n ym.: Määrärahan osoittamisesta rauhan- 14889: työtä suorittavien järjestöjen avustamiseen. 14890: 14891: 14892: Eduskunnalle. 14893: 14894: Rauhantyö · on jo vuosikymmeniä ollut Edellä mainittujen järjestöjen työtä hait- 14895: käynnissä tarkoituksella saada koottua ihmi- taa kuitenkin varojen puute. Jotta voitaisiin 14896: set eri maissa yhteen sotien syttymisiä ja nykyistä voimakkaammin selostaa sotasuun- 14897: niiden tuhoisia seurauksia vastaan. Niinpä nitelmien .rikollisuus, uuden sodan kaikkitu- 14898: meidänkin maassamme on uupumattomasti hoava vaikutus sekä osoittaa, miten kansoissa 14899: suoritettu tätä työtä useissa järjestöissä. Vii- itsessään on voimaa estää uudet maailman- 14900: meaikainen jännittynyt tilanne sotavaruste- palot ja luoda onnellisen elämän edellytykset 14901: lujen lisääntyessä ja atomiasekokeilujen kiih- maapallollamme, olisi yhteiskuntamme ta-- 14902: tyessä vaatii meidänkin maamme rauhantyötä holta osoitettava varoja tähän 'kaikkien hy- 14903: tekeviltä järjestöiltä lisääntyvää toimintaa, väksi tarkoitettuun toimintaan. Näin ollen 14904: jotta voitaisiin yhteisvoimin kansallemme va- olisi tarkoituksenmukaista, että v. 1962 me- 14905: kuuttaa- jokaisen kansalaisen rauhantyössä noarvioon otettaisiin määräraha, josta myön- 14906: mukanaolon tärkeyttä. Tällaisia yhdistyksiä nettäisiin avustuksia järjestöille ja yhtymille, 14907: ja järjestöjä ovat Suomen Rauhanliitto, YK- jotka tekevät rauhantyötä maassamme. 14908: yhdistys, Suomen Rauhanpuolustajat, Nais- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 14909: ten Kansainvälisen Rauhan ja Vapauden 14910: Liiton Suomen osasto, Sodan Vastustajat ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 14911: Ammattiyhdistysväen rauhantoimikunta. Näi- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mark- 14912: den lisäksi tehdään monissa muissa järjes- kaa rauhantyötä suorittavien järjestö- 14913: töissä järjestelmällistä rauhantyötä. jen avustamiseen. · 14914: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 14915: 14916: Judit Nederström-Lunden. Y. Enne. Tyyne Tuominen. 14917: J. Mustonen. Toivo Friman. Kuuno Honkonen. 14918: Irma. Torvi. 14919: 1817 14920: 14921: IV,484.- Bah.al. N: o 314. 14922: 14923: 14924: 14925: 14926: Niemelä ym.: Määrärahan osoittamisesta ntetsäkurssikeskuksen 14927: perustamiseksi Itä-Savon metsänhoitolautakunnan alueelle. 14928: 14929: 14930: Eduskunnalle. 14931: 14932: Keskusmetsäseurojen ja metsänhoitolauta- Iisissa oppilaitoksissa annettavan alkuopetuk- 14933: kuntien suorittamassa yksityismetsätalou- sen kanssa ehjän kokonaisuuden tulevien met- 14934: temme edistämistyössä on metsänomistajien sänomistajien kouluttamiseksi omien met- 14935: ammattikouluilla, metsänhqitokouluilla ja siensä taitaviksi käsittelijöiksi. 14936: metsäkurssikeskuksilla· tarkeä tehtävänsä. Varsin suurena pulmana on myös metsä- 14937: Vaikkakin yksityismetsäitalouden edistämis- ty,öntekijäin koulutus. Asiasta on paljon pu- 14938: järjestön toiminta on viime vuosina huomat- huttu, mutta verrattain vähän on siinä tois- 14939: tavasti tehostunut, niin kuitenkin töiden ta- taiseksi saatu aikaan. Ilmeistä kuitenkin on, 14940: vattomasta runsaudesta johtuu, ettei ole mah- että metsätyöt vastedes tulevat entistä enem- 14941: dollista pyvkiä sellaiseen tavoitteeseen, että män menettämään kausiluontoisuuttaan ja 14942: kaikki maatilametsälöillä suoritettavat moni- muodostumaan erityisen metsätyöammatin 14943: naiset työt olisivat yksityismetsätalouden pal- kohteeksi. Metsätyöntekijäin kouluttamiseen 14944: veluksessa olevien ammattimiesten suoritta- on tämän vuoksi ripeästi tartuttava. 14945: mia. Näin ollen on tä!'lkeätä, että metsän- Molempia edellä esitettyjä pyrkimyksiä 14946: omistajille itsellensä annetaan sellaista am- varten on maahamme tähän mennessä perus- 14947: mattikasvaiusta, että he itse pystyvät ym- tettu kaksi metsänhoitokoulua, toinen Keski- 14948: märtämään metsiensä oikean käsittelyn sekä Suomeen, toinen Pohjois-Savoon, sekä seitse- 14949: suorittamaan niissä sellaisia metsänhoitoon män vaatimattomampaa metsäkurssikeskusta. 14950: ja puutavaranhankintaan liittyviä tehtäviä, Edellä mainituista oppilaitoksista saadut 14951: joiden suorittamiseen metsäammattimiehet ei- kokemukset ovat olleet varsin myönteisiä. 14952: vät ehdi ja joihin heitä ei välttämättä tar- Niissä toimeenpannuilla sekä metsänhoidolli- 14953: vita. silla että puutavaran hankintakursseilla on 14954: Maaseutuväestön metsäopetusta annetaan tuleville metsänomistajille pystytty anta- 14955: jo kansakoulussa. Niinikään on viime vuo- maan sekä tietoja että nimenomaan käytän- 14956: sina kansalaiskoulujen metsäopetusta myös nön työtaitoa maatilametsälöillä esiintyvien 14957: huomattavasti entisestään tehostettu. Ym- tarpeellisten tehtävien tyydyttävään suoritta- 14958: märrettävää kuitenkin on, että niissä annet- miseen. Tämän vuoksi on välttämätöntä pe- 14959: tava opetus on pysytettävä - jo oppilaiden rustaa uusia oppilaitoksia niihin osiin maa- 14960: ikä yms. seikat huomioon ottaen - metsä- tamme, joissa alan opetus vielä puuttuu. 14961: harrastuksen herättämisen linjoilla. Uuden oppilaitoksen paikkaa harkittaessa 14962: Myöskään maataloudelliset oppilaitokset näyttää välttämättömältä sen perustaminen 14963: eivät ole voineet sisällyttää uusittuihinkaan Itä-Savon tarpeita tyydyttämään. Itä-Savon 14964: opetusohjelmiinsa siinä määrin metsätalouden maatilametsien kunnostaminen sekä niissä 14965: aineita ja varsinkaan siten järjestää käytän- suoritettava puutavaran hankintatyö vaati- 14966: nön harjoittelua, että tulos yksin niiden vat jatkuvasti varsin huomattavaa työpa- 14967: avulla muodostuisi riittävän hyväksi. Sitä nosta. Nykyisin kuitenkin harvojen itä- 14968: paitsi kaikilla tulevilla metsänomistajilla ei savolaisten metsänomistajiksi ja metsätyön- 14969: ole mahdollisuuksia ja tHaisuuttakaan maa- tekijöiksi tulevien on onnistunut saada edes 14970: mieskoulun käyntiin. Näin ollen tarvitaan käsitystä siitä, mikä metsänhoitokoulu on ja 14971: erityisiä oppilaitoksia, joiden opetustoiminta miten se voi auttaa ammattitaidon kehittä- 14972: muodostaa kansalaiskouluissa ja maataloudel- mises.~ ja työn tuottavuuden kohottamisessa. 14973: 14974: 44 E 706/61 14975: 1818 IV,484. - Itä-Savon metsäkurssikeskus. 14976: 14977: 14978: Niinpä Itä-Savosta on vain eräitä harvoja saada metsätietoja ja -taitoja omia. olosuhtei- 14979: nuoria miehiä päässyt osallistumaan Pohjois- taan silmälläpitäen. 14980: Savon metsänhoitokoulun tai Pohjois-Karja- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 14981: lan metsäkurssikeskuksen kursseille. Matko- 14982: jen pituudet, vieraat olosuhteet sekä edellä että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 14983: mainittujen koulujen omalta toiminta- tulo- ja menoarvioon 15 miljoonaa 14984: alueelta koostuneet runsaat oppilasmäärät markkaa metsäkurssikeskuksen perus- 14985: ovat olleet syynä siihen, että Itä-Savon met- tamista varten Itä-Savon metsänhoito- 14986: sänuoriso on jäänyt vaille mahdollisuuksia lautakunnan alueelle. 14987: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 14988: 14989: Esu Niemelä. A. F. Airo. 14990: Viljo A. Virtanen. (),uni Mannila.. 14991: Esa. Timonen. Antti J. Ranta.ma.a.. 14992: Niilo Nieminen. Ale Holopainen. 14993: Mikko Kaarna. Edva.rd Pesonen. 14994: Pentti Pekkarinen. Vilho Turunen. 14995: V. E. Svinhufvud. .A.a.rre Marttila. 14996: 1819 14997: 14998: IV,485. - Ra.h.al. N: o 315. 14999: 15000: 15001: 15002: 15003: Niemelä. ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan lento- 15004: kentän rakentamiseen. 15005: 15006: 15007: B d u s k u n n a 11 e. 15008: 15009: Savonlinnan huomattavan laaja talousalue kaista aJoittaa Savonlinnan lentokentän rai- 15010: on jatJkuv,asti puutteellisten lii'kenney'hteyk- vaus- ja rakennustyöt mahdollisimman pian. 15011: sien päässä maamme muista osista. Erityi- Tämä lentokenttätyömaa soveltuisi yleiseksi 15012: sesti ilmaliikenteen puuttuminen on tun- työmaaksi hyvin siinäkin suhteessa, että sille 15013: nettu Iisääntyvänä haittana. Savonlinnan voitaisiin sijoittaa luontevasti Säämingissä, 15014: läheisyydestä on varattu tarkoitukseen so- Enorrkoskella, Kerimäellä ja PunikaharjuHa 15015: V1eltuva alue lentokenttää varten, jonka val- työttömiksi joutuvat ihmiset ilman että työ- 15016: tion viranomaiset ovat todenneet edulliseksi. maa joutuisi ns. siirtotyömaaksi. 15017: Myös eduskunta on hyväksynyt v:n 1957 Edellä olevaan viitaten esitämme, 15018: valtiopäivillä toivomusaloitteen kentän ra- 15019: kennustöiden a~ullesaattamis~ksi. Mietinnös- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 15020: sään n:o 26 vuodelta 1959 kulkulaitosvalio- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 15021: kuntia tateaa Savonlinnan },entokentän raken- kan määrärahan Savonlinnan lento- 15022: tamisen tarpeelliseksi. kentän rakennustöiden aloittamiseen. 15023: Savonlinnan talousalueen työllisyyden hoi- 15024: don kannalta olisi erittäin tarkoi:tuksenmu- 15025: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 15026: 15027: Esu Blem.elä.. Pentti Pekkarinen. Mikko Kaarna. 15028: Viljo A. Virtanen. A. F. Airo. V. E. Svinhufvud. 15029: Antti Kukkonen. Esa. Timonen. Antti J. Ba4tama.a.. 15030: Edvard Pesonen. Vilho TuruneD.. 15031: 1820 15032: 15033: IV,486.- Ra.h.al. N: o 316. 15034: 15035: 15036: Niemelä ym..: Määrärahan osoittamisesta ratatutkimuksen 15037: suorittamista varten Heinolasta Savon radalle ja edelleen 15038: Pieksämäen--Savonlinnan rataosuudelle. 15039: 15040: 15041: E d u s k u n n a 11 e. 15042: 15043: Lahden-Heinolan rautatie on ollut käy- Reino Castrenin v. 1950 suorittama tutkimus. 15044: tössä kohta 30 vuotta. Jo ennen sen valmis- Radan jatkamista Savon radalta edelleen 15045: tumista oli suunniteltu radan jatkamista Savonlinnan suuntaan ei ole edellämainitun 15046: Mikkelin ja Savonlinnan kautta Matkaselän insinööri Grönmarkin suorittaman alustavan 15047: asemalle. Ensimmäisen kerran tästä oli ky- tutkimuksen jälkeen edes tutkittu. 15048: symys tammikuun 15-16 päivinä 1921 pide- Savonlinnan rautatieyhteydet länteen päin 15049: tyillä Savon päivillä, jolloin asiaa ajamaan Etelä- ja Lounais-Suomen satamiin ja lii- 15050: asetettiin erityinen toimikunta. Sen aloit- kennekeskuksiin ovat äärimmäisen kehnot. 15051: teesta pidettiin Mikkelissä v. 1924 läänin On joko kierrettävä pitkä kierros Saimaan 15052: kuntien kokous, jonka tekemien päätösten eteläpuolitse tai tehtävä suuri mutka pohjoi- 15053: perusteella Tampereen teknillisen opiston seen Pieksämäelle saakka. Suoraan länteen 15054: lehtori, ins. Artur Grönmark valittiin Savon radalle ja edelleen Heinolaan suun- 15055: Lahden-Heinolan-(Mikkelin-Savonlinnan tautuva rautatie toisi oloihin ratkaisevan pa- 15056: -Matkaselän ratasuunnan silmämääräisen rannuksen. Tämän ratasuunnan varrella on 15057: ja taloudellisen tutkimuksen suorittajaksi. ~ukuisa määrä kuntia ja asutustaajamia, 15058: Hänen tutkimuksensa valmistui vielä samana jotka sijaitsevat vielä varsin kaukana rauta- 15059: vuonna ja se julkaistiin painettuna. Tähän tiestä. Huomioonottaen näiden seutujen asu- 15060: tutkimukseen nojautuen teki seminaarin leh- jamiston tarpeet ja näiden ohella huomatta- 15061: tori, kansanedustaja Juho Kinnunen vielä vat metsävarat olisi tärkeätä, että näiden 15062: saman vuoden valtiopäivillä kaksi raha-asia- alueiden kuljetusolot järjestettäisiin nykyistä 15063: aloitetta, joista toinen koski Lahden-Heino- paremmalle kannalle. Näinollen olisi edel- 15064: lan rautatien rakentamista ja toinen Lahden leenkin tutkittava mahdollisuuksia rakentaa 15065: -Heinolan-Mikkelin-Savonlinnan-Matka- rautatie, joka yhdistäisi Heinolan Savon 15066: selän rautatien rakentamista. Näistä aloit- rataan johonkin sopivasti katsottuun paik- 15067: teista ensimmäinen tuli hyväksytyksi ja Lah- kaan ja jatkuisi sieltä edelleen Savonlinnan 15068: den-Heinolan rautatie otettiin rautatie- suuntaan Pieksämäen-Savonlinnan väliselle 15069: rakennusohjelmaan. rataosuudelle. 15070: Jo ennen Lahden-Heinolan rautatien ra- Kaikkeen edellälausuttuun viitaten esi- 15071: kentamista on siis pidetty selviönä, että ra- tämme kunnioittaen, 15072: taa on aikanaan jatkettava Heinolasta eteen- 15073: päin. Heinolan-Savon radan yhdysradan ra- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 15074: kentamista onkin tämän jälkeen vuosikausia tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan 15075: yritetty saada rautatierakennusohjelmaan. suuruisen tnäärärahan tutkimuksen 15076: Asiasta on tehty lukuisia alQitteita, jotlka ovat toimittamiseksi rautatien rakentami- 15077: johtaneet toistaiseksi vain siihen, että tutki- seksi Heinolasta Savon radalle ja 15078: muksia mainitulla ['a'taosalla on suoritettu. edelleen Savonlinnan suuntaan sopi- 15079: Näistä mainittakoon tässä rautatiehallituksen vaksi katsottuun kohtaan Pieksämäen 15080: v. 1940 suorituttama tutkimus sekä tekn. tri -Savonlinnan välisellä rataosuudelZa. 15081: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 15082: 15083: Esu Niemelä. K. F. Haapasalo. Sylvi Halinen. 15084: Edvard Pesonen. Viljo A. Virtanen. Pentti Pekkarinen. 15085: 1821 15086: 15087: IV,437. -.Ra.h.al. N:o 317. 15088: 15089: 15090: 15091: 15092: Niemelä ym.: Määrärahan osoittamisesta rahalaitosten kiven- 15093: raivaukseen myöntämien lainojen koron alentamiseksi. 15094: 15095: 15096: E d u s k u n n a ll e. 15097: 15098: Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden Maanviljelysseurojen keräämän maatalous- 15099: aikana on kivenraivauksesta muodostunut kirjanpitoaineiston perusteella lasketut keski- 15100: maamme runsaskivisillä alueilla maatalouden määräiset työmenekkiluvut osoittavat sel- 15101: tärkein perusparannustoimenpide. Tämä on- västi kivisyyden työmenekkiä lisäävän vai- 15102: kin luonnollista, sillä vasta kivenraivauksen kutuksen. Kivisyyden kohoaminen ensimmäi- 15103: jälkeen voivat näiden seutujen viljelijäin ja sestä neljänteen luokkaan on aiheuttanut työ- 15104: työntekijäin työansio ja elintaso nousta. menekin lisääntymisen 25 %: lla. Edellä mai- 15105: Kiviset pellot keskittyvät pääasiassa järvi- nittu ja se, että peltojen kivisyys asettaa 15106: alueelle, vaikka vähäisempiä kivisiä alueita maatalouden koneellistamiselle rajoituksen 15107: on muuallakin maassa. Viljelijäin ilmoitus- ovat ratkaisevina tekijöinä kivisten alueiden 15108: ten ja eräiden lisäselvitysten mukaan sellais- tappiolliselle maataloudelle. - Tämä puoles- 15109: ten peltojen pinta-alat, joilta kivet voidaan taan aiheuttaa sen, että kivisiltä alueilta on 15110: kohtuullisin kustannuksin poistaa, jakaantu- väestön poismuutto kaikkein voimakkainta. 15111: vat eri maanviljelysseurojen alueilla seuraa- Ihmistyökustannuksen erittäin jyrkkä nou- 15112: vasti: su aiheuttaa, että maataloustyökin on saa- 15113: KiviSitä kohtuullisin kus- tava nopeasti koneellistetuksi. Tästä puo- 15114: tannuksin raivattava pelto- lestaan johtuu, että kiviset pellot on saatava 15115: ala v. 1950 koko pelto- raivatuiksi viimeistään v: een 1970 mennessä. 15116: alasta Ellei tähän tavoitteeseen päästä, on ne vii- 15117: ha % meistään sen jälkeen jätettävä pois viljelyk- 15118: Mikkelin läänin mvs. 37 500 35.7 sestä. Tästä olisi seurauksena entisestään 15119: Kuopion läänin mvs. 32100 21.9 lisääntyvä muuttoliike ja työttömyys, jotka 15120: Pohjois-Karjalan mvs. 19 000 18.4 eivät ole kansantalouden etujen mukaisia. 15121: Satakunnan mvs. 8 200 10.4 Kivenraivaustoiminnan edistämiseksi ja 15122: Itä-Hämeen mvs. 7 700 14.5 maatalouden tuotantokustannusten tasoitta- 15123: Muut alueet ........ . 41000 2.6 miseksi olisi kivenraivauspalkkioiden lisäksi 15124: Yhteensä ja keskimää- valtion varoista varattava 150 000 000 mk: n 15125: rin koko maassa .. 175 000 7.2 määräraha jaettavaksi rahalaitosten kiven- 15126: raivaukseen myöntämien lainojen koron alen- 15127: Puheena olevia kivisiä peltoja on v:n 1950 tamiseksi 7.25 %:sta 3 %:iin. Tähän tar- 15128: jälkeen raivattu n. 30--40 000 peltoha. Näin- koitukseen myönnettävien lainojen laina-ajan 15129: kin voimakkaan kivenraivaustoiminnan ovat olisi oltava vähintään 15 vuotta. TäHaisten 15130: tehneet mahdollisiksi valtion varoista myön- lainojen saantiin pitäisi olla oikeus kaikilla 15131: netyt kivenraivauspalkkiot, joita on maksettu kivisiä peltoja omistavilla viljelijöillä. Laino- 15132: alle 15 peltoha: n tiloille keskimäärin 20 000 jen saannin ehtona olisi, että raivauksen 15133: m:k/raivatulle peltoha: He. Kivenraivauksen suunnittelu ja raivatun alueen hyväksymi- 15134: kokonaiskustannukset on arvioitu suunnitel- nen suoritetaan maatalouden neuvontajär- 15135: mia tehtäessä 100 000-120 000/ha, joten jestöjen toimesta, samoin kuin kivenraivaus- 15136: avustus on ollut noin 1/5 kustannuksista. palkkioiden saannissa. 15137: 1822 IV,487. - Kivenraivausla1na.t. 15138: 15139: 15140: Edellä olevaan viitaten ehdotamme, kan määrärahan jaettavaksi ra'ludtri- 15141: tosten kivenraivaukseen myöntämien 15142: että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 lainojen koron alentamiseksi 7.25% :sta 15143: tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mar- 3 %:iin. 15144: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1961. 15145: 15146: Esu Niemelä. Viljo A. Virtanen. 15147: Edvard Pesonen. K. F. Haapasalo. 15148: Onni Mannila. Sylvi Halinen. 15149: Eemil Partanen. Aarre Marttila. 15150: Vilho Turunen. Pentti Pekkarinen. 15151: 1823 15152: 15153: N,488. -R&h.al:. N:o 818. 15154: 15155: 15156: 15157: 15158: Niemelä. ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi kivenrai- 15159: vauskustannusten rahoittamiseksi. 15160: 15161: 15162: Eduskunnalle. 15163: 15164: Kivenraivaus on kivisten seutujemme maa- on muuallakin maassa. Viljelijäin ilmoitus- 15165: talouden tärkein parannustyö. Vasta kiven- ten ja eräiden lisäselvitysten mukaan sellais- 15166: raivauksen jälkeen voi näiden seutujen vilje- ten peltojen pinta-alat, joilta kivet voidaan 15167: lijän ja työntekijän työansio ja elintaso kohtuullisin kustannuksin poistaa, jakaantu- 15168: nousta. vat eri maanviljelysseurojen alueilla seuraa- 15169: Kiviset pellot keskittyvät pääasiassa järvi- vasti: 15170: alueelle, vaikka vähäisempiä kivisiä alueita 15171: 15172: Kivistä kohtuullisin kustannuk- 15173: sin raivattava peltoala v. 1950 15174: alueen koko peltoalasta 15175: ha % 15176: Mikkelin läänin m vs. . _................. . 37 500 35.7 15177: Kuopion läänin mvs. _.................. . 32100 21.9 15178: Keski-Suomen mvs. . ...... _............. . 19 000 18.4 15179: Pohjois-Karjalan mvs. . ................. . 18 300 18.4 15180: Satakunnan mvs. . ...................... . 8 200 10.4 15181: Itä-Hämeen mvs. . ....... _.............. . 7 700 14.5 15182: Muut alueet ............................ . 41000 2.6 15183: Yhteensä ja keskimäärin koko maassa 175 000 7.2 15184: 15185: 15186: Puheena olevia kivisiä peltoja on v:n 1950 koneellistamiselle rajoituksen ovat huomatta- 15187: jälkeen raivattu n. 30 000 peltoha. Näinkin vina tekijöinä kivisten alueiden tappiolliseen 15188: voimakkaan kivenraivaustoiminnan ovat teh- maatalouteen. - Tämä taas puolestaan ai- 15189: neet mahdolliseksi valtion varoista myönne- heuttaa sen, että kivisiltä alueilta on väestön 15190: tyt kivenraivauspalkkiot, joita on maksettu poismuutto kaikkein voimakkainta. 15191: alle 15 peltoha: n tiloille keskimäärin 20 000 Kivenraivaustoiminnan edistämiseksi ja 15192: mk raivattua peltohehtaaria kohti. Kivenrai- maatalouden tuotantokustannusten tasoitta- 15193: vauksen kokonaiskustannukset on arvioitu miseksi olisi kivenraivauspalkkioiden lisäksi 15194: suunnitelmia tehtäessä lähes 100 000 mk/ha, valtion varoista varattava 100 000 000 mk:n 15195: joten avustus 'On ollut noin 1/5 kustannuk- määräraha jaettavaksi halpakorkoisina ja 15196: sista. pitkäaikaisina lainoina kivisten peltojen rai- 15197: Maanviljelysseurojen keräämän maatalous- vauskustannusten rahoittamiseen. Lainojen 15198: kirjanpitoaineiston perusteella lasketut keski- saantiin pitäisi olla oikeus kaikilla kivisiä 15199: määräiset työmenekkiluvut osoittavat selvästi peltoalueita omistavilla viljelijöillä. Lainan 15200: kivisyyden työmenekkiä lisäävän vaikutuksen. saannin ehtona olisi, että raivauksen suun- 15201: Kivisyyden kohoaminen ensimmäisestä nel- nittelu ja raivatun alueen hyväksyminen suo- 15202: jänteen luokkaan on aiheuttanut työmenekin ritetaan maatalouden neuvontajärjestöjen 15203: lisääntymisen 25% :lla. Edellä mainittu ja toimesta, samoin kuin kivenraivauspalkkioi- 15204: se, että peltojen kivisyys asettaa maatalouden denkin saannissa. 15205: 1824 IV,488. - Kivenraivauslainat. 15206: 15207: 15208: Edellä olevaan viitaten ehdotamme, kan määrärahan jaettavaksi halpakor., 15209: koisina, pitkäaikaisina lainoina kiven- 15210: että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 mivauskustannusten rahoittamiseksi. 15211: tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 15212: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 15213: 15214: Esu Niemelä. Pentti PekkariD.en. Antti J. Rantamaa. 15215: Viljo A. Virtanen. V. E. Svinhufvud. Edvard Pesonen. 15216: Esa Timonen. A. F. Airo. Eemil Partanen. 15217: Vilho Turunen. Aarre Marttila. 15218: 1826 15219: 15220: IV,489. - Rah.aJ. N: o 319. 15221: 15222: 15223: 15224: 15225: Nieme1ä ym.: Määrärahan osoittamisesta säkköistämislainojen 15226: myörttämiseksi Sisä-Suomen saaristoalueille. 15227: 15228: 15229: E d u s k u n n a ll e. 15230: 15231: Maassamme on viime vuosina suoritettu loudellisissa olosuhteissa työskennellessään 15232: varsin laajasuuntainen sähköistäminen. Tiet- kykene maksamaan vaadittuja Esä.tariffeja. 15233: tävästi tällä hetke1lä maamme taJ.ou'ksista on Mielestämme on oikeudenmukaista ja koh- 15234: sähköistetty jo lähes 85 %, mitä lukua on tuullista varata valtion v~~;roista. hrulpakor- 15235: pidettävä maamme asumistiheyden huomioi- koista ja pitkäaikaista lainaa Sisä-Suomen 15236: den erittäin korkeana. saaristoalueiden sähköistämiseksi. Tämä laina 15237: Lukuisien ja laajojen vesistöjemme saaris- voitaisiin osoittaa ao. talouksiHe sähköyh- 15238: toasutus on kuitenkin jäänyt lapsipuolen tiöiden vaatimien lisätariffien ra.'hoittami- 15239: asemaan sähköistyksen suhteen. Niinpä ar- seksi. 15240: vioidaan, että esimerkiksi Saimaan saariston Edellä olevaan viitaten esitämme, 15241: talouksista on sähköistetty ainoastaan 10- 15242: 15 %. TäJmä sähköistytmisen hitaus saaris- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 15243: tossamme johtuu yksinomruan siitä, että pai- tulo- .ja menoarvioon 50 000 000 mark- 15244: kalliset sähköyhtiöt eivät pysty suorittamaan kaa kalpakorkoisten ja pitkäaikaisten 15245: saariston sähköistämistä normaalitariffeilla säkköistämislainojen myöntämiseksi 15246: ja saaristoasukkaat eivät taas vaikeissa ta- Sisä-Suomen saaristoalueille. 15247: Helsingis.sä 15 päivänä syyskuuta 1961. 15248: 15249: Esu Niemelä.. Veikko Vennamo. 15250: Viljo A. Virtanen. Onni Mannila. 15251: Esa Timonen. K. F. Haapasalo. 15252: V. E. Svinhufvud. Antti J. Rantamaa. 15253: A. F. Airo. Edvard Pesonen. 15254: 15255: 15256: 15257: 15258: 45 E 706/61 15259: 1826 15260: 15261: IV,490.- Rah.al. N: o 320. 15262: 15263: 15264: 15265: 15266: Niemelä ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi pieniä 15267: yksityisiä suonkuivatushankkeita varten. 15268: 15269: 15270: B d u s k u n n a ll e. 15271: 15272: Maassamme on metsien perusparannuksilla Kautta maamme on paljon pienialaisia, 15273: ja kaikilla puun tuottoa lisäävillä toimenpi- mutta hyväpohjaisia soita, joiden ojittami- 15274: teillä laajenevan metsäteollisuuden ja :twko nen soveltuisi parhaiten yksityisiksi hanik- 15275: metsätalouden tulevaisuutta ajatellen erityi- k·eiksi. Näiden soiden kuivuminen olisi lisäksi 15276: sen suuri merkitys. On näin oLlen luonnol- nopeaa ja varmaa, usein vähäiselläkin oja- 15277: lista, että vallitsevaa kausittaista työttö- määrällä. Ojitustyön !lmlleuden takia nämä 15278: myyttä on koeteltu lievittää järjestämällä yhteishankkeiksi sopimattomat suoalueet ovat 15279: työttömille metsänparannus- tai hoitotöitä, jääneet tä:hän asti ojittamatta, !mutta ne 15280: tähän saakka pääasiassa taimistojen ja nuor- muodostaisivat erittäin sopivan :työn ja kus- 15281: ten metsien perkaush3:kkauksia. tannusten sijoittamisen kohteen erityisesti 15282: Talvityöttömyyden 'aikana muodostaa kui- työttömyysaikana. Perusparannuksina näi- 15283: tenkin paiksu lulffiipeite mainituiUe ha!klmille den ltöiden kansantaloudellinen merkitys 15284: suuren haitan. Työn hidastuminen lumen olisi myös ilmeisesti suurempi kuin em. per- 15285: johdosta saJaAttaa olla suurempikin kuin val- !kausharvennusten. 15286: tion maksama osuus työkustannuksista. Met- Mikäli nämä pienialaiset kuivatustyöt saa- 15287: sien perusparannubista olisi erityisesti vesi- tettaisiin valtion avustus- ja ~ainoitustoimin 15288: peräisten metsämaiden ojitus seLlainen toi- nassa ns. risusavottatöiden asemaan, joiden 15289: menpide, jolle talvikausi asettaa vähemmän valvominen annettaisiin metsänhoitoyhdistys- 15290: rajoituksia. Lumenluominen ojan paikalta ten huoleksi, saataisiin maassamme käyntiin 15291: on ojitustyöhön nä;hden melko vähäinen Hsä- erittäin merkityksellinen perusparannus:toi- 15292: :työ, eikä soiden yleensä ohut routakerros minta, joka oleellisella tavalla lisäisi myös 15293: tuota normaalina taivina suurta haittaa. pientilojen työllisyyttä. 15294: Suometsien ojitustoimintaa hoitaa maas- EdeHä olev;aan viitaten esitämme, 15295: samme yksityismailla KeskuSmetsäseura Ta- 15296: pion metsänparannusosasto. Ojitustyö ta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 15297: pahtuu kuitenkin pääasiassa kesäaikana ja tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark- 15298: nykyisin jo suureksi osaksi konevoimin. kaa varattavaksi halpakorkoisina lai- 15299: 'l'yöt:tömyyteen vaikuttaa tämä, sinänsä suu- noina pienialaisten yksityisten suon- 15300: lliarvoinen toiminta, näin ollen erittäin kuivatushankkeiden toteuttamiseksi. 15301: vähän. 15302: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 15303: 15304: Esu Niemelä. A. F. Airo. 15305: Viljo A. Virta.nen. Veikko Vennamo. 15306: Esa Timonen. Onni Ma.nnila, 15307: Niilo Nieminen. Antti J. Ra.ntamaa. 15308: Pentti Pekkarinen. Edvard Pesonen. 15309: V. E. Svinhufvud. Eemil Parta.nen. 15310: Vilho Turunen. 15311: 1827 15312: 15313: IV,491.- Rah.al. N:o 321. 15314: 15315: 15316: 15317: 15318: Niemelä ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustus- 15319: laiiwiksi sisäves~'liikenteen harjoittajille. 15320: 15321: 15322: 15323: E d u s k u n n a ll e. 15324: 15325: Suomeen suuntautuvass"'& ulkomaisessa sa- saaneet aikaan s1savesien matkailuliiken- 15326: moinkuin kotimaisessakin ' matkailussa ovat teessä, on Hämeenlinnan-Tampereen väli- 15327: s1savesiemme matkustajalaivareitit keskei- sen ns. ,Hopealinjan" saavuttama suosio. 15328: sessä asemassa. Suurin erikoisuutemme ovat Tällä linjalla toimivan yhtiön taloudellista 15329: koskematon luonto ja nimenomaan laajojen asemaa rasittamassa ovat kuitenkin alusten 15330: sisävesiemme näköalat. Jotta ne tarjoutuisi- hankinnasta aiheutuneet lyhytaikaiset luotot, 15331: vat matkailijoiden nautittaviksi, on edelly- joiden korko- ja kuoletusmenot ovat muodos- 15332: tyksenä tietenkin, että järvireittejämme lii- tuneet suoranaiseksi esteeksi yhtiön toimin- 15333: kennöidään. nan edelleen kehittämiselle ja yhtiön aseman 15334: Vaikka tieverkostomme ja siihen liittyen vakaannuttamiselle. 15335: autoliikenteen kehittyminen onkin poistanut Paikallisliikenteen vaikeimpana kysymyk- 15336: monien Sisä-Suomen saaristojen alueiden lii- senä on ollut tarkoituksenmukaisten, myös 15337: kennepulmat, on nimenomaan Saimaan ve- kelirikkoajan liikenteeseen sopivien alusten 15338: sistön piirissä kuitenkin edelleen väkirikkaita puuttuminen. Yksityisten yrittäjien taholla, 15339: alueita, joiden ainoana kulkuyhteytenä on nimenomaan Saimaan vesistön piirissä, on 15340: vesitie. Voidaankin katsoa, että näiden aluei- kuitenkin vireillä suunnitelmia niiden hank- 15341: den laiva- ja moottoriveneyhteydet vastaavat kimiseksi, mutta yritysten esteenä on ollut 15342: valtion mantereella ylläpitämiä yleisiä teitä. pääomien ja lähinnä luotonsaantimahdolli- 15343: Sekä matkailu- että paikallisliikennettä suuksien puuttuminen. 15344: palveleva laivaliikenne on joutunut toimi- Vireillä olevat suunnitelmat sekä matkailu- 15345: maan erittäin suurissa taloudellisissa vai- että paikallisliikenteen elvyttämiseksi sisä- 15346: keuksissa ja lähes kaikkien laivaliikenneyh- vesistöissä eivät verrattuna esimerkiksi maan- 15347: tiöiden toiminta on ollut tappiollista. V al- tieverkostomme laajamittaiseen uudistami- 15348: tiovallan onkin ollut tuettava suoranaisilla seen vaadi huomattavia varoja. Toteutet- 15349: avustuksilla laivayhtiöitä, jotta niiden toi- tuina ne kuitenkin tuottaisivat suoranaista 15350: mintaa ei olisi ollut pakko kokonaan lopet- hyötyä kasvaneen matkailuliikenteen tuloina 15351: taa. Avustusta on kuitenkin voitu myöntää ja paikallisliikenteen osalta ne merkitsisivät 15352: vain vuosittaista liikennöimistä varten, mutta tieyhteyksiin rinnastettavien yhteyksien ai- 15353: uudishankintoja ja peruskorjauksia varten kaansaamista pienin kustannuksin. V aitio- 15354: sitä ei ole voitu myöntää. vallan osallistumista näiden suunnitelmien 15355: Jotta laivaliikenne yleensä voisi jatkua ja toteuttamiseen kaivataan vain pitkäaikaisten 15356: vähitellen muodostua kannattavaksi, on lainojen muodossa. 15357: välttämätöntä hankkia uusia, paremmin tar- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 15358: koitustaan vastaavia alustyyppejä ja edel- 15359: leen käyttökelpoisissa aluksissa suorittaa pe- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 15360: ruskorjauksia. Osoituksena siitä elpymisestä, tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar- 15361: mitä uudet tarkoituksenmukaiset alukset ovat kan lisämäärärahan myönnettäväksi 15362: 1828 IV,491. - Sisii.vesiliikenne. 15363: 15364: 15365: pitkäafkaisina halpakorkoisina lainoina niistä syntyneiden lyhytaikaisten epä- 15366: sisävesiliikenteen harjoittajille alusten edullisten luottojen maksamista var- 15367: hankintoja ja peruskorjauksia sekä ten. 15368: Helsingissä 1'5 päivänä syyskuuta 1961. 15369: 15370: Esu Niemelä. V. E. Svinhufvud. 15371: Viljo A. Virtanen. A. F. Airo. 15372: Esa Timonen. Onni Mannila. 15373: Nlilo Nieminen. K. F. Haapasalo. 15374: Mikko Kaarna. Antti J. Rantamaa. 15375: Pentti Pekkarinen. Edvard Pesonen. 15376: Vilho Turunen. 15377: 1829 15378: 15379: IV,492. - Rah.aJ. N: o 322. 15380: 15381: 15382: 15383: 15384: Niemelä ym.: Määrärahan osoittamisesta lisäkuljetusavustuk- 15385: seksi Itä-Suomen saaristoalueen meijereille. 15386: 15387: 15388: E d u s kunnalle. 15389: 15390: Saimaan, Kallaveden ja osaksi Pielisen maidontuotantoalueiden. - Varsinkin syk- 15391: vesistöalueiden meijereiden keräilyalueet poik- syisin järvien jäätyessä ja keväisin jäiden . 15392: keavat oleellisesti muualla maassamme sijait- sulaessa muodostuu vuosittain lähes kuukau- 15393: sevien meijereiden hankinta-alueista. Vesistöt den pituinen kelirikkokausi, jonka aikana 15394: ovat laajat sekä rikkovat maaston sadoilla Itä-Suomen saaristoalueen meijereille tulee 15395: lahdilla ja salmilla. - Maantiet kiertävät vielä huomattavia lisäkustannuksia saariston 15396: laajoja, mutkittelevia vesistöalueita, maantie- maidonkuljetuksen järjestelystä. 15397: verkosto on harva, tiet ovat mäkisiä ja suu- Näiden meijereiden keräily- ja maatalou- 15398: rimmaksi osaksi heikossa kunnossa. den tuotantokustannusten tasoittamiseksi olisi 15399: Viljelmät sijaitsevat tällä alueella järvien valtion varoista varattava 10000000 mk:n 15400: rannoilla ja pitkien välimatkojen päässä toi- määräraha jaettavaksi meijereille lisäkulje- 15401: sistaan. Niiden harva sijainti johtuu maa- tusavustuksena saariston maidonkuljetuksen 15402: talousmaan vähäisyydestä ja siitä johtuu järjestelyyn kelirikkoaikoina. Tämän lisäkul- 15403: myös viljelmien pienuus; meijereihin maitoa jetusavustuksen jaossa huomioitaisiin saaris- 15404: lähettävien viljelijöiden keskimääräinen leh- ton viljelijöille ja meijereille koituvat ylimää- 15405: mäluku on 3. räiset kustannukset kelirikkoaikoina, jotka 15406: Po. vesistöjen alueella on tuhansia saaria, kustannukset maksettaisiin valtion varoista. 15407: joissa on tuhansia viljelmiä, saarien asukas- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme, 15408: luku on yli 10 000. Saarissa olevat viljelijät 15409: saavat pääasiallisen toimeentulonsa maidon että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 15410: tuottamisesta, joten maatalouden harjoitta- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 15411: minen on heille pää- eikä sivuelinkeino, niin- kan määrärahan jaettavaksi Itä-Suo- 15412: kuin ulkosaariston kalastaja-viljelijöille. men saaristoalueen meijereille keli- 15413: Kaikki edellä mainitut seikat vaikuttavat rikkaaikoina saaristosta suoritettavan 15414: siihen, että näiden vesistöjen alueen meije- maidon keräilyn lisäkustannusten ra- 15415: reiden maido:n:kuljetuskustannukoot ovat hoittamiseksi. 15416: huomattavasti korkeammat kuin yhtenäisten 15417: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1961. 15418: 15419: Esu Niemelä. K. F. Haapasalo. 15420: Vilho Turunen. Viljo A. Virtanen. 15421: Pentti Pekkarinen. 15422: 1830 15423: 15424: IV,493. -ltah.aJ. N: o 323. 15425: 15426: 15427: 15428: 15429: Niemi ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelevan nuorison 15430: aSuntokysymyksen selvittämiseksi. 15431: 15432: 15433: E d u s k u n n a 11 e. 15434: 15435: Asuntotarve Suomen opiskelevan nuorison tava komitea, joka selvittäisi tämä.n vaikean 15436: keskuudessa on suuri. Alkavan syysluku- kysymyksen. Mutta se vaatii valtion taholta 15437: kauden aikana on jo ilmaantunut sellaista määrärahan. 15438: .asunnontarvetta, joka olisi kiireellisesti Tämän vuoksi ehdotamme, 15439: järjestettävä. On ilmaantunut asunnon puu- 15440: tetta suuremmissa asuinkeskuksissa, jotka että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 15441: eivät ole voineet tarjota asuntoja niitä tar- tulo- ja menoarvioon 5 {)()() 000 mark- 15442: -vitseville. kaa opiskelevan nuorison asuntokysy- 15443: Tämän vuoksi olisi ryhdyttävä selvitta- myksen selvittämiseksi. 15444: mään tätä kysymystä. Valtion olisi asetet- 15445: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 15446: 15447: Pentti Niemi. Rafael Paasio. 15448: Viljo A. Virtanen. Sylvi Siltanen. 15449: Kustaa. Alanko. Ensio Partanen. 15450: Veikko Helle. Juho Karvonen. 15451: Arvo Tuominen. Varma K. Turunen. 15452: 1831 15453: 15454: IV,494.- Rah.al. N:o 324.· 15455: 15456: 15457: 15458: N. Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien oi- 15459: kaisu- ja siltatöitä varten Heinolan maalaiskunnan kirkon- 15460: kylässä Sulkavan kosken ylimenopaikalla. 15461: 15462: E d u s k u n n a 11 e. 15463: 15464: Runkotie 5: stä et~kanee Heinolan maalais- 8lpaassa on erittäin ahdas ja vaikea mutka, 15465: kunnan kirkonkylän kohdalta valtion maan- josta tavallinen linja-auto ei pääse !käänty- 15466: tie, jdlm yhdistää runkotien ja Kouvolasta mään sillalle vaikeuksitta. SiHa:n itäpäästä 15467: Jaalan ja :Mäntyharjun kautta Mikkeliin alkaa pitkä ja jyrlrkä Y'lämäki, juka myöskin 15468: suuntautuvan valtion maantien toisiinsa. tekee Hikennöimisen vaikeaJksi. Varsinkin tal- 15469: Tieltä erkanee myöskin ,toinen ti,ehaara, joka vella ja yJeensä liukkaan kelin aikana mäki 15470: suuntautuu Heinolan pitäjän Taipaleen ky- ja silta yhdessä muodostuvat hengenvaaralli- 15471: län kautta Jaalan kirkolle ja edelleen Kou- siksi. 15472: volaan. Nämä molemmat haarat muodostavat Sulkavan kosken ylimen<Ykohta on helposti 15473: suorimman ja eniten käytetyn kutkureitin . järjestettävissä suurenikin Hikenteen vaati- 15474: Heinolasta MäntyharjUJlle ja sen takaisiin muksia vastaaval-si. T•ie on vain oikaistava 15475: kuntiin sekä Heinolasta Jaalaan ja sen toisesta kohdasta k<JSfuen yli ja ylimenokoh- 15476: kautta Lappeenrantaan, Kouvolaan ja koko taan rakennettava j,atkuvasti lisääntyvän lii- 15477: laajaan Kymenlaa!ksoon. Niinpä näille teille kenteen va~timuksia vastaava silta. Mikkelin 15478: onkin muodostunut erittäin vilkas liikenne, tie- ja vesirakennuspiirin toimesta on jo sil- 15479: mm. useita linja..,autovuoroja päivittäin lii- lan ja oikaisun rakenmmisesta tehty suun- 15480: kennöi kummalla!kin •tJi,ehaaralla. Tiet suun- nitelma, jonka kustannusarvio on 43 000 000 15481: tautuvat myöskin laajojen metsäalueiden mk. Myöskin vesistötutikimus on jo loppuun 15482: halki, joten ne muodostavat tärkeän puuta- saatettu tieoikaisun ja siLlan osalta, joten 15483: varan lrnljetusväylän. Kun näihin teihin senikään puolesta ei ole enää esteitä olemassa. 15484: liittyy vielä useita vHldmasti liikennöityjä Tie- ja vesirakennushallitus on•kin eihdotta- 15485: kyläteitä, jonka lähiad.koina siirtyvät paikal- nut valtion :tulo- ja menoarvioon v:lle 1962 15486: Hsteinä valtiolle, niin voi helposti todeta, otettavaksi 25 000 000 mk tieoikaisun ja sil- 15487: miten tärkeiiksi Eikenteellisesti nämä molem- lan rakennustöitä varten. Määräraha on kui- 15488: mat tien haarat ovat muodostuneet. tenkin jäänyt menoarvioon ottamatta. 15489: Kummallakin tiellä niinkuin myös ylei- Kun Sulkavan kasken ylimenokohdan 15490: sellä tieosuudella on aikaisemmin suoritettu ,pullonkaula" on saatava poistetuksi ja yli- 15491: huomattavi.a oikaisuja ja parannuksia, mutta kulku turvalliseksi, niin tieoikaisun ja sillan 15492: vielä on eräitä sangen vai!keita kohtia oiko- rakentamiseen on ryhdyttävä kiireellisesti. 15493: matta. Erityisesti molempien teiden yhtei- Sen vuoksi ehdotamme, 15494: sellä osuudella, Heinolan maalaiskunnan kir- 15495: konkylässä sijaitseva Sulil.mvan kosken yli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 15496: menokohta on vaikein ja muodostaa suoras- tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mark- 15497: taan hengenvaarallisen ,pu1lonkaulan". Kos- kaa rnacmtien oikaisu- ja siltatöitä var- 15498: ken ylittävä silta on vamlm, heikkorakentei- ten Heinolan maalaiskunnan kirkon- 15499: nen ja niin kapea, että vain ajoneuvo ker- kylässä sijaitsevalla Sulkavan kosken 15500: raHaan sopii kulkemaan sen yli. SiHan län- ylimenopaikalla. 15501: Hel,singissä 14 päivänä <Syyskuuta 1961. 15502: 15503: Niilo Nieminen. A. F. Airo. K. F. Haapasalo. 15504: Veikko Kansikas. V. E. Svinhufvud. Viljo A. Virtanen. 15505: Tauno Kelovesi. Antti J. Rantamaa. Onni Mannila. 15506: 1832 15507: 15508: IV,495.-Rah.al. N:o 325. 15509: 15510: 15511: 15512: 15513: N. Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virasto- 15514: talon rakentamiseksi Rantasalmen kuntaan. 15515: 15516: 15517: E d u s k u n n a ll e. 15518: 15519: Vt:ill.tion virastotalon ra:kentaminen Ran- Kun mielestämme valtion virastoille on saa- 15520: tasalmen kuntaan on erittäin tarpeellinen ja tava riittävät toimintaedellytykset, joita Ran- 15521: kiireellinen toimenpide poistamaan niitä vai- tasalmella ei ole, niin edellä olevaan ja v: n 15522: keuksia ja hankaluuksia, jotka nykyisin suu- 1960 valtiopäiville jätetyn toivomusaloitteen 15523: resti haittaavat siellä toimivien valtion viras- n: o 33 perusteluihin viitaten ehdotamme, 15524: tojen työskentelyä. Valtionpuhelin, posti ja 15525: lennätin, käräjähuoneet, pidätettyjen säily- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 15526: tystilat, nimismiehen kanslia ja verotoimisto tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark- 15527: ovat sijoitetut erittäin ahtaisiin ja tarkoituk- kaa rakennustöiden aloittamista var- 15528: siin sopimaUomiin vuokratiloihin. Poliisivar- ten valtion virastotalon aikaansaami- 15529: tiokonttori puuttuu kokonaan, koska ei ole seksi Rantasalmen kuntaan. 15530: tarpeellisia huonetiloja saatavissa. 15531: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 15532: 15533: Niilo Nieminen. Hugo Manninen. 15534: Toivo Niiranen. Antti J. Rantamaa. 15535: A. F. Airo. Veikko Rytkönen. 15536: K. F. HaapMalo. 15537: 1833 15538: 15539: IV,496. - Ra.h.aJ. N: o 326. 15540: 15541: 15542: 15543: 15544: N. NiemiBen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus- 15545: tuksiksi maatalouskoneiden hankkimiseksi pienviljelijäväes- 15546: tölZe. 15547: 15548: 15549: Eduskunnalle. 15550: 15551: Ha:llitus ehdottaa v: n 1962 tulo- ja meno- 1960 valtiopäiville jätetyn raha-asia-aloitteen 15552: arvioesityksessään avustuksiksi maatalousko- n: o 279 perusteluihin ehdotamme, 15553: neiden hankkimiseksi pienviljelijäväestölle 15554: vain 38 802 000 mk:n määrärahaa, mikä ai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 15555: kaisempien vuosien kokemusten perusteella tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV luvun 15556: on aivan riittämätön. Kun kuitenkin valtion 22 monwntille lisäyksenä 61198 000 15557: avustusten turvin maatalouskoneiden hankki- markkaa avustuksiksi maatalouskonei- 15558: minen pienviljelmille nykyistä suuremmassa den hankkimista varten pienviljelijä- 15559: määrässä on tarpeellista, niin viitaten v: n väestölle. 15560: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 15561: 15562: Niilo Nieminen. Toivo Friman. 15563: Toivo Nliran.en. Eemeli Lakkala. 15564: Matti Meriläinen. Aarne Pul!kkin.en. 15565: Aleksi Kiviaho. Veikko Rytkönen. 15566: Siiri Lehmonen. Usko Seppi. 15567: Pertti Rapio. 15568: 15569: 15570: 15571: 15572: 46 E 706/61 15573: 1834 15574: 15575: IV,497.- Rah.al. N:o 327. 15576: 15577: 15578: 15579: V. Nieminen ym..: Määräraltan osoittamisesta avustuslainaksi 15580: Metsäpuiden rodunjalostussäätiölle. 15581: 15582: 15583: Eduskunnalle. 15584: 15585: Metsänhoitomme keskeisenä tehtävänä on odotettavissa erittäin hyvä siemensato, jonka 15586: metsäteollisuutemme nyt laajetessa ja puun veroisen uusiutuminen lähivuosina on erit- 15587: tarpeen tuntuvasti kasvaessa kohottaa met- täin epävarmaa. Näistä metsiköistä arvioi- 15588: siemme puun tuottoa, mihin onkin suuret daan nyt saatavan 1000-1500 kg männyn- 15589: mahdollisuudet erikoisesti metsänviljelyn siementä, joista voidaan kasvattaa noin 100 15590: avulla. Metsäpuiden jalostus on eräs uusim- milj. tainta. Kun nimenomaan rodullisesti 15591: pia ja tehokkaimpia metsänvilje>lyn keinoja. hyvästä männyn taimitarhasiemenestä on 15592: Itse asiassa perintötekijöiltään korkealaatui- huutava puute - sitä ei ole tällä hetkellä 15593: sen metsäpuiden siemenen käyttö metsänvil- yhtään varastossa edes ensi kevään kylvöjä 15594: jelyksissä on laajimmin vaikuttavia ja talou- varten, olisi ehdottomasti kerättävä talteen 15595: dellisesti helpoimmin sovellettavia keinoja plusmetsiemme tämän hetken poikkeukselli- 15596: metsän tuoton kohottamiseksi ja sen tuottei- sen runsas siemensato. 15597: den laadun parantamiseksi, kuten F AO: n Laajan keräyksen järjestämiseen on siten 15598: Roomassa 1957 pidetty konferenssi totesi. olemassa hyvät biologiset edellytykset ja sää- 15599: Metsäpuiden rodunjalostussäätiön tehtä- tiöllä on keräyksen järjestämiseksi täysin 15600: vänä on sääntöjen mukaan huolehtia siitä, ajanmukaiset teknilliset menetelmät. Keräys- 15601: että rodullisesti hyviä siemeniä ja taimia on kalustoa on hankittu riittävästi maahan ja 15602: saatavissa metsänvil.jelyä varten. Säätiö on ammattitaitoista työnjohtoa on käytettävissä. 15603: valinnut rodullisesti arvokkaan taimitarha- Kun Metsäpuiden rodunjalostussäätiöllä 15604: siemenen hankintaa varten eri puolilta maata oman budjettinsa puitteissa ei ole minkään- 15605: noin 2 500 ha ns. plusmetsiä, ja pitänyt laisia mahdollisuuksia suorittaa riittävässä 15606: huolta siitä, että niitä käsitellään oikein sie- mittakaavassa siemenen keräystä plusmet- 15607: menen tuottoa silmällä pitäen. Näistä plus- sistä, ja ottamalla huomioon tämän toimin- 15608: metsistä on säätiö kerännyt usean vuoden nan yleishyödyllinen luonne, olisi luonnol- 15609: aikana yhteensä noin 1 500 kg kuusen- ja lista, että sen kustannukset huomattavalta 15610: männynsiementä, joista modernia taimitarha- osaltaan saataisiin valtion varoista. 15611: tekniikkaa käyttäen saadaan noin 100 milj. Edellä esitettyyn perustuen allekirjoitta- 15612: rodullisesti hyvää tainta lähes 50 000 ha:n neet kunnioittaen ehdottavat, 15613: metsänviljelysalalle. 15614: Siemenen keräys plusmetsistä tapahtuu että Bd1tskunta ottaisi vuoden 1962 15615: pystykeräyksenä siten, että kerääjät kiipeä- tulo- .ia menoarvioon 19 Pl. II lu- 15616: vät etukäteen valittujen puiden latvukseen vun 20 momenUlle lisäyksenä 25 mil- 15617: ja keräävät kävyt. Työ tapahtuu pääasiassa joonan markan määrärahan korotto- 15618: urakkatyönä. Siemenen omakustannushin- mana ja vakuudettomana lainana M et- 15619: naksi on arvioitu aikaisempien kokemusten säpuiden rodunjalostussäätiölle rodul- 15620: mukaan noin 18 000 mk kg, mikä kustannus lisesti arvokkaan taimitarhasiemenen 15621: tainta kohti laskettuna on 20 penniä. keräykseen plusmetsistä. 15622: Talvikautena 1961-62 on plusmänniköissä 15623: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 15624: 15625: Väinö E. Nieminen. Martti Salminen. Mauri Seppä. 15626: R. Hallberg. Mikko Asunta. Atte Pakkanen. 15627: 1835 15628: 15629: :W,498.-Rah.al. N:o 828. 15630: 15631: 15632: 15633: 15634: V. Nieminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus- 15635: tukseksi Metsäpuiden rodunjalostussäätiölle. 15636: 15637: 15638: E d u s k u n n a ll e. 15639: 15640: Maatalousministerille 27. 1. 1961 jättämäs- taimia Vanajan metsänjalostusasemalla ja 15641: sään mietinnössä metsätalouden suunnittelu- taimitarhoissaan. Säätiö on kehittänyt tai- 15642: komitea ehdottaa tehostettuja toimenpiteitä mien kasvatustekniikkaa, kasvullista lisää- 15643: puuntuotannon lisäämiseksi. Metsänhoito- mistä sekä eri jalostusmenetelmiä. Lisäksi 15644: ohjelma vv. 1963-72 käsittää mm. metsän- on säätiö suorittanut varsin 1aajaa valistus- 15645: viljeltyä 122 000 ha, mrkä on miltei kaksin- työtä esitelmien, kirjoitusten ja elokuvien 15646: kertainen v:n 1959 saavutukseen verrattuna. avulla. 15647: Sen toteut1Jarrninen merkitsee n. 160 milj. Lukuisat ulkomailla saadut koe- ja tutki- 15648: taimen vuotuista tarvetta eli noin kolme ker- mustulokset viittaavat voimakkaasti siihen, 15649: taa enemmän kuin mitä v. 1959 taimia istu- että metsäpuiden risteytysjalostus tuottaisi 15650: tettiin. Taimien tuotantoa olisi komitean taloudellisesti hyvin merkittäviä tuloksia. 15651: mielestä viipymättä lisättävä yllä mainittuun On ilmeistä, että havupuiden risteytysjalos- 15652: määrään. Komitea alleviivaa, että laadittu tuksen lykkääminen tuonnemmaksi on suurta 15653: ohjelma on lähiajan metsänhoidollisen toi- tuhlausta Suomen kaltaisessa metsätalous- 15654: minnan vähimmäisvaatimus maassamme ja maassa. 15655: pitää välttämättömänä, että luodaan edelly- Metsäpuiden rodunjalostussäätiö on toimi- 15656: tykset sen toteuttamiselle. nut toistaiseksi pääasiassa yksityisten lahjoi- 15657: Komitea ehdottaa mietinnössään myös met- tusvarojen ja oman taimitarhatoimintansa 15658: säpuiden rodunjalostuksen tehostamista. tulosten turvin. Vv. 1958-1961 on säätiö 15659: Metsäpuiden rodunjalostus onkin eräs te- saanut budjettivaroista 8 milj. mk:n avus- 15660: hokkaimpia metsänviljelyn keinoja. Perintö- tuksen vuosittain. Valtiolta saatu apu on 15661: tekijöiltään korkealaatuisen metsäpuiden sie- ollut ratkaisevan tärkeä säätiön jalostus- 15662: menen käyttö metsänviljelyksessä on laajim- työlle, sillä sen avulla säätiö on aloittanut 15663: min vaikuttavia ja taloudellisesti helpoim- ja kehittänyt korkealuokkaisen siemen- ja 15664: min sovellettavia keinoja metsän tuoton ko- taimituotannon käytännön metsänviljelyksiä 15665: hottamiseksi ja sen tuotteiden laadun paran- varten. Metsänjalostustyön ja sen tarpeen 15666: tamiseksi. nopeasti laajennuttua ei 8 milj. m'k:n avus- 15667: Metsäpuiden rodunjalostussäätiön tehtä- tus kuitenkaan enää turvaa tämän jo hyviä 15668: Yänä on huolehtia siitä, että rodullisesti hyviä tuloksia tuottaneen yleishyödyllisen toimin- 15669: siemeniä ja taimia on saatavissa yhä laa- nan tyydyttävää jatkumista ja kehittymistä. 15670: jenevaa metsänviljelyä varten. Säätiö on 15671: valinnut maan kaikista osista 2 652 plus- Lienee katsottava oikeaksi, että valtio ylei- 15672: puuta jalostustyön perusaineistoksi, valinnut sillä varoilla tukee riittävästi metsäpuiden 15673: n. 2 500 ha plusmetsikköjä rodullisesti arvok- jalostustyötä, kuten tapahtuu muun kasvin- 15674: kaan siemenen keräystä varten, aloittanut jalostuksen ja kotieläinjalostuksen kohdalla. 15675: noin 400 ha:n Siemenviljelysten perustami- Edellä esitettyyn perustuen allekirjoitta- 15676: sen maamme metsäpuiden korkealuokkaisen neet kunnioittaen esittävät, 15677: siementarpeen jatkuvaksi tyydyttämiseksi, 15678: kerännyt siementä plusmetsiköistä ja kas- että Eduskunta korottaisi vuoden 15679: vattanut jo merkittäviä määriä hyvärotuisia 1962 tulo- ja menoarvioon 11 Pl. 15680: 1836 IV,498. - Metsäpuiden rodunjalostus. 15681: 15682: 15683: XVIII luvussa ehdotetun 8 miljoonan kalla rodullisesti arvokkaiden sieme- 15684: markan avustuksen Metsäpuiden ro- nien ja taimien tuottamiseksi käytän- 15685: dunjalostussäätiölle 8 m~"ljoonalla mar- nön metsänviljelyä varten. 15686: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 15687: 15688: Väinö E. Nieminen. R. Hallberg. Mauri Seppä. 15689: Martti Salminen. Mikko Asunta. Atte Pakkanen. 15690: 1837 15691: 15692: IV,499. -Rah.al. N:o 329. 15693: 15694: 15695: 15696: 15697: V. Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta sisävesistöjemme 15698: kanavointikysymyksen tutkimiseksi koko laajuudessaan. 15699: 15700: 15701: E d u s k u n n a 11 e. 15702: 15703: Maamme sisävesistöj,en korkeustaso on v:an kautta nostaisi kustannuksia niin, ettei- 15704: siinä määrin yhdenmukainen monissa suu- vät kuljetukset siir.tyisi pois maanteiltä tai 15705: rimmissa järvissämme, ·että vesistöjä kana- rautateiltä eikä toimenpiteenä siten olisi mer- 15706: villa yhdistäen on niitä voitu käyttää lii- kitystä tällä alueella uuden teollisuuden muo- 15707: ikennöimisteinä. Sailmaan !kanavan sulkeudut- dostumiseLle. Saima·an vesistössä hyöty ra- 15708: tua muuttui SaimaJan vesistön sisävesilii- joittuisi lähinnä vesistön latvaosiin, missä 15709: kenne oleellisesti. Muissakin V'esistöissä raskaan kuljetuksen tarvetta on vähettnmän. 15710: maantie- ja rautatieliikenne on huOiffiatta- Jos siis pyritään käyttämään hyödyksi sisä- 15711: vasti muuttanut V1esiliikienteen asemaa. Tämä vesistöjemme yhdenmukaåsta korkeustasoa ja 15712: muutos on aiheutta111ut sen, että uusi teolli- tehdään mahdolliseksi myös pääsy mereen, 15713: suus samoin kuin teollisuuden laajennukset on mereen j6htavan :kanavan sijainnin ol- 15714: pyritään sijoittamaan 11annikolle. Järvireit- tava sellainen, että myös Päijänteen vesis- 15715: tiemme yhdistämisellä mereen V'O:iJsi olla teol- tössä voidaan sitä käyttää hyödyksi. Olisi 15716: lisuuden muodostumista edistävä merkitys sen vuoksi tutkittaV'a, mitä mahdoilisuuksia 15717: kaukana rannikolla ol1evilla alueilla erityi- on täl1aisen vesitien iöy:tämiseksi. Edellä 15718: sesti sel:laisen teollisuuden suhteen, missä tar- oleva:an viitaten esitäimme kunnioittaen, 15719: vitaan raSkaita kuljetuksia. Ul'lwmailla on 15720: myös malminikuljeturosessa k!iinnitetty vesi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 15721: kuljetuksiin huomiota. tulo- .fa menoarvioon 20 m'lljoonan 15722: Kun nyt on esi.J.lä kysymys Saimaan ka- markan määrärahan sisävesistöjemme 15723: navan uudelleen kunnostamisesta, on tällöin kanavointikysymyksen tutkimiseksi ko- 15724: huomattava, että Saimaan kanavan sijainti ko laajuudessaan ja erityisesti silmäl- 15725: ei tulisi muuttamaan tilannetta muissa kuin läpitäen sitä, että voitaisiin saada ta- 15726: Saimoon v:esistössä. Esimerkiksi Päijänteen loudellinen kanavatiheys mereen myös 15727: vesistössä vesimatkan pituus Saimaan kana- Päijänteen vesistöstä. 15728: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 15729: 15730: Väinö E. Nieminen. Onni Mannila. 15731: Saara Forsius. Edvard Pesonen. 15732: 1838 15733: 15734: IV,500.- Rah.al. N:o 330. 15735: 15736: 15737: 15738: 15739: Niiranen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun kaupun- 15740: kiin suunnitellun postiautovarikon rakennustöiden aloitta- 15741: miseksi. 15742: 15743: 15744: E d u s k u n n a ll e. 15745: 15746: Joensuun kaupunki on koko Pohjois-Kar- litus onkin ryhtynyt toimenpiteisiin tilan- 15747: jalaan ja ympärlistöön suuntautuvan huo- teen korjaamiseksi. Tarkoitusta varten on 15748: mattavan postiautoliikenteen keskuspaikka. hankittu 14 754 m2:n suuruinen :tontti. Va- 15749: Autokannan tarkoituksenmukaisen huollon rikkorakennusta varten, joka posti- ja lennä- 15750: aikaansaamiseksi on virei'llä hanke postiauto- .tinhallituksen kiireellisyysjärjestyksessä on 15751: varikon rakentamiseksi sinne. Erään aikai- toisella lbil.a:lla, ovat piirustukset paraikaa 15752: semman toivomusaJ.oitteen johdosta anta- Jaadittavina rakennush·allituksessa. Piirus- 15753: mansa mietinnön perusteluissa on kuikulai- tusten vaLmistumista on joudutettava ja tar- 15754: tosvaliokunta lausunut mm. seuraavaa: koitukseen käytettävälle menomomentille saa- 15755: ,Posti- ja lennätinhallituksen taho.lta saa- tava riittävä määräraha." 15756: dun selvityksen mukaan Joensuun autovari- Tiettävästi piirustukset samoin kuin kus- 15757: kon käytössä olevassa kiinteistössä käyttö- tannusarviokin on sen jälkeen [aadittu. 15758: tilat ovat kehnot ja vähäiset. Sosi·waHset ti- EdeHä esitetyn perusteella ehdotamme, 15759: lat ovat riittämättömät ja asetuksen vastai- 15760: set. Autojen pesumahdollisuuksia ei ole. Pi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 15761: hamaa on liikenteelie ja polttoainejaJkelulle tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun 15762: riittämätön. Kun autoja on 64 ja ajokilo- 33 momentille lisäyksenä 50 000 000 15763: metrimäärä on kuukaudessa n. 130 000 km, markkaa Joensuun kaupunkiin suun- 15764: uuden autovarikon tulisi olla kuutiotilavuu- nitell1tn postiautovarikon rakennustöi- 15765: deltwan n. 30 000 m3. Posti- ja lennätinhal- den aloittamiseksi. 15766: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 15767: 15768: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka. 15769: 1839 15770: 15771: IV,501. - Rah.al. N: o 331. 15772: 15773: 15774: 15775: 15776: Niiranen ym. : Määrärahan osoittamisesta V altimon vesistön 15777: perkaustöiden aloittamiseksi. 15778: 15779: 15780: E d u s k u n n a 11 e. 15781: 15782: Nurmeksen maalaiskunnan ja Valtimon kea parantaisi maatalouden harjoittamis- ja 15783: kuntien alueilla sijaitsee tulva-altis Valtimon viljelysalueen laajentamis- samoin kuin met- 15784: vesistö. Sen ranta-alueilla on useita satoja sien tuoton lisääntymismahdollisuuksia. 15785: hehtaareja veden vaivaamaa peltoa sekä li- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen 15786: säksi runsaasti viljelyskelpoista ja metsä- ehdotamme, 15787: maata. Pohjois-Karjalan maanviljelysinsinöö- 15788: ripiirin toimesta on tehty suunnitelma vesis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 15789: tön laskemiseksi tarpeellisen perkaushank- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 15790: keen toteuttamiseksi, mikä avaisi seudulle kan määrärahan V altimon vesistön 15791: tarpeellisia työtilaisuuksia sekä ennen kaik- perkaustöiden aloittamiseksi. 15792: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 15793: 15794: Toivo Niiranen. Ale Holopainen. Pauli Puhakka. 15795: 1840 15796: 15797: IV,502.-Rah.al. N:o 332. 15798: 15799: 15800: 15801: 15802: Niiranen ym..: Määrärahan osoittamisesta Polvijärven kun- 15803: taan SU'Iif,nnitellun valtion virastotalon rakentamiseksi. 15804: 15805: 15806: Eduskunnalle. 15807: 15808: Valtion eri laitosten huonetarpeen tyydyt- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 15809: tämiseksi olisi Polvijärven kuntaan raken- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun 15810: nettava virastotalo. Hankkeen, josta suun- 74 momentin b) kohtaan lisäyksenä 15811: nitelmat lienevät jo valmiina ja jota asian- 50 000 000 markan määrärahan käy- 15812: omainen kunta on ehdottanut valtion työ- tettäväksi Polvijärven kuntaan suun- 15813: kohteeksi, toteuttaminen olisi ajankohtainen nitellun valtion virastotalon rakenta- 15814: myös työtilaisuuksien aikaansaamiseksi. mista varten. 15815: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 15816: kunnioittaen, 15817: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 15818: 15819: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka. 15820: 1841 15821: 15822: IV,503. -Rah.al. N:o 333. 15823: 15824: 15825: 15826: 15827: Niiranen ym.. : Määrärahan osoittamisesta Oram1ahden luhta. 15828: ja ranta-alueen kuivatussuunnitelman toteuttamiseksi. 15829: 15830: 15831: Eduskunnalle. 15832: 15833: Rääkkylän kunnan alueella sijaitsevan Hankkeen toteuttaminen olisi merkityksel· 15834: Oravilahden luhta. ja ranta-alueen kuivatta. linen seudun maatalouden ja työllisyystilan· 15835: miseksi on laadittu ensimmäinen suunnitelma teen parantamisen kannalta. Näiden seikko· 15836: jo v:n 1930 jälkeen. Hankkeen toteuttami- jen vuoksi mm. Rääkkylän kunta toivoo kui. 15837: nen lienee estynyt silloin sotien johdosta. vatussuunniltelman kiireellistä toteuttamista. 15838: Kuluvan vuoden aikana on hankkeen to· Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun· 15839: teuttamiseksi laadittu uusi suunnitelma, nioittaen, 15840: jonka osakkaat ovat hyväksyneet 4. 9. 1961 15841: pidetyssä kokouksessa. Suunnitelman mukaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 15842: voitaisiin pengertämällä aikaansaada 920 tulo- ja menoarvioon 180 000 000 mar. 15843: ha:n suuruinen hyötyalue, josta viljelys. kan määrärahan Rääkkylän kunnassa 15844: kelpoista maata 730 ha. Se merkitsisi 12 %: n sijaitsevan Oravilahden luhta. ja ran· 15845: lisäystä Rääkkylän kunnan alueella olevaan ta-alueen kuivatussuunnitelman toteut. 15846: nykyiseen peltopinta-alaan. Hankkeen to. tamiseksi. 15847: teuttamiskustannukset on arvioitu 180 milj. 15848: mk:ksi. 15849: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 15850: 15851: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka. 15852: 15853: 15854: 15855: 15856: 47 E 706/61 15857: 1842 15858: 15859: IV,504.- Ra.h.al N: o 334. 15860: 15861: 15862: 15863: 15864: Niiranen ym.: Määrärahan Qsoittamisesta Juuan kuntaan 15865: suunnitellun valtion virastotalon rakentamiseksi. 15866: 15867: 15868: Eduskunnalle. 15869: 15870: Valtion eri laitosten huonetarpeen tyy- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 15871: dyttämiseksi olisi Juuan kuntaan rakennet- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun 15872: tava virastotalo. Hankkeen, joota suunnitel- 74 momentin b) kohtaan lisäyksenä 15873: mat lienevät jo valmiina ja jota asianomai- 50 000 000 markan määrärahan Juuan 15874: nen kunta on ehdottanut valtion työkoh- kuntaan suunnitellun valtion virasto- 15875: teeksi, toteuttaminen olisi ajankohtainen talon rakennustöiden aloittamista var- 15876: myös työtHaisuuksien rturva81Illiseiksi. ten. 15877: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 15878: nioittaen, 15879: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 15880: 15881: Toivo Niiranen. Pa.uli Puhakka. 15882: 1843 15883: 15884: IV,505.- Rah.aJ. N:o 335. 15885: 15886: 15887: 15888: 15889: Nöra.nen ym.: Määrärahan osoittamisesta puoliselluloosateh- 15890: taan rakenn'!Utöiden aloittamiseksi Pohjois-Karjalaan. 15891: 15892: 15893: Eduskunnalle. 15894: 15895: Eduskunta myönsi valtion kuluvan vuoden mahdollisuuden sietämätöntä lykkäämistä 15896: tulo- ja menoarvioon 850 751400 mk:n :mää- tuntemattomuuteen. Samalla jäisi toteutta- 15897: rärahan Enso-Gutzeit Oy:n osakepääoman matta jo varmana pidetty ja erittäin kipeästi 15898: korottamiseksi Uimaharjuun suunnitellun tarpeellinen n. 2 000 uuden työpaikan saanti. 15899: puoliselluloosatehtaan rakennustöiden alkura- Olemme sitä mieltä, että näin ei saisi tapah- 15900: hoitusta varten. Enso-Gutzeit Oy:n hallinto- tua, vaan Pankakosken tehtaan laajentami- 15901: neuvosto on kuitenkin 21. 6. 1961 pitämäs- sen ja tuotannon monipuolistamisen ohella 15902: sään kokouksessa päättänyt iaajentaa ja mo- eduskunnan edellyttämä uuden puoliselluloo- 15903: nipuolistaa yhtiön omistamaa Pankakosken satehtaan rakennushanke olisi myös kiireelli- 15904: tehdasta käyttäen tähän tarkoitukseen myös sesti toteutettava. Siten saisivat ratkaisunsa 15905: eduskunnan myöntämät em. varat. V: n 1962 Pohjois-Karjalan keski- ja eteläosien puuta- 15906: tulo- ja menoarvioesityksessään hallitus eh- varan menekki- ja uusien työpaikkojen ai- 15907: dottaa tämän menettelyn eduskunnan vahvis- kaansaantikysymykset. 15908: tettavaksi. Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen 15909: Merkiten tyydytyksellä toimenpiteet Pan- ehdotamme, 15910: kakosken tehtaan laajentamiseksi ja moni- 15911: puolistamiseksi on kuitenkin todettava edus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 15912: kunnan myöntäessään em. määrärahan edel- tulo- ja menoarvioon 500 000 000 mar- 15913: lyttäneen kokonaan uuden tehtaan rakenta- kan määrärahan valtioneuvoston mää- 15914: mista Uimaharjuun. Nyt hallituksen ehdot- räämällä tavalla käytettäväksi puoli- 15915: tarua menettely merkitsisi tästä luopumista selluloosatehtaan rakennustöiden aloit- 15916: sekä Pohjois-Karjalan keski- ja eteläosille tamiseksi Pohjois-Karjalaan. 15917: erittäin tärkeän koivu- ja ohutpuun käyttö- 15918: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 15919: 15920: Toivo Niiranen. Y. Enne. 15921: Pauli Puhakka. Eino Tainio. 15922: 1844 15923: 15924: IV,506. - Ra.h.al. N: o 336. 15925: 15926: 15927: 15928: 15929: Niskala ym.: Määrärahan osoittamisesta Peltovuoman-Raat- 15930: tamaan tien rakentamiseen. 15931: 15932: 15933: Eduskunnalle. 15934: 15935: Tieverkoston kehitys on ollut sodan jäl- huomattavan lisän liikenteeseen, joka suun- 15936: keisenä aikana erittäin valtava. Siitä kehi- tautuu myös Keski-Lappiin, joten yllämai- 15937: tyksestä on myös Lapin lääni saanut osansa. nittu tie Peltovuoma-Ketomella-Ylikyrö- 15938: Uusia teitä on rakennettu kautta koko lää- Raattamaa olisi kiireellisesti valmistettava. 15939: nin. Kumminkin on vielä alueita, jotka ovat Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- 15940: vailla liikennekelpoista tieyhteyttä. nioittaen, 15941: Sellainen alue on Ounasjokivarren yläosa, 15942: Enontekiön Peltovuoman kylästä Ketomellan että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 15943: - Ylikyrön kautta Raattamaa:han suunniteLtu tulo- ja menoarvioon 25 mt'ljoonan 15944: tieyhteys. Tietä on osittain rakennettu, mutta markan määrärahan Peltovuoman- 15945: ei vielä kulkukelpoiseksi. Kun Hetan-Kau- Ketomellan- Ylikyrön- Raattamaan 15946: tokeinon tie lähiaikoina valmistuu, se antaa tien rakentamiseksi. 15947: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 15948: 15949: M&rkus Niskala. Erkki Koivisto. Hannes Paaso. 15950: 1845 15951: 15952: IV,507.-Ra.h.al. N:o 337. 15953: 15954: 15955: 15956: 15957: Niskal!a. ym.: Määrärahan osoittamisesta Simon kunnan Pö- 15958: miön asutusalueen ja Kemin maalaiskunnan Palovaaran 15959: asutusalueen yhdystien suunnitelmien tekemistä varten. 15960: 15961: 15962: E d u s k u n n a ll e. 15963: 15964: Simon kunnan Pömiön ja Kemin maalais- kulku- ja puutavaran kuljetustienä asutuksen 15965: kunnan Palovaaran asutusalueen tien raken- tarpeiden ohella. 15966: taminen avaisi uusia asuttamismahdollisuuk- Sen vuoksi olisi tärkeä, että vielä tutki- 15967: sia samalla kun se palvelisi yleistä liikennettä maton osa edellä mainitulla tiesuunnalla tut- 15968: tärkeänä puutavaran kuljetus- ja kautta- kittaisiin. 15969: kulkutienä. Suunnitellun tien kokonaispituus Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 15970: on 17 km. Siitä on jo tutkittu 3 km Yli- nioittaen, 15971: talosta Kivalo-ojan vartta Koivurovan etelä- 15972: päähän. Jo tutkitulla alueella on asutustiloja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 15973: ja useita tilojen hakijoita odottamassa tilojen tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan 15974: saantia. Tien vaikutuspiirissä ovat hyvät määrärahan Simon kunnan Pömiön 15975: viljelysmaat. Suunnan tutkiminen ja tien asutusalueen ja Kemin maalaiskunnan 15976: rakenteille saaminen olisi erittäin tarpeelli- Palovaaran asutusalueen yhdystien 15977: nen. Kahta liikennekelpoista tietä yhdistä- suunnitelman tekemistä varten. 15978: vänä kulkureittinä se voisi palvella kautta- 15979: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 15980: 15981: Markus Niskala. Hannes Paaso. 15982: 1846 15983: 15984: IV,508.- Rah.al. N: o 338. 15985: 15986: 15987: 15988: 15989: Niskala. ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi eräille 15990: kuntayhtymille ammattikoulu- ja oppilasasuntolaraken- 15991: nusten rakentamiseen. 15992: 15993: 15994: E d u s k u n n a ll e. 15995: 15996: Ammattioppilaitoslain mukaisesti ovat lu- lot verotettavaa kohden maan lreskimäärää 15997: kuisat kunnat varmmeet oppilaspaikkoja ra- alhaisemmat. Senvuoksi olisi kohtuuilista, 15998: kennetuissa tai rakenteill.a olevissa ammatti- että täd.'IOOsille iköyhimmill.e kuntayhtymäin 15999: kouluissa. Useat kunnat ovat jo ennakkoon ammattioppilaitoksille voitaisiin maJksaa ra- 16000: - 'ennen lain voimaantuloa - ryhtyneet kennusavustus jälkikäteen, voimassa olevan 16001: rakentamaan ammattikouluja sekä välttämät- ammattilkasvatuslain (184/58) mukaisesti. 16002: tömiä oppilasasuntoloita. Nämä kunnat, jotka Edel·lä esi!tettyyn viitaten esitämme kunnioit- 16003: välttämättömän tarpeen vaatiessa ovat en- taen, 16004: nakikoon .toimineet, ovat jääneet suurelta 16005: osalta valtionavusta osattomi'ksi tai saaneet että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 16006: vain nim~lisesti vlliltion avustusta ja osan tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan 16007: halpakorlmisena lainana. Suurin osa on ra- markan määrärahan rakennusavustuk- 16008: hoitettu normaalikorkoisilla lainavaroiUa. sen maksamiseksi sellaisille vähävarai- 16009: Sellaiset kuntayhtymät, jotka ovat näin me- sille kuntayhtymille, jotka ovat raken- 16010: netelleet, ovat joutuneet epäedulliseen ase- taneet koulu- ja oppilasasuntolaraken- 16011: maan ja kohtuuttoman rasituksen alaiseksi. nukset ennen nykyisen ammattikasva- 16012: Useat näistä kunnista sijaitsevat ailueella, tuslain voimaantuloa. 16013: jossa veroäyri on korkeiiil ja v:erotettavat tu- 16014: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 16015: 16016: Markus Niskala.. Erkld Koivisto. Ha.nnes Paaso. 16017: 1847 16018: 16019: IV,509.- Ra.h.al. N:o 339. 16020: 16021: 16022: 16023: 16024: NiskaJ.a. ym..: Määräraha~ osoittamisesta valtion ylläpidettäviä 16025: ammattilwuluje• osastoja varten. 16026: 16027: 16028: Ed usk u n nalle. 16029: 16030: Voimassa oleva ammattikasvatuslaki (184/ Jotta tätä mahdollisuutta todella voitaisiin 16031: 58) luo perustan ammattikoulutukselle, mutta käyttää hyväksi ammattikasvatuksen tehos- 16032: sen asettamat edellytykset ammattikasvatuk- tamiseen, olisi näiden valtion ylläpitämien 16033: sen laajuudelle ovat nykyisenä teollistuvana osastojen rahoitus järjestettävä tarkoituksen- 16034: aikana liian alhaiset, ja suuri määrä ammatti- mukaisella tavalla. 16035: kasvatuksen tarpeessa olevia nuoria jää am- Tämä olisi mielestämme mahdollista siten, 16036: mattikoulujen ulkopuolelle. että valtionapumomenteilta 16037: Esimerkiksi Lapin läänin osalta hiljattain 13 Pl. X: 34 Valtion avustukset kunnallis- 16038: suoritettu tutkimus osoittaa, että v. 1960 jäi ten ja yksityisten ammattioppi- 16039: koulujen ulkopuolelle kouluikäisestä nuori- laitosten rakentamiseen 16040: sosta 32 % ja saman tutkimuksen mukaan em. 13 Pl. X: 30 Valtion avustukset ko. ammat- 16041: luku nousee v:een 1964 mennessä 45% :ksi tikoulujen kalustoihin 16042: eli 2 371: een. 13 Pl. X: 26 Valtion avustukset ko. ammat- 16043: Maan teollistamiseksi ja erikoisesti Pohjois- tikoulujen ylläpitoon 16044: Suomen teollisuuden kehittämiseksi valtio on saataisiin maksaa myös ammattikasvatuslain 16045: kiinnittänyt suurta huomiota. Toisaalta ei (184/58) 10 §: n 2 momentin mukaan valtio- 16046: ole kuitenkaan tarpeeksi kiinnitetty huomiota neuvoston päätöksellä perustettujen valtion 16047: riittävän ammattikoulutuksen järjestämiseen. ylläpitämien osastojen menot. 16048: Tässä yhteydessä on jäänyt ehkä huomioi- Edellä sanotun perusteella ehdotamme 16049: matt>a, että köyhillä kunnilla ei ole taloudel- kunnioittaen, 16050: lisia mahdollisuuksia laajentaa ammattikou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 16051: lutusta em. lain edellyttämästä määrästä. tulo- ja menoarvioon 20 m~'ljoonan. 16052: Näin jääkin ainoaksi ratkaisuksi se, että jo markan lsämäärärahan 13 Pl. X luvun. 16053: olemassa oleviin ammattikouluihin, eritoten kohdalle ammattikasvatuslain 10 § :n. 16054: syrjäseuduilla sijaitseviin, olisi perustettava 2 momentin mukaisten. valtioneuvoston. 16055: ammattikasvatuslain (184/58) 10 § :n 2 mo- päätöksellä perustettujen valtion yllä- 16056: mentin edellyttämällä tavalla valtion yllä- pitämien osastojen menojen maksa- 16057: pitämiä opinto-osastoja. mista varten. 16058: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 16059: 16060: Markus Niskala. Olavi Lahtela. 16061: 1848 16062: 16063: IV,510.- Rah.a.L N: o 340. 16064: 16065: 16066: 16067: 16068: Niskala. ym.: Määrärahan osoittamisesta Simojoen pohjois- 16069: puolta Alaniemen lossista Tainijoen tien kautta H osioon 16070: suunnitellun tien rakennustöiden aloittamiseksi. 16071: 16072: 16073: Eduskunnalle. 16074: 16075: Simojoen pohjoispuolinen tie päruttyy Ala- mista. Samoin Ranuan ja Simon ikunnat 16076: niemen iossiin siirtyen siitä joen eteläran- ovat rtlehneet anomuksen tien saamiseksi. Ho- 16077: nalle. Alaniemen ja Tainijoen välisen tie- sioon asti rakennettuna tie yhtyisi siinä jo 16078: suunnoo tutkimusmääräys on TVH:sta hil- rakennettuun :tiehen. Samoin 2 vuotta sit- 16079: jattain annettu. Tie olisi kumminkin suun- ten rakennettu silta yhdistäisi sen eteläran- 16080: niteltaV'a yhtäjaksoisesti Hosioon asti joen nan tiehen. 16081: pohjoispuolella. Siellä on yli 100 vuotta van- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 16082: haa 'asutusta, jonka ikulkuyrhteydet ovat erit- nioittaen, 16083: täin hanJkalat. Maito on kuljetettava yli 16084: joen, mikä keliri'kkoaikoina on ylivoimaisen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 16085: vaikea :tehtävä. Maat ovat asutU'kselle erit- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 16086: täin edulliset ja rumtta:mismahdolHsuuksia kan määrärahan Simojoen pohjois- 16087: kauniilla jokitörmällä on vielä runsa·asti. puolta Alaniemen lossista Tainijoen 16088: Maat ovrut va!tion ja yksityisten omistamia. tien kautta H osioon suunnitellun tien 16089: Metsähaillitus on puoltanut tåen rakenta- rakennustöiden aloittamiseksi. 16090: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 16091: 16092: Markus Niskala.. Hannes Paaso. 16093: 1849 16094: 16095: IV,511. - Fin.mot. N: o 341. 16096: 16097: 16098: 16099: 16100: Nordfors m.fl.: Angående anvisande av anslag för reparatwn 16101: av vägen Kvarnbackar-Helsinge kyrkby-Dickursby- 16102: Haxböle. 16103: 16104: 16105: Till Riksdagen. 16106: 16107: Den del av gamla kungsvägen från Åbo trafikerade vägen ökas ytterligare genom att 16108: till Viborg, viiken löper genom Helsinge landsvägsbron över Kervo å vid Stenkulla 16109: kommun, befinner sig i trafikfarligt skick. är endast 3.9 meter bred och har blivit 16110: Det gäller den 13.9 kilometer långa väg- en farlig trafikfälla. På grund av bilolyckor 16111: sträckan Kvarnbacka-Helsinge kyrkoby- har brons räcken och valv under sommaren 16112: Dickursby-Haxböle. I samma takt som 1961 krävt tre större reparationer. Under 16113: Dickursby med 12 000 invånare och talrika samma tid har 8 trafikolyckor inträffat på 16114: industrianläggningar vuxit till en av de eller i närheten av bron. Enligt polis- 16115: största tätorterna på vår landsbygd har myndigheternas utredningar är trafik- 16116: också trafiken längs denna väg ökat. Trafik- olycksfrekvensen hög på sträckan Helsinge 16117: riikning, som den 26 augusti 1960 företogs, kyrkby-Haxböle beroende på vägbanans 16118: visade på sträckan Dickursby-Helsilnge dåliga skick. 16119: kyrkoby 2 511 motorfordon samt i motsatt Vägbyggnadsmyndigheterna har beräknat 16120: riktning 2 740. Trafikintensiteten på kostnadel'llla för vågbanans reparation tili 16121: sträckan Haxböle-Dickursby var 1 336 cirka 27.8 miljoner mrurk samt för uträtning 16122: under ett dygn. Sedan dess har trafiken, och ombyggn:ad av bron till ca 10 miljoner 16123: speciellt den tunga, ökats avsevärt. mark. 16124: På grund av den starka trafiken kördes Med hänvisnjn.g ti:H vad ovan anförts 16125: under våren 1961 vägen mellan Helsinge och föreslås vördsamt, 16126: K varnbacka sönder så illa att trafikstopp 16127: måste införas. Ä ven under hösten inträffar att Riksdagen i statsförslaget för år 16128: att motorfordon kör fast på vägen. De 1962 för reparatwn av vägen Kvarn- 16129: lokala polismyndigheterna och ortsbefolk- backar-Helsinge kyrkby-Dickursby- 16130: ningen har påpekat att vägen under vår H axböle samt landsvägsbron över 16131: och höst blir oframkomlig för fotgängare. Kervo å vid Stenkulla måtte upptaga 16132: Trafiksvårigheterna längs den livligt ett anslag på 37 800 000 mark. 16133: Helsingfors den 19 september 1961. 16134: 16135: Kurt Nordfors. Victor Procope. 16136: Bertel Lindh. Sven Högström. 16137: 16138: 16139: 16140: 16141: 48 E 706/61 16142: 1850 16143: 16144: IV,5~1. - Rah.al. N: o 341. 16145: Suomennos. 16146: 16147: 16148: 16149: 16150: Nordfors ym..: Määrärahan osoittamisesta Myllymäen- 16151: Helsingin pitäjän kirkonkylän-Tikkurilan-Hakkilan tien 16152: korjaamiseksi. 16153: 16154: 16155: E d u s k u n n a ll e. 16156: 16157: Se osa Turusta Viipuriin johtavasta van- tiellä kasvavat vielä sen takia, että Keravan 16158: hasta valtatiestä, joka kulkee Helsingin pi- joen yli Stenkullan kohdalla johtava maan- 16159: täjän kautta, on liikenteelle vaarallisessa tiesilta on vain 3.9 metrin levyinoo ja muo- 16160: kU!llilossa. Tämä koskee 13.9 kilometrin pi- dostunut vaaralliseksi liikenneloukuksi. Lii- 16161: tuista tieosuutta Myllymäki-Helsingin pi- kenneonnettomuuksien takia ovat sillan kai- 16162: täjän kirkonkylä-Tikkurila-Hakkila. Sa- teet ja holvi kesällä 1961 vaatineet kolme 16163: massa suhtessa kuin Tikkurila 12 000 asuk- suurehkoa korjausta. Samana aikana on ta- 16164: kaineen ja luku:isine teollisuuslaitoksineen pahtunut kahdeksan liikenneonnettomuutta 16165: on kasvanut erääksi maaseutumme suurim- sillalla tai sen lähellä. Poliisiviranomaisten 16166: mista asutuskeskuksista, on myös liikenne selvitysten mukaan johtuu liikenneonnettO- 16167: tällä tiellä lisääntynyt. Elokuun 26 päivänä muuksien suuri lukumäärä tieosuudella Hel- 16168: 1960 toimeenpannussa liikenntJlaskennassa singin pitäjän kirkonkylä-Hakkila ajotien 16169: todettiin osuudella Tikkurila-Helsingin pi- huonosta kunnosta. 16170: täjän kirkonkylä 2 511 moottoriajoneuvoa Tieviranomaiset ovat arvioineet tien kor- 16171: ja vastakkaiseen suuntaan 2 740 moottoriajo- jauskustannukset noin 27.8 miljoonaksi mar- 16172: neuvoa. Liikennetiheys osuudella~ Hakkila- kaksi sekä sillan uudestaan rakentamisesta 16173: Tikkurila oli 1 336 vuorokauden aikana. Sit- johtuvat kustannukset noin 10 miljoonaksi 16174: temmin on liikenne, erityisesti raskas lii- markaksi. 16175: kenne, huomattavasti lisääntynyt. Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet 16176: Vilkkaan liikenteen johdosta ajettiin ke- ehdottavat kunnioittaen, 16177: väällä 1961 Helsingin pitäjän ja Hakkilan 16178: välinen tie niin pahoin rikki, että oli pakko että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 16179: toimeenpanna liikennesulku. Myös syksyllä tulo- ja menoarvioon 37 800 000 mar- 16180: tapahtuu sellaista, että moottoriajoneuvot kan määrärahan Myllymäen-H elsin- 16181: juuttuvat tiehen. Paikalliset poliisiviran- gin pitäjän kirkonkylän-Tikkur~'lan 16182: omaiset ja paikallinen väestö ovat korosta- -Hakkilan tien sekä Keravan joen 16183: neet, että jalankulkijat eivät voi käyttää yli Stenkullan luona johtavan s-t'llan 16184: tietä keväisin ja syksyisin. korjaamista varten. 16185: Liikennevaikeudet vilkkaasti liikennöidyllä 16186: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 16187: 16188: Kurt Nordfors. Victor Procope. 16189: Bertel Lindh. Sven Högström. 16190: 1851 16191: 16192: IV,512.-Rah.al. N:o 342. 16193: 16194: 16195: 16196: 16197: Nordström ym.: Määrärahan osoittamisesta. Kruununkylän 16198: lentokentän parantamiseen. 16199: 16200: 16201: E d u s k u n n a ll e. 16202: 16203: Työllisyystyönä rakennetun Kruununkylän jarrutukseen käytettävä potkuri on alttiimpi 16204: lentokentän pääkiitotien valmistuttua viime irtoavien kivien aiheutta:mille va:hingoille. 16205: vuoden lopulla liikennöitävään kuntoon aloitti Tällaisen uudenadk:aisen lenitokaluston liiken- 16206: Aero Oy Vaasan kautta ja Kar-Air Oy Tam- teeseen ottaminen edellyttääkin pääJkiitotien, 16207: pereen ja Kauha:van k!autta Douglas DC-3 asematason ja niiden välisen yhdystien pin- 16208: kooeilla lentokentälle säännöllisen lentoliiken- nan tiivistämistä ja pintakäsittelyä, jonka 16209: teen 1. 11. 1960 alka:en. Lentoliikenne on kustannukset nousevat saadun tiedon mukaan 16210: osoittautunut elinvoimaiseksi: sekä: paikkojen 18 500 000 mk: aan. 16211: kysyntä odotettua suuremmaksi. Lentoyhtiöi- Kun Kruununkylän kenttä palvelee laajan 16212: den tarkoituksena on ja:tkaa samoja reiotte- Keski-Pohjanmaan talousalueen liikennetar- 16213: jään Ruotsin puolelle Uumajan kentälle. peita:, on sen saatibamista lii!kennekelpoiseksi 16214: Kun sekä Kauhavan ja Vaasan että myös Convair-Metropolitan koneille pidettävä jo 16215: Uumaja:n kentällä on kestopäällysteiset kiito- sinänsä perusteltuna. Siihen nähden että 16216: tiet, yhdystiet ja a:sematasot, joil1e voivat Kruununkylän iken!ttä nykyisessä keskeneräi- 16217: laskeutua myös Convair-Metropolitan koneet, sessä kunnossaan estää, kuten edellä on se- 16218: on yhtiöiden pyrkimyksenä asettaa ko. rei- lostettu, myös Etelä-Pohjanmaan lentoliiken- 16219: tille näitä uudenaikaisia, suurempia, nopeam- neolojen kehittämistä, on asi,alla vielä laaja- 16220: pia ja liikennetaloudellisesti edullisempi a 1 16221: kantoisempi meclcitys. Lellltoliiken:ne palvelee 16222: koneitaan, jotka ;tarjoavat matkustajiUe myös lähinnä teollisuutta ja kauppaa, joiden toi- 16223: suuremmat mu:kavuudet. Nåliden suunlllitel- mintaedellytyksistä koko maakunnan talous- 16224: mien toteuttamisen esteenä on kuitenkin elämän kehittymismahdollisuudet ova:t suu- 16225: Kruununkylän :kenttä, joka ei vielä ole täl- ressa maarm ri~ppuva1sm. Näin ollen on 16226: laisen liikenteen edellyttämässä kunnossa. Kruununkylän keniän param.tamista pidet- 16227: Kruununkylän kentän pääkiitotie, sivu- tävä Keski- ja Ete'lä-Pohjanmaan talouselä- 16228: kiiltotie ja asemataso on alun ailkaen raken- män kannalta eri1täin tarpeellisena. 16229: nettu kestopää1lystämistä sHmälläpitäen. Pää- ~aiken edelläsanotun perusteella esitämme, 16230: kiitotien ja asematason k!antav·an sepeliker- 16231: roksen yläosa on sidottu bitumHiuoksella ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 16232: v: n 1962 menoarvioesitykseen on merkitty tulo- ja menoarvioon 18 500 000 mar- 16233: määräraha myös sivukiitotien pinnan vastaa- kan määrärahan Kruununkylän lento- 16234: vaa käsittelyä varten. Tällainen pinta, josta kentän pääkiitotien, asematason ja 16235: pyörien ja potkurin ilmavirran vaikutuksesta niiden välisen yhdystien pinnan pa- 16236: vielä irtoaa pieniä sepeliraikeita, tarjoaa mah- rantamiseen ja pintakäsittelyyn siten, 16237: dolHsuudet harjoi·ttaa liikennettä Douglas että Kruununkylän liikenteessä voi- 16238: DC-3 hmtokoneilla, mutta ei sen sijaan ns. daan siirtyä käyttämään Convair 16239: nokkapyöräkoneilla kuten Convai'r-Metropoli- Metropolitan lentokoneita. 16240: tan, joiden mata:lammalla sijaitsev·a ja myös 16241: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 16242: 16243: T. E. Nordström. Georg Eriksson. Nestori Nurminen. 16244: 1852 16245: 16246: IV,51S. - Fin.mot. N: o 343. 16247: 16248: 16249: 16250: 16251: Nordström: .Angående anvisande av anslag åt Nykarleby stad 16252: för reparation av bron över Nykarleby älv. 16253: 16254: 16255: Till Riksdagen. 16256: 16257: Rikslandsvägen V asa - Gamlakarleby- av kostnadsförslaget eller med 2 100 000 mk. 16258: Uleåborg går över Nykarleby älvs nedre lopp Byggnadslagen säger emellertid ingenting 16259: på Nykarleby stads stadsplanelagda område. om huru kostnaderna :för en genomgripande 16260: Bron har tre öppningar och en sammanlagd reparation av en dylik bro skall :fördelas 16261: längd av 64.5 m. Brolockets alla trädelar äro mellan stat och stad, varför den avgörande 16262: numera så murkna, att de skyndsamt m.åste myndigheten (inrikesministeriet) tvekar att 16263: förnyas ifall icke brons tillåtna belastning utanordna beloppet. 16264: starkt inskränkes. Då det emellertid kan leda till oöverskåd- 16265: Enligt i mars innevarande år utförd trafik- liga följder och till :för staten mång:falt 16266: räkning utgjorde den genomgående trafiken siörre utgifter, ifall bron icke praktiskt taget 16267: vid brostället 73.4% av trafikens hela stor- omedelbart :försättes i ett skick, som mot- 16268: lek. Det är med andra ord fråga om en svara.r dess tillåtna belastning, och då det icke 16269: sådan för motorfordonstra:fik viktig gata, kan anses vara skäligt, att en stad av Ny- 16270: som åsy:ftas i 93 § 4 mom. i byggnadslagen. karleby stads storleksordning ensam skall 16271: Enligt nämnda lag kan :för en total ombygg- svara :för hela underhållet av en bro, som 16272: nad av bro, som ansluter sig till sådan gata, ansluter sig till en starkt trafikerad riks- 16273: statsbidrag beviljas och i särskilda :fall kan landsväg, :föreslår jag, 16274: ombyggnaden ske t.o.m. helt på statens be- 16275: kostnad. att Riksdagen i statsförslaget för år 16276: Reparationskostnaderna har av V asa väg- 1962 måtte uppta ett 2 100 000 mk 16277: och vattenbyggnadsdistrikt beräknats stiga stort anslag att som statsbidrag till 16278: till 2 800 000 mk, och rväg- och vattenbygg- Nykarleby stad utbetalas för repara- 16279: nadsstyrelsen har :för sin del :förordat att tion av bron över Nykarleby älv i 16280: staten slrnlle delta i kostnaderna med 75% ännämnda stad. 16281: Helsingfors den 18 september 1961. 16282: 16283: T. E. Nordström. 16284: 1853 16285: 16286: IV,513.- Rah.al. N: o 343. 16287: Suomenrws. 16288: 16289: 16290: 16291: 16292: Nordström: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaarlepyyn 16293: kaupungille Lapuan joen ylittävän sillan kunnostamiseen. 16294: 16295: 16296: E d u s k u n n a 11 e. 16297: 16298: Valtakunnantie Vaasa-Uusikaarlepyy- 2 100 000 markalla. Rakennuslaki ei sano kui- 16299: Oulu kulkee Lapuan joen yli Uuderrkaarle- tenkaan mitään siitä, miten sellaisen sillan 16300: pyyn kaupungin asemakaavoitetulla alueella. perusteellisesta korjaamisesta aiheutuvat kus- 16301: Sillassa on kolme aukkoa ja sen yhteenlas- tannukset on jaettava valtion ja kaupungin 16302: kettu pituus on 64.5 metriä. Siltakannen kesken, minkä vuoksi päättävä viranomainen 16303: kaikki puuosat ovat nyttemmin niin lahon- (sisäasiainministeriö) epäröi summan ratkai- 16304: neet, että ne on kiireesti uusittava, ellei sil- semisessa. 16305: lan sallittua kuormitusta suuresti rajoiteta. Kun kuitenkin saattaa koitua arvaamatto- 16306: Kuluvan vuoden maaliskuussa suoritetun mia seurauksia ja moninkertaisesti suurempia 16307: liikennelaskennan mukaan oli sillan kohdalla menoja valtiolle, ellei siltaa käytännöllisesti 16308: tapahtuva kauttakulkuliikenne 73.4 % liiken- katsoen heti saateta sellaiseen kuntoon, joka 16309: teen koko määrästä. Kysymys on toisin sa- vastaa sen sallittua kuormitusta, ja kun ei 16310: noen sellaisesta moottoriajoneuvoliikenteelle voida pitää kohtuullisena, että Uudenkaarle- 16311: tärkeästä kadusta, jota tarkoitetaan raken- pyyn suuruusluokkaa olevan kaupungin tulisi 16312: nuslain 93 § : n 4 momentissa. Mainitun lain yksin vastata sellaisen sillan kunnossapidosta, 16313: mukaan voidaan sellaiseen katuun liittyvän joka liittyy vilkkaasti liikennöityyn valta- 16314: sillan uudelleen rakentamiseen myöntää val- kunnantiehen, ehdotan, 16315: tionavustusta ja erityistapauksissa voi raken- 16316: taminen tapahtua jopa kokonaan valtion kus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 16317: tannuksella. tulo- ja menoarvioon 2 100 000 markan 16318: Korjauskustannusten on Vaasan tie- ja vesi- määrärahan maksettavaksi valtionavus- 16319: rakennuspiiri arvioinut nousevan 2 800 000 tuksena Uudenkaarlepyyn kaupungille 16320: markkaan ja tie- ja vesirakennushallitus on Lapuan joen yli mainitussa kaupun- 16321: osaltaan puoltanut valtion osallistumista kus- gissa johtavan s~"llan kunnostamista 16322: tannuksiin 75 % :lla kustannusarviosta eli varten. 16323: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 16324: 16325: T. E. Nordström. 16326: 1854 16327: 16328: IV,514.- Rah.al. N:o 344. 16329: 16330: 16331: 16332: 16333: Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Hi- 16334: mangan kunnalle satamalaiturin rakentamista varten. 16335: 16336: 16337: Eduskunnal'l.e. 16338: 16339: Keski-Pohjanmaalla on useita jokia ja hy- tama-a:llas on avara, ankkuripohja erittäin 16340: viä satamia, jotka suovat mahdollisuudet hyvä. Satama on ~isäksi suojainen, sillä tulo- 16341: teollisuuden syntymiselJ.e, mi'käli valtion ta- väylää suojaavat nousevat karikot. Laaje- 16342: h<>lta riittävästi edistetään maantie- ja rau- neva srutama-allas hillti:tsee merenkäyn,nin. 16343: tatieliikenneyhteyksien parantamista. MerenkulkuhalLitus on pannut aluHe tulo- 16344: Nykyisellään Keski-PQhjanmaa on valta- väylän leventämisen ja syventälmisen, mikä 16345: osaltaan pienviJjelysseutua. Maamlous ei vielä parantaa satamaa. Rautatien rakenta- 16346: anna riittävästi elinmahdollisuuksia, vaan minen H:imangalie on taloudellista hyvän 16347: pientilalliset joutuvat lka;k€1Illaan sivuansioita maaston johdosta. Se on myös lähellä Poh- 16348: selviytyäkseen men<>istaan ja usein heidän janrrnaan .rataa. Himangan satama voisi te- 16349: iastensa <>n pakk<> muuttaa muuahle työn ha- hokkaasti palvella niitä kuntia, joista sinne 16350: 'kuun. Myöskään vammaisesta ansiotyöstä jo nytkin har.ioiteta:an ~asta puutavaran 16351: elävälle työväestölle ei ole riittävästi työtä, 1kuijetusta. Kaikki tämä puolitaa edellytysten 16352: vaan kaikissa KeSki-Pohjanmaan kunnissa ~isäämistä toollisuudoen syntymiselle. 16353: esiintyy jatkuvasti työttömyyttä. Siksi olisi- Lestijoen pohjoisrannalle rakennetnn sa- 16354: kin ~uotava edellytykset syntyväile teollisuu- tamatien päässä on ns. Pikku Mansikan 16355: delle. Eräänä mahdollisuutena on Himan- saari, jossa luonnon puoiesta <>n edellytykset 16356: gan sataman kehittäminen. satama~aiturin rakentamiselle. Maa ja Vesi 16357: Nykyisin Himangan satamassa ~astataan Oy onkin laatinut suunnitelman satamalai- 16358: rediltä. Lestijoen pohjoispuolelle on raken- turin rakentamiseksi sinne. Himangan kun- 16359: nettu satamrutie, jonka varressa on puutava- nalle käy kuitenkin yJ.ivoimaiseksi rahoittaa 16360: ran purkauslaitureita. Ajoittain on sata- sataJmalaiturin ralmnnuSkustannuksia. Tässä 16361: massa hyvinkin vilkasta. Esim. viime kesänä tarvitaan valtion apua. Se on myös valtiO<n 16362: oli sieUä yhtaikaa seitsemänkin laivaa, jol- edun mukaista toimintaa täa!lä työttömyyden 16363: loin 176 autoa toi n. 4400 m3 puutavaraa vaivaamaHa alueella. 16364: päivässä. Sitä tuodaan 43 kunnan alueelta. Edellä esitetyn perusteena ehdotamme, 16365: Tämäkin osoitttaa, kuinka tarpeellinen sata- 16366: man kehittäminen ol<isi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 16367: Himangan satamaila on luonnon suomat tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 16368: edellytykset kehittyä hyväiksi. Tästä ovat kan suuruisen määrärahan avustuk- 16369: tutkimustensa perusteeHa antaneet lausun- seksi Himangan kunnalle satamalaitu- 16370: toja mm. prof. Lönnroth sekä Rastor ja Maa rin rakentamiseksi Lestijoki-suulle 16371: ja Vesi Oy. Lausunn<>ista käy selviUe, että Pikku Mansikan saareen. 16372: satamaan on lyhy.t ja selvä tuloväylä, sa- 16373: Helsingia'lä 14 päivänä syyskuuta 1961. 16374: 16375: Nestori Nurminen. Georg Backlund. 16376: Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik. 16377: 1855 16378: 16379: IV,ö15.- Rah.al. N: o 345. 16380: 16381: 16382: 16383: 16384: Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kampinnevan-- 16385: Kortesnevan kuivatustöiden aloittamiseen. 16386: 16387: 16388: E d u s k u n n a 11 e. 16389: 16390: Lapuan kunnassa, varsinkin sen syrJa- tuisi suuri hyöty paikkakunnan väestölle. 16391: alueilla, asuu pääasiassa pienviljelijäväestöä, Kuivatus antaisi työtä ja poistaisi hallan- 16392: joiden tilat ovat niin pieniä, etteivät ne voi vaaran. 16393: turvata perheitten toimeentuloa. Kunnassa Pienviljelijät eivät kuitenkaan omin varoin 16394: on kumminkin suuriakin viljelyskelpoisia suo- pysty näin suurisuuntaista työtä suoritta- 16395: alueita, joista kuivattamalla saataisiin lisää maan, vaan siihen tarvittaisiin valtion varo- 16396: pelto- sekä laidunmaata. Samalla luotaisiin jen myöntämistä. 16397: edellytykset metsänkasvulle ja siten autet- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 16398: taisiin pienviljelijöiden elinmahdollisuuksien 16399: parantamista. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 16400: Lapuan-Kauhavan ja Lappajärven pitä- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 16401: jien kulmauksessa, Hirvijoen ja Kauhajärven kan määrärahan Lapuan pitäjässä si- 16402: kylien välissä, on suuri ns. Kampinnevan- jaitsevan Kampinnevan--Kortesnevan 16403: Kortesnevan suoalue, jonka pinta-ala on noin kuivatustöiden aloittamiseen. 16404: 2 500 ha. Näiden nevojen kuivatuksesta koi- 16405: Helsingissä 14 päivänä. syyskuuta 1961. 16406: 16407: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik. 16408: 1856 16409: 16410: IV,516.- Rah.al. N: o 346. 16411: 16412: 16413: 16414: Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuivatustöihin 16415: Pohjanmaalla. 16416: 16417: 16418: E d u s k u n n a ll e. 16419: 16420: Maamme on tunnetusti Euroopan suorik- maaliskuuta 1961 mietintönsä, jossa esitetään 16421: kainta aluetta. Asian laajuutta osoittaa, että suunnitelma tämän alueen taloudellisten 16422: maassamme on noin 10 milj. ha suota, josta mahdollisuuksien parantamiseen mm. kuiva- 16423: asiantuntijoiden lausunnon mukaan noin 2.5 tustoiminnan ja jokijärjestelyjen kautta 16424: milj. ha voitaisiin saada pelloksi ja muu osa sähkövoimatalouden edistämiseksi. 16425: hyödylliselle metsänkasvulle. Tämän lisäksi Mietinnössä esitetään, että Lesti-Perhon- 16426: on vesistöjen varsilla suuria veden vaivaa- joen jokijärjestelyjen kautta saadaan tälle 16427: mia alueita, jotka olisi kuivatuksella mahdol- alueelle uutta peltoa hyötyalaltaan n. 5 000 16428: lisuus saada maataloudelle hyödylliseen käyt- ha, kustannusten ollessa 1130 milj. mk ja 16429: töön. Kaikkiaan arvioidaan maassamme ole- sähköenergiaa, jonka vuosituotto on 91.1 milj. 16430: van n. 92 % veden vaivaamia maita. kWh. Ähtävän-Purmonjoen alueen hyöty- 16431: Toisaalta on todettavissa, että maatalou- ala 500 ha, kustannukset 100 milj. mk ja 16432: temme on pirstoutunut niin pieniin tiloihin, sähkövoiman tuotto vuosittain .1)15 milj. kWh. 16433: että ne eivät anna !toimeentuloa asuklkail- Lapuanjoen hyötyala lkuivatussuunnitelman 16434: leen. Erityisen pieniä ovat tilat Pohjan- mukaan 2 980 ha, kustannukset 1080 milj. 16435: maalla, sillä lähes 70 % tiloista omistaa mk ja sähkövoiman tuotto vuosittain 68.9 16436: peltoa alle 5 ha. Viljelijät ja heidän lap- milj. kWh. 16437: sensa joutuvat satunnaisten ansiotöiden va- Tämä suunnitelma osoittaa, että sen to- 16438: raan tai työttömiksi. Tunnettua on myös, teuttamisen avulla saataisiin kipeästi kaivat- 16439: että pienviljelijöillä ei ole varoja koneiden tua lisämaata, voitaisiin poistaa tulvien tuo- 16440: hankintaan ja heillä on yleensä suuremmat mat melkein jokavuotiset haitat, saataisiin 16441: kustannukset hehtaaria kohden kuin suu- metsänkasvu edistymään ja luotaisiin edelly- 16442: rilla viljelmillä. tykset huomattavalla voimatalouden kehittä- 16443: Kun viljelyskelpoiset alueet, joista vo1s1 miselle näissä jokilaaksoissa. 16444: saada maata viljelykselle, ovat Pohjanmaalla .Suunnitelman toteuttaminen vaatii varoja 16445: yleensä veden vaivaamia ja niiden kuntoon yhteensä 2 710 milj. mk. 16446: saattaminen vaatii suuria varoja, tulisi val- Kun työ pitäisi saada ripeästi käyntiin 16447: tion entistä tehokkaammin ryhtyä kuivatus- kaikilla jokialueilla, se vaatii enemmän va- 16448: toiminnan suorittamiseen Etelä- ja Keski- roja kuin tarkoitukseen on budjetissa esi- 16449: Pohjanmaalla. tetty. 16450: Tulvat ovat sateisina kesinä, mm. vii- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 16451: meksi kuluneena kesänä, aiheuttaneet suu- 16452: ria vahinkoja viljelijöille. Tästäkin syystä että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 16453: kuivatustoimintaa pitäisi nopeuttaa. Pohjan- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 16454: maan jokien veden järjestelyllä saataisiin 300 000 000 markkaa kuivatussuunni- 16455: hyöty myös voimatalouden kehittämiseen. telman toteuttamiseksi Lesti-, Perho-, 16456: Prof. Huikarin johdolla toiminut Pohjan- Ähtävän- ja Lapuanjokien alueella. 16457: maan kuivatuskomitea antoi 28 päivänä 16458: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 16459: 16460: Nestori Nurminen. Georg Backlund. 16461: Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik. 16462: 1857 16463: 16464: IV,517.-Rah.al. N:o 347. 16465: 16466: 16467: 16468: 16469: Nurminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lai- 16470: noiksi vientisatamia ylläpitäville kunnille satamien raken- 16471: tamista varten. 16472: 16473: 16474: E d u s k u n n a II e. 16475: 16476: Valtaosa ulkomaankaupastamme kulkee, Vientisatamien merkitystä maalle ei voida 16477: kuten tunnettua, meritse. Kehittyvä liikenne kyllin korostaa. Niiden kauttahan tapahtuu 16478: on asettanut yhä lisääntyviä vaatimuksia tärkeä ulkomaankauppamme ja ne antavat 16479: vientisatamillemme. työtä kymmenille tuhansille työläisille. Voi- 16480: Satamatyöt ovat yleensä kalliita ja paljon daksemme ylläpitää tärkeää vientiämme on 16481: työtä vaativia. Laaditut tilastot osoittavat, satamissa jatkuvasti seurattava kehitystä ja 16482: että satamistamme saadut välittömät tulot uudistettava laitureita ja laitteita. Mutta 16483: tuskin riittävät edes satamien tavanmukais- tämä ei saa tapahtua kuntien veronmaksa- 16484: ten hallinto-, käyttö- ja kunnossapitokustan- jien kustannuksella. Koska viennistä koituu 16485: nusten peittämiseen. Eduskuntakin on jo ai- hyötyä koko maalle, olisi valtion entistä te- 16486: kaisemmin budjetin perusteluissa todennut, hokkaammin tuettava pitkäaikaisilla halpa- 16487: että taloudelliset rasitukset satamien kunnos- korkoisilla lainoilla vientisatamia kuunosta- 16488: tamiseksi ovat muodostuneet niitä ylläpitä- via kuntia niiden satamien rakennustöissä. 16489: ville kunnille kohtuuttoman raskaiksi. Mai- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 16490: nittakoon, että esim. Kemin, Oulun, Kokko- 16491: lan, Porin ja Kotkan satamien kunnostus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 16492: suunnitelmien toteuttaminen veisi lähimpien tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 16493: vuosien aikana useita miljardeja markkoja. 300 000 000 markkaa käytettäväksi lai- 16494: Yksinpä Ykspihlajan sataman kunnostami- noina vientisatamia ylläpitäville kun- 16495: nen ajanmukaiseksi vaatii ensi vaiheessa m'lle satamien rakentamista varten. 16496: n. 500 milj. mk ja toisessa vaiheessa saman 16497: verran lisää. 16498: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 16499: 16500: Nestori Nurminen. Georg Backlund. 16501: Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik. 16502: 16503: 16504: 16505: 16506: 49 E 706/61 16507: 1858 16508: 16509: IV,518. - Rah.al. N: o 348. 16510: 16511: 16512: 16513: 16514: Paasio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk- 16515: seksi Turun yliopistolle. 16516: 16517: 16518: E d u s k u n n a 11 e. 16519: 16520: Maamme korkeakouluopatukselle ja tieteel- Antaessaan eduskunnalle mietintönsä laki- 16521: liselle tutkimukselle on sangen merkitykselli- esityksen johdosta sivistysvaliokunta varsin 16522: nen se ~aki, jonka eduskunta kuluvana voimakkaasti korosti juuri rtämän säännöksen 16523: vuonna on säätänyt Turun yliopiston valtion- merkitystä ja yliopiston muunkin toiminnan 16524: avustuksesta. Lakia valmisteltaessa esitettiin tukemisen tärkeyttä. Yliopiston taholta esi- 16525: yliop~ston taholta se toivomus, että valtion- tettiin tulo- ja menoarvioon 20 milj. mk:n 16526: avustuksen suhteen noudatettaisiin samaa avustusta lähinnä humanistisen tiedekunnan 16527: menettelytapaa kuin esim. kauppa:korkea;kou- väilttämäittömiiksi osoittautunei:den uusien 16528: lujen valtionavustuksessa, nimittäin että val- opettajanv]I1kojen perustamista varten ja 16529: tio suorittaa määräprosentin yliopiston to- suunnilleen samanlaista summaa tiedekunnan 16530: dellisista ja ~1yväksyttävistä menoista. HalE- erittäin t81rpeellisiin, lähinnä eri oppiainei- 16531: tuksen antama lakiesitys sensijaan valitsi toi- den semina81rikirjastoja koskeviin perushan- 16532: sen vaJ.tionavustusmuodon, nimittäin sen, kintoihin. 16533: että valtio suorittaa paitsi aikaisemminkin Yliopiston taholla pidetään tärkeimpänä 16534: maksamiaan lääketieteeHisen tiedekunnan me- uudistuksena, joka olisi aikaansaaJtava, hen- 16535: noja myöskin matemaattis-luonnonrtieteellisen kilökohtaisen ylimääräisen professorinviran 16536: tiedekunna:n menot kokonaisuudessaan. Kun perust·amista. Helsingin yliopistossa on jo 25 16537: yliopiston kehitys on viime vuosina ollut henkilökohtaista ylimääräistä professorinvir- 16538: suorastaan valtava - oppilasmäärä on muu- kaa, kun sensijaan Turun yliopisto varojen 16539: tamassa vuodessa noussut 64kertaiseksi - on puutteessa yhä edeUeen on ilman ainoatakaan. 16540: ymmärrettävää, ettei yliopisto rajoitettuine Turun yliopisto on toiminta-aikanaan kasvat- 16541: varoineen, jot:Jka suurirmmaJksi osaksi kerättiin tanut suuren joukon eteviä tiedemiehiä, joista 16542: yliopiston perustamisvuosina (1917-22) suu- monet ovaJt yliopiston dosentteina. Kun 16543: rella kansalaiskeräyksellä, ole voinurt kehittää useilla dosenlteHla on täysi professorin piilte- 16544: opettaja- ja tutkijavoimimn siinä määrin vYYS, olisi kohtuumsta, että yliopisto pystyisi 16545: kuin oppillaiden lukumäärän lisääntyminen ja tarjoamaan edes osalle heistä mahdollisuuden 16546: tieteen eri alojen edistyminen olisi vaatinut; eteenpäinpäiilsyyn muussakin tapauksessa 16547: näin siitäkään huolimatta, että valtio v: n kuin v111rsinaisen pl'ofessorinviran tullessa 16548: 1950 jälkeen melkein vuosi vuodelta on li- avoimeksi, ja tämä kävisi päinsä juuri yli- 16549: sännyt talousarvion yhteydessä myöntämänsä määräisten henkilökohtaisten prof·essorinvir- 16550: vapaaehtoisen valtiona'Vllstuksen maaraa. kojen perustamiseHa. Eräissä oppiaineissa 16551: Kun näin dllen oli pelättävissä, että valtion- on opiskelijain määrä kaikista rajoirtuksieta 16552: avustuslain hyväksyminen siinä muodossa, huolimatta noussut niin suureksi, että apu- 16553: että valtio maksaisi kahden tiedekunnan me- laisprofessorin saaminen näihin aineisiin on 16554: not kokonaisuudessaan, mutta ei osallistuisi aivan välttämätöntä. Tällaisia a1neita ovaJt 16555: kahden muun tiedekunnan ylläpitämiseen ennen kaikkea englanninkieli, saksankieli, 16556: lainkaan, kokonaan pysähdyttäisi humanisti- yleinen kirjallisuustiede, yleinen historia ja 16557: sen tiedekunnan kehityksen, sisä1lytettii'll! la- Suomen historia. Lisäksi olisi eräihin oppi- 16558: kiin (5 §) säännös siitä, että valtio tulo- ja aineisiin saatava muutamia alempia opetta- 16559: menoarvion puitteissa voi a;vustaa yliopiston jan vi~koja tai toimia. 16560: muutakin toimintaa. Kun yliopiston omat varat eiviilt riitä juuri 16561: IV,518. - Paasio ym. 1859 16562: 16563: m~n!käänlaisiin määrärahojen lisäJ'Iksiin hu- nemmaksi kaikkien seUaisten virkojen perus- 16564: manistiseHe tiedekunnalle, merkitsisi Turun taminen, joita ilman jotenlkuten voidaan vielä 16565: yliopiston vlllltionavustuksesta annetun lain yhden vuoden ajan tuUa toimeen, ja jos vielä 16566: 5 §: n mukaisen avustusmäärärahan puuttu- kerran lykätään tiedekunnan seminaarikirjas- 16567: minen v:n 1962 tulo- ja menoarviosta huma- toille niin tärkeiden perushankintojen suorit- 16568: nistisen tiedelkunnan kehityksen miltei täy- taminen, nousee yliopiston rahantarrve tältä 16569: dellistä; pysä;htymistä ja aiheuttaisi pakosta- osin kuitenkin yli 10 miljoonaa markkaa 16570: kin sen, että ensi syksynä tiedekuntaan otet- käytettävissä olevia varoja suuremmaJksi. 16571: tavien uusien ylioppilaiden määrää olisi en- Edelläidievan perusteella ehdotrumme, 16572: tistäkin ankarammin - eräissä oppiaineissa 16573: jopa radikaailistikin - rajoitettava. Tämä että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 16574: taas olisi varsin valitettavaa, koska ylioppi- tulo- .ia menoarvion 10 Pl. VII luvun 16575: laiden määrä jatkuvasti on 1lmhoamassa. Jos 3 momentille lisäyksenä 10 000 000 16576: otetaan huomioon v'ain ne opettajanvirat ja markkaa Turun Yliopiston toiminnan 16577: toimet, jotka ehdottomasti olisi saatava pe- avustamiseksi lähinnä humanistiseen 16578: rustetuiiksi v:n 1962 alussa, ja lykätään tuoo- tiedekuntaan tarpeellisten opettajan- 16579: virkojen perustamista varten. 16580: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 16581: 16582: Rafael Paasio. Anni Flinck. 16583: Syl'Vi Siltanen. Veikko Helle. 16584: Olavi IJihteenxnäki. Eino Roine. 16585: Vappu Heinonen. Kalervo Saura. 16586: Paavo Aitio. Judit Nederström-Lunden. 16587: 1860 16588: 16589: IV,519.- Rah.al. N: o 349. 16590: 16591: 16592: 16593: 16594: Paasio ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta Sttomen 16595: osuuksien suorittamiseksi kansainvälisiin kustannuksiin. 16596: 16597: 16598: E d u s k u n n a ll e. 16599: 16600: Viime aikoina on eri maissa ryhdytty tuke- On selvää, ettei Suomi pysty kilpailemaan 16601: maan ns. kehitysmaita varsin voimakkaasti. edellämainittujen maiden kanssa, sillä meillä- 16602: On vihdoinkin havahduttu ymmärtämään se hän on vielä varsin monia omankin maan 16603: tosiasia, että ihmiskunta on vastuussa myös ongelmia hoidettavana ja ne vaativat toteu- 16604: niistä kansoista, joiden keskuudessa kurjuus tuakseen varoja. Mutta toisaalta tulisi Suo- 16605: ja nälänhätä ovat vieläkin jokapäiväisiä vie- menkin nykyistä tehokkaammin nähdä ,omaa 16606: raita ja jotka omin avuin eivät pysty saa- pihaa etemmäksi", toisten kansojen vai:keu- 16607: vuttamaan vauraampien maiden kansojen det ja mahdollisuuksiensa mukaan ojentaa 16608: elintasoa ja olosuhteita. auttava kätensä kehitysmaiden hädänalaisen 16609: Pohjoismaat ovat erikoisesti viime vuosina aseman kohentamiseksi. 16610: lisänneet avustustaan kehitysmaiden hyväksi. Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun- 16611: Niinpä Norja käyttää nykyään kansantulos- nioittaen, 16612: taan 0.30 o100 , Ruotsi 0.29 o100 ja Tanska 16613: 0.22 o100 kehitysmaiden hyväksi kun Suomen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 16614: vastaava luku on 0.01 Ol00 . Toisena vertailu- tulo- ja menoarvioon 5 Pl. IV luvun 16615: kelpoisena lukuna voisi mainita YK: n tek- 4 momentille 200 miljoonan markan 16616: nillisen avun laajennetun ohjelman, johon lisäyksen Suomen osuuksien suoritta- 16617: Norja antaa 600 000 dollaria, Ruotsi 1 000 000 miseksi kansainvälisiin kustannuksiin. 16618: dollaria ja Tanska 1160 000 dollaria Suomen 16619: osuuden ollessa 50 000 dollaria. 16620: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 16621: 16622: Rafael Paasio. Arvo Ahonen. 16623: Viljo A. Virtanen. Ensio Partanen. 16624: Varma K. Turunen. Pentti Niemi. 16625: Veikko Helle. Vilho Väyrynen. 16626: Meeri Kalavainen. Väinö Tikkaoja. 16627: Eino Raunio. Lyyli Aalto. 16628: Kaarlo Pitsinki. Elis Manninen. 16629: Sylvi Siltanen. 16630: 1861 16631: 16632: IV,520. - Rah.al. N: o 350. 16633: 16634: 16635: Paasio ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaaliministeriön 16636: työosaston eräiden virkojen järjestelyä varten. 16637: 16638: E d u s k u n n a 11 e. 16639: 16640: Valtioneuvosto antoi 12 päivänä elokuuta nut. Varsinkin ulkomaalaisten alusten pääl- 16641: 1948 päätöksen ( 604/48), joka sisältää jär- lystöt todettuaan, ettei tällä alalla ole teho- 16642: jestysohjeet alusten lastauksessa ja purkauk- kasta valvontaa, ovat tulleet yhä huolimatto- 16643: sessa työskentelevien työntekijäin suojelemi- mammiksi, joten satamissa ja lastauspaikoilla 16644: seksi joutumasta alttiiksi tapaturmille. Pää- vallitsee aivan yleinen määräyksien laimin- 16645: tös täyttää eduskunnan kesäkuussa v. 1949 lyönti ja siten alusten kalliin seisonta-ajan 16646: ratifioiman kansainvälisen sopimuksen takia eräänlainen uhkapeli työntekijäin hen- 16647: (ILO N: o 32) velvoitteet. Päätös astui voi- gen ja terveyden ollessa panoksena. 16648: maan 1. 1. 1949 ja sen soveltaminen annet- Tarkastuskoneisto nykyisessä muodossaan 16649: tiin päätöksen 47 § :n nojalla sosiaaliminis- on aivan riittämätön, jotta sillä olisi mahdol- 16650: teriön tehtäväksi. Järjestysohjeiden noudat- lisuuksia saada parannuksia tilanteeseen. 16651: tamisen valvonta annettiin ammattientarkas- Paitsi työvoiman puutetta se ei voi toimia 16652: tukselle. Tällöin ei tarkastustyövoimaa li- joustavasti ja nopeasti liikkuvien työpaikko- 16653: sätty vaikka se jo ennestäänkin oli ylikuor- jen tarkastamiseksi, joten järjestelmää olisi 16654: mitettu. samalla muutettava. Aluksi olisi kuitenkin 16655: l\fainitun valtioneuvoston päätöksen voi- saatava vähintään kolme kiertävää tarkasta- 16656: maantulosta on nyt kulunut kohta 13 vuotta. jaa, joiden sijoituspaikoiksi sopisivat Kotka, 16657: Silti ei ILO: n sopimuksen edellyttämää te- Turku ja Kokkola. Nämä tarkastajat saisivat 16658: hokasta tarkastusjärjestelmää ole vieläkään hoitoonsa alueen, joka ylettyisi kunkin koh- 16659: luotu huolimatta siitä, että tarkastuksen te- dalta useamman ammattientarkastuspiirin 16660: hostamiseksi on tehty eduskunta-aloitteita ja alueelle. Näillä erikoistarkastajilla tulisi olla 16661: eduskuntakysely hallitukselle j,a että työ- piiritarkastajan valtuudet. 16662: väenasiainvaliokunta on ensimmäisen aloit- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun- 16663: teen johdosta v. 1954 puoltanut viiden eri- nioittaen, 16664: koistarkastajan viran perustamista. ILO on että Eduskunta tehokkaan tarkastus- 16665: ammatillisten järjestöjen valituksesta pyytä- järjestelmän aikaansaamiseksi alusten 16666: nyt hallitukselt~R selvitystä tarkastustoimin- lastaus- ja purkaustyössä työskentele- 16667: nasta. Saavutetun kokemuksen mukaan ei vien työntekijäin suojelemiseksi tapa- 16668: kansainvälisen sopimuksen edellyttämää val- turmilta ottaisi vuoden 1962 tulo- ja 16669: vontaa ole voitu suorittaa edes välttävästi menoarvioon 3 145 500 markan määrä- 16670: saati sitten tehokkaasti. Ammattientarkasta- rahan sosiaaliministeriön työosaston 16671: jat ovat kyselyihin vastanneet, etteivät he nykyisen 31 palkkausluokkaan kuulu- 16672: kykene nykyisillä voimilla hoitamaan tällais- van apulaisammattientarkastajan viran 16673: ten liikkuvien työpaikkojen tarkastusta ja muuttamiseksi 34 palkkausluokkaan 16674: että he ovat ehdottaneet erillisten erikoistar- kuuluvaksi kuljetusalan ammattientar- 16675: kastajain nimittämistä tätä työkenttää var- kastuksen apulaisylitarkastajan viraksi 16676: ten. Tilanne on muuttunut yhä huolestutta- sekä yhden 31 palkkausluokkaan ja 16677: vammaksi, sillä vakuutusyhtiöiden tutkimus- kahden 29 palkkausluokkaan kuuluvan 16678: ten mukaan tapaturmatiheys lastaus- ja pur- apuluistarkastajan viran pentstami- 16679: kaustöissä on jälleen v: n 1960 aikana kasva- seksi. 16680: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 16681: 16682: Rafael Paasio. Arvo Tuominen. Anni Flinck. Eino Roine. 16683: Veikko Kokkola. Pentti Niemi. Urho Kulovaara. Irma Rosnell. 16684: 1862 16685: 16686: IV,521. - Ralt.al. N: o 351. 16687: 16688: 16689: 16690: 16691: Paaso ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen kes- 16692: kuskalanviljelyslaitoksen rakentamiseksi Taivalkosken kun- 16693: nan Ohtaojalle. 16694: 16695: 16696: Eduskunnalle. 16697: 16698: Suurten lohijokien valjastaminen on vä- säilyttämiseksi sekä valinnut paikan tule- 16699: hitellen sulkenut lohen ja taimenen kutu- valle kalanviljelylaitokselle ja laatinut alus- 16700: paikat. Eräänä viimeisistä vapaina olleista tavan suunnitelman sen rakentamista ja toi- 16701: on Iijoella ollut erittäin tärkeä sija lohi- mintaa varten. Esitettyjen selitysten mu- 16702: kannan ylläpitäjänä Perämeressä ja koko kaan laitoksen kustannukset nousevat n. 170 16703: Itämeressä. Iijoen valtaväylän sulkemisen milj. mk: aan. Laitos voidaan kuitenkin ra- 16704: jälkeen on nousukalojen pääsy kutupaikoil- kentaa kahdessa vaiheessa, joten ensimmäi- 16705: leen väliaikaisena toimenpiteenä pyritty jär- sessä vaiheessa tarvittaisiin 85 milj. mk. 16706: jestämään ylisiirrolla. Tutkimukset koti- Suunnitelman ensimmäisen vaiheen tarkoit- 16707: maassa ja ulkomailla ovat kiistattomasti tama Taivalkosken kunnan Ohtaojan kalan- 16708: osoittaneet, ettei ylisiirrolla voida asiaa rat- viljelyslaitos tulisi toimimaan valtion keskus- 16709: kaista, vaan vaelluskalakannan säilyttämi- kalanviljelylaitoksena koko Pohjois-Suomea 16710: seksi on turvauduttava voimaperäiseen kalan- varten. Toisessa vaiheessa rakennettava osa 16711: viljelyyn. Jotta monet lohenkalastuksesta olisi vaellusasteella olevien poikasten kasva- 16712: elävät kalastajat eivät menettäisi toimeen- tuslaitos. 16713: tulomahdollisuuksiaan ja jotta Suomi omalta Kun lain mukaan valtion velvollisuutena 16714: osaltaan vastaisi lohen säilymisestä Itämeren ensisijaisesti on huolehtia kalakannan säily- 16715: alueella, olisi välttämätöntä saada aikaan misestä ja koska asian hoitaminen jo nyt on 16716: riittävän tehokas laitos nyt kysymyksessä vaarallisesti viivästynyt, olisi suunnitelman 16717: olevan alueen kalanviljelyä varten. Jotta ensimmäinen osa viipymättä toteutettava val- 16718: vältyttäisiin lohen luonnollisen lisääntymi- tion toimesta. 16719: sen katkeamisesta johtuvista taloudellisesti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16720: kin huomattavista vahingoista, olisi laitos nioittaen, 16721: lohikannan jatkuvuuden turvaamiseksi vii- 16722: pymättä rakennettava. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 16723: Iijoen katselmustoimitu:ksiin liittyen on tulo- ja menoarvioon Taivalkosken 16724: Kalataloussäätiö suorittanut tutkimukset tar- kunnan Ohtaojalle mkennettavaa Poh- 16725: vittavista toimenpiteistä Iijoen kalakannan jois-Suomen keskuskalanviljelyslaitosta 16726: varten 85 000 000 markkaa. 16727: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 16728: 16729: Hannes Paaso. Vilho Väyrynen. 16730: Eemil Partanen. Eemeli Lakkala. 16731: Akseli Paarman. Martti Linna. 16732: Niilo Ryhtä. Olavi Lahtela. 16733: Armas Leinonen. Toivo Friman. 16734: 1863 16735: 16736: IV,522. - Rah.al. N: o 352. 16737: 16738: 16739: 16740: 16741: Paaso ym..: Määrärahan osoittamisesta Iin yhteiskoulun otta- 16742: miseksi valtion haltuun. 16743: 16744: 16745: Ed uskunnalie. 16746: 16747: Iin yhteiskoulu on perustettu ja aloitta- Tammikuussa 1961 suoritetun al'Vl.omnin 16748: nut toimintansa v. 1924. Siitä alkaen se on mukaan Iin Yhteiskoulu Oy:n kiinteän omai- 16749: toiminut 3-luokkaisena keskikoUJluna v: een suuden (koulurakennus ja koulutontti) arvo 16750: 1955, siitä lähtien 5-luokkaisena k~kikou on 105 659 625 mk ja irtaimen omaisuuden 16751: luna. V :n 1956 syksyllä aloitti toimintansa arvo 5 000 000 mk. Koulun velat oiivat ti- 16752: lukio ja koulu laajeni näin yliopistoon joh- linpäätöksen mukaan 30. 6. 1960 96 921 500 16753: tava1ksi oppikouluksi, josta ensimmäiset yli- mk. 16754: oppilaat valmistuivat keväällä 1959. Lukukausimaksu on 12 000 markkaa. V a- 16755: Iin yhteiskoulussa oli oppilaita lukuvuo- pautuksia lukukausimaksuista on 12 %. 16756: den 1960-1961 alkaessa 460. Näistä oli Koska rannikkoka:istalla Oulusta Kemiin 16757: Iistä 64.5 %, Yli-Iistä 14.5 %, Oulusta 7 %, ja sisämaassa Iijoen alueella ei oJ.e yhtään 16758: Kuivaniemeltä 2.4 %, Pudasjärveltä 2% ja valtion oppikoulua ja koska koulun talou- 16759: 9.6% seuraavista kunnista: Haukipudas, dellinen tila on pysynyt jatkuvasti heikkona 16760: Simo, Kemi, Suomussalmi, Kemin maalais- sen tähden, että koulua on jouduttu yHäpitä- 16761: kunta, Taivalkoski, Rovaniemi, Posio, Oulu- mään ja kehittämään pelkästään valtionavun 16762: joki, Kiiminki, Tervola, Kemijärvi, Nurmes ja lukukausimaksujen rturvin, kun Iin kunta 16763: ja Tampere. ei ole koulua taloudellisesti tulrenut ja koska 16764: Iin yhteiskoulun omistaja ja ylläpitäjä on paikkakunta kuuluu maan köyhimpiin, esite- 16765: ollut vv. 1924-1945 Iin yhteiskoulun kan- tään, että Hn yhteiskoulu otettaisiin valtion 16766: natusyhdistys r.y. ja vuodesta 1945 alkaen kouluksi. 16767: Iin Yhteiskoulu Oy. Iin Yhteiskoulu Oy on viime kevättalvena 16768: Koululla on oma tontti, jonka pinta-ala toimittanut kouluhallitukse.lie sen pyytämät 16769: on 16 645 m2. Nykyinen koulutalo on tila- tiedot koulun ottamiseksi vaJtion haltuun. 16770: vuudeltaan 13 500 m3 ja on sen uusi kivestä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 16771: tehty osa rakennettu vv. 1956 ja 1959 ja 16772: vanha puusta tehty osa /täysin uusittu v. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 16773: 1960. Koulutontin ja -rakennuksen omistaa tulo- ja menoarvioon 98 000 000 mark- 16774: Iin Yhteiskoulu Oy. kaa Iin yhteiskoulun ottamiseksi val- 16775: tion haltuun. 16776: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 16777: 16778: Hannes Paaso. Erkki Koivisto. 16779: Jaakko Kemppainen. 16780: 1864 16781: 16782: IV,523. - Rah.al. N: o 353. 16783: 16784: 16785: 16786: 16787: Paaso ym..: Määrärahan osoittamisesta maakuntaliittojen 16788: tukemiseen niiden jäsenkuntien lukumäärän osoittamassa 16789: suhteessa. 16790: 16791: 16792: E d u s k u n n a ll e. 16793: 16794: Runsaat 30 vuotta sitten perustettiin maa- merkittävällä tavalla edistävät maakuntansa 16795: hamme ensimmäiset maakuntaliitot, joiden henkistä ja aineellista viljelyä ja ajavat kun- 16796: toiminta silloisen ajan virtausten mukaisesti tien yhteiseliminä monia laajoja ja maakun- 16797: keskittyi toimialueensa sivistyksellisten ky- nalle tärkeitä kysymyksiä ja hankkeita. Ulot- 16798: symysten ajamiseen. Aikaa myöten näitä taessaan toimintansa yli sen, mihin yksityi- 16799: maakuntaliittoja syntyi eri puolille maata, sen kunnan mahdollisuudet riittävät ne suo- 16800: niin että niitä tällä hetkellä on 16, nim. rittavat kukin tahollaan huomionarvoista 16801: Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Karjalan, Hämeen, työtä maamme kuntien ja maakuntien hy- 16802: Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, väksi. 16803: Kymenlaakson, Lapin, Mikkelin läänin, Pir- Maakuntaliitot ovat saaneet nykyisen elin- 16804: kanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjan- voimansa siitä, että maakunnan kunnat ovat 16805: maan, Pohjois-Savon, Satakunnan, Uuden- liittyneet niiden jäseniksi ja ottaneet vas- 16806: maan ja V arsinais~Suomen. tuun liiton olemassaolosta. Tällä tavoin maa- 16807: Kun sotien jälkeen taloudelliset kysymyk- kunnan eri osa-alueet tulevat liiton hallinto- 16808: set pynkivät voimakka:asti esille !koko maassa elimissä tasapuolisesti edustetuiksi ja kuntien 16809: ja kun toisaalta kuntien yhä lisääntyvien maksamilla jäsenmaksuilla on toiminnan jat- 16810: tehtävien runsaus näytti odottavan kuntien kuvuudelle luotu edellytykset. Nykyisten 16811: ja niiden luottamus- ja toimihenkilöiden toi- liittojen toiminnalle asettaa kuitenkin erit- 16812: minnan tukemista ja edistämistä, alettiin täin suuren haitan se seikka, että kuntien 16813: eri puolilla maata kaivata kuntien yhteis- maksamia jäsenmaksuja ei voida korottaa toi- 16814: työeli:ritä. Tällöin katsottiin, että maakunta- minnan vaatimaa tarvetta vastaaviksi, sillä 16815: liitto-oganisatio olisi esiintulleiden tehtävien kuntien talous lukuisten kuntainliittojen ja 16816: suorittamiseen sopivin. kunnille siirrettyjen tehtävien kautta on 16817: Nämä käytännölliset seikat vaikuttivat sii- siksi rasitettu, että tarpeellisii:rikaan menon- 16818: hen, että maakuntaliittojen yksinomaan sivis- lisäyksiin ei ole mahdollisuuksia. Näin ollen 16819: tyksellisiä kysymyksiä ajavina järjestöinä ei ja !kun toiiSaalta mwakuntaliitort ovat joutuneet 16820: enaa k8itsottu V'8!Sta;avan 'tarkoitustaan, ja joutuvat hoitamaan ja käsittelemään mo- 16821: vaan niiden toimintaa oli tehostettava sano- nia sellaisia laajakantoisia toimialueensa si- 16822: tun yleisen kehityssuunnan mukaisesti. Tässä vistyksellisen, taloudellisen ja kunnallisen 16823: mielessä ovat liitot toinen toisensa jälkeen elämän edistämistä tarkoittavia kysymyksiä, 16824: muuttaneet sääntöjä ja ottaneet toimintaoh- joita valtion hallintokoneisto ei voi riittävän 16825: jelmaansa sivistyksellisten kysymysten rin- tehokkaasti hoitaa, näyttäisi välttämättö- 16826: nalle maakuntansa kunnallisten ja taloudel- mältä, että valtio omalta osaltaan tulisi liit- 16827: listen kysymysten edistämisen. Samalla kun- tojen avuksi antamalla niille kohtuullisen ta- 16828: nat ovat tulleet ratkaisevalla tavalla mukaan loudellisen avustuksen. Maakuntaliittojen 30 16829: maa:kuntaliittojeu toimintaan. Ne käyttävät vuoden aikana maamme maakuntien ja sitä 16830: liitoissa päätäntävaltaa ja rahoittavat niiden kautta koko maamme hyväksi tapahtunut 16831: toiminnan. Näin maakuntaliitoista on tullut monipuolinen toiminta on osoituksena siitä, 16832: vapaamuotoisia kuntayhtymiä, jotka varsin että ne ovat tämän taloudellisen tuen ansain- 16833: IV,523. - Paaso ym. 1865 16834: 16835: neet ja toisaalta tämä toiminta on tarpeelli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 16836: sena takeena siitä, että niille osoitettu tuki tulo- ja .menoarvioon 16 miljoonan 16837: menee tasapuolisesti koko maata hyödyttä- markan määrämhan maakuntaliitto- 16838: vään tarkoitukseen. jen tukemiseen niiden jäsenkuntien 16839: Edellä oleviin perusteluihin viitaten kun- lukumäärän osoittamassa suhteessa. 16840: nioittaen ehdotamme, 16841: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 16842: 16843: Hannes Paaso. Arvo Pentti. 16844: Jaakko Kemppainen. Reino Ala-Kulju. 16845: Veikko Hyytiäinen. Toivo Hietala. 16846: Mauno Pohjonen. Eetu Karjalainen. 16847: Olavi Lahtela. 16848: 16849: 16850: 16851: 16852: 50 E 706/61 16853: 1866 16854: 16855: IV,524. - Ralul. N: o 354. 16856: 16857: 16858: 16859: 16860: Pakkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen- 16861: Lahden ja Tampereen-Hämeenlinnan valtateiden risteyk- 16862: sessä suoritettaviin tienparannustöihin. 16863: 16864: 16865: E d u s k u n n a ll e. 16866: 16867: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö Kun silta sijaitsee erittäin mutkaisella tie- 16868: on päätöksellään syyskuun 15 päivänä 1960 osalla alueella, missä tulee järjestettäväksi 16869: vahvistanut suunnitelman Tampereen-Hä- lopullisesti Tampereen-Lahden valtatien ja 16870: meenlinnan nykyisen valtatien n: o 3 ja Tam- Helsingin-Tampereen nykyisen valtatien 16871: pereen-Lahden valtatien n:o 12 parantami- risteys, on samassa yhteydessä suoritettava 16872: seksi Kyllön sillan uudelleen rakentamisen melkoinen tienparannustyö, yhteensä 2.72 km 16873: johdosta Pälkäneen kunnassa Kyllön-Laitik- uuteen paikkaan siirtyvästä Kyllön tienris- 16874: kalan tieosalla. teyksestä kaikkiin suuntiin. Työn kokonais- 16875: Nykyinen silta on kivisille tuille raken- kustannuksien ilman maanlunastuskustannuk- 16876: nettu, verrattain suuri puinen ponsiansas- sia on arvioitu nousevan 98 670 000 mk: ksi. 16877: silta, jonka aukot ovat 12.6 ja 12.1 m. Silta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 16878: on nykyisellään aivan liian kapea, sen hyö- nioittavasti, 16879: dyllinen leveys on nimittäin vain 5.05 m. 16880: Se on sitäpaitsi liian heikko ottaen huomioon että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 16881: sillalla vallitsevan raskaan ja vilkkaan liiken- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark- 16882: teen. Liikenteen suuruus on elokuun 26 päi- kaa tie- ja siltatöitten alkuunsaattami- 16883: vänä 1960 suoritetun yleisen liikennelasken- seksi Tarnpereen-Hämeenlinnan valta- 16884: nan mukaan 752 moottori- ja hevosajoneuvoa tiellä n:o 3 ja Tampereen-Lahden 16885: vuorokaudessa, mikä vastaa 2 683 tonnia ja valtatiellä n:o 12 Pälkäneen kunnassa 16886: 1139 henkilöautoyksikköä vuorokaudessa. Se tieosalla Kyllö-Laitikkala. 16887: edellyttää jo kestopäällystettyä tietä. 16888: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 16889: 16890: Atte Pakkanen. Antti J. Rantamaa. 16891: 1867 16892: 16893: IV,525.- Rah.a.l. N:o 355. 16894: 16895: 16896: 16897: 16898: J. E. Partanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin- 16899: Oulun maantiellä olevan Kiehimänjoen maantiesillan ra- 16900: kennustöiden aloittamiseen. 16901: 16902: 16903: Eduskunnalle. 16904: 16905: Kajaanista Oulunjärven pohjoispuolitse Käytännöllisen ratkaisun aikaansaaminen 16906: Ouluun johtava A-kantatie 77 on nykyoloissa syntyneen liikennepulman poistamiseksi edel- 16907: erittäin vilkkaasti liikennöity maantie. Pal- lyttää uuden maantiesillan rakentamista. 16908: tamon kirkonkylän läheisyydessä liikenne Kun liikennevauriot ja jatkuva liikenteen 16909: ylittää Kiehimänjoen, jossa on yhdistetty häiriintyminen ko. sillalla on välttämätöntä 16910: rautatie- ja maantiesilta. saada viipymättä estetyksi, olisi uuden maan- 16911: Kiehimänjoen yhdistetty silta, kapeana ja tiesillan rakentamiseen ryhdyttävä mahdolli- 16912: vaikeasti ylitettävänä, ei vastaa nykyaikai- simman pian. 16913: sen maantieliikenteen vaatimuksia. Viime Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti 16914: aikoina onkin sillasta muodostunut erittäin ehdotamme, 16915: vaarallinen liikennehaitta. Säännöllisesti 16916: toistuvat liikennetapaturmat ovat jo tähän että Ed1tskunta ottaisi vuoden 1962 16917: mennessä aiheuttaneet huomattavia aineel- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun 16918: lisia menetyksiä. Liikennepaineen jatkuvasti 4 momentille lisäyksenä 10 000 000 16919: kasvaessa tilanne muodostuu nykyistä vai- markkaa ·Kajaanin-Oulun maantiellä 16920: keammaksi. olevan Kiehimänjoen maantiest'llan ra- 16921: kenn'l,tstöiden aloittamiseen. 16922: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 16923: 16924: Eemil Partanen. Esu Niemelä. Hannes Paaso. 16925: 1868 16926: 16927: IV,526. - Rah.al. N: o 356. 16928: 16929: 16930: 16931: 16932: J. E. Partanen ym.: Mäarämhan osoittamisesta Ristijärven 16933: kunnassa olevan Koirasalmen sillan rakennustöiden aloit- 16934: tamiseen. 16935: 16936: 16937: E d u s k u n n a 11 e. 16938: 16939: Kainuun tie- ja vesirakennuspiirin alueella kunnissa. Siilan puuttuminen lisäksi eroittaa 16940: olevasta Ristijärven kirkonkylän Koirasal- Ristijärven kirkonseudun n. 550 asukkaan 16941: men lassilauttapaikasta on liikenteen kas- yhdyskunnan kelirikkaaikoina useiksi vii- 16942: vaessa muodostunut sekä kauttakulku- että koiksi. Kelirikkatilannetta pahentaa vielä 16943: paikallisliikenteelle vaikea liikennehaitta. suuresti vesistösäännöstelystä johtuva veden- 16944: Tieviranomaisten tähänastiset toimenpiteet korkeuden vaihtelu, mikä estää salmen sään- 16945: liikenteen ohjaamiseksi kulkemaan mainitun nöllistä jäätymistä. 16946: salmen ohittavasti eivät ole johtaneet rat- Sillan rakentamishanke on tiettävästi ollut 16947: kaisevaan tulokseen. Nykyisellään ei Koira- esillä jo v. 1937, jolloin on suoritettu ·alus- 16948: salmen lossilautta kanna suurimpia puuta- tavia teknillisiä mittauksia. Myöhemmin on 16949: varakuormia. Tällöin on ne kuljetettava toimitettu tarvittavat pohjatutkimukset ja 16950: Jokikylän kautta, joka aiheuttaa n. 25 km: n mittaukset. Eduskunnassa on Koirasalmen 16951: mutkan. Tällä reitillä kohtaavat lisäksi toi- silta-asia ollut aloitteiden pohjalta käsiteltä- 16952: set liikennevaikeudet, sillä siellä olevat rau- vänä kuluvan vuoden valtiopäivillä, jolloin 16953: tatien alittavat Kirnu- ja Kalliokosken sillat sillan rakentamisen tarpeellisuus on asian- 16954: ovat rakenteeltaan matalia ja estävät korkei- tuntijalausuntojen nojalla tullut lopu:llisesti 16955: den puutavarakuormien kuljetuksen tätäkin todetuksi. - Näin ollen olisi sillan raken- 16956: kautta. Näin ollen Ristijärven pohjoispuo- tamiseen ryhdyttävä mahdollisimman pian ja 16957: lelta Kajaaniin päin eivät pääse painavat ja varattava tarvittava määräraha rakennustöi- 16958: korkeat kuormat kumpaakaan tietä. den aloittamiseen. 16959: Vaikka em. siltojen aiheuttamat liikenne- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 16960: esteet järjestelyiden kautta vuosien mittaan nioittavasti, 16961: poistuisivatkin, ei Koirasalmen liikennettä 16962: ilman siltaa voida tyydyttävästi hoitaa poh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 16963: jois-eteläsuunnassa tapahtuvan liikenteen tulo- ja menoarvioon 20 Pl. Ill luvun 16964: osalta. Tämä liikenne käsittää sekä kautta- 4 momentille lisäyksenä 10 000 000 16965: kulku- että paikallisliikennettä, joista y.ksis- markkaa Ristijärven kunnassa olevan 16966: tään jälkimmäinen merkitsee n. 2 000-2 500 Koirasalmen sillan rakennustöiden 16967: asukkaan säännöllistä j.atkuvaa liikennetar- aloittamiseen. 16968: peen tyydyttämistä Ristijärven ja Puolangan 16969: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 16970: 16971: Eemil Partanen. Eetu Karjalainen. 16972: 1869 16973: 16974: IV,527.-Rah.al. N:o 357. 16975: 16976: 16977: 16978: 16979: J. E. Partanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun 16980: keskussairaalan rakennustöiden aloittamiseen. 16981: 16982: 16983: Eduskunnalle. 16984: 16985: Keskussairaaloiden rakentamisesta 27. 6. tettävissä on nykyään 290 sairaansiJaa eli 16986: 1950 annetussa laissa on säädetty keskussai- 2.6 ss. 1000 asukasta kohden. Näistä on 16987: raaloiden ensimmäisen rakennusvaiheen to- 100 ss. Kajaanin yleisessä sairaalassa, joka 16988: teuttamisesta siten, että vv. 1950--1964 ra- on heikossa kunnossa. Paitsi sairaansijojen 16989: kennetaan kaikkiaan 18 keskussairaalaa. vähyys aiheuttaa suuria vaikeuksia erikois- 16990: Lain 2 §: ssä hyväksytyn kiireellisyysjär- lääkärien toimintamahdollisuuksien puuttu- 16991: jestyksen mukaan Kainuun keskussairaalan minen. 16992: rakentaminen on 8. tilalla. Käytännössä on Kainuun keskussairaalan rakentaminen on 16993: kuitenkin lainmukaiseen kiireellisyysjärjes- jo tähän mennessä viivästynyt ihmettelyä 16994: tykseen syntynyt joko kuntien oma-aloittei- herättävän pitkälle. Kainuun heikon sairaala- 16995: suuden tai valtion toimenpiteiden johdosta tilanteen huomioonottaen tulisi keskussairaa- 16996: suuria muutoksia. Tämänhetkinen tilanne lahankkeen toteuttaminen saattaa lopultakin 16997: näyttäisi olevan sellainen, että Kainuun kes- nopeasti rakennustyövaiheeseen. Tämä käy 16998: kussairaalan rakentaminen on siirtynyt lain mahdolliseksi v: n 1962 loppupuoliskolla, otta- 16999: säätämästä 8. tilasta peräti luettelon loppuun. malla rakennustöiden aloittamiseen tarvittava 17000: Kainuun keskussairaalan suunnittelutyöt määräraha valtion tulo- ja menoarvioon. 17001: ovat parhaillaan menossa. Rakennustoimi- Hallitus on v. 1962 tulo- ja menoarvio- 17002: kunnan laatima huonetilaohjelma käsittää eri esitykseen merkinnyt Kainuun keskussairaa- 17003: osastojen huonetiloja yhteensä 14155 n12. lan suunnittelutöiden loppuun saattamiseen 17004: Suunnittelu- ja rakentamisohjelma kokonai- 20 milj. mk:n määrärahan. Kun rakennus- 17005: suudessaan on hyväksytty sisäasiainministe- töihin olisi voitava suunnitelman valmistut- 17006: riössä 6. 7. 1961. Suunnittelutyöt ovat par- tua välittömästi ryhtyä, tulisi eduskunnan 17007: haillaan kilpailuvaiheessa. Rakentamissuun- varata määräraha myös rakennustöiden aloit- 17008: nitelman odotetaan valmistuvan lopullisesti tamiseen. Momentin nimike olisi tällöin 17009: syksyyn 1962 mennessä, jolloin rakennustyöt muutettava kuulumaan: Kainuun keskussai- 17010: voitaisiin aloittaa. raalan rakentaminen. 17011: Perustamiskirjan mukaan keskussairaalaan Edellä lausuttuun viitaten kunnioittavasti 17012: tulee yhteensä 290 sairaansijaa jakautuen ehdotamme, 17013: seuraaville erikoisaloille: sisätaudit, kirurgi- 17014: set taudit, naisten taudit ja synnytykset, että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 17015: lastentaudit, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun 17016: silmätaudit ja tartuntataudit. 14 momentille lisäyksenä 100 000 000 17017: Sairaanhoito-olosuhteet Kainuussa ovat ny- ma.rkkaa Kainuun keskussairaalan ra- 17018: kyisellään nopeaa korjausta vaativat. Käy- kennustöiden aloittamiseen. 17019: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 17020: 17021: Eemil Partanen. Johannes Mustonen. 17022: Eetu Karjalainen. Hannes Tauriainen. 17023: Matti Meriläinen. 17024: 1870 17025: 17026: IV,528. - Rah.al. N: o 358. 17027: 17028: 17029: 17030: 17031: J. E. Partanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta 17032: paikallisteiksi otettavien kunnan- ja kyläteiden kuntoon- 17033: panon avustamiseen. 17034: 17035: 17036: E d u s k u n n a 11 e. 17037: 17038: Yleisistä teistä annetun ti>el,airnsäädännön tusti sikäli rajoitetut, ettei niiden turvin 17039: edellyttämä paikwlHstiejärjestelmään siirty- voida: sa:a,da ratkaisevaa tilanteen parantu- 17040: minen 'On käytännössä parhainaan alkamassa. mista aikaan. 17041: Tieviranomaisten suunnitelmien mukaan tuli Pailka:lilisteilksi otettavien teiden kuntoonpa- 17042: aluksi Mikkelin ja Kainuun tie- ja vesiraken- non läpiviemiseksi on välttämätöntä, että val- 17043: nuspiireissä paikallisteilksi ~uovutettavien tiovalta kiinnittää nykyimä enemmän myön- 17044: kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanolli toteu- teistä huomiota myönnettäviin kuntoonpano- 17045: tua kuluvan vuoden elokuun loppuun men- avustUJksiin. Paikallistiet ,tulevat muodosta- 17046: nessä. maan hyvin merkittävän ryhmän yleisistä 17047: Asetettua, tavoitetta: e:iJ ole voitu kuin osit- teistämme, joten niiden ikuntoonpanoon on 17048: tain saa,vuttaa. Pääas1a:llisimpana syynä tä- asiallista osoittaa entistä riittävämmin varoja. 17049: hän on ollut ta11koitukseen käytettävien varo- TäUöirn sa3ida:an kuntoonpanotyöt suorite- 17050: jen vähyys. Kuntoonpan'Osuunnitelmat ovat tuiksi suunnitelmi,en mukaisesti ja asetettui- 17051: työsuorituksiirn: nähden yleeilJSä sikäli vaati- hin määräaikoihin mennessä. Samrulla teh- 17052: via, ettei niiden toteuttaminen hyvästä yrityk- dään oikeutta niille ihmisille, joiden osana 17053: sestä hudlimatta, dle määräailkaa:n mennessä on vielä: kurutoonpanovailiheessa kantaa 'luon- 17054: ollut mahdollista:. Kuntien ohella, erityisesti teelta,an yihteiskunnalle kuuluvia tierasituk- 17055: kylätiekuntien osakkaille muodostuvat kun- sia:. 17056: toonpanokustannukset kohtuutooman ras- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 17057: karksi. ~altion varoista myönnetyt kuntoon- nioittavasti, 17058: pan'Oavnstukset ovat olleet tähän asti varsin 17059: niukkoja. Käytettävissä olleen määrärahan että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 17060: loputtua jo alkukesäHä jäi hyvin suuri osa tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun 17061: kylätiekunnista iiJ:man kuntoonpanoavustusta. 5 momenUlle lisäyksenä 100 000 000 17062: Näin on asianilaita ·erityisesti ~ainuun tie- ja markkaa paikallisteiksi otettavien kun- 17063: vesirakennuspiirin a,lueelila. Kunnat ovat to- nan- ja kyläteiden kuntoonpanon avus- 17064: sin myöntäneet avustuksia, mutta heikkova- tamiseen. 17065: raisten kuntien mahdollisuudet ovat tunne- 17066: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 17067: 17068: Eemil Partanen. Kalle Kämäräinen. Leo H"åppölä. 17069: Artturi Jäm.sen. Onni Mannila. Esa Timonen. 17070: Toivo Antila. Akseli Paarman. Matti Jreklconen. 17071: AaiTe Marttila. Arvo Pentti. Pentti Pekkarinen. 17072: Eino Uusitalo. Ale Holopainen. Matti Mattila. 17073: Hannes Paaso. Olavi Lahtela. Niilo Ryhtä. 17074: Antti J. Rantamaa. Mauno Pohjonen. Mikko Kaarna. 17075: Esu Niemelä. Matti Liinamaa. 17076: 1871 17077: 17078: IV,529. - Rah.al. N: o 359. 17079: 17080: 17081: 17082: 17083: J. E. Partanen ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaaliminis- 17084: teriön metsäpalkkatoimiston käyttöön ajotöiden palkka- 17085: tarkkailun järjestämiseen. 17086: 17087: 17088: E d u s k u n n a 11 e. 17089: 17090: Metsätyöansioista ja yleensä metsistä saatu jauskustannuksia ole otettu tarpeeksi huo- 17091: tulo muodostaa ainakin metsäpitäjissä suu- mioon ajourakoita solmittaessa. 17092: ren osan maaseudulla liikkuvasta rahasta. Tähän saadaan korjausta aikaan ainoas- 17093: V'aikka metsätyönitekijäin palkkatilit eivät taan kunnollisella tiedotus- ja opastusjärjes- 17094: ainakaan :toistaiseksi kulje rahalaitosten suoc telyllä. Käsityksemme mukaan voisivat val- 17095: ranaisella välityksellä, on näiden tulojen tion palkkata:rkamajat niin hal.clruu- kuin 17096: merkitys maaseudun talouselämässä varsin ajotyömailla selvittää ajoura;koiden laadin- 17097: huomioonotettava tekijä. Kun metsätyöan- nassa huomioitavat seikat ja opastaa ainakin 17098: sioista kokonaisuudessaan on kysymys, on täl- ensikertalaisia urakkasopimusten teossa. 17099: löin !huomioirtava myöskin ajotöiden osuus ja Näyttää siis metsäajotöiden osalta :tarpeen 17100: ajomiesten asema erityisesti palkkausmie- vaatimaita lisäitä näiden töiden tarkkailua 17101: lessä. Tällöin ei ole yhdentekevää, saako ajo- ja opastusta, erittäinkin kun ajotöissä saavu- 17102: töitä suoritJtava pienviljelijä työstään nor- tetut ansiot ovat olleet työkaluston hankin- 17103: min. mukaisen paikan vai jääkö se normin taan ja kunnostamiseen nähden liian al- 17104: alapuolelle, kuten on mm. viime talvena haiset. 17105: saatu havaita. Edellä esitetyn perusteena kunnioittavasti 17106: Puutavaran ajotöitä suoritetaan ny:kyisin ehdotamme, 17107: jopa lumettom.ana aikana ja erittäinkin trak- 17108: toriajotaksat ovwt osoittautuneet he:ikoiksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 17109: Tunnettua on, että traktorin jouduttua en- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 17110: simmäiseen perusteelliseen korjaukseen huo- 3 000 000 markkaa sosiaaliministeriön 17111: mataan, ettei traktoriajo ole ky;ennyt tuotta- metsäpalkkatoimiston käyttöön lä- 17112: maan mitään varsinaista tuloa, vaan tulok- hinnä ajotöiden palkkatarkkailun jär- 17113: sena on ollut loppuunajettu traktori. Pää- jestämiseen. 17114: asiallisena syynä tähän on oHut se, ettei kor- 17115: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 17116: 17117: Eem.U Partanen. Ale Holopainen. Armas Leinonen. 17118: 1872 17119: 17120: IV,530.-Rah.al. N:o 360. 17121: 17122: 17123: 17124: 17125: J. E. Partanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta 17126: kunnan- ja kyläteiden avustamiseen. 17127: 17128: 17129: Eduskunnalle. 17130: 17131: Kunnan- ja kyläteiden rakentamisen ra- halla kyetään peittämään vain rakenteilla 17132: hoittaminen on valtiotalouden rajoitettujen olevien kunnan- ja kyläteiden jatkorahoitusta 17133: mahdollisuuksien takia viivästynyt vuodesta sekä kunnossapito- y:ms. avustukset. Asian- 17134: toiseen sikäli, että yleisistä teistä annetun omaiselta taholta saadun tiedon mukaan 17135: lain kunnan- ja kyläteiden rakentamista kos- uusien, vuoroaan odottavien kunnan- ja ky- 17136: kevia säännöksiä on toistamiseen kuluvan läteiden alkurahoitukseen voidaan siis käyt- 17137: vuoden valtiopäivillä jouduttu muuttamaan. tää käytännöllisesti katsoen vain varsin mi- 17138: Eduskunta on näin ollen katsonut tarpeelli- nimaalinen osa ao. momentin määrärahasta. 17139: seksi toteuttaa ne tieviranomaisilla olevat Tästä syystä olisi määrärahan lisäys välttä- 17140: kunnan- ja kylätiesuunnitelmat, joista on mätöntä vanhenevien kunnan- ja kylätiesuun- 17141: rakennuspäätös. Tämä periaateratkaisu mer- nitelmien toteuttamiseksi, joita tieviranomai- 17142: kinnee samalla sitä, että lainmuutoksella jat- silla on runsaasti. 17143: kettuna rakennusaikana saadaan myös ko. tie- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 17144: hankkeiden alkurahoitus järjestetyksi. nioittavasti, 17145: Hallituksen esityksessä v: n 1962 tulo- ja 17146: menoarvioksi on kunnan- ja kyläteiden avus:- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 17147: tamiseen merkitty 1 400 milj. mk. Kuluvana tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun 17148: vuonna on vastaava määräraha varsinaisessa 3 momentille lisäyksenä 100 000 000 17149: ja lisätalousarviossa yhteensä 1 900 milj. mk. markkaa kunnan- ja kyläteiden avus- 17150: Suoritettu 500 milj. mk:n supistus merkitsee tamiseen. 17151: sitä, että tarkoitukseen varatulla määrära- 17152: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 17153: 17154: EemU Partanen. Esu Niemelä. 17155: Onni Mannila. Hannes Paaso. 17156: Arvo Pentti. 17157: 1873 17158: 17159: IV,531.- Rah.al. N:o 361. 17160: 17161: 17162: 17163: 17164: V. E. Pa.rta,nen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta 17165: Sosiaalt"huoUon .keskusliiton valtionapua varten. 17166: 17167: 17168: E d u s k u n n a ll e. 17169: 17170: Maamme vuosi vuodelta yhä laajentuneen liiton toiminta kansainvälisten suhteiden hoi- 17171: sosiaalihuollon täytäntöönpano on lainsää- tamiseksi sosiaalihuollon alalla. Mainittakoon, 17172: dännöllä jätetty kuntien sosiaalilautakuntien että liitto järjesti mm. maamme osanoton 17173: hoidettavaksi. Sosiaalilautakunnat ovat jou- Roomassa tämän vuoden alussa pidettyyn 17174: tuneet suorittamaan mitä moninaisimpia teh- sosiaalihuoltokonferenssiin. 17175: täviä ilman, että niitä tai niiden virkailijoita Sosiaalihuollon :keskusli1tto, jonka v. · 1962 17176: olisi riittävästi ohjattu saatikka sitten koulu- talousarvio päättyy 8 425 000 mk: aan, on, 17177: tettu. Tilanne on ollut sama koko itsenäi- huolimatta työnsä vaitaikunnallisesta merki- 17178: syytemme ajan ja näin ollen on huoltoväen tyksestä, saanut itse hankkia tarvitsemansa 17179: itsensä ollut suoranainen pakko ryhtyä toi- varat. Se on ke:rännyt niitä jäsenmaksuina, 17180: menpiteisiin sen korjaamiseksi. On syntynyt kokousten osanottomaksuina, avustuksina, ·ar- 17181: huoltoväen järjestöjä, mitkä järjestämällä pajaisilla ym. Myöskin eräät kunnat ovat 17182: kokouksia, luentopäiviä, kursseja, opintomat- viime vuosina jossain määrin tukeneet liittoa. 17183: koja, retkeilyjä ym. ovat antaneet köyhäin- Valtiovalta, joka johtaa ja valvoo sosiaali- 17184: hoito-, huolto- ja sosiaalilautakunnissa toimi- huoltoa ja sen täytänöönpanoa, ei sensijaan 17185: ville kuunailisille luottamusmiehille ja lauta- sanottavasti ole tukenut liiton työtä. Liiton 17186: kuntien palveluksessa- oleville viranhaitijoille vailtiolta viime vuosina saama avustus on ol- 17187: sekä tietopuolista että käytännöllistä koulu- lut vain 59 000 mk vuodessa, vaikka se en- 17188: tusta tehtäviensä suorittamisessa. nen sotia v. 1939 eduskunta-aloitteen poh- 17189: Eräs vanhimmista ja tunnetuimmista näistä jalla oli 25 000 mk. Ny;t hallitus esittää, 17190: järjestöistä on v. 1917 perustettu Sosiaali- keskusliiton toiminnan tärkeydestä huoli- 17191: huollon Keskusliitto r. y. Sen vuosittain jär- matta, ensi vuoden tulo- ja menoarviossa 17192: jestämistä tilaisuuksista mainittakoon sekä korotettavaksi kyseisen liiton valtionavun 17193: valtakunnalliset että maakunnalliset huolto- vain 200 000 markaksi. 17194: päivät, mitkä ovat keränneet tuhansittain Kun Sosiaalihuonon keskusliitolla on var- 17195: huoltoväkeä. Varsin lukuisat ovat olleet sin tärkeä ja Jaajamittainen tehtävä suori- 17196: myös liiton järjestämät kurssit, joiden puit- tettavanaan ja kun valtion on sen vuoksi 17197: teissa on annettu syvällisempää opetusta eri syytä tukea liittoa tässä työssä tuntuvam- 17198: tehtävien suorittamisessa. Liiton jäsenjärjes- min, esitämme edellä selostetun perusteella 17199: töt, joina on 16 maakunnallista yhdistystä, kunnioittaen, 17200: 8 ammatillista koko maan käsittävää yhdis- 17201: tystä ja 7 valtakunnallista liittoa, ovat omalta että Eduskunta korottaisi vuoden 17202: osaltaan tehokkaasti tukeneet keskusliittoa 1962 tulo- ja menoarvion 14 Pl. XVIII 17203: sen päämäärien toteuttamiseksi. Liiton yhä luvun 7 montentin kohdalla Sosiaali- 17204: laajenevasta toiminnasta mainittakoon edel- huollon keskusliitolle merkityn valtion- 17205: leen sosiaalihuoltoa käsittelevän kirjallisuu- avun 1 300 000 markalla. 17206: den kustannus- ja levittämistoiminta sekä 17207: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 17208: 17209: Ensio Partanen. Lyyli Aalto. 17210: 17211: 51 E 706/61 17212: 1874 17213: 17214: IV,532. -llah.al. N: o 362. 17215: 17216: 17217: 17218: 17219: V. E. Pll'ta.nea JIIL: Korotetun määrärahan osoittamisesta 17220: oppiko'UZttn oppilaiden koulunkäynnin avustamiseen. 17221: 17222: 17223: E d u s k u n n a 11 e. 17224: 17225: Oppikoulun oppilaiden koulunkäynnin taen :kuitenkin riittämätön, koska tällöin noin 17226: avustamisesta annetun lain mukaan lahjak- kolmannes apurahoja tarvitsevista lukion 17227: kaille, vähävaraisille ja ahkerille oppikoulun oppilaista näyttää jäävän niistä osatto- 17228: lukioasteen oppilaille voidaan antaa opiske- maksi. Kun tarkistusta varten tarvittaisiin 17229: lun avustamista varten apurahoja tulo- ja 50 000 000 mk: n määräraha, ehdotamme kun- 17230: menoarviossa olevan määrärahan puitteissa. nioittavasti, 17231: Tarkoitukseen on v. 1961 varattu 27 250 000 17232: mk:n määräraha (10 Pl. XIX: 7) ja halli- että Edmkunta ottaisi vuoden 1962 17233: tuksen esityksessä valtion tulo- ja meno- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 17234: arvioksi v: lle 1962 on ehdotettu määrärahan 15 000 000 markan määrärahan oppi- 17235: lisäystä 7 750 000 mk. V: ksi 1962 ehdotettu koulun oppilaiden koulunkäynnin 17236: 35 000 000 mk: n määräraha on mielestämme avustamista varten. 17237: lukion oppilasmäärän kasvun huomioon ot- 17238: Belsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 17239: 17240: Ensio Partanen. B.eino Ala,.Kulju. 17241: Vanna. K. Turunen. Meeri Kalava.inen. 17242: Sulo Hostila.. Lyyli Aalto. 17243: Anni Plinek. 17244: 1875. 17245: 17246: IV,533. - Ra.h.al. N: o 363. 17247: 17248: 17249: 17250: 17251: V. B. Partanen ym.: Jläärärahan osoittamisesta työapu- 17252: rahoiksi pääkaupungin ulkopuolella asuville kuvataite~'li 17253: joille. 17254: 17255: 17256: E d u s k u n n a 11 e. · 17257: 17258: Viitaten raha-asia-aloitteeseen n: o 308 että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 17259: (1960 vp.) ja siihen, että ko. aloitteen on tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mt.W- 17260: sivistysvaliokunta tutkinut ja kuullut asian- kan määrärahan opetusministeriö,. 17261: tuntijoita, minkä kaiken perusteella valio- käyttöön jaettavaksi pääkaupungm 17262: kunta yksimielisesti puolsi aloitteessa esitet- ulkopuolella asuville kuvataiteilijoille 17263: tyä määrärahaa, esitämme kunnioittavasti, työapurahana. 17264: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 17265: 17266: Ensio Pa.rta.nen. Ola.vi Lähteenmäki. 17267: Varma K. Turunen. Kustaa Alanko. 17268: 1876 17269: 17270: IV,534.- Rah.al. N: o 364. 17271: 17272: 17273: 17274: V. E. Pa.rta.nen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden 17275: virastotalon suunnittelutöitä varten. 17276: 17277: 17278: E d u s k u n n a 11 e. 17279: 17280: Valtion virastotalon rakentaminen Lahteen paljon, jolloin Lahden virastotalon suunnit- 17281: on ollut esillä jo useita vuosia ja sen välttä- teluun tarvittava summa veisi ehdotetusta 17282: ml.,LWn tarpeellisuus on huutava. Asianomai- määrärahtasta leijonanosan. Tonttikysymykser• 17283: set viranomaiset ovat tutustuneet perusteelli- ratkaisun, viivästyessä odottamattoman kauan 17284: sesti olosuhteisiin Lahdessa .. ja hyväksyneet ei myöskään voitu ajoissa ottaa esille Lahden 17285: Lahden virastotalon rakentamisen kiireelli- virastotaloa, . jotta ensi vuoden valtion tulo- 17286: syyden. Suunnitell\lan tiellä on ollut ennen ja menoarvioehdotuksessa olisi voitu tätä var- 17287: muuta sopivan virastotalotontin saaminen ten varata suunnittelumääräraha. · 17288: Lahden kaupungilta. Nyt on tämä pääeste Lahden virastotalon tarve on niin huutava, 17289: poistunut, kun Lahden kaupunki tänä vuonna ettei enää ole mahdollisuus viivytellä raken- 17290: elokuussa lahjoitti valtiolle tontin n: o 74 nustöiden aloittamista varsinkin kun Lahden 17291: korttelissa n:o 16,.. johon vahvistetun asema- kaupunki on tarkoitukseen lahjoittanut val- 17292: kaavan mukaan voidaan raJken!tiaa huonetilaa tiolle erittäin arvokkaan ja sopivan tontin. 17293: noin 4000 m2 ja tarvittaessa rakennusoikeus Erityisesti Hollolan poliisitalon tarpeet ovat 17294: voitaneen nostaa 4800 m2: iin, eli kerroksella. kiireellisiä, sillä nykyiset vuokratilat vuokra- 17295: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö suhteen katkeamisen takia joudutaan jättä- 17296: on 7. 7. 1961 kehoittanut rakennushallitusta mään v. 1963. Samoi:rt sotilaspiirin ja Hollo- 17297: suunnittelemaan 1Lahden virastotalon siten, lan tuomiokunnan virastotarpeet ovat odotta- 17298: että siihen sijoitetaan huonetilaohjelmassa neet ratkaisua jo vuosikymmenen ajan. Val- 17299: tilat seuraaville valtion virastoille: 1) Lah- tion verovirastojen huonetilat ovat nykyisin 17300: den verovirasto, 2) Hollolan verovirasto, 3) erittäin onnettomat, koska nämä suuret vi- 17301: Lahden työnvälitys- ja ammatinvalinnan- rastot toimivat vuokrahuoneissa eri puolilla 17302: ohjauksen toimistot, 4) Lahden sotilaspiirin kaupunkia, jolloin tästä virastotyöskentely 17303: esikunta, :5) Hollolan piirin paliisilaitos, 6) kärsii suunnattomasti. Lääninhallituksen ta- 17304: Liikkuvan poliisin ja suojelupoliisin toimis- holta on jo usean vuoden aikana painostettu 17305: tot, 7) TVH:n tiemestaripiiri, 8) Hollolan Lahden virastotalon kiireelligyyttä. Kun on 17306: tuomiokunta. Yhteensä tarvitaan näille val- kysymys näinkin suuresta rakennussuunnit- 17307: tion virastoille huonetilaa noin 4000 m2. telusta ja töiden aloittamisesta ensi tilassa, 17308: Saamamme tiedon mukaan on rakennushalli- niin käsittää hyvin, ettei nyt ehdotetusta 17309: tus laskenut suunnittelukustannuksiin tar- yleisestä uusien virastotalojen suunnittelu- 17310: vittavan määrärahan 14 450 000 markaksi. määrärahasta riitä Lahden virastotaloa var- 17311: Myös on saatu tietää, ettei tätä suunnittelu- ten tarpeellista määrärahaa. 17312: määrärahaa ole mahdollisuus saada työlli- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 17313: syysvaroista. nioittavasti, 17314: Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioon että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 17315: on ehdotettu uusi momentti virastotalojen tulo- ja menoarvion 20 Pl. II luvun 17316: suunnittelua varten ja tähän on otettu 75 momentille 15 miljoonan markan 17317: 40 000 000 mk: n summa. Olemme saaneet lisäyksen Lahden virastotalon suun- 17318: tietää, että tämän summan tarvitsijoita on nittelutöitä varten. 17319: Helsingissä 1t5 päivänä syyskuuta 1961. 17320: 17321: Ensio Pa.rta.nen. Oskari Lehtonen. 17322: Olli J. Uoti. Kaino Haapanen. 17323: -1877 17324: 17325: 1V,585.-Rah.al. N:o 365. 17326: 17327: 17328: 17329: V. E. Pa.rta.n.en ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta 17330: ylimääräi$-iksi avustuksiksi vaikeassa taloudellisessa ase- 17331: massa oleville · yksityisoppikouluille. 17332: 17333: 17334: Eduskunnalle. 17335: 17336: Voimassa oleva yksityisoppikoulujen val- neerausta, mutta · silloin määrärahan tulisi 17337: tionapulaki edellyttää, että milloin .erityistä olla tuntuvasti ·suurempi. 17338: syytä on, valtioneuvosto voi tulo- ja meno- Tähänastisten jakoperusteiden mukaan .,$ 17339: arvioon kulloinkin otetun määrärahan puit- ole ollut mahdollisuutta myöntää tästä mää~ 17340: teissa myöntää yksityisoppikouluille ylimää- rärahasta avustusta koulurakennuksia varten 17341: räistä valtionapua (8 §). Lakia säädettäessä eikä viimeksi mainittuun tarkoitukseen myös, 17342: tarkoitettiin, että tällaista ylimääräistä val- kään ole ollut erityistä määrärahaa., On 17343: tionapua annetaan ,vaikeuksiin joutuneen kuitenkin nurinkurista, että ylimääräisen val- 17344: koulun taloudellisen aseman parantamiseksi, tionavun saamisekSi koulun on ensin joudut- 17345: oppilasmaksujen alentamiseksi ja rakennus- tava lähes ylivoimaisiin vaikeuksiin. Kun 17346: avustuksiksi". Kuluvan vuoden tulo- ja me- hyvin tiedetään; että r-akentamaan joutuva 17347: noarviossa on tätä _tarkoitusta varten 250 koulu varsinkin vähävaraisilla syrjäseuduilla. 17348: milj. mk ja hallitus esittää ensi vuodelle ja esikaupunkialueilla auttamattomasti jou- 17349: 350 milj. tuu rakennusvelkojensa vuoksi taloudellisiin 17350: Niiden kolmen vuoden aikana, joina tällai- vaikeuksiin, olisi järkevää avustaa koulua jo 17351: nen määräraha on ollut budjetissa, kouluhal- rakennusvaiheessa. Silloin voitaisiin välttyä 17352: lituksessa on saatu se kokemus, että määrä- niin suurista veloista, että ne heti alkutaipa-- 17353: raha on erittäin tärkeä, mutta aivan riittä- leella haittaavat koulun toimintaa ja aiheut- 17354: mätön. Avustusta anoneita kouluja on ollut tavat lukukausimaksujen kohtuutonta nou- 17355: 100-140 ja anomusten yhteissumma on sua. Vielä on syytä todeta, että kouluhalli- 17356: noussut 1-1.5 mrd. mk:aan, vaikka avus- tus ja opetusministeriö ovat yksityisoppikou- 17357: tuspyynnöt ilmeisesti ovat olleet varsin har- lujen ylimääräisiin valtionapuihin tarkoite- 17358: kittuja. tun määrärahan suuruudeksi esittäneet 500 17359: Määrärahojen jaon tarkastelu osoittaa, että milj. mk. 17360: vaikkakin avustusta on koetettu antaa mah- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 17361: dollisimman monelle vaikeuksissa olevalle kunnioittavasti, 17362: koululle, sitä sai v. 1959 vain 22, viime 17363: vuonna 28 ja kuluvana vuonna 36 koulua. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 17364: Enimmäkseen avustussummat ovat olleet 2-- tulo- ja menoarvion 10 Pl. X luvun 17365: 5 milj. mk:n suuruisia, mikä velkaisen kou- 20 momenUlle lisäystä 150 miljoonaa 17366: lun taloudessa ei vielä voi merkitä muuta markkaa käytettäväksi ylimääräisenä 17367: kuin tilapäistä helpotusta. Vain muutamia avustuksena vaikeissa taloudellisissa 17368: 10 milj. mk:n suuruisia avustuksia on voitu olosuhteissa työskenteleville yksityis- 17369: myöntää. Periaatteessa ja taloudellisesti olisi oppikoulu{lle näiden taloudellisen ase- 17370: kuitenkin oikeampaa, että avustuksella ai- man parantamiseksi sekä rakennus- 17371: kaansaataisiin koulun talouden todellista sa- avustuksiksi. 17372: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1961. 17373: 17374: Ensio Partanen. Sulo Hostila. 17375: Rafael Paasio. Veikko Kokkola. 17376: Veikko Helle. Va.nna K. Turunen. 17377: Arvo Tuominen. 17378: 1878 17379: 17380: IV,536.- Rah.al. N':o 366. 17381: 17382: 17383: 17384: 17385: V. E. Pa.rta.nen ym.: Määrärahan osoittamisesta opp,1aiden 17386: terveydenhoidon järjestämiseksi yksityisoppikouluissa. 17387: 17388: 17389: E d u s k u n n a 11 e. 17390: 17391: Viitaten raha-asia-aloiiteeseen n: o 7, joka että Eduskunta ottaisi vuode-n 1962 17392: on jätetty valtiopäiville helmikuussa 1961, tulo- ja menoarvioon 13 000 000 mar- 17393: jolloin samana keväänä sivistysvaliokunta kan lisämäärärahan oppt1aiden tervey- 17394: tutki asian ja kuuli asiantuntijoita, minkä de'nhoidoft ja terveystarkastukseft jär- 17395: kaiken perusteella va:liokunta yksimielisesti jestämistä varten maamme yksityis- 17396: puolsi raha-asia-aloitteen hyväksymistä, esi- oppikouluissa. 17397: tämme kunnioittavasti, 17398: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 17399: 17400: EDsio Pa.rta.D.en. Veikko Helle. 17401: Lyyli Aalto. Beino Ala-Kulju. 17402: 1879 17403: 17404: IV,537.-Ra.h.al. N:o 367. 17405: 17406: 17407: 17408: 17409: Pekka.rinen ym;: Määrärahan osoittamisesta Suonenjoen v~ 17410: ra&totalon rakentamistöiden aloittamiseksi. 17411: 17412: 17413: E d u s k u n n a 11 e. 17414: 17415: Suonenjoen kirkonkylä on muodostunut nan nykyinen kehitys edellyttävät, että val- 17416: laajaksi hallinnolliseksi keskustaksi, jossa si- tion eri virastoja varten rakennettaisiin sinne 17417: jaitsevat ·erilaiset valtion virastot, kuten pos- pikaisesti ajanmukainen virastotalo, jota var- 17418: titoimisto, nimismiespiirin toimisto, veropii- ten on jo tonttikin varattu. 17419: rin toimisto-, tie- ja vesirakennushalliltuksen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 17420: alasen tiemestarin toimisto ja vasta peruste- nioi tta.en, 17421: tun Suonenjoen kihlakunnan tuomarin kans- 17422: lia ja arkisto. Nämä kaikki virastot toimivat että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 17423: nykyisin hajallaan ahtaissa ja epäldiytännöl- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan 17424: lisissä vuokratuissa toimistotiloissa, joissa suuruisen määrärahan Suonenjoen vi- 17425: asioiden hoito ja asiakkaiden palvelu on han- rastotalon rakentamistöiden aloittami- 17426: kalaa ja puutteellista. seksi. 17427: Jatkuva väestönlisäys ja Suonenjoen kun- 17428: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 17429: 17430: Pentti Pekkarinen. Artturi Jä.msen. 17431: Esa 'lilnonen. EHs Ma.mrlnen. 17432: 1880 17433: 17434: IV,538. - Rah.a.l. N: o 368. 17435: 17436: 17437: 17438: 17439: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ju,ankoskeflr- 17440: Kaaviflr-Sysmäjärven rautatien rakentamista varten. 17441: 17442: 17443: Eduskunnalle. 17444: 17445: Savon-Sysmäjärven rautatiehanke on ollut Erikoisen tärkeä· rataosan rakentaminen on 17446: vireillä vuosikymmeniä. Mainittakoon, että Luikonlahdessa olevan malmin kuljettami- 17447: jo v: n 1925 valtiopäivillä on asiasta tehty selle. Tutkimuksissa on todettu, että Luikon- 17448: ensimmäiset aloitteet ja vain yhden äänen lahden malmikaivoksessa voidaan louhia vuo- 17449: puuttuminen 'eduskunnassa äänestettäessä esti sittain 400 000 tonnia raakamalmia, joka si- 17450: silloin radan ottamisen rautatieohjelmaan. sältää n. 5 % kuparia, n. 3 % sinkkiä, n. 17451: Seuraava merkittävä käsittely asiassa tapah- 3% nikkeliä ja n. 40% magneettikiisurikas- 17452: tui v. 1938, · jolloin eduskunta on hyväksynyt tetta eli yhteensä n. 50 % malm.irikastetta, 17453: lain Savon ja Karjalan ratojen yhdistämi- joten poiskuljetettavien tuotteiden määrä on 17454: sestä Siilinjärven-Sysmäjärven rautatiellä. vuosittain 200 000 tonnia. Näin suuren ri- 17455: Rakennusohjelma on ollut tarkoitus toteut- kastemäärän kuljettaminen erittäin mäkistä 17456: taa vv. 1939-1946, mutta käyty sota siirsi maantietä noin 30 ikm:n päässä olevalle rauta- 17457: rautatien rakentamisen kauaksi tulevaisuu- tieasemalle ei ole kannattavaa eikä tarkoituk- 17458: teen. Niinpä onkin vasta aivan viime vuo- senmukaista. Kun lisäksi ko. rautatiellä on 17459: sina toteutettu hankkeesta Siilinjärven- kahden maakunnan yhdysratana suuri mer- 17460: Juankosken välisen rataosan rakentaminen, ikitys, olisi sen rakentaminen suoritettava pi- 17461: jolm sinänsä on edistänyt huoimi1:itavasti tä- kaisesti. · · 17462: män alueen taloudellista kehitystä· ja ennen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 17463: muuta Juankosken tehtaan laajentamismah- nioittaen, 17464: dollisuuksia. 17465: Sitä vastoin Juankosken-Kaavin-Luikon- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 17466: lahden-Sysmäjärven rataosa on vielä lm- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 17467: konaan rakentamatta. Tämänkin rataosan ra- kan määrärahan Juankoske11r-Kaavin 17468: kentaminen olisi vihdoin saatava kiireellisesti -Luikonlakdeflr-Sysmäjärven rauta- 17469: käyntiin, jotta a:lueella olevat runsaat metsä- tien rakentamista varten. 17470: varat saataisiin edullisemmin kuljetettua ja- 17471: lostus- ja markkinointipaikoille. 17472: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 17473: 17474: Pentti Pekkarinen. Elis Manninen. Artturi .Tåms6n. 17475: Vilho Turunen. Eemil Pa.rta.nen. Esu Niemelä. 17476: 1881 17477: 17478: IV,5S9.-Ra.h.aJ. N:o 369. 17479: 17480: 17481: 17482: 17483: Pekk&rinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Levälahden- 17484: Ukonlahden maantien rakentamistöiden aloittamiseksi. 17485: 17486: 17487: Eduskunnalle. 17488: 17489: Tuusniemen kunnassa ovat suuret kyläkun- jos Tuusniemen kunnassa rakennettaisiin 17490: nat erittäin huonojen tieyhteyksien takana, uusi maantie Levälahden-Ukonlahden lin- 17491: mikä seikka on niiden elinkeinoelämän ·kehit- jalla, jolloin suuret kyläkunnat saatettaisiin 17492: tymiselle ja hyvinvoinnin nousulle huomat- tien elyYttävään vaikutuspiiriin. 17493: tavimpana jarruna. Nykyaikana, jolloin yh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 17494: teiskunta uhraa suhteellisen paljon varoja nioittaen, 17495: liikenne<Jilojen parantamiseen ns; valtalin- 17496: joilla, on usein unohdettu syrjäkylien tieolo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 17497: jen kehittäminen. Tasapuolisuus- ja oikeu- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan 17498: denmukaisuusperiaatteen mukaan tulisi nyt suuruisen määrärahan Levälahderlr- 17499: entistä enemmän kiinnittää huomiota juuri Ukonlahden maantien rakentamistöi- 17500: syrjäseutujen .liikenneolojen parantamiseen. den aloittamiseksi. 17501: Tätä hyvää periaatetta toteutettaisiin silloin, 17502: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 17503: 17504: Pentti Pekka.rinen. Artturi Jämsen. 17505: Vilho Turunen. Elis Manninen. 17506: 17507: 17508: 17509: 17510: 52 E 70H/61 17511: 1882 17512: 17513: IV,540.-Ra.h.al. N:o 370. 17514: 17515: 17516: 17517: 17518: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kortejoen sillan 17519: raken.tamistöiden aWittamiseksi. 17520: 17521: 17522: E d u s k u n n a ll e. 17523: 17524: Kuopioon idästäpäin suuntautuvaa vilkasta kuruaan Vehmersalmelle saakka, ei suunnitel- 17525: liikennettä helpottaisi huomattavasti ja ly- mien puutteessa voida vielä ensi vuonna 17526: hentäisi matkaa esim. Vehmersalmelta ja ryhtyä rakentamaan kokonaisuudessaan, olisi 17527: Tuusniemen eteläosista Kuopioon kymmenillä Vaaja.salon saaren tieyhteyksien pikaiseksi 17528: kilometreillä ns. Vaajasalon maantien raken- parantamiseksi tarkoituksenmukaista raken- 17529: taminen. Samalla tulisi maantieliikenteen taa ensi vaiheessa Kortejokeen silta. Joen 17530: piiriin Vaajasalon saari, jossa muun taajan ollessa kapea ja kovapohjainen tulee sillan 17531: asutuksen lisäksi sijaitsee yli 200 hoitopaik- rakentaminen suhteellisen halvaksi. 17532: kainen Vaajasalon parantola. Nykyisin saa- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 17533: relle ei ole muuta yhteyttä kuin venekulku- ehdotamme, 17534: yhteys. Ottaen huomioon saaren ja mante- 17535: reen välisen vilkkaan liikenteen näin alkeel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 17536: liset tieolot tuntuvat nykyaikana suorastaan tuk- ja menoarvioon 5 000 000 markan 17537: ihmeeHisiLtä. Saaren erottaa mantereesta ka- suuruisen määrärahan Kortejoen sil- 17538: pea ja kovapohjainen Kortejoki-niminen joki. lan rakentamistöiden aloittamiseksi. 17539: Kun Kuopion-Kortejoen väli.$1;ä ns. Vaa- 17540: jasalon maantietä, joka tulisi rantatienä jat- 17541: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 17542: 17543: Pentti Pekkarinen. Artturi Jämsen. 17544: Esa Timonen. Elis Ma.nninen. 17545: 1883 17546: 17547: IV,541.- Ra.h.al. N: o 371. 17548: 17549: 17550: 17551: 17552: Pekkarinen ym.: Jliiärärahan osoittamisesta Nilsiän ja Säy- 17553: neisten kunnissa olevien Siikajärven ja Ala-Luostajärven 17554: vedenpinnan alentamis- ja tulvavesisäännöstelytöiden 17555: aloittamiseksi. 17556: 17557: 17558: E d u s k u n n a ll e. 17559: 17560: Nilsiän ja Säyneisten kunniasa. olevien Sii- nöstely olisi täysin nämä vaatimukset täyt- 17561: kajärven ja Ala-Luostajärven rantamilla on tävät tyÖ'kohde. Kun Siikajärven laskemis- 17562: suoritettujen tutkimusten mukaan noin 600 suunnitelmat lienevät jo valmiina, olisi sen 17563: ha veden vaivaamaa maatalouskelpoista laskuhanke ensi vaiheessa toteutettava. Täl- 17564: maata, joka on nykyisin täysin tuottamatto- löin jo verrattain pienillä kustannuksilla va- 17565: m.assa tilassa. On selvää, että näin suuren pautuisi veden kiroista useita Batoja hehtaa- 17566: maa-alueen tuottamattomana pitäminen on reja viljelykselle maata. 17567: kansantaloudelle tappio. Mainittakoon li- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 17568: säksi, että molemmissa mainituissa kunnissa nioittaen, 17569: on ollut viime vuosina huomattavasti työttö- 17570: myyttä. Olisi varmasti järkevää ja tarkoi- että Eduskunta ottaisi v'I.Wde?t 1962 17571: tuksenmukaista sijoittaa työtä vailla olevia tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 17572: ihmisiä sellaisiin työkohteisiin, jotka lisäisi- ka?t määrärahan Nilsiän ja Siiyfl,eisten 17573: vät pysyviä työtilaisuuksia, nostaisivat tuo- kun?tissa olevien Siikajärven ja Ala- 17574: tantoa ja antaisivat lisääntyviä elämänmah- L'I.Wstajärven vedenpinnan alentamis- 17575: dollisuuksia kuntalaisille. Kyseisten järvien ja tulvavesisiiännöstelytöiden aloitta- 17576: vedenpinnan alentaminen ja tulV1avesisään- miseksi. 17577: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 17578: 17579: Pentti Pek:kariDen. .A.rtturi J'åmsåD.. 17580: Esa. Timonen. Vilho Tunmen. 17581: Elis Ma.nninen. 17582: l884 17583: 17584: IV,542.- Rah.al. N:o 372. 17585: 17586: 17587: 17588: 17589: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Leppävirran sil- 17590: lan ja siihen liittyvän maantien rakennustöiden aloitta- 17591: miseksi. 17592: 17593: 17594: Ed us ku nn alle. 17595: 17596: Leppävirran silta, joka yhdistää Leppä- vioidaan nousevan noin 500 000 000 mk: ksi. 17597: virran kohdalla Soisalon saaren manteree- Tästä huomataan, että kysymyksessä on huo- 17598: seen, on kapea ja sen kantokyky on pieni, mattavan suuri työ, jota ei suinkaan pystytä 17599: vain 6 tonnia. Sen vuoksi se on muodostunut tekemään entisen sillan kestoajan umpeen 17600: nykyaikaiselle vilkkaalle ja raskasta kuormi- kulumiseen mennessä, ellei töitä aloiteta riit- 17601: tusta vaativalle liikenteelle erittäin haitalli- tävän ajoissa. 17602: seksi tekijäksi. Tieviranomaisten laskelmien Maantiesuunnitelmaan sisältyy huomatta- 17603: mukaan on tämän puusta rakennetun kääntö- via maan leikkaus- ja siirtotöitä, jotka hyvin 17604: sillan jäljellä oleva kestoaika vain 3 vuotta. soveltuvat talvikaudellakin tehtäviksi. 17605: Tämän tietäen on tie- ja vesirakennushalli- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 17606: tuksen toimesta suoritettu siltatutkimus ja nioittaen, 17607: laadittu siltasuunnitelma. Kun silta tulisi 17608: suunnitelman mukaan kokonaan eri paikkaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 17609: kuin edellinen, liittyy sillan rakentamiseen tulo- ja menoarVioon 20 000 000 mar- 17610: huomattava· maantietyö, josta myös suunni- kan suuruisen määrärahan Leppävir- 17611: telmat ·ovat jo valmiit. Sillan · ja siihen liit- ran sillan ja siihen liittyvän maantien 17612: tyvän maantien rakentamiskustannusten ar- rakentamistöiden aloittamiseksi. 17613: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 17614: 17615: Pentti Pekkarinen. Esa. Timonen. 17616: Artturi ram.sen. Vilho ·Turunen. 17617: Elis Manninen 17618: . ,._ 17619: . 17620: 1885 17621: 17622: IV,543.-Rah.al. N:o 378. 17623: 17624: 17625: 17626: 17627: Peltonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Jyväs- 17628: kylärlr--Jämsänkosken rautatien rakennustöiden aloitta- 17629: miseen. 17630: 17631: 17632: Eduskunnalle. 17633: 17634: Valtion tulo- ja menoarvioon v: lle 1961 eduskunta korjaa esitystä. Tämän vuoden 17635: varatun 100 000 000 mk:n määrärahan Jy- varsinaisessa ja lisämenoarviossa on uusien 17636: väskylän-Jämsänkosken uuden radan ra- ratojen rakentamiseen varattu yhteensä 17637: kennustöiden aloittamiseen hallitus on jättä- 2 736 304 000 mk. Uusien ratojen rakenta- 17638: nyt vahvistettavaksi esittämättä, joten se on mistehoa on kuitenkin huomattavasti paran- 17639: jäänyt käyttämättä. Radan rakennustöitä ei nettava nykyisestään, jotta saadaan uudet 17640: ole aJoitettu eduskunnan edellyttämällä ta- radat valmiiksi entistä pikemmin palvele- 17641: valla ja siten on radan aloittamistyö jäänyt maan talouselämän kasvavia tarpeita ja lisää- 17642: jälkeen kahdesta muusta laissa mainitusta mään rautateitten kannattavuutta. 17643: radasta. Tämä siitä huolimatta, vaikka edus- Jyväskylän-Jämsänkosken radan raken- 17644: kunta hyväksyessään valtiovarainvaliokun- nustyöt tulee aloittaa tehokkaammin kuin 17645: nan mietintöön liittyvän lausunnon, jossa ha:llituksen esittämien määrärahojen avulla 17646: valiokunta edellytti, että hallitus huolehtisi voidaan tehdä. Ratasuunta. on Jyväskylän- 17647: siitä, ettei J yväskylän-JämsänkOSiken tärkeä Säynätsalon osalta vahvistettu ja rakentami- 17648: ratahanke joudu säädetyn uuden lain takia nen voidaan aloittaa täydellä teholla. Radan 17649: aiheettomasti kärsimään. Tämä huomautus valmistumisen kokonaisuudessaan ;tulisi ta- 17650: nähtävästi aiheutui siitä, kun valiokunta ja pahtua korkeintaan viisivuotisohjelman puit- 17651: myöhemmin eduskunta hyväksyi hallituksen teissa. Tähän tulisi pyrkiä ja sen mukai- 17652: esitykseen lisättäväksi Jyväskylän-Jämsän- sesti tulisi varata tulo- ja menoarvioon va- 17653: kosken radan rakennettavaksi. Hallitus jou- roja. Kun hallituksen esittämä määräraha 17654: tui myöhemmin tarkistamaan kantaansa si- on aivan kohtuuttoman pieni, tulisi sitä jo 17655: käli, että varasi 10 000 000 mk käytettäväksi ensi vuoden .käyttöön lisätä 400 000 000 17656: mainitun ratasuunnan tutkimiseen. mk: Ua ja myöhemmin rllarpeen mu!kaisesti. 17657: Hallituksen esityksessä ensi vuoden tulo- Edellä lausutun perusteella ja viitaten 17658: ja menoarvioksi on uusien ratojen rakentami- v. 1960 tehdyn rah.al. n:o 316 perusteluihin 17659: seen mel'lkitJty yhteensä 1 710 000 000 mk, josta ehdotamme, 17660: Jyväskylän-Jämsänkosken radan rakennus- 17661: töiden aloittamiseen ainoastaan 100 000 000 että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 17662: mk. Tämä on aivan kohtuuttoman pieni tulo- ja menoarvion 19 Pl. 1 luvun 17663: määräraha ratatyön tehokkaaseen käyntiin 24 momenUlle lisäyksenä 400 000 000 17664: saamiseksi ja sen vuoksi sitä tulisi huomat- markkaa Jyväskylärlr--Jämsänkosken 17665: tavasti lisätä. Uusien ratojen rakentaminen rautatien rakennustöiden aloittami- 17666: on tähän mennessä tapahtunut liian hitaasti seksi. 17667: ja nyt hallitus vielä sitä hidastuttaa, ellei 17668: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 17669: 17670: Onni Peltonen. Anni Flinck. 17671: Arvo Tuominen. Arvo Ahonen. 17672: 1886 17673: 17674: IV,544.- Rah.al. N: o 374. 17675: 17676: 17677: 17678: 17679: Peltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta 46 ratavartijan toi- 17680: men muuttamiseksi ratatyöesimiehen toimiksi. 17681: 17682: 17683: E d u s k u n n a ll e. 17684: 17685: Valtionrautateiden rataosastolla on koneel- työnjohtajiin. Kun normaalisti tällaiset työ- 17686: listumisen ja työmenetelmien muuttumisen ratavartijat toimivat noin 5-15 työntekijää, 17687: johdosta eräitten ratavartijoiden tehtävien käsittävän työryhmän esimiehinä, saattaa 17688: luonne perusteellisesti muuttunut. Muutos heillä ajoittain - suurempien ratatöiden 17689: on tapahtunut siten, että huomattava osa 1. siirryttyä ns. työllisyystöiksi - olla useita 17690: luokan ratavartijain toimista on muutettu kymmeniä työntekijöitä valvottavanaan. 17691: ns. työratavartijan toimiksi, jolloin nämä Kun lisäksi otetaan huomioon, että juuri 17692: työratavartijat ilman omaa raideosuutta ja valtionrautateiden rataosastolla alemman hen- 17693: osallistumatta juuri laisinkaan varsinaisiin kilökunnan ylenemismahdollisuudet ovat mil- 17694: ratavartijain tehtäviin, toimivat työkuntien tei olemattomat, koska käytettävissä on vain 17695: esimiehinä työnjohto- ja valvontatehtävissä. 1. ja 2. lk:n ratavartijain toimia, dlisi tästä- 17696: Tällainen tehtävien muuttuminen, joka on kin syystä pyrittävä uusien virkojen perusta- 17697: tapahtunut käytännön tarpeen sanelemana, miseen, varsinkin kun käytännössä on tähän 17698: on jo sikäli otettu huomioon myös näitä toi- jo jouduttu edellämainittujen työratavarti- 17699: mia täytettäessä, että hakijoille ilmoitetaan jain toimien muodossa. 17700: kysymyksessä olevan työratavartijan toimi. EdeHä olevan perusteella ehdotamme, 17701: Tämä on omiaan osoittamaan, että laitoksen 17702: taholta tunnustetaan tällaisten ratavartijain että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 17703: toimien hoitajien tehtäväpiirissä tapahtunut tulo- ja menoarvioon 2 096 ()(){) markan 17704: perusteellinen muutos. Ns. työratavartijat määrärahan 46 peruspalkkaisen 1 lk 17705: eivät olekaan enää tehtäviensä puolesta rin- ratavartijan toimen muuttamisekri 17706: nastettavissa ratavartijoihin, vaan alempiin, 16 pl:n ratatyöesimiehen viraksi. 17707: esimiesasemassa oleviin ensimmäisen asteen 17708: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 17709: 17710: Onni Peltonen. Anni Flinck. Veikko Helle. 17711: 1887 17712: 17713: N,545.- Rah.al. N:o 375. 17714: 17715: 17716: 17717: 17718: Pentti ym..: Määrärahan osoittamisesta tietutkimuksiin Suo- 17719: denniemen kirkonkylän--Sävinkylän-Kilvakkalan tiellä. 17720: 17721: 17722: E d u s k u n n a ll e. 17723: 17724: Suodenniemen ja Ikaalisten kunnan a!lueella kulkee h8irviuaisen runsairtiten metsäseutujen 17725: kulkeva tie Suodennitemen :kirkonkylä-Sävin- kautta. MyÖ!Wn ·nyt, jOilloin Tampereen- 17726: kylä-KHva:kkala on nykyisellään kunnan.tie, Porin runikotie on valmis Mouhijärve1tä Po- 17727: joHa on yleisen mkenteen ika:nna1ta erittäin riin SMkka, tulee tämän tien merkitys ko- 17728: huomattava merkitys. Tästä syystä on tie- ja koojatienä entisestäällikin huomattavasti: kas- 17729: vesira:kennushalliJtUksen Turun piiri touko- vamaan. 17730: kuun 21 päivänä 1954 yleisistä teistä anne- Varsin suureksi muodostrmutta liikennettä 17731: tun lain voimaanpanolain 3 ja: 4 §: n mukai- haittaa kuitenkin tien huono kunto, sillä tioe 17732: sesti esittänyt tämän tien määräämistä pai- on mäikinen, mutkainen j·a keväisin erittäin 17733: kallistieksi. Piilrii'itä sa:arlun tiedon mukaan routi'Va. Tämän vu01ksi olisi ehdottomasti 17734: on puheena: dlevall81 tiellä ni·ilii suuri merki- tarpeellista: saada täHä tietlä aikaan mitä. pi- 17735: tys, ettei ole epäilystäkään tämän tien mää- kimmin tienoilkaisu- ja parannustyöt. 17736: räämisestä paika:llistieksi. EdeHä esitettyyn viitlllten ehdotamme kun- 17737: Vailkka Suodenniemen kirkonkylän-Sävin.. nioittavasti, 17738: kyiJ.än-Kilvakkabn tie on kunnantie, on sillä 17739: kuitenikin tavottoman suuri me:Vkiltys lii'ken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 17740: teen välittäjänä. Tätä tietä Suodenniemen tulo- ja menoarvioon 3 000 000 markan 17741: kirlwnkylän ja Sävinkyläm. välillä tapahtuu suuruisen määrärahan tarvittavien tie- 17742: liikenne Kanka:anpäithän ja: siitä edelleen tutkimusten suorittamiseksi lähiaikana 17743: pohjoiseen. Koko matkallaan Kilva:kkalaan paikallistieksi otettavalla Suodennie- 17744: sMkka tämä tie p8ilvelee erittäin suuria raa- men kirkonkylän- Sävinkylän- Kil- 17745: kapuun ku~jetuksia: !kautta vuoden, siiHä tie vakkalan tiellä. 17746: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 17747: 17748: Arvo Pentti. Nestori Kaasalainen. 17749: 1888 17750: 17751: IV,546.- Rah.al. N: o 376. 17752: 17753: 17754: 17755: 17756: Pentti ym.: Korotetu,n määrärahan osoittamisesta Tampereen 17757: -Parkanon-Seinäjoen radan rakennustöiden aloittamista 17758: varten. 17759: 17760: 17761: E d u s k u n n a ll e. 17762: 17763: Ha:llituksen esitykseen .eduskunnalle valtion että uuden radan raikentamisen ollessa kysy- 17764: tulo- ja. menoarviaksi v:Ue 1962 sisälltyy myksessä olisi määräraihaJt ainakin pääosru- 17765: 19 Pl:n I luvun 24 momentin e->kohdassa ta;a,n merkittävä valtion tulo- ja menoarvioon 17766: 100000000 mk:n määräraha Tampereen- rautatierakennusmäiilrärahojen kohdalle ja 17767: Par.ka-oon-Seinäjoen radan rakennustöiden että työlUsyysmäärärahojen käy,tön rakennus- 17768: aloittamista varten. töiden rahoituksessa tulee olla täydentävää 17769: Halll.ituksen esityksessä eduskunnalle laiksi laaJtua. 17770: Tampereen-Parkanon-Seinäjoen radan ra- Kun hallitUJksen esityksessä on tähän tar- 17771: kentamisesta 23 p. huhtikuuta 1960 todettiin koitukseen esitetty varoja: vain 100 000 000 17772: mm., että tämä rata tulee maksamaan 8 100 mk; ei sillä voitaisi v: n 1962 aikaiUli sanotta- 17773: milj. rm:k ja että se tulee lyheniämäiin maJtkaa vastikaan suori,tta:a itse radan rakentamista, 17774: Etelä-Suomesta Pohjois-Suomeen 73 km ja vaan määräraha •kuluisi lähes kokonaisuudes- 17775: merkitsemään Pohjois-Suomesta Poriin ja saan varsinaisen työnsuoritusorganisation 17776: Mäntyluodon satamaan suuntautuvassa liiken- ylläpitämiseen ja tämän tärtkeän radan ra- 17777: teessä noin 117 km:n lyhennystä matkassa. kentrumisaika: venyisi heti aJlun pitäen epä- 17778: Täil~ä radalla, joka kullkee vielä: !käyttämättö- määräisen pi·tkäille ajanjaksolla. Jos sen si- 17779: mien metsä- ja turvealueiden hail:ki, on ensi- ja:an varoja myönnettäisiin tähän tarkoituk- 17780: arvoinen merkitys !koko maan elinkeirnoelä- seen kaikkiaan 700 000 000 mk, voisi rautatie" 17781: mähl.e ja työllisyydelle. hallitus aloittaa radanmkennustyöt täydellä 17782: Lähiajan uusista rautatierakennuskohteista teholla heti v:n 1962 alusta [ukien. 17783: eduskunta asetti Tampereern-Parkanon- Kaiken edellä olevan perusteella kunnioit- 17784: Seinäjoen rautatien rakentamisen ensimmäi- tavasti ehdotamme, 17785: selle sijalle kansantaloudelliset ja: rautaJtie- 17786: taloudelHset tekijät huomioon ottaen ja tä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 17787: hän kantaan ovat myös mm. rautatiehallitus tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun 17788: ja kaikki' asiantuntijaelimet yhtyneet. 24 rnomentin e-lwhtaan lisäyksenä 17789: Täitä raitaesitystä eduskunnassa käsitel- 600 000 000 markan määrärahan Tam- 17790: täessä eduSkunnan kulkulaitosvaliokurnta. ja pereen-Parkanon-S einäjoen radan 17791: valtiovarainvaliokunta nimenomaan katsoivat, rakentamistöiden aloittamista varten. 17792: Helsingissä 19 päirvänä syyskuuta 1961. 17793: 17794: Arvo Pentti. Reino Ala-Kulju. 17795: Toivo Hietala. Hannes Paaso. 17796: Anni Flinck. V'å.inö Tikkaoja. 17797: Mikko Asunta. Kustaa Alanko. 17798: Kauko Tamminen. Toivo Antila. 17799: V'å.inö R. Virtanen. Nestori Ka.a.salainen. 17800: Matti Raipala. N. Kosola. 17801: .Aleksi Kiviaho. Jaakko Kemppainen. 17802: Arvi Turkka. Aarre Marttila. 17803: t88t 17804: 17805: IV,547.-Ra.h.al. N:o 377. 17806: 17807: 17808: 17809: 17810: .Pentti Ym·: 1/.iiirärahan os.oittamisesta Ylöjärven-Viljakka- 17811: lan--.H eitt.ol.t.m sekä H ämeenkyrön-Viljakkalan maantien 17812: parcmtamista torkoittavaan tutkimukseen. 17813: 17814: 17815: Ed usku nn alle. 17816: 17817: Tampereelta Viljl!kkalan kautta Parkanoon tämä.ttömäksi, olisi tutkimukset ja suunmtel- 17818: johtava maantie samoinkuin tähän liittyvä mien teko kiireellisesti suoritettava. · · 17819: Hämeenkyrön-Vilja.kkalan maantie olisivat Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 17820: perusteellisen korjauksen tai uusimisen tar- nioittavasti, 17821: peessa. Paitsi että näiden teiden varsilla on 17822: laaja asutus, johon itäpuolella välittömästi että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 17823: liittyvät suuret metsäalueet, ovat tien vaiku- tulo- ja menoarvioon 6 000 000 marka• 17824: tuspiirissä myöskin Viljakkalan ja Ylöjärven suuruisen määräraha'lt Ylöjlirvett- 17825: kaivokset. Mainituilla teillä liikenne onkin V iljakkalan-Heittolan maantien sekii 17826: muodostunut viilkkaaksi, mutta tie, joka on tähän tiehen liittyvä"" Hämet?Ur!yrö'lfr- 17827: pahasti routiva, ei vastaa sille asetettavia Viljakkala• maantie"' para•tamist4 17828: vaatimuksia. tarkoittavmn, tutkimuksen SUQritt~ 17829: Jotta ko. teiden korjaus.. ja uusimistöihin seksi emi vuodtm aikana. 17830: päästäisiin ennen kuin tilanne käy vallan kes- 17831: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 17832: 17833: Arvo PGt.i. Pentti Ra.pio. · .,.,.. Hieta& . 17834: Arvo Siveli. Arvo Tuomiaen. Beaori KaualU.ea. 17835: Anni Flinck. 17836: 17837: 17838: 17839: 17840: 53 E 706/61 17841: 1890 17842: 17843: IV,548. -lla.h.al. N: o 378. 17844: 17845: 17846: 17847: 17848: ·Pentti ym.: Määrärahan osoittamisesta K ilvakkalan-Jämi- 17849: järven-Kankaanpään maantien parantamista tarkoittavan 17850: tutkimuksen suorittamiseksi. 17851: 17852: 17853: Eduskunnalle. 17854: 17855: Viime vuosien aikana on voitu tyydytyk- seenalaisille pienille kangasteille. Saamamme 17856: sellä todeta, että valtiovallan taholla on kii- tiedon mukaan myöskin tie- ja vesirakennus- 17857: tettävässä määrin alettu kiinnittää huomiota hallituksen Turun piirissä ollaan täysin tie- 17858: maamme maantieverkoston parantamiseen ja toisia tien huonosta kunnosta, mutta ilmei- 17859: kehittämiseen. Niinpä alkavat valtakunnan sesti varojen niukkuus on aiheuttanut sen, 17860: päätiet hahmottua, joskin näitä runkoteitä ettei ~:~en parantamiseen ole vielä ryhdytty. 17861: yhdistävät tiet samoin kuin ne ti.et, joilla on Tuntien Kilvakkalan-Jämijärven-Kan- 17862: etupäässä paikallista merkitystä, ovat jääneet kaanpään maantien erittäin huonon kunnon 17863: 'Vaille tarpeellista huomiota. sekä tietäen ne suuret puutavaran ynnä 17864: Pohjois-Satakunnassa oleva vilkkaasti lii- muut raskaat kuljetukset, jotka tapahtuvat 17865: kennöity Kilvakkalan- Jämijärven- Kan- tätä tietä myöten toisaalta Poriin ja Mänty- 17866: kaanpään noin 40 km:n pituinen tie on yhäti luodon satamaan sekä toisaalta Kankaan- 17867: sillä tasolla, jolla se on ollut vuosikymmeniä. pään suunnasta Tampereelle ja sen ympäris- 17868: Tämä tie on Jämijärven kunnan ainoa maan- töön, ehdotamme kunnioittavasti, 17869: tie. Se on lisäksi ainoa kulkutie Ikaalisista 17870: Poriin sekä Kankaanpäästä ja sen lähistöltä että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 17871: Tampereen suuntaan. Tie on erittäin mäki- tulo- ja menoarvioon 3 000 000 markan 17872: nen, mutkainen ja keväilliä routiva, jopa suuruisen määrärahan Kt"lvakkalan- 17873: siinä määrin, että useina ·keväinä .de on ajo- Jämijärven-Kankaanpään maantien 17874: kiellossa, ja suuret puutavara- ym. kul- parantamista tarkoittavan tutkimuk- 17875: jetukset on ohjattava kunnoltaan erittäin ky- sen suorittamiseksi ensi vuoden a.ikana. 17876: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 17877: 17878: Arvo Pentti. Anni Flinck. 17879: Arvo Sävelä. Toivo Hietala.. 17880: Pertti lla.pio. Matti Ra.ipala.. 17881: Arvo Tuominen. Nestori Xa.a.saJa.inen. 17882: 1~91 17883: 17884: IV,549.-Rah.al. N:o 379. 17885: 17886: 17887: 17888: 17889: Pentti ym..: Määrärahan osoittamisesta insinöörin virkojen 17890: perustamiseksi maanviljelysinsinööripiireihin. 17891: 17892: 17893: Eduskunnalle. 17894: 17895: Yleisesti on tunnettua, että maassamme on Maataloushallituksessakin on ymmärretty 17896: huutava pula maanviljelysinsinööripiireissä tilanteen vakavuus, sill.ä saamamme tiedon 17897: suunnitteluvoimista, sillä melkein kautta mukaan se on esittänyt, että hallitus olisi 17898: maamme olisi tarpeellista suorittaa vesistö- ottanut ensi vuoden tulo- ja menoarvioesi- 17899: jenjärjestely- ja kuivatustöitä. Useissa ta- tykseen vanhemman ja kokeneemman insi- 17900: pauksissa olisi vieläpä käytettävissä määrä- nöörivoiman säilyttämiseksi perustettavaksi 17901: rahoja näihin työkohteisiin, mutta tutkimus- 9 vanhemman insinöörin, 7 ylemmän palk- 17902: ten. puuttuminen estää työhön ryhtymisen. kausluokan nuoremman insinöörin ja 11 alem- 17903: Tampereen maanviljelysinsinööripiiristä man palkkausluokan nuoremman insinöörin 17904: saamamme tiedon mukaan oli esimerkiksi virkaa maanviljelysinsinööripiireihin. Halli- 17905: tässä piirissä v:n 1960 alussa peräti 415 sel- tuksen tulo- ja menoarvioesityksessä ehdote- 17906: laista vesistöjenjärjestely- ja kuivatustutki- taan kuitenkin perustettavaksi ainoastaan 4 17907: musta, joita ei insinöörityövoiman puuttuessa vanhemman ja 5 nuoremman insinöörin vir- 17908: ole voitu suorittaa. Näitten joukossa oli kaa, joskin samalla ehdotetaan lakkautetta- 17909: useita sellaisia, joista anomus oli jätetty vaksi 5 ylimääräistä 31. palkkausluokan 17910: maanviljelysinsinööripiiriile jo v. 1950 tai ai- maanviljelysinsinöörin tointa. 17911: kaisemminkin. Lisäksi on piirissä tällä het- Koska menestyksellisten vesistönjärjestely- 17912: kellä suorittamatta 21 katselmustoimitusta, ja kuivatustöitten suorittamisen esteenä on 17913: joitten joukossa on laajojen ja taloudellisesti nimenomaan juuri insinööripula, olisi mieles- 17914: erittäin merkitykse1listen vesistöjen järjeste- tämme saatava perustetuksi maataloushalli- 17915: lyitä. tuksen ehdotuksen mukaiset virat maanvilje- 17916: lysinsinööripiireihin, minkä vuoksi kunnioit- 17917: Tilanteen vakavuutta puolestaan osoittaa taen ehdotamme, 17918: jo sekin, että Tampereen maanviljelysinsi- 17919: nööripiirin insinöörit ovat viime vuosina eri- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 17920: koiskorvausta vasta:an käytJtäneet vuosiloman- tulo- ja menoarvioon 20 475 140 mar- 17921: sukin tutkimuksen jouduttamiseksi. Mikäli in- kan suuruisen määrärahan viiden van- 17922: sinöörityövoimaa olisi riittävästi, saataisiin vanhemman insinöörin {33 pl.), kah- 17923: työn alle lukuisia uusia vesistöjenjärjestely- den ylemmän palkkausluokan nuorem- 17924: ja kuivatustöitä, joihin voitaisiin sijoittaa man insinöörin {31 pl.) ja yhdentoista 17925: melkoinen määrä kuntien työttömiä, sillä alemman palkkausluokan nuoremman 17926: useat työmaat sijaitsevat juuri pahoilla ali- insinöörin {30 pl.) viran perustami- 17927: työ1lisyysalueilla. seksi maanv~"ljelysinsinööripiireihin. 17928: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 17929: 17930: Arvo Pentti. Olli J. Uoti. Eino Uusitalo. 17931: Hannes Paaso. Pertti R&pio. Artturi Jä.msen. 17932: Matti Mattila.. Arvo Tuominen. Nestori Xa.a.sala.inen. 17933: Arvo Sä.velä. Anni Flinck Toivo Antll&. 17934: Ma.tti R&ipal&. 17935: 1892 17936: 17937: IV,550.-Ra.h.al. N:o 380. 17938: 17939: 17940: 17941: 17942: Pesonen. ym..: Määrär(l,han osoittamisesta Sysmän ja H arto- 17943: lo,n .kirkonkylien välisen maantien uusimistöiden aloitta- 17944: miseen. 17945: 17946: 17947: E d u s k u n n a 11 e. 17948: 17949: Sysmän ·ja Hartolan.· kill'konkylien välinen Edellä· oil.evan perusteella· kunnioittaen .eh- 17950: maantie on varsin viilkkaasti liikennöity. Se dotamme, 17951: muodostaa sama:1la vaikean pullonkaulan sitä 17952: kautta SUuntautuvalle kaukoliikenteelle Jy- että Eduskunta ottaisi vuodeft 1962 17953: väskylä - Hartola- Sy8mä-Pulkkilanharju tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar• 17954: -Lahti-Helsinki. Kun Ha~rtolan ja Sysmän kan määrärahan Sysmän ja Hartolan 17955: välinen osa on erikoisen mutkainen ja keli- kirkonkylien välisen maantien uusimis- 17956: rihima.ikoina jopa liJkennekelvoton, dlisi jo töiden aloittamiseen. 17957: korkea aika ryhtyä nopeisiin toimenpiteisiin 17958: kyseessä olevan maantiten uusimiseksi. 17959: Helsingissä 19 päivänä syYskuuta 1961. 17960: 17961: Edvard Pe3oaen. Arvo Ahonen. 17962: ·Viljo A. Virta.Dea. Erkki Tuuli. 17963: 1693 17964: 17965: IV,551.- Rah.aJ. N: o 381. 17966: 17967: 17968: 17969: 17970: PetOnen ym.: Miiiiriit'aluJn· · osoittamisesta Vesihuoltoliitto 17971: r.y:n kurssi~ ja valistmtoiminnan tukemiseen. 17972: 17973: 17974: E d u s k u n n a.ll e. 17975: 17976: Maaseudun noin 400 vesihuoltoyhtymän tymiensä jäsenmaksuilla sekä kurssi- ja näyt- 17977: yhdyssiteeksi perustettu Vesihuoltoliitto - telytuloHla. Koa&:a lmitenkin tunJWtusti vähä- 17978: Vatten- och a.vloppsförbundet r. y. on viiden varaisten vesihnoltoyhtymien ra.hoitusmahdOil- 17979: toimintavuotensa aikana järjestänyt vuosit- lisuudet ovat rajoitetut ja neuvonnan kehit- 17980: tam maata käsittäviä vesihuoltopäiviä sekä täminen alam suurien investointien vuoksi on 17981: a.hm ha!llinnollisia ja teknillisiä kursseja. välttämätöntä, esitämme ·kunnioittavasti, 17982: Tämän lisäksi suorittaa 1ko. liitto ja.tlkuva.sti 17983: erHaatuista alan teknillistä ja talondellista että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 17984: neuvontaa sekä valistustyötä ja toimittaa tulo- ja me1100rvioon 80Q 000 markan 17985: alan julkaisija. Tänä toilm.inta-aikana on va- määrärah4-n Vesihuoltoliitto- V atten- 17986: listus- ja okoU'lutustarve jatkuVasti kasvanut och ooloppsför&undet r. y :n kurssi- ja 17987: johtuen alan nopeasta lrehitytksestä. valistustoiminnan tukemiseksi. 17988: Liitto on rahoittanut toimintansa jäsenyh- 17989: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 17990: 17991: Edvard Pesonen. K. F. Haapasalo. Kustaa Ala.nko. 17992: Arvo Ahonen. Aarre Marttila.. Eetu Karjala.in.en. 17993: Viljo A. Virtanen. Mauri Seppä. Veikko lleUe. 17994: Reino Ala-Kulju. Lempi Lehto. Onni Manila. 17995: Anni Fli.Dek. Hilja Våäzlä.Den. Lyyli Aalto. 17996: Georg Erikuon. Verner Korsbäck. Esu K'wmelä. 17997: Ensio Partanen. 17998: 1894 17999: 18000: IV,552.- Ra.h.al. N: o 382. 18001: 18002: 18003: 18004: 18005: Pesonen ym..: Korotetu-n määräraha-n osoittamisesta lai-noiksi 18006: vesi- ja viemärilaitteide-n rake-ntamisee-n maaseudulla. 18007: 18008: 18009: E d u s k u n n a 11 e. 18010: 18011: Huolima:tta ma:aseuduH.a: varsinaisesti 1950- yhtymi:en v:n 1961 rakennusohjelman kus- 18012: luvulla tapahtuneesta voimakkaasta yhteisten tan'I1ukset olivat 877.1 milj. mk käytettävissä 18013: vesihuoltolaitteiden rakentamisesta on alan olevien valtion lainavarojen määrän oHessa 18014: lrehitys selvästi jälljessä muusta teknillisestä vain 200 milj. mk. Muiden lainoitusmahdol- 18015: kehityksestä. Maassamme on kymmen]ttäin lisuuksien vaikeuduttua viime aikoina tarvit- 18016: sellaisia kuntia, joilla on jo valmiit suunni- taisiin maaseudun vesihuoltoasian hoidossa 18017: telmat asutustaajamiensa vesihuollon järjes- nyt entistä enemmän vaJltion tukea. 18018: tämiseksi, mutta töitä ei ole voitu aioittaa Edelläolevaan viitaten ehdotamme, 18019: rahoitusvaikeuksien vuoksi. Valtion rahoitus- 18020: osuus ei ole pystynyt seuraamaan maaseudun että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 18021: järjestetyn vesihuollon nopeaa kehitystä, tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan 18022: vaan on. vesihuoltoyhtymien saamien valtion markan määrärahan lisäyksenä lai-noi- 18023: lainojen osuus vuotuisista rakennUSikustan- hi-n vesi- ja viemärilaitteiden rakenta- 18024: nuksista suhteellisesti vuosittain pienentynyt. miseen maaseudulla. 18025: Niinpä vail.tion lainaa anoneiden Vesihuolto- 18026: Helsingissä 15 päilvänä syyskuuta 1961. 18027: 18028: Edvard Pesonen. Georg Eriksson. Kustaa Alanko. 18029: Arvo Ahonen. K. F. Haapasalo. Lempi Lehto. 18030: Viljo A. Virtanen. Verner Korsbäck. Veikko· Helle. 18031: Elis Manninen. Mauri Seppä. Eetu Karjalainen. 18032: Anni Flinck. Ensio Partanen. Onni Mannila. 18033: Lyyli Aalto. Esu Niemelä. 18034: 1895 18035: 18036: IV,55S~ - Rah.al. 1f: o 383. 18037: 18038: 18039: 18040: 18041: Pitsinki ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Työ. 18042: väen Nousun Kunniaksi r.y. nimiselle yhdistykseUe työ- 18043: väenluokan nousua symbolisoivan valtakunnallisen muisto- 18044: merkin pystyttämiseen. 18045: 18046: 18047: E d u s k u n n a ll e. 18048: 18049: Työväenliikkeen saavutukset maamme po- joissa tämän liikkeen kantavimmat yhteis- 18050: liittisen, ammatillisen ja osuustoiminnallisen kunnaNiset ja valtiolliset saavutukset saisivat 18051: rwkennustyön piirissä ovat suuret. Se on jät- näkyvän vertauskuvallisen ilmaisun. Lähim- 18052: tänyt pysyvät jälkensä myös kulttuuri- ja pien viime vuosien kuluessa tä:llainen harras- 18053: urheilu~lämämme kehitykseen. Maamme nais- tus on omaksunut selkeän kokonaistavoitteen: 18054: ja nuorisoliikkeiden historiassa sHlä on nä- Sopivalie paikka:kunnalle maahamme on saa- 18055: kyvä sija:. Mitä erityisesti poliittiseen työ- tava pystytetyksi työväen nousua symboli- 18056: väen!li:ikkeeseemme tuil.ee, tuskin millään ta- soiva vaJltakunna1linen muistopatsas, suoma- 18057: holla halutaan enää nykyoloissa kieltää sen laisen työväenliikkeen miespolvia !kestäneen 18058: ratkaisevaa merkitystä suomalaiselle yhteis- taipaleen ja lujan tulevaisuudenuskon monu- 18059: kunn3Jlle, itsenä~styneen kansan ja maan toi- mentti. 18060: mintaedel'lytyksille. Torpparien vapautus- Sanottuun suuntaan käyvän vapaamuotoi- 18061: liikkeen, suurlakon, eduskuntauudistU!ksen, sen toiminnan saatua viime aikoina kon:kreet.. 18062: kunnallislainsäädännön kansanvailta:istamisen tisia muotoja useilla eri p~akunnille - 18063: sekä työaika- ja oppiv~lvollisuuslainsäädän Turussa, Forssassa, Tampereella, Helsingissä 18064: nön historia on oleelliselta osalta maamme - on sitä ohjaamaan perustettu erityinen 18065: työväenliilkkeen uudistustominnan historiaa. aatteellinen yhteisö. Tässä tarkoituksessa on 18066: Maamme itsenäistymistapahtuman lopputulos syntyny;t Työväen Nousun Kunniaksi r. y.- 18067: ja tausta eivät ole ymmärrettävissä, jallei niminen yhdistys, jonka johdoHa maamme 18068: työväenliillffi:een panosta tapahtumien koko- työväenluokan taistelua ja yksityisen työläi- 18069: naiskulussa ole täysin käsitetty. Itsenäinen sen ponnistuksia symbolisoiva valtakun- 18070: valtiomme ei olisi ilman työväenliikkeen te- nallinen muistomerkki tullaan maahamme 18071: hoka..<;ta myötävaikutusta pystynyt siinä mää- pystyttämään. Käytännöllistä työtä joh- 18072: rin lujittumaan perustuiksiltaan ja kasva- tamaan muodostetut elimet, Työväen muis- 18073: maan ylemmiltä kerroksHtaan kuin on oman rtomerkkitoirmikunta ja Työväen muisto- 18074: itsenäisen elämänmuotomme säilyttämiseksi merkki'Valtuuskunta, tulevat huolehtimaan 18075: ollut välttämätöntä. varojen hankkimisesta yhdistykselle niissä 18076: Suomen työväenlii!kkeen ailkutairvail vuoteen muodoissa, jotka yhdistyksen säännöissä mää- 18077: 1918 asti on ollut viime aikoina niin kotimai- rätään. Kun 'kysymyksessä on kansa:liisesti 18078: sen historiantutkimuksen kuin !kaunokirjaJ.ii- merkittävä yleisvaltakunnallinen hanke, on 18079: suudenikin elävän mielenkiinnon kohteena. luonnoUista, että myös valtiovaJlta antaa sille 18080: Vuoroon ovat nyt entistä suuremmalla voi- tukensa ja tunnustuksensa. 18081: malla tulossa työväenliikkeen eri toiminta- EdeHä olevan perusteella ikunnioittawasti 18082: haarojen aikaamaannokset itsenäisyyden ajan ehdotamme, 18083: vuosi!kymmeninä. Samaan aikaan on herän- 18084: nyt työväen joukkojärjestöjen piirissä voi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 18085: makas harrwstus sellaisten muistomerldden tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan 18086: pystyttämiseksi: työväenluokan suorittamalle suuruisen määrärahan annettavaksi 18087: ja tehtäväkseen ottamaUe rakennustyölle, avustuksena Helsingin kaupungissa 18088: IV,553. - Työväenluokan nousuu muistomerkki. 18089: 18090: 18091: kotipaikan omaavalle Työväen Nousun symbolisoivdtt valtakun.MZUse;n. nitdsto" 18092: Kunniaksi r. y. nimiselle aatteelliselle merkin pystyttämiseen maahamme. 18093: yhdistykselle työväenluokan nousua 18094: Helsingissä 19 päirvänä syyskuuta 1961. 18095: 18096: Kaarlo Pitsinki. Edvard Pesonen. Kalle Matilainen. 18097: Velkk& Helle. Lyyli .Aalto. . Varma K. Turunen. 18098: . Valta Käkeli. Lempi Lehto. Sylvi Siltanen. 18099: Amli Plinck OeQrg Eriksson.. Martta SalmelarJärvinen. 18100: Kustaa. Alanko. Veikko Kokkola. Viljo A. Virtanen. 18101: Väinö Tikkaoja. Elis Manninen. Eino Raunio. 18102: Eetu Karjalainen. Ensio Partanen. Juho Karvonen. 18103: K. F. Haapualo. Arvo Ahonen. Arvo Tuominen. 18104: 1397 18105: 18106: IV,554. - Rah.al. N: o 384. 18107: 18108: 18109: 18110: 18111: Pohjonen ym. :. Mijäräraltan osoittamisesta maantien raken- 18112: tamistöitk.-n tiloittamisekBi Ähtärin kunnan rajalta Pihlaja- 18113: veden--Virtain maantielle. 18114: 18115: 18116: E d u s k u n n a 11 e. 18117: 18118: Eduskunta on v: n 1954 valtiopäivillä teh- soratie ja sen rakentaminen maksaa 245 18119: dyn toivomusaloitteen johdosta päättänyt v. milj. mk. Kun eduskunnan toivomuksesta 18120: 1955 lausua toivomuksen, että hallitus ryh- tien rakentamiseksi on jo kulunut 6 vuotta, 18121: tyisi toimenpiteisiin suunnitelman ja kustan- niin tien vaikutuspiirissä asuvat ovat oikeu- 18122: nusarvion laatimiseksi maantien rakentami- tettuja toivomaan pikaista valtion rahoitusta 18123: seksi Virtain-Pihlajaveden maantieltä Äh- tien rakentamiseksi. Eduskunta on myös 18124: tärin rajoille Pihlajaveden ja Ähtärin pitä- myöhemmin lausunut toivomuksen, että tä- 18125: jissä (ns. Ahtaansi:lta-Kokinmä;ki-Linja- män tien jatko Virtain-Pihlajaveden maan- 18126: tie). Tien rakentamista varten on laadittu tieltä tutkittaisiin Yltiän pysäkille. Näin 18127: suunnitelma, josta on hankittu tielain edel- jatkettuna tämän tiehankkeen merkitys yhä 18128: lyttämät lausunnot. Kulkulaitosvaliokunnan kasvaa. 18129: v. 1955 hyväksymässä mietinnössä todetaan, Tie- ja vesirakennushallitus on suunnitel- 18130: että tie parantaisi Pihlajaveden, Virtain, lut töiden alkamista. ensi vuonna ja sen 18131: Ähtärin ja Keuruun kirkoDkylää yhdistävien vuoksi se on ottanut vuoden 1962 menoarvio- 18132: maanteiden muodostamaila noin 1 000 km2: n ehdotuksensa 70 milj. markkaa tähän tarkoi- 18133: suuruisella alueella liikenneyhteyksiä. Valio- tukseen. 18134: kunnan mielestä esitetyn tien aikaansaamista Edellä mainitun perusteella me allekirjoit- 18135: on pidettävä tarpeellisena. Sen tarpeellisuu- tajat kunnioittaen ehdotamme, 18136: den voi käsittää myös sillä perusteella, että 18137: Pihlajaveden kunnassa on valtion hallinnassa että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 18138: olevaa maantietä vain 27 km. Tie- ja vesira- tulo- ja menoarvioon 70 miljoonaa 18139: kennushallituksen toimesta laadittu suunni- nwrkkaa maantien rakentamistöiden 18140: telma 15.6 km: n pituisen maantien rakenta- aloittamiseksi Ähtärin ku~na~ rajalta 18141: misesta on vahvistettu elokuun 18 päivänä Pihlajaveden--Virtain maantielle Pih- 18142: 1960. Tiestä tulee 6 m leveä II luokan Öljy- lajaveden pitäjässä. 18143: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 18144: 18145: Mauno Pohjonen. Aleksi Kiviaho. Artturi .Tämsen. 18146: Impi Lukkarinen. Arvo Ahonen. Veikko .Hyytiäinen. 18147: 18148: 18149: 18150: 18151: 54 E 706/61 18152: 1898 18153: 18154: IV,555.-Ra.h.al. N:o 385. 18155: 18156: 18157: 18158: 18159: Pohjonen ym..: Määrärahan osoittamisesta Kanavuoren- 18160: K elkkamäen tien rakentamiseen. 18161: 18162: 18163: Eduskunnalle. 18164: 18165: Tieyhteydet Jyväskylästä itään ovat tähän telman siihen liittyvine Metsolahden laituri- 18166: asti olleet erittäin puutteelliset. Jo v. 1917, vaihteineen. Se on vahvistettu 17. 11. 1960. 18167: jolloin rakennettiin Jyväskylän-Pieksämäen Tien pituus on 13.5 km ja tarkoituksena on 18168: rautatietä, tuli esille kysymys maantien ra- rakentaa se 9 m leveänä I lk: n kestopäällys- 18169: kentamisesta rautatiepenkereen yhteyteen tienä ja laiturivaihteen tienosuus 6 m le- 18170: Leppäveden yli. V :sta 1951 lähtien on tätä veänä III lk:n soratienä. Kustannusarvio 18171: tiehanketta, nykyisin nimeltään Kanavuori- on 500 milj. mk. Tie- ja vesirakennushalli- 18172: (joka sijaitsee Vaajakoskella) - Keikka- tus on esittänyt v:n 1962 valtion budjettiin 18173: mäki, pyritty toteuttamaan. Tien arvoa maa- tarkoitukseen 150 milj. mk. 18174: kunnallisesti selvittää mm. se tosiasia, että Valtiovarainvaliokunta käsitellessään v: n 18175: nykyinen 37 km pitkä tieyhteys Lievestuo- 1961 tulo- ja menoarviota lausui edellyttä- 18176: reelta Vihtasillan kautta Jyväskylään lyhe- vänsä, että Kanavuoren-Keikkamäen maan- 18177: nisi 12 km ja Leppäveden takaisille laajoille tien rakennustyö tullaan, työllisyystilanteen 18178: asutusalueille ja lähipitäjiinkin tieyhteydet niin vaatiessa, aloittamaan työllisyystyönä. 18179: Vaajakoskelle ja Jyväskylään paranisivat Kun mainittu hanke on katsottava erittäin 18180: ratkaisevasti. tärkeäksi, olisi siihen saatava budjettivaroja. 18181: Kanavuoren-Keikkamäen tiehanke liittyy Edellämainitun perusteella me allekirjoit- 18182: osana kulkulaitoskomitean aikanaan kaavai- tajat kunnioittaen ehdotamme, 18183: lemaan Turun- Tampereen- Jyväskylän- 18184: Kuopion runkotiehen sekä myöhemmin kaa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 18185: vailtuun Porin- Jyväskylän- Itä-Suomen tulo- ja menoarvioon 150 m{ljoonaa 18186: runkotiehen. markkaa Kanavuoren- Kelkkamäen 18187: Kanavuoren - Keikkamäen tietä varten on tien rakentamiseen. 18188: tie- ja vesirakennushallitus laatinut suunni- 18189: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 18190: 18191: Mauno Pohjonen. Artturi Jämsen. 18192: Impi Lukkarinen. Veikko Hyytiäinen. 18193: 1899 18194: 18195: IV,556. ~ Rah.al. N: o 386. 18196: 18197: 18198: 18199: 18200: Pohjonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Jyväs- 18201: kylän-Jämsänkosken radan rakentamiseen. 18202: 18203: 18204: Ed u skun nalle. 18205: 18206: Tampereen-Parkanon-Seinäjoen, Parik- esim. vasta 10 vuoden kuluessa, niin varojen 18207: kalan~Onkamon ja Jyväskylän-Jämsänkos- tarve olisi kuitenkin keskimäärin 550 milj. 18208: ken ratojen rakentamista koskevassa laissa mk vuodessa. Siitä huolimatta, että kysymyk- 18209: todetaan (3 §) : sessä on radan rakentamisen ensi vuosi, on 18210: ,Ratojen rakennustyöt aloitetaan eduskun- ilmeistä, että ehdotettu ,alkupääoma" 100 18211: nan myönnettyä tulo- ja menoarviossaan tar- milj. mk on liian pieni, vaikka mahdollisesti 18212: koitukSeen tarvittavat määrärahat, joiden voitaisiin tarkoitukseen käyttää myös työttö- 18213: ohella voidaan työttömyystilanteen niin vaa- myyden lieventämiseen myönnettyjä määrä- 18214: tiessa käyttää työttömyyden lieventämiseen rahoja. 18215: tulo- ja menoarviossa myönnettyjä määrä- Ratarakennustyön kiireellistä aloittamista 18216: rahoja." puoltaa ennen kaikkea se, että Säynätsalon 18217: Mainittujen ratojen rakennustöiden aloit- puunjalostusteollisuuden laajentamiselle on 18218: taminen riippuu siis eduskunnasta, jonka nykyisin ainoana esteenä rautatiekuljetus- 18219: tulee myöntää tulo- ja menoarviossa tarvit- mahdollisuuden puuttuminen. Jyväskylän- 18220: tavat määräråh'at. Säynätsalon välin pikaista rakentamista aja- 18221: J yväskylän-Jän:isänkosken radan rakenta- tellen on v: n 1962 tulo- ja menoarvioon va- 18222: mista varten· on ensi vuoden tulo- ja meno- rattu määräraha aivan riittämätön. 18223: arviosSa. ehdotettu 100 milj. nik. Tämän noin Käsittääksemme myös työttömyysnäkö- 18224: 57 km pitkän radan kustannukset on arvioitu kohdat puoltavat tämän radan kiireellistä 18225: noin 5 500 milj. mk:ksi. Kun radan raken- rakentamista. 18226: taminen aloitetaan ja siihen uhrataan valtion Edellämainitun perusteella kunnioittaen 18227: varoja, niin valtion talouden kannalta olisi ehdotamme, 18228: edullisinta, että rata saataisiin mahdollisim- 18229: man pian käyttöön. Jos rata suunniteltaisiin että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 18230: rakennettavaksi 5-6 vuodessa, niin varoja tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 400 18231: tarvittaisiin noin 1 000 milj. mk vuodessa. miljoonaa markkaa Jyväskylän-Jäm- 18232: Jos radan rakentaminen voitaisiin toteuttaa sänkosken radan rakentamiseen. 18233: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 18234: 18235: Mauno Pohjonen. Veikko Hyytiäinen. 18236: 1900 18237: 18238: IV,557.-Rah.al. N:o 387. 18239: 18240: 18241: 18242: 18243: · Pohjonen ym.: .Mäiiriirak-n, osoittamisesta st1Zan rakentamis- 18244: töideft alöittamiseksi ·Matilanvirran yli Sumiaisten- 18245: Konginkankaan maantiellä. 18246: 18247: 18248: E d u s k u n n a ll e. 18249: 18250: Nykyisin on maassamme vielä. 134 lossia. suhteessa perusteltavissa. Kun Konginkan- 18251: Myös Keski-Suomen läänin alueella on niitä kaan ohi on valmistunut valtatie n: o 4, niin 18252: seitsemän. Sumiaisten ja Konginkankaan käsitetään, että tämän sillan merkitys on 18253: maantiellä on Keiteleessä Matilanvirran Iossi, suuriarvoinen idästä Konginkankaalle suun- 18254: lossiväli 60-70 m. Sillan rakentamiseksi on tautuvalle liikenteelle ja antaa mahdolli- 18255: Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiirissä suuksia kehittää liikennettä itär-länsi-suun- 18256: tehty suunnitelma, jonka perusteella sillan nassa eri maakuntienkin kesken. 18257: rakentaminen voidaan suorittaa. Silta- ja Tie- ja vesirakennushallitus on esittänyt 18258: <tietyö muodostavat kokonaisuuden, jonka kus- ensi vuoden valtion tulO- ja menoarvioon 18259: tannusarvio on noin 145 milj. mk. työn aloittamista varten 60 milj. mk. 18260: Kun otetaan huomioon se hyöty, mikä kan- Edellä mainitun perusteella me allekirjoit- 18261: santaloudelle muodostuu melko vilkkaan lii- tajat ehdotamme, 18262: kenteen ajansäästössä ja hyötyä maantielii- 18263: kenteelle, niin Matilanvirran sillan rakenta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 18264: mista on pidettävä taloudellisesti järkevänä. tulo- ja menoarvioon 60 miljoonaa 18265: Kun turismi maassamme jatkuvasti lisääntyy markkaa st'lla-n, rakentamistöiden aloit- 18266: erikoisesti luonnonkauneilla seuduilla, joita tamiseksi Matilanvirran yli Sumiaisten 18267: mainittu Sumiaisten- Konginkankaan tie -Konginkankaan maantiellä. 18268: edustaa, on sillan rakentaminen tässäkin 18269: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta. 1961. 18270: 18271: Mauno Pohjonen. Arvo Ahonen. 18272: Impi Lukkarinen.. Veikko Hyytiäinen. 18273: Matti Koivunen. 18274: 1901 18275: 18276: IV,558. - Rah.al. N: o 388. 18277: 18278: 18279: 18280: 18281: Pohjonen -ym..: MäiiränJiuJ.1i .()soittamisesta tienparannussuun- 18282: ?t.itez.m:a.A t<Jt~uttamu~ Uuraisten kirkonkylässä. 18283: 18284: 18285: E d u s k u n n a 11 e. 18286: 18287: Vuosikymmenen kestäneistä eduskunnalle ven maantien parantamiseksi 5.3 km:n. mat- 18288: ja tieviratmmaisille tehdyistä aloitteista kalla Uuraisten kirkonkylässä on vahvistettu 18289: huolimatta on valtatiellä n:o 13 Uurais- huhtikuun 16 päivänä 1959. Tie tulee raken- 18290: ten kirkonkylän kohdalla suunniteltu tien- nettavaksi 7.0 m leveäksi II A-luokan sora- 18291: oikaisUJtyö edelleen suorirttamatta. Mäet tieksi ja. sen kustannusarvio päättyy 95 milj. 18292: ja mutkat Uuraisten ki:vkonkylän vilk- mk:.aan. Parannussuunnitelmaan kuuluu 18293: kaassa liikenteessä ovat erittäin vaa- myös Outiskosken sillan uudestaan rakenta- 18294: ralliset. Jo sattuneiden ,koiMeiden" minen. Parannustyön käyntiin saattamista 18295: määrä on suuri. Tämä kunnalle ja yleiselle varten tie- ja vesirakennushallitus on ottanut 18296: liikenteelle tärkeä työ tulisi vihdoinkin suo- ensi vuoden menoarvioesitykseensä 40 milj. 18297: rittaa. Uuraisten kirkonkylän aluetta varten mk:n määrärahan. 18298: on parhaillaan vireillä asemakaavoitustyö ja · Edellämainittuun viitaten me allekirjoitta- 18299: viime kesänä on pantu vireille vesijohto- ja jat kunnioittaen ehdotamme, 18300: viemärityösuunnitelmat. Tilanne, että tien- 18301: oikaisusta on vahvistettu suunnitelma eikä ettii Edwkunta ottaisi woden 1962 18302: sitä toteuteta, vaikeuttaa koko kirkonkylän t'lf~A- · 18303: ja· menoarvioon 40 miljoonaa 18304: kehitystä. tMrkk.aiiJ tienpa,rannmsuwnnitel'fn.tM to- 18305: Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta teutt~miseen Uuraisten kirkonkylässä. 18306: laadittu wunnitelma Jyväskylän-Saarijä~- 18307: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 18308: 18309: 18310: 18311: 18312: '· 18313: 1902 18314: 18315: IV,559.- Rah.al. N: o 389. 18316: 18317: 18318: 18319: 18320: Pohjonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Soorijärven yhteis- 18321: koulun ottamiseksi valtion haltuun. 18322: 18323: 18324: E d u s k u n n a 11 e. 18325: 18326: Saarijärven yhteiskoulu on perustettu v. lun suunnitelmaan, joka kouluhallituksessa 18327: 1908 ja se on toiminut täysilu<ikkaisena, yli- oli laadittu 1950-luvun alkupuolella. Kun ra- 18328: opistoon johtavana kouluna v:sta 1948. Kou- hoituksesta osa oli saatu juuri valtiolle otta- 18329: luhuoneisto oli v:een 1958 yksityisasunnosta misen pikaisen toteuttamisen toivoon perus- 18330: muutetussa ja jonkin verran laajennetussa tuen, ovat monet luotot verraten lyhytaikai- 18331: puisessa rakennuksessa, jonka tilavuus oli n. sia (3-15 v.), joten kuoletukset ovat suuria 18332: 4 000 ms. Kun kaikki luokat eivät kouluta- (5-6 mmk/v) ja kun korot muodostivat 18333: loon mahtuneet, annettiin opetusta kevätlu- viime vuoden tilinpäätöksen mukaan 8.6 18334: kukaudella 1958 viidessä eri rakennuksessa. mmk: n summan, on vakinaisista menoista 18335: Kun oppilasluku oli silloin 430, oli tilanne selviytyminen käynyt vuosi vuodelta vaikeam- 18336: kestämätön. Tämän vuoksi oli jo useiden maksi. Tilanne alkaa nyt olla täysin kestä- 18337: vuosien aikana valmisteltu uuden koulura- mätön. 18338: kennuksen rakentamista ja siihen asianmu- Koulun nyt toimiessa uudessa koulutalossa 18339: kaisten lupien saamisen jälkeen ryhdyttiin- neljättä vuotta on oppilasmäärä jo 685 ol- 18340: kin keväällä 1957, ja rakennus valmistui syk- tuaan kolmatta vuotta sitten 430. Kouluhuo- 18341: syksi 1958. Uuden koulutalon tilavuus on neisto on jo nyt täysin käytössä, joten sitä 18342: 15 000 ms ja rakennuskustannukset n. 110 ei ole liian suureksi suunniteltu. Koulun 18343: milj. mk. . luotot ovat yhteensä 117 miljoonaa markkaa. 18344: Tällaisiin suuriin investointeihin ryhdyt- Edellämainitun perusteella kunnioittaen 18345: tiin sen vuoksi, että huoneistotilanne oli muo- ehdotamme, 18346: dostunut aivan kestämättömä:ksi, ja siksi, 18347: että koululla oli mahdollisuus päästä valtion- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 18348: kouluksi, jos uusi koulurakennus saadaan. tulo- ja menoarvioon 117 miljoonaa 18349: Saarijärven yhteiskoulu siSältyy siihen kah- markkaa Saarijärven yhteiskoulun 18350: denkymmenen valtiolle otettavan yksityiskou- ottamiseksi valtion haltuun. 18351: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 18352: 18353: Mauno Pohjonen. Veikko Hyytiäinen. 18354: 1903 18355: 18356: IV,560. -Rah.al. N:o 390. 18357: 18358: 18359: 18360: 18361: Puhakka. ym.: Määrärahan, osoittamisesta Kaltimon,-Uima- 18362: harjun,-Kivilakden, tien, raken,n,ustöiden, aloittamiseksi. 18363: 18364: 18365: E d u s k u n n a 11 e. 18366: 18367: Usean vuoden ajan on ollut vireillä Kalti- Mainitun tiesuunnitelman toteuttamiseen 18368: mon-Uimaharjun-Kivilahden tien paranta- olisi ryhdyttävä viipymättä liikenneolojen 18369: minen ja sen osittainen suunnan muuttami- parantamiseksi ja ensisijaisesti siksi, että 18370: nen entisen tien heikkouden, mäkisyyden ja Enon kunnassa ensi talvena uhkaavaa työt- 18371: mutkaisuuden takia. Uimaharjun läheisyy- tömyyttä voitaisiin paikallisten työkohteiden 18372: dessä on myös erittäin vaarallinen rautatie- avulla torjua. Näiden syiden vuoksi olisi val- 18373: tasoristeys ja Pielisjoen yli maantieliikenne tion talousarvioon otettava määräraha mai- 18374: kulkee rautatiesiltaa pitkin, jota liikenteen nitun tien rakennustöiden aloittamiseksi. 18375: kasvaessa on mahdotonta hoitaa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 18376: Uuden tiesuunnitelman mukaan edellä mai- 18377: nitut haitat poistuisivat ja Kivilahden puo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 18378: leisessa päässä tiesuunta muuttuisi niin, että tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 18379: uusia asutus- ja metsäalueita tulisi tien vai- kan määrärahan Kaltimon,-Uimahar- 18380: kutuksen piiriin. Entinen tie taas jäisi pal- jun,-Kim?ahden tien rakennustöiden 18381: velemaan sen piiriin kuuluvaa asutusta ja aloittamiseksi. 18382: liikennettä. 18383: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 18384: 18385: Pauli Puhakka.. Vilho Turunen. Elis Manninen. 18386: Toivo N"lira.nen. Esa Timonen. Varma X. Turunen. 18387: Ale Holopainen. 18388: 1904 18389: 18390: IV,561. - Ra,h.al. N: o 391. 18391: 18392: 18393: 18394: 18395: PuåaJrn ym.: .l!iiiirär.oJum. fU!Iittamisesta J oensuur~r-llomant 18396: ain rado:n.'Herajäa-.f1~ ia Ilomantsin välisen osan raken- 18397: nustöiden aloittamiseksi. 18398: 18399: 18400: E d u s k u n n a 11 e. 18401: 18402: Eduskunta päätti v. 1938 Joensuun-Ilo- avaisi mahdollisuudet sen vaikutuspiirissä 18403: mantsin radan rakentamisesta ja .sisällytti olevien huomattavien metsävarojen tehok- 18404: sen, samoin kuin satamarakenteidenkin ra- kaammalle käytölle. Ty.öttömyyden torjumi- 18405: kentamisen Nuorajärven rantaan, lakiin rau- sessa sillä olisi erittäin suuri merkitys. Myös 18406: tatierakennuksista vv. 1939-1949. Sota esti metsänomistajain kantohinnat nousisivat. 18407: kuitenkin rakennustöiden määräaikaisen aloit- Täten rata. siis useassa muodossa parantaisi 18408: tamisen. Radan rakennustyöt aloitettiin paikallisen väestön toimeentulomahdollisuuk- 18409: vasta v. 1949. sia. 18410: Radan rakentamista on siitä lähtien vuo- Radan rakentamista v. 1938 hyväksytyn 18411: sittain jatkettu niin, että Joensuun-Koveron rautatierakennusohjelman mukaisesti ovat 18412: välinen osa on ollut jo muutaman vuoden voimakkaasti ajaneet alueen kunnat ja Poh- 18413: liikennekelpoinen ja Koveron-Herajärven jois-Karjalan Maakuntaliitto.· Sen rakenta- 18414: osa va.lmistunee ensi vuoden aikana. Näin mista pitävät välttä.lilä.ttömänä mietinnöis- 18415: ollen, ja jotta keskeytyksiä eduskunnan pää- sään myös Pohjois-Karjalan ja kaakkoisen 18416: töksen toteuttamisessa ei pääsisi tapahtu- rajaseudun komiteat. 18417: maan, olisi valtion menoarvioon v: lle 1962 Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 18418: varattava määräraha Herajärven-Ilomant- 18419: sin välisen rataosan rakennustöiden aloitta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 18420: miseen. t-ulo- ja men~ 50 (J()O 000 mar- 18421: RadaR mahdollit!i:nmtan nopeaa rakentfi- kan määrärahmt 1&eft81ttltftr-llomant- 18422: mista puoltavat monet syyt. Se loisi edetty- . rin radan H erajärven ja Ilomantsin 18423: tykset tälle syrjäiselle seudulle tuotantolai- välisen osan rakennustöiden aloitta- 18424: tosten perustamiselle. Radan rakentaminen miseksi. 18425: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 18426: 18427: Pauli Puhakka.. Varma. X. Turunen. Ale Holopainen. 18428: Toivo Niiranen. Vilho Turunen. Elis Ma.mrlDen. 18429: Esa Timonen. 18430: 1905 18431: 18432: IV,562.- Rah.al. N: o 392. 18433: 18434: 18435: 18436: 18437: Pulkkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virasto- 18438: talon rakennustöiden aloittamiseksi Pielaveden kirkon- 18439: kylään. 18440: 18441: 18442: E d u s k u n n a ll e. 18443: 18444: Pielavedellä toimivat erilliset valtion viras- maan. Sen ansiosta valtion vuokramenot 18445: tot vuokrahuoneissa erillään toisistaan. Tästä supistuisivat sekä rakennusvaiheen aikana 18446: johtuu, että virastoissa asioimaan joutuville voitaisiin turvata ansiotyön saanti Pielave- 18447: aiheutuu turhaa hankaluutta ja ajanhukkaa. den kirkonkylän rakennustyöläisille. 18448: Virastotalon rakentamishanke on ollut vi- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme, 18449: reillä jo useiden vuosien ajan. Pielaveden 18450: kunta on puolestaan useaan otteeseen esittä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 18451: nyt valtion asianomaisille elimille sanotun tulo- ja menoarvion 20 Pl. II luvun 18452: rakennushankkeen kiireellistä toteuttamista. 74 momentille lisäyksenä 20 000 000 18453: Tätä silmällä pitäen on kunta varannut ton- markkaa valtion virastotalon rakennus- 18454: tin kirkonkylän keskeisimmältä paikalta. töiden aloittamiseksi Pielaveden kir- 18455: Uuden virastotalon rakentaminen poistaisi ne konkylään. 18456: haitat, joista asiakkaat joutuvat nyt kärsi- 18457: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 18458: 18459: Aarne Pulkkinen. Veikko Rytkönen. Esa Hietanen. 18460: 18461: 18462: 18463: 18464: 55 E 706/61 18465: 1906 18466: 18467: lV,563.- Rah.aJ. N: o 393. 18468: 18469: 18470: 18471: 18472: Pulkkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta neljän ylimääräi- 18473: sen työläistarkastajan viran perustamiseksi. 18474: 18475: 18476: E d u s k u n n a ll e. 18477: 18478: Elinkeinoelämän rakenteessa tapahtuneet maat sekä l<aajuuteensa että siellä käytössä 18479: muutokset sekä alati lisääntyvä koneiden olevien koneiden suhteen sitä luokkaa, että 18480: käyttöönotto ovat asettaneet ammattientar- ne vaativat tarkastajalta suurempaa asian- 18481: kastukselle suuresti lisääntyneitä ja yhä vaa- tuntemusta kuin mitä kunnan ammattientar- 18482: tivampia tehtäviä. Kun valtion ammattien- kastajilta yleisesti voidaan vaatia. Jotta 18483: tarkastuksen palveluksessa olevien tarkasta- nama ammattientarkastuksessa ilmenevät 18484: jien määrää ei ole viime vuosien aikana li- kaikkein suurimmat epäkohdat voitaisiin pois- 18485: sätty, on tästä ollut seurauksena, että am- taa, olisi tarkastustehtäviä suorittavien val- 18486: mattientarkastuksen tehokkuus on viime ai- tion ammattientarkastajien määrää lisättävä 18487: koina huolestuttavassa määrässä heikentynyt. siten, että maantieliikennettä varten perus- 18488: Näin on erityisesti asianlaita maantieliiken- tettaisiin kaksi ylimääräistä työläistarkasta- 18489: teessä, ;tie- ja vesirakennushallituksen alai- jan virkaa sekä tie- ja vesirakennushallituk- 18490: silla tietyömailla sekä voimalaitos- ja muilla- sen alaisia tietyömaita ja suurempia raken- 18491: kin suuremmilla rakennustyömailla, joiden nustyömaita varten samoin kaksi ylimääräistä 18492: osalta ammattientarkastajien suorittamat työläistarkastajan virkaa. 18493: tarkastukset ja valvonta ovat aivan olemat- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 18494: tomia. Kunnallisella ammattientarkastuksella 18495: ei ole minkäänlaisia edellytyksiä suorittaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 18496: näitä tehtäviä ensinnäkään siitä syystä, että tulo- ja menoarvioon 2 356 800 markan 18497: maantieliikenne samoin kuin suuremmat tie- suuruisen määrärahan neljän ylimää- 18498: työmaatkin ulottuvat useamman kunnan räisen työläistarkastajan viran perus- 18499: alueelle. Toisaalta ovat suuret rakennustyö- tamista varten. 18500: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 18501: 18502: Aarne Pulkkinen. Pauli Puhakka. Toivo Asvik. 18503: Veikko Rytkönen. Antto Pnmnila.. Eino Tainio. 18504: Matti Koivunen. J. Mustonen. Eino Roine. 18505: Tauno !Kelovesi. Pentti Liedes. Väinö \R.. Virtanen. 18506: 'Toivo Niiranen. 18507: 1907 18508: 18509: IV,564. - Rah.aJ. N: o 394. 18510: 18511: 18512: 18513: 18514: Raipala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kertaus- 18515: harjoituksia varten. 18516: 18517: 18518: E d u s k u n n a ll e. 18519: 18520: Maamme tekemien sopimusten täyttämi- on ollut etupäässä vain päällystö1le, joten 18521: seksi tarpeen vaatiessa ja puolueettomuu- tutustuminen uusiin aseisiin on välttämätöntä 18522: temme turvaamiseksi on välttämätöntä var- myöskin miehistön keskuudessa. 18523: sinkin nykyisen kireän maailmanpoliittisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18524: tilanteen huomioiden lisätä puolustusvalmiut- nioittaen, 18525: tamme. 18526: Eräänä oleellisena ja tehokkaana keinona että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 18527: tämän tarkoituksen saavuttamiseksi on reser- tulo- ja menoarvion 9 PZ. XII luvun 9 18528: vin kertausharjoitusten lisääminen. Tunnet- momentille lisäyksenä 75 000 000 mark- 18529: tnahan on, että teknillinen kehitys on men- kaa kertausharjoituksia varten. 18530: nyt nopeasti eteenpäin ja kertausharjoituksia 18531: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 18532: 18533: Matti RaipaJa. Erkki Tuuli. 18534: N. Kosola. R..HaJlberg. 18535: Mikko Asunta. Erkki Hara. 18536: Toivo Hietala. Erkki Leikola. 18537: Saara Forsius. Jaakko Kemppainen. 18538: Olavi Lähteenmäki. Jussi Saukkonen. 18539: Aune Innala. Erkki Koivisto. 18540: 1908 18541: 18542: IV,565. - Ra.h.al. N: o 395. 18543: 18544: 18545: 18546: 18547: Rantamaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta syrJa- 18548: seudut1le anottujen valtion puhelinasemien ja puhelupaik- 18549: kojen perustamiseen. 18550: 18551: 18552: Eduskunnalle. 18553: 18554: Maamme puhelinverkon tarkastelu osoittaa, jen perustamista tarkoittavia, hyvin ja asial- 18555: että varsinkin syrjäisillä seuduilla on valtion lisesti perusteltuja, uusia anomuksia vuosit- 18556: puhelinkeskuksia harvassa, jopa yhä vieläkin tain kovin paljon enemmän kuin vastaavana 18557: useat paikkakunnat ovat kokonaan vailla aikana kyetään valtion tulo- ja menoarviossa 18558: puhelinyhteyksiä. Niinpä saattaa lähimpään tähän tarkoitukseen myönnetyillä varoilla 18559: puhelinkeskukseen tai yksityispuhelimeenkin niitä perustamaan. Kun tilanne on tällaisena 18560: olla matkaa kymmenisen ki!lometriä ja useissa jatkunut vuosikausia, ei sitä voida pitää 18561: tapauksissa vielä sitäkin enemmän. Puhelin- oikeana eikä kohtuullisena niitä veronmak- 18562: keskusten ollessa näin harvassa, tulevat luon- sajia kohtaan, jotka asuvat etäisissä salo- 18563: nollisesti puhelimen hankintakustannukset kylissä tai muuten syrjäisillä, puutteellisten 18564: puhelinliittymää varten tarvittavan, pitkän liikeyhteyksien takana olevilla, syrjäisillä 18565: tilaajajohdon vuoksi kallHksi syrjäisten seu- seuduilla. Asiantilaan olisikin välttämättä ja 18566: tujen muutenkin heikossa taloudellisessa ase- kiireellisesti saatava sellainen korjaus, että 18567: massa olevalle väestölle, ja niin se joutuu laajan maaseudun etäisissä syrjäkylissäkin 18568: jatkuvasti kärsimään puhelinyhteyksien puut- asuvat kansalaiset tuntisivat edes tässä suh- 18569: tumisen aiheuttamista, monenlaisista vaikeuk- teessa saavansa tasavertaisen kohtelun mui- 18570: sista. Saattaa hyvin käsittää, että varsinkin den kansalaisten rinnalla. 18571: esim. sairaustapauksiss~, tulipalojen tai mui- Posti- ja lennätinhallituksesta saamamme 18572: den onnettomuuksien saattuessa ovat tällaiset tiedon mukaan ei valtion puhelintoimipaik- 18573: kyläkunnat ja niiden · asukkaat suorastaan kojen perustamista koskevien, uusien ano- 18574: avuttomia. Niinikään valtion viranomaisille, muksien lukumäärä ole vieläkään - siis v. 18575: samoin kuntien ja seurakuntien viranhalti- 1961 - päässyt ollenkaan vähenemään, vaan 18576: joille, tuottaa puhelinyhteyksien puuttuminen on se päinvastoin jatkuvasti vain kasvamassa. 18577: monenlaista hankaluutta yleisten asioiden hoi- Tämä puolestaan johtuu siitä, että uusia 18578: dossa, siitä ·puhumattakaan, että yhteydet puhelinanomuksia saapuu jatkuvasti ja tasai- 18579: kauppaliikkeisiin yms. olisivat joka päivä sena virtana ja saman verran, jopa enem- 18580: tässä tarkoitettujen, syrjäisten seutujen asuk- mänkin kuin vuotuisilla, tähän tarkoitukseen 18581: kaille - jotka kuitenkin maksavat veronsa myönnetyillä määrärahoilla voidaan valtion 18582: ja täyttävät kaikki muutkin kansalaisten vel- puhelinasemia ja valtion puhelupaikkoja pe- 18583: vollisuudet lyhentämättöminä - välttämät- rustaa. Posti- ja lennätinhallituksesta olemme 18584: tömät. edelleen saaneet tietää, että siellä on tällä 18585: Puhelinverkon valtion toimesta tapahtuvan hetkellä 291 valtion puhelinasemien ja 457 18586: laajentamisen ja siis uusien valtion puhelin- valtion puhelupaikkojen perustamista koske- 18587: asemien tai valtion puhelupaikkojen perusta- vaa anomusta, mitkä kaikki pahasti ruuhkau- 18588: misen välttämättömyys nimenomaan laajan tuneina odottavat ratkaisua. Posti- ja lennä- 18589: maamme syrjäisille seuduille käy selkeästi tinhallitukseen jo saapuneissa anomuksissa 18590: ilmi mm. siitä, että posti- ja lennätinhalli- on edelleen niin paljon tilaajia, että heitä 18591: tuksesta saamamme ilmoituksen mukaan tulee niiden mukaan olisi valmiina liittymään ko. 18592: sinne, siis posti- ja lennätinhallitukselle, val- puhelinasemiin - viidettätuhatta tilaajaa. 18593: tion puhelinasemien ja valtion puhelupaikko- Tämän lisäksi on eri puolilla maata olevissa 18594: IV,565. - Rantamaa ym. 1909 18595: 18596: valtion puhelin- ja lennätinpiireissä monia ollut käytettävissä 200 milj. mk, tuntuu kehi- 18597: satoja anomuksia odottamassa vuoroaan eli tyksen taannuttamiselta, jos määrärahaa noin 18598: pääsyään edes posti- ja lennätinhallitukseen paljon vähennettäisiin. Erikoisesti koros- 18599: saakka. Nämä tosiseikat puhuvat kaikella toi- tamme, että se olisi väärin niitä syrjäisten 18600: vottavalla selvyydellä, millainen on tilanne, seutujen vähävaraisia asukkaita kohtaan, 18601: ja millaisiin, kiireellisiin toimenpiteisiin olisi jotka jo vuosikausia ovat olleet anomu:ksineen 18602: siis valtiovallan taholta ryhdyttävä, jotta laa- jonottamassa ja jääneet siihen hyväuskoiseen 18603: jojen salokylien ja muiden maaseudun asuk- käsitykseen, että heidänkin kyläkuntansa pu- 18604: kaiden oikeutetut toivomukset ja hyvin pe- helinyhteys vihdoinkin saadaan toteutumaan. 18605: rustellut odotukset vihdoinkin voisivat täyt- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 18606: tyä. Eihän voine pitää odottamattomana, että nioittaen, 18607: sellaisissa oloissa elävät ihmiset varsinkin 18608: ovat oikeutettuja saamaan edes puhelinyh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 18609: teyden asumasijoiltaan, joissa he monesti elä- tulo- ja menoarvion 19 Pl. I luvun 18610: vät muuten täydellisesti eristettyä elämäänsä. 35 momenUlle lisäyksenä 100 000 000 18611: Hallitus on - 19 Pl. I: 35 d~kohdalla - markan suuruisen määrärahan uusien 18612: ehdottanut tarkoitukseen 100 milj. mk ensi valtion puhelinasemien ja puhelupaik- 18613: vuoden, 1962, aikana käytettäväksi. Kun kojen perustamiseksi varsinkin syrjä- 18614: tänä, siis kuluvana vuonna, on tarkoitukseen seudU't"lle. 18615: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1961. 18616: 18617: Antti J. Rantamaa. Viljami Kalliokoslå. Esa Timonen. 18618: Niilo Ryhtä. Toivo Antila. Veikko Hyytiäinen. 18619: Pentti Pekkarinen. Onni Mannila. A. F. Airo. 18620: V. E. Svinhufvud. Kalle Kämäräinen. Hilja Väänänen. 18621: Ale Holopainen. Olavi Lahtela. K. F. Haapasalo. 18622: Esu Niemelä.. Varma K. Turunen. Urho Kähönen. 18623: Niilo Nieminen. Eetu Karjalainen. Verner Korsbäck 18624: Aarne Pulkkinen. Erkki Tuuli. Kalle Matilainen. 18625: Mauno Pohjonen. Viljo A. Virtanen. Eemil Partanen. 18626: Hannes Paaso. Aaro Stykki. Pentti Niemi. 18627: Antti Kukkonen. Georg Erkisson. Väinö Leskinen. 18628: Aarre Marttila. Elis Manninen. 18629: 1910 18630: 18631: IV,566. - Ra.h.al. N: o 396. 18632: 18633: 18634: 18635: 18636: Ra.pio ym..: Määrärahan osoittamisesta Karvianjoen suuosan 18637: ruoppaamiseksi. 18638: 18639: 18640: E d u s k u n n a ll e. 18641: 18642: Karvianjoen alajuoksu eli merenpuoleinen della erillisenä ja niin, ettei se haittaisi mi- 18643: osa on liettynyt ja tukkeutunut siinä määrin, tenkään niitä toimenpiteitä ja suunnitelmia, 18644: että se estää veden juoksua mereen ja ai- joita on olemassa veden juoksuttamisen sään- 18645: heuttaa joen tulvimisen. Tästä johtuen viime nöstelemiseksi ylempänä joessa. 18646: kesänä Merikarvian kunnan alueella joutui Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 18647: viljelysmaita veden peittoon ja viljelyksiä 18648: kohtasi tuho. ' että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 18649: Joen ruoppaus ja muut mahdolliset toi- tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar- 18650: menpiteet tulvien estämiseksi olisivat kiireel- kan määrärahan Karvianjoen suuosan 18651: lisiä ja aivan välttämättömiä tehtäviä. Ruop- ruoppaamiseksi. 18652: paus voitaisiin suorittaa lyhyellä Suo-osuu- 18653: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 18654: 18655: Pertti Ra.pio. Antto Prunn.ila,. 18656: Paavo Aitio. Irma. Rosnell. 18657: 1911 18658: 18659: IV,567. - Rah.al. N: o 397. 18660: 18661: 18662: 18663: 18664: Ra.pio ym.: Määrärahan osoittamisesta sateiden ja tulvien 18665: aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi pienviljelijöille. 18666: 18667: 18668: E d u s k u n n a ll e. 18669: 18670: Viime kesä muodostui maassamme poik- sien alaisena harjoittamaan joutavalle pien- 18671: keukselliseksi jatkuvien sateiden vuoksi. Erit- viljelijäväestölle tulvien aiheuttamat tuhot 18672: täin hyvää ja runsasta satoa lupaavan kas- muodostuivat sangen raskaiksi saattaen ta- 18673: villisuuden syyskesän aikana vallinneet sa- loudellisen aseman ja toimeentulon suoras- 18674: teet tuhosivat kokonaan eräissä osissa maata. taan toivottomaan tilaan. Vaikka tällaisten 18675: Suurinta tuhoa tulvat tekivät juuri niillä luonnonvoimien aiheuttamien vahinkojen kor- 18676: seuduilla, jotka ennestäänkin tunnetaan vaaminen täysimääräisenä onkin yhteiskun- 18677: tulva-alueina ja joilla sateet herkästi saavat nan velvollisuus, niin kaikissa tapauksissa ei 18678: aikaan vesien nousua sen takia, että perkauk- menetyksiä voida rahalla korvata. 18679: sen tarpeessa olevat vesiväylät eivät voi no- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 18680: peasti poistaa suurempia vesimääriä. 18681: Tästä johtuen Satakunnassa, mutta myös että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 18682: Pohjanmaalla, tulvat monin paikoin peittivät tulo- ja menoarvioon 1 000 000 000 18683: alavat maat pitkäksi aikaa. Tästä oli seu- markan määrärahan sateiden ja tul- 18684: rauksena kasvillisuuden täydellinen tuhoutu- vien aiheuttamien vahinkojen korvaa- 18685: minen. miseksi pienviljelijöille. 18686: Maataloutta muutenkin monien vaikeuk- 18687: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 18688: 18689: Pertti Rapio. Paavo Aitio. 18690: Toivo Asvik. Antto Prunnila. 18691: Irma Rosnell. 18692: 1912 18693: 18694: IV,568. - Rah.al. N: o 398. 18695: 18696: 18697: 18698: 18699: Rihtniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta nahantutkimus- 18700: assistentin toimen perustamiseksi Valtion teknilliseen tut- 18701: kimuslaitokseen. 18702: 18703: 18704: Ed uskunn alle. 18705: 18706: Nahantutkimusta varten on Valtion teknil- tietojen mukaan indeksiä 80 tammi-heinä- 18707: lisessä tutkimuslaitoksessa yksi tutkimusinsi- kuulta 1961, maan koko teollisuuden vastaa- 18708: nöörin virka, jonka toimiala käsittää lähinnä van indeksin ollessa samalta ajalta 144 (v. 18709: vuota-, nahka- ja jalkinetutkimuksia. Toimin- 1954 = 100), on tutkimustoiminnallakin 18710: nan painopiste on voimakkaasti näiden alojen omat tehtävänsä tuotannon määrän kohotta- 18711: perustutkimuksen puolella aineenkoetuksien misessa ja menekin lisäämisessä. Mainitta- 18712: muodostaessa nykyisin vain suhteellisen vä- koon, että työntekijöiden määrä kenkäteolli- 18713: häisen osan toiminnasta. Laajojen tutkimus- suudessa on n. 7 300 ja nahkateollisuudessa 18714: tehtävien hoitaminen on osoittautunut yh- n. 2 300. Kun on ilmeistä, että EFTA-sopi- 18715: dell€ ainoalle tutJkijalle täysin mahdottomaksi muksen vaikutus vuosi vuodelta tulee lisää- 18716: varsinkin, kun niiden joukossa on myös kan- mään tuontia, tullien ja kvantitatiivisten ra- 18717: sainvälisiä yhteistutkimuksia. Sen takia on joitusten vähitellen poistuessa, olisi riittävän 18718: pyritty palkkaamaan tutkimusavustajaksi ajoissa käytettävä kaikki keinot hyväksi koti- 18719: yksi tilapäinen assistentti toollisuudelta ja maisen nahka- ja kenkäteoUisuuden kilpailu- 18720: Tekniikan Edistämissäätiön tämän teollisuu- kyvyn parantamiseksi. Riippumatta niistä 18721: den erikoisrahastosta saatujen avustusten muodoista, jotka nahantutkimus tulee saa- 18722: turvin, koska aineenkoetustöistä saatavat tu- maan tutkimuslaitoksen Otaniemeen sijoittu- 18723: lot eivät ole riittäneet tähän tarkoitukseen. misen yhteydessä, tutkimusassistentin pysyvä 18724: Teollisuudelta on edelleenkin odotettavissa kiinnittäminen näihin tehtäviin on osoittau- 18725: taloudellista tukea tätä toimintaa varten, tunut jo nyt välttämättömäksi ja kiireelli- 18726: mutta Tekniikan Edistämissäätiön erikoisra- seksi toimenpiteeksi. 18727: haston mahdollisuudet ovat nykyään vähäi- Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdo- 18728: set, koska rahaston pääomaa jouduttiin käyt- tamme kunnioittavasti, 18729: tämään tutkimusinsinöörin palkkaukseen 18730: useana vuotena ennen tämän viran perusta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 18731: mista. tulo- ja menoarvioon 897 000 markan 18732: Koska nimBnomaan nahkateollisuuden tuo- määrärahan nahantutkimusassistentin 18733: tannon volyymi verrattuna maamme muiden toimen (27 pl.) perustamiseksi V al- 18734: teollisuudenhaarojen tuotantokehitykseen näh- tion teknilliseen tutkimuslaitokseen. 18735: den osoittaa viimeisimpien saatavissa olevien 18736: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 18737: 18738: Juha Rihtniemi. Valto Käkelä. Erkki Koivisto. 18739: Erkki ,Hara. Martti Salminen. R. Hallberg. 18740: Kalle Matilainen, Saara Forsius. Sulo Hostila. 18741: 1913 18742: 18743: IV,569.-Rah.al. N:o 399. 18744: 18745: 18746: 18747: 18748: Roine ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatieylikäytäväsillan 18749: rakentamiseksi Loimaan kauppalaan. 18750: 18751: 18752: E d u s k u n n a 11 e. 18753: 18754: Helsingin-Porin vanha valtamaantie, joka helpottaisi tuntuvasti myös liikenteen järjes- 18755: kulkee läpi Loimaan kauppalan, on samalla telyä kauppalan alueella. Uudessa asemakaa- 18756: sen valtaväylä ja on liikenne tiellä koko vassa on ylikäytäväsillan paikkakin määrätty. 18757: kauppalan alueella hyvin vilkasta. Liiken- Sillan rakentamisen viipyminen estää uuden 18758: teen joustavuudelle ja turvallisuudelle on asemakaavan toteuttamista, joten sekin 18759: suureksi haitaksi rautatie, joka halkaisee seikka puhuu ylikäytäväsillan nopean raken- 18760: kauppalan keskustan ja ylittää myös maini- tamisen puolesta. 18761: tun valtatien. Tasoylikäytävät ovat muodos- Loimaan kauppalassa ja sen lähiympäris- 18762: tuneet todellisiksi surmanloukuiksi hiljaisil- tössä on varsinkin talvisin runsaasti työttö- 18763: lakin liikennepaikkakunnilla, mutta erityisen miä. Ylikäytäväsillan rakentaminen tarjoaisi 18764: vaarallisia ne ovat niin vilkkailla paikkakun- työtilaisuuksia, joita seudulla kipeästi kaiva- 18765: nilla kuin esim. Loimaan kauppalassa. Var- taan. Lähiseudun kunnat ovat yhteisessä ko- 18766: tioituina niissä ei toisin pääse tapahtumaan kouksessaan päättäneet tehdä esityksen, että 18767: onnettomuuksia erittäin runsaasti, mutta lii- lm. ylikäytäväsillan rakentaminen otettaisiin 18768: kenteen joustavuutta ne haittaavat mitä suu- yhdeksi sellaiseksi kohteeksi, johon voitaisiin 18769: rimmassa määrin. Jo v. 1955 on suoritettu sijoittaa työttömiä ja joka liikenteen turval- 18770: laskelmia rautatien päivittäin ylittävistä ajo- lisuuden ja joustavuuden lisäämiseksi olisi 18771: neuvoista ja jalankulkijoista. Niiden perus- mitä kiireeliisin ja välttämättömin. 18772: teella todettiin, että vilkkaimpien vuorokan- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 18773: sien aikana ylittäjiä oli noin 7 000 ja sen 18774: jälkeen liikenne on vielä paljon kasvanut. että Eduskunta otta.isi vuoden 1962 18775: Liikenteen jatkuvasti lisääntyessä epäkohta tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar- 18776: muodostuu sitä suuremmaksi, mitä kauemmin kan määrärahan rautatieylikäytäväs~1- 18777: ylikäytäväsillan rakentaminen viivästyy. lan rakentamiseksi Loimaan kauppa- 18778: Loimaan kauppalalle on vahvistettu uusi laan. 18779: asemakaava, jonka kiireellinen toteuttaminen 18780: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 18781: 18782: Eino Roine. Paavo Aitio. 18783: Judit Nederström-Lunden. Aimo Aaltonen. 18784: Inkeri Virtanen. 18785: 18786: 18787: 18788: 18789: 56 E 706/61 18790: 1914 18791: 18792: IV,570. - Rah.al. N: o 400. 18793: 18794: 18795: 18796: 18797: Roine ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi kunnille täys- 18798: kunnallisten vuokra-asuntojen rakentamiseksi vähävarai- 18799: s~'lle. 18800: 18801: 18802: 18803: 18804: Eduskunnalle. 18805: 18806: SuhteeHisen vilkkaasta rakennustoimin- kunnallisellakin linjalla on asunnonhakijoita 18807: nasta huolimatta asuntovajausta ei ole pys- runsaasti, on ·kuntien helpompi kulkea tätä 18808: tytty poistamaan. Vuosittain asuntojen lisä- tietä. 18809: tarve on niin suuri, että perusvaj-aus on pyr- Edellytykset laajempaan vuokra-asuntojen 18810: kinyt kasvamaan. Lisäksi on asuntoja, jotka rakentamiseen saadaan vain sillä, että tulo- ja 18811: ovat suorastaan asumiskelvottomia tai liian menoarvioon otetaan ohi Aravan erikoismää- 18812: ahtaita. Nykyisten asuntotuotantomääräraho- räraha asuntolainojen antamiseksi vuokra- 18813: jen turvin ei siis pystytä tilannetta korjaa- asuntoja varten. Lainojen ehdot ja määrät 18814: maan. Vaikka jossakin määrin on rakennettu voisivat olla samat kuin vuokra-asunnoille 18815: ilman aravaluottojakin, on ,täHainen rakenta- aravaluotoissakin. Samaten nämä luotot voi- 18816: minen ollut kuitenkin niin vaatimatonta, että taisiin jakaa Aravan kautta. Lainat pitäisi 18817: sitä tietä ei parannusta ole odotettavissa. antaa vain 'kunnille täyskunnallisiin vuokra- 18818: Vain valtion tuen lisääminen voi tilannetta taloihin. Kun tästä määrärahasta annettaisiin 18819: korjata, muutoin asuntotuotanto supistuu ja vain kunnille, olisi jonkinmoiset takeet siitä, 18820: työttömyys rakennustyöläisten keskuudessa että ne käytetään mahdollisimman . sosiaali- 18821: kasvaa varsin suureksi. sesti eiikä harjoitettaisi vuororakiskontaa. 18822: Sen lisä:ksi, että on rakennettu liian vähän, Vaikka Arava esiintyisikin näiden lainojen 18823: on todettava myös asuntotuotannon epäso- jakajana, ei mitään rajoitusta väestökeskus- 18824: siaalisuus. Niillä, jotka asuvat kaikkein ah- ten ja maaseudun välillä saisi olla, vaan kai- 18825: taimmin ja kaikkein kehnoimmissa olosuh- killa kunnilla pitäisi oHa oikeus lainojen 18826: teissa, ei varattomuutensa vuoksi ole edelly- saantiin. Varojen määrä ja tarpeen suuruus 18827: tyksiä uusiin asuntoihin pääsemiselle. Arava- vain määräisivät sen, monelleko kunna.ille ja 18828: luottojenkin turvin rakennetut asunnot ovat miten suuria määriä voidaan jakaa. 18829: niin kalliita, että mitään edellytyksiä niissä On mitä tärkeintä huolehtia myös niiden 18830: asumiseen ei vähävaraisimmilla ole. Ns. puo- asunnontarpeen tyydy.ttämisestä, jotka asu- 18831: likunnalliset asunnot, jotka nykyisessä raken- vat kaikkein kehnoimmin ja joilta puuttuu 18832: nustoiminnassa lähinä edustavat sosiaalista edellytykset itse auttaa itseään. On myös tär- 18833: linjaa, vaativat asunnon tarvitsijalta melko keätä saada kunnat kiinnostumaan entistä 18834: huomattavia kuukausituloja, ennenkuin hä- enemmän vuokra-asuntojen rakentamisesta. 18835: net hyväksytään edes hakijan listaHe. Varat- Ponnessa ehdotettu 500 milj. mk on tietenkin 18836: tomimpien kohdalta voi parannusta tuoda tarpeeseen nähden riittämätön, mutta mikäli 18837: vain vuokra-asuntojen rakentaminen. Vaikka kunnat todella lähtisivät sen avulla nykyistä 18838: aravaluottoja saa myös vuokrataloihin, eivät runsaammin vuokra-asuntoja rakentamaan, 18839: sen paremmin yksityiset kuin kuunatkaan voitaisiin tarkoitukseen käyttää myös arava- 18840: ole ,tunteneet suurta kiinnostusta vuokratalo- määrärahoja ja seuraavana vuonna lisätä 18841: jen rakentamiseen. Syyn tähän ymmärtää; tätä määrärahaa. 18842: kun aravaluottoja saadaan vähän ja puoli- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 18843: IV,570. - Roine ym. 1915 18844: 18845: että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 kunnille täyskunnallisten vuokra-asun- 18846: tulo- ja menoarvioon 500 000 000 mar- tojen rakentamista varten vähävarai- 18847: kan määrärahan lainojen antamiseksi s-t1le. 18848: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 18849: 18850: Eino Roine. Pauli Puhakka. Antto Prunnila. 18851: Paavo .Aitio. Esa Hietanen. Toivo Asvik. 18852: Aimo Aaltonen. Eino Tainio. Aarne Pulkkinen. 18853: Inkeri Virtanen. Toivo Niiranen. Y. Enne. 18854: Judit Nederström-Lunden. Yrjö Murto. Aleksi Kiviaho. 18855: Anna-Liisa Tiekso. Väinö B.. Virtanen. Tauno Kelovesi. 18856: lYiartti Linna. Matti Koivunen. Tyyne Tuominen. 18857: 1916 18858: 18859: IV,571.- Fin.mot. N: o 401. 18860: 18861: 18862: 18863: 18864: Rosenberg m.fl.: Angående anvisande av anslag. för be- 18865: m'ljande av lån för höjande av fiskhushållningen. 18866: 18867: 18868: Till Riksdagen. 18869: 18870: För att eliminera de svårigheter, som före- under flera år i fOljd hållit sig vid 15-20 18871: finnes i fråga om avsättning på fisk, och för miljoner mark, viJ:ket visat sig vara alldeles 18872: att hindra inköpspriset på fisk att under sä- otillräckligt och hindTat en nödvändig snabb 18873: songtid falla :till en ur fiskarnas synpunkt utveckling på fiskeriets område. De stigande 18874: olönsam nivå, är man inom expertkretsar byggnads- och anläggningskostnaderna moti- 18875: fullt ense om nödvändigheten av att ett nät verar även ett större anslag för höjande av 18876: av anlålggningar för frysning, djupfrysning fiskhushållningen. 18877: och förädling av fiSk bör uppföras i landet. Hänvisande till ovanstående föreslår un- 18878: Sådana anläggningar finns det tills vidare dertecknade, 18879: alltför få, varför det är synnerligen viktigt 18880: att påskynda utvecklingen härvidlag. att Riksdagen i statsförslaget för år 18881: Regeringen föreslår i statsförslaget för år 1962 under 19 Ht. II kap. 17 mom. 18882: 1962 att 20 miljoner mark skall beviljas för måtte i tillägg upptaga 10 miljoner 18883: detta ändamål. Samtidigt konstaterar rege- mark för beviljande av lån för hö- 18884: ringen att efterfrågan på sådana iän har jande av fiskhushållningen. 18885: varit betydande. Emellertid har detta anslag 18886: Helsingfors den 18 september 1962. 18887: 18888: Gösta Rosenberg. Toivo Asvik. Rainer Virtanen. 18889: Georg Backlund. Toivo Salin. Nestori Nurminen. 18890: 1917 18891: 18892: IV,571. - Rah.al. N: o 401. 18893: Suomennos. 18894: 18895: 18896: 18897: 18898: RoiSenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi kalor 18899: talouden edistämiseksi. 18900: 18901: 18902: Ed usk unn alle. 18903: 18904: Jotta voitaisiin poistaa kalan menekkikysy- synyt 15-20 miljoonassa markassa, mikä on 18905: myksessä ilmenevät vaikeudet ja estää !kalan osoittautunut aivan riittämättömäiksi ja estä- 18906: ostohinnan painuminen kausiaikoina kalasta- nyt välttämättömän nopean kehityksen kalas- 18907: jille kannattamattomalle tasolle, o'llaan asian- tuksen alailla. Raikennuskustannusten ja lait- 18908: tuntijapiireissä täysin yksimielisiä siitä, että teiden kustannusten nousu tekee myös perus- 18909: on välttämätöntä rakentaa kalan jäädytys-, telluksi suuremman määrärahan kalatalouden 18910: syväjäädytys- ja jalostuslaitosten verkosto edistämiseen. 18911: maahamme. S-ellaisia laitoksia on toistaiseksi Edellä olevaan viitaten aUeki·rjoittaneet 18912: aivan liian vähän, minkä vuoksi on ·erittäin ehdottavat, 18913: tärkeätä kiirehtiä kehitystä tässä suhtee..<;,sa. 18914: Hallitus ehdottaa tulo- ja menoarvioesityk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 18915: sessä vuodelle 1962, että tähän tarkoitukseen tulo- ja menoarvioon 19 Pl:n II luvun 18916: on myönnettävä 20 miljoonaa marllliaa. Sa- 17 momentille lisäyksenä 10 miljoonaa 18917: malla hallitus toteaa, että sellaisten lainojen markkaa myönnettäväksi lainoina kalor 18918: kysyntä on ollut huomattava. Kuitenkin talouden edistämiseen. 18919: tämä määräraha on monien vuosien ajan py- 18920: Helsingissä 18 p'ähränä syyskuuta 1961. 18921: 18922: Gösta Rosenberg. Toivo Asvik. Rainer Virtanen. 18923: Georg Backlund. Toivo Salin. Nestori Nurminen. 18924: 1918 18925: 18926: N,572. - Fin.mot. N: o 402. 18927: 18928: 18929: 18930: 18931: Rosenberg m.fl.: Angående anvisande av anslag Ull lång- 18932: fristiga lån åt yrkesfiskare för anskaffning av för havs- 18933: fiske lämpliga fartyg. 18934: 18935: 18936: T i ll R i k s d a: g e n. 18937: 18938: Under de senaste åren har utvecldingen på från statens sida i form av långfristiga ~ån 18939: fiskeriets område gått snwbbt framåt, vilket mot låg ränta för in1köp av moderna :fiske- 18940: lett til.l att bl.a. trålfiske har börjat spela en båtar och fiskeredskap lämpade för havs- 18941: aillt större roll. På grund av ikostnaderna för fiske. 18942: anskaffande av utrustning för dylikt fiske Hänvisande till ovans:tående föreslår där- 18943: har de egentliga fiskarna kommit i en oför- för underteeknade, 18944: månlig ställning gentemot kapitalstarika pri- 18945: vata bolag oeh personer oeh delvis varit att Riksdagen i statsförslaget för år 18946: tvungna att överge sin gamila näring, viliket 1962 måtte bem1ja ett anslag om 20 18947: starkt bidragit tili skärgårdens avfolkning miljoner mk till långfristiga lån med 18948: oeh ti:ll tillbaikagång för en ur nationalhus- låg ränta åt yrkesfiskare eller av dem 18949: hållningssynpunkt så viktig gren som fiske- bildade sammanslutningar för an- 18950: riet. För att få en ändring tili stånd bör de skaffning av för havsfiske lämpliga 18951: egentliga fiskarna därför få ekonomiskt stöd fartyg jämte utrustning. 18952: Helsingfors den 18 september 1961. 18953: 18954: Gösta Rosenberg. Toivo Asvi.k. Rainer Virtanen. 18955: Georg Ba.cklund. Toivo Salin. Nestori Nurminen. 18956: 1919 18957: 18958: IV,572. - Rah.al. N: o 402. 18959: Suomennos. 18960: 18961: 18962: 18963: 18964: Rosenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta pitkäaikaisiksi lai- 18965: noiksi ammattikalastajille avomerenkalastukseen soveltu-- 18966: vien alusten hankkimista varten. 18967: 18968: 18969: E d u s k u n n a ll e. 18970: 18971: Viime vuosina on kehitys ka[astu:ksen pitkäaikaisten halpakorkoisten lainojen muo- 18972: alalla mennyt nopeasti eteenpäin, minkä joh- dossa avomerenkalastukseen soveltuvien ajan- 18973: dosta mm. troolikalastus on alkanut näytellä mukaisten kalastusa!lusten ja kalastusvälinei- 18974: yhä suurempaa osaa. Sellaiseen ka:lastukseen den ostamista varten. 18975: tarvittavien varusteiden hankkimisesta aiheu- Edellä olevaan viitaten ehdottavat allekir- 18976: tuvien kustannusten takia ovat varsinaiset joittaneet, 18977: kalastajat joutuneet epäedulliseen asemaan 18978: pääomavoimaisten yksityisten yhtiöiden ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962· 18979: henkilöiden rinnalla ja heidän on osittain tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan 18980: ollut pakko luopua vanhasta elinkeinostaan, markan määrärahan pitkäaikaisiksi 18981: mikä on suuresti vaikuttanut saariston tyh- halpakorkoisikSi lainoiksi ammatti- 18982: jentymiseen väestöstä ja kansantaloudelHselta kalastaj{lle tai heidän yhteenliittym~'l 18983: kannalta niin tärkeän elinkeinon kuin kalas- leen avomerenkaliastukseen soveltuvien 18984: tuksen taantumiseen. Muutoksen aikaansaa- alusten ja välineistön hankkimista var-- 18985: miseksi on varsinaisten ka[astajien sen vuoksi ten. 18986: saatava taloudellista tukea valtion taholta 18987: H~lsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 18988: 18989: 18990: Gösta Rosenberg. Toivo Asvik. Rainer Virtanen. 18991: Georg Backlund. Toivo Salin. Nestori Nurminen. 18992: 1920 18993: 18994: IV,573. - Rah.al. N: o 403. 18995: 18996: 18997: 18998: 18999: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman lyseon ra- 19000: kennustöiden aloittamista varten. 19001: 19002: 19003: Eduskunnalle. 19004: 19005: Rauman lyseo, joka v. 1914 on rakennettu lulle epätarkoituksenmukainen ja vanhan 19006: 8 luokkaa varten, toimii luokkien ja oppilas- koulun korjauskustannukset tulisivat koh- 19007: määrän lisäännyttyä 'erittäin ahtaissa oloissa. tuuttoman kalliiksi, joten on välttämätöntä 19008: Nykyään koulussa on noin 700 oppilasta. rakentaa uusi koulurakennus. Uutta koulua 19009: Varsinaisiksi opetustiloiksi on jouduttu otta- varten on tontti osoitettukin. Uuden raken- 19010: maan alkuaan erikoisluokiksi tarkoitetut tilat nuksen tilavuus olisi 23 000 m3 ja kustannus- 19011: ja myös auloista on tehty luokkahuoneita. arvio 205 500 000 mk. 19012: Tämän lisäksi on opetustiloja vuokrattu kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 19013: lun ulkopuolelta sekä käytetty vuorolukua. 19014: Koulurakennuksen ahtaus ei voi olla vaikut- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 19015: tamatta opetuksen tehokkuuteen; opetusohjel- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun 19016: masta on jouduttu tinkimään mm. jättämällä uudelle momentille 50 000 000 mark- 19017: opetuksesta veisto pois. kaa Rauman lyseon rakennustöiden 19018: Koulun nykyinen paikka on suurelle kou- aloittamista varten. 19019: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 19020: 19021: Irma Rosnell. Antto Prunnila. 19022: Pentti Niemi. Pertti Rapio. 19023: Arvo Pentti. Urho Kulovaara. 19024: Arvo Sävelä. 19025: 1921 19026: 19027: IV,574.- Rah.al. N:o 404. 19028: 19029: 19030: 19031: 19032: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokemäen yhteiskou- 19033: lun ottamiseksi valtion haltuun. 19034: 19035: 19036: E d u s k u n n a 11 e. 19037: 19038: Kokemäen yhteiskoulu on yksityisoppi- Koulun velkojen ja korkojen maksamiseen 19039: koulu, joka on perustettu v. 1907. Aluksi se tarvittaisiin 102 919 373 mk. Mikäli koulu 19040: toimi 5-luokkaisena keskikouluna, mutta jo alkaisi toimia valtion oppikouluna v:n 1962 19041: v. 1917 siihen liitettiin lukio. syksystä lähtien, tarvittaisiin sen yH.äpito- 19042: V. 1960 koulussa toimi 22 luokkaa ja oppi- menoihin 1/3 vuodeksi 8 945 900 mk, vastaa- 19043: laita oli 737, joista Kokemäeltä olevia n. 650. vasti kuitenkin voitaisiin yksityisille oppi- 19044: Nykyinen koulutalo on valmistunut v. 1955 kouluille myönnettävästä avustusmäärära- 19045: ja sen tilavuus on 13 200 ms. Rakentami- hasta vähentää tämän koulun osuutena 19046: sesta aiheutuneet kustannukset muodostavat 10 383 800 mk. 19047: koululle raskaan velkataakan. Koulun omis- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 19048: taa Kokemäen yhteiskoulun Kannatusyhdis- 19049: tys r.y. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 19050: Olisi tarkoituksenmukaista, että laajaa tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 19051: aluetta palveleva koulu, jon'ka jatkuva tar- 101 481 473 markkaa Kokemäen yhteis- 19052: peellisuus on kiistaton, saisi kehittyä valtion koulun ottamiseksi valtion haltuun. 19053: oppikouluna. 19054: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 19055: 19056: Irma Rosnell. Antto Prunnila. V'å.inö R. Virtanen. 19057: 19058: 19059: 19060: 19061: 57 E 706/Gl 19062: 1922 19063: 19064: IV,575.- Rah.al. N: o 405. 19065: 19066: 19067: 19068: 19069: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen elokuva- 19070: arkisto r.y :• tukemiseksi. 19071: 19072: 19073: E d u s k u n n a 11 e. 19074: 19075: Elokuvataiteen sekä elokuvan historian tut- taisiin harjoittaa oma-aloitteista filmitutki- 19076: kimisen edistämiseksi toimii maassamme musta ja -opiskelua. 19077: asianharrastajain perustama Suomen elo- Elokuva-arkiston harjoittama opetus- ja 19078: kuva-arkisto. Elokuva-arkiston tarpeellisuus valistustoiminta ei voi kuitenkaan kehittyä 19079: on kiistämätön meidänkin maassamme niin- ja laajentua ilman valtiovallan tukea. Myös 19080: kuin kaikissa sivistysmaissa, joissa arkistot arkiston kokoelmien 'kasvaessa kohoavat sen 19081: ovat joko täysin tai ratkaisevassa määrin huoneistopulmat ylivoimaisiksi esteiksi toi- 19082: julkisin varoin tai valtiovallan tukemina minnan kehittymiselle. 19083: toimivia laitoksia. Elokuva-arkisto on kai- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 19084: ken elokuvaopiskelun ja harrastuksen edelly- 19085: tys ja tähtää elokuvaharrastuksen ja tuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 19086: tannon tason kohottamiseen. Arkisto har- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XIX lu- 19087: joittaa merkittävää julkaisutoimintaa ja jär- vun uudelle momentilZe 15 miljoonaa 19088: jestää arvokkaita elokuvaesityksi. Tällainen markkaa Suomen elokuva-arkisto r.y :n 19089: toiminta on välttämätöntä, jotta opittaisiin tukemiseksi. 19090: tuntemaan elokuvaa ja jotta maassamme voi- 19091: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 19092: 19093: Irma. ltosnell; Eino Roine. 19094: Anna-Liisa Tiekso. V. Rytkönen. 19095: 1923 19096: 19097: IV,576.- Ra.h.al. N:o 406. 19098: 19099: 19100: 19101: 19102: Rosnel1 ym..: Määrärahan osoittamisesta kodinperustamislai- 19103: nojen myöntämistä varten. 19104: 19105: 19106: E d u s k u n n a ll e. 19107: 19108: V: n 1946 alusta tuli voimaan kodinperus- matta hallitus ei ole esittänyt tänäkään 19109: tamislainalaki, jonka perusteella on annettu vuonna määrärahaa vahvistettavaksi. Kodin- 19110: kodinperustamislainaa sellaisille nuorille per- perustamislainajärjestelmä on sellainen so-· 19111: heille, joissa aviopuolisot eivät avioliittoa siaalinen etu, jonka tarve on pysyvä. Täl- 19112: solmittaessa ole täyttäneet 30 vuotta. Lainan laisen määrärahan pois jättäminen budjetista 19113: saamisen edellytyksenä on myös, että haki- ei ole perusteltua, varsinkin kun vuosittain 19114: joilla ei ole tarpeeksi omia varoja kodin kertyy myönnettyjen kodinperustamislaino- 19115: perustamiseen. Lain tarkoituksena on siis jen lyhennyksinä valtion kassaan huomattava 19116: auttaa nuoria ihmisiä siinä elämän vaiheessa, summa. 19117: jolloin menot ovat normaalia suuremmat. Edellä olevan perusteella ehdotamme; 19118: V: n 1958 tulo- ja menoarviosta jätettiin 19119: tämä määräraha pois. Seuraavien kolmen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 19120: vuoden tulo- ja menoarvioihin on eduskunta tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun 19121: edustajien aloitteiden perusteella hyväksynyt uudelle momentille 200 000 000 mark- 19122: määrärahan kodinperustamislainoja varten. kaa kodinperustamislainojen myöntä- 19123: Eduskunnan toistuvista kannanotoista huoli- mistä varten.· 19124: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 19125: 19126: Irma. Rosnell. Eino Roine. 19127: Anna-Liisa. Tiekso. V. Rytkönen. 19128: 1924 19129: 19130: IV,577.-Rah.al. N:o 407. 19131: 19132: 19133: Ryhtä: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon kunnassa olevan 19134: K urkijärvenr--Petäjäselän maantien rakennustöiden aloit- 19135: 'tamiseksi. 19136: 19137: E d u s kun n a 11 e. 19138: Kuusamon kunnassa on Kurkijärven etelä- ven itäpäässä olevan salmen yli ja jatkuisi 19139: rannan tiehanke ollut vireillä jo useita vuosi- järven etelärantaa sekä päättyisi Kuolion- 19140: kymmeniä, mutta rakentamiseen ei ole päästy Kuloharjun maantiehen. Tiestä tulisi näin- 19141: senvuoksi, että suunnitelmat ovat viime vuo- olien kahden maantien yhdistävä kauttakul- 19142: sina muuttuneet useita kertoja. Ensinnä teh- 1kutie, jonka pituus olisi 26.6 km. 19143: tiin paikallisten asukkaiden toimesta kylätie- Mainittu tie on tarpeellinen myös paikal- 19144: suunnitelma ja ryhdyttiin asiaa hoitamaan lisen asutuksen kannalta, sillä sen välittö- 19145: kylätiehankkeena, mutta varsin pian kuiten- mässä vaikutu<>piirissä on 34 taloa, joissa tällä 19146: kin todettiin, että yli 20 km pitkän tien ra- hetkellä asuu yli 200 asukasta tiettömän tai- 19147: lrentaminen on kylätienä ylivoimaisen ras- paleen takana. Väestö on vähävaraista ja 19148: kas, vaikka tien rakentamiseen saataisiin kor- heikossa taloudellisessa asemassa olevaa, 19149: kein mahdollinen valtionavustus. Sen vuoksi mutta juuri tien avulla olisi nyt edellytyk- 19150: kylätiehankkeesta luovuttiin ja kunta otti set pikaisesti parantaa väestön toimeentulo- 19151: tien kunnanteiden rakennusohjelmaan ja val- mahdollisuuksia. Tällä alueella on hyviä 19152: misti uuden kunnantiesuunnitelman. mahdollisuuksia 'karjatalouden harjoittami- 19153: Kunta ei kuitenkaan anonut tielle raken- selle, kun olisi vain tie, että saataisiin maito 19154: tamismäärärahoja kunnantienä, vaan katsoi, kuljetetuksi meijeriin. Olisi: myöskin run- 19155: että tie tärkeänä kauttakulkutienä ku~uu saasti raiv,auskelpoisia maita ja uuden pellon 19156: lähinnä valtion rakennettavaksi ja esitti tie- raivaamiseen olisikin jokaisella tilalla hyvin 19157: ja vesirrukennushallitu:kselle, että Kurkijär- voimakkaasti ryhdytty, mutta vai!keat kulku- 19158: ven etelärannan tie otettaisiin maanteiden yhteydet ovat jarruttaneet kaikkea taloudel- 19159: rakentamisohjelmaan ja rakennettaisiin val- lista kehitystä. Kun otamme huomioon tien 19160: tion yleisenä maantienit lmkonaan valtion va- tarpeellisuuden sekä paikalliselle väestölle, 19161: roilla. Tie- ja vesirakennushallitus suostui- että myöskin · yleisen liikenteen kannalta, 19162: kin esitykseen ja Kainuun tie- ja vesiraken- niin olisi odottanut, että hallitus esittäisi 19163: nuspiirin toimesta tehtiin uusi tienrakennus- tulo- ja menoarviossa tarpeelliset määrärahat 19164: suunnitelma ja otettiin tiehanke maanteiden tien rakentamista varten. Kun määräraha- 19165: rakentamisohjelmaan. Hankkeen nimeksi tuli esitystä v. 1962 tulo- ja menoarvioesityksessä 19166: Kurkijärven-Petäjäselän maantie. Suunni- ei vielä ole, on tarpeellista, että eduskunta 19167: telma on sen jälkeen käynyt lausunnolla ottaa tulo- ja menoarvioesitykseen sellai- 19168: mm. Kuusamon kunnanvaltuustossa ja kunta sen lisäyksen, että Kurkijärven-Petäjäselän 19169: on antanut viime kesänä puoltavan lausun- maantien rakentamiseen lopultakin päästäi- 19170: tonsa. Tie- ja vesirakennushaJllitus on asian siin mahdollisimman nopeasti. 19171: myöskin käsitellyt, mutta ei esittänyt tarvit- Edellä sanotun perusteella ehdotankin kun- 19172: tavaa määrärahaa ensi vuoden tulo- ja meno- nioittaen, 19173: arvioesitykseen, vaikka tien rakentamista on että Ed1t8kunta ottaisi vuoden 1962 19174: jo tässä vaiheessa pidettävä kiireellisenä ja tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar- 19175: ensiarvoisen tärkeänä. kan suut·uisen määrärahan K U1tBamon 19176: Uusi maantie alkaisi Kuusamon-Oulun kunnassa olevan Kurkijärven-Petäjä- 19177: valtatieltä ja seuraisi aluksi 3.5 km vanhaa selän maantien rakenn1tBtöiden aloit- 19178: kunnantietä ja sen jälkeen kulkisi Kurkijär- tamista varten. 19179: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 19180: 19181: Niilo Ryhtä. 19182: -:. 19183: 1925 19184: 19185: IV,578.- Rah.al. N: o 408. 19186: 19187: 19188: 19189: 19190: Ryhtä. ym;: Määrärahan osoittamisesta vaUionrautateiden 19191: säkköistämissuunnitelmaan. liittyvien_ kiinteiden laitteiden 19192: rakennustöiden aloittamista varten. 19193: 19194: 19195: E d u s k u n n a ll e. 19196: 19197: Käsitellessään v: n 1960 tulo- ja meno- mistui näin myöhään loppukesällä, ei halli- 19198: arvion yhteydessä hallituksen esitystä rauta- tuksen ilmoituksen mukaan v:n 1962 tulo- 19199: teitten sähköistämisestä eduskunta lausui ja menoarvioesitykseen ennätetty ottaa mää- 19200: hankkimansa lisäselvityksen perusteella to- rärahaa rautateiden sähköistämistä tarkoitta- 19201: denneensa, että kysymys rautateitten säh- viin töihin, koska hallitukselle ei ollut jäänyt 19202: köistämisestä on valtiontalouden kannalta riittävästi aikaa perehtyä tähän laajaan lau- 19203: laajakantoinen ja ettei sitä toistaiseksi ollut suntoon niin, että se olisi voinut omaksua 19204: vielä niin perusteellisesti selvitetty, että edus- siinä kantansa. 19205: kunta siinä vaiheessa olisi voinut määrätä Lausunnossaan ja lehdistöselostuksissaan 19206: kantansa asiassa. mainittu arvostelutoimikunta asettuu puolta- 19207: Hallitus asetti tämän johdosta 20.7.1960 maan rautatiehallituksen laatimaa sähköis- 19208: arvostelutoimikunnan tutkimaan rautatiehal- tyssuunnitelmaa taloudellisesti perusteltuna, 19209: lituksen sähköistysehdotusta ja antamaan oikeana ja tarkoituksenmukaisena sekä il- 19210: siitä lausuntonsa. Arvostelutoimikunnan moittaa pitävlinsä suunnitelman tmeutta- 19211: muodostivat puheenjohtajana prof. K. J. Sa- mista rautatielaitoksen terveen kehityksen 19212: volainen sekä jäseninä prof. Martti Paavola kannalta välttämättömänä ja kiireelliserui. 19213: ja prof. Eino Niini. Asiantuntijana diesel- Laaditun investointisuunnitelman mukaan 19214: veturikysymyksissä oli prof. T. R. Verkkola. muodostuvat keskenään verrattavat inves- 19215: Arvostelutoimikunnan lausunto valmistui ja tointikustannukset sähköistettäväksi ehdotet- 19216: luovutettiin valtioneuvostolle 21. 8. 1961 sekä tujen ratojen osalta seuraavien vaihtoehtojen 19217: jaettiin monistettuna eduskunnan kaikille jä- mukaisiksi siitä riippuen, hyväksytäänkö 19218: senille 12. 9. 1961. sähköistys tai jäädäänkö dieselvetovoiman 19219: Kun arvostelutoimikunnan lausunto vai- varaan. 19220: 19221: Sähköistys Dieselöinti 19222: Kiinteät laitteet . . ...................... . J4. 990 mmk 230 mmk 19223: Varastoitu polttoaine (uusi kustannuserä) .. 1200 , 19224: Usäkustannus vaunuista ................. . 2 000 " 19225: Lisäkustannus radoista . . ................ . 1200 , 19226: Dieselvaihtoveturit ...................... . 6250 5 400 , 19227: Diesel-linjaveturit 182 kpl ............... . " 27 300 " 19228: Sähkö-linjaveturit 146 kpl . . . . . . . . . . . . . . . . 15300 , 19229: --------------~--------------- 19230: Yhteensä 36540 mmk 37 330 mmk 19231: 19232: Laskelmasta havaitaan, että investointien kenteen hoitamiseen sekä että sähköveturit 19233: loppusummat ovat suunnilleen yhtä suuret ovat kappaletta kohden huomattavasti hal- 19234: molemmissa vaihtoehdoissa. Lisäksi havai- vempia kuin dieselveturit. Näistä seikoista 19235: taan, että sähkölinjavetureita tarvitaan niit- johtuu linjaveturikaluston suuri hankinta- 19236: ten suuremman tehon johdosta 36 kpl vä-. hintojen ero eri vaihtoehdoissa. _ 19237: hemmän kuin diesel-linjavetureirta saman lii- Eri vaihtoehdoissa jakaantuvat investointi- 19238: 1926 IV,578. - Bauta.teiden slthköistäminen. 19239: 19240: 19241: kustannukset rautatiehallituksen koneosas- 2) Dieselöinti vaatii a}kupuolella 10-vuatis- 19242: tolla laaditun vuosittaisen investointisuunni- ohjelmaa enemmän investointipääomaa kuin 19243: telman mukaan seuraavasti. sähköistys, jonka pääomatarve on suurempi 19244: loppupuolella 10-vuotisohjelmaa. Tämä joh- 19245: Pääoman tarve, jos sähköistyssuunnitelma tuu siitä, että ensimmäisenä sähköistetään tai 19246: hyväksytään vuoden 1962 budjetin yhtey- dieselöidään raskaimmin liikennöidyt radat, 19247: dessä ( sähköistysvaihtoehto) joissa sähköistyksen edullisuus tulee voimak- 19248: kaimmin esille. 19249: Pääratojen Muiden rataosien 3) V. 1962 on sähköistysvaihtoehto inves- 19250: aähköiatya dieaelöinti Yhteensä 19251: Vuosi milj. mk. milj. mk. milj. mk. tointilaskelman mukaan noin 630 milj. mk 19252: 1962 1130 6430 6·560 ja v. 1900 n. 75 milj. mk kalliimpi kuin 19253: 1963 257·5 4055 6630 dieselöintivaihtoehto. Tämä johtuu siitä, että 19254: 1964 2 980 2690 5670 näille vuosille sattuu runsaasti aikaisemmin 19255: 1965 3 870 1600 5470 tilattujen suurten dieselveturimäärien loppu- 19256: 1966 4010 1265 5 275 maksuja. Seuraavina vuosina sitä vastoin 19257: 1967 4780 1000 5780 sähköistysvaihtoehto vaatii huomattavasti vä- 19258: 1968 5220 1350 6 570 hemmän pääomia kuin dieselöintivaihtoehto. 19259: 1969 55&5 1650 721'5 Investointisummien ohella on huomioitava, 19260: 1970 4130 1:500 5 630 että sähköistysvaihtoehdon vuosikustannuk- 19261: 1971 2 280 700 2 980 set tulevat sähköistyksen valmistuttua ole- 19262: 36 '540 :21240 57780 maan valtiontaloudellisesti laskien noin 1.0 19263: mrd. mk ja rautatietaloudellisesti laskien 19264: noin 1.5 mrd. mk pienemmät kuin diesel- 19265: Pääoman t(lrve, jos .sähköistyssuunnitelmaa vaihtoehdon. 19266: ei hyväksytä ( dieselöintivaihtoehto). Sähköistyskysymyksen kiireellinen ratkaisu 19267: Pääratojen :Muiden rataosien olisi rautatiehallituksen ilmoituksen mukaan 19268: dieaelöinti dieselöinti Yhteensä tärkeätä myös siitä syystä, että vetokaluston 19269: Vuosi milj. mk. milj. mk. milj. mk. 19270: 1962 5t530 400 :5 930 hankinnat voitaisiin suorittaa suunnitelmalli- 19271: 1963 5 505 1200 6 705 semmin ja valtiotalouden kannalta edullisem- 19272: 1964 4340 1400 5740 min kuin siinä tapauksessa, että kysymys 19273: 196'5 4 800 1700 6 500 jäisi edelleen avoimeksi. 19274: 1966 4455 1900 6 355 Edellä esitettyyn viitaten ja huomioon ot- 19275: 1967 4050 2190 6 240 taen, että sähköistys on asiantuntijoitten lau- 19276: 1968 3 950 2050 6000 suntojen mukaan valtiontalouden kannalta 19277: 1969 2200 3400 ·5 600 huomattavasti edullisempi kuin dieselöinti 19278: 1970 2000 3 600 5 600 sekä että asiantuntijat suosittelevat sähköis- 19279: 1971 500 3400 3900 tystöiden kiireellistä aloittamista, ehdotamme, 19280: 37 330 21240 158 570 että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 19281: tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 19 Pl. 19282: Yhteenvetona voidaan edellä esitetystä to- I luvun 27 momentille 400 000 000 19283: deta mm. seuraavaa: markan määrä1·ahan valtionrautateiden 19284: 1) Sähköistettäväksi ehdotettujen ratojen sähköistämissuunnitelmaan liittyvien 19285: sähköistäminen ja dieselöinti maksavat koko- kiinteiden laitteiden rakennustöiden 19286: naisuudessaan suunnilleen yhtä paljon. aloittamista varten. 19287: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 19288: 19289: Niilo 'Ryhtä.. Esa. Kaitila.. Mauno Pohjonen. 19290: Eemil Partanen. Arvo Pentti. Veikko Savela. 19291: Hannes Paa.so. A. Simonen. Erkki Koivisto. 19292: Ale Holopainen. Aune Innala.. Annas Leinonen. 19293: Urho Kulovaara.. Eino Uusitalo. Elis Manninen. 19294: Toivo Hietala.. Eemeli Lakka.la. 19295: 1927 19296: 19297: IV,579.- Bah.al. N: o 409. 19298: 19299: 19300: 19301: 19302: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen postiauto- 19303: varikon rakennustöiden aloittamista varten. 19304: 19305: 19306: E d u s k u n n a ll e. 19307: 19308: Posti- ja lennätinhallitus on suunnitellut työt voidaan aloittaa, ikun tarkoitukseen hy- 19309: rakennettavaksi postiautovarikon lisalmeen. väksytään määräraha. 19310: Hanke on ollut vireillä jo useita vuosia, Edellä esitettyihin perusteisiin viitaten eh- 19311: mutta varojen puuttuessa Se on edelleenkin dotamme, 19312: toteuttamatta. Kunnallisten huoltotilojen ja 19313: autotallien puuttuminen aiheuttaa autokan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 19314: nalle vahinkoa. Myös autonkuljettajat tarvit- tulo- ja. menoarvioon 25 000 000 mar- 19315: sevat sosiaalisia tiloja. Tarvittava tonttikin kan määrärahan Iisalmen postiauto- 19316: on jo tarkoitukseen varattu, joten rakennus- vat·ikon rakennustöiden aloittamista 19317: varten. 19318: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 19319: 19320: Veikko Rytkönen. E. Hietanen. 19321: Aarne Pulkkinen. Hugo Manninen. 19322: 1928 19323: 19324: IV,580.-Rah.al N:o 410. 19325: 19326: 19327: 19328: 19329: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen-Oulun 19330: valtamaantien rakennustöiden aloittamiseksi Vieremän 19331: kunnan alueeUa. 19332: 19333: 19334: E d u s k u n n a 11 e. 19335: 19336: Eduskunta on v. 1960 tehnyt päätöksen litus ei kuitenkaan ole esittänyt tarkoitusta 19337: Iisalmen-Oulun valtamaantien rakentami- varten määrärahaa. 19338: sesta pitäen rakennustöiden aloittamista kii- Edellä esitett!J.hin perusteluihin viitaten 19339: reellisenä. ehdotamme, 19340: Tielain mukaiset valmistelutoimenpiteet on 19341: TVH: n toimesta suoritettu. Kasvaneen lii- että Eduskunta ottaisi vuode1t 1962 19342: kennetarpeen ja liikenneturvallisuuden sekä tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 19343: työtilaisuuksien järjestämisen vuoksi raken- kan määrärahan 1isalmen-Oulun val- 19344: nustyöt pitäisi aloittaa viivyttelemättä. Hal- tamaantien rakennustöiden aloittamista 19345: varten V ieremän kunnan alueella. 19346: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 19347: 19348: Veikko Rytkönen. Esa. Hieta.uen. 19349: Aa.rn.e Pulkkinen. Hugo Ma.nnjnen. 19350: 1929 19351: 19352: N,581.- Rah.al. N: o 411. 19353: 19354: 19355: 19356: 19357: Rytkönen ym.: Määrärahån osoittamisesttt Pohjois-Savoon pe- 19358: rustettavan valtiojohtoisen teollisuuden tutkimus- ja suun- 19359: nittelutyökön. 19360: 19361: 19362: Eduskunnalle. 19363: 19364: Pohjois-Savon teollistamisaste on jäänyt että maitse verrattain hyvät ja niitä parhail- 19365: jälkeen maamme teollisuuden yleisestäkin laankin parannetaan. 19366: kasvusta. Teollistamisasteen alhaisuus on vie- Maakuntaliiton suorittama tutkimus teol- 19367: läkin suurempi, jos sitä voerrataan maamme listamisen edellytyksistä on kuitenkin yJeis- 19368: kehittyneimpien teollisuusseutujen vastaaviin luontoinen ja vaatisi täydennyksekseen lisä- 19369: olosuhteisiin. tutkimuksia sekä yksityiskohtaista suunnit- 19370: Teollisuuden - ja erityisesti raskaan teol- telutyötä. Siihen ei maakuntaliitolla ole edel- 19371: lisuuden - vähäisyys ja sen puuttuminen- lytyksiä ja nämä toimenpiteet kuuluvatkin 19372: kin maakunnan pohjoisosasta aiheuttaa jat- valtiovallan tehtäviin. Toisaalta on johdon- 19373: kuvan ~aajan työttömyyden ja estää Pohjois- mukaista, että valtiovalta, jonka tehtäviin 19374: Savon koko ta;louselämän kehitystäkin. Vuosi kuuluu Pohjois-Savon teollistaminen, suorit- 19375: vuodelta kasvavan muuttoliikkeen perussyy taisi teollisuuden perustamiselle välttämättö- 19376: on myös siinä. Tämä maakunnan talouselä- mät tutkimus- ja suunnittelutyöt. 19377: män kehittämisen VMtainen ja väestön toi- Kun Pohjois-Savon teoHistaminen on ainoa 19378: meentuloa vaikeuttava tilanne johtuu siitä, toimenpide, jolla voidaan poistaa työttömyy- 19379: että yksityinen pääoma ei ole kiinnostunut den syitä j'a luoda pysyviä työtilaisuuksia 19380: Pohjois-Savon teollistamisesta, vaan käyttäisi sekä poistaa maakunnan talouselämän kehi- 19381: edelleenkin maakuntaa raaka-ainelähteenään. tyksen tiellä olevia esteitä, on mielestämme 19382: Maakunnan teollistaminen on siten jäänyt välttämätöntä, että valtiovalta ryhtyy kiireel- 19383: valtiovallan kiiree1liseksi tehtäväksi. lisiin toimenpiteisiin Pohjois-Savon teollista- 19384: Pohjois-Savon maakuntaliitto on suoritta- IDiseksi Ja että osa tarvittavista varoista va- 19385: nut tutkimuksen teollistamisen edellytyksistä rataan jo v:n 1962 valtion tulo- ja meno- 19386: Pohjois-Savossa. Tutkimuksen tulos osoittaa, arvioon. 19387: että Pohjois-Savossa on raaka-ainevaroja Edellä esittämiimme perusteisiin viitaten 19388: huomattavalle teollisuuden laajentamiselle. ehdotamme, 19389: Maakulman metsävarat ovat varsin runsoot. 19390: Huomattava osa niistä jää teollisuuden puut. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 19391: tuessa käyttämättä ja lahoaa metsiin. Met- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 19392: sien tuottoa voidaan Hsätä metsänuudistusten kan määrärahan käytettäväksi valtio- 19393: ja perusmetsityksen avulla. Maaperärikkauk- neuvoston lähemmin määräämällä ta- 19394: sia ei ole edes täydellisesti tutkittu eikä in- valla Pohjois-Savoon perustettavan val- 19395: vestoitu, mutta niitä esiintyy myös Pohjois- tiojohtoisen teollisuuden tutkimus- ja 19396: Savossa. Raaka-aineen kuljetusmahdollisuu- suunnittelutyöhön. 19397: det uusiile jalostuspaikoille ovat sekä vesitse 19398: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 19399: 19400: Veikko Rytkönen. E. Hieta.nen. 19401: Aarne Pulkkinen. Hugo Manninen. 19402: 19403: 19404: 58 E 706/61 19405: 1930 19406: 19407: IV,582.- Rah.aJ. N: o 412. 19408: 19409: 19410: 19411: 19412: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiuruveden vi- 19413: rastotaron. rakennustöiden. aloittamiseksi. 19414: 19415: 19416: Eduskunnalle. 19417: 19418: Hallituksen esityksessä v: n 1962 valtion työllisuuden turvaamisen kannalta rakennus- 19419: tulo- ja menoarvioksi ei ole esitetty määrä- töiden aloittamisella oil suuri merkitys. 19420: rahoja yhdenkään virastotalon rakentami- Edellä oleviin perusteisiin viitaten ehdo- 19421: seksi Pohjois-Savoon. Kuitenkin mm. Kiuru- tamme, 19422: vedellä toimivat valtion virastot erittäin puut- 19423: teellisissa vuokrahuoneistoissa. Suunnitelmat että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 19424: uuden virastotalon rakentamiseksi ovat val- tulo- ja menoarvwn 20 Pl. II luvun 19425: miit ja tarvittaisiin määräraha töiden aloit- 74 momentille lisäyksenä 15 000 000 19426: tamiseksi. Myös paikallisen rakennustyöväen markkaa Kiuruveden virastotalon ra- 19427: kennustöiden aroittamiseksi. 19428: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 19429: 19430: Veikko Rytkönen. Hugo Manninen. 19431: Aarne Pulkkinen. Esa. Hietanen. 19432: 1931 19433: 19434: IV,583. - :Rah.al. lf: o 413. 19435: 19436: 19437: 19438: 19439: Rytkönen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Pohjois- 19440: Suomessa tuotetun ohran ostoista valtion viljavarastolle 19441: aiheutuneiden tappioiden korvaamiseen. 19442: 19443: 19444: Ed usk un nalle. 19445: 19446: Kun v. 1949 ryhdyttiin valtion v~aroilla tu- hinta oli 37: 30 kilolta ja ero rukiin hintaan 19447: kemaan Pohjois-.Suomessa tuotetlm ohran os- oli jo 11: 85. 19448: toja, ovat viljelijät ryhtyneet lisääntyvässä Vaikka ohraa ei voidakaan rinnastaa ru- 19449: määrin tekemään viljelyssopimuksia ja sopi- kiiseen, on hintaero kohtuuton ja olisi sopi- 19450: musohran tuotanto on vuosi vuodelta nous- musohran hinta saatava vakautetuksi vähin- 19451: sut. Viljelijäväestön kiinnostusta sopimus- tään 40 mk:aan, jolloin ero rukiin hintaan 19452: ohran viljelyä kohtaan osoittavat seuraavat olisi vieläkin n. 10 mk kiloa kohden. Kun 19453: luvut. iisäksi on hyvin todennäköistä, että sopimus- 19454: V. 1949, jolloin solmittiin ensimmäiset vil- ohran viljely lisääntyy ensi vuonna, olisi 19455: jelyssopimukset, niitä tehtiin 3 682 sopimus- välttämätöntä korottaa tarkoitukseen varat- 19456: ten alaisen sadon ollessa n. 1 350 000 kg. tua määrärahaa. 19457: V. 1960 tehtiin sopimuksia 7 646 ja valtion Edelleen on aiheellista korostaa valtion an- 19458: viljavarasto osti satoa n. 15 500 000 kg. Tälle taman erikoistuen turvin tapahtuvan ohran- 19459: vuodelle on sopimuksia tehnyt 11 213 vilje- viljelyn tarkoituksenmukaisuutta pienvilje- 19460: lijää 15 235 ha:n viljelyalalle satoarvion ol- lijäväestön taloudellisen aseman kannalta. 19461: lessa n. 23 milj. kg. On hyvin todennäköistä, Jotta sopimusohran viljelysalueelia voitaisiin 19462: että v. 1962 tehdään sopimuksia vieläkin turvata lähinnä pienviljelijäväestölle mahdol- 19463: enemmän. Lisääntynyt kiinnostus ohran so- lisuus lisätulojen hankintaan tällä tavoin ja 19464: pimusviljelyä kohtaan kyseisellä alueella kun toisaaJ.ta ei ole maataloudenkaan kan- 19465: johtuu paitsi valtion antamasta tuesta, myös nalta suotava,a, että suuremmat viljelmät 19466: siitä, että nämä seudut ovat aina olleet oh- keskittyvät liian suuressa määrin sopimus- 19467: ranviJjelyaluetta, mihin hyvin ratkaisevasti ohran viljelyyn, olisi paikallaan tarkistaa 19468: vaikuttavat luonnonolosuhteet. niitä perusteita, joiden mukaan viljelmän 19469: Vaikka valtion tuki onkin ollut merkittävä sopimusala määritellään. Näin vältyttäisiin 19470: sopimusohran tuottajahinnan muodostukseen, ilmeiseltä liikatuotannolta. Esimerkiksi 10% 19471: sehän on tällä ·alueella korvannut sitä eroa, viljelmän peltoalasta, enintään kuitenkin 2 ha 19472: jdka on olemassa Etelä-Suomen viljelijäin viljelmää kohden jakoperustana sopimus- 19473: mahdollisuuksiin nähden viljellä ns. raha- alaan nähden yhdessä korotetun määrärahan 19474: kasveja, ei viljelijän saama hinta ole pysy- kanssa vakauttaisi sopimusohran hintaa ru- 19475: nyt vakavana, vaan hinnanmuutokset eri kiiseen nähden, helpottaisi sen markkinointia 19476: satovuosina ovat olleet huomattavat ja ero ja turvaisi oikeudenmukaisessa suhteessa mah- 19477: rukiin hintaan verraten on jatkuvasti kas- doHisimman monelle viljelijälle tilaisuuden 19478: vanut. Niinpä viljelijä sai sopimusohrasta harjoittaa sopimusohran viljelyä. 19479: v. 1958 40:80 kilolta eron ollessa rukiin hin- Edellä esitettyihin perusteisiin viitaten eh- 19480: taan 6:30. V. 1960 viljelijän saama keski- dotamme, 19481: 1932 IV,583. - Ohran ostoista aiheutuneet tappiot. 19482: 19483: 19484: että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 messa tuotetun ·ohfan.:ostOista valtion 19485: tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXV lu- viljavarastolle aiheutuneiden tappioi- 19486: vun 28 momentille lisäyksenä 50 000 000 den korvaamiseen. 19487: markkaa käytettäväksi Pohjois-Suo- 19488: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 19489: 19490: Veikko Rytkönen. Matti Meriläinen. Eino Tainio. 19491: Martti Linna. Toivo Niiranen. Anna-Liisa Tiekso. 19492: Niilo Nieminen. Aarne Pulkkinen. Eemeli La.kkala.. 19493: Toivo Friman. Pauli Puhakka. Usko Seppi. 19494: Aleksi Kiviaho. E. Hietanen. · J. Mustonen. 19495: Siiri Lehmonen. HUgo Manninen. Irma Torvi. 19496: Yrjö Murto. 19497: 1933 19498: 19499: IV,584.-Rah.al. N:o 414. 19500: 19501: 19502: 19503: 19504: Rytkönen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta am- 19505: mattikurssien järjestämiseksi. 19506: 19507: 19508: E d u s k u n n a 11 e. 19509: 19510: Viime vuosien suhteellisen laajamittaisesta lujen tehtävät, joihin kuuluisi mm. oppisopi- 19511: ammatillisesta kurssitoiminnasta saadut koke- musoppilaille järjestettäväit kurssit, kokonai- 19512: mukset ovat toisaalta erittäin positiivisia, toi- suudessaan siirtymään uusille yleisille . am- 19513: saalta on tilapäisjärjestelyistä johtuen ilmen- mattikouluille. Kun kouluille kurssitoimin- 19514: nyt myös epäkohtia ja tarpeettomia kustan- taan varatut määrärahat vuosittain aina ovat 19515: nuksia. Kun ammattikoulujen toimesta jär- loppuneet kesken, ja kuitenkin juuri koulu- 19516: jestetyt kurssit yleensä saadaan hyvin asial- jen kautta kurssitoimintaa olisi laajennet- 19517: lisiksi, olisi yhä enenevässä määrässä pyrit- tava, ehdotamme kunnioittaen, 19518: tävä jättämään kurssitoiminnan hoito näille 19519: laitoksille. Siihen on viite myös hallituksen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 19520: esityksessä v:n 1962 tulo- ja menoarvioksi, tulo- ja menoarvion 13 Pl. X:33 mo- 19521: mutta esitetyt määrärahojen lisäykset ovat mentille lisäyksenäaja b kohtiin kum- 19522: vielä liian pienet. Tulevathan ensi vuoden mallekin 10 000 000 markkaa eli yh- 19523: kuluessa myös entisten yleisten ammattikou- teensä 20 000 ()()() markkaa. 19524: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 19525: 19526: Veikko Rytkönen. Aarne Pulkkinen. Matti Koivunen. 19527: T. Kelovesi. · Pauli Puha.kka.. Toivo Niiranen. 19528: T. Asvik. Kauko Tamminen. Pentti Liedes. 19529: Irma. Rosnell. Esa Hietanen. Anna-Liisa. Tiekso. 19530: Eino Tainio. 19531: 1934 19532: 19533: IV,585. -ltah.al. N: o 415. 19534: 19535: 19536: 19537: 19538: Saalasti ym.: Määrärahan osoittamisesta runkotien suunnit- 19539: telemiseksi Pohjois-Karjalasta Iisalmen kautta Rahjan 19540: satamaan. 19541: 19542: 19543: Eduskunnalle. 19544: 19545: Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja rannikko- tustieksi. Täl·lä runkotiellä voidaan yhdistää 19546: alueella Pohjanmaa muodostavat poikki maan ja koota liikennettä pitkittäisiltä valtateiltä 19547: alueen, jonka taloudellinen kehitys on ollut ja nopeuttaa poikkikuljetuksia rannikolle ja 19548: koko m8Ja huomioiden huolestuttavan vähäi- takaisin. 19549: nen. Puuraaka-ainevarojen tutkimuksissa ja Edellä olevan runkotien suunnittelun ai- 19550: erikoisesti viime vuosina lupaavissa malmi- kaansaamiseksi ehdotamme kunnoittaen, 19551: löydöissä on nähtävissä edellytyksiä taloudel- 19552: lisen kehityksen elpymiselle, jos ryhdytään että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 19553: sellaisiin toimenpi•teisiin, että raa:ka-aineiden tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 19554: ja v·almiiden tuotteiden kustannuskysymyksiä kan määrärahan liikennettä kestävän 19555: voidaan alentaa. Senvuoksi olisi tärkeätä, runkotien suunnittelemiseksi Pohjois- 19556: että tutkittaisiin itä-länsisuunnassa kulkevan Karjalasta Iisalmen- Pyhäjärven- 19557: vanhan poikkitien uudelleen ll'rukentamista ja Haapajoen - Nivalan - Ylivieskan 19558: sen saattamista puutavaran- ja malminkulje- kautta Rahjan satamaan. 19559: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 19560: 19561: Kerttu Saalasti. Hilja. Vää.nä.nen. 19562: 1935 19563: 19564: IV,586.- Rah.al. N :o 416. 19565: 19566: 19567: 19568: 19569: Salin ym.: Määrärahan, osoittamisesta Hyvin,kään, uuden, 19570: asemaraken,n,uksen, ja ratapihan, raken,nustöiden, aloittami- 19571: seksi. 19572: 19573: 19574: Eduskunnalle. 19575: 19576: Uuden rautatieaseman rakentaminen Hy- radan yli johtaa ainoastaan yksi ajoneuvo- 19577: vinkään kaupunkiin on rautateiden kehityk- liikennettä kestävä silta, minkä johdosta tar- 19578: sen ja matkustavan yleisön palvelun paran- vikkeita kuljettaville liikkeille aiheutuu mel- 19579: tamiseksi ensiarvoisen tärkeä kysymys. Tä- koisia lisäkustannuksia syystä, että rautatien 19580: män johdosta Hyvinkään kaupunki on kus- ylitys on mahdollista ainoastaan yhdestä 19581: tannuksellaan toimeenpannut luonnoskilpai- kohtaa. 19582: lun asemarakennuksen ja asema-alueen suun- Tämä epäkohta poistuu sillä, että raskasta 19583: nittelusta. Kaupunki on lunastanut kilpailun liikennettä kestävä rautatien ylikulkusilta ja 19584: parhaan luonnoksen nimeltä Kaupungin aseman rakentaminen on suunnitelmassa rat- 19585: portti, ja esittänyt sen rautatiehallituksen kaistu yhtenä kokonaisuutena. Ratapihan 19586: tarkastettavaksi. järjestelytoimenpiteet kuitenkin lopullisesti 19587: Esitetyn luonnoksen mukaan sisältyy määräävät uuden aseman sijainnin. Rata- 19588: asemarakennuksen suunnitelmaan myös rau- pihan suunnitelman valmistuessa olisi louc 19589: tatien ylikulkusilta ja raidejärjestelyjä. hintatyö välittömästi aloitettava. Louhinta- 19590: Uuden aseman sijainti tulee olemaan nykyi- työ voidaan kustannuksia lisäämättä suorit- 19591: sestä asemasta noin ;200 m pohjoiseen olevan taa talvella ja näin vähentää kausiluontoista 19592: kallioleikkauksen kohdalla, ja tästä johtuu, työttömyyttä, mitä joka talvi on Hyvinkäällä 19593: että paikalla joudutaan suorittamaan huo- muodostunut. 19594: mattavan suuria kallionlouhintatöitä. Rauta- Edellä esitetyn perusteella esitämme, 19595: tiehallituksessa on valmisteilla raidejärjes- 19596: telysuunnitelmat, joiden valmistuttua lou- että Eduskunta ottaisi vuoden, 1962 19597: hintatyöt voidaan aloittaa. tulo- ja menoarvioon, 20 000 (}()() mar- 19598: Hyvinkään kaupunki sijaitsee Salpausselän kan, määrärahan, Hyvinkään uuden 19599: harjulla, jonka rautatie jakaa kahteen yhtä asemarakennuksen ja ratapihan raken- 19600: suureen osaan. Pohjoiseen kulkevan pää- nustöiden aloittamiseksi. 19601: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 19602: 19603: Toivo Salin. Ra.iner Virtanen. G. Rosenberg. 19604: 1936 19605: 19606: IV,587.- Rah.al. N:o 417. 19607: 19608: 19609: 19610: 19611: Salin ym.: Korotetun, määrärahan osoittamisesta dieselvetu- 19612: rien korjaukseen ja varaosien valmistamiseen tarvittavien 19613: työstökoneiden hankkimiseksi valtionrautateiden Hyvin- 19614: kään konepajalle. 19615: 19616: 19617: Eduskunnalle. 19618: 19619: VaJtionrautateiden Hyvinkään konepaja on paja voi yhteistoiminnassa maamme muiden 19620: rakennettu VR:n vetokaluston korjausta ja veturitehtaiden kanssa osallistua myös uuden 19621: uusimista varten. Konepajan työmenetelmiä vetolmluston valmistukseen. Hyvinkään kone- 19622: rationalisoimalla on luotu edellytykset tuo- pajan tuotantoa voidaan huomattavasti ny- 19623: tannon kohottamiseen. Rautatiehallituksen kyisestään lisätä, ja näin saadaan yleiskus- 19624: suunnitelman mukaan Hyvinkään konepajan tannukset tuotantoyksikköä kohden vähenty- 19625: toiminta keskitetään diesclvetureiden kor- mään, kilpailukyky lisääntymään, ja kone- 19626: jaukseen ja niissä tarvittavien varaosien val- pajan avarat tilat taloudellisesti kannatta- 19627: mistamiseen. Tätä tarkoitusta varten on vält- vaan käyttöön. 19628: tämätöntä uudistaa vanhentunutta työstöko- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 19629: neistoa ja hankkia erikoiskoneita korjatta- 19630: vien veturinosien ja uusien varaosien valmis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 19631: tamista varten. tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun 19632: Talousarviossa on varattu vain 50 milj. mk 28 momentille lisäyksenä 80 miljoonan 19633: dieselkaluston huolto- ja korjauskoneita var- markan suuruisen määrärahan käytet- 19634: ten VR:n kaikille konepajoille yhteensä, joka täväksi dieselvetureiden korjaukseen ja 19635: summa ehdottomasti on riittämätön. Lähi- varaosien valmistamiseen tarvittavien 19636: vuosien aikana tulee vetokaluston tarve rau- työstökoneiden hankkimiseksi VR:n 19637: tateillä suuresti lisääntymään, ja sentähden Hyvinkään konepajalle. 19638: on huomioitava, että VR: n Hyvinkään kone- 19639: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 19640: 19641: Toivo Salin. Eemeli Lakkala. 19642: R. Virtanen. Kaino Haapanen. 19643: G. Rosenberg. Toivo A~vik. 19644: Aarne Pulkkinen. 19645: 1937 19646: IV,588. - Rah.al. N: o 418. 19647: 19648: 19649: 19650: 19651: Salin ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin-Hämeen- 19652: linnan valtatieltä Hyvinkään kaupunkiin johtavan yhdys- 19653: tien rakennustöiden aloittamiseksi. 19654: 19655: 19656: Eduskunnalle. 19657: 19658: Helsingin-Hämeenlinnan valtatietä n: o 4 Kun Helsingin-Hämeenlinnan valtatie 19659: Hyvinkään kaupunkiin johtava, nyt käytän- nyt on liikennöitävässä kunnossa, olisi erit- 19660: nössä oleva tulotie on kapea, mäkinen ja täin tärkeätä ja tarkoituksenmukaista aloit: 19661: jyrkkäkaarteinen, joten se ei täytä yhä li- taa kaupunkiin johtavan yhdystien rakenta- 19662: sääntyvälle liikenteelle asetettavia vaatimuk- minen, koska ko. tiellä on suuri merkitys 19663: sia. Suunnitelmat uuden sisääntulotien ra- Hyvinkään kaupungin elinkeinoelämän tule- 19664: kentamiseksi ovat valmiit. 8. 11. 1957 tehdyn valle kehitykselle. 19665: laskelman mukaan rakennuskustannukset Lisäksi on huomioitava, että em. tie on 19666: ovat 119 milj. mk. tarpeellinen nelostieltä Hyvinkään kaupun- 19667: Tien rakennuskustannuksiin ei ole laskettu gin kautta itään kulkevalle liikenteelle. 19668: tiealueella olevien pois muutettavien raken- Edellä esitetyn perusteella esitämme, 19669: nusten eikä maapohjan lunastuskorvauksia, 19670: jotka yhteensä ovat 1'5.7 milj. mk. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 19671: Tämä yhdystiehanke on tie- ja vesiraken- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 19672: nushallituksessa ollut käsittelyn alaisena jo kan määrärahan Helsingin-Hämeen- 19673: useampia vuosia, mutta päätöstä tien raken- linnan valtatieltä Hyvinkään kaupun- 19674: nustöiden aloittamiseksi ei ole annettu eikä kiin johtavan yhdystien rakennustöi- 19675: tarvittavaa määrärahaa v:n 1962 tulo- ja den aloittamiseksi. 19676: menoarvioon merkitty. 19677: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 19678: 19679: Toivo Salin. Rainer Virtanen. G. Rosenberg. 19680: 19681: 19682: 19683: 19684: 59 E 706/61 19685: 1938 19686: 19687: IV,589.- Rah.al. N: o 419. 19688: 19689: 19690: 19691: 19692: Sa.lin ym.: Mäiirärahatt osoittamisesta punakaarUlaisten hau- 19693: t~jM ktttmt~Stamiseen. 19694: 19695: 19696: 19697: Eduskunnalle. 19698: 19699: V: n 1918 kansalaissodassa punakaartin ri- määräraha on v:n 1962 tulo- ja menoarviosta 19700: veissä kaatuneiden hautoja on eri puolilla ehdotettu poistettavaksi. 19701: maatamme vielä kunnostamatta ja hoita- Sivistysvaltion arvon mukaista on, että 19702: matta. Näitä kunnostamattomia hautoja on valtio kunnostaa ja huoltaa kansalaissodassa 19703: Toijalan ja Loimaan kauppaloissa, Tyrvään henkensä menettäneiden vainajien viimeiset 19704: kunnan Ekojärvellä, Lopen Forssan num- 'l.eposijat. 19705: mella, Eräjärvellä, Laitilan, Kiikoisten ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 19706: Kemiön kuntien alueilla, Lylyn aseman lä- 19707: hellä, Hollolan kirkol,la ym. kunnissa ja kau- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 19708: pungeissa. tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar- 19709: Eduskunta osoitti v:n 1961 tulo- ja meno- kan siirtomäärärahan punakaartilais- 19710: arviossa 1 milj. mk:n määrärahan punakaar- ten hautojen kunnostamiseen. 19711: tilaisten hautapaikkojen kunnostamiseksi, joka 19712: IlelSingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 19713: 19714: Toivo Salin. Eemeli Lakkala. Pertti Rapio. 19715: Eino Tainio. Y. Enne. Yrjö Murto. 19716: Väinö R. Virta.llen. Vilho Turunen. Irma Rosnell. 19717: Anna-Liisa Tiekso. Kaino Haapanen. H. Tauriainen. 19718: Siiri Lehmonen. Eino Roine. Antto Prunnila. 19719: Aleksi Kiviaho. Rainer Virtanen. N. Nurminen. 19720: Toivo Friman. Aarne Pulkkinen. Matti Meriläinen. 19721: Leo Suonpä.il Usko Seppi. Tyyne. Tuominen. 19722: Veikko Rytkönen. Matti Koivunen. Ville Pessi. 19723: Pauli Puhakka. Toivo Asvik. Aimo Aaltonen. 19724: Veikko Kansikas. Martti Linna. Esa Hietanen. 19725: Toivo Niiranen. Niilo Nieminen. Elli Stenberg. 19726: Paavo Aitio. Kuuno Honkonen. G. Rosenberg. 19727: Judit Nederström-Lunden. Kauko Tamminen. Inkeri Virtanen. 19728: 1939' 19729: 19730: IV,590.-Rah.al. N:o 420. 19731: 19732: 19733: 19734: 19735: salin ym.: MiiäräraluJn osoittamisesta rakennussuunnitelman 19736: laatimiseksi wltion palveluksesta eläkkeelle siirrettyjen 19737: kansalaisten asunnon saannin turvaamiseksi. 19738: 19739: 19740: E d u s k u n n a 11 e. 19741: 19742: Valtion peruspalkkaisen viran ja toimen tuttava valtion vuokraamasta asunnosta. Tä- 19743: haltijalla on oikeus erottuaan palveluksesta män johdosta useat vuosikymmeniä valtiota 19744: saada valtion varoista elinkautista eläkettä palvelleet kansalaiset joutuvat vaikeuksiin 19745: laissa ja asetuksessa lähemmin määrätyin eh- uuden asunnon hankkimisessa. 19746: doin, samoin valtion työssä olevalla työnteki- Vallitsevan epäkohdan poistamiseksi olisi 19747: jällä, jonka katsotaan siitä saavan pääasialli- kohtuullista, että valtion varoilla rakenne- 19748: sen toimeentulonsa, on oikeus työstä erot- taan vuokrataloja eläkeläisiä varten ensisijai- 19749: tuaan saada määrätyin edellytyksin elinkau- sesti niille paikkakunnille, missä on paljon 19750: tista eläkettä valtion varoista. Eräitä poik- valtion palveluksessa olevia kansalaisia, ja 19751: keuksia lukuunottamatta on mahdollisuus missä tarvetta ilmenee. 19752: saada täysi eläke, riippuen palvelusvuosista, Vuokra em. taloissa voitaisiin määrätä sel- 19753: kun viran tai toimen haltija kuin myös työ- laiseksi, että rakennus- ja kunnossapitokus- 19754: suhteessa valtioon oleva kansalainen on tä.yt- nukset tulisivat korvatuiksi. 19755: tänyt 6.3 vuotta. Edellä olevan perusteella, esitämme, 19756: Edellä mainitun säännöksen mukaan siir- 19757: retään joka vuosi eläkkeelle huomattava että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 19758: määrä valtionrautateiden ja muissa valtion tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 19759: laitoksissa palvelevia kansalaisia. Useat eläk- kan määrärahan rakennussuunnitel- 19760: keelle siirtyessä asuvat valtion omistamissa man laatimiseksi valtion palveluksesta 19761: vuokra-asunnoissa, ja kun eläiklmelle lähtö ta- eläkkeelle siirrettyjen kansalaisten 19762: pahtuu, on määräysten mukaan myös pois- asunnon saannin turvaamiseksi. 19763: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 19764: 19765: Toivo Salin. G. Rosenberg. 19766: Toivo Asvik. Pauli Puha.kka. 19767: Rainer Virtanen. Veikko Rytkönen. 19768: 1940 19769: 19770: lV,591.- Rah.al. N: o 421. 19771: 19772: 19773: 19774: 19775: Salmela-J"årvinen ym..: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi 19776: Äitien Lomahuollon alais~"lle lomakotiyhdistyks~"lle. 19777: 19778: 19779: Eduskunnalle. 19780: 19781: Lomatoiminta on parin viimeisen vuosi- seen ja ylläpitoon tarvittavasta työstä teh- 19782: kymmenen aikana saanut entistä huomatta- dään palkattomana talkootyönä täten kustan- 19783: vammat mittasuhteet. Sekä yhteiskunta että nuksia säästäen. 19784: yksityiset kansalaiset ovat tulleet ymmärtä- On kuitenkin tehtäviä, joita ei voida tai- 19785: mään loman merkityksen henkisen ja fyy- kootyön ·avulla suorittaa ja sellaisia ovat 19786: sillisen kunnon ylläpitäjänä. Eduskunnan kesäkotien rakentamiseen tarvittavien maa- 19787: viime vuonna vuosilomalakiin tekemät muu- alueiden hankkiminen ja kotien rakentami- 19788: tokset pidensivät loma-aikaa ja antoivat yhä nen. Tällä hetkellä omistavat Äitien Loma- 19789: laajemmille työntekijäpiireille mahdollisuu- huoltoon kuuluvat järjestöt 30 kesrukotia, 19790: den vaikkapa lyhyempäänkin virkistystau- joista pohjoisin sijaitsee Ivalossa ja eteläi- 19791: koon jokapäiväisen kiireen ja rasituksen kes- sin Rymättylässä Turun saaristossa. Kotien 19792: kellä. Mutta edelleen on laajoja kansalaispii- hankinnassa ja rakentamisessa on ollut tur- 19793: rejä, jotka eivät pääse laJkisääteisestä lomasta vauduttava lainavaroihin ja mm. Kiljavalla 19794: osalliseksi siitä huolimatta, että heidän työnsä sijaitseva Kotoranta-niminen lomakoti, joka 19795: on yhtä raskasta ja monessa suhteessa vaa- on avoinna ympäri vuoden, rakensi v. 1960 19796: tivampaakin kuin tuotanto- ja liike-elämän uuden rakennuksen, jonka kustannukset nou- 19797: palveluksessa työskentelevien. Näitä ovat per- sivat n. 30 milj. mk:aan. Yhdistyksellä on 19798: heenäidit, joita ylimalkaisenkin arvion mu- tämän seurauksena kannettavanaan n. 25 19799: kaan maassamme on n. 800 000-900 000. milj. mk:n velka, jonka korot ja kuoletuk- 19800: Perheenäideille on tosin voitu järjestää set rasittavat kodin taloutta. Valtion talous- 19801: jonkin verran lomia yksityisten järjestöjen arvioon otettiin v. 1954 kesäkotien lainoja 19802: toimesta ja tätä toimintaa on vaitionkin ta- varten 10 milj. mk:n suuruinen määräraha, 19803: holta tuettu, kuitenkin melko vaatimattomin josta myöskin monet Äitien Lomahuollon 19804: määrärahoin. Järjestöjen toiminta kaipaisi alaiset järjestöt saivat avustuslainoja. Näistä 19805: tehokkaampaa tukea ja ennenkaikkea tukea on jo osa tullut takaisin maksetuksikin. Tä- 19806: lomanviettopaikkojen rakentamisessa. Täl- män jälkeen ei sanotunlaista lainamäärära- 19807: laista rakentamistoimintaa on mm. edistänyt haa ole talousarvioon saatu, vaikka valtion 19808: Äitien Lomahuolto, joka toimii n. 40 loma- teaholta on katsottu oikeaksi avustaa muuta 19809: toimintaa järjestävän paikallisen yhdistyk- lomatoimintaa huomattavillakin avustuslai- 19810: sen keskuselimenä. Mainittakoon, että Äitien noilla. 19811: Lomahuolto on kymmenvuotisen toimintansa Katsoen siihm, että Äitien Lomahuollon jä- 19812: aikana järjestänyt vapaita lomia 15 028 senyhdistykset hyvin voimakkaasti ja tehok- 19813: äidille ja 13 049 lapselle yhteensä 359 501 kaasti edistävät terveellisten ja halpojen 19814: lomapäivää. Lisäksi on yhdistysten lomako- lomapaikkojen rakentamista ja ylläpitämistä, 19815: deissa ollut maksullisia lomanviettäjiä aina- ehdotammekin kunnioittaen, 19816: ·kin sama määrä. Näiden hoitomaksut ovat 19817: olleet paljon alhaisemmat kuin vastaavissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 19818: muissa lomanviettopaikoissa. Selityksenä tä- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun 19819: hän on, että Äitien Lomahuollon lomako- uudelle momentille 30 miljoonaa mark- 19820: deissa hyvin suuri osa kotien kunnostami- kaa enintään 3 %: n pitkäaikaisten lai- 19821: IV,591. - Salmela-Järvinen ym. 1941 19822: 19823: nojen myöntämiseksi Äitien Lomahuol- mis- ja perustamiskustannuksien sekä 19824: lon alaisille lomakotiyhdistyksille, näi- velkojen lyhentämiseen. 19825: den ylläpitämien lomakotien rakenta- 19826: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 19827: 19828: Martta Salmela..J'årvinen. Mikko 1Hult. Vilho Turunen. 19829: Impi Lukkarinen. Olli J. Uoti. Urho Kulovaara. 19830: Vappu Heinonen. 19831: 1942 19832: 19833: IV,I92.- Ra.h.al. N: o 411. 19834: 19835: 19836: 19837: 19838: Salmela-Järvinen ym.: Määrärahan asoittamisesta äitiysavus- 19839: tuksen korottamiseen. 19840: 19841: 19842: E d u s k u n n a ll e. 19843: 19844: Äitiysavustus on v:sta 1948 pysynyt sa- vissa ja jotka yksitellen ostaen ovat kalliim- 19845: mansuuruisena eli 4 500 mk syntynyttä lasta pia. Kansantaloudellisesti ajatellen on vai- 19846: kohti. Kuluneiden 13 vuoden aikana on ra- maan oikeaan osunut toimenpide juuri se, 19847: hanarvo kuitenkin huomattavasti heikenty- että tällaiset pakkaukset suunnitellaan tarkoi- 19848: nyt ja virallisen indeksin mukaan tulisi tuksenmukaisiksi ja nykyaikaisia vaatimuksia 19849: äitiysavustuksen olla n. 8 000 mk, jotta se~> vastaaviksi ja täten niihin uhratut valtion 19850: vastaisi alentunutta rahan arvoa v: een 1948 varat tulevat oikein käytetyiksi tulevan suku- 19851: verrattuna. Mainittakoon, että esim. sairaala- polven hyväksi. 19852: maksut valtion sairaaloissa ovat samaan ai- Kun, kuten edellä jo on todettu, äitiys- 19853: kaan nousseet n. !50%, joten avustus ei enää avustuksen raha-arvo näin on heikentynyt, 19854: läheskään riitä synnytys- ym. hoidon korvaa- vaikuttaa tämä mm. pakkausten kokoonpa- 19855: miseen. noon ja muodostuu niiden parantamiselle ja 19856: Tärkeimmäksi on kuitenkin muodostunut kehittämiselle esteeksi, ja taas vastaavasti se 19857: luontoisavustus, jollaisena pääasiassa anne- osa, jonka äidit saavat rahassa, menettää 19858: taan sosiaaliministeriön hyväksymiä ns. pak- merkityksensä, koska rahallisenkin tuen tarve 19859: kauksia, jotka sisältävät tärkeimmät niistä hintojen kohoamisen vuoksi on lisääntynyt. 19860: varusteista, joita vastasyntynyt lapsi tarvit- Jotta edes jossain määrin voitaisiin lisätä 19861: see ensimmäisten elinkuukausiensa aikana. äitiyden yhteiskunnalta saamaa tukea, ehdo- 19862: Luontoisavustuksena annetaan nykyisin kes- tamme kunnioittaen, 19863: kimäärin n. kaksi kolmannesta kaikista avus- 19864: tuksista, maaseudulla vieläkin suurempi osa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 19865: Varsinkin ensisynnyttäjät, mutta myöskin tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XVIII 19866: muut äidit ottavat mielellään näitä pakkauk- luvun 11 momenUlle lisäystä 80 mil- 19867: sia, koska ne sisältävät asiantuntijoiden suun- joonaa markkaa äitiysavustuksen ko- 19868: nittelemia vaatekappaleita ja käyttöesineitä, rottamiseksi 5 500 markkaan syntyvää 19869: joita ei esim. maaseudulla ole lainkaan Saata- lasta kohden. 19870: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 19871: 19872: Martta Salmela-Järvinen. Mikko Hult. Urho Kulovaara. 19873: Impi Lukkarinen. Olli J. Uoti. Vappu Heinonen. 19874: Vilho Turunen. 19875: 1943 19876: 19877: IV,593. - Rah.al. N: o 423. 19878: 19879: 19880: 19881: 19882: Salmela-J'årvinen ym..: Määrärahan osoittamisesta valmistu- 19883: van sairatMvakuutuksen toimeenpanokustannuksiin. 19884: 19885: 19886: E d u s k u n n a 11 e. 19887: 19888: Sairausvakuutuslaki ei vielä tähän men- on varmasti tulevaisuuden kannalta par- 19889: nessä ole päässyt eduskuntakäsittelyyn siitä hainta sijoitustoimintaa. Demokraattisessa 19890: huolimatta, että työväenasiainvaliokunnassa yhteiskunnassa on jokaisen kansalaisen tasa- 19891: on useitakin sitä koskevia aloitteita mm. sos. vertaisesti saatava hoitoa ja apua sairauden 19892: dem. opposition 10. 2. 61 tekemä lakialoite, sattuessa, ei ole oikeudenmukaista, ett~ täl- 19893: jonka mukaan sairasvakuutuksen piiriin tu- läinen apu on rahasta tai varallisuudesta 19894: lisi kuulumaan koko kansa. Sairaudesta ai- riippuvaa. 19895: heutuvat kustannukset kokonaisuudessaan Sairasvakuutuslaki ehditään hyvin valmis- 19896: tulisivat vakuutuksen korv-attaviksi, minkä taa vielä koolla olevilla valtiopäivillä. Toi- 19897: lisäksi korvattaisiin sairaudesta tai raskau- menpiteisiin lain valmistelemiseksi on vain 19898: desta aiheutuva ansion menetys. heti ryhdyttävä. Jotta myöskin talousar- 19899: On odotettu hallituksen esitystä tästä tär- viossa olisi varoja lain valmistuttua sen to- 19900: keästä asiasta, mutta sitä ei ole saatu. Asia teuttamiseen niin, ettei ·varojen puute a,set- 19901: ei kuitenkaan siedä viivytystä, tämä yhteis- tuisi esteeksi sen vohnaantulolle, ehdotatnme 19902: kuntamme kannalta tärkeä ja kauan odo- kunnioittaen, 19903: tettu uudistus olisi vihdoin saatava toteutu- 19904: maan. Vetoaminen taloudellisiin seikkoihin että Eduskunta ott(lisi vuoden 1962 19905: ja mm. ko. uudistuksen aiheuttamiin menoi- tulo- ja menoarvion ;JO Pl. II luvu11. 19906: hin ei ole paikallaan, sillä kansalaisten elämä uudelle momentt'lle 1 000 miljoonaå 19907: ja terveys ovat kansakunnan tärkein voiman- markkaa valmistuvan sairausvakuu- 19908: lähde ja niiden säilyttäminen ja hoitaminen tuksen toimeenpanokustannuksiin. 19909: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 19910: 19911: Martta. Salmela-Järvinen. Impi Lukkarinen. Vilho Turunen. 19912: Vappu Heinonen. Mikko Hult. Urho Kulovaara. 19913: Olli J. Uoti. 19914: 1~44 19915: 19916: IV,594. - Rah.al. N: o 424. 19917: 19918: 19919: 19920: 19921: Salmela-Järvinen ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatie- 19922: hallituksen hallintorakennuksen siivoojan toimien perusta- 19923: miseen. 19924: 19925: 19926: Eduskunnalle. 19927: 19928: Rautatiehallituksen hallintorakennuksen sii- Muissa valtion laitoksissa on siivoojien työ- 19929: voojina työskentelee .tällä hetkellä 36 siivoo- ehdot voitu järjestää monin verroin siedet- 19930: jaa, jotka ovat työsopimussuhteessa työnan- tävämmin. Esim. posti- ja lennätinhallituk- 19931: tajaansa, mutta heidän paikkojaan ei ole sen siivoojat, jotka työskentelevät viereisessä 19932: määritelty rautatiehallituksen ja Rautatie- rakennuskompieksissa, ovat sääntöpalkkaisia 19933: läisten Liiton välisessä työehtosopimuksessa. toimenhaltijoita, joiden virat on sijoitettu 19934: Näiden työntekijöiden työaika on laskettu Helsingissä 6. palkkaluokkaan, peruspalkka 19935: kolmen työntekijän kohdalla 8 tunniksi j·a 28 810 markkaa kuukaudessa, 7. palkkaluok- 19936: muiden työntekijöiden kohdalla 7 tunniksi kaan peruspalkka 30 055 markkaa kuukau- 19937: päivässä. Kuitenkin kunkin työntekijän työ- dessa ja 8. palkkaluokkaan peruspalkka 31 345 19938: määrä on laskettu pinta-alan mukaisesti ja markkaa kuukaudessa. Työ on laadultaan sa- 19939: vaihtelee tämäkin eri työntekijöiden koh- manlaista kuin rautatiehwllituksen hallinto- 19940: dalla, toisilla on huomattavasti laajempi alue rakennuksessa!kin ja suoritetaan samoja peri- 19941: kuin toisilla. Täten työ oikeastaan on urakka- aatteita noudattaen. 19942: työtä, koska määrätty ala on siivottava Oikeudenmukaisinta on siis, että rautatie- 19943: määrätyn ajan kuluessa. Tähän viittaa se- hallituksen hallintorakennuksen siivoojat saa- 19944: kin, että pinta-alojen jaottelussa on käytetty tetaan t3Jsa-vertaiseen asemaan muiden val- 19945: hyväksi työntutkimusta, joten jokaisen sii- tionlaitosten toimenhaltijoiden kanssa ja että 19946: voojan kohdalla on tullut tarkkaan laske- heidän työ- ja palkkaolosuhteitaan verrataan 19947: tuksi, miten paljon aikaa kuluu kunkin esim. postihallituksen vastaaviin toimenhalti- 19948: alueen siivoukseen. joihin. Heidän toimensa olisi vakinaistettava 19949: Huolimatta näistä sangen suurista vaati- ja heidät sijoitettava palkkaluokkiin siten, 19950: muksista, joiden perusteella voidaan todeta, että heidän nykyisin kohtuuttoman pieni 19951: että työ on sangen raskasta ja voimia. ku- palkkansa saad3Jall kohoamaan siHe t3Jsolle, 19952: luttavaa, on siivoojen palkka vain 23 300 millä siivoojien palkat ovat muissa vastaa- 19953: markkaa kuukaudessa. Ilman muuta ymmär- vissa laitoksissa. 19954: tää, ettei tämän palkan varassa voi pitää Edellä esitettyyn viitaten ehdotammekin 19955: yllä edes siedettävää elintasoa. Jos oletetaan, kunnioittaen 19956: että työntekijä tämän pitkän, rasklaan päivä- 19957: työnsä ohessa voi hankkia lisäansiota, niin että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 19958: huomaa tämänkin mahdottomaksi, koska työ tulo- ja menoarvioon 18 Pl. l luvun 19959: on suoritettava kahdessa jaksossa, joista toi- 1 momenUlle lisäyksenä 20 000 000 19960: nen alkaa klo 6 aamulla, toinen klo 16 ilta- markkaa 36 siivoojan toimen (7 pl.) 19961: päivällä. Välille ei jää aikaa jonkun muun perustamiseksi rautatiehallituksen hal- 19962: tehtävän hoitamiseen, eivätkä siihen voimat- lintorakennusta varten. 19963: kaan riitä. 19964: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 19965: 19966: Martta Salmela-Järvinen. Olli J. Uoti. Urho Kulovaara. 19967: Impi Lukkarinen. Vilho Turunen. Arvi Turkka. 19968: 1945 19969: 19970: IV,595.-Rah.al. N:o 425. 19971: 19972: 19973: 19974: 19975: Saukkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin tyttö- 19976: koulun uuden koulutalon suunnittelua varten. 19977: 19978: 19979: E d u s k u n n a ll e. 19980: 19981: Helsingin tyttökoulu on toiminut Hel- tanut tarvitsevansa nykyisen koulutalon yli- 19982: singissä Hallituskatu 8: ssa Helsingin yliopis- opiston tarkoituksiin mahdollisimman pian, 19983: ton omistamalla tontilla sijaitsevassa raken- on välttämätöntä, että Helsingin tyttökoulua 19984: nuksessa. Kun Helsingin yliopisto tarvitsee varten suunnitellaan uusi koulutalorakennus 19985: omiin tarkoituksiinsa nykyisen kouluraken- ensi tilassa. Tämän vuoksi on välttämätöntä, 19986: nuksen, on koulun siirto tullut välttämättö- että v:n 1962 valtion tulo- ja menoarvioon 19987: mäksi. Helpottaakseen tätä siirtoa on Hel- varattaisiin riittävä määräraha koulutalon 19988: singin yliopisto lahjoittanut Malminkartanon suunnittelua ja piirustusten laatimista var- 19989: maista Helsingin kaupungin Etelä-Kaarelassa ten. 19990: sijaitsevan n. 2 ha:n tontin, joka soveltuu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19991: koulutarkoituksiin. Kouluhallitus on suunni- nioittaen, 19992: tellut Helsingin tyttökoulun siirtämistä mai- 19993: nitulle alueelle ja sen muuttamista saman- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 19994: aikaisesti yhteislyseoksi. Koulutaloa varten tulo- ja menoarvion 20 Pl. II luvu1~ 19995: on laadittu myös huonetilaohjelma, jonka kohdalle 12 miljoonan markan määrä- 19996: valtion rakennusohjelmatoimikunta on jo hy- rahan Helsingin tyttökoulun uuden 19997: väksynyt. Kun Helsingin yliopisto on ilmoit- koulutalon suunnittelua varten. 19998: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 19999: 20000: Jussi Saukkonen. Aune Innala. Olavi Lähteenmäki. 20001: 20002: 20003: 20004: 20005: 60 E 706/61 20006: 1946 20007: 20008: IV,596.- Rah.al. N: o 426. 20009: 20010: 20011: 20012: 20013: Saukkonen ym.: Mii.ärärahm~ osoittamisesta avustukseksi Lo- 20014: maliitto r.y:Ue maalaistalolomailun järjestämiseksi ja ke- 20015: hittämiseksi. 20016: 20017: 20018: E d u s k u n n a ll e. 20019: 20020: Lomaliitto r.y:n aloitettua kesällä 1960 2) Lyhyessä ajassa saadaan loma-asuntoja 20021: toteuttaa laajamittaista lomavieraiden osoit- ilman pääomasijoituksia. 20022: tamista vapaina oleviin maaseudun asuntoi- 3,) Lomanviettokohteiden puutetta ns. 20023: hin sai toiminta niin paljon kiitosta ja kan- huippukauden aikana voidaan lieventää. 20024: natusta, että Lomaliitto r .y: n johto päätti 4) Laajoille kansanryhmille ja varsinkin 20025: jatkaa ja laajentaa sitä. Ensimmäisenä ko- lapsiperheille voidaan järjestää terveellinen 20026: keilukesänä oli käytössä 160 vuodesijaa ja loma kohtuullisilla kustannuksilla. 20027: lomavieraiden määrä oli 1150 henkilöä. Kulu· !5) Lomanviettoa suomalaisessa maalais- 20028: neena kesänä voitiin vuodepaikkojen määrä talossa voidaan tarjota ulkolaisille turisteille. 20029: kohottaa 700: aan ja yli tuhannelle henkilölle Toiminnan organisoiminen vaatii varsinkin 20030: voitiin osoittaa lomapaikka maalaistalossa. alussa suuria kustannuksia. Ruotsissa, jossa 20031: Lomaliitto r.y:n lomavieraita majoitta'Vat Lomaliitto r.y:n sisarjärjestö Reso on hoita- 20032: 110 asuntoa sijaitsevat yli 40 kunnan alueella nut tätä ns. bygdesemestertoimintaa jo kym- 20033: pääasiassa Päijänteen, Saimaan, Pielisen ja menen vuoden ajan, tukee valtio (Statens 20034: Tampereen ympäristön vesistöissä sekä Etelä- fritidsnämnd) toimintaa avustuksella, jonka 20035: ja Lounais-1Suomen rannikoilla. Tulevana vuosittainen määrä on 35 000 kruunua. Lo- 20036: vuonna pyritään asuntoja lisäämään ja ver- maliitto r.y. on ryhtynyt toteuttamaan maa- 20037: kostoa laajentamaan Itä- ja Pohjois-Suomeen. laistalovälitystä aatteellisista syistä. Toimin- 20038: Tämän toiminnan a,loittamiseen on ollut nan rahoittamiseksi se on toistaiseksi turvau- 20039: yllykkeenä kaupunkien väkiluvun voimakas tunut muihin tarkoituksiin varattuihin mää- 20040: kasvu, maaltamuuton johdosta käyttämättö- rärahoihin. 20041: mänä olevien asuntotilojen runsaus ja Skan- Edelläolevaan viitaten ehdotamme, 20042: dinavian maissa vastaavasta toiminnasta saa- 20043: dut myönteiset kokemukset. Yhteenvetona että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 20044: tä11keimmistä eduista, joita saavutetaan ryh- tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mar- 20045: tymällä laajamittaiseen käyttämättömien kan määrärahan avustuksena Loma- 20046: maaseudun asuntojen lomavälitykseen voi- liitto r.y: lle maalaistalolomailun jär- 20047: daan mainita seuraavaa: jestämiseksi ja kehittämiseksi koko 20048: 1) Maaseudun vapaana olevat asuntotilat maassa. 20049: saadaan hyödylliseen käyttöön. 20050: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 20051: 20052: Jussi Saukkonen. Aune Innala. 20053: Saara Forsius. Erkld Hara. 20054: 1947 20055: 20056: IV,597.- Rah.al. N:o 427. 20057: 20058: 20059: Saukkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusalan ke- 20060: hittämistä tarkoittavilin rakennustutkimuksiin. 20061: 20062: Eduskunnalle. 20063: 20064: Maassamme rakennetaan nykyään vuosit- apua sellaisissa taloudellisesti, tekniUisesti ja 20065: tain yhteensä 500-600 asuinkerrostaloa, sosiaalisesti suurimerkityksellisissä rakenta- 20066: 15 000-18 000 pienasuintaloa, 2 000-3 000 misen pulmakysymyksissä, joita ei voida sel- 20067: tehdas-, liike-, :koulu-, sairaala- ja julkista vittää iiman järjestelmällistä tutkimusta. 20068: raJkennusta sekä 6 000-10 000 maatalousra- Tällainen tutkimustyö olisi saatava järjes- 20069: kennusta. Lisäkai tulevat voimalaitokset ja tetyksi mahdollisimman pian. Sen rahoitus 20070: laajat tie-, vesi- ja maarakennustyöt. olisi käytännössä hoidettava valtion tulo- ja 20071: Rakennustoimintaan vuosittain käytettyjen menoarvioon otettavin riittävin määrärahoin, 20072: sijoitusten määrä on maassamme ollut 60- koska valtiovalta suorittaa tai välittömästi 20073: 65% kaikista bruttosijoituksis4t. V. 1960 ohjaa nykyisin noin puolta koko maan ra- 20074: kdkonaissumma oli jo yli 300 mrd. mk. kentamisesta eivätkä pien- ja kertarakentajat 20075: 1960-luvull.a on maassamme suoritettava voi paljoakaan auttaa 11akennustutkimusta. 20076: suuria rakennusoohtäviä, jotta voitaisiin hoi- V astuu rakennustutkimuksen tehostamisesta 20077: taa erityisesti ne laajat tuotantoelämän ke- kuuluu siten ensi sijassa va!ltiovallalle. 20078: hittämistä edellyttävät rakennustyöt, jotka Viime vuosina on yleisesti herätty tajua- 20079: toimenpiteet ovat välttämättömiä uusien tuot- maan teknillisen tutkimuksen tehostamisen 20080: tavien työmahdollisuuksien luomiseksi kas- tarpeellisuus. Kokonaissuunnitelmissa on kui- 20081: vavalle väestölle. Talousohjelmakomitean mie- tenkin rakennussektori jäänyt määrärahojen 20082: tinnöstä selviää, että. bruttorwk:ennussijoituk- suhteen tärkeimmältä osaltaan syrjäisoon ase- 20083: siin tarvitaan 1960-luvulla n. 4 000 mrd. mk maan. Tähän olisi saatava korjaus. Valtion 20084: eli vuosittain keskimäärin n. 400 mrd. mk. tulo- ja menoarvioon asuntotutkimustarkoi- 20085: Suuria taloudellisia säästöjä on saavutetta- siin otetun 25 mmk: n määrärahan lisäksi 20086: vissa tässä rak:ennustoiminna:ssa, jos raken- pitäisi saada varoja maamme taloudellisen 20087: nustutkimusta kehitetään j·a sen tuloksia kasvun kannalta ainakin yhtä tärkeään muu- 20088: käytetään tehokkaasti hyväksi. hun rakennustutkimukseen, koska koko ra- 20089: Järjestelmä1linen rakennusalan tutkimus kennustuotannossa on asunto'jen osuus 70- 20090: on maassamme verraten nuorta. Se alkoi tek- 80 mrd. mk vuosittain, joka merkitsee vain 20091: nillisen korkeakoulun aineenkoetuslaitoksesta. n. 25 %: n suhteellista osuutta. Tutkimus pi- 20092: Sodanjälkeisinä vuosina on suoritettu raken- täisi nyt kohdistaa tähänastista tasapuolisem- 20093: nusalan kehittämis- ja tutkimustyötä Va:l- min koko rakennustutkimuskenttään eikä vain 20094: tion teknillisen tutkimuslaitoksen, alan teol- sen osasEjktoriin. 20095: lisuuden ja yritysten sekä liittojen ja yksi- Edellä O'levan perusteella ehdotamme kun- 20096: tyisten toimesta. Se on kuitenkin ollut olo- nioittaen, 20097: suhteiden pakosta enemmän tai vähemmän 20098: hajanaista, lähinnä aineenkoetusluontoista että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 20099: tutkimusta, eivätkä tulokset ole olleet ylei- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XIII lu- 20100: sesti rakentajien tiedossa eivätkä ulottuvina. vun 5 mornentille 50 mt'ljoonan mar- 20101: Kuvaavaa on mm., että ne laitokset ja jär- kan määrärahan käytettäväksi koko 20102: jestöt, joiden tehtävänä on ollut ohjata jäl- rakennusalan kehittämistä tarkoitta- 20103: leenrakennustyötä ja laajan maaseudun ra- viin rakennustutkimuksiin. 20104: kentamista, ovat joutuneet monesti etsimään 20105: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 20106: 20107: Jussi Saukkonen. Jaakko Kemppainen. Aune Innala. 20108: N. ;Kosola. Toivo Hietala. Erkld Leikola. 20109: 1948 20110: 20111: IV,598. - Rah.al. N: o 428. 20112: 20113: 20114: 20115: 20116: Savela ym.: Määrärahan osoittamisesta Lamminkylär~r-V int- 20117: pelin tien parantamistöiden aloittamiseksi. 20118: 20119: 20120: E d u s k u n n a ll e. 20121: 20122: Pietarsaaressa tapahtuneen puunjalostus- tukset kuormia pienentämättä viedä Pietar- 20123: teollisuuden laajennukset, jotka lopullisesti saareen. Rakentamatta on vielä myös Vim- 20124: valmistuvat lähiaikoina, asettavat raakapuun- pelin-Hoiskon väli, mutta tämän tien suun- 20125: kuljetuksille entistä suuremmat vaatimukset. nitelmat eivät vielä ole valmiit. Jos Lammin- 20126: Uuden mäntyä ja koivua käyttävän sulfaatti- kylän-Vimpelin tieosuus voitaisiin parantaa, 20127: selluloosatehtaan raaka-aineesta on pääosa jäisi huonon ja kuljetuksien rasituksia kestä- 20128: tarkoitus kuljettaa autoilla, mikä kuljetus- mättömän tien osuus suhteellisen lyhyeksi. 20129: muoto on myöskin kansantaloudellisesti osoit- Lisäksi työllisyyden hoitamiseksi olisi tär- 20130: tautunut edulliseksi. Tieyhteyksien paranta- keää saada aluelle suurempi valtion työmaa. 20131: mista tätä silmälläpitäen on jo suoritettu ja Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit- 20132: niinpä lähes loppuun suoritettuna on tien- taen, 20133: parannustyö Pietarsaaresta Lappajärven 20134: Lamminkylään saakka. Valmiiksi suunnitel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 20135: tuna on tästä sisämaahan päin Lamminkylän tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mark- 20136: -Vimpelin väli. Tämän osan rakentaminen kaa Lamminkylär~r-Vimpelin tien pa- 20137: olisi mitä kiireimmin suoritettava, jotta La- rantamistöiden aloittamiseksi. 20138: puan-Kyyjärven valtatieltä voitaisiin kulje- 20139: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 20140: 20141: Veikko Savela. Matti Liinamaa. 20142: Eino Uusitalo. Aarre Marttila. 20143: 1949 20144: 20145: IV,599. -Rah.al. N:o 429. 20146: 20147: 20148: 20149: 20150: Seppi ym.: Määrärahan osoittamisesta tietöiden aloittamiseksi 20151: Kurun kirkonkylässä. 20152: 20153: 20154: Eduskunnalle. 20155: 20156: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- kaudessa, mikä vastaa noin 700 henkilöauto- 20157: riö on päätöksellään lokakuun 26 päivänä y'ksiikköä ja 1 400 tonnia vuorokaudessa. 20158: 1959 vahvistanut suunnitelman Kurun kir- Kaikkine tieosineen olisi teitä uudestaan 20159: konkylän pääteiden parantamiseksi. rakennettava vahvistettujen suunnitelmien 20160: Kurun kunnan alueella sijaitsevat tiet ovat mukaan 10 km ja kustannusten on öljysora- 20161: yleensä heikkokuntoisia johtuen osaltaan hy- peitteisinä teinä rakennettuiiia arvioitu nou- 20162: vän tienrakennusmateriaalin puuttumisesta. sevan 285 000 000 mk:aan ilman maanlunas- 20163: Tästä eivät tee· poikkeusta Kurun keskuksen tus- ja haitta:kustannuksia. 20164: välittömässä läheisyydessä sijaitsevatkaan Myöskin ansaitsee maininnan, että iko. tien- 20165: tiet. Lisäksi kyseessä olevat tiet ovat yleensä rakennuskohdetta on tie- ja vesirakennushal- 20166: perin mutkikkaita. lituksen Hämeen piirin toimesta kaksi kertaa 20167: Kun Kurun keskukseen on jo laadittu ra- esitetty valtion tulo- ja menoarvioon, mutta 20168: kennuskaava, joskaan sitä ei ole vielä vahvis- se ei ole johtanut tulokseen. Tästä voidaan 20169: tettu, olisi kaikkea tulevaisuuden kehitystä kuitenkin tehdä se johtopäätös, että myös 20170: silmälläpitäen kaavan toteuttaminen erittäin tieviranomaiset pitävät tien rakentamista 20171: suotavaa. Tämä ei kuitenkaan pääse toteutu- erittäin tärkeänä. 20172: maan, ennenkuin kaavan runko, päätiet, on Kaikkeen edellä esittämäämme viitaten eh- 20173: rakennettu maastoon. Kun liikenne on lisäksi dotamme kunnioittavasti, 20174: myös Kurun kirkonkylän taajaman kohdalla 20175: voimakkaasti lisääntynyt viime vuosien ai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 20176: kana, olisi Kurun pääteiden parantaminen tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mark- 20177: sitäkin tärkeämpää. Liikenteen suuruus on kaa tietöiden aloittamiseksi K urun 20178: noin 500 moottori- ja hevosajoneuvoa VUoro- kirkonkylässä. 20179: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 20180: 20181: Usko Seppi. Väinö R. Virtanen. Elli Stenberg. 20182: 1950 20183: 20184: N,600.-Rah.al. N:o 430. 20185: 20186: 20187: 20188: 20189: Seppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruoveden kirkonkylän 20190: ja Karjulan sillan välisen maantien oikaisemiseksi. 20191: 20192: 20193: Eduskunnalle. 20194: 20195: Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin toimesta luotoon Ruovedeltä on Kurun-Parkanon 20196: on laadittu uusi tienparannussuunnitelma kautta, oHsi tien kunto saatava nykyistä 20197: Ruoveden-Karjulan sillan tieosuudella Ky- kuormitusta vastaavaksi. Suunnitelman mu- 20198: seessä oleva osuus on erittäin haitallinen lii- kaan tie rakennetaan 7 m:n levyiseksi öljy- 20199: kenteelle, koska tie on heikkokuntoinen sekä soratielksi. Talouselämän, lähinnä puutavara- 20200: lisäksi hyvin mäkinen ja mutkainen. Liiken- teollisuuden kehittämisen kannalta tien pa- 20201: nöinti varsinkin keväisin roudan sulaessa on rantamisella on ensiarvoinen me11kitys, sen 20202: hankalaa, ollen sellaisiakin aikoja, jolloin vudksi se olisi nopeasti rakennettava. 20203: siinä ei voi liikennöidä ensinkään. Tie on Edellä esitetyn perusteena ehdotamme, 20204: kuitenkin liikenteen kannalta hyvin tarpeel- 20205: linen, sillä puutavarankuljetuksen siirtyessä että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 20206: entistä enemmän autoilla tapahtuvaksi, on tulo- ja menoarvioon_ 25 000 000 mar- 20207: tien käyttö viimeisten vuosien aikana monin- kan määrärahan Ruoveden kirkonky- 20208: kertaistunut. Nykyisin kuljetetaan tietä myö- Uin ja Karjulan sillan välisen maan- 20209: ten runsaasti sahattua puutavaraa Mänty- tien oikaisua varten. 20210: luodon satamaan. Kun lyhin yhteys Mänty- 20211: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 20212: 20213: Usko Seppi. Väinö R. Virtanen. Elli Stenberg. 20214: 1961 20215: 20216: IV,601.-Ra.h.al. N:o 431. 20217: 20218: 20219: 20220: 20221: Seppi ym.: Korotetun miiärarahan osoittamisesta paikallis- 20222: teiksi otettaviett. ku1tnan- ja kyläteiden kuntoonpano-n avus- 20223: tamiseen. 20224: 20225: 20226: E d u s k u n n a 11 e. 20227: 20228: Voimassa olevan tielain mukaan on valtion Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja nw- 20229: hallintaan ja hoitoon luovutettavat kylä- ja noarvioksi v:lle 1962 on esitetty tarkoituk- 20230: kunnantiet niiden luovuttajain toimesta saa- seen ainoastaan 150 milj. mk. Tehtävän laa- 20231: tettava lain edellyttämään kuntoon. Nämä juuden ja siitä aiheutuvien suurten kustan- 20232: lain määräämät kuntoonpanotyöt aiheuttavat nusten vuoksi olisi valtion tehokkaammin 20233: kunnille ja kylätiekunnille huomattavan suu- avustettava kuntia ja kylätiekuntia, jotta 20234: ret menot. Noudattamalla teiden parantami- teiden parannukset voitaisiin toteuttaa. 20235: sesta annettuja määräyksiä on kustannusten Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 20236: arvioitu nousevan 9.5 mrd. mk:aan. Suurim- 20237: miksi nämä menot nousevat harvaan asutuilla että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 20238: seuduilla, joissa kylä- ja kunnanteitä on tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun 20239: enimmän. Nämä kustannukset tulevat nosta- 5 momentille lisäyksenä 500 000 000 20240: maan veroäyrin hintaa sekä saattavat kylä- markkaa. avustuksiksi kunnille ja kylä- 20241: tiekunnat erittäin vaikeaan asemaan. Kun tiekunnille paikallisteiksi otettavien 20242: teiden kuntoonpanotyöt ovat ajankohtaisia, kunnan- ja kyläteideft kuntoonp('1Atosta 20243: sillä teiden lainmukainen vastaanottoaika johtuvien kustannusten peittämiseksi. 20244: lähestyy, on kuntoonpanotöihin kiireellisesti 20245: ryhdyttävä. 20246: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 20247: 20248: Usko Seppi. Siiri Lehmonen. Kauko Tamminen. 20249: Matti Meriläinen. Toivo Niiranen. Toivo Salin. 20250: Martti Linna. Väinö R. Virtanen. Eemeli La.kkala. 20251: 1952 20252: 20253: IV,602. - Rah.al. N: o 432. 20254: 20255: 20256: 20257: 20258: Seppi ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi maaseudun 20259: vähävaraisten talouksien sähköistämiseksi. 20260: 20261: 20262: E d u s k u n n a 11 e. 20263: 20264: Viimeisten vuosien aikana on maaseudun määräraha poistettu. On kuitenkin tarpeel- 20265: sähköistämistä jatkettu sähköistämisen koh- lista, että sähköistämistä edelleen tehostetusti 20266: distuessa vielä sähköä vailla oleville, harvaan jatketaan, joten tätä toimintaa olisi myöskin 20267: asutuille maaseudun syrjäseuduille. Tällaisia valtion taholta tuettava. 20268: seutuja on vielä huomattavan paljon. Jakelu- Syrjäseutujen talouselämän kehittämisen 20269: verkostojen rakentamista hidastavat suuret kannalta on välttämätöntä sähkön saanti ta- 20270: kustannukset, jotka johtuvat siitä, että vielä louselämän käyttöön. Se merkitsisi myöskin 20271: sähköistämättömät alueet ovat yleensä har- tuotannollisen toiminnan helpottamista maa- 20272: vaan asuttuja, jonka vuoksi kustannukset talouden piirissä. 20273: tulevat tariffiyksikköä kohden kalliimmiksi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 20274: kuin taajaan asutuilla seuduilla. 20275: Valtion tulo- ja menoarvioon on aikaisem- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 20276: min varattu määräraha, joka on jaettu lai- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark- 20277: noina maaseudun vähävaraisille talouksille kaa lainoiksi maaseudun vähävaraisten 20278: sähkön hankinnan edistämiseksi. Ensi vuo- talouksien sähköistämistä varten. 20279: den tulo- ja menoarvioesityksestä on mainittu 20280: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 20281: 20282: Usko Seppi. 'Siiri Lehmonen. Kauko Tamminen. 20283: Matti Meriläinen. Toivo Niiranen. Toivo Salin. 20284: Martti Linna. Väinö R. Virtanen. Eemeli Lakkala. 20285: 1953 20286: 20287: IV,603. -Rah.al N:o 433. 20288: 20289: 20290: 20291: 20292: Siltanen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Hel- 20293: singin Polio Huolto r.y:lle Vihtijärven toipilas- ja kurssi- 20294: kodin toiminnan tukemiseen. 20295: 20296: 20297: Eduskunnalle. 20298: 20299: Helsingin Polio Huolto r. y. hankki 1958 avustuksen raha-automaattivaroista toipilas- 20300: oston kautta nimiinsä kiinteistön Vihdin pi- kotitoiminnan tukemiseen. 20301: täjän Vihtijärven kylästä perustaen sinne Kun keräysvarat eivät riitä edes hoitokus- 20302: toipilas- ja kurssikodin, mikä on nyt ollut tannusten peittämiseen halpojen hoitomak- 20303: jatkuvassa toiminnassa lähes kolme vuotta. sujen vuoksi ja kun yhdistys on joutunut 20304: Siellä ovat saaneet turvapaikan toipilasaika- lisäksi järjestämään huomattavasti vapaa- 20305: naan vaikeavammaiset polion uhrit, joita on paikkoja varattomille jäsenilleen, olisi suo- 20306: saapunut eri puolilta Suomea sairaaloiden, tavaa, että rasittavien lainojen maksamiseksi 20307: kuntouttamislaitosten ja kuntien lähettäminä. ja toipilas- ja kurssikotitoiminnan kehittämi- 20308: Kun kodin hinta oli ostettaessa 8.5 milj. mk seksi saataisiin valtiolta avustus. 20309: ja yhdistys joutui hankkimaan sinne noin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 20310: 2 milj. mk:n irtaimiston, joutui yhdistys ras- 20311: kaan velkataakan alle, sillä rahoitus on jär- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 20312: jestetty lyhytaikaisilla lainoilla, joiden korko tulo- ja menoarvioon 7 000 000 markan 20313: on korkea. Toipilaskodin rahoitus ja toi- avustusmäärärahan Helsingin Polio 20314: minta on saatu pyörimään keräys- ja lahja- Huolto r. y :n Vihtijärvellä sijaitsevan 20315: varojen turvin ja vasta kuluvan vuoden ai- toipilas- ja kurssikoti Kaislarannan 20316: kana myönsi valtioneuvosto 1.5 milj. mk: n toiminnan tukemiseen. 20317: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 20318: 20319: Sylvi Siltanen. Meeri Kalavainen. 20320: Veikko Helle. Lempi Lehto 20321: K. F. Haapasalo. Rafael Paasio. 20322: Arvo Tuominen. Kalle Matilainen. 20323: Arvo Ahonen. G. Henriksson. 20324: Alllli Flink. Sulo Hostila. 20325: Kaarlo Pitsinld. Ensio Partanen. 20326: 20327: 20328: 20329: 20330: 61 E 706/61 20331: 1954 20332: 20333: IV,604. - Rah.al. N: o 434. 20334: 20335: 20336: 20337: 20338: Siltanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Turun 20339: Radiumkodille. 20340: 20341: 20342: E d u s k u n n a 11 e. 20343: 20344: Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö, että tämän laitoksen ylläpitoon Suomen 20345: jotka v: sta 1952 lähtien ovat ylläpitäneet Syöpäyhdistykselle ja Syöpäsäätiölle osoitet- 20346: Turun Radiumkoti-nimistä, sädehoitoa saavia tua määrärahaa lisätään paikkaluvun lisäystä 20347: syöpäpotilaita varten tarkoitettua apusairaa- vastaavalla määrällä. Tähänastinen valtion- 20348: laa, ovat rakennuttaneet Turkuun tätä lai- apu on ollut 500 mk laskettua hoitopäivää 20349: tosta varten uuden sairaalarakennuksen, jonne kohden eli 4 500 000 mk vuodessa. - Edellä 20350: ensimmäiset potilaat otettiin 19 päivänä kesä- esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioitta- 20351: kuuta 1961. vasti, 20352: Kun Turun Radiumkoti, joka yllä sanot- 20353: tuun päivämäärään asti toimi 25-paikkaisena, että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 20354: on osoittautunut tarpeelliseksi laitokseksi ja tulo- ja menoarvion 7 Pl. XX luvun 20355: kun mainitut järjestöt yhdessä paikallisen 3 momentille lisäystä Turun Radium- 20356: osastonsa kanssa ovat omilla varoillaan raken- kodille esitettyyn määrärahaan laitok- 20357: nuttaneet uuden, entistä tarkoituksenmukai- sen ylläpitoapuna 5 000 000 markkaa, 20358: semman laitoksen, jonka potilaspaikkojen jolloin tämä määräraha kokonaisuu- 20359: määrä on nyt 54, on pidettävä aiheellisena, dessaan olisi 9 500 000 markkaa. 20360: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 20361: 20362: Sylvi Siltanen. Paavo Aitio. Aune Innala. 20363: Veikko Helle. Saara Forsius. K. F. Haapasalo. 20364: Ensio Partanen. Vappu .Heinonen. Irma Rosnell. 20365: Olavi Lähteenmäki. Eino Raunio. Harras Kyttä.. 20366: 1955 20367: 20368: IV,605. -Rah.al. N:o 435. 20369: 20370: 20371: 20372: 20373: Siltanen ym.: Määrärahan osoittamisesta lapsilisien korottami- 20374: seksi. 20375: 20376: 20377: Eduskunnalle. 20378: 20379: Maassamme on v:sta 1948 alkaen maksettu suuruisena kaikille omaisuuteen ja tuloon, 20380: lapsilisää 16 vuotta nuoremmista lapsista. taikka lasten lukumäärään katsomatta, koska 20381: Lapsilisän määrä oli aluksi 600 mk kuukau- oli vaikea vetää rajaa lapsilisän saajien kes- 20382: dessa lasta kohden, josta se muutamien koro- kuuteen. Tässä kohden laissa olisi korjaami- 20383: tusten jälkeen on noussut nykyiseen mää- sen aihetta, sillä on voitu todeta, että lapsi- 20384: räänsä 1 400 mk: aan kuukaudessa. ja perhelisäjärjestelmästä huolimatta lapsi- 20385: Lapsilisän maksamisella pyritään tasoitta- rikkaat perheet usein edelleen ovat suurem- 20386: maan sitä taloudellista rasitusta, mitä lasten missa vaikeuksissa kuin muut. Jonkinlainen 20387: kasvattaminen perheille merkitsee. Tuo tasoit- porrastus niin, että perheen lapsiluvun kas- 20388: tava vaikutus on kuitenkin vuosien kuluessa vaessa lapsilisämaksu asteittain kohoaisi, il- 20389: jäänyt paljon jälkeen siitä, mitä se on ollut meisesti johtaisi oikeudenmukaisempaan tu- 20390: lapsilisäjärjestelmän säätämisen aikaan. Ra- lokseen. 20391: hanarvo on tänä aikana muuttunut. Elinkus- Kun tällaista esitystä kuitenkaan ei ole 20392: tannukset ja kaikenlaiset maksut ovat huo- olemassa, ja kun sen valmistuminen, vaikka 20393: mattavasti kohonneet, joten lapsilisän osto- siihen kiireellisestikin ryhdyttäisiin, vie pal- 20394: arvo on jatkuvasti pienentynyt. Varsinkin jon aikaa, on tässä vaiheessa lapsilisien ylei- 20395: lapsirikkaissa perheissä ovat vaikeudet tästä nen korjaus tarpeen. Jotta lapsilisät vastai- 20396: syystä lisääntyneet. Eduskuntakin on katso- sivat elinkustannusten nousua, pitäisi niitä 20397: nut aiheelliseksi kiinnittää vakavaa huomiota nostaa 300 mk: lla kuukaudessa. 20398: siihen, että lapsilisien suuruus ei ole seuran- Edelläolevan perusteella ehdotamme kun- 20399: nut elinkustannusten kohoamista, vaan on nioittaen, 20400: jäänyt siitä melkoisesti jälkeen. 20401: Muilla aloilla esiintyvät valtion tukitoimen- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 20402: piteet ovat paremmin kuin lapsilisät seuran- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XVIII lu- 20403: neet rahan arvon vaihtelun mukana. vun 16 momentille lisäyksenä 5 mil- 20404: Lapsilisää säädettäessä pidettiin oikeana jardia markkaa lapsilisien korottami- 20405: suorittaa lapsilisä markkamääräisesti Saman- seksi. 20406: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 20407: 20408: Sylvi Siltanen. Veikko Helle. Onni Hiltunen. 20409: Viljo A. Virtanen. Arvo Tuominen. Georg Eriksson. 20410: Anni Flinck. Arvo Ahonen. Onni Peltonen. 20411: K. F. Haapasalo. Eino Raunio. Lempi Lehto. 20412: Rafael Paasio. Väinö Tikkaoja. Väinö Leskinen. 20413: Veikko Kokkola. Sulo Hostila. Kalle Matilainen. 20414: Pentti Niemi. Kaarlo Pitsinki. G. Henriksson. 20415: Meeri Kalavainen. Lars Lindeman. Ensio Partanen. 20416: 1956 20417: 20418: IV,606.- Rah.al. N: o 436. 20419: 20420: 20421: 20422: 20423: Siltanen ym..: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnal- 20424: lisia lastenseimiä ja päiväkoteja varten. 20425: 20426: 20427: B d u s kun n a B e. 20428: 20429: Lastenseimien ja päiväkotien tarkoiJtuk- ja ylläpiJtää vaJ:rsinkin lastenseimiä ja kun 20430: sena on lähinnä ansiotyössä käyvien äitien tarve päivä;kotien perustamiseen kouluikäisiä 20431: lasten päivähoito. Vaikka lastensuojelu pyr- lapsia varten on jatkuvasti lisääntynyt, ei 20432: kii siihen, että jokainen äiti voisi hoitaa lap- voi oUa oikein, että päiväkodit jätetään 20433: sensa koko päivän, on monia tapauksia, vail:le valtionapua. Tosin on ltodettava, että 20434: joissa ei ole muuta neuvoa kohtuullisen toi- valtion tulo- ja menoarvioon on viime vuo- 20435: meentulon saaruiserosi perheelle kuin äidin- sina merkitty 7 milj. mk: n määräraha avus- 20436: kin osallistuminen ansiotyöhön miehen rin- tuksia varten yksityisten toimesta ylläpide- 20437: nalla, mistä vuorostaan on seurauksena las- tyille päiväkodeille. Kunnille ei määrära- 20438: ten jättäminen lastenseimeen tai päiväkotiin hasta kuiJtenkaan ole tiettävästi koskaan kat- 20439: :hoidettaviksi. sottu voitavan myönltää avustusta päiväko- 20440: Lastentarhojen ja päiväkotien yHäpitämi- tien ylläpitämiseen. 20441: nen on niin kunnille kuin yksityisilleikin ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 20442: loudellisesti raskasta. Jo v. 1927 säädettiin 20443: la:ki lastentarhain valtiomvusta, jonka mu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 20444: kaan kunnal'linen tai yksi<tyinen lastentarha tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIII lu- 20445: voi saada valtionapua kolmanneksen vuosi- vun uudelle momentille 50 miljoonan 20446: menoistaan, mutta lasten päivrukotien osalta markan suuruisen määrärahan avus- 20447: valtionapukysymys lakisääteisesti on edel- tuksiin kunnallisia lastenseimiä ja päi- 20448: leenkin järjestämättä. Kun kuntien kuiten- väkoteja varten. 20449: kin on olosuhteista johtuen pakko perustaa 20450: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 20451: 20452: Sylvi Siltanen. Veikko Helle. 20453: Lyyli Aalto. Ensio Partanen. 20454: Elis Manninen. Harras Kyttä. 20455: Georg Eriksson. Veikko Kokkola. 20456: Lempi Lehto. K. F. Haapasalo. 20457: 1957 20458: 20459: IV,607.-Rah.al. N:o 437. 20460: 20461: 20462: 20463: 20464: Siltanen ym.: Määrärahan osoittamisesta kodinperustamis- 20465: lainoiksi. 20466: 20467: 20468: E d u s k u n n a 11 e. 20469: 20470: V. 1945 hyväksytyn kodinperustamislaina- kassaan, ne eivät voi muodostua suureksi ra- 20471: lain tarkoituksena on tukea nuoria aviopa- situkseksi valtion taloudessa. Koteja perus- 20472: reja kodin perustamisen ajankohtana suo- taville nuorille tällaisen lainan merkitys pie- 20473: malla heille mahdollisuuden saada korotonta nuudestaan huolimatta sensijoon on tuntuva. 20474: lainaa oman kodin perustamiseen. Lainojen Eduskunta on jo useana vuotena osoitta- 20475: kysyntä onkin ollut 'koko ajan hyvin vilkasta, nut tahtovansa lainoja edelleen myönnettä- 20476: jatkuen tähän asti, vaikka budjetissa varat- vän ottamalla tulo- ja menoarvioon määrä- 20477: tua määrärahaa ei olekaan enää saatu vah- rahan tätä tarkoitusta varten, mutta määrä- 20478: vistetuksi. raha ei ole saanut presidentin vahvistusta 20479: Tämän lain mukaan on lainoja myönnetty . eikä sitä ole voitu jakaa. Lainojen tarve kui- 20480: kaikkiaan 71 863, määrältään 2 046 992 700 tenkin on ilmeinen erityisesti nyt, kun ns. 20481: mk, josta on viime elokuun loppuun men- suuret ikäluokatkin ovat tulossa avioliitto- 20482: nessä maksettu takaisin valtion kassaan yh- ikään. Ministeriöstä mm. jatkuvasti tiedus- 20483: teensä 1 931 304 824 mk. Samana ajankoh- teliaan näiden lainojen saantimahdollisuuk- 20484: tana oli kdkonaan selvitettyjen lainojen lu- sia. 20485: kumäärä 57 533. Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun- 20486: Näiden lainojen myöntäminen keskeytet- nioittaen, 20487: tiin v. 1957, eikä niitä ole sen jälkeen myön- 20488: netty. Laki on näinollen jäänyt vain kuol- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 20489: leeksi kirjaimeksi, vaille merkitystä. tulo ja menoarvioon 200 000 000 mar- 20490: Kun lainojen takaisinmaksuaika on lyhyt kan määrärahan käytettäväksi halpa- 20491: ja tarkoitukseen myönnetyt varat senvuoksi korkoisina kodinperustamislainoina. 20492: verraten nopeasti palaavat takaisin valtion 20493: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 20494: 20495: Sylvi Siltanen. Meeri Kalavainen. Lars Lindeman. 20496: Viljo A. Virtanen. Veikko Helle. Onni Hiltunen. 20497: Anni Flinck. Arvo Tuominen. Georg Eriksson. 20498: Lyyli Aalto. Arvo Ahonen. Onni Peltonen. 20499: K. F. Haapasalo. Eino Raunio. Lempi Lehto. 20500: Rafael Paasio. Väinö Tikkaoja. Väinö Leskinen. 20501: Veikko Kokkola. Sulo !llostila. Kalle Matilainen. 20502: Pentti Niemi. Kaarlo Pitsinki. G. !Henriksson. 20503: Ensio Partanen. 20504: 1958 20505: 20506: IV,608.- Rah.al. N:o 438. 20507: 20508: 20509: 20510: 20511: Sinkkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta korvauksiksi Pyh- 20512: tään kunnan kalastusUlojen haltijm1le. 20513: 20514: 20515: E d u s k u n n a 11 e. 20516: 20517: SittenkU!n eduskunta oli v:n 1957 ensim- telleen toimikunnan ehdotusten mukaisesti 20518: mäisen lisämenoarvion yhteydessä päättänyt, määräsumman sanottuun tarkoitukseen käy- 20519: että 11 Pl. XVI: 14 ,maanhankintalainsää- tettäväksi. 20520: dännön toimenpiteistä johtuvat erinäiset kor- Kun korvaukset eivät kuitenkaan kaikkien 20521: vaukset ja avustukset" arviomäärärahamo- kohdalta ole osoittautuneet riittäviksi, esi- 20522: mentin perusteluja täydennetään siten, että tämme kunnioittaen, 20523: valtioneuvosto oikeutetaan määräämillään eh- 20524: doilla käyttämään sanottua arviomäärärahaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 20525: Pyhtään kunnassa olevien kalastustilojen ja tulo- ja menoarvioon 10 miljoo- 20526: niiden haltijoiden hyväksi siten, että tilojen naa markkaa valtioneuvoston käytet- 20527: haitijoille aiheutuneet haitat ja vahingot tu- täväksi korvauksen suorittamiseen Pyh- 20528: lisivat korvatuiksi, on valtioneuvosto 8 päi- tään kunnassa olevien kalastustilojen 20529: vänä elokuuta 1957 vahvistanut asiaa käsi- halti joille. 20530: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 20531: 20532: Yrjö Sinkkonen. Toivo AntUa. 20533: 1959 20534: 20535: IV,609. - Rah.al. N: o 439. 20536: 20537: 20538: 20539: 20540: Stenberg ym.: 111äärärahan osoittamisesta avustuksiksi kun- 20541: nille sivWi-invalidien ja kroonisesti sairaiden huollon pa- 20542: rar~>tamiseen. 20543: 20544: 20545: 20546: E d u s k u n n a 11 e. 20547: 20548: Siviili-invalidien ja kroonisesti sairaiden rauksia - sydänviat, krooninen tuberkuloosi, 20549: toimeentulon turvan lakisääteiset edellytyk- reumasairaudet, syöpä, munuais- ja veri- 20550: set ovat maassamme vielä hyvin kehittymät- suonisairaudet, kasvaimet ja allergiasairau- 20551: tömät. On tunnettua, että sekin osa siviili- det ym. - potevien lukumäärän voidaan 20552: invalideja, jolla on oikeus invalidirahaan, arvioida nousevan satoihin tuhansiin. 20553: saa lainmukaisena avustuksena keskimäärin Kroonisesti sairaiden osalta on suurimpana 20554: vain kolmannen osan siitä, mihin saman vaikeutena hoidon kalleus, mikä tekee hoito- 20555: vamma-asteen omaavat sotainvalidit ja heihin mahdollisuudet useimmissa tapauksissa saa- 20556: verrattavat ovat sotilasvammalain mukaan vuttamattomiksi. Välttämättäminkin elämi- 20557: oikeutettuja. Invalidirahaan ovat sitäpaitsi sen turva on myös olematon, sillä jos sai- 20558: oikeutettuja vain sellaiset invalidit, joiden rasta ei katsota pysyvästi täysin työkyvyttö- 20559: työ- tai toimintakyky on alentunut vähin- mäksi, hän ei saa edes kansaneläkettä. 20560: tään 2/3: lla ja jotka siitä huolimatta tekevät Siviili-invalidien ja kroonisesti sairaiden 20561: itsensä ja perheensä elättämiseksi kykyjensä huollon tehostamiseen tarvittaisiin pikaisia 20562: mukaista työtä. Vain erittäin painavista valtiovallan toimenpiteitä. Eräs sellainen 20563: syistä voidaan invalidira:haa myöntää sellai- olisi valtion avustusten myöntäminen kun- 20564: selle invalidille, jonka työkyky on alentunut nille siviili-invalidien ja kroonisesti sairai- 20565: vähintään 50% :lla. Sellainen invalidi, joka den huoltoa varten. 20566: ei kykene itseään elättämään, ei taas saa Edellä olevan perusteella ehdotamme, 20567: invalidirahaa poikkeustapauksissakaan. 20568: Eräät sairausinvalidien ryhmät saavat että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 20569: inva:lidihuoltolain muutoksen ja valtioneu- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 20570: voston tekemän päätöksen nojalla invalidi- kan määrärahan avustuksiksi kunnille 20571: ihuoltolain mukaista huoltoa. Suurin osa siviili-invalidien ja kroonisesti sairai- 20572: kroonisesti sairaita jää kuitenkin invalidi- den huollon parantamisesta johtuvien 20573: huoltolain ulkopuolelle. Näiden lainsäädän- kustannusten korvaamiseksi tai vähen- 20574: nön turvaa vailla olevien, pitkäaikaista fyy- tämiseksi. 20575: sistä vajaatyökykyisyyttä aiheuttavia Sai- 20576: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1961. 20577: 20578: Elli Stenberg. Irma Torvi. Inkeri Virtanen. 20579: 1960 20580: 20581: IV,610.- Rah.al. N:o 440. 20582: 20583: Stenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta maksuttoman hoi- 20584: don järjestämiseksi vähävaraisille sokeritautisille. 20585: 20586: Eduskunnalle. 20587: 20588: Sokeritauti on eräs kansamme vitsaus, joka insuliinimäärä maksaa noin 1500 mk kuu- 20589: viime vuosina on nopeasti lisääntynyt. Lää- kaudessa. Ei ole harvinaista, että sairautta 20590: kintöhallituksessa ei ole tilastoa siitä, pal- on useammassa saman perheen jäsenessä. 20591: jonko näitä sairaita on maassamme. Ruotsissa Onpa tapauksia, että neljäkin lasta samasta 20592: suoritettujen tutkimusten perusteella sokeri- varattomasta perheestä on insuliinihoidon va- 20593: tautisten yhdistys on arvioinut meillä olevan rassa eläviä. Tällaisissa tapauksissa perhe 20594: näitä sairaita yli 20 000. Vaikka sitä ilmenee joutuu uhraamaan huomattavia summia insu- 20595: eniten vanhenevilla ihmisillä, on myös lapsia liinin ostoon. V aikeissakin olosuhteissa se on 20596: runsaasti tämän taudin uhreina. asetettava menoissa etutilalle. Sen lisäksi tu- 20597: Kuten tunnettua, sokeritautia ei vielä ny- levat kustannukset potilaiden tilan seuraa- 20598: kyään voida parantaa, mutta asianmukaisesti misesta ja muusta hoidosta. 20599: hoidettuna se ei aiheuta työkyvyn menetystä Valtion tulo- ja menoarviossa on sosiaali- 20600: eikä lyhennä elinikää. Työkyvyn säilyttämi- menojen kohdalla määräraha ehkäisevän huol- 20601: sen edellytyksenä on kuitenkin säännöllisin lon avustuksiin. Siitä myönnetään avustuksia 20602: väliajoin tapahtuvat laboratoriokokeet ja nii- vähävaraisille invalidihuollon ulkopuolelle 20603: den perusteella määräytyvä hoito, joka on jääneille sairausinvalideille pääasiassa työ- 20604: hyvin yksilöllistä. Varakkaimmat voivat käyt- kalujen ja ammattiopetuksen hankintaan. 20605: tää yksityislääkäreitä ja -laboratorioita, mutta Sokeritautisten yhdistyksen antamien tieto- 20606: suurin osa sokeritautia sairastavista hoide- jen mukaan on tämän perusteella myönnetty 20607: taan sairaaloitten sisätautipoliklinikoilla. joillekin varattomille sokeritautisille avus- 20608: PoliklinHclra- ja laboratoriomaksun suoritus tusta myös lääkkeiden ostoon. Mutta näitä 20609: tuottaa kuitenkin vähävaraisille taloudellisia varoja ei käytetä ensinkään avustuksiksi 20610: vaikeuksia, varsinkin kun käyntiin usein liit- niille, jotka ovat työkyvyttömiä. Niinpä 20611: tyy työajan ja siten myös ansion menetys. kaikki vanhukset ja lapset jäävät tämänkin 20612: Tästä syystä tarkastukseen menoa usein siir- mahdollisuuden ulkopuolelle. Jotkut kunnat 20613: retään liian pitkälle, jolloin tauti voi saada ovat huoltovaroista maksaneet insuliinin 20614: yliotteen ja asianomainen voi joutua sairaala- niihle varattomille, jotka ovat sitä anoneet. 20615: hoitoon. Tällaisissa tapauksissa hänen hoito- Suurimmalta osalta kuitenkin sokeritautiset 20616: kustannuksensa ja työkykynsä menetys on joutuvat täysin omin avuin huoltamaan 20617: kansantaloudellisesti suurempi rasitus kuin itsensä. 20618: olisi ollut potilaan saadessa aikanaan mak- Koska olisi kohtuullista, että tämänlaatui- 20619: suttoman avohoidon. sen, jatkuvaa hoitoa vaativan sairauden hoi- 20620: Viime aikoina on sokeritaudin tutkimuksen tokustannukset ainakin vähävaraisten osalta 20621: alalla saavutettu huomattavia tuloksia. Insu- maksettaisiin valtion varoista, ehdotamme, 20622: liinihoidon rinnalle on tullut helpommin käy- 20623: tetty lääke, joka kuitenkin soveltuu vain lie- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 20624: vempiin tapauksiin. Se ei ole millään tavoin tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 20625: ratkaissut lääke- ja hoitokustannuksia, jotka kan määrärahan lääkintöhallituksen 20626: edelleen tulevat huomattavan kalliiksi. Var- käytettäväksi maksuttoman insuliinin 20627: sinkin lasten osalta, joiden insuliinitarve on ja muun hoidon järjestämistä varten 20628: korkeampi kuin aikuisten, jopa 15-20 viivaa, varattomille ja vähävaraisille sokeri- 20629: ei uusi lääke ole tuonut ratkaisua. TäHainen tautisille. 20630: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1961. 20631: 20632: Elli Stenberg. Irma Torvi. Inkeri Virtanen. 20633: 1961 20634: 20635: IV,611. -Rah.al. N:o 441. 20636: 20637: 20638: 20639: 20640: Stykki: Määrärahan osoittamisesta Matinkylän-Stensvikin 20641: tieosan rakennustöiden aloittamiseen. 20642: 20643: 20644: E d u s k u n n a ll e. 20645: 20646: Eduskunnalle jaetussa valtion tulo- ja me- Länsi-Uudellamaalla ei ole viime vuosina 20647: noarvioehdotuksessa on esitetty määrärahojen esiintynyt työttömyyttä, mikä on paras osoi- 20648: myöntämistä nk. Jorvaksen tien alkupään ra- tus elinkeinoelämän vireydestä ja hyvien 20649: kentamisen aloittamiseksi. Ehdotus onkin maanteiden tarpeellisuudesta. Ilmeisesti ei 20650: kaikin puolin kannatettava, sillä Länsi- myöskään tulevana talvikautena Länsi- 20651: Uudellemaalle suuntautuva liikenne on kas- Uudellamaalla tule esiintymään työttömyyttä, 20652: vanut ja tulee yhä kasvamaan alueelle perus- joten työttömyystyömaita voidaan saada vain 20653: tettujen ja perustettavien teollisuuslaitosten siirtotyömaiden muodossa. Käsityksemme mu- 20654: ja muiden hyviä maantieyhteyksiä vaativien kaan olisikin määrärahoja myönnettävä lisää 20655: laitosten ansiosta. Esimerkkeinä mainitta- Helsingin-Hangon maantien rakentamiseksi 20656: koon Suomen Kaapelitehdas, Suomen Sokeri, varsinaisena tietyönä. Tämän takia ja koska 20657: valtion öljysatama, Inkoon syväsatama, Oy mainittu tieväli on aivan surkeassa kunnossa, 20658: Tricol Ab, Vuoksenniska Oy:n Jussarön kai- ehdotan, 20659: vos, Karjaan ja Tammisaaren teollisuuden 20660: laajennukset, Oy Koverhar Ab: n rautateh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 20661: das sekä Hangon seudun teollisuuslaitosten tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 20662: laajennukset. Jorvaksen tien jatkoa, eli nk. kan määrärahan tierakennustöiden 20663: Helsingin-Hangon maantietä koskeva suun- aloittamiseksi Helsingin-Hangon 20664: nitelma lienee vahvistettu Inkoon kirkonky- tiellä Matinkylän ja Stensvikin välillä. 20665: län seuduille saakka. 20666: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 20667: 20668: .Aaro Stykki. 20669: 20670: 20671: 20672: 20673: 62 E 706/61 20674: 1962 20675: 20676: IV,612.- Rah.al. N: o 442. 20677: 20678: 20679: Stykki ym.: Määrärahan osoittamisesta vakuutusoikeuden V 20680: jaostoa varten. 20681: 20682: 20683: E d u s k u n n a ll e. 20684: 20685: Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- voimaan tulevalla työntekijäin eläkelailla laa- 20686: tion tulo- ja menoarvioksi v: lle 1962 on va- jennetaan taasen vakuutusoikeuden toimialaa 20687: kuutusoikeuden jäsenten, asiantuntijain ja aivan uusilla asioilla. Sanotussa laissa on ni- 20688: ylimääräisen henkilökunnan palkkiot nimisen mittäin säädetty eläkelautakuntien päätök- 20689: eli 14 Pl. II: 2 momentin kohdalle merkitty sistä valitusoikeus va:kuutusoikeuteen. Tämä 20690: vähennyksenä kertameno 10 286 000 mk. laki tulee jo ensi vuoden lopulla lisäämään 20691: Tämä vähennys on sama määrä, mikä kulu- vakuutusoikeuden työmäärää niin huomatta- 20692: van vuoden budjetissa on myönnetty vakuu- vasti, että ilmeisesti VI jaoston perustami- 20693: tusoikeuden ylimääräisen V jaoston toimin- nen tulee välttämättömäksi. Jo pitkän aikaa 20694: taa varten ja merkitsee vähennys siis käy- vallinneen ja yhä jatkuvan korkeasuhdan- 20695: tännössä mainitun jaoston lakkauttamista teen vaikutuksesta ovat myöskin vakuutus- 20696: v:n 1962 alusta lukien. Korvauksen saajien oikeuden työtapaturma-asiat viime aikoina 20697: kannalta mainittu vähennys tietäisi kuiten- lisääntyneet. Niinikään valmisteilla olevassa 20698: kin niin suurta sosiaalisen turvan vähen- sairausvakuutuslakiehdotuksessa on suunni- 20699: nystä, ettei sellaista voida hyväksyä. teltu valitusoikeuden järjestämistä vakuutus- 20700: Vakuutusoikeudesta 17 päivänä tammi- oikeuteen. Näin ollen tulee vakuutusoikeu- 20701: kuuta 1958 annetun lain mukaan vakuutus- den toimiala ja työmäärä ensi ja lähivuosina 20702: oikeudessa on 3 vakinaista jaostoa. Ylimää- entisestään vain laajenemaan ja lisäänty- 20703: räiset jaostot mukaan luettuina vakuutus- mään. Asioiden lisääntymistä on havaitta- 20704: oikeudessa on kuitenkin jo vv. 1956-57 toi- vissa jo kuluvana vuonna, sillä vakuutus- 20705: minut kaikkiaan 4 jaostoa ja vv. 1958-61 oikeudesta saamamme tiedon mukaan elokuun 20706: 5 jaostoa. Näinä vuosina on vakuutusoikeu- loppuun mennessä on vakuutusoikeuteen tul- 20707: den toimialaa laajennettu mm. kansaneläke- lut jo noin 600 asiaa enemmän kuin vastaa- 20708: asioilla. Sotilasvamma-asiat, joiden luku- vana aikana viime vuonna. 20709: määrä on viime vuosina pienentynyt, tule- Huomioon ottaen vakuutusoikeuden yhä 20710: vat jo kuluvana vuonna jälleen lisääntymään laajenevat tehtävät ja lisääntyvän työmäärän 20711: 16 päivänä joulukuuta 1960 annetun sotilas· kysymyksessä olevan V jaoston lakkauttami- 20712: vammalain muutosten johdosta. Niinikään nen tuntuu käsittämättömältä. Saamamme 20713: tulee jo 4 päivänä marraskuuta 1960 vah- tilastotiedot eivät myöskään anna tukea täl- 20714: vistettu, mutta osittain vasta ensi vuoden laiselle toimenpiteelle. Seuraava taulukko 20715: alusta voimaan tuleva kansaneläkelain muu- osoittaa vakuutusoikeuteen saapuneiden työ- 20716: tos, jolla kansaneläkkeen tukiosaa saavien tapaturma-, sotilasvamma-, merimieseläke- ja 20717: ns. rajatuloa on huomattavasti korotettu, kansaneläkeasioiden lukumäärän vv. 1958- 20718: omalta osaltaan lisäämään kansaneläkeasioi- 1961 eli sinä aikana, jolloin vakuutusoikeus 20719: den lukumäärää. Heinäkuun 1 päivänä 1962 on toiminut 5-jaostoisena: 20720: Ed. vuodesta 20721: Työ tapaturma· Sotilas· Merimies· Kansaneläke· siirtyneet 20722: Vuosi: asiat vamma-asiat eläkeasiat asiat Yht. asiat 20723: 1958 . . . . . . . . . 3176 2 737 8 969 6890 4807 20724: 1959 . . . . . . . . . 3 432 2173 16 1409 7 030 4950 20725: 1960 ........ - 3 606 1 718 11 1071 6406 5150 20726: 1961 ................................... . 4280 20727: I nelj ................................. . 1886 20728: II nelj ................................. . 1952 20729: IV,612. - Stykki ym. 1963 20730: 20731: Taulukosta selviää, että kolmena viime vuo- ettei se siedä heidän korvausasioittensa rat- 20732: tena, huomioon ottaen vuoden alussa edelli- kaisujen viivästymistä. Tämä on kuitenkin 20733: sestä vuodesta siirtyneiden, ratkaisematta auttamattomasti edessä, jos vakuutusoikeus 20734: jääneiden asioiden ruuhkan ja vuoden ku- ei voi jatkaa toimintaansa edelleen 5-jaos- 20735: luessa saapuneiden uusien asioiden luku- toisena. Tällaista työtapaturman uhrien, 20736: määrän, vakuutusoikeuden käsiteltävänä on sotainvaliidien, kaatuneitten omaisten ja 20737: ollut vuosittain yli 11 000 asiaa. On toden- kansaneläkkeen saajien sosiaalisen aseman 20738: näköistä, että myöskin kuluvana ja varsin- huonontamista ei nykyajan yhteiskunnassa 20739: kin ensi vuonna asioiden lukumäärä nousee voida sallia, ja sen takia käsityksemme mu- 20740: 11000-12 000 asiaan. Kun vakuutusoikeu- kaan vakuutusoikeudellakin tulee olla riittä- 20741: den ratkaisuteho 5-jaostoisena on viime vuo- vät edellytykset suorittaa joutuisasti sille 20742: sina ollut noin 7 000 asiaa vuosittain eli uskotut tehtävät sosiaaliturva-asioiden tuo- 20743: 1 400 asiaa jaostoa kohden, mitä määrää sen mioistuimena. 20744: nykyisen työvoiman huomioon ottaen on pi- Vakuutusoikeuden tekemän budjettiehdo- 20745: dettävä enimmäismääränä ja mihin tulok- tuksen mukaan V jaoston kustannukset teki- 20746: seen on päästy osittain ns. viikkopensumia sivät v. 1962 10 755 200 mk. 20747: korottamalla, on selvää, ettei V jaoston lak- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 20748: kauttamiseen ole varaa, jos vakuutusoikeu- 20749: dessa käsiteltävät korvausasiat ja eläkkeet että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 20750: tahdotaan edes tyydyttävällä nopeudella hoi- tulo- ja menoarviossa 10 755 200 mar- 20751: taa ja ratkaista. kan määrärahan suunnitteilla olevista 20752: Vielä on huomattava, että vakuutusoikeu- palkankorotuksista aiheutuvin lisäyk- 20753: dessa käsiteltävät korvausasiat koskevat val- sin vakuutusoikeuden V jaostoa var- 20754: taosaltaan vähempiosaisia kansalaisiamme, ten. 20755: joiden sosiaalinen asema on yleensä sellainen, 20756: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 20757: 20758: Aaro Stykki. Erkki Tuuli. 20759: Antti J. Rantamaa. Anni Flinck. 20760: Vappu Heinonen. R. !llallberg. 20761: Edvard Pesonen. 20762: 1964 20763: 20764: IV,613.-Rah.al. N:o 443. 20765: 20766: 20767: 20768: 20769: Sundell m.fl.: Angående anvisande av anslag för Finlands 20770: Fredsförbunds verksamhet. 20771: 20772: 20773: T i 11 R i k s d a g e n. 20774: 20775: I allt högre grad har Förenta Nationerna tanlke på utvecklingsländer, har varit huvud- 20776: tilldragit s1g världens uppmärksamhet och föremål för förbundets upplysningsverksam- 20777: foHmns förståelse för sina insatser som ett het. 20778: internationellt forum för fredlig lösning av Förbundet har i två repriser åtnjutit ett 20779: invecklade meHanfolkliga problem. anspråkslöst statsunderstöd, såvä!l före som 20780: I över fyrtio år har Finlands Fredsför- efter senaste krig, men understödet indrogs 20781: bund ('sedan 1946 Finlands Fredsförbund, i samband med den allmänna reduktionen för 20782: Förening för Förenta Nationerna r.f.) i över- några år sedan. För att möta tidens !krav på 20783: ensstämmelse med sina stadgar (1 §) och i ökad upplysningsverksamhet för F.N :s syf- 20784: Nationernas Förbunds, senare Förenta Na- ten är ett statsbidrag ovillkorligen nödvän- 20785: tionernas anda verkat för skapandet av ,ett digt för förbundets fortsatta v'erksamhet. 20786: mellanfolkligt rättstillstånd som uteslute'l' Med hänvisning till ovanstående och till 20787: krig". Utan att från hörjan ha varit direkte det faktum, att avrustningsproblemet, såsom 20788: paciiistiskt odenterat har förbundet på även det nyligen hållna nordiska utrikes- 20789: grund av lkrigsteknikens utveckling till ho- ministermötet fastslog, alltmer träder i för- 20790: tande världsförintelse och F.N: s uppgift att grunden och fordrar aiktiv insats särskilt 20791: ,rädda kommande generationer från krigets från de små staternas sida, föreslås vörd- 20792: gissel" i a1lt högre grad gått in för den aH- samt, 20793: männa, totala och strängt kontrollerade av- 20794: rustningen, som även F.N: s generalförsam- att Riksdagen måtte besluta att för 20795: ling 'enhälligt omfattat 1959. Denna fråga Finlands Fredsförbund, Förening för 20796: och den därmed sammanhängande respekten F.N. r.f: s verksamhet å ett nytt mo- 20797: för de mänskliga rättigheterna samt interna- ment under 15 Ht. anvisa 33 500 000 20798: :tionella strävanden till ökat samförstånd och mark. 20799: samarbete i F .N: s anda, inte minst med 20800: Helsingfors den 15 september 1961. 20801: 20802: Alwar Sundell. Pauli Puhakka. G. Rosenberg. 20803: Georg Eriksson. Kuuno Honkonen. Verner Korsbäck. 20804: Georg Backlund. 20805: 1965 20806: 20807: IV,613.-Rah.al. N:o 443. 20808: Suomennos. 20809: 20810: 20811: 20812: 20813: Sundell. ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Rauhanliiton 20814: toimintaa varten. 20815: 20816: 20817: E d u s k u n n a ll e. 20818: 20819: Yhä suuremmassa määrässä on Yhdistyneet ten kehitysmaita ajatellen, on ollut liiton va- 20820: Kansakunnat vaikeiden kansojen välisten ky- listustoiminnan päätavoitteena. 20821: symysten rauhaNisen ratkaisun kansainväli- Liitto on kahteen otteeseen saanut vaati- 20822: senä foorumina kiinnittänyt puoleensa maail- mattoman valtionavustuksen, sekä ennen so- 20823: man huomion ja saanut osaikseen kansojen taa että sen jälkeen, mutta avustus lopetet- 20824: ymmärtämy:ksen. tiin muutamia vuosia sitten toimeenpannun 20825: Yli 40 vuotta on Suomen Rauhanliitto y:leisen peruutuksen yhteydessä. YK:n tar- 20826: (vuodesta 1946 alkaen Suomen Rauhanliitto, koitusperiä koskevan valistustoiminnan ~lisää 20827: YK-yhdistys r.y.) säännöstensä mukaiset miseksi ajan vaatimusten mukaisesti on val- 20828: (1 §) ja Kansainliiton, myöhemmin Yhdisty- tionavustus ehdottoman välttämätön liiton 20829: neiden Kansakuntien heng€'8Sä, toiminut luo- toiminnan jatkamiseHe. 20830: dakseen ,kansojen välisen oikeustilan, joka Viitaten edellä esitettyyn ja siihen tosi- 20831: sulkee pois sodan". Olematta alusta lähtien asiaan, että kysymys aseistariisunnasta, kuten 20832: suorastaan pasifistisesti orientoitunut on myös äskettäin pidetty pohjoismaiden ulko- 20833: 1iitto sotatekniikan kehittyä maailman tuhoa ministerien kokous totesi, yhä enemmän tulee 20834: uhkaavaksi ja YK: n tehtävän mukaisesti etualalle ja vaatii erityisesti pienten kansojen 20835: ,pelastaa tulevat sukupolvet sodan ruoska!lta" ruktiivista panosta, ehdotetaan kunnioittavasti, 20836: yhä suuremmassa määrin omaksunut yleisen, 20837: totaalisen ja tiukan valvonnan alaisen aseis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 20838: tariisunnan, minkä myös YK: n yleiskokous tulo- ja menoarvioon 15 Pl:n II lu- 20839: on yksimielisesti hyvruksynyt 1959. Tämä ky- vun uudelle momentille 33 500 000 20840: symys ja siihen liittyvien ihmisoikeuksien markan määrärahan Suomen Rauhan- 20841: sekä kasvavaan yhteisymmärrykseen tähtää- liitto, YK-yhdistys r.y. nimisen yhdis- 20842: vien kansainvälisten pyrikimysten kunnioitta- tyksen toiminnan tukemista v·arten. 20843: minen ja yhteistyö YK:n hengessä, ei vähi- 20844: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 20845: 20846: Alwar Sundell. Pauli Puhakka. G. Rosenberg. 20847: Georg Eriksson. Kuuno Honkonen. Verner Korsbäck. 20848: Georg Backlund. 20849: 1966 20850: 20851: IV,614.-Fin.mot. N:o 444. 20852: 20853: 20854: 20855: 20856: Sundell m.fl.: Angående anvisande av anslag för det två- 20857: språkiga sommMuniversitetet i V asa. 20858: 20859: 20860: Till Riksdagen. 20861: 20862: Landets enda tvåspråkiga sommaruniversi- Kostnaderna för sommaruniversitetet steg 20863: tet, som börjande sin första verksamhets- till 12.5 milj. mk. I studieavgifter inflöt 20864: period i V asa detta år den 5 juni och fort- 1.2 milj. mk. Resten av utgifterna stod 20865: gick i sex veckor, visade sig fylla ett i Vasa stad för. 20866: Österbotten länge känt behov av möjligheter På grund av de verkligt stora behoven av ett 20867: att i Vasa under sommartid bedriva akade- tvåspråkigt sommaruniversitet i Vasa och de 20868: miska studier. Vid sommaruniversitetet var mycket positiva resultat, som vanns genom 20869: inskrivna 780 studerande, av vilka 478 angav dess första arbetsperiod, är planerna redan 20870: finska och 302 svenska som modersmål. Av i gång för att fortsätta sådan verksll!Illhet 20871: samtliga studenter var 506 från V asa Iän också nästa år. 20872: och 274 från övriga Iän. Bland lärarkraf- För att lätta de kännbara ekonomis:ka 20873: terna fanns 12 professorer och 11 docenter bördor V asa stad åtagit sig för befrämjandet 20874: från Helsingfors universitet och Åbo Aka- av den akademiska undervisningen i landet, 20875: demi. Dessutom undervisade 41 lektorer och haT staden av undervisningsministeriet an- 20876: övriga lärare. Som rektor fungerade pro- hållit om ett statsbidrag på 3.5 milj. mk för 20877: fessor Oiva Ketonen och som prorektor pro- fortsättandet av sommaruniversitetets verk- 20878: fessor Lennart Simons. De lokaliteter, som samhet nästa år. Då denna anhållan är 20879: ställts till förfogande för sommaruniversit.etet synnerligen väl motiverad och med tan:ke 20880: fyllde väl, enligt samstämmiga uttalanden, på att en utvidgning av sommaruniversitetets 20881: högt ställda anspråk. verksamhet ka:n bliva nädvändig, föreslås 20882: Programmet omfattade föreläsningar och vördsamt med stöd av ovanstående, 20883: kurser för nybörjare i fråga om akademiska 20884: studier samt för längre hunna. Dessutom att Riksdagen måtte besluta att i 20885: förekom för vardera språkgruppen 3 special- budgetförslaget för 1962 i 10 Ht. VII 20886: kurser, av vilka kan nämnas kursen i mate- kap. 6 mom. upptaga ett tillägg på 20887: matik, fysik och kemi för ämneslärare i ~äro 3 500 000 mk för att möjliggöra fort- 20888: verk. Ä v·enså förekom en svensk kurs för sättandet av landets enda tvåspråkiga 20889: yrkesskollärare o. s. v. Ungefär 1000 tenta- sommaruniversitet i V asa. 20890: mina hölls dels som deltentamen och dels 20891: som slutexamen. 20892: Helsingfors den 15 september 1961. 20893: 20894: Alwar Sundell. Elis Andersson. Lars Lindeman. 20895: Sven Högström. Annas Leinonen. Armi Hosia. 20896: Georg Eriksson. Verner Korsbäck. Victor Procope. 20897: Toivo Asvik. Bertel Lindh. Kurt Nordfors. 20898: Aleksi Kiviaho. Torsten G. Aminoff. G. Henriksson. 20899: J. A. Jungarå. Georg Backlund. Arvo Tuominen. 20900: Anna-Liisa Tiekso. G. Rosenberg. Kuuno Honkonen. 20901: Nils Meinander. 20902: 1967 20903: 20904: IV,614. - Rah.al. N: o 444. 20905: Suomennos. 20906: 20907: 20908: 20909: 20910: Sundell ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan kaksikielistä 20911: kesäyliopistoa varten. 20912: 20913: 20914: E d u s k u n n a ll e. 20915: 20916: Maan ainoa kaksikielinen kesäyliopisto, Kesäyliopiston kustannukset nousivat 12.5 20917: jonka ensimmäinen toimintakausi alkoi V aa- miljoonaan markkaan. Opintomaksuina ker- 20918: sassa tänä vuonna kesäkuun 5 päivänä jat- tyi 1.2 miljoonaa markkaa. Kustannusten 20919: kuen kuusi viikkoa, osoitti vastaavan Pohjan- muusta osasta vastasi Vaasan kaupunki. 20920: maalla kauan tunnettua tarvetta voida har- Koska Vaasan kaksikielisen kesäyliopiston 20921: joittaa Vaasassa kesäaikana yliopistollisia tarve todella on suuri ja sen ensimmäisenä 20922: opintoja. Kesäyliopiston kirjoissa oli 780 toimintakautena saavutetut tulokset hyvin 20923: opiskelijaa, joista 478 ilmoitti suomen ja 302 myönteiset, suunnitellaan jo sellaisen toimin- 20924: ruotsin äidinkielekseen. Opettajavoimiin kuu- nan jatkamista myös ensi vuonna. 20925: lui 12 professoria ja 11 dosenttia Helsingin Vaasan kaupungin ottaman taloudellisen 20926: yliopistosta ja Åbo Akademista. Lisäksi oli taakan keventämiseksi ja akateemisten opin- 20927: opettajina 41 lehtoria ja muita opettajia. tojen helpottamiseksi 'maassa on kaupunki 20928: H.ehtorina toimi professori Oiva Ketonen ja anonut opetusministeriöltä 3.5 miljoonan 20929: vararehtorina professori Lennart Simons. markan valtionavustusta kesäyliopiston toi- 20930: Kesäyliopiston käyttöön asetetut huonetilat minnan jatkamiseksi ensi vuonna. Koska 20931: vastasivat yksimielisten lausuntojen mukaan tämä anomus on erittäin hyvin perusteltu 20932: korkeita vaatimuksia. Ohjelma käsitti luen- ja voi kesäyliopiston toiminnan laajentamista 20933: toja ja kursseja yliopistollisia opintoja aloit- ajatellen käydä välttämättömäksi, ehdotetaan 20934: televille sekä pitemmälle ehtineille. Sitä edellä esitetyn nojalla kunnioittavasti, 20935: paitsi oli kummassakin kieliryhmässä kolme 20936: erikoiskurssia, joista voidaan mainita mate- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 20937: matiikan, fysiikan ja kemian kurssi näiden tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n VII lu- 20938: aineiden oppikoulunopettajille. Samoin oli vun 6 momentille lisäyksenä 3 500 000 20939: ruotsinkielinen kurssi ammattikoulunopetta- markkaa avustukseksi maan ainoan 20940: jille jne. Noin 1 000 tutkintoa pidettiin kaksikielisen kesäyliopiston toiminnan 20941: osa:ksi osatutkintoina ja osaksi loppututkin- jatkamista varten Vaasassa. 20942: toina. 20943: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 20944: 20945: Alwar Sundell. E1is Andersson. Lars Lindeman. 20946: Sven Högström. Annas Leinonen. Armi Hosia. 20947: Georg Eriksson. Verner Korsbäck. Victor Procope. 20948: Toivo Åsvik. Bertel Lindh. Kurt Nordfors. 20949: Aleksi Kiviaho. Torsten G. Aminoff. G. Henriksson. 20950: J. A. Jungarå. Georg Backlund. Arvo Tuominen. 20951: Anna-Liisa Tiekso. G. Rosenberg. Kuuno Honkonen. 20952: Nils Meinander. 20953: 1968 20954: 20955: IV,615. - Rah.al. N: o 445. 20956: 20957: Sävelä. ym.: Määrätakan osoittamisesta virastotalon rakenta- 20958: miseksi Kankaanpäähän. 20959: 20960: :g d u s k u n n a ll e. 20961: Hallituksen esityksessä v: n 1962 tulo- ja littömästi arkkitehdin tehtäväksi. Kun suun- 20962: menoarvioksi on 1 564 000 000 :m.k: n määrä- nittelumäärärahan myöntä'Initsestä on kulu- 20963: raha, joka on tarkoitettu käytettäväksi pe- nut jo neljä vuotta, on luonnollista, että ta- 20964: rusteluissa mainittujen virastotalojen raken- lon piirustukset työpiirustuksineen ovat jo 20965: tamiseen. Tä:hän luetteloon ei ole sisällytetty pitemmän ajan oUee.t valmiina. Myöskin 20966: Kankaanpään virastotaloa, joka ei siten edes Kankaanpään kunnan .rakennuslautakunta 20967: v. 1962 tulisi hallituksen esityksen mukaan on jo 7. 3. 60 myöntänyt rakennushallituk- 20968: rakentamisvu:oroon, vaikka hankkeen on kat- seHe virastotalon rakenta;mista varten ra- 20969: sottava olevan vanhempi kuin useat halli- kennuslain edellyttämän rakennusluvan. 20970: tuksen perusteluissa luettelemat virastotalo- Suunnitellun virastotalon :tilavuus on 9 655 20971: hankkeet. m3 ja kustannusarvio 99.5 milj. mk. Puut- 20972: Valtion virastot ova;t toimineet ja toimi- teelli:sten virasto-olojen vuoksi olisi pidet- 20973: vat edelleen puutteellisissa ja suurelta osalta tävä välttämättömänä, että talon rakennus- 20974: vierailta vuokratuissa tiloissa monissa eri hanke voitaisiin välittömästi aloiutaa. Poh- 20975: paikoissa Kanka:anpään kirkonkylässä. Val- jois-Satakunnan vaikean työllisyystilanteen 20976: tion viranomaisten taholla tunnustettujen kannalta pitävät valtion työviranomaisetkin 20977: puutteellisuuksien poistamiseksi ryhtyi val- hankkeen toteuttamista siinä määrin tär- 20978: tio suunnittelemaan vimstotaloa Kankaan- keänä, että ovat jo antaneet rakennushalli- 20979: päähän asettaen 'tällöin ehdoksi sen, että tuk.selle luvan urakkatarjousten pyytämi- 20980: Kankaanpään kunta luovuttaa valtiolle kes- seen. Saamiemme tietojen mukaan urakoin- 20981: keiseltä paikalta kirkonkylästä tonttialueen nin vaLmistelut ovatkin edistyneet siten, että 20982: korvauksetta valtiolle. rakennushallitus saa käyttöönsä urakkrutar- 20983: Kun tonttialueen sijainti määrättiin val- joukset syyskunn 1961 aikana. 20984: tion viranomaisten taholta kiinte.ästi, oli kun- Kun on mahdollista, että hankkeen toteut- 20985: nalla erittäin suuria vaikeuksia va:aditun taminen saattaa hallituksen budjettiesityk- 20986: alueen hankinnassa. Monien neuvottelujen sessään ottaman kannanoton vuO'ksi kaikesta 20987: jä~keen kunta osti virastotalon tontin Kan- Ya1mistelusta huolimatta edelleen lykkään- 20988: kaanpään seurakunnalta 22. 9. 58 laaditulla tyä, pidämme välttämättömänä, että tulo- ja 20989: kauppakir,jalla 4 700 000 mk:n kauppahin- menoarvion asianomaiselle menokohdalle H- 20990: nasta ja luovutti alueen samana päivänä sä1Jtäisiin 70 milj. mk Kankaanpään virasto- 20991: la:adituUa lahjakirjalla korvauksetta val- talon rakentamista varten. Kun ra:kennus- 20992: tiolle. Jo sitä ennen 19. 9. 58 kulkulaitosten hanke ilmeisesti tuhsi kesii!ksi 1962 ikeskey- 20993: ja yleisten töiden ministeriö ja Kankaan- t·ettäväksi, riit~täisi edellä esitetty määräraha 20994: pään kunta sopivrut sopimuskirjalla eräitten lasimimiemme mukaan v. 1962 suoritettavien 20995: virastotaloon sijoitettavien tilojen yhteisestä rakennustöiden rahoituk!Seen. 20996: käytöstä ja kunnalta perittävästä korvauk- Edellä esiltettyyn viitaten ehdotamme kun- 20997: sesta. Talon suunnittelua varten valtioneu- nioittaen, 20998: vosto on myöntänyt jo 7. 11. 57 työttömyys- 20999: varoista 3 700 000 mk: n suunnittelumäärä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 21000: rahan, jonka saannin jä;lkeen rakennushalli- tulo- ,ja menoarvioon 70 000 000 mar- 21001: tus laati huonetilaohj·e1man ja antoi ohjel- kan määrärahan virastotalon rakenta- 21002: man vahvistamisen jälkeen suunnittelun vä- miseksi Kankaanpäähän. 21003: Helsingitssä 18 päivänä syyskuuta 1961. 21004: 21005: Arvo Sävelä. Einari Jaakkola. 21006: 1969 21007: 21008: IV,616.-Rah.al. N:o 446. 21009: 21010: 21011: 21012: 21013: Sävelä. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk- 21014: sikSi AIV-rehusäiliöiden rakentamiseksi. 21015: 21016: 21017: E d u s k u n n a 11 e. 21018: 21019: Eduskunta on jo toistakymmenen vuoden taan sellaisille viljelijöille, joiden omistama 21020: ajan myöntänyt vaihtelevan suuruisen mää- tai hallitsema peltoala on enintään 10 ha ja 21021: rärahan avustuksiksi AIV-rehusäiliöiden ra- jotka saavat pääasiallisen toimeentulonsa 21022: kentamiseen. Tämä määräraha oli aikaisem- maataloudesta, olisi mitä tärkeintä, että 21023: min monena vuotena 10 000 000 mk, mutta kaikki säiliöiden valmistajat saisivat ko. 21024: vv. 1959-60 on sen suuruus ollut ainoas- avustuksen ja että sen suuruus olisi n. 25 % 21025: taan 5 000 000 mk. Käytännössä on kuiten- rakennuskustannuksista, ei kuitenkaan enem- 21026: kin ilmennyt, että käytettävissä oleva määrä- pää kuin 15 000 mk viljelmää kohden. 21027: raha on aivan liian vähäinen. Niinpä kaikki Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 21028: ko. avustuksien saantiin muuten oikeutetut 21029: viljelijät eivät ole lainkaan päässeet niistä että Eduskunta ottaisi VMden 1962 21030: osallisiksi ja jaetutkin avustukset ovat olleet tulo- ja menoarvion 11 Pl. XV luvun 21031: rakennuskustannuksiin verrattuna aivan liian 27 momentille lisäystä 5 000 000 mark- 21032: pieniä, vaihdellen 7 000-9 000 mk: aan vil- kaa AIV-rehmät1iöiden rakennusavm- 21033: jelmää kohden. Kun AIV-rehusäiliöiden ra- tuksikSi. 21034: kentamisavustuksia voidaan myöntää ainoas- 21035: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 21036: 21037: Arvo Sävelä.. Vilho 'l'urunen. 21038: 21039: 21040: 21041: 21042: 63 E 706/61 21043: 19'10 21044: 21045: IV,617.-Ra.h.al. N:o 447. 21046: 21047: 21048: 21049: 21050: Bivelä ym.: Korotetun 'nliiirärahan osoittamisesta maaseudun 21051: sifl&köilfäm.isen. tukemiseen. 21052: 21053: 21054: E d u s kun n aH e. 21055: 21056: Maaseudun sähköistäminen on sotien jäl- rahasta on tarkoitus käyttää osa liittymis- 21057: keisenä aikana edistynyt varsin nopeasti. ma.ksujen alentamiseen. Tavoite sinänsä on 21058: Syrjiisillä alueilla sähköistäroinan ei kuiten- oikea. Määräraha kokonaisuudessaan on kui- 21059: kaan ole edistynyt siinä laajuudessa, kuin tenkin käsityksemme mukaan riittämätön 21060: olisi voinut odottaa. Maassa on vielä alueita, tehtävän laajuuteen nähden. 21061: joissa jopa 30 % talouksista on sähköistä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 21062: mättä. nioittaen, 21063: Maaseudun sähköistämisen esteenä on ni- 21064: menomaan varojen ja pääomien puute. Hal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 21065: litus on ottanut v: n 1962 tulo- ja meno- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 21066: arvioon 160 milj. mk:n määrärahan maa- 40 000 000 markkaa käytettäväksi maa- 21067: seudun sähköistäiDisen tukemiseen. Määrä- seudun säkköistämisen tuke1niseen. 21068: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 21069: 21070: Arvo Sävelä.. Vilho Tunmen. 21071: 1971 21072: 21073: rv,&ls.- Ra.h.aJ. N: o 448. 21074: 21075: 21076: 21077: 21078: SäveJä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk- 21079: siksi vesijohtolaitteiden rakentamiseksi maaseudulle. 21080: 21081: 21082: E <1 u s k u n n a ll e. 21083: 21084: Vesihuollon järjestelyt maaseudulla ja sijohtolaitteiden rakentamiseksi maaseudulle. 21085: asutustaaj8Jlllissa ova.t paljon jäljessä ylei- Käsityksemme mukaan määräraha on kuiten- 21086: sestä kehityksestä. Tä'l'lä hetkellä n. % maa- kin riiJttämätön. Monilla paikkakunniHa on 21087: seudun talouksista on vailla vesijohtoja. jo perustettu vesihuoltoyhtymiä, jotka ovat 21088: Useimmwt maaseudun talouiksien omistajat hakeneet mm. val.tion avustusta. Toimenpi- 21089: haluaisivat mielellään hlinteimistöihinsä kun- teitä uusien vastaavien yritysten muodosta- 21090: nollisen veden ja vesijohdot. Tämä koskee miseksi on jatkuvasti vireil'lä. Tieto siitä, 21091: yhtähyvin asuinra:kennuksia kuin karjakarta- ettei valtiovaLta pysty näitä avustuksia, ja 21092: noitakin. Meikein kaikissa tapauksissa asian lainoitustakaan rahoittamaan, estää kuiten- 21093: hoitamista haittaa paha:sti varojen ja pää- kin monin paikoin yhteistoiminnan asiassa. 21094: omien puUJttuminen. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 21095: Valtion tulo- ja menoarviossa tarko:iltuk- nioittaen, 21096: seen osoitetut määrärahat ovat osoittautu- 21097: neet riittämättömiksi. Tämä koskee sekä lai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 21098: noja että myös myönnettäviä avustuksia. tulo- ja menoarvioon lisäyksettii 21099: Hallitus on ottanut v:n 1962 tulQ- ja meno- 30 000 000 markkaa käytettäväksi 21100: arvioesitykseen 70 milj. mk 11 Pl. XV luvun avustuksina vesijohtolaitteiden raken- 21101: 26 momentille käytettäväksi avustuksiksi ve- tamiseen matUeudulla. 21102: Helsingissä l 4 päivänä syyskuuta 1961. 21103: 21104: Arvo ,sävelä. Vilho Turunen. Mikko Hult. 21105: 19'72 21106: 21107: IV,619.- Rah.al. N:o 449. 21108: 21109: 21110: 21111: 21112: Sä.velä ym.: Korotetun 1näärärahan osoittamisesta metsäker1w- 21113: toiminnan tehostamista varten. 21114: 21115: 21116: E d u s k u n n a ll e. 21117: 21118: · Metsätalouskomitean mietinnön mukaan on maHa opetetaan kerholaisille kaikkia muita 21119: ryhdyttävä poikkeuksellisen teho'kkaisiin toi- metsänkasvatuksessa ja -hoidossa tarvi,ttavia 21120: menpiteisiin, jotta valtakuntamme metsäva- taitoja ja sen lisäksi monenlaisia metsänhaik- 21121: rat riittävät jatkuvasti lisääntyneen puun- kuu-, -ajo-, ja uittotöissä kysymykseen tu.ile- 21122: jalostusteollisuuden tarpeisiin. Samasta mie- via taitoja, niin on nuorison ammattikasva- 21123: tinnöstä käy selville, että nykyiset metsä- tuksen samoin kuin vastaisen metsä:ammatti- 21124: puutaimitarhamme eivät kykene tuottamaan mieskunnan riittävän saannin kannalta tär- 21125: rij.ttävästi metsänviljelyksessä välttämättö- keätä, että taimien tuotanto järjestetään ny- 21126: mästi !tarvittavia taimia. Jos lisätaimitar- kyistä suuremmassa määrässä metsäkerholais- 21127: peen :tyydyttämistä varten perustettaisiin ten kasvatettava.ksi. 21128: uusia tarhoja, merkitsisi se ehkäpä satojen Edellä MiJtettyyn viitaten kunnioittaen eh- 21129: miljoonien kertakaikikista pääomamenoa. dotamme, 21130: V :n 1938 .metsäopetuslromi:tea esitti yksi- 21131: mielisesti, että taimitarve tyydytettäisiin si- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 21132: ten, että taimet annettaisiin metsäkerholais- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVIII 21133: ten ikasvatettava:ksi. Sen esityksen mukaan luvun 8 momentin kohdalle 20 000 000 21134: 10 vuoden kuluessa kerholaisten taimien tuo- markan suuruisen lisäyksen metsä- 21135: tanto v<>itaisiin nostaa yli 90 milj.:n vuo- kerhotoiminnan tehostamista varten. 21136: dessa. Kun metsäkerhotoiminnan avulla sa- 21137: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 21138: 21139: Arvo Sä.velä. 1VIa.rtta Salmela-Järvinen. 21140: Vilho Turunen. Arvo Pentti. 21141: Esu Niemelä.. 21142: 1973 21143: 21144: IV,620.- Rah.al. N:o 450. 21145: 21146: 21147: 21148: 21149: Sävelä. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta käsi- ja 21150: · . l'Jienteollisuuslainoihin. 21151: 21152: 21153: E d u s k u n n a ll e. 21154: 21155: Maassamme on lukuisa joukko käsi- ja dessa. Hakijat ovat valtaosaltaan maaBeu- 21156: pienteoHisuuden 'harjoittajia, jotka toimin- dulta. 21157: .tansa tukemiseen tarvitsevat lainapääomia. V. 1961 tulo- ja menoarvion käsittelyn 21158: Erikoisesti tämä koskee uusien koneiden ja yhteydessä eduskunta päätti korotJtaa laina- 21159: laitteiden hankintaa. Jo täystyölilisyyden- määrärahaa 600 milj.:sta 900 milj. mk:aan. 21160: kin säilyttämisen kanna:1ta käsi- ja pienteol- V: n 1962 tulo- ja· menoarvioesityksessä hal~ 21161: lisuuden lainoittaminen yhteiskunnan ta- litus on ilman erikoisia perusteluja ehdotta- 21162: holta on tärkeä tehtävä. nut määrärahaa alennettavakai 200 milj. 21163: Tuotannon keskittyessä suurempiin yksik- mk:lla, eli 700 milj. mk:aan. Esitetty mää- 21164: köihin pienyrittäjä ei voi kilpailla suurem- räraha on ·käsityksemme mukaan riittämätön. 21165: pien yritysten kanssa, ellei ole käytettävissä Edellä esitettyyn viitaiten ehdotamme, 21166: nykyaikaisia koneita ja laitteita. Vähävarai- 21167: sille yrittäjille lainojen saanti ilman valtion että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 21168: välitystä muodostuu vaikeaksi. tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 21169: Valtion toimesta vä:litetyt käsi- ja pien- 200 000 000 markan määrärahan käy- 21170: teollisuuslainat ovaJt viime vuosina tulleet tettäväksi käsi- ja pienteollisumlai- 21171: erittäin suosituiksi pienyrittäjäin keskuu- noina. 21172: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 21173: 21174: Arvo Sävelä. Vilho Turunen. 21175: 19'74 21176: 21177: IV,621. - Ra.h.a.l. N: o 451. 21178: 21179: 21180: 21181: 21182: Sävelä. ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunna"l- 21183: listen ammattioppilaitosten oppilaskotien rakentamista 21184: varten. 21185: 21186: 21187: Eduskunnalle. 21188: 21189: Ammattioppilaitoksista annetun lain (184/ Ammalbtikoulujen rakentamisessa on syn- 21190: 58) 14 §:ssä on säädetty, että oppiiaskotien tynyt tai syntymässä omituinen ;tilanne. Kou- 21191: jtit .opettajien asuntojen rakentamiseen voi~ luja pitäisi rakentaa, mutta asia on kiinni 21192: daan myöntää valtionaVlll'rtusta ·valtioneuvos- oppilaskotien ja opettajain asuntojen val- 21193: ton vahvistamien perusteiden mukaan tulo- tionavustuksessa. Tilanne tässä suhteessa pi- 21194: ja menoarviossa olevan määrärahan rajoissa, täisi saada selviämään, sillä kunnat eivät ole 21195: kuitenkin enintään 50 sadalta hyväksyttä- halukkaita rakennustoimintaan ryhtymään, 21196: vistä kustannuksista. V :n 1961 tulo- ja me- ennenkuin on olemassa varmuutta siitä, mi- 21197: noarvioon merkitty ehdollinen määräraha on ten valtiovalta täyttää lain määräämät ede·l- 21198: jätetty vahvistamat'ta, niinkuin hallitus v : n lytykset. 21199: 1962 1tulo- ja menoarvion perusteluissaan il- Edellä. esitetyn perusteella ehdotamme, 21200: moittaa.. 21201: : Useimmissa !kuntainliittojen omistamissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 21202: ammattikouluissa on oppilaskoti välttämätön, tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mar- 21203: koska· varsinkin maalaiskunnissa oppilaiden kan suuruisen määrärahan käytettä- 21204: on mahdotonta saada asuntoa itselleen. väksi 'valtionavustuksina kunnallisten 21205: Nämä määrärahat koskevattkin useimmissa ammattioppilaitosten oppilaskotien ra- 21206: tapauksissa juuri maalaiskuntia. kentami:;ta varten. 21207: Helsingissä 1-1- päivänä syyskuuta 1961. 21208: 21209: Arvo Sävelä. Mikko Hult. Vilho Turunen. 21210: 1975 21211: 21212: IV,622. - Ra.h.al. N: o 452. 21213: 21214: 21215: 21216: 21217: Tainio ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kuusamon 21218: ja Sallan kuntien maanhankintalain toimeenpanosta johtu- 21219: vien töiden suorittamiseen. 21220: 21221: 21222: E d u s k u n n a 11 e. 21223: 21224: Kuusamon ja Sallan maanhankintalain tietöiden viivästyminen. Osa vanhoistakin 21225: toimeenpanosta johtuvien tie-, kuivatus- ja kuivatuksista kaipaa korjausta ja useita kui. 21226: raivaustoimenpiteiden toteuttamiseen on hal- vatushankkeita on kokonaan a1oirtrtamatta. 21227: lituksen talousarvioesityksessä varattu 200 Tämä estää uudisraivaU!Stoimintaa ja haittaa 21228: milj. mk. Sanotun lafu mukaan suoritetaan jo aikaisemminkin raivattujen peltojen vilje- 21229: vastaavat työt myös Posion kunnassa näillä lyä. Mikäli varoja ei saada enempää kuin 21230: varoilla. Lisäksi niillä suoritetaan lain mitä viime vuosina on osoitettu, kestää lähes 21231: 10 § : n mukaisilla rtiloilla sekä 6 § : ssä ja 20 vuotta, ennenkuin työt saadaan suorite- 21232: 7 § :ssä tarkoitetuilla lisäalueilla suoritetta- tui:ksi. Siksi olisi va1tion v: n 1962 tulo· ja 21233: vat tie- ja kuivatustöiden aiheuttamrut me- menoarvioon otetrtava tal'ikoitU!kseen enem- 21234: not. Siksi rahanpuute näiden lainmU!kaisten män varoja. 21235: töiden suorittamiseksi tulee edelleen[dn ole- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 21236: maan huutava. Tehtyjen laskelmien mukaan 21237: yksistään Kuusamon ja Sallan kunnissa tar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 21238: vittaisiin suoritettavien töiden osalta yh- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI 21239: teensä yli 800 milj. m'k. Kun vielä otetaan luvun 14 momentille lisäyksenä 21240: huomioon Kuusamon kunnassa suoritettavien 100 000 000 markkaa käytettäväksi 21241: ja jo suunniteltujen töiden rahoitustarve, Kuusamon ja Sallan kuntien maan- 21242: tarvittaisiin varoja vielrukin enemmän. hankintalain toimeenpanosta joht1t- 21243: Muodostettujen uusien asUJtustilojen kun- vien töiden suorittamiseen. 21244: toonpallotöitä haitrtaavat pahoin kuivatus- ja 21245: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 21246: 21247: Eino Tainio. Eemeli Lakkala. 21248: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso. 21249: 1976 21250: 21251: IV,623. - Rah.al. N: o 453. 21252: 21253: 21254: 21255: 21256: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Kemin 21257: kaupungille Ajoksen syväsatamm~ kunnostamis- ja laajen- 21258: nustöitä varten. 21259: 21260: 21261: J<Jduskunnalle. 21262: 21263: Perämeren satamien kehittäminen ja nii- kehittämään Perämeren satamien suoritus- 21264: den suorituskyvyn lisääminen on tullut en- kykyä. 21265: tistäkin ajankohtaisemmaksi. Parhaillaan Tähän tarvittaisiin ehdottomasti valtion 21266: ovat käynnissä maakunnan puunjalostusteol- varoja, sillä Perämeren satamakaupungit ei- 21267: lisuuden uwhnis- ja laajennustyöt. Niinpä vät voi suoriutua tällaisesta taloudellisesta 21268: Kemissä sijaitsevien puunjalostusteollisuus- rasituksesta. Kemin kaupunki on jo tähän 21269: laitosten tuotanto niiden seurauksena lähes mennessä käyttänyt Kemin Ajoksen syvä- 21270: kaksinkertaistuu. Niin ikään aloitetaan to- sataman rakentamiseen yli 1000 milj. mk 21271: dennäköisesti jo ensi vuonna puunjalostus- laina- ja verovaroja. Olisi kohtuutonta vaa- 21272: laitoksen rakentaminen Kemijärvelle. Myös tia, että kaupungin olisi edelleen kunnostet- 21273: Pohjois-Suomen maaperärikkauksiin perus- tava ja laajennettava kansantaloudellisia teh- 21274: tuva kaivostoiminta on jo alkanut ja lähi- täviä palvelevaa satamaa. Lisä:ksi, kuten tie- 21275: vuosina varmaan jatkuvasti lisääntyy. detään, vientistamat ovat ·kunnille· jatku- 21276: Nykyisessä tehossaan Perämeren satamat vasti rasituksia tuottavia. Siksi olisikin val- 21277: eivät voi suoriutua tällaisista tehtävistä. Jo tiovallan vihdoin täytettävä oma osuutensa 21278: nyt joudutaan Kärvärvaaran kaivoksen Perämeren satamaolojen kehittämisessä. 21279: 100 000 tonnin vuosittainen rautarikaste- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 21280: määrä kuljettamaan Kemin ohitse yli 100 21281: km Oulun satamaan. Ei varmaankaan ole että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 21282: kansantalouden kannalta järkevää, että jat- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 21283: kuvasti ja vielä lisääntyvässä määrin näin kan määrärahan avustukseksi Kemin 21284: tapahtuu. Siksi olisi pikaisesti ryhdyttävä kaupungme Ajoksen syväsataman kun- 21285: nostamis- ja laajennustöitä varten. 21286: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 21287: 21288: Eino Ta.iDio. Eemeli La.kka.la.. 21289: Toivo Friman. .Anna-Liisa 'l'iekso. 21290: 1977 21291: 21292: IV,624. - Rah.al. N: o 454. 21293: 21294: 21295: 21296: 21297: Tainio ym.: Jfäärärahan osoitta1nisesta asutusteiden talvi- 21298: aurausta varten. 21299: 21300: 21301: Eduskunnalle. 21302: 21303: Asutusteiden taJ.viauraukseen ei aikaisem- kilometrejä auratun tien varteen, mikä tuot- 21304: pina vuosina myönnetty varoja. Siksi asutus- taa myös lisäkustannuksia. 21305: alueet ovat jääneet suureksi osaksi vuotta Hallituksen v: n 1962 talousarvioesityk- 21306: ilman liikenneyhteyksiä. Ensi kerran tähän sessä on edelleen osoitettu vain 10 milj. mk:n 21307: tarkoitukseen varattiin 10 milj. mk kuluvan määräraha tähän tarkoitukseen. 21308: vuoden talousarviossa. Se on kuitenkin osoit- Koska se jo kuluvana vuonna on osoittau- 21309: tautunut täysin riittämättömäksi, sillä maas- tunut täysin riittämättömäksi, olisi määrä- 21310: samme on yli 2 500 km asutusteitä. rahaa korotettava. 21311: Kulkuyhteyksien katkeaminen talvikau- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 21312: deksi tuottaa näiden alueiden väestölle suu- 21313: ria vaikeuksia ja hidastuttaa asutustilojen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 21314: kehitystä. Maidon ja muiden maitotalous- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 21315: tuotteiden kuljetus markkinoille pysähtyy tai 20 000 000 markkaa asutusteiden talvi- 21316: sitten niitä joudutaan kuljettamaan useita aurausta varten. 21317: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 21318: 21319: Eino Tainio. Eemeli La.kka.la,. 21320: Toivo J'riman. Anna-Liisa Tiekso. 21321: 21322: 21323: 21324: 21325: 64 E 706/61 21326: 1978 21327: 21328: IV,625.-Fin.mot. N:o 455. 21329: 21330: 21331: 21332: 21333: Tallgren m.fl.: Angående anvisande av anslag för skärgårds- 21334: flygets upprätthållande i den åboländska skärgården. 21335: 21336: 21337: Tili Riksdagen. 21338: 21339: Alitsedan år 1956 hM' invånarna i den har yttermera ett anslag om 1 000 000 mk 21340: åboländska och åländska skärgården haft givits. I det närmaste hälften av bolagets 21341: möjHgt att trots sina oerhörda kommuni- verksamhet har emellertid berört Åboland, 21342: kationsproblem kunna räkna med en bety- och :för flygverksamhet utan:för Åiand har 21343: dande hjälp, som .A:b Skärgårdsflyg genom lMl.dstinget självfallet icke kunnat erlägga 21344: sina regeLbundna flygrutter skänkt d-enna något stöd. Em.el:lertid Lever skärgårdsbe- 21345: befolkning. Under vinterperioderna har bo- :folkningen på ömse sidor om. landskapsgrän- 21346: [agets 4-sitsiga pian betjänat skålrgårdsbe- sen under exakt likadana :förhållanden och 21347: follmingen :fr~n Hitis i öster till Eckerö då :flyget även :förmår betjäna Åboland, borde 21348: i: väster och av de tusentals personer som ekonomisika förutsättningar :för denna vel'k- 21349: anlitat skärgårds:flyget har en stor del samhet skapas. Såväl: Ålands Skärgårds- 21350: varit ambulansfalil. Under sommarmånaderna nämnd som Åbolands Skärgårdsförbund har 21351: har skärgårds:flygets plan på pontoner ut- :för ministeriet :för kommunikationsväsendet 21352: :fört en alktningsvärd gärning i sin strävan och allmänna arbetena framhållit betydelsen 21353: att bryta utöarnas isolering. av den trygghet skärgårdsrlyget kan ge skär- 21354: Flygverksamhet i skärgårdsf{irhållanden gårdsbeiolkningen. Ambulansflygets storar- 21355: ikan emel'lertid inte göras till en ekonomiskt tade insats har kraftigt understrukits av 21356: lönande affär, utan måste anses som ett Fin!lands Röda Kors, men :tills vidare har 21357: socialt och enbart samhä,llstjänande företag. statsma:ktens ekonomiska bistånd ieke erhål- 21358: Icke blott 11esultaten av Ab Skärgårdsflygs lits. 21359: första verksamhetsår viBaJr detta utan även För att ge skärgårdsbefolkningen i Åbo- 21360: er:farenheter från andra hål:l, t.ex. den om- land samma rättigheter och samma trygghet 21361: fattande flygtrafik som Widerös :flygbolag i i ambulansavseende som den åländska be- 21362: Norge utför, verifierar tili fullo detta på- folkningen har, föreslår unde:vtecknade vörd- 21363: stående. Allt sedan Ab Skärgårdsflygs start samt, 21364: har även Ålands landsting t~ll :fullo iinsett 21365: detta och givit bolaget ~konomiskt stöd för att Riksdagen i statsförslaget för år 21366: flygverksamheten på den åländska sidan. 1962 under 12 Ht. XI kap. måtte 21367: För den regu:ljära trafiken mellan Marie- upptaga 2 000 000 mk för skärgårds- 21368: hamn och de öst-åländska ikommunerna har flygets upprätthållande i den åbo- 21369: 2 000 000 mk utbetalats, och för att bolaget ländska skärgården. 21370: åtagit sig ambulans:flygtjänsten i landskapet 21371: Helsingfors den 19 september 1961. 21372: 21373: Carl-Ol()f Tallgren. Victor Procope. Elis Andersson. 21374: 1979 21375: 21376: lV,625.- Rah.al. N: o 455. 21377: Suomennos. 21378: 21379: 21380: 21381: 21382: Tallgren ym.: Määrärahan osoittamisesta lentotoiminnan yllä- 21383: pitämistä varten Turun saaristossa. 21384: 21385: 21386: E d u s k u n n a ll e. 21387: 21388: Aina vuodesta 1956 ,lähtien on Turun- ja siitä, että yhtiö on ottanut hoitaakseen sai- 21389: maan ja Ahvenanmaan saariston asukkaiden raslentopalvelun maakunnassa, on lisäksi 21390: ollut tavattomista Hikenneprobleemeistaan myönnetty 1 miljoonan markan määräraha. 21391: huolimatta mahdollista luottaa siihen apuun, Lähes puolet yhtiön toiminnasta on kuiten- 21392: jota Ab Skärgårdsflyg on säännöllisillä lento- lrin koskenut Turunmaata, eivätkä maakunta- 21393: vuoromaan antanut täHe väestölle. Talvikau- päivät ole tietenikään voineet antaa mitään 21394: sina on yhtiön 4-paikkainen kone palvellut avustusta Ahvenanmaan ulkopu~lella tapah- 21395: saaristoväestöä Hiittisistä idässä Eckeröhön tuvaa lentotoimintaa varten. Saaristoväestö 21396: lännessä ja saaristolentoa käyttäneiden tu- elää kuitenlrin maakuntarajan molemmin puo- 21397: hansien henkilöiden matkoista on suuri osa lin täysin samanlaisissa olosuhteissa, ja kun 21398: ollut sairaskuljetustapauksia. Kesäkuukau- lentotoiminta myös voi palvella Turunmaata, 21399: sien ai,kana on yhtiön kellukkeilla varustettu tulisi tälle toiminnalle luoda taloudelliset 21400: kone suorittanut tunnustusta ansaitsevan edellytykset. Niin hyvin Ahvenanmaan saa- 21401: työn pyrkiessään murtamaan ulkosaarten ristolantaikunta ikuin Turunmaan saaristo- 21402: eristyneisyyden. liitto ovat. kulkulaitosten ja yleisten töiden 21403: Lentotoimintaa saaristo-olosuhteissa ei kui- ministeriölle korostaneet sen turvan merki- 21404: tenkaan voida tehdä taloudeHisesti kannatta- tystä, jota saaristolento voi antaa saariston 21405: vwkai liiketoiminnaksi, vaan sitä on pidettävä väestölle. Suomen Punainen Risti on voimak- 21406: sosiaalisena ja yksinomaan yhteiskuntaa pal- kaasti korostanut sairaslentojen suurenmoista 21407: velevana yrityiksenä. Tätä ei osoita ainoas- panosta, mutta valtiovallalta ei toistaiseksi 21408: taan Ab Skärgårdsfiygin ensimmäisen toi- ole saatu taloudellista tukea. 21409: mintavuoden tulos, vaan myös muilta ta- Jotta Turunmaan saariston väestölile an- 21410: hoilta, esim. Widerösin Lentoyhtiön Norjassa nettaisiin samat oikeudet ja sama turva sai- 21411: harjoittamasta laajasta l~ntotoiminnasta, saa- raskuljetusten suhteen, mikä Ahvenanmaan 21412: dut kokemukset vahvistavat täysin tämän väestöllä on, ehdottavat allekirjoittaneet kun- 21413: väitteen. Aina siitä lähtien, jolloin .Arb Skiilr- nioittaen, 21414: gårdsflyg aloitti toimintansa, ovat myös Ah- 21415: venanmaan maakuntapäivät ymmärtäneet tä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 21416: män täysin ja antaneet yhtiölle taloudellista tulo- ja menoarvioon 12 Pl:n XI lu- 21417: tukea lentotoimintaa varten Ahvenanmaan vun uudelle momentille 2 000 000 mar- 21418: puoLella. Säännöllistä liikennettä varten Maa- kan määrärahan lentotoiminnan yllä- 21419: rianhaminan ja Ahvenanmaan itäisten kun- pitämistä varten Turunmaan saaris- 21420: tien välillä on maksettu 2 000 000 markkaa tossa. 21421: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 21422: 21423: Carl-Olof Tallgren. Victor Procope. Elis Andersson. 21424: 1980 21425: 21426: IV,626.-Ba.h.al. N:o 456. 21427: 21428: 21429: 21430: 21431: Tamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan-- 21432: Urjalan maantien rakennustöiden aloittamiseksi. 21433: 21434: 21435: Eduskunnalle. 21436: 21437: Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin ja on mitä ,tärkeintä. 'fie tulisi helpottamaan 21438: Kanta-Hämeen aluesuunnitteluyhdistyksen Nuutajärven lasitehtaan raaka-aineen sekä 21439: toimesta on viime vuosina suoritettu tutki- valmiin tavaran kuljetuksia ja kun se lisäksi 21440: muksia Hämeenlinnan- Rimmin- Urjalan avaisi :kunnalliset liikenneyhteydet tien vai- 21441: tiesuunnalla. Tutkimuksissa on todettu, että kutuspiiriin tuleville voimakkailla maatalous- 21442: tiesuunnalle on teknillisesti mahdollista ra- alueille, on tien maakunnallinen ja valtakun- 21443: kentaa tie ja että todennäiköisesti rakenta- nallinenkin merkitys huomattava. 21444: miskustannukset tulevat jäämään normaalia Lisäksi voidaan ko. tie yhdistää kantatie- 21445: pienemmiksi. hen n: o 57, mitä pitkin liikenne voi kulkea 21446: Jos nykyisiä maantieyhteyksiä käyttäen edelleen Urjalan aseman ja kirkonkylän 21447: kuljetaan Hämeenlinnasta Urjalaan, on kier- kautta Punkalaitumella yhtyen Lauttakylässä 21448: rettävä Toijalan tai Viialan kautta, jolloin Helsingin.;_Porin valtatiehen. 21449: matkaa tulee n. 66 km. Mikäli edellä esi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 21450: tetty tiesuunta rakennetaan, lyhenee mainittu 21451: yhteys n. 51 km:ik:si, eli prosenteissa 23 %. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 21452: Erittäin huomattava merkitys maantiellä tu- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar- 21453: lisi olemaan tien vaikutuspiiriin kuuluvan kan määrärahan Hämeenlinnan-Urja- 21454: alueen talouselämälle. lan maantien rakennustöiden aloitta- 21455: Alueella on suuret metsäalueet, joiden saa- mista varten. 21456: minen täysitehoisesti teollisuuden käyttöön 21457: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 21458: 21459: Kauko Tamminen. Leo Bäppölä. 21460: Kaino Ha.a.pa.nen. Eino Raunio. 21461: H. Törmä. 21462: 1981 21463: 21464: IV,627.- Rah.a.l. N:o 457. 21465: 21466: 21467: 21468: 21469: Ta.mminen ym.: Määrärahan .osoittamisesta tienparannustöit- 21470: ten aloittamiseksi Tampereen-Lahden valtatieUä osalla 21471: Kyllö-Hauho. 21472: 21473: 21474: E d u s k u n n a 11 e. 21475: 21476: Nykyinen Tampereen-Lahden valtatie on olisi tämäkin kohde saatava työn alle, varsin- 21477: perin heikkotuntoinen varsinkin Kyllön- kin kun liikenteelliset seikat sitä kiistatto- 21478: Hauhon osalla ja kovin mutkikas koko mat- masti puoltavat. Toisaalta olisi aika paran- 21479: kalla. Niinpä sillä on ollut liikenteen paino- taa sellaiset vilkkaasti liikennöidyt valtatiet, 21480: rajoituksia melkein joka keväänä. Kun lii- joille on jouduttu melkein joka kevät asetta- 21481: kenteen suuruus oli 26 päivänä elokuuta maan kelirikkoaikana liikennerajoituksia. 21482: 1960 suoritetussa liikennelaskennassa n. 500 Tässä yhteydessä on syytä myöskin mai- 21483: -600 moottori- ja hevosajoneuvoa vuorokau- nita, että tie- ja vesirakennushallituksen Hä- 21484: dessa eli n. 1 500 tonnia ja 800-1 000 hen- meen piiri ehdotti valtion ensi vuoden tulo- 21485: kilöautoyksikköä ja kun tie kuuluu maamme ja menoarvioon määrärahan ottamista tätä 21486: valtatieverkostoon, on sen parantaminen ajan tienparannustyötä varten toteutettavaksi ensi 21487: vaatimuksia vastaavaan kuntoon ensiarvoi- talven työllisyysohjelmassa suurena työ- 21488: sen tärkeätä. maana, mutta hallituksen tulo- ja menoarvio- 21489: Suunnitelmat tien parantamista varten esityksestä tämä määräraha 'kuit-enkin puut- 21490: ovat valmiit ja olleet tielain mukaisessa kä- tuu. 21491: sittelyssä kunnissa, joten senkään puolesta ei Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme 21492: ole estettä. kunnioittavasti, 21493: Koko tienparannus voitaisiin toteuttaa suu- 21494: rena työllisyyskohteena, sillä tienparannuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 21495: sen pituus on kokonaista 56.14 km, ja arvioi- tulo- ja menoarvioon 1()() ()()() ()()() 21496: dut kustannukset ilman maanlunastus- ja markkaa tienparannustöiden aloitta- 21497: haittakorvauksia ovat 1 735 milj. mk. miseksi Tampereen-Lahden valtatiellä 21498: Kun maamme valtatieverkosto alkaa nyt osalla Kyllö-H auho. 21499: olla suurelta osalta rakennettu tai rakenteilla, 21500: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 21501: 21502: :Kauko Tamminen. Väinö E. Nieminen. 21503: Kaino Haapanen. Eino Raunio. 21504: Lyyli Aalto. Väinö R. Virtanen. 21505: Kustaa Alanko. 21506: 1982 21507: 21508: IV,628. - Ra.h.al. N: o 458. 21509: 21510: 21511: 21512: 21513: Tamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan- 21514: Palssarin--Vermasvuoren tien rakennustyön aloittamiseen. 21515: 21516: 21517: E d u s k u n n a ll e. 21518: 21519: Hämeenlinnan - Palssarin - V ermasvuo- ja tulee runkotien valmistumisesta huoli- 21520: ren- Pälkäneen tien merkitys säilyy edel- matta sellaisena pysymäänkin. Oriveden suun- 21521: leen huomattavana, vaikka Helsingin-Hä- taan, nykyiselle valtatielle n: o 9 suuntau- 21522: meenlinnan-Tampereen runkotie tulee kul- tuva liiirenne tulee edelleenkin kulkemaan 21523: kemaan Vanajaveden länsipuolitse (ns. Uitta- tätä tietä. Hattulan, Hauhon, Tyrvännön ja 21524: mon suunta). Tie- ja vesirakennushallituksen Pälkäneen kuntien liikenteelle tie on elintär- 21525: toimesta on tämän tien parantamista varten keä valtaväylä. 21526: laadittu ja vahvistettu suunnitelma, minkä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 21527: tarkistaminen Hämeenlinnan V ermasvuoren nioittavasti, 21528: välisellä osalla, pituus n. 20 km, on suori- 21529: tettu. Tiestä tulee I luokan kestopäällystie. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 21530: Hämeenlinnan-PaJ.ssarin tieosan kustannuk- tulo- ja menoarvioon 60 000 000 mar- 21531: set siltoineen ovat n. 850 000 000 mk. Nykyi- kan määrärahan Hämeenlinnan- 21532: sellään tie on erittäin pahasti routiva ja Palssarin-V ermasvuoren tien raken- 21533: mutkaisuutensa ja mä:kisyytensä takia vaa- nustyön aloittamista varten. 21534: rallinen. Tie on tärkeä kaukoliikenneväylä 21535: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 21536: 21537: Kauko Tamminen. Leo Kå.ppölä. Lyyli Aalto. 21538: Kaino Ha.a.pa.nen. Eino Raunio. H. Törmä. 21539: 1983 21540: 21541: IV,629.- Rah.al. N:o 459. 21542: 21543: 21544: 21545: 21546: Tamminen ym.: Määriirahan osoittamisesta avustukseksi H ä- 21547: meenUnKmt kaupungille Vanajaveden ylittävän s~'Zlan 21548: uusimistöiden aloittamiseen. 21549: 21550: 21551: E d u s k u n n a ll e. 21552: 21553: Hämeenlinnan kaupungin itä-länsisuun- sunnon mukaan, sillan kestäyYyttä voida 21554: taista sisäistä sekä samansuuntaista kaupun- taata, vaan luhistumisen vaara on ilmeinen. 21555: gin halki tapahtuvaa erittäin vilkasta kauko- Suunnitelmat sillan rakentamiseksi ovat val- 21556: liikennettä palvelee vain yksi Vanajaveden miina kustannusarvion ollessa n. 160 000 000 21557: ylittävä silta. Silta on noin '50 vuotta sitten mk. 21558: rakennettu, heikkorakenteinen, erittäin kapea Hämeenlinnan kaupungin talousarviossa on 21559: (ajoradan leveys 4.6 m, lrumpainenkin jalka- viime vuosina osoitettuja siirtomäärärahoja 21560: käytävä 1.2 m), nykyaikaiseen liikenteeseen yhteensä 110 000 000 mk sillan rakennustöi- 21561: täysin soveltumaton. den aloittamiseksi. Koska ko. silta palvelee 21562: Sillan yli tapahtuvan liikenteen vilkkau- yleistä kauttakulkuliikennettä, velvoittaa ra- 21563: desta antaa selvän kuvan v. 1956 heinäkuun kennuslain 93 §: n 4 momentti myöskin val- 21564: 20 päivänä klo 6-22 välisenä aikana suori- tion osallistumaan rakennuskustannuksiin. 21565: tettu liikennelaskenta, jonka mukaan sillan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 21566: ylitti 6 913 ajoneuvoa, 8 244 polkupyörää ja nioittaen, 21567: 6 399 jalankulkijaa. 21568: Huomioon ottaen ajoneuvokannan nopean että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 21569: lisääntymisen voidaan varmuudella olettaa tulo- ja menoarvioon 50()()() 000 mar- 21570: nykyisen ajoneuvoliikenteen olevan huomat- kan määrära1tan avustukseksi Hämeen- 21571: tavasti suurempi kuin edellä esitetty, yli 5 linnan kaupungille Vanajaveden ylit- 21572: vuotta sitten tehty liikennelaskelma. tävän ~1lan uusimistöiden aloittami- 21573: Raskas liikenne asettaa sillan kestokyvyn seksi. 21574: kovalle koetukselle eikä, asiantuntijain lau- 21575: Helsingissä 1,5 päivänä syyskuuta 1961. 21576: 21577: Kauko Tamminen. Leo llä.ppö1ä. 21578: Kaino Haapanen. H. Törmä. 21579: 1984 21580: 21581: IV,630.-Rah.al. B:o 460. 21582: 21583: 21584: 21585: 21586: Tamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentami- 21587: seksi Valkeakoskelta Mollasveden yli Pälkäneelle. 21588: 21589: 21590: E d u s k u n n a 11 e. 21591: 21592: Valtiovallan taholta on kiinnitetty merkit- maan ainoastaan kahden pai~akunnan väli- 21593: tävää huomiota valtakunnan pääteihin osit- senä yhdystienä merkitystä, vaan sitä kautta 21594: tain sillä seurauksella, että esim. sellaiset voisi kulkea Pätkäneen kautta Tampereen 21595: tiet, joilla on paikallista merkitystä, tai jotka talousalueen itäisistä kunnista länteen päin 21596: yhdistävät runkoteitä toisiinsa, ovat jääneet Tampereen-Turun tielle suuntautuva lii- 21597: vaille tarpeellisia toimenpiteitä. Tästä on kenne. Myöskin tämä tie olisi erittäin tärkeä 21598: ollut seurauksena useassa tapauksessa, että Valkeakosken kauppalasta ja sen länsipuo- 21599: kahden keskenään vi1kkaassa yhteydessä ole- lella olevista kunnista itään päin suuntautu- 21600: van paikkakunnan liikenneyhteydet ovat jää- ville kuljetuksille. 21601: neet sille tasolle, jolla ne olivat vuosikymme- Koska edellä mainitulla tiellä tulisi ole- 21602: niä sitten. Näin on asianlaita mm. voimak- maan huomattava merkitys koko Tampereen 21603: kaasti kehittyvän Valkeakosken teollisuus- talousalueen itä- ja eteläosalle, ehdotamme 21604: keskuksen ja sen itäpuolella olevien kuntien kunnioittaen, 21605: välisten yhteyksien. 21606: Tie- ja vesirakennushallituksen Hämeen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 21607: piirissä on todettu suoraan Valkea:koskelta tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar- 21608: Mallasveden yli Pälkäneelle kulkevan tien kan suuruisen määrärahan H ausalon 21609: tarpeellisuus. Tiesuunnan tutkimiseen on jo saaren kohdalla Mallasveden yli ku"t- 21610: myönnetty määräraha ja piirin toimesta ovat kevan Valkeakosken kauppalan ja Päl- 21611: tutkimustyöt parhaillaan käynnissä. Tällä käneen kunnan välisen maantien ra- 21612: noin 20 km:n pituisella tiellä ei tulisi ole- kennustöiden aloittamiseksi. 21613: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 21614: 21615: Kauko Tamminen. Lyyli Aalto. 21616: Väinö 'R. Virtanen. Xuuno Honkonen. 21617: Kaino !Haapa.nen. Leo Suonpää.. 21618: Eino Raunio. H. Törmä.. 21619: 1985 21620: 21621: IV,631. - Rah.al. N: o 461. 21622: 21623: 21624: 21625: 21626: Ta.uria.inen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomussalmen 21627: Pärsämönrannan asutustien jatkamiseksi Ras$"laan. 21628: 21629: 21630: Eduskunnalle. 21631: 21632: Kolme vuotta sitten asutusviranomaisten täin hyviä asutukselle kelvollisia soita. Niin- 21633: toimesta aloitettiin asutustien rakentaminen ikään siinä on valtion metsiä, joiden hyö- 21634: Suomussalmen-Näätälän tiestä Pärsämön- dyksiotto paranisi tien rakentamisen seurauk- 21635: rannalle. Tien pituus on n. 25 km. Se on sena. 21636: osittain vielä keskeneräinen, ja kokonaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 21637: aloittamatta on Pärsämön-Rasilan osuuden 21638: rakentaminen, jonka pituus on n. 8 km. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 21639: Tämä tienosa tulisi yhdistämään ko. asutus- tUlo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 21640: tien yleiseen tiehen ja siten avautuisi suora kan määrärahan asutusviranomaisten 21641: kauttakulkumahdollisuus Suomussalmelta käyttöön Suomussalmen Pärsämönran- 21642: Kuusamoon. Tien vaikutuspi[rissä on erit- nan asutustien jatkamiseksi Rasilaan. 21643: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 21644: 21645: Hannes Ta.uria.inen. J. Mustonen. Matti Meriläinen. 21646: 21647: 21648: 21649: 21650: 65 E 706/61 21651: 1986 21652: 21653: IV,632.- Rah.al. N: o 462. 21654: 21655: 21656: 21657: 21658: Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomussalmen 21659: kunnassa olevan Esalan asutustien jatkamista varten Sel- 21660: koskylän-Hossan tiehen. 21661: 21662: 21663: E d u s k u n n a ll e. 21664: 21665: Viime vuosina on asutusviranomaisten toi- pysähdyksissä niin tällä kuin muillakin sa- 21666: mesta aloitettu osittain työttömyysvaroillakin manluontoisilla teillä. Mainitun tieosuuden 21667: rakennustyöt useilla asutusteillä, joista useat alueelle on suunniteltu useita uusia asutus- 21668: ovat vielä keskeneräisiä ja monet tulisivat tiloja ja entisiäkin on kymmeniä. Kun 21669: ajanoloon palvelemaan yleistä liikennettä pai- alueella on hyviä metsiä, palvelisi tie myös 21670: kallåsteinä. Eräs sellainen tie on Suomus- puutavaran ikuljetustienä. 21671: salmella Suomussalmen-Juntusrannan maan- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit- 21672: tiestä lähtevä ns. Esolan tie. Osa siitä on taen, 21673: jo miltei valmiina, mutta asutusviranomais- 21674: ten tarkoitus on jatkaa sitä Selkoskylän- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 21675: Hossan tiehen. Kun ko. yleisluontoisia asu- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark- 21676: tusteitä varten ei ole kuluvan vuoden talous- kaa Suomussalmen kunnassa olevan 21677: arviossakaan rakennusmäärärahaa kuin Esalan asutustien jatkamista varten 21678: 150 000 000 mk, ovat tierakennustyöt olleet Selkoskylän-Hossan tiehen. 21679: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 21680: 21681: H. Tauriainen. J. Mustonen. Matti Meriläinen. 21682: 1987 21683: 21684: IV,633. - Rah.al. N: o 463. 21685: 21686: 21687: 21688: 21689: Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi 21690: Suomussalmen kunnansairaalan rakentamista varten. 21691: 21692: 21693: E d u s k u n n a ll e. 21694: 21695: Valtion aluesairaaloita v. 1951 kunnille uudestaan. Nyt on kunta suunnitellut uuden 21696: siirrettäessä edellytettiin, että ne kunnoste- sairaalan rakentamista, mutta hallitus ei ole 21697: taan ajanmukaisiksi valtion kustannuksella. varannut tarkoitukseen määrärahaa. 21698: Näin ei kuitenkaan ole vielä tapahtunut Suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21699: mussalmen kunnansairaalan osalta. Mainittu nioittaen, 21700: sairaala on liian pieni, eikä se edes rakenta- 21701: misvaiheessaan vastannut paikallista tar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 21702: vetta. Sodan jälkeisen tarvikepulan vuoksi tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar- 21703: se tuli lisäksi rakennetuksi erittäin heikosti. kan määrärahan alkuerän maksami, 21704: Lääkintöhallituksen suorittamien tutkimusten seksi avustuksena Suomussalmen kun- 21705: mukaan sitä ei kannata ryhtyä enää korjaa- nansairtiiilan rakentamista varten. 21706: maan, vaan se on rakennettava kokonaan 21707: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 21708: 21709: Ha.nnes Tauriainen. Matti Meriläinen. 21710: 1988 21711: 21712: IV,634.-Rah.aJ. N:o 464. 21713: 21714: 21715: 21716: 21717: Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta lukion perustami- 21718: seksi Suomussalmelle. 21719: 21720: 21721: E d u s k u n n a 11 e. 21722: 21723: Tilanahtaus oppikouluissa on yleensä huu- suunniteltiin, oli tarkoitus, että siten saa- 21724: tava ja hyvin paljon oppikouluihin pääsy· daan myös syrjäisiltä seuduilta haravoiduksi 21725: kokeissa hyväksyttyjä jää niistä pois. Var- lahjakkaat lapset opintielle. Mutta ttilanne 21726: sinkin syrjäisillä seuduilla opintielle pääsy lukion !kohdalla on vielä järj·estämättä näissä 21727: on suuria taloudellisia kustannuksia vaa- kunnallisissa keskikouluissa oppikoulunsa 21728: tiva, sillä ko,uluthan ovat usein kaukana, aloittaneilie. Kunnalliset kesk~koulut ovat 21729: toisilla paikkakunnilla. Tosin kunnalliset muodostuneet ikäänkuin saareklkei,k:si, joista 21730: keskikoulut ovat asiantilaa hieman paranta- on paljon vaikeampi jatkaa kuin varsinai- 21731: neet keskikoulun osalta, niin että niissä sista oppikouluista. Näin sen vuoksi, että 21732: syrjäisten seutuj€llkin kunnissa, joihin ko. usein lukiot ovat kaukana, useiden satojen 21733: koulu on saatu, lahja~a:irrnmilla lapsilla on kilometrien paassa kotiseudulta. Tämän 21734: mahdollisuus suorittaa keSkikoulun kurssi, vuoksi käsityksemme mukaan valtion pitäisi 21735: mutta siitä jatkaminen lukiossa on kiven ta- perustaa erillisiä lukioita, joihin kunnalli- 21736: kana. sista keskikouluista voitaisiin siirtyä jatka- 21737: Suomussalmella on kunnallinen keskikoulu maan. Jo kokeilumielessä tällaisten lukioiden 21738: toiminut jo useita vuosia.' Nyt siinä toimii perustaminen olisi suurimerkityksellinen. 21739: kolme rinnakkaisluokkaa (yht. 4 luol{lk.). V. Käsityksemme mukaan Suomussalmelle pi- 21740: 1960 koulusta lähti lukioihin eri paikkakun- täisi perustaa valtion lukio, joka voisi ottaa 21741: nille, Kajaaniin, Kiuruvedelle, Kuusamoon oppilaita myös naapuriikuntien, Puolangan 21742: ja Sotkamoon, 20 oppilasta. Suoritetun tie- ja Hyrynsalmen kunnallisista keskikouluista. 21743: dustelun mukaan v. 1962 tulisi k~ikou Kun ,kunta juuri ryhtyy rakentamaan suurta 21744: lusta lähtemään lukioon 34 oppilasta. Kun kansalais- ja keskikoulukomplek:sia, Ämmän- 21745: n~ tänä syksynä on alkanut toimia kolmas saaren kunta voisi ehkä tarjota väliaikaisesti 21746: rinna'kkaisluakka, tultwaisuudessa lukioon huoneiston lukiolle jo ensi syksynä. 21747: lähtevien määrä 'tulee vielä lisääntymään. Näihin seikkoihin perustuen ehdotamme 21748: Tunnetustihan koulutus vieraalla paikka- !kunnioittaen, 21749: kunnalla tulee hyvin kalliiksi. Varovaisesti- 21750: kin laskien kustannukset tekevät oppilasta että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 21751: kohden 150 000 mk lukuvuodessa, jot€ll vä- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 21752: hävaraisilla oppilailla on vaikeuksia lukujen kan määrärahan lukion perustami- 21753: jatkamiseen. Kun kunnallisia !keSkikouluja seksi Suomussalmelle. 21754: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 21755: 21756: Hannes Tauriainen. Matti Meriläinen. 21757: 1989 21758: 21759: IV,635. - Rah.al. N: o 465. 21760: 21761: 21762: 21763: 21764: Tauriainen ym..: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta- 21765: miseksi Puolangan kunnan Puokionvaarasta Vaalan kun- 21766: nan Jaalangan kylään. 21767: 21768: 21769: Eduskunnalle. 21770: 21771: Vaalan kunnan Jaalangan kylän ja Puo- mukaan tien rakentaminen olisi kansantalou- 21772: langan kunnan Puokionvaaran kylän välille dellisen edun vuoksi saatava 8.'lulle kiireelli- 21773: on suunniteltu maantien rakentamista ja sesti. 21774: kaikki tarvittavat valmistelut tietyön aloitta- Edellä esitetyn vuoksi ehdotamme kun- 21775: miseksi on suoritettu. Puuttuu vain rahaa. nioittaen, · 21776: Tie lyhentäisi kymmenillä kilometreillä mat- 21777: kaa Puolangan kunnasta rautatielle ja siten että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 21778: helpottaisi kaikenlaisen raskaan tavaran, mm. tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar- 21779: puutavaran kuljetusta. Kun tien vaikutus- kan määrärahan maantien rakentami- 21780: piiriin tulisi huomattava määrä asutusta, ja seksi Puolangan kunnan Puokionvaa- 21781: kun alueella olevat metsävarat ovat pää- rasta Vaalan kunnan Jaalangan ky- 21782: asiassa valtion omistuksessa, käsityksemme lään. 21783: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 21784: 21785: Hannes Tauriainen. l.Yia.tti Meriläinen. 21786: 1990 21787: 21788: IV,636. - Ra.b..a.l. N: o 466. 21789: 21790: 21791: 21792: 21793: Tauriainen ym..: Määrärahan osoittamisesta tien rakentami- 21794: seksi Suomussalmen Pärsämön asutustiestä Kiannannie- 21795: men--Juntusrannan tiehen. 21796: 21797: 21798: E d u s k u n n a ll e. 21799: 21800: Suomussalmella on asutusviranomaisten toi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 21801: mesta aloitettu asutustien rakentaminen kunnioittaen, 21802: kirkonkylän-Näätälän tiestä Myllylahden 21803: kautta Pärsämönrannalle. Myllylahdesta on että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 21804: tutkittu tielinja Röntylän-Virtasalmen- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 21805: Kiekin kautta Kiannanniemen-Juntusran- kan määrärahan asutusviranomaisten 21806: nan tiehen. Mainitulla alueella on huomatta- käyttöön maantien rakentamiseksi Suo- 21807: van paljon vanhaa asutusta, mutta myös mussalmen Pärsämön asutustiestä Rön- 21808: rintamamiestiloja sekä viljelyskelpoisia maita tylän- Virtasalmen- Kiekin kautta 21809: uudelle asutukselle. Tämän vuoksi tien ra- Kiannanniemen--Juntusrannan tiehen. 21810: kentaminen sopii nimenomaan asutusviran- 21811: omaisille. 21812: Helsingissä 115 päivänä syyskuuta 1961. 21813: 21814: Hannes Tauriainen. J. !Mustonen. Matti Meriläinen. 21815: 1991 21816: 21817: IV,637. -Ra.h.al. N':o 467. 21818: 21819: 21820: 21821: 21822: Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi kun- 21823: n~'lle kunnallis- ja vankainkotien rakentamista varten. 21824: 21825: 21826: 21827: E d u s k u n n a 11 e. 21828: 21829: Huoltoapulaissa on säännös, jonka mukaan sesti hyväksyi hallitukselle toivomuksen mää- 21830: valtion varoista voidaan antaa kunnille lai- rärahan varaamisesta tarkoitukseen. Halli- 21831: naa kunnallis- ja vanhainkotien rakentami- tus on kuitenkin v:n 1962 valtion tulo- ja 21832: seen. Lain voimaan tultua oli vielä n. 100 menoarvioehdotuksestaan jättänyt pois lain 21833: kunnassa vanhainkodit rakentamatta. Nyt- edellyttämän ja eduskunnan toivoman mää- 21834: kin ne puuttuvat vielä useista kymmenistä rärahan !ainoiksi kunnille kunnallis- ja van- 21835: kunnista. Maalaiskuntain Liiton toimesta hainkotien rakentamista varten. 21836: suoritetun tutkimuksen mukaan kuluvana Edellä olevan perusteella ehdotamme, 21837: vuonnakin on rakentei!l.la vanhainik:oti useassa 21838: kunnassa ja näihin kunnat tarvitsevat omaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 21839: rahaa yli miljardi markkaa. Kun kuntien tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 21840: talous yleensä on vaikeutunut, on monissa kan määrärahan halpakorkoisiksi lai- 21841: kunnissa rakennustyöt jouduttu keskeyttä- noiksi kunnille kunnallis- ja vanhain- 21842: mään. Tämän vuoksi eduskunta yksimieli- kotien rakentamista varten. 21843: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 21844: 21845: Hannes Tauriainen. Matti Meriläinen. 21846: J. Mustonen. Väinö B.. Virtanen. 21847: Inkeri Virtanen. 21848: 1992 21849: 21850: IV,638. - Rah.al. N: o 468. 21851: 21852: 21853: 21854: 21855: Tauriainen ym..: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun- 21856: nille, joiden suoritukset kuntayhtymille ovat keskimää- 21857: räistä korkeammat. 21858: 21859: 21860: E d u s k u n n a 11 e. 21861: 21862: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja näin ollen esim. sairaala-, parantola- tai mie- 21863: menoarvioksi v: lle 1962 osoitetaan taloudelli- lisairaspaikkaa kohden myös heikossa talou- 21864: sessa katsauksessa, miten kuntayhtymien dellisessa asemassa olevat kunnat joutuvat 21865: lähinnä kuntainliittojen menot ovat lisäänty- osallistumaan samalla määrällä. Tosin sai- 21866: neet. Ne olivat viime vuonna 22.4 mrd. mk. raalalaissa on säännös, että valtion tulo- ja 21867: Kun v. 1957 menot olivat 11.1 mrd., ovat ne menoarvion puitteissa voidaan heikossa talou- 21868: neljässä vuodessa kaksinkertaistuneet. dellisessa asemassa oleville kunnille antaa 21869: Näiden kuntayhtymien ruenoissa sairaala- valtionavustusta, mutta kun menoarviossa ei 21870: menot näyttelevät suurinta osaa, sillä uudella ole varattu rahaa sitä varten, on säännös 21871: sairaalalailla päävastuu sairaalalaitoksesta jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi. Eräissä toi- 21872: siirrettiin kunnille. Keskussairaalat ovat sissa laeissa, joiden mukaan kuntayhtymiä on 21873: kuntainliittojen ylläpitämiä, samoin tuberku- muodostunut, ei ole edes tuota säännöstä, ja 21874: loosiparantolat ja mielisairaalat. On merkit- näin ollen nämä menot lukuisissa kunnissa 21875: tävä seikka se, ettei kuntayhtymien menoihin ovat veroäyriä kohden nousseet kohtuutto- 21876: ja asioiden hoitoon nähden kunnilla ole väli- miksi. Tämän vuoksi käsityksemme mukaan 21877: töntä päätäntävaltaa, sillä niistä määrätään tasoittavaa valtion avustusta olisi ryhdyttävä 21878: laeissa ja kuntain edustus monivaiheisen va- antamaan kunnille nimenomaan kuntayhty- 21879: linnan jälkeen kuntainliitossa muodostuu vä- mien menoihin. 21880: lilliseksi. Taloudellisesti heikossa asemassa Yllä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 21881: olevain kuntien osaltaJkin menoista ovat päät- taen, 21882: tämässä toisetkin kunnat. 21883: Niinikään kuntayhtymien menoihin joutu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 21884: vat osallistumaan kaikki kunnat samojen pe- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 21885: rusteiden mukaan. Moniin muihin tehtäviin kan määrärahan avustusten myöntä- 21886: kunnat saavat valtion avustusta erilaisten pe- miseksi niille kunnille, joissa kunta- 21887: rusteiden mukaan riippuen kunnan taloudel- yhtym~1le suoritetut menot veroäyriä 21888: lisesta asemasta, sekä lisäksi ylimääräisiä kohden nousevat keskimääräistä kor- 21889: avustuksia. Kun kuntayhtymille meneviin keammaksi. 21890: menoihin kunnat eivät saa valtionavustusta, 21891: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 21892: 21893: H. Tauriainen. Tauno Kelovesi. 21894: Eino Tainio. Y. Enne. 21895: Väinö R. Virtanen. Antto Prunnila. 21896: Aleksi Kiviaho. Toivo Friman. 21897: 1993 21898: 21899: IV,639.- Rah.al. N: o 469. 21900: 21901: 21902: 21903: 21904: Tenhiälä. ym..: Määrärahan osoittamisesta ammattikoulujen 21905: opettajaopiston rakennusten suunnittelua varten. 21906: 21907: 21908: Eduskunnalle. 21909: 21910: Koska ammattioppilaitoksista annetun lain koulutuksen mainittuna vuotena Etelä-Hä- 21911: (184/58) mukaan koko maa peitetään v. 1962 meen keskusammattikoulun yhteyteen perus- 21912: mennessä valtion keskusa!IIhlilattikoulujen ja tetussa valtion ylläpitämässä ammattikoulu- 21913: opetuksel,taan niitä vastaavien kuntien omis- jen opetta:jaopistossa. 21914: tamien yleisten ammattikoulujen verkolla, Opettajaopisto toimii nykyisin entisestä 21915: tulee teollisuus- ja !käsityöalojen työntekijä- kunnalliskodista kunnostetuissa väliaikaisissa 21916: asteinen ammattikoulutus parin lähivuoden opetustiloissa, joissa opettajavail.mistusta ei 21917: kuluessa il.aajenemaan n. 50 %:lla nykyises- voida a:ntaa riittävän laajana eikä täysin 21918: tään. Samanaikaisesti koulumuotoista ammat- tarkoituksenmukaisesti. Sitä osoittaa se, että 21919: tiopetusta aletaan antaa entistä enemmän tähän mennessä vasta n. puolet ammattikou- 21920: uusilla ammattialoilla, joten myös erikoisalo- luissa jo toimivista vakinaisista opettajista 21921: jen ammattikoulujen opetustoiminta laajenee ovat saaneet mainitun opettajavalmistuksen. 21922: jatkuvasti. Lisäksi Etelä-Hämeen keskusammattikoulu 21923: Edellä sanotusta jdhtuen ammattikoulujen tulee lopuHisessa laajuudessaan tarvitsemaan 21924: opettajien tarve lisääntyy ainakin puolella opettajaopiston nykyiset väliaikaistilat omaan 21925: nykyisestään. Nykyisin ammattikouluissa on käy.ttöönsä. 21926: jo lähes 1400 vakinaista ja n. 900 tuntiopet- Paitsi puhtaasti opetuksellisten tehokkuus- 21927: ,tajaa. Koska ammattikouluihin on opetuksen näkökohtien vuoksi on pedagoginen opettaja- 21928: monialaisuuden vuoksi opettajat edelleenkin valmistus välttämätöntä myös lkasv&tukselli- 21929: otettava muihin tehtäviin, kuten esim. insi- sista syistä, koska parin vuoden kuluttua jo 21930: nöörit, talousopettajat ja teknikot, tähtäävän lähes kolmannes jokaisesta ikäluokasta tulee 21931: peruskoulutuksen saaneista, on ensiarvoisen käyneeksi ammattikoulua. 21932: tärkeätä, että kaikille ammattikoulujen opet- Edellä esitetyn perusteelia ehdotamme, 21933: tajille annetaan edes lyhyenä opettajakouiu- 21934: tuksena riittävä valmennus tuleviin opetus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 21935: tehtäviinsä. Aikaisemmin tämä opettajaval- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 21936: mennus annettiin kauppa- ja teollisuusminis- 9 000 000 markkaa Hämeenlinnassa 21937: teriön toimesta järjestetyillä lyhyiil.lä opet- toimivalle ammattikoulujen opettaja- 21938: tajanva:lmennuskursseilla. V. 1958 alkaen opistolle omien koulu- ja opp~tastilo 21939: ammattikoulujen opettajiksi aikovat ovat jen rakennusten suunnittelua varten. 21940: saaneet yhden lukuvuoden kestävän Opettaja- 21941: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1961. 21942: 21943: Juho Tenhiälä. Vä.inö E. Nieminen. 21944: Kaino Haapanen. Eino Raunio. 21945: Ensio Partanen. Kauko Tamminen. 21946: Lyyli Aalto. Olli Aulanko. 21947: 21948: 21949: 21950: 21951: 66 E 706/61 21952: 1994 21953: 21954: IV,640. -Rah.al. N:o 470. 21955: 21956: 21957: 21958: 21959: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta sotilasvammalain 21960: mukaisten korvausten korottamiseen. 21961: 21962: 21963: Eduskunnalle. 21964: 21965: Eduskunta on maaliskuun 29 päivänä 1961 malain mukaisia korvauksia. Niinpä kun 21966: hallituksen esityksestä hyväksynyt lain (180/ viran- ja toimenhaltijain palkkoja v:n 1961 21967: 61) valtion viran- ja toimenhaltijain palk- alusta lukien korotettiin 3 %: lla, korotettiin 21968: kauksesta annetun lain muuttamisesta, jonka vastaavasti hallituksen esityksestä myös so- 21969: perusteella viran- ja toimenhaltijain palk- tilasvammalain mukaisia korvauksia. 21970: kauksessa on suoritettu kuluvan vuoden Kun tästä käytännöstä nyt on poikettu, 21971: alusta lukien tarkistus 4.'3% :lla (Asetus on hallitus perustellut esitystään mm. sillä, 21972: 181/61). Tämän lisäksi hallitus esitykses- että eduskunta olisi tavallaan ennakoinut 21973: sään eduskunnalle valtion tulo- ja meno- sotilasvammalain mukaisia peruskorvauksia 21974: arvioksi v:lle 1962 esittää viran- ja toimen- hyväksyessään sen, että viran- ja toimenhalti- 21975: haltijain palkkauksessa sanotun vuoden joille kuluvana vuonna tullaan palkkauksen 21976: alusta korotusta 3.5 %. Tätä esitystään hal- tarkistusta suorittamaan. 21977: litus perustelee mm. sillä, että mainitun suu- Kiistämätön tosiasia kuitenkin on, että 21978: ruinen tasokorotus yleisesti maassamme kai- eduskunnan ratkaisu perustui niihin asia- 21979: killa teollisen ja elinkeinoelämän aloilla tul- rtietoihin, joita Sdtainvaliidien Veljesliiton ja 21980: laan toteuttamaan. Kaatuneitten Omaisten Liiton taholta oli 21981: Sotilasvammalaissa oli v: een 1958 saakka kansanedustajille jätetty jo kevätkaudella 21982: voimassa säännös, jonka mukaan sotilasvam- 1960, joten ratkaisussa ei missään tapauk- 21983: malain mukaisia korvauksi,a oli tarkistettava, sessa ole voitu ottaa etukäteen huomioon sel- 21984: milloin valtion viran- ja toimenhaltijain laisia palkkatason tarkistuksia, joista neu- 21985: palkkaustakin tarkistettiin. Tämä säännös vottelut aloitettiin vasta v:n 1960 loppupuo- 21986: kuitenkin kumottiin 18. 4. '58 annetulla lailla lella. Sitä paitsi eduskunnan hyväksymä 21987: ,eräiden suoritusten maksamisesta elinkus- sotilasvammalain mukaisiin peruakorvauksiin 21988: tannusindeksin perusteella tarkistettuna". tehtävä korotus määrättiin maksettavaksi 21989: Tällä lailla kumottiin myös yleinen valtion toukokuun 1 päivästä 1960 alkaen, mikä se- 21990: viran- ja toimenhaltijain palkkauksen in- kin selvästi osoittaa, että eduskunnan tarkoi- 21991: deksisidonnaisuus samalla kun v: n 1958 lop- tuksena oli tavoitella sotilasvammalain mu- 21992: puun saakka säädettiin noudatettavaksi in- kaisissa korvauksissa sitä yleistä tasoa, joka 21993: deksisidonnaisuutta uudistetussa muodossa. v: n 1960 alkupuolella oli voimassa. On myös- 21994: Viimemainitusta ajankohdasta alkaen sotilas- kin syytä tähdentää, että eduskunnassa oli 21995: vammalain mukaiset korvaukset eivät ole ol- esillä sellaisiakin mielipiteitä tuona ajankoh- 21996: leet sidottuina valtion viran- ja toimenhalti- tana, että tämän korotuksen voimaanastumis- 21997: jain palkkaukseen. ajankohta olisi pikemminkin liian myöhäinen 21998: Tästä huolimatta hallitus on kuitenkin kuin aikainen. 21999: noudattanut sellaista käytäntöä, että milloin Kiistämätön tosiseikka on myös se, että 22000: valtion viran- ja toimenhaltijain palkkausta tapaturmakorvauslainsäädännössä toteutettiin 22001: on elinkustannuksissa tapahtuneen muutok- tuntuva korvausten korottaminen jo v: n 22002: sen johdosta tarkistettu - vastaava tarkis- 1959 alusta lukien, mikä korotus muodosti 22003: tus on ulotettu koskemaan myös sotilasvam- erään pääperusteen edellämainittujen liitto- 22004: IV,640. - Tenhiälä ym. 1995 22005: 22006: jen pyrkimyksille sotilasvammalain mukais- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 22007: ten korvausten korottamisesta, joka siis to- tulo- ja menoarvioon 700 miljoonaa 22008: teutui lähes puolitoista vuotta myöhemmin. markkaa soUlasvammalain mukaisten 22009: Edellä esitetyn perusteella viittaamme peruskorvausten korottamiseksi 4.3 22010: ~dustaja Kähösen ym. helmikuun 7 päivänä %: lla tammikuun 1 päivästä 1961 lu- 22011: 1961 tekemään tätä asiaa koskevaan laki- kien ja näin saatuja määriä 3.5 %: lla 22012: aloitteeseen ja kunnioittaen ehdotamme, tammikuun 1 päivästä 1962 lukien. 22013: Helsingissä 115 päivänä syyskuuta 1961. 22014: 22015: Juho Tenhiälä. Victor Prooope. Urho Kähönen. 22016: Päiviö Hetemäki. Juha Rihtniemi. Esa Kaitila. 22017: Aaro Stykki. Erkki. Tuuli. Veikko Helle. 22018: Erkki. Ha.ra. Antti J. Ranta.ma.a. 22019: 1996 22020: 22021: IV,641.- Rah.al. N: o 471. 22022: 22023: 22024: 22025: 22026: Tiekso ym.: Määrärahan osoittamisesta tiefJ, rakentamiseksi 22027: Sodankylän, kunnan Orajärven, kylästä Sodankylär~r-Pel 22028: kosenniemen maantiehefl;. 22029: 22030: 22031: E d u s k u n n a 11 e. 22032: 22033: Sodankylän kunnassa sijaitsevaan Orajär- tiehen. Tien pituus tulisi olemaan vain 6 22034: ven 'kylään on rakennettu kylätie jo v. 1925. km. 22035: Sen kunnossapidosta aiheutuu jatkuvasti suu- Tiestä on laadittu suunnitelma ja kustan- 22036: ria kustannuksia tiekunnan osakkaille. Nyt- nusarvio v. 1954. V. 1956 ovat Orajärven 22037: kin, kun tie yritetään saada paikallistieksi, kylän asukkaat tutkituttaneet jälleen omalla 22038: on se jälleen asukkaitten toimesta korjattava kustannuksellaan kysymyksessä olevan tien- 22039: ja rakennettava mm. yli 20 ohituspaikkaa. suunnan. Tällöin on tientekokustannusten 22040: Vaikka mainittu tie siirtyisikin paikallistienä arvioitu nousevan n. 9 000 000 mk: aan. Tä- 22041: valtion kunnossapidettäväksi, jolloin asuk- män tien rakentamisella saataisiin Orajärven 22042: kaitten ei enää tarvitsisi uhrata varojaan kylä, jossa on n. 300 asukasta, säännöllisen 22043: siihen, ei tämä vielä sanottavammin paran- liikenneyhteyden piiriin. 22044: taisi kulkuyhteyksiä Orajärven kylään. Kun Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 22045: puheena oleva kylätie lähtee Sodankylän- 22046: Rovaniemen valtatiestä, joudutaan Kitinen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 22047: ylittämään lossilla. Varsinkin kelirikon ai- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark- 22048: kana tästä koituu monenlaista hankaluutta. kaa tien rakentamiseksi Sodankylän, 22049: Jotta liikenneyhteydet saataisiin todella kunnan Orajärven kylästä Sodan,ky- 22050: joustaviksi, olisi Orajärven kylästä rakennet- lär~r--Pelkosenniemen maantiehen. 22051: tava tie Sodankylän-Pelkosenniemen maan- 22052: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 22053: 22054: Anna-Liisa Tiekso. Eino Ta.i.nio. Toivo Friman. 22055: 1997 22056: 22057: IV,642.- Ra.h.al. N:o 472. 22058: 22059: 22060: 22061: 22062: Tiekso ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseksi 22063: Kelan ja Telkkälän välille Ranuan kunnassa. 22064: 22065: 22066: Eduskunnalle. 22067: 22068: Jo useita vuosia on ollut vireillä hanke selle ei näin ollen ole edellytyksiä. Tien ra- 22069: tien rakentamisesta Siuruanjokivarteen Ke- kentaminen edistäisi aivan oleellisesti asuk- 22070: lan ja Telkkälän välille Ranuan kunnassa. kaiden toimeentulomahdollisuuksien parane- 22071: Viime keväänä on tien suunta hyväksytty mista ja helpottaisi monin tavoin heidän 22072: lopUillisesti, joten suunnitelma on täysin val- elämäänsä. 22073: mis. Tien, jonka pituudeksi tulisi 21 km, Edehlä esitetyn perusteella ehdotamme, 22074: vaikutuspiirissä on tällä hetkellä 24 taloa. 22075: Alueelle tullaan muodostamaan runsaasti että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 22076: myös uusia tiloja. tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 22077: Tien puuttuminen tuottaa erittäin suuria kan määrärahan tien rakentamiseksi 22078: vaikeuksia Siuruanjokivarressa eläville asuk- Kelan ja Telkkälän välille Ranuan- 22079: kaille. Maa- ja karjatalouden harjoittami- kunnassa. 22080: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 22081: 22082: Anna-Liisa Tiekso. Eino Tainio. 22083: Toivo Friman. Irma Rosnell. 22084: 1998 22085: 22086: IV,643. - Ralul. N: o 473. 22087: 22088: 22089: 22090: 22091: Tiekso ym.: Määrärahan osoittamisesta taiteilijaeläkkeitten 22092: korottamiseen ja niitten lukumäärän lisäämiseen. 22093: 22094: 22095: E d u s k u n n a 11 e. 22096: 22097: Opetusministeriö myöntää nykyisin käyttö- keitten lukumäärää pitäisi kuitenkin ehdot- 22098: varoistaan kirjailija- ja taiteilijaeläkkeitä, tomasti lisätä, sillä nykyisinhän on voitu 22099: joiden keskimääräinen suuruus on n. 30 000 myöntää eläke esim. vain viidelle säveltai- 22100: -35 000 mk kuukaudessa. Eläkkeen saa teilijalle. 22101: tällä hetkcllä 80 taiteilijaa, joista 28 kir- Taiteilijan luovan työn maallemme ja kan- 22102: jailijaa. Kun eläkkeet ovat kovin pieniä, ku- salllemme tuottaman hyödyn mukaista ei mie- 22103: ten edellä selostetusta ilmenee, eivät taiteili- lestämme ole, että taiteilijaeläkkeet myönne- 22104: jat voi eläkkeen saatuaankaan omistautua tään opetusministeriön käyttövaroista. Val- 22105: luovalle työlle, vaan joutuvat hankkimaan tion tulo- ja menoarviossa olisi osoitettava 22106: toimeentulonsa turvaamiseksi sivuansioita. erillinen määräraha tähän tarkoitukseen. 22107: Tämä aiheuttaa luonnoillisesti vahinkoa ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 22108: tappiota maamme koko kulttuurielämälle. 22109: Taiteilijaeläkkeitten pitäisi käsityksemme että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 22110: mukaan olla suuruudeltaan verrattavissa tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVIII 22111: akatemia-apurahoihin. Eläkkeiden tulisi näin luvun uudelle momenUlle 60 000 000 22112: ollen olla 50 000-60 000 m:k kuukaudessa. markkaa taiteilijaeläkkeitten korotta- 22113: Edeltlyttäen, että eläkkeitten lukumäärä olisi miseen ja niitten lukumäärän lisää- 22114: jatkuvasti 80, tarvittaisiin v. 1962 varoja miseen. 22115: tähän tarkoitukseen n. 50 000 000 mk. Eläk- 22116: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 22117: 22118: Anna-Liisa Tiekso. Paavo Aitio. 22119: Irma Rosnell. Judit Nederström-Lunden. 22120: 1999 22121: 22122: IV,644.- Rah.al. N:o 474. 22123: 22124: 22125: 22126: 22127: Tiekso ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi kunnal- 22128: lisille ammattioppilaitoksille oppilasasuntolain rakenta- 22129: mista varten. 22130: 22131: 22132: E d u s k u n n a 11 e. 22133: 22134: Ammattioppilaitoksista annetun lain 14 § : n koulujen oppilaskotien ra:kentamiseen on eh- 22135: mukaan voidaan ammattikoulujen oppilas- dottoman välttämätön. Tämä määräraha koi- 22136: kotien rakentamiseen myöntää valtionavus- tuu syrjäisimpien kuntien ja vähävaraisim- 22137: tusta valtioneuvoston vahvistamien perustei- mista kodeista ammattikoulua käyvien nuor- 22138: den mukaan menoarviossa olevan määrä- ten hyväksi. On kohtuutonta, jos kunnilta, 22139: rahan rajoissa, kuitenkin enintään 50 sa- joille ammattioppilaitoksista annetun lain 22140: dalta hyväksyttävistä kustannuksista. Edus- asettamien velvoitteiden täyttäminen tuottaa 22141: kunta ottikin v: n 1961 tulo- ja menoarvioon monissa tapauksissa taloudellisia vaikeuksia, 22142: 25 000 000 mk:n määrärahan tähän tarkoi- otetaan pois myös puheena oleva valtion- 22143: tukseen. Määrärahaa ei kuitenkaan ole vah- avustus. 22144: vistettu. Halllituksen esityksessä valtion tulo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 22145: ja menoarvioksi v: He 1962 momentti, jolla 22146: kysymyksessä oleva valtion avustus kunnai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 22147: iisille ammattioppilaitoksille oppilasasunto- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X luvun 22148: lain rakentamista varten myönnetään, ja uudelle momentille 25 000 000 mark- 22149: sille merkitty määräraha ehdotetaan koko- kaa valtionavustukseksi kunnallisille 22150: naan poistettavaksi. ammattioppt'laitoksille oppt1asasunto- 22151: Valtionavustuksen myöntäminen ammatti- lain rakentamista varten. 22152: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 22153: 22154: Anna-Liisa Tiekso. Eino Roine. Y. Enne. 22155: Veikko Rytkönen. Pauli Puhakka. Antto Prunnila. 22156: Martti Linna. Eino Tainio. Matti Koivunen. 22157: Paavo Aitio. Toivo Asvik. Irma Rosnell. 22158: 2000 22159: 22160: IV,645. - Rah.al. N: o 475. 22161: 22162: 22163: 22164: 22165: Tikkaoja ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen rautatie- 22166: asema- ja postitalorakennuksen töiden aloittamista varten. 22167: 22168: 22169: Eduskunnalle. 22170: 22171: Seinäjoen rautatieasema ja postitalo kuu- tiloissa. Tämän vuoksi olisikin talon raken- 22172: luu rautatiehallituksesta saamamme tiedon nustöihin päästävä mahdollisimman no- 22173: mukaan ensimmäisiin 1ähiaikoina rakennet- peasti. 22174: taviin tämän alan rakennuksiin. Rautatie- Kun valtion tulo- ja menoarviossa ei ole 22175: hallituksen toimesta onkin ryhdytty kaik- vielä ensi vuodelle ehdotettu 1määrärahaa, 22176: kiin tarpeen vaatimiin toimenpiteisiin, ku- niin edelläolevaan viitaten ehdotamme, 22177: ten ratapihasuunnitteluun ym. nähden. 22178: Myöskin a:semarakennukisen suunnittelutyöt että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 22179: ja piirustukset ovat jo valmiina. tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar- 22180: Kasvava rautatieliikenne vaatii välttä- kan määrärahan Seinäjoen rautatie- 22181: mättä uuden ajanmukaisen asem:atalon. asema- ja postitalorakennuksen töit- 22182: Posti- ja lennätin toimivat aivan <tavatto- ten aloittamista varten. 22183: man ahtaissa ja epätarkoituksenmukaisissa 22184: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 22185: 22186: Väinö Tikka.oja. Toivo Antila.. Matti J.iinamaa. 22187: Reino Ala...Kulju. Eino Uusitalo. Mauri Seppä. 22188: Geo:rg Eriksson. Aarre Marttila. Toivo Asvik. 22189: 2001 22190: 22191: IV,646. -Rah.al. N:o 476. 22192: 22193: 22194: 22195: 22196: Tikkaoja ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen ja Kuor- 22197: taneen välisen maantien rakentamiseksi osuudella Nurmon 22198: V eneskoski-Seinäjoki. 22199: 22200: 22201: Eduskunnalle. 22202: 22203: Suoran yhdystien rakentaminen Keski- Seinäjoen kaupunkiin on valtion rauta- 22204: Suomen ja Etelä-Pohjanmaan välille on saa- teiden toimesta rakennettu kaksi alikulku- 22205: tettu vireille jo läheS 30 vuotta sitten. Tut- siltaa, joiden rakentamiskustannukset ovat 22206: kimus Seinäjoen-Kuortaneen maantiestä, noin 58 milj. mk. Nämä alikulkusillat ovat 22207: joka on oleellinen osa edelleen Lehtimäen- olleet v:sta 1957 - jolloin ne val:mistuivart; 22208: Soinin kautta Keski-Suomeen johtavasta - miltei käyttämättömät ja niiden rakenta- 22209: tiestä, valmistui v. 1930 sekä suunnitelma ja miseen uhratut varat V'ailla käytännöllistä 22210: kustannusarvio seuraavana vuonn·a. merkitystä. Tämäkin pualestaan kiirehtii ko. 22211: Jo ennen sotia sarutiin liikennöitävään tierakennussuunnitelman lopullista toteutta- 22212: kuntoon osa Nurmon Vene$:osken-Kuorta- mista. 22213: neen välisestä tiestä. Sotien jdhdosta raken- Suunnitelma kyseistä tieosuutta varten on 22214: tllllllinen oli kuitenkin pysähdyksissä iähes vahvistettu ja on sen Vaasan tie- ja vesi- 22215: 10 vuotta. Sen jälkeen rakentamisasia saa- rakennuspiiri nyttemmin vielä tarkistanut ja 22216: tettiin uudelleen vireille ja v. 1955 saatiin saattanut ajan vaatimu!ksia vastaavaksi, ollen 22217: V eneslroSken-Kuortaneen tieosuus valmiiksi tältäikin osin nyt saadun tiedon mukaan val- 22218: rakennetuksi. mis. 22219: Seinäjoen-Kuortaneen maantiestä on Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh- 22220: edelleen rakentamart;ta n. 12 km.:n pituinen dotamme, 22221: Nurmon Veneskosken-Seinäjoen osuus. 22222: Niinkauan kuin tämä tien oleellinen osa on että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 22223: rakentamatta, joudutaan VeneskoSkelta Sei- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar- 22224: näjoen kaupunkiin käyttämään vanhaa erit- kan määrärahan Seinäjoen ja Kuor- 22225: täin huonokuntoista tietä, jota käyttäen taneen välisen maantien rakentamista 22226: tämä väli on 18 ikm. Huonokuntoisuutensa varten osuudella Nurmon Veneskoski 22227: vuoksi on tie kelirikon aikana pitkiä aikoja -Seinäjoki. 22228: liikennekiellossa. 22229: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta. 1961. 22230: 22231: Väinö Tikkaoja. Toivo .Antila. Toivo Asvik. 22232: Reino Ala.-Kulju. Eino Uusitalo. Matti Liinamaa. 22233: Georg Eriksson. Aarre Marttila. Mauri Seppä. 22234: 22235: 22236: 22237: 22238: 67 E 706/61 22239: 2002 22240: 22241: IV,647.- Ra.h.aJ. N:o 477. 22242: 22243: 22244: 22245: 22246: Tikkaoja ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilmajoen työlaitok- 22247: sen uusien rakennusten rakentamista varten. 22248: 22249: 22250: Eduskunnalle. 22251: 22252: Mikäli Ilmajoen työlaitoksen toimintaa voi- kaan täysin asuntolaiksi kelpaamaton palo- 22253: taisiin menestyksellisesti jatkaa, olisi laitok- turvattomuuden vuoksi, jossa järkyttävä, 22254: selle välttämättä saatava uusi laitosrakennus, ,Köyliön tapaus" ehkä vielä tuhoisaminin 22255: johon sisältyisi sataa huollettavaa varten seurauksin saattaa uusiutua milloin tahansa. 22256: asuinhuoneet, siivous-, pesu- ja juhlahuoneet, 3. Kooka työlaitoksen uudet karja- ja 22257: talousosasto ja siihen liittyvä ruokailuhuone, muut maatalousrakennukset sekä suurin osa 22258: sairaala- ja lastenosasto, rangaistusosasto, työkohteista sijaitsevat n. vajaan km: n 22259: työliike, pesula, sauna sekä tarpeelliset va- päässä nykyisestä asuntolasta uuden Seinä- 22260: rasto- ja säilytystilat. Koska uusi rakennus joen-Kristiinan maantien ja rautatien toi- 22261: on suunniteltu rakennettavaksi n. runsaan sella puolella, olisi rauhallisen työtoiminnan 22262: 1 km: n päähän nykyisestä paikasta, olisi sen kannalta toivottavaa, että myöskin laitosra- 22263: läheisyyteen saatava ainakin osa henkilökun- kennukset siirrettäisiin sinne. 22264: nan asumuksista. 4. Koska huollettava aines on viime vuo- 22265: Uuden laitosrakennuksen tarvetta puolus- sina muuttunut niin, että valtaosa heistä on 22266: tavat seuraavat näkökohdat: joko perin vaikeasti sopeutuvia psykopaat- 22267: 1. Osa laitosra;kennuksia on rakennettu jo teja tai tuberkuloottisia, jotka yleisen järjes- 22268: vv. 1914-1920 ja koska nykyinen laitosalue tyksen vuoksi tarvitsevat entistä enemmän 22269: on pohjaltaan pehmeää suota, liikkuvat ra- yksinäishuoneita, olisi laitos asuntojärjeste- 22270: kenml'kset routiintumisen yhteydessä helposti lynkin vuoksi pikaisesti muutettava. 22271: ja lisä:ksi voimakkaasti erittyvät suokaasut Edelläolevan huomioiden kunnioittaen eh- 22272: edistävät nopeaa lahottumista, mistä johtuen dotamme, 22273: rakennusten kunto on tavattoman heikko ja 22274: niiden vuosittaiset korjaukset nielevät huo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 22275: mattavia rahasummia. Suunnitellun uuden tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mar- 22276: rakennuksen pohjana on kallioinen kangas- kan suuruisen määrärahan Ilmajoen 22277: maa. työlaitoksen uuden, sataa huollettavaa 22278: 2. V. 1938 palaneen huonettavien asunto- varten tarkoitetun laitosrakennuksen 22279: lan tilalle samana vuonna rakennettu lauta- ja välttämättömien henkilökunnan 22280: parakki puulastutäytteineen on Vaasan lää- asumusten rakentamista varten. 22281: nin palotaTkastajan antaman lausunnon mu- 22282: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 22283: 22284: Väinö Tikkaoja. Toivo Antila.. N. KosoJ.a. 22285: Reino Ala..JKulju. Georg Eriksson. Toivo Asvik 22286: 2003 22287: 22288: IV,648.- Rah.aJ. N: o 478. 22289: 22290: 22291: Tikkaoja ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk- 22292: siksi vapaaehtoista seutusuunnittelua varten. 22293: 22294: 22295: E d u s k u n n a 11 e. 22296: 22297: V. 1959 voimaan astuneen rakennuslain nittelualoja. Sellaisina mainittakoon mm. 22298: nojalla seutukaavaliitoille korvataan valtion kuljetus- ja liikennetaloudelliset selvitykset 22299: varoista puolet seutukaavan laatimisesta ai- ja suunnitelmat, vesistöhygieniset selvitykset 22300: heutuneista menoista tarkemmin määrättä- ja vesivarojen inventointi, taajamien ra- 22301: vistä kustannuksista. Ennenkuin lain sään- kenne- ja vaikutusaluetutkimukset, maa- ja 22302: nöksiä päästään kuitenkaan käytännössä to- metsätalouden eri toimintahaaroihin liitty- 22303: teuttamaan, on sisäasiainministeriön mää- vät tutkimukset suunnitelmineen, asutusaluei- 22304: rättävä seutukaava laadittavaksi. Kulunee siin kohdistuvat selvittelyt jne. Näihin tut- 22305: kuitenkin vielä aikaa ennenkuin ensimmäiset kimuksiin ei ole kuitenkaan saatavissa val- 22306: määräykset tullaan antamaan. Siihen saakka tiolta varoja. 22307: tulevat seutukaavajärjestöt jatkamaan toi- Tästä syystä olisikin valtion tulo- ja meno- 22308: mintaansa vapaaehtoisella pohjalla kuten tä- arviossa varattava tietyn suuruinen määräraha 22309: hänkin saakka. sisäasiainministeriön käyttöön, josta määrä- 22310: Seutukaavajärjestöjen taloudelliset mah- rahasta myönnettäisiin maakunnallisesti ja 22311: dollisuudet tehokkaaseen tutkimus- ja suun- kansantaloudellisesti merkittäviin seutusuun- 22312: nittelutoimintaan ovat nykyisellään kuitenkin nittelujärjestöjen suorittamiin tutkimuksiin 22313: pienet. Siitä syystä olisikin valtion niille ja suunnitelmiin varoja. Kunkin järjestön 22314: suoma taloudellinen tuki merkitykseltään esittämän määräraha-anomuksen johdosta 22315: suuriarvoinen. Eduskunta on, säätäessään voitaisiin kuulla paitsi valtakunnansuunnit- 22316: rakennuslain, tämän asian oivaltanut. Se on teluviranomaisia myös eräitä muita valtion 22317: nähnyt, että seutusuunnittelu on osa valta- viranomaisia. 22318: kunnansuunnittelua ja seutukaavaa varten Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- 22319: suoritettavat taloudelliset tutkimukset ovat tion tulo- ja menoarvioksi v: lle 1962 esite- 22320: hyödyksi koko valtiolle. Kun nyttemmin kui- tään tähän tarkoitukseen 7 milj. mk:n mää- 22321: tenkin näyttää siltä, että lain käytännöllinen rärahaa, mutta ottaen huomioon tarpeen suu- 22322: toteuttaminen seutukaavatoimen osalta vii- ruuden, on täJmä summa aivan Hian väJhäinen. 22323: västyy, olisi harkittava muita keinoja seutu- Edelläolevan perusteella ehdotamme kun- 22324: kaavajärjestöjen toiminnan avustamiseksi sii- nioittaen, 22325: hen saakka, kunnes säännökset alkavat vai- 22326: kuttaa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 22327: Mielihyvällä voidaan todeta, että kauppa- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXII lu- 22328: ja teollisuusministeriö on viime vuosina vun 6 momentille lisäyksenä 8 000 000 22329: myöntänyt useille seutukaavajärjestöille ja markkaa avustuksena vapaaehtoista 22330: eräille muille maakunnallisille järjestöille seutusuunnittelua varten käytettä- 22331: tutkimusavustuksia lähinnä alueellisten teol- väksi seutusuunnittelujärjestöille näi- 22332: listaruistutkimusten ja teollisten edellytysten den harjoittaman tutkimus- ja suun- 22333: selvittelyyn. Seutusuunnitteluun liittyy kui- nittelutoiminnan tukemiseen. 22334: tenkin monia muitakin tutkimus- ja Suun- 22335: Helsingissä 18 ,päivänä syyskuuta 1961. 22336: 22337: Väinö Tikkaoja. Toivo Hietala. N. iKosola. 22338: Reino Ala-Kulju. Toivo Antila. Toivo Asvik. 22339: Anni Flinck. 22340: 2004 22341: 22342: IV,649. - Rah.al. N: o 479. 22343: 22344: 22345: 22346: 22347: Timonen ym..: Määrärahan osoittamisesta lukioluokkien perus- 22348: tamiseksi Kiteen oppikouluun. 22349: 22350: 22351: Eduskunnalle. 22352: 22353: Kiteen kunnassa toimii 5 luokkainen oppi- nalle varmasti olemassa. Samalla kun uusien 22354: koulu, jossa tällä hetkellä on oppilaita 417. lukioluOkkien perustaminen helpottaisi pai- 22355: Määrän suuruus osoittaa jo sen, että koulu netta jo ennestään toimivissa oppikouluissa, 22356: nykyisessä muodossaan ei tyydytä paikka- loisi se myöskin edeHytykset monien vähä- 22357: kunnan tarpeita, etenkään kun naapuri'kun- varaisten koululaisten opintojen jatkamiselle 22358: nissakaan ei ole yliopistoon johtavaa oppi- rajaseuduilla. 22359: koulua, vaan ke..<ådkoulun käytyään joutuvat Edellä esitettyyn viitaten esitäJmme kun- 22360: oppilaat siirtymään Joensuussa sijaitseviin nioittaen, 22361: oppikouluihin jatkaa:kseen opiskelua lukio- 22362: luokilla. Kun edellä sanotun Hsälksi suorite- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 22363: tut tutkimukset osoittavat, että oppilasmäärä tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 22364: lukioluokilla tulisi jatkuvasti olemaan riit- kan mädrärahan lukioluokkien perus- 22365: tävä, ovat edellytykset lukioluokkien toimin- tamista varten Kiteen oppikouluun. 22366: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 22367: 22368: Esa. Timonen. P. Pekka.rinen. 22369: Esu Niemelä. Ale Holopainen. 22370: 2005 22371: 22372: IV,650.- Ra.h.al. N: o 480. 22373: 22374: 22375: 22376: 22377: Timonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta- 22378: miseksi Nurmeksen kunnan Ylikylästä Valtimon kunnan 22379: Karhunpään kylään. 22380: 22381: 22382: E d u s k u n n a 11 e. 22383: 22384: Nurmeksen kunnan Ylikylän ja Valtimon Kun Ylikylän-J{arhunpään maantien ra- 22385: kunnan Karhunpäänkylän väliin jää laaja kentaminen on puollettavissa sekä paikallisen 22386: alue, jossa on varsin runsaasti asutusta, väestön tarpeita että puutavaran kuljetusten 22387: mutta jolle ei suuntaudu ollenkaan liikenne- parantamista ajatellen ja kun on pelättävissä, 22388: kelpoista maantietä. Tämä luonnollisesti vai- että työllisyystöitä ensi talvenakin Pohjoi- 22389: keuttaa paikallisen väestön elämää. Lisäksi simmassa Karjalassa tarvitaan, ehdotamme 22390: Karhunpäänkylässä olisi puutavaran lastausta edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen, 22391: ajatellen hyvät edellytykset, sillä Karhun- 22392: pään laiturivaihde jo nykyisellään tarjoaisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 22393: mahdollisuudet puutavaran rautatievaunui- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 22394: hin lastaamiseen, mikäli Karhunpäähän saa- kan määrärahan maantien rakentami- 22395: taisiin suuntautumaan liikennekelpoinen seksi Nurmeksen kunnan Ylikylästä 22396: maantie :J.aajojen metsäalueiden kautta Yli- V altimon kunnan Karhunpään kylään. 22397: kylästä päin. 22398: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 22399: 22400: Esa Timonen. Pentti Pekkarinen. Ale Holopainen. 22401: 2006 22402: 22403: IV,651. - Rah.al. N: o 481. 22404: 22405: 22406: 22407: 22408: Timonen ym.: Määrärahan osoittamisesta liikenneolosuhteiden 22409: järjestämiseksi Hattusaareen Pielisjärven kunnassa. 22410: 22411: 22412: E d u s k u n n a 11 e. 22413: 22414: Maantieverkoston täydentämisen tarpeelli- Kun päivittäin toistuva maidon jalostus- 22415: suus nykyaikana tunnustetaan jo kaikkialla meijereihin kuljetus nykyaikana vaatii saa- 22416: ja tieolosuhteita on pystytty syrjäisilläkin rissa asuvilta, joilla jo elämisen mahdollisuu- 22417: seuduilla parantamaan viime vuosina ilah- det muutenkin ovat vaikeat, ylivoimaisia pon- 22418: duttavassa määrin. Mutta erikoisesti vesistö- nistuksia, ehdotamme kunnioittaen, 22419: jen rikkomilla alueilla esiintyy edelleenkin 22420: runsaasti sellaisia alueita, joissa tieolosuhteet että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 22421: kaipaisivat korjausta. Tällainen järjestämä- tulo- ja menoarvioon 10 {)()() 000 mar- 22422: tön paikka on mm. Pielisjärven kunnassa kan määrärahan liikenneolosuhteiden 22423: sijaitseva Hattusaari, mistä ei ole - siitä järjestämiseksi Hattusaareen Pielisjär- 22424: huolimatta, että saari on verraten lähellä ven kunnassa. 22425: mannerta - minkäänlaista maantietä eikä 22426: yhteiskunnan toimesta järjestettyä liiken- 22427: nöimismahdollisuutta. 22428: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 22429: 22430: Esa 'l.'imonen. Pentti Pekkarinen. Ale Holopainen. 22431: 2007 22432: 22433: IV,652.- Rah.al. N: o 482. 22434: 22435: 22436: 22437: 22438: Timonen ym..: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen-Valtimon 22439: radan suunnittelutöitä varten. 22440: 22441: 22442: Eduskunnalle. 22443: 22444: Maamme rautatieverkosto on rakennettu Edellä mainitun epäkohdan korjaamiseksi 22445: siten, että se suuntautuu pohjois-etelä suun- olisi mahdollisimman nopeasti saatava ra,ken- 22446: taan, josta on seurauksena se, että matkat netuksi rautatie Valtimon ja Iisalmen välille. 22447: esim. Keski-Suomesta satamiin muodostuvat Tätä suuntaa koskeva rautatiehanke on jo 22448: pitkiksi, koska ei ole riittävässä määrin pi- pantukin vireille ja koneellinen tutkimus on 22449: detty huolta siitä, että Pohjanlahden ran- rautatien suunnitellulla rakennuspaikalla 22450: nikon satamiin olisi suora yhteys maan poik- ratatoimikunnan toimesta jo teetetty. Nyt 22451: kisuuntaan rakennettuja rautateitä myöten. olisi suoritettava ratahankkeen taloudellinen 22452: Tämä rautateiden suuntautuminen on luon- tutkimus ja muutoinkin saatettava suunnitel- 22453: nollisesti edull~nen maamme eteläosissa si- mat toteuttamiskelpoisiksi. 22454: jaitseville satamille, mutta koko valtakunnan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 22455: kannalta tilannetta on pidettävä epäedulli- nioittaen, 22456: sena, koska esim. Pohjois-Karjalan pohjois- 22457: osista matka Etelä-Suomen satamiin on huo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 22458: mattavasti pitempi kuin mitä se olisi, jos tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 22459: suora rautatie Vaitimoita Iisalmen-Ylivies- kan määrärahan Iisalmen-V altimon 22460: kan radalle olisi olemassa. radan suunnittelutöitä varten. 22461: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 22462: 22463: Esa Timonen. Artturi Jämsån. 22464: Pentti Pekkarinen. Ale Holopainen. 22465: 2008 22466: 22467: IV,653. - Rah.al. N: o 483. 22468: 22469: 22470: 22471: 22472: Timonen ym.: Määrärahan osoittamisesta petoeläinten aiheut- 22473: tamien, kotieläin,vahinkojen korvaamiseen. 22474: 22475: 22476: Eduskunnalle. 22477: 22478: Kuluneen kesän aikana on Pohjois-Karja- mään vahingon suuruutta. Tämän vuoksi olisi 22479: lan läänissä esiintynyt erittäin runsaasti pe- varattava v: n 1962 tulo- ja menoarvioon 22480: toeläim.iä. Ennenkaikkea susista on tullut erillinen määräraha käytettäväksi Pohjois- 22481: suorastaan maanvaiva, jotka röyhkeytensä ja Karjalan läänissä tapahtuneiden petoeläin- 22482: oveluutensa ansiosta ovat ehtineet jo tähän ten aiheuttamien eläinvahinkojen korvaami- 22483: mennessä kuluvana kesänä tappaa Pohjois- seen ja lisäksi olisi varattava niille viljeli- 22484: Karjalassa n. 460 kotieläintä. jöille, jotka ovat jo saaneet määrältään liian 22485: Susien aiheuttamat tuhot ovat kaikkein alhaisen korvauksen kärsimistään vahingoista, 22486: raskaimmin kohdanneet juuri rajaseutupitä- tilaisuus anoa täydennyskorvausta. Tällä ta- 22487: jien vähävaraista pienviljelijävästöä. Eikä voin autettaisiin vahinkoja kärsimään joutu- 22488: ole harvinaista, että jonkin viljelijän koko neita uusien kotieläinten hankinnassa kaik, 22489: lammaskatras on joutunut susien saaliiksi. kein tehokkaimmin, kun luotaisiin taloudelli- 22490: Niiden runtelemiksi on joutunut runsaasti set edellytykset uusien eläinten ostoon. 22491: myöskin nautakarjaa etenkin vasikoita ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 22492: hiehoja, ovatpa sudet uskaltautuneet käydä 22493: myöskin lehmien kimppuun. että Eduskunta ottaisi vuoden, 1962 22494: Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen kor- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar- 22495: vaamista pidetään nykyisin jo yhteiskunnan kan määrärahan, käytettäväksi peto- 22496: velvollisuuksiin kuuluvana tehtävänä, mutta eläinten aiheuttamien kotieläinvahin- 22497: yleensä maksetut korvaukset eivät ole olleet kojen korvaamiseen. 22498: läheskään täysimääräisiä ja riittäviä peittä- 22499: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 22500: 22501: Esa Timonen. Artturi Jä.msen. 22502: Pentti Pekkarinen. Ale Holopainen. 22503: 2009 22504: 22505: IV,654.- Rah.al. N: o 484. 22506: 22507: 22508: 22509: 22510: Timonen ym.: Määrärahan osoittamisesta tulvavahinkoja kär- 22511: simään joutuneiden avustamiseen Pohjois-Karjalan lää- 22512: nissä. 22513: 22514: 22515: Ed usk un nalle. 22516: 22517: KulunUJt kesä on sääolosuhteittensa puo- Tulvan aiheuttamia tuhoja :tapahtui Pie- 22518: lesta ollut koko maassa poikkeuksellisen sa- lisen-Karjalassa myöskin Pielisen vedennou- 22519: teinen. Tästä j<>htuen on yleisesti esiintynyt sun takia, sillä sen vesi nousi heinäkuun 22520: vesistöissä myöskin tulvia, jotka ovat aiheut- aJUJssa alaviHe rantaviljelyksille ja kun tuilva 22521: taneet :niiden läheisyydessä sijaitseville ala- yhtäjaksoisesti pysyi koko loppukesän, tu- 22522: ville viljelyksiHe huomattavia tuhoja. Erikoi- houtuivat jo kylvety;t alavien rantapeltojen 22523: sen ankarasti 1ulvat ovat aiheuttaneet tuhoja tkasvustot täydellisesti, aiheuttaen viljeli- 22524: sellaisten vesistöjen varsilla, joiden yläjuok- jöille suuria tappioita. 22525: sut ovat jo perattuja, mutta alaosa on vielä Kun tulvista kärsimään joutuneet viljeli- 22526: perkaamatta. Esimerkkinä voitaisiin mainita jät ovat yleensä vähävaraisia pienviljeli- 22527: mm. V'altimon vesistö Nurmeksen ja Valti- jöitä, oiisi käsityksemme mukaan vahin!kojen 22528: mon kuntien alueilla, jossa tulvavedet ke- korvaamiseen syytä saada tukea yhteiskun- 22529: väällä nopeasti valuivrut OISittain perattuja nan taholta ja tällä tavoin auttaa vaikeuk- 22530: yläjuoksun väyliä myöten vesistön keski- siin joutuneita selviämään vaikean ajan .yli. 22531: vaiheilla sijaitsevaan Va:ltimojärveen, josta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 22532: alkaen vesistös.~ ei vielä ole :tehty perkaus- nioittaen, 22533: töitä. Seurauksena tästä oli, että keväällä 22534: Valtimon vesistön alajuoksulla sijaitsevien että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 22535: Karhunpään ja Jokikylän kylien kohdalla tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 22536: tulvavesi nousi lähes 3 m; noin kolme viik- kan määrärahan käytettäväksi tulva- 22537: koa !kestäneen kevättulvan jälkeen vesi nousi vahinkoja kärsimään joutuneiden 22538: myöskin syyskesällä samoille alueille, joten avustamiseen Pohjois-Karjalan lää- 22539: satoa ei ollenkaan saatu. nissä. 22540: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 22541: 22542: Esa Timonen. Pentti Pekkarinen. Ale Holopainen. 22543: 22544: 22545: 22546: 22547: 68 E 706/61 22548: 2010 22549: 22550: IV,655. -Ra.h.al. N:o 485. 22551: 22552: 22553: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta maksuttoman sairaala-, 22554: lääkäri- ja lääkehuollon järjestämiseksi vähävarais~'lle kan- 22555: saneläkettä saaville. 22556: 22557: E d u s k u n n a 11 e. 22558: 22559: Verrattain p1em osa, vain muutama sa- joutuvat vanhukset ja rtyökyvyttömät sairas- 22560: dannes vanhuksista!m.me elää kunnaHisko- tellessaan entistä suurempaan puutteeseen, 22561: deissa. Suurin osa asuu omissa kodeissaan mikä luonnollisesti vaikuttaa taas heidän 22562: ja osa omaist.ensa luona. Vanhusten oloja terveydentilaansa sitä huonontaen. 22563: tutkinU,t ·komitea v:lta 1950 on todennut, Maksutonta sairashoitoa kohti on tähän 22564: että suurin osa, eli 65% vanhuksista oli sa:alkka kuljettu sairauden laad'un eikä sai- 22565: tutkimusvuonna sairaaloissa, 13% pitemmän rastaneiden ihmisten vamttoonuudesta johtu- 22566: ajan ja · 36 % tilapäisesti vuoteenomana. van tarpeen perusteella. Tähän asti ovat 22567: Eräs tutkimus yleisissä sairaaloissa hoide- kulkutaudit ja sukupuolitaudit olleet ilmai- 22568: tuista potilaista osoitti, että kaikista 6 kuu- sen lääkäri- ja sairaalahoidon alaisia, tämän 22569: kautta pitemmän 'ajan sairaaloissa hoide- vuoden alusta myös tuberkuloosia sairasta- 22570: tuista potilaista oli 65 vuotta täyttäneitä vat ovat päässeet sa'maan asemaan. 22571: 41.9 %, eli runsaasti 2/5, vail{!ka saira;a:loiden Inhimillisistä syistä ja kunnioituksesta ja 22572: potilasmäärästä vain 11.2 % oli yli 65 vuo- kiitollisuudesta vanhuksiamme !kohtaan tu- 22573: tiaita. lisi viivyttelemättä järjestää vanhuksiUe ja 22574: Sydän- ja verisuonitaudit reuman ohella työkyvyttömille ilmainen yhteiskunnan kus- 22575: ovat sairaaloissa hoidettujen vanhusten koh- tantama sairaala-, lää:käl'i- ja läälkehuolto 22576: dalla lukuisimmat, mutta hoidosta huoli- yleistä sairasvakuutusjärjestelmä-ä valmistel- 22577: matta on suurin osa potilaista poistettu sai- taessa. Sivutuloksena tästä toimtmpiteestä 22578: raa'lasta parantumattomina. Tästä ja sairaa- olisi todennäköisesti myös 'V'anhusten tarvit- 22579: lapaikkojen puutteesta johtuen ei vanhuksia semien ja piltkäaikaisesti sitomien sairaala- 22580: ole kernaal9ti otettu sairaaloihin muuta kuin paikkojen osittainen vapautuminen, kun van- 22581: kiil'eellistä hoitoa vaativissa ja tapaturma- hukset voisivat ilmaisen lääkäri- ja lääke- 22582: tapauksissa. Kunnat antavaJt kansaneläkeläi- huollon avulla elää toipilasaikana:an usein 22583: sille maksusitoumuksia yleensä vain niissä itselleen mieluisemmassa !kotiympäristössään. 22584: tapauksissa, että ovat muutenkin joutuneet Edellä olevista syistä ehdotamJme, 22585: antamaan ko. vanhuksiille huoltoapua, ja 22586: käytännössä he ovat aina joutuneet pienistä että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 22587: eläkkeistään maksamaan lääkärinpalkkiot ja tulo- ja menoarvioon 100 000 000 rnar- 22588: lääkemenot. Tämä merkitsee sitä, että koska kan a·rviomäärärahan maksuttoman 22589: eläkkeet nipin napin riittävät asunnosta, sairaala-, lääkäri- ja lääkehuollon jär- 22590: ruuasta ja vaatteista ja muista elämän vält- jestämiseksi vähävarais~'lle kansanelä- 22591: tämättömyyksistä johtuviin ku'lurtusmenoihin, kettä saaville. 22592: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 22593: 22594: Irma Torvi. Siiri Lehmonen. Irma Rosnell. Georg Backlund. 22595: Elli Stenberg. Toivo Asvik. Eino Kilpi. Matti Meriläinen. 22596: Tyyne Tuominen. Matti Koivunen. Aimo Aaltonen. Niilo Nieminen. 22597: Veikko Kansikas. Nestori Nurminen. Pertti Rapio. Ville Pessi. 22598: T. Kelovesi. Martti Linna. Eemeli Lakkala. Esa Hietanen. 22599: Inkeri Virtanen. Pentti IJ.edes. Yrjö Murto. Anna.-IJ.isa Tiekso. 22600: Leo Suonpää. Veikko Rytkönen. G. Rosenberg. H. Tauriainen. 22601: Väinö R. Virtanen. Eino Roine. Judit Nederström-Lunden. 22602: 2011 22603: 22604: IV,656. - Rah.al. N: o 486. 22605: 22606: 22607: 22608: 22609: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta lastenseimien ja koulu- 22610: lasten päiväkotien valtionapua varten. 22611: 22612: 22613: E d u s k u n n a 11 e. 22614: 22615: Sosiaalisen pääluokan luvulla XIII ,Las- elinkustannusten nousun johdosta jatkuvasti ' 22616: tensuojelun avustaminen" momentille ,;Koti- pienentynyt tehden enää jonkin sadannen 22617: kasvatuksen tukemistyö" ehdottaa hallitus osan avustusta saaneiden seimien todellisista 22618: 7 milj. mk. Määräraha on vuosikausia ollut menoista, jopa määräraha on ollut absoluut- 22619: samansuuruinen. Siitä on kuluvana vuonna tisestikin pienempi kuin v. 1953. Uusia las- 22620: jaettu ;36 lastenseimelle 4 600 000 mk. Muu tenseimien ja koululaisten paiväkoteja ei 22621: osa on käytetty ns. kerhotyölle. Kunnalli- juuri enää ole perustettu, vaikka tarvetta 22622: sille lastenseimille ei niiden hakemuksista olisi runsaasti, vaan päinvastoin eräät ovat 22623: huolimatta ole voitu jakaa enää vuosikausiin sulkeneet ovensa. 22624: ollenkaan. Mainittakoon, että eräs kaupunki- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 22625: kunta teki v. 1959 valituksen asiasta Kor- 22626: keimpaan hallinto-oikeuteen, mutta kun mää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 22627: rärahan pienuus on esteenä, hävisi valittaja tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIII lu- 22628: asiansa. Kuitenkin tämä määräraha on ai- vun 2 momentille (kotikasvatuksen tu- 22629: koinaan ollut sen suuruinen, että siitä on kemistyö) 50 000 000 markkaa lasten- 22630: voitu jakaa n. 25% lastenseimien kustannuk- seimien ja koululasten päiväkotien 22631: sista diskriminoimatta kuntia enempää kuin valtionapua varten. 22632: seurakuntiakaan. Määrärahan merkitys on 22633: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 22634: 22635: Irma Torvi. Tyyne Tuominen. Inkeri Virtanen. 22636: 11. Tauriainen. Eino Roine. Elli Stenberg. · 22637: Väinö R. Virtanen. .Anna-Liisa Tiekso. Judit Nederström-t.unden. 22638: Irma Rosnell 22639: 2012 22640: 22641: IV,657.-Rah.al. N:o 487. 22642: 22643: 22644: 22645: 22646: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta naisten ammattikoulu- 22647: tuksen järjestämiseksi. 22648: 22649: 22650: E d u s k u n n a ll e. 22651: 22652: Naistyöttömyyden osuus kokonaistyöttö- sunnossa eduskunta on osoittanut myös me- 22653: myydestä on vuosi vuodelta lisääntynyt. nettelytavat niin nuoriso- kuin naistyöttö- 22654: Tosin työttömyyskortistoihin hyväksyttyjen myydenkin torjumiseen. 22655: naisten lukumäärä enempää absoluuttisesti Näissä eduskunnan lausunnoissa kehoite- 22656: kuin suhteellisestikaan ei näytä suurelta, taan ennen kaikkea kiinnittämään huomiota 22657: koska kaikki työttömiksi joutuneet naiset varsinaisten ammattikurssien järjestämiseen 22658: eivät ilmoittaudu työttömyyskortistoihin, eikä ja todetaan, että ammattikoulutuksen laajen- 22659: heitä sinne ilmoittauduttuaankaan usein, var- taminen on erittäin kiireellinen tehtävä, 22660: sinkaan maaseudulla, hyväksytä. Tämä joh- jonka ratkaisematta jättäminen merkitsee 22661: tuu siitä, että työllisyysvaroilla järjestettävät koulutetun työvoiman vajauksen entisestään- 22662: työt ovat enimmäkseen naistyövoimalle sovel- kin lisääntymistä. Mainituissa lausunnoissa 22663: tumattomia. Työttömyyskortiston viralliset- todetaan, että naisille voitaisiin järjestää 22664: kin numerot kuitenkin osoittavat, että nais- talouskoulu- ja emännöitsijäkursseja, joiden 22665: työttömyys on nopeasti lisääntymässä. Niinpä avulla heidän sijoittumisensa laajenevaan ta- 22666: vv. 1949--57 oli naisia keskimäärin vain louselämään helpottuisi. Myös pätevien leik- 22667: 2.9% kaikista kortistoihin merkityistä, mutta kuu- ja ompelukurssien sekä erinäisten teolli- 22668: työllisyysvuonna 1956-57 oli heitä jo 3.9 %, suuden ammattikurssien laajentamista olisi 22669: 1957-58 oliko. prosenttiluku 4.8 %, 1958- eduskunnan mielestä harkittava tilanteen hel- 22670: 59 5.3% ja 1959-60 5.4 %. V:n 1961 kevät- pottamiseksi. Tämän lisäksi on todettava, että 22671: talvella olivat työtilaisuudet miehille jonkin on monia ammatteja, joissa naiset voisivat 22672: verran lisääntyneet sen ohella, että työttö- erinomaisesti menestyä, jos heidät alalle kou- 22673: myyskortiston pitämisessä noudatettiin uusia lutettaisiin. Tässä mainittakoon vain paketti- 22674: periaatteita, mutta naistyöttömyys säilyi ai- autojen, nostureiden, trukkien ym. kuljetus 22675: kaisemman suuruisena. Tämän ohella on to- ja monet asentajatehtävät naisten tavan- 22676: dettava, että noin kolmannes on ollut työhön omaisten ammattien ohella. 22677: sijoittamattomia, mikä tekee 11 % kaikista Liian vähän tai ei ollenkaan on yhteiskun- 22678: kortistoon merkityistä. Näin ollen työllisyys- nan taholta kiinnitetty huomiota niiden nais- 22679: tilaston mukaan työttömät naiset muodosta- ten työhönsijoitusongelmiin, jotka ovat val- 22680: vatkin huomattavasti suuremman osuuden miita palaamaan työelämään omistauduttuaan 22681: kokonaistyöttömyydestä kuin viralliset työt- joitakin vuosia, lastensa pieninä ollessa, ko- 22682: tömyysluvut osoittavat. Vähintään viikon dinhoitoon. Monet näistä naisista ovat aikoi- 22683: työttöminä olleista henkilöistä oli nimittäin naan olleet ammattitaitoisia, mutta ovat jää- 22684: naisia esim. tammi-huhtikuussa v. 1957-58 neet ammatin kehittyessä jälkeen. Yhteiskun- 22685: 20-30 % ja v. 1958-59 20-35 % ja touko nan kannalta olisi edullista järjestää heille 22686: -kesäkuussa noin puolet. täydennyskursseja, jolloin suhteellisen vähäi- 22687: Eduskunta on käsitellessään valtioneuvos- sillä varojen sijoituksilla saataisiin ammatti- 22688: ton työllisyyskertomuksia kiinnittänyt vaka- taitoisia henkilöitä. 22689: vaa huomiota naistyöttömyyden torjumiseen. Edellä mainituista syistä olisi välttämä- 22690: Kolmessa peräkkäisvuosina antamassaan lau- töntä, että valtion tulo- ja menoarviossa olisi 22691: IV,657. - Torvi ym. 2013 22692: 22693: pysyvä määräraha, joka käytettäisiin jo var- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 22694: sinaisen nuorisoikänsä ohittaneiden naisten tulo- ja menoarvioon 14 Pl. X luvun 22695: ammattikoulutuksen järjestämiseen sekä työt- uudelle momentille 100 000 000 mar- 22696: tömyysaikoina että muulloinkin. kan määrärahan käytettäväksi naisten 22697: Edellä olevan perusteella ehdotamme, ammattikoulutuksen järjestämiseen. 22698: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 22699: 22700: Irma Torvi. Yrjö Murto. Niilo Nieminen. 22701: Tyyne Tuominen. Judit Nederström-Lunden. Ville J?essi. 22702: Elli Stenberg. G. Rosenberg. Irma Rosnell. 22703: Siiri Lehmonen. Georg Backlund. Anna-Liisa Tiekso. 22704: Inkeri Virtanen. Matti Meriläinen. R. Tauriainen. 22705: Väinö R. Virtanen. Eino Roine. 22706: 2014 22707: 22708: IV,658. - Ra.h.al. N: o 488. 22709: 22710: 22711: 22712: 22713: A. Tuominen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi 22714: Suomen Sivit'li- ja AsevelvollisuusinvaUidien Liitolle In- 22715: valiidien Tuotteiden Myyntikeskus Invan toiminnan ra- 22716: hoittamiseen. 22717: 22718: 22719: Eduskunnalle. 22720: 22721: 30 päivänä joulukuuta 1946 annetun inva- kään rationalisoitavissa kustannuksia säästä- 22722: liidihuoltolain mukaan on valtion toimesta viksi. Artikkelien suuri lukumäärä ja käsi- 22723: tarvittaessa tuettava invaliidien elinkeinon työnä tehtyjen tuotteiden vähäinen valmis- 22724: harjoittamista mm. helpottamalla invaliidien tusmäärä kohottavat myös liikkeen yleiskus- 22725: työväline- ja raaka-ainehankintoja sekä edis- tannuksia huomattavasti. 22726: tämällä heidän valmistamiensa tuotteiden Invaliidien elinmahdollisuuksien turvaa- 22727: myyntiä. Invaliidihuoltolain 22 § taas sää- jana Invaliidien Tuotteiden Myyntikeskus 22728: tää, että valtion varoista voidaan valtion Invalla on kuitenkin ollut maamme invaliidi- 22729: tulo- ja menoarvioon otetun määrärahan huollolle mitä suurin merkitys. Invaliidi- 22730: puitteissa tarvittaessa antaa lainoja ja avus- huoltolakia laadittaessa edelläselostetulla ta- 22731: tuksia sellaisille yrityksille, jotka pääasiassa valla on oivallettu se, että invaliidityövoi- 22732: perustuvat invaliidityövoiman käyttöön. maan perustuva liiketoiminta ei saa kilpailla 22733: Näistä säännöksistä huolimatta ei invalii- muiden liikeyritysten kanssa ja siksi lailla 22734: dien elinkeinon tukemiseen ole kiinnitetty haluttiin turvata tämänkaltaisten yritysten 22735: lain edellyttämää huomiota ja jälkimmäinen toimintamahdollisuudet. Inva-liikkeen toi- 22736: pykälä on jäänyt täysin kuolleeksi kirjai- mintaa ei kuitenkaan ole koskaan tuettu 22737: meksi, jota ei [ainkaan sovelleta käytäntöön. osoittamalla valtion varoista sen toimintaa 22738: Kuitenkin invaliidien elinkeinon tukeminen varten mitään lainaa tai avustusta. 22739: olisi tehokas keino heidän toimeentulonsa Varsinkin kotonaan työskenteleville vaikea- 22740: edistämisessä. 1Suomen Siviili- ja Asevelvolli- vammaisille invaliideille sanotunkaltaisen lii- 22741: suusinvaliidien Liitto onkin ottanut invalii- ketoiminnan jatkuminen on elinehto. Kun ei 22742: dien elinkeinon edistämisen erääksi toiminta- voida pitää kohtuullisena, että Suomen Si- 22743: muodokseen. Liiton omistama yritys Invalii- viili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto r.y. 22744: dien Tuotteiden Myyntikeskus Inva on eri- jatkuvasti joutuu kantamaan invaliidityö- 22745: koistunut raaka-aineiden hankintaan invalii- voiman käyttöön perustuvan Invaliidien 22746: deille ja invaliidien valmistamien tuotteiden Tuotteiden Myyntikeskus Invan taloudellisen 22747: markkinointiin. rasituksen ja kun laissa on selvä säännös 22748: On luonnollista, että tämänkaltainen liike- tällaiselle yritykselle annettavasta taloudelli- 22749: toiminta ei saata kannattaa itseään, koska sesta tuesta, ehdotamme kunnioittaen, 22750: kysymyksessä on 'VIarsin erilaatuisten tuot- 22751: teiden välitys ja myynti ja koska tuot- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 22752: teiden hinnat joudutaan teollisuuden an- tulo- ja menoarvion 14 Pl. X luvun 22753: karan kilpailun vuoksi pitämään suhteel- 17 momentille (Invaliidijärjestöjen ja 22754: lisen alhaisina. Raaka-aineiden ja tuottei- -laitosten avustaminen) 10 000 000 22755: den kuljetus- ja varastointikysymykset eivät markan suuruisen määrärahan avus- 22756: ·tämänLaatuisessa liiketoiminnassa ole myös- tukseksi Suomen Siviili- ja Asevelvol- 22757: IV,658. - A. Tuominen ym. 2015 22758: 22759: Usuusinvaliidien Liitto r. y:lle käytet- Tuotteiden Myyntikeskus Invan toi- 22760: täväksi liiton omistaman Invaliidien minnan rahoittamiseen. 22761: Helsingissä 1'5 päivänä syyskuuta 1961. 22762: 22763: Arvo Tuominen. Ensio Partanen. Kalle Matilainen. 22764: Vil!jo A. Virtanen. Ola.vi Lahtela.. Elis Manninen. 22765: Pentti Niemi. Georg Eriksson. Eetu Karjalainen. 22766: Veikko Kokkola.. Anni Flinck Urho Kulova.a.ra.. 22767: Ra.fa.el Pa.a.sio, Juho Karvonen. La.rs Lindeman. 22768: Meeri Xa.la.va.inen. ·Onni Peltonen. Eino Raunio. 22769: Va.rma. X. Turunen. Lyyli Aalto. Martta. Sa.lmela.-Järvinen. 22770: Sulo lllostila.. Sylvi Siltanen. 22771: 2016 22772: 22773: IV,659.- Rah.al. N:o 489. 22774: 22775: 22776: 22777: 22778: A. Tuominen ym.: Määrärahan osoittamisesta yleishyödyllistä 22779: merkitystä omaavien, yksityisellä järjestö- tai säätiöpoh- 22780: jalla toimivien arkistojen toiminnan tukemiseksi. 22781: 22782: 22783: .E d u s k u n n a ll e. 22784: 22785: Suomen kulttuurielämässä ja humanistis- miespolven keskuudessa 1950~luvulta läh- 22786: ten tieteenhaarojen alueella harjoitettavasaa tien johtanut jo arvokkaisiin tuloksiin. 22787: tutkimuksessa on tärkeä osuutensa arkisto- Valtion tulo- ja menoarviossa näihin tar- 22788: laitoksella, joka toimii yleisistä varoista saa- koituksiin varaiut määrärahat ovat - asian 22789: dun taloudellisen tuen turvin. Tämä jär- tärkeyden huomioonottaen - olleet riittä- 22790: jestelmä ei kuitenkaan peitä kaikkia sellai- mättömiä. Lakisääteisen järjesteltmän toistai- 22791: sia arkistoja, joilla on yleishyödyllistä mer- seksi jättäessä osan kyseisistä arkistoista ta- 22792: kitystä. Kansatieteellisen sekä yhteiskunta- iJ.oudellisesti epävarmaan asemaan on niistä 22793: tieteellisen alueen piirissä on vuosikymme- huolehdittava tehokkaammin vuosittain myön- 22794: nien ikuluessa luotu arkistoja, joiden merki- nettävien määrärahojen tietä. 22795: tys kulttuurielämänemme ja tieteelliselle tut- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 22796: kimukse'lle on ensiarvoisen tärkeä, mutta joi- 22797: den rtoiminta kämii taloudellisten mahdolli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 22798: suuksien puuttUI1llisesta. Kansatieteen alueella tulo- ja menoarvioon 5 m~1joonan 22799: Suomi kuuluu johtaviin eurooppalaisiin val- markan määrärahan yleishyödyllistä 22800: tioihin, ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus merkitystä omaavien, yksityisellä jär- 22801: on :toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina jestö- tai säätiöpohjalla toimivien ar- 22802: oleellisesti kehittynyt maassamme ja harras- kistojen toiminnan tukemiseksi. 22803: tus siihen on varsinkin nuoremman tiede- 22804: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 22805: 22806: Arvo Tuominen. Sulo ·Hostila.. Anni Flinck 22807: Ensio Partanen. iKalle Matilainen. Meeri Kalava.inen. 22808: Lars Lindeman. Varma iK. Turunen. Reino Ala.-Kulju. 22809: Eino Raunio. Eetu !Karjalainen. Väinö Tikkaoja. 22810: Pentti Niemi. Martta Salmela-Järvinen. V. A. Virtanen. 22811: Arvo Ahonen. Sylvi Siltanen. 22812: 2017 22813: 22814: IV,660. -Rah.al. N:o 490. 22815: 22816: 22817: T. Tuominen ym.: Määrärahan osoittamisesta lapsilisien ko- 22818: rottamiseen. 22819: 22820: E d u s k u n n a ll e. 22821: 22822: Lapsilisälain voimassa olon aikana on Lapsilisälain 13 § :ssä edellytetään myös lap- 22823: voitu selvästi havaita lapsilisän tärkeä mer- silisän korotus mahdolliseksi elinkustannus- 22824: kitys varsinkin vähävaraisille perheille. Sen ten nousua vastaavasti. 22825: suoma tuki perheen toimeentulossa on kui- Varoja lapsilisän nostamiseen voitaisiin 22826: tenkin vähentynyt sen vuoksi, että lapsilisä saada huomattavasti lisää, mikäli eduskunta 22827: ei ole seurannut elin'kustannusten kohoa- päättää palauttaa työnantajain lapsilisämak- 22828: mista verrattaessa tapahtunutta kehitystä lo- suvelvollisuuden nykyisestä 3 %: sta 4 %: iin 22829: kakuuhun 1951, jolloin lapsilisän määrä oli ma<ksetuista palkoista, kuten se oli kevääseen 22830: tullut vahvistetuksi 1200 mk:,aan kuukau- 1956 saakka ja niin'kuin lakialoitteessamme 22831: dessa. n:o 174/1961 vp. esitetään. Toisaalta on 22832: Tosin lapsilisää korotettiin kuluvan vuo- myös valtion osuus lapsilisien ma<ksamiseen 22833: den alusta 200 mk kuukaudessa eduskunnan jatkuvasti supistunut. Sen oltua esim. v. 22834: otettua v:n 1961 !tulo- ja menoarvioon mm. 1952 n. 25 % lapsilisien määrästä, on se hal- 22835: allekirjoittaneiden raha-asiain aloitteen pe- lituksen v:lle 1962 esittämän tulo- ja meno- 22836: rusteella määrärahan lapsilisän korottami- arvion mukaan ainoastaan 4 %, mikäli lapsi- 22837: seksi. Niin hyvä kuin tämä korotus olikin, lisiä ei koroteta. Yhteiskunnan vetäytymi- 22838: se on riittämätön korvaamaan tapahtunutta nen vastuusta lasten kehityksen turvaami- 22839: lapsilisän reaaliarvon supistumista. Loika- seksi ja lapsiperheiden toimeentulon helpot- 22840: ikuusta 1951 elinkustannusindeksi on kohon- tamiseksi ei ole lapsien eikä kansankaan etu- 22841: nut 40 %. Se edellyttäisi lapsilisän edelleen jen mukaista. 22842: nostamista 300 mk:lla eli 1700 mk:aan kuu- Käsityksemme on, että 1apsiperheet kaipaa- 22843: kaudessa. Verrattaessa lapsilisää vastaavana vat sitä tukea, jota lapsilisät ovat aikaisem- 22844: aikana tapahtuneeseen kansantulon kasvuun pina vuosina merkinneet ja sen vuoksi lapsi- 22845: on lapsilisän jälkeenjääneisyys vieläkin suu- lisän korottaminen vähintään 1 700 mk: a:an 22846: rempi. kuukaudessa oL ehdottoman tarpeen vaa- 22847: Lapsilisälakia säädettäessä sen tarkoitus tima. 22848: oli lapsen elatuksen ja kasvatuksen turvaa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 22849: minen ja vähävaraisten lapsiperheiden elä- nioittaen, 22850: män vaikeuksien helpottaminen. Mitään ai- 22851: hetta ei ole olemassa tämän pyrkimyksen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 22852: ja .tarkoituksen mitätöimiseen, vaan se on tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XVIII 22853: osoittautunut myös kansakunnan edun mu- luvun 16 momentille lisäyksenä 22854: kaiseksi. Jotta tämä rtarkoitus säilyisi, tulisi 5100 000 000 markkaa lapsilisien ko- 22855: lapsilisän määrää nostaa elinkustannusten rottamiseksi lapsilisälain 13 §:n mu- 22856: nousua vastaavasti 300 mk:lla kuukaudessa. kaisesti. 22857: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 22858: 22859: Tyyne Tuominen. Veikko Kansikas. Kauko Tamminen. 22860: Irma Torvi. Siiri Lehmonen. Veikko Rytkönen. 22861: Judit Nederström-Lunden. Toivo Niiranen. Gösta Rosenberg. 22862: Y. Enne. Ville Pessi. Nestori Nurminen. 22863: Väinö R. Virtanen. Anna-Liisa Tiekso. Yrjö Murto. 22864: Pauli Puhakka. Eino Tainio. Irma Rosnell. 22865: Antto Prunnila. Aleksi Kiviaho. Paavo Aitio. 22866: 69 E 706/61 22867: 2018 22868: 22869: IV,661.- Rah.al. N: o 491. 22870: 22871: 22872: 22873: 22874: T. Tuominen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 22875: kunnille halpavuokraisten asuntojen rakentamiseksi ja 22876: hankkimiseksi asunnontarpeessa oleville vähävaraisille van- 22877: huksille. 22878: 22879: 22880: E d u s k u n n a ll e. 22881: 22882: Vanhusten asema maassamme on monessa tintönsä ja samoin on tehnyt Helsingin kau- 22883: suhteessa turvaton ja varsinkin ne, joiden punginhallituksen asettama komitea. VaJltion 22884: toimeentulo on yksinomaan kansaneläkkeen komitean mietinnössä todetaankin, että yh- 22885: varassa, joutuvat elämään moninaisten vai- teiskunnan velvollisuutena on huolehtia siitä, 22886: keuksien rasittamana. Yhteiskunnan toimen- että vanhuksia varten saadaan aikaan riittä- 22887: piteet vanhusten aseman turvaamiseksi ovat västi sopivia ja viihtyisiä asuntoja. Mutta 22888: olleet hitaita ja eräin osin edistystä ei ole valtiovallan toimenpiteet ja ratkaisut puut- 22889: tapahtunut lainkaan. tuvat. 22890: Erittäin pulmaJlliseksi on muodostunut van- Vanhusten asuntopulmaan tulisi saada vih- 22891: husten asuntokysymys. Yleisen asuntopulan doinkin ratkaisu. Sitä varten valtiovallan 22892: ja asumiskustannusten kalleuden vuoksi asun- on ryhdyttävä tukemaan halpakorkoisten, 22893: non saanti on muodostunut ratkaisematto- mutta kunnollisten asuntojen rakentamista 22894: maksi kysymykseksi yhä useammalle van- ja hankintaa vanhuks~lle. 22895: hukselle. Pitkälle ulottuneen vuokrasäännös- Mielestämme valtion tulisi myöntää avus- 22896: telyn lopettaminen ja vanhojen talojen pur- tuksia kunnille vuokra-asuntojen rakentami- 22897: kaminen, joissa pääasiassa on asunut van- seksi ja hankkimiseksi halvalla vuokralla 22898: huksia, on aiheuttanut suuret määrät van- vä:hävaraisille vanhuksille. Toisaalta valtion 22899: husten häätöjä asunnoistaan. He eivät ky- tulisi myös tukea kuntien suorittamaa van- 22900: kene kilpailemaan vapaiilla vuokramarkki- husten asuntojen rakentamista myöntämäil.lä 22901: noilla vuokrattavista huoneista eivätkä mak- korkokompensaatiota rakennuslainojen koron 22902: samaan niistä vaadittavia korkeita vuokria aiheuttamien kustannusten vähentämiseksi ja 22903: enempää kuin hankkimaan asunto-osaketta- myös siten vanhusten asuntojen vuokrien 22904: kaan. Lukuisat vanhukset joutuvatkin asu- turvaamiseksi mahdollisimman alhaiseksi. 22905: maan erittäin epätyydyttävästi ja monien Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 22906: asuminen on vuosikausia täysin satunnaisuu- 22907: den varassa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 22908: Nykyisin vallitseva vanhusten kurja asunto- tulo- ja menoarvioon 500 000 000 22909: tilanne ei ole ihmisarvon mukaista eikä kun- markkaa käytettäväksi avustuksena ja 22910: niaksi yhteiskunnalle. Siihen tulisi saada korkokompensaationa kunnille halpa- 22911: mitä pikimmin parannus. vuokraisten asuntojen rakentamiseksi 22912: Vanhusten asuntokysymystä on kyllä tut- ja hankkimiseksi asunnontarpeessa ole- 22913: kittu yhteiskunnan toimesta. Jo vuosia sit- ville vähävaraisille vanhuksille. 22914: ten valtion komitea on jättänyt asiasta mie- 22915: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 22916: 22917: Tyyne Tuominen. Judit Nederström-Lunden Veikko Rytkönen. 22918: Väinö R. Virtanen. Kaino Haapanen. Gösta Rosenberg. 22919: Irma Torvi. Eino Tainio. Nestori Nurmi. 22920: Ville Pessi. Anna-Liisa Tiekso. Yrjö Murto. 22921: Kauko Tamminen. 22922: 2019 22923: 22924: IV,662.- Rah.aJ. N:o 492. 22925: 22926: 22927: 22928: 22929: T. Tuominen ym.: Määrärahan osoittamisesta ilmaisten koulu- 22930: ateriain kustantamiseen oppikoulujen oppilaille. 22931: 22932: 22933: E d u s k u n n a ll e. 22934: 22935: Koululaisten kehityksestä ja terveydenti- detään niinikään suotavana, että oppikoulu- 22936: lasta huolehtimisen katsotaan nykyisin kuu- jenkin oppilaille kustannetaan maksuttomat 22937: luvan siinä määrin myös koululaitoksen teh- kouluateriat. Asiaa tutkinut komitea on 22938: täviin, että kouluissa pyritään yleisesti jär- myös päätynyt myönteisiin esityksiin. Edus- 22939: jestämään lapsille keittoateria koulutyön lo- kunta lausuikin kuluvan vuoden budjetin 22940: massa. perusteluissa odottavansa, että hallitus har- 22941: Niinpä kansa- ja kansalaiskoulujen oppi- kitsee kysymystä ilmaisten kouluaterioiden 22942: laat voivat päivittäin saada ilmaisen aterian, kustantamisesta oppikoulujen vähävaraisille 22943: jonka kustannuksista valtio antaa kunnille oppilaille. Hallitus ei ole kuitenkaan ehdot- 22944: korvausta. Tämä käytäntö ei kuitenkaan ole tanut määrärahaa tarkoitukseen. 22945: vielä koko koululaitostamme käsittävä. Kun on yleisen edun mukaista huolehtia 22946: Niinpä esimerkiksi useimmissa oppikouluissa kaikkien koululaisten kehityksen ja tervey- 22947: kyllä huolehditaan keittoaterian järjestämi- den turvaamisesta, ja niin kauan kuin oppi- 22948: sestä oppilaille, mutta sen kustannukset peri- koululaisten maksuton kouluruokailu ei ko- 22949: tään lasten vanhemmilta. Voidaan selvästi konaisuudessaan ole järjestetty, olisi mieles- 22950: havaita, että vähävaraisista perheistä olevat tämme valtion varoista annettava korvausta 22951: oppikoulujen op.pilaat joutuvat taloudelli- ilmaisten kouluaterioiden kustantamiseksi op- 22952: sista syistä kieltäytymään kouluaterioista, pikoulua käyville lapsille. 22953: sillä kalliit koulukustannukset pakottavat su- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 22954: pistamaan perheen menot minimiin. Kuiten- 22955: kin juuri vähävaraisten oppi·laiden tervey- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 22956: delle kouluaterioilla olisi suuri merkitys. tulo- ja menoarvioon 25 ()()() 000 mar- 22957: Ilmaisen kouluruokailun järjestäminen kan arviomäärärahan käytettäväksi 22958: myös oppikoululaisille poistaisi tämän puut- ilmaisten kouluateriain kustantamiseen 22959: teen ja se vastaisi lasten vanhempien toivo- oppikoulujen oppilm'lle. 22960: muksia. Oppikouluviranomaisten piirissä pi- 22961: Helsingissä 19 päivänä gyyskuuta 1961. 22962: 22963: Tyyne Tuominen. Väinö R. Virtanen. Anna-Liisa Tiekso. 22964: Inna Torvi. Pauli Puhakka. Eino Tainio. 22965: Judit Nederström-Lunden. Antto Prunnila. Kauko Tamminen. 22966: Y. Enne. Siiri Lehmonen. Gösta Rosenberg. 22967: Toivo Niiranen. 22968: 2020 22969: 22970: IV,663.- Rah.al. N:o 493. 22971: 22972: 22973: 22974: 22975: V. K. Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion seit- 22976: semään keskusammattikouluun perustettavan rehtorinviran 22977: palkkausta varten. 22978: 22979: 22980: Eduskunnalle. 22981: 22982: V: n 1958 loppuun asti voimassa olleiden perustaneet rehtorienvirat. Poikkeuksena 22983: säädösten mukaan ammattioppilaitoksissa tästä yleissäännöstä ovat enää vain valtion 22984: määrättiin yksi koulun opettajista 3 vuo- keskusammattikoulut sekä ne eräiden kau- 22985: deksi kerrallaan hoitamaan rehtorin tehtävät. punkien omistamat valmistavat ammattikou- 22986: Uuden ammattioppilaitoslain (184/58) mu- lut, joita ei vielä ole muutettu yleisiksi am- 22987: kaan ammattioppilaitoksissa voi olla rehtorin mattikouluiksi. Koska yleensä myös yksityis- 22988: virka tai rehtori voidaan määrätä 4 vuodeksi ten kaupunkien ammattikouluihin on silloin, 22989: kerrallaan koulun opettajista. kun ne muutetaan yleisiksi ammattikouluiksi, 22990: Koska valtion keskusammattikouluja vas- perustettu rehtorienvirat, näyttää tilanne 22991: taava koulumuoto, jossa on saman johdon syksyyn 1962 kehittyvän sellaiseksi, että kai- 22992: alaisina sekä pojille että tytöille tarkoitetut kissa muissa yleisissä ammattikouluissa paitsi 22993: osastot ja joissa suoritetaan suhteellisen pal- valtion omistamissa keskusammattikouluissa 22994: jon tilaustöitä, on tullut myös kunnallisten tulee olemaan rehtorienvirat. Mainittu epä- 22995: ammattikoulujen pääkoulumuodoksi, ovat kohta on syytä viipymättä korjata, koska 22996: yleisten ammattikoulujen rehtorit entistä valtion keskusammattikoulut ovat yleensä 22997: enemmän muuttuneet hallinnollisiksi virka- oppilasmääriltään suurempia ja opetusalail- 22998: miehiksi. Käytännössä on todettu, että perus- taan monipuolisempia kuin muut yleiset am- 22999: tettaviin uusiin ammattikouluihin sekä myös mattikoulut. Lisäksi se, että Kainuun kes- 23000: rehtorin vaihtuessa saadaan ammattikoulu- kusammattikoulu aloittaa toimintansa ja 23001: jen rehtoreiksi huomattavasti pätevämpiä ja kolmesta toimivasta keskusammattikoulusta 23002: kokeneempia henkilöitä silloin, kun koulussa siirtyy lähivuosina rehtori eläkkeelle, tekee 23003: on rehtorin virka, jolloin se voidaan julistaa rehtorienvirkojen perustamisen keskusam- 23004: haettavaksi rehtorinvirkana, koska tällöin mattikouluihin ajankohtaiseksi. 23005: rehtoria ei jouduta valitsemaan vain oman Edellä esitetyin perusteluin esitetään kun- 23006: koulun opettajien keskuudesta, vaan esim. nioittaen, 23007: suuriin ammattikouluihin voidaan ottaa reh- 23008: toreiksi sellaisia henkilöitä, jotka ovat hank- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 23009: kineet jo riittävän kokemuksen pienempien tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X: 7 mo- 23010: ammattikoulujen rehtoreina. Lisäksi tällöin mentin kohdalle 8 164 800 markkaa pe- 23011: saadaan rehtoreiksi henkilöitä, joilla on jo ruspalkkoja, 523 200 markkaa kalliin- 23012: asiantuntemusta useamman eri ammattialan paikanlisiä ja 1 864 800 markkaa ikä- 23013: koulutuksesta, kun taas oman koulun opetta- lisiä varten eli yhteensä 10 552 800 23014: jista määrätty rehtori tuntee useimmiten markan suuruisen määrärahan kuhun- 23015: vain yhden ainoan alan koulutuskysymykset. kin valtion seitsemään keskusammatti- 23016: Tämän johdosta lähes kaikkiin kunnallisiin kouluun perustettavan rehtorinviran 23017: ja yksityisiin yleisiin sekä erikoisalojen am- (29 pl.) palkkausta varten. 23018: mattikouluihin niiden omistajat ovatkin jo 23019: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 23020: 23021: Varma K. Turunen. Kustaa Alanko. Ensio Partanen. 23022: 2021 23023: 23024: IV,664. - Rah.al. N: o 494. 23025: 23026: 23027: 23028: 23029: V. K. Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kontionie- 23030: men keskusparantolan henkilökunnan asuinrakennustöiden 23031: aloittamiseksi. 23032: 23033: 23034: E d u s k u n n a ll e. 23035: 23036: Pohjois-Karjalan tuberkuloosipiirin Kon- milj. mk, josta valtion osuus 75 % on hie- 23037: tioniemen keskusparantola on jo useamman man vaille 51 milj. Ellei tätä hyväksyttyä 23038: vuoden ajan saanut odottaa henkilökunnan suunnitelmaa saada viipymättä toteutetuksi, 23039: asuinrakennuksen rakennustöiden aloitta- vaikeutuu koko 270 potilaspaikkaa käsittävän 23040: mista. Viimeisin rakennushanke ilmoitettiin laitoksen työskentely, sillä jo nytkin ainoas- 23041: lääkintöhallitukselle viime vuoden maailis- taan moninaisten vaikeiden ja epäkiitollisten 23042: kuussa ja sisällytettiin se lääkintöhallituksen sovittelujen jälkeen on henkilökunnan lai- 23043: yleissuunnitelmaan toteutettavaksi vv. 1961- toksessa pysyvyys saatu hoidetuksi. 23044: 1962. Ensi vuoden talousarvioon ei kuiten- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet 23045: kaan ole otettu määrärahaa tarkoitusta var- kunnioittaen ehdottavat, 23046: ten. 23047: Parantolan nykyinen henkilökunnan asun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 23048: tovajaus on 53. Käytössä olevia asuntoja on tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 25 23049: 72. Uudella rakennushankkeella voidaan miljoonaa markkaa Kontioniemen kes- 23050: tilannetta helpottaa 35 asunnolla, joten va- kusparantolan henkilökunnan asuin- 23051: jaukseksi jää vieläkin 18 asuntoa. rakennustöiden aloittamista varten. 23052: Asuinrakennuksen kustannusarvio on 67.9 23053: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 23054: 23055: Varma K. Turunen. Juho Karvonen. 23056: 2022 23057: 23058: IV,665. - Rah.al. N: o 495. 23059: 23060: 23061: 23062: 23063: V. K. Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta musiikinhar- 23064: rastusjärjestöjen keskusliitoille musiikinohjaajien kurssi- 23065: toimintaa varten. 23066: 23067: 23068: E d u s k u n n a 11 e. 23069: 23070: Maamme musiikinharrastustoiminnassa on ei puolestaan pysty tilannetta korjaamaan. 23071: kuorotoiminnalla huomattava osuutensa. Lau- Siksipä ovatkin musiikinharrastusjärjestöjen 23072: lajien kohdalta se onkin sikäli kiitollista, keskusliitot jo vuosikaudet pyrkineet koulu- 23073: ettei se välttämättä vaadi harrastajaltaan tus- ja kurssitoiminnallaan lievittämään 23074: niitä musiikillisia perustietoja ja -taitoja, dhjaajapulaa. Lahjakkaiden harrastelijavoi- 23075: joita soitinmusiikinharrastus jo ehdottomasti mien kurssimuotoinen kouluttaminen onkin 23076: edellyttää. Kuorojen ilahduttavasta luku- varmin tie kuoro- ja soitinohjaajapulan lie- 23077: määrästä hudlimatta ovat niiden jäsenistöt ventämiseksi. Kysymys on lähinnä siitä, 23078: musikaalisilta tiedoiltaan ja taidoiltaan var- haluaako valtiovalta olla tätä toimintaa ta- 23079: :sin rajoittuneita. Tämä taas puolestaan on loudellisesti tukemassa. 23080: johtunut siitä, etteivät käytettävissä olevat Edelläesitetyn puutteen korjaamiseksi alle- 23081: . ohjaajavoimat ole ollMt lähestulkoonkaan kirjoittaneet kunnioittaen ehdottavat, 23082: riittävät eivätkä musiikilliseen ohjaukseen 23083: itsekään kouluuntuneita. Soitinmusiikin oh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 23084: .jaukseen nähden ovat puutteet oUeet vieläkin tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 23085: :selvemmin ,havaittavissa. 5 000 000 markkaa käytettäväksi mu- 23086: :Koulujen musiikinopetuksen milteipä koko- siikinharrastusjärjestöjen keskuslii- 23087: naan puuttuessa jäävät luontaiset lahjak- toille musiikinohja.ajien kurssitoimin- 23088: kuudetkin vaille opittavissa olevaa musiikki- taa varten. 23089: tietoutta. Musiikkiopistojemme vähälukuisuus 23090: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 23091: 23092: Varma K. Turunen. Ensio Partanen. Kustaa Alanko. 23093: 2033 23094: 23095: IV,666.- Rah.al. N: o 496. 23096: 23097: 23098: 23099: 23100: V. K. Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Muinaistie- 23101: teelliselle toimikunnalle esinehankintoja varten. 23102: 23103: 23104: E d u s k u n n a ll e. 23105: 23106: Muinaistieteellisen toimikunnan työsken- rahojen niukkuuden antiikkikauppiaat eiyät 23107: telylle tuottaa suuria vaikeuksia erinäisten enää edes vaivaudu tarjoamaan sille myyn- 23108: vuoden mittaan ilmenevien ennalta arvaa- tiinsä saamiaan arvoesineitä. 23109: mattomien menojen rahoittaminen. Rahakammioon lunastettavaksi tulee mel- 23110: Eräät maaseudulla omilla kuljetusautoil- kein vuosittain yllätyksellisiä rahalöytöjä, 23111: laan kiertävät talonpoikaisten huonekalujen, jotka muinaismuistoasetuksen perusteella on 23112: vanhojen ryijyjen ja käyttöesineiden kerää- lunastettava kokoelmiin (esim. v. 1960 tehty 23113: jät ovat tarjonnoot Kansallismuseon kansa- Muhoksen rahalöytö 376 000 mk, joka saatiin 23114: tieteelliselle osastolle etuosto-oikeutta ennen- lisämenoarvion kautta). Rahakammion mää- 23115: kuin he ryhtyvät kaupittelemaan esineitä yk- rära:ha on niin pieni, ettei se riitä täHaisten 23116: sityisille markkinoille. Osaston määräraha ei yllätyslöytöjen lunastamiseen. Koska on ky- 23117: kuitenkaan riitä näiden museolle varsin edul- symys aivan ennakolta arvaamattomista me- 23118: listen ostojen rahoittamiseen (määräraha noeristä, ei määrärahaa voida luonnollisesti 23119: vuosittain n. 200 000 mk). Mikäli kansa- etukäteen arvioida. Lisämenoarviokäsitte- 23120: tieteelliselle osastolle osoitettaisi.in riittävän lyssä löytäjät kärsivät taloudellista vahinkoa., 23121: suuri siirtomääräraha, voitaisiin ostot järjes- koska he joutuvat usein odottamaan löytö- 23122: tää tyydyttävästi. palkkioiden suorittamista joskus miltei vuo- 23123: Historialliselle osastolle tarjotaan usein den ajan. 23124: ostettavaksi arvoesineitä, joskus jopa koko- Jos muinaistieteellisellå toimikunnalla olisi 23125: naisia kokoelmia, joiden lunastamiseen osas- käytettävissä erikoismäärä:raha odottamatto- 23126: tolla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia miin menoihin, voitaisiin monta arvokasta 23127: nykyisen ostomäärärahan puitteissa ( vuosit- esinettä pelastaa yleisiin kokoelmiin ja sa- 23128: tain n. 500 000 mk). Ottaen huomioon an- malla kohentaa Suomen Kansallismuseon 23129: tiikkimarkkinoilla nykyään vallitsevat hinnat mainetta keskeisenä kulttuurilaitoksena, jolla 23130: ( esim. hopeinen rokokookahvipannu tai ,ma- on todella mahdöllisuuksia toimia maan esi- 23131: halipasto" n. 1000 000 mk) ei tämä summa neellisten kulttuurimuistojen talteenottajana. 23132: riitä muuta kuin toisarvoisiin pikkuostoihin. Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittajat 23133: Usein tällaiset yksityishenkilöiden tekemät kunnioittaen ehdottavat, 23134: esinetarjoukset ovat lisäksi niin kiireellisiä, 23135: ettei niitä voida hoitaa lisämenoesitysten että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 23136: kautta. Näin on monta arvokasta esinettä ja tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVII lu- 23137: kokoelmaa jäänyt lunastamatta Suomen Kan- vun uudelle momentille 4 000 000 23138: sallismuseon kokoelmiin ja joutunut yleisille markkaa Muinaistieteellisen toimikun- 23139: antiikkimarkkinoille, joilla Kansallismuseolla nan käytettäväksi siirtomäärärahana 23140: ei ole mahdollisuuksia kilpailuun yksityis- esinehankintoja ja -ostoja varten. 23141: ostajien kanssa. Tuntien museon ostomäärä- 23142: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 23143: 23144: Vanna K. Turunen. Ensio Partanen. Viljo A. Virtanen. 23145: 2024 23146: 23147: IV,667. - Rah.al. N: o 497. 23148: 23149: 23150: 23151: 23152: V. K. Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta mu1:naistie- 23153: teellisten löydösten inventointiin. 23154: 23155: 23156: E d u s k u n n a ll e. 23157: 23158: Muinaistieteellistä toimikuntaa huolestut- velvollisia merkitsemään ne tulevaan raken- 23159: taa 'kiinteiden muinaisjäännösten kohtalo. nuskaavaan. Varsin monessa tapauksessa 23160: Vuosikymmenien aikana on pyritty välläisin muin:aistieteellinen toimikunta ei pysty an- 23161: käytettävissä olevin varoin inventoimaan tamaan tarkkoja tietoja, koska aluetta ei 23162: niitä, mutta tulos on ollut se, että vuodessa vielä ole inventoitu. 23163: on pystytty merkitsemään muistiin korkein- Työn nopeuttamiseksi anoi toimikunnan 23164: taan 'kolmen pitäjän muinaisjäännökset. esihistoriallinen osasto tulevan vuoden meno- 23165: Tätä vauhtia jatkaen kuluisi lähes 100 arviossa määrärahaa mm. tarkoitukseen sopi- 23166: vuotta, ennenkuin kaikki maamme pitäjät van auton hankkimiseksi, mutta valitetta- 23167: olisi inventoitu. Kun tiedämme, missä mää- vasti tätä anomusta ei ole huomioitu. Käy- 23168: rin tie- ja w,sirakennushalliturosen tietoi- tettävissä olevalla 300 000 mk:lla ei pystytä 23169: minta uhkaa tavallisen rakennustoiminnan vuoden mittaan inventoimaan kuin kaksi 23170: ohella nykyisen asutuksen liepeillä olevia isoa :tai kolme pienempää pitäjää. 23171: muinaisjäännöksiä, on toimikunnan hätä ol- Edellä esitetyn perusteella allekirjoitta- 23172: lUJt usean vuoden aikana suuri. neet kunnioittaen ehdottavat, 23173: Muinaisjäännösten inventoinnin tärkeyttä 23174: lisää vielä joitakin vuosia sitten vahvistettu että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 23175: rakennuslaki. Rakennuskaavan laatijat pyy- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVII 23176: tävät muinaistieteellisel1Jä toimikunnalta yh- luvun uudelle momentille 2 000 000 23177: tenään tietoja muinaisjäännöksistä suunnitel- markkaa muinaistieteellisten löydösten 23178: tavalta alueelta, koska he ovat lain mukaan inventointiin. 23179: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 23180: 23181: Varma K. Turunen. Ensio Partanen. Viljo A. Virtanen. 23182: 2025 23183: 23184: IV,668.- Rah.al. N: o 498. 23185: 23186: 23187: 23188: V. K. Turunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta 23189: näyttämötaiteellista harrastustoimintaa varten. 23190: 23191: 23192: E d u s k u n n a ll e. 23193: 23194: Näyttämötaiteelliset harrastukset kuuluvat seksi. Ne ovat järjestäneet ohjaajille ja 23195: Suomen kansallisen ja kansanomaisen kult- näyttelijöille kursseja, julkaisseet alaa käsit- 23196: tuurm luonteenomaisimpiin piirteisilin. Ni- televää ohjekirjallisuutta, kustantaneet ja 23197: menomaan maaseudulla ja kauplmkien asu- hankkineet näytelmiä, välittäneet tarvikkeita 23198: malähiöissä on harrastelijain näyttämötoi- jne. Viime aikoina on ammattitaitoisten 23199: minnalla mitä suurin merkitys sekä terveen ohjaajien lähettäminen harrastelijanäyttä- 23200: vapaa-ajan vieton edistäjänä että taiteellis- möille muutaman viikon ajaksi vuosittain 23201: ten harrastusten virittäjänä. Erityisen mer- osoittautunut erittäin tulokselliseksi työ- 23202: kittävää on nuorison vetäminen sen avulla muodoksi ennen kaikkea pienten paikkakun- 23203: säännöllisten ja kehittävien harrastusten pii- tien näytelmäryhmien kannalta katsottuna. 23204: riin. Tällaiseen ohjaustoimintaan ovat nämä kes- 23205: Harrastelijain näyttämötoiminnalle asete- kusjärjestöt käyttäneet sekä vakinaisesti 23206: taan nykyisin yhä korkeammat vaatimukset, palkattuja että lyhyemmiksi ajoiksi otettuja 23207: mikä johtuu siitä, että mahdollisuudet nähdä tilapäisiä ohjaajia. 23208: korkeatasoisia näyttämö- ym. esityksiä ovat Ohjaajien lähettämiseen sekä kirjallisen 23209: lisääntyneet. Tämä on ollut omiaan innosta- ohjausaineiston julkaisemiseen olisi vastai- 23210: maan harrastelijanäyttämöitä entistä suu- suudessa kiinnitettävä entistä enemmän huo- 23211: rempiin ponnistuksiin esitystensä tason ko- miota samoin olisi pyrittävä kehittämään 23212: hottamiseksi. Ne pyrkivät valitsemaan en- sellaisia työmuotoja, joiden avulla nuoriso 23213: tistä parempia näytelmiä, hankkimaan päte- saadaan entistä lukuisammin harrastamaan 23214: vää ohjausta sekä parantamaan näy-ttämö- näyttämötoimintaa. Näiden toimintamuoto- 23215: laitteita ja puvustoa. Niinikään on selvästi jen kehittämiseen on runsaasti edellytyksiä, 23216: todettavissa, että harrastelijateattereiden mutta varoja ei ole tarkoitukseen läheskään 23217: näyttelijät pyrkivät entistä määrätietoisem- riittävästi. 23218: min hankkimaan näyttämötaiteellista ammat- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 23219: titaitoa ja esteettistä sivistystä. 23220: Pätevän ja keskitetyn tuen antamista var- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 23221: ten harrastelijanäyttämöt ovat ryhmittyneet tulo- ja menoarvion 10 Pl. XVIII lu- 23222: lähinnä Työväen Näyttämöiden Liittoon ja vttn 3 moment,1le lisäyksenä 1600 000 23223: Seuranäyttämötyön Keskusliittoon, jotka jo markkaa näyttämötaiteellista harras- 23224: pitkät ajat ovat harjoittaneet määrätietoista tustoimintaa varten. 23225: toimintaa näyttämöharrastusten kohottami- 23226: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 23227: 23228: Varma K. Turunen. Ensio Partanen. Lempi Lehto. 23229: Juho Karvonen. Sulo Hostila. Lyyli Aalto. 23230: Arvo Ahonen. Georg Eriksson. Anni Flinck. 23231: Arvo Tuominen. Veikko Helle. Väinö Tikkaoja, 23232: Eino Raunio. G. !Henriksson. Kaarlo Pitsinld. 23233: Kalle Matilainen. Onni Peltonen. Elis Manninen. 23234: Eetu Karjalainen. Onni Hiltunen. Lars Lindeman. 23235: Pentti Niemi. Väinö Lesldnen. Veikko Kokkola. 23236: 70 E 706/61 23237: 1V,669. -Rah.al. N:o 499. 23238: 23239: 23240: 23241: 23242: V. K. Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta päätoimisten 23243: musiikinohjaajien palkkaamiseen musiikinharrastusjärjes- 23244: töjen keskusliittojen kautta. 23245: 23246: 23247: E d u s k u n n a 11 e. 23248: 23249: Ne kokemukset, joita mm. maamme seura- deHa ammattitaitoisia niin vokaali- kuin soi- 23250: näyttämöjärjestöjen tahoilla on saatu näyt- tinmusiikin:kin ohjaajia. Näiden järjestöjen 23251: tämötyön kurssi- ja opastustoiminnasta käy- nykyisin saarnat määriirahat eivät kuiten- 23252: tettävissä olevien amma:ttimaisten ohjaaja- kaan riitä tässä tarkoitettujen pal:'kattujen 23253: voimien avulla, ovat olleet varsin myöntei- ohjaajavoimien kiinnittämiseksi liittojen pal- 23254: set. Vastaavankaltaista toimintaa kaivataan velukseen. 23255: kipeästi myös musiikinharrastustoiminnan Jotta musiikinharrastus saatamiin nykyi- 23256: aloilla. Satalukuisat eri muotoiset kuoro-, sestään laajenemaan ja tiedollisesti kehitty- 23257: soitinyhtyeet ovat osoituksena toisaalta sy- mään, olisi musiikinharrastusjärjestöjen kes- 23258: västä kiinnostuksesta musii:kkia kohtaan toi- kusliitoille varattava valtion toimesta mah- 23259: saalta osoituksena vapaa~aikojen kehittävään dollisuus päätoimisten musiikinohjaajien 23260: käyttöön pyrkimisestä. Kuinka monesti palkkaamiseksi ~toisaalta paikallisten järjes- 23261: puutteellisin musiikiHisin tiedoin ja taidoin ,töjen työn ohjaamiseksi toisaalta alueellisten, 23262: - pääasiassa voimaJktkaaseen innostukseen eri puolilla valtakuntaa järjestettävien kurs- 23263: perustuen - monikyrrnmentu:hantista laula- sien johtamiseksi. 23264: jien ja soittajien joukkoa ohjataarrkaan, EdeHäesitetyn perusteella all~irjoittaneet 23265: siitä ovat useat vuosikymmenten kuluessa kunnioittaen ehdottavat, 23266: suoritetut jopa viraUisluonteisetkin tutki- 23267: mukset ja tiedustelut antaneet selvän kuvan. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 23268: Kuinka paljon tulO'ksellisemma!ksi ja tarkoi- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 10 23269: tustaan vastaavammaksi toiminta !l_aajojen m~1joonaa markkaa käytettäväksi pää- 23270: kansalaispiirien musiikinharrastusten edistä- toimisten musiikinohjaajien palkkaa- 23271: miseksi kehittyisikään, jos alan keskusjärjes- miseksi musiikinharrastusjärjestöjen 23272: töjen käyrtettävissä olisi muutamiakaan to- keskusliittojen kautta. 23273: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 23274: 23275: Varma K. Turunen. 23276: 2027 23277: 23278: IV,670.- Rah.al. N: o 500. 23279: 23280: 23281: 23282: 23283: V. K. Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorison 23284: musiikkitoimikunnan käyttöön soitinten ja nuottien keskus- 23285: lainaamon perustamista varten. 23286: 23287: 23288: Eduskunnalle. 23289: 23290: Nuorison soitinmusiikkitoimintaa on muu- mättömien erikoisinstrumenttien ja nuotisto- 23291: taman viimeksi kuluneen vuoden aikana py- jen hankkimiseksi. Eräänä käytännöllisenä 23292: ritty monin tavoin edistämään ja jo saavu- ratkaisuna tilanteen auttamiseksi voitaisiin 23293: tetut tulokset ovat näyttäneet varsin lupaa- pitää valtion nuorison musiikkitoimikunnan 23294: vilta. Pahimpana esteenä varsinkin vähäva- hoitoon ja valvontaan perustettavaa keskus- 23295: raisen nuorison kohdalla on ollut varojen lainaamoa niin ·erikoissoittimia kuin orkesteri- 23296: puute niin instrumenttien hankintaan kuin nuotistoakin varten. Kokemukset esim. teatte- 23297: käyttökelpoiseen nuotistomateriaaliinkin näh- reiden keskusvuokraamosta ovat olleet myön- 23298: den. Näin on ollut eritoten niissä tapauk- teiset. Soitin ja nuottilainaamoa voitaisiin 23299: sissa, kun kysymyksessä ovat olleet varsin aluksi ajatella juuri nuorison harrastuksien 23300: kalliit erikoisinst:rumentit tai esim. hieman- edistämiseksi, mutta mikäli myöhemmin osoit- 23301: kaan laajempia soitinyhtyeitä varten tarkoi- tautuisi tarkoituksenmukaiseksi, voitaisiin 23302: tetut orkesterisovitukset painettuine tai käsin- keskuslainaamotoimintaa ajatella laajempaa- 23303: kirjoitettuine nuotteineen. kin tarvetta silmällä pitäen. 23304: Uahduttavissa määrin ovat :monet kunnat, Edelläesitettyyn viitaten allekirjoittaneet 23305: mm. kansalaiskoulujensa hal'l'3Stustoimintaan kunnioittaen ehdottavat, 23306: yhdistäen, auttaneet taloudellisestikin nuori- 23307: sonsa sekä oikeaa vapaa-ajan käyttöä että että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 23308: musiikillisen opetuksen edistymistä nuorison tulo- ja meMarvioon (10 Pl. XVIll 23309: keskuudessa. Samaa voidaan sanoa useista luku 1 mom. B) 3 000 000 markkaa 23310: vapaist·a kansalaisjärjestöistä. Mutta niin nuorison musiikkitoimikunnan käyt- 23311: kuntien kuin järjestöjenkään varat eivät ole toön soitinten ja nuottien keskuslai- 23312: riittäneet soitinmusiikkitoiminnassa välttä- naamon perustamista varten. 23313: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 23314: 23315: Varma K. Turunen. Ensio Partanen. 23316: 2028 23317: 23318: IV,671. - Rah.al. N: o 501. 23319: 23320: 23321: 23322: 23323: V. K. Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta koulukaluston 23324: hankkimiseen yksityisoppikouluihin. 23325: 23326: 23327: Eduskunnalle. 23328: 23329: Säädettäessä yksityisoppikoulujen valtion- täin hyviä ja opetustarkoituksiin mitä par- 23330: apulakia (493/50) edellytettiin, että koulut haiten soveLtuvia havaintovälineitä on saata- 23331: saisivat valtionapua myös koulukaluston, ope- vissa, mutta tällaisen välinesarjan hankki- 23332: ,tusvälineiden sekä kirjaston hankkimista ja minen jo yksistään keskikouluasteen tarpeita 23333: täydentämistä varten tulo- ja menoarvioon varten maksaa 2-4 milj. mk välinesarjan 23334: :tähän tarkoitukseen kuHoinkin varatusta täydellisyydestä riippuen. Kun nykyaikai- 23335: määrärahasta, enintään 50 % hyväksyttä- seen fysiikanopetukseen olisi, jotta emme 23336: vistä kustannuksista (7 §). jäisi kohtuuttomasti jä}keen muista maista, 23337: Tämä luonnollinen ja erittäin tarpeellinen voitava sisällyttää myös atomifysiikan alkei- 23338: säädös on kuitenkin jäänyt pelkäksi kuol- den opetus, aiheutuu siihen tarvittavien ha- 23339: leeksi kirjaimeksi sen vuoksi, että tähän men- vaintovälineiden hankkimisesta edelleen vielä 23340: nessä, lain yli kymmenen vuotta kestäneen noin miij. mk:n suuruusluokkaa oleva meno- 23341: voimassaolon aikana, ei mainittua :tarkoi- erä. Uusi opetustapa pyrkii sitäpaitsi anta- 23342: tusta varten ole valtion tulo- ja menoarvioon maan opetusta llllyös oppilastöiden muodossa, 23343: kertaakaan sisältynyt määrärahaa. Kun jolloin tarvitaan demonstraatiovälinciden li- 23344: tässä tarkoitetut koulujen menot ovat var- sruksi oppilastyövälinesarjoja. 23345: sin suuret ja tulevat useimmiten kysymyk- Monet oppikoulut pyrkivät iinjaja:koi- 23346: seen juuri silloin, kun koulu uudisrakennus- suutta kehittämällä ja opetusohjelmiaan 23347: ten vuoksi on joutunut suuriin investointei- uudistamalla luomaan mahdollisuuksia myös 23348: hin ja käyttämään iJ.oppuun kaikki rahoitus- ammattiin opastavalle ja käytännöHisiin aloi- 23349: mahdollisuutensa, ei monissa tapauksissa hin harrastusta virittävälle opetukselle. Toi- 23350: voida hankkia edes vähintä välttämätöntä minnassa on lukuisia yksityisoppikouluja, 23351: opetus- ja havaintovälinemäärää. Tästä luon- jotka pyrkivät antamaan oppilailleen tietoa 23352: nollisesti seura!t, että opetwksen teho suu- ja harjoitusta esim. metallityössä pojille ja 23353: resti kärsii. Tilanne on todeHa nurinkuri- kotitaloudessa tytöille, jotka kummatkin ope- 23354: nen, kun muutoin uudenaikaisissa kouluti- tushaarat vaativat varsin kaliiin välineistön 23355: loissa opetus joudutaan antamaan vaiilmais- ja koneita. Samoin on asianlaita, jos tällai- 23356: ten tai vanhanaikaisten opetus- ja havainto- nen ammattiuralle suuntautuva opetus käsit- 23357: välineiden varassa tai suorastaan ilman tää esim. kaupallisen alan. 23358: niitä. Sama koskee käsi- ja oppilaskirjas- Verrattuna niihin kustannuksiin, joita 23359: toja, jotka kummatkin ovat opetuksen tehok- koululaitos muutoin yhteiskunnalle aiheuttaa 23360: kuuden kannalta välttämättömät. ja joita menoja yleensä on pidettävä eräänä 23361: Pahimmin opetus- ja havaintovälineiden kansakunnan tarkoituksenmukaisimmista ja 23362: puute tunrtuu luonnontieteiden alalla. Var- paraiten tuottavista sijoituksista, on suoras- 23363: sinkin fysiikantutkimus on viime aikoina taan käsittämätöntä, ettei yksityisoppikoulu- 23364: edistynyt valtavasti eikä sen tuloksia enää jen valtionapulain selvästi sanottua tarkoi- 23365: voida nykyaikaisessa llllielessä ja sen vaati- tusta avustuksen myöntämisestä myös koulu- 23366: muksia vastaavalla tavalla opettaa ilman, kalustojen, opetus- ja havaintovälineiden 23367: että opettajan käytettävissä ovat sitä varten sekä kirjastojen hankkimiseen ole tähän men- 23368: tarvittavat opetus- ja havaintovälineet. Erit- nessä lainkaan toteutettu. 23369: IV,671. - V. K. Turunen ym. 2029 23370: 23371: Edellä sanotun perusteella esitämme kun- 20 momentille lisäystä 100 miljoonaa 23372: llioittavasti, markkaa koulukalustojen, opetus- ja 23373: havaintovälineiden sekä kirjastojen 23374: että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 hankkimista ja täydentämistä varten 23375: tulo- ja menoarvion 10 PZ. X luvun yksityisoppikouluissa. 23376: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 23377: 23378: Varma K. Turunen. Pentti Niemi. Väinö Leskinen. 23379: K. F. Haapasalo. Väinö E. Nieminen. Lempi Lehto. 23380: Meeri Kalavainen. Ensio Partanen. Lyyli Aalto. 23381: Juho Karvonen. Sulo Hostila. Anni Flinck. 23382: Arvo Ahonen. Georg Eriksson. Väinö Tikkaoja. 23383: Arvo Tuominen. Veikko Helle. Kaarlo Pitsinki. 23384: Eino Raunio. G. Henriksson. Elis Manninen. 23385: Kalle Matilainen. Onni Peltonen. Lars Lindeman. 23386: Eetu Karjalainen. Onni Hiltunen. Veikko Kokkola. 23387: 2030 23388: 23389: IV,672.- Rah.al. N: o 502. 23390: 23391: 23392: 23393: 23394: V. K. Turunen ym.: Korotetun määrä-rahan osoittamisesta 23395: lukukausimaksujen alentamiseen yksityisoppikouluissa. 23396: 23397: 23398: E d u s k u n n a 11 e. 23399: 23400: Lieventääkseen sitä epäkohtaa, jonka kor- säämiseen 60% avustuksen määrästä ja 40% 23401: keiksi kohonneet yksityisoppikoulujen luku- vapaaoppilaspaikkojen lisäämiseen. Luku- 23402: kausimaksut muodostavat erityisesti vähäva- kausimaksun ollessa alle 9 000 mk jakosuhde 23403: raisten kotien lasten oppikoulunkäynnille, oli 50 % kumpaankin tarkoitukseen. Mikäli 23404: sekä lisätäkseen mahdollisuuksia jakaa yksi- erityiset syyt puolsivat muunlaista jakoa, oli 23405: tyisoppikouluissa enemmän vapaaoppilaspaik- kouluille varattu mahdollisuus kouluhallituk- 23406: koja ja antaa suurempia sisaralennuksia sen suostumuksella saada poiketa edellämaini- 23407: eduskunta otti v:n 1961 tulo- ja menoarvioon tuista ohjeista. Koulujen on joulukuun 1 päi- 23408: 100 milj. mk. Määräraha, joka aloitteen pe- vään mennessä lähetettävä kouluhallitukselle 23409: rusteella budjettiin otettuna oli ehdollinen, yksityiskohtainen tilitys myönnetyn määrä- 23410: vahvistettiin tasavallan presidentin esitte- rahan käytöstä. 23411: lyssä kesäkuun 29 päivänä ja valtioneuvosto Antaessaan esityksensä valtion tulo- ja 23412: teki määrärahan ja:koa koskevan päätöksen menoarvioksi v:lle 1962 hallitus on sisällyt- 23413: kouluhallituksen laatiman ehdotuksen poh- tänyt esitykseensä yhtäsuuren eli 100 milj. 23414: jalla elokuun 3 päivänä 1961. mk: n määrärahan käytettäväksi vapaaoppi- 23415: Suoritetussa jaossa avustuksest'a pääsi osal- laspaikkojen myöntämiseen ja sisaralennusten 23416: liseksi yhteensä 160 yksityisoppikoulua, joista lisäämiseen sekä lukukausimaksujen alentami- 23417: ruotsinkielisiä kahdeksan. Kun yksityisoppi- seen yksityisoppikouluissa (10 Pl. X: 20 b) 23418: kouluja kaikkiaan on toiminnassa 315, jäi mainitun tilivuoden aikana lausuen peruste- 23419: lähes puolet kouluista kokonaan osattomikai luissa pitävänsä määrärahaa jatkuvasti tar- 23420: tästä määrärahasta. Avustuserät vaihtelivat peellisena. 23421: useimmissa tapauksissa 300 000-700 000 Määrärahan suuruutta arvosteltaessa on 23422: mk: n välillä. Suurin avustuserä 2 500 000 toisaalta otettava huomioon, että 100 milj. 23423: (yhdessä tapauksessa) pienempien erien ol- mk:n määrärahalla on voitu aikaansaada pa- 23424: lessa vain 100 000 mk. rannusta olosuhteissa vain noin puolessa yksi- 23425: Jaon yhteydessä kouluhallitus antoi ohjeet tyisoppikoulujen koko määrästä, mikä jo viit- 23426: avustusmäärärahan käytöstä momentin pe- taa siihen, että summa on ollut riittämätön. 23427: rusteluissa mainittuihin eri tarkoituksiin. Toisaalta on huomattava, että koko 100 milj. 23428: Ohjeiden mukaan oli kaupungeissa ja kaup- mk:n määräraha on käytetty yhden luku- 23429: paloissa sijaitsevien yksityisoppikoulujen, joi- kauden kuluessa. Vastaavalla summalla voi- 23430: den lukukausimaksu edellisenä lukukautena taisiin ensi vuonna joko antaa vastaavat edut 23431: oli ollut 12 000 mk tai enemmän, käytettävä saman suuruisina vain yhden lukukauden ai- 23432: määrärahasta vähintään 60% lukukausimak- kana, jolloin toisen lukukauden alusta ta- 23433: sun alentamiseen ja sisaralennusten lisäämi- pahtuisi tilanteen huononeminen entiselleen, 23434: seen sekä 40% vapaaoppilaspaikkojen lisää- taikka olisi myönnetyt edut vähennettävä 23435: miseen. Lukukausimaksun ollessa alle 12 000 puoleen. Kumpikaan menetelmä ei asian 23436: mk jakosuhteen tuli olla 50 % kumpaankin luonteen huomioonottaen ole puollettavissa. 23437: em. tarkoitukseen. Maalaiskunnissa sijaitse- Tästä syystä ja huomioonottaen, että kysy- 23438: vien yksityisoppikoulujen, joiden lukukausi- myksessä oleva määräraha oppikouluolojemme 23439: maksu edellisenä lukukautena oli ollut 9 000 kehittämiseksi sosiaaliseen suuntaan on ilmei- 23440: mk tai enemmän, oli käytettävä lukukausi- sen tarkoituksenmukainen, määräraha olisi 23441: maksun alentamiseen ja sisaralennusten li- korotettava kaksinkertaiseksi. 23442: IV,672. - V. K. Turunen ym. 2031 23443: 23444: Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 100 mt"ljoonaa markkaa vapaaoppilas- 23445: nioittavasti, paikkojen myöntämiseksi ja sisaralen- 23446: nusten lisäämiseksi sekä lukukausi- 23447: että Eduskunta ottaisi 10 Pl. X lu- maksujen alentamiseksi yksityisoppi- 23448: vun 20 momentin b)-kohtaan lisäystä kouluissa. 23449: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 23450: 23451: Varma K. Turunen. Pentti Niemi. Väinö Leskinen. 23452: K. F. Haapasalo. Väinö E. Nieminen. Lempi Lehto. 23453: Meeri Kalavainen. Ensio Partanen. Lyyli Aalto, 23454: Juho Karvonen. Sulo Hostila. Anni Flinck. 23455: Arvo Ahonen. Georg Eriksson. Väinö Tikkaoja. 23456: Arvo Tuominen. Veikko Helle. Kaarlo Pitsinki. 23457: Eino Raunio. G. Henriksson. Elis Manninen. 23458: Kalle Matilainen. Onni Peltonen. Lars Lindeman. 23459: Eetu Karjalainen. Onni Hiltunen. Veikko Kokkola. 23460: 2032 23461: 23462: N,673.- Rah.al. N:o 503. 23463: 23464: 23465: 23466: 23467: V. Turunen: Korotetun määrärahan osoittamisesta Parikka- 23468: lan-Onkamon rautatien rakentamiseen. 23469: 23470: 23471: Eduskunnalle. 23472: 23473: Eduskunta on hyväksynyt lain rautateiden lituksella liene olemassa mahdollisuuksia 23474: rakentamisesta Tampereelta-Parkanoon, On- käyttää tarkoitukseen työllisyyden turvaami- 23475: kamosta-Parikkalaan ja Jyväskylästä- seen varattuja, muita määrärahoja. Olisi 23476: Jämsänik<>Skelle. Laissa edellytetään, että tärkeätä, että Parikkalan-Onkamon rauta- 23477: näiden ratojen rakentamismäärärahat ote- tietyö saataisiin täysitehoisesti käyntiin. 23478: taan varsinaiseen valtion tulo- ja menoar- Rautatien rakentamista kiirehtii mm. se lii- 23479: vioon työkohdemäärärahoina. kenteellinen pullonkaula, joka kuljetusten 23480: Hallitus on sisällyttänyt v: n 19u2 tulo- ja suhteen on syntynyt Savon radalla. Liikenne 23481: menoarvioehdotukseen 1 710 000 000 mk: n Itä-Suomesta satamiin muodostuu erittäin 23482: määrärahan uusia rautatierakennuksia var- vaikeaiksi tämän radan ruuhkautumisten ta- 23483: ten. Tästä summasta 200 000 000 mk esite- kia. 23484: tään käytettäväksi Parikkalan-Onkamon Edellä esitettyyn viitaten ehdotan, 23485: radan rakennustöihin. Määrärahasta tulisi 23486: käytettäväksi 75 000 000 mk tarvikehankin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 23487: toihin, maa-aluekorvauksiin sekä työmaan tulo ja menoarvioon 4()() 000 ()()() mark- 23488: perustamiskustannuksiin. kaa käytettäväksi Parikkalan-Onka- 23489: Määrarahaa on pidettävä ehdottomasti mon rautatien rakentamiseen. 23490: liian pienenä huomioiden jo senkin, ettei hal- 23491: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 23492: 23493: Vilho Turunen. 23494: 2033 23495: 23496: IV,674.- Ba.h.al. N:o 504. 23497: 23498: 23499: 23500: 23501: V. Turunen: Määrärahan osoittamisesta Kontiolahden kun- 23502: taan perustettavaa oppikoulua varten. 23503: 23504: 23505: Eduskunnalle. 23506: 23507: Pohjois..JKarjalan maakunnan suurimmista määrä on niin suuri, että se täyttäisi yhden 23508: maalaiskunnista on Kontiolahti sellaisessa oppikoulun tarpeet. 23509: asemassa, ettei siellä ole \keskikoulua. Oppilaat Keskikoulu Kontiolahdella voisi todennä- 23510: halutessaan jatkM opiskelua kansakoulusta köisesti aloittaa toimintansa tilapäisissä suo- 23511: eteenpäin joutuvat tällöin käymään koulunsa jissa, koska kunnalla on käytettävissään 23512: pääasiassa Joensuussa sijaitsevissa oppikou- tarvittavia tiloja. Kunta olisi myös halukas 23513: luissa. Sen oppikoulutilanne laajasta maa- varaamaan tarvittavan tonttialueen myöhem- 23514: kunnasta johtuen on taas sellainen, etteivät min rakennettavaa koulutaloa varten. Opet- 23515: läheskään kaikki halukkaat ja edellytykset tajain saaminen keskikouluun, olosuhteet 23516: omaavat oppilaat pääse opiskelemaan. Täl- huomioiden, ei tuottaisi mitään vaikeuksia. 23517: löin tietysti maaseutukunnista tulevat haki- Koulu voisi käsityksemme mukaan normaa- 23518: jat karsitaan ensimmäisinä. listi aloittaa toimintansa syksyllä 1962. 23519: Kontiolahden kunnan alueella sijaitsee Edellä esitettyyn viitaten ehdotan, 23520: mm. kaksi varuskuntaa, Kontiolahden ja 23521: Höytiäisen sekä kaksi suurta sairaalaa, Pai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 23522: holan piirimielisairaala ja Kontioniemen tu- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan 23523: berkuloosiparantola. Jo näistä valtion ja määrärahan Kontiolahden kuntaan pe- 23524: kuntayhtymien laitoksista tuleva Oppilas- rustettavaa oppikoulua varten. 23525: Helsingissä 15 ;päivänä syyskuuta 1962. 23526: 23527: Vilho Turunen. 23528: 23529: 23530: 23531: 23532: 71 E 706/61 23533: 2034 23534: 23535: IV,675.- Rah.al. N:o 505. 23536: 23537: 23538: 23539: 23540: V. Tunmen ym.: MääräraAan osoittamisesta Joensuun lyseon 23541: lis.ätrok6nn,""ste-a rakentamiseen. 23542: 23543: 23544: Eduskunnalle. 23545: 23546: Joensuussa toimivista oppikouluista on 1002 tulo- ja menoarvioesitykseensä. Koulun 23547: tällä hetkellä vaikeimmassa asemassa maa- toiminnan jatkamisen kannalta olisi välttä- 23548: kunnan vanhin oppilaitos Joensuun lyseo. mätöntä, että laajennus- ja kunnostustöihin 23549: Koulun oppilasmäärä ylittää kuluvana vuo- voitaisiin ryhtyä jo vuoden 196'2 aikana. 23550: tena 900. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 23551: Koulurakennuksen tilat ovat käyneet ah- nioittaen, 23552: taiksi ja muutenkin vanhentuneet. Suunni- 23553: telmat lyseon rakennusten laajentamisesta ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 23554: kunnostamisesta ovat olleet valmisteilla jo tulo- ja menoarvioon 50 000 (}()() mar- 23555: pitemmän ajan. Tiettävästi suunnitelmat kan määrärahan käytettäväksi Joen- 23556: ovat jo valmistuneet tai ovat juuri valmistu- suun lyseon lisärakennusten rakenta- 23557: misvaiheessaan. Hallitus ei ole kuitenkaan miseen ja vanhan koulutalon korjauk- 23558: sisällyttänyt tarvittavaa määrärahaa v: n siin. 23559: Helsingissä 1'5 päivänä syyskuuta 1961. 23560: 23561: Vilho Turunen. Pauli Puhakka. A. Simonen. 23562: Elis Manninen. Toivo Niiranen. R. Hallberg. 23563: Olli J. Uoti. Varma K. Turunen. Antti Kukkonen. 23564: 2035 23565: 23566: IV,676. - Rah.al. N: o 506. 23567: 23568: 23569: 23570: 23571: V. Tur1mell ym.: Mäiiriirahan osoittamisesta Outokummun 23572: tootmd.olaitosten jätevesien aiheuttamien vahinkojen kor- 23573: vaamiseen. 23574: 23575: 23576: B d u s k u n n a 11 e. 23577: 23578: Outdkumpu Oy:n omistama Outokummun Karjalan lääninhallitukseen. LääninhaHituk- 23579: kaivos tu:otantolaitoksinoon on aiheuttanut set ovat, meiHe tuntemattomista syistä, vuo- 23580: ympäristön asukkaille erittäin suuria talou- sikausia jarruttaneet lausunnon antaJIIlista 23581: dellisia vahinkoja laskemaHa tuotantolaitok- asiassa. 23582: sen jätevedet ympäristön v.esistöiihin. Sys:mä- Outokumpu Oy on ollut haluton korvauk- 23583: järvi on jo täydellisesti saaiStunut siten, ettei- sen suorittamiseen eikä ole suostunut edes 23584: viit kaiatkaan voi siinä elää. Jätevesien ai- kustantamaan puolueetonta tutkimusta niistä 23585: heuttama myrkytys on jo hiipinyt pitkälle vahingoista, joita tuotantolaitosten jiitevesi- 23586: yrrnpäristön vesistöihin ulottuen jo mm. Li- kysymys on ympäristölle aiheuttanut. 23587: perin pitäjässä Taipaleenjoen vesistöön Kun Outokummun merkitys koko kansan- 23588: saakka. Ympäristön asu'kkaat ovat joutuneet taloudellemme on erittäin suuri, on väärin, 23589: erittäin vaikeaan asemaan, koska mm. poh- että yksityiset joutuvat kärsimään tuotanto- 23590: jav·edet ovat jo saastuneet eikä esimerkitksi laitoksen ylläpitämisestä, joten olisi asial- 23591: kunnoHista juomavettä ole alueelta saata- lista, että aiheutuneet vahingot pyrittäisiin 23592: vissa. On olemassa todistettavia tapauksia korvaamaan yhteiskunnan toimesta. 23593: siitä, että eläimiä on kuollut myrkytettyä Edellä olevaan viitaten ehdotaJIIlme, 23594: vettä juotuaan. 23595: Outokummun yrrnpäristön asukkaat ovat että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 23596: pyrkineet hakemaan asiassa oikeutta mm. oi- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark- 23597: keuskanslerin kautta. Hänen toimestaan asia kaa Outokumpu Oy:n omistamien 23598: jo UJSeita vuosia sitten palautettiin lausun- Outokummun tuotantolaitosten jäteve- 23599: n<llle Kuopion lääninhallitukseen, mistä se sien aiheuttamien vahinkojen ja hait- 23600: iääninjaon yhteydessä on siirtynyt Pohjois- tojen korvaamiseen. 23601: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 23602: 23603: Vilho Turunen. Urho Kulovaara. 23604: H. Törmä. Toivo Niiranen. 23605: Olli J. Uoti. Esa Timonen. 23606: Pauli Puhakka. Ale Holopainen. 23607: Impi Lukkarinen. Mikko Bult. 23608: Martta Salmela-Järvinen. 23609: 2036 23610: 23611: IV,677. -Rah.al. N:o 507. 23612: 23613: 23614: 23615: 23616: V. Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiuttamisrahan 23617: suorittamiseksi asevelvollisille. 23618: 23619: 23620: E d u s k u n n a 11 e. 23621: 23622: Asev:elvolliiSet, jotka asevelvollisuutensa nan tulevaisuus. Kun yhteiskunta maaraa 23623: suoritettuaan vapautuvat armeijasta, joutu- nuoret miehet pakolla suorittamaan asevel- 23624: vat monissa tapauksissa varsin vaike.aa;n ase- voHisuuttaan, olisi oikein, että näiden ihmis- 23625: maan. Nuoret miehet ovat hyvin !monissa ten :toimeentulomahdollisuudet ja edellytyk- 23626: tapauksissa tilapäisissä työsuhteissa asevel- set päästä käsiksi normaaliin elämään tur- 23627: vollisiksi mentyään. On paljon tapauksia, vattaisiin yhteiskunnan ·toimesta. 23628: jolloin asevelvollisella ei palvelukseen men- Asian hoitamiseksi käytännössä olisi kaksi 23629: nessään ole työpaikkaa ollenkaan. vaihtoehtoa. Voitaisiin ryhtyä toimenpitei- 23630: AsevelvoHisten päivärahan ollessa nykyi- siin päivärahan suorittamisesta määrätyltä 23631: sin vain 100 mk päivältä sotamiehelle ja ajalta. Toinen mahdollisuus on kertakaik- 23632: muille hieman korkeamman, menevät mah- kisen korvauksen suorittaminen ikotiutetuille 23633: dolliset pienet säästöt ja huoltajilta saatavat asevelvollisHle. Käsityksemme mukaan vii- 23634: avustukset käyttövaroina amneijassa oltaessa. meksimainittu menettelytapa olisi sopivampi. 23635: Niilläkin asevelvollisilla, joilla on koti ja Asevelvollisia vapautuu vuosittain saa- 23636: mahdollisesti työpaikkakin, on asevelvollisuu- IDiemme tietojen mukaan noin 30 000. Jos 23637: den jälkeen ylimääräisiä menoja, jotka ai- ke11takai:kkinen kotiuttamisraha olisi 10 000 23638: heutuvat mm. uusien työvaatteiden ja puki- mk asevelvollista kohden, merkitsisi tämä 23639: mien hankinnasta jne. nykyisin vuosittain valtiolle n. 300 milj. 23640: Maamme sosiaa:linen 'lainsäädäntö on mk: n suuruista menoerää. 23641: eräillä aloina kehitetty jo varsin pitkälle. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 23642: Esimerkkinä mainittakoon, että eräiUe poti- nioittaen, 23643: laille suoritetaan päivärahaa sairauden jäl- 23644: keen toipilasajalta. Sosiaalisesti kehitty- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 23645: neessä yhteiskunnassa tämä on täysin oikein. tulo- ja menoarvioon 300 000 000 mar- 23646: Nuoriso muodostaa kuitenkin yhteiskunnan kan määrärahan kotiuttamisrahan suo- 23647: kalleimman pääoman, koska nuorison kehi- rittamiseksi asevelvollisuuttaan suorit- 23648: tyksestä riippuu koko suomalaisen yhteiskun- tamasta t•apautuville asevelvollisille. 23649: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 23650: 23651: Vilho Turunen. Impi Lukkarinen. 23652: IMikko Hult. Olli J. Uoti. 23653: Arvo Sävelä. Urho Kulovaara. 23654: Vappu Heinonen. Viljo A. Virtanen. 23655: H. Törmä.. Veikko Kokkola. 23656: Pauli Puhakka. A. Simonen. 23657: Martta Salmela-Järvinen. 23658: 2037 23659: 23660: IV,678.- Rah.al. N: o 508. 23661: 23662: 23663: 23664: 23665: V. Turunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta metsä- 23666: ja uittotyöläisten sivistystyöhön. 23667: 23668: 23669: Eduskunnalle. 23670: 23671: Valtion tulo- ja menoarviossa on ollut vat myös huomattavan kustannuserän. Tar- 23672: määräraha metsä- ja uittotyöläisten sivistys- ikoituksenmukaista olisi, että asiaa hoitavilla 23673: työhön. Määrärahan suuruus on aikaisem- sivistystyöntekijöillä olisi käytettävissään 23674: min ollut 1 600 000 mk. Määräraha on käy- kirjastoauto, jolla kirjojen vaihtoa ja muuta 23675: tetty pääasiassa ns. siirtokirjastojen hankki- toimintaa voitaisiin hoitaa joustavammin. 23676: miseen ja hoitoon metsä- ja uittotyömaille Hallitus on tulo- ja menoarvioesitykses- 23677: pääasiassa Po:hjois- ja Itä-Suomessa. Siirto- sään esittänyt määrärahaa korotettavaksi 23678: kirjastoja on ollut käytössä n. 150. 200 000 mik:lla. Korotus, toiminnan laajen- 23679: Kun metsätyömaat sijaitsevat syrjäisillä ,tumisen huomioiden, on kuitenkin riittämä- 23680: alueilla, missä ei ole mahdollisuutta yleisten tön. 23681: kirjastojen käyttöön, on täJmä toiminta muo- EdeliJ.ä esitettyyn viitaten ehdotamme, 23682: dostunut varsin suosituksi metsä- ja uitto- 23683: työläisten keskuudessa. Mahdollisuuksia toi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 23684: minnan iJ.aajentamiseen olisi olemassa, mikäli tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 23685: varoja siihen osoitettaisiin. Kirjojen hinnat 1 000 000 markkaa käytettäväksi met- 23686: ovat viime vuosina huomattavasti nousseet. sä- ja uittotyöläisten sivistystyöhön. 23687: Kuljetukset syrjäisille seuduille muodosta- 23688: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 23689: 23690: Vilho. Turunen. 23691: 2038 23692: 23693: IV,679. -Rah.al. N:o 509. 23694: 23695: 23696: 23697: 23698: V. Turunen ym.: MWärahan osoittamisesta ilmaisten oppi- 23699: kirjojen hankkim~n oppikoulujen oppilaille. 23700: 23701: 23702: E d u s k u n n a ll e. 23703: 23704: Maa,mme oppikouluissa on oppikirjojen kouluissa. Oppikoulunkäynnin yleistyessä 23705: hankintaan nähden olemassa monenlaista ja oppilaista huomattav:a osa on lähtöisin köy- 23706: varsin sekavaa käytäntöä. Esimerkiksi kun- histä ja vähävaraisista kodeista. Kun koulu- 23707: nallisissa keskikouluissa suorittaa kunta oppi- menot muutenkin muodostuvat kalliiksi var- 23708: laiden kirjamenot saaden siihen osuutta val- sinkin niille, jotka joutuvat asumaan vie- 23709: tiolta. Valtion ja yksityisten omistamissa raalla paikkaJkunnalla, olisi käsityksemme 23710: oppikouluissa kirjat kustantaa oppilas itse. mukaan oikeudenmukaista, että koulukustan- 23711: Avustukset määräytyvät pääasiassa vapaa- nuksia tällä tavoiJn helpotettaisilin. 23712: oppilaspaikkojen perusteella. Maamme oppikouluissa on nykyisin oppi- 23713: Oppilaiden kirjoihin nähden vallitsee var- laita yli 100 000. Kirjamenot keskitettyjen 23714: sin suurta sekavuutta. Kirjojen tekijöitä ja ostoj.en kautta olisivat arviolta oppilasta 23715: kustantajia on paljon. Kun yleisluontoista kohden n. 4 000-5 000 mk. Vuosien kuluessa 23716: ohjetta siitä, mitä näistä kirjoista pitäisi tämä määräraha luonnollisesti vähenee, koska 23717: käyttää, ei ole olemassa, joutuvat oppilaat samoja kirjoja voitaisiin jatkuvasti käyttää. 23718: monesti saman opetusaineen kohdalla hankki- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 23719: maan useampia, eri tekijöiden ja kustanta- nioittaen, 23720: jien toimittamia oppikirjoja. 23721: Tästä sekavasta järjestelmästä voitaisiin että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 23722: käsityksemme mukaan päästä siten, että val- tulo- ja menoarvioon 500 000 000 mar- 23723: tio kustantaisi kaikkien oppikoulujen oppi- kan määrärahan ilmaisten oppikirjojen 23724: laiden 'kirjat, ts. oppikirjat oppilaille jaettai- hankkimiseen kaikille oppikoulujen 23725: siin ilmaiseksi, kuten tapahtuu mm. kansa- oppilaille. 23726: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 23727: 23728: Vilho Turunen. Urho Kulovaara. Arvi Turkka. 23729: Mikko Hult. Olli J. Uoti. Impi Lukkarinen. 23730: H. Törmä. Martta Salmela-Järvinen. Vappu Heinonen. 23731: 2039 23732: 23733: IV,680.-Rah.al. N:o 510. 23734: 23735: 23736: 23737: 23738: V. Turu.nen ym.: Miiiiriif'akoo osoittamisesta valtiollisia voo- 23739: leja koskevien ilmoituskorttien valmistamiseen ja lähettä- 23740: miseen. 23741: 23742: 23743: Eduskunnalle. 23744: 23745: Hyväksytyn lainmuutoksen jälkeen on kau- pahtunutkin, ettei tällainen toiminta kuulu 23746: pungeilla, kauppaJoilla ja maalaiskunnilla kunnallisen toimivallan piiriin. 23747: mahdollisuus lähettää äänioikeutetuille kunta- Että kansalaiset maan kaikilla alueilla saa- 23748: laisille ilmoituskortti siitä, minkä äänestys- tettaisiin tässä suhteessa tasaveroiseen ase- 23749: alueen luetteloihin ao. henkilö on merkitty maan, olisi käsityksemme mukaan oikeuden- 23750: äänioikeutetuksi. Monet kunnat ovat jo presi- mukaista, että valtio kustantaisi korttien 23751: dentin valitsijamiesvaaleissa käyttäneet tätä painatuksen ja lähettämisen. Postitus tapah- 23752: mahdollisuutta hyväkseen palvellakseen kun- tuu jo nykyisin virkapostina, ja kun tätä 23753: talaisia. Useimmat maalaiskunnat ovat kui- tarkoitusta varten on olemassa eri määrä- 23754: tenkin jättäneet ilmoitukset lähettämättä. rahat, postikuluja tässä yhteydessä ei tar- 23755: Tämä päätös on syntynyt lähinnä kustannus- vinne huomioida. 23756: syistä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 23757: Erilainen käytäntö eri kunnissa johtaa sii- 23758: hen, ·että kansalaiset joutuvait vaalipalvelun että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 23759: suhteen erilaiseen asemaan. Erikoisesti tämä tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark- 23760: kohdistuu maalai.skuntien väestöön, joissa kaa käytettäväksi vuonna 1962 toimi- 23761: kuntien hallintoelimet ovat kustannussyistä tettavissa valtiollisissa vaaleissa ääni- 23762: oikeutetu~1le läketettävien, äänestys- 23763: haluttomia korttien painatusta ja lähetystä 23764: kustantamaan. Toiselta puolen voidaan tie- paikkaa ja ään~utta koskevien ~1- 23765: tysti väittää, kuten eräissä kunnissa on ta- moituskorttien valmistamis~en ja lä- 23766: hettämiseen. 23767: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 23768: 23769: Vilho Turunen. Urho Xulovaara. Arvi Turkka. 23770: Mikko Hult. 'Olli J. Uoti. Impi Lukkarinen. 23771: H. 'l'örmä. Martta Salmela-Järvinen. Vappu Heinonen. 23772: 2040 23773: 23774: IV,681.- Ra.h.al. N: o 511. 23775: 23776: 23777: 23778: 23779: V. Tunmen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kun- 23780: nan- ja kyläteiden avustamiseen. 23781: 23782: 23783: E d u s ik u n n a 11 e. 23784: 23785: Hallitus esittää v:n 1962 tulo- ja meno- taa pailkallisteiksi tielain edellyttämässä jär- 23786: arvioon 12 Pl. V luvun 3 momentille kun- jestyksessä. Kuntien vähävaraisuus ja kun- 23787: nan ja kyläteiden avustamiseen 1 400 000 000 talaisten heikko maksukyky asettavat kuiten- 23788: mk. V: n 1961 .tulo- ja menoarviossa on tälle kin :toiminnalle määrättyjä rajoituksia. Tie- 23789: momentille varattu 1 700 000 000 mk, minkä olojen kehittämistä myös kunnan- ja iky1ätei- 23790: lisäksi v. 1961 II lisämenoarviossa varattiin den kohdalta, jotka pääasiassa sijaitsevat 23791: tarkoitukseen 100 000 000 mk, eli yhteensä syrjäisillä alueilla, on kuitenkin pidettävä 23792: v. 1961 1 800 000 000 mk. ensisijaisen tärkeänä tehtävänä yhteiskun- 23793: Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksen nan toimenpitein ja varoin. 23794: perusteluissa ei yksityiskohtaisemmin perus- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 23795: tella näin suurta vähennystä. Käsityksemme 23796: muikaan tarve kunnan- ja kyläteiden avusta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 23797: miseen v: n 1962 aikana ei ole suinkaan vä- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 23798: hentynyt. Esim. vähävaraisilla kunnilla on 300 000 000 markkaa kunnan- ja kylä- 23799: runsaasti kunnanteitä, jotka pitäisi saada teiden avustamiseen. 23800: sellaiseen kuntoon, että ne voitaisiin luovut- 23801: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 23802: 23803: Vilho Tunmen. Urho Kulova.a.ra.. Martta Salmela.-J'å.rvinen. 23804: :Mikko Hult. Vappu Heinonen. Impi Lukkarinen. 23805: ll. Törmä. Olli J. Uoti. Arvi Turkka. 23806: 2041 23807: 23808: IV,682. -Rah.al. N:o 512. 23809: 23810: 23811: 23812: 23813: V. Turunf.ln ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta talo- 23814: jen hankkimiseen posti- ja lennätintoimipaikoille. 23815: 23816: 23817: Eduskunnalle. 23818: 23819: V: n 1962 tulo- ja menoarvioesityksessä lainsäädäntö edellyttää. Ei ole oikein, että 23820: hallitus on ehdottanut 500 000 000 mk 19 valtion omistama laitos tässä suhteessa näyt- 23821: Pl. I luvun 33 momentiUe talojen hankki- tää huonoa esime11kkiä. Joensuun ja ympä- 23822: miseen posti- ja if.ennätin:toimipaikoille. Tässä ristön toiminta-alueen autot joutuvat ta:lvi- 23823: määrärahassa, johon sisältyy myös autova- pa:k:kasessakin yöpymään ulkona, koska ,tar- 23824: rikkorakennusten ja varastorakennusten ra- vittavia ta:l:litiloja ei ole käytössä. Nämä 23825: kentaminen, on vähennystä v:n 1961 tulo- epäkohdat ovat tunnettuja mm. post,i- ja len- 23826: ja menoarvioon ~errattuna 100 000 000 mk. nätinhallituksessa. Varojen puuttuessa ei 23827: Perusteluissa ei ole mainittu, mistä tämä vä- uutta varikkoa ole päästy rakentamaan, 23828: hentäminen johtuu. vaikka sitä varten on jo hankittu arvokas 23829: Posti- ja lennätinhallitutkseHa oo suunnit- tontti Joensuun kaupungilta. Rakennuspii- 23830: teilla useita postiautovarikkojen ra:kentami- rustukset ja suunnitelmat ovat vaimistumis- 23831: sia eri puolilla maruta. Näistä parhaillaan vaiheessaan. Suurin piirtein samanlainen 23832: suunnitteilla olevista varikoista mainittakoon lienee tilanne mm. Lappeenrannassa ja Vaa- 23833: mm. Joensuun, Lappeenrannan ja Vaasan sassa. 23834: postiautov:ariikot. Asiantuntijain arvioiden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 23835: mukaan määrärwha on riittämätön ja mer- 23836: kitsee kokonaisuudessaan rakennusohjelman että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 23837: supistamista. tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 23838: Tilanne esim. Joensuun varikolla on täy- 100 000 000 markkaa 19 Pl. I luvun 23839: sin kestämätön. Varikoita puuttuvat mm. 33 momentille talojen hankkimiseen 23840: työntekijäin huoltotilat, joita voimassaoleva posti- ja lennätintoimipaikoille. 23841: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 23842: 23843: Vilho Turunen. Olli J. Uoti. 23844: Mikko Hult. 'Martta Salmela-Järvinen. 23845: H. Törmä. Impi Lukkarinen. 23846: Urho Kulovaara. Vappu Heinonen. 23847: 23848: 23849: 23850: 23851: 72 E 706/61 23852: 2042 23853: 23854: IV,683.- Rah.al. N: o 513. 23855: 23856: 23857: 23858: 23859: V. Turunen. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta syrjä- 23860: seutujen puhelinolojen parantamiseen. 23861: 23862: 23863: E d u s k u n n a II e. 23864: 23865: Maamme syrjäseutujen puhelinolot ovat helinoloihin kiinnitettäisiin yhteiskunnan 23866: edelleen varsin heikot, on paljon paikkakun- huomiota ja varoja. Näille alueille eivät yk- 23867: tia, joihin ei ole puhelinta ollenkaan. Tämä sityiset puhelinyhtiöt ole halukkaita puhelin- 23868: aiheuttaa asukkaille monissa tapauksissa vai- verkostoa rakentamaan. Tehtävä sinänsä 23869: keuksia esim. sairauden tai muun kiireellisen mielestämme kuuluukin luonnollisesti yhteis- 23870: tapauksen sattuessa. Esim. Pohjois-Karja- kunnan hoidettaviin asioihin. 23871: lassa oli mm. viime valtiollisissa vaaleissa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 23872: useita äänestysalueita, joista ei saatu vaalien 23873: ennakkotuloksia, koska puhelin oli useamman että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 23874: kymmenen kilometrin päässä. tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun 23875: Kun syrjäseutujen väestö on tasaveroista 35 momentille lisäyksenä 100 000 ()()0 23876: veronmaksajaa muiden väestöryhmien rin- markkaa käytettäväksi syrjäseutujen 23877: nalla, olisi asiallista, että syrjäseutujen pu- puhelinolojen parantamiseen. 23878: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 23879: 23880: Vilho Turunen. Olli J. Uoti. 23881: Arvo Sävelä. Impi Lukkarinen. 23882: Mikko Hult. Urho Kulovaara. 23883: Vappu Heinonen. A. Simonen.. 23884: H. Törm.ä. Martta Salmela-Järvinen. 23885: 2043 23886: 23887: IV,684. - Ra.h.al:. N: o 514. 23888: 23889: 23890: 23891: 23892: Tuuli: Määrärahan osoittamisesta Kouvolan poliisi- ja virasto- 23893: talon suunnitelmien laatimista varten. 23894: 23895: 23896: E d u s k u n n a ll e. 23897: 23898: Sodan jälkeen muodostetun Kymen läänin liikennettä suuresti häiritsevänä poistettava. 23899: valtionhallinnon eri alat eivät vieläkään ole Monilla valtion laitoksilla on niinmuodoin 23900: saaneet lopullisessa sijoituspaikassaan, läänin kiireellinen tarve saada lisätiloja toimin- 23901: pääkaupungissa Kouvolassa pysyväisiä viras- taansa varten. Mainitun virastotilatarpeen 23902: totiloja. Tällaisia hallintoelimiä ovat mm. lasketaan tällä hetkellä olevan seuraavan: 23903: Kouvolan työvoimapiiri, veropiiri, lirkkuva 23904: poliisi, Kymen läänin rikospoliisikeskus, Kouvolan nimismiespiiri, poliisitalo 1200 m2 23905: jotka kaikki toimivat hajallaan valtion mui- Liikkuva poliisi ............... . 350 23906: den virastojen huoneistoissa tai tilapäisesti Läänin rikospoliisikeskus ....... . 250 " 23907: vuokratuissa huoneistoissa eri puolilla lmu- V aukiasema ................... . 250 " 23908: punkia. Valtion elinten tehtävien kasvaessa Työvoimapiiri ................. . 150 " 23909: Työnvälitys- ja ammatinvalinnan- " 23910: tarvitsevat ne haltuunsa kaikki niille varatut 23911: tilat läänin hallintorakennuksessa, minkä ohjaustoimistot .............. . 250 23912: vuoksi sinne tilapäisesti sijoittuneiden viras- Veropiiri ..................... . 450 " 23913: tojen on haettava huonetilansa muualta. TVH Kymen piiri (lisätarve) ... . 450 " 23914: Eräät, kuten TVH: n piirikonttori, tarvitse- Kansaneläkelaitoksen piiriasiamies 100 " 23915: Ktm: n Kouvolan pienteollisuuden " 23916: vat jo nyt huomattavasti lisätilaa läänin hal- 23917: lintorakennuksen ulkopuolelta. Läänin hal- piiritoimisto ................. . 100 23918: Kymen läänin sosiaalihuollon piiri- " 23919: lintovirastojen siirtymisen jälkeen Kouvolaan 23920: 1954 on lisäksi perustettu uusia valtion hal- tarkastajan toimisto ......... . 100 23921: Vtt:lkeala~ tuomiokunnan käräjäsali " 23922: lintoelimiä, kuten työnvälitystoimisto, amma- 23923: Ja arkisto ................... . 200 23924: tinvalinnan ohjaustoimisto ja kauppa- ja teol- 23925: lisuusministeriön alainen pienteollisuuden 23926: piiritoimisto, joilla ei ole omia tarkoituksen- 23927: mukaisia huonetiloja. Myös läänin liikevaih- 23928: _____ 23929: Kymen läänin liikevaihtoverotoi- " 23930: misto ....................... . 500___..:.:.... 23931: " 23932: Yhteensä 4 350 m2 23933: toverotoimiston, joka nyt sijaitsee Kotkassa, 23934: lopullinen sij.aintipaikka lienee läänin hallin- Kun osalle edellä luetelluista virastoista 23935: tokeskus Kouvola. voidaan tilat varata uusittavasta vanhasta 23936: Kouvolan poliisilaitos toimii 1943 rakenne- poliisitalosta ja TVH: n Kymen piiri voi 23937: tussa kivirakennuksessa, mutta laitoksen laa- saada tilan.sa läänin hallintorakennuksesta 23938: jennuttua edellä mainitusta ajankohdasta tilapäisesti sinne sijoittuneiden muiden vi- 23939: huomattavasti, ovat nykyiset tilat käyneet rastojen saadessa uudet huonetilat, jää Kou- 23940: erittäin ahtaiksi ja epätarkoituksenmukaisiksi. volassa olevien ja sinne sijoitettavien valtion 23941: Sen vuoksi myös poliisilaitoksen huonetiloja virastojen huonetilatarve n. 3 500 m2 :ksi, 23942: olisi melkoisesti laajennettava. Myös poliisi- joka vastanneee n. 10 000 m3 rakennettua ti- 23943: talossa toimiva Valkealan tuomiokunta tar- laa, kun rakennukseen on varattava myös 23944: vitsee laajemman käräjähuoneiston. tarpeellinen määrä autotalleja. 23945: Kouvolan vankiasema toimii poliisitaloon Tarvittava virastotalo voidaan rakentaa 23946: liittyvässä kohtalaisessa kunnossa olevassa jatkeeksi edellä mainitulla poliisitalolle, osit- 23947: puurakennuksessa, mutta rakennus on suu- tain sen tontille ja siihen Iiittyvälie valtion 23948: relta osalta kadulla ja olisi eräässä kaupun- omistamalle maalle, joka n. 5 000 m2: n suu- 23949: gin vilkasliikenteisimmässä katuristeyksessä ruinen tontti si,jaintinsa vuoksi aivan Kou- 23950: 2044 IV,684. - Kouvolan poliisi- ja. virastotalo. 23951: 23952: 23953: volan kaupungin keskustassa ja rautatie- ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 23954: linja-autoaseman välittömässä läheisyydessä tulo- ja menoarvwon 10 000 000 mar- 23955: on erittäin edullinen. kan suuruisen määrärahan Kouvolan 23956: Edellä selostetun Kouvolassa vallitsevan poliisi- ja virastotalon suunnitelmien 23957: välttämättömän virastotarpeen vuoksi kun- laatimiseksi. 23958: nioittaen ehdotan, 23959: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 23960: 23961: Erkki Tuuli. 23962: 2045 23963: 23964: IV,685.-Rah.al. N:o 515. 23965: 23966: 23967: 23968: 23969: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta Imatran ratapihan 23970: laajentamista varten. 23971: 23972: 23973: E d u s !k u n n a ll e. 23974: 23975: Kun Vuoksenlaak1lon teollisuus huomatta- lähtöasemilla junien kokoamisella, suuruu- 23976: vasti 'lisääntyy parin vuoden aikana, käy della ja lähdöllä on mertkittävä osuus suju- 23977: entistä tämeämmäksi koko Kymen läänille valle, !kitkattomaHe ja nopealle liikenteelle. 23978: elintärkeiden teollisuus- ja metsätuotteiden Tässä miele.sr;;ä Imatran ratapiha ei nykyi- 23979: kuljettaminen sisämaasta satamiin. Massa- sessä muodossaan ole mittävä tarkoitukseen. 23980: tavaroiden soveliaimpana kuljetusvä:lineenä Se on liian pieni ja ahdas eikä sillä pystytä 23981: tällä n. 180 km pitkällä matkalla on pidet- käsittelemään edellä selostetun laajenevan 23982: tävä rautatiekuljetusta. Rautateiden kunto teolli!suuden edellyttämää, lisääntyvruä vaunu- 23983: ei !kuitenikaan vielä ole sellainen, että ne no- määrää. Imatran ratapihaa olisi sen vuoksi 23984: peasti ja viivytyksettä pystyisivät kuljetuk- nopeasti laajennettava ja nykyaikaistettava. 23985: set suorittamaan, joskin Lappeenrannan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 23986: lJuumäen rataoikaisun valmistuttua !kuljetus- 23987: kyky Vuoksenlaaksosta melkoiseisti paranee. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 23988: Ratalinjan ohella nimittäin ratapihojen rai- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 23989: teiden luvulla ja pituuksilla ja nykyaikai- kan suuruisen määrärahan 1matran 23990: siUa iaitteiHa on .erittäin suuri merkitys sille, ratapihan laajentamiseksi ja paranta- 23991: miten kuljetukset onnistuvat, sillä ;tuotannon miseksi sekä laitteiden uusimiseksi. 23992: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 23993: 23994: Erkki Tuuli. T. Kelovesi. 23995: Veikko Kokkola. Valto Käkelä. 23996: 2046 23997: 23998: IV,686.- Rah.al. N:o 516. 23999: 24000: 24001: 24002: 24003: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta kokonaistutkimuksen 24004: suorittamiseksi Jiirvi-SufJmen vesireittien rakentamisesta. 24005: 24006: 24007: E d u s k u n n a ll e. 24008: 24009: Toivomusaloitteessa n: o 661 viime helmi- sivat myöskin kanavien rakentamistyöt tar- 24010: kuun 10 päivältä ehdotetaan eduskunnan hy- jota koneellistamisesta huolimatta tarkoin 24011: väksyttäväksi ponsi, ,että hallitus Saimaan suunniteltuina työtä erittäin runsaasti. Il- 24012: kanavan käyttöönottamisen ohessa kiireelli- meistä myöskin on, että nykyisin jo käytettä- 24013: sesti panisi alulle kokonaistutkimuksen Järvi- vissä olevin menetelmin voitaisiin pitkän tal- 24014: Suomen vesireittien ja merikanavoinnin tek- vemme kanavakuljetukselle tuottamia hait- 24015: nillisestä ja taloudellisesta rakentamisesta toja melkoisesti vähentää. 24016: myöskin muihin kuljetusmuotoihin verrat- Ottaen huomioon, että nyt puheena olevan 24017: tuna sekä tekisi aikanaan Eduskunnalle tutkimuksen alulle paneminen olisi mieles- 24018: asianmukaiset esitykset, joihin tutkimus- tämme erittäin kiireellinen ja kun käsityk- 24019: tulokset kulloinkin saattavat antaa aihetta." semme mukaan hallituksen esityksessä ensi 24020: Tässä aloitteessa esitetään mielestämme vuoden tulo- ja menoarvioksi olevat määrä- 24021: vakuuttavia ,perusteluja edellä mainitun pon- rahat eivät tehne mahdolliseksi näin laajan 24022: nen hyväksymisen puolesta. V esitiethän, joi- tutkimuksen riittävän tehokasta aloittamista, 24023: den kehittämisestä nyt on kysymys, ovat ol- pitäisimme tarpeellisena erikoismäärärahan 24024: leet jo alunperin tärkeinä liike- ja kuljetus- lisäämistä siihen tätä tarkoitusta varten. 24025: reitteinä kymmentuhatjärvisessä maassamme. Edellä esitettyyn ja alussa mainitun toi- 24026: On myös huomattava, että on tosin jatku- vomusaloitteen perusteluihin viitaten ehdo- 24027: vasti rakennettava suunnitelmallisesti sekä tamme kunnioittaen, 24028: rautateitä että maanteitä, mutta lisääntyvän 24029: tuotannon ja kulutuksen vaatima kuljetus- että Eduskunta ottaisi valtion tulo- 24030: tarve olisi pyrittävä tulevaisuudessa tyydyt- ja menoarvioon vuodelle 1962 20 Pl. 24031: tävään mahdollisimman halvoin kustannuk- III luvun uudelle momentille 20 m~"l 24032: sin ja tässä mielessä pitäisi kanavakuljetus- joonan markan siirtomäärärahan ver- 24033: ten tarjoama apu perusteellisesti tutkia. Ja tailevan kokonaistutkimuksen aloitta- 24034: aivan samoin kuin maanteiden ja rautatei- miseksi Järvi-Suomen vesireittien ja 24035: den rakentamiset tehtyjen suunnitelmien merikanavoimisen tekn~"llisestä ja ta- 24036: pohjalla ovat soveltuneet työllisyystöiksi, voi- loudellisesta rakentamisesta. 24037: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 24038: 24039: Erkki Tuuli. Edvard Pesonen. Vilho Turunen. 24040: Mauno Pohjonen. Matti Raipala. Toivo Hietala. 24041: 2047 24042: 24043: IV,687.- Rah.al. N:o 517. 24044: 24045: 24046: 24047: 24048: Tuuli ym.: Määräraltan osoittamisesta K ouvolan-Kuusan- 24049: niemen-Multamäen ratahankkeen to-teuttamista varten. 24050: 24051: 24052: Eduskunnalle. 24053: 24054: Kymin Oy on päättänyt ryhtyä rakenta- Kysymyksessä olevan tehtaan ja Kuusan- 24055: maan Kuusankosken kauppalan alueella ole- niemen kautta kulkevan radan rakentami- 24056: vaan Kuusanniemeen uutta valkaistua koivu- sella on huomattava kansantaloudellinen 24057: selluloosaa valmistavaa sulfaattiselluloosateh- merkitys ja niiden aikaansaaminen luo edel- 24058: dasta, jonka vuosituotanto ensi vaiheessa on lytykset jatkuvalle teollisuuden kehitykselle 24059: 90 000 t. Suurin osa tehtaalle tulevasta Pohjois-Kymenlaaksossa ja ailkaansaa siten 24060: raaka-ainemäärästä, noin 600 000 ms raaka- runsaasti työtilaisuuksia, yksistään 600 000 24061: puuta, 215 000 t. glaubersuolaa, 25 000 t. ms suuruinen raakapuumäärä merkinnee 24062: keittosuolaa ja 30 000 t. kalkkia, on tarkoi- 450 000 metsätyöpäivää vuodessa. Suureksi 24063: tus tuoda rautateitse ja merkitsee se lisä- hyödyksi koituu myös hanke Savon metsän- 24064: kuljetuksia noin 20 000 vaunukuormaa vuo- omistajille, koska nyt syrjäytetty koivu täten 24065: dessa. Seuraavassa vaiheessa on tarkoitus otetaan käyttöön, josta seuraa metsien tähän 24066: kaksinkertaistaa selluloosatehtaan tuotanto asti parempi hyväksikäyttö ja hoito sekä 24067: ja tulevaisuudessa hienopaperin valmistuksen metsätyötilaisuuksien lisääminen. 24068: laajentaminen ja koneiden uusiminen siirtyy Ratahankkeen, johon sisältyy myös kaksi 24069: Kymintehtaalta Kuusanniemeen. Kymijoen ylittävää siltaa, kokonaiskustan- 24070: Edellä selostetulla tavalla lisääntyvät kul- nusarvio on n. 6·50 000 000 mk ja on Kymin 24071: jetukset rasittaisivat suuresti Kouvolan rata- Oy sitoutunut näistä kustannuksista vastaa- 24072: pihan liikennettä, kun sanotut raaka-aineet maan 40 %. Suunnitelmien mukaisesti val- 24073: pohjoissuunnastakin tulisi kuljettaa Kouvo- mistuu uusi tehdas v. 1964 kuluessa, ja sen 24074: lan ratapihan kautta. Tämän vuoksi on tuotanto alkaa sanotun vuoden loka-marras- 24075: suunniteltu Kouvolan ratapihaan liittyvä, kuussa. Jo keväällä 1963 alkaa kuitenkin 24076: Kuusanniemen kautta kulkeva ratapiha- varsinainen asennusvaihe, jolloin tehtaalle 24077: haarautuma, joka 13 km: n päässä Kouvo- tuodaan isoja ja painavia koneosia asennetta- 24078: lasta pohjoiseen, Multamäen asemalla, yhtyisi viksi jo sitä ennen valmistuneisiin tehdas- 24079: jälleen Savon rataan. Tämän ratahankkeen rakennuksiin ja tulisi radan siltoineen olla 24080: mukaan tulisi kaikki pohjoisesta tuleva tällöin valmiina. 24081: raakapuumäärä kulkemaan Multamäen ase- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 24082: man kautta suoraan Kuusanniemen rata- 24083: pihalle ja muilta suunnilta tulevat raaka- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 24084: aineet Kouvolan kautta samalle ratapihalle, tulo- ja menoarvioon 100 (){)Q 00 mar- 24085: josta jakelu tapahtuisi kolmelle eri tehtaalle. kan suuruisen määrärahan kautta- 24086: Vientiin menevä tavara koottaisiin Kuusan- kulkuraiteen ja tarvittavien siltojen 24087: niemen ratapihalla valmiiksi juniksi, jotka rakentamiseksi rataosalla Kouvola- 24088: sieltä Kouvolan kautta menisivät suoraan K uusanniemi--Multamäki. 24089: satamiin. 24090: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 24091: 24092: Erkki Tuuli. Veikko Kokkola. Valto Käkelä. 24093: 2048 24094: 24095: IV,688.-Rah.al. N:o 518. 24096: 24097: 24098: 24099: 24100: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Kymenlaakson 24101: teknillisen koulun suunnittelua varten. 24102: 24103: 24104: E d u s k u n n a 11 e. 24105: 24106: Teollisuuden ja teknillisten ammattien ke- Sen ,perusteella, mitä Pohjois-Kymenlaak- 24107: hittyessä ja lisääntyessä tarvitaan yhä run- son :teollisuudessa tällä hetJkellä on teknikoita 24108: saammin myös riittävän koulutuksen saa- tai vastaavissa tehtävissä muunlaisen am- 24109: nutta henkilökuntaa. Valtion ja kunnan mattikoulutuksen saaneita ammattimiehiä, 24110: toimenpiteet ammattikoulujen rakentamiseksi teknikoiden vuotuisen lisätarpeen voidaan ar- 24111: ovatkin tervetulleita toimenpiteitä ammatti- vioida olevan n. 90 teknikkoa. Pohjois- 24112: miesten puutteen poistamiseksi teknillisten Kymenlaakson puunjalostusteollisuudessa on 24113: ammattien eri aloilla. Vastaavaa lisäystä kuitenkin parhaillaan käynnissä erittäin suu- 24114: tarvitaan luonnollisesti myös korkeamman ret laajennukset, joiden valmistuttua teknil- 24115: teknillisen koulutuksen saaneiden, varsinais- lisen henkilökunnan tarve melkoisesti lisään- 24116: ten teknikkojen lukumäärässä ja teknikkojen tyy. Pohjois-Kymenlaaksoon on nousemassa 24117: koulutuksen huomattavaan lisäämiseen on va- myös muuta teollisuutta, joka lisääntyvässä 24118: rauduttava. Teknillisen ammattiopetuksen määrässä tulee tarvitsemaan teknillistä työn- 24119: yleisjärjestelykomitea onkin tehnyt suunni- johtoa. Suoritetuissa tutkimuksissa osoittau- 24120: telman teknikkojen koulutuksen lisäämiseksi tui, että teknillisen henkilökunnan tarve 24121: ja sen edellyttämäksi valtion teknillisten liike-elämän ja nimenomaan palveluselinkei- 24122: oppilaitosten rakennusohjelmaksi vv. 1958- nojen alalla tulee nopeasti kasvamaan. 24123: 63. On luonnollisesti hyvä, että ohjelma voi- Teknikoiden tarve tulee tällä alueella lähi- 24124: taisiin läpiviedä, mutta sitä laadittaessa tus- vuosina olemaan edellä mainittua lukua huo- 24125: kin voitiin täysin aavistaa sitä voimakasta mattavasti suurempi. Pohjois-Kymenlaakson 24126: kehitystä ja lisäystä, jonka alaisena teolli- kunnista olevia oppilaita oli teknillisissä kou- 24127: suutemme tällä hetkellä on ja sitä monipuo- luissa Lappeenrannassa, Kotkassa, Karhu- 24128: listumista, joka elinkeinoelämässämme par- lassa, Helsingissä ja Tampereella v. 1960 24129: haillaan on käynnissä. Myös eräiden aluei- 100 oppilasta ja teknillisissä opistoissa Hel- 24130: den teollisuuden voimakas kasvu ja monipuo- singissä ja Tampereella 17 oppilasta. Näistä 24131: listuminen vaatinevat uudelleen tarkastetta- valmistuu vuosittain n. 3~'5. Pohjois- 24132: vaksi, millä alueilla teknillisten koulujen Kymenlaakson omalta alueelta saatavan tek- 24133: rakentamisen tarve on kiireellisin. Tässä mie- nillisen koulutuksen saaman henkilökunnan 24134: lessä Kouvolan kauppakamariosasto on teh- vajaus on näinollen erittäin suuri. Kun vielä 24135: nyt tutkimuksen teknikoiden tarpeesta Poh- osia Mikkelin läänin eteläisistä alueista liit- 24136: jois-Kymenlaaksossa, johon lasketaan kuulu- tyy läheisesti Pohjois-Kymenlaakson talous- 24137: vaksi Kouvolan kaupunki, Kuusankosken alueeseen, kasvaa koulutuksen tarve yhä. 24138: kauppala sekä Anjalan, Elimäen, Iitin, Jaa- Teknillisen henkilökunnan jatkuva vajaus on 24139: lan, Sippolan, Valkealan ja osittain Luumäen sen vuoksi ollut täytettävä muualta tulleilla, 24140: kunnat sekä tutkimuksen perusteella toden- kun alueen omalle nuorisolle ei ole voitu 24141: nut, että teknikoiden koulutuksen lisääminen järjestää riittävää koulutusta, ei omalla 24142: Pohjois-Kymenlaaksoa varten on tarpeen ja alueella eikä muissa kouluissa, koska viimeksi- 24143: ainoa käytännöllinen ratkaisu asian korjaa- mainittuihinkaan ei tilanahtauden vuoksi ole 24144: miseksi on teknillisen koulun perustaminen voitu ottaa kaikkia hyväksyttyjä. 24145: Pohjois-Kymenlaaksoon palvelemaan sen teol- Toisaalta ei ole tarkoituksenmukaista, että 24146: lisuutta, liike-elämää ja opiskelevaa nuorisoa. erään maamme voimakkaimman teollisuus- 24147: IV,688. - Tuuli ym. 2049 24148: 24149: alueen täytyy hankkia nuorisolleen alueensa koulut ovat myös erinomaisena pohjana kas· 24150: teollisissa, teknillisissä ja kaupallisissa lai~ vattaessaan oppilasainesta teknillisiä kouluja 24151: toksissa tarvittava teknillinen koulutuksensa varten. 24152: kaukana alueensa ulkopuolella. Tällainen ti-. Teknillisen koulun tarve Pohjois-Kymen~ 24153: lanne ohjaa nuorison monasti muille am- laaksossa on näinmuodoin ilmeinen. Alueen 24154: mattialoille, mitä heidän kotiseutunsa edus- nykyinen teollisuus huomioonottaen on pe-. 24155: taa tai estää varsinkin vähävaraisia saamasta rusteltua aihetta suunnitella kouluun aina- 24156: sanottua ja usein tarvitsemaansa teknillistä kin paperiteollisuuden, kuljetusteknillinen ja 24157: opetusta ja näinollen jäämään ammattitai-. koneosasto, mutta jo näkyvissä oleva kehitys 24158: dossa jälkeen muualta tulleisiin nähden. huomioiden osastot yleistä teknillistä linjaa, 24159: Tässä yhteydessä on lisäksi todettava, että kaupallisteknillistä linjaa sekä tele- ja sani- 24160: Pohjois-Kymenlaakson alueelta n. 650 oppi- teettiteknillistä linjaa varten ovat tarpeen. 24161: lasta suorittaa keskikoulun ja viiden vuoden Edellä olevan perusteella esitämme kun- 24162: kuluttua luku nouseen. 1 OOO:een. Kun mai- nioittaen, 24163: nituista vain n. 50 %:lla on mahdollista jat- 24164: kaa korkeakouluissa, joutuu muu osa keski- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 24165: koulun käyneistä usein toisarvoisiin ja opin- tUlo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 24166: tojaan vastaamattomiin tehtäviin, kun heillä kan suuruisen määrärahan Pohjois- 24167: ei tässä teknillistyvässä yhteiskunnassa ole Kymenlaakson teknillisen koulun suun- 24168: mahdollisuutta saada tarvittavaa koulutusta~ nittelua varten Kouvolaan. 24169: Pohjois-Kymenlaakson lisääntyneet ammatti- 24170: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 24171: 24172: Erkki Tuuli. Veikko Kokkola. Valto Käkelä. 24173: 24174: 24175: 24176: 24177: 73 E 706/61 24178: 2050 24179: 24180: IV,689.- Rah.aJ.. N:o 519. 24181: 24182: 24183: 24184: 24185: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta varusmiesten koulu- 24186: tuksessa tarvittavien havaintovälineiden hankintaan. 24187: 24188: 24189: Eduskunnalle. 24190: 24191: Varusmiesten lyhyt palvelusaika vakinai- keiden vanhanaikaisuutta ja vähälukuisuut- 24192: sessa väessä asettaa koulutustavoitteiden ta sekä 24193: saavuttamiseksi kouluttajahenkilöstön varsin - kuva-, havaintotaulujen sekä välineis- 24194: vaativan tehtävän eteen. tön halkileikkausmallien vajavuutta. 24195: Opetussuunnitelmat on pidetty ajan vaati- Nykyisten määrärahojen puitteissa ei asi- 24196: musten tasalla ja opetusmenetelmien kehittä- antila korjaannu, vaikka mm. joukko-osas- 24197: misessä on puolustusvoimien kantahenkilö- toissa tehdäänkin kaikki voitava parannuksen 24198: kunta tehnyt varsin tuloksellista työtä. aikaansaamiseksi omatoimisesti milrtei ilman 24199: Koulutuksen tehokkaalle iJ.äpiviemiselle on varoja. 24200: edeliä mainittujen seikkojen puolesta ole- On ymmärrettävää, ettei varsinaisia koulu- 24201: massa hyvät edellytykset. Koulutuksen ha- tuksessa tarvittavia ampumatarvikkeita nii- 24202: vaintovälineiden vaillinaisuus ja erityisesti den kalleuden takia voida meillä lisätä niin 24203: taistelukoulutuksen vaaJtimien harjoitusam- paljon kuin olisi tarpeen. Tämän vuoksi 24204: pumatarvikkeiden vähälukuisuus aiheuttaa nähdään halvan harjoitusmaJteriaalin run- 24205: koulutustoiminnan menestykselliselle suorit- saammalla käytöllä voitavan ainakin osaksi 24206: tamiselle kuitenkin vakavan puutteen. poistaa nyt vall.itsevia puutteita. Nykyisten 24207: Eri maiden puolustusvoimissa, niin idässä määrärahojen puitteissa ei myöskään ole 24208: kuin lännessäkin, on kiinnitetty erityistä huo- voitu tehokkaasti suorittaa kyseisen materi- 24209: miota siihen, että havaintoväJineiden (har- aalin valmistusta edeltävää tutkimus- ja ko- 24210: joitusampumatarvikkeet, tulenkuvausvälineet keilutyötä, joten tähän toimintaan olisi sa- 24211: ja muu koulutusmateriaali) runsaalla ja moin myönnettävä tulo- ja menoarviossa 24212: tarkoituksenmukaisella käytöllä voidaan määräraha. 24213: oleellisesti tehostaa koulutustoimintaa. Eri- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 24214: tyisen suurina puutteina meillä on pidettävä 24215: harjoitusampumatarvikkeiden osalta, että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 24216: - kiväärikaliperisten paukkupatruunain tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 24217: niukkuutta ja kan suuruisen määrärahan varusmies- 24218: - raskaan tulen (tykistö, kranaatinheit- ten koulutuksessa tarvittavien havain- 24219: timistö, singot, tykit, panssarivaunut, miinat) tovälineiden hankkimiseksi ja sanotun 24220: kuvausmateriaalin vähyyttä, materiaalin tutkimus- ja kokeilutyötä 24221: - audiovisuaalisten välineiden ja tarvik- varten. 24222: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 24223: 24224: Erkki Tuuli. Saara Forsius. 24225: Erkki Hara. Matti RaipaJ.a. 24226: VaJ.to Käkelä. 24227: 2051 24228: 24229: IV,690. - Rah.al. N: o 520. 24230: 24231: 24232: 24233: 24234: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta moottoriajoneuvojen 24235: katsastusmiehen ylimääräisten tointen mt~-uttamiseksi pe- 24236: ruspalkkaisiksi viroiksi ja toimiksi 24237: 24238: 24239: E d u s k u n n a 11 e. 24240: 24241: Tilastojen mukaan oli v. 1939 maamme erikoisrakenteisten ajoneuvo- ja koriraken- 24242: autokanta 51700. V:een 1959 mennessä oli teiden tarkastaminen ym. tehtävät. Tielii- 24243: se noussut 225 600:aan ·ja v. 1960 oli autoja kennelainsäädännön uusiminen toi tulle'S- 24244: 265 800. Edellämainittuihin lukuihin eivät saan myös aivan uuden katsastusmuodon ns. 24245: sisälly moottoripyörät, joita v. 1939 oli 7 400 :tyyppitarkastuksen, jonka piiriin kuuluvat 24246: ja niiden määrä oli v. 1960 noussut paitsi autot, moottoripyörät ja traktorit 24247: 115 700:aan eli 15-kertaiseksi. Vv. 1937-39 myös erittäin laaja moottorityökoneiden 24248: oli autojen tuonti vuosittain noin 8 000. V. ryhmä. 24249: 1960 autojen tuonti ja valmistus nousi Edellä lueteltujen töiden lisäksi katsastus- 24250: 40 900:aan. miehet joutuvat vuosittain antamaan lausun- 24251: Voimassa olevan lainsäädännön mukaan toja muiden viranomaisten ennen kaikkea 24252: moottoriajoneuvoille on suoritettava katsas- poliisiviranomaisten pyynnöstä. TäJlöin on 24253: tus. Tässä tarkoituksessa maa on jaettu useimmiten kyseessä pitkäaikaisiakin tutki- 24254: 20:een katsastusalueeseen, joissa toimivat 28 muksia vievien onnett01111uustapausten selvit- 24255: katsastusmiestä siten, että muissa alueissa täminen. Esimerkilffii Helsingissä :tällaisia 24256: on yksi katsastusmies kussakin, mutta Ou- tarkastukseen perustuvia lausuntoja anne- 24257: lussa, Turussa ja Tampereella on kaksi ja taan vuosittain noin 300. 24258: Helsingissä viisi katsastusmiestä. Katsastus- Edelleen on todettava, että yleinen infor- 24259: miesten lukumäärä on työmäärän lisäyksestä maatiotoiminnan tarve lisääntyy vuosi vuo- 24260: huolimatta säHynyt samana kuin v. 1939. delta. Ajoneuvojen :Liikenteeseen hyväksy- 24261: Autdkannan 'lisäyksestä johtuu myös jat- vänä viranomaisena ei katsastusmies voi kiel- 24262: kuvasti kuljettajatutkintojen lisääntyminen. täytyä antamasta tarvittavia ,tietoja esimer- 24263: Esim. v. 1960 suoritettiin maassamme noin kiksi ajoneuvojen va:lmistajiUe, maahantuo- 24264: 70 000 hyväksyttyä iku!ljettajatutkintoa ja . jille, autokoritehtaille ja autokorjaamoil.le 24265: jos ,tähän lukuun lisätään hylättyjen turt- sekä autotarvikkeita valmistaville ja maa- 24266: kintojen osuus, ottivat katsastusmiehet v. hantuoville lii'kkeilile. Lisäksi katsastusmie- 24267: 1960 vastaan noin 100 000 kuljettajatutkin- het joutuvat vastaamaan runsaasti ajoneu- 24268: toa. vojen !kuljettajien, omistajien ja liikennettä 24269: Paitsi autokannan jatkuvaa kasvua ja kul- hoitavien yhteisöjen kyselyihin sekä liiken- 24270: jettajatutlcintojen :Lisääntymistä on katsas- nesäännöistä että ajoneuvojen teknillisistä 24271: tusmiesten työssä :tapahtunut iJ.isääntyminen määräyksistä. 24272: myös autojen .teknillisen kehityksen johdosta. Moottoriajoneuvoasetuksen mukaan liiken- 24273: Tarkastusten ja va:lvonnan alue on laajen- teen Hillin valvonta kuuluu poliisiviranomais- 24274: .tunut vuosi vuodelta. Näistä teknillisistä ten lisäksi myös kartsastusmiehille. Jatkuva 24275: työn ilfusäykmä maånittakoon dieselmootto- liikenteen kehitys jo sinänsä vaatisi jatkuvaa 24276: reiden savutuksen mittaaminen, moottoriajo- lisättyä valvontatyövoimaa. Kaiken edellä 24277: neuvojen aiheuttaman melun mittaaminen, luetelluu työn hoitaminen vaatii kuitenkin 24278: ajoneuvopalojen sammuttamiseen käytettä- katsastusmiehiltä niin runsaasti aikaa, ettei- 24279: vien sammutuslaitteiden tarkastaminen, eri- vät he voi juuri lainkaan osaNistua maan- 24280: tyisiä kUJljetustarpeita va1-ten suunniteltujen teillä tapahtuvaan iii'kenneva1vontaan. 24281: 2052 IV,690. - Moottoriajoneuvojen katsastus. 24282: 24283: 24284: Katsastusmiesten vähäisyys on aiheuttanut dän osaltaan on järjestetty ·toimitusmaksu- 24285: runsaasti hajttoja myös autonomistajille. järjestelmän perusteella. 24286: Katsastuskonttoreiden edustalla on jatku- Katsastusviraston toiminta ei kuitenkaan 24287: vasti pitkiä jonoja. Säännöllisesti on kat- ole mitään tilapäistä, vaan jatkuvaa ja yhä 24288: sastusta varten varattava useita tunteja. lisääntyvää toimintaa, josta valtiol1le on li- 24289: Näin tapahtuva työajan menetys nousee vuo- säksi n. 190 milj. mk:n vuotuiset tulot. On 24290: sitrtain useihin satoihintuhansiin tyätuntei- sen vuoksi väJttämätöntä, että katsastusmies- 24291: hin. ten ylimääräiset toimet vakinaistetaan. 24292: Katsastusmiesten mrkakrmta on kokonai- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 24293: suudessaan niin sanottuja ylimääräiSiä toi- 24294: menha;ltijoita. Va:kinaisia teknillisiä virkoja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 24295: moottoriajoneuvoliikenteen valvonnassa on tulo- ja menoarvioon 29 moottoriajo- 24296: koko maassa vain yksi, nimittäin kulkulai- neuvojen katsastusmiehen ylimääräis- 24297: tosten ja yleisten töiden ministeriössä kat- ten tointen muuttamiseksi vakinai- 24298: sastustoimintaa valvovan yli-insinöörin virka, siksi peruspalkkaisiksi viroiksi ja toi- 24299: joka sekin perustettiin vakinaistettuna vasta miksi 28 886 200 markan suuruisen 24300: vuosi sitten. Kun nämä ylimääräisetkään määrärahan, jolloin ao. momenWta 24301: toimenhaltijat eivät ehdi suorittaa kaikkia vastaavasti vähenee ylimääräisten kat- 24302: heille asetettuja :tehtäviä, joudutaan käyt- sastusmiesten palkkaukseen varattu 24303: tämään yhä enenevässä määrin aputyövoi- määräraha. 24304: mana ns. varakatsastusmie:hiä. P'alkkaus hei- 24305: Helsingissä 1.9 päivänä syyskuuta 1961. 24306: 24307: Erkki Tuuli. Erkki Koivisto. Toivo tHietala. 24308: Erkki Leikola. Aune Innala. Mikko Asunta. 24309: 2053 24310: 24311: IV,691. - Rah.al. N: o 521. 24312: 24313: Törmä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asunto-, 24314: sosiaali-, virasto- ym. eri osastojen yhteisten rakennusten 24315: rakentamiseen valtionrautatd'llä. 24316: 24317: E d u s k u n n a 11 e. 24318: 24319: Valtionrautateiden vuokra-asuntojen raken- mentin kohdalle vain 100 000 000 mk:n 24320: tamiseen ei ole viime vuosina kiinnitetty riit- määrärahan asunto-, sosiaali-, virasto- ym. 24321: tävää huomiota. Rautatien palveluksessa, yhteisiä rakennuksia varten. 24322: jossa on yli 34 000 henkilöä, on vielä paljon Kun samaa määrärahaa budjetin peruste- 24323: sellaisia asunnon tarpeessa olevia rautatieläi- luiden mukaan on tarkoitus käyttää 'lukui- 24324: siä, erityisesti suuriperheisten ja alempipalk- sissa työpisteissä eri puolilla rataverkkoa 24325: 'kaisten keskuudessa, joilla ei ole minkään- moniin muihinkin erittäin tärkeisiin työkoh- 24326: laisia taloudellisia mahdollisuuksia asunnon teisiin, mm. työturva!llisuuslain edellyttämien 24327: hanikikimiseen omatoimisesti. Asunnontar- sosiaalitilojen rakentamiseen, on näin ollen 24328: vetta on vielä lisännyt se, että useilla lii- mielestämme ilmeistä, että tarkoitukseen va- 24329: kennepaikoilla on jouduttu tai joudutaan rattu määräraha on riittämätön parannuksen 24330: purkamaan huomattava määrä rautatien aikaansaamiseen asuntotilanteessa. 24331: virka- ja vuakra-asuntoja uusien asemaraken- Työturvallisuuslain ed~llyttämien sosiaali- 24332: nusten sekä alue- ja raidejärjestelyjen vuoksi. tila;jen aikaansaamisessa on vielä paljon teh- 24333: Niinpä Kouvolassa on tällä tavalla mene- tävää. Esim. Helsingin asemalla on n. 200 24334: tetty 39 asuntoa. Toijalassa menettää 12 henkeen nouseva vaununsiivooj'ain ryhmä 24335: rautati~läisperhettä asunnon uuden rautatie- tosiasiallisesti vailla työturvallisuuslain edel- 24336: ja linja-autoaseman rakentamisen yhteydessä. lyttämiä peseytymis-, ruokailu- ym. huone- 24337: Seinäjoella on 32 perhettä vastaavanlaisista tiloja. 24338: syistä häätöuhan alaisena. Jo kahdella vii- Muualla kiireellisesti tarvittavista, budjet- 24339: meksi mainitulla paikkakunnalla tarvittaisiin tiin sisältymättömistä sosiaalitiloista mainit- 24340: näille häätöuhan alaisena oleville ja muille takoon seuraavat: 24341: asuntojen tarvitsijoiUe rakennettaviin asun- Kerava, rataosaston sosiaalitilat; 24342: toihin yli 100 milj. mk. Samanlaisia tapauk- Hämeenlinna, veturi- ja vaunumiesten so- 24343: sia on näköpiirissä Oulun, Pieksämäen, Imat- siaalitilat; 24344: ran ja muidenkin asemien kohdalla. Pasilassa Toijala, automiesten sosiaalira'kennus; 24345: on yksi 72 perheen ja Tampereella kaksi 10 Rauma, liikenne- ja koneosaston sosiaali- 24346: perheen sekä yksi 46 perheen rappeutunutta tilat; 24347: asuntorakennusta, joissa olisi mitä kiireelli- Simola, rataosaston sosiaalirakennus; 24348: simmin suoritettava tarpeelliset muutostyöt Iisalmi, liikenneosaston sosiaalitilat. 24349: ja peruskorjaukset, joiden kustannukset yk- Lisäksi olisi Kontiomäelle ja Kouvolaan 24350: sistään kohoavat n. 100 milj. mk:aan. Li- saatava kurssi- ja kerhotalo. 24351: säksi on joukko talvisodan aikana rakennet- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 24352: tuja parakkeja, jotka tilapäisiksi asunnoiksi 24353: tarkoitettuina eivät enää vastaa kunnoltaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 24354: eivätkä kooltaan asunnoille asetettavia koh- tulo- ja menoarvion 19 Pl. 1 luvun 24355: tuullisia vaatimuksia. 27 momentin 7 kohdalle asunto-, so- 24356: Hallitus on antamaansa esitykseen edus- siaali-, virasto- ym. eri osastojen yhtei- 24357: kunnalle valtion tulo- ja menoarvioksi v:lle sien rakennuksien rakentamista varten 24358: 1962 sisällyttänyt 19 Pl. I luvun 27: 7 mo- 200 000 000 markan määrärahan. 24359: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 24360: 24361: H. Törmä. Olli J. Uoti. 24362: Vilho Turunen. Vappu Heinonen. 24363: Urho Kulovaara. Impi Lukkarinen. 24364: Mikko llult. Martta Salmela-Järvinen. 24365: 2054 24366: 24367: IV,692.- Rah.al. N:o 522. 24368: 24369: 24370: 24371: 24372: Törmä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta laino~'hin 24373: yleishyödyllistä asuntotuotantoa varten. 24374: 24375: 24376: E d u s k u n n a 11 e. 24377: 24378: Hallitus on esityksessään valtion tulo- päinvastoin pitänyt yleishyödylliseen asunto- 24379: ja menoarvioksi v: lle 1962 ehdottanut yleis- tuotantoon varattuja lainoja lisätä siinä mää- 24380: hyödyllistä asuntotuotantoa varten tarkoi- rin, että rakennettujen asuntojen lukumäärä 24381: tetuiksi !ainoiksi otettavaksi menoarvioon olisi lisääntynyt asunnon tarvitsijoiden Ii-. 24382: 8 269 200 000 mk. Perusteluissa mainitaan sääntymistä vastaavassa määrässä ja näin 24383: esityksessä huomioidun rakennuskustannuk~ rakennettujen asuntojen osuus koko raken., 24384: sissa tapahtunut nousu. nettujen asuntojen määrästä olisi ollut vä- 24385: Aravalainoituksen turvin rakennettujen hintäin sama kuin v. 1954. 24386: asuntojen osuus on kuitenkin v:sta 1954 lu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 24387: kien laskenut kaupungeissa ja kauppaloissa nioittaen, 24388: rakennettujen asuntojen kokonaismäärästä 24389: yli 10 % ja koko maassakin n. i5 %. Saman- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962. 24390: aikaisesti aravalainoituksen avulla rakennet- tulo- ja menoarvion 19 Pl. II luvun. 24391: tujen asuntojen lukumäärä on laskenut 21 momenWle lisäyksenä 1 730 800 000 24392: 11 500: sta n. 8 000: een. On siis tapahtunut markkaa lainoihin yleishyödyllistä 24393: huomattavaa, sekä suhteellista, että luku- asuntotuotantoa varten. 24394: määräistä vähennystä aikana, jolloin olisi 24395: Helsingissä 19 .päivänä syyskuuta 1961. 24396: 24397: \H. Törmä. Olli J. Uoti. 24398: Vilho Turunen. Impi Lukkarinen. 24399: Mikko Hult. Martta. Salmela-Järvinen. 24400: Urho Kulovaara.. Vappu Heinonen. 24401: 2055 24402: 24403: rV,693.-Rah.al. N:o 523. 24404: 24405: 24406: 24407: 24408: Uoti ym.: Määrärahan osoittamisesta 8 asuntovaunun raken- 24409: tamiseksi opastintyöntekijöiden käyttöön. 24410: 24411: 24412: E d u s k u n n a ll e. 24413: 24414: Rautati~liikenteen nopeuttamiseksi ja lii- houtunut myöskin työntekijäin omaisuutta ja 24415: kenneturvallisuuden tehostamiseksi lisätään heidän henkensä ollut vaarassa. 24416: jatkuvasti opastin- ja turvalaitteita, mistä Kun nykyisin käytössä olevista vaunuista 24417: johtuen opastintyöntekijäin lukumäärä jat- on suurin osa yli 20 vuotta vanhoja, eräs- 24418: kuvasti kasvaa ja heidän työskentelyalueensa kin vielä käytössä oleva on rakennettu jo 24419: laajenee. Koska työ on ammattityötä, johon v. 1908, niin käsittää, miten suuri uusien 24420: ei voi saada työvoimaa asianomaiselta paik- asuntovaunujen tarve on. 24421: kakunnalta, joutuvat työntekijät työskentele- Uusia asuntovaunuja tarvittaisiin eri opas- 24422: mään asuinkuntansa ulkopuolella ja asumaan tinpiireihin seuraavasti: Riihimäen piiri 2, 24423: heidän käyttöönsä varatuissa asuntovau- Kouvolan piiri 2, Pieksämäen piiri 2, Tam- 24424: nuissa. Nykyisin on koko rataverkolla käy- pereen pi1ri 1 ja Oulun piiri 1 eli yhteensä 24425: tössä yhteensä 21 asuntovaunua. Suurin osa 8 vaunua. Rautatiehallituksen sosiaalijaoston 24426: näistä on yhdistettyjä ns. työ- ja asuntovau- samoin kuin turva:laitejaoston piirissä tiede- 24427: nuja, ja kunnoltaan ne ovat kaikki kylmän tään tämä vaunujen tarve, ja heidän toimes- 24428: vuodenajan majoitukseen sopimattomia. Mi- taan olikin esitetty v:n 1962 tulo- ja meno- 24429: tään yhtenäistä valaistus- ja lämmitysjärjes- arvioon otettavaksi 8 vaunun rakentaminen 24430: telmää ei vaunuissa myöskään ole, vaan läm- ja tätä varten varattavaksi tarkoitukseen 24431: mitys tapahtuu kaminalämmityksellä ja va- 40 000 000 mk. Jossakin tulo- ja menoarvion 24432: laistuksena käytetään sähköä, kaasua ja jopa käsittelyvaiheessa summa kuitenkin on pois- 24433: öljyvalaisimiakin. tettu. 24434: Nykyisissä yhdistetyissä työ- ja asuntovau- Samalla kun vaunut rakennetaan, ne tulee 24435: nuissa on kaikissa se virhe, että niissä on varustaa jääkaapilla ruokatavarain säilyttä- 24436: pääpaino kohdistettu vaunun työpuoleen ja mistä ja kaasuliedellä ruoan valmistusta var- 24437: asuntopuoli on jäänyt sivuseikaksi. Opastin- ten. 24438: työntekijäin mielestä (ja työturvallisuuslain Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 24439: mukaan) ei missään tapauksessa enää saisi 24440: pitää käytössä tällaisia yhdistettyjä asunto- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 24441: ja työvaunuja jo yksinomaan palovaaran ta- tulo- ja menoarvion 19 Pl. I luvun 24442: kia, koska työvaunuissa on 'kaasupuHoja, öl- 26 momentille 40 000 000 ma1'kkaa 8 24443: jyä ja muita tulenarkoja aineita säilytettä- asuntovaunun rakentamista varten 24444: vänä. Vaunujen paloja on sattunut edellä opasiintyöntekijöiden käyttöön. 24445: mainituista syistä ja näissä paloissa on tu- 24446: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 24447: 24448: Olli J. Uoti. Vilho Turunen. 24449: Mikko llult. Martta Salmela..J'årvinen. 24450: H. Törmä.. Vappu Heinonen. 24451: Urho Kulovaara. 24452: 2056 24453: 24454: IV,694. - Rah.al. N: o 524. 24455: 24456: 24457: 24458: 24459: Uoti ym.: Määrärahan osoittamisesta 240 II luokan vaihde- 24460: miehen toimen muuttamiseksi l luokan vaihdemiehen toi- 24461: miksi. 24462: 24463: 24464: E d u s k u n n a ll e. 24465: 24466: Valtionrautateiden liikenneosastolla toimii edeaytettiin, että kaikilla 1 luokan liiken- 24467: erilaisissa vaihdemiesten tehtävissä perus- nepaikoilla, joilla on jo sekä I luokan, että 24468: palkkaisina toimenhaitijoina 1 luokan (15 II luokan vaihdemiehen toimia, muutetaan 24469: pl.) ja III luokan (14 pl.) vaihdemiehiä. kaikki vaihdemiehen toimet 1 luokan toimiksi. 24470: Nämä toimet jakaantuvat 1958 suoritetun Edellä oleva tilastolainaus osoittaa kuitenkin, 24471: tutkimuksen mukaan ensimmäisen luokan ettei v: n 1956 valtion tu.'lo- ja menoarvion 24472: liikennepaikoille: 304 1 luokan ja 2 II luo- perusteluiksi otettua sopimusta läheskään 24473: kan vaihdemiestä, toisen luokan liikennepai- kokonaisuudessa toteutettu, puhumattakaan 24474: koille; 68 1 'luokan ja 187 II luokan vaihde- tarpeen vaatimuksista. Koska niillä liikenne- 24475: miestä, k01lmannen luokan liikennepaikoille; paikoilla, joilla on sekä I luokan, että II 24476: 5 1 luokan ja 47 II luokan vaihdemiestä, luokan vaihdemiehen toimia, eivät tehtävät 24477: yhteensä 377 1 luokan ja 236 II luokan ole rtoisista:an poikkeavia, olisi tarkoituksen- 24478: vaihdemiestä. Saman tutkimuksen mukaan ja oikeudenmukaista, että kaikki vaihdemie- 24479: oli vaihdemiesten töiden mukainen tarve tänä hen toimet näi'llä liikennepaikoilla olisivat 24480: ajankohtana; 1 luokan 456 ja II luokan 1 luokan vaihdemiehen toimia. Edellä oleviin 24481: vaihdemiehiä 414, joten si'lloisten vuorojen- perusteluihin viitaten esitämme, 24482: kin mukainen vajaus oli 79 I luokan ja 178 24483: II luokan vaihdemiestä. että Eduskunta myöntäisi vuoden 24484: Valtion tulo- ja menoarviossa Olli vastaavia 1962 tulo- ja menoarvioon 8 miljoonan 24485: toimia: I luokan 547 ja II ~uokan vaihdemie- markan suuruisen määrärahan 240 24486: hiä 307. V: n 1956 valtion tulo- ja meno- II luokan vaihdemiehen toimen muut- 24487: arviossa oli II luokan vaihdemiehien toimia tamiseksi l luokan vaihdemiehen toi- 24488: muutettu I luokan toimiksi 98, mikä muutos miksi. 24489: perustui asiasta tehtyyn sopimukseen, jossa 24490: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 24491: 24492: Olli J. Uoti. Vappu Heinonen. 24493: !H. Törmä.. Mikko Hult. 24494: Martta Sa.lmela.-Jä.rvinen. Vilho Turunen. 24495: Urho !Kulova.a.ra.. 24496: 2057 24497: 24498: IV,695.- Rah.al. N:o 526. 24499: 24500: 24501: 24502: 24503: Uoti ym.: Määrärahan osoittamisesta peruspalkkaisten yli- 24504: asentajan ja siihköasentajan toimien perustamiseen valtion- 24505: rautateille. 24506: 24507: 24508: E d u s k u n n a ll e. 24509: 24510: Valtionrautateiden sähköteknillinen kehi- rusteella, mutta vuosilomat työsuhteessa ole- 24511: tys on viimeisen kymmenen vuoden aikana, ville kuuluvien määräysten mukaisesti. 24512: aiheuttanut sähköasentajien tehtävissä sellai~ Rautatiehallituksen koneosaston sähkötek- 24513: sia muutoksia, jotka ovat huomattavasti li, nillinen toimisto, joka toimii tämän ala:f\ 24514: sänneet tämän asentajakunnan ammattipäte1 spesiaalijaostona rautatiehallituksessa, esitti 24515: vyysvaatimuksia ja siitä johtuvana myös vas-1 v: n 1962 tulo- ja menoarviossa perustetta- 24516: tuun määrää, sekä henkilökohtaista työ~ vaksi 10 uutta yliasentajan ( 18 pl.) ja 20 24517: panosta, joita tekijöitä ei ole kuitenkaan uutta 1 lk: n sähköasentajan tointa (17 pl.), 24518: huomioitu palkkauksia järjesteltäessä. Täm~ jolla määrällä nämä asiantuntijat esittävät 24519: on aiheuttanut suurta tyytymättömyyttä rau1 voitavan selviytyä pahimmista epäkohdista. 24520: tateiden sähköasentajien keskuudessa ja an~ Näitä toimia ei ollut kuitenkaan yhtään mer- 24521: tanut samalla aiheen ryhtyä vakaviinkin toi· kitty hallituksen budjettiesityksessä. 24522: menpiteisiin epäkohtien poistamiseksi. Kaiken edellä olevan perusteella ja lisäksi. 24523: Valtionrautateiden palveluksessa on tällä siihen selvään tosiseikkaan vedoten, ett~ 24524: h€tkeUä n. 180 sähköasentajaa, joilla n. 130 rautatielaitoksen sähköteknillinen kehitys li- 24525: on muodollinenkin pätevyys rautateiden sää jatkuvasti varsin voimakkaasti asentaja- 24526: sähköasentajien toimiin. Vakinaisia ja yli- työvoiman tarvetta, ehdotamme, 24527: määräisiä sähköasentajien toimia .on henkilö~ 24528: budjettiin hyväksytty yhteensä 119, jotk~~j että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 24529: kaikki, muutamaa paikkaa lukuunottamatta, tulo- ja menoarvioon 21 510 000 mar~ 24530: ovat asentajien käytössä. Asentajakunnan kan määrärahan 10 uuden peruspalk- 24531: nykyisenkin lukumäärän huomioon ottaen on kaisen yliasentajan (18 pl.) ja 20 24532: käytettävissä olevien paikkojen lukumäärä uuden peruspalkkaisen 1 lk:n sähkö- 24533: vähäin®, sillä n. 30 erHaisen as€lltajatutkin- asentajan toimien perustamiseksi val- 24534: non suorittanutta henkilöä toi:m:ii näissä teh- tionrautateille, jolloin menolisäys asian- 24535: tävissä eräänlaisessa sekasuhteessa [aitokseen, omaisilla momenteilla peruspalkkoihin. 24536: sillä heidän palkkauksensa määräytyy ulko· olisi 15 852 000 markkaa, ikälisiin. 24537: puolisten rinnastuksien perusteella kuukausi- 3 732 (){)() markkaa ja kalliinpaikan- 24538: palkkana, joka ei kuitenkaan vastaa virka· lisiin 1 926 (){){) markkaa, vähennysten. 24539: suhteessa, samoissa tehtävissä .toimivien, samat esiintyessä vastaavasti tilapäisen työ- 24540: tutkinnot suorittaneiden asentajien palk- voiman palkkauksina esiintyvissä me- 24541: kausta. ·Työaika määräytyy virkasuhteen pe- noissa. 24542: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 24543: 24544: Olli J. Uoti. Vappu Heinonen. 24545: H. Törm.ä. Mikko Hult. 24546: Vilho Turunen. Martta Salmela-Järvinen. 24547: Urho Kulovaara. 24548: 24549: 24550: 74 E 706/61 24551: •2058 24552: 24553: IV,696. - Rah.al. N: o 526. 24554: 24555: 24556: 24557: 24558: Uoti ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten varasto- 24559: miehen tointen perustamiseen valtionrautatet1le. 24560: 24561: 24562: E d u s k u n n a 11 e. 24563: 24564: Valtionrautateiden varasto-osaston eri sisä- mista. Parhaiten tämä tapahtuu siten, että. 24565: varastoilla on n. 100 työntekijää, jotka työs- kaikille rautateiden varastoille perustetaan 24566: kentelevät puhtaasti varastonhoidollisiss~ vakinaisia ja ylimääräisiä varastomiehen toi- 24567: tehtävissä, kuten pakkaajina, tavaran ulos .. mia. Näitä toimikirjoja annetaan varaston- 24568: antajan ja varastotyöläisen nimiikk!eellä. hoidomsen kurssin tai varastomestaritutkin- 24569: Näiden työntekijäin töitä on työn vaati.. non suorittaneille varastomiehille. Näin hei- 24570: vuudesta, vastuunalaisuudesta ja vaihtelevai- dän ammatissa kehittymisensä tulee oikeu• 24571: suudesta johtuen ollut va:iikea urakoida, ja denmukaisesti huomioonotetuksi. 24572: niinpä heidän palkkauksensa onkin järjes.. Tällä hetkellä varastomestarien toimet kuu- 24573: tetty yleensä tuntipalkkaiseksi. Työehtosopi- luvat 16. pl:aan ja niin ollen varastomiesten 24574: muksen puitteissa on heidän palkkaansa ryh- palkkauksen olisi oltava 14. pl:ssa. Tämän 24575: dytty maksamaan kuukausipalkkana, muttBi palkkaluokan toimiin oikeutettaisiin varas- 24576: tuntipalkkojen pienuuden takia se jää alle tonhoidollisen kurssin suorittanut. Vastaa- 24577: alokkaan palkan. vasti varastomestarin tutkinnon suorittaneen 24578: Varastotyöntekijän välittöminä esimiehinä varastomiehen palkkaus olisi 15. pl: ssa. 24579: toimivat varastomestarit, jotka ovat virka- Työntekijäin käsityksen mukaan, jota myös 24580: suhteessa. Sanotut varastotyöläiset joutuvat rautatiehallituksen varasto-osaston edustajat 24581: usein toimimaan näiden toimenhaltijain si- ovat osittain tukeneet, tulisi 14. pl:n varasto- 24582: jaisina. miehen toimia saada eri varastopaikoille yh- 24583: Jotta voitaisiin käyttää varastotyönteki- teensä 30 ja 1!5, pl: n varastomiehen toimia 24584: jäin työvoimaa riittävästi hyödyksi ja jott~ 20. 24585: työntekijät kykenisivät hoitamaan heille us- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 24586: kotut tehtävät tarpeeksi hyvin, on viime vuo- 24587: sina työnantajan toimesta rautatieopistossa että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 24588: järjestetty osalle varastotyöntekijöitä varas~ tulo- ja menoarvion 18 Pl. II luvun 24589: tonhoidollisia kursseja. Koulutuksen avull~ 2 momentt1le 30 (14 pl.) ja 20 (15 pl.) 24590: voidaan lisätä varastojen suoritustehoa. Tä- varastomiehen ylimääräistä tointa var- 24591: hän ovat työntekijät ja rautatien edustajat ten 26 583 600 markkaa, mistä vuosi- 24592: tyytyväisiä, mutta rinnan koulutuksen kanssa palkkioina 23 547 0()() markkaa, ikä- 24593: tulisi hoitaa myös työntekijäin palkkausjär- lisinä 1164 000 markkaa ja kalliin- 24594: jestelmää ja heidän työsuhteensa Vakinaista- paikanlisinä 1872 600 markkaa. 24595: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 24596: 24597: Olli J. Uoti. Vilho Turunen. 24598: Mikko Hult. Martta Salmela-Järvinen. 24599: H. Törmä.. Vappu Heinonen. 24600: Urho Kulova.a.ra.. 24601: 2059 24602: 24603: IV,697.-Rah.al. N:o 527. 24604: 24605: 24606: 24607: 24608: Uusitalo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta metsän- 24609: ojituspalkkioihin. 24610: 24611: 24612: Eduskunnalle. 24613: 24614: Viime vuoden kesäkuussa hyväksyttiin laki aluetta, joHa palkkioita voidaan maksaa. Esi- 24615: metsänojitustyöstä ma:ksettavista palkkioista. merkkinä mainittakoon, että Etelä-Pohjan- 24616: Lain mukaan viiden vuoden aikana, alkaen maan metsänhoitolautakunnan alueelta vain 24617: v:sta 1961, otetaan valtion ~tulo- ja meno- 7 kuntaa pääsee palkkiosta osalliseksi. 24618: arvioon vuosittain tarpeellinen siirtomäärä- V: n 1962 talousarvioon hallitus esittää 24619: raha palkkioiksi yksityismailla suoritettavia 75 000 000 mk:n määrärahaa ojituspalk:kioksi. 24620: metsäojitustöitä varten. Kun kuluvalta vuodelta jää käyttämättömiä 24621: Kuluvaa vuotta varten varattiin valtion varoja teknillisten syiden vuoksi, on toden- 24622: talousarvioon kyseiseen tarkoitukseen 50 näköistä, että v: n 1962 aikana voidaan tar- 24623: milj. mk, mikä summa kui,ten'kin osoittautui koitukseen. käyttää noin 100 000 000 mk. Tä- 24624: liian pieneksi. Lain suomaa etua metsän- mäkin summa on aivan liian pieni, kun ote- 24625: omistajat ovat käyttäneet hyväkseen odotet- taan huomioon hakijoiden määrä ja se kan- 24626: tua enemmän. Kun palkkioiden hakuaika santaloudellinen hyöty, mikä kyseisillä va- 24627: kuluvan vuoden osalta päättyi viime huhti- roilla aikaansaadaan. 24628: kuulla, kertyi anomuksia kaikkiaan 2 945, Kun metsänparannustoimenpiteillä on koko 24629: joista Etelä-Pohjanmaan metsänhoitolauta- maan metsätalouden, tilojen elinkelpoisuuden 24630: kunnan alueelta 684. Jotta kaikki nämä ano- ja työllisyyden kannalta suuri merkitys, 24631: mukset olisi voitu toteuttaa, olisi varoja anomme kunnioittaen, 24632: tarvittu ainakin 200 milj. mk. Jos ensim- 24633: mäisen vuoden aikana kertyneet anomukset että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 24634: osoittavat, että metsänojituspalkkiomääräraha tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVIII 24635: on ollut liian pieni. Sen pienuuden johdosta luvun 9 momentille lisäyksenii 24636: ja hakijoiden runsaus huomioiden maatalous- 100 000 000 markkaa metsänojituspalk- 24637: ministeriö onkin joutunut supistamaan sitä kioiksi. 24638: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 24639: 24640: Eino Uusitalo, Veikko Savela. Matti T.iinamaa, 24641: 2060 24642: 24643: IV,698. - Rah.al. N: o 528. 24644: 24645: 24646: 24647: 24648: Uusitalo ym.: Määrärahan osoittamisesta kotieläinsairauksien 24649: syiden tutkimiseen. 24650: 24651: 24652: Eduskunnalle. 24653: 24654: Eläinsairaudet maassamme ovat lisäänty- silloin, kun ruokintaa tehostetaan ja pyritään 24655: neet jatkuvasti. Erityisesti on voitu todeta, korkeampiin tuotantotuiloksiin. 24656: että korkeampituottoiset eläimet ovat hyvin Kun karjataloudesta on muodostunut pien- 24657: alttiita mitä moninaisimmille sairauksille. viljelysvaltaisen maataloutemme tärkein tulo- 24658: On sattunut lukuisasti tapauksia, jolloin lähde, olisi myös karjantuotantoon ja eläin- 24659: lypsylehmät ruokinnan tehostuessa ovat ai- sairauksiin liittyviin kysymyksiin kiinnitet- 24660: van säännöllisesti sairastuneet tauteihin, tävä erityistä huomiota. Olisi kiireellisesti 24661: jotka heikentävät eläimen tuotantokykyä ja ryhdyttävä suorittamaan tutkimuksia niistä 24662: eläin voidaan joutua jopa teurastamaan. V ar- syistä, jotka aiheuttavat eläinsairauksia niin 24663: sin yleinen tämänlaatuinen sairaus on ollut lypsylehmil~ekin kuin muuHekin llmrjalle. 24664: eläimen hedelmöittymättömyys. Syitä, jotka Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 24665: mainitunlaisia sairauksia aiheuttavat, ei vielä nioittaen, 24666: tarkoin tunneta. Syy voi olla joko rehuissa, 24667: viljelysmaan ravinnepitoisuudessa, kotieläin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 24668: ten hoidossa tahi muissa näitä vastaavissa tulo- ja menoarvioon 10 {){)() (){)() mar- 24669: tekijöissä. On kuitenkin voitu havaita, että kan määrärahan tutkimusten aloitta- 24670: suoviljelyksillä ja heikkopohjaisilla mailla miseksi kotieläinten sairauksiin vai- 24671: kasvaneella rehulla olisi ollut eläinten ter- kuttavien syiden perusteelliseksi tutki- 24672: veyteen haitallisia vaikutuksia nimenomaan miseksi. 24673: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 24674: 24675: Eino Uusitalo. Toivo Antila. 24676: Aarre Marttila. Matti IJinamaa. 24677: 2061 24678: 24679: IV,699. - Rah.al. N: o 529. 24680: 24681: 24682: 24683: 24684: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta tietutkimuksen suoritta- 24685: miseen linjalla Oriniemi-Karhunkoski-Hanhijärvi. 24686: 24687: 24688: E d u s k u n n a 11 e. 24689: 24690: Jo pitemmän aikaa on ollut suunnitteilla Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen, 24691: Oriniemen- Karhunkosken- Syvä:lahden- 24692: Luokkimäen - Hanhijärven ti.ehanke, joka että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 24693: olisi pituudeltaan n. 15--16 km. Tien vaiku- tulo- ja menoarvioon 5 miljoonaa 24694: tuspiirissä on paljon väkeä, joka on vähä- markkaa tietutkimuksen suorittami- 24695: varaista ja josta nykyisin osa pääsee kulke- seksi linjalla Oriniemi-Karhunkaski 24696: maan vain jalkaisin tai hevosella ratsastaen. -Syväniemi- Luokkimäki - Hanhi- 24697: järvi. 24698: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1961. 24699: 24700: Veikko Vennamo. 24701: 2062 24702: 24703: IV,700. - Ra.h.a.l'. N: o 530. 24704: 24705: 24706: 24707: 24708: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta yhdystien rakentamista 24709: varten Kuusamon kunnan Vuotungissa Saaren kylästä 24710: Paljakan tiehen. 24711: 24712: 24713: Eduskunnalle. 24714: 24715: Tien rakentaminen Kuusamon kunnan Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen~ 24716: Vuotungissa Saaren kylästä Paljakan tiehen 24717: on erittäin tarpeellinen ja tämä tie onkin jo että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 24718: suunniteltu ja kustannusarvio laadittu lähes tulo- ja menoarvioon 10 mt'ljoonaa 24719: kaksi vuotta sitten. Tien pituus on n. 2 km markkaa yhdystien rakentamiseksi 24720: ja muodostuisi siitä yhdystie. Nämä tarpeel- Kuusamon kunnan V uotungissa Saa- 24721: liset suunnitelmat ovat kuitenkin jääneet ren kylästä Paljakan tiehen. 24722: toteutumatta varojen puutteen vuoksi. 24723: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 24724: 24725: Veikko Vennamo. 24726: 2063 24727: 24728: IV,701.- Rah.al. N:o 531. 24729: 24730: 24731: 24732: 24733: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta runkotien rakentami- 24734: seen Taivalkosken ja Pudasjärven kunnissa. 24735: 24736: 24737: Eduskunnalle. 24738: 24739: Kouvan- Loukusan-Taivalikosken maan- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen, 24740: teiden risteyksen välisen runkotien rakenta- 24741: minen Taivalkosken ja Pudasjärven kunnissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 24742: olisi varsin tarpeellinen. Tämän tien avulla tulo- ja menoarvioon 5 miljoonaa 24743: saataisiin suora liikenne laajoilta alueilta markkaa tutkimuksen suorittamiseksi 24744: Taivalkosken rautatieasemalle ja tällä tiellä Kouvan- Loukusan- Taivalkosken 24745: olisi huomattava merkitys puutavaran kulje- maanteiden risteyksien välisen runko- 24746: tustienä. Lisäksi tie lyhentäisi Posion-Tai- tien rakentamista varten Taivalkosken 24747: valkosken välistä liikennettä n. 10 km. ja Pudasjärven kunnissa. 24748: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 24749: 24750: Veikko Vennamo. 24751: 2064 24752: 24753: IV,702.-Rah.al. N:o 532. 24754: 24755: 24756: 24757: 24758: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta Nt"lsiän kunnassa olevien 24759: kvartsiittiesiintymien tutkimiseen. 24760: 24761: 24762: Eduskunnalle. 24763: 24764: Pohjois-Savo kaipaa kipeästi teollisuutta Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen, 24765: ja siksi on kaikkia näillä alueilla esiintyviä 24766: mahdollisuuksia yritettävä käyttää hyväksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 24767: Saatujen tietojen mukaan Nilsiän kunnassa tulo- ja menoarvioon 15 miljoonaa 24768: esiintyy kvartsiittia, jota mahdollisesti voitai- markkaa käytettäväksi Nilsiän kun- 24769: siin käyttää kannattavaan teolliseen toimin- nassa olevien kvartsiittiesiintymien pe- 24770: taan. Tämä asia on kuitenkin vielä perus- rusteellisesti tutkimiseksi perustetta- 24771: teellisesti selvittämättä, jotenka kaikki asian- vaa teollisuutta silmälläpitäen. 24772: haarat huomioonottava tutkimus olisi näistä 24773: kvartsiittiesiintymistä kiireellisesti suoritet- 24774: tava perustavaa teollisuutta silmällä pitäen. 24775: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 24776: 24777: · Veikko Vennamo. 24778: 2065 24779: 24780: rV,703. -Rah.al. N:o 533. 24781: 24782: 24783: 24784: 24785: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseksi 24786: Mesilän asutusalueelta Vieremän kunnassa Salahmille. 24787: 24788: 24789: E d u s k u n n a 11 e. 24790: 24791: •J atkotien aikaansaaminen Mesilän asutus- Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit- 24792: alueelta Vieremän kunnassa Salahmille yhty- taen, 24793: mään Kiuruveden-Salahmin maantiehen on 24794: kiireellinen ja välttämätön. Tien pituus on että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 24795: vähän yli 3 km ja siitä on valmiina Kuopion tulo- ja menoarvioon 2 miljoonaa 24796: maanviljelysinsinööripiirin laatiina tiesuun- markkaa tien rakentamiseksi Mes-t1än 24797: nitelma ja kustannusarvio, Lisä:ksi Vieremän asutusalueelta Vieremän kunnassa Sa- 24798: kunta on myöntänyt 100 000 mk maanpoh- lahmille yhtyen Kiuruveden-Salah- 24799: jan lunastamiseen. min maantiehen. 24800: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1961. 24801: 24802: Veikko Vennamo. 24803: 24804: 24805: 24806: 24807: 75 E 706/61 24808: 2066 24809: 24810: IV,704.-Ra.h.al. N:o 534. 24811: 24812: 24813: 24814: 24815: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta Rönkönvaamn-Kirves- 24816: mäen-Leppälakden maantien rakentamiseen. 24817: 24818: 24819: E d u s k u n n a 11 e. 24820: 24821: Tiehanke, joka tekisi mahdolliseksi suoran Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen, 24822: maantieliikenteen Savonronnan-Säimenen- 24823: Rönkönvaaran-Kirvesmäen-Leppälahden- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 24824: Onkisalmen linjalla, edellyttäisi n. 10 km:n tulo- ja menoarvioon 4 miljoonaa 24825: pituisen maantien rakentamisen, jonka vai- markkaa tutkimuksen suorittamiseksi 24826: kutuspiirissä olisi sekä huomattava määrä maantien rakentamiseksi Unialle Rön- 24827: asutusta että suuret metsät. Lisäksi tie ly- könvaara-Kirvesmäki-Leppälahti. 24828: hentäisi Savonlinnan ja Joensuun yhteyttä 24829: huomattavasti ja pois jäisivät Savonrannan 24830: tieltä liikennettä vaikeuttavat suuret mäet. 24831: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1961. 24832: 24833: Veikko VeDllamo. 24834: 2067 24835: 24836: IV,705.-Rah.al. N:o 535. 24837: 24838: 24839: 24840: 24841: VcmDaDlO: Määrärahan o&oiltamisesta Enonkoskeflr-Savon- 24842: linnan tien mutkien poistamiseen. 24843: 24844: 24845: E d u s k u n n a 11 e. 24846: 24847: Enonkosken kirkolta Savonlinnaan päin on Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen, 24848: n. 3 km:n matka valtatiestä erittäin mutki- 24849: kasta. Kun tämä Savonlinnan-Enonkosken että Eduskunta ottaisi vooden 1962 24850: -Joensuun tie on lyhin juuri mainittujen tulo- ja menoarvioon asianomaiselle 24851: kaupunkien välillä ja kun Savonrannan- momentille 10 miljoonaa. markkaa 24852: Pirttimäen tien kautta liikenne Savonran- mutkien poi&tamiseksi Enonkoskeflr- 24853: nalta myös suuntautuu Enonkosken kautta Savonlinnan tiellä n. 3 b"lometrin 24854: Savonlinnaan, niin olisi ko. n. 3 km: n mutka- matkalta Enonkosken kirkolta Savon- 24855: alue kiireellisesti korjattava. linnaan päin. 24856: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1961. 24857: 24858: Veikko Vennamo. 24859: 2068 24860: 24861: IV,706. -Rah.al. N:o 536. 24862: 24863: 24864: 24865: 24866: Vennamo: Määrärahan. ..osoittamisesta Taivalkosken--Kemi- 24867: järven rautatien rakentamiseen. 24868: 24869: 24870: E d u s k u n n a 11 e. 24871: 24872: . Kemijärven kuntaan- mahdollisesti Luu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 24873: suaan - rakennettava suuri puunjalostus- tulo- ja menoarvioon 100 miljoonaa 24874: teollisuuslaitos edellyttää hyviä rautatiekulje- markkaa Taivalkosken- Kemijärven 24875: tusyhteyksiä. ·Tästä syystä on Taivalkosken rautatien tutkimiseksi ja rakentamisen 24876: ..,.,..Kemijärven rautatien rakentaminen tullut aloittamiseksi viivytyksettä. 24877: ajankohtaiseksi ja kiireelliseksi. 24878: Asiassa on siis ryhdyttävä sanoista tekoi- 24879: hin ja näistä syistä esitän kunnioittaen, 24880: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 24881: 24882: Veikko Vennamo. 24883: 2069 24884: 24885: IV,707.- Ra.h.al. N:o 537. 24886: 24887: 24888: 24889: 24890: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta ns. Saarikylän tien 24891: ·rakentamiseen Siilinjärven ja Muuruveden kunnissa. 24892: 24893: 24894: E d u s kun n a 11 e. 24895: 24896: Laajan asutuksen ja välttämättömien kul- Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit- 24897: kuyhteyksien · vuoksi on tien rakentaminen taen. 24898: Siilinjärven kunnan Pajlrl.ahden ··. kylästä 24899: Muuruveden kuntaan Murtolahden tiehen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 24900: kiireellinen ja välttämätön. tulo- ja menoarvioon 10 miljooft.aa 24901: Tästä ns. Saarikylän tiestä on suunnitelma markkaa käytettäväksi ns. Saarikylän 24902: valmis ja vain toteuttaminen puuttuu. Tien tien rakentamiseen Siilinjärven ja 24903: avulla saataisiin kulkuyhteyteen myös n. 30 Mtturuveden kunnissa. 24904: taloa. · 24905: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1961. 24906: 24907: Veikko VeDD.a.mO. 24908: 2070 24909: 24910: IV,708.- Rah.al. N: o 538. 24911: 24912: 24913: 24914: 24915: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta Keuruun ja Valkolan 24916: tiesuuntien rakennustöiden jatkamista varten. 24917: 24918: 24919: E d u s k u n n a 11 e. 24920: 24921: Petäjäveden kirkonseudun rakennuskaavoi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 24922: tetuilla alueilla jo aloitettujen Keuruun ja tulo- ja menoarvioon ·100 miljoonaa 24923: Valkolan tiesuuntien rakentamisen jatkami- markkaa Keuruun ja Valkolan tie- 24924: seksi tarvitaan ehdottomasti lisää varoja. suuntien rakennustöiden jatkamista 24925: MainiltuiHa perusteilla esitän !kunnioittaen, varten. 24926: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 24927: 24928: Veikko Vennamo. 24929: 2071 24930: 24931: IV,709.- Rah.al. N:o 539. 24932: 24933: 24934: 24935: 24936: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän-Keuruun 24937: maantien parantamiseen. 24938: 24939: 24940: E d u s k u n n a 11 e. 24941: 24942: Jyväskylän-Keuruun maantieyhteys olisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 24943: kiireellisesti kaikki seikat huomioonottaen tulo- ja menoarvioon 200 mt1joonaa 24944: saatava nY'kyajan vaatimuksia vastaavalle ta- markkaa Jyväskylän-Keuruun maan- 24945: solle. Jotta näin voisi tapahtua, e8itän kun- tie-n kiireelliseksi rakentamiseksi ja 24946: nioittaen, parantamiseksi. 24947: Helsingissa 14 päivänä syyskuuta 1961. 24948: 24949: Veikko VeD.Da.JD.o. 24950: 2072 24951: 24952: IV,710. - Rah.al. N: o 540. 24953: 24954: 24955: 24956: 24957: Vennamo: Määrärahan osoittarnisesta Vesipuron perkausta 24958: varten Vieremän kunnassa. 24959: 24960: 24961: E d u s k u n n a ll e. 24962: 24963: Vieremän kunnassa olevan Vesipuron per- Mainituista ·syistä esitän kunnioittaen, 24964: kaaminen toisi pienviljelijöiden ja pienelä- 24965: jien tarvitsemaa hyötyaluetta useita kymme- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 24966: ma hehtaareita viljelyskelpoisena maana. tulo- ja menoarvioon 1 miljoonaa 24967: Kuopion maanviljelysinsinööripiiri on tästä markkaa Vesipuron perkausta varten 24968: perkauksesta jo laatinut suunnitelman. Vieremän kunnassa. 24969: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1961. 24970: 24971: Veikko Vennamo. 24972: 2073 24973: 24974: IV,711. - Rah.al. N: o 541. 24975: 24976: 24977: 24978: 24979: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon Vuotungin 24980: Paljakan maantien perusparantamista varten. 24981: 24982: 24983: E d u s k u n n a ll e. 24984: 24985: Kuusamon Vuotungin Paljakan maantie Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen, 24986: oh Kuusamon kunnan vilkkain liikennöity tie 24987: ja se kaipaisi kiireellisesti perusteellista pa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 24988: rannusta. Suunnitelmat tälle välttämättömälle tulo- ja menoarvioon 50 mt1joonaa 24989: työlle, joka käsittää ·maantietä n. 42 km, markkaa Kuusamon Vuotungin Pål- 24990: ovatkin jo valmiina, mutta varoja on puut- jakan maantien pe1·usparantamista 24991: tunut. varten. 24992: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 24993: 24994: Veikko Vennamo. 24995: 24996: 24997: 24998: 24999: 76 E 706/61 25000: 2074 25001: 25002: IV,712.-Rah.aJ. N:o 542. 25003: 25004: 25005: 25006: 25007: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamista 25008: varten Kuusamon kunnan Vuotungissa Alavuotungin 25009: alueella J ynkänkosken tiestä. 25010: 25011: 25012: E d u s k u n n a ll e. 25013: 25014: Kuusamon kunnan Vuotungissa tarvitaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 25015: välttämättä tietä Alavuotungin alueella Jyn- tulo- ja menoarvioon 5 miljoonaa 25016: känkosken tiestä Hautojoelle. Tien pituus markkaa tien rakentamiseksi K uusa.- 25017: olisi vain hieman yli kilometrin. mon kunnan V uotungissa Alavuotun- 25018: Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen, gin alueella J ynkänkosken tiestä. 25019: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 25020: 25021: Veikko Vennamo. 25022: 2075 25023: 25024: rv, 713. - Rah.al. N: o 543. 25025: 25026: 25027: 25028: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta säilöntäte1ttaan perusta- 25029: mista varten Pohjois-Savoon. 25030: 25031: 25032: )!J d u s !k u n n a 11 e. 25033: 25034: Pohjois-SavoS>Sa ei ole .tiJistaiseksi mainit- kuten herukat, karviaiset, vadelmat ja man- 25035: tavampia mineraalirikkauksia ja kaivoksia ja sikat. 25036: siksi tiiliä alueella on teoHistamista edistet- SäilöDJtätehtaan perustamisen kautta saisi- 25037: tävä paitsi puura:ka-aineen varaan käyttä- vat pienviljelijät ja maalkunnan väestö toi- 25038: mällä hyväksi muita maakunnan mahdoHi- meentulon antavaa lisätyötä ja erityisesti 25039: suuksia. näin olisi asianlaita myös syrjäseuduilla. 25040: Näistä muista mahdollisuuksista mainit- Säilöntätehtaan sijaintipaikaksi voitaisiin 25041: takoon marjat, joiden hyväksikäyttö kuiten- suositehla vaikkapa Pielavettä, Tervoa tai 25042: kin edellyttää säilöntätehtaan perustamista Maaninkaa. 25043: Pohjois-Savoon. Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit- 25044: Lukuisissa Pohjois-Savon kuntien metsissä taen, 25045: kasvaa runsaasti lakkaa, puolukkaa, mustik- 25046: ka:a, mesimarjaa, vadelmaa sienistä puhlliillat- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 25047: trukaan. Nämä luonnonmarj•rut jäävät kuiten- tulo- ja menoarvioon 30 miljoonaa 25048: kin suurimmalta osalta käyttämättä hyväksi. markkaa säilöntätehtaan perustami- 25049: Lisäksi alueella menestyvät puutarhaJm.arjat, seksi Pohjois-Savoon. 25050: Helsingissä 13 P'äivänä syyskuuta 1961. 25051: 25052: Veikko Vennamo. 25053: 2076 25054: 25055: IV, 714. - Rah.al. N: o 544. 25056: 25057: 25058: 25059: 25060: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseen 25061: H ankivirtaan. 25062: 25063: 25064: E d u s k u n n a 11 e. 25065: 25066: Liikenteen ja tapahtuneiden tieparannus- 1\'IainituiHa perusteilla esitän kunnioittaen, 25067: ten vudksi tarvitaan välttämättä silta Han- 25068: hivirtaan ·savonHnnan-Enonkosken-Joen- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 25069: suun väliselle maantielle. Suunnitelmat sil- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonaa 25070: taa varten ja kustannusarviot ovat jo val- markkaa siltatöiden aloittamiseksi 25071: miina; SilUan ra:kentamista witaisiin myös Hanhivirtaan lossin seuduille. 25072: käyttää·työHisyystarkoituksiin. 25073: Helsingissä u: päivänä syyskuuta 1961. 25074: 25075: Veikko Vennamo. 25076: 2077 25077: 25078: IV, 715. - Rah.al. N: o 545. 25079: 25080: 25081: 25082: 25083: Vennamo: Määrärahan os()ittamisesta hakevoimalOiitoksen 25084: rakentamiseen .H eini;iveden kuntaan. 25085: 25086: 25087: Eduskunnalle. 25088: 25089: Laajalti on puhuttu ja pidetty väLttämät- tältäkin kannalta täysin perustelt~:~.vissa. Näin 25090: tömänä hakevoimalaitoksen perustamista Itä- saataisiin myös väestölle .toimeentulon anta- 25091: Savoon Heinäveden kuntaan. NäiNä seuduilla via lisätyötila.isuuksia. 25092: on runsaasti lehtimetsiä, joilla ei ole Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen, 25093: käyttömahdollisuuksia, semminkin kun halon 25094: kQ.lutus on heikentynyt. Jo metsänhoidolli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 25095: sista syistäkin olisi pienpuulle saatava me- tulo- ja menoarvioon 100 miljoonaa 25096: nekkiä ja kun Hsäksi ve:~ivoimat ovat ennen markkaa hakevoimalaitoksen raken- 25097: pitkää loppuun rakennetut ja sähkön tarve tamiseksi Itä-Savoa varten Heinäveden 25098: aina vain lisääntyy, niin hakevoimalaitos on kuntaan. 25099: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1961. 25100: 25101: Veikko Vennamo. 25102: 2078 25103: 25104: IV,716. - B.a.h.al. N: o 546. 25105: 25106: 25107: 25108: 25109: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta käsi- ja 25110: pienteolUsuuslaino·i'hin. 25111: 25112: 25113: E d u s k u n n a ll e. 25114: 25115: Rehevä pienyritteliäisyys on kansamme huolimatta, että valtion kassa ja menot on 25116: voima. Erityisesti käsi- ja pienteollisuudessa pullollaan. 25117: pääsee kansamme kätevyys ja omatoimisuus Myös tarvitaan jatkuvasti kaikkialla uutta 25118: tehokkaasti esille. pienyritteliäisyyttä ja jo olevia yrityksiä on 25119: Vaikka valtiovalta on tätä yritteliäisyyttä saatava kilpailukykyisemmiksi ja laajenne- 25120: veroilla ja rasituksilla ja säännöksillä jatku- tuiksi myös 'kasvavaa kansainvälistä kilpailua 25121: vasti sortanut, niin on se kuitenkin pysty- ajatellen, 25122: nyt näyttämään elinvoimaisuutensa ja lisäksi Kaiken · edellä lausutun perusteella esitän 25123: vuosittain maksamaan valtiolle ja kunnille kunnioittaen, 25124: huomattavat veromarkat. 25125: Luonnollisesti olisi käsi- ja muiden pien- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 25126: yritysten harkintaverotusta ja muuta vero- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 1 000 25127: tusta ehdottomasti alennettava, mutta tämä miljoonaa markkaa käsi- ja pienteolli- 25128: ei vielä yksin riitä. Sitäpaitsi hallitus ei ole suuslainoiksi. 25129: tehnyt näitä veronalennusesityksiä siitä:kään 25130: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 25131: 25132: Veikko Vennamo. 25133: 2079 25134: 25135: IV,717.-Rah.al N:o 547. 25136: 25137: 25138: 25139: 25140: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta korotetun uudis- ja 25141: kivenraivauspalkkion myöntämiseen. 25142: 25143: 25144: E d u s k u n n a 11 e. 25145: 25146: Nykyiset uudis- ja kivenraivauspalkkiot uudis- ja kivenraivauspalkkioita v: n 1962 25147: ovat, kohonneet kustannukset huomioonot- aikana, minkä johdosta kunnioittaen esitän, 25148: taen, liian alhaiset ja niiden saanti liian 25149: hidasta. Tämän kaiken on eduskunta toden- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 25150: nut ja kehoittanut hallitusta ryhtymään kor- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 400 25151: jaustoimenpiteisiin. miljoonaa markkaa käytettäväksi ko- 25152: · Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut eikä rotetun uudis- ja kivenraivauspalkkion 25153: hallitus myöskään ole ajatellut korottaa myöntämiseksi asianomaisille. 25154: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 25155: 25156: Veikko Vennamo. 25157: 2080 25158: 25159: IV,718.- Rah.al N: o 548. 25160: 25161: 25162: 25163: 25164: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 25165: viemäri- ja yesijohtolaitteiden rakentamiseen maaseudulla. 25166: 25167: 25168: E d u s k u n n a 11 e. 25169: 25170: Viemäri- ja vesijohtolaitteet ovat edelleen- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 25171: kin. liian harvinaisia maamme maaseudulla tu,lo- ja menoarvioon lisäyksenä avus~ 25172: ja nimenomaan syrjäisillä seuduilla. Ne hel- tuksiksi vesijohtolaitteiden rakentami7. 25173: pottaisivat kuitenkin suuresti kotityötä. seksi maaseudulle 100 miljoonaa ma,rk- 25174: Syynä tällaisiin puutteellisuuksiin on en- kaa. 25175: nen kaikkea varojen niukkuus. 25176: Näistä syistä esitän. kunnioittaen, 25177: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 25178: 25179: Veikko Vennamo. 25180: 2081 25181: 25182: IV,719. -Rah.al. N:o 549. 25183: 25184: 25185: 25186: 25187: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta kunnille rautateiden 25188: maa-alueiden lunastuskorvauksiin. 25189: 25190: 25191: E d u s k u n n a ll e. 25192: 25193: Useat kunnat ovat rautateiden maa-aluei- Rautatie ei ole yksityisen kunnan asia, 25194: den lunastuksien vuoksi joutuneet huomatta- vaan se on valtakunnallinen ja maakunnalli- 25195: viin taloudellisiin velvoituksiin ja suuriin nen asia. 25196: vaikeuksiin. Näin tulee ilmeisesti olemaan Näillä perusteilla esitän kunnioittaen, 25197: asianlaita myös eteenkinpäin uusia rautateitä 25198: rakennettaessa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 25199: Nykyinen asiantila ei ole tyydyttävä. Kun- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonaa 25200: tia puristetaan kohtuuttomiin velvoituksiin markkaa käytettäväksi kunnille rauta- 25201: rautateitä suunniteltaessa ja syyttömät kun- teiden maa-alueiden lunastuskorvauk- 25202: talaiset joutuvat myöhemmin veroäyrin hin- snn. 25203: nassa tämän kaiken kustantamaan. 25204: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 25205: 25206: Veikko Vennamo. 25207: 25208: 25209: 25210: 25211: 77 B 706/61 25212: 2082 25213: 25214: IV,720.-Rah.al. N:o 550. 25215: 25216: 25217: 25218: 25219: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta helpotusten 25220: myöntämiseen kunnille maantiealueiden lunastamiseen. 25221: 25222: 25223: E d u s k u n n a 11 e. 25224: 25225: Pikateiden ja muiden valtateiden maan- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen, 25226: tiealueiden lunastukset rasittavat raskaasti 25227: monia kuntia jopa monien menneiden vuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 25228: sienkin osalta. Nämä tiet ovat kuitenkin tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 50 25229: valtakunnallisia ja maakunnallisia ja siksi on miljoonaa markkaa käytettäväksi hel- 25230: kohtuutonta ja väärin rasittaa kuntaa näiden potusten myöntämiseen kunnille maan- 25231: teiden maa-alueiden lunastuksilla. tiealueiden lunastamisessa. 25232: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 25233: 25234: Veikko Vennamo. 25235: 2083 25236: 25237: IV,721. - Rah.al. N: o 551. 25238: 25239: 25240: 25241: 25242: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiin kansan- 25243: eläkkeisiin. 25244: 25245: 25246: E d u s k u n n a 11 e. 25247: 25248: Kansaneläkkeitä varten on vuosien ku- eläkettä, niin että asianomaisen toimeentulo 25249: luessa kerätty valtavat määrät rahaa, mutta tulee edes jollain tavoin turvatuksi. 25250: tästä huolimatta eläkkeet ovat pieniä ja moni Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen, 25251: tarvitseva ei saa edes minkäänlaista kansan- 25252: eläkettä, koska näitä varoja on tuhlailtu ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 25253: käytetty muihin tarkoituksiin. tulo- ja menoarvioon asianomaiselle 25254: Vähävaraiset ja hädässä olevat ovat kui- arviomomentille 1 000 miljoonaa mark- 25255: tenkin syyttömiä kärsimään toisten virheistä kaa ylimääräisiksi kansaneläkkeiksi 25256: ja siksi on kansaneläkkeet saatava kunoHi- 50 vuotta täyttäneille rintamamiehille 25257: siksi ilman minkäänlaista viivytystä. ja heidän perheilleen sekä muille liian 25258: Lisäksi olisi lakien muuttamista ja niiden pientä kansaneläkettä nauttiville tai 25259: soveltamisen oikaisemista odoteltaessa rinta- sitä vailla oleville, jotta jokaisen kan- 25260: mamiehille ja heidän perheilleen tarpeen salaisen edes välttämättömin toimeen- 25261: vaatiessa myönnettävä ylimääräistä kansan- tulo tulisi turvatuksi ja todellinen 25262: eläkettä heidän täytettyään '50 vuotta. Sa- kansaneläke korotetuksi vähintään 25263: moin olisi kaikille todella tarvitseville myön- 1 ()()() markalla kuukaudessa. 25264: nettävä viivytyksettä ylimääräistä kansan- 25265: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 25266: 25267: Veikko Vennamo. 25268: 2084 25269: 25270: IV,722. - Rah.al. N: o 552. 25271: 25272: 25273: 25274: 25275: Vennamo: Määrämhan osoittamisesta puhelimen hankinta- 25276: kustctnnusten alentamiseen syrjäseuduilla. 25277: 25278: 25279: E d u s k u n n a 11 e. 25280: 25281: · Puhelin tulee kohtuuttoman kalliiksi syrjä- TällaisiNa ja muilla puhelimen kustannuksia 25282: seuduilla ja siellä, missä matka on pitempi. alentavilla toimenpiteillä tehdään oikeutta 25283: Puhelinta tarvitaan välttämättä kaikilla seu- syrjemmässä asuville. 25284: duilla jo kiireellisten sairaustapaustenkin Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen, 25285: vuoksi. Puhelinta ei kuitenkaan ole edes 25286: eräillä suurilla asutusalueilla. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 25287: Puhelimen hankkimisen kustannukset ovat tulo- ja menoarvioon 40 miljoonan 25288: suurimpana esteenä puhelinyhdistyksiä ke- markan määrärahan käytettäväksi kus- 25289: hitettäessä. tannusten alentamiseen ja vapaan ki- 25290: Tästä syystä on välttämätöntä, että myös lometrimatkan lisäämiseen vähintään 25291: niitä matkoja, joiden sisällä puhelimen voi 6 kilometriin hankittaessa puhelimia 25292: saada ilman erikoiskustannuksia, pidennetään syrjässä eläville. 25293: ja ulotetaan vähintään 6 km: n pituisiksi. 25294: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 25295: 25296: Veikko Vennamo. 25297: 2085 25298: 25299: IV,723.- Rah.al. N:o 553. 25300: 25301: 25302: 25303: 25304: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta m1jan markkinoinnin 25305: edistämiseen. 25306: 25307: 25308: E d u s k u n n a ll e. 25309: 25310: Säädettäessä uutta maatalouslakia ei hal- joutuvan odottamaan tavarastaan maksua 25311: litus kiinnittänyt riittävää huomiota mark- kohtuuttoman kauan. 25312: kinoimiskysymykseen ja tästä syystä viljeli- Asiantilaan on siis ehdottomasti saatava 25313: jäväki on tänäkin syksynä joutumassa huo- korjaus. 25314: mattaviin vaikeuksiin. Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen, 25315: Erityisesti tämä asia on tällä kertaa ollut 25316: esillä viljan markkinoinnin ja viljan osto- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 25317: hinnan maksujen suhteen. Viljelijäväki näyt- tulo- ja menoarvioon 500 m~1joonaa 25318: tää joutuvan ankarien laatuvaatimusten alai- markkaa viljan markkinoinnin edistä- 25319: seksi, koska kotimaisen viljan kysyntä myl- ?nistä ja hinnan viivytyksettä suorit- 25320: lyillä on hidasta ja myös viljelijät näyttävät tamista varten. 25321: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 25322: 25323: Veikko Vennamo. 25324: 2086 25325: 25326: IV,724. - Rah.al. N: o 554. 25327: 25328: 25329: 25330: 25331: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta ns. maatalousmiljardi- 25332: tuen myöntämiseksi pienviljelijöille ilman lisämaksuja. 25333: 25334: 25335: E d u s k u n n a 11 e. 25336: 25337: Maamme on tunnetusti pienvilj-elysvaltai- keana ja kun se on selvä ilmaus siitä suun- 25338: nen maa ja pienviljelystilojen taloudellinen tauksesta, jolla pienviljelystilojen toimeen- 25339: asema monasti varsin heikko. Tästä syystä on tuloa ja tulevaisuutta tahdotaan vaikeuttaa, 25340: valtiovalta myöntänyt tilakoosta aiheutuvien niin esitän kunnioittaen, 25341: tuotantdkustannusten taBOittamiseksi varoja, 25342: mutta vähitellen on nykyisen suuntauksen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 25343: aikana tätä tukea vähennetty niin, että tällä tulo- ja menoarvioon asianomaiselle 25344: hetkellä ns. maatalousmiljardista pienviljelijä moment~1le 400 miljoonaa markkaa 25345: joutuu omasta pussistaan kustantamaan mel- käytettäväksi ns. maatalousmiljardi- 25346: koisen osan. tuen myöntämiseksi pienviljelijö~1le 25347: Kun tällaista asiantilaa ei voida pitää oi- ilman mitään lisämaksuja. 25348: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 25349: 25350: Veikko Vennamo. 25351: 2087 25352: 25353: IV,725.- Rah.al. N:o 555. 25354: 25355: 25356: 25357: 25358: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta maatalouden perus- 25359: luoton koron alentamiseen. 25360: 25361: 25362: E d u s k u n n a ll e. 25363: 25364: Vuosikausia on tässä maassa luvattu saat- esityksessään v:lle 1962 ole tätä asiaa riit- 25365: taa kuntoon maatalouden perusluotto niin, tävästi huomioinut. 25366: että viljelijäväki ei joutuisi olemaan lyhyt- Näistä syistä esitän kunnioittaen, 25367: aikaisten luottojen ja niiden jatkuvan irti- 25368: sanomisen uhan alaisena. Lisäksi on luvattu että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 25369: antaa nämä luotot kohtuullisella korolla. tulo- ja menoarvioon 200 mt"ljoonaa 25370: Kauniita lupauksia ei kuitenkaan ole käy- markkaa käytettäväksi maatalouden 25371: tännössä toteutettu eikä hallitus menoarvio- perusluoton koron alentamiseen. 25372: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 25373: 25374: Veikko Vennamo. 25375: 2088 25376: 25377: IV,726.- Rah.al. N:o 556. 25378: 25379: 25380: 25381: 25382: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta invaliidiraha·n yli- 25383: määräistä korottamista varten. 25384: 25385: 25386: E d u s k u n n a ll e. 25387: 25388: Invaliidien ja heidän perheittensä huolto liidirahan pienuuden vuoksi mieluummin 25389: on kansamme kunnia-asia. Tänäkin päivänä vielä enemmän. 25390: on maassamme paljon invaliideja, jotka ja Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen, 25391: joiden perheet ovat pääosaltaan tai jopa 25392: kokonaisuudessaankin invaliidirahan varassa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 25393: Heidän toimeentulonsa on siis varsin niukka tulo- ja menoarvioon 14 Pl. X: 18 25394: sillä invaliidiraha on jäänyt yleisestä talon~ invaliidirahan arviomäärärahamomen- 25395: dellisesta kehityksestä jälkeen. tille 100 miljoonaa markkaa invaliidi- 25396: Olisi siis välttämätöntä, että invaliidiraha rahan ylimääräiseksi korottamiseksi 25397: korotettaisiin vähintään samassa suhteessa vähintään samoilla prosenteilla kuin 25398: kuin muitakin invaliidieläkkeitä, mutta inva- muitakin invaliidieläkkeitä on nos- 25399: tettu. 25400: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 25401: 25402: Veikko Vennamo. 25403: 2089 25404: 25405: IV,727.-Rah.al. N:o 557. 25406: 25407: 25408: 25409: 25410: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta perkaus- ja säännöstely- 25411: töitä varten Jämsänveden vesistöissä. 25412: 25413: 25414: E d u s k u n n a ll e. 25415: 25416: Kuluneen kesän sateet ovat osoittaneet, Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen, 25417: kuinka välttämättömiä ja kiireellisiä oikein 25418: suoritetut vedensäännöstelyt ja perkaukset että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 25419: ovat laajoilla alueilla maassamme. Näin on tulo- ja menoarvioon 30 miljoonaa 25420: asianlaita myös Jämsänveden vesistöissä Jäm- tnarkkaa vesistönperkaus- ja säännös- 25421: sänkosken, Koskenpään ja Petäjäveden kun- telytoimenpiteiden suorittamiseksi Jäm- 25422: tien alueilla, jolloinka perkaus- ja säännös- sänveden vesistöissä Jämsänkosken, 25423: telytoimenpiteet olisivat erittäin tarpeellisia Koskenpään ja Petäjäveden kuntien 25424: Rankakosken ja Pengerjoen alueilla. alueilla. 25425: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 25426: 25427: Veikko Vennamo. 25428: 25429: 25430: 25431: 25432: 78 E 706/61 25433: 2090 25434: 25435: IV,728.-Rah.al. N:o 558. 25436: 25437: 25438: 25439: 25440: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta syrjäseutujen 25441: sähköistämisen tukemiseen. 25442: 25443: 25444: E d u s k u n n a 11 e. 25445: 25446: Elinkeinoelämän kehittyminen maaseudulla sähköistäminen yleensäkään tulisi asianomai- 25447: vaatii jatkuvasti uusien yritysten liittämistä. selle liian kalliiksi. 25448: sähköverkostoon. Liittyminen on kuitenkin Kun hallitus ei ole riittävässä määrin otta- 25449: nimenomaan pienyrityksille kohtuuttoman nut huomioon näitä tärkeitä seikkoja, esitän 25450: kallista, minkä seurauksena terveen yritteläi- kunnioittaen, 25451: syyden kehittyminen maaseudulla on jatku- 25452: vissa vaikeuksissa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 25453: Lisäksi maassamme edelleen on laajoja tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 100. 25454: m~1joonaa markkaa käytettäväksi liit- 25455: alueita, joilta kokonaan puuttuu vielä sähkö. 25456: Tarvitaan siis edelleen valtiovallan toimen- tymismaksujen alentamiseen sekä vai- 25457: piteitä, ettei liittyminen sähköverkostoon ja keitten alueitten ja syrjäseutujen säh- 25458: köistämisen tukemiseen. 25459: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 25460: 25461: Veikko Vennamo. 25462: 2091 25463: 25464: IV,729.- Rah.al. N:o 559. 25465: 25466: 25467: 25468: 25469: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta viljelys- 25470: maiden peruskalkitukseen. 25471: 25472: 25473: E d u s k u n n a 11 e. 25474: 25475: Tilakohtaiset perusparannustyöt ovat par- Mutta pienviljelijäväki ei olekaan hallituk- 25476: hainta pistetyöllisyyttä ja jatkuvaa toimeen- sen sydäntä lähellä. 25477: tulon parantamista maaseudulla. Mainituista syistä esitän kunnioittaen, 25478: Hallitus on esittänyt tässä tarkoituksessa 25479: peruskaJ:kituksen tukemiseen vain 50 milj. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 25480: mk koko maata varten eli saman kuin viime tulo- ja menoarvioon asianomaiselle 25481: vuonna, vaikka hallitus muussa suhteessa on momentille lisäyksenä 100 m~1joonaa 25482: menoarviossa esittänyt suurta avokätisyyttä. markkaa viljelysmaiden peruskalki- 25483: tukseen. 25484: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 25485: 25486: Veikko Vennamo. 25487: 2092 25488: 25489: IV,730. -Rah.al. N:o 560. 25490: 25491: 25492: 25493: 25494: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta kansakoululaisten 25495: matkakustannusten täysimäärä1:sinä korvaamiseen. 25496: 25497: 25498: E d u s k u n n a ll e. 25499: 25500: PitkiltäJkin matkoilta ja syrjässä olevien että koulussakäynti on kustannusten puolesta 25501: kansakouluikäisten lasten vanhemmat joutu- järjestetty tarkoituksenmukaisesti. 25502: vat, maksetuista vähäisistä tukitoimenpiteistä Näillä perusteilla esitän kunnioittaen, 25503: huolimatta, kansakoulum:arbkojen vuoiksi mo- 25504: nasti 'huomattavien menojen alaisiksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 25505: Oikeus ja kohtuus kuitenkin vaatisi, että tulo- ja menoarvioon 50 miljoonaa 25506: ainaJkin vähävaraisille perheille nämä mat- markkaa käytettäväksi kansakoululais- 25507: kamenot korvattaisiin täysimääräisinä. Edel- ten matkakustannusten täysimääräi- 25508: lytyksenä luonnollisesti tällöin kuitenkin on, sinä korvaamiseksi erityisesti vähem- 25509: pivamisille vanhemmille. 25510: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 25511: 25512: Veikko Vennamo. 25513: 2093 25514: 25515: IV, 731. - Rah.al. N: o 561. 25516: 25517: 25518: 25519: 25520: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta luonnonvoimien kasvul- 25521: lisuudelle aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen pien- 25522: viljelijöille. 25523: 25524: 25525: E d u s ik u n n a ll e. 25526: 25527: Sadevahingot ja muut luonnonvoimat näyt- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 25528: tävät tuottavan viljelijöihle jatkuvasti talou- tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan 25529: dellisia vahinkoja. Onpa maassamme melko markan määrärahan käytettäväksi 25530: huomattavia alueita, joilla rtulv;avahingot tulvien ja muiden luonnonvoimien 25531: .ovat sataprosentti,set. kasvullisuudelle aiheuttamien vahin- 25532: Jotta tällaiset onnettomuudet eivät voisi kojen korvaamiseksi pienviljelijöille 25533: tuhota koko perheen elämää ja .toimeentuloa, ja pieneläjille. 25534: esitän lrunnioittaen, 25535: Helsingissä 14 päivänä syyskunta 1961. 25536: 25537: Veikko Vennamo. 25538: 2094 25539: 25540: IV,732.-Rah.al. N:o 562. 25541: 25542: 25543: 25544: 25545: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 25546: maatalouskoneiden hankkimiseen pienviljelijäväestölle. 25547: 25548: 25549: B d u s k u n n a ll e. 25550: 25551: Hallitus on vähentänyt perhe- ja pienvil- Näistä syistä esitän kunnioittaen, 25552: jelysvaltaisen maataloutemme maatalousko- 25553: neiden ,avustusvaroja, vaikka päinvastoi!ll että Nduskunta ottaisi vuoden 1962 25554: pienviljclijöiden toimeentulon ;turvaaminen tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 40 25555: sekä nuorison :telknillisen harrastuksen hy- miljoonaa markkaa käytettäväksi avus- 25556: väksikäyttäminen vaatisivat aivan päinvas- tuksiksi maatalouskoneiden hankkimi- 25557: taisia toimenpiteitä. seksi pienviljelijäväestölle. 25558: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 25559: 25560: Veikko Vennamo. 25561: 2095 25562: 25563: IV,733.- Rah.al. N:o 563. 25564: 25565: 25566: 25567: 25568: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 25569: maanparannustöiden kustannuksiin. 25570: 25571: 25572: E d u s k u n n a ll e. 25573: 25574: Kulunut sateinen kausi on meille kouriin- Kun nykyinen maalaisliittolainen hallitus 25575: tuntuvasti osoittanut, kuinka puutteelliset ei ole kiinnittänyt maanparannustöiden edis- 25576: kuivatusolosuhteemme ja vaillinaiset maan- tämiseen riittävää huomiota eikä esittänyt 25577: parannustyömme edelleen ovat. Keskeneräi- menoarviossaan tarkoitukseen riittävästi va- 25578: siä ja suorittamattornia kuivatustöitä on roja, niin ehdotan kunnioittaen, 25579: maassamme melkein rajattomasti, niin suu- 25580: rempia kuin pienempiä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 25581: Kaikki nämä työt parantaisivat maaseutu- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 100 25582: väestön toimeentuloa ja edistäisivät piste- miljoonaa markkaa valtion avustuk- 25583: työllisyyttä, kun vain näitä töitä pantaisiin siksi maanparannustöiden kustantami- 25584: riittävästi käyntiin ja lisäksi töiden rahoitus seksi. 25585: myös korotetuille avustuksille asianmukai- 25586: sesti järjestettäisiin. 25587: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 25588: 25589: Veikko Vennamo. 25590: 2096 25591: 25592: IV,734.-Rah.al. N:o 564. 25593: 25594: 25595: 25596: 25597: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta palkkioiksi 25598: pienvaltaojien kaivamisesta ja maanparannusaineiden 25599: ajosta. 25600: 25601: 25602: E d u s k u n n a 11 e. 25603: 25604: Tilakohtaiset maanparannustyöt, joita valtion menoja roppakaupalla. Jo kuitenkin 25605: maassamme on erittäin paljon suorittamatta kysymyksessä on pienviljelijäväestölle elin- 25606: tai riittämättömästi toteutettuina, toisivat tärkeä asia. 25607: toimeentulon antavaa työtä maaseudun väes- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen, 25608: tölle heidän kotiseudullaan ja parantaisivai 25609: samalla pienviljelijäväestön jatkuvaa toimeen- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 25610: tuloa. tulo- ja menoarvioon asianomaiselle 25611: HaHitus on esittänyt pa~kkioksi pienvalta- momentille lisäyksenä 300 miljoonaa 25612: ojien kaivamisesta ja maanparannusaineiden markkaa käytettäväksi palkkioiksi 25613: ajosta koko maata varten vain saman mität- pienvaltaojien kaivamisesta ja maan- 25614: tömän summan 200 milj. mk kuin viimekin parannusaineiden ajosta. 25615: vuonna, vaikka hallitus muutoin on lisännyt 25616: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 25617: 25618: Veikko Vennamo. 25619: 2097 25620: 25621: IV,735. -Rah.al. N:o 565. 25622: 25623: 25624: 25625: 25626: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta ammatti- 25627: kurssien järjestämiseen maaseudulla. 25628: 25629: 25630: E d u s k u n n a ll e. 25631: 25632: Maassamme on jatkuvasti laiminlyöty Asiaan on ehdottomasti saatava kiireelli- 25633: maan suurimman väestöryhmän riittävä am- sesti korjaus aikaan. Tämä voi nopeasti ta- 25634: mattikoulutus. Ja kuitenkin harjoitettu ta- pahtua vain yleisen ja laajan sekä tehokkai- 25635: louspolitiikka ajaa vailla alkeellisimpaakaan den ammattikurssien järjestämisen avulla. 25636: ammattitaitoa olevaa väkeä kiihtyvästi pois Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, 25637: kotiseuduiltaan ja kodeistaan. 25638: Näin lukemattomien kansalaisten ja nuor- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 25639: ten henkilöiden työpanos oman ja kansa- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 100 25640: kunnan hyväksi jää puutteelliseksi ja heidän miljoonaa markkaa ammattikurssien 25641: toimeentulonsa epävarmaksi. järjestämiseksi kaikkialla maaseudulla. 25642: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 25643: 25644: Veikko Vennamo. 25645: 25646: 25647: 25648: 25649: 79 E 706/61 25650: 2098 25651: 25652: IV,736.- Ra.h.aJ. N:o 566. 25653: 25654: 25655: 25656: 25657: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnille 25658: lakisääteisten rakennusvelvoitteiden toteuttamiseen. 25659: 25660: 25661: E d u s kun n a 11 e. 25662: 25663: Maassamme on lukuisia ku.n:tia, joilta ra- räykset vielä lisäävät ja ovat lisänneet kun- 25664: kennustavoitteet täysin hyväksyttävistä syistä tien menoja ja rasituksia. 25665: ovat jääneet enemmän tai vähemmän täyttä- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen, 25666: mättä. Kun kuntien taloudellinen asema ni- 25667: menomaan syrjäseuduilla on jatkuvasti hei- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 25668: kentynyt, niin näiden lakivelvoitteiden täyt- tulo- ja menoarvioon 100 m{ljoonaa 25669: täminen on muodostunut ja muodostuu mo- markkaa avustuksiksi tarpeellisissa 25670: nelle. kunnalle ylivoimaiseksi tehtäväksi. tapauksissa kunnille täyttämättä jää- 25671: Lakisääteisten rakennusvelvoitteitten rtäyt- neiden lakisääteisten rakennusvelvoit- 25672: tämisvelvollisuus johtuu hallituksista ja edus- teiden toteuttamisen helpottamiseksi. 25673: kunnasta sekä monasti joustamattom81t mää- 25674: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1961. 25675: 25676: Veikko Vennamo. 25677: 2099 25678: 25679: IV,737.-Ra.h.aJ. N:o 567. 25680: 25681: 25682: 25683: 25684: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta opintoavustuksiksi tek- 25685: n.ilUsen aloo opiskelijoille. 25686: 25687: 25688: Eduskunnalle. 25689: 25690: Maailma ja maamme kulkevat kiihtyvästi ajatellen varaa jättää yhtään teknillisen alan 25691: yhä suurempaa teknillistä kehitystä kohti. kykyä koulutusta vaille. 25692: Tulevaisuuden maailma on teknillisen tiedon Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen, 25693: ja taidon maailma. 25694: Tosiasiat kuitenkin osoittavat, että teknilli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 25695: sen alan opiskelijoita maassamme on liian tulo- ja menoarvioon 25 miljoonaa 25696: vähän ja että erityisesti vähävaraisten per- markkaa opintoavustuksiksi vähävarai- 25697: heiden lasten teknillinen taito jää monasti sille tekniikan opiskelijoille teknilli- 25698: kouluttamatta, koska opiskelu tulee kalliiksi. sissä opistoissa ja -korkeakouluissa. 25699: Kuitenkaan kansallamme ei ole tulevaisuutta 25700: Helsingissä 1'3 päivänä syyskuuta 1961. 25701: 25702: Veikko Vennamo. 25703: 2100 25704: 25705: IV,738.- Rah.al. N:o 568. 25706: 25707: 25708: 25709: 25710: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta yleisessä käytössä 25711: olevien tilustieluontoisten teiden kunnossapitoavustuksiin. 25712: 25713: 25714: E d u s k u n n a ll e. 25715: 25716: Maassamme on paljon tilusteiksi kutsut- yleisen ja läpikulkuliikenteen rasituksilla, 25717: tuja teitä, jotka todellisuudessa ja käytän- niin kunnioittaen ehdotan, 25718: nössä ovat läpikulkuteitä. Tällaisiksi ovat 25719: muodostuneet monet metsäautotiet muista että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 25720: teistä puhumattakaan. tulo- ja menoarvioon arviomomentille 25721: Kun yksityisiä teitä koskeva lainsäädäntö 100 miljoonaa markkaa yleisessä käy- 25722: ja sen voimaantulo vielä pakosta viipyy ja tössä olevien tilustieluontoisten teiden 25723: tilusteiden osakkaita on kohtuutonta rasittaa kunnossapitoavustuksia varten. 25724: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1961. 25725: 25726: Veikko Vennamo. 25727: 2101 25728: 25729: IV,739.- Rah.al. N:o 569. 25730: 25731: 25732: 25733: 25734: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta valtion toimenpiteistä 25735: johtuvan kunnan veroäyrin hinnan pitämiseksi kurissa. 25736: 25737: 25738: E d u s k u n n a ll e. 25739: 25740: Kun valtio on jatkuvasti siirtänyt menoja tulo- ja menoarvion yhteydessä riittävä mää- 25741: kuntien kannettavaksi sekä hallitus harjoitta- räraha valtion toimenpiteistä johtuvan vero- 25742: manaan talouspolitiikalla on suosinut rinta- äyrin hinnan pitämiseksi kurissa ja kuntien 25743: maita, on tämä väistämättä johtanut siihen, pelastamiseksi ylivoimaisista vaikeuksista. 25744: että yhä useammat kunnat ennemmin tai Mainituilla perusteilla .esitän kunnioittaen, 25745: myöhemmin ajautuvat ylivoimaisiin talou- 25746: dellisiin vaikeuksiin. Kuntien veroäyrit ovat- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 25747: kin olleet jatkuvasti nousussa ja tulevat yhä tulo- ja menoarvioon 500 m~'ljoonaa 25748: yleisemmin niin korkeiksi, että verorasitus markkaa käytettäväksi valtion toimen- 25749: muodostuu kuntalaisille kohtuuttoman ras- piteistä johtuneen veroäyrin korkean 25750: kaaksi. hinnan pitämiseksi kohtuuden rajoissa 25751: Koska hallitus ei suostu muuttamaan tai ja kuntien pelastamiseksi ylivoimai- 25752: kumoamaan kuntia rasittavia lakeja, niin sista taloudeUisista vaikeuksista. 25753: ainoaksi keinoksi jää, että kunnille osoitetaan 25754: Helsingissä 14 päivänä .syyskuuta 1961. 25755: 25756: Veikko Vennamo. 25757: 2102 25758: 25759: IV,740.-Rah.al. N:o 570. 25760: 25761: 25762: 25763: 25764: VeD!l&Dlo: Määrärahan osoittamisesta lairwiksi tilakohtaisia 25765: ptwannustöitä varten. 25766: 25767: 25768: Eduskunnalle. 25769: 25770: Tilakohtaiset perusparannustyöt ovat ,tyv_eet muuttamasta halpa:korkoisiksi asutus- 25771: maassamme edelleen varsin keskeneräiset ja Jainoi:ksi. 25772: toisaalta ilrnitenkin tilallisia ja heidäln lap- Jatkuvat työttömyysmenot voitaisiin saada 25773: siaan kiusaa toimeentulon antavan tulon suurelta osal<ba poistetuiksi ja maan suurim- 25774: puute. Mainitsemme rtässä yhteydessä vain man väestöryhmän toimeentuilo paranne- 25775: kalkitu'ksen, maanparannusaineiden ajon, tuksi, jos näitä ,työttömyyteen ja ikonemiljo- 25776: pienet kuivatukset, vanhojen l'a!kennusten nääreille ohjattuja varoja annettaisiin halpa- 25777: korjaukBet jne. korkoisina j~a pitkäaikaisina iainoina pien- 25778: Syy tällaiseen ikävään ~asianlaitaan on va- tHa:llisille ja pieneläjille. 25779: rojen puutteessa sekä rahalaitOksista saata- LausutuHla perusteilla esitän kunnioittaen, 25780: vien iainojen koron korkeudessa j~a vaikeu- 25781: dessa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 25782: Monet pientilalliset kärsivät myös suu- tulo- ja menoarvioon tt1akohtaisia pe- 25783: rista taloudellisista vaikeuksista sen vuoksi, rusparannustöitä varten 1 000 mt1joo- 25784: että heillä on raskaita korkeakorkoisia lai- naa markkaa pitkäaikaisiksi ja halpa- 25785: noja, joita asutusviranomaiset ovat hleltäy- korkoisiksi lainoiksi. 25786: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 25787: 25788: Veikko Vennamo. 25789: 2108 25790: 25791: IV,741.-Rah.al. N:o 571. 25792: 25793: 25794: 25795: 25796: Veuamo: Korofetu'll mäö.riJraha'll osoittamisesta paikallis- 25797: tetkai otettavian k'I6AMn- ja kyläteide'll kuntoonpanon 25798: avustamiseen. 25799: 25800: 25801: 25802: 25803: Uuden tielain mukaan on asianomaisten Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen, 25804: pakko monasti suurin kustannuksin kunnos-- 25805: taa paikallistieksi otettava kunnan- tai kylä- ettii Edusbnta ottaisi vuoden 196~ 25806: tie. tulo- ja menoaruioo'll lisäyksenä 50 25807: Tällaiset rasitukset voivat muodostua suo- miljoonaa markkaa käytettäväksi pai. 25808: rastaan ylivoimaiseksi ja ovat joka tapauk- kiUlisteiksi otetttl~Vien kunnan- ia kylä- 25809: sessa monasti kohtuuttomia. teiden ku•toon,pan~ avustamiseen. 25810: Helsingissä 14 päivänä. syyskuuta 1961. 25811: 25812: Veikko VeDnamo 25813: 2104 25814: 25815: IV,742. - Rah.al. N: o 572. 25816: 25817: 25818: 25819: 25820: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnan- ja 25821: kyläteiden avustamiseen. 25822: 25823: 25824: E d u s k u n n a 11 e. 25825: 25826: Kunnan- ja kylätiet muodostavat tiever- Esityksessään v: n 1962 menoarvioksi on 25827: kostomme hiussuoniverkoston. Niiden raken- hallitus vähentänyt kunnan- ja kyläteiden 25828: taminen ja jatkuva ylläpito ei ole koskaan avustusvaroja lähes 30 %:lla. Tämä ei voi 25829: tapahtunut riittävällä vauhdilla ja kunnossa- olla oikeudenmukaista. 25830: pito on tahtonut aina rasittaa asianomaisia Mainituista syistä esitän kunnioittaen, 25831: yli kohtuuden. 25832: Tämä kaikki johtuu siitä, että valtiovalta että Eduskunta ottasi vuoden 1962 25833: on siirtänyt näiden tärkeiden teiden raken- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 400 25834: tamisen ja kunnossapidon liiaksi kuntien ja miljoonaa markkaa käytettäväksi kun- 25835: tieosakkaiden vastattavaksi. nan- ja kyläteiden avustamiseen. 25836: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 25837: 25838: Veikko Vennamo. 25839: 2105 25840: 25841: IV,743.-Rah.al. N:o 573. 25842: 25843: 25844: 25845: 25846: Wiherheimo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta 25847: Suomen-Ruotsin Kummikuntatoiminnan Keskusliiton työn 25848: tehostamiseksi. 25849: 25850: 25851: Eduskunnalle. 25852: 25853: ~Suomen ja Ruotsin välinen kummikunta- Suomeru-Ruotsin Kummikuntatoiminnan 25854: liike on viime vuosina kehittynyt yhä keskei- Keskusliitto, jonka tehtäväksi kummikunta- 25855: semmäksi tekijäksi Pohjanlahden molemmin liikkeen hoito ja johtaminen on uskottu, on 25856: puolin harjoitettavan kulttuurivuorovaiku- toistaiseksi yleishyödyllisestä toiminnastaan 25857: tuksen edistäjänä. Jo sotavuosista lähtien huolimatta suurimmalta osalta joutunut ra- 25858: maamme kaikki paikkakunnat syrjäisimpiä hoittamaan työnsä yiksityi·sten l·ahjoitusten ja 25859: pitäjiä myöten ovat kuuluneet kummikunta- lainavarojen turvin. Varsinaisen kummi- 25860: liikkeen toimintave~kostoon ja kun tämä liike kuntatoiminnan ohella liitto on alkanut yhä 25861: sittemmin järjestäytyi uudelleen nykyisessä enemmän tehostaa Ruotsin suomalaiskeskuk- 25862: sivistyksellisessä muodossaan, on se saavutta- sissa harjoitettavaa sivistystyötä. Useissa 25863: nut poikkeuksellisen kantavuuden laajojen Ruotsin suomalaiskeskuksissa toimivatkin jo 25864: kansankerrosten keskuudessa. erityiset Suomi-kodit. Liitto on lisäksi hank- 25865: Erityisen tärkeäksi tämä toiminta on osoit- kinut arvokkaat suomenkieliset kirjastot usei- 25866: tautunut aikaisemmin eristetyssä asemassa ol- hin Ruotsin kaupunkeihin. Myös Ruotsin 25867: leiden ja pohjoismaisen vuorovaikutuksen Tornionjokilaakson kaksikielisen väestön suh- 25868: ulkopuolelle jääneiden lukemattomien paik- teen on ehditty toteuttaa monia aloitteita 25869: kakuntien suhteen, jotka nyt ovat saaneet alueen sivistyspyrkimysten edistämiseksi. 25870: pysyvän sijan aktiivisessa vuorovaikutuksessa Toimintaa aiotaan kehittää ja jatkaa. 25871: mitä moninaisimmilla eri aloilla. Tämä kos- Hallitus on v:n 1962 tulo- ja menoarviossa 25872: kee nimenomaan myös maamme suomenkie- esittänyt kummikuntaliikkeelle vain 1 400 000 25873: lisiä paikkakuntia syrjäisiäkin pitäjiä myö- m:k:n märurärahan. Tätä on kummilkunta- 25874: ten. liikkeen tehtävien tärkeyteen ja laajuuteen 25875: Nuorison käytännöllisen kielenopiskelun nähden pidettävä aivan riittämättömänä. 25876: hyväksi kummikuntaliike niinikään on ~o Esitämme sen vuoksi, 25877: teuttanut eri muodoissa opintoharjoittelua 25878: Ruotsissa ja valmistelee sitä yhä laajemmissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 25879: puitteissa. tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XIX lu- 25880: Edellyttäen, että edellämainitun toiminnan vun 2 momentin kohdalle lisäyksenä 25881: ylläpitämiseen ja kehittämiseen tarvittava 1 miljoonan markan määrärahan Suo- 25882: taloudellinen pohja saadaan turvatuksi, voi men-Ruotsin Kummikuntatoiminnan 25883: kummikuntaliike epäilemättä tehdä suuri- Keskusliiton työn tehostamiseksi. 25884: arvoisia palveluksia oma:ksumi·ensa päämää- 25885: rien hyväksi. 25886: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 25887: 25888: T. A. Wiherheimo. Erkki Tuuli. Jussi Saukkonen. 25889: Veikko Helle. Harras Kyttä. Matti Mattila. 25890: Saara Forsius. Olavi Lähteenmäki. Georg Ehrnrooth. 25891: 25892: 25893: 80 E 706/61 25894: 2106 25895: 25896: IV,744.-Rah.al. N:o 574. 25897: 25898: 25899: 25900: 25901: Wiherheimo: Määrärahan osoittamisesta teknillisten oppi- 25902: laitosten rehtorien palkkauksen korottamiseen. 25903: 25904: 25905: }J d u s k u n n ·a 11 e. 25906: 25907: 25908: Parastaikaa kehitetääm maassa voimak- torien palkkaus, mutta niin ei ole tapahtu- 25909: kaasti teknillistä opetusta. Tämän opetuk- nut myöhemminkään. Lisäksi pitäisi suu- 25910: sen käytännöllisessä j-ärjestelyssä joutuvat remmissa oppilaitoksissa, joissa luO'kkien lu- 25911: ,teknillisten oppila1tosten rehtorit kantamaan kumäärä on yli 20, rehtorin apuna olla vara- 25912: erittäin suurta vastuuta ja roskasta työ- rehtori, joka palkkauksensa hyväksi saisi lu- 25913: taakkaa. Mutta r.e'htorin tehtävään joutu- kea ,työosuuttaan vastaavan määrän viikko- 25914: valle opettajalle merkitsee tämä nykyisillään tunteja. 25915: vastuun ja työn kasvun iisä:ksi huomattavaa Kustannukset yllämainittuun palkkausjär- 25916: taloudellista uhrausta, shllä vähäinen rehto- jestelmään siirtymisestä, huomioonottaen sa- 25917: rinpalkkio ja toimeen ·liittyvä opetusvelvol- malla ikälisät ja kaJlleuspaikan, ovat suhteel- 25918: lisuuden huojennus eivät vastaa tehtävän lisen vähäiset, kun tässä yhteydessä poiste- 25919: vaatimaa aikaa ja vastuuta. taan rehtoreille nykyisin maksettava palk- 25920: Oppiikoulujen rehtoreiden palkkauksessa kio. 25921: siirryttin v. 1947 okeudenmukaiseksi ja hy. Ylläolevan perusteella ehdotan kunnioit- 25922: väksi <>Soittautuneeseen järjestelmään. Sen taen, 25923: mukaan on rehtorin palkka kolme palkka- 25924: luokkaa korkeampi kuin vastaava lehtorin että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 25925: palkka. Lisä!ksi rehtori saa lukea hyväkseen tulo- ja menoarvion 13 Pl. IX luvun 25926: jolmisesta varsinaisesta ja rinnakkaisluokasta 1 momentiZle 5 000 000 markkaa tek- 25927: yhden viikkotunnin palkkauksen. nt'l,Zisten oppilaitosten rehtorien palk- 25928: Vastaavasti olisi samassa yhteydessä ollut kauksen korottamiseksi kolmella palk- 25929: järjestettävä teknillisten oppilaitosten reh- kaluokalla. 25930: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 25931: 25932: T. A. Wiherheimo. 25933: 2107 25934: 25935: IV,745.-Rah.al. N:o 575. 25936: 25937: 25938: 25939: 25940: L Vnta.nen ym..: Määrärahan osoittamisesta Turun ruotsa- 25941: laisen tyttölyseon lwu~utalon rakennustöiden aloittamiseksi. 25942: 25943: 25944: E d u s k u n n a 11 e. 25945: 25946: Turun ruotsalainen ty;ttölyseo joutuu toi- Koska on käynyt ilmeiseksi, että tehokasta 25947: mimaan erittäin alkeellisissa olosuhteissa. opetusta ei voida edellä mainittujen olojen 25948: Luokkahuoneita on riittämättömästi ja ope- vuoksi antaa, on päädytty uuden koulutalon 25949: tusta on jouduttu hajoittamaan kahteen eril- rakentamiseen. Asia on jo ikauan ollut vi- 25950: lään olevaan kouil.upaikkaan Turussa. Niiden reillä ja valtioneuvosto onkin myöntänyt v. 25951: yhteisetkin tilat ovat riittämättömät ja 1959 6 milj. mk koulutalon suunnittelemi- 25952: niinpä joudutaan luokkia opettamaan kou- seksi. Kysymys tuli vielä ajankohtaisem- 25953: lun käytävillä, jopa rappukäytävissäkin. maksi sen vuoksi, että Turun kaupunki osti 25954: Koulurakennus on vanha ja puul'ämmityk- koulun tontin I'akennuksineen 30 milj. mk:n 25955: seHä varustettu, joten talviaikoina on mah- kauppahinnasta ja luovutti samalla vastaa- 25956: dotonta saada lämpöä pysymään siedettä- van tontin uutta koulutaloa varten. Koulu- 25957: vissii rajoissa. Lu~kahuoneiden muurit on- hallituksessa laaditun suunnitelman mukaan 25958: kin määrätty ihajoitettaviksi jo y;li 20 v. sit- koulun ra;kentaminen asetettiin rtäl'lkeysjär- 25959: ten, mutta niitä on kuitenkin ollut pakko jestyksessä ens:iimmäisten joukkoon. Piirus- 25960: käyttää. tukset ov::rt valmiina. Hallitus ei ole kuiten- 25961: Koulun voimistelusalia joudutaan käyttä- kaan ottam.ut v. 1962 tulo- ja menoarvioon 25962: mään myös rukous- ja lauil.usalina. Eri luo- määrärahaa koulun rakentamista varten. 25963: killa on yhteensä viitisenkymmentä voimis- Jotta asiaintila saataisiin nopeasti paran- 25964: telutuntia vi:iikossa ja tuottaa vaikeuksia si- n€ttua olisi .tarkoitukseen nyt myönnettävä 25965: joittaa nämä tunnit saliin, jota joudutaan varoja v. 1962 tulo- j·a menoarvion puit- 25966: käy.ttämään myös muihin tarkoituksiin. Op- teissa. 25967: pilaina ei ole käytössään myöskään pukusuo- EdeH.ä olevaan viitaten ehdotamme, 25968: jia eikä pukeutumishuonetta, jossa voisivat 25969: vaihtaa voimistelupuvut ylleen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 25970: Koulussa ei ole myöskään sellaista keitto- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 25971: laa, jossa voitaisiin valmistaa oppilail[e keit- markan määrämhan Turun ruotsalai- 25972: toruokaa koulutyön lomassa nautittavaksi. sen tyttölyseon koulutalon rakennus- 25973: töiden aloittamiseksi. 25974: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 25975: 25976: Inkeri Virtanen. Eino Tainio. 25977: Irma Torvi. Anna-Liisa. Tiekso. 25978: Tyyne Tuominen. V. Rytkönen. 25979: Elli Stenberg. 25980: 2108 25981: 25982: IV,746.-Rah.al. N:o 576. 25983: 25984: 25985: 25986: 25987: I. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta radium- ja 25988: röntgenhoitoa saavien varatlomien syöpäsairaiden matka- 25989: lippujen korvaamiseen. 25990: 25991: 25992: Eduskunnalle. 25993: 25994: Maassamme on vain hyvin harvoissa pai- tänyt määrärahan jälleen poistettavaksi tulo- 25995: koissa - vain suuremmissa kaupungeissa - ja menoarviosta. 25996: hoitolaitoksia, joissa voidaan antaa radium- Tästä syystä olisi valtion tulo- ja meno- 25997: ja röntgenhoitoa syöpäpotilaille. Useasti näi- arvioon palautettava siinä aikaisemmin ollut 25998: den sairaiden matkakustannukset asettavat määräraha radium- ja röntgenhoitoa saavien 25999: vakavia esteitä saapua määräajoittain hoitoa syöpäpotilaiden matkalippujen korvaamiseksi. 26000: saamaan ja siksi yhteiskunnan velvollisuus Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 26001: on auttaa näitä varattornia henkilöitä, jotka 26002: muussa tapauksessa joutuisivat jäämään hoi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 26003: toa vaille. tulo- ja menoarvioon 1 500 000 mar- 26004: Valtion tulo- ja menoarviossa on ollut kan määrärahan radium- ja röntgen- 26005: tarkoitukseen varattuna määräraha v. 1958 hoitoa saavien varattomien syöpäsai- 26006: ja summa palautettiin uudelleen v. 1960 ta- raiden matkalippujen korvaamiseen. 26007: lousarvioon. Hallitus on kuitenkin nyt esit- 26008: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 26009: 26010: Inkeri Virtanen. Väinö R. Virtanen. 26011: Elli Stenberg. Anna-Liisa Tiekso. 26012: Irma Torvi. V. Rytkönen. 26013: Tyyne Tuominen. Aleksi Kiviaho. 26014: 2109 26015: 26016: IV,747.-Rah.al. N:o 577. 26017: 26018: 26019: 1. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta syöpäsairaiden 26020: maksuttoman tutkimuksen ja sädehoidon suorittamiseen. 26021: 26022: Eduskunnalle. 26023: 26024: Maassamme sairastuu syöpään vuosittain tettua määrätyn iän. Maassamme ei tosin 26025: noin 10 000 henkilöä ja jatkuvassa syöpähoi- ole lakia, jolla tähän voitaisiin velvoittaa. 26026: dossa lasketaan olevan noin 20 000-25 000 Taloudellisten kustannusten vuoksi monet 26027: henkilöä. Taudin vakavasta luonteesta antaa aluksi pitkittävät tutkimuksiin menemistä ja 26028: kuvan esim. se, että v. 1958 kuoli pahan- myöhemmin hoitoon alistumista. Tämä voi 26029: laatuisten kasvainten johdosta 6 577 henkeä koitua monelle kohtalokkaaksi tapaukseksi. 26030: eli sydän- ja verisuontentautien jälkeen eni- Varmaan syöpätapausten korkea kuolleisuus- 26031: ten. luku on suoraan verrannollinen tutkimusten 26032: Syöpä ei suinkaan ole parantumaton tauti, ja hoidon viivästymiseen. 26033: jos ajoissa voidaan taudin varhaistoteamus V aitiovallan toimesta on monissa tapauk- 26034: suorittaa ja potilas saattaa hoitoon. Hoito- sissa, kuten tuberkuloosin ja eräiden muiden 26035: toimenpiteinä on käytetty leikkausmenettelyä, tarttuvien tautien vastustaruistyössä puu- 26036: röntgen- ja radiumhoitoa tai näiden yhdis- tuttu jopa lakiteitse asiaan, mutta syövän 26037: telmää. Näillä hoitotoimenpiteillä onkin saa- osalta on torjuntatyö ja hoitomahdollisuuk- 26038: vutettu hyviä tuloksia. sien luominen jäänyt valitettavasti suurelta 26039: Sädehoito on vaativien laitteidensa ja ra- osalta vapaaehtoisuuden pohjalle. 26040: diumin kalleuden vuoksi keskitetty muuta- Kansalaisille pitäisi luoda myös taloudel- 26041: miin sädehoitolaitoksiin maassamme. Näihin liset edellytykset hoidon saamiseen silloin, 26042: on potilaiden saavuttava kautta maan hoitoa kun heissä syöpäsairaus on todettu. Missään 26043: saamaan, usein pitkienkin matkojen takaa. tapauksessa ei varattomuus tai vähävaraisuus 26044: Hoito syöpätapauksissa on pitkäaikainen saisi olla esteenä riittävän varhain suoritetta- 26045: ja potilaat joutuvat olemaan jatkuvan tark- vaan erikoistutkimukseen saapumiselle eikä 26046: kailun ja tutkimuksen alaisena viiden vuoden hoidettujen potilaiden määräajoin suoritetta- 26047: ajan. Potilaat joutuvat hoidon kestäessä vien tarkastusten toimeenpanemiselle. Tähän 26048: matkustamaan sädehoitoon vieraalle paikka- seikkaan on valtiovallan asettama komiteakin 26049: kunnalle ja oleskelemaan siellä laitoshoidossa aikoinaan puuttunut tekemällään esityksellä. 26050: tai muutoin. Kummassakin tapauksessa koi- Yhteiskunnan oman edun kannalta on 26051: tuu tästä potilaille suuria kustannuksia työ- syytä entistä suurempaa huomiota kiinnittää 26052: ajan menetyksinä ja varsinaisina hoitomak- syöpäsairauteen ja syöpäsairaita taloudelli- 26053: suina. Pitkäaikainen sairaus ja parhaimmas- sesti tuettaessa voidaan odottaa myös pa- 26054: sakin tapauksessa jatkuva epävarmuus saa- rempia tuloksia syövän torjunnassa. · 26055: dun hoidon täydellisesti tervehdyttävästä Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 26056: vaikutuksesta sekä sairauden mahdollisesti 26057: aiheuttama täydellinen tai osittainen työky- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 26058: vyttömyys ovat omiaan vaikeuttamaan syöpä- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 26059: potilaiden taloudellista asemaa. kan määrärahan syöpäsairaiden mak- 26060: Valistustoimintaa on pyritty suuntaamaan suttoman tutkimuksen ja sädehoidon 26061: siten, että ihmiset hakeutuisivat ajoissa tut- suorittamiseen. 26062: kimuksiin ja hoitoon, ainakin heidän Saavu- 26063: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 26064: 26065: Inkeri Virtanen. Irma Torvi. Eino Tainio. 26066: Elli Stenberg. Tyyne Tuominen. Anna-Liisa Tiekso. 26067: V. Rytkönen. Aleksi Kiviaho. 26068: 2110 26069: 26070: IV,748.-Rah.aJ. N:o 578. 26071: 26072: 26073: 26074: 26075: I. Vll'tanen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 26076: sosiaalihuollon kustannusten rasittam~?le kunnille. 26077: 26078: 26079: E d u s k u n n a ll e. 26080: 26081: Eduskunta on hyväksynyt hallitukselle On luonnollista, että sosiaalihuoltomenot 26082: toivomuksen, että ,hallitus ryhtyisi kiireelli- rasittavat kuntia erittäin suuressa määrässä 26083: sesti asian vaatimiin toimenpiteisiin, jotta ja veroäyrin hinnasta menee sosiaalihuoltoon 26084: huoltoapulain 61 pykälää voitaisiin käytän- useissa tapauksissa 2-3 mk ja jopa ylikin. 26085: nössä toteuttaa." Kun voimassaolevan huoltoapulain 61 § 26086: Toivomusaloitteessa todettiin, että maamme säätää: ,Jos huoltoavun antamisesta aiheutu- 26087: kuntien talous on vuosi vuodelta vaikeutunut. vat kustannukset jonakin vuonna rasittavat 26088: Verotus on jatkuvasti kunnallisverojen koh- kuntaa kohtuuttomasti, voidaan kunnalle 26089: dalla noussut ja tähän on ollut vaikutta- myöntää valtion varoista avustusta", niin on 26090: massa. valtiovallan toimenpiteet, joilla kun- eduskunnan hyväksymä toivomus aivan pai- 26091: nille on siirretty yhä suuremmassa määrässä kallaan. 26092: taloudellisia rasituksia. Vähävaraisen väestön Valtion tulo- ja menoarviossa ei ole kui- 26093: elämä on kiristynyt vuokrien, välttämättö- tenkaan tarkoitukseen varattu määrärahaa, 26094: myystarvikkeiden, verojen ja lukuisten mak- josta avustuksia kunnille em. tapauksissa voi- 26095: sujen kohoamisen johdosta. Kansamme val- taisiin suorittaa ja näinollen ei lakia voida 26096: tava enemmistö köyhtyy jatkuvasti. noudattaa nyt esitettävän talousarvion puit- 26097: V. 1958 käytettiin maassamme huoltoapuna teissa. 26098: 14.7 mrd. mk. Maamme väestöstä on huolto- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 26099: apuun joutunut turvautumaan 8.4 % eli noin 26100: 366 000 henkilöä. V. 1958 oli avustustapauk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 26101: sia 13.3 % enemmän kuin edellisenä vuonna. tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 26102: Tämä osoittaa selvästi suuntaa, mihin ollaan kan määrärahan avustuksina kunnille, 26103: kulkemassa. joita sosiaalihuoltomenot kohtuutto- 26104: masti rasittavat. 26105: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 26106: 26107: Inkeri Virtanen. Tyyne Tuominen. 26108: Elli Stenberg. Väinö R. Virtanen. 26109: Irma Torvi. Anna-Liisa Tiekso. 26110: V. Rytkönen. 26111: 2111 26112: 26113: IV,749.-Rah.al. N:o 579. 26114: 26115: 26116: 26117: 26118: I. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 26119: kunnalliskotm sairasosastojen rakentamiseen ja ylläpitoon. 26120: 26121: 26122: Eduskunnalle. 26123: 26124: Äskettäin eduskunta hyväksyi hallitukselle maan kunnansairaalaan, vaikka hoito olisi 26125: toivomuksen, että ,hallitus tutkituttaisi, voitu antaa kunnalliskotienkin sairasosastolla. 26126: - mitä mahdollisuuksia olisi huoltoapulain tar- Niinikään omalaatuinen ristiriita on siinä, 26127: kistamiseksi siten, että kunnalliskotien sai- että kunnalliskotien mielisairasosastoille saa- 26128: rasosastojen rakentamiseen ja ylläpitoon saa- daan valtionavustusta mutta ei sairasosas- 26129: taisiin valtionapua samoin perustein kuin tolle. 26130: sairaalalain mukaan myönnetään paikallis- Jotta tästä ristiriitaisesta tilanteesta pääs- 26131: sairaaloille". täisiin, on eduskunta yllä mainitulla toivo- 26132: Huoltoapulaki määrää kunnalliskotien yh- muksella saattanut asian hallituksen tietoon 26133: teyteen rakennettavaksi ja ylläpidettäväksi ja toivonut asiantilan korjaamista. 26134: sairasosaston, jonka rakentamiseen ja yllä- Kun muutenkin olisi kunnalliskoteihin 26135: pitoon ei saada valtionapua. Näin ollen, sijoitettujen vanhusten hoitoa pyrittävä pa- 26136: mikäli vanhuksia hoidetaan kunnansairaa- rantamaan ja kuntien taloudelliset vaikeudet 26137: loissa tai kunnalliskotien mielisairasosastolla, ovat suuret, mikä saattaa alentaa huolto- 26138: hoitokustannuksiin saadaan valtionpua, mutta tasoa, olisi valtion avustusten turvin paran- 26139: kunnalliskotien sairasosastolla hoidettavien nettava kuntien mahdollisuuksia tyydyttävän 26140: osalta kustannukset jäävät kokonaan kunnan huoltotason ylläpitämiseen. 26141: maksettavaksi. Näin siitä huolimatta, vaikka Edellä olevaan viitaten esitämme, 26142: usein kunnalliskotien sairasosastoilla hoide- 26143: taan sellaisiakin potilaita, jotka eivät ole että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 26144: huoltoavun tarpeessa, mutta jotka lääkäri tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 26145: pitkäaikaista kroonillista sairautta potevina kan arviomäärärahan samanlaisen val- 26146: katsoo tarkoituksenmukaiseksi hoitaa ko. sai- tionavustuksen maksamiseksi kunnal- 26147: rasosastolla. Tämä epäsuhde valtionavun liskotien sairasosastojen rakentamiseen 26148: saantiin nähden saattaa taas toisaalta joh- ja ylläpitoon kuin sairaalalain mu- 26149: taa siihen, että vanhuksia pyritään sijoitta- kaan myönnetään paikallissairaaloille. 26150: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 26151: 26152: Inkeri Virtanen. Väinö R. Virtanen. 26153: Elli Stenberg. Anna-Liisa Tiekso. 26154: Irma Torvi. V. Rytkönen. 26155: Tyyne Tuominen. Aleksi Kiviaho. 26156: 2112 26157: 26158: IV, 750.- Rah.al. N: o 580. 26159: 26160: 26161: 26162: 26163: I. Virtanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ehkäi- 26164: sevän huollon avustuksiin. 26165: 26166: 26167: E d u s k u n n a ll e. 26168: 26169: Maamme kansalaisilla on tilaisuus saada Voimassa olevan huoltoapulain 2 § velvoit- 26170: valtiovallan toimesta avustuksia eri yhteyk- taa antamaan myös ehkäisevää huoltoa. Kun- 26171: sissä ja näiden avustusten saanti helpottaa tien mahdollisuudet ovat kuitenkin olleet 26172: kansalaisten mahdollisuuksia järjestää elä- tässä suhteessa rajoitetut, vaikka se olisi ollut 26173: määnsä ja suunnitella tulevaisuuttaan. Näin kuntien etujenkin mukaista. Valtiovalta on 26174: on asianlaita esim. invaliidihuollossa, opinto- osallistunut ·tällaiseen ehkäisevän huollon ra- 26175: avustuksissa, lapsi- ja perheiisien suhteen hoitukseen, mutta tarkoitukseen varattu 26176: jne. On kuitenkin lukuisasti kansalaispiirejä, summa on vain 2 milj. mk ensi vuodenkin 26177: joita eivät mitkään voimassa olevat erikois- tulo- ja menoarviossa. 26178: huoltomuodot koske, mutta joiden joutumista Kun on tärkeää, että mahdollisimman moni 26179: heistä riippumattomista syistä varsinaisen kansalainen säästyisi turvautumasta varsinai- 26180: sosiaalihuollon piiriin voitaisiin sopivin kei- seen sosiaalihuoltoon, olisi ehkäisevää huolto- 26181: noin ennakolta ehkäistä. Tätä periaatetta on toimintaa tehostettava myös valtiovallan ta- 26182: sovellettu kuntien ja osittain myös valtio- holta. Tämä edellyttäisi, ollakseen edes jos- 26183: vallan toimesta antamalla ns. ehkäisevää sain määrin merkityksellistä, suuremman 26184: huoltoa. Tätä voitaisiin jatkuvasti tehdä, summan varaamisen tulo- ja menoarvioon. 26185: kuten on tapahtunutkin, antamalla apua työs- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 26186: kentelyvälineiden, kotieläinten, kulkuvälinei- nioittaen, 26187: den ym. hankintaan ja parantamalla tervey- 26188: uellisiä ja asunto-olosuhteita sekä muilla ta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 26189: voin saattamalla asianomainen kykeneväksi tulo- ja menoarvion 14 Pl. XVI luvun 26190: jälleen huolehtimaan itsestään ja perhees- 3 moment~'lle lisäyksenä 48 000 000 26191: tään. markkaa ehkäisevän huollon avustuk- 26192: siin. 26193: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 26194: 26195: Inkeri Virtanen. Irma Torvi. Anna-Liisa Tiekso. 26196: Elli Stenberg. Väinö R. Virtanen. V. Rytkönen. 26197: 2113 26198: 26199: IV, 751. - Rah.al. N: o 581. 26200: 26201: 26202: 26203: 26204: R. Virtanen ym..: Määrärahan osoittamisesta Karkkilan 26205: yhteiskoulun ottamiseksi valtion haltuun. 26206: 26207: 26208: E d u s k u n n a 11 e. 26209: 26210: Karkkilan kauppalassa toimiva yhteiskoulu johtuen on myös lukukausimaksut jouduttu 26211: kuuluu maamme vanhimpiin kannatusyhdis- pitämään melko korkeina. Kun koulun vai- 26212: tysten varassa toimiviin oppikouluihin. Koulu, kutuspiirin asujamiston valtavan enemmis- 26213: joka v. 1913 perustettiin yksityisenä keski- tön muodostavat työläiset, pienviljelijät ja 26214: kouluna sai v. 1949 valtioneuvoston luvalla heihin verrattavat, on luonnollista, että luku- 26215: perustaa lukioluokat. Koulu on perustami- kausimaksun korkeus rajoittaa vähävaraisten 26216: sestaan lähtien palvellut laajan ympäristö- lahjakkaidenkin oppilaiden koulunkäynti- 26217: alueenkin sivistystarvetta vaikutuspiirin kä- mahdollisuutta. Tämän poistamiseksi olisi 26218: sittäessä paitsi Karkkilan kauppalan myös koulu otettava valtion haltuun. 26219: Pyhäjärven (ID.), Pusulan, Lopen ja Vihdin Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 26220: kunnat. 26221: Koulu on kuitenkin joutunut jatkuvasti että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 26222: työskentelemään suurissa taloudellisissa vai- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 26223: keuksissa siitä huolimatta, että Karkkilan kan määrärahan Karkk~7an yhteiskou- 26224: kauppala ja osaksi ympäristökunnatkin ovat lun ottamiseksi valtion haltuun. 26225: taloudellisesti sitä tukeneet. Vaikeuksista 26226: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 26227: 26228: Rainer Virtanen. Toivo Salin. G. Rosenberg. 26229: 26230: 26231: 26232: 26233: 81 E 706/61 26234: 2114 26235: 26236: IV,752.-Ra.h.al. N:o 582. 26237: 26238: 26239: 26240: 26241: R. Virtanen ym..: Määrärahan osoittamisesta Lohjalta Kark- 26242: kilan kauppalan kautta H yvinkäälle ja sieltä edelleen 26243: Mäntsälään suuntautuvan yhdystien suunnittelu- ja raken- 26244: nustöiden aloittamista varten. 26245: 26246: 26247: Eduskunnalle. 26248: 26249: Runkoteiden valmistumisen johdosta ovat jan, Karkkilan ja Hyvinkään kautta Mäntsä- 26250: tieyhteydet Helsingistä Uudenmaan eri kes- lään. Tämän yhdystien rakentamisen tär- 26251: kuksiin parantuneet, mutta tästä huolimatta keyttä osoittaa sekin, että eduskunta aivan 26252: tieverkoston kehittäminen Uudenmaan läänin äskettäin lausui hallitukselle toivomuksen, 26253: alueella on jäänyt pahasti jälkeen yhäti kas- joka velvoitti hallitusta tut'kimaan uuden 26254: vavan tavara- ja henkilöliikenteen tarpeista. maantien rakentamista Lohjalta Karkkilan 26255: Runkoteitä yhdistävien liikennekelpoisten kauppalan kautta Hyvinkäälle. Tiettävästi 26256: teiden puute on johtanut siihen, että huo- TVH: n taholta onkin näitä tutkimuksia suo- 26257: mattava osa muualle suuntautuvasta kauko- ritettu, mutta asian laatu edellyttäisi näiden 26258: Hikenteestakin joudutaan ohjaamaan Helsin- tutkimusten nopeuttamista ja tien rakenta- 26259: gin kautta ja näin lisäämä:än Helsingissä ja misen aloittamista. 26260: lähiympäristössä liikennetiheyttä tieosuuk- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme, 26261: silla, jotka jo paikallisliikenteenkin johdosta 26262: ovat vilkkaasti liikennöidyt. Joustavan ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 26263: turvallisen liikenteen kannalta olisikin runko- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 26264: teitä yhdistävien ns. kehäteiden rakentami- kan määrärahan Lohjalta Karkkilan 26265: seen Uudellamaalla mielestämme kiinnitet- kauppalan kautta H yvinkäälle ja sieltä 26266: tävä nykyistä suurempaa huomiota. edelleen Mäntsälään suuntautuvan yh- 26267: Merkittävää parannusta Uudenmaan lii- dystien suunnittelutöiden loppuun 26268: kenneyhteyksille, sekä Keski- ja Pohjois-Suo- saattamista ja tien rakentamisen aloit- 26269: meen suuntautuvalle kaukoliikenteelle, tietäisi tamista varten. 26270: yhdystien rakentaminen Tammisaaresta, Loh- 26271: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 26272: 26273: Rainer Virtanen. Toivo Salin. G. Rosenberg. 26274: 211ö 26275: 26276: IV, 753. - Rah.al. N: o 583. 26277: 26278: 26279: 26280: 26281: V. A. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion 26282: virastotalon rakentamiseksi Rantasalmelle. 26283: 26284: 26285: E d u s k u n n a ll e. 26286: 26287: Rantasalmen kunta on jo kauan kaivannut Edelläolevaan viitaten ehdotannnekin kun- 26288: valtion virastotaloa, sillä kunnassa olevat nioittaen, 26289: valtion virastot toimivat erittäin puutteelli- 26290: sissa oloissa. Siellä ei ole myöskään mahdolli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 26291: suutta edes lähitulevaisuudessakaan saada tulo- ja menoarvioon 50 miljoonaa 26292: kunnollisia vuokratiloja valtion virastoille. markkaa valtion virastotalon rakenta- 26293: Rantasalmen kunta vähävaraisena kuntana ei miseksi Rantasalmelle. 26294: niinikään voi auttaa, sillä sen omatkin tilat 26295: ovat sangen rajoittuneet. 26296: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 26297: 26298: Viljo A. Virtanen. K. F. Haapasalo. 26299: Onni Hiltunen. Esu Niemelä.. 26300: Antti J. Rantamaa.. 26301: 2116 26302: 26303: IV,754.- Rah.al. N:o 584. 26304: 26305: 26306: 26307: 26308: V. A. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantiesiUan 26309: rakennustöiden aloittamiseksi Kyrönsalmeen. 26310: 26311: 26312: E d u s k u n n a ll e. 26313: 26314: Käsitellessään 19 päivänä helmikuuta 1960 Nyt on kuitenkin valmistumassa kaksikin 26315: toivomusaloitetta n:o 348/1959 vp. eduskunta eri suunnitelmaa siltapaikasta ja lähiaikoina 26316: hyväksyi toivomuksen, ,€ttä Hallitus ryhtyisi päästään asia ratkaisemaan. Jotta jo muuten- 26317: kiireellisiin toimenpiteisiin uuden maantie- kin kauan vireillä ollut ensiarvoisen tärkeä 26318: sillan atkaansaamiseksi Kyrönsalmeen". Edus- Kyrönsalmen siltakysymys saataisiin myös 26319: kunta on jo ·aikaisemminkin ymmärtänyt sil- viivytyksettä rakennusvaiheeseen, olisi käsi- 26320: lan tarpeellisuuden myöntämällä määrärahan tyksemme mukaan määrärahan ottaminen 26321: siltapaikan tutkimiseen. Sen tutkiminen onkin tulevan vuoden tulo- ja menoarvioon töiden 26322: normaalia vaikeampi tehtävä, sillä sillan tulee aloittamiseksi aivan välttämätön. 26323: palvella samalla myös kaupunkiin tulevaa ja Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun- 26324: sieltä lähtevää liikennettä, koska tuskin on nioittaen, 26325: mahdollista tehdä samanaikaisesti kahta kal- 26326: lista siltaa. Kapea, pääasiassa saarille raken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 26327: nettu kaupunki asettaa siltapaikalle omat ra- tulo- ja menoarvioon 200 miljoonaa 26328: joituksensa, jotapaitsi tien välittömässä lä- markkaa maanties't'llan rakennustöiden 26329: heisyydessä olevan teollisuuden esittämät aloittamiseksi Kyrönsalmeen. 26330: vaatimukset on tarkoin huomioitava. 26331: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 26332: 26333: Viljo A. Virtanen. Sylvi Halinen. A. F. Airo. 26334: Esu Niemelä. Onni Mannila. Antti J. Rantamaa. 26335: K. F. Haapasalo. Niilo Nieminen. Onni Hiltunen. 26336: 2117 26337: 26338: IV,755.- Rah.al. N:o 585. 26339: 26340: 26341: 26342: 26343: V. A. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansakoulun 26344: Kerhokeskuksen toimintaan. 26345: 26346: 26347: E d u s k u n n a ll e. 26348: 26349: Nykyhetki asettaa eteemme yhä voimak- Nyt tätä avustusta ei ole budjetissa ja 26350: kaammin vaatimuksen, että on erittäin täh- tuntuu siltä, että se olisi jäänyt epähuo- 26351: dellistä kiinnittää keskeistä huomiota niihin miossa pois. Määrärahan puuttumisesta on 26352: nuoriin, jotka jäävät vaille oppi- ja ammatti- seurauksena se, että Kansakoulun Kerhokes- 26353: kouluopetusta. Tällaisia koulunpenkiltä suo- kus joutuu taloudelliseen ahdinkotilaan. Kui- 26354: raan elämään siirtyviä nuoria on tällä het- tenkin sen kenttä on niin laaja, ulottuen 26355: kellä lähes 30 000 enemmän kuin normaali- maamme kaukaisimpiinkin sopukoihin, ja sen 26356: vuosina. Heille tuottavat sekä työhön sijoit- toiminnan piirissä työskentelevien joukko 26357: tuminen että vapaa-ajan vietto suuria vai- niin suuri - 1960--61 165 408 osanottajaa 26358: keuksia. ja n. 8 000 kerhonohjaajaa - ettei toimin- 26359: Kansakoulun nuorisotyö on kouluviran- nan pysähtymiseen ja lamaantumiseen, nuo- 26360: omaisten kanssa yrittänyt omalta osaltaan risoa ajatellen, ole varaa. 26361: helpottaa näiden nuorten osaa järjestämällä Oppilaskerhoja, joilla tarkoitetaan kansa- 26362: heille koulunkäynnin päätyttyäkin erilaisia ja kansalaiskouluihin perustettuja kerhoja 26363: kerhoja, joissa nuorilla on ollut tilaisuus tyy- varten Kansakoulun Kerhdkeskus sai raha- 26364: dyttää Opinnollisia tarpeitaan ja kehittää automaattivaroista 4.5 milj. mk, mutta se 26365: itseään monipuolisen harrastustoiminnan käytettiin leh·i-, retkeily- ja opintotoimin- 26366: merkeissä. Tätä työtä on ohjannut ja tuke- taan, johon· raha olikin anottu. On lisäksi 26367: nut Kansakoulun Nuorisotyön Keskus r.y. mainittava, että oppilaskerhotyöhön Kansa- 26368: toimistonsa Kansakoulun Kerhokeskuksen koulun Kerhokeskus ei ole anonut avustusta 26369: avulla. Tulokset ovat olleet myönteisiä, kuten veikkausvoittovaroista, vaikka oppilaskerho- 26370: voidaan todeta erikoisesti tarkastettaessa mu- :taisia oli tilastollisen päätoimiston antamien 26371: siikkitoiminnan ja opintotoiminnan voima- tietojen mukaan vv. 1959-60 kaikkiaan 26372: kasta nousua. 114 646. 26373: Kansakoulun nuorisotyön tehokkaan toi- Edellä esitetyn perusteella ehdotammekin 26374: minnan on tehnyt mahdolliseksi se, että bud- kunnioittaen, 26375: jetissa siihen on vuosittain merkitty määrä- 26376: raha. Eri vuosina on Kansakoulun Kerho- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 26377: keskus saanut määrärahoja budjetissa seuraa- tulo- ja menoarvion 10 Pl. XVIII lu- 26378: vasti: vun 4 momentille 8 000 000 markan 26379: V. 1957 • ••• 3 000000 mk 26380: 0 •• 0 lisäyksen Kansakoulun Kerhokeskuk- 26381: V. 1958 • 0 0 4000 000 26382: ••••• sen toimintaan. 26383: v. 1959 ••• 3 600 000 " 26384: 0 •••• 26385: 26386: 26387: 26388: 26389: V. 1960 ........ 4 000000 " 26390: V. 1961 ........ 5 000000 " 26391: " 26392: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 26393: 26394: Viljo A. Virtanen. Impi Lukkarinen. 26395: Nestori Kaasalainen. Olavi Lähteenmäki. 26396: Armas Leinonen. 26397: 2118 26398: 26399: IV,756.- Rah.al. N: o 586. 26400: 26401: 26402: 26403: 26404: V. A. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien 26405: rakentamiseksi Särkt'lahdesta Säämingin saariston kautta 26406: Savonlinnaan. 26407: 26408: 26409: Eduskunnalle. 26410: 26411: Saimaan saaristOitie Särkilahdesta Säämin- sitäpaitsi olemaan tärkeä merkitys mm. puu- 26412: gin saariston kautta Savonlinnaan on useasti tavarankuljell;uksessa, jotapaitsi se lyhentäisi 26413: ollut eduskunnassa käsiteltävänä. Mainitun matkaa Savonlinnasta Imatralle noin 45 km, 26414: tien tarpeellisuudesta ollaankin yhtä mieltä olisi mitä toivottavinta, että tien suunnit:Jtelun 26415: ja tUitkimukset tien suunnasta ovatkin jo loppuun saattamiseksi ja rakennustöiden 26416: osittain aloitetut. Tarkoitukseen on kuitenkin aloittamiseksi saataisiin kipeästi tarvittavia 26417: saatu aivan liian vähän varoja, joten tutki- varoja. 26418: mustyöt uhkaavat pahasti viivästyä varojen Edellä esitettyyn viitaten ehdotammekin 26419: puutteessa. kunnioittaen, 26420: Kuitenkin tämä saaristokansalle niin ensi- 26421: arvoisen tärkeä tie tulisi saattaa viipymättä että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 26422: loppuun tutkituksi ja työt aioitetuiksi. On tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan 26423: kohtuutonta vaatia yli 3 000 Saaristolaisen markan määrärahan suunnitelman lop- 26424: asuvan nykyisenä ajankohtana, jolloin useim- puun saattamiseksi ja töiden aloitta- 26425: mille seuduiHe päästään jo kestopäällystet- miseksi uuden maantien aikaansaami- 26426: tyä tietä pitkin, vailla alkeellisintakaan tie- seksi Säämingin saariston kautta Sär- 26427: yhteyttä muuhun mailmaan. Kun tiellä tulisi kilahdesta Savonlinnaan. 26428: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 26429: 26430: Viljo A. Virtanen. ,Sylvi Halinen. A. F. Airo. 26431: Esu Niemelä. Onni Mannila.. Antti J. Ranta.ma.a. 26432: K. F. Haapasalo. Niilo Nieminen. Onni Hiltunen. 26433: 2119 26434: 26435: IV,757.-Rah.al. N:o 587. 26436: 26437: 26438: 26439: 26440: V. A. Virta.nen ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan 26441: sairaanhoitajakoulun rakennustöiden aloittamiseksi. 26442: 26443: 26444: E d u s k u n n a ll e. 26445: 26446: Savonlinnan sairaanhoitajakoulu toimii on noin 140 milj. mk. Olisi paras ratkaisu, 26447: edelleenkin sangen ahtaissa ja epämukavissa jos nyt votaisiin ottaa tulevan vuoden talo- 26448: ailivuokra~aistiloissa Savonlinnan keskussai- usarvioon summasta puolet ja loppu v: n 1963 26449: raa;lassa, joka kipeästi tarvitsisi vähäiset ti- talousarvioon. Näin päästäisiin syyskesällä 26450: lansa itsekin. Monet muut samanaikaisesti 1962 töiden aloittamiseen ja koulu saataisiin 26451: aloittaneet sairaanhoitajakoulut ovat jo mo- keväällä 1963 v~miiksi. On huomattava, että 26452: net vuodet toimineet ajanmukaisissa, uusissa koulun oppilasmäärä vahvistetun ohjelman 26453: tiloissa. mukaan tulee nousemaan ja iisääntyneen 26454: Savonlinnan sairaanhoitajakoulun uusittu oppilasmäärän sijoittaminen nykyisiin ahtai- 26455: rakennusohjelma on nyttemmin vahvistettu siin tiloihin on ylivoimainen tehtävä. 26456: ja piirustukset asianmukaisine muine suun- Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun- 26457: nitteluineen valmistuvat kevään aikana. Hal- nioittaen, 26458: litus onkin ottanut tulo- ja menoarvioon 10 26459: milj. mk suunnitelmien loppuun saattami- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 26460: seksi. tulo- ja menoarvioon 70 miljoonan 26461: Käsityksemme mukaan tulisi aloittaa kou- markan määrärahan Savonlinnan sai- 26462: lun rakennustyö viipymättä suunnitelmien raanhoitajakoulun rakennustöiden aloit- 26463: valmistuttua. Koulun koko kustannusarvio tamiseksi. 26464: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 26465: 26466: Viljo A. Virtanen. Niilo Nieminen. Sylvi Halinen. 26467: K. F. Haapasalo. Onni Hiltunen. Antti J. :Rantamaa. 26468: Onni Mannila. Esu Niemelä. A. F. Airo. 26469: 2120 26470: 26471: IV,758. - Rah.al. N: o 588. 26472: 26473: 26474: 26475: 26476: V. A. Virtanen ym..: Määrärahan osoittamisesta ilmaisten 26477: oppikirjojen hankkimiseksi oppikoululaisille. 26478: 26479: 26480: Eduskunnalle. 26481: 26482: Oppikoulu on siirtymässä yhä enemmän valtion kustannuksella hankittava oppikoulu- 26483: sellaiseksi pohjakouluksi, joka vaaditaan, laisille kirjat siten kuin nykyisin on asian- 26484: yrittipä jatkaa melkeinpä mille alalle ta- laita mm. kunnallisissa keskikouluissa. Täl- 26485: hansa. Niinpä yhä useammat vanhemmat ha- löin poistettaisiin yksi merkittävä este oppi- 26486: luavatkin saada lapsensa oppikouluun, vaikka kouluun pyrkivien nuorten tieltä ja tehtäi- 26487: se usein monille vähävaraisHle tuottaakin siin mahdolliseksi saattaa oppikoulu yhä 26488: suuria taloudellisia vaikeuksia. Viime kevät- useamman nuoren kansalaisen ulottuville. 26489: lukukaudella oli valtion- ja yksityisoppikou- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin 26490: luissa oppilaita 171 632, joka luku osoittaa kunnioittaen, 26491: edelläesitetyn väitteen oikeaksi. 26492: Oppikoulurasituksista lukukausimaksun että Ed,uskunta ottaisi vuoden 1962 26493: ohella muodostavat oppikirjojen lunastamiset tulo- ja menoarvioon 250 miljoonan 26494: suuren menoerän. Jotta oppikoulurasitus markan arviomäärärahan ilmaisten 26495: saataisiin alenemaan nykyisistä varsin suurista oppikirjojen hankkimiseksi oppikoulu- 26496: kustannuksista, olisi käsityksemme mukaan laisille. 26497: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 26498: 26499: Viljo A. Virtanen. Pe.ntti Niemi. Arvo Tuominen. 26500: Meeri Kalavainen. Vilho Väyrynen. Varma K. Turunen. 26501: Veikko Helle. Kaarlo Pitsinki. Sylvi Siltanen. 26502: Eino Raunio. Lyyli Aalto. Väinö Tikkaoja. 26503: Arvo Ahonen. Elis Manninen. Juho Karvonen. 26504: Ensio Partanen. Eetu Karjalainen. Onni Hiltunen. 26505: Veikko Kokkola. Sulo Hostila. 26506: 2121 26507: 26508: IV,759.-Rah.al. N:o 589. 26509: 26510: 26511: 26512: 26513: V. A. Virtanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta 26514: ammattikurssien järjestämiseksi. 26515: 26516: 26517: E d u s k u n n a 11 e. 26518: 26519: Ammattikurssien järjestäminen nuorille on muodon edullisuus on tunnustettu ylimeno- 26520: osoittautunut erittäin tulokselliseksi toimen- kauden ajalle tarpeelliseksi ja kustannuksil- 26521: piteeksi heidän sijoittamisekseen työelämän taan sangen huokeaksi. Jotta ammattiope- 26522: piiriin. Kysymyshän on juuri sen ikäisistä tusta voitaisiin antaa edes tämäntapaisten 26523: nuorista, jotka ovat päättäneet kansakou- kurssien muodossa, olisi määrärahaa huomat- 26524: lunsa, mutta joille ei ammattikoulujen vähä- tavasti lisättävä huomioonottaen suuret ikä- 26525: lukuisuuden vuoksi ole voitu tarjota ammat- luokat. 26526: tiopetusta normaaliin tapaan, eikä heille Edelläolevaan viitaten ehdotammekin kun- 26527: usein ole myös työtä tarjolla. nioittaen, 26528: Kun on varmaa, että tämäntapaisten am- 26529: mattikurssien tarve juuri tulevana vuotena, että Eduskunta ottaisi vuoden 1962' 26530: jolloin suuret ikäluokat astuvat työikään, tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X luvun 26531: tulee olemaan huomattavasti suurempi kuin 33 momentille lisäyksenä 50 miljoonaa 26532: ennen, olisi mielestämme määrärahaa lisät- markkaa ammattikurssien järjestämi- 26533: tävä, jotta edes ensiarvoisin tarve voitaisiin seksi, josta summasta olisi 25 m't"ljoo- 26534: tyydyttää. naa markkaa käytettävä kurssitoimin- 26535: Viime vuosina on myös ryhdytty pitämään taan kauppa- ja teollisuusministeriön 26536: ammattikouluissa erilaisia ammattikursseja, alaisten ammatillisten kurssien val- 26537: jotka suuresti ovat helpottaneet painetta am- tionavustuksiin. 26538: mattikoulutuksen alalla. Tämän koulutuksen 26539: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 26540: 26541: Viljo A. Virtanen. Ensio Partanen. Arvo Tuominen. 26542: Meeri Kalavainen. Pentti Niemi. Eetu Karjalainen. 26543: Veikko Helle. Vilho Väyrynen. Varma K. Turunen. 26544: Eino Raunio. Kaarlo Pitsinki. Väinö Tikkaoja. 26545: Sylvi Siltanen. Lyyli Aalto. Juho Karvonen. 26546: Arvo Ahonen. Elis Manninen. Onni Hiltunen. 26547: Veikko Kokkola. Sulo Hostila. 26548: 26549: 26550: 26551: 26552: 82 E 706/61 26553: 2122 26554: 26555: IV,760.-Rah.al. N:o 590. 26556: 26557: 26558: 26559: 26560: V. A. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi 26561: LomaUitto r.y:lle uuden. lomakeskuksen rakentamista 26562: varten. 26563: 26564: 26565: E d u s k u n n a ll e. 26566: 26567: Pidentynyt vuosiloma asettaa yhä kasvavia joka olisi sopivalla etäisyydellä suurista asu- 26568: vaatimuksia lomateollisuudelle. Lomanvieton tuskeskuksista. Lisääntyvä kiinnostus talvi- 26569: ja matkailun yleistyessä laajojen kansanker- lomiin ja talouselämälle tärkeä lomien por- 26570: rosten harrastukseksi ei varsinkaan suurille rastaminen puoltavat sellaisen lomatoimipai- 26571: Yäestöryhmille tarkoitettujen, huokeahintais- kan perustamista, joka on avoinna ympäri 26572: ten lomatoimipaikkojen määrä ole ~äheskään vuoden. Sen olisi sovelluttava hiljaisena aika- 26573: riittävä tyydyttämään kysyntää. na kurssikeskukseksi, sen tulisi hintojensa 26574: Lomaliitto r.y. on koko 20-vuotisen toimin- puolesta sopia laajoille väestöryhmille, mutta 26575: tansa ajan pyrkinyt 'levittämään tietoa oike- toisaalta sen tulisi täyttää myös ulkomaalais- 26576: an lomankäytön sosiaalisesta ja terveydelli- ten turistien vaatimukset. 26577: sestä merkityksestä sekä ylläpitänyt huokea- Teiskon kunnasta, Näsijärven rannalta on 26578: hintaisia lomakoteja ja -kyliä. Liiton jäseninä valittu noin 30 ha:n alue tällaista toimipaik- 26579: on noin 140 yhteisöä, niiden joukossa kaikki kaa varten. Suunnitelmat kunnan omistaman 26580: tärkeimmät työnantaja- ja työntekijäjärjes. alueen hallintaoikeuden siirtämiseksi Loma- 26581: töt, suuri joukko kuntia, teollisuuslaitoksia liitolle ja talvikäyttöisten ravintola-, keittiö- 26582: ja yhteisöjä, jotka lähettävät työntekijöitään ja majoitustilojen rakentamiseksi ovat val- 26583: ja jäseniään loma:lle liiton toimipaikkoihin. miina. Rakennuskustannukset tulevat arvion 26584: Toisen tärkeän ryhmän niiden käyttäjistä mukaan nousemaan n. 50 000 000 mk: aan. 26585: muodostavat vähävaraiset, rasittuneet per- Lomaliitto r.y. sosiaalista työtä suoritta- 26586: heenäidit, joita Lomaliiton toimesta oli noin vana järjestönä ei yksin kykene rahoittamaan 26587: 1300 v. 1960 ilmaisena lomalla. Edellä mai- näin suuria pääomia varutivaa, asteittain 26588: nittujen ryhmien lisäksi on lomavieraina toimeenpantavaksi suunniteltua hanketta, 26589: runsaasti yksityishenkilöitä, sillä toimipaikat vaan sen toteuttaminen edel[yttää liiton jäse- 26590: ovat avoinna kaikille kansalaisille. Niissä on nistön ja valtiovallan tukea. 26591: ollut vieraina myös yhä lisääntyvä määrä Edelläolevaan viitaten ehdotamme, 26592: ulkomaalaisia turisteja ja retkikuntia. Loma- 26593: liitto r.y. kuuluu jäsenenä kansainväliseen että Eduskunta ottaisi vuoden 196-'J 26594: kansanmatkailujärjestöön (IFWTA), jonka tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun 26595: myötävaikutuksella voidaan tehostaa Suomeen uudelle momentille 20 000 000 markan 26596: suuntautuvaa matkailua, mikäli on osoitetta- määrärahan pitkäaikaisen, halpakor- 26597: vissa riittävästi huokeahintaisia lomakohteita. koisen lainan myöntämiseksi Loma- 26598: LomaHitto r.y. on tutkinut mahdollisuuksia liitto r.y:lle uuden lomakeskuksen 26599: sellaisen uuden lomakeskuksen perustamiseksi, rakentamiseksi. 26600: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 26601: 26602: Viljo A. Virtanen. Nestori Nurminen. Jussi Saukkonen. 26603: Sylvi ,Siltanen. Matti Koivunen. Lempi Lehto. 26604: Kustaa Alanko. Väinö Tikkaoja. Erkki Hara. 26605: Veikko :Helle. Lyyli Aalto. Veikko Kokkola. 26606: Varma K. Turunen. Ensio Partanen. 26607: 2123 26608: 26609: 1V,761.-Rah.al. N:o 591. 26610: 26611: 26612: 26613: 26614: V. A. Virtanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta 26615: nuorisonkasvatustyötä tekevien järjestöjen ohjaajakoultt- 26616: tuksen sekä kurssi- ym. toiminnan tukemiseen. 26617: 26618: 26619: E d u s k u n n a ll e. 26620: 26621: Nuoriilsonkasvatustyötä tekevien järjestöjen nuorisojärjestöjen apua, jotta nuoriso voitai- 26622: ohjaajakoulutuksen sekä kurssi- ym. toimin- siin ohjata hyvien harrastusten piiriin. Tällä 26623: nan tukemiseen ehdottaa hallitus tulo- ja hetkellä ei todellakaan ole varaa yhteiskun- 26624: menoarviossaan 69 milj. mk, kun se kulu- nan taholta esiintyä nurjamielisesti nuorten 26625: vana vuonna oli 70 milj. Vastaavasti mo- asiaa kohtaan. 26626: nien muiden järjestöjen määrärahaa on ko- Edelläolevaan viitaten ehdotammekin kun- 26627: rotettu mm. siksi, että palkkakustannukset nioittaen, 26628: ovat nousseet. 26629: Kaikkien nuorisojärjestöjen toiminta on että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 26630: poikeuksetta suurissa taloudellisissa vaikeuk- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVIII 26631: sissa. Nykyinen kaupallinen huvielämä on luvun 4 momentille lisäyksenä 20 mil- 26632: vienyt mahdollisuudet nuorisojärjestöjen joonaa markkaa nuorisonkasvatustyötä 26633: omatoimiseen rahavarojen hankintaan. Ja tekevien järjestöjen ohjaajakoulutuk- 26634: kuitenkin juuri nyt, jolloin suuret ikäluokat sen sekä kurssi- ym. toiminnan tuke- 26635: astuvat nuorisoikään, tarvittaisiin vapaitten m~seen. 26636: 26637: 26638: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 26639: 26640: Viljo A. Virtanen. Onni Hiltunen. Eetu Karjalainen. 26641: Meeri Kalavainen. Veikko Kokkola. Varma K. Turunen. 26642: Väinö Tikkaoja. Lyyli Aalto. Pentti Niemi. 26643: Juho Karvonen. Sylvi Siltanen. Sulo Hostila. 26644: 2124 26645: 26646: rv,762.-Rah.al. N:o 592. 26647: 26648: 26649: 26650: 26651: V. A. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukst?.si 26652: kunnallisiin ammattioppilaitoksiin perustettavien valta-, 26653: kunnallisten osastojen perustamis- ja ylläpitokustan- 26654: nuksiin. 26655: 26656: 26657: E d u s k u n n a ll e. 26658: 26659: Ammattioppilaitoksista 25. 4. 58 annetun laisten harvinaisten ammattialojen opintolin- 26660: lain (184/58) mukaan kaikki kunnat ovat joille, jotka eivät ole edustettuina kaikissa 26661: joko omia ammattikouluja ylläpitämällä tai yleisissä ammattikouluissa, oppilaita koko 26662: oppilaspaikat valtion keskusammattikouluista maasta pyrkijöiden kotipaikasta riippu- 26663: varaamaila velvolliset tietyssä, asukasluvusta matta. Lain 10 § : n mukaan yleisiin ammat- 26664: ja kuntamuodosta riippuvassa vähimmäis- tikouluihin voidaan valtioneuvoston luvalla 26665: määrässä ylläpitämään yleisiä ammattikou- ja omistajan suostuessa perustaa valtion yllä- 26666: luja, joissa lain mukaan pitää olla edustet- pitämiä osastoja valtakunnallista ammatti- 26667: tuina metallityö-, konekorjaus-, puutyö-, kasvatustarvetta tyydyttämään. Tällöin olisi 26668: rakennus-, ompelu- ja ravintotalousalat. Tä- näiden perustamis- ja vuosittaisten ylläpito- 26669: män perusteella tulee koko maan peittävässä kustannusten osuudelta valtionavustus suori- 26670: yleisten ammattikoulujen perusverkossa, jo- tettava 100 % :na. Perustamalla kunnallisiin 26671: hon kuuluvat valtion keskusammattikoulut ammattikouluihin erikoisopintolinjoja voi- 26672: sekä opetukseltaan niitä vastaavat yksityis- daan valtakunnallinen ammattikoulutus hoi- 26673: ten kuntien ja kuntainliittojen ammattikou- taa taloudellisemmin kuin vastaavia valtion 26674: lut, tyydyttävästi hoidetuksi edellä mainittu- omistamia erikoisalojen ammattikouluja pe- 26675: jen työntekijämääriltään suurien ammatti- rustaen. 26676: talojen ammatillinen peruskoulutus. Koska ammattioppilaitoksista 16. 1. 59 an- 26677: Koska yleisten ammattikoulujen opinto- netun asetuksen 41 §: ssä säädetään, että jos 26678: linjajako ja niiden oppilasmäärät on mitoi- yleiseen ammattikouluun perustetaan valtion 26679: tettu vain asianomaisen koulupiirin omaa ylläpitämiä osastoja, osallistuu valtio näiden 26680: ammattikoulutustarvetta silmällä pitäen, jää osastojen kustannuksiin tulo- ja menoarvioon 26681: tällöin sellaisten harvinaisempien ammattien, otetun määrärahan puitteissa, ei kauppa- ja 26682: kuten esim. työkaluviilaaja, veneenveistäjä, teollisuusministeriö ole voinut vielä esitellä 26683: koneasentaja, putkiasentaja, seppä, hitsaaja, edellä mainittuja valtion ylläpitämien opin- 26684: valaja, autonsähkölaiteasentaja, puhelinasen- tolinjojen perustamislupa-anomuksia valtio- 26685: taja, radioasentaja, hienomekaanikko, mitta- neuvostossa, koska toistaiseksi mainittuun 26686: riasentaja, metallinpintakäsittelijä, maalari, tarkoitukseen ei ole vielä osoitettu määrä- 26687: laborantti, parturi-kampaaja, kirjapainoalan rahaa tulo- ja menoarviossa. Valtakunnal- 26688: sekä monien eri teollisuusalojen (esim. teks- listen opintolinjojen perustaminen olisi to- 26689: tiili- ja jalkineteollisuus) perusammatit, joi- teutettava kiireellisesti, jotta ainakin niissä 26690: den koulutustarve on niin pieni, että yhden ammattikouluissa, joissa rakennustyöt tai 26691: koulupiirin alueella ei tarvita vuosittain 15 rakennusten muutostyöt ovat parhaillaan 26692: uutta työntekijää, koulutus kokonaan hoita- suunnitteilla, ko. erikoisopintolinjojen ope- 26693: matta. Näiden harvinaisten ammattien kou- tustilat voitaisiin sijoittaa mahdollisimman 26694: lutusta varten jää ammattioppilaitoslain mu- tarkoituksenmukaisesti kunkin koulun mui- 26695: kaan valtion keskusammattikoulujen vuosit- den tilojen yhteyteen. 26696: taisista oppilaspaikoista vähintään 20 % val- Saadun tiedon mukaan kauppa- ja teolli- 26697: tion haltuun, jotta niille voidaan ottaa sel- suusministeriön ammattikasvatusosastolla vai- 26698: IV,762. - V. A. Virtanen ym. 2125 26699: 26700: mistuu vielä kuluvan vuoden kuluessa koko linjat, joita varten jo on opetusilat ja täy- 26701: maan käsittävä yksityiskohtainen suunni- delliset suunnitelmat valmiina, voisivat aloit- 26702: telma puheena olevien erikoisopintolinjojen taa toimintansa syyslukukauden 1962 alusta 26703: sijoituspaikoista ja kunkin opintolinjan kou- lukien. 26704: lutuslaajuudesta. Jotta tätä suunnitelmaa Edellä sanotun perusteella ehdotamme 26705: voitaisiin ryhtyä kiireellisyysjärjestyksessä kunnioittaen, 26706: asteittain toteuttamaan jo v. 1962, johon 26707: määräaikaan mennessä kuntien on täytettävä että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 26708: perusopintolinjojen osuudelta niille säädetty tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 26709: yleisten ammattikoulujen ylläpitovelvollisuus, kan määrärahan kunnallisiin ammatti- 26710: on tulevan vuoden tulo- ja menoarviossa oppilaitoksiin perustettavien valtakun- 26711: syytä varata lain ja asetuksen edellyttämä nallisten osastojen perustamis- ja vuo- 26712: määräraha ko. tarkoitukseen ainakin siinä sittaisten ylläpitokustannusten valtion- 26713: laajuudessa, että ne valtakunnalliset Opinto- avustuksen suorittamiseksi 100 %:na. 26714: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 26715: 26716: Viljo A. Virtanen. Väinö Leskinen. 26717: Sylvi Siltanen. Esu Niemelä. 26718: Rafael Paasio. Väinö R. Virtanen. 26719: Lars Lindeman. K. F. Haapasalo. 26720: 2126 26721: 26722: IV, 763.- Rah.aJ. N: o 593. 26723: 26724: 26725: 26726: 26727: V. A. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimusten 26728: suorittamiseksi elintarviketeollisuutemme vientimahdolli- 26729: suuksista. 26730: 26731: 26732: E d u s k u n n a ll e. 26733: 26734: Viime vuosina on elintarviketeollisuutemme seksi. Nyt olisi erittäin tarpeellista pyrkiä 26735: suorittanut laajoja investointeja koneisiin mm. raaka-aineiden, koneiden yms. tullien, 26736: ja laitteisiin tuotantonsa automatisoimista liikevaihto- ja valmisteverojen palaurtusten 26737: silmälläpitäen. Useissa tapauksissa tämä mer- muodossa luomaan sille yhtä hyvät kilpailu- 26738: kitsee ihmistyövoiman tarpeen supistumista. mahdoHisuudet kuin vastaavalla ulkomaisella 26739: Samaan suuntaan vaikuttaa myös se, että teollisuudella on, jotta kotimainen tuotanto 26740: liittymisemme EFTA-vapaakauppa-alueeseen sekä sen kasvu ja samalla alan työllisyys 26741: on avannut ovet ulkomaisen, pitkiä sarjoja varmistettaisiin. 26742: valmistavan ja omaa teoHisuuttamme eräissä EdeHä olevan perusteella ehdotammekin 26743: suhteissa eduHisemmassa asemassa työsken- kunnioittaen, 26744: televän teollisuuden tunkeutumiselle mark- 26745: kinoillemme. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 26746: Vientimarkkinoiden nyt avautuessa on tulo- ja menoarvioon 3 miljoonan mar- 26747: elintarviketeollisuudellamme toisaalta monilla kan suuruisen määrärahan tutkimusten 26748: aloilla hyviä mahdollisuuksia laajankin vien- suorittamiseksi elintarviketeollisuutem- 26749: tikaupan aloittamiseen. Tämän vuoksi olisi me vientimahdollisuuksista sekä mene- 26750: nyt tutkittava po. teoHisuuden vientimahdol- telmistä näiden mahdollisuuksien par 26751: lisuuksia sekä menetelmiä niiden vahvistami- rantamiseksi. 26752: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 26753: 26754: Viljo A. Virtanen. Vilho Väyrynen. Varma K. Turunen. 26755: Meeri KaJavainen. Kaarlo Pitsinki. Sylvi Siltanen. 26756: Eino Raunio. Lyyli Aalto. Väinö Tikkaoja. 26757: Arvo Ahonen. Elis Manninen. Juho Karvonen. 26758: Ensio Partanen. Arvo Tuominen. Onni !Hiltunen. 26759: Pentti Niemi. Eetu Karjalainen. Väinö Tanner. 26760: Veikko Kokkola. ,Sulo Hostila. 26761: 2127 26762: 26763: IV,764.-Rah.al. N:o 594. 26764: 26765: 26766: 26767: 26768: V. A. Virtanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta 26769: perheenasuntoavustuksiin. 26770: 26771: 26772: E d u s k u n n a 11 e. 26773: 26774: Komitea on äskettäin saanut valmiiksi sestä ja 10 milj. entisten vuokrien korotuksiin 26775: osamietintönsä, jossa se yksimielisesti ehdot- ja perheenjäsenten lukumäärän lisääntymi- 26776: taa perheenasuntoavustusjärjestelmää huo- seen. Näin oNen siis nykyisenkin lain edes 26777: mattavasti muutettavaksi nykyisestään. Vali- sellaisenaan toteuttaminen edellyttäisi, että 26778: tettavasti hallitus ei ole vielä tähän mennessä kokonaissumman tulisi olla 175 milj. mk 26779: antanut uutta lakiesitystä, joka komitean (v. 1961 120 milj. mk + 55 milj. mk). 26780: mietinnön mukaan olisi huomattava edistys- Kun hallitus esittää määrärahaa vain 150 26781: askel perheenasuntoavustusjärjestelmän te- milj. mk olisi mielestämme sitä lisättävä 25 26782: hostamiseksi. milj. mk:lla, jotta edes nykyisen lain mukai- 26783: Aravalain ja siihen liittyvän asetuksen nen perheenasuntoavustus voitaisiin jakaa 26784: mukaisesti Aravan tulee pyrkiä edistämään vähentymättömänä. 26785: sellaisten vuokratalojen rakentamista, joiden Edelläolevaan viitaten ehdotammekin kun- 26786: asunnot pääasiassa on tarkoitettu tyydyttä- nioittaen, 26787: mään vähävaraisten perheiden asunnontar- 26788: vetta. Tähän tarkoitukseen on Aravassa ar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 26789: vioitu tarvittavan v. 1962 tämän vuoden me- tulo- ja menoarvion 12 Pl. XIII lu- 26790: noihin verrattuna lisää 55 milj. mk, josta 45 vun 8 momentille lisäyksenä 25 mil- 26791: milj. perheenasuntoavustuksen piiriin tule- joonaa markkaa käytettäväksi perheen- 26792: vien perheiden lukumääräisestä lisääntymi- asuntoavustuksiin. 26793: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 26794: 26795: Viljo A. Virtanen. Pentti Niemi. Eetu Karjalainen. 26796: Meeri Kalavainen. Vilho Väyrynen. Varma X. Turunen. 26797: Veikko Helle. Kaarlo Pitsinki. Sylvi Siltanen. 26798: Eino Raunio. Lyyli Aalto. Väinö Tikkaoja. 26799: Arvo Ahonen. Elis Manninen. Juho Karvonen. 26800: Ensio Partanen. Arvo Tuominen. Onni Hiltunen. 26801: Veikko ·Kokkola. Sulo Hostila. 26802: 2128 26803: 26804: IV, 765. - Rah.al. N: o 595. 26805: 26806: 26807: 26808: 26809: V. R. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vihnussillan 26810: rakentamiseen Nokian kauppalassa. 26811: 26812: 26813: E d u s k u n n a 11 e. 26814: 26815: Tampereelta länteenpäin kulkevalla valta- 1960 suoritetussa liikennelaskennassa ylitti 26816: tiellä on Nokian kauppalan alueella Vihnus- vuorokauden aikana mainitun sillan 137 26817: si'lta, joka ylittää Vihnusjärvestä Pyhäjär- jalankulkijaa, 888 polkupyöräilijää ja 3 341 26818: veen laskevan joen. Se on vanha, kivinen moottoriajoneuvoa. 26819: holvisilta, joka ihmeen hyvin on viime aikoi- Nokian kauppalan rakennustoimisto on laa- 26820: hin saakka kestänyt ajan koettelemukset. tinut ehdotuksen Vihnussillan uusimiseksi ja 26821: Nyttemmin on kuitenkin kasvava ja yhä suu- on kustannusarvio 70 milj. mk. 26822: rempia kuormia käyttävä kauttakulkuliiken- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 26823: ne aiheuttanut sen, että sillan kivet ovat nioittaen, 26824: liikkuneet ja sen kestävyys on tullut kyseen- 26825: alaiseksi. Ajoradan leveys on 6,3 m, mutta että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 26826: kun silta sijaitsee painanteessa, ei liukkaan tulo- ja menoarvioon 60 000 000 mark- 26827: kelin aikana pysty siltaa ylittämään kuin kaa Nokian kauppalassa olevan V ih- 26828: yksi ajoneuvo kerrallaan ja ruuhkautumisia nussillan rakentamiseksi. 26829: pääsee syntymään. 26830: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 26831: 26832: Väinö R. Virtanen. Kustaa Alanko. 26833: Kauko Tamminen. Usko Seppi. 26834: Antto Prunnila. 26835: 2129 26836: 26837: IV,766. -Rah.al. N:o 596. 26838: 26839: 26840: 26841: 26842: V. R. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta yli- tai ali- 26843: käytävän rakentamiseen Nokian asemalle. 26844: 26845: 26846: E d u s k u n n a 11 e. 26847: 26848: V. 1958 suljettiin valtion rautateiden toi- tuvat ylittämään tasoylikäytävän työ- ja 26849: mesta Nokian aseman tasoylikäytävä mootto- ostosmatkoillaan. 26850: riajoneuvoliikenteeltä. Tämä siitä huolimatta, Valtionrautateiden liikenne Nokian aseman 26851: vaikka tasoylikäytävän kautta kulkeva lii- alueella ja rautatiehallinnon toimenpiteet 26852: kenne rautatien pohjoispuolella sijaitseville ovatkin siten muodostuneet esteeksi sisäiselle 26853: tehdas- ja asuntoalueille oli ollut turvattu ja normaalille liikenteelle pohjoisten ja ete- 26854: kaikelle liikenteelle ikivanhaa Pinsiön tietä läisten kauppalanosien välillä, joka voidaan 26855: pitkin, jonka rautatie on aikanaan tasoyli- poistaa vain rakentamalla nykyisen tasoyli- 26856: käytävän rakentamisella katkaissut. käytävän paikalle joko yli- tai alikulkukäy- 26857: Tämän lisäksi on Nokian aseman ratapihan tävä. 26858: laajennus ja lisääntynyt liikenne rautateillä Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittaen, 26859: aiheuttanut lukuisia tapaturmia jalankulki- 26860: joille sanotulla tasoylikäytävä;llä, koska siitä että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 26861: joutuu kulkemaan noin 300 henkilöä päivit- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mark- 26862: täin työssä Nokian Kutomo Oy:n tehtaalla kaa Nokian aseman tasoyltikäytävän 26863: ja sen lisäksi rautatien pohjoispuolella olevi- rakentamiseksi eri tasossa kulkevaksi 26864: en yli 800 omakotitalon asukkaat, jotka jou- yli- tai alikäytäväksi. 26865: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 26866: 26867: Väinö R. Virtanen. Kustaa Alanko. 26868: Kauko Tamminen. Usko Seppi. 26869: 26870: 26871: 26872: 26873: 83 E 706/61 26874: 2130 26875: 26876: IV,767.-Rah.al N:o 597. 26877: 26878: 26879: 26880: 26881: V. R. Virtanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta 26882: avustuksiksi kuntien omistamien kunnallis- ja vanhain- 26883: kotien ylläpitämiseen. 26884: 26885: 26886: E d u s k u n n a 11 e. 26887: 26888: Sosiaalihuollon sodanjälkeinen myönteinen tukset kunnallisten, seurakunnallisten ja 26889: kehitys ei ole ulottunut niiden vanhusten yksityisten vanhainkotien perustamiseksi ja 26890: kohdalle, jotka joutuvat turvautumaan kun- ylläpitämiseksi", mutta koskaan ei varoja 26891: n.allis- tai vanhainkotihoitoon. V aitiovallan kuntien omistamille kunnallis- tai vanhain- 26892: kunnille jatkuvasti lisäämät tehtävät ja niis- kodeille ole siltä momentilta riittänyt. 26893: tä aiheutuvat kuntien menojenlisäykset estä- Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittaen, 26894: vät näiden laitosten hoitotason kohoamisen 26895: nykyajan vaatimuksia vastaavaksi. V eroja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 26896: maksavien kuntalaisten suorituskyvylläkin on tulo- ja menoarvion 14 Pl. XVI lu- 26897: rajansa ja senvuoksi pitäisi valtion tulla vun 4 momentt'lle lisäyksenä 60 000 000 26898: mukaan laitoshuoltoa tarvitsevien vanhusten markkaa jaettavaksi avustuksina kun- 26899: hoidon parantamiseen. tien omistamien kunnallis- ja vanhain- 26900: Valtion tulo- ja menoarviossa on vuosittain kotien ylläpitämiseen. 26901: merkitty pieni määräraha nimikkeellä "Avus- 26902: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1961. 26903: 26904: Väinö R. Virtanen. Pauli Puhakka. IHannes Tauriainen. 26905: Eino Roine. Mugo Manninen, Matti Koivunen. 26906: Antto Prunnila.. Kauko Tamminen. Toivo Asvik. 26907: Tyyne Tuominen. Y. Enne. Veikko Kansikas. 26908: Veikko. Rytkönen. Usko Seppi. Toivo Friman. 26909: 2131 26910: 26911: IV, 768. - Rah.al. N: o 598. 26912: 26913: 26914: 26915: 26916: Våyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta 1valo11r-1narin 26917: maantien parantamistöiden aloittamiseksi. 26918: 26919: 26920: E d u s k u n n a ll e. 26921: 26922: Ivalon-Inarin maantie on hyvin hankala massa, olisi sen ajanmukaiseen kuntoon saat- 26923: liikennöidä tien mutkaisuuden ja heikon kun- tamiseksi jo kiireellisesti ryhdyttävä. Tämän 26924: non vuoksi. Tieosasta onkin tehty parannus- johdosta esitämme kunnioittaen, 26925: tutkimus, jonka suunnitelmatkin ovat jo val- 26926: miina. Liikenne on viime vuosina huomatta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 26927: vasti kasvanut etupäässä Norjaan suuntautu- tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan 26928: van puutavarakuljetuksien ja turistiliiken- markan määrärahan 1valon - 1narin 26929: teen lisääntymisen johdosta. Kun tie on maantien parantamistöiden aloittamis- 26930: huomatuimpia matkailuteitämme ja siihen ta varten. 26931: kohdistuva liikenne on yhä nopeasti kasva- 26932: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 26933: 26934: Vilho Väyrynen. Akseli Paarman. 26935: Olavi Lahtela. Erkki Koivisto. 26936: 26937: 26938: 26939: 26940: 84 E 706/61 26941: 2132 26942: 26943: IV,769.-Rah.a.l. N:o 599. 26944: 26945: 26946: 26947: 26948: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sinetän-Raanu- 26949: järven maantien parantamistöiden aloittamiseksi. 26950: 26951: 26952: E d u s k u n n a 11 e. 26953: 26954: Sinetän-Raanujärven maantie on hyvin olisi sen parantamistyöhön kiireellisesti ryh- 26955: huonossa kunnossa ja jälleenrakennuksen ai- dyttävä, joten esitämme kunnioittaen, 26956: kana rakennetut tilapäiset puusillat hajoamis- 26957: tilassa. Tien parantamisesta ja siltojen uusi- että Eduskunta ottasi vuoden 1962 26958: misista on suoritettu jo alkuosasta tutkimus tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan 26959: ja tehty suunnitelma valmiiksi ja tien loppu- markan määrärahan Sinetän-Raanu- 26960: osan tutkimusta jatketaan. Kun ko. maantie Jarven maantien parantamistöiden 26961: on osa Rovaniemen-Pellon välisestä kautta- aloittamista varten. 26962: kulkutiestä ja on hyvin raskaasti liikennöity, 26963: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 26964: 26965: Vilho Väyrynen. Olavi Lahtela. Erkki Koivisto. 26966: 2133 26967: 26968: IV,770.- Rah.al. N:o 600. 26969: 26970: 26971: 26972: 26973: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta s11lan rakentami- 26974: seksi Ounasjoen suun yli. 26975: 26976: 26977: E d u s k u n n a ll e. 26978: 26979: Rovaniemen kaupungista pohjoiseen ja Asiantilan korjaamiseksi on suoritettu tut- 26980: itään suuntautuva liikenne kulkee nykyi- kimuksia ja tehty suunnitelmia. Tällöin on 26981: sin Ounaskosken ja Suutarinkorvan ahtaiden tultu siihen tulokseen, että Ounasjoen suun 26982: siltojen kautta. Etenkin Suutarinkorvan yli on rakennettava silta ja sen jatkona 26983: silta, joka on samassa tasossa rautatien kans- Koivusaaren kautta Sodankylän tielle vievä 26984: sa, aiheuttaa päivittäin useita pitkiä ja jos- lyhykäinen maantie, jotka tulisivat palvele- 26985: kus erittäin haitallisia liikenneseisauksia. Ti- maan Rovaniemen kaupungista pohjoiseen 26986: lanne on jo vaikea ja on se jatkuvasti tule- ja itään suuntautuvaa liikennettä ja siten 26987: massa yhä vaikeammaksi. Liikenneluvut, sen helpottaisivat sitä tungosta, joka päivisin val- 26988: suoritetut liikennelaskelmat osoittavat, ovat litsee Ounasjoen ja Suutarinkorvan silloilla. 26989: kuuden vuoden kuluessa kasvaneet 2 % ker- Edellämainitun sillan, joka yhdistää Ou- 26990: taisiksi ja ovat yhä vielä lisääntymässä. nasjoen länsirannan ja Koivusaaren ja sii- 26991: Liikenteen kasvuun lähitulevaisuudessa tulee hen liittyvien tieosien rakentamiseen olisi 26992: vaikuttamaan myöskin se, että Ounasjoen itä- ryhdyttävä mitä kiireellisimmin. Saatujen 26993: puolelle rakennetaan uusi valtamaantie, jota tietojen mukaan tehdyt suunnitelmat ovat 26994: myöten koko Ounasjokilaakson ja ylisen niin pitkällä, että alustaviin töihin voidaan 26995: Tol'lllionlaakson liikenne vastaisuudessa tu- heti ryhtyä. 26996: lee suuntautumaan. Ede>llä olevaan viitaten ehdotamme, 26997: Puuraaka-aineen tarpeen kasvaessa myös- 26998: kin puutavaran autokuljetukset yhä lisäänty- että Eduskunta ottasi vuoden 1962 26999: vät, joten silta ylityspaikkana tulee aivan tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan 27000: välttämättömäksi. Sitä paitsi jo nyt on niin, markan määrärahan sillan rakentamis- 27001: että Ounaskosken silta Kemijoessa ei pysty ta varten Ounasjoen suun yli. 27002: päästämään lävitseen niitä suuria ja raskaita 27003: kuljetuksia, joita esim. voimalaitosyhtiöt suo- 27004: rittavat. 27005: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 27006: 27007: Vilho Väyrynen. Akseli Paarman. 27008: Olavi Lahtela. Erkld Koivisto. 27009: Sulo Hostila. 27010: 2134 27011: 27012: IV, 771. - Rah.al. N: o 601. 27013: 27014: 27015: 27016: 27017: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Muonion-Palo- 27018: joensuun maantien ja siltojen parantamiseen. 27019: 27020: 27021: E d u s k u n n a ll e. 27022: 27023: :Muonion-Palojoensuun maantien on erit- olisi sen parantamiseen ryhdyttävä. Tämän 27024: täin mutkainen ja huonokuntoinen. Lisäksi johdosta esitämme kunnioittaen, 27025: ovat sen jälleerakennusaikana rakennetut 27026: tilapäissillat jo uusimisen tarpeessa. Tie- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 27027: osan ja siltojen parantamisesta on suoritettu tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan 27028: tutkimus ja osa suunnitelmista on jo vaimii- markan määrärahan Muonion--Palo- 27029: na. Kun ottaa huomioon tien huomattavan joensuun maantien ja siltojen paran- 27030: merkityksen etenkin matkailun kannalta, nustöiden aloittamista varten. 27031: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 27032: 27033: Vilho Väyrynen. Olavi Lahtela. Erkki Koivisto. 27034: 2135 27035: 27036: N,772.-Rah.al. N:o 602. 27037: 27038: 27039: 27040: 27041: Vå.yrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin tie- ja vesi- 27042: rakennuspiirin Rovaniemen korjaamon asentajien asuin- 27043: rakennuksen rakentamiseen. 27044: 27045: 27046: E d u s k u n n a ll e. 27047: 27048: Asuinrakennuksen rakentaminen Lapin tie- den vuoksi. Tämän johdosta esitämme kun- 27049: ja vesirakennuspiirin Rovaniemen korjaamon nioittaen, 27050: asentajille olisi erittruin tärkeä ja jo ajan- 27051: kohtainen. Rakennusta varten on jo varattu että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 27052: tonttikin korjaamon välittömästä läheisyy- tulo- ja menoa1·vioon 40 miljoonan 27053: destä. Kun asentajia asuu vielä kehnoissa markan määrärahan Lapin tie- ja 27054: parakeissakin, joista osa jo täytyy purkaa vesirakennuspiirin Rovaniemen korjaa- 27055: palovaaran vuoksi, joutuvat suuriperheiset mon. asentajien asuinrakenn1tksen 'i'('- 27056: asentajat tukalaan asemaan asuntokurjuu- kentamista varten. 27057: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 27058: 27059: Vilho Väyrynen. Erkki Koivisto. Sulo Hostila. 27060: 2136 27061: 27062: IV,773.-Rah.al. N:o 603. 27063: 27064: 27065: 27066: 27067: Väyrynen ym..: ~Määrärahan oso·ittamisesta asuintalon raken- 27068: tamiseen Lapin tie- ja vesirakennuspiirin henkilöstöä 27069: varten Rovaniemelle. 27070: 27071: 27072: E d u s k u n n a ll e. 27073: 27074: Asuintalon rakentamishanke Rovaniemelle litsee asuntopula virastojen lisääntymisen ja 27075: Lapin tie- ja vesirakennuspiirin piirikontto- tilapäisasuntojen purkamisien vuoksi, olisi 27076: rin henkilöstöä varten on ollut jo useiden asuintalon rakentamiseen kiireellisesti ryh- 27077: vuosien ajan vireillä ja tontti on varattu dyttävä, joten ehdotamme kunnioittaen, 27078: taloa varten. Ottamalla huomioon Lapin olo- 27079: suhteet saa pysyvää ja pätevää henkilöstöä että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 27080: paremmin palvelukseen vain tarjoamalla tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan 27081: heille kunnollisen asunnon. Lisäksi henkilö- markan määrärahan asuintalon raken- 27082: kuntaa joudutaan jatkuvasti lisäämään viras- tamistöiden aloittamiseksi Lapin tie- 27083: ton töiden laajentumisen vuoksi, joten edellä ja vesirakennuspiirin henkilöstöä var- 27084: mainitun asuintalon rakentaminen olisi hyvin ten Rovaniemelle. 27085: tarpeellinen. Kun Rovaniemellä edelleen val- 27086: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 27087: 27088: Vilho Väyrynen. Erkki Koivisto. 27089: Akseli Paarman. Sulo Hostila. 27090: 2137 27091: 27092: IV,774. -Rah.al. N:o 604. 27093: 27094: 27095: 27096: 27097: Väyrynen ym..: Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen- 27098: Meltauksen maantien t·akentamistöiden aloittamiseksi. 27099: 27100: 27101: E d u s k u n n a ll e. 27102: 27103: Ounasjoen länsipuolella oleva maantie, maan sen vaikutuspiirissä. Kun on odotet- 27104: jonka kautta Rovaniemeltä nykyisin liikenne tavissa raskaan liikenteen huomattava kasvu 27105: suuntautuu Kittilään ja edelleen Muonioon lähiaikoina Ounasjokivarressa tulevien voi- 27106: ja KilpisjärveUe, on raskaan liikenteen ja malaitostöiden johdosta, olisi viipymättä tien 27107: heikon peruskuntonsa vuoksi ollut jo useita rakentamistöihin ryhdyttävä. Tiesuunnasta 27108: vuosia huonossa kunnossa. Etenkin kelirik- on jo 40 km osalta valmiit suunnitelmat ja 27109: koaikoina tie on ollut vaikea liikennöidä. loppuosa 20 km on valmistusvaiheessa. Edellä 27110: Tutkimukset parempien liikenneyhteyksien mainittuihin seikkoihin viitaten esitämme 27111: luomiseksi ovat johtaneet siihen, että on kunnioittaen, 27112: saatava kokonaan uusi valtamaantie Rova- 27113: niemeltä Meltaukseen ja se on rakennettava että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 27114: Ounasjoen itäpuolitse. Siitä olisi myös suuri tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan 27115: hyöty paikallisille asukkaille, jotka tällä ker- markan määrärahan Rovaniemen-- 27116: taa ovat vailla tieyhteyksiä. Lisäksi tulisi Meltauksen maantien rakentamistöi- 27117: tien valmistuttua asutus nopeasti laajene- den aloittamista varten. 27118: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1961. 27119: 27120: Vilho Väyrynen. Erkki Koivisto. 27121: 2138 27122: 27123: IV,775.- Rah.al. N: o 605. 27124: 27125: 27126: 27127: 27128: Våyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäpalkkatark- 27129: kailua varten tarvittavan henkilökunnan palkkaamiseen. 27130: 27131: 27132: E d u s k u n n a ll e. 27133: 27134: Metsätöiden vähimmäispalkkalain johdosta poljetun työehtosopimuksen mukaisia palk- 27135: annetulla asetuksella perustettua metsäpalk- koja. Kun palkat ovat muutenkin pienet ja 27136: katoimistoa, se.n virkakuntaa ja varsinaista kun eduskunnan hyväksymä laki edellyttää 27137: palkkatarkkailua varten ei hallituksen bud- tehokasta palkkatarkkailua, on välttämätöntä 27138: jettiesityksessä ole lainkaan määrärahaa. saada budjettiin tarpeellinen määräraha lain 27139: Hallitus näyttää näin ollen aikovan jättää valvontaa varten. 27140: varsin vähäiselle huomiolle metsätöiden vä- Kun tilanne metsätyömailla metsätyönte- 27141: himmäispalkkalain toteuttamisen. kijäin kannalta katsoen on hyvin epävarma, 27142: Metsätyöntekijäin ansiot urakkatöissä ovat katsovat allekirjoittaneet välttämättömäksi, 27143: alhaiset. Kun teollisuuden aika- ja urakka- että eduskunta kiinnittää vakavaa huomiota 27144: töiden yhteiskeskituntiansio on n. 260 mk, asiaan v. 1962 menoarviota laatiessaan lisää- 27145: ansaitaan urakkatöissä metsissä n. 160 mk mällä puolueetonta palkkatarkkailua syys- 27146: tunnissa. Kuukausiansioiden ero on vieläkin kuun alussa 1961 voimaan tulleen vähimmäis- 27147: huomattavampi. Metsätöissähän muodostuu pa:lkkalain edellyttämällä tavalla. 27148: ilmastollisista ym. työntekijöistä riippumat- Sen perusteella, mitä edellä on sanottu, 27149: tomista syistä taukoja, jotka alentavat met- ehdotamme kunnioittaen, 27150: sätyöntekijäin kuukausiansion varsin alhai- 27151: seksi, eli 25 000 - 30 000 mk: n paikkeille että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 27152: kuukaudessa. Teollisuudessa kuukausiansiot t1tlo- ja menoarvioon lisäyksenä 14 Pl. 27153: nousevat 50 000 - 60 000 mk: aan. Tämän l luvun 2 momentiUe sosiaaliministe- 27154: tilanteen totesi eduskuntakin hyväksyessään riön metsäpalkkatoimiston, sen toimis- 27155: viime keväänä edellä mainitun vähimmäis- topäällikön ja hänen alaisinaan toimi- 27156: palkkalain. Samalla eduskunta antoi hallituk- vien piiri- ja apulaistarkastajien palk- 27157: sen tehtäväksi tutkia metsäpalkkojen ja mui- kaamista ja palkkatarkkailun muita 27158: den alojen palkkojen välisiä suhteita. menoja varten 6,5 miljoonan markan 27159: Metsätöiden vähimmäispalkkalaki hyväksyt- suuruisen määrärahan sen lisäksi, 27160: tiiin sen vuoksi, että oJi todettu metsätöissä mitä jo on merkitty menom·vioon. 27161: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 27162: 27163: Vilho Väyrynen. Lempi Lehto. 27164: Kustaa Alanko. Varma K. Turunen. 27165: 2139 27166: 27167: IV, 776.- Rah.al. N: o 606. 27168: 27169: 27170: 27171: 27172: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta korvaukseksi Rovar 27173: niemen kaupungt1le asemakaavapakkolunastusten viivästy- 27174: misestä aiheutuneesta vahingosta. 27175: 27176: 27177: E d u s k u n n a ll e. 27178: 27179: Viime syksynä eduskunnalle jätetyn raha- mista, koska päätöksistä ei lain mukaan ollut 27180: asia aloitteen n:o 526, jossa esitettiin valitusoikeutta, katsoi lääninhallituksen so- 27181: 315 600 000 mk:n määrärahan ottamista v. veltaneen lakia väärin ja velvoitti lääninhal- 27182: 1961 tulo- ja menoarvioon korvaukseksi Ro- lituksen ottamaan asiat uudelleen käsiteltä- 27183: vaniemen kaupungille asemakaavapakkdlu- vikseen ja niissä laillisesti menettelemään. 27184: nastusten viivästymisestä aiheutuneesta va- Lääninhallitus kuitenkin hylkäsi uudelleen 27185: hingosta, perustelunsaa lausuttiin seuraavaa: kauppalan samat hakemukset samoilla pe- 27186: "Niin kuin on yleisesti tunnettua, Rova- rusteilla, ja korkein hallinto-oikeus kauppa- 27187: niemen kauppala- nykyisin Rovaniemen lan hakemuksesta jälleen purki lääninhalli- 27188: kaupunki - on sodan aikana tapahtuneen tuksen päätökset entisin perustein ja mää- 27189: hävityksen jälkeen laaditun uuden asemakaa- räsi lääninhallituksen ottamaan asiat uudel- 27190: van toteuttamiseksi ja sekavien maanomistus- leen käsiteltävikseen. Tätä määräystä ei 27191: suhteitten selvittämiseksi joutunut pakkoin- lääninhallitus kuitenkaan noudattanut ja 27192: nastamaan yksityisiltä maanomistajilta laa- tästä oli seurauksena, että ratkaisematta 27193: joja maa-alueita erityisen, Rovaniemen kaup- olevat pakkolunastukset, jotka käsittivät 27194: palan oikeudesta pakkolunastaa kauppalan kaikkiaan 216 hehtaaria maata, oli'Vat py- 27195: alueeseen kuuluvaa maata 27 päivänä huhti- sähdyksissä noin viisi vuotta eli 5 päivään 27196: kuuta 1945 annetun lain nojalla. Pakkolunas- syyskuuta 1958, jolloin lääninhallitus, sen 27197: tukset ovat käsittäneet kaikkiaan noin 282 jälkeen kun obligatiot oli muutettu puoleksi 27198: hehtaaria ja pakkolunastuskorvausten yhteis- indeksiehtoisiksi, antoi näissä asioissa myön- 27199: määrä on noussut 771 807 273 markkaan, teiset loppuunsaattamispäätökset. Tämän jäl- 27200: johon määrään sisältyy myös pakkolunastus- keen vasta voitiin jatkaa muita keskeneräisiä 27201: korvauksille lain mukaan maksettava 6 pro- pakkolunastustoimituksia. 27202: sentin korko siltä ajalta, jonka alueet ovat Oikeuskansleri on myös 25 päivänä syys- 27203: ennen pakkolunastusten loppuunsaattamista kuuta 1958 antamassaan päätöksessä edellä 27204: olleet kauppalan hallinnassa. mainitussa asiassa todennut, että, koska kor- 27205: Pakkolunastuskorvusten nouseminen näin kein hallinto-oikeus valvoo alempien viran- 27206: korkeaan määrään on aiheutunut siitä risti- omaisten lainkäyttöä hallinto-oikeuden alalla 27207: riidasta, joka syntyi 1 päivänä elokuuta 1953 ja kun sen asiana on lainvoiman saaneen 27208: päivätyn valtion obligatiolainan obligatioiden päätöksen purkaminen eraissa hallinto- 27209: kelpoisuudesta niiden nimellisarvosta täy- asioissa, näitä koskevista säännöksistä on kat- 27210: deksi korvaukseksi ja joka ristiriita pysäh- sottava johtuvan, että alemman viranomaisen 27211: dytti pakkolunastustoimitukset viiden vuoden on asiaa uudelleen käsitellessään otettava 27212: ajaksi. Lapin lääninhallitus nimittäin ei huomioon korkeimman hallinto-oikeuden 27213: hyväksynyt mainittuja obligatioita täydeksi asiassa omaksuma laintulkinta tai asian oi- 27214: korvaukseksi ja kieltäytyi julistamasta pak- keudellinen luonnehtiminen, ja näin olisi lää- 27215: kolunastuksia loppuunsaatetuiksi ja selitti ninhallituksenkin pitänyt menetellä, varsin- 27216: pakkolunastukset rauenneiksi. Korkein hal- kin kun asiaa ei ole voitu muutoksenhaku- 27217: linto-oikeus, jolta kauppala oli anonut lää- teitse saattaa korkeimman hallinto-oikeuden 27218: ninhallituksen mainittujen päätösten purka- ratkaistavaksi. 27219: 85 E 706/61 27220: 2140 IV,776. - Rovaniemen asemakaavapakkolunastus. 27221: 27222: 27223: Mainitusta ristiriidasta, johon vaikuttaneet vat yllättävästi nousseiden tonttikustannus- 27224: seikat eivät ole olleet kauppalan määrättä· ten vuoksi joutumaan suurien vaikeuksien 27225: vissä, aiheutui kauppalalle huomattavaa va- eteen, ellei heidän asemaansa yhteiskunnan 27226: hinkoa, kun maanarvo sen vallitessa jatku- toimenpitein auteta ja helpoteta. Rovaniemen 27227: vasti nousi, joka taasen korotti pakkolunas- kaupungilla ei ole helpotusten myöntämiseen 27228: tushintoja, ja kauppala joutui näille koro- mahdollisuuksia, koska sen on hoidettava val- 27229: tetuille hinnoille vielä maksamaan hallinta- tiolta saamiensa pakkolunastuslainojen takai- 27230: ajan koron myös siltä ajalta, jonka pakko- sin maksaminen korkoinee111 ja mahdollisine 27231: lunastukset olivat pysähdyksissä. indeksikorotuksineen. Kun tonttien saajat 27232: Vuonna 1952 suoritetun yksityiskohtaisen joutuvat vielä suorittamaan korvauksen katu- 27233: arvion mukaan pakkolunastusten kokonais- maasta sekä kadun ja viemärin rakentami- 27234: rahoitus oli arvioitu kaikkiaan 427 414 331 sesta, nousevat asumiskustannukset lainava- 27235: markaksi ja eduskunta oli! ennen edellä ker- roin rake111taneille kiinteistön omistajille, 27236: rotun ristiriidan syntymistä myöntänyt paikkakunnan oiosuhteet ja nykyisen ansio- 27237: rahoitukseen tarvittavat valtion lailllat. tason huomioonottaen, liian korkeiksi. Kau- 27238: Pakkolunastuksissa luovuttajille maksetun pungin omaa rasitusta lisää vielä se, että 27239: 771 807 273 markan ja vuoden 1952 arvio- pakkolunastettuihin alueisiin sisältyy huo- 27240: maaran 427 414 331 markan erotus on mattava määrä yleisiä ja muita tuloa tuotta- 27241: 344 392 942 markkaa, millä määrällä pakko- mattornia alueita, muun muassa valtion sekä 27242: lunastusten viivästymise111 voidaan siten kat- kuntien yhteisille laitoksille lahjoitettuja tai 27243: soa korottaneen pakkolunastuskorvausten lahjoitettavia alueita, joiden osalta pakko- 27244: määrää. Kun kauppa:lalla oli kuitenkin ollut lunastuslainat on maksettava verovaroilla." 27245: ennakkovuokratuloja hallintaan ottamistaan Jokseenkin samaan aikaan kuin edellä mai- 27246: tonttimaista 28 800 000 markkaa, kauppalan nittu raha-aloite oli eduskunnan käsiteltä- 27247: lopullinen vahinko on ollut 315 592 942 mark- vänä, hallitus esitti tarkoitusta varten lisä- 27248: kaa. Edellä mainittuun eivät sisälly ne mah- talousarviossa 65 000 000 mk kaupungin kär- 27249: dolliset korvausmäärien korotukset, joita simien korkomenetysten korvaamiseksi. Halli- 27250: maanluovuttajien puolelta vireille pannut oi- tuksen esitys hyväksyttiin eduskunnassa ja 27251: keudenkäynnit tulevat vielä aiheuttamaan. raha-aloite hylättiin. 27252: Edellä mainitun vahingon syntymistä ei Katsomme välttämättömäksi, että Rova- 27253: voida saattaa kyseenalaiseksi, koska kaup- niemen kaupungille korvataan valtion va- 27254: pala, jos pakkolunastukset olisivat edistyneet roista koko se vahinko, jonka Rovaniemen 27255: normaalisti, olisi voinut myydä tonttialueita kaupunki ja tonttien saajat pakkolunastus- 27256: ja vastaavasti lyhentää saamiaan valtion lai- telll viivästymisen vuoksi ovat kärsineet. 27257: noja, ja tällöin oHsi vältytty myöhemmin Kaupungin vahingoksi on vielä jäänyt 27258: maanarvon noususta ja koroista aiheutu- 250 600 000 mk. 27259: neista lisämenoista. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 27260: Edellä selostettu vahinko tulee rasittamaan 27261: sekä Rovaniemen kaupunkia että niitä yksi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 27262: tyisiä henkilöitä, joille pakkolunastusten vi- tulo- ja menoa1·vioon 250 600 000 mar- 27263: reillä ollessa aina vuodesta 1945 lähtien on kan määrärahan korvauksena Rovanie- 27264: osoitettu tontteja kauppalan aikanaan hal- men kaupungille asemakaavapakko- 27265: lintaan ottamilta alueilta. Jälleenrakentajat lunastusten viivästymisestä aiheutu- 27266: ja varsinkin omakotitalon rakentajat, jotka neesta vahingosta. 27267: valtaosaltaan ovat vähävaraista väkeä, tule- 27268: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 27269: 27270: Vilho Väyrynen. Erkki Koivisto. 27271: Olavi Lahtela. Markus Niskala. 27272: Akseli Paarman. 27273: 2141 27274: 27275: IV,777.-Ra.h.al. N:o 607. 27276: 27277: 27278: 27279: 27280: Våänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Si~'linjärven- 27281: Juankosken rautatien asema-alueiden mkennustöikin, 27282: 27283: 27284: E d u s k u n n a ll e. 27285: 27286: Siilinjärven-Juankosken rautatie on jo seudut vaikeita työttömyysalueita. Kun näillä 27287: muutamien vuosien ajan ollut käytössä, alueilla ei ole käynnissä mitään huomatta- 27288: mutta ainoastaan ns. teollisuusratana, joka vampia rakennustöitä ja kun sellaisten alka- 27289: palvelee vain eräitä harvoja puutavarayh- misesta ei ole edes tietoa, on odotettavissa, 27290: tiöitä ja teollisuuslai·toksia. Kaupan ja maa- että tulevan talven aikana esiintyy suurta 27291: talouden harjoittajat ovat kokonaan jääneet työttömyyttä. Näin ollen myös työllisyysnäkö- 27292: rautatien suomien etujen ulkopuolelle, vaikka kohdat puoltavat asema-alueiden rakennustöi- 27293: he monessa tapauksessa ovat sen taikia joutu- den aloittamista. 27294: neet huomattaviin rasituksiin ja haittoihin. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 27295: Rautatie kulkee osittain myös sellaisten aluei- nioittaen, 27296: den kautta, joihin ei ole kunnollisia maantie- 27297: yhteyksiä. Näistä syistä rautatielle olisi saa- että Eduskunta ottaisi vu.oden 1962 27298: tava aikaan myös kappaletavarakuljetus ja tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan 27299: henkilöliikenne. Tämä edellyttää, että radalle markan määrärahan Siilinjärven-- 27300: rakennetaan tarvittavat asema- ja varasto- Juankosken rautatien asema-alueiden 27301: rakennukset, jotka vielä puuttuvat. tasaus- ja kuntoonpanotöitä varten 27302: Kuten tunnettua, ovat Siilinjärven-Juan- sekä asema- ja varastorakennusten ra- 27303: kosken rautatien vaikutuspiiriin kuuluvat kentamiseksi tälle rautatielle. 27304: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 27305: 27306: Hilja Väänänen. Marja Lahti. 27307: 2142 27308: 27309: IV,778.- Rab.al. N:o 608. 27310: 27311: 27312: 27313: 27314: Äsvik ym.: Määrärahan osoittamisesta. Kyrönjoen 1JC1~gen·ys 27315: ja perkaamistöiden aloittamiseksi. 27316: 27317: 27318: E d u s k u n n a 11 e. 27319: 27320: Vuosittain toistuvat tulvat vaikeuttavat siin tulvien uusiutuminen estää. Käsityk- 27321: maanviljelyksen harjoittamista Etelä-Pohjan- semme on, että Kyrönjoen alapään perkaa- 27322: maalla. Ne aiheuttavat kasvu- ja korjuu- minen ja pengerrys on ensisijainen ja kii- 27323: aikana viljelijöille huomattavia vahinkoja. reellinen ·tehtävä. Kun alueen kuntien toi- 27324: Kyrönjoen vesistöalueella on useana vuonna mesta järjestetyt työttömyystyöt eivät ole 27325: arvioitu olleen n. 8 000 ha tulvaveden pei- riittäneet, vaan useita satoja työttömiä on 27326: tossa. Kun viljelmien koko valtaosaltaan edel- töihin sijoittamatta, niin perkaus- ja penger- 27327: lyttää karjatalouden harjoittamista, niin rystyö antaisi valtion toimesta suuremman 27328: heinä- ja kaurasadolle tulvista aiheutuneet työtilaisuuden alueen työttömien työhönsijoit- 27329: vahingot vähentävät ratkaisevasti karjatalou- tamiselle. 27330: desta saatua tuloa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 27331: Kun Kyrönjoki, joka on valtaväylä, ei kui- 27332: tenkaan anna tarpeellista mahdollisuutta että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 27333: vedenlaskulle mm. Hanhi- ja Kylänpään kos- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 ma1·- 27334: kien patoutumisen johdosta, esiintyy tulvia kan määräral~an Kyrönjoen pengerrys- 27335: toistuvasti ja ne aiheuttavat korvaamattomia ja perkaamistöiden aloittamiseksi. 27336: vahinkoja. Kyrönjoen perkaamisella voitai- 27337: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 27338: 27339: Toivo Asvik. Georg Backlund. 27340: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho. 27341: 2143 27342: 27343: IV,779.-Rah.al. N:o 609. 27344: 27345: 27346: 27347: 27348: Åsvik ym..: Määrärahan osoittamisesta Pohjanmaan rannikko- 27349: radan suunnittelu- ja rakennustöiden aloittamiseksi. 27350: 27351: 27352: Eduskunnalle. 27353: 27354: Pohjanmaan rannikkoratahanke on ollut mään näkökohtaan Itä-Suomen viennin ohjaa- 27355: vireillä jo usean vuosikymmenen ajan. Rauta- misesta Pohjanlahden rannikolle poikittais- 27356: tiehallituksen viimeksi suorittama tutkimus suunnassa. Tämän suunnitelman toteuttami- 27357: radan suunnasta valmistui v. 1951. V alta- nen tulee talviliikennettä ajatellen merkitse- 27358: kunnansuunnitteluneuvoston laatimassa mie- mään sitä, että suorien yhteyksien tarve ran- 27359: tinnössä todetaan myös radan rakentamisen nikolle tulee entistäkin ajankohtaisemmaksi 27360: tarpeeB.isuus. Rautatiekysymyksen oltua viime ja tarpeellisemmaksi. 27361: vuosina julkisuudessakin keskustelun alaisena Työllisyyden näkökohdat huomioon ottaen 27362: on yhä enemmän voittanut alaa se käsitys, sopisi rautatien rakennustyö työttömyystyönä 27363: että rannikkoradan suunta määräytyisi seu- suoritettavaksi. Suurena työkohteena se tyy- 27364: raavasti: Lähtökohta pohjoispäässä oli Jepua dyttäisi alueen työn tarpeen. 27365: ja rata kulkisi rannikon suuntaisena etelään Vaasan kaupunginvaltuuston asettama rau- 27366: tavoittaen Vaasan-Seinäjoen rautatien Tuo- tatiekomitea on ryhtynyt toimenpiteisiin 27367: v'ilan kohdalla, josta se jatkuisi etelään yh- rautatiehankkeen jouduttamiseksi ja pitää 27368: tyen Seinäjoen-Kristiinan rataan Perälän ajankohtaisena hankkeen toteuttamista. Tä- 27369: aseman kohdalla. män vuoksi olisi asia saatava rautatiehalli- 27370: Tätä suunnitelmaa, joka poikkeaa aikai- tuksen virallisen tutkimuksen ja valtiovallan 27371: semmin laadituista tutkimuksista, puoltaa se, toimenpiteiden alaiseksi. 27372: että kun luonnonsuhteet katkaisevat merilii- Edellä olevan johdosta ehdotamme, 27373: kenteen Perämerellä talvikausina, niin Poh- 27374: jois-Suomen kasvavalle teollisuudelle tarjou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 27375: tuisi mahdollisuus kuljetuksiin Merenkurkun tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 27376: eteläpuolella oleviin Vaasan ja Kaskisten sa- kan määrärahan Pohjanmaan rannik- 27377: tamiin. Edelleen on syytä kiinnittää huomiota koradan suunnittelu- ja rakennustöi- 27378: valtakunnansuunnitteluneuvostonkin esittä- den aloittamiseksi. 27379: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 27380: 27381: Toivo Asvik. Georg Backlund. 27382: N. Nurminen. Aleksi Kiviaho. 27383: 2144 27384: 27385: IV,780.-Rah.al. N:o 610. 27386: 27387: 27388: 27389: 27390: Asvik ym.: Määrärahan osoittamisesta vesivoimalaitostöiden 27391: aloittamiseksi Nurmonjoen yläjuoksulle. 27392: 27393: 27394: E d u s k u n n a ll e. 27395: 27396: Etelä-Pohjanmaalla esiintyy jatkuvasti Nurmonjoen yläjuoksulle tulisi kiireellisesti 27397: työttömyyttä. Siitä on seurauksena, että osa aloittaa. Riittävän sähköenergian turvaami- 27398: väestöstä siirtyy yhä enenevässä määrin työn- nen luo perustan alueen teoliistamiselle. 27399: hakuun ulkomaille tai toisille paikkakunnille. Nurmonjokeen rakennettavaa sähkövoima- 27400: Joko tilapäisesti tai pysyvästi Ruotsiin muut- laitosta varten suunnitelmat ovat valmiina. 27401: taneita lasketaan olevan tuhansia. On myös Samassa yhteydessä rakennettavaksi suunni- 27402: odotettavissa, että muualla ansiotyössä ole- teltu 350 ha:n laajuinen vedensäännöstely- 27403: vista huomattava osa joutuu palaamaan tal- allas pelastaisi vielä 2 600 ha viljelysmaata 27404: veksi kotipitäjiinsä. tulvien tuhoilta, mikä myös helpottaisi vas- 27405: Valtion ja kuntien toimesta järjestetyt taisuudessa työttömyystilannetta. 27406: työttömyystyöt eivät ole riittäneet, vaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 27407: useita satoja työttömiä on työhön sijoitta- 27408: matta. Olisi edullista, että työvoima ohjattai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 27409: siin valtion tulo- ja menoarvioon otettujen tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 27410: määrärahojen turvin vapaisiin töihin koti- kan määrärahan vesivoimalaitostöiden 27411: seudun työkohteisiin. Pysyvien työtilaisuuk- aloittamiseksi Nurmonjoen yläjuok- 27412: sien luomiselle on mahdollisuuksia. Esim. sulle. 27413: vesivoimalaitoksen rakentaminen Kyrön- ja 27414: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 27415: 27416: Toivo Asvik. Georg Backlund. 27417: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho. 27418: 2145 27419: 27420: IV,781. -Rah.al. N:o 611. 27421: 27422: 27423: 27424: 27425: .Asvik ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan postiauto- 27426: varikon rakennustöiden aloittamista varten. 27427: 27428: 27429: E d u s k u n n a 11 e. 27430: 27431: Posti- ja lennätinlaitoksen Vaasan auto- pesu- eikä rasvauspaikkaa, vaikka tällaiseen 27432: varikon on huollettava ja korjattava nykyi- huoltoon joutuu päivittäin parisenkymmentä 27433: sin 73 autoa ja erilaisia perävaunuja, joten ajoneuvoa. V arikon toiminnan tapahtuessa 27434: oman kaluston kokonaismäärä nousee 79 ajo- postitalon yhteydessä sillä ei ole käytettävis- 27435: neuvoon. Tämän Esäksi joudutaan varikolla sään minkäänlaista piha-aluetta, mikä kui- 27436: huoltamaan Helsingistä, Turusta ja Tampe- tenkin autoliikenteen korjauksen kyseessä 27437: reelta tulevat linja-autot, jotka yöpyvät Vaa- ollen olisi aivan välttämätöntä. Henkilökun- 27438: sassa. Autovarikon kalustoa on jouduttu si- nan käytettävissä ei ole tarkoituksenmukaisia 27439: joittamaan myös maakuntaan, jossa se pal- puku- eikä pesuhuoneita, joten tilat eivät ole 27440: velee alueen puhelin- ja postiliikennettä. nykyisen sosiaalisen lainsäädännön edellyt- 27441: Koko varikkoalueen kaluston perushuollot ja tämiä. Varikon käyttöön on jouduttu vuok- 27442: korjaukset tehdään Vaasassa käyttäen vaihto- raamaan 8 autopaikkaa, joiden vuokrasuh- 27443: vaunusysteemiä, mikäli ahtaat korjaustilat teen jatkuvuus on epävarmaa ja aiheuttaa 27444: ovat sen sallineet. Toisaalta tilojen ahtaus tarpeettomia lisäkustannuksia. 27445: on rajoittanut vaunumäärää, joten tälläkin Vaasaan ra:kennettavan postiautovarikko- 27446: hetkellä varikolla on puutetta kuljetuskalus- rakennuksen saanti on väilttämätöntä, jotta 27447: tosta. posti- ja lennätinlaitoksen käytettävissä vari- 27448: Nykyisen automäärän korjauksessa on jou- kolla oleva erittäin huomattavaa pääomaa 27449: duttu käyttämään ulkopuolisia korjaamoita, edustava autokalusto voitaisiin huoltaa ja 27450: koska omat tilat ovat liian ahtaat. Tästä on hoitaa liikennekelpoisena. Vaasan posti- ja 27451: aiheutunut vaikeuksia vaunujen käyttötar- lennätinkonttori on liikenteeltään eräs 27452: peen tyydyttämisessä. Varikon 79 ajoneuvoa maamme suurimpia, sanomalehtipostin kulje- 27453: varten on käytettävissä n. 800 m2 autotiloja tuksessa toisella sijalla, ulko- ja kotimaan 27454: ja n. 280 m2 varasto- ja työtiloja. Tilojen postin kuljetus on lisääntymässä. 27455: väheneminen johtuu valtion puhelinkeskuk- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme, 27456: sen siirtämis~tä postitalon yhteyteen ja siitä, 27457: että sen käyttöön oli luovutettava n. 350 m2. että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 27458: Siirto oli puheEnliikenteen hoitamisen kan- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 27459: nalta välttämätöntä, joten ratkaisussa ei ollut kan suuruisen määrärahan Vaasan 27460: valinnan varaa. V ari'kolla on nyt varsinaisia postiautovarikkomkennuksen suunnit- 27461: korjaus- ja huoltopaikkoja vain 5, mikä on telu- ja rakennustöiden aloittamista 27462: aivan liian vähän kalustomäärään verrattuna. varten. 27463: Samaten varikolla ei ole käytettävissään 27464: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 27465: 27466: T. Asvik. Georg Backlund. 27467: N. Nurminen. Aleksi Kiviaho. 27468: 2146 27469: 27470: N,782. - Rah.al. N: o 612. 27471: 27472: 27473: 27474: 27475: Asvik ym. : Määrärahan osoittamisesta kuntouttamislaitoksen 27476: rakentamiseksi Vaasaan. 27477: 27478: 27479: E d u s k u n n a ll e. 27480: 27481: Lapsihalvauksen hoidossa on tärkeätä tau- suuruinen ja n. 50 hoitopaikkaa käsittävä. 27482: tiin sairastuneiden ja halvaantuneitten kun- Tarvittavilla hoitovälineillä varustettuna se 27483: touttamishoidon järjestäminen. Lapsihalvaus- tulisi ma:ksamaan yhteensä n. 50-60 milj. 27484: epidemioiden seurauksena on maassamme mk. 27485: useita satoja henlci!löitä, jotka pitäisi saada Koska mainitun kuntouttamislaitoksen ra- 27486: kuntouttamishoitoon. Hoitopaikoista on kui- kentaminen olisi omiaan osaltaan poistamaan 27487: tenkin erittäin suuri puute. Tämän vuoksi erään suuren puutteen maamme sairaalajär- 27488: hoitopaikkoja pitäisi välttämättä ja kiireelli- jestelmässä ja koska laitos saataisiin rakenne- 27489: sesti saada' lisää sitäkin suuremmalla syyllä, tuksi invaliidijärjestön toimesta, olisi val- 27490: koska kuntouttamislaitokset eivät palvelisi tiolla mielestämme täysi syy tukea koko kan- 27491: vain lapsihalvauksen, vaan myös muiden sai- san terveydelle ja tyÖ'kyvyn säilyttämiselle 27492: rauksien, mm. teollisuuden työtapaturmien ensiarvoisen tärkeän laitoksen aikaansaamista 27493: uhrien jälkihoitoa ja kuntouttamista. myöntämällä sen rakennuskustannusten peit- 27494: Vaasan kaupunki sijaitsee vanhan lapsi- tämiseksi valtionavustusta. 27495: halvausepidemian keskuksessa. Kaupunki oli- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 27496: sikin erittäin sopiva kuntouttamislaitoksen 27497: sijoituspaikaksi lähinnä rannikkoseudun ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 27498: Pohjois-Suomen kuntouttamislaitoksen tar- tulo- ja menoa1·vioon 20 000 000 mar- 27499: vetta silmällä pitäen. Vaasan kaupunki on kan suuruisen määrärahan kuntoutta- 27500: varannut kuntouttamislaitosta varten tarvit- mislaitoksen rakentamisen aloittamista 27501: tavan alueen Korkeanmäen uudelta asunto- varten Vaasan kaupunkiin. 27502: alueelta. Laitos tulisi olemaan n. 7 000 m3: n 27503: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 27504: 27505: Toivo Åsvik. Georg Backlund. 27506: Nestori liurtninen. Aleksi Kiviaho. 27507: 2147 27508: 27509: IV, 783. - Rah.al. N: o 613. 27510: 27511: 27512: 27513: 27514: Asvik ym.: Määrärahan osoittamisesta turvevoimalaitoksen 27515: rakentamiseksi Etelä-Pohjanmaalle. 27516: 27517: 27518: E d u s k u n n a ll e. 27519: 27520: Etelä-Pohjanmaalle tarkoitetun turvevoima- teluissa Hmenee, että määrärahalla suunni- 27521: laitoksen suunnitteluun ja rakentamiseen on teltava ja rakennettava turvevoimalaitos on 27522: kahden edellisen vuoden tulo- ja menoar- suunnit·eltu valmistuva:ksi syksyllä 1966. Ku- 27523: viossa ollut avustuksena 100 ooO 000 mk:n luvan vuoden talousarviota laadittaessa edus- 27524: määräraha. Ensi vuoden talousarviosta halli- kunta yhtyi valtiovarainvaliokunnan lausu- 27525: tus on poistanut tämän määrärahan ja esittää maan, jossa se ilmoitti pitävänsä nykyisen 27526: turveteollisuuden edistämiseen 143 000 000 voimapulan aikana tärkeänä, että tämänkin 27527: mk, jota yhdistettyä määrärahaa voidaan uuden voimalaitoksen aikaansaamista kiireh- 27528: käyttää turveteollisuuden tarpeisiin varatta- ditään, ja lausui siten odottavansa hallituk- 27529: vien soiden ojitussuunnitelmien laatimiseksi selta toimenpiteitä asiassa. Hallituksen toi- 27530: ja toteuttamiseksi, näiden soiden kunnosta- menpiteet ovat omiaan hidastamaan hank- 27531: miseksi turvetuotantoa varten, tuotantokokei- keen toteutumista nimenomaan määrärahan 27532: lujen suorittamiseksi, alan tutkimus- ja jul- yhdistämisen ja pienuuden johdosta. 27533: kaisutoiminnan edistämiseksi sekä turveteolli- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun- 27534: suuden tukemiseksi. nioittavasti, 27535: Hallituksen esityksen mukainen siirtymi- 27536: nen yhdistettyyn määrärahaan ja luopuminen että Eduskunta ottaisi vuoden 1962 27537: turvevoimalaitoksen suunnitteluun ja raken- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 27538: tamiseen tarkoitetuista avustuksista käsityk- kan suuruisen määrärahan turvevoima- 27539: semme mukaan hidastaa turvevoimalaitos- laitoksen rakentamiseksi Etelä-Pohjan- 27540: hankkeen toteuttamista Etelä-Pohjanmaalle. maalle. 27541: Kahden edellisen vuoden talousarvion perus- 27542: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1961. 27543: 27544: Toivo Asvik. Nestori Nurminen. 27545: !Kau:ko Tamminen. Georg Backlund. 27546: Aleksi Kiviaho. 27547: 2148 27548: 27549: IV,784.-Rah.al N:o 614. 27550: 27551: 27552: 27553: 27554: Asvik ym..: Määrärahan osoittamisesta vähävaraisten per- 27555: heitten lasten maalle siirron tukemiseen. 27556: 27557: 27558: E d u s k u n n a 11 e. 27559: 27560: Yhä yleisemmäksi on tullut käsitys, että linjaa. Se ei ole varannut sanottuun tarkoi- 27561: kesävirkistyksen antaminen vähävaraisten tukseen edes pientäkään määrärahaa. Asian 27562: perheitten lapsille on tärkeä sosiaalinen toi- tärkeyteen katsoen olisi eduskunnan korjat- 27563: menpide. Tämä kiistaton tosiasia käsitettiin tava tämä valitettava virhe. 27564: meilläkin sodan jälkeen, mistä kauniina il- Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 27565: mauksena oli se, että valtio alkoi avustaa 27566: kaupunkien ja asutuskeskuksien vähävarais- että Eduskunta ottaisi vuoden 27567: ten lasten maalle siirtoa. 1962 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 27568: Tämä myönteinen kehitys kuitenkin py- markan määrärahan vähävaraisten 27569: sähtyi jo v. 1950, kun hallitus jätti talous- perheitten lasten maalle siirron tuke- 27570: arvioesityksestään avustusmäärärahan pois. miseen. 27571: Nykyinen hallitus jatkaa samaa epäsosiaalista 27572: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 27573: 27574: Toivo Asvik. Anna-Liisa Tiekso. Aleksi Kiviaho. 27575: Nestori Nurminen. V. Rytkönen. Veikko Kansi.kas. 27576: VALTIOPÄIVÄT 27577: 1961 27578: 27579: LIITTEET 27580: IV 27581: 27582: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTY, YLEISEN ALOITE- 27583: AJAN JÄLKEEN JÄTETTY KUNNAN KÄTILOISTÄ ANNETUN LAIN 27584: MUUTTAMISTA TARKOITTAVA LAKIALOITE 27585: 27586: 27587: 27588: 27589: HELSINKI 1962 27590: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 27591: 27592: 27593: 86 E 168/62 27594: 2151 27595: 27596: IV,785. - La.k.al. N:o 210. 27597: 27598: 27599: 27600: 27601: Hosia: Ehdotus laiksi kunnan kätt.'löistä annetun lain muut- 27602: tamisesta. 27603: 27604: 27605: Ed us'kunnaUe. 27606: 27607: Hallituksen esityksessä n: o 120 ehdotetaan sisarten palkkaus on tähän asti ollut yhden- 27608: kunnan kätilöistä annetun lain muuttamista mukainen eikä mitään syytä järjestelmän 27609: siten, että kätilö, joka on maalaiskunnan pal- muuttamiseen ole hallituksen esityksessäkään 27610: veluksessa, saa peruspalkkana ylemmässä tuotu julki, olisi eduskunnan korjattava kun- 27611: pallclraluokassa vähintään sen määrän, joka nan kätilöiden paJkkausta koskeva laki. 27612: tulee valtion viran ja toimen haltijalle 18 Edellä olevan perusteella ehdotetaan, 27613: palkkausluokass.a, ja alemmassa palkkaJuo- 27614: kassa 17 palkkaluQikan mukaan. Samanaikai- että Eduskunta hyväksyisi lain kun- 27615: sesti esitetään kunnallisten terveyssisarten nan käUlöistä annetun lain muuttami- 27616: palkka 19 palkkaluokan mukaiseksi (esitys sesta näin kuuluvana: 27617: 119). Kun kunnan kätilöiden ja terveys- 27618: 27619: 27620: 27621: Laki 27622: kunnan kätilöistä annetun lain muuttamisesta. 27623: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnan kätilöistä 31 päivänä maalis- 27624: kuuta 1944 annetun lain 10 §: n 1 momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 27625: 1955 annetussa laissa (586/55), näin kuuluvaksi: 27626: 1 27627: 27628: 27629: 27630: 27631: 10 §. ja eteisen käsittävä asunto lämpöineen tai 27632: KätiJö, joka tämän lain mukaan on maa- pilkottuine polttopuineen ja valoineen, osuus 27633: laiskunnan palveluksessa, saakoon kunnalta kellariin ja tarpeellisiin ulkohuoneisiin sekä 27634: peruspalkkana ylemmässä palkkaluokassa vä- sauna tai sen käyttöoikeus tahi kylpyhuone 27635: hintään sen määrän, joka tulee valtion vi- taikka näitä luontoisetuja paikkakunnan hin- 27636: ran tai toimen haltijalle 19 palkkausluo- tatason mukaan vastaava rahallinen korvaus. 27637: kassa, j.a alemmassa palkkaJuokassa vähin- Samalla on kätilön käytettäväksi asetettava 27638: tään määrän, joka tulee valtion viran tai vapaa puhelin, mikäli se on kohtuullisin kus- 27639: toimen haltijalle 18 pall4:ausluokassa. Sen tannuksin mahdoHista. 27640: ohessa on kunnan kätilö saapa kalliinpaikan- 27641: lisää, milloin seHaista Hsää suoritetaan vas- 27642: taaville valtion viran tai toimen haltijoille. 27643: Peruspalkan lisäksi tulee kätilön saada kun- Tätä lakia sovelletaan 1 päivästä elokuuta 27644: nollinen, vähintään yhden huoneen, keittiön 1961 lukien. 27645: 27646: 27647: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1961. 27648: 27649: Anni .Hosia. 27650: VALTIOPÄIVÄT 27651: 1961 27652: 27653: LIITTEET 27654: VIII 27655: 27656: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT, YLEISEN ALOITEAJAN 27657: JÄLKEEN JÄTETYT LAKIALOITTEET 27658: 27659: 27660: 27661: 27662: HELSINKI 1962 27663: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 27664: 1 27665: 27666: 1 27667: 27668: 1 27669: 27670: 1 27671: 27672: 1 27673: 27674: 1 27675: 27676: 1 27677: 27678: 1 27679: 27680: 1 27681: 27682: 1 27683: 27684: 1 27685: 27686: 1 27687: 27688: 1 27689: 27690: 1 27691: Lakialoitteita, Jotka tarkoittavat yksityisoppikoulujen valtionavusta 27692: annetun lain ja kansakoululain muuttamista. 27693: 2157 27694: 27695: VIII,107. - Lak.al. N: o 202. 27696: 27697: 27698: Ahonen: Ehdotus laiksi yksityisoppikoulujen valtionavusta 27699: annetun lain muuttamisesta. 27700: 27701: Eduskunnalle. 27702: Asetettaessa kiinnitysvakuus edellytykseksi kysymys, joka sinänsä on koulun intressissä, 27703: valtionavun saamiselle yksityisoppikoulun myöhemmäksi. Toisaalta koulut juuri tällai- 27704: velkojen korkomenoihin lienee alunperin läh- sessa vaiheessa ovat taloudellisissa vaikeuk- 27705: detty siitä, että lainan antajat joka tapauk- sissa ja nimenomaan valtionavun tarpeessa 27706: sessa vaativat antamansa luoton vakuudeksi korkomenojenkin osalta. 27707: kiinnityksen koulurakennukseen tai tonttiin Edelleen on huomattava, että varsinkaan 27708: ja että kiinnityksen asettamisesta valtion- liikepankit eivät yleensä myönnä pitkäaikai- 27709: avun saamisen edellytykseksi ei siten aiheu- sia luottoja, mutta niidenkin apua koulujen 27710: tuisi kouluille ylimääräisiä kustannuksia. tulisi rahoitusvaikeuksissaan voida käyttää 27711: Sen jälkeen kun kunnat aivan yleisesti ovat ilman, että siitä aiheutuu joko tarpeetto- 27712: alkaneet myöntää takauksia paikkakuunal- masta kiinnittämisestä johtuvat lisämenot tai 27713: laan tai alueellaan toimivan yksityisoppikou- valtionavun saamatta jääminen. Edelleen on 27714: lun velkojen vakuudeksi, on tilanne muuttu- huomattava, että koulut joutuvat valtionavun 27715: nut. Kiinnityksellä ei enää ole Iuotonautajan nykyisen maksatusjärjestelmän vuoksi rahoit- 27716: kannalta vakuutena merkitystä eikä sitä sen tamaan syyskautena menonsa usean kuukau- 27717: vuoksi ole tarpeen hankkia. Näin on synty- den ajan lyhytaikaisilla luotoilla sen vuoksi, 27718: nyt turhista menoista ja vaivannäöstä epä- että ne saavat pääosan valtionavusta vasta 27719: kohta, joka velkaisten koulujen vaikean ta- vuoden lopulla tai seuraavan vuoden puo- 27720: loudellisen aseman ja rehtorien suuren työ- lella. 27721: taakan huomioonottaen on pikaista korjausta Kun hallitus on esityksensä perusteluissa 27722: vaativa. todennut epäkohdan olemassaolon eikä sen 27723: Hallitus onkin esityksellään n: o 79 pyrki- korjaamisen tarpeellisuudesta ole epäilystä, 27724: nyt poistamaan tämän epäkohdan, mutta on täysi syy poistaa sanottu epäkohta koko- 27725: syistä, jotka eivät ole nähtävissä, jättänyt naan niiden luottojen osalta, jotka kunta on 27726: kuitenkin epäkohdasta osan edelleen olemaan taannut. Sen vuoksi lain 5 § : n 5) a-kohtaan 27727: vapauttaessaan kiinnitysvakuuden hankkimi- sisältyvä viiden vuoden rajoitus olisi mieles- 27728: sesta vain vähintään viideksi vuodeksi otetut täni poistettava. 27729: kunnan takaamat lainat. Varsinkin alkuvai- Edellä sanotun perusteella esitän kunnioit- 27730: heissa kouluilla ei ole mahdollisuuksia jär- tavasti, 27731: jestellä lainojaan pitkäaikaisiksi, vaan nii- 27732: den on tyydyttävä ottamaan lyhytaikaisiakin että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 27733: luottoja ja jätettävä näiden vakauttamis- van lakiehdotuksen: 27734: 27735: Laki 27736: yksityisoppikoulujen valtionavusta annetun lain muuttamisesta. 27737: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yksityisoppikoulujen valtionavusta 6 päi- 27738: vänä lokakuuta 1950 annetun lain 5 §, sellaisena kuin se on 9 päivänä tammikuuta 1953 27739: ja 9 päivänä joulukuuta 1960 annetuissa laeissa (8/53 ja 459/60), 6 §, sellaisena kuin 27740: se on 16 päivänä joulukuuta 1955 annetussa laissa (513/55), ja 9 §, sellaisena kuin se 27741: on 20 päivänä huhtikuuta 1951 annetussa laissa (245/51) näin kuuluviksi: 27742: 5 §. 5) 40-60 sadalta seuraavista menoista: 27743: (1-4 kohdat kuten hallituksen esityk- a) pääasiallisesti koulun käyttämiä raken- 27744: sessä.) nuksia ja koulun aluetta rasittavien koulun 27745: 87 E 168/62 27746: '2158 VIII,107. - Yksityisoppikoulujen valtionapu. 27747: 27748: 27749: hyväksi otettujen velkojen koroista; kiinnitys d) koulun palwl~ 3atkuvasti olevan 27750: ei kuitenkaan ole valtionavun edellytyksenä, palveluskunnan varsinaisesta palkk!luksesta. 27751: jos lainan antajana on valtio, eikä myöskään 27752: silloin, kun koulun ylläpitäjänä on kunta tai 6 §. 27753: kunta on velan takaajana; (Kuten hallituksen esityksessä.) 27754: b) jos koulu toimii vuokrahuoneistossa, 27755: pääasiallisesti koulun toimintaa varten käy- 9 §. 27756: tettävien huoneistojen vuokrasta; (Kuten hallituksen esityksessä.) 27757: c) edellä a ja b kohdassa tarkoitettujen 27758: h.uoneistojen hyväksyttävistå lämp(). ja va- (Vt>imuntulo$åätmös kuten hallitnbeh esi- 27759: blistuskustannuksista; sekä tyksessä.) 27760: 27761: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1961. 27762: 27763: Arvo Ahonen. 27764: 2159 27765: 27766: VJII.108, - Lak.al. N :o 203. 27767: 27768: 27769: 27770: A. Tuominen ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain muutta- 27771: misesta. 27772: 27773: Eduskunnalle. 27774: 27775: Hallitus on 22 pa1vana syyskuuta 1961 desta onkin varteenotettava, hallituksen 27776: antanut eduskunnalle esityksen kansakoulu- pelko kansalaiskoulun kolmannen vuosiluo- 27777: lain muuttamisesta siten, että kansakoulu kan liian nopeasta ja kansakoulutoimen epä- 27778: voitaisiin järjestää myös yhdeksänvuotiseksi. tasaiseen kehittymiseen johtavasta yleistymi- 27779: Samalla se on ilmoittanut, että eduskunnan sestä on mielestämme liioiteltu. Kansakoulu- 27780: 2 päivänä kesäkuuta 1961 hyväksymä samaa laitokseen kohdistuva valtion holhous on 27781: asiaa koskeva laki kansakoululain muutta- viime vuosina lisääntynyt huomattavasti ja 27782: misesta on jätetty vahvistamatta. Hallituk- tämä puolestaan on ollut omansa lamaan- 27783: sen esityksen mukainen lainmuutos ei mie- nuttamaan kuntien omaa harrastusta kansa- 27784: lestämme eräissä suhteissa täytä niitä vaa- koululaitoksensa kehittämiseen, liikkuma-ala 27785: timuksia, joita kansakoulun yhdeksännen kun on muodostunut melko ahtaaksi. Halli- 27786: vuosiluokan tarkoituksenmukainen järjestä- tuksen suunnittelema lupajärjestelmä tulee 27787: minen edellyttäisi. lisäämään holhoavaa otetta. 27788: Hallituksen esityksen mukaan yhdeksän- Hallitus haluaa esityksessään pidättää itsel- 27789: nen vuosiluokan perustaminen edellyttää leen oikeuden asetuksella säätää poikkeuksia 27790: opetusministeriön lupaa. Niiden kokemus- kansalaiskoulun kolmannen vuosiluokan ope- 27791: ten perusteella, joita on saatu tällaisesta tuksen samoin kuin kouluaterian, majoituk- 27792: lupajärjestelmästä kunnallisten keskikoulu- sen ja kyydityksen järjestämistä koskevista 27793: jen osalta, voidaan todeta, että järjestelmä kansakoululain säännöksistä. Kun tällaisten 27794: on ollut omansa suuresti vaikeuttamaan poikkeusten tekemiseen ei ole tarvetta eikä 27795: kuntien mahdollisuuksia suunnitella koulu- myöskään ole aihetta ehkä ajateltuihin oppi- 27796: laitoksensa kehittämistä pitkäjännitteisesti laiden sosiaalisten etujen kaventamisiin, kan- 27797: ja ottamalla huomioon paikalliset olosuhteet sakoululain 91 §: n säännöksiä ei mieles- 27798: ja omat taloudelliset edellytyksensä. Perus- tämme ole syytä muuttaa. 27799: tamislupien saantimahdollisuudet ovat riip- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27800: puneet kulloinkin vallassa olevan hallituksen nioittavasti, 27801: koulupoliittisista näkemyksistä ja valtion 27802: senhetkisestä taloudellisesta tilasta. Vaikka että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 27803: hallituksen esiintuoma näkökohta kansalais- van lakiehdotuksen: 27804: kouluopetuksen kehittämisen tasapuolisuu- 27805: 27806: 27807: 27808: Laki 27809: kansakoululain muuttamisesta. 27810: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun 27811: kansakoululain (247/57) 2 §:n 2 momentti ja 41 §:n 3 momentti näin kuuluviksi: 27812: 2 §. koulu voi kuitenkin, milloin olosuhteet niin 27813: - - - - - - - - - - - - - - vaativat, olla yksivuotinen, jolloin varsinai- 27814: Varsinainen kansakoulu on kuusivuotinen nen kansakoulu on seitsenvuotinen. Kunta 27815: ja kansalaiskoulu kaksivuotinen. Kansalais~ voi järjestää kansakoulun kokonaan tai osit- 27816: 2160 VIII,lOS. - Kansakoulula.ki. 27817: 27818: 27819: tain yhdeksänvuotiseksi lisäämällä kansalais- myös kansakoulun kahdeksannen vuosiluokan 27820: kouluun kolmannen vuosiluokan, jolle siirty- kurssin suorittaneen lapsen, joka ei ole siir- 27821: minen on vapaaehtoista. tynyt kansalaiskoulun vapaaehtoiselle kol- 27822: mannelle vuosiluokalle, täyttäneen oppivel- 27823: vollisuutensa. 27824: 41 §. 27825: 27826: Oppivelvollisuus on täytetty, kun lapsi on Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo- 27827: käynyt kansakoulun tai muutoin suorittanut kuuta 1962, kuitenkin niin, että sitä aikai- 27828: vastaavat oppimäärät. Milloin kunnan kan- semminkin voidaan ryhtyä lain täytäntöön- 27829: sakoulu 2 §: n 2 momentissa tarkoitetussa panoa varten tarpeellisiin valmistaviin toi- 27830: tapauksessa on yhdeksänvuotinen, katsotaan menpiteisiin. 27831: 27832: 27833: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1961. 27834: 27835: Arvo Tuominen. Olavi Lindblom. 27836: Ensio Partanen. Kalle Matilainen. 27837: Pentti Niemi. Rafael Paasio. 27838: Anni Flinck. Onni Hiltunen. 27839: Eino Raunio. Lars Lindeman. 27840: Valto Käkelä. Georg Eriksson. 27841: Väinö Tikkaoja. Vilho Väyrynen. 27842: Sylvi Siltanen. Varma K. Turunen. 27843: Eetu Karjalainen. 27844: 2161 27845: 27846: VIn,109. - La.k.al. N: o 204. 27847: 27848: 27849: 27850: 27851: Leinonen ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta. 27852: 27853: 27854: E d u s kun n a 11 e. 27855: 27856: Kuluvan vuoden syyskuun 22 päivänä hal- oppivelvollisuusikäisten kouluja. Kun asia 27857: litus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi kuitenkin voi olla jossain määrin tulkinnan- 27858: kansakoululain muuttamisesta, sen jälkeen varainen, on syytä se korjata ja samalla täs- 27859: kun eduskunnan viimeksikuluneen kesäkuun mentää lakia niin, että kaikkien näiden vä- 27860: 2 päivänä hyväksymä laki kansakoululain himmäismäärän ylittävien kansakoulun osien 27861: 2 § :n muuttamisesta oli jätetty vahvista- käyminen jää oppilaalle vapaaehtoiseksi. 27862: matta. Kun hallituksen esittämä lakiehdotus Kun meillä ei ole mitään sitä vastaan, että 27863: useissa kohdin poikkeaa eduskunnan hyväk- kansalaiskoulun kolmannelle VUosiluokalle 27864: symän lain sisällöstä ja on sekä asiallisesti siirtyneet oppilaat ovat velvolliset opiskele- 27865: että lakiteknillisesti sellainen, ettemme voi maan tämän luokan loppuun asti, esitämme 27866: pitää sen muuttamatta hyväksymistä asian- kansakoululain 41 §: ssä säädettäväksi, että 27867: mukaisena, esitämme kunnioittaen seuraavaa: oppivelvollisuus on täytetty, kun lapsi on 27868: Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutet- käynyt varsinaisen kansakoulun ja kansalais- 27869: tavaksi kansakoululain 2, 41 ja 91 §: ää. On koulun tai muutoin suorittanut vastaavat 27870: riidatonta, että oppivelvollisuutta koskevassa oppimäärät ja että kansalaiskoulun kolman- 27871: luvussa olevaa 41 § : ää on muutettava, jos nelle Iuokalle vapaaehtoisesti siirtyneet oppi- 27872: kerran, kuten hallitus ehdottaa, kansalais- velvollisuusikäiset lapset pysyvät oppivelvol- 27873: koulun kolmannelle vuosiluokalle siirtyneet lisina kyseessä olevan lukuvuoden loppuun 27874: lapset veivoitetaan jatkamaan opiskeluansa saakka. 27875: lukuvuoden loppuun. Heidän oppivelvolli- Eduskunnan jo hyväksymän lain mukaan 27876: suusaikansahan pitenee ja tästä säätäminen mikään ei olisi estänyt kuntaa järjestämästä 27877: kuuluu kansakoululain oppivelvollisuutta kansakouluansa joko kokonaan tai osaksi yh- 27878: koskevaan lukuun. Väärinkäsityksen välttä- deksänvuotiseksi. Hallituksen esityksessä ole- 27879: miseksi ei kuitenkaan olisi, kuten hallituksen vat tätä määräävät sanat pikemminkin voi- 27880: esityksessä tehdään, enää puhuttava vapaa- vat aiheuttaa sekaannusta., koska ajatus, että 27881: ehtoisesta kolmannesta luokasta eikä sään- kansalaiskoulu voidaan kokonaan määrätä 27882: nöstä siirtymisen vapaaehtoisuudesta sijoitet- kolmivuotiseksi, mielestämme johtaa siihen, 27883: tava lain 2 §: ään, kuten hallituksen esityk- ettei päästökirjoja voida antaa niille oppi- 27884: sessä on tehty. laille, jotka ovat käyneet kolmivuotista kan- 27885: Yhtenä syynä siihen, miksi hallitus ei kat- salaiskoulua kaksi vuotta eivätkä siirtyneet 27886: sonut voivansa ehdottaa eduskunnan hyväk- kolmannelle vuosiluokalle. Mielestämme ase- 27887: symän lain vahvistamista, mainitaan halli- tuksella olisi annettava tätä koskevat lähem- 27888: tuksen esityksessä se, etteivät lain perustelut mät säännökset. 27889: ja lakiteksti olisi olleet sopusoinnussa keske- Edellisiä huomautuksia paljon tärkeämpi 27890: nään. Kansakoululain 41 § :n mukaan oppi- on toteamus, että hallitus tahtoisi esityksel- 27891: velvollisuus on täytetty, kun lapsi on käy- lään rajoittaa kyseessä olevien kolmansien 27892: nyt kansakoulun tai muuten suorittanut vas- luokkien perustamista siten, että opetusmi- 27893: taavat oppimäärät. Kansakoululla kuitenkin nisteriöllä olisi valta kieltää kunnalta oikeus 27894: jo ennestään on tarkoitettu tässä sitä kansa- siihen. Tämä käy ilmi hallituksen esityksen 27895: koulun osaa, joka kansakoululain rakennetta perusteluista. Sen kanssa ristiriitaiselta näyt- 27896: säätävässä 2 §: ssä on määrätty vähimmäksi tää kuitenkin lakitekstin säännös, että perus- 27897: vaatimukseksi, eikä siis keskikoulua ja muita tamisehdoista määrätään asetuksella. Lupa- 27898: 2162 VIn,l09. - Kansa.koululald. 27899: 27900: 27901: järjestelmä on sitä paitsi täysin tarpeeton sista. Tämän vuoksi ei ole syytä muuttaa 27902: ja lisäksi kansakoulutoimen kehittymiselle lainkaan kansakoululain 91 §: ää. Kun edus- 27903: sangen haitallinen. kunnan hyväksymään lakiin luottaen useat 27904: Erittäin valitettavaa olisi, jOS" kansalais- kunnat jo ovat järjestäneet kansakoulunsa 27905: koulun kolmannen luokan oppilailta kiellet- yhdeksänvuotiseksi, olisi kohtuutonta estää 27906: täisiin oikeus saada kouluateria ja sekä kyy- niiltä valtionavustus tähän. Siksi laki olisi 27907: ditys ja majoitus, milloin matka on pitkä. tuleva voimaan heti. 27908: Myös kuntien oikeus valtionapuun tulisi täl- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 27909: löin uhan alaiseksi. Kansakoululain 4 ja 6 27910: §: ssä jo ennestään on riittävät säännökset että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 27911: opetuksen suhteen tarpeellisista pQikkeuk- van lakiehdotuksen: 27912: 27913: 27914: Laki 27915: kansakoululain muuttamisesta.. 27916: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kan- 27917: -sakoululain (247/57) 2 §:n 2 momentti ja 41 §:n 3 momentti näin kuuluviksi: 27918: 27919: 2 §. 41 §. 27920: Varsinainen kansakoulu on kuusivuotinen Oppivelvollisuus on täytetty, kun lapsi on 27921: ja kansalaiskoulu kaksivuotinen. Kansalais- käynyt varsinaisen kansakoulun ja kansalais- 27922: koulu voi kuitenkin, milloin olosuhteet niin koulun tai muutoin suorittanut vastaavat op- 27923: vaativat, olla yksivuotinen, jolloin varsinai- pimäärät. Milloin kunnan kansakoulu 2 §: n 27924: nen kansakoulu on seitsenvuotinen. Kunta 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa on 27925: voi järjestää kansakoulun yhdeksänvuotiseksi yhdeksänvuotinen, katsotaan myös kansakou- 27926: lisäämällä kansalaiskouluun kolmannen vuosi- lun kahdeksannen vuosiluokan oppimäärän 27927: luokan. suorittaneen lapsen, joka vapaaehtoisesti ei 27928: ole ilmoittautunut kansalaiskoulun kolman- 27929: nelle vuosiluokalle, täyttäneen oppivelvolli- 27930: suutensa. 27931: 27932: 27933: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1961. 27934: 27935: Armas Leinonen. Anna-Liisa Tiekso. 27936: Olavi Lähteenmäki. Juho Tenhiälä. 27937: Judit Nederström-Lunden. Meeri Kalavainen. 27938: Oarl Olof Tallgren. 27939: VALTIOPÄIVÄT 27940: 1961 27941: 27942: LIITTEET 27943: IX 27944: 27945: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ, YLEISEN 27946: ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETTYJÄ MAATALOUDEN 27947: HINTATASOA KOSKEVIA LAKIALOITTEITA 27948: 27949: 27950: 27951: 27952: HELSINKI 1962 27953: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 27954: 2165 27955: 27956: IX,149. - Lak.al. N: o 196. 27957: 27958: 27959: 27960: 27961: Vennamo: Ehdotus laiksi maatalouden hintatasosta annetun 27962: lain muuttamisesta. 27963: 27964: 27965: Eduskunnalle. 27966: 27967: Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesi- juurikastasekä puutarha-, vihannes- ja muitf!, 27968: tyksensä n: o 12 nykyisensisältöisen maata- erikoiskasveja. 27969: loustulolain jatkamiseksi muuttamattomana 2. Koska laki on tarkoitettu koko maata- 27970: kaksi vuotta. Kuitenkin hallitus on tällä louden turvalaiksi, olipa sitten kysymyksessä 27971: nykyisellä lailla kuluneena aikana siirtänyt minkäkokoinen tila tahi mikä tuote tahansa, 27972: pienviljelijöiden tuloja parempiosaisille, niin laissa on estettävä maatalouden sisäiset 27973: minkä lisäksi hallitus on jatkuvasti korotta- tulosiirrot vahvempien hyväksi ja muukin 27974: nut pienviljelijöiden tuotantokustannuksia vääryys. 27975: sekä ulkomaisella tuonnilla vaikeuttanut hei- 3. Todelliset tuotantokustannukset, joita 27976: dän tuotantoaan ja markkinoimismahdolli- on pyrittävä alentamaan eikä nostamaan, on 27977: suuksiaan, puhumattakaan välityspalkkioiden otettava laskelmien perustaksi, koska vain 27978: toistuvasta noususta, jotka välityspalkkiot tämä on oikeudenmukaista. Täten tuotanto- 27979: ovat aina tuottajahinnasta pois sekä lisäksi kustannuksia ei pidä laskea vain suurempien 27980: kohtuuttomasti nostavat elintarvikkeiden ku- tilojen mukaan, vaan todellisten tilasuuruuk- 27981: luttajahintoja. sien · keskiarvojen mukaan. Tukiaisorjiksi ei 27982: Vaikka siis maataloustulolakia maatalouden pienviljelijöitä pidä myöskään saattaa. 27983: tueksi edehleenkin välttämättä tarvitaan, niin 4. Kohtuuttomat välityspalkkiot on estet- 27984: on tätä lakia niin korjattava, että hallitukset tävä, koska se on sekä tuottajan että kulut- 27985: eivät voi käyttää lakia väärin ja maatalou- tajan etu ja 27986: den vahingoksi. Tämän ohessa on laki saa- 5. Laissa on lisäksi annettava valtuutus ja 27987: tava sellaiseksi, että se ennen kaikkea turvaa velvoitus tarpeen mukaan ottaa huomioon 27988: pienviljelyksen toimeentulon, semminkin kun maakunnalliset eroavaisuudet tuotantokus- 27989: valtaenemmistö maan tiloista on pienvil- tannuksissa niinkuin myös tilojen erilaisessa 27990: jelystiloja. suuruudessa ja tuotantomäärissä ynnä vel- 27991: Tämän johdosta ehdotan nykyistä maata- voitus huolehtia tuotteiden markkinaimisen 27992: loustulolakia muutettuna jatkettavaksi kah- asianmukaisesta järjestämisestä tuomittavaa 27993: della vuodella, koska hallituksen esityksen tuotteiden alihintaan ulkomaille vientiä kart- 27994: vuoksi en aloiteoikeuden puitteissa voi esit- taen. 27995: tää lakia olemaan voimassa pitempää aikaa, Näitä asioita valmistelevan toimikunnan 27996: samalla ·kuitenkin nykyistä maataloustulola- tulee olla kokoonpanoltaan ehdottomasti ta- 27997: kia muuttaen seuraavilta kohdiltaan: sapuolisen niin, että siellä on eri suurten ti- 27998: lojen viljelijöitä eikä vain Helsingin herroja. 27999: 1. V ehnälle ja rukiille annettu takuuhinta Edellä lausutun perusteella ehdotan, 28000: on ulotettava koskemaan pienviljelijäin 28001: kai•kkia tuotteita ja siis myös maitoa, sian- ja että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 28002: muuta lihaa, kananmunia, sipulia ja sokeri- van lakiehdotuksen: 28003: 28004: 28005: 28006: 28007: 88 E 168/62 28008: 2166 IX,149. - Maatalouden hintataso. 28009: 28010: 28011: 28012: 28013: Laki 28014: maatalouden hintatasosta annetun lain muuttamisesta. 28015: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maatalouden hintatasosta 14 paiVana 28016: lokakuuta 1958 annetun lain (407/58) 1 §:n 1 momentti, 2 §:n 1 momentti, 4, 5 ja 6 § 28017: näin kuuluviksi: 28018: 1 §. Hintoja määrättäessä on huolehdittava 28019: Oikeudenmukaisen maataloustuotteiden hin- siitä, että hinnat mahdollisimman tasapuo- 28020: tatason luomiseksi ja vakaannuttamiseksi lisesti suosivat erisuuruisilla viljelmillä ja eri 28021: määrätään viitenä satovuotena, alkaen sato- osissa maata luontaisimmiksi katsottavia tuo- 28022: vuodesta 1958-59 maidon, sian- ja muun li- tantomuotoja. 28023: han, vehnän, rukiin, kananmunien, sipulien, Milloin maatalouspalkkojen kehitys on pe- 28024: sokerijuurikkaan sekä puutarha- ja vihannes- rusajanjaksoon verrattuna olennaisesti poi- 28025: ja muiden erikoiskasvien takuuhinnat sekä kennut yleisestä palkkakehityksestä, valtio- 28026: päätetään muista toimenpiteistä sen mukaan neuvostolla on valta ottaa tämä huomioon 28027: kuin tässä laissa säädetään. määrättäessä 1 momentissa mainittuja hin- 28028: toja. Milloin satovuoden kuluessa on tapah- 28029: tunut yhteensä vähintään viiden sadannek- 28030: sen suuruinen yleinen palkkojen muutos, 28031: 2 §. valtioneuvosto ryhtyy 1 momentissa maini- 28032: Maataloustuotteiden hintojen ja maatalou- tusta määräajasta riippumatta välittömästi 28033: den tukitoimenpiteiden perustaksi laaditaan toimenpiteisiin maatalouden tuoton ja kus- 28034: laskelma maatalouden tuoton ja kustannus- tannusten välisen suhteen muuttamiseksi sa- 28035: ten suuruudesta, jolloin tuotteiden samoin tovuoden jäljellä olevalta osalta samaksi kuin 28036: kuin työn, tarvikkeiden ja muiden kustannus- se oli ennen yleistä palkkojen muutosta. 28037: tekijäin määrinä käytetään satovuodet 28038: 1954/55-1956/57 käsittävän perusajanjak- 5 §. 28039: son keskimääriä, kuitenkin siten, että työn Maataloustuotteiden hintoja määrättäessä 28040: määrä lasketaan maataloushallituksen kirjan- on kansantaloudelliset sekä tuottavuutta ja 28041: pitoviljelmien I ja II viljelmän suuruusluok- työllisyyttä edistävät näkökohdat otettava 28042: kiin kuuluvien kirjanpitoviljelmien työmene- huomioon. 28043: kin mukaan. Viljelijäperheen suorittama Milloin ulkomaisten elintarvikkeiden tai 28044: maataloustyö hinnoitetaan palkatun työn elintarvikeraaka-aineiden maahantuonti uh- 28045: kanssa samanarvoisiksi. Kustannuksiin ei kaa tarpeellisen tuotantotason ylläpitämistä 28046: lueta maatalouteen sijoitetun oman pääoman sellaisten maataloustuotteiden osalta, joiden 28047: korkoa. hinnat on vahvistettu, valtioneuvostolla on 28048: valta tuontikielloin ja tullipoliittisin keinoin 28049: huolehtia siitä, ettei kotimaista tuotantoa 28050: 4 §. vaaranneta. 28051: Valtioneuvosto maaraa maatalousministe- Milloin kotimaiset maataloustuotteiden hin- 28052: riön esityksestä vuosittain elokuun loppuun nat muodostuvat vähävaraiselle väestölle suh- 28053: mennessä seuraavaa satovuotta varten takuu- teettoman raskaiksi tai milloin jonkin koti- 28054: hinnat sekä päättää muista tuoton ja kus- maisen maataloustuotteen kohdalla esiintyy 28055: tannusten suhteeseen vaikuttavista toimenpi- markkinoimisvaikeuksia, valtioneuvostolla on 28056: teistä siten, että 3 § :n mukaan laskettu valta ottaa käytäntöön hinnanalennuskortti- 28057: maatrulouden tuotto muodostuu yhtä suu- järjestelmä tai ryhtyä muihin vastaaviin toi- 28058: reksi kuin perusajanjakson tuotto, jota on menpiteisiin. 28059: muutettu samassa suhteessa kuin 3 § : n mu- Riippumatta siitä, edellyttävätkö 3 §: n 28060: kaan lasketut maatalouden kustannukset ovat mukaiset laskelmat tuoton ja kustannusten 28061: muuttuneet perusajanja;kson kustannuksiin suhteen muuttamista, voidaan 4 § : ssä mainit- 28062: verrattuna. Erityisesti on tällöin huolehdit- tuja tarkistuksia suoritettaessa eri tuotteiden 28063: tava, että välityspalkkiot ovat kohtuulliset. hintojen ja kustannuserien keskinäisiin suh- 28064: IX,149. - Vennamo. 2167 28065: 28066: teisiin tehdä muutoksia, jotka eivät vaikuta Toimikunnan on vuosittain ennen elokuun 28067: maatalouden tuoton ja kustannusten väliseen 16 päivää laadittava ja annettava maatalous- 28068: suhteeseen. Tällöin on kuitenkin pidettävä ministeriölle seuraavaa satovuotta koskevat 28069: erityistä huolta siitä, että hintamuutoksista laskelmat ja ehdotukset, ja avustettava maa- 28070: tuleva hyöty jakaantuu oikeudenmukaisesti talousministeriötä tämän lain tä;ytäntöönpa- 28071: eri maataloustuottajaryhmien kesken viljeli- nemiseksi tarvittavien toimenpiteiden suun- 28072: jöiden toimeentuloa silmälläpitäen. nittelussa, seurattava hintojen kehitystä sekä 28073: tehtävä tarvittaessa maatalousministeriölle 28074: 6 §. esityksiä 4 §: ssä määrättyjen hintojen toteut- 28075: Tässä laissa tarkoitettujen toimenpiteiden tamiseksi ja 5 §: ssä tarkoitetuista toimenpi- 28076: valmistelua varten valtioneuvosto asettaa toi- teistä. 28077: mikunnan, jossa tulee olla varsinaisten am- 28078: mattijäsenten lisäksi kuluttajia ja erisuu- 28079: ruisten viljelmien haltijoita edustavia jäse- Maatalouden hintatasosta annettua lakia, 28080: niä. Viljelmien haltijoiden edustajien tulee sellaisena kuin se on tällä lailla muutettuna, 28081: olla käytännön maanviljelijöitä. sovelletaan satovuodesta 1961-62 alkaen. 28082: 28083: Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1961. 28084: 28085: Veikko Vennamo. 28086: 2168 28087: 28088: IX,150. - La.k.al. N:o 197. 28089: 28090: 28091: 28092: Hult ym. : Ehdotus laiksi maatalouden hintatasost.a. 28093: 28094: 28095: Eduskunnalle. 28096: 28097: Hallitus on antanut eduskunnalle 17 päi- sia. Tällaiset jyrkät muutokset eivät ole 28098: vana helmikuuta 1961 lakiesityksen 14 päi- eduksi kansantaloudelle, enempää kuin tuot- 28099: vänä lokakuuta 1958 maatalouden hintata- tajille tai kuluttajillekaan. Myös maatalou- 28100: sosta annetun lain jatkamisesta. den hinta- ja kustannustaso olisi pystyttävä 28101: Laki maatalouden hintatasosta syntyi po- pitämään vakaana, jolloin myös tuotantoa 28102: liittisena hintana ns. Fagerholmin III halli- voitaisiin harjoittaa pitkällä tähtäimellä. 28103: tuksen muodostamisesta. Lain käsittelyn yh- Käsityksemme mukaan ei ole tarpeellista, 28104: teydessä ryhmämme edustajain taholta kiin- että viljan hintoja yleensäkään otetaan tä- 28105: nitettiin huomiota eduskunnan enemmistön män lain piiriin. Viljan hinnat voidaan käsi- 28106: hyväksymän lain epäkohtiin. Kun lakia nyt tyksemme mukaan säätää tuotantopolitiikkaa 28107: on käytännössä sovelletettu, on nämä epä- tyydyttävästi nykyisin voimassa olevan vilja- 28108: kohdat voitu yleisesti todeta. varastolain puitteissa. Pienviljelijäväestön 28109: Suurimpana epäkohtana nykyisessä laissa toimeentulon turvaamiseksi ja kuluttajain 28110: maatalouden hintatasosta on pidettävä sitä, hintatason vakaana pitämiseksi olisi käsityk- 28111: että siinä jätetään maamme pienviljelijäväes- semme mukaan tärkeätä, että nimenomaan 28112: tön päätuotteet, maito, liha ja kananmunat karjataloustuotteet tulisivat lailla säädel- 28113: harkinnanvaraisesti tavoitehintojen varaan. lyiksi. 28114: Käytännössä tämä on johtanut siihen, että Nykyisen lain puitteissa ei eduskunnalla 28115: hallitus lakia täytäntöönpantaessa on antanut käytännössä ole mitään mahdollisuutta kont- 28116: maataloudelle tulevat hyvitykset pääasiassa rolloida lain toimeenpanoa. Toimeenpano ja 28117: vain viljan tuottajille. Pienviljelijäväestölle laskelmien teko jää kokonaisuudessaan valtio- 28118: tämä on kostautunut monia teitä, viljan hin- neuvoston ja sen valitseman toimikunnan 28119: taan annettuj,en korotusten seurauksena tul- tehtäväksi. Kuten jo lain käsittelyvaiheessa 28120: leiden rehujen hintojen korotuksina ja nous- osoitimme, olisi eduskunnan saatava mahdolli- 28121: seina viljan hintoina. Asioiden näin ollen suus lain toimeenpanon kontrollointiin. Tämä 28122: suurin maataloutta harjoittava ryhmä, pien- tapahtuisi siten, että laskelmia hoitavan maa- 28123: viljelijäväestö, on jäänyt maatalouden lain talouden hintatoimikunnan valitseminen ta- 28124: mukaan saamien hyvitysten ulkopuolelle. pahtuisi eduskunnassa. 28125: Erikoisena esimerkkinä lain määrämien ta- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten 28126: voitehintojen vaikutuksesta mainittakoon esitämme kunnioittaen, 28127: viime aiko:ien lihan hintojen kehitys. Tapah- 28128: tuneet jyrkät hintojen vaihtelut ovat saaneet että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 28129: aikaan huomattavia lihan hintojen muutok- van lakiehdot1~ksen: 28130: 28131: 28132: Laki 28133: maatalouden hintatasosta. 28134: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 28135: 1 §. seksi määrätään kahtena satovuotena, alkaen 28136: Maataloustuotannon ohjaamiseksi, maata- satovuodesta 1961/62, maidon, sianlihan ja 28137: louden hintatason vakaannuttamiseksi ja kananmunien takuuhinnat sen mukaan kuin 28138: pienviljelijäväestön toimeentulon turvaami- tässä laissa säädetään. 28139: IX,150. - Hult ym. 2169 28140: 28141: Tässä laissa tarkoitettu satovuosi alkaa seuraavaa satovuotta varten maidon, sianli- 28142: syyskuun 1 päivänä ja päättyy seuraavan han ja kananmunien takuuhinnat. 28143: elokuun 31 päivänä. Maidon takuuhinta voidaan porrastaa eri 28144: osissa maata huomioiden tuotantokustannus- 28145: 2 §. ten suuruuden maan eri osissa. 28146: Maidon, sianlihan ja kananmunien tuki- 28147: toimenpiteiden perustaksi laaditaan laskelma 5 §. 28148: maatalouden tuoton ja kustannusten suuruu- Maataloustuotteiden hintojen keskinäisiä 28149: desta, jolloin tuotteiden samoin kuin työn, suhteita määrättäessä on kansantaloudelliset, 28150: tarvikkeiden ja muiden kustannustekijäin tuotantopoliittiset sekä työllisyyttä edistävät 28151: määrinä käytetään kolmen edellisen satovuo- näkökohdat otettava huomioon siten, että 28152: den käsittävän perusajanjakson keskimääriä. hintataso pysyy vakaana ja riittävä elintar- 28153: Kustannuksiin ei lueta maatalouteen sijoite- vikkeiden kotimainen tuotanto tulee turva- 28154: tun oman pääoman korkoa. tuksi. 28155: Edellä 1 momentissa tarkoitettuja perus- 28156: ajanjakson tuottoa ja kustannuksia lasketta- 6 §. 28157: essa hinnoitellaan tuotteiden, työn, tarvikkei- Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuo- 28158: den ja muiden kustannustekijäin määrät vuo- sittain tarvittavat määrärahat maidon, sian- 28159: den 1961 elokuussa vallinneen hinta- ja kus- lihan ja kananmunien hintojen vakaannutta- 28160: tannustason mukaan, ottaen huomioon maa- miseksi tässä laissa tarkoitetulla tavalla. 28161: talouden vuonna 1961 saaman hinta- ja tuo- Maataloudelle tämän lain perusteella tu- 28162: tantopoliittisen tuen, ja käyttäen maidon, leva lisätulo voidaan kuluttajahintojen koro- 28163: sianlihan ja kananmunien hintana niille maa- tuksen asemasta maksaa tuotantopalkkioina 28164: talouden hintatasosta 14 päivänä lokakuuta valtion varoista ja eri ti1latyyppien tuotanto- 28165: 1958 annetun lain (407 /58) perusteella mää- mahdollisuudet huomioon ottaen. 28166: rättyjä elokuussa 1961 vallinneita tavoite- 28167: hintoja. 7 §. 28168: Viljelijäperheen suorittama maataloustyö Tässä laissa tarkoitettujen toimenpiteiden 28169: hinnoitetaan maataloudessa maksettujen valmistelua varten eduskunta valitsee kol- 28170: palkkojen keskiarvon mukaisesti. metoista jäsenisen maatalouden hintatoimi- 28171: kunnan, jonka toimikausi kestää tämän lain 28172: 3 §. voimassaoloajan. Toimikunta valitsee keskuu- 28173: Maatalouden tuotto ja kustannukset laske- destaan puheenjohtajan ja varapuheenjohta- 28174: taan vuosittain 2 § : n mukaisesti siten, että jan ja ottaa sihteerin. 28175: sanotun pykälän tarkoittamat tuotteiden kus- Toimikunnan on vuosittain ennen elokuun 28176: tannustekijäin määrät hinnoitellaan kulloin- 16 päivää laadittava ja annettava valtioneu- 28177: kin kulumassa olevan satovuoden kustannus- vostolle seuraavaa satovuotta koskevat las- 28178: tekijäin keskimääräisten arvojen mukaisesti. kelmat ja ehdotukset maidon, sianlihan ja 28179: Maatalouden hinta- ja tuotantopoliittinen kananmunien takuuhinnoiksi. 28180: tuki otetaan laskelmissa huomioon sen suu- 28181: ruisena kuin tukea kulloinkin kulumassa ole- 8 §. 28182: vaksi satovuodeksi on annettu. Tarkemmat määräykset tämän lain täytän- 28183: töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase- 28184: 4 §. tuksella. 28185: Valtioneuvosto määrää eduskunnan valitse- 9 §. 28186: man maatalouden hintatoimikunnan esityk- Tämä laki tulee voimaan kuun 28187: sestä vuosittain elokuun loppuun mennessä päivänä 19 . 28188: 28189: Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1961. 28190: 28191: Mikko Hult. H. Törmä. Vappu Heinonen. 28192: Vilho Turunen. A. Simonen. Impi Lukkarinen. 28193: Arvo Sävelä. Urho Kulovaara. Aili Siiskonen. 28194: VALTIOPÄIVÄT 28195: 1961 28196: 28197: LIITTEET 28198: XIII 28199: 28200: VEROVALIOKUNTAAN LÄHETETYT, YLEISEN ALOITEAJAN 28201: JÄLKEEN JÄTETYT LAKIALOITTEET 28202: 28203: 28204: 28205: 28206: HELSINKI 1962 28207: VALTIONEUVOSTON KlRJAPAINO 28208: Lakialoitteita, jotka tarkoittavat asuntotuotannon veronhuojennuslain 28209: ja tulo- ja omaisuusverolain muuttamista. 28210: 28211: 28212: 28213: 28214: 89 E 168/62 28215: 2175 28216: 28217: XUI,l. - La.k.al. N: o 198. 28218: 28219: 28220: 28221: Kemppainen: Ehdotus laiksi vuoden 1953 asuntotuotannon 28222: veronhuojennuslain muuttamisesta. 28223: 28224: 28225: E d u s k u n n a ll e. 28226: 28227: Perjantaina kuluvan toukokuun 12 päivänä Toinen laki annettiin joulukuun 11 pai- 28228: pidetyssä eduskunnan täysistunnossa esitel- vänä 1953 (477/53) ja sen 3 § kuuluu seu- 28229: tiin valiokuntaan lähettämistä varten halli- raavasti: 28230: tuksen esitys n:o 49/1961 laiksi vuoden 1953 ,Mitä 1 ja 2 § :ssä veronhuojennuk- 28231: asuntotuotannon veronhuojennuslain muutta- sesta on säädetty, älköön olko voimassa 28232: misesta. Sanotun esityksen tarkoituksena on useammalta kuin kymmeneltä vuodelta. 28233: muuttaa joulukuun 11 päivänä 1953 annetun Tätä määräaikaa laskettaessa älköön 28234: asuntotuotannon veronhuojennuslain (477/ otettako lukuun vuotta 1948." 28235: 53) 3 § siten, että veronhuojennus on voi- 28236: massa siltä kalenterivuodelta, minkä aikana Tämän lain alle kuuluvat kaikki ne raken· 28237: kysymyksessä olevan rakennuksen tai raken- nukset ja rakennusryhmät, joiden rakenta- 28238: nusryhmän rakentaminen on aloitettu ja enin- minen on aloitettu joulukuun 31 päivänä 28239: tään kymmeneltä seuraavalta kalenterivuo- 1953 tai sen jälkeen, mutta viimeistään 31 28240: delta. päivänä joulukuuta 1958. Sanotun lain 28241: Asuntotuotannon edistämiseksi on meillä 3 §: ssä ei nimenomaan mainita, että kymme- 28242: annettu kaikkiaan kolme erillistä lakia. nen vuoden verovapaus laskettaisiin joko siitä 28243: Ensimmäinen annettiin heinäkuun 1 päi- ajankohdasta, jolloin rakentaminen aloitettiin 28244: vänä 1948 (520/48) ja sen 1 §:ssä sääde- tai siitä, jolloin rakennus valmistui asutta- 28245: tään, että verovelvollinen on vapaa suoritta- vaan kuntoon, mutta saman lain 6 § : n 2 mo- 28246: masta valtiolle ja kunnalle tulon ja omaisuu- mentin sisällöstä voi vetää sen johtopäätök- 28247: den perusteella vuosilta 1948-1958 makset- sen, että tämä laki on tässä suhteessa samalla 28248: tavia välittömiä veroja sellaisesta pääasialli- kannalla kuin vuoden 1948 lakikin. 28249: sesti asuntotarkoitukseen käytettävästä raken- Joulukuun 2 päivänä 1958 eduskunta hy- 28250: nuksesta, jonka rakentaminen on aloitettu väksyi asuntotuotannon edistämiseksi kolman- 28251: 1 päivän syyskuuta 1947 jälkeen, mutta en~ nen lain ja sitä sovelletaan niihin rakennuk- 28252: nen 31 päivää joulukuuta 1953. Saman lain siin, joiden rakentaminen on aloitettu aikai- 28253: 6 § kuuluu seuraavasti: sintaan 1 päivänä helmikuuta 1959 ja vii- 28254: ,Edellä 1 § : ssä tarkoitettu veronhuo- meistään 31 päivänä joulukuuta 1962 ja tä- 28255: jennus myönnetään siltä verovuodelta, män lain 6 § kuuluu seuraavasti: 28256: jona rakennus on valmistunut asutta- ,Tämän lain mukaiset veronhuojen- 28257: vaan kuntoon, sekä seuraavilta verovuo- nukset myönnetään tulo- ja omaisuusve- 28258: silta asianomaiselta vuodelta toimitetta- rotuksessa sekä kunnallisverotuksessa 28259: vassa verotuksessa. Milloin verovelvolli- siltä verovuodelta, jona 2 § : n 1 momen- 28260: sella on oikeus sellaiseen veronhuojen- tissa tarkoitetun rakennuksen rakenta- 28261: nukseen joltakin aikaisemmalta verovuo- minen on aloitettu, ja kymmeneltä seu- 28262: delta, palautetaan maksettu vero hake- raavalta verovuodelta." 28263: muksesta." 28264: Viimeksi mainitussa laissa on täysin sel- 28265: On riidatonta, että sanottua lakia on sovel- västi mainittu verovapauden alkamisen ajan- 28266: lettava kaikkiin niihin rakennuksiin ja ra- kohta. 28267: kennusryhmiin, jotka ovat valmistuneet tai Edellisestä on käynyt ilmi, että meillä on 28268: joissa rakentaminen on aloitettu edellä mai- asuntotuotannon veronhuojennusten alaisina 28269: nittuna ajanjaksona. kolme eri rakennusryhmää, joihin eräin osin 28270: 2176 XIII,l. - Asuntotuotannon veronhuojennus. 28271: 28272: on sovellettava sen lain säännöksiä, jonka ja yhdeksältä seuraavalta vuodelta. ltun 28273: lain voimassaollessa rakentaminen on aloi- tämä on valtakunnan ylimmän hallinnollisen 28274: tettu. Tämä kanta käy ilmi valtiovarainva- tuomioistuimen päätös juuri tätä asiaa kos- 28275: liokunnan mietinnöstä n: o 60/53, jolloin va- kevassa verovalitusasiassa, ei hallituksen tar- 28276: liokunta on käsitellyt hallituksen esitystä koituksena liene lähteä mitätöimään Korkeim- 28277: 11: o 67 vuoden 1953 veronhuojennuslaiksi. man hallinto-oikeuden ratkaisua. 28278: Mietinnön perusteluissa lausutaan mm. Hallituksen esityksen perustelut ovat siinä 28279: ,Kun nämä muutokset merkitsevät su- suhteessa oikeat, että vuoden 1953 lain sään- 28280: pistusta voimassa oleviin säännöksiin ver- nökset verovapauden laskemisen ajankohdasta 28281: raten, valiokunta ehdottaa, että niitä so- ovat epäselvät ja antaa aihetta korjaukseen. 28282: vellettaisiin vain sellaisten rakennusten Tämän lain mukaiset verovapausasiat tulevat 28283: osalta, joita on aloitettu rakentaa 31 päi- ajankohtaisiksi tosin vasta vuonna 1963, 28284: vänä joulukuuta 1953 tai sen jälkeen. mutta parempihan on korjata puute ajoissa. 28285: Tämä on katsottu asianmukaiseksi sen Olen sitä mieltä, että vuoden 1953 laki on 28286: vuoksi, ettei ennen mainittua päivämää- verovapauden laskemiseen nähden samalla 28287: rää rakennettujen rakennusten osalta voi- kannalla kuin vuoden 1948 lakikin, että vero- 28288: massa olevan lain mukaan jo saavutet- vapaus alkaa siitä, jolloin rakennus on val- 28289: tuja veronhuojennuksia kavennettaisi." mistunut asuttavaan kuntoon. Tämä näkö- 28290: kohta on täysin perusteltavissa ottamalla huo- 28291: Jos näihin saavutettuihin veronhuoje:imuk- mioon, minkälaisissa olosuhteissa sotien jäl- 28292: siin kuuluu myöskin vuoden 1948 laill 6 §: n keen rakennettiin. Oli puutetta materiaalista 28293: säännös siitä, että verovapaus lasketaan siitä, ja pääomista. Rakennusten valmistuminen 28294: jolloin rakennus valmistui asuttavaan kun- viivästyi usein jopa kokonaisella vuodellakin 28295: toon, ei nyt annetulla hallituksen esityksellä ja näin ollen oli luonnollista, että lainsäätäjä 28296: voida tätä etua riistää muutoin kuin perus- lähti siitä edellytyksestä, että rakennus pitää 28297: tuslain säätämässä järjestyksessä. Kun halli- olla asuttavassa kunnossa ennenkuin voidaan 28298: tuksen esityksen perusteluissa puhutaan vain ajatella verovapauden laskemista. Verottik- 28299: vuoden 1953 lain 3 §: n selvennyksestä, ei sellisestikin lienee oikeampaa, että ensiksi on 28300: tästä voine olla kysymys ja selvennettynäkin valmistunut jokin kohde, joka aiotaan va- 28301: sanottu lainkohta jää tarkoittamaan vain pauttaa verotuksesta. 28302: niitä rakennuksia, joiden rakentaminen on Tämän vuoksi olisi vuoden 1953 lain 3 § 28303: aloitettu vuoden 1953 joulukuun viimeisenä muutettava siten, että siinä selvästi sanot- 28304: päivänä tai sen jälkeen. taisiin, että kymmenen vuoden verovapaus- 28305: Lisäksi on huomattava, että Korkein hal- aika lasketaan siitä, jolloin rakennus valmis- 28306: linto-oikeus on helmikuun 8 päivänä 1961 tui asuttavaan kuntoon ja ehdotankirt valtio- 28307: antamassaan päätöksessä puolestaan katsonut, päiväjärjestyksen 32 §:Ii säännökseen vii- 28308: että vuoden 1948 lain säännösten nojalla ra- taten, 28309: kennetun rakennuksen veronhuojennus on 28310: voimassa siltä vuodelta, minkä aikana ra- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 28311: kennus on valmistunut asuttavaan kuntoon van lakiehdotuksen: 28312: 28313: Laki 28314: vuoden 1953 asuntotuotannon veronhuojennuslain muuttamisesta.. 28315: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 11 päivänä joulukuuta 1953 annetun asun- 28316: totuotannon veronhuojennuslain (477/53) 3 § näin kuuluvaksi: 28317: 3 §. 28318: Mitä 1 ja 2 § : ssä veronhuojennuksesta on rakennus tai rakennusryhmä on valmistunut 28319: säädetty olkoon voimassa kymmenen vuotta asuttavaan kuntoon. Tätä määräaikaa las- 28320: ja lasketaan tämä aika alkavaksi siitä, jolloin kettaessa ei oteta lukuun vuotta 1948. 28321: 28322: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1961. 28323: 28324: Jaakko Kemppainen. 28325: 2177 28326: 28327: XIII,2. - Lakal. N:o 199. 28328: 28329: 28330: 28331: 28332: Koivisto ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli.. 28333: aikaisesta muuttamisesta. 28334: 28335: 28336: 28337: E d u s k u n n a 11 e. 28338: 28339: Hallitus on antaessaan esityksen laiksi oikeuttavan ylärajan palkka- yms. tulojen 28340: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta osalta, ei ole asiallista, varsinkin kun vähen- 28341: muuttamisesta lausunut perusteluissaan, että nysprosenttikin on jo alhaisempi kuin muilla 28342: ,kun suurenkin työtulon veronkantokykyä on verovelvollisilla, säilyttää tätä keinotekoista 28343: pidettävä vähäisempänä kuin yhtä suuren enimmäisrajaa. Tarkasteltaessa niitä ryhmiä, 28344: vakautetun tulon, ei lakiehdotuksessa ole jotka kuuluvat lakiesityksen 28 § 11 kohdan 28345: vähennykselle palkka- ja eläketulon sekä mukaan ammatti- ja liiketulojen osalta pie- 28346: maa- ja metsätalouden hyväksi tehdyn työn nempään vähennykseen oikeutettujen ryh- 28347: arvosta tehtävän vähennyksen osalta asetettu mään, voidaan todeta, että hallituksen esityk- 28348: ylärajaa". Kun hallitus kuitenkin on esityk- sen mukainen jaottelu ei ole oikeudenmukai- 28349: sessään säilyttänyt vähennysoikeuteen vai- nen, ei kansalaisten tasa-arvoisuuden enem- 28350: kuttavan ylärajan verotettaessa verovelvolli- pää kuin sosiaalisten näkökohtienkaan perus- 28351: sen ammatista ja liikkeestä saatua henkilö- teella. Kuuluvatharr tähän ryhmään yhtä- 28352: kohtaista tuloa, tuntuu tämä entistä kohtuut- hyvin räätälit, suutarit ja muut käsityöläis- 28353: tomammalta. Tämä varsinkin, kun yläraja ammattien harjoittajat samoin kuin akatee- 28354: on säädetty sangen matalalle. mista tutkintoa edellyttävät vapaan amma- 28355: Kun aikanaan siirryttiin verotusjärjestel- tin harjoittajat. Kaikkien näiden toimeen- 28356: mässä käyttämään verokirjaa, katsottiin koh- tulo on aivan ratkaisevasti riippuvainen hei- 28357: tuulliseksi korvata palkansaajalle, jolta valtio dän henkilökohtaisesta työpanoksestaan ja 28358: etukäteen pidätti palkasta veroa, tästä me- on heidän omista tuloistaan saatava myös 28359: nettelystä valtiolle koituva lisähyöty siten, koko sairaus- ja muu sosiaalinen turva. 28360: että hänen annettiin lopullisessa verotuksessa Heitä eivät myöskään tavoita eläke- ym. lain- 28361: vähentää veronalaisista palkka- yms. tulois- säädännön mukaan palkansaajille vahviste- 28362: taan 10 %. Kun pari vuotta myöhemmin tut oikeudet. Hallituksen perusteluissa esit- 28363: tuli ennakkoperintälaki, jolloin ammatti- ja tämä väite, että ko. ryhmän tuloja on usein 28364: liiketuloista verovelvolliselle määrättiin vel- vaikea selvittää ei pidä enää nykyisin paik- 28365: vollisuus ennakkoverolipulla suorittaa etukä- kaansa. 28366: teen veronsa, unohdettiin, että myös tällai- Edellä esitettyyn viitaten ja kun ammatin 28367: sesta maksuvelvollisuudesta koitui valtiolle ja liikkeen harjoittajan tuloa ei voida pitää 28368: samanlainen etu kuin palkkatuloja verotet- vakautettuna tulona eikä myös tämän epä- 28369: taessa. Vasta vuonna 1958 myönnettiin am- oikeudenmukaisuuden korjaaminen aiheuta 28370: matti- ja liiketuloista verotettaville oikeus valtion verotulojen näkyvää vähennystä, esi- 28371: suorittaa tuloistaan 5 % vähennys, mutta sa- tämme kunnioittaen, 28372: malla säädettiin, että vähennys ei saa olla 28373: suurempi kuin 100 000 markkaa. Sama enim- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 28374: mäisraja on edelleen voimassa. van lakiehdotuksen: 28375: Kun nyt hallitus, niin kuin edellä on mai- 28376: nittu, esittää poistettavaksi vähennykseen 28377: 2178 Xm,2. - Tulo- ja. omaisuusverolaki. 28378: 28379: 28380: Laki 28381: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta. 28382: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta 28383: 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 28 §, sellaisena kuin se on 23 päivänä 28384: joulukuuta 1947 annetussa laissa (951/47), 38 §, 43 §:n 1 momentti, 48 §, sellaisena 28385: kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa, 49 ja 50 §, sellaisena kuin se 28386: on 20 päivänä joulukuuta 1946 annetussa laissa (874/46), sekä lisätään sanottuun la- 28387: kiin väliaikaisesti 50 b § seuraavasti: 28388: 28389: 28 §. nen sadalta, niin myös sellaisesta osasta am- 28390: Verovelvollisella on oikeus tuloistaan vä- matti- ja liiketuloa, jota on pidettävä koh- 28391: hentää: tuullisena korvauksena verovelvollisen am- 28392: ( 1)-10) kuten hallituksen esityksessä.) matissaan ja liikkeessään suorittamasta 28393: 11) kaksikymmentä sadalta palkkatulojen työstä. 28394: sekä aikaisemman virka- tai työsuhteen pe- (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityk- 28395: rusteella saadun eläkkeen kokonaismäärästä sessä.) 28396: sekä maa- tai metsätaloutta harjoittavan ve- 28397: rovelvollisen ja hänen lapsensa tai muun 38, 43, 48, 49, 50 ja 50 b §. 28398: perheenjäsenen maa- ja metsätalouden hy- (Kuten hallituksen esityksessä.) 28399: väksi tekemän työn arvosta, kuitenkin niin, 28400: että miljoonan markan ylittävältä osalta kah- 28401: teen miljoonaan markkaan saakka mainittu Tätä lakia sovelletaan vuoden 1962 tulojen 28402: vähennys on viisitoista sadalta ja kahden ja omaisuuden perusteella toimitettavassa ve- 28403: miljoonan markan ylittävältä osalta kymme- rotuksessa. 28404: 28405: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 28406: 28407: Erkki Koivisto. Jaakko Kemppainen. 28408: Jussi Saukkonen. N. Kosola. 28409: R. Hallberg. Mikko Asunta. 28410: Väinö E. Nieminen. Erkki Hara. 28411: Reino Ala-Kulju. Olavi Lähteenmäki. 28412: Saara. Forsius. Erkki Tuuli. 28413: Harras Kyttä. 28414: 2179 28415: 28416: XUI,S. - Lak.al. N: o 200. 28417: 28418: 28419: 28420: 28421: Kaitila ym..: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliai- 28422: kaisesta muuttamisesta. 28423: 28424: 28425: E d u s k u n n a ll e. 28426: 28427: Hallitus on 11 päivänä syyskuuta 1961 an- töliiton esittämällä järjestelmällä. Tuloveron 28428: tanut eduskunnalle esityksen laiksi tulo- ja alentaminen on sitäkin perustellumpaa, koska 28429: omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami- tulojen nimellinen nousu on nostanut tulo- 28430: sesta. veron progressiivisuudesta johtuen veromää- 28431: Esityksessä ehdotetaan, että verotus v. riä yhä jyrkemmin. Tuloveroasteikon li- 28432: 1962 eräin vähäisin muutoksin pysytettäi- säksi on vastaavat alennukset toteutettava 28433: siin samanlaisena kuin v. 1961. Koska kui- myös omaisuusveroon, pienten yhtiöiden pro- 28434: tenkin elinkustannusindeksi vuodesta 1957 gressiokynnykseen ja lapsivähennykseen näh- 28435: on noussut yli 10 %, mutta veroasteikkojen den. Työtulovähennys on käsittääksemme 28436: muutokset ovat kattaneet siitä vain n. 6 %, täysimääräisenä ulotettava myös siihen osaan 28437: on verotuksen korkeuden ennalla pysyttämi- ammatti- ja liiketulosta, jota on pidettävä 28438: seksi syytä vielä alentaa veroasteikkoa. Sa- kohtuullisena korvauksena verovelvollisen 28439: malla olisi pyrittävä kaventamaan ensim- ammatissaan ja liikkeessään suorittamasta 28440: mäisen ja toisen veroluokan välistä eroa, työstä. 28441: mikä on jatkuvasti ollut suuren tyytymättö- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 28442: myyden aiheena. Eduskunnalle annettavassa dotamme, 28443: uudessa verolaissa olisi. mielestämme koko 28444: tästä kolmijaosta luovuttava ja korvattava se että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 28445: paremmalla, esim. kansanpuolueen tai Väes- van lakiehdotuksen: 28446: 28447: 28448: 28449: 28450: Laki 28451: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta. 28452: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta 28453: 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 28 §, sellaisena kuin se on 23 päivänä 28454: joulukuuta 1947 annetussa laissa (951/47), 38 §, 43 §:n 1 momentti, 48 §, sellaisena 28455: kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa, 49 § ja 50 §, sellaisena kuin 28456: se on 20 päivänä joulukuuta 1946 annetussa laissa (874/46), sekä lisätään sanottuun la- 28457: kiin väliaikaisesti 50 b § seuraavasti: 28458: 28459: 28 §. puolison ansio- tai eläketulosta, joka on saa- 28460: Verovelvollisella on oikeus tuloistaan vä- nut sellaista tuloa vähemmän, sataviisikym- 28461: hentää: mentätuhatta markkaa sekä tämän määrän 28462: ( 1)-7) kuten hallituksen esityksessä.) ylittävältä osalta puolet, ei kuitenkaan yh- 28463: 8) milloin kummallakin puolisolla on ollut teensä enempää kuin kolmesataatuhatta 28464: ansiotuloa tai aikaisemman virka- tai työ- markkaa; 28465: suhteen perusteella saatua eläketuloa, sen ( 9) ja 10) kuten hallituksen esityksessä.) 28466: 2180 Xm,s. - Tulo- ja. oma.isuusverola.ki. 28467: 28468: 11) kaksikymmentä sadalta palkkatulojen kunnan, yhdistyksen, laitoksen, sääti()n tai 28469: sekä aikaisemman virka- tai työsuhteen pe- muun yhteisön tulo on alle yhden miljoonan 28470: rusteella saadun eläkkeen kokonaismäärästä markan tai omaisuus alle viiden miljoonan 28471: sekä maa- tai metsätaloutta harjoittavan ve- markan, luetaan edellisessä tapauksessa vero- 28472: rovelvollisen ja hänen lapsensa tai muun tettavaksi tuloksi ainoastaan yhtä monta 28473: perheenjäsenensä maa- ja metsätalouden hy- täyttä prosenttia yhteisön tulosta, kuin sii- 28474: väksi tekemän työn arvosta, niin myös sel- hen sisältyy kymmenentuhannen markan 28475: laisesta osasta ammatti- ja liiketuloa, jota Qn mä.äriä, ja jälkimmäisessä tapauksessa vero- 28476: pidettävä kohtuullisena korvauksena verovel- tettavaksi omaisuudeksi yhtä monta täyttä 28477: vollisen ammatissaan ja liikkeessään suorit- prosenttia yhteisön omaisuudesta, kuin siihen 28478: tamasta työstä. sisältyy viidenkymmenentuhannen markan 28479: (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityk- määriä. 28480: sessä.) 28481: 28482: 38 §. 28483: (Kuten hallituksen esityksessä.) 48 §. 28484: V eroa tulon perusteella suoritetaan, mikäli 28485: 43 §. 50 §: ssä ei toisin säädetä, f!euraavan asteikon 28486: Jos edellä tässä laissa säädettyjen vähen- mukaan: 28487: nysten jälkeen kotimaisen osakeyhtiön, osuus- 28488: 28489: Veroluokka 28490: I li III 28491: Veron Vero·% Veron Vero·% Veron Vero·% 28492: vakioerä alarajan vakioerä alarajaA vakioerä alarajan 28493: Verotettava tulo tulon yli tulon yli tulon yli 28494: mk alarajan menevästä alarajan menevästä alarajan menevästä 28495: kohdalla tulon kohdalla tulon kohdalla tulon 28496: mk osasta mk osasta mk osasta 28497: 250000- 320 000 •. 0. 0. 0. 100 7 100 7 28498: 320000- 400 000 ........ 5 000 10 5 000 10 400 7 28499: 400 000- 600 000 •••.•. 0. 13 000 14 13 000 12.5 6000 9 28500: 600000- 800 000 • 0 0. 0. 0. 41000 17 38 000 14 24000 11 28501: 800 000- 1 000 000 • 0 •••••• 75 000 20 66000 17 46000 14.5 28502: 1 000 000- 1 500 000 0 ••• 0 •• 0 115 000 22 100 000 20 75 000 16 28503: 1 500 000- 2 000 000 •• 0 •• 0 •• 225 000 25 200 000 22 155 000 19 28504: 2 000 000- 3 000 000 ......... 350 000 27 310 000 24 250 000 22 28505: 3 000 000- 4 000 000 ........ 620 000 30 550 000 27 470 000 25 28506: 4 000 000- 6 000 000 ........ 920 000 32 820 000 30 720000 28 28507: 6 000 000-10 000 000 •• 0. 0 ••• 1560 000 33.5 1420 000 32 1280 000 30.5 28508: 10 000 000-20 000 000 ...... 0. 2 900 000 38 2 700 000 36 2 500 000 35 28509: 20 000000- 0 0. 0 •••• 6 700 000 40 6 300000 39 6 000000 38 28510: 28511: 28512: Vero·O/oo 28513: Veron vakioerä alarajan yli 28514: Jos verovelvollinen on verovuonna elättä- Verotettava omaisnus omaisuuden ala· menevän 28515: mk rajan kohdalla omaisuuden 28516: nyt alaikäistä lastaan, on III veroluokan mu- mk osalta 28517: kaisesta verosta vähennettävä jokaisesta lap- 2 000 000- 3 000 000 500 1.5 28518: sesta kahdeksantuhatta markkaa, ei kuiten- 3 000 000- 4 000 000 2000 3 28519: kaan enempää kuin veron koko määrä. 4 000 000- 6 000 000 5 000 4.5 28520: 6 000 000- 8 000 000 14000 6 28521: 8 000 000-10 000 000 26 000 7 28522: 49 §. 10 000 000-15 000 000 40000 9 28523: V eroa omaisuuden perusteella suoritetaan 15 000 000-20 000 000 85 000 11 28524: mikäli 5 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan 20 000 000-40 000 000 140 000 13 28525: asteikon mukaan: 40 000 000 tai enemmän 400000 15 28526: xm,s. - Kaitila ym. 2181 28527: 28528: 50 §. Omaisuuden perusteella suorittavat 1 mo- 28529: Osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset, lai- mentissa tarkoitetut yhteisöt veroa kahdek- 28530: tokset ja säätiöt, ynnä muut yhteisöt, lukuun san tuhannelta. 28531: ottamatta 46 §: n 2 momentissa mainittuja 28532: yhtiöitä ja yhtymiä, suorittavat veroa tulon 50b §. 28533: perusteella kaksikymmentäviisi sadalta vero- (Kuten hallituksen esityksessä.) 28534: tettavan tulon siitä osasta, joka vastaa yhtei- 28535: sön osakkeilleen tai osuuksilleen verovuo- 28536: delta jaettavaksi päättämää osinkoa tai kor- 28537: koa vähennettynä yhteisön verovuotena saa- 28538: malla 24 § : n 4 kohdan mukaan verosta va- Tätä lakia sovelletaan vuoden 1962 tulojen 28539: paalla osingolla, sekä kolmekymmentäkahdek- ja omaisuuden perusteella toimitettavassa ve- 28540: san sadalta verotettavan tulon muusta osasta. rotuksessa. 28541: 28542: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 28543: 28544: Esa Kaitila. Aaro Stykki. 28545: Harras Kyttä. Armas Leinonen. 28546: 28547: 28548: 28549: 28550: 90 E 168/62 28551: 2182 28552: 28553: xm,4. - Lak.al. N: o 201. 28554: 28555: 28556: 28557: Innala ym. : Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliai- 28558: kaisesta muuttamisesta. 28559: 28560: E d u s k u n n a ll e. 28561: 28562: Vuoden 1962 tulo- ja menoarvion yhtey- vain murto-osaprosenttia valtion kaikista 28563: dessä syyskuun 11 päivänä 1961 päivätty vuotuisista tuloista. 28564: hallituksen esitys laiksi tulo- ja omaisuus- Näistä ja muista talouspoliittisista syistä 28565: verolain väliaikaisesta muuttamisesta ei sisiil- veroasteikkoa olisi huomattavasti alennettava 28566: tänyt niitä odotettuja helpotuksia veronmak- hallituksen esityksestä. Edelleen olisi ensim- 28567: sajille, joita vallitsevan korkeasuhdanteen mäisen veroluokan ns. vanhanpojan ja nai- 28568: aikana oli toivottu. Esityksen tuloveroastei- mattomien erikoisverotuksesta luovuttava, sa- 28569: kossa ei niin ikään ole huomioitu yleisen moin aviopuolisoiden yhteisverotuksesta sekä 28570: palkkatason nousua ja sen vaikutusta lisään- poistettava monia muitakin epäoikeudenmu- 28571: tyneenä verona progression ansiosta. kaisuuksia verotusjärjestelmässämme. On sel- 28572: Progressiivisen verotuksen niin hyvin yksi- vää, ettei yhdellä kertaa niihin voida päästä. 28573: tyisille kansalaisille kuin koko talouselämälle Sen vuoksi olemme tällä kertaa ehdottaneet 28574: aiheuttamista haittavaikutuksista johtuen poistettavaksi vain pahimpia epäkohtia, joi- 28575: useissa Euroopan maissa progressiivisesta hin hallituksen esitys antaa aihetta. 28576: verotuksesta on pyritty joko kokonaan tai Veroasteikon muuttamisen lisäksi on halli- 28577: osittain luopumaan. Saman ajatuksen on lau- tuksen esityksessä edelleen säilytetty se epä- 28578: sunut keväällä mietintönsä jättänyt verolaki- oikeudenmukaisuus, että verovelvollisen am- 28579: komitea ja esittänyt progressiivisen verotuk- matissaan ja liikkeessään suorittamasta 28580: sen ainakin osittaisen poistamisen tutkimista. työstä saamistaan tuloista hänellä on oikeus 28581: Progressiivisuuden tarkoituksenmukaisuu- vähentää verotuksessa prosentuaalisesti pie- 28582: desta ja oikeudenmukaisuudesta meilläkin nempi osuus kuin muilla palkannauttijoilla. 28583: oltiin alun alkuaan eri mieltä. Sosiaalipoliit- Sen lisäksi on vielä esitetty, että edelleen 28584: tisiin syihin vetoaminen menettää merkityk- säilytettäisiin 100 000 markan enimmäis- 28585: sensä, koska veroprogressiolla ei enää ole määrä. 28586: suurtakaan merkitystä valtaviksi paisuneiden Edellä esitetyn perusteella ja alussa mai- 28587: sosiaalimenojen peittämisessä. Toisaalta eri nittuun hallituksen esitykseen viitaten kun- 28588: väestöryhmien työolosuhteet ovat voimak- nioittaen ehdotamme, 28589: kaasti tasaantuneet ja korkeahkot tulot kos- 28590: kevat yhä laajempia kansalaispiirejä. Eräi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 28591: den laskelmien mukaan merkitsee progressio van lakiehdotuksen: 28592: 28593: Laki 28594: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta. 28595: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta 28596: 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 28 §, sellaisena kuin se on 23 päivänä 28597: joulukuuta 1947 annetussa laissa (951/47), 38 §, 43 §:n 1 momentti, 48 §, sellaisena 28598: kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa, 49 ja 50 §, sellaisena kuin se 28599: on 20 päivänä joulukuuta 1946 annetussa laissa (874/46), sekä lisätään sanottuun la- 28600: kiin väliaikaisesti 50 b § seuraavasti: 28601: 28 §. ( 1)-10) kuten hallituksen esityksessä.) 28602: Verovelvollisella on oikeus tuloistaan vä- 11) kaksikymmentä sadalta palkkatulojen 28603: hentää: sekä aikaisemman virka- tai työsuhteen pe- 28604: XIII,4. - Innala ym. 2183 28605: 28606: rusteella saadun eläkkeen kokonaismäärästä (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityk- 28607: sekä maa- tai metsätaloutta harjoittavan ve- sessä.) 28608: rovelvollisen ja hänen lapsensa tai muun 28609: perheenjäsenen maa- ja metsätalouden hy- 38 ja 43 §. 28610: väksi tekemän työn arvosta, kuitenkin niin, (Kuten hallituksen esityksessä.) 28611: että miljoonan markan ylittävältä osalta kah- 28612: teen miljoonaan markkaan saakka mainittu 28613: vähennys on viisitoista sadalta ja kahden 48 §. 28614: miljoonan markan ylittävältä osalta kymme- Veroa tulon perusteella suoritetaan, mikäli 28615: nen sadalta, niin myös sellaisesta osasta am- 50 § :ssä ei toisin säädetä, seuraavan astei- 28616: matti- ja liiketuloa, jota on pidettävä koh- kon mukaan: 28617: tuullisena korvauksena verovelvollisen amma- 28618: tissaan ja liikkeessään suorittamasta työstä. 28619: Veroluokka 28620: I II III 28621: Veron Vero·% Veron Vero-% Veron Vero·% 28622: vakioerä alarajan vakioerä alarajan vakioerä alarajan 28623: Verotettava tulo tulon yli tulon yli tulon yli 28624: mk alarajan menevästä alarajan menevästä alarajan menevästä 28625: kohdalla tulon kohdalla tulon kohdalla tulon 28626: mk osasta mk osasta mk osasta 28627: 250000- 320 000 100 7 100 7 28628: 320000- 400000 5 000 10 5 000 10 400 7 28629: 400000- 600 000 13 000 14 13 000 12.5 6 000 9 28630: 600000- 800 000 41000 17 38 000 14 24000 11 28631: 800 000- 1 000 000 75 000 20 66 000 17 46000 14.5 28632: 1 000 000- 1 500 000 115 000 22 100 000 20 75 000 16 28633: 1 500 000- 2 000 000 225 000 25 200 000 22 155 000 19 28634: 2 000 000- 3 000 000 350000 27 310 000 24 250 000 22 28635: 3 000 000- 4 000 000 620000 30 550 000 27 470000 25 28636: 4 000 000- 6 000 000 920000 32 820 000 30 720 000 28 28637: 6 000 000-10 000 000 1560000 33.5 1420 000 32 1280000 30.5 28638: 10 000 000-20 000 000 2 900 000 38 2 700 000 36 2 500000 35 28639: 20000000- ............. 6 700000 40 6300 000 39 6 000000 38 28640: 28641: 49, 50 ja 50 b §. 28642: Jos verovelvollinen on verovuonna elättä- (Kuten hallituksen esityksessä.) 28643: nyt alaikäistä lastaan, on III veroluokan 28644: mukaisesta verosta vähennettävä jokaisesta Tätä lakia sovelletaan vuoden 1962 tulojen 28645: lapsesta viisitoistatuhatta markkaa, ei kui- ja omaisuuden perusteella toimitettavassa 28646: tenkaan enempää kuin veron koko määrä. verotuksessa. 28647: 28648: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1961. 28649: 28650: Aune Innala. Erkki Hara. 28651: Jussi Saukkonen. Olavi Lähteenmäki. 28652: N. Kosola. Matti Raipala. 28653: R. Hallberg. Toivo Hietala. 28654: Reino Ala-Kulju. Mikko Asunta. 28655: Saara Forsius. Erkki Koivisto. 28656: Väinö E. Nieminen. Erkki Leikola. 28657: Jaakko Kemppainen. Erkki Tuuli. 28658: 2184 28659: 28660: XUI,5. - Lak.al. N: o 205. 28661: 28662: 28663: Lindblom ym.: Ehd!Jtukset asuntotuotannon veronhuojennus- 28664: laiksi ja laiksi vuoden 1958 asuntotuotannon veronhuo- 28665: jennuslain osittaisesta muuttamisesta. 28666: 28667: 28668: E d u s k u n n a ll e. 28669: 28670: Hallituksen esitys n: o 115 asuntotuotannon esittänyt eriävässä mielipiteessään. Yhtyen 28671: veronhuojennuslaiksi ja laiksi vuoden 1958 sanotussa eriävässä mielipiteessä esitettyihin 28672: asuntotuotannon veronhuojennuslain osittai- yksityiskohtaisiin perusteluihin katsomme, 28673: sesta muuttamisesta perustuu suurimmalta että pienet asunnot olisi vuokratuoton osalta 28674: osalta asiaa valmistelleen komitean ehdotuk- syytä jättää kokonaan verovapauden ulko- 28675: sun. puolelle. Sen sijaan isommille vuokrattaville 28676: Veronhuojennusten jatkaminen on osoit- huoneistoille olisi edelleen myönnettävä vero- 28677: tautunut välttämättömäksi. Samalla on kat- vapaus koko vuokratuotosta. Verovapauden 28678: sottu tarpeelliseksi korjata niitä epäkohtia, myöntämisen ehtona vuokratuoton osalta olisi, 28679: joita voimassa olevan lain on todettu aiheut- että huoneiston pinta-ala on, milloin rakenta- 28680: taneen. Hallituksen esityksen tarkoituksena minen on aloitettu vuonna 1963 tai 1964, 28681: on suunnata asunnontuotanto tähänastista vähintään 35 neliömetriä sekä, milloin raken- 28682: enemmän perheasuntojen linjalle sekä eh- taminen on aloitettu vuonna 1965 tai 1966, 28683: käistä kohtuutonta voitontavoittelua huoneis- vähintään 45 neliömetriä. Keskipinta-alan ja 28684: tojen vuokraamisen yhteydessä. T.ässä tarkoi- pienhuoneistojen osuuden suhteen ei suora- 28685: tuksessa Hallitus esittää keskipinta-alamää- naisia rajoituksia ilmeisestikään tarvittaisi, 28686: räyksiä, pienasuntojen osuuden rajoittamista koska ehdottamamme säännökset ohjaisivat 28687: ja vuokratuoton verovapauden supistamista asunnontuotantoa varsin tehokkaasti perhe- 28688: puoleen. Lisäksi Hallitus, vastoin komitean asuntojen linjalle. Ne huomautuks.et, jotka 28689: kantaa, ehdottaa, että omaisuusverosta va- po. eriävässä mielipiteessä on esitetty komi- 28690: pauttamista ei ulotettaisi vuokralle annetta- tean ehdotusten kielteisestä vaikutuksesta 28691: viin huoneistoihin. vuokrahuoneistojen tuotantoon, koskevat vielä 28692: Ne perustavoitteet, joihin Hallitus lakiesi- suuremmassa määrin Hallituksen esitystä, 28693: tyksellään pyrkii, ovat myös allekirjoittanei- jossa myös omaisuusverotuksen osalta suhtau- 28694: den käsityksen mukaan hyväksyttäviä. Mie- dutaan torjuvasti vuokrattavien asuntojen 28695: lestämme Hallituksen esitys kuitenkin joh- tuotantoon. Käsityksemme mukaan vuokra- 28696: taisi asuntotuotannon ja ennen kaikkea vuok- huoneistojen riittävä tuotanto on eräs tämän 28697: rattavien asuntojen tuotannon arveluttavaan hetken ja vastaisen asuntopolitiikkamme tär- 28698: vähenemiseen. Niin ikään on olemassa vaara, keimpiä tavoitteita. 28699: että Hallituksen esitys johtaisi myös välittö- Edellä lausutun perusteella esitämme, 28700: miin vuokran korotuksiin. Tämän vuoksi 28701: katsomme, että po. lainsäädäntö olisi laadit- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 28702: tava niiden suuntaviivojen mukaiseksi, jotka vat lakiekdotukset: 28703: mainitun komitean jäsen Olavi Lindblom on 28704: 28705: 28706: Asuntotuotannon veronhuojennuslaki 28707: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 28708: 28709: 1 ja 2 §. 3 §. 28710: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 115.) Veronhuojennukset myönnetään sellaisesta 28711: rakennuksesta, jossa asuinhuoneistojen pinta- 28712: XIII,5. - LiDdblom ym. 2185 28713: 28714: ala on vähintään 85 % rakennuksen huoneis- den ollut yksinomaan osakkaan tai Jasenen 28715: tojen kokonaispinta-alasta ja jossa minkään taikka hänen perheensä käytössä. Mikäli huo- 28716: asuinhuoneiston pinta-ala ei ole suurempi neisto verovuonna ei ole ollut osakkaan tai 28717: kuin 120 neliömetriä. Niin ikään myönnetään jäsenen taikka hänen perheensä yksinomai- 28718: veronhuojennukset sellaisesta lämpökeskus- sessa käytössä, ei veronalaisena tulona pidetä 28719: tai huoltorakennuksesta, jota pääasiallisesti sitä tuloa, jonka hän on saanut huoneistosta, 28720: käytetään yhtä tai useampaa edellä tarkoi- jonka pinta-ala on 35 neliömetriä tai suu- 28721: tettua rakennusta varten. rempi, milloin rakennuksen rakentaminen on 28722: Asuinhuoneiston pinta-alaan on luettava aloitettu vuonna 1963 tai 1964 ja huoneistosta, 28723: huoneiston osalle tuleva suhteellinen osuus jonka pinta-ala on 45 neliömetriä tai suu- 28724: rakennuksessa olevien asumiseen liittyvien ja rempi, milloin rakennuksen rakentaminen on 28725: asukkaiden yhteiskäyttöön tarkoitettujen huo- aloitettu vuonna 1965 tai 1966. Osakkeita ja 28726: netilojen pinta-alasta. osuuksia, jotka oikeuttavat tällaisten asuin- 28727: Laskettaessa asuinhuoneistojen pinta-alan huoneistojen hallintaan, ei pidetä osakkaan 28728: osuutta rakennuksen huoneistojen kokonais- tai jäsenen veronalaisena omaisuutena. 28729: pinta-alasta, ei autotallitiloja oteta huomioon. 28730: 7 §. 28731: Verovelvollisen muusta kuin 5 ja 6 § :n 28732: 4 §. mukaan verovapaasta tulosta ei saa vähentää 28733: (Kuten hallituksen esityksessä n: o 115.) sanotuissa lainkohdissa tarkoitetun verova- 28734: paan tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä 28735: 5 §. johtuneita kustannuksia, joiksi katsotaan 28736: Rakennuksen omistajan veronalaisena tu- myös korkomenot. 28737: lona ei pidetä omistajan tai hänen perheensä Sellaisella 3 § : ssä mainitut edellytykset 28738: tarpeeseen asuntona käytetystä 3 § : ssä tar- täyttävän omakotitalon omistajalla samoin 28739: koitetusta rakennuksesta ja sen tonttimaasta kuin 6 § : ssä tarkoitetun asunto-osakeyhtiön 28740: tai rakennuksessa olevasta asuinhuoneistosta tai asunto-osuuskunnan osakkaana tai jäse- 28741: saatua etua. Milloin rakennuksen omistaja nellä, joka on käyttänyt rakennusta tai huo- 28742: tai hänen perheensä ei asu rakennuks~sa neistoa, johon hänellä yhtiöjärjestyksen tai 28743: olevassa huoneistossa, jonka rakentaminen on osuuskunnan sääntöjen nojalla on hallinta- 28744: aloitettu vuonna 1963 tai 1964, ja jonka oikeus, omana tai perheensä asuntona, on 28745: pinta-ala on 35 neliömetriä tai suurempi, kuitenkin oikeus korkomenojen vähentämi- 28746: sekä huoneistosta, jonka rakentaminen on sestä yleensä voimassa olevien säännösten mu- 28747: aloitettu vuonna 1965 tai 1966 ja jonka pin- kaisesti vähentää veronalaisesta tulostaan 28748: ta-ala on 45 neliömetriä tai suurempi, ei huo- myös sanottuun rakennukseen tonttimaineen 28749: neistosta saatua tuloa myöskään pidetä ra- tai sanottuun huoneistoon oikeuttaviin osak- 28750: kennuksen omistajan veronalaisena tulona. keisiin tahi osuuksiin kohdistuvien velkojen 28751: Edellä 3 §: ssä tarkoitettua rakennusta ja korot siltä osin, kuin ne kohdistuvat hänen 28752: sen tonttimaata ei katsota rakennuksen omis- tai hänen perheensä käytössä koko verovuo- 28753: tajan veronalaiseksi omaisuudeksi. den olleen asuinhuoneistoalan mukaiseen ra- 28754: (2 mom. kuten 6 §: n 2 mom. hallituksen kennuksen ja sen tonttimaan tai huoneiston 28755: esityksessä n: o 115.) osaan. Tässä tarkoitetun omakotitalon omis- 28756: tajana on oikeus kunnallisverotuksessakin vä- 28757: 6 §. hentää samassa kunnassa verotettavista 28758: Milloin 3 § :ssä tarkoitetut rakennukset ja muista tuloistaan sanottuun rakennukseen 28759: niiden 5 §: ssä tarkoitetut tonttimaat muo- kohdistuvan velan edellä tarkoitetulla tavalla 28760: dostavat vähintään kolme neljäsosaa asunto- laskettu korko. 28761: osakeyhtiön tai asunto-osuuskunnan kokonais- Verovelvollisen veronalaisista varoista ei 28762: varoista, asunto-osakeyhtiön osakkaan tai saa vähentää 5 ja 6 § : n mukaan verovapaa- 28763: asunto-osuuskunnan jäsenen veronalaisena tu- seen omaisuuteen kohdistuvia velkoja. Kui- 28764: lona ei pidetä etua tällaisessa rakennuksessa tenkin saa 2 momentissa tarkoitettu verovel- 28765: olevasta asuinhuoneistosta, johon hänellä yh- vollinen vähentää siinä mainittua vähennys- 28766: tiöjärjestyksen tai osuuskunnan sääntöjen no- kelpoista korkoa vastaavan osan rakennuk- 28767: jalla on hallintaoikeus, mikäli se on verovuo- seen tonttimaineen tai huoneistoon oikeutta- 28768: 2186 XIII,5. - Asuntotuotannon veronhuojennus. 28769: 28770: viin osakkeisiin tai osuuksiin kohdistuvista 11 §. 28771: veloista muista veronalaisista varoistaan. Asianomaisen lääninhallituksen on hake- 28772: muksesta palautettava leimavero, joka on suo- 28773: 8 ja 9 §. ritettu, kun osakeyhtiön tai osuuskunnan pe- 28774: (Kuten 9 ja 10 § hallituksen esityksessä rustaja on ensi kerran siirtänyt 6 § : ssä tar- 28775: n:o 115.) koitetun huoneiston hallintaan oikeuttavan 28776: osakkeen tai osuuden sellaiselle uudelle omis- 28777: 10 §. tajalle, joka on käyttänyt ja käyttää huoneis- 28778: Milloin 3 § : ssä tarkoitetun rakennuksen toa yksinomaan omana tai perheensä asun- 28779: omistaja on hankkinut sen tonttimaan aikai- tona, mikäli siirtäminen on tapahtunut vuo- 28780: sintaan kolme vuotta ennen rakennuksen val- den kuluessa rakennuksen valmistumisesta 28781: mistumista asuttavaan kuntoon, hänellä on asuttavaan kuntoon. 28782: oikeus hakemuksesta saada asianomaiselta 28783: lääninhallitukselta takaisin mainitun tontti- 12 §. 28784: maan omistusoikeuden tai vuokraoikeuden Sen leimaveron suorittamista, joka 10 tai 28785: luovutuskirjasta suoritettu leimavero. 11 §: n mukaan olisi palautettava, älköön 28786: vaadittako, jos verovelvollinen esittää selvi- 28787: (2 mom. kuten 11 § :n 2 mom. hallituksen tyksen siitä, että sanotuissa pykälissä sää- 28788: esityksessä n: o 115.) 28789: detyt palautuksen edellytykset ovat olemassa 28790: Milloin 1 momentissa tarkoitetun kiinteis- jo silloin, kun luovutuskirja annetaan asian- 28791: tön pinta-ala ylittää sen määrän, mitä 5 § : n omaiselle viranomaiselle taikka osakkeen tai 28792: 2 momentin mukaan enintään voidaan pitää osuuden luovutuksesta tehty laskelma näyte- 28793: verovapaana tonttimaana, taikka luovutuskir- tään verojohtajalle. 28794: jalla on luovutettu myös rakennuksia tai 28795: irtaimistoa, katsotaan luovutuskirja vapaaksi 13 ja 14 §. 28796: leimaverosta vain 5 § : n 2 momentissa tar- (Kuten 14 ja 15 § hallituksen esityksessä 28797: koitetun tonttimaan arvon osalta. n:o 115.) 28798: 28799: 28800: 28801: 28802: Laki 28803: vuoden 1958 asuntotuotannon veronhuojennuslain osittaisesta muuttamisesta. 28804: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1958 annetun 28805: asuntotuotannon veronhuojennuslain (504/58) 3 § :n 1 momentti ja 4 § sekä 12 § :n 28806: 1 momentti näin kuuluviksi: 28807: 28808: 3 §. maata ei katsota rakennuksen omistajan ve- 28809: Rakennuksen omistajan veronalaisena tu- ronalaiseksi omaisuudeksi. 28810: lona ei pidetä omistajan tai hänen perheensä 28811: tarpeeseen asuntona käytetystä 2 § : ssä tar- 28812: koitetusta rakennuksesta ja sen tonttimaasta 4 §. 28813: tai rakennuksessa olevasta asuinhuoneistosta Milloin 2 § :ssä tarkoitetut rakennukset ja 28814: saatua etua. Milloin rakennuksen omistaja niiden 3 § : ssä tarkoitetut tonttimaat muodos- 28815: tai hänen perheensä ei asu rakennuksessa tavat vähintään kolme neljäsosaa asunto-osa- 28816: olevassa huoneistossa, jonka pinta-ala on keyhtiön tai asunto-osuuskunnan kokonaisva- 28817: 35 neliömetriä tai suurempi, ei huoneistosta roista, asunto-osakeyhtiön osakkaan tai asun- 28818: saatua tuloa myöskään pidetä rakennuksen to-osuuskunnan jäsenen veronalaisena tulona 28819: omistajan veronalaisena tulona. Edellä ei pidetä etua tällaisessa rakennuksessa ole- 28820: 2 § : ssä tarkoitettua rakennusta ja sen tontti- vasta asuinhuoneistosta, johon hänellä yhtiö- 28821: XIII,5.- Lindblom ym. 2187 28822: 28823: järjestyksen tai osuuskunnan sääntöjen no- oikeuttavat tällaisten asuinhuoneistojen hal- 28824: jalla on hallintaoikeus, mikäli se on verovuo- lintaan, ei pidetä osakkaan tai jäsenen veron- 28825: den ollut yksinomaan osakkaan tai jäsenen alaisena omaisuutena. 28826: taikka hänen perheensä käytössä. Mikäli 28827: huoneisto verovuonna ei ole ollut osakkaan 12 §. 28828: tai jäsenen taikka hänen perheensä yksin- (Kuten hallituksen esityksessä n: o 115.) 28829: omaisessa käytössä, ei veronalaisena tulona 28830: pidetä sitä tuloa, jonka hän on saanut huo- 28831: neistosta, jonka pinta-ala on 35 neliömetriä Soveltamissäännös. 28832: tai suurempi. Osakkeita ja osuuksia, jotka (Kuten hallituksen esityksessä n:o 115.) 28833: 28834: 28835: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1961. 28836: 28837: Olavi Lindblom. Kalle Matilainen. 28838: 2188 28839: 28840: XUI,6. -- La.k.al. N: o 206. 28841: 28842: 28843: 28844: Kähönen: Ehdotus asuntotuotannon veronhuojennuslaiksi. 28845: 28846: 28847: Eduskunnalle. 28848: 28849: Asumisahtaus on tämän hetken vakavimpia pano myös silloin oli kaikkea muuta kuin 28850: yhteiskunnallisia epäkohtia, mihin tähänasti- tyydyttävä. 28851: nen veronhuojennuslainsäädäntö on valitetta- Väestöpoliittisen Tutkimuslaitoksen tut- 28852: vasti varsin huomattavalla tavalla myötävai- kija, valtiot.maist. Tapani Purola on asunto- 28853: kuttanut. Tilanne on päässyt niin huonoksi, tuotantokomitealle laatimassaan selvittelyssä 28854: että Euroopan talousneuvoston asuntoneuvos- osoittanut, että mikäli asuntokanta Suomen 28855: ton asuntokomitean tilastoissa Suomi on asu- väestökeskuksissa pyritään vuoteen 1970 men- 28856: misväljyydessä vasta 16. sijalla. Tämän vai- nessä saattamaan edes UIOF: n kansainvälis- 28857: kean epäkohdan poistamiseksi on yhteiskun- ten ruiniminormien tasolle, tämä edellyttäisi, 28858: nalla arava-lainsäädännön ohella vain yksi että 1960-luvulla tuotett..tvien asuntojen kes- 28859: keino käytettävänään, nimittäin veronhuojen- kipinta-ala olisi 71 neliömetriä ja että yhden 28860: nuslainsäädäntö. Jollei uutta veronhuojennus- ja kahden huoneen huoneistojen yhteenlas- 28861: lakia saada sellaiseen muotoon, että asunto- kettu määrä ei ylittäisi 15 prosenttia tuotet- 28862: tuotannon vuosikymmeniä jatkuneeseen vino- tujen asuntojen lukumäärästä. 28863: suuntaukseen saadaan ratkaiseva käänne, voi- Edellä mainituilla perusteilla katsomme, 28864: daan koko lainsäädännön tarpeellisuus vaka- että lakiehdotuksen 3 §: n mukaan tulisi veron- 28865: vasti asettaa kyseenalaiseksi. huojennusten edellytyksenä olla, muiden py- 28866: Hallitus on ehdotuksessaan kiinnittänyt kälässä mainittujen ehtojen ohella, että asuin- 28867: asiaan huomiota, kun se lakiehdotuksen 3 §: n huoneistojen keskipinta-ala on, milloin raken- 28868: mukaisesti edellyttää, että rakennuksen asuin- taminen on aloitettu vuonna 1963 tai 1964, 28869: huoneistojen keskipinta-alan tulisi olla, mil- vähintään 60 neliömetriä taikka, milloin ra- 28870: loin rakentaminen on aloitettu vuonna 1963 kentaminen on aloitettu vuonna 1965 tai 28871: tai 1964, vähintään 57 neliömetriä, sekä mil- 1966, vähintään 65 neliömetriä ja minkään 28872: loin rakentaminen on aloitettu vuonna 1965 asuinhuoneiston pinta-ala ei ole suurempi 28873: tai 1966, vähintään 60 neliömetriä. Kuiten- kuin 120 neliömetriä. 28874: kin on otettava huomioon, että ei-aravalainoi- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen 28875: tettujen huoneistojen keskipinta-ala vertaus- ehdotan, 28876: vuonna 1955 jo oli 59.3 neliömetriä. Uudet 28877: säännökset merkitsisivät siis vuoden 1955 ta- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 28878: soon katsottuna selvää huononnusta siitä huo- van lakiehdotuksen: 28879: limatta, että maamme asuntokannan kokoon- 28880: 28881: 28882: Asuntotuotannon veronhuojennuslaki 28883: EduSkunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 28884: 28885: 1 ja 2 §. 1) asuinhuoneistojen pinta-ala on vähin- 28886: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 115.) tään 85 prosenttia rakennuksen huoneistojen 28887: kokonaispinta-alasta; 28888: 3 §. 2) asuinhuoneistojen keskipinta-ala on, mil- 28889: V eronhuojennukset myönnetään rakennuk- loin rakentaminen on aloitettu vuonna 1963 28890: sesta, jossa: tai 1964, vähintään 60 neliömetriä taikka, 28891: XIII,6. - Kllhönen. 2189 28892: 28893: milloin rakentaminen on aloitettu vuonna Niin ikään myönnetään veronhuojennukset 28894: 1965 tai 1966, vähintään 65 neliömetriä, omakotitalosta, jos se täyttää 1 momentin 28895: mutta minkään asuinhuoneiston pinta-ala ei 2 kohdassa säädetyt edellytykset. 28896: ole suurempi kuin 120 neliömetriä; sekä Veronhuojennukset myönnetään myös sel- 28897: 3) rakennuksen asuinhuoneistojen koko- laisesta lämpökeskus- tai muusta huoltoraken- 28898: naisluvusta enintään 20 prosenttia on yhden nuksesta, jota pääasiallisesti käytetään yhtä 28899: huoneen tai huoneen ja keittiön tai keitto- tai useampaa 1 tai 2 momentissa tarkoitettua 28900: komeron taikka kaksi huonetta tai kaksi huo- rakennusta varten. 28901: netta ja keittokomeron käsittäviä huoneis- 28902: toja. 4-15 §. 28903: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 115.) 28904: 28905: 28906: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1961. 28907: 28908: Urho Kähönen. 28909: 28910: 28911: 28912: 28913: 91 E 168/62 28914: Lakialoitteita, joita puhemies on kieltäytynyt esittelemästä 28915: valiokuntaan lähetettäväksi. 28916: 1 28917: 1 28918: 1 28919: 1 28920: 1 28921: 1 28922: 1 28923: 1 28924: 1 28925: 1 28926: 1 28927: 1 28928: 1 28929: 1 28930: 1 28931: 1 28932: 1 28933: 1 28934: 1 28935: 1 28936: 1 28937: 1 28938: 1 28939: 1 28940: 1 28941: 1 28942: 1 28943: 2193 28944: 28945: Lak.al. N:o 207. 28946: 28947: 28948: 28949: 28950: :Pessi ym..: Ehdotus liJik.si huoneenvuokri~n $®rm.östelystä. 28951: 28952: 28953: E d u s k u n n a ll e. 28954: 28955: Hyväksyessään kuluvan vuoden loppuun päätöksen tekemisen jälkeen. Myös Tampe- 28956: voimassaolevan lain huoneenvuokrien sään- reella tosiasiallinen asuntovajaus on edel- 28957: nöstelystä eduskunta kehoitti hallitusta leen huomattava. 28958: valppaasti seuraamaan asuntotilanteen ke- Vuokrasäännöstelyn perusteena on koko 28959: hitystä Helsingissä sekä huolehtimaan siitä, ajan ollut ja on nimenomaan asuntojen 28960: ettei huoneenvuokrien säännöstelystä aina- puute. Vaikka nyt voimassa oleva laki ei 28961: kaan Helsingissä luovuta, ennenkuin on sisälläkään määräyksiä asunnonvälityksestä, 28962: saatu aikaan tyydyttävä tasapaino tarjon- on sillä suuri merkitys vuokratasoon. Hal- 28963: nan ja kysynnän välillä asuntomarkkinoilla. litu~;~kin on m.ui$sa yhteyksisl;lä todennut, että 28964: Kun hal'litus on päättänyt olla antamatta ns. vapaiden vuokra-~suntojen omistajat 28965: eduskunnalle varsinaista huoneenvuokra- kuin myös asunnonvä:littäjät ovat asuntopu- 28966: säännöstelylakia koskevaa esitystä, on se jät- lan johdo~;~ta päässeet kohtuuttomasti hyö- 28967: tänyt noudattamatta sanottua eduskunnan tymään. Ei voitane asiallisin syin vaatia, 28968: päätöstä. Tosin hallitus on antanut eduskun- että näin pitäisi tapahtua myös tällä het- 28969: nalle esityksen n: o 127/1961 laiksi eräiden kellä säännösteltyjen asuntojen kohdalla. 28970: vuokrasuhteiden järjestämisestä huone.en- Vuokrasäännöstelyn alaisissa huoneistoissa 28971: vuokrasäännösteiyn päättyessä. Asiallisesti asuvat ovat suurelta osalta vähävaraisia 28972: sekin tarkoittaa osittaisen vuokrasäännöste- monilapsisia perheitä ja varattornia vanhuk- 28973: lyn jatkamista Helsingissä vielä ensi vuo- sia. Mikäli sä'ännöstelyn suoma turva hei- 28974: den puolelie, mutta merkitsee kuitenkin kai- dän osaltaan loppuisi, merkitsisi se keinot- 28975: ken vuokrasäännöstelyn päättymistä Tam- telutarkoituksessa tapahtuvia joukkomit- 28976: pereella jo kuluvan vuoden lopussa sekä pe- taisia irtisanomisia ja häätöjä sekä joka ta- 28977: riaatepäätöstä säännöstelyn lopullisesta lak- pauksessa tuntuvia vuokrien korotuksia ja 28978: kaamisesta Helsingissäkin. yleistä turvattomuuden lisääntymistä. Tä- 28979: Esitystään haUitus perustelee sillä, että män estämiseksi vuokrasäännöstelyä olisi 28980: Tampereen kaupungin edustajat ovat olleet jatkettava niin Helsingissä kuin Tampere~~ 28981: sitä mieltä, ettei säännöstely siellä ole enää lakin ainakin vuoden 1962 loppuun saakka. 28982: tarpeellinen, ja että Helsingissä asuntova- Edellä olevan perusteella ja kun mainittu 28983: jaus on muka tullut suurin piirtein poiste- hallituksen esitys n:o 127 sekä siihen sisäl- 28984: tuksi. Toisaalta hallitus kuitenkin myön- tyvä hallituksen päätös olla noudattamatta 28985: tää, että uutta asunnontarvetta jatkuvasti eduskunnan kuluvan vuoden kesäkuussa te- 28986: Helsingissäkin syntyy uusien avioliittojen kemää päätöstä kuin myös huoneenvuokrien 28987: solmimisen ja muuttoliikkeen seurauksena. säännöstelystä annetun lain voimassaolo- 28988: Julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan ajan päättyminen vuoden 1961 lopussa ovat 28989: - jotka perustuvat tilastollisiin tutkimuk- sel!laisia valtiopäivien aikana sattuneita ta- 28990: siin - ns. ensisijainen asunnontarve on pauksia, jotka suorastaan antavat aiheen 28991: täl!lä hetkellä Helsingissä noin 5 000-7 000 eduskunta-aloitteen tekemiseen, ehdotamme 28992: asuntoa ja koko asuntovajaus 18 000- valtiopäiväjärjestyksen 32 §: ään nojau- 28993: 19 000 huonetta. Nämä tiedot osoittavat, tuen, 28994: että tiianne asuntomarkkinoilla ei ole oleel- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 28995: lisesti parantunut eduskunnan sanotun van lakiehdotuksen. 28996: 2194 Huoneenvuokrien säännöstely. 28997: 28998: 28999: Laki 29000: huoneenvuokrien säännöstelystä. 29001: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä 29002: määrätyllä tavalla, säädetään: 29003: 29004: 1 §. 2) jos vuokranantaja, joka omistaa talon 29005: V a:ltioneuvostolla on valta väestön toimeen- tai seHaiset osakkeet, kuin 1 kohdassa tar- 29006: tulon tai maan talouselämän turvaamiseksi koitetaan, halutessaan asuntoa itselleen tai 29007: säännöstellä rakennusten ja niiden osien lapselleen tahi hyväksyttävästä syystä muulle 29008: vuokria sekä niihin rinnastettavia tai liitty- henkilölle, luovuttaa vuokralaisensa käyttöön 29009: viä maksuja ja korvauksia sekä antaa mää- toisen huoneiston, eivätkä kohtuussyyt vaadi 29010: räyksiä irtisanomisoikeudesta ja rakennusten vaihdon epäämistä; 29011: purkamisesta niissä kaupungeissa, joissa val- 3) jos talo, missä huoneisto on, aiotallJl 29012: litseva asuntopula sitä välttämättä vaatii. kokonaan tai osaksi uudestallJl rakentaa tahi 29013: asuinhuoneisto jakaa pienempiin osiin ja pä- 29014: 2 §. tevät syyt puoltavat uudestaan rakentamista 29015: Edellä 1 § : ssä tarkoitetusta säännöstelystä tai jakamista; 29016: ovat kuitenkin vapaat: 4) jos omakotitalon tai muun siihen ver- 29017: 1) uudet rakennukset ja vanhojen raken- rattavan rakennuksen omistaja todella tar- 29018: nusten uudet huoneistot, jotka ovat valmis- vitsee rakennuksen joko kokonaan tai osaksi 29019: tuneet tammikuun 1 päivän 1949 j'älkeen; omaan käyttöönsä; 29020: 5) jos työsopimus, jonka mukaan työpaik- 29021: 2) kesä- tai muut lomanviettoasunnot, kaan sisältyy vapaa asunto taikka jonka joh- 29022: jotka tammikuun 1 päivänä 1950 eivät ole dosta työntekijällä on oikeus vuokralla hal- 29023: olleet vuokralaisen hallinnassa tai sen jäl- lita työnantajan huoneistoa, lakkaa; 29024: keen ovat vapautuneet tai vapautuvat; 6) jos erittäin painavat syyt puoltavat ir- 29025: 3) vanhojen rakennusten huoneistot, jotka tisanomisen hyväksymistä; eikä 29026: tammikuun 1 päivänä 1958 eivät ole olleet 7) muutoinkaan, jos painavat syyt puolta- 29027: vuokralaisen hallinnassa tai sen jälkeen ovat vat irtisanomisen hyväksymistä, eikä vuok- 29028: vapautuneet tai vapautuvat; ralaisen tai hänen perheensä jäsenten irti- 29029: 4) vanhat rakennukset, jotka maistraatti sanomisen johdosta voida katsoa joutuvllJl 29030: tai järjestysoikeus on lainvoimaisella pää- hädänalaiseen asemaan. 29031: töksellä määrännyt hengenvaarallisina puret- Jos irtisanomiseen suostutaan, on vuokra- 29032: taviksi tai joiden purkamiseen on annettu laisen niissä tapauksissa, joita 1 momentin 29033: asianmukainen lupa; sekä 1, 2, 4, 6 sekä 7 kohdassa tarkoitetaan, vel- 29034: 5) liikehuoneistot. voitettava muuttamaan huoneistosta viimeis- 29035: tään kuuden tai, milloin erityiset syyt sitä 29036: 3 §. vaativat, enintään yhdeksän kuukauden ku- 29037: Mikäli tämän lain nojalla annettujen sään- luttua sen kuukauden päättymisestä, jonka 29038: nösten perusteella vuokranantajan oikeus aikana asia on ratkaistu ensimmäisessä as- 29039: asuinhuoneistoa koskevan vuokrasopimuksen teessa. Muuttoajan pituutta määrättäessä on 29040: irtisanomiseen tehdään viranomaisen suos- otettava huomioon myös se haitta tai va~ 29041: tumuksesta riippuvaksi, ei vuokranantajalta hinko, jonka vuokranantaja tai muu hen- 29042: saa kieltää irtisanomisoikeutta: kilö ehkä joutuu kärsimään. 29043: 1) jos vuokranantaja, joka on neljä vuotta Helmikuun 10 päivänä 1961 annetun huo- 29044: omistanut talon tai määrätyn asuinhuoneis- neenvuokralain 39 § : n säännöksiä ei ole so- 29045: ton ha:llintaan oikeuttavat osakeyhtiön tai vellettava 2 momentissa tarkoitettuihin ta- 29046: asunto-osakeyhtiön osakkeet, on irtisanonut pauksiin. 29047: vuokrasopimuksen ottaakseen talostaan huo- 4 §. 29048: neiston tai osakehuoneistonsa asunnoksi it- Lupaa sellaisen rakennuksen, jossa on 29049: selleen tai luovuttaakseen sen asunnoksi per- asuinhuoneistoja, tai sen osan purkamiseen 29050: heelliselle lapselleen; älköön kielilettäkö, jos sen tilalle suunnitel- 29051: Pessi ym. 2195 29052: 29053: tuun uudisrakennukseen, jonka osalta esite- V aitioneuvosto voi myös antaa määräyk- 29054: tään piirustukset ja rakentamiseen tarvitta- siä tarkastusten toimittamisesta ja ilmoitta- 29055: vasta rahoituksesta luotettava selvitys, tulee misvelvollisuudesta, milloin se on tarpeen 29056: huomattavasti lisää uutta asuintilaa tahi pä- tässä laissa edellytettyjä toimenpiteitä tai 29057: tevät syyt muutoin puoltavat uudestaan ra- tämän lain nojalla annettujen määräysten 29058: kentamista ja jo kummassakin tapauksessa täytäntöönpanoa ja valvontaa varten. 29059: purettavan rakennuksen asuinhuoneiston Edelllä 1 momentissa tarkoitettuja mää- 29060: vuokralaiselle tarjotaan hänen asunnontar- räyksiä annettaessa ja niissä olevia valtuuk- 29061: vettaan vastaava vuokra-asunto, johon hän sia käytettäessä on otettava huomioon: 29062: voi muuttaa ennen kuin rakennuksen purka- 1) että valtioneuvoston tämän lain alaan 29063: miseen ryhdytään. kuuluvissa asioissa ratkaisuvaltaa käyttä- 29064: mään asettamissa elimissä tulee puheenjoh- 29065: 5 §. tajien lisäksi valittavista jäsenistä yhtä mo- 29066: Vuokranantajalla ja vuokralaisellla on oi- nen edustaa vuokralais- ja vuokranantajapii- 29067: keus sopia vuokranmaksun suuruudesta. Jol- rejä; 29068: leivät asianosaiset voi siitä sopia, on kum- 29069: mallakin heistä oikeus saattaa vuokramaksun 2) että kaikissa elimissä yhdeH.ä jäsenistä, 29070: suuruus huoneenvuokralautakunnan ratkais- mikäli mahdollista, sekä valitusasteena toimi- 29071: tavaksi. vassa elimessä puheenjohtajalla ja varapu- 29072: Vahvistaessaan vuokramaksun on huoneen- heenjohtajalla tulee olla tuomarinvirkaan 29073: vuokralautakunnan otettava huomioon sosiaa- vaadittava kelpoisuus; sekä 29074: liministeriön erikseen vahvistama vuokrakus- 3) että vaJlitusasteena toimivan elimen pu- 29075: tannusten nousu, paikkakunnan vapaa vuok- heenjohtajan ja varapuheenjohtajan määrää 29076: rataso, huoneiston sijainti ja muut sen korkein oikeus. 29077: vuokra-arvoon vaikuttavat tekijät. 29078: J ol'lei vuokramaksusta sovita tai sitä ole 7 §. 29079: edellä sanotu.Ua tavalla vahvistettu, on vuok- Vaitioneuvoston hyväksymällä, vuokralais- 29080: ralaisen suoritettava viimeksi voimassa ollut tai vuokranantajapiirejä edustavalla rekiste- 29081: huoneenvuokrasäännöstelymääräysten mukai- röidyllä yhdistyksellä on oikeus asianosaisen 29082: nen vuokra korotettuna sosiaaliministeriön suostumuksella saattaa edellä 6 § : ssä tarkoi- 29083: vahvistamalla korotusmäärällä. tetun elimen huoneenvuokrasäännöstelyä kos- 29084: Sosiaaliministeriön on vahvistettava vuok- kevassa asiassa antama ratkaisu, josta ei 29085: ramaksujen korotusmäärät sellaisiksi, että muutoin saada valittaa, korkeimman oikeu- 29086: vuokratulot säännönmukaisissa tapauksissa den tutkittavaksi, jos yhdistys katsoo, että 29087: vastaavat korkoja sekä tavanomaisia kiin- ratkaisu perustuu virheelliseen lain sovelta- 29088: teistön hoidosta ja rakennusten kohtuu!lli- miseen. Tällainen valitus on tehtävä kuu- 29089: sessa kunnossa pysymisestä johtuvia menoja, denkymmenen päivän kuluessa siitä, kun va- 29090: joihin luetaan myös veroa ja rakennusten ar- lituksenalainen päätös on julistettu tai, mil- 29091: vonvähennykset. Arvonvähennyksenä saa- loin päätöstä ei julisteta, kun asianosainen 29092: daan otta huomioon kivitaloissa 1 prosentti on saanut siitä tiedon. 29093: ja puutaloissa 2 prosenttia rakennusten tek- Tutkiessaan valituksen korkein oikeus voi 29094: nillisestä arvosta. palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi tai 29095: oikaista valituksenalaisen ratkaisun tahi asia- 29096: 6 §. kirjoihin liitettävätlä päätöksellä hylätä va- 29097: V aitioneuvoston asiana on, mikä;Ii, jäljem- lituksen. 29098: pänä olevista säännöksistä ei muuta johdu, Asian saattaminen korkeimman oikeuden 29099: antaa määräykset menettelystä ja muutok- tutkittavaksi ei estä vaJlituksenaJaisen pää- 29100: senhakuoikeudesta tämän lain nojalla annet- töksen täytäntöönpanoa, ellei korkein oikeus 29101: tujen määräysten täytäntöönpanossa sekä toisin määrää. 29102: siitä, mitkä viranomaiset huolehtivat täytän- Edellä olevat säännökset eivät aiheuta 29103: töönpanosta, ja velvoittaa kunnat asettamaan muutosta siihen, mitä menetetyn ajan takai- 29104: sitä varten [autakuntia ja toimihenkilöitä sin saamisesta ja lainvoiman saaneen tuo- 29105: sekä määrätä näiden tehtävistä ja toimin- mion purkamisesta on voimassa. 29106: nasta. Tarkemmat määräykset menettelystä tässä 29107: 2196 Huoneenvuokrien säännöstely. 29108: 29109: 29110: pykälässä tarkoitetuissa asioissa antaa val- lakeja vastaan tehtyjen rikosten rankaisemi- 29111: tioneuvosto. sesta 28 päivänä kesäkuuta 1958 annetun 29112: lain (305/58) mukaan. 29113: 8 §. 29114: Kun tämän lain nojalla on julkaistu sel- 12 §. 29115: laisia säännöksiä, joiden antamiseen ha!Lli- Tämä laki tullee voimaan 1 päivänä tammi- 29116: tusmuodon mukaan eduskunnan myötävaiku- kuuta 1962 ja on voimassa vuoden 1962 jou- 29117: tus on tarpeen, on niistä viivytyksettä ilmoi- lukuun loppuun. Kuitenkin voidaan vuokra- 29118: tettava eduskunnan puhemiehelle, jonka on suhde, jonka osalta säännöstely lakkaa 29119: saatettava ne eduskunnan tietoon heti tahi, muusta syystä kuin 2 §: n 1 momentissa tar- 29120: jollei eduskunta ole koolla, niin pian kuin koitetun purkamismääräyksen tai -luvan joh- 29121: se on kokoontunut, ja ne on kumottava, jos dosta, vuoden kuluessa sen jälkeen irtisanoa 29122: eduskunta niin päättää. päättyväksi vain kolmen kuukauden kulut- 29123: 9 §. tua sen kuukauden päättymisestä, jonka ai- 29124: Valtioneuvoston ja sosiaaliministeriön tä- kana irtisanominen on toimitettu, jolleivät 29125: män lain tai siihen perustuvien määräysten asianosaiset tämän /lain voimaantulon jäl- 29126: nojallla antamaan päätökseen ei saa hakea keen ole muusta irtisanomisajasta sopineet. 29127: muutosta. V aitioneuvoston päätös asuinhuoneistojen 29128: lämmityskustannusten suorittamisesta 5 päi- 29129: 10 §-. vältä joulukuuta 1956 (598/56) siihen myö- 29130: Sitoumus, sopimus tai muu väl.ipuhe, jo)m hemmin tehtyine muutoksineen ja siihen liit- 29131: tehdään vastoin tämän lain nojalla annet- tyvä lämpimän veden jakelusta suoritetta- 29132: tuja määräyksiä taikka jonka tarkoituksena vista korvauksista 29 päivänä lokakuuta 29133: on näiden määräysten kiertäminen, olkoon 1958 annettu sosiaaliministeriön päätös 29134: mitätön. (428/58) ovat noudatettavina, kunnes niitä 29135: asianmukaisessa järjestyksessä muutetaan tai 29136: 11 §. ne kumotaan, kuitenkin enintään vuoden 29137: Tämän lain nojalla annettujen maarays- 1963 kesäkuun [oppuun. 29138: ten rikkomisesta rangaistaan eräitä valtuus- 29139: 29140: 29141: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1961. 29142: 29143: Ville Pessi Veikko Rytkönen. 29144: Eino Kilpi. Veikko Kansikas. 29145: Hellä Meltti. Hannes 'Tauriainen. 29146: Gösta Rosenberg. Aleksi Kiviaho. 29147: Rainer Virtanen. T. Kelovesi. 29148: Tyyne Tuominen Pentti Liedes. 29149: Hertta Kuusinen. Martti Linna. 29150: Esa Hietanen. Yrjö Murto. 29151: Matti Koivunen. Hugo Manninen. 29152: Irma Torvi. Matti Meriläinen. 29153: Judit Nederström-Lunden. Georg Backlund. 29154: Pertti Rapio. Kuuno Honkonen. 29155: Elli Stenberg. Irma Rosnell. 29156: Väinö R. Virtanen. Kaino Haapanen. 29157: Toivo Salin. Eino Roine. 29158: Aarne Pulkldnen. J. Mustonen. 29159: Toivo Niiranen. Eino Tainio. 29160: 2197 29161: 29162: Lak.al. N: o 208. 29163: 29164: 29165: 29166: 29167: Salmela-Järvinen ym.: Ehdotus laiksi huoneenvuokrien sään- 29168: nöstelystä. 29169: 29170: 29171: Eduskunnalle. 29172: 29173: Eduskunta on useaan otteeseen kehoitta- tasapainon jo saavutetuksi ja ehdottaa poik- 29174: nut hallitusta antamaan eduskunnalle esityk- keuksellista lakia ,eräiden vuokrasuhteiden 29175: sen huoneenvuokrien säännöstelystä. Hyväk- järjestämisestä huoneenvuokrasäännöstelyn 29176: syessään 17. 10. 1961 valtioneuvoston päätök- päättyessä" Katsomme, että tällainen esitys 29177: sen, jolla säännöstelyä jatkettiin Helsingissä ei ole eduskunnan enemmistön ilmaiseman 29178: ja Tampereella eduskunta kantanaan lau- kannan mukainen, eikä myöskään turvaa 29179: sui: ,että Hallitus edelleenkin valppaasti vuokralaisten oikeutta tulevaisuudessa. 29180: seuraa tilanteen kehitystä Helsingissä sekä Edellä esitettyyn, valtiopäiväjärjestyksen 29181: huolehtii siitä, ettei huoneenvuokrasäännöste- 32 § :ään ja hallituksen esitykseen n:o 127 29182: lystä Helsingissä luovuta, ennen kuin on vuoden 1961 valtiopäiviltä viitaten ehdo- 29183: saatu aikaan tyydyttävä tasapaino kysynnän tamme, 29184: ja tarjonnan välillä asuntomarkkinoilla". 29185: Hallitus puolestaan on katsonut tilastoihin että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 29186: vedoten tälläisen eduskunnan edellyttämän van lakiehdotuksen: 29187: 29188: 29189: 29190: 29191: Laki 29192: huoneenvuokrien sää.nnöstelystä.. 29193: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä mää- 29194: rätyllä tavalla, säädetään: 29195: 29196: 1 §. 2) kesä- tai muut lomanviettoasunnot, jot,ka 29197: V altioneuvostolla on valta väestön toimeen- tammikuun 1 päivänä 1950 eivät ole (:.Ueet 29198: tulon tai maan talouselämän turvaamiseksi vuokralaisen hallinnassa tai sen jälkeen Qvat 29199: säännöstellä rakennusten ja niiden osien vapautuneet tai vapautuvat, 29200: vuokria sekä niihin rinnastettavia tai liitty- 3) vanhat rakennukset, jotka maistraatti 29201: viä maksuja ja korvauksia sekä antaa mää- tai järjestysoikeus on lainvoimaisella päätök- 29202: räyksiä irtisanomisoikeudesta ja rakennusten sellä määrännyt hengenvaarallisina puretta- 29203: purkamisesta niissä kaupungeissa, joissa val- viksi tai joiden purkamiseen on annettu 29204: litseva asuntopula sitä välttämättä vaatii. asianmukainen lupa, sekä 29205: 5) liikehuoneistot. 29206: 2 §. 29207: Edellä 1 § : ssä tarkoitetusta säännöstelystä 3 §. 29208: ovat kuitenkin vapaat: Mikäli tämän lain nojalla annettujen sään- 29209: 1) uudet rakennukset ja vanhojen raken- nösten perusteella vuokranantajan oikeus 29210: nusten uudet huoneistot, jotka ovat valmistu- asuinhuoneistoa koskevan vuokrasopimuksen 29211: neet tammikuun 1 päivän 1949 jälkeen, irtisanomiseen tehdään viranomaisen suostu- 29212: 92 E 168/62 29213: 2198 Huoneenvuokrien säännöstely. 29214: 29215: 29216: muksesta riippuvaksi, ei vuokranantajalta 4 §. 29217: saa kieltää irtisanomisoikeutta: Lupaa sellaisen rakennuksen, jossa on 29218: 1) jos vuokranantaja, joka on neljä vuotta asuinhuoneistoja, tai sen osan purkamiseen 29219: omistanut talon tai määrätyn asuinhuoneis- älköön kiellettäkö, jos sen tilalle suunnitel- 29220: ton hallintaan oikeuttavat osakeyhtiön tai laan uudisrakennukseen, jonka osalta esite- 29221: asunto-osakeyhtiön osakkeet, on irtisanonut tään piirustukset ja rakentamiseen tarvitta- 29222: vuokrasopimuksen ottaakseen talostaan huo- vasta rahoituksesta luotettava selvitys, tulee 29223: neiston tai osakehuoneistonsa asunnoksi itsel- huomattavasti lisää uutta asuintilaa tahi pä- 29224: leen tai luovuttaakseen sen asunnoksi per- tevät syyt muutoin puoltavat uudestaan ra- 29225: heelliselle lapselleen, kentamista ja jo kummassakin tapauksessa 29226: 2) jos vuokranantaja, joka omistaa talon purettavan rakennuksen asuinhuoneiston 29227: tai sellaiset osakkeet, kuin kohdassa 1 tarkoi- vuokralaiselle tarjotaan hänen asuintarkoi- 29228: tetaan, halutessaan asuntoa itselleen tai tuksiinsa sopiva vuokra-asunto, johon hän voi 29229: muille lapsilleen tahi hyväksyttävästä syystä muuttaa ennen kuin rakennuksen purkami- 29230: muulle henkilölle, luovuttaa vuokralaisensa seen ryhdytään. 29231: käyttöön toisen huoneiston, eivätkä kohtuus- 29232: 5 §. 29233: syyt vaadi vaihdon epäämistä, 29234: Vuokranantajana ja vuokralaisella on oi- 29235: 3) jos talo, niissä huoneisto on, aiotaan keus sopia vuokranmaksun suuruudesta. Jol- 29236: kokonaan tai osaksi uudestaan rakentaa tahi leivät asianosaiset voi siitä päästä sopimuk- 29237: asuinhuoneisto jakaa pienempiin osiin ja pä- seen, on kummallakin heistä oikeus saattaa 29238: tevät syyt puoltavat uudestaan ral{entamista vuokranmaksun suuruutta koskeva asia huo- 29239: tai jakamista, neenvuokralautakunnan ratkaistavaksi. 29240: 4) jos omakotitalon tai muun siihen verrat- Vahvistaessaan vuokranmaksun on huoneen- 29241: tavan rakennuksen omistaja todella tarvitsee vuokralautakunnan otettava huomioon sosiaa- 29242: rakennuksen joko kokonaan tai osaksi omaan liministeriön erikseen vahvistama vuokrakus- 29243: käyttöönsä, tannusten nousu, paikkakunnan vapaa vuok- 29244: 5) jos työsopimus, jonka mukaan työpalk- rataso, huoneiston sijainti ja muut sen vuok- 29245: kaan sisältyy vapaa asunto taikka jonka joh- ra-arvoon vaikuttavat tekijät. 29246: dosta työntekijällä on oikeus vuokralla hal- Jollei vuokramaksusta sovita tai sitä ole 29247: lita työnantajan huoneistoa, lakkaa, edellä sanotulla tavalla vahvistettu, on vuok- 29248: 6) jos erittäin painavat syyt puoltavat irti- ralaisen suoritettava viimeksi voimassa ollut 29249: sanomisen hyväksymistä, eikä huoneenvuokrasäännöstelymääräysten mukai- 29250: 7) muutoinkaan, jos painavat syyt puolta- nen vuokra korotettuna sosiaaliministeriön 29251: vat irtisanomisen hyväksymistä, eikä vuokra- vahvistamalla korotusmäärällä. 29252: hiisen ·tai hänen perheensä jäsenten irtisano- Sosiaaliministeriön on vahvistettava vuok- 29253: misen johdosta voida katsoa joutuvan hädän- ramaksujen korotusmäärät sellaisiksi, että 29254: alaiseen asemaan. vuokratulot säännönmukaisissa tapauksissa 29255: Jos irtisanomiseen suostutaan, on vuokra- vastaavat korkoja sekä tavanomaisia kiinteis- 29256: laisen niissä tapauksisSa, joita 1 momentin tön hoidosta ja rakennusten kohtuullisessa 29257: 1, 2, 4, 6, sekä 7- kohdassa tarkoitetaan, vel- kunnossa pysymisestä johtuvia menoja, joi- 29258: voitettava muuttamaan huoneistosta viimeis- hin luetaan myös verot ja rakennusten arvon- 29259: tään kuuden tai, m,illoin erityiset syyt sitä vähennykset. Arvonvähennyksenä saadaan 29260: vaativat, enintään- yhdeksän kuukauden ku- ottaa huomioon kivitaloissa 1 prosentti ja 29261: luttua sen kuukauden päättymisestä, jonka puutaloissa 2 prosenttia rakennusten teknil- 29262: aikana asia on ratkaistu ensimmäisessä as- lisestä arvosta. 29263: teessa. Muuttoajan 'pituutta määrättäessä on 29264: otettava huomioon myös se haitta tai va- 6 §. 29265: hinko, jonka vuokranantaja tai muu henkilö V aitioneuvoston asiana on, mikäli jäljem- 29266: ellkä joutuu kärsimään. pänä olevista säännöksistä ei muuta johdu, 29267: Helmikuun 10' päivänä 1961 annetun huo- antaa määräykset menettelystä ja muutoksen- 29268: neenvuokralain 39 § : n säännöksiä ei ole so- hakuoikeudesta tämän lain nojalla annettu- 29269: velletta~a 2 momentissa tarkoitettuihin ta- jen määräysten täytäntöönpanosta sekä siitä, 29270: p~uksiin. mitkä viranomaiset huolehtivat täytäntöön- 29271: Sa.lmela-J'irvinen ytn; 21~ 29272: 29273: panosta, ja, vei voittaa kunnat asettamaan sin saamisesta ja lainvoiman saaneen tuo- 29274: sitä varten lautakuntia ja toimihenkilöitä mion purkamisesta on voima,ssa. 29275: sekä määrätä näiden tehtävistä ja toimin- Tarkemmat määräykset menettelystä tässä 29276: nasta. pykälässä tarkoitetuissa asioissa antaa valtio- 29277: Valtioneuvosto voi antaa määräyksiä tar- neuvosto. 29278: kastusten toimittamisesta ja ilmoittamisvel- 29279: vollisuudesta, milloin se on tarpeen tässä 8 §. 29280: laissa edellytettyjä toimenpiteitä tai tämän Kun tämän lain nojalla on julkaistu sellai- 29281: lain nojalla annettujen määräysten täytän- sia säännöksiä, joiden antamiseen hallitus- 29282: töönpanoa ja valvontaa varten. muodon mukaan eduskunn~ myötävaikutus 29283: Edellä 1 momentissa tarkoitettuja mää- on tarpeen, on niistä viivytyksettä ilmoitet- 29284: räyksiä annettaessa ja niissä olevia valtuuk- tava eduskunnan puhemiehelle, jonka on saa- 29285: sia käytettäessä on otettava huomioon: tettava ne eduskunnan tietoon heti tahi, jollei 29286: 1) että valtioneuvoston tämän lain alaan eduskunta ole koolla, niin pian kuin se on 29287: kuuluvissa asioissa ratkaisuvaltaa käyttä- kokoontunut, ja ne on kumottava, jos edus- 29288: mään asetetuissa elimissä tulee puheenjohta- kunta niin päättää. 29289: jien lisäksi valittavista jäsenistä yhtä monta 29290: edustaa vuokralais- ja vuokranantajapiirejä, 9 §. 29291: 2) että kaikissa elimissä yhdellä jäsenistä, Valtioneuvoston ja sosiaaliministeriön tä- 29292: mikäli mahdollista, sekä valitusasteena toimi- män lain tai siihen perustuvien määräysten 29293: vassa elimessä puheenjohtajalla ja varapu- nojalla antamaan päätökseen ei saa hakea 29294: heenjohtajalla tulee olla tuomarinvirkaan muutosta. 29295: vaadittava kelpoisuus, sekä 29296: 3) että valitusasteena toimivan elimen pu- 10 §. 29297: heenjohtajan ja varapuheenjohtajan määrää Sitoumus, sopimus tai muu välipuhe, joka 29298: korkein oikeus. tehdään vastoin tämän lain nojalla annettuja 29299: määräyksiä taikka jonka tarkoituksena on 29300: 7 §. näiden määräysten kiertäminen, olkoon mi- 29301: V aitioneuvoston hyväksymällä, vuokralais- tätön. 29302: tai vuokranantajapiirejä edustavalla rekiste- 29303: röidyllä yhdistyksellä on oikeus asianosaisen 11 §. 29304: suostumuksella saattaa edellä 6 §: ssä tarkoi- Tämän lain nojalla annettujen määräysten 29305: tetun elimen huoneenvuokrasäännöstelyä kos- rikkomisesta rangaistaan eräitä valtuuslakeja 29306: kevassa asiassa antama ratkaisu, josta ei vastaan tehtyjen rikosten rankaisemisesta 29307: muutoin saada valittaa, korkeimman oikeu- 28 päivänä kesäkuuta 1958 annetun lain 29308: den tutkittavaksi, jos yhdistys katsoo, että (305/58) mukaan. 29309: ratkaisu perustuu virheelliseen lain sovelta- 29310: miseen. Tällainen valitus on tehtävä kuuden- 12 §. 29311: kymmenen päivän kuluessa siitä, kun valituk- Tämä laki tulee voimaan päivänä 29312: senalainen päätös on julistettu tai, milloin kuuta 19 ja on voimassa yhden vuoden 29313: päätöstä ei julisteta, kun asianosainen on lain vahvistamisesta lukien. Kuitenkin voi- 29314: saanut siitä tiedon. daan vuokrasuhde, jonka osalta säännöstely 29315: Tutkiessaan valituksen korkein oikeus voi lakkaa muusta syystä kuin 2 §: n 1 momen- 29316: palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi tai tissa tarkoitetun purkamismääräyksen tai - 29317: oikaista valituksenalaisen ratkaisun tahi asia- luvan johdosta, vuoden kuluessa sen jälkeen 29318: kirjoihin liitettävällä päätöksellä hylätä vali- irtisanoa päättyväksi vain kolmen kuukau- 29319: tuksen. den kuluttua sen kuukauden päättymisestä, 29320: Asian saattaminen korkeimman oikeuden jonka aikana irtisanominen on toimitettu, 29321: tutkittavaksi ei estä valituksenalaisen pää- jolleivät asianosaiset tämän lain voimaantu- 29322: töksen täytäntöönpanoa, ellei korkein oikeus lon jälkeen ole muusta irtisanomisajasta so- 29323: toisin määrää. pineet. 29324: Edellä olevat säännökset eivät aiheuta Valtioneuvoston päätös asuinhuoneistojen 29325: muuto.<rta siihen, mitä menetetyn ajan takai- lämmityskustannusten suorittamisesta 5 päi- 29326: 2200 Huoneenvuoltrien säännöstely. 29327: 29328: 29329: vältä joulukuuta 1956 (598/56) siihen myÖ- ovat noudatettavina, kunnes niitä asianmu- 29330: hemmin tehtyine muutoksineen ja siihen liit- kaisessa järjestyksessä muutetaan tai kumo- 29331: tyvä lämpimän veden jakelusta suoritetta- taan, kuitenkin enintään vuoden 19 lop- 29332: vista korvauksista 29 päivänä lokakuuta 1958 puun. 29333: annettu sosiaaliministeriön päätös (428/58) 29334: 29335: 29336: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1961. 29337: 29338: Martta Salm.ela-J"å.rvinen. Impi Lukkarinen. 29339: Vilho Turunen. Mikko Hult. 29340: Aili Siiskonen. 29341: 2201 29342: 29343: Lak.a.l. N:o 209. 29344: 29345: 29346: 29347: 29348: Henriksson ym.: Ehdotus laiksi huoneenvuokrien säännöste- 29349: lystä. 29350: 29351: 29352: Eduskunnalle. 29353: 29354: Hyväksyessään lain huoneenvuokrien sään- koittavan ja vain eräitä Helsinkiä koskevia 29355: nöstelystä olemaan voimassa kuluvan vuoden ylimenokauden säännöksiä koskevan esityk- 29356: loppuun eduskunta samalla lausui odotta- sen. 29357: vansa, että hallitus edelleenkin valppaasti Allekirjoittaneet toteavat näin ollen, ettei 29358: seuraa tilanteen kehitystä Helsingissä sekä hallitus ole antanut eduskunnalle em. lausun- 29359: huolehtii siitä, ettei huoneenvuokrasäännös- nossa edellytettyä, käsityksemme mukaan 29360: telystä Helsingissä luovuta, ennen kuin on välttämättömän tarpeen vaatimaa esitystä 29361: saatu aikaan tyydyttävä tasapaino kysynnän vuokrasäännöstelyn jatkamiseksi Helsingissä 29362: ja tarjonnan välillä asuntomarkkinoilla. ensi vuoden aikana. Tämän vuoksi allekir- 29363: Vaikka asuntopula erityisesti perheitten kes- joittaneet, viitaten valtiopäiväjärjestyksen 29364: kuudessa edelleen on Helsingissä varsin 32 § : n säännöksiin, ehdottavat, 29365: suuri, on hallitus katsonut, että vuokrasään- 29366: nöstely olisi myös pääkaupungin osalta lope- että Eduskunta hyväksyisi näin 29367: tettava sekä antanut eduskunnalle tätä tar- kuuluvan lakiehdotuksen: 29368: 29369: 29370: 29371: Laki 29372: huoneenvuokrien säännöstelystä. 29373: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä mää- 29374: rätyllä tavalla, säädetään: 29375: 29376: 1 §. vuokralaisen hallinnassa tai sen jälkeen ovat 29377: V altioneuvostolla on valta väestön toimeen- vapautuneet tai vapautuvat; 29378: tulon tai maan talouselämän turvaamiseksi 3) vanhojen rakennusten huoneistot, jotka 29379: säännöstellä rakennusten ja niiden osien tammikuun 1 päivänä 1958 eivät ole olleet 29380: vuokria sekä niihin rinnastettavia tai liitty- vuokralaisen hallinnassa tai sen jälkeen ovat 29381: viä. maksuja ja korvauksia sekä antaa mää- vapautuneet tai vapautuvat; 29382: räyksiä irtisanomisoikeudesta ja rakennusten 4) vanhat rakennukset, jotka maistraatti 29383: pUrkamisesta niissä kaupungeissa, joissa val- tai järjestysoikeus on lainvoimaisella päätök- 29384: litseva asuntopula sitä välttämättä vaatii. sellä määrännyt hengenvaarallisina puretta- 29385: vi·ksi tai joiden purkamiseen on annettu 29386: 2 §. asianmukainen lupa; sekä 29387: Edellä 1 § : ssä tarkoitetusta säännöstelystä 5) liikehuoneistot. 29388: o"Vat kuitenkin vapaat: 29389: .l) uudet rakennukset ja vanhojen raken- 3 §. 29390: nusten uudet huoneistot, jotka ovat valmistu- Mikäli tämän lain nojalla annettujen sään- 29391: neet tammikuun 1 päivän 1949 jälkeen; nösten perusteella vuokranantajan oikeus 29392: 2) kesä- tai muut lomanviettoasunnot, jotka asuinhuoneistoa koskevan vuokrasopimuksen 29393: tammikuun 1 päivänä 1950 eivät ole olleet irtisanomiseen tehdään viranomaisen suostu- 29394: 2202 Huoneenvuokrien säännöstely. 29395: 29396: muksesta riippuvaksi, ei vuokranantajalta saa 4 §. 29397: kieltää irtisanomisoikeutta: Lupaa sellaisen rakennuksen, jossa on 29398: 1) jos vuokranantaja, joka on neljä vuotta asuinhuoneistoja, tai sen osan purkamiseen 29399: omistanut talon tai määrätyn asuinhuoneis- älköön kiellettäkö, jos sen tilalle suunnitel- 29400: ton hallintaan oikeuttavat osakeyhtiön tai tuun uudisrakennukseen, jonka osalta esite- 29401: asunto-osakeyhtiön osakkeet, on irtisanonut tään piirustukset ja rakentamiseen tarvitta- 29402: vuol.q-asopimuksen ottaakseen talostaan huo- vasta rahoituksesta luotettava selvitys, tulee 29403: neiston tai osakehuoneistonsa asunnoksi itsel- huomattavasti lisää uutta asuintilaa tahi pä- 29404: leen tai luovuttaakseen sen asunnoksi perheel- tevät syyt muutoin puoltavat uudestaan ra- 29405: liselle lapselleen; kentamista ja jos kummassakin tapauksessa 29406: 2) jos vuokranantaja, joka omistaa talon purettavan rakennuksen asuinhuoneiston 29407: tai sellaiset osakkeet, kuin 1 kohdassa tarkoi- vuokralaiselle tarjotaan hänen asunnontarvet- 29408: tetaan, halutessaan asuntoa itselleen tai lap- taan vastaava vuokra-asunto, johon hän voi 29409: selleen tahi hyväksyttävästä syystä muulle muuttaa ennen kuin rakennuksen purkami- 29410: henkilölle, luovuttaa vuokralaisensa käyttöön seen ryhdytään. 29411: toisen huoneiston, eivätkä kohtuussyyt vaadi 29412: 5 §. 29413: vaihdon epäämistä; 29414: Vuokranantajalla ja vuokralaisella on oi- 29415: 3) jos talo, missä huoneisto on, aiotaan keus sopia vuokranmaksun suuruudesta. Jol- 29416: kokonaan tai osaksi uudestaan rakentaa tahi leivät asianosaiset voi siitä sopia, on kummal- 29417: asuinhuoneisto jakaa pienempiin osiin ja pä- lakin heistä oikeus saattaa vuokramaksun 29418: tevät syyt puoltavat uudestaan rakentamista suuruus . huoneenvudkralautakunnan ratkais- 29419: tai jakamista; tavaksi. 29420: 4) jos omakotitalon tai muun siihen ver- Vahvistaessaan vuokramaksun on huoneen- 29421: rattavan rakennuksen omistaja todella tar- vuokralautakunnan otettava huomioon sosiaa- 29422: vitsee rakennuksen joko kokonaan tai osaksi liministeriön erikseen vahvistama vuokrakus- 29423: omaan käyttöönsä; tannusten nousu, paikkakunnan vapaa vuok- 29424: 5) jos työsopimus, jonka mukaan työpalk- rataso, huoneiston sijainti ja muut sen vuok- 29425: kaan sisältyy vapaa asunto taikka jonka joh- ra-arvoon vaikuttavat tekijät. 29426: dosta työntekijällä on oikeus vuokralla hal- Jollei vuokramaksusta sovita tai sitä ole 29427: lita työnantajan huoneistoa, lakkaa; edellä sanotulla tavalla vahvistettu, on vuok- 29428: 6) jos erittäin painavat syyt puoltavat ir- ralaisten suoritettava viimeksi voimassa ol- 29429: ti~anomisen hyväksymistä; eikä 29430: lut huoneenvuokrasäännöstelymääräysten mu- 29431: 7) muutoinkaan, jos painavat syyt puolta~ kainen vuokra korotettuna sosiaaliministe- 29432: vat irtisanomisen hyväksymistä, eikä vuokra- riön vahvistamalla korotusmäärä}Jä. 29433: laisen tai hänen perheensä jäsenten irtisano- Sosiaaliministeriön on vahvistettava vuok; 29434: misen johdosta voida katsoa joutuvan hädän- ramaksujen korotusmäärät sellaisiksi, että 29435: alaiseen asemaan. vuokratulot säännönmukaisissa tapauksissa 29436: Jos irtisanomiseen .suostutaan, on vuokra- vastaavat korkoja sekä tavanomaisia ·kiinteis- 29437: laisen niissä tapauksissa, joita 1 momentin tön hoidosta ja rakennusten kohtuullisessa 29438: 1, 2, 4, 6 ja 7 kohdassa tarkoitetaan, velvoi" kunnossa pysymisestä johtuvia menoja; joi" 29439: tettava muuttamaan huoneistosta viimeistään hin luetaan myös verot ja rakennusten , ar- 29440: kuuden tai, milloin erityiset syyt sitä vaati- vonvähennykset. Arvonväherinyksenä saa- 29441: vat, enintään yhdeksän kuukauden kuluttua daan ottaa huomioon kivitaloissa 1 prosentti 29442: sen kuukauden· päättymisestä, jonka aikana ja puutaloissa 2 prosenttia rakennusten tek- 29443: asia on råtkaistu ensimmäisessä asteessa. nillisestä arvosta. 29444: Muuttoajan pituutta määrättäessä on otet- 29445: tava huomioon myös se haitta tai vahinko, 6 §. 29446: jonka vuokranantaja tai muu henkilö' ehkä Valtioneuvoston asiana on, mikäli jäljem7 29447: joutuu kärsimään. pänä olevista säännöksistä ei muuta johdu; 29448: Helmikuun 10 päivänä 1961 annetun huo- antaa määräykset menettelystä ja muuto!r; 29449: neenvuokralain 39 § : n säännöksiä ei ole so- senhakuoikeudesta tämän lain nojalla annet: 29450: vellettava 2 momentissa tarkoitettuihin ta- tujen määräysten täytäntöönpanossa sekä 29451: pauksiin. siitä, mitkä .. viranomaiset .huolehtivat täytän~ 29452: Henriksson ym. 2203 29453: 29454: töönpanosta, ja velvoittaa kunnat asettamaan Tarkemmat määräykset menettelystä tässä 29455: sitä varten lautakuntia ja toimihenkilöitä pykälässä tarkoitetuissa asioissa antaa valtio- 29456: sekä määrätä näiden tehtävistä ja toimin- neuvosto. 29457: nasta. 29458: Valtioneuvosto voi myös antaa määräyksiä 8 §. 29459: tarkastusten toimittamisesta ja ilmoittamis- Kun tämän lain nojalla on julkaistu sellai- 29460: velvollisuudesta, milloin se on tarpeen tässä sia säännöksiä, joiden antamiseen hallitus- 29461: laissa edellytettyjä toimenpiteitä tai tämän muodon mukaan eduskunnan myötävaikutus 29462: lain nojalla annettujen määräysten täytän- on tarpeen, on niistä viivytyksettä ilmoitet- 29463: töönpanoa ja valvontaa varten. tava eduskunnan puhemiehelle, jonka on saa- 29464: Edellä 1 momentissa tarkoitettuja mää- tettava ne eduskunnan tietoon heti tahi, jol- 29465: räyksiä annettaessa ja niissä olevia valtuuk- lei eduskunta ole koolla, niin pian kuin se 29466: sia käytettäessä on otettava huomioon: on kokoontunut, ja ne on kumottava, jos 29467: 1) että valtioneuvoston tämän lain alaan eduskunta niin päättää. 29468: kuuluvissa asioissa ratkaisuvaltaa käyttämään 29469: asettamissa elimissä tulee puheenjohtajien li- 9 §. 29470: säksi valittavista jäsenistä yhtä monen edus- Valtioneuvoston ja sosiaaliministeriön tä- 29471: taa vuokralais- ja vuokranantajapiirejä; män lain tai siihen perustuvien määräysten 29472: 2) että kaikissa elimissä yhdellä jäsenistä, nojalla antamaan päätökseen ei saa hakea 29473: mikäli mahdollista sekä valitusasteena toimi- muutosta. 29474: vassa elimessä puheenjohtajalla ja varapu- 29475: heenjohtajalla tulee olla tuomarinvirkaan 29476: vaadittava kelpoisuus; sekä 10 §. 29477: 3) että valitusasteena toimivan elimen pu- Sitoumus, sopimus tai muu välipuhe, joka 29478: heenjohtajan ja varapuheenjohtajan määrää tehdään vastoin tämän lain nojalla annettuja 29479: korkein oikeus. määräyksiä taikka jonka tarkoituksena on 29480: näiden määräysten kiertäminen, olkoon mi- 29481: 7 §. tätön. 29482: Valtioneuvoston hyväksymällä, vuokralais- 29483: tai vuokranantajapiirejä edustavalla rekiste- 11 §. 29484: röidyllä yhdistyksellä on oikeus asianosaisen Tämän lain nojalla annettujen määräysten 29485: suostumuksella saattaa edellä 6 §: ssä tarkoi- rikkomisesta rangaistaan eräitä valtuuslakeja 29486: tetun elimen huoneenvuokrasäännöstelyä kos- vastaan tehtyjen rikosten rankaisemisesta 29487: kevassa asiassa antama ratkaisu, josta ei 28 päivänä kesäkuuta 1958 annetun lain 29488: muutoin saada valittaa, korkeimman oikeu- (305/58) mukaan. 29489: den tutkittavaksi, jos yhdistys katsoo, että 29490: ratkaisu perustuu virheelliseen lain sovelta- 29491: miseen. Tällainen valitus on tehtävä kuuden- 12 §. 29492: kymmenen päivän kuluessa siitä, kun vali- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 29493: tuksenalainen päätös on julistettu tai, mil- mikuuta 1962 ja on voimassa vuoden 1962 29494: loin päätöstä ei julisteta, kun asianosainen joulukuun loppuun. Kuitenkin voidaan vuok- 29495: on saanut siitä tiedon. rasuhde, jonka osalta säännöstely lakkaa 29496: Tutkiessaan valituksen korkein oikeus voi muusta syystä kuin 2 § : n 1 momentissa 29497: palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi tai tarkoitetun putkamismääräyksen tai -luvan 29498: oikaista valituksenalaisen ratkaisun tahi johdosta, vuoden kuluessa sen jälkeen irti- 29499: asiakirjoihin liitettävällä päätöksellä hylätä sanoa päättyväksi vain kolmen kuukauden 29500: valituksen. kuluttua sen kuukauden päättymisestä, jonka 29501: Asian saattaminen korkeimman oikeuden aikana irtisanominen on toimitettu, jolleivät 29502: tutkittava:ksi ei estä valituksenalaisen pää- asianosaiset tämän lain voimaantulon jälkeen 29503: töksen täytäntöönpanoa, ellei korkein oikeus ole muusta irtisanomisajasta sopineet. 29504: toisin määrää. Valtioneuvoston päätös asuinhuoneistojen 29505: Edellä olevat säännökset eivät aiheuta lämmityskustannusten suorittamisesta 5 päi- 29506: muutosta siihen, mitä menetetyn ajan ta- vältä joulukuuta 1956 (598/56) siihen myö- 29507: kaisin saamisesta ja lainvoiman saaneen tuo- hemmin tehtyine muutoksineen ja siihen liit- 29508: mion purkamisesta on voimassa. tyvä lämpimän veden jakelusta suoritetta- 29509: 2204 Huoneenvuokrien säännöstely. 29510: 29511: vista korvauksista 29 päivänä lokakuuta 1958 kaisessa järjestyksessä muutetaan tai ne ku- 29512: annettu sosiaaliministeriön päätös (428/58) motaan, kuitenkin enintään vuoden 1962 lop· 29513: ovat noudatettavina, kunnes niitä asianmu- puun. 29514: 29515: 29516: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1961. 29517: 29518: G. Henriksson. Kustaa Alanko. 29519: Lempi Lehto. Varma K. Turunen. 29520: Anna Flinck. Väinö Leskinen. 29521: YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT 29522: 29523: 29524: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET 29525: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ 29526: 29527: 29528: 29529: 29530: E 168/62 29531: RAHA·ASIA- JA LAKIALOITTEET. 29532: (Hakusanat viittaavat Liitteiden ja pöytäkirjain asialuetteloihin.) 29533: 29534: 29535: 29536: RAHA-ASIA-ALOITIEET. 29537: Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt. 29538: 29539: 29540: (N:o 1-25 Liitteiden A-osassa.) - n: o 35, A h o s e n ym.: Määrärahan osoittami· 29541: - n: o 26, A a 11 o n ym.: Määrärahan osoittami- sesta Keitelepohjan-Kinnulan tien rakentami· 29542: sesta äitiysavustuksen korottamiseksi. Liitteet seen. Liitteet IV,205. s. 1491. - Ks. Maantiet. 29543: IV,196. s. 1481. - Ks. Äitiysavustus. - n:o 36, Ahosen ym.: Määrärahan osoittami· 29544: sesta tienoikaisutyön toteuttamiseksi Uuraisten 29545: - n: o 27, A a 11 o n ym.: Määrärahan osoittami- kirkonkylän kohdalla. Liitteet IV,206. s. 1492. 29546: - sesta perhesuunnittelua koskevan tutkimuksen - Ks. Maantiet. 29547: aloittamiseksi Väestöpoliittisessa tutkimuslaitok- 29548: sessa. Liitteet IV,197. s. 1482. - Ks. Tutkimus- n:o 37, Ahosen ym.: Määrärahan osoittami· 29549: työ. sesta valtion virastotalon rakentamiseen Suo- 29550: lahden kauppalaan. Liitteet IV,207. s. 1493. - 29551: - n:o 28, Aallon ym.: Korotetun määrärahan Ks. Virastot. 29552: osoittamisesta helpotuksen myöntämiseksi kunnille 29553: maantiealueiden lunastamista varten. Liitteet - n: o 38, A h o s e n ym.: Määrärahan osoittami· 29554: IV,198. s. 1483. - Ks. Kunnat. sesta valtion virastotalon rakentamiseksi Muu- 29555: ramen kuntaan. Liitteet IV,208. s. 1494. - Ks. 29556: - n:o 29, Aallon ym.: Määrärahan osoittami- Virastot. 29557: sesta selvityksen hankkimiseksi pitkäaikaista sai- - n: o 39, A h o s en ym.: Määrärahan osoittami- 29558: raanhoitoa tarvitsevien vanhusten ja muiden sesta valtion virastotalon rakentamiseksi Viita- 29559: akuuttivaiheen sivuuttaneiden sairaiden hoidon- saarelle. Liitteet IV,209. s. 1495. - Ks. Vi- 29560: tarpeesta. Liitteet IV,199. s. 1485. - Ks. Sai- rastot. 29561: raanhoito. 29562: - n:o 40, Ahosen: Määrärahan osoittamisesta 29563: - n: o 30, Aho s en ym.: Määrärahan osoittami- Saarijärven yhteiskoulun ottamiseksi valtion 29564: sesta valtion virastotalon rakentamiseksi Keu- haltuun. Liitteet IV,210. s. 1496. - Ks. Oppi· 29565: ruulle. Liitteet IV,200. s. 1486. - Ks. Virastot. koulut. 29566: - n:o 31, Ahosen ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 41, Ahosen ym.: Määrärahan osoittami- 29567: sesta Jämsän yhteiskoulun ottamiseksi valtion sesta valtionrautateiden liikenneosaston linja- 29568: haltuun. Liitteet IV,201. s. 1487. - Ks. Oppi- hf.llinnon junaohjaajina toimivien tilapäisten 1 29569: koulut. luokan kirjurien toimien ylimääräistämiseksi. 29570: Liitteet IV,211. s. 1497. - Ks. Rautatieläiset. 29571: - n: o 32, Ahosen ym.: Määrärahan osoittami- - n: o 42, A h o s en ym.: Määrärahan osoittami· 29572: sesta Joutsan yhteiskoulun ottamiseksi valtion sesta avustuksiksi kunnille rautatiepohjien lu- 29573: haltuun. Liitteet IV,202. s. 1488. - Ks. Oppi- 29574: nastusmaksujen suorittamiseen. Liitteet IV,212. 29575: koulut. 29576: s. 1498. - Ks. Kunnat. 29577: - n: o 33, A h o s e n: Määrärahan osoittamisesta - n: o 43, A h o s e n ym.: Määrärahan osoittami- 29578: Kanavuoren-Leppälahden-Kelkkamäen maan- sesta !ainoiksi juhla- ja kokoushuoneita yllä- 29579: tien rakentamiseen. Liitteet IV,203. s. 1489. - pitäville yhdistyksille ja järjestöille. Liitteet 29580: Ks. Maantiet. IV,213. s. 1499. - Ks. Kokoontumishuoneistot. 29581: - n: o 34, A h o s e n: Määrärahan osoittamisesta - n: o 44, Aho s e n ym.: Määrärahan osoittami- 29582: rautatien rakennustöiden aloittamiseen Saarijär- sesta puutavaran hankintaan Hankasalmen sa· 29583: veltä Multian kautta Haapamäelle. Liitteet halle. Liitteet IV,214. s. 1500. - Ks. Rauta- 29584: IV,204. s. 1490. - Ks. Rautatiet. tiet. 29585: 4 Raha-asia-aloitteet 1961. 29586: 29587: - n:o 45, Ahosen ym.: Määrärahan osoittami- den hoitomaksujen alentamiseen. Liitteet IV,230. 29588: sesta asematalon suunnitteluun Jyväskylän kau- s. 1516. - Ks. Invaliidit. 29589: punkiin. Liitteet IV,215. s. 1501. - Ks. Rauta- 29590: tiet. - n:o 61, Alangon ym.: Määrärahan osoittami- 29591: sesta pienteollisuusneuvojien palkkauksen paran· 29592: - n: o 46, A h o s en: Määrärahan osoittamisesta tamiseksi. Liitteet IV,231. s. 1517. - Ks. Käsi- 29593: Multian, Keuruun ja Pihlajaveden kuntien alueella teollisuus. 29594: olevien valtion maanteiden perusparannuksiin. 29595: Liitteet IV,216. s. 1502. - Ks. Maantiet. - n:o 62, Alangon ym.: Määrärahan osoittami- 29596: sesta 39 ylimääräisen huoltomiehen toimen muut· 29597: - n:o 47, Ahosen ym.: Määrärahan osoittami- tamiseksi peruspalkkaiseksi huoltomiehen toimeksi. 29598: sesta Mäntän-Multian-Pylkönmäen-Karstulan Liitteet IV,232. s. 1518. - Ks. Rautatieläiset. 29599: runkotien rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet - n:o 63, Anti 1 a n ym.: Määrärahan osoittami- 29600: IV,217. s. 1503. - Ks. Maantiet. sesta tien rakentamista varten Kurikan Lusan- 29601: - n: o 48, Aitio n ym.: Korotetun määrärahan kylästä Myllykylän kautta Jalasjärven Joki· 29602: osoittamisesta Tuberkuloosiliitto r.y:n valtion- piihin. Liitteet IV,233. s. 1519. - Ks. Maan- 29603: avuksi. Liitteet IV,218. s. 1504. - Ks. Tuber- tiet. 29604: kuloosiliitto r.y. - n:o 64, Anti 1 a n ym.: Määrärahan osoittami· 29605: - n: o 49, A i t i o n ym.: Määrärahan osoittami- sesta siementarkastuslaitoksen rakentamiseksi 29606: sesta avustukseksi rautatiehallitukselle urhei- Seinäjoen kaupunkiin. Liitteet IV,234. s. 1520. 29607: lijain matkalippujen alentamista varten. Liit- - Ks. Siementarkastuslaitos. 29608: teet IV,219. s. 1505. - Ks. Rautatiemaksut. - n:o 65, A n tilan ym.: Määrärahan osoittami- 29609: - n: o 50, A i t i o n ym. : Määrärahan osoittami- sesta rautateiden liikkuvaa kalustoa valmista- 29610: sesta valtion kuuromykkäin ammattikoulun ra- van teollisuuslaitoksen rakentamiseen Seinäjoen 29611: kentamista varten. Liitteet IV,220. s. 1506. - kaupunkiin. Liitteet IV,235. s. 1521. - Ks. 29612: Ks. Ammattikoulut. Rautatiet. 29613: _:__ n:o 51, Aitio n ym.: Korotetun määrärahan - n: o 66, A s u n n a n ym.: Määrärahan osoitta· 29614: osoittamisesta teatteritalojen rakennustyön avus- misesta maataloushallituksen alaisten oppilai- 29615: tamiseksi. Liitteet IV,221. s. 1507. - Ks. Näyt- tosten opettajien palkkauksen parantamiseen. 29616: tämötaide. Liitteet IV,236. s. 1522. - Ks. Maatalouskou· 29617: lut. 29618: - n: o 52, Aitio n ym.: Määrärahan osoittami- 29619: sesta kunnille annattavia halpakorkoisia pitkäai- - n: o 67, B a c k 1 u n d i n ym.: Määrärahan osoit- 29620: kaisia lainoja varten. Liitteet IV,222. s. 1508. - tamisesta suunnittelutöiden loppuunsaattamiseksi 29621: Ks. Kunnat. ja töiden aloittamiseksi tillOIMNdella Saarijärvi- 29622: Alavus-Kauhajoki-Kaskinen. Liitteet IV,237. 29623: - n: o 53, A i t i o n ym. : Määrärahan osoittami- s. 1523 ja 1524. - Ks. Maantiet. 29624: sesta avustuksiksi kunnille toipilaarahan maksa- 29625: miseen. Liitteet IV,223. s. 1509. - Ks. Kunnat. - n:o 68, Back 1 u n d i n ym.: Määrärahan osoit· 29626: - n:o 54, Ala-Kuljun ym.: Määrärahan osoit- tamisesta Siipyyn niemeltä Fladan nimisen lah· 29627: den kautta johtavan väylän tutkimiseksi ja ruop- 29628: tamisesta Seinäjoen-Lapuan maantien paranta- 29629: miseen Seinäjoen kaupungin alueella. Liitteet paamiseksi. Liitteet IV,238. s. 1525 ja 1526. - 29630: Ks. Ruoppaustyöt. 29631: IV,224. s. 1510. - Ks. Maantiet. 29632: - n:o 55, A 1 a- K u 1 j u n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 69, Back 1 u n d i n ym.: Määrärahan osoit- 29633: tamisesta valtion virastotalon rakentamiseksi tamisesta Etelä-Pohjanmaalle perustettava& puun· 29634: Seinäjoelle. Liitteet IV,225. s. 1511. - Ks. Vi- jalostustehdasta koskevia tutkimuksia ja töiden 29635: rastot. aloittamista varten. Liitteet IV,239. s. 1527 ja 29636: 1528. - Ks. Puunjalostusteollisuus. 29637: - n:o 56, Ala-Kuljun ym.: Määrärahan osoit- 29638: tamisesta avustuksiksi eräille kesäyliopistoille. - n:o 70, Backlundin ym.: Määrärahan osoit· 29639: Liitteet IV,226. s. 1512. - Ks. Yliopisto. tamisesta vahingonkorvauksia varten minkkien 29640: kasvattajille. Liitteet IV,240. s. 1529 ja 1530. 29641: - n:o 57, Ala-Kuljun ym.: Määrärahan osoit- 29642: tamisesta Seinäjoen viljavaraston laajentamista - Ks. Turkiseläimet. 29643: varten. Liitteet IV,227. s. 1513. - Ks. Vilja- - n: o 71, E n t e e n ym.: Korotetun määrärahan 29644: varastot. osoittamisesta käytännöllis-geologisia. tutkimuk· 29645: - n: o 58, A 1 a - K u 1 j u n ym.: Määrärahan osoit- sia varten. Liitteet IV,241. s. 1531. - Ks. 29646: tamisesta ylikulkusillan rakentamiseksi Seinäjoen Geologinen tutkimuslaitos. 29647: ratapihan poikki. Liitteet IV,228. s. 1514. - Ks. 29648: - n: o 72, E n t e e n ym.: Määrära.han osoittami- 29649: Sillat. sesta mikro-analysaattorin hankintaa varten. 29650: - n:o 59, A 1 a n g on ym.: M'åärärahan osoittami- Liitteet IV,242. s. 1532. - Ks. Geologinen tut· 29651: sesta kuntasuunnittelua varten. Liitteet IV,229. kimuslaitos. 29652: s. 1515. - Ks. Kunnat. - n: o 73, E r i k s s o n i n ym.: Määrärahan osoit· 29653: - n:o 60, Alangon ym.: Määrärahan osoittami- tamisesta Malmin sairaalan uudisrakennusta 29654: sesta Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien varten. Liitteet IV,243. s. 1533 ja 1534. - Ks. 29655: Liitolle Käpylän kuntouttamislaitoksen toipilai- Sairaalat. 29656: Raha-asia-aloitteet 1961. 5 29657: - n:o 74, Erikssonin ym.: Määrärahan osoit- 1949 jälleenrakennettujen peruskorjaamattomien 29658: tamisesta kunnille !ainoiksi suhdanteita tasaa- kansakoulurakennusten peruskorjausten rahoit- 29659: van kunnallisen budjettipolitiikan varmistami- tamiseksi. Liitteet IV,257. s. 1549. - Ks. Kan- 29660: seksi. Liitteet IV,244. s. 1535. - Ks. Kunnat. sakoulut. 29661: - n:o 75, F 1 i n c k i n ym.: Korotetun määrä- - n: o 88, F r i m a n i n ym.: Määrärahan osoit- 29662: rahan osoittamisesta kesävirkistyksen toimitta- tamisesta asemakaavapakkolunastuksen viipy- 29663: miseen kansakoululapsille. Liitteet IV,245. s. misestä aiheutuneen vahingon korvaamiseksi 29664: 1536. - Ks. Lapset. Rovaniemen kaupungille. Liitteet IV,258. s. 29665: - n: o 76, F 1 i n c k i n ym.: Määrärahan osoitta- 1550. - Ks. Pakkolunastus. 29666: misesta avustukseksi Sydäntautiliitolle sepelval- - n: o 89, F r i m a n i n ym.: Määrärahan osoit- 29667: timotautien yleisyyttä ja syitä koskevan tut- tamisesta karjanrehun ostoavustusten myöntä- 29668: kimuksen jatkamista varten. Liitteet IV,246. miseksi timoteisadon menettäneille Lapin lää- 29669: s. 1537. - Ks. Tutkimustyö. nin pienviljelijöille. Liitteet IV,259. s. 1551. 29670: - n: o 77, F l i n c k i n ym.: Määrärahan osoitta- - Ks. Karjatalous. 29671: misesta valtion kotitaloustieteelliselle toimikun- 29672: nalle tieteellisen tutkimuksen edistämiseen. - n: o 90, H a a p a s e n ym.: Määrärahan osoit- 29673: Liitteet IV,247. s. 1538. - Ks. Kotitalous. tamisesta Riihimäen-Lahden rataosuudella ole- 29674: van Järvelän rautatieylikäytäväsillan suunnit- 29675: - n: o 78, F 1 i n c k i n ym.: Määrärahan osoitta· telu- ja rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet 29676: misesta röntgen- ja radiumhoitoa saavien va- IV,260. s. 1552. - Ks. Sillat. 29677: rattomien syöpäpotilaiden matkalippujen kor- 29678: vaamiseen. Liitteet IV,248. s. 1539. - Ks. Sai- - n:o 91, Haapasen ym.: Määrärahan osoit- 29679: raanhoito. tamisesta Riihimäen-Lahden maantien paran- 29680: nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,261. s. 29681: - n:o 79, Forsiuksen ym.: Määrärahan osoit- 1553. - Ks. Maantiet . 29682: . tamisesta Porvoon naisopiston ja tyttölukion 29683: lisärakennuksen rakentamiseksi. Liitteet. IV,249. - n: o 92, H a a p a s e n ym.: Määrärahan osoit- 29684: s. 1540. - Ks. Sisäoppilaitokset. tamisesta Someron-Loimaan maantien paran- 29685: tamistöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,262. s. 29686: - n:o 80, F o r s i u k sen ym.: Määrärahan osoit- 29687: tamisesta yksityisoppikoulujen koulukaluston 1554. - Ks. Maantiet. 29688: hankkimiseen. Liitteet IV,250. s. 1541. - Ks. - n:o 93, Haapasen ym.: Korotetun määrä- 29689: Oppikoulut. rahan osoittamisesta B-luokan mielisairaaloiden 29690: - n:o 81, F o r s i u k sen ym.: Määrärahan osoit- rakennuskustannusten valtion osuuden maksa- 29691: tamisesta avustukseksi Polio Invalidit r.y:lle mista varten. Liitteet IV,263. s. 1555. - Ks. 29692: invalidikodin ja kuntouttamislaitoksen rakenta- Mielisairaala t. 29693: miseksi Tampereelle. Liitteet IV,251. ll. 1542. n: o 94, H a a p a s e n ym.: Korotetun maara- 29694: - Ks. Invaliidit. rahan osoittamisesta !ainoiksi maaseudun ja 29695: - n: o 82, F o r s i u k s e.n ym.: Määrärahan osoit- asutuskeskusten pienyrittäjille. Liitteet IV,264. 29696: tamisesta maa-alueen hankkimiseksi Hyvinkään s. 1556. - Ks. Kiilliteollisuus. 29697: maalaiskunnasta maatalouden tutkimuskeskuk- - n: o 95, H a a p a s a 1 o n ym.: · Määrärahan osoit- 29698: sen sikatalouskoeaBemaa varten. Liitteet IV,252. tamisesta yhdysradan rakennustöiden aloittami- 29699: s. 1543. - Ks. Koeasemat. seksi Heinolasta Savon radalle. Liitteet IV,265. 29700: ~ n:o 83, F o r s i u k sen ym.: Määrärahan osoit- s. 1557. - Ks. Rautatiet. 29701: tamisesta maatalouden tutkimuskeskuksen sika- 29702: talouskoeaseman rakentamiseksi Hyvinkään maa- - n:o 96, Haapa s a 1 on ym.: Määrärahan osoit- 29703: laiskuntaan. Liitteet IV,253. s. 1545. - Ks. tamisesta neljää uutta sanomalehtimieseläkettä 29704: Koeasemat. varten. Ljitteet IV,266. s. 1558. - Ks. Sanoma- 29705: lehtimiehet. 29706: - n:o 84, Friman i n ym.: Määrärahan osoit- 29707: tamisesta maantierakennustyön aloittamiseksi - n:o 97, Haapasalon ym.: Korotetun määrä- 29708: Ounasjoen itäpuolitae Rovaniemeltä Meltauk- rahan osoittamisesta kalatalouden edistämiseen. 29709: seen. Liitteet IV,254. s. 1546. - Ks. Maan- Liitteet IV,267. s. 1559. - Ks. Kalatalous. 29710: tiet. 29711: - n:o 98, Haapasalon ym.: Korotetun määrä- 29712: - n:o 85, Friman i n ym.: Määrärahan osoit- rahan osoittamisesta vähävaraisten ammattiopin- 29713: tamisesta tierakennustyön aloittamiseksi Inarin toavustuksiin. Liitteet IV,268. s. 1560. - Ks. 29714: Menesjärveltä Pokan kylään Kittilän kunnassa. Ammattiopinnot. · 29715: Liitteet IV,255. s. 1547. - Ks. Maantiet. 29716: - n:o 99, Haapasalon ym.: Korotetun määrä- 29717: - n: o 86, . F r i m a n i n ym. : Määrärahan osoit- rahan osoittamisesta käsi- ja pienteollisuuslainoi- 29718: tamisesta Kittilän kirkonkylän asemakaava- hin. Liitteet IV,269. s. 156L - Ks. Käsiteolli- 29719: alueen ohikulkutien rakennustöiden aloittami- suus. 29720: seksi. Liitteet IV,256. s. 1548. - Ks. Maan- 29721: tiet. - n:o 100, Haapa s a 1 on ym.: Määrärahan osoit- 29722: tamisesta Pieksämäen ratapihan ja rakennusten 29723: - n: o 87, F r i m a n i n ym.: Määrärahan OBoit- kunnostamiatöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,270. 29724: tamisesta Lapin läänin kunnissa vuosina 1945- s. 1562. - Ks. Rautatiet. 29725: Raha-asia-aloitteet 1961. 29726: 29727: - n:o 1011 Haapasalon ym.: Määrärahan osoit- - n: o 116, H e 1 t e e n ym.: Määrärahan osoitta- 29728: tamisesta Otavan-HirvensaliDen kk:n-Suonsal- misesta Lohjan kirkon entistämistöihin. Liit- 29729: men sillan maantien korjaustöiden suunnitteluun. teet IV,286. s. 1579. - Ks. Kirkko. 29730: Liitteet IV,271. s. 1563. - Ks. Maantiet. 29731: - n: o 117, H e 1 t e en ym.: Määrärahan osoitta- 29732: - n:o 102, Haapasalon ym.: Määrärahan osoit- misesta lainaksi Suomen Siviili- ja Asevelvolli· 29733: tamisesta Mikkeliin rakennettavan posti- ja len- suusinvaliidien Liitolle Espoon kuntaan perua· 29734: nätinpiirin autovarikon suunnittelutöitä varten. tettavan lapsi-invaliidien pysyvän kesäkylän 29735: Liitteet IV,272. s. 1564. - Ks. Postilaitos. rakennustöitä varten. Liitteet IV,287. s. 1580. 29736: - Ks. Invaliidit. 29737: - n:o 103, Haapasalon ym.: Määrärahan osoit- 29738: tamisesta Mikkeliin perustettavan teknillisen kou- - n: o 118, H e 1 t e e n ym.: Määrärahan osoitta- 29739: lun suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,273. s. misesta Kytäjän kalanviljelyslaitoksen kunnos· 29740: 1565. - Ks. Teknilliset koulut. tusmenoihin. Liitteet IV,288. s. 1582. - Ks. 29741: Kalan viljelyslaitokset. 29742: - n: o 1041 H a Ii s en ym.: Määrärahan osoitta- 29743: misesta kolmen kouluruokailun aluetarkastajan - n: o 119, He 1 t e en ym.: Määrärahan osoittami- 29744: toimen perustamista varten. Liitteet IV,274. s. sesta Hyvinkään yhteiskoulun ottamiseksi valtion 29745: 1566. - Ks. Kouluruokailu. haltuun. Liitteet IV,289. s. 1584. - Ks. Oppi- 29746: koulut. 29747: - n:o 105, Hallbergin ym.: Korotetun mää- 29748: rärahan osoittamisesta Parikkalan-Onkamon - n: o 120, H e l t e e n ym.: Määrärahan osoitta· 29749: radan rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet misesta Hiidensalmen sillan rakennustöiden 29750: IV,275. s. 1567. - Ks. Rautatiet. aloittamiseen. Liitteet IV,290. s. 1585. - Ks. 29751: Sillat. 29752: - n:o 106, H a r a n ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 121, He 1 teen ym.: Määrärahan osoitta· 29753: sesta kalataloutta varten. Liitteet IV,276. s. misesta Keravan yhteiskoulun ottamiseksi val- 29754: 1568. - Ks. Kalatalous. tion haltuun. Liitteet IV,291. s. 1586. - Ks. 29755: - n: o 1071 H a r a n ym.: Määrärahan osoittami- Oppikoulut. 29756: sesta avustukseksi Suomen Teiniliitolle kurssi- - n: o 122, H e 1 t e en ym.: Korotetun määrära· 29757: keskuksen rakentamiseen. Liitteet IV,277. s. han osoittamisesta säteilyfysiikan laitoksen 29758: 1569. - Ks. Suomen Teiniliitto r.y. palkkamenoihin. Liitteet IV,292. s. 1587. - Ks. 29759: Säteilyfysiikan laitos. 29760: - n:o 108, H a r a n ym.: Korotetun määrärahan 29761: osoittamisesta oppikirjojen hankkimiseksi yksi- - n:o 123, He 1 teen ym.: Korotetun määrära· 29762: tyisoppikoulujen kirjastoihin. Liitteet IV,278. han osoittamisesta säteilyfysiikan laitoksen 29763: s. 1571. - Ks. Oppikoulut. mittaus· ja tutkimusvälineistön täydentämiseen. 29764: Liitteet IV,293. s. 1589. - KB. Säteilyfysiikan 29765: - n:o 109, Heinosen ym.: Korotetun maara- laitos. 29766: rahan osoittamisesta perheenasuntoavustuksia 29767: varten. Liitteet IV,279. s. 1572. - Ks. Asunto- - n: o 124, He 1 t e en ym.: Määrärahan osoittami· 29768: avustukset. sesta säteilyfysiikan laitoksen rakentamista 29769: varten. Liitteet IV,294. s. 1590. - Ks. Säteily- 29770: - n: o 110, H e i n o s e n ym.: Määrärahan osoit- fysiikan laitos. 29771: tamisesta vähävaraisten sotaleskien sairaus- 29772: avustuksiin. Liitteet IV,280. s. 1573. - Ks. - n: o 125, H e 1 t e en ym.: Korotetun määrära- 29773: Sairaanhoito. han osoittamisesta lisätilojen vuokraamiseen sii.· 29774: teilyfysiikan laitoksen käyttöön. Liitteet IV,295. 29775: n:o 111, Heinosen ym.: Korotetun määrä- s. 1591. - Ks. Säteilyfysiikan laitos. 29776: rahan osoittamisesta avustuksiksi lastenseimille. 29777: Liitteet IV,281. s. 1574. - Ks. Lastenhoito. - n: o 126, H e 1 t e e n ym.: Korotetun määrära.· 29778: han osoittamisesta Työterveyslaitoksen ylläpi· 29779: - n:o 112, Heinosen ym.: Määrärahan osoitta- tämiseen. Liitteet IV,296. s. 1592. - KB. Työ- 29780: misesta kesävirkistystoiminnan järjestämistä var- terveyslaitos. 29781: ten alle kouluikäisille lapsille. Liitteet IV,282. 29782: s. 1575. - Ks. Lapset. - n: o 127, H e 1 t e e n ym.: Korotetun maarara· 29783: han osoittamisesta Helsingin yliopistolliselle 29784: - n: o 113, H e i n o s e n ym. : Määrärahan osoitta- keskussairaalalle sairaalarakennusten rakenta· 29785: misesta rautatiehallituksen hallintorakennuksen miseen ja asuntojen suunnitteluun. Liitteet IV, 29786: siivoojien palkkauksen korottamiseksi. Liitteet 297. s. 1593. - Ks. Sairaalat. 29787: IV,283. s. 1576. - Ks. Rautatiet. 29788: - n:o 128, He 1 teen ym.: Määrärahan osoitta· 29789: - n:o 114, He 1 teen ym.: Määrärahan osoitta- misesta avustuslainaksi Invaliidisäätiön ammat· 29790: misesta avustukseksi Loviisan kaupungille Val- koulun työpaja- ja luokkahuonerakennuksen ra· 29791: kon sataman laajennustöitä varten. Liitteet kantamiseen. Liitteet IV,298. s. 1594. - Ks. 29792: IV,284. s. 1577. - Ks. Satamat. Ammattikoulut. 29793: - n:o 1151 He 1 teen ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 129, He 1 teen ym.: Määrärahan osoitta· 29794: misesta tienparannustöiden aloittamiseen Joke- misesta sairaanhoitohenkilökunnan koulutuksen 29795: lan aseman seudulla. Liitteet IV,285. s. 1578. lisäämiseen. Liitteet IV,299. s. 1596. - Ks. 29796: - Ks. Maantiet. Sairaanhoitajat. 29797: Raha-asia-aloitteet 1961. 1 29798: 29799: "'-:" n:o 130, Hetemäen ym.: Määrärahan osoit- jen rakentamiseksi Kuopioon ja Turkuun. Liit- 29800: tamisesta ylimääräisten sotaeläkkeiden myöntä- teet IV,314. s. 1614. - Ks. Näyttämötaide. 29801: miseen. Liitteet IV,300. s. 1598. - Ks. Eläk- 29802: keet. - n:o 145, Hultin ym.: Määrärahan osoittami- 29803: sesta puutavaran hankintaan Hankasalmen sa- 29804: - n:o 131, Hiltusen ym.: Korotetun määrä- halle. Liitteet IV,315. s. 1615. - Ks. Rautatiet. 29805: rahan osoittamisesta Tuberkuloosiliiton toimin- 29806: nan tukemiseen. Liitteet IV,301. s. 1600. - Ks. - n:o 146, Hultin ym.: Korotetun määrärahan 29807: Tuberkuloosiliitto r.y. osoittamisesta siirroksi asutusrahastoon. Liitteet 29808: IV,316. s. 1616. - Ks. Asutusrahasto. 29809: - n:o 132, Holopaisen ym.: Määrärahan 29810: osoittamisesta Polvijärven virastotalon raken- - n:o 147, H y y t i ä i sen ym.: Määrärahan 29811: nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,302. s. osoittamisesta Jyväskylän kasvatusopillisen 29812: 1601. - Ks. Virastot. korkeakoulun vanhojen rakennusten korjaami- 29813: seen. Liitteet IV,317. s. 1617. - Ks. Jyväsky- 29814: _:_ n:o 133, H o 1 o p a i sen ym.: Korotetun mää- län kasvatusopillinen korkeakoulu. 29815: rärahan osoittamisesta Parikkalan-Onkamon 29816: · radan rakennustöitä varten. Liitteet IV,303. s. - n:o 148, H y y t i ä i sen ym.: Määrärahan 29817: 1602. - Ks. Rautatiet. osoittamisesta Jyväskylän kasvatusopillisen 29818: korkeakoulun liikunnanopettajain valmistamista 29819: - n:o 134, H o 1 o p a i sen ym.: Korotetun mää- varten tarvittavien lisärakennusten suunnitte- 29820: rärahan osoittamisesta puhelin- ja lennätinver- luun. Liitteet IV,318. s. 1618. - Ks. Jyväs- 29821: kon laajentamiseen ja parantamiseen. Liitteet kylän kasvatusopillinen korkeakoulu. 29822: IV,304. s. 1603. - Ks. Puhelin. 29823: - n:o 149, H y y t i ä i sen: Korotetun määrära- 29824: ..:... n:o 135, H o 1 o p a i sen ym.: Määrärahan han osoittamisesta käsi- ja pienteollisuu~;~lai 29825: osoittamisesta tutkimusten toimittamiaaksi koivu- noiksi. Liitteet IV,319. s. 1619. - Ks. Käsiteol- 29826: ja havuohutpuuta raaka-aineenaan käyttävän lisuus. 29827: uuden puunjalostustehtaan perustamiseksi Poh- 29828: jois-Karjalaan. Liitteet IV,305. s. 1604. - Ks. - n: o 150, H ä p p ö 1 ä n ym.: Määrärahan osoit- 29829: Puunjalostusteollisuus. tamisesta lainaksi Sääksmäen matkailukeskuk- 29830: sen rakentamiseen. Liitteet IV,320. s. 1620. - 29831: - n: o 136, H o n k o s e n ym.: Määrärahan osoitta- Ks. Matkailu. 29832: misesta avustukseksi Polio Invalidit r.y:lle inva· 29833: lidikodin rakentamiseksi Tampereelle. Liitteet - n: o 151, H ö g s t r ö m i n ym.: Määrärahan 29834: IV,306. s. 1606. - Ks. Invaliidit. osoittamisesta ruotsinkielisen merimieskoulun 29835: suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,321. s. 29836: - n:o 137, Honkosen ym.: Määrärahan osoit- 1621 ja 1622. - Ks. Merimieskoulut. 29837: tamisesta !ainoiksi ylioppilaskunnille uusien op- 29838: pilasasuntojen aikaansaamiseksi. Liitteet IV,307. - n:o 152, H ö g s t r ö m i n ym.: Määrärahan 29839: s. 1607. - Ks. Asuntotuotanto. osoittamisesta Turun ruotsinkielisen tyttölyseon 29840: uuden koulutalon rakennustöiden aloittamiseksi. 29841: - n: o 138, H o s i a n ym.: Korotetun määrärahan Liitteet IV,322. s. 1623 ja 1624. - Ks. Oppi- 29842: osoittamisesta rakennuslainoiksi yksity·isille op- koulut. 29843: pikouluille. Liitteet IV,308. s. 1608. - Ks. 29844: Oppikoulut. - n:o 153, Högströmin ym.: Määrärahan 29845: osoittamisesta Barön salmen tien rakentami- 29846: - n:o 139, H osia n: Määrärahan osoittami- seksi Inkooseen. Liitteet IV,323. s. 1625 ja 29847: sesta kätilöiden opinto- ja neuvottelupäiviä 1626. - Ks. Maantiet. 29848: varten. Liitteet IV,309. s. 1609. - Ks. Kätilöt. 29849: - n: o 154, I n n a 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- 29850: - n:o 140, Hostilan ym.: Määrärahan osoitta- misesta avustukseksi Suomen teatterikoulun li- 29851: misesta Karhulan yhteiskoulun ottamiseksi val- sätilojen rakentamista varten. Liitteet IV,324. 29852: tion haltuun. Liitteet IV,310. s. 1610. - Ks. s. 1627. - Ks. Näyttämötaide. 29853: Oppikoulut. 29854: - n: o 155, I n n a 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- 29855: - n:o 141, Hostilan ym.: Määrärahan osoitta- misesta Kotkan merenkulkukouluun hankitta- 29856: misesta sillan rakentamiseksi Pyhtään kunnan vaa tutkasimulaattoria varten. Liitteet IV,325. 29857: Keihässalmeen. Liitteet IV,311. s. 1611. - Ks. s. 1628. - Ks. Merimieskoulut. 29858: Sillat. - n: o 156, I n n a 1 a n ym.: Korotetun määrära- 29859: - n:o 142, Hostilan ym.: Määrärahan osoitta- han osoittamisesta eräiden virkojen ja toimien 29860: misesta Karhulan kauppalassa maantien ja sii- perustamista varten välittömän verotuksen hal- 29861: hen liittyvien siltojen rakentamiseksi. Liitteet lintoon. Liitteet IV,326. s.1630. - Ks. Verotus. 29862: IV,312. s. 1612. - Ks. Maantiet. 29863: - n: o 157, I n n a 1 a n ym.: Määrärahan osoitta· 29864: - n:o 143, H osti 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- misesta Vajaamielisten keskuslaitosten suunnit- 29865: misesta suunnitelmien laatimiseksi Kotkaan pe- telua varten. Liitteet IV,327. s. 1632. - Ks. 29866: rustettavaa merimiesammatti- ja merenkulku- Vajaamieliset. 29867: koulua varten. Liitteet IV,313. s. 1613. - Ks. 29868: - n: o 158, I n n a 1 a n ym.: Määrärahan osoitta· 29869: Merimieskoulut. misesta Vajaamielisten hoito-, opetus· ja kas- 29870: - n: o 144, Hu 1 t i n ym.: Korotetun määrärahan vatusmenetelmien tutkimiseen. Liitteet IV,328. 29871: osoittamisesta avustuksiksi uusien teatteritalo- s. 1633. - Ks. Vajaamieliset. 29872: 8 Raha-asia-aloitteet 1961. 29873: 29874: 29875: - n: o 159, I n n a 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 173, Karvosen ym.: Korotetun määrll.- 29876: misesta puheterapeuttien koulutuskurssien toi- rahan osoittamisesta metsätyömiesten ammatti- 29877: meenpanemiseksi vajaamielishoidon alalla. Liit- koulutustoimintaan. Liitteet IV,348. s. 1652. 29878: teet IV,329. s. 1634. - Ks. Vajaamieliset. - Ks. Ammattikasvatus. 29879: - n:o 160, Jaakko 1 a n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 174, Karvosen ym.: Korotetun määrä- 29880: tamisesta avustukseksi metsäkoulun perusta- rahan osoittamisesta maaseudun sähköistiimisen 29881: mista varten Eurajoelle. Liitteet IV,330. s. tukemiseen. Liitteet IV,344. s. 1654. - Ks. 29882: 1635. - Ks. Metsäkoulut. Sähkö. 29883: - n: o 161, J u n g a r å n ym.: Määrärahan osoit- - n: o 175, K e 1 o v e d e n ym.: Määrärahan 29884: tamisesta avustuksiksi minkkien rokottamisesta osoittamisesta tutkimustöiden suorittamiseen 29885: aiheutuvien kustannusten alentamiseksi. Liit- rautatien rakentamiseksi Taavetista Haminan 29886: te.et IV,331. s. 1637 ja 1638. - Ks. Turkis- kautta Kotkaan. Liitteet IV,345. s. 1655. - Ks. 29887: eläimet. Rautatiet. 29888: - n:o 162, J ä m sen i n: Määrärahan osoittami- 29889: sesta maantien rakentamiseksi Kinnulan kir- - n:o 176, K e 1 o veden ym.: Määrärahan osoit- 29890: konkylästä Urpilan ja Naarajärven kautta Kei- tamisesta tutkimuksen suorittamiseen koti- 29891: telepohjan asemalle. Liitteet IV,332. s. 1639. maassa tapahtuvan lääkärikoulutuksen lisäämi- 29892: - Ks. Maantiet. seksi. Liitteet IV,346. s. 1656. - Ks. Lääkärit. 29893: - n: o 163, J ä m s en i n: Määrärahan osoittami- - n:o 177, K e m p p a i sen: Määrärahan osoitta- 29894: sesta avustuksiksi kunnille rautateitä varten misesta Oulun normaalilyseon uudisrakennuksen 29895: tarvittavien maa- ja vesialueiden korvauksiin. suunnittelua varten. Liitteet IV,347. s. 1657. 29896: Liitteet IV,333. s. 1640. - Ks. Kunnat. - Ks. Oppikoulut. 29897: - n:o 164, Kalavaisen ym.: Määrärahan - n:o 178, K e m p p a i sen: Määrärahan osoitta- 29898: osoittamisesta Lappeenrannan kaupunkiin pe- misesta Oulun yliopiston lääketieteellisen tiede- 29899: rustettavan kotitaloudellisen tutkimuslaitoksen kunnan teoreettisten laitosten suunnittelua ja 29900: perustamiatoimenpiteitä varten. Liitteet IV,334. rakentamistöiden aloittamista varten. Liitteet 29901: s. 1641. - Ks. Kotitalous. IV,348. s. 1658. - Ks. Yliopisto. 29902: - n:o 165, Kalavaisen ym.: Määrärahan - n:o 179, Kemppaisen ym.: Korotetun mää- 29903: osoittamisesta kotitalousopetusta varten Lap- rärahan osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan kes- 29904: peenrannan kesäyliopistossa. Liitteet IV,335. s. kusammattikoulun IV rakennusvaiheen suunnit- 29905: 1643. - Ks. Kotitalous. telemista ja rakennustöiden aloittamista varten. 29906: - n:o 166, Kalavaisen ym.: Korotetun mää- Liitteet IV,349. s. 1659. - Ks. Ammattikoulut. 29907: rärahan osoittamisesta näyttämötaiteen ja näyt- 29908: tämötaiteellisten harrastusten tukemiseen. Liit- - n: o 180, Kivi a h o n ym.: Määrärahan osoit- 29909: teet IV,336. s. 1645. - Ks. Näyttämötaide. tamisesta Seinäjoen-Lapuan-Kauhavan tien 29910: rakentamista varten. Liitteet IV,350. s. 1660. 29911: - n:o 167, K a 1 a vaisen ym.: Korotetun mää- - Ks. Maantiet. 29912: rärahan osoittamisesta vähävaraisten ammatti- 29913: opintolainoihin. Liitteet IV,337. s. 1646. - Ks. - n: o 181, K i v i a h o n ym.: Määrärahan osoit- 29914: Amma ttiopinnot. tamisesta Lamminkylän-Viropelin-Alajärven 29915: tien rakentamiseen. Liitteet IV,351. s. 1661. 29916: - n:o 168, Kalavaisen ym.: Määrärahan - Ks. Maantiet. 29917: osoittamisesta seitsemän kunnallisen raittius- 29918: lautakuntatoiminnan piiriohjaajan tilapäisen - n: o 182, K i v i a h o n ym. : Määrärahan osoit- 29919: toimen muuttamiseksi ylimääräisiksi toimiksi. tamisesta Viropelin virastotalon rakentamiseksi. 29920: Liitteet IV,338. s. 1647. - Ks. Raittiustyö. Liitteet IV,352. s. 1662. - Ks. Virastot. 29921: - n:o 169, Kansikkaan ym.: Määrärahan - n:o 183, Kiviahon ym.: Korotetun määrä- 29922: osoittamisesta kalajäähdyttämön rakentami- rahan osoittamisesta jokien perkaamista varten. 29923: seksi Kotkan lähiympäristön alueelle. Liitteet Liitteet IV,353. s. 1663. - Ks. Perkaustyöt. 29924: IV,339. s. 1648. - Ks. Kalatalous. 29925: - n:o 170, Kansikkaan ym.: Määrärahan - n: o 184, K i v i a h o n ym.: Määrärahan osoit- 29926: osoittamisesta teknillisen koulun suunnittelua tamisesta uudis- ja kivenraivauspalkkioiden ko· 29927: varten Pohjois-Kymenlaaksoon. Liitteet IV,340. rottamiseen. Liitteet IV,354. s. 1665. - Ks. 29928: s. 1649. - Ks. Teknilliset koulut. Uudisraivaus. 29929: - n:o 171, Karjalaisen ym.: Määrärahan - n:o 185, Koiviston ym.: Määrärahan osoit- 29930: osoittamisesta kansannäytteiden palkitsemiseen. tamisesta sotatoimien ja alueluovutusten yhtey- 29931: Liitteet IV,341. s. 1650. - Ks. Geologinen tut- dessä tapahtuneiden porovahinkojen korvaami- 29932: kimuslaitos. seksi. Liitteet IV,355. s. 1666. - Ks. Poron- 29933: hoito. 29934: - n: o 172, K a r v o s en ym.: Korotetun määrä- 29935: rahan osoittamisesta Tuberkuloosiliitto r.y:lle - n:o 186, Koiviston ym.: Määrärahan osoit- 29936: Liperin ammattioppilaitoksen viemäröintisuun- tamisesta sädehoitoon määrättyjen syöpäpotilai- 29937: nitelman toteuttamiseksi. Liitteet IV,342. s. den matka-avustuksiin. Liitteet IV,356. s. 1667. 29938: 1651. - Ks. Tuberkuloosiliitto r.y. - Ks. Sairaanhoito. 29939: Raha-asia-aloitteet 1961. 9 29940: 29941: - n:o 187, Koivusen ym.: Määrärahan osoit- - n:o 201, Korebäckin ym.: Määrärahan 29942: tamisesta Kanavuoren-Keikkamäen maantien osoittamisesta timotein siemenen viennin edis- 29943: rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,357. tämiseksi. Liitteet IV,371. s. 1687 ja 1688. - 29944: s. 1668. - Ks. Maantiet. Ks. Siemenet. 29945: - n:o 188, Koivusen ym.: Määrärahan osoit· - n:o 202, Kosolan ym.: Määrärahan osoitta- 29946: tamisesta Jämsän yhteiskoulun ottamiseksi val- misesta Lapuan yhteislyseon lisärakennuksen 29947: tion haltuun. Liitteet IV,358. e. 1669. - Ks. rakentamista varten. Liitteet IV,372. e. 1689. 29948: Oppikoulut. - Ks. Oppikoulut. 29949: - n: o 189, K o i v u s e n ym.: Määrärahan osoit- - n: o 203, K o s o 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- 29950: tamisesta Saarijärven yhteiskoulun ottamiseksi misesta kuivatustöiden suorittamiseen Pohjan- 29951: valtion haltuun. Liitteet IV,359. s. 1670. - Ks. maalla. Liitteet IV,373. s. 1690. ~ Ks. Kuiva- 29952: Oppikoulut. tustyöt. 29953: - n:o 190, Koivusen ym.: Määrärahan osoit- - n: o 204, K o s o 1 a n ym.: Korotetun maara- 29954: tamisesta tienparannustöiden suorittamiseen rahan osoittamisesta maaseudun sähköistämisen 29955: Multian-Uuraisten maantiellä. Liitteet IV,360. tukemiseen. Liitteet IV,374. s. 1691. - Ks. 29956: s. 1671. - Ks. Maantiet. Sähkö. 29957: - n:o 191, Koivusen ym.: Määrärahan osoit- - n: o 205, K y t ä n ym.: Korotetun määrärahan 29958: tamisesta maantien rakennustöiden aloittami- osoittamisesta Tuberkuloosiliiton toiminnan tu- 29959: seksi Virtain-Pihlajaveden maantieltä Ähtärin kemiseen. Liitteet IV,375. s. 1692. - Ks. 29960: kunnan rajalle. Liitteet IV,361. s. 1672. - Ks. Tuberkuloosiliitto r.y. 29961: Maantiet. 29962: - n: o 206, K y t ä n: Määrärahan osoittamisesta 29963: - n: o 192, K o i v u s e n ym.: Määrärahan osoit- maamme käyttöön Pohjois-Norjan rannikolta 29964: tamisesta avustuksiksi kunnille rautatiealueiden hankittavaa satamaa koskeviin tutkimuksiin. 29965: lunastusmaksujen suorittamiseen. Lntteet IV,362. Liitteet IV,376. s. 1693. - Ks. Satamat. 29966: s. 1673. - Ks. Kunnat. 29967: - n: o 207, K y t ä n ym.: Korotetun määrärahan 29968: - n: o 193, K o i v u s e n ym.: Määrärahan osoit- 29969: osoittamisesta Käsi- ja Pienteollisuuden Kes- 29970: tamisesta työsuhteessa olevien valtion työnteki- kusliitto r.y:n toiminnan tukemiseen. Liitteet 29971: jöiden palkkojen korottamiseen. Liitteet IV,363. 29972: IV,377. s. 1694. - Ks. Käsiteollisuus. 29973: s. 1674. - Valtion työntekijät. 29974: - n: o 194, K o k k o 1 a n ym.: Korotetun maa ra- - n: o 208, K y t ä n ym.: Määrärahan osoittami- 29975: rahan osoittamisesta Kotkan keskussairaalan sesta avustuksiksi metsänhoitolautakunnille ra- 29976: rakentamista varten. Liitteet IV,364. s. 1676. kennus- ja toimistohuoneistolainojen lyhentämi- 29977: - Ks. Sairaalat. seen. Liitteet IV,378. s. 1695. - Ks. Metsän- 29978: hoito. 29979: - n: o 195, K o k k o 1 a n ym.: Korotetun määrä- 29980: rahan osoittamisesta !ainoiksi vientisatamia - n: o 209, K ä k e 1 ä n ym.: Määrärahan osoitta- 29981: ylläpitäville kunnille satamien rakentamista misesta Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpä- 29982: varten. Liitteet IV,365. s. 1677. - Ks. Sata- säätiön johtamien säteilybiologisten ja biofy- 29983: mat. siikallisten tutkimusten tukemiseen. Liitteet 29984: IV,379. s. 1696. - Ks. Tutkimustyö. 29985: --,- n: o 196, K o k k o 1 a n ym.: Määrärahan osoit- 29986: tamisesta Kotkan merenkulku- ja merimiesam- - n:o 210, K ä k e 1 ä n ym.: Määrärahan osoitta- 29987: mattikoulun talon suunnittelua varten. Liitteet misesta ylimmän opetuksen laajentamista kos- 29988: IV,366. s. 1679. - Ks. Merimieskoulut. kevan suunnitelman laatimista varten. Liitteet 29989: IV,380. s. 1698. - Ks. Korkeakoulut. 29990: - n: o 197, Kokko 1 a n ym.: Määrärahan osoit- 29991: tamisesta Ammattilääketieteen Säätiön Työter- - n: o 211, K ä k e 1 ä n ym.: Korotetun määrära- 29992: veyslaitokselle vanhojen työntekijäin soveltu- han osoittamisesta ulkomaankaupan edistämi- 29993: vuuden perustutkimuksen aloittamista varten. seen. Liitteet IV,381. s. 1700. --.,.. Ks. Ulkomaan- 29994: Liitteet IV,367. s. 1680. - Ks. Työterveys- kauppa. 29995: laitos. - n: o 212, K ä k e 1 ä n ym.: Määrärahan osoitta- 29996: - n: o 198, K o r s b ä e k i n ym.: Määrärahan misesta Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen 29997: osoittamisesta Kristiinankaupunkiin johtavan paloteknillisen laboratorion uudisrakennusta 29998: väylän oikaisemiseksi ns. Härkmeren mutkan varten. Liitteet IV,382. s. 1702. - Ks. Teknilli- 29999: kohdalla. Liitteet IV,368. s. 1681 ja 1682. - nen tutkimuslaitos. 30000: Ks. Ruoppaustyöt. - n: o 213, K ä k e 1 ä n ym.: Määrärahan osoitta- 30001: - n:o 199, Korsbäckin ym.: Määrärahan misesta kliinis-teoreettisten laitosten perustami- 30002: osoittamisesta Korsnäsin ja Närpiön välisen seen Etelä-Saimaan keskussairaalaan lääkärikou- 30003: maantien rakennustöiden jatkamiseksi. Liitteet lutuksen järjestämistä varten. Liitteet IV,383. 30004: IV,369. s. 1683 ja 1684. - Ks. Maantiet. s. 1703. - Ks. Lääkärit. 30005: - n:o 200, Korsbäekin ym.: Määrärahan - n:o 214, Käkelän ym.: Korotetun maara- 30006: osoittamisesta vuoden 1961 satovahinkojen lie- rahan osoittamisesta postitalojen rakentami- 30007: ventämiseksi. Liitteet IV,370. s. 1685 ja 1686. seksi posti- ja lennätinlaitokselle. Liitteet IV,384. 30008: - Ks. Maatalous. s. 1707. - Ks. Postilaitos. 30009: 30010: 2 E 168/62. 30011: 10 Raha-asia-aloitteet 1961. 30012: 30013: 30014: - n: o 215, L a h t e 1 a n ym.: Määrärahan osoit- lalta Nuorgamin kautta Norjan rajalle. Liitteet 30015: tamisesta maantien rakentamiseksi Kemijärven IV,398. s. 1721. - Ks. Maantiet. 30016: Javarusvastuun asutusalueelta Pelkosenniemen 30017: - n: o 229, L a h t e 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- 30018: kirkonkylään. Liitteet IV,385. s. 1708. - Ks. 30019: misesta 22 maatalouskerhoneuvojan palkkaami- 30020: Maantiet. seksi Pohjois-Suomeen. Liitteet IV,399. s. 1722. 30021: - n:o 216, La h te 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- - Ks. Maatalouskerhot. 30022: misesta maantien rakentamiseksi Menesjärveltä 30023: Repojoelle. Liitteet IV,386. s. 1709. - Ks. - n:o 230, La h te 1 a n ym.: Korotetun määrä- 30024: rahan osoittamisesta nuorisokasvatustyötä teke- 30025: Maantiet. vien järjestöjen ohjaajakoulutukseen sekä kurssi- 30026: - n: o 217, L a h t e 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- ym. toimintaan. Liitteet IV,400. s. 1723. - Ks. 30027: misesta rautatien rakentamisen aloittamiseksi N uorisonkasvatus. 30028: Taivalkoskelta Kemijärvelle. Liitteet IV,387. s. 30029: 1710. - Ks. Rautatiet. - n: o 231, L a h d en ym.: Määrärahan osoitta· 30030: misesta kuntien terveydenhoitolautakuntien me- 30031: - n: o 218, L a h t e 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- nojen valtionapujärjestelmän tutkimiseksi. Liit- 30032: misesta maantien rakentamiseksi Rovaniemen teet IV,401. s. 1724. - Ks. Terveydenhoito. 30033: maalaiskunnan Saarenkylästä Sinettään. Liit- 30034: teet IV,388. s. 1711. - Ks. Maantiet. - n: o 232, L a h d e n ym.: Korotetun määrärahan 30035: osoittamisesta kotitalouden neuvontatyön edis- 30036: - n:o 219, La h te 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- tämiseen. Liitteet IV,402. s. 1725. - Ks. Koti- 30037: misesta yhdysmaantien rakentamiseksi Hieta- talous. 30038: lasta Hanhimaahan Kittilän kunnassa. Liitteet 30039: IV,389. s. 1712. - Ks. Maantiet. - n: o 233, L a k k a 1 a n ym. : Määrärahan osoit- 30040: tamisesta Äkäsjokisuusta Äkäslompolon kautta 30041: - n:o 220, La h te 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- Tiurajärvelle johtavan tien peruskorjaustöiden 30042: misesta sillan rakentamiseksi Kemijärven-Luu- aloittamiseksi. Liitteet IV,403. s. 1726. - Ks. 30043: suan-Rovaniemen maantiellä olevaan Lauta- Maantiet. 30044: salmeen. Liitteet IV,390. s: 1713. - Ks. Sillat. 30045: - n: o 234, L a k k a 1 a n ym.: Määrärahan osoit- 30046: - n: o 221, L a h t e 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta Havelasta Kolariin johtavan Väylän- 30047: misesta tien rakentamiseksi Sodankylän kunnan varren tien peruskorjaustöiden aloittamiseksi. 30048: Orajärven kylästä Pelkosenniemen-Sodankylän Liitteet IV,404. s. 1727. - Ks. Maantiet. 30049: maantielle. Liitteet IV,391. s. 1714. - Ks. 30050: Maantiet. - n: o 235, L a k k a 1 a n ym.: Määrärahan osoit- 30051: tamisesta Pellon-Meltauksen maantien korjaus- 30052: - n: o 222, L a h t e 1 a n ym. : Määrärahan osoitta- töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,405. s. 1728. 30053: misesta maantien rakentamiseksi Kemijärven - Ks. Maantiet. 30054: Soppelasta Räisälään. Liitteet IV,392. s. 1715. 30055: - Ks. Maantiet. - n: o 236, L a k k a 1 a n ym.: Määrärahan osoit- 30056: tamisesta Sieppijärven-Pasmajärven-Lohinivan 30057: - n: o 223, L a h t e 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- maantien korjaustöiden aloittamiseksi. Liitteet 30058: misesta Vuojärven-Javaruksen tien rakentami- IV,406. s. 1729. - Ks. Maantiet. 30059: seksi maantieksi Kemijärven-Pelkosenniemen 30060: maantielle asti. Liitteet IV,393. s. 1716. - Ks. - n:o 237, Lehmosen ym.: Määrärahan osoit- 30061: Maantiet. tamisesta valtion virastotalon rakentamiseksi 30062: Viitasaarelle. Liitteet IV,407. s. 1730. - Ks. 30063: - n: o 224, L a h t e 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- Virastot. 30064: misesta maantien rakentamiseksi Rovaniemen 30065: maalaiskunnassa olevalta Vanttausjärven asu- - n: o 238, L e h m o s en ym.: Määrärahan osoit· 30066: tusalueelta Vian rautatieasemalle. Liitteet IV,394. tamisesta Pihtiputaan virastotalon suunnittelu- 30067: s. 1717. - Ks. Maantiet. töitä varten. Liitteet IV,408. s. 1731. - Ks. 30068: Virastot. 30069: - n: o 225, L a h t e 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- 30070: misesta sillan rakentamiseksi Tenniönjoen yli - n: o 239, L e h m o s e n ym.: Määrärahan osoit- 30071: Sallan-Savukosken maantiellä. Liitteet IV,395. tamisesta Viitasaaren yhteiskoulun ottamiseksi 30072: s. 1718. - Ks. Sillat. valtion haltuun. Liitteet IV,409. s. 1732. - Ks. 30073: Oppikoulut. 30074: - n: o 226, L a h t e 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- 30075: misesta siltojen rakentamiseksi Kemijärven- - n: o 240, L e h m o s en ym.: Määrärahan osoit- 30076: Lehtolan-Posion maantiellä oleviin Kaisan- ja tamisesta Suolahden kauppalan virastotalon 30077: Lantunginsalmeen. Liitteet IV,396. s. 1719. - suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,410. s. 1733. 30078: Ks. Sillat. - Ks. Virastot. 30079: - n: o 227, L a h t e 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 241, Lehmosen ym.: Määrärahan osoit- 30080: misesta kunnanlääkärin viran perustamiseksi tamisesta Keitelepohjan-Kinnulan maantien 30081: Utsjoelle. Liitteet IV,397. s. 1720. - Ks. Lää- rakennustöiden aloittamista varten. Liitteet 30082: kärit. IV,411. s. 1734. - Ks. Maantiet. 30083: - n: o 228, L a h t e l a n ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 242, L e h m o s e n ym.: Määrärahan osoit- 30084: misesta maantien rakentamiseksi Utsjokeen ra- tamisesta Karjukosken-Kuitulan tien rakenta- 30085: kennetun sillan ja sen eteläpuolella olevien miseksi. Liitteet IV,412. s. 1735. - Ks. Maan- 30086: koskien sivuutuatien välille sekä mainitulta sil- tiet. 30087: Raha-asia-aloitteet 1961. 11 30088: - n:o 243, Lehmosen ym.: Määrärahan osoit- miseksi Oulun yliopistoon. Liitteet IV,426. s. 30089: tamisesta Kannonkosken kirkonkylän ja Huo- 1749. - Ks. Yliopisto. 30090: panan välisen tien kunnostustöiden aloittami- 30091: seksi. Liitteet IV,413. s. 1736. - Ks. Maan- - n:o 257, Leinosen ym.: Määrärahan osoit- 30092: tiet. tamisesta Nivalan-Kärsämäen-Pyhännän maan- 30093: tien rakentamiseen. Liitteet IV,427. s. 1750. - 30094: - n: o 244, L e h m o s e n ym.: Määrärahan osoit- Ks. Maantiet. 30095: tamisesta ammattikoulun rakentamiseksi Ääne- 30096: kosken kauppalaan. Liitteet IV,414. s. 1737. - - n: o 258, L e i n o s e n ym.: Määrärahan osoit- 30097: Ks. Ammattikoulut. tamisesta valtatien n:o 4 rakentamiseksi ohi· 30098: kulkutienä Oulun kaupungin kohdalla. Liitteet 30099: - n: o 245, L e h m o s e n ym.: Määrärahan osoit- IV,428. s. 1751. - Ks. Maantiet. 30100: tamisesta pienviljelystilojen naistyöntekijäin 30101: vuosilomanviettomahdollisuuksien turvaamiseksi. - n: o 259, L e i n o s e n: Määrärahan osoittami- 30102: Liitteet IV,415. s. 1738. - Ks. Loma. sesta Iin yhteiskoulun ottamiseksi valtion hal- 30103: tuun. Liitteet IV,429. s. 1752. - Ks. Oppi- 30104: - n:o 246, Lehmosen ym.: Määrärahan osoit- koulut. 30105: tamisesta väkilannoitteiden ja maatalouskalkin 30106: hankkimisesta aiheutuvien kustannusten alen- - n: o 260, L e i n o s e n ym.: Korotetun määrä- 30107: tamiseen pientiloilla. Liitteet IV,416. s. 1739. rahan osoittamisesta kerhotoiminnan järjestä- 30108: - Ks. Maatalous. miseksi seminaarien kansakouluihin. Liitteet 30109: IV,430. s. 1753. - Ks. Kansakoulut. 30110: - n:o 247, Lehdon ym.: Määrärahan osoitta- 30111: misesta alle 15-vuotiaitten lasten sairaalahoito- - n: o 261, L ei n o s e n ym.: Määrärahan osoit- 30112: maksujen alentamiseen. Liitteet IV,417. s. 1740. tamisesta seminaarien opintosuuntien ja vapaa- 30113: - Ks. Sairaanhoito. ehtoisten aineiden opetuksen järjestämiseksi. 30114: Liitteet IV,431. s. 1754. - Ks. Seminaarit. 30115: - n: o 248, L e h d on ym.: Määrärahan osoitta- 30116: misesta kolmen ylimääräisen ylisiivoojan toi- - n: o 262, L ei .n o s e n: Korotetun määrärahan 30117: men perustamiseen valtionrautateille. Liitteet osoittamisesta metsänparannustöiden avustami- 30118: IV,418. s. 1741. - Ks. Rautatiet. seen. Liitteet IV,432. s. 1755. - Ks. Metsän- 30119: hoito. 30120: - n: o 249, L e h d o n ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 263, L e i n o s e n ym.: Korotetun määrä- 30121: misesta rautatiehallituksen hallintorakennuksen rahan osoittamisesta kaluston hankintaa varten 30122: siivoojan toimien perustamiseen. Liitteet IV,419. metsäkouluihin ja metsäkurssikeskuksiin. Liit- 30123: s. 1742. - Ks. Rautatiet. teet IV,433. s. 1756. - Ks. Metsäkoulut. 30124: - n:o 250, Lehdon ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 264, L e i n o s e n ym.: Korotetun määrä- 30125: misesta eräiden virkojen perustamista varten rahan osoittamisesta metsänhoitokoulujen avus- 30126: Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen elintar- tamiseen. Liitteet IV,434. s. 1757. - Ks. Met- 30127: viketeollisuuslaboratorioon. Liitteet IV,420. s. säkoulut. 30128: 1743. - Ks. Teknillinen tutkimuslaitos. 30129: - n: o 265, L e ·i n o s e n: Korotettujen määrära- 30130: - n: o 251, L e h d o n ym.: Määrärahan osoitta- hojen osoittamisesta kansakoulujen rakennus- 30131: misesta tutkimuksen suorittamiseksi yhden avustuksiin ja -lainoihin. Liitteet IV,435. s. 30132: huoltajan varassa elävien perheiden toimeen- 1758. - Ks. Kansakoulut. 30133: tulosta. Liitteet IV,421. s. 1744. - Ks. Tutki- 30134: mustyö. - n:o 266, Lie d e k sen ym.: Määrärahan osoit- 30135: tamisesta Kellon asemalta Virpiniemen sata- 30136: - n: o 252, L e h d o n ym.: Määrärahan osoitta- maan johtavan rautatien rakennustöiden aloit- 30137: misesta Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinva- tamiseksi. Liitteet IV,436. s. 1759. - Ks. Rau- 30138: liidien Liitolle Olavinkylän Naisinvaliidien tatiet. 30139: Työyhdyskunnan ylläpitoon. Liitteet IV,422. s. 30140: 1745. - Ks. Invaliidit. - n: o 267, Lie d e k s en ym.: Määrärahan osoit- 30141: tamisesta Iihin rakennettavan sataman avusta- 30142: - n:o 253, Lehtosen ym.: Määrärahan osoit- miseksi. Liitteet IV,437. s. 1760. - Ks. Sata- 30143: tamisesta ylimääräisten lisäeläkkeiden myöntä- mat. 30144: miseen eräille puolustusvoimain entisille viran 30145: tai toimen haltijoUle. Liitteet IV,423. s. 1746. - n: o 268, L i e d e k s e n ym.: Määrärahan osoit- 30146: - Ks. Eläkkeet. tamisesta Taivalkosken Sampilasta Pudasjärven 30147: Kouvalle rakennettavan maantien töiden aloit· 30148: - n:o 254, Le i k o 1 a n: Määrärahan osoittami- tamista varten. Liitteet IV,438. s. 1761. - Ks. 30149: sesta Helsingin Lastenlinnan valtionapua var- Maantiet. 30150: ten. Liitteet IV,424. s. 1747. - Ks. Lasten- 30151: linna. - n: o 269, L i e d e k s e n ym.: Määrärahan osoit- 30152: tamisesta maatalouslainojen koron alentami- 30153: - n:o 255, Le i k o 1 a n: Määrärahan osoittami- seksi. Liitteet IV,439. s. 1762. - Ks. Maa- 30154: sesta Helsingin tyttökoulun uudisrakennuksen talous. 30155: suunnittelut&itä varten. Liitteet IV,425. s. 1748. 30156: - Ks. Oppikoulut. -; n: o 270, L i i n a m a a n ym.: Määrärahan osoit- 30157: tamisesta tutkimuksen suorittamiseksi Kaskis- 30158: - n:o 256, Leinosen: Määrärahan osoittami- ten-siilinjärven rautatien rakentamista varten. 30159: sesta apulämmittäjän ja 6 siivoojan palkkaa- Liitteet IV,440. s. 1763. - Ks. Rautatiet. 30160: 12 Raha-asia-aloitteet 1961. 30161: 30162: 30163: - n: o 271, L i n d b 1 o m i n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 285, Lähteenmäen ym.: Määrärahan 30164: tamisesta !ainoiksi korkeakouluissa opiskelevien osoittamisesta eräd.den nuoremman lehtorin vir- 30165: ylioppilaiden sosiaalista asuntotuotantoa var· kojen perustamiseen Turun, Jyväskylän ja On· 30166: ten. Ltitteet IV,441. s. 1765. - Ks. Asunto· lun normaalilyseoihin. Liitteet IV,455. s. 1786. 30167: tuotanto. - Ks. Oppikoulut. 30168: - n: o 272, L i n d e m a n i n ym.: Määrärahan - n: o 286, L ä h t e e n m ä e n ym.: Korotetun 30169: osoittamisesta Helsingin-Hangon maantiellä määrärahan osoittamisesta Turun kesäyliopiston 30170: olevan Jorvaksen-Pikkalan-Halfdelsin tieosan valtionapuun. Liitteet IV,456. s. 1787. - Ks. 30171: parantamiseksi. Liitteet IV,442. s. 1767. - Ks. Yliopisto. 30172: Maantiet. 30173: - n:o 287, Lähteenmäen ym.: Määrärahan 30174: - n:o 273, Lindeman i n ym.: Määrärahan osoittamisesta kasvitieteen, eläintieteen ja maan· 30175: osoittamisesta !ainoiksi troolarien ja niihin liit· tieteen toisten professorinvirkojen perustami- 30176: tyvien kalastusvälineiden hankkimiseksi koti· seen Turun yliopistoon. Liitteet IV,457. s. 1788. 30177: maasta kalastajaväestöllemme. Liitteet IV,443. - Ks. Yliopisto. 30178: s. 1768. - Ks. Kalastus. 30179: - n:o 288, Lähteenmäen ym.: Määrärahan 30180: - n:o 274, Lindemanin ym.: Määrärahan osoittamisesta !ainoiksi yksityisten kannatusyhdis- 30181: osoittamisesta korvausten suorittamiseksi eräille tysten ylläpitämien kansalais-, työväen- ja va- 30182: omakotien omistajme myrsky· ja tulvavahinko· paaopistojen rakentamiseen. Liitteet IV,458. s. 30183: jen johdosta. Liitteet IV,444. s. 1769 ja 1770. 1790. - Ks. Vapaaopistot. 30184: - Ks. Korvaus. 30185: - n:o 275, Lindemanin ym.: Määrärahan - n: o 289, M a n n i 1 a n ym.: Määrärahan osoit· 30186: osoittamisesta !ainoiksi pienalusten rakentami· tamisesta Sulkavankosken siltatöiden aloittami- 30187: seksi kotimaisilla pientelakoilla. Liitteet IV,445. seen Heinolan maalaiskunnassa. Liitteet IV,459. 30188: s. 1771. - Ks. Laivanrakennus. s. 1791. - Ks. Sillat. 30189: - n: o 27 6, L i n d h i n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 290, M a n n i 1 a n ym.: Määrärahan osoit- 30190: misesta Porvoon tuomiokirkon entisöimistä var· tamisesta töiden aloittamiseen Sysmän-Kalhon 30191: ten. Liitteet IV,446. s. 1773 ja 1775. - Ks. tiellä Sysmän kunnassa. Liitteet IV,460. s. 1792. 30192: Kirkko. - Ks. Maantiet. 30193: - n:o 277, Linnan ym.: Määrärahan osoittami- - n: o 291, M a n n i1 a n ym.: Määrärahan osoit- 30194: sesta ruoppaustöiden aloittamiseksi Rahjan sata- tamisesta töiden aloittamiseksi Salonsaaren- 30195: massa. Liitteet IV,447. s. 1777. - Ks. Satamat. Kalkkisten maantiellä Asikkalan pitäjässä. 30196: - n:o 278, Linnan ym.: Määrärahan osoittami· Liitteet IV,461. s. 1793. - Ks. Maantiet. 30197: sesta Jaakolan sillan rakentamiseen ja tien oi- - n: o 292, E. M a n n i s e n ym.: Korotetun mää- 30198: kaisemiseen Nivalan kirkolla. Liitteet IV,448. s. rärahan osoittamisesta raittiustyötä s uoritta· 30199: 1779. - Ks. Sillat. vien järjestöjen avustamiseen. Liitteet IV,462. 30200: - n:o 279, Linnan ym.: Määrärahan osoittami- s. 1794. - Ks. Raittiustyö. 30201: sesta avustuksiksi maanparannustöiden kustan· - n:o 293, E. Mannisen ym.: Määrärahan 30202: nusten alentamiseksi pienviljelmillä. Liitteet osoittamisesta syrjäseutulisäjärjestelmän toteut- 30203: IV,449. s. 1780. - Ks. Maanparannus. tamiseen. Liitteet IV,463. s. 1795. - Ks. Virka- 30204: - n:o 280, Lukkarisen ym.: Määrärahan miehet. 30205: osoittamisesta kodinperustamislainoiksi. Liitteet 30206: IV,450. s. 1781. - Ks. Kodinperustamislainat. n:o 294, E. Mannisen ym.: Määrärahan 30207: osoittamisesta varattomien kansaneläkeläisten 30208: - n :o 281, Lukkarisen ym.: Korotetun määrä- sairausmenoihin. Liitteet IV,464. s. 1796. - 30209: rahan osoittamisesta kasvatusneuvolain avusta- Ks. Sairaanhoito. 30210: miseen. Liitteet IV,451. s. 1782. - Ks. Kasva- 30211: tusneuvolat. - n: o 295, M a r t t i 1 a n ym.: Määrärahan osoit- 30212: tamisesta oppikoulun perustamiseksi Isojoen 30213: - n: o 282, L u k k a r i s e n ym.: Korotetun määrä- kuntaan. Liitteet IV,465. s. 1797. - Ks. Oppi- 30214: rahan osoittamisesta vähävaraisten ammatti· koulut. 30215: opintolainoihin. Liitteet IV,452. s. 1783. - Ks. 30216: Ammattiopinnot. - n: o 296, M a r t t i 1 a n ym.: Määrärahan osO'it- 30217: tamisesta Kaskisten-Kauhajoen maantien ra- 30218: - n:o 283, Lukkarisen ym.: Määrärahan kennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,466. s. 30219: osoittamisesta }ainoiksi kunnille kansaneläkettä 1798. - Ks. Maantiet. 30220: nauttivien vanhusten ja työkyvyttömien asut- 30221: tavaksi tarkoitettujen vuokratalojen rakenta- - n:o 297, Martti 1 a n ym.: Määrärahan osoit- 30222: miseksi. Liitteet IV,453. s. 1784. - Ks. Asunto- tamisesta maataloudelle aiheutuneiden satova· 30223: tuotanto. hinkojen korvaamiseen. Liitteet IV,467. s. 30224: 1799. - Ks. Maatalous. 30225: - n:o 284, Lukkarisen ym.: Korotetun määrä- 30226: rahan osoittamisesta vähävaraisten äitien loman· n: o 298, M a r t t i 1 a n ym.: Määrärahan osoit· 30227: viettotoiminnasta aiheutuviin korvauksiin ja loma- tamisesta vientipehkutehtaan aikaansaamiseksi 30228: matkakorvauksiin. Liitteet IV,454. s. 1785. - Etelä-Pohjanmaalle. Liitteet IV,468. s. 1800. - 30229: Ks. Loma. Ks. Turve. 30230: Raha-asia-aloitteet 1961. 13 30231: - n: o 299, M a r t t i 1 a n ym.: Määrärahan osoit· - n:o 313, Nederström-Lundenin ym.: 30232: tamisesta puunjalostustehtaan perustamista Määrärahan osoittamisesta rauhantyötä suoritta· 30233: Etelä-Pohjanmaalle koskevien jatkotutkimusten vien järjestöjen avustamiseen. Liitteet IV,483. s. 30234: loppuun saattamiseksi. Liitteet IV,469. s. 1802. 1816. - Ks. Ranhanpuolustajat. 30235: - Ks. Puunjalostusteollisuus. 30236: - ·n: o 314, N i e m e 1 ä n ym.: Määrärahan osoit· 30237: - n: o 300, M a t i la i s e n ym.: Määrärahan osoit· tamisesta metsäkunssikeskuksen perustamiseksi 30238: tamisesta tien ja lautan rakentamiseksi Taipal- Itä-Savon metsänhoitolautakunnan alueelle. Liit· 30239: saaren Kylänniemeen. Liitteet IV,470. s. 1803. teet IV,484. s. 1817. - Ks. Ammattikurssit. 30240: - Ks. Maantiet. 30241: - n:o 315, Niemelän ym.: Määrärahan osoit· 30242: - n: o 301, M a t i1 a i s e n ym.: Määrärahan osoit· tamisesta Savonlinnan lentokentän rakentami· 30243: tamisesta Vuoksen yhteiskoulun ottamiseksi vai· seen. Liitteet IV,485. s. 1819. - Ks. Lento· 30244: tion haltuun. Liitteet IV,471. s. 1804. - Ks. kentät. 30245: Oppikoulut. - n:o 316, Niemelän ym.: Määrärahan osoit· 30246: - n: o 302, M a t i 1 a •i s e n ym.: Määrärahan osoit· tamisesta ratatutkimuksen suorittamista varten 30247: tamisesta työläistarkastajien lisäämiseksi metsä· Heinolasta Savon radalle ja edelleen Pieksämäen 30248: töitä varten. Liitteet IV,472. s. 1805. - Ks. -Savonlinnan rataosuudelle. Liitteet IV,486. s. 30249: Metsätyöt. 1820. - Ks. Rautatiet. 30250: - n: o 303, M a t i 1a i s e n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 317, Niemelän ym.: Määrärahan osoit· 30251: tamisesta ammattitaudin perusteella suoritetta- tamisesta rahalaitosten Mvenraivaukseen myön· 30252: viin korvauksiin eräille kivipölykeuhkosairautta tämien lainojen koron alentamiseksi. Liitteet 30253: poteville henkilöille. Liitteet IV,473. s. 1806. - IV,487. s. 1821. - Ks. Kivenraivaus. 30254: Ks. Ammattitaudit. - n: o 318, N i e me 1 ä n ym.: Määrärahan osoit· 30255: - n: o 304, M a t t i 1 a n ym. : Määrärahan osoitta- tamisesta !ainoiksi kivenraivauskustannusten ra· 30256: misesta Helsingin-Hämeenlinnan vanhan maan- hoittamiseksi. Liitteet IV,488. s. 1823. - Ks. 30257: tien parantamiseen Uudenmaan läänin alueella. Kivenraivaus. 30258: Liitteet IV,474. s. 1807. - Ks. Maantiet. - n:o 319, Niemelän ym.: Määrärahan osoit- 30259: - n: o 305, M a t t i 1a n ym.: Määrärahan osoitta· tamisesta sähköistamislainojen myöntämiseksi 30260: misesta kotiteollisuusneuvontahenkilöstön palk· Sisä-Suomen saaristoalueille. Liitteet IV,489. s. 30261: kauksen avu.stamiseen. Liitteet IV,475. s. 1808. 1825. - Ks. Sähkö. 30262: - Ks. Kotiteollisuus. - n: o 320, N i e me 1 ä n ym.: Määrärahan osoit- 30263: - n: o 306, M a t t i 1 a n ym. : Määrärahan osoitta· tamisesta !ainoiksi pieniä yksityisiä suonkuiva- 30264: misesta pienviljelysneuvojaopiston opettaja- ja tushankkeita varten. Liitteet IV,490. s. 1826. 30265: oppilasasuntojen rakentamiseen. Liitteet IV,476. - Ks. Kuivatustyöt. 30266: s. 1809. - Ks. Asuntotuotanto. - n: o 321, N i e me 1 ä n ym.: Korotetun määrä- 30267: - n:o 307, Mattilan ym.: Määrärahan osoitta- rahan osoittamisesta avu.stuslainoiksi sisävesilii· 30268: misesta kenttäsahatoiminnan kehittämiseen. Liit· kenteen harjoittajille. Liitteet IV,491. s. 1827. 30269: teet IV,477. s. 1810. - Ks. Kenttäsahaustoi· - Ks. Laivaliikenne. 30270: minta. - n:o 322, Niemelän ym.: Määrärahan osoit· 30271: - n:o 308, M u r r on ym.: Määrärahan osoitta· tamisesta lisäkuljetusa vustukseksi Itä-Suomen 30272: misesta korvaukseksi Saloisten kunnalle ja Raa· saaristoalueen .meijereille. Liitteet IV,492. s. 30273: hen kaupungille Rautaruukki Oy:n tehdas· 1829. - Ks. Meijerit. 30274: alueen maapohjien lunastusmenoista. Liitteet - n: o 323, N i e m e n ym.: Määrärahan osoitta· 30275: IV,478. s. 1811. - Ks. Rautaruukki Oy. misesta opiskelevan nuorison asuntokysymyksen 30276: selvittämiseksi. Liitteet IV,493. s. 1830. - Ks. 30277: - n:o 309, M u r r on ym.: Määrärahan osoitta· Asunnot. 30278: misesta tutkimuksen suorittamdseksi laivatela· 30279: kan rakentamiseksi Ouluun. Liitteet IV,479. s. - n:o 324, N. Niemisen ym.: Määrärahan osoit· 30280: 1812. - Ks. Telakat. tamisesta maantien oikaisu· ja siltatöitä varten 30281: Heinolan maalaiskunnan kirkonkyliiBsä Sulka· 30282: - n:o 310, M u r r on ym.: Määrärahan osoitta· van kosken ylimenopaikalla. Liitteet IV,494. s. 30283: misesta pengertien rakentamistöiden alullepane· 1831. - Ks. Maantiet. 30284: miseksi Hailuotoon. Liitteet IV,480. s. 1813. - 30285: Ks. Maantiet. - n:o 325, N. Niemisen ym.: Määrärahan osoit· 30286: tamisesta valtion virastotalon rakentamiseksi 30287: - n:o 311, M u r r on ym.: Määrärahan osoitta· Rantasalmen kuntaan. Liitteet IV,495. s. 1832. 30288: misesta punakaartilaisilla vankilassaoloajalta ja - Ks. Virastot. 30289: omaisuuden menetyksestä suoritettavia korvauksia 30290: varten. Liitteet IV,481. s. 1814. - Ks. Puna· - n:o 326, N. Niemisen ym.: Korotetun maa· 30291: kaartilaiset. rärahan osoittamisesta avustuksiksi maatalous· 30292: koneiden hankkimiseksi pien viljelijäväestölle. 30293: - n:o 312, Nederström-Lundenin ym.: Liitteet IV,496. s. 1833. - Ks. Maatalouskoneet. 30294: Määrärahan osoittamisesta vajaamielisiä lapsia 30295: kotonaan hoitavien vanhempien avustamiseen. - n:o 327, V. Niemisen ym.: Määrärahan osoit· 30296: Liitteet IV,482. s. 1815• ...,- Ks. VajaamieHset. tamisesta avustuslainaksi Metsäpuiden rodunjalos· 30297: 14 Raha-asia-aloitteet 1961. 30298: 30299: 30300: tussäätiölle. Liitteet IV,497. s. 1834. - Ks. Liitteet IV,511. s. 1849 ja 1850. - Ks. Maan· 30301: Metsänhoito. tiet. 30302: - n:o 328, V. Niemisen ym.: Korotetun mää- - n:o 342, Nordströmin ym.: Määrärahan 30303: rärahan osoittamisesta avustukseksi Metsäpuiden osoittamisesta Kruununkylän lentokentän pa- 30304: rodunjalostussäätiölle. Liitteet IV,498. s. 1835. rantamiseen. Liitteet IV,512. s. 1851. - Ks. 30305: - Ks. Metsänhoito. Lentokentät. 30306: - n:o 329, V. Niemisen ym.: Määrärahan osoit- - n:o 343, Nordströmin: Määrärahan osoitta- 30307: tamisesta sisävesistöjemme kanavointikysymyksen misesta Uudenkaarlepyyn kaupungille Lapuan 30308: tutkimiseksi koko lajuudessaan. Liitteet IV,499. joen ylittävän sillan kunnostamiseen. Liitteet 30309: s. 1837. - Ks. Kanavat. IV,513. s. 1852 ja 1853. - Ks. Sillat. 30310: - n:o 330, Niirasen ym.: Määrärahan osoit- - n: o 344, N u r m i s en ym.: Määrärahan osoit- 30311: tamisesta Joensuun kaupunkiin suunnitellun tamisesta avustukseksi Himangan kunnalle sa- 30312: postiautovarikon rakennustöiden aloittamiseksi. tamalaiturin rakentamista varten. Liitteet 30313: Liitteet IV,500. s. 1838. - Ks. Postilaitos. IV,514. s. 1854. - Ks. Satamat. 30314: - n:o 331, Niirasen ym.: Määrärahan osoit- - n: o 345, Nurmi s e n ym.: Määrärahan osoit- 30315: tamisesta Valtimon vesistön perkanatöiden aloit- tamisesta Kampinnevan-Kortesnevan kuivatus- 30316: tamiseksi. Liitteet IV,501. s. 1839. - Ks. Per- töiden aloittamiseen. Liitteet IV,515. s. 1855. - 30317: kaustyöt. Ks. Kuivatustyöt. 30318: - n: o 332, N i i r a s e n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 346, Nurmisen ym.: Määrärahan osoit- 30319: tamisesta Polvijärven kuntaan suunnitellun val- tamisesta kuivatustöihin Pohjanmaalla. Liitteet 30320: tion virastotalon rakentamiseksi. Liitteet IV,502. IV,516. s. 1856. - Ks. Kuivatustyöt. 30321: s. 1840. - Ks. Virastot. 30322: - n:o 347, Nurmisen ym.: Korotetun määrä- 30323: - n:o 333, Niirasen ym.: Määrärahan osoit- rahan osoittamisesta !ainoiksi vientisatamia 30324: tamisesta Oravilahden Iuhta- ja ranta-alueen ylläpitäville kunnille satamien rakentamista 30325: kuivatussuunnitelman toteuttamiseksi. Liitteet varten. Liitteet IV,517. s. 1857. - Ks. Sata- 30326: IV,503. s. 1841. - Ks. Kuivatustyöt. mat. 30327: - n: o 334, N i i r a s e n ym. : Määrärahan osoit- - n: o 348, P a a s i o n ym. : Korotetun määrä- 30328: tamisesta Juuan kuntaan suunnitellun valtion vi- rahan osoittamisesta avustukseksi Turun yli- 30329: rastotalon rakentamiseksi. Liitteet IV,504. s. opistolle. Liitteet IV,518. s. 1858. - Ks. Yli- 30330: 1842. - Ks. Virastot. opisto. 30331: - n: o 335, N i i r a s e n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 349, Paasion ym.: Korotetun määrä- 30332: tamisesta puoliselluloosatehtaan rakennustöiden rahan osoittamisesta Suomen osuuksien suorit- 30333: aloittamiseksi Pohjois-Karjalaan. Liitteet IV,505. tamiseksi kansainvälisiin kustannuksiin. Liit- 30334: s. 1843. - Ks. Puunjalostusteollisuus. teet IV,519. s. 1860. - Ks. Avustustoiminta. 30335: - n: o 336, N i s k a 1 a n ym.: Määrärahan osoit- - n: o 350, P a a s i o n ym.: Määrärahan osoitta- 30336: tamisesta Peltovuoman-Raattamaan tien ra- misesta sosiaaliministeriön työosaston eräiden 30337: kentamiseen. Liitteet IV,506. s. 1844. - Ks. virkojen järjestelyä varten. Liitteet IV,520. s. 30338: Maantiet. 1861. - Ks. Sosiaaliministeriö. 30339: - n:o 337, Niskalan ym.: Määrärahan osoit- - n:o 351, P a a s on ym.: Määrärahan osoitta- 30340: tamisesta Simon kunnan Pömiön asutusalueen misesta Pohjois-Suomen keskuskalanviljelyslai- 30341: ja Kemin maalaiskunnan Palovaaran asutus- toksen rakentamiseksi Taivalkosken kunnan 30342: alueen yhdystien suunnitelmien tekemistä var- Ohtaojalle. Liitteet IV,521. s. 1862. - Ks. 30343: ten. Liitteet IV,507. s. 1845. - Ks. Maantiet. Kalan viljelyslaitokset. 30344: -'- n: o 338, N i s k a 1 a n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 352, P a a s on ym.: Määrärahan osoitta- 30345: tamisesta avustukseksi eräille kuntayhtymille misesta Iin yhteiskoulun ottamiseksi valtion 30346: ammattikoulu- ja oppilasasuntolarakennusten ra- haltuun. Liitteet IV,522. s. 1863. - Ks. Oppi- 30347: kentamiseen. Liitteet IV,508. s. 1846. - Ks. koulut. 30348: Kunnat. 30349: - n:o 353, P a a s on ym.: Määrärahan osoitta- 30350: - n:o 339, Niska 1 a n ym.: Määrärahan osoit- misesta maakuntaliittojen tukemiseen niiden 30351: tamisesta valtion ylläpidettäviä ammattikoulujen jäsenkuntien lukumäärän osoittamassa suhteessa. 30352: osastoja varten. Liitteet IV,509. s. 1847. - Ks. Liitteet IV,523. s. 1864. - Ks. Maakunta- 30353: Ammattikoulut. liitot. 30354: - n: o 340, N i s k a 1 a n ym. : Määrärahan osoit- - n: o 354, P a k k a s e n ym.: Määrärahan osoit- 30355: tamisesta Simojoen pohjoispuolta Alaniemen los- tamisesta Tampereen-Lahden ja Tampereen- 30356: sista Tainijoen tien kautta Hosioon suunnitel- Hämeenlinnan valtateiden risteyksessä suori- 30357: lun tien rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet tettaviin tienparannustöihin. Liitteet IV,524. s. 30358: IV,510. s. 1848. - Ks. Maantiet. 1866. - Ks. Maantiet. 30359: - n:o 341, Nordforsin ym.: Määrärahan osoit- - n:o 355, J. E. Partasen ym.: Määrärahan 30360: tamisesta Myllymäen-Reisingin pitäjän kirkon- osoittamisesta Kajaanin-Oulun maantiellä ole- 30361: kylän-Tikkurilan-Hakkilan tien korjaamiseksi. van Kiehimänjoen maantiesillan rakennustöiden 30362: Raha-asia-aloitteet 1961. 15 30363: aloittamiseen. Liitteet IV,525. s. 1867. - Ks. - n:o 370, Pekkarisen ym.: Määrärahan 30364: Sillat. osoittamisesta Kortejoen sillan rakentamistöi- 30365: n: o 356, J. E. P a r t a s e n ym.: Määrärahan den aloittamiseksi. Liitteet IV,540. s. 1882. - 30366: osoittamisesta Ristijärven kunnassa olevan Koi- Ks. Sillat. 30367: rasalmen sillan rakennustöiden aloittamiseen. - n:o 371, Pekkarisen ym.: Määrärahan 30368: Liitteet IV,526. s. 1868. - Ks. Sillat. osoittamisesta Nilsiän ja Säyneisten kunnissa 30369: - n:o 357, J. E. Partasen ym.: Määrärahan olevien Siikajärven ja Ala-Luoetajärven veden- 30370: osoittam~sesta Kainuun keskussairaalan raken- pinnan alentamis- ja tulvavesisäännöstelytöi- 30371: nustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,527. s. 1869. den aloittamiseksi. Liitteet IV,541. s. 1883. - 30372: - Ks. Sairaalat. Ks. V edensäännöstely. 30373: - n:o 358, J. E. Partasen ym.: Korotetun - n:o 372, Pekkarisen ym.: Määrärahan 30374: · määrärahan osoittamisesta paikallisteiksi otet- osoittamisesta Leppävirran sillan ja siihen liit- 30375: tavien kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanon tyvän maantien rakennustOOden aloittamiseksi. 30376: avustamiseen. Liitteet IV,528. s. 1870. - Ks. Liitteet IV,542. s. 1884. - Ks. Sillat. 30377: Maantiet. 30378: n:o 373, P e 1 t o sen ym.: Korotetun määrära- 30379: - n: o 359, J. E. P a r t a s e n ym.: Määrärahan han osoittamisesta J yväskylän-Jämsänkosken 30380: osoittamisesta sosiaaliministeriön metsäpalkka- rautatien rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet 30381: toimiston käyttöön ajotöiden palkkatarkkailun IV,543. s. 1885. - Ks. Rautatiet. 30382: järjestämiseen. Liitteet IV,529. s. 1871. - Ks. 30383: Sosiaaliministeriö. - n: o 374, P e 1 t o s e n ym.: Määrärahan osoitta- 30384: misesta 46 ratavartijan toimen muuttamiseksi 30385: - n:o 360, J. E. Partasen ym.: Korotetun ratatyöesimiehen toimiksi. Liitteet IV,544. s. 30386: määrärahan osoittamisesta kunnan- ja kylätei- 1886. - Ks. Rautatieläiset. 30387: den avustamiseen. Liitteet IV,530. s. 1872. - 30388: Ks. Maantiet. - n: o 375, Pentin ym.: Määrärahan osoittami- 30389: sesta tietutkimuksiin Suodenniemen kirkonky- 30390: - n:o 361, V. E. Partasen ym.: Korotetun län-Sävinkylän-Kilvakkalan tiellä. Liitteet 30391: määrärahan osoittamisesta Sosiaalihuollon kes- IV,545. s. 1887. - Ks. Maantiet. 30392: kusliiton valtionapua varten. Liitteet IV,531. s. 30393: 1873. - Ks. Sosiaalihuollon keskusliitto. - n: o 376, Pentin ym.: Korotetun määrärahan 30394: osoittamisesta Tampereen-Parkanon-Seinäjoen 30395: - n:o 362, V. E. Partasen ym.: Korotetun radan rakennustöiden aloittamista varten. Liit- 30396: määrärahan osoittamisesta oppikoulun oppilai- teet IV,546. s. 1888. - Ks. Rautatiet. 30397: den koulunkäynnin avustamiseen. Liitteet IV,532. 30398: s. 1874. - Ks. Oppikoulut. - n:o 377, Pentin ym.: Määrärahan osoittami- 30399: -n:o 363, V. E. Partasen ym.: Määrärahan sesta Ylöjärven-Viljakkalan-Heittolan sekä 30400: osoittamisesta työapurahoiksi pääkaupungin ul- Hämeenkyrön-Viljakkalan maantien paranta- 30401: kopuolella asuville kuvataiteilijoille. Liitteet mista tarkoittavaan tutkimukseen. Liitteet IV,547. 30402: IV,533. s. 1875. - Ks. Taide. s. 1889. - Ks. Maantiet. 30403: - n: o 364, V. E. P a r t a s e n ym.: Määrärahan - n:o 378, Pentin ym.: Määrärahan osoittami- 30404: osoittamisesta Lahden virastotalon suunnittelu- sesta Kil vakkalan-Jämijärven-Kankaanpään 30405: töitä varten. Liitteet IV,534. s. 1876. - Ks. maantien parantamista tarkoittavan tutkimuk- 30406: Virastot. sen suorittamiseksi. Liitteet IV,548. s. 1890. 30407: - Ks. Maantiet. 30408: - n:o 365, V. E. Partasen ym.: Korotetun 30409: määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi avus- - n: o 379, Pentin ym.: Määrärahan osoittami- 30410: tuksiksi vaikeassa taloudellisessa asemassa ole- sesta insinöörin virkojen perustamiseksi maan- 30411: ville yksityisoppikouluille. Liitteet IV,535. s. viljelysinsinööripiireihin. Liitteet IV,549. s. 30412: 1877. - Ks. Oppikoulut. 1891. - Ks. Maanviljelysinsinööripiirit. 30413: - n:o 366, V. E. Partasen ym.: Määrärahan - n: o 380, P e s o s e n ym.: Määrärahan osoi tta- 30414: osoittamisesta oppilaiden terveydenhoidon järjes- misesta Sysmän ja· Hartolan kirkonkylien väli- 30415: tämiseksi yksityisoppikouluissa. Liitteet IV,536. sen maantien uusiruistöiden aloittamiseen. Liit- 30416: s. 1878. - Ks. Terveydenhoito. teet IV,550. s. 1892. - Ks. Maantiet. 30417: - n:o 367, Pekkarisen ym.: Määrärahan - n: o 381, P e s o s e n ym. : Määrärahan osoitta- 30418: osoittamisesta Suonenjoen virastotalon rakenta- misesta Vesihuoltoliitto r.y:n kurssi- ja valistus- 30419: mistöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,537. s. toiminnan tukemiseen. Liitteet IV,551. s. 1893. 30420: 1879. - Ks. Virastot. - Ks. Vesihuolto. 30421: - n:o 368, Pekkarisen ym.: Määrärahan - n: o 382, P e s o s e n ym.: Korotetun määrära- 30422: osoittamisesta Juankosken-Kaavin-Sysmäjär- han osoittamisesta !ainoiksi vesi- ja viemäri- 30423: ven rautatien rakentamista varten. Liitteet laitteiden rakentamiseen maaseudulla. Liitteet 30424: IV,538. s. 1880. - Ks. Rautatiet. IV,552. s. 1894. - Ks. Vesihuolto. 30425: - n:o 369, Pekkarisen ym.: Määrärahan - n: o 383, P it s i n g i n ym.: Määrärahan osoit- 30426: osoittamisesta Levälahden-Ukonlahden maan- tamisesta avustukseksi Työväen Nousun Kun- 30427: tien rakentamistöiden aloittamiseksi. Liitteet niaksi r.y. nimiselle yhdistykselle työväenluo- 30428: IV,539. s. 1881. - Ks. Maantiet. kan nousua symbolisoivan valtakunnallisen 30429: 16 Raha-asia-aloitteet 1961. 30430: 30431: muistomerk<in pystyttämiseen. Liitteet IV,553. - n:o 398, Rihtniemen ym.: Määrärahan 30432: s. 1895. - Ks. Muistomerkit. osoittamisesta nahantutkimusassistentin toimen 30433: perustamiseksi Valtion teknilliseen tutkimuslai- 30434: - n: o 384, P o h j o s e n ym.: Määrärahan osoit- 30435: tokseen. Liitteet IV,568. s. 1912. - Ks. Tek· 30436: tamisesta maantien rakentamistöiden aloitta- nillinen tutkimuslaitos. 30437: miseksi Ähtärin kunnan rajalta Pihlajaveden- 30438: Virtain maantielle. Liitteet IV,554. s. 1897. - ~ n: o 399, R o i n e en ym.: Määrärahan osoitta- 30439: Ks. Maantiet. misesta rautatieylikäytäväsillan rakentamiseksi 30440: Loimaan kauppalaan. Liitteet IV,569. s. 1913. 30441: - n: o 385, P o h j o s e n ym.: Määrärahan osoit- 30442: tamisesta Kanavuoren-Keikkamäen tien ra- - Ks. Sillat. 30443: kentamiseen. Liitteet IV,555. s. 1898. - Ks. - n:o 400, Roine en ym.: Määrärahan osoitta· 30444: Maantiet. misesta }ainoiksi kunnille täyskunnallisten 30445: vuokra-asuntojen rakentam<iseksi vähävaraisilla. 30446: - n: o 386, P o h j o s e n ym.: Korotetun määrä- 30447: rahan osoittamisesta J yväskylän-Jämsänkos- Liitteet IV,570. s. 1914. - Ks. Asuntotuotanto. 30448: ken radan rakentamiseen. Liitteet IV,556. s. - n:o 401, Rosenberg i n ym.: Määrärahan 30449: 1899. - Ks. Rautatiet. osoittamisesta !ainoiksi kalatalouden edistämi- 30450: seksi. Liitteet IV,571. s. 1916 ja 1917. - Ks. 30451: - n:o 387, Pohjosen ym.: Määrärahan osoitta- Kalatalous. 30452: misesta sillan rakentamistöiden aloittamiseksi 30453: Matilanvirran yli Sumiaisten-Konginkankaan - n:o 402, Rosenberg i n ym.: Määrärahan 30454: maantiellä. Liitteet IV,557. s. 1900. - Ks. osoittamisesta pitkäaikaisibi !ainoiksi ammat- 30455: Sillat. tikalastajille avomerenkalastukseen soveltuvien 30456: alusten hankkimista varten. Liitteet IV,572. s, 30457: - n: o 388, P o h j o s e n ym.: Määrärahan osoitta- 1918 ja 1919. - Ks. Kalastus. 30458: misesta tienparannussuunnitelman toteuttami- 30459: seen Uuraisten kirkonkylässä. Liitteet IV,558. - n: o 403, R o s n e 11 i n ym.: Määrärahan osoit- 30460: s. 1901. - Ks. Maantiet. tamisesta Rauman lyseon rakennustöiden aloit- 30461: tamista varten. Liitteet IV,573. s. 1920. - Ks. 30462: - n: o 389, P o h j o s en ym.: Määrärahan osoitta- Oppikoulut. 30463: misesta Saarijärven yhteiskoulun ottamiseksi 30464: valtion haltuun. Liitteet IV,559. s. 1902. - Ks. - n: o 404, R o s n e 11 i n ym.: Määrärahan osoit- 30465: Oppikoulut. tamisesta Kokemäen yhteiskoulun ottamiseksi 30466: valtion haltuun. Liitteet IV,574. s. 1921. - Ks. 30467: - n: o 390, P u h a k a n ym.: Määrärahan osoitta- Oppikoulut. 30468: misesta Kaltimon-Uimaharjun-Kivilahden tien 30469: rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,560. s. - n: o 405, R o s n e 11 i n ym.: Määrärahan osoit- 30470: 1903. - Ks. Maantiet. tamisesta Suomen elokuva-arkisto r.y: n tuke- 30471: miseksi. Liitteet IV,575. s. 1922. - Ks. Elo- 30472: - n:o 391, Puhakan ym.: Määrärahan osoitta- kuva-arkisto. 30473: misesta Joensuun-Ilomantsin radan Herajärven 30474: ja Ilomantsin välisen osan rakennustöiden aloit- - n: o 406, R o s n e II i n ym. : Määrärahan osoit- 30475: tamiseksi. Liitteet IV,561. s. 1904. - Ks. Rauta- tamisesta kodinperustamialainojen myöntämistä 30476: tiet. varten. Liitteet IV,576. s. 1923. - Ks. Kodinpe· 30477: rustamislaina t. 30478: - n: o 392, P u 1 k k i s e n ym. : Määrärahan osoit- 30479: tamisesta valtion virastotalon rakennustöiden - n:o 407, R y h d ä n: Määrärahan osoittamisesta 30480: aloittamiseksi Pielaveden kirkonkylään. Liitteet Kuusamon kunnassa olevan Kurkijärven-Petä- 30481: IV,562. s. 1905, - Ks. Virastot. jäselän maantien rakennustöiden aloittamiseksi. 30482: Liitteet IV,577. s. 1924. - Ks. Maantiet. 30483: - n: o 393, P u 1 k k i s e n ym. : Määrärahan osoit- 30484: tamisesta neljän ylimääräisen työläistarkastajan - n: o 408, R y h d ä n ym.: Määrärahan osoitta· 30485: viran perustamiseksi. Liitteet IV,563. s. 1906. misesta valtionrautateiden sähköistämissuunni- 30486: - Ks. Ammattientarkastus. telmaan liittyvien kiinteiden laitteiden raken- 30487: nustöiden aloittamista varten. Liitteet IV,578. 30488: - n: o 394, R a i p a 1 a n ym.: Korotetun maarara- s. 1925. - Ks. Rautatiet. 30489: han osoittamisesta kertausharjoituksia varten. 30490: Liitteet IV,564. s. 1907. - Ks. Puolustuslaitos. - n:o 409, Rytkösen ym.: Määrärahan osoit- 30491: tamisesta Iisalmen postiautovarikon rakennus- 30492: - n:o 395, Rantamaan ym.: Korotetun määrä- töiden aloittamista varten. Liitteet IV,579. s. 30493: rahan osoittamisesta syrjäseuduille anottujen 1927. - Ks. Postilaitos. 30494: valtion puhelinasemien ja puhelupaikkojen pe- 30495: rustamiseen. Liitteet IV,565. s. 1908. - Ks. - n: o 410, R y t k ö s e n ym.: Määrärahan osoit- 30496: Puhelin. tamisesta Iisalmen-Oulun valtamaantien ra- 30497: kennustöiden aloittamiseksi Vieremän kunnan 30498: - n:o 396, Ra p i on ym.: Määrärahan osoittami- alueella. Liitteet IV,580. s. 1928. - Ks. Maan- 30499: sesta Karvianjoen suuosan ruoppaamiseksi. tiet. 30500: Liitteet IV,566. s. 1910. - Ks. Ruoppaustyöt. 30501: - n: o 411, R y t k ö s e n ym. : Määrärahan osoit- 30502: - n:o 397, Ra p i on ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta Pohjois-Savoon perustettavan valtio· 30503: misesta sateiden ja tulvien aiheuttamien vahin- johtoisen teollisuuden tutkimus- ja suunnittelu- 30504: kojen korvaamiseksi pienviljelijöille. Liitteet työhön. Liitteet IV,581. s. 1929. - Ks. Teol- 30505: IV,567. s. 1911. - Ks. Pienviljelys. lisuus. 30506: Raha-asia-aloitteet 1961. 17 30507: - n: o 412, R y t k ö s e n ym.: Määrärahan osoit- - n: o 426, S a u k k o s en ym.: Määrärahan osoit- 30508: tamisesta Kiuruveden virastotalon rakennustöi- tamisesta avustukseksi Lomaliitto r.y:lle maa- 30509: den aloittamiseksi. Liitteet IV,582. s. 1930. - laistalolomailun järjestämiseksi ja kehittämi- 30510: Ks. Virastot. seksi. Liitteet IV,596. s. 1946. - Ks. Loma. 30511: - n:o 413, Rytkösen ym.: Korotetun määrä- - n:o 427, Saukkosen ym.: Määrärahan osoit- 30512: rahan osoittamisesta Pohjois-Suomessa tuotetun tamisesta rakennusalan kehittämistä tarkoitta- 30513: ohran ostoista valtion Viljavarastolie aiheutu- viin rakennustutkimuksiin. Liitteet IV,597. s. 30514: neiden tappioiden korvaamiseen. Liitteet IV,583. 1947. - Ks. Rakennustoiminta. 30515: s. 1931. - Ks. Viljavarastot. 30516: - n: o 428, S a v e 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- 30517: - n: o 414, R y t k ö s e n ym.: Korotetun maa ra- misesta Lamminkylän-V,impelin tien paranta- 30518: rahan osoittamisesta ammattikurssien järjestä- mistöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,598. s. 30519: miseksi. Liitteet IV,584. s. 1933. - Ks. Am- 1948. - Ks. Maantiet. 30520: mattikurssit. 30521: - n: o 429, S e p i n ym.: Määrärahan osoittami- 30522: - n:o 415, Saalastin ym.: Määrärahan osoit- sesta tietöiden aloittamiseksi Kurun kirkon- 30523: tamisesta runkotien suunnittelemiseksi Pohjois- kylässä. Liitteet IV,599. s. 1949. - Ks. Maan- 30524: Karjalasta Iisalmen kautta Rahjan satamaan. tiet. 30525: Liitteet IV,585. s. 1934. - Ks. Maantiet. 30526: - n: o 430, S e p i n ym.: Määrärahan osoittami- 30527: - n: o 416, Salinin ym.: Määrärahan osoitta- sesta Ruoveden kirkonkylän ja KarjuJan sillan 30528: misesta Hyvinkään uuden asemarakennuksen ja välisen maantien oikaisemiseksi. Liitteet IV,600. 30529: ratapihan rakennustöiden aloittamiseksi. Liit- s. 1950. - Ks. Maantiet. 30530: teet IV,586. s. 1935. - Ks. Rautatiet. 30531: - n: o 431, S e p i n ym.: Korotetun määrärahan 30532: - n: o 417, S a 1 i n i n ym.: Korotetun määrära- osoittamisesta paikaUisteiksi otettavien kunnan- 30533: han osoittamisesta dieselveturien korjaukseen ja kyläteiden kuntoonpanon avustamiseen. Liit- 30534: ja varaosien valmistamiseen tarvittavien työs- teet IV,601. s. 1951. - Ks. Maantiet. 30535: tökoneiden hankkimiseksi valtionrautateiden 30536: Hyvinkään konepajalle. Liitteet IV,587. s. - n: o 432, Se p i n ym.: Määrärahan osoittami- 30537: 1936. - Ks. Rautatiet. sesta !ainoiksi maaseudun vähävaraisten talouk- 30538: sien sähköistämiseksL Liitteet IV,602. s. 1952. 30539: - n: o 418, S a l i n i n ym. : Määrärahan osoi tta- - Ks. Sähkö. 30540: misesta Helsingin-Hämeenlinnan valtatieltä 30541: Hyvinkään kaupunkiin johtavan yhdystien ra- - n: o 433, S i 1 t a s e n ym.: M"åärärahan osoitta- 30542: kennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,588. s. misesta avustukseksi Helsingin Polio Huolto 30543: 1937. - Ks. Maantiet. r.y:lle Vihtijärven toipilas- ja kurssikodin toi- 30544: minnan tukemiseen. Liitteet IV,603. s. 1953. 30545: - n: o 419, S a 1 i n i n ym.: Määrärahan osoitta- - Ks. Lapsihalvaus. 30546: misesta punakaartilaisten hautojen kunnostami- 30547: seen. Liitteet IV,589. s. 1938. - Ks. Haudat. - n: o 434, S i 1 t a s e n ym. : Korotetun määrärahan 30548: osoittamisesta Turun Radiumkodille. Liitteet 30549: - n: o 420, S alin i n ym.: Määrärahan osoitta- IV,604. s. 1954. - Ks. Sairaalat. 30550: misesta rakennussuunnitelman laatimiseksi val- 30551: tion palveluksesta eläkkeelle siirrettyjen kansa- - n: o 435, S i 1 t a s e n ym.: Määrärahan osoitta- 30552: laisten asunnon saannin turvaamiseksi. Liitteet misesta lapsilisien korottamiseksi. Liitteet IV,605. 30553: IV,590. s. 1939. - Ks. Asuntotuotanto. s. 1955. - Ks. Lapsilisä. 30554: - n: o 421, S a 1 m e 1 a - J ä r v i s e n ym.: Määrä- - n: o 436, S i 1 t a s e n ym.: Määrärahan osoitta- 30555: rahan osoittamisesta }ainoiksi Äitien Lomahuol- misesta avustuksiksi kunnallisia lastenseimiä ja 30556: lon alaisille lomakotiyhdistyksille. Liitteet IV,591. päiväkoteja varten. Liitteet IV,606. s. 1956. - 30557: s. 1940. - Ks. Loma. Ks. Lastenhoito. 30558: - n: o 422, S a l m e 1 a - J ä r v i s e n ym.: Määrä- - n:o 437, S i 1 tase n ym.: Määrärahan osoitta- 30559: rahan osoittamisesta äitiysavustuksen korotta- misesta kodinperustamislainoiksi. Liitteet IV,607. 30560: miseen. Liitteet IV,592. s. 1942. - Ks. Äitiys- s. 1957. - Ks. Kodinperustamislainat. 30561: avustus. 30562: - n: o 438, S i n k k o s e n ym.: Määrärahan osoit- 30563: - n: o 423, S a 1 m e 1 a - J ä r v i s e n ym.: Määrä- tamisesta korvauksiksi Pyhtään kunnan kalas- 30564: rahan osoittamisesta valmistuvan sairausvakuu- tustilojen haltijoille. Liitteet IV,608. s. 1958. 30565: tuksen toimeenpanokustannuksiin. Liitteet IV,593. - Ks. Siirtokalastajat. 30566: s. 1943. - Ks. Sairausvakuutus. 30567: - n:o 439, Sten b e r gin ym.: Määrärahan 30568: - n: o 424, S a 1m e l a - J ä r v i s e n ym.: Määrä- osoittamisesta avustuksiksi kunnille siviili- 30569: rahan osoittamisesta rautatiehallituksen hallin- invalidien ja kroonisesti sairaiden huollon pa- 30570: torakennuksen siivoojan toimien perustamiseen. rantamiseen. Liitteet IV,609. s. 1959. - Ks. 30571: Liitteet IV,594. s. 1944. - Ks. Rautatiet. Invaliidit. 30572: - n:o 425, Saukkosen ym.: Määrärahan osoit- - n:o 440, Sten b e r gin ym.: Määrärahan 30573: tamisesta Helsingin tyttökoulun uuden koulu- osoittamisesta maksuttoman hoidon järjestämi- 30574: talon suunnittelua varten. Liitteet IV,595. s. seksi vähävaraisille sokeritautisille. Liitteet 30575: 1945. - Ks. Oppikoulut. IV,610. s. 1960. - Ks. Sokeritauti. 30576: 30577: 3 E 168/62 30578: 18 Raha-asia·a.loitteet 1961. 30579: 30580: 30581: - n:o 441, S tykin: Määrärahan osoittamisesta - n: o 456, T a m m i s e n ym.: Määrärahan osoit- 30582: Matinkylän-Stens"'ikin tieosan rakennustöiden tamisesta Hämeenlinnafr-Urjalan maantien ra- 30583: aloittamiseen. Liitteet IV,611. s. 1961. - Ks. kennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,626. s. 30584: Maantiet. 1980. - Ks. Maantiet. 30585: - n: o 442, S tykin ym.: Määrärahan reoittami- - n:o 457, Tammisen ym.: Määrärahan osoit- 30586: sesta vakuutusoikeuden V jaostoa varten. Liit- tamisesta tienparannustöitten aloittamiseksi 30587: teet IV,612. s. 1962. - Ks. Vakuutusoikeus. Tampereen-Lahden valtatiellä osalla Kyllö- 30588: Hauho. Liitteet IV,627. s. 1981. - Ks. Maan- 30589: - n: o 443, S u n d e 11 i n ym.: Määrärahan osoit- tiet. 30590: tamisesta Suomen Rauhanliiton toimintaa var- 30591: ten. Liitteet IV,613. s. 1964 ja 1965. - Ks. - n: o 458, T a m m i s e n ym.: Määrärahan osoil- 30592: Rauhanpuolustajat. tamisesta Hämeenlinnan-Palssarin-Vermas- 30593: vuoren tien rakennustyön aloittamiseen. Liit- 30594: n: o 444, S u n d e 11 i n ym.: Määrärahan osoit- teet IV,628. s. 1982. - Ks. Maantiet. 30595: tamisesta Vaasan kaksikielistä kesäyliopistoa 30596: varten. Liitteet IV,614. s. 1966 ja 1967. - Ks. - n: o 459, T a mm i s e n ym.: Määrärahan osoit- 30597: Yliopisto. tamisesta avustukseksi Hämeenlinnan kaupun- 30598: gille Vanajaveden ylittävän sillan uusiruistöi- 30599: - n:o 445, S ä v e 1 ä n ym.: Määrärahan osoitta- den aloittamiseen. Liitteet IV,629. s. 1983. - 30600: misesta virastotalon rakentamiseksi Kankaan- Ks. Sillat. 30601: päähän. Liitteet IV,615. s. 1968. - Ks. Viras- - n: o 460, T a m m i s e n ym.: Määrärahan reoit- 30602: tot. tamisesta tien rakentamiseksi Valkeakoskelta 30603: - n: o 446, S ä v e 1 ä n ym.: Korotetun määrära- Mallasveden yli Pälkäneelle. Liitteet IV,630. 30604: han oSO'ittamisesta avUfltuksiksi AIV-rehusäi- s. 1984. - Ks. Maantiet. 30605: liöiden rakentamiseksi. Liitteet IV,616. s. 1969. - n:o 461, Ta u r i a i sen ym.: Määrärahan 30606: - Ks. Maatalous. osoittamisesta Suomussalmen Pärsämönrannan 30607: - n:o 447, Sävelän ym.: Korotetun määrära- asutustien jatkamiseksi Rasilaan. Liitteet 30608: han osoittamisesta maaseudun sähköistämisen IV,631. s. 1985. - Ks. Asutustiet. 30609: tukemiseen. Liitteet IV,617. s. 1970. - Ks. - n: o 462, T a u r i a i s en- ym.: Määrärahan osoit- 30610: Sähkö. tamisesta Suomussalmen kunnassa olevan Esa- 30611: - n: o 448, S ä v e 1 ä n ym.: Korotetun määrära- lan asutustien jatkamista varten Selkrekylän- 30612: han osoittamisesta avustuksiks1 vesijohtolaitteiden Hossan tiehen. Liitteet IV,632. s. 1986. - Ks. 30613: rakentamiseksi maaseudulle. Liitteet IV,618. s. Asutustiet. 30614: 1971. - Ks. Vesihuolto. - n:o 463, Ta u r i a i sen ym.: Määrärahan 30615: - n: o 449, S ä v e l ä n ym.: Korotetun määrära- osoittamisesta avustukseksi Suomussalmen kun- 30616: han osoittamisesta metsäkerhotoiminnan tehos- nansairaalan rakentamista varten. Liitteet IV,633. 30617: tamista varten. Liitteet IV,619. s. 1972. - Ks. s. 1987. - Ks. Sairaalat. 30618: Metsäkerhot. - n: o 464, T a u r i a i s e n ym.: Määrärahan 30619: - n: o 450, S ä v e l ä n ym.: Korotetun määrära- osoittamisesta lukion perustamiseksi Suomus- 30620: han osoittamisesta käsi- ja pienteollisuuslainoi- salmelle. Liitteet IV,634. s. 1988. - Ks. Oppi- 30621: hin. Liitteet IV,620. s. 1973. - Ks. Käsiteolli- koulut. 30622: suus. - n:o 465, Ta u r i a i sen ym.: Määrärahan 30623: - n: o 451, S ä v e l ä n ym.: Määrärahan osoi tta- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Puo- 30624: misesta avustuksiksi kunnallisten ammattioppi- langan kunnan Puokionvaarasta Vaalan kunnan 30625: l!!iitosten oppilaskotien rakentamista varten. Jaalangan kylään. Liitteet IV,635. s. 1989. - 30626: Liitteet IV,621. s. 1974. - Ks. Ammattikoulut. Ks. Maantiet. 30627: - n:o 466, Ta u r i a i sen ym.: Määrärahan 30628: - n: o 452, T a i n i o n ym.: Korotetun määrära- osoittamisesta tien rakentamiseksi Suomussal- 30629: han osoittamisesta Kuusamon ja Sallan kuntien men Pärsämön asutustiestä Kiannanniemen- 30630: maanhankintalain toimeenpanosta johtuvien töi- Juntusrannan tiehen. Liitteet IV,636. s. 1990. 30631: den suorittamiseen. Liitteet IV,622. s. 1975. - - Ks. Maantiet. 30632: Ks. Maanhankinta. 30633: - n:o 467, Ta u r i a i sen ym.: Määrärahan 30634: - n: o 453, T a i n i o n ym.: Määrärahan osoitta- osoittamisesta lainoiksi kunnille kunnallis- ja 30635: misesta avustukseksi Kemin kaupungille Ajok- vanhainkotien rakentamista varten. Liitteet 30636: sen syväsataman kunnostamis- ja laajennus- IV,637. s. 1991. - Ks. Kunnalliskodit. 30637: töitä varten. Liitteet IV,623. s. 1976. - Ks. 30638: Satamat. - n: o 468, T a u r i a i s e n ym.: Määrärahan 30639: osoittamisesta avustuksiksi kunnille, joiden suo- 30640: - n: o 454, T a i n i o n ym.: Määrärahan osoitta- ritukset kuntayhtymille ovat keskimääräistä 30641: misesta asutusteiden talviaurausta varten. Liit- korkeammat. Liitteet IV,638. s. 1992. - Ks. 30642: teet IV,624. s. 1977. - Ks. Asutustiet. Kunnat. 30643: - n:o 455, Ta 11 g r enin ym.: Määrärahan - n: o 469, T e n h i ä 1 ä n ym.: Määrärahan osoit- 30644: osoittamisesta lentotoiminnan ylläpitämistä var- tamisesta ammattikoulujen opettajaopiston ra- 30645: varten Turun saaristossa. Liitteet IV,625. s. kennusten suunnittelua varten. Liitteet IV,639. 30646: 1978 ja 1979. - Ks. Lentoliikenne. s. 1993. - Ks. Ammattikoulut. 30647: Raha-asia-aloitteet 1961. 19 30648: 30649: - n:o 470, Te n h i ä 1 ä n ym.: Määrärahan osoit- - n: o 484, Tim o s e n ym.: Määrärahan osoitta- 30650: tamisesta sotilMvammalain mukaisten korvaus- misesta tulvavahinkoja kärsimään joutuneiden 30651: ten korottamiseen. Liitteet IV,640. s. 1994. - avustamiseen Pohjois-Karjalan läänissä. Liit· 30652: Ks. Sotilasvammalaki. teet IV,654. s. 2009. - Ks. Pienviljelys. 30653: - n:o 471, Tie k s on ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 485, T o r v en ym.: Määrärahan osoitta- 30654: misesta tien rakentamiseksi Sodankylän kunnan misesta maksuttoman sairaala-, lääkäri- ja lää- 30655: Orajärven kylästä Sodankylän-Pelkosenniemen kehuollon järjestämiseksi vähävaraisilla kansan- 30656: maantiehen. Liitteet IV,641. s. 1996. - Ks. eläkettä saaville. Liitteet IV,655. s. 2010. - 30657: Maantiet. Ks. Sairaanhoito. 30658: - n: o 4 72, T i e k s o n ym. : Määrärahan osoitta- - n: o 486, T o r v e n ym.: Määrärahan osoitta· 30659: misesta tien rakentamiseksi Kelan ja Telkkä- misesta lastensaimien ja koululasten päiväko- 30660: län välille Rannan kunnassa. Liitteet IV,642. s. tien valtionapua varten. Liitteet IV,656. s. 30661: 1997. - Ks. Maantiet. 2011. - Ks. Lastenhoito. 30662: - n:o 487, Torven ym.: Määrärahan osoitta- 30663: - n:o 473, Tie k s on ym.: Määrärahan osoitta- misesta naisten ammattikoulutuksen järjestä- 30664: misesta taiteilijaeläkkeitten korottamiseen ja miseksi. Liitteet IV,657. s. 2012. - Ks. Ammat- 30665: niitten lukumäärän lisäämiseen. Liitteet IV,643. tikasvatus. 30666: s. 1998. - Ks. Eläkkeet. 30667: - n:o 488, A. Tuomisen ym.: Määrärahan 30668: - n:o 474, Tie k s on ym.: Määrärahan osoitta- osoittamisesta avustukseksi Suomen Siviili- ja 30669: misesta avustukseksi kunnallisilla ammattioppi- Asevelvollisuusinvaliidien Liitolle Invaliidien 30670: laitoksille oppilasasuntolain rakentamista var- Tuotteiden Myyntikeskus Invan toiminnan ra- 30671: ten. Liitteet IV,644. s. 1999. - Ks. Ammatti- hoittamiseen. Liitteet IV,658. s. 2014. - Ks. 30672: koulut. Invaliidit. 30673: - n:o 475, Tikkaojan ym.: Määrärahan osoit- - n:o 489, A. Tuomisen ym.: Määrärahan 30674: tamisesta Seinäjoen rautatieasema- ja postitalo- osoittamisesta yleishyödyllistä merkitystä omaa- 30675: rakennuksen töiden aloittamista varten. Liit- vien, yksityisellä järjestö- tai säätiöpohjalla 30676: teet IV,645. s. 2000. - Ks. Rautatiet. toimivien arkistojen toiminnan tukemiseksi. 30677: Liitteet IV,659. s. 2016. - Ks. Arkistot. 30678: - n:o 476, Tikkaojan ym.: Määrärahan osoit- 30679: tamisesta Seinäjoen ja Kuortaneen välisen - n:o 490, T. Tuomisen ym.: Määrärahan 30680: maantien rakentamiseksi osuudella Nurmon Ve- osoittamisesta lapsilisien korottamiseen. Liit- 30681: neskoski-Seinäjoki. Liitteet IV,646. s. 2001. teet IV,660. s. 2017. - Ks. Lapsilisä. 30682: - Ks. Maantiet. - n:o 491, T. Tuomisen ym.: Määrärahan 30683: - n:o 477, Tikkaojan ym.: Määrärahan osoit- osoittamisesta avustuksiksi kunnille halpavuok- 30684: tamisesta Ilmajoen työlaitoksen uusien raken- raisten asuntojen rakentamiseksi ja hankkimi- 30685: nusten rakentamista varten. Liitteet IV,647. s. seksi Munnontarpeessa oleville vähävaraisilla 30686: 2002. - Ks. Työlaitokset. vanhuksille. Liitteet IV,661. s. 2018. - Ks. 30687: Asuntotuotanto. 30688: - n:o 478, Tikkaojan ym.: Korotetun määrä- - n:o 492, T. Tuomisen ym.: Määrärahan 30689: rahan osoittamisesta avustuksiksi vapaaehtoista osoittamisesta ilmaisten kouluateriain kustan- 30690: seutusuunnittelua varten. Liitteet IV,648. s. tamiseen oppikoulujen oppilaille. Liitteet IV,662. 30691: 2003. - Ks. Seutusuunnittelu. s. 2019. - Ks. Kouluruokailu. 30692: - n:o 479, Timosen ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 493, V. K. Turusen ym.: Määrärahan 30693: misesta lukioluokkien perustamiseksi Kiteen osoittamisesta valtion seitsemään keskusammatti- 30694: oppikouluun. Liitteet IV,649. s. 2004. - Ks. kouluun perustettavan rehtorinviran palkkausta 30695: Oppikoulut. varten. Liitteet IV,663. s. 2020. - Ks. Ammatti- 30696: - n:o 480, Timosen ym.: Määrärahan osoitta- koulut. 30697: misesta maantien rakentamiseksi Nurmeksen - n:o 494, V. K. Turusen ym.: Määrärahan 30698: kunnan Ylikylästä Valtimon kunnan Karhun- osoittamisesta Kontioniemen keskusparantolan 30699: pään kylään. Liitteet IV,650. s. 2005. - Ks. henkilökunnan asuinrakennustöiden aloittami- 30700: Maantiet. seksi. Liitteet IV,664. s. 2021. - Ks. Sairaalat. 30701: - n: o 481, T i m o s e n ym. : Määrärahan osoitta- - n:o 495, V. K. Turusen ym.: Määrärahan 30702: misesta liikenneolosuhteiden järjestämiseksi osoittamisesta musiikinharrastusjärjestöjen kes- 30703: Hattusaareen Pielisjärven kunnassa. Liitteet kusliitoille musiikinohjaajien kurssitoimintaa var- 30704: IV,651. s. 2006. - Ks. Liikenne. ten. Liitteet IV,665. s. 2022. - Ks. Musiikki. 30705: - n: o 482, T i m o s e n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 496, V. K. Turusen ym.: Määrärahan 30706: misesta Iisalmen-Valtimon radan suunnittelu- osoittamisesta M uinaistieteelliselle toimikunnalle 30707: töitä varten. Liitteet IV,652. s. 2007. - Ks. esinehankintoja varten. Liitteet IV,666. s. 2023. 30708: Rautatiet. - Ks. Muinaistieteellinen toimikunta. 30709: - n:o 483, Timosen ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 497, V. K. Turusen ym.: Määrärahan 30710: misesta petoeläinten aiheuttamien kotieläinva- osoittamisesta muinaistieteellisten löydösten in- 30711: hinkojen korvaamiseen. Liitteet IV,653. s. 2008. ventointiin. Liitteet IV,667. s. 2024. - Ks. 30712: - Ks. Korvaus. Muinaistieteellinen toimikunta. 30713: 20 Raha-asia-aloitteet 1961. 30714: 30715: 30716: - n:o 498, V. K. Turusen ym.: Korotetun n: o 512, .V. Turusen ym.: Korotetun maara- 30717: määrärahan osoittamisesta näyttämötaiteellista rahan osoittamisesta talojen hankkimiseen posti- 30718: harrastustoimintaa varten. Liitteet IV,668. s. ja lennätintoimipaikoille. Liitteet IV,682. s. 2041. 30719: 2025. - Ks. Näyttämötaide. - Ks. Postilaitos. 30720: - n:o 499, V. K. Turusen ym.: Määrärahan - n:o 513, V. Turusen ym.: Korotetun määrä- 30721: osoittamisesta päätoimisten musiikinohjaajien rahan osoittamisesta syrjäseutujen puhelinolojen 30722: palkkaamiseen musiikinharrastusjärjestöjen kes- parantamiseen. Liitteet IV,683. s. 2042. - Ks. 30723: kusliittojen kautta. Liitteet IV,669 s. 2026. - Puhelin. 30724: Ks. Musiikki. - n: o 514, T u u 1 e n: Määrärahan osoittamisesta 30725: Kouvolan poliisi- ja virastotalon suunnitelmien 30726: - n:o 500, V. K. Turusen ym.: Määrärahan laatimista varten. Liitteet IV,684. s. 2043. - 30727: osoittamisesta nuorison musiikkitoimikunnan Ks. Poliisi. 30728: käyttöön soitinten ja nuottien keskuslainaamon 30729: perustamista varten. Liitteet IV,670. s. 2027. - n:o 515, Tuulen ym.: Määrärahan osoittami- 30730: - Ks. Musiikki. sesta Imatran ratapihan laajentamista varten. 30731: Liitteet IV,685. s. 2045. - Ks. Rautatiet. 30732: - n:o 501, V. K. Turusen ym.: Määrärahan 30733: osoittamisesta koulukaluston hankkimiseen yk- - n:o 516, T u u 1 en ym.: Määrärahan osoittami- 30734: sityisoppikouluihin. Liitteet IV,671. s. 2028. - sesta kokonaistutkimuksen suorittamiseksi Järvi- 30735: Ks. Oppikoulut. Suomen vesireittien rakentamisesta. Liitteet 30736: IV,686. s. 2046. - Ks. Vesitiet. 30737: - n:o 502, V. K. Turusen ym.: Korotetun 30738: määrärahan osoittamisesta lukukausimaksujen - n:o 517, Tuulen ym.: Määrärahan osoittami- 30739: alentamiseen yksityisoppikouluissa. Liitteet sesta Kouvolan-Kuusanniemen-Multamäen ra- 30740: IV,672. s. 2030. - Ks. Oppikoulut. tahankkeen toteuttamista varten. Liitteet IV,687. 30741: s. 2047. - Ks. Rautatiet. 30742: - n:o 503, V. Turusen: Korotetun määrärahan - n: o 518, T u u 1 en ym.: Määrärahan osoittami- 30743: osoittamisesta Parikkalan--Onkamon rautatien sesta Pohjois-Kymenlaakson teknillisen koulun 30744: rakentamiseen. Liitteet IV,673. s. 2032. - Ks. suunnittelua varten. Liitteet IV,688. s. 2048. 30745: Rautatiet. - Ks. Teknilliset koulut. 30746: - n:o 504, V. Turusen: Määrärahan osoitta- - n:o 519, T u u 1 en ym.: Määrärahan osoittami- 30747: misesta Kontiolahden kuntaan perustettavaa sesta varusmiesten koulutuksessa tarvittavien 30748: oppikoulua varten. Liitteet IV,674. s. 2033. - havaintovälineiden hankintaan. Liitteet IV,689. 30749: Ks. Oppikoulut. s. 2050. - Ks. Puolustuslaitos. 30750: - n:o 505, V. Turusen ym.: Määrärahan osoit- - n: o 520, T u u 1 en ym.: Määrärahan osoittami- 30751: tamisesta Joensuun lyseon lisärakennusten ra- sesta moottoriajoneuvojen katsastusmiehen yli- 30752: kentamiseen. Liitteet IV,675. s. 2034. - Ks. määräisten tointen muuttamiseksi peruspalkkai- 30753: Oppikoulut. siksi viroiksi ja toimiksi. Liitteet IV,690. s. 30754: - n: o 506, V. T u r u s en ym.: Määrärahan osoit- 2051. - Ks. Moottoriajoneuvot. 30755: tamisesta Outokummun tuotantolaitosten jäte- 30756: vesien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen. - n: o 521, T ö r m ä n ym.: Korotetun määrära- 30757: han osoittamisesta asunto-, sosiaali-, virasto- 30758: Liitteet IV,676. s. 2035. - Ks. Outokumpu Oy. 30759: ym. eri osastojen yhteisten rakennusten raken- 30760: - n:o 507, V. Turusen ym.: Määrärahan osoit- tamiseen valtionrautateillä. Liitteet IV,691. s. 30761: tamisesta kotiuttamisrahan suorittamiseksi ase- 2053. - Ks. Rautatiet. 30762: velvollisille. Liitteet IV,677. s. 2036. - Ks. - n: o 522, T ö r m ä n ym.: Korotetun määrära- 30763: Asevelvolliset. han osoittamisesta lainoihin yleishyödyllistä 30764: - n:o 508, V. Turusen ym.: Korotetun määrä- asuntotuotantoa varten. Liitteet IV,692. s. 2054. 30765: rahan osoittamisesta metsä- ja uittotyöläisten - Ks. Asuntotuotanto. 30766: sivistystyöhön. Liitteet IV,678. s. 2037. - Ks. - n:o 523, U otin ym.: Määrärahan osoittami- 30767: Sivistystyö. sesta 8 asuntovaunun rakentamiseksi opastin- 30768: - n:o 509, V. Turusen ym.: Määrärahan osoit- työntekijöiden käyttöön. Liitteet IV,693. s. 30769: tamisesta ilmaisten oppikirjojen hankkimiseen 2055. - Ks. Rautatieläiset. 30770: oppikoulujen oppilaille. Liitteet IV,679. s. 2038. - n:o 524, U otin ym.: Määrärahan osoittami- 30771: - Ks. Oppikoulut. sesta 240 II luokan vaihdemiehen toimen muut- 30772: tamiseksi I luokan vaihdemiehen toimiksi. Liit- 30773: - n:o 510, V. Turusen ym.: Määrärahan osoit- 30774: tamisesta valtiollisia vaaleja koskevien ilmoi- teet IV,694. s. 2056. - Ks. Rautatieläiset. 30775: tuskorttien valmistamiseen ja lähettämiseen. - n:o 525, U otin ym.: Määrärahan osoittami- 30776: Liitteet IV,680. s. 2039. - Ks. Valtiolliset sesta peruapaikkaisten yliasentajan ja sähkö- 30777: vaalit. asentajan toimien perustamiseen valtionrauta- 30778: - n: o 511, V. Turusen ym.: Korotetun määrä- teille. Liitteet IV,695. s. 2057. - Ks. Rauta- 30779: rahan osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden tiet. 30780: avustamiseen. Liitteet IV,681. s. 2040. - Ks. - n:o 526, U otin ym.: Määrärahan osoittami- 30781: Maantiet. sesta ylimääräisten varastomiehen tointen pe- 30782: Raha-asia-aloitteet 1961. 21 30783: rustamiseen valtionrautateille. Liitteet IV,696. tien perusparantamista varten. Liitteet IV,711. 30784: s. 2058. - Ks. Rautatiet. s. 2073. - Ks. Maantiet. 30785: - n:o 527, Uusi ta 1 on ym.: Korotetun maara- - n: o 542, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta- 30786: rahan osoittamisesta metsänojituspalkkioihin. misesta tien rakentamista varten Kuusamon 30787: Liitteet IV,697. s. 2059. - Ks. Ojitus. kunnan Vuotungissa Alavuotungin alueella Jyn- 30788: känkosken tiestä. Liitteet IV,712. s. 2074. - 30789: - n: o 528, U u s i t a 1 o n ym.: Määrärahan osoit- Ks. Maantiet. 30790: tamisesta kotieläinsairauksien syiden tutkimiseen. 30791: Liitteet IV,698. s. 2060. - Ks. Eläintaudit. - n: o 543, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta- 30792: misesta säilöntätehtaan perustamista varten 30793: - n: o 529, V en n a m o n: Määrärahan osoitta- Pohjois-Savoon. Liitteet IV,713. s. 2075. - Ks. 30794: misesta tietutkimuksen suorittamiseen linjalla Ori- Säilöntä. 30795: niemi-Karhunkoski-Hanhijärvi. Liitteet IV,699. 30796: s. 2061. - Ks. Maantiet. - n: o 544, V e n n a in on: Määrärahan osoitta- 30797: misesta sillan rakentamiseen Hanhivirtaan. Liit- 30798: - n: o 530, V en n a m o n: Määrärahan osoitta- teet IV,714. s. 2076. - Ks. Sillat. 30799: misesta yhdystien rakentamista varten Kuusa- 30800: mon kunnan Vuotungissa Saaren kylästä Pal- - n: o 545, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta- 30801: jakan tiehen. Liitteet IV, 700. s. 2062. - Ks. misesta hakavoimalaitoksen rakentamiseen Hei- 30802: Maantiet. näveden kuntaan. Liitteet IV,715. s. 2077. - 30803: Ks. Voimalaitokset. 30804: - n:o 531, Vennamon: Määrärahan osoitta- 30805: misesta runkotien rakentamiseen Taivalkosken - n: o 546, V e n n a m o n: Korotetun määrärahan 30806: ja Pudasjärven kunnissa. Liitteet IV,701. s. osoittamisesta käsi- ja pienteollisuuslainoihin. 30807: 2063. - Ks. Maantiet. Liitteet IV, 716. s. 2078. - Ks. Kiisiteollisuus. 30808: - n: o 532, V en n a m o n: Määrärahan osoitta- - n:o 547, Vennamon: Määrärahan osoitta- 30809: tamisesta Nilsiän kunnassa olevien kvartsiitti- misesta korotetun uudis- ja kivenraivauspalk- 30810: esiintymien tutkimiseen. Liitteet IV,702. s. kion myöntämiseen. Liitteet IV,717. s. 2079. - 30811: 2064. - Ks. Tutkimustyö. Ks. Uudisraivaus. 30812: - n: o 533, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta- - n: o 548, V e n n a m o n: Korotetun määrärahan 30813: misesta tien rakentamiseksi Mesilän asutus- osoittamisesta avustuksiksi viemäri- ja vesi- 30814: alueelta Vieremän kunnassa Salahmille. Liit- johtolaitteiden rakentamiseen maaseudulla. Liit- 30815: teet IV,703. s. 2065. - Ks. Asutustiet. teet IV,718. s. 2080. - Ks. Vesihuolto. 30816: 30817: - n: o 534, V en n a m o n: Määrärahan osoitta- - n: o 549, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta- 30818: misesta Rönkönvaaran-Kirvesmäen-Leppälah- misesta kunnille rautateiden maa-alueiden lu- 30819: den maantien rakentamiseen. Liitteet IV,704. s. nastuskorvauksiin. Liitteet IV,719. s. 2081. - 30820: 2066. - Ks. Maantiet. Ks. Kunnat. 30821: - n: o 535, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta- - n:o 550, Vennamon: Korotetun määrärahan 30822: misesta Enonkosken-Savonlinnan tien mutkien osoittamisesta helpotusten myöntämiseen kun- 30823: poistamiseen. Liitteet IV,705. s. 2067. - Ks. nille maantiealueiden lunastamiseen. Liitteet 30824: Maantiet. IV,720. s. 2082. - Ks. Kunnat. 30825: - n: o 536, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta- - n: o 551, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta- 30826: misesta Taivalkosken-Kemijärven rautatien ra- misesta ylimääräisiin kansaneläkkeisiin. Liit- 30827: kentamiseen. Liitteet IV,706. s. 2068. - Ks. teet IV,721. s. 2083. - Ks. Kansaneläke. 30828: Rautatiet. - n:o 552, V en n a.m on: Määrärahan osoitta- 30829: n: o 537, Vennamon: Määrärahan osoitta- misesta puhelimen hankintakustannusten alenta- 30830: misesta ns. Saarikylän tien rakentamiseen Sii- miseen syrjäseuduilla. Liitteet IV,722. s. 2084. 30831: linjärven ja Muuruveden kunnissa. Liitteet - Ks. Puhelin. 30832: IV,707. s. 2069. - Ks. Maantiet. - n: o 553, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta- 30833: ~ n: o 538, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta- misesta viljan markkinoinnin edistämiseen. Liit- 30834: misesta Keuruun ja Valkolan tiesuuntien raken- teet IV, 723. s. 2085. - Ks. Vilja. 30835: nustöiden jatkamista varten. Liitteet IV, 708. s. - n: o 554, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta- 30836: 2070. - Ks. Maantiet. misesta ns. maatalousmiljardituen myöntämi- 30837: - n: o 539, Vennamon: Määrärahan osoitta- seksi pienviljelijöille ilman lisämaksuja. Liit- 30838: misesta Jyväskylän-Keuruun maantien paran- teet IV,724. s. 2086. - Ks. Pienviljelys. 30839: tamiseen. Liitteet IV,709. s. 2071. - Ks. Maan- - n: o 555, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta- 30840: tiet. misesta maatalouden perusluoton koron alenta- 30841: - n: o 540, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta- miseen. Liitteet IV,725. s. 2087. - Ks. Maa- 30842: misesta Vesipuron perkansta varten Vieremän talous. 30843: kunnassa. Liitteet IV, 710. s. 2072. - Ks. Per- 30844: - n: o 556, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta- 30845: kaustyöt. misesta invaliidirahan ylimääräistä korotta- 30846: - n: o 541, V en n a m o n: Määrärahan osoitta- mista varten. Liitteet IV,726. s. 2088. - Ks. 30847: misesta Kuusamon Vuotungin Paljakan maan- Invaliidit. 30848: 22 Raha-a~~ia·aloitteet 1961. 30849: 30850: 30851: - n:o 557, Vennamon: Määrärahan osoitta- n: o 572, V e n n a m o n: Korotetun määrärahan 30852: misesta perkaus- ja säännöstelytöitä varten osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden avustami- 30853: Jämsänveden vesistöissä. Liitteet IV,727. s. seen. Liitteet IV,742. s. 2104. - Ks. Maantiet. 30854: 2089. - Ks. Perkaustyöt. - n:o 573, Wiherheimon ym.: Korotetun mää- 30855: - n: o 558, V e n n a m o n: Korotetun määrärahan rärahan osoittamisesta Suomen-Ruotsin kummi- 30856: osoittamisesta syrjäseutujen sähköistämisen tu- kuntatoiminnan Keskusliiton työn tehostami· 30857: kemiseen. Liitteet IV,728. s. 2090. - Ks. Sähkö. seksi. Liitteet IV,743. s. 2105. - Ks. Kummi- 30858: kuntatoiminta. 30859: - n: o 559, V e n n a m o n: Korotetun määrärahan 30860: osoittamisesta viljelysmaiden peruskalkitukseen. - n:o 574, W i he r heimon: Määrärahan osoitta- 30861: Liitteet IV,729. s. 2091. - Ks. PerlliSparan· misesta teknillisten oppilaitosten rehtorieli palk- 30862: nukset. kauksen korottamiseen. Liitteet IV,744. s. 2106. 30863: - Ks. Teknilliset koulut. 30864: - n: o 560, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta- 30865: misesta kansakoululaisten matkakustannusten - n:o 575, I. Virtasen ym.: Määrärahan osoit- 30866: täysimääräisinä korvaamiseen. Liitteet IV, 730. tamisesta Turun ruotsalaisen tyttölyseon koulu· 30867: s. 2092. - Ks. Kansakoulut. talon rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet 30868: IV,745. s. 2107. - Ks. Oppikoulut. 30869: - n: o 561, V en n a m o n: Määrärahan osoitta- 30870: misesta luonnonvoimien kasvullisuudelle aiheut- - n:o 576, I. Virtasen ym.: Määrärahan osoit- 30871: tamien vahinkojen korvaamiseen pienviljeli- tamisesta radium· ja röntgenhoitoa saavien va- 30872: jöille. Liitteet IV,731. s. 2093. - Ks. Pien· rattomien syöpäsairaiden matkalippujen kor- 30873: viljelys. vaamiseen. Liitteet IV,746. s. 2108. - Ks. 30874: Sairaanhoito. 30875: - n: o 562. V en n a m o n: Korotetun määrärahan 30876: osoitta:n{isesta avustuksiksi maatalouskoneiden - n:o 577, I. Virtasen ym.: Määrärahan osoit- 30877: hankkimiseen pienviljelijäväestölle. Liitteet tamisesta syöpäsairaiden maksuttoman tutkimuk· 30878: IV,732. s. 2094. - Ks. Maatalouskoneet. sen ja sädehoidon suorittamiseen. Liitteet IV,747. 30879: s. 2109. - Ks. Sairaanhoito. 30880: - n: o 563, V e n n a m o n: Korotetun määrärahan 30881: osoittamisesta avustuksiksi maanparannustöiden - n:o 578, I. Virtasen ym: Määrärahan osoit- 30882: kustannuksiin. Liitteet IV,733. s. 2095. - Ks. tamisesta avustuksiksi sosiaalihuollon kustannus- 30883: Maan parannus. ten rasittamille kunnille. Liitteet IV,748. s. 2110. 30884: - Ks. Kunnat. 30885: - n: o 564, V en n a m o n: Korotetun määrärahan 30886: osoittamisesta palkkioiksi pienvaltaojien kaiva· - n:o 579, I. Virtasen ym.: Määrärahan osoit- 30887: misesta ja maanparannusaineiden ajosta. Liit- tamisesta avustuksiksi kunnalliskotien sairasosas- 30888: teet IV,734. s. 2096. - Ks. Maanparannus. tojen rakentamiseen ja ylläpitoon. Liitteet IV,749. 30889: s. 2111. - Ks. Kunnalliskodit. 30890: - n: o 565, V e n n a m o n: Korotetun määrärahan 30891: osoittamisesta ammattikurssien järjestämiseen - n: o 580, I. Vi r t a s en ym.: Korotetun määrä- 30892: maaseudulla. Liitteet IV,735. s. 2097. - Ks. rahan osoittamisesta ehkäisevän huollon avustuk- 30893: Ammattikurssit. siin. Liitteet IV,750. s. 2112. - Ks. Huolto- 30894: toiminta. 30895: - n:o 566, Vennamon: Määrärahan osoitta- 30896: misesta avustuksiksi kunnille lakisääteisten - n: o 581, R. V i r t a s en ym.: Määrärahall. osoit- 30897: rakennusvelvoitteiden toteuttamiseen. Liitteet tamisesta Karkkilan yhteiskoulun ottamiseksi val- 30898: IV,736. s. 2098.- Ks. Kunnat. tion haltuun. Liitteet IV,751. s. 2113. - Ks. 30899: Oppikoulut. 30900: - n:o 567, Vennamon: Määrärahan osoitta· 30901: misesta opintoavustuksiksi teknillisen alan opiske- - n: o 582, R. V i r t a s e n ym. : Määrärahan osoit- 30902: lijoille. Liitteet IV,737. s. 2099. - Ks. Opinto- tamisesta Lohjalta Karkkilan kauppalan kautta 30903: Hyvinkäälle ja sieltä edelleen Mäntsälään suun- 30904: avustukset. 30905: tautuvan yhdystien suunnittelu- ja rakennustöi- 30906: - n: o 568, V e n n a m on: Määrärahan osoitta· den aloittamista varten. Liitteet IV,752, s. 2114. 30907: misesta yleisessä käytössä olevien tilustieluon- - Ks. Maantiet. 30908: toisten teiden kunnossapitoavustuksiin. Liitteet 30909: - n: o 583, V. A. Vi r t a sen ym.: Määrärahan 30910: IV,738. s. 2100. - Ks. Tilustiet. osoittamisesta valtion virastotalon rakentamiseksi 30911: - n: o 569, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta· Rantasalmelle. Liitteet IV,753. s. 2115. - Ks. 30912: misesta valtion toimenpiteistä johtuvan kun· Virastot. 30913: nan veroäyrin hinnan pitiimiseksi kurissa. Liit- - n:o 584, V. A. Virtasen ym.: Määrärahan 30914: teet IV,739. s. 2101. - Ks. Kunnallisverotus. osoittamisesta maantiesillan rakennustöiden aloit- 30915: - n: o 570, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta- tamiseksi Kyrönsalmeen. Liitteet IV,754. s. 2116. 30916: misesta !ainoiksi tilakohtaisia parannustöitä - Ks. Sillat. 30917: varten. Liitteet IV,740. s. 2102. - Ks. Perus· - n:o 585, V. A. Virtasen ym.: Määrärahan 30918: parannukset. osoittamisesta Kansakoulun Kerhokeskuksen toi- 30919: - n: o 571, V e n n a m o n: Korotetun määrärahan mintaan. Liitteet IV,755. s. 2117. - Ks. Kansa- 30920: osoittamiseeta paikallisteiksi otettavien kunnan· koulut. 30921: ja kyläteiden kuntoonpanon avustamiseen. Liit- - n:o 586, V. A. Virtasen ym.: Määrärahan 30922: teet IV,741. s. 2103. - Ks. Paikallistiet. osoittamisesta maantien rakentamiseksi Sii.rkilah- 30923: Raha-asia-a.löittoot 1961. 23 30924: desta Sääruingin saariston kautta Savonlinnaan. - n: o 601, V ä y r y s e n ym.: Määrärahan osoitta- 30925: Liitteet IV,756. s. 2118. - Ks. Maantiet. misesta Muonion-Palojoensuun maantien ja sil- 30926: tojen parantamiseen. Liitteet IV,771. s. 2134. - 30927: - n:o 587, V. A. Virtasen ym.: Määrärahan Ks. Maantiet. 30928: osoittamisesta Savonlinnan sairaanhoitajakoulun 30929: rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,757. s. - n: o 602, V ä y r y s e n ym.: Määrärahan osoitta- 30930: 2119. - Ks. Sairaanhoitajat. misesta Lapin tie- ja vesirakennuspiirin Rova- 30931: - n:o 588, V. A. Virtasen ym.: Määrärahan niemen korjaamon asentajien asuinrakennuksen 30932: osoittamisesta ilmaisten oppikirjojen hankkimi- rakentamiseen. Liitteet IV,772. s. 2135. - Ks. 30933: seksi oppikoululaisille. Liitteet IV,758. s. 2120. Asuntotuotanto. 30934: - Ks. Oppikoulut. - n: o 603, V ä y r y s en ym.: Määrärahan osoitta- 30935: - n:o 589, V. A. Virtasen ym.: Korotetun misesta asuintalon rakentamiseen Lapin tie- ja 30936: määrärahan osoittamisesta ammattikurssien Jar- vesirakennuspiirin henkilöstöä varten Rovanie- 30937: jestämiseksi. Liitteet IV,759. s. 2121. - Ks. melle. Liitteet IV,773. s. 2136. - Ks. Asunto- 30938: Ammattikurssit. tuotanto. 30939: - n:o 590, V. A. Virtasen ym.: Määrärahan - n:o 604, Väyrysen ym.: Määrärahan osoitta- 30940: osoittamisesta lainaksi Lomaliitto r.y: lle uuden misesta Rovaniemen-Meltauksen maantien raken- 30941: lomakeskuksen rakentamista varten. Liitteet tamistöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,774. s. 30942: IV,760. s. 2122. - Ks. Loma. 2137. - Ks. Maantiet. 30943: - n:o 591, V. A. Virtasen ym.: Korotetun - n: o 605, V ä y r y s e n ym. : Määrärahan osoitta- 30944: määrärahan osoittamisesta nuorisonkasvatus- misesta metsäpalkkatarkkailua varten tarvittavan 30945: työtä tekevien järjestöjen ohjaajakoulutuksen henkilökunnan palkkaamiseen. Liitteet IV,775. s. 30946: sekä kurssi- ym. toiminnan tukemiseen. Liit- 2138. - Ks. Sosiaaliministeriö. 30947: teet IV,761. s. 2123. - Ks. Nuorisonkasvatus. 30948: - n: o 606, V ä y r y s e n ym.: Määrärahan osoitta- 30949: - nio 592, V. A. Virtasen ym.: Määrärahan misesta korvaukseksi Rovaniemen kaupungille 30950: osoittamisesta avustuksiksi kunnallisiin ammatti- asemakaavapakkolunastusten viivästymisestä ai- 30951: oppilaitoksiin perustettavien valtakunnallisten heutuneesta vahingosta. Liitteet IV,776. s. 2139. 30952: osastojen perustamia- ja ylläpitokustannuksiin. - Ks. Pakkolunastus. 30953: Liitteet IV,762. s. 2124. - Ks. Ammattikoulut. 30954: - n: o 607, V ä ä n ä s e n ym.: Määrärahan osoit- 30955: - n:o 593, V. A. Virtasen ym.: Määrärahan tamisesta Siilinjärven-Juankosken rautatien 30956: osoittamisesta tutkimusten suorittamiseksi elin- asema-alueiden rakennustöihin. Liitteet IV,777. s. 30957: tarviketeollisuutemme vientimahdollisuuksista. 2141. - Ks. Rautatiet. 30958: Liitteet IV,763. s. 2126. - Ks. Elintarvike- 30959: teollisuus. - n: o 608, Å s v i k i n ym.: Määrärahan osoitta- 30960: - n:o 594, V. A. Virtasen ym.: Korotetun misesta Kyrönjoen pengerrys- ja perkaamistöi- 30961: määrärahan osoittamisesta perheenasuntoavus- den aloittamiseksi. Liitteet IV,778. s. 2142. - 30962: tuksiin. Liitteet IV,764. s. 2127. - Ks. Asunto- Ks. Pengerrystyöt. 30963: avustukset. - n: o 609, Å s v i k i n ym.: Määrärahan osoitta- 30964: - n:o 595, V. R. Virtasen ym.: Määrärahan misesta Pohjanmaan rannikkoradan suunnittelu- 30965: osoittamisesta Vihnussillan rakentamiseen No- ja rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,779. 30966: kian kauppalassa. Liitteet IV,765. s. 2128. - s. 2143. - Ks. Rautatiet. 30967: Sillat. 30968: - n:o 610, Å s v iki n ym.: Määrärahan osoitta- 30969: - n:o 596, V. R. Virtasen ym.: Määrärahan misesta vesivoimalaitostöiden aloittamiseksi Nur- 30970: osoittamisesta yli- tai alikäytävän rakentami- monjoen yläjuoksulle. Liitteet IV,780. s. 2144. 30971: seen Nokian asemalle. Liitteet IV,766. s. 2129. - Ks. Voimalaitokset. 30972: - Ks. Rautatiet. 30973: - n: o 611, Å s v iki n ym.: Määrärahan osoitta- 30974: - n:o 597, V. R. Virtasen ym.: Korotetun misesta Vaasan postiautovarikon rakennustöiden 30975: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kuntien aloittamista varten. Liitteet IV,781. s. 2145. - 30976: omistamien kunnallis- ja vanhainkotien yllä- Ks. Postilaitos. 30977: pitämiseen. Liitteet IV,767. s. 2130. - Ks. 30978: Kunnalliskodit. - n: o 612, Å s v i k i n ym.: Määrärahan osoitta- 30979: - n: o 598, V ä y r y s e n ym. : Määrärahan osoitta- misesta kuntouttamislaitoksen rakentamiseksi 30980: misesta Ivalon-Inarin maantien parantamistöi- Vaasaan. Liitteet IV,782. s. 2146. - Ks. Lapsi- 30981: den aloittamiseksi. Liitteet IV, 768. s. 2131. - halvaus. 30982: Ks. Maantiet. - n: o 613, Å s v i k i n ym.: Määrärahan osoitta- 30983: - n: o 599, V ä y r y s e n ym.: Määrärahan osoitta- misesta turvevoimalaitoksen rakentamiseksi 30984: misesta Sinetän-Raanujärven maantien paran- Etelä-Pohjanmaalle. Liitteet IV,783. s. 2147. - 30985: tamistöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,769. s. Ks. Voimalaitokset. 30986: 2132. - Ks. Maantiet. 30987: - n: o 614, Å s v i k i n ym.: Määrärahan osoitta- 30988: - n: o 600, V ä y r y s e n ym.: Määrärahan osoitta- misesta vähävaraisten perheitten lasten maalle 30989: misesta sillan rakentamiseksi Ounasjoen suun yli. siirron tukemiseen. Liitteet IV,784. s. 2148. - 30990: Liitteet IV,770. s. 2133. - Ks. Sillat. Ks. Lapset. 30991: 24 Lakialoitteet 1961 30992: 30993: 30994: LAKIALOITTEET. 30995: Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt. 30996: (N:o 1-195 Liitteiden A-osassa.) - n:o 203, A. Tuomisen ym.: Ehdotus laiksi 30997: kansakoUlulain muuttamisesta. Liitteet VIII,108. 30998: - n:o 196, Vennamon: Ehdotus laiksi maa- s. 2159. - Ks. Kansakoululaki. 30999: talouden hintatasosta annetun llliin muuttami- 31000: sesta. Liitteet IX,l49. s. 2165. - Ks. Maa- - n:o 204, Leinosen ym.: Ehdotus laiksi kan- 31001: talous. sakoululain muuttamisesta. Liitteet VIII,109. s. 31002: 2161. - Ks. Kansakoululaki. 31003: - n: o 197, H u 1 t i n ym.: Ehdotus laiksi maa- 31004: talouden hintatasosta. Liitteet IX,150. s. 2168. - n:o 205, Lindblominym.: Ehdotuksetasun- 31005: - Ks. Maatalous. totuotannon veronhuojennuslaiksi ja laiksi vuo- 31006: - n:o 198, K e m p p a i sen: Ehdotus laiksi vuo- den 1958 asuntotuotannon veronhuojennuslain 31007: den 1953 asuntotuotannon veronhuojennuslain osittaisesta muuttamisesta. Liitteet XIII,5. s. 31008: muuttamisesta. Liitteet XIII,I. s. 2175. - Ks. 2184. - Ks. Ve,ronhuojennukset. 31009: Veronhuojennukset. 31010: - n: o 206, K ä h ö s en: Ehdotus asuntotuotannon 31011: - n:o 199, Koiviston ym.: Ehdotus laiksi veronhuojennuslaiksi. Liitteet XIII,6. s. 2188. - 31012: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muut- Ks. Veronhuojennukset. 31013: tamisesta. Liitteet XIII,2. s. 2177. - Ks. Tulo- 31014: ja omaisuusvero. - n: o 207, P e s s i n ym. : Ehdotus laiksi huoneen- 31015: vuokrien säännöstelystä. Liitteet 2193. - Ks. 31016: - n: o 200, K a i t i 1 a n ym.: Ehdotus laiksi tulo- Vuokrasäännöstely. 31017: ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami- 31018: sesta. Liitteet XIII,3 s. 2179. - Ks. Tulo- ja - n: o 208, S a l m e l a - J ä r v i s e n ym. : Ehdotus 31019: omaisuusvero. laiksi huoneenvuokrien säännöstelystä. Liitteet 31020: - n: o 201, Inna 1 a n ym.: Ehdotus laiksi tulo- 2197. - Ks. Vuokrasäännöstely. 31021: ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami- 31022: sesta. Liitteet XIII,4. s. 2182. - Ks. Tulo- ja - n:o 209, Henrikssonin ym.: Ehdotus laiksi 31023: omaisuusvero. huoneenvuokrien säännöstelystä. Liitteet 2201. - 31024: Ks. Vuokrasäännöstely. 31025: - n:o 202, Ahosen: Ehdotus laiksi yksityis- 31026: oppikoulujen valtionavusta annetun lain muut- - n:o 210, H osia n: Ehdotus laiksi kunnan kä- 31027: tamisesta. Liitteet VIII,107. s. 2157. - Ks. tilöistä annetun lain muuttamisesta. Liitteet 31028: .Oppikoulut. IV,785. s. 2151. - Ks. Kätilöt. 31029: ASIALUETTELO 31030: 31031: 31032: 31033: 31034: E 168/62 31035: Asialuettelo 31036: 31037: A. - Ed. NiskaJan ym. rah.al. n: o 339 määrärahan 31038: osoittamisesta valtion ylläpidettäviä ammatti- 31039: Aistivialliset: - Ks. Ammattikoulut. koulujen osastoja varten. Liitteet IV,509. s. 31040: 1847. L. Vv:aan. 31041: AIV-rehu: - Ks. Maatalous. - Ed. Sävelän ym. rah.al. n:o 451 määrärahan 31042: osoittamisesta avustuksiksi kunnallisten ammat- 31043: Ajos: - KB. Satamat. tioppilaitosten oppilaskotien rakentamista var- 31044: ten. Liitteet IV,621. s. 1974. L. Vv:aan. 31045: Ajotyöt: - Ks. Sosiaaliministeriö. - Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n: o 469 määrärahan 31046: osoittamisesta ammattikoulujen opettajaopiston 31047: Ala-Luostajärvi: - Ks. Vedensäännöstely. rakennusten suunnittelua varten. Liitteet IV, 31048: 639. s. 1993. L. Vv:aan. 31049: Alikäytävät: - Ks. Rautatiet. - Ed. Tiekson ym. rah.al. n: o 4 74 määrärahan 31050: osoittamisesta avustukseksi kunnallisille am- 31051: Aluetarkastajat: - Ks. Kouluruokailu. mattioppilaitoksille oppilasasuntolain rakenta- 31052: mista varten. L~itteet IV,644. s. 1999. L. 31053: Alukset: - Ks. Kalastus. Laivaliikenne. Laivan- Vv:aan. 31054: rakennus. - Ed. V. K. Turusen ym. rah.al. n:o 493 määrä- 31055: rahan osoittamisesta valtion seitsemään kes- 31056: Ammattientarkastus: Ed. Pulkkisen ym. rah.al. n: o kusammattikouluun perustettavan rehtorinviran 31057: 393 määrärahan osoittamisesta neljän ylimää- palkkausta varten. Liitteet IV,663. s. 2020. L. 31058: räisen työläistarkastajan viran perustamiseksi. Vv:aan. 31059: Liitteet IV,563. s. 1906. L. Vv:aan. - Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 592 määrä- 31060: - Ks. Metsätyöt. Sosaaliministeriö. rahan osoittamisesta avustuksiksi kunnallisiin 31061: ammattioppilaitoksiin perustettavien valtakun- 31062: Ammattikalastajat: - Ks. Kalastus. nallisten osastojen perustamia- ja ylläpitokus- 31063: tannuksiin. Liitteet IV,762. s. 2124. L. Vv:aan. 31064: Ammattikasvatus: Ed. Karvosen ym. rah.al. n:o - Ks. Kunnat. Merimieskoulut. Tuberkuloosi- 31065: 173 korotetun määrärahan osoittamisesta met- liitto r.y. 31066: sätyömiesten ammattikoulutustoimintaan. Liit- 31067: teet IV,343. s. 1652. L. Vv:aan. Ammattikurssit: Ed. Niemelän ym. rah.al. n:o 314 31068: - Ed. Torven ym. rah.al. n: o 487 määrärahan määrärahan osoittamisesta metsäkurssikeskuk- 31069: osoittamisesta naisten ammattikoulutuksen jär- sen perustamiseksi Itä-Savon metsänhoitolauta- 31070: jestämiseksi. Liitteet IV,657. s. 2012. L. kunnan alueelle. Liitteet IV,484. s. 1817. L. 31071: Vv:aan. Vv:aan. 31072: - Ks. Kenttäsahaustoiminta. Merimieskoulut. - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n:o 414 korotetun 31073: määrärahan osoittamisesta ammattikurssien jär- 31074: Ammattikoulut: Ed. Aition ym. rah.al. n:o 50 jestämiseksi. Liitteet IV,584. s. 1933. L. Vv:aan. 31075: määrärahan osoittamisesta valtion kuuromyk- - Ed. Vennamon rah.al. n: o 565 korotetun määrä- 31076: käin ammattikoulun rakentamista varten. Liit- rahan osoittamisesta ammattikurssien järjestä- 31077: teet IV,220. s. 1506. L. Vv:aan. miseen maaseudulla. Liitteet IV, 735. s. 2097. 31078: - Ed. Helteen ym. rah.al. n: o 128 määrärahan L. Vv:aan. 31079: osoittamisesta avustuslainaksi Invaliidisäätiön - Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 589 korote- 31080: ammattikoulun työpaja- ja luokkahuoneraken- tun määrärahan osoittamisesta ammattikurssien 31081: nuksen rakentamiseen. Liitteet IV,298. s. 1594. järjestämiseksi. Liitteet IV,759. s. 2121. L. 31082: L. Vv:aan. Vv:aan. 31083: -Ed. Kemppaisen ym. rah.al. n:o 179 korotetun 31084: määrärahan osoittamisesta Pohjo·is-Pohjanmaan 31085: keskusammattikoulun IV rakennusvaiheen suun- Ammattilääketieteen Säätiö: - Ks. Työterveys- 31086: laitos. 31087: nittelemista ja rakennustöiden aloittamista var- 31088: ten. Liitteet IV,349. s. 1659. L. Vv:aan. 31089: - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n: o 244 määrärahan Ammattiopinnot: Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 31090: osoittamisesta ammattikoulun rakentamiseksi 98 korotetun määrärahan osoittamisesta vähä- 31091: Äänekosken kauppalaan. Liitteet IV,414. s. varaisten ammattiopintoavustuksiin. Liitteet 31092: 1737. L. Vv:aan. IV,268. s. 1560. L. Vv:aan. 31093: 4 Asialuettelo 1961. 31094: 31095: 31096: - Ed. Kalavaiisen ym. rah.al. n:o 167 korotetun -Ed. Roineen ym. rah.al. n:o 400 määrärahan 31097: määrärahan osoittamisesta vähävaraisten am- osoittamisesta !ainoiksi kunnille täyskunnallis- 31098: mattiopintolainoihin. Liitteet IV,337. s. 1646. ten vuokra-asuntojen rakentamiseksi vähävarai- 31099: L. Vv:aan. silla. Liitteet IV,570. s. 1914. L. Vv:aan. 31100: - Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n: o 282 korotetun - Ed. Salinin ym. rah.al. n: o 420 määrärahan 31101: määrärahan osoittamisesta vähävaraisten am- osoittamisesta rakennussuunnitelman laatimiseksi 31102: mattiopintolainoihin. Liitteet IV,452. s. 1783. valtion palveluksesta eläkkeelle siirrettyjen kan- 31103: L. Vv:aan. salaisten asunnon saannin turvaamiseksi. Liit- 31104: teet IV,590. s. 1939. L. Vv:aan. 31105: Ammattitaudit: Ed. Matilaisen ym. rah.al. n:o 303 - Ed. T. Tuomisen ym. rah.al. n:o 491 määrärahan 31106: määrärahan osoittamisesta ammattitaudin pe- osoittamisesta avustuksiksi kunnille halpavuok- 31107: rusteella suoritettaviin korvauksiin eräille kivi- raisten asuntojen rakentamiseksi ja hankkimiseksi 31108: pölykeuhkosairautta poteville henkilöille. Liit- asunnontarpeessa oleville vähävaraisilla vanhuk- 31109: teet IV,473. s. 1806. L. Vv:aan. sille. Liitteet IV,661. s. 2018. L. Vv:aan. 31110: - Ed. Törmän ym. rah.al. n:o 522 korotetun mää- 31111: rärahan osoittamisesta lainoihin yleishyödyllistä 31112: Arkistot: Ed. A. Tuomisen ym. rah.al. n: o 489 asuntotuotantoa varten. Liitteet IV,692. s. 2054. 31113: määrärahan osoittamisesta yleishyödyllistä mer- L. Vv:aan. 31114: kitystä omaavien, yksityisellä järjestö- tai sää- - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 602 määrärahan 31115: tiöpohjalla toimivien arkistojen toiminnan tuke- osoittamisesta Lapin tie- ja vesirakennuspiirin 31116: miseksi. Liitteet IV,659. s. 2016. L. Vv:aan. Rovaniemen korjaamon asentajien asuinraken- 31117: - Ks. Elokuva-arkisto. nuksen rakentamiseen. Liitteet IV,722. s. 2135. 31118: L. Vv:aan. 31119: Asemakaava: - Ks. Pakkolunastus. - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 603 määrärahan 31120: osoittamisesta asuintalon rakentamiseen Lapin 31121: Asemamiehet: - Ks. Rautatiet. tie- ja vesirakennuspiirin henkilöstöä varten 31122: Rovaniemelle. Liitteet IV,773. s. 2136. L. 31123: Asemat: - Ks. Maantiet. Rautatiet. Vv:aan. 31124: - Ks. Veronhuojennukset. 31125: Asentajat: - Ks. Asuntotuotanto. Rautatiet. 31126: 31127: Asevelvolliset: Ed. V. Turusen ym. rah.al. n:o 507 Asuntovaunut: - Ks. Rautatieläiset. 31128: määrärahan osoittamisesta kotiuttamisrahan suo- 31129: rittamiseksi asevelvollisille. Liitteet IV,677. s. Asutusrahasto: Ed. Hultin ym. rah.al. n:o 146 ko- 31130: 2036. L. Vv:aan. rotetun määrärahan osoittamisesta siirroksi asu- 31131: tusrahastoon. Liitteet IV,316. s. 1616. L. Vv:aan. 31132: Asunnot: Ed. Niemen ym. rah.al. n:o 323 maara- 31133: rahan osoittamisesta opiskelevan nuorison asun- Asutustiet: Ed. Tainion ym. rah.al. n:o 454 mää- 31134: tokysymyksen selvittämiseksi. Liitteet IV,493. rärahan osoittamisesta asutusteiden talviaurausta 31135: s. 1830. L. Vv:aan. varten. Liitteet IV,624. s. 1977. L. Vv:aan. 31136: - Ks. Asuntoavustukset. Asuntotuotanto. Rauta- - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n:o 461 määrärahan 31137: tieläiset. Rautatiet. Sairaalat. osoittamisesta Suomussalmen Pärsämönrannan 31138: asutustien jatkamiseksi Rasilaan. Liitteet 31139: Asuntoavustukset: Ed. Heinosen ym. rah.al. n:o IV,631. s. 1985. L. Vv:aan. 31140: 109 korotetun määrärahan osoittamisesta per- - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n: o 462 määrärahan 31141: heenasuntoavustuksia varten. Liitteet IV,279. osoittamisesta Suomussalmen kunnassa olevan 31142: s. 1572. L. V v: aan. Esalan asutustien jatkamista varten Selkos- 31143: - Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 594 korote- kylän-Hossan tiehen. Liitteet IV,632. s. 1986. 31144: tun määrärahan osoittamisesta perheenasunto- L. Vv:aan. 31145: avustuksiin. Liitteet IV,764. s. 2127. L. Vv:aan. - Ed. Vennamon rah.al. n:o 533 määrärahan osoit- 31146: tamisesta tien rakentamiseksi Mesilän asutus- 31147: Asuntotuotanto: Ed. Honkosen ym. rah.al. n:o 137 alueelta Vieremän kunnassa Salahmille. Liit- 31148: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi ylioppilas- teet IV,703. s. 2065. L. Vv:aan. 31149: kunnille uusien oppilasasuntojen aikaansaami- - Ks. Maantiet. 31150: seksi. Liitteet IV,307. s. 1607. L. Vv:aan. 31151: - Ed. Lindblomin ym. rah.al. n:o 271 määrärahan Ateriat: - Ks. Kouluruokailu, 31152: osoittamisesta !ainoiksi korkeakouluissa opiske- 31153: levien ylioppilaiden sosiaalista asuntotuotantoa Auraus: - Ks. AsutusUiet. 31154: varten. Liitteet IV,441. s. 1765. L. Vv:aan. 31155: - Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n: o 283 määrärahan 31156: osoittamisesta !ainoiksi kunnille kansaneläkettä Autot: - Ks. Postilaitos. 31157: nauttivien vanhusten ja työkyvyttömien asutta- 31158: vaksi tarkoitettujen vuokratalojen rakentami- Avomerikalastus: - Ks. Kalastus. 31159: seksi. Liitteet IV,453. s. 1784. L. Vv:aan. 31160: - Ed. Mattilan ym. rah.al. n:o 306 määrärahan Avustustoiminta: Ed. Paasion ym. rah.al. n:o 349 31161: osoittamisesta pienviljelysneuvojaopiston opet- korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen 31162: taja- ja oppilasasuntojen rakentamiseen. Liit- osuuksien suorittamiseksi kansainvälisiin kus- 31163: teet IV,476. s. 1809. L. Vv:aan. tannuksiin. Liitteet IV,519. s. 1860. L. Vv: aan. 31164: Asialuettelo 1961. 5 31165: 31166: B. - Ed. Enteen ym. rah.al. n:o 72 määrärahan 31167: osoittamisesta mikro-analysaattorin hankintaa 31168: Biofysiikalliset tutkimukset: - Ks. Tutkimustyö. varten. Li-itteet IV,242. s. 1532. L. Vv:aan. 31169: - Ed. Karjalaisen ym. rah.al. n:o 171 määrärahan 31170: Budjettipolitiikka: - Ks. Kunnat. osoittamisesta kansannäytteiden palkitsemiseen. 31171: Liitteet IV,341. s. 1650. L. Vv:aan. 31172: D. 31173: H. 31174: Dieselveturit: - Ks. Rautatiet. 31175: Hakkeet: - Ks. Voimalaitokset. 31176: E. Hanhivirta: - Ks. Sillat. 31177: Ehkäisevä huolto: - Ks. Huoltotoiminta. Hankasalmi:.- Ks. Rautatiet. 31178: Elintarviketeollisuus: Ed. V. A. Virtasen ym. rah. Hattusaari: - Ks. Liikenne. 31179: al. n: o 593 määrärahan osoittamisesta tutkimus- 31180: ten suorittamiseksi elintarviketeollisuutemme Haudat: Ed. Salinin ym. rah.al. n:o 419 maara- 31181: vientimahdollisuuksista. Liitteet IV,763. s. 2126. rahan osoittamisesta punakaartilaisten hautojen 31182: L. Vv:aan. kunnostamiseen. Liitteet IV,589. s. 1938. L. 31183: Vv:aan. 31184: Elintarvikkeet: - Ks. Teknillinen tutkimuslaitos. 31185: Havaintovälineet: - Ks. Oppikoulut. Puolustus- 31186: Elokuva-arkisto: Ed. Rosnellin ym. rah.al. n: o 405 laitos. 31187: määrärahan osoittamisesta Suomen elokuva-ar- 31188: kisto r.y: n tukemiseksi. Liitteet IV,575. s. Heinävesi: - Ks. Voimalaitokset. 31189: 1922. L. Vv:aan. 31190: Helsinki: - Ks. Lastenlinna. Oppikoulut. 31191: Eläintaudit: Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 528 31192: määrärahan osoittamisesta kotieläinsairauksien Hiidensalmi: - Ks. Sillat. 31193: syiden tutkimi-seen. Liitteet IV,698. s. 2060. L. 31194: Vv:aan. Himanka: - Ks. Satamat. 31195: - Ks. Turkiselfuimet. Hinnat: - Ks. Maatalous. 31196: Eläkkeet: Ed. Hetemäen ym. rah.al. n:o 130 maa· Hoitomaksut: - Ks. Invaliidit. Sairaanhoito. 31197: rärahan osoittamisesta ylimääräisten sotaeläk- 31198: keiden myöntämiseen. Liitteet IV,300. s. 1598. Huolto: - Ks. Invaliidit. Kunnat. Rautatieläiset. 31199: L. Vv:aan. 31200: - Ed. Lehtosen ym. rah.al. n:o 253 määrärahan Huoltoto1minta: Ed. I. Virtasen ym. rah.al. n:o 31201: osoittamisesta ylimääräisten lisäeläkkeiden myön- 580 korotetun määrärahan osoittamisesta ehkäi- 31202: tämiseen eräille puolustusvoimain entisme vi- sevän huollon avustuksiin. L>iitteet IV,750. fi!. 31203: ran tai toimen haltijoilla. Liitteet IV,423. s. 2112. L. Vv:aan. 31204: 1746. L. Vv:aan. 31205: Ed. Tiekson ym. rah.al. n:o 473 määrärahan Huone.envuokra: - Ks. Vuokrasäännöstely. 31206: osoittamisesta taiteilijaeläkkeitten korottami- 31207: seen ja niitten lukumäärän lisäämiseen. Liit- Hyvinkää: - Ks. Koeasemat. Oppikoulut. 31208: teet IV,643. s. 1998. L. Vv:aan. 31209: - Ks. Asuntotuotanto. Invaliidit. Sanomalehti- Hämeenlinna: - Ks. Ammattikoulut. Sillat. 31210: miehet. 31211: Härkmeri: - Ks. Ruoppaustyöt. 31212: Entisöiminen: - Ks. Kirkko. 31213: I. 31214: Esala: - Ks. Asutustiet. 31215: Ii: - Ks. Oppikoulut. Satamat. 31216: Esinehankinnat: - Ks. Muinaistieteellinen toimi- 31217: kunta. Iisalmi: - Ks. Postilaitos. 31218: Espoo: - Ks. Invaliidit. Ilmajoki: - Ks. Työlaitokset. 31219: 31220: Eurajoki: - Ks. Metsäkoulut. Ilmoituskortit: - Ks. Valtiolliset vaaHt. 31221: Insinöörit: - Ks. Maanviljelysinsinööripiirit. 31222: G. 31223: Insuliini: - Ks. Sokeritauti. 31224: Geologinen tutkimuslaitos: Ed. Enteen ym. rah.al. 31225: n:o 71 korotetun määrärahan osoittamisesta Inva: - Ks. Invahidit. 31226: käytännöllis-geologisia tutkimuksia varten. Liit- 31227: teet IV,241. s. 1531. L. Vv:aan. Invaliidiraha: - Ks. Invaliidit. 31228: 6 Asialuettelo 1961. 31229: 31230: 31231: Invaliidit: Ed. Alangon ym. rah.al. n:o 60 maara- - Ed. Hyytiäisen ym. rah.al. n:o 148 määrärahan 31232: rahan osoittamisesta Suomen Siviili- ja Asevel- osoittamisesta Jyväskylän kasvatusopillisen kor- 31233: vollisuusinvali~dien Liitolle Käpylän kuntoutta- keakoulun Hikunnanopettajain valmistamista 31234: mislaitoksen toipilaiden hoitomaksujen alenta- varten tarvittavien lisärakennusten suunnitte- 31235: miseen. Liitteet IV,230. s. 1516. L. Vv:aan. luun. Liitteet IV,318. s. 1618. L. Vv:aan. 31236: - Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n: o 81 määrärahan 31237: osoittamisesta avustukseksi Polio Invalidit r.y:lle Jämsä: - Ks. Oppikoulut. Perkaustyöt. 31238: invalidikodin ja kuntouttamislaitoksen rakenta- 31239: miseksi Tampereelle. Liitteet IV,251. s. 1542. Järjestöt: - Ks. Kokoontumishuoneistot. Musiikki. 31240: L. Vv:aan. Nuorisonkasva tus. 31241: - Ed. Helteen ym. rah.al. n: o 117 määrärahan 31242: osoittamisesta lainaksi Suomen Siviili- ja Ase- Järvelä: - Ks. Sillat. 31243: velvollisuusinvaliidien Liitolle Espoon kuntaan 31244: perustettavan lapsi•invaliidien pysyvän kesä- Jätevedet: - Ks. Outokumpu Oy. 31245: kylän rakennustöitä varten. Liitteet IV,287. s. 31246: 1580. L. Vv:aan. Jäähdyttämöt: - Ks. Kalatalous. 31247: - Ed. Honkosen ym. rah.al. n: o 136 määrärahan 31248: osoittamisesta avustukseksi Polio Invalidit r.y:lle K. 31249: invalidikodin rakentamiseksi Tampereelle. Liit· Kainuu: - Ks. Sairaalat. 31250: teet IV,306. s. 1606. L. Vv:aan. 31251: - Ed. Lehdon ym. rah.al. n: o 252 määrärahan Kaisansalmi: - Ks. Sillat. 31252: osoittamisesta Suomen Siviili- ja Asevelvolli- 31253: suusinvaliidien Liitolle Olavinkylän Naisinva- Kalanviljelyslaitokset: Ed. Helteen ym. rah.al. n:o 31254: liidien Työyhdyskunnan ylläpitoon. Liitteet 118 määrärahan osoittamisesta Kytäjän kalan- 31255: IV,422. s. 1745. L. Vv:aan. viljelyslwitoksen kunnostusmenoihin. Liitteet 31256: - Ed. Stenbergin ym. rah.al. n:o 439 määrärahan IV,288. s. 1582. L. Vv:aan. 31257: osoittamisesta avustuksiksi kunnille siviili-inva- - Ed. Paason ym. rah.al. n: o 351 määrärahan 31258: lidien ja kroonisesti sairaiden huollon paranta- osoittamisesta Pohjois-Suomen keskuskalanvilje- 31259: miseen. Liitteet IV,609. s. 1959. L. Vv:aan. lyslaitoksen rakentamiseksi Taivalkosken kun- 31260: - Ed. A. Tuomisen ym. rah.al. n: o 488 määrä- nan Ohtaojalle. Liitteet IV,521. s. 1862. L. 31261: rahan osoittamisesta avustukseksi Suomen Si- Vv:aan. 31262: viili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitolle Inva- 31263: liidien Tuotteiden Myyntikeskus Invan toimin- Kalastus: Ed. Lindemanin ym. rah.al. n:o 273 31264: nan rahoittamiseen. Liitteet IV,658. s. 2014. L. määrärahan osoittamisesta !ainoiksi troolarien 31265: Vv:aan. ja niihin liittyvien kalastusvälineiden hankki- 31266: -Ed. Vennamon rah.al. n:o 556 määrärahan osoit- miseksi kotimaasta kalastajaväestöllemme. Liit- 31267: tamisesta invaliidirahan ylimääräistä korotta- teet IV,443. s. 1768. L. Vv:aan. 31268: mista varten. Liitteet IV, 726. s. 2088. L. - Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 402 määrära- 31269: Vv:aan. han osoittamisesta pitkäaikaisiksi !ainoiksi am- 31270: - Ks. Ammattikoulut. Tuberkuloosiliitto r.y. mattikalastajille avomerenkalastukseen soveltu- 31271: vien alusten hankkimista varten. Liitteet IV,572. 31272: Isojoki: - Ks. Oppikoulut. s. 1918 ja 1919. L. Vv:aan. 31273: Kalastustilat: - Ks. Siirtokalastajat. 31274: Kalatalous: Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 97 ko- 31275: J. rotetun määrärahan osoittamisesta kalatalouden 31276: Jaakola: - Ks. Sillat. edistämiseen. Liitteet IV,267. s. 1559. L. Vv:aan. 31277: - Ed. Haran ym. rah.al. n:o 106 määrärahan 31278: Jatkokoulutus: - Ks. Kätilöt. osoittamisesta kalataloutta varten. Liitteet 31279: IV,276. s. 1568. L. Vv:aan. 31280: Joensuu: - Ks. Oppikoulut. Postilaitos. - Ed. Kansikkaan ym. rah.al. n:o 169 määrära- 31281: han osoittamisesta kalajäähdyttämön rakenta- 31282: Joutsa: - Ks. Oppikoulut. miseksi Kotkan lähiympäristön alueelle. Liit- 31283: teet IV,339. s. 1648. L. Vv:aan. 31284: Juhlahuoneistot: - Ks. Kokoontumishuoneistot. - Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 401 määrära- 31285: han osoittamisesta !ainoiksi kalatalouden edis- 31286: Junaohjaajat: - Ks. Rautatieläiset. tämiseksi. Liitteet IV,571. s. 1916 ja 1917. L. 31287: Vv:aan. 31288: Juuka: - Ks. V1irastot. Kalkki: - Ks. Maatalous. Perusparannukset. 31289: Jyväskylä: - Ks. Oppikoulut. Kampinneva: - Ks. Kuivatustyöt. 31290: Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu: Ed. Kanavat: Ed. V. Niemisen ym. rah.al. n:o 329 31291: Hyytiäisen ym. rah.al. n:o 147 määrärahan määrärahan oso~ttamisesta sisävesistöjemme ka- 31292: osoittamisesta Jyväskylän kasvatusopillisen kor- navointikysymyksen tutkimiseksi koko laajuu- 31293: keakoulun vanhojen rakennusten korjaamiseen. dessaan. Liitteet IV,499. s. 1837. L. Vv:aan. 31294: Liitteet IV,317. s. 1617. L. Vv:aan. - Ks. Vesitiet. 31295: Aadaluettelo 1961. 7 31296: 31297: Kankaanpää: - Ks. Virastot. Keihässalmi: - Ks. Sillat. 31298: Kansainväliset kustannukset: - Ks. Avustustoi- Kemi: - Ks. Satamat. 31299: l!linta. 31300: Kenttäsahaustoiminta: Ed. Mattilan ym. rah.al. 31301: Kansakoululaki: Ed. A. Tuomisen ym. lak.al. n: o n: o 307 määrärahan oooittamisesta kenttäsaha· 31302: 203 laiksi kansakoululain muuttamisesta. Liit- toiminnan kehittämiseen. Liitteet IV,477. s. 31303: teet VIII,108. s. 2159. L. Siv: aan 1533. 1810. L. Vv:aan. 31304: - Ed. Leinosen ym. lak.al. n: o 204 laiksi kansa- 31305: koululain muuttamisesta. Liitteet VITI,109. s. Kerava: - Ks. Oppikoulut. 31306: 2161. L. Siv:aan 1533. 31307: Kansakoulut: Ed. Frimanin ym. rah.al. n:o 87 Kerhot: - Ks. Kansakoulut. Maatalouskerhot. 31308: määrärahan osoittamisesta Lapin läänin kun- Metsäkerhot. 31309: IJiissa vuosina 1945-1949 jälleenrakennettujen 31310: peruskorjaamattomien kansakoulurakennusten pe- Kertausharjoitukset: - Ks. Puolustuslaitos. 31311: ruskorjausten rahoittamiseksi. Liitteet IV,257. 31312: s. 1549. L. Vv:aan. Keskusanunattikoulut: - Ks. Ammattikoulut. 31313: - Ed. Leinosen ym. rah.al. n: o 260 korotetun 31314: määrärahan osoittamisesta kerhotoiminnan jär- Keskussairaalat: - Ks. Lääkärit. Sairaalat. 31315: jestämiseksi seminaarien kansakouluihin. Liit· 31316: teet IV,430. s. 1753. L. Vv:aan. Kesävirkistys: - Ks. Lapset. 31317: - Ed. Leinosen rah.al. n: o 265 korotettujen mää- 31318: rärahojen osoittamisesta kansakoulujen raken- Kesäyliopistot: - Ks. Kotitalous. Yliopisto. 31319: nusavustuksiin ja -lainoihin. Liitteet IV,435. s. 31320: 1758. L. Vv:aan. Keuruu: - Ks. Virastot. 31321: - Ed. Vennamon rah.al. n: o 560 määrärahan 31322: osoittamisesta kansakoululaisten matkakustan- 31323: nusten täysimääräisinä korvaamiseen. Liitteet Kiehimänjoki: - Ks. Sillat. 31324: IV,730. s. 2092. L. Vv:aan. 31325: - Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 585 määrä- Kirjastot: - Ks. Oppikoulut. 31326: rahan osoittamisesta Kansakoulun Kerhokeskuk- 31327: sen toimintaan. Liitteet IV,755. s. 2117. L. Kirjurit: - Ks. Rautatieläiset. 31328: Vv:aan. 31329: - Ks. Kouluruokailu. Lapset. Terveydenhoito. Kirkko: Ed. Helteen ym. rah.al. n:o 116 maara- 31330: rahan osoittamisesta Lohjan kirkon entistämis- 31331: Kansalaiskoulu: - Ks. Kansakoululaki. töihin. Liitteet IV,286. s. 1579. L. Vv:aan. 31332: - Ed. Lindhin ym. rah.al. n:o 276 määrärahan 31333: Ka.nsalaisopistot: - Ks. Vapaaopistot. osoittamisesta Porvoon tuomio~irkon antisöi- 31334: mistä varten. Liitteet IV,446. s. 1773 ja 1775. 31335: Kansaneläke: Ed. Vennamon rah.al. n:o 551 mää- L. Vv:aan. 31336: rärahan osoittamisesta ylimääräisiin kansan- 31337: eläkkeisiin. Liitteet IV,721. s. 2083. L. Vv:aan. Kitee: - Ks. Oppikoulut. 31338: - Ks. Asuntotuotanto. Sairaanhoito. 31339: Kiuruvesi: - Ks. Virastot. 31340: Kansannäytteet: - Ks. Geologinen tutkimuslaitos. 31341: Karhula: - Ks. Maantiet. Oppikoulut. Kivenraivaus: Ed. Niemelän ym. rah.al. n:o 317 31342: määrärahan osoittamisesta rahalaitosten kiven- 31343: Karjala: - Ks. Puunjalostusteollisuus. raivaukseen myöntämien lainojen koron alen- 31344: tamiseksi. Liitteet IV,487. s. 1821. L. Vv:aan. 31345: Karjatalous: Ed. Frimanin ym. rah.al. n:o 89 mää- - Ed. Niemelän ym. rah.al. n: o 318 määrärahan 31346: rärahan osoittamisesta karjanrehun ostoavustus- osoittamisesta !ainoiksi kivenraivauskustannus- 31347: ten myöntämiseksi timoteisadon menettäneme ten rahoittamiseksi. Liitteet IV,488. s. 1823. L. 31348: Lapin läänin pienviljelijöille. Liitteet IV,259. Vv:aan. 31349: s. 1551. L. V v: aan. - Ks. Uudisraivaus. 31350: 31351: Karkkila: - Ks. Oppikoulut. Kivipölykeuhkosairaus: - Ks. Ammattitaudit. 31352: 31353: Karvianjoki: - Ks. Ruoppaustyöt. Kliinis-teoreettiset laitokset: - Ks. Lääkärit. 31354: 31355: Kasvatusneuvolat: Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n:o Kodinperustamislainat: Ed. Lukkarisen ym. rah.al. 31356: 281 korotetun määrärahan oooittamisesta kas- n: o 280 määrärahan osoittamisesta kodinperus- 31357: vatusneuvolain avustamiseen. Liitteet IV,451. tamislainoiksi. Liitteet IV,450. s. 1781. L. 31358: s. 1782. L. Vv:aan. Vv:aan. 31359: - Ed. Rosnellin ym. rah.al. n: o 406 määrärahan 31360: Katsastus: - Ks. Moottoriajoneuvot. osoittamisesta kodinperustamialainojen myöntä- 31361: mistä varten. Liitteet IV,576. s. 1923. L. 31362: Kehitysmaat: - Ks. Avustustoiminta. Vv:aan. 31363: 8 Asialuettelo 1961. 31364: 31365: 31366: - Ed. Siltasen ym. rah.al. n:o 437 määrärahan -Ed. Kalavaisen ym. rah.al. n:o 164 määrärahan 31367: osoittamisesta kodinperustamislainoiksi. Liit- osoittamisesta Lappeenrannan kaupunkiin perus· 31368: teet IV,607. s. 1957. L. Vv:aan. tettavan kotitaloudellisen tutkimuslaitoksen pe· 31369: rustamistoimenpiteitä varten. Liitteet IV,334. 31370: Koeasemat: Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n:o 82 s. 1641. L. Vv:aan. 31371: määrärahan osoittamisesta maa-alueen hankki- - Ed. Kalavaisen ym. rah.al. n:o 165 määrärahan 31372: miseksi Hyvinkään maalaiskunnasta maatalou- osoittamisesta kotitalousopetusta varten Lap· 31373: den tutkimuskeskuksen sikatalouskoeasemaa var- peenrannan kesäyliopistossa. Liitteet IV,335. s. 31374: ten. Liitteet IV,252. s. 1543. L. Vv:aan. 1643. L. Vv:aan. 31375: - Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n:o 83 määrärahan - Ed. Lahden ym. rah.al. n: o 232 korotetun mää· 31376: osoittamisesta maatalouden tutkimuskeskuksen rärahan osoittamisesta kotitalouden neuvonta- 31377: sika talouskoeaseman rakentamiseksi Hyvinkään työn edistämiseen. Liitteet IV,402. s. 1725. L. 31378: maalaiskuntaan. Liitteet IV,253. s. 1545. L. Vv:aan. 31379: Vv:aan. 31380: Kotitaloustieteellinen toimikunta: - Ks. Koti ta- 31381: Koirasalmi: - Ks. Sillat. lous. 31382: 31383: Kokemäki: - Ks. Oppikoulut. Kotiteollisuus: Ed. Mattilan ym. rah.al. n:o 305 31384: määrärahan osoittamisesta kotiteollisuusneuvon· 31385: Kokoontumishuoneistot: Ed. Ahosen ym. rah.al. tahenkilöstön palkkauksen avustamiseen. Liit· 31386: n: o 43 määrärahan osoittamisesta !ainoiksi teet IV,475. s. 1808. L. Vv:aan. 31387: juhla- ja kokoushuoneita ylläpitäville yhdistyk- 31388: sille ja järjestöille. Liitteet IV,213. s. 1499. L. Kotiuttamisraha: - Ks. Asevelvolliset. 31389: Vv:aan. 31390: Kotka: - Ks. Kalatalous. Merimieskoulut. Sai- 31391: Konepajat: - Ks. Rautatiet. raalat. 31392: 31393: Kontiolahti: - Ks. Oppikoulut. Kouluruokailu: Ed. Halisen ym. rah.al. n:o 104 31394: määrärahan osoittamisesta kolmen kouluruokai- 31395: Kontioniemi: - Ks. Sairaalat. lun aluetarkastajan toimen perustamista varten. 31396: Liitteet IV,274. s. 1566. L. Vv:aan. 31397: Korkeakoulut: Ed. Käkelän ym. rah.al. n:o 210 - Ed. T. Tuomisen ym. rah.al. n:o 492 määrä- 31398: määrärahan osoittamisesta ylimmän opetuksen rahan osoittamisesta ilmaisten kouluateriain 31399: laajentamista koskevan suunnitelman laatimista kustantamiseen oppikoulujen oppilaille. Liitteet 31400: varten. Liitteet IV,380. s. 1698. L. Vv:aan. IV,662. s. 2019. L. Vv:aan. 31401: - Ks. Asuntotuotanto. Jyväskylän kasvatusopilli- 31402: nen korkeakoulu. Opintoavustukset. Yliopisto. Koulut: - Ks. Ammattikoulut. Jyväskylän kas- 31403: vatusopillinen korkeakoulu. Kansakoululaki. 31404: Korko: - Ks. Kivenraivaus. Maatalous. Maatalouskoulut. Merimieskoulut. Metsäkou- 31405: lut. Näyttämötaide. Oppikoulut. Sairaanhoita- 31406: Kortejoki: - Ks. Sillat. jat. Teknilliset koulut. Yliopisto. 31407: 31408: Kortesneva: - Ks. Kuivatustyöt. Kouvola: - Ks. Poliisi. Teknilliset koulut. 31409: Korvaus: Ed. Lindemanin ym. rah.al. n:o 274 Kristiina: - Ks. Ruoppaustyöt. 31410: määrärahan osoittamisesta korvausten suoritta- 31411: miseksi eräille omakotien omistajille myrsky- ja 31412: tulvavahinkojen johdosta. Liitteet IV,444. s. Kroonisesti sairaat: - Ks. Invaliidit. Sokeritauti. 31413: 1769 ja 1770. L. Vv:aan. 31414: - Ed. Timosen ym. rah.al. n: o 483 määrärahan Kruununkylä: - Ks. Lentokentät. 31415: osoittamisesta petoeläinten wiheuttamien koti- 31416: eläinvahinkojen korvaamiseen. Liitteet IV,653. Kuivatustyöt: Ed. Kosolan ym. rah.al. n: o 203 31417: s. 2008. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta kuivatustöiden suo- 31418: - Ks. Ammattitaudit. Kunnat. Loma. Maatalous. rittamiseen Pohjanmaalla. Liitteet IV,373. s. 31419: Outokumpu Oy. Pakkolunastus. Pienviljelys. 1690. L. Vv:aan. 31420: Poronhoito. Punakaartilaiset. Rautaruukki Oy. - Ed. Niemelän ym. rah.al. n: o 320 määrärahan 31421: Sairaanhoito. Siirtokalastajat. Sotilasva=alaki. osoittamisesta !ainoiksi pieniä yksityisiä suon- 31422: Turkiseläimet. kuivatushankkeita varten. Liitteet IV,490. s. 31423: 1826. L. V v: aan. 31424: Koskenpll.ä: - Ks. Perkaustyöt. - Ed. Niirasen ym. rah.al. n: o 333 määrärahan 31425: osoittamisesta Oravilahden luhta- ja ranta- 31426: Kotieläimet: - Ks. Eläintaudit. Korvaus. alueen kuivatussuunnitelman toteuttamiseksi. 31427: Liitteet IV,503. s. 1841. L. Vv:aan. 31428: Kotitalous: Ed. Flinckin ym. rah.al. n: o 77 määrä- -Ed. Nurmisen ym. rah.al. n:o 345 määrärahan 31429: rahan osoittamisesta valtion kotitaloustieteelli- osoittamisesta Kampinnevan-Kortesnevan kui- 31430: selle toimikunnalle tieteellisen tutkimuksen edis- vatustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,515. s. 31431: tämiseen. Liitteet IV,247. s. 1538. L. Vv:aan. 1855. L. Vv:aan. 31432: ASiialuettelo 1961. 9 31433: 31434: - Ed. Nurmisen ym. rah.al. n:o 346 määrärahan - Ed. Koivusen ym. rah.al. n: o 192 määrärahan 31435: osoittamisesta kuivatustöihin Pohjanmaalla. osoittamisesta avustuksiksi kunnille rautatie- 31436: Liitteet IV,516. s. 1856. L. Vv:aan. alueiden lunastusmaksujen suorittamiseen. Liit- 31437: - Ks. Maanhankinta. Maanparannus. teet IV,362. s. 1673. L. Vv:aan. 31438: - Ed. Niskalan ym. rah.al. n: o 338 määrärahan 31439: Kuljetusavustukset: - Ks. Meijerit. osoittamisesta avustukseksi eräille kuntayhty- 31440: mille ammattikoulu- ja oppilasasuntolaraken- 31441: Kummikuntatoiminta: Ed. Wiherheimon ym. rah. nusten rakentamiseen. Liitteet IV,508. s. 1846. 31442: al. n: o 573 korotetun määrärahan osoittami· L. Vv:aan. 31443: sesta Suomen-Ruotsin Kummikuntatoiminnan - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n: o 468 määrärahan 31444: Keskusliiton työn tehostamiseksi. Liitteet osottamisesta avustuksiksi kunnille, joiden suo- 31445: IV,743. s. 2105. L. Vv:aan. l"itukset kuntayhtymille ovat keskimääräistä 31446: korkeammat. Liitteet IV,638. s. 1992. L. 31447: Vv:aan. 31448: Kunnalliskodit: Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n:o 31449: 467 määrärahan osoittamisesta lainoiksi kun- - Ed. Vennamon rah.al. n: o 549 määrärahan 31450: nille kunnallis- ja vanhainkotien rakentamista osoittamisesta kunnille rautateiden maa-aluei- 31451: varten. Liitteet IV,637. s. 1991. L. Vv:aan. den lunastuskorvauksiin. Liitteet IV,719. s. 31452: - Ed. I. Virtasen ym. rah.al. n: o 579 määrärahan 2081. L. Vv:aan. 31453: oooittamisesta avustuksiksi kunnalliskotien sai- - Ed. Vennamon rah.al. n: o 550 korotetun mää- 31454: rasosastojen rakentamiseen ja ylläpitoon. Liit- rärahan osoittamisesta helpotusten myöntämi- 31455: teet IV,749. s. 2111. L. Vv:aan. seen kunnille maantiealueiden lunastamiseen. 31456: - Ed. V. R. Virtasen ym. rah.al. n:o 597 koro- Liitteet IV,720. s. 2082. L. Vv:aan. 31457: tetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi - Ed. Vennamon rah.al. n:o 566 määrärahan 31458: kuntien omistamien kunnallis- ja vanhainkotien osoittamisesta avustuksiksi kunnille lakisääteis- 31459: ylläpitämiseen. Liitteet IV,767. s. 2130. L. ten rakennusvelvoitteiden toteuttamiseen. Liit- 31460: Vv:aan. teet IV,736. s. 2098. L. Vv:aan. 31461: - Ed. I. Virtasen ym. rah.al. 578 määrärahan 31462: Kunnallisverotus: Ed. Vennamon rah.al. n: o 569 osoittamisesta a vustuksiksi sosiaalihuollon kus- 31463: määrärahan osoittamisesta valtion toimenpi- tannusten rasittamille kunnille. Liitteet IV,748. 31464: teistä johtuvan kunnan veroäyrin hinnan pitä- s. 2110. L. Vv:aan. 31465: miseksi kurissa. Liitteet IV,739. s. 2101. L. - Ks. Ammattikoulut. Asuntotuotanto. Invaliidit. 31466: Vv:aan. Kansakoulut. Kunnalliskodit. Lastenhoito. Maa- 31467: kuntaliitot. Satamat. Terveydenhoito. 31468: Kunnan kätilöt: Ks. Kätilöt. 31469: Kuntasuunnittelu: - Ks. Kunnat. 31470: Kunnanlääkärit: Ks. Lääkärit. 31471: Kuntayhtymät: - Ks. Kunnat. 31472: Kunnantiet: - Ks. Maantiet. Paikallistiet. 31473: Kuntouttamislaitokset: - Ks. Invaliidit. Lapsi- 31474: Kunnat: Ed. Aallon ym. rah.al. n:o 28 korotetun halvaus. 31475: määrärahan osoittamisesta helpotuksen myön- 31476: tämisek&i kunnille maantiealueiden Iunasta- 31477: mista varten. Liitteet IV,198. s. 1483. L. Kuopio: Ks. Näyttämöta;ide. 31478: Vv:aan. 31479: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 42 määrärahan Kurssit: - Ks. Ammattikurssit. Lapsihalvaus. Mu- 31480: osoittamisesta avustuksiksi kunnille rautatie- siikki. Nuorisonkasvatus. Suomen Teiniliitto r.y. 31481: pohjien lunastusmaksujen suorittamiseen. Liit- 31482: teet IV,212. s. 1498. L. Vv:aan. Kuuromykät: - Ks. Ammattikoulut. 31483: - Ed. Aition ym. rah.al. n: o 52 määrärahan 31484: osoittamisesta kunnille annettav.ia halpakor- Kuusamo: - Ks. Maanhankinta. 31485: koisia pitkäaikaisia lainoja varten. Liitteet IV, 31486: 222. s. 1508. L. V v: aan. Kuvataiteilijat: - Ks. Taide. 31487: - Ed. Aition ym. rah.al. n:o 53 määrärahan 31488: osoittamisesta avustuksiksi kunnille toipilaara- Kvartsiitti: - Ks. Tutkimustyö. 31489: han maksamiseen. Liitteet IV,223. s. 1509. L. 31490: Vv:aan. Kylätiet: - Ks. Maantiet. Paikallistiet. 31491: - Ed. Alangon ym. rah.al. n: o 59 määrärahan 31492: osoittamisesta kuntasuunnittelua varten. Liit- Kymenlaakso: - Ks. Teknilliset koulut. 31493: teet IV,229. s. 1515. L. Vv:aan. 31494: - Ed. Erikssonin ym. rah.al. n:o 74 määrärahan 31495: osoittamisesta kunnille !ainoiksi suhdanteita Kyrönjoki: - Ks. Pengerrystyöt. 31496: tasaavan kunnallisen budjettipolitiikan varmis- 31497: tamiseksi. Liitteet IV,244. s. 1535. L. Vv:aan. Kyrönsalmi: - Ks. Sillat. 31498: - Ed. Jämsenin rah.al. n: o 163 määrärahan osoit- 31499: tamisesta avustuksiksi kunnille rautateitä var· Kytäjä: Ks. Kalanviljelyslaitokset. 31500: ten tarvittavien maa- ja vesialueiden korvauk- 31501: siin. Liitteet IV,333. s. 1640. L. Vv:aan. Käpylä: Ks. Invaliidit. 31502: 31503: 2 E 168/62 31504: 10 Asialuettelo 1961. 31505: 31506: 31507: Käsiteollisuus: Ed. Alangon ym. rah.al. n:o 61 Lapset: Ed. Flinckin ym. rah.al. n:o 75 korotetun 31508: määrärahan osoittamisesta pienteollisuusneuvo- määrärahan osoittamisesta kesävirkistyksen toi- 31509: jien palkkauksen parantamiseksi. Liitteet IV, mittamiseen kansakoululapsille. Liitteet IV,245. 31510: 231. s. 1517. L. Vv:aan. s. 1536. L. Vv:aan. 31511: - Ed. Haapasen ym. rah.al. n:o 94 korotetun - Ed. Heinosen ym. rah.al. n: o 112 määrärahan 31512: määrärahan osoittamisesta }ainoiksi maaseudun osoittamisesta kesävirkistystoiminnan järjestä- 31513: ja asutuskeskusten pienyrittäjille. Liitteet IV, mistä varten alle kouluikäisille lapsille. Liit- 31514: 264. s. 1556. L. V v: aan. teet IV,282. s. 1575. L. Vv:aan. 31515: - Ed. Haapasalon ym. rah.al. n: o 99 korotetun - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n:o 614 määrärahan 31516: määrärahan osoittamisesta käsi- ja pienteolli- osoittamisesta vähävaraisten perheitten lasten 31517: suuslainoihin. Liitteet IV,269. s. 1561. L. maalle siirron tukemiseen. Liitteet IV,784. s. 31518: Vv:aan. 2148. L. Vv:aan. 31519: - Ed. Hyytiäisen rah.al. n:o 149 korotetun mää- - Ks. Invaliidit. Kasvatusneuvolat. Sairaanhoito. 31520: rärahan osoittamisesta käsi- ja pienteollisuuslai- Vajaamieliset. Äitiysavustus. 31521: noiksi. Liitteet IV,319. s. 1619. L. V v: aan. 31522: - Ed. Kytän ym. rah.al. n:o 207 korotetun mää- Lapsihalvaus: Ed. Siltasen ym. rah.al. n:o 433 31523: rärahan osoittamisesta Käsi- ja Pienteollisuu- määrärahan osoittamisesta avustukseksi Helsin- 31524: den Keskusliitto r.y:n toiminnan tukemiseen. gin Polio Huolto r.y:lle Vihtijärven toipilas- 31525: Liitteet IV,377. s. 1694. L. Vv:aan. ja kurssikodin toiminnan tukemiseen. Liitteet 31526: - Ed. Sävelän ym. rah.al. n: o 450 korotetun IV,603. s. 1953. L. Vv:aan. 31527: määrärahan osoittamisesta käsi- ja pienteolli- - Ed Asvikin ym. rah.al. n: o 612 määrärahan 31528: suuslainoihin. Liitteet IV,620. s. 1973. L. osoittamisesta kuntouttamislaitoksen rakenta- 31529: Vv:aan. miseksi Vaasaan. Liitteet IV,782. s. 2146. L. 31530: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 546 korotetun mää- Vv:aan. 31531: rärahan osoittamisesta käsi- ja pienteollisuuslai- - Ks. Invaliidit. 31532: noihin. Liitteet IV,716. s. 2078. L. Vv:aan. 31533: Lapsilisä: Ed. Siltasen ym. rah.al. n:o 435 maara- 31534: Kätilöt: Ed. Hosian lak.al. n: o 210 laiksi kunnan rahan osoittamisesta lapsilisien korottamiseksi. 31535: kätilöistä annetun lain muuttamisesta. Liitteet Liitteet IV,605. s. 1955. L. Vv:aan. 31536: IV,785. s. 2151. L. Vv:aan 2393. - Ed. T. Tuomisen ym. rah.al. n:o 490 määrä- 31537: - Ed. Hosian rah.al. n:o 139 määrärahan osoitta- rahan osoittamisesta lapsilisien korottamiseen. 31538: misesta kätilöiden opinto- ja neuvottelupäiviä Liitteet IV,660. s. 2017. L. Vv:aan. 31539: varten. Liitteet IV,309. s. 1609. L. Vv: aan. 31540: - Ks. Terveydenhoito. Lapua: - Ks. Kuivatustyöt. Oppikoulut. Sillat. 31541: Lastaustyöt: Ks. Sosiaaliministeriö. 31542: L. 31543: Lastenhoito: Ed. Heinosen ym. rah.al. n: o 111 31544: Laboratoriot: - Ks. Teknillinen tutkimuslaitos. korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk- 31545: siksi lastenseimille. Liitteet IV,281. s. 1574. L. 31546: Lahti: - Ks. Virastot. Vv:aan. 31547: - Ed. Siltasen ym. rah.al. n: o 436 määrärahan 31548: Lainaamot: - Ks. Musiikki. osoittamisesta avustuksiksi kunnallisia lasten- 31549: seimiä ja päiväkoteja varten. Liitteet IV,606. 31550: Laiturit: - Ks. Satamat. s. 1956. L. Vv:aan. 31551: Ed. Torven ym. rah.al. n:o 486 määrärahan 31552: Laivaliikenne: Ed. Niemelän ym. rah.al. n:o 321 osoittamisesta lastenseimien ja koululasten päi- 31553: korotetun määrärahan osoittamisesta avustus- väkotien valtionapua varten. Liitteet IV,656. s. 31554: lainoiksi sisävesiliikenteen harjoittajille. Liit- 2011. L. Vv:aan. 31555: teet IV,491. s. 1827. L. Vv:aan. 31556: Lastenlinna: Ed. Leikolan rah.al. n:o 254 määrä- 31557: Laivanrakennus: Ed. Lindemanin ym. rah.al. n: o rahan osoittamisesta Helsingin Lastenlinnan 31558: 275 määrärahan osoittamisesta }ainoiksi pien- valtionapua varten. Liitteet IV,424. s. 1747. L. 31559: alusten rakentamiseksi kotimaisilla pientela- Vv:aan. 31560: koilla. Liitteet IV,445. s. 1771. L. Vv:aan. Lautasalmi: - Ks. Sillat. 31561: Laiva Oy Matkailu: - Ks. Matkailu. Lautat: - Ks. Maantiet. 31562: Laivatelakat: - Ks. Telakat. Lennätin: - Ks. Postilaitos. Puhelin. 31563: Lannoitteet: - Ks. Maatalous. Lentokentät: Ed. Niemelän ym. rah.al. n:o 315 31564: määrärahan osoittamisesta Savonlinnan lento- 31565: Lantunginsalmi: - Ks. Sillat. kentän rakentamiseen. Liitteet IV,485. s. 1819. 31566: L. Vv:aan. 31567: Lappeenranta: - Ks. Kotitalous. - Ed. Nordströmin ym. rah.al. n:o 342 määrära- 31568: han osoittamisesta Kruununkylän lentokentän 31569: Lappi: - Ks. Asuntotuotanto. Kansakoulut. Kar- parantamiseen. Liitteet IV,512. s. 1851. L. 31570: jatalous. Vv:aan. 31571: Asialuettelo 1961. 11 31572: 31573: Lentollikenne: Ed. Tallgrenin ym. rah.al. n:o 455 Lääkkeet: - Ks. Sairaanhoito. 31574: määrärahan osoittamisesta lentotoiminnan yllä- 31575: pitämistä varten Turun saaristossa. Liitteet Lääkärit: Ed. Keloveden ym. rah.al. n:o 176 maa- 31576: IV,625. s. 1978 ja 1979. L. Vv:aan. rärahan osoittamisesta tutkimuksen suorittami- 31577: seen kotimaassa tapahtuvan lääkärikoulutuksen 31578: Leppävirta: - Ks. Sillat. lisäämiseksi. Liitteet IV,346. s. 1656. L. Vv:aan. 31579: - Ed. Käkelän ym. rah.al. n: o 213 määrärahan 31580: Lesket: - Ks. Sairaanhoito. osoittamisesta kliinis-teoreettisten laitosten pe- 31581: rustamiseen Etelä-Saimaan keskussairaalaan 31582: Lestijoki: - Ks. Kuivatustyöt. Satamat. lääkärikoulutuksen järjestämistä varten. Liit- 31583: teet IV,383. s. 1703. L. Vv:aan. 31584: Liikenne: Ed. Timosen ym. rah.al. n:o 481 maara- - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 227 määrärahan 31585: rahan osoittamisesta liikenneolosuhteiden jär- osoittamisesta kunnanlääkärin viran perusta- 31586: jestämiseksi Hattusaareen Pielisjärven kun- miseksi Utsjoelle. Liitteet IV,397. s. 1720. L. 31587: Vv:aan. 31588: l\assa. Liitteet IV,651. s. 2006. L. Vv:aan. 31589: - Ks. Sairaanhoito. Terveydenhoito. Yliopisto. 31590: Liikkuva kalusto: - Ks. Rautatiet. Löydökset: - Ks. Muinaistieteellinen toimikunta. 31591: Liperi: - Ks. Tuberkuloosiliitto r.y. 31592: 31593: Lisäeläkkeet: - Ks. Eläkkeet. M. 31594: 31595: Lohja: - Ks. Kirkko. Maakuntaliitot: Ed. Paason ym. rah.al. n:o 353 31596: määrärahan osoittamisesta maakuntaliittojen 31597: Loimaa: - Ks. Sillat. tukemiseen niiden jäsenkuntien lukumäärän 31598: osoittamassa suhteessa. Liitteet IV,523. s. 1864. 31599: L. Vv:aan. 31600: Loma: Ed. Lehmosen ym. rah.al. n:o 245 maara- 31601: rahan osoittamisesta pienviljelystilojen nais- 31602: työntekijäin vuosilomanviettomahdollisuuksien Maalaistalolomailu: - Ks. Loma. 31603: turvaamiseksi. Liitteet IV,415. s. 1738. L. 31604: Vv:aan. Maanhankinta: Ed. Tainion ym. rah.al. n:o 452 31605: korotetun määrärahan osoittamisesta Kuusamon 31606: - Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n:o 284 korotetun 31607: määrärahan osoittamisesta vähävaraisten äitien ja Sallan kuntien maanhankintalain toimeenpa- 31608: lomanviettotoiminnasta aiheutuviin korvauksiin nosta johtuvien töiden suorittamiseen. Liitteet 31609: ja lomamatkakorvauksiin. Liitteet IV,454. s. IV,622. s. 1975. L. Vv:aan. 31610: 1785. L. Vv:aan. 31611: - Ed. Salmela-Järvisen ym. rah.al. n: o 421 mää- Maanparannus: Ed. Linnan ym. rah.al. n: o 279 31612: rärahan osoittamisesta }ainoiksi Äitien Loma- määrärahan osoittamisesta avustuksiksi maan- 31613: huollon alaisilla lomakotiyhdistyksille. Liitteet parannustöiden kustannusten alentamiseksi 31614: IV,591. s. 1940. L. Vv:aan. pienviljelmillä. Liitteet IV,449. s. 1780. L. 31615: - Ed. Saukkosen ym. rah.al. n: o 426 määrärahan Vv:aan. 31616: osoittamisesta a vustukseksi Lomaliitto r.y: lle Ed. Vennamon rah.al. n:o 563 korotetun mää- 31617: maalaistalolomailun järjestämiseksi ja kehittä- rärahan osoittamisesta avustuksiksi maanparan- 31618: miseksi. Liitteet IV,596. s. 1946. L. Vv:aan. nustöiden kustannuksiin. Liitteet IV,733. s. 31619: - Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 590 määrä- 2095. L. V v: aan. 31620: rahan osoittamisesta lainaksi Lomaliitto r.y: lle - Ed. Vennamon rah.al. n: o 564 korotetun mää- 31621: uu,den lomakeskuksen rakentamista varten. Liit- rärahan osoittamisesta palkkioiksi pienvalta- 31622: teet IV,760. s. 2122. L. Vv:aan. ojien kaivamisesta ja maanparannusaineiden 31623: ajosta. Liitteet IV,734. s. 2096. L. Vv:aan. 31624: Lossit: - Ks. Maantiet. Maantiet: Ed. Ahosen rah.al. n:o 33 määrärahan 31625: osoittamisesta Kanavuoren-Leppälahden-Kelk- 31626: Loviisa: - Ks. Satamat. kamäen maantien rakentamiseen. Liitteet IV, 31627: 203. s. 1489. L. Vv:aan. 31628: Lukiot: - Ks. Oppikoulut. - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 35 määrärahan 31629: osoittamisesta Keitelepohjan-Kinnulan tien ra- 31630: Lukukausimaksut: - Ks. Oppikoulut. kentamiseen. Liitteet IV,205. s. 1491. L. 31631: Vv:aan. 31632: Lunastam1nen: - Ks. Kunnat. Rautaruukki Oy. - Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 36 määrärahan 31633: osoittamisesta tienoikaisutyön toteuttamiseksi 31634: Luonnonmarjat: - Ks. Säilöntä. Uuraisten kirkonkylän kohdalla. Liitteet IV, 31635: 206. s. 1492. L. Vv:aan. 31636: Luotto: Ks. Maatalous. - Ed. Ahosen rah.al. n: o 46 määrärahan osoitta- 31637: misesta Multian, Keuruun ja Pihlajaveden kun- 31638: Lyseot: Ks. Oppikoulut. tien alueella olevien valtion maanteiden perus- 31639: parannuksiin. Liitteet IV,216. s. 1502. L. 31640: Lämmittäjät: - Ks. Yliopisto. Vv:aan. 31641: Asialuettelo 1961. 31642: 12 31643: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 47 määrärahan - Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 187 määrärahan 31644: osoittamisesta Mäntän-M ultian-Pylkönmäen osoittamisesta Kanavuoren-Keikkamäen maan- 31645: -Karstulan runkotien rakennustöiden aloitta- tien rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet 31646: miseksi. Liitteet IV,217. s. 1503. L. Vv:aan. IV,357. s. 1668. L. Vv:aan. 31647: - Ed. Ala-Kuljun ym. rah.al. n:o 54 määrärahan - Ed. Koivusen ym. rah.al. n: o 190 määrärahan 31648: osoittamisesta Seinäjoen-Lapuan maantien pa- osoittamisesta tienparannustöiden suorittamiseen 31649: rantamiseen Seinäjoen kaupungin alueella. Liit- Multian-Uuraisten maantiellä. Liitteet IV,360. 31650: teet IV,224. s. 1510. L. Vv:aan. s. 1671. L. Vv:aan. 31651: - Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 63 määrärahan - Ed. Koivusen ym. rah.al. n: o 191 määrärahan 31652: osoittamisesta tien rakentamista varten Kurikan osoittamisesta maantien rakennustöiden aloitta· 31653: Lusankylästä Myllykylän kautta Jalasjärven miseksi Virtain-Pihlajaveden maantieltä Ähtä· 31654: Jokipiihin. Liitteet IV,233. s. 1519. L. Vv:aan. rin kunnan rajalle. Liitteet IV,361. s. 1672. L. 31655: Vv:aan. 31656: - Ed. Backlundin ym. rah.al. n: o 67 määrärahan - Ed. Korsbäckin ym. rah.al. n: o 199 määrärahan 31657: osoittamisesta suunnittelutöiden loppuunsaatta- osoittamisesta Korsnäsin ja Närpiön välisen 31658: miseksi ja töiden aloittamiseksi ~ieosuude!!a maantien rakennustöiden jatkamiseksi. Liitteet 31659: Saarijärvi-Alavus-Kauhajoki-Kaskmen. Lnt- IV,369. s. 1683 ja 1684. L. Vv:aan. 31660: teet IV,237. s. 1523 ja 1524. L. Vv:aan. - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 215 määrärahan 31661: - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 84 määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi Kemijär· 31662: osoittamisesta maantierakennustyön aloittami- ven Javarusvastuun asutusalueelta Pelkosennie- 31663: seksi Ounasjoen itäpuolitse Rovaniemeltä Mel- men kirkonkylään. Liitteet IV,385. s. 1708. L. 31664: taukseen. Liitteet IV,254. s. 1546. L. Vv:aan. Vv:aan. 31665: Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 85 määrärahan - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 216 määrärahan 31666: osoittamisesta tierakennustyön aloittamiseksi osoittamisesta maantien rakentamiseksi Menesjär- 31667: Inarin Menesjärveltä Pokan kylään Kittilän veltä Repojoelle. Liitteet IV,386. s. 1709. L. 31668: kunnassa. Liitteet IV,255. s. 1547. L. Vv:aan. Vv:aan. 31669: - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 86 määrärahan - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 218 määrärahan 31670: osoittamisesta Kittilän kirkonkylän asema- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Rovanie· 31671: kaava-alueen ohikulkutien rakennustöiden aloit- men maalaiskunnan Saarenkylästä Sinettään. 31672: tamiseksi. Liitteet IV,256. s. 1548. L. Vv:aan. Liitteet IV,388. s. 1711. L. Vv:aan. 31673: - Ed. Haapasen ym. rah.al. n: o 91 määrärahan - Ed. Lahtelan ym. rah.aL n:o 219 määrärahan 31674: osoittamisesta Riihimäen-Lahden maantien pa- osoittamisesta yhdysmaantien rakentamiseksi Hie- 31675: rannustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,261. s. talasta Hanhimaahan Kittilän kunnassa. Liitteet 31676: 1553. L. Vv:aan. IV,389. s. 1712. L. Vv:aan. 31677: - Ed. Haapasen ym. rah.al. n:o 92 määrärahan -~ Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 221 määrärahan 31678: osoittamisesta Someron-Loimaan maantien pa- osoittamisesta tien rakentamiseksi Sodankylän 31679: rantamistöiden aloittamiseksi. Liittect IV,262. kunnan Orajärven kylästä Pelkosenniemen-So- 31680: s. 1554. L. V v: aan. dankylän maantielle. Liitteet IV,391. s. 1714. L. 31681: - Ed. Haapasalon ym. rah.al. n: o 101 määrärahan Vv:aan. 31682: osoittamisesta Otavan-Hirvensalmcn kk:n- - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 222 määrärahan 31683: Suonsalmen sillan maantien korjaustöiden osoittamisesta maantien rakentamiseksi Kemijär- 31684: suunnitteluun. Liitteet IV,271. s. 1563. L. ven Soppelasta Räisälään. Liitteet IV,392. s. 31685: Vv:aan. 1715. L. Vv:aan. 31686: - Ed. Helteen ym. rah.al. n:o 115 määrärahan - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 223 määrärahan 31687: osoittamisesta tienparannustöiden aloittamiseen osoittamisesta Vuojärven-Javaruksen tien ra· 31688: Jokelan aseman seudulla. Liitteet IV,285. s. kentamiseksi maantieksi Kemijärven-Pelkosen· 31689: 1578. L. Vv:aan. niemen maantielle asti. Liitteet IV,393. s. 1716. 31690: - Ed. Hostilan ym. rah.al. n:o 142 määrärahan L. Vv:aan. 31691: osoittamisesta Karhulan kauppalassa maantien - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 224 määrärahan 31692: ja siihen liittyvien siltojen rakentamiseksi. osoittamisesta maantien rakentamiseksi Rovanie- 31693: Liitteet IV,312. s. 1612. L. Vv:aan. men maalaiskunnassa olevalta Vanttausjärven 31694: ·- Ed. Högströmin ym. rah.al. n: o 153 määrära- asutusalueelta Vian rautatieasemalle. Liitteet 31695: han osoittamisesta Barön salmen tien rakenta- IV,394. s. 1717. L. Vv:aan. 31696: miseksi Inkooseen. Liitteet IV,323. s. 1625 ja - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 228 määrärahan 31697: 1626. L. Vv:aan. osoittamisesta maantien rakentamiseksi Utsjokeen 31698: - Ed. Jämsenin rah.al. n: o 162 määrärahan osoit- rakennetun sillan ja sen eteläpuolella olevien kos- 31699: tamisesta maantien rakentamiseksi Kinnulan kien sivuutustien välille sekä mainitulta sillalta 31700: kirkonkylästä Urpilan ja Naarajärven kautta Nuorgamin kautta Norjan rajalle. Liitteet 31701: Keitelepohjan asemalle. Liitteet IV,322. s. 1639. IV,398. s. 1721. L. Vv:aan. 31702: L. Vv:aan. - Ed. Lakkalan ym. rah.al. n:o 233 määrärahan 31703: - Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 180 määrärahan osoittamisesta Äkäsjokisuusta Äkäslompolon 31704: osoittamisesta Seinäjoen-Lapuan-Kauhavan kautta Tiurajärvelle johtavan tien peruskorjaus- 31705: tien rakentamista varten. Liitteet IV,350. s. töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,403. s. 1726. 31706: 1660. L. Vv:aan. L. Vv:aan. 31707: - Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 181 määrärahan - Ed. Lakkalan ym. rah.al. n: o 234 määrärahan 31708: osoittamisesta Lamminkylän-Vimpelin-Alajär- osoittamisesta Havelasta Kolariin johtavan Väy- 31709: ven tien rakentamiseen. Liitteet IV,351. s. länvarren tien peruskorjaustöiden aloittamiseksi. 31710: 1661. L. Vv:aan. Liitteet IV,404. s. 1727. L. Vv:aan. 31711: Asialuettelo 1961. 13 31712: 31713: - Ed. LakkaJan ym. rah.al. n: o 235 määrärahan - Ed. NiskaJan ym. rah.al. n: o 336 määrärahan 31714: osoittamisesta Pellon-Meltauksen maantien kor- osoittamisesta Peltovuoman-Raattamaan tien 31715: jaustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,405. s. rakentamiseen. Liitteet IV,506. s. 1844. L. 31716: 1728. L. Vv:aan. Vv:aan. 31717: - Ed. LakkaJan ym. rah.al. n:o 236 määrärahan - Ed. NiskaJan ym. rah.al. n:o 337 määrärahan 31718: osoittamisesta Sieppijärven-Pasill'ajärven-Lo- osoittamisesta Simon kunnan Pömiön asutus- 31719: hinivan maantien korjaustöiden aloittamiseksi. alueen ja Kemin maalaiskunnan Palovaaran 31720: Liitteet IV,406. s. 1729. L. Vv:aan. asutusalueen yhdystien suunnitelmien teke· 31721: - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n: o 241 määrärahan mistä varten. Liitteet IV,507. s. 1845. L. 31722: osoittamisesta Keitelepohjan-Kinnulan maan- Vv:aan. 31723: tien rakennustöiden aloittamista varten. Liitteet - Ed. NiskaJan ym. rah.al. n: o 340 määrärahan 31724: IV,411. s. 1734. L. Vv:aan. osoittamisesta Simojoen pohjoispuolta Alanie- 31725: - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n: o 242 määrärahan men lossista Tainijoen tien kautta Hosioon 31726: osoittamisesta Karjukosken-Kuitulan tien ra- suunnitellun tien rakennustöiden aloittamiseksi. 31727: kentamiseksi. Liitteet IV,412. s. 1735. L. Vv:aan. Liitteet IV,510. s. 1848. L. Vv:aan. 31728: Ed. Lehmosen ym. rah.al. n: o 243 määrärahan Ed. Nordfarsin ym. rah.al. n:o 341 määrärahan 31729: osoittamisesta Kannonkosken kirkonkylän ja Huo- osoittamisesta Myllymäen-Reisingin pitäjän 31730: panan välisen tien kunnostustöiden aloittamiseksi. kirkonkylän-Tikkurilan-Hakkilan tien korjaa- 31731: Liitteet IV,413. s. 1736. L. Vv:aan. miseksi. Liitteet IV,511. s. 1849 ja 1850. L. 31732: - Ed. Leinosen ym. rah.al. n: o 257 määrärahan Vv:aan. 31733: osoittamisesta Nivalan-Kärsämäen-Pyhännän - Ed. Pakkasen ym. rah.al. n: o 354 määrärahan 31734: maantien rakentamiseen. Liitteet IV,427. s. 1750. osoittamisesta Tampereen-Lahden ja Tampe· 31735: L. Vv:aan. reen-Hämeenlinnan valtateiden risteyksessä suo- 31736: Ed. Leinosen ym. rah.al. n: o 258 määrärahan ritettaviin tienparannustöihin. Liitteet IV,524. 31737: osoittamisesta valtatien n: o 4 rakentamiseksi s. 1866. L. Vv:aan. 31738: ohikulkutienä Oulun kaupungin kohdalla. Liitteet - Ed. J. E. Partasen ym. rah.al. n:o 358 korote- 31739: IV,428. s. 1751. L. Vv:aan. tun määrärahan osoittamisesta paikallisteiksi 31740: - Ed. Liedeksen ym. rah.al. n:o 268 määrärahan otettavien kunnan· ja kyläteiden kuntoonpa· 31741: osoittamisesta Taivalkosken Sampilasta Pudas· non avustamiseen. Liitteet IV,528. s. 1870. L. 31742: järven Kouvalle rakennettavan maantien töiden Vv:aan. 31743: aloittamista varten. Liitteet IV,438. s. 1761. L. - Ed. J. E. Partasen ym. rah.al. n:o 360 korote- 31744: Vv:aan. tun määrärahan osoittamisesta kunnan- ja kylä- 31745: Ed. Lindemanin ym. rah.al. n: o 272 määrära· teiden avustamiseen. Liitteet IV,530. s. 1872. 31746: L. Vv:aan. 31747: han osoittamisesta Helsingin-Hangon maan· 31748: tiellä olevan Jorvaksen-Pikkalan-Halfdelsin - Ed. Pekkarisen ym. rah.al. n:o 369 määrärahan 31749: osoittamisesta Levälahden-Ukonlahden maan- 31750: tieosan parantamiseksi. Liitteet IV,442. s. 1767. tien ·rakentamistöiden aloittamiseksi. Liitteet 31751: L. Vv:aan. IV,539. s. 1881. L. Vv:aan. 31752: - Ed. Mannilan ym. rah.al. n: o 290 määrärahan - Ed. Pentin ym. rah.al. n:o 375 määrärahan 31753: osoittamisesta töiden aloittamiseen Sysmän- osoittamisesta tietutkimuksiin Suodenniemen 31754: Kalhon tiellä Sysmän kunnassa. Liitteet IV,460. kirkonkylän-Sä vinkyIän-Kil vakkalan tiellä. 31755: s. 1792. L. Vv:aan. Liitteet IV,545. s. 1887. L. Vv:aan. 31756: - Ed. Mannilan ym. rah.al. n: o 291 määrärahan - Ed. Pentin ym. rah.al. n:o 377 määrärahan 31757: osoittamisesta töiden aloittamiseksi Salonsaa- osoittamisesta Ylöjärven-Viljakkalan-Heitto- 31758: ren-Kalkkisten maantiellä Asikkalan pitäjässä. lan sekä Hämeenkyrön-Viljakkalan maantien 31759: Liitteet IV,461. s. 1793. L. Vv:aan. parantamista tarkoittavaan tutkimukseen. Liit- 31760: - Ed. Marttilan ym. rah.al. n: o 296 määrärahan teet IV,547. s. 1889. L. Vv:aan. 31761: osoittamisesta Kaskisten-Kauhajoen maantien - Ed. Pentin ym. rah.al. n:o 378 määrärahan 31762: rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,466. osoittamisesta Kil vakkalan-Jämijärven-Kan- 31763: s. 1798. L. Vv:aan. kaanpään maantien parantamista tarkoittavan 31764: - Ed. Matilaisen ym. rah.al. n:o 300 määrärahan tutkimuksen suorittamiseksi. Liitteet IV,548. s. 31765: osoittamisesta tien ja lautan rakentamiseksi 1890. L. Vv:aan. 31766: Taipalsaaren Kylänniemeen. Liitteet IV,470. s. - Ed. Pesosen ym. rah.al. n: o 380 määrärahan 31767: 1803. L. Vv:aan. osoittamisesta Sysmän ja Hartolan kirkonky- 31768: - Ed. Mattilan ym. rah.al. n: o 304 määrärahan lien välisen maantien uusimistöiden aloittami- 31769: osoittamisesta Helsingin-Hämeenlinnan vanhan seen. Liitteet IV,550. s. 1892. L. Vv:aan. 31770: maantien parantamiseen Uudenmaan läänin - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n:o 384 määrärahan 31771: alueella. Liitteet IV,474. s. 1807. L. Vv:aan. osoittamisesta maantien rakentamistöiden aloit- 31772: - Ed. Murron ym. rah.al. n: o 310 määrärahan tamiseksi Ähtärin kunnan rajalta Pihlajaveden 31773: osoittamisesta pengertien rakentamistöiden alul- -Virtain maantielle. Liitteet IV,554. s. 1897. 31774: lepanemiseksi Hailuotoon. Liitteet IV,480. s. L. Vv:aan. 31775: 1813. L. Vv:aan. - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n: o 385 määrärahan 31776: - Ed. N. Niemisen ym. rah.al. n: o 324 määrä- osoittamisesta Kanavuoren-Keikkamäen tien 31777: rahan osoittamisesta maantien oikaisu- ja silta- rakentamiseen. Liitteet IV,555. s. 1898. L. 31778: töitä varten Heinolan maalaiskunnan kirkon- Vv:aan. 31779: kylässä Sulkavan kosken ylimenopaikalla. Liit- - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n:o 388 määrärahan 31780: teet IV,494. s. 1831. L. Vv:aan. osoittamisesta tienparannussuunitelman toteutta- 31781: 14 Asialuettelo 1961. 31782: 31783: 31784: miseen Uuraisten kirkonkylässä. Liitteet IV,558. - Ed. Tiekson ym. rah.al. n:o 471 määrärahan 31785: s. 1901. L. Vv:aan. osoittamisesta tien rakentamiseksi Sodllnkylän 31786: - Ed. Puhakan ym. rah.al. n: o 390 määrärahan kunnan Orajärven kylästä Sodankylän--Pelko- 31787: osoittamisesta. Kaitim on-Uimaharj un-Ki vilah- senniemen maantiehen. Liitteet IV,641. s. 1996. 31788: den tien rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet L. Vv:aan. 31789: IV,560. s. 1903. L. Vv:aan. - Ed. Tiekson ym. rah.al. n:o 472 määrärahan 31790: - Ed. Ryhdän rah.al. n:o 407 määrärahan osoit- osoittamisesta tien rakentamiseksi Kelan ja 31791: tamisesta Kuusamon kunnassa olevan Kurkijär- Telkkälän välille Rannan kunnassa. Liitteet 31792: ven-Petäjä.selän maantien rakennustöiden aloit- IV,642. s. 1997. L. Vv:aan. 31793: tamiseksi. Liitteet IV,577. s. 1924. L. Vv: aan. - Ed. Tikkaojan ym. rah.al. n:o 476 määrärahan 31794: - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n: o 410 määrärahan osoittamise.sta Seinäjoen ja Kuortaneen välisen 31795: osoittamisesta Iisalmen-Oulun valtamaantien maantien rakentamiseksi osuudella Nurmon Ve- 31796: rakennustöiden aloittamiseksi Vieremän kunnan neskoski-Seinäjoki. Liitteet IV,646. s. 2001. 31797: alueella. Liitteet IV,580. s. 1928. L. Vv:aan. L. Vv:aan. 31798: - Ed. Saalastin ym. rah.al. n: o 415 määrärahan - Ed. Timosen ym. rah.al. n:o 480 määrärahan 31799: osoittamisesta runkotien suunnittelemiseksi Poh- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Nurmek- 31800: jois-Karjalasta Iisalmen kautta Rahjan sata- sen kunnan Ylikylästä Valtimon kunnan Karhun- 31801: maan. Liitteet IV,585. s. 1934. L. Vv:aan. pään kylään. Liitteet IV,650. s. 2005. L. Vv:aan. 31802: - Ed. Salinin ym. rah.al. n: o 418 määrärahan - Ed. V. Turusen ym. rah.al. n:o 511 korotetun 31803: osoittamisesta Helsingin-Hämeenlinnan valta· määrärahan osoittamisesta kunnan- ja kylätei- 31804: tieltä Hyvinkään kaupunkiin johtavan yhdys- den avustamiseen. Liitteet IV,681. s. 2040. L. 31805: tien rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet Vv:aan. 31806: IV,588. s. 1937. L. Vv:aan. Ed. Vennamon rah.al. n: o 529 määrärahan 31807: - Ed. Savelan ym. rah.al. n:o 428 määrärahan osoittamisesta tietutkimuksen suorittamiseen 31808: osoittamisesta Lamminkylän-Vimpelin tien pa- linjalla Oriniemi-Karhunkoski-Hanhijärvi. Liit- 31809: rantamistöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,598. teet IV,699. s. 2061. L. Vv :aan. 31810: s. 1948. L. Vv:aan. Ed. Vennamon rah.al. n:o 530 määrärahan 31811: - Ed. Sepin ym. rah.al. n: o 429 määrärahan osoittamisesta yhdystien rakentamista varten 31812: osoittamisesta tietöiden aloittamiseksi Kurun kir- Kuusamon kunnan Vuotungissa Saaren kylästä 31813: konkylässä. Liitteet IV,599. s. 1949. L. Vv:aan. Paljakan tiehen. Liitteet IV,700. s. 2062. L. 31814: - Ed. Sepin ym. rah.al. n: o 430 määrärahan Vv:aan. 31815: osoittamisesta Ruoveden kirkonkylän ja Karju- - Ed. Vennamon rah.al. n: o 531 määrärahan 31816: lan sillan välisen maantien oikaisemiseksi. Liit- osoittamisesta runkotien rakentamiseen Taival- 31817: teet IV,600. s. 1950. L. Vv:aan. kosken ja Pudasjärven kunnissa. Liitteet IV,701. 31818: - Ed. Sepin ym. rah.al. n:o 431 korotetun määrä- s. 2063. L. Vv:aan. 31819: rahan osoittamisesta paikallisteiksi otettavien - Ed. Vennamon rah.al. n:o 534 määrärahan 31820: kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanon avustami- osoittamisesta Rönkönvaaran-Kirvesmäen-Lep- 31821: seen. Liitteet IV,601. s. 1951. L. Vv:aan. pälahden maantien rakentamiseen. Liitteet 31822: - Ed. Stykin rah.al. n:o 441 määrärahan osoitta- IV,704. s. 2066. L. Vv:aan. 31823: misesta Matinkylän-Stensvikin tieosan raken- - Ed. Vennamon rah.al. n:o 535 määrärahan 31824: nustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,611. s. 1961. osoittamisesta Enonkosken-Savonlinnan tien 31825: L. Vv:aan. mutkien poistamiseen. Liitteet IV,705. s. 2067. 31826: - Ed. Tammisen ym. rah.al. n: o 456 määrärahan L. Vv:aan. 31827: osoittamisesta Hämeenlinnan-Urjalan maantien Ed. Vennamon rah.al. n:o 537 määrärahan 31828: rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,626. osoittamisesta ns. Saarikylän tien rakentami- 31829: s. 1980. L. Vv:aan. seen Siilinjärven ja Muuruveden kunnissa. Liit- 31830: Ed. Tammisen ym. rah.al. n: o 457 määrärahan teet IV,707. s. 2069. L. Vv:aan. 31831: osoittamisesta tienparannustöitten aloittamiseksi Ed. Vennamon rah.al. n: o 538 määrärahan 31832: Tampereen-Lahden valtatiellä osalla Kyllä- osoittamisesta Keuruun ja Valkolan tiesuuntien 31833: Hauho. Liitteet IV,627. s. 1981. L. Vv:aan. rakennustöiden jatkamista varten. Liitteet 31834: Ed. Tammisen ym. rah.al. n:o 458 määrärahan IV,708. s. 2070. L. Vv:aan. 31835: osoittamisesta Hämeenlinnan-Palssarin-Vermas- - Ed. Vennamon rah.al. n:o 539 määrärahan 31836: vuoren tien rakennustyön aloittamiseen. Liitteet osoittamisesta Jyväskylän-Keuruun maantien 31837: IV,628. s. 1982. L. Vv:aan. parantamiseen. Liitteet IV, 709. s. 2071. L. 31838: - Ed. Tammisen ym. rah.al. n: o 460 määrärahan Vv:aan. 31839: osoittamisesta tien rakentamiseksi Valkeakos- - Ed. Vennamon rah.al. n:o 541 määrärahan 31840: kelta Mallasveden yli Pälkäneelle. Liitteet osoittamisesta Kuusamon Vuotungin Paljakan 31841: IV,630. s. 1984. L. Vv:aan. maantien perusparantamista varten. Liitteet 31842: Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n:o 465 määrärahan IV,711. s. 2073. L. Vv:aan. 31843: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Puolan- - Ed. Vennamon rah.al. n: o 542 määrärahan 31844: gan kunnan Puokionvaarasta Vaalan kunnan osoittamisesta tien rakentamista varten Kuusa- 31845: Jaalangan kylään. Liitteet IV,635. s. 1989. L. mon kunnan Vuotungissa Alavuotungin alueella 31846: Vv:aan. Jynkänkosken tiestä. Liitteet IV,712. s. 2074. 31847: - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n: o 466 määrärahan L. Vv:aan. 31848: osoittamisesta tien rakentamiseksi Suomussal- - Ed. Vennamon rah.al. n:o 572 korotetun mää- 31849: men Pärsämön asutustiestä Kiannanniemen- rärahan osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden 31850: Juntusrannan tiehen. Liitteet IV,636. s. 1990. avustamiseen. Liitteet IV,742. s. 2104. L. 31851: L. Vv:aan. Vv:aan. 31852: Asialuettelo 1961. 15 31853: - Ed. R. Virtasen ym. rah.al. n: o 582 määrärahan alentamiseen. Liitteet IV,725. s. 2087. L. 31854: osoittamisesta Lohjalta Karkkilan kauppalan Vv:aan. 31855: kautta Hyvinkäälie ja sieltä edelleen Mäntsä- - Ks. Maanparannus. Maatalouskoneet. Peruspa- 31856: lään suuntautuvan yhdystien suunnittelu- ja rannukset. Pienviljelys. 31857: rakennustöiden aloittamista varten. Liitteet 31858: IV,752. s. 2114. L. Vv:aan. Maatalouskerhot: Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 229 31859: - Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 586 määrä- määrärahan osoittamisesta 22 maatalouskerhoneu- 31860: rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi vojan palkkaamiseksi Pohjois-Suomeen. Liitteet 31861: Särkilahdesta Säämingin saariston kautta Sa- IV,399. s. 1722. L. Vv:aan. 31862: vonlinnaan. Liitteet IV,756. s. 2118. L. Vv:aan. 31863: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 598 määrärahan Maatalouskoneet: Ed. N. Niemisen ym. rah.al. n:o 31864: osoittamisesta Ivalon-Inarin maantien paran- 326 korotetun määrärahan osoittamisesta avus- 31865: tamistöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,768. s. tuksiksi maatalouskoneiden hankkimiseksi pien- 31866: 2131. L. Vv:aan. viljelijäväestölle. Liitteet IV,496. s. 1833. L. 31867: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n : o 599 määrärahan Vv:aan. 31868: osoittamisesta Sinetän-Raanujärven maantien - Ed. Vennamon rah.al. n:o 562 korotetun mää- 31869: parantamistöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,769. rärahan osoittamisesta avustuksiksi maatalous- 31870: s. 2132. L. Vv:aan. koneiden hankkimiseen pienviljelijäväestölle. 31871: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 601 määrärahan Liitteet IV,732. s. 2094. L. Vv:aan. 31872: osoittamisesta Muonion-Palojoensuun maantien 31873: ja siltojen parantamiseen. Liitteet IV,771. s. Maatalouskoulut: Ed. Asunnan ym. rah.al. n:o 66 31874: 2134. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta maataloushallituksen 31875: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 604 määrärahan alaisten oppilaitosten opettajien palkkauksen 31876: osoittamisesta Rovaniemen-Meltauksen maan- parantamiseen. Liitteet IV,236. s. 1522. L. 31877: tien rakentamistöiden aloittamiseksi. Liitteet Vv:aan. 31878: IV,774. s. 2137. L. Vv:aan. 31879: - Ks. Asutustiet. Kunnat. Liikenne. Maanhan- Maataloustulo: - Ks. Maatalous. 31880: kinta. Paikallistiet. Sillat. Tilustiet. 31881: Malmi: - Ks. Sairaalat. 31882: Maanviljelysinsinööripiirit: Ed. Pentin ym. rah.al. 31883: n: o 379 määrärahan osoittamisesta insinöörin Malminetsintä: - Ks. Geologinen tutkimuslaitos. 31884: virkojen perustamiseksi maanviljelysinsinööri- 31885: piireihin. Liitteet IV,549. s. 1891. L. Vv:aan. Marjat: - Ks. Säilöntä. 31886: Maaseutu: - Ks. Ammattikurssit. Käsiteollisuus. 31887: Markkinointi: - Ks. Elintarviketeollisuus. Vilja. 31888: Sähkö. Vesihuolto. 31889: Maatalouden tutkimuskeskus: - Ks. Koeasemat. Matilanvirta: - Ks. Sillat. 31890: 31891: Maatalous: Ed. Vennamon lak.al. n:o 196 laiksi Matkailu: Ed. Häppölän ym. rah.al. n:o 150 maa- 31892: maatalouden hintatasosta annetun lain muutta- rärahan osoittamisesta lainaksi Sääksmäen mat- 31893: misesta. Liitteet IX,149. s. 2165. L. Mtv:aan kailukeskuksen rakentamiseen. Liitteet IV,320. 31894: 231. s. 1620. L. Vv:aan. 31895: Ed. Hultin ym. lak.al. n: o 197 laiksi maatalou- 31896: den hintatasosta. Liitteet IX,l50. s. 2168. L. Matkakustannukset: - Ks. Kansakoulut. 31897: Mtv:aan 231. 31898: Ed. Korsbäckin ym. rah.al. n:o 200 määrä- Matkaliput: - Ks. Rautatiemaksut. Sairaanhoito. 31899: rahan osoittamisesta vuoden 1961 satovahin- 31900: kojen lieventämiseksi. Liitteet IV,370 s. 1685 Meijerit: Ed. Niemelän ym. rah.al. n:o 322 määrä- 31901: ja 1686. L Vv:aan. rahan osoittamisesta lisäkuljetusavustukseksi 31902: -Ed. Lehmosen ym. rah.al. n:o 246 määrärahan Itä-Suomen saaristoalueen meijereille. Liitteet 31903: osoittamisesta väkilannoitteiden ja maatalous- IV,492. s. 1829. L. Vv:aan. 31904: kalkin hankkimisesta aiheutuvien kustannusten 31905: alentamiseen pientiloilla. Liitteet IV,416. s. Merenkulkukoulut: - Ks. Merimieskoulut. 31906: 1739. L. Vv:aan. 31907: --- Ed. Liedeksen ym. rah.al. n: o 269 määrärahan Merimieskoulut: Ed. Hostilan ym. rah.al. n:o 143 31908: osoittamisesta maatalouslainojen koron alentami- määrärahan osoittamisesta suunnitelmien laati- 31909: seksi. Liitteet IV,439. s. 1762. L. Vv:aan. miseksi Kotkaan perustettavaa menmiesam- 31910: Ed. Marttilan ym. rah.al. n:o 297 määrärahan matti- ja merenkulkukoulua varten. Liitteet 31911: osoittamisesta maataloudelle aiheutuneiden sato- IV,313. s. 1613. L. Vv:aan. 31912: vahinkojen korvaamiseen. Liitteet IV,467. s. - Ed. Högströmin ym. rah.al. n:o 151 määrära- 31913: 1799. L. Vv:aan. han osoittamisesta ruotsinkielisen merimieskou- 31914: - Ed. Sävelän ym. rah.al. n:o 446 korotetun mää- lun suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,321. s. 31915: rärahan osoittamisesta avustuksiksi AIV-rehu- 1621 ja 1622. L. Vv:aan. 31916: säiliöiden rakentamiseksi. Liitteet IV,616. s. - Ed. Innalan ym. rah.al. n: o 155 määrärahan 31917: 1969. L. Vv:aan. osoittamisesta Kotkan merenkulkukouluun han- 31918: -Ed. Vennamon rah.al. n:o 555 määrärahan kittavaa tutkasimulaattoria varten. Liitteet 31919: osoittamisesta maatalouden perusluoton koron IV,325. s. 1628. L. Vv:aan. 31920: 16 Asialuettelo 1961. 31921: 31922: 31923: - Ed. Kokkolan ym. rah.al. n: o 196 määrärahan Mikkeli: - Ks. Postilaitos. Teknilliset koulut. 31924: osoittamisesta Kotkan merenkulku- ja meri- 31925: miesammattikoulun talon suunnittelua varten. Mikroanalysaattori: - Ks. Geologinen tutkimus- 31926: Liitteet IV,366. s. 1679. L. Vv:aan. laitos. 31927: 31928: Mesilä: - Ks. Asutustiet. Mineraalilöydökset: - Ks. Geologinen tutkimus- 31929: laitos. 31930: Metsäkerhot: Ed. Sävelän ym. rah.al. n:o 449 ko- 31931: rotetun määrärahan osoittamisesta metsäkerho- Minkit: - Ks. Turkiseläimet. 31932: toiminnan tehostamista varten. Liitteet IV,619. 31933: s. 1972. L. Vv:aan. Mittausvälineet: - Ks. Säteilyfysiikan laitos. 31934: Metsäkoulut: Ed. Jaakkolan ym. rah.al. n:o 160 Moottoriajoneuvot: Ed. Tuulen ym. rah.al. n:o 520 31935: määrärahan osoittamisesta avustukseksi metsä- määrärahan osoittamisesta moottoriajoneuvojen 31936: koulun perustamista varten Eurajoelle. Liitteet katsastusmiehen ylimääräisten tointen muutta- 31937: IV,330. s. 1635. L. Vv:aan. miseksi peruspalkkaisiksi viroiksi ja toimiksi. 31938: - Ed. Leinosen ym. rah.al. n: o 263 korotetun Liitteet IV,690. s. 2051. L. Vv:aan. 31939: määrärahan osoittamisesta kaluston hankintaa 31940: varten metsäkouluihin ja metsäkurssikeskuksiin. Muinaistieteellinen toimikunta: Ed. V. K. Turusen 31941: Liitteet IV,433. s. 1756. L. Vv:aan. ym. rah.al. n:o 496 määrärahan osoittamisesta 31942: - Ed. Leinosen ym. rah.al. n: o 264 korotetun Muinaistieteelliselle toimikunnalle esinehankin- 31943: määrärahan osoittamisesta metsänhoitokoulujen toja varten. Liitteet IV,666. s. 2023. L. Vv:aan. 31944: avustamiseen. Liitteet IV,434. s. 1757. L. - Ed. V. K. Turusen ym. rah.al. n:o 497 määrä- 31945: Vv:aan. rahan osoittamisesta muinaistieteellisten löy- 31946: dösten inventointiin. Liitteet IV,667. s. 2024. 31947: Metsänhoito: Ed. Kytän ym. rah.al. n: o 208 maa· L. Vv:aan. 31948: rärahan osoittamisesta avustuksiksi metsänhoi- 31949: tolautakunnille rakennus- ja toimistohuoneisto- Muistomerkit: Ed. Pitsingin ym. rah.al. n:o 383 31950: lainojen lyhentämiseen. Liitteet IV,378. s. 1695. määrärahan osoittamisesta avustukseksi Työ- 31951: L. Vv:aan. väen Nousun Kunniaksi r.y. nimiselle yhdistyk- 31952: - Ed. Leinosen rah.al. n:o 262 korotetun määrä- selle työväenluokan nousua symbolisoivan val- 31953: rahan osoittamisesta metsänparannustöiden avus- takunnallisen muistomerkin pystyttämiseen. 31954: tamiseen. Liitteet IV,432. s. 1755. L. Vv:aan. Liitteet IV,553. s. 1895. L. Vv:aan. 31955: - Ed. V. Niemisen ym. rah.al. n:o 327 määrära- 31956: han osoittamisesta avustuslainaksi Metsäpuiden Musiikki: Ed. V. K. Turusen ym. rah.al. n:o 495 31957: rodunjalostussäätiölle. Liitteet IV,497. s. 1834. määrärahan osoittamisesta musiikinharrastus- 31958: L. Vv:aan. järjestöjen keskusliitoille musiikinohjaajien 31959: kurssitoimintaa varten. Liitteet IV,665. s. 2022. 31960: - Ed. V. Niemisen ym. rah.al. n:o 328 korotetun L. Vv:aan. 31961: määrärahan osoittamisesta avustukseksi Metsä- - Ed. V. K. Turusen ym. rah.al. n:o 499 määrä- 31962: puiden rodunjalostussäätiölle. Liitteet IV,498. rahan osoittamisesta päätoimisten musiikino'h- 31963: s. 1835. L. Vv:aan. jaajien palkkaamiseen musiikinharrastusjärjes- 31964: - Ks. Ammattikurssit. töjen keskusliittojen kautta. Liitteet IV,669. s. 31965: 2026. L. Vv:aan. 31966: Metsänhoitolautakunnat: - Ks. Metsänhoito. - Ed. V. K. Turusen ym. rah.al. n:o 500 määrä- 31967: rahan osoittamisesta nuorison musiikkitoimikun- 31968: Metsänojitus: - Ks. Ojitus. nan käyttöön soitinten ja nuottien keskuslainaa- 31969: mon perustamista varten. Liitteet IV,670. s. 31970: Metsänparannus: - Ks. Metsänhoito. 2027. L. Vv:aan. 31971: Metsäpalkkatoimisto: - Ks. Sosiaaliministeriö. Muurame: - Ks. Virastot. 31972: Metsäpuiden rodunjalostussäätiö: - Ks. Metsän- Myrskyvahingot: - Ks. Korvaus. 31973: hoito. 31974: Myyntikeskus Inva: - Ks. Invaliidit. 31975: Metsätyöt: Ed. Matilaisen ym. rah.al. n:o 302 31976: määrärahan osoittamisesta työläistarkastajien 31977: lisäämiseksi metsätöitä varten. Liitteet IV,472. N. 31978: s. 1805. L. V v: aan. 31979: - Ks. Ammattikasvatus. Sivistystyö. Sosiaalimi- Nahka: - Ks. Teknillinen tutkimuslaitos. 31980: nisteriö. 31981: Naiset: - Ks. Ammattikasvatus. Invaliidit. Loma. 31982: Mielisairaalat: Ed. Haapasen ym. rah.al. n:o 93 31983: korotetun määrärahan osoittamisesta B-luokan Naisopistot: - Ks. Sisäoppilaitokset. 31984: mielisairaaloiden rakennuskustannusten valtion 31985: osuuden maksamista varten. Liitteet IV,263. s. Neuvontatyö: - Ks. Kalatalous. Kasvatusneuvo- 31986: 1555. L. Vv:aan. lat. Kotitalous. Kotiteollisuus. Käsiteollisuus. 31987: - Ks. Kunnat. Maa talouskerhot. 31988: Asialuettelo 1961. 17 31989: Neuvottelupäivät: - Ks. Kätilöt. Opastintyöntekijät: - Ks. Rautatieläiset. 31990: 31991: Nilsiä: - Ks. Tutkimustyö. Vedensäännöstely. Opetusvälineet: - Ks. Oppikoulut. 31992: 31993: Nokia: Ks. Sillat. Opintoavustukset: Ed. Vennamon rah.al. n:o 567 31994: määrärahan osoittamisesta opintoavustuksiksi 31995: Norja: Ks. Satamat. teknillisen alan opiskelijoille. Liitteet IV,737. 31996: s. 2099. L. Vv:aan. 31997: Normaalilyseot: - Ks. Oppikoulut. - Ks. Ammattiopinnot. 31998: 31999: Nuoriso: - Ks. Musiikki. Opintopäivät: - Ks. Kätilöt. 32000: 32001: Nuorisonkasvatus: Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 230 Opintosuuntajako: - Ks. Seminaarit. 32002: korotetun määrärahan osoittamisesta nuoriso- Opiskelijat: - Ks. Asunnot. Asuntotuotanto. 32003: kasvatustyötä tekevien järjestöjen ohjaajakou- 32004: lutukseen sekä kurssi- ym. toimintaan. Liitteet Oppikirjat: - Ks. Oppikoulut. 32005: IV,400. s. 1723. L. Vv:aan. 32006: - Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 591 koro· Oppikoulut: Ed. Ahosen lak.al. n:o 202 laiksi yk- 32007: tetun määrärahan osoittamisesta nuorisonkasva- sityisoppikoulujen valtionavusta annetun lain 32008: tustyötä tekevien järjestöjen ohjaajakoulutuk- muuttamisesta. Liitteet VIII,107. s. 2157. L. 32009: sen sekä kurssi- ym. toiminnan tukemiseen. Siv:aan, jonka tulee pyytää lausunto Vv:lta 32010: Liitteet IV,761. s. 2123. L. Vv:aan. 1521. ' 32011: - Ks. Kasvatusneuvolat. - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 31 määrärahan 32012: osoittamisesta Jämsän yhteiskoulun ottamiseksi 32013: Nuotit: - Ks. Musiikki. valtion haltuun. Liitteet IV,201. s. 1487. L. 32014: Nurmonjoki: - Ks. Voimalaitokset. Vv:aan. 32015: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 32 määrärahan 32016: Näyttämötaide: Ed. Aition ym. rah.al. n:o 51 osoittamisesta J outsan yhteiskoulun ottamiseksi 32017: korotetun määrärahan osoittamisesta teatteri- valtion haltuun. Liitteet IV,202. s. 1488. L. 32018: talojen rakennustyön avustamiseksi. Liitteet Vv:aan. 32019: IV,221. s. 1507. L. Vv:aan. - Ed. Ahosen rah.al. n:o 40 määrärahan osoitta· 32020: -Ed. Hultin ym. rah.al. n:o 144 korotetun mää- misesta Saarijärven yhteiskoulun ottamiseksi 32021: rärahan osoittamisesta avustuksiksi uusien teat· valtion haltuun. Liitteet IV,210. s. 1496. L. 32022: teritalojen rakentamiseksi Kuopioon ja Tur- Vv:aan. 32023: kuun. Liitteet IV,314. s. 1614. L. Vv:aan. - Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n:o 80 määrärahan 32024: - Ed. Innalan ym. rah.al. n: o 154 määrärahan osoittamisesta yksityisoppikoulujen koulukalus- 32025: osoittamisesta avustukseksi Suomen teatterikou· ton hankkimiseen. Liitteet IV,250. s. 1541. L. 32026: lun lisätilojen rakentamista varten. Liitteet Vv:aan. 32027: IV,324. s. 1627. L. Vv:aan. - Ed. Haran ym. rah.al. n:o 108 korotetun mää- 32028: - Ed. Kalavaisen ym. rah.al. n:o 166 korotetun rärahan osoittamisesta oppikirjojen hankkimi· 32029: määrärahan osoittamisesta näyttämötaiteen ja seksi yksityisoppikoulujen kirjastoihin. Liitteet 32030: näyttämötaiteellisten harrastusten tukemiseen. IV,278. s. 1571. L. Vv:aan. 32031: Liitteet IV,336. s. 1645. L. Vv:aan. - Ed. Helteen ym. rah.al. n: o 119 määrärahan 32032: - Ed. V. K. Turusen ym. rah.al. n:o 498 korote- osoittamisesta Hyvinkään yhteiskoulun ottami- 32033: tun määrärahan osoittamisesta näyttämötaiteel- seksi valtion haltuun. Liitteet IV,289. s. 1584. 32034: lista harrastustoimintaa varten. Liitteet IV,668. L. Vv:aan. 32035: s. 2025. L. Vv:aan. - Ed. Helteen ym. rah.al. n:o 121 määrärahan 32036: osoittamisesta Keravan yhteiskoulun ottami· 32037: seksi valtion haltuun. Liitteet IV,291. s. 1586. 32038: o. L. Vv:aan. 32039: - Ed. Hosian ym. rah.al. n: o 138 korotetun mää- 32040: Ohjaajakoulutus: - Ks. Nuorisonkasvatus. rärahan osoittamisesta rakennuslainoiksi yksi- 32041: tyisille oppikouluille. Liitteet IV,308. s. 1608. 32042: Ohra: - Ks. Vilja. L. Vv:aan. 32043: - Ed. Hostilan ym. rah.al. n:o 140 määrärahan 32044: Ohtaoja: - Ks. Kalanviljelyslaitokset. osoittamisesta Karhulan yhteiskoulun ottarui- 32045: seksi valtion haltuun. Liitteet IV,310. s ..1610 32046: Ojitus: Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 527 korote- L. Vv:aan. 32047: tun määrärahan osoittamisesta metsänojitus· - Ed. Högströmin ym. rah.al. n: o 152 määrärahan 32048: palkkioihin. Liitteet IV,697. s. 2059. L. Vv:aan. osoittamisesta Turun ruotsinkielisen tyttöly- 32049: - Ks. Kuivatustyöt. Maanparannus. seon uuden koulutalon rakennustöiden aloitta· 32050: miseksi. Liitteet IV,322. s. 1623 ja 1624. L .. 32051: Olavinkylä: - Ks. Invaliidit. Vv:aan. 32052: - Ed. Kemppaisen rah.al. n:o 177 määrärahan 32053: Olkiluoto: - Ks. Metsäkoulut. osoittamisesta Oulun normaalilyseon uudisra- 32054: kennuksen suunnittelua varten. Liitteet IV,347. 32055: Omakodit: Ks. Korvaus. s. 1657. L. Vv:aan. · 32056: 32057: 3 E 168/62 32058: 18 Asialuettelo 1961. 32059: 32060: 32061: -Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 188 määrärahan - Ed. Timosen ym. rah.al. n:o 479 määrärahan 32062: osottamisesta Jämsän yhteiskoulun ottamiseksi osoittamisesta lukioluokkien perustamiseksi Ki- 32063: valtion haltuun. Liitteet IV,358. s. 1669. L. teen oppikouluun. Liitteet IV,649. s. 2004. L. 32064: Vv:aan. Vv:aan. 32065: - Ed. Koivusen ym. rah.al. n: o 189 määrärahan - Ed. V. K. Turusen ym. rah.al. n:o 501 määrä- 32066: osoittamisesta Saarijärven yhteiskoulun ottarui- rahan osoittamisesta koulukaluston hankkimi- 32067: seksi valtion haltuun. Liitteet IV,359. s. 1670. seen yksityisoppikouluihin. Liitteet IV,671. s. 32068: L. Vv:aan. 2028. L. Vv:aan. 32069: - Ed. Kosolan ym. rah.al. n: o 202 määrärahan - Ed. V. K. Turusen ym. rah.al. n:o 502 korote- 32070: osoittamisesta Lapuan yhteislyseon lisäraken- tun määrärahan osoittamisesta lukukausimaksu- 32071: nuksen rakentamista varten. Liitteet IV,372. s. jen alentamiseen yksityisoppikouluissa. Liitteet 32072: 1689. L. Vv:aan. IV,672. s. 2030. L. Vv:aan. 32073: - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n: o 239 määrärahan - Ed. V. Turusen rah.al. n:o 504 määrärahan 32074: osoittamisesta Viitasaaren yhteiskoulun ottarui- osoittamisesta Kontiolahden kuntaan perustet- 32075: seksi valtion haltuun. Liitteet IV,409. s. 1732. tavaa oppikoulua varten. Liitteet IV,674. s. 32076: L. Vv:aan. 2033. L. Vv:aan. 32077: - Ed. Leikolan rah.al. n:o 255 määrärahan osoit- - Ed. V. Turusen ym. rah.al. n:o 505 määrärahan 32078: tamisesta Helsingin tyttökoulun uudisrakennuk- oeoittamisesta Joensuun lyseon lisärakennusten 32079: sen suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,425. s. rakentamiseen. Liitteet IV,675. s. 2034. L. 32080: 1748. L. Vv:aan. Vv:aan. 32081: - Ed. Leinosen rah.al. n:o 259 määrärahan osoit- - Ed. V. Turusen ym. rah.al. n:o 509 määrärahan 32082: tamisesta Iin yhteiskoulun ottamiseksi valtion osoittamisesta ilmaisten oppikirjojen hankkimi- 32083: haltuun. Liitteet IV,429. s. 1752. L. Vv:aan. seen oppikoulujen oppilaille. Liitteet IV,679. s. 32084: - Ed. Lähteenmäen ym. rah.al. n: o 285 määrä- 2038. L. Vv:aan. 32085: rahan osoittamisesta eräiden nuoremman lehto- - Ed. I. Virtasen ym. rah.al. n:o 575 määrärahan 32086: rin virkojen perustamiseen Turun, Jyväskylän osoittamisesta Turun ruotsalaisen tyttölyseon 32087: ja Oulun normaalilyseoihin. Liitteet IV,455. koulutalon rakennustöiden aloittamiseksi. Liit- 32088: s. 1786. L. Vv:aan. teet IV,745. s. 2107. L. Vv:aan. 32089: - Ed. Marttilan ym. rah.al. n: o 295 määrärahan - Ed. R. Virtasen ym. rah.al. n: o 581 määrärahan 32090: osoittamisesta oppikoulun perustamiseksi Iso- osoittamisesta Karkkilan yhteiskoulun ottarui- 32091: joen kuntaan. Liitteet IV,465. s. 1797. L. seksi valtion haltuun. Liitteet IV,751. s. 2113. 32092: Vv:aan. L. Vv:aan. 32093: - Ed. Matilaisen ym. rah.al. n:o 301 määrärahan -Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 588 määrä- 32094: osoittamisesta Vuoksen yhteiskoulun ottarui- rahan osoittamisesta ilmaisten oppikirjojen 32095: seksi valtion haltuun. Liitteet IV,471. s. 1804. hankkimiseksi oppikoululaisille. Liitteet IV, 758. 32096: L. Vv:aan. s. 2120. L. Vv:aan. 32097: - Ed. Paason ym. rah.al. n: o 352 määrärahan - Ks. Kouluruokailu. Suomen Teiniliitto r.y. Ter- 32098: osoittamisesta Iin yhteiskoulun ottamiseksi val- veydenhoito. 32099: tion haltuun. Liitteet IV,522. s. 1863. L. 32100: Vv:aan. Oppilasasuntola.t: Ks. Ammattikoulut. Asunto- 32101: - Ed. V. E. Partasen ym. rah.al. n: o 362 korote- tuotanto. Kunnat. 32102: tun määrärahan osoittamisesta oppikoulun oppi- 32103: laiden koulunkäynnin avustamiseen. Liitteet Oppila.skodit: - Ks. Ammattikoulut. 32104: IV,532. s. 1874. L. Vv:aan. 32105: Oppivelvollisuus: - Ks. Kansakoululaki. 32106: - Ed. V. E. Partasen ym. rah.al. n:o 365 koro- 32107: tetun määrärahan osoittamisesta ylimääräisi:ksi Ora.vilahti: - Ks. Kuivatustyöt. 32108: a.vustuksiksi vaikeassa taloudellisessa asemassa 32109: oleville yksityisoppikouluille. Liitteet IV,535. Ostoa.vustukset: - Ks. Karjatalous. 32110: 8. 1877. L. Vv:aan. 32111: - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n:o 389 määrärahan Oulu: - Ks. Oppikoulut. Telakat. Yliopisto. 32112: osoittamisesta Saarijärven yhteiskoulun ottarui- 32113: seksi valtion haltuun. Liitteet IV,559. 8. 1902. Ounasjoki: - Ks. Sillat. 32114: L. Vv:aan. 32115: - Ed. Rosnellin ym. rah.al. n: o 403 määrärahan Outokumpu Oy: Ed. V. Turusen ym. rah.al. n:o 32116: osoittamisesta Rauman lyseon rakennustöiden 506 määrärahan osoittamisesta Outokummun 32117: aloittamista varten. Liitteet IV,573. s. 1920. tuotantolaitosten jätevesien aiheuttamien va- 32118: L. Vv:aan. hinkojen korvaamiseen. Liitteet IV,676. s. 32119: 2035. L. Vv:aan. 32120: - Ed. Rosnellin ym. rah.al. n: o 404 määrärahan 32121: oeoittamisesta Kokemäen yhteiskoulun ottarui- 32122: seksi valtion haltuun. Liitteet IV,574. s. 1921. P. 32123: L. Vv:aan. Pahkahome: - Ks. Karjatalous. 32124: - Ed. Saukkosen ym. rah.al. n: o 425 määrärahan 32125: osoittamisesta Helsingin tyttökoulun uuden kou- Pa.ikallistiet: Ed. Vennamon rah.al. n:o 511 koro- 32126: lutalon suunnittelua varten. Liitteet IV,595. tetun määrärahan osoittamisesta paikallisteiksi 32127: s. 1945. L. Vv:aan. otettavien kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanon 32128: - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n: o 464 määrärahan avustamiseen. Liitteet IV,741. s. 2103. L. 32129: osoittamisesta lukion perustamiseksi Suomussal- Vv:aan. 32130: melle. Liitteet IV,634. s. 1988. L. Vv:aan. - Ks. Maantiet. 32131: Asti.aluettelo 1961. 19 32132: Pakkolunastus: Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 88 Petäjävesi: - Ks. Perkaustyöt. 32133: määrärahan osoittamisesta asemakaavapakkolu- 32134: nastuksen viipymisestä aiheutuneen vahingon Pielavesi: - Ks. Virastot. 32135: korvaamiseksi Rovaniemen kaupungille. Liitteet 32136: IV,258. a. 1550. L. Vv:aan. Pielisjärvi: - Ks. Liikenne. 32137: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n:o 606 määrärahan 32138: osoittamisesta korvaukseksi Rovaniemen kau- Pientelakat: - Ks. Laivanrakennus. 32139: pungille asemakaavapakkolunastusten viivästy- 32140: misestä aiheutuneesta vahingosta. Liitteet Pienteollisuus: - Ks. Käsiteollisuus. 32141: IV,776. s. 2139. L. Vv:aan. 32142: Pientonnisto: - Ks. Laivanrakennus. 32143: Palkkatarkkailu: - Ks. Sosiaaliministeriö. 32144: Pienvaltaojat: - Ks. Maanparannus. 32145: Paloteknillinen laboratorio: - Ks. Teknillinen 32146: tutkimuslaitos. Pienviljelys: Ed. Rapion ym. rah.al. n:o 397 mää- 32147: rärahan osoittamisesta sateiden ja tulvien 32148: Parantolat: - Ks. Sairaalat. aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi pienvil- 32149: jelijöille. Liitteet IV,567. s. 1911. L. Vv:aan. 32150: Pengerrystyöt: Ed. Åsvikin ym. rah.al. n: o 608 - Ed. Timosen ym. rah.al. n: o 484 määrärahan 32151: määrärahan osoittamisesta Kyrönjoen pengerrys- osoittamisesta tulvavahinkoja kärsimään joutu- 32152: ja perkaamistöiden aloittamiseksi. Liitteet neiden avustamiseen Pohjois-Karjalan läänissä. 32153: IV,778. s. 2142. L. Vv:aan. Liitteet IV,654. s. 2009. L. Vv:aan. 32154: - Ks. Kuivatuatyöt. - Ed. Vennamon rah.al. n:o 554 määrärahan 32155: osoittamisesta ns. maatalousmiljardituen myön- 32156: Pengertiet: - Ks. Maantiet. tämiseksi pienviljelijöille ilman lisämaksuja. 32157: Liitteet IV,724. s. 2086. L. Vv:aan. 32158: Perheenasuntoavustukset: - Ks. Asuntoavustukset. - Ed. Vennamon rah.al. n: o 561 määrärahan 32159: osoittamisesta luonnonvoimien kasvullisuudelle 32160: Perheenhuolto: - Ks. Tutkimustyö. Vajaamieliset. aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen pienvil- 32161: jelijöille. Liitteet IV,731. s. 2093. L. Vv:aan. 32162: Perhesuunnittelu: - Ks. Tutkimustyö. - Ka. Asuntotuotanto. Karjatalous. Kotiteollisuus. 32163: Loma. Maanparannus. Maatalous. Maatalous- 32164: Perhonjoki: - Ks. Kuivatuatyöt. koneet. Perusparannukset. 32165: Perkaustyöt: Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 183 Pietarsaari: - Ks. Sairaalat. 32166: korotetun määrärahan osoittam,isesta jokien 32167: perkaamista varten. Liitteet IV,353. s. 1663. L. Pihtipudas: - Ks. Virastot. 32168: Vv:aan. 32169: - Ed. Niirasen ym. rah.al. n:o 331 määrärahan Piiriohjaajat: - Ks. Raittiustyö. 32170: osoittamisesta Valtimon vesistön perkaustöiden 32171: aloittamiseksi. Liitteet IV,501. s. 1839. L. Plusmetsät: - Ks. Metsänhoito. 32172: Vv:aan. 32173: - Ed. Vennamon rah.al. n: o 540 määrärahan Pohjanmaa: - Ks. Ammattikoulut. Kuivatustyöt. 32174: osoittamisesta Vesipuron perkansta varten Vie- Puunjalostusteollisuus. Turve. Voimalaitokset. 32175: remän kunnassa. Liitteet IV,710. s. 2072. L. 32176: Vv:aan. Poliisi: Ed. Tuulen rah.al. n:o 514 määrärahan 32177: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 557 määrärahan osoittamisesta Kouvolan poliisi- ja virastotalon 32178: osoittamisesta perkaus- ja säännöstelytöitä var- suunnitelmien laatimista varten. Liitteet IV,684. 32179: ten J'åmsänveden vesistöissä. Liitteet IV,727. s. 2043. L. Vv:aan. 32180: s. 2089. L. Vv:aan. 32181: - Ks. Pengerrystyöt. Ruoppaustyöt. Polio: - Ks. Invaliidit. Lapsihalvaus. 32182: 32183: Peruskorjaukset: - Ka. Kansakoulut. Polvijärvi: - Ks. Virastot. 32184: 32185: Perusluotto: - Ks. Maatalous. Poronhoito: Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 185 32186: määrärahan osoittamisesta sotatoimien ja alue- 32187: Peruspara.nnukset: Ed. Vennamon rah.al. n: o 559 luovutusten yhteydessä tapahtuneiden porova- 32188: korotetun määrärahan osoittamisesta viljelys- hinkojen korvaamiseksi. Liitteet IV,355, s. 32189: maidan peruskalkitukseen. Liitteet IV,729. s. 1666. L. Vv:aan. 32190: 2091. L. Vv:aan. 32191: - Ed. Vennamon rah.al. n: o 570 mliärärahan Porvoo: - Ks. Kirkko. Sisäoppilaitokset. 32192: osoittamisesta !ainoiksi tilakohtaisia parannus- 32193: töitä varten. Liitteet IV,740. s. 2102. L. Postilaitos: Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 102 32194: Vv:aan. määrärahan osoittamisesta Mikkeliin rakennet- 32195: - Ks. Maantiet. tavan posti- ja lennätinpiirin autovarikon suun- 32196: nittelutöitä varten. Liitteet IV,272. s. 1564. 32197: Petoeläimet: - Ks. Korvaus. L. Vv:aan. 32198: 20 Asialuettelo 1961. 32199: 32200: 32201: - Ed. Käkelän ym. rah.al. n: o 214 korotetun kevia tutkimuksia ja töiden aloittamista varten. 32202: määrärahan osoittamisesta postitalojen rakenta- Liitteet IV,239. s. 1527 ja 1528. L. Vv:aan. 32203: miseksi posti- ja lennätinlaitokselle. Liitteet - Ed. Holopaisen ym. rah.al. n: o 135 määrärahan 32204: IV,384. s. 1707. L. Vv:aan. osoittamisesta tutkimusten toimittamiaaksi 32205: - Ed. Niirasen ym. rah.al. n: o 330 määrärahan koivu- ja havuohutpuuta raaka-aineenaan käyt- 32206: osoittamisesta Joensuun kaupunkiin suunnitel- tävän uuden puunjalostustehtaan perustamiseksi 32207: lun postiautovarikon rakennustöiden aloittami- Pohjois-Karjalaan. Liitteet · IV,305. s. 1604. L. 32208: seksi. Liitteet IV,500. s. 1838. L. Vv:aan. Vv:aan. 32209: - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n: o 409 määrärahan - Ed. Marttilan ym. rah.al. n:o 299 määrärahan 32210: osoittamisesta Iisalmen postiautovarikon raken- osoittamisesta puunjalostustehtaan perustamista 32211: nustöiden aloittamista varten. Liitteet IV,579. s. Etelä-Pohjanmaalle koskevien jatkotutkimusten 32212: 1927. L. Vv:aan. loppuun saattamiseksi. Liitteet IV,469. s. 1802. 32213: - Ed. V. Turusen ym. rah.al. n:o 512 korotetun L. Vv:aan. 32214: määrärahan osoittamisesta talojen hankkimi- - Ed. Niirasen ym. rah.al. n: o 335 määrärahan 32215: seen posti- ja lennätintoimipaikoille. Liitteet osoittamisesta puoliselluloosatehtaan rakennus- 32216: IV,682. s. 2041. L. Vv:aan. töiden aloittamiseksi Pohjois-Karjalaan. Liit- 32217: - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n:o 611 määrärahan teet IV,505. s. 1843. L. Vv:aan. 32218: osoittamisesta Vaasan postiautovarikon raken- 32219: nustöiden aloittamista varten. Liitteet IV,781. Puutarhamarjat: - Ks. Säilöntä. 32220: s. 2145. L. Vv:aan. 32221: Ks. Rautatiet. Puutavara: - Ks. Rautatiet. 32222: 32223: Postitalot: - Ks. Postilaitos. Pyhtää: - Ks. Siirtokalastajat. Sillat. 32224: 32225: Puhelin: Ed. Holopaisen ym. rah.al. n: o 134 koro- Päijänne: - Ks. Kanavat. 32226: tetun määrärahan osoittamisesta puhelin- ja 32227: lennätinverkon laajentamiseen ja parantami- Päiväkodit: - Ks. Lastenhoito. 32228: seen. Liitteet IV,304. s. 1603. L. Vv:aan. 32229: - Ed. Rantamaan ym. rah.al. n:o 395 korotetun Pärsämönranta: - Ks. Asutustiet. 32230: määrärahan osoittamisesta syrjäseuduille anot- 32231: tujen valtion puhelinasemien ja puhelupaikko- 32232: jen perustamiseen. Liitteet IV,565. s. 1908. L. 32233: Vv:aan. R. 32234: - Ed. V. Turusen ym. rah.al. n:o 513 korotetun 32235: määrärahan osoittamisesta syrjäseutujen puhe- Raahe: - Ks. Rautaruukki Oy. 32236: linolojen parantamiseen. Liitteet IV,683. s. 32237: 2042. L. V v: aan. Radiumhoito: - Ks. Sairaanhoito. 32238: - Ed. Vennamon rah.al. n: o 552 määrärahan 32239: osoittamisesta puhelimen hankintakustannusten Radiumkoti: - Ks. Sairaalat. 32240: alentamiseen syrjäseuduilla. Liitteet IV,722. s. 32241: 2084. L. Vv: aan. Rahjan satama: - Ks. Maantiet. Satamat. 32242: - Ks. Postilaitos. 32243: Raittiustyö: Ed. Kalavaisen ym. rah.al. n: o 168 mää- 32244: Puheterapeutit: - Ks. Vajaamieliset. rärahan osoittamisesta seitsemän kunnallisen 32245: raittiuslautakuntatoiminnan piiriohjaajan tila- 32246: Punakaartilaiset: Ed. Murron ym. rah.al. n:o 311 päisen toimen muuttamiseksi ylimääräisiksi toi- 32247: määrärahan osoittamisesta punakaartilaisilla miksi. Liitteet IV,338. s. 1647. L. Vv:aan. 32248: vankilassaoloajalta ja omaisuuden menetyk- - Ed. E. Mannisen ym. rah.al. n:o 292 korotetun 32249: sestä suoritettavia korvauksia varten. Liitteet määrärahan osoittamisesta raittiustyötä suorit- 32250: IV,481. s. 1814. L. Vv:aan. tavien järjestöjen avustamiseen. Liitteet IV,462. 32251: - Ks. Haudat. s. 1794. L. Vv:aan. 32252: 32253: Puolustuslaitos: Ed. Raipalan ym. rah.al. n:o 394 Raivaus: - Ks. Kivenraivaus. Maanhankinta. 32254: korotetun määrärahan osoittamisesta kertaus- Uudisraivaus. 32255: harjoituksia varten. Liitteet IV,564. s. 1907. 32256: L. Vv:aan. Rakennustoiminta: Ed. Saukkosen ym. rah.al. n: o 32257: - Ed. Tuulen ym. rah.al. n:o 519 määrärahan 427 määrärahan osoittamisesta rakennusalan ke· 32258: osoittamisesta varusmiesten koulutuksessa tar- hittämistä tarkoittaviin rakennustutkimuksiin. 32259: vittavien havaintovälineiden hankintaan. Liit- Liitteet IV,597. s. 1947. L. Vv:aan. 32260: teet IV,689. s. 2050. L. Vv:aan. 32261: - Ks. Asevelvolliset. ·Eläkkeet. Rakennusvelvoitteet: - Ks. Kunnat. 32262: 32263: Purkaustyöt: - Ks. Sosiaaliministeriö. Rannikkoradat: - Ks. Rautatiet. 32264: 32265: Puunjalostusteollisuus: Ed. Backlundin ym. rah.al. Rantasalmi: - Ks. Virastot. 32266: n:o 69 määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjan- 32267: maalle perustettavaa puunjalostustehdasta kos- Ratapihat: - Ks. Rautatiet. 32268: Asialuettelo 1961. 21 32269: 32270: Ratavartijat: - Ks. Rautatieläiset. tamiseksi Heinolasta Savon radalle. Liitteet 32271: IV,265. s. 1557. L. Vv:aan. 32272: Rauhanpuolustaja.t: Ed. Nederström-Lundenin ym. - Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 100 määrärahan 32273: rah.al. n:o 313 määrärahan osoittamisesta rau- osoittamisesta Pieksämäen ratapihan ja raken- 32274: hantyötä suorittavien järjestöjen avustamiseen. nusten kunnostamiatöiden aloittamiseksi. Liit- 32275: Liitteet IV,483. s. 1816. L. Vv:aan. teet IV,270. s. 1562. L. Vv:aan. 32276: - Ed. Sundeliin ym. rah.al. n: o 443 määrärahan - Ed. Hallbergin ym. rah.al. n:o 105 korotetun 32277: osoittamisesta Suomen Rauhanliiton toimintaa määrärahan osoittamisesta Parikkalan-Onka- 32278: varten. Liitteet IV,613. s. 1964 ja 1965. L. mon radan rakennustöiden aloittamiseen. Liit- 32279: Vv:aan. teet IV,275. s. 1567. L. Vv:aan. 32280: - Ed. Heinosen ym. rah.al. n:o 113 määrärahan 32281: Rauma: - Ks. Oppikoulut. osoittamisesta rautatiehallituksen hallintoraken- 32282: nuksen siivoojien palkkauksen korottamiseksi. 32283: Rautaruukki Oy: Ed. Murron ym. rah.al. 308 mää- Liitteet IV,283. s. 1576. L. Vv:aan. 32284: rärahan osoittamisesta "korvaukseksi Saloisten - Ed. Holopaisen ym. rah.al. n:o 133 korotetun 32285: kunnalle ja Raahen kaupungille Rautaruukki määrärahan osoittamisesta Parikkalan-Onka- 32286: Oy:n tehdasalueen maapohjien lunastusmenoista. mon radan rakennustöitä varten. Liitteet IV,303. 32287: Liitteet IV,478. s. 1811. L. Vv:aan. s. 1602. L. Vv:aan. 32288: - Ed. Hultin ym. rah.al. n:o 145 määrärahan 32289: Bautatielä.iset: Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 41 osoittamisesta puutavaran hankintaan Hankasal- 32290: määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden men sahalle. Liitteet IV,315. s. 1615. L. Vv:aan. 32291: liikenneosaston linjahallinnon junaohjaajina toi- - Ed. Keloveden ym. rah.al. n :o 175 määrärahan 32292: mivien tilapäisten 1 luokan kirjurien toimien osoittamisesta tutkimustöiden suorittamiseen rau- 32293: ylimääräistämiseksi. Liitteet IV,211. s. 1497. tatien rakentamiseksi Taavetista Haminan kautta 32294: L. Vv:aan. Kotkaan. Liitteet IV,345. s. 1655. L. Vv:aan. 32295: - Ed. Alangon ym. rah.al. n: o 62 määrärahan - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 217 määrärahan 32296: osoittamisesta 39 ylimääräisen huoltomiehen osoittamisesta rautatien rakentamisen aloittami- 32297: toimen muuttamiseksi peruspalkkaiseksi huolto- seksi Taivalkoskelta Kemijärvelle. Liitteet 32298: miehen toimeksi. Liitteet IV,232. s. 1518. L. IV,387. s. 1710. L. Vv:aan. 32299: Vv:aan. - Ed. Lehdon ym. rah.al. n: o 248 määrärahan 32300: - Ed. Peltosen ym. rah.al. n:o 374 määrärahan osoittamisesta kolmen ylimääräisen ylisiivoojan 32301: osoittamisesta 46 ratavartijan toimen muutta· toimen perustamiseen valtionrautateille. Liit- 32302: miseksi ratatyöesimiehen toimiksi. Liitteet teet IV,418. s. 1741. L. Vv:aan. 32303: IV,544. s. 1886. L. Vv:aan. - Ed. Lehdon ym. rah.al. n: o 249 määrärahan 32304: - Ed. Uotin ym. rah.al. n:o 523 määrärahan osoittamisesta rautatiehallituksen hallintoraken- 32305: osoittamisesta 8 asuntovaunun rakentamiseksi nuksen siivoojan toimien perustamiseen. Liit- 32306: opastintyöntekijöiden käyttöön. Liitteet IV,693. teet IV,419. s. 1742. L. Vv:aan. 32307: s. 2055. L. Vv:aan. - Ed. Liedeksen ym. rah.al. n: o 266 määrärahan 32308: - Ed. U otin ym. rah.al. n: o 524 määrärahan osoittamisesta Kellon asemalta Virpiniemen sa- 32309: osoittamisesta 240 II luokan vaihdemiehen toi- tamaan johtavan rautatien rakennustöiden aloit- 32310: men muuttamiseksi I luokan vaihdemiehen toi- tamiseksi. Liitteet IV,436. s. 1759. L. Vv:aan. 32311: miksi. Liitteet IV,694. s. 2056. L. Vv:aan. 32312: - Ed. Liinamaan ym. rah.al. n:o 270 määrärahan 32313: osoittamisesta tutkimuksen suorittamiseksi Kas- 32314: Rautatiemak:sut: Ed. Aition ym. rah.al. n:o 49 kisten-Siilinjärven rautatien rakentamista var- 32315: määrärahan osoittamisesta avustukseksi rauta- 32316: ten. Liitteet IV,440. s. 1763. L. Vv:aan. 32317: tiehallitukselle urheilijain matkalippujen alen- 32318: tamista varten. Liitteet IV,219. s. 1505. L. - Ed. Niemelän ym. rah.al. n:o 316 määrärahan 32319: Vv:aan. osoittamisesta ratatutkimuksen suorittamista 32320: - Ks. Sairaanhoito. varten Heinolasta Savon radalle ja edelleen 32321: Pieksämäen-Savonlinnan rataoouudelle. Liit- 32322: Rautatiet: Ed. Ahosen rah.al. n:o 34 määrärahan teet IV,486. s. 1820. L. Vv:aan. 32323: osoittamisesta rautatien rakennustöiden aloitta- - Ed. Pekkarisen ym. rah.al. n: o 368 määrärahan 32324: miseen Saarijärveltä Multian kautta Haapa- osoittamisesta Juankosken-Kaa vin-Sysmäjär- 32325: mäelle. Liitteet IV,204. s. 1490. L. Vv:aan. ven rautatien rakentamista varten. Liitteet 32326: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 44 määrärahan osoit- IV,538. s. 1880. L. Vv:aan. 32327: tamisesta puutavaran hankintaan Hankasalmen - Ed. Peltosen ym. rah.al. n: o 373 korotetun 32328: sahalle. Liitteet IV,214. s. 1500. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta Jyväskylän-Jämsän- 32329: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n :o 45 määrärahan osoit- kosken rautatien rakennustöiden aloittamiseen. 32330: tamisesta asematalon suunnitteluun Jyväskylän Liitteet IV,543. s. 1885. L. Vv:aan. 32331: kaupunkiin. Liitteet IV,215. s. 1501. L. Vv:aan. - Ed. Pentin ym. rah.al. n: o 376 korotetun mää- 32332: - Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 65 määrärahan rärahan osoittamisesta Tampereen-Parkanon- 32333: osoittamisesta rautateiden liikkuvaa kalustoa val- Seinäjoen radan rakennustöiden aloittamista 32334: mistavan teollisuuslaitoksen rakentamiseen Seinä- varten. Liitteet IV,546. s. 1888. L. Vv:aan. 32335: joen kaupunkiin. Liitteet IV,235. s. 1521. L. - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n: o 386 korotetun 32336: Vv:aan. määrärahan osoittamisesta Jyväskylän-Jäm- 32337: - Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 95 määrärahan sänkosken radan rakentamiseen. Liitteet IV,556. 32338: osoittamisesta yhdysradan rakennustöiden aloit- s. 1899. L. Vv:aan. 32339: 22 Asialuettelo 1961. 32340: 32341: 32342: - Ed. Puhakan ym. rah.al. n:o 391 määrärahan tien asema-alueiden rakennustöihin. Liitteet 32343: osoittamisesta Joensuun-Ilomantsin radan Hera- IV,777. s. 2141. L. Vv:aan. 32344: järven ja Ilomantsin välisen osan rakennustöiden - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n: o 609 määrärahan 32345: aloittamiseksi. Liitteet IV,561. s. 1904. L. osoittamisesta Pohjanmaan rannikkoradan suun- 32346: Vv:aan. nittelu- ja rakennustöiden aloittamiseksi. Liit- 32347: - Ed. Ryhdän ym. rah.al. n: o 408 määrärahan teet IV,779. s. 2143. L. Vv:aan. 32348: osoittamisesta valtionrautateiden sähköistämis- - Ks. Kunnat. Rautatieläiset. Rautatiemaksut. 32349: suunnitelmaan liittyvien kiinteiden laitteiden Sillat. 32350: rakennustöiden aloittamista varten. Liitteet 32351: IV,578. s. 1925. L. Vv:aan. Rehut: - Ks. Karjatalous. Maatalous. 32352: - Ed. Salinin ym. rah.al. n:o 416 määrärahan 32353: osoittamisesta Hyvinkään uuden asemaraken- Rintamamiehet: - Ks. Kansaneläke. 32354: nuksen ja ratapihan rakennustöiden aloittami- 32355: seksi. Liitteet IV,586. s. 1935. L. Vv:aan. Ristijärvi: - Ks. Sill~t. 32356: - Ed. Salinin ym. rah.al. n: o 417 korotetun mää- 32357: rärahan osoittamisesta dieselveturien korjauk- Rodunjalostus: - Ks. Metsänhoito. 32358: seen ja varaosien valmistamiseen tarvittavien 32359: työstökoneiden hankkimiseksi valtionrautatei- Rokotus: - Ks. Turkiseläimet. 32360: den Hyvinkään konepajalla. Liitteet IV,587. s. 32361: 1936. L. Vv:aan. Rovaniemi: - Ks. Asuntotuotanto. Pakkolunastns. 32362: - Ed. Salmela-Järvisen ym. rah.al. n:o 424 mää- 32363: rärahan osoittamisesta rautatiehallituksen hal- Bunkotiet: - Ks. Maantiet. 32364: lintorakennuksen siivoojan toimien perustami- 32365: seen. Liitteet IV,594. s. 1944. L. Vv:aan. Ruoppaustyöt: Ed. Backlundin ym. rah.al. n:o 68 32366: - Ed. Tikkaojan ym. rah.al. n:o 475 määrärahan määrärahan osoittamisesta Siipyyn niemeltä Fla- 32367: osoittamisesta Seinäjoen rautatieasema- ja pos- dan nimisen lahden kautta johtavan väylän 32368: titalorakennuksen töiden aloittamista varten. tutkimiseksi ja ruoppaamiseksi. Liitteet IV,238. 32369: Liitteet IV,645. s. 2000. L. Vv:aan. s. 1525 ja 1526. L. Vv:aan. 32370: - Ed. Timosen ym. rah.al. n:o 482 määrärahan - Ed. Korsbäekin ym. rah.al. n:o 198 määrärahan 32371: osoittamisesta Iisalmen-Valtimon radan suun- osoittamisesta Kristiinankaupunkiin johtavan 32372: nittelutöitä varten. Liitteet IV,652. s. 2007. L. väylän oikaisemiseksi ns. Härkmeren mutkan 32373: Vv:aan. kohdalla. Liitteet IV,368. s. 1681 ja 1682. L. 32374: - Ed. V. Turusen rah.al. n:o 503 korotetun mää- Vv:aan. 32375: rärahan osoittamisesta Parikkalan-Onkamon - Ed. Rapion ym. rah.al. n: o 396 määrärahan 32376: rautatien rakentamiseen. Liitteet IV,673. s. osoittamisesta Karvianjoen suuosan ruoppaami- 32377: 2032. L. V v: aan. seksi. Liitteet IV,566. s. 1910. L. Vv:aan. 32378: - Ed. Tuulen ym. rah.al. n:o 515 määrärahan - Ks. Satamat. 32379: osoittamisesta Imatran ratapihan laajentamista 32380: varten. Liitteet IV,685. s. 2045. L. Vv:aan. Röntgenhoito: - Ks. Sairaanhoito. 32381: - Ed. Tuulen ym. rah.al. n: o 517 määrärahan 32382: osoittamisesta Kouvolan-Kunsanniemen-Multa- 32383: mäen ratahankkeen toteuttamista varten. Liit- s. 32384: teet IV,687. s. 2047. L. Vv:aan. 32385: - Ed. Törmän ym. rah.al. n: o 521 korotetun maa- Saarijärvi: - Ks. Oppikoulut. 32386: rärahan osoittamisesta asunto-, sosiaali-, virasto- 32387: ym. eri osastojen yhteisten rakennusten raken- Saaristotiet: - Ks. Maantiet. 32388: tamiseen valtionrautateillä. Liitteet IV,691. s. 32389: 2053. L. Vv:aan. Sahat: - Ks. Rautatiet. 32390: ---,- Ed. Uotin ym. rah.al. n:o 525 määrärahan 32391: osoittamisesta peruapaikkaisten yliasentajan ja Sairaalat: Ed. Erikssonin ym. rah.al. n: o 73 maa- 32392: sähköasentajan toimien perustamiseen valtion- rärahan osoittamisesta Malmin sairaalan uudis- 32393: rautateille. Liitteet IV,695. s. 2057. L. Vv:aan. rakennusta varten. Liitteet IV,243. s. 1533 ja 32394: ---,- Ed. U otin ym. rah.al. n: o 526 määrärahan 1534. L. Vv:aan. 32395: osoittamisesta ylimääräisten varastomiehen toin- Ed. Helteen ym. rah.al. n: o 127 korotetun 32396: ten perustamiseen valtionrautateille. Liitteet määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopis- 32397: IV,696. s. 2058. L. Vv:aan. tolliselle keskussairaalalle sairaalarakennusten 32398: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 536 määrärahan rakentamiseen ja asuntojen suunnitteluun. Liit- 32399: osoittamisesta Taivalkosken-Kemijärven rauta- teet IV,297. s. 1593. L. Vv:aan. 32400: tien rakentamiseen. Liitteet IV,706. s. 2068. L. - Ed. Kokkolan ym. rah.al. n: o 194 korotetun 32401: Vv:aan. määrärahan osoittamisesta Kotkan keskussairaa- 32402: - Ed. V. R. Virtasen ym. rah.al. n:o 596 määrä- lan rakentamista varten. Liitteet IV,364. s. 32403: rahan osoittamisesta yli- tai alikäytävän raken- 1676. L. Vv:aan. 32404: tamiseen Nokian asemalle. Liitteet IV,766. s. - Ed. J. E. Partasen ym. rah.al. n:o 357 määrä- 32405: 2129. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta Kainuun keskussairaalan 32406: - Ed. Väänäsen ym. rah.al. n: o 607 määrärahan rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,527. 32407: osoittamisesta Siilinjärven-Juankosken rauta- s. 1869. L. Vv:aan. 32408: Asialuettelo 1961. 23 32409: - Ed. Siltasen ym. rah.al. n: o 434 korotetun mää- sairausvakuutuksen toimeenpanokustannuksiin. 32410: rärahan osoittamisesta Turun Radiumkodille. Liitteet IV,593. s. 1943. L. Vv:aan. 32411: Liitteet IV,604. s. 1954. L. Vv:aan. 32412: - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n:o 463 määrärahan Sa.lahmi: - Ks. Asutustiet. 32413: osoittamisesta avustukseksi Suomussalmen kun- 32414: nansairaalan rakentamista varten. Liitteet Sa.lla: - Ks. Maanhankinta. 32415: IV,633. s. 1987. L. Vv:aan. 32416: - Ed. V. K. Turusen ym. rah.al. n: o 494 määrä- Saloinen: - Ks. Rautaruukki Oy. 32417: rahan osoittamisesta Kontioniemen keskusparan- 32418: tolan henkilökunnan asuinrakennustöiden aloit- Sanomalehtimiehet: Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 32419: tamiseksi. Liitteet IV,664. s. 2021. L. Vv:aan. 96 määrärahan osoittamisesta neljää uutta sa- 32420: - Ks. Kunnat. Lastenlinna. Lääkärit. Mielisai- nomalehtimieseläkettä varten. Liitteet IV,266. 32421: raalat. s. 1558. L. V v: aan. 32422: 32423: Sairaanhoitajat: Ed. Helteen ym. rah.al. n:o 129 Satakunta: - Ks. Metsäkoulut. 32424: määrärahan osoittamisesta sairaanhoitohenkilö- 32425: kunnan koulutuksen lisäämiseen. Liitteet IV,299. Satamat: Ed. Helteen ym. rah.al. n:o 114 maara· 32426: s. 1596. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta avustukseksi Loviisan kau· 32427: -Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 587 määrä- pungille Valkon sataman laajennustöitä varten. 32428: rahan osoittamisesta Savonlinnan sairaanhoi- Liitteet IV,284. s. 1577. L. Vv:aan. 32429: tajakoulun rakennustöiden aloittamiseksi. Liit- -Ed. Kokkolan ym. rah.al. n:o 195 korotetun 32430: teet IV,757. s. 2119. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta lainoiksi vientisata- 32431: mia ylläpitäville kunnille satamien rakenta- 32432: Sairaanhoito: Ed. Aallon ym. rah.al. n:o 29 maa- mista varten. Liitteet IV,365. s. 1677. L. 32433: rärahan osoittamisesta selvityksen hankkimi- Vv:aan. 32434: seksi pitkäaikaista sairaanhoitoa tarvitsevien - Ed. Kytän rah.al. n: o 206 määrärahan osoit- 32435: vanhusten ja muiden akuuttivaiheen sivuutta- tamisesta maamme käyttöön Pohjois-Norjan 32436: neiden sairaiden hoidontarpeesta. Liitteet rannikolta hankittavaa satamaa koskeviin tut- 32437: IV,199. s. 1485. L. Vv:aan. kimuksiin. Liitteet IV,376. s. 1693. L. Vv:aan. 32438: - Ed. Flinckin ym. rah.al. n: o 78 määrärahan - Ed. Liedeksen ym. rah.al. n: o 267 määrärahan 32439: osoittamisesta röntgen- ja radiumhoitoa saavien osoittamisesta Iihin rakennettavan sataman 32440: varattomien syöpäpotilaiden matkalippujen kor- avustamiseksi. Liitteet IV,437. s. 1760. L. 32441: vaamiseen. Liitteet IV,248. s. 1539. L. Vv:aan. Vv:aan. 32442: - Ed. Heinosen ym. rah.al. n:o 110 määrärahan - Ed. Linnan ym. rah.al. n: o 277 määrärahan 32443: osoittamisesta vähävaraisten sotaleskien sairaus- osoittamisesta ruoppaustöiden aloittamiseksi 32444: avustuksiin. Liitteet IV,280. s. 1573. L. Vv:aan. Rahjan satamassa. Liitteet IV,447. s. 1777. L. 32445: - Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 186 määrärahan Vv:aan. 32446: osoittamisesta sädehoitoon määrättyjen syöpä- - Ed. Nurmisen ym. rah.al. n:o 344 määrärahan 32447: potilaiden matka-avustuksiin. Liitteet IV,356. osoittamisesta avustukseksi Himangan kunnalle 32448: s. 1667. L. Vv:aan. satamalaiturin rakentamista varten. Liitteet 32449: - Ed. Lehdon ym. rah.al. n: o 24 7 määrärahan IV,514. s. 1854. L. Vv:aan. 32450: osoittamisesta alle 15-vuotiaitten lasten sai- - Ed. Nurmisen ym. rah.al. n:o 347 korotetun 32451: raalahoitomaksujen alentamiseen. Liitteet IV,417. määrärahan osoittamisesta !ainoiksi vientisata- 32452: s. 1740. L. Vv:aan. mia ylläpitäville kunnille satamien rakentamista 32453: - Ed. E. Mannisen ym. rah.al. n: o 294 määrä- varten. Liitteet IV,517. s. 1857. L. Vv:aan. 32454: rahan osoittamisesta varattomien kansaneläke- - Ed. Tainion ym. rah.al. n: o 453 määrärahan 32455: läisten sairausmenoihin. Liitteet IV,464. s. 1796. osoittamisesta avustukseksi Kemin kaupungille 32456: L. Vv:aan. Ajoksen syväsataman kunnostamis- ja laajen- 32457: - Ed. Torven ym. rah.al. n:o 485 määrärahan nustöitä varten. Liitteet IV,623. s. 1976. L. 32458: osoittamisesta maksuttoman sairaala-, lääkäri- Vv:aan. 32459: ja lääkehuollon järjestämiseksi vähävaraisille - Ks. Rautatiet. 32460: kansaneläkettä saaville. Liitteet IV,655. s. 2010. 32461: L. Vv:aan. Satovahingot: - Ks. Maatalous. Pienviljelys. 32462: - Ed. I. Virtasen ym. rah.al. n:o 576 määrärahan 32463: osoittamisesta radium- ja röntgenhoitoa saavien Savo: - Ks. Ammattikurssit. Säilöntä. Teollisuus. 32464: varattomien syöpäsairaiden matkalippujen kor- Voimalaitokset. 32465: vaamiseen. Liitteet IV,746. s. 2108. L. Vv:aan. 32466: Savonlinna: - Ks. Lentokentät. Sairaanhoitajat. 32467: - Ed. I. Virtasen ym. rah.al. n:o 577 määrärahan 32468: osoittamisesta syöpäsairaiden maksuttoman tut- Seimet: - Ks. Lastenhoito. 32469: kimuksen ja sädehoidon suorittamiseen. Liitteet 32470: IV,747. s. 2109. L. Vv:aan. Seinäjoki: - Ks. Rautatiet. Siementarkastuslaitos. 32471: - Ks. Ammattitaudit. Invaliidit. Kunnalliskodit. Sillat. Viljavarastot. Virastot. 32472: Kunnat. Lapsihalvaus. Mielisairaalat. Sokeri- 32473: tauti. Tutkimustyö. 'rerveydenhoito. Selluloosa: - Ks. Puunjalostusteollisuus. 32474: 32475: Sairausvakuutus: Ed. Salmela-Järvisen ym. rah.al. Seminaarit: Ed. Leinosen ym. rah.al. n:o 261 mää- 32476: n: o 423 määrärahan osoittamisesta valmistuvan rärahan osoittamisesta seminaarien opintosuun- 32477: 24 Asialuettelo 1961. 32478: 32479: 32480: tien ja vapaaehtoisten aineiden opetuksen jär- - Ed. Linnan ym. rah.al. n: o 278 määrärahan 32481: jestämiseksi. Liitteet IV,431. s. 1754. L. Vv:aan. osoittamisesta Jaakolan sillan rakentamiseen 32482: - Ks. Kansakoulut. ja tien oikaisemiseen Nivalan kirkolla. Liitteet 32483: IV,448 s. 1779. L. Vv:aan. 32484: Sepelvaltimotaudit: - Ks. Tutkimustyö. - Ed. Mannilan ym. rah.al. n: o 289 määrärahan 32485: osoittamisesta Sulkavankosken siltatöiden aloit- 32486: Seutusuunnittelu: Ed. Tikkaojan ym. rah.al. n: o tamiseen Heinolan maalaiskunnassa. Liitteet 32487: 478 korotetun määrärahan osoittamisesta avus- IV,459. s. 1791. L. Vv:aan. 32488: tuksiksi vapaaehtoista seutusuunnittelua varten. - Ed. Nordströmin rah.al. n: o 343 määrärahan 32489: Liitteet IV,648. s. 2003. L. Vv:aan. osoittamisesta Uudenkaarlepyyn kaupungille La- 32490: puan joen ylittävän sillan kunnostamiseen. Liit- 32491: Siemenet: Ed. Korsbäckin ym. rah.al. n:o 201 teet IV,513. s. 1852 ja 1853. L. Vv:aan. 32492: määrärahan osoittamisesta timotein siemenen - Ed. J. E. Partasen ym. rah.al. n:o 355 määrä- 32493: viennin edistämiseksi. Liitteet IV,371. s. 1687 rahan osoittamisesta Kajaanin-Oulun maan- 32494: ja 1688. L. Vv:aan. tiellä olevan Kiehimänjoen maantiesillan raken- 32495: - Ks. Metsänhoito. nustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,525. s. 32496: 1867. L. Vv:aan. 32497: Siementarkastuslaitos: Ed. Antilan ym. rah.al. n:o -Ed. J. E. Partasen ym. rah.al. n:o 356 määrä- 32498: 64 määrärahan osoittamisesta siementarkastus- rahan osoittamisesta Ristijärven kunnassa olevan 32499: laitoksen rakentamiseksi Seinäjoen kaupunkiin. Koirasalmen sillan rakennustöiden aloittamiseen. 32500: Liitteet IV,234. s. 1520. L. Vv:aan. Liitteet IV,526. s. 1868. L. Vv:aan. 32501: - Ed. Pekkarisen ym. rah.al. n:o 370 määrärahan 32502: Siikajärvi: - Ks. Vedensäännöstely. osoittamisesta Kortejoen sillan rakentamistöiden 32503: aloittamiseksi. Liitteet IV,540. s. 1882. L. 32504: Siipyy: - Ks. Ruoppaustyöt. Vv:aan. 32505: - Ed. Pekkarisen ym. rah.al. n: o 372 määrärahan 32506: Siirtokalastajat: Ed. Sinkkosen ym. rah.al. n:o osoittamisesta Leppävirran sillan ja siihen liitty- 32507: 438 määrärahan osoittamisesta korvauksiksi vän maantien rakennustöiden aloittamiseksi. Liit- 32508: Pyhtään kunnan kalastustilojen haltijoille. Liit- teet IV,542. s. 1884. L. Vv:aan. 32509: teet IV,608. s. 1958. L. Vv:aan. - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n:o 387 määrärahan 32510: osoittamisesta sillan rakentamistöiden aloittami- 32511: Siivoojat: - Ks. Rautatiet. Yliopisto. seksi Matilanvirran yli Sumiaisten-Konginkan- 32512: kaan maantiellä. Liitteet IV,557. s. 1900. L. 32513: Sikatalous: - Ks. Koeasemat. Vv:aan. 32514: - Ed. Roineen ym. rah.al. n: o 399 määrärahan 32515: Sillat: Ed. Ala-Kuljun ym. rah.al. n:o 58 maara- osoittamisesta rautatieylikäytäväsillan rakentami- 32516: rahan osoittamisesta ylikulkusillan rakentami- seksi Loimaan kauppalaan. Liitteet IV,569. s. 32517: seksi Seinäjoen ratapihan poikki. Liitteet 1913. L. Vv:aan. 32518: IV,228. s. 1514. L. Vv:aan. - Ed. Tammisen ym. rah.al. n: o 459 määrärahan 32519: - Ed. Haapasen ym. rah.al. n:o 90 määrärahan osoittamisesta avustukseksi Hämeenlinnan kau- 32520: osoittamisesta Riihimäen-Lahden rataosuudellå pungille Vanajaveden ylittävän sillan uusiruis- 32521: olevan Järvelän rautatieylikäytäväsillan suun- töiden aloittamiseen. Liitteet IV,629. s. 1983. 32522: nittelu- ja rakennustöiden aloittamiseksi. Liit- L. Vv:aan. 32523: teet IV,260. s. 1552. L. Vv:aan. - Ed. Vennamon rah.al. n: o 544 määrärahan osoit- 32524: tamisesta sillan rakentamiseen Hanhivirtaan. 32525: - Ed. Helteen ym. rah.al. n: o 120 määrärahan Liitteet IV,714. s. 2076. L. Vv:aan. 32526: osoittamisesta Hiidensalmen sillan rakennustöi- 32527: den aloittamiseen. Liitteet IV,290. s. 1585. L. - Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 584 määrä- 32528: Vv:aan. rahan osoittamisesta maantiesillan rakennustöi- 32529: den aloittamiseksi Kyrönsalmeen. Liitteet 32530: - Ed. Hostilan ym. rah.al. n:o 141 määrärahan IV,754. s. 2116. L. Vv:aan. 32531: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Pyhtään - Ed. V. R. Virtasen ym. rah.al. n:o 595 määrä- 32532: kunnan Keihässalmeen. Liitteet IV,311. s. 1611. rahan osoittamisesta Vihnussillan rakentamiseen 32533: L. Vv:aan. Nokian kauppalassa. Liitteet IV,765. s. 2128. 32534: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 220 määrärahan L. Vv:aan. 32535: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Kemijär- - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 600 määrärahan 32536: ven-Luusuan-Rovaniemen maantiellä olevaan osoittamisesta sillan rakentamiseksi Ounasjoen 32537: Lautasalmeen. Liitteet IV,390. s. 1713. L. suun yli. Liitteet IV,770. s. 2133. L. Vv:aan. 32538: Vv:aan. - Ks. Maantiet. 32539: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 225 määrärahan 32540: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Tenniön- Sisaralennukset: - Ks. Oppikoulut. 32541: joen yli Sallan-Savukosken maantiellä. Liit- 32542: teet IV,395. s. 1718. L. Vv:aan. Sisäoppilaitokset: Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n:o 32543: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 226 määrärahan 79 määrärahan osoittamisesta Porvoon nais- 32544: osoittamisesta siltojen rakentamiseksi Kemijär- opiston ja tyttölukion lisärakennuksen rakenta- 32545: ven-Lehtolan-Posion maantiellä oleviin Kai- miseksi. Liitteet IV,249. s. 1540. L. Vv:aan. 32546: san- ja Lantunginsalmeen. Liitteet IV,396. s. 32547: 1719. L. Vv:aan. Sisävesiliikenne: - Ks. Laivaliikenne. 32548: Asialuettelo 1961. 25 32549: Siviili-invaliidit: - Ks. Invaliidit. Suomen Teiniliitolle kurssikeskuksen rakenta- 32550: miseen. Liitteet IV,277. s. 1569. L. Vv:aan. 32551: Sivistystyö: Ed. V. Turusen ym. rah.al. n: o 508 32552: korotetun määrärahan osoittamisesta metsä- ja Suomussalmi: - Ks. Asutustiet. Oppikoulut. Sai- 32553: uittotyöläisten sivistystyöhön. Liitteet IV,678. raalat. 32554: s. 2037. L. Vv:aan. 32555: Suonenjoki: - Ks. Virastot. 32556: Soittimet: - Ks. Musiikki. 32557: Suonsalmi: - Ks. Sillat. 32558: Sokeritauti: Ed. Stenbergin ym. rah.al. n:o 440 32559: määrärahan osoittamisesta maksuttoman hoidon Suot: - Ks. Kuivatustyöt. 32560: järjestämiseksi vähävaraisille sokeritautisille. 32561: Liitteet IV,610. s. 1960. L. Vv:aan. Sydäntautiliitto r.y.: - Ks. Tutkimustyö. 32562: Sosiaalihuollon keskusWtto: Ed. V. E. Partasen Syrjäseutulisä: - Ks. Virkamiehet. 32563: ym. rah.al. n: o 361 korotetun määrärahan osoit· 32564: tamisesta Sosiaalihuollon keskusliiton valtion- Syöpä: - Ks. Sairaanhoito. Tutkimustyö. 32565: apua varten. Liitteet IV,531. s. 1873. L. 32566: Vv:aan. Sädehoito: - Ks. Sairaanhoito. 32567: Sosiaalihuolto: - Ks. Kunnat. Sähkö: Ed. Karvosen ym. rah.al. n:o 174 korote· 32568: tun määrärahan osoittamisesta maaseudun säh- 32569: Sosiaaliministeriö: Ed. Paasion ym. rah.al. n: o 350 köistämisen tukemiseen. Liitteet IV,344. s. 1654. 32570: määrärahan osoittamisesta sosiaaliministeriön L. Vv:aan. 32571: työosaston eräiden virkojen järjestelyä varten. - Ed. Kosolan ym. rah.al. n: o 204 korotetun 32572: Liitteet IV,520. s. 1861. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköis- 32573: - Ed. J. E. Partasen ym. rah.al. n:o 359 määrä- tämisen tukemiseen. Liitteet IV,374. s. 1691. 32574: rahan osoittamisesta sosiaaliministeriön metsä- L. Vv:aan. 32575: palkkatoimiston käyttöön ajotöiden palkkatark- -Ed. Niemelän ym. rah.al. n:o 319 määrärahan 32576: kailun järjestämiseen. Liitteet IV,529. s. 1871. osoittamisesta sähköistämislainojen myöntämi- 32577: L. Vv:aan. seksi Sisä-Suomen saaristoalueille. Liitteet 32578: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 605 määrärahan IV,489. s. 1825. L. Vv:aan. 32579: osoittamisesta metsäpalkkatarkkailua varten - Ed. Sepin ym. rah.al. n: o 432 määrärah 32580: tarvittavan henkilökunnan palkkaamiseen. Liit- osoittamisesta lainoiksi maaseudun vähävarais- 32581: teet IV,775. s. 2138. L. Vv:aan. ten talouksien sähköistämiseksi. Liitteet IV,602. 32582: - Ks. Ammattientarkastus. s. 1952. L. Vv:aan. 32583: - Ed. Sävelän ym. rah.al. n:o 447 korotetun mää- 32584: Sosiaalinen asuntotuotanto: - Ks. Asuntotuotanto. rärahan osoittamisesta maaseudun sähköistämi- 32585: sen tukemiseen. Liitteet IV,617. s. 1970. L. 32586: Sosia.a.litilat: - Ks. Rautatiet. Vv:aan. 32587: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 558 korotetun määrä- 32588: Sotaeläkkeet: - Ks. Eläkkeet. rahan osoittamisesta syrjäseutujen sähköistämi- 32589: sen tukemiseen. Liitteet IV,728. s. 2090. L. 32590: Sotalesket: - Ks. Sairaanhoito. Vv:aan. 32591: - Ks. Rautatiet. 32592: Sottlasvammalaki: Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n:o 32593: 470 määrärahan osoittamisesta sotilasvammalain Sähköasentajat: - Ks. Rautatiet. 32594: mukaisten korvausten korottamiseen. Liitteet 32595: IV,640. s. 1994. L. Vv:aan. Sli.ilöntll.: Ed. Vennamon rah.al. n:o 543 määrä- 32596: rahan osoittamisesta säilöntätehtaan perusta- 32597: Sudet: - Ks. Korvaus. mista varten Pohjois-Savoon. Liitteet IV,713. 32598: s. 2075. L. Vv:aan. 32599: Sulkavankoski: - Ks. Sillat. 32600: Säteilybiologiset tutkimukset: - Ks. Tutkimustyö. 32601: Suolahti: - Ks. Virastot. 32602: Säteilyfysiikan laitos: Ed. Helteen ym. rah.al. n:o 32603: Suomen elokuva-arkisto: - Ks. Elokuva-arkisto. 122 korotetun määrärahan osoittamisesta sä- 32604: teilyfysiikan laitoksen palkkamenoihin. Liitteet 32605: Suomen Ba.uhanliitto: - Ks. Rauhanpuolustajat. IV,292. s. 1587. L. Vv:aan. 32606: - Ed. Helteen ym. rah.al. n:o 123 korotetun 32607: Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitfo: määrärahan osoittamisesta säteilyfysiikan lai- 32608: - Ks. Invaliidit. toksen mittaus- ja tutkimusvälineistön täyden· 32609: tämiseen. Liitteet IV,293. s. 1589. L. Vv:aan. 32610: Suomen teatterikoulu: - Ks. Näyttämötaide. - Ed. Helteen ym. rah.al. n: o 124 määrärahan 32611: osoittamisesta säteilyfysiikan laitoksen raken- 32612: Suomen Teiniliitto r.y.: Ed. Haran ym. rah.al. n:o tamista varten. Liitteet IV,294. s. 1590. L. 32613: 107 määrärahan osoittamisesta avustukseksi Vv:aan. 32614: 4 E 168/62 32615: 26 Asialuettelo 1961. 32616: 32617: 32618: - Ed. Helteen ym. rah.al. n:o 125 korotetun - Ed. Wiherheimon rah.al. n:o 574 määrärahan 32619: määrärahan osoittamisesta lisätilojen vuokraa- osoittamisesta teknillisten oppilaitosten rehto- 32620: miseen säteilyfysiikan laitoksen käyttöön. Liit- rien palkkauksen korottamiseen. Liitteet IV,744. 32621: teet IV,295. s. 1591. L. Vv:aan. s. 2106. L. Vv:aan. 32622: - Ks. Opintoavustukset. 32623: Säyneinen: - Ks. Vedensäännöstely. 32624: Telakat: Ed. Murron ym. rah.al. n:o 309 maara- 32625: Sääksmäki: - Ks. Matkailu. rahan osoittamisesta tutkimuksen suorittamiseksi 32626: laivatelakan rakentamiseksi Ouluun. Liitteet 32627: Säännöstely: - Ks. Vuokrasäännöstely. IV,479. s. 1812. L. Vv:aan. 32628: - Ks. Laivanrakennus. 32629: T. 32630: Tenniönjoki: - Ks. Sillat. 32631: Taide: Ed. V. E. Partasen ym. rah.al. n:o 363 32632: määrärahan osoittamisesta työapurahoiksi pää- Teollisuus: Ed. Rytkösen ym. rah.al. n:o 411 maa- 32633: kaupungin ulkopuolella asuville kuvataiteilijoille. rärahan osoittamisesta Pohjois-Savoon perustet- 32634: Liitteet IV,533. s. 1875. L. Vv:aan. tavan valtiojohtoisen teollisuuden tutkimus· ja 32635: - Ks. Eläkkeet. suunnittelutyöhön. Liitteet IV,581. s. 1929. L. 32636: Vv:aan. 32637: Taimet: - Ks. Metsänhoito. - Ks. Elintarviketeollisuus. Käsiteollisuus. Koti- 32638: teollisuus. Puunjalostusteollisuus. Rautatiet. Säi- 32639: Taimitarhasiemenet: - Ks. Metsänhoito. löntä. Turve. Tutkimustyö. 32640: Taivalkoski: - Ks. Kalanviljelyslaitokset. Terveydenhoito: Ed. Lahden ym. rah.al. n:o 231 32641: määrärahan osoittamisesta kuntien terveyden- 32642: Taloudellinen tiedotustoiminta: - Ks. Ulkomaan- hoitolautakuntien menojen valtionapujärjestel- 32643: kauppa. män tutkimiseksi. Liitteet IV,401. s. 1724. L. 32644: Vv:aan. 32645: Talviauraus: - Ks. Asutustiet. - Ed. V. E. Partasen ym. rah.al. n:o 366 määrä- 32646: rahan osoittamisesta oppilaiden terveydenhoi- 32647: Tampere: - Ks. Invaliidit. don järjestämiseksi yksityisoppikouluissa. Liit- 32648: teet IV,536. s. 1878. L. Vv:aan. 32649: Tapaturmat: - Ks. Sosiaaliministeriö. - Ks. Invaliidit. Lapsihalvaus. Sairaanhoito. So- 32650: keritauti. 32651: Tarkastustoiminta: - Ks. Kouluruokailu. Metsä- 32652: työt. Sosiaaliministeriö. Terveyssisaret: - Ks. Terveydenhoito. 32653: Teatterit: - Ks. Näyttämötaide. Tiedotustoiminta: - Ks. Ulkomaankauppa. 32654: Teknillinen tutkimuslaitos: Ed. Käkelän ym. rah.al. Tie- ja vesirakennuspiirit: - Ks. Asuntotuotanto. 32655: n:o 212 määrärahan osoittamisesta Valtion tek- 32656: nillisen tutkimuslaitoksen paloteknillisen labo- 32657: ratorion uudisrakennusta varten. Liitteet IV,382. Tilustiet: Ed. Vennamon rah.al. n:o 568 määrä- 32658: s. 1702. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta yleisessä käytössä olevien 32659: - Ed. Lehdon ym. rah.al. n: o 250 määrärahan tilustieluontoisten teiden kunnossapitoavustuk· 32660: osoittamisesta eräiden virkojen perustamista var- siin. Liitteet IV,738. s. 2100. L. Vv:aan. 32661: ten Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen elintar- 32662: viketeollisuuslaboratorioon. Liitteet IV,420. s. Timotei: - Ks. Karjatalous. Siemenet. 32663: 1743. L. Vv:aan. 32664: Ed. Rihtniemen ym. rah.al. n:o 398 määrära- Toimipaikkakoulutus: - Ks. Kätilöt. 32665: han osoittamisesta nahantutkimusassistentin toi- 32666: men perustamiseksi Valtion teknilliseen tutki- Toipilaskodit: - Ks. Lapsihalvaus. 32667: muslaitokseen. Liitteet IV,568. s. 1912. L. 32668: Vv:aan. Toipilasraha: - Ks. Kunnat. 32669: 32670: Teknilliset koulut: Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o Troolarit: - Ks. Kalastus. 32671: 103 määrärahan osoittamisesta Mikkeliin perus- 32672: tettavan teknillisen koulun suunnittelutöitä Tuberkuloosi: - Ks. Kunnat. Sairaalat. 32673: varten. Liitteet IV,273. s. 1565. L. Vv:aan. 32674: - Ed. Kansikkaan ym. rah.al. n:o 170 määrära- Tuberkuloosiliitto r.y.: Ed. Aition ym. rah.al. n: o 32675: han osoittamisesta teknillisen koulun suunnit- 48 korotetun määrärahan osoittamisesta Tuber- 32676: telua varten Pohjois-Kymenlaaksoon. Liitteet kuloosiliitto r.y:n valtionavuksi. Liitteet IV,218. 32677: IV,340. s. 1649. L. Vv:aan. s. 1504. L. Vv:aan. 32678: - Ed. Tuulen ym. rah.al. n:o 518 määrärahan - Ed. Hiltusen ym. rah.al. n: o 131 korotetun mää- 32679: osoittamisesta Pohjois-Kymenlaakson teknillisen rärahan osoittamisesta Tuberkuloosiliiton toimin- 32680: koulun suunnittelua varten. Liitteet IV,688. s. nan tukemiseen. Liitteet IV,301. s. 1600. L. 32681: 2048. L. Vv:aan. Vv:aan. 32682: Asialuettelo 1961. 27 32683: 32684: - Ed. Karvosen ym. rah.al. n: o 172 korotetun den huoltajan varassa elävien perheiden toi- 32685: määrärahan osoittamisesta Tuberkuloosiliitto meentulosta. Liitteet IV,421. s. 1744. L. Vv:aan. 32686: r.y :.lle Liperin ammattioppilaitoksen viemäröin- - Ed. Vennamon rah.al. n:o 532 määrärahan 32687: tisuunnitelman toteuttamiseksi. Liitteet IV,342. osoittamisesta Nilsiän kunnassa olevien kvart- 32688: s. 1651. L. Vv:aan. siittiesiintymien tutkimiseen. Liitteet IV,702. 32689: - Ed. Kytän ym. rah.al. n: o 205 korotetun mää- s. 2064. L. Vv:aan. 32690: rärahan osoittamisesta Tuberkuloosiliiton toi- - Ks. Eläintaudit. Kalatalous. Koeasemat. Koti- 32691: minnan tukemiseen. Liitteet IV,375. s. 1692. L. talous. Rakennustoiminta. Säteilyfysiikan lai- 32692: Vv:aan. tos. Teknillinen tutkimuslaitos. Työterveyslai- 32693: tos. Vajaamieliset. 32694: Tulo- ja omaisuusvero: Ed. Koiviston ym. lak.al. n:o 32695: 199 laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai- Tyttökoulut: - Ks. Oppikoulut. Sisäoppilaitokset. 32696: sesta muuttamisesta. Liitteet XIII,2. s. 2177. 32697: L. Verov:aan 1452. Työapura.hat: - Ks. Taide. 32698: - Ed. Kaitilan ym. lak.al. n:o 200 laiksi tulo- ja 32699: omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta. Työkyvyttömyys: - Ks. Asuntotuotanto. 32700: Liitteet XIII,3. s. 2179. L. Verov:aan 1452. 32701: - Ed. Innalan ym. lak.al. n:o 201 laiksi tulo- ja Työlaitokset: Ed. Tikkaojan ym. rah.al. n:o 477 32702: omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta. määrärahan osoittamisesta Ilmajoen työlaitok- 32703: Liitteet XIII,4. s. 2182. L. Verov:aan 1452. sen uusien rakennusten rakentamista varten. 32704: Liitteet IV,647. s. 2002. L. Vv:aan. 32705: Tulvat: - Ks. Korvaus. Maatalous. Pengerrystyöt. 32706: Perkaustyöt. Pienviljelys. Vedensä.ännöstely. Työläistarkastajat: - Ks. Ammattientarkastus. 32707: Metsä työt. 32708: Tuomiokirkot: - KB. Kirkko. 32709: Työntekijät: - Ks. Valtion työntekijät. 32710: Turkiseläimet: Ed. Backlundin ym. rah.al. n:o 70 32711: määrärahan osoittamisesta vahingonkorvauksia Työterveyslaitos: Ed. Helteen ym. rah.al. n: o 126 32712: varten minkkien kasvattajille. Liitteet IV,240. korotetun määrärahan osoittamisesta Työter- 32713: s. ·15.29 ja 1530. L. Vv:aan. veyslaitoksen ylläpitämiseen. Liitteet IV,296. s. 32714: -Ed. Jungarån ym. rah.al. n:o 161 määrärahan 1592. L. V v: aan. 32715: osoittamisesta avustuksiksi minkkien rokotta- - Ed. Kokkolan ym. rah.al. n: o 197 määrärahan 32716: misesta aiheutuvien kustannusten alentamisekBi. osoittamisesta Ammattilääketieteen Säätiön 32717: Liitteet IV,331. s. 1637 ja 1638. L. Vv:aan. Työterveyslaitokselle vanhojen työntekijäin so- 32718: veltuvuuden perustutkimuksen aloittamista var· 32719: Turku: - Ks. Lentoliikenne. Näyttämötaide. Oppi- ten. Liitteet IV,367. s. 1680. L. Vv:aan. 32720: koulut. Sairaalat. Yliopisto. 32721: Työväenopistot: - Ks. Vapaaopistot. 32722: Turve: Ed. Marttilan ym. rah.al. n:o 298 määrä- 32723: rahan osoittamisesta vientipehkutehtaan aikaan- Työyhdyskunnat: - Ks. Invaliidit. 32724: saamiseksi Etelä-Pohjanmaalle. Liitteet IV,468. 32725: s. 1800. L. Vv:aan. 32726: - Ks. Voimalaitokset. 32727: u. 32728: Tutkasimula.a.ttori: - KB. Merimieskoulut. 32729: Uitto: - KB. Sivistystyö. 32730: Tutkimuslaitokset: Ks. Geologinen tutkimus- 32731: laitos. Kotitalous. Teknillinen tutkimuslaitos. Ulkomaankauppa: Ed. Käkelän ym. rah.al. n:o 211 32732: Tutkimustyö. korotetun määrärahan osoittamisesta ulkomaan- 32733: kaupan edistämiseen. Liitteet IV1381. s. 1700. 32734: Tutkimustyö: Ed. Aallon ym. rah.al. n:o 27 maa- L. Vv:aan. 32735: rärahan osoittamisesta perhesuunnittelua koske- 32736: van tutkimuksen aloittamiseksi Väestöpoliitti- Urheilu: Ks. Rautatiemaksut. 32737: sessa tutkimuslaitoksessa. Liitteet IV,197. s. 32738: 1482. L. Vv:aan. Utsjoki: Ks. Lääkärit. 32739: - Ed. Flinckin ym. rah.al. n:o 76 määrärahan 32740: osoittamisesta avustukseksi Sydäntautiliitolle Uudisraivaus: Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 184 32741: sepelvaltimotautien yleisyyttä ja syitä koske- määrärahan osoittamisesta uudis- ja kivenrai- 32742: van tutkimuksen jatkamista varten. Liitteet vauspalkkioiden korottamiseen. Liitteet IV,354. 32743: IV1246. s. 1537. L. Vv:aan. s. 1665. L. Vv:aan. 32744: - Ed. Käkelän ym. rah.al. n: o 209 määrä- - Ed. Vennamon rah.al. n:o 547 määrärahan 32745: rahan osoittamisesta Suomen Syöpäyhdistyk- osoittamisesta korotetun uudis- ja kivenraivaus- 32746: sen ja Syöpäsäätiön johtamien säteilybiolo- palkkion myöntämiseen. Liitteet IV,717. s. 2079. 32747: gisten ja biofysiikallisten tutkimusten tukemi- L. Vv:aan. 32748: seen. Liitteet IV,379. s. 1696. L. Vv:aan. - Ks. Kivenraivaus. 32749: - Ed. Lehdon ym. rah.al. n: o 251 määrärahan 32750: osoittamisesta tutkimuksen suorittamiseksi yh- Uusikaarlepyy: - Ks. Sillat. 32751: 28 Asialuettelo 1961. 32752: 32753: 32754: V. Vapa.aopistot: Ed. Lähteenmäen ym. rah.al. n:o 32755: 288 määrärahan osoittamisesta !ainoiksi yksi- 32756: Vaalit: - Ks. Valtiolliset vaalit. tyisten kannatusyhdistysten ylläpitämien kan- 32757: salais-, työväen- ja vapaaopistojen rakentami- 32758: Vaasa.: - Ks. Lapsihalvaus. Postilaitos. Yliopisto. seen. Liitteet IV,458. s. 1790. L. Vv:aan. 32759: 32760: Va.ihdemiehet: - Ks. Rautatieläiset. Vapaaoppilaat: - Ks. Oppikoulut. 32761: Vajaamiellset: Ed. Innalan ym. rah.al. n:o 157 Va.ra.stomiehet: - Ks. Rautatiet. 32762: määrärahan osoittamisesta Vajaamielisten kes- 32763: kuslaitosten suunnittelua varten. Liitteet 32764: IV,327. s. 1632. L. Vv:aan. Va.rikot: - Ks. Postilaitos .. 32765: - Ed. Innalan ym. rah.al. n: o 158 määrärahan 32766: osoittamisesta vajaamielisten hoito-, opetus- ja Varusmiehet: - Ks. Asevelvolliset. Puolustuslai- 32767: kasvatusmenetelmien tutkimiseen. Liitteet IV,328. tos. 32768: s. 1633. L. Vv:aan. 32769: - Ed. Innalan ym. rah.al. n: o 159 määrärahan Vedensä.ännöstely: Ed. Pekkarisen ym. rah.al. n:o 32770: osoittamisesta puheterapeuttien koulutuskurs- 371 määrärahan osoittamisesta Nilsiän ja Säy- 32771: sien toimeenpanemiseksi vajaamielishoidon alalla. neisten kunnissa olevien Siikajärven ja Ala- 32772: Liitteet IV,329. s. 1634. L. Vv:aan. Luostajärven vedenpinnan alentamis· ja tulva- 32773: - Ed. Nederström-Lundenin ym. rah.al. n:o 312 vesisäännöstelytöiden aloittamiseksi. Liitteet 32774: määrärahan osoittamisesta vajaamielisiä lapsia IV,541. s. 1883. L. Vv:aan. 32775: kotonaan hoitavien vanhempien avustamiseen. - Ks. Perkaustyöt. 32776: Liitteet IV,482. s. 1815. L. Vv:aan. 32777: Veronhuojennukset: Ed. Kemppaisen lak.al. n:o 32778: Vakuutus: - Ks. Sairausvakuutus. 198 laiksi vuoden 1953 asuntotuotannon veron- 32779: huojennuslain muuttamisesta. Liitteet Xill,1. 32780: Vakuutusoik:eus: Ed. Stykin ym. rah.al. n:o 442 s. 2175. L. Verov:aan 827. 32781: määrärahan osoittamisesta vakuutusoikeuden V - Ed. Lindblomin ym. lak.al. n: o 205 asuntotuo- 32782: jaostoa varten. Liitteet IV,612. s. 1962. L. tannon veronhuojennuslaiksi ja laiksi vuoden 32783: Vv:aan. 1958 asuntotuotannon veronhuojennuslain osit- 32784: taisesta muuttamisesta. Liitteet Xill,5. s. 2184. 32785: Valkon sa.ta.ma.: - Ks. Satamat. L. Verov:aan 2149. 32786: -Ed. Kähösen lak.al. n:o 206 asuntotuotannon 32787: Valtaajat: - Ks. Maanparannus. veronhuojennuslaiksi. Liitteet XIII,6. s. 2188. 32788: L. Verov:aan 2149. 32789: Valtatiet: - Ks. Maantiet. 32790: Verotus: Ed. Innalan ym. rah.al. n:o 156 korote- 32791: Valtimo: - Ks. Perkaustyöt. tun määrärahan osoittamisesta eräiden virkojen 32792: ja toimien perustamista varten välittömän ve- 32793: Valtiolliset vaalit: Ed. V. Turusen ym. rah.al. n:o rotuksen hallintoon. Liitteet IV,326. s. 1630. 32794: 510 määrärahan osoittamisesta valtiollisia vaa- L. Vv:aan. 32795: leja koskevien ilmoituskorttien valmistamiseen - Ks. Kunnallisverotus. Kunnat. Tulo- ja omai· 32796: ja lähettämiseen. Liitteet IV,680. s. 2039. L. suusvero. Veronhuojennukset. 32797: Vv:aan. 32798: Vesihuolto: Ed. Pesosen ym. rah.al. n:o 381 mää- 32799: Valtionapu: - Ks. Oppikoulut. rärahan osoittamisesta Vesihuoltoliitto r.y:n 32800: kurssi· ja valistustoiminnan tukemiseen. Liit- 32801: Valtion maantiet: - Ks. Maantiet. teet IV,551. s. 1893. L. Vv:aan. 32802: - Ed. Pesosen ym. rah.al. n: o 382 korotetun mää- 32803: Valtion teknillinen tutkimuslaitos: Ks. Teknil- rärahan osoittamisesta !ainoiksi vesi· ja vie- 32804: linen tutkimuslaitos. märilaitteiden rakentamiseen maaseudulla. Liit- 32805: teet IV,552. s. 1894. L. Vv:aan. 32806: Valtion työntekijät: Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o - Ed. Sävelän vm. rah.al. n:o 448 korotetun mää- 32807: 193 määrärahan osoittamisesta työsuhteessa ole- rärahan osoittamisesta avustuksiksi vesijohto- 32808: vien valtion työntekijöiden palkkojen korotta- laitteiden rakentamiseksi maaseudulle. Liitteet 32809: miseen. Liitteet IV,363. s. 1674. L. Vv:aan. IV,618. s. 1971. L. Vv:aan. 32810: - Ed. Vennamon rah.al. n: o 548 korotetun mää- 32811: Valtion vira.stota.lot: - Ks. Virastot. rärahan osoittamisesta avustuksiksi viemäri- ja 32812: vesijohtolaitteiden rakentamiseen maaseudulla. 32813: Vanajavesi: - Ks. Sillat. Liitteet IV,718. s. 2080. L. Vv:aan. 32814: - Ks. Outokumpu Oy. Rautaruukki Oy. 32815: Vanhainkodit: - Ks. Kunnalliskodit. 32816: Vanhukset: - Ks. Asuntotuotanto. Sairaanhoito. Vesijohdot: - Ks. Vesihuolto. 32817: 32818: Vapaaehtoiset aineet: - Ks. Seminaarit. Vesipuro: - Ks. Perkaustyöt. 32819: Asialuettelo 1961. 29 32820: 32821: Vesitiet: Ed. Tuulen ym. rah.al. n: o 516 maara· - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n:o 237 määrärahan 32822: rahan osoittamisesta kokonaistutkimuksen suo- osoittamisesta valtion virastotalon rakentami- 32823: rittamiseksi Järvi-Suomen vesireittien rakenta- seksi Viitasaarelle. Liitteet IV,407. s. 1730. L. 32824: misesta. Liitteet IV,686. s. 2046. L. Vv:aan. Vv:aan. 32825: - Ks. Ruoppaustyöt. - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n: o 238 määrärahan 32826: osoittamisesta Pihtiputaan virastotalon suunnit- 32827: Vesivoima: - Ks. Voimalaitokset. telutöitä varten. Liitteet IV,408. s. 1731. L. 32828: Vv:aan. 32829: Veturit: - Ks. Rautatiet. -Ed. Lehmosen ym. rah.al. n:o 240 määrärahan 32830: osoittamisesta Suolahden kauppalan virastota- 32831: Viemärit: - Ks. Tuberkuloosiliitto r.y. Vesihuolto. lon suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,410. s. 32832: 1733. L. Vv:aan. 32833: Vienti: Ks. Elintarviketeollisuus. Satamat. -Ed. N. Niemisen ym. rah.al. n:o 325 määrära- 32834: Siemenet. Turve. Ulkomaankauppa. han osoittamisesta valtion virastotalon rakenta- 32835: miseksi Rantasalmen kuntaan. Liitteet IV,495. 32836: Vieremä: - Ks. Asutustiet. Perkaustyöt. s. 1832. L. Vv:aan. 32837: - Ed. Niirasen ym. rah.al. n: o 332 määrärahan 32838: Vihnussilta: - Ks. Sillat. osoittamisesta Polvijärven kuntaan suunnitel- 32839: lun valtion virastotalon rakentamiseksi. Liit- 32840: Vihtijärvi: Ks. Lapsihalvaus. teet IV,502. s. 1840. L. Vv:aan. 32841: - Ed. Niirasen ym. rah.al. n: o 334 määrärahan 32842: Viitasaari: Ks. Oppikoulut. Virastot. osoittamisesta Juuan kuntaan suunnitellun val- 32843: tion virastotalon rakentamiseksi. Liitteet 32844: Vilja: Ed. Vennamon rah.al. n:o 553 määrärahan IV,504. s. 1842. L. Vv:aan. 32845: osoittamisesta viljan markkinoinnin edistämi- - Ed. V. E. Partasen ym. rah.al. n:o 364 määrä- 32846: seen. Liitteet IV,723. s. 2085. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta Lahden virastotalon suun- 32847: nittelutötä varten. Liitteet IV,534. s. 1876. L. 32848: Viljavarastot: Ed. Ala-Kuljun ym. rah.al. n:o 57 Vv:aan. 32849: määrärahan osoittamisesta Seinäjoen viljavaras- - Ed. Pekkarisen ym. rah.al. n: o 367 määrärahan 32850: ton laajentamista varten. Liitteet IV,227. s. osoittamisesta Suonenjoen virastotalon raken- 32851: 1513. L. Vv:aan. tamistöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,537. s. 32852: - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n:o 413 korotetun 1879. L. Vv:aan. 32853: määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomessa - Ed. Pulkkisen ym. rah.al. n:o 392 määrärahan 32854: tuotetun ohran ostoista valtion viljavarastolle osoittamisesta valtion virastotalon rakennustöi- 32855: aiheutuneiden tappioiden korvaamiseen. Liitteet den aloittamiseksi Pielaveden kirkonkylään. 32856: IV,583. s. 1931. L. Vv:aan. Liitteet IV,562. s. 1905. L. Vv:aan. 32857: - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n: o 412 määrärahan 32858: Vimpeli: - Ks. Virastot. osoittamisesta Kiuruveden virastotalon raken- 32859: nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,582. s. 32860: Virastot: Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 30 maara- 1930. L. V v: aan. 32861: rahan osoittamisesta valtion virastotalon raken- -Ed. Sävelän ym. rah.al. n:o 445 määrärahan 32862: tamiseksi Keuruulle. Liitteet IV,200. s. 1486. osoittamisesta virastotalon rakentamiseksi Kan- 32863: L. Vv:aan. kaanpäähän. Liitteet IV,615. s. 1968. L. 32864: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 37 määrärahan Vv:aan. 32865: osoittamisesta valtion virastotalon rakentami- - Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 583 määrä- 32866: seen Suolahden kauppalaan. Liitteet IV,207. s. rahan osoittamisesta valtion virastotalon raken- 32867: 1493. L. Vv:aan. tamiseksi Rantasalmelle. Liitteet IV,753. s. 32868: 2115. L. Vv:aan. 32869: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 38 määrärahan - Ks. Poliisi. Rautatiet. 32870: osoittamisesta valtion virastotalon rakentami- 32871: seksi Muuramen kuntaan. Liitteet IV,208. s. Virkamiehet: Ed. E. Mannisen ym. rah.al. n: o 293 32872: 1494. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta syrjäseutulisäjärjes· 32873: -Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 39 määrärahan telmän toteuttamiseen. Liitteet IV,463. s. 1795. 32874: osoittamisesta valtion virastotalon rakentami- L. Vv:aan. 32875: seksi Viitasaarelle. Liitteet IV,209. s. 1495. L. - Ks. Sosiaaliministeriö. Teknillinen tutkimuslai- 32876: Vv:aan. tos. Vakuutusoikeus. Verotus. 32877: -Ed. Ala-Kuljun ym. rah.al. n:o 55 määrärahan 32878: osoittamisesta valtion virastotalon rakentami- Virustaudit: - Ks. Turkiseläimet. 32879: seksi Seinäjoelle. Liitteet IV,225. s. 1511. L. 32880: Vv:aan. Voimalaitokset: Ed. Vennamon rah.al. n:o 545 32881: - Ed. Holopaisen ym. rah.al. n:o 132 määrärahan määrärahan osoittamisesta hakavoimalaitoksen 32882: osoittamisesta Polvijärven virastotalon raken- rakentamiseen Heinäveden kuntaan. Liitteet 32883: nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,302. s. IV,715. s. 2077. L. Vv:aan. 32884: 1601. L. Vv:aan. - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n:o 610 määrärahan 32885: - Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 182 määrärahan osoittamisesta vesivoimalaitostöiden aloittami- 32886: osoittamisesta Vimpelin virastotalon rakentami· seksi Nurmonjoen yläjuoksulle. Liitteet IV,780. 32887: seksi. Liitteet IV,352. s. 1662. L. Vv:aan. s. 2144. L. Vv:aan. 32888: 30 Asialuettelo 1961. 32889: 32890: 32891: - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n: o 613 määrärahan - Ed. Kemppaisen rah.al. n:o 178 määrärahan 32892: osoittamisesta turvevoimalaitoksen rakentami- osoittamisesta Oulun yliopiston lääketieteellisen 32893: seksi Etelä-Pohjanmaalle. Liitteet IV, 783. s. tiedekunnan teoreettisten laitosten suunnittelua 32894: 2147. L. Vv:aan. ja rakentamistöiden aloittamista varten. Liit- 32895: teet IV,348. s. 1658. L. Vv:aan. 32896: Vuokra-asunnot: - Ks. Asuntoavustukset. Asunto- - Ed. Leinosen rah.al. n: o 256 määrärahan osoit- 32897: tuotanto. tamisesta apulämmittäjän ja 6 siivoojan palk- 32898: kaamiseksi Oulun yliopistoon. Liitteet IV,426. 32899: Vuokrasäännöstely: Ed. Pessin ym. lak.al. n:o 207 s. 1749. L. Vv:aan. 32900: laiksi huoneenvuokrien säännöstelystä. Liitteet - Ed. Lähteenmäen ym. rah.al. n:o 286 korotetun 32901: 2193. Puhemies kieltäytyy esittelemästä aloi- määrärahan osoittamisesta Turun kesäyliopiston 32902: tetta valiokuntaan lähettämistä varten 2149. valtionapuun. Liitteet IV,456. s. 1787. L. 32903: - Ed. Salmela-Järvisen ym. lak.al. n: o 208 laiksi Vv:aan. 32904: huoneenvuokrien säännöstelystä. Liitteet 2197. - Ed. Lähteenmäen ym. rah.al. n:o 287 määrä- 32905: Puhemies kieltäytyy esittelemästä aloitetta va- rahan osoittamisesta kasvitieteen, eläintieteen 32906: liokuntaan lähettämistä varten 2149. ja maantieteen toisten professorinvirkojen pe- 32907: - Ed. Henrikssonin ym. lak.al. n: o 209 laiksi rustamiseen Turun yliopistoon. Liitteet IV,457. 32908: huoneenvuokrien säännöstelystä. Liitteet 2201. s. 1788. L. Vv:aan. 32909: Puhemies kieltäytyy esittelemästä aloitetta va- - Ed. Paasion ym. rah.al. n: o 348 korotetun mää- 32910: liokuntaan lähettämistä varten 2149. rärahan osoittamisesta avustukseksi Turun yli- 32911: opistolle. Liitteet IV,518. s. 1858. L. Vv:aan. 32912: Vuoksi: - Ks. Oppikoulut. 32913: - Ed. Sundeliin ym. rah.al. n: o 444 määrärahan 32914: Vuosiloma: - Ks. Loma. osoittamisesta Vaasan kaksikielistä kesäy liopis- 32915: toa varten. Liitteet IV,614. s. 1966 ja 1967, L. 32916: Väestöpoliittinen tutkimuslaitos: - Ks. Tutki- Vv:aan. 32917: mustyö. - Ks. Kotitalous. Sairaalat. 32918: 32919: Väkila.nnoitteet: - Ks. Maatalous. Ylioppilaat: - Ks. Asuntotuotanto. 32920: 32921: Ylioppilaskunnat: - Ks. Asuntotuotanto. 32922: Y. 32923: Ylisiivoojat: - Ks. Rautatiet. 32924: Yhdistykset: - Ks. Kokoontumishuoneistot. 32925: Yhdysradat: - Ks. Rautatiet. 32926: Ä. 32927: Yhdystiet: - Ks. Maantiet. 32928: Ähtävänjoki: - Ks. Kuivatustyöt. 32929: Yhteiskoulut: - Ks. Oppikoulut. 32930: Äidit: - Ks. Loma. Kätilöt. Äitiysavustus. 32931: Yksityisoppikoulut: - Ks. Oppikoulut. 32932: 32933: Yleishyödyllinen asuntotuotanto: - Ks. Asunto- Äitiysavustus: Ed. Aallon ym. rah.al. n:o 26 maa- 32934: tuotanto. rärahan osoittamisesta äitiysavustuksen korot- 32935: tamiseksi. Liitteet IV,196. s. 1481. L. Vv:aan. 32936: Ylikäytävät: - Ks. Rautatiet. Sillat. - Ed. Salmela-Järvisen ym. rah.al. n:o 422 mää- 32937: rärahan osoittamisesta äitiysavustuksen korot- 32938: Ylin opetus: - Ks. Korkeakoulut. tamiseen. Liitteet IV,592. s. 1942. L. Vv:aan. 32939: 32940: Yliopisto: Ed. Ala-Kuljun ym. rah.al. n:o 56 mää- Äyrit: - Ks. Kunnallisverotus. 32941: rärahan osoittamisesta avustuksiksi eräille kesä- 32942: yliopistoille. Liitteet IV,226. s. 1512. L. Vv:aan. Äällekoski: - Ks. Ammattikoulut. 32943:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025