<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

157 Käyttäjää paikalla! 0.010217189788818

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

1: VALTIOPÄIVÄT
2: 1962
3:
4: LIITTEET
5: I-VIII
6: A.
7:
8:
9:
10:
11: HELSINKI 1962
12: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
13:
14:
15:
16:
17: E 219/62
18: A. Yleisenä aloiteaikana jätetyt laki-, raha-asia- ja
19: toivomusaloitteet.
20:
21: S 1 SÄLLYS LUETTELO
22:
23:
24: I. Perustuslakivaliokunta.
25: Hallitusmuodon ja valtiopäiväjärjestyk- Siv.
26: sen muuttamista, kansanedustajain vaa- 11. Gestrin m. fl., hemst.mot. N:o 3: An-
27: leja, terveydenhoitoministeriön perusta- gående avlåtande av proposition om änd-
28: mdsta. ym. koskevia laki- ja toivomus- ringar i vallagen ........... , ..... , . . . 34
29: aloitteita. 11. Gestrin ym., toiv.al. N:o 3: Vaalilain
30: muuttamista koskevan esityksen anta-
31: Siv. misesta ...... , ..... , ..... , ......... , , 35
32: 1. To1·vi ym., lak.al. N:o 5: Ehdotus laiksi
33: Suomen hallitusmuodon muuttamisesta . . 7 12. Ehrnrooth m. fl., hemst.mot. N:o 4: An-
34: gående saklighet och objektivitet vid
35: 2. Ehrnrooth m. fl., lagmot. N:o 6: Förslag besättandet av statliga tjänster och be-
36: tili lag om ändring a"\' riksdagsordningen 9 fattningar . , . , . , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 36
37: 2. Ehrnrooth ym., lak.al. N:o 6: Ehdotus 12. Ehrnrooth ym., toiv.al. N:o 4: Ehdotto-
38: laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttami- man asiallisuuden ja objektiivisuuden
39: sesta . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 turvaamisesta valtion virkoja ja toimia
40: täytettäessä ....•................. , , . . 38
41: 3. Stylclci, lak.al. N:o 7: Ehdotukset laeiksi
42: valtiopäiväjärjestyksen ja kansanedusta- 13. Helle ym., toiv.al. N:o 5: Toimenpiteistä
43: jain vaaleista annetun lain muuttami- terveydenhoitoministeriön perustamiseksi 40
44: sesta ........................ , . . . . . . . 13 14. Koivisto ym., toiv.al. N:o 6: Terveyden-
45: hoitoministeriön perustamisesta .. , . . . . 43
46: 4. Kaitila ym., lak.al. N:o 8: Ehdotus laiksi
47: kansanedustajain vaaleista annetun lain 15. Pentti ym., toiv.al. N:o 7: Määrärahasta
48: väliaikaisesta muuttamisesta .. , . . . . . . . 15 Satakunnan ja Tampereen läänien toi-
49: minnan aloittamisen suunnittelutöitä var-
50: 5. Kemppainen ym., lak.al. N:o 9: Ehdotus ten .. . .... .. .... .. .. .. .. .. ...... .. . .. 45
51: laiksi kielilain 2 § :n muuttamisesta . . . . 19
52: 16. Hara, toiv.al. N:o 8: Tuontisäännöstelyn
53: 6. Åsvik ym., lak.al. N:o 10: Ehdotus laiksi purkamisesta henkilöautojen osalta . , . . . 46
54: uskonnonvapauslain muuttamisesta . . . . 21 17. Baipala ym., toiv.al. N:o 9: Henkilöau·
55: 7. Henriksson .ym., lak.al. N:o 11: Ehdotus tojen tuontisäännöstelyn lopettamisesta . . 47
56: laiksi huoneenvuokrien säännöstelystä . . 23 18. :Rihtniemi, toiv.al. N:o 10: Taksiautojen
57: vapauttamisesta tuontisäännöstelystä . . 48
58: 8. Pessi ym., lak.al. N:o 12: Ehdotus laiksi
59: huoneenvuokrien säännöstelystä . . . . . . . . 27 19. Salmela-Järvinen ym., toiv.al. N:o 11:
60: Vesivoimavarojen ettamisesta valtion
61: 9. L. Koskinen ym., toiv.al. N:o 1: Edus- haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49
62: k~nnaD; van:likauden lyhentämisestä kol-
63: m1vuotlseks1 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 20. Kaitila ym., toiv.al. N:o 12: Hallinnol-
64: lisen ja parlamentaarisen valtiontilin-
65: 10. Ehrnrooth ym., toiv.al. N:o 2: Kysymys- tarkastuksen ja valvonnan tehostami-
66: säännöstöä koskevien valtiopäiväjärjestyk· sesta (Laus. Vv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . 50
67: sen säännösten uudistamisesta . . . . . . . . . 31
68: 21. Vilponiemi ym., toiv.al. N:o 13: Ääni-
69: 10. Ehrnrooth m. fl., hemst.mot. N:o 2: An- oikeusikärajan alentamisesta kunnalli-
70: gående revision av riksdagsordningens sissa ja valtiollisissa vaaleissa (Laus.
71: stadganden om spörsmålsinstitutet . . . . 31 Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53
72: IV Sisällysluettelo 1962.
73:
74:
75: n. Lakivaliokunta.
76: Oikeudenkäyntilaitosta sekä rikoslain- Siv.
77: säädäntöä ym. koskevia laki- ja toivo- 12. Saloranta ym., toiv.al. N:o 16: Toimen-
78: musaloitteita. piteistä yhteisöjen rekisteröimistä koske-
79: Siv. vien asioiden keskittämiseksi samalle
80: 1. Hara ym., lak.al. N:o 13: Ehdotus laiksi virastolla ..••...................• , . . . 78
81: maakaaren 1 luvun muuttamisesta . . . . 59 13. L. Mattila ym., toiv.al. N:o 17: Esityk-
82: 2. Hwurlamo ym., lak.al. N:o 14: Ehdotus sen antamisesta kiinnityksestä kuorma-
83: laiksi avioliittolain muuttamisesta . • • . 61 autoihin • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81
84: 3. Häikiö ym., lak.al. N:o 15: Ehdotus 14. TW!bli ym., toiv.al. N:o 18: Esityksen
85: laiksi rikoslain 19 luvun muuttamisesta 63 a~t~i.sest~ laiksi kuorma-autojen kiin-
86: nittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . . 82
87: 4. Kemppainen ym., lak.al. N:o 16: Ehdo-
88: tus laiksi rikoslain 28 luvun 3 § :n ku- 15. Rautkallio ym., toiv.al N:o 19: Esityk-
89: moamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 65 sen antamisesta rikoslain 20 luvun muut-
90: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83
91: 5. Siren ym., lak.al. N: o 17: Ehdotus laiksi
92: oikeudenkäymiskaaren 30 luvun muutta- 16. E. Manninen ym., toiv.al. N:o 20: Kas-
93: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • . . . . . • • . . 69 vatuksellisten näkökohtien huomioon ot-
94: tamisesta nuorten rikoksentekijäin käsit-
95: 6. Hwurtamo ym., lak.al. N:o 18: Ehdotus
96: telyssä . • . • . • . . . . . . . . . . . . • . . . • . • . . • . • 85
97: laiksi konkurssisäännön muuttamisesta 71
98: 7. Lahtela ym., lak.al. N:o 19: Ehdotus 17. Hara ym., toiv.al. N:o 21: Oikeuden-
99: laiksi osakeyhtiöistä annetun lain muut- käyntilaitoksen toiminnan nopeuttamisesta 87
100: tamisesta . . . . . . . • • • . . . • . . • • • • . . . . . . • • 73 18. Hwurtamo ym., toiv.al. N:o 22: Neuvos-
101: 8. Hallberg ym., lak.al. N:o 20: Ehdotus miesten nimittämisen siirtämisestä puo-
102: laiksi kirjanpitolain muuttamisesta . • • . 74 lueettomalle tuomioistuimelle . . . . . . . . • . . 88
103: 9. Twuli ym., lak.al. N:o 21: Ehdotus laiksi 19. Rautkallio ym., toiv.al. N:o 23: Esityk-
104: löytötavaralain muuttamisesta . . . . . . • . . . 75 sen antamisesta väärävalajuttujen oikeus-
105: 10. Hyytiäinen ym., toiv.al. N:o 14: Antro- paikkaa koskevien säännösten muuttami-
106: pologista isyystutkimusta koskevan lain- sesta . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 89
107: säädännön aikaansaamisesta • . . . • • . . • . 76 20. Hyytiäinen ym., toiv.al. N:o 24: Itse-
108: 11. Hyytiäinen ym., toiv.al. N:o 15: Hol- näisten yrittäjien rinnastamisesta saa-
109: houslain muuttamisesta vajavaltaisen te- ~~s~ensa etuoikeuteen nähden työnteki-
110: kemän kiinteistökaupan osalta • . . . . . . • 77 JOihin . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . • 90
111:
112:
113:
114: Ill. Ulkoasiainvaliokunta.
115: Ulkoasiain käsittelyä ja hoitoa, työaiko- Siv.
116: jen säännöstelyä maantiekuljetuksessa aikojen säännöstelemisestä maantiekulje-
117: sekä kalastustuotteiden viennin lisää- tuksessa hyväksymän sopimuksen ratifioi-
118: mistä koskevia toivomusaloitteita. miseksi ............ .... ........ ...... 97
119: Siv. 3. Rosenberg m. fl., hemst.mot. N:o 27: An-
120: 1. Pitsinki ym., toiv.al. N:o 25: Toimen- gående åtgärder för ökad export av
121: piteistä ulkoasiain käsittelyn ja hoidon fiskeriprodukter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 98
122: valvonnan täydentämiseksi . . • . . . . . . . • . 95 3. Rosenberg yrn., toiv.al. N:o 27: Toimen-
123: 2. Lukkarinen ym., toiv.al. N:o 26: Toimen- piteistä kalastustuotteiden viennin lisää-
124: piteistä Kansainvälisen Työjärjestön työ- miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . 99
125:
126:
127:
128: IV. Valtiovarainvaliokunta.
129: A. Verotusta ym. koskevia laki- ja toi- Siv.
130: vomusaloitteita. 2. Aulanko ym., lak.al. N:o 23: Ehdotus
131: laiksi tulo- ja omaisuusverolain muutta-
132: Siv. misesta . . . . • . . . . . . • . . . . . . . . . . . . • . . . . . 106
133: 1. Asunta ym., lak.al. N:o 22: Ehdotus
134: laiksi tulo- ja omaisuusverolain muutta- 3. Siren ym., lak.al. N:o 24: Ehdotus laiksi
135: misesta . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . • • . 105 tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta 107
136: Sisällysluettelo 1962. V
137:
138:
139: Siv. Siv.
140: 4 . .Aulanko ym., lak.al. N:o 25: Ehdotus 21. V . .A. Virtanen ym., lak.al. N:o 42: Eh-
141: laiksi tulo- ja omaisuusverolain muutta- dotus laiksi Pohjois-Suomen teollisuuden
142: misesta . . . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . . • • • 109 veronhuojennuksista annetun lain muut-
143: tamisesta . . . • . • • . . . . . . . . . • . • . • • • . • • • . 137
144: 5. Rihtniemi ym., lak.al. N:o 26: Ehdotus
145: laiksi tulo- ja omaisuusverolain muutta- 22. Tainio ym., lak.al. N:o 43: Ehdotus laiksi
146: misesta . . . . . . . • . . . . • . . . . • . . . . . . . . . . . . 112 eräistä palkkatuloista verotuksessa teh-
147: tävistä vähennyksistä . . . . . . . . . . . • • . . . 139
148: 6. Hara ym., lak.al. N:o 27: Ehdotus laiksi 23. Ilaskivi ym., lak.al. N: o 44: Ehdotus
149: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta 114 laiksi veronhuojennustileille tehdyn tal-
150: 7. I. Linna ym., lak.al. N:o 28: Ehdotus letuksen vähentämisestä verotuksessa . • 141
151: laiksi tulo- ja omaisuusverolain muutta- 24. .A. Linna ym., lak.al. N:o 45: Ehdotus
152: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 115 laiksi veronhuojennustilille tehdyn tal-
153: letuksen vähentämisestä verotuksessa . . 143
154: S. Haapanen ym., lak.al. N:o 29: Ehdotus
155: laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai- 25. .Raunio ym., lak.al. N:o 46: Ehdotus
156: sesta muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116 laiksi eräiden talletusten veronhuojen-
157: nuksista . . . . . . • . . . . . . . . . . . . • . . . . • . • • • 145
158: 9. Sinisalo ym., lak.al. N:o 30: Ehdotus laiksi
159: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta 26. Väyrynen ym., lak.al. N:o 47: Ehdotus
160: muuttamisesta . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 118 laiksi kaivosteollisuuden veronhuojen-
161: nuksista . . . . . . . . . . . . . . • . . . • . . • . • . • • • . 147
162: 10. ll. Virtanen ym., lak.al. N:o 31: Ehdo-
163: 27 . .Raipala ym., lak.al. N:o 48: Ehdotus
164: tus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli-
165: laiksi salaojittajille myönnettävästä ve-
166: aikaisesta muuttamisesta . . . • . . . . . . . . . 119 ronhuojennuksesta . • . . . . . . . . • . • • . • . . . • 149
167: 11. Gröndahl ym., lak.al. N:o 32: Ehdotus 28. Ehrnrooth m. fl., lagmot. N: o 49: Förslag
168: laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai- till lag angående ändring av lagen om
169: sesta muuttamisesta • . . . . . . . . • . . . . . . . • . 120 skattelättnader vid bostadsproduktionen . . 150
170: 12. Hara ym., lak.al. N:o 33: Ehdotus laiksi 28. Ehrnrooth ym., lak.al. N: o 49: Ehdotus
171: tulo· ja omaisuusverolain väliaikaisesta laiksi asuntotuotannon veronhuojennus-
172: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121 lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 152
173: 13. Haapanen ym., lak.al. N:o 34: Ehdotus 29. Kähönen ym., lak.al. N:o 50: Ehdotus
174: laiksi eräistä väliaikaisista poikkeus- asuntotuotannon veronhuojennuslaiksi . . 154
175: säännöksistä verolakeihin . . . . . . . . . . . . . 123 30. .Rytkönen ym., lak.al. N:o 51: Ehdotus
176: laiksi ennakkoperintälain muuttamisesta 158
177: 14. Lehmonen ym., lak.al. N:o 35: Ehdotus
178: laiksi eräistä väliaikaisista poikkeus- 31. Tuuli ym., lak.al. N:o 52: Ehdotus laiksi
179: säännöksistä verolakeihin . . . . . . . • . . . . . 125 verotuslain muuttamisesta . . . . . . . . • • . . 160
180: 15. Matilainen ym., lak.al. N:o 36: Ehdotus 32. Tenhiälä ym., lak.al. N:o 53: Ehdotus
181: laiksi eräistä väliaikaisista poikkeus- laiksi verotuslain muuttamisesta . . . . . . 162
182: säännöksistä verolakeihin . . . . . . . . . . . . . 126
183: 33. Tuuli ym., lak.al. N:o 54: Ehdotus laiksi
184: 16 . .Ala-Kulju ym., lak.al. N:o 37: Ehdotus verotuslain muuttamisesta . . . . . . . • . . . • 164
185: laiksi Pohjois-Suomen teollisuuden ve- 34. Kämäräinen ym., lak.al. N:o 55: Ehdotus
186: ronhuojennuksista annetun lain muutta- laiksi verotuslain muuttamisesta • . . • • . 165
187: misesta . . . . . • . . . . • . • . . . . . . . . . . . . . . . . • 127
188: 35. V. ll. Virtanen ym., lak.al. N:o 56: Eh-
189: 17. Haapasalo ym., lak.al. N:o 38: Ehdotus
190: dotus laiksi perintö- ja lahjaverolain
191: laiksi Pohjois-Suomen teollisuuden ve- muuttamisesta . . . . . . . . • . . . . . . . . . • . . . . . 167
192: ronhuojennuksist.a annetun lain muutta-
193: misesta . . . . . . • . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . 129 36. Ilaskivi ym., lak.al. N:o 57: Ehdotus
194: laiksi perintö- ja lahjaverolain muutta-
195: 18. Hyytiäinen, lak.al. N:o 39: Ehdotus laiksi
196: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 168
197: Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuojen-
198: nuksista annetun lain muuttamisesta . . 131 37. .Rihtniemi ym., lak.al. N:o 58: Ehdotus
199: laiksi leimaverolain muuttamisesta • . . • 169
200: 19. Jämsen ym., lak.al. N:o 40: Ehdotus
201: laiksi Pohjois-Suomen teollisuuden ve- 38. Tuuli ym., lak.al. N:o 59: Ehdotus laiksi
202: ronhuojennuksista annetun lain muutta· leimaverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . 171
203: misesta • . . . . . . . . . . . . • . . . . . . • . . . . . . . . . 133
204: 39. Tuuli ym., lak.al. N:o 60: Ehdotus laiksi
205: 20. Twrunen ym., lak.al. N:o 41: Ehdotus leimaverolain 26 § :n kumoamisesta . . . • . 173
206: laiksi Pohjois-Suomen teollisuuden ve-
207: ronhuojennuksista annetun lain muutta· 40. Ehrnrooth ym., lak.al. N:o 61: Ehdotus
208: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 135 laiksi leimaverolain muuttamisesta . • • . 174
209: VI Sisällysluettelo 1962.
210:
211:
212: Siv. Siv.
213: 40. Ehrnrooth m. fl., lagmot. N: o 61: }'örslag 60. I. Linna ym., lak.al. N:o 81: Ehdotus
214: till lag om ändring av lagen angående maa- ja metsätalouden verolaiksi (Laus.
215: stämpelskatt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 174 Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 266
216: 41. Aitio ym., lak.al. N:o 62: Ehdotus laiksi 61. Hara ym., lak.al. N:o 82: Ehdotukset
217: liikevaihtoverolain muuttamisesta . . . . . 176 laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä
218: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maa-
219: 42. V. A. Virtanen ym., lak.al. N:o 63: Eh- laiskuntain kunnallishallinnosta annet-
220: dotus laiksi liikevaihtoverolain muutta- tujen asetusten muuttamisesta (Laus.
221: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 178 Ltv:lta) . . .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. 272
222: 43. M. Linna ym., lak.al. N:o 64: Ehdotus 62. Kyttä ym., lak.al. N:o 83: Ehdotukset
223: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta 180 laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä
224: 44. Tallgren m. fl., lagmot. N:o 65: Förslag kunnallishallituksesta kaupungissa ja maa-
225: till lag om ändring av lagen angående laiskuntain kunnallishallinnosta annet-
226: omsättningsskatt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 181 tujen asetusten muuttamisesta (Laus'.
227: Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . 274
228: 44. Tallgren ym., lak.al. N:o 65: Ehdotus
229: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta 182 63. Rautkallio ym., lak.al. N:o 84: Ehdotuk-
230: set laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä
231: 45. Kähönen ym., lak.al. N:o 66: Ehdotus kunnallishallituksesta kaupungissa ja maa-
232: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta 183 laiskuntain kunnallishallinnosta annet-
233: 46. Koivisto ym., lak.al. N: o 67: Ehdotus tujen asetusten muuttamisesta (Laus.
234: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta 184 Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 276
235: 47. Saukkonen ym., lak.al. N:o 68: Ehdotus 64. Matilainen ym., lak.al. N:o 85: Ehdotuk-
236: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta 185 set laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä
237: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maa-
238: 48. Rihtniemi ym., lak.al. N:o 69: Ehdotus laiskuntain kunnallishallinnosta annet-
239: laiksi eräiden tavaroiden hintaan sisäl- tujen asetusten muuttamisesta (Laus.
240: tyneen liikevaihtoveron palauttamisesta 187 Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 279
241: 49. Murto ym., lak.al. N:o 70: Ehdotus laiksi 65. Terästö ym., lak.al. N :o 86: Ehdotukset
242: moottoriajoneuvoverosta annetun lain laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä
243: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 189 kunnallishallituksesta kaupungissa ja maa-
244: 50. Tenhiiilä ym., lak.al. N:o 71: Ehdotus laiskuntain kunnallishallinnosta annet-
245: laiksi valtion viran tai toimen haltijain tujen asetusten muuttamisesta (Laus.
246: palkkauksesta annetun lain muuttami- Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 284
247: sesta • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 191 66. Niemelä ym., lak.al. N:o 87: Ehdotukset
248: 51. E. Manninen ym., lak.al. N:o 72: Ehdo- laeiksi tulo- ja omaisuusverolain ja maa-
249: tus laiksi virkamieseläkkeistä annetun laiskuntain kunnallishallinnosta annetun
250: lain muuttamisesta . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 192 asetuksen muuttamisesta (Laus. Ltv:lta) 288
251: 52. Tenhiälä ym., lak.al. N:o 73: Ehdotus 67. Tiekso ym., lak.al. N:o 88: Ehdotukset
252: laiksi virkamieseläkkeistä annetun lain laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä
253: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 193 kunnallishallituksesta kaupungissa ja maa-
254: laiskuntain kunnallishallinnosta annet-
255: 53. Suonpää ym., lak.al. N:o 74: Ehdotus tujen asetusten muuttamisesta (Laus.
256: laiksi asuntotuotantolain muuttamisesta 194 Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 290
257: 54. Linkola ym., lak.al. N:o 75: Ehdotus 68. Honkonen ym., lak.al. N:o 89: Ehdotuk-
258: laiksi asuntotuotantolain muuttamisesta 197 set laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä
259: 55. Kiviaho ym., lak.al. N:o 76: Ehdotukset maalaiskuntain kunnallishallinnosta ja
260: laeiksi maaseudun asunto-olojen paran- kunnallishallituksesta kaupungissa annet-
261: tamiseksi sekä maaseudun asuntoraken- tujen asetusten muuttamisesta (Laus.
262: nustoiminnan tukemisesta Yaltion varoilla 199 Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 292
263: 56. Rytkönen ym., lak.al. N:o 77: Ehdotus 69. Paasio ym., lak.al. N: o 90: Ehdotukset
264: laiksi vapautuksen myöntämisestä kun· laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä
265: nille maanteiden rakentamisesta aiheu- kunnallishallituksesta kaupungissa ja maa-
266: tuneista lunastuskorvauksista . . . . . . . . . 202 laiskuntain kunnallishallinnosta annet-
267: tujen asetusten muuttamisesta (Laus.
268: 57. Ilaskivi ym., lak.al. N:o 78: Ehdotus Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 295
269: laiksi valtion tulo- ja menoarviosta sekä
270: tilinpäätöksestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 203 70. .J.sv~"k
271: ym., lak.al. N;o 91; Ehdotukset
272: laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä
273: 58. Kaitila ym., lak.al. N:o 79: Ehdotus kunnallishallituksesta kaupungissa ja maa-
274: verolaiksi (Laus. Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . 210 laiskuntain kunnallishallinnosta annet-
275: 59. V. A. Virtanen ym., lak.al. N:o 80: Eh- tujen asetusten muuttamisesta (Laus.
276: dotus verolaiksi (Laus. Ltv:lta) . . . . . . 241 Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 298
277: Sisällysluettelo 1962. VII
278:
279: Siv. Siv.
280: 71. Pitsinki ym., toiv.al. N:o 28: Valtioneu· 89. Korsbäck m. fl., hemst.mot N:o 46: An-
281: voston kanslian alaisen talousneuvoston gående eliminering av variationerna i
282: asettamisesta valtion talouspoliittisiin teh- konsumentpriset på elström . • • . . . . . . . • 323
283: täviin liittyvien kysymysten valmistelua
284: varten . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 301 89. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 46: Sähkön
285: kuluttajahinnan vaihtelujen poistamisesta 324
286: 72. Honkanen ym., toiv.al. N:o 29: Viralli-
287: sen talousaluejaon aikaansaamisesta . . 302 90. Borg-Sundman ym., toiv.al. N:o 47: Toi-
288: menpiteistä pysyvien työpaikkojen aikaan-
289: 73. Mwrto ym., toiv.al. N:o 30: Valtion- saamiseksi • . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 325
290: enemmistöisten yhtiöiden valvonnan ja
291: tarkastuksen keskittämisestä valtion- 91. Hautala ym., toiv.al. N:o 48: Palkka"
292: tilintarkastajain alaisen viraston toimi· tason korottamisesta valtion työmailla 326
293: tettavaksi . . . . . . . . . • • . . . . . • . . . . . . . . . . . 303
294: 92. Backlund m. fl., hemst.mot. N:o 49: An-
295: 74. Helle ym., toiv.al. N:o 31: Valtion liike- gående nedbringande av stämpelskatten
296: yritysten vakuutustoiminnan saattami- vid besvär i stor- och nyskiftesfrågor . . 327
297: sesta tarkoituksenmukaisemmaksi . . . . . . 305
298: 92. Backlund ym., toiv.al. N:o 49: Iso- ja
299: 75. Helle ym., toiv.al. N:o 32: Yleishyödyl- uusjakoasioita koskevien valitusten lei-
300: listen järjestöjen varojen käytön valvon- maveron alentamisesta • . • . . . . . . . . . . . . . 328
301: nan tehostamisesta . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 306
302: 93. Lauren m. fl., hemst.mot. N:o 50: An·
303: 76. Raipala ym., toiv.al. N:o 33: Asutus· gående ändring av lagen angående stäm-
304: rahaston välityksellä tapahtuvan lainoi- pelskatt . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 329
305: tuksen saattamisesta eduskunnan mää-
306: räysvaltaan . . . • • . . • . . . . . • . . . . . . . . . . • . 308 93. Lauren ym., toiv.al. N:o 50: Leimavero-
307: 77. Paarman ym., toiv.al. N:o 34: Sotava- lain muuttamisesta . . . . . . • . . . . . . • . . . . . 330
308: hinkojen korvaamisesta jälleenrakenne· 94. Rihtniemi ym., toiv.al. N:o 51: Esityk-
309: tuille kansanopistoille . . . . . . . . • • . . . . . . 309 sen antamisesta osakekirjojen leimaveron
310: 78. Leinonen ym., toiv.al. N:o 35: Toimen- poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • 331
311: piteistä pientonnistokannan kehittämi-
312: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . 310 95. Tikkaoja ym., toiv.al. N:o 52: Huvi·
313: veron tuoton jakamisesta avustuksiksi
314: 79. Tikkaoja ym., toiv.al. N:o 36: Toimen- nuorisotyötä tekeville keskusjärjestöille 332
315: piteistä kassaerehdysrahan maksamiseksi 311
316: 96. Tikkaoja ym., toiv.al. N:o 53: Toimen-
317: 80. Räsänen ym., toiv.al. N:o 37: Valtion piteistä ammattiajokortin uudistamisesta
318: yhtiöiden kuorma-autokuljetusten anta- perittävän leimaveron poistamiseksi . . . 333
319: misesta yksityisille . . . . . . • . . • . . . . . • . . . 313
320: 97. Lukkarinen ym., toiv.al. N:o 54: Ammat·
321: 81. Turunen ym., toiv.al. N:o 38: Tutki- timaisen ajokortin lunastamiseen ja uudis-
322: muksesta vyöhykejakoon perustuvan rau- tamiseen liittyvän leimaveron poistami-
323: tateiden tariffipolitiikan soveltamisesta 314
324: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . 334
325: 82. Lahtela ym., toiv.al. N:o 39: Voiton- 98. Hyytiäinen ym., toiv.al. N:o 55: Toi-
326: ja vastuunjakoa sekä työläisosakkeiden
327: käyttöä koskevasta kokeilusta . . . . . . . . . 315 menpiteistä liikevaihtoverolainsäädännön
328: uudistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 335
329: 83. Helle ym., toiv.al. N:o 40: Tuloksellisen
330: yhteistoiminnan aikaansaamisesta valtion 99. Korsbäck m. fl., hemst.mot. N:o 56: An-
331: gående avlåtande av proposition om ny
332: eri hallinnonhaarojen ja kuntien kesken
333: omsättningsskattelag . . . . . . . . . . . . . . . . . . 336
334: rakennustoiminnan alalla . . . . . . . . . . . . . . 316
335: 84. Paavola ym., toiv.al. N:o 41: Pienteolli· 99. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 56: Esityk-
336: suuden valtiontakuujärjestelmän aikaan- sen antamisesta uudeksi liikevaihtovero-
337: saamisesta . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 318 laiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . • . . 337
338:
339: 85. Pohjonen ym., toiv.al. N:o 42: Esityk- 100. Ruutu ym., toiv.al. N:o 57: Kirjeopisto-
340: sen antamisesta käsi- ja pienteollisuus- jen käyttämien opetuskirjeiden vapaut-
341: lainojen valtion takuista • . . . . . . . . • . . • . 319 tamisesta liikevaihtoverosta . . . . . . . . . . • 338
342: 86. J. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 43: Toi- 101. Räsänen ym., toiv.al. N:o 58: Esityksen
343: sen valtakunnallisen sähköistämisohjel- antamisesta polttoaineveron poistamiseksi 339
344: man laatimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 320
345: 102. L. Mattila ym., toiv.al. N:o 59: Esityk·
346: 87. Kervinen ym., toiv.al. N:o 44: Maatalou- sen antamisesta liikevaihtoveron poista·
347: den sähkötariffien saattamisesta oikeuden- miseksi rakennustarvikkeilta . . . . . . . . . . 340
348: mukaisemmiksi . . . • . . . . . . . . . . • . . . . . . . . 321
349: 103. Stykki ym., toiv.al. N:o 60: Rakennus-
350: 88. Lukkarinen ym., toiv.al. N:o 45: Sähkön tuotannon liikevaihtoverotuksen korjaa·
351: jakelutoiminnan yhdenmukaistamisesta . . 322 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . • . • 341
352:
353: 2 E 219/62
354: VIII Sisällysluettelo 1962.
355:
356:
357: Siv. Siv.
358: 104. Ham ym., toiv.al. N:o 61: Kouluraken- 118. Rosenberg ym., toiv.al. N:o 75: Liike-
359: nusten rakentamiseen käytettyjen raken- vaihtoveron poistamisesta kalastusaluk·
360: nustarvikkeiden liikevaihtoveron palaut- sista, kalastusvenemoottoreista ja lan-
361: tamisesta • . . . . . • • • • . . • . . • . • • . . . . . . . • • 342 gasta valmistetuista pyydyksistä . • • . • • 361
362: 105. Savela ym., toiv.al. N:o 62: Vanhojen 119. Tallgren m. fl., hemst.mot. N:o 76: An-
363: asuinrakennusten peruskorjauksiin käy- gående nedsättning av priset på motor-
364: tettyjen rakennustarvikkeiden liikevaih- bränsle för fiskarbefolkningen • • • . . • . . 362
365: toveron palauttamisesta • . • . . • • . . . . . . . 343 119. Tallgren ym., toiv.al. N:o 76: Kalastaja-
366: väestön moottorien polttoaineiden hinnan
367: 106. Saukkonen ym., toiv.al. N:o 63: Puolus- alentamisesta • . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . • • . 363
368: tustarvikkeiden liikevaihtoverovapaudesta 344
369: 120. Ryömä ym., toiv.al. N:o 77: Kalastus-
370: 107. Ehrnrooth ym., toiv.al. N:o 64: Lento- välineiden ja kalastajamoottorien liike-
371: toiminnassa käytettävän poltto- ja voi- vaihtoveron poistamisesta . . • . . • • . . . . . . 364
372: teluaineen tulli- ja verovapauden laajen-
373: tamisesta • . . . • . . . . • • • • . . . . . • . . . . . . . • • 345 121. Vilponiemi ym., toiv.al. N:o 78: Kalas-
374: tuksessa käytettävien köysien ja paulo-
375: 108. L. Mattila ym., toiv.al. N:o 65: Esityk- jen liikevaihtoveron poistamisesta . . • • • 365
376: sen antamisesta a=attimaiseen liikentee- 122. Pekkarinen ym., toiv.al. N:o 79: Pien·
377: seen tulevien kuorma-autojen vapautta-
378: yrit~_st~n ~~ikevaihtoverorasituksen vä-
379: misesta liikevaihtoverosta . • . . . • • . . . . . . 347 hentamisesta . . . . . . . . . . . • • • . . . . • . . . • . • 366
380: 109. Hara ym., toiv.al. N:o 66: Moottoriajo· 123. Tikkaoja ym., toiv.al. N:o 80: Liike-
381: neuvoverotuksen uudistamisesta . . . . . . . 349 vaihtoverolain muuttamisesta käsityö- ja
382: pienteollisuusyritysten osalta • . . . . . • . . • 367
383: 110. Hara ym., toiv.al. N:o 67: Henkilöau-
384: toista ja moottoripyöristä suoritettavasta 124. Lukkarinen ym., toiv.al. N:o 81: Toi-
385: verosta annetun lain uusimatta jättämi- menpiteistä moottorisahojen liikevaihto-
386: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 350 veron ja tullin poistamiseksi • . • . • • . . . • 368
387: 111. Raipala ym., toiv.al. N:o 68: Polttoaine- 125. Pekkarinen ym., toiv.al. N:o 82: Moot-
388: ;erotuksen epäoikeudenmukaisuuksien kor- torisahojen liikevaihtoveron ja tullin
389: jaamisesta . • . . . . • • • . • . . . . . . • . . . . . • . . . 351 poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 369
390: 126. Ryhtä, toiv.al. N:o 83: Toimenpiteistä
391: 112. Rautkallio ym., toiv.al. N:o 69: Esine- metsätyömiehille myytävien moottori·
392: kohtaisen moottoriajoneuvoveron poistami- sahojen tulli- ja liikevaihtoveron pois-
393: sesta • . . . . . . . . . • . . . • . . . . . . . • . . . • . . . • . 352 tamiseksi . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . • . • 370
394: 113. V. E. Partanen ym., toiv.al. N: o 70: 127. Vilponiemi ym., toiv.al. N:o 84: Soitti-
395: Kuorma-autoliikenteen pienyrittäjien ase· mien verotuksen lieventämisestä . . . . . . 371
396: man parantamisesta . . . • . . . . • . . • . . . . . . . 353
397: 128. Forsius ym., toiv.al. N:o 85: Tuoremehu-
398: 114. Sääskilahti ym., toiv.al. N:o 71: Moot- jen liikevaihtoveron poistamisesta . . . . 372
399: toriajoneuvoissa käytettävän polttoai- 129. Ilaskivi ym., toiv-.al. N:o 86: Valtion
400: neen hinnan määräämisestä saman suu- menopoliittisen ohjelman laatimisesta
401: ruiseksi koko valtakunnan alueella . . . . 354 vuosiksi 1963-64 .. . .. .. . . .. . .. . .. .. . 373
402: 115. U. Mäkelä ym., toiv.al. N:o 72: Vaikea- 130. Ilaskivi ym., toiv.al. N:o 87: Verolain-
403: vammaisten invaliidien vapauttamisesta säädäntömme yksinkertaistamisesta . . . • 374
404: suorittamasta autonhankintaan ja käyt-
405: töön liittyviä veroja . . • . . . . . . . . . . . . . • • 355 131. Tainio ym., toiv.al. N:o 88: Esityksen
406: antamisesta verotuslain muuttamiseksi . . 375
407: 116. Rosenberg ym., toiv.al. N:o 73: Invalii- 132. Hyytiäinen ym., toiv.al. N:o 89: Satun-
408: dien vapauttamisesta auton hankintaan naisen kauppavoiton verottamista koske-
409: ja käyttöön liittyvistä veroista ja mak· vien säännösten muuttamisesta • . • • • . • 376
410: suista • . • • . . . . . . • • . . • . . . . . • . . . . . . . . . . . 357
411: 133. Hallberg ym., toiv.al. N:o 90: Esityk-
412: 117. Rosenberg m. fl., hemst.mot. N:o 74: An- sen antamisesta satunnaisen myyntivoi-
413: gående sänkning av prisen på flytande ton verottamista koskevien säännösten
414: bränsle för fiskebåtsmotorer . . . . . . . . . . . 358 muuttamisesta . . • . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • 377
415: 117. Rosenberg ym., toiv.al. N:o 74: Kalas- 134. Hara ym., toiv.al. N:o 91: Veroilmoitus-
416: tajamoottoreiden nestemäisen polttoai- ten antamiaaikaa koskevien säännösten
417: neen hintojen alentamisesta . . . . . . . . . . 359 muuttamisesta kirjanpitovelvollisten toi-
418: seen ryhmään kuuluvien yrittäjien osalta 378
419: 118. Rosenberg m. fl., hemst.mot. N:o 75: An-
420: gående avlyftande av omsättningsskat- 135. Kyttä ym., toiv.al. N:o 92: Verotusta
421: ten på fiskebåtar, fiskebåtsmotorer och varten säädetyn ilmoitusvelvollisuuden
422: fångstredskap av garn . . . . • . . . . . . . . . . . 360 yksinkertaistamisesta . . . . . . . . . . . . • • • • • 379
423: Sisällysluettelo 1962. IX
424:
425:
426: Siv. Siv~
427: 136. Korsbäck m. fl., hemst.mot. N:o 93: An- 152. Forsius ym., toiv.al. N:o 109: Vanhuus-
428: gående avlåtande av proposition om för- vähennykseen oikeutetun invaliidin oi-
429: längning av vissa deklarationstider . • . 380 keuttamisesta vähentämään tuloistaan
430: 136. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 93: Eräiden invaliidivähennys täysimääräisenä • . . . . 399
431: v~roilmoi~~sten jättöaikoja koskevasta 153. Hara, toiv.al. N:o 110: Tulo- ja omai-
432: es1tyksesta . . • . • . . . . . . • • • . • . . . . . . . • . • • 381 suusverolain muuttamisesta leskeysvä-
433: 137. Lindh m. fl., hemst.mot. N:o 94: An- hennystä koskevalta osalta . . . . . . . . • • • 400
434: gående förlängning av deklarationstiden 154. Hallberg ym., toiv.al. N:o 111: Esityk-
435: för lantbruksfastigheter . . • • • . . • . . . • • • 382 sen antamisesta pienivaraisten leskien
436: 137. Lindh ym., toiv.al. N:o 94: Maatalous- ja orpojen eläkkeiden vapauttamisesta
437: kiinteistöjen veroilmoitusajan pidentä- veroista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • . . . . 401
438: misestä . • • • . . • • . . . . . . . . . . • • . • . . . . • • • • 383 155. Helle ym., toiv.al. N:o 112: Yleisten
439: 138. Borg-Sundman ym., toiv.al. N:o 95: I asuntopoliittisten tavoitteiden huomioon
440: veroluokan poistamisesta . • • • . . . . . . . • • 384 ottamisesta verotuksessa . . . . . • • . • . . • . . 402
441: 139. Borg-Sundman ym., toiv.al. N:o 96: Avio- 156. Hara ym., toiv.al. N:o 113: Asuntoedun
442: puolisoiden ansiotulojen erikseen verot- verotuksen poistamisesta • • . . . . . . . • • • • . 403
443: tamisesta . • • • . . . . . . . . • . . . . . . . . . • • . . . • 385 157. Rautkallio ym., toiv.al. N:o 114: Esityk-
444: 140. Kaitila ym., toiv.al. N:o 97: Esityksen sen antamisesta asuntotuotannon veron·
445: antamisesta tuloveron progression pois- huojennuslain muuttamisesta . . . . . . . . . . 404
446: tamisesta alemmilta tuloluokilta . . . . . . 386 158. Korsbäck m. fl., hemst.mot. N:o 115: An-
447: 141. Pakkanen ym., toiv.al. N:o 98: Muutok- gående avlyftande av skatter för för-
448: senhakuoikeutta verojyvitykseen ja -luo- månen av egen bostad . . . . . . . . . • . . . . • • 406
449: kitukseen koskevien säännösten muutta- 158. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 115: Asunto-
450: misesta • . . . . . . • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 887 edusta säädettyjen verojen poistamisesta 407
451: 142. Hallberg ym., toiv.al. N:o 99: Toimen- 159. Kangas ym., toiv.al. N:o 116: Toimen-
452: piteistä kunnallisverojen vähennysoikeu- piteistä maanviljeljäperheiden työn ve-
453: den saliimiseksi tulo- ja omaisuusvero- rotuksen lieventämiseksi . • . • • • . . . . • . • • 408
454: tuksessa • • . • • • • . . . . . • • . . • . . . . . • . . • • • • ·388
455: 160. Laiho ym., toiv.al. N:o 117: Pienvilje:
456: 143. Gestrin ym., toiv.al. N:o 100: Toimen- lijäin verotuksen keventämisestä •••••• 409
457: piteistä tulo- ja omaisuusverolain 29 § :n
458: 9 ja 10 kohdan muuttamiseksi . . . . • . . . . 389 161. Väänänen ym., toiv.al. N:o 118: Yhdys-
459: viljelyksessä maataloutta harjoittavien
460: 144. Backlund m. fl., hemst.mot. N:o 101: An- perheenjäsenten verotuksessa olevien epä-
461: gående lättnader och förbättringar i be- kohtien korjaamisesta ..............••• 410
462: skattningen a>" författares och bildkonst-
463: närers verk . . . . . . . . . • . . • • . . . • . • . . . . . . 390 162. Liinamaa ym., toiv.al. N:o 119: Toimen-
464: piteistä verovelvollisten nuorten per-
465: 144. Backlund ym., toiv.al. N:o 101: Kirjai- heenjäsenten oman talouden hyväksi teh-
466: lijain ja kuvataiteilijain verotusta kos- dyn työn verotuksen helpottamiseksi •• 411
467: kevista helpotuksista ja parannuksista 391
468: 163. Hamara ym., toiv.al. N:o 120: Isännän-
469: 145. ..4iro ym., toiv.al. N:o 102: Verotuksen
470: sakkokoron kohtuullistamisesta • . • • . . . 392 palkkaa koskevien määräysten tarkista·
471: misesta leskiemäntien osalta verotuk-
472: 146. Hallberg ym., toiv.al. N:o 103: Vanhus- sessa 412
473: ten tulo- ja omaisuusverotuksen lieven-
474: tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • . • . 393 164. Timonen ym., toiv.al. N:o 121: Viljelijä-
475: perheen lasten viljelijän maatalouden
476: 147. Hallberg ym., toiv.al. N:o 104: Toimen- hyväksi tekemän työn verotusperustei-
477: pite~stä pi_enten eläkkeiden vapauttami- den muuttamisesta ......•........•.•.• 413
478: seksi verOista . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • . . • 394
479: 165. Korsbäck m. fl., hemst.mot. N:o 122: An-
480: 148. Borg-Sundman ym., toiv.al. N:o 105: gående ändring av förordningen om be-
481: Eläkkeiden verotuksen lieventämisestä • . 395 skattning av lantbruksfastigheter •..•. 414
482: 149. Lehmonen ym., toiv.al. N:o 106: Pienten 165. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 122: Maata-
483: eläkkeiden saattamisesta verovapaiksi • . 396 louskiinteistöjen verotusta koskevan ase-
484: 150. Borg-Sundman ym., toiv.al. N:o 107: tuksen muuttamisesta . . . . . . . . . . • . . . . • 416
485: Verovähennyksen sallimisesta vanhem- 166. Lehmonen ym., toiv.al. N:o 123: Esityk-
486: piensa huoltamisen perusteella . . . . . . • • 397 sen antamisesta pientilojen uudispeltojen
487: verovapaudesta . • . . . . . . . . . . . . . . • • . . . • 418
488: 151. Paavola, toiv.al. N:o 108: Vainajan kuo-
489: linvuotenaan saaman tulon verotta- 167. Pohjonen ym., toiv.al. N:o 124: Pientilo·
490: matta jättämisestä eräissä tapauksissa . . 398 jen uudispeltojen verovapaudesta • • • • • • 419
491: Sisällysluettelo 1962.
492:
493:
494: Siv. Siv.
495: 168. Saura ym., toiv.al. N:o 125: Verovapau· 185. Hara ym., toiv.al. N:o 142: Koulutus- ja
496: den myöntämisestä ojituksella saadun opintovähennysoikeuden laajentamisesta
497: metsämaan osalta • . . . . . . • . • • • • . . . . • • . 420 tulo- ja omaisuusverotuksessa . . • . . • . . • 441
498: 169. Kervinen ym., toiv.al. N:o 126: Pienvil- 186. Hara ym., toiv.al. N:o 143: Lahjoitus-
499: jelijäin puutarhaluontoisen peltoviljelyn ten verovapautta koskevien säännösten
500: verotuksellisten epäkohtien korjaamisesta 421 muuttamisesta • . • . . . . . • . . • • . . . . . • . . • . • 442
501: 170. Jungarå m. fl., hemst.mot. N:o 127: An- 187. Aulanleo ym., toiv.al. N:o 144: Toimen-
502: gående avlyftande av omsättningsskat- piteistä ulkomaankaupan palveluksessa
503: ten på vacciner mot smittosamma sjuk- olevien saaman ulkomaanlisän vapautta·
504: domar bland minkar . . . . . . . . . . . • • • . . • . 422 miseksi verosta . . • . • . . . . . • . . . . . . • . . • • 443
505: 170. Jungarå ym., toiv.al. N:o 127: Minkki- 188. Aulanleo ym., toiv.al. N:o 145: Esityk·
506: rokotteiden liikevaihtoveron poistami- sen antamisesta vientijärjestöjen va·
507: sesta 423 pauttamiseksi maksamasta veroa vien-
508: ninedistämisrahastoihin siirtämistään mää·
509: 171. Lehmonen ym., toiv.al. N:o 128: Koti-
510: ristä ................................. 444
511: eläinsairauksista johtuneiden kustannus-
512: ten vähennyskelpoisuudesta verotuksessa 424 189. Aulanleo ym., toiv.al. N:o 146: Esityk-
513: 172. Koivisto ym., toiv.al. N:o 129: Kylmän sen antamisesta teollisuuden harjoitta-
514: seudun vähennyksen sallimisesta vero- jan oikeuttamiseksi verotuksessa vähen-
515: tuksessa . . . . . . . . . . • • • . . • . • . . • • . • . . • . • 425 tämään osuutensa vientijärjestön ku·
516: luista • • . . . . . • • • • • . . . • . . . . . . . . • . • • . . . • 445
517: 173. Koivunen ym., toiv.al. N:o 130: Tien-
518: pitokustannusten vähentämisestä verotuk- 190. Hallberg ym., toiv.al. N:o 147: Esityk·
519: sessa . . . . . . . . . . • . . . . . . • . . . . . . • • . . . . . • 426 sen antamisesta pienyrittäjien verotuk-
520: sen lieventämisestä . • • . . . . • . . . . . . • • . . • 446
521: 174. Palclcanen ym., toiv.al. N:o 131: Toimen-
522: piteistä maatalouskiinteistön haltijan 191. Pakarinen ym., toiv.al. N:o 148: Toimen-
523: oikeuttamiseksi verotuksessa vähentä- piteistä tupakkavalmisteiden mainoskulu-
524: mään yksityisteiden kustannukset . • . . • 427 jen vähentämisoikeuden poistamiseksi ve·
525: rotuksessa • • . . • • . • • • • • . . . . • • . . • • . . . . . • 447
526: 175. Pohjonen ym., toiv.al. N:o 132: Tie- ja
527: katurasitusten vähentämisestä verotuk- 192. Koppanen ym., toiv.al. N:o 149: Kun·
528: sessa 429 nissa ja kuntayhtymissä palvellun ajan
529: lukemisesta täysimääräisenä virkamiesten
530: 176. Rihtniemi ym., toiv.al. N:o 133: Yli- ikälisä- ja eläkevuosiksi . • • . . . • • . . . . . • . 448
531: töistä saatujen tulojen vapauttamisesta
532: tuloverosta . • . . . . . . . • . • . • . . • . . • . . . . • . • 430 193. Gestrin m. fl., hemst.mot. N:o 150: An-
533: gående ändring av lagen om familje-
534: 177. Rihtniemi ym., toiv.al. N:o 134: Esityk-
535: P.~_nsion .?ch begravningshjälp för stats·
536: sen antamisesta opiskelumenojen vähen·
537: tJansteman • . • • . . . . • . . . . . . . . . . . • • • . . • . 449
538: nyaoikeudesta verotuksessa . . . • . • • . . . . . 431
539: 193. Gestrin ym., toiv.al. N:o 150: Valtion
540: 178. Rihtniemi ym., toiv.al. N:o 135: Opis- virkamiesten perhe-eläkkeistä ja hau-
541: kelukustannusten vähentämisestä vero-
542: tausavuista annetun lain muuttamisesta 450
543: tuksessa vuosittaiskuoletuksena • . • . . . . • 432
544: 194. Forsius ym., toiv.al. N:o 151: Sodan ai-
545: 179. Pitsinki ym., toiv.al. N:o 136: Opinto- heuttaman erikoislainsäädännön johdosta
546: kustannusten vähentämiskelpoisuudesta
547: erinäisiin virastoihin perustettujen eri-
548: verotuksessa • . . • . . . . • . . • . • . . . . . • . • • . . 434
549: koisosastojen henkilökunnan eläkkeen-
550: 180. Stylclci ym., toiv.al. N:o 137: Yksityis- saantioikeudesta . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 451
551: oppikoulujen lukukausimaksujen vähen- 195. Karvilclco ym., toiv.al. N:o 152: Esityk-
552: nyskelpoisuudesta verotuksessa . . . . . . . . 436 sen antamisesta virantoimituksessa sur-
553: 181. Timonen ym., toiv.al. N:o 138: Koulu- mansa saaneiden viran tai toimen hal-
554: vähennyksen laajentamisesta valtionvero- tijain omaisten oikeudesta kaksinkertai-
555: tuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 437 seen perhe-eläkkeeseen . . . . . . . . . • . . • . . . 452
556: 182. Kelclconen ym., toiv.al. N:o 139: Opiske- 196. Sandelin ym., toiv.al. N:o 153: Valtion
557: lijoiden oppikirjakustannusten saattami- työntekijäin saattamisesta perhe-eläkelain
558: sesta verotuksessa vähennyskelpoisiksi • • 438 piiriin . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . 453
559: 183. Paavola ym., toiv.al. N:o 140: Alle 26- 197. Koieleola ym., toiv.al. N:o 154: Valtion
560: vuotiaiden opiskelijoiden täysimääräi- ylimääräisten toimenhaltijain eläkeoikeu-
561: sestä opintovähennysoikeudesta verotuk- den parantamisesta . . . . . . . . . . . • . . • . . . • 454
562: sessa . . . . • . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . 439
563: 198. Rautkallio ym., toiv.al. N:o 155: Tuomio-
564: 184. Leinonen, toiv.al. N:o 141: Verolainsää- kuntien arkistonhoitajien ja konekirjoit-
565: dännön muuttamisesta opiskelijain työ- tajien oikeuttamisesta saamaan eläkettä
566: tulovähennyksen osalta . . . . . . • . . . . . • . . 440 valtion varoista • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 455
567: Sisällysluettelo 1962. XI
568:
569: Siv. Siv.
570: 199. Högström ym., toiv.al. N:o 156: Kor- 216. Ala-Kulju ym., toiv.al. N:o 173: Valtion
571: jauksen aikaansaamisesta eräiden puo- viran ja toimen haltijain palkkauksesta
572: lustusvoimain entisten viran tai toimen annetun asetuksen 4 § :n täydentämisestä 475
573: haltijain eläkkeisiin . . . . . . . . . . . . . . . . • . 456
574: 217. Forsilus ym., toiv.al. N:o 174: Valtion
575: 200. Pesonen ym., toiv·.al. N:o 157: Toimen· viran ja toimen haltijain palkkauksesta
576: piteistä perhe-eläkkeiden korottamiseksi 457 annetun as,etuksen 6 § :n muuttamisesta 476
577: 201. Forsilus ym., toiv.al. N:o 158: Valtion 218. Forsius ym., toiv.al. N:o 175: Valtion
578: palveluksessa olevien lastenhoitajien eläke- virkamieseläkkeistä annetun asetuksen
579: ikärajan alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 458 3 §: n muuttamisesta . . • . . . .. . . • . • . . . . 4 77
580: 202. Rihtniemi ym., toiv.al. N:o 159: Valtion 219. Häikiö ym., toiv.al. N:o 176: Hovioi-
581: haltuun otettavien yksityisoppikoulujen keuksien jaostojen puheenjohtajina toi-
582: opettajien eläkeoikeudesta . . • . . . . • . . . . 459 mivien hovioikeudenneuvosten palkkauk·
583: 203. Borg-Sundman ym., toiv.al. N:o 160: sen korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 478
584: Valtion viran tai toimen haltijan oikeut- 220. L. Mattila ym., toiv.al. N:o 177: Posti-
585: tamisesta lukemaan eläkettä varten hyväk· ja lennätinlaitoksen virkojen ja toimien
586: seen suojeluskuntajärjestössä palveltu aika palkkaluokituksen korjaamisesta . . • . . . 479
587: eräissä tapauksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 460
588: 204. Väyrynen ym., toiv.al. N:o 161: Rauta· 221. Karvikko ym., toiv.al. N:o 178: Konduk·
589: tieläisille suoritettavien erikoiskorvaus- töörien palkkauksen korottamisesta . . . . 480
590: ten lukemisesta siihen palkkaan, minkä 222. Karvikko ym., toiv.al. N:o 179: Virka-
591: perusteella eläkkeen suuruus määrä- miesten työajan yhtenäistämisestä . . . . 481
592: tään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 461
593: 223. Linkola ym., toiv.al. N:o 180: Valtion
594: 205. Forsius ym., toiv.al. N:o 162: Virkamies- oppikoulujen rehtorikunnan palkkauksen
595: eläkkeistä annetun lain muuttamisesta . . 462 yhtenäistäruisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 482
596: 206. Matilainen ym., toiv.al. N:o 163: Val· 224. Linkola ym., toiv.al. N:o 181: Valtion
597: tion työntekijäin palvelusvuosien laske· oppikoulujen harjoitusaineiden opettajien
598: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 463 tunti- ja ylituntipalkkioiden määräämis-
599: 207. Käkelä ym., toiv.al. N:o 164: Kalliin· perusteiden muuttamisesta . . . . . . . . . • . • . 483
600: paikanlisän ja virkasivutulojen huomioon
601: ottamisesta viran tai toimen haltijan 225. Linkola ym., toiv.al. N:o 182: Lehto-
602: reina toimivien diplomi-insinöörien palk-
603: eläkkeen määrässä . . . . . . . . • . . . . . . . . . . 464
604: kauksen parantamisesta . • . . • . . . • • . . . . . 484
605: 208. Sillantaus ym., toiv.al. N:o 165: Virka-
606: mieseläkkeistä annetun asetuksen tarkis- 226. Hamara ym., toiv.al. N:o 183: Emäntä-
607: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • . . . 465 koulujen emännöitsijöitten siirtämisestä
608: heidän koulutustaan vastaaviin palk-
609: 209. Saukkonen ym., toiv.al. N:o 166: Eräi- kausluokkiin . . . • . . . • . . . • . . . . . • . • . . • • . 485
610: den puolustusvoimain viranhaltijain Ies·
611: 227. Rautkallio ym., to1v.al. N:o 184: Kun-
612: kien perhe-eläkkeen korottamisesta . . . . . . 467
613: nankätilöiden palkkauksen korottami-
614: 210. Henriksson ym., toiv.al. N:o 167: Virka· sesta . . • . . • . . . . . . . . • . . . • . . . . . . . • . . . . . 486
615: miesten perhe-eläkelain muuttamisesta
616: leskieläkkeiden korottamiseksi . . . . . . . . 468 228. L. Mattila ym., toiv.al. N:o 185: Viiden
617: päivän työviikon käytäntöön ottamisesta
618: 211. Hallberg ym., toiv.al. N:o 168: Eräiden kesäaikana valtion virastoissa . . . . . • • . 487
619: ennalleen jätettyjen eläkkeiden korotta·
620: misesta perhe-eläkelain mukaisia eläk· 229. Matilainen ym., toiv.al. N:o 186: Viran
621: keitä vastaaviksi . . • • . . . . . . . . . . . • . . . . 469 tai toimen haltijain vuosilomien käyttö-
622: ajasta • • . • . • • . . . . . . . . • • . . . • • . . . . • . . . . 488
623: 212. Ala-Kulju ym., toiv.al. N:o 169: Yksi-
624: tyisoppikouluissa palvellun ajan lukemi· 230. Linkola ym., toiv.al. N:o 187: Opetta-
625: sesta eläkkeeseen oikeuttavaksi valtion jalle koulun ulkopuolella suoritettavasta
626: palvelukseksi • . . . . . . . . . • . . . . . . . . • • . . . 470 työstä maksettavan palkkion saattami-
627: sesta työmäärästä riippuvaiseksi . . • . • . 489
628: 213. Hallberg ym., toiv.al. N:o 170: Toimen-
629: piteistä eläkkeen myöntämiseksi raja- 231. Linkola ym., toiv.al. N:o 188: Sairaan-
630: jääkäreille erorahan asemesta . . . . . . . . . 471 hoitajien yötyökorvauksen järjestämisestä
631: kohtuudenmukaisella tavalla . . . . . . • . • • • . 490
632: 214. Sillantaus ym., toiv.al. N:o 171: Viran·
633: ja toimen haltijain ikälisä- ja virkavuosi· 232. Salo, toiv.al. N:o 189: Toimenpiteistä
634: säännösten muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 472 syrjäseutulisäasetuksen muuttamiseksi • . . 491
635: 215. Sillantaws ym., toiv.al. N:o 172: Viran 233. Väyrynen ym., toiv.al. N:o 190: Valtion
636: tai toimen haltijain palkkausasetuksen viran ja toimen haltijain syrjäseutuli-
637: 6 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 473 sästä annetun asetuksen muuttamisesta 492
638: XII Sisällysluettelo 1962.
639:
640:
641: Siv. Siv.
642: 234. Henriksson ym., toiv.al. N:o 191: Val· 251. Leinonen ym., toiv.al. N:o 208: Määrä·
643: tion viran· ja toimenhaltijain terveyden- rahasta tie- ja vesirakennushallinnon
644: ja sairaanhoitokysymyksen järjestämi- uusien virkojen ja toimien perustami-
645: sestä • . . . • . • . • . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . . . . 493 seksi • . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . . 514
646: 235. Forsius, toiv.al. N:o 192: Valtion las- 252. Airo ym., toiv.al. N:o 209: Puolustus-
647: tenhoitajan toimien vakinaistamisesta . . 494 laitoksen lääkärikunnan aseman paran-
648: tamisesta . . . . . • . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . • 515
649: 236. Koklcola ym., toiv.al. N:o 193: Kymen-
650: laakson sairaanhoitajakoulun toimien 253. Airo ym., toiv.al. N:o 210: Puolustus-
651: muuttamisesta ylimääräisiksi . . . . . . . . . . 495 voimien sotilasvirkamiesten taloudellisen
652: 237. Forsius ym., toiv.al. N:o 194: Työlain- aseman parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . • 516
653: säädännön mukaisen korvauksen maksa- 254. Hara ym., toiv.al. N:o 211: Puolustus·
654: misesta valtion viran ja toimen haiti- laitoksen kantahenkilöstön oikeuttami·
655: joille suoritetusta ylityöstä . • . . . . . . . • . 496 sesta päivärahakorvauksiin leiriolosuh•
656: teissa . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • 517
657: 238. Käkelä ym., toiv.al. N:o 195: Virkapuku-
658: avustusmäärärahojen korottamisesta • . . . 497 255. KaiUla ym., toiv.al. N:o 212: Puolustus·
659: voimien ja rajavartiolaitoksen päällys-
660: 239. Tikkaoja ym., toiv.al. N:o 196: Toimen· tön ja alipäällystön palkkauksen korot•
661: piteistä valtionrautateiden viran tai toi· tamisesta . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 518
662: men haltijain virkapuku- ja pukuavus-
663: 256. Tuuli ym., toiv.al. N:o 213: Asevelvol·
664: ~us~!srmy~sen oikeudenmukaiseksi jär·
665: lisuusajan lukemisesta ikälisiin oikeut-
666: Jestam1seks1 . • • . . . . . • . • . . . . . • • • . . . . • . . 498 tavaksi palvelusajaksi valtion ja kun-
667: 240. Kaitila ym., toiv.al. N:o 197: Määrä- nan palveluksessa • . . • . . • . . . . . . . . . . . • . 519
668: rahasta rikospoliisilisän maksamista var- 257. Hostila ym., toiv.al. N:o 214: Valtion
669: ten . . . • . . . . . . . . . . . . . • . . • . . . . . . • . . • . . . 499 työntekijäin rinnastamisesta sosiaalisissa
670: ja taloudellisissa suhteissa viran ja toimen
671: 241. A.. Linna ym., toiv.al. N:o 198: Rikos· haitijoihin . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 520
672: poliisilisän liittämisestä rikospoliisitehtä-
673: vissä toimivien poliisimiesten peruspalk· 258. Koivunen ym., toiv.al. N:o 215: Valtion
674: kaukseen . . . . . . . . . . . . . . . • . • • . • . . . . . . . 500 työntekijöiden palkkojen korottamisesta 521
675: 242. Rautkallio ym., toiv.al. N:o 199: Määrä- 259. Salmela-Järvinen ym., toiv.al. N:o 216:
676: rahasta korvaukseksi maaseudun poliisi- Ikälisän suorittamisesta valtion työn-
677: miehille asunnon käyttämisestä toimisto· tekijöille . . . . . . • . . . . . . . • . . . . . . • . . • . . • 523
678: työhön . • . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . • • . . . 501 260. V. A. Virtanen ym., toiv.al. N:o 217:
679: Posti- ja lennätinhallituksen palveluk-
680: 243. Rautkallio ym., toiv.al. N:o 200: Toimen· sessa ns. julkisoikeudellisessa urakkasopi·
681: piteistä maaseutupoliisin tarritsemien huo- mussuhteessa olevien työntekijäin ase-
682: neistotilojen ja kaluston hankkimiseksi man parantamisesta . . . • . . . . . . • • . . • • . • 524
683: valtion kustannuksella . . • . . . . . • . . . . . . . 502
684: 261. Aitio ym., toiv.al. N:o 218: Rautatie-
685: 244. Rawtkallio ym., toiv.al. N:o 201: Määrä- hallituksen hallintorakennuksen siivoo-
686: rahasta poliisimiesten virkapukuavustuk- jien aseman parantamisesta • . . • • . • . • . 525
687: sen korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 503
688: 262. V. A. Virtanen ym., toiv.al. N:o 219:
689: 245. Häikiö ym., toiv.al. N:o 202: Eräiden Lossimiehistön aseman saattamises·ta va-
690: virkojen vakinaistamisesta Helsingin hovi· kinaiselle kannalle . . • • . . . . . . . • . . . . . . • 526
691: oikeudessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 505
692: 263. Kervinen ym., toiv.al. N:o 220: Asutus-
693: 246. Häikiö ym., toiv.al. N:o 203: Määrära- toiminnasta vapautettujen työntekijäin
694: hasta varapresidentin viran perustamiseksi työllisyyden ja eläkkeiden turvaamisesta 527
695: Helsingin hovioikeuteen . . . . . . . . . . • . . . 507
696: 264. Ehrnrooth m. fl., hemst.mot. N:o 221: An-
697: 247. Hosia ym., toiv.al. N:o 204: Määrära· gående effektiva åtgärder för en ratio-
698: hasta uusien toimien perustamiseksi Hel- nell industrialisering . . . . . . . . . • • . . . • • . 528
699: singin poliisilaitokseen . . . . . . . . . . . . . . . . 508
700: 264. Ehrnrooth ym., toiv.al. N:o 221: Järki-
701: 248. Leinonen, toiv.al. N:o 205: Oulun kau- peräistä teollistamista koskevista tehok-
702: pungin poliisivoiman lisäämisestä . . . . .. . 510 kaista toimenpiteistä . . • . . . . . . . . . . • . . • 529
703: 249. Tuuli ym., toiv.al. N:o 206: Määrära- 265. Pitsinki ym., toiv.al. N: o 222: Taloudel-
704: hasta uusien toimien perustamiseksi Kou- lisen suunnitteluelimen asettamisesta lähi-
705: volan nimismiespiiriin • . . . . . . . . . . . . . . . . 511 vuosien teollistaruisohjelman laatimista
706: varten . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • 530
707: 250. Häikiö ym., toiv.al. N:o 207: Toimen-
708: piteistä Maaningan nimismiespiirin uudel- 266. Helle ym., toiv.al. N:o 223: Maaseudun
709: leen perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 513 teollistaruisohjelman valmistamisesta • . 531
710: Sisällysluettelo 1962. xm
711:
712: Siv. Siv.
713: 267. Pitsinki ym., toiv.al. N:o 224: Valtion 282. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 239: Etelä-
714: investointitoiminnan ohjaamisesta .•••. 532 Pohjanmaaalle perustettavaa puunjalostus·
715: 268. Wickman m. fl., hemst.mot. N:o 225: An· teollisuutta koskevien tutkimusten lop·
716: gående tryggande av småindustrin .... 533 puunsaattamisesta ••.••............•.• 554
717: 283. Haapasalo ym., toiv.al. N:o 240: Koivua
718: 268. Wickman ym., toiv.al. N:o 225: Pienteol· ja pienpuuta raaka-aineenaan käyttävän
719: lisuuden turvaamisesta ..•.•........... 535 teollisuuslaitoksen sijoittamisesta Ristii-
720: 269. Kuoppala ym., toiv.al. N:o 226: Puun- nan kuntaan .......•..........•...•.. 555
721: tuotannon tehostamisesta .........•.•. 537 284. Haapasalo ym., toiv.al. N:o 241: Koivua
722: 270. Tauriainen ym., toiv.al. N:o 227: Toi- ja pienpuuta raaka-aineenaan käyttävän
723: menpiteistä valtion ja valtionjohtoisten teollisuuden sijoittamisesta Mikkelin lää·
724: yhtiöiden laitosten sijoituspaikan mää- niin .•............•.................. 556
725: räämiseksi yksinomaan asiallisten näkö·
726: 285. L. Koskinen ym., toiv.al. N:o 242: Toi·
727: kohtien perusteella ...............•.•• 538 menpiteistä teollisuuden sijoittamiseksi
728: 271. Pohjonen ym., toiv.al. N:o 228: Määrä· Mikkelin läänin alueelle •.....••..•.•• 558
729: rahasta maaseudun sähköistäiDisen tuke· 286. Pekkarinen ym., toiv.al. N:o 243: Sellu·
730: miseen 540 loosatehtaan aikaansaamisesta Kuopion
731: 272. Baipala ym., toiv.al. N:o 229: Toimen- lähistölle ..........••••...••••.•••••• 560
732: piteistä piensahojen sahausjätteiden saat- 287. Pulkkinen ym., toiv.al. N:o 244: Pien-
733: tamisesta massateollisuuden käyttöön .• 541 puuta käyttävän teollisuuslaitoksen pe-
734: 273. Kasola ym., toiv.al. N:o 230: Voimalai- rustamisesta Pohjois-Savoon •.•.•..••• 562
735: tosten rakentamisen käyntiin panemi- 288. Niemelä ym., toiv.al. N:o 245: Puun-
736: sesta alityöllisyysalueilla ........•••••. 542 jalostusteollisuuden sijoittamisesta Sai-
737: 274. Savela ym., toiv.al. N:o 231: Peruna- maan latvavesistön alueelle ••.•.••••.. 563
738: tärkkelyksen modifiointiteollisuuden pe· 289. M. Linna ym., toiv.al. N:o 246: Puun-
739: rustamisesta ......••..•...•...•......• 543 jalostusteollisuuslaitoksen perustamisesta
740: 275. Hostila ym., toiv.al. N:o 232: Määrä· Haapajärven tai Pyhäjärven 01. kunnan
741: rahasta laivatelakan perustamiseksi Kot- alueelle •••••••••.••.•..••••.••••.•••. 564
742: kan-Haminan läheisyyteen ••........•• 544 290. Voutilainen ym., toiv.al. N:o 247: Savon
743: 276. Sinisalo ym., toiv.al. N:o 233: Laiva- ja Pohjois-Karjalan puunjalostusteolli-
744: veistämön ja telakan rakentamisesta suuden tuotteiden kuljetuskustannusten
745: Kotkan-Haminan seudulle .•....••••• 545 tasoittamisesta .••••.•••..•.••••..•.•• 565
746: 277. Murto ym., toiv.al. N:o 234: Tutkimuk- 291. Rytkönen ym., toiv.al. N:o 248: Valtion-
747: sesta laivatelakan rakentamismahdolli· johtoisen puunjalostuslaitoksen aikaan·
748: suukaista Ouluun .••............•....• 547 saamisesta Iisalmeen •••••.••..••.•••• 566
749: 278. Hostila ym., toiv.al. N:o 235: Määrä· 292. Niiranen ym., toiv.al. N:o 249: Puolisellu·
750: rahasta kalanjalostuslaitoksen rakenta· loosatehtaan rakentamisesta Pohjois-Kar-
751: miseksi Suomenlahden itäiselle rannikko· jalaan .•......•.•.••.•.••••••••..•••• 567
752: alueelle 548
753: 293. Byhtä, toiv.al. N:o 250: Puunjalostus-
754: 279. Sinisalo ym., toiv.al. N:o 236: Kalan- laitoksen aikaansaamisesta Koillismaan
755: jäähdyttämön ja ·jalostuslaitoksen ra- talousalueelle ....•••••••••••••••.•••. 568
756: kentamisesta Kotkan lähiympäristön
757: alueelle •....•....••••...••••.•.•.•... 549 294. Tauriainen ym., toiv.al. N:o 251: Valtio•
758: johtoisen puunjalostuslaitoksen rakenta·
759: 280. Puhakka ym., toiv.al. N:o 237: Pohjois· misesta Kainuuseen •...•..•.••.••••••• 570
760: Karjalan kaivannaisteollisuuden laajen·
761: • tamisesta •..•.....••••.•..•........•. 550 295. Tainio ym., toiv.al. N:o 252: Inarin
762: alueen puuraaka-aineeseen perustuvan
763: 281. Backlund m. fl., hemst.mot. N: o 238: An- teollisuuslaitoksen aikaansaamisesta .•. 572
764: gående undersökningar och anslag för
765: en träförädlingsindustri i södra öster- 296. Lindblom ym., toiv.al. N:o 253: Voima·
766: botten ••...•.•........•..•..•.••...•• 551 laitoksen rakentamisesta Satakuntaan .. 573
767: 297. Pekkarinen ym., toi"\"'.al. N:o 254: Kuo·
768: 281. Backlund ym., toiv.al. N:o 238: Puun- pioon rakennettavan voimalämpölaitok-
769: jalostusteollisuuden perustamista Etelä·
770: sen aikaansaamisesta. ....••.•....•.... 575
771: Pohjanmaalle koskevasta tutkimuksesta
772: ja määrärahasta ..................... . 552 298. J. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 255:
773: Toimenpiteistä hakevoimalaitoksen ai-
774: 282. Korsbäck m.fl., hemst.mot. N:o 239: An· kaansaamiseksi Kainuuseen •.....••.•. 576
775: gående slutförande av undersökningarna
776: beträffande en träförädlingsindustri i 299. Pentti ym., toiv.al. N:o 256: Turpeen
777: Syd-österbotten ..•...•..•.......•.••. 553 käytön tutkimisen laajentamisesta ..•. 577
778: XIV Sisällysluettelo 1962.
779:
780:
781: Siv. Siv.
782: 300. Saloranta ym., toiv.al. N:o 257: Toimen· 318 . .Ahonen ym., toiv.al. N:o 275: Määrä-
783: piteistä turveteollisuuden keskusvalio- rahasta valtion virastotalon rakentamista
784: kunnan perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 579 varten Keuruulle . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . • . 601
785: 301. Hyytiäinen ym., toiv.al. N:o 258: Maan 319. .Asunta ym., toiv.al. N:o 276: Virasto-
786: turvevarojen inventoimisesta . . • . . . . . . . 580 talon rakentamisesta Mäntän kauppa-
787: 302. Jämsen ym., toiv.al. N:o 259: Tutkimuk- laan . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . • . . . 602
788: sesta maan turvevarojen inventointityön 320. Leivonen ym., toiv.al. N:o 277: Määrä-
789: laajentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . . 581 rahasta virastotalon rakentamiseksi Jäm-
790: 303. Pakkanen ym., toiv.al. N:o 260: Tutki- sään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 603
791: muksesta maan turvevarojen inventointi- 321 . .Ahonen ym., toiv.al. N:o 278: Virasto-
792: työn laajentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 583 talon rakentamisesta Muurameen . . . . . . 604
793: 304. Koivunen ym., toiv.al. N: o 261: Ähtärin 322 . .Ahonen ym., toiv.al. N:o 279: Valtion
794: turvevoima-aseman polttoaineen turvaa- virastotalon rakentamisesta Joutsan kir-
795: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 584 konkylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 605
796: 305 . .Jsvik ym., toiv.al. N:o 262: Neuvosto· 323. Kämäräinen ym., toiv.al. N:o 280: Viras-
797: liiton myöntämän tavaraluoton käyttä· totalon rakentamisesta Joutsaan • . . . • . 606
798: misestä turvevoimalaitoksen rakentami-
799: seksi Etelä-Pohjanmaalle . . . . . . . . . . . . . . 585 324. Pohjonen. ym., toiv.al. N:o 281: Virasto-
800: talon rakentamisesta Joutsaan . . . . . . . . 607
801: 306. Leinonen, toiv.al. N:o 263:. Turve- ja
802: hakekäyttöisen voimalaitoksen aikaan- 325 . .Ahonen ym., toiv.al. N:o 282: Valtion
803: saamisesta Haapaveden Piipsannavalle . . 586 virastotalon rakentamisesta Suolahden
804: kauppalaan . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 608
805: 307. Murto ym., toiv.al. N:o 264: Turvetta
806: raaka-aineenaan käyttävän voimalaitok· 326. Lehmonen ym., toiv.al. N:o 283: Valtion
807: sen rakentamisesta Haapavedelle . . . . . . 588 virastotalon rakentamisesta Suolahden
808: kauppalaan . . • . . . • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 609
809: 308. Kangas ym., toiv.al. N:o 265: Toimen·
810: piteistä Raahen-Iisalmen-Joensuun vä- 327. Lehmonen ym., toiv.al. N:o 284: Valtion
811: lisen suoalueen turvevarojen selvittämi- virastotalon rakentamisesta Viitasaarelle 610
812: seksi ja käyttöön ottamiseksi . • . . . • • • . . 589 328. Leinonen ym., toiv.al. N:o 285: Määrä-
813: rahasta virastotalon rakentamiseksi Vii-
814: 309. Puharka ym., toiv.al. N:o 266: Haketta tasaarelle . . • . . . . . . . . • . . . • . . . . . . . . • • • • 611
815: ja turvetta raaka-aineenaan käyttävän
816: voimalaitoksen perustamisesta Ilomant- 329. Pekkarinen ym., toiv.al. N:o 286: Suo-
817: siin • • • • • • • . . . . • . • • • . . • . • . . . . . . . . . . . • 590 nenjoen virastotalon rakennustöiden aloit-
818: tamisesta • . . • . . . . . . • . . . • • • . . . • . • • • • . • 612
819: 310. Niiranen ym., toiv.al. N:o 267: Tohma-
820: järvellä sijaitsevan Valkeisensuon tur· 330. Lehmonen ym., toiv.al. N:o 287: Virasto-
821: peen käyttöön perustuvan voimalaitok- talon rakentamisesta Pihtiputaalle • • • • 613
822: sen rakentamisesta . • . . . • • . . . . . . . . . . . . 591 331. Timonen ym., toiv.al., N:o 288: Virasto-
823: 311. Voutilainen ym., toiv.al. N:o 268: •roh- talon rakentamisesta Nurmeksen kaup-
824: palaan . • • • • . • • . • • • . • • • . . • • . . . • . . . . . . . 614
825: majärven suoalueiden hyväksikäyttämi·
826: sestä . . . • . • . . • . • . • . • . . . . . • . • • • . . . . . . . 592 332. Juntunen, toiv.al. N:o 289: Virastotalon
827: 312. Holopainen ym., toiv.al. N:o 269: Turve- rakentamisesta Suomussalmelle . • . . . . . . 615
828: ja hakevoimalaitoksen aikaansaamisesta 333. Koivisto ym., toiv.al. N:o 290: Virasto-
829: Pohjois-Karjalaan . • • • . . . . . • . • • • . . . • . . 594 talon aikaansaamisesta Kolarin kunnan
830: 313. Voutilainen ym., toiv.al. N:o 270: Toi· Sieppijärvelle . . . . . . • • . . • . . . . • • . . • • • • . 616
831: menpiteistä Pohjois-Karjalan tutkittujen
832: suoalueiden hyväksikäyttämiseksi • . . • . 596
833: B. Raha-asia-aloitteita., jotka. tarkoitta-
834: 314. Kantola ym., toiv.al. N:o 271: Valtion vat määrärahojen osoittamista virasto-
835: virasto- ja virkailijain asuntotalon ra- talojen rakentamiseen, koululaitoksen tar-
836: kentamisesta Espoon kuntaan . . . . . . . . . 597 peisiin, vaikeuksiin joutuneille kunnille
837: a.nnetta.viin avustuksiin sekä kulkula.itos-
838: 315. Kantola ym., toiv.al. N:o 272: Valtion pa.ra.nnuksiin ym.
839: virastotalon rakentamisesta Helsingin Siv.
840: maalaiskunnan keskustaan Tikkurilaan . . 598
841: 334. .Antila ym., rah.al. N:o 1: Määrärahan
842: 316. Häikiö ym., toiv.al. N:o 273: Uuden osoittamisesta siementarkastuslaitoksen ra-
843: asuntorakennuksen aikaansaamisesta Su- kentamiseksi Seinäjoen kaupunkiin • • . • . 619
844: kevan keskusvankilan henkilökunnalle . . . 599
845: 335. .Antila ym., rah.al. N:o 2: Määrärahan
846: 317. .Ala-Kulju ym., toiv.al. N:o 274: Määrä- osoittamisesta rautateiden liikkuvaa ka-
847: rahasta virastotalon rakentamista var- lustoa valmistavan teollisuuslaitoksen ra-
848: ten Seinäjoelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 600 kentamiseen Seinäjoen kaupunkiin . . . . . . 620
849: Sisällysluettelo 1962. XV
850:
851:
852: Siv. Siv.
853: 336. Antila ym., rah.al. N:o 3: Määrärahan 353. Hostila ym., rah.al. N:o 20: Määrärahan
854: osoittamisesta tien rakentamista varten osoittamisesta Luumäen-Haminan-Kot-
855: Kurikan Lusankylästä Myllykylän kautta kan rataosuuden tutkimiseksi . . . . . . . . . 642
856: Jalasjärven Jokipiihill . . . . . . . . . . . . . . . . . 621 354. Hostila ym., rah.al. N:o 21: Määrärahan
857: 337. Asunta ym., rah.al. N:o 4: Määrärahan osoittamisesta Karhulan kauppalassa
858: osoittamisesta Aitoon kotitalouskeskikou· maantien ja siihen liittyvien siltojen ra-
859: Iun avustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 622 kentamiseksi . . . . . . . . • . . . . . . . . . • . . . . . . . 643
860: 338. Aulanko ym., rah.al. N:o 5: Määrärahan 355. Häikiö ym., rah.al. N:o 22: Määrärahan
861: osoittamisesta aluemlvojien palkkaukseen 624 osoittamisesta Pielaveden paikallissai-
862: raalan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 644
863: 339. Forsius ym., rah.al. N:o 6: Määrärahan
864: osoittamisesta Porvoon naisopiston ja 356. Häikiö ym., rah.al. N:o 23: Määrärahan
865: tyttölukion lisärakennuksen rakentami- osoittamisesta Kortejoen sillan ja tar-
866: seen • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 625 peellisen yhdystien rakentamiseksi Kuo-
867: pion maalaiskunnassa . . • . . . . . . . . . . . . . . 645
868: 340, Haapasalo ym., rah.al. N:o 7: Määrä-
869: 357. Häikiö ym., rah.al. N:o 24: Määrärahan
870: rahan osoittamisesta Mäntyharjun yhteis-
871: osoittamisesta Tervon kunnassa olevan
872: koulun ottamiseksi valtion haltuun . . . . 626
873: Raholan-Luvelahden tien loppuosan ra-
874: 341. Hallberg ym., rah.al. N:o 8: Määrärahan kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 646
875: osoittamisesta lisäeläkkeiksi eräille puo·
876: lustusvoimain entisille viran ja toimen 358. Häppölä ym., rah.al. N:o 25: Määrära-
877: han osoittamisesta maakunta-arkiston ra-
878: haitijoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 628
879: kentamiseksi Hämeenlinnaan . . • . . . • . . . 647
880: 342. Hallberg ym., rah.al. N:o 9: Määrärahan 359. Högström m. fl., fin.mot. N:o 26: An-
881: osoittamisesta Polvijärven virastotalon gående anvisande av anslag för Ström-
882: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 629 borgska läroverkets övertagande i sta·
883: 343. Hara ym., rah.al. N:o 10: Määrärahan tens vård . . . . . . . . . . • . . . • . . . • . . . . . . . . . 649
884: osoittamisesta Suomen Teiniliitolle kurs· 359. Högström ym., rah.al. N:o 26: Määrä-
885: sikeskuksen rakentamista varten • . . • . . 630 rahan osoittamisesta Strömborska läro·
886: verket nimisen oppikoulun ottamiseksi
887: 344. Helle ym., rah.al. N:o 11: Määrärahan
888: osoittamis,esta Lohjan kirkon entistämis- valtion haltuun . . . . . . . . . . . • . . . . . • • . . . 650
889: töihin . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . • . 631 360. Högström m. fl., fin.mot. N:o 27: An-
890: gående anvisande av anslag för byg-
891: 345. Helle ym., rah.al. N:o 12: Määrärahan
892: gande av en bro över Spjutsund i Pyt-
893: osoittamisesta avustukseksi Loviisan kau·
894: pungille Valkon sataman laajennustöitä tis komn1un . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 651
895: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 632 360. Högström ym., rah.al. N:o 27: Määrä-
896: rahan osoittamisesta sillan rakentamista
897: 346. Helle ym., rah.al. N:o 13: Määrärahan
898: varten Spjutsundin salmen yli Pyhtään
899: osoittamisesta Hiidensalmen sillan raken- kunnassa • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • • . . • . 652
900: tamiseen . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . • . . . . . . 633
901: 361. Jämsen ym., rah.al. N:o 28: Määrärahan
902: 347. Helle ym., rah.al. N:o 14: Määrärahan osoittamisesta Matosalmen sillan raken-
903: osoittamisesta N ukarin-Jokelan-Ha us-
904: tamiseen Saatijärven-Myllymäen maan-
905: järven maantien parantamiseen . . . . . . . . 634
906: tiellä . . . . . . . . . . . . . • . . . . • . . . . . • . • • • . . • 653
907: 348. Henriksson ym., rah.al. N:o 15: Määrä-
908: rahan osoittamisesta Helsingin autovari· 362. Kajala ym., rah.al. N:o 29: Määrärahan
909: kon rakentamiseksi posti- ja lennätin- osoittamisesta Pohjola-Norden r.y:n toi-
910: laitoksen käyttöön . . . . . . . • . . • • . . • . . . . 635 mintaa varten . . . . . . . • • • . • • . . • • • • • . . . . 655
911:
912: 349. Holopainen ym., rah.al. N:o 16: Määrä- 363. Kangas ym., rah.al. N:o 30: Määrärahan
913: rahan osoittamisesta Polvijärven virasto- osoittamisesta Vallinkorvan metsänhoito-
914: talon rakentamiseen . • . . . . . . . • . . • • . • • . . 637 koulua varten . . . . . . . . . • . . . • • • • . . . . • • . 656
915: 350. Holopainen ym., rah.al. N:o 17: Määrä- 364. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 31: Mää:
916: rahan osoittamisesta Rääkkylän virasto- rärahan osoittamisesta maaseudun vesi-
917: talon rakentamiseen . . . . . . . . . . • . • • • . . . 638 huollon rahoittamista varten . . . . . • • . . . 658
918: 351. Honkanen ym., rah.al. N:o 18: Määrära- 365. Koivisto ym., rah.al. N:o 32: Määrära-
919: han osoittamisesta teuraitten keräily- ja han osoittamisesta Oulun diakonisaalai-
920: ~~ljetuskustannusten tasoittamiseksi Poh- toksen sädehoito-osaston laajentamista
921: JOis-Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • • . . . . 639 varten . . • . • • . . . . . . • • • . . . . • . • . . . • • • . • . 659
922: 352. Hostila ym., rah.al. N:o 19: Määrärahan 366. Koivisto ym., rah.al. N:o 33: Määrära-
923: osoittamisesta Karhulan yhteiskoulun ot- han osoittamisesta siltatöiden aloittami-
924: tamiseksi valtion haltuun . . . . . . . . . . . . . 641 seksi ~vasaksan ja övertorneån välillä 661
925:
926: 3 E 219/62
927: XVI Sisällysluettelo 1962.
928:
929:
930: Siv. Siv.
931: 367. Koivunen ym., rah.al. N:o 34: Määrä- 383. Leinonen, rah.al. N:o 50: Määrärahan
932: rahan osoittamisesta valtion virastotalon osoittamisesta Iin yhteiskoulun ottami-
933: rakentamistöiden aloittamiseksi Muura- seksi valtion haltuun . . . . . . • • • . . • . . • . . 679
934: meen . . . .. . . . . . . .• . . . . . . . . . . . . . . . . .. . 662 384. Lindeman m. fl., fin.mot. N:o 51: An-
935: 368. Koivunen ym., rah.al. N:o 35: Määrä- gående anvisande av anslag för påbör-
936: rahan osoittamisesta maantien rakenta- jande av vägbyggnadsarbeten i Kyrk-
937: miseksi Virtain-Pihlajaveden maantieltä slätt, Sjundeå och Ingå kommuner . . . • 680
938: Ähtärin kunnan rajalle . • . . . . • • • . . . • • • 663 384. Lindeman ym., rah.al. N:o 51: Määrä-
939: 369. A. Koskinen ym., rah.al. N:o 36: Määrä- rahan osoittamisesta tierakennustöiden
940: rahan osoittamisesta virastotalon rakenta- aloittamista ;arten Kirkkonummen, Siun-
941: miseksi Karstulan kirkonkylään . • • . . . . . 664 tion ja Inkoon kunnissa . . . . . . . . . . . . . . • 681
942: 370. A. Koskinen ym., rah.al. N:o 37: Määrä- 385. Lindeman ym., rah.al. N: o 52: Määrä-
943: rahan osoittamisesta virastotalon rakenta- rahan osoittamisesta troolarien hankki-
944: miseksi Viitasaaren kirkonkylään . • . . . . • 665 miseksi kotimaasta kalastajaväestölle • . 682
945: 371. A. Koskinen ym., rah.al. N:o 38: Määrä- 386. Lindeman ym., rah.al. N:o 53: Määrä-
946: rahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi rahan osoittamisesta bruttovetoisuudel-
947: Matosalmen ylitse . . . . . . • . • • • . . . . . • . . . 666 taan alle 1 200 rekisteritonnin alusten
948: hankkimista varten • . • . . . . . . . . . • • • . • • 683
949: 372. A. Koskinen ym., rah.al. N:o 39: Määrä-
950: rahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi 387. Linkola ym., rah.al. N:o 54: Määrära-
951: Riuttasalmeen . • • . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . 668 han osoittamisesta Kotkan merenkulku-
952: koulun ja merimiesammattikoulun koulu-
953: 373. Kosola ym., rah.al. N:o 40: Määräranau
954: osoittamisesta Lapuan yhteislyseon lisä- talon rakentamista varten • • • . • • • . • • • • 685
955: rakennuksen rakentamiseen . . . • . . • • • • . 669 388. E. Manninen ym., rah.al. N:o 55: Määrä-
956: rahan osoittamisesta täysmetallisten ma-
957: 374. Kuoppala ym., rah.al. N:o 41: Määrä- kuuvaunujen hankkimiseksi valtionrauta-
958: rahan osoittamisesta Kaskisten-Kauha- teille . . . • . . . • . . • • . . . . . . . . . . . . . . • . . . • • 686
959: joen maantien parantamissuunnitelman
960: toteuttamiseksi . • . • . . . • • • • . . • • . • . . • . • • 670 389. E. Manninen ym., rah.al. N:o 56: Määrä-
961: 375. Kuusinen ym., rah.al. N:o 42: Määrä- rahan osoittamisesta avustuksiksi taloudel-
962: ra~all; osoittamisesta kirjallisuuspalkin-
963: lisiin vaikeuksiin joutuneille kunnille • • • 687
964: nOlkSI • •• •• • •• •• • ••• •• •• • •• • •• •• •• •• • 671 390. H. Manninen ym., rah.al. N:o 57: Määrä-
965: 376. Kuusinen ym., rah.al. N:o 43: Määrä- rahan osoittamisesta Varkauden kaupun-
966: rahan osoittamisesta avustuksiksi Suo- gissa olevan Kuoppakankaan yhteiskou-
967: men ja Neuvostoliiton kulttuurisopimuk- lun ottamiseksi valtion haltuun . • . • . . • 688
968: sen toteuttamista suorittaville järjestöille 391. H. Manninen ym., rah.al. N:o 58: Määrä-
969: ja laitoksille . . . . . . . • • . . . . • . . . . • . . . . • . 672 rahan osoittamisesta Leppävirran maan-
970: tiesillan rakentamiseen . • • • • . . • • • • • • • • 689
971: 377. Kuusinen ym., rah.al. N:o 44: Määrä-
972: rahan osoittamisesta tutkimuksen toi- 392. H. Manninen ym., rah.al. N:o 59: Määrä-
973: mittamiseksi korkeamman musiikinope- rahan osoittamisesta sillan rakentami-
974: tuksen uudelleen järjestämisestä . • • • • . 673 seksi Puutossalmen yli • • • • • • • . • • • . • • • . 690
975: 378. Kämäräinen ym., rah.al. N:o 45: Määrä- 393. M. Mattila ym., rah.al. N:o 60: Määrä-
976: rahan osoittamisesta sillan rakentami- rahan osoittamisesta Työtehoseuran Raja-
977: seen Matilanvirran yli Sumiaisissa . . • • 674 mäellä sijaitsevan opetuskeskuksen ruo-
978: kalarakennuksen rakentamista varten • • . 691
979: 379. Kämäräinen ym., rah.al. N:o 46: Määrä-
980: rahan osoittamisesta avustuksiksi talou- 394. M. Mattila ym., rah.al. N:o 61: Määrä-
981: dellisiin vaikeuksiin joutuneille kunnille 675 rahan osoittamisesta Helsingin-Lopen
982: maantien oikaisuihin Nurmijärven ja
983: 380. Lahtela ym., rah.al. N:o 47: Määrära- Vihdin kunnissa . . . • . . . . • . . . . . . . . . • . . . 692
984: han osoittamisesta siltojen rakentamiseksi
985: Kemijärven-Posion maantiellä oleviin 395. Niskala ym., rah.al. N: o 62: Määrärahan
986: Kaisan- ja Lantunginsalmeen . . . . . . • . • 676 osoittamisesta ns. erämaapuhelupaikkojen
987: perustamista varten Lapin lääniin • • . . . . 693
988: 381. Lahtela ym., rah.al. N:o 48: Määrära-
989: han osoittamisesta maantien rakentami- 396. Niskala ym., rah.al. N:o 63: Määrärahan
990: seksi Sodankylän Orajärven kylästä osoittamisesta siltasuunnitelman laatimi-
991: Pelkosenniemen-Sodankylän maantielle 677 seksi Tornionjoen yli Pellon kylän koh-
992: dalla . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • • 694
993: 382. Lahtela ym., rah.al. N:o 49: Määrära-
994: han osoittamisesta yhdysmaantien ra- 397. Nordfors ym., rah.al. N:o 64: Määrära-
995: kentamiseksi Hietalasta Hanhimaahan han osoittamisesta !ainoiksi pientonnis-
996: Kittilän kunnassa . • • . . . . . . . . • . . . . . . . . • 678 ton hankkimiseen • • • • • • . • . • . . . . . . . . . . 695
997: Sisällysluettelo 1962. XVII
998:
999: Siv. Siv.
1000: 397. Nordfors m. fl., fin.mot. N:o 64: An· 412. Saariaho ym., rah.al. N:o 79: Määrä-
1001: gående anvisande av anslag till lån för rahan osoittamisesta Kotkan merenkulku-
1002: anskaffning av småtonnage . • • . . • . . . . . 695 kouluun hankit.tavaa tutkasimulaattoria
1003: 398. Paarman ym., rah.al. N:o 65: Määrä- varten . • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 713
1004: rahan osoittamisesta paliskunnille suoja· 413. Saariaho ym., rah.al. N:o 80: Määrä-
1005: aitojen rakentamisavustuksiin . . . • . . . • • 697 rahan osoittamisesta polkupyörien osta-
1006: 399. Paarman ym., rah.al. N:o 66: Määrä- miseksi puolustuslaitokselle . • . . • • . . • • • 715
1007: rahan osoittamisesta Pohjois-Suomen pol- 414. Salo, rah.al. N:o 81: Määrärahan osoit-
1008: kuteiden kunnostamiseksi . . . . . • . . • . . . . . 698 tamisesta sanomalehden· ja aikakausi-
1009: 400. Paarman ym., rah.al. N:o 67: Määrä- lehdentoimittajien ulkomaisia opintomat-
1010: rahan osoittamisesta yhdysmaantien ra- koja varten . . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . • • • 716
1011: kentamiseksi Lintulasta Hanhimaahan Kit- 415. Salo, rah.al. N:o 82: Määrärahan osoit-
1012: tilän kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • . . . . 699 tamisesta Rovaniemen postiautovarikon
1013: 401. Paasio ym., rah.al. N:o 68: M"åärärahan rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . • • . . . . • . • 717
1014: osoittamisesta Turun autovarikkoraken· 416. Salo ym., rah.al. N:o 83: Määrärahan
1015: nuksen rakentamiseksi posti- ja lennä- osoittamisesta asuintalon rakennustöiden
1016: tinlaitoksen käyttöön • . . . . • • • . • . . . . . . . 700 aloittamiseksi Lapin tie- ja vesiraken-
1017: 402. Paavola ym., rah.al. N:o 69: Määrärahan nuspiirin henkilöstöä varten . . . . . . . . . • 718
1018: osoittamisesta neljää uutta sanomalehti- 417. Salo ym., rah.al. N:o 84: Määrärahan
1019: mieseläkettä varten • . . • . . . . • . . • . . • . . . . . 701 osoittamisesta Rannan tiemestaripiirin
1020: 403. Paavola ym., rah.al. N:o 70: Määrärahan autotallin ja asuntojen rakentamiseksi . . 119
1021: osoittamisesta rakennustutkimustoimintaa
1022: varten • . . . . . . • • . . . . . • • . . . . . • • . . . . . . . . 702 418. Salo ym., rah.al. N: o 85: Määrärahan
1023: osoittamisesta Lapin tie- ja vesiraken-
1024: 404. J. E. Partanen ym., rah.al. N:o 71: Mää- nuspiirin Rovaniemen korjaamon asenta-
1025: rärahan osoittamisesta virastotalon ra- jien asuinrakennuksen rakentamiseksi . • 720
1026: kentamiseksi Sotkamoon • • . • • . . • . . . . . . 703
1027: 419. Salo, rah.al. N:o 86: Määrärahan osoit-
1028: 405. Pitsinki ym., rah.al. N:o 72: Määrärahan tamisesta Rovaniemen-Meltauksen maan-
1029: osoittamisesta eräiden yleishyödyllisten
1030: tien rakennustöiden aloittamiseksi ....•• 721
1031: arkistojen ja kirjastojen toiminnan tu·
1032: kemiseen • . . • . . . • • . . • • • • . • . • . • . • • . . . • 704 420. Salo, rah.al. N:o 87: Määrärahan osoit-
1033: 406. Pitsinki ym., rah.al. N:o 73: Määrärahan tamisesta Rovaniemen-Sodankylän maan-
1034: osoittamisesta avustukseksi Työväen Nou- tien parantamistyön aloittamiseksi ...• 722
1035: sun Kunniaksi r.y. nimiselle yhdistykselle 421. Salo ym., rah.al. N:o 88: Määrärahan
1036: työväenluokan nousua symbolisoivan muis· osoittamisesta Sinetän-Raanujärven maan-
1037: tomerkin pystyttämiseen • . . • • . . • . . . . . • . 705 tien parantamistöiden aloittamiseksi ..•• 723
1038: 407. Pohjonen ym., rah.al. N:o 74: Määrä- 422. Salo ym., rah.al. N:o 89: Määrärahan
1039: rahan osoittamisesta tienparannussuunni-
1040: osoittamisesta Kemijärven-Sallan maan-
1041: telman toteuttamiseen Uuraisten kirkon-
1042: tien parannustöiden aloittamiseksi •..... 724
1043: kylässä • . . . . . . • . . • . • . . . . . • . • • • . . • • • . • 707
1044: 408. Pohjonen ym., rah.al. N:o 75: Määrä- 423. Salo, rah.al. N:o 90: Määrärahan osoit-
1045: rahan osoittamisesta maantien rakennus- tamisesta Ivalon-Inarin maantien pa-
1046: töiden aloittamiseksi Ähtärin kunnan ra· rantamiseksi ...........•.......•..•.• 725
1047: jalta Pihlajaveden-Virtain maantielle . . 708
1048: 424. Saloranta ym., rah.al. N:o 91: Määrä-
1049: 409. Pohjonen ym., rah.al. N:o 76: Määrä- rahan osoittamisesta Luovan kunnantien
1050: rahan osoittamisesta sillan rakentamis- alikulkusillan suurentamiseksi Teuvan
1051: töiden aloittamiseksi Matilanvirran yli kunnassa 726
1052: Sumiaisten-Kongiulmnkaan maantiellä 709
1053: 425. Saukkonen ym., rah.al. N:o 92: Määrä-
1054: 410. Rihtniemi ym., rah.al. N:o 77: Määrä- rahan osoittamisesta Helsingin tyttökou-
1055: rahan osoittamisesta nahantutkimusassis- lun uuden koulutalon suunnittelua var-
1056: tentin toimen perustamiseksi Valtion ten .....•..............•..........•.. 727
1057: teknilliseen tutkimuslaitokseen • • . . . . . . 710
1058: 411. Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 78: An- 426. Suorttanen ym., rah.al. N:o 93: Määrä-
1059: gående anvisande av anslag för Ström- rahan osoittamisesta Kouvolan-Mikke-
1060: borgska läroverkets ö>ertagande i statens lin runkotieltä Voikoskelie rakennetta-
1061: ägo . • . • . . • . . . . . • . • • . . . . • . . . . . . . . . . • . . 711 van maantien suunnitteluun . . . . . . . . . . 728
1062: 411. Rosenberg ym., rah.al. N:o 78: Määrä- 427. Suosalo ym., rah.al. N:o 94: Määrärahan
1063: rahan osoittamisesta Strömborgska läro- osoittamisesta korvaukseksi Rovaniemen
1064: verket nimisen oppikoulun ottamiseksi kaupungille asemakaavapakkolunastusten
1065: valtion haltuun . . . . • • . . • . • . . . • . . . . • . • 712 viivästymisestä aiheutuneesta vahingosta 729
1066: XVIII Sisällysluettelo 1962.
1067:
1068:
1069: Siv. Siv.
1070: 428. Suosalo ym., rah.al. N:o 95: Määrärahan 433. V. A. Virtanen ym., rah.al. N:o 100:
1071: osoittamisesta avustukseks'i Kemijärven Määrärahan osoittamisesta maantien ai-
1072: aluesairaalan rakentamista varten . . • • • 730 kaansaamiseksi Särkilahdesta Säämingin
1073: saariston kautta Savonlinnaan . . . . . . . . 735
1074: 429. Sääskilahti, rah.al. N:o 96: Määrärahan
1075: osoittamisesta maantien rakentamiseksi 434. V. A. Virtanen ym., rah.al. N:o 101:
1076: Vanttausjärveltä Vian asemalle . • . . . . • 731 Määrärahan osoittamisesta maantiesillan
1077: rakentamistöiden aloittamiseksi Kyrön-
1078: 430. Uusitalo ym., rah.al. N:o 97: Määrära-
1079: salmeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 736
1080: han osoittamisesta rahoitusavustuksiksi
1081: vähävaraisia kuntia varten . . . . . . . • . . . 732 435. V. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 102:
1082: 431. V. A. Virtanen ym., rah.al. N:o 98: Määrärahan osoittamisesta yli- tai ali-
1083: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan käytävän rakentamiseksi Nokian taso-
1084: sairaanhoitajakoulun rakennustöiden aloit- ylikäytävän paikalle . . . • . . . . • . . . • • . . • . 737
1085: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 733 436. V. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 103:
1086: 432. V. A. Virtanen ym., rah.al. N:o 99: Määrärahan osoittamisesta Nokian kaup-
1087: Määrärahan osoittamisesta valtion vi- palassa olevan Vihnussillan rakentami-
1088: rastotalon rakentamiseksi Rantasalmelle 734 seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 738
1089:
1090:
1091:
1092:
1093: V. Pankkivaliokunta.
1094: Luotonannon valvontaa, postisäännön täy- Siv.
1095: dentämistä ja säästökassatoiminnan epä- 2. Ilaskivi ym., toiv.al. N:o 292: Postisään-
1096: kohtien korjaamista tarkoittavia toivo- nön täydentämisestä pankkisiirtolomak-
1097: musaloitteita. keen käytön edistämiseksi • . . . • • . . • . . . 744
1098: Siv.
1099: 1. Lukkarinen ym., toiv.al. N:o 291: Luo- 3. Lahtela ym., toiv.al. N:o 293: Säästö-
1100: tonannon valvonnan aikaansaamisesta . . 743 kassatoiminnan epäkohtien korjaamisesta 745
1101:
1102:
1103:
1104:
1105: VI. Talousvaliokunta.
1106: Sairaalalain, mielisairaslain ja tuberku- Siv.
1107: loosilain muuttamista, apteekkilaitoksen 7. Nordfors ym., lak.al. N:o 98: Ehdotus
1108: ottamista valtion haltuun, lääkekaupan laiksi tuberkuloosilain muuttamisesta • . 762
1109: uudelleen järjestämistä sekä terveyden- 8. L. Koskinen ym., lak.al. N:o 99: Ehdo-
1110: ja sairaanhoitoa tarkoittavia laki- ja toi- tus laiksi tuberkuloosilain muuttamisesta 763
1111: vomusaloitteita.
1112: Siv. 9. Ryömä ym., lak.al. N:o 100: Ehdotus
1113: 1. Käkelä ym., lak.al. N: o 92: Ehdotus laiksi hengityshalvauspotilaiden hoito-
1114: laiksi sairaalalain muuttamisesta . . • • . . 751 kustannuksista annetun lain muuttami-
1115: sesta • • • • . . • • . . . • • . • . • . . . . • . . . . • . . . . . 764
1116: 2. Suonpää ym., lak.al. N:o 93: Ehdotus
1117: laiksi sairaalalain muuttamisesta • . . • • . 753 10. Matilainen ym., lak.al. N:o 101: Ehdotus
1118: laiksi mielisairaanhoitajain koulutuksesta 766
1119: 3. Käkelä ym., lak.al. N:o 94: Ehdotus 11. Hosia ym., lak.al. N:o 102: Ehdotus laiksi
1120: laiksi sairaalalain muuttamisesta • . . . . . 755 kunnan kätilöistä annetun lain muuttami-
1121: 4. Helle ym., lak.al. N:o 95: Ehdotus laiksi sesta . • . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 769
1122: yliopistollisista keskuss,airaaloista anne- 12. Hasu ym., lak.al. N:o 103: Ehdotus laiksi
1123: tun lain muuttamisesta . . . • . . . . . . . . . . . 756 kunnallisista kodinhoitajista annetun lain
1124: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 771
1125: 5. Rytkönen ym., lak.al. N:o 96: Ehdotus
1126: laiksi mielisairaslain muuttamis,esta . . . 757 13. Lahti ym., lak.al. N:o 104: Ehdotus laiksi
1127: kunnallisista kodinhoitajista annetun lain
1128: 6. I. Virtanen ym., lak.al. N:o 97: Ehdotus muuttamisesta . . . . . . • . . • . . . . . . • . . . . . . . 773
1129: laiksi tuberkuloosilain muuttamisesta . . 759
1130: 14. Gestrin m. fl., lagmot. N:o 105: Förslag
1131: 7. Nordfors m. fl., lagmot. N:o 98: Förslag till lag angående ändring av lagen om
1132: till lag om ändring av tuberkuloslagen 761 kommunala hemvårdarinnor . . . . • • . . . . . 775
1133: Sisällysluettelo 1962. XIX
1134:
1135: Siv. Siv.
1136: 14. Gestrin yrn., lak.al. N:o 105: Ehdotus 32. Stenberg yrno, toiv.al. N:o 306: Lasten
1137: laiksi kunnallisista kodinhoitajista an- hoitopäivämaksun alentamisesta sairaa-
1138: netun lain muuttamisesta . . . . . . • . . . . • . 777 loissa . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . 812
1139: 15. Hara yrn., lakoal. N:o 106: Ehdotus laiksi 33. I. Virtanen yrno, toiv.al. N:o 307: Syöpä-
1140: kunnallisista kodinhoitajista annetun lain sairaiden maksuttoman tutkimuksen ai-
1141: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 779 kaansaamisesta . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . • 814
1142: 16. Holopainen yrno, lak.al. N:o 107: Ehdo- 34. Lahti yrn., toiv.al. N:o 308: Maksutto-
1143: tus laiksi kunnallisista kodinhoitajista man kudosnäytetutkimuksen toteuttami-
1144: annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . • 781 sesta syöpätutkimusten yhteydessä • . . . 815
1145: 17. Pitsinki yrn., lak.al. N:o 108: Ehdotus 35. Jungarå rn. fl., hemstomot. N:o 309: An-
1146: laiksi talouselämässä esiintyvien kilpai- gående avgiftsfri sjukhusvård oeh av-
1147: lunrajoitusten valvonnasta annetun lain giftsfria läkemedel åt kaneersjuka . . . . 816
1148: muuttamisesta . . . . . . . • • . . . • . . . . . . . . . . • 783
1149: 35. Jungarå yrno, toiv.al. N:o 309: Syöpä-
1150: 18. Ehrnrooth rn. fl., lagmot. N:o 109: För- sairaiden maksuttomasta sairaalahoidosta
1151: slag tili lag om rundradio . . . . . • • . . . . . 786 ja maksuttomista lääkkeistä . . . . . . . . . . . . 817
1152: 18. Ehrnrooth yrno, lakoal. N:o 109: Ehdotus 36. Timonen yrno, toiv.al. N:o 310: Määrä-
1153: yleisradiolaiksi . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 790 rahasta metsätyöntekijäin terveyskysy-
1154: myksiä koskevaan tutkimukseen . . . . . • 818
1155: 19. Laine yrn., lakoal. N:o 110: Ehdotus
1156: laiksi lihantarkastuslain muuttamisesta 794 37. Väänänen yrn., toiv.al. N:o 311: Veran-
1157: vuototautisten lääkintähuollon, ammatti-
1158: 20. Voutilainen yrn., toiv.al. N:o 294: Ap-
1159: koulutuksen ja työhuollon kustannusten
1160: teekkilaitoksen ottamisesta valtion hal-
1161: tuun . . . . . . . . . • . . . . . . . . • . . . • . . . . . . . . • . 796 maksamisesta valtion varoista . . . . . • . • 819
1162: 38. Koivisto yrno, toiv.al. N:o 312: Sairaala-
1163: 21. Kek7conen yrno, toiv.al. N:o 295: Apteek- paikkojen käytön ohjaamisesta valtakun-
1164: kioikeuden menettämisestä apteekkarin nan väestön sairaanhoidollisen tarpeen
1165: tultua määräikään . • . . . . . . . . . . . . . . . . • 798 mukaisesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 820
1166: 22. V. E. Partanen yrno, toivoa!. N:o 296: 39. Stenberg yrn., toi"V'.alo N:o 313: Keskus-
1167: Lääkekaupan uudelleen järjestämisestä . . 800 sairaalaksi muutetun valtion sairaalan
1168: peruapaikkaisten viran tai toimen halti-
1169: 23. Ojajärvi yrn., toiv.al. N:o 297: Enna- jain aseman järjestämisestä . . . . . . . . . . . 822
1170: kolta ehkäisevän sairaanhoidon kehittä-
1171: misestä . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . 801 40. Suosalo yrn., toivoaio N:o 314: Lapin kes-
1172: kussairaalan rakentamisesta ... o. . . . . . 824
1173: 24. Kokkola yrno, toivoa!. N:o 298: Työikäi-
1174: sen väestön terveydenhuollon kehittämi- 41. Tainio yrn., toivoa!. N:o 315: Kemin ylei-
1175: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . • • 802 sen sairaalan lisärakennuksen rakennus-
1176: töiden aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 825
1177: 25. Lahti yrno, toiv.al. N:o 299: Määrära-
1178: 42. Juntunen yrn., toiv.al. N:o 316: Määrä-
1179: hasta kansanterveys- ja kansantautitut-
1180: kimusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 803 rahasta Suomussalmen kunnansairaalan
1181: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 826
1182: 26. Lahti yrno, toivoa!. N:o 300: Määrära-
1183: hasta kuntien terveydenhoitolautakun- 43. Juntunen yrn., toivoal. N:o 317: Määrä-
1184: rahasta Suomussalmen I kunnanlääkärin
1185: t~en_ menojen valtionapujärjestelmän tut-
1186: virkatalon rakentamiseen . . . . . . . . . . . • . . 827
1187: kimiseen .....•........ o. . . . . . . . . . . . . . 804
1188: 27. Paasivuori yrno, toivoal. N:o 301: Kun- 44. Flinck yrno, toivoa!. N:o 318: Sairaan-
1189: nallisia terveyssisaria ja kätilöitä kos- hoitohenkilökunnan koulutuksen lisäämi-
1190: kevien säännösten muuttamisesta . . . . . • 805 sestä . . . . . . • . • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 828
1191: 45. Kokkola yrno, toiv.alo N:o 319: Kymen-
1192: 28. Hara yrn., toivoal. N:o 302: Oppikoulu- laakson sairaanhoitajakoulun suunnittele-
1193: laisten terveydentilan tarkkailun järjes- misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 830
1194: tämisestä .. o........ o..... o. . . . . . . . . . 807
1195: 46. Linkola yrn., toivoa!. N:o 320: Kymen-
1196: 29. NederströrnoLunden yrno, toiv.al. N:o 303: laakson sairaanhoitajakoulun perustami-
1197: Tehokkaan terveydenhuollon järjestämi- sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 831
1198: sestä kaikkiin oppilaitoksiin . . . . . . . . . • 808
1199: 47. Linkola yrno, toivoaio N:o 321: Sairaan-
1200: 30. Paasivuori yrn., toivoal. N:o 304: Oppi- hoitajien asunto-olojen korjaamisesta . . 832
1201: koululaisten terveydenhoidon järjestämi- 48. Aalto yrno, toivoa!. N:o 322: Toimenpi-
1202: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 809 teistä vajaamielislaitosten lisäämiseksi 833
1203: 31. I. Virtanen yrno, toiv.al. N:o 305: Alle 49. Niiranen yrn., toivoa!. N:o 323: Vajaa-
1204: kouluikäisten lasten maksuttoman tervey- mielishuollon keskuslaitoksen aikaan-
1205: dentilan tarkkailun kehittämisestä . . . . . . 811 saamisesta Pohjois-Karjalan lääniin . . . 835
1206: :XX Sisällysluettelo 1962.
1207:
1208:
1209: Siv. Siv.
1210: 50. Forsius ym., toiv.al. N:o 324: Määrä- 62. J. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 336:
1211: rahasta vajaamielisten ja vajaamielisyy- Esityksen antamisesta väkijuomayhtiön
1212: den syiden lääketieteelliseen tutkimuk- verottamisesta ja vuosivoiton käyttämi-
1213: seen Rinne-kodin keskuslaitoksessa • . . • 836 sestä annetun lain muuttamisesta . . . • • • 848
1214: 51. Väänänen ym., toiv.al. N:o 325: Esityk- 63. I. Virtanen ym., toiv.al. N:o 337: Alko-
1215: sen antamisesta kaatumatautilaiksi . . . • 837 holijuomien maahantuontioikeuden supis-
1216: tamisesta . . . . . . • • . . . . . . . . • • . . . . . . . . • • 849
1217: 52. Räsänen ym., toiv.al. N:o 326: Kaatuma-
1218: tautisten hoitopaikkojen lisäämisestä • . 838 64. Voutilainen ym., toiv.al. N:o 338: Rahas-
1219: ton perustamisesta lainoittamaan raittius-
1220: 53. Väänänen ym., toiv.al. N:o 327: Kaa-
1221: hotelleja ja -ravintoloita • • . . • . . . . . • . • • 851
1222: tumatautisten tutkimuslaitoksen perusta-
1223: misesta Kuopioon . • . . • . . . . . . . . • . . . • • . • 839 65. Leinonen, toiv.al. N:o 339: Anniskelu-
1224: ravintolain hoidossa esiintyvien epäkoh-
1225: 54. Pekkarinen ym., toiv.al. N:o 328: Toi- tien poistamisesta . . . . . • . . • . . . . . . . • . • • 852
1226: menpiteistä kaatumatautisten lääkemeno-
1227: jen maksamiseksi valtion varoista • . . . . . 840 66. Nederström-Lunden ym., toiv.al. N:o 340:
1228: Väkijuomien ja tupakan mainonnan kiel-
1229: 55. Pekkarinen ym., toiv.al. N:o 329: Esi- tämisestä valtion omistamissa laitoksissa 853
1230: tyksen antamisesta kunnallisista kodin-
1231: hoitajista annetun lain muuttamisesta . . 841 67. Lahti ym., toiv.al. N:o 341: Toimen-
1232: piteistä kotimaisten tuoremehujen val-
1233: 56. Siltanen ym., toiv.al. N:o 330: Valtion mistuks.en ja käytön edistämiseksi . . • • 854
1234: osallistumisesta kodinhoitajille suoritet-
1235: taviin ikälisäkorotuksiin . . . . • • • . . . • • . • 842 68. Forsius, toiv.al. N:o 342: Eläinsuojelu-
1236: 57. Tenhiälä ym., toiV'.al. N:o 331: Elintar- lain puutteellisuuksien poistamisesta • • 855
1237: vikelainsäädännön yhtenäistämisestä . • • 843 69. E. Manninen ym., toiv.al. N:o 343: Hal-
1238: 58. Salmela-Järvinen ym., toiv.al. N:o 332: pojen matkailumajojen aikaansaamisesta
1239: Elintarvikelainsäädännön y h tenäistämi- Kolille . . • . . . • • • . • . . • . . . . • • . . . • . • . . • • . 856
1240: sestä . . • . . . . • • . . . . . . . • • . . . . . . . . . . • . . . 844 70. Raipala ym., toiv.al. N:o 344: Vietävän
1241: 59. Savela ym., toiv.al. N:o 333: Terveyden- sahatavaran laadun valvomisesta ja pa-
1242: hoidollisen elintarvikkeiden tarkkailutoi- rantamisesta • . . • • • • • . . . . . • . . • • . • . . • • • • 857
1243: miston perustamisesta lääkintöhallituk- 71. Raipala ym., toiv.al. N:o 345: Kirveellä
1244: seen • . . . • • . • • . . • . . . . . . . . . . . . • . . • . . . . . 845
1245: tapahtuvan leimauksen kieltämisestä • • 858
1246: 60. Pakarinen ym., toiv.al. N:o 334: Elin-
1247: tarvikkeiden lisäaineiden ilmoittamispa- 72. Hara, toiv.al. N:o 346: Vanhusten va-
1248: kon aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . • • • . . . 846 pauttamisesta radio- ja televisiolupa-
1249: maksuista • . • . . • . . • . . . . . . • • . . . • • . . . . • . 859
1250: 61. Aalto ym., toiv.al. N:o 335: Esityksen
1251: antamisesta väkijuomayhtiön verottami- 73. Siren ym., toiv.al. N:o 347: Aikamää-
1252: sesta ja vuosivoiton käyttämisestä anne- räisten muisti- ym. luetteloiden ja kir-
1253: tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . • • . . 847 jojen julkaisemisen helpottamisesta . . . . 860
1254:
1255:
1256:
1257:
1258: Vll. Laki- ja talousvaliokunta.
1259: Verotuslain ja rakennuslain muuttamista, Siv.
1260: kunnallishallintoa, vesistöhallituksen ai- 3. Raipala ym., lak.al. N:o 113: Ehdotukset
1261: kaansaamista, paikkakuntakalleusluokit- laeiksi kunnallishallituksesta kaupun-
1262: telua sekä vaikeuksiin joutuneiden kun- gissa ja maalaiskuntain kunnallishallin-
1263: tien avustamista ym. koskevia laki- ja nosta annettujen asetusten muuttami-
1264: toivomusaloitteita. sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • 869
1265: Siv.
1266: 1. R. Virtanen ym., lak.al. N:o 111: Ehdo- 4. R. Virtanen ym., lak.al. N:o 114: Ehdo-
1267: tus laiksi kunnallishallituksesta kaupun- tukset laeiksi kunnallishallituksesta kau-
1268: gissa ja maalaiskuntain kunnallishallin- pungissa ja maalaiskuntain kunnallishal-
1269: nosta annettujen asetusten muuttami- linnosta annettujen asetusten muuttami-
1270: sesta . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 865 sesta • . • • • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 870
1271: 2. Aitio ym., lak.al. N:o 112: Ehdotukset 5. R. Virtanen ym., lak.al. N: o 115: Ehdo-
1272: laeiksi kunnallishallituksesta kaupun- tukset laeiksi kunnallishallituksesta kau-
1273: gissa ja maalaiskuntain kunnallishallin- pungissa ja maalaiskuntain kunnallishal-
1274: nosta annettujen asetusten muuttami- linnosta annettujen asetusten muuttami-
1275: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . • . 867 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . • 872
1276: Sisällysluettelo 1962.
1277:
1278:
1279: Siv. Siv.
1280: 6 . .!.svik ym., lak.al. N":o 116: Ehdotukset 24. Lintilä ym., toiv.al. N:o 349: Rakennus-
1281: laeiksi kunnallishallituksesta kaupun- asetuksen täydentämisestä . . • . . . • . • . . • 905
1282: gissa ja maalaiskuntain kunnallishallin-
1283: nosta annettujen asetusten muuttami- 25. L. Koskinen ym., toiv.al. N:o 350: Kun-
1284: sesta . . • • • . . . . . • . • • • . . • • . . . • . . . . . . . . • 874 nallisvaltuustojen vaalikauden lyhentämi-
1285: sestä kolmivuotiseksi . . . . . . . . . . • . . • . . • • 906
1286: 1. Paarman ym., lak.al. N:o 117: Ehdotuk-
1287: set laeiksi kunnallishallituksesta kau- 26. Helle ym., toiv.al. N:o 351: Kunnan-
1288: pungissa ja maalaiskuntain kunnallishal- johtajajärjestelmän laajentamisesta • • • • 907
1289: linnosta annettujen asetusten muuttami-
1290: sesta • • • . • • . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . • . . • . . 816 27. Hara ym., toiv.al. N:o 352: Kunnallis-
1291: ten lautakuntien jäsenten valitsemiakel-
1292: 8. Nordfors ym., lak.al. N:o 118: Ehdotus poisuuden muuttamisesta . • . . • . . . . • . . • • 908
1293: laiksi kunnallishallituksesta kaupun-
1294: gissa annetun asetuksen muuttamisesta 878 28. Terästö ym., toiv.al. N:o 353: Kuntien
1295: sosiaalihuollon viranhaltijain kelpoisuus-
1296: 8. Nordfors m. fl., lagmot. N:o 118: För- vaatimusten täsmentämisestä . . . . . . . . • . . 909
1297: slag tili lag om ändring av förordnin-
1298: gen angående ko=unalförvaltning i stad 878 29. HyytUiinen ym., toiv.al. N:o 354: Paikka-
1299: 9. Juntunen ym., lak.al. N:o 119: Ehdotus kuntakalleusluokittelun tarkistamisesta • • 910
1300: laiksi maalaiskuntain kunnallishallinnosta 30. Lukkarinen ym., toiv.al. N:o 355: Paikka-
1301: annetun asetuksen muuttamisesta . • . • . . . . 880 kuntakalleusluokittelun tarkistamisesta . . 911
1302: 10. E. Manninen ym., lak.al. N:o 120: Ehdo- 31. Saarinen ym., toiv.al. N:o 356: Paikka-
1303: tus laiksi maalaiskuntain kunnallishal- kuntakalleusluokittelun tarkistamisesta • • 912
1304: linnosta annetun asetuksen muuttamisesta 882
1305: 11. Aalto ym., lak.al. N:o 121: Ehdotus 32. Räsänen ym., toiv.al. N:o 357: Paikka·
1306: laiksi verotuslain muuttamisesta • . . . • • 883 kuntakalleusluokittelun poistamisesta • . • • 913
1307:
1308: 12. Kekkonen ym., lak.al. N:o 122: Ehdotus 33. Hyytiäinen ym., toiv.al. N:o 358: Kun-
1309: laiksi verotuslain muuttamisesta • . • . . . 885 tien valtionapujärjestelmän uudistami-
1310: sesta . . . . . . . . . • • . . . . . . . . • . . • . . . . • • • • • 914
1311: 13. Saukkonen ym., lak.al. N:o 123: Ehdo-
1312: tus laiksi verotuslain muuttamisesta . • 881 34. S·uonpää ym., toiv.al. N:o 359: Kaupun-
1313: kikunnille valtiontehtävien suorittami-
1314: 14. Tuuli ym., lak.al. N:o 124: Ehdotus sesta aiheutuvien kustannusten korvaa-
1315: laiksi rakennuslain 61 §: n muuttami- misesta . . . • • . . • . . . . • . . . . . . . . . . . . . . • • • 915
1316: sesta . • • • . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . • • . . . 888
1317: 35. Tauriainen ym., toiv.al. N:o 360: Kun-
1318: 15. Swanpää ym., lak.al. N":o 125: Ehdotus nille siirrettyjen valtakunnallisten teh-
1319: laiksi rakennuslain muuttamisesta .. . • . 890 tävien aiheuttamien kustannusten siirtä-
1320: misestä valtiolle • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 916
1321: 16. Rytkönen ym., lak.al. N:o 126: Ehdotus
1322: laiksi yleisistä teistä annetun lain muut- 36. Lahtela ym., toiv.al. N:o 361: Valtion
1323: tamisesta . . . . • . . . . . • . . . . . . • . . . . . • . • • . 892 tehtävien suorittamisesta kunnille aiheu-
1324: tuvien ·kustannusten tasoittamisesta . . • • • 918
1325: 11. Uusitalo ym., lak.al. N:o 127: Ehdotus
1326: laiksi kuntien yleisestä kantokykyluoki- 37. Niiranen ym., toiv.al. N:o 362: Avus-
1327: tuksesta . . . . • . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . • 893 tusten antamisesta kunnille kuntainliit-
1328: tojen menoihin . • . . . . . . . . . . . . . . • . . • • . • 919
1329: 18. Kekkonen ym., lak.al. N:o 128: Ehdotus
1330: laiksi kuntien keskusrahastosta . . • . . . • 895 38. Uusitalo ym., toiv.al. N:o 363: Kuntien
1331: Iuotousaannin varmistamisesta . . . • • . . • 920
1332: 19. Forsius ym., lak.al. N:o 129: Ehdotus
1333: laiksi vuokrasuhteiden järjestelystä kau- 39. Kyttä ym., toiv.al. N:o 364: Kunnalli-
1334: pungeissa ja kauppaloisaa annetun lain sen alan palkkojen ja työehtojen hoidon
1335: muuttamisesta • . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . 897 keskittämisestä . . . . . . . • . • • . . . . . . • . • • • 921
1336: 20. V. R. Virtanen ym., lak.al. N:o 130: 40. Timonen ym., toiv.al. N:o 365: Lisäyk-
1337: Ehdotus laiksi huoltoapulain muuttami- sestä vuoden 1962 tulo- ja menoarvwon
1338: sesta . . • . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 900 avustuksiksi vaikeuksiin joutuneille kun-
1339: nille • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . 922
1340: 21. Matilainen ym., lak.al. N:o 131: Ehdotus
1341: laiksi huoltoapulain muuttamisesta . . • . 902 41. Pekkarinen ym., toiv.al. N:o 366: Vero-
1342: tuslain 60 § :n täydentämisestä . • • . . . . 923
1343: 22. Lukkarinen ym., lak.al. N:o 132: Ehdo-
1344: tus laiksi kalastuslain muuttamisesta . . 903 42. Tauriainen ym., toiv.al. N:o 367: Puu-
1345: tavarayhtiöiden saattamisesta verotetta-
1346: 23. Jämsen ym., toiv.al. N:o 348: Vesistö- viksi kunnissa, joista raaka-ainetta han·
1347: hallituksen aikaansaamisesta . • . . . . . . . . 904 kitaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • 924
1348: XXII Sisällysluettelo 1962.
1349:
1350:
1351: Siv. Siv.
1352: 43. Holopainen ym., toiv.al. N:o 368: Esi- 58. Ryhtä, toiv.al. N:o 383: Paikallisteiksi
1353: tyksen antamisesta yhtymien kirkollis- muuttuvien teiden kuntoonpanemista var-
1354: verojen jakamisesta evankeus-luterilaisen ten kunnille ja kylätiekunnille myönnettä-
1355: kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan kes- vien valtionavustusten lisäämisestä . . . • . 945
1356: ken .............•.................•.• 925
1357: 59. Suonpää ym., toiv.al. N:o 384: Määrä-
1358: 44. Hara ym., toiv.al. N:o 369: Kunnallis- rahasta vanhan tielain mukaisten kun-
1359: verotuksessa noudatetun harkintaverotuk- nille tulevien maanteiden maapohjan lu-
1360: sen epäkohtien poistamisesta . . . . . . . . . . . 926 nastuskorvausten suorittamiseen . . . . • • . 946
1361: 45. Sandelin ym., toiv.al. N:o 370: Verovel- 60. Jungarå m. fl., hemst.mot. N:o 385: An-
1362: vollisen oikeuttamisesta aviopuolison gående undersökning om påskyndande av
1363: osalta invaliidivähennykseen kunnallis- skiftesförrättningar . . . . . . . . . . . . . . . . • . 947
1364: verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 928
1365: 60. Jungarå ym., toiv.al. N:o 385: Jakotoi-
1366: 46. Kemppainen, toiv.al. N:o 371: Vaivais· mitusten kiirehtimistä koskevasta tutki-
1367: ten prosenttia koskevien säännöksien muksesta . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 948
1368: kumoamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • 929
1369: 61. Niiranen ym., toiv.al. N:o 386: Omistus·
1370: 47. Hallberg ym., toiv.al. N:o 372: Moottori- suhteiltaan epäselvien alueiden korvauk-
1371: ajoneuvoasetuksen täytäntöönpanosta an- setta luovuttamisesta niille rakentanei-
1372: netun päätöksen 5 §:n 2 momentin ku- den rakennusten omistajille . . . . . . . . • . . 949
1373: moamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 930 62. Lindh m. fl., hemst.mot. N: o 387: An-
1374: 48. Twuli ym., toiv.al. N:o 373: Moottoriajo· gående anslag för ersättningar till jord-
1375: neuvojen katsastusmiesten tointen vaki- ägare vid marköverlåtelser • . . • . . . . . . . • 950
1376: naistamisesta . . . . . . . . . . . . . . • . • . . . . . . . 932 62. Lindh ym., toiv.al. N:o 387: Määrära-
1377: 49. Vaponiemi ym., toiv.al. N:o 374: Moot· hasta maanluovutusten johdosta maan-
1378: toriajoneuvon ajoluvan peruuttamista kos- omistajille suoritettavia korvauksia var-
1379: kevien säännösten muuttamisesta • . . . . . . 934 ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 951
1380: 63. Räsänen ym., toiv.al. N:o 388: Maantie-
1381: 50. Twuli ym., toiv.al. N:o 375: Toimenpi· pakkolunastuskorvausten suoritusten no-
1382: teistä pysäköintipaikkojen rakentamiseksi peuttamisesta . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . • . . • 952
1383: harvaan asutuilla seuduille . . . . . . . . . . . . 935
1384: 64. Hautala ym., toiv.al. N:o 389: Toimen-
1385: 51. Paarman ym., toiv.al. N:o 376: Moot· piteistä teiden maapohjan hinnan suo-
1386: toriajoneuvoliikenteestä johtuvien poro- rittamisen nopeuttamiseksi . . . . . . . • • . . • 953
1387: vahinkojen korvaamisesta . • . . . . . . . . . . . 936
1388: 65. Kuoppala ym., toiv.al. N:o 390: Esityk-
1389: 52. Sääskilahti ym., toiv.al. N:o 377: Esi- sen antamisesta kuntien vapauttamisesta
1390: tyksen antamisesta laiksi moottoriajo- tiemaan lunastusvelvollisuudesta eräissä
1391: neuvojen alle jääneiden porojen korvaa· tapauksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 954
1392: misesta . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 937
1393: 66. Kosola ym., toiv.al. N:o 391: Vesilain
1394: 53. Alanko ym., toiv.al. N:o 378: Toimeksi· kuivatustoimintaa ja vahingonkorvauksia
1395: antajakohtaisten kuorma-autojen tilaus- koskevien säännösten muuttamisesta . . . . 955
1396: liikennelupien myöntämisen lopettami-
1397: sesta . . . . . . . • . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 938 67. Kosola ym., toiv.al. N:o 392: Toimen-
1398: piteistä teknillisen kehityksen huomioon
1399: 54. Rautkallio ym., toiv.al. N:o 379: Toi- ottamiseksi vesistönlaskuvaroja käytet-
1400: menpiteistä Suomen ja Saksan välisen täessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 956
1401: kuorma-autoliikenteen epäkohtien pois-
1402: tamiseksi . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • . 939 68. J. Mäkelä ym., toiv.al. N:o 393: Esityk-
1403: sen antamisesta oikeutta uppopuihin kos-
1404: 55. E. Manninen ym., toiv.al. N:o 380: Ratti- kevien vesilain säännös,ten muuttami-
1405: juoppoussäännösten täydentämisestä • . . • 941 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 957
1406: 56. Ryhtä, toiv.al. N:o 381: Lisäyksestä vuo- 69. Ryhtä, toiv.al. N:o 394: Korvauksen suo-
1407: den 1962 tulo- ja menoarvioon yksityis- rittamisesta Kuusamon kunnan Liikasen-
1408: tielain edellyttämiä valtion avustuksia vaaran kylän asukkaille kalastusalueiden
1409: varten • • • . . . . . . • . . • . . . . . • . . . . . . . . . . • . 942 menettämisestä aiheutuneesta vahingosta 958
1410: !j7. Jämsen ym., toiv.al. N:o 382: Kohtuu- 70. V. A. Virtanen ym., toiv.al. N:o 395:
1411: den noudattamisesta kunnan- ja kylä- Saimaan hylkeen rauhoitusajan rajoitta-
1412: teitä paikallisteiksi otettaessa . . • . . . . . 943 misesta . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 959
1413: Sisällysluettelo 1962. XXIII
1414:
1415:
1416: VITI. Sivistysvaliokunta.
1417: Atomifysiikan perustutkimuksen tehosta- Siv.
1418: mista, kirjastolain muuttamista, koulu- 18. Leinonen ym., lak.al. N:o 147: Ehdotus
1419: laitosta sekä nuorisotyön kehittämistä laiksi valtion oppikoulujen keskikoulu-
1420: ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita. asteen lukukausimaksujen poistamisesta 1005
1421: Siv.
1422: 1. Rosnell ym., lak.al. N:o 2: Ehdotus laiksi 19. Kalavainen ym., lak.al. N:o 148: Ehdo-
1423: tus laiksi maaseudun koulutoimen edis-
1424: kansakoululain muuttamisesta . . . . . . . . . . 965
1425: tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1006
1426: 2. Sandeliin ym., lak.al. N:o 3: Ehdotus
1427: 20. Leinonen, lak.al. N:o 149: Ehdotus laiksi
1428: laiksi kansakoululain muuttamisesta . . 967
1429: kansakoululain muuttamisesta . . . . . . . . . 1007
1430: 3. Leinonen ym., lak.al. N:o 4: Ehdotus
1431: 21. L. Mattila ym., lak.al. N:o 150: Ehdotus
1432: laiksi kansakoululain muuttamisesta . . 969
1433: laiksi kansakoululain muuttamisesta ... 1008
1434: 4. Rosnell ym., lak.al. N:o 133: Ehdotus
1435: laiksi Suomen Akatemias,ta ja valtion 22. Lähteenmäki ym., lak.al. N:o 151: Ehdo-
1436: apurahoista korkeimman hengenviljelyn tus laiksi kansakoululain muuttamisesta 1009
1437: edistämiseksi annetun lain muuttami- 23. Nordfors m. fl., lagmot. N:o 152: Förslag
1438: sesta ............. - ...... - - ..... - . . . . 971 tili lag om ändring av folkskollagen .... 1011
1439: 5. Leinonen, lak.al. N: o 134: Ehdotus laiksi 23. Nordfors ym., lak.al. N:o 152: Ehdotus
1440: ylioppilastutkinnon pohjalla tapahtuvasta laiksi kansakoululain muuttamisesta . . . 1012
1441: kansakoulunopettajanvalmistuksesta . . . . . 972
1442: 24. Leinonen, lak.al. N: o 153: Ehdotus laiksi
1443: 6. R'll/Utu ym., lak.al. N:o 135: Ehdotus kansakoululain muuttamisesta . . . . . . . . . . 1013
1444: laiksi Joensuun korkeakoulusta . . . . . . . . 974
1445: 25. Pekkarinen ym., lak.al. N:o 154: Ehdo-
1446: 7. Lähteenmäki ym., lak.al. N:o 136: Ehdo- tus laiksi kansakoululain muuttamisesta 1014
1447: tus laiksi visuaalisen taiteen korkeakou-
1448: lusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 977 26. Asunta ym., lak.al. N:o 155: Ehdotus
1449: laiksi kansakoululain muuttamisesta . . . 1015
1450: 8. Tallgren m. fl., lagmot. N:o 137: Förslag
1451: tili lag om statsunderstöd åt Åbo Aka- 27. Kalavainen ym., lak.al. N:o 156: Ehdo·
1452: demi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 980 tus laiksi kansakoululain muuttamisesta 1016
1453:
1454: 8. Tallgren ym., lak.al. N: o 137: Ehdotus 28. Sundell m. fl., lagmot. N: o 157: Förslag
1455: laiksi Åbo Akademin valtionavusta . . . . 983 tili lag om ändring av folkskollagen .. 1017
1456: 28. Svmdell ym., lak.al. N:o 157: Ehdotus
1457: 9. Saukkonen ym., lak.al. N:o 138: Ehdotus
1458: laiksi Sibelius-Akatemian valtionavus- laiksi kansakoululain muuttamisesta ... 1019
1459: tuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 986 29. Leinonen, lak.al. N:o 158: Ehdotus laiksi
1460: kauaakoululain muuttamisesta . . . . . . . . . . 1021
1461: 10. Honlconen ym., lak.al. N:o 139: Ehdotus
1462: laiksi korkeakoulustipendeistä annetun 30. J. E. Partanen ym., lak.al. N:o 159: Eh-
1463: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 989 dotus laiksi kansakoululain muuttami-
1464: 11. Kalavainen ym., lak.al. N:o 140: Ehdo- sesta ................................ 1023
1465: tus laiksi korkeakoulustipendeistä anne- 31. Jämsen ym., lak.al. N:o 160: Ehdotus
1466: tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 990 laiksi kansakoululain muuttamisesta . . . 1025
1467: 12. Karvikko ym., lak.al. N:o 141: Ehdotus 32. Pulkkinen ym., lak.al. N: o 161: Ehdotus
1468: laiksi korkeakoulustipendeistä annetun laiksi kansakoululain muuttamisesta . . . 1027
1469: lain muuttamises,ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 992
1470: 33. Leinonen, lak.al. N:o 162: Ehdotus laiksi
1471: 13. Uusitalo ym., lak.al. N:o 142: Ehdotus kansakoululain muuttamisesta . . . . . . . . . . 1029
1472: laiksi korkeakoulustipendeistä annetun
1473: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 994 34. Kalavainen ym., lak.al. N:o 163: Ehdo-
1474: tus laiksi kansakoululain muuttamisesta 1030
1475: 14. Leinonen, lak.al. N:o 143: Ehdotus laiksi
1476: Suomen koulutoimen uudelleen järjestämi- 35. L. Mattila ym., lak.al. N:o 164: Ehdo-
1477: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 996 tus laiksi kansakoululain muuttamisesta 1031
1478: 15. Aulanko ym., lak.al. N:o 144: Ehdotus 36. Juntunen ym., lak.al. N:o 165: Ehdotus
1479: laiksi kokeilualueen muodostamisesta op- laiksi kansakoululain muuttamisesta . . . 1033
1480: pikoulutoimen kehittämiseksi . . . . . . . • . 998
1481: 37. Aalto ym., lak.al. N:o 166: Ehdotukset
1482: 16. Rosenberg ym., lak.al. N: o 145: Ehdotus laeiksi kansakoululain ja kirjastolain
1483: laiksi yksityisoppikoulujen valtionavusta muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1034
1484: annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . 1002
1485: 38. Leinonen, lak.al. N: o 167: Ehdotus laiksi
1486: 17. V. E. Partanen ym., lak.al. N:o 146: Eh- kansakoululaitoksen viranhaltijain palk-
1487: dotus laiksi yksityisoppikoulujen valtion- kauksesta ja eläkkeistä annetun lain
1488: avusta annetun lain muuttamisesta . . . • . 1003 muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1036
1489: XXIV Sisällysluettelo 1962.
1490:
1491:
1492: Siv. Siv.
1493: 39. Leinonen, lak.al. N:o 168: Ehdotus laiksi 53. Tiekso ym., lak.al. N:o 182: Ehdotus
1494: kansakoululaitoksen viranhaltijain palk- laiksi ammattioppilaitoksista annetun lain
1495: kauksesta ja eläkkeistä annetun lain muut- muuttamisesta . . . . . . . . . . . . • . • . . . . . . . . . 1067
1496: tamisesta ....................•....... 1037
1497: 54. Tuuli ym., lak.al. N:o 183: Ehdotus laiksi
1498: 40. Rihtniemi, lak.al. N:o 169: Ehdotus laiksi a=attioppilaitoksista annetun lain muut-
1499: kansakoululaitoksen viranhaltijain palk- tamisesta . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1069
1500: kauksesta ja eläkkeistä annetun lain muut- 55. V. E. Partanen ym., lak.al. N:o 184: Eh-
1501: tamisesta ............. _. . . . • . . . . . . . . • 1038 dotus laiksi kansalais- ja työväenopisto-
1502: 41. Sundell m. fl., lagmot. N: o 170: Förslag jen valtionavusta ............•....... 1071
1503: till lag angående ändring av lagen om 56. Leinonen, lak.al. N:o 185: Ehdotus laiksi
1504: tjänsteinnehavarnas inom folkskoleväsen- kirjeopistoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 1074
1505: det avlöning och pensioner . . . . . . • . • • . . 1039
1506: 57. Ala-Kulju ym., lak.al. N:o 186: Ehdotus
1507: 41. Sundell ym., lak.al. N:o 170: Ehdotus laiksi kirjastolain muuttamisesta . . • • • . 1076
1508: laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain
1509: palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain 58. Tuuli ym., lak.al. N:o 187: Ehdotus
1510: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1042 laiksi kirjastolain muuttamisesta . • . . • • 1077
1511: 42. Leinonen, lak.al. N: o 171: Ehdotus laiksi 59. Koivisto ym., lak.al. N:o 314: Ehdotus
1512: kansakoululaitoksen viranhaltijain palk- laiksi kansakoululaitoksen viranhalti-
1513: kauksesta ja eläkkeistä annetun lain muut- jain palkkauksesta ja eläkkeistä anne-
1514: tamisesta ............................ 1045 tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 1078
1515: 43. Henriksson ym., lak.al. N:o 172: Ehdo- 60. Lahtela ym., toiv.al. N:o 396: Opetus-
1516: tus laiksi kansakoululaitoksen viranhal- hallinnon keskittämisestä • • . • • . • • . . . . . 1080
1517: tijain palkkauksesta ja eläkkeistä anne- 61. Ryömä ym., toiv.al. N:o 397: Periaate-
1518: tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 1046 ratkaisun aikaansaamisesta koulujärjes-
1519: 44. Leinonen, lak.al. N: o 173: Ehdotus laiksi telmäkysymyksessä . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 1081
1520: kansakoululaitoksen viranhaltijain palk- 62. Rosnell ym., toiv.al. N:o 398: Koululai-
1521: kauksesta ja eläkkeistä annetun lain muut- toksen uudistamisesta yhtenäiskouluperi-
1522: tamisesta ............................ 1048 aatteen mukaisesti . . . . . . • . . . . . . . . . . . . 1082
1523: 45. Kalavainen ym., lak.al. N:o 174: Ehdo- 63. Hara ym., toiv.al. N:o 399: Matemaat-
1524: tus laiksi kansakoululaitoksen viranhal- tisten aineiden kouluneuvosten virkojen
1525: tijain palkkauksesta ja eläkkeistä anne- perustamisesta kouluhallituksen oppikou-
1526: tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . • • . • 1050 luosastolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 1083
1527: 46. Leinonen ym., lak.al. N:o 175: Ehdotus 64. Ham ym., toiv.al. N:o 400: Ylitarkas-
1528: laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain tajan viran perustamisesta kouluhalli-
1529: palkkauksesta ja eläkkeis.tä annetun lain tukseen hoitamaan audiovisuaalisen ope-
1530: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1053 tuksen alaan liittyviä kysymyksiiä .... 1085
1531: 47. Leinonen, lak.al. N:o 176: Ehdotus laiksi 65. Linkola ym., toiv.al. N:o 401: Atomi-
1532: kansakoululaitoksen viranhaltijain palk- fysiikan perustutkimusta tukevan toimi-
1533: kauksesta ja eläkkeistä annetun lain muut- kunnan perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 1087
1534: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 1055
1535: 48. Tiekso ym., lak.al. N:o 177: Ehdotus 66. Linkola ym., toiv.al. N:o 402: Määrä-
1536: laiksi kansakoululaitoksen viranhalti- rahasta Helsingin yliopistolle atomify-
1537: jain palkkauksesta ja eläkkeistä anne- sikkaan liittyvän perustutkimuksen te-
1538: tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 1056 hostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1088
1539: 49. Leinonen, lak.al. N:o 178: Ehdotus laiksi 67. Forsius ym., toiv.al. N:o 403: Kodin
1540: vanhaan palkkaukseen jääneiden kansa- teknologian professorin viran perustami-
1541: koulunopettajien ja oppilasasuntolanhoi- sesta Helsingin yliopistoon . . . . . . . . . . . . 1090
1542: tajien eläkkeiden ja elinkautisten apura-
1543: hojen järjestämisestä .................. 1058 68. Halinen ym., toiv.al. N:o 404: Puutarha-
1544: talouden ja puutarhatuotteiden markki-
1545: 50. Niskala ym., lak.al. N:o 179: Ehdotus naopin professorin viran perustamisesta
1546: laiksi a=attioppilaitoksista annetun lain Helsingin yliopiston maatalous-metsätie-
1547: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 1060 teelliseen tiedekuntaan ..............•. 1091
1548: 51. Salin ym., lak.al. N:o 180: Ehdotus laiksi 69. Antila ym., toiv.al. N:o 405: Toimenpi-
1549: a=attioppilaitoksista annetun lain muut- teistä Etelä-Pohjanmaan korkeakoulun
1550: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1063 perustamiseksi Seinäjoelle • . . • . . . . . . . . 1092
1551: 52. Tauriainen ym., lak.al. N: o 181: Ehdo- 70. Väänänen ym., toiv.al. N:o 406: Es~tyk
1552: tus laiksi ammattioppilaitoksista anne- sen antamisesta Itä-Suomen korkeakou-
1553: tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 1065 lun toiminnan aloittamiseksi Kuopiossa 1094
1554: Sisällysluettelo 1962. XXV
1555:
1556:
1557: Siv. Siv.
1558: 71. Väyrynen ym., toiv.al. N:o 407: Huma- 87. Forsius ym., toiv.al. N:o 423: Vanhem-
1559: nistisen opetuksen alkamisesta Oulun yli- man ja nuoremman lehtorin virkojen pe-
1560: opiston filosofisessa tiedekunnassa . . . . 1096 rustamisesta oppikouluihin tarvetta vas-
1561: taavasti ............................. 1115
1562: 72. Leinonen, toiv.al. N:o 408: Määrärahasta
1563: humanistisen osaston perustamiseksi Oulun 88. Vilponiemi ym., toiv.al. N:o 424: Yhteis-
1564: yliopiston filosofiseen tiedekuntaan . . . . 1098 kunnallisten aineiden opetuksen saatta-
1565: 73. Honkanen ym., toiv.al. N:o 409: Metalli- misesta pakolLiseksi oppikouluissa . . • . . 1117
1566: teollisuusopetuksen järjestämisestä Oulun 89. Tuuli ym., toiv.al. N:o 425: Oppikoulu-
1567: yliopistossa . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . • . • . . . 1099 luokkien enimmäisoppilasmäärän alenta-
1568: misesta . . . • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . 1118
1569: 74. Leinonen ym., toiv.al. N:o 410: Määrä-
1570: rahasta Oulun yliopiston ylioppilaskun- 90. L. Mattila ym., toiv.al. N:o 426: Oppi-
1571: nan opiskelija-asuntorakennushankkeen tu- koulua käyvien oppivelvollisten koulu-
1572: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 1100 kustannusten alentamisesta ........•.. 1119
1573: 75. Torvi ym., toiv.al. N:o 411: Määrära- 91. Saukkonen ym., toiv.al. N:o 427: Oppi-
1574: hasta Oulun yliopiston ylioppilaskun- koulunopettajien ulkomaisten opintomat-
1575: nan suunnittelemien opiskelija-asuntojen lwjen tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 1121
1576: rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1102 92. Terästä ym., toiv.al. N:o 428: Perhe-
1577: 76. Turunen ym., toh•.al. N:o 412: Toimen- kasvatuksen tehostamisesta oppilaitok-
1578: piteistä graafisen teollisuuden professuu- 1122
1579: rin perustamiseksi teknilliseen korkea- 93. Helle ym., toiv.al. N:o 429: Määrära-
1580: kouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1103 hasta Hyvinkään yhteiskoulun ottami-
1581: seksi valtion haltuun ..........•...•• 1123
1582: 77. Raipala ym., toiv.al. N:o 413: Määrä-
1583: rahasta tutkimusinsinöörinviran perus·- 94. Helle ym., toiv.al. N:o 430: Määrära-
1584: tamiseksi valtion teknillisen tutkimuslai- hasta Keravan yhteiskoulun ottami-
1585: toksen puuteknilliseen laboratorioon • . 1104 seksi valtion haltuun . . . . . . . . . . • . • . . . 1124
1586: 78. Hyytiäinen ym., toiv.al. N:o 414: Määrä- 95. Ryömä ym., toiv.al. N:o 431: Määrära-
1587: rahasta matemaattis-luonnontieteellisen hasta Kokemäen yhteiskoulun ottami-
1588: osaston perustamiseksi Jyväskylän kas- seksi valtion haltuun . . . . . . . . • . . . . • . . 1126
1589: vatusopilliseen korkeakouluun . • . . • . • . • 1105 96. Ala-Kulju ym., toiv.al. N:o 432: Nor-
1590: maalilyseon perustamisesta Seinäjoen kau-
1591: 79. Sillantaus ym., toiv.al. N:o 415: Määrä-
1592: rahasta Jyväskylän kasvatusopillisen kor- punkiin . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . • 1127
1593: keakoulun ylioppilaskunnan ylioppilas- 97. Antila ym., toiv.al. N:o 433: Valtion
1594: talon rakentamista varten .......••... 1106 keskikoulun perustamisesta Pesäseinä-
1595: 80. Sillantaus ym., toiv.al. N:o 416: Alempi- joen kuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 1128
1596: asteisen akateemisen koulutuksen järjes- 98. Tuuli ym., toiv.al. N:o 434: Normaali-
1597: tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . • . 1107 lyseon aikaansaamisesta Kouvolaan • • • 1130
1598: 81. Hara ym., toiv.al. N:o 417: Ylioppilai- 99. Ahonen ym., toiv.al. N:o 435: Joutsan
1599: den korkeakouluopintojen harjoittamis- yhteiskoulun ottamisesta valtri.on haltuun 1131
1600: mahdollisuuksista . . . . . . . . • . • . . . . . . . . . 1108
1601: 100. Pohjonen ym., toiv.al. N:o 436: Joutsan
1602: 82. Rihtniemi ym., toiv.al. N:o 418: Yksi- yhteiskoulun ottamisesta valtion haltuun 1132
1603: tyisoppikoulujen indeksiehtoisten laino-
1604: jen muuttamisesta halpakorkoisiksi val- 101. Pekkarinen ym., toiv.al. N:o 437: Leppä-
1605: tion rakennuslainoiksi . . . . . . . . . . . . . . . . 1110 virran yhteiskoulun ottamisesta valtion
1606: haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . . . • 1133
1607: 83. Twuli ym., toiv.al. N:o 419: Yksityis-
1608: oppikoulujen rakennuslainojen koron 102. Sinisalo ym., toiv.al. N:o 438: Karhu-
1609: alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1111 lan yhteiskoulun ottamisesta valtion
1610: haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1134
1611: 84. V. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 420:
1612: Yhtenäiskouluperiaatteiden soveltamisesta 103. Kokkolan ym., toiv.al. N:o 439: Määrä-
1613: koululaitoksen piirissä . . . . . . . . . . . . . . . . . 1112 rahasta Kotkan lyseon rakennustöitten
1614: aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . . . 1135
1615: 85. Henriksson ym., toiv.al. N:o 421: Kun-
1616: nallisten keskikoulujen ja niiden jat- 104. Matilainen ym., toiv.al. N:o 440: Määrä-
1617: kona toimivien valtion lukioiden perus- rahas,ta Vuoksenniskan yhteiskoulun ot-
1618: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1113 tamiseksi valtion haltuun . , . . . • • . . . . . • 1136
1619: 86. Vilponiemi ym., toiv.al. N:o 422: Kun- 105. Karpola ym., toiv.al. N:o 441: Lukio-
1620: nallisten kesroikoulujen toimintaa vai- luokkien perustamisesta Kiteen oppikou-
1621: keuttavien epäkohtien poistamisesta ... 1114 luun ................................. 1137
1622:
1623: 4 E 219/62
1624: XXVI Sisällysluettelo 1962.
1625:
1626:
1627: Siv. Siv.
1628: 106. Voutilainen ym., toiv.al. N:o 442: Mää- 126. Kalavainen ym., toiv.al. N:o 462: Toi-
1629: rärahasta Kontiolahden kuntaan perus- menpiteistä alemmanasteisten ammatil-
1630: tettavaa oppikoulua varten . . . . . . . . . . . 1138 listen oppilaitosten kurssin suorittanei-
1631: 107. Räsänen ym., toiv.al. N:o 443: Valtion den ylemmänasteisiin oppilaitoks.iin pää-
1632: keskikoulun rakentamisesta Tuusniemen syn helpottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1162
1633: kuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1139 127. Savela ym., toiv.al. N:o 463: Syrjäseu-
1634: 108. Tawriainen, toiv.al. N:o 444: Valtion tujen nuorison ammattikasvatuksen te-
1635: ylläpitämän lukion perustamisesta Suo- hostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1164
1636: mussalmelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1140 128. Karpola ym., toiv.al. N:o 464: Syrjäseu-
1637: 109. Juntunen ym., toiv.al. N:o 445: Luk!ion tujen vähävaraisten kuntien ammattikou-
1638: perustamisesta Suomussalmelle . . . . • . . . 1141 lutuksen kustannusten siirtämisestä val-
1639: tiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1166
1640: 110. Honkonen ym., toiv.al. N:o 446: Venä-
1641: jän kielen opiskelun tehostamisesta . . . . 1142 129. Saariaho ym., toiv.al. N:o 465: Ammatti-
1642: opintojen avustuslain muuttamisesta .. 1167
1643: 111. Paasio ym., toiv.al. N:o 447: Iltaoppi-
1644: kouluissa opiSikelevien taloudellisesta tu- 130. Sandelin ym., toiv.al. N:o 466: Esityk-
1645: kemis,esta apurahojen muodossa . . . . . . . 1143 s,en antamisesta ammattiopintoavustus-
1646: ten korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 1168
1647: 112. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 448: Helsin-
1648: gissä toimivan valtion iltaoppikoulun 131. Korsbäck m. fl., hemst.mot. N:o 467: An-
1649: opetustoiminnan tehostamisesta ....... 1144 gående ändring av stadgandena om un-
1650: derstöd för yrkesstudier . . . . . . . . . . . . . . 1170
1651: 113. Matilainen ym., toiv.al. N:o 449: ilmais-
1652: ten oppikirjojen hankkimisesta oppikou- 131. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 467: Ammatti-
1653: lulaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1145 opintojen avustamista koskevien säännös-
1654: ten muuttamisesta .................... 1171
1655: 114. Ala-Kulju ym., toiv.al. N:o 450: Valtion
1656: oppikO'Illujen kirjastojen vuotuisen mää- 132. Kantola ym., toiv.al. N:o 468: Esityk-
1657: rärahan korottamisesta ............... 1146 sen antamisesta laiksi ammatti- ja oppi-
1658: koulUJissa opiskelevien oppilaiden matka-
1659: 115. Paasivuori ym., toiv.al. N:o 451: Oppi- kustannusten korvaamisesta .......... 1172
1660: koululaisten maksuttomasta kouluruokai-
1661: lusta ............................•... 1147 133. Lahtela ym., toiv.al. N:o 469: Ammatti-
1662: oppilaitosten perustamisesta Koillis-Lap-
1663: 116. Ala-Kulju ym., toiv.al. N:o 452: Koulu- piin ......... , ....................... 1173
1664: ruokailun järjestämisestä valtion oppi-
1665: kouluissa valtion kustannuksella . . . . . . 1149 134. Koivunen ym., toiv.al. N:o 470: Keski-
1666: 117. A. Koskinen ym., toiv.al. N:o 453: Hel- Suomen keskusammattikoulun lisäraken-
1667: potusten järjestämisestä teknillisissä op- nuksen rakentamisesta ................ 1174
1668: pilaitoksissa opiskeleville . . . . . . . . . . . . . 1150 135. Honkonen ym., toiv.al. N:o 471: Opisto-
1669: 118. Sinisalo ym., toiv.al. N:o 454: Teknilli- asteisten oppilaitosten perustamisesta ... 1175
1670: sen koulun suunnittelemisesta Pohjois-
1671: Kymenlaak!soon ....................... 1151 136. Hyytiäinen ym., toiv.al. N:o 472: Kotkan
1672: sahateollisuuskoulun laajentamisesta .... 1176
1673: 119. Tuuli ym., toiv.al. N:o 455: Määrära-
1674: hasta Pohjois-Kymenlaakson teknilLisen 137. Hara ym., toiv.al. N:o 473: Liikealan
1675: koulun suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . 1152 erikoiskoulujen valtionavun lainsäädän-
1676: nöllisestä järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . 1177
1677: 120. Ala-Kulju ym., toiv.al. N:o 456: Teknil-
1678: lisen koulun perustamisesta Seinäjoelle 1154 138. Väänänen ym., toiv.al. N:o 474: Naisten
1679: kotitaloudellis,en oppivelvollisuuden to-
1680: 121. Hamara ym., toiv.al. N:o 457: Teknilli- teuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1178
1681: sen koulun sijoittamisesta Savonlinnaan 1155
1682: 139. Kalavainen, toiv.al. N:o 475: Määrära-
1683: 122. V. A. Virtanen ym., toiv.al. N:o 458: hasta kotitaloudellisen tutkimuslaitoksen
1684: Teknillisen koulun aikaansaamisesta Sa- perustamiseksi Lappeenrantaan . . . . . . . . . 1179
1685: vonlinnaan . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1157
1686: 140. Väänänen ym., toiv.al. N:o 476: Koti-
1687: 123. J. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 459: talouskeskikoulun perustamisesta Muuru-
1688: Teknillisen oppilaitoksen aikaansaami- vedelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1181
1689: sesta Kajaaniin ...................... 1158
1690: 141. Ala-Kulju ym., toiv.al. N:o 477: Käsi-
1691: 124. Aalto ym., toiv.al. N:o 460: Ammatti- työnopettajaopiston perustamisesta Seinä-
1692: opetuk!sen kokonaisohjelman laatimisesta 1159 joelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1182
1693: 125. Aalto ym., toiv.al. N: o 461: Valtion kes- 142. Sundell m. fl., hemst.mot. N:o 478: An-
1694: kusammattikouluja koskeV1ien säännösten gående grundande av en svensk sjömans-
1695: tarkistamisesta ....................... 1160 skala i Vasa ......................... 1183
1696: Sisällysluett&lo 1962. XXVII
1697:
1698: Siv. Siv.
1699: 142. S'U/II,dell ym., toiv.al. N:o 478: Ruo·tsalai· 159. Sundell m. fl., hemst.mot. N:o 495: An-
1700: sen merimieskoulun perustamisesta Vaa- gående åtgärder för ändring av folk-
1701: saan ..............................•.. 1184 skoleförordningens bestämmelser om ge-
1702: mensam undervisruing , ......... , . . . . . 1208
1703: 143. Kokkola ym., toiv.al. N:o 479: :Määrä-
1704: rahasta Kotkan merenkulkukoulun ja 159. Sundell ym., toi"l".al. N:o 495: Yhteistä
1705: merimiesammattikoulun koulurakennuk- opetusta koskevien kansakouluasetuksen
1706: sen suunnittelutöitä varten ........... 1186 säännösten muuttamisesta ....... , , , . . • 1209
1707: 144. Aalto ym., toiv.al. N:o 480: Es-ityksen 160. Teir m. fl., hemst.mot. N:o 496: Angående
1708: antamisesta valtion askarteluopistoa kos- ändring av folkskoleförordningen . . . . . . 1210
1709: kevaksi laiksi ja opistorakennuksen ra-
1710: kentamisesta Riihimäelle . . . . . . . . . . . . . . 1187 160. Teir ym., toiv.al. N:o 496: Kansakoulu-
1711: asetuksen muuttamisesta , ... , .... , .. , , 1211
1712: 145. Ryömä ym., toiv.al. N:o 481: Toimen-
1713: piteistä lakisääteisen valtionavun saa- 161. Tuuli ym., toiv.al. N:o 497: Toimenpi-
1714: 1llliseksi Kunnallisopistolle . . . . . . . . . . . . 1189 teistä kansakouluasetuksen muuttami-
1715: seksi ................................ 1212
1716: 146. Hyytiäinen ym., toi"l".al. N:o 482: Vajaa-
1717: liikkeisten aivovauriolasten koulutuk- 162. Karvikko ym., toiv.al. N:o 498: Läänin
1718: sesta ja lääkintähuollosta . • . . . . . . . . . . 1191 laajuisen koulukokeilun aikaansaamisesta 1213
1719: 147. Jämsen ym., toiv.al. N:o 483: :Määrä- 163. Sundell m. fl., hemst.mot. N:o 499: An-
1720: rahasta aistiviallisten oppilaitoksen raken- gående en etappvis genomförd nioårig
1721: tamiseksi Jyväskylään ................. 1193 allmän grundsko•la . . . • . . . .. .. . • .. . • . . . 1214
1722: 148. V. A. Virtanen ym., toiv.al. N:o 484: 163. Sundell ym., toiv.al. N:o 499: Yhdeksän-
1723: Esityksen antamisesta valtion kirjeopis- vuotisen yleisen peruskoulun asteittai-
1724: ton perustamisesta ...... , ......... , . . 1194 sesta toteuttamisesta . , , ........... , . . 1215
1725: 149. U. Mäkelä ym., toiv.al. N:o 485: Opis- 164. Sundell m. fl., hemst.mot. N:o 500: An-
1726: tois·sa opiskelevien asuntostipendijärjes- gående ändring av lagen om statsun-
1727: telmän luomisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1195 derstöd åt folkhögskolor . , ........... , 1216
1728: 150. Voutilainen ym., toiv.al. N:o 486: Kansa- 164. Sundell ym., toiv.al. N:o 500: Kansan-
1729: koululain 74---76 §:n muuttamisesta ... 1196 opistojen valtionavusta annetun lain
1730: muuttamisesta . , ..................... , 1217
1731: 151. Halinen ym., toiv.al. N:o 487: Esityksen
1732: antamisesta kans.akoululain muuttami- 165. Rapio ym., toiv.al. N:o 501: Kansakoulu-
1733: sesta ....•..................•..•..... 1197 rakennusten normaalihintojen korottami-
1734: sesta •....................•.......... 1218
1735: 152. Voutilainen ym., toiv.al. N:o 488: Kansa-
1736: koululain valtionapuja koskevien säännös- 166. Le·inonen, toiv.al. N:o 502: Kansakoulu-
1737: ten tarklistamisesta . . . . . . . . . . . . • • . . . . . 1198 rakennusten normaalihintapäätöksen muut-
1738: tamisesta , ..... , .. , . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1219
1739: 153. Väyrynen ym., toiv.al. N:o 489: Tarpeet-
1740: tomaan menojen lisääntymiseen johta- 167. Forsius ym., toiv.al. N:o 503: Vanhaan
1741: vien kansakoululainsäädännön säännös- palkkausjärjestelmään. jääneiden kansakou-
1742: ten korjaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1200 lunopettajien eläkkeiden korottamisesta 1220
1743: 154. Li!nkola ym., toiv.al. N:o 490: Kansa- 168. Nordfors m. fl., hemst.mot. N:o 504: An-
1744: kouluasetuksen 18 §: n muuttamisesta •. 1202 gående familjepension för tjänsteinne-
1745: havare inom folkskoleväsendet . . . . . . . . 1221
1746: 155. Sundell m. fl., hemst.mot. N:o 491: An-
1747: gående åtgärder för ändring av folk- 168. Nordfors ym., toiv.al. N:o 504: Kansa-
1748: skoleförordningens 18 § • • • • • • • • • • • • • • 1203 koul~~aitoksn viranhaltijain perhe-eläk-
1749: keesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1222
1750: 155. S'U/II,dell ym., toiv.al. N:o 491: Kansa-
1751: kouluasetuksen 18 §:n muuttamisesta .. 1204 169. Leinonen ym., toiv.al. N:o 505: Kansa-
1752: koululaitoksen viranhaltijain saattami-
1753: 156. Nederström-Lunden ym., toiv.al. N:o 492: sesta perhe-eläkejärjestelmän piiriin . . . . 1223
1754: Kansakouluasetuksen 36 §: n muuttami-
1755: sesta ................................ 1205 170. Rihtniemi ym., toiv.al. N:o 506: Kansa-
1756: koululaitoksen viranhaltijain saattami-
1757: 157. Kalavainen ym., toiv.al. N:o 493: Kan- sesta perhe-eläkejärjestelmän piiriin • • . 1225
1758: sakouluasetuksen 115 § :n muuttamisesta 1206
1759: 171. Lahtela ym., toiv.al. N:o 507: Toimen-
1760: 158. Kalavainen ym., toiv.al. N:o 494: Oppi- piteistä valtion osallistumiseksi kansa-
1761: laiden jakamista erikseen opetettaviin kouluis·ta oppi- ja ammattikouluihin siir-
1762: ryhmiin kansakouluissa koskevien kansa- tyneiden oppilaiden koulutuskustannuk-
1763: kouluasetuksen säännösten tarkistamisesta 1207 silin ................................. 1226
1764: XXVIII Sisällysluettelo 1962.
1765:
1766:
1767: Siv. Siv.
1768: 172. Väyrynen ym., toiv.al. N:o 508: Kansa· 185. Kekkonen ym., toiv.al. N:o 521: Taitei-
1769: koulunopettajien kouluaterian korvaa- lijoitten toimin taedellytyksien kehittä-
1770: mista koskevien säännösten täydentämi- misestä . . . . . . . . . • . . . . . . . . • . . . . . • . . . . . 1244
1771: sestä .........•....•...•.•........... 1227
1772: 186. Hara ym., toiv.al. N:o 522: Määrära-
1773: 173. Leinonen, toiv.al. N:o 509: Oppilasasun- hasta kirjailija- ja taiteö.lijaeläkkeisiin 1246
1774: tolan hoitajien aseman parantamisesta . . 1228
1775: 187. Paasivuori ym., toiv.al. N:o 523: Kor-
1776: 174. Halinen ym., toiv.al. N:o 510: Kansa· keamman musiikki-, kuva- ja näyttämö-
1777: kouluruokailun aluetarkastuksen aikaan- taidekasvatuksen uudistamisesta . . . . . . . 1247
1778: saamisesta . . . . . • . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . • 1229 188. Hyytiäinen ym., toiv.al. N:o 524: Musii-
1779: 175. Backlund m. fl., hemst.mot. N:o 511: An· kinopetusta koskevan lainsäädännön ai-
1780: gående införande av finskan som obli- kaansaamisesta • . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 1249
1781: gatoriskt läroämne i de svenska folk·
1782: 189. E. Manninen ym., toiv.al. N:o 525: Poh-
1783: skolornas högsta klasser . . . . • • . . . . . . . . 1230 jois-Karjalan musiikkiopiston perustami-
1784: 175. Backlund ym., toiv.al. N:o 511: Suomen sesta Joensuuhun . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1250
1785: kielen ottamisesta pakolliseksi oppiai- 190. Teir m. fl., hemst.mot. N:o 526: An-
1786: neeksi ruotsalaisten kansakoulujen ylim· gående undersökning och understödjande
1787: millä luokilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 1231 av det folkliga sång- och musiklivet . . 1251
1788: 176. Hosia ym., toiV'.al. N:o 512: Vakinaisten 190. Teir ym., toiv.al. N:o 526: Kansan laulu-
1789: voimistelunopettajanvirkojen perustami- ja musiikkitoiminnan tutkimisesta ja tu-
1790: sesta kansakouluihin . • . . . . . • . . . . . . . . . 1232 kemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 1252
1791: 177. Gestrin m. fl., hemst.mot. N:o 513: An· 191. Kekkonen ym., toiv.al. N:o 527: Toimen-
1792: gående ändring av bibliotekslagen . . . . 1233 piteistä musiikkiopistojen valtionavun
1793: järjestämiseksi lakisääteiseksi . . . . . . . . . 1253
1794: 177. Gestrin ym., toiv.al. N:o 513: Kiirjasto·
1795: lain muuttamisesta . . . . . . . • . . . . • • • • . . . 1235 192. Alanleo ym., toiv.al. N:o 528: Kasvatus-
1796: ja koulutusohjelman laatimisesta sotilas-
1797: 178. Paaso ym., toiv.al. N:o 514: Lisäyksestä soittokunnille . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 1255
1798: vuoden 1962 tulo- ja menoarvioon avus·
1799: tuksiksi maakuntaliitoille •..•.•....... 1237 193. Haapasalo, toiv.al. N:o 529: Maaseudun
1800: teatteriharrastuksen kehittämisestä . • . . 1257
1801: 179. Voutilainen ym., toiv.al. N:o 515: Toi·
1802: menpiteistä nuorisotyötä koskevan lain 194. Kalavainon ym., toiv.al. N:o 530: Esi-
1803: aikaansaamis·eksi • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1238 tyksen antamisesta kansantajuisen tie-
1804: teellisen luentotoiminnan, opintokerho-
1805: 180. Lahtela ym., toiv.al. N:o 516: Toö.men- työn ja näitä työmuotoja ohjaavien kan-
1806: piteistä nuorisotyötä suorittavien järjes- salaisjärjestöjen valtionavus,tuksen pe-
1807: töjen sivistystoiminnan helpottamiseksi rusteista . . . . . . . . • . . . . . • . • . . . . . . . . . . . . 1258
1808: kansakouluissa . . • . • • . . . . . . • . . . . . . . . • . 1239 195. Teir m. fl., hemst.mot. N:o 531: An-
1809: 181. L. Mattila ym., toiv.al. N:o 517: Kun· gående inrättande av ett filmarkiv .... 1259
1810: nallisen nuorisotyön kehittämisestä • . . . 1240 195. Teir ym., toh".al. N:o 531: Elokuva-ar-
1811: 182. V. A. Virtanen ym., toiv.al. N:o 518: kiston perustamisesta . . . • . . . . . . . • . . . . . 1260
1812: Nuorisojärjestöjen saattamusesta tasaver· 196. Hyytiäinen ym., toiv.al. N:o 532: Koulu-
1813: taiseen asemaan kuntien toimesta jaet· tuksen ja tutkimustoiminnan järjestämi-
1814: taviin avustuksiin nähden ...•..•....• 1241 sestä kuljetustoimen alalla . . . . . . . . • . . . 1261
1815: 183. Rapio ym., toiv.al. N:o 519: Tutkimuk- 197. Laine ym., toiv.al. N: o 533: Määrära-
1816: sesta kansalaisjärjestöjen toimitalovai- hasta JokiioisHn pystytettävän torppari-
1817: keuksien helpottamiseksi . . . . • • . . • . • . . • 1242 muistomerkin kustannuksiin . . . . . . . . . . 1262
1818: 184. Kuusinen ym., toiv.al. N:o 520: Esityk- 198. Salin ym., toiv.al. N:o 534: Määrära-
1819: sen antamisesta valtion julkisten raken- hasta punakaartilaisten hautojen kun-
1820: nusten taiteellisesta kaunistamisesta . . 1243 nostamiseen . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1263
1821: VALTIOPÄIVÄT
1822: 1962
1823:
1824: LIITTEET
1825: A. YLEISENÄ ALOITEAIKANA JÄTETYT
1826: LAKI-, RAHA-ASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
1827:
1828:
1829:
1830:
1831: HELSINKI 1962
1832: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1833:
1834:
1835: E 219/62
1836: VALTIOPÄIVÄT
1837: 1962
1838:
1839: LIITTEET
1840: I
1841:
1842: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
1843: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
1844:
1845:
1846:
1847:
1848: HELSINKI 1962
1849: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1850: Hallitusmuodon ja valtiopäiväjärjestyksen muuttamista, kansanedus-
1851: tajain vaaleja, terveydenhoitoministeriön perustamista ym. koskevia
1852: laki- ja toivomusaloitteita.
1853: 1
1854: 1
1855: 1
1856: 1
1857: 1
1858: 1
1859: 1
1860: 1
1861: 1
1862: 1
1863: 1
1864: 1
1865: 1
1866: 1
1867: 1
1868: 1
1869: 1
1870: 7
1871:
1872: I,l. -Lak.al. N:o IS.
1873:
1874:
1875: Torvi ym..: Ehdotus laiksi Suomen halUtusmuodon muutta-
1876: misesta.
1877: E d u s k u n n a ll e.
1878: Kansainvälinen työkonferenssi hyväksyi v. roissa, pätevyydestä riippumatta. Niinpä
1879: 1951 samanarvoisesta työstä miehille ja nai- komitean selvityksen mukaan vuonna 1958
1880: sille maksettavaa samaa palkkaa koskevan olivat naispuolisten työntekijöiden keskitun-
1881: sopimuksen ja siihen liittyvän suosituksen. tiansiot prosentteina miespuolisten työnteki-
1882: V: n 1952 lopulla valtiopäiville antamassaan jöiden keskituntiansioista koko teollisuudessa
1883: esityksessä ei silloinen ·hallitus katsonut voi- 68, talonrakennustoiminnassa 62, kauppaliik-
1884: vansa esittää sopimusta råtifioitavaksi, eikä keissä ja toimistoissa 66, myymälöissä: apu-
1885: liioin katsonut sopimuksen ja suosituksen ai- laisten osalta 73, myymälänhoitajien osalta
1886: heuttavan mitään toimenpiteitä. Asiaa edus- 84, rahalaitoksissa 74, vakuutuslaitoksissa 66,
1887: kunnassa käsiteltäessä v. 1953 osa eduskun- teollisuuden toimihenkilöiden osalta 64. Ko-
1888: nan jäseniä oli ratifioimisen kannalla, mutta mitea on myös torjunut työnantajapuolelta
1889: lopullisessa käsittelyssä enemmistö päätyi tavallisimmin esitetyt väitteet, joilla perus-
1890: kuitenkin toivomukseen tutkimuksen suorit- tellaan naisten alempaa palkkaa. Niinpä
1891: tamisesta asiasta. komitea toteaa, että vaikka työstä poissaoloa
1892: Hallitus asetti v. 1954 komitean, jonka teh- voidaan pitää palkanmuodostukseen vaikut-
1893: täväksi annettiin harkita kysymystä saman- tavana tekijänä, sen vaikutuksen huomioon
1894: arvoisesta työstä miehille ja naisille makset- ottaminen kollektiivisena eli keskimääräisenä,
1895: tavasta palkasta sekä mahdollisuuksista rati- esim. jonkin työntekijäryhmän palkkauksessa,
1896: fioida sitä koskeva kansainvälinen sopimus ei ilmeisesti johtaisi oikeudenmukaiseen tu-
1897: ja lisäksi tehdä ehdotus toimenpiteistä, joita lokseen, koska mainitunlaisesta menettelystä
1898: sopimuksen ratifioiminen edellyttää. Komitea ryhmään kuuluvat säännöllisesti työssä ole-
1899: työskenteli sangen kauan, sillä sen mietintö vat työntekijät joutuisivat aiheetta kärsi-
1900: valmistui vasta joulukuun 2 päivänä 1960. mään. Onhan tunnettua, että naimattomat
1901: Mietinnössään komitea päätyy suosittele- naiset ovat säännöllisempiä kuin naimatto-
1902: maan ILO:n sopimuksen n:o 100 ratifioi- mat miehet, mutta sen sijaan naimisissa ole-
1903: mista. Mutta sen sijaan ehdotukset toimen- vat naiset joutuvat olemaan työstä poissa
1904: piteistä samapalkkaisuuden edistämiseksi ja enemmän synnytysten ja lasten hoidon joh-
1905: turvaamiseksi eivät tunnu sanottavasti asiaa dosta. Naisten poissaolo johtuu suurimmalta
1906: edistäviltä, koska edellytetään jälleen 7 vuo- osalta heidän tehtävistään uuden sukupolven
1907: den tutki~uksen jälkeen yleissuunnitelman synnyttäjinä ja kasvattajina eikä heidän huo-
1908: laatimista, kenttätutkimuksia sen seikan sel- nommista ominaisuuksistaan työntekijöinä,
1909: vittämiseksi, missä määrin poikkeamia sama- kuten työnantajapuolella yleensä on väitetty.
1910: palkkaisuudesta esiintyy, harkitsemista sama- Niin ikään on todettava, että enää ei ole
1911: palkkaisuuden toteuttamisjärjestyksestä jne. kovinkaan paljon työnsuorituksia, joissa nais-
1912: Komitea on joka tapauksessa tutkimukses- ten miehistä eroavat fysiologiset ominaisuu-
1913: saan itse todennut ja esittää runsaasti esi- det nykyaikaisten teknillisten välineiden vä-
1914: merkkejä, että naisille yleensä maksetaan hentäessä lihasvoiman merkitystä vaikuttaisi-
1915: niin teollisuudessa, rakennustöissä, maatalou- vat työn tulokseen. Komitea toteaa niin
1916: dessa kuin myös kauppaliikkeissä, erilaisten ikään, että huoltovelvollisuus ei nykyisen kä-
1917: toimistojen, pankkien ja vakuutusyhtiöiden sityksen ja käytännön mukaan ole palkan-
1918: konttoritehtävissä pienempää palkkaa kuin muodostukseen vaikuttava tekijä. Naisten
1919: miehille. Valtion ja kuntien viroissa eivät eräät psyykkiset ominaisuudet työntekijöinä
1920: naiset ja miehet ole eri palkkaryhmissä, saattavat komitean selvittelyn mukaan tuot-
1921: mutta naiset usein ovat sijoitetut alempiin taa myös etuja työvoiman sijoittamisen kan-
1922: palkkaluokkiin ja heillä on huomattavasti nalta, mitä naisten alistuminen yksinkertai-
1923: heikommat mahdollisuudet ylenemiseen vi- siin ja yksitoikkoisiin töihin osoittaa, eivätkä
1924: 8 I,l. -Hallitusmuoto.
1925:
1926:
1927: ne siis ole yksinomaan perustelu eripalk- kaisuuslait vaikka ao. liittovaltio ei olekaan
1928: kaisuuteen. ratifioinut sopimusta. Useat sopimuksen rati-
1929: Vaikka komitea eräissä lausunnoissaan fioineet valtiot ovat joko jo aikaisemmin tai
1930: edelleenkin epäilee, että samapalkkaisuus- ratifioinnin yhteydessä ottaneet samapalkkai-
1931: asiaan ei ole vielä perehdytty siinä määrin suudesta tai miehen ja naisen tasa-arvoisuu-
1932: kuin asian kaikinpuolinen selvittäminen vaa- desta taloudellisella alalla säännökset perus-
1933: tisi, on joka tapauksessa todettava, että kan- tuslakeihinsa tai valtiosääntöihinsä. Näin on
1934: san yleinen mielipide eräitä työnantajia lu- tehnyt mm. Neuvostoliitto, Ranska, Italia,
1935: kuunottamatta on kypsynyt toteamaan sa- Itävalta, Bulgaria, Jugoslavia, Saksan Liitto-
1936: man, minkä komiteakin lausuu kantanaan, tasavalta ja Meksikko. Mielestämme olisi
1937: että samapalkkaisuusperiaatetta on pidettävä myös Suomen .tärkeimpään perustuslakiin
1938: oikeudenmukaisena. hallitusmuotoon, saatava periuatteellinen lau-
1939: Komitean mie.tinnön valmistumisen jäl- suma naisten ja miesten yhdenvertaisuudesta
1940: keen eduskunta on kolme kertaa v:n 1961 työntekijöinä ja samanpalkan periaatteesta.
1941: valtiopäivillä lausunut myönteisen mielipi- Seuraavassa lakiehdotuksessa esiintyvä
1942: teensä samapalkkaisuusasiassa. Se on tapah- sanamuoto on myös yhdenmukainen maamme
1943: tunut Pohjoismaiden Neuvoston kertomuksen järjestyneen työväenliikkeen samoin kuin
1944: yhteydessä, eräiden samapalkkaisuussopimuk- maamme naisasialiikkeen yleisessä . käytän-
1945: sen ratifioimista tarkoittavien toivomusaloit- nössä vakiintuneen perinteellisen, vaatimuk-
1946: teiden pohjalla sekä eduskunnan käsitellessä sen kanssa ja tarkoitetaan sillä sanollnan
1947: ILO:n sopimusta n:o 111, joka tarkoittaa suppeudesta huolimatta saman työn ohella
1948: työmarkkinoilla ja ammatinharjoittamisen sekä samanarvoista että samanlaatuista työtä
1949: yhteydessä tapahtuvaa syrjintää. Mieles- ja siitä maksettavaa palkkaa. Tämä antaisi
1950: tämme ratifioimisen ohella on välttämätöntä niin hallitukselle kuin työmarkkinajärjes-
1951: suorittaa myös samapalkkaisuussopimuksen 2 tömekin velvollisuuden soveltaa samapalkkai-
1952: artiklassa edellytettyjä lainsäädännöllisiä toi- suussopimuksen 2 artiklan mukaisesti sama-
1953: menpiteitä muiden mainitussa artiklassa edel- palkkaperiaatetta käytäntöön lainsäädännössä
1954: lytettyjen toimenpiteiden ohella. määrätyllä ja tunnustetulla palkanmäärää-
1955: ILO: n sopimuksen n: o 100 oli v: n 1960 misjärjestelmällä sekä työnantajien ja työn-
1956: alkuun mennessä ratifioinut 34 valtiota, tekijöiden välisillä työehtosopimuksilla.
1957: joista 18 Euroopan valtiota. Sen lisäksi on Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1958: todettava, että esim. eräiden liittovaltioiden että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1959: osavaltiot ovat saattaneet voimaan samapalk- van lakiehdotuksen:
1960:
1961: Laki
1962: Suomen hallitusmuodon muuttamisesta.
1963: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § : ssä sää-
1964: detyllä tavalla, muutetaan 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen hallitusmuodon
1965: 6 § : n 2 momentti näin kuuluvaksi:
1966: 6 §.
1967: kansalaiset sukupuolesta riippumatta yhden-
1968: Kansalaisten työvoima on valtakunnan eri- vertaiset ja oikeutetut saamaan samasta
1969: koisessa suojeluksessa. Työntekijöinä ovat työstä saman palkan.
1970:
1971: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
1972: Irma Torvi. Yrjö Murto. Kauko Tamminen. Aleksi Kiviaho.
1973: Hertta Kuusinen. Antti Kinnunen. Toivo Niiranen. Hemming Lindqvist.
1974: Siiri Lehmonen. Elli Stenberg. Hannes Tauriainen. Aarne Pulkkinen.
1975: J'udit Nederström-Lunden. Pentti Liedes. Olavi Kämäräinen. Gösta Rosenberg.
1976: Lyyli Koskinen. Leo Suonpää. Rainer Virtanen. Georg Backlund.
1977: Ville Pessi. Vilho Suosalo. Matti Koivunen. Toivo Salin.
1978: Kelpo Gröndahl. Hugo Manninen.
1979: 9
1980:
1981: 1,2.- Lagmot. N: o 6
1982:
1983:
1984:
1985:
1986: Ehrnrooth m.fl.: Förslag till lag om ändring av riksdags-
1987: ordningen.
1988:
1989:
1990: Tili Riksdagen.
1991:
1992: De arbetsformer, som godkändes för lant- kansler och riksdagens justitieombudsman
1993: dagen, när representationsreformen genom- bör enligt 59 § riksdagsordningen givas or-
1994: fördes år 1906, har i huvudsak bevarats det framom andra och enligt 60 § för visst
1995: oförändrade i vår riksdag. Riksdagsordnin- ärende utsedd föredragande framom andra
1996: gen av år 1928 innebar härvidlag inga bety- riksdagsmän.
1997: dande ändringar, och den revision av stad- Överläggningen i plenum har på grund av
1998: gandena i densamma, som senare företagits, stadgandet i 57 § riksdagsordningen stelnat
1999: har inte gällt riksdagens arbetssätt. Med i former, som ytterst sällan ger densamma
2000: åren har dock ett behov av vissa reformer karaktär av debatt. Ärendenas plenarbehand-
2001: framträtt. ling borde uppmjukas. Intresset för och i
2002: År 1947 tilisatte statsrådet en kommitte synnerhet nyttan av den diskussion ären-
2003: att för avhjäJlpande av missförhållandena i dena kan underkastas i plenum skulle öka
2004: riksdagens arbetsformer och arbetssätt utar- både inom och utanför riksdagen, om upp-
2005: beta förslag tili ändring av riksdagsordnin- läsandet av ord för ord skrivna anföranden
2006: gen och arbetsordningen för riksdagen. På skulle bli mindre vanligt och behandlingen
2007: basen av kommittens betänkande uppgjorde i stället utmärkas av en verklig debatt, un-
2008: regeringen förslag tili ändring av riksdags- der viiken meningarna brytes mot varandra.
2009: ordningen. (Reg. prop. n:o 166/1950 års Redan införandet av replikrätten inne-
2010: riksdag.) Propositionen innehöll vissa i tids- bure ett avsevärt framsteg för strävandena
2011: och arbetsbesparande syfte föreslagna änd- att modernisera vår riksdags arbetsformer.
2012: ringar, som regeringen inte ansåg gå ut Såsom i motiveringarna av regeringens pro-
2013: över riksdagens och riksdagsmännens gäl- position till 1950 års riksdag framhölls, kan
2014: lande rättigheter. Alla förslag angå.ende be- det speciellt i vidlyftiga diskussioner, då or-
2015: gränsning av riksdagsmännens yttranderätt det strax i början begäres av många, gå. så,
2016: i plenum och avskaffande av lagförslagens att någon riksdagsmans uttalande eller åsikt
2017: första behandling samt inskränkning av bord- i början av diskussionen relateras oriktigt
2018: läggningsrätten är emellertid ömtåliga, och med den påföljd, att en sådan redogörelse
2019: frågan om inskränkning av yttranderätten, sätter sin prägel på hela den efterföljande
2020: viiken tidigare några gånger handlagts av diskussionen i ärendet. Därför vore det nöd-
2021: riksdagen, hade inte dittills kunnat lösas. vändigt, att riksdagsman, som önskar få en
2022: Även 1950 års riksdag förkastade de före- felaktig uppfattning rättad, beredes tillfälle
2023: slagna ändringarna av stadgandena angående att göra det genast. Samma gäller det fall,
2024: riksdagens arbetssätt. att riksdagsman blir utsatt för angrepp i en
2025: I grundlagsutskottets betänkande med an- annan riksdagsmans anförande. I dylika fall
2026: ledning av ovannämnda regeringsproposition borde riksdagsordningen redan i saklighetens
2027: (n:o 72/1950) omfattades emellertid i prin- och objektivitetens intresse möjliggöra en
2028: cip regeringens förslag om replikrätt i ple- kort replik.
2029: num. Enligt 57 § riksdagsordningen äger Bl.a. Sveriges riksdagsordning medger i
2030: varje riksdagsman vid plenum rätt att er- ovannämnda fall rätt till genmäle (svenska
2031: hålla ordet i den ordning vari han anmält RO 52 §). Genm'älet får taga en tid av
2032: sig. Endast statsrådets medlemmar, justitie- högst 3 minuter, eventuellt 6 minuter och
2033: 2 E 219/62
2034: 10 1,2. - Valtiopäiväjärjestys.
2035:
2036:
2037: får innehålla endast upplysning eller rät- blev omfattat av grundlagsutskottet, är det
2038: telse. En motsvarande bestämmelse om vad helt motiverat att nu vidtaga denna ändring
2039: replikrätten innefattar kunde hos oss inta- av grundlagen, för vilken skälen ytterligare
2040: gas i riksdagens arbetsordning, om stadgan- stärkts, även om det sker på basen av en
2041: det i 57 § riksdagsordningen ändras på före- lagmotion.
2042: slaget sätt. På grund av det ovan anförda föreslår vi
2043: Dä denna begränsade ändring av riksdags- vördsamt,
2044: ordningen föreslogs av regeringen redan för
2045: mer än tio år sedan och förslaget i princip att Riksdagen måtte besluta antaga
2046: följande lagförslag:
2047:
2048:
2049:
2050: Lag
2051: om ändring av riksda.gsordningen.
2052: I enlighet med Riksdagens beslut, tillkommet på sätt i 67 § riksdagsordningen före-
2053: skrives, skall 57 § riksdagsordningen erhålla följande ändrade lydelse:
2054: 57 §.
2055: Vid plenum äger riksdagsman, med i 59 V arje riksdagsman äger rätt att till pro-
2056: och 60 §§ nämnda undantag, rätt att er- tokollet fritt tala och yttra sig i alla frågor
2057: hålla ordet i den ordning, vari han anmält som då handläggas, och om lagligheten av
2058: sig. Dock kan riksdagsman på sätt i arbets- allt, som i riksdagen tilldrager sig.
2059: ordningen närmare föreskrives givas ordet i Ej mA någon tala, innan ordet tilldelats
2060: annan ordning för besvarande i korthet av honom, och icke heller utom protokollet.
2061: något anförande.
2062:
2063: Helsingfors den 6 mars 1962.
2064:
2065: Georg Ehrnrooth. Albin Wickm.an.
2066: E1is Andersson. Irma. Karvikko.
2067: Verner Korsbäck. Erkki Paavola.
2068: Kurt Nordfors. K. A. Fagerholm.
2069: Carl Olof Tallgren. Olavi Lahtela.
2070: Esa Kaitila..
2071: 11
2072:
2073: 1,2. - Lak.aJ.. N: o 6.
2074: Suomennos.
2075:
2076:
2077:
2078: Ehrnrooth ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen muut-
2079: tamisesta.
2080:
2081:
2082: E d u s k u n n a 11 e.
2083:
2084: V aitiopäiviä varten eduskunta-uudistusta 59 §: n mukaan saada puheenvuoro ennen
2085: toteutettaessa vuonna 1906 hyväksytyt työ- muita ja 60 § : n mukaan jotakin erityistä
2086: muodot ov:at eduskunnassamme pääasiassa säi- asiaa varten valittu esittelijä ennen muita
2087: lyneet muuttumattomina. V aitiopäiväjärjes- edustajia.
2088: tys vuodelta 1928 ei merkinnyt tässä asiassa Keskustelu täysistunnossa on valtiopäivä-
2089: oleellisempaa muutosta, ja siihen sisältynei- järjesty~sen 57 §:n määräysten johdosta kan-
2090: den säännösten muuttaminen, johon myöhem- gistunut muotoihin, mitkä erittäin harvoin
2091: min on ryhdytty, ei ole koskenut eduskun- antavat tälle keskustelun leiman. Asioitten
2092: nan työtapaa. Vuosien kuluessa on kuitenkin käsittelyä täysistunnoissa tulisi pehmentää.
2093: esiintynyt tiettyä uudistusten tarvetta. Kiinnostus ja etenkin hyöty siitä keskuste-
2094: Valtioneuvosto asetti vuonna 1947 komi- lusta, jonka alaiseksi asiat asetetaan täys-
2095: tean valmistamaan ehdotuksia eduskunnan istunnossa, lisääntyisivät eduskunnan sisä- ja
2096: työmuodoissa ja työskentelyssä ilmenneiden ulkopuolella, jos sana sanalta sisältäluettavat
2097: epäkohtien poistamiseksi valtiopäiväjärjes- puheenvuorot tulisivat vähemmän tavallisiksi
2098: tykseen ja eduskunnan työjärjestykseen teh- ja jos käsittely sen sijaan saisi todellisen
2099: tävistä muutoksista (H.allituksen esitys n:o keskustelun leiman, jonka aikana mielipiteet
2100: 166/1950 vp.). Esitys sisälsi eräitä ajan- ja iskevät toisiaan vasten.
2101: työnsäästämistarkoituksessa tehtyjä muutok- Jo vastauspuheenvuorojen käyttöönottami-
2102: sia, joiden hallitus ei katsonut rajoittavan nen tietäisi suurta edistysaskelta eduskun-
2103: eduskunnan ja edustajain oikeuksia. Kaikki tamme työmuotojen uudistamispyrkimyksille.
2104: ehdotukset edustajain puheoikeuden rajoitta- Niinkuin hallituksen vuoden 1950 valtiopäi-
2105: misesta täysistunnossa ja lakiehdotusten en- ville annetun esityksen perusteluissa esitet-
2106: simmäisen käsittelyn poistamisesta sekä pöy- tiin, voi varsinkin laajoissa keskusteluissa,
2107: dällepano-oikeuden kaventamisesta ovat kui- jolloin pyydetään usein heti alussa runsaasti
2108: tenkin arkaluontoisia eikä kysymystä puhe- puheenvuoroja, käydä niin, että keskustelun
2109: oikeuden rajoittamisesta, mikä aikaisemmin alussa jonkun edustajan lausunto tai mieli-
2110: oli muutamia kertoja ollut eduskunnan käsi- pide selostetaan virheellisesti, minkä jälkeen
2111: teltävänä, oltu siihen saakka voitu ratkaista. tällainen selostus antaa leiman asiasta käy-
2112: Myöskin vuoden 1950 valtiopäivillä hylättiin tävälle keskustelulle. Siksi olisi välttämä-
2113: eduskunnan työjärjestyksen säännöksiin ehdo- töntä, että edustajalle, joka tahtoo saada vir-
2114: tetut muutokset. heellisen käsityksen heti oikaistuksi, voitai-
2115: Perustuslakivaliokunnan mietinnössä (N: o siin heti antaa siihen tilaisuus. Samoin on
2116: 72/1950) yllä mainiiun hallituksen esityksen asianlaita myös siinä tapauksessa, että edus-
2117: johdosta hyväksyttiin kuitenkin hallituksen taja joutuu toisen puheenvuorossa esitetyn
2118: ehdotus vastauspuheenvuorosta täysistun- hyökkäyksen kohteeksi. Tällaisissa tapauk-
2119: nossa. Valtiopäiväjärjestyksen 57 § : n mu- sissa tulisi valtiopäiväjärjestyksen jo asialli-
2120: kaan on edustajalla oikeus täysistunnossa suuden ja puolueettomuuden nimissä suoda
2121: saada puheenvuoro siinä järjestyksessä jossa mahdollisuus lyhyen vastauspuheenvuoron
2122: hän on ilmoittautunut. Vain valtioneuvoston esittämiseen.
2123: jäsenen, oikeuskanslerin ja eduskunnan oi- Mm. Ruotsin valtiopäiväjärjestys myöntää
2124: keusasiamiehen tulee valtiopäiväjärjestyksen yllä mainituissa tapauksissa oikeuden vas-
2125: 12 I,2. - Valtiopäiväjärjestys.
2126:
2127:
2128: tauksen esittämiseen (Ruotsin Vj. 52 §). kymmenen vuotta sitten ja sen perustus-
2129: Vastaus saa olla korkeintaan 3 minuutin, lakivaliokunta periaatteessa hyväksyi, on täy-
2130: mahdollisesti 6 minuutin pituinen ja saa si- sin perusteltua nyt ryhtyä tähän perustus-
2131: sältää ainoastaan tiedon tai oikaisun. V as- lain muuttamiseen, siihen johtavien syiden
2132: taava määräys siitä, mitä vastapuheen- yhä vahvistuttua, vaikkakin se tapahtuu laki-
2133: vuoro voi sisältää, voitaisiin meillä sisällyttää aloitteen pohjalta.
2134: eduskunnan työjärjestykseen, mikäli valtio- · Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2135: päiväjärjestyksen 57 § muutetaan ehdotetuna nioittavasti,
2136: tavalla.
2137: Koska hallitus ehdotti tämän rajoitetun että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2138: muutoksen valtiopäiväjärjestykseen jo yli van Uikiehdotuksen:
2139:
2140:
2141:
2142: Laki
2143: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
2144: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä sää-
2145: detyllä tavalla, muutetaan valtiopäivä.järjestyksen 57 § seuraavasti:
2146:
2147: 57 §.
2148: Täysistunnossa on jokainen edustaja oikeu- Jokainen edustaja on oikeutettu pöytä-
2149: tettu, 59 ja 60 § : ssä mainituin poikkeuksin, kirjaan vapaasti puhumaan ja lausumaan
2150: saamaan puheenvuoron siinä järjestyksessä, mielensä kaikista silloin keskustelun alaisina
2151: jossa hän on ilmoittautunut. Kuitenkin voi- olevista asioista, ja kaiken sen laillisuudesta
2152: daan edustajalle myöntää työjärjestyksen mitä valtiopäivillä tapahtuu.
2153: lähemmi:p. määräämällä tavalla puheenvuoro .Älköön kukaan puhuko, ennenkuin hänelle
2154: muussakin järjestyksessä lyhyen vastauksen on annettu puheenvuoro, älköönkä .ohi .pöytä-
2155: antamiseksi jonkin puheenvuoron johdosta. kirjan.
2156:
2157:
2158: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
2159:
2160: Georg 0. Ehrnrooth. Albin Wickman.
2161: Elis Andersson. Irma Karvikko.
2162: Verner Korsbäck. E. J. Paavola.
2163: Kurt Nordfors. K. A. Fagerholm.
2164: Carl Olof Tallgren. Olavi Lahtela.
2165: Esa Kaitila.
2166: 13
2167:
2168: 1,3. -Lak.al. N:o 7.
2169:
2170:
2171:
2172:
2173: Stykki: Ehdotukset laeiksi valtiopäiväjärjestyksen ja kansan-
2174: edustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta.
2175:
2176:
2177: E d u s k u n n a ll e.
2178:
2179: Kun aikanaan päädyttiin maassamme voi- Huomattava etu muutoksella olisi sen ter-
2180: massa olevaan kansanedustajain vaalien vaa- vehdyttävä vaikutus hallituksen toimintaan.
2181: lijärje,stelmään, oli eräänä peruste€na pyrki- Hallitus voisi luoda todella pitkän tähtäimen
2182: mys saada edustus jakautumaan tasaisesti ohjelmia ja hallituksen työhön tulisi yleensä
2183: siten, että maan syrjäisimmilläkin seuduilla pitkäjännitteisyyttä ja suunnitelmallisuutta,
2184: olisi mahdollisuus tulla edustetuksi edus- sillä hallituksen kannatus eduskunnassa ei
2185: kunnassa. Käytäntö on kuitenkin johtanut silloin voisi olla niin vaihtelevaista kuin ny-
2186: toisenlaiseen tulokseen. Yhteiskunnallinen ke- kyisin. Toiselta puolen hallituksen olisi enem-
2187: hitys on johtanut siihen, että edustus on män otettava varteen opposition positiiviset
2188: jakautunut etupiireittäin aikaisempaa suu- ehdotukset ja arvostelu oppositionkin ollessa
2189: remmassa määrässä, minkä vuoksi yhteistyö vakaa.
2190: eri eduskuntaryhmien kesken on vaikeutu- Eturyhmien edustus tulisi todennäköisesti
2191: nut, hallitukset ovat olleet lyhytikäisiä ja muodostumaan saman suuntaiseksi kuin ny-
2192: hallitusten työ haparoivaa. Myös hallituksen kyisinkin, koska maatalousalueilla olisi maa-
2193: muodostaminen on nykyisen järjestelmän val- talouden, teollisuusalueilla teollisuuden ja
2194: litessa tuottanut useimmiten tarpeettoman työväestön ja toimihenkilövaltaisilla asutus-
2195: suuria vaikeuksia. Onkin ilmeistä, ettei ny- taajamilla toimihenkilöiden ehdokkailla par-
2196: kyinen vaalijärjestelmämme ole yhteiskunnal- haimmat mahdollisuudet tulla valituiksi.
2197: lisen kehityksen tasalla. Edustus vain jakautuisi toisin kuin nyt.
2198: Jotta eduskunta muodostuisi todella koko Myös vaaliliittojen lukumäärä voisi olla ra-
2199: kansan edustustoksi, kuten on tarkoitettu, joittamaton, sillä järjestelmä pakottaisi it-
2200: olisi maa jaettava kahteensataan vaalipiiriin, sestään käytännössä vähentämään vaaliliitto-
2201: josta kustakin valittaisiin yksi edustaja. Täl- jen lukumäärää.
2202: löin edustus jakautuisi pakosta tasaisesti Luonnollisena seurauksena muutoksesta
2203: kautta maan. Myös äänestäjille tulisivat vaa- olisi puoluemuodostuksen vähitellen tapah-
2204: lit läheisemmäksi ehdokkaiden ollessa alueel- tuva muuttuminen ja puolueiden vähenemi-
2205: lisesti suppeamman piirin asettamina heille nen. On kuitenkin huomattava, että valtio-
2206: tutumpia, kuin mitä nyt on asian laita. sääntömme ei varsinaisesti tunne puolueita,
2207: Vapautta asettaa ehdokkaita myös vaalipiirin joten oikeudellisesti siinä suhteessa ei tapah-
2208: ulkopuolella asuvista tuskin on syytä rajoit- tuisi mitään muutosta.
2209: taa, sillä vaalipiirien ollessa pi€niä, tällai-
2210: nen menettely käytännössä todennäköisesti Edellä olevan perusteella ja valtiopäivä-
2211: jäisi vähäiseksi. Muutoksesta olisi myös se järjestyksen 32 §: ään viitaten kunnioittaen
2212: ilmeinen etu, että eduskunnan lainsäädäntö- esitän,
2213: työtä suuresti häiritsevät etupiirien välisten että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2214: riitojen selvittelyt vähenisivät, koska koko- vat lakiehdotukset:
2215: naisuuden etu tulisi paremmin esille jo ryh-
2216: mien sisäisissä neuvotteluissa.
2217: 14 1,3. - Va.ltiopä.ivä.järjestys.
2218:
2219:
2220:
2221: Laki
2222: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
2223: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä sää-
2224: detyllä tavalla, muutetaan 13 päivänä tammikuuta 1928 annetun valtiopäiväjärjestyk-
2225: sen 4 § näin kuuluvaksi:
2226: 4 §.
2227: Edustajat valitaan välittömillä vaaleilla; Älköön vaalioikeutta valtuusmiehen kautta
2228: sellaisia vaaleja varten tulee maan olla jaet- käytettäkö.
2229: tuna kahteensataan vaalipiiriin, josta kusta- Tarkempia määräyksiä vaalipiireistä sekä
2230: kin valitaan yksi edustaja. vaalien ajasta ja tavasta annetaan erityisessä
2231: Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yh- laissa.
2232: täläinen äänioikeus.
2233:
2234:
2235: Laki
2236: kansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta.
2237: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kansanedustajain vaaleista 30 pa1vana
2238: kesäkuuta 1955 annetun lain (336/55) 2 ja 60 § sekä muutetaan 1 ja 6 §, 30 §:n 3
2239: momentti, 92 § : n 2 momentti ja 94 § seuraBJvasti:
2240: 1 §. .Älköön minkään vaaliliiton ehdokkaita olko
2241: Edustajain valitsemista varten valtiopäi- useampaa kuin kymmenen.
2242: ville Suomi on jaettu kahteensataan vaali-
2243: piiriin. 92 §.
2244: Vaalipiirien jaon toimittaa valtioneuvosto
2245: sinä vuonna Suomen kansalaisina henkikir-
2246: joitettujen asukkaiden lukumäärän mukaan,, Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoite-
2247: jonka henkikirjoitukseen vaaleissa käytettä- tusta ehdokkaiden lopullisesta nimisarjasta
2248: vät vaaliluettelot pohjautuvat, siten että julistaa keskuslautakunta edustajaksi valitun.
2249: asukkaiden lukumäärä jakautuu vaalipiirien
2250: kesken tasaisesti. Jaon toimittaa valtioneu- 94 '§.
2251: vosto hyviss'ä ajoin ennen kutakin vaalia an- Kansanedustajan varamies määrätään siten,
2252: tamallaan päätöksellä, joka julkaistaan ase- että varamieheksi tulee ensimmäinen valitse-
2253: tuskokoelmassa. matta jäänyt ehdokas sen yhdistetyn ääni-
2254: Ahvenanmaan maakunta on kuitenkin oleva ryhmän nimisarjasta, johon valitun ääni-
2255: yhtenä vaalipiirinä. ryhmä kuului.
2256: Jollei ääniryhmälle muuten saada. vara-
2257: 6 §. miestä, tulee varamieheksi se valitsematta
2258: Jos kaupunki muodostaa yhden vaalipii- jäänyt ehdokas, jonka nimi on ensimmäisenä
2259: rin, on kaupungissa maistraatti vaalilauta- 92 § : n 2 momentissa tarkoitetussa. nimisar-
2260: kuntana. jassa ja jota ei ole jossakin toisessa vaali-
2261: Mitä tässä pykälässä on säädetty maistraa- piirissä valittu edustajaksi.
2262: tista, on sovellettava kauppalan järjestys-- Jos varamies tulee edustajaksi tai muutoin
2263: oikeuteen. poistuu, tulee keskuslautakunnan määrätä
2264: 30 §. edustajalle uusi varamies, noudattaen 1 ja 2
2265: momentissa säädettyjä perusteita.
2266:
2267: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
2268:
2269: Aaro Stykki.
2270: 15
2271:
2272: 1,4. - Lak.al. N: o 8.
2273:
2274:
2275:
2276:
2277: Kaitila. ym. : Ehdotus laiksi katnsanedustajOJin vaaleista anne-
2278: tun lain väliOJikaisesta muuttamisesta.
2279:
2280:
2281:
2282: Eduskunnalle.
2283:
2284: Suhteellisuusperiaatteen noudattaminen Vaalirenkaiden käytäntöön ottamista kah-
2285: kansanedustajien vaaleissa on vahvistettu voi- den tai useamman vaaliliiton yhteistoiminta-
2286: massa olevan valtiopäiväjärjestyksen 4 § : ssä. muotona on eduskunnalle ehdotettu kerran
2287: Tällä kannalla ovat olleet kaikki edustajan- aikaisemminkin (hallituksen esitys n: o 56/
2288: vaaleja koskevat lait yksikamarisen edus- 1933 vp.). Tässä esityksessä, jota eduskunta
2289: kunnan perustamisesta (v:sta 1906) lähtien. ei silloin ehtinyt käsitellä loppuun, perustel-
2290: Suhteellisuuden toteuttamiseen pyrkii myös tiin vaalirenkaiden käytäntöön ottamista mm.
2291: voimassa oleva, 30 päivänä kesäkuuta 1955 sillä, että kokemus oli osoittanut vaikeaksi
2292: annettu laki kansanedustajain vaaleista saada vaaleissa syntymään eri puolueiden
2293: (336/55). välisiä vaaliliittoja, koska puolueiden yhteis-
2294: Perustus1ailla vahvistettu suhteellisuusperi- työ saman vaaliliiton puitteissa saattoi häi-
2295: aatteen toteuttaminen on vaalilaeissa tähän ritä niiden itsenäistä toimintaa vaaleissa ja
2296: mennessä jäänyt jonkin verran puutteelli- aikaansaada epävarmuutta vaalin tulokseen
2297: seksi. Ehdotuksia suhteellisuuden parem- nähden.
2298: maksi toteuttamise,ksi on esitetty jatkuvasti. Tämä epäkohta on nykyisessä vaalilaissa
2299: Eduskunnassa on vuosina 1919-1949 tehty entistä suurempi, kun samaan vaaliliittoon
2300: kaikkiaan 17 sellaista eduskuntaesitystä sekä kuuluvien ehdokaslistojen merkitseminen eri-
2301: toivomus- ja lakialoitetta, jotka ovat tarkoit- tyisin ,otsakirjoituksin" ei enää ole mahdol-
2302: taneet suhteellisuuden lisäämistä. Samaan lista. Lainsäädäntö vaikeuttaa puolueiden
2303: päämäärään on tänä aikana pyritty myös keskeisten vaaliliittojen solmimista sen joh-
2304: kuudessa hallituksen esityksessä. dosta, ettei valitsijoille voida ehdokaslistojen
2305: Näistä aloitteista saatujen kokemusten va- virallisessa yhdistelmässä mitenkään osoittaa,
2306: lossa voidaan pitää todennäköisenä, ettei suh- ketkä ehdokkaat samassa vaaliliitossa kuulu-
2307: teellisuuden nykyistä täydellisempi toteutta- vat eri puolueisiin. Valitsijayhdistyksistä ja
2308: minen esim. sellaisen lisämandaattijärjestel- vaaliliitoista voimassa olevat säännökset ovat
2309: män avulla, jota eräissä hallituksen esityk- omiaan pakottamaan samaan vaaliliittoon ai-
2310: sissä ja eduskunta-aloitteissa on suositeltu ja kovat puolueet läheisempään yhteistoimin-
2311: joka tällä hetkellä on voimassa mm. Tans- taan, kuin mihin ne yleensä ovat valmiit
2312: kassa, saisi eduskunnassa riittävää kanna- ryhtymään. Puolueiden yhteistoimintaa vaa-
2313: tusta. •rämän vuoksi olisi harkittava muita, leissa olisi kuitenkin - ja erityisesti nykyi-
2314: voimassa olevan vaalilain järjestelmään lähei- sen puoluehajaannuksen aikana - pyrittävä
2315: semmin liittyviä keinoja, jotka avaisivat helpottamaan jo suhteellisuusperiaatteen to-
2316: mahdollisuuksia suhteellisuusperiaatteen to- teuttamiseksi. Riittävän väljissä puitteissa
2317: teuttamisessa nykyisin ilmenevien epätasai- tapahtuva vaaliteknillinen yhteistyö pitäisi
2318: suuksien lieventymiseen. Tällaisen keinon tehdä mahdolliseksi myös sellaisille puolueille,
2319: tarjoaa ylemmän asteen vaaliliittojen eli niin jotka vaalien ulkopuolella eivät ideologisista
2320: kuin niitä seuraavassa kutsutaan, vaaliren- tai muista syistä ole halukkaat pysyvään ja
2321: kaiden salliminen. kiinteään yhteistyöhön ja jotka vaaleissakin
2322: 16 1,4. - Kansa.nedustaja.in va.a.lit.
2323:
2324:
2325: pyrkivät säilyttämään mm. ehdokkaiden aset- den, niiden ulkopuolelle jääneiden vaaliliit-
2326: telua ja lukumäärää koskevissa kysymyksissä tojen ja erillisinä pysyneiden ehdokaslistojen
2327: täyden toimintavapauden. kesken. Kunkin vaaliliiton sisäpuolella saisi
2328: Kaikissa edellä kosketelluissa suhteissa tar- - niin kuin nykyisinkin - eniten ääniä ke-
2329: joaa vaalirengasjärjestelmä voimassa olevaan rännyt ehdokas vertausluvukseen koko vaali-
2330: lainsäädäntöön hyvin niveltyvän mahdolli- liiton äänimäärän, toiselle tilalle sijoittunut
2331: suuden nykyisin esiintyvien pahimpien epä- ehdokas puolet siitä jne. Vastaavasti saisi
2332: kohtien korjaamiseen. Järjestelmää toteutet- vaalirenkaaseen kuuluvan vaaliliiton se ehdo-
2333: taessa olisi kumottava kansanedustajain vaa- kas, jonka vertausluku on suurin, uudeksi
2334: leista voimassa olevan lain 32 § : n 2 mo- vertausluvukseen vaalirenkaaseen kuuluvien
2335: mentti, missä eri vaaliliittoja kielletään teke- vaaliliittojen yhteenlasketun äänimäärän,
2336: mästä liittoa keskenään. Samalla olisi lain toiseksi suurimpaan vertauslukuun päässyt
2337: valitsijayhdistyksiä ja vaaliliittoja koskevaan ehdokas puolet tästä yhteenlasketusta ääni-
2338: 3 lukuun lisättävä säännös vaalirenkaiden määrästä jne. Tämän nykyiseen ääntenlasku-
2339: perustamisesta (33 a §) . Jotta voimassa ole- järjestelmään läheisesti liittyvän menetelmän
2340: van vaalilain omaksumaa järjestelmää ei hyväksyminen aiheuttaisi vain vähäisiä muu-
2341: olennaisesti muutettaisi, olisi vaalirenkaan toksia voimassa olevaan lakiin (89 § 5 mom.,
2342: perustaminen sallittava vain samassa vaali- 90 a § ja 92 §). Käytännöllisenä seurauksena
2343: piirissä toimivien vaaliliittojen kesken. Uudet muutoksista olisi, että vaalirenkaaseen yhty-
2344: säännökset eivät täten pääsisi vaikuttamaan neet vaaliliitot tukisivat toisiaan siten, että
2345: edustajanpaikkojen jakaantumista eri vaali- ns. hukkaäänien määrä niiden osalta vähe-
2346: piirien kesken koskeviin säännöksiin, eivätkä nisi. Vaaliliittojen uusi yhteistoimintamuoto
2347: ne arvattavasti myöskään voisi olla aiheena antaisi aiheen vähäisen korjauksen tekemi-
2348: uusien pikkupuolueiden syntymiseen. Vaali- seen myös kansanedustajan varamiehen mää-
2349: renkaiden perustamista koskevien ilmoitusten räämistä koskeviin säännöksiin (94 § 1
2350: käsittelystä ja hyväksyttyjä vaalirenkaita kos- mom.).
2351: kevan tiedonannon julkaisemisesta ehdokas- Vaalirengasjärjestelmä voitaisiin tässä vai-
2352: listojen lopullisessa yhdistelmässä olisi vaali- heessa ottaa käytäntöön väliaikaisluonteisena
2353: lain 4 luvussa annettava erityiset säännökset säätämällä ehdotetut muutokset olemaan voi-
2354: (37 a § ja 38 § 3 mom.). massa vain kahden säännöllisen vaalikauden
2355: Johtavana periaatteena niissä muutoksissa, ajan eli v:n 1970 loppuun asti.
2356: joita vaalirenkaiden perustamisen johdosta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
2357: olisi tehtävä voimassa olevan vaalilain äänten kunnioittavasti,
2358: laskemista koskeviin säännöksiin, olisi se,
2359: että vaalipiirissä täytettävänä olevat edus- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2360: tajanpaikat jaettaisiin nykyisin voimassa ole- van lakiehdotuksen:
2361: vaa järjestelmää noudattaen eri vaalirenkai-
2362:
2363:
2364:
2365:
2366: Laki
2367: kansanedustajain vaaleista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta.
2368: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kansanedustajain vaaleista 30 pa1vana
2369: kesäkuuta 1955 annetun lain (336/55) 32 § :n 2 momentti, lisätään lakiin uusi 33 a §,
2370: 37a §, 90a §, 38 §:ään uusi 3 momentti ja 89 § :ään uusi 5 momentti sekä muutetaan
2371: 92 § ja 94 § : n 1 momentti seuraavasti:
2372:
2373: 33a §. Vaalirenkaan muodostaminen tapahtuu si-
2374: Kahdella tai useammalla vaaliliitolla on ten, että asianomaiset vaaliliitot antavat kes-
2375: oikeus samassa vaalipiirissä liittyä vaaliren- kuslautakunnalle yhteisen kirjallisen ilmoi-
2376: kaaksi. tuksen, jossa luetellaan vaalirenkaaseen liit-
2377: 1,4. - Kaitila ym. 17
2378:
2379: tyvien vaaliliittojen nimitykset. Ilmoitus on siitä, kolmas kolmanneksen, neljäs neljän-
2380: vaalirenkaaseen liittyvien vaaliliittojen asia- neksen ja niin edespäin.
2381: miesten allekirjoitettava ja nimikirjoitukset
2382: todistettava sillä tavoin, kuin 26 §: n 3 mo- 92 §.
2383: mentissa on säädetty. Äänestyksen tuloksen määräämiseksi me-
2384: Ilmoitus vaalirenkaasta on annettava kes- netellään seuraavalla tavalla:
2385: kuslautakunnalle viimeistään 37 päivänä en- 1) Vaaliliittoon kuulumattomien yksinker-
2386: nen vaalipäivää. taisten ääniryhmien ehdokkaiden nimet kir-
2387: 37 a §. joitetaan järjestykseen heidän saamiensa
2388: Vaalirenkaan muodostamista koskevia il- äänimäärien suuruuden mukaan ja äänimää-
2389: moituksia käsitellään ensi kerran siinä ko- rät merkitään asianomaisten nimien kohdalle
2390: kouksessa, joka pidetään 36 päivänä ennen ehdokkaiden vertauslukuina.
2391: edustajanvaaleja. 2) Vaalirenkaaseen kuulumattomien yhdis-
2392: Vaalirenkaita koskevat ilmoitukset merki-
2393: tettyjen ääniryhmien ehdokkaiden nimet kir-
2394: tään roomalaisin numeroin niiden saapumis-
2395: joitetaan 90 § : n 2 momentin määräämään
2396: järjestyksessä.
2397: järjestykseen ja kunkin nimen kohdalle mer-
2398: Jollei ilmoitusta voida hyväksyä, on siitä
2399: samoin kuin muistutuksen syystä annettava kitään ehdokkaan vertausluku.
2400: tieto kunkin ilmoituksen allekirjoittaneen 3) Ylimmän asteen ääniryhmään kuulu-
2401: vaaliliiton asiamiehelle. Asiamiehellä on oi- vien ehdokkaiden nimet kirjoitetaan 90 a § : n
2402: keus seitsemän päivän aikana antaa keskus- määräämään järjestykseen ja nimien koh-
2403: lautakunnalle yhteinen kirjallinen ehdotuk- dalle merkitään sanotun pykälän säännösten
2404: sensa ilmoituksen oikaisemiseksi. Saapunei- mukaan lasketut vertausluvut.
2405: den oikaisuehdotusten esittelemisestä ja tar- 4) Jos samalla ehdokkaalla on vertausluku
2406: kastamisesta on voimassa, mitä 37 § : n 2 mo- kahdessa tai useammassa näin saadussa ryh-
2407: mentissa on säädetty. mässä, niin hänet poistetaan niistä kaikista,
2408: ja hänen nimensä kirjoitetaan erikseen ja
2409: 38 §. merkitään hänelle lopullinen vertausluku sen
2410: mukaan, kuin 91 § : ssä sanotaan.
2411: Ehdokaslistojen alapuolelle on näkyvään 5) Kaikkien ehdokkaiden nimet kirjoite-
2412: paikkaan painettava hyväksyttyjä vaaliren- taan uudestaan heidän lopullisten vertaus-
2413: kaita koskeva tiedonanto, jossa on numero- lukujensa suuruuden mukaiseen järjestyk-
2414: järjestyksessä mainittava, mitkä vaaliliitot seen ja kunkin ehdokkaan nimen kohdalle
2415: kuhunkin vaalirenkaaseen ovat liittyneet. merkitään hänen vertauslukunsa.
2416: Edellä 1 momentin 5 kohdassa tarkoite-
2417: tusta ehdokkaiden lopullisesta nimisarjasta
2418: 89 §. keskuslautakunta julistaa edustajiksi vali-
2419: tuiksi, nimisarjan alusta lukien, niin monta
2420: Ne äänet, jotka on annettu samaan vaali- ehdokasta, kuin vaalipiiristä on edustajia
2421: renkaaseen kuuluvien vaaliliittojen hyväksi, valittava.
2422: muodostavat ylimmän asteen ääniryhmän,
2423: jonka äänimäärä on siihen kuuluvien yhdis- 94 §.
2424: tettyjen ääniryhmien äänten summa. Kansanedustajan varamies määrätään,
2425: paitsi Ahvenanmaan maakunnan vaalipii-
2426: 90 a §. rissä, siten, että varamieheksi tulee ensim-
2427: Samaan vaalirenkaaseen kuuluvien ehdok- mäinen valitsematta jäänyt ehdokas sen yh-
2428: kaiden keskinäinen järjestys määräytyy distetyn ääniryhmän nimisarjasta, johon
2429: 90 § :n 2 momentissa mainittujen vertaus- valitun ääniryhmä kuului. Jollei tällaista eh-
2430: lukujen mukaan. Tässä järjestyksessä anne- dokasta ole, tulee varamieheksi ensimmäinen
2431: taan ylimmän asteen ääniryhmän ehdokkaille valitsematta jäänyt ehdokas samasta ylim-
2432: uudet vertausluvut siten, että ensimmäinen män asteen ääniryhmästä, johon valittu
2433: ehdokas saa vertausluvukseen ylimmän asteen kuului.
2434: ääniryhmään kuuluvien äänestyslippujen
2435: koko lukumäärän, toinen ehdokas puolet
2436: 3 E 219/62
2437: 18 1,4. - KaDBalledustaja.in vaalit.
2438:
2439:
2440: Tämä laki on voimassa vuoden 1970 lop- :miestä määrättäessä sanotun ajankohdan
2441: puun kuitenkin siten, että sitä on sovellet- jälkeenkin, jos itse vaalitoimitus on tapah-
2442: tava vaalien tulosta ja kansanedustajan vara- tunut ennen vuoden 1970 loppua.
2443:
2444:
2445: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1962.
2446:
2447: Esa. Kaitila.. Tuure Salo.
2448: Juho Tenhiälä. Antti Linna..
2449: Irma Ka.rvikko. Veikko Hyytiäinen.
2450: Pentti Pa.ka.rinen. Armi Hosia..
2451: Eino Ojajärvi. Aa.ro Stykki.
2452: Ha.rra.s Kyttä.
2453: 19
2454:
2455: 1,5. - Lak.al. N: o 9.
2456:
2457:
2458:
2459:
2460: Kemppainen ym.: Ehdotus laiksi kieUlain 2 § :n muuttami-
2461: sesta.
2462:
2463:
2464: Eduskunnalle.
2465:
2466: Kesäkuun 1 päivänä 1922 annetun kieli- Sen perusteella, onko alue yksi- vai kaksi-
2467: lain 2 §: n mukaan, sellaisena kuin se on 5 kielinen sekä kysymyksen ollessa kaksikieli-
2468: päivänä huhtikuuta 1935 annetussa laissa sestä alueesta, osittain myös sen perusteella,
2469: (141/35), virka- tai itsehallintoalue, joka onko väestöstä vähemmän kuin kolmasosa
2470: käsittää yhden kunnan, katsotaan yksikieli- toiskielisiä, määräytyy asiallisten viranomai-
2471: seksi eli siis joko suomen- tai ruotsinkieli- sissa käytettävä kieli sekä viranomaisten toi-
2472: seksi, jos kunnassa on ainoastaan suomen- mituskirjakieli ja sisäinen virkakieli samoin
2473: kielisiä asujamia tai jos siinä asuvien tois- kuin virkamiehiltä vaadittava kielitaito;
2474: kielisten luku on pienempi kuin kymmenen Niitä pääperiaatteita, joille kielilaki ra-
2475: prosenttia asujamiston koko määrästä, mutta kentuu, yleensä on pidettävä tasapuolisina
2476: kaksikieliseksi, jos toiskielisten luku nousee ja hyväksyttävinä. Saatetaan kuitenkin huo-
2477: tähän prosenttimäärään. Sama on sovellet- mauttaa, että yksikielisellä virka- tai itse-
2478: tava kuntaa pie;nempään virka-alueeseen. hallintoalueelia voivat niitä oikeuksia vaille,
2479: Useampia kuntia käsittävä virka- tai itse- joita toiskielisillä on kaksikielisillä alueilla,
2480: hallintoalue katsotaan yksikieliseksi, jos sii- jäädä lukumääränsä puolesta suhteellisen
2481: hen kuuluu ainoastaan yksikielisiä kuntia. suuret toiskieliset väestöryhmät. Tämä joh-
2482: Jos alueeseen kuuluu erikielisiä tai kaksi- tuu siitä, että se suhdeluku, jonka perus-
2483: kielisiä kuntia, katsotaan se kunkin kunnan teella alue tulee kaksikieliseksi, on verraten
2484: osalta samankieliseksi kuin asianomainen korkea. Koska oikeus käyttää viranomaisissa
2485: kunta. Koska eri kieliryhmiin kuuluvien vapaasti äidinkieltään sekä tällä kielellä saa-
2486: suhteellinen lukumäärä virka- tai itsehal- da toimituskirjansa on omiaan lisäämään
2487: lintoalueelia saattaa ajan mukana muuttua, kansalaisissa turvallisuuden tunnetta ja viih-
2488: on vielä säädetty, että valtioneuvosto mää- tyisyyttä sekä halun omakielisen sivistyselä-
2489: rää virallisen tilaston pohjalla joka kymme- män kehittämiseen, on harkittu keinoja edel-
2490: nes vuosi, mitkä virka- ja itsehallintoalueet lämainitun asiantilan korjaamiseksi. Tällöin
2491: edellä mainituilla perusteilla on katsottava on tultu siihen tulokseen, että niitä toiskie-
2492: suomen- tai ruotsinkielisiksi ja mitkä kaksi- listen määrää koskevia suhdelukuja, joiden
2493: kielisiksi; joka kielilain mukaan on ollut perusteella alueen kieli määräytyy tai kie-
2494: kaksikielinen, ei kuitenkaan ole julistettava lelllinen jaoitus muuttuu, voidaan jonkin ver-
2495: yksikieliseksi, ellei toiskielisten luku alueella ran alentaa sen aiheuttamatta haittaa asuja-
2496: ole alentunut kahdeksaan prosenttiin tai sitä miston kiele'1lise1le enemmistallle tai liialolisesti
2497: pienemmäksi, eikä aluetta, joka on ollut yk- lisäämättä virkamiehiltä vaadittavaa kieli-
2498: sikielinen, kaksikieliseksi, ellei toiskielisten taitoa. Siten saatettaisiin toiskielisten luku-
2499: luku ole kohonnut kahteentoista prosenttiin maaran alaraja, joka . edellyttää kunnan
2500: alueen väestön lukumäärästä. Viimeksi mai- määräämistä kaksikieliseksi, alentaa kahdek-
2501: nittujen suhdelukujen tarkoituksena on estää saksi prosentiksi nykyisen kymmenen prosen-
2502: jotakuta mahdollisesti väenlaskuvuonna sat- tin asemasta. Kaksikielisenä ollutta kuntaa
2503: tunutta tilapäistä seikkaa vaikuttamasta taas ei saisi julistaa yksikieliseksi, ellei tois-
2504: muutosta alueen kielelliseen laatuun. kielisten luku alueella ole alentunut seitse-
2505: 20 1,5. - Kielilaki.
2506:
2507:
2508: maan prosenttiin tai sitä pienemmäksi, eikä hittämiseen, mutta unohdettu, että suomen-
2509: yksikielisenä ollutta kuntaa kaksikieliseksi, kielisillä vähemmistöillä ruotsinkielisissä kun-
2510: ellei toiskielisten luku alueella ole kohonnut nissa on samanlaisia ja yhtä oikeutettuja
2511: yhdeksään prosenttiin alueen väestön mää- pyrkimyksiä. Kun perustuslain säätämä vä-
2512: rästä. hemmistö äänesti lain lepäämään yli vaalien,
2513: Kun viime valtiopäivillä - tarkemmin sen perusteluina oli juuri tasapuolisuuden
2514: sanottuna 2. 6. 1961 - eduskunta hyväksyi ja samanarvoisuuden säilyttäminen. Kun
2515: ed. österholmin aloitteen Helsingin, Turun nyt österholmin hyväksytty aloite tulee
2516: ja Vaasan säilyttämisestä kaksikielisinä niin uudelleen lopulliseen käsittelyyn, on se yksi-
2517: kauan kuin niissä on vähintään 5 000 ruot- puolisena hylättävä ja säilytettävä lainsää-
2518: sinkielistä asukasta, sisälsi hyväksytty aloite dännössämme yleisesti hyväksytty suhteelli-
2519: periaatteellisesti eriarvoisuuden hyväksymi- suusperiaate.
2520: sen kieliryhmien välillä. Aloitteessa on to- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
2521: dettu ja hyväksytty ruotsinkielisen vähem- nioittaen, ·
2522: mistön pyrkimys ja halu oman kielensä
2523: käyttämiseen ja omakielisen kulttuurinsa ke- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2524: van lakiehdotuksen:
2525:
2526: Laki
2527: kielilain 2 §: n muuttamisesta.
2528: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun kie-
2529: lilain 2 §, sellaisena kuin se on 5 päivänä huhtikuuta 1935 annetussa laissa (141/35),
2530: näin kuuluvaksi:
2531: 2 §. Mitkä virka- tai itsehallintoalueet edellä
2532: Virka- ja itsehallintoalue, joka käsittää mainituilla perusteilla on katsottava suomen-
2533: yhden kunnan, katsotaan yksikieliseksi, jos tai ruotsinkielisiksi ja mitkä kaksikielisiksi,
2534: kunnassa on ainoastaan samankielisiä asu- määrää virallisen tilaston pohjalla valtio-
2535: jamia tai jos siinä asuvien toiskielisten luku neuvosto joka kymmenes vuosi. Älköön kui-
2536: on pienempi kuin kahdeksan prosenttia asu- tenkaan kuntaa, joka on ollut kaksikielinen,
2537: jamiston koko määrästä, mutta kaksikieli- julistettako yksikieliseksi, ellei toiskielisten
2538: seksi, jos toiskielisten luku nousee tähän luku alueella ole alentunut seitsemään pro-
2539: prosenttimäärään. Sama on sovellettava vir- senttiin tai sitä pienemmäksi, älköönkä aluet-
2540: ka-alueeseen, joka on kuntaa pienempi. ta, joka on ollut yksikielinen, julistettako
2541: Virka- tai itsehallintoalue, joka käsittää kaksikieliseksi, ellei toiskielisten luku ole
2542: useampia kuntia, katsotaan yksikieliseksi, jos kohonnut yhdeksään prosenttiin alueen väes-
2543: siihen kuuluu ainoastaan samankielisiä kun- tön lukumäärästä. Tästä riippumatta on
2544: tia. Alue, johon kuuluu erikielisiä tai kaksi- joka kerta, kun tapahtuu muutos virka- tai
2545: kielisiä kuntia, katsotaan kunkin kunnan itsehallintoalueen rajoissa, samalla 1 ja 2
2546: osalta samankieliseksi kuin asianomainen momentissa säädettyjen perusteiden mukaan
2547: kunta. määrättävä, minkäkielisiä uudestijärjestetyt
2548: alueet ovat.
2549:
2550: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
2551:
2552: Jaakko Kemppainen. Oiva Turunen.
2553: Toivo Hietala. Reino Ala-Kulju.
2554: Erkki Hara.
2555: 21
2556:
2557: 1,6. - Lak.aJ. N: o 10.
2558:
2559:
2560:
2561:
2562: Asvik ym. : Ehdotus laiksi uskonnonvapauslain muuttami-
2563: sesta.
2564:
2565:
2566: Eduskunnalle.
2567:
2568: V: n 1919 hallitusmuoto antoi takeet osittai- taan asiasta, että jos joku tahtoo erot~ teh~'
2569: selle uskonnonvapaudelle. Hallitusmuodon 8 köön siitä suullisen tai todistajien vahvista-
2570: §: ssä julistettiin tosin uusi, täyden uskonnon- man kirjallisen ilmoituksen kirkkoherralle.
2571: vapauden periaate ja samalla siinä periaat- Mutta vastoin näitä ehdotuksia hyväksyttiin
2572: teessa saatettiin kaikki uskonnolliset yhdys- laikiin vain henkilökohtainen eroamisilmoitus.
2573: kunnat keskenään tasa-arvoisiksi, mutta pe- Tartkoitus on selvä. Tällä muutoksella pyri-
2574: rustuslait eivät kuitenkaan säätäneet johdon- tään vain vaikeuttamaan kirkosta eroamista.
2575: mukaisesti takeita uskonnonvapauden toteut- Nykyisestä menettelystä on erityistä haittaa
2576: tamiselle siinä laajuudessa !kuin se periaat- säännöliisessä työssä tai toimessa oleviUe hen-
2577: teessa julistettiin. Päinvastoin evankelis- kilöille, jotka haluavat erota 1kirkosta, kun
2578: luterilaiselie kirkolle taattiin perustuSlaina kirkkoherranvirastot ovat auki vain työ-
2579: cl;uoikeutettu asema ja se jäi tosiasiassa edel- aikana, ja ilmoitus on tehtävä uskonnon-
2580: leen valtiokirkoksi. Kuitenkin em. perustus- vapauslain toimeenpanoasetuben mukaan
2581: lain pykälässä säädetty uskonnonvapauden kirkkoherranvirastossa virka-aikana. Papit
2582: periaate johti uskonnonvapauslain antami- ovat lisä:k:si yrittäneet käyttää kaikenlaisia
2583: seen v. 1922, jon'k:a merkitys on siinä, että painostuskeinoja ja vaatineet ihmisiä tilille
2584: se teki mahdolliseksi valtiokirkosta eroamisen, omantunnon asioista. Se on karkeaa uskon-
2585: mutta muussa suhteessa se ei muuttanut kir- nonvapauden loukkausta, johon papeilla ei
2586: kon oikeud~lista asemaa, joten tälläkään voimassa olevien lakien mukaan ole oikeutta.
2587: lailla ei saavutettu todellista uskonnon- ja Nämä ilmeiset epäkohdat eroamismenette-
2588: omantunnonvapautta maassamme. lyssä voidaan poistaa muuttamalla uskonnon-
2589: Uskonnonvapauslaki ei toteuttanut edes vapauslaikia siten, että kirjallinen todistajien
2590: eroamismenettelyyn nähden täydellistä us- vahvistama eroamisilmoitus, jonka voi toi-
2591: konnon vapautta. Eräs kansalaisten vakiin- mittaa seurakunnan viranomaisille myös val-
2592: tuneita oikeuksia varsinkin hallintotoimin- tuusmiehen kautta tai lähettää maksettuna
2593: nassa on valtuusmiehen käyttö oikeustoimista postilähetyksenä, katsotaan riittäväksi.
2594: päätettäessä ja asioiden hoitaminen kirjalli- Toinen huomattava epäkohta uskonnon-
2595: sesti. UskonnonvapauSlain 5 § :n 2 mom. vapauslaissa on se, että eroaminen katsotaan
2596: tekee poikkeuksen n'äistä yleisistä oi!keusperi- tapahtuneeksi vasta 'kuukauden kuluttua sen
2597: aatteista, vaikka ne juuri tässä tapauksessa jälkeen, kun eroaruisilmoitus on tehty. Mui-
2598: olisivat paras oikeudellinen muoto uskonnon- hin oikeustoimiin ei yleensä sisä;lly tällaisia
2599: vapauden suojaamiseksi. Siinä määrätään, oikeusvaikutulksen syntymistä siirtäviä aika-
2600: että eroaruisilmoitus on tehtävä 'henkilökoh- määräyksiä, mutta kirkon edU'ksi on tässäkin
2601: taisesti seurakunnan kirkkoherralle. Uskon- tehty poikkeus, joka tekee asian hankalam-
2602: nonvapauden laajentamista käsitelleen ensim- maiksi.
2603: mäisen komitean mietinnössä, joka valmistui Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
2604: v. 1908, ehdotettiin vain kirjallista todista- tamme kunnioittaen,
2605: jien vahvistamaa eroamisilmoitusta. Toisen
2606: ehdotusta uskonnonvapauslaiksi v. 1917 val- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2607: mistelleen komitean lakiluonnoksessa sano- van lakiehdotuksen:
2608: 22 1,6. - Uskonnonvapauslaki.
2609:
2610:
2611: Laki
2612: uskonnonvapauslain muuttamisesta.
2613: EduSkunnan päätöksen mukaiseSiti muutetaan 10 päivänä marraskuuta 1922 annetun
2614: uskonnonvapauslain (267/22) 5 § :n 2 momentti näin kuuluvaksi:
2615:
2616: 5 §. tävä yhdyskunnan hallitukselle tai, jos yh-
2617: dyskuntaan kuuluu useampia seurakuntia,
2618: Jos jaku tahtoo erota evankelisluteriiai- seurakunnan haJ.iitukselle. Kun ilmoitus,
2619: sesta (tai kreikkalaiskatolisesta) kirkosta, jonka voi myös lähettää maksettuna posti-
2620: tehköön siitä henkilökohtaisesti tai todista- lähetyksenä, on tehty, on hänet katsottava
2621: jien vahvistaman kirjallisen ilmoituksen sen eronneeksi, ja on hänelle siitä todistus pyyn-
2622: seurakunnan lkil"kkoherralle, johon h:än kuu- nöstään annettava.
2623: quu; kun ero tapahtuu muusta uskonnohlisesta
2624: yhdyskunnasta, · on sellainen ilmoitus teh-
2625:
2626:
2627: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
2628:
2629: Toivo Asvik. Hemming Lindqvist.
2630: Aleksi Kiviaho. Aimo Laiho.
2631: G. Backlund. Matti Koivunen.
2632: Tauno Kelovesi. Irma Rosnell.
2633: K. Tamminen. Kelpo Gröndahl.
2634: Siiri Lehmonen. Lyyli Koskinen.
2635: Vilho Suosalo. Judit Nederström-Lunden.
2636: 23
2637: 1,7.- La.k.a.l. N: o 11.
2638:
2639:
2640:
2641:
2642: Henriksson ym.: Ehdotus laiksi huoneenvuokrien säännöste-
2643: lystä.
2644:
2645:
2646: Eduskunnalle.
2647:
2648: Vaikka asuinralkennustoiminta onkin viime ollen on vuokrasäännöstelyn tarve Helsingissä
2649: vuosina ollut varsin vilkasta myös pääkau- allekirjoittaneiden käsityksen mukaan kiista-
2650: pungissa, ei asuntojen kysyntää ole vie!lä ton.
2651: vo1tu lähookään tyydyttää. Erityisesti tämä Säännöstelyn ennenaikainen lopettaminen
2652: koskee vähävaraisia perheitä, joiden kohdalla johtaisi suuriin taloudE:ftlisiin ja sosiaalisiin
2653: asuntovajaus on saatujen selvitysten mukaan epäkohtiin. Tämän vuoksi allekirjoittaneet
2654: edelleen hyvin huomattava. Niin ikään on ehdottavat,
2655: vuokrataso nk. vapai[la markkinoilla, olkoon
2656: kysymys uudesta tai vanhasta asuntokan- että Eduskunta hyväksyisi näin kuu-
2657: nasta, jatkuvasti suhteettoman korkea. Näin luvan lakiehdotuksen:
2658:
2659:
2660:
2661:
2662: Laki
2663: huoneenvuokrien säännöstelystä..
2664: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä.
2665: määrätyHä tavalla, sää.detään:
2666:
2667: 1 §. 3) vanhojen rakennusten huoneistot, jotka
2668: Valtioneuvostolla on valta väestön toimeen- tammiikuun 1 päivänä 1958 eivät Ole olloot
2669: tulon turvaamiseksi sä.ä.nnöstel[ä rakennusten vuokralaisen hallinnassa tai sen jälkeen ovat
2670: ja niiden osien sekä niihin rinnastettavia vapautuneet tai vapautuvat;
2671: tai liittyviä maiksuja ja korvalliksia sekä an- 4) vanhat rakennukset, jooka maistraatti
2672: taa määräyfksiä irtisanomisoikeudesta ja ra- on lainvoimaisella päätöksellä määrännyt
2673: kennm:ten purkamisesta Reisingin kaupun- hengenvaarallisina purettavi'ksi tai joiden
2674: gissa. purkamiseen on annettu asianmukainen lupa;
2675: sekä
2676: 2 §. 5) liikehuoneistot.
2677: Edellä 1 § : ssä tarkoitetusta säännöstelystä 3 §..
2678: ovat kuitenkin vapaat: Mikäli tämän [ain nojalla annettujen sään-
2679: 1) Uudet rakennukset ja vanhojen raken- nösten perusteella vuokranantajan oikeus
2680: nusten uudet huoneistot, jotka ovat valmis- asuinhuoneistoa koskevan vuokrasopimuksen
2681: tuneet tammikuun 1 päivän 1949 jälkeen; irtisanomiseen tehdään viranomaisen suostu-
2682: 2) kesä- tai muut lomanviettoasunnot, mu'ksesta riippuvaksi, ei vuokranantajalta
2683: jotka tammikuun 1 päivänä 1950 eivät ole saa kieltää irtisanomisoikeutta:
2684: olleet vuokralaisen hallinnassa tai sen jäl- 1) jos vudkranantaja, joka on neljä vuotta
2685: keen ovat vapautuneet tai vapautuvat; omistanut talon tai määrätyn asuinhuoneis-
2686: 24 1,7. - Huoneenvuokrien säännöstely.
2687:
2688:
2689: ton hallintaan oikeuttavat osakeyhtiön tai kiellettäkö, jos sen tilalle suunniteltuun
2690: asunto-osakeyhtiön osakkeet, on irtisanonut uudisrakennukseen, jorrka osalta esitetään
2691: vuokrasopimuksen ottaakseen talostaan huo- piirustukset ja rakentamiseen tarvittavasta
2692: neiston tai osakehuoneistonsa asunnoksi itsel- rahoituksesta luotettava selvitys, tulee huo-
2693: leen tai luovuttaalkseen sen asunnoksi per- mattavasti lisää uutta asuintilaa tahi päte-
2694: heelliselle lapselleen; vät syyt muutoin puoltavat uudestaan raken-
2695: 2) jos vuokranantaja, joka omistaa talon ta;nlista ja jos kummassakin tapauksessa pu-
2696: tai sellaiset osaklkeet, kuin 1 kohdassa tarkoi- rettavan rakennuksen asuinhuoneiston vuok-
2697: tetaan, halutessaan asuntoa itselleen tai ~ap ralaiselle tarjotaan hänen asunnontarvettaan
2698: selleen tahi hyväksyttävästä syystä muulle vastaava vuokra-asunto, johon hän voi muut-
2699: henkilölle, luovuttaa vuokralaisensa käyttöön taa ennen kuin rakennuksen purkamiseen
2700: toisen huoneiston, eivätkä kohtuussyyt vaadi ryhdytään.
2701: vaihdon epäämistä;
2702: 3) jos talo, missä huoneisto on, aiotaan 5 §.
2703: kokonaan tai osaksi uudestaan rakentaa tahi Vuokranantajana ja vuokralaisella on
2704: asuinhuoneisto jakaa pienempiin osiin ja pä- oikeus sopia vuokramaksun suuruudesta.
2705: tevät syyt pU6ltavat uudestaan rakentamista Jolleivät 'asianosaiset voi siitä sopia, on kum-
2706: tai jakamista; mallakin heistä oikeus saattaa vuokramaksun
2707: suuruus huoneenvuokralautakunnan ratkais-
2708: 4) jos omaikotitaJ.on tai muun siihen ver- tavaksi.
2709: rattavan rakennuksen omistaja todelia tar- Vahvistaessaan vuokramaksun on huoneen-
2710: vitsee ralk:ennuksen joko kokonaan tai osaksi vuokralautakunnan otettava huomioon sosiaa-
2711: omaan käyttöönsä; liministeriön erikseen vahvistama vuokra-
2712: 5) jos työsopimus, jorrka mukaan työpalk- kustannusten nousu, paikkakunnan vapaa
2713: kaan sisältyy vapaa asunto taikka jonka joh- vuokrataso, huoneiston sijainti ja muut sen
2714: dosta työntekijällä on oikeus vuokralla hal- vuokra-arvoon vaikuttavat tekijät.
2715: lita työnantajan huoneistoa, lakkaa; Jollei vuokrama:ksusta sovita tai sitä ole
2716: 6) jos erittäin painavat syyt puoltavat edellä sanotulla mvalla vahvistettu, on vuok-
2717: irtisanomisen hyväksymistä; eikä ralaisen suoritettava viimeksi voimassa oHut
2718: 7) muutoinkaan, jos painavat syyt puolta- huoneenvuokrasäännöstelymääräysten mukai-
2719: vat irtisanomisen hyväksymistä, eikä vuokra- nen vuokra korotettuna sosiaa!liministeriön
2720: laisen tai hänen perheensä jäsenten irtisano- vahvistamalla korotusm.äärällä.
2721: misen johdosta voida !katsoa joutuvan hädän- Sosiaaliministeriön on vahvistettava vuok-
2722: alaiseen asemaan. ramaksujen korotusmäärät sellaisiksi, että
2723: Jos irtisanomiseen suostutaan, on vuokra- vuokratUlot säännönmukaisissa tapauksissa
2724: laine;n niissä tapauksissa, joita 1 momentin vastaavat korkoja sekä tavanomaisia !kiinteis-
2725: 1, 2, 4, 6 ja 7 kohdassa tarkoitetaan, velvoi- tön hoidosta ja rakennusten kohtuullisessa
2726: tettava muuttamaan huoneistosta viimeistään kunnossa pysymisestä johtuvia menoja, joihin
2727: kuuden tai, milloin erityiset syyt sitä vaati- luetaan myös verot ja rakennusten arvon-
2728: vat, enintään yhdeksän kuukauden kuluttua vähennykset. Arvonvähennyksenä saadaan ot-
2729: sen kuukauden päättymisestä, jonka aikana taa huomioon kivitalloissa 1 prosentti ja puu-
2730: asia on ratkaistu ensimmäisessä asteessa. taloissa 2 prosenttia rakennusten teknilli-
2731: Muuttoajan pituutta määrättäessä on otet- sestä arvosta.
2732: tava huomioon myös se haitta tai vahinko,
2733: jonka vuokranantaja tai muu 'henkilö ehkä 6 §.
2734: joutuu kärsimään. V aitioneuvoston asiana on, mikäli jäljem-
2735: Helmikuun 10 päivänä 1961 annetun huo- pänä olevista säännöksistä ei muuta johdu,
2736: neenvuokralain 39 § : n säännöksiä ei ole so- antaa määräykset menettelystä ja muutolksen-
2737: vellettava 2 momentissa tarkoitettuihin ta- halkuoikeudesta tämän l<ain nojalla annettu-
2738: pauksiin. jen määräysten täytäntöönpanossa sekä siitä,
2739: mitJkä viranomaiset huolehtivat täytäntöön-
2740: 4 §. panosta, ja velvoittaa kunta asettamaan sitä
2741: Lupaa sellaisen rakennuksen, jossa on asuin- varten iautakunti'a ja toimihenkilöitä sekä
2742: huoneistoja, tai sen osan purkamiseen älköön määrätä näiden tehtävistä ja toiminnasta.
2743: 1,7. - Henriksson ym. 25
2744:
2745: V aitioneuvosto voi myös antaa määräyksiä Tarkemmat määräytkset menettelystä tässä
2746: tarkastusten toimittamisesta ja :iimoittamis- pykälässä tarkoitetuissa asioissa antaa valtio-
2747: velvollisuudesta, milloin se on tarpeen tässä neuvosto.
2748: laissa edellytettyjä toimenpiteitä tai tämän
2749: lain nojalla annettujen määräysten täytän- 8 §.
2750: töönpanoa ja valvontaa varten. Kun tämän lain nojalla on julkaistu sel-
2751: Edellä 1 momentissa tarkoitettuja mää- laisia säännöksiä, joiden antamiseen hallitus-
2752: räyksiä annettaessa ja niissä olevia valtuuk- muodon mukaan eduskunnan myötävaikutus
2753: sia käytettäessä on otettava huomioon: on tarpeen, on niistä viivytyksettä ilmoitet-
2754: tava eduskunnan puhemiehelle, jonka on saa-
2755: 1) että valtioneuvoston tämän lain alaan tettava ne eduskunnan tietoon heti tahi, jo1lei
2756: kuuluvissa asioissa ratkaisuvaltaa käyttämään eduskunta ole koolla, niin pian kuin se on
2757: asettamissa elimissä tulee puheenjohtajien li- 'kokoontunut, ja ne on kumottava, jos edus-
2758: säksi valittavista jäsenistä yhtä monen edus- kunta niin päättää.
2759: taa vuokralais- ja vuokranantajapiirejä;
2760: 2) että kaikissa elimissä yhdellä jäsenistä, 9 §.
2761: mikäli mahdollista, sekä valitusasteena toimi- V aitioneuvoston ja sosiaaliministeriön tä-
2762: va.ssa elimessä puheenjohtajalla ja varapu- män lain tai siihen perustuvien määräysten
2763: heenjohtajalla tulee o1la tuomarinvirkaan nojalla antamaan päätökseen ei saa hakea
2764: vaadittava kelpoisuus; sekä muutosta.
2765: 3) että valitusasteena toimivan elimen pu-
2766: heenjohtajan ja varapuheenjohtajan määrää 10 §.
2767: korkein oikeus. Sitoumus, sopimus tai muu välipuhe, joika
2768: tehdään vastoin tämän lain nojalla annettuja
2769: määräyksiä taikka jonka tarkoituksena on
2770: 7 §. näiden määräysten kiertäminen, olkoon mitä-
2771: Valtioneuvoston hyväksymällä, vuokralais- tön.
2772: tai vuokranantajapiirejä edustavalla rekiste-
2773: röidyllä yhdistyksellä on oikeus asianosaisen 11 §.
2774: suostumukse1la saattaa edellä 6 §: ssä tarkoi- Tämän lain nojalla annettujen määräys-
2775: tetun elimen huoneenvuokrasäännöstelyä kos- ten rilclromisesta rangaistaan eräitä valtuus-
2776: kevassa asiassa antama ratkaisu, josta ei lakeja vastaan tehtyjen rilkosten rankaise-
2777: muutoin saada valittaa, korkeimman oikeuden misesta 28 päivänä kesäkuuta 1958 annetun
2778: tutkittavaksi, jos yhdistys 'katsoo, että rat- lain (305/58) mukaan.
2779: kaisu perustuu virheelliseen lain soveltami-
2780: seen. Tällainen valitus on tehtävä kuuden-
2781: kymmenen päivän kuluessa siitä, kun vali- 12 §.
2782: tuksenalainen päätös on julistettu tai, milloin Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä touko-
2783: päätöstä ei julisteta, 'kun asianosainen on kuuta 1962 ja on voimassa vuoden 1962
2784: saanut siitä tiedon. loppuun. Kuitenkin voidaan vuokrasuhde,
2785: jonka osalta säännöstely lakkaa muusta
2786: Tutkiessaan vallituksen korkein oikeus voi syystä kuin 2 § : n 1 momentissa tarkoitetun
2787: palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi tai purkamismääräyksen tai -luvan johdosta,
2788: oikaista valituksenalaisen ratkaisun tahi asia- vuoden kuluessa sen jälkeen irtisanoa päät-
2789: kirjoihin liitettävällä päätöksellä hylätä va- tyviiksi vain kolmen kuukauden 'kuluttua sen
2790: lituksen. kuukauden päättymisestä, jonka aikana irti-
2791: Asian saattaminen korkeimman oikeuden sanominen on toimitettu, jolleivät asianosai-
2792: tutkittavaksi ei est'ä valituksenalaisen pää- set tämän lain voimaantulon jälkeen ole
2793: töksen täytäntöönpanoa, ellei korkein oikeus muusta irtisanomisaj'asta sopineet.
2794: toisin määrää. Va'ltioneuvoston päätös asuinhuoneistojen
2795: Edellä olevat säännökset eivät aiheuta lämmityskustannusten suorittamisesta 5 päi-
2796: muutosta siihen, mitä menetetyn ajan takai- vältä joulukuuta 1956 (598/56) siihen myö-
2797: sin saamisesta ja lainvoiman saaneen tuomion hemmin tehtyine muutoksineen ja siihen liit-
2798: purkamisesta on voimassa. tyvä lämpimän veden jakelusta suoritetta-
2799:
2800: 4 E 219/62
2801: 26 I,7. - Huoneenvuokrien säännöstely.
2802:
2803:
2804: vista korvauksista 29 päivänä lokakuuta asianmukaisessa järjestyksessä muutetaan tai
2805: 1958 annettu sosiaaliministeriön päätös ne kumotaan, kuitell!kin enintään vuoden
2806: (428/58) ovat noudatettavina, kunnes niitä 1962 loppuun.
2807:
2808:
2809: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
2810:
2811: G. Henriksson. La.rs Lindeman.
2812: Georg Eriksson. Veikko Helle.
2813: Anni Flinck. Väinö Vilponiemi.
2814: Valdemar Sandelin. Sulo Hostila..
2815: Tyyne Paasivuori. Uljas Mäkelä..
2816: Väinö Leskinen. Eino Raunio.
2817: Kalle Matilainen. Sylvi Siltanen.
2818: Meeri Kalavainen. Kaarlo Pitsinki.
2819: 27
2820:
2821: 1,8.- Lak.a.l!. N:o 12.
2822:
2823:
2824: Pessi ym.: Ehdotus laiksi huoneenvuokrien säännöstelystä.
2825:
2826: E d u s k u n n a 11 e.
2827:
2828: Hyväksyessään 28 pa1vana joulukuuta asuntovajaus erityisesti perheasuntojen koh-
2829: 1961 lain eräiden vuokrasuhteiden järjestä- dalla ja että tästä johtuen säännöstelystä va-
2830: misestä huoneenvuokrasäännöstelyn päät- paiden vuokra-asuntojen omistajat samoin
2831: tyessä eduskunta edellytti hallituksen ryhty- kuin asunnonvälittäjät ovat päässeet koh-
2832: vän kiireellisiin toimenpiteisiin vuokralaisten tuuttomasti hyötymään.
2833: aseman turvaamiseksi kohtuulliseksi katsot- Mainittujen ilmeisten epäkohtien rajoitta-
2834: tavalla huoneenvuokrasäännöstelyllä ainakin miseksi ja poistamiseksi olisi välttämättä
2835: Helsingin kaupungissa. säädettävä laki, joka antaisi valtioneuvostolle
2836: Mainittu laki merkitsi kaiken vuokrasään- oikeuden ryhtyä tarkoituksenmukaisiin sään-
2837: nöstelyn päättymistä Tampereella v:n 1961 nöstelytoimenpiteisiin niillä paikkakunnilla,
2838: lopussa sekä periaatepäätöstä säännöstelyn joissa vallitseva asuntopula ja siitä aiheutuva
2839: lopullisesta lakkaamisesta Helsingissäkin. vuokrien kohtuuttomuus sitä vaatii. Jotta
2840: Vaikka säännöstelyn piiriin onkin kuulu- säännöstelyllä olisi syntyneessä tilanteessa
2841: nut enää vain osa vanhoissa taloissa olevia käytännöllistä merkitystä, tulisi sen piiriin
2842: huoneistoja, on sillä kuitenkin ollut suuri voida saattaa myös uusissa taloissa sijaitse-
2843: merkitys niissä pääasiassa asuville vähäva- vat vuokrahuoneistot varsinaisia omakoti-
2844: raisille lapsiperheille ja varattomille vanhuk- taloja lukuunottamatta.
2845: sille. Näille säännöstelyn päättyminen joka Säännöstelytoimenpiteiden ei tarvitsisi
2846: tapauksessa merkitsee huimia vuokrienkoro- merkitä asuntotuotannon supistumista, koska
2847: tuksia, irtisanomisia ja häätöjä, ahtautu- lähinnä on kysymys keinotteluluontoisten
2848: mista entistä pienempiin asuntoihin ja kiskurivuokrien estämisestä ja perusteetto-
2849: yleistä turvattomuuden lisääntymistä. Uuden mien irtisanomisten torjumisesta. Säännös-
2850: huoneenvuokralain suoma rajoitettu irtisano- tely olisi tällä hetkellä tarpeen ainakin Hel-
2851: misturva ja oikeus eräisiin korvauksiin on singissä, kuten eduskuntakin on todennut.
2852: ainakin heidän kohdallaan lähinnä teoreetti- Yksistään lain voimassa ololla sellaisenaan
2853: nen. Myöskään lapsiperheiden asumistukilaki olisi ilmeisesti vaikutusta muillakin paikka-
2854: ei nykyisessä muodossaan voi ole.ellisesti pa- kunnilla muodostuvaan vuokratasoon.
2855: rantaa heidän asemaansa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2856: Hallituskin on eri yhteyksissä todennut, nioittavasti,
2857: että ainakin Helsingissä on ja tulee säily- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2858: mään melko kauan huomattava tosiasiallinen van lakiehdotuksen:
2859:
2860: Laki
2861: huoneenvuokrien säännöstelystä.
2862: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä mää-
2863: rätyllä tavalla, säädetään:
2864: 1 §. litseva asuntopula tai vuokrien kohtuutto-
2865: Valtioneuvostolla on valta väestön toimeen- muus sitä vaatii.
2866: tulon tai maan talouselämän turvaamiseksi
2867: säännöstellä rakennusten ja niiden osien 2 §.
2868: vuokria sekä niihin rinnastettavia tai liitty- Edellä 1 § :ssä tarkoitetusta säännöstelystä
2869: viä maksuja ja korvauksia sekä antaa mää- ovat kuitenkin vapaat :
2870: räyksiä irtisanomisoikeudesta ja rakennusten 1) omakotitalot ja muut niihin verrattavat
2871: purkamisesta niiHä paikkakunnilla, joissa val- rakennukset, joissa omistajan ja hänen per-
2872: 28 1,8. - Huoneenvuokrien säännöstely.
2873:
2874:
2875: heensä asuntona käytetyn huoneiston lisäksi 1, 2, 4, 6 sekä 7 kohdassa tarkoitetaan, vel-
2876: on enintään yksi asuinhuoneisto luovutettu voitettava muuttamaan huoneistosta viimeis-
2877: vuokralaisen käyttöön; tään kuuden tai, milloin erityiset syyt sitä
2878: 2) kesä- tai muut lomanviettoasunnot; vaativat, enintään yhdeksän kuukauden ku-
2879: 3) vanhat rakennukset, jotka maistraatti luttua sen kuukauden päättymisestä, jonka
2880: tai järjestysoikeus on lainvoimaisella pää- aikana asia on ratkaistu ensimmäisessä as-
2881: töksellä määrännyt hengenvaarallisina puret- teessa. Muuttoajan pituutta määrättäessä on
2882: taviksi tai joiden purkamiseen on annettu otettava huomioon myös se haitta tai va-
2883: asianmukainen lupa; sekä hinko, jonka vuokranantaja tai muu hen-
2884: 4) liikehuoneistot. kilö ehkä joutuu kärsimään.
2885: 3 §. Helmikuun 10 päivänä 1961 annetun huo-
2886: Mikäli lain nojalla annettujen säännösten neenvuokralain 39 § :n säännöksiä ei ole
2887: perusteella vuokranantajan oikeus asuinhuo- sovellettava 2 momentissa tarkoitettuihin
2888: neistoa koskevan vuokrasopimuksen irtisano- tapauksiin.
2889: miseen tehdään viranomaisen suostumuksesta 4 §.
2890: riippuvaksi, ei vuokranantajalta saa kieltää Lupaa sellaisen rakennuksen, jossa on
2891: irtisanomisoikeutta : asuinhuoneistoja, tai sen osan purkamiseen
2892: 1) jos vuokranantaja, joka on neljä vuotta älköön kiellettäkö, jos sen tilalle suunnitel-
2893: omistanut talon tai määrätyn asuinhuoneis- tuun uudisrakennukseen, jonka osalta esite-
2894: ton hallintaan oikeuttavat osakeyhtiön tai tään piirustukset ja rakentamiseen tarvitta-
2895: asunto-osakeyhtiön osakkeet, on irtisanonut vasta rahoituksesta luotettava selvitys, tulee
2896: vuokrasopimuksen ottaakseen talostaan huo- huomattavasti lisää uutta asuintilaa tahi pä-
2897: neiston tai osakehuoneistonsa asunnoksi itsel- tevät syyt muutoin puoltavat uudestaan ra-
2898: leen tai luovuttaakseen sen asunnoksi per- kentamista ja jos kummassakin tapauksessa
2899: heelliselle lapselleen; purettavan rakennuksen asuinhuoneiston
2900: 2) jos vuokranantaja, joka omistaa talon vuokralaiselle tarjotaan hänen asunnontar-
2901: tai sellaiset osakkeet, kuin 1 kohdassa tarkoi- vettaan ja vuokranmaksukykyään vastaava
2902: tetaan, halutessaan asuntoa itselleen tai lap- vuokra-asunto, johon hän voi muuttaa ennen
2903: selleen tahi hyväksyttävästä syystä muulle kuin rakennuksen purkamiseen ryhdytään.
2904: henkilölle, luovuttaa vuokralaisensa käyttöön
2905: toisen huoneiston, eivätkä kohtuussyyt vaadi 5 §.
2906: vaihdon epäämistä; Vuokranantajana ja vuokralaisella on
2907: 3) jos talo, missä huoneisto on, aiotaan oikeus sopia vuokramaksun suuruudesta. Jol-
2908: kokonaan tai osaksi uudestaan rakentaa tahi leivät asianosaiset voi siitä sopia tai jos
2909: asuinhuoneisto jakaa pienempiin osiin ja pä- vuokramaksu on sovittu kohtuuttoman kor-
2910: tevät syyt puoltavat uudestaan rakentamista keaksi tai alhaiseksi, on kummallakin heistä
2911: tai jakamista; oikeus saattaa vuokramaksun suuruus huo-
2912: 4) jos omakotitalon tai muun siihen ver- neenvuokralautakunnan ratkaistavaksi.
2913: rattavan rakennuksen omistaja todalla tarvit- Huoneenvuokralautakunnan on vahvistet-
2914: see rakennuksen joko kokonaan tai osaksi tava vuokramaksu sellaiseksi, että se vastaa
2915: omaan käyttöönsä; enintään samanlaatuisissa huoneistoissa val-
2916: 5) jos työsopimus, jonka mukaan työpalk- litsevia säännönmukaisia rahalaitosten nou-
2917: kaan sisältyy vapaa asunto taikka jonka joh- dattaman korkokannan mukaisia korkoja
2918: dosta työntekijällä on oikeus vuokralla hal- sekä tavanomaisia kiinteistön hoidosta ja ra-
2919: lita työnantajan huoneistoa, lakkaa; kennusten kohtuullisessa kunnossa pysymi-
2920: 6) jos erittäin painavat syyt puoltavat sestä johtuvia menoja, joihin luetaan myös
2921: irtisanomisen hyväksymistä; eikä verot ja rakennusten arvonvähennykset. Ar-
2922: 7) muutoinkaan, jos painavat syyt puolta- vonvähennyksenä saadaan ottaa huomioon
2923: vat irtisanomisen hyväksymistä, eikä vuokra- kivitaloissa 1 prosentti ja puutaloissa 2 pro-
2924: laisen tai hänen perheensä jäsenten irtisano- senttia rakennusten teknillisestä arvosta.
2925: misen johdosta voida katsoa joutuvan hädän- 6 §.
2926: alaiseen asemaan. Valtioneuvoston asiana on, mikäli jäljem-
2927: Jos irtisanomiseen suostutaan, on vuokra- pänä olevista säännöksistä ei muuta johdu,
2928: la~nen niissä tapauksissa, joita 1 momentin antaa määräykset menettelystä ja muutok-
2929: I,S. - Pessi ym. 29
2930:
2931: senhakuoikeudesta, tämän lain nojalla annet- oikaista valituksenalaisen ratkaisun tahi asia-
2932: tujen määräysten . täytäntöönpanosta sekä kirjoihin liitettävällä päätöksellä hylätä vali-
2933: siitä, mitkä viranomaiset huolehtivat täytän- tuksen.
2934: töönpanosta, ja velvoittaa kunnat asettamaan Asian saattaminen korkeimman oikeuden
2935: sitä varten lautakuntia ja toimihenkilöitä tutkittavaksi ei estä valituksenalaisen pää-
2936: sekä määrätä näiden tehtävistä ja toimin- töksen täytäntöönpanoa, ellei korkein oikeus
2937: nasta. toisin määrää.
2938: Valtioneuvosto voi myös antaa määräyksiä Edellä olevat säännökset eivät aiheuta
2939: tarkastusten toimittamisesta ja ilmoittamis- muutosta siihen, mitä menetetyn ajan takai-
2940: velvollisuudesta, milloin se on tarpeen tässä sin saamisesta ja lainvoiman saaneen tuo-
2941: laissa edellytettyjä toimenpiteitä tai tämän mion purkamisesta on voimassa.
2942: lain nojalla annettujen määräysten täytän- Tarkemmat määräykset menettelystä tässä
2943: töönpanoa ja valvontaa varten. pykälässä tarkoitetuissa asioissa antaa valtio-
2944: Edellä 1 momentissa tarkoitettuja mää- neuvosto.
2945: räyksiä annettaessa ja niissä olevia valtuuk-
2946: sia käytettäessä on otettava huomioon: 8 §.
2947: 1) että valtioneuvoston tämän lain a:laan Kun tämän lain nojalla on julkaistu sel-
2948: kuuluvissa asioissa ratkaisuvaltaa käyttä- laisia säännöksiä, joiden antamiseen hallitus-
2949: mään asettamissa elimissä tulee puheenjoh- muodon mukaan eduskunnan myötävaikutus
2950: tajien lisäksi valittavista jäsenistä yhtä mo- on tarpeen, on niistä viivytyksettä ilmoitet-
2951: nen edustaa vuokralais- ja vuokranantaja- tava eduskunnan puhemiehelle, jonka on saa-
2952: piirejä; tettava ne eduskunnan tietoon heti tahi,
2953: 2) että kaikissa elimissä yhdellä jäsenistä, jollei eduskunta ole koolla, niin pian kuin se
2954: mikäli mahdollista, sekä valitusasteena toimi- on kokoontunut, ja ne on kumottava, jos
2955: vassa elimessä puheenjohtajalla ja varapu- eduskunta niin päättää.
2956: heenjohtajalla tulee olla tuomarinvirkaan 9 §.
2957: vaadittava kelpoisuus; sekä Valtioneuvoston ja sosiaaliministeriön tä-
2958: 3) että valitusasteena toimivan elimen pu- män lain tai siihen perustuvien määräysten
2959: heenjohtajan ja varapuheenjohtajan määrää nojalla antamaan päätökseen ei saa hakea
2960: korkein oikeus. muutosta.
2961: 7 §.
2962: Valtioneuvoston hyväksymällä, vuokralais- 10 §.
2963: tai vuokranantajapiirejä edustavalla rekiste- Sitoumus, sopimus tai muu välipuhe, joka
2964: röidyllä yhdistyksellä on oikeus asianosaisen tehdään vastoin tämän lain nojalla annettuja
2965: suostumuksella saattaa edellä 6 § :ssä tarkoi- määräyksiä taikka jonka tarkoituksena on
2966: tetun elimen huoneenvuokrasäännöstelyä kos- näiden määräysten kiertäminen, olkoon mi-
2967: kevassa asiassa antama ratkaisu, josta ei tätön.
2968: muutoin saada valittaa, korkeimman oikeu- 11 §.
2969: den tutkittavaksi, jos yhdistys katsoo, että Tämän lain nojalla annettujen määräysten
2970: ratkaisu perustuu virheelliseen lain sovelta- rikkomisesta rangaistaan eräitä .valtuuslakeja
2971: miseen. Tällainen valitus on tehtävä kuuden- vastaan tehtyjen rikosten rankaisemisesta 28
2972: kymmenen päivän kuluessa siitä, kun vali- paiVana kesäkuuta 1958 annetun lain
2973: tuksenalainen päätös on julistettu tai, mil- (305/58) mukaan.
2974: loin päätöstä ei julisteta, kun asianosainen
2975: on saanut siitä tiedon.
2976: Tutkiessaan valituksen korkein oikeus voi Tämä laki tulee, voimaan päivänä
2977: palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi tai kuuta 196
2978:
2979: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
2980:
2981: Ville Pessi. Aarne Saarinen. Irma Rosnell.
2982: Hertta Kuusinen. Vilho Suosalo. Georg Back1und.
2983: Gösta Rosenberg. Irma Torvi.
2984: 30
2985:
2986: 1,9. - Toiv.al. N: o 1.
2987:
2988:
2989:
2990:
2991: L. Koskinen ym.: Eduskunnan vaalikauden lyhentämisestä
2992: kolmivuotiseksi.
2993:
2994:
2995: Eduskunnalle.
2996:
2997: V: n 1954 valtiopäivi!Hä eduskunta hyväk- Käytänn.össä kokemukset osoittavat, että
2998: syi lepäämässä olleen lakiehdotuksen valtio- kansandemokraatit olivat täysin oikeassa pi-
2999: päiväjärjestyksen 3 § : n muuttamisesta, jolla täessään ne~livuotista vaalikautta illan pit-
3000: eduskunnan vaalikausi pidennettiin kolmesta känä täkäläisiin oloihimme. Vuonna 1951
3001: neljään vuoteen. Niin hallituksen esityksessä vaLittu eduskunta, jonka aikana kyseisen lain-
3002: kuin eduskuntakäsittelyssäkin muutosta pe- muutoksen varsinainen käsittely tapahtui,
3003: rusteltiin pääasi1assa sHlä, etJtä ,va;alikauden hajoitettiin kesken vaalikauden maaJ.iskuussa
3004: pidentäminen olisi niin yleispoliittiselta kan- 1954. Niinikään v. 1958 valittu eduskunta
3005: nailta kuin lainsäädäntötyön vakavuutta ja hajoi·tettiin joulukuussa 1961 j·a nyt jo esite-
3006: erityisesti valtiontalouden järkevää hoitoa tään käsityksiä, että va:sta valittu eduskunta
3007: silmäLlä pitäen maalle hyödyksi". Lisäperus- hajoitetaan ennen sen varsiooisen toimikau-
3008: teena mainittiin yleisten v.a:alien tiheän tois- den päättymistä. V: n 1962 tammikuussa
3009: tumisen olevan omansa aiheuttamaan vaali- peräkkäin suoritettuj·en presidenti:rt valitsija-
3010: väsymystä ja si:ten laimentamaan kansailais- miesvaallien ja eduskuntavaalien entistä suu-
3011: ten yleisiin 3JSioihin kohdistuvaa harrastusta. rempi osan.clto osoittaa mitä selvimmin vooli-
3012: Kyseisen ~ainmuutoksen käsittelyvaiheessa väsymysväitteen täysin perättömäksi.
3013: vain kalll3laildemokraattinen eduskuntaryhmä Vastaa vanlaisin perustein pitennettiin
3014: kokonaisuudessaan oli sen hyväksymistä vas- kunnrullisva;ltuustojen vaalikausi neljäksi vuo-
3015: taan. Ryhmän taholta tuotiin varsin koros- deksi vastoin hnsandemokra:a<ttien kantaa.
3016: tetusti esiin, että vaailikauden pitentämisessä Varsin yleisesti on katsottu tämän muutoksen
3017: ei ollut kysymys mistään muusta kuin kansa- merkinneen .tuntuvaa kunnallisen kansanval-
3018: laisten demokraattisten oikeuksien supista- lan rajoitusba.
3019: misesta ja pitkäaikaisessa käytännössä vakiin- Edellä sanotun perusteella esitämme edus-
3020: tuneen valtiojärjestelmämme kansanvaltais- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3021: ten piirteiden poistamisesta. Samoin jo siHoin
3022: kansandemokraattien taholta osoitettiin, että että hallitus antaisi pikaisesti Edus-
3023: pitennyksen perusteet oliv.a;t täysin haetut kunnan kf.isiteltäväksi tarpeelliset laki-
3024: ja ettei muutos tulisi täyttämään siihen ase- esitykset Eduskunnan vaalikauden
3025: tettuja toiveita. lyhentämisestä perinteelliseen kolmeen
3026: vuoteen.
3027: Helsingissä 9 päivänä ma:aliskuuta 1962.
3028:
3029: Lyyli Koskinen. Irma Torvi.
3030: Eino Tainio. Elli Stenberg.
3031: Matti Koivunen. Judit Nederström-Lunden.
3032: Aleksi Kiviaho. Väinö R. Virtanen.
3033: Martti Linna.. Vilho Suosalo.
3034: Siiri Lehmonen.
3035: 31
3036:
3037: 1,10.-Toiv.al. N:o 2. 1,10.- Hem.st.mot. N: o 2.
3038:
3039:
3040:
3041:
3042: Ehrnrooth ym. : Kysymyssäännöstöä koske- Ebrnrooth m. fl.: Angående revision av
3043: vien valtiopäiväjärjestyksen säännösten riksdagsordningens stadganden om spörs-
3044: uudistamisesta. målsinstitutet.
3045:
3046:
3047: E d u s k u n n a ll e. T i 11 R i k s d a g e n.
3048:
3049: Kysymyksen - jota myös on sanottu yk- Spörsmålet i egentlig bemärkelse - också
3050: sinkertaiseksi kysymykseksi erotukseksi väli- kallat enkelt spörsmål till åtskillnad från
3051: kysymyksestä - sen varsinaisessa merkityk- interpellation - som torde härstamma från
3052: sessä, joka lienee peräisin brittilläisestä par- brittisk parlamentspraxis på 1700-talet, ak-
3053: lamenttikäytännössä 1700-luvulla, otti meillä tualiserades hos oss av 1917 års grundlags-
3054: harkittavaksi v: n 1917 perustuslakikomitea. kommiltte. Denna föreslog, att det stadgande
3055: Se ehdotti, että v:n 1906 valtiopäiväjärjes- i 1906 års lantdagsordning, som reglerade in-
3056: tyksen sitä säännöstä, joka määritteli väli- terpellationsinstitutet (visserligen i lagen un-
3057: kysymyssäännöstön (laissa tosin kysymyksen der benämningen spörsmål), skulle komplet-
3058: nimellä), täydennettäisiin yksinkertaista ky- teras med bestämmelser angående det enkla
3059: symystä koskevilla säännöksilllä. Siinä ta- spörsmålet. Vid sädant förhållande bleve det
3060: pauksessa ei kävisi tarpeelliseksi, komitea icke nödigt, framhöll !kommitten bl.a., att
3061: mm. esitti, tehdä asioissa, jotka eivät vaadi beträffande frågor, vilka ej erfordra mera
3062: perusteellisempaa käsittelyä, välikysymyksiä, omständlig behandling, framställa interpella-
3063: jotka aiheuttavat laajoja keskusteluja. tioner, som leda tili vidlyftiga diskussioner.
3064: Kysymy!ksen tarkoituksena ei ole todeta, Spörsmålet är icke såsom interpellationen
3065: kuten välikysymyksen, missä määrin hallitus avsett att fastställa huruvida regeringen åt-
3066: nauttii eduskunnan luottamusta. Mutta kysy- njuter riksdagens förtroende. Men spörs-
3067: myssäännöstö osaltaan tekee eduskunnalle målsinstitutet bidrager tili rutt göra det möj-
3068: malhdolliseksi seurata ja valvoa hallituksen ligt för riksdagen att följa med och kontrol-
3069: toimintaa, esittää toivomuksia toimenpiteiksi lera regeringens verksamliet, efterlysa åt-
3070: hallituksen taholta sekä arvostella sen pää- gärder från regeringens sida samt kritisera
3071: töksiä ja muita kannanottoja, tekoja ja lai- dess beslut och andra ställningstaganden,
3072: minlyöntejä. handlingar eller försummelser.
3073: Joulukuun 31 päivänä 1917 vahvistettiin Den 31 december 1917 stadfästes den lag,
3074: la!ki, johla valtiopäiväjärjestys sai perustus- varigenom lantdagsordningen fick den av
3075: lakikomitean ehdottaman muodon. Siten syn- grundlagskommiltten föreslagna utform-
3076: tyi yksinkertaisen kysymyksen käytäntöön ningen. Sålunda uppstod genom ibruktagan-
3077: ottamisella valtiopäivien ja ha!llituksen kes- det av de enkla spörsmålen en närmare
3078: ken läheisempi vuorovaikutus kuin mitä sii- växelverkan mellan lantdagen och styrelsen
3079: hen mennessä oli tapahtunut. än dittills hade förekommit.
3080: Silloisen valtiopäiväjärjestyksen 32 §: n Enligt 32 § lantdagsordningen, vilket stad-
3081: mukaan, mikä säähnös pääasiallisesti sisältyy gande i huvudsak återfinns i 37 § riksdags-
3082: nykyisen va;ltiopäiväjärjestyksen 37 § :ään, ordningen, besvaras spörsmål muntligen eller
3083: vastataan kysymykseen suullisesti tai kirjal- skriftligen. I sådant ärende må icke i riiks-
3084: lisesti. Sellaisesta asiasta ei eduskunnassa dagen överläggning äga rum eller beslut
3085: tule keskustella eikä tehdä päätöstä. Viimeksi fattas. Sistnämnda bestämmelse har tolkats
3086: mainittua määräystä on tulkittu siten, että sålunda, att efter talmannens meddelande i
3087: puhemiehen ilmoitettua täysistunnon alussa början av plenum om att vederbörande stats-
3088: 32 1,10. - Kysym.yssäännöstö.
3089:
3090:
3091: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas- rådsmedlems svar ingått ärendet omedelbart
3092: tauksen saapumisesta asia on heti julistettu :förklarats slutbehandlat. Denna praxis, vii-
3093: loppuun käsitellyksi. Tämä käytäntö, joka ei ken icke tillåter kompletterande :frågor, till
3094: salli täydentäviä kysymyksiä, joihin vastauk- vi:lka svarets innehåll kan ge anledning, be-
3095: sen sisältö voi antaa aihetta, rajoittaa huo- gränsar i avsevärd grad den verkliga nyt-
3096: mattavassa määrin kysymyssäännöstön todel- tan av spörsmålsinstitutet. Spörsmålet kan
3097: lista hyötyä. Voidaanhan kysymys, jättä- ju utan att lämnas obesvarat av:färdas med
3098: mättä siihen silti vastamaatta, kuitata joilla- några intetsägande :fraser. Det :företer så-
3099: kin mitään sanomattomilla lauseilla. Meillä lunda icke hos oss i praktiken de drag, som
3100: ei siis käytännössä ilmene niitä piirteitä, "questions" i det engelska parlamentet. Den
3101: joita Englannin parlamentin "questions" ut:formning med i regel muntligt avgivna
3102: omaavat. Se muoto, jonka "question-time" on svar och kompletterande :frågor och :förkla-
3103: saanut yleensä suullisesti annettuine vastaU!k- ringar, som "question-time" :fått, har gjort
3104: sineen ja täydentävine ikysymyksineen ja seli- det brittiska parlamentet till en :förebi:ld i
3105: tyksineen, on tehnyt brittiläisestä parlamen- :fråga om e:f:fektiv parlamentarisk kontroll av
3106: tista esikuvan hallituksen toiminnan tehok- regeringens verksamhet.
3107: kaaseen parlamentaariseen valvontaan näh-
3108: den.
3109: Meidän kysymystämme vastaa Ruotsissa Den svenska motsvarigheten till vårt spörs-
3110: ns. yksinkertainen kysymys ( enkel :fråga). mål är den s.k. enkla :frågan viiken s.kri:ft-
3111: Se esitetään kirjallisesti ilman erityisiä pe- ligen, utan särskild motivering tillställes
3112: rusteluja kamarin puhemiehelle valtioneuvos- kllimmarens talman :för vidarebe:fordran till
3113: ton asianomaiselle jäsenelle edelleen saatet- vederbörande ledamot av statsrådet. I mot-
3114: tavaksi. Päinvastoin kuin mitä kysymyksestä sats till det som 'är stadgat om spörsmål i
3115: säädetään valtiopäiväjärjestyksessämme, on vår riksdagsordning, har i Sveriges riksdag
3116: kysymyksen tekijällä ja vastauksen antavana den ledamot som :framställt :frågan och det
3117: valtioneuvoksella Ruotsin eduskunnassa statsråd som lämnar svaret rätt att erhålla
3118: oikeus saada puheenvuoro sen jälkeen kun ordet e:Dter llitt :frågan blivit besvarad. Kam-
3119: kysymykseen on vastattu. Kamari voi puhe- maren kan på :förslag av talmannen eller
3120: miehen tai muun jäsenen ehdotuksesta in annan ledamot in casu besluta att yttrande-
3121: casu päättää, että oikeutta puheenvuo:rojen rätten inte skall vara sålunda inskränkt.
3122: käyttöön ei ole näin rajoitettava.
3123: Myös meillä tulisi kysymyssäännöstöä ke- Också hos oss borde spörsmålsinstitutet
3124: hittää englantilaisen esikuvan mukaisesti lä- utvecklas enligt engelsk :förebild närmast på
3125: hinnä sillä linjalla, jota mm. Ruotsissa on den linje som :följlts bl.a. i Sverige. Det
3126: noudatettu. Se saisi aikaan välittömän vuoro- skulle :få till stånd en omedelbar växelverkan
3127: vaikutuksen eduskunnan ja hallituksen kes- mellan riksdag och regering och sålunda
3128: ken ja vahvistaisi parlamentaarista hallitus- stä:r!ka det parlamentariska styrelsesättet.
3129: tapaa. Se seikka, että parlamentaariset vä- Den omständigheten att parlamentariska mi-
3130: hemmistöhallitukset tai muut hallituskysy- noritetsregeringar eller andra lösningar av
3131: myksen ratkaisut, jolloin eduskunnan enem- regerings:frågan, varigenom riksdagens ma-
3132: mistö on joutunut hallituksen ulkopuolelle, joritet kommit att stå utan:för regeringen,
3133: ovat rtulleet yhä tavll!llisemmiksi, tekee osal- blivit allt vanligare, bidrager till önskvärd-
3134: taan kysymyssäännöstön kehittämisen toivot- heten av en utveckling av spörsmålsinstitutet.
3135: tavaksi.
3136: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- Med hänvisning till det ovan an:förda :få
3137: nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- vi vörd:samt :föreslå, att riksdagen ville be-
3138: muksen, sluta hemställa,
3139:
3140: että hallitus esittäisi Eduskunnalle att regeringen måtte föreslå för
3141: valtwpäiväjärjestyksen muuttamista riksdagen en sådan ändring av riks-
3142: siten, että kysymyssäännöstö täysistun- dagsordningen, att spörsmålsinstitutet
3143: I,lO. - Ehrnrooth ym. aa
3144: noissa annetuin suullisin vastauksin genom vid pleM&m tWgittM m.u.,.tUga
3145: ja täydentävin kysymyksin tehokkaasti S'Var och kompletterande frågor effek-
3146: vastaisi tarkoitustaan. tivt skulle motS'Vara sitt ändamål.
3147: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962. HelsingfQrs den 6 mars 1962.
3148:
3149: Georg C. :J!:hrmoooth. N. Kosola.. Irma. Karvikko.
3150: K. A. Fagerholm. Kurt Nordfora. E. J. Paavola.
3151: J. 0. Söderhjelm. Eino Siren. Olavi Lahtela.
3152: Leo I. Mattila. Albin Wickman. Esa Kaitila.
3153: Erkki Tuuli. Juho Tenhiälä. Jussi Saukkonen.
3154:
3155:
3156:
3157:
3158: 5 E 219/62
3159: 34
3160:
3161: 1,11;- Bemst.mot. N :o 3.
3162:
3163:
3164:
3165:
3166: Gestrin m.fl: Angående avlåtande av propositwn ·om änd-
3167: ringar i vaUagen.
3168:
3169:
3170: T i ll R i k s d a g en.
3171:
3172: Vid våra riksdagsval, också det senaste, avhörts, varför vi finner det angeläget att
3173: har det visat sig att vårt gällande valsystem understryka vikten av att kommittens arbete
3174: inte läter proportionaliteten komma till sin påskyndas.
3175: fulla rätt sä som rättvisans och demokratins Vårt nuvarande valsystem med enmans-
3176: princip kräver det. Fördelningen av manda- listor gör det inte möjligt för oli'ka intresse-
3177: ten skiljer sig i allmänhet rätt avsevärt frän grupper, som ingår valförbund, att bli före-
3178: det matematiskt rilct;iga resultat som man trädda på det sätt som varje grupps röst-
3179: s'kulle nä sävida partierna kunde tillgodo- styrka verkligen skulle förutsäJtta. En olyck-
3180: göra sig sin totala röststyllka i hela landet. lig fördelning av rösterna mellan olika listor
3181: Man kan konstatera att de större partierna kan ge oväntat resultat. För att demokrB~tin
3182: ofta blivit överrepresenterade, medan ojämn- bättre skall kunna komma tili sin rätt borde
3183: heterna framträder i mindre omfattning för vår vallag möjliggöra valförbund av högre
3184: de mindre partiernas vidkommande. ordning. Kommitten borde uppmanas att
3185: Det mäste ur rättvisans synpunkt anses ägna även denna fråga, som rtidigare aktuali-
3186: vara betänkligt att värt valsystem inte in- serats i riksdagen, allvarlig uppmärksamhet.
3187: rymmer möjlighet för de mindre partier, som Med hänvisning tili ovanstående samt till
3188: i vissa valkretsar inte förmår genomdriva hemställningsmotionen nr 1 vid 1954 års
3189: valet av en kandidat, att i dessa valkretsar riksdag föresläs, att riksdagen ville besluta
3190: vinna stöd av de väljare, som tillhör ifråga- hemställa,
3191: varande partier eller annars omfattar deras
3192: strävanden. att regeringen måtte låta påskynda
3193: På grundval av en hemställan frän riks- utredningen av de brister och olägen-
3194: dagens sida har en statskommitte tillsatts för heter, som vår vallagsti{tning är be-
3195: att utreda de olägenheter som vårt valsystem häftad med, och till Riksdagen över-
3196: rymmer och framlägga förslag tili ändringar lämna en proposition Ull ändringar i
3197: av vallagen. Tills vidare har resultat av kom- vallagen, som Wlgodoser kravet på
3198: mittens arbete i fråga om riksdagsva1en inte rättvisa och ökad proportionalitet.
3199: Helsingfors den 12 mars 1962.
3200:
3201: Kristian Gestrin. Kurt Nordfo!l's.
3202: 35
3203:
3204: 1,11.- Toiv.al. N:o 3.
3205: Suomennos.
3206:
3207:
3208:
3209:
3210: Gestrin ym.: Vaalilain muuttamista koskevan esityksen anta-
3211: misesta.
3212:
3213:
3214: Eduskunnalle.
3215:
3216: Eduskuntavaaleissamme, myös viimeksi rtoi- tähdentää, miten täi'keää on, että komitean
3217: mitetuissa on osoittautunut, ettei voimassa työtä kiirehditään.
3218: oleva vaalijärjestelmä suo suhteellisuudelle Nykyinen vaalijärjestelmämme, joka perus-
3219: täyttä oikeutta niin kuin oikeudenmuka:isuu- tuu yhden miehen listorhin, ei suo vaaliliit-
3220: den ja demokratian periaate vaatii. Edusta- toja tekeville eri eturyhmille maJhdollisuutta
3221: janpaikkojen jakautuminen eroaa yleensä tulla edu:stetuiksi sillä tavalla kuin kunkin
3222: varsin huomattavasti siitä matemaattisesti oi- ryhmän äänivahvuus todellisuudessa edellyt-
3223: keasta tuloksesta, joka saavutettaisiin, mikäli täisi. Äänten epäonnistunut jakautuminen
3224: puolueet voisivat käyttää hyväkseen koko eri listojen kesken voi tuottaa odottamatto-
3225: maassa saavuttamansa koko äänimäärän. Voi- man tuloksen. Jotta demokratia voisi päästä
3226: daan todeta, että suuremmat puolueet ovat oikeuksiinsa, pitäisi vaalilakimme avata mah-
3227: usein yliedustettuja, kun taas epätasaisuuk- dollisuus vaikuttavampiin vaaliliittoihin. Ko-
3228: sia esiintyy pienessä määrin pienempien puo- miteaa olisi kehoitettava kiinittämään vaka-
3229: lueiden kohdalla. vaa huomiota tähänkin kysymykseen, joka jo
3230: Oikeudenmukaisuuden kannalta täytyy pi- aikaisemmin on ollut ajankohtaisena edus-
3231: tää arveluttavana sitä, ettei vaalijärjestel- kunnassa.
3232: mämme suo mahdollisuuksia pienemmille puo- Edellä olevaan sekä toivomusaloitteeseen
3233: lueille, jotka eräissä vaalipiireissä eivät pysty n: o 1 vuoden 1954 valtiopäivi1tä viitaten eh-
3234: saamaan lävitse yhdenkään ehdokkaan valit- dotetaan eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3235: semista, saada näissä vaalipiireissä tukea mus,
3236: niiltä valitsijoilta, jotka lukeutuvat asian-
3237: omaisiin puolueisiin tai muuten omruksuvat että hallitus kehoittaisi kiirehtimään
3238: niiden pyrkimykset. niiden puutteiden ja epäkohtien sel-
3239: Eduskunnan kehoituksesta on asetettu val- vittämistä, jotka liittyvät lainsäädän-
3240: tionkomitea ottamaan selkoa vaalijärjestel- töömme ja esittäisi Eduskuntwn hy-
3241: määmme sisältyvistä epäkohdista ja anta- väksyttäväksi ehdotuksen vaalilakiin
3242: maan ehdotuksen muutoksista vaalilakiin. Tä- tehtävistä muutoksista, jotka tyydyt-
3243: hän mennessä ei komitean työn tlrloksista täisivät oikeudenmukaisuuden ja ny-
3244: eduskuntavaalien suhteen ole kuultu mitään, kyistä suuremman suhteellisuuden
3245: minkä VUIOksi katsommekin olevan aihetta vaatimuksen.
3246: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
3247:
3248: Kristian Gestrin. Kurt Nordfors.
3249: 36
3250:
3251: 1,12.- Hemst.mot. N: o 4.
3252:
3253:
3254:
3255:
3256: Ehrnrooth m.fi.: Angående saklighet och objektivitet vid be-
3257: sättandet av statliga tjätnster och befattwingar.
3258:
3259:
3260: T i 11 R i k s d a g en.
3261:
3262: Det ·har under senare år ofta inträffat, att nämnande myndigheten haft eller bort ha
3263: besättandet av offentliga tjänster givit upp- kännedom om att hans skicklighet, förmåga
3264: hov till kritik i vida medborgarkretsar. Man eller medborgerliga dygd kunnat i:frågasät-
3265: har i dessa fätt det intrycket, att utnämning- tas. De tjänsteutnämningar, som :föranlett be-
3266: arna i synnerhet till höga statsjänster inte rättigad kritik bland medborgarna, har varit
3267: alLtid skett med sorgfälligt iakttagande av av den art, att de icke endast skadligt pä-
3268: de allmänna befordringsgrunder, vilka rege- verkrut tjänstemannamoralen, utan därjämte
3269: ringsformen föreskriver. ha:ft tili följd en :försvagning av medborgar-
3270: Den kritik, som riktats mot flera tjänste- nas :förtroende för våra demokratiska insti-
3271: utnämningar under de senaste åren, har inte tutioner.
3272: varit obefogad. I sitt svar pä ett spörsmäl, Ri'ksdagen kan enligt vårt :förmenande icke
3273: som framställdes av medlemmar av svenska nöja sig med den rätt till kritik in casu som
3274: riksdagsgruppen vid 1959 ärs riksdag, har den demokratiska oppositionen äger göra
3275: statsministern själv konstaterrut, att det bruk av, när den finner skäl därtill :före-
3276: "torde ( det) kunna medgivas, att relativt ligga. Det är riksdagens skyldighet att all-
3277: nyligen kunnat pävisas fall, som synas ha varsamt pröva, huruvida icke stadgandena
3278: iämnat rum :för kritik." Å andra sidan har i regeringsformen och annan lagsti:ftning om
3279: kritiken visserligen i nägot enskilt :fall kun- de offentliga tjänsterna borde och kunde
3280: nat vara oberättigad. Men i viltt skilda, sak- revideras, sä att rum icke :fanns för deras
3281: ligt inställda kretsar av utomstäende iakt- tillämpning med avvikelse :från saklighetens
3282: tagare har den uppfattningen med åren vuxit krav. Det borde ligga i allas intresse att av-
3283: allt starkare, att höga utnämnande myndig- visa misstankarna, att ett gunstlingssystem
3284: heter icke kunnat frigöra sig frän en böjelse kan slå rot i hägnet av den fria prövning ut-
3285: rutt vid besättandet av tjänster tillmäta ur nämnande myndighet har inom ramen för
3286: grundlagssynpunkt främmande motiv tili och allmänna :förvaltningsrättsliga principer.
3287: med avgörande betydelse. Hur obekväm kri- Det är ieke vår mening att här framlägga
3288: tiken än mä förefalla dem den träffar, kan :förslag beträffande de mått och steg, som
3289: den icke längre ignoreras. Man kunde nämna ·kunde komma i fråga, för att råda bot på
3290: åtskilliga utnämningar tili höga statstjänster, missförhållandena. Kompetensvillkoren, be-
3291: vilka skett med åsidosättande av sakliga syn- fordringsgrunderna och formerna, som s'kall
3292: punkter tili skada för strutens och samhällets iakttagas vid besättandet av statstjänster,
3293: intressen. En tjänst eller befattning i stats- bör underkastas kritisk prövning, varvid
3294: :förvaltningen har av höga utnämnande myn- motsvarande stadganden i andra Iänder kan
3295: digheter kunnat betraktas såsom belöning :för tjäna som underlag. Enligt vår åsikt vore
3296: partipolitiska insatser eller välartad poHtisk det fullt motiverat att i samband med en
3297: anpassnings:förmåga, såsom undertecknarna reform överväga, huruvida den bland höga
3298: av det :förenämnda spörsmälet anförde. Det strutstjänstemän florerande partipolitiska ak-
3299: har ocksä intr'åffat, att en person som miss- tiviteten kan vara förenlig med oväldens och
3300: :tänks för att ha brutit mot sin tjänsteplikt objektivitetens intressen.
3301: och ·sålunda kunnat emotse sakens behandling Riksdagen ger det konstruktivaste bidraget
3302: i judiciell eller disciplinär ordning, ut- tili den kritik, som de senaste årens tjänste-
3303: nämnts tili högre tjänst, trots att den ut- utnämningspolitik lett till, genom att förena
3304: 1,12. - Ehrnrooth ym. 37
3305:
3306: sig om en hemställan till regeringen att att regeringen måtte låta utreda, på
3307: grundligt låta utreda på vil.ket sätt lag- vilket sätt gällande lagstiftning borde
3308: stiftningen kunde ändras för att trygga revideras för att trygga obetingad
3309: obetingad objekitivitet vid besättandet av saklighet och objektivitet vid besättan-
3310: statstjänster. det av statliga tjänster och befatt-
3311: Med hänvisning till det, som ovan anförts, ningar.
3312: föreslår vi vördsamt, att riksdagen ville be-
3313: sluta hemställa,
3314: Helsingfors den 26 februari 1962.
3315:
3316: Georg 0. Ehrnrooth. Raimo D.askivi.
3317: Oarl Olof Tallgren. Olavi Lähteenmäki.
3318: 38
3319:
3320: 1,12. - Toiv.al. N: o 4.
3321: Suomennos.
3322:
3323:
3324:
3325:
3326: Ehrnrooth ym..: Ehdottoman asiallisuuden ja objektiivivuu-
3327: den turvaamisesta valtion virkoja ja toimia täytettäessä.
3328:
3329:
3330: Eduskunnalle.
3331:
3332: Viime vuosina on usein tapahtunut, että käsittelyä oikeudellisessa tai kurinpidollisessa
3333: julkisten virkojen täyttäminen on antanut järjesty;ksessä, on nimitetty ylempään vir-
3334: aihetta arvosteluun laajoissa kansalaispii- kaan, vaikka nimittävä viranomainen oli tien-
3335: reissä. On saatu vaikutelma, että nimitukset nyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että hänen
3336: erityisesti kol"keisiin valtion virkoihin eivät taitonsa, kykynsä tai kansalaiskuntonsa oli
3337: aina ole tapahtuneet noudattamaila huolelli- voitu asettaa :ky;seenalaiseksi. Ne virkamies-
3338: sesti hallitusmuodon määräämiä yleisiä ylen- nimitykset, jotka ovat aiheuttaneet oikeutet-
3339: nysperusteita. tua arvostelua kansalaisten keskuudessa, ovat
3340: Se arvostelu, joka on kohdistunut moniin olleet sen laatuisia, että niillä ei ainoastaan
3341: virkanimiltyksiin viime vuosien ai'kana, ei ole ollut vahingollinen vaikutus virkamies-
3342: ole ollut aiheetonta. Vastauksessaan ruots& moraaliin, vaan lisålksi niistä on ollut seurauk-
3343: laisen eduskuntaryhmän jäsenten vuoden sena kansalaisten luottamuksen heikentymi-
3344: 1959 valtiopäivillä tekemään :kyselyyn on kui- nen dem01kraattisia laitoksiamme kohtaan.
3345: tenkin pääministeri itse todennut, että ,voi- Eduskunta ei käsityksemme mukaan voi
3346: taneen myöntää, että verrattain äskettäin on tyytyä siihen arvosteluoikeuteen in casu,
3347: voitu osoittaa tapauksia, jotka näyttävät an- mikä demokraattisella oppositiolla on käytet-
3348: taneen sijaa arvostelulle". Toisaalta on arvos- tävissä, kun se katsoo siihen olevan aihetta.
3349: telu jossakin yksityistapauksessa saattanUJt Eduskunnan velvollisuus on vakavasti har-
3350: olla epäoikeutettua. Mutta hyvin erilaisissa, kita, eikö hallitusmuodon säännöksiä ja muita
3351: asiallisesti asennoituneissa ulkopuolisten ha- julkisia virkoja koskevaa iainsäädäntöä pi-
3352: vainnoitsijain piireissä on vuosien mittaan täisi ja voitaisi tarkistaa niin, ettei niiden
3353: yhä voimistunut käsitys, että korkeat nimit- soveltaminen asiallisuuden vaatimuksista poi-
3354: tävät viTanomaiset eivät ole voineet vapau- keten olisi mahdollista. Kaikkien intressissä
3355: tua taipumuksesta antaa virkoja täytettäessä pitäisi ol[a epäluulojen torjuminen siitä, että
3356: perustuslain kannalta vieraille motiiveille jopa suosikkijärjestelmä saattaa päästä juurtu-
3357: ratkaisevaa merkitystä. Miten sopimatto- maan sen vapaan hal'lkinnan suojassa, mikä
3358: maita tämä käsitys tuntuneekin niistä, joihin nimittävällä viranomaisella on yleisten hal-
3359: se kohdistuu, ei sitä enää kauempaa voi olla linto-oikeudellisten periaatteiden puitteissa.
3360: ottamatta huomioon. Voitaisiin mainita monia Tarlooituksemme ei tässä ole esittää ajatuk-
3361: nimityksiä korkeisiin valtion virkoihin, jotka sia ja ehdotuksia niistä toimenpiteistä, jotka
3362: ovat tapahtuneet asiallisia nä:kökohtia sivuut- saattaisivat tulla kysymykseen epäkohtien
3363: taen valtion ja yhteiskunnan etujen vahin- korjaamiseksi. Pätevyysehdot, ylennysperus-
3364: goksi. Virkaa tai tointa valtionhallinnossa teet ja muodot, joita valtion virkoja täytet-
3365: ovat korkeat nimittävät viranomaiset saatta- täessä on noudatettava, on otettava kriitil1i-
3366: neet katsoa palkinnoksi puoluepoliittisista an- sesti tutkittavaksi, jolloin pohjana saattavat
3367: sioista tai sopivasta poliittisesta mukautumis- olla vastaavat säännökset muissa maissa. Kä-
3368: kyvystä, kuten edellä mainitun kyselyn alle- sityksemme mukaan olisi uudistuksen yhtey-
3369: kirjoittajat esittivät. Myös on tapahtunut, että dessä täysin perusteltua harkita, missä mää-
3370: henkilö, jonka on epäilty rikkoneen virkavel- rin !korkeiden virkamiesten keskuudessa ku-
3371: vollisuuttaan ja siten saattaneen odottaa asian koistava puoluepoliittinen toimeliaisuus voi
3372: I,12. - Ehrnrooth ym. 39
3373:
3374: olla puolueettomuuden ja objektiivisuuden Edellä esittyyn viitaten ehdotamme kun-
3375: etujen mukaista. nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
3376: Eduskunta antaa ra:kentavan panoksensa muksen,
3377: siihen arvosteluun, jota viime vuosien virka-
3378: miespolitiikka on aiheuttanut, yhtymällä hal- että hallitus selvityttäisi, millä ta-
3379: litukselle esitettävään toivomukseen sen sei- voin voimassa olevaa lainsäädäntöä
3380: kan perusteellisesta selvittämisestä, millä ta- olisi tarkistettava ehdottoman asialli-
3381: valla lainsäädäntöä voitaisiin muuttaa, jotta suuden ja objektiivisuuden turvaami-
3382: turvattaisiin ehdoton objektiivisuus valtion seksi valtion virkoja ja toimia täytet-
3383: vil'lkoja täytettäessä. täessä.
3384: Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1962.
3385:
3386: Georg 0. Ehrnrooth. Raimo Daskivi.
3387: Carl Olof Ta.llgren. Olavi Lähteenmäki.
3388: 40
3389: 1,13....... T«tiv.al. N: o ö.
3390:
3391:
3392:
3393: Helle ym.: Toimenpiteistä terveydenhoitoministeriön perusta-
3394: miseksi.
3395:
3396:
3397: E d u s k u n n a 11 e.
3398:
3399: Yhteiskunnallisten olojen ja lääketieteen ratkaisematta monia suuria terveyden- ja sai-
3400: kehittyessä voima:kk8illllti on eri maissa e<ben- raalllhoi:topoliittisia ongelm.iCll, jotka edellyttä-
3401: kin sodanjälkel.EJenä. Jill.ttt,na kiinnitetty eri- vät iLaa:jaka.nwista suunnittelutyötä ja keski-
3402: tyistä hUJOmiota terveyden- ja saira;an:b.oito- tettyä ohjausta. Näistä kysymyksistä mainit-
3403: olojen kehittämiseen. Myös Suomessa on huo- takoon ensiksikin sairaalahoidon ja avohoi-
3404: mattava osa terveyden- ja sairaanhoitoa don välinen suhde, joka on käytännöHisesti
3405: koskevasta !lainsäädännöstä uusittu kolronai- krutsoen kokonaan selvittämättä. Sodanjälkei-
3406: suudeSSBJa1ll sodan jälkeen. Tästä huolimatta senä aikana on pääihuomio kiinnitetty maan
3407: on terveyden- ja sairaa:nhoidon haillinnoHinen sairaall.aJ.lllitoksen kehittämiseen, mutta sen
3408: organisaatio m813SSamme kuitenkin edeUoon sijaan ei ole harki'ttu perusteellisesti, mitä
3409: samaJla kannalla tk.uin ennen soti8l. Pääosa toimenpiteitä olisi suunniteltava avosairaan-
3410: terveyden- ja sairaanhoitoa koskevista asioista hoidon kehittämiseksi. Tämä kysymys on kui-
3411: on keskitetty valtioneuvostoosa sisäasiainm.i- tenkin saJi.raanhoitopoliittisesti yksi keskeisim-
3412: nisteriöön, mutta sen l.isä;ksi terveyden- ja piä, lroska vain selvitrtämäillä perusteehlisesti
3413: sairaanhoitoa koskevia asioita käsitellään: todellinen sairaalahoidon ja avohoidon tarve
3414: useissa muissa ministeriöissä. Tästä on aiheu- voidaan kehitystä ohjata siihen suuntaan,
3415: tunut merkittäviä hallinnoHisia epäkohtia, ettei tarpeettomasti turvauduta kaikkein kal-
3416: koska yhtenäisen johdon puuttumisen vuoksi leimpaan hoitomuotoon eli saJi.raailahoitoon.
3417: ei ole V'Oitu sruada aiman tehokasta, joustavaa Maan saira:ail:allaitoksen kustannukset ovat jo
3418: ja tartkoituksenmUJkaista ha:Hintoa. Sisäasiain- nykyisellään niin korkeat, että olisi pyrittävä
3419: ministeriössäkin, jonka tehtävänä on pääasial- kai•kin keinoin ctehostama:an avosair8lallhoitoa,
3420: lisesti hoitaa terveyden- ja sairaanhoitotointa jolloin voitaisiin välttyä sairaaJloiden kuor-
3421: koskevat asiat, on organisaatio perin puut- mittamisesta sellaisel•la potHasainekseUa, joka
3422: teellinen, sillä ministeriÖ!Bi ei ole edes omaa tarkoituksenmukaisesti voitaisiin pitää koti-
3423: osastoa kysymyksessä olevaa hallinnonhaaraa hoidossa.
3424: varten, siitä huolimatta, että esimerkiksi val- Kun ma81n saira:all.alaitosta on sodanjälkei-
3425: tion v:n 1962 tulo- ja menoarviossa sisä- senä aikana kehitetty, on tämä;kin tapahtunut
3426: asiainministeriön ja siihen kohdistuvien hall.- suuressa määrin sa:rttumanv3Jl'aisesti käyttä-
3427: linnonhaarojen noin 37 mrd. mk: aan nouse- mä1lä sairaaloiden suunnittelussa joko ulko-
3428: vista menoista kokonaista 25,8 mrd. mk koh- mailta saatuja normeja tai vain arvioon pe-
3429: distuu terveyden- ja sairaanhoitotoimeen. rustuvia ~askelmia sairaa1aparkkojen tar-
3430: ,Sen johdosta, että terveyden- ja sairaan- peesta. Sen sijaan maassamme ei ole milloin-
3431: hoito on jatkuvasti voimatkkoon kehityksen kallln riittävän perusteellisesti tutkittu todel-
3432: alaisena, olisi viiiLttämätöntä, että koko tämä lista sairaanhoidon tarvetta lääketieteen eri
3433: hail<linnonhaara saataisiin valtioneuvostossa erikoisaloil!J..a. Tämä toimenpide olisi kuiten-
3434: Ylhtenäiseksi ja keskitetyn johdon a~aiseksi kin vält!tämätön, jotta maan sairaalall.aitos
3435: perustamalla erityinen terveydenhoitominis- voitaisiin suunnitella ma:hdollisimman tal'koi-
3436: teriö, jonka :toimialaan määrättäisiin kuulu- tuksenmukaiseksi ja todellista tarvetta vas-
3437: viksi kaikki terveyden- ja sairaanhoitotoi- taavaksi.
3438: meen kuuluvat asiat. TilastolEsesti on osoirtettu, että työikäisten
3439: Terveyden- ja sairaanhoidon kehityksestä miesten kuoHeisuus Suomessa on Euroop8in
3440: huolimwtta on maassamme kuitenkin edelleen korkeimpia. Sen sijaan ei ole voitu luotetta-
3441: 41
3442:
3443: vMti ~relv1ttää syitä tähän idmiöön, kQSlm teissa näyttää erittäin vaik~alta. Tähän liit-
3444: riittäviä tutkimuksia ei ole suoritettu. Tämä tyy lälmisesti kysymys lääkärityövoiman ja
3445: kysymys voit:aisiin selvittää verraten ·luotet- muun sairaanhoitohenki'lökunnan tarkoituk-
3446: ttmwti, mikäli maassa saatai~iin aikaan työ- senmuka:i.seata käytöstä ja sen tasaåsesta ja-
3447: ikäisen väestön yleinen terveystarkastusjär- ka;antumi~ta kautta maan. On pelättävissä,
3448: jegtelmä. Nykyisinhän yleiset terveystaxkas- että sairausvakuutusjärjestelmän voimaan
3449: tukset rajoittuv;at lähinnä vain kansakoulu- tullessa nimenomaan iääkärihenkilökunnan
3450: jen o;ppilaimin sekä ättiys.. · ja iastenneuvo- jakaantuminen tulee olemaan entistä epätasai-
3451: loissa suoritettuihin ta:rk~Wtuksiin. Sen- sijaan sempaa siten, että vielä ·nykyistäilcin suurempi
3452: maassa ei ole järjestetty yleistä terveystar- osa lääkärikunn:a:sta keskittyy kaupunkeihin
3453: k.aatust:a työikäisiiie karu~alaisille. Tästä joh- ja muihin suuriin asutuskeskuksiin, syrjäisen
3454: tuu, että piileviä sairauksia ei useissa tapauk- maaseudun ehkä jäädessä mi:ltei kokonaan
3455: sissa saada riittävän ajoissa hoitoon, mikä vaille ·lääkärityövoima:a. Tämän kehityksen
3456: taas lisää keskimääräistä kuolleisuutta ja estämiseksi t'arvittaisiin voi'!Ilalk;kaita toimen-
3457: aiheuttaa maan sairaalalaitoksessa epätarkoi- piteitä ja pitkälllä tä!htäimellä suoritettavaJa
3458: tuksenmukaista kuormitusta. Yleisten terve- suunnittelutyötä.
3459: ystarkastusten ulottaminen koko väestöön rat- Sairaankuljetuskysymys :ina:assarrnme odot-
3460: kaisisi monia: terveydenhoitopoliittisia ongel- taa edelleen kokonaisratkaisua. Myös tä!män
3461: mia, kuten edellä mainitut kysymykset sai- kysymyksen järjestämiseksi olisi kiireellisesti
3462: raallapaikkojen .tarpeesta, avohoidon rtarlroi- rJ"hdyttävä :toimenpiteisiin, joiden avulla sai-
3463: .tuksenmukaisesta järjastelystä sekä piilevien roonkuljetusolot saataJisiin koko maassa tyy-
3464: sairauksien riittävän aikaisesta hoidosta. dyttäväHe kannalle.
3465: Maamme sairaalloiden kuormitUJkseen vai- Eräs suuri ja riittävää selvitystä vailla
3466: kuttaa yhtenä tekijänä myös se seikka, että oleva kysymys maassamme on myös sairraaila-
3467: poti•laiden hoidon jälkeinen kuntouttaminen kustannu:sten muodostuminen. NYJkyisin saå-
3468: on nykyisin suoritettava suurimmaksi osruksi raaloiden kustannuksia mitataan yksinomaan
3469: saixaaJ.oissa. Mikäli kuntouttamiskysymys voi- hoitopälivää kohti 1askettavililia kokonaiskus-
3470: taisiin rwtkaista tarkoituksenmukaisella ta- tannuksilla, kiinnittämättä käytännöllisesti
3471: valla, olisi mahdollista olennaisesti keventää katsoen mitään huomiota s:airaaJoiden toimin-
3472: sairrualoiden kuormitusta ja järjestää sairaa- nan tehokkuuteen, joka itse asiassa on ainoa
3473: loiden hoitopaikkojen käyttö tarkoituksen- oikea taloudellisuuden mitta saiM.alwaitok-
3474: mukaisemma:hla tavalla pallve1ema:an nimen- sessa. Tä!män seikan selvittäminen vaatisi
3475: omaan vä!1ttämättömän sairallrlahoidon tar- kokonaan uutta näkemystä ja perusteellista
3476: peessa olevi·a potilaita. Nykyisin on kuntout- selvitystä sairawlakustannusten eri tekijöistä.
3477: taruis-kysymyksiin nimenomaJan sairaalalaitok- Ottaen huomioon sairaalamenojen suuren kan-
3478: sen ulkopuolella kiinnitetty varsin vähän santaJ.oudellisen merkityksen olisi pyrittävä
3479: huomiota. kiinnittämään vakavaa huomiota koko sai-
3480: Pitkäaikaisten kroonisten sairaiden hoito- raaloiden kustannuslaskentajärjestelmän tar-
3481: kysymys on viime aikoina tuUut myös entistä kistamiseen:, mikä olisi omiaan hclpottamruan
3482: ajankohtaisemmaksi 'lä!hinnä siitä syystä, että myös saira.wlatoiminnan ra:tionalisoimista.
3483: tällaisia potilaita varten tarvittavia hoitopaik- Kun välitön terveyden- ja sairaanhoito on
3484: koja ei ole ollut riittävästi käytettävissä. nykyisin jokseenkin yksinomaan kunnallisten
3485: Tästä on taas aiheutunut korkeatasoisten viranomaisten .tehtävänä, olisi kJiinnitettävä
3486: sairooioiden tarpeeton kuormittaminen pi1:.kä- erityistä huomiota siihen, että maan eri osissa
3487: ·aik!aisesti sairaHla pot~lailla, joiden hoito voi- olevwt ikunnwt voisivat samoin edeHytyksin
3488: taisiin taloudellisemmin ja tarkoituksenmu- kehittää terveyden- ja sairaanhoirfio-ioloja alu-
3489: kaisemmin järjestää muu1la tavoin, mikäli eellaJan. Tämän vMksi olisi välttämätöntä,
3490: mainitunlaisia hoitopaikkoj'a olisi käytettä- että terveyden- ja sairaanhoidon valtionapu-
3491: Ws:sä. järjestelmä luotaisiin sellaiseksi, että nimen-
3492: Parhai>Hruan suunni·tteilla olevan sairaus- omaan syrjåiset ja vähävaraiset kunnat voi-
3493: vaJkuutusjärjestelmän käytäntöön ottaminen sivat täJhänastista suuremman valtionavun
3494: maassamme tuilee aiheuttama:a:n varsin moni- turvin pyrkiä kehittämään terveyden- ja sai-
3495: tahoisia ongelmia, joiden selvittäminen nykyi- raanhoito-oloj·a:an suunnHleen samoin edeB.y-
3496: sen hajanaisen haJl.linto-organisootion puit- tyksin kuin var.aikkaamma:tkin kunnrut. Tä!mä
3497: 6 E 219/62
3498: 42 1,13. - Terveydenhoitoministeriö.
3499:
3500:
3501: merkitsisi terveyden- ja sairaanhoidon val- Kaikkien edellä kosketeltujen laaja:kantois-
3502: tionapujärjestelmän perusteellista tarikista- ten terveydenhoitopoliittisten kysymysten
3503: mista. Tä1lä tavoin olisi myös mahdollista ke- tehokas ja tarkoituksenmukainen hoitaminen
3504: hittää voimakkaasti kuntien v:apaaehtoista ei ole mahdollista, jollei ,tähän hallinnonhaa.-
3505: terveydenhoitotyötä. Nykyisin sanottu työ on raan kuuluvien asioiden johtoa keskitetä val-
3506: etenkin vähävaraisten ja syrjäisten kuntien tioneuvostossa itsenäisen ministeriön tehtä-
3507: osalta :vajoirttunut miltei yksinomllian laki- väksi.
3508: määräisten velvoitusten täyttämiseen. Täten EdeHä esitetyin perustein ehdotamme kun-
3509: olisi mllihdoHista ratkaisevasti edistää tervey- nioittavasti eduskunnan päätettäväiksi toivo-
3510: den- ja sairaanhoito-oloja koko ma:assa, mitä muksen.
3511: on pidettävä koko kansakunna:n tulevaisuu- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
3512: den kannailta eräänä keskeisimpänä kysymyk- toimenpiteisiin terveydenhoitoministe-
3513: senä. riön perustamiseksi valtioneuvostoon.
3514: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
3515:
3516: Veikko Helle. Lyyli Aalto.
3517: Eino Raunio. Vå.inö Tikkaoja.
3518: Artturi Koskinen. Anni Flinck.
3519: Meeri Kalavainen. Valto Käkelä.
3520: Sylvi Siltanen. G. Henriksson.
3521: Uuno Voutila.inen. Antero Väyrynen.
3522: Veikko Kokkola.
3523: 43
3524:
3525: 1,14. - Toiv.al. N: o 6.
3526:
3527:
3528:
3529:
3530: Koivisto ym.: Terveydenhoitoministeriön perustamisesta.
3531:
3532:
3533: Ed uskunnalie.
3534:
3535: V :n 1945 valtiopäivillä tehdyn aloitteen jonka käsiteliäväksi voitaisiin antaa tervey-
3536: johdosta eduskunta 2. 6. 1948 yksimielisesti den- j-a sa!iraanhoitoa sekä näiden a~lojen neu-
3537: on päättänyt Jau.sua toivomuksen, että hail.'li- vontatyötä ja henkilöstön koulutusta koske-
3538: tus tutkituttaisi syitä ja mahdollisuuksia eri- vaJt asi•at. TäJllä .tavaJlla eduskunnan mielestä
3539: tyisen terveydenhoitoministeriön perustami- kävisi mahdolliseksi valvoa, ohjata ja kehrit-
3540: seen valtioneuvoston jäsenten lukumäärää tää koko Jmnsan terveystyötä perusteellisesti,
3541: kuitenkaan lisäämättä, ja myönteisessä ta- asianmukaisesti ja tehokkaasti. Syyskuun 18
3542: pauksessa antaisi eduskunnal'le tarpeelliset päivänä 1953 eduskunta päättikin asi·asta
3543: esitykset asiasta. Tasavallan presidentti on lausua toivomuksen, että hallitus kiireellisesti
3544: samana vuonna päättänyt antaa valtioneu- ryhtyisi suunnittelemaan terveydenhoitomi-
3545: v'Oston tehtäväksi ryhtyä eduskunnan toivo- nisteriön perustamista ja antaisi sitä tallkoit-
3546: muksen aiheuttamiin toimenpiteisiin. tavaill esityksen eduskunnaHe.
3547: V: n 1949 vaJ.tiopäivillä tehtiin asiasta Edellä olevan selonteon huomioon ottaJen
3548: eduskuntakysely: Onko hallitus suorittanut ja. vaikka asia:n selvittämiseen ja tulj)kimiseen
3549: tarpeeW.set tutkimukset terveydenhoitominis- on oHut riittävästi aikaa, on oudoksuttavoo,
3550: teriön perustamiseksi ja aikooko hallitus etteivät eduskunnaill lausumaJt toivomukset
3551: antaa asi•asta esityksen eduskunnalle? Anta- ole johtaneet mihinkään vaikuttaviin toimen-
3552: massaan vastauksessa 4. 11. 1949 silloinen sisä- piteisiin.
3553: asiainministeri lausui, että hallituksessa on Sen jälkeen kun eduskunta ensi kerran
3554: kiinnitetty huomiota kysymykseen terveyden- v. 1948 asiasta lausui toivomuksen, on erityi-
3555: hoitom.inisteriön perustamisesta, samoinkuin sen terveydenhoiooministeriön perustaminen
3556: erä:isiin muihin ministeriöiden järjestelyä ja tullut vieläkin tarpeen vaativammaksi. Täl-
3557: keskinäistä .työnjaikoa koskeviin kysymyksiin. löin nimittäin varsinaiset lääkintöalaan
3558: EdeHeen lausuttiin vastauksessa, että asia kuuluvat menot olivat vain hiukan yli
3559: kokonaisuudessaan on parhai11aan valtionen- puolet koko sisäasiainministeriön varsinai-
3560: neuvoston piirissä käsiteltävänä, mutta kun sista menoista, jota vastoin ensinmainitut
3561: se koskee useita ministeriöitä ja sen vuoksi nykyisin ovat jo yli % kaikista sisä-
3562: on varsin laajakantoinen, ei se vielä ole vail- asiainministeriön toimialaan kuuluvista var-
3563: mis rrutkaistavaksi. Hallitus .J.upasi kuitenkin sinaisista menoista. Pääomamenot mukaan
3564: mahdollisuuksiensa mukaan kiirehtiä asian laskien sisäasiainministeriön menot v. 1950
3565: käsittelyä ja antaa asiasta esityksen eduskun- olivat n. 7 500 milj. mk, josta lääkintöalaan
3566: nalle, mikäli se osoittautuu :tarpeen vaaJti- kuuluvat menot olivat n. 4 500 milj. mk, e:li
3567: maksi. n. 60 %. V :n 1960 tilinpäätöksen mukaan
3568: Kysymys terveydenhoitoministeriön tar- vast!llavat luvut olivat 31 636 milj. mJk: ja
3569: peellisuudesta ja perustamisesta on uudelieen 22 059 mHj. mk, elin. 70 %. Tämä jo osoit-
3570: olilut es:i11ä eduskunnassa v: n 1953 valtiopäi- taa, että nykyisin sisäasiainministeriössä,
3571: viUä. Tä:llöin eduskunta katsoi, että kysymys jossa lääkintöasiain ohelila hoidetaan Y'leistä
3572: lääkintöhallinnon uudelleenjärjestämisestä hallintoa, poliisi- ja palotointa, rajavartiolai-
3573: olisi parhaimmin ja tarkoituksenmukaiSim- tosta ja väestönsuojelua koskevi-a asioilta, pää-
3574: min järjestettävissä perustamalla vaLtioneu- paino yhä enemmän on siirtynyt ensinmaini-
3575: vostoon erityinen terveydenhoitoministe1'!iö, tuille asioil<le. Edellä mainitut hallinnonhaa-
3576: 44 1,14. - Terveydenhoitoministeriö.
3577:
3578:
3579: mt sitäpaitsi hyvin huonosti soveltuvat yh- suudesta jo valmiina erityisenä osastona toi-
3580: destä ministeriöstä hoidettavaksi varsinkin miva eläinlääkintöasiainosasto sekä lisäksi
3581: kun ministeriössä ei ole ainuttakia:alll ~ääkin sosiaaliministeriöstä lähinnä terveyden- ja
3582: 'täkoulutuksen saalllutta arrnmattimiestä. sairruamlhoidollisten kysymysten kanssa teke-
3583: Vuosi vuodelta kasvavat lääkintöa'laan misissä oleva huolto-osasto. Uuden järjeste-
3584: kuuluvat tehtävät maassamme. MainittaJkoon lyn takia valtioneuvoston jäsenmäärää ei
3585: vielä, että terveyden- ja sairaalllhoitohenkilö- sen vuoksi tarvitse lisätä, eikä toimenpiteestä
3586: kunta maassamme on v:sta 1950 v:een aiheutuisi vail.tiolle muutenkaan suuria lisä-
3587: 1959 lisääntynyt lähes 50 %: lla, nimittäin kustannuksia. Ministeriöön tarvitaan kuiten-
3588: 15 127 : stä 22 500: een henkilöön, ollen lisäys kin ainakin yksi lääkintöasioihin perehtynyt
3589: viime aikoina yli 1 000 henkeä vuodessa. Si- lääkäriammattimies.
3590: viilisairaaloiden hoitopaikat vastaavana ai- Edellä olevan pel'USteeilla ehdotamme kun-
3591: koina ovat lisääntyneet lähes neljänneksellä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3592: ja edessä on vielä erittäin laaja keskussai- mU!ksen,
3593: raalaverkoston rakentaminen ja siihen Hitty-
3594: vät monet muut vaikeat kysymykset. että halUtus kiireellisesti ryhtyy toi-
3595: Terveydenhoitoministeriön yhteyteen olisi menpiteisiin terveydenhoitoministeriön
3596: Sa'lllalla siirrettävä mootaloOllflmi.:nisteriön alai- perustamiseksi.
3597: Helsingissä 7 päivänä maa~liskuuta 1962.
3598:
3599: Erkki Koivisto. Akseli Pa.a.rm.a.n.
3600: Reino Ala.-Kulju. E. J. Paavola.
3601: Olli Aulanko. Pentti Pa.ka.rinen.
3602: Ma.rgit Borg-Sooclnla.n. Juho Tenhiälä..
3603: 45
3604: 1,15.- Toiv.al. N: o 7.
3605:
3606:
3607:
3608:
3609: Pentti ym.: Määrärahasta Satakunnan ja Tampereen läänien
3610: toiminnan aloittamisen suunnittelutöitä varten.
3611:
3612:
3613: E d u s k u n n a 11 e.
3614:
3615: Ns. aluejakokomitean v. 1953 valtioneu- määrätietoiseen ja tehokkaaseen aluehallin-
3616: vostolle jättämässä mietinnössä perustetta- non yhtenäistämiseen muillakin hallinnon
3617: vaksi esitetyistä lääneistä ovat Keski-Suomen aloilla ja jotta ~munniteltujen läänien k~
3618: ja Pohjois-Karjalan läänit aloittaneet maa- kuksissa, Porin ja Tampereen kaupungeissa,
3619: liskuun 1 päivänä 1960 toi:lhintansa, ja edus- voitaisiin ryhtyä konkreettisiin suunnittelu·
3620: kunta on hyväksynyt joulukuun 18 päivänä ja valmistelutoimenpiteisiin läänien toimin-
3621: 1961 kolmannessa käsittelyssä olleen aloitteen nan aloittamista silmällä pitäen, olisi käsit-
3622: laiksi läänien luvusta, jonka lain hyväksymi- tääksemme erittäin tärkeätä, että valtion
3623: nen edellyttää Satakunnan ja Tampereen tulo- ja menoarvioon otettaisiin määräraha
3624: läänien perustamista. läänien toiminnan aloittamisen suunnittelu-
3625: Edellä mainitun lakialoitteen hyväksymi- toimenpiteitä varten.
3626: nen merkitsee periaateratkaisua, joka jo si- Kaiken edellä olevan perusteella kunnioit-
3627: nänsä tekee mahdolliseksi elämän eri aloilla tavasti ehdotamme eduskunnan hyväksyttä-
3628: tarvittavan pitkäjännitteisen suunnittelutyön väksi toivomuksen,
3629: ja joka sen vuoksi on omiaan ·välittömästi
3630: edistämään suunniteltujen Satakunnan ja että hallitus kiireeUisesti ryhtyisi
3631: Tampereen läänien alueilla tapahtuvaa ta- toimenpiteisiin, jotta valtion vuoden
3632: pahtuvaa talous-, sivistys- ja yhteiskunta- 1963 tulo- ja menoarvioesitykseen, otet-
3633: elämän kehittymistä ja monipuolistumista, tais'iin 10 000 000 markan suuruinen
3634: mikäli sanottujen läänien toiminnan alkami- määräraha Satakunnan ja Tampereen
3635: nen ei liiaksi viivästy. läänien toiminnan aloittamisen suun-
3636: Jotta kuitenkin olisi mahdollista ryhtyä nittelu- ja valmistelutäitä vm·ten.
3637: Helsingissä ·6 päivänä maaliskuuta 1962.
3638:
3639: Arvo Pentti. Väinö R. Virtanen. Yrjö Hauta.la..
3640: Erkki Ryömä. Uljas Mäkelä. K. Honkonen.
3641: Leo Suonpä.ä.. Pauli Puhakka. Irma Rosnell.
3642: Atte Pakkanen. T. A. Wiherheimo. Kelpo Gröndahl.
3643: Matti Raipala. Paavo Rautkallio. Valdemar Sandelin.
3644: Olli Aula.nko. Aapo Seppälä.. Antti E. Linna.
3645: Anni Flinck. Toivo Hietala. Pentti Pekkarinen.
3646: Kustaa Ala.nko. Pertti Rapio. Einari Jaakkola.
3647: Olavi Lindblom. E. J. Paavola. Nestori Kaasalainen.
3648: Väinö Vilponiemi.
3649: 46
3650:
3651: 1,16. - Toiv.al N: o 8.
3652:
3653:
3654:
3655:
3656: Ha.ra.: Tuontisäännöstelyn purkamisesta henkilöautojen osalta.
3657:
3658:
3659: E d u s k u n n a ll e.
3660:
3661: Ulkomaankaupan ja talouselämän turvaa- Kansantaloudellisesti merkityksellistä on,
3662: misesta annetun lain perusteella on tuonti- että myöskin liikennekustannuksissa saavutet-
3663: säännöstely edelleen voimassa henkilöautojen taisiin huomattavia säästöjä, jos autontarvit-
3664: tuonnin kysymyksessä ollen. Tällä menette- sijat voisivat valita vapaasti automerkkinsä.
3665: lyllä on suuresti rajoitettu autontarvitsijoi- Nykyinen automerkkikirjavuutemme on ollut
3666: den mahdollisuuksia valita tarkoitukseensa useampaankin otteeseen mm. viranomaisten
3667: sopiva auto. Autontarvitsijan kannalta on huolestumisen aiheena. Viimeksi kolme vuotta
3668: henkilöautojen tuontisäännöstelyn suurin sitten oli tekeillä lainsäädäntö epäkohdan
3669: haitta se, että se pitää automarkkinat jatku- korjaamiseksi, mutta silloin päädyttiin totea-
3670: vasti epäterveinä. Kun automarkkinoilla eivät mukseen, että vain tuontisäännöstelyn purka-
3671: ·kysynnän ja tarjonnan lain terveet periaat- minen palauttaa automarkkinat normaaleille
3672: teet pääse vapaasti vaikuttamaan, muodostuu raiteille. Henkilöautojen tuontisäännöstelyn
3673: tämän varjolla eräitä automerkki- ja tyyppi- purkaminen ei myöskään ole enää valuutta-
3674: ryhmiä, jotka joko luontaisesti erottautuvat kysymys, sillä ostettavien henkilöautojen
3675: tai keinotekoisesti nostetaan suosLtuimmuus- määrä ei nykyisestään mitenkään "räjähdys-
3676: asemaan, mikä luo edellytykset mitä erilai- mäisesti" nousisi.
3677: simmille hintakeinotteluille. Koska henkilöautojen tuontisäännöstelyn
3678: Jos uusien autojen tuonnin sallitaan tapah- jatkamiseksi ei ole olemassa mitään perustel-
3679: tua kysynnän mukaisesti, vakautuvat myös- tua aihetta ja kun sen lopettamisella tasa-
3680: kin käytettyjen autojen hinnat niiden todel- painoitetJtaisiin eräs oleellinen osa talous-
3681: lista käyttöarvoa vastaavalle tasolle. Autojen elämästämme, ehdotan eduskunnan hyväksyt-
3682: tuontisäännöstelystä johtuu myöskin valitet- täväksi toivomuksen,
3683: tava automerkkikirjavuutemme, jolloin tulee
3684: maahan tuotetuksi automerkkejä ja -tyyp- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3685: pejä, jotka eivät ole edullisia kuljetustalou- tuontisäännöstelyn purkamiseksi hen-
3686: dellisessa mielessä. Tällä seikalla on aivan kilöautojen osalta.
3687: ratkaiseva merkitys mm. varaosahuollossa ja
3688: korjaamotoiminnassa.
3689: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
3690:
3691: Erkki Hara.
3692: 47
3693:
3694: 1,17.- Toiv.al. N:o 9.
3695:
3696:
3697:
3698:
3699: Raipala. ym.: Henkilöautojen tuontisäännöstelyn lopettami-
3700: sesta.
3701:
3702:
3703: E d u s k u n n a 11 e.
3704:
3705: Maassamme esiintyy henkilöautojen kau- hyvin saatavissa, koska es1m. Englannissa
3706: pan yhteydessä erittäin runsaasti epäterveitä autoteollisuudessa on menekin puutteessa
3707: ilmiöitä, jotka aiheutuvat jatkuvasti yllä- siirrytty jopa kolmipäiväisiin työviikkoihin.
3708: pidetystä tuontisäännöstelystä. Kun sopivia Maamme valuuttavaranto on runsas ja vienti-
3709: autoja ei ole ollwt saatavissa, ovat esimerkiksi kauppa on myöskin erittäin vilkasta. Edel-
3710: käytettyjen länsiautojen hinnat nousseet leen voidaan todeta, että valtiovalta hyvin
3711: erittäin korkealle. Edelleen ostajat ovat mruk- pystyy järjestämään ns. itäblokin autojen
3712: saneet huutavassa autontarpeessaan keinot- menekin alentamalla niiden hinnat käy,ttö-
3713: telijoille etumaksuja, joita eivrut ole koskaan arvoa vastaavaksi.
3714: saaneet takaisin autosta puhumattakaan. Epäilemättä henkilöautojen tuonnin va-
3715: Edelleen on seurauksena ollut epäterve ns. pauttaminen aiheuttaisi automarkkinoilla
3716: merimiesautotuonnin paisuminen. joksikin aikoo, kuten traktorien ja kuorma-
3717: Kokemukset traktorien ja kuorma-autojen autoj.enkin kohdalla tapahtui, kestävän
3718: kohdalla osoittavat, että tuonnin vapauttami- ruuhkatilanteen, mutta ehdotetun leikkauk-
3719: sella on ollut niiden kaupassa erittäin terveh- sen tuloksena vapautuisimme myöskin sän-
3720: dyttävä vaikutus. Ylihinnat loppuivat ja nöstelyn aiheuttamista pahoista haitoista.
3721: myöskin käytettyjen koneiden hinnat aleni- Edellä olevan perustee'lla ehdotamme kun-
3722: vat kautta linjan sekä ennen kaikkea ostajat nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3723: saivat juuri haluamiaan merkkejä sopivilla muksen,
3724: hinnoilla.
3725: Juuri tällä hetkellä olisi säännöstelyn lo- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
3726: pettamiselle erittäin otollinen hetki monista- toimenpiteisiin henkilöautojen tuonti-
3727: kin syistä. Henkilöautoja on nyt erittäin säännöstelyn lopettamiseksi.
3728: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
3729:
3730: Matti Raipala.. Olli Aulanko. Paavo Rautkallio.
3731: Juha Rihtniemi. Arvo Pentti. Erkki Huurtamo.
3732: 48
3733:
3734: 1,18. - Toiv.al. N: o 10.
3735:
3736:
3737:
3738:
3739: Rihtniemi ym.: Taksiautojen vapauttamisesta tuontisäännös-
3740: telystä.
3741:
3742:
3743: E d u s k u n n a 11 e.
3744:
3745: Eduskuntakyselyyn autojen tuontisään· Laskelmien mukaan tarvittaisiin tlinä
3746: nöstelystä syyskuun 22 p: nä 1961 antamas- vuonna taksikaluston maahantuontiin valuut-
3747: saan vastauksessa hallituksen asianomainen taa n. 1.'5 mrd. mk. Tammikuun lopulla on
3748: ministeri totesi, ettei valuuttatilanteemme si· tähän tarkoitukseen myönnetty 300 000 000
3749: nänsä olisi enää este henkilöautojen tuonti· mk, jolla saadaan maahan hieman yli 500
3750: säännöstelyn ehkä täydellisellekin purkami- taksiautoa. Vajaus on siis edelleen tuntuva.
3751: selle, mutta ettei hallitus katso kuitenkaan Taksikaluston tuontiin varatun valuutan
3752: tässä tilanteessa olevan eduksi ryhtyä toi· niukkuus tuntuu sitäkin ihmeellisemmältä,
3753: menpiteisiin, jotka saattaisivat merkitä kaup· kun samanaikaisesti on maahan tuotu paket-
3754: papoliittisen asemamme heikentämistä. tiautoja paljon yli todellisen tarpeen. Niinpä
3755: Puuttumatta tässä yhteydessä enempää viime vuonna rekisteröitiin 20 1500 paketti-
3756: koko henkilöautotuonnin vapauttamiseen on autoa, joista tosin noin 18 000 lienee muu-
3757: syytä todeta, etteivät edes maan taksiautoili· tettu henkilöautoiksi. Se, että autontarvitsi-
3758: jat, joille auto {).n välttämätön työväline -voi joiden täytyy turvautua pakElttiautojen os·
3759: hankkia itselleen kuin poikkeustapauksissa toon, voidakseen tyydyttää autopulansa, on
3760: mieleisensä auton, k()ska taksiliikenteeseenkin erinomainen osoitus maamme autotuonnin
3761: sopivien autojen tuonti on edelleen jyrkästi vinosuuntauksesta. Jos maalla on valuuttoja
3762: Mjoitettua. Maassamme oli tämän vuoden tuottaa maahan 20 000 pakettiautoa, joita.
3763: alussa virallisen tilaston mukaan n. 10400 todellisuudessa tat'Vittaneen ·vuosittain n&in
3764: taksia. Eräs viime joulukuussa suoritettu, 2--3 000 niin luulisi, että ~ 800 taksiauton
3765: varsin luotettava tutkimus osoitti, että taksi- tarve myöskin pystytään vuosittain tyydyttä-
3766: autoilijat tarvitsisivat tänä vuonna käyt- mään.
3767: töönsä n. 2 800 uutta autoa, josta määrästä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
3768: dieselkäyttöisiä lähes puolet. Vaikka maahan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3769: tulikin viime vuonna n. 28 000 henkilöautoa
3770: ja tuonnin määrän on tänä vuonna laskettu että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
3771: olevan n. S.1 000 henkilöautoa, on todettava, toimenpiteisiin maan taksiliikenteen
3772: että suurin osa näistä autoista jo kooltaan on vuosittain tarvitseman autotarpeen
3773: sellaisia, etteivät ne lainkaan sovellu taksi- tuonnin vapauttamiseksi tuontisään-
3774: liikenteen käyttöön. Lisäksi tuonnin rakenne nöstelystä.
3775: näyttää olevan muutenkin aivan erilainen
3776: verrattaessa yksityisautoilijain ja taksiautoi-
3777: lijain tarvitsemia autotyyppejä.
3778: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 19H2.
3779:
3780: Juha. Rihtniemi. Irma Ha.ma.ra.
3781: Olli Aulanko. Juuso lfåikiö.
3782: 49
3783:
3784: 1,19.-Toiv.al. N:o 11.
3785:
3786:
3787: Salmela-Järvinen ym.: Vesivoimavarojen ottamisesta valtion
3788: haltuun.
3789:
3790:
3791: E d u s k u n n a 11 e.
3792:
3793: Eri yhteyksissä on jouduttu toteamaan, Teollisuusneuvottelukunnan voimatalous-
3794: että talouselämämme kehitys on ratkaisevasti jaosto on valmistuneessa mietinnössään näh-
3795: riippuvainen riittävästä ja häiriöttömästä nyt rahoituspulmien ratkaisemisen mahdolli-
3796: energiansaannista. Edelleen on todettava, seksi vain sitä tietä, että voimatalous asete-
3797: että suhteellisen kallis energian hinta on taan verotuksessa eriarvoiseen asemaan muun
3798: ollut kansainvälisesti katsoen korkean kus- tuotannon kanssa, että voimat•aloutemme ra-
3799: tannustasomme pääsyitä. Kuluvina vuosina kentamiseen saadaan huomattavia ulkomaisia
3800: on kuitenkin valtiovallan ja valtion hallin- lainoja, joiden hankkiminen maahan ilman
3801: nassa olevien rahoitusorganisaatioiden huo- valtion takuita ei liene mahdollista ja että
3802: mattavien sijoitusten turvin voitu rakentaa Suomen Pankin yhteyteen perustettaisiin eri-
3803: uusia voimalaitoksia siinä määrin, että ener- tyinen rahasto, joka pääasiassa V'altion budje-
3804: giapulaa ei varsinaisesti ole päässyt synty- tista siirretyin varoin voisi hoitaa voima-
3805: mään. Pääomien niukkuus, vesioikeuslain- talouden rahoitusta.
3806: säädännön vanhentuneisuus ja hajanaiset Voimataloudellisen kokonaissuunnittelun
3807: omistussuhteet ovat kuitenkin huomattavasti toteuttaminen ja maamme energiatarpeen
3808: hidastaneet koskivoimamme rakentamista. turvaaminen ovat teollistamisen perusedelly-
3809: On myös jouduttu käytännössä varsin vali- tyksiä. Omistussuhteiden ja organisaatioi-
3810: tettavallakin tavalla toteamaan, että yksityi- den hajanaisuus eivät saisi silloin muodostua
3811: nen etu on vesivoimavarojemme käytössä jarruksi ja esteeksi kansant•aloutemme ylei-
3812: jyrkästi poikennut yleisestä edusta. sen edun tielle. Tämän vuoksi olisi viivyt-
3813: Jäljellä olevat rakennuskelpoiset vesivoima- telemättä luotava edellytykset täysin yhte-
3814: v•aramme arvioidaan n. 8 000 milj: ksi kWh/v. näisen ja keskitetyn voimalaitosorganisaation
3815: V esivoimarakennusohjelmien viivästyminen muodostamiseen.
3816: on kuitenkin johtanut siihen, että tulevina Edellä esittämäämme viitaten allekirjoitta-
3817: vuosina joudumme yhä lisääntyvässä määrin neet esittävätkin kunnioittavasti eduskunnan
3818: turvautumaan höyryvoimaan. Koska tämä hyväksyttäväksi toivomuksen,
3819: ei ole kansantaloudellisesti edullista nimen-
3820: omaan valuuttavarantoa ajatellen, on mm. että hallitus ryhtyisi erittäin kii-
3821: energiakomitea mietinnössään esittänyt, että reellisiin toimenpiteisiin vesivoima-
3822: lähiaikoina olisi vuosittain rakennettava n. varojemme, koskiosuuksien, voimalai-
3823: ·800 milj. kWh/v. vastaava määrä uusia vesi- tosten ja voimansiirtojohtimien otta-
3824: voimalaitoksia. Voimalaitostöiden rahoitta- miseksi lainsäädäntötietä valtion hal-
3825: minen voimayhtiöiden omin varoin ja nor- tuun lukuunottamatta sellaisia tuo-
3826: maaleja luottoteitä käyttäen näyttää kuiten- tantolaitosten tai yhteisöjen yhtey-
3827: kin muodostavan näiden suunnitelmien to- dessä toimivia voimalaitoksia, jotka
3828: teutumiselle ylivoimaisen esteen, ja kaikki ratkaisevalta osaltaan toimittavat voi-
3829: voimalaitosalan asiantuntijat OV'at yksimieli- maa vain omaa tarvetta varten.
3830: siä siitä, että rakennustoiminta jää yhä suu-
3831: remmassa määrin riippuvaiseksi julkisten
3832: varojen saannista.
3833: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 19·62.
3834:
3835: Martta Salmela-Järvinen. Impi Lukkarinen.
3836: 7 E 219/62
3837: 50
3838:
3839: 1,20.- Toiv.al. N: o 12.
3840:
3841:
3842:
3843:
3844: Kaitila ym. : Hallinnollisen ja parlamentaarisen valtiontt"lin-
3845: tarkastuksen ja valvonnan tehostamisesta.
3846:
3847:
3848: Eduskunnalle.
3849:
3850: Kun valtion menojen paisuminen ja moni- ovat aiheutuneet hallituksen tai sen jäsenten
3851: puolistuminen sodan aikana ja sen jälkeisinä päätöksistä. Tosin tarkastusvirastolla on lain
3852: vuosina asetti uusia vaatimuksia valtion va- mukaan muodollinen oikeus tarkastaa ja tut-
3853: rojen käytön valvonnalle, uudistettiin val- kia tapauksia, joissa valtioneuvoston jäsenet
3854: tion revisiolaitos joulukuun 23 päivänä 1947 ovrut mukana, mutta kuluneiden vuosien ko-
3855: annetulla lailla. Tämän lain nojalla valtion- kemukset osoittavat, ettei tällaiseen tarkas-
3856: talouden tarkastusvirasto, jolle siirrettiin en- tustoimintaan ja syyllisten swruttamiseen
3857: tiselle revisiolaitokselle ja sotatalouden tar- rangaistukseen ole käytännössä mahdollisuuk-
3858: kastuksella kuuluneet tehtävät, aloitti toi- sia.
3859: mintansa v: n 1948 alusta. Samalla tarkas- Tarkastusviraston käytettävissä oleva työ-
3860: tustoimintaa laajennettiin ja kehitettiin. Mi- voima on riittämätön sille annettujen moni-
3861: tään ratkaisevaa uudistusta ei !kuitenkaan naisten tehtävien suorittamiseksi, mistä joh-
3862: saatu aikaan, sillä kaikessa oleellisessa tuen tarkastuksia ehditään suorittaa vain
3863: omaksuttiin aikaisempi kontrollisysteemi sel- pistokokein, eikä kaikkien tehtävien suoritta-
3864: laisenaan. miseen ole lainkaan mahdollisuuksia. Niinpä
3865: Hallinnollista varojen käytön valvontaa valtionenemmistöisten os3!keyhtiöiden tilien
3866: pyrittiin siis tällä tavoin osittain kehittä- tarkastusta ei ole suoritettu, puhumattakaan
3867: mään. Sensijaan ei ryhdytty mihinkään toi- että olisi kiinnitetty huomiota näiden yhtiöi-
3868: menpiteisiin eduskunnan taholta tapahtuvan den varojen käyrtön ja sijoitusten tarkoituk-
3869: parlamentaarisen finanssivalvonnan tehosta- senmukaisuuteen, niinkuin asianomainen laki
3870: miseksi. Tosin eduskunnan puhemiehistö edellyttää. Valtionapua nauttivien yhteisö-
3871: asetti kevällä 1949 asiaa valmistelevan IJwmi- jen ja yhdistysten tilien tarkastus on jäänyt
3872: tean, mutta sen varsin laajakantoisia uudis- myös v,arsin vähäiseksi. Valtion liikelaitosten
3873: tusehdotuksia ei otettu huomioon. Valtion- tilien tarkastus ei liioin ole ollut riittävää.
3874: tilintarkastajain ohjesääntö kylläkin uudis- Tarkastusvirastolla ei ole syyteoikeutta.
3875: tettiin v. 1951, mutta se ei sisältänyt mitään Virasto voi tosin tilimuistutusmenettelyssä
3876: olennaisia parannuksia. tuomita virkamiehen valtiolle korvaaman sen
3877: Kuluneiden vuosien kokemukset ovat osoit- vahingon, jonka tämä virheellisellä menette-
3878: taneet, etteivät näin toimeenpannut osittais- lyllään on aiheuttanut, sekä ilmoittaa viralli-
3879: parannukset vastaa niitä vaatimuksia, mitä selle syyttäjälle rikokset syytteen tekemistä
3880: yhä paisunut ja monipuolistunut valtion- varten. Tilimuistutusmenettelyä on kuitenkin
3881: talous tarkastustoiminnalle asettaa. Edelleen- käytetty varsin harvoin ja syytteeseen aset-
3882: kin on havaittavissa suuria puutteellisuuksia tamisen tarkoituksessa tehdyt ilmoitukset ovat
3883: ja epä,lwhtia. olleet vieläkin harvinaisempia, mikä lienee
3884: Valtion talouden tarkastusviraston osalta johtunut toisaalta niistä vaikeuksista, joita
3885: on suurimpana epäkohtana pidettävä sitä, virastolla on asioiden selvittämisessä ja syy-
3886: että tarkastusvirasto on valtioneuvoston tekuntoon saattamisessa, ja toisaalta siitä, et-
3887: alainen virasto. Hallituksen alaisena sillä on tä valtiontalouden hoidon alalla esiintyneet
3888: käytännössä varsin rajoitetut mahdollisuudet laiminlyönnit ja väärinkäytöksetkin ovat vai-
3889: tarkastaa niitten taloudellisten toimenpiteit- keasti käsiteltäviä asioita ei vain syyttäjille,
3890: ten tarkoituksen- ja lainmukaisuutta, jotka vaan myös tuomioistuimelle, mikä on osalta
3891: 1,20. - Kaitila ym. 51
3892:
3893: ollut omiaan tässä suhteessa mikuttamaan sissa on laajuudeltaam. 10--15 ker1Jainen mei-
3894: pidättävästi tarkastusviraston toimintaan. dän kertomukseemme verrattuna ja se ilmes-
3895: Tarkastusvirasto ei näin ollen voi esiintyä tyy yhtäaikaisesti tilintarkastuskertomuksen
3896: sellaisella arvovallalla kuin mitä oikaisujen kanssw. Meillä hallituksen kerttomuksen arvoa
3897: aikaansaamiseen näissä asioissa usein tarvit- vähentää myös se, ettei hallitus ole sisällyttä-
3898: taisiin, ja kansalaisten keskuuteen on levin- nyt siihen omaa kannanottoaan, vaan kerto-
3899: nyt käsitys, ettei asianomaisia rikkomuksiin mus on ainoastaan eri ministeriöiden anta-
3900: syyllistyneitä saateta edesvastuuseen, vaan mien selostusten yhdistelmä.
3901: asiat "painetaan villaisella". Tämän epäkoh- Kaikesta edellä olevasta johtuen tilintar-
3902: dan poistamiseksi eduskunnan oikeusasia- kastajain huomautuksiin ja muistutuksiin ei
3903: mies on edellä mainitussa kirjelmässään eh- suhtauduta riittävän v:akavast.i, minkä seu-
3904: dottanut, että syytteiden ajaminen näissä rauksena samat virheet ja laiminlyönnit tois-
3905: asioissa on määrättävä tarkastusvimston ni- tuvrut vuodestta vuotteen tilintarkastajien teke-
3906: menomaiseksi velvollisuudeksi, jota varten vi- mistä muistutuksista huolimatta.
3907: rastoon olisi perustettava revisioviskaalin vir- Valtiontilintarlmstajain työ perustuu pa-
3908: ka. kostakin Eiaksi valtiontalouden tarkastusvi-
3909: Valtiontalouden tarkastusvimston työn rastolta heille lähetettyyn aineistoon. Tällä
3910: painopiste on edelleenkin liiaksi vanhassa tavoin jää eduskunnan puolelta tapahtuva
3911: kamemalisessa virastotaloudessa, vaikka val- silmällä pito suurelta osalta riippuv:aksi sii-
3912: tiontalous on kehittynyt yhä enemmän ja tä, mitä hallituksen alainen tarkastusvirasto
3913: enemmän liikeyritystaloutta muistuttavaksi. on ottanut tarkastaakseen. Sitäpaitsi ei sii-
3914: Tarkastusviraston työ tapahtuu liiaksi jul- hen aineistoon, jota valtiontilintarkastajat
3915: kisuudelta salassa. Viraston olennainen työ käyttävät, sanotttavastikaan sisälly yleisempiä
3916: näkyy vain eduskunnan valitseman valtion- selvityksiä valtiontalouden tilasta ja kehityk-
3917: tilillltarkastajain kertomuksen välityksellä, sestä, tällainen selvittely kun ei varsinaisesti
3918: sensijaan että tarkastusvirasto antaisi itse kuulu tarkastusvimston rtehtäviin.
3919: julkisuuteen kertomuksen omasta toiminnas- Epäkohtana on niin ikään pidettävä sitä,
3920: taan. ettei v~altiontilinta:vkastajilla ole oikeutta val-
3921: Postisäästöpankki ja Kansaneläkelaitos ovat tionenemmistöisien osakeyhtiöiden eikä val-
3922: kokonaan tarkastusviraston ttoimivallan ulko- tionapua nauttivien yhteisöjen tilien ja toi-
3923: puolella. minnan tarkastukseen ja valvontaan.
3924: Valtionti:lintwkastajain osalta on syytä to- Nämä valtion sekä hallinnollisessa että
3925: deta, että v~aik'ka valtiontilintarkastajain ker- parlamentaarisessa tilintarkastuksessa ilme-
3926: tomuksen valmistumista onkin uuden johto- nevät puutteellisuudet ja epäkohdat ovat osit-
3927: säännön vahvistamisen jälkeen joudutettu, se tain myötävaikUJttaneet siihen, että VJaltion
3928: vieläkin ilmestyessään noin 15 kuukauden varojen käytössä on kuluneina vuosina il-
3929: kuluttua tilivuoden päättymisestä valmistuu mennyt paljon epätarkoituksenmukaisuutta,
3930: liian myöhään, jotta siihen sisältyvillä huo- tuhlausta ja jopa suoranaisia väärinkäytök-
3931: mautuksilla ja muistU!tuksilla olisi riittävää siäkin, mikä ka:iktki ei variTIJa;ankaan riittä-
3932: tuoreutta. Tosin tätä epäkohta·a korjaa osit- mättömästä tilintarkwstuksesta johtuen ole
3933: tain se, että valtiontilintarkastajat jo kerto- tullut ilmi. Siksi yleinen mielipide pitää vält-
3934: muskaudella saattavrut tehdä asianomaisille tämättömänä valtion tilintarkastuksen tehos-
3935: huomautuksensa. Kertomuksen myöhäinen tamista. Myös valtiontilintarkastukseen pe-
3936: valmistuminen pienentää kuitenkin huomat- rehtyneet asill!ntuntijat ovat kaikki sitä miel-
3937: tavasti sen tehoa. tä, että tilintarkastusta olisi laajennettava
3938: Tarkastuskertomuksen käsittely eduskun- ja tehostettava. Kun riittämätön tilintarkas-
3939: nassa on sangen hidasta ja enemmänkin vain tus on osaltaan syynä siihen, että valtion va-
3940: muodollinen toimenpide, jolla ei lisätä tilin- roja käytetään kevytmielisesti ja siten lisä-
3941: tarkastajain kertomuksen tehoa. tään kansalaisten verotaakka;a, on väl ttämä-
3942: Hwllituksen eduskunnalle antama kerto- töntä, että valtiovalta ryhtyy toimenpiteisiin
3943: mus niistä toimenpiteistä, joihin valtiontilin- valtiontilintarkastuksen tehostamiseksi.
3944: tarkastajain muistutukset antavat aihetta, on Niinkuin edellä esitetyistä tilintarkastuksen
3945: varsin lyhyt ja usein verrruten ylimalkainen. epäkohdista ilmenee, uudistukset ja paran-
3946: Mainittakoon, että vastaava kertomus Ruot- nukset olisi suoritetrtm.va sekä hallinnollisen
3947: 52 1,20. - Va.ltiontilinta.rkastus.
3948:
3949:
3950: että parlamentaarisen tilintarkastuksen osal- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
3951: ta. Kun niihin liittyvien kysymysten selvitte- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3952: ly vaatii perusteellisia tutkimuksia ja paran- sen,
3953: nusehdotusten teko asiantuntevaa valmiste-
3954: llUll, olisi tätä tarkoitusta varten kiireellises- että hallitus asettaisi asiantuntija-
3955: ti asetettava asiantuntijaelin, jonka jäsenis- elimen laatimaan kiireellisesti ehdotus-
3956: tä, ottaen huomioon, että parlamentaarinen ta sekä hallinnollisen että parlamen-
3957: tilintarkastus kuuluu välittömästi eduskun- taarisen valtionUlintarkastuksen ja
3958: nan alaisuuteen, puolet olisi eduskunnan va- valvonnan tehostamiseksi.
3959: litsemia.
3960: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
3961:
3962: Esa. Kaitila.. Armi Hosia.. Harras Kyttä.
3963: Juho Tenhiälä. Pentti Pakarinen. Irma. Karvikko.
3964: Eino Ojajärvi.
3965: 53
3966:
3967: 1,21. - Toiv.al. N: o 18.
3968:
3969:
3970:
3971:
3972: Vilponiemi ym.: Aänioikeusikärajan alentamisesta kunnalli-
3973: sissa ja valtiollisissa vaaleissa.
3974:
3975:
3976: Ed uskunna.Be.
3977:
3978: Ä'"ånioikeus kunnallisissa ja valtiollisissa len muissa yhteyksissä myös vaatii enemmän
3979: va;aleissa on nykyään 21 vuotta täyttäneillä kuin ennen. Erittäin tärkeänä perusteluna
3980: kansalaisilla, kuitenkin niin, että asianomai- äänioikeusikärajan alentamiselle on pidettävä
3981: nen pääsee sitä käyttämään vasta aikaisin- sitä, että äänioikeuden antaminen nykyistä
3982: taan lähinnä seuravana vuonna sen vuoden nuoremmille olisi omiaan lisäämään kiinnos-
3983: jälkeen kun hän on täyttänyt 21 vuotta. Ja tusta yleisiin kunnallisiin ja valtiollisiin
3984: kun esim. valtiolliset vaalit toimeenpannaan asioihin kehityksen kannalta erittäin tärke-
3985: nykyään vain joka neljäs vuosi, merkitsee ässä 18-22 vuoden iässä olevien nuorten
3986: tämä sitä, että joka neljäs vuosiluokka voi ihmisten keskuudessa. On havaittu, että kiin-
3987: ensimmäisen kerran käyttää äänioikeuttaan nostus yhteiskunnail.lisiin asioihin on laimea;a
3988: esim. valtiollisista vaaleista puheenollen vasta juuri nuorison kohdalla, mitä ei yhteiskun-
3989: 24-25 vuotiaana. Kun siis sanotaan, että nan kannalta voida pitää suotuisana ilmiönä.
3990: äänioikeus on Suomessa 21-vuotiailla henki- Mutta nuore1ta ihmiseltä, joka vasta 24-25-
3991: löillä, tässä ilmaistaan pikemmin teoreet- vuotiaana tietää pääsevänsä vaikuttamaan
3992: tinen kuin olemassa oleva totuus. Jos äänioi- yhteiskunnan asioihin sillä tavalla kuin se
3993: keUsikäraja laskettaisiin esim. 18 vuoteen, pe11ia:atteessa on jokaisen kansalaisen oikeu-
3994: pääsisi joka neljäs vuosiluokka äänestämään tena, ei kovin suurta kiinnostusta voida odot-
3995: vasta 21-22 vuoden ikäisinä. Mitään lrovin taakaan, ja toisaalta taas vain harvat pysty-
3996: olennaista muutosta ei siis tapahtuisi siihen vät enää nuoruusvuosien jälkeen muutta-
3997: tiWanteeseen, minkä laki puhuessaan 21 vuo- maan käyttäytymistottumuksiaa:n tai ~aajen
3998: desta näyttää ilmaisevan niille, jotka eivät tamaan harrastustensa piiriä.
3999: ota huomioon, että paitsi tiettyä vuosimää- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
4000: rää tarvitaan myös vaalit, ts. tilaisuus käyt- nioittaen eduskunnan hyvä;ksyt;täväiksi toivo-
4001: tää äänioikeutta, ennen kuin tuo oikeus on muksen,
4002: todellinen.
4003: Toisaalta on äänioikeusikärajan alentami- että hallitus antaisi Eduskunnalle
4004: sen puolesta 'V'ahvasti puhumassa myös se esityksen sellaisiksi muutoksiksi lakei-
4005: tosiasia, että nuoret ihmiset nykyisessä urba- hin, jotka antaisivat äänioikeuden 18
4006: nisoituvassa (asutuksellisesti keskittyvässä) vuotta täyttäne~'lle Suomen kansalai-
4007: yhteiskumrassa kypsyvät nopeammin kuin S't'lle kunnallisissa ja valtiollisissa vaa-
4008: ennen ja että yhteiskunta heRtä rtoise1ta puo- leissa.
4009: He1singissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
4010:
4011: Väinö Vilponiemi. Uuno Voutilainen.
4012: Sulo Hostila. Edit Terästö.
4013: Uljas Mäkelä. Emo Raunio.
4014: Antero Väyrynen. Tyyne Pa.asi.vuori.
4015: VALTIOPÄIVÄT
4016: 1962
4017:
4018: LIITTEET
4019: II
4020:
4021: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
4022: TOIVOMUSALOITTEET
4023:
4024:
4025:
4026:
4027: HELSINKI 1962
4028: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAlNO
4029: Oikeudenkäyntilaitosta sekä rikoslainsäädäntöä ym. koskevia
4030: laki- ja toivomusaloitteita.
4031:
4032:
4033:
4034:
4035: 8 E 219/62
4036: 59
4037:
4038: 11,1. - Lak.aJ. N: o 13.
4039:
4040:
4041:
4042:
4043: Ha.ra ym.: Ehdotus laiksi maak~re!l/, 1 luvun muuttamisesta.
4044:
4045:
4046: Eduskunnalle.,
4047:
4048: Maakaaren 1 IJ.uvun 2 § : n mukaan, sellai- tuneen sopimuspuolen tai tämän perillisen
4049: sena kuin se oli alkuperäisessä v: lta 1734 kanteen johdosta julistettu muotovirheen
4050: peräisin olevassa muodossaan, kiinteistön luo- takia mitättömäksi ja muotosäännöksen so--
4051: vutus oli tehtävä kirjallisesti kahden todis- vffita:minen on siten johtanut tulokseen, jota
4052: tajan iäsnä ollessa. V. 1933 toteutatulla ei voida pitää kansalaisten oikeuskäsitystä
4053: iJ.ainmuutoksella siirrettiin todistamistehtävä vastaavana. Kun kaupanvahvistaja suorit-
4054: lähinnä Saksan notariaattilainsäädännöstä taa tehtävänsä virkamiehen Vlastuulla, on
4055: saatua esikuvaa seuraten, yksityisiltä henki- hänen vir'kavelvoliisuutenaan pitää huolta
4056: löiitä viranomaiselle, julkiselle kaupanvah- siitä, että laissa säädettyä muotoa noudate-
4057: vistajalle. Ju.lkisen kaupanvahvistajan to- taan.
4058: distusta ei ilrnitenkaan Ylksin pidetty silloin Ei ole oikeusjärjestY'ksemme perusteiden
4059: riittävänä, vaan sill6in voimassa olleen todis- mukaista, että virkamiehen virheen seurauk-
4060: trud.ain:säädännön mukaisesti, jossa muodolli- set sälytetään yksityisen asianosaisen kan-
4061: sesti edellytettiin täyden todistu!ksen. saami- nettavaksi. Tästä syystä ja 'kun ik:utsutun
4062: seksi kahta todistajaa, säädettiin, että kau- todistajan myötävaikutuksesta ei käytän-
4063: panvahvistajan tuli lisäksi kutsua toinen nössä Oile osoittanut olevan sanottavaa hyö-
4064: henkilö luovutuksen todistajaksi. tyä luovutukseen liittyvien seildrojen myö-
4065: Oik:eudenkäymiskaaren 17 luvun uudista- hemmän todisteJ.un kannalta, va:an se on
4066: misen yhteydessä v. 1948 liSiättiin puheena jäänyt pelkäksi muodollisuudeksi, ei oie pe-
4067: olevaan maakaaren 1 il.uvun 2 § : ään säännös, rusteltua syytä säilyttää iJ.aissa tätä moniin
4068: jonka mukaan julk.isen ikaupanvahvistajan raskaisiin oikeudenmenetyksiin johtanutta
4069: ja hänen kutsumansa todistajan esteellisyy- säännöstä kutsutun todistajan mukana-
4070: destä on voimassa, mitä oiikeudenkäymis- dlosta. Virkavastuun 'aiaisena toimivan jul-
4071: !k:aaren 17 'Luvun 43 § :ssä säädetään todis- kisen kaupanvahvistajan myötävaikutusta
4072: tajan esteellisyydestä. Esteettömyysvaati- onkin pidettävä riittävänä takeena kiin-
4073: mus, jdka ·aikaisemman lain mukaan oli kos- teistön luovutuskirjan oikeaperäisyydestä.
4074: kenut vain todistajien perhooikeudellista Niinpä niissäkin maissa, joissa oikeustoimi
4075: suhdetta sopimuspuoliin sekä oikeustoimesta on viranomaisen, jlrlkisen notaarin todistet-
4076: vahinkoon :tai hyötymään joutuviin, tuli tava oikealksi, on todistajain myötävaikutus
4077: kohdistumaan myös k:aupanvahvistajan ja tarpeen vain sellaisissa harvinaisissa poik-
4078: hänen kutsumansa rtodista:jan ke*inäiseen keustapauksissa, milloin joku asianosaisista on
4079: suhteeseen. sokea, IJruuro tai mykkä tahi muutoin puhe-
4080: Tästä on ollut seurauksena, että kun kau- kyvytön henkill.ö.
4081: panvah.vistaj:a on kutsunut rtodistajabi puo- Edellä lausutun 'Perusteena ehdotamme,
4082: Hsonsa tai su!kulaisensa tahi [ankoussuh-
4083: teessa olevan henkilön, on asiallisesti kaikin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4084: puolin pätevä ~uovutus siihen myöhemmin van lakiehdotuksen:
4085: syystä tai toisesta tyytymättömaksi osoittau-
4086: 60 II,l. - Maakaari.
4087:
4088:
4089:
4090: Laki
4091: maa.kaa.ren 1 luvun muuttamisesta..
4092: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maakaaren 1 luvun 2 §, sellaisena kuin
4093: se on 29 päivänä heinäkuuta 1948 annetussa laissa (575/48), näin kuuluvaksi:
4094:
4095: 2 §. kaaren 17 luvun 43 § :ssä todistajan esteelli·
4096: Kauppa, Vlaihto ja lahja on teht"åvä lkir- syydestä säädetään.
4097: jaUisesti, ja pantakoon luovutuksen perus-
4098: tuksena olevat ehdot kirjaan, jonka julkinen
4099: kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi. Tämä laki tulee voimaan päivänä
4100: Julkisen kaupanvahvistajan esteellisyy- kuuta 196 .
4101: destä on voimassa, mitä oikeudenkäymis-
4102:
4103:
4104: Halsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
4105:
4106: Erkki Hara.. Olli Aulanko.
4107: Pentti Sillantaus. Kalervo Saura.
4108: Paavo Rautkallio. Jaakko Kemppainen.
4109: Juuso Häiki.ö. Toivo Hietala..
4110: 61
4111:
4112: II,2.-La.k.al. N:o 14.
4113:
4114:
4115:
4116:
4117: Huurtamo ym.: Ehdotus laiksi avioliittolain muuttamisesta.
4118:
4119:
4120: Ed us kunnalle.
4121:
4122: Avioliittolain 43 § : n 1 momentin mukaan tulokseen kuin lainhuutomenettelyllä kärä-
4123: on avioehtosopimus annettava sen paikkakun- jissä. Kun nykyisin lainhuutokin voidaan
4124: nan oikeuteen, missä miehellä on asunto ja saada arkistokäsittelyssä ja lisäksi julkiseksi
4125: koti, tai ellei hän asu Suomessa, Helsingin tulemista on edistämässä kuulutus, ei täl-
4126: raastuvanoikeuteen. Saman pykälän 3 mo- laista lisätyötä ja aikaa vaativaa määräystä
4127: mentin mukaan saadaan maalla käräjien väli- enää tarvita. Vaatimus sopimuksen jätt'"åmi-
4128: aikana avioehtosopimus kuitenkin antaa tuo- sestä oikeuteen onkin vain omiaan hanka-
4129: marille, jonka tulee pitää huolta sen otta- loittamaan sanottujen sopimusten tekemistä,
4130: misesta asianomaiseen oikeuden pöytäkirjaan jota nykyisenä vilkkaan liiketoiminnan ai-
4131: ja kuulutuksen toimittamisesta virallisiin kana pikemminkin olisi rohkaistava. Näin
4132: sanomalehtiin. Kaupungeissa avioehtosopi- ollen olisi syytä tehdä mahdolliseksi sopi-
4133: mus voidaan lain mukaan jättää vain sää- muksen jättäminen sekä maalla että kaupun-
4134: dettyinä istuntopäivinä oikeuteen. V :n 1946 geissa vaihtoehtoisesti oikeuden arkistoon,
4135: alusta on maalla ja heinäkuun 1 päivästä mikäli asianomainen katsoo sen itselleen
4136: 1953 lähtien kaupungeissa voitu niin merki- edullisemmaksi. Avioehtoasian pöytäkirjaa
4137: tykselliset asiat kuin lainhuutojen hakemi- pitäisi tällöin kaupungissa pormestari, maalla
4138: nen tai kiinnitysten vahvistaminen toimittaa kihlakunnantuomari.
4139: arkistossa. A vioehtosopimuksen antaminen, Tämän tarkoituksen saavuttamiseksi olisi
4140: pöytäkirjaan ottaminen ja kuulutuksen toi- avioliittolain 43 § muutettava ja muutos ai-
4141: mittaminen virallisiin sanomalehtiin ei vaadi heuttaisi korjauksen myös 44 § : ään.
4142: täysilukuisen oikeuden läsnäoloa. Määräys Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4143: avioehtosopimuksen esittämisestä oikeudelle nioittaen,
4144: johtui alunperin siitä, että siten haluttiin
4145: varmistaa sopimuksen tuleminen yleiseen tie- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4146: touteen. Tässä kohdin siis pyrittiin samaan van lakiehdotuksen:
4147:
4148:
4149:
4150:
4151: Laki
4152: avioliittolain muuttamisesta..
4153: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan avioliittolain 43 ja 44 §: t, sellaisina
4154: kuin ne ovat laissa 13 päivältä kesäkuuta 1929 (234/29), näin kuuluviksi:
4155: 43 §.
4156: Avioehtosopimus on annettava sen paikka- kistossa maalla tuomarille ja kaupungissa
4157: kunnan oikeuteen, missä miehellä on asunto pormestarille.
4158: ja koti, tai, ellei hän asu Suomessa, Helsin- Oikeus tai 2 momentissa mainitussa ta-
4159: gin raastuvanoikeuteen. pauksessa tuomari tahi pormestari ottakoon
4160: Milloin oikeuden istuntopäivää ei ole, saa avioehtosopimuksen sitä varten pidettävään
4161: avioehtosopimuksen antaa myös oikeuden ar- pöytäkirjaan sekä toimittakoon viivytyksettä
4162: 62 II,2. - Avioliittolaki
4163:
4164:
4165: sopimuksen antamisesta kuulutuksen viralli- 43 § : n 2 momentissa mainitussa tapauk-
4166: siin sanomalehtiin. sessa tuomarille tahi pormestarille kuukau-
4167: 44 §. den kuluessa siitä päivästä, jona avioliitto
4168: A vioehtosopimus, jonka kihlakumppanit on päätetty; muuten olkoon avioehtosopimus
4169: ovat tehneet, tulee voimaan avioliiton päät- voimassa siitä päivästä, jolloin se on otettu
4170: tämisestä, jos se annetaan oikeuteen tai oikeuden pöytäkirjaan.
4171:
4172:
4173: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
4174:
4175: Erkki Huurtamo. Paavo Rautkallio.
4176: Veikko Hyytiäinen. Jaakko Kemppainen.
4177: R. Hallberg. Mikko Asunta.
4178: Toivo Hietala.
4179: 63
4180:
4181: II,3. - Lak.al. N: o 15.
4182:
4183:
4184:
4185:
4186: Häiki.ö ym..: Ehdotus laiksi rikosktin 19 luvun muuttamisesta.
4187:
4188:
4189:
4190: Eduskunnalle.
4191:
4192: Voimassa olevan rikoslain 19 luvun 6 § lukuunottamatta kuusi kuukautta kuritus-
4193: käsittelee naineena kihlautumista ja kuuluu huonetta. Kun nyt syyskuun 23 päivänä 1948
4194: seuraavasti: ,Joka on naimisissa ja menee annetulla lailla on RL 19 luvun 1-3 §:t,
4195: kihlaukseen toisen kanssa, rangaistakoon van- jotka käsittelevät aviorikosta, kumottu ja sa-
4196: keudella enintään yhdeksi vuodeksi taikka mana päivänä lisäksi otettu avioliittolakiin
4197: vähintään (viidenkymmenen markan) sakolla. asumuserosäännöstö, on kuritushuonerangais-
4198: Jos naimaton tiesi toisen olevan naimisissa, tusta pidettävä liian korkeana ja oikeusta-
4199: tuomittakoon naimaton, jos hän ennestään juntaa vastaamattomana. Asumuserossa ole-
4200: oli kihlauksessa toisen kanssa, vankeuteen vat henkilöt ovat vielä keskenään naimisissa,
4201: korkeintaan kuudeksi kuukaudeksi taikka vaikka avioliitto onkin purkautumistilassa ja
4202: enintään (viidensadan markan) sakkoon, säännönmukaisesti päättyy avioeroon vuoden
4203: mutta muuten vankeuteen korkeintaan kol- kestäneen erossa-asumisen jälkeen. Ei ole mi-
4204: meksi kuukaudeksi taikka enintään (kolmen- tään paheksuttavaa siinä, että puolisot tänä
4205: sadan markan) sakkoon. aikana suunnittelevat tulevaa elämäänsä,
4206: Jos sellaiseen kihlaukseen tulee makaami- ehkä antavat avioliittolupauksenkin, mikä
4207: nen J.isäksi, olkoon laki se, mikä 4 tahi 5 § : ssä merkitsee niin kuin edellä on sanottu kih-
4208: sanotaan." lautumista, vastaiselle elämänkumppanilleen.
4209: Koska silloin tällöin esiintyy varsin tör-
4210: Nämä säännökset vastaavat epäilemättä keitä kolmannen momentin piiriin kuuluvia
4211: rikoslain säätämisen aikaan vallinneita, mutta tapauksia, on rangaistuksen ylärajan ennal-
4212: tuskin nykyisiä käsityksiä. Voimassaolevan laan säilyttäminen kuitenkin paikallaan. Mai-
4213: avioliittolain mukaan kihlaus on vapaamuo- nitut korjaukset olisi asiallisesti voitu yksin-
4214: toinen oikeustoimi ja kihlaus on tapahtunut kertaisimmin tehdä samanaikaisesti vuoden
4215: kun mies ja nainen ovat sopineet avioliiton 1948 lainmuutoksen yhteydessä, mutta ne
4216: solmimisesta. Mitään erityisiä muotoja ei siis eivät silloin epähuomiossa tulleet käsittelyyn.
4217: kihlauksen syntymiseen vaadita. Tieteisopin Mikäli toinen ja kolmas momentti korja-
4218: ja oikeuskäytännön kanta on se, että kihlaus taan, on samalla aiheellista uusia myös sana-
4219: purkautuu itsestään, jos kihlakumppani me- muodoltaan vanhentunut ensimmäinen mo-
4220: nee kihloihin toisen kanssa. Näin ollen ei ole mentti sekä poistaa sakkorangaistuksen ala-
4221: mitään perustetta ko. pykälän toisessa mo- raja, viisi päiväsakkoa, koska käytännössä
4222: mentissa olevalle erottelulle, jonka mukaan varsin harvoin kenellekään tuomitaan vähem-
4223: ennestään kihloissa olevaa rangaistaan tun- män kuin kymmenen päiväsakkoa. Niinikään
4224: tuvasti ankarammin kuin kihlautumatonta, luvun nimike, joka viittaa vuonna 1948 ku-
4225: jos hän menee kihloihin naimisissa olevan mottuun aviorikoksen käsitteeseen olisi muu-
4226: kanssa. tettava luvun sisältöä vastaavaksi.
4227: Mitä tulee pykälän kolmanteen moment- Edelläsanottuun viitaten ehdotamme kun-
4228: tiin, niin siinä viitataan rangaistusten osalta nioittaen,
4229: kaksinnaimista koskeviin 4 ja 5 § : iin, joiden
4230: säätämä rangaistusten alaraja on erittäin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4231: lieventävissä oloissa tapahtuneita tapauksia van lakiehdotuksen:
4232: 64 II,3. - Bik:oslaki.
4233:
4234:
4235:
4236:
4237: Laki
4238: rikosla.in. 19 luvun muuttamisesta..
4239: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain 19 luvun nimike ja 6 § näin
4240: kuuluviksi:
4241: 19 luku. vankeutta enintään yksi vuosi. Jos naimaton
4242: tiesi toisen olevan naimisissa, rangaistakoon
4243: Kaksinnaimisesta ja naineena kihlautumisesta. häntä sakolla tai vankeudella enintään kolme
4244: 6 §. kuukautta. Jos sellaiseen kihlaukseen tulee
4245: Jos naimisissa oleva menee kihloihin toi- makaaminen lisäksi, olkoon rangaistus enin-
4246: sen kanssa, olkoon rangaistus sakkoa tai tään se, mikä 4 tai 5 § :ssä säädetään.
4247:
4248:
4249: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
4250:
4251: Juuso Häikiö. Urho Saariaho.
4252: Erkki Hara. Aapo Seppälä..
4253: Kalervo Saura.. Olli Aulanko.
4254: R. Hallberg. Paavo Rautkallio.
4255: 65
4256:
4257: 11,4.- Lak.al. N: o 16.
4258:
4259:
4260:
4261:
4262: Kemppainen ym.: Ehdotus laJiksi rikoslain 28 luvun 3 §:n
4263: kumoamisesta.
4264:
4265:
4266: Eduskunnalle.
4267:
4268: Rikoslain 28 1uvun 2 § :n 1 momentin kuuluvan objektin rikkoutumisen. S~ä prof.
4269: 5 kohta kriminalisoi törkeänä '\narkautena Serlachius että Honkasalo ovat kuitenkin
4270: varkauden, joka suoritetaan ,sisään mur- perusteillusti asettuneet sille kannalle, ettei
4271: tautuen" eli ns. murtovarkauden. Maksimi- esineen vahingoittuminen ole ehdottomana
4272: rangaistus törkeästä varkaudesta on v:n edellytyksenä murron tunnusmerkistön täyt-
4273: 1946 lainmuutoksen jälkeen 6 vuotta kuri- tymiselle. ,Joka varastamisaikomuksessa
4274: tushuonetta ja vastaavasti törkeän varkau- hankkii itselleen pääsyn toisen taloon esim.
4275: den yrityksestä RL 4: 1 mukaan 4 vuotta irroittamalla akkunan siten, että hän poistaa
4276: 6 kuukautta kuritushuonetta. Käsitteelli- ne muutamat ulkoapäin siihen lyödyt nau-
4277: sesti murtovarkauden yritys ja murto ovat lat, joiden varassa a:kkuna usein varsinkin
4278: rikostekoina siinä määrin lähellä toisiaan, maaseudulla on, hän tekee kieltämättä it-
4279: että murron kriminalisointi erillisenä rikos- sensä syypääksi murtoon, vaikka nauloja ei
4280: tekona ei ole tarpeellinen. olisi edes irroitettu, vaan ainoastaan ojen-
4281: Teon ollakseen murto on aina tapahdut- nettu eikä siis mitään ainetta vahingoitettu",
4282: tava anastamistarkoituksessa. Tekijää ei ran- Sel"lachius toteaa. Myös prof. Forsman pää-
4283: gaista murrosta, jos hän väkivalloin tun- tyy samaan tulokseen. Onkin väätettävä pi-
4284: keutuu suljettuun paikkaan esimerkiksi pi- tämästä kriteriona rikoksen täyttymiselle
4285: delläkseen vihamiestään pahoin. Murron sitä, onko substanssia '\nahingoitettu vaiko ei,
4286: tunnusmerkistöön kuuluu edelleen, että te- ja annettava ratkaiseva merkitys sille sei-
4287: kijä tunkeutuu säilytyspaikkaan tai avaa kalle, onko pääsy säilytyspaikkaan hankittu
4288: suljetun säilytyskapineen käyttämällä väki- tavalla, joka vasta:a sulkulaitteen luonnetta
4289: valtaa tai viekkautta. Lakitekstissä käyte- ja tarkoitusta vaiko jollalrin muulla tava:1la.
4290: tystä sanonnasta (,väkivoimalla murtau- Tieteisopissa on esiintynyt erimielisyyttä
4291: tuu") k"åy selville, ettei väkivalta tässä koh- siitä, mitä on pidettävä vääränä avaimena
4292: distu ihmiseen, vaan siihen esineeseen, joka murron edellyttämässä merkityksessä. Noja-
4293: muodostaa esteen murtautujan aikomuksille. ten saksalaisen tieteisopin kantaan Ser-
4294: Tekijää ei siis, käyttääksemme vanhaa esi- lachius pitää oikeana mielipidettä, jonka
4295: merkkiä, rangaista murrosta, jos hän lyö mukaan vääräiksi on katsottava myös al-
4296: tainnoksiin varaston porttia vartioivan vah- kuansa oikea avain, joka rikoksen kautta,
4297: din ja tunkeutuu sitten avoimesta ovesta va- sattumalta tahi jollakin muulla tavoin on
4298: rastoon suorittaakseen anastuksen. Mitä joutunut pois omistajan hallusta ja sitä
4299: edellä on todettu väkivallasta, pätee myös kautta. vääriin 'käsiin. Forsman puolestaan
4300: viekkauden ollessa kysymyksessä. Onko viek- ei katso tämän kannan olevan Suomen oikeu-
4301: kautta käytetty on kulloinkin hal"kittava in den mukaisen: ,Den för låset bestämda
4302: casu. nyckeln har nämligen icke blifvit falsk där-
4303: Millaista sitten murron tunnusmerkistön igenom, att den tillfålligtvis kommit i en
4304: mukaisen väkivallan tulee olla laadultaan? annans än ägarens hand". Honkasalo yhtyy
4305: Tuntuisi siltä, että ,väkivoimalla murtautu- Forsmaniin esittäen lisäperusteluna lkannal-
4306: miseen" aina liittyisi myös teon kohteena 'leen, että vaadittaesaa viekkautta sulkevan
4307: olevan esineen vahingoittaminen. Arkikie- esineen voittamiseksi on vaikeata katsoa
4308: lessähän murtautumiseen tavanomaisessa mer- oikean avaimen käyttämistä sellaiseksi. Fors-
4309: kityksessään säännönmukaisesti käsitetään manin ja Honkasalon mielipidettä on pidet-
4310: 9 E 219/62
4311: 66 n,4. - Rikoslaki.
4312:
4313: tävä oikeampana. Avaimen olemusta ei toki jotka saavat meidät arvostelemaan tekoa
4314: muuta vääräksi se, että omistaja sen kadot- murtovarkauden yrityksenä sensijaan, että
4315: taa ja löytäjä luvatta käyttää sitä hyväk- puhuisimme murrosta.
4316: seen. Myös oikeuskäytäntö on asettunut vii- Lienee ensiksi syytä todeta, että murto
4317: meksi esitetylle kannalle (KKO 1919 II tulee kysymykseen ns. kvalifisoidun yrityk-
4318: 1084: A, joka oli edellisenä päivänä varas- sen yhteydessä. Kun nimittäin murtovar-
4319: tamillaan avaimiUa mennyt varastohuonee- kauden yritys siitä luopumisen johdosta jää
4320: seen ja sieltä anastanut tavaraa, tuomittiin rankaisematta, niin RL 4 luvun 2 §: n 2 mo-
4321: RL 28: 1 nojalla varkaudesta. Rikosta ei mentin mukaan tekijää kaikesta huolimatta
4322: siis pidetty ns. murtovarkautena.) rangaistaan murrosta, jos murtautuminen jo
4323: Edelleen on esiintynyt eri mielipiteitä on päässyt tapahtuma:an. Jos taas mur-
4324: siitä, edellyttääkö murto, että kohteena oleva tautumista ei vielä ole tapahtunut, säästyy
4325: säilytyspaikka on siihen tunkeutumisen ta- tekijä kaikelta rangaistukselta.
4326: pahtuessa todella ollut lukittuna. Saattaa- Honkasalo kirjoittaa RL 28 iuvun 3 § :ää
4327: han tapahtua, että tekijä, luullen säilytys- tulkitessaan: ,Kysymykseen voidaan aset-
4328: paikan olevan suljetun, hankkii väkivoimailla taa, onko nyt puheena olevaan lainkohtaan
4329: tai viekkaudella itselleen pääsyn todellisuu- sisältyvä kriminalisointi ollut tarpeellinen.
4330: dessa jo muutenkin avoimeen säilytyspaik- Jos asetutaan tieteisapissa yleisesti omaksu-
4331: kaan. Kotimaisessa tieteisapissa Forsman tulle kannalle, olisi 28 luvun 2 §: n 1 mo-
4332: on asettunut kannattamaan mielipidettä, mentin 5 kohdassa mainitun rikoksen, ,si-
4333: jonka mukaan murron edellytyksenä on, sään murtautuen" tapahtuvan törkeän var-
4334: että teon kohde on todella b'Uljettu. Fors- kauden, katsottava joutuneen täytäntöön-
4335: man tuskin on perusteellisesti paneutunut panoasteelle edellytyksellä, että aikomuk-
4336: pohtimaan juuri tätä kysymystä. Hänen sena on anastu'ksen kutakuinkin välitön suo-
4337: mielipiteeseensä lienee merkittävästi vai- rittaminen, siitä alkaen kuin murtautumi-
4338: kuttanut oikeuskäytännön silloinen kanta seen on ryhdytty. Toiminnan ollessa mai-
4339: (SOO:n tiedonantoja v:lta 1878 n:o 1880: nitusta hetkestä alkaen yrityksenä rangais-
4340: syytetty, joka irroittamalla akkunan tun- tava, on vaikeata ymmärtää erityisen kri-
4341: keutunut hrkitsemattomaan asuinhuoneeseen, minalisoinnin tarpeellisuutta. Murtoa koske-
4342: tuomittiin varkaudesta). Oikeampana on valla säännöksellä lainsäätäjä on 1aidannut
4343: pidettävä Serlachiuksen ja Honkasalon kan- osan mainitulla tavalla tapahtuvan varkau-
4344: taa. Molemmat korostavat, ettei laissa ole den täytäntöönpanotoimesta eri rikokse!ksi,
4345: asetettu kartanon, talon tahi aluksen suljet- jos lähdetään siitä, että murtoon kuuluva
4346: tuneisuutta rangaistavuuden edellytykseksi. toiminta tunnUSilllerkkeihinsä nähden on sa-
4347: Henkilö, joka tunkeutuu murtautuen lukitse- mojen vaatimusten alainen kuin murtovar-
4348: matta olevaan rakennukseen, osoittaa epäi- kauden täytäntöönpanotoimi, että se ts. edel-
4349: lyksettä yhtä rikollista mielenlaatua kuin lyttää kelvollisen objektin olemassaoloa ja
4350: toinen, joka älykkäämpänä on ensin tar- siis konkreettisen vaaran syntymistä. Ra-
4351: kistanut, ettei esteetöntä pääsyä taloon ole tiota tällaiselle kaksinkertaiselle kriminali-
4352: olemassa. soinnille on vaikea löytää. RL 28 luvun
4353: Se, mitä edellä on esitetty murron tunnus- 3 § : n merkitys rajoittuisi, jos mainitulle
4354: merkistöstä, sopii myös murtovarkauteen. kannalle asetutaan, siihen, ettei murtautuja
4355: Käytännössähän murrosta puhuttaessa on omasta tahdostaan voisi vapautua rangais-
4356: aina kysymyksessä anastustarkoituksessa suo- tuksesta, kun sisään tunkeutuminen varasta-
4357: ritettu rikollinen teko, joka syystä tai toi- misen aikomuksessa on täytetty rikos.
4358: sesta on jäänyt kesken, kun taas murto- Toiseen tulokseen tullaan, jos murron ob-
4359: varkaus käsitetään täytettynä tekona, jossa jEJktiiviselle puolelle ei aseteta edellä mai-
4360: anastus sisäänmurtautumisen jälkeen on niin nittuja vaatimuksia. Jos murroksi 'katso-
4361: sanoaksemme onnistunut. Lähemmän tarkas- taan sellainen varastamistarkoituksessa ta-
4362: telun arvoinen on kysymys murron suh- pahtunut sisäänmurtautuminen, joka objek-
4363: teesta murtovarkauden yritykseen. Jos pi- tin puuttuessa ei ole aikaansaanut vaaraa
4364: dämme murtoa erityisenä varkausyrityksen omaisuudelle, 28 luvun 3 §: n kriminalisoin-
4365: lajina, jonka rikoslaki rankaisee itsenäisenä nilla on oma itsenäinen merkityksensä tör-
4366: r~koksena, mikä tai mitkä ovat ne tekijät, keän varkauden yritystä kookevan kriminali-
4367: II,4. - Kemppainen ym. 67
4368:
4369: soinnin ohessa. Murto on silloin a;bstraktinen B :n, jotka kumpikin murtautuvat maalla
4370: vaarantamisrikos, yrityksen ollessa konkreet- olevaan rakennukseen anastaakseen tietyn
4371: tinen vaarantamisrikos. Mainittu eroavai- arvokk81all omaisuusesineen. Molemmat tu-
4372: suus tekisi ymmärrettäväksi murrosta sääde- levat kesken murtautumisen häirity1ksi, ja
4373: tyn rangaistuksen lievyyden yrityksestä sää- täytäntöönpanotoimi jää kesken. Tutkimuk-
4374: dettyyn rangaistulkseen verrattuna. Eräässä sissa todetaan B: lle armollisen sattuman
4375: oikeuskäytännössä sattuneessa tapauksessa puuttuneen peliin siten, että hänen tekonsa
4376: korkein oikeusasteemme on asettunut vii- kohteena olleen huvilan isäntä on vienyt
4377: meksi koskettelemallemme kannalle (tied. arvoesineen esim. kultakellon romanaan j·a
4378: 418 v. 1936)". KKO 1936 II 418: KO:n Honkasalon tulkinnan mukaisesti B nam
4379: tuomittua syytetyn RL 28 luvun 2 §: n 1 mo- ollen murrosta tuomittuna selviää 1 vuo-
4380: mentin 5 kohdan mukaan siitä, että tämä den kuritushuonerangaistuksella, kun taas
4381: kairaamaila reikiä asianomistajan lukitun onneton A, jonka teon kohteena olleessa
4382: viija-aitan lattiaan ja seinään oli yrittänyt rakennuksessa esine on tallella, joutuu tuo-
4383: sieltä anastaa viljaa siinä ·kuitenkaan onnis- mituksi törkeän varkauden yrityksestä, jol-
4384: tumatta, katsoi HO valituksen tutkittuaan loin hänen rangaistuksensa saattaa nousta
4385: teon sensijaan murroksi ja sovelsi RL 28 4 vuoteen 6 kuukauteen kuritushuonetta.
4386: luvun 3 §:ää. KKO vahvisti HO:n pää- Kun todetaan, että molemmat henkilöt ovat
4387: töksen perustellen kantaansa erityisesti sillä, mieltäneet tekonsa samalla tavoin ja että
4388: että syyttäjä ei ollut näyttänyt ko. vilja- itse täytäntöönpanotoimet ovat olleet täs-
4389: aitassa olleen po. tilaisuudessa viljaa. mälleen toistensa kaltaiset rangaistavan pa-
4390: Mainittua lainkohtaa tulkitessaan on Hon- han määrien näin ollen ollessa identtiset,
4391: kasalo rikoksen objektiivista puolta tarkas- ei näin suuri eroavaisuus rangaistusten mää-
4392: tellen päätynyt tulokseen, joka on johdon- rissä mitenkään ole puolustettavissa siitä-
4393: mukaisesti perusteltavissa. Myös prof. Salo- kään huolimatta, että edellisessä tapauksessa
4394: vaara on nyttemmin asettunut samalle kan- vaara on ollut pelkästään a:hstraktinen sen
4395: nalle. Prof. Salmi·ala perustaa niinikään jälkimmäisessä tapauksessa oltua konkreetti-
4396: kantansa rikoksen objektiivisen puolen tar- nen. Näin päinvastoin joudutaan oikeusvar-
4397: kasteluun. Hän esittää mielipiteenään mur- muutta Vlaarantavaan tilanteeseen, jossa syy-
4398: ron olevan olemassa aina, kun se, joka anas- tetyn asema käy heikoksi rangaistuksen mää-
4399: tamisaikomuksessa on murtanut omaisuutta rän jäädessä liian suuressa määrin
4400: suojaavat laitteet, ei sen jälkeen syystä tai riippumaan pelkästään sattumasta. Voi-
4401: toisesta ole ryhtynyt tai ehtinyt ryhtyä eri- daan joka tapauksessa olla var-
4402: tyiseen toimintaan täyttääkseen anastamis- moja siitä, että tällä tavoin ei kehitetä
4403: aikomuksensa. Salm~alan mukaan murron yleistä oikeuslJajua eikä lisätä kansalaisten
4404: edellytyksenä ei ole, että toiselle kuuluva luottamusta lain ja oikeuden valvovaan
4405: omaisuus teon kautta olisi joutunut vaaraan miekkaan. Edellä mainituista viimeiSim-
4406: tai että sitä yleensä olisi edes olemassa. mistä oikeustapausesimerkeistä käykin sel-
4407: Riittää, kun tekijä tekoon ryhtyessään ajat- ville, että nykyisessä oikeuskäytännössä
4408: telee, omaisuusesineen olevan siinä säilössä, RL 28 luvun 3 §: ää on tulkittu laveasti,
4409: johon hän murtautuu. Esimerkkeinä Sal- tavalla, jolla parhaiten päästään rikospro-
4410: m1ala mainitsee kaksi KKO: n murtoina kä- sessin ensisijaisena tavoitteena olevaan oi-
4411: sittelemää tapausta, JOissa kummassakin keudenmU!kaiseen tuomioon.
4412: teon kohteena ollut omaisuus on ollut otak- Senjälkeen kun murron kriminalisointi
4413: sutussa säilössä ja siis niin sanoa:ksemme erillisenä rikoksena Ruotsin rikoslain uudis-
4414: vaaravyöhykkeessä, ja joissa murtautumi- tamisen yhteydessä vuonna 1942 poistettiin,
4415: nen esteen läpi on jäänyt kesken tekijän on Suomi ainoana maana Skandinaviassa
4416: tultua häirityksi (KKO:n tiedonanto n:o 2 säilyttänyt murtosäännöksen. Saksan SGB
4417: v:lta 1952 ja KKO:n päätös 22.2.1954). ei liioin tunne murtoa sisään murtautuen
4418: Tarkasteltaessa teon subjektiivista puolta tehdyn törkeän varkauden yrityksessä ero-
4419: Honkasalon edellä esitetyn laintulkinnan tettuna käsitteenä. RL:n 28 luvun 3 §:n
4420: pohjalta päädytään tulokseen, joka on tulkinnasta ei tieteisopissamme ole niinkuin
4421: suhteettomuudessaan erittäin epäilyttävä. edellä on esitetty päästy täyteen yksimieli-
4422: Otamme esimevkiksi kaksi henkilöä A: n ja syyteen. Oikeuskäytännössä on murron ja
4423: 68 n,4. - BUrosla.ld.
4424:
4425:
4426: murtovarkauden yrityksen välinen raja niin- Ede!llä olevan perusteella ehdotamme,
4427: ikään vaikeasti vedettävissä. KoskJa murto
4428: rangaistuksen määrää sovitellen helposti voi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4429: daan sisällyttää törkeän varkauden yrityk- van lakiehdotuksen:
4430: sen käsitteeseen, on murron rankaiseminen
4431: erillisenä rikoksena syytä poistaa rikoslais-
4432: tamme liian tulkinnanvaraisena säännöksenä.
4433:
4434:
4435: Laki
4436: rikoslain 28 luvun 3 §: n kumoamisesta.
4437: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumo- se, on joulukuun 19 päivänä 1889 annetussa
4438: taan rikoslain 28 luvun 3 §, sellaisena kuin laissa.
4439:
4440:
4441: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
4442:
4443: Ja.a.kko Kemppainen. Erkki Tuuli.
4444: Juuso Häikiö. Paavo Rautkallio.
4445: Erkki Huurtamo. Erkki Rara.
4446: Pentti Sillantaus.
4447: 69
4448:
4449: 11,5. - Lak.al. N: o 17.
4450:
4451:
4452:
4453:
4454: Siren ym.: Ehdotus laiksi oikeudenkäymiskaaren 30 luvun
4455: muuttamisesta.
4456:
4457:
4458: Eduskunnalle.
4459:
4460: Käytännössä on ilmennyt, että voimassa velvollisuutta harkita, onko vastapuolta kuul-
4461: olevassa korkeimmassa oikeudessa nouda- tava.
4462: tettavassa oikeudenkäyntijärjestyksessä on Tämän johdosta on herännyt kysymys, eikö
4463: vakava puutteellisuus. Kaikkialla oikeusval- mainitunlainen käytäntö ole jyrkästi risti-
4464: tioissa sisältyy oikeusjärjestykseen periaate, riidassa oikeusjärjestykseemme vanhastaan si-
4465: että ketään ei saa tuomita syypääksi rikok- sältyvän periaatteen kanssa vastapuolen
4466: seen sellaisen asia-aineiston perusteella, josta kuulemisesta, mikä periaate on saanut yleis-
4467: hänelle ei ole annettu tietoa ja jonka koh- maailmallisen vahvistuksen Yhdistyneet Kan-
4468: dalta hänelle ei ole varattu tilaisuutta lau- sakunnat-järjestön yleiskokouksen 10 p: nä
4469: sua mielipidettään. Kun oikeudenkäyntijär- joulukuuta 1948 hyväksymän ihmisoikeuksien
4470: jestykseemme vuoden 1955 lainsäädännöllä yleismaailmallisen julistuksen 11 artiklassa,
4471: omaksuttiin muutoksenhakulupajärjestelmä, jonka mukaan syytetylle on turvattava
4472: pidettiin kyllä huolta siitä, että riitajuttu- kaikki hänen puolustustaan varten tarpeelli-
4473: jen nostomenettelyssä vastapuolelle varataan set takeet. Edellä mainittua käytäntöä syy-
4474: korkeimmassa oikeudessa aina tilaisuus an- tetyn kuulematta jättämisestä korkeimmassa
4475: taa vastineensa muutoksenhakukirjelmän joh- oikeudessa on epäilemättä pidettävä virheelli-
4476: dosta, mutta rikosasiain osalta on säädetty, senä, mutta siihen on antanut mahdollisuu-
4477: että vastapuolta on kuultava rikosasioissa den rikosasiain oikeudenkäyntijärjestystä
4478: vain, milloin korkein oikeus katsoo sen tar- korkeimmassa oikeudessa koskevan säännök-
4479: peelliseksi. Tämä koskee valituksia sellaisissa sen muodollinen väljyys. Oikeusturvan kan-
4480: asioissa, jotka hovioikeus on ratkaissut muu- nalta on mainitunlaista lainkäyttöä pidet-
4481: toksenhakutuomioistuimena tai ensimmäisenä tävä arveluttavana, ja se voi johtaa koko-
4482: oikeusasteena, mm. valtiollisia rikoksia koske- naan tai osaksi epäoikeudenmukaisiin ran-
4483: vissa asioissa. Valitusasiat saattavat talou- gaistustuomioihin. Tämä vakava epäkohta,
4484: dellisessa suhteessa olla yhtä merkitykselilisiä josta myös valtioneuvoston oikeuskansleri on
4485: kuin siviilioikeudelliset riitajutut, ja sään- lausunut kantansa erään korkeimmassa oi-
4486: nöllisesti valitusasiat koskevat ankaranluon- keudessa vireillä olleen, julkisuudessa huo-
4487: toista rankaisuvaadetta. miota herättäneen asian yhteydessä, on syytä
4488: Käytäntö on osoittanut korkeimman oikeu- mitä pikimmin poistaa ja siten luoda uusia
4489: den soveltavan mainittua säännöstä siten, että takeita siitä, että vain todella syyllinen tu-
4490: korkein oikeus ei ole yleensä harkinnut tar- lee rangaistukseen tuomituksi.
4491: peelliseksi antaa syytetylle tilaisuutta lausua Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
4492: mielipidettään muutoksenhakijan - viralli- nioittavasti,
4493: sen syyttäjän tai asianomistajan - esittä-
4494: mästä aineistosta. Tämä on osittain voinut että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4495: johtua sellaisestakin ko. säännöksen tulkin- van lakiehdotuksen:
4496: nasta, ettei korkeimmalla oikeudella edes olisi
4497: 70 II,5. - Oikeudenkii.ymiskaari.
4498:
4499:
4500: Laki
4501: oikeudenkä.ymiskaaren 30 luvun muuttamisesta.
4502: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 13 § : n
4503: 4 momentti, sellaisena kuin se on 7 päivänä tammikuuta 1955 annetussa laissa (2/55),
4504: näin kuuluvaksi:
4505:
4506: 30 luku.
4507: Muutoksen hakemisesta hovioikeuden tuo- Jos lupahakemus koskee hovioikeuden kä-
4508: mioon tai päätökseen sekä hovioikeuden siteltävänä ollutta rikosjuttua eikä lupahake-
4509: päätöksen alistamisesta. musta ole heti jätettävä tutkittavaksi otta-
4510: matta tai hylättävä, on vastapuolen vastaus
4511: 13 §. vaadittava virkateitse.
4512:
4513:
4514:
4515: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1962.
4516:
4517: Eino Siren. Ensio Partanen. Antero Väyrynen.
4518: Sylvi Siltanen. G. Henriksson. Meeri Kalavainen.
4519: Arvo Ahonen. Voitto Hellsten. Veikko Helle.
4520: 71
4521:
4522: 11,6. -Lak.al. N:o 18.
4523:
4524:
4525:
4526:
4527: Huurtamo ym. : Ehdotus laiksi konkurssisäännön muuttami-
4528: sesta.
4529:
4530:
4531: Eduskunnalle.
4532:
4533: 9. 11. 1868 annetun Konkurssisäännön janvalan tehnyt muussa oikeudessa, on niin·
4534: 24 § :n mukaan on paikalletulopäivänä jokai- ikään menettänyt oikeutensa maksun saan·
4535: sen velkojan kirjallisesti ilmoitettava saata- tiin konkurssipesästä.
4536: vansa ja se Qikeus, jota hän itselleen Velkojanvalan suorittamiseksi on yksityi-
4537: vaatii, sekä annettava oikeudelle myös ne sen velkojan henkilökohtaisesti ja yhtiöistä
4538: asiakirjat, joihin hänen vaatimuksensa perus- kysymyksen ollen toiminimen kirjoittajien
4539: tuu. Konkurssisäännön 25 § : n mukaan on saavuttava oikeuteen ja vannottava säädetty
4540: velkojan, joka valvoo saatavansa velallisen vala. Suurempien yhtiöiden toiminimen kir-
4541: konkurssissa, valallansa vahvistettava ,että joittajat tavallisesti eivät lainkaan tunne
4542: hän sen rehellisesti omistaa ja että hänen itse asiaa muutoin kuin yhtiön laskujen pe-
4543: tietensä velallisen sitoumus, johon saatava rusteella ja he siis joutuvat luottamaan täy-
4544: perustuu, ennen konkurssin alkua on synty- sin laskutusosaston ilmoituksiin. Käytännössä
4545: nyt, ilman petoksetta ja kavaluudetta". onkin jouduttu yhä enemmän siihen, eritoten
4546: Saman § :n 2 momentin nojalla ovat tästä kun valvonnan muotomääräykset ovat peräti
4547: valanteosta vapaat valtio, kunta ja yleisen ankarat, että yksityiset henkilöt suurimmalta
4548: tarkastuksen alaiset laitokset, kuten esim. osalta ja yhtiöt melkein 100% :sesti siirtä-
4549: pankit ja vakuutusyhtiöt. Tämän § :n 4 mo- vät saatavansa konkurssivalvontaa varten
4550: mentin mukaan velkoja, joka on ,semmoista asianajajalleen, joka valvontakirjassaan usein
4551: uskoa, ettei hän ollenkaan voi valaa tehdä, valvoo fj-w.menien velkojien saatavat omassa
4552: olkoon valanteosta vapaa". nimessään ja yhdellä ja samalla valalla vah-
4553: Konkurssisäännön 26 § määrää, missä oi- vistaa ne kaikki oikeaksi. Asianajaja joutuu
4554: keudessa ja milloin valanteko on suoritet- perustamaan valvontansa usein pelkästään
4555: tava. 27 § säätää, miten sen on meneteltävä, päämiehensä suullisiin ilmoituksiin. Näin on
4556: joka laillisen esteen vuoksi ei saata velkojan- esimerkiksi asianlaita silloin, kun on kysy-
4557: valaa tehdä määräajassa. 28 § :ssä on mää- mys työntekijäin palkkojen, kesälomakor-
4558: räys siitä, että velkoja voi valantekotilaisuu- vauksien ja odotuspäivien korvausten valvon-
4559: dessa ennen valaansa pienentää kirjallisesti nasta. Yleensä on kuitenkin asianlaita niin,
4560: valvomansa saatavan määrää, mikäli hän te- että asianajaja saa yksityisiltä henkilöiitä
4561: kee valan vasta esiinhuudossa. 29 § sisältää ja yhtiöiltä valvontaansa varten laskut tai
4562: säännökset siitä, että velkoja, joka ei lailli- muut saamistodisteet, joiden perusteella hän
4563: sella tavalla ole valvonut saatavaansa tuo- suorittaa valvonnan, voimatta kuitenkaan
4564: mioistuimessa, on menettänyt kaiken oikeu- olla täysin varma siitä, etteikö velallinen
4565: den maksun saamiseen konkurssipesästä, mahdollisesti olisi voinut lyhentää velkaansa
4566: paitsi niissä tapauksissa, jotka 30, 32, 33 ja ennen konkurssin alkua, ja jonka lyhennyk-
4567: 48 § : ssä mainitaan. Edelleen tässä § : ssä sen saamamies on voinut unohtaa tai laimin-
4568: sanotaan, että velkoja, joka on valvonut lyönyt ilmoittaa siitä asianajajalle.
4569: saatavansa oikeudessa, mutta laiminlyönyt Konkurssisäännön 39 § sisältää määräyk-
4570: tehdä velkojanvalan tai, mikäli valanteko on set siitä, että paikalletulopäivän jälkeen on
4571: tapahtunut muussa kuin konkurssioikeudessa, raastuvanoikeudessa pidettävä kaksi ja luu-
4572: laiminlyönyt jättää oikeudelle määräajan lakunnanoikeudessa yksi esiinhuuto, jossa
4573: kuluessa todistusta siitä, että hän on velko- asianomistajien tulee lausua ,toisiaan vas-
4574: 72 II,6. - Konkurssisää.ntö.
4575:
4576:
4577: taan mitä oikeutensa valvomiseksi pitävät Rikoslain 17 luvussa. Seurauksena on vain
4578: tarpeellisena ja esiintuokoot kaikki ne todis- ollut, että riitautetun saatavan valvojan saa-
4579: tukset, joita käyttää tahtovat". Velkojalla tavan määrä on oikaistu eri oikeudenkäynnin
4580: on toisin sanoen oikeus esiinhuudossa tehdä osoittaman tuloksen mukaiseksi. Kun valaa
4581: muistutuksia muiden velkojien suorittamia käsitellään Konkurssisäännössä näin arvotto-
4582: valvontoja vastaan. masti, on olemassa yleinenkin vaara siitä,
4583: Jos valvonta on suoritettu muodollisesti että yleisön silmissä vala oikeudenkäynnissä
4584: oikein eikä kukaan velkoja tee valvottua menettää sen arvon, joka sillä muuten on.
4585: saatavaa vastaan muistutusta, oikeus eräin Yleisenä toteamuksena on sanottava, että
4586: rajoituksin tuomitsee saatavan maksettavaksi käytännössä ei kukaan velkoja luota siihen,
4587: konkurssipersän varoista Konkurssisäännön että toinen velkoja on vaiallaan vahvistanut
4588: 97 § :n mukaisesti. Jos taas perusteltu muis- saatavansa oikeellisuuden, toisin sanoen, hän
4589: tutus jonkun velkojan taholta on tehty toi- ei luota toisen velkojan saatavan oikeellisuu-
4590: sen velkojan saatavaa tai valvontaa vastaan, teen sillä perusteella, että tämä toinen vel-
4591: niin oikeuden on Konkurssisäännön 96 ja koja on saatavansa valalla vahvistanut. Vel-
4592: 97 § :n perusteella osoitettava tämä toinen kojat valitsevat itse konkurssipesään toimit-
4593: velkoja eri oikeudenkäynnillä todistamaan sijamiehet, jotka päämiestensä etujen valvo-
4594: saatavansa esim. määrältään tai perusteiltaan miseksi tarkastavat tarkoin muiden velkojien
4595: oikeaksi ,huolimatta siitä, että velkoja on saatavat sekä määrältään että perusteiltaan,
4596: valalla vahvistanut vaatimuksensa". Valalla ja mikäli vähänkin on aihetta, tekevät muis-
4597: ei siis itse asiassa ole ollut mitään tosiasial- tutuksen toisen velkojan saatavaa vastaan.
4598: lista merkitystä. Jos riitautetun saatavan Lisäksi ne asianajajat, jotka eivät ole toimit-
4599: omistaja ei sitten eri oikeudenkäynnissä sijamiehinä, mutta ovat valvoneet päämies-
4600: pystykään todistamaan ilmoittamaansa saa- tensä saatavia, joka tapauksessa myös tar-
4601: tavaa oikeaksi ja se tuomitaan esim. pie- kastavat muiden velkojien saatavien oikeelli-
4602: nempänä, kuin mitä hän on valvonut, tai suuden. Näinollen yleisen edunkaan valvo-
4603: hyljätään kokonaan, tai jos hän ei ryhdy eri miseksi ei ole olemassa mitään syytä pysyt-
4604: oikeudenkäyntiin saatavansa todistamiseksi tää velkojanvalaa voimassa. Edellä olevan
4605: lainkaan, ei valan tehnyttä velkojaa ole tie- perusteella ehdotammekin kunnioittaen,
4606: tääksemme käytännössä koskaan asetettu
4607: syytteeseen väärästä valasta, josta säädetään että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4608: van lakiehdotuksen:
4609:
4610:
4611: Laki
4612: Konkurssisäännön muuttamisesta.
4613: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan Konkurssisäännön 25, 26, 27 ja 28 § :t
4614: ja muutetaan Konkurssisäännön 29· §, sellaisena kuin se on laissa 3 päivältä joulukuuta
4615: 1895, näin kuuluvaksi:
4616: 29 §. olkoon menettänyt kaiken oikeuden maksun
4617: Konkurssivelkoja, joka ei ole paikalletulo- saamiseen konkurssipesästä, paitsi niissä ta-
4618: päivänä tahi ennen ilmoittanut saamistansa pauksissa, jotka 30, 32, 33 ja 48 § : ssä mai-
4619: Oikeudelle niinkuin 24 § : ssä on sanottu, nitaan.
4620:
4621: Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1962.
4622:
4623: Erkki Huurtamo. Veikko Hyytiäinen.
4624: Erkki Tuuli. Paavo Rautkallio.
4625: Juuso Häikiö.
4626: 73
4627:
4628: II, 7. - La.k.al. N: o 19.
4629:
4630:
4631:
4632:
4633: Lahtela ym.: Ehdotus laiksi osakeyhtiöistä annetun lain
4634: muuttamisesta.
4635:
4636:
4637: E d u s k u n n a ll e.
4638:
4639: Kiinnostus varojen sijoittamiseen osake- osakkeenomistajien käsiin. On selvää, että
4640: vhtiöiden osakkeisiin on viime vuosien aikana tällaisen asiaintilan vallitessa eivät pienosak-
4641: iisääntynyt huomattavasti piensäästäjienkin keenomistajien edut tulee valvotuiksi lähes-
4642: keskuudessa. Nykyisen osakeyhtiölain puit- kään tehokkaalla tavalla.
4643: teissa on pienosakkeenomistajien käytännössä Epäkohta olisi korjattavissa siten, että pää-
4644: melkeinpä mahdotonta käyttää osakkaille täntävalta sellaisissa osakeyhtiöissä, joissa on
4645: kuuluvaa päätäntävaltaa osakeyhtiöasioissa. paljon osakkeenomistajia, uskotaan osakkai-
4646: He eivät toisin sanoen voi käyttää hyväk- den valitsemalle edustajistolle. Edellä olevan
4647: seen osakkeen omistukseen perustuvia oikeuk- perusteella ehdotamme,
4648: sia. Tämä on erittäin valitettavaa, sillä tosi-
4649: asiallinen määräysvalta suurissa osakeyh- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4650: tiöissä on näin joutunut osaksi muiden kuin van lakiehdotuksen:
4651:
4652:
4653: Laki
4654: osakeyhtiöistä annetun lain muuttamisesta.
4655: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan osakeyhtiöistä 2 päivänä toukokuuta
4656: 1895 annetun lain 23 § näin kuuluvaksi:
4657: 23 §.
4658: Osakasten päättämisoikeutta yhtiön asioissa taan, siihen valittavien jäsenten lukumää-
4659: käyttävät tämän lain ja yhtiöjärjestyksen rästä ja toimikaudesta sekä edustajiston
4660: mukaan asianmukaisesti kuulutetussa yhtiö- täydentämisestä, kun siihen valitun toimi
4661: kokouksessa ne osakkeenomistajat, jotka siinä päättyy kesken toimikauden. Edustajiston
4662: ovat läsnä. Kuitenkin olkoon osakkailla valta toimikausi älköön olko 4 vuotta pitempi.
4663: muutoinkin kuin yhtiökokouksessa päättää Edustajiston kokoonkutsumisesta ja sen
4664: yhtiön asioista, jos kaikki yhtiön osakkaat tehtävistä on soveltuvin osin voimassa, mitä
4665: ovat päätöksestä yksimieliset. tässä laissa säädetään yhtiökokouksesta.
4666: Osakeyhtiössä, jonka osakkaiden luku- Osakeyhtiön, jonka yhtiöjärjestys ei täytä
4667: määrä on vähintään 5 000, sekä milloin yhtiö- tässä pykälässä säädettyjä vaatimuksia, on
4668: järjestyksessä on niin määrätty, muussakin muutettava yhtiöjärjestys tämän pykälän
4669: osakeyhtiössä käyttää osakkaille kuuluvaa säännösten mukaiseksi viimeistään kahden
4670: päätösvaltaa heidän valitsemansa edustajisto. vuoden kuluessa tämän pykälän muutoksen
4671: Yhtiöjärjestykseen on otettava tarpeelliset voimaantulosta. Jos näin ei menet.ellä, on osa-
4672: määräy'kset siitä, miten edustaijisto ase.te- keyhtiö purettava.
4673:
4674: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
4675:
4676: Olavi Lahtela. Heikki Ha.su.
4677: Veikko Savela.
4678: 10 E 219/62
4679: 74
4680:
4681: n,s. -Lak.al. N:o 20.
4682:
4683:
4684: Hallberg ym..: Ehdotus "laiksi kirjanpito"lain muuttamisesta.
4685:
4686:
4687: Eduskunnalle.
4688:
4689: V. 1954 eduskunta muutti päätöksellään huomioon, että taseet ilmoittamisen jälkeen
4690: kirjanpitolain 17 §: ää siten, että osakeyhtiön joutuvat joko arkiston hyllyille tai ne yk-
4691: ja osuuskunnan, jonka osake- ja osuuspää- sinkertaisesti tarpeettomina hävitetään, on
4692: oma ja vararahastot yhteenlaskettuina ovat ainoastaan kohtuullista, että yhtiöt tästä
4693: 8 milj. mk tai enemmän, tulee muiden vel- taseensa pakollisesta julkaisemisesta kerro-
4694: voitteiden lisäksi patentti- ja rekisterihalli- tulla tavalla vapautetaan. Kauppa- ja teol-
4695: tuksen kaupparekisteriosaston toimoota jul- lisuusministeriö onkin jo suunnitellut koko
4696: kaista taseensa määräaj,assa Virallisessa Leh- lainsäädännön uusimista, mutta tällaiseen
4697: dessä yhteisön lmstannuksella. Tämä koskee osamuutokseen on syytä mitä pikimmin
4698: mm. kaikkia asunto-osakeyhtiöitä. Kun mennä kohtuuttomien kustannusten vähen-
4699: asunto-osakeyhtiöt sinänsä ovat yhtiöitä, tämiseksi muutenkin taloudellisissa vaikeuk-
4700: joilla ei ole muuta toimintaa, tuntuu koh- sissa kamppailevien asunto-osakeyhtiöiden
4701: tuuttomalta, että tällaisetkin yhtiöt pakote- osalta.
4702: taan julkaisemaan taseensa Virallisessa Leh- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
4703: dessä, josta kukaan sivullinen ei ole kiin- dotamme,
4704: nostunut, mutta siitä kuitenkin yhtiölle koi-
4705: tuu huomattavat kulut. Kun vielä otetaan että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4706: van lakiehdotuksen:
4707:
4708:
4709:
4710: Laki
4711: kirjanpitolain muuttamisesta.
4712: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 18 päivänä tammikuuta 1952 annetun
4713: kirjanpitolain 17 §, sellaisena kuin se on 3 päivänä joulukuuta 1954 annetussa iaissa
4714: (447/54), näin kuu:luva!ksi:
4715: 17 §. sivaihdon määrästä patentti- ja rekisteri-
4716: Osakeyhtiön tai osuuskunnan, jonka osake- hallituksen !k:aupparekisteriosastolle, joka tar-
4717: tai osuuspääoma ja vararahasto yhteenlas- kastaa, että ne muotoonsa nähden täyttävät
4718: kettuina ovat 8 miljoonaa markkaa tai lain vaatimukset ja toimittaa ne Viralliselle
4719: enemmän, ei kuitenkaan asunto-osakeyhtiön, Lehdelle julkaistavaksi yhteisön kustannuk-
4720: tulee sen lisäksi mitä edellä 16 § : ssä on sää- sella.
4721: detty, toimittaa sanotussa pykälässä määrä- Ilmoitusta vuosivaihdon määrästä ei kui-
4722: tyssä ajassa samalla kertaa siinä mainittujen tenkaan tarvitse tehdä, mikäli vuosivaihdon
4723: tasejäljennösten kanssa lisäksi yksi saman- määrä käy ilmi tämän pykälän tal1koitta-
4724: lainen jäljennös taseista ynnä ilmoitus vuo- mista tasejä:ljennöksistä.
4725:
4726: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
4727:
4728: R. Hallberg. Reino Ala-Kulju. N. Kosola..
4729: Armas Leinonen. Mikko Asunta. T. A. Wiherheimo.
4730: 75
4731:
4732: U,9. - Lak.al. N: o 21.
4733:
4734:
4735: Tuuli ym..: Ehdotus laiksi löytötavaralain muuttamisesta.
4736:
4737: Eduskunnalle.
4738: Marraskuun 19 päivänä 1943 annetun löy- lisi saada omistusoikeus sellaiseen löytötava-
4739: tötavaralain (893/43) määräysten mukaan raan, jota ei määräajassa lunasteta poliisi-
4740: on löytötavara laissa mainittuja harvoja viranomaiselta (lain 6 §, 8 § :n 1 ja 2 mom.
4741: poikkeuksia lukuunottamatta toimitettava po- sekä 11 §). Kun löytötavaran poissaami-
4742: liisiviranomaiselle, jonka asiana on huolehtia selle poliisiviranomais~lta nimenomaan on
4743: löytötavaran säilyttämisestä laissa säädetyn säädetty ehdo·ksi, että asianomainen suorit-
4744: maaraaJan. Tämä tietää käytännössä, että taa mm. poliisiviranomaisella löydön joh-
4745: poliisi joutuu vai'Iaamaan ·löytötavaran säi- dosta olleet kustannukset, joihin ao. kau-
4746: lyttämiseen vaadittavat tilat sekä määrää- punki edellä mainitun lain perusteella on
4747: män jonkun toimenhaltijan yksinomaan tai osallistunut, emme voi pitää oikeudenmukai-
4748: muiden tehtävien ohella huolehtimaan ko. sena vallitsevaa käyfåntöä, että löytötava-
4749: tavaroista. I'Ian myynnistä kertyvät tulot sekä perimättä
4750: Eräiden kaupunkien poliisilaitosten yhtey- jääneet löytäjän lunastukset tulevat yksin-
4751: teen on tässä tarkoituksessa perustettu jopa omaan valtion hyväksi, koska valtio tällöin
4752: erityisiä poliisin löytötavaratoimistoja. Kum- tulee saamaan täyden korvauksen kustan-
4753: massakin tapauksessa on huomattava, että nuksista, joista ao. kaupunki, kun otetaan
4754: ao. kaupungit kaupunkien osanotosta poliisi- huomioon paitsi rahalliset, myös huoneisto-
4755: laitosten menoihin kesäkuun 27 päivänä 1931 menot, joutuu suorittamaan valtaosan.
4756: annetun lain (221/31) 3 § :n mulk:aan ovat Edellä esittämämme perusteella ehdotamme,
4757: velvolliset ns. kustannusosuutensa oh~lla an- mikäli löytötavarasta huolehtimisen yleensä
4758: tamaan kaupunkien poliisilaitokselle sen eri voidaan katsoa kuuluvan sellaiseen järjes-
4759: tarpeita varten tarkoituksenmukaiset huo- tyksen ja turvallisuuden ylläpitämistä tar-
4760: neistot lämpöineen, valoineen, siivouksineen koittavaan poliisitoimintaan, jonka kustan-
4761: ja huonekaluineen, eli varsin huomattavalla nuksiin kaupungit ed~llä mainitsemamme
4762: määrällä ottamaan osaa löytötavaran säilyt- lain nojalla ovat velvollisia osallistumaan,
4763: tämisestä aiheutuviin kustannuksiin.
4764: Voimassa oleva !löytötavaralaki rakentuu että Eduskunta hyväksyisi näin
4765: kuitenkin sille periaatteelle, että valtion tu- kuuluvan lakiehdotuksen:
4766:
4767: Laki
4768: löytötavaralain muuttamisesta.
4769: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 pruvana marraskuuta 1943 annettuun
4770: löytötavaralakiin (893/43) uusi näin kuuluva 11 a §:
4771: 11 a §.
4772: Milloin tavara on edellä mainittujen sään- korvaus huomioon niiden poliisilaitoksen me-
4773: nösten nojalla ollut kaupungin poliisHaitok- nojen vähennyksenä, joihin kaupunki, siten
4774: sen hallussa, otettakoon tavaran myynnistä kuin siitä erikseen on säädetty, on velvolli-
4775: saatu tulo ja hoitokustannuksista suoritettu nen ottamaan osaa.
4776:
4777: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1962.
4778: Erkki Tuuli. Paavo Aitio.
4779: Valto Käkelä. Harras Kyttä.
4780: Georg C. Ehrnrooth.
4781: 76
4782:
4783: 11,10. -Toiv.al. N:o 14.
4784:
4785:
4786:
4787:
4788: Hyytiäinen ym..: Antropologista isyystutkimusta koskevan
4789: lainsäädännön aikaansaamisesta.
4790:
4791:
4792: Eduskunnalle.
4793:
4794: Meillä on voimassa laki, jonka mukaan Kun kokemus on osoittanut, että tällaisia
4795: avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen ela- sopimuksia on vaikea saooa aikaan, ja kun
4796: tusta koskevan jutun käsittelyn yhteydessä toisaalta totuuteen pääseminen elatusasioissa,
4797: voidaan suorituttaa verikoe isyyden selvittä- joissa usein puolin ja toisin käytetään väärin
4798: miseksi. Verikoe on kuitenkin laadultaan sel- todistelumahdollisuuksia, on päämäärä, jo-
4799: lainen, että sillä ei voida positiivisesti todeta hon on pyrittävä, pitäisi antropologinen tut-
4800: isyyttä, vaan ainoastaan eräissä tapauksissa kimus saada meilläkin samaan asemaan kuin
4801: sulkea pois se mahdollisuus, että joku mies- veriry hmätutkimus.
4802: henkilö on tietyn lapsen siittänyt. Viime Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme-
4803: vuosina on kuitenkin kehitetty ja myös jo kin kunnioittavasti eduskunnan lausuttava:ksi
4804: meidän maahamme tullut tunnetuksi ns. toivomuksen,
4805: antropologinen tutkimus, jolla voidaan lisätä
4806: isyydenmäärittelyn varmuutta paljon yli sen, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
4807: mitä verikoe voi näyttää. Antropologista toimenpiteisiin antropologista isyys-
4808: tutkimusta ei kuitenkaan voida toimeenpanna, tutkimusta koskevan lainsäädännön
4809: kun sitä koskevat määräykset laista puuttu- aikaansaamiseksi.
4810: vat, muutoin kuin kaikkien asianosaisten
4811: yhteisin sopimuksin.
4812: Helsingissä 3 päivänä m&aliskuuta 1962.
4813:
4814: Veikko Hyytiäinen. Pentti Sillantaus.
4815: 77
4816:
4817: II,ll. - Toiv.al. N: o 15.
4818:
4819:
4820:
4821:
4822: Hyytiäinen ym.: H olhouslain muuttamisesta vajavaltaisen
4823: tekemän kiinteistökaupan osalta.
4824:
4825:
4826: Ed usku:nnalle.
4827:
4828: Kun oikeuskäytäntö on lopuilisesti valkiin~ oikeudenmukaista, että myös 'OSitaja voisi saat-
4829: nuttanut voimassaolevan holhouslainsäädän~ taa asian oikeuden ratkaistavaksi myyjän vit-
4830: nön ·erinäisten määräysten sellaisen tulkinnan, kuttaessa kohtuuttoman kauan 'luvan hake-
4831: että vain myyjä voi hakea lain ·edehlyttämää mista.
4832: oikeuden suostumusta sellaiselle kiinteistönr Edelläolevan perusteella ikunnioittaen eh-
4833: !kaupalle, jossa vajavalta:inen holhoojansa tai dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4834: uskotun miehen edustamana on ollut luovut- muksen,
4835: tajana, on tästä ollut seurauksena, että
4836: ostaja on monissa tapauksissa, myyjän jät- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
4837: täessä tuon suostumuksen hakematta, joutu- toimenpiteisiin sellaisen muutoksen ai-
4838: nut kohtuuttomiin vaikeuksiin, jopa oikeu- kaansaamiseksi voimassaolevaan hol-
4839: denmenetyksiin, kun hän kaupan voimaantuc. houslakiin, että myös ostajalla olisi
4840: iloon luottaen on esim. rakentanut ostamal- oikeus saattaa vajavaltaisen kanssa te-
4841: [een tontin~ rakennuksia tai tehnyt kiinteis- kemänsä kiinteistökauppaa koskevan
4842: tön suht~en muita uhrauksia saarnattakaan suostumuksen ratkaiseminen oikeuden
4843: sitten maapohjaa omakseen. Olisi sen vuoksi tutkittavaksi.
4844: Helsingissä 7 päivänä ma:aliskuuta 1962.
4845:
4846: Veikko Hyytiäinen. Pentti Sillantaus.
4847: 78
4848:
4849: II,12.- Toiv.al. N: o 16.
4850:
4851:
4852:
4853:
4854: Saloranta ym.: Toimenpiteistä yhteisöjen rekisteröimistä kos-
4855: kevien asioiden keskittämiseksi samalle virastolk.
4856:
4857:
4858: Eduskunnalle.
4859:
4860: Nykyajan taloudeLlisessa ja yhteiskunnalli- huomiota. Selvää on, että vallitsevasta asiain-
4861: sessa elämässä on yksiJtyisten henkilöiden pe- tilasta on monenlaista hankruluutta ja haittaa
4862: rustamiHa yhteenliittymillä ja muihla oikeus- niiHe, jotka joutuvaJt ·ajamaan tämänkaltaisia
4863: muodostelmilla huomattava sijansa. Niitä pe- asioitaan monessa eri virastossa ja samaakin
4864: rustetaan niin taloudellisten kuin aa1Jteellis- oikeushenkilöä koskevassa asiassa sen eri vai-
4865: ten tarkoitusperien toteuttamiseksi monessa heissa perättäisesti kääntymään eri viraSto-
4866: eri muodossa, kuten yhtiöinä, osuuskuntina, jen puoleen. Ne epäkohdat ja haitat, jotka
4867: yhdistyksinä ja säätiöinä. Näitä perustet- esiintyvät perustamisvaiheessa, esiintyvät
4868: taessa haetoon asianomaisilta virastoilta pe- myöhemminkin, milloin vastaavanlaisissa
4869: rustamis- ja toimilupia sekä yhtiöjärjestysten asioissa joudutruan yhteisöjen ja muiden oi-
4870: tai sääntöjen vahvistuksia ja suoritetaan keusmuodostelmien toiminnan aikana turvau-
4871: muita sellaisia toimia, joiden päätekohtana tumaan viranomaisiin.
4872: on yhteisön tai oikeusmuodostelman merkit- Vrullitsevasta asiaintilasta aiheutuvien epä-
4873: seminen ti·ettyyn rekisteriin. Tässä tarkoitet- kohtioo ja haittojen poistamiseksi olisi ryh-
4874: tuja asioita käsittelevä.t nykyään useat eri dyttävä sellaisiin toimenpiteisiin, että tässä
4875: virastot. Perustamisessa noudatettavaan me- tarkoitettujen asiain käsiteleminen uskottai-
4876: nettelyyn nähden on eri tapauksissa havait- siin, sikäli kuin muuhun järjestelyyn ei ole
4877: tavissa huomattavia eroavuuksia. Toisinaan asiallista perustetta, yhden ja saman viraston
4878: sama virasto, joka jo aikaisemmassa vai- hoidettavaksi niin, että tuo virasto mahdolli-
4879: heessa, kuten esim. sääntöjen vruhvistamisen suuden mukaan käsittelisi asiat niiden kai-
4880: yhteydessä, on käsitellyt asiaa, toimittaa kissa vaiheissa ja koko laajuudessaan aina
4881: myös rekisteröinnin. Toisinaan on rekiste- päätekohtaansa, rekisteröintiin saakka. Täl-
4882: röinti tykkänään toisen viraston tehtävänä. laisesta käsittelystä seuraisi ensinnäkin, että
4883: Erinäisissä tapauksissa käsittelyssä noudatet- kaikki kulloinkin käsiteltävänä olevassa
4884: tavat, toinen toisistaan poikkeavat menettely- asiassa varteenotettavat seikaJt voitaisiin
4885: tavat perustuvat asiahlisiin syihin, mutta mi- yleensä huomioida samalla kertaa. Samankal-
4886: käli tällaisia syitä ei ole, ei vallitsevaa asiain- taisten a:si>ain keskittämisestä samalle viras-
4887: tilla voida pitää tyydyttävänä. Kun useat tolle johtuisi asiain käsittelyn yhdenmukais-
4888: eri virastot käsittelevät tässä tarkoitettuja tuminen, mikäli itse asiain luonteesta ei
4889: asioita, ei o1e vältettävissä, että käsittelyssä muuta johdu. Saavutettu asiantuntemus vai-
4890: ilmenee yhdenmukaisuuden puutetta ja muita kuttruisi kaikissa tämän viraston käsiteltä-
4891: aiheettomia eroavuuksia. Sawtt·aa käydä niin- vissä asioissa. Ymmärrettävää on niin ikään,
4892: kin, että sellainen seikka, johon olisi pitänyt että asiain käsittely nopeutuisi, kun eri kä-
4893: kiinnittää huomiota jo asian aikaisemmassa sittelyvaiheet mahdollisuuden mukaan yhdis-
4894: vaiheessa, :tulee huomion kohteeksi va&ta myö- tettä:isiin ja käsittely tapahtuisi samassa vi-
4895: hemmässä käsittelyvaiheessa. Sellaisissa ta- rasltossa.
4896: pauksissa, joissa asianomaisen viraston pää- Sellainen muutos, jota edellä on kosketeltu,
4897: asiallinen toiminta keskittyy muihin kuin on osuuskuntiin nähden jo toteutettu 1. 1.
4898: edellä mainittuihin asioihin, jää tässä tarkoi- 1955 voimaantulleella osuuskuntwlailla (247/
4899: tettujen asiain hoito enemmän taå vähemmän 54). Aikaisemman lain mukaan osuuskunnat
4900: syrjäiseen asemaan ja vaille a'll:Saitsemaansa olivaJt velvollisia ensin hakemaan säännöil-
4901: n,12. - Saloranta ym. 79
4902:
4903: leen ja niiden muutoksiUe vahvistuksen dettävän erillisen rekisterin pitäminen. Tä-
4904: asianomaiselta lääninhallitukselta, joka pyysi män mukaisesti voidaan niiden tehtävien hoi-
4905: hakemuksen johdosta Pellervo-Seura r. y:n taminen, jotka edellä esitetyl'lä tavalla uskot-
4906: lausunnon ja sitten yleensä saattoi lausun- rtaåsiin sanotulle virastolle, tarpeen v:aatiessa
4907: nossa esitety:t huomautuk.;;et hakijain tietoon järjestää myös niin, että erilaisista yhtei-
4908: heidän toimenpiteitään varten. Erinäisissä söistä ja oikeusmuodostelmista pidetään sa~
4909: tapauksissa asia oli alistettava valtioneuvos- man viraston toimesta erillisiä rekistereitä.
4910: ton tutkittavaksi. Sääntöjen tai niiden muu- Kaupparekisteriä pitää nykyään patentti-
4911: toksen saatua vahvistuksensa osuuskuntain ja rekisterihallituksen kaupparekisteriosasto.
4912: oli erikseen anotJtava rekisteröintiä rekiste- Mikäli edellä selostettu tehtävien keskittämi-
4913: röimisvirastolta. Uuden osuuskuntalain nen toteutetaan, olisi nykyisestä kaupparekis-
4914: mukaan osuuskuntain ei enaa tarvitse teriosastosta näiden lisääntyneiden tehtävien
4915: ennakolta hakea sääntöjensä tai niiden hoitamista varten muodostettava erillinen
4916: muurtosten vahvistamista. OsuuskunnaJt teke- rekisteröimisvirasto. Kaupparekisteriosaston
4917: vät nykyisen lain mukaan vain rekisteri- sekä paJtentJti~ ja rekisterihallituksen muiden
4918: ilmoituksen kaupparekisteriä pitävätie viras- osa;stojen (patentti- ja tavaraleimoosaston
4919: tolle, joka tässä yhteydessä tutkii myös sään- ja kartelliosa:ston) käsiteltävillä asioilla ei
4920: töjen tai niiden muutosten lainmukaisuuden. ole sellaista yhteyttä, että niitä olisi käsitel-
4921: SeHaisissa tapauksissa, joissa osuusku.n!nat .tävä samassa vira:stossa. Osastojen välinen
4922: harjoittavat lainausliikettä tai ottavaJt talle- yhteys on muodo1lista J•allitu. Mikäli muit·a
4923: tuksia muiltakin kuin jä:seniltään, on :vekis- osastoja varten tarvitaan tietoja rekisteröi-
4924: teri-ilmoitukseen oheistettava valtiovarainmi- dyistä toiminlmistä, annetaan niitä noille
4925: nisteriön lausunto tai suostumus. osastoille kaupparekist.eriä pitävän osaston
4926: Voimassa olevan osuuskuntalain omaksu- t.aholta samalla tavoin kuin muillekin eriUi-
4927: masta edellä selostetusta järjestelystä saa- sille vira:stoiHe ja viranomaisille. Toisaalta
4928: dut k~kemukset ovat olleet suotuisia. Tämän on otettava huomioon, että patentti- ja re-
4929: vuoksi olisi saana järjestely omaksuttava kisteDihaJlituksen muiden osastojen tehtävät -
4930: muissakin esiintyvi·ssä tapauksissa, mikäli ja niistä johtuva järjestysmuorto, toiminta ja
4931: muuhun menettelyyn ei ole asiallista perus- a;sioiden käsittelytapa ovat siinä määrin
4932: tetta. Esitetty järjestely voi1taisiin siten ot- poikkeuksellisia, ettei niitä voida soveltaa
4933: taa käytäntöön mm. tavallisiin osakeyhtiöihin, niiden asiain käsittelyyn, joista tässä on
4934: asunto-osakeyhtiöihin, a:wtteellisiin yhdistyk- kysymys. Kaupparekisteriosastolle nykyään
4935: siin ja sääitiöihin nähden sekä, mikäli katso- kuuluvat ja sille edeHä esitetyn mukaisesti
4936: taan tarkoituksenmukaiseksi, muissakin ta- siirrettävrut a:si:aJt vaativat niille ominaista
4937: pauksissa. Sikäli kuin poikkeukse1linen jär- ja näiden ·asiain huomattavan suuresta luku-
4938: jestely on tarpeen joihinkin yhteenJiitltymiin, määrästä huolimatta joutuisaa käsittelyä.
4939: kuten esim. pankkeihin ja valkuutuslaitoksiin Tällöin ei ole eduksi, etltä näitä asioita hoi-
4940: nähden, voidaan ne jäJttää nykyisen erikois- detaan sellaisen viraston yhteydessä, joka
4941: järjestelyn varaan. AsilliSISa on otettava huo- päätehtävänään omistautuu toisenlaisten,
4942: mioon, että kaupparekisteriä pitävä virasto, tekniikan tuntemusta ja teknillisiä seikkoja
4943: jolle .tässä tarkoitetut tehtävät olisi siirret- koskevien asiain hoitamiseen.
4944: tävä jo nykyäänkin useissa tapauksissa hoi- Edellä esitettyyn viitaiten ehdotamme kun-
4945: taa, 'mitä tulee taloudellista toimintaa har- nioittaen •eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4946: joittaviin yhteisöihin, niiden rekisteröimis- muksen,
4947: seen liittyvät tehtävät sellaisissakin tapauk-
4948: sissa, joissa aikaisempi käsittelyvaihe kuuluu
4949: muulle virastolla. Lisäksi kaupparekisteriä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4950: pitävä virasto tällai!Sten yhteisöjen osalta kä- sellaisten muutosten aikaansaamiseksi
4951: sirttelee ne muut rekisteröintiasiat, joissa voimassa olevaan lainsäädäntöön, joi-
4952: muun viraston ennakkokäsittely ei ole tar- den perusteella erilaisia yhteisöjä ja
4953: peen. muita oikeusmuodostelmia koskevien,
4954: Kaupparekisteriä pitävälle virastolle on rekisteröintiin päättyvien virastoasiain
4955: voima;ssa olevan lwinsäädännön mukaan us- käsittely mahdollisuuden mukaan kes-
4956: kottu myös valtion teollisuuslaitoksista pi- kitetään erillisille, patentti- ja re-
4957: 80 II,12. - Yhteisöjen rekisteröiminen.
4958:
4959:
4960: kisterihallituksen kaupparekisteriosas- muita rekistereitä pitävå'lle rekisteröi-
4961: tosta muodostettavalle, kauppa,.. ja misvirastolle.
4962: Helsingissä 8 päivänä mrualiskulllta 1962.
4963:
4964: T. Saloran.ta.. Arvo Pentti. Vilho Leivonen.
4965: Erkki Ryömä.. Eino Uusitalo. Toivo Antila..
4966: Lyyli Aalto. Aaro Lintilä.. Matti Linnamaa.
4967: Veikko Savela. Lauri Laine. Vemer Korsbäck.
4968: Leo Häppölä..
4969: 81
4970:
4971: II,13.- Toiv.at. N:o 17.
4972:
4973:
4974:
4975:
4976: L. Mattila. ym.: Esityksen antamisesta kiinnityksestä kuorma-
4977: autoihin.
4978:
4979:
4980: E d u s k u n n a 11 e.
4981:
4982: Kun ammattimaista liikennettä harjoitta- voidaan tehdä linj,a-autoon. (Laki kiinnityk-
4983: vat 'kuorma-autoilijat uusivat ka1ustoaan, sestä linja-autoon annettu Helsingissä 24. 11.
4984: tuottaa usein uusien kuormarautojen rahoitus 1950). Kun kuorma-autojen hinnat ovat me}.
4985: heille vaikeuksia. Luottoja myönnetään vain koista suuruusluokkaa, mm. perävaunullinen
4986: reaa1ivakuuksia vastaan. Tällaisten vakuuk- kaukoliikennekuorma-auto umpikorilla tulee
4987: sien järjestäminen ei kaikille pienyrittäjä- maksamaan n. 4 milj. mk ja täydellisin
4988: asemassa oleville liikenteenharjoittajille ole varustein varustettu säiliökuorma-auto n.
4989: mahdollista. Yksityiset liikenteenharjoittajat 5 milj. mk, niin tuntuisi puheenaolevan-
4990: eivät myöskään vielä saa meidän maassamme laisen kiinnitysoikeuden aikaansaaminen tar-
4991: valtion rahastoista lainoja autojen ostoon, peelliselta ja myös käytännössä mahdolliselta
4992: kuten tiettävästi esim. Amerikassa, vaan lai- järjestää.
4993: nojen hankinta on jäänyt täysin omatoimi- Kun tällaisen kiinnitysoikeuden luominen
4994: suuden varaan. edellyttää lainsäädäntötoimenpiteitä, olisi
4995: Kun kansan- ja yksityistaloudelliselta kan- mielestämme hallituksen syytä ryhtyä pikai-
4996: nalta on mitä suotavinta, että Iiikenteenhar- sesti toimenpiteisiin tämänkaltaisen lain ai-
4997: joittajalie suod,aan tilaisuus uusia kalustoaan kaansaamiseksi.
4998: silloin, kun vanhalla kalustolla liikennöimi- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
4999: nen muodostuu epätaloudelliseksi ja milloin eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen.
5000: maassa on myöskin ammattimaiseen liikentee-
5001: seen soveltuvaa kalustoa saatavissa, olisi että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
5002: asiantilan helpottamiseksi vähävaraisille au- toimenpiteisiin esityksen antamiseksi
5003: toilijoille merkitystä sillä, että kuorma- Eduskunnalle laiksi kiinnityksestä
5004: autoon voitaisiin vahvistaa kiinnitys, kuten kuorma-autoihin.
5005: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1962.
5006:
5007: Leo I. Mattila. Arm.a.s Leinonen.
5008: Tuure Salo. Pentti Pakarinen.
5009: Esa Kaitila..
5010:
5011:
5012:
5013:
5014: 11 E 219/62
5015: 82
5016:
5017: U,14. - Toiv.al. N: o 18.
5018:
5019:
5020:
5021:
5022: Tuuli ym.: Esityksen antamisesta laiksi kuorma-autojen kiin-
5023: nittämisestä.
5024:
5025:
5026: E d u s k u n n a 11 e.
5027:
5028: Elinkeinoelämän kehittyessä ja laajen- On selvää, että raskaiden kuorma-autojen
5029: tuessa kuljetusten tarve vastaavasti lisään- yksikköhinnan muodostuessa näin korkeaksi
5030: tyy. Se puolestaan edellyttää yhä lisäänty. ei ajokaluston hankintoja pystytä riittävästi
5031: vää ja kehittyvää kuljetusvälineistöä. Tämä turvaamaan ilman tehokasta lainoitusta.
5032: kehitys on maantiekuljetusten osalta vienyt Kuorma-autokanta ja -kuljetukset ovat kui-
5033: yhä suurempiin j·a kalliimpiin yksikköihin. tenkin pääosaltaan pienyrittäjien hallussa,
5034: Mutta niinpä mm. raskaat kuorma-autot lii- joilla useinkaan ei ole mahdollisuuksia saada
5035: kennöivät kansantaloutemme kannalta erit- tarvittavia luottoja kalustonsa lisäämiseen
5036: täin tärkeissä ajotehtävissä. Mainittakoon ja uusimiseen. Sen vuoksi olisi välttämä-
5037: tässä puutavara-ajot, jotka vuosi vuodelta töntä, että sanotun kansantaloutemme kan-
5038: muuttuvat yhä vaativaromiksi puunjalostus· nalta tärkeän kuljetuskaluston hankinnan
5039: teollisuuden hankintalähteiden luonnollisista rahoittamista helpotettaisiin siten, että suu-
5040: syistä siirtyessä yhä kauemmaksi. Samoin ret kuorma-autot hyväksyttäisiin kiinnitys-
5041: myös kaukokuljetusliikenne, joka erinäisten kelpoisiksi, kuten asianlaita on linja-autojen
5042: hyödykkeiden palvelutarpeen lisääntyessä kas- suhteen. Muussa tapauksessa kuorma-auto-
5043: vaa jopa ulkomaisia rahtikuljetuksia käsittä- kaluston hankinnat eivät saata tulla riittä-
5044: väksi. Edellämainitut ajotehtävät ovat viksi lisääntyvään tarpeeseen nähden tai ke-
5045: kai·kki siksi vaativia, että vain todella hyvä- hitys johtaa alikuntoisen kaluston käyttä-
5046: kuntoinen ajokalusto voi niistä kunnolla sel- miseen.
5047: vitä. Mutta Riksi ovatkin raskaat kuorma- Edellä olevan perusteella esitämme edus-
5048: autot hankintahinnaltaan kalliita, 2.5-4 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5049: milj. mk. Kun lisäksi joudutaan kyseisiin
5050: ajoneuvoihin melkein poikkeuksetta hankki- että hallitus antaisi Eduskunnalle
5051: maan lisälaitteita, kuten esim. perävaunu, lakiesityksen, jolla suurten kuorma-
5052: kippi-, nosto-, ym. vastaavanlaisia laitteita, autojen kiinnittäminen lainan vakuu-
5053: niiden kokonaisyksikköhinta on suunnilleen deksi tehdään mahdolliseksi.
5054: samaa suuruusluokkaa kuin linja-autojenkin,
5055: eli 'i}-..;6 milj. mk.
5056: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1962.
5057:
5058: Erkki Tuuli. Sulo Suorttanen.
5059: Anna-Liisa Linkola. Urho Saariaho.
5060: Erkki Ha.ra.. Heikki Hasu.
5061: A. F. Airo. Juha Rihtniemi.
5062: 83
5063:
5064: 11,15.- Toiv.al. N:o 19.
5065:
5066:
5067:
5068:
5069: Rautkallio ym.: Esityksen antamisesta rikoslain 20 luvun
5070: muuttamisesta.
5071:
5072:
5073: E d u s kunnalle.
5074:
5075: Voimassa olevan rikoslain 20 luku käsitte- Kun varsin korkein kuritushuonerangais-
5076: lee ~uvatonta sekaantUllilista ja muuta hau- tu:ksin rangaistaan sitä, joka ~kaantuu lap-
5077: reutta. Kansan oikeustajunnassa näitä rikok- sensa aviopuolisoon, veljeensä, sisareensa tai
5078: sia on aina totuttu pitämään erityisen häpeäil- kasvattiinsa 1:.ahi holhottiinsa, on epäjohdon-
5079: lisinä ja raSkaasti tuom.ittavina. Laårn asetta- mll!kaista, että teon yrittäjä !lroikonaan säästyy
5080: mat varsin ankarat rangaistussanktiot ovat ranga:istl.llkselta tai pääsee pakottamisesta saa-
5081: puolestaan osoituksena siitä, että lainsäätäjä maliaan eni.ntään vuoden vanllreustuomiolla.
5082: suhtautuu kyseisii:n riikaksiin samalla tavoin. Erityåsen epäilyttävää on se, että r~koslain
5083: Edellä esitetyn perusteena tuntuu perin 20 luvun 8 § : älin, jossa kriminaal[soidaoo
5084: oudolta, ettei useimmissa eshllä olevan rikos- mielipu:()llen naisen makaaminen, ei ole lii-
5085: lain luvun säätelemissä rikoksissa yritystä tetty klausuulia yrit)~ksen rankaisemisesta.
5086: iJ.ainkaan ole säädetty rangaJistava:ksL Y rityk- Tässä tapauksessa rikollisen tOOili objekti on
5087: seenhän tekijä syyH.istyy silloin, ilrun rikolH- avuttomuudessaan verrattavissa lapseen, ja
5088: mm teko syystä tai toisesta jää keSken teki- näin oHen toki tarvitsisi kaiken sen suojan,
5089: jän tultua häirityksi. Rikoslain 4luvun 1 '§ :n jonka laki suinkin pystyy 'a:ntama'3:n. Ny-
5090: ja sen 3 luvun 2 § :n mukaan orn yrityksestä kyistä selvemmin olisikin kriminalisoitava
5091: seuraava rangaistus enintääin ikolme neljän- lapseen kohdistuva sekaantumisen yritys ja
5092: nestä (3/4) ankarimmasta rangaistuksesta, iJ.akiin on saatava mäliräys mieHpuolen naisen
5093: mitä kutakin rangaistuslaji•a riilroksesta on maika:amisen rangaistavuudesta myös silloin,
5094: säädetty. Yritys on kuitookirn rangaistava kurn 'OOlro jää yritY'ksen asteelile.
5095: vain si!Hoin, kun siitä erikseen on säädetty. On mahdollista, että edeHä esitettyjen ri-
5096: Rikoslain 20 luvun 1 § :ssä säädetään 'ku- kosten yritysten rankaisem:attomuus johtuu
5097: ritushuonerangaistus si!He, jolk:a se~kaantml! siitä, että! lainsäätäijä on 'katsonut näyttö
5098: omaan lapseensa, rangaistuksen enimmäis- 'kysymyksen liian vai'keruksi kesken jääneen
5099: määrän ollessa kahdeksan (8) vuotta kuritus- teon osa:lta. Tlihän mahdollisuuteen viittaa
5100: huonetta. Jos lapsi on alile 17 vuotias voi- se, että silloin kun 'kysymY'k.sessä on henkilön
5101: daan rikoksen yritys eräissä tapauksissa mah- vietteloolinen tai taivuttaminen se'kaa:nnu!k-
5102: dollisesti rangaista saman luvun 7 § :n mu- seen tai hanreuteen k:olmannen 'kanssa, on
5103: kaan muun haureuden ·harjoittamisena tai yl'it~kin lain mulkaan aina rangaistava (RL
5104: rY'htymisenä lapsen nähden sukupuolikuria 20: 9a, 10 ja 11). Käytännössä esiintyy kui~
5105: loukkaavaan tekoon, mutta lapsen täytettyä tenkin tapa:uksia, joissa Y'leensä vwkeasti ha-
5106: 17 vuotta tiiJ.anne muuttuu oleellisesti. Tä- vaittava yritygkin 'Saatetaan todeta, ja kun
5107: män jä!lkJeen lapsi saakin joutua yrityksen näin on, ts. kun edes osa tekokategoriasta
5108: :Irohteeksi ilman, että tekijä joutuu rangais- riittävirn näytöin saatetaan osoittaa tapahtu-
5109: tavaksi: muulla tavoin ikuin ehkä prukottami- neeksi, ei näyttökysymyksen vaikeus miac>ään
5110: sesta rikoslain 25 luvun 12 § :n mukaan ran- tapauksessa saa olla esteenä yrityksen ran~
5111: gaistuksen enimmäismäärän ollessa 1 vuosi gaistavuudelle.
5112: vankeutta. Ero on huomattava, kun tode- Tässä yhteydessä voidaan vielä !kiinnittää
5113: taan, että yritY'ksen rangaistusmaksimi 20 huomiota erääseen samaisen rikoslain luvun
5114: luvun 1 § :n määräämän •enimmäisrangaistuk- py'k:ä:lääm. Haureuden harjoittaminen toisen
5115: sen mukaan olisi 6 vuotta kuritushuonetta. samaa sukupuolta olevan 'kanssa, ihomOSeiksua-
5116: 84 U,15. - Rikoslaki.
5117:
5118:
5119: lismi ja lesbismi, on kriminalisoitu 20 luvun pauksessa paranna ritkolksen tekijää, päin vas-
5120: 12 § :ssä. Ei ole epäilystäJkään: siitä, etteikö toin voidaan pitä:ä todennä!köisenä hänen ti-
5121: olisi kysymys teosta, joka syvästi loukkaa lansa pahenemilqta rangaistusailkana.
5122: sukupuolikuria ta~a:lla, joka on erityisen vas- V aili!ka vireE.iä ja telkcillä ookin erinäisiä
5123: tenmi.clinen. Kun mainittu taipumus kuiten- rikoksia säätelevien rilkoolain lukujen koko-
5124: kin voitaneen: lukea lähinnä viettihäiriöistä naisuudistus, ovat mi·elestämme rikoslain 20
5125: johtuvaksi: salliraudelksi, olisi syy·tä siirtää luvun epä!kohdat ll!iin suuressa määrin yleistä
5126: asian käsittely poi·s tuomioistuimista tervey- oikeustajuntaa loukkaavia, että katsomme
5127: denhoitovirr-anomaisten ikäsiteltä~ä!ksi. Jos ran- aiheelliseksi edellä olevan perusteelia esittää
5128: gaistuksen eräänä osatehtävänä pidetään sen eduskunnan hyväksyttävä!ksi toirvomulksen,
5129: parantavaa vaikutusta rikoikslen tekijään, voi-
5130: daan rtässä tapauksessa ainakin ol~a ehdotto- että hallitus antaisi EduskunnaUe
5131: man varmoja siitä, että asuminen samassa kiireellisesti esityksen rikoslain 20 lu-
5132: .rangaistuslaitoksessa muiden samaa suku- vun muuttamisesta.
5133: puolta olevien vankien kanssa ei missään ta-
5134: HelS!ingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
5135:
5136: Paa.vo Rautkallio. Pentti Sillanta.us.
5137: Jaakko Kemppainen. Ju'USO Bäikiö.
5138: Erkki Huurtamo.
5139: 85
5140:
5141: U,l6.-Toi.v.&l. N:o 20.
5142:
5143:
5144:
5145:
5146: E. Manninen ym.: KasvatukseUisten näkökohtien huomioon
5147: ottamisesta nuorten rikoksentekijäin käsittelyssä.
5148:
5149:
5150: E d u s k u n n a ll e.
5151:
5152: Nuorison käyttäytymisessä on viime vuo- tana, että ns. häpeällisissä rangaistuksissa
5153: sina ollut havaittavissa runsaasti epäsosiaali- 21 vuotta täyttänyt menettää melkein aina
5154: sia ilmiöitä jopa suorastaan rikollista toi- kansalaisluottamuksensa. Tuomioistuimilla on
5155: mintaa. Tuomioistuimet, varsinkin pääkau- - harkinnan mukaan - tosin mahdolli-
5156: pungissa ja sen lähiympäristössä, joutuvat suus jättää 21 vuotta täyttänyt tuomitse-
5157: nykyään runsaasti käsittelemään nuorten, alle matta kansalaisluottamuksensa menettämi-
5158: 21-vuotiaiden tekemiä rikoksia ja antamaan seen, mutta tätä mahdollisuutta käytetään
5159: niistä rangaistuksia. Nuorten rikostilastojen varsin harvoissa tapauksissa. Olisi toivot-
5160: jatkuvasti lisääntyessä on alettu kiinnittää tavaa, että kansalaisluottamuksen menettä-
5161: asiaan entistä enemmän huomiota. minen poistettaisiin kokonaan, jos rikos on
5162: Suomen rikoslaki on v·anha, aikoinaan val- vähäinen, em. tapauksissa, jos rikos on vä-
5163: mistettu toisenlaisia yhteiskuntaoloja varten häinen eikä ole törkää laatua. - Tämä on
5164: kuin missä me nykyään elämme. Tuomio- senkin tähden erittäin toivottavaa, koska
5165: istuinten on usein vaikea sovelluttaa sen 21 vuotta täyttäneiden joukossa on runsaasti
5166: määräyksiä nuoriin rikoksentekijöihin. Tuo- sellaisia, joiden ammattiin valmistuminen
5167: mioistuimilla ei ole nykyään muita mahdolli- on vielä kesken, ja kansalaisluottamuksen
5168: suuksia kuin antaa- rikoksen laadusta riip- menettäminen katkaisee ammattiin valmistu-
5169: puen - joko kuritushuone-, v·ankeus- tai misen melkein kokonaan senkin jälkeen, kun
5170: sakkorangaistuksia ja määrätä ne joko eh- rikos on sovitettu.
5171: dottomiksi tai ehdollisiksi. Nuorista rikok- Nuoret rikkovat runsaasti myös väkijuoma-
5172: sentekijöistä 31/5 1940 annetun lain nojalla lakia. Kun alle ·21-vuotias ei saa pitää hal-
5173: alle 18-vuotias voidaan jättää joko syyttä- lussaan väkijuomia, mutta po. i·kärajan saa-
5174: mättä tai rangaistukseen tuomitsematta vuttanut saa pitää, jos kykenee toteennäyt-
5175: laissa tarkemmin määrätyin ehdoin. Olisi tämään hankkineensa väkijuoman laillisella
5176: suotavaa, että tällainen mahdollisuus laajen- tavalla, johtuu tästä, että esim. nuori juo-
5177: nettaisiin aina 21 ikävuoteen saakka. punut, jolla on hallussaan väkijuomia, tuo-
5178: Eräissä maissa on kokeiltu ja saatettu voi- mitaan kahdesta rikoksesta, kun taas van-
5179: maan edellä mainittujen rangaistusten lisäksi hempi vain yhdestä. Tuntuu myös kohtuut-
5180: uusia rangaistuksia nuoria rikoksentekijöitä tomalta, että alle 18-vuotias tuomitaan oikeu-
5181: varten. Niiden tal'koituksena on ollut laajen- dessa juopumuksesta. Tällainen nuori kai-
5182: taa tuomioistuinten mahdollisuutta antaa paisi toisenlaista ojentamista kuin· mihin tuo-
5183: nuorille sopivia, tehokkaita ojennuksia. mioistuimilla on mahdollisuutta.
5184: Nykyisten määräysten nojalla ehdollinen Nuorten rangaisemista ja rangaistusten
5185: tuomio voidaan antaa - tuomioistuimen har- sovittamista koskevat rikos- ym. lakien sään-
5186: kinnasta riippuen - vain jos rangaistus on nökset kaipaavat pikaista uusimista. Tämän
5187: korkeintaan yksi vuosi kuritushuonetta tai vuoksi on välttämätöntä, että asetetaan asian-
5188: vankeutta. Olisi harkittava, voitaisiinko eh- tuntijoista kokoonpantu komitea tutkimaan
5189: dollisen tuomion antamisen mahdollisuutta ja suunnittelemaan lainsäädäntömme uusi-
5190: vuotta korkeammissakin rangaistustapauk- mista siinä mielessä, että nuoria koskevat
5191: sissa lisätä. Samoin on pidettävä epäkoh- rangaistukset ja niiden sovittaminen tulisivat
5192: 86 ll,16. - Nuoret rikoksentekijli.t.
5193:
5194:
5195: vastaamaan nykyistä paremmin yhteiskun- rikos- ynnä muussa lainsäädännössä
5196: nan kehittämistä ja nuorten auttamista kos- esiintyvistä puutteellisuuksista ja ryh-
5197: kevia vaatimuksia. tyisi tutkimuksen tulosten edellyttä-
5198: Edelläolevan perusteella ehdotamme kun- miin toimenpiteisiin, jotta nuoria ran-
5199: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- gaistaessa voitaisiin nykyistä tehok-
5200: vomuksen, kaammin ottaa huomioon kasvatuksel-
5201: liset näkökohdat.
5202: että hallitm suorituttaisi tutkimuk-
5203: sen nuoria rikoksentekijöitä koskevista
5204: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
5205:
5206: Elis Manninen. Anni Flinck.
5207: Edvard Pesonen. Uuno Voutilainen.
5208: 87
5209:
5210: II,17. - Toiv.al. N: o 21.
5211:
5212:
5213: Hara ym.: Oikeudenkäyntilaitoksen toiminnan nopeuttami-
5214: sesta.
5215:
5216:
5217: E d u s k u n n a 11 e.
5218:
5219: Oikeudenkäyntilaitoksen toiminnassa on miseksi, joista edellinen nopeuttaisi oikeuden-
5220: meillä nykyisin korostettuna havaittavissa käyntimenettelyä ja jälkimmäinen edistäisi
5221: useilta epäkohtia. Ne johtuvat eri syistä, mut- kansalaisten oikeusturvaa. Syytetyn puolus-
5222: ta erityisesti siitä, että Suomen prosessioi- tuksen järjestelystä ei vielä ole sarutu halli-
5223: keus on suurelta osalta perin vanhakantaista tuksen esitystä. Myöskin tuomarien, syyttä-
5224: perusasultaan, jopa v. 1734-lakiin perustuvaa. jien sekä rikostutkijoiden esteellisyyssäännök-
5225: Esiintyvistä epäkohdista johtuen prosessin set edellyttävät pikaista uusimista. Kokonais-
5226: kulku on meillä, kuten yleisesti tiedetään, hi- uudistuksen yhteydessä tulee edelleen myös
5227: dasta ja joskus niin muodollista, että aineel- esille tärkeä kysymys nykyisen tuomioistuin-
5228: linen totuus tästä syystä jää toteutumatta. organisatiomme tarkistamisesta, mutta yhtä
5229: Nyikyajan prosessilta edellytetään myös, että merkityksellinen on menettelytapapuolen yh-
5230: sen tulee tyydyttää sosiaalisen oikeudenmu- tenäistarkistus. Prosessilainsäädännön uusi-
5231: kaisuuden vaa:timuksia paremmin kuin miltä minen kytkeytyy tiettävästi myöskin niihin
5232: meidän voimassaoleva prosessilainsäädäntöm- velvoituksiin, joita Suomella on sen liityttyä
5233: me tekee. Oikeudenkäyntimenettelyn hitaus Yhdistyneiden ka;nsakuntien jäsenyyteen. Te-
5234: yhdistyneenä vanhentuneeseen täytäntöönpa- hokkaan uudistuksen kautta voidaan lopulta
5235: nomenettelyyn varsinkin siviiliasioissa aiheut- päästä myös valtion menojen keventymiseen
5236: taa usein koko prosessin tehottomuuden ja mm. siinä muodossa, että juttuja ei :tarvitse
5237: v;aarantaa siten kansalaisten oikeusturvaa. lykätä eikä palauttaa.
5238: Oikeudenkäyntiiaitoks-emme toiminnan te- Koska prosessilainsäädännön uusiminen on
5239: hostamiseksi ja ajanmukaistamiseksi on suo- val'Sin laajakantoinen tehtävä, on myös syytä
5240: ritettu joukko osittaisia uudistuksia prosessi- uudelleen harkita, eikö olisi aihetta perustaa
5241: järjestelmäämme. Niin tarpeellisia ja; hyödyl- pysyväisluontoinen 'komitea, jonka tehtäväksi
5242: lisiä kuin ne ovatkin olleet, voidaan kuiten- annettaisiin tuomioistuinlaitoksen ja oilreu-
5243: kin jo nyt todeta, että ne eivät ainakaan denkäynnin yhtenäisuudimuksen valmistele-
5244: toista;iseksi ole onnistuneet poistamaan oikeu- minen.
5245: denkäynnin hitautta ja kankeutta sekä ylem- Edellä olevan perusteella esitämme edus-
5246: pien oikeusinstanssien liikakuormitusta. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5247: Kun erillisillä uudistuksilla on vaikea saa-
5248: da aikaa:n riittäviä parannuksia oikeuden- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5249: käynnissä, on syytä pyrkiä suoriittamaan niin oikeudenkäyntt7aitoksessamme esiinty-
5250: suuria yhtenäisiä tal'kistuksia prosessilain- vien puutteellisuuksien ja epäkohtien
5251: säädännössämme, että ne kokonaisratkaisun korjaamiseksi siten, että tuomioistuin-
5252: luontoisina poistavat pahimmat epäkohda;t, laitoksen ja oikeudenkäynnin yhtenäis-
5253: kuten oikeudenkäynnin hitauden ja ylempien uudistus toteutettaisiin sellaisen koko-
5254: instanssien liikakuormituksen. Tämän vuoksi naisuudistuksen pohjalla, joka nopeut-
5255: olisi harkittava mm. mahdollisuuksia riita- taisi ja ajanmukaistaisi oikeudenkäyn-
5256: juttujen esivalmistelu1ainsäädännön ja rikos- tilaitoksemme toimintaa.
5257: juttujen esitutkintalainsäädännön a:i!kaansaa-
5258: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
5259:
5260: Erkki Ha.ra. Kalervo Saura.
5261: Pentti Sillantaus. Jaakko Kemppainen.
5262: Paavo Rautkallio. R. Hallberg.
5263: Olli Aulanko. Aapo Seppälä.
5264: 88
5265:
5266: II,18. - Toiv.al. N: o 22.
5267:
5268:
5269:
5270:
5271: Huurtamo ym.: Neuvosmiesten nimittämisen siirtämisestä
5272: puolueettamalle tuomioistuimelle.
5273:
5274:
5275: E d u s k u n n a 11 e.
5276:
5277: Voimassa olevan lain mukaan on kaupun- kuitenkin huomattava epäkohta. Ehdottoman
5278: ginvaltuustolla oikeus tehdä ehdotus pormes- puolueettomuuden periaatteen pohjalla <toi-
5279: tarinviran täyttämise'ksi sekä valita neuvos- mivan tuomioistuimen jäsenen nimittämisen
5280: miehet ja maistraatinsihteeri. Laki pormes- jättämistä puoluepoliittisille perusteilla ra-
5281: tarin, neuvosmiesten ja maistraatinsihteerin kentuvan elimen ratkaisuvalitaan ei voida pi-
5282: v·aalista on annettu marraskuun 19 päivänä tää onnistuneena menettelynä. Lisäksi on
5283: 1927. Sen 3 § :n mukaan kukin valtuuston otettava huomioon, että valtuustoilla ei ole
5284: jäsen äänestää pormestarin ehdokkaita valit- aina mahdollisuutta ratkaista pätevyyskysy-
5285: taessa kolmea ja neuvosmiehen ja maistraa- mystä riittävän obje'ktiivisesti. On ilmeis<tä,
5286: tinsihteerin vaalissa yhtä henkilöä. Pormes- että tämä seikka osaltaan on ollut vaikutta-
5287: tarin nimittämismenettelyssä pannaan virka- massa siihen, että kansalaisten luottamus
5288: ehdotukseen ehdolle kolme vaalissa eniten raastuvanoikeuksien puolueettomuuteen on
5289: ääniä sa:anutta virkaa hakenutta pätevää hen- viime vuosien aikruna osoittanut horjumisen
5290: kilöä, joista korkein oikeus nimittää virkaan merkkejä.
5291: sen, jonka se havaitsee ansiökkaimmaksi. Neu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5292: vosmiehen v.aalin tultua valtuustossa suori- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5293: tetuksi lääninhallitus antaa valtakirjan sille muksen,
5294: hakijoista, joka vaalissa on saanut eniten ää-
5295: niä. että hallitus kiireellisesti antaisi
5296: Kunnallista itsehallinto-oikeutta on maas- Eduskunnalle esityksen pormestarin,
5297: samme totuttu pitämään arvossa. Se, että neuvosmiesten ja maistraatins-t'ht eerin
5298: neuvosmiehiä valittaessa ratkaisuvalta on jä- vaalista annetun lain muuttamiseksi
5299: tetty kaupunginvaltuustolle, on osoituksena siten, että lopullinen ratkaisuvalta
5300: lainsäätäjän tahdosta kunnioittaa itsehallin- neuvosmiehiä valittaessa jätettäisiin
5301: non periaatteita. Edellä esitettyyn voimassa puolueettomalle tuomioistuimelle.
5302: olevan lain mukaiseen menettelyyn sisältyy
5303: Helsingissä 6 päivänä maalisku11ta 1962.
5304:
5305: Erkki Huurtamo. Veikko Hyytiäinen. R. HaJJ.berg.
5306: Paavo Rautkallio. Jaakko Kemppainen. Anna-Liisa Linkola.
5307: Mikko Asunta.
5308: 89
5309:
5310: 11,19.- Toiv.al. N:o 23.
5311:
5312:
5313:
5314:
5315: Ra.utkallio ym..: Esityksen, antamisesta väärävalajuttujen oi-
5316: keuspaikkaa koskevien säännösten muuttamisesta.
5317:
5318:
5319: E d u s k u n n a il e.
5320:
5321: Suomen oikeus määrää yleiseksi oikeuspai- keva tutkinta ja tUIQIIllitseminen toiseen tuo-
5322: kaksi rikosjutuissa r.i•kospaitka.n. eli rikoksen mioistuimeen kuin missä väärä vala on tehty
5323: tekopaiftm.tn tuomioistuimen (fornm delicti eli tai lausuma Mmettu. Syyttäjäihän (maalla
5324: forum delicti oomissi:). Tästä säädetään oi- nimismies, joka polii'SipäHiikkönä samalla on
5325: !lreudenkäymiskaaren 10 luVU!Il 21 § :n 1 mo- toiminut jutun tutkinnrussa johtavana hen-
5326: mentissa, sen eMimmäisessä lauseessa näin: kilönä ja ollut siitä vastuussa) tuntee tämän
5327: ,Rikooasiat, suuremmat ja vliihemmät, tuvkit- asian jo tutkinnan vuo'ksi ja ailioiikeus on jo
5328: ta!koon ja tll'OmittaJlroon siellä, missä rikos on käsiltellyt sen jutun, jollika yhteydessä vää-
5329: tehty, kuulutkootpa rikkonut muutoin mihin ränvalanrikos tapahtui, joten kaikki syyt pu-
5330: oikeuteen taJhansa." Ratkaisevana rikoksen huisivat sen puolesta, että myöskin väärää
5331: t~opa:ikkaa määrättäes:sä on se paikkakunta, valoo YIIIl· koskeva rikoo tut(Jilllittaisiin samassa
5332: missä ri•lrollisen teon ul!konainen seuraus il- tuomioistuimessa. Se, mitä tässä on sanottu
5333: meni. Tä:stä päiäsäännöstä on muutamia poitk- väärrun va1an jutuista, on rinnastettavissa
5334: keuksia (ks. esim. prof. Tauno Tirkkosen esim. konikurssirikosjuttui,hin, jotka ik:Oillkurs-
5335: teosta ,Suomen rikospras€'13Sio:itkeus I, si~v. sisäännön 36 § : n mukaan tutkitaan ja tuo-
5336: 244--247) . Näihin poilclreuksiin tulisi mi,e- mitaan konkurssituomioistuimessa eikä siis
5337: iestämme ililittää vielä ailempana selostettava (välttäimättä) rikospaikan tuoorioistuim€SS&.
5338: väärän valan juttujen tuomitsemiseen liit- Edellä olevan perustJeEMa ik:atsomme aiheel-
5339: tyvä tapaus. liseksi esittää eduskunnan hyrväksyttäsväksi
5340: Kun näet sellaisissa ki!hlrukunnanoiik:euk- toiv01muiksen,
5341: sissa, joiden toimip3Jill.&ana on kaupunki,
5342: (lkuten esim. Eurajoen kihlaJkunnanoikeus, että hallitus antaisi Eduskunnalle
5343: joka istuu ikäräjät Rauman !kaupungissa), esityksen sellaisen säännöksen lisää-
5344: käsiteltävässä jutussa, tehdään väärä vaila, miseksi joko rikoslain 17 lukuun
5345: tullaan ai'kanaan, sittenkun jutussa, tavalli- taikka oikeudenkäymiskaaren 10 luvun
5346: simmin lä:äninriik:ospaliisin toimesta, on suori- 21 § :ään, että väärää valaa ja perä-
5347: tettu poliisitutkinta, tältä kookeva syytejuttu töntä lausumaa koskevat rikosasiat on
5348: käsittelemään sen kaupungin raastuvanoikeu- tutkittava ja tuomittava siinä tuomio-
5349: dessa, minkä ailueella kib'la:kunnanorkeus on istuimessa, missä väärä vala on tehty
5350: istunut. Sama koskee ka:ill.&:ia rilkoolain 17 tai missä se asia, jota koskevassa esi-
5351: luvussa mainittuja rikoksia. On selvästi epä- tutkinnassa tai kuulustelussa perätön
5352: tarkoituksenmukaista siirtää väärää valaa lausuma on annettu, on ollut käsitel-
5353: ym. sanotussa luvussa mairnittua rikosta kos- tävänä.
5354: Helsingissä 8 päirvänä maa:lilskuruta 1962.
5355:
5356: Paavo Rautkallio. Pentti Sillantaus. Erkki Huurtamo.
5357: Jaakko Kemppainen. Juuso Häikiö. Georg C. Ehrnrooth.
5358: Erkki Hara.
5359:
5360:
5361:
5362: 12 E 219/62
5363: 90
5364:
5365: 11,20. - Toiv.al. N: o 24.
5366:
5367:
5368:
5369:
5370: Hyytiäinen ym. : Itsenäisten yrittäjien rinnastamisesta saa-
5371: mistensa etuoikeuteen nähden työntekijöihin.
5372:
5373:
5374: E d u s kun n a: B e.
5375:
5376: Maassamme on huomattava määrä sellaisia joko koikon8iail saatavaansa vaille tai mitättö-
5377: elinkeinonharjoittajia, jotka ovat itsenäisiä män osasuorituksen varaan. Esimerkkejä tiH-
5378: yrittäjiä ja jotka senvuoksi verotuksellisesti, laisesta epäoikeudenmukaisuudesta on varsin-
5379: sosiaalisten etujen puolesta ja monessa kin viime aikoina ollut vararikkoon joutu-
5380: muUJSSa suhteessa ovat palkannauttijoita huo- neitten rakenn1l'Sura:koitsijoitten pesiä selvi-
5381: mattavasti heikommassa asemassa, vaikka tettäessä, jolloin useinkin huomattavat!kin
5382: tosiasiallisesti suorittavwtarin työtä, joka on ajosuoritukset velaiksi tehneet yksityiset au-
5383: verrattavissa työsopimussuhteessa olevien te- toiHjat ovat jääneet paikaansa vaille.
5384: kemään työhön. Tällaisia elinkeinonharjoit- Edellä esitetyin perustein lkunnioitettavasti
5385: tajia ovat mm. autoHijat, pi'enuraikoitsijat ja esitämme eduSkunnan hyväkisyttäviiksi toivo-
5386: mon'Ellt muut. Eräs oleeHinen työsopimus..•mh- muksen,
5387: teessa työskenteleviin nähden vallitseva epä-
5388: kohta tällaisten itsenäisten yrittäjien koh- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
5389: dalla on se, että he sen henkilön tai yhteisön toimenpiteisiin työsopimussuhteessa ole-
5390: joutuessa suoritustilaan, jolle he ovat pahe- vien palkannauttijoiden kanssa saman-
5391: luiksiaam. suorittaneet, 'ei'Vät saa saataviHeen, kaltaisessa asemassa olevien itsenäisten
5392: vai,kka ne tosiasiassa ovat työpalkkaan täy- yrittäjien saamisten saattamiseksi etu-
5393: sin rinnastettavia, etuoikeutta täytäntöönpa- oikeutensa puolesta samaan asemaan
5394: nossa ja konkurssissa, vaan hyvin usein jää- kuin varsinaiset työpallMt.
5395: vät etuoikeudettorniin velkojiin kuuluvina
5396: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
5397:
5398: Veikko Hyytiäinen. Pentti Sill.a.ntaus.
5399: VALTIOPÄIVÄT
5400: 1962
5401:
5402: LIITTEET
5403: III
5404:
5405: ULKOASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
5406: TOIVOMUSALOITTEET
5407:
5408:
5409:
5410:
5411: HELSINKI 1962
5412: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
5413: Ulkoasiain käsittelyä ja hoitoa, työaikojen säännöstelyä maantie-
5414: kuljetuksessa sekä kalastustuotteiden viennin lisäämistä koskevia
5415: toivomusaloitteita.
5416: 95
5417:
5418: m,1. - Toiv.al. N: o 25.
5419:
5420:
5421:
5422:
5423: Pitsinki ym.: Toimenpiteistä ulkoasiain käsittelyn ja hoidon
5424: valvonnan täydentämiseksi.
5425:
5426:
5427: E d u s k u n n a II e.
5428:
5429: Hallitusmuodon L2 § :ssä on vahvistettu, vaaditaan eduskunnan suostumus, sekä muut
5430: että valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, sen käsiteltäviksi lähetetyt ulkoasiain hoitoa
5431: jota edustaa valtiopäiville kokoontunut edus- koskevat asiat. Ulkoasiainvaliokunnan tulee
5432: kunta. Perustuslakimme säännökset lähtevät niin usein kuin asianhaarat vaativat saada
5433: siltä pohjalta, että hallitus toimii myös maan hallitukselta selonteko valtakunnan suhteista
5434: suhteita ulkovaltoihin koskevissa asioissa yh- ulkovaltoihin, ja valiokunta voi, mikäli se
5435: teisymmärryksessä eduskunnan kanssa ja katsoo sen tarpeelliseksi, antaa hallitukselile
5436: että ulkoasioita koskevissa kysymyksissä to- lausuntonsa selonteon johdosta. Valiokunnan
5437: teutetaan hallitusmuodon 2 §: ssä vahvistettu on tarkastettava hallituksen kertomus, jonka
5438: kansanvaltaisuuden periaate. Hallitusmuo- tulee valtiopäiväjärjestyksen 29 §: n mukaan
5439: don 33 §:n 1 mom:n nimenomaisen säännök- sisältää selostus myös siitä, mitä tärkeämpää
5440: sen mukaan on eduskunnan hyväksyttävä on tapahtunut maan suhteissa ulkovaltoihin,
5441: sellaiset sopimukset ulkovaltojen kanssa, ja valiokunnan on tehtävä tarkastuksesta
5442: jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuulu- aiheutuvat ehdotukset. Eduskunnalle kuu-
5443: via säännöksiä tai valtiosäännön mukaan luva ulkoasiain hoidon valvonta ilmenee niin
5444: muutoin vaativat eduskunnan suostumusta. ikään siitä valtiopäiväjärjestyksen 43. §: n
5445: Täten on eduskunnalle valtiosäännön mukaan säännöksestä, että ulkoasiainvaliokunta voi
5446: turvattu, mikäli on kysymys maan suhteista hallituksen kutsusta kokoontua myös valtio-
5447: ulkovaltoihin, periaatteessa jopa suurempi päivien keskeydyttyä tai päätyttyä.
5448: myötävaikutus hallitusasiain yksityiskohtiin, Edellä mainitut perustuslakiemme sään-
5449: kuin mitä ns. sisäpoliittisten asioiden osalta nökset ovat tarkoitetut antamaan takeet
5450: on asian laita. Hallitusmuodon 33 § : n 2 eduskunnan ja hallituksen yhteisymmärryk-
5451: mom:n mukaan on kaikki tiedonannot ulko- sestä maan suhteita ulkovaltoihin koskevissa
5452: valloille tai Suomen lähettiläille ulkomailla asioissa sekä eduskunnan oikeudesta osallis-
5453: toimitettava sen ministerin kautta, jonka tua päätöksiin maan suhteista ulkovaltoihin
5454: toimialaan ulkoasiat kuuluvat, ja hallitus- ja eduskunnan vallasta valvoa ulkoasioita
5455: muodon 34 § : n 1 mom: n mukaan presidentti koskevia kysymyksiä.
5456: tekee päätöksensä valtioneuvostossa, sen mi- Viime aikoina on kuitenkin ilmennyt tasa-
5457: nisterin esittelystä, jonka toimialaan asia vallan presidentin toimivallasta käsityksiä,
5458: kuuluu. Näiden säännösten tarkoituksena on joilla pyritään tukemaan presidentin henkilö-
5459: estää henkilökohtainen vaHankäyttö ulko- kohtaisen vallankäytön mahdollisuutta. Tämä
5460: asioissa, ja niillä on olennaisen tärkeä mer- uusi ns. johtajavaltaisuuteen perustuva, pe-
5461: kitys sovellettaessa ja tulkittaessa hallitus- rustuslain säännösten kanssa kuitenkin risti-
5462: muodon 33 § : n 1 mom: ssa olevaa säännöstä, riidassa oleva käsitys ei ole koskenut vain
5463: jonka mukaan Suomen suhteista ulkovaltoi- eduskunnan ja ha1litusvallan, vaan myös
5464: hin määrää presidentti. tasavallan presidentin ja valtioneuvoston
5465: Eduskunnan myötävaikutuksen tarpeelli- välistä suhdetta. Niin ikään on eduskunnan
5466: suus ulkoasiain hoidossa ilmenee muistakin taholta voitu esittää jatkuvasti huomautuksia
5467: perustuslain erikoissäännöksistä. Valtiopäi- siitä, että hallitus ei ole riittävässä määrin
5468: väjärjestyksen 47 § :n mukaan on ulkoasiain- pitänyt huolta ulkoasioita koskevien kysy-
5469: valiokunnan valmisteltava ne ulkoasioita mysten selostamisesta eduskunnalle ja eri-
5470: koskevat kysymykset, joista päättämiseen tyisesti sen ulkoasiainvaliokunnalle. Yleisesti
5471: 96 III,l. - Ulk:oasiain valvonta.
5472:
5473:
5474: onkin pantava merkille, että ulkoasiain hoi- että hallitus kiireellisesti valmistaisi
5475: toa koskeva käyntäntö ei ole meillä kehit- Eduskun1Ullle annettaviksi ne lakiesi-
5476: tynyt siten parlamentaarista valvontaa ke- tykset, jotka ovat tarpeen maan suh-
5477: hittävään suuntaan kuin monessa muussa teita ulkovaltoihin koskevien kysymys-
5478: kansanvaltais·essa maassa. ten käsittelyn pysyttämiseksi perustus-
5479: Näyttää sen vuoksi tarpeelliselta ottaa har- la.kiemme vahvistamalla kansanvaltai-
5480: kittavaksi, millä lainsäännöksillä ja muilla sella pohjalla, sekä
5481: uudistuksilla maan suhteita ulkovaltoihin että hallitus muussakin suhteessa
5482: koskevien asioiden käsittelyssä ilmenneet, ryhtyisi sen toimivallassa oleviin toi-
5483: kansanvaltaiselle valtiojärjestyksenemme hai- menpiteisiin ulkoasioita koskevien ky•
5484: talliset epäkohdat olisivat poistettavissa. symysten käsittelyjärjestyksen täyden-
5485: Asian pikainen tutkiminen on sitä aiheelli- tämiseksi ja kehittämiseksi pitämällä
5486: sempaa, kun maan puolueettoomuusasema erityisesti silmällä jatkuvan parlamen-
5487: edellyttää johdonmukaisuuden ja vakavuu- taarisen valvonnan tehokkuutta.
5488: den noudattamista ulkoasiain käsittelyssä.
5489: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
5490: kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
5491: toivomuksen,
5492: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1962..
5493:
5494: Kaarlo Pitsinki. Edvard Pesonen. Artturi Kosldnen.
5495: Viljo Virtanen. Olavi Lindblom. Sulo Hostila.
5496: Vå.inö Leskinen. Tyyne Paa.sivuori. Kalle Matilainen.
5497: Sylvi Siltanen.
5498: IU,2. - Toiv.a.l. N: o 26.
5499:
5500:
5501:
5502:
5503: L\\klal.riatn 711L: ToWn4mpiteistä Kansainvälisen Työjärjestön
5504: työaikojn. aiiilaftii3telet'ltisestä maantiekuljetuksessa hyväk-
5505: symän sopimuksen ratifioimiseksi.
5506:
5507:
5508: Ed uskunnaUe.
5509:
5510: Mooetoria,joneuvoliikenteen jatkuva laa.je- sen kuitenkin hylkäsi. Mainitun a.jau ;ii1ben
5511: nem.inen asettaa yhä kasvavia vaatimuksia on Vlal"8inkin linja-aut;o.. ja. kiitolinjaliikenne
5512: sen piirissä työskenteleville h~D'kilöille. Eri- siinä määrm iaajantunut ja ulottuu ~, jopa
5513: tyisesti a.nuna.ttinmisen liikenteen palveluk- maan rajojen ulkopuoWle, että kysymy.s ®.
5514: sessa. olevat j()utuvat kuitenkin suorittamaan otettava uudelletn kisiteltäväbi.
5515: työnsä olosuhteissa, jotka eivät miHää.n ta- Jo yksinomaan moottoriajoneuvoliikenteen
5516: voin v.astlia heille työnsä vastuulliBuuden puo- piirissä. jatkuvasti tapahtuvat ihmishenkiWt
5517: lesta asetettavia vaatimuksia. Työaikaa kos- menetykset sekä taloudelliset tappiot vaati-
5518: ke'via. säännöksiä kierretään aivan yleisesti, vat lainsäädän.tömme huomattavaa. uudiat&-
5519: majoituS- ja muut vastaavat olot ovat täysin mista.
5520: alkeelliset ja palkkaus po. työn arvoa vas- Edellä esitetyn ~a ehdotammekua:-
5521: taamaton. nioittaen eduskumum päätettäväksi ·toivo-
5522: K<aD.sainvä:lmesti !kysymys on ollut jo vuo- mllksen,
5523: sikymmenien ajan esidlä. Kansainvälisen työ-
5524: järJestön yleinen konferenssi hyväksyi jo ke- ettii hallitus ryhtyi3i kiirHU!istm .foi..
5525: sä;kuun 28 päivänä 1939. sopimusehdotuksen, menpiteisiin Kansainvälisen Työjiifj8$-
5526: joka koskee työ- ja lepoaikojen sää.nnöstele- tm tyÖtiÄkOjen siiiinnöttelem:i.festä
5527: mistä maa:ntiekuljetuksessa·. Mainittu sopi- marmtieku~jet-aksessa kyviik~ &o-
5528: mus oli eduskunnan käsiteltävänä v. 1946 pnnu.ben · rotifioimisek$i.
5529: valtiopäivillä, jolloin eduskunnan enemmistö
5530: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
5531:
5532: Impi Lukkarinen.
5533:
5534:
5535:
5536:
5537: 13 E 219/62
5538: m,S.-Bemst.mot. N:o 27.
5539:
5540:
5541:
5542:
5543: Rosenberg , m.fl. ~ A.1tgående åtgärder för ökad export av
5544: fiskeriprodukter.
5545:
5546:
5547: T i ll R i k s d a g e n.
5548:
5549: Det är ett känt faktum, att det regelbundet summats är att det nu i stället förekommer
5550: under säsongtider uppstär ··överproduktion en stor import av fiskeriprodukter till men
5551: av fisk, särskilt strömming och vassbuk, med för hela vär nationalhushållning. Stora an-
5552: päföljd att yrkesfiskaren under de gynnsam- strängningar borde därför göras för att ånyo
5553: maste fiskesäsongerna fär minst betalt för utveckla vär exportmässiga konkurrenskraft
5554: sin vara. Detta beror pä att uppbevarandet på fiskerinäringens område. Då värt västra
5555: oeh distributionen av fisk inte organiserats grannland årligen kan exportera 6----'6 miljo-
5556: och ordnats pä ett tillfredsställande sätt. ner kg färsk strömmning tiH Mellan- och
5557: Vid övergång till rationellt storfiske kommer östeuropa borde också Finland ha stora
5558: problemen i detta avseende givetvis att utsikter att där vinna exportmarknader.
5559: växa ytterligare. Genom en välorganiserad I detta avseende borde fiskeriets intressen
5560: handel oeh distribution kombinerad me.d ett mer än hittills bevakas i samband med han-
5561: välutbyggt nät av frysinrättningar, kylvag- delsförhandlingarna med dessa länder.
5562: nar, konservindustrier, fiskehamnar och upp- Undertecknade får därför föreslä, att riks-
5563: samlingsplatser skulle dessa störingar för- dagen ville besluta hemställa,
5564: svinna och en större mängd fisk kunna pla-
5565: ceras pä marknaden~ att regeringen vid ingående av
5566: Till detta kommer behovet att finna av- handelsavtal och i andra sammanhang
5567: sättning på fisk utomlands som en nöd- måtte bevaka fiskerinäringens intres-
5568: vändig förutsättning för en planenlig utveck- sen i syfte att få till stånd en konti-
5569: ling av fiskerinäringen. Ännu pä 1930-talet nuerlig exportökning av fiskeripro-
5570: uppvisade vår fiskhandel ett exportöverskott. dukter.
5571: \Betecknande för hur fiskerinäringen för-
5572: Helsingfors den 6 mars 1962.
5573:
5574: Gösta. Rosenberg. Toivo Salin.
5575: Georg Ba.cklund. Rainer Virtanen.
5576: Lauri Kantola.
5577: 99
5578:
5579: m,S.-Toiv.al. N:o ~.
5580: Suomennos.
5581:
5582:
5583:
5584:
5585: Rosenberg ym.: Toimenpiteistä kalastustuotteiden viennin
5586: lisäämiseksi.
5587:
5588:
5589: E d u s k u n n a ll e.
5590:
5591: On tunnettu tosiasia, että kalastuskansien että nyt sen sijaan tapahtuu kalastustuottei-
5592: aikana säännöllisesti syntyy kalan, erityisesti den suurta tuontia koko kansantaloutemme
5593: silakan ja kilohallin liikatuotantoa, seurauk- vahingoksi. Sen vuoksi pitäisi ryhtyä suuriin
5594: sin, että kalastajalle suotuisimpien kalastus- ponnistuksiin vientimme kilpailukyvyn uudel-
5595: kansien aikana makseta,an hänen tuotteistaan leen kehittämiseksi kalastuselinkeinon osalta.
5596: huonoimmin. Tämä johtuu siitä, että kalan Kun läntinen naapurimaamme pystyy vuosit-
5597: säilytystä ja jakelua ei ole organisoitu ja jär- tain viemään 5/6 miljoonaa kiloa tuoretta
5598: jestetty tyydyttävällä tavalla. Siirryttäessä silakkaa Keski- ja Itä-Eurooppaan, pitäisi
5599: järkiperäiseen suurka:lastukseen pulmat tässä myös Suomella olla suuret mahdollisuudet
5600: suhteessa tietenkin vielä lisääntyvät. Hyvin saavuttaa vientimarkkinoita sillä .taholla.
5601: järjestetyllä kaupalla ja jakelulla yhdistet- Tässä mielessä pitäisi kalastuksen etuja tä-
5602: tynä hyvään jäähdyttämöiden, pakastevaunu- hänastista paremmin valvoa näiden maiden
5603: jen, säilyketeollisuuksien, kalastussatamien ja kanssa käytävien kauppaneuvottelujen yh-
5604: keräilypaikkojen verkostoon nämä häiriöt teydessä.
5605: poistuisivat ja suurempi kalamäärä voitaisiin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
5606: markkinoida. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5607: Tämän lisäksi tulee tarve saada kalan me-
5608: nekkiä ulkomaille kalastuselinkeinon suunni- että hallitus kauppasopimuksia sol-
5609: telmallisen kehittämisen välttämättömänä mittaessa ja muissa yhteyksissä val-
5610: edellytyksenä. Vielä 1930-luvulla kalakaup- voisi kalastuselinkeinon etuja kalastus-
5611: pamme osoitti vientiylijäämää. Kalastuselin- tuotteiden viennin jatkuvan lisäämi-
5612: keinon laiminlyödylle asemalle on kuvaavaa, sen saavuttamiseksi.
5613: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
5614:
5615: Gösta Rosenberg. Georg Backlund.
5616: Toivo Salin. Rainer Virtanen.
5617: Lauri Kantola.
5618: VALTIOPÄIVÄT
5619: 1962
5620:
5621: LIITTEET
5622: IV
5623: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI-,
5624: TOIVOMUS- JA RAHA-ASIA-ALOITTEET
5625:
5626:
5627:
5628:
5629: HEIJSINKI 1962
5630: VA:LTJ:ONEUVOSTON KIRJAPAINO
5631: A.
5632: Verotusta ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
5633: 105
5634: IV,l.-Lak.al. N:o 22.
5635:
5636:
5637:
5638:
5639: Asunta. ym.. : Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain muut-
5640: tamisesta.
5641:
5642:
5643: E d u s k u n n a ll e.
5644:
5645: Nykyisin verotetaan yhtymiä siten, että veroasteikon jyrkkä progressio kohottaisi val-
5646: yhtymä muodostaa luonnollisen henkilön, ja tion verotuksen kohtuuttoman korkeaksi, jos
5647: se verotetaan valtion verotu~essa III vero- viljelijäperheen kaikkien jäsenten tulo vero-
5648: luokan mukaan. Yhtymän tuloon ja omai- tettaisiin yhdessä. Tämän oikeutetun edun
5649: suuteen kuitenkin sisältyy useimmiten, jopa menettävät kuitenkin ne viljelijäperheet, joi-
5650: ainakin maatalouden osalta melkein yksin- den maatilaa syystä tai toisesta joudutaan
5651: omaisesti, sellaista tuloa ja omaisuutta, joka nykyisen lain mukaan verottamaan yhty-
5652: on selvästi yhtymän osakkaiden tuloa ja mänä. Tämän edun menettäminen ei kui-
5653: omaisuutta. Kun valtion tulo- ja omaisuus- tenlraan enää koske viljelijän perheenjäsen-
5654: veroasteikon progressiivisnus on meillä erit- ten työtulon verotusta, koska tämä nyt vero-
5655: täin jyrkkä, kohoaa yhtymän tulosta ja omai- tetaan erikseen myös yhtymien osalta, mutta
5656: suudesta menevä valtion .vero kohtuutto- sen sijaan se koskee yhtymän osakkaiden
5657: maksi tällaisen verotustavan vuoksi ilman, muuta maatilasta tai muusta yMymästä
5658: että asianomaisten verovelvollisten veron- saatua tuloa.
5659: maksukyky sitä edellyttäisi. Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
5660: Tulo- ja omaisuusverolain 19 § : ssä sääde- nioittaen,
5661: tään, että viljelijän perheenjäsenten työtulo
5662: verotetaan erikseen viljelijän omasta tulosta, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5663: ja näin menetellään syystä, että valtion tulo- van lakiehdotuksen:
5664:
5665: Laki
5666: tulo- ja omaisu11sverol&in muttttamisest&.
5667: Eduskunnan päätöben mukaisesti lisätiän 19 päivänä marraskuuta 1943 annettuun
5668: tulo- ja. omaisuusverolakiin (888/43) näin kuuluvat 12 aja 43 a. §:
5669:
5670: 12a §. 43a §.
5671: Yhtymä.ä ei veroteta. yhtenä kokonaisuu- Milloin yhtymän tulo- ja varalli.wuslMkel-
5672: tena, vaan yhtymän tulo ja orn.a.imlns jaetaan ma oaoittaa tappiota tai velkoja yli varojen,
5673: yhtymän osakkaiden tuloksi ja OJUaisnudeksi oo verovelvollisella oikeus valtionver.otuk-
5674: sen suuruisena, mikä vastaa klUlkin yhty- ~a. mutta ei kunnallisverotuksessa, .tulos-
5675: män osakkaan osuutta yhtymän tulosta ja taan vähentää osuutensa yhtymän tappiosta
5676: omaisuudesta. sekä varoistaan osuutensa yhtymän velkojen
5677: ylijäämästä.
5678:
5679:
5680: Helsingissä 8 päivänä maaliekuuta 1962.
5681:
5682: :Mikko Asunta.. Atte Pakkanen.
5683: N. Kosola. Arvo Pentti.
5684: Matti Ra.ipala.
5685: 14 E 219/62
5686: 106
5687:
5688: IV,2.- Lak.al N: o 23.
5689:
5690:
5691:
5692:
5693: Aulanko ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain muut-
5694: tamisesta.
5695:
5696:
5697: E d u s k u n n a ll e.
5698:
5699: Voimassa olevan tulo- ja omaisuusverolain tuotto on huomattavasti pienempi kuin paha
5700: mukaan on työntekijää, joka on saanut työn- mieli siitä, että valtio, sen sijaan että sekin
5701: antajalta yli sovitun palkan etuuksia, vero~ pidättäytymällä verotuksesta osaltaan olisi
5702: tettava näistä etuuksista samoin kuin taval- tunnustamassa pitkäaikaisen ja ansiokkaan
5703: lisista palkkatuloista. työn arvon, välittömästi on kahmaisemassa
5704: Huomattavimman ryhmän näistä etuuk- oman osuutensa.
5705: sista muodostavat ne pitkäaikaisille työnteki- Tämän vuoksi olisikin kiireesti tällaiset
5706: jöille erilaisten merkkipäivien johdosta anne- lahjat tehtävä verovapaiksi.
5707: tut lahjat, jotka ovat eräänlainen kiitolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5708: suuden osoitus hyvin suoritetusta työstä. On nioittaen,
5709: epätarkoituksenmukaista ja lisäksi valtiolle
5710: kovin vähäisessä määrin tuottavaa liittää että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5711: työntekijälle ojennettavaan rahasummaan tai van lakiehdotuksen:
5712: shekkiin veronpidätystodistus. Näin saatu
5713:
5714:
5715:
5716: Laki
5717: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
5718: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo-
5719: ja omaisuusverolain (888/43) 24 § :ään uusi näin kuuluva 2 a) kohta:
5720:
5721: 24 §. yrityksen palveluksessa· 20 vuotta 40 000
5722: Tuloksi ei katsota : markkaa, 30 vuotta 60 000 markkaa, 40
5723: vuotta 80 000 markkaa ja 50 vuotta 100 000
5724: 2 a) työntekijän jäljempänä mainitun markkaa sekä työnantajayrityksen täyttäessä
5725: merkkipäivän perusteella työnantajalta ilman kymmenellä tai kahdellakymmenellä viidellä
5726: oikeudellista velvoitusta saamaa suoritusta, jaollisen vuosimäärän, 10 000 markkaa, niin
5727: siltä osin kuin sen arvo ei ylitä seuraavia myös, kun työntekijä täyttää 50, 60 tai 70
5728: määriä: työntekijän oltua työnantajan tai vuotta, 30 000 markkaa.
5729:
5730:
5731: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
5732:
5733: Olli Auhmko. Juuso Häikiö.
5734: Paavo Rautkallio. Erkki Ha.ra..
5735: 107
5736:
5737: IV,3. - La.k.al. N: o 24.
5738:
5739:
5740:
5741:
5742: Siren ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain muut-
5743: tamisesta.
5744:
5745:
5746: E d u s kun n a II e.
5747:
5748: Jo useampien vuosikymmenien ajan ovat keimman hallinto-oikeuden omaksuma uusi
5749: ensi SIJassa osuustohninnalliset järjestöt, tulkinta ei perustukaan mihinkään erikoiseen
5750: mutta myös eräät muut liikkeenharjoittajat säännökseen verolaeissa, vaan yksinomaan
5751: jäsen- ja asiakaskuunalleen ilmaiseksi tai yksilölliseen käsitykseen siitä, mitkä kulut
5752: joissakin tapauksissa myös osittaisesta mak- ovat tarpeellisia verotettavan tulon hankki-
5753: susta jakaneet aikakautisia painotuotteita, miseksi ja säilyttämiseksi.
5754: sellaisia kuin Pellervo, Kuluttajain Lehti, Niiden verotettavien taholla, joita asia lä-
5755: Yhteish;.rvä, Talous ja Koti jne., jotka kysy- hinnä koskee, on oltu siinä käsityksessä, että
5756: myksessä olevat liikkeenharjoittajat ovat mainitunlaiset kulut ovat asianomaisten liik-
5757: saamansa kokemuksen perusteella havainneet keenharjoittajien selviä mainoskuluja ja että
5758: tehokkaiksi ja muutenkin edullisiksi liiketoi- mainoskulut on saatava vähentää verotetta-
5759: mintansa mainostusvälineiksi. Kun näillä vasta tulosta, kunhan ne pysyvät kohtuulli-
5760: painotuotteilla on edellä mainitun mainos- suuden rajoissa.
5761: tarkoituksensa ohella ollut, yleiseltäkin kan- Niin ikään on tulon hankkimisesta ja säi-
5762: nalta asiaa tarkastellen, myöskin hyödyllinen lyttämisestä johtuneina kustannuksina pidet-
5763: ja korkeatasoinen sisältö, ovat ne sadoin tu- tävä eräitä liike-elämässä esiintyviä ja ny-
5764: hansin kappalein väestön keskuuteen levin- kyisenkin käytännön mukaan vähennettäviksi
5765: neinä muodostuneet huomattavaksi sivistys- hyväksyttyjä Jasen- ja kannatusmaksuja.
5766: tekijäksi sekä yleensäkin että etenkin sen Tällaisia ovat jäsen- ja kannatusmaksut sel-
5767: väestönosan keskuudessa, jonka ainoan sään- laisille yhteisöille, jotka harjoittavat liikettä
5768: nöllisesti saatavan· painetlm tiedonlähteen ne ja joiden liiketuloina niille suoritettuja jä-
5769: muodostavat; sen- ja kannatusmaksuja pidetään, samoin
5770: Näiden painotuotteiden jakamisesta johtu- kuin jäsen- ja kannatusmaksut sellaisille yh-
5771: neet kustannukset on alusta alkaen ja usean teisöille, jotka toimittavat jäsenilleen näiden
5772: vuosikymmenen ajan saatu vähentää niiden liike- tai ammattitarkoituksia varten tarpeel-
5773: liiketoimintaa harjoittavien yhteisöjen ja yk- lisia hyödykkeitä, tietoja tai selvityksiä, val-
5774: sityisten liikkeenharjoittajien verotettavasta vovat asianomaisen liike- tai ammattialan
5775: tulosta, joiden kustannuksella jakaminen on yleisiä etuja, hoitavat sen neuvontaa, koulu-
5776: tapahtunut, kunnes korkein hallinto-oikeus tusta ja yleistä kehittämistä taikka muulla
5777: 40-luvun keskivaiheilla täysi-istunnossaan tavoin edistävät jäsentensä liiketoimintaa.
5778: pienellä enemmistöllä asettui sille kannalle, Näissä tapauksissa on jäsen- ja kannatus-
5779: että tällaisia kuluja ei tunnusteta verotetta- maksuja pidettävä korvauksena niistä palve-
5780: vasta tulosta vähennettäviksi. Tätä korkeim- luksista, joita yhteisö suorittaa jäsenelleen
5781: man hallinto-oikeuden uutta tulkintaa on ja kannattajalleen tulon hankkimisessa. Otta-
5782: siitä alkaen noudatettu. Se on kuitenkin malla lakiin nimenomainen säännös tästä·
5783: herättänyt hämmästystä sitäkin enemmän, asiasta voitaneen helpottaa kysymyksen rat-
5784: kun samaan aikaan on sallittu verotettavasta kaisua kulloinkin esille tulevissa tapauksissa.
5785: tulosta vähentää vastaavanlaiset kustannuk- Asiantilan korjaamiseksi ja tämän kysy-
5786: set sellaisista aikakautisista painotuotteista, myksen saattamiseksi myös lainsäädännölli-
5787: joita liikkeenharjoittaja on itse julkaissut ja sesti kestävämmälle pohjalle esittivät edellä
5788: jakanut jäsenilleen ja asiakkailleen. Kor- mainittuja aikakautisia painotuotteita julkai-
5789: 108 IV,3. - Tulo- ja omaisuusverolaJd..
5790:
5791:
5792: sevat keskusjärjestöt Pellervo-Seura r.y., Ku- jotka toimittavat jäsenilleen näiden liike- tai
5793: lutusosuuskuntien Keskusliitto (KK) r.y., ammattitarkoituksia varten tarpeellisia tie-
5794: Yleinen Osuuskauppojen Liitto r.y. ja Yksi- toja tai selvityksiä, valvovat asianomaisen
5795: tyisyrittäjäin Liitto r.y. jo vuonna 1951 val- liike- tai ammattialan yleisiä etuja, hoitavat
5796: tiovarainministeriölle anomuksen, jossa pyy- sen neuvontaa, koulutusta ja yleistä kehittä-
5797: dettiin silloin valmisteilla olevan verolaki- mistä taikka muulla tavoin edistävät jäsen-
5798: esityksen täydentämistä sillä tavoin, että tensä liike- tai ammattitoimintaa."
5799: mainittujen kulujen vähentämisoikeuteen Kun verojaosto hyväksyi tämän lisäyksen
5800: nähden ei lain kannalta jäisi mitään epäi- lähes yksimielisesti, saattoi odottaa, että se
5801: lyksiä ja että eräiden muidenkin liikekulu- olisi tullut hyväksytyksi myös eduskunnassa,
5802: jen vähentämisoikeudesta otettaisiin lakiin jos lakiehdotus olisi tullut sen käsiteltäväksi.
5803: nimenomainen säännös. Eduskunnalle sittem- Niin ei kuitenkaan vaalikauden päättymisen
5804: min jätetyssä verolakiesityksessä ei kuiten- johdosta ehtinyt käydä, vaan silloinen vero-
5805: kaan näkynyt minkäänlaisia jälkiä aloit- lakiesitys raukesi.
5806: teesta., mutta verolakiesityksen ollesaa valtio- Koskei eduskunta ole vieläkään saanut
5807: varainvaliokunnan lisätyn verojaoston käsi- uutta hallituksen esitystä verolaiksi, ja sel-
5808: teltävänä täydensi mainittu jaosto lakiehdo- laisen valmistuminen saattaa myöhästyä niin
5809: tu~n 4 § ; ää siten, että tulon hankkimi· paljon, että uusi verolaki, vaikkapa sellainen
5810: sesta johtuneiksi kustannuksiksi oli katsot· lähivuosina saataisiinkin aikaan, ei voi tulla
5811: tava muun muassa: noudatettavaksi ainakaan ennen kuin aikai-
5812: ,.9) liikkeen tai ammatin harjoittajan ku- sintaan parin vuoden kuluttua, eikä edellä
5813: lut ilmoittelusta, näyttelyiden tai muiden kosketeltua kysymystä näyttäisi enää olevlln
5814: ma.inQStustil&isuuksien järjestämisestä, alan syytä jättää avoimeksi, ehdotamme kun-
5815: aikakautisten tai tilapäi$en painotuotteiden nioittllen,
5816: jakamisesta tai muusta sellaisesta;
5817: 10) liikkeen tai ammatin harjoitt(tjan jä- että Ed-uskPta hyväksyisi $&Ut·aa-
5818: sen- ja ka.nnatUSlllaksut sellaisille yhteisöille, vtJnz l.aki6hdot'ltks.e-.&:
5819:
5820:
5821:
5822: Laki
5823: tulo- ja. oma.tsuusverolaiu muuttamisesta.
5824: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivinä marraskuuta 1948 annetun tulo-
5825: ja omaisuusverolain 26 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on 21 päivänä helmikuuta
5826: 1946 annetussa laissa (147/46), uu<kt näin kuuluvat 10 ja 11 kohta:
5827: 26 §. liike- tai ammattitarkoituksia varten ta.rpeel-
5828: -------------- Iisia tietoja tai selvityksiä, valvovat asian-
5829: - - - - - - - - - - - - - - omaisen liike- tai ronmattiala.n yleisiä etuja,
5830: 10) liikkee~l tai ammatin harjoitUI.jan ku- hoitavat sen neuvontaa, koulut~ta ja yleistä
5831: lut ilm.oittelusta, näyttelyiden tai muiden kehittämistä taikka. muulla. tavoin edistävät
5832: ma.inoatilaisuuksien järjestämisestä, alan aika.- jäsentensä. liike- tai ammattitoim.intaa.
5833: kautisten tai tilapäisten painotuotteiden ja. - - - - - - - - - - - - ~ -
5834: kamisesta tai muusta sellaisesta; sekä. --------------
5835: 11) liikkeen tai ammatin harjoittajan
5836: jäsen· ja kannatusmaksut sellaisille yhtei- Tämä laki tulee voimaan. päivänä
5837: söille, jotka toimittavat jä.!Jenilleen näiden kuuta 196 .
5838:
5839: H~ingissä 1 päivänä. mwiskuuta 1962.
5840:
5841: BiJlO Siria. Buiio Partanel'.l.
5842: VoitoM HeUst.ta. Jleeri Kalava.iu.u.
5843: Antero Våyryua. Veikko Helle.
5844: 109
5845:
5846: IV,4.- La.k.al. N: o 25.
5847:
5848:
5849:
5850:
5851: Aula.nko ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain muut-
5852: tamisesta.
5853:
5854:
5855: E d u s k u n n a ll e.
5856:
5857: VerorllSituks~ssa on tapahtunut lisäänty- kaasti tasaantuneet ja korkeahkot tulot kos-
5858: mistä erityisesti '\"iimeksi kuluneiden kah- kevat yhä laajempia kansalaispiirejä.
5859: denkymmenen: vuoden kuluessa. Tänä aikana V a;ltion tulojen kannalta tuloveron progres-
5860: kokonaisverorasitus on kasvanut reaaliselta sion vähäistä merkitystä osoittaa, että pro-
5861: määrältään yli viisinkertaiseksi. Kansan- gressio merkitsee tuloja valtiolle esim.
5862: taloutemme suorittamien verojen kokonais- 1 000 000 markan vuosituloista ylöspäin vain
5863: määrän oltua v. 1938 16 % markkinahin- runsaan prosentin valtion kaikista tuloista.
5864: taan lasketusta nettokansantuotteesta '\"as- Läheskään näin suurella tarkkuudella ei
5865: taava luku on nykyisin n. 33 %. Samanaikai- voida laatia valtion tulo- ja menoarviota.
5866: sesti kokonaisverorasituksen: moninkertaistu- Progressii'\"isen tuloveron epäoikeuden-
5867: misen kanssa suhteellinen verorasitus on si- mukaisuudesta sekä progression vähäisestä
5868: ten lisääntynyt n. 100 %. Tutkimusten mu- fiskaalisesta merkityksestä huolimatta sen
5869: kaan verotuksen osuus kansantulosta on vaikutllkset ovat monessa suhteessa samalla
5870: kahta poikkeusta [ukuunottamatta Suomessa kuitenkin erittäin vahingollisia. Esimerkkinä
5871: korkeampi kuin muissa Euroopan maissa. mainittakoon sen haitalliset vaikutukset yrlt-
5872: Kansainvälisten taloudellisten yhteenliitty- ;tämishalukkuuteen ja työllisyyteen sekä yk-
5873: mäin aiheuttama kilpailun kiristyminen edel- sityiseen säästämistoimintaan. Kuten aikai-
5874: lyttää myös maamme osalta '\"erorasituksen semmin on jo todettu, tällaista veroa ei voida
5875: varsin huomattavaa alentamista. Kilpailu- nykyisissä oloissa perustella sosiaalisillakaan
5876: kykyisyytemme parantaminen edellyttää li- syillä.
5877: säksi pääomanmuodostuksen tehostamista. Voimassa olevia veroasteikkoja tarkastel-
5878: Tästäkin syystä tulisi verorasitusta alentaa. taessa on otettava huomioon, että niistä ei
5879: Progressiivisen verotuksen niin hyvin sellaisenaan saada oikeata kuvaa todellisesta
5880: yksityisille kansalaisille kuin koko talouselä- verorasituksesta, koska siihen vaikuttavat eri-
5881: mälle aiheuttamista haittavaikutuksista joh- laiset vähennykset. Progression jyrkkyydestä
5882: tuen useissa Euroopan maissa progressiivi- johtuen näitä vähenny-ksiä on jouduttu jat-
5883: sesta verotuksesta on pyritty joko kokonaan kuvasti lisäämään, mikä on Mhnyt verotus-
5884: tai osittain luopumaan. Saman ajatuksen on asian käsittelyn yhä suuritöisemmäbi. Nyt
5885: lausunut viime keväänä mietintönsä jättänyt laadittu esitys on osaltaan yksinkertaista-
5886: verolakikomitea ja esittänyt progressiivisen massa myös veroasiain käsittelyä, samalla
5887: verotuksen ainakin osittaisen poistamisen tut- kun se suurelta osalta poistaa aviopuolisoiden
5888: kimista. Progressiivisuuden tarkoituksenmu- yhteisverotuksesta aiheutuvat haittavaikutuk-
5889: kaisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta meillä- set.
5890: kin on oltu lllun perin eri mieltä. Sosiaali- Edellä esitetyn perusteella kunni1Jittavasti
5891: poliittisiin syihin vetoaminen on menettänyt ehdotamme,
5892: myös merkityksensä, koska veroprogressiolla
5893: ei enää ole suurtaka•an merkitystä paisunei- että Eduskunta hyväksyisi sewraa-
5894: den sosiaalimenojen peittämisessä. Toisaalta van lakiehdotuksen:
5895: eri väestöryhmien tulosuhteet ovat voimak-
5896: 110 IV,4. - Tulo- ja omaisuusverola.ki.
5897:
5898:
5899:
5900: Laki
5901: tulo- ja omaisuusverola.in muuttamisesta.
5902: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
5903: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 28 ja 48 §, sellaisina kuin ne ovat 15 päivänä
5904: joulukuuta 1961 annetussa laissa (542/61) seuraavasti:
5905: 28 §. 11) ensimmäiseen veroluokkaan kuuluva
5906: V erovelvollisella on oi!keus tuloistaan 300 000 markkaa, toiseen veroluokkaan kuu-
5907: vähentää: luva 400 000 markkaa sekä kolmanteen vero-
5908: 1) velkain korot; luokkaan kuuluva 600 000 markkaa palkka-
5909: tulojen sekä aikaisemman virka- tai työsuh-
5910: 2) suorittamansa avustus, joka on mai- teen perusteella saadun eläkkeen kokonais-
5911: nittu 21 §:n 5 kohdassa; määrästä sekä maa- tai metsätaloutta harjoit-
5912: 3) verovuonna suorittamansa osto- ja tavan verovelvollisen ja hänen lapsensa tai
5913: myyntihyvitykset, ylijäämäpalautukset sekä muun perheenjäsenen maa- ja metsätalou-
5914: vuosi- ja vaihtoalennukset; den hyväksi tekemän työn arvosta, niin myös
5915: 4) veroveivollisen elinkeinotoiminnassa sellaisesta osasta ammatti- ja liiketuloa, jota
5916: syntynyt tappio, jota ei ole katsottava pää- on pidettävä kohtuullisena korvauksena vero-
5917: omanvähennykseksi; velvollisen ammatissaan ja liikkeessään suo-
5918: 5) edellä 21 § :n 6 kohdassa tarkoitetusta rittamasta työstä.
5919: voitosta sen hankkimisesta olleet menot; Edellä 1 momentin 11 kohdassa tarkoite-
5920: 6) omaisuuden satunnaisesta luovutuksesta taan palkkatulolla kaikenlaatuista palkkaa,
5921: saadusta voitosta samanlaatuisesta luovutuk- palkkiota, osapalkkiota sekä muuta etuutta
5922: sesta verovuonna aiheutunut tappio; tai korvausta, joka suoritetaan virasta tai
5923: 7) lapsilisä- ja kansaneläkemaksu sekä toimesta, samoin kuin työstä, tehtävästä
5924: työttömyysvakuutusmaksu, jotka hän työn- taikka palveluksesta, jonka tulon tai palkan
5925: antajana on suorittanut; saaja korvausta vastaan on sitoutunut työn
5926: 8) milloin kummallakin puolisolla on ollut tai tehtävän antajalle tekemään.
5927: ansiotuloa tai aikaisemman virka- tai työ- Henkilöllä, joka ei ole koko verovuotta
5928: suhteen perusteella saatua eläketuloa, ja hei- asunut Suomessa, niin myös ulkomaisella val-
5929: dän yhteenlasketut tulonsa ylittävät 2 500 000 tiolla, yhteisöllä, laitoksella ja säätiöllä on
5930: markkaa, sen puolison ansio- tai elä,ketulosta, oikeus tässä pykälässä mainittuun vähen-
5931: joka on saanut sellaista tuloa vähemmän, nykseen ainoastaan, mikäli vähennys kohdis-
5932: satatuhatta markkaa sekä tämän määrän tuu sellaiseen tuloon tai omaisuuteen, josta
5933: ylittävältä osalta puolet, ei kuiterikaan yh- täällä on suoritettava veroa.
5934: teensä enempää kuin kaksisataatuhatta mark-
5935: kaa; 48 §.
5936: 9) määrä, jonka säästöpankkien vakuus- V eroa tulon perusteella suoritetaan, mikäli
5937: rahasto on käyttänyt pääomansa lisäämiseen; 50 § : ssä ei toisin säädetä, 2 000 000 markan
5938: 10) lahjoitukset yleishyödylliseen tarkoi- vuosituloon saakka 10 prosenttia tulosta sekä
5939: tukseen, sen mukaan kuin asetuksella sääde- sen yli menevältä osalta seuraavan asteikon
5940: tään; sekä mukaan:
5941: Veroluokka
5942: I II UI
5943: Veron Vero·% Veron Vero·% Veron Vero-%
5944: vakioerä alarajan vakioerä alarajan vakioerä alarajan
5945: Verotettava tulo tulon yli tulon yli tulon yli
5946: mk alarajan menevästä alarajan menevästä alarajan menevästh
5947: kohdalla tulon kohdalla tulon kohdalla tulon
5948: mk osasta mk osasta mk osasta
5949: 2 000 000- 3 000 000 ........ 200 000 20 200000 18 200000 16
5950: 3 000 000- 4 000 000 •• 400000
5951: 0 ••• 0 0 24 380000 22 360000 20
5952: 4 000 000- 6 000 000 • 0 640000
5953: •• 0 ••• 28 600000 25 560000 23
5954: 6 000 000-10 000 000 •• 1200 000
5955: 0 ••••• 35 1100000 30 1020000 27
5956: 10 000 000-20 000 000 •••• 2 600 000
5957: 0 •• 0 39 2 300000 35 2100000 33
5958: 20000000- •••• 6 500 000
5959: 0 0 •• 43 5 800 000 40 5 400000 38
5960: IV,4. -Aulanko ym. 111
5961:
5962: Jos verovelvollinen on verovuonna elättä- Tätä lakia sovelletaan vuoden 1963 tulojen
5963: nyt alaikäistä lastaan, on verosta vähennet- ja omaisuuden perusteella toimitettavassa
5964: tävä ensimmäisestä lapsesta 7 500 markkaa, verotuksessa.
5965: toisesta lapsesta 10 000 markkaa sekä sitä
5966: seuraavista kustakin lapsesta 15 000 markkaa,
5967: ei kuitenkaan enempää kuin veron koko
5968: määrä.
5969:
5970: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
5971:
5972: Olli Aulanko. Matti Ra.ipala.
5973: A. F. Airo. Juuso Häikiö.
5974: Juha Rihtiniemi. Irma Hamara.
5975: Jussi Saukkonen. Erkki Koivisto.
5976: 112
5977:
5978: IV,6.- Lak.al II': o 16.
5979:
5980:
5981:
5982:
5983: Rihtniemi ym.. : Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
5984: muuttamisesta.
5985:
5986:
5987: E d u s k u n n a 11 e.
5988:
5989: Maamme taloudelli$en kehityksen kannalta tuloa. AineeRisoo verolainsäädännön uudista-
5990: on ensiarvoisen tärkeitä, että edessä olevina mista valmistellOOJ:J. verolakikomitean mietin-
5991: vuosina odotettavissa oleva työvoiman lisäys nön perusteluissa todetaan mm., että voidak-
5992: voidaan hyödyllisesti käyttää. Toisaalta edel- seen maksaa velasta korikoa 100 markkaa osa-
5993: lyttää myös kilpailukykymme säilyttäminen keyhtiö tarvitsee tuloa 100 markkaa. Sitä
5994: yhä laajenevilla kansainvälisillä markkinoilla vastoin tarvitaan 100 markan osingon maksa-
5995: elinkeinoelämämme ja ennen kaikkea teolli- miseksi, jos yhtiö suorittaa valtion-, kunnal-
5996: suutemme nopeaa kehittämistä. Riittävän no- J.is- ja kirkollisveroa yhteensä 51%, tuloa
5997: pea kehitys on kuitenkin mahdollista vain, 204 markkaa. Talietusten ja obligaatioiden
5998: mikä-li tarvittavat uudet investoinnit voidaan verovapaudesta seuraa Hsii1ksi, että osakeyh-
5999: rahoittaa. tiön on kyettävä, saadakseen os1;11kkeitaan kau-
6000: Teollisuutemme investointeja rahoitetaan paksi, suorittamaan niHJ..e osinkoa niin pal-
6001: suurimmalta osaltaan vieraan pääoman tur- jon enemmän, että osingosta jää saajalle hä-
6002: vin lainoilla sekä osaiksi myös oman pää- neltä siitä menevien verojen jälkeen ainakin
6003: oman avu:lla osaJkeantien kautta tai yritysten lähimain yhtä paljon tuloa kuin vastaavasta
6004: itserahoituksella. Osakeantien avulla tapah- talletuksiin tai obligaatioihin sijoitetusta pää-
6005: tuva rahoitus on viime vuosina menettänyt omasta.
6006: suhtee1lisesti yhä merkitystään·. Samanaikai- Kaksinkertainen verotus on näin ollen saat-
6007: sesti ovat luotonsaantimahdoHisuudet vaikeu- tanut osakeantirahoituksen lainarahoitusta
6008: tuneet ja varsinkin uusien, usein voimak- huomattavasti epä.edullisemmaiksi. Toisaalta
6009: kaastiikin laajentuvien yritysten on yhä vai- ehkäisee kaksinkertainen verotus myös osin-
6010: keampi kil.paiUa luotoista vanhempien ja va- gonjakoa mm. sen vuoksi, ettei yhtiöHe usein-
6011: kavaraisten yritysten kanssa. kaan jää verojen malksamisen jälkeen riittä-
6012: Toisaalta tulisi yritysten omien ja vierai- västi voittovaroja osinkojen maksamiseen,
6013: den pääomien välillä vallita tietty tasapaino. minkä lisäksi yhtiöt jo yksinomaan tämän
6014: Yhteisötulon kaksinkertaisen verotuiksen an- kohtuuttoman verotuksen ansiosta pyrkivät
6015: siosta muodostuu osakerahoitus kuitenkin lai- pidättäytymään osingonjaosta. Tämä puoles-
6016: nojen avulla tapahtuvaa rahoitusta huomatta- taan pienentää säästäjien ikiinnostusta osake-
6017: vasti kalliimmaksi, minkä lisäksi sijoittajien säästämiseen, kun osakkeiden tuotto ei vas-
6018: pääomista ovat ki·lpailemassa verotuksellisesti taa heidän niihin sijoittamaansa pääomaa.
6019: osakesäästämistä huomattavasti edullisemmat Näissä olosuhteissa onkin osakesäästäminen ja
6020: sijoitusmahdollisuudet. Voimassa olevien osakerahoitus kokonaan tyrehtymässä.
6021: säännösten mukaan ei yhteisö saa vähentää Kun taloudeHisen kehityksemme kannalta
6022: osinkoina tai osuuspääoman lkorkona ja:ka- on välttämätöntä, että osakeyhtiöille ja muille
6023: miaan varoja tuiostaan eikä osake- tai osuus- yhteisöiUe ~uodaan nykyistä paremmat mah-
6024: pääomaansa varoistaan, kun taas velat ja dollisuudet hankkia tuotannollisessa toimin-
6025: niille suoritetut korot ovat vähennyskelpoi- nassa tarvitsemiaan varoja korottamalla
6026: sia. Niin ikään ovat pankkitalJetukset ja osake- tai osuuspääomiaan, olisi yhteisötulon
6027: niiHe maksettavat :korot verovapaita, kun taas kaksinkertaista verotusta osakesäästämisen
6028: osakkeet ja osuudet samoin kuin niistä saa- edistämiseksi tuntuvasti lievennettävä. Jotta
6029: dut tulot ovat veronalaista omaisuutta ja yhteisöt voisi;vat jakaa osake- tai osuuspää-
6030: IV,5. -Rihtniemi ym. 113
6031:
6032: omalleen suuremman osuuden voitostaan ja osingosta ja osuuspääoman korosta veron1tlai-
6033: siten herättää mielenkiintoa osakesäästämistä sesta tulostaan.
6034: kohtaan, olisi lievennys toteutettava yhteisö- Edellä esitetyn perusteella esitämme,
6035: jen puolella siten, että yhteisön sallittaisiin
6036: vähentää valtionverotuksessa osa ja:kamastaan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6037: lakiehdotuksen:
6038:
6039:
6040:
6041:
6042: Laki
6043: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
6044: Eduskunnan päätöksen mukaan lisätään 19 päivänä marra8kuuta 1943 annetun tulo- ja
6045: omaisuusverolain (888/1943) 28 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulu-
6046: kuuta 1947 annetussa l·aissa (951/1947) uusi 3 a) kohta seuraavasti:
6047: 28 §.
6048: Verovelvollisella on oikeus tuloistaan vä- 3 a) viisikymmentä sadalta osakkeilleen tai
6049: hentää: osuuksHJ.een verovuonna ja:kamastaan osin-
6050: gosta tai osuuspääoman korosta;
6051:
6052:
6053: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
6054:
6055: Juha Rihtniemi. Irma Bamara.
6056: Olli AulB.nko. Juuso Hä.ikiö.
6057:
6058:
6059:
6060:
6061: 15 E 219/62
6062: 114
6063:
6064: IV,6. - Lak.al. N: o 27.
6065:
6066: Hara ym. : Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain muut-
6067: tamisesta.
6068:
6069: E d u s lk: u n n a H e.
6070:
6071: Opiskclu!kustannulksien jatkuva nousu on siinä muodoosa, ,että opintovcl•kojen kuole-
6072: saattanut opiskelijoiden verotUSikysymykset tll!kset sallitaan vähennettäväkai asianomai-
6073: erittäin ajankohtaisiksi. Varsin huomat- sen verovelvollisen vuositulosta.
6074: tava osa opiskelijoista joutuulk:irn nyik:yisin ra- Opiskelijoiden vanhemmille nykyisin myön-
6075: hoittamaan opintonsa turvautumaHa lainoi- nettävän !koulutus- ja opinwvähennyiksen ol-
6076: hin. KoSka opintolainojen iJruoletuiksia ei ny- lessa täysin riittämälttömät ja s1täpaitsi liian
6077: kyisin ole verotu!ksessa hyväksytty vähennys- lyhyeen op:iskeluailkaan sidottuja on tal"koi-
6078: lk:elpoisiksi, ovat opintolainojensa vuoiksi vel- tuklsenmukaista, että opiSkelijoiden Vlanhe:m-
6079: kaantuneet opiskelijat joutuneet varsin tu:ka- mille myönnettyä oikeutta vähentää tlrlois-
6080: ~aan asemaan val1Sirn'kin ensimmäisinä vuo- taan opiskeleville lapsilleen antamiaan avus-
6081: sina ~opputUJtkinnon suorittamisen jälkeen, tuksia lisäitään ja laajennetaan, jolloin van-
6082: jolloin tulojen ollessa alhaisimmrut ja meno- hempien avustusmahdollisuudet !kasvavat ja
6083: jen usein erityisen suuria heidän veronmak- opisikcli:joiden veLkaantuminen vastaavasti vä-
6084: sukyikynsä on vastaavasti heikko. On sen- hentyy.
6085: vuoksi !kohtuullista ja oilkeudenmukaista, että Edellä olevan perusteella esitämme,
6086: valtio, jon!ka tehtävänä on sivistylk:sen iloohit-
6087: täminen, antoo tuke:nrsa Vlaiikeassa asemassa että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6088: olevil~e ve1krutaalkan rrusirtrtamiUe opislmlijoiile van lakiehdotuksen:
6089:
6090: Laki
6091: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
6092: Eduskunnan pää.täksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä mar,l131Skuuta 1943 annetun
6093: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 29 §:n 9) kohta, sellaisena kuin se on 27 päivänä tam-
6094: mikuuta 1958 annetussa 1laissa, ja iJ.isätään sanottuun pykälään uusi 13) kohta seuraa-
6095: Vlasti:
6096: 29 §.
6097: seitsemäätoista vuotta ja joka opiskeluairka-
6098: 9) milloin verovelvollinen on elättänyt naan on asunut toisella pailkkallrunnalla,
6099: huonoosaan olevaa iJ.astaan, joka verovuonna kolmekymmentätuhatta marik:krua, ikuitenkin
6100: vähintään seitsemän !kuulk:auden aj.an on niin, että milloin aviopuolisot, jotika eivät
6101: saanut säännöliistå ja rtäyittä opetusta am- ole asuneet vä:lien rikJkoUJtumisen vuoksi eril-
6102: maJtti- tai oppikoulussa, ikorlkerukoulussa tai lliän, ovat huol:Lossaan olev,ailile 1apseUeen an-
6103: muussa niihin verrattavassa oppilaitdksessa, taneet edellä tarikoiibettua elaJtusta, vähennyk-
6104: jokaisesta sellaisesta ennen verotusvuoden 'all- sen saa tehdä Vlain se heistä, jonika tlrlo 25
6105: kua seitsemäntoista vaan ei kahtakymmentä- § :n ja .28 § :n 1-7 ikohdan mukaisten vähen-
6106: kuutta vuotta täyttäneestä lapsesta, jos nysten jäilkeen on suu11empi;
6107: lapsi opiSkeluaikanaan on voiamt asua !kodis- 13) vuotuiset kuoletusma!ksu:t opinrtove-
6108: saan, viisikymmentätuhatta markikaa, mutta loista, jotka ovat johtuneet korkeakoulu- tai
6109: muutoin kahdeksanlk:ymmentätuhatta maTik- arrnmaJttiikouluopiskclusta, !kuitenikin !korkein-
6110: ilma, sekä jokaisesta seHaisesta lapsesta, joka taan neljän vuoden aikana pääsytutkinnon
6111: ennen verotusvuoden alkua ei Olle täyttänyt suorittamisesba hJikien.
6112:
6113: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
6114: Erkki Hara. Pentti Sillantaus. Kalervo Sa.ura.
6115: Aapo Seppälä. Juuso Kåikiö.
6116: 115
6117:
6118: IV, 7. - Lak.al. N: o 28.
6119:
6120:
6121:
6122:
6123: I. Linna ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain muut-
6124: tamisesta.
6125:
6126:
6127: E d u s ik u n n a B e.
6128:
6129: Tulo- ja omaisuusverolain 29 § :n 12 koh- notun vähennyksen enirmmäismäärä ~korotet
6130: dan mukaan invalidilla on o:illreus vähentää tava kahdeksisadalksiviideJksikymmeneiksitu-
6131: verotettavasta tulostaan satatuhatta mark- hannek.si maM:aiksi senkin huomioon ottaen,
6132: kaa, mil~oin hänen työkyvyttömyys- tai hait- että kuten koik€illlus on osoittanut, invalidi-
6133: ta-asteensa on sata prosenttia, tai jos sa- rt:eettivä;henny!ksen määrä ei :tarpeeksi jous-
6134: nottu prosenttimäärä on pienempi, ,prosentti- tavasti seuraa jatkuvia mhanarvon ja elin-
6135: määrää vastaava osa sadastatu!harmesta mar- tason muuWksia.
6136: kasta. Vä;hennyrksen enimmäismäärä on pysy- EdeHä esitetyn perusteella ehdotamme
6137: nyt -enna:lol:aan vuodesta 1952 alkaen. Kun kunnioittaen,
6138: kuluneina kymmenenä vuotena rahanarvo on
6139: tuntuvasti alentunut ja yleinen elintaso huo- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6140: mattaVIasti noussut, olisi nähdäbelllllle sa- van lakiehdotuksen:
6141:
6142:
6143: Laki
6144: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
6145: EduSirnnnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
6146: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 29 § :n 1 momentin 12 ikohta ~Uaisena, kuin se on
6147: 27 päivänä tammikuuta 1958 anJnetussa ~aissa (27/'58), näin kuwuvaJksi:
6148:
6149: 29 §.
6150: rää vastaava osa ilrohdestasadastaviidestäkym-
6151: 12) miHoin verov;elvollisen työ- ja ,toi·min- menestätuhannesta markasta, ja miUoin ve-
6152: !fJaikytky on jon:k:in 'elimen puuttumisen tai toi- rovelvoHinen on sotapalveluksessa tai sota-
6153: mintavajavuuden vuoksi pysyvästi a1entnnut toimessa tai niihin liittyvissä erityisissä olo-
6154: eiikä 3 momentin säännöksestä muuta johdu, suht:eissa saanut ruumiinvamman tai sairau-
6155: jos hänen työkyvyttömyys- tai haivta-as- den, niin ikään edellä tässä :kohdassa maini-
6156: teensa on esitetyn selvitytksen mukaan kat- tut vähennykset vastaavasti valtion tapa-
6157: sottava olev·an sata prosenttia, ikaiksisataavii- turmatoimiston käyttämien arvioimisperustei-
6158: sikymmentätuhatta markkaa, tai jos sanottu den mukaan.
6159: prosenttimäärä on pienempi, prosenttimää-
6160:
6161:
6162: Helsingissä 6 päivänä maali!Skuuta 1962.
6163:
6164: Dmari Linna. Urho Saariaho. Urho Kähönen.
6165: Sulo Hostila. Eino Sääskilahti. Juho Tenhiä'lä.
6166: 116
6167:
6168: IV,S.-Lak.al. N:o 29.
6169:
6170:
6171:
6172:
6173: Haapanen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli-
6174: aikaisesta muuttamisesta.
6175:
6176:
6177: Eduskunnalle.
6178:
6179: Nykyisessä tulo- ja omaisuusverolaissa on yhtiöiden tuloveroa korotettava. Tätä koro-
6180: jouklk:o epiikohtia, 'joiden poistaaninen olisi tusta puoltaa myös se, että suuryritysten
6181: välttämätöntä. Eräs täJlainen epäkohta on voitot ovat !kohonneet. KorottaanaJ.:la yhtiöi-
6182: yksinäisten henkilöiden erikoisverotus eli ns. den tulovero nykyisestä 38 %: sta 45 % : iin
6183: vanhanpojanvero. Mielestämme olisi tällainen eli samaksi kuin se oli v. 1959, tulisi siitä
6184: kohtuuton erikoisvero poistettava ainakin va:ltiolle lisätul'Oja n. 4 000 milj. mk. Kun
6185: pienituloisten henkilöiden osalta. Muutta- samalla korotettaisiin yhtiöiden omaisuus-
6186: malla \Lainsäädäntöä niin, että yli 24-vuo- vero Sllllllaksi kuin fyysiHisten henkilöiden
6187: tiaita yksinäisiä henkilöitä verotetaan omaisuusvero on, eli nykyisestä 1 % : sta
6188: 1 000 000 mk pienemmistä vuosituloista sa- 2 % : iin, toisi tämäkin lain muutos valtiolle
6189: man asteikon muikaan kuin lapsettornia avio- lisätuJ.oja n. 4 000 milj. mk.
6190: puolisoitahln, tehdään oikeutta niiille pieni- Kun pienituloisten yksinäisten henkilöiden
6191: tuloisiHe palkansaajille, jotka nykyisin ovat erikoisveron poisto iiilerlritsee vain n. 1 000
6192: erikoisveron alaisia. milj. mk:n vähennystä valtion verotuloissa ja
6193: Pienyrittäjien ja vapaan aanmatinharjoit- muille pienituloisille esitetyt vähennykset
6194: tajien työtulovähennys olisi korotettava samansuuruista määrää, jäisi suuryhtiöiden
6195: 20%: ksi eli samaksi kuin se on palkkatulo- veronikorotuksesta n. 6 000 mHj. mk yHjää-
6196: jen osalta. Vähennysoikeuden määrä olisi mää, jo'lla määrällä voitaisiin suorittaa muita
6197: kuitenkin rajoitettava 200 000 mk: aan, joka vähävaraista väestöä palvelevia verohuojen-
6198: mel'kitsee täysimääräistä vähennysoi'k;eutta nulksia.
6199: alle 1 000 000 mik: n tul'Oista. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6200: Samalla kun kevennetään fyysiHisten hen-
6201: kilöiden verorasitusta, olisi suurten osake- että Eduskunta hyväksyisi seurtw-
6202: van lakiehdotuksen:
6203:
6204: Laki
6205: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
6206: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta
6207: 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 28 §:n 1 momeDJtin 11 kohta ja 48 §,
6208: sellaisena 'kuin ne ovat 23 päivänä jouluikuuta 1947 annetussa laissa (951/47), sekä 50 §,
6209: sellaisena kuin se on 20 piiivänä joulukuuta 1946 annetussa laissa (874/46), näin kuUilu-
6210: viksi:
6211: 28 §. velvollisen ja hänen lapsensa tai muun per-
6212: VerovelvoHisella on o:i!keus tuloistaan vä- heenjäsenen maa- ja metsätalouden hyväksi
6213: hentää: tekemän työn arvosta, kuitenkin niin, että
6214: miljoonan markan ylittävältä osalta mainittu
6215: 11) kaksikymiiilentä sadalta palkkatulojen vähennys on viisitoista sada1ta, ei kuitenkaan
6216: sekä aikaisemman virka- tai työsuhteen pe- yhteensä enempää !kuin kolmesataaviisikym-
6217: rusteella saadun eläklmen kokonaismäärästä mentätuhatta markkaa, niin myös kaksikym-
6218: s~kä maa- tai metsruta:loutta harjoittavan vero- mentä sada:lta sellaisesta osasta ammatti- ja
6219: IV,S. - Haapanen ym. 117
6220:
6221: liiiketuloa, jota on pidettävä kohtuullisena 48 §.
6222: korvauksena verovdvollisen 8illlmatissaan ja V eroa tulon perusteella suoritetaan, mikäli
6223: liikkeessään suorittamasta työstä, ei kuiten- 50 §: ssä ei toisin säädetä, seuraavan asteikon
6224: kaan enempää kuin kaksisataatuhatta mark- mukaan:
6225: kaa.
6226: Veroluokka
6227: I II UI
6228: Veron Vero·% Veron Vero·% Veron Vero·%
6229: vakioerä alarajan vakioerä alarajan vakioerä alarajan
6230: Verotettava tulo tulon yli tulon yli tulon yli
6231: mk alarajan menevästä alarajan menevästä alarajan meneväatä
6232: kohdalla tulon kohdalla tulon kohdalla tulon
6233: mk osasta mk osasta mk osasta
6234: 300 000- 350 000 500 7 500 7
6235: 350 000- 400 000 4000 10 4000 10 500 7
6236: 400 000- 600 000 9000 13 9000 13 4000 10
6237: 600 000- 800 000 35000 16 35000 16 24000 12
6238: 800 000- 1 000 000 67000 19 67000 19 48000 16
6239: 1 000 000- 1 500 000 105 000 24 105 000 21 80000 18
6240: 1 500 000- 2 000 000 225 000 28 210 000 24 170 000 22
6241: 2 000 000- 3 000 000 365 000 31.5 330000 28 280 000 26
6242: 3 000 000- 4 000 000 680000 34 610000 31 540 000 28
6243: 4 000 000- 6 000 000 1020000 35 920000 33 820000 31
6244: 6 000 000-10 000 000 1720000 37 1580000 35.5 1440000 34
6245: 10 000 000-20 000 000 3 200000 42 3000000 42 2 800000 42
6246: 20 000 000 tai enemmän 7 400000 46 7 200 000 45 7 000 000 44
6247:
6248: Jos verovelvollinen on verovuonna elättä- ottamatta 46 §: n 2 momentissa mainittuja
6249: nyt alaikäistä lastaan, on III veroluokan mu- yhtiöitä ja yhtymiä, suorittavat veroa tulon
6250: kaisesta verosta vähennettävä jokaisesta lap- perusteella neljäkymmentäviisi sadalta se'kä
6251: sesta kuusituhatta ma:r!kkaa, ei kuitenkaan omaisuuden perusteella kalksi sadalta.
6252: enempää kuin veron koko määrä.
6253: 50§. Tätä lakia sovelletaan vuoden 1962 tulojen
6254: Osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset, lai- ja omaisuuden perustee1la toimitettavassa
6255: tokset ja säätiöt ynnä muut yhteisöt, iJ.ukuun verotuksessa.
6256:
6257:
6258: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
6259:
6260: Kaino Haapanen. Olavi Kämäräinen. Vilho Suosalo.
6261: Eino Tainio. Lauri Kantola. Judit Nederström-Lunden.
6262: Toivo Asvik. Rainer Virtanen. Toivo Niiranen.
6263: Kuuno Honkonen. Kauko Tamminen. Matti Koivunen.
6264: Hertta Kuusinen. Aleksi Kiviaho. Tauno Kelovesi.
6265: Siiri Lehmonen. Hemming Lindqvist. Yrjö Murto.
6266: 118
6267:
6268: IV,9. - Lak.al. N: o 30.
6269:
6270:
6271:
6272:
6273: Sinisal~ ym.. : Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli-
6274: aikaisesta muuttamisesta.
6275:
6276:
6277: E d u s k u n n a ll e.
6278:
6279: Voimassa olevan tulo- ja omaisuusvero- Molempien aviopuolisoiden ansiotyöllä han-
6280: lain 28 § : n 8 kohdan mukaan myönnetään kittu tulo aiheuttaa huomattavia ylimääräi-
6281: aviopuolisoiden ansio- ja eläketulojen yhteis- siä menoja. Tämän vuoksi vähennysoikeuden
6282: verotuksessa vähemmän ansainneelle avio- tulisi olla riittävä korvatakseen nämä tulon-
6283: puolisolle vähennys, jonka suuruus on nykyi- hankinnasta johtuvat yLimääräiset menot. Nyt
6284: sin 150 000 mk sekä tämän määrän ylittä- voimassa oleva vähennysoikeus ei kuitenkaan
6285: vältä osalta puolet, ei kuitenkaan enempää tätä turvaa, minkä vuoksi tulo- ja omaisuus-
6286: kuin 280 000 mk. verolain 28 § : n 8 kohtaa tulisi muuttaa siten,
6287: Viime vuosina on molempien aviopuolisoi- että vähennysoikeutta suurennettaisiin.
6288: den käyrrojnen ansiotöissä yleistynyt. Tähän Esittämiimme perusteluihin viitaten ehdo-
6289: on vaikuttanut mm. asumis- ja muiden elin- tamme,
6290: kustannusten nousu. Tämän vuoksi on avio-
6291: puolisoiden yhteisverotuksen vähennysoikeus että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6292: saanut yhä kasvavan merkityksen. 'Van lakiehdotuksen:
6293:
6294:
6295: Laki
6296: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
6297: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti tulo- ja omaisuusverolain
6298: 28 § :n 8 kohta, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa
6299: (951/47), näin kuuluvaksi:
6300:
6301: 28 §. nut sellaista tuloa vähemmän, kaksisataa-
6302: V erovei vollisella on oikeus tuloistaan vä~ tuhatta markkaa sekä tämän määrän ylittä-
6303: hentää: vältä osalta puolet, ei kuitenkaan yhteensä
6304: enempaa kuin kolmesataaviisikymmentä-
6305: 8) milloin kummallakin puolisolla on ol- tuhatta markkaa.
6306: lut ansiotuloa tai aikaisemman virka- tai työ-
6307: suhteen perusteella saatua eläketuloa sen Tätä lakia sovelletaan vuodelta 196 . . toi-
6308: puolison ansio- tai eläketulosta, joka on saa- mitettavassa tulo- ja omaisuusverotuksessa.
6309:
6310:
6311: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
6312:
6313: Taisto Sinisalo. Pentti Liedes.
6314: Leo Suonpää. Toivo Asvik.
6315: Aleksi Kiviaho.
6316: 119
6317:
6318: IV,lO. - Lak.a.l. N: o 31.
6319:
6320:
6321:
6322: R. Vll'tanen ym.. : Ehdotus wiksi tulo- ja omaisuusverolain
6323: väliaikaisesta muuttamisesta.
6324:
6325:
6326: Eduskunnalle.
6327:
6328: Kehitys on vähitellen johtanut siihen, mättömiksi menoiksi, olisi niiden vähennys-
6329: että yhä useammat työläiset sekä viran ja oikeus myös valtion verotuksessa laiHa vah-
6330: toimen haltijat käyvät työssä asuinpaikka- vistettava. Vähennykseen oikeuttavia matik:a-
6331: kuntansa ulkopuolella tai asuvat hyvin kustannuksia asunnosta työpaik!kaan mää-
6332: etäällä työpaikastaan. Tästä on ollut seu- rättäessä olisi perustaksi otettava halvin
6333: rau!ksena, että työmatkoista aiheutuneet kus- kulkuneuvo, eikä matkakustannusten vähen-
6334: tannukset ovat huomattavasti 'lisääntyneet. tämisoikeutta siltä osin myönnettäisi, kuin
6335: Vaikka verolainsäädännössämme onkin hy- näistä kustannuksista on erikseen tai palk-
6336: väksytty periaate, että tulosta saadaan vä- kaan sisältyen saatu korvausta, eikä enem-
6337: dentää sen hankkimisesta johtuneet kustan- pää kuin kahdeksankymmentätuhatta mark-
6338: nukset, ei tätä periaatetta ole kuitenkaan kaa vuodessa.
6339: ulotettu kuin kunnallisverotuksen osalta var- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
6340: sinaisista työmatkoista johtuvia matkaik:uluja
6341: koskevalksi. Kun työmatkoista aiheutuneet että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6342: kulut nykyisin jo kiistattomasti voidaan van lakiehdotuksen:
6343: lukea tulon hankkimisesta johtuviksi vä;lttä-
6344:
6345: Laki
6346: tulo- ja. omaisuusverolain välia.ika.isesta. muuttamisesta..
6347: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
6348: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 28 § :n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on 23
6349: päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (951/47), väliailkaisesti näin kuuluva uusi
6350: lla) kohta:
6351:
6352: 28 '§. sisältyen saatu korvausta erkä enempää kuin
6353: Verovelvollisella on oikeus tuloistaan vä- kahdeksankymmentätuhatta markkaa vuo-
6354: hentää: dessa.
6355:
6356: lla) ansiotulosta siihen kohdistuneet työ-
6357: matkoista aiheutuneet kustannukset asun-
6358: nosta työpaikkaan halvinta kulkuneuvoa Tätä Lakia sovelletaan ensi kerran vuo-
6359: käyttäen, ei ·kuitenkaan siltä osin kuin mat- delta 196 tulojen ja omaisuuden perus-
6360: kakustannuksista on eri:kseen tai palkkaan teella toimitettavassa verotuksessa.
6361:
6362:
6363: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
6364:
6365: Rainer Virtanen. Toivo Salin. Matti Koivunen. . Olavi Kämäräinen.
6366: Kaino Haapanen. Juho Mäkelä. Siiri Lehmonen. Lauri Kantola.
6367: Toivo Asvik. Hemming Lindqvist. Martti Linna. Hugo Manninen.
6368: Gösta. Rosenberg. Tauno Kelovesi. Hannes Tauriainen. Väinö R. Virtanen.
6369: 120
6370:
6371: IV,ll.- Lak.al. N: o 32.
6372:
6373:
6374:
6375: Gröndahl ym. : Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain vä-
6376: liaikaisesta muuttamisesta.
6377:
6378:
6379: Ed uskunnaHe.
6380:
6381: Voimassaolewn tulo- ja omaisuusverolain pautettaisiin omaisuusverosta. Verovapaan
6382: mukaan verotetaan siitä omaisuudesta, jonka omaisuuden yläraja pitäisi korottaa 2 milj.
6383: määrä y'littää 1 250 000 mk. Näin ollen jou- mk:aan ja senkin ylittävältä omaisuuden
6384: tuvat verovelvolliset maksamaan omaisuus- osalta aina 6 milj. mk: aan asti määrätä vero
6385: veroa verrattain pienestä omaisuudesta. Ra- nykyistä lievemmäksi. Näin tulisivat oma-
6386: han arvon muuttuessa on omaisuusarvoja kotitalot, pienet osakehuoneistot, pientilat ja
6387: jatkuvasti korotettu ja nykyisin katsotaan muu vähäinen omaisuus verovapaaksi.
6388: jopa tavallinen omakotitalo tai osakehuo- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
6389: neisto sellaiseksi omaisuudeksi, josta menee
6390: veroa. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6391: Kun verorasitus on muutoinkin raskas, van lakiehdotuksen:
6392: olisi paikallaan, että pienet omaisuudet va-
6393:
6394:
6395:
6396: Laki
6397: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
6398: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliairkaisesti 19 päivänä marraskuuta
6399: 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 49 §, seUaisena kuin se on 20 päivänä
6400: joulukuuta 1946 annetussa laissa (874/46), näin kuuluvaksi:
6401:
6402: 49 §. 4 000 000-- 6 000 000 16000 8.5
6403: V eroa omaisuuden perusteella suoritetaan, 6 000 000- 8 000 000 33000 10.5
6404: mikäli 50 § :ssä ei toisin säädetä, seuraavan 8 000 000-10 000 000 54000 13
6405: asteikon mukaan: 10 ooo ooo~15 ooo ooo 80000 14
6406: Veron vakio- Vero-0/00 15 000 000-20 000 000 150000 16
6407: erä omai- alarajan 20 000 000--40 000 000 230000 17.5
6408: Verotettava omaisuus suuden yli mene- 40 000 000 tai enemmän 580 000 20
6409: mk alarajan västä
6410: kohdalla omaisuu-
6411: mk den osasta Tätä laki,a sovelletaan vuoden 1962 tulo-
6412: 2 000 000-- 3 000 000 500 7.5 jen ja omaisuuden perustecila toimitettavassa
6413: 3 000 000-- 4 000 000 8000 8 verotuksessa.
6414:
6415:
6416: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1962.
6417:
6418: Kelpo Gröndahl. Toivo Asvik. Olavi Kämäräinen.
6419: Kaino Haapanen. Taisto Sinisalo. A-L. Tiekso.
6420: Veikko Rytkönen. Aimo Laiho. Siiri Lehmonen.
6421: Antti Kinnunen. Leo Suonpää. Rainer Virtanen.
6422: Lauri Kantola. Kauko Tamminen.
6423: 121
6424:
6425: IV,12. - Lak.aJ. N: o 33.
6426:
6427:
6428:
6429:
6430: Hara ym..: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliai-
6431: kaisesta muuttamisesta.
6432:
6433:
6434: E d u s kun n a ll e.
6435:
6436: Kaksinkertaisen verotuksen vaikutus, joka käytettävissä olevaa vuokra-asuntokantaa ja
6437: tuntuu raskaana monilla talouselämän aloilla, siten vaikeuttamaan asuntotilannetta, mistä
6438: esiintyy erittäin tuntuvana asuinkiinteistö- joutuvat kärsimään lähinnä vähävaraiset pii-
6439: jen verotuksessa. Se on siis omiaan tun- rit. On pelättävissä, että raskaan verotuksen
6440: tuvasti kohottamaan asumiskustannuksia. vaikutuksesta myöskin uudet yhtiömuotoiset
6441: Asunto on eräs normaalin yhteiskuntaelä- vuokratalot joutuvat vaikeuksiin niille eri-
6442: män perusedellytyksiä, mutta yksilön mah- koislailla vahvistetun verovapausajan pää-
6443: dollisuudet kustantaa itselleen ja perheel- tyttyä. Tästä saattaa olla seurauksena, että
6444: leen kohtuulliset vaatimukset tyydyttävä nämä kannattamattomina muutetaan tavalli-
6445: asunto ovat rajoitetut. Kun asumiskustan- siksi asuntoyhtiöiksi, jolloin nämä asunnot
6446: nukset meidän maassamme ankaran ilmaston, joutuvat pois vuokramarkkinoilta.
6447: korkean korkokannan sekä lainojen suhteelli- Kun käytettävissä oleva vuokra-asunto-
6448: sen lyhyiden kuoletusaikojen takia ovat kor- kanta jo muutenkin on liian pieni, olisi sen
6449: keat, ei niitä enää verotuksella olisi lisät- supistuminen asunnontarvitsijain kannalta
6450: tävä. Päinvastoin olisi veropolitiikassakin hyvin valitettavaa. Tämän johdosta olisi kii-
6451: pyrittävä sellaisiin ratkaisuihin, jotka vai- reellisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla
6452: kuttavat alentavasti asumiskustannuksiin ja asumiskustannuksiin kohottavasti vaikutta-
6453: samalla kohentavasti myös asumistasoon, vaa ja ilmeisesti ilman lainsäätäjän varsi-
6454: johon nähden meillä on vielä paljon toivomi- naista tarkoitusta syntynyttä asuntojen liian
6455: sen varaa. Viime vuosina lainsäätäjä onkin ankaraa, kaksinkertaista verotusta pyrittäi-
6456: pyrkinyt vaikuttamaan asumistasoon ja asu- siin lieventämään.
6457: miskustannuksiin sekä asuntojen tuotannon Vuosina 1958, 1959, 1960 ja 1961 edus·
6458: kiihottamiseen myöskin veropoliittisin kei- kunta onkin jo hyväksynyt väliaikaisen lain
6459: noin. Tässä suhteessa mainittakoon nimen- (TOL 50 b §), jolla omaisuuden kaksinker·
6460: omaan asuntotuotannon verohuojennuslait, taista verotusta Qn asuntoyhtiöiden osalta
6461: joiden perusteella tietyt vaatimukset täyt- lievennetty, siltä osin kuin yhtiön kiinteis-
6462: tävä asuntotuotanto on vapaa sekä tulo- että tössä olevat huoneistot ovat osakkaiden
6463: omaisuusverosta. omassa käytössä. Kun ei ole perusteltua ai-
6464: Nämä lait ovat kuitenkin voimassa kuhun- hetta tältä osin asettaa yhtiötä erilaiseen ase-
6465: kin rakennusyritykseen nähden vain 10 maan vain sen perusteella onko talossa ole-
6466: vuotta, joten verovapausajan päätyttyä kak- vat huoneistot asuinhuoneistoina osakkaan
6467: sinkertainen verotus tulee koko painollaan omassa käytössä vai vuokralaisen hallinnassa,
6468: rasittamaan myöskin näitä kiinteistöjä, oli- olisi kyseinen säännös ulotettava koskemaan
6469: vatpa ne sitten puhtaita asuntoyhtiöitä tai myös vuokrahuoneistot.
6470: yksityisen tai yleishyödyllisen asuntotuotan- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
6471: non aikaansaamia vuokrataloja. Toisaalta on
6472: todettava, että raskas kaksinkertainen vero- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6473: tus on jo päässyt tuhoisasti harventamaan t•an lakiehdotuksen:
6474:
6475:
6476:
6477: 16 E 219/62
6478: 122 IV,12. - Tulo- ja omaisuusverolalti.
6479:
6480:
6481: Laki
6482: tulo- ja omaisuusverola.in väl.ia.ikaisesta muuttamisesta.
6483: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annettuun
6484: tulo- ja omaisuusverolakiin väliaikaisesti näin kuuluva 50 b §:
6485:
6486: 50b §. tyessä asuinhuoneistoina käytössä enemmän
6487: Asunto-osakeyhtiön, asunto-osuuskunnan tai kuin neljäsosa, omaisuuden perusteella 50 §: n
6488: asunto-osakeyhtiöistä 5 päivänä helmikuuta mukaan suoritettavaa veroa on alennettava
6489: 1926 annetun lain (30/26) 25 § :ssä tarkoi- yhtä monella prosentilla, kuin asuinhuoneis-
6490: tetun osakeyhtiön, jonka omistaman raken- toina käytössä olevien huoneistojen pinta-ala
6491: nuksen tai rakennusryhmän kaikkien huo- on rakennuksen tai rakennusryhmän kaik-
6492: neistojen pinta-alasta oli verovuoden päät- kien huoneistojen pinta-alasta.
6493:
6494:
6495: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1962.
6496:
6497: Erkki Hara. Jaakko Kemppainen. Veikko Kokkola.
6498: Erkki Tuuli. Mikko Asunta. Veikko Hyytiäinen.
6499: 123
6500:
6501: IV,13.- Lak.al. N: o 34.
6502:
6503:
6504:
6505:
6506: Haapanen ym.: Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeus-
6507: säännöksistä verolakeihin.
6508:
6509:
6510: E d u s kun n a H e.
6511:
6512: Verdlainsäädännön kokonaisuudistuksen vii- ihan määrästä ja j·os ylimääräiset kulut nou-
6513: pyessä olisi verotusoLoissa vallitsevia puut- sevat todistettavasti tätä suuremmiksi, niin
6514: te~ta j1a epäkohtia poistettava välia~kaisell a niissä tapauksissa saadaan vähentää iuonnol-
6515: poiilclwuslaåHa. iisesti kulujen todellinen määrä.
6516: Eräänä epakohtooa on yhä yleisemmä;ksi Nykyisten verolakien mUJkaan v·erotetaan
6517: käynyt pä;ivärahoj-en verotus. Kun päiväraha oman asunnon omistajaa siitä asuntoedusta,
6518: maksetaan niiden kustannusten :korvaukseen, joka hänelle arvioidaan omasta asunnostaan
6519: joita verovelvoilUise11e aiheutuu kun hän jou- koituvan. V erotuskäytäntö saataisiin nykyistä
6520: tuu työskent~lemään vieraaHa pai!kkaikun- oikeudenmukaisemmaiksi, jos ~uovuttaisiin
6521: rua;lla, ei päiväraihan verotusta voida pitää omasta BJSunnosta arvioidun 'asuntoedun ve-
6522: oikeana. Olisi paikallaan, että verovapaalksi rotuksesta ja samaHa hyväksyttä;isiin vuokra-
6523: päivärahaksi hyvälksy:ttä;isiin sen suuruinen menot vähennettäviksi tuloista siltä osin kuin
6524: päiväraha, mirukä v·a1tio asianomaisesta t·eh- ne ylittävät vastaavBJD oman asunnon kus-
6525: .tävästä matilrustussäännön mwkaan suorittaa. tannllikset. Oman asunnon verovapaus olisi
6526: Tärrnäntapainen täsmennys antaisi päivära- kuitenlkin syytä rajoittaa 120 000 marlkan
6527: haa saaville turvan veroviranomaisten mieli- määrään vuodessa, jolloin ~oistoasunnot eivät
6528: vaJltaa vastaan. saisi verovapautta täysimäärämenä hyväJk-
6529: Use81t työntekijäryhmät joutuvat työsken- ooen. Vuokrrun vä;hennysoiJreus olisi syytä
6530: te1emään kotipaikkakuntansa ul:kopuoleHa kyt[mä verov·elvollisen tulon ja ma:ksetrtujen
6531: saamatta ;työnantajalta tästä päivärahaa tai vuokrien suuruuteen. Milioin verovelvnlliselta
6532: muutaikaan ilmrvausta. Krm :näitä ylimääräi- kuluu vuokraan enemmän kuin 10 % hänen
6533: siä ikustannu'ksia, joita vieraruUa paitkfkaJkun- saamistaan tuloista, olisi tämä ylimenevä
6534: nalla työskentelystä aiheutuu, ei saa vähen- osa saatava väilientää V'erotettavista tuloista.
6535: tää verotuksesta, joutuvat nämä työntekijä- Vähennyik.sen enirrrrmäismä;ärä olisi kuit-enkin
6536: ryhmät huonompaan asemaan verotUiksessa rajoitettava 120 000 martkaiksi vuodessa. Esi-
6537: sekä päivärahan saajiin •et;tä niihin verrat- tetty vuokrien vähennysoikeus ikeventäisi
6538: tuna, jotka voivat työskennellä kotipaikka- erityisesti niiden verotusta, jotka joutuvat
6539: kunnallaan. Tästä syystä olisi vieraalla paik- maksamarun :ko:rikeita vuokria.
6540: kadmnnaiH.a ltyöslmntelystä aiheutuneet kus- Edellä sanotun perus:tooUa ehdotamme,
6541: tannukset saatava vähentää verotuksesta.
6542: Näi!ksi ylimääräi:silksi ikulu:iJksi olisi htsottava että Eduskunta hy·väksyisi seuraa-
6543: vähintään puol·et vrultion mruksaman päivära- van lakiehdotuksen:
6544:
6545: Laki
6546: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä verola.keihin.
6547: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6548:
6549: 1 §. tuksissa on sen estämättä, mitä voimassa ole-
6550: Vuosilta 1962 ja 1963 toimitettavissa !tulo- vassa verolainsäädännössä on säädetty, nou-
6551: ja omaisuusverotuksissa sekä kunnallisvero- datettava tämän lain säännöksiä.
6552: 124 IV,l3. - Poikkeussäännökset verola.keihin.
6553:
6554:
6555: 2 §. sesta sellaisissa olosuhteissa, ettei verovelvol-
6556: Verona:laiseksi tuloksi ei katsota: linen ole voinut <llSUa kotonaan eikä hänelle
6557: 1) matka- ja päivärahoja siltä osin lkuin näiden kustannusten korvaukselna ole suori-
6558: niiden on katsottava kuilrmeen työstä ja teh- tettu päivärahaa. Näihin erityisiin kustan-
6559: tävästä aiheutuneiden erityisten kustannus- nuksiin on muun selvityksen puuttuessa kat-
6560: ten peittämiseen, jolloin matkakustannusten sottava kulluneen puolet valtion III lk. mat-
6561: korvauksesta ja päivärahasta on mainittuun kUstussäännön mukaisesta päivärahasta;
6562: tal"lroituJkseen muun selvityksen ptmttuessa 2) verovelvolUsen ja hänen perheensä asun-
6563: katsottava kUluneen, mitä valtio olisil mat- tona käytetystä huoneistosta maksetut vuok-
6564: ilrustussäännön nojaHa V"astaavmHa perusteella mt siltä osin lkuin ne ylittävät 10% vero-
6565: maksanut; velvollisen tai yhteisverotettavien. aviopuoli-
6566: 2) sitä etua, joka verovelvollisella on ol- soiden yhteisestä tulosta, ei kuitenkaan
6567: lut oman tai perheen tarpeeseen käytetymä enempää kuin. sataJk~en.Jtätuhatta
6568: omasta asunnosta, ei kuitenkaan si'1tä osin ma.vkkaa vuodessa.
6569: kuin tämä etu rahaiksi ·arvioituna ylittää sa-
6570: ta:kaksikymrrnentätuhatta m.a~aa vuodessa.
6571: 4 §.
6572: 3 §. Tavkempia määräyksiä tämän lain toi-
6573: VerovelvolHnen saa tuloistaan vähentää: meenpanosta ja soveLtamisesta annetaan ase-
6574: 1) ne erityiset kustannukset, jotka ovat tUJksella.
6575: aiheutuneet työn tai tehtävän suoritrtami-
6576:
6577:
6578: Helsi~ 9 päivänä maaliskuuta 1962.
6579:
6580: Kaino Haapanen. Väinö R. Virtanen.
6581: Matti Koivunen. Veikko Rytkönen.
6582: Toivo Asvik. Tauno Kelovesi.
6583: Martti Linna. B. Tauriainen.
6584: 125
6585:
6586: IV,14. -Lak.al. N:o 35.
6587:
6588:
6589: Lehmonen ym.: Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeus-
6590: säännöksistä verolakeihin.
6591:
6592:
6593: E d u s kun n a ll e.
6594:
6595: Eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä Mielestämme on tärkeätä, että kaikki työn-
6596: verolakeihin 5 päivänä tammikuuta 1962 tekijäin eri tapaturmavakuutuslakien ja lii-
6597: annetun lain (3/62) 2 § :n 9) kohdan mu- kennevakuutusta koskevien lakien nojalla saa-
6598: kaan veronalaisena tulona vuodelta 1962 toi- dut päivärahat, elinkorot, eläkkeet ja niihin
6599: mitettavassa verotuksessa ei ole pidettävä lii- liittyvät lisät ovat verovapaat vastaisuudessa-
6600: kennevakuutuslain tai työntekijäin eri tapa- kin, koska niitä missään suhteessa ei voida
6601: turmavakuutuslakien nojalla ja niissä sää- pitää varsinaisena tulona, vaan lähinnä so-
6602: dettyjen perusteiden mukaisesti tapaturman siaaliseen huoltoapuun verrattavina. Yhden-
6603: alaiseksi joutuneelle tai hänen omaiselleen mukaisuus sotatapaturmakorvausten kanssa
6604: suoritettua päivärahaa, elinkorkoa tai elä- edellyttää myös sitä, että nämä edelleenkin
6605: kettä taikka niihin liittyviä lisiä. Eduskunta säilytetään verovapaina.
6606: täydensi sittemmin em. poikkeuslakia siten, Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
6607: että kaikki eri liikennevakuutusta koskevien ehdotamme,
6608: lakien nojalla saadut eläkkeet, päivärahat,
6609: elinkorot ja niihin liittyvät lisät tulivat yh- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6610: denmukaisesti verovapaiksi, riippumatta siitä, van lakiehdotuksen:
6611: minkä lain nojalla niitä suoritetaan.
6612:
6613: Laki
6614: eräistä väliaikaisista. poikkeussäännöksistä verolakeihin.
6615: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6616:
6617: 1 §. tai työntekijäin eri tapaturmavakuutuslakien
6618: Vuoden 1963 tulojen ja omaisuuden perus- nojalla ja niissä säädettyjen perusteiden mu-
6619: teella toimitettavassa tulo- ja omaisuusvero- kaisesti moottoriajoneuvon liikenteeseen käyt-
6620: tuksessa sekä sanotun vuoden tulojen perus- tämisestä aiheutuneen vahingon tai työtapa-
6621: teella toimitettavassa kunnallisverotuksessa turman alaiseksi joutuneelle tai hänen omai-
6622: on sen estämättä, mitä voimassa olevassa selleen suoritettua päivärahaa, elinkorkoa tai
6623: verolainsäädännössä on säädetty, noudatet- eläkettä taikka niihin liittyviä lisiä.
6624: tava tämän lain säännöksiä.
6625: 3 §.
6626: 2 §. Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
6627: V eronalaisena tulona ei ole pidettävä: töönpanosta ja soveltamisesta antaa tarvit-
6628: Liikennevakuutusta koskevien eri lakien taessa valtiovarainministeriö.
6629:
6630:
6631: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
6632:
6633: Siiri Lehmonen. Kaino Haapanen. Aimo Laiho.
6634: Kauko Tamminen. Rainer Virtanen. Aarne Pulkkinen.
6635: Pertti Rapio. Lauri Kantola. Pentti Liedes.
6636: Väinö R. Virtanen.
6637: 126
6638:
6639: IV,15-Lak.al. N:o 36.
6640:
6641:
6642: Matilainen ym. : Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeus-
6643: säännöksistä verolakeihin.
6644: E d u s k u n n a 11 e.
6645: Eduskunta hyväksyi 5 päivänä tammi- lisäkorvauksia. Työsuhteen perusteella suori-
6646: kuuta 1962 lain eräistä väliaikaisista poik- tettavaan eläketuloon tai vanhuuden aiheut-
6647: keussäännöksistä verolakeihin, jonka 2 § : n tamaan vähentyneeseen ansiotuloon korvauk-
6648: 9 kohdan mukaan liikennevakuutuslain tai sia verrattaessa on otettava huomioon, että
6649: eri tapaturmavakuutuslakien nojalla ja niissä tapaturmaisesti loukkaantuneet ovat suurim-
6650: säädettyjen perusteiden mukaisesti tapatur- maksi osaksi parhaassa työiässä olevia henki-
6651: man alaiseksi joutuneelle tai hänen omaisel- löitä. Tämä merkitsee sitä, että heillä on
6652: leen suoritettua päivärahaa, elinkorkoa tai myös taloudellisessa mielessä elämän ras-
6653: huoltoeläkettä taikka niihin liittyviä lisiä ei kaimmat vuodet käsillä tai edessä. Heidän
6654: ole pidettävä veronalaisena tulona v:n 1962 on kasvatettava ja koulutettava lapsensa,
6655: tulojen ja omaisuuden perusteella toimitet- heidän on hoidettava asuntokysymyksensä
6656: tavassa tulo- ja omaisuusverotuksessa sekä jne. Kaikki tämä on heidän tehtävä saamansa
6657: saman vuoden tulojen perusteella toimitetta- osakorvauksen turvin. Iäkkäämmillä henki-
6658: vassa kunnallisverotuksessa. löillä ei ole enää näitä samoja rasituksia
6659: Kyseessä olevat korvaukset ovat työkyvyn kannettavanaan. Kun lisäksi otetaan huo ..
6660: menetykseen perustuvia osakorvauksia ja nii- mioon, että sotilasvammalain perusteella suo-
6661: den tehtävänä on paitsi ansiotulojen mene- ritettavat korvaukset, kansaneläkelain no-
6662: tyksen korvaaminen myös vammasta aiheutu- jalla maksettavat eläkkeet ja vaikeavammai.
6663: vien normaalia suurempien elinkustannusten Sillle invalideil.le va!ltion varoista suoritettava
6664: peittäminen. Tällaisina kustannuksina voi- ilvalidiraha ovat verovapaita, tulisi myös
6665: daan mainita inva!liditeetin usein mukanaan näiden aivan samalla tavoin vammaisuuteen
6666: tuomien lisätautien aiheuttamat sairauskus- perustuvien korvausten olla verotuksesta va-
6667: tannukset, näiden sairauksien aiheuttamat työ- paat.
6668: paikkamenetykset, apuvälineiden korjaus- ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
6669: hankintakustannukset, lisääntyvät työmatka-
6670: kustannukset jne. Edellä mainitun kaltaisia että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6671: lisäkustannuksia ei oteta huomioon korvausta va-n lakiehdotuksen:
6672: määrättäessä eikä niistä suoriteta erillisiä
6673:
6674: Laki
6675: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakeihin.
6676: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6677: 1 §. 2 §.
6678: Vuoden 1963 tulojen ja omaisuuden perus- V eronalaisena tulona ei ole pidettävä lii-
6679: teella toimitettavassa tulo- ja omaisuusvero- kennevakuutuslain tai työntekijäin eri tapa-
6680: tuksessa sekä sanotun vuoden tulojen perus- turmavakuutuslakien nojalla ja niissä sää-
6681: teella toimitettavassa kunnallisverotuksessa dettyjen perusteiden mukaisesti tapaturman
6682: on sen estämättä, mitä voimassa olevassa alaiseksi joutuneelle tai hänen omaiselleen
6683: verolainsäädännössä on säädetty, noudatet- suoritettua päivärahaa, elinkorkoa tai elä-
6684: tava tämän lain säännöksiä. kettä taikka niihin liittyviä lisiä.
6685:
6686: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
6687: Kalle Matilainen. Veikko Kokkola. Meeri Kalavainen.
6688: 127
6689:
6690: IV,16.-Lak.al. N:o 37.
6691:
6692:
6693:
6694:
6695: Ala-Kulju ym. : Ehdotus laiksi Pohjois-Suomen teollisuuden
6696: veronhuojennuksista annetun lain muuttamisesta.
6697:
6698:
6699: E d u s ik: u n n a 11 e.
6700:
6701: V. 1958 säädetyn ns. Pohjois-Suomen teol- piä alueita eivät enää olekaan Lappi ja
6702: Hsuuden veronhuojenrmslain voimassaoloalue Pohjois-Pohjanmaa. V altakunnansuunnitte-
6703: on määritelty sangen kaavamaisesti, nimittäin lu toimiston v. 1959 julkaiseman tutkimuk-
6704: siten, että laki on voimassa koko Lapin ja sen mukaan maan 16 talousalueen joukossa
6705: Oulun läänissä ja lain tarkoittaman alueen Lappi sijoittui v:n 1956 tulojen suuruu-
6706: etelärajana on Oulun läänin raja. Välittö- dessa kahdeksannelle ja Pohjois-Pohjanmaa
6707: mästi Oulun ·läänin etelärajan ulkopuolelle seitsemännelle tilalle, kun vain osittain Ou-
6708: jää siten laaja teollistumruton ja monessa lun lääniin kuuluva Keski-Pohjanmaa oli
6709: suhteessa alikehittynyt alue, joka likimain yh- viimeiseNä sijalla, Pohjois-Karjala viimeistä
6710: tenäisenä vyöhy'kkeenä ulottuu itärajalta Ilo- edellisellä ja Etelä-Pohjanmaa neljännellä
6711: mantsista ja Kiteeitä Pohjois-Karjalan, Poh- sijalla eli koko Vaasan lääni toisella sija:lla
6712: jois-Savon, Keski-Suomen pohjoisten kuntien lopusta lukien. V. 1959 mietintönsä jättänyt
6713: 'ja Etelä-Pohjanmaan 1kautta Pohjanlahteen. teollisuusneuvottelukunta on kiinnittänyt
6714: Tähän alueeseen kuuluu suuri joukko kun- huomiota siihen, että veronhuojennuslain raja
6715: tia, jotka teollistumisasteen, väestön tulota- on jättänyt joukon Oulun läänin rajan etelä-
6716: son, säännöllisesti toistuvan työttömyyden puoLella olevia !kuntia, joissa edellytykset
6717: ja negatiivisen muuttoliikkeen perusteella teollisuuden sijoittamiseen ovat heikot, suh-
6718: ovat maamme heikoimpia. Mainitulla alueella teellisesti entistä heikompaan asemaan. Tä-
6719: ovat siten samanlaiset toimenpiteet teolli- män johdosta neuvottelukunta on esittänyt
6720: suustoiminnan edellytysten parantamiseksi veronhuoJennusalueen ·laajentamista.
6721: tarpeelliset kuin verohuojennuslain tarkoit- Merkittävää on, että mm. suomalaisen
6722: tamassa Pohjois-Suomessa, sitäkin suurem~ Eteilä-Pohjanmaan maalaiskuntien väestön
6723: maila syyllä, kun alueelta puuttuu voimak- nettovähennys v. 1960 oli yli 3 000 henkeä j'a
6724: kaita keskuksia, jotka luontaisesti voisivat kehittynyt maatalous, joka jatkuvasti koneel-
6725: muodostua paikallisen teollisuuden sijainti- listuu, ei voi sijoittaa väestöä tuottavaan
6726: paikoiksi. työhön, vaan teoHistumisen puutteessa huo-
6727: Kun viime vuosina suoritettaessa erilaisia mattavan osan väestöstä on lähdettävä etsi-
6728: yleisiä toimenpiteitä Pohjois-Suomen talous- mään työpaikk~ja oman maakunnan ja maan
6729: elämän kaikinpuoliseksi kehittämiseksi kä- ulkopuolelta.
6730: sitteellä Pohjois-Suomi on ymmärretty vain Edellä olevan perusteeHa kunnioittavasti
6731: Oulun ja Lapin lääniä, on siitä ollut osit- ehdotamme,
6732: tain seurauksena, että teollistuneen Etelä-
6733: Suomen ja nopeasti teollistuvien Lapin ja että Eduskunta hyväksyisi seuraa.
6734: Oulun läänien väliin on jäänyt laaja hei- van lakiehdotuksen:
6735: kosti kehittynyt vyöhyke. Niinpä köyhim-
6736: 128 IV,l6. - Teollisuuden veronhuojennukset.
6737:
6738:
6739: Laki
6740: Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuojennuksista annetun lain muuttamisesta.
6741:
6742: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Pohjois-Suomen teol'lisuuden veronhuo-
6743: jennuksista 2 päivänä huhtikuuta 1958 annetun lain (190/58) 1 §:n 2 momentti näin
6744: kuuluvaksi:
6745: 1 §. ningan, Muuruveden, Ni!lsiän, Pi~laveden,
6746: Rautalammin, Rautavaaran, Riistaveden,
6747: Pohjois-Suomella tarkoitetaan tässä laissa Sonkajärven, Säyneisten, T·ervon, Tuusnie-
6748: Lapin, Oulun ja Vaasan läänejä selkä Keski- men, Varpaisjärven, Vehmersalmen, Vesan-
6749: Suomen läänissä Kannonkosken, Karstulan, non ja Vieremän kuntia sekä Pohjois-Kar-
6750: Kinnulan, Kivijärven, Konginkankaan, Kon- jalan läänissä Enon, Ilomantsin, Juuan, Kesä-
6751: neveden, Pyhäjärven, Multian, Pihtiputaan, lahden, Kiihtelysvaaran, Kiteen, Kontiolah-
6752: Py}könmäen, Saarijärven, Sumiaisten, Uurais- den, Liperin, Nurmeksen maalaiskunnan,
6753: ten ja Viitasaaren kuntia; Kuopion Hi..änissä Polvijärven, Pielisjärven, Pyhäselän, Rääk-
6754: Iisahnen kaupunkia, Iisalmen maalaiskuntaa, kylän, Tohmajärven, Tuupovaaran, V altimon
6755: Juankosken, Kaavin, Karttulan, Keiteieen, ja Värtsi'län kuntia sekä Lieiksan ja Nurmek-
6756: Kiuruveden, Lapinlahden, Leppävirran, Maa- sen kauppaloita.
6757:
6758:
6759: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
6760:
6761: Reino Ala-Kulju. Mikko Asunta.
6762: V. Kosola. Anna-Liisa Linkola.
6763: Väinö Kuoppala. Väinö Tikkaoja.
6764: R. Hallberg. Eino Ojajärvi.
6765: 129
6766:
6767: IV,17. - Lak.al. N: o 38.
6768:
6769:
6770:
6771:
6772: Haapasalo ym.: Ehdotus laiksi Pohjois-Suomen teollisuuden
6773: veronhuojennuksista annetun lain muuttamisesta.
6774:
6775:
6776: Eduskunnalle.
6777:
6778: Kun valtioneuvosto v. 1958 anto~ edus- vutus iamaannutti Saimaan keski- ja pohjois-
6779: kunnalle ehdotuksen Pohjois-Suomen teolli- osien teollisuutta sangen pahoin. Tämä puo-
6780: suuden veronhuojennuslaiksi, oli ilmeisenä lestaan on vaikuttanut heikentävästi näiden
6781: tarkoituksena myöntää tälle alueelle perus- maakuntien väestön toimeentuloon. Väestön
6782: tettavalle teollisuudelle veronhuojennusten maaltapako on muodostunut maakunnista
6783: muodos:sa kompensaatio siellä vallitsevasta paoksi. Esim. Mikke:lin läänin vä'kiluku on
6784: korkeammasta palkka- ja kustannustasosta. vuosi vuodelta pienentynyt tuhatmäärin,
6785: Tämän vuoksi lakiehdotuksessa rajoitettiin- maakunnan nuorten siirtyessä jopa runsain
6786: kin veronhuojennus koskemaan vain ns. La- määrin ulkomaille toimeentulon turvaa hake-
6787: pin markan aluetta. Eduskunta kuitenkin maan, ja täl~ainen tulee jatkumaan, elllei
6788: laajensi veronhuojennuslain koskemaan koko tehokkaisiin toimenpiteisiin uuslien työpaik-
6789: Oulun ,läänin aluetta. Näin tehdessään edus- kojen luomiseksi teollisuuden avulla ryh-
6790: kunta 'lähti siitä, että lain sisältämiä veron- dytä. Maakuntien pientiloja ei enää voida
6791: huojennuksia pitäisi myöntää myös muille osittaa perillisille, vaan päinvastaiset toi-
6792: sellaisille alueille, jotka ovat teollisuuteen menpiteet olisivat välttämättömiä maatalou-
6793: nähden ns. !kehitysalueita. den piiristä toimeentulonsa saavan väestön
6794: Valtioneuvoston asettama teollisuusneuvot- elintason kohottamis~ksi. Työvoiman tarjonta
6795: telukunta on tut'kinut em. kysymystä ja näillä alueilla on runsasta, johtuen työpaik-
6796: 11. 3. 1959 jättämässään mietinnössä lausuu kojen puutteesta. Alueiden suuret metsä-
6797: asiasta mm. : , Tämän vuoksi ei ole perus- varat yhdessä halpojen vesiteiden kanssa
6798: teetonta vieläkin laajentaa tätä aluetta aina- tarjoavat mahdollisuuden kannattavaan
6799: kin koskemaan niitä osåa maata, jonne olisi puunjalostusteollisuuden la.aj entamiseen.
6800: toivottavaa saada työllisyyden yHäpitämisen Maakuntien teollisuusköyhyys on aiheutta-
6801: kannalta uutta teoHisuutta. Tä1löin voisivat nut sen, että asukkaiden tulotaso on kan-
6802: erityisesti Kuopion ja Mikkelin läänit sekä samme kookimääräistä paljon alhaisempi ja
6803: Vaasan läänin itäiset kunnat tulla kysymyk- työttömyys vaikea pulma nykyisen'äkin kor-
6804: seen.'' keakonjunktuurin aikana monissa kunnissa.
6805: Kuopion, Mikkelin ja Pohjois-Karjalan Kuten edellä mainitUISta !käy selville, on
6806: lääneillä on yhteistä mm. se, että suurin osa tilanne mainituilla ,alueilla sellainen, että
6807: näiden läänien kunnista rajoittuu Saimaan kaivataan välttämättä valtiovallan tahoHa
6808: vesistöön tai on muuten sen vaikutuspii- tulevia toimenpiteitä sen korjaamiseksi. Il-
6809: rissä. Näille aluei'lle oli kipeä isku Saimaan man em. toimenpiteitä ei teollisuutta saada
6810: k!anavan menetys alueluovutusten yhteydessä. riittävässä määrin tälle alueeHe. Tämä on
6811: Aikaisemmin tapahtui teollisuustuotteiden käynyt seJ.ville vallitsevan nousukauden ai-
6812: vienti - ja myös teollisuuden tarvitsemien kana, jolloin teollisuutemme on suorittanut
6813: tavaroiden tuonti - suuressa mä:ärin Sai- varsin runsaassa mä:ärin uusia investointeja,
6814: maan kanavan kautta, ulkomaankaupan las- mutta nämä alueet ovat jääneet harvaa poik-
6815: tauspaikkoina olivat Viipurin ja Uuraan sa- keusta lukuunottamatta sen ulkopuole:lle.
6816: tamat. Erikoisen pahoin kärsi tästä vesitien Pohjois-Suomessa teollisuudelle myönnetyt
6817: sulkemise8ta sahateollisuus, varsinkin pien- veronhuojennukset ovat aktivisoineet siellä
6818: sahat, mutta kokonaisuudessaan kanavan luo- teollisuuden investointeja. Näin tulisi var-
6819: 17 E 219/62
6820: 130 IV,17. - Teollisuuden veronhuojennukset.
6821:
6822:
6823: masti tapahtumaan Kuopion, Mikkelin ja Edeillä sanotun perusteella ehdotamme,
6824: Pohjois-Karjalan kehitysalueilla, jos Qain pii-
6825: riä laajennettaisiin. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6826: van lakiehdotuksen:
6827:
6828:
6829:
6830:
6831: Laki
6832: Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuojennuksista annetun lain muuttamisesta.
6833: EduSkunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuo-
6834: jennuksista 2 päivänä toukokuuta 1958 annetun lain (190/58) nimike sekä 1 §, 2 § :n
6835: 1 momentti ja 3 '§ :n 1 momentti näin kuuluviksi:
6836:
6837:
6838:
6839:
6840: Laki
6841: Pohjois-Suomen ja eräiden muiden alueiden veronhuojennuksista.
6842:
6843: 1 §. 3 §.
6844: Teollisuuden edistämiseksi myönnetään Kotimaise'l.'la osakeyhtiöllä tai osuuskun-
6845: tulo- ja omaisuusverotuksessa sekä kun- nalla, joka vuosien 1958-1967 aikana laa-
6846: nallisverotuksessa veronhuojennuksia Lapin, jentaa 1 §: ssä mainituilla a:lueilla olevaa
6847: Oulun, Kuopion, Pohjois-Karjalan ja Mik- teollisuuslaitostaan :tai uudisrt;aa sen koneistoa
6848: kelin lääneissä, sen mukaan kuin tässä laiSSia tahi laitteita, niin että teollisuuslaitoksen
6849: säädetään. tuotantOikyky taiklka tuotannon ja!loSitusaste
6850: 2 §. olennaisesti kasvaa, on oikeus siltä vuodelta,
6851: Milloin kotimainen osakeyhtiö tai osuus- jona laajennusta tai uudistusta varten han-
6852: kunta vuosien 1958-1967 arkana perustaa kittu käyttöomaisuus on otettu käyttöön, sekä
6853: 1 § :ssä mainituilla alueilla uuden teollisuus- kolmelta seuraavalta vuodelta toimitattavissa
6854: laitoksen, ovat osakeyhtiön tai osuuSkunnan verotuksissa vähentää veronalaisesta tulos-
6855: tästä teollisuuslaitoksesta saama tulo ja siinä taan muiden lainsäädännössä myönnettyjen
6856: käyttämä omaisuus verovapaita siltä vero- vä:hennysten lisäksi summa, joka on kolme
6857: vuodelta, jona teollisuuslaitosta varten han- prosenttia laajennukseen tai uudistukseen si-
6858: kittu käyttöomaisuus on otettu käyttöön, joitetun uuden käyttöomaisuuden hankinta-
6859: sekä kolmelta seuraavalta vuodelta. arvosta.
6860:
6861:
6862:
6863: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1962.
6864:
6865: K. F. Haapasalo. Antero Väyrynen.
6866: Toivo H. Kinnunen. Edvard Pesonen.
6867: Elis Manninen. R. Hallberg.
6868: Uuno Voutilainen. Irma Ham.ara.
6869: Artturi Koskinen. Esu Niemelä.
6870: 131
6871:
6872: IV,lS. - La.k.al. N: o 39,
6873:
6874:
6875:
6876:
6877: Hyytiäinen: Ehdotus laiksi Pohjois-Suomen teoUisuuden ve-
6878: ronhuojennuksista annetun lain muuttamisesta.
6879:
6880:
6881:
6882:
6883: V. 1958 säädetyn ns. Pohjois-Suomen teol- vain osittain Ou:lrm läänin alueeseen ikuuiuva
6884: ~isuuden veronhuojennusilain V'OimassaoloaJ.ue Kjeski-Pohjanmaa oli viimeisellä sijalla, Poh-
6885: on määritelty sangen !kaavamaisesti, nimit- jois-Karjala viimeistä 1edehlisellä ja Pohjois-
6886: täin siten, että laJki on voimassa koko Lapin Sav;o 14:nnellä.
6887: ja Oulun !läänissä ja ~ain tarkoirttaman alueen V. 1959 mietintönsä jättänyt teollisuus-
6888: ertelämjana on Ouinn iäänin raja. Välittö- neuvotrtelwkunta on kiinnittänyt huomiota
6889: mästi Oulun 'läänin etelärajan u:hlmpU<Ylelle siihen, että Pohjois-Suomen veronhuojennus-
6890: jää siten laaja teollistumaton ja monessa ~ain alueen rajan keinotekoinen määrääminen
6891: suhteessa alikehittynyt alue, joka lllirrnain on jättänyt jouikon Oulun iäänin rajan etelä-
6892: yhtenäisenä vyöhyk!kieenä ulottuu itärajalta puoJ.ella olevia kuntia, joissa edeUytyikset
6893: llomantsista ja KiteeLtä Pohjois-Karjalan, tooHisuud:en sijo1ttum1seen ovat heiikot, suh-
6894: Pohjois-Savon, Kjeski-Suomen pohjoi.st•en kun- teellisesti entistä huonompaan asemaan. Tä-
6895: tien ja Etelä-Pohjanmaan ikautta Pohjanlah- män johdosta neuvottelukunta on esi,ttänyt
6896: teen. Tähän alueeseen kuuluu suuri joukko V'eronhuoj·ennuslain alueen ilaajentamista.
6897: kuntia, jotka teollistumisasteen, väestön tullo- v;eronhuoj·ennuslain alueen laajentaminen
6898: tason, säännöllisesti toistuvan työttömyyden ede:Heen !kaavamaisesti ,läänien tai talous-
6899: ja negatiivisen muuttoliiikikeen perusteella alueiden rajoja seuraten tuskin on tankoi-
6900: ovat maamme heikoimpia. Mainitulla alueella tu!ksenmuikaista, sillä lain piiriin tulisi siinä
6901: ovrut siten samanlaiset toimenpiteet 'teolli- tapaUJksessa joutumaan ~isää sellaisia alueita,
6902: suustoiminna:n edellytysten parantamiseksi joilla teollisuuden sijoittumisedeHytyikset jo
6903: tarpeeH:iset !kuin veronhuoj-ennuslain talikoit- ·ennestään ovat su:h!teelHsen hyvät. Siinä ta-
6904: tamassa Pohjois-Suomessa, sitälk:in !'murem- pauksessa laki ol1si piikemminikin motettava
6905: malla syyllä, lknn ·alueeLta puuttuu voimak- ikioko maahan. SeTIBijaan olisi :ny:kyist'ell olo-
6906: 'ka1ta !keSkuksia, jotlka ~uontaisesti vo1sivat suhteiden aiheuttama eprukohta poistettava
6907: muodostua pailkaJiisen teollisuuden sijainti- määräämäiJä laJki olerrnaan voimassa Oulun
6908: paiilwik:si. läänin eteläpuolella olevissa sellaisissa maa-
6909: Kun viime vuosina, suoritettaessa erilaisia laislrnnillssa, joissa teohlisuuden sijoirttu:mis-
6910: yleisiä toimenpiteitä p,ohjois-Suomen t·alous- edel·ly·tykset iuonnostaan ovrut vähäisimmät ja
6911: elämän kaikinpuoliselksi kehittäm1seksi käsit- jotka lisälksi muodostavrut 1aajoja yhtenäisi:ä
6912: teeNä Pohjois-1Suomi on ymmärretty vain heikosti kehittyneitä alueita.
6913: Oulun ja Lapin läämä, on osi·ttain si.itä ollut Teollisuuden veronhuojennuslaJki olisi siten
6914: seurauksena, mtä teollistuneen Etelä-Huomen ulotettava olemaan V'oimassa ainakin !kun-
6915: ja nopeasti teolUstuvi•en Lapin ja Oulun nissa, joissa
6916: .läänien vä:liin on jäänyt 1laaja heikosti !kehit- 1. teoHisuusV'äestöä on suhteel.Hsesti vä-
6917: tynyt vyöhyke. Niinpä köyhimpiä alueita hemmän kuin Oulun läänin maalaiskunnissa
6918: eivät enää olekaan Lappi ja Pohjois-Pohjan- keskimäärin,
6919: maa. V altaku:nnarumunnittelutoimiston v. 2. fyysisten henkilöiden rtulotaso on hen-
6920: 19·59 juhlmistun tutJkimu!ksen muikaan maan kHöä kohti ailhaisempi !kuin Oulun Jäänin
6921: kuudentoista talousalueen joukossa Lappi si- maalaiskunnissa !keskimäärin ja jotka
6922: joittui v. 1956 tulojen suuruudessa 8: nnelie 3. muodostavat ilaaja:n yhtenäisen ailuoon
6923: ja Pohjois-Pohjanmaa 7 :nne1le tilailile, kun verrruttain etäällä voimåikaasta keskuksesta.
6924: 132 IV,18. - Teollisuuden veronhuojennukset.
6925:
6926:
6927: NäiJ:lä perusteiHa rteollisuuden verohuojen- niemi selkä Pohjois-Karjalan Qäänissä Eno,
6928: nuslaiki olisi saatettava voimaan yhteensä Pielisjärvi, Tohmajärvi ja VärtsHä. Näissä-
6929: ikuudessaiky;m:menessäyhdessä Vaasan, Keski- kin kunnissa tulotaso ja teollisuusväestön
6930: Suomen, Kuopion ja Pohjois-Karjalan läänin määrä ovat a:lhaisemrmat kuin Oulun läänin
6931: maalaiskunnassa. Tarkoit·etuct !kunnat muo- kaikissa kunnissa keskimäärin, joten a1 ueen
6932: dostavat yhtenäisen vyöhyirnkeen Eeski-Poh- paremman yhrhenäisyyden saavuttamiseksi
6933: janmaaita Pohjois-Karjalaan. Vyöhykkeen si- verohuojennuslaiki olisi mlilärättävä olemaan
6934: sälle jäävät lisäksi seuraavat maalaisikunnat, voimassa myös niissä, samoinikuin irrallisissa
6935: jotka teollisuusväestön lukumäärän tai fyysis- kegkuiksissa Iisailrrnen !kaupungissa, Lielksan ja
6936: ten henkilöiden tulotason perusteella ovat Nurmelksen kauppaJoissa sekä Juankosken
6937: lmhit:tyneemmwt kuin Oulun läänin maa:lais- maailaisilrunnassa.
6938: ikunnat kesikimäärin : Vaasan läänissä Ala- EdeHä olevan perusteella ehdotan,
6939: järvi, Kannus, LehtimäJki, Teerijärvi ja Viro-
6940: peli; Keski~Suomen läänissä Saarijärvi; Kuo- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6941: pion läänissä Iisalmen maalaiskunta ja Tuus- van lakiehdotuksen:
6942:
6943:
6944:
6945:
6946: Laki
6947: Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuojennuksista annetun lain muuttamisesta.
6948: Edusikunnan päätörnsen mukaisesti muutetaan Pohjois-Suomen teollisuuden vel~onhuojen
6949: nuksima 2 päivänä touiko!kuuta 1958 annetun lain (190/58) 1 ·§ :n 2 momentti näin kuu-
6950: luva'lmi:
6951:
6952: 1 §. kia, Iisalmen maalaiskuntaa, Juankosken,
6953: Kaavin, Karttulan, Keiteleen, Kiuruveden,
6954: Pohjois-Suomella tar~koiltetaan tässä ~laissa Lapinlahden, Maaningan, Muuruveden, Nil-
6955: Lapin ja Ou~un lä:änejä selkä Vaasan :läänissä siån, Pielaveden, Rautalammin, Rautavaaran,
6956: klajärven, Alavetelin, Evijärven, Ha:lsuan, Riistaveden, Sonkajärven, Säyneisten, Ter-
6957: Himangan, Kannu!ksen, Kaustisen, K!älviän, von, Tuusni·emen, Varpai:sjärven, Vrehmer-
6958: Lappajårven, Lehtimäen, Lestijårv·en, Lohta- salmen, Vesannon ja Vieremän kuntia sekä
6959: jan, Perhon, Pu:riiDon, Soinin, Teerijärven, Pohjois-Karjalan Jääniissä Enon, Homantsin,
6960: Toholammin, Ullavan, Vetelin, Vimpelin ja J uuan, Kesälahden, KiiMelysvaaran, Kiteen,
6961: .Ähtävän !kuntia, KeskiJSuomen läänissä Kan- Kontiolahden, Liperin, Nurmeksen maalais-
6962: nonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, kunnan, Polvijärven, Pielisjärv·en, Pyhäselän,
6963: Kongirrkallllman, Konneveden, Kyyjärven, Rääikikylän, Tohmajärven, Tuurpovaaran, Val-
6964: Multian, Pihtiputaan, Pylkönmäen, Saari- ;timon ja Viirtsirlän !kuntia såå Lie!ksan ja
6965: Jarven, Sumiarst:en, Uuraisten ja Viittasaaren Nurmelksen ikauppaloita.
6966: kuntia, Kuopion 'läänissä Iisalmen kaupun-
6967:
6968:
6969: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
6970:
6971: Veikko Hyytiäinen.
6972: 133
6973:
6974: IV,19. - Lak.al. N: o 40.
6975:
6976:
6977:
6978:
6979: J'åmsen ym..: Ehdotus laiksi Pohjois-Suomen teollisuuden ve-
6980: ronhuojennuksista annetun lain muuttamisesta.
6981:
6982:
6983: E d u s k u n n a ll e.
6984:
6985: V. 1958 säädetyn ns. Pohjois-Suomen teol- Keski-Pohjanmaa oli viimeisellä sijalla, Poh-
6986: lisuuden verohuojennuslain voimassaoloalue jois-Karjala viimeistä edellisellä ja Pohjois-
6987: on määritelty sangen kaavamaisesti, nimit- Savo 14 :nnellä.
6988: täin siten, että laki on voimassa koko Lapin V. 1959 mietintönsä jättänyt teollisuus-
6989: ja Oulun läänissä ja lain tarkoittaman alueen neuvottelukunta on kiinnittänyt huomiota
6990: etelärajana on Oulun läänin raja. Välittö- siihen, että Pohjois-Suomen verohuojennus-
6991: mästi Oulun läänin etelärajan ulkopuolelle lain alueen rajan keinotekoinen määräämi-
6992: jää siten laaja teollistumaton ja monessa nen on jättänyt joukon Oulun läänin rajan
6993: suhteessa alikehittynyt alue, joka likimain eteläpuolella olevia kuntia, joissa edellytyk-
6994: yhtenäisenä vyöhykkeenä ulottuu itärajalta set teollisuuden sijoittumiseen ovat heikot,
6995: Ilomantsista ja Kiteeitä Pohjois-Karjalan, suhteellisesti entistä huonompaan asemaan.
6996: Pohjois-Savon, Keski-Suomen kuntien ja Tämän johdosta neuvottelukunta on esittä-
6997: Etelä-Pohjanmaan kautta Pohjanlahteen. Tä- nyt verohuojennuslain alueen laajentamista.
6998: hän alueeseen kuuluu suuri joukko kuntia, Verohuojennuslain alueen laajentaminen
6999: jotka teollistumisasteen, väestön tulotason, edelleen kaavamaisesti läänien tai talousaluei-
7000: säännöllisesti toistuvan työttömyyden ja ne- den rajoja seuraten tuskin on tarkoituksen-
7001: gatiivisen muuttoliikkeen perusteella ovat mukaista, sillä lain piiriin tulisi siinä ta-
7002: maamme heikoimpia. Mainitulla alueella ovat pauksessa joutumaan lisää sellaisia alueita,
7003: siten samanlaiset toimenpiteet teollisuustoi- joilla teollisuuden sijoittumisedellytykset jo
7004: minnan edellytysten parantamiseksi tarpeel- ennestään ovat suhteellisen hyvät. Siinä ta-
7005: liset kuin verohuojennuslain tarkoittamassa pauksessa laki olisi pikemminkin ulotettava
7006: Pohjois-Suomessa, sitäkin suuremmalla syyHä, koko maahan. Sensijaan olisi nykyisten olo-
7007: kun alueelta puuttuu voimakkaita keskuksia, suhteiden aiheuttama epäkohta poistettava
7008: jotka luontaisesti voisivat muodostua paikal- määräämällä laki olemaan voimassa Oulun
7009: lisen teollisuuden sijaintipaikoiksi. läänin eteläpuolella olevissa sellaisissa maa-
7010: Kun viime vuosina suoritettaessa erilaisia laiskunnissa, joissa teollisuuden sijoittumis-
7011: yleisiä toimenpiteitä Pohjois-Suomen talous- edellytykset luonnostaan ovat vähäisimmät
7012: elämän kaikinpuoliseksi kehittämiseksi käsit- ja jotka lisäksi muodostavat laajoja yhtenäi-
7013: teenä Pohjois-Suomi on ymmärretty vain siä heikosti kehittyneitä alueita.
7014: Oulun ja Lapin lääniä, on osittain siitä ollut Teollisuuden verohuojennuslaki olisi siten
7015: seurauksena, että teollistuneen Etelä-Suomen ulotettava olemaan voimassa ainakin kun-
7016: ja nopeasti teollistuvien Lapin ja Oulun lää- nissa, joissa
7017: nien väliin on jäänyt laaja heikosti kehitty-
7018: 1. teollisuusväestöä on suhteellisesti vä-
7019: nyt vyöhyke. Niinpä köyhimpiä alueita eivät
7020: enää olekaan Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa. hemmän kuin Oulun läänin maalaiskunnissa
7021: Valtakunnansuunnittelutoimiston v. 1959 jul- keskimäärin,
7022: kaistun tutkimuksen mukaan maan kuuden- 2. fyysisten henkhlöiden tullotaso on hen-
7023: toista talousalueen joukossa Lappi sijoittui kilöä kohti alhaisempi kuin Oulun läänin
7024: v. 1956 tulojen suuruudessa 8 :nnelle ja Poh- maalaiskunnissa keskimäärin ja jotka
7025: jois-Pohjanmaa 7 :nnelle tilalle, kun vain 3. muodostavat laajan yhtenäisen alueen
7026: osittain Oulun läänin alueeseen kuuluva verrattain etäällä voimakkaasta keskuksesta.
7027: 134 IV,19. - Teollisuuden veronhuojennukset.
7028:
7029: Näillä perusteilla teollisuuden verohuojen- kunta ja Tuusniemi sekä Pohjois-Karjalan
7030: nuslaki olisi saatettava voimaan ainakin hei- läänissä Eno, Pielisjärvi, Tohmajärvi ja
7031: koimmassa taloudellisessa asemassa olevissa Värtsilä. Näissäkin kunnissa tulotaso ja teol-
7032: Vaasan, Keski-Suomen, Kuopion ja Pohjois- lisuusväestön määrä ovat alhaisemmat kuin
7033: Karjalan läänin maalaiskunnissa. Tarkoitetut Oulun läänin kaikissa kunnissa keskimäärin,
7034: kunnat muodostavat yhtenäisen vyöhykkeen joten alueen paremman yhtenäisyyden saa-
7035: Keski-Pohjanmaalta Pohjois-Karjalaan. Vyö- vuttamiseksi verohuojennuslaki olisi määrät-
7036: hykkeen sisälle jäävät lisäksi seuraavat maa- tävä olemaan voimassa myös niissä, samoin-
7037: laiskunnat, jotka teollisuusväestön lukumää- kuin irrallisissa keskuksissa Iisalmen kau-
7038: rän tai :fyysisten henkilöiden tulotason perus- pungissa, Lieksan ja Nurmeksen kauppaloissa
7039: teella ovat kehittyneemmät kuin Oulun lää- sekä Juankosken maalaiskunnassa.
7040: nin maalaiskunnat keskimäärin: Vaasan lää- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7041: nissä Alajärvi, Kannus, Lehtimäki, Teeri-
7042: järvi ja Vimpeli; Keski-Suomen läänissä Saa- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
7043: rijärvi; Kuopion läänissä Iisalmen maalais- van lakiehdotuksen:
7044:
7045:
7046: Laki
7047: Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuoj ennuksista. annetun lain muuttamisesta..
7048: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuo-
7049: jennuksista 2 päivänä toukokuuta 1958 annetun lain (190/58) 1 § :n 2 momentti näin
7050: kuuluvaksi:
7051: 1 §. Uuraisten ja Viitasaaren kuntia sekä Ääne-
7052: kosken maalaiskuntaa, Kuopion läänissä Ii-
7053: Pohjois-Suomella tarkoitetaan tässä laissa salmen kaupunkia, Iisalmen maalaiskuntaa,
7054: Lapin ja Oulun läänejä sekä Vaasan lää- Juankosken, Kaavin, Karttulan, Keiteleen,
7055: nissä Alajärven, Alavetelin, Evijärven, Hal- Kiuruveden, Lapinlahden, Maaningan, Muu-
7056: suan, Himangan, Kannuksen, Kaustisen, Käl- ruveden, Nilsiän, Pielaveden, Rautalammin,
7057: viän, Lappajärven, Lehtimäen, Lestijärven, Rautavaaran, Riistaveden, Sonkajärven, Säy-
7058: Lohtajan, Perhon, Purmon,, Soinin, Teeri- neisten, Tervon, Tuusniemen, Varpaisjärven,
7059: järven, Toholammin, Ullavan, Vetelin, Vim- Vehmersalmen, Vesannon ja Vieremän kun-
7060: pelin, Ähtärin ja Ähtävän kuntia, Keski- tia sekä Pohjois-Karjalan läänissä Enon, Tio-
7061: Suomen läänissä Hankasalmen, Joutsan, Kan- mantsin, Juuan, Kesälahden, Kiiht~ysvaaran,
7062: nonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Kiteen, Kontiolahden, Liperin, Nurmeksen
7063: Konginkankaan, Konneveden, Korpilahden, mlk:n, POlvijärven, Pielisjärven, Pyhäselän,
7064: Kyyjärven, Leivonmäen, Luhangan, Multian, Rääkkylän, Tohmajärven, Tuupovaaran, Val-
7065: Petäjäveden, Pihlajaveden, Pihtiputaan, Pyl- timon ja Värtsilän kuntia sekä Lieksan ja
7066: könmäen, Saarijärven, Sumiaisten, Toivakan, Nurmeksen kauppaloita.
7067:
7068:
7069: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1962.
7070:
7071: Artturi Jämsen. Hannes Pa.a.so. Reino Kangas.
7072: 135
7073:
7074: IV,20. - Lak.al. N: o 41.
7075:
7076:
7077:
7078:
7079: Turunen ym. : Ehdotus laiksi Pohjois-Suomen teollisuuden
7080: veronhuojennuksista annetun lain muuttamisesta.
7081:
7082:
7083: Eduskunnalle.
7084:
7085: Kuopion, Pohjois-Karjalan ja Vaasan alueilla on myös muita kaivoksia toimin-
7086: lääni sekä osa Keski-Suomen lääniä ovat nassa ja uusia löydöksiä on tehty jatkuvasti.
7087: työil~isyyteen nähden maan heikoimpia. Lää- 'Työvoimaa näiden pääasiallisten luonnon-
7088: nien alueilla toimivien työvoimapiirien tilas- varojen käyttöön ei lääneistä puutu. Tarpeel-
7089: tot osoittavat, että läänien työttömyyttä voi- lista uutta puu- ja metalliteollisuutta ei kui-
7090: daan lähinnä verrata Lapin ja Kainuun työt- tenkaan ole syntynyt, eikä jo olemassaolevaa
7091: tömyyteen, jonka suuruus on selvimmin tul- ole voitu riittävästi kehittää ja laajentaa.
7092: lut yleisesti tietoon ja myös virallisesti huo- Parhaana pikaisesti toteutettavissa olevana
7093: mioon otetuksi. ratkaisuna pitäisimme verohuojennusten
7094: Luonnonvaroja ei näistä lääneistä suinkaan myöntämistä teollisuuden perustamista ja
7095: puutu. Metsistä ovat Kuopion ja Pohjois- kehittämistä varten lähinnä sillä tavoin kuin
7096: Karjalan 'läänit maan rikkaimpia. Yksin ns. Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuojen-
7097: Kallaveden ailtaan metsäalueelta olisi laskel- nuksista toukokuun 2 päivänä 1958 annettu
7098: mien mukaan hakattava vuosittain 350 000 laki ja syyskuun 5 päivänä 1958 annettu
7099: pm3 koivupuuta, jotta sen metsät saataisiin mainitun lain täytäntöönpanoasetus määrää-
7100: kunnollliseen metsänhoidolliseen tilaan 40 vuo- vät. Katsoisimme kuitenkin, että yllä maini-
7101: dessa. Tästä määrästä jää nyikyisin hakkaa- tussa laissa säädetty kolmen vuoden aika on
7102: matta 230 000 pm3. Lisii1ksi voitaisiin alueen liian lyhyt ja pitäisimme kymmenen vuo-
7103: metsistä hakata vuosittain 250 000 pms pien- den aikaa tarkoituksenmukaisena.
7104: havupuuta. Jos nämä määrät todella hakat- Kun tässä ehdotuksessa tarkoitettujen
7105: taisiin, antaisi se metsätalouden piirissä ny- alueiden työttömyyttä on viime vuosina py-
7106: kyisen lisäksi työtä vuosittain n. 6 kuukau- ritty torjumaan ju.IJ.kisillila rakennus- ym.
7107: den ajaksi kaikkiaan kahdelletuhannelle töillä ja kun suunnitelmia niissä on
7108: hengelle. Ns. Pielisjärven altaan metsäaluetta jouduttu toteuttamaan alkujaan laskettua
7109: koskevat numerot Pohjois-Karjalan komi- huomattavasti lyhyemmässä ajassa, on lää-
7110: tean mietinnössä osoittavat, että maakun- nien kuntien kantokykyä rasitettu äärim-
7111: nassa on käyttämättömänä riittävästi raaka- milleen. Kun mainitut työt vielä auttavat
7112: ainetta kuusipuuta, kuusi- ja koivupuuta vain ensi hätään ja ovat tilapäisiä, emme näe
7113: sekä yksinomaan koivupuuta jalostavaa suur- muuta keinoa, varsinkaan pitemmälle ajatel-
7114: takin teollisuutta varten. Tällöin on huo- len, kuin kiireellisesti myönnettävät veron-
7115: mioitu, että mainituista maakunnista huojennukset.
7116: muualle kuljetetut raakapuumäärät eivät Edellä olevan perusteella kunnioittavasti
7117: vähene. ehdotamme,
7118: Rikkaita mldmieslilntymiä on jo vuosikym- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
7119: meniä kaivettu Outokummussa. Ko. läänien van lakiehdotuksen:
7120: 136 IV,20. - Teollisuuden veronhuojennukset.
7121:
7122:
7123: Laki
7124: Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuojennuksi.sta annetun lain muuttamisesta.
7125: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Pohjois-Suomen teollisuuden veron-
7126: huojennuksista 2 päivänä huhtikuuta 1958 annetun lain (190/58) 1 § :n 2 momentti
7127: näin kuuluvaksi:
7128:
7129: 1 §. Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivi-
7130: järven; Konginkankaan, Konneveden, Pyhä-
7131: Pohjois-Suomella tarkoitetaan tässä laissa järven, Multian, Pihtiputaan, Pylkönmäen,
7132: Lapin, Oulun, Kuopion, Pohjois-Karjalan ja Saarijärven, Sumiaisten, Uuraisten ja Viita-
7133: Vaasan läänejä sekä Keski-Suomen läänissä saaren kuntia.
7134:
7135:
7136: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
7137:
7138: Oiva Turunen. Eero Juntunen. Juuso Häikiö.
7139: Hilja Väänänen. Edit Terästö. Pentti Pakarinen.
7140: 137
7141:
7142: IV,21.- Lak.al. N:o, 42.
7143:
7144:
7145:
7146:
7147: V. A. Virtanen ym.: Ehdotus laiksi Pohjois-Suomen teolli-
7148: suuden veronhuojennuksista annetun lain mu,uttamisesta.
7149:
7150:
7151: E d u s k u n n a ll e.
7152:
7153: Jo silloin, kun eduskunta 18 päivänä huhti- Sanomattakin on selvää, että Mikkelin,
7154: kuuta 1958 hyväksyi hallituksen esityksen Kuopion ja vastaperustettuun Pohjois-Karja-
7155: laiksi Pohjois-Suomen teollisuuden veron- lan lääneihin ei synny uutta teollisuutta tai
7156: huojennuksista, oli esillä kysymys siitä, eikö entisen laajentamista, jos nämä alueet jat-
7157: laissa mainittua aluetta olisi laajennettava kuvasti jätetään maan muita osia huonom-
7158: käsittämään myös Mikkelin ja Kuopion lää- paan asemaan. Tilastot osoittavatkin, ettei
7159: nit. Samaan lopputulokseen on tlrl!lut teolli- ole saatu lisää teollisuutta näille alueille,
7160: suusneuvottelukunta, joka 11 päivänä maa- joissa sitä kipeimmin tarvittaisiin, sillä juuri
7161: liskuuta 1959 valtioneuvostolle jättämässään näillä alueilla vajaatyöllisyys on suuri ja
7162: mietinnössä (siv. 143) ehdottaa, että työlli- työvoiman siirtyminen muualle jatkuva ilmiö.
7163: syyden ylläpitämisen kannalta olisi tärkeätä Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdo-
7164: laajentaa Pohjois-Suomen teollisuuden veron- tammekin kunnioittaen,
7165: huojennuslakia koskemaan myös mm. Kuo-
7166: pion ja Mikkelin läänejä. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
7167: van lakiehdotuksen:
7168:
7169:
7170: Laki
7171: Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuojennuksista annetun lain muuttamisesta.
7172: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuo-
7173: jennuksista 2 päivänä toukokuuta 1958 annetun lain (190/58) nimike sekä 1 §, 2 §:n 1
7174: momentti ja 3 § :n 1 momentti näin kuuluviksi:
7175:
7176:
7177: Laki
7178: Pohjois-Suomen ja eräiden muiden alueitten teollisuuden veronhuojennuksista.
7179: 1 §. kunnan tästä teollisuuslaitoksesta saarnat
7180: Lapin, Oulun, Mikkelin, Kuopion ja Poh- tulot ja siinä käyttämä omaisuus verovapaita
7181: jois-Karjalan läänien teollisuuden edistämi- siltä verovuodelta, jona teollisuuslaitosta var-
7182: seksi myönnetään tulo- ja omaisuusverotuk- ten hankittu käyttöomaisuus on otettu käyt-
7183: sessa sekä kunnallisverotuksessa veronhuojen- töön sekä kolmelta seuraavalta verovuodelta.
7184: nuksia, sen mukaan kuin tässä laissa sääde-
7185: tään.
7186: 2 §. 3 §.
7187: Milloin kotimainen osakeyhtiö tai osuus- Kotimaisella osakeyhtiöllä tai osuuskun-
7188: kunta vuosien 1958-1967 aikana perustaa nalla, joka vuosien 1958-1967 aikana laa-
7189: tässä laissa tarkoitetuille alueille uuden teol- jentaa tässä laissa tarkoitetulla alueella ole-
7190: lisuuslaitoksen, ovat osakeyhtiön tai osuus- vaa teollisuuslaitostaan tai uudistaa sen ko-
7191: 18 E 219/62
7192: 138 IV,21. - Teollisuuden veronhuojennukset.
7193:
7194:
7195: neistoa tahi laitteita, niin että teollisuuslai- sijoitetun uuden käyttöomaisuuden hankinta-
7196: toksen tuotantokyky taikka tuotannon jalos- arvosta.
7197: tusaste olennaisesti kasvaa, on oikeus siltä
7198: vuodelta, jona laajennusta tai uudistusta
7199: varten hankittu käyttöomaisuus on otettu
7200: käyttöön, sekä kolmelta seuraavalta vuodelta Tätä lakia nam muutetussa muodossaan
7201: toimitettavissa verotuksissa vähentää veron- soveUetaan vuosina 1962-1967 perustettujen
7202: alaisista tuloistaan muiden lainsäädännössä teollisuuslaitosten osalta. Vuosina 1958--
7203: myönnettyjen vähennysten lisäksi summa, 1961 perustettujen teollisuuslaitosten osalta
7204: joka on 3 % laajennukseen tai uudistukseen on sovellettava aikaisempaa lakia.
7205:
7206:
7207: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
7208:
7209: Viljo Virtanen. Edvard Pesonen.
7210: Uuno Voutilainen. Irma Hamara.
7211: Eino Siren. Esu Niemelä.
7212: Veikko Helle. Edit Terästö.
7213: Kaarlo Pitsinki. Tyyne Paasivuori.
7214: Toivo H. Kinnunen. Meeri Kalavainen.
7215: Valdemar Sandelin.
7216: 139
7217:
7218: IV,22. - Lak.al. N: o 43.
7219:
7220:
7221:
7222:
7223: Tainio ym. : Ehdotus laiksi eräistä palkkatuloista verotuksessa
7224: tehtävistä vähennyksistä.
7225:
7226:
7227:
7228:
7229: Eduskunta hyväksyi joulukuussa 1961 lain 1964 toimitettavissa valtion ja kunnalJ.isvero-
7230: eräistä palkkatuloista verotuksessa tehtävistä tuksissa. Samalla olisi syytä tehdä laJkiin
7231: vähennyksistä. Lain mukaan verovelvollinen, eräitä korjauksia ja täydennyksiä. Niinpä
7232: joka on käyttänyt moottorisahaa puun kaa- olisi lakiin saatava sellainen uudistus, että
7233: dossa tai puutavaran valmistamisessa saa myös kuormakoneella metsätöissä työskente-
7234: vähentää täten saamastaan palkkatulosta ve· levä verovelvollinen saisi vähentää täten <>aa-
7235: rotuksessa moottorisahan käytöstä aiheutu- mastaan ansiotulosta verotuksessa kuorima-
7236: neina kustannuksina 40 %. SelJlaisissa tapauk- koneen käytöstä aiheutuneina kustannuksina
7237: sissa, jolloin ka!ksi henkilöä on työskennellyt 35 %. Erityisen tärkeää olisi lakiin saada
7238: työryhmänä samaa moottorisahaa käyttäen, sellainen lisäys, että myös ne metsätyöläiset,
7239: vähennyksen suuruus on 25 %, ja jos työ- jotka eivät saa edellä mainittuja vähennyk-
7240: ryhmään on kuulunut kolme henkilöä, 20 % siä eivätkä päivärahaa, saisivat työvälinei-
7241: kunkin työryhmään kuuluneen verovelvolli- den käytöstä ja metsätyöläisten erikoisolo-
7242: sen palkkatulosta. Metsäajoissa vähennysoi- suhteista aiheutuvina kustannuksina vähen-
7243: keus on hevosen ja ajovälineiden käytöstä tää metsätöistä saamastaan palkkatulosta
7244: aiheutuneina kustannuksina 60 prosenttia, 20%. Tällainen täydennys :lakiin olisi mo-
7245: samoin traktorin. Muissa kuin metsäajoissa nestakin syystä aivan välttämätön. Niinikään
7246: tämä vähennysoikeus hevosen ja traktorin olisi syytä korottaa työryhmänä työskente-
7247: osaJ.ta on 50%. LaJkia sovelletaan vv:lta 1961 levien samaa moottorisahaa käyttäneiden ve-
7248: ja 1962 toimitettavissa valtion ja kunnallis- rovelvollisten vähennysoikeutta ainakin 5 pro-
7249: verotuksissa. sentilla. Tällaista vähennysoikeuden korotta-
7250: Kun aikaisemman lain mukaan ko. tapauk- mista puoltavat moottorisahan nopeampi ku-
7251: sissa käytäntö lopullisessa verotuksessa eri luminen, sen kunnossapito:kustannusten li-
7252: kunnissa on hyvin erilainen, oli kiinteän sääntyminen ja muut vastaavat tekijät.
7253: vähennysoikeuden säätäminen välttämätöntä. Edellä esitetyn perusteella esitämme,
7254: Siksi olisikin lain mukaista kiinteää vähen-
7255: nysoikeutta edelleen jatkettava niin, että sitä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
7256: voitaisiin soveltaa edelleen vv: lta 1963 ja van lakiehdotuksen:
7257:
7258:
7259:
7260: Laki
7261: eräistä palkkatuloista verotuksessa tehtävistä vähennyksistä.
7262: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7263:
7264: 1 §. mastaan ansiotulosta verotuksessa sahan käy-
7265: Milloin verovelvollinen on käyttänyt moot- töstä aiheutuneina kustannuksina 40 prosent-
7266: torisahaa puun kaadossa tai puutavaran val- tia, kui!tenkin niin, että milloin kaksi henkilöä
7267: mistamisessa, vähennetään hanen täten saa- on työskennellyt työryhmänä samaa moottori-
7268: 140 IV,22. - Verovähennykset palkkatuloista.
7269:
7270:
7271: sahaa käyttäen, sanottuina i]mstannuksina vä- 20 prosenttia, ei kuitenkaan 1, 2 ja 3 §: ssä
7272: hennetään kummankin ansiotulosta 30 pro- tarkoitetuista ansiotuloista eikä niistä tu-
7273: senttia ja, milloin työryhmään on kuulunut loista, joiden hankkimisesta aiheutuneiden
7274: kolme henkilöä, kunkin ansiotulosta 25 pro- kustannusten korvauksena on suoritettu päi-
7275: senttia. värahaa.
7276: 2 §. 5 §.
7277: Verovelvollisen metsäajosta saamasta an- Sen estämättä, mitä tässä laissa on saa-
7278: siotulosta vähennetään verotuksessa, milloin detty, voidaan moottorisahan, kuorima:koneen,
7279: ajossa on käytetty hevosta, hevosen ja ajo- hevosen ja ajovälineiden sekä traktorin käy-
7280: välineiden käytöstä aiheutuneina kustannuk- töstä aiheutuneet !kustannukset hyvaksyä ve-
7281: sina 60 prosenttia ja, milloin ajossa on käy- rotuksessa määrältään suurempina kuin
7282: tetty traktoria, sen käytöstä aiheutuneina 1-3 § :ssä on edellytetty, jos verovelvollinen
7283: kustannuksina 60 prosenttia. esittää selvityksen niiden suuruudesta.
7284: Verovelvollisen muusta ajosta kuin metsä-
7285: ajosta saamasta ansiotulosta vähennetään ve- 6 §.
7286: rotuksessa, milloin ajossa on käytetty he- Tässä laissa tarkoitetaan moottorisahan,
7287: vosta tai traktoria, niiden käytöstä aiheutu- kuorimakoneen, hevosen ja ajovälineiden sekä
7288: neina kustannuksina 50 prosenttia. traktorin käytöstä aiheutuneilla kustannuk-
7289: silla verotuksessa vähennyskelpoisia tulon
7290: 3 §. hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneita
7291: Milloin verovelvollinen on käyttänyt pui- kustannuksia.
7292: den kuorinnassa kuorimakonetta, vähenne-
7293: tään hänen täten saamastaan ansiotulosta 7 §.
7294: kuorimakoneen käytöstä aiheutuneina kustan- Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
7295: nuksina 35 prosenttia. töönpanosta ja soveltamisesta antaa tarvit-
7296: taessa valtiovarainministeriö.
7297: 4 §.
7298: Verovelvollisen metsä- ja uittotöissä saa- 8 §.
7299: masta ansiotulosta vähennetään verotuksessa Tätä la;kia sovelletaan vuosilta 1963 ja
7300: työvälineiden sekä metsä- ja uittotöiden eri- 1964 toimitettavissa valtion- ja kunnallis-
7301: koisalosuhteista aiheutuvina kustannuksina verotuksissa.
7302:
7303:
7304: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
7305:
7306: Eino Tainio. Toivo Asvik. Vilho Suosalo.
7307: Kaino Haapanen. H. Tauriainen.. Olavi Kämäräinen.
7308: Matti Koivunen. Leo Suonpää. Irma Torvi.
7309: Martti Linna. Veikko Rytkönen. Lyyli Koskinen.
7310: 141
7311:
7312: rv,23. - Lak.al. N: o 44.
7313:
7314:
7315:
7316:
7317: Ilaskivi ym.: Ehdotus laiksi veronhuojennustileille tehdyn
7318: tallehtksen vähentämisestä verotuksessa.
7319:
7320: Eduskunnalle.
7321:
7322: Yhä useammista maailmanmarkkinoilta annetun lain n: o 242 perusteella talletuksia.
7323: kantautuvista tiedoista voidaan päätellä, että Lain mukaan saatiin mainitut talletukset tie-
7324: vientimarkkinoiden kehitys ei lähiaikoina tyin edellytyksin vähentää verovelvollisen
7325: tule tukemaan kotimaista suhdannekuvaa verotettavasta tulosta. V :n 1959 päättyessä
7326: yhtä selvästi kuin oli asianlaita vv. 1960-61. oli veronhuojennustalletuksia :5.88 mrd. mk
7327: Kun yksityisissä investoinneissakin on ha- ja v:n 1960 päättyessä 14.37 mrd. mk. Näi-
7328: vaittavissa selvää kasvun heikkenemistä, on den pääomamäärien voidaan katsoa suurelta
7329: todennäköistä, että korkeasuhdanteen jatku- osalta tulleen :oohalaitosten ottolainauksen li-
7330: minen tulee v. 1962/63 joutumaan vaaka- säykseksi tallettajien luopuessa muista sijoi-
7331: laudalle. Jotta konjunktuurien ilmeinen ta- tus- tai kulutuskohteista veronhuojennustilien
7332: saantuminen ei muuttuisi selväksi suhdanne- edullisuuden ansiosta. V a:ikka v. 1959 ja
7333: laskuksi siihen liittyvine yksityisten kansa- 1960 kertyneet veronhuojennustilien talletuk-
7334: laisten toimeentuloa vaikeuttavine ilmiöineen, set muodostivatkin vain noin 2.5 % raha-
7335: olisi valtiovallan käytössään olevin keinoin laitosten kokonaistalletuskannasta, antmvat
7336: pyrittävä poistamaan taloudellista toimeliai- ne pysyvyytensä ansiosta rahalaitosten luo-
7337: suutta heikentäviä tekijöitä. tonantotoiminnalle erikoisen vakaan pohjan.
7338: Eräänä ja ehkä yleisimpänä syynä suh- Tämä johtui siitä, että em. lain mukaan oli
7339: dannenousujen päättymiseen on rahoitus- veronhuojennuksen lopullisuuden edellytyk-
7340: mahdollisuuksien tyrehtyminen. Pääoma- senä, ettei talletuksia nostettu ennen kuin
7341: huollon heikkeneminen asettaa nimittäin rat- kolme vuotta oli kulunut tallettamispäivästä.
7342: kaisevan esteen niinhyvin juoksevan tuotan- Aikaisemman noston seurauksena oli verohel-
7343: non kuin sijoitustenkin kehitykselle. Myös potuksen menettäminen. - Kun laki rajoitti
7344: nykyisessä suhdannevaiheessa näyttää tämä vähennysoikeuden vain luonnollisille henki-
7345: seikka muodostavan vaikeimman pulman löille ja jakamattomille kuolinpesille kuulu-
7346: yrittäjätoiminnalle. Samalla, kun rahamark- vaksi sekä määrältään enintään 80 000 mk: ksi
7347: kinain vähäiset reservit on käytetty loppuun verovelvollista ja vuotta kohden, ei vähennys-
7348: ja pankkijärjesteilmä joutunut rahoittamaan oikeus mainittavasti supistanut verotulojen
7349: osan antolainaustaan rediskonttauksilla Suo- kemymistä. Taloudellista toimeliaisuutta edis-
7350: men Pankista, uhkaa yleisön kulutuskysyn- täessään kyseiset talletukset päinvastoin lisä-
7351: nän jatkuva kasvu alentaa talletusalttiutta. sivät verotuskohteita siten aj·an mittaan pa-
7352: Rahalaitosten ottolainausmahdollisuuksiin rantaen niinhyvin valtion kuin kuntienkin
7353: vaikuttaa samanaikaisesti heikentävästi myös verotuloja. Näin ollen on v:n 1959 la,kia
7354: valtion huomattavasti kasvanut, yleisön tal- veronhuojennustileille tehdyn talletuksen vä-
7355: letuksista kilpailevin erikoisehtoisin obligaa- hentämfuestä verotuksessa pidettävä alussa
7356: tioin tyydytettävä lainatarve. Näiden ilmiöi- mainitun päämäärän, yksityisten kansalaisten
7357: den seurauksena elinkeinoelämän luoton- toimeentuloa vaikeuttavan suhdannelaskun
7358: saanti rahalaitoksista on jatkuvasti vaikeu- torjumisen kannalta myös tällä hetkellä erit-
7359: tunut. täin tarkoituksenmukaisena.
7360: Rahamarkkinoita keventävänä toimenpi- Edellä esitetyn nojalla esitämme kunnioit-
7361: teenä saatiin ns. veronhuojennustileistä vv. taen,
7362: 1959 ja 1960 hyviä kokemuksia. Ko. vuosi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
7363: nahan voitiin näille tileille tehdä 2. 6. 1959 van lakiehdotuksen:
7364: 142 IV,23. - Talletusten veronhuojennukset.
7365:
7366:
7367: Laki
7368: veronhuojennustileille tehdyn talletuksen vähentämisestä verotuksessa.
7369: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7370: 1 §. 4 §.
7371: Vuosilta 1962 ja 1963 toimitattavissa tulo- Jos veronhuojennustililtä nostetaan varoja
7372: ja omaisuusverotuksissa sekä kunnallisvero- ennen kuin kolme vuotta on kulunut talletta-
7373: tuksissa on luonnollisella henkilöllä ja jaka- mispäivästä, nostettu määrä luetaan tilin
7374: mattomalla kuolinpesällä oikeus vähentää tu- omistajan veronalaiseksi tuloksi sikäli, kuin
7375: lostaan, sen jälkeen kun muut lain sallimat se on tämän ~ain mukaan vähennetty hänen
7376: vähennykset on tehty, rahalaitokseen erityi- tulostaan.
7377: selle veronhuojennustilille verovuonna tallet- 5 §.
7378: tamansa määrä, ei kuitenkaan kummaltakaan Kun veronhuojennustililtä nostetaan va-
7379: vuodelta enempää kuin 150 000 markkaa. roja ennen 4 § :ssä säädetyn ajan päätty-
7380: Rahalaitoksella tarkoitetaan tässä laissa mistä eikä rahalaitokselle samalla palauteta
7381: kotimaista pankkia, säästöpankkia, osuuskas- nostettua määrää vastaavaa veronhuojennus-
7382: saa, postisäästöpankkia ja osuuskunnan sääs- todistusta, rahalaitoksen on pidätettävä nos-
7383: tökassaa. tetusta määrästä veroennakkoa 20 prosenttia
7384: Kunnallisverotuksessa tehdään 1 momen- tai, jos nostettu määrä on suurempi kuin
7385: tissa mainittu vähennys verovelvollisen koti- 10 000 markkaa, 30 prosenttia. Tilin omista-
7386: kunnassa. jalle on tällöin annettava pidätystodistus,
7387: jonka sisällön valtiovarainministeriö määrää.
7388: 2 §.
7389: V eronhuojennustilillä olevista varoista on 6 §.
7390: maksettava ainakin yhtä suuri korko kuin sa- Edellä 5 § :ssä tarkoitettuun ennakkopidä-
7391: massa rahalaitoksessa kuuden kuukauden irti- tykseen on sovwlettava, mitä ennakkoperintä-
7392: sanomisajan varassa olevista talletuksista. Ve- laissa on säädetty ennakon pidättämisestä
7393: ronhuojennustilillä olevia varoja ei saa sitoa korosta sekä tällaisen ennakon tilittämisestä
7394: indeksiin. ja käyttämisestä.
7395: Talletukset veronhuojennustilille on teh- Rahalaitoksen on kultakin kalenterivuo-
7396: tävä täysin tuhansin markoin. Rahalaitok- delta seuraavan tammikuun kuluessa ilmoi-
7397: sen on annettava tallettajalle valtiovarain- tettava valtiovarainministeriön vahvistamalla
7398: ministeriön vahvistamalla lomakkeella veron- lomakkeella tilin omistajan kotikunnan vero-
7399: huojennustodistus. lautakunnalle ne veronhuojennustileiltä nos-
7400: tetut määrät, joista 5 § :n mukaan on ollut
7401: 3 §. ennakko pidätettävä.
7402: Saadakseen verotuksessa hyväkseen tässä
7403: laissa säädetyn veronhuojennuksen verovel- 7 §.
7404: vollisen on liitettävä 2 §: ssä tarkoitettu ve- Valtiovarainministeriö voi antaa tarkem-
7405: ronhuojennustodistus asianomaiselta vuodelta pia määräyksiä tämän lain täytäntöönpanosta
7406: annettavaan veroilmoitukseensa. ja soveltamisesta.
7407:
7408:
7409: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
7410:
7411: Raimo flasldvi. Toivo Hietala.
7412: Esko Koppanen. R. Hallberg.
7413: Paavo Rautkallio. Jaakko Kemppainen.
7414: Oiva Turunen.
7415: 143
7416:
7417: IV,24. - Lak.al. N: o 46.
7418:
7419:
7420:
7421:
7422: A. Linna ym.: Ehdotus laiksi veronhuojennustilille tehdyn
7423: talletuksen vähentämisestä verotuksessa.
7424:
7425:
7426: Eduskunnalle.
7427:
7428: Vv. 1959 ja 1960 käytössä oliutta veron- jen mukainen. Veronhuojennustilit osaltaan
7429: huojennustilijärjestelmää voidaan saatujen ovat tukemassa työllisyyttä ja erityisesti
7430: kokemusten nojalla pitää varsin onnistu- suurien ikäluokkien sijoittumista työmarkki-
7431: neena. Sitä koskevan 'lain turvin saavutet- noille talletusten kasvua edistäessään ja si-
7432: tiin eräitä merkittäviä etuja. Pitkäaikaisen ten lisätessään luotonsaantima:hdollisuuksia
7433: säästöpaäoman muodostumista edistettiin ja eri elinkeinoelämän aloilla.
7434: tallettajille annettiin varsin tuntuvaa helpo- Edellä esitettyyn viitaten esitämme !kun-
7435: tusta veroihin. nioittaen,
7436: Tulosten ollessa myönteisiä kyseisestä ve-
7437: ronhuojennustilijärjest~lmästä on samalla to- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
7438: dettava, että se on myös kansantaJ.ouden etu- van lakiehdotuksen:
7439:
7440:
7441:
7442:
7443: Laki
7444: veronhuojennustilille tehdyn talletuksen vähentämisestä verotuksessa.
7445: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7446:
7447: 1 §.
7448: Vuosilta 1962 ja 1963 toimitattavissa tulo- samassa rahalaitoksessa kuuden kuukauden
7449: ja omaisuusverotuksissa sekä kunnallisvero- irtisanomisajan varassa olevista ta[letuksista.
7450: tuksissa on luonnollisella henkilöllä ja jaka- Veronhuojennustilillä olevia varoj'a ei saa
7451: mattomalla kudlinpesällä oikeus vähentää tu- sitoa ind~ksiin.
7452: lostaan, sen jä:lkeen kun muut lain sallimat T,a1letukset veronhuojennustilille on teh-
7453: vähennykset on tehty, rahalaitokseen erityi- tävä täysin tuhansin markoin. Rahalaitoksen
7454: selle veronhuojennustilille verovuonna taliet- on annettava tallettajalle valtiovarainminis-
7455: taruansa määrä, ei kuitenkaan kummaltakaan teriön vahvistamalla lomakkeella veronhuo-
7456: vuodelta enempää kuin 80 000 markkaa. jennustodistus.
7457: Raha'l.aitoksella tarkoitetaan tässä laissa
7458: kotimaista pankkia, säästöpankkia, osuuskas- 3 §.
7459: saa, postisäästöpankkia ja osuuskunnan sääs- Saadakseen verotuksessa hyväkseen tässä
7460: tö~assaa. laissa säädetyn veronhuojennuksen verovel-
7461: Kunnallisverotuksessa tehdään 1 momen- vollisen on liitettävä 2 § : ssä tarkoitettu
7462: tissa mainittu vähennys veroveJ.vo1lisen koti- veronhuojennustodistus asianomaiselta vuo-
7463: kunnassa. delta annettavan veroillmoirtukseensa.
7464:
7465: 2 §. 4 §.
7466: Veronhuojennustilillä olevisrta varoista on Jos veronhuojennustililtä nostetaan varoja
7467: maksettava ainalkin yhtä suuri korko kuin ennen kuin kolme vuotta on kulunut tallet-
7468: 144 IV,24. - Talletusten veronhuojennukset.
7469:
7470:
7471: tamispäivästä, nostettu määrä luetaan tilin 6 §.
7472: omistajan veronalaiseksi tuloksi sikäli, kuin Edellä 5 §: ssä tarkoitettuun ennakkopidä-
7473: se on tämän lain mukaan vähennetty hänen tykseen on sovellettava, mitä ennakkoperintä-
7474: tulostaan. Veronalaiseksi tuloksi luetaan täl- laissa on säädetty ennakon pidättämisestä
7475: löin myös nostetuille varoille niiden talletta- korosta sekä täJl[aisen ennakon tilittämisestä
7476: misajalta laskettu korko. ja käyttämisestä.
7477: Rahalaitoksen on kultakin kalenterivuo-
7478: 5 '§. delta seuraavan tammikuun kuluessa ilmoi-
7479: Kun veronhuojennustililtä nostetaan varoja tettava valtiovarainministeriön vahvistamalla
7480: ennen 4 §: ssä säädetyn ajan päättymistä eikä lomakkeella tilin omistajan kotikunnan vero-
7481: rahalaitokselle samalla palauteta nostettua lautakunnalle ne veronhuojennustileiltä nos-
7482: määrää vastaavaa veronhuojennustodistusta, tetut määrät, joista 5 § :n mukaan on ollut
7483: rahalaitoksen on pidätettävä nostetusta mää- ennakko pidätettävä, sekä näille määrille las-
7484: rästä veronennakkona 20 prosenttia tai, jos ketut korot.
7485: nostettu määrä on suurempi kuin 10 000 7 §.
7486: markkaa, 30 prosenttia. Tilin omistajalle on Valtiovarainministeriö voi antaa tarkempia
7487: tällöin annettava pidätystodistus, jonka si- määräyksiä tämän lain täytäntöönpanosta ja
7488: sällön valtiovarainministeriö määrää. soveltamisesta.
7489:
7490:
7491: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
7492:
7493: Antti Linna. Pentti Pakarinen.
7494: Veikko Hyytiäinen. Armi Hosia.
7495: Irma Karvikko.
7496: 145
7497:
7498: IV,25. - La.k.al. N: o 46.
7499:
7500:
7501:
7502:
7503: Raunio ym..: Ehdotus laiksi eräiden talletusten veronhuojen-
7504: nuksista.
7505:
7506:
7507: E d u s k u n n a ll e.
7508:
7509: Toisen . ·m8.aiJmansodan jälkeen on useissa merkiksi koron. TalLetustoiminnan jatkuvuu-
7510: maissa pyritty edistämään talletustoimintaa den turvaamiseksi kysymyksessä olevia veron-
7511: ja rahapää·oman muodostumista myöntämällä huojennuksia on käytettävä vielä senkin jäl-
7512: tallettajHle erinäisiä etuisuuksia verotuk- keen, kun nykyisen lain voimassa olo päät-
7513: sessa. SuomesSa. annettiin ensimmäisen kerran tyy. Tähän on sitäkin suurempi syy, kun
7514: lalki eräiden · tal[etusten ja obligaatioiden tällä hetkellä on havaittavissa merkkejä talle-
7515: omistajil'le myönnettävästä · veronhuojennuk- tusten kasvun heikkenemisestä; Yleisön var-
7516: sesta 6 päivänä elokuuta 1943 (666/43). sinaiset talletukset rahalaitoksissa tosin li-
7517: Tämän lain mukaan talletukset ja valtion sääntyivät v. 1961 ma:tik:kamääräisesti suun-
7518: obliga;atiot selkä niistä saadut ko:vkotulot oli- nilleen saman verran kuin edellisenä vi:tonna
7519: vat valtion, kunnan ja seurakunnan verotuk- (lisäys v. 1961 86.5 mrd. ja v. 1960 86.3
7520: sissa verottomia määrättyihin rajoihin mrd. mk), mutta lisäysprosentti oli v. 1961
7521: saakka. Rahan arvon aletessa näitä rajoja vain 16, kun se v. 1960 oli 19.
7522: oli nostettava ja J.opuilta, 27 päivänä loka- Jotta tallettajien keskuudessa ei pääsisi
7523: kuuta 1950 annetulla J.aiil!la (526/50) tallle- leviämään epätietoisuus siitä, tullaanko ve-
7524: tuikset ja obligaatiot sekä niiden korot tehtiin ronhuojennu:ksia v:n 1962 jäLkeen jatkamaan
7525: k()lkonaan verottomiksi. Verottomuus koski vai ei, olisi hyvissä ajoin saatava säädetyksi
7526: vv:Ua 1950--1955 toimitettavia verotuksia, uusi laki veronhuojennusten jatkamiseksi esi-
7527: ja 30 päivänä joulukuuta 1954 annetulla me:vkiksi kolmella vuodella. Uuden lain si-
7528: lailla (485/54) sitä jatkettiin soveUettavaksi sällys voisi asiallisesti oHa sama kuin voi-
7529: myös vv:lta 1956-1960 toimitettavissa vero- massa olevan. Enintään 50 %:seNa indeksi-
7530: tuksissa. Voimassa oleva laki talletusten ve- ehddlila varustetuista talletuksista suoritetta-
7531: ronhuojennuksista on 30 päivältä joulukuuta van indeksihyvitylk:sen verottomuudeSta on
7532: 1959 (525/59; lisäykset 525/60 ja 581/61). säädetty vuodeksi ker:vaHaan. Kuitenkin on
7533: Sen mukaan verottomuus on ulotettu vuosilta nyt syytä sisällyttää sitä koskeva, kolmena
7534: 1961-1963 toimitettaviin verotuksiin. vuonna sovellettava säännös tässä ehdotetta-
7535: Talletusten verottomuus on tuntuvasti li- vaan lakiin.
7536: sännyt talletustoimintaa maassamme. Yleisen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7537: käsityksen mukaan verottomuuden merkitys
7538: on siinä suhteessa ollut suurempi kuin esi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
7539: van lakiehdotuksen:
7540:
7541:
7542:
7543: Laki
7544: eräiden talletusten veronhuojennuksista.
7545: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7546: 1 §. sissa ei luonnoHisen henkilön tai jaJkamatto-
7547: Vuosilta 1964-1966 toimitettavissa tulo- ja man kuo1inpesän veronalaiseksi tuloksi kat-
7548: omaisuusverotuksissa sekä kunnallisverotuk- sota korkoa, mikä on saatu kotimaiseen pank-
7549: 19 E 219/62
7550: 146 IV,25. - Talletusten veronhuojennukset.
7551:
7552:
7553: kiin, säästöpankkiin, osuuskassaan, postisääs- tuksesta, joka on tehty vuosien 1968-1965
7554: töpankkiin tai osuuskaupan säästökassaan aikana ja sidottu indeksiin enintään indek-
7555: karttuvalle ta1letustilille, säästötHil1e tai taJ- sin nousun pudleen määrään.
7556: letustodistukse1la vähintään kuudeksi kuu-
7557: kaudeksi sijoitetusta ta:l'letu:ksesta, jota ei ole 3 §.
7558: sidottu indeksiin. Työntekijällä on oikeus työnantajansa pe-
7559: Edellä 1 momentissa tarkoitettuja taJletU'k- rustamaa.n huoltokonttoriin tallettamistaan
7560: sia ei myÖSkään pidetä vuosilta 1964---1966 varoista saamistaan korkotuloista vähentää
7561: toimitettavissa tulo- ja omaisuusverotuksissa verottomana vuosilta 1964---1966 toimitetta-
7562: luonndHisen henkilön tai jakamattoman kuo- vissa tulo- ja om:aisuusverotuksissa sekä kun-
7563: linpesän veronalaisena omaisuutena. n~llisverotulksessa enintään 15 000 markkaa
7564: sekä sanotuilta vuosilta omaisuuden perus-
7565: 2 §. teella toimitetta.vissa verotuksissa tällaisen
7566: Vuosilta 1964---1966 toimitettavissa, 1 §:n ta:l'letu:ksensa arvosta enintään 250 000 mark-
7567: 1 momentissa tarkoitetuissa verotuksissa ei kaa.
7568: iuonnollisen ·henkilön tai jaka.mattoman kuo- 4 §.
7569: iinpesä.n veronalaiseksi tuloksi katsota indek- V a.ltiova.rainministeriö antaa ta.rvittaessa
7570: sin nousuun perustuvaa hyvitystä, mi'kä on tarkempia määräY'ksiä tämän J..ain täytäntöön-
7571: saatu sellaisesta 1 § : ssä tarkoitetusta talle- panosta ja soveltamisesta.
7572:
7573:
7574: Helsingissä 9 päivä.n.ä maaliskuuta 1962.
7575:
7576: Eino :R.a.unio. .Jaaklm Kemppe.i.Jten. Veikko Helle.
7577: 147
7578:
7579: IV,26. - Lak.al. N: o 47.
7580:
7581:
7582:
7583:
7584: Väyrynen ym:.: Ehdotus laiksi kaivosteollisuuden veronhuo-
7585: :jennuksista.
7586:
7587:
7588: E d u s k u n n a ll e.
7589:
7590: Uusien työtilaisuuksien järjestämissuunni- Tämän johdosta esitetään, että osakeyhtiö
7591: telmia on valmiina runsaasti, mutta näiden ja osuuskunta, joka perustaa uuden kaivok-
7592: toteuttaminen näyttää viivästyvän. Mm. kai- sen siihen välittömästi liittyvine jalostuslai-
7593: vosteollisuuttamme edistävät ehdotukset, toksineen, olisi sekä kunnan että valtion ve-
7594: jotka toteutuessaan suuressa määrin voisivat rosta vapaa siltä vuodelta, jona tuotanto on
7595: vaikuttaa työtilaisuuksien järjestämiseen, aloitettu, sekä kolmelta seuraavalta vuodeltil.
7596: odottavat aktiivisuutta asioista päättiiviitä Lisäksi esitetään, että samanlainen verovel~
7597: tahoilta. · vollinen, joka uudistaa jo toiminnassa olevan
7598: V: n 1959 maaliskuussa jätti teollisuusneu- kaivoksen tai siihen välittömästi liittyvän ja-
7599: vottelukunta valtioneuvostolle mietintönsä, lostuslaitoksen koneiston tahi laitteita tai laa-
7600: jossa monien muiden soveltuvien ehdotusten jentaa näitä laitteita niin, että kaivoksen
7601: ohella esitettiin kaivosteollisuuden nopeutta- tuotantokyky tai tuotannon jalostusaste olen-
7602: mista edistävä lakiehdotus, laki kaivosteolli- naisesti kasvaa, saisi siltä vuodelta, jona
7603: suuden veron:hu<>jennuksista. Teollisuusneu- uudistusta varten hankittu käyttöomaisuu.<J
7604: vottelukunnan asiaa koskevan lakiehdotuksen on otettu käyttöön, sekä kolmelta seuraav~14
7605: perusteluissa esitettiin mm. seuraavaa: vuodelta vähentää veronalaisesta tulostaan
7606: ,Maamme maatalouselämän monipuolista- 3 % uuden käyttÖomaisuuden hankinta~ar
7607: miseksi ja kehittämiseksi olisi välttämätöntä vosta. Tällaista käyttöomaisuutta ei myöskään
7608: tehostaa malmi- ja mineraaliesiintymien et- pidettäi~i verotettavana omaisuutena edellä
7609: simistä ja uusien kaivoksien perustamista. :mainituilta vuosilta."
7610: Uuden kaivoksen perustaminen vaatii suuria Samassa ehdotuksessa on esitetty poisto-
7611: pääomia. Malmiesiintymät sijaitsevat usein oikeuksiin liittyviä veroteknillisiä · huoje:Q.~
7612: syrjäisillä seuduilla, jolloin kaivosyhdyskun- nuksia, jotka nekin kaivosteollisuutemme laa-
7613: nan perustamiskustannukset ovat poikkeuk- jentumista silmälläpitäen ovat huomionarvoi-
7614: sellisen suuret. On todettava, , että syrjäiselle sia.
7615: seuduille perustettava uusi sellainen malmikai- Teollisuusneuvottelukunnan ehdotuksen olisi
7616: vos rikastamoineen, jonka vuosituotanto on odottanut tulevan kiireellisesti päiväjärjes-
7617: 300 000-400 000 tonnin suuruusluokkaa, vaa- tykseen. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut.
7618: tii jopa 3 mrd. mk kaikkia rakennuksia, ko- Kaikilla tahoilla oivalletaan, mikä merkitys
7619: neita. ja laitteita varten. Koska kaivosteolli- kaivosteollisuudellamme on rakennusvaiheen
7620: suus lisäksi on varsin riskin alaista kiven- aikaisena ja myöhemmin pysyvänä työtilai-
7621: näisesiintymien luonteen vuoksi, samalla kun suuksia lisäävänä tekijänä.
7622: kaivosteollisuuden tuotteiden hinnat maail- Edellä esitettyyn viitaten ja kaivosteolli-
7623: manmarkkinoil11a määräytyvät tekijöistä, joi- suuden sekä sitä tietä metalliteollisuuden eri
7624: hin kaivosteollisuus itse ei voi vaikuttaa, jalostusasteiden kehityksen jouduttamiseksi
7625: katsotaan, että olisi tarkoituksenmukaista allekirjoittaneet kunnioittaen ehdottavat,
7626: edistää kaivosteollisuutta eräillä verohelpo-
7627: tuksilla samaan tapaan kuin Pohjois-Suomen että Eduskunta hyväksyisi näin kuu-
7628: elinkeinoelämää pyritään edistämään. luvan lakiehdotuksren:
7629: 148 IV,26. - Kaivosteollisuuden veronhuojennukset.
7630:
7631:
7632: Laki
7633: kaivosteollisuuden veronhuojennuksista.
7634: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7635:
7636: 1 §. laajennukseen sijoitetun uuden käyttöomai-
7637: Kaivosteollisuuden edistämiseksi myönne- suuden hankinta-arvosta.
7638: tään tulo- ja omaisuusverotuksessa sekä kun- Edellä 1 momentissa tarkoitettua käyttö-
7639: nallisverotuksessa veronhuojennuksia sen mu- omaisuutta ei pidetä veronalaisena omaisuu-
7640: kaan kuin tässä laissa säädetään. tena samassa momentissa mainituilta vero-
7641: vuosilta toimitettavissa tulo- ja omaisuus-
7642: 2 §. verotuksissa.
7643: Milloin kotimainen osakeyhtiö tai osuus-
7644: kUnta perustaa uuden kaivoksen siihen liit- 4 §.
7645: tyvine jalostuslaitoksineen, ovat osakeyhtiön Edellä 2 § :ssä mainittuun teollisuuslaitok-
7646: tai osuuskunnan tästä teollisuuslaitoksesta seen tai 3 § : ssä tarkoitettua teollisuuden
7647: saama tulo ja siinä käyttämä omaisuus uudistusta ja laajennusta varten hankitun
7648: verovapaita siltä verovuodelta, jona tuotanto käyttöomaisuuden hankinta..arvosta saadaan
7649: on aloitettu, sekä kolmelta seuraavalta vero- vähentää vuotuisena arvonvähennyksenä se
7650: vuodelta. määrä, mikä verovelvollisen kirjanpidossa on
7651: Verovelvollisen muusta tulosta älköön vä- tällaisena arvonvähennyksenä poistettu.
7652: hennettäkö 1 momentissa tarkoitetun vero-
7653: "\"apaan tulon hankkimisesta· ja säilyttämisestä 5 §.
7654: johtuneita · kustannuksia eikä siinä mainit- Osakeyhtiöllä tai osuuskunnalla on oikeus
7655: tuun teollisuuslaitokseen kohdistuvien velko- veronalaisesta tulostaan vähentää malmien
7656: jen korkoja. Älköön myöskään verovelvolli- ja muiden kivennäisten etsinnästä ja kai-
7657: sen muusta omaisuudesta vähennettäkö mai- voksen maanalaisista avaaruistöistä aiheutu-
7658: nittuun teollisuuslaitokseen kohdistuvaa vel- neet kustannukset sen mukaan, kuin ne on
7659: kaa. verovelvollisen kirjanpidossa huomioon otettu
7660: . 3 §. kustannuksina.
7661: Kotimaisella osakeyhtiöllä tai osuuskun· Älköön verovelvollisen veronalaisena omai-
7662: nalla, joka uudistaa jo käynnissä olevan kai- suutena pidettäkö louhimatonta malmia tai
7663: voksen tai siihen liittyvän jalostuslaitoksen muuta vielä käyttämätöntä kivennäisesiinty-
7664: koneistoa tahi laitteita tai laajentaa näitä mää tahi siihen kohdistuvaa louhintaoikeutta.
7665: laitoksia niin, että kaivoksen tuotantokyky
7666: tai tuotannon jalostusaste olennaisesti kasvaa, 6 §.
7667: on oikeus siltä vuodelta, jona uudistusta var- Asetuksella annetaan tarkemmat säännök-
7668: ten hankittu käyttöomaisuus on otettu käyt- set siitä, minkälaista yritystä on pidettävä
7669: töön, sekä kolmelta seuraavalta vuodelta toi- 1 &:ssä tarkoitettuna kaivosteollisuutena sekä
7670: mitettavissa verotuksissa vähentää veronalai- millaista jalostuslaitosta on pidettävä kaivok-
7671: sesta tulostaan muiden lainsäädännössä seen liittyvänä jalostuslaitoksena samoin kuin
7672: myönnettyjen vähennysten lisäksi summa, munsta tämän lain täytäntöönpanosta ja so-
7673: joka on kolme prosenttia uudistukseen tai veltamisesta.
7674:
7675:
7676: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1962.
7677:
7678: Antero Väyrynen. Anni Flinck.
7679: Uuno Voutila.i.nen. Kalle Matilainen.
7680: Eino Siren. Väinö Vilponiemi.
7681: K. F. Haapasalo. Uljas Mäkelä.
7682: Viljo Virtanen.
7683: 149
7684:
7685: IV,ZT.- Lak.aL N:o 48.
7686:
7687:
7688:
7689:
7690: · Raipala. ym.: Ehdotus laiksi salaojittajille myönnettävästä
7691: veronhuojennuksesta.
7692:
7693:
7694: Eduskunnalle.
7695:
7696: Suomen peltojen salaojittaminen ei ole missa tapauksissa salaojitustöiden vuoksi
7697: edistynyt siinä laajuudessa kuin maatalou- asianomainen p~lto on kyseisenä vuonna ke-
7698: den rationalisoinnin kannalta olisi tärkeää. santona tai ainakin sadon määrä sillä vähe-
7699: Vuotuinen salaojitusmäärR on ··jäänyt noin nee melkoisesti.
7700: 15·000 ha::iin, mitä !vauhtia maamme peltojen Koska salaojitus olisi lopultakin saatava
7701: salaojittaminert >kestäisi ·yli 100 vuotta. vireään käyntiin, olisi poistettava edellämai-
7702: · Ei voida syyttää yksim'}maan varojen puu- nitunlaisen verotuskäytännön · asettama psy-
7703: tettakaan salaojitusharrastuksen laimeuteen, kologinen este, olisi toisin sanoen säädettävä
7704: koska esim. koneellistamiseen on monilla ti- laki, jolla salaojitusvuodeksi asianomaiselle
7705: loilla uhrattu ehkä suhteettomankin paljon, viijelijäJJe annetaan täysi verovapautus saJa-
7706: ja toiselta puolelta myöskin valtiovallan ta- ojitetun pellon osalta.
7707: holta on tuettu salaojittajia lainoin ja pie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7708: nempien tilojen kohdalla myöskin palk!kioin. nioittavasti,
7709: Eräänä tärkeänä syynä viljelijäin halutto-
7710: muuteen on se, että salaojitetun pellon vero- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
7711: tusarvo nykyisten säännösten mukaan nou- van lakiehdotuksen:
7712: see heti ojitusvuodesta lähtien, rvaikka useim-
7713:
7714:
7715:
7716: Laki
7717: sala.ojittajille myönnettävä.stä. veronhuojennuksesta.
7718: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7719:
7720: 1 §. omaisuusverosta sekä kunnallis- ja kirkollis~
7721: Tämän lain tarkoituksena on salaojitustoi- verosta.
7722: minnan edistäminen maassamme.
7723: 3 §.
7724: 2 §. Tarkemmat säännökset tämän lain sovel-
7725: Maatalousmaa on siltä vuodelta, jona sala- tamisesta annetaan asetuksella.
7726: ojitus on toimeenpantu, vapautettu tulo- ja
7727:
7728:
7729: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
7730:
7731: Matti Raipala. A. F. Airo.
7732: Olli Aulanko. Juha Rihtniemi.
7733: N. Kosola.
7734: 150
7735:
7736: IV,28. - Lagmot. N: o 49.
7737:
7738:
7739:
7740:
7741: Ehrnrooth m.fl.: Pörslag till lag angående ändring av lagen
7742: om skattelättnader vid bostadsproduktionen.
7743:
7744:
7745: T i ll R ik s d a g e n.
7746:
7747: Enligt den senast antagna. lagen om skat- tillämpas på byggnader .av i lagen angivet
7748: telättnader vid bostadsproduktionen (19. 12. slag, vilkas uppförande på.bö.rjats e~er den
7749: 1958/504) är ägare av i lagen angiven 1 september 1947, me:n seDUt ·under ja.-
7750: skattefri byggnad, som använder densamma nuari månad. 1959;
7751: huvudsaldigen som bostad iör sig ooh sin Det är naturligtvis varken :rätt eller billigt,
7752: fam.ilj, berättigad att vid kommunalbeskatt- att kommunalskatt beträffande egn.ahemshus
7753: ningen frln sina övriga. i samma koinmun skall utgå enligt motsatta p:rineiper beroende
7754: .beslmttningsbara inkomster avdraga räntan på om uppförandet av byggnaden hade på-
7755: pA gäld, som hänför sig till sagda byggna.d. 'börja.ts senast den 31 januari .1959 etler
7756: Ägare a.v egnahemshns har sålunda genom om detta skett därefter (eller . skm- senast
7757: detta stadgande bevilja.ts sam.ma rätt, som under december må.nad 1962). Lagmiftaren
7758: tillkommer ägare av aktier i bostadsaktie- kan ieke ha avsett, att beskattningen skall
7759: bolag. Stadgandet är följaktligen helt på vara sä godtycklig.
7760: sin plats. Så mycket orättvisare är emeller- Enär skattelättnaderna, vilka gäller under
7761: tid beskattningen av de egnahemshus, som tio år, jämlikt den äldre lagen upphör se-
7762: faller under den föregående lagen om skatte- nast vid beskattningen för å.r 1969, är · det
7763: lättnader vid bostadsproduktionen, viiken ännu inte för sent att ändra lagen ooh där-
7764: gavs den 11 december 1953 (477/53). Äga- med korrigera en orättvisa, som lett och
7765: ren saknar nämligen enligt denna lag rätt fortfarande leder tili, att medborgare i all-
7766: att vid kommunalbeskattningen frän sina deles enahanda fall behandlas enligt helt
7767: övriga i samma kommun beskattningsba,ra olika rättsregler.
7768: inkomster avdraga ränta på gäld, som hän- Med ~d av vad ovan anförts föreslår
7769: för sig tili egnahemshus. Sagda lag skall, vi vördsamt,
7770: sedan tiden för dess tillämpning förlängts
7771: (13 § 2 mom. lagen den 19 december 1958 att Riksdagen måtte antaga följande
7772: om skattelättnader vid bostadsproduktionen), lagförslag:
7773:
7774:
7775: Lag
7776: a.ngående ändring a.v lagen om ska.tte1ä.ttnader vid bosta.dsprodulniODen.
7777: I enlighet med Riksdagens beslut skall 1 § lagen den 11 december 1953 .om skatte-
7778: lättnader vid bostadsproduktionen (477/53) erhålla följande ändrade lydelse:
7779:
7780: 1 §. ter den 1 september 1947, men senast den
7781: Vid stats- och kommunalbeskattning på (31 december 1958), eller för samma ända-
7782: grund av inkomst- och fqrmögenhet för åren mål avsett, enligt enhetligt byggnadsprojekt
7783: 1948-1968 må såsom skattepliktig inkomst uppfört, samma ägare tillhörigt byggnads-
7784: icke anses inkomst av: komplex, vars uppförande påbörjats den 31
7785: 1) huvudsakligen för bostadsändamål av- december 1953 eller senare, men senast den
7786: sedd byggnad, vars uppförande påbörjats ef- (31 december 1958) ;
7787: IV,28.- Ehrnrooth ym. 151
7788:
7789: 2) tomt och jordområde, som förvärvats drag av ränteutgifter från sin skattepliktiga
7790: efter de» 1 januari 1947 och använts tili inkomst avdraga även räntorna på gäld, som
7791: tomtmark för byggnad eller byggnadskom- hänföra sig till i 1-3 punkterna nämnd för-
7792: plex, som avses i 1 punkten; mögenhet. Desslikes är sådan ägare av i
7793: 3) aktie och andel i aktiebolag och andels- 1 punkten avsedd byggnad, som använder
7794: lag, av vilkas totala tillgångar minst tre byggnaden huvudsakligen för sig och sin fa-
7795: fjärdedelar bestå av ovan i 1 oeh 2 punk- milj, berättigad att vid kommunalbeskatt-
7796: terna avsedda byggnader eller byggnads- ningen från sina övriga i samma kommun
7797: komplex eller av tomter, eller jordområden; beskattningsbara inkomster avdraga räntan
7798: ej heller såsom skattepliktiga tillgångar i på gäld, som hänför sig till sagda byggnad.
7799: 1-3 punkterna avsedda byggnader, bygg- I denna paragraf stadgad befrielse från
7800: nadskomplex, tomter, jordområden, aktier skatt gäller icke till mantalskommun ut-
7801: eller andelar. gående mantalsavgift.
7802: Från skattskyldigs övriga inkomst må icke
7803: avdragas kostnader för förvärvande och bi-
7804: behållande av den i 1-3 punkterna avsedda
7805: skattefria inkomsten. Denna lag tillämpas första gången vid
7806: Skattskyldig äger likväl rätt att i enlighet beskattningen för är 19
7807: med i allmänhet gällande stadganden om av-
7808:
7809:
7810: Helsin~ors den 1 mars 1962.
7811:
7812: Georg Ehrnrooth. Veikko~en.
7813: Erkki Paavola.. Urho Kähönen.
7814: Per La.'Ulin. Ola.vi Lindblom.
7815: Erkki Hara.. Georg Ba.cklund.
7816: 152
7817:
7818: IV,28. - La.k.al. N: o 49.
7819: Suomennos.
7820:
7821:
7822:
7823: Ehrnrooth ym.: Ehdotus laiksi asuntotuotannon veronhuojen-
7824: nuslain muuttamisesta. ·
7825:
7826:
7827: E d u s k u n n a ll e.
7828:
7829: Viimeksi hyväksytyn asuntotuotannon vero- kuun 1 päivän 1947 jälkeen, mutta viimeis-
7830: huojennuslain (19. 12. 1958/504) mukaan on tään tammikuussa 1959. ·
7831: laissa mainitun verovapaan asunnon omista- Ei ole tietenkään oikeudenmukaista eikä
7832: jalla, joka käyttää asuntoa pääasiallisesti kohtuullista, että omakotitaloja, JF,()S~eya kun-
7833: omana ja perheensä asuntona, oikeus kun- nallisverotus tulee lähtemään. va8tal.draisista
7834: nallisverotuksessa vähentää samassa kunnassa periaatteista riippuen siitä, l)li~o · raken-
7835: verotettavista muista tuloistaan sanottuun nuksen rakentaminen aloitettu viimeistään
7836: rakennukseen kohdistuvan velan korko. tammikuun 31 päivänä 1959 tai sen jälkeen
7837: Omakotitalojen omistajille on siten tällä (tai tapahtuu.viimeistään joulukuussa 1962).
7838: säännöksellä myönnetty asunto-osakeyhtiön Lainsäätäjä ei ole voinut tarkoitiaa ·verotuk-
7839: osakkeenomistajalle kuuluva oikeus. Säännös sen olevan näin mielivaltaista.
7840: on siis täysin paikallaan. Sitä epäoikeuden- Kun kymmenen · vuotta voimassa olevat
7841: mukaisempi on kuitenkin edellisen 11 päi- veronhelpotukset lakkaavat vanhan lain mu-
7842: vänä joulukuuta 1953 annetun asuntotuotan- kaan viimeistään vuoden 1969 verotuksessa,
7843: non veronhuojennuslain (477/53) mukainen ei ole vielä liian myöhäistä muuttaa lakia ja
7844: omakotitalojen verotus. Omistajalta puuttuu täten korjata epäoikeudenmukaisuus, joka on
7845: nimittäin tämän lain mukaan oikeus vähen- johtanut ja edelleen johtaa siihen, että kansa-
7846: tää kunnallisverotuksessa samassa kunnassa laisia aivan samaillaisissa tapauksissa kohdel-
7847: verotettavista muista tuloistaan omakotitaloon laan aivan eri oikeussääntöjen mukaisesti.
7848: kohdistuvan velan korot. Sanottua lakia tul- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7849: laan, sen soveltamisajan tultua pidennetyksi nioittaen,
7850: (19 päivänä joulukuuta 1958 annetun asunto-
7851: tuotannon veronhuojennuslain 13 § 2 mom.), että Eduskunta hyväksyisi seuraor
7852: soveltamaan laissa tarkoitettuihin rakennuk- van lakiehdotuksen:
7853: siin, joiden rakentaminen on aloitettu syys-
7854:
7855:
7856:
7857: Laki
7858: asuntotuotannon veronhuojennuslain muuttamisesta.
7859: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 11 päivänä joulukuuta 1953 annetun
7860: asuntotuotannon veronhuojennuslain (477/53) 1 § näin kuuluvaksi:
7861:
7862: 1 §. on aloitettu 1 päivän syyskuuta 1947 jälkeen,
7863: Tulon ja omaisuuden perusteella vuosilta mutta viimeistään (31 päivänä joulukuuta
7864: 1948-1968 toimitettavissa valtion ja kunnan 1958), tai samaan tarkoitukseen käytettä-
7865: verotuksissa älköön veronalaiseksi tuloksi kat- västä yhtenäisen rakennussuunnitelman mu-
7866: sottako sitä tuloa, mikä on saatu: kaan rakennetusta, samalle omistajalle kuu-
7867: 1) pääasiallisesti asuntotarkoitukseen käy- luvasta rakennusryhmästä, jonka rakentami-
7868: tettävästä rakennuksesta, jonka rakentaminen nen on aloitettu 31 päivänä joulukuuta 1953
7869: IV,28. - Ehrnrooth ym. 153
7870:
7871: tai sen jälkeen, mutta viimeistään (31 päi- Verovelvollisen on kuitenkin oikeus korko-
7872: vänä joulukuuta 1958) ; menojen vähentämisestä yleensä voima!lSa ole-
7873: 2) tontista ja maa-alueesta, joka on han- vien säännösten mukaisesti vähentää veron-
7874: kittu 1 päivän tammikuuta 1947 jälkeen ja alaisesta tulostaan myös 1-3 kohda!lSa mai-
7875: käytetty 1 kohdassa tarkoitetun rakennuksen nittuun omaisuuteen kohdistuvien velkojen
7876: tai rakennusryhmän tonttimaaksi; korot. Niinikään on sellaisella 1 kohdassa
7877: 3) osakkeesta ja osuudesta osakeyhtiössä ja tarkoitetun rakennuksen omistajalla, joka
7878: osuuskunnassa, joiden kokonaisvaroista vähin- käyttää rakennusta pääasiallisesti omana ja
7879: tään kolme neljäsosaa on 1 ja 2 kohdassa perheensä asuntona, oikeus kunnallisverotuk-
7880: tarkoitettuja rakennuksia tahi rakennusryh- sessakin vähentää samassa kunnassa verotet-
7881: miä taikka tontteja tai maa-alueita; tavista muista tuloistaan sanottuun raken-
7882: ä.lköönkä veronalaisiksi varoiksi edellä 1-3 nukseen kohdistuvan velan korko.
7883: kohdassa tarkoitettua rakennusta, rakennus- Tässä pykälässä säädetty verovapaus ei
7884: ryhmää, tonttia, maa-aluetta, osaketta eikä koske manttaalikunnalle maksettavaa mant~
7885: osuutta. taalimaksua. ·
7886: Verovelvollisen muusta tulosta älköön vä-
7887: hennettäkö 1-3 kohda!lSa tarkoitetUn. vero-
7888: vapaan tulon hankkimisesta · ja säilyttämi- Tätä lakia sovelletaan ensimmäistä kertaa
7889: sestä johtuneita .kustannuksia. vuoden 19 verotuksessa.
7890:
7891:
7892: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1962.
7893:
7894: Georg 0. Ehrnrooth. Veikko Hyytiäinen.
7895: E. J. Paavola.. Urho Kähönen.
7896: Per Laurin.· Olavi Lindblom.
7897: Erkki .Ha.ra.. Georg Backlund.
7898:
7899:
7900:
7901:
7902: i. .'
7903:
7904:
7905:
7906:
7907: 20 E 219/62
7908: 154
7909:
7910: IV,29.- Lak.al. N:o 50.
7911:
7912:
7913:
7914:
7915: Kähönen ym.: Ehdotus asuntotuotannon veronhuojennuslaiksi.
7916:
7917:
7918: Ed usk unn a.He.
7919:
7920: Asumisahtaus on tämän hetken vaikaviropia tiossa osoittanut, että mikäli asuntokanta
7921: yhteiskunnallisia epäkohtia, mihin tähänasti- Suomen väestökesku:ksissa pyritään v:een
7922: nen verohuojennuslainsäädäntö on valitetta- 1970 mennessä saattamaan edes lähelle
7923: vasti varsin huomattava:lla tava:lla myötävai- UIOF: n kansainvälistä IDiniminormien tasoa,
7924: kuttanut. Tilanne on päässyt niin huonoksi, tämä edellyttäisi, että. 6()...luvuh tuotettavien
7925: että Euroopan talousneuvoston asuntoneuv:os- asuntojen keskipinta-ala olisi 71 ~ ja että
7926: ton '88Untokomitean tilastoissa Suomi on asu- yhden ja kahden huoneen huoneistojen yh-
7927: misvä!ljyydessä vasta 16. sijaUa. Tämän vai- teenlaskettu määrä ei ylittäisi 15 ~ tuotet-
7928: kean epäkohdan poistamiseksi on yhteiskun- tujen asuntojen !lukumäärästä. Vaikka on-
7929: nalla arava-lainsäädännön ohella vain yksi kin myönnettävä, että aika ei kenties vieliä ole
7930: !keino käytettävänään, nimittäin verohuojen- 1kypsä näin voimakkaalle suunnanmuutdk-
7931: nuslainsäädäntö. selle, •katsomme ·kuitenkin, että asliDtojen
7932: Jollei verohuojennuslakia saada sellaiseen keskipinta-a:loa.a. ja asuntotyyppejä koskevat
7933: muotoon, että asuntotuotannon vuosikymme- säännökset on verohuojennuslakiin otettava
7934: niä jatkuneeseen vinosuuntaukseen saadaan vähintäänkin asuntotuotannon verohuoj.ennus-
7935: ratkaiseva käänne. voidaan koko lainsäädän- komitean ehdottam86Sa laajuudessa eH siten,
7936: nön tarpeellisuus vakavasti asettaa kyseen- että tuotettujen asuntojen lkeskipinta-a:la vv.
7937: alaiseksi. Entistä tarkemmat säännökset nii- 1963-64 aloitettavien asuntojen osalta tulisi
7938: den rakennusten asuntokannan laadusta, jotka ol1a vähintään 57 m2 ja vv. 1965-66 aloi-
7939: voivat päästä verohuojennuksista osa:'l1isiksi, tettavien osalta 64 m2 ja että pienasuntojen
7940: on tämän takia tarpeen. V erohuojennusten määrä saisi o1la enintään 20 % rakennuksen
7941: saamisen edellytyksaksi onkin asetettava myös asuinhuoneistojen kokonaisluvusta.
7942: vaatimus, että ra!kennus asuntojen keskipinta- Edellä olevan perusteel·la ehdotamme !kun-
7943: alaan ja sen sisältämiin huoneistotyyppeihin nioittaen,
7944: nähden täyttää määrätyt ehdot. Väestöpoliit-
7945: tisen tutkimuslaitoksen tutkija, valtiotieteen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
7946: maisteri T·apani Purol.a on asuntotuotannon van lakiehdotuksen:
7947: veronhuojennuskomitealle laatimassaan muis-
7948:
7949:
7950:
7951:
7952: Asuntotuotannon veronhuojennuslaki.
7953: Eduskunnan päältöksen mukaisesti säädetään:
7954:
7955: 1 §. verotuksessa sekä leimaveron suorittamisesta
7956: Asuntotarkoitukseen käytettävän rakennuk- veronhuojennuksia niinkuin tässä laissa sää-
7957: sen omistajalle sekä sil~e, jolla asunto-osake- detään.
7958: yhtiön osa:kkaa.na tai asunto-osuuskunnan jä- Mitä tässä laissa säädetään rrukennuksesta,
7959: senenä on oikeus hallita tällaisessa rakennuk- sovelletaan myös yhtenäisen rakennussuunni-
7960: sessa olevaa asuinhuoneisto.a, myönnetään telman mukaan rakennettuun, samalle omis-
7961: tulo- ja omaisuusverotulksessa ja kunnallis- taja:lle kuuluvaan rakennusryhmään.
7962: IV,29. - Kähöu.en · ym. 155
7963:
7964: Omakotitalona pidetään tässä laissa raken- 6 §.
7965: nusta, jossa. on enintään kaksi huoneistoa ja Rakennuksen omistajan veron.alaisena tu-
7966: ne kumpikin ovat a.suinhuoneistoja. lona ei pidetä omistajan tai hänen perheensä
7967: tarpeeseen asuntona. käytetystä 3 §: ssä tar-
7968: 2 §. koitetusta rakennuksesta ja sen tonttimaasta
7969: Tätä lakia sovelletaan rakennuksiin, joiden tai rakennuksessa olevasta asuinhuoneistosta
7970: rakentaminen on ~oitettu aikaisintaan 1 päi- saatua etua eikä myöskään muitten raken-
7971: vänä. tammikuuta 1963 ja viimeistään 31 nuksesta ja tonttimaasta saatujen tulojen
7972: päivänä joulukuuta 1966. poolta määrää. Edellä 3 § :ssä. tarkoitettua,
7973: pääasiallisesti omistajan ta.i hänen perheensä
7974: 3 §. asuntona verovuoden käytettyä omakotitalloe.
7975: Veronhuojennukset myönnetään rakennuk- ja sen tonttimaata ei katsota. rakennuksen
7976: sesta, jossa: omistajan veronaJaisebi omaisuudeksi.
7977: 1) asuinhuoneistojen pinta-ala on vähin- Edellä 1 momentissa mainitut veronihuo-
7978: tään 85 prosenttia rakennuksen huoneisto- jennukset myönnetään tonttimaan osalta, mi-
7979: jen kokonai:spinta-alasta; käli se on hankittu aikaisintaan vuonna
7980: 2) asuinhuoneistojen keskipinta-ala on, 1958. Tonttimaana pidetään enintään raken-
7981: milloin rakentaminen oo aloitettu vuonna nuksen pohjapinta-alan viisill'kertaista mää-
7982: 1963 tai 1964, vähintään 57 neliömetriä rää, kuitenkin vähintään 2 000 neliömetriä.
7983: taik'ka, milloin raJkentaminen on aloitettu Asemakaavoiltetulla alueella olevaa tonttia,
7984: vuonna 1965 tai 1966, vähintään 60 neliö- josta on rakennettu vähintään 90 prosenttia
7985: metriit, mutta minkään asuinhuoneiston ka&WJSSa sallitusta. määrästä, pidetään kui-
7986: pinta-a'la. ei ole suurempi kuin 120 neli-ö- tenkin kokonaan edellä tarkoitettuna tontti-
7987: metriä; sekä maana.
7988: 3) rakennusten asuinhuoneistojen koko-
7989: naisluvusta enintään 20 prosenttia on yhden 7 §.
7990: huoneen tahi huoneen ja keittiön tai keitto- MiUoin 3 § : ssä tarkoitetut rakennulkset ja
7991: komeron taikka kaksi huonetta tai kaksi huo- niiden 6 § :ssä .tarkoitetut tonttimaat muodos-
7992: netta ja 'keittokomeron käsittäviä huoneistoja. tavat vähintään kolme neljäsosaa asunto-
7993: Niin ikään myönnetään veronhuojennukset osakeyhtiön tai asunto-osuuskunnan koko-
7994: omakotitalosta, jos se täyttää 1 momentin 2 naisvaroista, asunto-osakeyhtiön osakkaan tai
7995: kohdassa säädetyt edellytykset. asunto-osuuskunnan Jasenen verona1aisena
7996: Veronhuojennu}'QJet myönnetään myös sel- tulona ei pidetä etua tälhlaisessa rakennuk-
7997: laisesta lämpOkeskus- tai muusta huoltora- sessa olevasta asuinhuoneistosta, johon hä-
7998: kennuksesta, jota pää.asiaUisesti käytetään nelilä yhtiöjärjestyksen tai osuuskunnan
7999: yhtä tai useampaa 1 t.ai 2 momentissa tar- sääntöjen nojaLla on haNintaoikeus, mi-
8000: koitettua rakennusta varten. käli se on verovuoden ollut yksinomaan
8001: osakkaan tai jäsenen taikka hänen per-
8002: 4 §. heensä käytössä, eikä muussa tapauksessa
8003: Edellä 3 § : ssä tar.koitettuna r.akennuksena siitä saatujen tulojen pudlta määrää. Osak~
8004: ei pidetä :vakennusta, jota 'käytetään vain keita ja osuuksia, jotka oi,keuttavat tällaisessa
8005: loma-aikojen viettämiseen tai muuhun vas- ra:kennuksessa olevan asuinhuoneiston hallin-
8006: taavaan tilapäiseen oleskeluun. taan, ei pidetä osakkaan tai jäsenen veron-
8007: alaisena omaisuutena, mikä:li huoneisto on
8008: 5 §. verovuoden oHut yksinomaan osakkaan tai
8009: Asuinhuoneiston pinta-alaan on luettava jäsenen taikka hänen perheensä 1käytössä.
8010: huoneiston osalle tuleva suhteellinen osuus
8011: rakennuksessa olevien asumiseen liittyvien ja
8012: asukkaitten yhteiskäyttöön tarkoitettujen 8 §.
8013: huonetilojen pinta-alasta. Verovelvollisen muusta 'kuin 6 ja 7 §: n
8014: Omakotitalossa ja sellaisessa. rivitailossa, mukaan verovapaasta tulosta ei så.a vähen-
8015: jossa on ainoastaan asuinhuoneistoja, olevaa tää sanotuissa lainkohdissa tarkoitetun vero-
8016: autotallia, joka on talon asuinhuoneiston hal- vap3ian tulon hankkimisesta ja säilyttämi-
8017: tijan ybinomaisessa käytössä, ei lueta huo- sestä johtuneita kustannuksia, joiksi katso-
8018: neistoksi. taan myös korkomenot.
8019: 156 IV,29. -Asuntotuotannon veronhuojennukset.
8020:
8021:
8022: Sel[aisella 3 § : ssä mainitut edellytykset 11 §.
8023: täyttävän omakotitalon omistajalla samoin Milloin 3 § : ssä mainitut edellytykset täyt-
8024: kuin 7 § :ssä tarkoitetun asunto--osakeyhtiön tävän omakotitalon omistaja, joka· on käyt-
8025: tai asunto-osuuskunnan osa:kkaal:la tai jäse- tänyt ja käyttää rakennusta pääasiaJ.lisesti
8026: nellä, joka on !käyttänyt rakennusta tai huo- omana tai perheensä asuntona, on hankkinut
8027: neistoa, johon hänellä yhtiöjärjestyksen tai sen tonttimaan aikaisintaan kolme vuotta en-
8028: osuuskunnan sääntöjen nojalla on hallinta- nen rakennuksen valmistumista asuttavaan
8029: oikeus, omana tai perheensä asuntona, on !kuntoon, hänellä on oikeus hakem,uks'esta
8030: kuitenkin oikeus ko:rlkomenojen vähentämi- saada asianomaiselta lääninhallitUkselta ta-
8031: sestä yleensä voimassa olevien säännösten kaisin mainitun tonttimaan omistusoiikeuden
8032: mukaisesti vähentää veronalaisesta tulostaan tai vuokraoikeuden luovutuskirjasta suori-
8033: myös ·sanottuun rakennukseen tonttimaineen tettu leimavero.
8034: tai sanottuun huoneistoon oikeuttaviin osak- Jos 1 momentissa tarkoitettu rakennus ra-
8035: keisiin tai osuuksiin kohdistuvien ve'l!kojen ·kennustyötä kohdanneen, verovelvollisesta
8036: korot siltä osin, kuin ne !kohdistuvat hänen riippumattoman esteen vuoksi on valmistunut
8037: tai hänen perheensä käytössä koko verovuo- asuttavaan kuntoon myöhemmin kuin. kolmen
8038: den oLleeseen asuinhuoneistoaJlan mukaiseen vuoden kuluessa tonttimaan ·hankkimisesta,
8039: rakennuksen ja sen tonttimaan tai huoneiston valtiovarainministeriö .voi verovelvollisen ha:.
8040: osaan. Tässä tarkoitetun omakotitalon omis- kemuksesta kuitenkin määrätä, että hänellä
8041: ta.jal]a on oikeus ikunnallisverotuksessakin on oikeus mainitusta määräajasta riippti.J:natta
8042: vähentää samassa kunnassa verotettavista saada suodttamansa leimavero talkaisin.
8043: muista tlrloistaan sanottuun rakennukseen Milloin 1 momentissa tarkoitetun kiinteis 7
8044: kohdistuvan velan edellä tarkoitetullla tavallla tön pinta-ala ylittää sen määrän, mitä. 6 § : n
8045: laskettu korko. 2 momentin mukoon enintään voidaan pitää
8046: V erovei vollisen veronalaisista v·aroista ei verovapaana tonttimaana, taikka 1uovutuskir-
8047: saa vähentää 6 ja 7 § : n mukaan verovapaa- jalla on luovutettu myös rakennuksia tai ir-
8048: seen omaisuuteen kohdistuvia velkoja. Kui- taimistoa, katsotaan luovutuskirj•a vapaaksi
8049: tenkin saa 2 momentissa tarkoitettu verovel- ieimaverosta vain 6 § : n 2 momentissa tar-
8050: vollinen vähentää siinä mainittua vähennys- koitetun tonttimaan arvon osalta.
8051: iitelpoista !korkoa vastaavan osan rakennuk-
8052: seen tonttimaineen tai huoneistoon oikeutta-
8053: viin osaJkk:eisiin tai osuuksiin kohdistuvista 12 §.
8054: veloista muista veronalaisista varoistaan. Asianomaisen lääninhallituksen on hake-
8055: muksesta palautettava leimavero, joka on suo..
8056: ritettu, kun osakeyhtiön tai osuuskunnan pe-
8057: 9 §. 1-ustaja on ensi kerran siirtänyt 7 § : ssä tar-
8058: koitetun huoneiston hallintaan oikeuttavan
8059: Tämän lain mukaiset veronhuojennukset osakkeen tai osuuden sellaiselle uudelle omis-
8060: myönnetään tulo- ja omaisuusverotuksessa tajalle, joka on käyttänyt ja käyttää huo-
8061: sekä kunnallisvm'Otuksessa vuosilta 1963- neistoa yksinomaan omana tai perheensä
8062: 1972 toimitettavissa verotuksissa. asuntona, mikäli siirtäminen on tapahtunut
8063: vuoden kuluessa rakennuksen valmistumi-
8064: 10 §. sesta asuttavaan kuntoon.
8065: Veronhuojennuksien myöntämisen esteenä
8066: ei ole se, että rakennus ei ole vielä va:lmis- 13 §.
8067: tunut, jos esitetyn selvityksen perusteella on Sen leimaveron suorittamista, joka 11 tai
8068: ilmeistä, että rakennus valmistuttuaan asut- 12 § : n mukaan olisi pal·autettava, älköön vaa-
8069: tavaan kuntoon täyttää veronhuojennuksen dittako, jos verov~lvollinen esittää selvityk-
8070: edellytykset. Jos ra:kennuksen valmistuttua sen siitä, että sanotuissa pykälissä säädetyt
8071: asuttav·aan kuntoon ilmenee, että veronhuo- palautuitsen edellytykset ovat olemassa jo sil-
8072: jennusta ei olisi pitänyt myöntää, on se vero, loin, kun luovutus'kirja annetaan asianomai~
8073: mikä on jäänyt panematta, sekä mahdollinen selle viranomaiselle taikka osakkeen tai osuu-
8074: veronkorotus määrättävä jälkiverotuksin nou- den luovutuksesta tehty laskelma näytetään
8075: dattaen, mitä siitä on erikseen säädetty. verojohta.jalle.
8076: IV,29. - Kähönen ym. 157
8077:
8078: 14 §. ryhminä ja huoneistoina, sekä niiden pinta-
8079: Rakentamista valvovien sekä muiden kun- alan laSkemisesta samoin kuin siitä, ketkä
8080: nan ja valtion viranomaisten on toimitettava luetaan perheeseen kuuluviksi, ynnä muusta
8081: tässä laissa säädettyjen veronhuojennusten tämän 'lain täytäntöönpanosta ja soveltami-
8082: edelJI.ytysten toteamiseksi tarpeelliset katsel- sesta annetaan asetuksella.
8083: mukset sekä annettava tarvittavat lausunnot Asetuksel,la säädetään myös, minkälainen
8084: ja todistukset. selvitys verovelvollisen tulee esittää saadak-
8085: 15 §. seen tässä laissa säädetyt veronhuojennukset.
8086: Tarkemmat määräykset siitä, mitä on pi-
8087: dettävä tässä laissa tarkoitettuina ra;kennus-
8088:
8089:
8090: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
8091:
8092: Urho Kähönen. Pentti Sillantaus.
8093: Anna-Liisa. Linkola.. Juuso lrå.ikiö.
8094: 158
8095:
8096: IV,30. - La.kal. N: o 51.
8097:
8098:
8099:
8100:
8101: Rytkönen ym.: Ehdotus laiksi ennakkoperintälain muutta-
8102: misesta.
8103:
8104:
8105: Ed us!kunnaHe.
8106:
8107: Ennalklkoperintälain :tuiJJkinnassa esiintyy tarkoitettua ennakon uudelleen määräämistä
8108: pienten kiiiJJteistöjen kiinteistötulon ennakon tai poistamista ei suoriteta, ellei ennrukon
8109: määräämisessä sclladsta. ·käytäntöä, joka on ·määrä alen.e vähintään 10% :il:la ja ainakin
8110: ristiriidassa lain tarimittaman ~nnaiklkoveron 2 000 mk: Ua. Tässä muodossa säännös on
8111: määräämisen tarkoituksenmulkaisuuden !kans- johtanut ik:äy.tännössä siihen, ,että vähävarais-
8112: sa. Veropiirin verojohtajat määräävät en- ten verovelvoHi:sten mahdoUisuus saada heille
8113: nahlroveron kiinteistötuloista mm. kansanelä- määrätty ennalk!ko alennettuna uudelleen
8114: ireläisiHe, jotlka om:istaV'at maaseudulla sijait- määrätylksi ltai aiheettomana poistetuksi on
8115: sevan pienkiinteistön. Ennakkoperintälain mahdotonta. Verolainsäädännön ja verotus-
8116: mukaan täJHaisesta kiinteistötulosta voidaan ment6ttelyn kannalta on ehdottomasti väärin,
8117: asettaa veroennaikko siinäkin !tapauksessa, joo verov>elvollinen ei voi ikäyttää hyväkseen
8118: että verovelvoJ.IliselJla ei tu'le olemaan vero- niitä mahdollisuuksia, joihin hänellä vero-
8119: vuonna muuta verotettavaa tuloa, eikä hä- oikeuden periaaJtteiden mukaan pitää olla
8120: nelle sosiaaliset vähennylkoot huomioon ot- turvattu oikeus. Sen vuoksi olisi ennaktkope-
8121: taen aiheudu pienestä kiinteistötUJlosia lo- rintälain 47 § :n 1 momentti siten muutet-
8122: pullista veroa. On kohtuutonta, että ennak- tava, että epäkohita poistuisi ja myös vähä-
8123: koa !kannetaan WHaisissa tapaUJksissa ja esim. varaisehla verovelvoHisella olisi verotusmenet-
8124: kansaneläkeläiset joutuvat aiheettomasti suo- telyssä käytettävissään samaJt mahdollisuu-
8125: rittamaan pienistä eläJketuloistaan ikyseisen det saada virheellisesti asetettu ennakko oi-
8126: ennrukon. Epäkohdan poistamiseksi olisi en- ikaistlllksi tai poistetuksi, lkuin suurempituloi-
8127: nakilroperintälain 46 § : n 1 momentti niin sella on suurempien tulojen ansiosta.
8128: muutettava, etJtä ilillainen aiheeton ennakon EdeHä esitetyn perusteel•la ehdotamme,
8129: kantaminen kaikissa veropiireissä lopetettai-
8130: siin. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
8131: Ennak!koperiilltä:lain 47 § :n 1 momentissa van lakiehdotuksen:
8132:
8133:
8134:
8135: Laki
8136: ennakkoperintälain muuttamisesta.
8137: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ennakkoperintä[ain (418/59) 46 §: n 1
8138: momentti ja 47 § :n 1 momentti näin !kuuluvaksi:
8139:
8140: 46 §. naikko on käytettävä, on sen veropiirin vero-
8141: Milloin verovelvollisen verotettavan tulon johtajan, jossa ennakko on määrätty, vero-
8142: tai omruisuuden pienentymisen .takia tahi v.elvollisen ·esitettyä tarutavan selvityksen,
8143: muusta syystä on ilmeistä, että ennaik!ko on määrättävä ennakko uudelleen sekä huoleh-
8144: määrätty s.uuremmaJksi, kuin tarvitaan nii- dittava siitä, että verov,el volliselle annetaan
8145: dffll verojen ja sen kansaneläJlmvaik:uutusrnak- tämän mutkainen uusi ennaikkoverolippu. Jos
8146: sun suorittamiseksi, joiden suori,tukseksi en- verovei vohlinen esittää sel vitytksen siitä, että
8147: IV,30. - Rytkönen ym. 159
8148:
8149: hänellä ei verovuotena tule olemaan sellaista mista ei toimiteta, ellei vaatimusta siiltä ole
8150: tuloa tai omaisuutta siinä määrin, että siitä tehty ennen verovuoden maiTaSkuun ~oppua.
8151: aiheutuisi veroa, mutta josta enna:ldro on Sen estämättä, mitä edellä on säädetty, saa-
8152: määrii1Jty, <tai että ennaJlron !kantaminen daan 43 § : n 3 ja 4 momentissa tarkoite-
8153: muusta syystä olisi ailheetonta, verojohtajan tuissa tapauksissa varutimus ennailron uudel-
8154: on poistettava ennaikko. ~oon määräämisestä tai poistamisesta tehdä
8155: kahden viillron. lrnluff'ISR siitä, ilrun verovelvo1-
8156: linen on saanut tiedon ennakon määräämi-
8157: 47 §. sestä.
8158: Edellä 46 § : n 1 momentissa ta;I1koitettua
8159: ennakon uudelleen määräämistä tai poista-
8160:
8161:
8162: Helsingissä 9 päivänä ma.alil*uuta 1962.
8163:
8164: Veikko Rytkönea. Siiri Lehmonen.
8165: Vilho SUosalo. Leo Suonpää.
8166: 160
8167:
8168: IV,Sl. - Lak.al. N: o 52.
8169:
8170:
8171:
8172:
8173: Tuuli ym..: Ehdotus laiksi verotusl.ain muuttamisesta.
8174:
8175:
8176: Eduskunnalle.
8177:
8178: V erotuslain 39 § : n säännösten perusteella vaikea suorittaa. Ainakin toiseen ryhmään
8179: on kirjanpitovelvolliset verovelvolliset jaettu kuuluvat kirjanpitovelvolliset ovat yleensä
8180: veroilmoitusten antamiaaikaan nähden kah- siirtyneet kahdenkertaiseen kirjanpitoon, eikä
8181: teen ryhmään. V erovelvollisella, joka kuuluu kauppiaitten osalta tiedossamme enää ole ta-
8182: kirjanpitovelvollisten kolmanteen tai neljän- pauksia, joissa ·käytettäisiin yksinkertaista
8183: teen ryhmään ja jonka tilikausi on päättynyt kirjanpitoa. Viittaamme lisäksi verotuslain
8184: lokakuun 1 päivän jälkeen, on oikeus antaa 37 §: ään, jossa eri ryhmiin kuuluvat kirjan-
8185: ilmoitus viimeistään huhtikuun 1 päivänä. pitovelvolliset veroilmoituksiin liitettävien
8186: Sitä vastoin tulee ensimmäiseen ja toiseen asiakirjojen osalta on eräin vähäisin poik-
8187: ryhmään kuuluvien kirjanpitovelvollisten an- keuksin rinnastettu toisiinsa.
8188: taa ilmoituksensa tammikuun kuluessa. Vii- Se seikka, että kirjanpitovelvollisten en-
8189: meksi tarkoitetut kirjanpitovelvolliset ovat simmäiseen ja toiseen ryhmään kuuluvat
8190: siten veroilmoitusten antamiaaikaan nähden yrittäjät joutuvat antamaan veroilmoituk-
8191: tuntuvasti huonommassa asemassa kuin kol- sensa tammikuun kuluessa, on käytännössä
8192: manteen ja neljänteen ryhmään kuuluvat. osoittautunut erikoisen vakavaksi epäkoh-
8193: Kirjanpitolain 2 § : n 2 momentin ja kir- daksi. Tilikauden päättyminen inventaari-
8194: janpitoasetU'ksen 2 § : n säännöksistä voidaan tehtävineen ja tilinpäätöksen tekeminen ai-
8195: päätellä, että muun muassa elinkeinonhar- heuttavat nimittäin pienehköissä yrityksissä
8196: joittajan liiketoiminnan laajuus ja yritys- ja liikkeissä, joilla ei ole varsinaista konttori-
8197: muoto ovat olleet määräävinä kirjanpitovel- organisatiota, suhteellisesti enemmän työtä
8198: vollisia jaettaessa eri ryhmiin. Mainittuja kuin suuremmissa liikelaitoksissa. Lisäksi on
8199: lainkohtia lähemmin tarkasteltaessa voidaan otettava huomioon, että juuri näihin ryhmiin
8200: kuitenkin todeta, että kirjanpitovelvollisten kuuluvat yrittäjät antavat kirjanpitonsa ja
8201: eri ryhmiin luettavat elinkeinonharjoittajat tilinpäätOksensä tekemisen usein jonkin jär-
8202: eivät niin huomattavassa määrin poikkea toi- jestön tai tilitoimiston tehtäväksi, mutta että
8203: sistaan, että ne veroilmoitusten antamiaai- tehtävä vuodenvaihteen aiheuttaman työrun-
8204: kaan nähden olisi saatettava toisistaan poi- sauden takia on ylivoimainen, eivätkä ne en-
8205: keavaan asemaan. Niinpä kirjanpitovelvol- nätä saada tilinpäätöstaseita valmiiksi tammi-
8206: listen kolmanteen ryhmään kuuluvat kaikki kuun kuluessa. Toisaalta viranomaisen kan-
8207: osakeyhtiöt, jotka eivät harjoita teollisuutta nalta pitäisi olla ensiarvoisen tärkeätä, että
8208: tehdasmaisesti, niiden liiketoiminnan laajuu- työ tehdään pätevästi ja vastuuntuntoisesti.
8209: teen katsomatta. Kirjanpitoasetuksen 2 § : n Tämän vuoksi näillä verovelvollisilla ei ole
8210: 2 momentin säännökset ovat lisäksi osoittau- muuta mahdollisuutta kuin ehkä useamman-
8211: tuneet käytännössä varsin tulkinnanvarai- kin kerran anoa verojohtajalta veroilmoituk-
8212: siksi, kun on usein vaikea ratkaista, onko sen antamisajan pidennystä.
8213: kysymyksessä kauppa- ja niihin verrattava Edellä olevan perusteella esitämme kun-
8214: liike taikka käsityö- tai ravitsemisliike tahi nioittaen,
8215: niihin verrattava liike. Myöskin rajankäynti
8216: tavallisen käsityöliikkeen ja teollisuutta teh- että Eduskunta hyväksyisi sem·aa-
8217: dasmaisesti harjoittavaan liikkeeseen verrat- van lakiehdotuksen:
8218: tavan käsityöliikkeen välillä on usein erittäin
8219: IV,31.- Tuuli ym. 161
8220:
8221:
8222: Laki
8223: verotuslain muuttamisesta.
8224: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun vero-
8225: tuslain (482/58) 39 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi:
8226: 39 §. kuitenkin oikeus antaa veroilmoituksensa vii-
8227: Veroilmoitus on kultakin verovuodelta an- meistään huhtikuun 1 päivänä. Sama oikeus
8228: nettava ennen seuraavan vuoden tammikuun on valtiolla, kunnalla, kuntainliitolla sekä
8229: loppua. Verovelvollisella, joka kuuluu kir- evankelisluterilaisen kirkon ja ortodoksisen
8230: janpitovelvollisiin ja jonka tilikausi on päät- kirkkokunnan seurakunnalla.
8231: tynyt lokakuun 1 päivän jälkeen, olkoon
8232:
8233:
8234: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
8235:
8236: Erkki Tuuli'. A. F. Airo.
8237: Erkki Hara. Juha Rihtniemi.
8238:
8239:
8240:
8241:
8242: 21 E 219/62
8243: 162
8244:
8245: IV,S2. - Lak.al. N: o 53.
8246:
8247:
8248:
8249:
8250: Ten.h.i.ä'lä ym.: Ehdotus laiksi verotuslain muuttamisesta.
8251:
8252:
8253: E d u s k u n n a ll e.
8254:
8255: Meidän verotusjärjestelmässämme omalaa- että näistä jo nykyisin maksetaan noin 70
8256: tuinen kunnallinen harkintaverotus on muo- prosenttia kaikista kuntien perimistä veroista,
8257: dostunut olennaiseksi häiriötekijäksi elin- kun taas loput 30 prosenttia tulevat kiin-
8258: keinotoiminnalle. Kun sen runsas ja usein teistö- ja elinkeinotuloista. Kun näistäkin
8259: mielivaltainen käyttö tekee yrittäjälle mah- tuloista maatalouden harjoittajiin ei voida
8260: dottomaksi laskea etukäteen tulevia vero- soveltaa harkintaverotusta, jäänee harkinta-
8261: jaan, synnyttää se epäväriiiuutta, joka on verotuksella saatava kuntien lisätulo vain
8262: omiaan estämään uusien pienyritysten syn- muutamaan prosenttiin kaikista kunnallis-
8263: tyä. Varsinkin vähittäiskauppiat ja muut veroista, vaikka se kipeästi koskeekin har-
8264: pienyrittäjät, joiden veronmaksukyky on kintaverotuksen kohteeksi joutuvia yrittäjiä.
8265: heikko ja luotonsaantimahdollisuudet ovat Ottaen toisaalta huomioon harkintaverotuk-
8266: vähäiset, joutuvat kärsimään tästä vanhen- sen uutta yritteliäisyyttä estävän ja elin-
8267: tuneesta ja nykyoloihin täysin soveltumatto- keinotoiminnan kehitystä hidastavan vaiku-
8268: masta verotusmuodosta. tuksen, on todennäköistä, että harkintavero-
8269: Tämä viime vuosisadalta peräisin oleva tuksen kielteiset vaikutukset vähentävät kun-
8270: kuntien harkintaverotusoikeus oli alkuaan tien verotuloja enemmän kuin mitä sen
8271: tarkoitettu käytettäväksi vain sellaisina ta- avulla näitä tuloja saadaan lisää. Kun var-
8272: loudellisesti heikkoina vuosina, jolloin liike- sinkin maaseudun pienyritteliäisyyden kehit-
8273: yritysten tulot jäävät poikkeuksellisen vähäi- täminen on suorastaan mahdotonta niin
8274: siksi. Käytäntö on tehnyt kuitenkin tästä kauan kuin harkintaverotusta sovellutetaan,
8275: säännöllisen verotustavan, jonka käytön lu- koituu tämä verotusmuoto tälläkin tavoin
8276: kuisuus ja näin määrätyn veron suuruus palkannauttijain ja laajan kuluttajaväestön
8277: kuitenkin suuresti vaihtelevat eri kuntien tappioksi.
8278: alueilla. Harkintaverotus onkin omiaan erilai- Todettakoon tässä yhteydessä, että laajalle
8279: sen veroäyrin hinnan ohella lisäämään vero- levinneen väärän käsityksen mukaan harkin-
8280: tuksen epätasaisuutta eri kunnissa. Vuoden taverotusta katsotaan tarvittavan siksi, että
8281: 1960 alussa voimaan astuneessa verotuslaissa verotuksen pohjana olevaa kirjanpitoa ei
8282: pyrittiin harkintaverotuksen käyttöä rajoit- voida pitää luotettavana. Tällaisia tapauksia
8283: tamaan ja täsmentämään, mutta saadut ko- varten on kuitenkin olemassa arvioverotus,
8284: kemukset ovat osoittaneet, ettei laki tuonut joka tietysti on säilytettävä. Sensijaan edellä
8285: käytännössä mitään parannuksia harkinta- lyhyesti selostetut seikat puhuvat kyllin sel-
8286: verotuksessa ilmeneviin epäkohtiin. västi sen puolesta, että harkintaverotuksesta
8287: Harkintaverotuksen pysyttämistä on perus- olisi vihdoinkin luovuttava.
8288: teltu kuntien varojen tarpeella ja katsottu, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
8289: että sen poistaminen siirtäisi kunnallista ve- nioittaen,
8290: rotaakkaa palkannauttijain osalle. Näin saat-
8291: toikin olla asian laita harkintaverotusta käy- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
8292: täntöön otettaessa. Henkilökohtaisten tulojen van lakiehdotuksen:
8293: voimakas kasvu on kuitenkin johtanut siihen,
8294: IV,32. - Tenhiälä. ym. 163
8295:
8296:
8297: Laki
8298: verotuslain muuttamisesta.
8299: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8300:
8301: Täten kumotaan 12 päivänä joulukuuta
8302: 1958 annetun verotuslain (482/58) 72 §:n
8303: 1 momentin 4) kohta ja 2 momentti'.
8304:
8305:
8306: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
8307:
8308: Juho Tenhiälä. Eino Ojajärvi. A.aro Stykki.
8309: Esa Kaitila. .A.rmi Hosia. Armas Leinonen.
8310: Pentti Pa.ka.rinen.
8311: 164
8312:
8313: IV,33. -Lak.a.l. N:o 54.
8314:
8315:
8316:
8317:
8318: Tuuli ym. : Ehdotus lariksi verotuslain muuttamisesta.
8319:
8320:
8321: Eduskunnalle.
8322:
8323: Ennakonpidätystä v·arten laaditut pidätys- Iinen korko. Kun tarkan koron laskeminen
8324: taulukot ovat käytännössä laaditut veron lisä- kullekin. taikaisin palautettavalle määrälle
8325: maksuunpanon välttämiseksi niin ankariksi, korkopäivät huomioonottaen olisi verotoimis-
8326: että palkkatuloista verotettu saa säännön- toissa erittäin suuritöinen ja monimutkai-
8327: mukaisesti veronpalautusta. Ei voida kuiten- nen tehtävä, olisi hyvitys käytännöllisyyden
8328: kaan pitää oikeana, että valtio näin, ennakko- vuoksi laskettava kaikissa ·tapauksissa yhtä
8329: perinnän muodostuessa ankarammaksi kuin suureksi prosentiksi palautettavasta enna-
8330: miksi lopullinen verotus on säädetty, ottaa kosta. Kohtuullinen hyvitysprosentti olisi
8331: verovelvollisilta "pakkolainan" keskimäärin viisi.
8332: 1% vuodeksi korottomam.a. Verovelvolliselle, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8333: joka on joutunut maksamaan ennakkoverona nioittaen,
8334: enemmän, kuin mikä riittää lopullisen veron
8335: täyteen maksuun, olisi senvuoksi maksettava että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
8336: palautettavalle enna:kon määrälle kohtuul- van lakiehdotuksen:
8337:
8338:
8339:
8340: Laki
8341: verotuslain muuttamisesta.
8342: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun
8343: verotuslain 108 § :n 1 momentti näin kuuluva:ksi:
8344:
8345: 108 §. sitä on vähintään 200 markkaa, palautettava
8346: Millloin verovelvo]i.l.iselta on pidätetty tai ja ma:ksuunpantua ennakkoa, jos se on suo-
8347: hänelle on ennakkona maksuunpantu enem- rittamatta, lyhennettävä liikaa maksuunpan-
8348: män, kuin tarvitaan niiden verojen ja kan- nulla määrällä. Palautettavalle ennakolle las-
8349: saneläkevakuutusmaksun suorittamiseksi, joi~ ketaan lisäksi kertakaikkinen viiden prosentin
8350: den suoritukseksi ne on ollut käytettävä, on suuruinen hyvitys.
8351: liikaa pidätetty tai kannettu ennakko, mikäli
8352:
8353:
8354: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
8355:
8356: Erkki Tuuli. Raimo Da.skivi. Erkki Koivisto.
8357: 165
8358:
8359: IV,34. -La.k.a.l. N:o 55.
8360:
8361:
8362:
8363:
8364: Kämäräinen ym.: Ehdotus laiksi verotuslain muuttamisesta.
8365:
8366:
8367: Ed us!k unn a!J.l e.
8368:
8369: Verotuslain (482/58) 136 §:n 2 momentin tustoimen kustannuksiin siltä. osaJta, mikä
8370: mukaan vastaavat vailtio ja ·asianomainen ylittää 30 penillä samana vuotena toimite-
8371: kunta verotustoimen vuotuisista kustannuk- tussa lnmnalrlisverotuksessa pantua veroäyriä
8372: sista kumpikin 43% :sta, !kansaneläJkelaitos kohti, on osoittautunut merilci.tylisettömäksi,
8373: 8% :sta ja evankelisluterilainen seurakunta siHä vaikika kuntien osuus on noussut edellä
8374: 6 %:sta. osoitetul-la tavalla, ei valtion ylimääräinen
8375: Jo nyt voidaan kuitenkin muutaman vuo- korvausvelvollisuus ole !tasoittanut verotustoi-
8376: den !käytännön valossa todeta verotoimistojen men !kustannusten jalkautumista !kunltien
8377: yhtymisen YJleisesti aiheuttaneen kunnille osuutta huojentavasti.
8378: tuntuvaa verotustoimen kustannusten nou- Edell.ä esitetyn perusteella on todettava,
8379: sua. Tutk:imu!kset osoittavat, että keskimää- että nykyisen ~ain muJkainen verotustoimen
8380: räinen verotustoimen !kustannusten nousu ikustannusten jako on kuntien ikannalta mitä
8381: ikunltien osa:lta on nytkyisin noin 40 % ver- epäoikeudenanukaisin.
8382: rattuna ennen verotustoimen yhdistämistä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
8383: olleeseen, ja lukuisissa tapau!ksissa on kus-
8384: tannusten nousu ollut jopa yli 50%. Toi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
8385: saalta määräys valtion osallistumiseS>ta vero- van lakiehdotuksen:
8386:
8387:
8388:
8389:
8390: Laki
8391: verotuslain muuttamisesta.
8392: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun ve-
8393: rotuslain (482/58) 136 §:n 2 mamellltti näin lkuuluvaiksi:
8394: 136 §. teista. Jos kunnan osuus kustannuksista, lu-
8395: kematta mllikaan asuwtta maataitouskiinteistö-
8396: Edellä 1 momentissa ltal'lkoitetuista vuotui- jen verojyvityksestä ja -luokituksesta ai-
8397: sista kustannuksista vrurtaavat valtio 56 pro- heutuvista menoista nousiSI suurempaan
8398: sentista ja asianomainen !kunta 30 prosen- määrään ilruin 20 penniin ilrutakin samana
8399: tista, kansaneläkelaitos 8 prosenti.s.ta ja evan- vuotena toimitetussa kunna:llisverotuksessa
8400: ikelisluterilainen seurakunta 6 prosentista. pantua veroäyriä kohti, jää osuus siltä osin
8401: Näiden perusteiden mukaan vastattavia kus- valtion vastattavaiksi. Milloin veropurnn
8402: tannuiksia ovat muun ohessa kustannuikset !kuuluu· useampia kuntia rtai seuraikuntia,
8403: maatalouskiinteistöjen verojyvityksestä ja vastaavat ne osuudestaan henkiikirjoitetun
8404: -luokitudmesta, verotoimiston !kaluston ja väkiluvun mukaisessa suhteessa kuitenkin
8405: toim.istoik:oneiden vuotuisesta kunnossapidosta niin, että verojyvitys- ja luokituskustannuk-
8406: sekä verotoimiston !käyttämistä tai yleisölle sista kuntien ja seurakuntien osuudesta vas-
8407: jakamista 'lomaklkeista ja muista painotuot- taavat vain ne 'kunnat ja sell!l'alkunllait, joi-
8408: 166 IV,34. - Verotusla.ki.
8409:
8410:
8411: den alu~illa verojyvityksiä ja -luoki:tUJksia on Tärrnä ~aiki tuloo voimaan päivänä
8412: toimitettu. druuta 196 .
8413:
8414:
8415:
8416:
8417: Helsingissä 8 päiv:änä maaJl.iskuuta 1962.
8418:
8419: Olavi Kämä.räinen. Taisto Sinisa.lo.
8420: Lauri Kantola.. Siiri Lehmonen.
8421: Kaino Ha.a.pa.neJL Matti KoivuneJL
8422: Lyyli KoskineJL B. Ta.uria.inen.
8423: 167
8424: IV,35.- La.k.a.l. N:o 56.
8425:
8426:
8427:
8428: V. R. Virtanen ym..: Ehdotus laik~ perintö- ja lahjaverolain
8429: muuttamis~sta.
8430:
8431:
8432:
8433: E d u s k u n n a ll e.
8434:
8435: Perintö-ja lahjaverolain 2 §:n 1 momentin 4 kohta hallituksen esityk&estä tältä osin sel-
8436: multaan sanotussa laissa sä.ädettyä veroa ei ven.nettiin 4 päivänä kesä.kuuta 1955 arme·
8437: muun ohel:la. suoriteta omaisuudesta, joka on tulla lailla (288/55), oli~i perintö- ja lahja-
8438: annettu aatteelliselle yhdistyk&elle tai muulle verolakia muutettava siten, että siinä nimen-
8439: yhteisölle, laitok&elle tai säätiölle, jolla, sen omaan sä.ä.dettäisiin, että myös yhdi$tybiä.,
8440: tarkoittamatta toiminnallaan tuottaa siihen joiden varsinaisena. tarkoituksena on va.ltiolli·
8441: osallisille taloudellisia etuja, on tieteellinen, siin asioihin vaikuttaminen, on pidettävä
8442: taiteellinen, kansanvalistusta, maa.npuolus.. yleishyödyllisen tarkoituksen omaavina yh·
8443: tusta. tai kotimaista elinkeinoelämää edistävä teisöinä..
8444: tahi muu yleishyödyllinen tarkoitus. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun·
8445: Kun laki ei tässä kohden ole täysin selvä., nioittavasti,
8446: sikäli kuin on kysymys ns. poliittisista yh·
8447: distybistä, varsinkaan sen jälkeen, kun tulo- että Eduskunta hyväksyisi sev,.M-
8448: ja omaisuusverolain 10 §: n 1 momentin van lakiehdotuksl}n:
8449:
8450:
8451: Laki
8452: perintö· ja. la.hja.verola.in muutta.miaesta..
8453: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä heinäkuuta 1940 annetun pe·
8454: rintö- ja lahjaverolain (378/40) 2 §: n 1 momentti näin kuuluvaksi:
8455: 2 §. tee'Jiliinen, taiteellinen, kansanvallistusta, maan-
8456: Tässä laissa säädettyä veroa ei suoriteta puolustusta tai kotimaista elinkeinoelämää.
8457: kruununperinnöstä eikä sellaisesta omaisuu- edistävä tai muu yleishyödyllinen tarkoitus,
8458: desta, joka yhdistyksen sääntöjen mukaan kuten maanviljelys-, maatalous- ja maamies.
8459: sen toiminnan lakattua on siirtynyt toiselle, seuralle, työväenyhdistykselle, nuoriso- ja
8460: taikka joka testamentilla tai lahjana on an- urheiluseuralle sekä yhdistykselle, joll'ka var-
8461: nettu valtiolle tai sen lait6kselle, ma.s,J.k--un· sinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioi-
8462: nalle, kunnalle, kuntayhtymälle, seurakun- hin vaikuttaminen, mikäli tällainen laitos,
8463: nalle tai muulle uskonnolJiselle yhdysknn· yhdistys, yhteisö tai säätiö ei tarkoita toi-
8464: nalle sekä armeliaisuus- tai opetuslaitok$elle. minnallaan tuottaa siihen osallisille taloudel·
8465: Sama olkoon voimassa myös omaisuudesta, Iisia etuja.
8466: joka on annettu aatteelliselle tai muulle yh-
8467: teisölle, laitokselle tai säätiölle, jolla on tie-
8468: Helsingissä 9 päivänä. maaliskuuta 1962.
8469:
8470: Väinö R. Virtanen. Lyyli Koskinen. Hemming Lindqvist.
8471: Veikko Rytkönen. Yrjö Murto. Irma. Rosnell.
8472: Toivo .lsvik. H. Tauriainen. Rainer Virtanen.
8473: Mariti LiD.ua. Kauko Tamminen. Leo Suonpiä.
8474: 168
8475:
8476: IV,36.- La.k.al. N: o 57.
8477:
8478:
8479:
8480:
8481: Daskivi ym. : Ehdotus laiksi perintö- ja lahjaverolain muut-
8482: tamisesta.
8483:
8484:
8485: E d u s kun n a 11 e.
8486:
8487: Perintö- ja lahjaJVerolaki sisältää nykyi- huomattava määrä, mikä usein vie talletus-
8488: sessä muodossaan eräitä sosiaalista epäoikeu- ja käteisvarat kokonaaJil. Kun perintövero sit-
8489: denmukaisuutta aiheuttavia määräyksiä. Tär- ten määrätään, käy sen suoritus monasti
8490: keimpiin näistä kuuluu perintöveron 1 vero- päinsä vain ainoan omaisuuden, asunnon
8491: luokan suhteellisen korkea taso ja ennen myynnin avulla, ·tai ottamalla tätä vastaan
8492: muuta lain 12 § :n määrittämien vähennys- laina, jonka saanti ja takaisinmaksu heiken-
8493: erien pienuus. tyneen maksukyvyn vuoksi on vaikea.
8494: Mainittu toteamus havaitaan paikkansa- Perintöverolain 12 § :n 5 kohdassa on pe-
8495: pitäväksi tarkasteltaessa niitä nopeasti muut- rinnönjättäjän puoliso, lapsi tai ottolapsi
8496: tuvia yhteiskunnallisia olosuhteita, joissa sekä näiden rintaperillinen oikeutettu vähen-
8497: väestömme nykyisin . elää. Elinkeinoelämän tämään veronalaisesta omaisuudesta perin-
8498: teollistuminen on lisännyt asutuskeskusväes- nönjättäjän kotiin kuuluneen asuntoirtaimis-
8499: tön määrää ja tämä puolestaan yhdessä asun- ton osalta enintään 200 000 markkaa. Täten
8500: topulan ja pitkään kestäneen vuokrasäännös- on tunnustettu periaate turvata jälkeenjää-
8501: telyn kanssa johtanut mm. oman asunnon neiden elämän jatkuvuus vanhassa kodissa.
8502: hankinnan yleistymiseen. Yhä lukuisammat Kun tämän kodin olennaisen osan nykyisessä
8503: perheet ovatkin käyttäneet koko säästömah- yhteiskunnassa muodostaa osakehuoneusto tai
8504: dollisuutensa oman asunto-osakkeen tai oma- omakotitalo, edelläesitettyyn viitaten ehdo-
8505: kotitalon hankkimiseen. Muodollisesti näiden tamme kunnioittaen,
8506: perheiden varallisuusaste on täten huomat~
8507: iliavlll, mutta omaisuus ei ole likviidiä. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
8508: Km:t perheenhuoltaja kuolee, tulee pesän van lakiehdotuksen:
8509: osakkaiden maksettavaksi erilaisia kuluja
8510:
8511:
8512:
8513: Laki
8514: perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta.
8515: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 12 päivänä heinäkuuta 1940 annetun pe-
8516: rintö- ja lahjaverolain (378/40) 12 § :ään näin kuuluva 6) kohta:
8517: 12 §.
8518: rinnönjättäjän omistamassa omakotitalossa
8519: 6) perinnönjättäjän puoliso ja perinnön- tai osakehuoneustossa, näiden arvon, enintään
8520: jättäjän la;psi tai ottolapsi tahi näiden rinta- kuitenkin 800 000 m8!I'kkaa perintöosuutta
8521: perillinen, milloin perinnönsaaja asuu pe- kohti.
8522: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1962.
8523:
8524: Raimo Daskivi. Paavo Rautkallio. Pentti Sillantaus.
8525: 169
8526:
8527: IV,37.- Lak.al. N: o 58.
8528:
8529:
8530:
8531:
8532: Rihtniemi ym. : Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta.
8533:
8534:
8535:
8536: E d u s k u n n a li e.
8537:
8538: Kiinteistön omistusoikeuden luovutuskir- taikka ulkomaalainen tai ulkomainen yhtymä
8539: jasta lainhuutoa haettaessa suoritettavan lei- tai laitos, aiheutti muita verovelvollisia koh-
8540: maveron määrää korotettiin huomattavasti dannut korotus sen, että näiden osalta koro-
8541: v. 1956 tehdyllä lainmuutoksella. Muutoksen tuskin tuli 'kaksinkertaiseksi. Edellä tarkoi-
8542: syynä olivat valtion silloiset rahataloudelliset tetut yhteisöt joutuvat siten ostaessaan kiin-
8543: vaikeudet. Leimaverolain 16 §: n mukaan on teistön suorittamaan leimaverona tavallisim-
8544: luovutuskirja varustettava nykyisin seuraa- min 12 % kauppahinnasta.
8545: vin leimamäärin: Leimaveron kaksinkertainen määrä kohtaa
8546: kultakin täydeltä lähinnä toimintaansa aloittavia tai sitä laa-
8547: Omaisuuden arvon ollessa 100 markalta jentavia yrityksiä ja vaikeuttaa siten uusien
8548: enintään 300 000 mk . . . . . . . . . 4:- työtilaisuuksien luomiseen tähtääviä inves-
8549: yli 300 000 mk mutta ei yli tointeja. Ei voida myöskään esittää mitään
8550: 2000000 mk .............. 5:- asiallisia syitä, joilla voitaisiin perustella lei-
8551: yli 2000000 mk:n .......... 6:- maveron määräämistä kaksin:kertaisena kiin-
8552: teistökaupalle, jossa ostajana on edellä tar-
8553: Leimavero on mainitun korotuksen ansiosta koitettu yhteisö. Lisäksi on erityisesti huo-
8554: muodostunut kiinteistökauppojen yhteydessä mattava, että vaikkei leimavero, joka suori-
8555: kohtuuttomaksi rasitukseksi varsinkin, kun tetaan esim. liiketoimintaa varten tarvittavan
8556: kiinteistöjen hinnat ovat viime vuosina jat- 1kiinteistön hankkimisesta, millään tavoin li-
8557:
8558: kuvasti kohonneet. Useissa tapauksissa on sää kiinteistön arvoa, ei siitä syntyvää liike-
8559: leimavero saattanut olla suorastaan esteenä kulua vallitsevan verotuskäytännön mukaan
8560: kiinteistön hankkimiselle, minkä lisäksi koh- hyväksytä enempää tulo- ja omaisuusverotuk-
8561: tuuttoman korkea vero on voinut houkutella sessa kuin kunnallisverotuksessakaan veron-
8562: vilpillisesti kiertämään leimaveroa. Kun po. alaisen liiketulon vähennykseksi, mikä seikka
8563: muutoksen pysyttämistä ei voida pitää jat- lisää puolestaan leimaverorasituksen suu-
8564: kuvasti perusteltuna, olisikin leimaveron suu- ruutta. Leimaverolain 18 § :n säännöstä ve-
8565: ruus palautettava ennallleen ottaen samalla ron suorittamisesta edellä tarkoitetuissa ta-
8566: kuitenkin huomioon rahan arvon muutokset. pauksissa ka:ksinkertaisena ei näin ollen voida
8567: Erityisen raskaana kohtaa korotettu leima- pitää kohtuullisena. Leimaveron korottami-
8568: vero sellaisia kiinteistökauppoja, joissa osta- nen 20 %: lla olisikin puheena olevissa ta-
8569: jana on yhtiö tai osuuskunta. Kun vero on pauksissa riittävä.
8570: leimaverolain 18 §: n mukaan suoritettava Edellä esitetyn perusteella esitämme,
8571: ka:ksin:kertaisena silloin, kun kiinteistön vas-
8572: taanottajana on kotimainen avoin yhtiö, kom- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
8573: mandiittiyhtiö, osakeyhtiö, keskinäinen yhtiö, van lakiehdotuksen:
8574: vahinkovakuutusyhdistys tai osuuskunta
8575:
8576:
8577:
8578: 22 E 219/62
8579: 170 IV,37. - Leimaverolaki.
8580:
8581:
8582: Laki
8583: leimaverolain muuttamisesta.
8584: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leima-
8585: vero1ain (662/43) 16 §, se1laisena kuin se on 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetussa laissa
8586: (332/56), sekä 18 §, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1950 annetussa laissa
8587: (597/50), näin kuuluviksi:
8588:
8589: 16 §. 18 §.
8590: Kiinteistön omistusoikeuden luovutuskirja Kun kiinteistön vastaanottajana on koti-
8591: varustetaan, kun lainhuutoa haetaan, seuraa- mainen avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osa-
8592: vin leimamäärin: keyhtiö, keskinäinen yhtiö, vahinkovakuutus-
8593: kultakin täydeltä yhdistys tai osuuskunta taikka ulkomaalainen
8594: Omaisuuden arvon ollessa 100 markalta tahi ulkomainen yhtymä tai laitos, suorite-
8595: enintään 300 000 markkaa 3:- taan, mikäli 31 § : n säännöksistä ei muuta
8596: yli 300 000 markkaa, mutta ei johdu, edellä 16 ja 17 §: ssä säädetty vero
8597: yli 2 000 000 markan ...... . 4:- korotettuna 20 prosentilla.
8598: yli 2 000 000 markan ........ . 5:-
8599:
8600:
8601: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
8602:
8603: Juha Rihtniemi. Olli Aulanko. Erkki Koivisto.
8604: 171
8605:
8606: IV,38.-Lak.a.l. N:o 59.
8607:
8608:
8609:
8610:
8611: Tuuli ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta.
8612:
8613:
8614: Eduskunnalle.
8615:
8616: Kaupunkien ja kauppalain myydessä tont-· verolain 18 § : n perusteella leimavero saattaa
8617: teja on niiden - rakennuslain säännösten nousta vielä kaksinkertaiseksi mainittujen
8618: perusteella - sisällytettävä kauppahintaan katu- ja viemärirakennuskustannusten osalta,
8619: myös korvaus kadun ja viemärin rakentami- kun ostajana on yhtiö. Kun kaupungit ja
8620: sesta aiheutuneista kustannuksista tai luovu- kauppalat, edistääkseen ja ohjatakseen oma-
8621: tuskirjassa pidätettävä oikeus korvauksen kotirakennustoimintaa ja ·hankkiakseen asun-
8622: saamiseen. Kun kadun ja viemärin rakenta- non tarvitsijoille halpoja tontteja, yhä lukui-
8623: miskustannusten suuruus tällöin joudutaan sammin ovat esiintyneet tonttien myyjinä,
8624: rahallisesti määrittelemään, kuten ostajan ovat rakentajat, jotka ovat ostaneet tonttinsa
8625: kannalta myöhempien epäselvyyksien välttä- kaupungilta, korotetun leimaveron muodossa
8626: miseksi oikein onkin, perivät kihlakunnan- joutuneet suorittamaan kustannuksia, jotka
8627: tuomarit ja kiinteistötuomarit kiinteistön aiheettomasti lisäävät rakennuskustannuksia
8628: lainhuudon hakemisen yhteydessä leimaveron ja lisäksi sellaisia kustannuksia, joita toiset
8629: paitsi tontin hinnan myös näitten julkisten vastaavassa asemassa olevat rakentajat eivät
8630: korvausten osalta. Sen sijaan ostaessaan ton- joudu suorittamaan.
8631: tin yksiJtyiseltä, tontinostaja suorittaa lei- Tontinomistajalle kuuluva velvollisuus kor-
8632: maveron vain siitä hinnasta, joka määräytyy vata kaupungille ja kauppalalle kadun ja
8633: tontin maapohjan perusteella, koska kaupun- viemärin rakentamisesta aiheutuvat kustan-
8634: git ja kauppalat perivät kadun ja viemärin nukset, on lakiin perustuva rasite, joka laissa
8635: rakentamisesta tontinomistajan maksettavaksi lähemmin määrätyllä tavalla peritään ton-
8636: jäävät kustannukset erikseen. Näin ollen lei- tinomistajalta. Ei voida pitää asiallisena ja
8637: maveron suuruus on määräytynyt eri perus- oikeudenmukaisena, että sanotunlaisesta rasit-
8638: teilla toiselta puolen yksityisten ja toiselta teesta joudutaan leimaveron muodossa vielä
8639: puolen kaupunkien ja kauppalain myymien maksamaan valtiolle veroa. Kun katu- ja vie-
8640: tonttien osalta. märikorvaus tontin koosta ja rakennusoikeu-
8641: Kun sanotut kadun ja viemärin rakenta- desta riippuen saattaa nousta sadoista tuhan-
8642: miskustannukset nousevat omakotitonttienkin sista markoista ehkä useampiin miljooniin
8643: kohdalla usein satoihintuhansiin markkoihin, markkoihin, ymmärtää, että 5-6 % :n leima-
8644: ovat kaupungeilta ja kauppaloHta tonttinsa veron maksaminen sanottujen korvausten
8645: ostaneet rakentajat joutuneet maksamaan määrästä on kohtuutonta. Kun lisäksi tämä
8646: valtiolle leimaveroa kustannuksista, joita ei kohtuuton verotusmuoto kohdistuu vain nii-
8647: voida pitää kauppahintana. Kun leimaveron hin tontinomistajiin, jotka ovat ostaneet tont-
8648: suuruus lisäksi määräytyy omaisuusarvon tinsa kaupungei.'lta ja kauppaloilta, on katu-
8649: perusteella siten, että se on 4 mk kultakin ja viemärikorvauksista maksettava leimavero
8650: täydeltä 100 mk :tlta omaisuuden arvon ol:lessa sitäkin aiheettomampi.
8651: alle 300 000 mk, mutta 5 mk kultakin täy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8652: deltä 100 mk:lta omaisuuden ollessa yli nioittaen,
8653: 300 000 mk, korottavat nämä veron luontoi-
8654: set kadun ja viemärin rakentamisen korvaus- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
8655: kustannukset yleensä leimaveron maksamisen van lakiehdotuksen:
8656: perusteita, puhumattakaan siitä, että leima-
8657: 172 IV,SS. - Leimaverolaki.
8658:
8659:
8660: Laki
8661: leimaverolain muuttamisesta..
8662: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leima-
8663: verolain (662/43) 16 § :ään sellaisena kuin se on muutettuna 8 päivänä heinäkuuta 1956
8664: annetussa laissa (322/56) näin kuuluva 2 momentti:
8665: 22 §. vun säännösten perusteella kadun ja viemäri-
8666: laitoksen rakentamisesta, vaikka korvaus pe-
8667: Kiinteistön arvoon ei lueta kuuluvaksi sitä ritäänkin luovutuksen yhteydessä tai sen peri-
8668: korvausta, jonka kiinteistön omistaja joutuu misestä luovutuskirjassa sovitaan.
8669: suorittamaan rakennuslain (370/58) 10 lu~
8670:
8671:
8672: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1962.
8673:
8674: Erkki Tuuli. Reino Ala-Kulju. Juha. Rihtniemi.
8675: Anna-Liisa Linkola.. Sulo Suortta.nen. Tauno Kelovesi.
8676: 173
8677:
8678: IV,39.- La.k:.al. N:o 60.
8679:
8680:
8681:
8682:
8683: Tuuli ym.: Ehdotus U»iksi leimaverolain 26 § :n kumoami-
8684: sesta.
8685:
8686:
8687: E d u s k u n n a 11 e.
8688:
8689: Elokuun 6 päivänä 1943 annetun leimave- ja vuokramiehen väliseen vuokrasopimuk-
8690: rolain ( 662/43) 26 § : ssä, sellaisilna kuin se seen. ·Yksityiset vuokraoikeuden siirrot jää-
8691: on muutettuna maaliskuun 25 päivänä 19'55 vät valvonnan puuttumisen vuoksi tämän
8692: annetussa laissa (135/55), säädetä'än, että ilmoitusveivollisuuden ulkopuolelle.
8693: kaupungissa tai kauppalassa olevaa vuokra- Koska puheenalainen lainkohta poikkeus-
8694: tonttia rakennuksineen koske.va luovutus- säännöksenä saattaa, riippuen yksinomaan
8695: kirja on, kun vuokraoikeuden siirto ilmoite- vuokra-alueen sijaintipaikasta ja siitä, kuka
8696: taan kunnalliselle viranomaiselle, varustet- on vuokranantaja, vuokramiehet veronmaksu-
8697: tava leimalla kiinteistöä koskevan kauppa- jina epäoikeudenmukaisesti keskenään erilai-
8698: kirjan leimaamisesta säädettyyn määrään. seen asemaan ja kuntien vuokraamien
8699: Sillloin on myös 8oveltuvin kohdin noudatet- vuokra-alueiden, jotka pääasiallisesti ovat
8700: tava, mitä leimåveroiJ.ain 17, 18, 20-25 §: ssä omakotialueita, vuokramiehet huonompaan
8701: ja 30 § :n 1 niomentin 1 ja 5 kohdassa on sää- asemaan kuin yksityisten maanomistajien
8702: detty. Kiinteistökauppoja koskeva leimavero- vuokramiehet ja koska sitä paitsi tällaisen
8703: lainsäännöstö on yleisluonteinen, si1Jlä se kos- valtionveron maksuunpano ja maksamisen
8704: kee. kaikenl).aisia kiinteistöjä kaikissa kunniSsa. valvonta huonosti soveltuvat kunnalliselle vi-
8705: Sitä vastoin leimaverolain 26 § :n säännös on ranomaiselle, jolla ei edes ole käytettävänään
8706: poikkeussäännös, joka ei ole voimassa maa- asianmukaiseen valvontaan tarvittavia pakko-
8707: laiskunnissa eikä koske muuta kiinteätä omai- keinoja tai pakotteita, olisi huomattavia tul-
8708: suutta kuin vuokratontteja rakennuksineen. kintavaikeuksiakin aiheuttanut poikkeussään-
8709: K:un vuokråoikeuden .siirtoa koskevaa ilmoi- nös kumottava.
8710: tusvelvollisuutta ei ole säädetty laissa, tulee Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
8711: siirron ilmoittaminen ja siitä johtuva leima-
8712: veron maksaminen kysymykseen vain silloin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
8713: kun ilmoitusvelvollisuus perustuu kunnan van lakiehdotuksen:
8714:
8715:
8716:
8717: Laki
8718: leimaverola.in 26 §: n kumoamisesta.
8719: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8720:
8721: Täten kumotaan 6 päivänä elokuuta 1943 se on muutettuna 25 päivänä maaliskuuta
8722: annetun leimaverolain 26 §, sellaisena kuin 1955 annetussa laissa.
8723:
8724:
8725: Helsingissä ·2 päivänä maaliskuuta 1962.
8726:
8727: Erkld .Tuuli Anna-Liisa Linkola. .Sulo Suorttanen.
8728: 174
8729:
8730: IV,40. - Lak.al. N: o 61. IV,40.- Lagm.ot. N:o 61.
8731:
8732: Ehrnrooth ym.. : Ehdotus laiksi leiroovero- Ehrnrooth m.fl.: Förslag tiU lag om ändt·ing
8733: lain muuttamisesta. av lagen angående stämpelskatt.
8734:
8735: Eduskunnalle. Tili Riksdagen.
8736: Eduskunta hyväksyi v. 1959 lain leima- Riksdagen antog år 1959 en lag om änd-
8737: verolain muuttamisesta, jonka mukaan nyrk- ring av lagen angående stämpelskatt enligt
8738: keilykilpailuista tai nyrkkeilyesityksistä, joi- viiken för tävling eller uppvisning, vid vii-
8739: hin osallistuu ammattinyrkkeilijöitä, on suo- ken professionella boxare uppträder, i stäm-
8740: ritettava 35 % :n suuruinen leimavero sisään- pelskatt skall uppbäras 35 procent av den
8741: pääsyyn vaadittavasta maksusta. Silloin voi- avgift, som kräves :för inträde. 1 den tempo-
8742: massa. olleessa väliaikaisessa laissa oli vero rära lag, som då var gällande, var skatten
8743: vahvistettu 25 % : ksi. Hallitus ehdottikin :fastställd till 25 prooent. Samma skatte-
8744: samaa veroprosenttia esityksessään v. 1959 procent föreslogs också av regeringen i pro-
8745: vp: lle, jota eduskunnan enemmistö ei kui- positionen tili 1959 års riksdag, som riks-
8746: tenkaan hyväksynyt ammattinyrkkeilyn dagens majoritet emellertid inte godkände
8747: osalta. beträf:fande den professionella bo:mingen.
8748: Leimaveroa suoritetaan auto- tai moottori- Stämpelskatten för bil- eller motorcykel-
8749: pyöräkilpailuista 15 %, eikä veron korotta- tävlingar utgår med 15 prooent ooh nägot
8750: mista tiettävästi ole ehdotettu. Vero tilaisuu- förslag att höja densanuna har veterligen
8751: desta, jossa esitetään sirkus- tai varietee,- inte gjGrts. Skatten för tillställning med cir-
8752: ohjelmaa, on 20 prosenttia, mainitaksemme kus- eller varieteprogram är 20 prooent för
8753: erään toisen esimerkin. Ammattinyrkkeily- att nämna ett annat exempel. Den ska.tt, sobl
8754: kilpailujen järjestäjiltä perittävä vero ei uppbäres av arrangör av s.k. proboxnings-
8755: näin ollen ole kohtuullisessa suhteessa sa- matcher står sålunda inte i rinllig propor-
8756: massa lainkohdassa mainituista muista tilai- tion tili skatten för andra i samma lagrum
8757: suuksista kannettavaan veroon. nämnda tillställningar.
8758: Päätös, jolla ammattinyrkkeilyn leimavero Beslutet, v.arigenom stämpelskatten för
8759: vahvistettiin 35 %:ksi- Ruotsissa ja Nor- proboxning fastställdes tili 35 procent - i
8760: jassa se on 15 % ja muissa maissa vielä Sverige och Norge 15 proeent ooh i andra
8761: alempi - johtui yksinomaan siitä vastarin- Iänder ännu lägre - föranleddes enbart av
8762: nasta, jota esiintyy tätä urheilumuotoa vas- det motstånd, som förekommer mot denna
8763: taan. form av sport.
8764: Ammattinyrkkeilyyn kiistattomasti liitty- Proboxningen är genom de obestridliga
8765: vien vaarojen johdosta se tietenkin on suu- risker den innebär för sin utövare givetvis
8766: ressa määrin kiistanalainen. Muissakin maissa i hög grad kontroversiell. Det finns också
8767: on niitä, jotka haluaisivat kieltää ammatti- i andra Iänder en opinion, som skulle vilja
8768: nyrkkeilyn. Tämän päämäärän saavuttami- förbjuda proboxningen. Man har dock inte
8769: nen veron avulla ei kuitenkaan ole tullut föreslagit, att det borde ske med hjälp av
8770: mieleen. Verojen tarkoituksena on taata val- en· skatt. · Skatterna är till för att tillför-
8771: tiolle tuloja. Jos ammattinyrkkeilyä pidetään säkra staten inkomster. Om proboxningen
8772: tuomittavana ei ole oikein, että valtio anses förkastlig är det inte riktigt, att sta-
8773: hankkii sillä itselleen tuloja. Kun ammatti- ten skaffar sig inkomster på den. När pro-
8774: nyrkkeily kuitenkin on sallittu, rtulee leima- boxni:il.gen emellertid är :tilläten skall stäm-
8775: veron määräytyä yksinomaan :fiskaalisten pelskatten bestämmas enbart enligt fiskalislm
8776: eikä moraalisten näkökohtien mukaan. Koh- och inte morali.ska synpunkter. En oskäligt
8777: tuuttoman korkea leimavero johtaa pian sii- hög stämpelskatt leder snart tili att det inte
8778: hen, että korkealuokkaisten nyrkkeilykilpai- lönar sig att arrangera högklassiga box-
8779: lujen järjestäminen Suomessa ei kannata. ningsmatcher i Finland. 1 stället kommer
8780: Sen sijaan myös suomalaisten ottelut tullaan också matcherna mellan finländska boxare
8781: järjestämään ulkomailla. att arrordnas utomlands.
8782: IV,40. - Ehrnrooth ym. 175
8783:
8784: Kun siis vain fiskaalisen tarkoituksen tulee Då den fiskaliska synpunkten sMunda en-
8785: ratkaista, miten suurena leimavero on suori- sam bör vara bestämmande ifråga om hur hög
8786: tettava veronalaisista nyrkkeilytilaisuuksista, stämpelskatt, som skall utgå för de skatte-
8787: ei ole asiallista :tässä yhteydessä puuttua belagda boxningstävlingarna, är det inte
8788: ammattinyrkkeilyn vaarallisuuteen. Jos tätä sakligt att i detta sammanhang ingå på den
8789: näkökohtaa pidettäisiin asiaan vaikuttavana, professionella boxningens farlighet. Skulle
8790: ei sitä liioin voisi sivuuttaa kysymyksen o'l- denna synpunkt anses relevant, kunde den
8791: len eräistä muista leimaverolain 59 b § : ssä inte heller förbigås när det gäller en del
8792: mainituista verotuskohteista kuten moottori- andra i 59 b § lagen angående stämpelskatt
8793: kilpailuista tai sirkusohjelmista, joissa esiin- omnämnda skatteobjekt såsom motortäv-
8794: tyvät ammattiurheilijat tai taiteilij,at samoin lingar eller cirkusprogram, vid vilka de upp-
8795: vapaaehtoisesti antautuvat usein erittäin suu- trädande professionella sportsmännen res-
8796: relle vaaralle alttiiksi. Moottorikilpailuissa on pek:tive artisterna likaså frivilligt underkas-
8797: sitä paitsi usein tapahtunut traagillisia on- tar sig ofta utomordentligt stora risker. Vid
8798: nettomuuksia, joiden uhreiksi on joutunut motortävlingar har det dessutom upprepade
8799: täysin sivu'llliset. Mutta näitä kilpaiJluja ei ole gånger hänt, att helt utomstående fallit o:ffer
8800: kielletty, eikä liioin vero niistä ole vahvis- för tragi.ska olyckshändelser. Men dessa täv-
8801: tettu sensuuruiseksi, että kilpailut muodostui- lingar har inte förbjudits, ej heller har
8802: sivat kannattamattomiksi. skatten för desamma fastställts så hög, att
8803: tävlingarna inte kunde anordnas.
8804: Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- Med hänvisning till det, som ovan anf'örts,
8805: nioittavasti, föreslår vi vördsamt,
8806: että Eduskunta hyväksyisi seuraa- att Riksdagen måtte besluta a'ntaga
8807: van lakiehdotuksen: följande lagförslag:
8808:
8809: Laki Lag
8810: leimaverolain muuttamisesta.. om. ä.ndring a.v lagen angäende stämpelska.tt.
8811: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muute- I enlighet med Riksdagens beslut skall
8812: taan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun lei- 59 b 2 mom. lagen angående stämpelskatt av
8813: maverolain {662/43) ·59 b § :n 2 mom. sellai- den 6 augusti 1943 (662/43), sådant detta
8814: sena kuin se kuuluu 26 päivänä kesäkuuta lagrum lyder i lagen av den 26 juni 1959
8815: 1959 annetussa laissa (271/59), näin kuulu- (271/59), erhålla följande ändrade lydeJse:
8816: vaksi:
8817: 59 b §. 59b §.
8818: Milloin Såvida
8819: 1) - - - - - - - - - - - - - - 1) - - - - - - - - - - - - - -
8820: 2) tilaisuudessa on nyrkkeilykilpailuja tai 2) vid tillställningen förekomma box-
8821: nyrkkeilyesityksiä, joihin osallistuu ammatti- ningstävlinga.r eller boxningsuppvisningar,
8822: nyrkkeilijöitä; vid vilka professionella boxare deltaga;
8823: 3) -------------- 3) --------------
8824: leimaveroa on korotettava skall stämpelskatten höjas
8825: 2 kohdassa mainitun perusteen osalta viisi- i frliga om grund, som nämnes i 2 punk-
8826: toista sadalta, ten, med femton procent,
8827:
8828: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962. Helsingfors den 9 mars 1962.
8829: Georg 0. Ehrnrooth. Veikko Kokkola. Toivo Hietala. Eino Uusitalo.
8830: Olli Aulanko. Olavi Lahtela. Erkki Koivisto. Veikko Hyytiäinen.
8831: Sven Högström. Esa Kaitila. Mikko Asunta. Väinö Vilponiemi
8832: Akseli Paarm.an. Paavo Rautkallio. Väinö Leskinen. Voitto Hellsten.
8833: 176
8834:
8835: IV,41. - Lak.al. N: o 62.
8836:
8837:
8838:
8839:
8840: Aitio ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta.
8841:
8842:
8843: Ed uslkun naB e.
8844:
8845: Pienyrittäjä on monessa suhteessa 'heikom- Mutta se'llainen olotila, että esim. 6 tai 7
8846: massa asemassa kuin suuryrit:täjä. Raaka- työntekijän tarve pi,enyrityksessä heti tetkisi
8847: aineista, polttoaineista, sählröstä, vedestä ja. yrityksen täysveroHisek:si, ei olisi kohtuul-
8848: kuljetuksista aiheutuu phmyrittäjälle suu- lista ja estäisi pienyritytksen toiminnan ke-
8849: remmat kustannuikset kuin suuryrittäjälle. hittymistä. Silksi olisi verotus niiden yritys-
8850: Tästä johtuen jää pienten yrityst~m talou- t:en kohdalla, joissa työskeilltelee n. 5-20
8851: dellinen tulos heiikommalksi 1kuin suuryri- työntekijää, tehtävä asteettain nousevaksi.
8852: tysten, minkä seitkan v: n 1953 liikeyritys- Tämä asteettain nouseva .vero ei kuitenkaan
8853: laskennan tuloksetkin va:kuuttavasti osoitta- olisi sidottava työntekijämäärään, vaan se
8854: vaJt, ja jonlka vuoksi pienyrittäjä joutuu olisi määriit!tävä suhteessa yrityksen liike-
8855: usein tkllilil.ppaHemaan taloudelHsten vaikeuk- vaihtoon. Tämä sen vudksi, että ne pienyri-
8856: sien kanssa. tykset, joina on käytössään pääomia, voisivat
8857: Pienyritysten säilyminen ja kehittyminen automatisoida tuotantonsa ja hyötyä niihin
8858: on kuitenkin sekä kansantaloudellisista että pienyrittäjiin verraten, joiden tuotanto lä-
8859: työllisyysnäikötlrohdista toivottavaa. Hma.n hinnä riippuu työvoimapanoksesta. Siksi sel-
8860: valtion tuntuvaa apua tällainen !kehitys ny- lainen liikevaihtovero, joka nousee asteet-
8861: ikyolo:issa tuskin ilru:itenkaan on mahdonista. tain yritytksen liilkevaihdon suuretessa, an-
8862: Pienyrityksiä suosivalla verotuspolitiikalla taa suuremman oikeudenmudtaisuriden.
8863: va1tio voi antaa pienyrittäjiHe tehokasta tu- Tällainen verotuksen uudistus poistaisi
8864: kea. v~rotuksen piiristä useita tuhansia sellaisia
8865: Nykyinen Hikevaihtoverolalki vapauttaa ve- pienyrityksiä, jotka eivät nykyään ole tuot-
8866: rosta vain !kailk!kein pienimmät käsityöliik- taneet valtiolle paljoakaan veroa, mutta kyl-
8867: koot, ~utta asettaa :toisaalta suuren m.äärä.n läkin veroviranomaisl1~ paljon työtä. Tämän
8868: pienyritytksiä samaan asemaan kuin suurim- lainmuutoksen johdosta vapautuvia Hike-
8869: mat!kin yritybet. Kaivataan siis liikevaihto- vaiihtov~roviranomaisia voidaan !käyttää suur-
8870: verolakiin sellaisia muutoksia, joissa huomioi- yritysten valvonnan tehostamiseen.
8871: daan pienyritytksien taloudelliset vaikeudet. Edellä sanotun johdosta ehdotamme,
8872: Tämän vuoksi olisi ehdoton verovapaus ulo-
8873: tettava hilk:kiin seLlaisiin pienyrityksiin, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
8874: joissa omista;jan lisä:ksi ei työskentele enem- van lakiehdotuksen:
8875: män dtuin 5 muuta työnt~ijää.
8876:
8877: Laki
8878: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
8879: EduSkunnan päiitäksen muikaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun lii-
8880: kevaihtoverolain (605/50) 3 § :n 2 momentti sekä lisäJtäiin laJriin uusi 12 b § seuraavasti:
8881:
8882: 3 '§. pienyritytkset, jotka valmistavat tavaroita tai
8883: Verovei vollisia eivät ole: suorittavat tavarain muutos-, puhdistus-, kor-
8884: jaus-, kunnostlliiilis- tai a:se:Illtamistyötä.
8885: 2) ne käsityöläiset sekä käsityöliikkeet ja
8886: IV,41. - Aitio ym. 177
8887:
8888: 12b'§. sillä määräl,lä, jolla liikevaihto ylittää mai-
8889: Edellä 11 ja 12 § :ssä mainittujen vähen- nitun rajan.
8890: nysten lisäiksi saadaan veronalaisesta myyn- Edellä 1 momentissa mainittu perusvälhen-
8891: nistä jokaiselta verokaudeLta tehdä 800 000 nys ja sen teikemiseen o~keuttavan liiarevaih-
8892: ma.Iikan suuruinen perusvähennys. don määrä sidotaan lkotimaJ.'IkJkinatavarain
8893: Milloin yritytksen ikokona.isliikevaihto, josta tullrlmhintaindek:siin asetulkseHa tal1kemm.in
8894: on vähennetty hanikittujen raaka~aineiden ja määrättäväHä tavalla.
8895: puolivalmisteiden ostoarvo, ylittää ver(jkau-
8896: tena 4 000 000 markkaa, verovelvollinen saa Tämä laki tulee voimaan päivänä
8897: tehdä perusvähennyksen, joka on alennettu ikuuta 196 .
8898:
8899:
8900: Helsingissä 9 päivänä maaliSkuuta 1962.
8901:
8902: Paavo Aitio. Veikko Rytkönen.
8903: Irma. Rosnell Leo Suonpä.ä..
8904: Kelpo Gröndahl. Hugo Mamrlnen.
8905: Aarne Pulkkinen. Judit Nederström-Lunden.
8906:
8907:
8908:
8909:
8910: 23 E 219/62
8911: 178
8912:
8913: IV,42. - La.k.al. N: o 63.
8914:
8915:
8916:
8917:
8918: V. A. Virtanen ym. : Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muut~
8919: tamisesta.
8920:
8921:
8922:
8923: Eduskunnalle.
8924:
8925: Voimassaolevan 1ii1k:ev-aihtoverolain 3 § : n maara nuoria kansalaisia joutuu astumaan
8926: säädökset, jotka koskevat käsityöläisiä, ovat työmarkkinoille vailia vähäisintäkään am-
8927: osoittautuneet haitailisiksi ja aiheuttavat sen, mattiopetusta.
8928: että sinänsä terveellä pohjalla ja pienin pää- Tämä ei voi olla oikein nuorten ihmisten
8929: oma:kustannu'ksin toimiva pienyritteliäisyys, eilkä myöskään yhteiskunnan kannalta katsot-
8930: jolla työllisyyden kannalta on tärkeä merki- tuna. Siksi olisikin kiireellisesti käytettävä
8931: tys, on jatkuvasti taantunut. Varsinkin kun kaikki keinot ammattiopetuksen hankkimi-
8932: on kysymys maaseudun pienistä pajoista, seksi mahdollisimman monelle lliU.orelle kan-
8933: korjaamoista, veneveistämöistä, puusepän salaiselle.
8934: verstaista ym. rajoitukset vieraan työvoiman Eräs ammattiopetuksen muoto on oppisopi-
8935: käytöstä, jotta liikevaihtoveroa ei tarvitsisi muslain mukainen ammattiopetus. Sitä ra-
8936: maksaa, ovat aivan liian ahtaat. joittaa kuitenkin suuresti edellämainitun lii-
8937: Jotta sellaisille pienyrittäjiUe, joita voi- lkevaihtoverolain määräys siitä, että käsityö-
8938: daan verrata käsityö'läisammatteihin, voitai- läinen, jolla on useampi kuin yksi oppisopi-
8939: siin antaa paremmat kilpailumahdollisuudet muslain alainen oppilas, joutuu koko toimin-
8940: suurempien yrittäjien kanssa ja samalla naltaan liikevaihtoveron alaiseksi. Näin moni
8941: luoda maaseudun pienyrittäjille kohtuulliset •ammatinharjoittaja joutuu kieltäytymään
8942: työntekomahdollisuudet ja huomioonottaen yhtä useamman oppisopimuslain mukaisen
8943: sen, ettei liikevaihtoverotus muodostu heille oppilaan ottamisesta, vaikka hän moitteetta
8944: ylivoimaiseksi esteeksi, olisi mielestämme lii- voisi ottaa ehkä 3-5 oppilasta. Tästä sään-
8945: ikevaihtoverola:ki-a muutettava siten, että työ- nöksestä on haittaa sekä ammatinharjoitta-
8946: apulaisina saisi vuosineljänneksittäin käyttää jalle että varsinkin työikään ehtineille nuo-
8947: verovapaasti 375 työpäivää, mikä muutos ei rille. Miten monta työpaikkaa ikodin välittö-
8948: liikevaihtoveron kokonaistuoton kannalta mer- mässä läheisyydessä voitaisiinkaan .aikaan-
8949: kitse sanottavasti verotuoton vähennystä, saada, miten monelle nuorelle voitaisiin'kaan
8950: mutta mainittujen pienyrittäjien osalt-a pa- antaa elämän taipaleella niin välttämätöntä
8951: rantaisi ratkaisevasti heidän toimintama:hdol- ammattitaitoa, jos mainitun Hikevai•htovero-
8952: Hsuuksiaan. lain kohta muutettaisiin siten, että mainit-
8953: Edellämainitun lisiiksi olisi huomioitava tuja oppisopimuslain alaisia oppilaita saa ona
8954: oppisopimuslain mukainen ammattiopetus enintään 5 ammatinharjoittajan joutumatta
8955: pienyritysten piirissä. Suuret ikäluokathan tästä syystä liikevaihtoveroveivolliseksi.
8956: ovat parhaillaan astumassa työelämän piiriin. Edelläolevaan viitaten kunnioittaen esi-
8957: Vaikka ammattikoulutusta onkin viime vuo- tämme,
8958: sina voimakkaasti lisätty, on selvää, etteivät
8959: ·läheskään kaikki tule pääsemään ammatti- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
8960: opetuksesta osallisiksi, vaan edelleenkin suuri van lakiehdotuksen:
8961: IV,42.- v. A. Virtanen ym. 179
8962:
8963: Laki
8964: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
8965: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 1960 annetun liike-
8966: vaihtoverolain (605/50) 3 §:n 1 momentin 2. kohta näin kuuluvaksi:
8967:
8968: 3 §. työtä käyttämättä työapulaisina saman vuosi-
8969: Verovelvollisia eivät ole: neljänneksen aikana enempää kuin 375 työ-
8970: päivää muita kuin puolisoaan ja 21 vuotta
8971: 2. ne käsityöläiset, jotka valmistavat tava- nuorempia jälkeläisiään sekä enintään viittä
8972: roita tai suorittavat tavarain muutos-, puh- oppisopimuslaissa tarkoitettua oppilasta.
8973: distus-, korjaus-, IJmnnostamis- tai asentamis-
8974:
8975:
8976: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
8977:
8978: Viljo A. Virtanen. Uljas Mäkelä. Sylvi Siltanen.
8979: Sulo Hostila. Antero Väyrynen. Anni Flinck.
8980: Ensio Partanen. Uuno Vouti'lainen. Väinö Vilponiemi.
8981: Olavi Lindblom. Edvard Pesonen.
8982: 180
8983:
8984: IV,43. - La.k.a.l. N: o 64.
8985:
8986:
8987:
8988:
8989: M. Linna. ym..: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttami-
8990: sesta.
8991:
8992:
8993: Ed uskunnaHe.
8994:
8995: Eräät maatalouskoneet ovat vapaat liike- Maaseudun pienviljelijä- ja metsätyöläis-
8996: vaihtoV'e:rosta, mutta sen sijaan niiden osat väestön !kannalta olisi tä11keätä, että myös
8997: ovat liikevaihtoveron alaisia. Tilanne on epä- moottorisahat vapautettaisiin liikevaihtove-
8998: johdonmukainen ja johtaa lisäksi vanhojen rosta.
8999: maatalouskoneiden osalta ik.ustannusten epä- Edellä es1tettyyn viitaten ehdotamme kun-
9000: tasaisuuteen ja kohottaa huomattavasti nii- nioittavasti,
9001: den hintaa. Epäkohta voitaisiin poistaa va-
9002: pautta:mailla tä11keimmät maatalouskoneet ja että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
9003: niiden OS8Jt lii!lrevaihtoV'erosta. van lakiehdotuksen:
9004:
9005:
9006:
9007: Laki
9008: liikevaihtoverolain muuttamisesta..
9009: Eduskunnan pääto'ksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joUlukuuta 1950 annetun
9010: liikevaihtoverolain 4 § :n 1 momentin 21. kohta, sellaisena kuin se on 2 päivänä marras-
9011: kuuta 1951 annetussa laissa ( 543/51), näin ikuuluvalksi:
9012:
9013: 4 §. koneet, avo- 'ja sallaoja-aurat, sa:laojankaivu-
9014: Liiikevaihtoverolain alaisia tavaroita eivät koneet, harart, kasvinsuojelu- ja peittausko-
9015: ole: neet, traiktorit, lannanlevittäjät, ~annankuor
9016: maajat, :tara:ktorireet, traktoriperäkärryt ja
9017: 21. seuraavart maataloustuotannossa käy- niiden alustat, levikepyörä:t, raivauskouku,t,
9018: tettävät koneet ja työvälineet: älkeet, jyrät, katkaisusirkkelit, kotitarvemyllyt, lypsyko-
9019: niitto-, elonleikkuu-, harava-, kylvö- ja peru- neet, käsiseparaattorit, tUllclrireet, heV'OSajo-
9020: nannostokoneet, perunan riviinkokoojat, pe- neuvon akselistot, moottorisahat ja kaikkien
9021: runan laj1ttelijat, sokerijuurikikaannostoko- edellä mainittujen koneiden ja työvälineiden
9022: neet, puimaJkoneet, ·leikikuupuimurit, vi~jan osat.
9023: kuiv:aaj·at, vi~ljamajittelijat, lietsot, silppulro-
9024: neet, aurat, sahrat, uudis- ja ikivenraivaus-
9025:
9026:
9027: Helsingissä 7 päivänä maal1skuuta 1962.
9028:
9029: Martti Linna,. Aleksi Kiviaho.
9030: Antti Kinnunen. Aimo Laiho.
9031: Yrjö Murto. Toivo Niiranen.
9032: Pentti Liedes. Aarne Pulkkinen.
9033: Irma. Torvi. Siiri Lehmonen.
9034: H. Ta.uriainen.
9035: 181
9036:
9037: IV,44. - La.gmot. N :o 65.
9038:
9039:
9040:
9041:
9042: Tallgren m. f1.: F'örslag till lag om ändring av lagen angå-
9043: ende omsättningsskatt.
9044:
9045:
9046: Till Riksdagen.
9047:
9048: Bland ·de varor som enligt lagen angäende Lagändringen synes lielt nödvändig även
9049: omsättningsskatt är befriade från omsätt- på den grund, att statsrådet av formella
9050: ningsskatt finnes enligt lagens 4 § 1 mom. skäl icke ansett sig kunna tillämpa omsätt-
9051: och 22 p: ,brandbilar, motorbrandsprutor, ningsskattelagens 51 § i alla de fall där
9052: brandslangar och för dessa erforderliga stål- ambulansbilar anskaffats ·· tili landet. För
9053: rör och kopplingar." · Det är naturligt att närvarande är det främst kommunerna och
9054: dessa varor är omsättningsskattefria då ett Finlands Röda Kors som anskaffar ambu-
9055: effektivt brandskydd i katastrofberedskapens la,nsbilar tili landet. Någon fara för att am•
9056: intresse är nödvändigt i hela vårt land. bulanstransporter i kommersiellt syfte skulle
9057: I bjärt kontrast mot detta står emellertid kunna ske föreligger icke. Ambulansvagnarna
9058: det faktum, att ambulansbilar fortfarande skall godkännas av respektive länsläkare som
9059: är omsättningsskattebelagda. Man är med även äger till8e att de enbart användas för
9060: andra ord redo att göra allt för att under- sjuktransporter.
9061: lätta skydd ~v ~gendom men då det gäller Med hänvisning tili vad ovan anförts
9062: människoliv och · sjukdom intar lagen en ogi- föreslår undertecknade,
9063: nare hållning. Detta missförhållande borde
9064: riksdagen ined det snaraste kQrrigera genom att Riksdagen matte antaga· följande·
9065: att i omsättningsskattelageri bland skatte- lagförslag:
9066: fria varor inrycka även ambulansbilar.
9067:
9068:
9069: Lag
9070: om ä.nd.rin.g av le.gen angå.ende· omsättningsskatt.
9071: I enlighet · ined Riksdagens beslut skall 4 § 1 mom. 22 plmkten lagen angående omsätt-
9072: ningsskatt (605/50) erhålla följande ändrade lydelse:
9073: 4 §. sprutor, brandslangar och för dessa erforder-
9074: Fria från omsättningsskatt äro följande liga stålrör och kopplingar.
9075: varor:
9076: 22. ambulansbilar, brandbilar, inotorbrand- Denna lag träder i ikraft den 196 .
9077:
9078:
9079: Helsingfors den 7 mars 1962.
9080:
9081: Carl Olof Ta.U.gren. Pentti Pakarinen. Elis Andersson.
9082: Eino Ojajärvi. Atte Pakkanen. Lars Lindeman.
9083: 182
9084:
9085: IV,44. -Lak.aJ. N:o 65.
9086: Suomennos.
9087:
9088:
9089:
9090: Tallgren ynt..: Ehdotus latkai.· liikevaihtoverolain muuttami-
9091: sesta.
9092:
9093:
9094: E d ui 'k u n n a 11 e.
9095:
9096: LH:keva.ihtoveron alaisia tavaroita. eivät lii- LainmuutOi näyttää täysin välttämättö-
9097: kevaihtoverolain 4 § 1 mom. 22 kohdan mu- mältä myöskin siitä syystä, ~ttä va.ltioneu-
9098: kaan ole: ,paloautot, moottoripaloruiskut, vOito ei muodollisista syistä ole ·katsonut voi-
9099: pa.]Qletlrot ja niihin tarvittavat auihkuputket vansa sovelluttaa. liik0Vaihtov~rolain 51 §
9100: ja liitäntä.bppaleet." On luonnollista että kaikkiin niihin tapauksiin, jolloin sairMau·
9101: nämä tavarat eivät ole liikevaihtoverolain toja on hankittu maahan. Tällä hetkellä eten-
9102: al~ia koska tehokas palosuojelu hätätilassa. kin kunnat ja. Suomen Punainen Risti ha;ntk.
9103: on välttämätön •koko maaBSalllme. 'kivat sairasa.utoja maahan. :Mitään vaaraa
9104: Räi'keän vuta.kohdaon tälle muodostaa kui- että sairaautokuljetuk»ia. voisi tapahtua
9105: tenkin se tosiseikka, että »a.irasautot vielä kaupallisessa tarkoitube.wsa ei ole olem118$a.
9106: ovat liikevaihtoveron alaisia. Toisin sanoen Ashmoma.Uren lääninlää.kä.rin tulee hyväksyä
9107: o'llaan va.lmiita tekemään kaikki omai&nllden sairasa.utot, ja hänen ttilile myöskin valvoa
9108: turvaamisen helpottamiseksi, mutta kun ih- niiden käyttöä yksin.omaan sa.b:ukuljetuk-
9109: mishenget ;ja. sairaudet ovat kysymyksessä, siin.
9110: asettuu laki ynseälle kannalle. Tämä. epä.- Edellä eaitetyin pernsteluin ehdotamme,
9111: kohta tulisi eduskunnan mitä pikimmin
9112: korjata. siiä:llyttämillä myöskin sairasautot etw Edwkv:Atfl hyväksyisi seura.
9113: niiden tavaroiden joukkoon, jotka eivät ole vaR 74kiekdohtks6n:
9114: liikevaihtoveron alaisia.
9115:
9116:
9117:
9118: Laki
9119: liikevaihtoverolain :muutta.miaesta.
9120: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan liikevaihtoverolain (605/50) 4 §:n 1 mo-
9121: mentin 22 kohta näin kuuluvaksi:
9122:
9123: 4 §.
9124: Liikevaihtoveron alaisia tavaroita eivät ole:
9125: 22. sairasautot, paloautot, moottoripalo-
9126: ruirlkut, paloletkut ja niihin <tarvittavat suih- Tämä laki tulee voimaan päivänä
9127: kuputket ja liitäntä:kappaleet. kuuta 196 .
9128:
9129:
9130: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
9131:
9132: Carl Olof Tallgren. Atte Pa.kkanen.
9133: Eino Ojajärvi. Elis Andersson.
9134: Pentti Pakarinen. Lars Lindeman.
9135: 183
9136:
9137: IV,45.- Lak.al. N: o 66.
9138:
9139: Kähönen ym:. : Ehdotus laiksi lilikevaihtove1·olain muuttami-
9140: sesta.
9141:
9142: E d u s k u n n a 11 e.
9143:
9144: Yritykset pienteollisuuden lisäämiseksi, suurteollisuuden kanssa. Tämä j{jhtaa ennen
9145: joista on paljon puhuttu ja joita käytän- pitkää kehityksen teollisessa toiminnassa yhä
9146: nössäkin on tehty sekä kuntien että yksityis- enemmän suurteollisuuden linjalle. Se vuo-
9147: ten taholta, eivät Qle johtaneet toivottuihin rostaan merkitsee yhä kiihtyvää vauhtia
9148: tuloksiin. Päinvastoin tilanne on vuosien mit- maaltapaolle sekä yhä suurempien asutuskes-
9149: taan kehittynyt sellaiseksi, että monet niistä- kusten syntymistä asunto- ym. pulmineen.
9150: kin pienyrityksistä, jotka aikaisemmin olivat Edellisestä selvinnee, että valtiovallan ja
9151: elinvoimaisia, ja jotka omilla paikkakunnil- yhteiskunnan olisi pyrittävä antamaan kaikki
9152: laa.n antoivat työtä ympäristön väestölle ja tukensa sille yrittäjitmielelle, jota maamme
9153: valmistivat hyvään maineeseen ja yhä kasva- pienyrittäjät ovat aina osoittaneet, koska sitä
9154: vaan kysyntään päli$Seitä tuotteita, ovat al- tietä, eikä yrityksiä tappamalla, saadaan lop-
9155: kaneet surkastua ja näivettyä. Monissa ta- pujen lopuksi myöskin verotulot nousemaan,
9156: pauksi'!!Sa niiden kohtaloksi on tullut toimin- samalla kun sitä tietä . saadaan syntymiUi.n
9157: nan lopettaminen. Tällaisesta näivettymisestä uusia työpaikkoja myöskin niille alueille,
9158: ja. kuolemisesta voitaisiin eri puolilla maata joissa viiestönlisilys on suurin ja joiMa ny-
9159: löytää lukemattomia murheellisia esimerk- kyistä linjaa kulkien valmiit asunnot joutu.
9160: kejä. Kaikkiin niihin on ratkaisevimpana vat pian kylmille.
9161: syynä ollut niihin erittäin raskaana kohdis- Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
9162: tuva verotus, mikä on tullut niiden osaksi nioittaen,
9163: sekä välittömässä verotuksessa että myöskin
9164: varsinkin liikeva.ihtoverotuksessa. Viimemai- että Eduile-u1tta hyväksyisi seuf'M-.
9165: nitun korkea. veroprosentti pienyritysten koh- t•an lakiehdotuksen:
9166: dalla tekee niille mahdottomaksi kilpailla
9167:
9168: Laki
9169: liikevaihtoverola.in muuttamisesta..
9170: Eduskunnan päätöksen mukaisesti mqqtetaan 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun
9171: liikevaihtoverolain 7 §: n 1 momentti, sellaisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1957
9172: annetu.'iSa laissa (422/57), näin kuuluvaksi:
9173: 7 §. tekijää, on vero puolet edellä olevista mää-
9174: Vero on, mikäli jälempänä ei toisin ristä.
9175: säädetä, teollisessa liikkeessä kaksikymmentä
9176: ja työliikkeessä kymmenen sadalta, kuitenkin
9177: niin, että niissä teollisissa ja työliikkeissä, Tämä. laki tulee voimaan päivänä
9178: joissa on vähemmän kuin viisi vierasta työn. kuuta 19
9179:
9180: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1962.
9181: Urho Kähönen. Matti Mattila.. Atte Pa.kka.n.en. Niilo Rybtä;.
9182: Toivo B. Kinnunen. Eem.il Partanen. Hannes Pa.a.so. Eero Juntunen.
9183: Artturi Jämsen. Leo lfå.ppölä. Kurt Nordfors. Toivo Antila.
9184: Marja Lahti. Lauri Laine. Yrjö Hautala.. Veikko· Bonka.Den.
9185: Ale Holopainen. Jaakko Kemppainen. Matti Liina.ma.a.. E. J. Paavola..
9186: Toivo Saloranta.. Mikko Asunta. Vilho Leivonen. Akseli Pa.arma.n.
9187: Eino Uusitalo. Juho Tenhiälä. Markus Niskala.. Xalervo Sau.rn.
9188: i84
9189: IV,46. -Lak.al. N:o 67.
9190:
9191:
9192:
9193: Koivisto ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverol<Din muutta-
9194: misesta.
9195:
9196:
9197: Eduskunnalle.
9198:
9199: Voimassa olevan liikevaihtoverolain mu- puuttuessa joudutaan liikevaihtovero nykyi-
9200: kaan on liikevaihtovero suoritettava niiden sin suorittamaan myös siitä laskutetun tai
9201: määrien perusteella, joilla verovei vollinen veiotetun hinnan osasta, joka osoittautuu os-
9202: on myymistään tavaroista tai työsuorituk- tajan tai asiakkaan konkurssissa tai hänen
9203: sista ostajaa· tai asiakasta laskuttanut tahi luonaan toimitetussa ulosmittauksessa mene-
9204: muutoin velottanut. Vaikka veron suorittaa- tetyksi. Sellaisissa tapauksissa jää liikevaih-
9205: kin valtiolle tavaran valmistaja ja työn suo- tovero lopullisesti myyjän rasitukseksi.
9206: rittaja, on liikevaihtovero jo luonteensa vuoksi Kun tätä ei voida pitää kohtuullisena ja
9207: tarkoitettu siirrettäväksi ostajan maksetta- kun se ei vastaa myöskään liikevaihtovero-
9208: vBksi. Sen vuoksi olisi liikevaihtovero suoritet- lain varsinaista tarkoitusta, olisi voimassa
9209: tava vain tavarasta tai työsuorituksesta todella olevaa liikevaihtoverolakia siten muutettava,
9210: perityn hinnan perusteella. Tämän mukai- että verovelvollisen sallittaisiin vähentää
9211: sesti onkin liikevaihtoverolain 11 § : ssä sää- veronalaisen liikevaihdon määrästä sellaisten
9212: d.etty, että veronalaisen liikevaihdon mää- veronalaisten tavaroiden arvo tai arvon osa,
9213: rästä saadaan vähentää mm. ostajille takai- josta verovelvollinen ei ostajan tai vuokraa-
9214: sin suoritettu hinta ja ostohyvitykset. Liike- jan maksukyvyttömyyden vuoksi ole saanut
9215: vaihtoverolain säännöksissä ei kuitenkaan ole suoritusta.
9216: otettu huomioon tapauksia, joissa veronalai- Edellä esitetyn perusteella esitämme,
9217: sen tavaran tai työsuorituksen hintaa ei os-
9218: tajan tai vuokraajan maksukyvyttömyyden että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
9219: vuoksi saada perityksi. Tällaisia luottotap-. van lakiehdotuksen:
9220: pioilta koskevan nimenomaisen säännöksen
9221:
9222:
9223: Laki
9224: liikevaihtoverolain muuttamisesta..
9225: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun
9226: liikevaihtoverolain (605/50.) 11 §: n 1 momentti näin kuuluvaksi!
9227:
9228: 11 §. alaista myyntiä koskevat ostohyvitykset, yli-
9229: Verovelvollisella on oikeus kunkin vero- jäämäpalautukset sekä vuosi-, vaihto- ja kä-
9230: kauteen kuuluvan kalenterikuukauden veron- teisalennukset. V eronalaisen liikevaihdon
9231: alaisen myynnin arvosta vähentää hänen määrästä saadaan myös vähentää ostajan tai
9232: saman kalenterikuukauden aikana ostajille vuokraajan maksukyvyttömyydestä johtunut
9233: takaisin suorittamansa veronalaisen tavaran veronalaista myyntiä koskeva luottotappio.
9234: hinta tai sen osa samoin kuin saman kalen-
9235: terikuukauden aikana suorittamansa veron-
9236:
9237: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
9238:
9239: Erkki Koivisto. Paavo Rautkallio.
9240: Juha. Rihtniemi. 88AIJ'a Forsius.
9241: 185
9242:
9243: IV,47.- Lak.al. N':o 68.
9244:
9245:
9246:
9247:
9248: Saukkonen ym. : Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muutta-
9249: misesta.
9250:
9251:
9252: E d u s k u n n a 11 e.
9253:
9254: V. 1950 annetun liikevaihtoverolain 14 § :n myös osamaksukauppa viime vuosina voi-
9255: mukaan oli kultakin kalenterikuukaudelta me- makkaasti yleistynyt. Näistä syistä on lain-
9256: nevä liikevaihtovero aikaisemmin suoritettava muutoksen aiheuttama epäkohta käynyt yhä
9257: viimeistään sanottua kuukautta toiseksi seu- ilmeisemmäksi. Vaikka verovelvollinen toi-
9258: ranneen kalenterikuukauden aikana. V. 1957 mii liikevaihtoverolain mukaan itse asiassa
9259: annetulla lailla muutettiin puheena olevaa vain veronkantajana, on nykyinen menettely
9260: säännöstä siten, että liikevaihtovero on ny- johtanut lukuisissa tapauksissa peräti siihen,
9261: kyään suoritettava kultakin kuukaudelta jo että verovelvollisten on ollut hankittava käyt-
9262: seuraavan kuukauden kuluessa. Lainmuutok- töönsä lainavaroja yksinomaan sen vuoksi,
9263: sella pyrittiin helpottamaan valtion silloisia että he olisivat voineet suorittaa liikevaihto-
9264: rahataloudellisia vaikeuksia. veron säädetyssä määräajassa.
9265: Lainmuutoksella toteutetusta liikevaihtove- Kun tämän ei voida katsoa vastaavan liike-
9266: ron maksuajan lyhentämisestä on ollut seu- vaihtoverojärjestelmän tarkoitusta ja kun ky-
9267: rauksena, että verovelvolliset ovat joutuneet symyksessä olevan lainmuutoksen pysyttä-
9268: yleisesti suorittamaan veron valtiolle ennen mistä ei voida pitää enää jatkuvasti perus-
9269: kuin he itse ovat saaneet maksun myymis- teltuna, olisi säännös saatettava jälleen vas-
9270: tään tuotteista ja hintaan sisältyvän liike- taamaan alkuperäistä sanamuotoaan. Samalla
9271: vaihtoveron haltuunsa. Viime aikoina on kau- olisi myös lain 15 § :n 1 momentin säännöstä
9272: pankäynnissä tullut yhä tavanomaisemmaksi, viivästyskoron suorittamisesta vastaavasti
9273: että ostajalle myönnetään huomattavan pitkä muutettava.
9274: aika laskujen suorittamiseen, ja huolimatta Edellä esitetyn perusteella esitämme,
9275: siitä, milloin laskutus tapahtuu, on laskujen
9276: perimiselle varattava aina riittävästi aikaa että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
9277: usein jopa useita kuukausia. Toisaalta on van lakiehdotuksen:
9278:
9279:
9280:
9281: Laki
9282: liikeva.ihtoverola.in muuttamisesta..
9283: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun lii-
9284: kevaihtoverolain 14 § ja 15 § :n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 2 päivänä syyskuuta
9285: 1957 annetussa laissa (302/57), näin kuuluviksi:
9286: 14 §. 15 §.
9287: Kultakin verokauteen sisältyväitä kalen- Milloin veroa ei kokonaisuudessaan ole suo-
9288: terikuukaudelta menevä vero on suoritettava ritettu 14 § :ssä säädetyssä ajassa, on vero-
9289: kahden seuraavan kalenterikuukauden ku- velvollisen maksettava suorittamatta jääneen
9290: luessa valtion postisiirtotilille postitoimipaik- veron lisäksi viivästyskorkoa kultakin täy-
9291: kaan taikka Suomen Pankin tai liike- tai deltä sadalta markalta yksi markka jokaiselta
9292: säästöpankin tahi Osuuskassojen Keskus- kalenterikuukaudelta asianomaisen verokau-
9293: Osakeyhtiön konttoriin. den päättymisestä lukien, ei kuitenkaan siltä
9294: 24 E 219/62
9295: 186 IV,47. - Liikevaihtoverolaki.
9296:
9297:
9298: eikä sitä edeltäneeltä kalenterikuukaudelta, rästä, joka on asetuksella vahvisetttävaa
9299: jonka aikana vero maksetaan tai ulosotto- markkamäärää pienempi.
9300: teitse perittäessä suoritetaan, eikä veromää-
9301:
9302: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
9303:
9304: Jussi Saukkonen. · Olavi Lä.hteenm.ä.ki.
9305: Juuso Kå.ikiö. Matti Ra.ipala..
9306: Irma. Ha.ma.ra.. Kalervo Sa.ura..
9307: Erkki Koivisto. Pentti Silla.nta.us.
9308: Reino Ala.-Kulju. Paavo Rautkallio.
9309: Margit Borg-Sundman. Mikko Asunta..
9310: Erkki Hara.. 1(. Koaola.
9311: 187
9312:
9313: IV,48. - La.k:.a.t Jl: o 69.
9314:
9315:
9316:
9317:
9318: B.ihtuiemi ym.: EluJotfJ,S lt.Jikai. eriiideft ta.var&id6n hintaan
9319: sisältyneen liikevaihtoveron palauttamisesta.
9320:
9321:
9322: Ed uskunnaBe.
9323:
9324: Liikevaihtoveroa peritään meillä tava.ra.n meillä korkeampi kuin yleensä. muissa maissa.
9325: myyntihinnan perusteella. siUQin, kun tava.. Hallitus ilmoitti tällöin myös valmistelevansa.
9326: ran valmista.ja myy sen tukku. tai vähittäis- liikevaihtoverotuksen kokon.aisuudistusta, jota
9327: kaupalle tai suora:an kuluttaj,.Ue taikka. sil- ei kuitenkaan ole saatu aikaan.
9328: loin, kun Ut.vara. tuodaan maahan. Liikevaihto- Kansainvälisten kaupparyhmittymien pe-
9329: veron alaista ei ole raaka-aineen tai puolival. rustaminen asettaa teollisuutemme kilpailuky-
9330: misteen myynti teollisen liikkeen ha.rjoitta,. vyn entistä kovemmalle ·koetukselle ja aiheut-
9331: jalle, mikäli ta.va.ra. tulee aines<Wta.l2a. sisilty- taa. 80Jleut\l1Jll.isvai·keuksia viennin uudelleen
9332: m.ään liikkeen tuotteeseen tai euikäyt~ suunt.Mmi$68Sa samoin •kuin uusien vienti~
9333: ikulutettava.bi. Nykyinen 1iikeva.ihtoverom.me ·artikkeli-en kehittämisessä. Myös kotimfUit·
9334: on yhdessä portaassa maksetta.va. kertavero, kinateollisuutemme on oltava valmiina otta-
9335: jonka ketjuuntuminen on pyritty estämään. maan vastaan kasvava ulkomainen kilpailu
9336: Tuotteen hintaan tulee liikevaihtoveron sisäl- SUQmen mal'kkinoilla. Tämä.n vuoksi olisi
9337: tyä V'ain yhden kerran. tuettava teollisuutemme poonist.uk:si·a. luo-
9338: Kun tuotteen valmistuksessa tarvittavat ko· malla siUe mahdollisuuksien mukaan ainakin
9339: neet on kuitenkin hankittava liitevaihtoveron eamat toiminnan edellytykset ikuin kilpailija.-
9340: alaisina, sisältyy tavaran myyntihilltaan ve.. ma..issa yleensi on.
9341: ronalaisena ha.nkittujen tuota.nt.okoneiden Teollisuuden tärkeimpien tuota.ntokoooid®.
9342: ha.nkin.t;a.. ja. käyttökustannusten osuu& Näi- vapauttaminen liikev-aihtoverosta. edistäisi
9343: den kustannusten osalta, )otka ovat ra.a,b. myös rakennetyöttömyyden hivittä.m.istä bn·
9344: ainekustannuksiin rinnastettava. kustannus- nustamalla luomaan uusia työtilaisuuksia ja.
9345: tekijä, liikevaihtovero edellisen mukaan ket- helpottaisi niiden edellyttämien investointien
9346: juuntuu eli veroa siis maksetaan uudestaan vaatiman pääoman hankkimista. Tulevaa suh-
9347: sellaisesta lopputuotteen hinnan osasta, josta dannekehitystä silmällä pitäen olisi nykyinen
9348: vero jo :kel'l"an on maksettu. Näin ei· asian ajankohta erittäin sopiva sanotun muutoksen
9349: iaita luonnoUisesti:kaan saisi olla huomioon toimeenpooemiselle. Koneiden vapauttaminen
9350: ottaen liikevaihtoveromme kertaveron luon- mkevaihtoverosta pitäisi yllä investointitoi-
9351: teen. Eräillä tuotannon aloilla onkin tuo- mintaa silloin kun taloudellinen nousukausi
9352: tannossa käytettävät koneet ja välineet va- on pysähtymässä ja Heventäisi työttömyyttä
9353: pautettu liikevaihtoverosta. Niinpä maa- ja muita laskukauden vaåkutuk&a talouselä-
9354: talouskoneet, laivat ja ilma-alukset sekä ka- mässämme.
9355: lanpyydykset ovat liikevaihtoverovapaita. Käytännöllisistä syistä on tarkoituksenmu-
9356: Tuotannossa suoranaisesti käytettävien tär- ikaisinta säätää liikevaihtoverolain 7 §: n 2
9357: keimpien koneiden liikevaihtovero alennettiin momentissa mainittujen tullitariffinimi'kkei-
9358: hallituksen esityksestä taanm~kuun 1 päivästä den avulla yksilöityjen tavaroiden osalta nou-
9359: 1958 lukien 13% :ksi. Esityksen peruste- datettavaksi pa:lautusmenettely, jonka avulla
9360: luissa hallitus •kiinnitti huomiota ulkomaan- ,koneen ostaja saisi palautu:steitse takaisin ta-
9361: kaupan säännöstelyn vapautumisesta aiheutu- varan luovuttajan siitä veloittaman todellisen
9362: neeseen kiristyvään kilpailuun niin kansain- liitkevaihtoveron. Liikevaihtoverojärjestelmän
9363: välisillä kuin kotimaan markkinoina samoin mahdollinen muuttuminenkruan ei tällöin estä
9364: kuin siihen, että mkevaihtoveroprosentti oli menettelyn SOV'eltamisen jatkamista.
9365: 188 IV,48. -Liikevaihtoveron palauttaminen.
9366:
9367:
9368: Edellä esitetyillä perusteilla esitämme, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
9369: van lakiehdotuksen:
9370:
9371:
9372:
9373: Laki
9374: eräiden tavaroiden hintaan sisältyneen liikevaihtoveron palauttamisesta.
9375: Eduskunoon päätöksen mukaisesti säädetään:
9376:
9377: 1 §.
9378: Joulukuun 22 päivänä 1950 annetun liike- tussa laissa (154/50) on säädetty. Valitus-
9379: vaihtoverolain (605/50) 1 §:n 1 momentin kirja saadaan kuitenkin valitusajan kuluessa
9380: 1 ja 2 kohdissa tarkoitetun liiketoiminnan antaa tai toimittaa liikevaihtoverotoimiston
9381: harjoittajalla, joka siinä liiketoiminnassaan päätöksestä tehdystä valituksesta niyös asian-
9382: pysyvästi käytettäväksi on maahantuonut, omaiselle liikevaihtoverotoimistolle ja liike-
9383: ostanut, vuokrannut tai liikevaihtoverolain vaihtoverokonttorin päätöksestä: tehdystä va-
9384: 2 §: n 1 momentissa mainituin tavoin saanut lituksesta myös liikevaihtoverokonttorille.
9385: liikevaihtoverolain 7 § :n 2 momentissa, sel- Valtion puolesta on valitusoikeus liikevaihto-
9386: laisena kuin sanottu lainkohta on toukokuun verotoimistossa olevalla valtion · asiamiehellä
9387: 31 päivänä 1960 annetussa laissa (254/60) ja liikevaihtoverokonttorissa olevalla tarkas-
9388: mainittuja tavaroita, on oikeus hakemuksesta tusasiamiehellä, ·ja luetaan säädetty valitus-
9389: saada takaisin tavaran hintaan sisältynyt aika valtionasiamiehelle ja tarkastusasiamie-
9390: liikevaihtovero. helle päätö}menteon päivästä. · . · ·
9391: 2 '§,
9392: 'Takaisinmaksua on uhalla, että oikeus sen 4 §.
9393: saamiseen on menetetty, haettava asianomai- Joka hankkiakseen itselleen tai toiselle lai-
9394: selta liikevaihtoverotoimistolta siinä ajassa ja tonta aineellista etua antaa 'väärän tiedon
9395: järjestyksessä, kuin valtiovaraimninisteriö 1 § : ssä mainitun tavaran käyf!)stä tai tava-
9396: päättää.. Hakemukseen on .liitettävä valtiova- ran hintaan .sisältyneen veron suuruudesta
9397: rainministeriön määräämä selvitys takaisin- tahi muuSta ·veron takaisin maksamiseen vai-
9398: haetun liikevaihtoveron määrästä ja tavaran kUttavasta seikasta, rangaist&koon niinkuin
9399: käytöstä sekä muista tarpeelliseksi katsotta- rikoslaissa· on säädetty ja korvatkoon hän
9400: Vista seikoista. · valtiolle aiheuttamansa vahin·gon enintään
9401: kolminkertaisena. ·· ·
9402: 3 §.
9403: Muutoksenhausta takaisinmaksuhakemuk- 5 §.
9404: sesta annettuun päätökseen on soveltuvin Tarkemmat määräykset tijman lain täytän-
9405: osin voimassa mitä muutoksenhausta hallin- töönpanosta ja soveltamisesta antaa valtio-
9406: toasioista 24 päivänä maaliskuuta 1950 anne- varainministeriö.
9407:
9408:
9409: Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1962.
9410:
9411: Juha Rihtniemi. Matti Raipa.la.
9412: Paavo Rautkallio. Olli Aulanko.
9413: 189
9414:
9415: IV,49. - La.k.al. N: o 70.
9416:
9417:
9418:
9419:
9420: Murto ym.: Ehdotus laiksi moottoriajoneuvoverosta annetun
9421: lain muuttamisesta.
9422:
9423:
9424: Ed uskunnaHe.
9425:
9426: Moottoriajoneuvoverosta annetun lain 6 § : n Esitetyt autoilijain ehdotukset ovat mieles-
9427: 3, 4 ja 5 kohdat määräävät dieselkäyttöisistä tämme asiallisesti perusteltuja. Kun lisäksi
9428: autoista perittäväksi dieselveron nimellä ylei- ammattiautoilijain ajokustannuksia on edus-
9429: sesti tunnetun lisäveron, jonka suuruus on kunnan päätaksellä voimakkaasti lisätty auton
9430: sidottu bensiinistä ma:ksettavaan tulliin. Kun renkaiden ja tarvikkeiden tullien korottami-
9431: viimeisten vuosien aikana on eduskunnan sen, lii:kennevakuutusten sekä muiden verojen
9432: enemmistö korottanut useita kertoja bensiinin lisäämisen vuoksi, ovat ammattiautoilijat jou-
9433: tullia, on myös dieselvero noussut kohtuutto- tuneet entistä suuremmassa määrin turvau-
9434: man korkeaksi. tumaan korkea:korkoisiin luottoihin ja sitä
9435: Tällainen esinekohtainen autovero on tietä suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. Näi-
9436: osoittautunut hyvin kielteiseksi niissä olosuh- den syiden johdosta olisi aiheellista ensi ti-
9437: teissa, jolloin vuotuinen ajomatka jää alle lassa poistaa dieselvero kokonaan.
9438: 30 000 km: n tai auto on joutunut olemaan Edellä esitetyn ohella tulisi valtiovallan
9439: pitkiä aikoja käyttämättömänä. Dieselvero on tehokkaasti valvoa, että ammattiautoilijoille
9440: kaiken lisäksi maJksettava etukäteen neljän- maksetaan ajO'kustannuksia vastaavat koh-
9441: nesvuosittain riippumatta sHtä, onko autolla tuulliset kuljetusmaksut niin valtion laitok-
9442: ajoja vai ei. Viime ai:koina on kuorma-autoi- sien •kuin yksityisten yhtiöidenkin ajoissa.
9443: lijain keskuudessa esiintynyt suuressa määrin Verorasitusten keventämisen ja kunnollisten
9444: työttömyyttä, eivätkä autoi·lijat ole voineet kuljetustaksojen turvaamisen kautta voidaan
9445: tällaiseksi ajaksi viedä pois edes auton r~kis merkitsevästi vähentää a:mmattiautoilijain
9446: terikilpiä:kään sen johdosta, että he eivät ole nykyisiä vaikeuksia.
9447: tienneet etukäteen, tuleeko neljännesvuoden Tässä lain muutoksessa ehdotamme diesel-
9448: aikana töitä vai ei. Rekisterikilpien viemi- veroa koskevat 6 § : n 3, 4 ja 5 kohdat pois-
9449: sestä pois voi myöskin seurata Jiilkenneluvan tettavaksi sekä siitä aiheutuvat muutokset
9450: menetys, mikäli rekisteröimättömyys jatkuu tehtäväksi 8 §: n 1 momenttiin ja 9 §: n 1 mo-
9451: pitempään. menttiin. Sen sijaan emme ole katsoneet ai-
9452: Ammattiautoilijain keskuudessa on edellä heelliseksi esittää muutosta mainittuja kohtia
9453: esitetyistä syistä johtuen yleisesti esitetty koskevaan väliaikaiseen lakiin, jolla määrä-
9454: vaatimus dieselveron poistamisesta ja veron tään polttoöljyn käytöstä ja jonka voimassa-
9455: perimisestä polttoaineen oston yhteydessä. olo loppuu kuluvan vuoden lopussa.
9456: Ehdotusta ovat ammattiautoilijat puolustel- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9457: leet sillä, että silloin vapautuisivat verosta nioittaen,
9458: ne autot, jotka ovat joutuneet olemaan työt-
9459: töminä. Lukuisat ammattiautoilijain kokouk- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
9460: set ovatkin tämän johdosta kääntyneet eri van lakiehdotuksen:
9461: eduskuntaryhmien puoleen ehdottaen toimen-
9462: piteitä dieselveron poistamiseksi.
9463: 190 IV,49. - Moottoriajoneuvovero.
9464:
9465:
9466: Laki
9467: moottoriajoneuvoverosta annetun lain muuttamisesta.
9468: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan moottoriajoneuvoverosta 30 päivänä joulu-
9469: kuuta 1947 annetun lain (982/47) 6 §:n 3, 4 ja 5 momentti, sellaisina kuin ne ovat 5
9470: päivänä joulukuuta 1957 annetussa iaissa (386/57), sekä muutetaan 8 §:n 1 momentti ja
9471: 9 §: n 1 momentti, sellaisina kuin ne ova.t 29 päivänä joulukuuta 1956 annetussa laissa
9472: (673/56), seuraavasti:
9473:
9474: 8 §. oikeus tekemästään hakemuksesta saada suori-
9475: Moottoriajoneuvovero on kultakin vuodelta tetusta verosta takaisin määrä, joka ylittää
9476: suoritettava edeltä käsin, ennen kuin ajoneu· sen kuukauden loppuun lasketun veron,
9477: voa sinä vuonna käytetään. minkä kuluessa ajoneuvon tunnusmerkit on
9478: poliisiviranomaisille annettu ta:kaisin.
9479:
9480: 9 §.
9481: Jos moottoriajoneuvo tai perävaunu on tu-
9482: houtunut tai muusta syystä. poistetaan liiken- Tämä. ~aki tuloo voimrum päivänä
9483: teestä, on ajoneuvon omistajana tai haltijalla kuuta 196 .
9484:
9485:
9486: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
9487:
9488: Yrjö Murto. Ville Pessi.
9489: Pentti Liedes. Eino Tainio.
9490: 191
9491:
9492: IV,50. - La.k.al. N: o 71.
9493:
9494:
9495: Tenhiälä ym. : Ehdotus laiksi valtion viran tai toimen halti-
9496: jain palkkauksesta annetun lain muuttamisesta.
9497:
9498: E d u s k u n n a ll e.
9499:
9500: Valtion viran tai toimen haitijoina toimi- kea ikälisää varten hyväkseen vain ajan 30.
9501: vat sotainvalidit jakautuvat ikälisien saan- 11. 1944 saakka, jolloin heidätkin virallisesti
9502: tiin nähden kahteen ryhmään riippuen siitä, kotiutettiin. Sairaalahoito kuitenkin saattoi
9503: minä ajankohtana he ovat haavoittuneet. jatkua kuukausiakin tämän ajankohdan jäl-
9504: Jos haavoittuminen tapahtui kyllin aikai- keen viivyttäen tällaisen sotainvalidin palau-
9505: sessa vaiheessa, niin että sotasairaalahoito tumista viran tai toim~n !hoitamiseen.
9506: ehti päättyä ennen marraskuun 30 päivää Kun ei voida pitää oikeudenmukaisena
9507: 1944, jolloin Suomen puolustusvoimat väli- sitä, että viran tai toimen haitijoina toimi-
9508: rauhan sopimuksen mukaisesti saatettiin rau- neille sotainvalideille lasketaan eri tavalla,
9509: hanaikaiselle kannalle, sisältyy kyseinen sai- joko kokonaan tai vain osaksi, hyväksi ikä-
9510: raalahoito heidän sotatilanaikaiseen sotapal- lisää varten se aika, jonka he sodassa saa-
9511: velusaikaansa ja tulee siten otetnksi huo- mansa vamman johdosta ovat joutuneet ole-
9512: mioon ikälisiin oikeuttavan palvelusajan las- maan sairaalahoidossa, olisi tämä epäkohta
9513: kemisessa. vihdoinkin korjattava.
9514: Jos taas haavoittuminen tapahtui niin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9515: myöhäisessä vaiheessa, että sotasairaalahoito nioittaen,
9516: jatkui (tosin sotavammasairaalahoidon ni-
9517: mellä) mainitun päivämäärän jälkeenkin, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
9518: saavat sellaiset viran tai toim~n haltijat las- van lakiehdotuksen:
9519:
9520: Laki
9521: valtion vira.n ta.i Wm.en ha.ltija.tn palkka.Uksesta. annetun l.a.in muutta.misesta..
9522: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion viran tai toimen haltijain palk-
9523: kauksesta 22 pä.ivä.nä. joulukuuta 1942 annetun lain 4 §, sellaisena kuin se on 18 pähriinä
9524: huhtikuuta 1947 annetussa laissa (284/47), näin kuuluvaksi:
9525: 4 §. ylimääräisessä taikka sopimuspaikkaisessa vi-
9526: Viran tai toimen haltijalle myönnetään 3, rassa tai toimessa taikka muussa julkisessa
9527: 6, 9, 12 ja 15 virkavuoden kuluttua yksi ikä- tai yksityisessä toimessa taikka sotatilan ai-
9528: lisä kullakin kerralla. kana sotapalveluksessa tahi sotapalveluk-
9529: Virkavuosiksi luetaan se aika, minkä asian- sessa saadun vamman tai sairauden vuoksi
9530: omainen täytettyään 21 vuotta on ollut pe- sairaalahoidossa.
9531: ruspalkkaisen viran tai toimen haltijana. Virassa tai toimessa, joka virkatehtävistä
9532: Asetuksella säädetään, missä määrin viran tulevien korvausten johdosta on sijoitettu
9533: tai toimen haltijalla on oikeus ikälisää var- alempaan palkkausluokkaan, kuin mihin se
9534: ten lukea hyväkseen aika, jonka hän on väli- laatunsa perusteella olisi kuulunut, myönne-
9535: aikaisena tai sijaisena hoitanut peruspalk- tään ikälisää viran tai toimen laatua vastaa-
9536: kaista virkaa tai tointa taikka ollut valtion van palkkausluokan mukaan.
9537:
9538: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
9539:
9540: Juho Tenhiälä. Sulo Hostila..
9541: Eino Sääskilahti. Ilmari Linna..
9542: Urho Sa.aria.ho. Urho Kähönen.
9543: Antti E. Linna.
9544: 192
9545:
9546: IV,51. - La.k.al. N: o 72.
9547:
9548:
9549:
9550:
9551: E. Ma.nninen ym.: Ehdotus laiksi virkamieseläkkeistä annetun
9552: lain muuttamisesta.
9553:
9554:
9555: Eduskunnalle.
9556:
9557: Viitaten lakialoitteeseen n:o 10 v:n 1960 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
9558: vp:llä ehdotamme kunnioittaen, van lakiehdotuksen:
9559:
9560:
9561:
9562: Laki
9563: virkamieseläkkeistä. annetun lain muuttamisesta..
9564: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan virkamieseläkkeistä 30 päivänä syyskuuta
9565: 1950 annetun lain (459/50) 3 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
9566: 3 §.
9567: Eläkevuosiksi, jotka viran ;tai toimen hal- työssä, jossa olon ajan työntekijä saa lukea
9568: tija saa laskea hyväkseen, luetaan aika, min- hyväkseen eläkkeeseen oikeuttavana palvelus-
9569: kä hän, täytettyään kaksikymmentäyksi vuot- aikana. Eläkevuosina saa viran tai toimen
9570: ta, on ollut valtion peruspalkkaisen tai sopi- haltija laskea hyväkseen myös sen ajan, min-
9571: muspaikkaisen viran tai toimen haltijana ta- kä hän on asevelvollisena palvellut vakinai-
9572: hi ylimääräisenä toimenhaltijana taikka hoi- sessa väessä, sekä sen ajan, minkä hän so-
9573: tanut väliaikaisena tai sijaisena valtion vir- tatilan aikana on ollut sotapalveluksessa, sa-
9574: kaa tai tointa tahi ylimääräistä tointa taik- moin kuin sen ajan, minkä hän on ollut lak-
9575: ka muutoin ollut päätoimeksi katsottavassa kautuspalkalla.
9576: valtion palveluksessa tai sellaisessa valtion
9577:
9578:
9579: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
9580:
9581: Elis Ma.nninen. Edvard Pesonen.
9582: 193
9583:
9584: IV,52. - Lak.al. N: o 73.
9585:
9586: Tenhiälä ym.: Ehdotus laiksi virkamieseläkkeistä annetun
9587: lain muuttamisesta.
9588:
9589: Eduskunnalle.
9590:
9591: Valtion viran tai toimen haitijoina toimi- vuosia varten hyväkseen vain ajan 30. 11.
9592: vat sotainvalidit jakautuvat eläke-etuihin 1944 saakka, jolloin heidätkin virallisesti ko-
9593: nähden kahteen ryhmään riippuen siitä, tiutettiin. Sairaalahoito kuitenkin saattoi jat-
9594: minä ajankohtana he ovat haavoittuneet. kua kuukausiakin tämän ajankohdan jälkeen
9595: Jos haavoittuminen tapahtui kyllin aikai- v:iivyttäen tä;Uaisen sotainvalidin palautumis-
9596: sessa vaiheessa, niin että sotasairaalahoito ta viran tai toimen hoitamiseen. Kun ei voi-
9597: ehti päättyä ennen marraskuun 30 päivää da pitää oikeudenmukaisena sitä, että viran
9598: 1944, jolloin Suomen puolustusvoimat väli- tai toimen haitijoina toimineille sotainvali-
9599: rauhan sopimuksen mukaisesti saatettiin rau- deille lasketaan eri tavalla, joko kokonaan
9600: hanaikaiselle kannalle, sisältyy kyseinen sai- tai vain osaksi, hyväksi eläkevuosia varten
9601: raalahoito heidän sotatilanaikaiseen sotapal- se aika, jonka he sodassa saamansa vamman
9602: velukseensa ja tulee siten otetuksi huomioon johdosta ovat joutuneet olemaan sairaalahoi-
9603: eläkkeeseen oikeuttavan palvelusajan laske- dossa, olisi tämä epäkohta vihdoirrkin kor-
9604: misessa. jattava.
9605: Jos taas haavoittuminen tapahtui niin myö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9606: häisessä vaiheessa, että sotasairaalahoito jat- nioittaen,
9607: kui (tosin sotavammasairaa:lahoidon nimellä)
9608: mainitun päivämäärän jälkeenkin, saavat sel- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
9609: laiset viran tai toimen haltijat laskea eläke- van lakiehdotuksen:
9610:
9611: Laki
9612: virkam.ieseläkkeistä annetun lain muuttamisesta.
9613: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan virkamieseläkkeistä 30 päivänä syys-
9614: kuuta 1950 annetun Iain (459/50) 3 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
9615: 3 §. seen oikeuttavana palvelusaikana. Eläkevuo-
9616: Eläkevuosiksi, jotka viran tai toimen hal- sina saa viran tai toimen haltija laskea hy-
9617: tija saa laskea hyväkseen, luetaan aika, min- väkseen myös sen ajan, minkä hän on ase-
9618: kä hän, täytettyään 21 vuotta, on ollut val- velvollisena palvellut vakinaisessa väessä, mi-
9619: tion peruspalkkaisen tai sopimuspaikkaisen käli tämä palvelus välittömästi liittyy val-
9620: viran tai toimen haltijana tai ylimääräisenä tion muuhun palvelukseen, sekä sen ajan,
9621: toimen haltijana taikka hoitanut väliaikaise- minkä hän sotatilan aikana on ollut sotapal-
9622: na tai sijaisena v~altion virkaa tai ,tointa tahi veluksessa tai sotapalveluksessa saadun vam-
9623: ylimääräistä tointa taikka muutoin ollut pää- man tai sairauden vuoksi sairaalahoidossa,
9624: toimiseksi katsottavassa valtion palvelukses- samoin kuin sen ajan, minkä hän on ollut
9625: sa tai sellaisessa valtion työssä, jossa olon lakkautuspalkalla.
9626: ajan työntekijä saa lukea hyväkseen eläkkee-
9627:
9628: Helsingissä maaliskuun 6 päivänä 1962.
9629:
9630: Juho Tenhiälä. Sulo Hostila.
9631: Eino Sääskilahti. Ilmari Linna.
9632: Urho Saariaho. Urho Kähönen.
9633: Antti E. Linna.
9634: 25 E 219/62
9635: 194
9636:
9637: IV,53. -Lak.al. N:o 74.
9638:
9639:
9640: Suonpää ym. : Ehdotus laiksi asuntotuotantolain muuttami-
9641: sesta.
9642:
9643: E d u s k u n n a 11 e.
9644:
9645: Vaikka aravamääräraha on sidottu raken- hävaraisten vanhusten asuntojen vuokran pi-
9646: nuskustannusindeksiin, ei sen turvin ole pys- täisi olla heidän maksukykyään vastaava.
9647: tytty rakentamaan yhtä paljon a:Suntoja kuin Siksi ehdotamme, että jos talo tai osa siitä
9648: aikaisemmin. Sosiaalinen asuntotuotanto on varataan vähävaraisille vanhuksille, voidaan
9649: siis supistunut vaikka tarve sosiaalisen asun- antaa 80 %: iin korotetun aravalainan lisäk-
9650: totuotannon kohdalta on tullut entistä huu- si tällaiselle talolle avustusta 10 % talon ra-
9651: tavammaksi. Siksi on aravamäärärahan ko- kennuskustannuksista.
9652: rottaminen välttämätöntä, jotta sen turvin Lisäksi ehdotamme, että puolikunnallisille
9653: voitaisiin lisätä asuntotuotantoa edes jossa- asunto-osaketaloille, joista asunnot varattai-
9654: kin määrin. Lisäksi lakiin olisi tehtävä sellai- siin vähävaraisille nuorille aviopareille, Ara-
9655: set muutokset, .että varoja voitaisiin enem- van osuus olisi 50 % kustannuksista nykyi-
9656: män kuin tähän mennessä käyttää asuntotuo- sen 40 % asemasta.
9657: tannon lisäämiseksi kaikkein vaikeimmassa Edelleen pidämme välttämättömänä, että
9658: asemassa oleville 1asunnontarvitsijoille korot- vuokrataloissa yleensä korotetaan aravalaina-
9659: tamalla .tällaisten asuntotalojen aravalaino- osuus nykyisestä 60 %:sta 65 %:iin. Arava-
9660: jen osuutta. Jotta samanaikaisesti voitaisiin lainan k@on määrä on nyt valtioneuvoston
9661: lisätä asuntotuotantoa sekä nykyistä enem- päätettävissä ja sen seurausta on ollut van-
9662: män tukea vähävaraisia asunnontarvitsijoita, hempien aravalainoj·en koron korottaminen.
9663: ehdotamme, että aravamääräraha korotetaan Pidämme sitä vääränä. Sosiaalisen asunto-
9664: vähintään 11000 milj. mk:aan ja että siitä tuotannon täytyy myös taata niitten ehtojen,
9665: varattaisiin vuosittain 2 000 milj. mk käytet- joilla laina aikoinaan on saatu, säilyvän. Sen
9666: täväksi vähävaraisten asunnontarvitsijain vuoksi ehdotamme koron kiinteästi 1 % :ksi.
9667: asuntotuotantoon nykyistä suurempien ara- Viimeksi tapahtuneessa asuntotuotantolain
9668: valainojen muodossa. Näin saataisiin vuok- muutoksessa hyväksyttiin periaate erikoislai-
9669: ra-asuntoja, joiden vuokrat olisivat kohtuulli- noista vähävaraisille oman asunnon hankki-
9670: set. Sen vuoksi ehdotamme, että täyskunnalli- joille. Periaate on oikea ja sosiaalinen. Eri-
9671: sille vuokrataloille, joista varataan asunnot koislainojen osuus on vain liian pieni, 10 %.
9672: vähävaraisille talon kustannuksia vastaavasta Siksi ehdotamme nyt niinkuin asian aikai-
9673: vuokrasta, aravalainan osuus olisi 80 % ra- semmassakin käsittelyssä erikoislainan osuu-
9674: kennuskustannusten kokonaismäärästä. den korottamista 20 %: iin.
9675: Vähävaraisten vanhusten asuntokysymys on Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9676: myös ongelma, jota ei ole saatu ratkaistuksi.
9677: Kuitenkin he tarvitsevat yhtä välttämättö- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
9678: mästi asunnon kuin muutkin kansalaiset. Vä- van lakiehdotuksen:
9679:
9680: Laki
9681: asuntotuotantolain muuttamisesta.
9682: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä joulukuuta 1953 annetun
9683: asuntotuotantolain (488/53) 1, 2, 3, 4, 5, 6,6 a ja 9 §, sellaisina kuin ne ovat 17 päivä-
9684: nä huhtikuuta 1959 (176/59) annetussa laissa, näin kuuluviksi:
9685: 1 §. tannon edistämiseksi ja asunto-olojen paran-
9686: Asuntopulan poistamiseksi välttämättömän, tamiseksi kaupungeissa, kauppalaissa ja maa-
9687: sosiaalisesti tarkoituksenmukaisen asuntotuo- seudun väestökeskuksissa myönnetään tässä
9688: IV,53.- Suonpää ym. 195
9689:
9690: laissa tarkoitettuja asuntolainoja, -avustuksia Vuokratalon rakentamista v·arten myönnet-
9691: ja asuntotakuita sekä muita lainoja. tävän asuntolainan suuruus on enintään kuu-
9692: Monilapsisten, vähävaraisten perheiden asu- sikymmentäviisi sadalta hyväksytystä han-
9693: miskustannusten alentamiseksi myönnetään kinta-arvosta, ja laina saa sen edelle parem-
9694: tässä laissa tarkoitettuja perheenasuntoavus- malla etuoikeudella mahdollisesti kiinnitetty-
9695: tuksia. jen lainojen kanssa nousta ·enintään yhdek-
9696: Maaseudun v.äestökeskuksella tarkoitetaan säänkymmeneenviiteen sadalta sanotusta ar-
9697: tässä laissa rakennuskaavalla järjestettyä, ra- vosta.
9698: kennussuunnitelman takaisten määräyst~n tai Kunnalliselle vuokratalolle, jossa vuokra
9699: rak~nnuskiellon alaista aluetta maaseudulla. määrätään kustannuksia vastaavaksi ja jos-
9700: sa asunnot annetaan vain vähävaraisille eri-
9701: 2 §. tyistä tukea tarvitseville, asuntolainan suu-
9702: Tässä laissa tarkoitettuj'a lainoja ja avus- ruus voi olla 80 % hyväksytystä hankinta-
9703: tuksia varten otetaan vuosittain valtion tulo- 'arvosta. Tällaiselle talolle voidaan myöntää
9704: ja menoarvioon siirtomääräraha, jonka suu- myös avustusta 10 % hankinta-arvosta, mi-
9705: ruus vuosina 1963-1967 on kunakin vuotena käli asunnot varataan sellaisille vähävarai-
9706: vä-hintään 11000 miljoonaa markkaa. Jos sille vanhuksille, jotka ovat tällaisen tuen
9707: rakennuskustannuksissa vuoden 1958. kustan- tarpeessa.
9708: nustasoon verrattuna on tapahtunut nousua, Puolikunnalliselle asuntotalolle, jossa vara-
9709: on sanottua mää-rärahaa vastaavasti korot-et- taan asunto vähävaraisilla nuorille aviopa-
9710: tava. reille, asuntolainan suuruus on 50 % hyväk-
9711: 1 momentin määrärahasta käytetään vuo- sytystä hankinta-'arvosta.
9712: sittain vähintään 2 000 miljoonaa markkaa Laajentamista sekä lämmityslaitosta ja
9713: 4 §: n 4 ja 5 momentin edellyttämiin lainoi- huoltorakennusta varten myönnettävän asun-
9714: hin ja avustuksiin. tolainan suuruuteen ja etuoikeusasemaan on
9715: Edellä 1 § :ssä tarkoitettuja valtion takui- sovellettava, mitä 2 ja 3 momentissa on sää-
9716: ta voidaan vuosittain antaa 1000 miljoonaan detty.
9717: markkaan asti kunakin vuotena. 5 §.
9718: Asuntolainoja, ~avustuksia ja -takuita
9719: 3 §. myönnetään sijainniltaan, pohjaratkaisuil-
9720: Tässä laissa tarkoitetut lainat, avustukset taan, teknillisiltä rakenteiltaan ja varusteil-
9721: ja takuut sekä perheenasuntoavustukset taan sosiaalisesti tarkoituksenmukaisten ja
9722: myöntää ja muuta tässä laissa tarkoitettua asumiskustannuksiltaan kohtuullisten asunto-
9723: toimintaa hoitaa valtion asuntotuotantotoimi- jen aikaansaamiseksi.
9724: kunta, jota jäljffill.pänä kutsutaan Aravaksi. Asuntolainan ja -,takuun avulla rakenne-
9725: tussa asunto-.osakeyhtiö- ja vuokratalossa ole-
9726: 4 §. vien asuntojen keskimääräinen suuruus saa
9727: Asuntolaina voidaan myöntää omakotita- olla ·enintään viisikymmentäviisi neliömet-
9728: lon, asunto-osakeyhtiötalon ja vuokratalon riä taloa kohden.
9729: rakientamista, kunnostamista tai laajentamis- Asuntolainalla tai asuntotakuin saadulla
9730: ta varten. Niin ikään voidaan asuntolaina lainalla rakennettavassa rakennuksessa ole-
9731: myöntää yhtä tai useampaa asuntotaloa var- van asunnon huoneistoala saa asunto-osake-
9732: ten pääasiallisesti käytettävän erillisen läm- yhtiö- ja vuokratalossa olla enintään kahdek-
9733: mityslaitoksen Ja huoltorakennuksen raken- sankymmentäseitsemän neliömetriä ja omako-
9734: tamiseksi tai laajentamiseksi. titalossa enintään sata neliömetriä.
9735: Omakotitalon ja asunto-osakeyhtiötalon ra-
9736: k~ntamista va;rten myönnettävän asuntolainan 6 §.
9737: suuruus on enintään neljäkymmentä sadalta Asuntolaina voidaan myöntää kunnalle,
9738: hyväksytystä hankinta-arvosta, ja laina saa kuntainliitolle ja yleishyödylliselle rakennut-
9739: sen edelle paremmalla etuoikeudella mahdol- tajayhteisölle vuokratalon, lämmityslaitoksen
9740: lisesti kiinnitettyjen lainojen kanssa nousta ja huo1torakennuksen, asunto-osa;keyhtiölle
9741: enintään yhdeksäänkymmeneenviiteen sadalta asunto-osakeyhtiötalon ja yksityiselle Suo-
9742: sanotusta arvosta. men kansalaiselle omakotitalon rakentamista,
9743: 196 IV,53. - Asuntotuotantolaki.
9744:
9745: laajentamista tai kunnostamista varten niil- le arvioidusta hyväksytystä hankinta-arvos-
9746: lä edellytyksillä ja ehdoilla, jotka asetuksel- ta. Asunto-osakelaina ja yhtiön kokonaislai-
9747: la tarkemmin määrätään. noituksesta huoneiston osalle arvioitu osuus
9748: Asuntolaina voidaan myöntää kunnalle eivät saa nousta yli yhdeksänkymmenen vii-
9749: myös 'alueiden kuntoon laittamista varten, den sadalta huoneiston osalle arvioidusta hy-
9750: mikäli hyväksyttävä suunnitelma alueittain väksytystä hankinta-arvosta.
9751: rakentamisesta täsmälHsine aikaohjelmineen
9752: esitetään ja mikäli suunnitelma perustuu 9 §.
9753: kustannuksia säästävään asuntojen suurtuo- Asuntolainan laina-aika on määrättävä ra-
9754: tantoon. ~ennuksen rakennusaineen kestävyyden mu-
9755: kaisesti, ei kuitenkaan neljääkymmentäviittä
9756: 6 a §. vuotta pitemmäksi ajaksi, jos rakennus pää-
9757: Asuntolainan lisäksi voidaan heikossa ta- asiallisesti on tiilestä, betonista tai muusta
9758: loudellisessa asemassa olevalle omakotitalon niihin verrattavasta ~estävästä rakennusai-
9759: omistajalle valtioneuvoston vahvistamin pe- neesta, eikä kolmeakymmentäkolmea vuotta
9760: rustein myöntää oma~otitalon ra~entamista pitemmäksi ajaksi, jos rakennus on vähem-
9761: varten lisälainaa. Lisälainan suuruus on män kestävästä rakennusaineesta.
9762: enintään kaksikymmentä sadalta hyväksytys- Tämän lain mukaan myönnettävien laino-
9763: tä hankinta-arvosta. Lisälaina Ja asuntolaina jen korko on yksi prosentti.
9764: saavat niiden edelle paremmalla etuoikeu- Lainansaajalle voidaan B!Setuksella tarkem-
9765: della mahdollisesti kiinnitettyjen lainojen min määrättävillä edellytyksillä ja ehdoilla
9766: kanssa nousta enintään yhdeksäärrkymmeneen myöntää lykkäystä lyhennysmaksujen, korko-
9767: viiteen saaalta sanotusta arvosta. jen tai molempien suorittamisessa enintään
9768: Asuinhuoneiston hallintaan oikeutta,vien viisi vuotta.
9769: osakkeiden hankkimista varten tämän lain Edellä 6 a § :ssä tarkoitettu lisälaina ja
9770: mukaan lainoitetusta asunto-os.akeyhtiöstä asunto-osa~elaina ovat kymmenen vuotta ko-
9771: voidaan yksityiselle henkilölle 1 momentissa rottomia ja ne on maksettava takaisin yh-
9772: mainituin perustein myöntää asunto•osake- dennestätoista lainavuodesta alkaen. Ta;kai-
9773: 1ainaa. Asunto-osakelainan suuruus on enin- sinmaksuajalta peritään niistä se korko, joka
9774: tään kaksikymmentä sadalta huoneiston osal- vastaavalla asuntolainalla on.
9775:
9776:
9777: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
9778:
9779: Leo Suonpää. Rainer Virtanen.
9780: Paavo Aitio. Väinö R. Virtanen.
9781: Tauno Kelovesi. Pertti Rapio.
9782: Kauko Tamminen. Antti Kinnunen.
9783: 197
9784:
9785: IV,54. - Lak.al. N: o 75.
9786:
9787:
9788:
9789:
9790: Linkola ym. : Ehdotus laiksi asuntotuotantolain muuttami-
9791: sesta.
9792:
9793:
9794: E d u s k u n n a ll e.
9795:
9796: Joulukuun 4 päivänä 1953 annetun asunto- kauppaa, mitä on pidettävä varsin jäykkänä
9797: tuotantolain (488/53) mukaan on asuntolai- menettelynä, ja sitä tuskin lienee laajem-
9798: nan saaneen osakkeenomistajan, joka tahtoo malti sovellutettukaan.
9799: luovuttaa osakkeensa jollekin muulle kuin Kunta voisi joustavalla tavalla ja samalla
9800: asetuksessa määrätyille läheisille omaisille, riittävän tehokkaasti valvoa Arava-osakkeiden
9801: sitä ennen tarjottava osake yhtiön lunastet- myyntiä siten, että sen toimesta, sen jälkeen
9802: tava:ksi. Jollei yhtiön hallitus käytä lunas- kun lunastustarjous on tehty, etsitään sopiva
9803: tusoikeuttaan ja kysymyksessä on asuntotuo- ostaja. Kauppa tehdään suoraan entisen ja
9804: tantolain nojalla asuntolainan saanut asunto- tulevan asukkaan välillä kunnan huolehtiessa
9805: osakeyhtiö, on yhtiön hallituksen edelleen siitä, että kauppahinta on Aravan määräys-
9806: ilmoitettava tarjouksesta sille kunnalle, jossa ten mukainen. Välityksestä voisi huolehtia
9807: yhtiöllä on kotipaikka. Kunnalla on osakkee- määrätty kunnallinen viranomainen, esim.
9808: seen etuosto-oikeus, mutta se on velvollinen juuri tätä tarkoitusta varten perustettu toi-
9809: viipymättä luovuttamaan osakkeen sellaiselle mikunta. Kunnille olisi kuitenkin annettava
9810: asunnontarvitsijalle, joka voi olla yhtiön selvä oikeus tällaiseen menettelyyn ja se
9811: osakkaana. Lain sanamuodon mukaisesti tapahtuisi sop1v1mmin asuntotuotantolain
9812: kunnalla ei olisi muunlaista mahdollisuutta 16 § : ään tehdyllä lisäyksellä.
9813: valvoa enempää osakkeen hintaa kuin sitä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9814: kään, kuka tulee sanotunlaisen osakkeen seu- nioittaen,
9815: raavaksi omistajaksi kuin ostaa osake ja
9816: myydä se edelleen soveliaaksi katsotulle hen- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
9817: kilölle. Tällöin joudutaan tekemään kaksi van lakiehdotuksen:
9818:
9819:
9820:
9821:
9822: Laki
9823: asuntotuotantolain muuttamisesta.
9824: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä joulukuuta 1953 annetun
9825: asuntotuotantolain (488/53) 16 § näin kuuluvaksi:
9826:
9827: 16 §. saanut asunto-osakeyhtiö, on yhtiön hallituk-
9828: Asuntolainan saaneen asunto-osakeyhtiön sen ilmoitettava tarjouksesta sille kunnalle,
9829: osakkeenomistajan, joka tahtoo luovuttaa jossa yhtiöllä on kotipaikka. Kunnalla on
9830: osakkeensa, on sitä ennen tarjottava osake etuosto-oikeus tällaiseen osakkeeseen, jota oi-
9831: yhtiön lunastettavaksi, ellei osaketta luovu- keuttaan kunta voi käyttää myös rajoittu-
9832: teta sellaiselle läheiselle omaiselle, josta tar- malla osakkeen välittämiseen ja ostajan va-
9833: kemmin määrätään asetuksella. Jollei yhtiön lintaan. Ostohinta on sama kuin yhtiön hal-
9834: hallitus käytä lunastusoikeuttaan ja kysy- lituksen määräämä osakkeen lunastushinta.
9835: myksessä on tämän lain nojalla asuntolainan Jos kunta käyttää mainittua etuosto-oikeut-
9836: 198 IV,54. - Asuntotuotantolaki.
9837:
9838:
9839: taan, se on velvollinen viipymättä luovutta- säksi luovutuksesta aiheutuneet todelliset ku-
9840: maan osakkeen sellaiselle huoneiston tarvit- lut. Lunastushinnan määräämisen perusteet
9841: sijalle, joka voi olla yhtiön osakkaana. Luo- vahvistetaan asetuksella.
9842: vutushintaan saadaan lukea ostohinnan li-
9843:
9844:
9845: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
9846:
9847: Anna-Liisa Linkola. Juuso Häikiö. Våinö Kuoppala.
9848: Pentti Sillantaus. Mikko Asunta. Aapo Seppälä.
9849: 199
9850:
9851: IV,55. - Lak.aJ. N: o 76.
9852:
9853:
9854:
9855:
9856: Kiviaho ym..: Ehdotukset laeiksi maaseudun asunto-olojen
9857: parantamiseksi sekä maaseudun asuntorakennustoiminnan
9858: tukemisesta valtion varoilla.
9859:
9860:
9861: E d u s k u n n a ll e.
9862:
9863: Asuinrakennustoimintaa maaseudulla on Yleisen asumistason kohoaminen olisi saa-
9864: tuettu aikaisemmin asutuslain ja talousar- tava ulottumaan myös maaseudulle. Tämä
9865: vion puitteissa maaseudun asunto-olojen pa- olisi omiaan hidastamaan maaltapakoakin.
9866: rantamiseen varatuilla varoilla. Viime vuo- Kehnojen asuntojen ja asuntopulan pois-
9867: sina se on suoritettu maankäyttölain perus- tamiseksi tarvitaan lakia, joka antaa yksi-
9868: teella. Sen mukaan on myönnetty rakennus- tyisten lisäksi myös yhteisöille ja kunnille
9869: tukea lainojen avustusten ja palkkioiden maihdollisuuden asuinrakennustoimintaan.
9870: muodossa. Maankäyttölain sovellutuksen ta- Näitä tarkoituksia varten olisikin varat-
9871: kia on kuitenkin suuri osa asunnon tarpeessa tava vuosittain valtion tulo- ja menoarvioon
9872: olevia jäänyt tukea vaille ja näin ollen joko riittävä määräraha. Lainojen korko olisi
9873: ilman asuntoa tai kehnoihin asuntoihin asu- määrättävä yhdeksi prosentiksi. Avustusta
9874: maan. Asuntolainaa myönnettäessä on jopa ja palkkioita olisi vähävaraisille maksettava
9875: vaadittu varmuutta työpaikan pysyväisyy- myös asuinrakennusten osalta. Nykyisin voi-
9876: destä, jota monissa tapauksissa ei voida massa olevan lainsäädännön mukaan niitä ei
9877: taata. Tällaisissa tapauksissa laina on kiel- suoriteta. Myös vapaavuodet korko- ja pää-
9878: letty, vaikka anoja on ehdottomasti tuen tar- omalyhennyksistä olisi sisällytettävä lakiin.
9879: peessa. Pienituloisten ja vähävaraisten Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
9880: asunto-oloja maaseudulla olisi kuitenkin pa-
9881: rannettava ratkaisevasti monestakin syystä, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
9882: mm. viihtyisyyden ja terveydellisten seikko- vat lakiehdotukset:
9883: jen vuoksi.
9884:
9885:
9886:
9887: Laki
9888: maaseudun asunto-olojen parantamiseksi.
9889: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9890:
9891: 1 §.
9892: Asunto-olojen parantamiseksi sekä sellai- ja uus1mmen, myönnetään eduskunnan tätä
9893: sen rakennustoiminnan tukemiseksi maalais- tarkoitusta varten osoittamista varoista lai-
9894: kunnissa, jonka tarkoituksena on asumis- noja, avustuksia ja palkkioita.
9895: kustannuksiltaan halpojen ja sosiaalisesti tar-
9896: koituksenmukaisten uusien asuntorakennus- 2 §.
9897: ten sekä asumiseen liittyvien välttämättö- Tämän lain mukaan voidaan myöntää:
9898: mien ulkorakennusten ja laitteiden aikaan-
9899: saaminen sekä vanhojen asuinrakennusten ja 1) lainaa sellaisille Suomen kansalaisille,
9900: asumiseen liittyvien vanhojen ulkorakennus- joilla ei ole omia varoja tarkoitukseen käy-
9901: ten ja laitteiden korjaaminen, laajentaminen tettävänäi
9902: 200 IV,55. - Maaseudun asunto-olot.
9903:
9904:
9905: 2) lainaa kunnille ja muille yhteisöille Palkkiota voidaan myöntää enintään viisi-
9906: vuokratalojen rakentamista varten ensi si- kymmentä sadalta 2 § : n 1 momentin 5 koh-
9907: jassa vähävaraisilla perheille; dassa tarkoitettujen rakenteiden tai laittei-
9908: 3) lainaa asunto-osakeyhtiöille ja asunto- den hyväksytyistä rakennuskustannuksista.
9909: osuuskunnille, joiden osakkaista tai jäsenistä Laina, avustus ja palkkio saavat nousta
9910: pääosa on 1 kohdassa tarkoitettuja henki- kaikki yhdessä tai kaksi yhdessä enintään
9911: löitä; täyteen määrään hyväksytyistä rakennuskus-
9912: 4) avustusta 1 kohdassa tarkoitetuille vä- tannuksista.
9913: hävaraisilla henkilöille; sekä
9914: 5) palkkiota 1 kohdassa tarkoitetuille hen- 5 §.
9915: kilöille työtä säästävien sekä rakennusten Jos 2 §: n 1 momentin 2 kohdassa tarkoi-
9916: kestoikää pidentävien ja paloturvallisuutta tetussa tapauksessa ei ole ensisijaista kiinni-
9917: edistävien sekä asumisen viihtyisyyttä lisää- tyslainaa kohtuullisin hyvaksyttävin ehdoin
9918: vien ~aJkenteiden ja laitteiden aikaansaami- vapailta pääomamarkkinoilta saatavissa, voi-
9919: seen. daan myös ensisijainen laina joko osaksi tai
9920: Lainaa, avustusta ja palkkioita voidaan kokonaan myöntää valtion varoista.
9921: myöntää kutakin erikseen tai yhdessä.
9922:
9923: 3 §. 6 §.
9924: Vähävaraiseksi katsotaan tämän lain mu- Laina myönnetään kiinnitystä vastaan ha-
9925: kaan henkilö, jolla ei ole omaisuusverolain kijan kiinteistöön tai vuokraoikeuteen ja ra-
9926: alaista omaisuutta eikä hänelle ja hänen kennuksiin taikka omaveikaista yhteisvastuul-
9927: kanssaan samassa taloudessa asuville per- lista talrausta vastaan sen mukaan kuin maa-
9928: heenjäsenille viimeksi toimitetussa kunnallis- talousministeriö määrää.
9929: verotuksessa pantu yhteinen veroäyrimäärä Kuitenkin kunta voi erityisistä syistä väli-
9930: ylitä valtioneuvoston paikkakunnan kalleu- aikaisesti antaa lainoja omalla vastuullaan
9931: den huomioon ottaen vahvistamaa veroäyrien ilman edellä 1 momentissa tarkoitettua va-
9932: enimmäismäärää. kuutta.
9933: Jos laina myönnetään kunnalle vudkrata-
9934: 4 §. lon rakentamista varten, ei vakuutta ole vaa-
9935: Lainaa voidaan myöntää: dittava.
9936: 1) 2 § : n 1 momentin 1 kohdassa tarkoi- 7 §.
9937: tetuissa tapauksissa enintään yhdeksänkym- Laina myönnetään 2 § : n 1 momentin 2
9938: mentä sadalta hyväksytyistä rakennuskustan- kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa edellyt-
9939: nuksista; täen, että asianomainen kunta sitoutuu:
9940: 2) 2 §: n 1 momentin 2 kohdassa tarkoi-
9941: tetuissa tapauksissa enintään seitsemänkym- antamaan rakennusta varten käytettäväksi
9942: mentäviisi sadalta hyväksytyistä rakentamis- 4 § :n 1 momentin 2 kohdassa mainittujen
9943: kustannuksista, jolloin laina saa nousta yh- lainojen lisäksi tarvittavan pääoman hyväk-
9944: dessä sen edellä paremmalla etuoikeudella syttävillä ehdoilla, ellei puuttuvan pääoman
9945: kiinnitettyjen lainojen kanssa enintään yh- saanti sellaisin ehdoin muutoin ole turvattu.
9946: deksäänkymmenenviiteen sadalta sanotuista
9947: kustannuksista; 8 §.
9948: 3) 2 §: n 1 momentin 3 kohdassa tarkoi- Laina voidaan myöntää kunnalle sen toi-
9949: tetuissa tapauksissa enintään viisikymmentä mesta tai vastuulla edelleen lainattavaksi tä-
9950: sadalta hyväksytyistä rakennuskustannuk- män lain tarkoituksiin 2 § : n 1 momentin 1
9951: sista, jolloin laina saa nousta sen edellä pa- kohdassa tarkoitetuille henkilöille. Tästä väli-
9952: remmalla etuoikeudella kiinnitettyjen laino- tystehtävästä kunta ei ole oikeutettu saa-
9953: jen kanssa enintään yhdeksäänkymmeneen maan palkkiota.
9954: sadalta sanotuista kustannuksista.
9955: Avustusta voidaan myöntää enintään viisi- 9 §.
9956: kymmentä sadalta hyväksytyistä rakennus- Tämän lain nojalla myönnetyt lainat mak-
9957: kustannuksista. setaan takaisin kolmen prosentin vuotuismak-
9958: IV,55. - Kiviaho ym. 201
9959:
9960: suin, joista koroiksi luetaan enintään yksi hoidosta ja käytöstä ja rakennustöiden val-
9961: prosentti kulloinkin suorittamatta olevasta vonnasta.
9962: pääomasta sekä muu pääoman lyhennykseksi.
9963: Lainan saajalle voidaan valtioneuvoston 11 §.
9964: päättämin edellytyksin ja ehdoin myöntää Valtion varoista tämän lain nojalla myön-
9965: lykkäystä kuoletuslainojen tai korkojen tahi netty avustus ja palkkio on vapaa valtiolle,
9966: molempien suorittamisessa enintään viisi kunnalle ja seurakunnalle tulon ja omaisuu-
9967: vuotta, jolloin kuoletusaika pitenee vastaa- den perusteella suoritettavista veroista. Täl-
9968: vasti. Samoin voidaan ilainan saaja määrä- laista avustusta tai palkkiota ei voida myös-
9969: vuosina, kuitenkin enintään viitenä vuotena, kään ulosmitata.
9970: vapauttaa lainasta määrätyn koron suoritta-
9971: misesta.
9972: 10 §. 12 §.
9973: Tämän lain toimeenpanon johto ja ylin Tarkemmat määräykset tämän lain toi-
9974: valvonta kuuluu maatalousministeriölle, joka meenpanosta ja soveltamisesta antaa valtio-
9975: myös voi velvoittaa kunnan laatimaan asun- neuvosto.
9976: totuotanto- ja asuntohuoltosuunnitelman mää-
9977: rävuosiksi. 13 §.
9978: Kunta on velvollinen huolehtimaan sille Tämä laki tulee voimaan päivänä
9979: tämän lain nojalla myönnettyjen varojen kuuta 196 .
9980:
9981:
9982:
9983: Laki
9984: maaseudun asuntomkennustoiminnan tukemisesta valtion varoilla.
9985: Eduskunnan päätoksen mukaisesti säädetään:
9986: 1 §.
9987: Maaseudun asunto-olojen parantamista ja välttämättömien ulkorakennusten ja laittei-
9988: asuntorakennustuontannon tukemista varten den aikaansaamiseen ja vanhojen asuinraken-
9989: otetaan valtion tulo- ja menoarvioon vuosit- nusten ja asumiseen liittyvien vanhojen ulko-
9990: tain 5 000 miljoonan markan suuruinen siir- rakennusten ja laitteiden korjaamiseen, laa-
9991: tomääräraha. jentamiseen. ja uusimiseen maalaiskunnissa.
9992: Edellä 1 momentissa tarkoitettua määrä-
9993: rahaa käytetään !ainoiksi, avustuksiksi ja 2 §.
9994: palkkioiksi asumiskustannuksiltaan halpojen Siitä, millä ehdoilla ja missä järjestyksessä
9995: ja sosiaalisesti tarkoituksenmukaisten uusien 1 §: ssä tarkoitettuja lainoja, avustuksia ja
9996: asuinrakennusten sekä asumiseen liittyvien palkkioita myönnetään, säädetään erikseen.
9997:
9998: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
9999:
10000: Aleksi Kiviaho. Toivo Niiranen. Hemm.ing Lindqvist.
10001: Leo Suonpää. Pentti Liedes. Taisto Sinisalo.
10002: Juho Mäkelä. Pauli Puhakka. Veikko Rytkönen.
10003: Pertti Rapio. H. Tauriainen. Yrjö Murto.
10004: Georg Backlund. Martti Linna. K. Haapanen.
10005: Toivo Asvik. Siiri Lehmonen. A. Saarinen.
10006: Aimo Laiho. Matti Koivunen. G. Rosenberg.
10007: Paavo Aitio. Irma Rosnell. Kelpo Gröndahl.
10008: Judit Nederström-Lunden. Olavi Kämä.rä.inen. Toivo Salin.
10009: Väinö R. Virtanen. Kauko Tamminen. T. Kelovesi.
10010: Lyyli Koskinen. Kuuno Honkonen. Hugo Manninen.
10011: Vilho Suosalo. Antti Kinnunen.
10012: 26 E 219/62
10013: 202
10014:
10015: IV,56. - Lak.al. N: o 77.
10016:
10017: Rytkönen ym.. : Ehdotus laiksi vapautuksen myöntämisestä
10018: kunnille maanteiden rakentamisesta aiheutuneista lunastus-
10019: korvauksista.
10020:
10021: Eduskunnalle.
10022: Vanhan tielain mukaan kunnat olivat vel- misia siinä tarkoituksessa, että näidenkin
10023: voitetut suorittamaan rakennettavien maan- teiden tai tienosien maapohjien lunastus-
10024: teiden tiealueiden lunastuskorvaukset. Uuden hintojen suorittaminen jäisi kunnille. Näitä
10025: tielain mukaan vastaa tiepohjain lunastami- lunastuskorvauksia on kunnilla vieläkin suo-
10026: sesta valtio. Uusien rautateiden rakentamis- rittamatta huomattavat määrät, johtuen kun-
10027: päätöksiä tehdessään on eduskunta katso- tien ylivoimaisista taloudellisista vaikeuk-
10028: nut valtion olevan velvollinen suorittamaan sista.
10029: tarvittavien maa-alueiden lunastushinnan. On aiheellista korostaa, että suurimmat
10030: Eduskunta on 16. 2. 1962 tekemällään pää- lunastuskorvaukset ovat aiheutuneet niille
10031: töksellä hyväksynyt lain, jonka mukaan myös kunnille, joiden alueilla on rakennettu ns.
10032: vanhojen, vielä lunastamatta olevien rauta- runkoteitä valtion työttömyystöinä. Nämä
10033: tiepohjien lunastushinnan suorittamisesta kunnat ovat miltei poikkeuksetta vähävarai-
10034: kunnat voivat saada helpotuksia valtion va- s]a, eikä ole mitään hyväksyttäviä perusteita
10035: rojen turvin. Eduskunta on siis katsonut, sille, että niiden vaikeuksia lisätään maksa-
10036: että kunnat eivät ole velvollisia suorittamaan matta olevien tiepohjien lunastusmenoilla.
10037: vanhojerrkaan rautatiepohjien lunastushin- S.en vuoksi olisi kohtuullista, että eduskunta
10038: toja, mikä onkin oikeudenmukaista kuntain hyväksyisi lain, jolla kunnat vapautetaan ko-
10039: rasitusten keventämiseksi'. konaan vielä maksamatta olevien maantie-
10040: Uuden tielain voimaan tullessa oli raken- pohjien lunastusmaksuista ja ne suoritettai-
10041: teilla suuri määrä sellaisia maanteitä, joista siin valtion varoista tulo- ja menoarvioon
10042: tiepohjien lunastusmaksujen suoritus mää- vuosittain otettavan riittävän määrärahan
10043: räytyi vanhan lain mukaan kunnille ja puitteissa.
10044: jäi niiden suoritettavaksi. On tapauksia, Edellä esittämiimme perusteluihin viita-
10045: että valtion viranomaisten toimesta suoritet- ten ehdotamme,
10046: tiin vanhan tielain Voimassaoloajan viime
10047: vaiheessa aivan keinotekoisia töiden aloitta- että Eduskunta hyväksyisi sett.raa-
10048: van lakiehdotuksen:
10049:
10050: Laki
10051: vapautuksen myöntämisestä kunnille maanteiden rakentamisesta aiheutunaista lunas-
10052: tuskorvauksista.
10053: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10054: Valtioneuvosto veivoitetaan tulo- ja meno- lunastuskorvauksista, joiden suorittamisesta
10055: arvioon otettuun määrärahaan perustuen kunnat ovat antaneet sitoumuksen ennen
10056: myöntämään kunnille vapautus niistä maan- 1 päivää tammikuuta 1958.
10057: teiden rakentamisesta johtuvista tiepohjien
10058:
10059: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
10060: Veikko Rytkönen. Lyyli Koskinen. Väinö R. Virtanen.
10061: Toivo Asvik. Hannes Tauriainen. Olavi Kämäräinen.
10062: Martti Linna. Kaino Haapanen. Pertti Rapio.
10063: Eino Tainio. Kauko Tamminen. Matti Koivunen.
10064: Irma Rosnell. Yrjö Murto.
10065: 203
10066:
10067: IV,57.-Lak.al. N:o 78.
10068:
10069:
10070:
10071: Daskivi ym.. : Ehdotus laiksi valtion tulo- ja menoarviosta
10072: sekä Pilinpäätöksestä.
10073:
10074:
10075:
10076:
10077: E d u s k u n n a II e.
10078:
10079: Maaliskuun 31 päivänä 1954 antoi halli- tävä haittana myös sitä, että siirtomäärä-
10080: tus eduskunnalle esityksen laiksi valtion tulo- rahojen käyttämättömien erien ja muita to-
10081: ja menoarviosta sekä tilinpäätöksestä. Esi- dellisia tuloja ja menoja edustamattomien
10082: tystä perusteltiin seuraavasti: , Voimassa erien runsas esiintyminen tulo- ja menoar-
10083: oleva laki valtion tulo- ja menoarvion ja ti- viossa ja tilinpäätöksissä estää oikean kuvan
10084: linpäätöksen perusteista (ns. budjettilaki) on muodostamista valtion tulojen ja menojen
10085: annettu 24 päivänä huhtikuuta 1931. Tämän määrästä. Tulo- ja menoarvion selvyyttä on
10086: lain säännöksien mukaisesti laadittiin ensim- vähentänyt myös se, että eri hallinnonhaaro-
10087: mäisen kerran budjettiesitys vuodelle 1932. jen kokonaismenoja ei siitä saada selville.
10088: Lain soveltamisesta ja täytäntöönpanosta on Varsinkin viime vuosina on sekalaisiin ylei-
10089: 23 päivänä tammikuuta 1942 annettu nykyi- siin menoihin (15 Pl.) luettu runsaasti mui-
10090: sin voimassa oleva asetus ja samana päivänä takin kuin hallinnonhaarojen yhteisiä me-
10091: on annettu valtioneuvoston päätös, jolla vah- noja. Sen johdosta, että valtion juoksevat eli
10092: vistetaan yksityiskohtaiset määräykset val- käyttötalouden menot ja tulot eivät erikseen
10093: tion kassa- ja tililaitoksesta sisältävä ti1i- käy tulo- ja menoarviosta selville, ei niitä
10094: sääntö. Vuoden 1931 budjetinuudistamisesi- keskenään vertailemalla voida nykyisin tehdä
10095: tyksen perusteluista ja budjettilain sanamuo- oikeita johtopäätöksiä valtion menotalouden
10096: dosta ilmenee, että uudistuksessa pyrittiin laajuudesta ja luonteesta sekä sen suhteesta
10097: kaksiosaisen budjetin toteuttamiseen. Perus- kulloinkin vallitsevaan verorasitukseen.
10098: teluissa mainittiin nimenomaan, että valtion Valtioneuvosto asetti 12 päivänä joulu-
10099: kulutustalous on saatava erotetuksi sijoitus- kuuta 1946 komitean tutkimaan kysymystä,
10100: taloudesta. Samaan päämäärään pyrittiin millä tavoin valtion tulo- ja menoarvion ra-
10101: myös sillä, että pääomamenot jaettiin sekä kennetta ja vastaavasti valtion tilinpäätöksen
10102: tuloa tuottaviin että tuloa tuottamattomiin. perusteita olisi muutettava, jotta budjetista
10103: Muun muassa hallinto-, koulu-, sairaala-, ja tilinpäätöksestä nykyistä paremmin saatai-
10104: ynnä muut valtion talo- ym. rakennuskus- siin selvyys valtion todellisista menoista ja
10105: tannukset oli luettava korotonta pääoman- tuloista sekä niiden välisestä suhteesta ynnä
10106: sijoitusta tarkoittaviin menoihin. Laina- siitä, missä muissa suhteissa nykyinen bud-
10107: varoja ei ollut yleensä käytettävä muihin jetti ehkä kaipaa muutoksia ja selvennyksiä.
10108: kuin tuloa tuottaviin sijoituksiin. Esillä oleva ehdotus uudeksi budjettilaiksi on
10109: Nykyisen budjettilain sanamuodon ja laadittu tässä komiteassa suoritetun valmis-
10110: asianomaisen hallituksen esityksen peruste- telutyön sekä eri virastoilta ja elimiltä saa-
10111: lujen mukaisesti olisi ollut mahdollista luoda tuj~n lausuntojen pohjalla. Ennen ehdotetun
10112: Suomen valtiolle samankaltainen kaksiosai- lain voimaantuloa hallituksen tarkoituksena
10113: nen tulo- ja menoarvio, joka muissa pohjois- on suorittaa myös valmistelutyöt asianomai-
10114: maissa on voimassa. Käytännössä ei kuiten- sen asetuksen ja valtioneuvoston päätöksen
10115: kaan valtion juoksevaa taloutta ja pääoman- uudistamiseksi.
10116: sijoitustaloutta ole voitu selvästi erottaa toi- Tulo- ja menoarvioesityksen valmistelu-
10117: sistaan, mikä lähinnä johtunee siitä, että työssä on melkoisena haittana ollut se, että
10118: uudistusta ei ole toteutettu johdonmukaisesti. tämä on tapahtunut vähemmän sopivana
10119: Nykyisessä budjettikäytännössä on pidet- ajankohtana, nimittäin touko--syyskuussa.
10120: 204 IV,57. - Valtion tulo- ja menoarvio.
10121:
10122:
10123: Neuvottelujen järjestäminen sekä yhteyden Budjettitalouden selvyyttä on, kuten
10124: pito eri virastojen välillä on tällöin vaikeata. alussa huomautettiin, heikentänyt se, ettei
10125: Nykyisen kalenterivuoden mukaisen varain- tulo- ja menoarviossa ole erotettu valtion si-
10126: hoitovuoden pääasiallisimpana haittana on joitustaloutta muusta varainkäytöstä. Esillä
10127: kuitenkin pidettävä sitä, että se ei vastaa olevassa ehdotuksessa on tulo- ja menoarvio
10128: talouselämämme kulkuun vaikuttavia talou- sekä tilinpäätös jaettu kaksiosaiseksi: käyttö-
10129: dellisia ajanjaksoja. Kun Hallituksen käsi- budjetiksi ja sijoitusbudjetiksi. Koska Edus-
10130: tyksen mukaan varainhoitovuoden muuttami- kunnan tehtävästä budjettipäätöksestä kui-
10131: nen muuksi kuin kalenterivuodeksi kuitenkin tenkin tulee ilmetä valtion budjettitalouden
10132: saattaisi johtaa ristiriitaan valtiopäiväjärjes- varainsaanti ja varainkäyttö kokonaisuutena,
10133: tyksen ja mahdollisesti myös hallitusmuodon on ehdotuksessa edellytetty, että tulo- ja
10134: säännösten kanssa, Hallitus ei esitä varain- menoarvion alussa esitetään, paitsi yhdistel-
10135: hoitovuotta muutettavaksi. mät käyttö- ja sijoitusbudjetista, myös niiden
10136: Jotta tulo- ja menoarvio voisi tehokkaasti tuloksesta riippuva valtion rahoitusvarojen
10137: täyttää sille asetettavat vaatimukset, on sii- lisäystä tai vähennystä valaiseva yhdistelmä.
10138: hen otettava yleensä kaikki valtion tulot ja Periaatteessa ei valtion menojen rajoitta-
10139: menot, jotka vaikuttavat varainhoitovuoden miseksi olisi lainkaan käytettävä lyhyt-
10140: rahoitustarpeeseen ja joista ei toisin ole sää- aikaista luottoa. Kun määrätyissä talouselä-
10141: detty. Sen sijaan ei tulo- ja menoarvioon ole män kehitysvaiheissa kuitenkin voi osoittau-
10142: syytä merkitä sellaisia tuloja taikka menoja, tua tarpeelliseksi käyttää lyhytaikaisella luo-
10143: jotka eivät merkitse raha- ja siihen verratta- tolla hankittuja varoja budjettitalouden va-
10144: via suorituksia ja jotka eivät näin ollen rainkäytön rajoittamiseksi, on tätä tarkoit-
10145: myöskään vaikuta tulotarpeen arviointiin tava säännös sisällytetty lakiehdotuksen 10
10146: taikka menotalouden laajuuden arvostelemi- § :n 3 momenttiin. Tulo- ja menoarvion alussa
10147: seen. Niistä annettujen säännösten nojalla ne esitettävän yhdistelmän mahdollisesti osoitta-
10148: on luonnollisesti tilinpäätöksessä ja valtion man rahoitusvarojen vähennyksen peittämi-
10149: kirjanpidossa huomioon otettava, mutta nii- seksi on sen mukaan budjettipäätöksessä osoi-
10150: den sisällyttäminen tulo- ja menoarvioon on tettava vastaava määrä varoja hankittavaksi
10151: vain omiansa häiritsemään selvän kuvan saa- lyhytaikaisella luotolla. Täten Eduskunta
10152: mista tulo- ja menoarvion ja sen tasapainot- joutuisi budjettitaloudesta päätettäessä sa-
10153: tamisen todellisesta finanssipoliittisesta mer- malla harkitsemaan lyhytaikaisten luottojen
10154: kityksestä. Tämän mukaisesti on esillä ole- saantimahdollisuutta ja niiden ottamisen suo-
10155: vassa lakiehdotuksessa edellytetty, ettei pe- tavuutta. Budjettitalouden rahoitusvarojen
10156: ruutettuja rästejä tai määrärahoja eikä lisäys tai vähennys voi kuitenkin varainhoito-
10157: myöskään omaisuustileillä olevien erien, ku- vuoden aikana muodostua huomattavasti toi-
10158: ten erilaisten saatavien, poistamista tileistä senlaiseksi kuin arviota tehtäessä on edelly-
10159: budjetoida (9 §). Tileistä poistamisessa nou- tetty. Lisäksi voidaan tarvita lyhytaikaista
10160: datettavasta menettelystä on kuitenkin sää- luottoa varsinaiseen budjettitalouteen sisäl-
10161: dettävä erikseen. Tätä koskeva Hallituksen tymättömien valtion kassamenojen rahoitta-
10162: esitys annetaan lähiaikoina Eduskunnalle. mista varten, niinkuin ennakkojen suoritta-
10163: Vastaavasti tulo- ja menoarvioon ei myös- miseen, varastojen kartuttamiseen jne. Val-
10164: kään ole merkittävä erinäisiä valtiontalouden tion lyhytaikaista luottoa koskevista lainan-
10165: sisällä, esimerkiksi jostakin rahastosta valtio- ottovaltuuksista päätettäessä ei sen johdosta
10166: varastoon taikka päinvastoin tapahtuvia lai- voitaisi rajoittua vain siihen määrään, jota
10167: nasaatavien tai erilaisten omaisuusesineiden rahoitusvarojen muutoksia koskeva yhdis-
10168: tai arvopaperien siirtoja, eikä myöskään vas- telmä osoittaa.
10169: tikkeettomasti luovutettavien obligaatioiden Hallinnonhaarojen yhteisiä menoja varten
10170: tai muiden arvopapereiden antoa. Siinä ta- tarkoitettuun pääluokkaan ei olisi merkittävä
10171: pauksessa, että valtion vastuu- ja takuusitou- sellaisia menoja, jotka selvästi kuuluvat jon-
10172: musluetteloon kuuluvista sitoumuksista ai- kin hallinnonhaaran toimialaan. Saatujen
10173: heutuu varainhoitovuoden aikana tode1lisia kokemusten perusteella voitaisiin myös työlli-
10174: tuloja taikka menoja, on ne luonnollisesti syyden turvaamiseksi osoitettavat määrä-
10175: otettava huomioon asianomaisen varainhoito- rahat jakaa laatunsa mukaan hallinnonhaa-
10176: vuoden tulo- ja menoarviossa. roittain. Tälle ei olisi esteenä se, että näiden
10177: IV,57. - Ilaskivi ym. 205
10178:
10179: määrärahojen käyttö ja ylin valvonta on hoi- arvon vähennys vuoden kuluessa, menettely
10180: dettava keskitetysti työvoimaviranomaisten johtaa myös liiketaloudellisesti oikeaan tu-
10181: toimesta (7 § :n 3 momentti). lokseen.
10182: Lakiehdotuksen mukaan sijoitusbudjettiin Arviomäärärahojen ylittämisen vähentämi-
10183: merkitään menojen puolelle kaikki sijoitukset seksi on esillä olevaan lakiehdotukseen otettu
10184: rakennustoimintaan sekä korjauksiin ynnä säännös (12 § :n 2 momentti), jonka mukaan
10185: näitä töitä varten välttämättömiin kone- ja sanottuja määrärahoja saadaan valtioneuvos-
10186: kalustohankintoihin. Siirrot rahastoihin, an- ton luvalla ainoastaan erityisistä syistä ylit-
10187: netut pitkäaikaiset lainat sekä lainojen kuole- · tää enemmän kuin 10 %, mikä voisi tapahtua
10188: tukset ynnä arvopaperien sekä sijoitusomai- vain milloin esittely tapahtuu valtiovarain-
10189: suuden ostot kuuluvat myös valtion sijoitus- ministeriön toimesta. Ehdottoman enimmäis-
10190: talouteen. Pääomansijoituksista on osa kui- rajan säätämistä Hallitus ei katso suositel-
10191: tenkin otettava huomioon harkittaessa kunkin tavaksi. Määrätyissä tilanteissa, esimerkiksi
10192: varainhoitovuoden käyttötulojen tarvetta ja työllisyyden jyrkästi heikentyessä, aiheutuisi
10193: verorasitusta. Ne on toisin sanoen katsottava käytännöllisiä hankaluuksia, jos sanotun ra-
10194: käyttötuloilla rahoitettaviksi menoiksi. Täl- jan ylittämiseen aina olisi saatava Eduskun-
10195: laisia ovat tie- ja vesirakennukset ynnä muut nan hyväksyminen.
10196: julkiset yleiset työt, mutta myös hallinnolli- Jotta valtion tilinpäätös antaisi nykyistä
10197: set uudisrakennukset ja uusintasijoitukset. selvemmän kuvan kunkin varainhoitovuoden
10198: Myös halpakorkoisten pitkäaikaisten avustus- todellisista tuloista ja menoista, ehdotetaan
10199: lainojen myöntämisen edellytyksenä tulisi säädettäväksi, että tilinpäätöksessä myös esi-
10200: periaatteessa olla, että vastaavia käyttötuloja tetään yhdistelmä, josta käyvät selville siirto-
10201: voidaan hankkia. Niin ikään olisi rahavaro- määrärahojen siirtyvillä määrillä sekä tulo-
10202: jen siirtoja enemmän tai vähemmän pysy- ja menorästeillä ynnä muilla maksusuorituk-
10203: väisluonteisiin tulo- ja menoarvion ulkopuo- sia edustamattomilla erillä korjatut, varain-
10204: lella oleviin rahastoihin pidettävä kunkin hoitovuonna todella kertyneet ja suoritetut
10205: varainhoitovuoden rahoitusmahdollisuuksien vastaavat eräät. Tulo- ja menoarviota ja ti-
10206: rajoissa. Tämän luonteiset pääomansijoituk- linpäätöstä koskevia muitakin säännöksiä on
10207: set on ·esillä olevan ·ehdotuksen mukaan mer- · täsmennetty ja tarkistettu. Myös on katsottu
10208: kittävä sarakkeen ulkopuolelle ja määräraha tarpeelliseksi lakiehdotukseen ottaa erityiset
10209: niitä varten osoitettava käyttöbudjetin asian- tulo- ja menoarvion ulkopuolella olevien ra-
10210: omaisessa pääluokassa (8 § :n 2 momentti). hastojen tuloja ja menoja koskevat säännök-
10211: Kysymys sijoitusbudjetin osittaisesta rahoit- set."
10212: tamisesta käyttöbudjetin tuloilla on kuiten- Eduskunta ei kuitenkaan ennättänyt pu-
10213: kin lähinnä tarkoituksenmukaisuusharkin- heena olevaa esitystä käsitellä, joten esitys
10214: nasta riippuva. Ehdotettu menetelmä vastaa raukesi. Kun budjetissamme nykyisellään on
10215: liiketaloudellista ajattelua, jonka mukaan kuitenkin suuria rakenteellisia puutteita ja
10216: sellaiset sijoitukset, jotka suoritetaan korkoa budjettikäytännössämme eräitä syvälle mene-
10217: tuottamattorniin taikka avustustarkoituksiin, viä epäkohtia, jotka molemmat pitäisi saada
10218: poistetaan sen vuoden kuluessa, jolloin mää- korjatuksi, ja kun kysymyksessä oleva laki-
10219: rärahat niitä varten on myönnetty. Hallin- esitys mahdollisine puutteineenkin joka ta-
10220: nollisesta sijoitusomaisuudesta taikka julki- pauksessa muodostaa sellaisen pohjan, jolta
10221: seen ilmaissektoriin luettavista omaisuusar- lähtien viittaamani uudistustyö voidaan
10222: voista ei nykyisin vuotuista kulumista tai panna alulle, on aihetta eduskunta-aloitteen
10223: arvonvähennystä vastaavia poistoja suoriteta. tietä pyrkiä saamaan esitys käsitellyksi.
10224: Ehdotetun menettelyn avulla sanotut sijoi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme näin
10225: tukset tulevat sataprosenttisesti poistetuiksi. ollen,
10226: Jos vuosittain tehtävät tämänluonteiset sijoi-
10227: tukset ovat arvoltaan yhtä suuret kuin ole- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
10228: massa olevan vastaavan sijoitusomaisuuden van lakiehdotuksen:
10229: 206 IV,57. - Valtion tulo- ja. menoa.rvio.
10230:
10231:
10232: Laki
10233: valtion tulo- ja menoarviosta sekä tilinpää.töksestä.
10234: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10235:
10236: 1 luku. 3) hallinnonhaarojen yhteiset menot;
10237: 4) valtionvelan korot;
10238: Yleiset säännökset. 5) valtion liiketoiminnan sekä metsä- ja
10239: 1 §. maatalouden menot; sekä
10240: Valtion tulo- ja menoarviota sekä tilin- 6) jäljempänä 8 § :n 2 momentissa tarkoi-
10241: päätöstä laadittaessa on noudatettava mitä tettuja pääomansijoituksia varten tarvittavat
10242: tässä laissa säädetään ja mitä erikseen on menot.
10243: säädetty. 6 §.
10244: Sijoitusbudjettiin merkitään erikseen sijoi-
10245: 2 §. tusvarat ja pääomansijoitukset.
10246: Valtion varainhoitovuosi alkaa tammikuun Sijoitusvaroihin luetaan:
10247: 1 päivänä ja päättyy saman .vuoden joulu- 1) otetut uudet lainat;
10248: kuun 31 päivänä. 2) annettujen lainojen kuoletukset;
10249: 3) tulo- ja menoarvion ulkopuolella ole-
10250: 3 §. vista rahastoista siirretyt rahavarat; sekä
10251: Tulo- ja menoarviota laadittaessa on val- 4) arvopaperien ja sijoitusomaisuuden
10252: tion tehtävien toteuttamisen ohella otettava myynnistä saadut varat liikelaitosten sekä
10253: huomioon talouselämässä kulloinkin vallit- metsä- ja maatalouden omaisuudenpoistot ja
10254: seva kehitysvaihe ja talouspolitiikan yleiset myös erinäiset sijoitusvarat.
10255: tavoitteet. Pääomansijoituksiin. luetaan:
10256: 1) sijoitukset valtion liiketoimintaan sekä
10257: metsä- ja maatalouteen ynnä muut liiketalou-
10258: delliset sijoitukset;
10259: 2 luku. 2) talonrakennukset, tie- ja vesirakennuk-
10260: Tulo- ja menoarvion muoto. set sekä lentokentät, korjaustyöt ynnä muut
10261: yleiset työt hallinnollisiin sijoitustarkoituk-
10262: 4 §. siin sekä kone- ja kalustohankinnat näitä
10263: Tulo- ja menoarvio käsittää käyttöbudjetin töitä varten;
10264: ja sijoitusbudjetin sekä 11 § :ssä tarkoitetut 3) tulo- ja menoarvion ulkopuolella oleviin
10265: yhdistelmät. rahastoihin siirretyt rahavarat;
10266: 4) annetut lainat;
10267: 5 §. 5) otettujen lainojen kuoletukset; sekä
10268: Käyttöbudjettiin merkitään erikseen käyt- 6) arvopaperien ja sijoitusomaisuuden os-
10269: töbudjetin tulot ja menot. tot ynnä erinäiset pääomansijoitukset.
10270: Käyttöbudjetin tuloihin luetaan:
10271: 1) verot; 7 §.
10272: 2) veronluonteiset maksut ja niihin ver- Käyttöbudjetin tulot ryhmitellään osaksi
10273: rattavat tulot; laatunsa perusteella, osaksi liiketoiminnan
10274: 3) valtion liiketoiminnan sekä metsä- ja alojen mukaan osastoihin, lukuihin ja mo-
10275: maatalouden tulot; mentteihin sekä käyttöbudjetin menot osaksi
10276: 4) voitto-osuudet, osingot ja korot; hallinnonhaaroittain, osaksi laatunsa perus-
10277: 5) liike- ja ansaintaluonteiset tulot; sekä teella ja liiketoiminnan alojen mukaan pää-
10278: 6) sekalaiset tulot. luokkiin, lukuihin ja momentteihin. Eläkkei-
10279: Käyttöbudjetin menoihin luetaan: siin, valtionvelan korkoihin ja muihin hallin-
10280: 1) tasavallan presidentin, eduskunnan, val- nonhaarojen yhteisiin menoihin osoitetaan
10281: tioneuvoston ja ministeriöittäin eri hallin- kutakin mainittua menoryhmää varten erik-
10282: nonhaarojen menot; seen määrärahoja erityisen pääluokan lu-
10283: 2) eläkkeet; vuissa ja momenteilla.
10284: IV,57. - Ilaskivi ym. 207
10285:
10286: Sijoitusbudjetin sijoitusvarat ryhmitellään Se yhteenlaskettu määrä tahi erotus, joka
10287: laatunsa mukaan sijoitusvarainosastoihin, lu- muodostuu toisaalta käyttöbudjetin ylijää- .
10288: kuihin ja momentteihin sekä pääomansijoi- mästä tai vajauksesta sekä toisaalta siitä,
10289: tukset osaksi laatunsa perusteella, osaksi hal- että sijoitusvaroja on enemmän kuin pää-
10290: linnonhaaroittain sijoituspääluokkiin, lukui- omansijoituksia tahi pääomansijoituksia
10291: hin ja momentteihin. enemmän kuin sijoitusvaroja, merkitään
10292: Työllisyyden turvaamiseksi osoitetut mää- tulo- ja menoarvioon rahoitusvarojen lisäyk-
10293: rärahat merkitään laatunsa mukaan hallin- seksi tahi rahoitusvarojen vähennykseksi sekä
10294: nonhaaroittain eriteltyinä asianomaisen pää- rahoitusvarojen vähennystä vastaava määrä
10295: luokan tai sijoituspääluokan lukuun. varoja osoitetaan hankittavaksi lyhytaikai-
10296: Jäljempänä tässä laissa tarkoitetaan tu- sella luotolla. Lyhytaikaisella luotolla hankit-
10297: loilla myös sijoitusvaroja ja menoilla myös tavaksi ei saa osoittaa enempää varoja kuin
10298: pääomansijoituksia. terveen valtiontaloudenhoidon kannalta voi-
10299: daan pitää hyväksyttävänä eikä enempää
10300: 8 §. kuin sanottua luottoa voidaan arvioida to-
10301: Liiketoiminnan sekä metsä- ja maatalouden della saatavan.
10302: bruttotuotot ja bruttokulut merkitään eritel-
10303: tyinä laatunsa mukaan sarakkeen ulkopuo- 11 §.
10304: lelle ja todetaan ylijäämä tai vajaus vähen- Tulo- ja menoarvion alkuun otetaan yhdis-
10305: tämällä bruttotuotoista bruttokulut kunkin telmät käyttöbudjetin tuloista ja menoista
10306: yrityksen kohdalla erikseen joko käyttöbud- sekä sijoitusbudjetin sijoitusvaroista ja pää-
10307: jetin tuloissa tai käyttöbudjetin menoissa sa- omansijoituksista osastoittain ja pääluokit-
10308: rakkeen ulkopuolella. Erotus merkitään sa- tain sekä yhdistelmä, josta käyvät selville
10309: rakkeeseen sen mukaan, onko syntynyt yli- 10 § :n 3 momentissa tarkoitetut erät.
10310: jäämää tai vajausta.
10311: Ne pääomansijoitukset, jotka on katsot- 12 §.
10312: tava liiketaloudellisesti kannattamattomiksi ]{äärärahat ovat:
10313: tai muusta syystä varainhoitovuoden käyttö- 1) kiinteitä määrärahoja, joita ei ole lupa
10314: tuloilla rahoitettaviksi, merkitään sijoitus- ylittää;
10315: budjetissa sarakkeen ulkopuolelle ja määrä- 2) arviomäärärahoja, joita saadaan valtio-
10316: rahat niitä varten otetaan sarakkeeseen käyt- neuvoston luvalla ylittää enintään kymme-
10317: töbudjetin asianomaisessa pääluokassa. nellä sadanneksella; tai
10318: Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja 3) siirtomäärärahoja, jotka osaksi voidaan
10319: merkitsemistapaja voidaan soveltaa myös siirtää varainhoitovuodesta toiseen 16 § :n
10320: muissa vastaavanlaisissa tapauksissa. 4 momentissa tarkoitetuin edellytyksin.
10321: Arviomäärärahan suurempaan ylittämiseen
10322: 9 §. kuin mitä 1 momentin 2 kohdassa on sää-
10323: Tuloksi ei merkitä peruutettuja menoräs- detty, valtioneuvosto voi erityisistä syistä
10324: tejä eikä peruutettuja siirtomäärärahoja eikä valtiovarainministeriön esittelystä myöntää
10325: myöskään menoksi peruutettuja tulorästejä. luvan.
10326: Tulo- ja menoarvioon ei merkitä tileistä Siirtomääräraha voidaan osoittaa ainoas-
10327: poistoja. taan rakennus- ja näihin verrattaviin tar-
10328: 10 §. koituksiin.
10329: Tulo- ja menoarviossa on osoitettava meno- Arviomäärärahan ja siirtomäärärahan
10330: jen suorittamiseen tarvittavat varat. luonne on mainittava tulo- ja menoarviossa
10331: Jäljempänä 11 § :ssä tarkoitettuun käyttö- asianomaisen määrärahan kohdalla.
10332: budjetin yhdistelmään merkitään tulojen
10333: puolelle käyttöbudjetin vajaus ja menojen
10334: puolelle käyttöbudjetin ylijäämä; sijoitus- 3 luku.
10335: budjetin yhdistelmään merkitään sijoitus- Tilinpäätös.
10336: varojen puolelle, paljonko pääomansijoituk-
10337: sia on enemmän kuin sijoitusvaroja, ja pää- 13 §.
10338: .omansijoitusten puolelle, paljonko sijoitus- Tilinpäätös on laadittava kultakin varain-
10339: varoja on enemmän kuin pääomansijoituksia. hoitovuodelta. Tilinpäätöksen tulee käsittää
10340: 208 IV,57. - Valtion tulo- ja. menoa.rvio.
10341:
10342:
10343: valtiontalous siten, että siihen sisältyvät '!'f. käyttämättä, ei sitä enää saa tilinpäätöksessä
10344: tulo- ja menoarvion toteutumista osoittavat siirtää, vaan peruutetaan käyttämätön
10345: tilit, 9 § :ssä tarkoitettuja eriä koskevat tilit määrä. Jos siirtomäärärahaa ei ole ryhdytty
10346: sekä tulo- ja menoarvion ulkopuolella olevien käyttämään sinä varainhoitovuotena, jonka
10347: rahastojen varojen kertymistä ja käyttöä\ tulo- ja menoarviossa se on osoitettu, ei sitä
10348: osoittavat tilit eriteltyinä. myöskään saa tilinpäätöksessä siirtää, vaan
10349: r . on se peruutettava.
10350: 14 §.
10351: Tilinpäätöksessä on esitettävä 11 § :ssä tar- · 17 §.
10352: koitettuja yhdistelmiä vastaavien asetelmie111 Tilinpäätökseen on liitettävä selvitys val-
10353: lisäksi yhdistelmät, joista käyvät selville siir- tion ottamista ja antamista lainoista sekä
10354: tomäärärahojen siirtyvillä määrillä ja 16: luettelo varainhoitovuoden päättyessä voi-
10355: § :ssä tarkoitetuilla tulo- ja menorästeillä kor- massa olleista valtion takaussitoumuksista.
10356: jatut varainhoitovuotena todella kertyneet jaj Muista tilinpäätökseen liitettävistä selon-
10357: suoritetut vastaavat erät. teoista ja valtion omaisuutta koskevista ti-
10358: leistä säädetään asetuksella.
10359: 15 §.
10360: Tulo- ja menoarvion toteuttamista osoit- 18 §.
10361: tava tili on tehtävä tulo- ja menoarvion ra- Tilinpäätös on laadittava neljässä kuukau-
10362: kennetta ja muotoa tarkoin noudattaen. Sen\ dessa varainhoitovuoden päättymisestä lu-
10363: tulee momenteittain osoittaa, kuinka paljon kien.
10364: tulot ja menot ovat olleet tulo- ja menoar-
10365: viossa arvioituja suuremmat tai pienemmät.
10366: 4 luku.
10367: 16 §. Erinäiset säännökset.
10368: Varainhoitovuoteen kuuluvat tulot, joita
10369: ei ole voitu varainhoitovuoden aikana periä, 19 §.
10370: mutta joiden kertymistä voidaan pitää var- Jos tulo- ja menoarvioon on tehtävä lisäyk-
10371: mana, siirtyvät tulorästeinä seuraavaan va- siä, sovelletaan niihin tämän lain säännöksiä.
10372: rainhoitovuoteen.
10373: Suuruutensa puolesta tarkoin määrätyn, 20 §.
10374: varainhoitovuoden tulo- ja menoarvioon ote- Menettelystä, jota on noudatettava pois-
10375: tusta kiinteästä tai arviomäärärahasta suori- tettaessa tileistä valtion omaisuustileillä ole-
10376: tettavan menon, jota ei ole voitu maksaa en- vaa erää, säädetään erikseen.
10377: nen varainhoitovuoden päättymistä, suoritta-
10378: mista varten tarvittava määrä saadaan tilin- 21 §.
10379: päätöksessä siirtää menorästinä seuraavaan Valtion liikelaitosten sekä metsä- ja maa-
10380: varainhoitovuoteen. Menorästi, jota ei varain- talouden omaisuudenpoistot on tehtävä siten,
10381: hoitovuotta lähinnä seuraavan varainhoito- että ne, mikäli mahdollista, vastaavat käyttö-
10382: vuoden aikana ole suoritettu, peruutetaan, omaisuuden todellista vuotuista arvonvähen-
10383: jollei valtiovarainministeriö toisin määrää. nystä.
10384: Jos varainhoitovuoden kuluessa on makset- 22 §.
10385: tava edelliseen tai edellisiin varainhoitovuo- Arviot tulo- ja menoarvion ulkopuolella
10386: siin kohdistuva meno, jonka suorittamista olevien rahastojen tuloista ja menoista tulo-
10387: varten tarvittavia varoja ei ole menorästinä ja menoarvioesityksen tarkoittamalta varain-
10388: siirretty, valtiovarainministeriö voi asian- hoitovuodelta annetaan eduskunnalle tiedoksi
10389: omaisen viraston tai laitoksen esityksestä an- sanottuun esitykseen liittyvinä. Tämä selon-
10390: taa luvan menon maksamiseen kulumassa ole- teko on annettava eduskunnalle ennen kuin
10391: van varainhoitovuoden vastaavasta määrä- valtiovarainvaliokunta on hyväksynyt tulo-
10392: rahasta. ja menoarvioesitystä koskevan mietinnön.
10393: Niin pian kuin tarve, jota varten tulo- ja Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske
10394: menoarvioon on otettu siirtomääräraha, on rahastoja, jotka valtioneuvosto katsoo val-
10395: tyydytetty taikka, mikäli siirtomääräraha tiontalouden kannalta merkitykseltään vähäi-
10396: osaksi on jäänyt neljänä varainhoitovuotena siksi.
10397: IV,57. - Ilaskivi ym. 209
10398:
10399: 23 §. 24 päivänä huhtikuuta 1931 annettu laki
10400: Tarkemmat määräykset siitä, millä tavoin (136/31) siihen myöhemmin tehtyine muu-
10401: ja missä muodossa hallituksen esitys valtion toksineen, tulee voimaan pa1vana
10402: tulo- ja menoarvioksi laaditaan, samoin kuin kuuta 196 ja sitä sovelletaan ensi kerran
10403: muut tarkemmat määräykset tämän lain so- 1 päivänä tammikuuta 196 alkavaa ja 31
10404: veltamisesta ja täytäntöönpanosta annetaan päivänä joulukuuta 196 päättyvää varain-
10405: asetuksella. hoitovuotta varten tehtävää valtion tulo- ja
10406: 24 §. menoarviota sekä samalta varainhoitovuo-
10407: Tämä laki, jolla kumotaan valtion tulo- ja delta tehtävää valtion tilinpäätöstä laadit-
10408: menoarvion ja tilinpäätöksen perusteista taessa.
10409:
10410:
10411: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
10412:
10413: Raimo Ilaskivi. Esko Koppanen. Erkki Hara.
10414:
10415:
10416:
10417:
10418: 27 E 219/62
10419: 210
10420:
10421: IV, 58.- Lak.al. N: o 79.
10422:
10423:
10424: Kaitila ym. : Ehdotus verolaiksi.
10425:
10426: Eduskunnalle.
10427: Voimassa oleva välittömän verotuksen jär- kallaan poistaa nykyisessä laissa olevat mo-
10428: jestelmä on epäilemättä vanhentunut, paik- nenlaiset ,katot".
10429: kailtu ja epätyydyttävä eikä enää vastaa ny- 3. Aviopuolisoiden yhteisverotuksen epä-
10430: kyaikaisen talous- ja sosiaalipolitiikan vaati- kohdat poistetaan tasausmenettelyn avulla.
10431: muksia. V:n 1958 verotuslailla tosin toteu- 4. Erikoiskysymyksistä mainittakoon ly-
10432: tettiin verotusmenettelyn yhdistäminen. Sen hyesti luetelien vielä seuraavat: työtulovä-
10433: sijaan verotuksen sisällykselliseen uudistami- hennys ulotetaan täysimääräisenä myös am-
10434: seen ei vielä ole ryhdytty, vaikka erityinen matin- ja liikkeenharjoittajan työtuloihin;
10435: verolakikomiteakin jo vuosi sitten sai asiasta työtulovähennys on 5 % suuruisena otettu
10436: ehdotuksensa valmiiksi. Vaikka pidämme huomioon myös kunnallisverotuksessa; asun-
10437: luonnollisena, että näin laajakantoinen asia toedun verotus poistetaan; invaliidivähen-
10438: olisi eduskunnassa mieluummin käsiteltävä nystä korotetaan; arvonvähennys pysytetään
10439: hallituksen antaman esityksen pohjalta, pi- nykyisen suuruisena, mutta ehdotetaan kos-
10440: dämme kuitenkin tärkeänä, että myös edus- kemaan myös muita kuin teollisuusrakennuk-
10441: kunnan toimenpitein verolaki voidaan ottaa sia; liiketoimintaa harjoittava valtion laitos
10442: käsiteltäväksi, mikäli hallitus yhä asiassa vii- on laissa säädettävä verovelvolliseksi; pien-
10443: vyttelee. ten yhtiöiden degressio on säilytettävä; yh-
10444: Tämä kansanpuolueen lakiehdotus vero- tiöiden veroprosentteja ei ole korotettava;
10445: laiksi pohjautuu suurelta osalta verolakiko- merkkipäivälahjat työntekijöille säädetään
10446: mitean mietintöön. Se poikkeaa voimassa ole- verovapaiksi; varaston arvostuksen alarajana
10447: vasta laista sekä osittain myös komitean eh- on kaikissa yrityksissä 30 % hankintl:l.- tai
10448: dotuksista mm. seuraavissa suhteissa: jälleenhankinta-arvosta.
10449: 1. Verovelvollisten jakaminen kolmeen ve- 5. Maa- ja metsätalouden verotus sekä
10450: roluokkaan poistetaan. Huoltovelvollisuus harkintaverotus on vielä säilytetty veroko-
10451: perheestä ja myös muista lähiomaisista ote- mitean ehdotusten mukaisina odotettaessa
10452: taan tällöin huomioon asianmukaisina vähen- maatalouden verokomitean esitysten pohjalla
10453: nyksinä sekä verotettavasta tulosta että ve- tapahtuvaa samoin kuin harkintaverotuksen
10454: ron määrästä (korotettu puolisovähennys, osalta valtioneuvoston toimesta tapahtuvaa
10455: lapsivähennys, omaisten elättämisestä aiheu- kummankin kysymyksen tarkempaa selvi-
10456: tunut vähennys, kalliinpaikan vähennys, ko- tystä, jotka verolain eduskuntakäsittelyyn
10457: rotetut koulutus- ja opintovähennykset ym.). joutuessa lienevät jo valmistuneet.
10458: 2. Veroasteikko ehdotetaan laadittavaksi Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan,
10459: siten, että veron progressio poistetaan kai-
10460: kilta alle 1 milj. mk tuloluokilta. Korkeissa että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
10461: tuloluokissa progressio sen sijaan säilyy suh- van lakiehdotuksen:
10462: teellisen ankarana, jolloin kuitenkin on pai-
10463:
10464: Verolaki.
10465: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10466: 1 OSA. varallisuuden perusteella (varallisuusvero)
10467: sekä kunnalle tulosta kunnallisveroa.
10468: Yleisiä säännöksiä.
10469: 1 §. 2 §.
10470: Tämän lain mukaan suoritetaan valtiolle Tulovuosi on kalenterivuosi tai, jos vero-
10471: valtionveroa tulosta (valtion tulovero) ja velvollisen tilikautena ei ole kalenterivuosi,
10472: IV,58. - Kaitila. ym. 211
10473:
10474: se tai ne tilikaudet, jotka ovat päättyneet 7 §.
10475: kalenterivuoden aikana. Mitä tilikaudesta Yhteisöllä tässä laissa tarkoitetaan val-
10476: säädetään, sovelletaan myös poronhoitovuo- tiota, kuntaa, kuntayhtymää ja maakuntaa,
10477: teen. Maatalouskiintelstöstä saatua tuloa ja seurakuntaa ja muuta uskonnollista yhdys-
10478: sellaisen tulon saamiseksi käytettyä varalli- kuntaa, osakeyhtiötä, osuuskuntaa, säästö-
10479: suutta verotetaan aina kalenterivuodelta. pankkia, keskinäistä vakuutusyhtiötä sekä
10480: Valtion tuloveroa ja kunnallisveroa suori- aatteellista ja taloudellista yhdistystä samoin
10481: tetaan siitä tulosta, joka verovelvollisella on kuin säätiötä ja laitosta ynnä muuta niihin
10482: tulovuotena ollut, sekä varallisuusveroa sen verrattavaa oikeushenkilöä tai erityiseen tar-
10483: varallisuuden perusteella, mikä hänellä oli koitukseen varattua varallisuuskokonaisuutta,
10484: tulovuoden päättyessä. Milloin verovelvolli- niin myös konkurssipesää ja sellaista ulko-
10485: sen mikään tilikausi ei ole päättynyt kalen- maista yhteenliittymää, joka, jos se olisi
10486: terivuotena, hänen on suoritettava varalli- kotimainen, olisi 2 momentin mukaan kat-
10487: suusveroa kalenterivuoden päättyessä olleen sottava yhtymäksi, sekä ulkomaista kuolin-
10488: varallisuutensa perusteella. pesää.
10489: Verotusvuosi on tulovuotta seuraava ka- Yhtymänä tämän lain mukaan pidetään
10490: lenterivuosi. avointa, kommandiitti- ja laivanisännistöyh-
10491: tiötä sekä sellaista yhtiötä, kuin perintökaa-
10492: 3 §. ren 11 luvun 1 §: ssä tarkoitetaan, samoin
10493: Mitä tässä laissa säädetään kiinteistöstä, kuin sellaista kotimaista kahden tai useam-
10494: sovelletaan myös sen erottamattomaan mää- man henkilön jonkin liikkeen tai ammatin
10495: räalaan sekä sellaiseen toisen maalla olevaan harjoittamista taikka kiinteistön viljelemistä
10496: rakennukseen tai muuhun laitokseen, joka tai hallintaa varten muodostamaa muuta
10497: hallintaoikeuksineen maahan voidaan maan- kuin 1 momentissa mainittua yhteenliitty-
10498: omistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle mää, joka on tarkoitettu toimimaan osakkai-
10499: henkilölle. den yhteiseen lukuun, niin myös yhteismet-
10500: sää ja siihen verrattavaa yhteisetuutta.
10501: Jakamatonta kuolinpesää pidetään yhty-
10502: 4 §. mänä siitä tulovuodesta lukien, joka ensiksi
10503: Maatalouskiinteistönä pidetään tämän lain seuraa viiden vuoden kuluttua kuolemasta.
10504: mukaan sellaista kiinteistöä tai kiinteistön Mitä tässä laissa säädetään kuolinpesästä, ei
10505: osaa, jolla harjoitetaan varsinaista maa- tai sovelleta yhtymänä pidettävään kuolinpesään.
10506: metsätaloutta.
10507: 8 §.
10508: 5 §. Hallituksella on oikeus kaksinkertaisen ve-
10509: Alaikäisellä lapsella tarkoitetaan tässä laissa rotuksen estämiseksi tai lieventämiseksi sopi-
10510: lasta, joka ennen verotusvuoden alkua ei ole muksella (kaksinkertaisen verotuksen estä-
10511: täyttänyt 18 vuotta. missopimus) myöntää poikkeuksia siitä, mitä
10512: Milloin lapsen vanhemmat eivät ole olleet tässä laissa säädetään velvollisuudesta suo-
10513: avioliitossa tai he ovat välien rikkoutumisen rittaa veroa ulkomaalta saadusta tulosta ja
10514: vuoksi asuneet erillään, katsotaan sen van- siellä olevasta varallisuudesta sekä ulko-
10515: hemmista elättäneen lasta, jonka huolletta- maalla asuvan tai ulkomaan kansalaisen ynnä
10516: vaksi lapsi on määrätty tai, jollei tällaista ulkomaisen yhteisön verovelvollisuudesta.
10517: määräystä ole annettu, jonka välittömässä Sellaisen sopimuksen perusteella toimitetun
10518: huollossa lapsi tulovuoden aikana pääasialli- verotuksen on katsottava tapahtuneen tämän
10519: sesti on ollut. lain mukaan.
10520: Mitä tässä laissa säädetään lapsesta, on
10521: vastaavasti voimassa myös ottolapsesta ja
10522: puolison lapsesta. U OSA.
10523: Verovelvollisuus.
10524: 6 §.
10525: Perheenjäsenenä tämän lain mukaan pide- 9 §.
10526: tään henkilöä, joka omaisen asemassa elää Velvollisia suorittamaan valtion tuloveroa
10527: verovelvollisen taloudessa. ja kunnallisveroa ovat:
10528: 212 IV,58. - Verolaki.
10529:
10530:
10531: 1) tulovuotena valtakunnassa asunut hen- 11 §.
10532: kilö, valtakunnassa asuneen henkilön kuolin- Vieraan vallan Suomessa olevaan lähetys-
10533: pesä ja kotimainen yhteisö sekä täältä että töön tai lähetetyn konsulin virastoon kuu-
10534: muualta saamastaan tulosta (yleinen vero- luvat henkilöt sekä heidän perheenjäsenensä
10535: velvollisuus); ja ja palvelijansa ovat, jos he eivät ole Suomen
10536: 2) henkilö, joka tulovuotena ei ole asunut kansalaisia, velvollisia suorittamaan veroa
10537: valtakunnassa, sekä ulkomaalla asuneen hen- ainoastaan täällä olevan kiinteistön ja täällä
10538: kilön kuolinpesä ja ulkomainen yhteisö täältä harjoittamansa liikkeen tai ammatin tulosta
10539: saamastaan tulosta, ei kuitenkaan ulkomaalla sekä täältä muutoin kuin edellä tarkoitetusta
10540: tehdystä työstä saadusta palkkatulosta eikä toimesta saamastaan palkkauksesta ja eläk-
10541: sellaisesta korkotulosta, joka ei ole täällä keestä, niin myös täällä olevasta kiinteistös-
10542: olevan kiinteistön eikä täällä olevasta kiin- tään ja täällä harjoittamaansa liikkeeseen tai
10543: teästä toimipaikasta harjoitetun liikkeen tai ammattiin sijoitetuista varoista.
10544: ammatin tuloa (rajoitettu verovelvollisuus). Samoin ovat 9 § : n 4 momentissa tarkoite-
10545: Henkilön katsotaan asuneen valtakunnassa, tut henkilöt, jos he eivät ole Suomen kansa-
10546: jos hänellä tai hänen perheellään on täällä laisia, vapaat suorittamasta veroa muusta
10547: ollut varsinainen asunto taikka jos hän on kuin 1 momentissa mainitusta tai suomalai-
10548: jatkuvasti täällä oleskellut yli kuuden kuu- sessa aluksessa saamastaan tulosta sekä
10549: kauden ajan, jolloin tilapäinen poissaolo ei muusta kuin sellaisessa aluksessa tai täällä
10550: estä pitämästä oleskelua jatkuvana. olevasta varallisuudesta.
10551: V altakunnassa asuneeksi katsotaan myös
10552: Suomen lähetystössä tai lähetetyn konsulin 12 §.
10553: virastossa tahi muussa edustustossa palveleva Kunnallisveroa on suoritettava:
10554: Suomen kansalainen, hänen puolisonsa ja 1) kiinteistötulosta sille kunnalle, jossa
10555: lapsensa, joka ennen tulovuoden päättymistä kiinteistö on;
10556: ei ole täyttänyt 21 vuotta, niin myös hänen 2) liike- ja ammattitulosta sille kunnalle,
10557: henkilökohtaisessa palveluksessaan oleva Suo- jossa liikettä tai ammattia on harjoitettu
10558: men kansalainen. kiinteästä toimipaikasta; sekä
10559: Niin ikään pidetään valtakunnassa asu- 3) muusta eli henkilökohtaisesta tulosta
10560: neena henkilöä, joka palvelee suomalaisessa ja sellaisesta ulkomaalta saadusta tulosta,
10561: aluksessa. jota ei ole verotettava toisessa kunnassa, koti-
10562: 'Sitä, joka ainoastaan osan tulovuotta on kunnalle.
10563: asunut valtakunnassa, verotetaan siltä ajalta Verovelvollisen henkilön kotikunnaksi kat-
10564: 1 momentin 1 kohdan ja muulta osalta vuotta sotaan se kunta, missä hänet on verotus-
10565: vuotta edeltäneen kalenterivuoden alussa ol-
10566: sen 2 kohdan mukaan.
10567: lut henkikirjoitettava. Milloin puolisoita on
10568: valtionverotuksessa yhteisverotettava, pide-
10569: 10 §. tään miehen kotikuntaa kuitenkin myös vai-
10570: Velvollisia suorittamaan varallisuusveroa mon kotikuntana. V erotusvuotta edeltäneen
10571: ovat: kalenterivuoden aikana syntyneen lapsen
10572: 1) tulovuoden päättyessä valtakunnassa kotikunta määräytyy syntymäajankohdan
10573: asunut henkilö, valtakunnassa asuneen hen- olosuhteiden mukaan. Verovelvollisen yhtei-
10574: kilön kuolinpesä ja kotimainen yhteisö sekä sön kotikunta on se kunta, missä yhteisön
10575: täällä että muualla olevista varoistaan (ylei- kotipaikka tulovuoden alUS$a oli.
10576: nen verovelvollisuus); ja Kunnallisen jaotuksen muutoksen voimaan-
10577: 2) henkilö, joka tulovuoden päättyessä ei tuloa edeltäneeltä tulovuodelta toimitetta-
10578: ole asunut valtakunnassa, sekä ulkomaalla vassa verotuksessa on tämän pykälän sään-
10579: asuneen henkilön kuolinpesä ja ulkomainen nöksiä sovellettava, niin kuin uusi jaotus
10580: yhteisö täällä olevista varoistaan, ei kuiten- olisi tullut voimaan vuotta aikaisemmin.
10581: kaan obligaatioista eikä saatavista, jotka ei-
10582: vät kuulu täällä olevaan kiinteistöön eivätkä 13 §.
10583: täällä olevasta kiinteästä toimipaikasta har- Kiinteällä toimipaikalla tarkoitetaan paik-
10584: joitettuun liikkeeseen tai ammattiin ( rajoi- kaa, jossa liikkeen tai ammatin pysyväistä
10585: tettu verovelvollisuus). harjoittamista varten on erityinen laitos tai
10586: IV,58. - .Kaitila ym. 213
10587:
10588: jossa on ryhdytty erityisiin järjestelyihin, saatu liikkeessä tuotetusta voimasta, puo-
10589: kuten paikkaa, missä sijaitsee liikkeen johto, leksi tuotantokunnissa ja puoleksi niissä
10590: sivnliike, teollisuuslaitos, tuotantolaitos, työ- kunnissa ( jakelukunnissa), joissa sähkövoi-
10591: paja tai myymälä taikka muu pysyväinen maa luovutetaan vastaanottajille, ja sikäli
10592: myyntipaikka, niin myös paikkaa, jossa voi- kuin tulo on saatu muualta peräisin ole-
10593: malaitos sijaitsee, sekä paikkaa, jossa ole- vasta voimasta, kokonaan jakelukunnissa;
10594: vaa luonnollista putouskorkeutta vesivoima- sekä
10595: laitos käyttää hyväkseen. Kiinteän toimi- 3) milloin tulo on saatu vain muualta pe-
10596: paikan veroisena pidetään myös käytössä räisin olevasta voimasta ( sähkövoiman jakelu-
10597: olevaa kaivosta, kivilouhosta, turvesuota, so- liike), 10 % pääkonttorikunnassa ja muu osa
10598: ranotto- tai muuta siihen verrattavaa paikkaa jakelukunnissa..
10599: taikka kiinteistöjen ammattimaisessa myyn- Tulo, jota 1 momentin mukaan on vero-
10600: nissä näitä kiinteistöjä ja rakennusurakoin- tettava tuotantokunnissa, jaetaan näiden kes-
10601: nissa paikkaa, jossa sellaista urakointia on ken voimalaitosten rakennetun tehon mukai-
10602: huomattavassa määrässä harjoitettu, sekä sessa suhteessa. Milloin vesivoimalaitoksen
10603: linjaliikenteen harjoittamisessa myös liikkeen osalle näin jaettua tuloa on verotettava
10604: huoltopaikkaa tai muuta erityistä, liikennettä useassa kunnassa, on puolet siitä jaettava
10605: palvelevaa pysyväistä laitosta. näiden kuntien kesken voimalaitoksessa käy-
10606: tettävien eri kunnissa olevien luonnonvesivoi-
10607: 14 §. mien suhteessa ja toinen puoli eri kunnissa
10608: Milloin samasta tulolähteestä saadusta lii- sijaitsevan voimalaitokseen kuuluvan käyttö-
10609: ketulosta on suoritettava kunnallisveroa omaisuuden suhteessa. Tulo, jota 1 momen-
10610: useammalle kunnalle, siitä on 5 % taikka, tin mukaan on verotettava jakelukunnissa,
10611: milloin olosuhteet antavat siihen aihetta, jaetaan näiden kesken luovutusarvojen mu-
10612: suurempi tai pienempikin osuus verotet- kaisessa suhteessa.
10613: tava siinä kunnassa, missä pääkonttori si- Miloin 1 momentin 2 kohdassa tarkoitet-
10614: jaitsee (pääkonttorikunta), ja muu osa niissä tua tuloa on saatu sekä liikkeeseen kuulu-
10615: kunnissa, joissa muuta kiinteätä toimipaik- vissa voimalaitoksissa tuotetusta että liikkeen
10616: kaa käytetään, jaettuna kohtuuden mukai- ulkopuolelta peräisin olevasta voimasta, kat-
10617: sesti eri kunnissa valmistettujen tavaroiden sotaan liikkeessä tuotetusta voimasta saa-
10618: arvon, liikevaihdon suuruuden, sijoitettujen duksi kaksi kertaa niin paljon tuloa kuin
10619: varojen määrän, työntekijäin lukumäärän tai samasta määrästä muualta peräisin olevaa
10620: muiden sellaisten perusteiden mukaan, jotka voimaa..
10621: voivat osoittaa eri kunnissa saaduksi katsot-
10622: tavan tulon suuruutta. 16 §.
10623: Kiinteistöjen ammattimaisesta myynnistä
10624: 15 §. saadusta tulosta verotetaan, sikäli kuin eri-
10625: Sähkövoiman kehittämisestä tai jakelusta tyisistä syistä ei ole verotusoikeuden oikeu-
10626: saadusta tulosta verotetaan, sikäli kuin eri- denmukaiseksi jakamiseksi meneteltävä toisin,
10627: tyisistä syistä ei ole verotusoikeuden oikeu- 5 % pääkonttorikunnassa, enintään 20 %
10628: denmukaiseksi jakamiseksi meneteltävä toi- niissä kunnissa, joista käsin myyntitoimintaa
10629: sin: on olennaisessa määrin harjoitettu, sekä muu
10630: 1) milloin jakelutoimintaa, vähäisiä poik- osa niissä kunnissa, joissa olevia kiinteistöjä
10631: keuksia lukuun ottamatta, ei harjoiteta ( säh- on myyty, jaettuna näiden kuntien kesken
10632: kövoiman tuotantoliike), 5% pääkonttorikun- luovutushintojen mukaisessa suhteessa.
10633: nassa ja muu osa niissä kunnissa (tuotanto-
10634: kunnissa), joissa voimalaitokset sijaitsevat 17 §.
10635: tai joissa olevaa luonnollista putouskorkeutta Siitä poiketen, mitä 12 ja 14 §: ssä on sää-
10636: vesivoimalaitoksissa käytetään hyväksi; detty, on teollisesta toiminnasta, jossa käyte-
10637: 2) milloin tulo muutoin on osaksi tai koko- tään raaka-aineena kotimaista pyöreätä tai
10638: naan saatu liikkeeseen 'kuuluvissa voimalai- halkaistua puutavaraa, samoin kuin sellaisen
10639: toksissa tuotetusta voimasta ( sähkövoiman tai veistetyn puutavaran viennistä saadun
10640: tuotanto- ja jakeluliike), 10% pääkonttori- tulon siitä osasta, jonka on katsottava synty-
10641: kunnassa ja muu osa, sikäli kuin tulo on neen edellä tarkoitetun puutavaran hankinta-
10642: 214 IV,58. - Verolaki
10643:
10644:
10645: toiminnasta, suoritettava kunnallisveroa jaet- 4) sellainen eläkelaitos tai leski- ja orpo-
10646: tavaksi maan niiden kuntien kesken, joissa kassa, joka saa avustusta yleisistä varoista
10647: on metsää, kussakin kunnassa olevan metsä- tahi joka on perustettu valtion, kunnallisen
10648: maan puhtaan tuoton määrien suhteessa. Ja- yhdyskunnan, seurakunnan tai muun uskon-
10649: kosuhteen vahvistaa viisivuotiskaudeksi ker- nollisen yhdyskunnan palveluksessa olevia
10650: rallaan valtiovarainministeriö soveltaen viisi- varten, samoin kuin valtakunnalliset työttö-
10651: vuotiskautta edeltäneeltä toiselta tulovuodelta myyskassat ja niiden keskuskassa;
10652: toimitettavaa verotusta varten vahvistettuja 5) laitos tai yhteisö, jolla, sen tarkoitta-
10653: tuottoperusteita ja ottaen huomioon kunnassa matta toiminnallaan välittömästi tuottaa sii-
10654: olevan metsämaan tuoton täydet 500 000 hen osallisille taloudellisia etuja, on yleis-
10655: markat. Milloin kunnallisessa jaotuksessa hyödyllinen tarkoitus (yleishyödyllinen yh-
10656: tapahtunut muutos antaa siihen aihetta, on teisö), ei kuitenkaan liikkeen eikä muuhun
10657: vahvistettua jakosuhdetta asianomaisten kun- kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoi-
10658: tien osalta muutettava. tukseen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön
10659: osan tulosta eikä liikkeeseen tai sellaiseen
10660: 18 §. kiinteistöön tai kiinteistön osaan kuuluvasta
10661: Jos liikettä tai ammattia on harjoitettu varallisuudesta.
10662: valtakunnassa siten, ettei sitä voida katsoa Väkijuomista annetussa laissa (45/32)
10663: harjoitetun missään kunnassa olevasta kiin- mainittu väkijuomayhtiö on velvollinen suo-
10664: teästä toimipaikasta, tahi jos ulkomaisella rittamaan valtionveroa. Kunnalle on väki-
10665: yhteisöllä tai sellaisella henkilöllä, jolla tulo- juomayhtiö velvollinen maksamaan veroa ai-
10666: vuoden alussa ei ole ollut valtakunnassa koti- noastaan niistä tuloista, jotka yhtiö saa kiin-
10667: kuntaa, on ollut henkilökohtaista tuloa täältä teistöstään ja teollisuuslaitoksestaan sekä har-
10668: taikka jos tulosta maksettavan veron 12 §: n joittamastaan väkijuomain anniskelusta. Teol-
10669: mukaan muutoin ei voida katsoa kuuluvan lisuuslaitoksen verotettavaa tuloa al'Vl.Ol-
10670: millekään tietylle kunnalle, verovelvollisen taessa pidetään tällöin väkijuomain valmis-
10671: on suoritettava kunnallisveroa jaettavaksi tuksesta saatavana tulona sitä alinta palk-
10672: maan kaikkien kuntien kesken jakoa edeltä- kiota, jonka yksityinen väkijuoman valmis-
10673: neenä vuotena toimitetun henkikirjoituksen taja saa yhtiölle valmistamistaan tai niihin
10674: mukaisen asukasluvun suhteessa. verrattavista väkijuomista, taikka sitä hin-
10675: taan sisältyvää voittoa, jonka valmistajan
10676: 19 §. voidaan katsoa saavan sellaisista yhtiölle
10677: Sekä tulon että varallisuuden perusteella myymistään väkijuomista.
10678: suoritettavasta verosta ovat vapaat, mikäli
10679: jäljempänä ei toisin säädetä, seuraavat valta- 20 §.
10680: kunnassa asuvat luonnolliset henkilöt ja ko- Varallisuuden perusteella suoritettavasta
10681: timaiset yhteisöt: verosta ovat vapaat seuraavat kotimaiset
10682: 1) valtio, Suomen Pankki, kansaneläkelai- yhteisöt:
10683: tos sekä muut valtion laitokset, ei kuiten- 1) säästöpankkien ja osuuskassojen va-
10684: kaan postisäästöpankki eikä sellainen valtion kuusrahastot; sekä
10685: laitos, joka harjoittaa teollista, kaupallista 2) teollisuuden harjoittamista varten pe-
10686: tai muuta liiketoimintaa ja jota hoidetaan lii- rustettu yhteisö kolmelta, paitsi sähkövoiman
10687: keperiaatteiden mukaisesti; kehittämistä tai jakelua varten perustettu
10688: 2) kunta, kuntayhtymä ja maakunta, evan- yhteisö ja kaivosyhteisö viideltä ensimmäi-
10689: kelisluterilainen kirkko ja ortodoksinen kirk- seltä tulovuodelta perustamisestaan lukien,
10690: kokunta sekä niiden seurakunta samoin kuin mikäli sitä ei ole perustettu ennestään ole-
10691: muu uskonnollinen yhdyskunta; massa olleen teollisuuslaitoksen toiminnan
10692: 3) armeliaisuuslaitos, sairaus- ja hautaus- jatkamiseksi.
10693: avustuskassa ja tiekunta sekä asianomaisella
10694: luvalla yleisradiotoimintaa harjoittava yh- 21 §.
10695: teisö, niin myös kalastusvakuutusyhdistys ka- :Siitä poikkeavasti, mitä 19 § : n 1 momen-
10696: lastusvakuutusyhdistyksistä annetussa laissa tin 1 kohdassa on säädetty, valtio ja sen
10697: tarkoitetun vakuutusliikkeen osalta; laitokset ovat verovelvollisia kunnalle sellai-
10698: IV,58. - Kaitila. ym. 215
10699: sen maatalous- ja muun kiinteistön tai kiin- kuolinpesästään, jollei pesän jakamattomana
10700: teistön osan tulosta, jota ei käytetä yleiseen pitämisestä ole tehty sellaista sopimusta, kuin
10701: tarkoitukseen, sekä kalastuksensa tulosta. perintökaaren 11 luvun 1 § : ssä tarkoitetaan.
10702: Niin ikään valtio ja ne valtion laitokset,
10703: jotka 19 § : n 1 momentin 1 kohdan mukaan 25 §.
10704: ovat verovelvollisia, ovat velvollisia suorit- Yhtymää ei veroteta erikseen, vaan sen ve-
10705: tamaan kunnalle veroa liikeperiaatteiden mu- rotettava tulo ja varallisuus jaetaan osakas-
10706: kaisesti hoidetun teollisen, kaupallisen tai ten tuloiksi ja varoiksi niiden osuuksien mu-
10707: muun iliiketoiminnan tulosta, ellei siltä ase- kaan, mitä heillä on yhtymän tuloihin ja
10708: tuksella toisin määrätä. varoihin.
10709: Osakkaan tuloksi 1 momentin mukaan
10710: 22 §. jaettua määrää pidetään sen laatuisena ja
10711: Sen estämättä, mitä 19 §: n 1 momentin 3 sille kunnalle verotettavana tulona, kuin se
10712: ja 5 kohdassa on säädetty, on niissä mainittu olisi yhtymän tulona ollut.
10713: yhteisö velvollinen suorittamaan kunnallisve-
10714: roa liikkeen ja muuhun kuin yleiseen tai 26 §.
10715: yleishyödylliseen tarkoitukseen käytetyn kiin- Verosta, joka on suoritettava kuolleen hen-
10716: teistön tai kiinteistön osan tulosta. kilön tulosta ja varallisuudesta, vastaa kuo-
10717: Mitä tässä on sanottu, ei koske tuloa, jonka linpesä ainoastaan pesän varoilla. Jos pesä
10718: kunta saa alueellaan harjoittamastaan liik- on jaettu, vastaa osakas vain siitä, mitä hä-
10719: keestä tai siellä sijaitsevasta kiinteistöstä, nen pesäosuudelleen verosta tulee, ja enin-
10720: eikä tuloa, jonka kunta on saanut toisen kun- tään pesäosuutensa määrällä. Kuolinpesän
10721: nan alueella olevasta satamasta rakennuksi- tulosta ja varallisuudesta suoritettavasta ve-
10722: neen ja laitteineen. rosta vastaavat pesän osakkaat pesäosuuk-
10723: siensa mukaisessa suhteessa.
10724: 23 §. Verovelvollinen, joka harjoittaa maa- tai
10725: Puolisoihin sovelletaan valtionverotuksessa metsätaloutta, on niin kuin omasta verostaan
10726: ykteisverotusta siten, että heitä verotetaan vastuussa perheenjäsenensä tai osakkaansa
10727: yhteenlasketun tulonsa ja varallisuutensa pe- valtion tuloverosta ja kunnallisverosta siltä
10728: rusteella sen mukaisesti, kuin kumpikin osin, joka vastaa verovelvollisen maa- tai
10729: heistä niitä vallitsee. Yhteisverotusta sovel- metsätalouden hyväksi tehdyn työn arvon
10730: letaan silloinkin, kun vain toisella puolisolla osuutta perheenjäsenen tai osakkaan tulojen
10731: on verotettavaa tuloa ja varallisuutta. yhteismäärästä.
10732: Milloin avioliitto on päätetty tulovuotena Henkilölle, joka ei asu valtakunnassa, sekä
10733: tai milloin puolisot tulovuoden päättyessä ulkomaiselle yhteisölle määrätyn veron suo-
10734: ovat asumuseron saaneina tai muutoin välien rittamisesta on myös niiden täällä oleva edus-
10735: rikkoutumisen vuoksi jatkuvasti asuneet eril- taja vastuussa niin kuin omasta verostaan.
10736: lään, niin myös milloin puolisoista molemmat
10737: eivät ole olleet tulovuodelta yleisesti verovel-
10738: vollisia, heitä kuitenkin verotetaan vallitse- mosA.
10739: ma."!taan tulosta ja varallisuudesta erikseen
10740: niin kuin eri verovelvollisia. Tulo ja varallisuus.
10741: Kunnallisverotuksessa verotetaan kumpaa-
10742: kin puolisoa vallitsemastaan tulosta. 1 luku.
10743: Yleisiä säännöksiä tulosta.
10744: 24 §.
10745: Jos verovelvollinen kuolee tulovuoden ai- 27 §.
10746: kana, on hänen kuolinpesäänsä siltä vuodelta "V eronalaiseksi tuloksi katsotaan, jäljem-
10747: verotettava sekä hänen että hänen kuolin- pänä mainituin rajoituksin, mitä verovelvol-
10748: pesänsä saamasta tulosta, ja tällöin sovelle- linen on tulovuotena rahana tai rahanarvoi-
10749: taan kuolinpesään, mitä hänestä tämän lain sena etuutena saanut.
10750: mukaan olisi ollut voimassa. Puhdas tulo on se jäännös, joka saadaan,
10751: Mitä edellä tässä osassa on luonnollisesta kun veronalaisesta tulosta vähennetään sen
10752: henkilöstä säädetty, on voimassa myös hänen hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutu-
10753: 216 IV,58. - Verolaki.
10754:
10755:
10756: neet kustannukset (luonnolliset vähennyk- hallan, tulvaveden, raesateen, metsäpalon tai
10757: set). Puhdas tulo määrätään verovelvollisen muun sellaisen johdosta vähentynyt huomat-
10758: kunkin tulolähteen kohdalta erikseen. tavasti enemmän kuin kunnassa yleensä, on
10759: Verotettavana tulona pidetään verovelvol- edellisessä tapauksessa siitä saatu lisätulo ja
10760: lisen eri tulolähteiden puhtaiden tulojen yh- jälkimmäisessä tapauksessa tulon vähentymi-
10761: teismäärää, sen jälkeen kun muut kuin edellä nen kohtuullisessa määrässä otettava huo-
10762: mainitut, laissa sallitut vähennykset on tehty. mioon tuloa arvioitaessa.
10763:
10764: 32 §.
10765: 2 luku. Varsinaisen maa- ja metsätaloustulon li-
10766: säksi luetaan maatalouskiinteistön tuloksi
10767: V eronalainen tulo. vuosittain erikseen arvioituna:
10768: 1) vuokramaksu sekä puutarha- tai muusta
10769: 28 §. siihen verrattavasta viljelyksestä, kalavedestä,
10770: Maatalouskiinteistöstä saatuna varsinaisena metsästysmaasta ynnä muista sellaisista
10771: maa- ja metsätaloustulona on pidettävä sitä etuuksista saatu puhdas tulo;
10772: puhdasta tuottoa, jonka samanlaatuisten kiin- 2) sen työn arvo, johtotyö siihen luettuna,
10773: teistöjen kunnassa arvioidaan viljelysmaan minkä verovei vollinen on varsinaisen maa-
10774: osalta tulovuotena päättyneenä ja kahtena tai metsätaloutensa hyväksi tehnyt, arvioi-
10775: sitä edeltäneenä talousvuotena sekä metsä- tuna rahaksi siihen määrään, mikä siitä
10776: maan osalta vastaavina hakkuuvuosina keski- työstä olisi ollut palkatulle henkilölle suori-
10777: määrin vuotta kohti antaneen, kun otetaan tettava;
10778: huomioon paikkakunnalla tavalliset käyttö- 3) sellaisesta kiinteistöllä olevasta tuotan-
10779: ja kunnossapitokustannukset, työpalkat sekä tolaitoksesta, jota verotuksessa ei lueta eri
10780: kohtuulliset arvonvähennykset. liikkeeksi, aiheutunut kiinteistön tuoton li-
10781: Viljelysmaahan luetaan pelto ja siihen ver- säys;
10782: rattava viljelyslaidun sekä luonnonniitty ja 4) edellä 1, 2 ja 4 kohdassa tarkoitetun
10783: -Iaidun. Talous- ja hakkuuvuosi luetaan tulon hankkimiseen käytetystä käyttöomai-
10784: heinäkuun 1 päivästä seuraavan kesäkuun suudesta saatu vastike taikka vakuutus- tai
10785: 30 päivään. muu sellainen korvaus, sikäli kuin se 4 lu-
10786: vun mukaan on veronalaista tuloa; sekä
10787: 29 §. 5) kiinteistön ja sen tarkoituksiin käyte-
10788: Edellä 28 § : ssä mainittu tuotto määrätään tyn irtaimiston satunnaisesta luovutuksesta
10789: kunkin vuoden verotusta varten vahvistettu- saatu 41-45 §:ssä tarkoitettu voitto.
10790: jen tuottoperusteiden nojalla. Tuottoperus-
10791: teet vahvistetaan 28 §: ssä tarkoitettuna puh- 33 §.
10792: taana tuottona viljelysmaan osalta veroheh- Milloin puolisot tai toinen heistä on tulo-
10793: taaria kohti, ryhmiteltynä tarvittaessa viljel- vuonna hallinnut maatalouskiinteistöä, on
10794: män sijainnin mukaan, ja metsämaan osalta 32 § : n 3 kohdassa tarkoitettuna työn arvona
10795: erilaisen ja eri osissa kuntaa sijaitsevan met- pidettävä ainoastaan sen puolison työn arvoa,
10796: sän pinta-alan hehtaaria kohti. jonka kiinteistön varsinaisen maa- tai metsä-
10797: talouden hyväksi tekemän työn arvo on ar-
10798: 30 §. vioitava suuremmaksi.
10799: Jos maatalouskiinteistö on ollut verovel- Sen työn arvo, johtotyö siihen luettuna,
10800: vollisen hallussa ainoastaan osan tulovuotta, minkä maa- tai metsätaloutta harjoittavan
10801: hänen tulokseen luetaan tuottoperusteiden verovelvollisen kotona oleva lapsi tai muu
10802: mukaisesta vuositulosta niin suuri osa, kuin perheenjäsen, joka ennen verotusvuotta on
10803: hänen hallinta-aikansa on koko vuodesta. täyttänyt 18 vuotta, puolisoa lukuun otta-
10804: matta, on tehnyt hänen varsinaisen maa-
10805: 31 §. tai metsätaloutensa hyväksi, katsotaan lapsen
10806: Jos jollakin maatalouskiinteistöllä käytetty tai perheenjäsenen veronalaiseksi tuloksi.
10807: viljelystapa olennaisesti poikkeaa paikkakun- Vastaavasti katsotaan kuolinpesän tai yhty-
10808: nalla yleensä käytetystä viljelystavasta tai män osakkaan tai hänen perheenjäsenensä
10809: jos jonkin maatalouskiinteistön tuotto on pesän tai yhtymän varsinaisen maa- tai met-
10810: IV,58. - Kaitila ym. 217
10811:
10812: sätalouden hyväksi tekemän työn arvo hänen tuk'leen, on kiinteistölle sekä liikkeelle tai
10813: veronalaiseksi tulokseen. ammatille määrättävä yhteinen puhdas tulo
10814: Kuolinpesän tai yhtymän hallitsemastaan ja luettava siitä kohtuullinen osa kiinteis-
10815: maatalouskiinteistöstä saamana tulona on töstä saaduksi tuloksi.
10816: myös pidettävä sitä etua rahaksi arvioituna,
10817: mikä osakkaana ja hänen perheellään on 36 §.
10818: ollut kiinteistöllä olevasta asunnosta. 'Liike- tai ammattitulona pidetään kaikkea
10819: liike- tai ammattitoiminnan antamaa tuottoa.
10820: 34 §. Se osa verovelvollisen liike- tai ammatti-
10821: Poronhoidosta saatuna tulona on pidettävä toiminnan antamasta tulosta, mikä arvioidaan
10822: sitä puhdasta tuottoa, minkä poronhoidon saaduksi kiinteistön käyttämisestä sellaisessa
10823: edellisenä poronhoitovuotena paliskunnassa toiminnassa, luetaan kuitenkin kiinteistötu-
10824: arvioidaan keskimäärin antaneen. Tämä loksi, niin kuin 35 § : ssä säädetään.
10825: tuotto määrätään kunkin vuoden verotusta
10826: varten vahvistettujen tuottoperusteiden no- 37 §.
10827: jalla. Tuottoperusteet vahvistetaan puhtaana Veronalaiseksi liike- tai ammattituloksi lue-
10828: tuottona paliskunnan toimesta luettua, vuotta taan muun ohessa:
10829: vanhempaa poroa kohti. 1) se etu, minkä verovelvollinen on saanut
10830: Porotalouden hyväksi tehdyn työn arvon ottamalla vastikkeettomasti tai käypää hin-
10831: verottamisessa on vastaavasti noudatettava, taa halvemmalla liikkeeseen kuuluvaa tava-
10832: mitä 32 ja 33 §: ssä on säädetty. raa;
10833: Poronhoitovuosi luetaan elokuun 1 päi- 2) liikkeeseen kuuluvasta vaihto-omaisuu-
10834: västä seuraavan heinäkuun 31 päivään. desta saatu vakuutus- tai muu sellainen kor-
10835: vaus siltä osalta, kuin omaisuuden hinta olisi
10836: 35 §. ollut veronalaista liiketuloa, jos omaisuus
10837: Muusta kiinteistöstä kuin maatalouskiin- olisi myyty;
10838: teistöstä saatuna tulona verotetaan: 3) liikkeeseen tai ammattiin kuuluvasta
10839: 1) vuokratulo sekä puutarha- tai muusta käyttöomaisuudesta saatu vastike taikka va-
10840: siihen verrattavasta viljelyksestä, kalave- kuutus- tai muu sellainen korvaus, sikäli
10841: destä ynnä muiden sellaisten etuuksien hy- kuin se 4 luvun mukaan on veronalaista tu-
10842: väksi käyttämisestä tai luovuttamisesta saatu loa;
10843: puhdas tulo; 4) liikkeen varsinaiseen omaisuuteen kuu-
10844: 2) kaivoksen tai muun kivennäislöydöksen luviksi katsottavista varoista kertynyt korko
10845: käyttöoikeuden korvaus samoin kuin muusta ja osinko;
10846: kiinteän omaisuuden käyttämisestä saatu 5) voitto-osuuskorvaus (royalty) ja toistu-
10847: voitto-osuuskorvaus (royalty) ; vaismaksu patentin, mallin tai muun sellai-
10848: 3) liikkeen tai ammatin harjoittamiseen sen käyttämisestä, sikäli kuin korvausta tai
10849: tai liikkeen henkilökunnan asuntotarkoituk- maksua ei ole pidettävä kiinteistöstä saatuna
10850: siin käytetystä kiinteistöstä saatu etu rahaksi tulona;
10851: arvioituna; 6) liikkeen vuokraamisesta tai muusta luo-
10852: 4) kiinteistöön kuuluvasta käyttöomaisuu- vuttamisesta toisen käytettäväksi saatu kor-
10853: desta saatu vastike taikka vakuutus- tai muu vaus; sekä
10854: sellainen korvaus, sikäli kuin se 4 luvun mu- 7) liikkeen toiminimen ja muun kuin kiin-
10855: kaan on veronalaista tuloa; sekä teän käyttöomaisuuden satunnaisesta luovu-
10856: 5) kiinteistön ja sen tarkoituksiin käyte- tuksesta saatu 41-45 § : ssä tarkoitettu
10857: tyn irtaimiston satunnaisesta luovutuksesta voitto.
10858: saatu 41-45 §: ssä tarkoitettu voitto.
10859: Kuolinpesän tai yhtymän kiinteistöstä 38 §.
10860: saamana tulona on pidettävä myös sitä etua Harkittaessa, onko verovelvollinen harjoit-
10861: rahaksi arvioituna, mikä sen osakkaana ja tanut kiinteistöjen myyntiä ammattimaisesti,
10862: hänen perheellään on kiinteistöllä olevasta ei oteta huomioon luovutuksia, jotka ovat ta-
10863: asunnosta ollut yli siitä maksetun vuokran. pahtuneet valtiolle, kunnalle tai seurakun-
10864: Milloin kiinteistöä käytetään pääasiallisesti nalle tahi laissa järjestetyllä pakkolunastus-
10865: 1 momentin 4 kohdassa mainittuun tarkoi- menettelyllä tai vastaanottajalle, jolla olisi
10866: 28 E 219/62
10867: 218 IV,58. - Verolaki.
10868:
10869:
10870: ollut oikeus sellaiseen pakkolunastukseen saa tällaisena elatuksena vanhemmaltaan tai
10871: kysymyksessä olevaa tarkoitusta varten, tahi muulta elatusvelvolliselta, jonka huolletta-
10872: muutoin yleishyödylliseen tarkoitukseen vana hän ei ole ( elatusavustus);
10873: taikka verovelvollisen puolisolle tahi lapselle 9) sellainen rahana tai tavarana saatu
10874: tai tämän jälkeläiselle tahi asuntojen hank- avustus, jota vapaaehtoisen sitoumuksen tai
10875: kimiseksi verovelvollisen omille työntekijöille, muun velvoitteen nojalla suoritetaan määrä-
10876: ei myöskään, milloin verovelvollinen ei ole ajoin, ei kuitenkaan, jos avustuksen saaja
10877: viiden vuoden aikana luovuttanut kiinteis- elää samassa taloudessa kuin avustuksen an-
10878: töjä, muunlaisia sitä ennen tapahtuneita luo- taja, eikä myöskään, jos avustus on annettu
10879: vutuksia. kasvatusta tai koulutusta varten (toistuvais-
10880: avustus);
10881: 39 §. 10) käyttöomaisuudesta saatu 4 luvun mu-
10882: Henkilökohtaisena tulona verotetaan: kaan veronalainen vastike taikka vakuutus-
10883: 1) palkka, palkkio, osapalkkio sekä muu tai muu sellainen korvaus, sikäli kuin se ei
10884: etuus tai korvaus virasta tai toimesta taikka ole kiinteistö- tai liiketuloa; sekä
10885: työstä, tehtävästä tahi palveluksesta, jonka 11) satunnainen voitto, sellaiseksi luettuna
10886: tulon tai palkan saaja korvausta vastaan on myös 41-45 §: ssä tarkoitettu satunnainen
10887: työn tai tehtävän antajalle suorittanut, olipa myyntivoitto, sikäli kuin se ei ole kiinteistö-
10888: se saatu rahana taikka tavarana tai muina tai liiketuloa.
10889: luontoisetuina, ei kuitenkaan milloin sitä
10890: on pidettävä itsenäisen liikkeen tai ammatin 40 §.
10891: harjoittamisesta saatuna tulona; Eläkkeestä, joka perustuu verovelvollisen
10892: 2) pääomatulo, niin kuin korko talletuk- kerta kaikkiaan maksamaan vakuutukseen
10893: sista, lainoista ja obligaatioista sekä osinko- taikka jonka verovelvollinen on muutoin saa-
10894: tulo, sikäli kuin ne eivät ole liike- tai am- nut ostamalla tai vaihtamalla muuta vasti-
10895: mattituloa; ketta kuin kiinteistöä vastaan tahi muulla
10896: 3) rahaksi arvioitu etu sellaisesta huoneis- niihin verrattavalla vastikkeellisella oikeus-
10897: tosta, joka verovelvollisella on vastikkeetta toimena, luetaan tuloksi vain seuraavat mää-
10898: tai käypää vuokramaksua pienemmästä vas- rät:
10899: tikkeesta ollut työnantajaltaan; jos eläkkeensaajan ikä on tulovuoden päät-
10900: 4) tulo eläkkeestä ja muusta sellaisesta tyessä
10901: etuudesta;
10902: 5) muusta henkilövakuutuksesta kuin hen- vähemmän kuin 36 vuotta, 80%,
10903: kivakuutuksesta tai kertamaksullisesta eläke- 36-45 vuotta, ......... . 70%,
10904: vakuutuksesta vakuutusmaksujen palautuk- 46-55 " ......... . 60%,
10905: sena tai takaisinostolla saatu määrä samoin 56-65 " ......... . 45%,
10906: kuin se arvo, mikä on luettu vakuutuksen- 66-75 " ......... . 30%,
10907: ottajan hyväksi muutettaessa tällaista vakuu- 76-80 " ' ......... . 15%, taikka
10908: tusta muunlaiseksi; 81 vuotta tai enemmän, .. . 10%
10909: 6) henkivakuutusmaksu, jonka verovelvol- eläkkeen määrästä.
10910: lisen puolesta on suorittanut hänen työnan-
10911: tajansa, siltä osin kuin se ylittää kohtuullista 41 §.
10912: vakuutusturvaa vastaavan määrän; Kiinteän omaisuuden tai arvopaperin sa-
10913: 7) perintönä, testamentilla tai lahjana tunnaisen luovutuksen tuottama voitto ( sa-
10914: saadun elinkautisen nautintaoikeuden, eläk- tunnainen myyntivoitto) katsotaan veronalai-
10915: keen tai muun elinkautisentai määrävuosiksi seksi tuloksi, jos siitä, kun omaisuus vii-
10916: jollekulle tulevan etuuden vuotuinen tuotto, meksi on siirtynyt ostamalla tai vaihtamalla
10917: mikäli sitä ei ole verotettava kiinteistö- eikä tahi muulla niihin verrattavalla saannolla
10918: liiketulona; vastiketta vastaan, on verovelvollisen luovut-
10919: 8) mitä asumuseron saaneena tai muutoin taessa omaisuuden kulunut kiinteän omaisuu-
10920: välien rikkoutumisen vuoksi jatkuvasti eril- den osalta kymmentä ja arvopaperin osalta
10921: lään asuva tai avioerossa elävä puoliso saa viittä vuotta lyhyempi aika.
10922: laillisen velvoitteen perusteella toiselta puo- Muun omaisuuden luovutuksesta saatua
10923: lisoita elatuksena itselleen taikka mitä lapsi satunnaista myyntivoittoa pidetään veronalai-
10924: IV,58. - Kaitila ym. 219
10925:
10926: sena tulona, jos verovelvollinen on saanut myyntihinta. Jos hankitun omaisuuden han-
10927: omaisuuden sellaisella saannolla, kuin 1 mo- kinta-arvo on pienempi kuin luovutetun omai-
10928: mentissa tarkoitetaan, ja se on ollut hänen suuden myyntihinta, on luovutuksesta saa-
10929: omanaan viittä vuotta lyhyemmän ajan. dusta voitosta verosta vapaa määrä, jolla
10930: Milloin omaisuuden luovuttamisesta on, voitto ylittää luovutetun omaisuuden myynti-
10931: ennen kuin omistusoikeuden voidaan katsoa hinnan ja hankitun omaisuuden hankinta-
10932: siirtyneen, tehty luovuttajaa ja vastaanotta- arvon erotuksen. Tämän momentin säännök-
10933: jaa sitova sopimus, jossa suoritettavan vas- siä sovelletaan vastaavasti, jos verovelvollinen
10934: tikkeen suuruus tai sen laskemisperuste on on saanut sekä luovutetun että sijaan tulleen
10935: kiinteästi määrätty, pidetään edellä tässä py- omaisuuden vastikkeettomasti samalta henki-
10936: kälässä tarkoitettuja määräaikoja laskettaessa löltä ja tämä oli hankkinut sijaan tulleen
10937: sopimuksen tekemispäivää luovutuspäivänä. omaisuuden enintään vuotta ennen verovel-
10938: vollisen suorittamaa luovutusta.
10939: 42 §. Milloin luovutetusta omaisuudesta osa on
10940: Milloin kiinteä omaisuus tai toisen maalla hankittu sellaisella saannolla tai sellaisena
10941: oleva rakennus otetaan verovelvolliselta laissa aikana, kuin 41 § :ssä tarkoitetaan, on vain
10942: järjestetyllä pakkolunastusmenettelyllä tai tästä osasta saatu voitto veronalaista satun-
10943: hän luovuttaa sen vastaanottajalle, jolla olisi naista myyntivoittoa. Mitä edellä tässä mo-
10944: ollut oikeus sellaiseen pakkolunastukseen mentissa on säädetty, sovelletaan vastaavasti,
10945: kysymyksessä olevaa tarkoitusta varten, ei jos luovutettuun omaisuuteen on 41 § :ssä
10946: luovutuksen tuottamaa voittoa pidetä veron- tarkoitettuna aikana tehty perusparannuksia.
10947: alaisena satunnaisena myyntivoittona. Mitä
10948: tässä momentissa on säädetty, ei koske omai- 43 §.
10949: suuden lunastamista tai luovuttamista soran-, Satunnaisen myyntivoiton suuruus laske-
10950: hiekan- tai turpeenottopaikaksi, kaivokseksi, taan siten, että omaisuuden luovutushinnasta
10951: kivilouhokseksi tai muuhun sellaiseen tar- vähennetään sen hankinta-arvo ja voiton
10952: koitukseen. hankkimisesta olleet kustannukset. Hankinta-
10953: Jos verovelvollinen saa kiinteän omaisuu- arvoon luetaan myös omaisuuden parantami-
10954: den tai ansiotoiminnassa käyttämänsä muun sesta verovelvollisen omistusaikana aiheutu-
10955: omaisuuden tuhoutumisen tai vahingoittumi- neiden kustannusten määrä. Luovutushin-
10956: sen johdosta vakuutus- tai muuta korvausta, taan on lisättävä verovelvollisen omistus-
10957: pidetään tuhoutumista tai vahingoittumista aikana, enintään kuitenkin luovutusvuotena
10958: 41 §: ssä tarkoitetun luovutuksen veroisena, ja sitä edeltäneinä viitenä vuotena, kiinteis-
10959: ei kuitenkaan siltä osin kuin korvaus viimeis- töitä erikseen luovutettavakai hakatun puu-
10960: tään toisena tulovuotta seuraavana vuotena tavaran ja kiinteistön luovutuksessa pidäte-
10961: käytetään vahingoittuneen omaisuuden uudis- tyn hakkuuoikeuden kantoarvo, vähennettynä
10962: tamiseen tai kunnostamiseen taikka omaisuu- samoilta vuosilta verotetulla varsinaisella
10963: den hankkimiseen tuhoutuneen tai vahingoit- metsätaloustulolla.
10964: tuneen tilalle. Jos verovelvollinen on saanut omaisuuden
10965: Milloin verovelvollinen luovuttaa sellaisen vastikkeetta, pidetään hankinta-arvona vero-
10966: kiinteistön tai rakennuksen taikka sellaisen velvollisen saantomiehen hankinta-arvoa vä-
10967: huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet, hennettynä omaisuudesta saantomiehen omis-
10968: jota hän on pääasiallisesti käyttänyt asun- tusaikana verotuksessa hyväksytyillä arvon-
10969: noksi itselleen tai perheelleen, ei luovutuk- vähennyksillä, joita ei ole ollut palautuneina
10970: sesta saatua voittoa pidetä veronalaisena sa- luettava hänen tuloonsa. Mitä 1 momentissa
10971: tunnaisena myyntivoittona, jos verovelvolli- on sanottu omaisuuden parantamisen aiheut-
10972: nen enintään vuotta ennen luovutusta on tamista kustannuksista, on tällöin sovellet-
10973: hankkinut tai vuoden kuluessa hankkii toisen tava sekä verovelvollisen että saantomiehen
10974: sellaisen kiinteistön tai rakennuksen taikka omistusaikana käytettyihin kustannuksiin.
10975: toisen sellaisen huoneiston hallintaan oikeut- Milloin verovelvollisen saanto on ollut sellai-
10976: tavat osalrkeet, jota hän ryhtyy käyttämään nen, että siitä on ollut suoritettava perintö-
10977: edellä sanottuun tarkoitukseen, ja näin han- tai lahjaveroa, ja omaisuus on perintö- tai
10978: kitun omaisuuden hankinta-arvo on vähin- lahjaveron määräämistä varten arvioitu suu-
10979: tään yhtä suuri kuin luovutetun omaisuuden rempaan arvoon kuin saantomiehen hankinta-
10980: 220 IV,58. - Verolaki.
10981:
10982:
10983: arvoon korjattuna hänen omistusaikaansa aikana pidetään tuhoutuneen, vahingoittu-
10984: kohdistuvilla arvonvähennyksillä ja paran- neen tai aikaisemmin luovutetun omaisuuden
10985: nuskustannuksilla, on omaisuuden hankinta- hankinta-aikaa. Mitä edellä tässä momentissa
10986: arvona satunnaista myyntivoittoa laskettaessa on säädetty, ei sovelleta, milloin luovutuksen
10987: pidettävä edellä tarkoitettua, perintö- tai tuottama veronalainen tulo sanottuja sään-
10988: lahjaverotusta varten arvioitua arvoa, jota nöksiä huomioon ottamatta muodostuu suu-
10989: on korjattava vain verovelvollisen omistus- remmaksi.
10990: aikaan kohdistuvilla parannuskustannuksilla. Mitä 1 momentissa on säädetty, on vastaa-
10991: Mitä edellä tässä momentissa on säädetty, vasti sovellettava, kun omaisuus on useam-
10992: on vastaavasti sovellettava, jos omaisuus on man kuin yhden kerran vaihtunut toiseen
10993: siirtynyt useammalla kuin yhdellä saannolla 42 § :n 2 tai 3 momentissa tarkoitetulla ta-
10994: sen jälkeen, kun se viimeksi luovutettiin vas- valla.
10995: tiketta vastaan.
10996: Milloin vain osa omaisuudesta luovutetaan, 46 §.
10997: pidetään luovutetun omaisuuden hankinta- V eronalaiseksi tuloksi ei katsota:
10998: arvona, jollei muuta selvitystä esitetä, niin 1) mitä on saatu naimaosana, avio-oikeu-
10999: suurta osaa koko omaisuuden hankinta- den nojalla tai etuosana jakamattomasta pe-
11000: arvosta, kuin luovutetun osan käypä arvo sästä;
11001: on koko omaisuuden käyvästä arvosta. 2) mitä on saatu perintönä, testamentilla
11002: tai lahjana, ellei 39 § :n 7 tai 9 kohdasta
11003: 44 §. muuta johdu;
11004: Edellä 41-43 § :ssä tarkoitetuin tavoin 3) tasavallan presidentin palkkausta ja
11005: määrätystä satunnaisesta myyntivoitosta lue- eläkettä;
11006: taan veronalaiseksi tuloksi : 4) ulkomaanedustuksessa palvelevien pai-
11007: 1) jos voitto on saatu kiinteän omaisuu- kalliskorotusta sekä kurssi- ja hintavaihtelu-
11008: den luovuttamisesta ja 41 § :n 1 momentissa tappionkorvausta;
11009: tarkoitetusta kymmenen vuoden määräajasta 5) työntekijän työnantajalta ilman oikeu-
11010: on kulunut dellista velvoitusta sillä perusteella saamaa
11011: merkkipäivälahjaa, että hän on ollut työn-
11012: vähemmän kuin 7 vuotta, ...... 100%, antajan palveluksessa 20, 30, 40 tai 50 vuotta
11013: 7 vuotta, mutta alle 8 vuoden, 75 %, taikka että työnantajayritys täyttää kah-
11014: 8 " " " 9 " ' 50 %, dellakymmenelläviidellä jaollisen vuosimää-
11015: 9 , , , 10 , , 25 %; sekä rän tahi kun työntekijä täyttää 50, 60 tai
11016: 70 vuotta, kuitenkin edellytyksin, että merk-
11017: 2) jos voitto on saatu muun omaisuuden kipäivälahjaa voidaan määrältään pitää koh-
11018: luovuttamisesta ja 41 § :n 1 tai 2 momentissa tuullisena;
11019: tarkoitetusta viiden vuoden määräajasta on 6) stipendiä tai muuta apurahaa, joka on
11020: kulunut saatu opintoja, tutkimuksia tai muuta tie-
11021: vähemmän kuin 2 vuotta, ...... 100%, teellistä tai taiteellista työskentelyä varten,
11022: 2 vuotta, mutta alle 3 vuoden, 75 %, mikäli stipendiä tai apurahaa ei voida pitää
11023: 3 " " " 4 " ' 50 %, korvauksena tietystä suoritettavasta työstä,
11024: 4 " " " 5 " ' 25 %. tahi tieteellisen tai taiteellisen toiminnan
11025: tunnustukseksi annettua palkintoa tai val-
11026: 45 §. tion samoin perustein tai muusta ansiok-
11027: Jos verovelvollinen luovuttaa omaisuuden, kaasta toiminnasta myöntämää eläkettä;
11028: joka on hankittu tuhoutuneen, vahingoittu- 7) tietystä tehtävästä johtuneiden erityis-
11029: ntlen tai luovutetun omaisuuden tilalle niin ten kustannusten korvauksesta sitä osaa,
11030: kuin 42 § :n 2 tai 3 momentissa sanotaan, jonka on katsottava kuluneen sanottuun tar-
11031: luovutuksen tuottama satunnainen myynti- koitukseen, jolloin matkakustannusten kor-
11032: voitto lasketaan siten, että hankintahintana vauksesta ja päivärahasta on mainittuun
11033: pidetään tuhoutuneen, vahingoittuneen tai tarkoitukseen muun selvityksen puuttuessa
11034: aikaisemmin luovutetun omaisuuden han- katsottava kuluneen, mitä valtio olisi mat-
11035: kintahintaa tai sen asianomaista osaa, korjat- kustussäännön nojalla vastaavalla perusteella
11036: tuna 43 § :n mukaisesti, ja että hankinta- maksanut;
11037: IV,58. - Kaitila. ym. 221
11038:
11039: 8) huoltoapua tai huoltoapulain 5 §: n mu- 15) säästöpankkien tai osuuskassojen va-
11040: kaista elatusta, hautausavustusta, valtiolta kuusrruhastosta saatua avustusta;
11041: saatua äitiysavustusta, perhelisää, lapsilisää, 16) kiinteistön luovutuksen yhteydessä
11042: erityislapsilisää ja invalidirahaa, kansanelä- määräajaksi tai elinkaudeksi pidätettyä
11043: kettä, asevelvollisen ja invalidin omaisen etuutta ( syytinkiä), paitsi siltä osin, kuin
11044: sotilasavustusta tai huoltorahaa eikä myös- etuuteen kuuluu muun kuin asunnon hal-
11045: kään muuta sellaista lain tai asetuksen no- lintaoikeus;
11046: jalla rahana tai luontoisetuna annettua avus- 17) uudisraivauspalkkiota, metsänparan·
11047: tusta; nus-, salaojitus- ja maanparannusavustusta
11048: 9) korvausta, joka valtion tai yleishyödyl- eikä muuta perustamiskustannuksia varten
11049: lisen yhteisön varoista suoritetaan kertakaik- annettua avustusta, joka on saatu valtiolta,
11050: kisana tai jatkuvana sotapalveluksesta taikka kunnalta tai muulta julkiselta yhdyskun-
11051: muuten sotatoimesta aiheutuneen ruumiin- nalta;
11052: vamman, sairauden tahi kuolemantapauksen 18) maksua, jonka sähkölaitos- tai puhelin-
11053: johdosta vahingoittuneelle tai sairastunealle laitosliikettä säädetyn toimiluvan nojalla
11054: itselleen taikka hänen omaiselleen; harjoittava tahi vesi- tai viemärijohtoliikkeen
11055: 10) työtaistelun johdosta asianomaiselta omistava yhteisö kantaa liittymisestä liikkeen
11056: työmarkkinajärjestöitä saatua määrää; johtoverkkoon, sikäli kuin eri vuosina kerty-
11057: 11) henkivakuutuksen nojalla saatua pää- neiden tällaisten maksujen yhteismäärä sekä
11058: omaa, joka suoritetaan vakuutetulle itselleen, yhteisön liikkeeseen sijoittama pääoma yh-
11059: hänen puolisolleen, lapselleen tai muulle suo- teenlaskettuina eivät ylitä liikkeen tulovuo-
11060: raan alenevassa tai ylenevässä polvessa, ole- den päättyessä käytössä olevan käyttöomai-
11061: valle sukulaiselleen taikka kuolinpesälleen, suuden hankinta-arvoa;
11062: kuitenkin niin, että milloin pääoma makse- 19) asevelvollisen päivärahaa eikä reservi-
11063: taan useammassa kuin yhdessä erässä, tulona läispalkkaa;
11064: huomioon ottamatta jätetään vain se, mitä 20) alaikäisen lapsen saamaa työtuloa
11065: on suoritettu ensimmäisiltä kahdelta vuo- siltä osin, kuin se ei ylitä 80 000 markan
11066: delta; määrää;
11067: 12) rikoslain 9 luvun 2 §: n 1 ja 3 koh- 21) osakeyhtiölle tai osuuskunnalle sen
11068: dassa mainittuja ja niihin verrattavia va- osakkeenomistajien tai jäsenten saamaa etua
11069: hingonkorvauksia eikä omaisuusvahingoista huoneistoista, joihin heillä yhtiöjärjestyksen
11070: muullakaan perusteella suoritettuja korvauk- tai osuuskunnan sääntöjen nojalla on hal-
11071: sia, lukuun ottamatta 37 §: n 2 kohdassa lintaoikeus, milloin kysymyksessä on asunto-
11072: tarkoitettua tai 4 luvun mukaan veronalaista osakeyhtiö, asunto-osuuskunta tai asunto-
11073: korvausta, ei myöskään, mitä on saatu sai- osakeyhtiöistä annetun lain (30/26) 25 §: ssä
11074: raanhoitokustannusten ja niihin verrattavien tarkoitettu osakeyhtiö taikka sellainen muu
11075: kulujen korvauksena taikka valtiolta, vakuu- osakeyhtiö tai osuuskunta, jonka kokonais-
11076: tuslaitokselta, eläkesäätiöltä tai muulta eläke- varoista, verovapaat varat mukaan luettuina,
11077: laitokselta kertakaikkisana korvauksena sai- vähintään 90 % muodostuu ja jonka veron-
11078: rauden tai vamman johdosta; alaisista tuloista, tässä kohdassa tarkoitettua
11079: 13) eläkettä tai päivärahaa, joka suori- etua lukuun ottamatta, vähintään 80% on
11080: tetaan verovelvollisen sairauden, vian tai saatu yhdestä tai useammasta sellaisesta ra-
11081: vamman perusteella taikka hänen puolisonsa kennuksesta tontteineen, jonka kaikkiin huo-
11082: tai huoltajansa kuoleman johdosta kahdelta neistoihin, kiinteistön hoitoa varten tarpeel-
11083: ensimmäiseltä vuodelta, paitsi siltä osin, kuin lisia huoneistoja ja huoneistojen yhtBiskäyt-
11084: sen vuotuinen määrä ylittää 600 000 mark- töön varattuja tiloja lukuun ottamatta, osak-
11085: kaa; keenomistajilla tai jäsenillä yhtiöjärjestyksen
11086: 14) mitä kotimainen osakeyhtiö tai osuus- tai osuuskunnan sääntöjen nojalla on hal-
11087: kunta on saanut osinkona osakeyhtiöstä tai lintaoikeus; sekä
11088: osuuspääoman korkona osuuskunnasta, kui- 22) kotimaisten yleisten arpajaisten tai
11089: tenkin niin, että raha- ja vakuutuslaitoksen palkinto-obligaatioiden arvonnassa saatua
11090: samoin kuin arvopaperikauppiaan tulona pi- voittoa eikä voittoa, joka on saatu urheilu-
11091: detään osinkoa osakkeesta, joka ei kuulu tai eläinkilpailujen yhteydessä asianomaisella
11092: käyttöomaisuuteen; luvalla toimeenpannussa vedonlyönnissä, ei
11093: 222 IV,58. - Verolald.
11094:
11095:
11096: myöskään muuta kotimaassa julkisesti järjes- hin luettuna huoltoapulain 5 §: ssä tarkoi-
11097: tetyn arvonnan, arvaamisen, vedonlyönnin tettu elatus;
11098: tai muun niihin verrattavan sattumasta 8) mitä työnantaja on yritystä palvele-
11099: osaksi tai kokonaan riippuvan menettelyn valle itsenäiselle eläkelaitokselle tai eläkesää-
11100: perusteella palkintona tai muulla nimellä tiölle suorittanut siihen määrään asti, joka
11101: saatua voittoa, paitsi milloin sellaista voittoa vakuutusteknillisten perusteiden mukaan tar-
11102: voidaan pitää kohtuullisena vastikkeena jos- vitaan laitoksen tai säätiön eläkesitoumuk-
11103: takin suorituksesta tai sitä on pidettävä en- sista johtuvan eläkevastuun peittämiseen;
11104: nakkoperintälaissa tarkoitettuna palkkana. 9) mitä kotimaisen vakuutuslaitoksen lain
11105: mukaan on siirrettävä korvaus- ja vakuutus-
11106: maksurahastoihinsa;
11107: 3 luku.
11108: 10) mitä eläkesäätiö tai itsenäinen eläke-
11109: Luonnolliset vähennykset. laitos, paitsi 9 kohdassa tarkoitettu, on käyt-
11110: tänyt vakuutusteknillisten .perusteiden mu-
11111: 47 §. kaan lasketun eläkesitoumuksista johtuvan
11112: Luonnollisiksi vähennyksiksi katsotaan, si- eläkevastuunsa peittämiseen;
11113: käli kuin 49 § : stä ei muuta johdu, muun 11) mitä säästöpankin tai osuuskassan on
11114: muassa: suoritettava säästöpankkien tai osuuskassojen
11115: 1) tulon hankkimiseen käytetystä maasta vakuusrahastolle;
11116: tai huonetilasta maksettu vuokra; 12) ansiotoiminnasta aiheutuneet välilliset
11117: 2) tulon hankkimiseen käytetyn velkapää- verot;
11118: oman korko; 13) edellä 6 kohdassa tarkoitettuihin palk-
11119: 3) kiinteistöjen ammattimaisessa myyn- koihin perustuva työnantajan lapsilisä- ja
11120: nissä luovutetun omaisuuden käypä arvo sii- kansaneläkemaksu sekä työttömyysvakuutus-
11121: hen aikaan, kun sen tilan tai tilan osan, maksu;
11122: josta luovutus on tapahtunut, on katsottava 14) matkakustannukset asunnosta työpaik-
11123: myynti- tai palstoitustoiminnan aloittamisen kaan halvinta kulkuneuvoa käyttäen, sikäli
11124: johdosta tahi muusta sellaisesta syystä tul- kuin niiden ei voida katsoa sisältyvän paik-
11125: leen verovelvollisen harjoittaman myyntitoi- kakunnalla tavallisiin elantokustannuksiin,
11126: minnan vaihto-omaisuudeksi, kuitenkin niin, ei kuitenkaan enempää kuin 60 000 markkaa
11127: että jos omaisuus jo verovelvollisen omaksi vuodessa;
11128: tullessaan tuli hänen vaihto-omaisuudekseen, 15) tutkimusmatkoista, tutkimusvälineiden
11129: tässä kohdassa tarkoitettuna arvona pidetään ja tieteellisen tai ammattikirjallisuuden
11130: omaisuuden hankinta-arvoa, ja että jos luo- hankkimisesta ynnä tieteellisestä työstä muu-
11131: vutuksesta saatu voitto olisi ollut verotettava toin johtuneet taikka taiteen harjoittamisesta
11132: satunnaisena myyntivoittona, ei tässä koh- aiheutuneet kohtuullisiksi katsottavat kus-
11133: dassa tarkoitettuna arvona pidetä suurempaa tannukset, mikäli niitä ei ole suoritettu
11134: määrää kuin satunnaisen myyntivoiton suu- 46 § : n 6 kohdalla tarkoitetulla stipendillä
11135: ruutta laskettaessa olisi vastaavasti ollut otet- tai apurahalla;
11136: tava huomioon; 16) ansiotoiminnan kehittämistä tarkoitta-
11137: 4) verovelvollisen toisessa tulolähteessään vat kohtuulliset tutkimuskustannukset;
11138: käyttämien, toisesta tulolähteestä peräisin 17) vähäiset yleishyödyllisiin tarkoituksiin
11139: olevien tuotteiden ja muiden etuuksien arvo; annetut avustukset i
11140: 5) vuosi- ja vaihtoalennukset, osto- ja 18) siirtyvät vuosiloma-ajan palkat ja lo-
11141: myyntihyvitykset sekä ostojen tai myyntien makorvaukset;
11142: suhteessa jaetut ylijäämän palautukset; 19) aluksen määräaikaista luokitusta var-
11143: 6) palkka ja muut etuudet verovelvollisen ten tulovuotena ja sitä edeltäneinä kolmena
11144: ansiotoiminnassa työskenneH.eil'le henkilöi!lle, vuotena tehtyjen korjausten kustannuksista
11145: samoin kuin yhtymän tai kuolinpesän osak- se osa, jonka verovelvollinen on vähentänyt
11146: kailleen antamat kohtuulliset palkkaetuudet; tulovuoden kirjanpidossaan;
11147: 7) ansiotoiminnassa työskennelleille pal- 20) satunnaisen myyntivoiton hankkimi-
11148: kansaajille ja heidän omaisilleen annetut sesta olleet kustannukset, niin kuin 43 §: ssä
11149: kohtuulliset eläkkeet ja muut avustukset, nii- säädetään, sekä muun satunnaisen voiton
11150: IV,58. - Kaitila ym. 223
11151:
11152: hankkimisesta olleet menot, ei kuitenkaan alaikäiselle lapselleen tai muulle alaikäiselle
11153: vastaavan tulon määrän ylittävältä osalta; perheenjäsenelleen;
11154: 21) käyttöomaisuuden arvonvähennykset, 4) kiinteistöstä suoritettua syytinkiä siltä
11155: niin kuin 4 luvussa säädetään; osin kuin sitä 46 §: n 16 kohdan mukaan ei
11156: 22) jäljempänä 50 §: n 2 momentissa tar- katsota saajansa tuloksi;
11157: koitetun omaisuuden hankkimisesta johtuneen 5) kustannuksia, jotka verovelvollisella on
11158: velan pääoman lisääntyminen ulkomaan ra- ollut käyttöomaisuutensa uudis-, laajennus-
11159: han kurssin muuttumisen johdosta sekä täl- tai muutostöistä, paitsi sikäli kuin ne ovat
11160: laisesta velasta hinta- tai kustannusindeksin vähennettävissä arvonvähennyksinä; eikä
11161: muuttumisen takia tahi muulla vastaavalla 6) menetystä, jota on pidettävä pääoman-
11162: perusteella koron lisäksi suoritettava hyvitys, vähennyksenä.
11163: kuitenkin niin, että mainittu pääoman lisään-
11164: tyminen ja suoritettava hyvitys, siltä osin
11165: kuin ne tulovuoden aikana ovat yhteensä yli 4 luku.
11166: 50 000 markan, vähennetään vuotuisin pois-
11167: toin, jotka saavat olla enintään 20 % niiden Arvonvähennykset.
11168: määrästä; sekä
11169: 23) ulkomaalta saadusta, täällä veronalai- 50 §.
11170: sesta tulosta ulkomaalla maksettu vero, mil- Luonnollisena vähennyksenä saadaan ve-
11171: loin sitä ei 100 §: n 2 momentin tai 108 §: n ronalaisesta tulosta vähentää verovelvollisen
11172: 2 momentin mukaan vähennetä verosta. muussa ansiotoiminnassa kuin varsinaisessa
11173: maa- tai metsätaloudessa käyttämän käyttö-
11174: 48 §. omaisuuden hankinta-arvosta tehtävä arvon-
11175: Liikkeen perustamisesta, uudelleen järjes- vähennys, niin kuin tässä luvussa säädetään.
11176: tämisestä tai laajentamisesta johtuneet pe- Käyttöomaisuudeksi kutsutaan tässä lu-
11177: rustamis- ja järjestelykustannukset saadaan, vussa rakennuksia, koneita ja kalustoa sekä
11178: jollei niitä ole niiden syntymisvuotena vä- muuta niihin verrattavaa omaisuutta ynnä
11179: hennetty, poistoina vähentää liikkeen kirjan- vastiketta vastaan hankittua patentti- ja
11180: pidon mukaisesti viiden vuoden kuluessa muuta sellaista oikeutta, niin myös soran- ja
11181: 20 % vuodessa. hiekanottopaikkaa, kaivosta, kivilouhosta, tur-
11182: Varsinaisesta maa- ja metsätaloustulosta vesuota ja muuta sellaista omaisuutta. Ko-
11183: saadaan vähentää vain 47 §:n 1, 2, 7 ja 8 neita ja kalustoa sekä muita niihin verratta-
11184: kohdassa tarkoitetut luonnolliset vähennyk- via esineitä sanotaan irtaimeksi käyttö-
11185: set. omaisuudeksi.
11186: Vaikka luonnollisen henkilön tai kuolin- 1\Hlloin omaisuus on saatu ostamalla, vaih-
11187: pesän henkilökohtaisista tuloista tehtävät tamalla tai muutoin vastikkeellisesti, sen han-
11188: muut luonnolliset vähennykset kuin 47 §: n kinta-arvoksi katsotaan sen hankkimisesta
11189: 2 kohdassa tarkoitetut korot eivät nouse johtuneiden todellisten kustannusten määrä
11190: 5 000 markkaan, saadaan sellaisina vähen- sekä, milloin omaisuus on saatu vastikkeetta,
11191: nyksinä kuitenkin vähentää 5 000 markkaa, sen käypä arvo saannon aikana.
11192: ei kuitenkaan enempää kuin henkilökohtais-
11193: ten tulojen koko määrä (yhtenäisvähennys). 51 §.
11194: Arvonvähennys verovelvollisen liikkeeseen
11195: 49 §. tai muuhun tulolähteeseen kuuluvasta irtai-
11196: Tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä mesta käyttöomaisuudesta tehdään yhtenä
11197: johtuneina kustannuksina ei pidetä muun eränä. Arvonvähennyksen perusteena on ir-
11198: muassa: taimen käyttöomaisuuden jäännösarvo eli se
11199: 1) verovelvollisen ja hänen perheensä elan- määrä, joka saadaan, kun edellisenä tulovuo-
11200: tokustannuksia, joihin luetaan myös asunnon tena irtaimesta käyttöomaisuudesta tehdyn
11201: vuokra sekä verovelvollisen itseään varten arvonvähennyksen perusteena olleeseen jään-
11202: pitämän palvelusväen palkkaus ja elatus; nösarvoon, vähennettynä silloin tehdyllä, ve-
11203: 2) verovelvollisen oman pääoman korkoa; rotuksessa hyväksytyllä arvonvähennyksellä,
11204: 3) palkka- ja muita etuuksia, jotka vero- lisätään tulovuoden aikana käyttöön otetun
11205: velvollinen on suorittanut puolisolleen taikka omaisuuden hankinta-arvo ja summasta vä-
11206: 224 IV,58. - Verolaki.
11207:
11208:
11209: hennetään irtaimesta käyttöomaisuudesta vuo- puun viimeistään kolmessa vuodessa, saadaan
11210: den aikana saadut luovutushinnat sekä va- poistaa kokonaisuudessaan hankintavuotena.
11211: kuutus- ja muut sellaiset korvaukset. Kuna- Edellä 1 momentissa tarkoitetusta omai-
11212: kin tulovuotena tehtävän arvonvähennyksen suudesta saadut luovutushinnat sekä vakuu-
11213: suuruus on verovelvollisen vaatima osa, kui- tus- ja muut sellaiset korvaukset luetaan
11214: tenkin enintään 30 %, arvonvähennyksen pe- veronalaiseksi tuloksi.
11215: rusteena olevasta jäännösarvosta.
11216: Jos verovelvollinen osoittaa, että liikkee- 54 §.
11217: seen tai muuhun tulolähteeseen tulovuoden Rakennuksen vuotuisena arvonvähennyk-
11218: päättyessä kuuluvan irtaimen käyttöomaisuu- senä myönnetään omaisuuden hankinta-arvon
11219: den arvo on pienempi kuin 1 momentissa tar- sekä sen ajan mukaan laskettu arvonvähen-
11220: koitettu arvonvähennyksen perusteena oleva nys, jona rakennusta todennäköisesti voidaan
11221: jäännösarvo vähennettynä saman momentin taloudellisesti käyttää, ei kuitenkaan enem-
11222: mukaan tehtävällä arvonvähennyksellä, saa- pää kuin seuraavat prosenttimäärät raken-
11223: daan omaisuudesta lisäksi tehdä jäännös- nuksen hankinta-arvosta:
11224: arvon alentamiseksi todellisen arvon suurui- 1) asuin-, toimisto-, myymälä- ja muista
11225: seksi tarvittava ylimääräinen arvonvähennys. sellaisista rakennuksista:
11226: Se osa irtaimesta käyttöomaisuudesta saa-
11227: duista luovutushinnoista sekä vakuutus- ja puisista . . . . . . . . . . . . . . . 3%
11228: muista sellaisista korvauksista, jota ei voida kivisistä . . . . . . . . . . . . . . . 2%
11229: vähentää jäännösarvoa laskettaessa, niin kuin
11230: 1 momentissa sanotaan, luetaan tulovuoden 2) tehdasrakennuksista ja voima-asemista
11231: veronalaiseksi tuloksi. sekä talous- ja muista sellaisista rakennuk-
11232: sista:
11233: 52 §. puisista 5%
11234: Ammattimaiseen liikenteeseen käytetystä kivisistä 3%
11235: moottoriajoneuvosta myönnetään 51 §: n sään-
11236: nöksistä poiketen arvonvähennyksenä siltä Rakennuksesta tai sen osasta, jota käyte-
11237: vuodelta, jolloin ajoneuvo on otettu käyttöön, tään tehtaana, työpajana, myymälänä, varas-
11238: 30% sen hankinta-arvosta ja sen jälkeen tona tai voima-asemana, myönnetään 1 mo-
11239: vuotuisena arvonvähennyksenä 20 % hankin- mentin säännöksestä poiketen siltä vuodelta,
11240: ta-arvosta. Jos verovelvollinen osoittaa, että jolloin omaisuus on otettu käyttöön, sekä kol-
11241: ajoneuvon arvo tulovuoden päättyessä on pie- melta seuraavalta vuodelta se arvonvähen-
11242: nempi kuin arvonvähennyksen perusteena nys, jonka verovelvollinen on kirjanpidos-
11243: oleva jäännösarvo vähennettynä edellä sano- saan tehnyt, kuitenkin mainituilta neljältä
11244: tun mukaan tehtävällä arvonvähennyksellä, vuodelta yhteensä 30 % rakennuksen han-
11245: hänellä on oikeus tehdä sellainen kertakaik- kinta-arvosta.
11246: kinen arvonvähennys, että ajoneuvo alenee Väestönsuojasta myönnetään arvonvähen-
11247: jäljellä olevaan arvoonsa. nyksenä sen hankintavuotena ja kunakin
11248: Edellä 1 momentissa tarkoitetusta ajoneu- seuraavana vuonna enintään 20 % suojan
11249: vosta saadulla luovutushinnalla taikka va- hankinta-arvosta.
11250: kuutus- tai muulla sellaisella korvauksella on
11251: alennettava ensi sijassa kysymyksessä olevan 55 §.
11252: ajoneuvon ja toisessa sijassa tulovuotena Milloin rakennus jatkuvasti kuluu tai huo-
11253: hankitun, ammattimaiseen liikenteeseen käy- nontuu enemmän kuin vastaava omaisuus
11254: tetyn toisen moottoriajoneuvon verotuksessa yleensä taikka jos sitä käytetään tilapäistä
11255: poistamatta olevaa arvoa. Se osa luovutus- laatua olevassa tai sellaisessa ansiotoimin-
11256: hinnasta tai korvauksesta, jota ei voida näin nassa, jota suhdanteiden muuttumisen joh-
11257: käyttää, luetaan tulovuoden veronalaiseksi dosta tai siihen verrattavasta syystä toden-
11258: tuloksi. näköisesti voidaan harjoittaa ainoastaan suh-
11259: teellisen lyhyen ajan kuluessa, tahi jos ra-
11260: 53 §. kennus muusta syystä menettää taloudel-
11261: Sellaisen irtaimen käyttöomaisuuden han- lista arvoaan enemmän, kuin 54 § : n mu-
11262: kinta-arvo, jonka on katsottava kuluvan lop- kaan tehtävät arvonvähennykset edellyttävät,
11263: IV,58.- Kaitila ym. 225
11264: verovelvollisella on oikeus tehdä arvonvähen- poistetuksi, sama omistaja tai oikeuden hal-
11265: nykset niin suurina, että rakennuksen han- tija ei saa siitä enää tehdä arvonvähennystä.
11266: kinta-arvo tulee samansuuruisina erinä pois- Kirjanpitolaissa tarkoitettuun kirjanpito-
11267: tetuksi sen taloudellisena kestämisaikana. velvollisten toiseen, kolmanteen tai neljän-
11268: Jos rakennusta tapahtuneen teknillisen ke- teen ryhmään kuuluva verovelvollinen ei saa
11269: hityksen tai muun siihen verrattavan syyn verotuksessa vähentää arvonvähennyksenä
11270: vuoksi ei enää voida taloudellisesti käyttää enempää kuin sellaisen määrän, että tämän
11271: samassa ansiotoiminnassa taikka jos se muu- luvun mukaan laskettu jäännösarvo arvonvä-
11272: toin on kulunut loppuun, ennen kuin sen hennysten jälkeen ei jää pienemmäksi kuin
11273: arvo on verotuksessa poistettu, verovelvolli- omaisuuden kirjanpitoarvo.
11274: sella on oikeus tehdä rakennuksesta sellainen
11275: kertakaikkinen ylimääräinen arvonvähennys,
11276: että rakennus alenee jäljellä olevaan ar- 60 §.
11277: voonsa. Jos verovelvollinen saa aikaisemmin vero-
11278: tuksessa hyväksyttyjä 54, 56 tai 57 §: ssä
11279: 56 §. tarkoitetusta käyttöomaisuudesta tehtyjä ar-
11280: Vastiketta vastaan hankitun patentti- ja vonvähennyksiä luovutushintana takaisin
11281: muun sellaisen oikeuden vuotuisena arvon- kymmenen vuoden kuluessa omaisuuden käyt-
11282: vähennyksenä saadaan vähentää niin paljon, töön ottamisesta, ne luetaan vastaavasta an-
11283: että oikeuden hankinta-arvo tulee poistetuksi siotoiminnasta saaduksi veronalaiseksi tu-
11284: sen voimassaoloaikana. Jos tällainen oikeus loksi.
11285: on 55 §: ssä tarkoitetusta syystä menettänyt Milloin verovelvollinen vakuutus- tai
11286: arvostaan enemmän, siitä saadaan tehdä ar- muuna sellaisena korvauksena saa takaisin
11287: vonvähennys mainitun pykälän säännöksiä 1 momentissa tarkoitettuja arvonvähennyksiä
11288: soveltaen. sanotussa momentissa mainittuna aikana,
11289: Soran- ja hiekanottopaikan, kaivoksen, ki- niillä on alennettava tuhoutuneen omaisuuden
11290: vilouhoksen, turvesuon ja muun sellaisen sijaan hankitun tai vahingoittuneen omaisuu-
11291: omaisuuden arvon vähentyminen määrätään den verotuksessa poistamatta olevaa hankinta-
11292: maan ainesosien hyväksikäytön määrästä esi- arvoa. Jos arvon alentamista ei ole voitu
11293: tetyn, selvityksen perusteella. tehdä viimeistään toiselta tulovuotta seuraa-
11294: valta vuodelta toimitettavassa verotuksessa,
11295: 57 §. luetaan takaisin saadut arvonvähennykset tai
11296: Muusta kuin 51-56 §:ssä tarkoitetusta se osa niistä, jota ei ole käytetty arvon alen-
11297: käyttöomaisuudesta tehtävä arvonvähennys tamiseen, veronoikaisulla tulovuoden veron-
11298: lasketaan omaisuuden hankinta-arvon ja sen alaiseksi tuloksi.
11299: ajan mukaan, jona omaisuutta todennäköi- Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään hyväk-
11300: sesti voidaan taloudellisesti käyttää, sekä so- sytystä arvonvähennyksestä, on sovellettava
11301: veltaen myös 55 § : n säännöksiä. myös 2 momentissa tarkoitettuun arvon alen-
11302: nukseen.
11303: 58 §.
11304: Valtioneuvosto voi määräämillään ehdoilla, 61 §.
11305: sen kunnan kunnallishallituksen suostumuk- Milloin käyttöomaisuutta käytetään sekä
11306: sella, jossa käyttöomaisuutta käytetään, 50 §: n 1 momentissa mainitussa että muussa
11307: myöntää verovelvolliselle oikeuden lukea toiminnassa, siitä saadaan tehdä vain sellai-
11308: määrävuosina hyväkseen käyttöomaisuudesta nen osa säännönmukaisesta arvonvähennyk-
11309: säännönmukaista suuremmat arvonvähennyk- sestä, joka vastaa omaisuuden käyttämistä
11310: set, jos erittäin tärkeä yleinen tai paikalli- ensiksi mainittuun toimintaan.
11311: nen etu sitä vaatii. Mitä edellä tässä luvussa on säädetty omai-
11312: suuden luovutushinnasta sekä vakuutus- ja
11313: 59 §. muista sellaisista korvauksista, sovelletaan
11314: Sen jälkeen kun käyttöomaisuuden han- 1 momentissa mainittuun omaisuuteen vain
11315: kinta-arvo on hyväksyttyinä arvonvähennyk- siltä osin, kuin omaisuutta on käytetty
11316: sinä ja tässä luvussa tarkoitettuina muina 50 §: n 1 momentissa tarkoitetussa toimin-
11317: vähennyksinä tullut verotuksessa kokonaan nassa.
11318: 29 E 219/62
11319: lV,58. - Verolaki.
11320:
11321:
11322: 62 §. monen sitä edeltäneen vuoden tulona, että se
11323: Jos verovelvollinen siirtää ansiotoimin. tulee verotetuksi yhtä monelta vuodelta, kuin
11324: tansa irtainta käyttöomaisuutta yksityiskäyt. miltä sen on katsottava kertyneen, ei kui-
11325: töönsä, luetaan omaisuuden käypä arvo jään- tenkaan useammalta kuin viideltä vuodelta
11326: nös- tai muun arvon vähennykseksi taikka ( tulontasaus).
11327: veronalaiseksi tuloksi sen mukaan mitä 51- Kahdelta tai useammalta vuodelta kerty-
11328: 53 §:ssä säädetään luovutushinnasta. neenä tulona voidaan pitää muun muassa:
11329: 1) yhtä vuotta pitemmältä vuokrakaudelta
11330: kertasuorituksena saatua vuokraa;
11331: 5 luku. 2) liikettä luovutettaessa sen varastosta ja
11332: irtaimesta käyttöomaisuudesta saatua, liike-
11333: Erityisiä tuloa koskevia säännöksiä. tulona pidettävää tuloa;
11334: 3) tuloja tekijänoikeudesta tai patentista;
11335: 63 §. 4) aikaisemmilta vuosilta saatua palkkaa
11336: Jos on ilmeistä, että yhteisö on suorittanut tai eläkettä;
11337: osakkaansa tai jäsenensä taikka tämän puo. 5) verovelvollisen työstä erotessaan saamaa
11338: lison, lapsen, vanhemman tai muun omaisen kertasuoritusta;
11339: hyväksi palkan, lahjapalkkion, osapalkan, 6) vakuutukseen perustuvaa kertasuori-
11340: asuntoedun, edustus- tai matkakustannuksen, tusta; sekä
11341: vakuutusmaksun tahi muun sellaisen hyvi. 7) verovelvollisen osuutta sellaisesta yhty-
11342: tyksen nimellä enemmän, kuin on pidettävä män tulosta, jonka on katsottava kertyneen
11343: kohtuullisena, taikka että yhteisö on hintana, kahdelta tai useammalta vuodelta.
11344: vuokrana, korkona, provisiona tai muuna Kahdelta tai useammalta vuodelta kerty-
11345: kustannuksena edellä mainituilla henkilöille neenä tulona ei pidetä satunnaista myynti-
11346: maksanut olennaisesti enemmän tai heiltä voittoa.
11347: kantanut vähemmän, kuin on tavallista, se
11348: otetaan verotuksessa huomioon kohtuullisen 65 §.
11349: määräisenä. Edellä 20 §: n 2 kohdassa tarkoitetun yh-
11350: Jos yhteisö Innastamalla omia osakkeitaan teisön kolmen ensimmäisen tulovuoden tulos
11351: tai osuuksiaan taikka alentamalla osake. tai on yhteisön niin vaatiessa jaettava tasan näi-
11352: muuta omaa pääomaansa on jakanut varoja den kolmen vuoden tulona verotettavaksi.
11353: osakkailleen tai jäsenilleen ja jos on ilmeistä,
11354: että varojen jakaminen on tapahtunut osin- 66 §.
11355: gosta tai muusta voitonjaosta menevän ve- Jos kunnallisverotuksessa liikkeestä tai
11356: ron välttämiseksi, on jaetut varat tältä osin muusta kiinteistöstä kuin maatalouskiinteiS"-
11357: katsottava· osakkaan tai jäsenen ver~malai töstä saatu, edellä säädetyin tavoin määrätty
11358: seksi tuloksi. puhdas tulo on jäänyt niin vähäiseksi, että
11359: Milloin yhteisöstä saatua etua pidetään ve- sitä kiinteistön tai liikkeen laatuun ja l~u
11360: rotuksessa voitonjakona yhteisön osakkaille teen katsoen ei voida hyväksyä kunnallisve-
11361: tai jäsenille, siihen on yhteisön ja osakkaan ron suorittamisen perusteeksi, taikka jos täl-
11362: tai jäsenen verotuksessa muutoinkin sovel- laista tuloa ei ole jäänyt lainkaan, on kiin-
11363: lettava, mitä tässä laissa säädetään osingosta teistön käyttötavan ja liikkeen t.oimialan
11364: tai muusta voitonjaosta. sekä niiden muun laadun ja tuottavuuden,
11365: niin myös aikaisempien vuosien ja tulovoo-
11366: 64 §. den vuosivaihdon, tuoton ja toiminnan muun
11367: Milloin luonnollinen henkilö tai kuolinpesä laajuuden sekä jatkuvan toimiruismahdolli-
11368: on tulovuotena saanut vähintään 300 000 suuden ynnä varallisuusaseman ja kaikkien
11369: markkaa tuloa, jonka on katsottava etu- tai niiden muiden asianhaarojen perusteella,
11370: jälkikäteen kertyneen kahdelta tai useam- jotka voivat olla johtona asian arvostelemi-
11371: malta vuodelta ja joka valtionverotuksessa seen, harkittava se kohtuullinen määrä, jonka
11372: on vähintään neljäsosa hänen tulovuotena perusteella verotus on toimitettava. (harkin-
11373: saamiensa tulojen' yhteismäärästä, tällainen taverotus).
11374: tulo on verovelvollisen vaatimuksesta jaet- Harkintaverotusta älköön sovellettako liik-
11375: tava tasan verotettavaksi tulovuoden ja niin keestä saatuun tuloon kolmena ensimmäisenä
11376: IV,58. - Ka.i.tila ym. 227
11377:
11378: tulovuotena liikkeen perustamisesta lukien, 1) velkain korot, jotka eivät ole vähen-
11379: jos liikettä ei voida katsoa perustetun ennes- nettävissä luonnollisilla vähennyksinä, ei kui-
11380: tään olemassa olevan liikkeen toiminnan jat- tenkaan mikäli ne kohdistuvat tuloon, jota
11381: kamista varten. ei ole pidettävä veronalaisena, muuta kuin
11382: Milloin verovelvollisen samassa kunnassa tämän tulon ylittävältä osalta;
11383: sijaitsevista liikkeistä ja muista kiinteistöistä 2) lyhennykset opintolainasta, joka on
11384: kuin maatalouskiinteistöistä kertynyt puhdas myönnetty valtion menoarviossa olevasta
11385: tulo jonkin tulolähteen osalta on ollut sellai- määrärahasta taikka jolle on annettu tai lai-
11386: nen, että kunnallisverotus sen osalta olisi 1 nan ottamisen aikaan voimassa olleiden sään-
11387: momentin mukaan toimitettava harkinnan nösten mukaan olisi voitu antaa valtion ta-
11388: perusteella, älköön harkintaverotusta kuiten- kaus;
11389: kaan käytettäkö, jos näiden kunnassa sijait- 3) määrä, jolla jonkin tulolähteen luon-
11390: sevien kaikkien liikkeiden ja kiinteistöjen yh- nolliset vähennykset ylittävät tulolähteen ve-
11391: teenlaskettu puhdas tulo on niiden låatuun ronalaisen tulon;
11392: ja laajuuteen nähden katsottava kaikkien nii- 4) 50% yhteisön osakkeilleen tai osuuk-
11393: den osalta riittäväksi. silleen tulovuotena jakamasta osingosta tai
11394: korosta, josta on vähennetty 46 §:n 14 koh-
11395: 67 §. dassa tarkoitettu verovapaa tulo ja johon on
11396: Milloin tulo valtakunnassa harjoitetusta lisätty korot, joita sanottuun verovapaaseen
11397: liikkeestä, joka välittömästi tai välillisesti on tuloon kohdistuvina ei 1 kohdan mukaan
11398: riippuvainen ulkomaisesta yhteisöstä tai ul- saada vähentää veronalaisesta tulosta;
11399: komaalla asuvasta henkilöstä, jää huomatta- 5) satunnainen myyntitappio, niin kuin
11400: vasti pienemmäksi kuin muista samanlaisista 70 § : ssä säädetään;
11401: liikkeistä yleensä saatu tulo, taikka jos sel- 6) edellä 39 §:n 7, 8 tai 9 kohdassa mai-
11402: laisen liikkeen tulo muutoin on katsottava nittu toistuvaissuoritus, jota ei ole pidettävä
11403: kohtuuttoman pieneksi, liikettä voidaan har- luonnollisena vähennyksenä, ve:rovelvollisen
11404: kinnan mukaan verottaa tulosta, jota liikkeen vapaaehtoisesti antamaan vastikkeettomaan
11405: laatuun ja laajuuteen nähden on pidettävä sitoumukseen perustuva suoritus kuitenkin
11406: kohtuullisena. vain sikäli, kuin se on määrältään kohtuul-
11407: IDkomaisen vakuutuslaitoksen täältä saa- linen ja se on annettu sellaisen avustuksen
11408: maksi tuloksi katsotaan palovakuutusalalla tarpeessa olevalle valtakunnassa asuvalle
11409: 6 % ja muilla vakuutusaloilla 10 % niistä henkilölle;
11410: vakuutusmaksuista, jotka laitos on kantanut 7) lahjoitukset yleishyödyllisiin tarkoituk-
11411: täällä harjoitetusta vakuutusliikkeestä. siin, sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin
11412: Jos sellainen ulkomaalla asuva henkilö tai säädetään;
11413: ulkomainen yhteisö, jolle ei ole myönnetty 8) luonnollisen henkilön työstä. saaman tu-
11414: oikeutta. harjoittaa valtakunnassa elinkeinoa lon ( työtulo) sekä aikaisemman virka- tai
11415: tahi jolla ei ole täällä kiinteätä toimipaikkaa, työsuhteen perusteella saadun eläkkeen mää-
11416: harjoittaa tälillä. ansiotoimintaa, on tällaisen rästä 15 %, jolloin työtulona on pidettävä
11417: henkilön tai yhteisön suoritettava veroa siitä 39 § : n 1 kohdassa tarkoitettua palkkatuloa
11418: tulosta, jonka arvioidaan muodostuneen val- sekä 32-34 § :ssä. mainittua maa- tai metsä-
11419: takunnassa harjoitetusta toiminnasta. talouden taikka poronhoidon hyväksi tehdyn
11420: työn arvoa sekä sellaista osaa ammatti- ja lii-
11421: ketuloa, jota on pidettävä kohtuullisena kor-
11422: 6 lUku. vauksena verovelvollisen ammatissaan ja liik-
11423: keessään suorittamasta työstä (työtulovähen-
11424: Puhtaasta tulosta tehtävät vähennykset. nys);
11425: 9) milloin yhteisverotettavilla puolisoilla,
11426: 68 §. joilla on oikeus lapsivähennykseen, on kum-
11427: Valtionverotuksessa vähennetään valtakun- mallakin ollut sellaista työtuloa, kuin 8 koh-
11428: nassa koko tulovuoden ajan asuneen luon- dassa tarkoitetaan, sen puolison työtulosta,
11429: nollisen henkilön sekä kotimaisen yhteisön, joka on saanut sellaista tuloa vähemmän,
11430: kuolinpesän ja yhtymän tulosta yleisinä vä- 150 000 markkaa sekä tämän määriin ylittä-
11431: hennyksinä: vältä osalta puolet, ei kuitenkaan yhteensä.
11432: 228 IV,58. - Verola.ki.
11433:
11434:
11435: Bnempää kuin 300 000 markkaa eikä yhdessä tuksesta syntynyt tappiota (satunnainen
11436: työtulovähennyksen kanssa enempää kuin myyntitappio), se saadaan vähentää verovel-
11437: työtulon määrä ( puolisovähennys); . vollisen samana tulovuotena kiinteän omai-
11438: 10) milloin verovelvollisella, joka ei ole suuden tai arvopaperin luovutuksesta saa-
11439: avioliitossa tai jota ei yhteisveroteta puoli- masta satunnaisesta myyntivoitosta tai sen
11440: sonsa kanssa, on oikeus lapsivähennykseen, veronalaisesta osasta, sikäli kuin luovutuksen
11441: työtulosta 100 000 markkaa; tuottama voitto, jos sellaista olisi syntynyt,
11442: 11) tulovuotena maksuunpannut kunnal- olisi ollut veronalaista. Sikäli kuin verovel-
11443: lisvero ja kansaneläkevakuutusmaksu, niiden vollinen ei samana tulovuotena ole saanut
11444: yhteismäärästä kuitenkin vähentäen, mitä edellä tarkoitetun laatuista satunnaista
11445: aikaisemmin vähennetyistä samanlaisista ve- myyntivoittoa, saadaan vähennyskelpoinen
11446: roista tai maksuista on tulovuoden aikana satunnainen myyntitappio vähentää hänen
11447: poistettu; seura;tvana ja tarvittaessa sitäkin seuraavana
11448: 12) työttömyyskassoihin suoritetut mak- tulovuotena saamastaan satunnaisesta myyn-
11449: sut; tivoitosta tai sen veronalaisesta osasta.
11450: 13) verovelvollisen omistaan sekä puoli- Satunnaisen myyntitappion ja sen vähen-
11451: sonsa ja lastensa eläke-, henki- ja muista nyskelpoisen osan suuruuden laskemisessa on
11452: henkilövakuutuksista paitsi 11 ja 12 kohdassa vastaavasti noudatettava, mitä 41-45 §:ssä
11453: tarkoitetuista suorittamat maksut 10 000 on säädetty satunnaisen myyntivoiton ja sen
11454: markkaan edellä mainittua henkilöä kohti veronalaisen osan laskemisesta.
11455: taikka, siltä osin kuin ei ole kysymys henki-
11456: vakuutuksesta tai kertamaksullisesta eläke-
11457: vakuutuksesta, tämän määrän ylikin aina 12 71 §.
11458: prosenttiin ansiotulosta lisättynä 2 prosen- Valtionverotuksessa vähennetään valtakun-
11459: tilla ansiotulosta henkilöä kohti; sekä nassa koko tulovuoden asuneen luonnollisen
11460: 14) lapsilisä- ja kansaneläkemaksu sekä henkilön tulosta sen lisäksi, mitä edellä tässä
11461: työttömyysvakuutusmaksu, jotka verovelvolli- laissa on säädetty, sosiaalisina vähennyksinä:
11462: nen on työnantajana suorittanut, sikäli kuin 1) verovelvollisen ja hänen perheenjäsen-
11463: niitä ei ole vähennetty luonnollisina vähen- tensä lääkärin- ja lääkekulut, sairaalamaksut
11464: nyksinä. sekä näihin kuluihin verrattavat sairaudesta
11465: johtuneet muut kustannukset, sikäli kuin
11466: 69 §. verovelvollinen ei ole niiden suorittamiseksi
11467: Kunnallisverotuksessa vähennetään 68 saanut verovapaata korvausta, taikka, mil-
11468: § :ssä tarkoitetun verovelvollisen tulosta ylei- loin edellä tässä kohdassa tarkoitetut kustan-
11469: sinä vähennyksinä: nukset eivät ole nousseet 5 000 markkaan
11470: 1) velkain korot, joita ei ole pidettävä häntä itseään ja kutakin perheenjäsentä
11471: tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtu- kohti, sanottu määrä ( sairausvähennys);
11472: neina kustannuksina; 2) jos hänelle on sairaudesta, viasta tai
11473: 2) satunnainen myyntitappio, niin kuin vammasta aiheutunut jatkuva haitta, haitta-
11474: 70 § : ssä säädetään; asteen prosenttimäärää vastaava osa 200 000
11475: 3) edellä 68 § : n 6 kohdassa mainitut tois- markasta sekä lisävähennyksenä työtulosta
11476: tuvaissuoritukset; 20 000 markkaa jokaiselta täydeltä kymme-
11477: 4) työtulovähennyksenä 5 % 68 § : n 8 neltä prosentilta, millä haitta-aste ylittää
11478: kohdassa tarkoitetun työtulon ja eläkkeen 50 % kuitenkin niin, että kansaneläkelain
11479: määrästä; mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen saajan
11480: 5) edellä 68 § : n 12 kohdassa tarkoitetut haitta-asteen katsotaan olevan vähintään
11481: työttömyyskassoihin suoritetut maksut; sekä 80 % ja että se, jolla on oikeus 3 kohdan
11482: 6) maksut henkilövakuutuksesta samalla mukaiseen vanhuusvähennykseen, saa tämän
11483: tavalla kuin 68 § :n 13 kohdan mukaan val- kohdan mukaisen vähennyksen vain siltä osin
11484: tionverotuksessa. kuin se ylittää 75 000 markkaa (invalidi-
11485: vähennys);
11486: 70 §. 3) milloin hän on ennen tulovuoden päät-
11487: Milloin verovelvolliselle on kiinteän omai- tymistä täyttänyt 65 vuotta, 75 000 markkaa
11488: suuden tai arvopaperin satunnaisesta luovu- ( vanhuusvähennys);
11489: IV,58. ---' Kaitila ym.. 229
11490:
11491: 4) milloin hän on täysi orpo ja alaikäi- 14 000 markkaa, kolmanteen kalileusryhmään
11492: nen, 40 000 markkaa ( orpousvähennys); kuuluvalla paikkaJkunnalla 28 000 mar'kkaa
11493: 5) milloin hän on elättänyt hänen huonos- ja neljänteen kalleusryhmään kuuluvalla
11494: saan olevaa lastaan, joka tulovuotena vähin- paikkakunnalla 42 000 markkaa, sekä milloin
11495: tään seitsemän kuukauden ajan on saanut kysymyksessä on muu verovelvollinen, vastaa-
11496: säännöllistä ja täyttä opetusta ammatti- tai vasti 8 000, 16 000 ja 24 000 markkaa, minkä
11497: oppikoulussa, korkeakoulussa tai muussa nii- lisäksi mainittuja vähennysmääriä on koro-
11498: hin verrattavassa oppilaitoksessa, jokaisesta tettava kalleusryhmittäin vastaavasti 6 000,
11499: sellaisesta ennen verotusvuoden alkua 18, 12 000 ja 18 000 markalla jdkaisesta alaikäi-
11500: mutta ei 26 vuotta täyttäneestä lapsesta sestä lapsesta, jota verovelvollinen on tulo-
11501: 100 000 markkaa, jos lapsi opiskeluaikanaan vuotena elättänyt ( kalliinpaikanvähennys );
11502: on voinut asua kodissaan, mutta muutoin 3) kunnallisverotuksessa, sen mukaan kuin
11503: 150 000 markkaa, sekä 50 000 markkaa jokai- kunnalllisvaltuusto kunkin vuoden tuloista
11504: sesta sellaisesta 18 vuotta nuoremmasta lap- toimitettavaa verotusta varten päättää, kau-
11505: sesta, joka edellä tarkoitetun koulutuksen pungissa vähintään 30 000 ja enintään 60 000
11506: takia · on asunut muualla kuin kodissaan mal'kkaa ja maalaiskunnassa vähintään 20 000
11507: (koulutusvähennys); ja enintään 40 000 markkaa jokaisesta ala-
11508: 6) milloin hän on sen ikäinen ja saa sel- ikäisestä lapsesta, jota hän on tulovuotena
11509: laista opetusta kuin 5 kohdassa tarkoitetaan, elättänyt (kunnallisverotuksen lapsivähen-
11510: työtulosta 150 000 markkaa, jollei hänen nys); sekä
11511: huoltajansa ole voinut tehdä koulutusvähen- 4) kunnallisverotuksessa, 'kun tulo edellä
11512: nystä ( opintovähennys); sekä mainittujen vähennysten jälkeen ei ole kau-
11513: 7) milloin hänen veronmaksukykynsä on pungissa 120 000 eikä maalaiskunnassa 80 000
11514: muun läheisen kuin hänen välittömässä huol- markan määrää suurempi, sen mukaan
11515: lossaan olleen alaikäisen lapsensa elättämisen kuin kunnallisva:ltuusto kunkin vuoden tu-
11516: taikka oman tai läheisen henkilön vanhuu- loista toimitettavaa verotusta varten päättää,
11517: den, sairauden, tapaturman tahi invalidi- kaupungissa vähintään 70 000 ja enintään
11518: teetin tähden, viran tai työpaikan menet- 120 000 ja maalaiskunnassa vähintään 50 000
11519: tämisen takia taikka muusta sellaisesta ja enintään 80 000 ma~kkaa, tai, jos tulo
11520: syystä huomattavasti vähentynyt, kohtuulli- on sanottua määrää suurempi, mainittu vä-
11521: nen määrä, ei kuitenkaan enempää kuin hennysmäärä vähennettynä yhdellä prosen-
11522: 100 000 markkaa (veronmaksukyvyn alentu- tilla jakaisesta täydestä 1 000 markan mää-
11523: misvähennys). · rästä, jolla tulo ylittää k,aupungissa 120 000
11524: ja maalaiskunnassa 80 000 markan määrän
11525: 72 §. (perusvähennys).
11526: Kunnallisverotuksessa tehdään sosiaalisina
11527: vähennyksinä 71 §: ssä tarkoitetut sairaus-
11528: vähennys, invalidivähennys, vanhuusvähen- 74 §.
11529: nys, orpousvähennys, koulutus" ja opintovä- Verovelvolliselle, joka on tulovuoden ajan
11530: hennys sekä veronmaksukyvyn alentumisvä- antanut pääasiallisen elatuksen sellaisen ela-
11531: hennys. tuksen tarpeessa vanhuuden, sairauden tai
11532: työkyvyttömyyden takia tahi muusta niihin
11533: 73 §. verrattavasta syystä olevalle omaiselleen, lu-
11534: Koko tulovuoden ajan valtakunnassa asu- kuun ottamatta hänen puolisoaan taikka ala-
11535: neen luonnollisen henkilön tulosta vähenne- ikäistä tai koulutusvähennykseen oikeuttavaa
11536: tään sosiaalisina vähennyksinä vielä: lastaan, myönnetään 73 § : n 1 ja 3 kohdassa
11537: 1) valtionverotuksessa alaikäisistä lapsista, mainittua lapsivähennystä vastaava vähennys
11538: joita hän on tulovuotena elättänyt, ensim- ( omaisvähennys).
11539: mäisestä 40 000 markkaa, toisesta 60 000 Alaikäisen lapsen osalta myönnetään 73
11540: markkaa ja jakaisesta seuraavasta 80 000 §: n mukaiset vähennykset elättäjälle silloin-
11541: markkaa (valtionverotuksen lapsivähennys); kin, kun lapsella itsellään on tuloa. Kal-
11542: 2) valtionveratuksessa, milloin kysymyk- liinpaikan- ja perusvähennys sekä kunnallis-
11543: sessä ovat yhteisverotettavat puolisot, toiseen verotuksen lapsi- ja omaisvähennys määräy-
11544: kalleusryhmään kuuluvalla paikkakunnalla tyvät verovelvollisen kotikunnan perusreella.
11545: 230 IV,58. - Verolaki.
11546:
11547:
11548: Valtiovarainministeriön asiana on jakaa hun aihetta, ensi sijassa sen puolison tulosta,
11549: m.a.an kunnat 73 §: n 2 kohdassa tarkoitettui- jonka tuloj-en yhteismäärä on suurempi. Mil-
11550: hin neljään kalleusryhmään siten, että ensim- loin puolisoita ei yhteisveroteta va;ltionvero-
11551: mäiseen ja toiseen ryhmään lumaan ne kun- tuksessa, vähennykset tehdään kumman'kin
11552: nat, joissa elinkustannukset ovat halvemmat, puolison osalta hänen omassa verotuksessaan
11553: sekä kolmanteen ja neljänteen ryhmään ne ja muiden perheenjäsenten osalta muissa
11554: !kunnat, joissa elinkustannukset OV'at kal!liim- kuin 5 § : n 2 momentissa tarkoitetuissa ta.
11555: mat kuin maassa keskimäärin. pauk.sissa niin, kuin edeHä tässä momentissa
11556: on säädetty.
11557: 75 §. Henki[öva:kuutusma:ksujen vähennystä ja
11558: Valtakunnassa vain osan tulovuodesta asu- sairausvähennystä myönnettäessä otetaan
11559: neen luonnollisen henkilön tulosta vähenne- huomioon, paitsi verov~lvollista ja hänen
11560: tään 68 § : n 7, 8, 9 ja 11 kohdassa sekä puolisoaan, ille muut perheenjäsenet, jotka
11561: 69 § : n 4 kohdassa tarkoitetut yleiset vähen- eivät ole vaatin-eet tällaisen vähennyksen te-
11562: nykset, sikii;li kuin ne kohdistuvat tuloon, kemistä omassa verotuksessaan.
11563: josta häntä verotetaan yleisesti verovelvolli- Milloin kuolinpesän osakkaana on vainajan
11564: sena, sekä iapsilisä- ja kansaneläkemaksu ja ilapsi, joka on tulovuotena saanut elatu'ksensa
11565: työttömyysvakuutusmaksu 68 § : n 14 !kohdan pesän varoista, p~säll~ myönnetään lapsen
11566: mukaisesti. Tulolähteessä syntynyt tappio osa:lta 1 momentissa mainitut vähennykset,
11567: vähennetään, sikäli kuin häntä olisi vero- noudattaen vastaavasti, mitä niistä on ed~llä
11568: :tettu yleisesti verovelvoHisena saman tulo- tässä luvussa säädetty, kaniinpaikanvähen-
11569: lähteen tulosta. Satunnainen myyntitappio nyksestä kuitenkin vain lapsen elättämiseen
11570: vähennetään 70 § : n mukaisesti, sikii;li kuin perustuva korotus. Vähennykset jaetaan
11571: häntä olisi verotettu luovutuksen tuottamasta kuolinpesän ja iesken kesken taikka, milloin
11572: voitosta, jos sellaista <ilisi syntynyt, yleisesti molfflllmat vanhemmat ovat kuol[eet, heidän
11573: verov~vollisena. Edellä 68 § :n 6 kohdassa kudlinpesiensä kesken noudattaen vastaavasti
11574: ja 69 §: n 3 kohdassa tarkoitetut toistuvais- 1 mom~ntin säännöksiä.
11575: suoritukset samoin kuin työttömyysk:assoihin
11576: suoritetut maksut, henkilövakuutusmaksut ja 77 §.
11577: sairauskustannukset vähennetään tämän :lu- Kunnallisverotuksessa tehdään työttriovä-
11578: vun säännösten mukaisesti, sikäli kuin ne on hennys siitä tulosta, johon se kohdistuu. Sa.
11579: suoritettu valtakunnassa asuville henkilöille tunnainen myyntitappio vähennetään 70 § : n
11580: taikk.a kotimaisille yhteisöille tai yhtymille. mukaisissa rajoissa satunnaisista myyntivoi-
11581: Muista yleisistä ja sosiaalisista vähennyk- toista, ensi sijassa siinä kunnassa, jossa [uo-
11582: sistä, jotka hänel[e myönnettäisiin, jos hän vuttrksen tuottama V'Oitto, jos ~Haista olisi
11583: olisi asunut valitakunnassa koko tulovuoden, syntynyt, olisi ollut verotettava, ja toisessa
11584: 'luetaan hänen hyväkseen niin suuri osa, kuin sijassa noudattaen 2 momentin säännöksiä.
11585: lilinen vaJ.takunnassa asumisensa aika, lasket- Muut kuin 1 momentissa tarkoitetut yl~i
11586: tuna täysin !kuukausin, on koko tulovuodesta. set ja sosiaaJ.iset vähennykset tehdään kun-
11587: Jollei 1 momentissa tarkoitetulla henkilöllä nalaisverotuksessa ensi sijassa 1kotikunnassa
11588: ole kotikuntaa valta:kunnassa, hänel[e myön- verotettavien tulojen yhteismäärästä. Siltä
11589: netään kalliinpaikan- ja perusvähennys sekä osin kuin kotikunnassa verotettava tulo ei
11590: kunnafl.lisverotuksen lapsi- ja omaisvähennys riitä näid~n vähennysten telmmiseen, vähen-
11591: niin kuin hänen kotikuntansa olisi Helsingin netään ne muissa kunnissa verotettavista tu-
11592: kaupunki. 'loista siten, että vähennys ensi sijassa teh-
11593: dään siinä kunnassa verotettavista tuloista,
11594: 76 §. jossa 'Verobettavien tulojen yhteismäärä on
11595: Yhteisverotettavien puolisoiden kohdalta suur.in.
11596: tehdään 68 §: n 13 'kohdassa ja 69 §: n 6 !koh- Kunnassa verotettavien tuloj.en yhteismää-
11597: dassa tarkoitettu henki'lövakuutusma:ksujen rästä 2 momentin mukaan tehtävät vähen-
11598: vähennys samoin kuin sairaus-, koulutus-, nykset vähennetään ensi sijassa herrki~ökoh
11599: lapsi-, kalliinpaikan- ja omaisvähennys, jdl[ei taisista, toisessa sijassa liike- ja ammatti-
11600: veroilmoituksessa tehty vaatimus anna muu- sekä kdlmannessa sijassa kiinteistöttrloista.
11601: IV,58. - Ka.itila. ym. 231
11602:
11603: 7 luku. sellainen eläikeoikeus ja oikeus muuhun etuu·
11604: teen, joka perustuu verovelvollisen taikka
11605: V eronalaiset varat. hänen puolisonsa, vanhempansa tai lapsensa
11606: aikaisempaan virka- tai työsuhteeseen ta.i
11607: 78 §.
11608: siihen liittyvään vakuutukseen tai joka on
11609: V eronalaisiksi varoiksi katsotaan varalii- myönnetty henkilövahingon korvimksena
11610: suusverotuksessa jäljempänä mainituin ra-
11611: taikka perustuu tapaturma- tai sairausv~
11612: joituksin verovelvollisella tulovuoden päät-
11613: kuutukseen tahi rikoslain 9 lukuun;
11614: tyessä ollut rahanarvoinen omaisuus.
11615: 5) oikeus 39 § : n 8 kohdassa tarkoitetun
11616: V erotettavat varat ovat se jäännös, joka elatusavustuksen saantiin;
11617: saadaan, kun veronalaisista varoista tehdään
11618: 6) lykkäävän ehdon täyttyessä voimaan
11619: tässä IJ.aissa sallitut vähennykset.
11620: tuleva oi'keus sekä seNaiset oikeudet, joita
11621: v·erovelvollinen voi vasta tuonnempana käyt-
11622: 79 §.
11623: tää hyväkseen, niihin 1luettuna myös, mikäli
11624: Veronalaisiksi varoiksi luetaan varalHsuus~
11625: 85 § : n 2 momentissa ei toisin säädetä, oikeUS~
11626: verotuksessa muun muassa:
11627: omaisuuteen, josta toinen toistaiseksi saa
11628: 1) rajruttoman ajan voimassa oleva taikka
11629: tuotön;
11630: elin- tai määräaikainen hallinta- tai nautin-
11631: 7) kotimaisen osakeyhtiön tai osuuskunnan
11632: taoikeus kiinteistöön, metsänhakkuuoikeus ja
11633: omistamat toisen kotimaisen osaJkeyhtiön osak-
11634: muu oikeus käyttää hyväksi toisen kiin-
11635: keet tai osuuskunnan osuudet, kuitenkin
11636: teistöä;
11637: niin, että raha- ja vakuutuslaitoksen samoin
11638: 2) oikeus ~linkorkoon ja e'läklreeseen sekä
11639: kuin arvopaperikauppiaan veronalaisiin va-
11640: oikeus kiinteistön tai muun toiselle ·kuuluvan
11641: roihin luetaan os~eet, jotka eivät kuulu
11642: omaisuuden tuotrtoon, sähkövoiman saantiin
11643: ja muuhun sellaiseen etuuteen, jos oikeus on käyttöomaisuuteen;
11644: 8) yksityisen rautatien yleisen liikenteen
11645: tarkoitettu olemaan voimassa rajattoman
11646: tarpeeseen käyttämä omaisuus;
11647: ajan, oikeutetun elinajan tai määräajan,
11648: josta tulovuoden päättyessä on jälljellä vä- 9) kalanviljelyslaitokseen kuuluva omai-
11649: suus;
11650: hintään viisi vuotta, siltä osin kuin sen arvo,
11651: 10) uittoyhdistY'ksen uittoväyll.ään kuulu-
11652: minkä etuuteen oikeutettu vuosittain saa hy-
11653: vat kiinteät laitteet ja johtopuomit ynnä
11654: väkseen, on enemmän kuin 50 000 markkaa;
11655: sekä uittosäännössä määrätyt muut rakenteet ja
11656: 3) patentti- ja kustannusoikeus. taitteet; sekä
11657: 11) se osuus maatalouskiinteistön villja~ ja
11658: 80 §. rehusadosta, jonka voidaan katsoa kuuluvan
11659: Verovapaita varoja ovat: tHa:Ua tarvittavien •kotieläinten ruokintaan·tai
11660: 1) vaatteet, huone- ja ta:louskalut sekä siemeneksi tiian vi'ljelylksille.
11661: muu v·erovelvollisen ja hänen ~rheensä hen·
11662: ki1äkohtaiseen käyttöön tarkoitettu irta:imisto, 81 §.
11663: eivät kuitenkaan autot, moottoripyörät ja Varoihin kuuluvan omaisuuden arvo mää-
11664: -veneet, purJeveneet, ratsuhevoset tai muu rätään sen käyvän hinnan mukaan, mikä
11665: niihin verrattava omaisuus eivätkä myöskään sillä oli tuil.ovuoden päättyessä omistajan kä-
11666: tavanomaista arvokkaammat koruesineet; dessä ja sillä paikrul.la, jossa se oli.
11667: 2·) taideteokset, tieteelliset sekä kirja-, Käyvän hinnan määrästä eräissä tapauk-
11668: taide- ja muut niihin verrattavat kokoelmat sissa säädetään jäljempänä.
11669: samoin kuin tekijänoikeus, paitsi jos omis-
11670: taja, joka ei ole tekijä, tekee niillä kauppaa 82 §.
11671: tai muutoin a.mmattinaan hankkii niistä it- Kiinteistön käyvän hinnan määrääminen
11672: setleen tuloa; varal'li.suusverotuksessa toimitetaan asetuk·
11673: 3) vuokra- tai muu oikeus asuntoon ja sella määrättävien yleisten perusteidtm mu-
11674: asutuslainsäädännön mukaiseen hallliutasopi- kaan (kiinteistönarvostusperusteet).
11675: mukseen perustuva oikeus;
11676: 4) oikeus kansaneläkkeeseen, muuhun 46 83 §.
11677: §: n 8 kohdassa tai'koitettuun etuuteen tai Kotimaisil'le oMigaatioiNe ja, lukuunotta-
11678: henkilövakuutuksen takaisinostoarvoon sekä matta asunto-osakeyhtiöitä, sellaisten osake-
11679: 232 IV,58. - Verolaki.
11680:
11681:
11682: yhtiöiden osakkeille, joiden osakepääoma tulo- joka siHä, laskettuna 5 prosentin korko-
11683: vuotta edeltäneen kalenterivuoden päättyessä kannan mukaan ja ottaen lukuun vain täy-
11684: on ollut vähintään 5 000 000 ma:r'kkaa, niin det vuodet, oli tulovuoden päättyessä, sekä
11685: myös osakkeilie ja muilfe arvopapereil[e, joi- muu saatava, myös epävarma tai suuruudel-
11686: hin nähden valtiovarainministeriö pitää sen taan epämääräinen saatava, todennäköiseen
11687: tarpeeUisena, otetaan varallisuusveratuksessa arvoonsa;
11688: valtiovarainministeriön vahvistama arvo. Jol- 2) rajattoman ajan voimassa oleva nautin-
11689: lei valtiovarainministeriö ole arvopaperin ar- 'taoikeus ja oikeus tuottoon tai muuhun etuu-
11690: voa vahvistanut, se määrätään verotusta toi- teen vuosituion 20~kertaista määrää vastaa-
11691: mitattaessa. vafk:si;
11692: 84 §. 3) elink:autinen nautintaoikeus, eläke ja
11693: Jäljempänä mainittava omaisuus arvioi- muu elinkautinen etuus, jos siihen oikeutettu
11694: daan seuraavasti: henkilö on tulovuoden päättyessä ollut iäl-
11695: 1) koroton saatava, jöka tulovuoden päät- tään:
11696: tyessä ei olilut erääntynyt, siihen arvoon,
11697: aJI.le 16 vuoden, vuositulon 17-kertaisoon määrään
11698: 16-30-vuotias, 16-
11699: 31-40- " 15- " "
11700: 41-45- " " 14- " "
11701: 46-50- " " 13- " "
11702: 51-54- " " 12- " "
11703: 55-58- " " 11- " "
11704: 59-61- " " 10- " "
11705: 62--65- " " 9- " "
11706: 66-68- " " 8- " "
11707: 69-71- " " 7- " "
11708: 72--74- " " 6- " "
11709: 75-77- " " 5~ " "
11710: 78-80- " " 4- " "
11711: 81-82- " " 3- " "
11712: "
11713: 83-vuotias tai " " "
11714: vanhempi 2-
11715: " " "
11716: 4) määrävuotinen etuus siihen pääoma-ar- tenkin vähintään 84 § : n mukaiselta osalta,
11717: voon, mikä sillä, l·askettuna etuuden voimas- tuottoon oikeutetun varoiksi ja muulta osalta
11718: saoloajasta jäljeltä olevain täysien vuosien omistajan varoiksi.
11719: iuvun .ja 5 prosentin korkokannan mukaan,
11720: oli tulovuoden päättyessä.
11721: 8 luku.
11722: 85 §.
11723: Omistajan veroiseksi katsotaan: Vähennykset varoista.
11724: 1) kiinteän omaisuuden haltija, jolla on
11725: omaisuuteen pysyvä hallintaoikeus; 86 §.
11726: 2) ehdo]lisen tontin haltija; sekä V eronalaisista varoista vä;hennetään vero-
11727: 3) eloon jäänyt puoliso, jolla keskinäisen velvollisen velat, ei kuitenkaan, mikäli ni.iden
11728: testamentin nojalla tai muutoin on oi'keus on varojen suhteessa jaettuina katsottava
11729: saada elinajakseen tuotto seliaisesta omai- kohdistuvan 80 § : n 7 kohdassa tarkoitettui-
11730: suudesta, jonka omistusoikeus on määrätty hin verovapaisiin varoihin, muulta kuin siltä
11731: hänen lapselleen tai tämän jälkeläiselle. osalta, jolhla ne ylittävät näiden varojen
11732: MiUoin joUakulla muutoin on oikeus naut- määrän.
11733: tia tuotto toisen omaisuudesta, luetaan omai- V elkana pidetään myös vakuutuslaitok-
11734: suuden arvo, sen mukaan kuin kohtuulli- sen korvaus- ja valmutusmaksurahastoa sekä
11735: seksi havaitaan, :rookonaan tai osittain, lmi- elä;kesäätiön tai muun itsenäisen eläkelaitok-
11736: IV,58. - Kaitila ym. 233
11737:
11738: sen elä:kesitoumuksista johtuvaa, vakuutus- 9 luku.
11739: teknillisten perusteiden mukaan laskettua
11740: eläkevastuuta. Niin ikään pidetään veikana Vaihto-omaisuuden arvostaminen.
11741: velvoitetta, jonka nojalla verovelvolilisen tu- 89 §.
11742: [ee vastikkeetta tai kerta kaikkiaan annetusta
11743: vastikkeesta määräajoin toimittaa toiselle ra- Siitä poikkeavasti, mitä edellä on säädetty
11744: hanarV'oinen suoritus tai antaa toisen jossa- annetaan liiketulon ja liikkeeseen kuuluva~
11745: kin suhteessa käyttää hyväkseen. verovelvolli- varallisuuden arvon määräämistä varten liik-
11746: sen lkiinteätä omaisuutta, jos velvoitetta vas- keen vaihto-omaisuudelle sillä verovelvollisen
11747: taava oikeus on veronalainen tai selLainen, tilinpäätöksessä oleva kirjanpitolain mukai-
11748: jota tarkoitetaan 80 §: n 4 kohdassa. Vei- seen tai sen sallimaan arvostukseen perus-
11749: kana ei pidetä verovelvolHsen omaa pääomaa. tuva arvo (varastonarvostus).
11750: Varastonarvostusta älköön kuitenkaan toi-
11751: Edellä 1 ja 2 momentissa .mainitun velan mitettako alle seuraavan kunkin omaisuus-
11752: tai velvoitteen arvo määrätään vastaavan ryhmän kohdalla mainitun arvon:
11753: oikeuden arvioimisperusteen mukaan.
11754: 1) liikkeen varastot, 30% tulovuoden
11755: 87 §. päättyessä vallinneesta jälleenhankintahin-
11756: Rajoitetusti verovelvdllisen varoista vähen- nasta tai suoranaisista jälleenvalmistuskus-
11757: net·ään ainoastaan sellainen velka tai vel- tannuksista;
11758: voite, jonka on katsottava kohdistuvan valta- ~) os~k~eet ja muut arvopaperit, paitsi
11759: kunnassa tulovuoden päättyessä olleeseen obligaatioita, 50 % tilinpäätöspäivän verotus-
11760: omaisuuteen. MiHoin yleisesti verovelvolli- arvosta;
11761: nen on kaksinkertaisen verotuksen estämis- 3) obligaatiot, 7 prosentin korkokannan
11762: sopimuksen mukaan vapaa suorittamasta ve- mukaan kapitalisoitu arvo tai nimellisarvo,
11763: roa ulkomaalla olevista varoistaan, ei hänen jos se on alempi; sekä
11764: muista varoistaan vähennetä velkaa, jonka 4) kiinteistöt, verotusarvo.
11765: on !katsottava kohdistuvan sanottuihin varoi- Laadultaan vanhentuneen, pilaantuneen
11766: hin. tai korvikeluonteisen sekä muun tällaisen ar-
11767: voltaan alentuneen omaisuuden arvona pide-
11768: Milloin verovelvollisen liike on välittömästi tään sitä hintaa, josta tällainen omaisuus
11769: tai välhllisesti riippuvainen henkilöstä, joka voidaan olettaa saatavan myydyksi.
11770: ei asu valtakunnassa, tahi ulkomaisesta Hik- Milloin vaihto-omaisuutta liikettä lopetet-
11771: keestä tai yhteisöstä, ei verovelvollisen va- taessa luovutetaan rahaksi muuttamatta liik-
11772: roista vähennetä sitä osaa velasta, jota har- keen omistajalle tai osakkaille, se kuitenkin
11773: kinnan mukaan on pidettävä pääomansijoi- arvostetaan rahaksimuuttoarvoonsa. Liikkeen
11774: tuksena täällä olevaan liikkeeseen. lopettamisena ei pidetä sellaista oikeushenki-
11775: löiden yhtymistä, jota tarkoitetaan osake-
11776: 88 §. yhtiölain 44 § : n 2 momentissa ja osuuskunta-
11777: Jos verovelvollinen on asunut valtakun- lain 16 luvussa.
11778: nassa ja tulovuotena elättänyt aJaikäistä las-
11779: taan, hänen varoistaan vähennetään jokaista 90 §.
11780: sellaista lasta kohti 250 000 markkaa. Mitä 89 §: ssä on säädetty, sovelletaan jäl-
11781: Edellä 1 momentissa tarkoitettu vähennys jempänä tässä pykälässä mainituin poikkeuk-
11782: tehdään muissa kuin 5 § : n 2 momenti~a sin myös raha- ja vakuutuslaitoksiin.
11783: tarkoitetuissa tapauksissa, jollei veroilmoi- Raha- tai vakuutuslaitokselle kuuluva
11784: tuksessa tehty vaatimus anna muuhun ai- 89 § : n 2 momentin 3, 4 ja 5 kohdassa tar~
11785: hetta, sen puolison varoista, jonka varojen koitettu omaisuus arvostetaan kunkin maini-
11786: yhteismäärä on suurempi. tun ryhmän osalta yhtenä kokonaisuutena
11787: Jos verovelvollisen tuloista on 71 §:n 2 tai vähintään seuraavaan kunkin omaisuusryh-
11788: 3 kohdan mukaan tehtävä invalidivähennys män kohdalla mainittuun arvoon:
11789: vähintään 50 prosentin haitta-asteen perus- 1) osakkeet ja muut arvopaperit, paitsi
11790: teella taikka vanhuusvähennys, hänen veron- obligaatioita, 50 % tilinpäätöspäivän verotus-
11791: alaisista varoistaan vähennetään 250 000 arvojen yhteismäärästä, milloin ne kuuluvat
11792: markkaa. rahalaitokselle, ja 60% mainitusta yhteis-
11793: 30 E 219/62
11794: 234 IV,58. - Verola.ki.
11795:
11796:
11797: määrästä, milloin ne kuuluvat vakuutuslai- tyttyä varaus tai sen käyttämätön osa on
11798: tokselle; palautettava tuloon.
11799: 2) obligaatiot, 7 prosentin korkokannan Verovelvollisen esittämän selvityks~n pe-
11800: mukaan kapitalisoitujen arvojen yhteismäärä rusteella voidaan hyväksyä suurempikin va-
11801: tai niroellisarvojen yhteismäärä, jos se on raus, kuin edellä tässä pykälässä on sanottu.
11802: alempi; sekä
11803: 3) kiinteistöt, verotusarvojen yhteismäärä.
11804: 10 luku.
11805: Raha- tai vakuutuslaitoksen antolainaus
11806: arvostetaan nimellisarvoonsa, sikäli kuin jo- Muut tuloa ja varallisuutta koskevat
11807: takin saatavaa ei voida osoittaa epävarmaksi yhteiset säännökset.
11808: tai arvottomaksi. Laitoksella on kuitenkin
11809: oikeus, mikäli vastaava varaus on kirjanpi- 92 §.
11810: dossa tehty, vähentää luottotappiovarauksena Ulkomaan raha ja sen määräiset saatavat
11811: vuosittain tulostaan 0.6% antolainauksensa ja velat sekä niistä ansiotoiminnassa synty-
11812: niroellisarvosta tilivuoden päättyessä, kuiten- neet vuotuiset kurssivoitot ja -tappiot arvos-
11813: kin niin, etteivät eri vuosina tehdyt käyttä- tetaan valtiovarainministeriön kunkin vero-
11814: mättömät luottotappiovaraukset saa ylittää tusvuoden tammikuun alussa lopullisesti vah-
11815: 8 % laitoksen antolainauksen niroellisarvosta vistamien osto- ja myyntikurssien mukaisesti.
11816: tilivuoden päättyessä. Sikäli kuin laitoksen
11817: on poistettava saatava epävarmana tai ar- 93 §.
11818: vottomana, on näin syntynyt tappio ensi si- Jos toisella yhteisverotettavista puolisoista
11819: jassa vähennettävä luottotappiovarauksesta. on enemmän vähennyksiä kuin tuloja taikka
11820: Mitä edellä tässä momentissa säädetään anto- velkoja enemmän kuin varoja, otetaan ero-
11821: lainauksesta, sovelletaan vastaavasti rahalai- tus huomioon toisen puolison verotettavan
11822: toksen myöntämiin takauksiin. tulon tai varallisuuden vähennyksenä, ei kui-
11823: Mitä 3 momentissa on säädetty raha- ja tenkaan enempää kuin kolmannes viimeksi
11824: vakuutuslaitosten antolainauksesta, sovelle- mainitun puolison verotettavasta tulosta tai
11825: taan vastaavasti muidenkin verovelvollisten varallisuudesta.
11826: liiketoiminnassa syntyneisiin saataviin. Käyt- Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske
11827: tämättömien luottotappiovarausten määrä ei kunnallisverotusta.
11828: kuitenkaan saa ylittää 3 % edellä tarkoitet-
11829: tujen saatavien yhteismäärästä tilivuoden 94 §.
11830: päättyessä. Jos verovelvollinen on kuollut ja häneltä
11831: on jäänyt leski, lapsia tai muita perillisiä,
11832: 91 §. joiden elatus pääasiallisesti on ollut hänen
11833: Rakennus- tai muun sellaisen urakkasopi- työnsä varassa, voidaan verotuksessa vaina-
11834: muksen perusteella toisen omaisuuteen tehty jan veronalaista tuloa ja varallisuutta har-
11835: työ arvostetaan siitä aiheutuneiden suora- kinnan mukaan vähentää tai ne kokonaan
11836: naisten kustannusten määrään, vähennettynä, vapauttaa verosta.
11837: jos niin on kirjanpidossakin menetelty, va-
11838: rauksella, jonka suuruus on enintään 10 % 95 §.
11839: sovitusta urakkahinnasta. Tässä momentissa Milloin yhtymän tulo- ja varallisuuslas-
11840: tarkoitettua varausta ei saa tehdä aikaisem- kelma osoittaa tappiota tai velkoja yli varo-
11841: man kuin sen tulovuoden verotuksessa, jonka jen, vähennetään valtionverotuksessa, mutta
11842: aikana sitova urakkasopimus on tehty ja sen ei kunnallisverotuksessa, verovelvollisen tu-
11843: tarkoittama työ aloitettu. losta hänen osuutensa yhtymän tappiosta
11844: Milloin verovelvollinen on, luovutettuaan sekä varoista hänen osuutensa yhtymän vel-
11845: edellä 1 momentissa tarkoitetun työn urakan- kojen ylijäämästä.
11846: antajalle, antamansa takuusitoumuksen pe-
11847: rusteella vastuussa työssä ilmenevistä vir- 96 §.
11848: heellisyyksistä, hän saa vähentää tulostaan, Jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle
11849: tehtyään vastaavan varauksen kirjanpidos- on annettu oikeudellinen muoto, joka ei vas-
11850: saan, 3% urakkahinnasta. Takuuajan pää- taa asian varsinaista luonnetta tai tarkoi-
11851: IV,58. - Ka.itila ym. 235
11852:
11853: tusta, on verotusta toimitettaessa menetel- Milloin kaksinkertaisen verotuksen estämis-
11854: tävä niin, kuin asiassa olisi käytetty oikeata sopimuksen mukaan täällä määrättävästä ve-
11855: muotoa. rosta on tehtävä vähennys toisessa valtiossa
11856: tulosta kannetun veron vuoksi, vähennetään
11857: täällä samasta tulosta suoritettavasta verosta,
11858: IV OSA. mitä siitä on toisessa valtiossa kannettu, ei
11859: kuitenkaan enempää kuin se osa valtion tulo-
11860: Veron määrä. verosta, joka vastaa kysymyksessä olevan
11861: tulon osuutta verovelvollisen tulojen yhteis-
11862: 1 luku. määrästä.
11863: Valtionveron suuruus.
11864: 101 §.
11865: 97 §. Valtion tuloveroa suoritetaan, mikäli 100
11866: Jos valtionveroa määrättäessä verotettava ja 103 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan
11867: tulo nousee yli täysien tuhansien markkojen tuloveroasteikon mukaan:
11868: tai verotettava varallisuus yli täysien kym-
11869: Vero·"
11870: menientuhansien markkojen, jätetään ylime- Veron alarajan
11871: vakioerä yli
11872: nevä osa lukuun ottamatta. Tulon määrä tulon menevästä
11873: alarajan tulon
11874: kohdalla osasta
11875: 98 §.
11876: Yhteisverotettaville puolisoille määrätään 200 000- 1 milj. 13.75
11877: valtionvero, ottaen kummankin puolison tu- 1-2 110000 20
11878: loa ja varallisuutta laskettaessa huomioon 2-3 " 310 000 25
11879: 97 § : n säännös, heidän yhteenlasketusta ve- 3-4 " 560 000 30
11880: rotettavasta tulostaan ja varallisuudestaan. 4-6 " 860000 35
11881: Näin määrätyistä valtion tuloverosta ja va- 6-10 " 1560 000 40
11882: rallisuusverosta pannaan kummallekin puo- 10 tai yli" 3160000 45
11883: lisolle se osa, mikä vastaa hänen tulonsa tai
11884: varallisuutensa suhdetta yhteenlaskettuun tu- Yhteisverotettaville puolisoille määrätään
11885: loon tai varallisuuteen. tulovero soveltamalla 1 momentissa olevaa
11886: tuloveroasteikkoa puoleen heidän yhteenlas-
11887: 99 §. ketusta verotettavasta tulostaan ja kerto-
11888: Jos verovelvollinen tilikauden muuttami- malla näin saatu veromäärä kahdella (ta-
11889: sen johdosta tai muusta sellaisesta syystä sausmenettely).
11890: jää jossakin tulon perusteella toimitettavassa
11891: verotuksessa verottamatta ja tulee seuraa- Mitä 2 momentissa on säädetty, sovelletaan
11892: vassa verotuksessa verotettavaksi vuotta pi- myös, kun yhteisverotettavista puolisoista
11893: temmältä ajalta, määrätään vero sen näissä toinen on kuollut, verotettaessa hänen les-
11894: verotuksissa sovelletun veroasteikon tai vero- keään ja kuolinpesäänsä kuolemaa seuraa-
11895: kannan mukaan, joka on ankarampi. vilta viideltä tulovuodelta, jos leski on tulo-
11896: vuotena elättänyt puolisoiden alaikäistä lasta
11897: 100 §. tai puolisoiden yhteisesti elätettävänä ollutta
11898: Jos valtakunnassa asuva verovelvollinen on jommankumman puolison alaikäistä lasta,
11899: kaksinkertaisen verotuksen estämissopimuk- taikka jos tällainen lapsi on saanut elatuk-
11900: sen perusteella vapaa suorittamasta täällä sensa kuolinpesän varoista.
11901: veroa sellaisesta tulosta tai sellaisista va- Milloin 2 ja 3 momentin säännöksiä ei ole
11902: roista, joista hän olisi muutoin ollut tämän sovellettava, mutta verovelvollisella on tulo-
11903: lain mukaan verovelvollinen, käytetään, mi- vuodelta toimitettavassa verotuksessa oikeus
11904: käli se sopimuksen mukaan on sallittua, lapsi- tai !koulutusvähennykseen, hänen tulo-
11905: häntä täällä verotettaessa sitä verokantaa, veronsa määrätään soveltamalla 1 momen-
11906: jota olisi ollut sovellettava, jos myös se tulo tissa olevaa tuloveroasteikkoa kahteen kol-
11907: tai varallisuus, joiden verottaminen sopimuk- mannekseen hänen verotettavasta tulostaan
11908: sella on pidätetty toiselle valtiolle, olisi otettu ja kertomalla näin saatu veromäärä luvulla
11909: täällä verotettavaksi. puolitoista.
11910: 236 IV,58. - Verolaki
11911:
11912:
11913: 102 §. Miloin 9 §: n 1 momentin 1 kohdassa mai-
11914: Varallisuusveroa suoritetaan, mikäli 100 ja nitun verovelvollisen varallisuusveron ja val-
11915: 103 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan varalli- tion tuloveron yhteismäärä kohoaa yli 65
11916: suusveroasteikon mukaan: prosentin verovelvollisen valtionverotuksessa
11917: Veron Vero-0/oo verotettavasta tulosta, ei sen yli menevää tu-
11918: vakioerä alarajan yli loveron osaa määrätä maksettavaksi.
11919: Verotettava omaisuus omaisuuden menevän
11920: alarajan omaisuuden
11921: kohdalla osalta
11922: 2 000 000- 3 000 000 500 1.5 105 §.
11923: 3 000 000- 4 000 000 2000 3 Valtion tulovero ja varallisuusvero on
11924: 4 000 000- 6 000 000 5 000 4.5 kumpikin vahvistettava täysin kymmenin
11925: 6 000 000- 8 000 000 14000 6 markoin siten, että niiden yli menevä erä
11926: 8 000 000-10 000 000 26000 7 jätetään lukuun ottamatta.
11927: 10 000 000-15 000 000 40000 9
11928: 15 000 000-20 000 000 85000 11
11929: 20 000 000-40 000 000 140 000 13
11930: 40 000 000 tai enemmän 400 000 15
11931: 2 luku.
11932: Yhteisverotettaville puolisoille määrätään
11933: varallisuusvero soveltamalla 1 momentissa K unnallisveron veroäyrit.
11934: olevaa varallisuusveroasteikkoa puoleen hei- 106 §.
11935: dän yhteenlasketusta verotettavasta varalli-
11936: Verotettavan tulon suuruuden mukaan
11937: suudestaan ja kertomalla näin saatu vero-
11938: määrätään kunnallisverotusta varten kulle-
11939: määrä kahdella.
11940: kin verovelvolliselle veroäyrejä siten, että ve-
11941: rotettavasta tulosta 100 markan määrä vas-
11942: 103 §.
11943: taa yhtä veroäyriä. Se tulon osa, joka ei
11944: Yhteisö suorittaa valtion tuloveroa 32 %,
11945: vastaa täyttä kymmentä veroäyriä, jätetään
11946: yleishyödyllinen yhteisö kuitenkin 25% vero-
11947: kunkin tulolähteen osalta huomioon otta-
11948: tettavasta tulostaan (yhteisön tuloverokanta)
11949: sekä varallisuusveroa 4 o/ 00 verotettavasta matta.
11950: varallisuudestaan (yhteisön varallisuusvero-
11951: 107 §.
11952: kanta).
11953: Jos yhteisön tai yhtymän verotettava tulo Veroäyrit määrätään 12 §: n 1 momentin
11954: on alle seitsemänsadantuhannen markan tai ja 106 §: n mukaisesti erikseen:
11955: verotettava varallisuus alle kolmen miljoo- 1) kiinteistötuloista;
11956: nan markan, luetaan edellisessä tapauksessa 2) liike- ja ammattituloista; sekä
11957: verotettavaksi tuloksi ainoastaan yhtä monta 3) henkilökohtaisista tuloista.
11958: täyttä prosenttia yhteisön tai yhtymän tu-
11959: losta, kuin siihen sisältyy seitsemäntuhan-
11960: nen markan määriä, ja jälkimmäisessä ta- 108 §.
11961: pauksessa verotettaviksi varoiksi yhtä monta Veroäyrin hinnan vahvistamisesta on voi-
11962: prosenttia yhteisön tai yhtymän varoista massa, mitä siitä on säädetty lrnnnallislaissa.
11963: kuin niihin sisältyy kolmenkymmenentuhan- Milloin kunnallisveroa on suoritettava jaetta-
11964: nen markan määriä (yhtymän ja yhteisön vaksi maan kaikkien kuntien kesken tai kaik-
11965: degressiivinen verokanta). kien niiden kuntien kesken, joissa on metsää,
11966: sovelletaan edellisessä tapauksessa Helsingin
11967: 104 §. kaupungin ja jälkimmäisessä kotikunnan
11968: Milloin verovelvollisen veronalaiseen tu- veroäyrin hintaa.
11969: loon sisältyy osinkoa tai osuuksista makset- Kunnallisveron lopullinen suuruus määrä-
11970: tua korkoa kotimaisesta yhteisöstä, hänen val- tään kertomalla veroäyrin hinta verovelvolli-
11971: tionverostaan on vähennettävä 15% osingon selle määrättyjen veroäyrien lukumäärällä.
11972: tai koron määrästä, ei kuitenkaan enempää Mitä 100 §: n 2 momentissa on säädetty, so-
11973: kuin valtionveron koko määrä. velletaan vastaavasti kunnallisverotuksessa.
11974: IV,58. - Kaitila ym. 237
11975:
11976: 3 luku. 113 §.
11977: Mitä tässä laissa on säädetty koron vähen-
11978: V eronkorotus. tämisoikeudesta, on voimassa myös veronli-
11979: säyksestä sekä silloin perittävästä viivästys-
11980: 109 §. korosta, kun vero tai muu suoritus jälkivero-
11981: Veroa on korotettava (veronkorotus): tuksella tai muutoin määrätään maksetta-
11982: 1) jos veroilmoituksessa tahi muussa tie- vaksi säännönmukaista maksuaikaa myöhem-
11983: dossa tai asiakirjassa on vähäinen puutteelli- min.
11984: suus eikä verovelvollinen ole noudattanut to-
11985: distettavasti saamaansa kehotusta sen korjaa- 114 §.
11986: miseen, enintään 20 %; Sikäli kuin verosta, jota on suoritettava
11987: 2) jos verovelvollinen ilman pätevää syytä merimiestulosta tai jota rajoitetusti verovel-
11988: on laiminlyönyt veroilmoituksen tahi muun vollisen on maksettava, on säädetty erikseen,
11989: säädetyn tiedon tai asiakirjan oikeassa ajassa siihen ei sovelleta tämän lain säännöksiä.
11990: antamisen taikka antanut ne olennaisesti
11991: vaillinaisina, enintään 20 % ja, jos hän sää- 115 §.
11992: detyn kehotuksen todistettavasti saatuaankin Tämän lain kunnallisveroa koskevia sään-
11993: on ilman hyväksyttävää estettä jättänyt vel- nöksiä ei sovelleta Ahvenanmaan maakun-
11994: vollisuutensa kokonaan tai osaksi täyttämättä, taan kuuluville kunnille tulevaan veroon.
11995: vielä enintään 20 %; sekä Jos Ahvenanmaan maakuntalainsäädän-
11996: 3) jos verovelvollinen on tietensä tai tör- nössä annetaan tarvittavat säännökset, voi-
11997: keästä huolimattomuudesta antanut olennai- daan asetuksella määrätä, että Ahvenan-
11998: sesti väärän veroilmoituksen tahi muun sää- maan maakuntaan kuuluvat kunnat saavat
11999: detyn tiedon tai asiakirjan, enintään 100 %. 17 ja 18 §: n mukaisen osuuden sanotuissa
12000: pykälissä tarkoitetusta kunnallisverosta
12001: 110 §. taikka että 1 momentissa tarkoitettuun ve-
12002: Veronkorotus määrätään kunnallisveron roon sovelletaan tätä lakia kokonaisuudes-
12003: osalta veroäyreinä. saan. Asetuksella annetaan tällöin myös
12004: Milloin 109 §: ssä tarkoitettu puutteellisuus tarpeelliset siirtymissäännökset.
12005: tai virheellisyys on koskenut vain jotakin
12006: tulon tai varallisuuden osaa, veronkorotus 116 §.
12007: määrätään vain tämän tulon ja varallisuu- Helsingin yliopisto on erioikeuksiensa no-
12008: den osan aiheuttamasta veron tai veroäyrien jalla vapaa tämän lain mukaisista veroista.
12009: lisääntymisestä.
12010: 117 §.
12011: Mitä tässä laissa on säädetty kaupungista,
12012: sovelletaan myös kauppalaan, joka on eri
12013: V OSA. kuntana.
12014:
12015: Erityisiä. säännöksiä. 118 §.
12016: Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
12017: 1 luku. töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
12018: tuksella.
12019: Pysyvät erityissäännökset.
12020: 111 §.
12021: Vapautuksen myöntämisestä tässä laissa 2 luku.
12022: tarkoitetun, verovelvolliselle määrätyn veron
12023: suorittamisesta säädetään verotuslaissa. Voimaantulo- ja siirtymissäännökset.
12024: 119 §. .
12025: 112 §. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
12026: Veronlisäyksestä, joka on suoritettava ve- mikuuta 196 , ja sillä kumotaan 19 päivänä
12027: roa kantoajan jälkeen maksettaessa, on sää- marraskuuta 1943 annettu tulo- ja omaisuus-
12028: detty erikseen. verolaki (888/43), kunnallishallituksesta kau-
12029: IV,58. ,..- Verola.ki.
12030:
12031:
12032: pungissa 8 päivänä joulukuuta 1873 annettu 51) 15 §:n 1 momentti, lainoista ja avustuk-
12033: asetus (40/73) ja maalaiskuntain kunnallis- sista vedenhankinta- ja viemärilaitteiden ra-
12034: hallinnosta 15 päivänä kesäkuuta 1898 an- kentamista varten maalaiskunnissa 29 päi-
12035: nettu asetus (21/98) vielä voimassa olevilta vänä kesäkuuta 1951 annetun lain (397/51)
12036: osiltaan, ei kuitenkaan mitä viimeksi maini- 3 § : n säännös avustusten verovapaudesta
12037: tussa. asetuksessa säädetään manttaaliin pan- sekä 31 päivänä lokalkuuta 1958 annetun
12038: tu:81 maata ja laitoksia koskevien asiain kä- väestönsu~jelulain ( 438/58) 26 §.
12039: sittelystä, maatalouskiinteistöstä saatujen tu- Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
12040: lojen verottamisesta kaupungeissa ja kauppa- siltä tulovuodelta toimitattaviin verotu'ksiin,
12041: loissa 11 päivänä joulukuuta 1933 annettu joka tämän lain voimaantulon jälkeen en-
12042: laki (305/33), yhteismetsän verottamisesta sinnä päättyy.
12043: 26 päivänä kesäkuuta 1959 annettu laki
12044: (275/59), eräiden yhteisöjen veFovapaudesta 120 §.
12045: 15 päivänä marraskuuta 194(} annettu laki Ennen tämän lain voimaantuloa kuolleen
12046: (618/40), Oy Yleisradio Ab nimisen yhtiön henkilön kuolinpesän kohdalta luetaan 7 §: n
12047: verovapaudesta 29 päivänä kesäkuuta 1951 3 momentissa tarkoitettu viiden vuoden aika
12048: annettu laki (381/51), eräiden suhdanne- tämän lain voimaantulosta.
12049: :varausten suorittamisesta ja niiden johdosta
12050: myönnettävistä veronhuojennuksista 30 päi- 121 §.
12051: vänä joulukuuta 1954 annettu laki (483/ Veronalaisena tulona ei pidetä:
12052: 54), eräistä verosopimuksissa tarkoitetuista 1) korvausosa;kkeiden hallintoyhteisöstä 5
12053: tuloista pidätettävästä ennakosta ja suoritet- päivänä tou1rokuuta 1945. annetussa laissa
12054: tavasta verosta 30 päivänä joulukuuta 1959 (392/45) tarkoitetun yhteisön QSUustoois-
12055: annetun lain (529/59} 7 §, kiinteän omaisuu- tusten, välirauhasopimuksen mulka;an So-
12056: den pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen sialististen Neuvostotasavaltain Liitolle pa-
12057: 14 päivänä heinäkuuta 1898 annetun lain Jautetun omaisuuden korvaamisesta 18 päi-
12058: (27/98) 53 §:n 2 momentti, yksityisistä rau- vänä lokakuuta 1945 annetun lain (1021/45)
12059: tateistä y!leistä keskusliikettä varten 15 päi- mukaisten valtion veilkasitoomusten eikä. 5
12060: vänä huhtJ.kuuta 1889 annetun asetuksen päivänä toUkokuuta 1945 annetun maanhan-
12061: (16/89) 30 §, kail.astusvakuutusyhdistyksistä kintalain (396/45.) ja siihen liittyvän. ~ain
12062: 23 päivänä heinäkuuta 1958 annetun lain säädännön mukaisten valtion velkasitoum~
12063: (331/58) 14 §:n säännös kalastusvakuutus- ten korlroa tämän lain voimaantuloa edel:tä-
12064: yhdistyksen verovapaudesta valtion- ja. kun- neeltä ajalta;
12065: nallisverotuksessa, asevelvolliselle muulta kuin 2) korkoa, joka on saatu Rovaniemen
12066: vakinaisen väen palvelusajalta suoritettavasta 1kauppalan oikeudesta pakkolunastaa kaup-
12067: palkkauksesta 29 päivänä kesäkuuta 1953 an- palan alueeseen kuuiluvaa maata 27 päivänä
12068: netun lain (294/53) 8 §, 22 päivänä heinä- huhtikuuta 1945 annetussa laissa (381/45)
12069: kuuta 1948 annetun sotilasavustuSlain (566/ tarkoitetusta valtion olJligaatiosta, jonka, jos
12070: 48) 15 §: n säännös avustuksen verovapau- se on sidottu indåsiin, sanottu sidonnaisuus
12071: desta, väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen on rajoitettu indeksi·n :nousun puoleen mää-
12072: wosivoiton käyttämisestä 20 päivänä tonlko- rään, eikä tällaisen obligaation koron maksa-
12073: kuuta 1935 annetun ~ain (207/35) 1 §, misen tai lunastuksen yhteydessä suoritettua
12074: 30 päivänä huhtikuuta 1943 annetun perhe- indeksin nousuun perustuvaa hyvitystä; eikä
12075: lisälain (375/43) 14 §: n 1 momentti, 22 päi- 3) toisen korvauslain (390/45) nojalla an-
12076: vänä heinakuuta 1948 'annetun lapsilisälain netuista korvausobLigaatioista ja korvaus-
12077: (541/48) 12 §:n 1 momentti, 30 päivänä osakkeiden hallintoyhteisön osuustodistuik-
12078: joulukuuta 1960 annetun erityislapsilisä- sista valtiolta tai haUintoyhteisöM:ä. saatua
12079: lain (538/60) 19 § :n 1 momentti, 10 päi- indeksikorotusta taikka p~ä. tai
12080: vänä marraskuuta 1944 annetun ammatti- muuta siihen verrattavaa hyvitystä.
12081: opintojen avustuslain (796/44) 14 §:n 1 mo- V erona!laisina varoina ei pidetä:
12082: mentti, oppikoulun oppilaiden koulunkäynnin 1) oikeutta 10 päivänä helmikuuta 1947
12083: avustamisesta 22 päivänä kesäkuuta 1949 an- tehdyllä rauhansopimukselila luovutetulle
12084: netun lain (439/49) 5 §, 14 päivänä kesä- alueelle taikka Porkkalan .a:lueehle. jä.ä.neestä
12085: kuuta 1951 annetun invaJiidirahalain (374/ omaisuudesta saatavaan korvaukseen; eik&
12086: IV,58. - Ka.itUa ym. 239
12087:
12088: 2) edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoi- vastaavan vertailuperusteen muuttumisen
12089: tettua obligaatiota. johdosta suoritettava ·koron lisäksi hyvitystä,
12090: jQta ede1lä tässä laissa. olevien säännösten no-
12091: 122 §. jalla ei voida vähentää veronalaisesta tulosta,
12092: Tämän lain voimaantulon jälkeen saadun saadaan tämä hyvitys vähentää yleisenä vä-
12093: satunnaisen myyntivoiton suuruutta lasket- hennyksenä seillaiseen määrään saakka, joka
12094: taessa on luovutushintaan lisättävä 'korvaus, vastaa velkapääomalle laskettavaa 2 pro-
12095: jonka verovelvollinen on saanut luovutettua sentin vuotuista 'korkoa siltä aja:lta, jolta
12096: omaisuutta ennen tämän lain voimaantuloa hyvitys suoritetaan, ei kuitenkaan 1 päivää
12097: kohdanneesta vahingosta, sikäli kuin kor- tammikuuta 1956 aikaisemmalta eikä tämän
12098: vausta ei ole käytetty tuhoutuneen tai va- [ain voimaantuloa myöhemmältä ajalta.
12099: hingoittuneen omaisuuden uudistanmseen tai
12100: kuntoon panemiseen. 126 §.
12101: Milloin verovelvollisen vai'hto-O!Illaisuus on
12102: 123 §. tämän lain voimaantuloa edeltäneeltä tulo-
12103: Ennen tämän lain voimaantuloa käyttöön vuodelta toimitetussa verotuksessa arvostettu
12104: otetust;3. käyttöomaisuudesta myönnetään ar- alhaisempaan arvoon kuin tässä laissa sääde-
12105: vonvähennykset sen mukaan, kuinka paljon tään, verovelvollisella on oikeus toimittaa
12106: omaisuuden hankinta-arvosta on tulo- ja vaihto-omaisuuden arvon korottaminen tämän
12107: omaisuusverotuksessa tai, jos verovelvollista [ain mukaiseen .tasoon asteittain enintään
12108: ei dle tulo- ja omaisuusverotuksessa verotettu, 10 vuoden aikana siten, että tämän lain
12109: kunna:llisverotuksessa tätä ennen tehtyjen ar- mukaisen arvon ja tämän lain voimaan-
12110: vonvähennysten jäJ.keen poistamattomana jäl- tuloa edeltäneeltä tulovuodelta toimitetussa
12111: jellä. verotuksessa noudatetun arvostustason mu-
12112: Tämän lain 54 §: n 2 momenttia ei sovel- kaisen arvon välistä erotusta vuosittain vä-
12113: leta ennen vuoden 1958 alkua käyttöön otet- hennetään vähintään 10% sanotusta erotuk-
12114: tuun raJkennukseen eikä saman pykälän 3 sesta.
12115: momenttia väestönsuojaan, sikäli kuin sen Mitä 89 §: n 4 momentissa on säädetty oi-
12116: hankintakustannukset ovat syntyneet ennen keushenkiil.öiden yhtymisestä, on vastaavasti
12117: heinäkuun 1 päivää 1959. sovellettava, kun purettavan yhtY!Illän va-
12118: Milloin sellaisessa verotuksessa, johon tätä rasto kolmen vuoden kuluessa tämän lain
12119: lakia on soveHettava, tehdään säännönmu- voimaantulosta luovutetaan yhtymän toi-
12120: kaista suurempi arvonvähennys, jonka teke- mintaa jatkamaan perustetulle osakeyhtiölle,
12121: miseen tulo- ja omaisuusverotuksessa va:ltio- jonka osakkeista yhtymän osakkaat omista-
12122: neuvosto on ennen tämän lain voimaantuloa vat vähintään kaksi kolmannesta, ja varas-
12123: myöntänyt oikeuden, on sama arvonvähen- ton luovutusarvo yhtymän kirjanpidossa on
12124: nys tehtävä myös kunnallisverotuksessa. sama kuin sen vastaanottoarvo osakeyhtiön
12125: kirjanpidossa.
12126: 124 §.
12127: Eräiden suhdannevarausten suorittami- 127 §.
12128: sesta ja niiden johdosta myönnettävistä ve- Milloin verovelvollinen on vähintään 10
12129: ronhuojennuksista annettua la:kia sovelle- vuotena ennen tämän [ain voimaantuloa.
12130: taan edelLeen talletU'kseen, joka sen mukai- elättänyt 17 vuotta nuorempaa lastaan, on
12131: sesti on tehty ennen tämän lain voimaan valtion tulovero kymmeneltä erusimmäiseltä
12132: tuloa. Sanotun lain 5 § :ssä tarlkoitetut yli- tulovuodelta tämän lain voimaan tultua mää-
12133: määräiset arvonvähennykset tehdään tällöin rättävä hänelle, jos 101 §: n 2 ja 3 mo-
12134: ·kunnail.lisverotuksessa saman suuruisina kuin menttia ei ole sovellettava, saman pykälän
12135: valtionverotuksessakin. 4 momentin mukaan.
12136:
12137: 125 §. 128 §.
12138: Milloin Suomen rahan määräisestä velasta Milloin muuail.la ,laissa puhutaan verovuo-
12139: on vuonna 1956 tai sen jälkeen, mutta en- desta, veronalaisesta tai verotettavasta omai-
12140: mm tämän lain voimaantuloa tapahtuneen suudesta taikka omaisuusverosta, sillä on vas-
12141: hinta- tahi kustannusindeksin taikka muun taavasti katsottava tarkoitettavan tulovuotta,
12142: 240 IV,58. - Verola.ki.
12143:
12144:
12145: veronalaista tai verotettavaa varallisuutta teydessä kumottuun lainkohtaan, viittauksen
12146: taikka varallisuusveroa. Niin ikään on, jos katsottava tarkoittavan tämän lain vastaavaa
12147: muualla viitataan tämän lain säätämisen yh- kohtaa.
12148:
12149:
12150: Helsingissä 10 päivänä maalis'kuuta 1962.
12151:
12152: Esa Kaitna. Tuure Salo.
12153: Juho Tenhiälä. Irma Karvikko.
12154: Anni Hosia. Eino Ojajärvi.
12155: Armas Leinonen. Veikko Hyytiäinen.
12156: Aaro Stykld. Antti Linna.
12157: Pentti Pakarinen. Harras Kyttä..
12158: Leo L Mattila.
12159: 241
12160:
12161: IV,59. - Lak.al. N: o 80.
12162:
12163:
12164:
12165:
12166: V. A. Vll'tanen ym.: Ehdotus verolaiksi.
12167:
12168:
12169: Eduskunnalle.
12170:
12171: Vastoin odotuksia hallitus ei antanut edus- Lakialoitteen ehdotuksissa lähdetään siitä,
12172: kunnalle viime valtiopäivilläkään esitystä ai- että erityisesti vähävaraiset veronmaksaja-
12173: neellisen vero-oikeuden kokonaisuudistukseen piirit pääsisivät verotuksessa nykyistä parem-
12174: tiilhtääväksi verolaiksi. Asia pantiin kuitenkin paan asemaan ilman, että toistenkaan väestö-
12175: vireille sosiaalidemokraattisten kansanedusta- ryhmien verorasitusta silti lisättäisiin. Val-
12176: jien tekemän yksityisen lakialoitteen pohjalta. tion- ja kunnallisveroa koskevien säännösten
12177: Eduskunnan hajoituksen vuoksi ei tämän yhtenäistämisessä on päästävä niin pitkälle
12178: lakialoitteen käsittelyssä päästy alkua pitem- kuin mahdollista, mutta samalla on pidettävä
12179: mälle, ja epäiltävää on, olisiko niin monia huoli siitä, ettei näillä toimenpiteillä järky-
12180: laajakantoisia asioita sisältävästä laista onnis- tetä kuntien taloudellista asemaa ja siten
12181: tuttu Silloin saamaan valmista, vaikka edelli- niiden jo nyt tunnustusta ansaitsevaa sosi·aa-
12182: nen eduskunta olisi saanut jatkaa työtään lista suorituskykyä.
12183: tulevaan kesään saakka. Joka tapauksessa Verorasituksen lieventämiseksi ja tasoitta-
12184: la!kialoite merkitsi vakavaa yritystä v: n 1958 miseksi ehdotetaan eräitä radikaalisiakin
12185: verotuslailla toteutetun, verotusmenettelyä muutoksia veroluokkajärjestelmään ja per-
12186: koskevan uudistuksen täydentämiseksi toi- heellisten verottamiseen. Nykyisestä kolmen
12187: sella, yhteiskunnalliselta kannalta tärkeäm- veroluokan järjestelmästä ehdotetaan siirryt-
12188: mällä reformilla, nimittäin veroraSituksen täväksi kahden veroluokan järjestelmään
12189: määrää koskevalla aineellisen vero-oikeuden siten, että alempaan veroluokkaan luettaisiin
12190: uudistuksella, jonka toteuttamatta jättäminen henkilöt, jotka verovuonna ovat elättäneet ala-
12191: on julkisen vallan ilmeisimpiä laiminlyöntejä ikäistä tai sitä ennen vähintään 10 vuoden
12192: viimeksi kuluneina vuosikymmeninä. Nykyis- ajan 17 vuotta nuorempaa 'lasta, ja ylempään
12193: ten verosäännösten vanhentuneisuus ja moni- veroluokkaan muut henkilöt. Nuoret henki[öt,
12194: mutkaisuus tiedetään yleisesti, samoin se, joiden palkkatulo ei nouse asetuksella säädet-
12195: mitkä verovelvollisryhmät joutuvat vallitse- tävää määrää suuremmaksi, kuuluisivat alem-
12196: vista epäJkohdista enimmin kärsimään, mutta paan veroluokkaan 26 vuoden ikään saa:kka.
12197: yleinen mielipide näyttää yhä olevan voima- Yhteisverotettavien puolisoiden veron progres-
12198: ton niiden piirien edessä, jotka vastustavat siivisuutta on Hevennetty ehdotuksella, että
12199: tai jarruttavat uudistushanketta. Jollei uutta heidän verokantansa määräytyy yhteenlaske-
12200: verolakia saada aikaan vielä nY'kyisenkään tun tulon ja varallisuuden puolen määrän
12201: eduskunnan toimikautena, usko valtiovallan perusteella. Nuort·en avioparien taloudellisia
12202: kykyyn hoitaa todella tärkeitä a:Sioita alkaa vai'keuksia ehdotetaan tasoitettava:ksi erityi-
12203: horjua ja sijaan tulee käsitys, ettei puheella sellä uudistuksella, kodinperustamisvähen-
12204: kaikkiin veronmaksajaryhmiin nähden oikeu- nyksellä, joka olisi 200 000 mk avioliiton
12205: denmukaisesta, tasapuolisesta ja kohtuulli- päättämisvuotta seuraavan kahden verovuo-
12206: sesta verotuksesta ole käytännön todellisuu- den aikana. Alaikäisen lapsen elättäjille val-
12207: dessa: enää edes periaatteellista katetta. Tästä tionverotuksessa myönnettävä veronvähennys
12208: syystä tämä yhteiskuntaelämän keskeinen eli lapsialennus on ehdotuksen mukaan koro-
12209: lainsäädäntöuudistus on yritettävä saada to- tettu 6 000 mk: aan. Vanhuusvähennys 65 ikä-
12210: teutetuksi eduskunnan käsiteltäväksi jälleen vuodesta lukien sekä leskeysvähennys ehdote-
12211: saatetun kansanedustajien yksityisen lakialoit- taan kumpikin 100 000 mk:ksi. Vieraan pal-
12212: teen pohjalta. veluksessa oleva lapsi saisi vähentää työtulos-
12213: 31 E 219/62
12214: 242 IV,59. - Verolaki.
12215:
12216:
12217: taan enintään 100 000 mk, eikä veronalaiseksi daan katsoa sisältyvän paikkrukunnalla taval-
12218: tuloksi katsottaisi rekisteröitynä oppisopimus- lisiin elinkustannuksiin.
12219: lain alaisena ammattioppilaana saatua palk- Kiinteistöjen ammattimaista myyntiä eivät
12220: kaa. Lasten koulutusvähennyksen soveltamis- ehdotuksen mukaan ole milloinkaan luovu-
12221: alaa on lisätty mm. ehdottamalla, että ylim- tu.kset, jotka ovat tapahtuneet valtiolle, kun-
12222: pänä ikärajana olisi 25 vuoden ikä, minkä nalle tai seurakunnalle tahi laissa järjeste-
12223: ohella yleisen lapsivähennykserrkin ikärajaa tyllä pakkolunastusmenettelyllä tai vastaan-
12224: on nykyisestään korotettu. Yhteisverotetta- ottajalle, jolla olisi ollut oikeus sellaiseen
12225: vien puolisoiden verokannan alentamiseen pakkolunastukseen kyseistä tarkoitusta var-
12226: valtionverotuksessa on luotu perusteet ehdo- ten, tahi muutoin yleishyödylliseen tarkoituk-
12227: tuksella, että heidän veronalaisista varoistaan seen taikka verovelvollisen puolisolle tahi lap-
12228: sekä vähemmän ansainneen puolison tuloista selle tai tämän jälkeläiselle tahi asuntojen
12229: on vähennettävä asetuksella säädettävä määrä. hankkimiseksi verovelvollisen omille työnteki-
12230: Uutena erityisenä vähennyksenä esitetään jöille.
12231: nyt myös ns. sosiaalinen vuokrakuluvähennys, Huomattavinta muutosta nykyisin vallitse-
12232: johon olisivat oikeutetut vuokra-asuntojen viin olosuhteisiin merkitsee lakialaitteessa eh-
12233: haltijat määrätynkokoisista perhe- ja pien- dotettu uusi maatalouskiinteistöjen verotus-
12234: asunnoista siltä osin, kuin vu6kramenot ylit- järjestelmä, jonka johtavana ajatuksena on
12235: tävät 20 prosenttia verotettavasta vuositu- pyrkimys todellisten tulojen verotukseen myös
12236: losta, ja toisaalta uutena ryhmänä etuuksissa, maatilatalouksien osalta. Tosin meikäläisissä
12237: joita ei katsota veronalaisiksi tuloiksi, omasta oloissa on varsinaisen metsätalouden kohdalla
12238: tai perheen asunnosta saatu asuntoetu asun- pakko luopua puhtaasta linjasta ja sen sijaan
12239: non lattiapinta-alan määrättyihin neliömetri- turvautua sekajärjestelmään, mutta tämän
12240: määriin saa:kka. Viimeksi mainitun uudistuk- kompromissinkin huomioon ottaen ehdotusten
12241: sen merkitys olisi perhe- ja pienasuntojen sisältämät uudistukset merkitsevät ratkaise-
12242: omistajahaitijoille - myös asuntopoliittiselta vaa luopumista käytännöstä, jota muissa edis-
12243: kannalta - erittäin huomattava. tyneissä maissa ei ainakaan enää tunneta eikä
12244: Lrukialoitteessa pyritään poistamaan ne epä- hyväksytä. Näiden uudistusten perusteluiksi
12245: kohdat, jotka ovat liittyneet erilaisten yhty- mainittakoon tässä lyhyesti seuraavaa.
12246: mien verottamiseen, ehdottamalla, ettei yh- Yleisesti myönnetään, että maa- ja metsä-
12247: tymää olisi verotettava erikseen, vaan että talouden v·erotus nykyisin on epäoikeuden-
12248: sen tulo ja vara:llisuus olisi jaettava osakkai- mukainen ja epätasainen perustuessaan las-
12249: den tulona ja varallisuutena verotettavaksi. kelmoituun keskimääräiseen tuottoon eikä
12250: Lakialoitteen yksityiskohdista mainittakoon siis, niin kuin muun verotuksen osalta on
12251: vielä, että asuntotontin haltijan kotipuutar- asianlaita, todelliseen tuloon ja varallisuu-
12252: hastaan omaa talouttaan varten käyttämät teen. Suurtilat ovat nykyisin, kuten tiedec
12253: tuotteet eivät olisi veronalaisia s~kä että ns. tään, liian vähän verotettuja, joskin epätasai-
12254: satunnaisen myyntivoiton verottamista kos- sesti, kun taas pientilojen ja keskikokoisten
12255: keva säännös ehdotetaan tehtäväksi jousta- tilojen verotus on suhteellisesti raskaampaa.
12256: vammruksi mm. siten, että huomioon olisi otet- Erityisesti pienviljelmien verotus on epä-
12257: tava myös rahan arvossa tapahtuneet muu- oikeudenmukaista, ·kun niillä ei ole samoja
12258: tokset. Velkojen korot ehdotetaan kokonaisuu- mahdollisuuksia ty()kustannusten vähentämi-
12259: dessaan vähennyskelpoisiksi sekä kunnallis- seen esim. koneellistamisen avulla. Voimassa
12260: että valtionverotuksessa. Työttömyysvakuu- oleva maatalouden verotusjärjestelmä onkin
12261: tusmaksujen vähennyskelpoisuus työnantajan vanhentuneisuudessaan ainutlaatuinen. Tä-
12262: kuluna on lakia:loitteessa otettu huomioon, män vuoklsi ehdotetaan, että maatalouskiin-
12263: samoin eläke- s~kä henki- ja muiden henkilö- teistöjen varsinaisen maataloustulon verotta-
12264: vakuutusten mruksujen riittävä vähennyskel- misessa oma:ksutaan todellisten tulojen vero-
12265: poisuus. Vähennyskelpoisena kustannuksena tus, jolloin voidaan ottaa huomioon mm. har-
12266: on ehdotuksen mukaan sekä valtion- että kun- joitetun viljelyn voimaperäisyyden, käytetyn
12267: nallisverotuksessa pidettävä myös matkakus- pääoman, tuotannon erilaisen rakenteen sekä
12268: tannuksia asunnosta työpaikkaan, mikäli ne maatilan koon ja laadun vai!kutus pinta-ala-
12269: ylittävät sellaiset kustannukset, joiden voi- yksikön tuottamaan tuloon sekä viljelijä-yrit-
12270: IV,59. - V. A. Virtanen ym. 243
12271:
12272: täjän henkilökohtaisen panoksen vaikutus verovuonna saaduista kantohintatuloista, kui-
12273: yrityksen kannattavuuteen. Täten jäisi pois tenkin siten, että 40 000 mk pienemmät tulot
12274: käytännöstä mm. sellainen kiistanalainen ve- jätetään tällöin lukuun ottamatta.
12275: rotusperuste kuin ns. isännänpalkka maa- Lakialoite edellyttää, kuten sen loppusään-
12276: taloudessa. nöksestä ilmenee, että verotusmenettelyä kos-
12277: Varsinaisen metsätalouden osalta ehdote- kevat v:n 1958 verotuslain säännökset jäisi-
12278: taan metsäverotuksessa esiintyvien puutteelli- vät yleensä muuttamattomina voimaan. Kui-
12279: suuksien poistamiseksi, että verotuksessa otet- tenkin ehdotetaan, että siinä kertomuksessa
12280: taisiin huomioon myös metsän myynnistä eduskunnalle, jonka hallitus valtiopäiväjär-
12281: saatu tulo siten, että metsätaloustulona pidet- jestyksen 29 §: n mukaan antaa, mainitaan
12282: täisiin 65 % sii·tä puhtaasta tuotosta, jonka erinäisten myönnettyjen veronhuojennusten
12283: samanlaatuisen metsän arvioidaan verovuonna lisäksi myös myönnetyt oikeudet ylimääräis-
12284: päättyneenä ja kahtena sitä edeltäneenä hak- ten arvonvähennysten tekemiseen.
12285: kuuvuotena vallinneen kantohintatason mu- Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
12286: kaan keskimäärin vuotta kohti antaneen vah- ehdotamme,
12287: vistettujen tuottoperusteiden mukaan, sekä
12288: 35% myyntiin tai markkinakäyttöön luovu- että Eduskunta hyväksyisi seuraar
12289: tetusta, runkopuusta saadusta puutavarasta van lakiehdotuksen:
12290:
12291:
12292:
12293: Verolaki.
12294: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12295:
12296: I OSASTO. seuraavana kalenterivuotena (verotusvuosi).
12297: Mitä tässä on sanottu tilikaudesta, sovelletta-
12298: Yleisiä säännöksiä. koon myös poronhoitovuoteen. Maatalouskiin-
12299: teistöstä saadusta tulosta verotetaan aina lä-
12300: 1 §. hinnä edelliseltä kalenterivuodelta.
12301: Valtiolle on vuosittain tämän lain mukaan Älköön sen johdosta, että tilikautta on
12302: suoritettava veroa tulon ja varallisuuden pe- muutettu, verovelvolliselle kuitenkaan miltään
12303: rusteella (valtionvero) sekä kunnalle tulon vuodelta jätettäkö määräämättä varallisuus-
12304: perusteella (kunnallisvero). veroa.
12305: Tämän lain mukaan toimitetaan myös evan- 3 §.
12306: kelisluterila:isen kirkon ja ortodoksisen kirk- Mitä tässä laissa säädetään kiinteistöstä,
12307: kokunnan seura:kunnille menevän kirkollis- sovellettakoon myös sellaiseen toisen maalla
12308: veron ja kansaneläkelaitokselle suoritettavan olevaan ralkennukseen tai muuhun laitokseen,
12309: kansaneläkevakuutusma:ksun määrääminen eri joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan
12310: laeissa säädettyjen perusteiden nojalla. maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolman•
12311: Metsän tuotto metsänhoitomaksun määrää- nelle henkilölle.
12312: mistä varten arvioidaan tässä laissa säädetty-
12313: jen perusteidoo mukaan. 4 §.
12314: Maatalouskiinteistönä pidetään tämän lain
12315: 2 §. mukaan sellaista tilaa tai tilan osaa tahi
12316: V eroa suoritetaan siitä tulosta (tulovero) , muuta kiinteistöä, jolla harjoitetaan varsi-
12317: joka verovelvollisella on verovuotena ollut, naista maa- tai metsätaloutta. Jos kiinteistön
12318: sekä sen varallisuuden perusteella (varalli- jollakin osalla harjoitetaan muuta elinkeinoa,
12319: suusvero), joka hänellä on olJut verovuoden ei sitä osaa lueta maatalouskiinteistöön.
12320: päättyessä.
12321: Verovuotena on kalenterivuosi tali, jos tili- 5 §.
12322: kautena ei ole ka:lenterivuosi, se tai ne tili- Alaikäisenä lapsella tarkoitetaan tässä
12323: kaudet, jotka ovat kalenterivuoden aikana laissa lasta, joka ennen verotusvuoden aJ.kua
12324: päättyneet. V erotus toimitetaan verovuotta ei ole täyttänyt 18 vuotta.
12325: 244 IV,59. - Verolaki.
12326:
12327:
12328: Milloin lapsen vanhemmat eivät ole olleet maisen yhteisön verovelvollisuudesta. Sellai-
12329: avioliitossa tai he ovat välien rikkoutumisen sen sopimuksen perusteella toimitetun vero-
12330: vuoksi asuneet erillään, katsotaan sen van- tuksP.n on katsottava tapahtuneen tämän lain
12331: hemmista elättäneen lasta, jonka huolletta- mukaan (kaksinkertaisen verotuksen ehkäise-
12332: vaksi lapsi on määrätty tai, ellei tällaista missopimus).
12333: määräystä ole annettu, jonka välittömässä
12334: huollossa 1apsi verovuoden aikana pääasialli-
12335: sesti on ollut.
12336: II OSASTO.
12337: Mitä tässä laissa säädetään lapsesta, olkoon
12338: vastaavasti voimassa myös ottolapsesta ja Aineellinen vero-oikeus.
12339: puolison lapsesta, niin myös kasvattilapsesta
12340: niin kuin siitä asetuksella säädetään. ' I osa.
12341: V erovelvolUsuus.
12342: 6 §.
12343: Perheenjäsenenä tä:män lain mukaan pide- 9 §.
12344: tään henkilöä, joka omaisen asemassa elää Velvollinen suorittamaan valtionveroa tulon
12345: verovelvollisen taloudessa. perusteella on:
12346: 1) verovuotena valtakunnassa asunut hen-
12347: kilö, valtakunnassa asuneen henkilön kuolin-
12348: 7 §. pesä ja kotimainen yhteisö sekä täältä että
12349: Yhteisöllä tässä laissa t·arkoitetaan valtiota, muualta saamastaan tulosta (yleinen verovel-
12350: kuntaa, seurakuntaa ja muuta uskonnollista vollisuus); ja
12351: yhdyskuntaa, osakeyhtiötä, osuuskuntaa, sääs-
12352: töpankkia, keskinäistä vakuutusyhtiötä ja yh- 2) henkilö, joka verovuotena ei ole asunut
12353: distystä sekä säätiötä ja laitosta ynnä muuta valtakunnassa, sekä ulkomaalla asuneen hen-
12354: niihin verrattavaa oikeushenkilöä tai erityi- kilön kuolinpesä ja ulkomainen yhteisö täältä
12355: seen tarkoitukseen varattua varallisuuskoko- saamastaan tulosta, ei kuitenkaan ulkomaalla
12356: naisuutta, niin myös sellaista ulkomaista yh- tehdystä työstä saadusta palkkatulosta eikä
12357: teenliittymää, joka, jos se olisi kotimainen, sellaisesta korkotulosta, joka ei ole täällä ole-
12358: olisi 2 momentin mukaan katsottava yhty- van kiinteistön eikä täällä olevasta kiinteästä
12359: mä.ksi, samoin kuin ulkomaista kuolinpesää. toimipaikasta harjoitetun lii"een tai amma-
12360: tin tuloa (rajoitettu verovelvollisuus).
12361: Yhtymänä tämän lain mukaan pidetään
12362: kotimaista avointa, kommandiitti- tai laivan- Henkilön katsotaan asuneen valtakunnassa,
12363: isännistöyhtiötä sekä sellaista vhtiötä kuin jos hänellä tai hänen perheellään on täällä
12364: perintökaaren 11 luvun 1 §: ssä ·tarkoitetaan, ollut varsinainen asunto tarkka jos hän on
12365: niin myös sellaista kahden tai useamman hen- jatkuvasti täällä oleskellut yli kuuden 'kuu-
12366: kilön jonkin eliJl!keinon tai ammatin harjoit- kauden ajan, jolloin tilapäinen poissaolo ei
12367: tamista tai~ka kiinteistön viljelemistä tai hal- estä pitämästä oleskelua jatkuvana.
12368: lintaa varten muodostamaa muuta kuin 1 Valtakunnassa asuneeksi katsotaan myös
12369: momentissa mainittua yhteenUittymää, joka Suomen lähetystössä tai lähetetyn !konsulin
12370: on tal)koitettu toimimaan osakkaiden yhtei- virastossa tahi muussa edustustossa palveleva
12371: seen laskuun, ei kuitenkaan jakamatonta kuo- Suomen kansalainen, hänen puolisonsa ja
12372: linpesää. lapsensa, joka ennen verovuoden päättymistä
12373: ei ale täyttänyt 21 vuotta, niin myös hänen
12374: 8 §. henkilökohtaisessa palveluksessaan oleva Suo-
12375: Hallituksella on oikt:ms kaksinkertaisen ve- men kansalainen.
12376: rotuksen ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi Niin ikään pidetään valtakunnassa asu-
12377: vastavuoroisuuden perusteella tehtävällä sopi- neena henkilöä, joka on palvellut suomalai-
12378: muksella myöntää poikkeuksia siitä, mitä sessa alUiksessa.
12379: tässä laissa säädetään velvollisuudesta suo- Sitä, joka ainoastaan osan verovuotta on
12380: rittaa veroa ullromaalta saadusta tulosta ja asunut Vlalta:kunnassa, verotettakoon siltä
12381: siellä olf:vasta varallisuudesta sekä ulkomaalla ajailta 1 momentin 1 kohdan ja muulta osalta
12382: asuvan tai ulkomaan kansalaisen ynnä ulko- vuotta sen 2 kohdan mukaan.
12383: IV,59. - V. A. Virtanen ym. 245
12384:
12385: 10 §. on siitä viisi prosenttia taikka, milloin olo-
12386: Velvollinen suorittamaan valtionveroa va- suhteet antavat siihen aihetta, suurempi tai
12387: rallisuuden perusteella on: pienempikin osuus kunnallisverotuksessa ve-
12388: 1) verovuoden päättyessä valtakunnassa rotettava siinä kunnassa, jossa pääkonttori
12389: asunut henkilö, valtakunnassa asuneen hen- sijaitsee (pääkonttorikunta), ja muu osa
12390: kilön kuolinpesä ja kotimainen yhteisö sekä niissä kunnissa, joissa muuta kiinteätä toimi-
12391: täällä että muualla olevista varoistaan (ylei- paikkaa on käytetty, jaettuna kohtuuden mu-
12392: nen verovelvoHisuus); ja kaisesti eri kunnissa valmistettujen tavaroi-
12393: den arvon, Hikevaihdon suuruuden, sijoitet-
12394: 2) henkiiJ.ö, joka verovuoden päättyessä ei tujen varojen määrän, työntekijäin lukumää-
12395: ole asunut valtakunnassa, sekä ulkomaalla rän tai muun sellaisen perusteen mukaan,
12396: asuneen henkilön kuolinpesä ja ulkomainen joka voi osoittaa eri kunnissa saaduksi kat-
12397: yhteisö täällä olevista varoistaan, ei kuiten- sottavan tulon määrää.
12398: kaan obligaatioista eikä saatavista, jotka eivät
12399: kuulu täällä olevaan kiinteistöön eivätkä
12400: täällä <1levasta kiinteästä toimipaikasta har- 13 §.
12401: joitettuun liikkeeseen tai ammattiin (rajoi- Verovelvollisen henkilön kotikunnaksi kat-
12402: tettu verovelvollisuus). sotaan se kunta, missä hänet on verotusvuotta
12403: edeltäneen kalenterivuoden alussa ollut henki-
12404: kirjoitettava. Milloin puolisoita on valtion-
12405: 11 §. verotuksessa yhteisverotettava, pidetään mie-
12406: Kunnallisveroa on 9 §: ssä mainitun vero- hen kotikuntaa kuitenkin myös vaimon koti-
12407: velvollisen suoritettava: kuntana. Verotusvuotta edeltäneen kalenteri-
12408: 1) kiinteistötulosta sille kunna:lle, jossa vuoden aikana syntyneen lapsen kotikunta
12409: kiinteistö on; määräytyy syntymäajankohdan olosuhteiden
12410: 2) liike- ja ammattitulosta siiJ.le kunnalle, mukaan. Verovelvollisen yhteisön kotikunta
12411: jossa liikettä tai ammattia on harjoitettu on se kunta, missä yhteisön kotipaikka vero-
12412: kiinteästä toimipaikasta; sekä vuoden alussa oli.
12413: 3) muusta eli henkilökohtaisesta tulosta Kunnallisen jaotuksen muutoksen voimaan-
12414: kotikunnalle. tuloa edeltäneeltä verovuodelta toimitetta-
12415: vassa verotuksessa on tämän pykälän sään-
12416: 12 §. nöksiä soV~ellettava, niin kuin uusi jaotus olisi
12417: Kiinteällä toimipaikalla tarkoitetaan paik- tullut voimaan vuotta aikaisemmin.
12418: kaa, jossa liikkeen tai ammatin pysyväistä
12419: harjoittamista varten on erityinen laitos tai 14 §.
12420: jossa on ryhdytty erityisiin järjestelyihin, Vieraan vallan Suomessa olevaan lähetys-
12421: kuten paikkaa, missä sijaitsee liikkeen johto, töön tai lähetetyn konsulin virastoon kuulu-
12422: sivuliike, teoHisuuslaitos, työpaja tai muu vat henkilöt, heidän perheensä jäsenet sekä
12423: työhuone taikka myymälä tai muu pysyväi- palvelijansa ovat, jos he eivät ole Suomen
12424: nen myyntipaikka. Kiinteänä toimipaikkana kansalaisia, velvollisia suorittamaan veroa
12425: pidetään myös käytössä olevaa kaivosta tai ainoastaan täällä olevan kiinteistön tai täällä
12426: muuta löydöstä, 'kivilouhosta, turvesuota, so- harjoittamansa liikkeen tai ammatin tulosta
12427: ranottopaikkaa ja muuta niihin verrattavaa sekä täältä muutoin kuin mainitusta toimesta
12428: paikkaa taikka palstoitettujen tai palstoitet- saamastaan palkkauksesta ja eläktkeestä, niin
12429: taviksi tavkoitettujen kiinteistöjen ammatti- myös täällä olevasta kiinteistöstään ja täällä
12430: maisessa myynnissä näitä kiinteistöjä ja ra- harjoittamaansa liikkeeseen tai ammattiin si-
12431: kennusurakoinnissa paikkaa, jossa sellaista joitetuista varoista.
12432: urakointia on huomattavassa määrässä har- Samoin ovat 9 §: n 4 momentissa tarkoi-
12433: joitettu, sekä linjaliikenteen harjoittamisessa tetut henkilöt, jos he eivät ole Suomen kan-
12434: myös liikkeen huoltopaikkaa tai muuta eri- salaisia, vapaat suorittamasta veroa muusta
12435: tyistä, liikennettä palvelevaa pysyväistä lai- kuin 1 momentissa mainitusta tai suomalai-
12436: tosta. sella aluksella saamastaan tulosta sekä muusta
12437: Milloin tulo samasta liiketoiminnasta on kuin sellaisella aluksella tai täällä olevasta
12438: katsottava saaduksi useammassa kunnassa, varallisuudesta.
12439: 246 IV,59. - Verolaki.
12440:
12441:
12442: 15 §. 5) valtakunnallisista työttömyyskassoista
12443: Jos liikettä tai ammattia on harjoitettu annetussa laissa tarkoitettu työttömyyskasso-
12444: valta:kunnassa siten, ettei sitä voida katsoa jen 'keskuskassa.
12445: harjoitetun erityisesti missään kunnassa, tahi Asetuksella voidaan määrätä verovelvolli-
12446: jos ulkomaisella yhteisöllä tai henkilöllä, jdka seksi sellainen valtion laitos, jdka harjoittaa
12447: ei ole asunut valta:kunnassa, on ollut henkilö- teollista, kaupallista tai muuta liiketoimintaa
12448: kohtaista tuloa täältä taikka jos tulosta mak- ja jota hoidetaan liikeperiaatteiden mukai-
12449: settavan veron 11 §: n mukaan muutoin ei sesti. Niin ikään voidaan asetuksella antaa
12450: voida katsoa kuu1uvan millekään tietylle kun- tarkempia määräyksiä siitä, millaista laitosta
12451: nalle, verovelvollisen on suoritettava kun- voidaan pitää armeliaisuuslaitoksena, kuin
12452: nallisvero valtiolle. myös siitä, milloin opetuslaitos tai yhteisö
12453: voidaan katsoa yleishyödylliseksi.
12454: 16 §. Väkijuomista annetussa laissa (45/32) mai-
12455: Sekä tulon että varallisuuden perusteella nittu väkijuomayhtiö on vapaa suorittamasta
12456: suoritet•tavasta verosta ovat vapaat, mikäli valtionveroa. Kunnalle on väkijuomayhtiö
12457: jäljempänä ei toisin säädetä: velvollinen maksamaan veroa ainoastaan
12458: niistä tuloista, jotka yhtiö saa kiinteistöstään
12459: 1) Suomen va1tio ja sen laitokset, niihin ja teollisuuslaitoksistaan sekä harjoittamas-
12460: iuettuna Suomen Pankki ja Kansanelä:ke- taan väkijuomain anniskelusta. Teollisuuslai-
12461: laitos; toksen verotettavaa tuloa arvioitaessa pidettä-
12462: 2) kunta, kuntayhtymä ja kuntainliitto, köön tällöin väkijuomain valmistuksesta saa-
12463: seurakunta ja muu uskonnollinen yhdys- tavana tulona sitä alinta palkkiota, jonka
12464: kunta, tiekunta, lainajyvästö, armeliaisuus- yksityinen väkijuoman valmistaja saa yhtiölle
12465: laitos, sairaus- ja hautausavustuskas<m sekä vaimistamistaan tai niihin verrattavista väki-
12466: yleisradiotoimintaa harjoittava kotimainen juomista, taikka sitä hintaan sisältyvää voit-
12467: yhteisö; toa, joka valmistajan voidaan katsoa saavan
12468: 3) sellainen kotimainen eläkelaitos, eläke- sellaisista yhtiölle myymistään väkijuomista.
12469: säätiö tai leski- ja orpokassa, joka saa avus-
12470: tusta yleisistä varoista tai joka on perustettu 17 §.
12471: valtion, kunnallisen yhdyskunnan, seura:kun- Varallisuuden perusteella suoritettavasta
12472: nan tai muun uskonnollisen yhdygkunnan verosta ovat vapaat seuraavat kotimaiset yh-
12473: palveluksessa olevia varten, niin myös itse- teisöt:
12474: näisenä oikeushenkilönä toimiva muu eläke- 1) säästöpankkien vakuusrahasto, osuus-
12475: säätiö tai eläkekassa sen mukaisesti, kuin kassojen vakuusra:hasto, hypoteekkiyhdistys
12476: asetuksessa lähemmin säädetään, sekä sellai- ja asuntohypoteekkiyhdistys;
12477: nen työttömyyskassa, jolla on oikeus saada 2) sellainen kuoletuslainoja antava luotto-
12478: apurahaa valtion varoista; laitos, jonka osin:ko saa sen yhtiöjärjestyksen
12479: 4) sellainen opetuslaitos, aatteellinen yh- mukaan olla enintään 5 prosenttia siihen
12480: distys ja muu yhteisö, jolla, sen tarkoitta- maksetulle pääomalle; sekä
12481: matta toiminnallaan tuottaa siihen osallisille 3) teollisuuden harjoittamista varten pe-
12482: taloudellisia etuja, on tieteellinen, taiteelli- rustettu yhteisö kolmelta, paitsi sähkövoiman
12483: nen, kansanvalistusta, maanpuolustusta tai kehittämistä tai jakelua varten perustettu
12484: kotimaista elinkeinoelämää edistävä tai·kka yhteisö ja kaivosyhteisö viideltä ensimmäi-
12485: muu yleishyödyllinen tarkoitus, kuten työ- seltä verovuodelta sen perustamisesta lu:tden,
12486: väenyhdistys, nuoriso- ja urheiluseura, maa- mikäli sitä ei ole perustettu ennestään ole-
12487: talous-, maanviljelys- ja maamiesseura sekä massa dHeen tedllisuuslaitoksen toiminnan
12488: yhdistys, jonka varsinaisena tarkoituksena on j artlkamiseksi.
12489: viltiollisiin asioihin vaikuttaminen, niin myös
12490: yhteisö, jonka toiminnan yksinomaisena tar- 18 §.
12491: koituksena on sanotunlaisten yhteisöjen tuke- Sen estämättä, mitä 16 §: ssä on säädetty,
12492: minen, ei kuitenkaan kunnallisverotuksessa tkunnallinen yhdyskunta on velvollinen suo-
12493: liikkeen tulosta (yl·eishyödyllinen yhteisö); rittamaan 'knnna:llisveroa toisessa ·kunnassa
12494: ynnä liikkeen tai muuhun kuin jn}kiseen tarkoi-
12495: IV,59. - V. A. Virtanen ym. 247
12496:
12497: tukseen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön kuolinpesälle on tullut; ja sovelletaan tällöin
12498: osan tulosta, ei kuitenkaan laiva- tai Hma- kuolinpesään, mitä hänestä tämän lain mu-
12499: liikennettä palvelevasta satamasta rakennuk- kaan olisi oHut voimassa.
12500: sineen ja laitteineen. Mitä edellä tässä osassa on luonnollisen
12501: Niin ikään ovat seurakunnat ja muut us- henkilön verovelvollisuudesta säädetty, olkoon
12502: konMlliset yhdyskunnat sekä 16 § :n 1 mo- voimassa myös hänen ja:kamattomasta kuolin-
12503: mentin 3 kohdassa tarkoitetut laitokset ja pesästään, ellei pesän jakamattomana pitämi-
12504: yhteisöt velvolliset suorittamaan kunnallis- sestä ole tehty sellaista sopimusta, kuin pe-
12505: veroa ki·inteistö- ja lii.ketul.oista, ei kuitenkaan rintökaaren 11 luvun 1 §: ssä tarkoitetaan.
12506: yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen
12507: käytetystä kiinteistöstä tai kiinteistön osasta. 22 §.
12508: Yhtymää ei veroteta erikseen, vaan jaetaan
12509: 19 §. sen verotettava tulo ja varallisuus eri osakas-
12510: Siitä poikkeavasti, mitä 16 § :ssä on sää- ten tuD.oiksi ja varoiksi sen määräisenä, mikä
12511: detty, valtio ja sen laitokset ovat verovel- vastaa kunkin osuutta yhtymän tuloista ja
12512: volli'Sia kunnalle sellaisen maatalous- ja muun varallisuudesta.
12513: kiinteistön tai kiinteistön osan tulosta, jota
12514: ei ·käytetä y:leiseen tal'koitukseen, sekä kalas- 23 §.
12515: tuksensa tulosta. Verovelvollinen, joka harjoittaa maa- tai
12516: Niin ikään valtio ja nekin valtion laitok- metsätaloutta, on niin kuin omasta verostaan
12517: set, joita ei 16 §: n 2 momentin mukaisesti vastuussa sellaisen perheenjäsenensä, osak-
12518: ole määrätty verovelvollisiksi, ovat velvollisia kaansa tai jäsenensä verosta, jota on vero-
12519: suorittamaan kunnalle veroa liikeperiaattei- tettu verovelvollisen maa- tai metsätalouden
12520: den mukaisesti hoidetun teollisen, kaupallisen hyvaksi tehdyn työn arvosta, niin myös kan-
12521: tai muun liiketoiminnan tuottamasta puh- saneläkevailmutusmaksusta siltä osin, joka
12522: taasta tulosta. Veroa ei kuitenkaan ole mak- vastaa verovelvollisen maa- tai metsätalouden
12523: settava tulosta, jon:ka valtio saa pääasialli- hyväksi tehdyn työn arvon osuutta perheen-
12524: sesti valtion ~aitosten tarpeiden tyydyttä- jäsenen, osakkaan tai jäsenen tuloj.en koko-
12525: miseksi toimivasta tuotantolaitoksesta, tahi naismäärästä.
12526: laiva-, lento- ja autoliikenteestä, rautateistä, Henkilölle, joka ei asu Suomessa, sekä ulko-
12527: kanavista, satamista taikka posti-, lennätin-, maiselle yhteisöHe, laitokselle ja säätiölle mää-
12528: puhelin- tai radiolaitoksista, ellei siitä 16 §: n rätyn veron suorittamisesta on niiden tääUä
12529: 2 momentin nojalla annetulla asetuksella ole oleva edustajakin vastuussa niin kuin omasta
12530: toisin määrätty. verostaan.
12531: Verosta ja kansaneläkevakuutusmaksusta,
12532: 20 §.
12533: joka on suoritettava kuolleen henkilön tulosta
12534: Puolisoihin sovelletaan valtionverotuksessa ja omaisuudesta, vastaa kuolinpesä ainoastaan
12535: yhteisverotUISta siten, että heitä verotetaan pesän varoilla. Jos pesä on jaettu, vastaa
12536: heidän yhteenlaslretun tulonsa ja varallisuu- osakas vain siitä, mitä hänen pesäosuudelleen
12537: tensa perusteella sen mukaisesti, kuin kumpi- verosta tai vakuutusmaksusta tulee, ja enin-
12538: kin heistä niitä vallitsee. tään pesäosuutensa määrällä.
12539: Jos avioliitto on päätetty verovuotena tai
12540: jos puolisot verovuoden päättyessä välien rik-
12541: koutumisen vuoksi ovat jatkuvasti asuneet Verotettava tulo ja va.rallisuus.
12542: erillään, on heitä verotettava erikseen niin
12543: kuin eri verovei vollisia. II osa.
12544: Kunnallisverotuksessa verotetaan kumpaa-
12545: kin puolisoa vallitsemastaan tulosta.
12546: 1 luku.
12547: 21 §. Tulo.
12548: Jos verovelvollinen kuolee verovuoden ai-
12549: kana, on hänen jakamatonta ·kuolinpesäänsä 24 §.
12550: siltä vuodelta verotettava sekä hänellä olleesta Veronallaiseksi tuloksi katsotaan, jäljem-
12551: tulosta että myös siitä, mitä hänen kuoltuaan pänä mainituin rajoituksin, mitä verovel-
12552: 248 IV,59. - Verolaki.
12553:
12554:
12555: vollinen on verovuotena rahana tai rahan- 7) julkisista varoista maatalouden tukemi-
12556: arvoisena etuutena saanut. seksi annetut avustukset ja palkkiot, uudis-
12557: Verotettava tulo on se jäännös, joka saa- tus. ja perusparannuksiin annettuja avustuk-
12558: daan, kun veronalaisesta tulosta tehdään sia lukuun ottamatta; sekä
12559: tässä laissa sallitut vähennykset. 8) vakuutuskorvaus, sikäli kuin omaisuu-
12560: den kauppahinta, jos omaisuus olisi myyty,
12561: olisi ollut katsottava maatalouSkiinteistöstä
12562: 25 §. saaduksi tul<Jiksi.
12563: Mikäli jäljempänä tässä laissa ei ole toisin
12564: säädetty, maatilataJ.ouksiin on sovellettava 26 §.
12565: todellisten tulojen mukaista verotusta. Maa- Maatalouskiinteistön varsinaisena metsäta-
12566: talouskiinteistön varsinaisena maataloustulona loustulona on pidettävä kuusikymmentäviisi
12567: on pidettävä sitä puhdasta tuottoa, jonka sadalta siitä puhtaasta tuotosta, jonka saman-
12568: maanviljelys tai kotieläinhoito sivuelinkeinoi- laatuisen metsän verokuutiometreissä ilmais-
12569: neen on verovuotena antanut, jolloin tuloksi tuna arvioidaan kunnassa verovuonna päätty-
12570: on myös katsottava: neenä ja kahtena sitä edellisenä hakkuuvuo-
12571: 1) se vuotuinen etu raha:ksi arvioituna, tena vallinneen kantohintatason mukaan las-
12572: joka verovelvollisella on ollut oman tai per- kettuna sekä tulovuoden yleisen hintatason
12573: heensä sekä pall.velusväen tarpeeseen käyte- mukaan muunnettuna keskimäärin vuotta
12574: tystä asunnosta ottaen kuitenkin huomioon, kohti antaneen kunkin vuoden verotusta var-
12575: mitä 37 § :n 3 kohdassa on sanottu; ten vahvistettujen tuottoperusteiden mukaan,
12576: •kun paikkakunnalla tavalliset haninto- ja
12577: 2) vuokratulo sekä puutarha- tai muusta hoitokustannukset otetaan huomioon. Samoin
12578: siihen verrattavasta viljelyksestä, kalavedestä, on verotettavaksi tuloksi luettava vuoden
12579: metsästysmaasta ynnä muiden sellaisten 196 ja neljän sitä seuraavan vuoden tuloa
12580: etuuksien hyväksi käyttämisestä tai luovut- verotettaessa kolmekymmentäviisi sadalta
12581: tamisesta saatu puhdas tuotto; ja sen jälkeen vuosittain neljäkymmentä
12582: 3) muusta maanviljelyksen ja kotieläin- sadalta myyntiin tai markkinakäyttöön luovu-
12583: hoidon sekä niiden sivuelinkeinojen tuottei- tetusta, runkopuusta saadusta puutavarasta
12584: den, tarpeiston tai benkimkunnan tuloa tuot- verovuonna saaduista kantohintatuloista, kui-
12585: tavasta hyväksi käyttämisestä tai luovutuk- tenkin siten, että tällaiset tulot, jos ne eivät
12586: sesta saatu puhdas tuotto; nouse yhteensä neljäänkymmeneentuhanteen
12587: 4) sen arvo, mitä verovelvollinen on maan- markkaan, jätetään verotuksessa lukuunotta-
12588: viQj.elyksen ja kotieläinhoidon sekä niiden matta.
12589: sivuelinkeinojen tuotteista käyttänyt itseään Edellä 1 momentissa tarkoitettu puhdas
12590: tai perhettään varten tai verovei vollisen ta- tuotto määrätään kunkin vuoden verotusta
12591: iJ.outeen kuulumattoman henkilökunnan palk- varten vahvistettujen tuottoperusteiden no-
12592: kaamiseen taikka mitä verovelvollinen on jalla.
12593: käyttänyt edelleen jalostamiseen, liikkeensä Varsinaisen metsätaloustulon verotusta var-
12594: tai ammattinsa harjoittamiseen; ten suoritettavan metsämaan veroluokituksen
12595: 5) muu maatalouskiinteistöstä saatu tuotto, suhteen on voimassa, mitä siitä on verotus-
12596: kuten kaivoksen, kivilouhoksen, turvesoiden, laissa (482/58) säädetty.
12597: saviall.ueiden, koneiden ja kaluston käyttö- Milloin puutavaran myynti on tapahtunut
12598: oikeuden korvaus sekä myös muusta kiinteis- hankintakaupalla, on myyjän suoritettava
12599: tön käyttämisestä saatu korvaus, puhdas veroa hankintakauppaan sisältyvän työn ar-
12600: tulo viljatuotteiden edelleen jalostamisesta, von osalta, niin kuin siitä asetuksella sääde-
12601: sian, siipikarjan, mehiläisten ja turkiseläin- tään.
12602: ten hoidosta sekä hevosten ja rotukarjan kas- 27 §.
12603: vattamisesta myyntiä varten ja astutukseen Jos jollakul'la on ollut maatalouskiinteistö
12604: luovuttamisesta; hallussaan ainoastaan osan verovuotta, luetta-
12605: 6) tulo sellaisesta maatalouskiinteistöllä koon hänen tulokseen metsätaloustulon tuotto-
12606: olevasta tuotantolaitoksesta tai sie]lä harjoi- perusteiden mukaisesta vuositulosta niin suuri
12607: tetusta muusta toiminnasta, jota ei ole kat- osa, kuin hänen hallinta-aikansa on koko vuo-
12608: sottava eri iiikkee'ksi; desta.
12609: IV,59. - V. A. Virtanen ym. 249
12610:
12611: 28 §. maatalouskiinteistöllä työskennelleiHe henki-
12612: Maatalouskiinteistöistä saatuna metsätalous- löille;
12613: tulona on niin ikään pidettävä sen työn 2) korko kiinteistöön tai sen käyttöön si-
12614: arvoa, metsätalouden liiketoiminnan hoito ja joitetusta velkapääoma:sta;
12615: muu johtotyö siihen 'luettuna, minkä vero- 3) kiinteistöstä ja rakennuksista suoritettu
12616: velvollinen on varsinaisen metsätaloutensa vuokramaksu;
12617: hyväksi tehnyt, arvioituna rahaksi siihen 4) kustannukset tulon hankkimisessa käy-
12618: määrään, mikä siitä työstä olisi ollut palka- tettyjen rakennusten, koneiden, kaluston ja
12619: tulle henkilölle suoritettava (isännän työn työvälineiden sekä muiden niihin verratta-
12620: arvo). Milloin puolisot, joita on yhteisvero- vien esineiden korjaamisesta ja säilyttämi-
12621: tettava, tai toinen heistä on verovuotena hal- sestä sekä niiden vuotuinen kohtuullinen
12622: iJ.innut maatalouskiinteistöä, on mainitun työn arvon vähentäminen;
12623: arvona pidettävä ainoastaan sen puolison 5) kaivosten, kivilouhosten, turvesoiden,
12624: työn arvoa, jonka metsätalouden hyväksi savialueiden ja muun sellaisen omaisuuden
12625: tekemä työ on arvioitava suuremmaksi. käyttämisestä johtunut ainesarvon vähenty-
12626: Sen työn arvo, minkä maa- tai metsäta- minen;
12627: loutta harjoittavan verovelvollisen kotona 6) maatalouskiinteistön entisille työnteki-
12628: oleva, ennen verovuotta 18 vuotta täyttänyt jöille ja heidän perheenjäsenilieen suoritetut
12629: lapsi tai muu perheenjäsen, puolisoa 1ukuun kohtuulliset elä:kkeet ja muut avustukset.
12630: ottamatta, on tehnyt hänen varsinaisen maa- Kotona oleva lapsi, joka ennen verovuoden
12631: tai metsätaloutensa hyväksi, arvioituna siten, alkua on täyttänyt 18 vuotta ja joka on työs-
12632: kuin 1 momentissa on säädetty, katsotaan kennellyt maatalouskiinteistöllä, katsotaan
12633: lapsen tai perheenjäsenen vel'onalaiseksi tu- kuuluvan maatalouskiinteistöllä työskennellei·
12634: ldksi (perheenjäsenen työn arvo). siin henkilöihin.
12635: Yhteisön tai yhtymän omistamastaan maa- Asetuksella annetaan tarkempia määräyksiä
12636: talouskiinteistöstä saamana tulona on myös 1 momentin 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen
12637: pidettävä sen osa:kkaan tai hänen perheen- vuotuisten arvonvähennysten suuruudesta.
12638: jäsenensä kiinteistön varsinaisen maa- ja
12639: metsäta!louden hyväksi tekemän työn arvoa, 30 §.
12640: siitä maksettu palkka pois luettuna. Kuolin- Poronhoidosta saatuna tulona on pidettävä
12641: pesän sellaisena tulona on myös pidettävä sitä puhdasta tuottoa, minkä poronhoidon
12642: sen osakkaan tai osakkaan sen perlb.eenjäsenen edellisenä poronhoitovuotena arvioidaan kes-
12643: pesän varsinaisen maa- tai metsätalouden hy- kimäärin antaneen paliskunnan toimesta luet-
12644: väksi tekemän työn arvoa, jonka työn arvo tua, vuotta vanhempaa poroa kohti. Tätä
12645: on katsottava muiden työn arvoa suurem- tuottoa arvioitaessa on noudatettava perus-
12646: maksi. Muiden osaJkkaiden tai osakkaiden per- teita, joiden vahvistamisessa on sovellettava,
12647: heenjäsenten työn arvo on luettava asian- mitä maatalouden tuottoperusteiden vahvis-
12648: omaisen omaksi veronalaiseksi tuloksi. tamisesta on säädetty, kuitenkin siten, että
12649: jos poronhoidosta saatu tulo jotakin porokar-
12650: Edellä 1-3 momentissa tarkoitettuja työn jaa lkohdanneen vahingon johdosta on vooen-
12651: arvoja määrättäessä on otettava huomioon tynyt huomattavasti enemmän kuin paikka-
12652: tilan koosta ja laadusta johtuvat rajoitukset
12653: kunnalla yleensä, tämä on kohtuullisessa mää-
12654: työvoiman tehokkaaseen ja taloudelliseen
12655: rässä otettava huomioon tuloa arvioitaessa.
12656: käyttöön. Porotalouden hyväksi tehdyn työn arvon
12657: verottamisessa on vastaavasti noudatettava,
12658: 29 §. mitä metsätalouden hyvä:ksi tehdyn työn ar-
12659: Maatalouskiinteistön tulosta saadaan vä- vosta on säädetty.
12660: hentää tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä
12661: johtuneet kustannukset, ellei niitä ole otettu 31 §.
12662: huomioon verotusta varten vahvistetuissa Muusta kiinteistöstä kuin maatalouskiin-
12663: tuottoperusteissa. Tällaisiksi kustannuksiksi teistöstä saatuna tulona tai maatalouskiin-
12664: katsotaan muun muassa: teistöstä saatuna muuna kiinteistötulona kuin
12665: 1) tulon hankkimiseen käytetyt palkka-, varsinaisena maataloustulona verotetaan puh-
12666: ravinto- ja muut etuudet, jotka on suoritettu taan tulon mukaan erikseen määrättynä:
12667: 32 E 219/62
12668: 250 IV,59. - Verolaki.
12669:
12670:
12671: 1) vuokratulo sekä puutarha- tai muusta suuden hinta, jos omaisuus olisi myyty, olisi
12672: siihen verrattavasta viljelyksestä, kalavedestä, ollut veronalaista Eiketuloa;
12673: metsästysmaasta ynnä muiden sel1aisten 3) liikkeeseen kuuluvan käyttöomaisuuden,
12674: etuuksien hyväksi käyttämisestä tai luovlltta- paitsi rakennusten, luovutuksessa takaisin
12675: misesta saatu puhdas tulo, ei kuitenkaan saatu, aikaisemmin verotuksessa hyväksytty
12676: asuntotontin haltijan kotipuutarhastaan omaa arvonvähennys;
12677: talouttaan varten käyttämien tuotteiden 4) liikkeen varsinaiseen omaisuuteen kuu-
12678: osalta; luviksi katsottavista vavoista kertynyt korko
12679: 2) se etu rahaksi arvioituna, joka verovel- ja osinko;
12680: vollisella on ollut omaan tai perheensä tar- 5) voitto-osuuskorvaus (royalty) ja toistu-
12681: peeseen käytetystä,, kiinteistöll:ä olevasta va- vaismaksu patentin, mallin tai muun sellai-
12682: paasta asunnosta taikka sillä olevasta omasta sen käyttämisestä, sikäli kuin korvausta tai
12683: asunnosta, jolloin viimeksi mainitun osalta maksua ei ole pidettävä kiinteistöstä saatuna
12684: on otettava huomioon, mitä 37 §: n 3 koh- tulona;
12685: dassa on sanottu;
12686: 6) yrityksen luovuttamisesta toisen käytet-
12687: 3) kaivoksen tai muun kivennäislöydöksen täväksi saatu korvaus; sekä
12688: käyttöoikeuden korvaus, kuin myös muusta
12689: kiinteän omaisuuden käyttämisestä saatu 7) liikkeen toiminimen ja muun kuin kiin-
12690: teän käyttöomaisuuden satunnaisesta luovu-
12691: voitto-osuuskorvaus (royallty);
12692: tuksesta saatu voitto.
12693: 4) liikkeen tai ammatin harjoittamiseen tai
12694: liikkeen henkilökunnan asuntotarkoituksiin
12695: käytetystä kiinteistöstä saatu etu rahaksi ar- 33 §.
12696: vioituna; sekä Kiinteistöjen ammattimaista myyntiä kos-
12697: kevaa kysymystä harkittaessa ei oteta huo-
12698: 5) kiinteistön ja sen tatkoituksiin käyte- mioon luovutuksia, jotka ovat tapahtuneet
12699: tyn irtaimiston satunnaisesta luovutuksesta valtiolle, kunnalle tai seurakunnalle tahi
12700: saatu voitto. laissa järjestetyllä pakkoluna:stusmenettelyllä
12701: Yhteisön omistamastaan kiinteistöstä saa- tai vastaanottajalle, jolla olisi ollut oikeus
12702: mana tulona on pidettävä myös sitä etua sellaiseen pakkolunastukseen kysymyksessä
12703: rahaksi arvioituna, mikä sen jäsenellä tai olevaa tarkoitusta varten, tahi muutoin yleis-
12704: osakkaana ja hänen perheellään on kiinteis- hyödylliseen tarkoitukseen taikka verovelvol-
12705: töllä olevasta asunnosta öllut yli siitä mak- lisen puolisolle tahi lapselle tai tämän jälke-
12706: setun vuokran. läiselle tahi asuntojen hankkimiseksi verovel-
12707: Milloin kiinteistöä käytetään pääasiallisesti vollisen omille työntekijöille.
12708: 1 momentin 4 kohdassa mainittuun tarkoi-
12709: tukseen, on kiinteistölle sekä liikkeelle tai 34 §.
12710: ammatille määrättävä yhteinen puhdas tulo Henki'lökohtaisena tulona verotetaan:
12711: ja luettava siitä kohtuullinen osa kiinteis-
12712: töstä saaduksi tuloksi. 1) palkka, palkkio, osapalkkio sekä muu
12713: etuus tai korvaus virasta tai toimesta taikka
12714: työstä, tehtävästä tahi palveluksesta, jonka
12715: 32 §. tulon tai palkan saaja korvausta vastaan on
12716: Liike- tai ammattitulona pidetään kaikkea työn tai tehtävän antajalle suorittanut, olipa
12717: liike- tai ammattitoiminnan antamaa tuottoa, se saatu rahana tai tavarana tahi muina luon-
12718: olipa se saatu rahana tai tavamna tahi toisetuina, ei kuiien:kaan milloin sitä on pi-
12719: muuna rahan arvoisena etuutena. dettävä itsenäisen liikkeen tai ammatin har-
12720: Veronalaista liike- tai ammattituloa on joittamisesta saatuna tulona;
12721: myös: 2) pääomatulo, niin kuin korko talietuk-
12722: 1) sen tavaran arvo, jonka verovelvollinen sista, lainoista ja obligaatioista, sekä osinko-
12723: on itseään tai perhettään varten käyttänyt tulo, sikäli kuin ne eivät ole liiketuloa;
12724: yrityksensä -tuotteista tai kaupan pitämistään 3) rahaksi arvioitu etu sellaisesta huoneis-
12725: valmisteista; tosta, joka verovelvollisella on käypää vuokra-
12726: 2) liikkeeseen kuuluvasta vaihto-omaisuu- maksua pienemmästä vastikkeesta oliut työn-
12727: desta saatu korvaus siltä osalta, 'kuin omai- antajaltaan taikka yhteisön tai yhtymän
12728: IV,59. - V. A. Virtanen ym. 251
12729:
12730: osakkaana, osuuskunnan jäsenenä tahi muulla hänen puolisonsa tai vanhempansa on suorit-
12731: sellaisella perusteella; tanut, katsotaan veronalaiseksi tuloksi vain
12732: 4) tulo eläkkeestä, elinkorosta ja muusta seuraavat määrät:
12733: niihin verrattavasta etuudesta, mikäli muusta jos eläkkeeseen tai elinkorkoon oH{leutettu
12734: säännöksestä ei muuta johdu, niin myös elä- henkilö on verovuoden päättyessä iältään
12735: kevakuutuksesta sawtu maksunpalautus ja
12736: muu pääomasuoritus, sikäli kuin jä:ljempänä alle 36 vuotta • 0 •••••••••••••• 80 sadalta
12737: ei toisin säädetä, sekä milloin tällainen va- 35-45 70
12738: 46-55 " 60 ''
12739: ••• 0 ••• 0 •• 0 •••••
12740:
12741:
12742:
12743: kuutus on muutettu henkivakuutukseksi, se •••• 0 •• 0 •••••• 0.
12744:
12745:
12746:
12747: arvo, joka on luettu vakuutuksenottajan hy- 56-65 " • 0 ••••• 0. 0 •••• 0. 45 "
12748: väksi maksuna viimeksi mainitusta vakuutuk- 66-75 " •• 0 •••• 0 0 0 ••••• 0 30 "
12749: sesta; 76-80 " 0 •• 0 0. 0 •• 0 0 0. 0 •• 15 "
12750: 5) testamentilla tai lahjana saadun elin- 81 vuotta "tai vanhempi ....... 10 "
12751: kautisen nautintaoikeuden, eläkkeen tai muun eläkkeen tai elinkoron määrästä. "
12752: elinkautisen tai määrävuosiksi jollekulle tule-
12753: van etuuden vuotuinen tuotto, ei kuitenkaan,
12754: milloin se on saatu kiinteistön tai liikkeen 35 §.
12755: hallintaoikeudesta; Veronalaista tuloa on myös omaisuuden sa-
12756: 6) mitä välien rikkoutumisen vuoksi jatku- tunnaisen 1uovutuksen tuottama voitto (sa-
12757: vasti erillään asuva tai avioerossa elävä puo- tunnainen myyntivoitto), jos omaisuus on
12758: liso laillisen velvoitteen perusteella saa ela- saatu ostamalla tai vaihtamalla tahi muulla
12759: tusa.puna toiselta puolisoita itse'lleen tai hoi- niihin verrattavalla saannolla vastiketta vas-
12760: dossaan olevalle lapselleen; taan ja ollut luovuttajan omana, irtain viittä
12761: vuotta ja kiinteä kymmentä vuotta lyhyem-
12762: 7) sellainen rahana tai tavarana saatu
12763: män ajan, kuitenkin siten, että jos kiinteä
12764: avustus, joka vapaaehtoisen sitoumuksen tai
12765: omaisuus on ollut luovuttajan omistuksessa
12766: muun velvoitteen nojalla määräajoin suorite-
12767: vähintään viisi vuotta, satunnaisen 1uovutuk-
12768: taan, ei kuitenkaan, jos avustuksen saaja elää
12769: scn tuottama veronalainen tulo lasketaan seu-
12770: samassa taloudessa kuin avustuksen antaja, ei
12771: raavan asteikon mukaan:
12772: myöskään, jos avustus, joka ei ole vahingon-
12773: korvausta, on annettu kasvatusta tai koulu- Omistusaika
12774: Veronalaisen
12775: tulon määrä
12776: tusta varten (toistuvaisavustus); voitosta
12777: 8) satunnainen voitto, sellaiseksi luettuna 5 vuotta, mutta alle 7 vuoden 80%
12778: myös 35 §:ssä tarkoitettu, muun kuin 31 §:n 7 8 60 "
12779: 1 momentin 5 kohdassa ja 32 §: n 2 momen- 8 " " " 9 " 40
12780: tin 7 kohdassa mainitun omaisuuden, satun- 9 " " " 10 " 20 "
12781: naisesta luovutuksesta saatu voitto ; " " " " "
12782: 9) henkivakuutusmaksu, jonka verovelvol- Edellä 1 momentissa tarkoitettuna voittona
12783: lisen puolffita on suorittanut hänen työnanta- pidetään luovutetun omaisuuden luovutushin-
12784: jansa, siltä osin kuin se ylittää kohtuullista nan ja alkuperäisen hankintahinnan vä;listä
12785: vakuutusturvaa vastaavan määrän. eroa, kun hankintahinnasta on viihennetty
12786: Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua luovuttajan omistusaikana verotu'ksissa hy-
12787: henkilökohtaista tuloa on myös päivärahana väksytyt arvonvähennykset ja siihen on li-
12788: tai edustusrahana tahi muussa sellaisessa sätty luovuttajan omaisuuteen panemien sel-
12789: muodossa annettu etuus siltä osin kuin se on iaisten parannusten arvo, joita hän ei ole
12790: kohtuullista suurempi. saanut vuotuisissa verotuksissaan vähentää.
12791: Henkilökohtaiseksi veronalaiseksi tuloksi Niin ikään on luovutushintaan lisättävä luo-
12792: katsotaan 'kunnallisverotuksessa myös varalli- vuttajan omistusaikana, ei kuitenkaan pi-
12793: suuden lisäys, joka on saatu lahjan, perinnön temmältä ajalta kuin verovuodelta ja sitä
12794: tai testamentin kautta, milloin se on tullut edeltäneiden viiden vuoden ajalta, kiinteis-
12795: muulle kuin puolisolle tai suoraan ylenevää töitä erikseen luovutettavaksi hakattuj,en met-
12796: tai alenevaa polvea olevalle perilliselle. säntuotteiden sekä luovutuksessa pidätetyn
12797: Sellaisesta eläkkeestä ja elinkorosta saadun hakkuuoikeuden kantoarvo, vähennettynä sa-
12798: tulon osalta, jonka maksut vakuutettu itse tai moilta vuosilta verotetuna metsäntuotolla.
12799: 252 IV,59. - Verolaki.
12800:
12801:
12802: Milloin luovutettua omaisuutta on verovel- että tä:mä neliömetrimäärä yhden henkilön
12803: vollisen omistusaikana 'kohdannut vahinko, kohdalta on enintään 40 ja kahden henkilön
12804: josta hän on saanut korvausta, lisättäköön kohdalta enintään 60;
12805: myös tämä korvaus luovutushintaan, sikäli 4) tasavallan presidentin palkkausta ja elä-
12806: kuin sitä ei ole käytetty tuhoutuneen tai va- kettä;
12807: hingoittuneen omaisuuden uudistamiseen tai 5) ulkomaisessa ednstuksessa palvelevien
12808: kuntoon panemiseen. paikalliskorotusta sekä kurssi- ja hintavaih-
12809: Satunnaisen myyntivoiton määrää lasket- telukorvausta;
12810: taessa otetaan myös huomioon rahan arvossa 6) stipendiä tai muuta apurahaa, joka on
12811: tapahtuneet muutokset, siten kuin asetuksella saatu opintoja tai tutkimuksia varten, niihin
12812: säädetään. luettuna Suomen Akatemiasta ja valtion apu-
12813: 36 §. rahoista korkeimman hengenviljelyn edistä-
12814: Milloin tulo valtakunnassa harjoittetusta miseksi annetun lain (732/47) mukaiset apu-
12815: liikkeestä, joka välittömästi tai välillisesti on rahat, sekä tieteellisessä tutkimuslaitoksessa
12816: riippuvainen ulkomaisesta yhteisöstä tai ulko- toimiva'lle tieteenharjoittajalle tieteellistä
12817: maalla asuvasta henkilöstä, jää huomattavasti työtä varten annetut apurahat, niin myös tie-
12818: pienemmäksi kuin muista samanlaisista liik- teellisen tai taiteellisen toiminnan tunnustuk-
12819: keistä yleensä saatu tulo, taikka jos sellaisen seksi annettu palkkio tai valtion samanluon-
12820: liikkeen tulo muutoin on katsottava kOhtuut- toinen taikka muusta ansiok'kaasta toimin-
12821: toman pieMksi, voidaan liikettä, sen jälkeen nasta antama eläke;
12822: kun verovelvolliselle on annettu tilaisuus tar- 7) valtiolta tai julkiselta yhdyskunnalta
12823: peellisten selvitysten esittämiseen, harkinnan saadusta, tietystä tehtävästä johtuneiden eri-
12824: mukaan verottaa tulosta, jota liikkeen laa- tyisten kustannusten korvauksen sitä osaa,
12825: tuun ja laajuuteen nähden on pidettävä koh- jonka on katsottava kuuluneen sanottuun tar-
12826: tuullisena. koitukseen;
12827: Ulkomaisen vakuutuslaitoksen tulon arvioi- 8) elä:kettä, elinkorkoa tai päivärahaa, joka
12828: mista varten voidaan asetuksella määrätä, ensimmäisten kahden vuoden ajalta suorite-
12829: miten monta prosenttia va:kuutusmaksuista, taan sen saajan sairauden, vian tai vamman
12830: jotka sellainen laitos on kantanut tääl'lä har- perusteena tahi leskelle tai orvolle huoltajan
12831: joitetusta vakuutuslii'kkeestä, on eri vakuu- kuoleman johdosta;
12832: tusaloilla luettava täältä saaduksi tuloksi. 9) kansaneläkettä eikä huoltoapulain 5 §:n
12833: Jos sellainen u:lkomaalla asuva henkilö tai mukaista elatusta, työttömyys- tai hautaus-
12834: ulkomainen yhte~sö, jolle ei ole myönnetty avustusta, valtiolta saatua äitiysavustusta,
12835: oikeutta harjoittaa valtakunnassa elinkeinoa perhelisää, lapsilisää ja invalidiralhaa tai lain
12836: tahi jolla ei ole täällä kiinteätä toimipaikkaa, nojalla myönnettyjä vanhunsavustusta, opin-
12837: harjoittaa täällä ansiotoimintaa, on tällaisen toavustusta tai apurahaa, asevelvollisen tai
12838: henkilön tai yhteisön suoritettava veroa siitä invaiidin omaisen sotilasavustusta tai huolto-
12839: tulosta, jonka arvioidaan muodostuneen valta- rahaa eikä myöskään muuta vastaavaa ~ain
12840: kunnassa harjoitetrurta toiminnasta. nojalla rahana tai luontoisetuna annettua
12841: avustusta;
12842: 37 §. 10) työtaistelun johdosta asianomaiselta
12843: V eronalaiseksi tuloksi ei katsota: työmarkkinajärjestöitä saatua määrää;
12844: 11) henki- tai pääomavakuutuksen nojalla
12845: 1) mitä on saatu naimaosana, avio-oikeu- saatua pääomaa, mikäli se suoritetaan vakuu-
12846: den nojalia tai ·etuosana ja:kamattomastta pe- tetulle itselleen, hänen puolisolleen, suoraan
12847: sästä; ylenevässä tai a:lenevassa polvessa olevalle pe-
12848: 2) mitä on saatu perintönä tai testamen- rilliselleen, ottolapselleen tahi kuolinpesälleen,
12849: tin nojalla taikka lahjana, paitsi 34 §: n 1 kuitenkin niin, että milloin pääoma makse-
12850: momentin 5 ja 7 kohdassa sekä 'kunnallis- taan useammassa kuin yhdessä erässä, veron-
12851: verotuksessa 34 § : n 3 momentissa tarkoite- alaisena tulona pidetään sitä määrää, minkä
12852: tussa tapauksessa; verran muu kuin ensimmäinen erä on suu-
12853: 3) omasta tai perheensä asunnosta saatua rempi kuin se 34 § : n 4 momentin mukaisesti
12854: asuntoetua asunnon lattiapinta-alan 100 ne- laskettuna olisi ollut, jos se olisi maksettu
12855: liömetrin määrään saakka, kuitenkin niin, yht'aikaa kuin ensimmäinen erä;
12856: IV,59.- V. A. Virtanen ym. 253
12857:
12858: 12) vahingonkorvausta, lukuun ottamatta 2 luku.
12859: 32 §: n 2 momentin 2 kohdassa mainittua kor-
12860: vausta, vahingonkorvaukseksi myös luettuna, V eronalaisesta tulosta tehtävät vähennykset.
12861: mitä on saatu sairaanhoitokustannusten ja
12862: niihin verrattavien kulujen korvauksena 39 §.
12863: taikka valtiolta tai vakuutus- tai eläkelai·- Veronalaisesta tulosta saadaan luonnolli-
12864: tokselta •kertakailddsena korvauksena sairau- sena vähennyksenä vähentää tulon hankki-
12865: den tai vamman johdosta; misesta ja säilyttämisestä johtuneet kustan-
12866: 13) mitä 1kotimainen osakeyhtiö tai osuus- nukset.
12867: kunta, joka ei harjoita kauppaa arvopape-
12868: reilla, on saanut osinkoa osakeyhtiöstä tai
12869: osuuspääoman !k:orkona osuuskunnasta; 40 §.
12870: 14) säästöpankkien tai osuuskassojen v.a- Tulon hankkimisesta johtuneeksi kustan-
12871: kuusrahastosta saatua avustusta; nukseksi katsotaan muun muassa:
12872: 15) mitä itsenäinen .eläkelaitos tai eläke- 1) tulon hankkimiseen käytetystä maasta
12873: säätiö on rtoimi·ntaansa varten saanut siihen tai huoneista maksettu vuokra;
12874: määrään rasti, 'kuin vakuutusteknillisten pe-
12875: rusteiden mukaan laitoksen tai säätiön eläke- 2) tulon hankkimiseen käytetyn velkapää-
12876: sitoumuksista johtuvan eläkevastuun peittä- oman korko;
12877: miseen tarvitaan; 3) verovelvollisen muuta tuotantoaan var-
12878: 16) liikkeestä saaduksi tuloksi sitä osaa ten käyttämien, maatalouskiinteistöstä saa-
12879: yrityksen antamasta tuotosta, joka 31 § : n 1 tujen tuotteiden ja muiden etuuksien arvo;
12880: momentin 4 kohdan mukaan on verotettava 4) verovuotena suoritetut osto- ja myynti-
12881: kiinteistötulona; hyvitykset, vuosi- ja vaihtoalennukset sekä
12882: 17) kiinteistöstä luovutuksen yhteydessä ylijäämänpalautukset kokonaisuudessaan;
12883: pidätettyä etuutta (syytinkiä), sikäli kuin 5) palkka-, ravinto- ja muut etuudet, jot-
12884: se on suoritettu rahana, luonnontuotteina tai ka verovelvollinen on suorittanut muussa
12885: muuna tavarana tai palveluksina; elinkeinossaan tai ansiotoiminnassaan kuin
12886: 18) valtiolta saatua uudisraivauspalkkiota, varsinaisessa metsätaloudessa työskennelleille
12887: metsänparannus-, salaojitus- ja maanparan- henkilöille, niin myös työttömyysvakuutus-
12888: nusavustusta eikä muuta perustamiakustan- maksut;
12889: nuksia varten annettua valtionapua; 6) mitä yhtymä on maksanut osakkaalleen
12890: 19) alaikäisen lapsen saamaa työtuloa siltä kohtuulliseksi kataottavana palkkana;
12891: osin, kuin se ei ylitä 75 000 markan määrää;
12892: 20) asevelvollisen päivärahaa; 7) edellä 5 kohdassa tarkoitetut palkka-,
12893: 21) rekisteröitynä oppisopimuslain alai- ravinto- ja muut etuudet, eläke-etuuksia lu-
12894: sena ammattioppilaana saatua työpaikkaa; kuun ottamatta, jotka verovelvollinen on suo-
12895: sekä rittanut ansiotoiminnassaan jatkuvasti työs-
12896: 22) petoeläinten tapporahaa. kennelleelle, kotona olevalle, ennen verotus-
12897: vuoden alkua 18 vuotta täyttäneelle lapsel-
12898: leen taikka muulle perheenjäsenelleen, puo-
12899: 38 §. lisoa lukuun ottamatta, ei kuitenkaan enem-
12900: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota valtion- pää, kuin mitä työstä olisi ollut palkatulle
12901: verotul{Sessa : henkilölle maksettava;
12902: 1) asunto-osakeyhtiölle taikka siihen ver- 8) mitä kotimaisen vakuutuslaitoksen lain
12903: rattavalle kiinteistöosakeyhtiölle tai asunto- mukaan on siirrettävä korvaus- ja vakuutus-
12904: osuuskunnalle sitä asuntoetua, josta osakas maksurahastoihinsa;
12905: tai jäsen on erikseen verovelvollinen; eikä 9) mitä työnantaja on suorittanut itsenäi-
12906: 2) kotimaisten raha-arpojen tai palkinto- selle vakuutuslaitokselle tai eläkesäätiölle
12907: obligaatioiden arvonnassa saatua voittoa, toimihenkilöittensä ja työntekijöittensä tai
12908: josta on suoritettu leimaveroa, ei myöskään näiden omaisten eläke- ja muiden sosiaali-
12909: voittoa, joka on saatu urheilukilpailujen yh- turvaetujen kustantamiseksi tai mitä hän on
12910: teydessä asianomaisella luvalla toimeenpan- näille suoraan suorittanut vastaavina eläk-
12911: nussa vedonlyönnissä. keinä ja muina sosiaalietuina;
12912: 254 IV,59. - Verolaki.
12913:
12914:
12915: 10) mitä säästöpankin tai osuuskassan on jakamisesta tai muusta sellaisesta tavanomai-
12916: suoritettava säästöpankkien tai osuuskassojen sesta annista, kuten synnytys- ja hautaus-
12917: vakuutusrahastolle; a vustuksesta;
12918: 11) apteekkimaksu; 23) liikkeen tai ammatinharjoittajan jä-
12919: 12) työttömyysvakuutusmaksu sekä lapsi- sen- ja kannatusmaksut sellaisille yhteisöille,
12920: lisä- ja kansaneläkemaksu, jotka verovelvol- jotka toimittavat jäsenilleen näiden liike- tai
12921: linen on elinkeinotoiminnassaan pitämiensä ammattitarkoituksia varten tarpeellisia tie-
12922: työntekijäin puolesta suorittanut; toja tai selvityksiä, hoitavat liike- tai am-
12923: 13) matkakustannukset asunnosta työpaik- mattialan neuvontaa, koulutusta ja yleistä
12924: kaan, mikäli ne ylittävät sellaiset kustan- kehittämistä taikka muulla tavoin edistävät
12925: nukset, joiden voidaan katsoa sisältyvän jäsentensä liike- tai ammattitoimintaa; sekä
12926: paikkakunnalla tavaJ11isiiln elinkustannuksiin; 24) verovelvollisen luonnollisen henkilön
12927: 14) t utkimusmatkoista, tutkimusvälineiden rekisteröidylle ammatilliselle yhdistykselle
12928: ja tieteellisen tai ammattikirjallisuuden hank- suorittama jäsenmaksu.
12929: kimisesta ynnä tieteellisestä työstä muutoin Edellä 1 momentin 2 kohdassa sekä 43 § : n
12930: johtuneet taikka taiteen harjoittamisesta ai- 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna velan
12931: heutuneet kohtuullisiksi katsottavat kustan- korkona pidetään myös kahta kolmannesta
12932: nukset, mikäli niitä ei ole suoritettu 37 § : n veronmaksun laiminlyömisen johdosta suori-
12933: 6 kohdassa mainitulla stipendillä tai muulla tettavasta veronlisäyksestä.
12934: apurahalla; Milloin liikettä perustettaessa, uudelleen
12935: 15) siirtyvät vuosiloma-ajan palkat ja lo- järjestettäessä tai laajennettaessa tulon hank-
12936: makorvaukset; kimisesta johtuneita liikkeen perustamiseen,
12937: 16) aluksen arvioidusta luokituskustannuk- uudelleen järjestämiseen tai laajentamiseen
12938: sesta verovuoteen kohdistuva osa; liittyviä kustannuksia ei ole voitu niiden
12939: 17) edellä 31 §: n 1 momentin 5 kohdassa, syntymisvuonna vähentää tulosta sen puut-
12940: 32 § :n 2 momentin 7 kohdassa ja 34 § :n tumisen tai vähäisyyden vuoksi, saadaan
12941: 1 momentin 8 kohdassa tarkoitetun tulon sanotut kustannukset liikkeen kirjanpidon
12942: hankkimisesta olleet menot, ei kuitenkaan mukaisesti poistoina väJhentää tulosta viiden
12943: tulon määrän ylittävältä osalta; vuoden kuluessa niiden syntymisestä lukien.
12944: 18) omaisuuden satunnaisesta luovutuk-
12945: sesta saadun voiton osalta muusta satunnai- 41 §.
12946: sesta luovutuksesta verovuotena aiheutunut Luonnollisina vähennyksinä saadaan veron-
12947: tappio, ei kuitenkaan kunnallisverotuksessa alaisesta tulosta tehdä myös seuraavat arvon-
12948: muussa kuin siinä kunnassa, jossa samasta vähennykset:
12949: luovutuksesta saatu voitto olisi ollut vero- 1) muun veronalaisen tulon kuin varsi-
12950: tettava; naisen metsätaloustulon hankkimisessa käy-
12951: 19) ulkomaan rahan kurssin muuttumisen tettyjen rakennusten, alusten, koneiden, ka-
12952: johdosta ulkomaan rahasta tahi ulkomaan luston ja työvälineiden sekä muiden niihin
12953: rahan määräisestä saamisesta tai velasta an- verrattavien esineiden ynnä vastiketta vas-
12954: siotoiminnan yhteydessä verovuotena synty- taan hankitun patentti- ja muun sellaisen
12955: nyt kurssitappio, kuitenkin siten, että mikäli oikeuden vuotuinen kulumisesta tai muusta
12956: kurssitappio on yli 50 000 markan, se vähen- siihen verrattavasta syystä tapahtunut ar-
12957: netään vuotuisin poistoin, jotka saavat olla von vähentyminen; sekä
12958: enintään viisitoista sadalta kurssitappion 2) kaivosten, kivilouhosten, turvesoiden,
12959: määrästä ja joista annetaan tarkemmat mää- savialueiden ja muun sellaisen omaisuuden
12960: räykset asetuksella; käyttämisestä johtunut ainesarvon vähenty-
12961: 20) ulkomaalta saadusta täällä veronalai- minen.
12962: sesta tulosta ulkomaalla maksettu vero; Asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä
12963: 21) metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain 1 momentissa tarkoitettujen vuotuisten han-
12964: (558/50) mukainen metsänhoitomaksu; kinta-arvon perusteella tehtävien arvonvä-
12965: 22) liikkeen tai ammatin harjoittajan ku- hennysten suuruudesta omaisuuden taloudel-
12966: lut ilmoittelusta, näyttelyiden tai muiden lisena kestämisaikana, niin myös siitä, mikä
12967: mainostilaisuuksien järjestämisestä, alan ai- selvitys verovelvollisen on esitettävä arvon-
12968: kakautisten tai tilapäisten painotuotteiden alennuksia varten.
12969: IV,59. - V. A. Virtanen ym. 255
12970:
12971: Milloin tärkeä yleinen etu sitä vaatii, val- kohtuullinen toistuvaisavustus, joka on an-
12972: tioneuvosto voi asettamillaan ehdoilla myön- nettu sellaisen avustuksen tarpeessa olevalle
12973: tää verovelvolliselle oikeuden lukea määrä- henkilölle, sikäli kuin näitä avustuksia ei ole
12974: vuosina hyväkseen valtionverotuksessa 1 mo- pidettävä luonnollisina vähennyksinä;
12975: mentin 1 kohdassa tarkoitetusta omaisuu- 4) lahjoitukset sellaiseen yleishyödylliseen
12976: desta säännönmukaista suuremmat arvon- tarkoitukseen, kuin asetuksella tarkemmin
12977: vähennykset. säädetään;
12978: 5) 20 sadalta palkkatulojen sekä aikaisem-
12979: 42 §. man virka- tai työsuhteen perusteella saa-
12980: Tulon hankkimisesta johtuneina kustan- dun eläkkeen kokonaismäärästä sekä metsä-
12981: nuksina ei pidetä, muun muassa: taloutta harjoittavan verovelvollisen tai hä-
12982: nen lapsensa tai muun perheenjäsenensä met-
12983: 1) verovelvollisen ja hänen perheensä elan- sätalouden hyväksi tekemän työn arvosta,
12984: tokustannuksia, joihin luetaan myös asunnon kuitenkin niin, että miljoonan markan ylit-
12985: vuokra sekä verovelvollisen itseään varten tävältä osalta on mainittu vähennys 15 sa-
12986: pitämän palvelusväen palkkaus ja elatus dalta, ei kuitenkaan enempää kuin 350 000
12987: ynnä miHi muuta on niihin verrattavaa; markkaa, niin myös 10 sadalta sellaisesta
12988: 2) verovei vollisen oman pääoman korkoa osasta ammatti- ja liiketuloa, jota on pidet-
12989: tahi rahana tai tavarana suoritettua kiin- tävä kohtuullisena korvauksena verovelvol-
12990: teistöeläkettä (syytinkiä) ; lisen ammatissaan ja liikkeessään suoritta-
12991: 3) mitä verovelvollinen on sijoittanut masta työstä, ei kuitenkaan enempää kuin
12992: uudisrakennuksiin, uudisviljelyksiin, perus- 100 000 markkaa (työtulovähennys); sekä
12993: parannuksiin tai liikkeensä perustamiseen tai 6) milloin kummallakin puolisolla on ollut
12994: laajentamiseen, ottaen kuitenkin huomioon, ansiotuloa tai aikaisemman virka- tai työ-
12995: mitä 40 §: n 3 momentissa ja 41 §: ssä on suhteen perusteella saatua eläketuloa, sen
12996: säädetty; puolison ansio- tai eläketulosta, joka on saa-
12997: 4) sen työn arvoa, jonka verovelvollisen nut sellaista tuloa vähemmän, määrä, josta
12998: ansiotoiminnassa on suorittanut verovelvolli- säädetään erikseen (aviopuolisovähennys) ;
12999: nen itse, hänen puolisonsa, kotona oleva lap- Mitä 1 momentin 2, 4 ja 6 kohdassa on
13000: si, joka ei ole täyttänyt 16 vuotta, tai ko- sanottu, ei kuitenkaan koske kunnallisvero-
13001: tona oleva lapsi, joka on täyttänyt 16 vuotta, tusta. Vähennykset, joita tarkoitetaan 1 ja
13002: mutta ei 18 vuotta ja jonka ei katsota kuu- 3 kohdassa, saadaan kunnallisverotuksessa
13003: luvan palvelusväkeen. tehdä vain kotikunnalle verotettavista tu-
13004: loista.
13005: 43 §. Luonnollisella henkilöllä, joka ei ole koko
13006: Valtakunnassa koko verovuoden ajan asu- verovuotta asunut valtakunnassa, on oikeus
13007: neelia luonnollisella henkilöllä sekä kotimai- tehdä 1 momentin 3, 4 ja 5 kohdassa mai-
13008: sella yhteisöllä, kuolinpesällä ja yhtymällä nitut, sekä myös ulkomaisella yhteisöllä 1
13009: on oikeus yleisenä vähennyksenä tulostaan momentin 4 kohdassa mainitut vähennykset,
13010: vähentää: sikäli kuin ne kohdistuvat tuloon, josta
13011: 1) velkain korot, sikäli kuin ne eivät ole täällä on suoritettava veroa.
13012: vähennettävissä 40 § :n 1 momentin 2 koh-
13013: dan nojalla, ei kuitenkaan mikäli ne kohdis- 44 §.
13014: tuvat sellaiseen ansiotoimintaan, josta saatua Luonnollinen henkilö, joka koko verovuo-
13015: tuloa ei ole pidettävä veronalaisena, muuta den on asunut valtakunnassa, on oikeutettu
13016: kuin toiminnassa saadun tulon ylittävältä vähentämään sen lisäksi, mitä 39, 40, 41 ja
13017: osalta; 43 §: ssä on säädetty, erityisenä vähennyk-
13018: 2) toisesta tulolähteestä saadusta tulosta senä:
13019: toisen kotimaisen tulolähteen tappio, jota ei 1) maksut, jotka hän on suorittanut
13020: ole katsottava pääoman vähennykseksi; omasta taikka puolisonsa tai lastensa eläke-
13021: 3) valtakunnassa asuvalle luonnolliselle vakuutuksesta sekä henki- ja muusta hen-
13022: henkilölle suorittamansa avustus, joka on kilövakuutuksesta, kuitenkin yhteensä enin-
13023: mainittu 34 § :n 1 momentin 5 ja 6 kohdassa, tään määrän, joka on ansiotulosta 12 sadalta
13024: sekä saman momentin 7 kohdassa tarkoitettu lisättynä kahdella sadalta kutakin perheeseen
13025: 256 IV,59. - Verolaki.
13026:
13027:
13028: kuuluvaa henkilöä kohti, mihin yhteismää- masta lapsesta, joka edellä tarkoitetun kou-
13029: rään henkivakuutusten ja yhdistelmävakuu- lutuksen takia on asunut toisella paikkakun-
13030: tusten henkilövakuutukseksi katsottavien nalla (koulutusvähennys);
13031: osien maksua saa sisältyä enintään 10 000 7) verovelvollinen, joka on sen ikäinen ja
13032: markkaa kutakin perheeseen kuuluvaa hen- saa sellaista opetusta kuin 6 kohdassa tar-
13033: kilöä kohden, sekä kansaneläkevakuutus- koitetaan, työtulostaan 80 000 markkaa, joll-
13034: maksu; ei hänen huoltajansa ole saanut tehdä 6 koh-
13035: 2) työttömyysvakuutusmaksun sekä lapsi- dassa mainittua vähennystä (opintovähen-
13036: lisä- ja kansaneläkemaksun, jonka verovel- nys);
13037: vollinen on työnantajana suorittanut, sikäli 8) alaikäinen lapsi vieraan palveluksesta
13038: kuin sitä ei ole vähennetty 40 § :n 1 momen- saamastaan työtulosta enintään 100 000 mark-
13039: tin 12 kohdan nojalla; kaa;
13040: 3) omat ja perheenjäsenensä lääkärin- ja 9) yhteisverotettavat puolisot kahden avio-
13041: lääkekulut sekä sairaalamaksut ynnä niihin liiton päättämisvuotta seuraavan verovuoden
13042: verrattavat sairaudesta johtuneet kustannuk- tulosta kumpanakin vuonna 200 000 mark-
13043: set, kuitenkin enintään 60 000 markkaa, mil- kaa (kodinperustamisvähennys) ;
13044: loin kysymyksessä on naimaton henkilö, 10) milloin verovelvollisen veronmaksu-
13045: eronnut tai leski taikka puolisot, joita ei ole kyky muun läheisen kuin alaikäisen lapsensa
13046: yhteisverotettava, sekä enintään 80 000 mark- elättämisen taikka oman tai läheisen henki-
13047: kaa, milloin kysymyksessä ovat yhteisvero- lön vanhuuden, sairauden, tapaturman tahi
13048: tettavat puolisot, minkä lisäksi mainittuja invaliditeetin tähden, viran tai työpaikan
13049: enimmäismääriä on korotettava 10 000 mar- menettämisen takia taikka muusta sellaisesta
13050: kalla jokaisen sellaisen alaikäisen lapsen koh- syystä on huomattavasti vähentynyt, koh-
13051: dalta, jota verovelvollinen on verovuotena tuullisen määrän, ei kuitenkaan enempää
13052: elättänyt (sairausvähennys); kuin 100 000 markkaa.
13053: 4) invalidi, jonka sairaudesta, viasta tai
13054: vammasta aiheutunut jatkuva haitta-a.<1te on 45 §.
13055: 100 prosenttia, 200 000 markkaa, tai jos sa- Koko verovuoden valtakunnassa asuneen
13056: nottu haitta-aste on pienempi mutta kuiten- luonnollisen henkilön tulosta vähennettäköön
13057: kin vähintään 20 prosenttia, prosenttimäärää erityisenä vähennyksenä vielä:
13058: vastaavan osan sanotusta määrästä, kuiten- 1) valtionverotuksessa paikkakunnalla, jol-
13059: kin siten, että jos verovelvollinen on vero- la elinkustannukset ovat tuntuvasti suurem-
13060: vuonna saanut kansaneläkelain mukaista mat kuin yleensä maassa, valtiovarainminis-
13061: työkyvyttömyyseläkettä, hänen haitta-asteen- teriön vuosittain vahvistama määrä, enin-
13062: sa on katsottava olevan vähintään 80 pro- tään 20 000 markkaa, milloin kysymyksessä
13063: senttia (invaiiditeettivähennys) ; on naimaton henkilö, eronnut tai leski taikka
13064: 5) ennen verovuoden päättymistä 65 vuot- puolisot, joita ei ole yhteisverotettava, sekä
13065: ta täyttänyt luonnollinen henkilö 100 000 enintään 34 000 markkaa, milloin kysymyk-
13066: markkaa (vanhuusvähennys), samoin luon- sessä on yhteisverotettavat puolisot, minkä
13067: nollinen henkilö, joka verovuotena on elät- lisäksi mainittuja enimmäismääriä on koro-
13068: tänyt alaikäistä lastaan, mutta joka ei ole tettava enintään 14 000 markalla jokaisesta
13069: avioliitossa, 100 000 markkaa (leskeysvähen- sellaisesta alaikäisestä lapsesta, jota verovel-
13070: nys); vollinen on verovuotena elättänyt (kalliin-
13071: 6) milloin verovelvollinen on elättänyt paikanvähennys) ;
13072: huollossaan olevaa lastaan, joka verovuotena 2) kunnallisverotuksessa, sen mukaan kuin
13073: vähintään neljän kuukauden ajan on saanut kunnallisvaltuusto kunkin vuoden tuloista
13074: säännöllistä ja täyttä opetusta ammatti- tai toimitettavaa verotusta varten päättää, kau-
13075: oppikoulussa, korkeakoulussa tai muussa nii- pungissa vähintään 25 000 ja enintään 40 000
13076: hin verrattavassa oppilaitoksessa, jokaisesta markkaa ja maalaiskunnassa vähintään
13077: sellaisesta 17 vaan ei 25 vuotta täyttäneestä 15 000 ja enintään 30 000 markkaa jokai-
13078: lapsesta 40 000 markkaa, jos lapsi opiskelu- selta lapselta tai ottolapselta, jota hän ela-
13079: aikanaan on voinut asua kodissaan, mutta tusvelvollisuutensa nojalla verovuonna on
13080: muutoin 80 000 markkaa, sekä 40 000 mark- elättänyt ja joka ennen verovuoden alkua
13081: kaa jokaisesta sellaisesta 17 vuotta nuorem- ei ole täyttänyt 17 vuotta (lapsivähennys);
13082: IV,59. - V. A. Virtanen ym. 257
13083: 3) kunnallisverotuksessa, sen mukaan kuin tai laitoksen johtoverkostoon, pidettäköön
13084: kunnallisvaltuusto kunkin vuoden tuloista veronalaisena liiketulona kymmenenä vuo-
13085: toimitettavaa verotusta varten päättää, kun tena maksun saamisesta lukien kulloinkin
13086: tulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen 10 sadalta.
13087: ei ole kaupungissa 120 000 eikä maalaiskun- Verovelvollinen, jonka ilmoittama tulo
13088: nassa 80 000 markan määrää suurempi, kau- pääasiallisesti on muodostunut tekijänoikeu-
13089: pungissa vähintään 70 000 markkaa sekä desta henkisiin tuotteisiin ja patenttia kos-
13090: enintään 120 000 ja maalaiskunnassa vähin- kevien lakien tarkoittaman tuotteen tai kek-
13091: tään 50 000 ja enintään 80 000 markkaa, tai, sinnön luovuttamisesta, esittämisestä, jäljen-
13092: jos tulo on sanottua määrää suurempi, mai- tämisestä, monistamisesta ja levittämisesta
13093: nittu vähennysmäärä vähennettynä yhdellä tai muusta sellaisesta käyttämisestä, voi, jos
13094: prosentilla jokaisesta täydestä 1 000 markan hänen verovuotena saamansa tulot ovat ol-
13095: määrästä, jolla tulo ylittää kaupungissa leet olennaisesti suuremmat kuin kahtena
13096: 120 000 ja maalaiskunnassa 80 000 markan edellisenä vuotena, valtionverotuksessa vaa-
13097: määrän (perusvähennys); sekä timuksestaan saada näiden kolmen vuoden
13098: 4) sekä valtion- että kunnallisverotuksessa yhteisen tulon jaetuksi tasan mainituilta
13099: vuokramaksut, jotka verovelvollinen on vero- vuosilta verotettavaksi. Vaatimus on esitet-
13100: vuotena suorittanut omaan tai perheensä tävä veroilmoituksen tekemiselle säädetyssä
13101: asumiseen käytetystä, enintään 37 § : n 1 mo- ajassa ja oikaisu kahden edellisen vuoden
13102: mentin 3 kohdassa mainittua kokoa olevasta verotukseen toimitettava, niin kuin jälkivero-
13103: vuokra-asunnosta, siltä osin kuin vuokra- tuksesta on säädetty. Vaatimus voidaan esit-
13104: menot ylittävät 20 prosenttia verovelvollisen tää kuitenkin vain silloin, kun verovuoden
13105: tai hänen ja hänen perheensä siitä tulosta, veronalainen tulo on vähintään 300 000
13106: joka olisi jäänyt verotettavaksi tuloksi muit- markkaa.
13107: ten vähennysten jälkeen (sosiaalinen vuokra- Samanlainen oikeus on 17 § : n 3 kohdassa
13108: kuluvähennys). tarkoitetuilla yhteisöillä saada kolmen en-
13109: Yhteisverotettavien puolisoiden valtion- simmäisen toimintavuotensa yhteinen tulos
13110: verotuksessa tehdään 1 momentin 1 kohdassa jaetuksi tasan näiltä vuosilta verotettavaksi.
13111: tarkoitettu vähennys heidän yhteenlasketusta Milloin verovelvollinen on hänestä riippu-
13112: tulostaan. Alaikäisen lapsen osalta myönnet- mattomasta syystä saanut veronalaisen pal-
13113: tävä vähennys kuuluu elättäjälle silloitnkin, kan, eläkkeen tai muun toistuvaissuorituksen
13114: kun lapsella itsellään on veronalaista tuloa. myöhempänä vuotena kuin vastaavanlaisessa
13115: Kunnallisverotuksessa perusvähennys teh- velvoitussuhteessa on tavallista, verotetaan
13116: dään kummankin puolison tulosta. Milloin verovelvollista, jos hän on sitä veroilmoi-
13117: molempia puolisoja verotetaan, tehdään lap- tuksen tekemiselle säädetyssä ajassa vaati-
13118: sivähennys vain sen puolison tulosta, joka nut, sanotusta tulosta valtionverotuksessa
13119: lapsen joko yksin tai pääasiallisesti on elät- jälkiverotuksin siltä vuodelta, jona suorituk-
13120: tänyt. Lapsen osalta, jolla itsellään on ve- sen säännönmukaisesti olisi pitänyt tapahtua.
13121: ronalaista tuloa, saadaan lapsivähennys teh- Jälkiverotusoikeutta älköön tässä tapauksessa
13122: dä ainoastaan sikäli, kuin sanottu tulo pe- rajoittako verotuslain (482/58) 83 § : ssä tar-
13123: rusvähennyksen tekemisen jälkeen on val- koitettu viiden vuoden määräaika.
13124: tuuston päättämää lapsivähennyksen määrää
13125: pienempi. Mikäli lapsen oma tulo on palk- 47 §.
13126: katuloa, saadaan vähennys kuitenkin tehdä Jos kunnallisverotuksessa muusta kiinteis-
13127: täysimääräisenä. töstä, kuin varsinaisesta maatalouskiinteis-
13128: töstä, taikka liikkeestä saatu edellä määrä-
13129: 3 luku. tyin tavoin laskettu verotettava tulo- tai yh-
13130: tymän 22 § : n mukaisesti jaettava tulo on
13131: Erityisiä tuloa koskevia säännöksiä. jäänyt niin vähäiseksi, että sitä veronalaisen
13132: kiinteistön tai liikkeen laatuun ja laajuuteen
13133: 46 §. katsoen ei voida hyväksyä kunnallisveron
13134: Maksusta, jonka sähkövoimaa kehittävä tai suorittamisen perusteeksi, taikka jos tällaista
13135: jakava liike tai puhelinlaitos tahi vesijohto- tuloa ei ole jäänyt lainkaan, on verolauta-
13136: tai viemärilaitos kantaa liittymisestä liikkeen kunnan huolellisesti tutkittava kiinteistön
13137: 33 E 219/62
13138: 258 IV,59. - Verolaki.
13139:
13140:
13141: käyttötapa ja liikkeen toimiala sekä niiden räajan, josta verovuoden päättyessä on jäl-
13142: muu laatu ja tuottavuus, niin myös aikai- jellä vähintään viisi vuotta, siltä osin kuin
13143: sempien ja verovuoden vuosivaihto, tuotto sen arvo, minkä etuuteen oikeutettu vuo-
13144: ja toiminnan muu laajuus sekä jatkuva toi- sittain saa hyväkseen, on enemmän kuin
13145: mimismahdollisuus ynnä varallisuusasema ja 30 000 markkaa; sekä
13146: kaikki ne muut asianhaarat, jotka voivat 3) patentti- ja kustannusoikeus ynnä kan-
13147: olla johtona asian arvostelemiseen, sekä, an- ta-apteekin erioikeus.
13148: nettuaan verovelvolliselle tilaisuuden tarpeel-
13149: listen selvitysten esittämiseen, harkittava se 50 §.
13150: kohtuullinen määrä, jonka perusteella vero- V erovapaita varoja ovat:
13151: tus on toimitettava (harkintaverotus). 1) vaatteet, huone- ja talouskalut sekä
13152: Liikettä verotettaessa älköön harkintavero- muu verovelvollisen ja hänen perheensä hen-
13153: tusta käytettäkö kahdelta ensimmäiseltä ve- kilökohtaiseen käyttöön tarkoitettu irtaimis-
13154: rovuodelta liikkeen perustamisesta lukien, to, eivät kuitenkaan autot, moottoripyörät ja
13155: mikäli sitä ei ole perustettu ennestään ole- -veneet, purjeveneet, ratsuhevoset tai muut
13156: massa olleen liikkeen toiminnan jatkamiseksi. niihin verrattavat esineet eivätkä myöskään
13157: Milloin verovelvollisen samassa kunnassa tavanomaista suuremman arvoiset koruesi-
13158: omistamista liikkeistä ja muista kiinteistöstä neet;
13159: kuin maatalouskiinteistöistä kertynyt tulos 2) taideteokset sekä kirja-, taide- ja muut
13160: jonkin tulolähteen osalta on ollut sellainen, niihin verrattavat kokoelmat, jollei omistaja,
13161: että kunnallisverotus sen osalta olisi 1 mo- joka ei ole tekijä, tee niillä kauppaa tai
13162: mentin mukaan toimitettava harkinnan pe- muutoin ammattinaan hanki niistä itselleen
13163: rusteella, älköön harkintaverotusta kuiten- tuloa;
13164: kaan käytettäkö, jos näiden kunnassa sijait- 3) vuokra- tai muu oikeus asuntoon;
13165: sevien kaikkien liikkeiden ja kiinteistöjen 4) oikeus kansaneläkkeeseen ja oikeus hen-
13166: yhteenlaskettu verotettava tulo on niiden kilövakuutukseen perustuvaan etuuteen ja
13167: laatuun ja laajuuteen nähden katsottava sellainen eläkeoikeus tai oikeus muuhun
13168: kaikkien niiden osalta riittäväksi. etuuteen, joka perustuu verovelvollisen tai
13169: hänen puolisonsa tahi vanhempansa aikai-
13170: sempaan virka- tai työsuhteeseen taikka lii-
13171: 4 luku. kennevakuutukseen henkilövahingon osalta
13172: Varat. tai sotilasvammalakiin;
13173: 5) sellainen ehdollinen oikeus, joka tulee
13174: 48 §. voimaan vasta siihen liittyvän lykkäävän
13175: Veronalaisiksi varoiksi katsotaan varalli- ehdon täyttyessä, sekä sellainen oikeus, jota
13176: suusverotuksessa jäljempänä mainituin ra- verovelvollinen voi vasta tuonnempana käyt-
13177: joituksin verovelvollisella verovuoden päät- tää hyväkseen, kuin myös oikeus omaisuu-
13178: tyessä ollut rahanarvoinen omaisuus. teen, josta toinen toistaiseksi saa tuoton;
13179: Verotettavat varat on se jäännös, joka 6) kotimaisen osakeyhtiön tai osuuskun-
13180: saadaan, kun veronalaisista varoista tehdään nan omistamat toisen kotimaisen osakeyhtiön
13181: tässä laissa sallitut vähennykset. osakkeet tai osuuskunnan osuudet, ellei omis-
13182: taja harjoita kauppaa arvopapereilla;
13183: 49 §. 7) yksityisen rautatien yleisen liikenteen
13184: V eronalaisiksi varoiksi luetaan varallisuus- tarpeeseen käyttämä omaisuus;
13185: verotuksessa muun muassa: 8) kalanviljelyslaitokseen kuuluva omai-
13186: 1) rajattoman ajan voimassa oleva taikka suus;
13187: elin- tai määräaikainen hallinta- tai nau- 9) lauttausyhdistyksen uittoväylään kuu-
13188: tintaoikeus kiinteistöön, metsänhakkuuoikeus luvat kiinteät laitteet ja johtopuomit ynnä
13189: ja muu oikeus käyttää hyväkseen toisen lauttaussäännössä määrätyt muut rakenteet
13190: kiinteistöä; ja laitteet;
13191: 2) oikeus elinkorkoon ja eläkkeeseen sekä 10) se osuus maatalouskiinteistön vilja- ja
13192: oikeus kiinteistön tuottoon ja muuhun sellai- rehusadosta, jonka voidaan katsoa kuuluvan
13193: seen etuuteen, jos oikeus on tarkoitettu ole- tilalla tarvittavien kotieläinten ruokintaan
13194: maan voimassa oikeutetun elinajan tai mää- tai siemeneksi tilan viljelyksille; sekä
13195: IV,59. - V. A. Virtanen ym. 259
13196:
13197: 11) osuuskunnan osuusmaksusaaminen jä- otettua arvoa suuremmaksi, ellei siihen anna
13198: seniltään. aihetta ehdotusta valmistettaessa sattunut
13199: olennainen erehdys tai olosuhteiden muuttu-
13200: 51 §. minen tahi muu niihin verrattava syy. Arvo-
13201: Varoihin kuuluvan omaisuuden arvo maa- paperipörssissä noteerattavien osakkeiden ja
13202: rätään, mikäli ei jäljempänä toisin säädetä, obligaatioiden arvo vahvistettakoon edellä
13203: sen käyvän hinnan mukaan, mikä sillä oli mainittua ehdotusta tekemättä.
13204: verovuoden päättyessä omistajan kädessä ja Valtiovarainministeriön arvopaperin arvon
13205: sillä paikalla, jossa se oli. vahvistamista koskevaan päätökseen älköön
13206: haettako muutosta. Milloin arvopaperin arvo
13207: 52 §. on vahvistettu sille 2 momentissa tarkoitet-
13208: Kotimaisille obligaatioille ja sellaisten tuun ehdotukseen otettua arvoa suuremmaksi
13209: osakeyhtiöiden, lukuun ottamatta asunto- tai verolautakunta on määrännyt arvopape-
13210: osakeyhtiöitä, osakkeille, joiden osakepääoma rin arvon, voidaan verotukseen tältäkin
13211: verovuotta edeltäneen kalenterivuoden päät- osalta hakea muutosta.
13212: tyessä on ollut vähintään 5 000 000 markkaa,
13213: niin myös osakkeille ja muille arvopape-
13214: reille, joihin nähden valtiovarainministeriö 53 §.
13215: pitää sen tarpeellisena, otetaan varallisuus- Jäljempänä mainittava omaisuus arvioi-
13216: verotuksessa valtiovarainministeriön vahvis- daan:
13217: tama arvo. Ellei valtiovarainministeriö ole 1) koroton saaminen, joka verovuoden
13218: arvopaperin arvoa vahvistanut, sen määrää päättyessä ei ollut erääntynyt, siihen arvoon,
13219: verolautakunta verotusta toimitettaessa. joka sillä, laskettuna viittä prosenttia vastaa-
13220: Ehdotuksen 1 momentissa tarkoitettujen van korkokannan mukaan ja ottaen lukuun
13221: arvopapereiden verotusarvoksi valmistaa val- vain täydet vuodet, oli verovuoden päät-
13222: tiovarainministeriö ennen verovuoden loka- tyessä, sekä muu saaminen, niin myös epä-
13223: kuun loppua, minkä jälkeen se, jonka etua varma tai suuruudeltaan epämääräinen saa-
13224: asia saattaa koskea, sekä myös arvopaperin minen todennäköiseen arvoonsa;
13225: antaja voivat seuraavan marraskuun aikana 2) rajattoman ajan voimassa oleva nau-
13226: ministeriölle tehdä ehdotuksen johdosta muis- tintaoikeus ja oikeus tuottoon tai muuhun
13227: tutuksensa. Valtiovarainministeriön on seu- etuuteen vuositulon 20-kertaista määrää vas-
13228: raavan joulukuun loppuun mennessä toimi- taavaksi;
13229: tettava verotusarvojen lopullinen vahvistami- 3) elinkautinen nautintaoikeus, eläke ja
13230: nen. muu elinkautinen etuus, jos siihen oikeutettu
13231: Arvopaperin arvoa älköön vahvistettako henkilö on verovuoden päättyessä ollut
13232: sille 2 momentissa mainittuun ehdotukseen iältään:
13233:
13234:
13235: alle 16 vuoden, vuositulon 17-kertaiseen määrään
13236: 16-30 vuotta 16
13237: 31-40 " 15 " "
13238: 41-45 " " 14 ,," "
13239: 46-50 " " 13 "
13240: 51-54 " " 12 " "
13241: 55-58 " " 11 " "
13242: 59-61 " " 10 " "
13243: 62-65 " " 9 " "
13244: 66-68 " " 8 ," "
13245: 69-71 " " 7 "
13246: 72-74 " " 6 " "
13247: 75-77 " " 5 " "
13248: 78-80 " " 4 " "
13249: 81-82 " " 3 " "
13250: " vanh. "
13251: 83 vuotta tai 2 " "
13252: " " "
13253: 260 IV,59. - Verolaki.
13254:
13255:
13256: 4) määrävuosiksi jollekulle tuleva etuus yhteisö saakoon vähentää ainoastaan sen
13257: siihen pääoma-arvoon, mikä sillä, laskettuna velan ja velvoitteen, joka kohdistuu täällä
13258: etuuden voimassaoloajasta jäjellä olevien täy- silloin olleeseen omaisuuteen.
13259: sien vuosien luvun ja viittä sadalta vastaa· Milloin verovelvollisen liike on välittömästi
13260: van korkokannan mukaan, on verovuoden tai välillisesti riippuvainen henkilöstä, joka
13261: päättyessä. ei asu valtakunnassa, tahi ulkomaisesta liik-
13262: keestä tai yhteisöstä, älköön verovelvollisen
13263: 54 §. varoista vähennettäkö sitä osaa velasta, jota
13264: Omistajan veroiseksi katsotaan: harkinnan mukaan on pidettävä pääomansi-
13265: joituksena täällä olevaan liikkeeseen.
13266: 1) sellainen kiinteän omaisuuden haltija,
13267: jolla on omaisuuteen pysyvä hallintaoikeus; 57 §.
13268: 2) ehdollisen tontin haltija, jonka hallinta- Valtakunnassa asuvien puolisoiden yhteen-
13269: oikeutta ei saa ottaa pois niin kauan kuin lasketuista varoista, milloin heitä on yhteis-
13270: hän suorittaa määrätyt maksut, taikka anta- verotettava, vähennettäköön määrä, josta sää-
13271: matta asianmukaista lunastusta; detään erikseen.
13272: 3) eloon jäänyt puoliso, joka keskinäisen Jos verovelvollinen on asunut valtakun-
13273: testamentin nojalla hallitsee omaisuutta, niin nassa ja verovuotena elättänyt alaikäistä las-
13274: myös se, jolla testamentin nojalla tai muu- taan, vähennettäköön hänen varoistaan myös
13275: toin on oikeus saada elinajakseen tuotto sel- jokaista sellaista lasta kohti 150 000 markkaa.
13276: laisesta omaisuudesta, jonka omistusoikeus V erovelvollisella, joka saa tulostaan tehdä
13277: on määrätty hänen lapselleen tai tämän jäl- vanhuusvähennyksen, on oikeus veronalai-
13278: keläiselle; sekä sista varoistaan ·vähentää 150 000 markkaa.
13279: 4) se, jolla muutoin on oikeus nauttia
13280: tuotto toisen omaisuudesta, elleivät olosuh-
13281: teet ole sellaiset, ettei häntä kohtuuden mu- 6 luku.
13282: kaan voida pitää omistajan veroisena.
13283: Tuloa ja varallisuutta koskevat yhteiset
13284: säännökset.
13285: 5 luku.
13286: 58 §.
13287: Veronalaisista varoista tehtävät vähennykset. Siitä poikkeavasti, mitä tämän osan 4 lu-
13288: vussa on veronalaisten varojen arvostuk-
13289: 55 §. sesta säädetty, määrätään kaupallisen ja teol-
13290: Veronalaisista varoistaan verovei vollisella lisen liikkeen vaihto-omaisuudelle sillä vero-
13291: on oikeus vähentää velkansa, ei kuitenkaan velvollisen tilinpäätöksessä oleva arvo, mikäli
13292: mikäli ne kohdistuvat verovapaisiin varoihin, kirjanpito on pidetty ja tilinpäätös laadittu
13293: muulta kuin siltä osalta, jolla velat ylittä- rehellisesti ja huolellisesti lain ja sen nojalla
13294: vät näiden varojen määrän. Veikana älköön annettujen säännösten sekä yleisten kirjan-
13295: pidettäkö verovelvollisen omaa pääomaa. pitoperiaatteiden ja hyvän kauppiastavan
13296: Varoista vähennettäköön myös sellainen mukaan eikä vaihto-omaisuutta ole tilinpää-
13297: velvoite, jonka nojalla verovelvollisen tulee töksessä arvostettu olennaisesti alhaisempaan
13298: vastikkeetta tai kertakaikkiaan annetusta vas- arvoon, kuin mikä alalla aikaisemmin esiin-
13299: tikkeesta määräajoin toimittaa toiselle rahan- tyneiden ja sillä huomioonotettavien vastais-
13300: arvoinen suoritus tai antaa toisen jossakin ten menekki- ja hintavaihteluiden vuoksi ja
13301: suhteessa käyttää hyväkseen verovelvollisen muista niihin verrattavista syistä on ollut
13302: kiinteätä omaisuutta, jos velvoitetta vastaava tarpeen. Milloin vaihto-omaisuus liikettä lo-
13303: oikeus on veronalainen. petettaessa rahaksi muuttamatta luovutetaan
13304: Edellä 1 ja 2 momentissa mainitun velan liikkeenomistajalle tai osakkaille, määrätään
13305: tai velvoitteen arvo määrätään vastaavan sille kuitenkin rahaksimuuttoarvo (varaston-
13306: oikeuden arvioimisperusteen mukaan. arvostus).
13307: lVIitä 1 momentissa on säädetty, sovelletta-
13308: 56 §. koon myös muun muassa liike- ja säästöpank-
13309: Henkilö, joka verovuoden päättyessä ei kien, osuuskassojen sekä vakuutuslaitosten
13310: asunut valtakunnassa, niin myös ulkomainen vaihto-omaisuuden arvostukseen.
13311: IV,59. - V. A. Virtanen ym. 261
13312:
13313: Tarkemmat säännökset 1 ja 2 momentin Jos valtionveroa määrättäessä verotettava
13314: soveltamisesta ja siitä järjestyksestä, jossa ne tulo nousee yli täysien tuhansien ma~klkojen
13315: on pantava täytäntöön, annetaan asetuksella. tai verotettava omaisuus yli :täysien lkym.me-
13316: nientuha:nsien mankkojen, jätetään ylimenevä
13317: 59 §. osa lulkuun ottamatta. Yhteisverotettavien
13318: IDkomaan raha ja sen määräiset saamiset puolisoiden tuloa ja varal'lisuutta laskettaessa
13319: ja velat sekä niistä ansiotoiminnassa synty- on näin meneteltävä kummankin puolison
13320: neet vuotuiset kurssivoitot ja -tappiot arvioi- osalta erilkseen.
13321: daan valtiovarainministeriön kunkin verotus-
13322: vuoden tammikuun alussa lopullisesti vahvis~ 63 §.
13323: tamien kurssien mukaisesti. l\1iiloin yhteisverotettaville puolisoHle on
13324: määrättävä vrultionveroa, on siitä verosta,
13325: 60 §. joka heidän yhteenlas'ketusta tulostaan ja va-
13326: Jos toisella yhteisverotettavista puolisoista rallisuudestaan tämän lain mukaisen vero-
13327: on ollut enemmän vähennyksiä kuin tuloja kannan mukaan menisi, pantava !kummalle-
13328: taikka velkoja enemmän kuin varoja, otetta- kin puoliaolle se osa, joka vastaa hänen tu-
13329: koon erotus huomioon toisen puolison vero- Jonsa tai varallisuutensa suhdetta yhteen-
13330: tettavan tulon tai varallisuuden vähennyk- iaskettuun tuloon tai varallisuuteen.
13331: senä, ei kuitenkaan enempää kuin kolmannes
13332: viimeksi mainitun puolison verotettavasta tu- 64 §.
13333: losta tai varallisuudesta. VeroV'elvolHset luonnolliset henkHöt !kuulu-
13334: Edellä 1 momentissa tarkoitettuna vähen- vat elatusvelvo1lisuutensa perusteella !kahteen
13335: nyksenä ei kuitenkaan ole pidettävä 43 § :n veroluolkikaan:
13336: 1 momentin 5 ja 6 sekä 44 § : n 1 momentin
13337: 5, 6 ja 7 kohdassa mainittuja vähennyksiä. al€1Illpaan veroluokikaan luetaan henkilöt,
13338: l\1itä 1 momentissa on säädetty, ei koske jotka verovuonna ovat elättäneet alailkäi&'iä
13339: kunnallisverotusta. tai sitä ennen vähintään !kymmenen vuoden
13340: Jos verovelvollinen on kuollut ja häneltä ajan 17 vuo.tta nuorempaa lastaan, ja
13341: on jäänyt leski, turvattomia lapsia tai muita ylempään veroluOkkaan muut kuin ne,
13342: perillisiä, joiden elatus pääasiallisesti on ol- jotka edellä sanotun mukaan :luetaan alem-
13343: lut hänen ansionsa tai työnsä varassa, voi- paan veroluoklkaan.
13344: daan vainajan veronalaista tuloa ja varalli- Nuori henkilö, jonka verotettava tulo ve-
13345: suutta harkinnan mukaan vähentää tai ne rovuonna ei nouse asetukseilla vuosittain sää-
13346: kokonaan vapauttaa verosta. dettävää määrää suu:rem.maksi, iuetaan ela-
13347: tusvelvollisuudesta riippumatta alempaan
13348: 61 §. veroludclraan sen verovuoden 'loppuun, jonka
13349: Milloin yhtymän tulo- ja varallisuuslas- kuluessa hän on täyttänyt 25 vuotta.
13350: kelma osoittaa tappiota tai velkoja yli varo- Kuolinvuodelta toimitettavassa v'erotuk-
13351: jen, on verovelvollisella oikeus valtionvero- sessa luetaan kuolinpesä siihen veroluokkaan,
13352: tuksessa, mutta ei kunnallisverotuksessa, tu- johon vainajan olisi !katsottava kuuluneen,
13353: loistaan vähentää osuutensa yhtymän tap- jos hän olisi elänyt, sekä senkin jälkeen niin
13354: piosta sekä varoistaan osuutensa yhtymän kauan lkuin pesässä on osakkaana vainajan
13355: velkojen ylijäämästä. l,eski tai 21 vuotta nuor€:1llpi lapsi, mutta
13356: muutoin ylempään veroluokkaan.
13357:
13358: III OSASTO. 65 §.
13359: Veron määrä. v;erovelvoHisen verolu-dkka :mää;rättäessä on
13360: ratkaisevana pidettävä olosuhteita, jotka val-
13361: 1 luku. litsivat verovuoden päättyessä. Kuitenlkin on,
13362: milloin lapsen 'elättäminen on päättynyt ve-
13363: Valtionveron suuruus. rovuoden aikana, verovelvollinen luettava
13364: 62 §. siihen veroluoklkaan, johon hän kuuluisi, jos
13365: Vero määrätään jäljempänä säädettyjen eläJttäminen olisi jatikunut verovuoden lop-
13366: perusteiden mukaan. puun.
13367: 262 IV,59.- Verolaki.
13368:
13369:
13370: Yhteisverotettavat puolisot on luettava sii- kossa olevaa verökantaa, jo:ka suhteEJllisesti
13371: hen veroluol&man, johon se puoliso !kuuluu, vastaa hänen yhden vuoden tuloaan.
13372: jolle on määrättävä vero lievemmän asteikon
13373: mukaan. 67 §.
13374: Yhteisverotettavien puolisoiden voeroa mää- Jos vrultalkunnassa asuva verovelvollinen
13375: rättäessä on perusteena se osittain :martk:ka- on kaiksinikertaisen verotuksen ehkäisemistä
13376: määräisenä, osittain veropTOSenttina tai -pro- koskevan sopimuksen perusteella vapautettu
13377: miHena ilmaistu verokanta, joka määräytyy täällä suorittamasta veroa sellaisesta tulosta
13378: puolisoiden yhteenlasketun tulon ja varalli- tai sellaisista varoista, joista hän olisi muu-
13379: suuden puolen määrän mukaan. toin ollut tämän lain mukaan verovE!lvollinen,
13380: on, mikäli se sopimuksen muikaan on sal-
13381: 66 §. Httua, häntä täällä verotettaessa käytettävä
13382: Jos verovelvollinen tilikauden muuttumi- sitä verOikantaa, jota olisi ollut sovellettava,
13383: sen johdosta tai muusta sellaisesta syystä jää jos tulo tai varallisuus, joiden verottaminen
13384: jossakin tulon perusteella toimitettavassa ve- sopimuksella on pidätetty toiselle valtiolle,
13385: rotu!ksessa verottamatta ja tulee seuraavassa olisi myös otettu täällä verotettavaiksi.
13386: verotuksessa voerotettavaksi vuotta pitem-
13387: mältä ajalta, määrättiiköön vero tällöin sen 68 §.
13388: näissä verotuksissa sovelletun voeroasteikon V eroa tulon perusteella suoritetaan, mi!käli
13389: tai veroikannan mukaan, joka on ankarampi, 67 ja 70 § : ssä ei toisin säädetä, seuraav·an
13390: mutta seuraten sitä sovellettavassa veroastei- tuloveroasteikon mukaan:
13391:
13392: Veroluokka
13393: ylempi alempi
13394: Verotettava tulo Veron vakioerä Vero•% Veron vakioerä Vero·%
13395: mk tulon alarajan alarajan yli tulon alarajan alarajan yli
13396: kohdalla menevästä tulon kohdalla menevästä tulon
13397: mk osasta mk osasta
13398: 200000- 270000 300 8
13399: 270000- 340000 5 900 11
13400: 340000- 400000 13 600 14 600 9
13401: 400000- 600 000 22000 16 6000 10
13402: 600000- 800000 54000 18 26000 12
13403: 800 000- 1 000 000 90000 20 50000 15
13404: 1 000 000- 1 500 000 130000 24 80000 18
13405: 1 500 000- 2 000 000 250000 28 170000 22
13406: 2 000 000- 3 000 000 390000 30 280 000 .26
13407: 3 000 000- 4 000 000 690000 33 540000 28
13408: 4 000 000- 6 000 000 1020000 35 820000 31
13409: 6 000 000-10 000 000 1720000 37 1440000 34
13410: 10 000 000--20 000 000 3 200000 42 2800000 42
13411: 20 000 000 tai enemmän 7 400000 46 7 000000 44
13412:
13413:
13414: J,os verov·elvollinen on verovuotena elättä- ja osakkaansa perheenjäsenen lapsista, jonka
13415: nyt alaikäistä last·aan, on verosta vähennet- metsätalouden hyväiksi .tekemän työn arvo
13416: tävä jdkaisesta sellaisesta lapsesta 6 000 lueta:an kuolinpesän tuloiksi, siltä osin ikuin
13417: mal'lk!kaa, ci kuitenkaan enempää kuin V<eron tältä lapsialennusta ei voida tehdä mainitun
13418: koko määrä (lapsialennus). osa:kkaan tai osakkaan perheenjäsenen ve-
13419: Milloin kuolinpesän osa~kkaana on vainajan rosta.
13420: alaikäinen lapsi, joka on verovuotena saanut ·69 '§.
13421: elatulksensa pesän varoista, on kuolinpesällä Veroa varallisuuden perusteelia 'SUorite-
13422: oikeus saada edellä 2 momentissa tarikoitettu taan, mikäli 67 ja 70 § :ssä ei toisin saa-
13423: lapsial·ennus. Kuolinpesäliä on niin ikään detä, seuraavan varallisuusveroasteikon mu-
13424: oikeus saada lapsialennus sellaisen osaklkaa.'ll kaan:
13425: IV,59. - V. A. Virtanen ym. 263
13426:
13427: Veron vakioerä Vero·Ofoo alarajan
13428: Verotettava varallisuus varallisuuden ala· yli menevältä varalli-
13429: mk rajan kohdalla suuden osalta
13430: 1 250 000- 2 000 000 500 4
13431: 2 000 000- 3 000 000 3 500 5.5
13432: 3 000 000- 4 000 000 9 999 7
13433: 4 000 000- .6 000 000 16 000 8.5
13434: 6 000 000- 8 000 000 33 000 10.'5
13435: 8 000 000-10 000 000 54000 13
13436: 10 000 000-15 000 000 80000 14
13437: 1'5 000 000-20 000 000 150 000 16
13438: 20 000 000-40 000 000 230000 17.5
13439: 40 000 000 tai enemmän 580 000 20
13440:
13441:
13442: 70 §. 69 § :ssä olevien astei1ciroJen osoittarrna; vähin
13443: Yhteisö suorittaa veroa tulon perusteella tulo- tai varallisuusmäärä.
13444: 38 prosenttia (yhteisön tuloverolkanta) ja
13445: varallisuuden pei'l.l8teeHa yhden sadalta (yh- 73 §.
13446: teisön varallisuusverokanta). Veroasteikon mukaan :tulon ja varaHisuu-
13447: Joo edeHä tässä laissa säädettyjen vähen- den perusteella määrättävät verot sekä vero-
13448: nysten jäJkeen 1 momentissa tal'lkoitetun ko- tuslaissa (482/58) säädetty veronikorotus on
13449: timaisen yhteisön tulo on alle 700 000 mar- iku:kin vahvistettava täysin ikymmenin mar-
13450: kan tai varallisuus alle 3 000 000 markan, koin siten, että niiden yli menevä erä jäte-
13451: luetaan edellisoosä tapauksessa verotettavaksi tään luikuun ottamatta.
13452: tuloksi ainoastaan yhtä monta täyttä pro-
13453: senttia yhteisön tulosta, kuin siihen sisältyy
13454: 7 000 markan määriä, ja jälkimmäisessä ta- 2 lUiku.
13455: pauksessa verotettavaksi varallisuudeksi yhtä
13456: monta täyttä pl'IOSenttia yhteisön vara:Hisuu- K unnallis- ja kirkollisveron veroäyrit.
13457: desta, ikuin siihen sisäLtyy 30 000 :markan 74 ·§.
13458: määriä. Verotettavan tulon suuruuden mukaan
13459: määrätään ikunnallisverotusta varten kulle-
13460: 71 ·§. ikin verovelvolliselle veroäyrejä siten, että
13461: Asunto-osakeyhtiön, asunto-osuuskunnan tai V'erotettavasta tulosta 100 markan määrä vas-
13462: asunto-osaikeyhtiöi:stä 5 päivänä helmikuuta taa yhtä veroäyriä. Se tulon osa, joka ei
13463: 1926 annetun lain (30/26) 25 § :ssä tarkoi- vastaa täyttä 10 V'eroäyriä, jätetään ikunk:in
13464: tetun osaikeyhtiön, jonka omistaman raken- tulolä;hJteen osalta huomioon otta:matta.
13465: nuksen tai rakennusryhmän ka:iik!lden huo-
13466: neistoJen pirnta-alasta oli verovuoden päät-
13467: tyessä osakkaiden tai jäsenten omassa /käy- 75 §.
13468: tössä asuinhuoneistoina enemmän kuin nel- Veroäyrit määrärtään erikseen
13469: jäsosa, oma:isuuden perusteella 70 § :n mu- 1) kiinteistötuloista;
13470: kaan suoritettavaa V'eroa on 'alennettava yhtä 2) liike- ja ammattituloista; sekä
13471: monella prosentilla, ikuin osaikikaiden rtai jä- 3) henkilöikohtaisista tuloista.
13472: senten omassa ikäy:tössä asuinhuoneistoina
13473: olevien huoneistojen pinta-ala on rakennuk- 76 §.
13474: sen tai raikennusryhmän katlclrien huoneisto- KunnaHishaJlituksen -asiana on, saatuaan
13475: jen pinta-alasta. verolautakunnalta ilmoituksen verotuikses..qa
13476: kertyvä!ksi iJ.askettujen V'eroäyrien kokonais-
13477: 72 '§. määrästä, vahvistaa kunmallisen veroäyrin
13478: Veroa ei mene luonnoHisen henkilön eikä hinta. Saanoin on kirtkollisten viranomaisten,
13479: kuolinpesän verotettavasta tulosta eiikä va- saatuaan tiedon lk:ertyväiksi laskettujen vero-
13480: rallisuudesta, jos verovelvollisen verotettava äyriem. koikonais:määrästä, vahvistettava kir-
13481: tulo tai varallisuus on pienempi 1kuin 68 tai kollisten veroäyrien hinta.
13482: 264 IV,59. - Verolaki.
13483:
13484:
13485: Kun veroäynn hinta on 1 momentissa mai- 79 §.
13486: nituin tavoin vahvistettu, tulee verolauta- SiUe, joka kauppamatikustajan toimesta on
13487: kunnan määrätä kunkin verovelvollisen mak- suorilttanut leimaverolaissa säädettyä leima-
13488: settavan kunnallisveron ja, miikäJi hän on veroa, valtiovarainministeriö voi ha:kemuk-
13489: verovelvollinen •evankelisluterHaisen 'kirkon sesta määräJtä maksettavalksi taJkaisin -leima-
13490: tai ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnalle, veroa vastaavan osan valtionverosta.
13491: kirkollisveron lopullinen suuruus ikertomaHa
13492: veroäyrin hinta hänelle määrä;ttyjen vero- 80 §.
13493: äyrien lukumääräJlä. Siinä kertomuksessa, jon:ka ha:llitus vailtio-
13494: Edellä 15 § : ssä mainituissa tapauksissa päiväjärjestY'ksen 29 § :n mukaan antaa edus-
13495: määrätään Jrnnnallisvero Helsingin· kaupun- kunnalle, on myös lueteltava 77 §: n mukaan
13496: giHe vahvistetun veroäyrin hinnan mukaan. valtionverosta myönnetyt veronhuojennukset,
13497: siikäli kuin ne saman verovelvollisen osalta
13498: ovat 200 000 markkaa suuremmat, ikuin myös
13499: 41 § :n 3 mOIIllentin nojalla myönnert;yt oikeu-
13500: IV OSASTO. det ylimääräisten arvonvähennysten t~kemi
13501: seen.
13502: Erityisiä säännöksiä.
13503: 81 §.
13504: ~eronkorotuksesta, niin myös veronlisäyk-
13505: 77 §.
13506: Jos verovelwHisen ~uonnollisen henlkiiön sestä, joka on suoritettava veroa kantoajan
13507: veronmaksukyky oman tai lruheisen henkilön jälkeen maiksettaessa, on säädetty erikseen.
13508: sairauden, tapaturman tai muun sellaisen
13509: syyn tähden on olennaisesti vähentynyt taik- 82 §.
13510: ka jos verovelvollinen on kuollut ja häneltä Tämän lain säännöksiä 'kunna:llis- ja kir-
13511: on jäänyt leski, turvattomia lapsia tai muita kollisveroota sekä kansaneläikevaJkuutusmal{-
13512: perillisiä, joiden elatus on ollut hänen an- susta ei ole sovellettava Ahvenallllllaan maa-
13513: sionsa varMSa, voi va:ltionv•eron osalta lopul- ikunnassa. V altiovara1nrrninisteriön asiana on
13514: lisesti valtiovarainministeriö sekä kunnallis- antaa tästä johtuvat tarkemmat määräykset.
13515: veron osalta kunnallisva:ltuusto taitkka ohje- Jos Ahvenanmaan maakuntalainsäädännös-
13516: säännössä olevan valtuutulksen nojalla kun- sä annetaan tarvittavat säännokset, voidaan
13517: ooHislraHitus harkintansa mukaan hakemuk- asetuksella määräJtä, että tätä lakia sovelle-
13518: sesta myöntää veron suorittamisen ly!kkäystä ta3!n myös lkunnallis- ja kil1koHisveroa selkä
13519: tai~a, jollei asiaa ole verotUJksen yhteydessä ikansanelä!keva:kuutusma:ksua ikoskevalta osal-
13520: tutkittu, osittaisen tai täydellisen vapautuk- taan sanotussa maakunnassa.
13521: sen verosta.
13522: 83 §.
13523: Mitä tässä laissa on säädetty kaupungista,
13524: 78 §. sovellelttakoon myös ikauppalaan.
13525: Jos 9 § :n 1 momentin 1 kohdassa mai- Kauppalaan, joka kuuluu maalaisikurutaan,
13526: nittu verovelvollinen on joutunut ullmmaalla on kuitenkin sovellettava, mitä tässä laissa
13527: suorittamaan veroa sellaisista ulkomaa11 a on maalaiskunnasta säädetty.
13528: saaduista tuloista tai siellä olleista varoista,
13529: joista häntä on myä8 täällä verotettu, voi 84 ·§.
13530: valtiovarainministeriö, nriHoin olosuhteet ovat Tarkemmat määräyJkset tämän lain täy-
13531: säälittävät tai siihen muutoin on erityistä täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
13532: syytä, ikaksinlkertaisen verotuksen ·ehkäisemi- asetukseHa.
13533: selklri · ta,i lieventärrniseksi myöntää valtion-
13534: veroota ja, 'asianomaista kuntaa ja seurakun- 85 §.
13535: taa kuultuaan, myös 'kunnallis- ja ikil'lkolhs- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
13536: verosta, sikäli kuin ne kohdistuvat sanottuun kuuta 196 ja sinä !kumotaan 19 päivänä
13537: tuloon :tai varal·lisuuJteen, osittaisen tai täy- marraskuuta 1943 annettu tulo- ja omaisuus-
13538: dellisen vapautuksen. Tähän päätökseen äl- verolaki (888/43), mikäli se vielä on wi-
13539: köön ·haettako muutosta. massa, kunnaHisha:llituksesta kaupungissa 8
13540: IV,59. - V. A. Virtanen ym. 265
13541:
13542: pa1vana joulukuuta 1873 annettu asetus merimiesverolain (208/58), Pohjois-Suomen
13543: (40/73) vielä voimassa olevilta osiltaan, maa- teollisuuden veronhuojennuksista, laivanra-
13544: laislruntain ikunna:llishaJlinnosta 15 päivänä ik!ennus- ja muun ruetaHiteollisuuden tuotan-
13545: kesäkuuta 1898 annetun asetuksen (21/98) non ja viennin edistämiseksi myönnetyistä
13546: 78 §, 79 § :n 3 momentti ja 80-82 §, maa- veronhuojennuk:sista, merenkulun edistälni-
13547: talouski.inrteistöstä saatujen tulojen verotta- seksi myönnetyistä veronhuojennuksista, eräi-
13548: misesta kaupungeissa ja kauppaloissa 11 päi- siin suhdanne- ja investointivarauksiin liit-
13549: vänä joulukuuta 1933 annettu laki (305/33), tyvistä veronhuojennuksista,, asuntotuotannon
13550: niin myös muut määräylkset, jotka ovat risti- veronhuojennuksista, eräiden talletustoo ja
13551: riidassa tämän lain säännösten kanssa, Ra- obligaatioiden veronhuojennuksista ja eräistä
13552: moin 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun väliaikaisista poilklkeussäännöksistä verolakei-
13553: verotuslain (482/58) 3 §:n 2 ja 3 momentit, hin annettujen sää,nnösten nojalla, maatalous-
13554: 4, 59, 60 ja 61 §, 62 § :n 1 momentti sekä tuotannon sekä jälleenrakennuksen tukelni-
13555: 76, 125 ja 126 §. Kuiltenkaan ei, jollei tästä såsi annettuja veronhuojennuksia 1koskevat
13556: laista muuta johdu, tapahdu muutosta siinä, säännökset niihin luettuina.
13557: mitä verotuslain II, III, IV, V, VI, VII ja Ennen ,tämän lain voimaantuloa voidaan
13558: VIII osan mukaan on voimassa. Myöskään ryhtyä lain täytän;töönpanon edellyttämi!n
13559: ei muutosta tapahdu siinä mitä on voima~sa toimenpiteisiin.
13560:
13561:
13562: Helsingissä 2 päivä,nä maaliskuuta 1962.
13563:
13564: Viljo A. Virtanen. Väinö Tikkaoja. Olavi Lindblom.
13565: Tyyne Paasivuori Sulo Hostila. Dmari Linna.
13566: Arvo Ahonen. Ensio Partanen. Lars Lindeman.
13567: Eino Raunio. Uljas Mäkelä. Edvard Pesonen.
13568: Kalle Matilainen. Antero Väyrynen. Georg Eriksson.
13569: Rafael Paasio. Uuno Voutilainen. Voitto Hellsten.
13570: Artturi Koskinen. Sylvi Siltanen. Eino Siren.
13571: Valto Käkelä. Anni Flinck. Elis Manninen.
13572: Veikko Helle. Väinö Vilponiemi. G. Henriksson.
13573: Edit Terästö. K. F. Haapasalo. Lyyli Aalto.
13574: Meeri Kalavainen. Veikko Kokkola. Kustaa Ala.nko.
13575: Valdemar Sandelin. K.-A. Fagerholm. Olavi Kajala.
13576:
13577:
13578:
13579:
13580: 34 E 219/62
13581: 266
13582:
13583: lV,60.- Lak.al. N: o 81.
13584:
13585:
13586:
13587:
13588: I. Linna. ym.: Ehdotus maa- ja metsätalouden verolaiksi.
13589:
13590: Eduskunnalle.
13591:
13592: :Maatalouskiinteistöstä saadun tulon vero- Yleisenä sääntönä verotuksessa tulisi olla,
13593: tus maassamme perustuu arvioituun keski- että vero määrätään verovelvollisen veron-
13594: määräiseen tuottoon. Maataloutta ei siten - maksukyvyn mukaan ja ettei sellaiselta vuo-
13595: päinvastoin kuin muita ammatteja ja elin- delta, jona tuloja ei ole ollut, myöskään tulo-
13596: keinoja - veroteta todellisten tulojen mu- veroa aseteta. Maatalouden kohdalta ei täl-
13597: kaan. Maatalouden verotuksessa ei nykyisin laista periaatetta kuitenkaan nykyisen lain
13598: voida ottaa huomioon veronalaiseen tuloon mukaan sovelleta. Lakialaitteessa pyritään
13599: vaikuttavina tekijöinä viljelyn voimaperäi- poistamaan nykyisen maataloutta koskevan
13600: syyttä, siihen uhrattua pääomaa, tuotannon verotuksen epäkohdat siirtymällä todellisten
13601: rakenteen ja viljelmän koon vaikutusta tulojen verotukseen. Lakialoitteen mukaan
13602: pinta-alayksikön tuottamaan tuloon eikä vil- maatalouden verotuksessa sovellettaisiin ns.
13603: jelijäyrittäjän henkilökohtaisen panoksen käteisperiaatetta, jolla tarkoitetaan, että
13604: vaikutusta yrityksen kannattavuuteen. Kui- kaikki, mitä tilalta myydään, katsotaan tu-
13605: tenkin on näillä tekijöillä katsottava olevan loksi ja toisaalta, kaikki, mikä sille ostetaan
13606: nykyaikaisessa, usein erikoistuneessa ja pit- katsotaan menoksi. Tämän periaatteen to-
13607: källe koneellistuneessa maataloudessa ratkai- teuttaminen ei merkitse kb.·janpitovelvolli-
13608: seva merkitys. Tunnettu tosiasia on, että suuden ulottamista maatalouteen, vaan yksin-
13609: viljelmän koolla on merkitystä hehtaaria koh- kertaista tulojen ja menojen muistiin mer-
13610: den saatavaan puhtaaseen tuottoon. Maa- kitsemistä. Tästä käteisperiaatteesta poiket-
13611: talouden verokomitea on suorittanut tut- taisiin rakennusten, perusparannusten ja ko-
13612: kimuksen, joka käsitti 250 kirjanpitotilaa. neiden hankinnasta aiheutuvien menojen
13613: Se osoittaa, että 23 % tutkimuksen koh- osalta. Tämä johtuu siitä, että rakennuk-
13614: teina olleista tiloista oli sellaisia, joissa sen tai arvokkaan maatalouskoneen hankinta
13615: veronalainen tulo oli vähemmän kuin 60 % saattaisi, jos se luettaisiin kokonaan hankin-
13616: kirjanpitotuloista ja vastaavasti yli 80 tilaa, tavuoden kustannukseksi, ylittää maatalou-
13617: joilla veronalainen tulo ylitti kirjanpito- den koko veronalaisen tulon, jolloin maata-
13618: tulon enemmän kuin 10%. Äärimmäisenä lous tiettyinä vuosina jäisi kokonaan vero-
13619: tapauksena oli 12 tilaa, joiden veronalainen vapaaksi. Kun osaa hankintahinnasta, jota
13620: tulo oli yli 10-kertainen kirjanpitotuloon hankintavuoden tulot eivät riitä peittä-
13621: verrattuna. Näillä tiloilla todellinen tulo on mään, ei toisaalta voitaisi vähentää muiden
13622: siis ollut vain vajaat 10 % veronalaisesta vuosien tuloista, on lakiin otettu rakennus-
13623: tulosta, eivätkä kysymyksessä suinkaan ol- ten, perusparannusten ja koneiden osalta
13624: leet mitkään suuret tilat vaan näistä 12 ti- erityinen yksinkertainen arvonvähennysjär-
13625: lasta 9 kuului I-II suuruusluokkaan. jestelmä. Karjan osalta otetaan tuloa lasket-
13626: Maatalouden verokomitean suorittamat taessa huomioon myös kotieläinten arvossa
13627: tutkimukset osoittavat, että voimassa oleva verovuoden aikana tapahtuneet muutokset.
13628: verotusjärjestelmä johtaa verotuksessa räi- Metsäverotuksen osalta lakialoitteeseen on
13629: keisiin epäkohtiin. Kun poikkeamat veron- otettu vain muutamia nykyistä järjestelmää
13630: alaisen ja kirjanpitotulon keskimääräisestä muuttavia ehdotuksia, joiden tarkoituksena
13631: suhteesta kirjanpitotiloilla ovat noinkin huo- on lähinnä metsänhoidon tehostaminen. La-
13632: mattavat, on otaksuttavaa, että poikkeamat kialoitteen mukaan metsäntuotosta jätetään
13633: muilla tiloilla, joiden joukosta varmasti! löy- verotuksen ulkopuolelle niin monta verokuu-
13634: tyy vielä paljon heikommin kannattavia .ti- tiometriä, että tämä verovapaa kuutiomäärä
13635: loja ovat vieläkin silmiinpistävämmät. vastaa sitä keskimääräistä puutavaran kulu-
13636: IV,60.- I. Linna ym. 267
13637:
13638: tusta, mikä eri suuruisilla tiloilla eri osissa Niiden kysymysten osalta, jotka koske-
13639: maata on tavallista. Lakialoite sisäLtää myös- vat työtulovähennystä, aviopuolisovähen-
13640: kin määräykset vajaatuottoisten metsien nystä, alaikäisten työtulon rajoitettua vero-
13641: uudistamiseksi myönnettävistä verohuojen- vapautta ja muita maatalouskiånteistöjenkin
13642: nuksista sekä verovelvollisten myyntiä var- verotuksessa kysymykseen tulevia yksityis-
13643: ten suorittaman puutavaran hankintatyön kohtia, ehdotamme että maa- ja metsätalou-
13644: arvon verottamisesta. Tähän lakiesitykseen den harjoittajat rinnastettaisiin muihin vero-
13645: on otettu säännökset vain maatalouskiinteis- veivollisiin.
13646: töstä saatujen tulojen ja siihen kuuluvien Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
13647: varojen arvon määräämisestä verotusta var- ehdotamme,
13648: ten. Tämä aiheuttaa muutoksia eräisiin voi-
13649: massa oleviin lakeihin. Kun parhaillaan on että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
13650: eduskunta-aloite verolain uudistuksesta, olisi van lakiehdotuksen:
13651: asianmukaisinta erikseen selvittää nämä
13652: muutokset valtiovallan toimesta.
13653:
13654:
13655:
13656: Maa- ja metsätalouden verolaki.
13657: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13658:
13659: 1 §. kintahinta on ollut enintään 20 000 markkaa,
13660: Maatalouskiinteist.östä saatu tulo ja sellai- myynnistä saadut tulot;
13661: seen kiinteistöön kuuluvien varojen arvo 5) tulot, jotka verovelvollinen on saanut
13662: määrätään valtion- ja kunnallisverotusta maataloutta varten palkattujen työntekijöi-
13663: varten sen mukaan kuin tässä laissa sääde- den sekä maatalouteen kuuluvien hevosten
13664: tään. ja koneiden sekä muiden sellaisten tuotan-
13665: tovälineiden käytöstä toisen lukuun, tuloihin
13666: 2 §. sisältyvä korvaus omasta työstä mukaan luet-
13667: Maatalouskimteistöksi katsotaan tässä tuna;
13668: laissa kiinteistö tai sen osa, jolla harjoite- 6) verovelvollisen harjoittamaa liikettä tai
13669: taan maa- tai metsätaloutta. Jos kiinteistön muuta tuotantoa kuin maataloustuotantoa
13670: jotakin osaa käytetään muuhun tarkoituk- sekä maatalouden uudistus- ja perusparan-
13671: seen, ei sitä osaa lueta maatalouskiinteistöön. nustarkoituksia varten käytettyjen, maata-
13672: loudesta saatujen tuotteiden ja 3 kohdassa
13673: 3 §. tarkoitettujen etuuksien arvo;
13674: Maatalouden veronalaiseksi tuloksi! katso- 7) verovelvollisen ja hänen perheensä
13675: taan verovelvollisen maatalouden harjoitta- yksityis- ja ruokataloudessa käytettyjen,
13676: misesta rahassa saarnat ja rahanarvoiset kiinteistöitä saatujen tuotteiden, suoritusten
13677: vuosi tulot, niinkuin: ja etuuksien raha-arvo arvioituna paikka-
13678: 1) maataloustuotteiden myynnistä saadut kunnan tuottajahintojen mukaan;
13679: tulot, kotieläinten myyntitulot mukaan luet- 8.) verovelvollisen ja hänen perheensä
13680: tuina, sekä kotieläinten arvon lisäys sen mu- tarpeeseen käytetystä, kiri.nteistöllä olevasta
13681: kaan kuin 7 § : ssä säädetään; asunnosta saatu etu;
13682: 2) sellaisesta kiinteistöllä olevasta tuo- 9) kiinteistön tai sen osan vuokraami-
13683: tantolaitoksesta tai sillä harjoitetusta muusta sesta saadut tulot sekä se rahaksi arvioitava
13684: toiminnasta, jota ei ole luettava eri liik- etu, jonka verovelvollinen on saanut sen joh-
13685: keeksi, saadut tulot; dosta, että toinen on saanut oikeuden käyt-
13686: 3) tulot kalastuksesta ja metsästyksestä tää kiinteistöä tai sen osaa hyväkseen;
13687: sekä soran, saven ja turpeen ynnä muun sel- 10) valtion varoista maataloustuotannon
13688: laisen myynnistä; tukemiseksi viljelidälle suoraan annetut avus-
13689: 4) maataloustarvikkeiden sekä sellaisten tukset ja korvaukset, lukuun ottamatta
13690: koneiden ja kalustoesineiden, joiden han- uudistus- ja perusparannustarkoituksiin an-
13691: 268 IV,60. - Ma.a- ja. metsätalouden verolaki.
13692:
13693:
13694: nettuja avustuksia ja palkkioita sekä maa- 7) eläinten hoidosta, maitotaloudesta ja
13695: taloustuotteiden kuluttajahinnan alentami- kasvinsuojelusta aiheutuneet menot sekä
13696: seksi maksettuja korvauksia; poltto- ja voiteluaineiden ostosta ja sähkön
13697: 11) vakuutus tai muu korvaus, joka on käytöstä aiheutuneet kustannukset;
13698: saatu tuhoutuneesta tai vahingoittuneesta 8) maasta, koneista ja muista maatalou-
13699: irtaimistosta, lukuun ottamatta sellaisia maa- den tuotantovälineistä maksetut vuokrat;
13700: talouskoneita ja kalustoesineitä, joiden han- 9) rakennusten, maatalouden perusparan-
13701: kintahinta on ollut enemmän kuin 20 000 nusten ja maatalouskoneiden ja -kaluston
13702: markkaa, sekä sadosta tai muusta vaihto- arvonvähennykSet sen mukaan kuin 6 § :ssä
13703: omaisuudesta saatu korvaus. säädetään.
13704:
13705: 5 §.
13706: 4 §. Milloin maatalouden harjoittamista varten
13707: Maatalouden tulosta saadaan vähentää tu- pa}kattua työvoimaa on !käytetty uuden ra-
13708: lon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutu- kennuksen rakentamiseen, rakennuksen pe-
13709: neet kustannukset, niinkuin: ruskorjaukseen, uusien salaojien tai tilustei-
13710: 1) siementen, rehujen, lannoitteiden ja den tekemiseen, uudisraivaukseen, metsän-
13711: maanparannusaineiden hankinta-arvo; hoitoon taikka hankintakaupan yhteydessä
13712: 2) maataloustuotantoa varten verovuoden tai muutoin myyntiä varten suoritettuun
13713: aikana hankittujen kotieläinten ja sellaisten puutavaran valmistukseen ja kuljetukseen
13714: koneiden ja kalustoesineiden, joiden han- tai muihin sellaisilin verovelvollisen lukuun
13715: kintahinta ei ylitä 20 000 markkaa, hankinta- suoritettuihin töihin, jotka eivät ole maata-
13716: arvo sekä kotieläinten arvon vähennys sen louden käyttö- ja kunnossapitotöitä, ei palk-
13717: mukaan kuin 7 §: ssä säädetään; kamenoja tältä osin lueta maatalouden kus-
13718: 3) maataloutta varten palkatulle työnte- .tannuksiksi. Jos edellä mainituissa töissä· on
13719: kijälle maksettu palkka ilman luontoisetujen käytetty maatalouteen kuuluvia hevosia, ko-
13720: raha-arvoa, ennen verovuotta 18 vuotta täyt- neita tai muita sellaisia tuotantovälineitä, ei
13721: täneelle perheenjäsenelle, puolisoa lukuun myöskään niiden käytöstä tällaiseen tarkoi-
13722: ottamatta, maksettu palkka mukaan luet- tukseen aiheutuneita kustannuksia lueta
13723: tuna; maatalouden kustannuksiksi. Sama koskee
13724: tällaiseen tarkoitukseen käytettyjen, maata-
13725: 4) rakennusten, koneiden, kaluston ja lait- loutta varten hanlrittujen tuotteiden ja tar-
13726: teiden sekä ojien, aitojen, siltojen ja teiden vikkeiden raha-arvoa.
13727: vuotuiset korjaus- ja kunnossapitokustannuk-
13728: set, joihin ei kuitenkaan lueta omalta kiin- 6 §.
13729: teistöitä saatujen puutavaroiden tai muiden Maatalouden tulosta vähennettäviilt vuo-
13730: tuotteiden ja suoritusten arvoa; milloin tässä tuiset arvonvähennykset rakennuksista, maa-
13731: kohdassa tarkoitettuihin töihin on käytetty talouden perusparannuksista · ja sellaisista
13732: tilan maataloutta varten palkattua työvoi- maatalouskoneista sekä kalustoesineistä, joi-
13733: maa tai milloin verovelvollinen on itse suorit- den hankintahinta on enemmän kuin 20 000
13734: tanut työn, ei näitä työkustannuksia lueta markkaa, tehdään kunkin mainitun ryhmän
13735: korjaus- ja kunnossapitokustannuksiin; osalta erikseen yhtenä eränä. Arvonvähen-
13736: · 5.) verovelvollisen työnantajana suoritta- nyksen perusteena on ennen verovuoden al-
13737: mat tilan maataloutta varten palkattujen kua käyttöön otetun omaisuuden yhteenlas-
13738: työntekijäin lapsilisä- ja kansaneläkevakuu- kettu hankinta-arvo, josta vähennetään aikai-
13739: tusmaksut, työttömyysvakuutusmaksut ja ta- sempina vuosina verotuksessa hyväksytyt ar-
13740: paturmavakuutusmaksut sekä rakennusten, vonvähennykset ja johon lisätään verovuoden
13741: eläinten ja muun maatalousirtaimiston va- aikana käyttöön otetun omaisuuden hankinta-
13742: kuutusmaksut; arvo.
13743: 6) tilalla aikaisemmin työssä olleelle työn- Milloin rakennus tai kone· on verovuonna
13744: tekijälle tai tämän omaiselle sekä huolto- myyty tai jos se on tuhoutunut ja siitä on
13745: apulain 5 § : n nojalla entiselle työntekijälle saatu vakuutus- tai muu korvaus, on saatu
13746: annettu eläke ta] elatus luontoisetuja lukuun- luovutushinta tai korvauksen määrä vähen-
13747: ottamatta; nettävä edellä tarkoitetulla tavalla lasketusta
13748: IV,60.- I. Linna. ym. 269
13749:
13750: arvonvähennyksen perusteena olevasta ar- määrää, minkä arvioidaan kuluvan maatalou-
13751: vosta. Jos saatu luovutillihinta tai korvauk- dessa polttopuuna sekä rakennusten ja lait-
13752: sen määrä on suurempi kuin viimeksi mai- teiden kunnossapitoon.
13753: nittu arvo, luetaan erotus verovuoden tu- Asetuksella annetaan tarkemmat säännök-
13754: loksi. Mitä tässä on sanottu ei koske raken- set siitä, minkä perusteiden mukaan 1 mo-
13755: nusta, joka on ollut verovelvollisen omistuk- mentissa tarkoitettu kotitarvepuun kulutus
13756: sessa vähintään 10 vuotta. Tällöin kuitenkin on arvioitava.
13757: vähennetään rakennusten arvonvähennysten
13758: perusteena olevasta yhteenlasketusta arvosta 11 §.
13759: tällaisen rakennuksen arvioitu, verotuksessa Metsätalouden puun tuottamisesta saa-
13760: poistamatta oleva arvo. duksi veronalaiseksi tuloksi katsotaan se kes-
13761: Eri omaisuusryhmien vuotuisena arvon- kimääräinen puhdas tuotto, jonka samanlaa-
13762: vähennyksenä myönnetään seuraavat pro- tuisen metsämaan arvioidaan puun menekin
13763: senttimäärät kunlrin omaisuusryhmän 1 ja 2 ja kantohintatason puolesta samanlaisilla
13764: momentissa säädetyllä tavalla lasketusta ar- alueilla verovuonna päättyneenä ja kahtena
13765: vosta: sitä edeltäneenä hakkuuvuotena keskimäärin
13766: hehtaaria ja vuotta kohti antaneen otta-
13767: 1) rakennuksista .................. . 4% malla huomioon metsään kohdistuvat menek-
13768: 2) maatalouden perusparannuksista 6% kialueella tavalliset hoito- ja hallintokustan..
13769: 3) maatalouskoneista ja -kalustosta 20% nukset.
13770: Hakkuuvuosi luetaan 1 päivästä kesäkuuta
13771: 7 §. seuraavan toukokuun 31 päivään.
13772: Kotieläinten arvo verovuoden päättyessä
13773: arvioidaan valtiovarainministeriön vahvista- 12 §.
13774: mien perusteiden mukaan. Milloin kotieläin- Metsämaan hehtaaria kohti antama vuo-
13775: ten näin arvioitu arvo on eläinten määrän tuinen puuntuotos ilmaistaan verokuutio-
13776: lisääntymisen tai eläinten kasvun johdosta metreinä.
13777: verovuoden päättyessä korkeampi kuin vuo- VerokuutiometriUä tarkoitetaan kiinteänä
13778: den alussa, luetaan lisäys maatalouden tu- mittana määritettyä kuoretonta runkopuu-
13779: loksi. Jos kotieläinten arvo on tapahtuneen kuutiometriä.
13780: myynnin, teurastuksen tai muun sellaisen Asetuksella säädetään, miten paljon kuta-
13781: syyn vuoksi verovuoden aikana pienentynyt, kin puutavaralajia verokuutiometriin on eri-
13782: luetaan erotus maatalouden kustannukseksi. laatuisilla metsämailla maan eri osissa lähi-
13783: ajan hakkuiden perusteella katsottava sisäl-
13784: 8 §. tyvän.
13785: Maatalouden tulosta ei ole lupa vähen-
13786: tää, mitä verovelvollinen on sijoittanut 13 §.
13787: uudisrakennuksiin tai rakennusten perus- Verolautakunnan on ·ennen lokakuun 115
13788: korjauksiin tahi maatalouden perusparan- päivää tehtävä ehdotus siitä, mihin määriin
13789: nuksiin. erilaisen ja eri osissa kuntaa sijaitsevan met-
13790: sämaan 11 § : ssä tarkoitettu puhdas tuotto
13791: 9 §. olisi arvioitava. Verolautakunnan ehdotus
13792: MHloin maatalouden kustannukset ovat metsämaan verotusperusteiksi on viivytyk-
13793: tuloja suuremmat, ei erotusta ole lupa vä- settä lähetettävä valtiovarainministeriölle
13794: hentää metsätaloudesta saadusta tulosta koko sekä asetettava soveliaassa paikassa kunnan
13795: maatalouskiinteistön puhdasta tuloa lasket- alueella verovelvollisten nähtäväksi neljän-
13796: taessa. toista päivän ajaksi siitä lukien, jolloin
13797: asiasta on ilmoitettu sillä tavoin, kuin kun-
13798: 10 §. nalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan.
13799: Tämän lain 11 §: ssä tarkoitetusta metsä- Verovelvollisella on oikeus tehdä muistutuk-
13800: maan veronalaisesta puhtaasta tuotosta jäte- sia ehdotusta vastaan kirjelmällä, joka on
13801: tään veronalaista tuloa laskettaessa lukuun ,30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona ehdo-
13802: ottamatta niin suuri osa verokuutiometreiksi tus on pantu verovelvollisten nähtäville tätä
13803: arvioituna, että se vastaa sitä puutavara- päivää lukuun ottamatta, annettava verotoi-
13804: 270 IV,60. - Maa- ja metsätalouden verolaki
13805:
13806:
13807: mistoon. Verojohtajan tulee viivytyksettä nen tai ojittaminen on tehty metsänhoito-
13808: toimittaa muistutus valtiovarainministeriölle lautakunnan ennen työhön ryhtymistä
13809: ja kirjelmän oheen liittää verolautakunnan alueelle hyväksymän suunnitelman mukai-
13810: muistutuksen johdosta antama lausunto. sesti ja että maanomistaja on verolautakun-
13811: Valtiovarainministeriön on hankittava ehdo- nalle esittänyt metsänhoitolautakunnan to-
13812: tuksesta asianomaisen metsänhoitolautakun- distuksen toimenpiteen loppuun suorittami-
13813: nan lausunto. Valtioneuvosto vahvistaa sen sesta.
13814: jälkeen metsämaan verotuksessa sovellettavat Tällaista todistusta älköön kuitenkaan an-
13815: perusteet siten, että verotus tulee oikeaksi nettako, ,milloin kysymys on alueesta, jonka
13816: ja koko valtakunnassa yhdenmukaiseksi. metsittäminen ei edellytä kylvöä tai istutusta
13817: tai jonka ojittamista ei kasvupaikan metsän-
13818: 14 §. tuottokyvyn parantamisen kannalta voida pi-
13819: Jos jollakin maatalou.skiinteistöllä metsä- tää tarkoituksenmukaisena eikä myöskään
13820: maan puuntuotos on metsäpalon tai luonnon- milloin kysymys on alueesta, jonka metsä
13821: tuhon aiheuttaman puuston vahingoittumisen on yksityismetsälain nojalla rauhoitettu tai
13822: takia olennaisesti vähentynyt, on se otettava jonka rauhoittamisesta on tehty sanotun
13823: kohtuullisessa määrässä huomioon verotuk- lain 10 § :ssä tarkoitettu sopimus.
13824: sessa tuloa arvioitaessa. Milloin kysymyksessä on valtion omista-
13825: 15 §. malla maalla suoritettava metsitys- tai oji-
13826: Edellä 11 § :ssä tarkoitetun tulon lisäksi tustyö, suunnitelman laatii ja todistuksen
13827: luetaan maatalouskiinteistön metsätaloudesta toimenpiteen loppuun suorittamisesta antaa
13828: saaduksi veronalaiseksi tuloksi sen työn arvo, se viranomainen, jonka alaisena metsitettävä
13829: minkä verovelvollinen on tehnyt valmistaes- tai ojitettava alue on.
13830: saan tai kuljettaessaan puutavaraa hankinta-
13831: kaupan yhteydessä tai muutoin myyntiä var- 18 §.
13832: ten, arvioituna siihen määrään, mikä siitä Maatalouskiinteistön veronalaisten varojen
13833: työstä olisi ollut palkatulle henkilölle suori- arvo määrätään erikseen maatalousmaan,
13834: tettava. maatalouden perusparannusten, metsän, ra-
13835: Valtiovarainministeriön asiana on antaa kennusten, kotieläinten ja irtaimen käyttö-
13836: tarkempia määräyksiä niistä perusteista, joi- omaisuuden sekä varastojen osalta. Maata-
13837: den mukaan 1 momentissa tarkoitettu tulo lousmaal{Si luetaan pelto, luonnonniitty ja
13838: on arvioitava. -laidun, puutarha sekä muut maatalouden
13839: 16 §. käytössä olevat tilukset. Metsäksi luetaan
13840: Milloin vanhastaan aukea tai taloudelli- sekä maapohja että puusto.
13841: sesti vähäarvoisen puuston hallussa oleva Maatalousmaan ja metsän verotusarvo
13842: tahi vähäpuustoinen ja selvästi heikkoon määrätään asetuksella vahvistettavien yleis-
13843: tuottokuntoon joutunut, verotuksessa metsä- ten arvioimisperusteiden mukaan kuitenkin
13844: maaksi tai joutomaaksi luettu alue on joko niin, että niiden arvo yhdessä rakennusten
13845: kokonaan tai osittain maanomistajan omin ja perusparannusten sekä 3 momentissa tar-
13846: varoin kylvetty tai istutettu, ei tämän alueen koitettujen etuuksien arvojen kanssa ei ylitä
13847: puhdasta tuottoa ole otettava lukuun tulon tilakokonaisuuden käypää arvoa. Rakennus-
13848: perusteella veroa määrättäessä niissä valtion- ten, perusparannusten ja koneiden verotus-
13849: ja kunnallisverotuksessa, jotka toimitetaan arvona pidetään niiden 6 § : ssä tarkoitettua
13850: viideltätoista vuodelta sen kalenterivuoden poistamatonta jäännösarvoa verovuoden päät-
13851: alusta lukien, jona metsirtystyö alueella on tyessä. Kotieläinten arvoksi katsotaan
13852: loppuun suoritettu. 7 § : ssä tarkoitettu arvo verovuoden päät-
13853: Milloin suo on joko kokonaan tai osittain tyessä sekä varastojen arvoksi 30 % niiden
13854: maanomistajan varoilla ojitettu metsänkas- käyvästä arvosta verovuoden päättyessä.
13855: vun parantamista varten, sovelletaan aluee- Milloin kiinteistöön kuuluu osuus koskeen,
13856: seen mitä 1 momentissa säädetään. kiven- tai soranottopaikka tai muu sellainen
13857: etuus, josta verovelvollisella on hyötyä muu-
13858: 17 §. toinkin kuin maatalouteen käytettynä tai
13859: Edellä 16 § : ssä tarkoitetun verovapauden jos kiinteistöllä on tonttiarvoa, on sanottujen
13860: saamisen edellytyksenä on, että metsittämi- etuuksien arvo määrättävä erikseen valtio-
13861: IV,60. - L Linna. ym. 271
13862:
13863: varainministeriön vahvistamien arvioimispe- jen verotusarvon määräämisen perusteeksi
13864: rusteiden mukaan. määrättävää arvoa varten niiden jälleenhan-
13865: kintahintaan, josta on vähennettävä asuin-
13866: 19 §. rakennusten ja perusparannusten osalta
13867: Tarkemmat määräykset tämän lain täytän- 2 %: n, talousrakennusten osalta '5 %:n sekä
13868: töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase- koneiden osalta 10 %: n suuruinen ikäalen-
13869: tuksella. nus kultakin vuodelta, joka on kulunut ra-
13870: 20 §. kennuksen tai koneen hankintavuodesta tai
13871: Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuo- perusparannuksen suorittamisvuodesta 1964
13872: delta 1964 toimitettavassa valtion- ja kunnal- alkuun. Ikäalennuksena älköön kuitenkaan
13873: lisverotuksessa. vähennettäkö enempää kuin 80 % edellä tar-
13874: 21 §. koitetusta jälleenhankintahinnasta. Jos ra-
13875: Vuodelta 1964 toimitettavassa verotuksessa kennus on myöhemmin perusteellisesti
13876: on maatalouskiinteistön rakennukset, perus- uusittu tai korjattu, on edellä mainittua ikä-
13877: parannukset ja koneet arvioitava 6 §: ssä alennusta korjauksen laadusta ri1ppuen har-
13878: tarkoitettujen arvonvähennysten sekä varo- kinnan mukaan alennettava.
13879:
13880:
13881: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
13882:
13883: Dmari Linna,. Aaro Stykki.
13884: Rafael Paasio. Veikko Hyytiäinen.
13885: Kalle Matilainen. G. Henriksson.
13886: Artturi Koskinen. Kaarlo Pitsinki.
13887: La.rs Lindeman. Veikko Helle.
13888: 272
13889:
13890: IV,61. - Lak.a.l. N: o 82.
13891:
13892:
13893:
13894:
13895: Hara. ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä
13896: kunnallishaUituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kun-
13897: nallishallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta.
13898:
13899:
13900: E d u s k u n n a 11 e.
13901:
13902: Voimassaolevien vero-oikeudellisten sään- elättämään edes osaksikaan itsensä. Päinvas-
13903: nösten mukaan sellaisena alaikäisenä lapsena, toin huoltokustannukset mm. lisääntyneiden
13904: jonka elättämisestä huoltajalle koituu erinäi- koulutusmenojen johdosta yleensä ovat kor-
13905: siä etuja, pidetään omaa tai ottolasta, joka keammat kuin alle kuusitoistavuotiaan lap-
13906: ei ennen verovuotta ole täyttänyt kuutta- sen osalta.
13907: toista vuotta. Tällaisen lapsen huoltaja saa Tämän vuoksi ja kun valtionverotuksessa
13908: sekä valtion- että kunnallisverotuksessa eri- nykyisin myönnettävä ns. koulutusvähennys
13909: tyisen lapsivähennyksen, jota paitsi lapsen peittää vain osaksi lisääntyneet koulutuskus-
13910: elatus vaikuttaa valtionverotuksessa myön- tannukset, alaikäisen lapsen vero-oikeudel-
13911: nettävän ns. kalliinpaikan- ja eräiden mui- lista ikärajaa olisi nostettava 18: aan ikävuo-
13912: denkin vähennysten suuruuteen. teen. Ottaen huomioon, että myös kunnallis-
13913: Alaikäisen lapsen vero-oikeudellinen ikä- verotuksessa myönnettävien lapsivähennysten
13914: raja on säädetty yhdenmukaiseksi oppivelvol- määrät ovat muuttumattomina olleet voi-
13915: lisuuden kanssa. Kuitenkin sitä on vanhem- massa vuodelta 1953 toimitetusta verotuk-
13916: pien huoltovelvollisuuden kannalta pidettävä sesta alkaen, olisi niitä vastaavasti korotet-
13917: liian alhaisena. Nykyoloissa voidaan pitää tava.
13918: säännönmukaisena, että lapsi kuusitoista Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
13919: vuotta täytettyäänkin vielä opiskelee joko
13920: oppi- tai ammattikoulussa. Vain poikkeus- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
13921: tapauksissa kuusitoistavuotias lapsi kykenee vat lakiehdotukset:
13922:
13923:
13924:
13925:
13926: Laki
13927: tulo- ja. omaisuusverolain muuttamisesta.
13928: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
13929: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 5 ja 44 § näin kuuluviksi:
13930:
13931: 5 §. lisuutensa perusteella seuraaviin kolmeen
13932: Alaikäisenä lapsella tarkoitetaan tässä veroluokkaan:
13933: laissa lasta, joka ei ennen verovuotta ole I veroluokkaan kuuluu sellainen kaksikym-
13934: täyttänyt kahdeksaatoista vuotta. mentäneljä vuotta täyttänyt naimaton hen-
13935: kilö, eronnut tai leski taikka välien rikkou-
13936: tumisen vuoksi jatkuvasti erillään asuva puo-
13937: liso, joka ei ole elättänyt verovuonna ala-
13938: 44 §. ikäistä tahi sitä ennen vähintään kymmenenä
13939: Verovelvolliset luonnolliset henkilöt lue- vuotena yhdeksäätoista vuotta nuorempaa
13940: taan ikänsä, aviosuhteensa sekä elatusvelvol- lastaan;
13941: IV,61. - Hara ym. 273
13942:
13943: II veroluokkaan kuuluu naimisissa oleva sitä ennen vähintään kymmenenä vuotena
13944: henkilö, joka verovuoden päättyessä on ollut yhdeksäätoista vuotta nuorempaa lastaan,
13945: avioliitossa vähintään kolme vuotta ja joka
13946: ei ole elättänyt verovuonna alaikäistä tahi
13947:
13948:
13949:
13950:
13951: Laki
13952: kun.n.a.'llishallituksesta. kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
13953: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8
13954: päivänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 § näin kuuluvaksi:
13955:
13956: 55 §.
13957: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- tään 30 000 ja enintään 50 000 markkaa jo-
13958: datettava seuraavia säännöksiä: kaiselta lapselta tai ottolapselta, jota hän
13959: elatusvelvollisuutensa nojalla verovuonna on
13960: 3) Verovelvollisen henkilön on vielä, sen elättänyt ja joka ennen verovuoden alkua ei
13961: mukaan kuin kaupunginvaltuusto kunakin ollut täyttänyt kahdeksaatoista vuotta.
13962: vuonna toimitettavaa taksoitusta varten päät-
13963: tää, lapsivähennyksenä vähennettävä vähin-
13964:
13965:
13966:
13967:
13968: Laki
13969: maal.aiskuntain lnmnalUsha.llinnosta annetun asetuksen muuttamisesta..
13970: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15
13971: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 § näin kuuluvaksi:
13972:
13973: 82 §.
13974: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- ten päättää, la:psivähennyksenä vähennettävä
13975: datettava seuraavia säännöksiä: vähintään 20 000 ja enintään 40 000 mark-
13976: kaa jokaiselta lapselta tai ottolapselta, jota
13977: hän elatusvelvollisuutensa nojalla verovuonna
13978: 9) Verovelvollisen henkilön tulosta on on elättänyt ja joka ennen verovuoden al-
13979: vielä, sen mukaan kuin kunnanvaltuusto ku- kua ei ole täyttänyt kahdeksaatoista vuotta.
13980: nakin vuonna toimitettavaa taksoitusta var-
13981: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
13982:
13983: Erkki Hara. Pentti SiUantaus.
13984:
13985:
13986:
13987:
13988: 35 E 219/62
13989: 274
13990:
13991: IV,62. - La.k.aJ. N: o 83.
13992:
13993:
13994: Kyttä. ym..: Ekd()tukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain. sekä
13995: kun.nalliskallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kun-
13996: nalliskaUin.n.osta annettujen asetusten muuttamisesta.
13997:
13998: Eduskunnalle.
13999:
14000: Voimassaolevien säännösten mukaisesti ve- mänä elantolrustannuksia, JOtssa tavanomai-
14001: ronalaista tuloa on se etu rahaksi arvioituna, siin elantomenoihin verrattuna mahdollisesti
14002: joka verovelvollisella on ollut Om.aan tai per- syntynyttä näennäistä. säästöä ei muutenkaan
14003: heensä tarpeeseen käytetystä omasta asunnos- veroteta asianomaisen tulona. On nimittäin
14004: ta taikka sellaisesta asunnosta, joka hänellä lisäksi huomattava että asunnon ostohintaa
14005: on osakeyhtiön osakkaana, osuuskunnan jä- ja sille laskattavaa korkoa on pidettävä asu-
14006: senenä .tai muulla sellaisella perusteella ollut miskustannuksiin kuuluvana.
14007: ·käypiä -ruokramaksuja aiemmista vastikkeis- Käyvän vuokran suuruuden määrittelemi-
14008: ta. Tamän mukaisesti verotetaan ns. asunto- nen on osoittautunut käytännössä erittäin
14009: edusta asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden vaikeaksi. Verolautakunnille suotu vuokran
14010: osakkaita, maataloudenharjoittajia sekä Om"c:lr vahvistamisoikeus saattaa sitä paitsi usein
14011: kotitalojen, kesähuviloiden ja muiden kiin- johtaa kohtuuttomuuksiin, varsinkin kun on
14012: teistöjen omistajia. kysytnys tulosta, jota ei välittömästi ole edes
14013: Milloin asunto on saatu vuokravapaasti tai saatu. Asuntoetua ,tulona" onkin pidettävä
14014: käypää vuokramaksua alemmasta vastik- luonteeltaan täysin teoreettisena, ja sen vuok-
14015: keesta työsuhteen perusteella työnantajalta, si sen veronalaisuutta koskevat säännökset
14016: kyseessä on veronalainen luontoisetuna saatu olisi vero-oikeudestamme poistettava.
14017: palkkatulo. Sen sijaan on kohtuutonta rin- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
14018: nastaa voimassaolevan oikeuden tavoin omaa.
14019: asuntoa tällaiseen luontoisetuuteen. Asumis- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14020: kustannuksia on pidettävä "\lain eräänä. ryh- vat lakiekdotukset:
14021:
14022: Laki
14023: tulo- ja. C>1D.a.t&uuaverola.in muuttamiJe2ta.
14024: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
14025: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 19, 21 ja 24 § näin kuuluviksi:
14026:
14027: 19 §. hänellä on t;rönanta.jaltaan kåj'påä wokra-
14028: ' Edellä 15 § :ssä tarkoitettujen tulojen li- mäksua alenunaata. vastikkeesta;
14029: säksi luetaan maatalouskiinteistön tuloksi
14030: vuosittain erikseen arvioituna: 24 §.
14031: Tuloksi ei ka.tsota:
14032: 3) (poistetaan)
14033: 5) sitä etua, joka verovelvöllisella on ollut
14034: omaan tai perheensä tarpeeseen käytetystä
14035: 21 §. omasta taikka sellaisesta asunnosta, joka hä-
14036: Veronalaista tuloa on myös: nellä on osakeyhtiön osakkaana, osuuskunnan
14037: jäsenenä tai muulla sellaisella perusteella ol-
14038: 4) se etu rahaksi arvioituna, joka verovel- lut käypiä vuokramaksuja alemmasta vaB-
14039: vollisella on ollut sellaisesta asunnosta, joka tikkeesta.
14040: IV,62.- Kyttä ym. 275
14041:
14042: Laki
14043: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
14044: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä joulukuuta 1873 kunnallis-
14045: hallituksesta kaupungissa annetun asetuksen 55 § näin kuuluvaksi:
14046:
14047: 55§. raan ylenevää tai alenevaa polvea olevalle
14048: Verotettavaa tuloa ta:ksoitettaessa on nou- perilliselle. Tuloksi on myös luettava se työ,
14049: datettava seuraavia säännöksiä: minkä verovelvollisen kotona olevat lapset ta-
14050: 1) Tulona pidetään sitä säästöä, joka hi muut perheenjäsenet, hänen vaimoansa
14051: syntyy, kun (kuten voimassaolevassa asetuk- lukuunottamatta, ovat tehneet verovelvolli-
14052: sessa) - - - - - - - - - - - - sen talouden hyväksi, ellei heitä erikseen ve-
14053: Verosta vapaa on kuitenkin, mitä on saatu roteta, kuitenkin huomioon ottaen kunkin
14054: naimaosana, huomenlahjana tai etuosana ja- perheenjäsenen kohdalta ne vähennykset, jot-
14055: kamattomasta pesästä tai myötäjäisinä, niin ka tämän pykälän kolmannessa ja neljännes-
14056: myös lahja, perintö, testamentti tahi sääntö- sä kohdassa mainitaan - - - (kuten voi-
14057: perintö, joka on tullut puolisolle tahi suo- massaolevassa asetuksessa).
14058:
14059:
14060:
14061:
14062: Laki
14063: maalitiskuntain kunnaJiisbaJlinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
14064: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä kesäkuuta 1898 kunnallis--
14065: hallinnosta maalaiskunnissa annetun asetuksen 82 § näin kuuluvaksi:
14066:
14067: 82 §. matta, ovat tehneet verovelvollisen talouden
14068: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- hyväksi, ellei heitä erikseen veroteta, kuiten-
14069: datettava seuraavia säännöksiä: kin huomioonottaen kunkin perheenjäsenen
14070: kohdalta ne vähennykset, jotka tämän pykä-
14071: 6) V erovelvollisen ·tuloksi on lisäksi las- län yhdeksännessä ja kymmenennessä koh-
14072: kettava rahaksi ·arvioituna se työ, minkä ve- dassa mainitaan.
14073: rovelvollisen kotona olevat lapset tai muut
14074: perheenjäsenet, hänen vaimoaan lukuunotta-
14075:
14076:
14077: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
14078:
14079: Ha.rraJ~ Kyttä.. Armi Hosia.
14080: Voitto Hellsten. Eino Ojajärvi.
14081: Erkki Ryömi. Tuure Salo.
14082: Antti Linna. Aaro Stykki.
14083: Veikko .Hyytiäinen. Pentti Pakarinen.
14084: 276
14085:
14086: IV,63. - Lakal. N: o 84.
14087:
14088:
14089:
14090:
14091: Rautkallio ym.: Ehdotrukset laeiksi tulo- ja omaisuusverol..min
14092: sekä ku111nallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain
14093: kunnallishallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta.
14094:
14095:
14096: E d u s kunnalle.
14097:
14098: Voimassa olevan verolainsäädännön mu- muun irtaimen omaisuuden hankkimisesta vä-
14099: kaan pidetään omaisuuden satunnaisen luo- hemmän kuin kolme kuukautta. Itävallassa
14100: vutuksen tuottamaa voittoa, jos omaisuus on verotetaan kauppavoittoa vain, jos se on saa-
14101: saatu vastikkeellisella saannolla ja se on ol- tu vähemmän kuin kaksi vuotta omistetun
14102: lut luovuttajan omana, kiinteä kymmentä kiinteistön tai vähemmän kuin vuoden omis-
14103: ja irtain viittä vuotta lyhyemmän ajan, sekä tetun arvopaperin tai muun irtaimen omai-
14104: valtion- että kunnallisverotuksessa saajan ve- suuden myynnistä, minkä lisäksi rahan ar-
14105: ronalaisena tulona. von muuttumisesta ja inflaatiosta aiheutuvat
14106: Satunnaisesta omaisuuden luovutuksesta näennäiset voitot jäävät verotuksen ulkopuo-
14107: saatu voitto on useimmiten suurelta osaltaan lelle. Myös Kreikassa ja Italiassa eliminoi-
14108: rahan arvon alentumisesta aiheutunutta daan myyntivoittoa laskettaessa rahan arvon
14109: näennäistä tuloa, joka ei merkitse verovelvol- alenemisen vaikutus.
14110: liselle mitään todellista varallisuuden lisäys- Myyntivoittoverotuksella on ollut erittäin
14111: tä. Erityisen ilmeistä tämä on silloin, kun haitallinen vaikutus nimenomaan osakeomis-
14112: luovutus .tapahtuu voiton veronalaisuuden tuksen yleistymiseen nähden. Useimmiten ha-
14113: edellytyksenä olevan määräajan lopulla. luavat säästäjät sijoittaa varansa niin, että
14114: Myyntivoittoverotuksen aiheuttamat epäkoh- ne voidaan tarvittaessa saada helposti jälleen
14115: dat ovat muodostuneetkin erityisen kohtuut- käyttöön. Toisaalta. voivat osakkeet kilpailla
14116: tomiksi juuri sen vuoksi, että voitto luetaan sijoituksina nykyään vain sen vuoksi, että nii-
14117: veronalaiseksi silloinlcin, kun omaisuus on den voidaan odottaa säilyttävän arvonsa ra-
14118: luovutuksen tapahtuessa ollut luovuttajan han arvon alentumisesta ja inflaatiosta huo~
14119: omana jo useita vuosia. Myyntivoittoverotuk- limatta. Kun osakkeiden myymisestä on ilmi-
14120: sen varsinaisena tarkoituksena on ollut saat- tenkin seurauksena, vaikka myynti tapahtui-
14121: taa omaisuuden luovutuksesta saadut voitot si vasta useiden vuosien kuluttua, että siitä
14122: verotettaviksi tapauksissa, joissa luovuttaja saatu voitto lueta:an luovuttajan veroDJalai-
14123: on hankkinut omaisuuden myydäkseen sen seksi tulaksi, eivät osakkeet ole voineet muo-
14124: edelleen ja saadakseen siten voittoa. Yksin- dostua ainakaan yleisesti sijoituskohteiksi.
14125: omaan voitonsaantitarkoituksessa tapahtunut Epäkohtana on myös pidettävä, että esim.
14126: omaisuuden hankkiminen ja myyminen edel- verovelvollisen asuntona olleen osakehuoneis-
14127: lyttää kuitenkin, että jälleenmyynti tapahtuu .ton myynnistä saama voitto luetaan verotet-
14128: verrattain lyhyen ajan kuluessa. tavaksi tuloksi silloinkin, kun myynti on ta-
14129: Useimmissa muissa maissa ei satunnaista pahtunut hänelle· välttämättömän uuden
14130: myyntivoittoa veroteta joko ollenkaan tai on asunnon hankkimiseksi.
14131: sen verottaminen ainakin huomattavasti ra- Osakeomistuksen yleistymiselle olisi erit-
14132: joitetumpaa kuin meillä. Esim. Englannissa, täin suuri merkitys, jos määräaikaa, jonka
14133: Hollannissa ja Belgiassa ei tätä verotusmuo- kuluessa tap'llhtuneesta iluovutuksesta saatu
14134: toa ollenkaan tunneta, eräitä vähäisiä poik- voitto katsotaan veronalaiseksi, lyhennettäi-
14135: keuksia lukuun ottamatta. Länsi-Saksassa on siin nykyisestään. Tällöin menettäisivät mo-
14136: myyntivoitto taasen veronalaista min, jos net muutkin myyntivoittoverotuksen epäkoh-
14137: kiinteistön hankkimisesta on kulunut vähem- dat tältä osin merkitystään. Osakkeiden sa-
14138: män kuin kaksi vuotta ja arvopaperin tai tunnaisesta luovutuksesta saatu voitto olisi-
14139: IV,63. - Ra.utlta.llio ym. 277
14140:
14141: kin säädettävä vero:oolaiseksi vain, mikäli Edellä esitetyillä perusteilla esitämme,
14142: osakkeiden hankkimisesta on luovutuksen ta-
14143: pahtuessa kulunut vähemmän kuin kaksi että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14144: vuotta. vat lakiehdotukset:
14145:
14146:
14147:
14148: Laki
14149: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
14150: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marrnskuuta 1943 annetun
14151: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 22 § :n 1 momentti näin 'kuuluvaksi:
14152:
14153: 22 §. niihin vermttava:lla saannolla vastiketta vas-
14154: Veronalaisena satunnaisena voittona on taan ja se on ollut luovuttajan omana, kiin-
14155: myös pidettävä omaisuuden satunnaisen luo- teä kymmentä sekä osakkeet kahta ja muu
14156: vutuksen tuottama voitto, jos omaisuus on irtain viittä vuotta lyhyemmän ajan.
14157: saatu ostamalla tai vaihtamalla tahi muulla
14158:
14159:
14160:
14161:
14162: Laki
14163: JmnnaJlishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
14164: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päi-
14165: vänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55§ :n 1 kohta, sellaisena kuin se on 5 päivänä '
14166: joulukuuta 1957 annetussa laissa (388/57),näin kuuluvaksi:
14167: 55 §. pesästä tai myötäjäisinä, niin myös lahja, pe-
14168: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- rintö, testamentti tahi sääntöperintö, joka on
14169: datettava seuraavia säännöksiä: tullut puolisolle tahi suoraan ylenevää tai
14170: 1) Tulona pidetään sitä säästöä, joka syn- alenevaa ,polvea olevalle perilliselle. Tuloksi
14171: tyy, kun verovelvollisen kiinteän tahi irtai- on myös luettava rahaksi arvioituna se etu,
14172: men pääoman, viran, liikkeen tai työtoimen joka verovelvollisella on ollut omaan tai per-
14173: taiklro hänen nauttimansa eläkkeen, eläkera- heensä tarpeeseen käJ-1;etystä omasta tai va-
14174: han, armovuoden tai muun sellaisen etuuden paasta asunnosta, niin myös se työ, minkä
14175: rahaksi arvioidusta tuotosta sekä siitä mää- verovelvollisen kotona olevat lapset tahi muut
14176: rästä, minkä verran hänen omaisuutensa perheenjäsenet, hänen vaimoansa lukuun ot-
14177: muutoin on lisääntynyt lahjan, perinnön, tamatta, ovat tehneet verovelvollisen talouden
14178: testamentin, sääntöperinnön ynnä muun sel- hyväksi, ellei heitä erikseen veroteta, kuiten-
14179: laisen kautta, luetaan pois tarpeelliset vuo- kin huomioon ottaen kunkin perheenjäsenen
14180: tuiset kunnossapito- ja käyttökustannukset, kiohdalta ne vähennykset, jotka tämän pykä-
14181: työpaikat, kohtuulliset arvonvähennykset, län kolmannessa ja neljännessä kohdassa mai-
14182: maasta, paitsi valtion omistamasta, suoritetut nitaan. Niin ikään on tuloksi luettava, mitä
14183: vuokramaksut, kiinnittämättömäin velkain verovelvollinen on osinkona saanut osakeyh-
14184: korot sekä kiinnitettyjen velkain koroista, jos tiöstä tai osuuskunnasta, vaikka sille osake-
14185: niiden määrä on alle sadantuhannen markan, yhtiölle tai osuuskunnalle olisikin pantu kun-
14186: enintään viisikymmentätuhatta markkaa, nallisveroa, sekä satunnaiset voitot, niihin
14187: muussa tapauksessa puolet, kuitenkin enin- luettuna sellaisen kiinteän tai irtaimen omai-
14188: tään kaksisataatuhatta markkaa. Verosta va- suuden satunnaisesta luovutuksesta saatu
14189: paa on kuitenkin, mitä on saatu naimaosana, voitto, jonka luovuttaja on saanut ostamalla
14190: huomenlahjana tai etuosana jakamattomasta tai vaihtamaHa tahi muulla niihin verratta-
14191: 278 IV,63. - Valtion- ja kunna.Uisverotus.
14192:
14193:
14194: valla saannolla vastiketta vastaan, jos se on ra sekä verovelvollisen itseään varten pitä-
14195: ollut luovuttajan omana, kiinteä kymmentä män palvelusväen palkkaus ja elatus ynnä
14196: sekä osakkeet kahta ja muu irtain viittä vuot- mitä muuta on niihin verrattavaa. Älköön
14197: ta lyhyemmän ajan, muusta samanlaisesta luettako pois sitäkään, mitä verovelvollinen
14198: luovutuksesta syntynyt tappio kuitenkin voi- on sijoittanut uudisrakennuksiin ja uudisvil-
14199: tosta vähennettynä. Tuloista ei saa lukea pois jelyksiin tai lii!kkeensä laajentamiseksi konei-
14200: verovelvollisen ja hänen perheensä elantokus- siin ynnä muuhun sellaiseen.
14201: tannuksia, joihin myös luetaan asunnon vuok-
14202:
14203:
14204:
14205:
14206: Laki
14207: maa.laiskuntain kunnalli.shallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.,
14208: Eduskunnan päätöksen mukaisesti: muutetaan m.aalaiskuntain ·kunnallishallinnosta 15
14209: päivänä kesäkuuta 1898 Mllletun asetuksen 82 § :n 5 kohta, sellaisena kuin se on 19 päi-
14210: vänä marraskuuta 1943 ·annetussa laissa (889/43), näin kuuluvaksi:
14211:
14212: 82 §. masta pesästä tai myötäjäisinä, niin myös
14213: Verotettava:a tuloa taksoitebtaessa on nou- lahja, perintö, testamentti tahi sääntöperintö,
14214: datettava seuraavia säännöksiä: joka on tullut puolisolle tahi suoraan yQene-
14215: viä tai alenevaa polvea olevalle perilliselle.
14216: 5) Muunlaista kuin maatalouskiinteistöstä Tuldksi on katsottava myös, mitä verovelvol-
14217: tai poronhoidosta saatua tuloa taksoitettaessa linen on osinkona saanut osakeyhtiöstä tahi
14218: pidetään tul<ma sitä säästöä, joka syntyy, osuuskunnasta, .vaikka sille osakeyhtiölle tai
14219: 11run verovelvollisen kiinteän tai irtaimen pää- osuuskunnalle olisikin pantu kunnallisveroa,
14220: oman, viran, liikkeen tai työtoimen taikka sekä satunnaiset voitot, niihin luettuna sel-
14221: hänen nauttimansa eläkkeen, eläkerahan, ar- laisen kiinteän tai irtaimen omaisuuden sa-
14222: movuoden tai muun sellaisen etuuden rahak- tunnaisesta luovutuksesta saatu voitto, jonka
14223: si arvioidusta tuotosta sekä . siitä määrästä, luovuttaja on saanut ostamaLla tai vaihta-
14224: min!kä verran hänen omaisuutensa muutoin malla tahi muulla niihin verrattavalla saan-
14225: on lisääntynyt lahjan, perinnön, testamentin, nolla vastik.etta vastaan, jos omaisuus on ol-
14226: sääntöperinnön ynnä muun sellaisen kautta, lut luovuttajan omana, kiinteä kymmentä
14227: luetaan pois tarpeelliset vuotuiset ·kunnossa- sekä osakkeet kahta ja muu irtain viittä vuot-
14228: pito- ja käyttökustannukset, työpalkat ja ta lyhyemmän ajan, muusta samanlaisesta
14229: kohtuulliset arvonvähennykset. Verosta va- luovutu'kBesta syntynyt tappio kuitenkin voi-
14230: paa on •kuitenkin, mitä on saatu naimaosa- tosta vähennettynä.
14231: na, huomellllahjana tai etuosana jakamatto-
14232:
14233:
14234: Helsingif!lsä .S päivänä maaliskuuta 1962.
14235:
14236: Paavo Rautkallio. Oin Turunen. Georg C. Ehl'Drooth.
14237: Erkki Koivisto. Pentti Sillantaus. Ra.imo Ilaskivi.
14238: 279
14239:
14240: IV,64. - Lak.al. N: o 85.
14241:
14242:
14243:
14244:
14245: Matilainen ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain
14246: sekä kufl/nallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntlain
14247: ku~kallifllnosta annettujen asetusten mu'IJ,ttami.sesta.
14248:
14249:
14250:
14251: E d u s k u n n a ll e.
14252:
14253: SotUaSvammalakiin ja tapaturmavakuutus- Samoin verotuksessa myönnetään 65 vuotta
14254: lakiin perustuvat korvaukset ovat molemmat täyttäneelle vanhuusvä.hennys, jonka suuruu-
14255: luonteeltaan osakorvauksia työkyvyn mene- deksi on kuluvalla joulukuulla vahvistettu
14256: tyksestä eivätkä suinkaan rinnastettavissa 75000 mk sen oltua aikaisemmin 50000 mk.
14257: eläk'keisiin, joita suoritetaan pitkäaikaisen, Milloin vanhuusvähennykseen oikeutettu on
14258: täydellä palkalla suoritetun palveluksen pe- oikeutettu myös invaliidivähennykseen, .saa
14259: rusteella. Työtapaturmakorvausta ei siten hän suorittaa viimeksimainitun vain siltä
14260: voida katsoa ansiotuloksi, ja eduskunnan osin kuin se ylittää 50 %: n haitta-asteen.
14261: päätöksellä on tapaturmakorvaus jätetty en- Kun pysyvä invaliditeetti määritetään, ei
14262: nakkoperinnän ulkopuolelle. On myös huo- siinä oteta laisinkaan huomioon normaalisti
14263: mattava~ .että kun 2/3 ja eräissä tapauksissa vanhuuden mukanaan tuomia muutoksia,
14264: 50 % ·työkyvystään menettaneet invaliidit vaan ainoastaan sellaiset puutokset ja toi-
14265: saavat, mikäli he suorittavat kykyjensä mu- mintavajavuudet, joiden ei katsota olennai-
14266: kaista· ansiotyötä, verovapaan invaliidirahan, sesti kuuluvan iän mukanaan tuomaan dege-
14267: joutuvat työtapaturmien uhrit luopumaan neratioon. Näin vanhoilla invaliideilla on
14268: tästä verovapaasta tuesta ja saavat suorittaa tosiasiallisesti kaksi haittaa: invaliditeetti ja
14269: invaliidirahan sijasta saamastaan tapaturma- seniliteetti. Tämän huomioon ottaen ei ole
14270: korvauksesta täyd-en veron. TälLainen epä- oikeudenmukaista, että verotuksessa vanhus-
14271: oikeudenmukaisuus nimenomaan vaikeavam- ten osalta. on invaliidivähennys suurimmaksi
14272: maisten työtapaturmien uhrien kohdalla on osaksi mitätöity.
14273: korjattava. Valtion verotulojen lisääminen Valtionverotuksessa saadaan invaliidivä-
14274: työnsä äärellä onnettomuuden uhreiksi joutu- hennys suorittaa myös aviopuolison osalta.
14275: neiden kansalaisten vaatimattomien korvaus- Näin esim. kotitaloutta hoitavan työkyvyttö-
14276: ten verotuksen kautta ei ole sopusoinnussa män aviopuolison vaikeudet tulevat tasoituk-
14277: sen kanssa, että korvaukset ovat tarkoitetut sena huomioon otetuksi. Kunnallisverotuk-
14278: tasoittamaan invaliidin edellytyksiä selviytyä sessa invaliidivähennys on henkilökohtainen,
14279: normaalia suuremmista elirrkustannuksista. joten ansiotuloa omaamattoman tai pienitu-
14280: V :sta 1948 on sekä valtion- että kunnallis- loisen aviopuolison vaikeudet jäävät vaille
14281: verotuksessa myönnetty pysyvän invaliditee· huomiota. On varsin ymmärrettävää, että jos
14282: tin perusteella mäii.riUiuuruinen tulovähen- molemmat aviopuolisot ovat invaliideja, ovat
14283: nys. Vähennyksen suuruudeksi on v. 1950 perheen vaikeudet suhteellisesti suuremmat.
14284: vahvistettu 100 000 mk 100% :n invaliidille. Valtionverotusta vastaavan käytltnnön sovel-
14285: Lieverimiän vamman omaaville on vähennys taminen kunnallisverotuksessa:kin olisi aiheel-
14286: vamman pl'OSenttimäärä:ä vastaava osa 100 000 linen.
14287: mk:sta. Mainitun vuoden jälkeen vähennyk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
14288: sen suuruudessa ei ole tapahtunut muutosta,
14289: vaikka niin ansiotaso kuin elinkustannukset- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14290: kin ovat samanaikaisesti huomattavasti muut- vat lakiehdotukset:
14291: tuneet. Näitä vft$ta.ava. korotus olisi jo ajan-
14292: kohtainen.
14293: 280 IV,64. - Valtion- ja. kunnalllsverotus.
14294:
14295:
14296: Laki
14297: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
14298: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marl'aSkuuta 1943 annetun
14299: tulo- ja omaisuusverolain 24 §: n 9 a kohta, 29 § : n 12 kohta ja 3 momentti, sellaisina
14300: kuin ne ovat 27 päivänä tammikuuta 1958 annetussa laissa (27 /58) näin kuuluviksi:
14301:
14302: 24 §. asteensa on esitetyn selvityksen mukaan kat-
14303: Tuloksi ei katsota: sottava olevan sata prosenttia, kaksisataa-
14304: tuhatta markkaa, tai jos sanottu prosentti-
14305: 9 a) korvausta, mikä on kertakaikkisena määrä on pienempi, prosenttimäärää vas-
14306: tahi jatkuvana suoritettu sotapalveluksesta taava osa kahdestasadastatuhannesta mar-
14307: taikka muuten sotatoimesta tahi työnteki- kasta, ja milloin verovelvollinen on sotapal-
14308: jälle työstä tai liikennetapaturman kautta veluksessa tai sotatoimessa tahi niihin liit-
14309: aiheutuneen ruumiinvamman, sairauden tahi tyvissä erityisissä olosuhteissa saanut ··ruu-
14310: ilruolemantapauksen johdosta joko valtion tai miinvamman tai sairauden, niinikään edellä
14311: yleishyödyllisten yhtymäin varoista taikka tässä kohdassa mainitut vähennykset VaStaa-
14312: työntekiljäin tapaturmavakuutuksen tahi Hi- vasti valtion tapaturmatoimiston käyttämien
14313: kennetapaturmien korvaamisesta annettujen arvioimisperusteiden mukaan.
14314: säännösten perusteella vahingoittuneelle tai
14315: sairastuneelle itselleen taikka hänen omaisil- Verovelvollisella, joka saa tuloistaan tehdä
14316: leen; 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetun vähen-
14317: nyksen, on oikeus 1 momentin 12 kohdan no-
14318: jalla vähentää vain kahdenkymmenenviiden
14319: 29 §. prosentin työkyvyttömyys- tai haitta-asteen
14320: Verovelvollinen henkilö, joka verovuonna ylittävää prosenttimäärää vastaava osa kah-
14321: on asunut Suomessa, niin kuin 7 §: n 2, 3, destasadastatuhannesta markasta. Jos vero-
14322: 4 ja 5 momentissa sanotaan, saakoon sen li- velvollinen on verovuonna saanut. kansan-
14323: säksi, mitä 25, 26 ja 28 § :ssä on säädetty, eläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä,
14324: vähentää: katsotaan hänen 1 momentin 12 kohdassa
14325: tat:koitetun työkyvyttömyys- tai haitta-as-
14326: 12) milloin verovelvollisen työ- ja toimin- teensa olevan kahdeksankymmentä prosent-
14327: takyky on jonkin elimen puuttumisen tahi tia, jollei verovelvollinen esitä selvitystä siitä,
14328: toimintavajavuuden vuoksi pysyvästi alentu- että työkyvyttömyys- tai haitta-aste on suu-
14329: nut eikä 3 momentin säännöksestä muuta rempi.
14330: johdu, jos hänen työkyvyttömyys- tai haitta-
14331:
14332:
14333:
14334:
14335: Laki
14336: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
14337: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8
14338: päivänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 ·§ :n 2 a kohta, sellaisena kuin se on 27
14339: päivänä tammikuuta 1958 annetussa laissa (28/58) ja 2 c kohta, sellaisena kuin se on
14340: 30 päivänä joulukuuta 1960 annetussa laissa (521/60) näin kuuluviksi:
14341:
14342: 55 §. 2 a) Tulona ei pidetä kansaneläkettä eikä
14343: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- huoltoapulain (116/56) 5 § :n mukaista ela-
14344: datettava seuraavia säännöksiä: tusta. Tulona ei myöskään ole pidettävä
14345: kiinteistön luovutuksen yhteydessä määrä-
14346: IV,64. - Matilainen ym. 281
14347:
14348: ajaksi tai elinkaudeksi pidätettyä etuutta 2 c) Verovelvollisen tulosta on vähennet-
14349: (syytinkiä), sikäli kuin se suoritetaan ra- tävä hänen suorittamansa, edellä 1 a koh-
14350: hana, luonnontuotteina, muuna tavarana tai dassa tavkoitettu avustus. Samoin on vero-
14351: palveluksina, eikä vahingonkorvausta, lukuun- velvollisen henkilön tulosta vähennettävä
14352: ottamatta liikkeeseen kuuluvan vaihto-omai- kansanelä!kevakuutusmaksu, joka on vero-
14353: suuden vakuutuksesta saatua korvausta, mi- vuonna toimitetun kunnallisverotuksen yh-
14354: käli omaisuuden hinta, jos omaisuus olisi teydessä pantu hänen maksettavakseen;
14355: myyty, olisi ollut veronalaista liiketuloa. Va- työttömyyskassoihin suoritetut maksut; mak-
14356: hingonkorvaukseksi luetaan myös, mitä on sut, jotka hän on suorittanut omasta taikka
14357: saatu sairaanhoitokustannusten ja niihin ver- puolisonsa tai lastensa henki- tai muusta hen-
14358: rattavien kulujen korvauksena taikka val- kilöva:kuutuksesta, paitsi edellä tässä koh-
14359: tiolta~ vakuutuslaitokselta, eläkesäätiöltä tai dassa tai 2 d kohdassa tarkoitetusta, kuiten-
14360: muulta eläkelaitokselta kerta:kaikkisena kor- kin enintään yhdeksäntuhatta markkaa kuta-
14361: vauksena sairauden tai vamman johdosta. kin perheenjäsentä kohti; milloin hän on en-
14362: Samoin ei tuloksi katsota sairauden tai muun nen verovuoden päättymistä täyttänyt kuusi-
14363: vakuutustapahtuman johdosta saatua päivä- kymmentäviisi vuotta, seitsemänkymmentä-
14364: rahaa, eläkettä tai elinkorkoa kahdelta en- viisituhatta markkaa; sekä milloin hänen työ-
14365: simmäiseltä vuodelta, jos se perustuu muu- ja toimintakykynsä on jonkin elimen puuttu-
14366: hun henkilövakuutukseen kuin kansaneläke- misen tai toimintavajavuuden vuoksi pysy-
14367: vakuutukseen, työttömyysvakuutukseen tai västi alentunut eikä jäljempänä tässä koh-
14368: 2 d kohdassa tarkoitettuun eläkevakuutukseen dassa toisin säädetä, jos hänen työkyvyttö-
14369: ja vakuutuksen maksut kokonaan tai osittain myys- tai haitta-asteensa on esitetyn selvi-
14370: on suorittanut vakuutettu itse tai hänen puo- tyksen mukaan katsottava olevan sata pro-
14371: lisonsa tai vanhempansa. Tuloksi ei myös- senttia, kaksisataatuhatta markkaa, tai jos
14372: kään lueta korvausta, mikä on kertakaikki- sanottu prosenttimäärä on pienempi, pro-
14373: sena tahi jatkuvana suoritettu sotapalveluk- senttimäärää vastaava osa kahdestasadasta-
14374: sesta ta~kka muuten sotatoimesta tahi työn- tuhannesta markasta, ja milloin verovelvolli-
14375: tekijälle työstä tai liikennetapaturman kautta nen on sotapalveluksessa tai sotatoimessa tai
14376: aiheutuneen ruumiinvamman, sairauden tai niihin liittyvissä erityisissä olosuhteissa saa-
14377: kuolemantapauksen johdosta joko valtion tai nut ruumiinvamman tai sairauden, niinikään
14378: yleishyödyllisten yhtymäin varoista taikka säädetty työkyvyttömyys- tai haitta-asteen
14379: työntekijäin tapaturmavakuutuksen tai lii- perusteella myönnettävä vähennys vastaa-
14380: kennetapaturmien korvaamisesta annettujen vasti valtion tapaturmatoimiston käyttämien
14381: säännösten perusteella vahingoittuneelle tai arvioruisperusteiden mukaan. Verovelvolli-
14382: sairastuneelle itselleen taikka hänen omaisil- sella, joka saa tulostaan tehdä tässä koh-
14383: leen. Niinikään ei tuloksi lueta henki- tai dassa tarkoitetun vähennyksen iän perus-
14384: pääomavakuutuksen nojalla saatua pääomaa, teella, on oikeus työkyvyttömyys- tai haitta-
14385: mikäli se suoritetaan vakuutetulle itselleen, asteen perusteella vähentää vain kahdenkym-
14386: hänen puolisolleen, suoraan ylenevässä tai menenviiden prosentin työkyvyttömyys- tai
14387: alenevassa polvessa olevalle perilliselleen, haitta-asteen ylittävää prosenttimäärää vas-
14388: ottolapselleen tai lmolinpesälleen. Milloin taava osa kahdestasadastatuhannesta mar-
14389: tällainen paaoma maksetaan useammassa kasta. Jos verovelvollinen on verovuonna
14390: kuin yhdessä erässä, pidetään kuitenkin ve- saanut kansaneläkelain mukaista työkyvyttö-
14391: ronalaisena tulona sitä määrää, minkä ver- myyseläkettä, katsotaan hänen tässä kohdassa
14392: ran muu kuin ensimmäinen erä on suurempi tarkoitetun työkyvyttömyys- tai haitta-as-
14393: kuin se, laskettuna viittä sadalta vastaavan teensa olevan kahdeksankymmentä prosent-
14394: korkokannan mukaan ja ottaen huomioon tia, jollei verovelvollinen esitä selvitystä siitä,
14395: vain täydet vuodet, olisi ollut, jos se olisi että työkyvyttömyys- tai haitta-aste on suu-
14396: maksettu yhtä aikaa kuin ensimmäinen erä. rempi.
14397:
14398:
14399:
14400:
14401: 36 r~ 219/62
14402: 282 IV,64. - Valtion- ja. ku:nna.Jlisverotus.
14403:
14404:
14405: Laki
14406: maalaiskuntain kunnal'lisba.Uiunosta. annetun asetuksen muuttamisesta..
14407: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain ·kunnaHishallinnosta 15
14408: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §: n 8 a kohta, sellaisena kuin se on 27
14409: päivänä tammikuuta 1958 annetussa laissa (29/58), ja 8 c kohta, sellaisena kuin se on
14410: 30 pä.ivänä joulukuuta 1960 annetussa laissa (522/60) näin kuuluviksi:
14411: 82 §. mikäli se suoritetaan vakuutetulle itselleen,
14412: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- hänen puolisolleen, suoraan ylenevä.ssä. tai
14413: datettava seuraavia säännöksiä: alenevassa. polvessa olevalle perilliseHeen,
14414: ottolapselleen tai kuolinpesälleen.. · Milloin
14415: 8 a) Tulona ei pidetä kansaneläkettä eikä. tällainen pääoma maksetaan useammassa
14416: huoltoapulain {116/56) 5 §:n mukaista ela- kuin yhdessä erässä, pidetään kuitenkin ve-
14417: tusta. Tulona ei myöskään ole pidettävä ronalaisena tulona sitä määrää, minkä ver-
14418: kiinteistön luovutuksen yhteydessä määrär ran muu kuin ensimmäinen erä on suurempi
14419: ajaksi tai elinkaudeksi pidätettyä etuutta kuin se, ~askettuna · viittä sadatta vastaavan
14420: (syytinkiä), sikäli kuin se suoritetaan ra- korkokannan mukaan ja ottaen huomioon
14421: hana, luonnontuotteina, muuna tavarana tai vain täydet vuodet, olisi ollut, jos se olisi
14422: palveluksina, eikä vahingonkorvausta, lu- maksettu yhtä ai~aa kuin ensimmäinen erä.
14423: kuun ottamatta liikkee.seen kuuluvan vaihto-
14424: omaisuuden vakuutuksesta saatua korvausta, 8 c) Verovelvollisen tulosta on vähennet-
14425: mikäli omaisuuden hinta, jos omaisuus olisi tävä hänen suorittamansa, edellä 6 a koh-
14426: myyty, olisi ollut veronalaista liiketuloa. Va- dassa tarkoitettu avustus. Samoin on vero-
14427: hingonkorvaukseksi luetaan myös, mitä on velvollisen henkilön tulosta vähennettävä
14428: saatu sairaanhoitokustannusten ja niihin ver- kansaneläkevakuutusm.aksu, joka on vero-
14429: rattavien kulujen korvauksena taikka val- vuonna toimitetun kunnallisverotuksen yh-
14430: tiolta, vakuutuslaitokselta, eläkesäätiöltä tai teydessä pantu hänen maksettavalkseen; työt-
14431: muulta eläkelaitokselta kertakaikkisena kor· tömyyskassoihin suoritetut maksut; ma:ksut,
14432: vauksena sairauden tai vamman johdosta. jotka hän on suorittanut omasta tailkka puoli-
14433: Samoin ei tuloksi katsota sairauden tai muun sonsa tai lastensa hell'ki· tai mullata henkilö-
14434: vakuutustapahtuman johdosta saatua päivär vakuutuksesta, paitsi edellä tässä kohdassa tai
14435: rahaa, eläkettä tai elinkorkoa kahdelta en- 8 d kohdassa tarkoitetusta, kuitenkin enintään
14436: simmäiseltä vuodelta, jos se perustuu muu- yhdeksäntuhatta markkaa kutakin perheen-
14437: hun henkilövakuutukseen kuin kansaneläke- jäsentä kohti; milloin hän on ennen verovuo-
14438: vakuutu:kseen, työttömyysvakuutukseen tai den päättymistä täyttänyt kuusikymmentä-
14439: 8 d kohdassa tarkoitettuun elälreva:kuutukseen viisi vuotta, seitsemänkymmentäviisituhatta
14440: ja vakuutuksen maksut kokonaan tai osit- markkaa.; sekä milloin hänen työ- ja toimin-
14441: tain on suorittanut vakuutettu itse tai hänen takykynsä on jonkin elimen puuttumisen tai
14442: puolisonsa tai vanhempansa. Tuloksi ei myös- toimintavajavuuden vuoksi pysyvästi alentu-
14443: kään lueta korvausta, mikä on kertakaikki- nut eikä jäljempänä tässä kohdassa toisin
14444: sana tahi jatkuvana suoritettu sotapalveluk- säädetä, jos hänen työkyvyttömyys- tai haitta-
14445: sesta taikka muuten sotatoimesta tahi työn- asteensa on esitetyn selvityksen mukaan 'kat-
14446: tekijälle työstä tai liikennetapaturma.n kautta sottava olevan sata prosenttia, kabisataa-
14447: aiheutuneen ruumiinvamman, sairauden tahi tuhatta markkaa, tai jos sanottu prosentti-
14448: kuolemantapauksen johdosta joko valtion tai määrä on pienempi, prosenttirnää,rää vas-
14449: yleishyödyllisten yhtymäin varoista taikka taava osa kahdestasadastatuhannesta mar-
14450: työntekijäin tapaturmavakuutuksen tai lii- kasta, ja miiloin verovelvollinen on sotapal-
14451: kennetapaturmien korvaamisesta annettujen veluksessa tai sotatoimessa tai niihin mtty-
14452: säännösten perusteella v;ahingoittuneelle tai vissä erityisissä olosuhteissa saanut ruumiin-
14453: sairastuneelle itselleen tai'kka hänen omaisil- vamman tai sairauden, niin ikään edellä sää-
14454: leen. Niin ikään ei tuloksi lueta henki- tai detty työkyvyttömyys- tai haitta-asteen pe-
14455: pääomavakuutuksen nojalla saatua pääomaa, rusteella myönnettävä vähennys vastaavasti
14456: IV,64. - Matil.a.inen ym. 283
14457:
14458: valtion tapaturmatoimiston käyttämien ar- osa kahdestasadastatuhannesta markasta. Jos
14459: vioimisperusteiden mukaan. Verovelvollisella, verovelvollinen on verovuonna saanut kan-
14460: joka saa tulostaan tehdä tässä kohdassa tar- saneläkelain mukaista työkyvyttömyyselä-
14461: ·koitetun vähennyksen iän perusteella, on oi- kettä, katsotaan hänen tässä kohdassa tarkoi-
14462: keus työkyvyttömyys- tai haitta-asteen pe- tetun työkyvyttömyys- tai haitta-asteensa ole-
14463: rusteella vähentää vain kahdenkymmenenvii- van kahdeksankymmentä prosenttia, jollei
14464: den prosentin työkyvyttömyys- tai haitta- verovelvollinen esitä selvitystä siitä, että työ-
14465: asteen ylittävää prosenttimäärää vastaava kyvyttömyys- tai haitta-aste on suurempi.
14466:
14467:
14468: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
14469:
14470: Kalle Matilainen. Arvo Ahonen.
14471: Meeri Kalavainen. Artturi Koskinen.
14472: Uljas Mäkelä..
14473: 284
14474:
14475: IV,65.- Lak.al. N:o 86.
14476:
14477:
14478:
14479:
14480: Terä.stö ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusvertJlain
14481: sekä kunnaUiskallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain
14482: kunnalliskaUinnosta annettujen asetusten muuttamisesta.
14483:
14484:
14485: Eduskunnalle.
14486:
14487: Työntekijäin eri tapaturmavakuutuslakien 1 000 000 mk. 60 %: n korvaus suoritetaan
14488: nojalla suoritettujen korvausten verotusta 100 % : n haitta-asteen omaavalle, vaikka ky-
14489: koskeviita säännöksiltä on puuttunut tar- symyksessä saattaisi olla huomattavasti vai-
14490: peelLinen va:kiintuminen ja pysyväisyys. keaiaatuisempiicin vamma, jota haitta-asteessa
14491: Näiden korvausten osittainen verovapaus si- ei enää voida ottaa huomioon. Aikaisemmin
14492: sältyi aikaisemmin jo v. 1943 annettuun voimassa oHeiden säännÖSten mukaan kor-
14493: :tulo- ja omaisuusverolakiin. Sittemmin v. vausmäärät, joiden mukaan valtaosa !kor-
14494: 1947 säännös sisällytettiin lalkiin eräistä vä- vauksista maksetaan, olivat vuositu'loon näh-
14495: liaikaisista poikk:eussäännöksistä verolakeihin den paljon pienemmät. Kun lisäksi otetaan
14496: ja käsitti se korvausten vapauttamisen ko- huomioon se, että v. 1958 annetussa laissa
14497: konaan niin valtion tulo- kuin kunna'llis- tapaturmakorvausten korottamisesta ei kat-
14498: verootakin. V. 1952 tämä säännös poistet- sottu voitavan antaa kaikille aikaisemmin
14499: tiin väliaikaisesta poikkeuslaista ja v. 1958 vahingoittuneille täyttä korotusta, ei tapa-
14500: myös tulo- ja omaisuusverolaista. Tämän turmakorvaus keskivertona täytä IDinimitoi-
14501: jälkeen olivat tapaturmakorvaukset verotet- meentulon asettamaa vaatimusta.
14502: tavaa tuloa aina v:een 1961 saak!k:a. Joulu- Tapaturmakorvauksen S'allloin!kuin muiden-
14503: kuun 19 päivänä 1960 eduskunta sisällytti kin vamman tai sairauden perusteella suo-
14504: jälleen lakiin eräistä vä:liaikaisista poikkeus- ritettavien korvausten tulisi korvata, paitsi
14505: säännöksistä verolakeihin säännöksen, jonka ennen kaikkea tietysti ansiotulon pysyvä pie-
14506: mukaan v. 1961 suoritetut korvaukset olivat nentyminen, myös ne normaalia suuremmat
14507: 150 000 mk: n vuotuismäärään saalkka vapaat kustannukset, jotka vammautuminen aina
14508: tulo- ja omaisuusverosta ja kunnallisverosta. tuo mukanaan. Näinä kustannuksina voita-
14509: Ta.mmikuun 5 päivänä 1962 annetussa vas- neen mainita invaliditeetin usein ·aiheutta-
14510: taavassa laissa verov;apaus ulotettiin kor- mista komp1itk:aatioista aiheutuneet sairaus-
14511: vauksiin kokonaisuudessaan ja sisällytettiin kustannukset, tällaisten sairauksien aiheut-
14512: säännöksen piiriin myös liikennevakuutus- tamat työpaikkamenetykset, apuvälineiden
14513: lain perusteella suoritettavat korvaukset. So- korjaus- Ja hankintakustannukset, lisäänty-
14514: tilasvammalain nojalla suoritettavat kor- vät työmatkakustannukset jne. Tällaisten
14515: vaukset ovat olleet jatkuvasti verovapaat. lisäkustannusten aiheuttamaa taloudellisen
14516: Työtapaturmakorvaukset, sotilasvammalain aseman huononemista ei tapaturmakorvausta
14517: mukaiset korvaukset samoinkuin yleensä ruu- määrättäessä mil'lään tavalla oteta huomioon
14518: miinvamman 'tai sairauden aiheuttaman työ- eikä niistä suoriteta erinisiä korvauksia.
14519: kyvyn menetyksen perusteella suoritettavat Apuvälineiden osalta vakuutuslaitokset ovat
14520: !korvaukset ovat osakorvauksia. Työtapatur- velvollisia hankkimaan ensimmäisen apuväli-
14521: makorvauksen enimmäismäärä on vuonna neen, mutta niiden korjaaminen ja uusimi-
14522: 1958 tehdyn lainmuutoksen jälkeen 60 % nen on harkintaan perustuva. Menettely
14523: tapaturmaa edeltäneen vuoden ansiotuloista tässä harkinnassa on kovin kirjava ja näyt-
14524: huomioon ottaen vuositulon vahimmä:ismää- tää siltä, ettei korvausta suoriteta, jos asian-
14525: ränä 200 000 mk ja enimmäismääränä omainen voi ne jotenkuten itse suorittaa.
14526: IV,65. - Terästö ym. 285
14527:
14528: Edellä mainittujen näkökohtien vuoksi ei korvausmääränsä voi ylittää sen. Verova-
14529: vahingonkorvausta voida rinnastaa ansiotu- paan korvauksen suuruutta ei voitane myös-
14530: loon. kään määrätä suoraan vamman haitta-asteen
14531: Työsuhteen perusteelia saatuun eläkkee- perusteella, sillä saman suuruisen vamman
14532: seen tai vanhuuden aiheuttamaan vähenty- omaavien korvaus voi vaihdella, koska kor-
14533: neeseen ansiotuloon rinnastaminen on myös vauksen määräämisen eräänä pe:rrusteena on
14534: harhaanjohtavaa. Eläkeikään ennätt'äneet vahingoittumista edeltänyt vuositulo. Pie-
14535: henkilöthän ovat säännönmukaisesti suorit- nemmän ansiotulon johdosta vähäisempää
14536: taneet pitkäaikaisen, täydellä palkalla suo- korvausta saavan verovapaa korvaus jäisi
14537: ritetun elämäntyön. He ovat kasvattaneet vastaavasti pienemmäksi.
14538: ja kouluttaneet lapsensa ja toisaalta elä- Kattorajaa !käytettäessä myös esim. avut-
14539: mälle asetettavat perusvaatimukset ovat hei- tomuuSlisä korvaukseen liitettynä joutuisi
14540: dän kohdaltaan vähentyneet. Työtapatur- verotuksen kohteeksi. Mainittu lisähän suo-
14541: mien kohteeksi joutuneet ovat mi!ltei poik- ritetaan vahingoittuneelle, joka on niin
14542: keuksetta parhaassa työiässä olevia. Heitä avuttomassa tilassa, ettei hän voi tulla toi-
14543: rasittavat perheen asettamat v~lvoitteet ja meen Ilman toisen henkilön hoitoa, ja joka
14544: muutoinkin he elävät sitä osaa elämästä, tässä tilassa ei ole hoidettavana sairaalassa
14545: jolloin ta'loudelliset rasitukset ovat suurim- tai muussa laitoksessa. Tämänka;ltainen kor-
14546: millaan. vauksen osa on kuitenkin täysin verratta-
14547: Kattorajan asettaminen verovapaudelle vissa sairauskustannuksiin, jotka vakuutus-
14548: saattaa myös vaikeavammaisimmat epäoikeu- laitos asianomaiselle suorittaa mainittuun
14549: tettuun asemaan. Voimassa olevien vero- tarkoitu!kseen käytettäväksi.
14550: lakien mukaan nimittäin kertakaikkinen kor- Kun ruumiinvamman tai sairauden perus-
14551: vaus on sekä tulo- ja omaisuusverotuksessa tooUa suoritettavan korvauksen verovapautta
14552: että kunnallisverotuksessa kokonaan vero- 'koskeva säännös on osoittautunut väliaikai-
14553: vapaa. Kertakaikkinen korvaus suoritetaan seen poikkeuslakiin sisällytettynä erittäin
14554: alle 30 % :n haitta-asteen tapauksissa. Vero- epävakaaksi ja 'kun lisäksi korvausten vero-
14555: säännös ei tulisi siten koskemaan lievävam- vapauden myöntämistä vahingoittuneille voi-
14556: maisia laisin!kaan. Jatkuva elinkorko taas daan pitää oikeudenmukaisena toimenpi-
14557: määrätään vahingoittuneen aikaisemman vuo- teenä, dlisi mielestämme säännös sisällytet-
14558: situlon ja vamman haitta-asteen perusteella. tävä pysyvi.in verolaikeihin.
14559: Tästä luonnollisesti johtuu, että pienemmän Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14560: vamman omaavalle korvaus 'On pienempi. nioittaen,
14561: Kalttoraja V'aikuttaa siten tuntuvasti juuri e.ttä Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14562: vaikeavammaisten kohdalla, koska heidän vat lakiehdotukset:
14563:
14564:
14565: Laki
14566: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
14567: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marmskuuta 1943 annetun
14568: tulo- ja omaisuusvero'lain 24 § : n 9 a kohta sellaisena kuin se on muutettuna 27 päi-
14569: vänä tammikuuta 1958 annetussa laissa (27/58), seuraavasti:
14570:
14571: 24 §. kuolemantapauksen johdosta joko valtion
14572: Tuloksi ei k.atsota: tai yleishyödyllisten yhtymäin varoista
14573: taikka työnt~kijäin tapaturmavakuutuksen
14574: 9 ·a) korvausta, mikä on kertakaHdrisena tahi liikennetapaturmien korva:a:misesta an-
14575: tahi jatkuvana suoritettu sotapalvelu!ksesta nettujen säännösten perusteelia vahingoittu-
14576: taikka muuten sotatoimesta tahi työnteki- neelle tai sairastuneelle itselleen taikka hä-
14577: jälle työstä tai liikennetapaturman kautta nen omaisilleen;
14578: aiheutuneen ruumiinvamman, sairauden tahi
14579: 286 IV,65. - Valtion- ja. kwma.llisverotus.
14580:
14581:
14582:
14583: Laki
14584: kunna.llishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
14585: Eduskunnan på.ätoksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta bupungissa 8 päi-
14586: vänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 § :n 2 a kohta, sellaisena ·kuin se on muu-
14587: tettuna 27 päivänä tammikuuta 1958 annetussa laissa (28/58), seuraavasti:
14588:
14589: 55 §. osittain on suorittanut vakuutettu itse tai
14590: Verotettavaa tuloa truksoitettaessa on nou- hänen puolisonsa tai vanhempansa. Tuloksi
14591: datettava seuraavia säännöksiä.: ei myöskään lueta korvausta, mikä on kerta~
14592: kaikkisena tahi jatkuvana suoritettu sota-
14593: 2 a) Tulona ei pidetä kansaneläkettä eikä palveluksesta taikka muuten sotatoimesta
14594: huoltoapulain (116/56) 5 § :n mukaista ela- tahi työntekijäl'le työstä tai llikennetapatm-
14595: tusta. Tulona ei myöskään ole pidettävä man !kautta aiheutuneen ruumiinV'8llmlan,
14596: kiinteistön luovutuksen yhteydessä määrä- sairauden tahi kuolemantapauksen johdosta
14597: ajaksi tai elinlkaudeksi pidätettyä etuutta joko valtion tai yleishyödyllisten yhtymäin
14598: (syytin.kiä), sikäli kuin s:e suoritetaan ra- varoista taikka työntekijäin tapaturmava-
14599: hana, IJ.uonnontuortteina, muuna tavarana tai kuutuksen tai liikennetapaturmien korvaa-
14600: palveluksina, eikä vahingonkorvausta, lu- misesta annettujen säännösten perusteella
14601: kuun ottamatta liikkeeseen kuuluvan vaihto- va'hingoittuneelle tai sairastuneellet itselleen
14602: omaisuuden vakuutuksesta saatua korvausta, taiklm hänen omaisilleen. Niin ikään ei tu-
14603: mikäli omaisuuden hinta, jos omaisuus oHsi loksi lueta henki- tai pääomavakuutuksen
14604: myyty, olisi ollut veronalaista liiketuloa. noja:lla saatua pä!äomaa, mikäli se suorite-
14605: V a:hingonkorvaukseksi luetaan myös, mitä taan vakuutetulle itselleen, hänen puol:iaol-
14606: on oo.atu saiJ'Iaanhoitokustannusten ja niihin leen, suoraan ylenevässä tai alenevassa pol-
14607: vernattavien kulujen korvau:ksena taikka val- v~a olevalle perilliselleen, ottolapselleen tai
14608: tiolta, vakuutuslaitokselta, eläkesäätiöltä tai lkuolinpesäJ.leen. Milloin tällainen pääoma
14609: muulta e1ä;kelaitokselta kertakaikkis.ena kor- maksetaan useammassa kuin yhdessä eräasä,
14610: vauklsen:a sairauden tai vamman johdosta. pidetään kuitenkin veronalaisena tulOJlla sitä
14611: Samoin ei tuloksi ~atsota sairauden tai muun määrää, minkä verran muu 'kuin ensimmäi-
14612: vakuutust,apahtuman johdosta saatua päivä- nen erä on suurempi kuin se, laskettuna
14613: rahaa, elä!kettä tai elinkorkoa kahdelta en- viittä sa.dalta vastaavan korkokannan mu-
14614: simmäiseltä vuodelta, jos se perustuu muu- kaan ja ottaen huomioon Vlain täydet vuo-
14615: hun henkilövakuutukooen kuin kansaneläke- det, olisi ollut, jos se olisi maksettu yhtä
14616: vakuutukseen, työttömyysvakuutukseen tai ai'kaJa kuin ensimmäinen erä.
14617: 2 d kohdassa tal1koitettuun eläkevakuutuk-
14618: seen ja vakuutuksen maksut kdkona:an tai
14619:
14620:
14621:
14622:
14623: Laki
14624: maalaiskuntain kunnaJlishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
14625: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain 'k:unnailishallinnosta 15
14626: päivänä kesäkuuta 1898 ~annetun asetuksen 82 § :n 8 a 'kohta, sellaisena kuin se on
14627: muutettuna 27 päivänä tammikuuta 1958 annetUSSia laissa (29/58), seuraavasti:
14628:
14629: 82 §. 8 a) Tulona ei pidetä kansaneläkettä eikä
14630: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- huoltoapulain (116/56) 5 §:n mukaista ala-
14631: datettava seuraavia säännöksiä: tusta. Tulona ei myöskään ole pidettävä
14632: kiinteistön luovutukoon yhteydessä määrä-
14633: IV,65. - Terästö ym. 287
14634:
14635: ajaksi tai elinkaudeksi pidätettyä etuutta sotap-alveluksesta taikka muuten sotatoimesta
14636: (syytinkiä) , si!käli kuin se suoritetaan ra- tahi työntekijälle työstä tai liikennetapatur-
14637: hana, luonnontuotteina, muuna tavarana tai mam. kautta aiheutuneen ruumiinvamman,
14638: palvelluksina, eikä vahingonkorvausta, lu- sairauden tahi 'kuolemantapauksen jdhdosta
14639: kuun ottamatta liiklreeseen kuuluvan vaihto- joko valtion tai yleishyödyllisten yhtymäin
14640: omaisuuden vakuutuksesta saatua 'korvausta, V'aroista taikka työntekijäin tapaturmava-
14641: mikäli omaisuuden hintilt, jos omaisuus olisi kuutuksen tai liikennetapaturmien korvaa-
14642: myyty, olisi ollut veronalaista liiketuloa. misesta annettujen säännösten perusteella
14643: Vahingonkorvaukseksi luetaan myös, mitä vahingoittuneelle tai sairastuneelle itselleen
14644: on saatu sairaanhoitokustannusten j·a niihin taiklm hänen omaisil:leen. Niin ikään ei tu-
14645: verrattavien kulujen korvauksena tailkka val- loksi luet·a henki- tai pääomavakuutuksen
14646: tiolta, v<akuutU!Slaitokselta, eläkesäätiöltä tai nojalla saatua pääomaa, mikäli se suorite-
14647: muulta eläkelaitokselt·a kerta:k:aikkisena kor- ta:run vakuutetulle itselleen, hänen puolisol-
14648: vauksena sairauden tai vamman johdosta. leen, suoraan yleneviissä tai alenevassa pol-
14649: Samoin ei tuloksi katsota sairauden tai vessa oleva;lle perillise!Ileen, ottolapsel1een
14650: muun vakuutustaP'a:htuman johdosta saatua tai kuolinpooälleen. Milloin tällainen pää-
14651: päivärahaa, eläkettä tai ~linkol'lkoa kahdelta oma maksetaan useammassa lkuin yhdessä
14652: ensimmäiseltä vuodelta, jos se perustuu erässä, pidetään kuitenkin veronalaisena tu-
14653: muuhun henkilövakuutukseen kuin kansan- lona sitä määrää, minkä verram. muu kuin
14654: eläkeva!k:uutukseen, työttömyysva:kuutukseen ensimmäinen erä on suurempi kuin se, las-
14655: tai 8 d kohdassa tarkoitettuun eläkevakuu- kettuna viittä sadalta vastaavan korkokan-
14656: tuksoon ja vakuutuksen maJksut kokonaan nan mukaan ja ottaen huomioon vain täy-
14657: tai osittain on suorittanut vakuutettu i·tse det vuodet, olisi ollut, jos se olisi maksettu
14658: tai hänen puolisoooa tai vanhempansa. Tu- yht·ä aikaa kuin ensimmäinen erä.
14659: loksi ei myöskään IJ.ueta korvausta, mikä on
14660: kerta:kaik'kisena tahi jatkuvana suoritettu
14661:
14662:
14663: Helsingissä 8 päivänä m~iskuuta 1962.
14664:
14665: Edit Terästö. Antero Väyrynen. Sylvi Siltanen.
14666: Uuno Voutila.inen. Meeri Kalavainen. Tyyne Paasivuori.
14667: 288
14668:
14669: IV,66.- Lak.al. N:o 87.
14670:
14671:
14672:
14673:
14674: Niemelä. ym..: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain
14675: ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen
14676: muuttamisesta.
14677:
14678:
14679: E d u s k u n n a 11 e.
14680:
14681: Suuri osa maatalouden harjoittajista jou- lyttämisestä johtuneet lkustannukset ja kos-
14682: tuu tekemään ja pitämään kunnossa ns. tilus- ka mielestämme tilus- ja tillateiden rakenta-
14683: tiet ja sellaiset tilatiet, jotka johtavat tila- minen ja kunnoss~~~pito ovat viljelijälle juuri
14684: yksiköitä kylä- tai valtamaantielle. Näiden sellaisia kustannuksia, jotka ovat hänelle
14685: teiden rakentamis- ja kunnossapitokustan- välttämättömiä tulon hanktkimiseksi ja säi-
14686: nukset nousevat monessa tapauksessa varsin lyttämiseksi, pidämme näin ollen oikeuden-
14687: huomattaviin summiin. Erityisesti nykyisenä mukaisena, että tilus- ja tiilatiekustannulkset
14688: aikana, jolloin .teknillinen kehitys on mennyt saataisiin vähentää sekä valtion- että kun-
14689: voimakkaasti eteenpäin ja kuljetus myös ti- nanverotuksessa.
14690: lusteillä huomattavasti lisääntynyt, on näistä Verotuksessa olisi hyväksyttävä vähennys-
14691: teistä aiheutunut rasitus entisestään kasva- kelpoisiksi menoiksi myös työpaikkakunnalle
14692: nut. Tämä rasitus jää uudenkin .tielain voi- matkusterttaessa syntyvät kulut. Erityisesti
14693: maan tultua näiden teiden omistajien ja metsätöihin osallistuvat pienviljelijät joutu-
14694: käyttäjien kannettavaksi. vat vuosittain vaihtamaan usein työpaikiko-
14695: Näiden tilus- ja tilateiden rakentaminen ja, joihin saattaa kertyä kymmenien, jopa
14696: ja kunnossapito on välttämätöntä maanvilje- satojen kilometrien matka.
14697: lijöillle pystyälkseen harjoittamaan maatalout- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14698: taan. Koska rtulo- ja omaisuusverolain 25 § :n nioittaen,
14699: nojalla on verovelvollisella tuloa arvioitaes- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14700: sa lupa vähentää tulon hankkimisesta ja säi- vat lakiehdotukset:
14701:
14702:
14703:
14704: Laki
14705: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
14706: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo-
14707: ja omaisuusverolain 28 §: ään, sellaisena kuinse on 22 päivänä marraskuuta 1957 annetus-
14708: sa laissa (371/57), näin \kuuluvat uudet 12) ja 13) kohdat:
14709:
14710: 28 §. 13) ne kohtuulliset matkakustannukset, jot-
14711: ka verovelvolliselle ovat aiheutuneet matkus-
14712: 12) todelliset, kuitenkin enintään kohtuul- tettaessa kotipaikkakunnalta työpaikkakun-
14713: [iset kustannukset, jotJka verovelvolliselle ovat nalle ja päinvastoin.
14714: aiheutuneet tilus- ja tilateiden rakentamises-
14715: ta tai kunnossapidosta.
14716: IV,66.- Niemelä ym. 289
14717:
14718:
14719: Laki
14720: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta..
14721: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 pa1-
14722: vänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 § : ään, sellaisena kuin se on 2 päivänä jou-
14723: lukuuta 1955 annetussa laissa (473/55), näinkuuluvat 7 a) ja 7 b) kohdat:
14724:
14725: 82 §. 7 b) ne kohtuulliset matkakustannukset,
14726: jotka verovelvolliselle ovat aiheutuneet mat-
14727: 7 a) Tuloista on oikeus vähentää todelli- kustettaessa kotipaikkakunnalta työpaikka-
14728: set, kuitenkin enintään kohtuulliset kustan- kunnalle ja päinvastoin.
14729: nukset, jotka verovelvolliselle ovat aiheutu-
14730: neet tilus- ja tilateiden rakentamisesta ja
14731: kunnossapidosta.
14732:
14733: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
14734:
14735: Esu Niemelä. Sylvi Halinen.
14736: Olli Kervinen. Toivo H. Kinnunen.
14737: Irma Hamara.
14738:
14739:
14740:
14741:
14742: 37 E 219/62
14743: 290
14744:
14745: IV,67.- Lak.al. N: o 88.
14746:
14747:
14748:
14749:
14750: Tiekso ym. : Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä
14751: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kun-
14752: nallishallinnosta anneUujen asetusten muuttamisesta.
14753:
14754:
14755: Eduskunnalle.
14756:
14757: Nuorten työläisten palkat ovat yleensä Lainsäätäjä on jo aikaisemmin katsonut
14758: huomattav,asti alhaisemmat kuin varttunei- tarpeelliseksi myöntää iän perusteella oikeu-
14759: den työntekijäin. Niilläkin työaloilla, joilla den erityiseen vähennykseen verotuksessa.
14760: nuoret ja vanhemmat työntekijät ovat teo- Tällainen vähennysmuoto on 'V'anhuusvähen-
14761: riassa samanarvoisia palkkaukseen nähden, nys. Samaa periaatetta olisi sovellettava
14762: nuorten ansiot jäävät miltei poikkeuksetta nuoriinkin veronmaksaj.iin.
14763: pienemmiksi. Myös maataloudessa työsken- Käsityksemme mukaan olisikin nuorten
14764: televät pienviljelijäperheitten jäsenet ovat henkilöiden verotuksen keventäminen toteu-
14765: ansioihin nähden huonommassa asemassa. tettavissa parhaiten myöntämällä heille val-
14766: Näin ollen olisi kohtuullista, että nuorten tion ja kunnan verotuksessa oikeus erityi-
14767: henkilöiden nykyisin kovin raskasta vero- seen vähennykseen. Tässä tarkoituksessa eh-
14768: tusta kevennettäisi,in. Nuorison verotuksen dotamme, että henkilö, joka ei ennen tulo-
14769: keventäminen on tärkeätä siitäkin syystä, vuoden alkua ole täyttänyt 21 vuotta, saisi
14770: että useat nuoret joutuvat jatkuvasti käyt- tehdä työtulostaan erikoisvähennyksen. Tämä
14771: tämään osan pieniä ansiotulojaan ammatti- vähennys, joksi ehdotamme 50 000 mk, kos-
14772: taidon hankkimiseen tai jo saavutetun am- kisi sekä palkkatulojen että maataloudessa
14773: mattitaidon edelleen kehittämiseen. Monilla tehtävän työn arvon verotusta.
14774: alle 21-vuotiailla nuorilla on edessään oman Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14775: kodin perustaminen, mikä myös kysyy ny-
14776: kyisin varsin paljon varoja. Osa nuoria että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14777: joutuu huoltamaan vanhempiaan tai sisaruk- vat lakiehdotukset:
14778: siaan.
14779:
14780:
14781:
14782:
14783: Laki
14784: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
14785: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo-
14786: ja omaisuusverolain (888/43) 29 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on 27 päivänä
14787: tammikuuta 195-8 annetussa laissa (27/58), näin kuuluva uusi 7 a kohta:
14788:
14789: 29 §.
14790: Verovelvollinen henkilö, joka verovuonna 7 a) milloin verovei vollinen ei ennen tulo-
14791: on asunut Suomessa, niinkuin 7 § : n 2, 3, 4 vuoden alkua ole täyttänyt 21 vuotta, eri-
14792: ja '5 momentissa sanotaan, saakoon sen li- tyisvähennyksenä työ- ja palkkatulostaan
14793: säksi, mitä 25, 2,6 ja 28 §: ssä on säädetty, viisikymmentätuhatta mar~kaa;
14794: vähentää:
14795: IV,67. - Tiekso ym. 291
14796:
14797:
14798: Laki
14799: kunnaJlishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
14800: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kunnallis:hallituksesta kaupungissa 8 pal-
14801: vänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §: ään, sellaisena kuin se on 27 päivänä
14802: 1
14803:
14804:
14805: tammikuuta 19·58 annetussa laissa (28/58) näin kuuluva uusi 2 e kohta:
14806: •55 §. katuiosta on lisäksi väh€nnettävä, milloin
14807: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- verovelvollinen ei ennen tulovuoden alkua
14808: datettava seuraavia säännöksiä: ole täyttänyt 21 vuotta, erityisvähennyksenä
14809: viisikymmentätuhatta markkaa.
14810: 2 e) Verovelvollisen henkilön työ- ja palk-
14811:
14812:
14813:
14814:
14815: Laki
14816: maalaiskuntain kunna.l'lisha11innosta annetun asetuksen muuttamisesta.
14817: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maalaiskuntain kunnallishallinnosta 1·5 pa1~
14818: vänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §: ään, sellaisena kuin se on 27 päivänä
14819: tammikuuta 195-8 annetussa laissa (29/58) näin kuuluva uusi 8 e kohta:
14820: 82 §. katuiosta on lisäksi vähennettävä, milloin
14821: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on verovelvollinen ei ennen tulovuoden alkua
14822: noudatettava seuraavia säännöksiä: ole täyttänyt '21 vuotta, erityisvähennyksenä
14823: viisikymmentätuhatta markkaa.
14824: 8 e) Verovelvollisen henkilön työ- ja palk-
14825:
14826:
14827: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
14828:
14829: Anna-Liisa Tiekso. Siiri Lehmonen.
14830: Irma Rosnell. Toivo Asvik.
14831: Lyyli Koskinen. Kaino Haapanen.
14832: Kuuno Honkonen. Kelpo Gröndahl.
14833: Pauli Puha.kka. Veikko Rytkönen.
14834: 292
14835:
14836: IV,68.-Lak.al. N:o 89.
14837:
14838:
14839:
14840: Honkonen ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusvero-
14841: lain sekä maalaiskuntain kunnallishallinnosta ja kunnalUs-
14842: hamtuksesta kaupungissa annettujen asetusten muuttami-
14843: sesta.
14844:
14845: E d u s k u n n a ll e.
14846:
14847: Koulunkäynnin yleistyminen on tuonut tehoa on omiaan heikentämään vielä se seik-
14848: lasten vanhemmille suuria taloudellisia lisä- ka, että suuri osa opiskelijoista on jo 21
14849: rasituksia. Varsinkin sellaiset vanhemmat, vuotta täyttäneitä, joten heidän kohdaltaan
14850: jotka samanaikaisesti joutuvat avustamaan vanhemmat eivät saa suorittaa minkäänlais-
14851: useita opiskelevia lapsiaan, joutuvat vaikeaan ta vähennystä. Siksi olisikin nähdäksemme
14852: asemaan. Näin on a:Sianlaita, käyköön lapsi ikärajaa tarkistettava kiireellisesti ja ehdo-
14853: sitten ammatti- tai oppikoulua, opiskelkoon tammekin sen nostamista 30 vuoteen. Kun
14854: hän maatalous- tai metsä:koulussa. Samassa kotonaan asuvien alle 17-vuotiaitten suhteen
14855: asemassa ovat niin ikään luonnollisesti eri- ei vähennysoikeutta ole lainkaan, tulisi tä-
14856: laisissa opistoissa ja korkeakouluissa opiske- mäkin epäkohta nyt korjata, sillä tosiasiahan
14857: levien lasten vanhemmat. Voidaan sanoa, et- on, että hekin rasittavat perheen taloutta
14858: tä opiskelumenot lasta kohti ovat nykyisin, varsin tuntuvasti.
14859: eri koulumuodosta ja opiskelupaikkakunnas- Nähdäksemme olisi myös varsin kohtuul-
14860: ta riippuen, 10 000-30 000 mk:n välillä lista, että opiskelijan etupäässä lomiensa ai-
14861: kuukaudessa. kana hankkimasta tulosta, samoin kuin luku-
14862: Näin ollen onkin todettava, että valtionve- kausi-, tentti-, kurssi- ja opiskeluvälinemak-
14863: rotuksessa nykyisin myönnettävä vähennys suista myönnettäisiin vähennysoikeus asian-
14864: ei enää vastaa todellisia opiskelukustannuksia omaiselle itselleen.
14865: lähimainkaan. Toisaalta on kuitenkin selvää, Erittäin tärkeänä pidämme myös sitä, et-
14866: että vanhempien avustuskyky kasvaisi ja tä vähennysoikeudet ulotettaisiin koskemaan
14867: opiskelijain ve}kaantuminen vähenisi, jos kunnallisverotusta, siis sitä verotusmuotoa,
14868: huoltajille myönnettäisiin verotuksessa oikeus joka rasittaa kaikkein eniten juuri vähätu-
14869: vähentää tulostaan nykyistä suurempi mää- loisia. Näin helpotettaisiin todella varsin tun-
14870: rä niistä avustuksista, jotka he ovat lapsilleen ,tuvasti nykyisin taloudellisissa vaikeuksissa
14871: antaneet. Näin saisivat varsinkin kaupunkien olevia opiskelevien lasten vanhempia.
14872: ja maaseudun pienituloiset mahdollisuuden Edeliä sanotun perusteella ehdotamme,
14873: kouluttaa lapsiaan lievemmän taloudellisen
14874: paineen alaisina. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14875: Nykyisen koulutus- ja opintovähennyksen vat lakiehdotukset:
14876:
14877: Laki
14878: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
14879: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
14880: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 29 § :n 9) ja 10) kohta, sellaisina kuin ne ovat 27
14881: päivänä tamm:iJkuuta 1958 annetussa laissa (27/58), näin kuuluviksi:
14882: 29 §.
14883: Verovelvollinen henkiilö, joka verovuonna si, mitä 25, 26 ja 28 §: ssä on säädetty, vä-
14884: on asunut Suomessa, niinkuin 7 §: n 2, 3, 4 hentää:
14885: ja 5 momentissa sanotaan, sarukoon sen lisäk-
14886: IV,68. - Honkonen ym. 293
14887:
14888: 9) milloin verovelvdllinen on elättänyt neet välien rikkoutumisen vuoksi erillään,
14889: huollossaan olevaa lastaan, joka verovuonna ovat huol[ossaan olevalle lapselle antaneet
14890: vähintään seitsemän kuukauden ajan on saa- edellä tarkoitettua elatusta, vähennyksen
14891: nut säännöllistä ja täyttä opetusta ammatti- saa tehdä vain se heistä, jonka tulo 25 § : n
14892: tai oppikoulussa, korkeakoulussa tai muussa ja 28 § :n 1-7 kohdan mukaisten vähennys-
14893: niihin verrattavassa oppilaitoksessa, jokaises- ten jälkeen on suurempi. Milloin opiskeluai-
14894: ta sellaisesta ennen verotusvuoden al·kua ka on edellämainittua seitsemää kuukautta
14895: seitsemäntoista, vaan ei kolmekymmentä vuot- lyhyempi, myönnetään vähennylksenä sitä
14896: ta täyttäneestä lapsesta, jos lapsi opiskeluai- vastaava osa,
14897: kanaan on voinut asua kodissaan, kuusikym- 10)milloin verovelvolilinen on sen ikäinen
14898: mentätuhatta markkaa, mutta muutoin sata- ja saa sellaista vähintään seitsemän kuukaut-
14899: tuhatta markkaa sekä jokaisesta sellaisesta ta kestävää opetusta ·kuin 9) kohdassa tarkoi-
14900: lapsesta, joka ennen verovuoden alkua ei ole tetaan, palkka- ja työtu~ostaan satakahdek-
14901: täyttänyt seitsemäätoista vuotta ja joka opis- sankymmentätuhatta markkaa sekä lukukau-
14902: keluaikanaan on asunut toisella paikkakun- si-, kuulustelu-, kurssi- ja muut opiskelumak-
14903: naJlla, kuusikymmentätuhatta markkaa, ja sut sekä opiskeluvä:linekustannukset.
14904: mikäli hän on asunut kotonaan, neljäkym-
14905: mentätuhatta markkaa, koulumatkoista ai-
14906: heutuneet kulut, kuitenkin enintään kolme-
14907: kymmentätuhatta markkaa, kuitenkin niin, Tämä [aki tulee voimaan päivänä
14908: että milloin aviopuolisot, jotka eivät ole asu- ............ kuuta 196 .....
14909:
14910:
14911:
14912:
14913: Laki
14914: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
14915: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 pat-
14916: vänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen (21/98) 82 § :ään, sellaisena kuin se osittain
14917: on 30 päivänä joulukuuta 1960 annetussa laissa (522/60) uudet näin kuUJluvat 8 g)
14918: ja 8 h) kohdat:
14919: 82 §. ja joka opiskeluaikanaan on asunut toisella
14920: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- paikkakunnalla, kuusikymmentätuhatta mark-
14921: datettava seuraavia säännöksiä: kaa, ja mikäli hän on asunut kotonaan, nel-
14922: Verovelvollisen henkilön tulosta on vähen- jäkymmentätuhatta markkaa, sekä koulumat-
14923: nettävä: koista aiheutuneet kulut, kuitenkin enintään
14924: kolmekymmentätuhatta markkaa, kuitenkin
14925: niin, että milloin aviopuolisot, jotka eivät
14926: 8 g) Milloin verovelvollinen on elättänyt ole asuneet välien rikkoutumisen vuoksi eril-
14927: huollossaan olevaa lastaan, joka verovuonna lään, ovat huollossaan olevalle lapselleen an-
14928: vähintään seitsemän kuukauden ajan on saa- taneet edellä tarkoitettua elatusta, vähennyk-
14929: nut säännöllistä ja täyttä opetusta ammatti- sen saa tehdä vain se heistä, jonka tulo 25
14930: tai oppikoulussa, korkeakoulussa tai muussa § :n ja 28 § :n 1-7 kohdan mutkaisten vä-
14931: niihin verrattavassa oppilaitoksessa, jokai- hennysten jälkeen on suurempi. Milloin opis-
14932: sesta sellaisesta ennen verotusvuoden alkua keluaika on edellä mainittua seitsemää kuu-
14933: seitsemäntoista vaan ei kolmekymmentä kautta lyhyempi, myönnetään vähennyksenä
14934: vuotta täyttäneestä lapsesta, jos lapsi opis- sitä vastaava osa.
14935: keluaikanaan on voinut asua kodissaan, 8 h) Milloin verovelvollinen on sen ikäinen
14936: kuusikymmentätuhatta markkaa, mutta muu- ja saa sellaista vähintään seitsemän kuu-
14937: toin satatuhatta markkaa, sekä jokaisesta kautta kestävää opetusta kuin 8 g) kohdassa
14938: selilaisesta lapsesta, joka ennen verovuoden tarkoitetaan, saa hän vähentää pa;lkka- ja
14939: alkua ei ole täyttänyt seitsemäätoista vuotta työtulostaan satakahdeksankymmentätuhatta
14940: 294 IV,68 - Valtion- ja kunnallisverotus.
14941:
14942:
14943: markkaa sekä lukukausi-, kuulustelu-, kurssi- Tätä ia:kia sovelletaan ensi kerran vuoden
14944: ja muut opiskelumaksut sekä opiskeluväline- 196 tuloista toimitettava:ssa kunnallisvero-
14945: kustannukset. tu!ksessa.
14946:
14947:
14948:
14949:
14950: Laki
14951: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
14952: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päivänä
14953: joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 § :ään, sellaisena kuin se osittain on 30 päivänä
14954: joulukuuta 1960 annetussa laissa (521/60), uudet näin kuuluvat 2 g) ja 2 h) kohdat:
14955:
14956: 55 §. niin, että miHoin aviopuolisot, jotka eivät ole
14957: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- asuneet välien rikkoutumisen vuoksi erillään,
14958: datettava seuraavia säännöksiä: ovat huollossaan olevalle lapselleen antaneet
14959: edellä tarkoitettua elatusta, vähennyksen saa
14960: 2 g) Mihloin verovelvollinen on elättänyt tehdä vain se heistä, jonka tulo 25 § :n ja
14961: huollossaan olevaa la:staan, joka verovuonna 28 § :n 1-7 kohdan mukaisten vähennysten
14962: vähintään seitsemän kuukauden ajan on saa- jälkeen on suurempi. Milloin opiskeluaika on
14963: nut säännöllistä ja täyttä opetusta ammatti- edellä mainittua seitsemää kuukautta
14964: !lyhyemp~ myönnetään vähennyksenä sitä
14965: tai oppikoulussa, korkeakoulussa tai muussa
14966: niihin verrattavassa oppilaitoksessa, jokai- vastaava osa.
14967: sesta sellaisesta ennen verotusvuoden aJlkua 2 h) Milloin verovelvollinen on sen ikäinen
14968: seitsemäntoista vaan ei kolmekymmentä ja saa sellaista vähintään seitsemän kuu-
14969: vuotta täyttäneestä lapsesta, jos lapsi opis- kautta kestävää opetusta kuin 2 g) kohda:ssa
14970: keluaikanaan on voinut asua kodissaan, kuu- .tarkoitetaan, saa hän vähentää palkka- ja
14971: sikymmentätuhatta markkaa, mutta muutoin työtulostaan satakahdeksankymmentätuhatta
14972: satatuhatta markkaa, sekä jokaisesta sellai- markkaa sekä lukukausi-, kuulustelu-, kurssi-
14973: sesta lapsesta, joka ennen verovuoden alkua ja muut opiskelumaksut sekä opisikeluväline-
14974: ei ole täyttänyt seitsemäätoista vuotta, ja kustannukset.
14975: joka opiskeluaikanaan on asunut toisella
14976: paikkakunnalla, kuusiikymmentätuhatta mark-
14977: kaa, ja mikäli hän on asunut kotonaan, nel-
14978: jäkymmentätuhatta markkaa, sekä koulumat- Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuoden
14979: koista aiheutuneet kulut, kuitenkin enintään 196 tuloista toimitettava:ssa kunnaHisvero-
14980: kolmekymmentätuhatta markkaa, ikuitenkin tuksessa.
14981:
14982: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
14983:
14984: Kuuno Honkonen. Hertta Kuusinen.
14985: Irma. Rosnell. K. Haapanen.
14986: 295
14987:
14988: IV,69.- La.k.al. N:o 90.
14989:
14990:
14991:
14992:
14993: Paasio ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä
14994: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kun-
14995: nallishallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta.
14996:
14997:
14998: EduskunnaHe.
14999:
15000: V:sta 1948 alkaen on sekä valtion- että Verotuksessa myönnetään myös 65 vuotta
15001: kunnallisverotuksessa myönnetty pysyvän in- täyttäneelle niin sanottu v.anhuusvähennys,
15002: v.aliditeetin perusteella määräsuuruinen tu- jonka suuruus on nykyisin 75 000 mk. Mil-
15003: lovähennys. Vähennyiksen suuruudeksi on loin invaliditeetin omaava verovelvollinen
15004: v. 1950 vahvistettu 100 000 mk 100 %: n in- saa iän perusteella tehdä edellä mainitun
15005: valiidille. LievemmäJn vamman omaavalle on vähennyksen, saa hän suorittaa invalidi-
15006: vähennys vamman prosenttimäärää vastaava vähennyksen vain siltä osin kuin se ylittää
15007: osa 100 000 mk:sta. Mainitun vuoden jai- 50% :n haitta~asteen. Kun pysyvä invalidi-
15008: keen vähennyksen suuruudessa ei ole tapah- teetti määritetään, ei siinä oteta laisinkaan
15009: tunut muutosta, vaikka niin ansiotaso kuin huomioon normaalisti vanhuuden mukanaan
15010: ffiinkus1Jannuksetkin ovat samanaikaisesti tuomia muutoksia, vaan ainoastaan sellaiset
15011: huomattavasti muuttuneet. Tilastollisen pää- puutoksat ja toimintavaj'avuudet, joiden ei
15012: toimiston suorittaman laskennan mukaan on lmtsota olennaisesti kuuluvan iän mukanaan
15013: kaikki palkansaajat käsittävän palkkaindek- tuomaan elimistön lk:ulumiseen. Näin van-
15014: sin v:n 1950 keskiarvoluku ollut 1410 kun hoilla invaliideilla on tosiasiallisesti kaksi
15015: peruslukuna pidetään v:n 1948 100. Vas- haittaa invaliditeetti ja seniliteetti. Tämän
15016: taavan palkkaindeksin v: n 1961 keskiarvo- huomioon ottaen ei ole oikeudenmukaista,
15017: luku on 3 240. Mainittuna aikana, jolloin että verotuksessa vanhusten osalta invalidi-
15018: invalidivä:hennyksen suuruus on pysynyt teetti on suurimmaksi osaksi mitätöity.
15019: muuttumattomana, on palllclrojen nousu ollut Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15020: 122.5% :n suuruinen. Kun samanaikaisesti
15021: olot muutoinkin ovat huomattavasti paran- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15022: tuneet, ei voida pitää oikeana, että vaikeim- vat lakiehdotukset:
15023: missa oloissa elävien yhteiskunnan jäsenten
15024: elinehdot taantuisivat.
15025:
15026: Laki
15027: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
15028: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
15029: tulo- ja omaisuusverolain 29 § : n 12 kohta ja 3 momentti, sellaisina ikuin ne ovat 27
15030: päivänä tammikuuta 1958 annetussa laissa (27/58), näin kuuluviksi:
15031:
15032: 29 1§. 12) milloin verovelvollisen tyÖ- ja toi-
15033: Verovelvollinen henkilö, joka verovuonna mintakyky on jonkin elimen puuttumisen
15034: on asunut Suomessa, niinkuin 7 § : n 2, 3, 4 tai toimintav.ajavuuden vuoksi pysyvästi
15035: ja 5 momentissa sanotaan, saakoon sen li- alentunut, joo hänen työkyvyttömyys- tai
15036: säksi, mitä 25, 26 ja 28 § :ssä on säädetty, haitta-asteensa on esitetyn selvityksen mu-
15037: vähentää: kaan katsottava olevan sata prosenttia, kak-
15038: sisataakolmekymmentätuhatta mark!kaa, tai
15039: 296 IV,69. - Valtion- ja kunna.llisverotus.
15040:
15041:
15042: jos sanottu prosenttimäärä on pienempi,
15043: prosenttimäärää vastaava osa kahdestasa- Jos verovelvollinen on verovuonna saanut
15044: dastakolmestakymmenestätuhannesta mar- kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyys-
15045: kasta, ja milloin verovelvollinen on sota- eläkettä, 1katsotaan hänen 1 momentin 12
15046: palveluksessa tai sotatoimessa tai niihin liit- kohdassa tarkoitetun työkyvyttömyys- tai
15047: tyvissä erityisissä olosuhteissa saanut ruu- haitta-asteensa olevan kahdeksankymmentä
15048: miinvamman tai sairauden, niinikään ede'llä prosenttia, jollei verovelvollinen esitä selvi-
15049: tässä kohdassa mainitut vähennykset vastaa- tystä siitä, että työkyvyttömyys- tai haitta-
15050: vasti valtion tapaturmatoimiston käyttämien aste on suurempi.
15051: arvioimisperusteiden mukaan.
15052:
15053:
15054: Laki
15055: kunnallishallituksesta kaupungissa a.nnetun asetuksen muuttamisesta..
15056: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päi-
15057: vänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §: n 2 c kohta, sellaisena kurin se on 30 päi-
15058: vänä joulukuuta 1960 annetussa laissa (521/60), näin 'kuuluvaksi:
15059:
15060: kyvyttömyys- tai haitta-asteansa on esitetyn
15061: 2 c) Verovei vollisen tulosta on vähennet- se'J.vityksen mukaan katsottava olevan sata
15062: tävä hänen suorittamansa, edellä 1 a koh- prosenttia, kaksisata:akolmekymmentätuhatta
15063: dassa tarkoitettu avustus. Samoin on vero- markkaa, tai jos sanottu prosenttimäärä on
15064: velvollisen henkilön tulosta viiliennettävä pienempi, prosenttimäärää vastaava osa kah-
15065: kansaneläkevakuutusmaksu, joka on vero- destasadastakolmestakymmenestätuhannesta
15066: vuonna toimitetun kunnallisverotuksen yh- markasta, ja milloin verovelvollinen on sota-
15067: teydessä pantu hänen maksettavakseen, palveluksessa tai sotatoimessa tai niihin liit-
15068: työttömyyskassoihin suoritetut maksut; mak- tyvissä erityisissä olosuhteissa saanut ruu-
15069: sut, jotka hän on suorittanut omasta taikka miinvamman tai sairauden, niin ikään edellä
15070: puolisonsa tai hliStensa henki- tai muusta säädetty työkyvyttömyys.. tai haitta-asteen
15071: henkilövakuutUJksesta, paitsi edellä tässä koh- perusteella myönnettävä vähennys vastaa-
15072: dassa tai 2 d kohdassa tarkoitetusta, kuiten- vasti valtion tapaturmatoimiston käyttämien
15073: kin enintään yhdeksäntuhatta markkaa kuta- arvioiruisperusteiden mukaan. Jos verovel-
15074: kin perheenjäsentä kohti; milloin hän on vollinen on verovuonna saanut kansaneläke-
15075: ennen verovuoden päättymistä täyttänyt lain mukaista työkyvyttömyyseläkettä, kat-
15076: kuusikymmentäviisi vuotta, seitsemänkym- sotaan hänen tässä kohdassa tarkoitetun
15077: mentäviisituhatta markkaa; sekä milloin hä- työkyvyttömyys- tai haitta-asteensa olevan
15078: nen työ- ja toimintakykynsä on jonkin eli- kahdeksankymmentä prosenttia, jollei vero-
15079: men puuttumisen tai toimintavajavuuden veil.vollinen €Sitä selvitystä siitä, että työ-
15080: vuolkBi pysyvästi alentunut eikä jäljempänä kyvyttömyys- rtai haitta-aste on suurempi.
15081: tässä ·kohdassa toisin säädetä, jos hänen työ-
15082:
15083:
15084: Laki
15085: ma.ala.iskunta.in kunnallishallinnosta. annetun asetuksen muuttamisesta.
15086: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15
15087: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 § :n 8 c kohta, sellaisena kuin se on
15088: 30 päivänä joulukuuta 1960 annetussa laissa (522/60), näin kuuluvaksi:
15089:
15090: 82 §.
15091: Yerotettava;a tuloa taksoitettaes9a on nou- 8 c) Verovelvollisen tulosta on vähennet-
15092: datett-ava seuraavia säännöksiä: tävä hänen suorittamansa, oocllä 6 a koh-
15093: IV,69. - Paasio ym. 297
15094:
15095: dassa tarkoitettu avustus. Samoin on vero- sata prosenttia, kaksisataakolmekymmentä-
15096: velvollisen henkilön tUlosta vähennettävä tuhatta markkaa, tai jos sanottu prosentti-
15097: kansaneläkevaJruutusmaksu, joka on vero- määrä on pienempi, prosenttimäärää vas-
15098: vuonna toimitetun kunnallisverotuksen yh- taava osa kahdestasadastakolmestakymme-
15099: teydessä pantu hänen maksettavakseen; työt- nestätuhannesta markasta, ja milloin vero-
15100: tömyySkassoihin suoritetut maksut; maksut, velvollinen on sotapalveluksessa tai sotatoi-
15101: jotka hän on suorittanut omasta taikka puo- messa tai niihin iiittyvissä erityisissä olo-
15102: lisonsa tai lastensa henki- tai muusta hen- suhteissa saanut ruumiinV'amman tai sairau-
15103: kilövakuutuksesta, paitsi edellä tässä koh- den, niin ikään edellä säädetty työkyvyttö-
15104: dassa tai 8 d kohdassa tarkoitetusta, kuiten- myys- tai haitta-asteen perusteella myönnet-
15105: k!in enintään yhdeksäntuhatta markkaa ku- tävä vähennys vastaav~i vaition tapaturma-
15106: takin perheenjäsentä !kohti; milloin hän on toimiston käyttämien arvioinilsperusteiden
15107: ennen verovuoden päättymistä täyttänyt mukaan. Jos verovelvollinen on verovuonna
15108: kuusikymmentäviisi vuotta, seitsemänkym- sa;anut kansanelä!kelain mukaista työkyvyttö-
15109: mentäviisituhatta markkaa; sekä milloin hä- myys~läkettä, katsotaan hänen tässä !koh-
15110: nen työ- ja toimintakykynsä on jonkin eli- dassa tarkoitetun työkyvyttömyys- tai haitta-
15111: men puuttumisen tai toimintavajavuuden asteensa olevan kahdeksankymmentä pro-
15112: vuoksi pysyvästi alentunut eikä jäljempänä senttia, jollei verovelvollinen esitä selvitystä
15113: tässä kohdassa toisin säädetä, jos hänen siitä, että työkyvyttömyys- tai haitta~aste on
15114: työkyvyttömyys- tai haitta-astoonsa on esi- suurempi.
15115: tetyn selvityksen mulman katsottava olevan
15116:
15117:
15118: Helsingissä 8 päivänä mwaliskuuta 1962.
15119:
15120: Rafael Paasio. Voitto Hellsten.
15121: Eino Raunio. Kustaa Alanko.
15122: Uuno Voutilainen. Väinö Vilponiemi.
15123: Veikko Helle. Antero Väyrynen.
15124:
15125:
15126:
15127:
15128: 38 E 219/62
15129: 298
15130:
15131: IV,70. - Lak.al. N: o 91.
15132:
15133:
15134:
15135:
15136: Asvik ym..: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolam sekä
15137: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kun-
15138: nallishallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta.
15139:
15140:
15141: Eduskunnalle.
15142:
15143: Nykyisin voimassa olevien veroLakien mu- vähennykset on vahvistettu, esitämme, että
15144: kaan verovelvollinen, jonka työ- tai toiminta- mainitun vähennyksen enimmäismäärä koro-
15145: kyky on jonkin elimen puuttumisen tai toi- tetaan 200 000 mk: aan.
15146: mintavajavuuden vuoksi pysyvästi alentunut, Lisäksi esitämme, että 65 vuotta täyttänyt
15147: saa vähentää, jos hänen työkyvyttömyys- tai verovelvollinen saisi vähentää vanhuusvähen-
15148: haitta-asteensa on esitetyn selvityksen mu- nyksen lisäksi 30 % : n työkyvyttömyys- tai
15149: kaan katsottu olevan 100 %, 100 000 mk, tai haitta-asteen ylittävää %-määrää vastaavan
15150: jos haitta-aste on vähäisempi, haitta-asteen osan 200 000 mk: sta. Tämä muutos turvaisi
15151: %-määrää vastaavan osan 100 000 mk: sta. invalidivanhuksille nykyistä oikeudenmukai-
15152: Jos verovelvollinen on täyttänyt 65 vuotta, semman ja suuremman vähennysoikeuden.
15153: saa hän vähentää vain 50 % : n työkyvyttö- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15154: myys- tai haitta-asteen ylittävää %-määrää nioittaen,
15155: "\1\astaavan osan 100 000 mk:sta.
15156: Kun elinkustannukset ovat nousseet ja ra- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15157: hanarvo muuttunut sen jälkeen, kun sanotut vat lakiehdotukset:
15158:
15159:
15160:
15161:
15162: Laki
15163: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
15164: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
15165: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 29 §:n 1 momentin 12 kohta sekä 3 momentti, sel-
15166: laisina kuin ne ovat 27 päivänä tammikuuta 1958 annetussa laissa (27 /58), näin kuulu-
15167: viksi:
15168:
15169: 29 §. destasadastatuhannesta markasta, ja milloin
15170: verovelvollinen on sotapalveluksessa tai sota-
15171: 12) milloin verovelvoLlisen työ- ja toiminta- toimessa tai niihin liittyvissä erityisissä olo-
15172: kyky on jonkin elimen puuttumisen tai toi- suhteissa saanut ruumiinvamman tai sairau-
15173: mintavajavuuden vuoksi pysyvästi alentunut den, niin ikään edellä tässä kohdassa maini-
15174: eikä 3 momentin säännöksestä muuta johdu, tut vähennykset vastaavasti valtion tapatur-
15175: jos hänen työkyvyttömyys- tai haitta-asteensa matoimiston käyttämien arvioimisperusteiden
15176: on esitetyn selvityksen mukaan katsottava mukaan.
15177: olevan sata prosenttia, kaksisataatuhatta
15178: markkaa, tai jos sanottu prosenttimäärä on Verovelvollisella, joka saa tuloistaan tehdä
15179: pienempi, prosenttimäärää vastaava osa kah- 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetun vähen-
15180: rv,70. - A.svik ym. 299
15181:
15182: nyksen, on oikeus 1 momentin 12 kohdan no- kahdeksankymmentä prosenttia, jollei vero-
15183: jalla vähentää vain kolmenkymmenen prosen- velvollinen esitä selvitystä siitä, että työ-
15184: tin työkyvyttömyys- tai haitta-asteen ylittä- kyvyttömyys- tai haitta-aste on suurempi.
15185: vää prosenttimäärää vastaava osa kahdesta-
15186: sadastatuhannesta markasta. Jos verovelvol-
15187: linen on verovuonna saanut kansaneläkelain
15188: mukaista työkyvyttömyyseläkettä, katsotaan
15189: hänen 1 momentin 12 kohdassa tarkoitetun Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuoden
15190: työkyvyttömyys- tai haitta-asteensa olevan 196 tuloista toimitettavassa verotuksessa.
15191:
15192:
15193:
15194:
15195: Laki
15196: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
15197: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 pal-
15198: vänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §: n 2 c kohta, sellaisena kuin se on 30 päi-
15199: vänä joulukuuta 1960 annetussa laissa (521/60), näin kuuluvaksi:
15200:
15201: 55 §. vastaava osa kahdestasadastatuhannesta mar-
15202: Verotettav~~~a
15203: tuloa taksoitettaessa on nou- kasta, ja milloin verovelvollinen on sota-
15204: datettava seuraavia säännöksiä: palveluksessa tai sotatoimessa tai niihin liit-
15205: tyvissä erityisissä olosuhteissa saanut ruu-
15206: 2 c) Verovelvollisen tulosta on vähennet- miinvamman tai sairauden, niin ikään edellä
15207: tävä hänen suorittamansa, edellä 1 a koh- säädetty työkyvyttömyys- tai haitta-asteen
15208: dassa tarkoitettu avustus. Samoin on vero- perusteella myönnettävä vähennys vastaa-
15209: velvollisen henkilön tulosta vähennettävä vasti valtion tapaturmatoimiston käyttämien
15210: kansaneläkevakuutusmaksu, joka on vero- arvioimisperusteiden mukaan. Verovelvolli-
15211: vuonna toimitetun kunnallisverotuksen yh- sella, joka saa tulostaan tehdä tässä koh-
15212: teydessä pantu hänen maksettavakseen; työt- dassa tarkoitetun vähennyksen iän perus-
15213: tömyyskassoihin suoritetut maksut; maksut, teella, on oikeus työkyvyttömyys- tai haitta-
15214: jotka hän on suorittanut omasta taikka puo- asteen perusteella vähentää vain kolmenkym-
15215: lisonsa tai lastensa henki- tai muusta henkilö- menen prosentin työkyvyttömyys- tai haitta-
15216: vakuutuksesta, paitsi edellä tässä kohdassa asteen ylittävää prosenttimäärää vastaava
15217: tai 2 d kohdassa tarkoitetusta, kuitenkin enin- osa kahdestasadastatuhannesta markasta. Jos
15218: tään yhdeksäntuhatta markkaa kutakin per- verovelvollinen on saanut verovuonna kan-
15219: heenjäsentä kohti; milloin hän on ennen saneläkelain mukaista työkyvyttömyyselä-
15220: verovuoden päättymistä täyttänyt kuusikym- kettä, katsotaan hänen tässä kohdassa tarkoi-
15221: mentäviisi vuotta, seitsemänkymmentävHsitu- tetun työkyvyttömyys- tai haitta-asteensa ole-
15222: hatta markkaa; sekä milloin hänen työ- ja van kahdeksankymmentä prosenttia, jollei
15223: toimintakykynsä on jonkin elimen puuttumi- verovelvollinen esitä selvitystä siitä, että työ-
15224: sen tai toimintavajavuuden vuoksi pysyvästi kyvyttömyys- tai haitta-aste on suurempi.
15225: alentunut eikä jäljempänä tässä kohdassa
15226: toisin säädetä, jos hänen työkyvyttömyys- tai
15227: haitta-asteensa on esitetyn selvityksen mu-
15228: kaan katsottava olevan sata prosenttia, kaksi- Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuoden
15229: sataatuhatta markkaa, tai jos sanottu pro- 196 tuloista toimitettavassa kunnallisvero-
15230: senttimäärä on pienempi, prosenttimäärää tuksessa.
15231: 300 IV,70. - VaJ.tion- ja. kunnaJ.lisverotus.
15232:
15233:
15234:
15235: Laki
15236: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
15237: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15
15238: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen (21/98) 82 § :n 8 c) kohta, sellaisena kuin
15239: se on 30 päivänä joulukuuta 1960 annetussa laissa (522/60), näin kuuluvaksi:
15240:
15241: 82 §. vastaava osa kahdestasadastatuhannesta mar-
15242: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- kasta, ja milloin verovelvollinen on sotapal-
15243: datettava seuraavia säännöksiä: veluksessa tai sotatoimessa tai niihin liitty-
15244: vissä erityisissä olosuhteissa saanut ruumiin-
15245: 8 c) V erovei vollisen tulosta on vähennet- vamman tai sairauden, niin ikään edellä sää-
15246: tävä hänen suorittamansa, edellä 6 a koh- detty työkyvyttömyys- tai haitta-asteen pe-
15247: dassa tarkoitettu avustus. Samoin on vero- rusteella myönnettävä vähennys vastaavasti
15248: velvollisen henkilön tulosta vähennettävä valtion tapaturmatoimiston käyttämien ar-
15249: kansaneläkevakuutusmaksu, joka on vero- vioimisperusteiden mukaan. Verovelvollisella,
15250: vuonna toimitetun kunnallisverotuksen yh- joka saa tulostaan tehdä tässä kohdassa tar-
15251: teydessä pantu hänen maksettavakseen; työt- koitetun vähennyksen iän perusteella, on oi-
15252: tömyyskassoihin suoritetut maksut; maksut, keus työkyvyttömyys- tai haitta-asteen perus-
15253: jotka hän on suorittanut omasta taikka puo- teella vähentää vain kolmenkymmenen pro-
15254: lisonsa tai lastensa henki- tai muusta henki- sentin työkyvyttömyys- tai haitta-asteen ylit-
15255: lövakuutuksesta, paitsi edellä tässä kohdassa tävää prosenttimäärää vastaava osa kahdesta-
15256: tai 8 d) kohdassa tarkoitetusta, kuitenkin sadastatuhannesta markasta. Jos verovelvol-
15257: enintään yhdeksäntuhatta markkaa kutakin linen on verovuonna saanut kansaneläkelain
15258: perheenjäsentä kohti; milloin hän on ennen mukaista työkyvyttömyyseläkettä, katsotaan
15259: verovuoden päättymistä täyttänyt kuusikym- hänen tässä kohdassa tarkoitetun työkyvyttö-
15260: mentäviisi vuotta, seitsemänkymmentäviisitu- myys- tai haitta-asteensa olevan kahdeksan-
15261: hatta markkaa; sekä milloin hänen työ- ja kymmentä prosenttia, jollei verovelvollinen
15262: toimintakykynsä on jonkin elimen puuttumi- esitä selvitystä siitä, että työkyvyttömyys-
15263: sen tai toimintavajavuuden vuok!si pysyvästi tai haitta-aste on suurempi.
15264: alentunut eikä jäljempänä tässä !kohdassa toi-
15265: sin säädetä, jos hänen työkyvyttömyys- ja
15266: haitta-astoonsa on esitetyn sclvity!ksen mu-
15267: kaan katsottava olevan sata prosenttia, kak- Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuoden
15268: sisataatuhatta markkaa, tai jos sanottu pro- 196 tuloista toimitettavassa kunnallisvero-
15269: senttimäärä on pienempi, prosenttimäärää tuksessa.
15270:
15271:
15272: Helsingissä 7 päivänä maali;kuuta 1962.
15273:
15274: Toivo Asvik. Matti Koivunen. T. Kelovesi.
15275: Aleksi Kiviaho. Irma Rosnell. Lyyli Koskinen.
15276: Siiri Lehmonen. Kelpo Gröndahl. Georg Backlund.
15277: Hemming Lindqvist. Aarne Saarinen. Gösta Rosenberg.
15278: Aimo Laiho. H. Tauriainen. Judit Nederström-Lunden.
15279: Kauko Tamminen.
15280: 301
15281:
15282: IV,71.-Toiv.al. N:o 28.
15283:
15284:
15285:
15286:
15287: Pitsinki ym.: Valtioneuvoston kanslian alaisen talousneuvos-
15288: ton asettamisesta valtion talouspoliittisiin tehtäviin liitty-
15289: vien kysymysten valmistelua varten.
15290:
15291:
15292: E d u s k u n n a ll e.
15293:
15294: Pyrkimys kasvuhakuiseen talouspolitiik- eturyhmiin on heikko ja edellytykset maara-
15295: kaan on viime vuosina entisestään korostanut tietoisen talouspolitiikan harjoittamiseen vä-
15296: pitkäjännitteisen talouspoliittisen suunnit- häiset, tarjoaa talouspoliittinen suunnittelu-
15297: telun merkitystä. Niissäkin maissa, joissa elin varteenotettavan yhteistyömahdollisuu-
15298: talousjärjestelmän pohjana on markkina- den hallituksen ja sille vieraiden eturyhmien
15299: talous, kehitetään taloudellisen suunnittelun välille.
15300: menetelmiä ja luodaan erityisiä elimiä tätä Edellä sanotun perusteella ehdotamme
15301: tehtävää varten. kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
15302: Sellaisen talouspoliittisen suunnittelueli- toivomuksen,
15303: men toimintaa, jossa eri eturyhmät voivat
15304: yhteistoiminnassa valtiovallan edustajien että hallitus kiireellisesti valtion
15305: kanssa sovitella useinkin ristiriitaisia näkö- talouspoliittisiin tehtäviin liittyvien
15306: kohtiaan, on pidettävä erityisen tärkeänä kysymysten valmistelua varten aset-
15307: meidän nykyisissä oloissamme. Kun kehitys taisi neuvoa antavaksi elimeksi valtio-
15308: valitettavasti on johtanut yhä useammin neuvoston kanslian alaisen talous-
15309: toistuviin vähemmistöhallituksiin, joiden kos- neuvoston.
15310: ketus moniin yhteiskunnassa vaikuttaviin
15311: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 196~2.
15312:
15313: Kaarlo Pitsinki. Dma.ri Linna.
15314: Veikko Helle. G. Henriksson.
15315: Tyyne Paasivuori.
15316: 302
15317:
15318: IV,72. -Toiv.al. N:o 29.
15319:
15320:
15321: Honkanen ym.: V iraUisen talousaluejMn aikaansaamisesta.
15322:
15323:
15324: E d u s kun n a U e.
15325:
15326: Kunnat, liike-elämä ja erilaiset yhteisöt koon, kuten Oulun läänin osalta on asilan-
15327: tarvitsevat toiminnassaan usein tilastotietoja. laita, koko totuutbta tietyn talousllllueen kul-
15328: Tlllrvittavat ti.edot on tähän mennessä kerätty loinkin tutJlrittav·ana olevan alan tilanteesta.
15329: ja ne ovat Slllatavissa esim. lääneittäin. Ni- Myöskin selvitysten vertailtavuus (ns. yhteis-
15330: menomaan elinkeinoelämän ja taloudellisen mi.tballisuus) kärsii sanotusta jaosta, sillä osa
15331: tutkimustyön kehittyessä on kuitenkin syn- valtakunnansuunnittelun tilastoalueista on
15332: tynyt sehlaisten tilastotietojen tarvetta, jotka selviä talousalueita, mutta toiset eivät.
15333: pohjautuvat talousalueisiin. Lähtökohtana Erityisesti ovat nämä molemmat haitat
15334: tälle on se tosii3.Sia, ·että läänijako ei kaik- voitu todeta Oulun :täänissä, jossa puolet
15335: kiaiHa vastaa taloudellisen keh:iJtyksen muka- Oulun tailousalueesta on liitetty toiseen ta-
15336: naan tuomaa ja lähinnä eri kaupunkikes- lousalueeseen. TH:annetrta voinee kuvata se,
15337: kusten vetovoiman ja vaikutuksen määrää- että esim. eräissä teollisuustutkimuksissa on
15338: mää talousaluejakoa. tätä aluejakoa noudattaen saatu Iijokia!lue
15339: Sellaisten til-astojen puutteen poistami'- teollisuusvoittoiseksi alueeksi ja merkitty
15340: seksi, jotka nojautuisivat talousaJlueisiin, on sellaiseksi virallisiin julkaisuihin. Kaåki.tlle
15341: mm. valtakunnansuunnittelutoimisto laati- on kuitenkin tunnettua, että sanotulla noin
15342: nut ns. valtakunnansuunnittelun aluejoon. kaiksi kertaa Uudenmaan läänin kokoisella
15343: Tämä jako ei kuitenkaan ole, kuten valta- alueella ei ol~ ainoatakaan teollisuuslaitosta.
15344: kunnansuunnitteluneuvosto virallisesti on to- Kun mataSSmme ei siis ole käytettävissä
15345: dennut, talousaluejako, eikä siis kalliita virallista tail.ousalueja:koa ja kun toisaalt1Ja
15346: kohdiltaan yhtäpi,tävä olemassa olevien ja tällainen aluejako olisi erittäin tärkeä aja-
15347: aikoinaan muotoutuneiden taJlousalueiden teHen jo yksin laadittavien selvitysten ver-
15348: kanssa. tailtavuutta ja tilasrtoj·en todistusvoimai-
15349: Em. valtaJlrnnnansuunnittelun aluejako on suutta, niin olisi toivottavaa, että tällainen
15350: saamassa kuitenkin laajempaakin käyttöä, todellisiån talousalueisiin pohjautuva viora1li-
15351: jota oso:iJttaa se, että tähän jakoon pohjautu- nen talousaluejako aika:ansawbaisiin ja että
15352: via tilastotietoja laaditruan jo esim. eräissä tällaisesta aluejaosta ennen sen lopullista
15353: keskusvirastoissa. Tämä aiheutuu ilmeisesti käyttöön ottoa suoritettaisiin tarkka selvitys.
15354: siitä, että virallista talousaluejakoa ei ole Nimenomlllan Oulun läänin osalta se olisi tär-
15355: käytettävissä. Julkisuudessa on myöskin nä- keä ja kiireeUinen huomioonottaen sen voi-
15356: kynyt usein mainillltoja siitä, että nämä sa- makkaan taloudellisen kehityksen, joka täällä
15357: notun aluejaon pohjalta laadi1tut tilastolliset viime vuosi!lla on tapahtunut.
15358: tutkimukset ja yhteenvedot olisivat talous- Edellä lrosketeltuihin näkökohtiin viitaiten
15359: alueitta:isia selvityksiä. Kun niin ei kuilten- kunnioittaen ehdotamme eduskunnan päätet-
15360: kaan ole asian laita, niin aiheuttaa nykyinen täväksi towomuksen,
15361: t:ill:anne valite1ltavia epä:selvyylksiä.
15362: Vlllltakunnansuunnitt-elun aluejakohan ei että hallitus kiinnittäisi huomiota
15363: ole, kuten valtakunnansuunnitteluneuvosto tutkimuksissa ja selvityksissä käytet-
15364: on todennut, kaikilta kohdiltaan talousalue- tävän virallisen talousaluejaon puut-
15365: ja:ko. S.en pohjalta laaditut selvitykset ovat teeseen ja ryhtyisi pikaisiin toimen-
15366: alueittaisia selvityks~ä. Ne eivät slllno, sHloin piteisiin tällaisen aluejaon aikoonsaa-
15367: kun llllueittainen jako ei yhdy talousalueja- miseksi.
15368: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
15369:
15370: 'Veikko Honkanen. Jaakko Kemppainen. Yrjö Hautala.
15371: Reino Kangas. Niilo Ryhtä. Eemil Partanen.
15372: Antero Väyrynen.
15373: 303
15374:
15375: IV, 73.- Toiv.al. N: o 30.
15376:
15377:
15378:
15379:
15380: Murto ym. : V altionenemmistöisten yhtiöiden valvonnan ja
15381: tarkastuksen keskittämisestä valtiontilintarkastajain alai-
15382: sen viraston toimitettavaksi.
15383:
15384:
15385: Eduskunnalle.
15386:
15387: Viime ai!koina on vrultiontilintarlrastajain minnassa on vähäistä. Sitäpaitsi edusk11Il1Nln
15388: toimesta paljastettu huomattavia väärinkäy- rharjoittama vaJ.vonta puuttuu kokonaan.
15389: tölmiä valtiontalouden alalla. Ne ovat johta- Eräissä pohjoismaissa, kuten Norjassa, val-
15390: neet eräissä tapau!ksissa varsin korkeassa ase- tiontrulouden valvonta on pääasiassa keskitty-
15391: massa olevien virlramiesten saattamiseen syyt- nyt eduskunnan asettamien valtiontHintarlras-
15392: teeseen ja tuomituiksi. Paitsi näitä suurtaJ tajain käsiin. Niiden johdon alaisena on
15393: huomiota herättäneitä paljastuksia valtio~ suuri virasto, joka käsittää noin 300 työn~
15394: ti:lintai'kastajilla on oHut paljon muutakin tekijää. Eräänä tähän suuntaan käyvänä
15395: huomauttami\Sta valtiontalouden hoidosta. toimenpiteenä meillä voitaneen pitää valtion-
15396: Onkin ilmeistä, että eduskunnan välittömän tilintarkastajain ohjesäännön murutosta v:lta
15397: V8Jlvonnan alaisena toimiva valtiontalouden 1952, jolloin perustettiin erityinen valtion~
15398: tarkastus on osoittautunut tarpeelliseksi. ti!linrtarkastajain kanslia. Siihen voidaan pal-
15399: Huomioon ottaen valtiontalouden jwtkuva:n !kata työntekijöitä, mutta nykyisin kansliassa
15400: laajentumisen on väUtämätöntä ryhtyä te- on vain sihteeri työntekijänä.
15401: hidkkaisiin toimenpiteisiin eduskunnan har- On :hlmeistä, että nykyisellään eduSkunnan
15402: jo1tta:man valvonnan tehostamiseksi. harjoittama valvonta ei ole riittävä. Nimen-
15403: Paitsi sitä, että valtion tulo- ja menoarvi- omaan valti:onjohtoi\Sten yhtiöiden valvonnan
15404: oihin sisältyvä valtion taloudellinen toiminta siirtäminen välittömästi eduS'kunnan alaiseksi
15405: vuodesta toiseen kasvaa, on valtiontilintar- on tä:t'keätä. Jo edellä on viitattu siihen mer-
15406: ika:stajain valvonnan ulkopuolelia eräitä var- kitykseen, mikä valtionjohtoisilla yhtiöillä on
15407: sin iaajoja vaJ.tion taloudellisen toiminnan maan talouselämässä. Tätä osoittaa mm. se,
15408: aloja. TäHainen ala on valtionjohtoiset yh- että mainittujen yhtiöiden o:rnaisuus kohoaa
15409: tiöt. Kuten tunnettua, on vailtionjohtoisten lähes 200 mrd. mk: aan. Olisi outoa, jos näin
15410: yhtiöiden lukumäärä ja toimiuta jatkuvasti valtava omaisuus ja pääomat käytettäisiin
15411: laajentunut. Näin ollen niiden merkitys v:rl- kokonaan toisiin tai'koituksiin kuin mitä hail-
15412: tiontaloudessa ja maan iko!k:o talouselämässä Htus tai eduskunnan enemmistö tarkoittavat.
15413: ou varsin huomattava. Tämä puolestaan aset- Kuitenkin nämä yhtiöt nykyisin kuuluvat
15414: taa suuret vaa;timU!kset valtionjohtoisten yh- jäseninä suuriin monopoliyhtymiin, 'kuten
15415: tiöiden toiminnan valvonnalle. Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliit-
15416: Voimassa olevi·en sä:änn:ö\Sten mukaan val- toon, Suomen Työnantajain Keskusliittoon
15417: tionjohtoisten yhtiöiden valvonta kuuluu en- ja Suomen Teollisuusli!i.ttoon. Näiden yhty-
15418: nen kaikkea kauppa- ja teollisuusministe- mien jäseninä valtionjohtoisert yhtiöt joutu-
15419: riölle. Käytännössä tämä valvonta kuiten- vat noudattamaan pail'kka- ja muussa politii-
15420: kin on rajoittunut varsin vähäiseksi. Etu- kassaan yhtymien määräyksiä siinäkin ta-
15421: päässä sitä esiintyy sitlloin, kun on ratkais- pauksessa, että ne ovat ristiriidassa hallitu!k-
15422: tava kysymyksiä, jotka aiheuttavat määrä- sen tai eduskunnan kannan kanssa:. Tunnet-
15423: rwhan ottamisen tulo- ja menoarvioon. Sen tua on myöskin, että nämä suuryhtymät
15424: sijaan välitön yhtiöiden toiminnan valvonta rahoittavat määrättyjä poliittisia puolueita
15425: ja ohjaus sekä ministeriön tai hallituksen esim. vaaJ.itaistelussa. Olisi mitä suurim-
15426: kannanottojen toteuttaminen yhtiöiden toi- massa määrin tuomittavaa, jos va!ltionjohtoi-
15427: 304 IV,73. - Valtionenemmistöiset yhtiöt.
15428:
15429:
15430: set yhtymäJt osallistuisivat täll.aiseen raJhoitus- Esitämmelcin edusknmnan hyvälksyt;täväksi.
15431: toimintaan. toivomuksen,
15432: Kaikkeen edellä lausuttuun viitaten olem-
15433: mekin sitä mie:ltä, että eduSJkunnaJn harjoit- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
15434: tama vail. vonta on ulotettava koskemaan myös toimenpiteisiin valtionenemmistöisten
15435: valtionjohtoisten yhtiöiden toimintaa. Tässä yhtiöiden valvonnan ja tarkastuksen
15436: tarkoituksessa olisi valtiontilintarkastajain keskittämiseksi valtion tilin tar kastajain
15437: kansiliaa laajennettava ja nimenomaan sen alaisen viraston toimitettavaksi ja an-
15438: tehtäväksi aJnnettava välittömän valvonnan taisi sitä varten tarvittavat lakiesityk-
15439: harjo[ttaminen. set Eduskunnalle.
15440: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
15441:
15442: Yrjö Murto. Aarne Pulkkinen.
15443: Ville Pessi. Gösta Rosenberg.
15444: Lauri Kantola. Georg Backlund.
15445: Kaino Haapanen. Toivo Salin.
15446: Taisto Sinisalo. Rainer Virtanen.
15447: Aleksi Kiviaho. Pentti Liedes.
15448: Hemming Lindqvist. Irma Torvi.
15449: 305.
15450:
15451: IV, 74. - Toiv.al. N: o 31.
15452:
15453:
15454:
15455:
15456: Helle ym,: Valtion liikeyritysten vakuutustoiminnan saattami-
15457: sesta tarkaituksenmukaisemmaksi.
15458:
15459:
15460: Eduskunnrulle.
15461:
15462: Valtion liikeyritysten vakuutustoiminta ta- sa nimenomaan viitataan valtion vakuutus-
15463: pahtuu nykyisin silten, että kukin liikeyritys laitoksen perustamismahdollisuuteen.
15464: hoiltaa sen: erikseen valitsemissaan vrukuutus- Allekirjoittaneiden käsityksen mukaan ei
15465: yhtiöissä. Tätä järjestelyä ei käsityksemme ole vähintäkään syytä epäillä, etteikö valtion
15466: mukaan voida pitää tyydyttävänä. Keskityk- vakuutuslaitos oikein organisoituna hoitaisi
15467: sen ja yhteistoimirin8Jn puute aiheuttaa en- sille uskottavat tehtävät täysin ftyydyttäväs·
15468: nen kaikkea sen epäkohdan, etteivärt; valtion ti. Tähän viittaa sekin, että valtion tapatur-
15469: liikeyritykset, jotka yhdessä muodostavat var- matoimisto pystyy sosiaaliministeriön suorit-
15470: sin suuren taloudellisen kokonaisuuden, saa ttamien vertailevien tutkimusten mukaan hy-
15471: hyväkseen niitä huomattavia etuja, joita tar- vin kilpailemaan yksityisten vakuutusyhtiöit-
15472: koituksenmuikaisempi vakuutusasiain hoito ten kanssa korvausasiain käsittelyn joutui-
15473: tällaiselle yrittäjäryhmälle voisi ttuotta:a. Val- suudessa. Näin siitäkin huolimatta, että val-
15474: tion liikeyritysten vakuutustoiminnan laa- tion tapaturmatoimiston osalle tulee myös
15475: juutta kuvaavana voidaan mainita näiden normaalia pittkä1lisempiä korvausselvittelyjä,
15476: vuotuisten vakuutusmaksujen nousevan ar- kuten esim. vakutusvelvollisuuden laiminlyön-
15477: violta noin 600-700 milj. mk:aan. titapaukset. Lisäksi on otettava huomioon,
15478: Valtion liikeyritysten vakuutustoimintta on että valtion tapaturmatoimistossa korvaus-
15479: siis niin laaja, että sen tehokkaaksi hoitami- asiat ratkaistaan virkamiesvastuulla, mikä
15480: seksi olisi ilmeisesti tarkoituksenmukaista pe- mertkitsee käyttännössä sitä, että korvauksen
15481: rustaa valtion oma vakuutuslaitos. Pelkäs- perusteet ja määrät on punnittava aivan
15482: tään va<ltioenemmistöisten osaJkeyhtiöitten va- erityisellä tarkkuudella.
15483: kuutusten turvin siitä tulisi keskikokoinen ja Edellä olevaan viitaten kunnioittaen esi-
15484: · kaiken todennäköisyyden mukaan varsin hy- tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15485: vin kannattava vakuutusyhtiö, joka olisi huo- muksen,
15486: mattavaksi taloudelliseksi hyödyksi valtion
15487: 'liikeyrityksille. Valtion vakuutuslaitos muo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15488: dostuisi vielä huomattavasti suuremmaJksi, valtion liikeyritysten vakuutustoimin-
15489: jos sen käsiteltäväksi tulisivat myös ne ta- nan saattamiseksi nykyistä tarkoituk-
15490: paturmavakuutusasiat, joissa valtio on kor- senmukaisemmaksi ja sitä St1mällä pi-
15491: vausvelvollinen ja jotka nykyisin ratkaistaan täen kiireellisesti suor~'tuttaisi tutki-
15492: valtion tapaturmatoimistossa. Mainittakoon muksen valtion vakuutuslaitoksen pe-
15493: tässä yhteydessä vielä, että elokuun 20 päi- rustamismahdolUsuuksista.
15494: vänä 1948 annetussa ltapaturmavakuutuslais-
15495: Helsingissä 9 päiwänä maaliskuuta 1962.
15496:
15497: Veikko Helle. Lyyli Aalto.
15498: Eino Raunio. Väinö Tikkaoja.
15499: Artturi Koskinen. Anni Flinck.
15500: Meeri Kalava.inen. Valto Kä.kelä.
15501: Sylvi Siltanen. G. Henriksson.
15502: Uuno Voutilainen. Antero Våyrynen.
15503: 39 E 219/62
15504: 306
15505:
15506: IV,75. - Toiv.a.l. N: o 32.
15507:
15508:
15509:
15510:
15511: Helle ym.: YZeishyödyUisten järjestöjen varojen käytön val-
15512: vonna-n tehostamisesta.
15513:
15514:
15515: E d u s kun n a ll e.
15516:
15517: Viime vuosien aikana on paljastunut yleis- toimenpitein ja asettaa sitä valtion yksityis-
15518: hyödyllisissä. järjestöissä eräitä oloissamme kohtaisen tarkastuksen ja valvonnan alai-
15519: verraten suuria väärinkäytöksiä. Suuri ylei- seksi. Sen lisäksi, että tämä jo periaatteessa
15520: sö on näihin tapauksiin reagoinut erilttäin olisi vastoin yhdistymisvapautta, joka sa-
15521: voimakkaaati tulkiten ne aivan oikein kansa- nan- ja painovapauden ohella on meillä
15522: laiamoroo..lin höltymiseksi vastuunalaisilla pai- perustuslain turvaamia kansaiaisoikeuk-
15523: koilla olevien kansalaisten keskuudessa. sia, tämä saattaisi myös heikentää va-
15524: Kavallukset eivät kuitenkaan meillä itse paan harrastuksen. Kuitenkin viimeaikaiset
15525: aaiassa valitettavasti ole mitään harvinaisuuk- lukuisat väärinkäytökset ja eritoten se, että
15526: sia eivätkä yksinomaan tai erityisesti yhdis- useat niistä ovat saattaneet jatkua vuosikau-
15527: tyselämälle ominaisia. Vira:llisen tilaston mu- sia., osoittavat lai:nsäädäntömme puwtteellisuu-
15528: kaan tuli poliisin tietoon v. 1957 2 632 kaval- den ja välttämättömän täydentämisen tar-
15529: lusta ja v. 1958 2 440 kavallusta. Lisäksi tu- peen.
15530: levat petokset, joita v. 19518 oli 7 605 tapaus- Edellä sanotun lisäksi on aiheellista kiin-
15531: ta. nittää huomiota julkisista varoista kansalais-
15532: Suuren yleisön suuttumus järjestöissä il- järjestöille myönnetrt.ärvien avustusten käytön
15533: menneistä väärinkäytöksistä onkin lähinnä valvontaan. Yhteiskunnan antamat avustus-
15534: psykologisesti selitettävissä. Pidetään erityi- varat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet, mikä
15535: sen raskauttavana sitä, että varojen keräämi- jo sinänsä velvoittaa entistä tehokkaammin
15536: sessä vedotaan yleisön tunteisiin ja näin han- valvomaan näiden varojen käyttöä. Nousee-
15537: kittuja varoja saatetaan käyttää väärin ja han eräiden suurten kmsalaisjärjestöjen,
15538: myös sitä, ettei tälLaisten varojen käytön val- mm. urheilujärjestöjen yhteiskunnalta eri ta-
15539: vontaa ole järjestetty riittävällä huolella. voin saamien avustusmäärärahojen summa sa-
15540: Lukiessa sanomalehtiuutisia eri yhdistyk- toihin miljooniin markkoihin. Asiallisesti kat-
15541: sissä ja järjestöissä sattuneista väärinkiiytök-· soen näin saadut avustusmärärahat saatta-
15542: sistä ja niitä koskevista oikeudenkäynneistä vat muodostaa saajajärjestön ainoan merki-
15543: ei ole voinut olla panematta merkille sitä, et- tyksellisen tulolähteen. Nykyisen käytännön
15544: tä kavallukset ja muut väärinkäytökset mukaan valtioH:a ei lkuitenkaan ole mahdolli-
15545: useimmissa tapauksissa ovat olleet mahdolli- suutta avustusmäärärahojen käytön varsinai-
15546: siaJ järjestöjen organisaatiossa olleiden puut- seen valvontaan. Järjestöille merkitty mel-
15547: teellisuuksien johdosta. Tehtävien ja vas- ko ylimalkainen velvoitus selviltyks.en antami-
15548: tuun jako on ollut virheellinen tai sattu- se.,<~ta jättää varsin laajan liikkumavapauden
15549: manvarainen. Valvonta ja tarkastus on ollut varojen käyttöön. Vallitsevan .epäkohdan mer-
15550: tehotonta ltai. puuttunut kokonaan. Pääjär- kitys kasvoo sitä mukaa kUin· avustukseen
15551: jestön jaJ alajärjestöjen välinen yhteydenpito käytettävien varojen määrä kasvaa. Niinpä
15552: on ollut puutteellista; niillä on voinut olla esim. veikkausvoittovaroista tähän mennessä
15553: eri tilintarkastajat, joiden välillä ei ole ollut jaetut määrärahart; ovart; laskettavissa jo mil-
15554: kosketusta, yhteistyöstä puhumattakaan jne. jardeissa markoissa:.
15555: On todettava, ettei liene tarkoituksenmu- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
15556: kaista liiaksi kahlehtia vapaata hyvänteke- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15557: väisyystoimintaa valtion lainsäädännöllisin muksen,
15558: IV,75. -Helle ym. 307
15559:
15560: että haUitus ryhtyisi kiireeUisiin toi- jen julkisten varojen käytön valvon-
15561: menpiteisiin yleishyödyUisten järjestö- nan tehostamiseksi.
15562: HelBingissä 9 päivänä maaliskuuta; 1962.
15563:
15564: Veikko Helle. Lyyli Aalto.
15565: Sylvi Siltanen. Anni J'linck
15566: Uuno Voutila.in.en. ·· G. Henriksson.
15567: Antero V'å.yrynen.
15568: 308
15569:
15570: IV,76.-Toiv.al. N:o 33.
15571:
15572:
15573:
15574:
15575: lta.ipaJa. ym..: Asutusrahaston välityksellä tapahtuvan l4inoi-
15576: tuksen saattamrisesta eduskunnan määräysvaltaan.
15577:
15578:
15579: E d u s k u n n a ll e.
15580:
15581: V: n 1961 tulo- ja menoarviossa eduskunta valtiontilintarkastajat. Mihinkään toimen-
15582: myönsi asutusrahaston käytettäväksi .5 700 piteisiin ei kuitenkaan ole ryhdytty, vaikka
15583: milj. mk:n suuruisen määrärahan. Valtio- tämä eduskunnan budjettioikeuden ulkopuo-
15584: neuvoston myöhemmin vahvistamasta rahas- lella oleva rahaliike on vuosi vuodelta kas-
15585: ton varojen käyttösuunnitelmasta ilmeni kui- vanut.
15586: tenkin, että rahastolla oli viime vuonna va- Kun edellä mainittua jatkuvasti kasvavaa
15587: roja käytettävissä ainakin 9 330 milj. mk, budjetin ulkopuolista varojenkäyttöä on pi-
15588: mikä saa selityksensä siitä, että rahastolle dettävä eduskunnan budjettioikeutta louk-
15589: kertyy lisäksi varoja aikaisemmin myönnet- kaavana ja valtiontalouden yhtenäisen hoi-
15590: tyjen lainojen kuoletuksina ja korkoina. don kannalta epätarkoituksenmukaisena, kat-
15591: Rahasto voi siis nykyään myöntää eduskun- somme, että nykyisestä käytännöstä olisi
15592: nan päätöksestä riippumatta varoja eri tar- luovuttava jru saatettava asutusvarojen
15593: koituksiin ainakin 13 630 milj. mk, mikä käyttö kokonaisuudessaan eduskunnan val-
15594: summa lainojen kokonaismäärän kasvaessa vonnan alle. Tämä merkitsisi sitä, että aikai-
15595: jatkuvasti kohoaa. semmin myönnettyjen lainojen kuoletulrset
15596: Jo v. 1950 valmistuneessa mietinnössä ja korot on tuloutettava niinkuin arava- ym.
15597: finanssitoimikunta kiinnitti huomiota tähän lainojen vastaavat erät valtion tulo- ja meno-
15598: valtion budjetin ulkopuoliseen rahaliikkee- arvioon ja eri tarkoituksiin tarvittavat va-
15599: seen, joka silloin kuitenkin oli paljon sup- rat myönnettävä suoraan tulo- ja meno-
15600: peampaa kuin tällä hetkellä. Finanssitoimi- arviossa.
15601: kunta katsoi, ettei suinkaan ole ollut tarkoi- Edellä olevaan viitaten esitämme eduskun-
15602: tuksena jättää maanhankintalain toteuttami- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15603: seksi asutusrahastoon siirrettyjä varoja py-
15604: syväksi rahastoksi asutustoimintaa varten, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15605: ja ehdotti, että käytäntö olisi viipymättä asutusrahaston välityksellä tapahtu.-
15606: muutettava sellaiseksi, että tulo- ja meno- van lainoitus- ym. rahoituksen järjes-
15607: arvion •6 osastoon otetaan uusi tulomomentti, tämiseksi siten, että varojen myöntä-
15608: jolle välittömästi tuloutetaan ne varat, jotka minen tapahtuisi eduskunnan budjetti-
15609: nykyisen käytännön mukaan tuloutetaan oikeutta loukkaamatta valtion tulo- ja
15610: asutusrahastoon. Tähän finanssitoimikunnan menoarvion puitteissa ja että myön-
15611: kantaan yhtyivät myöhemmin valtiontalou- nettyjen lainojen kuoletukset ja korot
15612: den trkastusviraston tarkastusneuvosto ja tuloutettaisiin tulo- ja menoarvioon.
15613: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
15614:
15615: Matti Ra.ip~tla.. Mikko Asunta..
15616: Kalervo Sa.ura.. Pentti Sillantaus.
15617: 309
15618:
15619: IV,TT.- Toiv.al. N:o 34.
15620:
15621:
15622:
15623:
15624: Pa.a.rma.n ym.: Sotavahinkojen korvaamisesta jälleenraken-
15625: netu~7le kansanopistoille.
15626:
15627:
15628:
15629: E d u s k u n n a 11 e.
15630:
15631: Viime sodan aikana tuhoutui sotatoimien koon ja laatuun. Useat opistot ovat jälleen-
15632: johdosta tai jäi Neuvostoliitolle luovutetulle rakennetut aikana, jolloin rakentaminen on
15633: alueelle eräitä kansanopistoja Itä- ja Pohjois ollut erittäin kallista ja rakennusmateriaalia
15634: Suomessa. Näiden opistojen vahinkoja ei on ollut huonosti saatavissa. Samom on myöS
15635: korvattu asianomaisille toisen korvauslain jouduttu turvautumaan korkeakorkoisiin ja
15636: nojalla, vaan ·kansanopistot jätettiin maini- epäedullisiin lainoihin. Täten kansanopistot
15637: tun lain ulkopuolelle. ovat joutuneet huonompaan asemaan kuin
15638: Yleensä nämä opistot sijaitsevat vähävarai- niuut sodasta· kärsimään joutuneet laitokse(
15639: sella alueella. Kun nämä opistot on sodan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
15640: jälkeen jiHleenrakennettu, ovat niiden kan- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
15641: natusyhdistykset jääneet suuren velkataakan vomuksen,
15642: alle. Se, mitä ne ovat valtionapuna saaneet
15643: rakentamista varten, on opistojen vuokra- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15644: arvolaskelniissa ollut säädösten mukaan vä- sotavahinkojen korvaamiseksi jälleen-
15645: hennettävä vuokra-arvoon oikeuttavasta pää- rakennetuille kansanopistoille vuokra-
15646: omasta pois, joten vuokra-arvo on jäänyt ko- arvoja alentamatta.
15647: vin vähäiseksi verrattuna rakennuksen ko-
15648: Helsingissä S päivänä maaJiskuuta 1962.
15649:
15650: Akseli· Paarm.an. Eino Sääskilahti Erkki Koivisto.
15651: Esa Timonen. Olavi Lahtela.. NUlo :Ryhtä..
15652: 310
15653:
15654: IV,78.- Toiv.al. N:o 35.
15655:
15656:
15657: Leinonen ym..: Toitnenpiteistä pientonnistokannan, kehittä-
15658: miseksi.
15659:
15660: Edu sku nn a.lTe.
15661:
15662: Puutavarankuljetus maastamme Itämeren minen edellyttää, k;aipaa vailitiovaJl:an erikolis-
15663: ja Pohjanmeren satamiin tapahtuu pääosil- toimenpitei'tä esiro. järjestämällä ~aiinoituk
15664: taan pientonnisboluokkaan kuuluviHa aluk- si!a. Nämä ·toimenpiteet tU!levat entistäkin
15665: silla. Ennen sotia meillä oli varsin kilpailu- välttämättöm.ämmiksi liikenteen Saimaan ka-
15666: kykyinen prentonnisto, mutta nykyään on nava:Hi81 mahdollisesti: avautuessa, jolloin ,puu-
15667: pientonnistoluokkaan kuuluvien ailustemme tavarankuljetus pienaluksilla tulee yhä mer-
15668: melkein täydellinen puuttuml:nen tarjonnut lcittävämmäksi.
15669: ulkomaisille varustamoille tJiladsuuden vallata Pienronn"istomme kehittämisellä on myöS
15670: nämä. kuljetukset omid!le alukshlleen. Tä8tä nimenomaan työllisyyskysymyksenä tärokeli.
15671: on ollut seUTauksena, että maamme on joutu- merkityksensä. Tämä merkiitsOO koulutettua
15672: nut mabamaan vuosittain mhljardeja mark- työvOimaa sekä päählystö- että · miehistöase-
15673: koja mhti.m:81ksuin:a ulkomaisille varusta- massa;. Ei ole oikein, että tämän kolliutetun
15674: moille. työvoimaal on aluskantamme vä.häisyydrestä
15675: Nettovetoisuudeltaa.n 200-500 rek. tonnin johtuen hlllkeuduttava muihin ammatteibin
15676: suuruisilla pienaluksilla taplllhtuneiden kul- tai sii<rryttävä p'alvelemaan ulkomaiden lai-
15677: jetusten osalta on suoiiUlllaisten pieooilusten voihin. Kun työvoiman koulutus· on kysynyt
15678: osuus esim. vv. 1950-57 ail:entunut yhteisiä varojamme, oliSi maamme kannalta
15679: 43.8 % :sta 12.1 %:iiln. V. 1959 alle 500 rek. edullista käyttää tätä työvoimaa hyväksi.
15680: tonnin aluksiolla viedystä S81ootusta puutava- Kunnollinen pientonnisto, joka usein kä.y
15681: rasta oH suomalaisten alusten osuus enää kotimaaJSSa, tarjoaa vaTSinkin perheellisille
15682: vai:n noin 3 % ja pyöreästä puutavarasta oli merenkulkiijoi>llemme ensiluokkaisen ·työpai-
15683: suomalaisten alusten osuus enää alle 5 %. kan.
15684: Eduskunta on 21. 4. 1961 hyväksynyt pien- Pientonnistokysymys ei työl:ligyyden kan-
15685: tonniston veronhuojennuslain vv:ksi 1961- nllllta roajoitu vain merenkulkijoihlmme, vaan
15686: 70, mikä om8Jlt:a osailtaan luo edellytyksiä ®11 merkitys on telakoidemme j•a korjauspa-
15687: pienllllusten hankinnalle moollemme. Maini- jojen k;annaJta huomattava. Tämä koskee
15688: tun lain voimaantulon jälkeen on kuitenkin sekä maassamme rakenrrettavia pientonnisto-
15689: voitu todeta, että veronhuojennuslain avul'la luokan aluksia et·tä h8Jllkittavia seoond hand-
15690: yksin emme voi saada hankituksi pienaluk- aluksia, jotka pystyisivät tarjoamaan hyödyl-
15691: sia., sillä sotien ja teknilllisen kehityksen seu- ]i:siä. työtilaisuuksia mdlemme. Meihlä kaln-
15692: rauksena olemme nyt siånä t·illanteessa, että sakuntamla ei ole varaa unohtaa piellJtonnis-
15693: käytä;nnö11isemi kaitsoen tyhjästä on ~uotava toamme ja sen avulla maaHe hankittavia
15694: kotimainen pienaluskanta, jonka tulisi pystyä huom&ttavia rahtiltuloja.
15695: toimimaan menestyksellisesti kansainvälisessä Edellä esitettyyn viilt,aten esitämme kun-
15696: kilpailussa.. Nykyaikaisen, kilpailukykyisen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15697: pi<entonniston luomiseen ei nimenomoon pien- muksen,
15698: varustajilla, jotka perinteellisesti ovat huo-
15699: iehtin(let piena[uks1Ha tapahtuvista kuljetuk- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin to·i-
15700: sista, yksinään ole pääomaköyhässä maas- menpiteisiin maamme pientonnistokan-
15701: samme edelly.tyksiä, eHei rahoituskysymysten nan kehittämiseksi myöntämällä val-
15702: ra&aisemiseksi luoda välttämättömiä järjes- tion pitkäaikaisia ja halpakorkoisia
15703: ~yjä. Näiden rahoitukysymysten rwtkaise- lainoja pientonnistoluokkaan kuulu-
15704: miseksi, joita maamme pientonniston kehittä- vien alusten varustajille.
15705: Helsingissä 12 päivänä maruliskuuta 1962.
15706:
15707: Armas Leinonen. Aaro Stykki.
15708: 311
15709:
15710: IV,79. .;...;..Toiv.al. N:o 36.
15711:
15712:
15713:
15714:
15715: Tikkaoja Ym-: i'oimenpiteistä kassaerehdysrahan maksami-
15716: seksi.
15717:
15718:
15719: E d u s kun n a 11 e.
15720:
15721: Valtioneuvosto asetti h~hni'kuun 4 päivänä Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut siitä
15722: 1954 komitean tutkimaan valtion virastojen syystä, että valtionvarainministeriön asiaa
15723: ja laitosten kassanhoit·a:jille sekä muille pää'- koskevassa päältöksessä on k:assa.vaihdon ala-
15724: asiassa kassapalvelua suorittaviB.e va!ltion rajaksi kuukaudessaJ määrä-tty 17 mHj. mk,
15725: viT'kamiehine ikassapalvelrussa sattuvien va- eivätlkä konduktöörit ja muut heihin verrat-
15726: ja'llSten valtion varoista korviWlJillisen tarpeel- tavat koskaan pääse tä'llaisiin tilityssummiin
15727: lisuutta, s~lvittäanään m8JhdoUisen korvaus- kuukaudessa. Näin menetellen on, vastoin
15728: järj-estelmän periaatteita ja laatimaan yksi- komitean mietinnössä esitettyä tkantaa, alem-
15729: tyiskohtaisen ehdotuksen ilrorvausjärjestel- mat viran ja toimen haltijat jätetty kassa.-
15730: mä!ksi. Tämä komitea, joka käytti nimeä erehdysra:hoo ulkopuolelle ja tyydytty jaka-
15731: kassaerehdysrahalromitea, sai mietintönsä val- maan nykyinen vaatimaton m:äärär81ha pää-
15732: miiksi kesäkuun 22 päivänä 1955. Mietinnös- toimisiHe, varsinaisille kassa:nhoitajille.
15733: sään komitea totesi kassaerehdysrahan mak- Tällainen menettely on sitäJrin epäoitkeu-
15734: samisen tarpeeHisuuden edtyisesti posti- denmulka.isempa;a, kun otetaan huomioon että
15735: ja hmnätinlaitoksessa: ja valtionrautaieiliä, varsinai'Se.'l'3a kassapaiveluksessa, kiinteässä
15736: ,koska molemmissa näissä laitoksissa on virka- työpaikassa toimiva viran ja toimen haJiija
15737: miehiä, jotka joko ja.tkuvasti tai vuorotyönä voi itse määrätä työvauhtinsa ja täten pyr-
15738: joutuvat woritt·amaan kassapaJvelua tai muu- !kiä rahan käsittelY'SSi mahdollisimman suu-
15739: ten ikrusittelemään r81hoja yleisön kanssa Oile- reen huoleLlisuuteen, kun taas juna- tai 81Uto-
15740: matia kuitenkaan nimenomaan kassamhoita- paJlveluiksessa rahastusta ja matkalippujen
15741: jan toimeen noianettyjä." Komi:tea päätyi eh- myyn-tiä suoribtava viTan tai toimen haltija
15742: dotuiksissaan siihen, että esimerkibi valtion"' joutuu pakostaikin suorittamaan teihtävänsä
15743: ra.utateillä olisi kassaerehdysrruhaa maikset- kii·reessä, lHk!kuvassa kulkuneuv~a ja usein
15744: tava suurten matkustaja-asemien lippukas- myös tungoksessa. Hman muuta on selvää
15745: soissa ja suurten tavaratoimistojen kassoissa että jälkimmäisessä tapalliksessa erehdyksen
15746: pa!lveleviUe virkamiehille ~ä matkustaja- vaara on moninverroin suurempi kuiu jos
15747: junien konduiktööreille ja ma'llkaii'Ppujen ta!r- rahan käsittely suoritetaan lk:assaluukuUa tai
15748: kastajlile junissa myytyjen ii'Ppujen perus- muussa rahan käsittelyyn tarlroitetussa pai-
15749: teella. kassa.
15750: Komitean mietinnön valmistumisen jälkeen Edellä iJ.ausutun perusteella ehdotamme
15751: ei asiassa tap81htunut mitään moneen vuo- eduskunnan hyvälksyttävä!ksi toivomlllksen,
15752: teen, kunnes eduskunta myönsi v:n 1960
15753: <tulo- ja menoarvion 18 PL II luvun 2 illrom. että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
15754: 'kohdalla 600 000 mk: n määrärahan kassa~ menpiteisiin kassaerehdysrahan maksu-
15755: erehdysra:h:an kokeiluluon-toista maksamista perusteena olevan kuukautisen kassa-
15756: varten. Kun asiasta tämän jäliJ.reen rautatie- vaihdon vähimmäismäärän alentami-
15757: ha;llitlllksen ja järjestöjen ltieSken neuvoteltiin, seksi siten, että konduktööri, matka-
15758: luvattiin rautatiehaJllituksen taholta ulottaa lippujen tarkastaja, kiskoauton rakas-
15759: kokeilu koskemaan myös konduktöörejä. taja, autonkuljettaja, -apumies ja ra-
15760: 312 IV,79. - Kassaerehdysraha.
15761:
15762:
15763: hastaja sekä epäitsenäinen liikenne- tusta varten riittävän· määrärahan
15764: paikan hoitajana toimiva asemamies vuoden 1963 tulo- ja menoarvioesityk-
15765: voisivat saada kassaerehdysrahaa, ja seen.
15766: että hallitus ottaisi tätä tarkoi.
15767: Helsingissä 2 päivä,nä maaliskuuta 1962.
15768:
15769: VåiD.ö Tiklawja. Arvo.. Ahonea. Veikko Helle.
15770: VJljo Virtanen. 'l'riue Pa.a.sivuori. Vå.inö Vilponiemi.
15771: 313
15772:
15773: IV,SO. - Toiv.al. N: o 37.
15774:
15775:
15776:
15777:
15778: Räsänen ym. : Valtion yhtiöiden kuorma-autokuljetusten an-
15779: tamisesta yksityisille.
15780:
15781:
15782: E d u s k u n n a ll e.
15783:
15784: Maamme kuorma-autoilijoissa. on herättä- tistä enemmän yksityiseen ikuorma-autokulje-
15785: nyt huolestumista valtion yhtiöiden kuljetuk- tubeen on myös merkkinä oman kuljetustoi-
15786: sissa tarvittavan kuorma-autokaluston lisään- minnan kannattamattomuudesta.
15787: tyminen ja kuljetustoiminnan asteittainen Edellä esittämäämme viitaten ehdotall\llle
15788: sosialisoituminen. Yleisesti on tiedossa, että kunnioittaen edUBkunnan hyväksytn;äväksi
15789: kuorma-autokuljetukset ykaityisten yrittäjäin toivomuksen,
15790: toimitta.mina tapahtuisivat joustavammin ja
15791: tulisivat kustannuksiltaan huokeammiksi. Li- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
15792: Säksi maamme itsenäisten kuorma-autoilijoi- toimenpiteisiin valtion yhtiöiden kuor-
15793: den nykyisellään heikko ansiotaso vaatisi li- ma-autokuljetusten antamiseksi entis-
15794: sääntyviä kuljetustehtäviä, eikä näin ollen tä suuremmassa määrässä yksityisille
15795: valtion toiminnan lisääntyminen iällä alalla kuorma-autm'lijm"lle sekä omaa kulje-
15796: ole suositeltava;a, vaan kansanta:loudellisesti tustarvettaan varten tapahtuvan kuor-
15797: vahingollinen toimenpide. Yksityisten liike- ma-autokaluston hankinnan lopettami-
15798: lailtosten piirissä t·apahtuva siirtyminen en- sekM.
15799: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
15800:
15801: Eino Räsänen. Eino Sä.äskita.hti.
15802: Pentti Pekkarinen. Veikko Honka.nen.
15803: Reino Karpola.. Reino Kangas.
15804: .A.aro Lintilä. Eino Uusitalo.
15805:
15806:
15807:
15808:
15809: 40 E 219/62
15810: 314
15811:
15812: IV,Sl. -Toiv.al. N:o 38.
15813:
15814:
15815:
15816:
15817: ·Turunen ym.: Tutkimuksesta vyöhykejakoon perustuvan rau-
15818: tateiden tariffipolitiikan soveltamisesta.
15819:
15820:
15821:
15822:
15823: Viime vuosina on puhuttu paljon maaseu- Jos tämä korkein tariffeissa sovellettava mat-
15824: dun ja erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomen ka määrätään esim. 250 km: ksi, toisi sellainen
15825: teollistamisesta. Avainasemassa k8Jtsotaan ole- muutos kaukaiset alueet läheiiUD.äksi laivaus-
15826: van näiden alueiden· runsaiden metsien va- satamia ja ikäänkuin pienentäisi maamme
15827: l'laa'll rakeDJtuvan metsäteollisuuden luomisen maantieteellisiä mittasuhteita. Kun rautatei~
15828: ja kehittämisen. Maassamme jo oleva, sellai- den kustannuksista kiinteät kustannukset
15829: senaan hyvin huomattava, tämän alan teolli- muodostavat valtaosan ja kun ftällainen ta-
15830: suus on keskittynyt suureksi osaksi rannikko- riffipolitiikka tulisi huomattavasti lisäämään
15831: seudulle. ·· :ooskaiden juna- ja vaunulasteittain tapahtu-
15832: Pohjois- ja Itä-Suomen alueet ovat alityöl- vien kuljetusten määrää, voisi tällaisten ta-
15833: lisyysalueilta, joilla työllisyyden hoitaminen riffien soveltaminen jopa parantaa raurtatei-
15834: vaatii valtiolta vuositrtain huomattavia mää- den kannattavuutta. Välillisesti tällainen ta-
15835: rärahoja. Metsäteollisuuden ja myös ns. koti- riffipolitiikka johtaisi työllisyysmenojen vä-
15836: markkinateollisuuden rakentaminen edellä henemiseen ja yleisen tulotason nousuun Itä-
15837: mainituille alueille olisi pysyvä työllisyyden ja Pohjois-Suomessa, mikä puolestaan lisäisi
15838: ylläpitäjä ja koituisi monin tavoin sosiaali- mm. verotuloja. Tariffien muutoksella olisi
15839: sesti näiden alueiden elämän tason kohotta- siten valtion lta:loutrta tervehdyttävä vaikutus.
15840: miseksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15841: Esteenä teollisuuden kehitttämiselle ko. nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
15842: alueilla, joille raaka-aineiden läheisyys ja sen,
15843: runsaus sekä työvoiman helppo saaminen että haUit'US kehoittaisi rautatiehaUi-
15844: muuten luovat luontaiset edellytykset, ovat tusta tutkimaan sellaisen vyöhykeja-
15845: valmiiden tuotteiden korkeat rautatietariffit koon per'UStuvan tariffipolitiikan so-
15846: Valtionrautateiden rtariffipolitiikkaa pitäi- veltamista, että juna- ja voonuZasteit-
15847: si ohjata siten, että taloudellisten näkökoh- tain kuljetettavien jalostettujen tuot-
15848: tien ohella otetaan huomioon myös yhteis- teiden kaukokuljet'USrahteja alennet-
15849: kunnalliset tekijät sekä tariffipolitiikan kan- taisiin ja tällä tavoin helpotettaisiin
15850: santaloudellinen kokonaisvaikutus. Tällainen teollisuuslaitosten perustamista Sisä-
15851: vaikUJtus olisi allekirjoittaneiden käsityksen Suomeen ja erikoisesti nykyist1le ali-
15852: mukaan sellaisella tariffipolitiika:lla, jonka työllisyysalueille ja parannettaisiin
15853: mukaan jotaikin määrättyä matkaa pitemmäl- siellä teoUisuuden kannattavan toimin-
15854: tä matkaosuudelta eivät rahdit enää nousisi. nan edellytyksiä.
15855: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
15856:
15857: Oiva Turunen. Edit Terästö.
15858: Pentti Pa.karinen. Esa. Timonen.
15859: Hilja. Vå.änä.nen. Pentti Pekkarinen.
15860: Toivo H. Kinnunen. .Juuso Häikiö.
15861: 315
15862:
15863: IV,82. - Toiv.al. N: o 39.
15864:
15865:
15866:
15867:
15868: La.hte'la. ym.. : Voiton- ja vastuunjakoa sekä työläisosakkeriden
15869: käyt>töä koskevasta koke~'lusta.
15870:
15871:
15872: E d u s k u n n a ll e.
15873:
15874: y,ksityis- ja yhteisedun niveltäminen toi- tamassa tuotantolaitoksessa ja tuntee, että
15875: siinsa on talouselämässä alituinen kompas- laitoksen omistaja hyötyy liiallisesti hänen
15876: tuskivi. Massoittuminen ja proletarisoitumi- työnsä· tuloksista.
15877: nen luovat yhteiskuntaelämään jatkuvia jän- Kokemukset muissa maissa osoittavat, että
15878: nitystiloja ja työntekijäin ja työnantajien ,teollisuuden torpparivapautuksella" vain
15879: välillä on taistelua, joka puuduttaa tuotanto- voidaan todella tehokkaasti kohentaa niiden
15880: koneistoa.mme. Mietittäessä keinoja näiden kansaJ.aistemme elämää, jotka ovat vielä
15881: epäkontien poistamiseksi on monissa maissa omistamattoman proletariaatin turvattomassa
15882: päädytty yllättävän samansuuntaisiin ratkai- asemassa. Näinollen voidaan tässä esitettyä,
15883: suihin kuin ne, joilla Suomessa aikoinaan lähinnä teollisuuden omistussuhteiden uudel-
15884: suoritettiin torpparivapautus ja on sen jäl- leenjärjestelyä pitää eräänä tärkeimmistä
15885: keen toteutettu asutustoimintaa. Tarkoituk- tämän hetken reformeistamme. Ilman sitä
15886: senahan on ollut tehdä omistamattomista ih- ei taloudellista kansanvaltaa kyetä käytän-
15887: misistä sen tuotantolaitoksen - oman tilan nössä toteuttamaan. On paikallaan, että ko-
15888: - omistajia, missä itsekukin työskentelee. keilemalla tätä ,talonpoikaista periaatetta"
15889: Tämän maataloudessa hyväksi havaitun jär- jossakin valtion omistamassa yrityksessä luo-
15890: jestelmän, jossa itsenäinen talonpoika omis- daan meille Suomeen soveltuvat menettely-
15891: taa tuotanto- ja asumisomaisuuden sekä mää- tavat tässä tärkeässä kysymyksessä ennen
15892: rää työnsä tuloksien käyttämisestä, sovelta- mahdollisia lainsäädännöllisiä toimenpiteitä.
15893: minen muissakin elinkeinoissa on täysin mah- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15894: dollista. Näyttää myös ilmeiseltä, että vain nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
15895: sen avulla ratkaistaan esimerkiksi suurteolli- muksen,
15896: suudessa työskentelevien työntekijöiden mo-
15897: nia ongelmia ihmistä parhaiten tyydyttävällä että hallitus suorituttaisi kiireelli-
15898: tavalla.· On todettu, että voiton- ja vastuun- sesti koke~'lun jossakin valtion omista-
15899: jaon sekä ns. työläisosakkeidtm käyttöön ot- massa osakeyhtiössä voiton- ja vas-
15900: tamisella vapautetaan valtio- ja yksityiska- tuunjaosta ja ns. työläisosakkeiden
15901: pitalististen yritysten palveluksessa olevat käytöstä teollisuuden palveluksessa
15902: työntekijät niistä riesoista, joita syntyy, kun olevien työläisten ja toimihenkilöitten
15903: ihminen joutuu työskentelemään toisen omis- aseman kohentajana.
15904: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
15905:
15906: Ola.vi Lahtela.. Eero Juntunen. Eino Sääskilahti.
15907: Reino Kangas. Veikko Savela. . Akseli Paa.rma.n.
15908: 316
15909:
15910: IV,83.-Toiv.al. N:o 40.
15911:
15912:
15913:
15914:
15915: Helle ym..: TulokseUisen yhteistoiminnan aikaansaamisesta
15916: valtion eri kaUinnonhaarojen ja kuntien kesken rakennus-
15917: toimin1Wn alalla.
15918:
15919:
15920:
15921: Eduskunnalle.
15922:
15923: Eri koulumuotojen t311'vitsemia huonetUoja kaupungeille sisällyttää kansakoulujen ra-
15924: on maassaanme rakennettu tavaLlista enm.män kennusohje1miin sellaisia tiloja kuin esi-
15925: koko sodan jälkeisen ajan. Valtionapu niihin merkiksi työväenopiston, kirjaston, äitiys-
15926: on kohonnut kymmeniin miljardeihin. Osa ja lrulltenneuvolan sekä nuorisotyön tarvitse-
15927: ralkennustöistä, !kuten kaupun:kien ik!ansakou- mat tilat. Asianomaisissa pii~ herää oi-
15928: lutil.alt on rakennettu ilman valtiona;pualkiu. keutetusti kysymys, miksi näin ei ale $8.8/t-
15929: Johtuen siitä, ~tä erilaiset ikoulumuodot ovat tanut tapahtua a;sioita a:lemmissa hallinto-
15930: monien eri ministeriöiden alaisia, OVBit raken- portaissa käsiteltäessä. Voidaan sanoa, että
15931: tamista koskevat sää.nnöksethln vaihdelleet kunnilla tai niiden yhtymillä on ~aikilla
15932: suuresti. Ta.rikoituksenmukaisuus on ymmär- mahdollisuus vedota sat.tuneella tavalla y~em
15933: rettävästi muodostunut myös erila.iselksi, kun piin .'hall.intoelimiin. Käytännössä ei voida
15934: valmistuneilta ralkenn:ubia on arvosteltu. kuitenkaan edeB.yttää Jtällaista menettelyä
15935: Epäilemättä on ikansataloudellisesti muOdos- norma.aJ.ilksi jo siitäkin syystä, ettei välien
15936: tunut epätruloudellista toimintaa siksi, että rikkoutumista valtion elimien ika.nsSa tällöin
15937: eri hallintoaloilla ei ole päässyt syntymään aina voitaisi väJ..ttää. Oiikeusperiaatteen kan-
15938: yhteistyätä suun.nitlteluvaiheessa. Lukematto- nalta ei ·tämä myöskään voi oUa .paikallaan,
15939: missa tapaubissa olisi sa.moissa rakennus- :koska oi:keuden tulee oHa ilman· erikoistoi-
15940: ryhmissä voitu toteuttaa useamman laitok- menpiteitäkin, po. tapauksissa kaikille kun-
15941: sen tarpeita. Ehkä puuttuvien tai vmrll.anc nille, voimassa olevista säädöksistä esiin tu-
15942: aikaisten säädösten johdosta ovat eri ·hallinto- leva eilkä erillisistä tuhlrinnoista liian pa:ljon
15943: alojen virkamiehet päässeet tai joutuneet riippuvainen.
15944: edustamaan valtiota pitäen silmällä tarpeet- Kun rakennustoiminta edelleen tulee jat-
15945: toman a;htaas.ti vain edustamaansa alaa. iJ.rumaan vilkkaana, ja myös mitä 't}riia.ishn-
15946: V a:ltion8!vun k:ahliltseva vaikutus on myös pien huonetHaitarpeiden 1ka;svu on . ilmeinen,
15947: useassa tapauksessa rajoittanut kuntien itse- tulisi asiassa toimeenpanna mi..tä piB.cimmin
15948: määräämisoi.keuksia. Ne eivät ole saaneet tutJkimus ja tehdä sen edellybtånn.ät esityikset
15949: il.upaa edes omilla kustannuksillaan liittää voimassa olevien säädösten selventämisestä
15950: tarvitsemiarun. tiloja. Meclcillepa:ntavaa on, ta:i muU'ttamiseslta tai uusien luomisesta. Yh-
15951: että säädÖikset eivät ole olleet yhtäläisiä, joh- teistyön aikaansaamista rakenn~uunnitel
15952: donmUikaisia. Esimerkkejä. on tullut näky- mien valmisteluvaiheessa tulisi tätä tietä
15953: viin, joissa ralkentava Y'hteisö on, lkään.ty- pyrkiä saamaan eri valtion haHi.mionhaarojen
15954: mäl[ä. useampien hallintoelinten puoleen saa- karu;sa.
15955: nut aiikaan kansantalouden ja myös, kenties Edel~ä. sanottuun viitaten ehdotamme edu~
15956: ennen muuta, !käytännön kannalta tarkoituk- kunnan hyväksyttäväksi toiVOOJ.uksen,
15957: senmukaisia ratkaisuja. Valtioneuvosto on
15958: mm. 8. 3. 1962 tekemällään päätöksellä että hallitus suorituttaisi kiireelli-
15959: myöntänyt oilkeuden Helsingin ja Oulun sesti selvityksen niistä säännöksistä,
15960: IV,83. - Helle ym. 317
15961:
15962: joiden on käytäntöön sovellettaessa sen perusteella toimenpiteisiin epä-
15963: todettu muodostuneen esteeksi talou- kohtien poistamiseksi tuloksellisemman
15964: dellisimman ja tarkoituksenmukaisim- yhteistoiminnan aikaansaamiseksi val-
15965: man ratkaisun aikaansaamiselle ra- tion eri hallinnonhaarojen ja kuntien
15966: kennussuunnitelmien valmisteluvai- kesken rakennustoiminnan alalla.
15967: heessa sekä ryhtyisi tämän selvityk-
15968: Helsingissä. 12 päivänä maaliskuuta 1962.
15969:
15970: Veikko .Helle. G. Henriksson.
15971: Kaarlo Pitsinki. Dmari Linna..
15972: 318
15973:
15974: IV,84.-Toiv.a.l. N:o 41.
15975:
15976:
15977:
15978:
15979: Paavola. ym.: PienteoUisuuden valtiontakuujärjestelmän ai-
15980: kaomsaamisesta.
15981:
15982:
15983: Ed u sk u n nalle.
15984:
15985: MlllaiDlll~ pienteollisuuden ri-ittävän voi- saatava aikaan sellainen vaitiontakuujärjes-
15986: makkaan kehityksen tiellä olevist111 esteistä telmä, jossa valtio otta:a tuntuvan osan VaB·
15987: vaikeimpia on puute pääo:m.isba. J uurli pien- tuusta, mutta joka sa:maMa edellytt;ä.en sekä
15988: yritysten on ymmåTrettävästi erityisen vaå.- yrittäjien keskinäistä että luottolalitosten
15989: keata päästä kokoamaan omia pääomia, osavastuuta on tervettä omrutoimisuutta edi&
15990: mutta ne ovat heikossa asemassa myös khl.- tävä. Samalla järjestelmän tulisi o1la sekä
15991: pai.lussa luottomarkkinoilla. Teknidl.illen am- yrilttäjilen. takauskelpoisuuden tutkimisen ja
15992: mattitaå.to tali tuotannollinen idea, jotka anomusten esittelyn että takaustappioiden
15993: yleensä ovalt olleet pienyritysten l!llkusysäyk- syntyessä aitheutuvan valtion maksuvelvolli-
15994: senä ja ylläpitävänä voimana, Y'hdistyvät suuden toteuttlamlisen k81Ill1ailta joustavasti ja
15995: harvoin sellaiseen varallisuuteen, jota voi- lmikkia osapuolia tyydytstävällä tavalla hoi~
15996: daan käyttää luottojen vakuutena. Monässa dettavissa.
15997: Suomea varalkkaammissa maissa vaiLtiov&ta Edel,läolevan perusteella ehdotamme kun-
15998: on mennyt varsin pitkälle pieiJJteollisuuden nioitltaen eduskun.n:a,n pootettäväksi toivo-
15999: tukemisessa erli:la:isten Vllliltiontakuujärjestel- muksen,
16000: mien muodossa. MeiUäkin on vihdoin, pitkä-
16001: a~ka:isten toivomusten johdosta saaJtu alikl!lall että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16002: pienteollisuusneuvottelukunnan valtiontakuu- sellOiisen valtiontakuujärjestelmäehdo-
16003: jaoston mietintö, joka kuitenkin sisältä- tuksen kiit·eelliseksi laatimiseksi, jonka
16004: miensä heilclrouksien johdosta näyttää alun- puitteissa voidaan käyttää hyväksi
16005: perin mahdottomalta toteuttaa. valtion keskeisen vastuun rinnalla
16006: Jotta tämä tärkeä 31Sia ei enää tarpeetto- yrittäjien keskinäinen ja luottolaitos-
16007: masti viipyisi, olisi väJttämäJttä ja nopeasti ten osavastuu.
16008: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
16009:
16010: E. J. Paavola. Jussi Saukkonen.
16011: 319
16012:
16013: IV,85.-Toiv.al. N:o 42.
16014:
16015:
16016:
16017:
16018: Pohjonen ym.. : Esityksen antamisesta käsi- ja pienteollisuus-
16019: lainojen vaUion takuista.
16020:
16021:
16022: Eduskunnalle.
16023:
16024: Yleisesti hyväksytään eriasteinen teol- valtio voisi määrätyiHä edeNytyksiJlä toota
16025: lisuuden . ja yritteliäisyyden kehittämi- täillaisia lainoj·a. Kun truhdotaan nimen-
16026: nen. Se on joka suhteessa kansanta- omaan myös suurten ikäluokkien työhönsi-
16027: louden etujen mukaista. Teollisuuden ja joitusta kehittää, olisi tieltä raivattava ik:aiikki
16028: nimenomaan pienteollisuuden· ja pienyrit- esteet. Pysyviä työkohteita tulisi saada rat-
16029: täjätoiminnan kehittämisessä on kuiten- kaisevasti lisää.
16030: kin vaikeutena paaomien ja erikoisesti Edellämainitun perusteelia kunnioittaen
16031: halpojen pääomien puute. Yrittäjiä on run~ esitämme eduskunnan hyväJksyttäväbi toivo-
16032: saasti ja pääomia:kiln. soottaisi oHa saatavissa, muksen,
16033: mutta köyhien yrittäjien vaikeutena on pää-
16034: omien saamiseksi riittävien takuiden saami- että hallitus antaisi esityksen käsi-
16035: nen. Tässä suhteessa tulisi yhrteislkunnan ja pienteollisuuslainojen valtion ta-
16036: tuHa avuksi. Eräänä ratkaisuna olisi se, että. kuista.
16037: Helsingissä 28 päivänä helm~kuuta 1962.
16038:
16039: Mauno Pohjonen. Arvo Pentti.
16040: Olavi La.hte:&J.. Niilo Ryhtä.
16041: Esa. Timonen. Veikko Savela.
16042: Eino Uusitalo. Eemil Partanen.
16043: 320
16044:
16045: IV,86. - Toiv.al. N: o 43.
16046:
16047:
16048:
16049:
16050: J. E. Pa.rta.nen ym..: Toislm valtakunnallisen sähköistämisoh-
16051: ie~man ~timisesta~
16052:
16053:
16054:
16055: Eduskunnalle.
16056:
16057: Maaaeudrm sähköistämistoiminta on sotien asutU!kselle ominaiset pitkiiit välimatkat aset-
16058: jii!lkeisenä aikana edistynyt olosuhteisiin kat- tavat ymmärrettävät · rajoituksensa, joita on
16059: soen tunnustusta saaneelia tavalla. Maakun- vaNrea saada käytän:n~ hoidetuiksi.
16060: nalliset sähköyhtymät ova;t läJhieneet liik- Sähköistämisasteen nykyisellään ollessa on
16061: keelle pääasiallisesti ku:nn'8illisin:a yhteenliit- tosin vielä j·äljellä alueita, jo'IJka voidaan Ja
16062: tY'Illin:ä. Tällainen organisatiomuoto on luo- vastaisuudessa täytyy voida liittää verkOBtoi-
16063: nut alunalkaen S'iiJhköistämistoiminna!le maa- hin uudissWhköistyksen avuH.a. Tietyt erikois-
16064: seutuoloissa luonnollisimman lähtökohdan. toimenpiteet, lä:hinnä taloudelliset ratkaisut
16065: V altiovaHa:n taholla on maaseudun siih- tulevat kyllä tällöin väilttämättömiilmi. Val-
16066: köistämistoimintaan suhtaudUJttu jaltkuvasti tion os:aHistuffisa vuomtta.isin m.äärärahoin
16067: myönteiscllä ta:va:Ha. Tälhänastiset tulOkset maaseudun sålhköistämisen tlrl.remiseen, on
16068: voinevatkin tyydyttää yleensä tällä taholla edeHytettävål tämän toiminnan m.ukautta-
16069: asetettuja toiveita. Maaseudun talouksista mista jä:ljelilä. olevien sähköistämättömien
16070: ilasketaan tälhän mennessä säJhköistetyn n. alueiden ja erityisesti syrjäisten seutujen
16071: 80%. Maassamme on kuitenkin vielä alueita säiliköistämistä palvelemaan. Aj·ankohtaisin
16072: joissa sähköistämisprosentti· on vasta 50- ja tärlrein tehtävä tässä m.iJelessä onkin koko
16073: 60. Läntisissä na:apurimaissarn.ine on sähköis- maan lkäsittiilvän II valta:kurmallisen siilh\köis-
16074: täroisessä yleensä päästy meitä korkeampiin tämisohjelman laatiminen rahoituslaskelmi-
16075: lukuihin. Niinpä mainitaan, että Ruotsissa neen niiUe alueille, jotka ovat toteutetun
16076: j•a: Norjassa sähköistämisprosentti jo vuosia sähköistämisohjelman ulkopuol~Ha. Tiilllöin
16077: sitten nousi 95 tasolle. on edellytettävä, että säJhk.öistämisprosentti
16078: Kun maaseudun säJhköistämistä toteutetaan maassamme määritellään lopulliseksi ja val-
16079: kunnallisten yhtymien toimesta, ovat tämän tionavustusperusteet sovelletaan esille tule-
16080: toiminnan alkurahoittajina asianomaiset kun- via uudissähköistyksen erikoisolosuhteita siil-
16081: nat ja sitä: ti,etä ikuntien veronmaksajat. Näin miilläpitäen.
16082: ollen jalkainen kunna:llisveroa mw'ksa:va kun- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
16083: nan j·äsen, riippumatta siitä, missä kunnan kunnan hyvålksyttäviilksi toivomuksen,
16084: osassa hänen ·asuinpaikkansa sijaitsee, joutuu
16085: osaltaan osallisturrnaan sähköistäroiskustan'- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
16086: nuksiin. Tasapuolisuusperiaate vaatisi täl- toimenpiteisiin II valtakunnallisen
16087: löin, että jokainen kunnan jäsen saa myöskin sähköistämisohjelman laatimiseksi nii-
16088: osakseen sähköistämisestä koituvan hyödyn. den maaseudun sähköistämisyhtymien
16089: Käytännössä ei kuitenkaan voida täydellisesti alueilla olevien seutujen sähköistämi-
16090: tätä pä:ämääTää saavuttaa. Harva:lle haja- seksi, jotka eivät vielä sisälly maaseu-
16091: dun sähköistämisen piiriin.
16092: H~lsingissä. 8 päivänä maaliskuuta 1962.
16093:
16094:
16095: Eemil Partanen. Eero Juntunen. Olli Kervinen.
16096: Ale Holopainen. Veikko Honkanen. Reino Karpola..
16097: Esu Niemelä. Aaro Lintilä.. Niilo B.yhtä..
16098: 321
16099:
16100: IV,87. - Toiv.al. N: o 44.
16101:
16102:
16103:
16104:
16105: Kervinen ym.: Maatalouden sähkötariffien saattamisesta 01-
16106: keudenmukaisemmiksi.
16107:
16108:
16109: E d u s k u n n a 11 e.
16110:
16111: Sotien jälkeisinä vuosina laadittiin maas- giaa kuin alunperin laskelmoitiin. Tästä on ol-
16112: samme laajamittainen maaseudun sähköistä- lut seurauksena, että sähkön vuotuisista ta-
16113: nrissuunnitelma, joka myöskin nyt eräitä pie- riffimaksuista on maataloudelle muodostunut
16114: niä alueita lukuunottamatta on toteutettu. kohtuuton ja epäoikeudenmukainen menoerä,
16115: MaaJtalouden kohdalle kannettavan rasituk- joka heikkolaatuisilla viljelysseuduilla on
16116: sen perustaksi otettiin sähköistämisessä pel- suurempi kuin kyseisestä peltoalasta pinJta-
16117: tohehtaarien määrä kussakin taloudessa. Tä- alaan perustuva vero.
16118: tä perustetta käytetään edelleenkin vuotuisia Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
16119: tariffiyksikkömaksuja määrättäessä maatalou- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16120: den harjoittajain kohdalla. Kuitenkin kehitys
16121: maatalouden voimankäytön kannalta on kul- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
16122: kenut kokonaan toiseen suuntaan kuin mitä toimenpiteisiin maatalouden osalta
16123: silloin suunnitelmia tehtäessä arvioitiin. Maa- vuosittaisten sähkön tariffimaksujen
16124: taloudessa on yhä enemmän ja enemmän siir- perusteiden muuttamiseksi nykyistä
16125: rytty polttomoottoreilla kehitettävän energian oikeudenmukaisemmalle kannalle esit-
16126: käyttöön. Mainittakoon esimerkkinä, että on tämällä maakunnallis'I.."Ue sähköyhtymil-
16127: lukuisia pitäjiä, joissa traktorikanta on va- le myönnettäväksi valtionapua syöttö-
16128: jaassa 15 vuodessa kohonnut 40-60 kertai- johtojen rakentamiseen ja kunnossa-
16129: seksi. Viime vuosina ovat myöskin leikkuu- pitämiseen ja siten luomalla mahdo-lli-
16130: puimurit voimakkaasti lisääntyneet. Pelto ei suudet ns. pinta-alatariffien poistami-
16131: enää tarvitsekaan siinä määrin sähköener- seksi tai alentamiseksi.
16132: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
16133:
16134: Olli Kervinen. Leo Hä.ppölä..
16135: Eero Juntunen. Yrjö Hautala.
16136: Lauri Laine. Aaro Lintilä..
16137: Arvo Pentti. Eino Räsänen.
16138:
16139:
16140:
16141:
16142: 41 E 219/62
16143: 322
16144:
16145: IV,88. - Toiv.al. N: o 45.
16146:
16147:
16148:
16149:
16150: Lukkarinen ym.: Sähkön jakelutoiminnan yhdenmukaistami-
16151: sesta..
16152:
16153:
16154: Eduskunnalle.
16155:
16156: Maamme eri alueet ovat v&lo- ja voima- jotka itse omistavat voimalaitoksia., voivat ja-
16157: virran jaJreluun nähden eriarvmsessa ase- kaa valo- ja voimaviTtaa huomattavasti hal-
16158: massa. V altakunnan alueella toimii lukuisa vempaan hintaan kuin ne yhtiöt, jotka joutu-
16159: määrä sähkönjakeluyhtiöitä. Huomattava osa vat virran kokonaisuudessaan ostamaan.
16160: näistä. toimii maakunnallisilla kuntien ja eri Tämän epäoikeudenmukaisen a.siantilan
16161: liikelaitosten omistamilla ja hallitsemina. Va- korjaamiseksi olisi ryhdyttävä toimenpitei-
16162: lo- ja voimavirran hinta muodostuu kullakin siin sähkönjakelun yhtenäistämiseksi koko
16163: rulnoolla vallitsevista olosuhteista. maassa. Käsityksemme mukaan tämä voisi
16164: Huomattavimmissa asutuskeskuksissa tulee tehokkaimmin tapahtua siten, että jakelutoi-
16165: sähkönjakelulaitteiden rakentaminen olosuh- minta kokonaisuudessaan otettaisiin valtion,
16166: teista johtuen huomruttavammasti halv.em- valtionjobtoisen ja kuntien muodostaman,
16167: maksi kuin harvoon asutulla maaseudulla. koko valtakunnan käsittävän jakeluyhtiön
16168: Osittain tämä piltää paikkansa myös jakelu- hallintaan ja hoitoon. Tätä kautta sähkönja-
16169: kustannuksiin nähden. kelulaitteiden rakentamiskustannukset ja ku-
16170: Maaseutukunnissa on liittymis- ja perus- lutusmaksut voitaisiin yhdenmukaistaa sa-
16171: maksun perusteena yleensä vilj·elty pinta- manarvoisiksi koko maassa.
16172: ala. Näin siitäkin huolimatta, vaikka asian- Edellä esiteutyyn viitaten esitämme kun-
16173: omainen sähkönottaja ei haluaisi tai ei tar- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16174: vitsisi ollenkaan voimavirtaa. Tällaisista liilt- muksen,
16175: tymisperusteista johtuen kustannukset nouse-
16176: v-at niin suuriksi, että moni pienviljelijä ja että hallitus suorituttaisi tutkimuk-
16177: mökkiläinen ei niiden kalleuden takia pysty sen valo- ja voimavirran jakelulait-
16178: liityn tää kustailltamaan. teiden ja kulutusmaksujen hintasuh-
16179: Myös kulutusmaksut ovart maaseudulla toi- teista eri osissa maata ja tutkimusten
16180: mivien ja!keluyhtiöiden puitteissa huomatta- tulosten perustMlla antaisi Eduskun-
16181: vasti korkeammat ·kuin asutuskeskuksissa ja nalle esityks€1t sähkön jakelutoimin-
16182: niiden välittömässä ympäristössä toimivissa nan yhdenmukaistamisesta koko valta-
16183: jakeluyhtiöissä. Mm. sellaiset jakeluyhtiöt, kunnan alueena.
16184: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
16185:
16186: Impi Lukkarinen. Martta. Salmela-Järvinen.
16187: 323
16188:
16189: IV,89. - Hemst.mot. N: o 46.
16190:
16191:
16192:
16193:
16194: Korsbäck m.fl.: Angående eliminering av variationerna i kon-
16195: sume:tJtpriget på el&tTöm.
16196:
16197:
16198: Till Riksdagen.
16199:
16200: Elektriciteten är numera ingen ~yx- eHer ström är mycket olika och i många fail myc-
16201: unda:Illtagsvm-a, förbehållen oodast vissa ket stooo. mehla.n o1ika landsdelaJY oeh m>el<1am.
16202: !J:andsdelar eller befoillrningsgrupper. Bllljus olika d.ist:ributionsområden. Detta. bemr bl.a.
16203: och -kraft bör tväl'!Wm betraktas som en ele- på olika producentprits, olrka partipria ooh
16204: mentä.r :förnöd>eooet :för en nonnal livsiöring på distlii.butiJonmöretagelllS kostnader föt< led-
16205: i Hkhet med bos.täder, livsmedel m.m. I en- ningar m.m.
16206: [ighet med denna uppbttmng borde aHa Med anlednång av oo hemstäHningsmotion
16207: landsdelar och alta landets i.nlllevåmre ha i denna fr.lga nnder senaste riksdag uttalade
16208: tilHgång t:iJ1 el·ektricitet ooh till möjligast lik- riksdagen i motJiveringen till siti beslut i
16209: rurtat pris, oberoende av läge och bonings- ärendet bl.a., att den i motionen efterlysta
16210: plats. Tlillgång til)l elektri0itet och konsu- undersökning1en ooh utjämningen av dessa.
16211: mentpriset på elström är därtiliJ. av utslags- variationer ankom på elföretagen. Då de
16212: gi:vanrle betydelse bl.a. för näringslivet och efterlyma ätgärderna inte ännu vidtagits och
16213: dess utveckl~ng~ Sålunda är t.ex. det relamivt lmaippast the1ler konnner att vidtagas på pri-
16214: höga illpriset på Jandsbygden ett stort hin- vat väg, föreslås att :ri.ksdagen ville besluta
16215: der för uppkomsten av hantverks- och in- hemstäiHa,
16216: dustriföretag. Ett grundviJlkor för en ök:ad
16217: industriproduktion på landsbygden är där- att regeringen skyndsamt måtte låta
16218: för, att elkrmft kan erhåHas till lika förmån- utreda, på vilka sätt variationerna i
16219: Hgw pr:is som i aUmänhet är rådande i stä- konsumentpriset på elström kunde
16220: derna. elimineTas, och vidtaga av utrednin-
16221: VariaJtionerna i lromnmentpriset på el- gen föranledda åtgärder.
16222: Helsingfors den 8 mars 1962.
16223:
16224: Verner Korsbäck. Alvar Sundell.
16225: Albin Wickma.n. Kurt Nordfors.
16226: :1. A.. :Tu.ngari. Georg Backh:md.
16227: Elis Andersson. T. Salorantm.
16228: Veikko Savela.
16229: 324
16230:
16231: IV,89.- Toiv.al N: o 46.
16232: Suomennos.
16233:
16234:
16235:
16236:
16237: Korsbäck ym.: Sähkön kuluttajahinnan vaihtelujen poistami-
16238: sesta.
16239:
16240:
16241: E d u s k u n n a 11 e.
16242:
16243: Sähkövirta ei nyttemmin ole mikään ylel- Sähkön kuluttajahinnan vaihtelut ovat san-
16244: lisyys- tai poikkeushyödyke, joka olisi suotu gen erilaiset ja monissa tapauksissa maan eri
16245: vain maan tietyille osille tai tietyille väestö- osien ja eri jakelualueiden välillä hyvin suu-
16246: ryhmille. Päinvastoin sähkövirta ja sähkövoi- ret. Tämä johtuu mm. erilaisista tuottaja-
16247: ma on katsottava normaalin elämänmenon hinnoista, erilaisista tukkuhinnoista ja jake-
16248: alkeishyödykkeiksi samaan tapaan kuin luyritysten johdinkustannuksista ym.
16249: asunnot, elintarvikkeet jne. Tämän käsi- Tässä asiassa viime eduskunnan aikana teh-
16250: tyksen mukaisesti mwan kaikilla osilla ja dyn toivomusaloitteen johdosta tehdyn pää-
16251: kaikilla asukkailla pitäisi olla sähkövirtaa töksensä perusteluissa eduskunta lausui mm.,
16252: saatavissa ja mahdollisimman samanlaiseen että aloitteessa pyydetyn tutkimuksen toi-
16253: hintaan riippumatta sijainnista ja asuinpai- mittaminen ja hinnan eroavuuksien tasoit-
16254: kasta. Elinkeinoelämän ja sen kehityksen taminen kuului sähköalan yrityksille. Kun
16255: kannalta sähkön saannilla ja kuluttajahin- pyydettyihin toimenpiteisiin ei vielä ole ryh-
16256: nalla on lisäksi ratkaiseva merkitys. Niinpä dytty ja niihin tuskin myöskään ryhdytään
16257: sähkön suhteellisen korkea ihinta maaseudulla yksityiseltä pohjalta, ehdotamme eduskunnan
16258: muodostaa suuren esteen käsiteollisten yri- hyvä;ksyttäväksi toivomuksen,
16259: tysten ja teollisuusyritysten syntymiselle.
16260: Sen vuoksi on maaseudun teollisuustuotannon että hallitus kiireeUisesti selvityt-
16261: nousun eräänä perusedellytyksenä, että siellä täisi, m~"llä tavoin sähkövirran kulut-
16262: on mahdollista saada sähkövirtaa,yhtä edulli- tajahinnan vaihtelut voitaisiin poistaa
16263: sin hinnoin kuin kaupungeissa yleensä on ja ryhtyisi selvityksen aiheuttamiin
16264: laita. toimenpiteisiin.
16265: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
16266:
16267: Verner Korsbäck. Georg Backlund. Elis Andersson.
16268: J. A. Jungarå. Veikko Savela. Kurt Nordfors.
16269: Alwar Sundell. Albin Wickman. T. Saloranta.
16270: 325
16271:
16272: IV,90. - Toiv.al. N: o 47.
16273:
16274:
16275:
16276:
16277: Borg-Sundman ym.: Toimenpiteistä pysyvien työpaikkojen
16278: aikaansaamiseksi.
16279:
16280:
16281: E d u s k u n n a ll e.
16282:
16283: Työllisyyden ylJäpitäminen ja työttömyy- 2. Tuottavan maatalousalan laajentami-
16284: den ennakolta torjuminen ovat tärkeimpiä seen sijoitettaisiin työlJisyysvaroja joko val-
16285: tehtäviämme, sekä niiden perusedellytyk- tion suoranaisina töinä (esim. kuivattaviUa
16286: senä talouselämän tervehdyttäminen. Uusia soilla, vallattavilla merenranta-alueilla jne.)
16287: työtilaisuuksia on päästävä yrittäjätoimin- tai lainoina ja verohelpotuksina yksityisille.
16288: taa elvyttämällä luomaan niin, ettei suurten Valtion raivaamille alueille perustettaisiin
16289: ikäluokkien piakkoin astuessa työmarkki- esim. vähintäin 15 ha: n uudistiloja. Lainat
16290: noille tarvita turvautua tuottamattorniin ja taas myönnettäisiin esim. alle 10 ha:n tilo-
16291: verorasitusta nostaviin työttömyystyömaihin. jen viljelyalan lisäämiseen niin, että tila voi
16292: Uusien pysyvien työpaikkojen luominen tarjota normaalin maataloudelle ominaisen
16293: työttömyystöiden sijaan voi tapahtua käyt- täystyöllisyyden. Näin voitaisiin myös tur-
16294: tämällä osa työttömyystöihin aikaisemmin vata maatalouden koneellistamisen vuoksi
16295: uhratuista varoista teollisuuteen ja maata- siitä muutoin vapautuvan työvoiman työhön-
16296: louteen toisaalta lainoina, toisaalta verohel- sijoittaminen.
16297: potuksina sekä uusien yritysten määräaikai- 3. Maatalouden sivuelinkeinojen kehittä-
16298: sella verovapautuksella. Näin tulisivat ai- miseen voitaisiin sijoittaa samoin yllämai-
16299: kaisemmin tuottamattorniin ja usein epäta- nittuja työllisyysvaroja lainoina ja verohel-
16300: loudellisiin työttömyystöihin käytetyt varat potuksina.
16301: sijoitetuiksi uutta työtä ja tuotantoa jatku- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
16302: V'asti synnyttäviin työllisyyssuunnitelmiin. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16303: Varat voitaisiin sijoittaa esimerkiksi seu-
16304: raavasti: että hallitus selvityttäisi, kuinka
16305: 1. Käsi- ja pienteollisuuteen sekä suur- suuri osa vuosittain työllisyyden yllä-
16306: tuotantoon ne sijoitetaan lainoina ja vero- pitämiseksi varattavista varoista voi-
16307: helpotuksina. Ehtona olisi, että myönnettä- taisiin yrittäjäveron alennuksilla, lai-
16308: vää lainasummaa vastaan 1isätään yrityksen noilla ym. käyttää pysyvien työpaik-
16309: työntekijämäärää sovitulla tavalla määrä- kojen aikaansaamiseen erikoisesti sil-
16310: ajassa. Mikäli kysymyksessä on uuden yri- mälläpitäen suurten ikäluokkien työ-
16311: tyksen perustaminen, sille olisi myönnettä- markkinoille tuloa sekä keski-ikäisten
16312: vä m'äärätyin e,dellytyksin ja määrävuo- naisten vaikeutuneita työnsaantimah-
16313: siksi verovapaus, mikä olisi omiaan elvyttä- dollisuuksia.
16314: mään yrittäjätoimintaa ja siten yhä uusien
16315: työpaikkojen luomista.
16316: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1962.
16317:
16318: Margit Borg-Sundman. Anna-Liisa Linkola. Irma Ha.mara..
16319: 326
16320:
16321: IV,91. -Toiv.al. N:o 48.
16322:
16323:
16324:
16325:
16326: Hautala. ym..: Ptdkkata.sOft. korottamisesta valtion työmailla.
16327:
16328:
16329: EduskunnaHe.
16330:
16331: Maaseudun väestö suorittaa yleensä ras- metsätyömaillakin pyrkii jatkuvasti olemaan,
16332: ka.inunan osan ruumiillisena työnä koko kan- niin palkka-asia ansaitsee kiireesti tehostet-
16333: santaloudcllem.me tärkeitten ra.aka-ainehan- tua humniota. Tietysti työtehoon on myös
16334: kintojen. ja. peruspamnnusten parissa. Näin kiinnitettävä huomiota ja mahdolHsimman
16335: tapahtuu petloilla ja metsissä, kaivoksissa, paljon varattava mahdollisuuksia uraklmtöi-
16336: voimalaitos- ja tietyömailla, kuivatustyö- hin. SiUä maaseudun työvoima on valta-
16337: mailla jne. valta osalta kaikessa mielessä tervehenkistä
16338: Palkkataso näissä raskaissa ja likaisåssa väkeä. Si!lmi sen työtehoa ja ansiomahdolli-
16339: töissä ei ()lle seurannut kuitenkaan sitä kehi- suuksia on oikealla tavalla vaalittava. Työn
16340: tystä, joka muilla aloilla on todettavissa. johdo1!le on myös annettava va:ltuuksia asian
16341: Kaikilla ·a:loi11a on ammattitaitoinen ja oikeudenmukaiseen hoitamisoon työpaikoilla.
16342: järjestäytynyt väestö palkka- ym. etu.nsa Mm. tierakennustyömailla on tuntipalkka
16343: valvonut, mutta OO.ellä mainittujen työn- n. 140 mk ja urakkatöi'SSä n. 180 mk. Nämä
16344: Wk:ijä.cyhmien. paJ.kkaoout ovat jatkuvasti luvut todistavat 'liian alhaista paikkatasoa
16345: laJahanneet perässä. Yhteiskuntamme on pal- kovasta ruumiillisesta työstä. Suonmlainen
16346: jon heåempi kuuntelemaan mm. korkea- yhteiskunta on herätettävä tähän ~aan
16347: paikkaisten virkamiesten palkankorotusvaati- puuttumaan.
16348: muksia kuin esimerkiksi tunnustamaan jossa- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
16349: kin tietyömaalla 140 mk:n tuntipalka.'l1a eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16350: ahertavan suuriperh~ miehen p·a;lkan-
16351: korotustoivomukset oikeutetuiksi. että hall.itm ryhtyisi kiireellise-sti
16352: Kun työpaikka on usein vielä lkaukana toimenpiteisiin palkkata$on korotta-
16353: perheestä ja kodista ja ruokailu ym. sosiaali- miseksi 10-15 prosentiUa valtion yle-i-
16354: set olot hei:kohkot, niinkuin mm. tie- j·a sillä tie- ym. työmailla.
16355: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
16356:
16357: Yrjö Hautala.. Veikko Savela. MalUlo Pohjonen.
16358: Akseli Paannan. Eino Räsänen. Niilo Ryhtä.
16359: Olavi Lahtela.. Reino Karpola.. Eemll .Partanen.
16360: Eino Sääskilahti Reino Kangas. Esa Timonen.
16361: Ale Holopainen. Aaro Lintilä.. Veikko Ronkanen.
16362: Matti Kekkonen. Markus Niskala..
16363: 327
16364:
16365: IV,92.-Hemst.mot. N:o 49.
16366:
16367:
16368:
16369:
16370: Backlund m.fl. : Angående uedbringande av stämpelskatten
16371: vid besvär i stor- ock nyskiftesfrågor.
16372:
16373:
16374: TiB Riksdagen.
16375:
16376: De stor- och nyski:ftesförrättningar som pä denna punkt. Detta bl. a. genom att be-
16377: under en lång följd av år pågått i olika 8Vål'!flöka.nde i de fall då Högsta domstolen
16378: delar av landet, och alltjämt pågår, har inte medger ändring i ä.godelningsrättens
16379: medfört stora kostnader för de därav be- baslut får s:ig tilllstä1lt endast ett lrortfattat
16380: rörda markägarna, kostnader som helt na- meddelande om utsl:aget och inte avs.krift
16381: turligt tyngst dralfuat mindre markägare av alla handlingar i saken. Detta skuiie för
16382: med små. inkomster. I avsilkt •rutt nedbringa besvärsparten nedbringa kostnaderna tLll en
16383: kostnaderna för ma.I'Ikägarna antog riksda- bråkdel av tidigare gängse. Medger dom-
16384: gen i slutet av 1959 en lag, enligt viiken stolsutslaget däremot ändring skulle detta
16385: staten he1t t:iller del vis kommer att stå för kunna meddeJ..as besvärssökande så at't ho-
16386: kostnaderna vid dylika sk:iftesförrättningar. nom tiiJ.lställes endast det egentliga beslutet
16387: Ett steg i rätt riktning. med motiveringar, den s. k. decisiodclen.
16388: Fortsättningsvis kv.arstår dook de osk:äligt Stäm.pelskatten för denna del skulle på sä
16389: höga kostnader som åsamkas markägare som sä.tt kunna nedbringas till ca en tiondedel
16390: i skiftesfrågor besvärar sig i Högsta dom- av de belopp som besvärssakande hittills be-
16391: stolen. Den stämpelskatt som påföres hand- tungats med.
16392: lingar i samband med Högsta domstolens Hänvisande tili ovanstående föreslår där-
16393: utslag stiger ofta tili rent otroliga summor, för undertecknade, att ri'lmdagen måtte be-
16394: 70 000-80 000 mk ooh ännu mera hör sluta hemställa,
16395: inte till ovanligheterna. Sädana avgifter är
16396: uppen:barligen o8lrlhliga ooh blir i praktiiJren att regeringen skyndsamt måtte in-
16397: ett hinder för mindre bemediade mwkägare komma med förslag i avsikt att kii:n:n-
16398: att •besvärsvägen söka rättelse i högsta in- bart n.edbringa stämpelskatten i sam-
16399: stans. band med handlingar3 ut{ående vid
16400: Enligt undertooknades åsikt vore det av besvär i stor- ock nyski{tesfrågor i
16401: nöden att med det snaraste fä en ändring H ögsta domstolen,.
16402: Helsingfors den 9 mars 1962.
16403:
16404: Georg Ba.cklund. Gösta Rosenberg. Toivo Asvik.
16405: 328
16406:
16407: IV,92.-Toiv.al. N:o 49.
16408: Suomennos.
16409:
16410:
16411:
16412:
16413: Backlund ym.: Iso- ja uusjakoasioita koskevien valitusten
16414: leimaveron alentamisesta.
16415:
16416:
16417: E d u s k u n n a ll e.
16418:
16419: Ne iso- ja uusjakotoimitukset, jotka mo- Allekirjoittaneiden mielestä olisi välttämä-
16420: nena vuonna ovat jatkuneet maan eri osissa töntä mitä pikimmin saada aikaan muutos
16421: ja jotka yhä jatkuvat, ovat aiheuttaneet tässä kohdin. Näin tapahtuisi mm. jos va-
16422: suuria kustannuksia niille maanomistajille, littaja niissä tapauksissa, joissa Korkein oi-
16423: joita toimitukset koskevat, kustannuksia, keus ei muuta maanjako-oikeuden päätöstä,
16424: jotka luonnollisesti r-askaimmin ovat koh- saisi vain lyhyesti tiedon päätöksestä eikä
16425: danneet pienempiä maanomistajia, joilla on jutun kaikkien asiakirjojen jäljennöksiä.
16426: pienet tulot. Maanomistajien kustannusten Tällainen menettely alentaisi vamtajan kus-
16427: alentamiseksi eduskunta vuoden 1959 lopulla tannukset murto-osaan aikaisemmista. Jos
16428: hyväksyi lain, jonka mukaan valtio koko- oikeuden päätös sitävastoin tietää muutok-
16429: naan tai osittain tulee vastaamaan sellaisten sen saamista tämä voitaisiin ilmoittaa valit-
16430: jakotoimitusten kustannuksista. Tämä oli tajalle toimittamalla hänelle vain varsinai-
16431: askel oikeaan suuntaan. nen päätös perusteluineen, ns. ratkaisu.
16432: Ne kohtuuttoman suuret kustannukset, Tältä osin voitaisiin leimavero täten alentaa
16433: jotka maanomistajalle aiheutuvat hänen va- noin kymmenenteen osaan niistä määristä,
16434: littaessaan maanjakoasioissa Korkeimpaan oi- jotka tähän asti ovat rasittaneet valittajia.
16435: keuteen, ovat kuitenkin edelleen olemassa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
16436: Korkeimman oikeuden päätöksen yhteydessä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16437: asiakirjoista suoritettava leimavero nousee
16438: usein suorastaan uskomattomiin määriin, että hallitus kiireellisesti antaisi
16439: 70 000-80 000 markkaa ja vieläkin enem- esityksen iso- ja uusjakoasioita kos-
16440: män, ei ole harvinainen määrä. Scllaiset kevien valitusten leimaveron tuntu-
16441: maksut ovat ilmeisesti kohtuuttomia ja ne vasta alentamisesta asiakirjoja Km·-
16442: muodostuvat käytännössä esteeksi vähäva- keimmasta oikeudesta saataessa.
16443: raisten maanomistajien kohdalta oikaisun
16444: hakemiselle valituksin korkeimmassa oikeus-
16445: asteessa.
16446: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
16447:
16448: Georg Backlund. Toivo Asvik. Gösta Rosenberg.
16449: 329
16450:
16451: IV,93.- Hemst.mot. N:o 50.
16452:
16453:
16454:
16455:
16456: Lauren m.fl. : Angående ändring av lagen angående stämpel-
16457: skatt.
16458:
16459:
16460: TiH Riksdagen.
16461:
16462: Vid tiliämpningen av gä!Nan:de iag om helt och håUet avlyftas. Några oövemtig-
16463: stämpelskatt nödgas man konstatera, att liga svårigheter hör det icke i regel bereda
16464: denna skatt i många fall drabbar personer, myndigheterna att konstatera när förvärvet
16465: som icke borde bli föremål för en dylik sker för a.nskaffande av egen bostad och när
16466: extraordinär beskattning. Detta gäller i ändamårt.et är ett annat.
16467: synnerhet den stämpl!skatt, som skall utgå Också yrkesjordbrukare, både små och
16468: vid fastighetsköp. Sålunda nödgas en per- stora, drabbas hårt av stämpelskatten. Det
16469: son som köper en egna:hemsfastighet värd kan icke vara ri·ktigt att en nystartande
16470: 2.5 :mil.joner mk betala i stämpeilskatt 6 pro- jordbrukare till sina övriga kapitalsvårig-
16471: cent cller 150 000 mk. I pra!ktiken köps så- heter nödgas betala en stämpelskatt till sta-
16472: dana fastigheter numera så gott som ute- ten, som vanligen uppgår tili flere hundra-
16473: slutande av personer, som ämnar använda tusen mark. Visser'ligen äro de köpare, som
16474: dem tili bostad för sig och sin familj, var- erhåUa jorddispositionslån, fritagna från
16475: vid köp·aren ådrager sig en betydande skuld- Skyldigheten att er'lägga stämpelskatt, men
16476: börda. StämpeLskatten innebär för dessa denna omständighet fömätter de övriga i en
16477: personer i själva verket, ·att deras skulder ännu mera orättvis ställning.
16478: på ett kännbart sätt måste ökas. Hänvisande tili det anförda få vi föreslå,
16479: Man fäster vig även vid att stämpelskat- att riksdagen ville besluta hemställa,
16480: ten vid förvärv av aktielägenheter är av-
16481: sevärt iägre eller 1.2 procent. Någon god- att regeringen måtte vidtaga åtgär-
16482: tagbar förk:laring till att skattesatsen är så der för sådan ändring av lagen om
16483: olilm vid förvärv av olika typer av bostä- stämpelskatt, att köp av egen bostads-
16484: der torde vara svår att uppleta. lägenhet eller aktie, berättigande till
16485: Då det ur samhällssynpunkt vore vilktigt, egen bostad, och yrkesjordbrukares
16486: att så många medborgare som möjligt kan köp av jordbrukslägenhet för bed1·i-
16487: förvärva en egen bostad ooh att alla strä- vande av eget jordbruk befrias från
16488: vanden för detta mål gynnas, borde den stämpelskatt.
16489: stämpels:k:att, som i dessa fall nu uppbärs
16490: Helsingfors den 9 mars 1962.
16491:
16492: Per Lauren. Kurt Nordfors. Sven Rögström.
16493: Kristian Gestrin. Alwar Sundell. Bertel Lindh.
16494: Georg C. Ehrnrooth. J. A. Jungarå. Albin Wickman.
16495: Elis Andersson. Verner Korsbäck. Carl Olof Tallgren.
16496:
16497:
16498:
16499:
16500: 42 E 219/62
16501: 330
16502:
16503: IV,93. - Toiv.al!. N: o 50.
16504: Suomennos.
16505:
16506:
16507:
16508:
16509: Lauren ym..: Leimaverolain muuttamisesta.
16510:
16511:
16512: E d u s kun n a U e.
16513:
16514: Voimassa olevaa leimaverolakia sovelletta- mavero, joka näissä tapauksissa nyt on mlllk-
16515: essa on pakko todeta, että tämä vero monissa settava, kokonaan poistaa. Viranomaisille ei
16516: tapauksissa kohdistuu henkilöihin, joihin täl- tuottane ylivoimaisia vaikeuksia todeta mil-
16517: laista poikkeuksellista veroa ei pitäisi kohdis- loin tarkoituksena on oman a8\lnnon hankki-
16518: taa. Tämä koskee erityisesti sitä leimaveroa, minen ja milloin tal1koitus on jokin muu.
16519: joka on maksettava kiinteistökaupasta. Leimavero kohdistuu raskaana myös sekä
16520: Niinpä henkilö, joka ostaa 2,5 miljoonan mar- suuriin että pieniin ammattimaanviljelijöihin.
16521: kan: arvoisen omakotikiinteistön, joutuu lei- Ei voi olla oilkein, että aloitteleva maanv~lje
16522: maverona ma:ksamaan 6 prosenttia eli 150.000 lijä muiden pääomavaikeuksien oheHa joutuu
16523: mark'kaa. Käytännössä sellaisia kiinteistöjä maksamaan valtiolle tavallisesti satoihintu-
16524: n~ttemmin ostavat yksinomaan henkilöt, hansiin markkoihin nousevan :Leimaveron.
16525: jotka aikovat käyttää niitä omana ja per- Tosin ne 6stajat, jotka saavat maanhankinta-
16526: heensä asuntona, jolloin ostaja joutuu otta- lainaa ova!t leimaveron ma:ksamisvelvollisuu-
16527: ma;an huomattavan velkataakan. Näille henki- desta vapaat, mutta tämä asianlaita asettaa
16528: löi'lle leimavero merkitsee tosiasiallisesti vel- muut vielä epäoibudenmukaisempaan ase-
16529: kojen tuntuvaa lisäystä. maan.
16530: Huomio <kiintyy myös siihen, että leima- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
16531: vero asunto-osll!kkeita han:kittaessa on huo- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16532: mattavasti a!l.empi eli 1,2 prosenttia. Lienee
16533: vaikeata keksiä mitäåln hyvä:ksyttävää seli- että haUitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16534: tystä sille, että veron määrä erityyppisiä leimaverolain muuttamiseksi niin, että
16535: asuntoja hankittaessa on niin: erilainen. asuntotilan tai omaan asuntoon oikeut-
16536: Kun yhteiskunn<an •kannalta olisi tärkeätä, tavan osakkeen ostaminen ja ammatti-
16537: mahdollisimman moni kansalainen voisi hank- maanviljelijän viljelysN'lan hankinta
16538: kia oman asunnon ja kaikkia tätä tarkoitta- omaa maataloutta varten vapautetaan
16539: via pyrkimyksiä olisi syytä suosia, pitäisi lei- leimfWerosta.
16540: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
16541:
16542: Per Lauren. Sven Jl"ögström.
16543: Kristian Gestrin. Bertel Lindh.
16544: Georg C. Ehrnrooth. Albin Wickma.n.
16545: Elia Andersson. Carl Olof Tal.1gren.
16546: Kurt Nordfors. Alwar Sundell.
16547: J. A. Jungarl.. Verner Korsbäck.
16548: 331
16549:
16550: IV,94. - Toiv.al. N: o 51.
16551:
16552:
16553:
16554:
16555: Rihtuiemi ym.: Esityks.en antamisesta osakekirjojen leima-
16556: veron poistamisesta.
16557:
16558:
16559: E d u s k u n n alle.
16560:
16561: Leimruverola:in 33 § :n mukaan osakekir- Tapahtuneen inflaatiokehityksen takia ovat
16562: jasta on In.E.tkoottava leimaveroa, kun se 8JD11le.. osakeyhtiöiden nimelliset osakepääomat ylei-
16563: taan yhtiötä perustettruessa, 2% osakkeen sesti jääneet alhaisiksi. Osakepääomien nimel-
16564: niroellisarvosta sekä kun osakekirja annetaan lisarvojen jääminen korottamrutta on ilmei-
16565: osakepääomaa korotettaessa, 2 % osakkeesta sesti huomruttavalta osalta aiheutunut tämän
16566: yhtiölle suoritetusta määrästä ja 6% siitä toimenpiteen johdosta perittävän leimaveron
16567: osasta osakk-een nimellisarvosta, joka anne- korkeudesta. Korotettaessa osakepääomaa yh-
16568: taan yhtiön omilla varoilla. tiön omilla varoilla ei miltään omaisuuserien
16569: Pääomaköyhässä maassamme on uutta pää- siirtoja tapahdu, vaan kysymys on yksin-
16570: omaa varsin rajoitetusti ltarjol:la. Osakeyhtiö- omaan kirjanpidollisesta toimenpiteestä, jolla
16571: tulon kaksinkertaisen verotuksen vuoksi ovrut osak:kaan yhtiöosuuden nimellisarvo pyritään
16572: osakeyhtiöiden mahdollisuudet kilpailla pää- saalttamaan osuuden todellista arvoa vastaa-
16573: omamarkkinoilla hei:kommat kuin muiden yri- vaksi. Kun osakepääomien korottaminen yh-
16574: tysmuotojen. Lisäksi joutuvat osakeyhtiöt tiöiden omilla varoilla lisäksi käytännössä joh-
16575: pääomastaan maksamaan leimaveroa. Osake- taa tulon perusteella maksettavien valtion ja
16576: antirahoituksen epäedullisuuden vuoksi siihen kuntien verojen kasvuun, ei korkeamman lei-
16577: turvaudUJtaankin usein vasta kun muita ra- maveron perimiseen yhtiön omilla varoUla
16578: hoitusmahdollisuuksia ei ole käYJ1;ettävissä. annetuista osakkeista voi olla aihetta.
16579: Yritysten taloudellisen perustan säilyttämi- Osakkeista peritty leimavero on useaan ot-
16580: seksi terveenä on kuitenkin tärkeätä, että toi- teeseen ollut väliaikaisesti poistettu tai alen-
16581: minnan laajentuessa myös sen omat pääomat nelttu. Näitä väliaikaisia muutoksia on perus-
16582: kasvavat. Kun osakeyhtiömuoto on osoittau- teltu juuri edellä esitetyHlä näkökohdilla.
16583: tunut oloihimme hyvin sopivaksi yritysmuo- Kun samat syyt edelleen varutivat vastaa-
16584: doksi, ei näiden yhteisöjen pääomahankintaa vanlaisia toimenpiteitä, esitämme eduskun-
16585: olisi tehtävä vaikeammaksi kuin muiden yri- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16586: tysmuotojen. Päin vastoin sitä olisi kansan-
16587: taloutemme yleisen edunkin nimessä edistet- että hallitus kiireellisesti antaisi
16588: tävä myös finanssipoliitrt;isin keinoin. Osake- Eduskunnalle esityksen leinuwero-
16589: yhtiötulon kaksinbrtaisen verotuksen helpot- lain muuttamisesta siten, että osake-
16590: tamisen ohella voidaan osakeyhtiöiden pää- kirjasta maksettava leimavero poistet-
16591: oman hankintaa edistää poistamalla yhtiötä taisiin.
16592: perustettaessa ltai osakepää.oma.a. korotettaes-
16593: sa maksettava leimavero.
16594: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
16595:
16596: Juha Rihtniemi. Irma Ha.ma.ra..
16597: Olli Aula.Dko. Juuso Hä.ikiö.
16598: 332
16599:
16600: IV,95.-Toiv.al. N:o 52.
16601:
16602:
16603:
16604:
16605: Tikkaoja ym..: Huviveron tuoton jakamisesta avustuksiksi
16606: nuorisotyötä tekem'lle keskusjärjestöille.
16607:
16608:
16609: E d u s k u n n a ll e.
16610:
16611: Nuorisorikollisuuden kasvava suunta ja hyödyllinen avustustoiminta noudattaa kai-
16612: nuorten aiheuttamien käyttäytymishäiriöiden killa muilla paitsi nuorisotoiminnan sekto-
16613: lisääntyminen ovat esimerkkeinä nuorison rilla sitä periaatetta, että valtion saama
16614: keskuudessa vallitsevasta vapaa-ajanvietto- hyöty käy.tetään sen tulouttajan haittavaiku-
16615: ongelmasta. Tilannetta voidaan pitää huoles- tusten ehkäisemiseen. Lukuisat tutkimukset
16616: tuttavana ja yhteiskunnan tehostettuja toi- osoittavat, että voimakas kaupallistettu huvi-
16617: menpiteitä vaativana. elämä on ollut V'aikuttamassa nuorison pin-
16618: Niin sanottujen vapaiden nuorisojärjestö- nalliseen vapaa-ajan vieton syntyyn edellä
16619: jen, jotka toiminnallaan pyrkivät ohjaamaan mainittuine seuraamuksineen. Tältä pohjalta
16620: nuoria oikeaan vapaa-ajan käyttöön, työ olisi jo olemassa olevaan käytäntöön liitty-
16621: tunnustetaan yhä kasvavammassa määrin vänä oikein, että valtion saama huvi- ja
16622: ratkaisuna edellä mainittuihin nuorison viihdetilaisuuksien leimaveron tuotto jaet-
16623: vapaa-ajan käytössä ilmeneviin ongelmiin. taisiin valtion avus.tuksena nuorisotyötä te-
16624: Järjestöjen nykyistä tehokkaamman työsken- keville keskusjärjestöille käytettäväksi nuori-
16625: telyn haittana on käyttövarojen vähyys. sotoimintaan samoilla perusteilla kuin nykyi-
16626: Maassamme on sodanjälkeisenä aikana sinkin myönnettävä, mutta määrältään liian
16627: muodostettu vapaiden nuorisojärjestöjen pieni avustus.
16628: työn tukemiseen tarkoitettu yhteiskunnan Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme
16629: tukitoiminta, joka organisaationsa puolesta eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16630: on saanut suurta huomiota myös maamme ra-
16631: jojen ulkopuolella. Kuitenkin voidaan sitä että hallitus antaisi kiireellisesti
16632: arvostella nimenomaan valtion tukitoiminnan Eduskunnalle esityksen huvi- ja viih-
16633: osalta, joka rajoittuu - aivan oikein - detilaisuuksien pääsymaksujen yhtey-
16634: keskusjärjestöille myönnettävään taloudelli- dessä suoritettavaa leimaveroa koske-
16635: seen tukeen, mutta on määrältään riittämä- vien säännösten muuttamisesta siten,
16636: tön ja valtion budjettiin sidottuna sattuman- että sanotun veron tuotto voitaisiin
16637: varainen. jakaa avustuksiksi nuorisotyötä teke-
16638: Voimassa oleva v,altion harjoittama yleis- ville keskusjärjestöille.
16639: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
16640:
16641: Väinö Tikkaoja. Veikko Helle.
16642: Tyyne Pa.asivuori. Väinö Vilponiemi.
16643: Sylvi Siltanen. Uuno Voutilainen.
16644: Meeri Kalavainen.
16645: 333
16646:
16647: IV,96.- Toiv.a.l. N: o 53.
16648:
16649:
16650:
16651:
16652: Tikkaoja ym.: Toimenpiteistä ammattiajokortin uudistami-
16653: sesta perittävän leimaveron poistamiseksi.
16654:
16655:
16656: E d u s kunnalle.
16657:
16658: Moottori·ajoneuvoasetUJksen 28 § : n mu- taessa kulut määrätään yhtä suuriksi kuin
16659: kaan ,tulee ammattiajokortti olla sillä, joka ensi kerrallakin. Niiden henkilöiden suoritet-
16660: kuljettaa autoa ammattimaisessa liikenteessä tavaksi, jotka toimivat henkilön- tai tavaran-
16661: tai hankkii pääasiallisen toimeentulonsa toi- kuljetuksessa moottoriajoneuvoliikenteessä ja
16662: mimalla autonkuljettajana toisen palveluk- joilta edellytetään ammattiajokorttia, asettaa
16663: sessa, niin myös sillä, joka kuljettaa linja- nykyinen leimaverolaki kohtuuttoman lisä-
16664: autoa, paitsi milloin kysymyksessä on tällai- verotuksen mahdollisuudesta toimia valitse-
16665: sen auton tilapäinen siirto tai koeajo ilman massaan ammatissa. Ennenkaikkea herättää
16666: matkustajia". Saman asetuksen 31 § :n 6· mo- ammattiajokortin uudistamisesta nykyisin pe-
16667: mentissa sanotaan: ,Jos hakemus ja ehkä rittävä leimavero sen suorittajissa tunteen
16668: halllkittu lisäselvitys osoittavat, että hakija epäoikeudenmukaisuudesta.
16669: täyttää säädetyt ehdot, antakoon poliisi- Valtion kustannuksia voitaisiin vähentää
16670: viranomainen hänelle ministeriön vahvista- ammattiajokortin uudistamisen kohdalla mm.
16671: man kaavan mukaisen ajokortin viideksi merkitsemällä uudistaminen vanhaan ajo-
16672: vuodeksi". Ajokortti on siis uudistettava korttiin, johon MA: n 32 § : n 2 momentti
16673: aina viiden vuoden kuluttua. antaa oikeuden.
16674: Leimaverolaissa määrätään ajokortti, muun Edellä olevan perusteella esitämme edus-
16675: moottoriajoneuvon kuin traktorin tai kevyen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16676: moottoripyörän kuljettamiseen; poliisilaitok-
16677: sen antama 2 500 mk: n ja nimismiehen an- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
16678: tama 2 350 mk: n leimalla varustettavaksi. toimenpiteisiin leimaverolain muuttar
16679: On paikallaan, että ajokorttia ensi kertaa miseksi siten, että ammattiajokortin
16680: myönnettäessä siitä peritään valtiolle aiheu- uudistamisesta perittävä leimavero
16681: tuvat kulut täysimääräisinä, mutta tuntuu poistettaisiin.
16682: käsittämättömältä, että ajokorttia uudistet-
16683: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
16684:
16685: Väinö Tikkaoja. Edvard Pesonen.
16686: Eino Raunio. Sylvi Siltanen.
16687: Valto Käkelä. Velkito llelle.
16688: Kalle Matilainen. Anni Flinck.
16689: N,97. - Toiv.al. N: o 54.
16690:
16691:
16692:
16693:
16694: Lukka.riDesl ym..: Ammattimaisen ajokortin lunastamiseen ja
16695: u'IUliriamUet1J liittyvän leimaveron poistamisesta.
16696:
16697:
16698: E d u s k. u n n a 11 e.
16699:
16700: Yleisesti hyväksyityn periaatteen mukaan verran vaikeuksia erottaa ne, joilla on am-
16701: tulisi välttää siltä, että jonkin ammatin har- mattimainen ajokortti, mutta jotka eivät saa
16702: joittaminen joutuu erikoisverotuksen koh- pääasiallista toimeentuloaan työstään moot-
16703: teeksi verrattuna muihin työn laadun ja an- toriajoneuvon kuljettajana. Niinpä olisi lei-
16704: si-otason kannalta samanarvoisiin ammattei- maverosta vapaan ammattimaisen ajokortin
16705: hin. Ruumiillisen !työn piiriin laskettavissa saanti asetettava riippuvaiseksi työnantajan
16706: ammateissa on oikeastaan vain yksi, jota ve- todistuksesta, jonka mukaan työntekijä saa
16707: rotetaan erikoisverolla. Tällaisen rasituksen toimeentulonsa nimenomaan moottoriajoneu-
16708: joutuvat kantamaan ne työntekijät, jotka von kuljetJtajana tai toisaalta elinkeinoluvas-
16709: toimivat ammattiautoilijoina joko itsenäisinä ta harjoittaa ammattimaista liikennettä, jo-
16710: yrittäjinä ttai toisen palveluksessa. Näiden hon olisi liitettävä luotettava selvitys siitä,
16711: työntekijöiden kannalta ei leimaveron peri- että liikenneluvan haltija iltse säännöllisesti
16712: mistä ammattimaisen ajokortin hankinnan ja harjoittaa liikennettä.
16713: uusimisen yhteydessä voida pitää oikeuden- Ylläolevan perusteella esitämme eduskun-
16714: mukaisena, koska muut verrannolliset työn- nan päätettäväksi toivomuksen,
16715: tekijäryhmät eivät tällaista erikoisveroa jou-
16716: du suoritJtamaan. Toi.saalita ei leimaveroa voi- että kalUtus ryhtyisi toimenpiteisiin
16717: da pitää kohtuuttomana sellaisten hen!kilöi- moottoriajoneuvon kuljettamisesta pää-
16718: den kohdalla, joille moottoriajoneuvoliikenne · asiallisen toimeentulonsa saavan hen-
16719: ei muodosta pääasiallista ammattia eikä toi- kilön vapauttamiseksi ammattimaisen
16720: meentulolähdettä. ajokortin Zunastamiseen ja uudistami-
16721: Käytännössä tuottaisi luonnollisesti jonkin seen- liittyvästä leimaverosta.
16722: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
16723:
16724: Impi Lukkarinen. Martta Salmela-Järvinen.
16725: IV,98. - Toiv.al. N: o 55.
16726:
16727:
16728:
16729:
16730: Hyytiäinen ym. ~ Toimenpiteistä liikevaihtoverolainsäädännön
16731: uudistamiseksi.
16732:
16733:
16734: E d u s kun n a 11 e.
16735:
16736: On yleisesti tunne1Jtua, että. maassamme kojen perustamista. Epäkohdwt ovat muodos-
16737: voimassaoleva liikevaihtoverolaki on monessa tuneet niin tuntuviksit että. maassa on ollut
16738: suhteessa epäonnistunut. Paitsi sitä, että. sen havaittavissa yleistä tyytymättömyyttä tässä
16739: tulkinta on versonut erittäin monimutkai- suhteessa. Näin ollen on liikevaihtoverotuk-
16740: seksi ja vaikeaksi, on todettava, että se eräi- sen täydellinen uudistaminen eräs kiireelli-
16741: den muodollisten kriterioiden nojalla erittäin simpiä lainsäädäntötehtäviä.
16742: epäoikeudenmukaisesti jakaa elinikeinonhar- Edelläolevan perusteella kunnioittaen esi-
16743: joittajat verovelvollisiin ja verosta vapaisiin, tämme eduskunnan lausuttavaJksi toivomuk-
16744: minkä ohella on vielä kosolti havaittavissa sen,
16745: muita epäkohtia, jotka suuresti vaikeu1Jtavrut että hallitus ryhtyisi erittäin kiireel-
16746: elinkeinotoimintaa ja estävät tervettä Iaaje- lisiin toimenpiteisiin liikevaihtovero-
16747: nemispyrkimystä ja uusien pysyvien työpa:ik- lainsäädännön uudistamiseksi.
16748: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
16749:
16750: Veikko Hyytiäinen. Pentti Pakarinen.
16751: Esa Kaitila. Leo I. Mattila.
16752: Irma Karvikko. Aaro Stykki..
16753: Tuure Salo. Armas Leinonen.
16754: Eino Ojajärvi. Juho Tenhiälä.
16755: Armi Hosia. Antti Linna.
16756: Harras Kyttä.
16757: 336
16758:
16759: IV,99. - Bemst.mot. N: o 56.
16760:
16761:
16762:
16763:
16764: Korsbäck m.fl.: Angående avlåtande av proposition om ny
16765: omsättningsskattelag.
16766:
16767:
16768: Till Riksdagen.
16769:
16770: Det är allmänt känt ooh erkänt, att om- även de försämrade konjun!kturerna och
16771: sättningsskattelagen är synnerligen hristfäl- därav följande svårigheter att finansiera
16772: lig. Lagen ansoo hl. a. ge upphov till en speeiellt oförutsedda skatte- och andra ut-
16773: illtför fri och v,ag tolkning av hestämmel- gifter.
16774: serna om vilka företag som under givna Om icke de av omsättningssikattekommit-
16775: förutsättningar är skattepliktiga, om Skatte- ten redan år 1953 föreslagna och andra
16776: satsernas storlek, straffskatter m. m. efterlysta förbättringar skyndsamt åstad-
16777: Till följd härav förek:ommer ta:lri'ka fall, kommes i omsättningsskattelagstiftningen,
16778: då beslut som f,attats av en heskattnings- ieder det nuvarande läget till katastrof sär-
16779: tjänsteman eller -myndighet upphävts eller sldlt för den mindre industrin, som normai:t
16780: radikalt ändrats av en annan. Detta gäll.er sysselsätter över 100 000 personer.
16781: särskilt småindustriella företag, som icke Med hänvisning till vad som ovan anförts
16782: äger nödiga juridiska, bokföringstekniska och då regeringen ännu icke avlåtit proposi-
16783: och andra insikter som är av utslagsgivande tion om ny omsättningsskatte!lag trots att
16784: betydelse i beskattnings:frågor. Företag som en statskommitte redan för över 7 år sedan
16785: gått i konkurs el'ler på ,annat sätt varit avgav förslag till en 'Sådan lagstiftning, fö-
16786: tvungna att upphöra tiU följd av ändrade reslås, att riksdagen ville booluta hemställa,
16787: beskattningsbeslut med tyåtföljande efter-
16788: beSkattning ooh straffräntor är numera inga att regeringen ofördröjligen ombe-
16789: undantag utan mycket ofta återkommande sörjer, att proposition WL ny omsätt-
16790: händelser. En bidragande orsak härtill är ningsskattelag avges tt-'lL Riksdagen.
16791: Helsingfors den 8 mars 1962.
16792:
16793: Verner Korsbäck. Elis Andersson. Kurt Nordfors.
16794: Albin Wickman. Alwar Sundell. T. Saloranta.
16795: J'. A. J'ungarå. Erkki Ryömä. Veikko Savela.
16796: 337
16797:
16798: IV,99. - Toi.v.al. N: o 56.
16799: 8-uomennos.
16800:
16801:
16802:
16803:
16804: Korsbäck ym.: Esityksen antamisesta uudeksi liikevaihto-
16805: verolaiksi.
16806:
16807:
16808: E d u s k u n n a ll e.
16809:
16810: On yleisesti tunnettua ja tunnustettua, että vaikuttavana syynä ovat myös huonontuneet
16811: liikevaihtoverola:ki on sangen puutteellinen. suhdanteet ja niistä johtuneet vaikeudet ra-
16812: Lain katsotaan mm. suovan mahdollisuuden hoittaa erityisesti ennalta arvaamattomia
16813: liian vapaaseen ja epämääräiseen tulkintaan vero- ja muita kustannuksia.
16814: sen suhteen, mitkä yritykset tiettyjen edelly- Ellei liikevaihtoverokomitean jo vuonna
16815: tysten vallitessa ovat verovelvol'lisia, sekä 1953 eihdottamia ja muita kaivattuja paran-
16816: niinikään veromäärien suuruuden, veronko- nuksia liikevaihtoverolainsäädäntöön kiireesti
16817: rotusten ym. suhteen. saada aikaan, nykyinen tila johtaa katastro-
16818: Tästä johtuen sattuu lUikuisia tapauksia, fiin erityisesti pienemmän teollisuud€ll koh-
16819: joissa verotusvirkamies tai veroviranomainen dalla, jo<ka normaalisti antaa työtä yli
16820: on kumonnut tai perusteellisesti muuttanut 100.000 henkilölle.
16821: toisen veroviranomaisen tekemää päätöstä. Edellä esitetyn perusteella ja kun hallitus
16822: Tämä koskee erityisesti pienteollisia yrityksiä, ei vielä ole antanut esitystä uudeksi liikevaih-
16823: joilla ei ole käytettävissään tarpeellisia lain- toverolai'ksi siitä huolimatta, että valtionko-
16824: opillisia, kirjanpitoteknillisiä eikä muita tie mitea jo yli 7 vuotta sitten teki tästä lain-
16825: toja, joilla verotuskysymyksissä on ratkaiseva säädännöstä ehdotuksen, ehdotamme edusc
16826: merkitys. Nyttemmin ei ole harvinaista vaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16827: sangen usein toistuvaa, että yritykset mene-
16828: vät konkurssiin tai että niiden muuten on
16829: pakko lopettaa toimintansa muutettujen ve- että hallitus viipymättä huolehtisi
16830: rotuspäätösten ja niistä aiheutuvien järki- esityksen antamisesta Eduskunnalle
16831: verotusten ja sakkokorkojen vuoksi. Myötä- uudeksi liikevaihtoverolaiksi.
16832: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
16833:
16834: Verner Korsbäck. J. A. Jungarå.
16835: Elis Andersson. Alwar Sundell.
16836: Erkki Ryömä. Kurt Nordfors.
16837: T. Saloranta. Veikko Savela.
16838:
16839:
16840:
16841:
16842: 43 E 219/62
16843: 838
16844:
16845: IV,lOO. -Toiv.al. N:o 57.
16846:
16847:
16848:
16849:
16850: Ruutu ym..: Kirjeopistojen käyttämien opetuskirjeiden VOr
16851: pauttamisesta liikevaihtoverosta.
16852:
16853:
16854: Eduskunnalile.
16855:
16856: Nykyinen liikevaihtoverolaki, sellaisena opetuskirjeitä tarpeen mukaan. Kun nama
16857: kuin se tällä hetkellä tulkitaan, aiheuttaa painatetaan pienehköinä vihkosina, niistä on
16858: kohtuuttomia haittoja ja kustannuksia vähä- alettu periä liikevaihtoveroa, vaikka ne sido-
16859: varaisilla opiskelijoilie. Kirjojen ja aika- taankin kirjaksi myöhemmin. Näin lisätään
16860: kauslehtien ollessa verottomia on kirjeelli- kirjeopistojen ja vähävaraisten nuorten
16861: sessä opetuksessa käytettävistä opetuskir- opiskelukustannuksia, vailma tällaista erit-
16862: jeistä, vaikka ne sisällöltään ovat verratta- täin hyvää ja kehittävää harrastusta tulisi
16863: vissa oppikirjoihin, ryhdytty perimään ve- :mai!k:in tavoin edistää. Liikevaihtoverolakia
16864: roa. Maassammehan on paljon nuorisoa ja olisi sen vuoksi muutettava siten, että kirje-
16865: vanhempaakin väkeä, mikä maaseudulla asu- opistojen käyttämistä opetuskirjeistä ei lii-
16866: vana tai työnsä vuoksi ei voi opiskella kevaihtoveroa kannattaisi.
16867: muissa oppil.aitoksissa ja sen vuoksi käyttää Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
16868: ·kirjoopistojen ohjausta hyväkseen. Mm. v. eduskunnan päätettäväksi toivomu:msen,
16869: 1962 oli vapaan kaiL9a11Sivistystyön piiriin
16870: kuuluvissa kirjeopistoissa yli 35 000 opis- että haUitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16871: kelijaa, valtaosa maaseudun nuoria. Kirje- liikevaihtoverolain muuttamiseksi si-
16872: opistot käyttävät opetuksessaan taval'lisia ten, että kirjeopistojen käyttämistä
16873: koulujen ym. oppikirjoja, jos sopivia on opetuskirjeistä ei kannettaisi liike-
16874: saatavina, mutta joutuvat valmistamaan ja vaihtoveroa.
16875: painattamaan myös oppikirjoja !korvaavia
16876: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
16877:
16878: Paula. Ruutu. Elis Manninen.
16879: Sylvi Halinen. Meeri Kalavainen.
16880: Marja Lahti. Anna-Liisa Linkola.
16881: Eino Ojajärvi. Bertel Lindh.
16882: Juho Tenh.iä.lä.. Alwa.r Sundell.
16883: 339
16884:
16885: IV,101.- Toiv.al. N:o 58.
16886:
16887:
16888:
16889:
16890: Räsänen ym.: Esityksen antamisesta polttoaineveron poista-
16891: miseksi.
16892:
16893:
16894: Ed usku nn'aB e.
16895:
16896: Polttoaineveron (dieselveron) määräytymi- kuntakin asiaa tutkimaan. Eteneminen epä-
16897: nen kuorma-autoille samansuuruisena riippu- kohdan korjaamiseksi edistyy kuitenkin liian
16898: matta siitä, kuinka suuri on autoilijoiden hitaasti. Pikaiset toimenpiteet polttoaine-
16899: ansiotaso, on herättänyt oikeutettua tyyty- veroasian uudelleen järjestämiseksi, veron
16900: mättömyyttä kuorma-autoilijoiden keskuu- s.isällyttämiseksi polttoaineen hintaan ja ve-
16901: desl"'a. Hyvin monelle yrittäjälle kuorma- ron poistamisesta johtuvan mahdollisen polt-
16902: auto on sivuansion hankkimisen vä'lik!appale toaineen hintaeron paJ.auttamiseksi traktorin-
16903: ja varsinkin syrjäseuduilla olevat tarvitse- omistajille, joilla ei pOO.ttoaineveroa ole, olisi-
16904: vat tilausajoihinsa kuorma-auton, vaikkakaan vat todella tarpeen sanelemat.
16905: tälle ei jatkuvaa työllisyyttä voidakaan jär- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
16906: jestää. Nykyisellään kuitenkin polttoaine- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
16907: vero on ratkaisevana esteenä kuorma~auto toivomuksen,
16908: liikenteessä tällaisessa tapauksessa. Y eisen
16909: periaattoonkin pohjalta olisi oikeudenmu- että hallitus kiireellisesti antaisi esi-
16910: kaista, että veron suoritus, olipa se missä tyksen polttoaineverolain muuttami-
16911: muodossa tahansa, määräytyisi ansiotason pe- seksi siten, että polttoainevero nykyi-
16912: ruste<illa. sellään poistettaisiin ja samalla tur-
16913: POlttoaineveron epäoikeudenmukaisuuteen vattaisiin mahdollisen polttoaineen
16914: on valtiovallan taholta kiinnitetty huomiota hinnaneroituksen palauttaminen trak-
16915: ja valtioval1an toimesta on asetettu toimi- torinomistajille.
16916: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
16917:
16918: Eino Räsänen. Eino Sääskilahti.
16919: Reino Karpola. Ale Holopainen.
16920: Yrjö Hautala. Reino Kangas.
16921: Aaro Lintilä. Olli Kervinen.
16922: Pentti Pekkarinen. Vilho Leivonen.
16923: 340
16924:
16925: IV,102. - Toiv.al. N: o 59.
16926:
16927:
16928:
16929: L. Mattila ym.: Esityksen antamisesta liikevaihtoveron poista-
16930: miseksi rakennustarvikkeilta.
16931:
16932: E d u s k u n n a ll e.
16933:
16934: Eduskunnan aikanaan säätämä laki siitä, minnassa. Kun tarkoituksenmukaisen korjaus-
16935: että rakennustarvikkeiden liikevaihtoverosta rakennustoiminnan harjoittamisella voidaan
16936: osa palautetaan rakentajalle, ei ole voinut aikaansaada varsin huomattaviakin taloudelli-
16937: poistaa tosiasiaa, että rakentaminen kokonai- sia säästöjä kansantaloudellemme, olisi mie-
16938: suudessa jatkuvasti kärsii liikevaihtoverosta. lestämme perusteltua pyrkiä sellaiseen vero-
16939: Kun maassamme edelleenkin kipeän asun- tusjärjestelmään, joka ei aseta kohtuutto-
16940: topulan poistamiseksi olisi välttämätöntä ai- man suuria taloudellisia rasituksia tällaisen
16941: kaansaada nimenomaan asuntorakennustoi- rakennustoiminnan harjoittamiselle.
16942: minnan huomattava lisääntyminen sekä ra- Mikäli kaikkien rakennustarvikkeitten täy-
16943: kennuskustannusten ja sitä tietä myös asu- dellistä liikevaihtoverosta vapauttamista ei
16944: miskustannusten rtullituva aleneminen, olisi voida valtiontaloudellisista tai muista syistä
16945: välttämätöntä vakavasti pyrkiä rakennustar- toteuttaa, voidaan rakennustuotannon liike-
16946: vikkeitten liikevaihtoverosta vapauttamiseen. vaihtoveron helpotukseen päästä noudatta-
16947: Vaikka käsityksemme mukaan liikevaihto- malla sitä yksinkertaista menettelyä, että
16948: veron periminen rakentamiseen käytettävien rakennustarvikkeitten liikevaihtoveroa alen-
16949: tarvikkeitten ja tehdasvalmisteisten rakenne- netaan. Tällöin saadaan aikaan verohelpo-
16950: osien osalta olisi kokonaan lopetettava, pi- tus, joka oikeudenmukaisesti kohdistuu kaik-
16951: dämme kuitenkin tärkeänä sitä, että mikäli kiin rakentajiin. Mikäli esitetynlainen liike-
16952: rakennustarvikkeitten liikevaihtoveron täy- vaihtoveron alennus toteutetaan, olisi !tär-
16953: dellistä poistamista ei syystä taikka toisesta keätä tällöin pyrkiä sellaiseen verotasoon, jo-
16954: voitailsi suorittaa, olisi veron osittainen pois- ka mahdollisimman vähäisessä määrin aiheut-
16955: taminen saatava koskemaan kaikkia raken- taisi häiriötä rakennustuotantomme rationali-
16956: nustarvikkeita. soimispyrkimyksille sekä rakennus- ja asu-
16957: Tämä sitäkin suuremmalla syyllä, kun sa- miskustannusten alentamiseen tähtääville
16958: hatavaran vapauttaminen liikevaihtoverosta suunniltelmille. On luonnollist~,t, että tällöin
16959: on asettanut rakennustarvikkeet keskinäisissä liikevaihtoveron palauttamisesta säädetty laki
16960: kilpailusuhteissa :toisiinsa nähden täysin eri- kumotaan.
16961: laiseen asemaan. Kun kansantalouden kan- Koska maamme rakennustoiminnan kehi-
16962: nalta ei voine olla twrkoituksenmukaista eri- tykselle ja ennen kaikkea asuntorakennus-
16963: tyisesti suosia yksinomaan kestävyydeltään tuotannolle on ensiarvoisen tärkeätä saada
16964: heikompiarvoista rakennusmateriaalia, olisi rakennustarvikkeiden liikevaihtovero pääosil-
16965: mielestämme tästäkin syystä välttämätöntä taan poistetuksi, ehdotamme eduskunnan hy-
16966: aikaansawda rtarvittavat muutokset liikevaih- väksylttäväksi toivomuksen,
16967: toverolakiin. Erityisen suurimerkityksellinen
16968: on liikevaihtoveron kustannuksia kohottava että hallitus kiireellisesti laatisi ja
16969: vaikutus, paitsi varsinaisessa rakennustoimin- antaisi Eduskunnalle esityksen laiksi
16970: nassa, myöskin laajassa korjausrakennustoi- liikevaihtoveron poistamiseksi raken-
16971: nustarvikke~1ta ja rakennusosilta.
16972: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
16973:
16974: Leo I. Mattila. Aaro Stykki. Tuure Salo.
16975: Irma Karvikko. Armas Leinonen. Esa Kaitila..
16976: Arm.i Hosia.
16977: 341
16978:
16979: IV,103. - Toiv.al. N: o 60.
16980:
16981:
16982:
16983:
16984: Stykki ym.: RakennustuotOtnnon liikevaihtoverotuksen kor-
16985: jaamisesta.
16986:
16987:
16988: E d u s k u n n a ll e.
16989:
16990: Valtion rakennusalan rationalisoimislauta- V. 1957 valmistunoon selvityksen mukaan
16991: kunnan 1956 suorittamassa tutkimuksessa to- rakennustarvikkeiden liikevaihtoverotus nos-
16992: dettiin, että rakennustuotannon liikevaihto- taa rakennusten kokonaiskustannuksia 3.2--
16993: verotuksessa on nykyisessä muodossaan epä- 7.9 %.. Kun suuntaus on liikevaihtoverosta
16994: kohtia, jotka vaikuttavat myös kansantalou- huolimatta yhä pitemmälle tehtaMSa viimeis-
16995: dellisesti laajalti ja joiden seurauksena ra- teltyjen rakennusosien käytön hyväksi, niin
16996: kennustuotannon liikevaihtoverotus ei ole liikevaihtovero näinollen muodostaa yhä suu-
16997: johdonmukaista eikä tasapuolista ja että lii- remman prosentuaalisen osuuden kustannuk-
16998: kevaihtoverotus monella tavalla haittaa ja sista ja vähentää täten teollisen toiminnan
16999: hidastuttaa rakennustoiminnan kehittymistä. tuomia etuja.
17000: Liikevaihtoverotus nykyisellään suosii käsi- Asuinrakennustuotannon osittainen liike-
17001: työnomaista rakentamista. Se estää tehdas· vaihtoveron palautus ei tuo helpotusta raken-
17002: valmisteisten rakennusosien käytön lisäänty- nustuotannon pääomapulaan, sillä tämä pa-
17003: mistä ja siten jarruttaa rakennustoiminnan lautus saadaan vasta rakennuksen valmistut-
17004: teollistumista ja rationaalisempien valmistus- tua. Elementtirakenteisissa asuintaloissa saa-
17005: menetemien käyttöön ottamista. daan liikevaihtoveron palautusta tosin enem-
17006: Mikäli teollinen rakennustuotanto ei olisi män kuin tavanomaisesti tehdyissä taloissa,
17007: liikevaihtoveron alaista, niin pystyisi lisään- mutta palautuslisä kattaa vain noin kolman-
17008: tyvä rakennustoiminta tasaamaan rakennus- neksen valmistuksen yhteydessä maksetta-
17009: työn kausivaihtelun, koska entistä suurempi vasta verosta.
17010: osa työstä voitaisiin suorittaa säätekijöistä Edellä olevaan viitaten esitämme kun-
17011: riippumattomissa olosuhteissa. Samalla olisi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17012: mahdollista luoda enemmän pysyviä pitkä- muksen,
17013: aikaisia työpaikkoja, joita rakennustoiminta
17014: ei riittävässä määrässä nykyisessä muodos- että hallitus ottaisi huomioon liike-
17015: saan tarjoa. Tehdasvalmisteisena voidaan li- vaihtoverotusta koskevan lainsäädän-
17016: säksi tehdä rakennusosia, joiden valmistus nön uudistamista valmisteltaessa ne
17017: työmaalla on vaikeata tai jopa mahdotonta. epäkohdat, jotka ovat esteenä raken-
17018: Liikevaihtoverotus ei ole myöskään johdon- nustuotannon ja erityisesti teollisen
17019: mukaista. Usein esiintyy tulkinnanvaraisia rakennustuotannon kehitykselle.
17020: tapauksia.
17021: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
17022:
17023: Aaro Stykki. Pentti Pakarinen.
17024: Juho Tenhiälä. Eino Ojajärvi.
17025: Olavi Lindblom. Leo I. Mattila.
17026: 342
17027:
17028: IV,104. - Toiv.aJ. N: o 61.
17029:
17030:
17031:
17032:
17033: Ha.ra ym.: Koulurakennusten rakentamiseen käytettyjen
17034: rakennustarvikkeiden liikevaihtoveron palauttamisesta.
17035:
17036:
17037: E d u s k u n n a ll e.
17038:
17039: Asuinrakennusten tuotantoon käytettyjen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17040: rakennustarvikkeiden hintaan sisältyneen lii- sellaisen lainsäädännön aikaansaami-
17041: kevaihtoveron palauttamista koskevan 28 päi- seksi, että koulutarkoitukseen käytet-
17042: vänä joulukuuta 1956 annetun lain säännök- tät,än rakennuksen tai samaan tarkoi-
17043: set eivät edellytä vastaavan verohelpotuksen tukseen käytettävän yhtenäisen raken-
17044: antami<rta koulurakennusten omistajille. Kun nussuunnitelman mukaan rakennetun
17045: kuitenkin väestön jatkuva lisääntyminen ja mkennusryhmän, jonka rakentaminen
17046: koulutustarpeen kasvaminen maassamme edel- on aloitettu vuoden 1962 aikana ja
17047: lyttävät koulutilojen tehokasta lisäämistä ja ,ioka on valmistunut käyttökuntoon en-
17048: laajentamista, olisi syytä kaikin voimin tukea nen 1 päivää tammikuuta 1965, omis-
17049: koulurakennusten aikaansaamista. Erittäin tajalla on oikeus saada takaisin koultt-
17050: tuntuvana helpotuksena olisi tällöin vapau- rakennusten rakentamiseen käytetty-
17051: tuksen myöntäminen liikevaihtoverosta nii- jen rakennustarvikkeiden ja tehdas-
17052: den rakennustarvikkeiden kohdalla, jotka valmisteisten rakenneosien hintaan si-
17053: koulurakennustyöhön on käytetty. sältynyt liikevaihtovero.
17054: Edellä olevan perusteella kunnoittaen eh-
17055: dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
17056: muksen,
17057: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
17058:
17059: Erkki Ha.ra.. Reino Ala-Kulju.
17060: Jussi Saukkonen. An.na-Liisa, Linkola.
17061: Olavi Lähteenmäki.
17062: 343
17063:
17064: IV,105. - Toiv.al. N: o 62.
17065:
17066:
17067:
17068:
17069: Savela ym..: Vanhojen asuinrakennusten peruskorjauksiim,
17070: käytettyjen rakennustarvikkeiden liikevaihtoveron palaut-
17071: tamisesta.
17072:
17073:
17074: Eduskunnalle.
17075:
17076: Voimassaolevan lain mukaan saadaan liike- Uusiin taloihin käytettyjen rakennustarvik-
17077: vaihtoveron palautusta rakennustarvikkeiden keiden hintoihin sisältynyt liikevaihtovero
17078: hintoihin sisältyväitä osalta rakennettaessa palautetaan edellä mainitun lain mukaan_ Ne
17079: uusia asuinrakennuksia. V. 1956 säädettyä henkilöt, jotka vanhaa taloa peruskorjaa-
17080: lakia (665/56) on vuosittain muutettu, vii- malla suorittavat asunto-olojensa paranta-
17081: meksi 5. 1. 1962, olemaan voimassa edelleen mista, jäävät epäoikeudenmukaiseen asemaan
17082: vuoden kerrallaan. Lakia voidaan soveltaa verrattuna niihin, jotka rakentavat kokonaan
17083: vain silloin kun asuinrakennus rakennetaan uudestaan.
17084: kokonaan uudesta. Varsinkin maaseudulla, Tämän epäkohdan korjaamiseksi esitämme
17085: säästäväisyyssyistä ja muutenkin, on tarkoi- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
17086: tuksenmukaista suorittaa asunto-olojen pa- vomuksen,
17087: rantamista myös peruskorjaamalla vanhoja
17088: asuinrakennuksia. Tällöin on tavallista, että että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17089: taloihin tehdään uudesta perustukset van- asuinrakennusten tuotantoon käytetty-
17090: hojen ns. multipenkkien sijalle. Kellariker- jen rakennustarvikkeiden hintaan si-
17091: ros raketmetaan ja sinne sijoitetaan pesu-, sältyneen liikevaihtoveron palauttami-
17092: leipomo- ym. tiloja. Usein tällaisten perus- sesta annetun lain (665/56) muutta-
17093: korjausten yhteydessä asennetaan taloon vesi- miseksi niin, että lain sallima liike-
17094: johdot ja rakennetaan keskuslämmitys. Kor- vaihtoveron palautus ulotettaisiin kos-
17095: jaukset ovat kustannuksiltaan useita satoja- kemaan myöskin vanhojen asuinraken-
17096: tuhansia markkoja, jopa ylittävät miljoonan nusten peruskorjauksissa käytettyjä
17097: markkaakin. Rakennustarvikkeet näyttelevät rakennustarvikkeita.
17098: näissä kustannuksissa kuitenkin pääosaa.
17099: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
17100:
17101: Veikko Savela. Pentti Pekkarinen. Esa Timonen.
17102: Akseli Pa.arma.n. Eino Sääskilahti. Eero Juntunen.
17103: Sylvi Halinen. Eino Uusitalo. Lauri Laine.
17104: Edvard Pesonen. Hilja Vå.ä.n.än.en. Leo Bäppö1ä..
17105: Veikko Honkanen. Olli Kervinen. Yrjö Hautala.
17106: T. Salora.nta. Eina.ri Jaakkola.. Olavi Lahtela.
17107: 344
17108:
17109: N,106. - Toiv.aJ.. N: o 63.
17110:
17111:
17112:
17113:
17114: Saukkonen ym. : Puolustustarvikkeiden liikevaihtoverovapau-
17115: desta.
17116:
17117:
17118: Eduskunnalie.
17119:
17120: Puolustuslaitoksen kaluston ja tarviklkei- Liikevaihtoverovapautuksen myöntäminen
17121: doo hankintoihin myönne!tyistä maarara- kuten esim. Ruotsissa niille puolustustarvik-
17122: hoista menee lähes neljännes liikevaihto- ikeil1e, joita käyttää vain puolustusla.itos1 ei
17123: veroon. Niinpä esim. kuluvan vuoden 4.7 ole ristiriidassa yleisten verotusperiaatteiden
17124: mrd mk:n perushankintamäärärahasta käy- kanssa. Saavutettu hyöty - valtakunnan
17125: tetään lvveron maksamiseen n. 1 mrd mk. turvallisuuden lisääminen - koituu jokaisen
17126: Useista esityksistä - viimeinen keväällä kansalaisen •hyväksi.
17127: 1961 - huolimatta ei liikevaihtoverovapau- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
17128: tusta ole hyväksytty puolustustarvikkeille nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17129: kuin eräissä varsin harvoissa tapauksissa. muksen,
17130: Jotta puOlueettomuuden turvaamisen ja
17131: puolustusvalmiuden 1kiannalta välttämättömät että hallitus valmistellessaan esitystä
17132: kalustolliset puutteet saataisiin mahdollisim- liikevaihtoverolain uudistamisesta ot-
17133: man nopeasti korjattua, olisi koko kansa- taisi harkittavakseen puolustustarvik-
17134: kn.nna.n edun mukaista, että kaikki puolustus- keiden täydellisen tai osittaisen liike-
17135: tarvikkeiden hankintoihin myönne!tyt määrä- vaihtoverovapauden sisällyttämisen la-
17136: rahat voitaisiin käyttää tähän tarlmitukseen. kiin.
17137: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
17138:
17139: Jussi Saukkonen. Erkki Hara.
17140: Saara. Forsius. Juha. Rihtniemi.
17141: 345
17142:
17143: IV~107.-Toiv.a.1.. N:o 64.
17144:
17145:
17146:
17147:
17148: Ehrnrooth ym.: Lentotoiminnassa käytettävän poltto- ja
17149: voiteluaineen tulli- ja verovapauden laajentamisesta.
17150:
17151:
17152: EduskunnaBe.
17153:
17154: Maamme siviili-ilmailu on nimenomaan n. 55 % siitä lentotuntimäärästä, mikä olisi
17155: säännöllisen lentoiliikenteen osalta viime vuo- mahdollista ilman poJlttoaineveroa.
17156: sina kehittynyt suotuisasti. Samaa ei voida Asiantilan korjaamiseksi on kulkulaitos-
17157: sanoa muusta lentotoiminnasta, johon kuu- ministeri jo 2. 3. 1955 jättänyt anomuksen
17158: luvat mm. tilaus-, posti-, rahti- ja Slairas- valtiovarainministeriölle kirjelmällä N: o 262/
17159: iennot, lent()lkoulutus ~kä urheiluilmailu ko- 15 -55, jossa esitetään tullilain 95 § :n 8 koh-
17160: konaisuudessaan. Tämän alan lentotoimintaa dan muuttamista. Esitys ei kuitenkaan joh-
17161: on ratkaisevasti vaikeuttanut korkea kustan- tanut tulokseen. 12. 8. 1958 jätettiin edus-
17162: nustaso, nimenomaan korkeat käyttölkustan- kunnaille lakialoite ('laJk.al n:o 36/58) tulli-
17163: nuks:et. Tämä taas johtuu pääosiltaan polt- Iain em. kohdan muuttamiseksi siten, että
17164: toaineen korkeasta hinnasta, ei-aikataulun- polttoaineen verovapaus u1otettaisiin koske-
17165: mukaisessa lentotoiminnassa käytettävästä maan kaikkea kotimaista lentotoimintaa.
17166: polttoaineesta joudutaan näet suorittamaan Eduskunta hylkäsi tämän laJkia1oitteen,
17167: tulli- ja liikevaihtovero, kun taas kansain- mutta lausui toivomuksen, että hallitus ot-
17168: välinen sekä säännöllinen lentoliikenne saa- taisi harkittavrukseen kysymyksen, olisiko
17169: vat 'Polttoaineensa verovapaasti. valtiovarainministeriölle tulli!lain 95 § : n 1
17170: Kansantaloudellisesti myös ei-aikataulun- momentin 5 kohdassa myönnetty oikeus mää-
17171: mukainen lentotoiminta on erittäin tärkeätä, rätä, että säännöl1istä matkustaja-, posti- tai
17172: puhumattakaan ns. kelirikkolennoista, jotka tavaralentoliikennettä harjoittava liikennöit-
17173: useilla seuduilla merkitsevät ainoata yhtey- sijä saa tuoda kotimaisessa lentotoiminnassa
17174: denpitoa ulkomaailmaan. Siviilissä suori- käytettävän poltto- ja voiteluaineen tullitta
17175: tettu lentokoulutus, joka usein tapahtuu tai aleunetuin tuUein tullia:lueelle, laajennet-
17176: ilmailukerhoissa, on hyvin merkittävää, myös tava koskemaan kaikkea kotimaiseiSISa lento-
17177: maanpuolustuksel'lisesti ajatellen. Veroillinen toiminnassa käytettävää poltto- ja voitelu-
17178: polttoaine saattaa n. 50 ei~aikataulunmu ainetta, ja myönteiseen tu1okseen päätyes-
17179: kaista lentotoimintaa harjoittavaa pienyrit- sään antaisi asiasta esityksen eduskunnalle.
17180: täjää hyvin vaikeaan asemaan, ja sama kos- Po. edellisen eduskunnan toivomus ei aina-
17181: kee myös ilmailukerhoja, joiden vapaaehtoi- kaan tä;liä hetkellä näytä johtaneen mihin-
17182: nen koulutustoiminta ja aatteellinen työ on kään tulOikseen. Kuten em. lakialoitteessa
17183: usein pohjana koko suomalaiselle i1mailulle. mainitaan, ei tullin poistaminen lentobensii-
17184: Useimmissa muissa maissa lentotoimintaan niitä tuottaisi mitään tuUiteknillisiä vaikeuk-
17185: käytetty polttoaine on aina verotonta, näin sia. Kysymyksen käytännöllinen toteuttami-
17186: on mm. !kaikissa muissa Pohjoismaissa. nen voisi tapahtua esim. sillä tavoin kuin
17187: Valtion ei-aikataulunmukaiselta siviililento- ku1kulaitosten ja yleisten töiden ministeriön
17188: toiminnalta perimä tulli ja 1iikevaihtovero ilmaiintoimiston asiaa käsittelevissä muis-
17189: on vuosittain ollut n. 20 miJlj. mk. Huomat- tioissa 21. 2. 1955 ja 10. 11. 1959 on esitetty.
17190: tava on, että myös Ilmavoimat maksavat KOISika maamme siviililentotoiminnan kehi-
17191: käyttämästään polttoaineesta tu1lin ja lvv:n, tyksen kannalta kysymys on erittäin suuri-
17192: jolloin Ilmavoimissa voidaan [enttää vain merkityksinen, edellä olevaan viitaten ehdo-
17193: 44 E 219/62
17194: 346 IV,107. - Polttoaineen tulli- ja verovapaus.
17195:
17196:
17197: tamme edUS'kunnan hyväk.syttäväiksi toivo- jal.la lentotoiminnassa käytettävän
17198: muksen, poltto- ja voiteluaineen tulli- ja vero-
17199: vapaus laajennettaisiin koskemaan
17200: että hallitus kiireellisesti ryhtyisi kaikkea kotimaisessa lentotoiminnassa
17201: sellaisiin toimenpiteisiin, joiden no- käytettävää poUta- ja v.oiteluainetta.
17202: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
17203:
17204: Georg 0. Ehrnrooth. Eino Raunio. Harras Kyttä.
17205: Carl Olof Tallgren. Erkki Koivisto. Eino Uusitalo.
17206: Leo Bä.ppölä. Paavo Rautkallio. Jussi Saukkonen.
17207: Veikko Kokkola. Toivo Hietala.. Arvo Pentti.
17208: E. J. Paavola.. Olli Aulanko. Edvard Pesonen.
17209: 347
17210:
17211: IV,lOS.-Toiv.al. N:o 65.
17212:
17213:
17214:
17215:
17216: L. Mattila ym.: Esityksen antamisesta ammattimaiseen Uiken-
17217: teeseen tulevien kuorma-autojen vapauttamisesta liike-
17218: vaihtoverosta.
17219:
17220:
17221:
17222: Eduskunnalle.
17223:
17224: Nykyisin peritään ulkomailta tuotetuista tohintaan lisäksi tulevista auton liikennekun-
17225: autoista liikevaihtoveroa 25 % hinnasta, joka toon saattamisen yhteydessä tapahtuvista
17226: muodostuu, kun yhteenlasketaan auton cif- kaatolaite-, nosturi-, lava- tai korirakenne-
17227: arvo ja tulli. Kotimaassa valmistetuista au- ym. kustannuksista.
17228: toista maksetaan niinikään liikevaihtoveroa Lisäksi on otettava huomioon, että suoma-
17229: 25 % laskettuna auton valmistushinnasta. laisten kuorma-autojen käyttö kansainväli-
17230: Kun tämä liikevaihtovero peritään myös am- seen liikenteeseen on viime vuosina päässyt
17231: mattimaisessa liikenteessä käytettävistä kuor- merkittävällä tavalla käyntiin. Kun parhail-
17232: ma-autoista, merkitsee se tuntuvaa lisärasi- laan paranemassa olevat lauttayhteydet sekä
17233: tusta tämän ammatin harjoittajille välttä- Ruotsiin että manner-Eurooppaan tulevat
17234: mättömän työvälineen hinnan korotuksen jatkuvasti lisäämän Suomessa rekisteröityjen
17235: muodossa. Kun ammattimaisen kuorma-auto- kuorma-autojen osuutta kansainvälisessä lii-
17236: liikenteen kustannuksia on jatkuvasti muu- kenteessä, on tärkeätä, että kuorma-autolii-
17237: tenkin lisätty erinäisin valtiovallan aiheutta- kenteenemme luodaan riittävät kilpailuedel-
17238: min toimenpitein, ei kuorma-autojen korkea- lytykset ulkomaisiin liikenteenharjoittajiin
17239: ta liikevaihtoveroa voida pitää kohtuullisena verrattuna. Mikäli Suomessa rekisteröityjä
17240: liikenteen harjoittajien kannalta. kuorma-autoja jatkuvasti rasittaa nykyisen
17241: Kuorma-autoilijain vaikeuksien helpottami- suuruinen liikevaihtovero, ei menestyksellistä
17242: seksi ja maamme ammattimaisen kuorma-au- kilpailua rahdeista ulkomaisten liikenteen-
17243: toliikenteen jatkuvan kehityksen turvaami- harjoittajien kanssa ajanoloon pystytä yllä-
17244: seksi olisi näin ollen välttämätöntä, että lii- pitämään. Tätä kilpailua silmälläpitäen ovat
17245: kevaihtovero, joka kohtuuttomasti korottaa kyseisoon liikenteeseen käytetyt kuorma-autot
17246: muutenkin korkeita kuorma-autojen hintoja, monessa suhteessa verrattavissa ulkomaan
17247: kokonaan poistettaisiin ammattimaiseen lii- liikenteessä käytettyihin vesi- ja ilma-aluk-
17248: kenteeseen •tulevilta kuorma-autoilta. Nåin siin.
17249: menetellen ei vain parannettaisi liikennettä Kun lisäksi useiden muiden ammattiryh-
17250: harjoittavien autoilijoiden asemaa, vaan sa- mien kohdalla on ammatinharjoittamiseksi
17251: malla toimenpiteen vaikutus kohdistuisi myös välttämättömästi käytettävien työvälineiden
17252: kuljetuskustannuksiin niitä alentavasti. Tä- kohdalla myönnetty erilaisia taloudellisia
17253: mä vaikutus kuljetuskustannuksiin ei var- helpotuksia, on mielestämme nyt esittämäm-
17254: maankaan tulisi olemaan vailla merkitystä, me ammattimaiseen liikenteeseen käytettyjä
17255: ·kun tiedetään, että nykyisin saattaa kuorma- kuorma-autoja koskeva liikevaihtoveron pois-
17256: auton myyntihinnassa olla eräissä tapauksis- taminen tässäkin mielessä perusteltu.
17257: sa jopa milj. mk pelkkää liikevaihtoveroa Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
17258: mukaan luettuna myös ne liikevaihtovero- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
17259: osuudet, jotka muodostuvat auton alustan os- toivomuksen,
17260: 348 IV,lOS. - Kuorma-autojen liikevaihtoverovapaus.
17261:
17262:
17263: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti muuttamiseksi siten, että ammattimai-
17264: toimenpiteisiin esityksen antamises- seen liikenteeseen tulevat kuorma-autot
17265: ta Eduskunnalle liikevaihtoverolain olisivat vapaat liikeva~'htoverosta.
17266: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
17267:
17268: Leo I. Mattila. Tuure Salo.
17269: Esa Kaitila. Antti E. Linna.
17270: Eino Ojajärvi. Anni Hosia.
17271: Pentti Pakarinen. Armas Leinonen.
17272: Irma Ka.rvikko.
17273: 349
17274:
17275: IV,109. - Toiv.al. N: o 66.
17276:
17277:
17278:
17279:
17280: Hara ym..: Moottoriajoneuvoverotuksen uudistamisesta.
17281:
17282:
17283: E d u s k u n n a ll e.
17284:
17285: Maassamme varsin huomattavaksi kohon- kun on kysymys maanteitse tapahtuvista ta-
17286: nut traktoreilla tapahJtuva tavarankuljetuslii- varankuljetuksista traktoreilla, pitäisi olla
17287: kenne on ja;tkuvasti saanut olla erityisen täysin luonnollista, että myös nämä mootto-
17288: suosikkiliikennemuodon asemassa siten, ettei riajoneuvot olisivat samojen moottoriajoneu-
17289: sitä ole määrätty samanlaisten verojen alai- voliikenteeseen kohdistuvien verojen alaisia
17290: seksi kuin vastaavasti muu moottoriajoneu- kuin muutkin maanteitä käyttävät ja jo ny-
17291: voliikenne ja erityisesti ansiotoimintana au- kyisin verotumsen alaisina olevat ajoneuvot.
17292: toilla harjoitettu liikenne on. Ainoa valtiolle Kun vastaavasti ammattimainen kuorma-
17293: traktoreista maffisettava veroluontoinen mak- autoliikenne on kohtuuttoman ankarasti vero-
17294: su on traktorin kertakaikkinen rekisteröimis- tettuna, olisi asiallista, että suoritettaisiin
17295: maksu, joka on nykyisin suuruudeLtaan 500 moottoriajoneuvoliikenteen verotuksen tarkis-
17296: mk. Liikevaihtoveroa ei traktoreista peritä ja taminen kokonaisuudessaan ja tällöin tähän
17297: tullikin, joka on esimerkiksi autoista 14 % saakka verovapaudesta nauttineen traktorilii-
17298: niiden cif-arvosta, peritään traktoreista vain kenteen veronalaiseksi asettamisen kautta py-
17299: 8% :na. Moottoriajoneuvoverosta ja moottori- rittäisiin saamaan helpotusta ammattimaisen
17300: ajoneuvoveron lisäverosta, joista viimeksi kuorma-autoliikenteen nykyisin kohtuutto-
17301: mainittu on tarkoitettu dieselmoottorilla maan verotukseen.
17302: varustetuille moottoriajoneuvoille, ovat Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
17303: traktorit niinikään kokonaan vapaat. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17304: Siltä osin, mikä koskee traktoreiden käyt-
17305: tämistä työkoneina maatalouden harjoittamis- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
17306: ta varten, ei ole tuon verovapauden suhteen toimenpiteisiin moottoriajoneuvovero-
17307: mitään huomauttamista. Mutta kun on kysy- tuksen uudistamiseksi niin, että ylei-
17308: mys traktoreista, jotka suorittavaJt kuljetuk- s~'llä teillä liikennöivät korvausta vas-
17309: sia korvausta vastaan varsin säännöllistä ja taan tapahtuvia tavarankuljetuksia
17310: jatkuvaluontoista ammattimaista traktorilii- suorittavat traktorit asetettaisiin sa-
17311: kennettä harjoittaen, ei voitane enää pitää mojen verovelvoitteiden alaisiksi kuin
17312: näiden traktoreiden verovapautta asiallisin muutkin moottoriajoneuvot ja että täl-
17313: syin puolustettavana. Kaikki moottoriajoneu- löin samalla pyrittäisiin saamaan koh-
17314: voverot lienee perustellusti käsitettävä tietyn- tuulliseksi katsottavaa helpotusta am-
17315: laisiksi maa:rutieveroiksi eli siis tien käyttä- mattimaisen kuorma-autoliikenteen ny-
17316: jiltä perittävi<ksi korvauksiksi teiden raken- kyisin liian raskaaseen verotukseen.
17317: nus- ja kunnossapitokustannuksiin. Tällöin,
17318: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
17319:
17320: Erkld Hara. Erkld Tuuli.
17321: Leo 1. Mattila.
17322: 350
17323:
17324: IV,110.- Toiv.al. N: o 67.
17325:
17326:
17327:
17328:
17329: Hara ym.: Henkilöautoista ja moottoripyöristä suoritetta-
17330: vasta verosta annetun lain uusimatta jättämisestä.
17331:
17332:
17333: E d u s k u n n a ll e.
17334:
17335: Tieliikenteelle on lakisääteisesti sälytetty ajettua kilometriä kohti lasketuissa kustan-
17336: kohtuuton määrä taloudellisia rasituksia eri- nuksissa on nykyisin veroluontoisia menoja
17337: laisten veroluontoisten maksujen muodossa, keskimäärin 25 %. Auton hankintahinnassa
17338: samanaikaisesti kuin valtio verovaroilla tukee on suoritettujen laskelmien mukaan meillä
17339: muita liikennemuotoja, jotta ne pysyisivät seuraavia veroja:
17340: kilpailussa mukana. Niinpä henkilöauton
17341: -tullia ............................... . 14 % cif-arvosta
17342: - liikevaihtoveroa ..................... . 25% summasta cif-arvo +tulli
17343: - nk. tuontiveroa ...................... . 20% " " "
17344: eli auton hankintahinnasta n. . ........ . 30%
17345: Autovero (rekisterivero) on veroa kokonaan 100%
17346: Polttoaineen hinnasta veroa ............. . n. 60%
17347: Voiteluainekustannuksissa vero ........... . n. 25%
17348: Rengaskustannuksissa veroa ............. . n. 35%
17349: Korjaus- ja huoltokustannuksissa veroa n. 15%
17350: Yletön verotus aikaansaa, että henkilö- omistavat työnjohtajat, työläiset, liikeapulai-
17351: autosta maahan tuotaessa perittävät kerta- set, myyntimiehet ja vastaavan toimeentulon
17352: verot ovat noin kaksinkertaiset verrattuna omaavat henkilöt. Ei voitane myöskään pe-
17353: vastaaviin veroihin esim. läntisessä naapuri- rustellusti edellyttää, että henkilöauto olisi
17354: maassamme. Ero tulisi hieman siedettäväm- ylellisyysesine lääkäreille, insinööreille, met-
17355: mäksi, jos henkilöautoista ja moottoripyö- sänhoitajille, agronomeille, metsä-, maatalous-
17356: ristä suoritettavasta verosta 30. 12. 1957 an- ja teknillisen alan ammattimiehille ym. Vielä
17357: nettuun lakiin perustuva ns. tuontivero, jolla vähemmässä määrässä moottoripyörä on sitä.
17358: kieltämättä on puhtaan ylellisyysveron Henkilöauto ja moottoripyörä ovat nykyisin
17359: luonne, jätettäisiin perimättä. Puheenaole- pääasiassa välttämätön työväline.
17360: van veron poistaminen merkitsisi 600 000 Edelläolevan perusteella ehdotamme edus-
17361: mk:n hintaluokan auton kohdalla n. 60 000 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17362: mk:n verohelpotusta ja siis vastaavaa auton
17363: hinnan alentumista. että henkilöautoista ja moottoripyö-
17364: Mainitunlaiselle henkilöautoja koskevalle ristä suoritettavasta verosta annettua
17365: ylellisyysveroluonteiselle tuontiverolle ei lakia ei enää uusittaisi, vaan että sen
17366: löydy asiallisia perusteita, sillä tiettävästi voimassaoloaika päättyisi vuoden 1962
17367: n. 50 % koko maan henkilöautokannasta joulukuun 31 päivänä.
17368: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
17369:
17370: Erkki Hara. Pentti Sillantaus.
17371: Raimo Dasldvi. Kalervo Saura.
17372: 351
17373:
17374: IV,lll. - Toiv.al. N: o 68.
17375:
17376:
17377:
17378:
17379: Raipala ym. : Polttoaineverotuksen epäoikeudenmukaisuuk-
17380: sien korjaamisesta.
17381:
17382:
17383: Ed u s kunnalle.
17384:
17385: Ns. dieselvero on osoittautunut erittäin neen hintaan. Tällöin edellämainitut epä-
17386: epäoikeudenmukaiseksi sellaisia autoilijoita oikeudenmukaisuudet vältettäisiin.
17387: kohtaan, joilla on vanha auto tai joilla ei ole Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17388: riittävästi ajoja. Korjauksien vuoksi vanha nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17389: auto joutuu seisomaan melkoisia aikoja ja muksen,
17390: kuitenkin tältäkin ajalta vero on maksettava.
17391: Myöskin, jos ajoja ei ole riittävästi, tulee että hallitus kiireellisesti antaisi
17392: nykyinen verotus asianomaiselle autoilijalle Eduskunnalle moottoriajoneuvojen
17393: perin raskaaksi ja epäoikeudenmukaiseksi. polttoaineverotusta koskevan esityk-
17394: llmeistä on, että dieselveron pitäisi joko sen, jossa korjattaisiin nykyisessä
17395: laskea määrätyssä suhteessa auton ikävuosien lainsäädännössä olevat virheellisyydet
17396: mukaan tai että vero sisältyisi jo polttoai- ja epäoikeudenmukaisuudet.
17397: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
17398:
17399: Matti Ra.ipala. Kalervo Saura. Mikko Asunta.
17400: Juuso Bäikiö. Irma Hama.ra. Pentti Sillantaus.
17401: 352
17402:
17403: IV,112. - Toiv.al. N: o 69.
17404:
17405:
17406:
17407:
17408: Rautkallio ym. : Esinekohtaisen moottoriajoneuvon poistami-
17409: sesta.
17410:
17411:
17412: Ed usku n nal'l e.
17413:
17414: Voimassa olevan moottoriajoneuvoverosta muksen, että ludlitus lkiireellisesti antaisi
17415: 30 päivänä joulU!kuuta 1947 annetun lain eduskunnalle uuden lakiesityksen.
17416: mukaisesti kannetaan vuosittain moottori- Moottoriajoneuvoverotuksessa edellä tode-
17417: ajoneuvoista suoritettava esinekohtainen vero tut epäkohdat ovat vuosi vuodelta lisäänty-
17418: kiinnittämällä rekisterotteeseen tarpeellinen neet ja moottoriajoneuvokanta on huomatta-
17419: määrä leimamerkkejä. Tämä vuosittain tois- vasti kasvanut, minkä vuoksi ei voida vält-
17420: tuva verotusmenettely on verovelvolliselle tyä siltä, että verotukseen kuuluvien tehtä-
17421: hall'kala. Veron määräämistä varten on re- vien hoitamiseen nykyisen järjestelmän mu-
17422: kisteriote vuosittain toimitettava veroviran- kaan tarvitaan lisää virastotyövoimaa. Tä-
17423: omaiselle, jonka hallussa s:e joutuu olemaan män vuoksi on katsottava välttämättömäksi
17424: useita kuukausia, minä aikana rekisteri- yksinkertaistaa moottoriajoneuvojen vero-
17425: otteen sijasta on käytettävä väliaikaista to- tusta. Tämä voidaan mielestämme suorittaa
17426: distusta. Niinikään aiheuttaa nykyinen siten, että nytkyinen esinekohtainen moottori-
17427: moottoriajoneuvojen verotusmenettely lää- ajoneuvovero poistetaan ja bensiinin tullia
17428: ninhallitukselle ja erityisesti poliisiviran- vastaavasti korotetaan. TäJllä menettelyllä
17429: omaisille huomattavan palljon työtä, sekä vältytään edellä mainituista epäkohdista ja
17430: verotuksen kati.siluontoisuudesta johtuen häi- samalla voidaan myös yksinkertaistaa ja no-
17431: riöitä näjden viranomaisten säännöllisessä peuttaa uusien ajoneuvojen rekisteröinti-
17432: työskentelyssä. Myöskin moottoriajoneuvojen menettelyä.
17433: valvonta ja katsastustoiminta vaikeutuu sen Edelläolevan perusteella kunnioittaen eh-
17434: johdosta, että moottoriajoneuvot joutuvat dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17435: osan vuotta liiJkennöimään ilman rekisteri- muksen,
17436: otetta.
17437: V: n 1954 valtiopäiville jätti hallitus edus- että haUitus kiireeUisesti antaisi
17438: kunnalle esityksen ~aiksi moottoriajoneuvo- EduskunnaUe lakiesityksen, jolla var-
17439: jen polttoaineverosta. Eduskunnan valtio- sinainen esinekohtainen moottoriajo-
17440: varainvaliokunta ehdotti asiaa perusteelli- neuvovero poistetaan ja bensiinin tul-
17441: sesti käsiteltyään, että eduskunta päättäisi lia vastaavasti korotetaan, jotta val-
17442: hyväksyä hallituksen esityksen muuttamatto- tion tttlot eivät esinekohtaisen moot-
17443: mana. Eduskunta hyvkäsi kuitenkin halli- toriajoneuvoveron poistamisen joh-
17444: tuksen esityksen ja lausui samalla toivo- dosta vähenisi.
17445: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
17446:
17447: Paavo Rautkallio. Olli Aulanko. Juuso Häikiö.
17448: Matti Ra.ipala. A. F. Airo. Erkld Tuuli.
17449: Sa.a.ra. Forsius.
17450: 353
17451:
17452: IV,113.- Toiv.aJ. N: o 70.
17453:
17454:
17455:
17456:
17457: V. E. Partanen ym.: Kuorma-autoliikenteen pienyrittäjien
17458: aseman parcmtamisesta.
17459:
17460:
17461: EduskunnaUe.
17462:
17463: Nytkyisin voim:aamolevat kuorma-autolii- nen lyhennys on kalliimmissa autoissa n.
17464: kennettä rasittavat maksut ja verot ovat 150 000 mk kk: ssa - niin ymmärtää hyvin,
17465: monessa suhteessa osoittautuneet epäoikeu- miten dieselveron kokoaminen samanaikai-
17466: denmukaisiksi erityisesti pienyrittäjiä aja- sesti suurena ·kertakaikkisena summana on
17467: tellen. Dieselvero on ko. asiassa pahin. vaikeaa. Kohtuuttoman suuret vakuutus-
17468: Pienyrittäjien hankkiessa. nykyisin itselleen maksut ovalt samanaikaisesti esillä, puhu-
17469: uuden kuorma-auton joutuvat he tl!loudel.H- mattakaan suurista huoltokustannuksista.
17470: sesti erittäin suuriin vaikeuksiin. V altaosa Pienyrittäjien kannalta dieselvero nykyi-
17471: näistä autoista osteta:an vähittäisma:ksuin, sessä muodossaan on myös erittäin epä-
17472: jolloin vekselikorko on osaiLtaan kohtuutto- oikeudenmukainen siksi, etteivät ajokilo-
17473: masti lisäämässä hankintaJkustannuksia. Kun metrimäärät ole veron perusteena. Suurlii-
17474: samanaikaisesti tulevat 1iikennemaksut, die- kennöitsijä voi paremmin tässä suhteessa
17475: selvero ja korkeat uuden v:alkuutusjärjestel- vakinaisten ilinjojensa ja SUUI"~ajojensa kautta
17476: män maksut, niin käsittää hyvin että tilanne hoitaa asiansa. Mutta pienyrittäjä joutuu
17477: on muodostumassa näiden yrittäjien kan- usein seisottamaan ·autoaan ilman tuloja
17478: nalta kestämättömäksi. Myös on viime ·ai- ajon puutteessa ja huo1toajan hukkana. Jos
17479: koina tuottanut haittaa kuorma-autoilijoill.e dieselvero olisi naftan hinnassa, niin siitä
17480: se, että kasvavassa määrin maaseudulla ov:at seuraisi myös se etu, että kuorma-auton
17481: tulleet muka:an traktorit erityisesti tukin- omistaja suorittaisi valtioTie dieselveron vä-
17482: ajoissa. Kun näillä ei ole laisinkaan samoja hin erin, eikä tämä olisi niin pahasti häi-
17483: taloudellisia velvoitu!ksia, vaan päinvastoin ritsemässä muutenkin kuorma-autoilijan suu-
17484: saavat yhteiskunnalta monia lievennyksiä ri·a maksuja.
17485: maksuissa, niin kNpailu on muodostumassa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
17486: kuorma-autoilijoille kohtuuttomaksi ja epä- kunnioittavasti eduskunnan hyväJksyttäväksi
17487: oikeudenmukaiseksi. Myöskään ei ole vähäi- toivomuksen,
17488: seksi arvioitava kuorma-autoilijoille se vaara
17489: ja haitta, mikä ylei~ liikenteessä syntyy että hallitus kiireellisesti tutkisi
17490: sen kautta, että kuormatraktoreita on ilmes- mahdollisuudet nykyisen dieselveroo
17491: tynyt kasvavassa määrin jopa pääliikenne- järjestämiseksi uudelleen siten, että
17492: väylillekin. erityisesti pienyrittäjät kuorma-auto-
17493: Kuorma-autoilij·ain asemaa voitaisi osal- liikenteessä saisivat helpotuksia mak-
17494: taan hclpotta:a erityisesti dieselverojärjestel- suissa ja että heidän asemansa tulisi
17495: män korjaamisen kautta. Kun muistaa, mi- kuormaliikenteen harjoittamisessa ny-
17496: ten suuria maksuja nykyisin joutuvat kyistä oikeudenmukUJisemmaksi sekä
17497: kuorma-autoilijat keräämään kokoon auton antaisi asiassa Eduskunnalle tarvitta-
17498: maksun suorittamiseen vclmeleinä, - tällai- vat lakiesitykset.
17499: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
17500:
17501: Ensio Partanen. Uljas M'å.kelä.. Arvo Ahonen.
17502: Artturi Koskinen. Edvard Pesonen. Rafael Paasio.
17503:
17504: 45 E 219/62
17505: 354
17506:
17507: IV,114. - Toiv.al. N: o 71.
17508:
17509:
17510:
17511:
17512: Sääskj]a.hti ym.: Moottoriajoneuvoissa käytettävän poltto-
17513: aineeft. hi11o1Um määräämisestä saman suuruiseksi koko
17514: valtakunnan alueeUa.
17515:
17516:
17517: EduskunnaHe.
17518:
17519: Ammattimaista kuorma-autoliikettä har- vat yksinomaan aut<Jaruljetuksina., alentaisi
17520: joittavien keskuud~ on tunnettu huolestu- polttoaineen samanhintaisuus myöskin tuo-
17521: mista jo pitemmän aikaa toimeentulon jat- tantokustannuksia. Yksityiset hooltilöt, jotka
17522: kuvasti heikentyessä. Tähän ovat vaikutta- käyttävät autoa työvä:lineenä, ovat syrjä-
17523: neet kohonneet vakuutusmaksut ja verot seudulla samoin huonommassa ll800Ul88a kuin
17524: sekä m. di€Selvero. Toisaailta on vaikeutta- Etelä-Suomessa tyOOkentelevä.t virimveljet,
17525: nut toimeentuloa ajojen vähyys. Maasgamme joutuessaan maksamaan polttoaineesta huo-
17526: on huomattava määrä kuorma-autoilijoita, mattavasti suuremman hinnan ja saamatta
17527: jotka ovat suuren OSillJl vuodesta työttömänä. siitä huolimatta työnantajalta suurempaa
17528: Tämä on tosiasia, joka olisi tunnustettava korvausta matkoista kuin em. virkaveljet.
17529: ja samalla asia hoidettava niin, että ei Asia olisi kiireesti tutkittava ja asian niin
17530: jouduta maksamaan korkeaa polttoaineveroa vaatiessa annettava lakiesitys eduskunnalle,
17531: silloin, kun ajoneuvolla ei ole ansiomahdol- jos hinnan määräämistä ei. voida muuten
17532: lisuutta. Po1ttoainevero olisikin saatava suo- suorittaa. Voiteluöljy on koko m:aassa sa-
17533: rittaa polttoaineen b.inllian yhteydessä, jolloin Ill:allhintainen ja samoin monet kulutustava-
17534: jokainen joutuisi maksamaan sitä oikea&m rat, joten käsityksemme mukaan pdltto-
17535: suhteessa. Maataloustraktorilie voitaisiin vero aineen hinnassa voidaan päästä samaan tu-
17536: palauttaa ns. hinnanpalautuksena. lokseen jos asi'a hoidetaan maahantuonti-
17537: Moottoriajoneuvojen käyttäjille tehtäisiin liikkeiden toimesta.
17538: oikeutta entistä paremmin määräämallä pdlt- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme !kun-
17539: toaineen hinta saman suuruise:ksi koko vaLta- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
17540: kunnan alueeHa. Samalia kun polttoaineen mulmen,
17541: hinta määrättäisiin saman suuruiseksi, saa-
17542: tettaisiin yrittäjät tasaveroiseen 'asemaan että hallitus ryhtyisi kiiree.Uisesti
17543: keskenään. Tämä koskee myöskin samassa toimenpiteisiin moottoriajoneuvoissa
17544: suhteessa viran ja toimenhaltijoita, jotka käytettävän polttoaineen hinnan mää-
17545: tehtävänsä vuoksi joutuvat käyttämään räämiseksi saman suuruiseksi koko
17546: moottoriajoneuvoa. Syrjäseuduilla, kuten valtakunnan alueella.
17547: Pohjois-Suomessa, jossa kuljetukset 1Japahtu-
17548: He1singissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
17549:
17550: Eino Sääsldlahti. Reino Kangas. Olavi Lahtela.
17551: Eino Räsänen. Pentti Pekkarinen. Matti Kekkonen.
17552: Veikko Honkanen. Akseli Paarman. Erkld Koivisto.
17553: 355
17554:
17555: IV,115. - Toiv.al. N: o 72.
17556:
17557:
17558:
17559:
17560: U. Mäkelä. ym.. ~ Vaikeavammaisten invaliidien vapauttami-
17561: sesta suorittamasta autonhankintaan ja käyttöön liittyviä
17562: veroja.
17563:
17564:
17565: E d u s k u n n a 11 e.
17566:
17567: Monet vaikeavammaiset sota- ja siviili-in- pyöristä suori<tettavasta verosta 30. paivana
17568: valiidit, jotka vammoistaan huolimatta suo- joulukuuta 1957 annetussa laissa säädetty ve-
17569: riJttavat vakituista työtä elatuksensa hankki- ro. Käy.tännössä on invaliideille palautettu
17570: miseksi, täyttävät täysin oman paikkansa yh- liikevaihtoverosta enintään puolet. Lisäksi lii-
17571: teiskunnagga ja työskentelevät siten koko yh- kevaihtoveroa ei ole katsottu voitavan osit-
17572: teiskuntamme hyväksi ja sen talouselämän el- tainkaan palauttaa kuin yhden kerran kulle-
17573: VYttämis~ksi. Näistä inrvaliideista on varsin kin invaliidille, mikä käytännössä merkitsee
17574: suuri: joukko sellaisia, joiden vammojensa tämän tasoituksen yhä vähenevää merkitystä,
17575: vuoksi on työssään tai työmwtkoillaan pakko koska ajoneuvon käy.ttöaika on lyhyt ja juuri
17576: käyttää erilaatuisia ajoneuvoja. Maassamme uuden ajoneuvon hankinta monelle invalii-
17577: suoritetuissa perinpohjaisissa kokeiluissa ja dille ilman em. tasoitusta vaikeaa.
17578: ,tutkimuksissa olosuhteisiimme soveltuvien in- Edistyneissä maissa ei lainkaan veroteta
17579: valiidiajoneuvojen löytämiseksi on pitkien vaikeavammaisten invaliidien moot<toriajo-
17580: etäisyyksiemme, tieolojemme, pitkän, kylmän neuvoja, vaan ne katsotaan erääksi kaikkein
17581: ja runsaslumisen talvemme sekä sitä seuraa- tärkeimmäksi apuvälineeksi, joka vähentää
17582: van kelirikkoajan perusteella päädytty sii- vamman mukanaan tuomia esteitä. Invalii-
17583: hen, että ainoat meidän oloihimme soveltu- dien moottoriajoneuvon hankintaa tuetaan
17584: vat invaliidiajoneuvot ovat auto ja mootto- päinvastoin huomattavin avustuksin ja heil-
17585: ripyörä. Valitettavaa vain on, että näiden le myönnetään taloudellista tukea myös ajo-
17586: ajoneuvojen korkeat hankinta- ja käyttökus- neuvon polttoainekustannusten ja muiden
17587: tannukset, mitkä aiheutuvat moottoriajoneu- käyttökustannusten alentamiseen. Näin ~ta
17588: voja rasittavasta raskaasta tulli- ja liikevaih- pahtuu myös kaikissa muissa Pohjoismaissa.
17589: to- sekä polttoaineverotuksestamme, ovat es- Suomessa saatujen kokemusten perusteella
17590: teenä moottoriajoneuvon hankkimiseen var- voidaan todeta, että liikevaihtoveroalennuk-
17591: sin monelle sellaista välttämättömästi tarvit- sen nojalla hankittu moottoriajoneuvo on
17592: sevalle invaliidille. merkinnyt monille invaliideille heidän työky-
17593: Invaliidien autojen verotuskysymys on ol- kynsä palautumista sekä työ- ja toimeentu-
17594: lut valtioneuvostossa esillä, ja vaLtiovarain- lomahdollisuuksien avautumista ja olennaista
17595: ministeriön lokakuun 31. päivänä 1955 teke- parantumista. Vaikka yhteiskunnalla ei liene
17596: män periaatepäätöksen mukaisesti on vähin- ainakaan toistaiseksi taloudellisia mahdolli-
17597: tään 60 % invaliditeetin omaaville, vähä- suuksia ryhtyä myöntämään suoranaista
17598: varaisille ja varwttomille invaliideille, jotka avustusta moottoriajoneuvon hankkimiseen
17599: työnsä tai ammattinsa vuoksi välttämättä tar- muiden Pohjoismaiden tavoin, esitämme edel-
17600: vitsevat autoa, mahdollisuus saada veronpa- lä olevaan viitaten kunnioittaen eduskunnan
17601: lautuksena osittain takaisin hankkimastaan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17602: autosta suoritettu liikevaihtovero. Samoin
17603: edellytyksin on invaliideilla mahdollisuus että hallitus valmistaisi lakiehdotuk-
17604: saada takaisin henkilöautoista ja moottori- sen vaikeavammaisten, vähintään 50
17605: 356 IV,l15. - Invaliidien verovapaus.
17606:
17607:
17608: %: n invaliidien vapauttamiseksi suo- toista ja moottoripyöristä sekä aina·
17609: rittamasta auto- ja moottoripyöräveroa, kin osittain polttoaineen hintaan si-
17610: ja liikevaihtoveroa hankkimistaan au- sältyviä veroja.
17611: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
17612:
17613: Uljas Mäkelä. Lyyli Aalto. Väinö Vilponiemi.
17614: Anni Flinck KaJle Matilainen. Edvard Pesonen.
17615: Arvo Ahonen. Veikko Helle. Uuno Voutilainen.
17616: Meeri Kalavainen. Artturi Koskinen. Eino Raunio.
17617: Elis Manninen. Edit Terästö. Tyyne Pa.asivuori.
17618: 357
17619:
17620: IV,116. - Toiv.al. N: o 73.
17621:
17622:
17623:
17624:
17625: Rosenberg ym.: lnvaliidien vapauttamisesta auton hanki-n-
17626: ta411. ja käyttöön liittyvistä veroista ja maksuista.
17627:
17628:
17629: Ed u s kun n a 11 e.
17630:
17631: Maassamme on suuri joukko invalideja, valtion tullin, liikevaihto-, rengas- ja autove-
17632: jotka muuten ovat työkykyisiä useissa hei- ron muodossa. kantamat maksut poistettaisiin,
17633: poissa, vähän ruumiillista ponnistusta vaati- niin auton ostohinta a:lenisi n. 40 %. Kun
17634: vissa tehtävissä, mutta eivät voi tehtäviä suo- käyttökustannuksia lisäävä valtion verotus
17635: rittaa puutteellisen tai erittäin vähäisen ja invalidien osalta poistettaisiin, niin ajokilo-
17636: työlään liikuntakykynsä vuoksi. Tällaisia in- metri, pienentynyt kuoletus huomioiden, tuli-
17637: valideja ovat ne, joilla jonkin elimen puut- si n. 9: 30 mk halvemmaksi, kun auton nor-
17638: tumisen takia on toimintavajavuutta. Mutta maalihinta on n. 550 000 mk ja vuodessa aje-
17639: erittäin paljon sellaisia on myös verisuoni- ja taan 10 000 km. Näin helpotukset tekisivät
17640: hengityselinsairauksia potevien joukossa. Kun varmasti monille invalideilie mahdoBiseksi toi-
17641: taloudellinen asema pakottaa heidät rasitta- mia terveitten rinnalla itsensä elättävinä, hyö-
17642: viin ruumiillisiin ponnistuksiin, jollaista esim. dyllisinä yhteiskunnan jäseninä. Se, jonka
17643: kävely voi olla) pahenee heidän sairautensa valtio menettäisi em. verohelpotuksina, kor-
17644: nopeasti ja useimmissa tapauksissa he jou- vautuisi monin kerroin vähentyneinä invali-
17645: tuvat yhteiskunnan huollettaviksi, vaikka il- dien huoltokuluina.·
17646: man tuhoisia ruumiillisia ponistuksia olisivat Edellä olevaan viiltll!ten esitiilnme eduskun-
17647: voineet monissa tehtävissä työskennellä hyö- nan hyväksyttäväksi· toivomuksen,
17648: tyä tuottavina karuia.laisina ehkä vuosikym-
17649: meniä. Yhä enemmän koneeliistuva teollisuus että hallitus kiireellisesti antaisi la-
17650: ja lisääntyvät palvelusammatit tarjoavat kiehdotuksen, jonka perusteella inva-
17651: enenevässä määrässä sellaista !työtä, joka ei lidit saisivat ostaa, myös vähittäismak-
17652: vaadi suuria ruumiillisia ponnistuksia. Mutta sulla, käyttöönsä autoja, joista ei ole
17653: useassa tapauksessa voi jo matka työpaikalle kannettu mitään valtiolle tulevia mak-
17654: muodostua invalidille liian rasittava·ksi ja yli- suja ja että invalidit saavat ostaa au--
17655: voimaiseksi esteeksi. Lisäksi monet palvelus- ton käyttöaineet kaikista veroista va-
17656: ammatit vaativat jatkuvaa liikuntaa itse työ- paana, samoin ettei heiltä peritä au-
17657: aikana. ton rekisterimaksuja ja että vakuu-
17658: Trutä epäkohtaa voitaisiin paljon iievittää, tusmaksut alennetaan samalla suhteel-
17659: jos invalideilla olisi tilaisuus ostaa halvalla lisella määrällä kuin auton ostohinta
17660: nyt saatavissa olevia pieniä kansanautoja ja on normaalia huokeampi.
17661: käyttää niitä kohtuullisin kustannuksin. Jos
17662: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1962.
17663:
17664: Gösta Rosenberg. Rainer Virtanen.
17665: Georg Backlund. Toivo Salin.
17666: Lasse Kantola.
17667: 358
17668:
17669: IV,117.- Hemst.mot. N:o 74.
17670:
17671:
17672:
17673:
17674: Rosenberg m. fl: An.gående .sänkning av prisen på flytande
17675: brän.sle för fis~ebåtsm,otorer.
17676:
17677:
17678: Till Rik~;~dagen.
17679:
17680:
17681: Ors~en till den fortgående avfQlkningen lantbruksändamål. Det vore~ därför, rättvist,
17682: av vår skärgård står främst att finna. i. den att denna förmån även beviljas ·yrkesfis,
17683: osäkerhet och den olönsamhet som är för- karna, vilka alla i sitt · arbete . är tvungna
17684: knippad med utövandet av fiske som huvud- att använda flytande motorbränsle.
17685: näring. För att stoppa denna avfolkning Med hänvisning till ovanstående föreslår
17686: borde staten skyndsamt räcka. yrkesfiskarna undertecknade, att riksdagen ville besluta
17687: ea- hjälpande hand och vidtaga olika .åtgär- hemställa, ·
17688: der för att göra fisket mera lönsamt.
17689: Ett medel att minska yrkesfiskarnas ut- att regeringen måtte · skrida till
17690: gifter vore att avs.evärt sänka priset på fly- skynd.samma åtgärder för .att känn-
17691: tande bränsle, som fiskarna använder för bart sänka prisen på jZytan:de bränsle,
17692: sina bätmotorer. Statlig hj~p i denna form som allmänt användes . i [iskebåts-
17693: har ju i många år givits traktorägarna för motorer.
17694: Helsingfors den 6 inars 1962.
17695:
17696: Gösta. Rosenberg. Toivo Salin.
17697: Georg Ba.cklund. Rainer VU"ta.nen.
17698: Lauri Kantola.
17699: 359
17700:
17701: IV,117.-Toiv.al. N:o 74.
17702: Suomennos.
17703:
17704:
17705:
17706:
17707: Rosenberg ym..: Kalastajamoottoreiden nestemäisen poltto-
17708: aineen hintojen alentamisesta.
17709:
17710:
17711: E d u s k u n n a 11 e.
17712:
17713: Saaristolnm.e väestön jatkuvan vähenemisen loustarkoituk.stin käytettyjen traktoreiden
17714: syynä on etupä.äasä pääelinkeinona harjoitet- omistajille. Olisi sen vuoksi oikeudenmukaista
17715: tuun ·kalastttkseen liittyvä epävarmuus ja suoda tämä etu myös ammattiblastajille, joi~
17716: sen kannattitamattomuus. Tämän väestön vä- den 'kaiiclrien on -pakko työtään va:rten 1käyt-
17717: henemisen ehkäisemiseksi valtion tulisi Kii- tää nestemäistä polttoainetta.
17718: reesti antaa ammatti.'kalastajille apua ja ryh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
17719: tyä toimenpiteisiin kalastUJksen tuottavuuden eduskunnan hyvruksyttäväksi toivomll'ksen,
17720: lisäämiseksi.
17721: Eräs keino a.mmattik81lastajien menojen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
17722: aientamiseksi olisi heidän moottorive111eissään toimenpiteisiin kalastajamoottoreissa
17723: käyttämänsä nestemäisen polttoaineen hinnan yleisesti käytetyn nestemöisen poltto-
17724: tuntuva alentaminen. VaJ.tion apuahan on aineen hinnan tuntuvaksi alentami-
17725: vuosikausia tässä muodossa annettu maata. . seksi.
17726: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
17727:
17728: Gösta Rosenberg. La.uri Ka.ntola.
17729: Toivo Salin. Georg Ba.cklund.
17730: Ra.iner Virtanen.
17731: 360
17732:
17733: IV,118.- Hemst.m.ot. H:o 75.
17734:
17735:
17736:
17737:
17738: Rosenberg m. f1.: Angå61Ule cwlyftande cw omsätmingsskattefl,
17739: på fiskebåtar, fiskebåtsmotorer, och fångstredskap cw garn.
17740:
17741:
17742: Till Riksdagen.
17743:
17744: Omsättningsskatten hör till de ur social- skatt, en omständighet som i synnerligen hög
17745: och befolkningspolitisk synpunkt mest mot... grad försvårar möjligheten att förnya de
17746: bjudande formerna av beskattning eftersom för snabb förslitning starkt utsatta arbets-
17747: den hårdast drabbar de små inkomsttagarna. redskapen. Slopandet av omsättningsskatten
17748: Av dessa små inkomsttagargrupper är yrkes- på ovannämnda fiskredskap skulle i någon
17749: fiskarna ovedersägligen den yrkesgrupp, som mån lindra fiskarnas svåra belägenhet, var-
17750: har den mest osäkra oeh den minsta in- för vi, hänvisande till vad ovan sagts, före-
17751: komsten i dagens Finland. slår, att riksdagen ville besluta hemställa,
17752: Fiskaren är dessutom i sitt dagliga arbete
17753: beroende av det dyraste och största urvalet att regeringen vidtar sky$dsamma
17754: egna arbetsredskap, såsom fiskebåtar, och dtgärder för att avlyfta omsättnings-
17755: -motorer, nät, ryssjor, skötar o.s.v. Och dessa skattefl, på fiskebåtar, fiskebåtsmotorer
17756: redskap är alla belagda med omsättnings- och fångstredskap av garn.
17757: Helsingfors den 6 mars 1962.
17758:
17759: Gösta. Rosenberg. Toivo Sa.lin.
17760: Georg Ba.cklund. Rainer .Vll'tanen.
17761: Lauri Kantola.
17762: 361
17763:
17764: IV,118.- Toiv.al. lf: o 75.
17765: Suomennos.
17766:
17767:
17768:
17769:
17770: Rosenberg ym..: Liikeva4htoveron poistamisesta kalastusoluk-
17771: sista, kalastusvenemoottoreista ja langasta valmistetuista
17772: pyydyksistä.
17773:
17774:
17775: E d u s k u D! n a 11 e.
17776:
17777: Sosiaali- ja väestöpoliittiselta kannalta kat- miti sumimmassa maarm vaikeuttaa nope-
17778: soen liikevaihtovero ·kuuluu vastenmielisim- alle kulumiselle altiiden työvälineiden uudis-
17779: piin verotusm.uotoihin, kOS'ka: se kohtaa ko- tamista. Liikevaihtoveron poistaminen yllä
17780: vimmin pientuloisia. Ammattikalastajat muo- mainituista kalastusvälineistä helpottaisi
17781: dostavat Suomessa täitä nY'kyä eittämättö- jossain määrin kalastajien vaikeata asemaa.
17782: mästi sen ammattiryhmän, jolla on epävar- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
17783: miill ja pienin tulo. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17784: Sitäpaitsi kalastaja on jakapäiväisessä.
17785: työssään riippuvainen mitä kalieimmista ja että hallitus ryhtyy kiireellisiin toi-
17786: laajimmasta omien työvälineiden lajitelmasta menpiteisiin liikevm'h,toveron poistami-
17787: kuten kalastusveneistä ja -moottoreista, ver- seksi kalastusaluksista, kalastusvene-
17788: koista, rysistä, sila:kkave~koista jne. Ja näistä moottoreista ja langasta volmistetuista
17789: kaikista menee liikevaihtovero, mikä seikka pyydyksistä.
17790: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
17791:
17792: Gösta Rosenberg. Lauri Kantola..
17793: Toivo Salin. Georg Ba.cklund.
17794: Rainer Virtanen.
17795:
17796:
17797:
17798:
17799: 46 E 219/62
17800: 362
17801:
17802: IV,119. - Hemst.mot. N: o 76.
17803:
17804:
17805:
17806:
17807: Tallgren m. fl.: Angående nedsättning av pviset på motor-
17808: bränsle för fiskarbefolkn.ingen.
17809:
17810:
17811: Till Riksdagen.
17812:
17813: Vår lantbrukarbefolkning åtnjuter enligt ter petroleum per båt och år. Nätfiskarna
17814: omsättningsskattelagens bestäm.m~lser vissa använder m.a.o. ca 8 000 000 liter petroleum
17815: berättigade förmåner när det gäller inköp årligen. Sam.manlagt ger detta 4 150 fiske-
17816: av la~tbrnksmaskiner o.d. som är ägnat att farkoster som använder 8 720 000 liter
17817: underlätta ett effektivt jordbruk. Fiskar- petrole.um i året. .
17818: befolkningen har inte i motsvarande ut- För fiskarnas vidkom.mande är det inte
17819: sträckning kommit i å.tnjutande av så.dana enbart frågan om själva det effektiva fis-
17820: förmåner. Därför vore det av vital betydelse ket som här är aktuelL De är för alla sina
17821: att prisnedsättning på motorbränsle skulle transporter helt beroende av motorbåtarna,
17822: beviljas våra fiskare. och långa färdvägar gör levnadskostnaderna
17823: Längs våra kuster arbetar något över 150 för fiskarena särskilt höga. Då. dessutom
17824: motorfarkoster med s.k. små-trälar och dessa så.väl skärgårdsdelf>.gationen som lantbruks-
17825: använder främst petroleum som bränsle. Vid ministeriet har förordat en prissänkning
17826: trå.lfiske k,an man räkna med en förbrukning på motorbränsle för fiskarbefolkningen och
17827: om ca 40 liter bränsle per dag och båt. Då då det konstaterats att ett effektivt system
17828: fiskedagarnas antal i året uppgår till ca 120, för undvikande av missbruk lätt och utan
17829: använder en trälare i medeltal 4 800 1. särskilda kostnader kan åstadkommas, före-
17830: petroleum i året. Detta gör inalles ca 720 000 slår vi, att riksdagen vilile besluta hemstä;lla,
17831: liter per år för dessa trå.lare.
17832: Motorbåtar som idkar nätfiske längs våra att regeringen i brådskande ordning
17833: kuster finnes ca 4 000, som nästan samtliga måtte vidtaga åtgärder för att åstad-
17834: är försedda med petroleummotor. Enligt ut- komma prisnedsättning på motor-
17835: förda beräkningar använder dessa ungefär bränsle för vår fiskarbefolkning och
17836: 20 liter bränsle per dag och fiskedagarnas att denna prisnedsättning i första
17837: antal uppgår till ca 100, vilket gör 2 000 Ii- hand bör gäUa petroleum.
17838: Helsingfors den 8 mars 1962.
17839:
17840: Oa.rl Olof Tallgren. Kristian Gestrin. Elis Andersson.
17841: Grels Teir. Per Laurin. Lars Lindeman.
17842: 363
17843:
17844: IV,119. - Toiv.al. N: o 76.
17845: Suomennos.
17846:
17847:
17848:
17849:
17850: TallgTen· ym.: Kolastajaväestön moottorien polttoaineiden
17851: hinnan alentamisesta.
17852:
17853:
17854: E d u s k u n n a 11 e.
17855:
17856: Maatalousväestömme , nauttii liikevaihtove- 100, mikä tietää 2 000 litraa: petroolia venettä
17857: rolain säännösten mukaan eräitä oikeutettuja kohden vuodessa. Verkkokalastajat ikä.yttävät
17858: etuja ikun kysymyksessä on maatalouskoneen toisin sanoen n. 8 000 000 litraa petroolia
17859: ja muun sellaisen . hankkiminen, jdka on vuosittain. Yhteensä tästä kertyy 4 150 kalas-
17860: omiaan helpottamaan teh()kk:aan maanvilje- taja-alusta, jotka käyttävät 8 720 000 litraa
17861: lyksen harjQittamista. Kalastaja'Väestö ei ole petroolia vuodessa.
17862: vastaavassa mitassa saanut sellaisia etuja Kalastajien osalta ei ole kysymys yksin-
17863: hyväkseen. Siksi olisi elintärkeätä myöntää omaan itse teookk:aasta kalastuksesta, josta
17864: kalasta:jillemme moottoripolttoaineiden hin- nyt on puhe. He ovat lisäksi kaikkia ku:lje-
17865: nan a:lennusta. tuksiaan varten riippuvaisia moottoriveneistä
17866: Rannikoillamme työskentelee hiukan yli ja pitkät kulkumatkat nostavat 'kalastajien
17867: 150 moottorialusta ns. pientrooleiUa ja ne elinkustannukset erityisen korkeiksi. Kun si-
17868: käyttävät polttoaineena etupäässä paloöljyä. täpaitsi sekä saaristoasianvaltuuskunta että
17869: Polttoaineen kulutuksen voi arvioida trooli- maatalousministeriö ovat puoltaneet ka.lasta-
17870: kalastuksessa olevan n. 40 litraa: päivässä javäestön käyttämän moottoripolttoaineen
17871: alusta kohden. Kun kalastuspäivien luku on hinnan a:lentamista ja on todettu voitavan
17872: n. 120, kukin troolari ·käyttää. keskimäärin saada aikaan tehokas järjestelmä. vää.rinkäy-
17873: 4 800 litraa petroolia vuodessa. Tämä. vastaa tösten estämiseksi ilman eri kustannuksia, eh-
17874: n. 720 000 Ji.traa vuodessa näiden troolarien dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17875: osalta.· · muksen,
17876: Verkkokalastusta rannikoillamme harjoitta-
17877: via moottoriveneitä on n. 4 000 ja ne ovat että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
17878: melkein kaikki varustetut petroolimootto- toimenpiteisiin kalastajaväestömme
17879: reilla. Niissä käytetään tehtyjen laskelmien käyttämän moottoripolttoaineen hinnan
17880: murkaan: osapuilleen 20 litraa polttoainetta alentamiseksi ja että tämä hinnan
17881: päivässä ja kalastuspäivien lukumäärä on n. alennus ensisijaisesti koskisi petroolia.
17882: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
17883:
17884: Carl Olof Tallgren. Grels Teir.
17885: Kristia.n Gestrin. Per La.ur8n.
17886: Elis Andersson. Lars Lindema.n.
17887: 364
17888:
17889: IV,120. - Toiv.a.t N': o 77.
17890:
17891:
17892:
17893:
17894: Ryömi ym.: Kalastusvälineiden ja lwlastajamoottorien liike-
17895: vaihtoveron poistamisesta.
17896:
17897:
17898: Ed us k u nn alle.
17899:
17900: Ikävä ja huolestuttava tosiasia on se, että teitä. Maksaahan s:llakkarysä noin 200 000
17901: rannikkomme ja saaristomme ammattikalas- mk, 6--8 hv:n moottorin maksa.essa saman
17902: tajat elävät varsin vaikeissa ja puutteellisis- verran ja ylikin. Jos kalastaja haluaa hank-
17903: sa olosuhteissa. Yhteiskunnan heille allltama kia sellaisen moottorin, joka vastaa. naa.puri-
17904: tuki on jäänyt vähäiseksi, vaikka kalastajien maissa käytettyä ja jolla voi mennä avome-
17905: toimeentuio ei yleensä vastaa sitä tasoa, mikä rikalastukseen, nousee moottorin hinta 400 000
17906: olisi katsottava kohtuulliseksi. Tästä on ollut mk: aan. Lisäksi on tietysti hankittava kallis
17907: seurauksena ammattikalastajien lukumäärän alus. Kaikista edellä mainituista välineistä
17908: pelotJtava pieneneminen vuosi vuodelta sekä kalastajat joutuvat maksamaan liikevaihto-
17909: saariston autioituminen. veron.
17910: Asutusalueet laajenevat ja kalankulutus Kalastajill.e Olisi varattava mahd~llisuus
17911: niissä kasvaa. Kuitenkin asutusalueiden suu- harjoittaa ammattiaan ulkomerellä, jonne ka-
17912: reneminen tuo samalla kalastajien kannalta la rannikoltamme on kaikonnut. Vähävarai-
17913: ikäviä seurauksia. Vesien likaantuminen näil- nen kallastajaväestö ei voi ammattiaan nyky-
17914: lä alueilla kasvaa. Kalastajien entiset kalas- tilanteen vaatimailila tavalla harjoittaa ilman
17915: tuspaikat menetJtä.vät merkityksensä ja kalas- valtiovaliJ.an tukea.
17916: tajien on haettava apajapaikat yhä kauem- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
17917: pana mereltä, jonne kala siirtyy. Kokemäen- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17918: joen suulla, 'lähellä Poria esimer-kiksi kal- muksen,
17919: liit rysät lahoavat yhdessä kesässä, kun ne
17920: normaaliolosuhteissa kestäisivät 3-4 vuotta. että hallitus kiireeUisesti ryhtyisi toi-
17921: Kalastuksen siirtyminen avomerelle vaatii en- menpiteisiin kalastusvälineiden ja ka-
17922: 'tistä parempia välineitä, joiden hankkiminen lastajien ostamien kalastajamoottorien
17923: tuottaa monelle kalastajalle ylivoimaisia es- Uikevm'htoveron poistamiseksi.
17924: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
17925:
17926: Erkki Ryömä.. Einari J a.a.kkola.
17927: Urho Kähönen. Markus Niskala..
17928: Marja. Lahti. Paavo Rautkallio.
17929: Grels Teir. Arvo Pentti.
17930: Reino Ka.nga.s. Albin Wickma.n.
17931: Ale Holopainen. T. Salora.nta.
17932: 365
17933:
17934: IV,121. - Toiv.al. N: o 78.
17935:
17936:
17937:
17938:
17939: Vilponiemi ym.: Kalastuksessa käytettävien köysien ja pau-
17940: lojen liikevaihtoveron poistamisesta.
17941:
17942:
17943: Eduskunnalle.
17944:
17945: Liikevaihtovero nykyisessä muodossaan ra- ta. Kun kalastajat käytännöllisistä syistä ylei-
17946: sittaa erityisen ankarasti ja epäoikeudenmu- sesti joutuvat itse valmistamaan pyydyksen-
17947: kaisesti pientuloista ammattikalastajain ryh- sä, tulevat he näin epäoikeutetusti ylimääräi-
17948: mää. sen verorasituksen alaiseksi.
17949: Kalastajat joutuvat ammattia harjoittaes- Edellä mainittujen :kalastuksessa käytettä-
17950: saan käyttämään laajaa valikoimaa kalliita vien pyydystarvikkeiden liikevaihtoveron
17951: pyyntivälineitä, joiden kunnostamiseen käy- poistaminen helpottaisi kalastajien jo muu-
17952: tettävät tarvikkeet ovat liikevaihtoveron alai- tenkin vaikeata asemaa. Ehdotamme eduskun-
17953: sia. Erilroisesti nopealle kulumiselle alttiita nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17954: pyydystarvikkeita, kuten esim. troolien ja
17955: nuottien köysiä ja pauloja, joudutaan uusi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17956: maan jatkuvasti. Nämä tarvikkeet ovaJt liike- menpiteisiin kalastuksessa käytettävien
17957: vaihtoveron alaisia. Sensijaan täysin valmii- köysien ja paulojen liikevaihtoveron
17958: na ostetut pyydy<kset, joita pääasiassa käyt- poistamiseksi.
17959: tävät virkistyskalasta.jat, ovat verosta vapai-
17960: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
17961:
17962: Väinö Vllponiemi. Eino Raunio.
17963: Rafael Paasio. Antero Väyrynen.
17964: Veikko Helle. Valdemar Sandelin.
17965: 366
17966:
17967: IV,122. - Toiv.al. N: o 79.
17968:
17969:
17970:
17971:
17972: Pekkarinen ym.: Pienyritysten liikevaihtoverorasituksen
17973: vähentämisestä.
17974:
17975:
17976: Ed uskunnaHe.
17977:
17978: Viime vuosina on työttömyys ollut. yhteis- nattava:lle ja jä~kevälle 'laajentumisal'le, ja
17979: kuntamme ISU:urin ongelma. Se on syöpä- sen kiroihin ·ovat monet uudet yritykset
17980: sairallden tavoin kaivanut yhteiskuntamme kudlleet. Liikevaihtoverolain uummisesta on
17981: elinjuuria j.a saattanut monen kansalaisen jo komitean mietintö, mutta siinäkään ei ole
17982: mielen murheelliseksi. Tämän vuoksi on yh- tarpeeksi hyvin huomioitu pienyrittäjien
17983: teiskunnan velvollisuus ryhtyä ohjaamaan toimintamahdollisuuksien parantamista. Olisi
17984: tuotannollista elämää siten, että saadaan erittäin tärkeätä liikevaihtoverolakia muut-
17985: syntymään entistä nopeammassa tahdi9m taa siten, että vero pienyrityksiltä poistet-
17986: uusia pysyviä tuotannollista elämää palvele- ururun. .
17987: via työpailkkoja. Täl[öin on kiinnitettävä Edcliä olevaan viitaiten ehdotamme kun-
17988: erikoista huomiota yksityisyritteliäisyyden nioittaen eduskunnan ihyväksyttäv~ksi toivo-
17989: toimintaedellytysten turvaamiseen. Erikoi- muksen,
17990: sesti pienteollisuuden lisääminen veisi ta-
17991: louselämämme terveellä tavalla eteenpäin. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
17992: Nyikyinen liikevaihtoverdlaki, joka kohdis- taimenpiteisiin liikevaihtoverolain
17993: tuu raskaana tuotannoNisoon elämään, on uudistamiseksi siten, että pienteolli-
17994: muodOSitunut huomattavaksi jarruksi juuri suuden ja muiden uusia työpaikkoja
17995: pienteollisuuden kehittymiselle. Se on ollut antavien pienyritysten verorasitusta
17996: esteenä entisten pienyritysten muuten kan- huomattavasti vähennettäisiin.
17997: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1962.
17998:
17999: Pentti Pekkarinen. Reino Karpola. Vilho Leivonen.
18000: Eino Uusitalo. Esu Niemelä.. Esa Timonen.
18001: Eino Räsänen. Mauno Pohjonen. Hilja Väänänen.
18002: 367
18003:
18004: W,123.- Toiv.al. N: o 80.
18005:
18006:
18007:
18008:
18009: Tikkaoja ym.: Liikevaihtoverolaim muuttamisesta käsityö- ja
18010: pienteoUisuusyritysten osalta.
18011:
18012:
18013: EduskunnaHe.
18014:
18015: Valtiovallan taholta on tuettu pientedlli- i·ahna, että hal1itub:en olisi kiireellisesti esi-
18016: suuden kehittämistä jo pitemmän aikaa. tettävä voimassa olevaan 1iikevailitovero-
18017: Mm. vuosittain jaettujen halpadtorkoisten laki:in tarpeelliset muuWb:et. - Olisiko la-
18018: lainavarojen turvin onlcin voitu mainittua kia muutettava siten, että määrätyn työn-
18019: elinkeinoalaa huomattavasti edistää. Kuiten- tekijäluvun perusteella (esiin. 5 työntekijää
18020: kin pienteollisuuden kehitystä ja k:iipailu- alittavat) työliikkeet vapautettaisiin 'liike-
18021: kykyä häiritsee, jopa estääkin, nykyinen lii- vaihtoveron suorituksesta, tai olisiko pien-
18022: ke.vruihtovero. Ensinnäkin tämä vero jakaan- yritysten osalta kannettava alhaisempi vero-
18023: tuu epätarkoituksenmukaisesti samassa ase- määrä, taikka olisiko muNia '8Sia1lisilla muu-
18024: massa olevien työliikkeitten kesken, jopa taksilla voimassa olevaan liikevaihtovero-
18025: jibttää sij·aa iain !kiertäm:isellelrin. Toi~ksi lakiin käsityö- ja pienyritysten kannalta saa-
18026: nykyiset säännökset estävät työntekijäin tava oikeudenmlkiaiset muutokset?
18027: sijoiittamista pienteollisuusyrityiksiin. Tällai- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
18028: nen on täysin vastakkaista valtion laina- dotamme eduskunnan hyväiksyttäväksi toivo-
18029: varojen tukemalle pienteollisuuden edistämi- muksen,
18030: sel'le. Edelleen on mainittava, että useilta
18031: pienyrittäjiltä puuttuvat maihdoliisuudet niin että hallitus kiireeUisesti selvittäisi
18032: täydellisoon kirja:npitoon ja liikevaihtovero- ja antaisi Eduskunnalle esityksen
18033: lain säädännön tuntemiseen, että pystyisivät muutoksista voimassa olevaan liike-
18034: asiantuntevasti veroasiansa hoitamaan. On vaihtoverolakiin, niin että se tasa-
18035: käsitettävää, että virheet tässä voivat muo- puolisesti kohdistuisi kaikkiin käsityö-
18036: dostua sellaisiksi, että pienillä pääomilla ja pienliikkeisiin ja että mainittua
18037: alkavan uuden yrityksen toiminta muodos- verolakia muutettaisiin niin, että se
18038: tuu kestämättömäksi. edistäisi käsityö- ja pienteollisuusyri-
18039: Jo edellämainirtsemamme asiat ovat sel- tyksien kehitystä.
18040: Hclsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1962.
18041:
18042: Väinö Tikkaoja. Kustaa Alanko. Elis Manninen.
18043: Viljo Virtanen. Edvard Pesonen. Arvo Ahonen.
18044: Veikko Helle. Uuno Voutilainen.
18045: 368
18046:
18047: IV,124.- Toiv.aJ.. N:o 81.
18048:
18049:
18050:
18051:
18052: Lukkarinen ym.: Toime,piteistä moottorisahoje, liikevaihto-
18053: vero, ja tulli, poistamiseksi.
18054:
18055:
18056: EduskunnaHe.
18057:
18058: Metsätyöt ovat viime aikoina tapahtuneen Kotimaisilla moottorisahoiliJ.a on 13-20
18059: muun kehityksen muk81lla huomattavassa %:n liikevaihtovero ja u!l!k:olaisilla sah.oiila
18060: määrä.EBä koneellistuneet. Varsinaisissa ihak- 1:5 %:n tulli sekä liikevaihtovero. Käytän-
18061: kuutöissä moottorisahojen käyttö on jo y'lei- nössä tämä. merkitsee keskitasoa edustavan
18062: nen ja yleistyy jatkuvasti, koska jotenkin moottorisahan hinnassa 15 000-25 000 mk: n
18063: siedettävien ansioiden saaminen ilman täl- lisäystä hank:intahintaan.
18064: laista työvälinettä on käynyt mahdottomaiksi. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
18065: Tämä merkitsee pienpaikkaiselle metsätyö- nioittaen edUBkunnan hyväksyttävälksi toivo-
18066: miehelle n. 100 000 mk:n sijoitusta ja sel- muksen,
18067: laisenaan aiheuttaa moneNe metsäJtyöm.iehelle
18068: suuria vaikeuksia. Eräillä aloilla, kuten että halUtus kiireeUisesti ryhtyisi
18069: maataloud~ tarvittaville koneille ja polt- toime,piteisii, moottorisahoihi, koh-
18070: toaineille, on annettu helpotuksia iJ.ii!kevaihto- distuvoo Uikevaihtovero11, ja tuUi,
18071: veron ja tuliin kohdalla. Näin pitäisi mene- poistamiseksi tai palauttamiseksi ,ii-
18072: tellä myöskin kansamme ehkä tärkeimmän de, ostajille.
18073: tuotannon, metsätalouden piil'U& työsken-
18074: televien, pientuloisten metsätyöläisten suh-
18075: toon.
18076: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
18077:
18078: Impi Lukkarinen. Martta Salm.ela-J'årvinen.
18079: 369
18080:
18081: IV,125.- Toiv.al. N:o 82.
18082:
18083:
18084:
18085:
18086: Pekka.rine:n ym.: Moottorisahojen mikevaihtoveron ja tuUin
18087: poistUJJ~,i,s6sta.
18088:
18089:
18090:
18091:
18092: Eduskunnalle.
18093:
18094: Viime . aikoina ovat metsätyöt huomatta- hoilla 15 % : n tulli sekä liikevaihtovero. Tämä
18095: vasti koneellistuneet. ·Hakkuutöissä on moot- m(lrkitsee keskitason moottorisahon hinnassa
18096: torisahojen käyttö jo varsin yleinen ja jat· 15 000-20 000 mk: n lisäystä.
18097: kuvasti yleistyy. Täten metsätyöt muodostu· Erittäin suurena epäkohtana on käytän·
18098: vat helpommiksi ja miellyttävimmiksi ja sa- nÖSSä todettu olevan moottorisahan osien
18099: malla työteho kasvaa, josta on hyötyä koko kohtuuttoman korkeat hinnat. Käytännön
18100: yhteiskunnalle. Valitettavasti ovat moottori· esimerkkinä mainittakoon, että tavallisen ko-
18101: sahat liian kalliita maksaen noin 100 000 mk. neen pieni kuulalaakeri maksaa 2 800 mk,
18102: Pienituloiselle ja vähävaraiselle metsätyömie· mutta moottorisahan vastaavanlainen laakeri
18103: helle aiheuttaa näin kalliin koneen hankinta maksaa 5 800 mk.
18104: usein suuria vaikeuksia. Kun metsätyömiehet Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
18105: suorittavat yhteiskunnan kannalta erittäin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18106: arvokasta työtä vaikeissa olosuhteissa, olisi muksen,
18107: yhteiskunnan velvollisuus helpottaa heidän
18108: vaikeuksiansa. Merkittävä helpotus saataisiin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
18109: siten; että moottorisahoilta poistettaisiin ko· toimenpiteisiin moottorisahoihin ja nii-
18110: konaan liikevaihtovero ja tulli ja myönnet- den osiin kohdistuvan liikevaihtoveron
18111: täisiin moottorisahoissa käytettävälle poltto- .fa tullin poistamiseksi sekä moottori-
18112: aineelle hinnanalennuskorvauksia. Mainitta- sahoissa käytettävän polttoaineen hin-
18113: koon, että kotimaisilla moottorisahoilla on ·nan alcntamiseksi.
18114: 13-20 % liikevaihtovero ja ulkolaisilla sa-
18115: IIelsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
18116:
18117: Pentti Pekkarinen. Mauno Pohjonen.
18118: Eino Räsänen. Vilho Leivonen.
18119: Reino Karpola. Esa Timonen.
18120: Esu Niemelä. Hilja. Vå.änänen.
18121:
18122:
18123:
18124:
18125: 47 E 219/62
18126: 370
18127:
18128: IV,126.- Toiv.al. N: o 83.
18129:
18130:
18131:
18132:
18133: Ryhtä.: Toime-npiteistä metsätyömieh~'lle myytävie-n moottori-
18134: sahoje-n tulli- ja Uikev04"htovero-n poistamiseksi.
18135:
18136:
18137: E d u s kunnalle.
18138:
18139: Viime vuosina ovat metsätyöt huomatta- man vuosittain jokaista moottorisahaa koh-
18140: vassa määrässä koneellistuneet, sillä kaato- den. Moottorisahojen kuoletus- ja käyttökus-
18141: miehille on saatu moottorisahat ja myöskin tannukset rasittavatkin suuresti metsätyöväen
18142: traktorit on hyvin suuressa määrässä otettu varsinaista ansiotasoa ja vähentävät siten
18143: hevosten avuksi puutavaran siirtotöissä. Met- varsinaista metsätyömiehen itselleen saamaa
18144: sätöiden koneellistuminen on tehnyt työn suo- palkkatuloa. Sen vuoksi onkin usealla taholla
18145: rittamisen kaatomiehen kannalta osittain hel- herätetty ajatus, että metsätöissä säännölli-
18146: pommaksi ja miellyttävämmäksi, kun ei tar- sesti käyvälle metsätyömiehelle olisi moottori-
18147: vitse enää käyttää puiden kaatamiseen ja sahat saatava halvemmalla, poistamalla esi-
18148: katkomiseen vanhaa tutuksi tullutta poka- merkiksi sahojen tuontitulli ja liikevaihto-
18149: sahaa, vaan saadaan tämä työ suorittaa vero, jotka yhteensä tekevät yli 30 % sahan
18150: pohtomoottorilla varustetulla moottorisahalla. myyntihinnasta. Tällöin laskisi 90 000 mk
18151: Moottorisaha onkin jo syrjäyttänyt käsisahan maksavan moottorisahan hinta metsätyömie-
18152: melkein kokonaan metsätyömailla ja tavalli- helle myytynä alle 60 000 mk: n.
18153: sesti on niin, että jokaista kolmea metsätyö- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18154: miestä kohden on vähintään yksi moottori- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
18155: saha. sen,
18156: Moottorisahat ovat kuitenkin vielä varsin
18157: kalliita, sillä ne maksavat keskimäärin 90 000 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18158: mk kpl. Kun sahan kestoaika on jatkuvassa sellaisen muutokse-n aikaansaamiseksi
18159: käytössä vain noin kaksi vuotta, joudutaan tuontitulleja ja liikevaihtoveroa käsit-
18160: näin kalliin sahan pääoman kuoletuksiin televiin lakeihin, jotta metsätöissä
18161: käyttämään vuodessa n. 45 000 mk. Sen li- käytettävät moottorisahat voitaisiin
18162: säksi moottorisaha vaatii jatkuvaa huoltoa myydä metsätyömieh~'lle tulli- ja liike-
18163: sekä varaosien hankkimista, mitkä seikat ben- vaihtoverovapaina.
18164: siinimenojen lisäksi tekevät melkoisen sum-
18165: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1962.
18166:
18167: N"rllo Ryhtä..
18168: 371
18169:
18170: IV,127. - Toiv.al. N: o 84.
18171:
18172: Vilponiemi ym.: Soittimien verotuksen lieventämisestä.
18173:
18174: E d u s k u n n a ll e.
18175: Maamme musiikkikulttuurin ja ennenkaik- Suomessa soittimien korkea hinta on muo-
18176: kea soitinmusiikin harrastuksen kehittymistä dostunut esteeksi kotisoittimien hankinnan
18177: ja laajentumista jarruttavana tekijänä voi- ja käytön lisääntymiseksi sekä merkittäväksi
18178: daan pitää kaupassa tarjolla olevien, etu- taloudelliseksi rasitukseksi ammattimuusikko-
18179: päässä ulkomailta tuotavien soittimien kovin kunnalle. Suomessa esim. selllaista koti- ja
18180: korkeata hintatasoa. Hintojen muodostuk- perhekäyttöön sopivaa soitinta kuin pianoa
18181: sessa on tuontitullien ja eritoten liikevaihto- pidetään vielä nykyisin eräänlaisena ylelli-
18182: veron osuus niin suuri, että soittimien hin- syysesineenä, minkävuoksi 25% :n arvotul-
18183: nat Suomessa ovat huomattavasti kalliimmat lia ja sen lisäksi laskettavaa 25% :n liike-
18184: kuin esim. lähimmissä naapurimaissamme. vaihtoveroa pidetään ikäänkuin oikeaan osu-
18185: Mm. Tanskassa on soitinvälineistö tullien ja neena. Jousi-, kieli- ja puhallininstrument-
18186: liikevaihtoveron suhteen lakiin tehtyjen poik- tien levinneisyys on myös varsin vähäistä,
18187: keusmääräysten nojalla erityisessä suosituim- vaikkapa tullin osuus onkin näiden osalta
18188: muusasemassa. pienin poikkeuksin 625 mk:n painotulliluok-
18189: Valtiovalta on hyväksynyt näkökannan, kaa. Sensijaan liikevaihtovero viimeksimai-
18190: jonka mukaan musiikki ja sen harjoittami- nittujenkin osalta on aivan liian korkea eli
18191: seen tarvittava soittimisto on katsottava 25 % soittimien hinnasta.
18192: kulttuuritekijäksi nuorison harrastusten ja Valtiontalouden kannalta eivät sen parem-
18193: kehityksen edistämisessä. Musiikinharrastuk- min tulli- kuin liikevaihtoverotulotkaan soit-
18194: sena on urheilun tavoin suuri merkitys nuo- timien osalta suuria merkitse, kun sensijaan
18195: rison yhteishengen ja työskentelyilon kohot- niiden huomattava alentaminen tai kokonaan
18196: tamisessa samalla kun se kehittää ymmärtä- poistaminen ratkaisevalla tavalla vaikuttaisi
18197: mystä taidetta ja sen harjoittamista koh- soitinmusiikinharrastuksen lisääntymiseen ja
18198: taan. Edelleen on tunnustettu, että koko hu- sitä tietä musiikinkulttuurimme kaikinpuoli-
18199: vielämä ja vapaa-aikojen vietto on enemmän seen tehostumiseen. Näin laajeneisi koti-,
18200: tai vähemmän kytkeytynyt musiikinharjoit- koulu- ja järjestöelämää ajatellen laulumu-
18201: tamiseen sekä ammattina että harrasteena, siikin lisäksi soitinten tarjoamat mahdolli-
18202: eikä sen rasittaminen veroilla ja maksuilla suudet vapaa-aikojen harrastusten monipuo-
18203: ole niinollen kohtuullista. Tärkeänä näkö- listamiseksi ja epäilemättä myös piilevien
18204: kohtana on lisäksi kiinnitetty huomiota sii- musiikkilahjakkuuksien löytämiseksi.
18205: hen, että on täysin väärin riistää varatto- Jotta kysymys tulisi perusteellisesti selvi-
18206: malta nuorisoita korkeilla tulleilla ja mak- tetyksi ja musiikkikulttuurimme edistystä
18207: suilla mahdollisuudet nimenomaan niille elä- jarruttavat haittatekijät tältä osin poiste-
18208: mänurille, joita musiikki ja musiikinharras- tuiksi, allekirjoittaneet kunnioittaen ehdotta-
18209: taminen tarjoaa. Esitettyjen perustelujen vat eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
18210: nojalla ovat orkesterisoittimet kokonaan va- sen,
18211: pautetut tullimaksuista ja liikevaihtoverosta
18212: Tanskassa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18213: Norjassa on soittimien tulli 5-8% niiden ulkomailta tuotavien soittimien tullin
18214: arvosta, minkä lisäksi tulee liikevaihtoverona sekä ulkomailla ja kotimaassa valmis-
18215: 10 % myyntihinna$ta. Ruotsissa on liike- tettujen soittimien liikevaihtoveron
18216: vaihtovero, joka kannetaan vähittäispor- alentamiseksi.
18217: taassa, vain 4 % myyntihinnasta.
18218: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
18219:
18220: Väinö Vilponiemi. Anni Flinck Uuno Voutilainen.
18221: Väinö Tikk.aoja. Sylvi Siltanen. Uljas Mäkelä..
18222: Antero Väyrynen.
18223: 372
18224:
18225: IV,128.- Toiv.aJ:. N: o 85.
18226:
18227:
18228:
18229:
18230: Forsius ym..: Tuoremehujen liikevaihtoveron poistamisesta.
18231:
18232:
18233: E d u s kunnalle.
18234:
18235: Väkijuomioo !käyttö on jatkuvasti noussut AlkoholitJtomien juhlajuomien kallenteen
18236: saavuttaen viime vuonna uuden ennätyksen vaikuttavat monet tekijät. Niistä saatavaa
18237: 2.02 litraa 100-prosenttista alkoholia henkilöä tarj,oiluvoittoa ei ole rajoitettu kuten on al-
18238: kohden laskettuna. V aminkin nuorison kes- k~holin anniskelukorvauksen laita. Alkoholi-
18239: kuudessa väkijuomien käyttö on kasvanut juomien va;lmistevero on koko nytkyisen väki-
18240: päätellen mm. siitä, että 15-17-vootiaitten juomalain ajan ollut käytännöllisesti katsoen
18241: juopumuksesta syytteeseen pantujen henki- ennallaan, siis markkamääräisesti samana.
18242: löiden lukumäärä kasvoi vv. 1959-1960 47 Alkoholijuomien tulli on eräissä tapauksissa
18243: %:lla ja 18-20-vuotiaitten 13 % :lla. halvempi ikuin tuoremehujen. Viimemainitus-
18244: ·Eräänä syynä tähän ikävään kehitykseen ta on lisäksi ma:ksettava liikevaihtoveroa, mi-
18245: on se, että anniSkeluravintoloissa monet al- tä alkoholijuomista ei makseta.
18246: koholijuoma-annokset ovat halvempia kuin Eduskunta 11ausui 16. 5. 19518 toivomuksen,
18247: raittiusjuoma-annokset. Oh~en anniskeluhin- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sellaisiin
18248: nat vaihtelevat juoman laadusta ja ravinto- <toiliilenpiteisiin, että kauppaan saadaan riit-
18249: lan luokasta riippuen 50 mk: sta 97 mk: aan tävä valikoima lähinnä marja-, omena- ja ry-
18250: 1/3 · litran pullosta. Halvin rypäleviiniannos pälemehuista valmistettuja alkoholittomia
18251: (10 cl) ma;ksaa 48 mk ja halvin viina-annos pöytä-, juhla- ja seurajuomia ja että niiden
18252: (5 cl) 89 mk. Oocktailin voi saada 86 mk:lla, tarjollapitäminen anniSkeluravinWloissa teh-
18253: punssin 81 mk:lla ja aperitiiin (5 cl) 37 dään pakolliseksi pitämättä kivennäisvesiä
18254: mk: lla. Kun näitä hintoja vertaa esim. vir- anniskelusopimuksen edellyttäminä alkoholi<t-
18255: voitusjuomapullon hintaan (60-80 mk), ym- tomina juomina. Toivomuksen toteutuminen
18256: märtää hyvin, että on vaikea pysyä raittiina edellyttää, että korkeatasoiset alkoholittomat
18257: esim. sellaisessa tanssiravintolassa, jolla on juomat saadaan myös hinnaltaan kilpailuky-
18258: anniskeluoikeudet. kyisiksi.
18259: Alkoholijuomien rinnalla tulevat juhla- ja Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
18260: seurustelujuomina kysymykseen aidot hedel- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18261: mäjuomat. CitrushedeLmäjuomasta laskute- muksen,
18262: taan lasilliselta 100-200 mk. Kotimaisesta
18263: halvasta omenatuoremehusta on laskutettu että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18264: jopa 150 mk lasilliselta ja ulkomaisen rypä- menpiteisiin tuoremehujen liikeva~"hto
18265: letuoremehun hinta lienee ainakin 60-80 mk veron poistamiseksi.
18266: 10 cl:n lasilliselta, mikäli sitä on saatavana.
18267: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
18268:
18269: Saara. Forsius. Irma Hama.ra.. Edvard Pesonen.
18270: Reino Ala-Kulju. Uuno Voutilainen. Lyyli Aalto.
18271: Meeri Kala.vainen. Elis Manninen. Jaakko KemppWmen.
18272: Arvo Ahonen. Mikko Asunta. Va.inö Kuoppala.
18273: 373
18274:
18275: IV,129.- Toiv.a.l. N:o 86.
18276:
18277:
18278:
18279:
18280: Daslåvi ym.: Valtion menopoliittisen ohjelman laatimisesta
18281: V'UOsiksi 1963-64.
18282:
18283:
18284: E d u s k u n n a 11 e.
18285:
18286: Valtion menotalous on viimeksi kuluneina tetaan esim. vasta valitun eduskunnan kahc
18287: vuosina suuresti paisunut. V. 1958 olivat den ensimmäisen toimintavuoden aikana, voi-
18288: valtion menot tilinpäätöksen mukaan lisä- daan valtion verojen rasitus, joka nyt on
18289: budjetteineen yhteensä 333 mrd. mk. Tänä 24.0 % kansantulosta, alentaa 21.8 % :iin.
18290: vuonna oletetaan menojen jo ylittävän 500 Valtion jo suorittamakseen ottamia tehtäviä
18291: mrd. mk: n tason, mistä johtuen menojen ei näin menetellen - kassakriisien torjumi-
18292: suhteellinen kasvu kosketeltuna nelivuotis- seksi välttämättömien saneeraustoimenpitei-
18293: kautena on 50 % eli tuntuvasti suurempi den tultua suoritetuksi - tarvitse supistaa
18294: kuin kansantulon samanaikainen, noin eikä mm. kansalaisten sosiaaliturvaa vähen-
18295: 36 % :ksi arvioitava kasvu. tää. Sensijaan luodaan tilaa verotaakan· hel-
18296: Menotalouden paisuminen on johtanut sii- pottumiselle niinhyvin yksityisten henkilöi-
18297: hen, että myös sen katteeksi tarvittavien den kuin elinkeinoelämänkin osalta, mikä on
18298: verojen määrä on jatkuvasti lisääntynyt. omiaan lisäämään taloudellista toimeliai-
18299: Kansainvälisten tilastojen mukaan kuuluu suutta yleensä ja. näinollen vahvistamaan
18300: Suomi, jossa ·kaikki verot vievät nykyään n. myös veronmaksukyvyn pohjaa tulevaisuu-
18301: 33 % kansantulosta, maailman korkeimman dessa. Tämä taas .on vrulttämätöntä, jotta
18302: verorasituksen omaavien maiden ryhmään. ne sosiaaliset uudistukset, jotka lähivuosina
18303: Näin on asianlaita huolimatta siitä, että puo- joudutaan toteuttamaan, voitaisiin rahoittaå
18304: lustusmenot, jotka muissa maissa näyttelevät aiheuttamatta kansantaloudelle ja sen tuo-
18305: erittäin huomattavaa osaa julkisten menojen tantoelämälle korvaamattomia vahinkoja.
18306: joukossa, ovat maassamme esim. v:n 1962 Edelläesitetyyn viitaten ehdotamme edus-
18307: tulo- ja menoarviosta vain 6.0 %. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18308: V erorasituksen nousulle voidaan asettaa
18309: este vain siten, että vailtion menot säilyte- että hallitus laadituttaisi kiireelli-
18310: tään joitakin vuosia markkamääräisesti en- ~~estivuosiksi 1963-64 valtion meno-
18311: nallaan. Kun kansantulomme lisääntyy vuo- poliittisen ohjelman, jonka puitteissa
18312: sittain keskimäärin 4-6 % muodostavat en- menojen markkamäärän ei anneta kas-
18313: nallaan säilyvät markkamääräiset menot ja vaa vuoden 1962 tasoa korkeammaksi
18314: verot kansantulosta tällöin yhä pienenevän päämääränä t·t'lan luominen verorasi-
18315: osan. Näinollen voidaan verorasitusta keven- tuksen yleiselle ja pitkäjännitteiselle
18316: tään valtion verotulojen markkamäärää vä- keventämiselle.
18317: hentämättä. Jos tällaista politiikkaa nouda-
18318: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
18319:
18320: Raimo Daslåvi. A.. F. A.iro. Erkki Tuuli.
18321: Oiva Turunen. Jaakko Kemppainen. Esko Koppanen.
18322: Toivo Hietala. Erkki Koivisto. Reino Ala.-Kulju.
18323: N. Kosola. Väinö E. Nieminen.
18324: .3.74
18325:
18326: IV,130.- Toiv.al. N: o 87.
18327:
18328:
18329:
18330:
18331: Daskivi ym.: V erolainsäädäntömme yksinkertaistamisesta.
18332:
18333:
18334: E d u s k u n n a 11 e.
18335:
18336: Eräs välittömän verotuksemme pahimmista kustannus. Ottaen huomioon muidenkin vero-
18337: epäkohdista on verolainsäädännön monimut- velvollisten työ ja kustannukset, voidaan
18338: kaisuus ja sekavuus. Paitsi sitä, että varsi- välittömän verotuksen kokonaiskustannuk-
18339: naisten verolakienkin säännösten lukumäärä siksi arvioida 7 mrd. mk eli peräti 10 % va.l-
18340: on huomattavan suuri, verotusta koskevia tion tulo- ja omaisuusveron tuotosta.
18341: normeja on siroiteltu eri lakeihin, joista ne Muissa Pohjoismaissa on kiinnitetty huo-
18342: on vaikeasti löydettävissä. Vero-oikeuden hal- miota verolainsäädännön yksinkertaistami-
18343: litseminen tuottaa näin ollen veroviranomai- seen. Niinpä esim. Ruotsissa on äskettäin tätä
18344: sillekin suuria vaikeuksia, ja tavallisen maal- kysymystä pohtiman asetettu erityinen ko-
18345: likkoverovelvollisen kannalta tilanne on niin mitea. Meillä viime vuonna valmistuneessa
18346: huolestuttava, että hänen tavallisesti on verolakikomitean mietinnössä sitä vastoin ei
18347: yksinpä veroilmoitustaan tehdessään, turvau- ole kiinnitetty riittävää huomiota verolain-
18348: duttava ammattimiehen apuun. Vain har- säädäntömnie yksinkertaistamiseen ja vero-
18349: voissa tapauksissa hän on niin selvillä vero- tuksen kustannusten alentamiseen.
18350: lainsäädännöstä, että hän pystyy tehokkaasti Käsityksemme mukaan verolainsäädän-
18351: tarkastamaan, onko verotus oikein ja lain- tömme monimutkaisuudesta aiheutuvat haitat
18352: mukaisesti toimitettu. Tämä vaarantaa mitä ovat kuitenkin niin huomattavat, että olisi
18353: suurimmassa määrin verovelvollisten oikeus- kiireesti ryhdyttävä toimenpiteisiin verola-
18354: turvallisuutta. kien yksinkertaistamiseksi. Tällöin olisi pää-
18355: Raskas ja vaikeasti hallittava verolainsää- määränä pidettävä sitä, että ennakonpidätys
18356: däntö on lisäksi omiaan lisäämään verolauta- olisi palkansaajien osalta heidän lopullinen
18357: kuntien työtä ja verovalitusten lukumäärää, veronsa. Progression poistaminen pienten ja
18358: sekä hidastaa verotuksen valmistumista niin, keskisuurien tuloryhmien osalta olisi omiaan
18359: että reikäkorttikoneiden käyttöönotosta huoli- helpottamaan tätä verotuksen yksinkertaista-
18360: matta verotuksen toimittaminen meillä kestää mista. Muissa maissa kehitys onkin kulke-
18361: noin kolme kuukautta kauemmin kuin muissa massa tähän suuntaan.
18362: Pohjoismaissa. Myös vailitusmenettely on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18363: meillä liian hidas. Tästä kaikesta aiheutuu, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18364: että välittömän verotuksen kustannukset nou- muksen,
18365: sevat maassamme kohtuuttoman suuriksi.
18366: V eronmaksajain Keskusliiton suorittamien että hallitus kiireellisesti asettaisi
18367: laskelmien mukaan verotoimistojen ja -lauta- asiantuntijaelimen tutkimaan mahdol-
18368: kuntien kokonaiskustannukset nousevat noin lisuuksia verolainsäädäntömme yksin-
18369: 4 mrd. mk: aan. Yhden verovalituksen käsit- kertaistamiseksi ja verotuksen toimit-
18370: telykustannuksiksi on arvioitu lääninoikeus- tamisesta aiheutuvien kustannusten
18371: portaassa 3 000 mk ja korkeimmassa hallinto- alentamiseksi ja ryhtyisi tämän tutki-
18372: oikeudessa 10 000 mk vuodessa. V erotuksesta muksen aiheuttamiin toimenpiteisiin.
18373: aiheutuu työnantajille noin 1.6 mrd. mk:n
18374: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
18375:
18376: Raimo Daskivi. Pentti Sillantaus.
18377: 375
18378:
18379: IV,131. -Toiv.al. N:o 88.
18380:
18381:
18382:
18383:
18384: Ta.inio ym.: Esityksen antamisesta verotuslain muuttamiseksi.
18385:
18386:
18387: Eduskunnalle.
18388:
18389: Uuden verotuslain !käsittelyn yhteyd6':1Sä Edellä oleVlail perusteella ehdotamme edus-
18390: kJansandemokraattinen eduskuntaryhmä pyrki kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18391: saamaan siihen useita muutoksia, joilla olisi
18392: estetty :kunnallisen kansanvallan supistami- että hallitus kiireel14sesti antaisi
18393: nen. Lain soveltamisessa jo tähän mennessä Eduskunnalle esityksen verotuslain
18394: saadut kokemukset osoittavat, että iaki. ny- muuttamisesta siten, että verolauta-
18395: ~lään on muodostunut kuntien talouden kuntien jäsenten vaali annettaisiin
18396: kannalta suorastaan kohtalokkaaksi, minkä uudelleen kunnallisvaltuustojen tehtä,..
18397: vuoksi siihen pikaisesti tulisi tehdä oleellisia väksi ja että lääninverolautakunnat
18398: muutoksia lähinnä verolautakunnan kokoon- lakkautettaisiin.
18399: panoa ja läänin verolautakuntien toimival-
18400: taa koskeviita osilta.
18401: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
18402:
18403: Eino Taiuio. Toivo Niiranen.
18404: Vilho Suosalo. Lyyli Koskinen.
18405: 376
18406:
18407: IV,132.- Toiv.al. N:o 89.
18408:
18409:
18410:
18411:
18412: Hyytiäinen ym.: Satut~-naisen. kauppavoiton verottamista kos-
18413: kevien. sään.n.östen. muuttamisesta.
18414:
18415:
18416: E d u s k u n n a ll e.
18417:
18418: Voillll88980levan verolainsää.dä.nnön mukaan hintaa koskevia velkomuksia jne. puhumattar
18419: joudutaan valtiolle ja kunnalle eräissä ta- kaa.n siitä., -että yleistä bnsala:ism.oraalia on
18420: pauksissa suorittamaa ns. k.a.uppavoitto- horjutebtu ja rikosten tfJille saatettu muu-
18421: veroa, kun verovelvollinen myydessään alle toin nuhtoottomia kansalaisia ja että elin-
18422: viiden vuoden ajan omistamaansa. irtainta keinotoiminnalle ja koko k:ansanta9.oud~ekin
18423: tai alle kymmenen vuoden ajan omista- tärkeitä. kauppoja on jouduttu joko lykkää-
18424: maansa kiinteätä omaisuutta saa ka.uP'asta mään tai jättämään kokonaan tekemättä sekä
18425: voittoa. Voiton määrän toteamisessa on rat- että eritoten kiinteistöjen hintatasosta on
18426: kaisevana lähtökohtana myynti~ ja osto- oliut vaikeata saada todellisuutta VI8Sitaavia
18427: hinnan vä:linen erotus, jota kuitenkin voivat ja esim. pakkolunastusmenattelyssä välttä-
18428: pienentää - ja joskus kdk:onaan poistaakin mättömiä määrittelyjä.
18429: - tietyt lain hyväksymät ja hallinnollisen Jos veronalaista voittoa määrättäessä otet-
18430: lainikäytön tarkemmin vakiinnutt.amat vähen- taisiin huomicion ostohinnan kohdåila rahan
18431: nykset. arvon alenemisen vaikutus - tai ainakin
18432: Kun kauppavoittoa laskettaessa ei saa pääosa siitä - päästäisiin ede11äselostetuis:ta
18433: ottaa huomioon l'lahan arvon huononemisen epäkohdista huomattava8'J8. ·määrin eroon,
18434: vaikutusta, on seurauksena ollut, että eivätkä verotulot !kauppavoittojen osaLta il-
18435: myynti- ja ostohinnan erotus ei todellisuu- meisestikään pienenisi, sillä olojen tervehty-
18436: dessa 1äheskään aina- ja varsinkaan omai- minen täBsä kohden toisaalta vaikutltaisi sen,
18437: suuden omistuskauden kestettyä vähänkään ettei tähänastisia rikollisia salailuja entisellä
18438: pitemmän ajan - ole ollut oikea perusta tavalla tapahtuisi eikä kauppojen iykkään-
18439: voiton suuruuden määrittelylle. Inflaation tymisiä ja peruuntumisia ilmenisi.
18440: ollessa pahimmillaan saattoi asiallinen totuus Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
18441: olla jopa niin, että myynti- ja ostohinnan ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
18442: erotuksen osoittaessa voittoa kauppa itse vomuksen,
18443: asiassa olikin tappiollinen. Tämä tilanne on
18444: käytännössä johtanut siihen, että laajassa että haUitus ryhtyisi kiireeUisesti
18445: mitassa on kauppoja tehtäessä ~turvauduttu toimenpiteisiin voimassao~e.van vero-
18446: rikolliseen menettelyyn merkitsemällä luo- lainsäädännön muuttamiseksi siten,
18447: vutuskirjoihin vain osa todellisesta kauppa- että satunn.aista kauppavoittoa mää-
18448: hinnasta, josta menettelystä puolestaan on rättäe.ssä otetaan huomioon omaisuu-
18449: seurannut veron- ja lei.maveronkavallusta den hankintahinn.an kohdaJl,a rahan-
18450: koskevia syytejuttuja, ,mustaa" kauppa- arvon alenemisen aiheuttama lisäys.
18451: Helsingissä 7 päivänä maaliSkuuta 1962.
18452:
18453: Veikko Hyytiäinen. Pentti Sillantaus.
18454: 377
18455:
18456: IV,133. - Toiv.a.l N: o 90.
18457:
18458:
18459:
18460:
18461: Ha.ll~rg ym.: E~itykse1.,1. a,ntamisesta satunnaisen myynti-
18462: vmton verottamtSta kCiskevien säännösten muuttamisesta.
18463:
18464:
18465: E d u s k u n n a 11 e.
18466:
18467: Satunnaisesta myyntivoitosta joutuu vero- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18468: velvOllinen .maksamaan veroa. myös inflaation nioiutaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18469: Jrih~uttaman myydyn omaisuuden markka- muksen,
18470: Jllåäräisen arvonnousun .QSalta. Tämä epäkoh-
18471: ta on sitäkin suurempi, kun määräajat, jol- että hallitus kiireellisesti antaisi
18472: loin satunnaisen oston ja myynnin hil:man Eduskunnalle esityksen asianomaisten
18473: ero on veliOtettavaa tuloa, ovat nykyolot huo- lain kohtien tarkistamiseksi ja muut-
18474: mioiden varsin pitkät, irtainliston kaupassa tamiseksi niin, että satunnaisesta luo-
18475: vähemmän kuin 5 vuotta jfl, kiinteimistön vutuksesta saatua voittoa verotettaisiin
18476: kaupassa vä}Jemmä.n kuin 10 vuotta. Epäkoh- vain silloin, kun irtaimisto on ollut
18477: dan poistamiseksi olisi jo korkea aika tarkis- myyjän c;mistuksessa vähemmän kuin
18478: taa ja niitä lyhentää. kolme vuotta, ja kiinteimistö vastaa-
18479: vasti vähemmän kuin kuusi vuotta.
18480: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
18481:
18482: R. Hallberg. Toivo H. Kinnunen.
18483: Esa. Timonen. .Ale Holopainen.
18484: Eino Oja.jä.rvi. N. Kosola.
18485: .A.a.po Seppälä. Väinö Kuoppa.la..
18486:
18487:
18488:
18489:
18490: 48 E 219/62
18491: 378
18492:
18493: IV,134:.- Toiv.al. N :o 91.
18494:
18495:
18496:
18497:
18498: Bara ym.: V erOilmoitusten antamisaikaa koskevien saannös-
18499: ten muuttamisesta kirjanpitovelvollisten toiseen ryhmään
18500: kwubuvien yrittäjien osalta.
18501:
18502:
18503: E d u s kunnalle.
18504:
18505: Uuden verotuslain 39. § :n säännösten pe- toon. Lisiksi on otettava huomioon, että tili-
18506: rusteella veroilmoitus on kultakin verovuo- kauden päättyminen inventaariotehtävineen
18507: delta annettava ennen seuraavan vuoden tam- ja !tilinpäätöksen tekeminen aiheuttaa juuri
18508: mikuun loppua. Kuitenkin on verovelvollisel- pienehkössä liikkeessä ja yrityksessä, jolla ei
18509: la, joka kuuluu kirjanpitovelvollisten kolman- yleensä ole varsinaista konttoriorganisaatio-
18510: teen tai neljänteen ryhmään ja jonka tili- ta, suhteellisesti enemmän työtä kuin suurem-
18511: kausi on päättynyt ennen verovuoden loka- missa liikelaitoksissa. Usein 'kirjanpito ja ti-
18512: kuun 1 päivää, oikeus antaa veroilmoituksen- linpäätösten tekeminen on annettu järjestö-
18513: sa viimeistään huhtikuun 1 päivänä. Kirjan- jen ja kirjanpitotoimistojen tehtäväksi, mut-
18514: pitovelvollisten toiseen ryhmään kuuluvien ta nämä eivät vuodenvaihteen aiheuttaman
18515: yrittäjien on siis annettava. veroHmoituksen- työnrunsauden johdosta yleensä ennätä tam-
18516: sa tammikuun kuluessa. Kirjanpitolain 2 § :n mikuun kuluessa saada tilinpäätöstaseita val-
18517: 2 mom:n ja kirjanpitoasetuksen 2 §:n sään- miiksi. Kun nykyinen veroilmoitusten anta-
18518: nösten perusteella voidaan todeta, että kir- mista koskeva IJ.ainsäädäntö on epätarkoituk-
18519: janpitovelvollisten toiseen ryhmään luettavat senmukainen varsin merkittävälle osalle
18520: yrittäjät yleensä ovat pienempiä kuin kol- maamme yksityisiä vähittäisliikkeitä sekä kä-
18521: manteen kuuluvat. si- ja pienteollisuudenharjoitJtajia, ehdotam-
18522: Niin huomattavaa eroa näiden eri ryhmien me eduskunnan 'hyväksyttäväksi toivomuk-
18523: välillä ei kuitenikaan ole, että ne olisi saatet- sen,
18524: tava veroilmoitusten antamisaikaan nähden
18525: erilaiseen asemaan. Niinpä kirjanpitovelvol- että hallitus antaisi Eduskunnalle
18526: listen kolmanteen ryhmään kuuluvat kaikki kiireellisesti esityksen verotuslain
18527: osakeyhtiöt niiden harjoittaman liiketoimin- muuttamiseksi siten, että myöskin kir-
18528: nan laajuuteen katsomatta. Toiseen ryhmään janpitovelvollisten toi.seen ryhmään
18529: kuuluvat kirjanpitovelvolliset ovatkin varsin kuuluville yrittäjille myönnettäisiin
18530: huomattavassa määrin joko käytännöllisistä oikeus antaa veroilmoituksensa vii-
18531: syistä tai esim. liikevaihtoverolain 46 § :n joh- meistään huhtikuun 1 päivänä.
18532: dosta siirtyneet kaksinkertaiseen kirjanpi-
18533: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
18534:
18535: Erkld. Ha.ra.. Oiva. Turunen. Raimo Ila.skivi.
18536: 379
18537:
18538: IV,135.- Toiv.al. N:o 92.
18539:
18540:
18541:
18542:
18543: Kyttä. ym.: Verotusta varten·· säädetyn ilmoitusvelvoUisuuden
18544: yksinkertaistamisesta.
18545:
18546:
18547: E d u s k u n ri a II e.
18548:
18549: . Verotuslain astuessa vuoden 1960 alusta mästä johtuen, kuitenkin vähäisiä eivätkä
18550: voimaan. uskottiin yleisesti, että fyysillistEin olennaisesti muuta kokonaiskuvaa ilmoitta-
18551: henkilöiden ilmoittamisvelvollisuus olennai- misvelvollisuuteen kytkeytyvistä monista vai-
18552: sesti keventyisi. Vaikka jo edeltä käsin tie- keuksista. Liian monimutkaiset veroilmoitus-
18553: dettiinkin, ettei veroilmoituslomakkeita voida lomakkeet aiheuttavat virheitä sekä verovel-
18554: suunnitella riittävän yksinkertaisiksi niin vollisten että verolautakuntien taholta, mikä
18555: kauan kuin ns. aineellisen vero-oikeuden ko- puolestaan lisää verovalitusten lukumäärää.
18556: konaisuudistus on toteuttamatta, silti odotet- Näin verotuksen kustannukset kasvavat tar-
18557: tiin, että yhden verolomakkeen käyttöönotto peettoman suuriksi.
18558: sekä valtion- että kunnallisverotusta varten Epäkohtien poistamiseksi olisi pyrittävä
18559: ratkaisevasti helpottaisi sen täyttämistä. mahdollisimman yksinkertaisiin veroilmoituk-
18560: Nämä odotukset eivät kuitenkaan ole täytty- siin. Merimieslaki onkin jo toteuttanut tämän
18561: neet, koska eräissä lomakkeissa on yksin- merimiesten osalta, joiden ei yleensä lainkaan
18562: omaan numeroituja kohtia toista sataa. Tätä tarvitse tehdä verilmoitusta veronpidätyksen
18563: ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. ollessa samalla lopullinen vero. Muidenkin
18564: Vaikka verotuslain mukaan verovelvolli- palkannauttijoiden osalta on ajateltavissa,
18565: selta vaaditaan vain yksi veroilmoitus, käy- että verokirja olisi samalla veroilmoitus. Va-
18566: tännössä hän usein joutuu täyttämään ns. lii- rustamalla verokirja tarpeellisilla lisäyksillä
18567: telomakkeita kahtena kappaleena. Näin käy, verovelvollisen henkilötietoja, verokirjan liit-
18568: milloin hän omistaa kiinteistön tai harjoittaa teitä sekä verotettavan tulon ja omaisuuden
18569: elinkeinoa kotikuntansa 'ulkopuolella. Kun jo- laskemista varten päästäisiin siihen yksinker-
18570: kaisessa kunnassa valtion- ja kunnallisvero- taisuuteen ja selvyyteen, .mikä ilmoittamis-
18571: tuksen toimittaa sama verolautakunta, tämä velvollisuuden täyttämisessä etenkin korkean
18572: voisi lähettää lausuntonsa verovelvollisen ko- verokannan vallitessa on välttämätön.
18573: tikunnan verolautakunnalle valtionverotusta Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
18574: varten erityisellä lomakkeella. Ei ole asian- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18575: mukaista vaatia, että verovelvollinen itse
18576: täyttää tällaisen lomakkeen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18577: Uusiin veroilmoituslomakkeisiin on veron- sen seikan selvittämiseksi, miten vero-
18578: maksajain oma-aloitteisuuden ansiosta tosin tuksessa säädettyä ilmoittamisvelvolli-
18579: tehty ensimmäisen käyttövuoden kokemuk- suutta voitaisiin yksinkertaistaa siten,
18580: siin perustuvia korjauksia. Nämä parannuk- että palkansaajan verm'lmoitus voitai-
18581: set ovat, voimassa olevasta verotusjärjestel- siin korvata verokirjalla.
18582: Helsingissä 10 päivålnä maailiskuuta 1962.
18583:
18584: Harras J[yttä.. Aaro Styklå.
18585: 380
18586:
18587: IV,136.- Bemst.mot. N: o 93.
18588:
18589:
18590:
18591:
18592: Korsbäck' JIL fl.: A•gående avlåtande av proposition om
18593: förUingniftg av vissa deklarationstider.
18594:
18595:
18596: T i ll R i k ~ d a. g e n.
18597:
18598: Bokföringsskyldiga. företag i UI oeh IV januari månad, borde skattelagen ändras
18599: gruppen skall enligt beskattningslagens så, att dessa. företag ges permanent rä.tt
18600: 39 § avge deklaration före den 1 april, att avge sina dehlarationer före en senare
18601: övriga bokföringsskyldiga däremot :före fastställd tidpunkt t.ex. 1 mars eller 1 april
18602: utgången av januari månad. Enligt para- såsom beträff8llde bokföringsskyldiga i
18603: graf 144 i samma lag kan finansministede.t grupp III och IV.
18604: bevilja förlängd deklarationstid åt sist- Med hänvisning tili vad soni ovan
18605: nämnda grupper. Så har också skett i viss anförts föreslås vördsamt, att riksdagen
18606: utsträckning. TilL följd av att beslut fat- ville besluta hemställa,
18607: tats i ett myeket sent skede, har d-e dekla-
18608: rationspliktiga förorsakats ovisshet, irri- att regeringen skyndsamt måtte
18609: tation samt extra arbete och utgifter rör avge proposition tiU sådan ändring
18610: redovi:mingar som är behövliga för dekla- av beskattningslagen, att b&kförings-
18611: rationen. skyldiga i grupp I och II ges möj-
18612: Då praktiken utvisat, att särslrilt mindre bighet att avge skattedeklaration vid
18613: affärs- oeh industriföretag inte ha.r möj- en senare tidpunkt än den nu
18614: lighet att få sin bokföring klar inom gällande.
18615: Helsingfors den 8 mars 1962.
18616:
18617: Verner Korsbäck. Alwa.r Sundell.
18618: Albin Wickman. Erkki Ryömä..
18619: J. A. Junga.rå. Kurt Nordfors.
18620: Elis Andersson. Georg Bacldund.
18621: Veikko Savela..
18622: 381
18623:
18624: IV,.136.- Toiv.al. N: o 93.
18625: Suomennos.
18626:
18627:
18628:
18629:
18630: Korsbäck ym;: 'Eräiden 'tleroilmoitusten jättöaikoja koskevasta
18631: esityksestä.
18632:
18633:
18634: E d u s kun n a 11 e.
18635:
18636: · Niiden kirjanpitovelvollisten yritysten, selvä;ksi tammikuun kuluessa, pitå>isi verotus-
18637: jotka •kuuluvat III ja IV ryhmään, on vero- lakia muuttaa siten, että näille yrityksille
18638: tuslain 39 § : n mukaan annett81Va veroilmoi- annetaan pysyvästi oikeus jättää \!'eroilmoi-
18639: tUs · ennen huhtikuun 1 päivää, muiden ·kir- tuksensa ennen myöhemmäksi määrättyä
18640: janpitovelvollisten sitävastoin ennen tammi- ajankohtaa, esim. ennen maaliS'kuun 1 päivää
18641: kuun loppua. Saman lain 144 ·§ :n mukaan tai ennen huhti!kuun 1 ·päivää imten kirjan-
18642: valtiovarainministeriö ·voi myöntää pidenne- pitovelvollisten III ja IV ryhmään kuuluvien
18643: tyn ilmoittamisajan viimemainittuihin ryh- osaiia on asianlaita.
18644: miin kuuluville. Niin onkin jossain määrin Edellä . esitetyn perusteella ehdotamme
18645: tapahtunut. Ilmoitusvelvollisille on aiheutu- eduslrunnan hyvruksyttäväksi toivomuksen,
18646: nut epävarmuutta, ärtymystru sekä ylimää-
18647: räistä työtä ja kuluja veroilmoitusta varten että hallitus kiireellisesti antaisi esi-
18648: tarvittavista selvityksistä syystä että ilmoitus- tyksen sellaiseksi verotuslain muutok-
18649: ajan pidentämistä koskeva päätös on tehty seksi, että kirjanpitovelvollisten I ja
18650: hyvin myöhäisessä vaiheessa. II ryhmään kuuluville annetaan mah-
18651: Kun käytännössä on osoittautunut, että dQUisuus jättää veroilmoitus myöhem-
18652: erityisesti pienempien liike- ja teollisuusyri- pänä ajankohtana kuin nykyisin.
18653: tysten ei ole mahdollista saada kirjanpitoaan
18654: Helsingissä 8 päåvänä maaliskuuta: 1962.
18655:
18656: Verner Korsbäck. Veikko Savela.
18657: J. A. Jungarå. Albin Wiclonan.
18658: Alwar Sundell. Elis Andersson.
18659: Kurt Nordfors. Erkki Ryöm.ä.
18660: Georg Backlund.
18661: 382
18662:
18663: IV,137.- Bemst.mot. N: o 94.
18664:
18665:
18666:
18667:
18668: Lindh m.fl.: Angående förlängning av deklarationstiden för
18669: lantbruksfastigheter.
18670:
18671:
18672: Till Riksdagen.
18673:
18674: Jämlikt gällande lag skall lantbruksfastig- veta vilka summor som kommer att finnas
18675: heterna beskattas enligt vissa i vederbörlig där. Detta sakförhållande har tidigare påta-
18676: ordning fastställda taxeringsgrunder. Dessa lats, men utan att få någon rättelse tili
18677: grunder har med få undantag när faststäilJ.ts stånd. Från finansministeriets sida har man
18678: och bringats tili de skattsk.yldigas kännedom gjort gäUande, att fastställandet av iant-
18679: så sent, att dessa inte kunnat beakta dem i bruksfastigheternas beskattningsgrunder för
18680: sina deklarationer, som inom januari månad varje kommun samt för olika zoner inom
18681: skall vara inlämnade tili vederbörande skat- densamma är en arbetsdryg uppgift och tar
18682: tenämnd. För senaste år fattade statsrådet lång tid i anspråk. Tili detta torde ännu
18683: sitt beslut om ifrågavarande grunder så sent bokföringsgårdarnas sena bokslut ha med-
18684: att ilantbrukarna trots en förlängd deldara- verkat.
18685: tionstid till den 10 februari blev tvungna att På grund av det ovan anförda får vi bär~
18686: :inJlämna ofullständigt ify'llda deklarations- med vördsamt föreslå, att riksdagen ville
18687: Manketter. Det kan inte anses norma:lt, ehuru besluta hemställa,
18688: det inte kan kaUas lagstridigt, att lantbru-
18689: karna vid uppgörande av sin skattedeklara- att regeringen måtte vidtaga så-
18690: tion inte har någon möjlighet att ens kunna dana åtgärder, att deklarationstiden
18691: överblicka sin skattbara inkomst, förutom att för lantbruksfastigheter skulle utsträc-
18692: det åsamkar skattebyråerna en hel del mer- kas till utgången av den månad, som
18693: arbete. I detta nu torde lantbrukarna vara följer närmast efter den, under m"l,.
18694: den enda grupp, som undertecknar sin skat- ken lantbruksfastigheternas beskatt-
18695: tedeklaration på heder och samvete utan att ningsgrunder blivit utfärdade.
18696: Helsingfors den 5 mars 1962.
18697:
18698: Bertel Lindh. Per Lauren.
18699: J. A. Junga.rå. Albin Wickman.
18700: 383
18701:
18702: IV,137.- Toiv.al. N:o 94.
18703: Suomennos.
18704:
18705:
18706:
18707:
18708: Lindh ym.: Maatalouskiinteistöjen vero~'lmoitusajan pidentä-
18709: misestä.
18710:
18711:
18712: Ed us'kunna:lle.
18713:
18714: Voimassa olevan lain mukaan on maata- roilmoituksensa: kunnian ja omantunnon
18715: louskiinteistöjä verotettava tiettyjen asian- kautta tietämättä, mitä määriä ilmoituksessa
18716: mukaisessa järjestyksessä vahvistettujen vero- tulee olemaan. Tätä asiaintilaa on aikaisem-
18717: tusperusteiden mukaan. Nämä perusteet on min moitittu saamatta kuitenkaan oikaisua.
18718: harvoin poikkeuksin vahvistettu ja; saatettu Valtiovarainministeriön taholta on esitetty,
18719: verovelvollisten tietoon niin myöhään, ettei- että maaltalouskiinteistöjen verotusperustei-
18720: vät he ole voineet ottaa niitä huomioon ve- den vahvistaminen jokaisen kunnan osalta ja
18721: roilmoituksissaan, jot'ka tammikuun kuluessa: niiden eri vyöhykkeitä varten on työläs teh-
18722: on ollut jätettävä asianomaisille verdlaUJta- tävä, joka vie pitkän ajan. TäJhän lienee vielä
18723: kunnille. Valtioneuvosto teki päätöksensä ky- kirjanpitotilojen viime tilinpäätös myötävai-
18724: symyksessä olevista perusteista niin myöhään, kuttanut.
18725: että huolimatta helmikuun 10 päivään piden- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
18726: netystä ilmoi·tusaja:sta maanviljelijöiden oli eduskunnan hyväbyttäväksi toivomuksen,
18727: pakko ailtaa puutteellisesti täytettyjä ilmoi-
18728: tuslomakkeita. Ei voi pitää normaalina, että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
18729: vaikka sitä ei voi sa:noa lainva:staiseks~kaan, menpiteisiin, että maatalouskiinteis-
18730: että maanviljelijöillä veroilmoitusta tehdes- töjen veroilmoitusten jättöaikaa piden-
18731: sään ei ole mitään mahdollisuutta edes arvi- nettäisiin sen kuukauden loppuun,
18732: oida verotettavaa tuloaan, minkä ohessa tämä joka lähinnä seuraa sitä kuukautta,
18733: aiheuttaa koko joukon lisätyötä verotoimis- jonka aikana maatalouskiinteistöjen
18734: toille. Tä'llä haavaa maanviljelijät muodosta- verotusperusteet on annettu.
18735: nevat ainoan ryhmän, joka allekirjoittaa ve-
18736: Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1962.
18737:
18738: Bertel Lindh. J. A. Jungarå.
18739: Per Lauren. Albin Wickma.n.
18740: 384
18741:
18742: IV,138.- Toiv.al. N: o 95.
18743:
18744:
18745:
18746:
18747: Borg-Sundman ym. : I veroluokan poistamisesta.
18748:
18749:
18750: E d u s kun n a U e.
18751:
18752: Nykyisessä tulo- ja omaisuusverolaissa mattomien, lapsettomien leskien ym. yksinäis-
18753: esiintyvä veroluokittelu on osoittautunut yhä ten erikoisverotu'kse.sta.
18754: selvemmin kestämättömäksi ja Illimenomaan Eri veroluokkiin jakaminen olisi saatava
18755: I veroluokkaan 88etettujen yksinäisten eli poistetuksi. Kansalai.set on asetettava yhden-
18756: naimattomien, lapsettomien ja leskien ym. vertaisiksi verolakienkin edessä ja· sen rin-
18757: yksinäisten osalta epäoikeudenmukaiseksi. Ny- naJla hoidettava lasten huollon aiheuttamat
18758: kyisen järjestelmän mukaan verotettavat hen- verohelpotukset, niin myös muiden huollon
18759: kilöt on jaettu veroasteikkoon nähden 'kol- tarpeessa olevien läheisten srukulaisten elättä-
18760: meen eri luokkaan, joista ensimmäiseen iili. misen johdosta.
18761: anb:Nmpaan kuuluvat yleisesti sanottuna Koska kuitenkin näin pitkälle menevä
18762: yksinäiset, toiseen lapsettomat naimisissa ole- uudistus ei tässä v·aihoossa liene mahdollista,
18763: vat sekä kolmanteen lapsia elättävät tai elät- on joka tapauksessa saatava 1 ja II vero-
18764: täneet henkilöt. On oikein ja luonnollista, luokka yhdistetyiksi eli yksinäiset ja lapset-
18765: että yhteiskunta tukee niitä kansalaisia, jotka toniat avioparit rinn88tetuiksi, jolioin entinen
18766: huoltavat kansan tulevaisuutta ja siten on III veroluokk!a eli alaikäisiä elättävät tai elät-
18767: lapsia elättävien henkiiöiden verohelpotusten täneet henkilöt muodostavat uuden II luokan.
18768: oltava tuntuvia. Tämä ei silti puolla sitä Tähän uuteen I ludkkaan tuleville on sa·
18769: epäoikeudenmukaisuutta, jo'ka korkeimmassa malla varattava oikeus verohelpotuksiin huol-
18770: veroluokassa ankarana verotuksena kohtaa lon tarpeessa olevien mhiswkulaisten elatuk-
18771: Yksinäisiä henkiilöitä verrattuna lapsettorniin sesta.
18772: aviopuolisoihin. Ei esime:vkiksi voida väittää, . Edeliä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18773: että yksinäisen henkilön veroD!Illaksukyky nioittav;asti eduSkunnan hyväksyttävä:ksi toi-
18774: oLisi parempi kuin vastaavassa ·asemassa ole- vomuksen,
18775: van kahden työkykyisen naimisissa olevan
18776: lapsettoman henkilön. E11ityisen 'kohtuuton että hallitus ensi t~'lassa antaisi
18777: on yksinäisten erikoisverotuksen ankaruus Eduskunnalle esityksen tulo- ja omai-
18778: myös sen vuoksi, että se etupäässä kohdistuu suusvarolain muuttamiseksi siten, että
18779: yksinäisiin naisiin naisten enemmyydestä joh- nykyinen I veroluokka poistetaan ja
18780: tuen. Naimattomi.Ua naåsi.Ua ja lapsettomilla si~nen luetut yksinäiset eli naimatto-
18781: leskillä on sitäpaitsi usein osanaan huolehtia mat, lapsettomat lesket ja eronneet
18782: läheisten vanhojen ja sairaiden omaistensa luettaisiin samaan veroluokkaan kuin
18783: elatuksesta. Se,· että he tällöin eivät usein- yli kolme vuotta naimisissa olleet
18784: kaan saa edes veroalennusta huoltovelvolli- lapsettomat aviopuolisot eli nykyiseen
18785: suudestaan, on myös epäkohta, joka yhä II luokkaan.
18786: odottaa korjaustaan. Olisi jo aika luopua nai-
18787: Helsingissä 2 pii.ivänä maaliskuuta 1962.
18788:
18789: Margit Borg-Sundman. Anna-Liisa Linkola. Saara Forsius.
18790: IV,139. - Toiv.a.l. N: o 96.
18791:
18792:
18793:
18794:
18795: Borg-SundmM ym.: Aviop'ltOlisoiden ansiotulojen erikseen
18796: · verottamisesta.
18797:
18798:
18799: E d u s k u n n a ll e.
18800:
18801: Nykyisessä tulo- ja omaisuusverolaissa on mään työnhalua ja ammattitaidon käyttä-
18802: aviopuolisoiden ansiotulot asetettu yhdessä mistä yhteiskunnan hyväksi, niin kuin toi-
18803: verotettavaksi. Tämä kanta on omaksuttu sissa yrittäjäveron alentamista ja ylityöveron
18804: myös komiteanmietinnössä uudeksi yerolaiksi. poistamista tarkoittavissa aloitteissamme lä-
18805: Kuitenkin· un aviopuolisoiden yhteisverotus hemmin todetaan.
18806: katsottava epäoikeudenmukaiseksi. Kansalai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
18807: set ~erotetaan yleensä yksilönä eikä yhteis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
18808: talous ole muissakaan tapauksissa veroyksi- vomuksen,
18809: kön peruste. Kun vielä tulovero on asteittain
18810: jyrkästi kohoava, kohdistuu yhteisverotns että haUitus antaisi EduskunnalJe
18811: erikoisen raskaana sellaisiin, joiden ura on esityksen muutoksesta tulo- ja, omai-
18812: vaatinut pitkän koulutuksen ammattitaitoon suusverolakiin niin, että aviopuolisoi-
18813: ja usein sen mukaiset opintovelat kannetta- den, yhteisver()tus poistetaan jq, heidän
18814: vaksi. Kuten eräissä muissakin tapauksissa, t~uiotulonsa asetetaan erikleM vero-
18815: kohtuuton verotus on tällöin omiaan ehkäise- tettaviksi.
18816: Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1962.
18817:
18818: l'l.a.rgit Borg-Sundma.u. Ir:ma llama:ra.
18819: Anna-Liisa Lillkola. Raimo lla.skivi.
18820:
18821:
18822:
18823:
18824: 49 E 219/62
18825: 386
18826:
18827: IV,140.- Toiv.al. N:o 97.
18828:
18829:
18830:
18831:
18832: Kaitila. ym.: Esityksen antamisesta tuloveron progressi.on
18833: poistamisesta alemmuta tuloluokilta.
18834:
18835:
18836: E d u s kunnalle.
18837:
18838: Meillä Suomessa valtion tuloveron pr~ rotuksen epäkohtia on pyritty lieventämään
18839: sio alkaa useiden muiden maiden verotus- siten, että progrmo on kokonaan poistettu
18840: käytännöstä poiketen heti verotettavan tulon pienten ja keSkisuurten tulojen osalta. Näin
18841: alarajasta ja kohoaa sen jälkeen nopeasti. on laita mm. Ruotsissa, Tanskassa, Englan-
18842: Näin anlmran progression kansantaloudelli- nissa ja Länsi-Saksaossa. Viimemainitussa
18843: sesti haitalliset vaikutukset tunnustetaan mall89a 95% verovelvollisista kuuluu tähän
18844: yleisesti. Niinpä mm. verolakikomitea viime ryhmään. Ruotsissa valtionvero on suhteel-
18845: vuonna valmistuneessa mietinnÖS9ä.än toteaa, linen aviopuolisoitten osa:! ta 20 000 kruunun
18846: että jyrkästi progressiivinen verotus on (n. 1250 000 mk:n) brutto-vuosituloihin asti
18847: omiaan heikenltämään yritteliäisyyttä ja ja yksinäisten osalta 10 000 kruunuun (n.
18848: työn'ha'lua ja siten pienentämään kansan- 650 000 mk: aan) asti. Jos meillä progressio
18849: tuloa. poistettaisiin esimerkilksi alle yhden miljoo-
18850: Jyrtkän progression vaikutusta on pyritty nan markan vuositulojen osalta, siitä vapau-
18851: lieventämään erilaisin vähennyooikeuksin. tuisi lähes 90 % kaikista valtiolle tuloveroa
18852: Tästä on kuitenlkin seurauksena, että vero- maksavista, eikä tä;llä valtion verotulojen
18853: lainsäädäntö on muodostunut monimutkai- tuottoon nähden olisi kuitenkaan olennaisesti
18854: seksi ja vaikeasti hallittavaksi. V erotuksen väill.entävää vaikutusta. Verolalkikomiteakin
18855: toimittaminen on käynyt hank!alaksi ja katsoo, että tämäntapainen uudistus mer-
18856: aikaavieväksi, mikä puolestaan nostaa huo- kitsisi monessa kohdin parannusta nykyiseen
18857: mattavasti verotuksen kustannuksia. Tällai- verotuskäytäntöön; minkä vuoksi sen toteut-
18858: nen verojärjestelmä on lisäksi omiaan lisää- tamismahdollisuukBia olisi syytä tutkia. Se
18859: mään verovalitusten lukumäärää, mistä taas olisi omiaan yksinkertaistamaan ja selventä-
18860: on seurauksena muutoksenhaikumenettelyn mään koko verotuskäytäntöä.
18861: oikeusturvallisuutta vaarantava hitaus. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
18862: Ankara progressio vaikuttaa myös enna- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18863: konpidätyksiin niin, ettei pidätystaulukkoja muksen,
18864: voida laatia riittävän täsmällisiksi vastaa-
18865: maan lopullista veroa. Tästä joutuvat kärsi- että hallitus antaisi Eduskunnalle
18866: mään etenkin yhteisverotettavat aviopuolisot, kiireellisesti esityksen valtion tulo-
18867: jotka yleensä joutuvat suorittamaan huo- veroasteikkojen muuttamiseksi siten,
18868: mattavia jäämäveroja lopullisessa veronkan- että tuloveron progressio kokonaan
18869: noosa. poistettaisiin alemmiUa ja keskisuu-
18870: Monissa muissa mais9a progressiivisen ve- n'lta tuloluokilta.
18871: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
18872:
18873: Esa Kaitila. Eino Ojajärvi.
18874: Juho Tenhiälä. Aaro Stykki.
18875: Anni Hosia. Harras Kyttä.
18876: Pentti Pakarinen. Irma Karvikko.
18877: 387
18878:
18879: N,141.- Toiv.al. N:o 98.
18880:
18881:
18882:
18883:
18884: Pakka.nen ym.: Muutoksenhakuoikeutta verojyvitykseen ja
18885: -luokitukseen koskevien säännösten muuttamisesta.
18886:
18887:
18888: E d u s kun n a 11 e.
18889:
18890: Verotuslain 90 § : ssä on säädetty, että niä. Kun sellaisia virheitä, joita ei aika-
18891: maatalouskiintejstöjen verojyvitykseen- ja naan huomata, voi tapahtua myös ilmavalo-
18892: -luokitukseen saadaan hakea muutosta vain kuvakartoituksissa sekä verojyvityksissä
18893: sinä 60 päivän aikana, jolloin verokartoitus- ja -luokituksissa, ei tässä ehdotettavalle
18894: aineisto on verotuslain 67 § : n mukais€sti perustevalituksen luonteiselle valitusmah-
18895: kunnassa nähtävänä. T'åmän jälkeen ei enää . dollisuudelle olisi säädettävä aikarajoitusta
18896: ole muutoksenhakumahdollisuutta. Maa- huolimatta siitä, että verotuksen muuta
18897: talouskiinteistön verojyvitys ja -luokitus osaa koskeva perustevalitus voidaan tehdä
18898: jää siis tämän jälkeen ainaiseksi voimaan, viiden vuoden kuluessa. Tästä syystä pu-
18899: todettiin se myöhemmin miten virheelliseksi he,ena olevan muutoksenhaun johdosta vero-
18900: hyvänsä. Muusta verotuksesta sen sijaan jyvitykseen ja -luokitukseen tehtyä muu-
18901: saadaan tehdä määräajan kuluessa peruste- tosta ei olisi sovellettava taannehtivasti.
18902: valitus mm. sillä perusteella, että siinä on Edellä esitetyin perustein esitämme Edus-
18903: tapahtunut olennainen erehdys. Muu vero- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18904: tus suoritetaan kuitenkin vuosittain, kun
18905: taas maatalouskiinteistön verojyvityksessä että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
18906: ja -luokituksessa tapahtunut vastaavanlai- siin verotuslain (482/1958) sellaiseksi
18907: nen virhe vaikuttaa joka vuosi verotukseen muuttamiseksi, että verojyvitykseen
18908: niin kauan kuin verojyvitys j·a -luokitus on ja -luokitukseen voitaisiin hakea muu-
18909: voimassa. Sen vuoksi verojyvityksestä ja tosta vielä verotuslain 90 § :n 1 mo-
18910: -luokituksesta pitäisi olla mahdollisuus mentissa tarkoitetun muutoksenhaku-
18911: valittaa vielä normaalisen muutoksenhaku- ajan jälkeenkin, milloin voidaan luo-
18912: ajan jälkeenkin, milloin siihen ovat paina- tettavasti osoittaa, että verojyvityk-
18913: vat syyt. sessä tai -luokituksessa on tapahtunut
18914: On tunnettua, että esim. maarekisterissä laskuvirheen tai valtiovarainministe-
18915: on ollut lukuisten maatalouskiinteistön kar- riön antamien ohjeiden väärän sovel-
18916: toissa melkoisia virh€itä jopa vuosikymme- tamisen vuoksi olennainen erehdys.
18917: Helsingissä 6 p·äivänä maaliskuuta 1962.
18918:
18919: Atte Pakkanen. Artturi Koskinen.
18920: Reino Karpola. Hilja Våänän.en.
18921: N. Kosola. Reino Kangas.
18922: Veikko Honkanen. Yrjö Hautala.
18923: Pentti Pekkarinen. Eino Räsänen.
18924: Matti Raipala. Mikko Asunta.
18925: Arvo Pentti.
18926: 388
18927:
18928: IV,142.-Toiv.al. N:o 99.
18929:
18930:
18931:
18932:
18933: · Ha.llberg ym.: Toimen,piteistä kunnallisverojen väkennysoi-
18934: keuden, saUimiseksi tulo- ja omaisuusverotuksessa.
18935:
18936:
18937: E d u s k u n n a ll e.
18938:
18939: . Verotettavasta tulosta ei meillä sallita vä- rojen mabu tuottaa miltei ylivoimaista hait-
18940: hentää maksettuja v~oja, vaikka ne eivät taa ja. vaikeuksia. Esimerkiksi Ruotsissa,
18941: missään muodossa <Ole maksajan käytettävis- jonka vero-oikeus on lähinnä verrattavissa,
18942: sä'. Aikaisemmin oli oikeus kunnallisverotuk- saa. valtion verotuksessa vähentää maksuun·
18943: aessa vähellltää verovuonna maksetut kunnal- pannut kunnallisverot.
18944: lisverot, mutta tämäkin oikelis lakkasi 1947. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen esi-
18945: Veron maksaminen verosta on tulon kah- tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18946: desti verottamista. Esitoorkiiksi liiketulojen muksen,
18947: verotuksessa maksettujen verojen lisääminen
18948: vuosirvoittoon on aiheuttanut monasti häiriöi- että hallitus ryhtyisi kiireeUisesti
18949: tä nonnaaliin liiketoimintaan johtuen tämä toimenpiteisiin voimassaolevan lain-
18950: siitä, että y;ksikin tuottoisosti hyvä vuosi vai- säädän?l)jn, muuttamiseksi siten, että
18951: kuttaa lisäävästi hyvinkin heikkojen vuosien ku;n,n,aJ.Zisverot sallittaisiin väkemiiä
18952: tuottoon. Suoranaisesti · t;a;ppiota. tuottanut verotettava,sta tulosta t'lilo- ja omai-
18953: vuosi näyttää täten voittoa tuottavalta. Näin su:usverotuksessa.
18954: ofl.en. olemattomista tuloista määräytyvä ve-
18955: HeLsingissä 7 päivänä maa;ljgkuuta 1962.
18956:
18957: R. Ha.llberg. Eino Ojajärvi. N. Kosola.
18958: Esa. Timonen. Väinö Kuoppala. Aapo Seppälä.
18959: 389
18960:
18961: N,143. - Toiv.al. N: o 100.
18962:
18963:
18964:
18965:
18966: CJestrin ym.: Toimenpiteutii t11.lo- ja omaisuusverolain 29 §:n
18967: 9 ja 10 kokd(J#f, 'm11.'fåta.miseksi.
18968:
18969:
18970: E d u s k u n n a 11 e.
18971:
18972: Suomessa tulo- ja verolakiin v. 1955 tehty Korkeakouluopiskelijoiden ikäjakautuma
18973: koulutus- ja opiskeluvähennysten sallimista
18974: koskeva muutos merkitsee periaatteessa kor- Täyttäneet v. 1958
18975: keakouluopiskeluun käytettyjen menojen hy- 19 20 21 22 23 24 25 26 27 vuotta
18976: väksymistä vähennykseksi verotuksessa. Täl- 1 7 15 19 17 13 10 7 7 Yht.
18977: laisen vähennyksen saavat tehdä opiskelijan 100%-
18978: vanhemmat tai opiskelija itse. Vähennyksistä
18979: säädetään tulo- ja omaisuusverolain 29 § : ssä Opiskelijat voivat parhaimmassakin ta-.
18980: seuraavaa: pauksessa. päästä osalliseksi tästä veronvä-
18981: Verovelvollinen saakoon vähentää: hennyksestä vain parin ensimmäisen opis-
18982: 9) m:iilloin verovelvollinen on elättänyt huol- keluvuoden aikana. Opintokustannukset ovat•
18983: lossaan olevaa lastaan, joka verovuonna vä- suoritetun tutkimuksen mukaan kaikkien
18984: hintään kahdeksan kuukauden ajan on saa- opiskelijoiden· kohdalta. keskimäärin 28 000
18985: nut säännöllistä ja täyttä opetusta ammatti- mk kuukaudessa. Opiskelu muodostaa täten
18986: tai oppikoulussa, korkeakoulussa tai muussa erittäin huomattavan menoerän ja veron.
18987: niihin verrattavassa oppilaitoksessa, jokaisesta maksukykyä alentavan tekijän, joka tulisi.
18988: sellaisesta ennen verotusvuoden alkua seitse- ottaa huomioon verotuksessa kaikkien opis-
18989: mäntoista vaan ei kahtakymmentäyhtä vuotta kelijoiden kohdalla. Koulutusvähennyksen te~.
18990: täyttäneestä lapsesta, jos lapsi opiskeluaika- koon oikeuttavan yläikärajan nostaminen
18991: naan on voinut asua kodissaan, kolmekym- merkitsisi toisaalta verohelpotusta vanhem-
18992: mentätuhatta markkaa, mutta muutoin vii- mi'l!le toisaalta verohelpotusta opiskelijalle
18993: sikymmentätuhatta markkaa. - - - itselleen ;korvauksekSi siitä huomattavasti'
18994: 10) milloin verovelvollinen on sen ikäinen ta:loudeTiisesta rasituksesta, jonka opiskelu
18995: ja saa sellaista opetusta, kuin kohdassa 9 aiheuttaa. ·
18996: tarkoitetaan, eikä hänen huoltajansa ole saa- Edellä esitettyihin perusteluihin nojautuen
18997: nut tehdä kohdassa 9 mainittua vähennystä, esitämme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
18998: työtuloistaan viisikymmentä tuhatta mark- syttäväksi toivomuksen, ··
18999: kaa.
19000: Näiden vähennyskelpoisuuksien merkitys että hallitus ryhtyisi· kiireellisesti·
19001: korkeakouluopiskelijoiden kannalta on pieni, toim.enpiteisiin tulo-· ja omaisuusvero-
19002: koska suurin osa korkeakouluopiskelijoita lain 29 § :n 9 ja 10 momenttien muutta-
19003: jää näiden ikärajojen ulkopuolelle. Seuraa- miseksi siten, että näiden momenttien
19004: vassa on esitetty tilasto korkeakouluopiskeli- mukaiset koulutusvähennykset saadaan
19005: joiden ikäjakautumasta vuodelta 1958 suori- tehdä kaikkiett. sellaisten. opiskelijoiden
19006: tetun tutkimuksen mukaan. kohdalla, jotka ovat 17 vuotta mutta
19007: eivät 25 vuotta täyttäneet.
19008: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
19009:
19010: Kristian Gestrin. Carl Olof Tallgren.
19011: Matti Kekkonen. Raimo Daskivi.
19012: 390
19013:
19014: IV,144.- Hemst.mot. N:o 101.
19015:
19016:
19017:
19018:
19019: Backlund m.fl.: A.ngående lättnader och förbättringar i be-
19020: skattningen av författares och bildkonstnärers verk.
19021:
19022:
19023: Till Riksdagen.
19024:
19025: Frågan om beskattningen av författare och måhända dröja åratal innan han kommer
19026: bildkonstnärer kan inte sägas vara tillfreds- med nästa utställning, då han dessutom av
19027: ställande ordnad i vårt land. 1 synnerhet har olika anledning kanske har sämre tur. 1 vårt
19028: beSkattningsformen utlöst kritik på förfat- västra grannland är beskattningen av konst-
19029: tarhåll och bland bildkonstnärerna själva. närliga alster, enligt uppgift, smidigare ord-
19030: Det kan inte anses välbetänkt, att verk av nad, så att hela skatten inte uttages omedel-
19031: författare och bildkonstnärer beskattas på i bart utan fördelas över en längre period,
19032: stort sett samma grunder som viiken annan ibland två till tre år, beroende på omständig-
19033: vara som helst. En sådan beskattning bottnar heterna. Författarna och bildkonstnärerna i
19034: i brist på förståelse för det andliga skapan- vårt land anser att redan ett sådant förfa-
19035: dets särprägel och i synnerhet för kultur- rande åtminstone i någon mån skulle bi-
19036: arbetarnas betingelser och verksamhetsmöj- draga tili att underlätta deras ställning. Det
19037: ligheter. Ett litterärt arbete eller ett verk vore också enligt vår åsikt skäl att här
19038: av en bildkonstnär tillkommer ofta under övergå till samma system samt att dessutom
19039: stor andlig möda och efter långa förberedel- överväga möjligheterna för en sänkning av
19040: ser samt i de flesta fall med långa mellan- grunderna för skatten på författares och
19041: rum. Att då beskatta dessa alster enligt bildkonstnärers verk och på det sättet bidra
19042: samma grunder som viiken annan trivial var- tili att skapa ett mera kulturvänligt klimat i
19043: dagsvara som helst kan inte anses rätt och vårt land, där de flesta författare och bild-
19044: förnuftigt. Som exempel mä nämnas att om konstnärer även annars måste leva och verka
19045: en bok utgår i en upplaga på mellan 2-5 under karga och ogynnsamma förhållanden.
19046: tusen exemplar innehålles 10 % i skatt av Med hänvisning tili ovanstående får un-
19047: honoraret, är upplagan mellan 5-10 tusen dertecknade därför föreslå, att riksdagen
19048: blir skatten 20 % och överstiger upplagan ville he1nställa,
19049: 10 tusen är skatten 30%.
19050: Samma sak gäller bildkonstnärers alster. att regeringen måtte vidtaga åtgär-
19051: Har en bildkonstnär framgång med en ut- der i syfte att åstadkomma lättnader
19052: ställning så att han lyckas sälja en stor del och förbättringar i fråga om beskatt-
19053: av de där utställda verken drabbas han av en ningen av författares och bt1dkonst-
19054: oerhört betungande skatt. Och dock kan det närers verk.
19055: Helsingfors den 12 mars 1962.
19056:
19057: Georg Backlund. Hertta Kuusinen.
19058: Gösta. Rosenberg. Aarne Saarinen.
19059: Irma Rosnell.
19060: 391
19061:
19062: IV,144.- Toiv.al. N:o 101.
19063: Suomennos.
19064:
19065:
19066:
19067:
19068: Backlund ym..: Kirjailijain ja kuvataiteilijain verotusta kos-
19069: kevista helpotuksista ja parannuksista.
19070:
19071:
19072: E d u s k u n n a 11 e.
19073:
19074: Kirjailijain ja kuvataiteilijain verotuksen kohtaa tavattoman raskas vero ja kuitenkin
19075: ei voi sanoa ol-evan tyydyttävällä tavalla jär- voi kenties kestää vuosikausia ennen kuin
19076: jestetty maassamme. Tämä verotusmuoto on hänellä on seuraava näyttely, jolloin häMllä
19077: herättänyt arvostelua varsinkin kirjailijain sitäpaitsi eri syistä ehkä on huonompi onni.
19078: ja kuvataiteilijain omalta taholta. Ei voi kat- Ilmoituksen mukaan verotus on läntisessä
19079: soa olevan oikein harkittua, että kirjailijain naapurimaassamme järjestetty joustavam.min
19080: ja kuvataiteilijain teoksia verotetaan suurin niin, ettei lroko veroa peritä välittömästi,
19081: piirtein samoilla perusteilla kuin mitä muuta vaan se jaetaan pitemmälle ajanjaksolla, toi-
19082: tavaraa tahansa. Sellainen verotus pohjautuu sinaan kahdelle tai kolmelle vuodelle olosuh-
19083: henkisen luomisen erikoispiirteiden ja erito- teista riippuen. Maamme kirjailijat ja kuva-
19084: ten kulttuurityöntekijäin ed-ellytysten ja toi- taiteilijat katsovat, että jo sellainen menet-
19085: mintamahdollisuuksien puutteelliseen ym- tely ainakin jossain määrin olisi omiaan hel-
19086: märtämY'kseen. Kirjallinen tuote tai kuvatai- pottamaan heidän asemaansa. Käsityksem-
19087: teilijan luomus syntyy usein suuren henkisen me mukaan olisikin syytä täällä siirtyä sa-
19088: vaivannäön ja pitkien valmistelujen jälkeen maan järjestelmään ja sen lisäksi harkita kir-
19089: sekä useimmissa tapauksissa pitkin väliajoin. jailijain ja kuvataiteilijain teosten verotta-
19090: Näiden tuotteiden verottamista samojen pe- misperusteiden ·alentamista ja sillä tavoin
19091: rusteiden mukaan kuin mitä muuta toisar- myötävaikuttaa kulttuuriystävällisemmän il-
19092: voista arkitavaraa tahansa ei silloin voi pi- mapiirin iuomiseen maassamme, jossa useim-
19093: .tää oikeana eikä järkevänä. Esimerkkinä pien kilrjailijain ja kuvataite:Nijain muuten-
19094: mainittakoon, että jos kirjaa myydään 2-5 kin. on elettävä ja toimittava karuissa ja
19095: tuhannen kappaleen painoksena, pa:lkkiosta epäsuotuisissa olosuhteissa.
19096: pidätetään 10% verona, jos painos on 5-10 Edellä esitetyn perustella ehdotamme
19097: tuhatta vero on 20 % ja jos painos ylittää eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19098: 10 tuhatta kappaletta vero on 30 %.
19099: Sama koskee kuvataiteilijain tuotteita. että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
19100: Jos kuvataiteilijalla on menestyksellinen siin kirja~"lijain ja kuvataiteilijain
19101: näyttely, niin hänen onnistuu myydä suuri teosten verotusta koskevien helpotus-
19102: osa näytteille panemistaan teoksista, häntä ten Ja parannusten aikaan saamiseksi.
19103: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
19104:
19105: Georg Baeklund. Irma. Rosnell.
19106: Gösta. Rosenberg. Aarne Saarinen.
19107: Hertta Kuusinen.
19108: 392
19109:
19110: IV,145. - Toiv.al. N: o 102.
19111:
19112:
19113:
19114:
19115: Airo ym.: V erotuksen sakkokoron kohtuulllistamisesta.
19116:
19117:
19118: Eduskunnalle.
19119:
19120: Verojen viivästyskorko 1930-luvulla oli rittamaan liikaa veroja, saa asiantilasta va-
19121: 8.4 % ja yleinen lainakorko oli suunnilleen littaessaan ja valituksen tultua hyväksytyksi
19122: samalla tasolla, joskus jopa korkeampikiD. takaisin maksetulle liialle veromäärälle 4 %: n
19123: V. 1943 säädettiin tämän koron suuruudeksi koron. Sen sijaan. niissä tapauksissa, jolloin
19124: 8% ja sää.nnös oli voimassa aina v:een 1948 verotus lähinnä kunnanverotuksen yhteydessä
19125: asti. Tällöin korkoprosentiksi määrättiin on ollut liian ankara, ,ei makseta minkään-
19126: 11. Kahta vuotta myöhemmin nostettiin laista korkoa palautetulle rahamäärälle. Ei
19127: mainittua korkoa vielä yhdellä prosentilla ja cie oikeudenmukaista, että vaitio usell!sa
19128: v:sta 1950 alkaen on viivästyskorko ollut tapauksissa vapautuu koron maksamisesta,
19129: 12%. Verojen yiivåstyskoron nostaminen huo- kun se pitää hallussaan verorahoja, jotka
19130: :oia.ttavasti yli lainakoron oli tendenssimäistä. loppujen lopuksi eivät kuulukaan sille, mutta
19131: VMittöniästi sotien jäikem alkoi tuntua in- vaatii silti itse aina koron, vieläpä nykyisen
19132: flaation vaikutus. Voidakseen eliminoida ve- kohtuuttoman korkean koron, milloin veron-
19133: ronmaksajien ilmeisen halun hyötyä inflaa- maksaja. pitää hallussaan varoja, jotka hä-
19134: tiCJSt.& jättämällä mäiirätyt verot maksamatta nen olisi pitänyt · suorittaa valtiolle.
19135: valtio pyrki korkopolitiikallaan ehkäisemään Edellä olevaan viitaten esitämme kun-
19136: inflaation vaikutuksen. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19137: Olosuhteiden nyt vakiinnuttua valtio ei muksen,
19138: ole kuitenkaan katsonut aiheelliseksi ryhtyä
19139: koronalennustoimenpiteisiin. Tämä tuntuu että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
19140: sitäkin kohtuuttomammalta kun veronmak- toimenpiteisiin verotuksen sakkokoron
19141: saja, joka omatta syyttään on joutunut mo- kohtuullistamiseksi.
19142: ·'
19143: Helsingissä 2 päivänä maaliskuutl,l. 1962.
19144:
19145: A. F. Airo. Paavo Rautkallio.
19146: Oll!i. Ala.nko. Pentti Sillantaus.
19147: Esko Koppa.nen. Vå.inö Kuoppala..
19148: Matti Ra.ipala. A.a.po Seppälä.
19149: Saa:ra Forsius. Mikko Asunta..
19150: Ra.im.o llaski.vi. Juuso Bäikiö.
19151: Erkki Huurtamo.
19152: 393
19153:
19154: IV,146.- Toiv.al. N:o 108.
19155:
19156:
19157:
19158:
19159: Ba:llberg ym.: VGJihu.fft• tulo- ja omaisuusverotuksen lieven-
19160: tämisestä.
19161:
19162:
19163: Eduskunnalle.
19164:
19165: Voimassa olevan veroluokituksen mukaan On näin ollen kohtuullista jopa välttämä-
19166: I veroluokassa olevat henkilöt joutuvat koh- töntä, että vanhuuden lähestyessä näiden
19167: tuuttoman ankarasti verotetubi verrattuna fyysillisten henkilöiden verotusperusteita lie-
19168: toisessa ja kolmannessa veroluokassa verotet- vennettäisiin esim. siten, että 55 ikävuotta
19169: tuihin, huolimatta siitä, että näillä. hyvin täytettyään nämä henkilöt siirrettäisiin
19170: useissa tapauksissa on vakinaisia huollettavia I:sestä veroluokasta III:nteen veroluokkaan
19171: eikä tätä huoltovelvollisuutta huomioida ve- ja siten heidän raskasta. verotaakkaansa ke-
19172: :rotuksessa samalla tavoin kuin muissa vero- vennettäisiin.
19173: tusluokissa. Edellä. esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
19174: ·Iän karttuessa työkyky ja ansiomahdolli- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
19175: lmudet vähenevät eikä sivutulojen saanti- vomuksen,
19176: mahdollisuuksia ole kuin aivan harvassa ta-
19177: pauksessa, tuskinpa ollenkaan. Sitäpaitsi että hallitus kiireellisesti tutkitut-
19178: jokapäiväiset elinkustannukset, sairaus ja taisi mahdollisuuksia nykyisten vero-
19179: muut vanhuuden mukana itsestään lisäänty- tusperusteiden muuttamiseksi nim,
19180: vät menot ja kustannukset lisääntyvät vas- että fyysilliset kenkilöt 55 ikävuotta
19181: taavasti tulojen pienentyessä. täytettyään poikkeuksetta siirrettäisiin
19182: III :een verol'U.Okkaan. ·
19183: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
19184:
19185: R. Hallberg. JJ.Xosola.
19186: Esa Timonen. Vå.inö Xuoppala.
19187: Eino Ojajärvi. Aapo Seppälä.
19188: Ale Holopainen. Irma llamara.
19189: Saara Forsius.
19190:
19191:
19192:
19193:
19194: 50 E 219/62
19195: 394
19196:
19197: IV,147.-Toiv.al. N:o 104.
19198:
19199:
19200:
19201:
19202: Hallberg ym.: Toimenpiteistä pienten eläkkeide'n vapautta-
19203: miseksi veroista;
19204:
19205:
19206: E d u s kun n a 11 e.
19207:
19208: Nykyisen verolain mukaan kohdistuu niin Verotuslautakunnat eivät nytkyisen lain
19209: kunnallis- kuin tulo- ja omaisuusverotus mukaan voi vapaasti harkita, missä tapauk-
19210: täysimääräisenä pieniinkin eläkkeisiin. Kun sissa esim. eläkkeennauttija voitaisiin joko
19211: hyvin monet eläkkeennauttijat ovat pako- kokonaan tai osittain vapauttaa veronmak-
19212: tetut asumaan melko kalliissa vuokrahuoneis- susta. Samoin ei verotuksessa vähennyksenä
19213: toissa, eivät varsinkaan pienemmät eläkkeet huomioida eläkkeennauttijan jonkun omaisen
19214: tahdo riittää saajan ja hänen perheensä tai muun henkilön tilapäistä jopa jatkuvaa
19215: jokapäiväiseen vaatimattomaankaan toimeen- huolto-osuutta. Yleensä, olipa eläke pie-
19216: tuloon. Harva eläkkeennauttija on tilaisuu- nempi tai suurempi, olisi täysin aiheellista
19217: dessa saamaan lisätuloj;a, kun jo ikä ja ter- eläkkeennauttijoiden veronhuojennusoikeutta
19218: veyskin sen estävät. On myös kohtuutonta, tarkistaa, esim. porrastamaila se eläkkeen
19219: että verotus kohtaa eläkkeellä olevia täysi- suuruuden mukaan. Yleisten elinkustannus-
19220: määräisenä yhtä ankarasti ikuin nuorempia ten jatkuvasti kohotessa on nykyisen lain
19221: työkykyisiä verotettavia, vanhuusvähennystä mukainen verollisen ja verovapaan tuloraja
19222: lukuunottamatta, joka kuitenkin huomioi- liian alhainen.
19223: daan vasta verotuksen yhteydessä. Toisaalta Edellä esitettyyn viitaten ehdot8lDliD.e kun-
19224: jokapäiväiset menot iän karttuessa lisäänty- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19225: vät niin terveydellisistä kuin muistakin muksen,
19226: syistä. Tarvitaan yhä enemmän vakinaista
19227: hoitoa, lääkkeitä ja muita välttämättömiä li- että hallitus ensi tilassa ryhtyisi
19228: sätarvikkeita, joista vähennysoikeus ei ole toimenpiteisiin piente'n eläkkeiden va-
19229: vastaavasti riittävä. Sitäpaitsi vero on mak- pauttamiseksi verotuksesta siten, että
19230: settava kuukausittain, kun taas mahdollisen verotettavaksi joutuvien eläkkeiden
19231: veronpalautuksen saa vasta vuoden lopulla alaraja vahvistettaisiin riittävän kor-
19232: tai seuraavana vuonna. Näin tämäkin rasit- keaksi.
19233: taa osaltaan jokapäiväistä toimeentuloa.
19234: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
19235:
19236: R. Hallberg. Vå.inö Kuoppa.bt..
19237: Eino Oja.jä.rvi. N. Kosola..
19238: Aa.po Seppälä.
19239: 395
19240:
19241: IV,148.- Toiv.aJ. N:o 105.
19242:
19243:
19244:
19245:
19246: Borg-Sundm.a.n ym..: Eläkkeiden verotuksen Ueventämisestä.
19247:
19248:
19249: E d u s k u n n a II e.
19250:
19251: Vanhusten ja vanhojen säästäjien vai- Siten ei vanhuksia, jotka jo ovat suorittaneet
19252: keuksiin on vihdoin alettu kiinnittää huo- pitkän päivätyön, pitäisi enää elämänsä il-
19253: miota. .Niinpä on saatu aikaan mm.. verotuk- tana rinnastaa veronmaiksajana keskipäiväs-
19254: sessa se uudistus, että nk. vanhuusvähen- sään ja työkunnossaan oleviin. Eläkkeille
19255: nystä on· korotettu. Kuitenkin on vanhusten olisi yleensä myönnettävä täysi verovapaus,
19256: verotuksessa vielä epäkohtia, jotka on nyt minkä rinnalla korkeimpien eläkkeiden koh-
19257: saatava korjatuiksi. Sellainen on mm. eläk- dalla on puollettavissa veroalennus, esimer-
19258: keiden verottaminen. Kansalaiset, jotka työ- kiksi '50 %: iin asti alennusta siitä verosta,
19259: kykynsä päivinä ovat antaneet parhaansa minkä nuorempi henkilö suorittaa vastaa-
19260: perheelleen ja yhteiskunnalle, ovat vanhuu- vassa tapauksessa.
19261: dessaan joutuneet verotuksen vuoksi sosiaali- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
19262: sesti heikompaan asemaan. Monet eläkkeellä- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
19263: olevat lesket, naimattomat ja muut yksinäi- muksen,
19264: set ovat joutuneet loppuiäkseen jopa kaik-
19265: kein korkeimpaan veroluokkaan. että hallitus kiireellisesti antaisi
19266: Suurin osa eläkkeistä on niin pieniä, että Eduskunnalle esityksen sellaisesta
19267: ne niukasti riittävät vaatimattomimpaan toi- lainmuutoksesta, että aikaansaataisiin
19268: meentuloon, minkä ohella heikentynyt tervey- pienten eläkkeiden verovapautus sekä
19269: dentila vielä kaventaa mahdollisuuksia. suurempien eläkkeiden ollessa kysy-
19270: E·läkkeiden verottaminen samalla tavoin myksessä veronalennus.
19271: kuin palkka, ei näin ollen ole kohtuullista.
19272: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1962.
19273:
19274: 'Margit Borg-Sundman. Anna-Liisa Linkola. Irma Hamara.
19275: Erkki Hara. Saara l'orsius. Raimo Daskivi.
19276: 396
19277:
19278: IV,149.- Toiv.al N:o 106.
19279:
19280:
19281:
19282:
19283: Lebmoaen )'DL : Piente_,. eläkkeiden saattamisesta verova-
19284: paiksi.
19285:
19286:
19287: Eduskunnalle.
19288:
19289: Eläkkeelle siirtyy vuosittain huomattava Näitä eläkkeitä on vielä huomattavasti
19290: joukko pienipaikkaisia viran ja toimen halti- alentanut se, että ne voimassa olevien lakien
19291: joita sekä yksityisoikeudellisessa työsopimUB- mukaan katsotaan verotettavaksi tuloksi.
19292: subteessa olevia työntekijöitä. Palkan piemm- Kun nämä eläkkeet eivät kuitenkaan ole
19293: den vuoksi nämä eläkkeet jäävät niin alhai- enää työstä saatua tuloa, vaan ne on katsot-
19294: siksi, että niiden suoma taloudellinen tuki. ei tava aikaisemman työsuhteen pe:rusteella saa-
19295: turvaa työkyvyttömien kansalaisten toimeen- duksi työntekijän sosiaaliseksi turvaksi, on
19296: tuloa. Tästä johtuen useat heistä joutuvat väärin, että tällainen epäkohta on jatkuvasti
19297: turvautumaan kunnalliseen sosiaalihuoltoon, olemassa.
19298: mikä lisää jatkuvasti kuntien sosiaalimenoja. Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus--
19299: Sosiaalilainsäädäntömme on pyrkinyt siihen, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19300: että työntekijäin vanhuuden ja työkyvyttö-
19301: myyden turva tulisi entistä paremmaksi. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19302: Siksi olisi pyrittävä lailla turvaamaan myös menpiteisiin verotuslakien muuttami-
19303: se, että viran, toimen tai yksityissopimuksel- seksi siten, että vähävaraisten henki-
19304: lisen työsuhteen perusteella saatu eläke sel- löiden saamat pienet eläkkeet saatet-
19305: laisenaan turvaisi työntekijälle vanhuuden ja taisiin verovapaiksi.
19306: työkyvyttömyyden aikana hänen toimeen-
19307: tulonsa.
19308: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
19309:
19310: Siiri Lehmonen. Esa. Hietanen. Martti Linna.
19311: Yrjö Murto. 'Kauko Tamminen. Aa.me Pulkkinen.
19312: Hertta Kuusinen. Kelpo Grönda.hl. Vilho Suosalo.
19313: Pentti Liedes. Olavi Kämäräinen. Lyyli Koskinen.
19314: Kaino Haapanen.
19315: 397
19316:
19317: 1V,150.- Toiv.al. N:o 107.
19318:
19319:
19320:
19321:
19322: Borg-Sun.dma.n ym.: Verovähennyksen sallimisesta vanhem-
19323: piefl,sa hooltamisen perusteella.
19324:
19325:
19326: E d u s k u n n a ll e.
19327:
19328: V erolakeja uusittaessa olisi syytä kiinnit- täysin voidaan rinnastaa sellaisiin kustannuk-
19329: tää vakavaa huomiota siihen epäkohtaan, siin, joista perheellisille lasketaan veroalennus
19330: joka nykyisin kohdistuu nimenomaan ns. yk- ilman erikois.todistuksiakin. Tähänastista jous-
19331: sinäisiin. Kuten toisessa aloitteessani olen lä- tavammin tulisi vanhempiaan ja työkyvyttö-
19332: heminin perustellut, olisi I veroluokka alen- miä läheisiä omaisiaan elättävän henkilön
19333: nettava rinnakkaiseksi lapsettomien aviopuo- saada veronvähennystä.
19334: lisoiden eli II veroluokan kanssa. Tämän Edellä esirettyyn viitaten ehdotan eduskun-
19335: ohella olisi edelleen korjattava se epäoikeu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19336: denmukaisuus, joka kohdistuu niihin, jotka
19337: suorittavat kunniavelvollisuuttaan vanhem- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19338: piaan tai muita huollon tarpeessa olevia lähi- verolakien uusimiseksi niin, että van-
19339: omaisiaan kohtaan huolehtimalla näiden ela- hempiaan ja työkyvyttömiä, huoUon
19340: tuksesta. tarpeessa olevia läheisiä omaisiaan
19341: Monet yksinäiset naiset suorittavat täten ilättävä saa laskea hyväkseen til~J.ikäi
19342: pienistä paikoistaan kustaoouksia, joista he sen perheenjäsenen elättäjän tavoin
19343: eivät saa verovähennystä silloinkaan, kun ne verovähennystä.
19344: Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1962.
19345:
19346: Ma.rgit Borg-Sundman. Anna-Liisa. Linkola..
19347: 398
19348:
19349: IV,151. - Toiv.aJ. N: o 108.
19350:
19351:
19352:
19353:
19354: Paavola.: Vainajan kuolinvuotenaan saaman tulon verotta--
19355: maUa jättämisestä eräissä tapauksissa.
19356:
19357:
19358: Eduskunnalle.
19359:
19360: Tulo- ja omaisuusverolain 29 §: n 4 mom: n täessä. jälkeensä lesken ja alaikäisiä lapsia
19361: sekä kunna:Uishallituksesta kaupungissa 8. 12. äidin taloudelliset huolet alkavat surun
19362: 1873 annetun asetu!ksen 55 § : n 4 kohdan ohessa synkentää perheen toimeentuloa
19363: ja maalaiskuntain kunnallishaTiinnosta 15. 6. kohta kuoleman tapahduttua. Näin ollen, ja
19364: 1898 annetun asetuksen 82 § : n 10 a kohdan kun asian laatuun btsoen olisi kohtuullista,
19365: mukaan voidaan sekä valtion- että kunnal- että va:inajan tulo viimeiseltä elinvuodeltaan
19366: lisverotuksessa. vainajan tuloa harkinnan kaikissa tapauksissa ha.Minnasta riippumatta
19367: mukaan vähentää tai se kokonaan vapauttaa kokonaan vapautettaisiin valtion ja kunnan
19368: verosta, jos häneltä on jäänyt leski, lapsia veroista, ehdotan kunnioittaen, että edus-
19369: tai muita perillisiä, joiden elatus on ainakin kunta päättäisi esittää hallitukselle toivo-
19370: pääasiallisesti ollut hänen ansionsa varassa. muksen,
19371: Säännösten mukaan on siis verotusviran-
19372: omaisten harkinnan varassa, verotetaanko että hallitus verolakien uudistami-
19373: tä:llaisissa tapauksissa kuolleen verovelvolli- sen yhteydessä muuttaisi tulo- ja
19374: sen tulo täysimääräisesti tai osittain vai va- omaisuusverolakia sekä kunnallishalli-
19375: pautetaanko se kokonaan verosta. tuksesta kaupungissa ja maalaiskun-
19376: Verottamista voidaan puoltaa, jos vaina- tain kunnallishallinnosta annettuja
19377: jalla on vielä kuolinvuotenaan ollut huo- asetuksia siten, että vainajan kuolin-
19378: mattavan suuret tulot tai ,hän on jättänyt vuotenaan saamaa tuloa ei veroteta,
19379: jälkeensä huomattavan omaisuuden. Har- jos häneltä on jäänyt leski, lapsia tai
19380: voissa tapaukSissa asianlaita kuitenkin on muita pen1lisiä, joiden elatus on oUut
19381: näin. Yleensähän varsinkin perheenisän jät- hänen ansionsa varassa.
19382: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
19383:
19384: E. J. Paavola.
19385: 399
19386:
19387: IV,152.- Toiv.al. N:o 109.
19388:
19389:
19390:
19391:
19392: Forsius ym.: Vanhusvähennyksee1t oikeutetun invaliidin oi-
19393: keuttamisesta vähentämään tuloistaan invaliidivähennys
19394: täysimääräisenä.
19395:
19396:
19397: EduskunnaHe.
19398:
19399: Voimassaolevien lakien mukaan myönne- jo sinänsä ylimääräisiä menoja mm. iän mu-
19400: tään 65 vuotta täyttäneille henkilöille oikeus kanaan tuomien erilaisten sairauksien ja
19401: tehdä sekä valtion- että ikunnallisverotuk- vammojen aiheuttamien kustannuksien muo-
19402: ~ tuioistaan nk. vanhuusvähennys. Niin- d<JS"'a samanaikaisesti kuin vanhusten ansio-
19403: ikään saa verovelvotlinen, jonka työ- tai toi- tulot vähenevät. Tämä koskee aivan erikoi-
19404: mintakyky on jonkin elimen puuttumisen sen suuressa määrin invalideja. Tunnettua-
19405: tai toimintavajavuuden vuolmi pysyvästi han on, että heidän terveydentilansa ja mah-
19406: alentunut, tehdä tuloistaan nk. invailidi- dollisuutensa itsensä elättämiseen iän lmrt-
19407: vähennyksen.. Samanlainen vähennysoilkeus tuessa yhä huononevat eivätkä suinkaan pa-
19408: on sotainvalidil.la tai muulla verovelvolli- rane. Heidän olisi sen vuoksi sa:altava tehdä
19409: sella, joka on sotapalveluksessa tai sotatoi- invailidivähennys täysimääräisenä, olkoonpa,
19410: messa tai niihin liittyvissä erityisissä olo- että he samanaikaisesti saavat ikänsä perus-
19411: suhteissa saanut ruumiilnvamman tai sairau- teella tehdä tuloistaan vanhuusvähennyksen.
19412: den. Lain sa:llima suurin invalidivähennys Kaiken edellä esitetyn perusteella :kun-
19413: on 100 000 mk, mikä vastaa 100 % työkyvyt- nioittaen ehdotamme eduskunnan hyväJksyt-
19414: tömyyttä tai haitta-astetta. täväksi toivomuksen,
19415: Verolakien mukaan verove1vollisella, joka
19416: saa tulostaan tehdä vanhuusvähennyksen, on että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
19417: oikeus vähentää työkyvyttömyys- tai haitta- toimenpiteisiin tulo- ja omaisuusvero-
19418: asteen perusteella vain viidenkymmenen pro- lain sekä kunnallisverotusta koskevien
19419: sentin työkyvyttömyys- tai haitta-·asteen lakien muuttamiseksi siten, että ns.
19420: ylittävää prosenttimäärää vastaava osa sa- vanhuusvähennykseen oikeutetut inva-
19421: dastatuhannesta markasta. Tämä ei ole oi- liidit saavat verotuksessa tuloistaan
19422: keudenmukaista vanhuudenikään ehtineitä, myös invaliidivähennyksen täysimää-
19423: tavalla tai toisella invalidei:ksi joutuneita räisenä.
19424: verovelvollisia kohtaan. Vanhuus ·aiheuttaa
19425: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
19426:
19427: Sa.a.ra Forsius. Irma llamara.. Anna-Liisa Linkola.
19428: 400
19429:
19430: IV,153.- Toiv.al N:o 110.
19431:
19432:
19433:
19434:
19435: llara.: Tulo- ja omairumverolain muuttamisesta leskeysvähen-
19436: nystä koskevalta osalta.
19437:
19438:
19439: E d u s k u n n a 11 e.
19440:
19441: Tulo- ja omaisuusverolain 29 § :n 1 mom:n keskimäärin 1,7 lasta. Laskien elintasotut-
19442: 8 kohdan mukaan S8;8; verovuonna Suomessa kimuksissa taasen on todettu, että ieskien
19443: asuva. henkilö, joka verovuoden päättyessä ei elintaso on huomattavasti alhaisempi kuin
19444: ole avioliitossa, mutta. on verovuonna. elättä- normaaliperheiden: leskiperheillä on vuoden
19445: nyt alaikäistä lastaan, vähentää 50 000 mk ailmna ollut käytettävissään varoja noin
19446: verotettavasta tU'losta:a.n. Tämän edun saavat 150 000 mk viihe:m.män kuin normaaliper-
19447: yleensä IJ.eskiäidit ja yksinäiset naiset, joilla heillä. Tämän vuoksi on leskien asemaa kai-
19448: on. lapsi huollettavanaan. Vähennyksen tar- kin mahdollisin toimenpitein tuettava ja
19449: koituksena on suoda verohelpotus niille huol- myönnettävä 'leslrelile, jonka huollettavana on
19450: tajille, jotka yksin joutuvat elättämään hoi- kaksi tai useampia laJpsia, jokaisesta lapsesta
19451: dossaan o1evna lasta. Käytännössä leskeys- erityinen vähennys.
19452: vähennys on aiheuttanut noin 5-8 000 Edelläolevan johdosta ehdotan eduskunnan
19453: mk;n vähennyksen tuloverosta. Kun vähen- huvålksytJtävä.bi toivomuksen,
19454: nyksen määrää ei ole tehty lapsiluvusta riip-
19455: puvaksi, on se useankin lapsen elättijän että luill:itus antasi Ed'!J,Skunntille
19456: kysymyksessä ol:lessa vain sanotut 50 000 mk. kiireellis63t-i esityksen tulo- ja omai-
19457: Täitä ei voida pitää oikeudenmukaisena suusverolain muuttamisesta. siten, ettii
19458: niitä huoltajia kohtruan, joilla on useita lap- leskeyS1JW'MJ,'YS sallittaisiin tekdä jo-
19459: sia elätettävänään. Väestölaskennassa todet- kaisesta. lap1esta erikseen.
19460: tiin, että naispuolisilla leskiliä. oli kotona
19461: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
19462:
19463: Erkki Bara..
19464: 401
19465:
19466: IV,154.- TOO.v.al. N:o 111.
19467:
19468:
19469:
19470:
19471: Hallberg ym..: Esityksen antamisesta pienivaraisten leskien
19472: ja orpojen eläkkeiden vapauttamisesta veroista.
19473:
19474:
19475: E d u s k u n n a ll e.
19476:
19477: Tulo- ja omaisuus- samoinkuin kunnallis- nen maksu pienistä tuloista vähennettynä on
19478: verotuksessa sallittavat vähennykset ovat paljon merkitsevä. Näin ollen olisi enemmän
19479: meil~ä hyvin erilaiset. Niinpä mm. pieni- kuin suotavaa, että jo muutoinkin vaikeassa
19480: varaisten :lesk:ien ja orpojen saama eläke kat- asemassa elävien veronmaksut poistettaisiin
19481: sotaan jokseenkin poikkeuksetta varsinkin lailla kokonaan.
19482: kunnallisverotuksessa veronalaiseksi tuloksi, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
19483: vaikka elä:ke jo sinänsä on melko pieni ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19484: saajan jokapäiväisen toimeentulon ainoa muksen,
19485: niukka tulo. Sitäpaitsi eläkkeensaajat ovat
19486: useimmiten hyvinkin heikossa taloudellisessa että hallitus antaisi kiireellisesti esi-
19487: asemassa. Toisaalta taas näin saatu verotulo tyksen pienivaraisten leskien ja arpo-
19488: ei sinänsä kuntienkaan taloudessa merkitse jen saamien eläkkeiden kokOfWn.ti
19489: sitä eikä tätä, mutta veronmaksajille tählai- vapauttamiseksi verotuksesta.
19490: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
19491:
19492: R. Hallberg. Eino Ojajärvi.
19493: Esa Timonen. Anni Flinck.
19494: Aa.po Seppälä..
19495:
19496:
19497:
19498:
19499: 51 E 219/62
19500: 402
19501:
19502: IV,155.- Toiv.al. N: o 112.
19503:
19504:
19505:
19506:
19507: Helle ym.: Yleisten asuntopoliittisten tavoitteiden huomioon
19508: ottamisesta verotuksessa.
19509:
19510:
19511: Eduskunnalle.
19512:
19513: Asuntopolitiikkamme menestyksellinen ke" Niin ikään oma asunto olisi katsottava sel-
19514: hittäminen edellyttää, että asuntoasiain kä- laiseksi elämiselle välttämättömäksi perus-
19515: sittelyssä huomioidaan kaikki asumiskustan- hyödykkeeksi, että asuntoedun verottami-
19516: nuksiin vaikuttavat tekijät. Sen lisäksi, että sesta olisi luovuttava silloin, kun asunto-
19517: yksityiset huoneistojen hankkijat ovat meillä edusta maksettava vero koituu ylimääräiseksi
19518: kiistattomasti olleet huoneistojensa kokonais- rasitukseksi niille ahkerille ihmisille, jotka
19519: rahoituksen raskauteen nähden toisia poh" ovat suurin kieltäymyksin hankkineet oman
19520: joismaisia asunnon hankkijoita huonommassa asunnon. Lisäksi asuntoedun laskentaperus-
19521: asemassa, rasittaa heitä lisäksi ankara asu- teet ovat nykyisellään sangen epäyhtenäisiä
19522: miseen kohdistuva verotus. ja monesti mielivaltaisesti määrättyjä, joten
19523: Nykyisen verotusmenettelyn oleellisin epä- ne eivät anna jokaiselle osakkeen tai oma-
19524: kohta on se, että asuntokiinteistöjen maksa- kotitalon omistajalle yhtäläistä oikeusturvaa
19525: mat lainojen lyhennykset eivät ole valtion lain edessä.
19526: tulo- ja kunnallisverotuksessa eivätkä ko- Nykyinen sangen epäyhtenäinen ja harkin-
19527: rot kunnallisverotuksessa, lukuunottamatta nanvarainen verotusmenettely olisi lopetet-
19528: 200 000 mk, vähennyskelpoisia. Tästä johtuu, tava, jotta yleiset asuntopoliittiset samoin
19529: että Arava-kiinteistöt, joissa vieraan pää- kuin Arava-kiinteistöjen sosiaaliset näkö-
19530: oman määrä on suuri, joutuvat varsin epä- kohdat ja juriidinen asema tulisivat huo-
19531: oikeutettuun asemaan. Verottaja ei huomioi mioiduksi verotuksessa.
19532: niiden vieraan pääoman suurta määrää eikä Edellä lausutun perusteella esitämme kun-
19533: siitä nykyisen verotusmenettelyn mukaan ai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19534: heutuvia verotettavan tulon määrää korot- muksen,
19535: tavia tekijöitä.
19536: Edelleen Arava-kiinteistöjen omaisuusvero- että hallitus kiireesti antaisi laki-
19537: perusteet ovat sangen harkinnanvaraisia ei- esityksen, jossa huomioidaan Arava-
19538: vätkä anna oikeata lähtökohtaa oikeudenmu- kiinteistöjen sosiaalinen luonne ja ju-
19539: kaiselle, todellisiin tuloihin ja omaisuuteen riidinen asema samoin kuin yleiset
19540: perustuvalla verotuksella, jossa Arava-kiin- asuntopoliittiset tavoitteet verotuk-
19541: teistöjen sosiaalinen luonne ja niiden jurii- sessa.
19542: dinen asema otetaan huomioon.
19543: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
19544:
19545: Veikko Helle. G. Henriksson.
19546: Kaatlo Pitsinki. Dmari Linna.
19547: 403
19548:
19549: IV,156.- Toiv.al. N:o 113.
19550:
19551:
19552:
19553:
19554: Hara ym.: Asuntoedun verotuksen poistamisesta.
19555:
19556:
19557: E d u s k u n n a 11 e.
19558:
19559: Kansalaisilla on joukko perustarpeita, joi- Valtiovalta puolestaan pyrkii edistämään
19560: den tyydyttäminen on katsottava välttämät- kaikin tavoin asuntotuotantoa. Tältä poh-
19561: tömäksi. Tällaisia välttämättä elämiseen liit- jalta asiaa harkittaessa ei voida tulla muu-
19562: tyviä tarpeita ja sivistysvaltion jäsenille hun tulokseen kuin että asuntoedun verot-
19563: kuuluviksi katsottavia minimivaatimuksia; taminen on rangaistus niille henkilöille, jotka
19564: jotka on taattava kaikille ihmisryhmille, ovat suurin ponnistuksin ja kieltäymyksin ovat
19565: etenkin päivittäinen ravinto, vaatetus ja hankkineet asunnon perheelleen tai itselleen
19566: asunto. Lueteltuja hyödykkeitä vailla ei elä- lähinnä vanhuuden päivien varalle. Vääryys
19567: minen tule kysymykseen, kaikkein vähimmin on vielä ilmeisempi, kun uutteruuden tulok-
19568: meidän leveysasteellamme. sena saadusta ansiosta on jo maksettu tulo-
19569: Näiden perushyödykkeiden verottamisen vero, jotapaitsi siitä maksetaan vielä omai-
19570: kannalta on sääntönä pidettävä, ettei sellai- suusvero. Kun lisäksi verotuotto tältä osin
19571: sia hyödykkeitä, jotka ovat välttämättömiä ei ole mitenkään merkittävä, esitämme kun-
19572: elämiselle, ole verotettava. Tästä on maas- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19573: samme kuitenkin eräs poikkeus: asuminen muksen,
19574: omassa asunnossa on meillä veronalaista.
19575: Asuntopolitiikkamme on kuitenkin yhä että hallitus kiireisesti · antaisi
19576: enemmän siirtymässä oman asunnon hankki- Eduskunnalle esityksen, jolla maara-
19577: misen linjalle. Pääasiallisesti säästäväiset tään, ettei niille asunnon omistajille,
19578: pieneläjät ja ammattimiehet pyrkivät hank- jotka oman tai perheensä tarpeeseen
19579: kimaan itselleen vakinaisen asunnon raken- käyttävät asuntoaan, ole verotuksessa
19580: tamalla omakotitalon, perustamalla asunto- arvioitava tuloa käyttämästään asun-
19581: osakeyhtiön tai ostamalla niistä osakkeen. nosta.
19582: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1962.
19583:
19584: Erkki Hara. Irma. Hamara. Aapo Seppälä.
19585: Erkki Koivisto. Anna-Liisa Linkola. Väinö Kuoppala.
19586: T. A. Wiherheimo. Olavi Lähteenmäki. Raimo Ilaskivi.
19587: Urho Saariaho. Toivo metala. 'Matti Raipala.
19588: 'Margit Borg-Sundman. Väinö E. Nieminen. Reino Ala-Kulju.
19589: Kalervo Saura. Mikko Asunta. Esko Koppanen.
19590: N. Kosola. Jaakko Kemppainen. A. F. Airo.
19591: R. Hallberg. Erkki Tuuli. Olli Aulanko.
19592: Saara Forsius. Juuso Häikiö. Jussi Sauidkonen.
19593: Juha Rihtniemi. Oiva Turunen. Paavo Rautkallio.
19594: 404
19595:
19596: IV,157.-Toiv.aJ.. N:o 114.
19597:
19598:
19599:
19600:
19601: Rautkallio ym.: Esityksen a;ntamisesta asuntotuotannon ve-
19602: ronhuojennuslatin muuttamisesta.
19603:
19604:
19605: Eduskunnalle.
19606:
19607: Helmikuussa 1962 hyväksyi eduskunta lain kään suotavaa, että hyvin suuriin alueisiin
19608: eräistä asuntotuotannon veronhuojennuksen keskitettäisiin yksinomaan vanhusten asun-
19609: rajoituksista. Tämän rajoittamisen perim- toja. On laskettu, että kaksi t11i kolme yk-
19610: mäisenä tarkoituksena oli keinottelun estä- sinomaan vanhusten asuttamaa taloa samalla
19611: minen. Samalla kun aikaisempi laki yllytti alueella olisi sellainen yksikkö, johon kun-
19612: suuntaamaan rakennustoiminnan liiallisesti tien kannattaisi keskittää esim. terveyssisar-
19613: pieniin asuntoihin, se mahdollisti huomat- ja muu sosiaalinen palvelu. Tämä yksikkö
19614: tavienkin rahamäärien verottoman sijoitta- pystyisi jo itse järjestämään esim. ruokailu-
19615: misen pienasuntoihin. Näin on esim. suuri mahdollisuuden ja siivousavun sellaisille
19616: määrä yksiöitä joutunut samoihin käsiin, vanhuksille, jotka ovat tilapäisesti sairaina
19617: mikä seikka on eräänä osatekijänä ollut nos- tai muuten avun tarpeessa.
19618: tamassa vuokria. Uusi laki estää osittain Uuden lain mukaan tämänkaltainen yk-
19619: liian pienten asuntojen tuotannon, mutta ei sikkö joutuisi verotuksen kohteeksi, mikä toi-
19620: näillä asunnoilla keinottelua. Lakia muutet- menpide on varmasti väärä.
19621: taessa olisi ollut syytä nykyistä tarkemmin Toisen vastaavanlaisen ryhmän muodos-
19622: säännöksin erottaa molemmat vallitsevat epä- tavat sairaanhoitajat, jotka tavallisesti ovat
19623: kohdat toisistaan. Riittävän tehokasta sul- perheettömiä. Valtion ja kuntien sairaala-
19624: kua ei asuntokeinottelulle vieläkään ole ase- rakennustoimintaan varaamat määräral;l.at
19625: tettu. ovat useimmiten niin niukat, ettei henkilö-
19626: Uudistuksessa on edelleen kokonaan unoh- kunnan asuntojen rakentamiseen ole ollut
19627: dettu se seikka, että on olemassa suuria kan- mahdollisuutta. Asunnot ovat jääneet raken-
19628: salaisryhmiä, joille on käytännöllistä ja miel- tamatta, josta on ollut seurauksena jopa se,
19629: lyttävintä asua pienasunnoissa. Eräs tämän- ettei sairaaloita ole päästy käyttämään.
19630: kaltaisista ryhmistä on vanhukset. Tunne- 'Sairaanhoitajan kaltaiselle vuorotyössä
19631: tuista syistä vanhusten ryhmä yhteiskun- käyvälle henkilölle on oleellisen tärkeää, ellei
19632: nassa kasvaa jatkuvasti. Enempää valtio suorastaan välttämätöntä, että asunto sijait-
19633: kuin kuunatkaan eivät ole pystyneet järjes- see lähellä työpaikkaa. Työn luonteen vuoksi
19634: tämään vanhainkotipaikkoja kuin pienelle ei tämäkään kansalaisryhmä voi asua kovin
19635: osalle todellisesta tarpeesta, eikä siihen tule- hajallaan. Pitkän ja perusteellisen koulutuk-
19636: vaisuudessakaan ole edes teoreettisia mahdol- sen läpikäyneet sairaanhoitajat haluavat toi-
19637: lisuuksia. Toisaalta ei ole pystytty näyttä- saalta ymmärrettävästi mieluimmin omistaa
19638: mään, että vanhainkoti olisi vanhuksille kaik- oman asunnon eivätkä asua yhteisasunto-
19639: kein sopivin asumismuoto. loissa, jota asumismuotoa voidaan pitää so-
19640: Suurin osa vanhuksista ei halua eikä edes pivana vain koulutusvaiheessa.
19641: tarvitse vanhainkotipaikkoja, mikäli heille Helsingissä on jo rakenettu yksinomaan
19642: pystytään osoittamaan sopiva asunto muualta. vanhuksille tarkoitettu kolmen talon raken-
19643: Vanhukset tarvitsevat kuitenkin asunnon nusryhmä. Sairaanhoitajia varten on niin-
19644: lisäksi myös muuta sosiaalista turvaa. Tätä ikään suunnitteilla asuntotalo. Näiden mo-
19645: turvaa ei voida järjestää, jos vanhukset asu- lempien rakennusyritysten tarkoitus on yk-
19646: vat hyvin hajallaan. Toisaalta ei ole myös- sinäisten henkilöiden asuntotarpeen tyydyt-
19647: IV,157. - Rautkallio ym. 405
19648:
19649: täminen. On ilmeistä, että tämänkaltainen että hallitus kiireellisesti antaisi
19650: sosiaalinen asuntorakennustoiminta ansaitsisi Eduskunnalle esityksen asuntotuotan-
19651: myös valtion tuen. Ainakin on selvää, että non veronhuojennuslain rajoitusten
19652: näiden yritysten verottaminen ei vastaa kan- muuttamisesta siten, että rajoitukset
19653: salaisten oikeustajuntaa. eivät estä vanhuksien ja muiden sen
19654: Edellä olevan perusteella esitämme kun- kaltaisten ryhmien asuntojen raken-
19655: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- tamista.
19656: muksen,
19657: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
19658:
19659: Paavo Ra.utkanio. Väinö Ruoppala. Olli A.ula.nko.
19660: Jaakko Kemppainen. Pentti Silla.nta.us. Saara. Forsius.
19661: 406
19662:
19663: IV,158. - Remst.mot. N: o 115.
19664:
19665:
19666:
19667:
19668: Korsbäck m.fl.: Angående avlyftande av skatten för för-
19669: månen av egen bostad.
19670:
19671:
19672: Till Riksdagen.
19673:
19674: Genom lagen om social bostadsproduktion helst ekonomisk förmån. Tvärtom är boende-
19675: - arava:lagen -, jorddispositionslagen, ge- kostnaderna för dem som i stad ~tler på lands-
19676: nom skattefrihet för bostadshus och lägenhe- bygden har sådan bostad ofta högre än för
19677: ter, som uppföres med hjälp av aravalån dem som bor på hyra. Att ålägga person
19678: m.m., offras stora summor statsmedel för att skatt för inkomst eller en teoretisk förmån
19679: under'lätta medborgarnas möjligheter til.l som han icke haft är stridande mot alla
19680: ,eget hem på egen grund". rättsprinciper.
19681: Denna välfärdspolitik står i full samklang Förmånen att äga egen bostad kan likstäl-
19682: med de aUm.änt omfattade strävandena att las med förmånen att äga andra icke inkomst-
19683: förbättra medborgarnas levnadsförhållanden. bringande förmögenhetsobjekt. Sådana ob-
19684: Dock är det endast vissa befolknings- och so- jekt kan enligt gällande bestämmelser åläg-
19685: cialgrupper som kommer i åtnjutande av sta- gas förmögenhetsskatt, men icke inkomst-
19686: tens ekonomiska stöd för bostadsändamål. skatt.
19687: För dessa, liksom också för dem som kan Egen bostad som utnyttjas för ägarens
19688: erhålla arava- eller jorddispositionslån inne- eget behov borde beskattas enligt enahanda
19689: bär anskaffningen och innehav av egen bo- grunder, vilket innebär, att inkomstskatt till
19690: stad betungande ekonomiska uppoffringar. stat och kommun icke skulle åläggas sådan
19691: Detta är en hämmande faktor i den enskil- bostad.
19692: das önskan och strävan att åstadkomma egen Med stöd av vad som ovan anförts föreslås
19693: bostad och således också en hämsko i statens vördsamt, att riksdagen ville besluta hem-
19694: åtgärder för främjande av bostadsproduktio- ställa,
19695: nen.
19696: En mycket betydelsefull negativ faktor i att regeringen skyndsamt måtte vid-
19697: detta avseende är även den inkomstskatt som taga åtgärder fö1· sådan ändring av
19698: ålägges bostadsägare för förmånen av egen stadgandena om beskattning, att för-
19699: bostad. mån av egen bostad icke pdföres in-
19700: Innehav av egen bostad är inte någon som komstskatt till stat och kommun.
19701: Helsingfors den 8 mars 1962.
19702:
19703: Verner Korsbäck. Alwar Sundell. T. Saloranta.
19704: Albin Wickman. Kurt Nordfors. Veikko Savela.
19705: J. A. Jungarå. Georg Backlund.
19706: 407
19707:
19708: I'V,158. - Toiv.al. N: o 115.
19709: Sttomennos.
19710:
19711:
19712:
19713:
19714: Korsbäck ym.: Asuntoedusta säädettyjen verojen poistami-
19715: sesta.
19716:
19717:
19718: E d u s k u n n a 11 e.
19719:
19720: Valtion varoja uhrataan suurin määrin dulla sellaisen asunnon omistavan asumiskus-
19721: kansalaisten mahdollisuuksien helpottamiseksi tannukset ovat päinvastoin usein suuremmat
19722: ,oman asunnon omalla pohjalla" hankkimi- kuin vuokralla asuvan. Henkilön verottami-
19723: sessa sosiaalista asuntotuotantoa koskevan nen tulosta tai teoreettisesta edusta, jota hä-
19724: lain- arava;lain, maankäyttölain, aravalainojen nellä ei ole ollut, on ka~kkien oikeusperiaat-
19725: turvin rakennettavien asuintalojen ja huo- teiden vastaista.
19726: neistojen verovapauden pohjalla ja muilla ta- Oman asunnon omistamisen tuottama etu
19727: voin. on rinnastettavissa muiden tuloa tuottamatto-
19728: Tämä hyvinvointipolitiikka on täydessä mien omaisuusesineiden omistamisen tuotta-
19729: sopusoinnussa niiden yleisesti oma:ksuttujen maan etuun. Voimassa olevien säännösten
19730: pyr'kimysten kanssa, jotka ta:rlkoittavat kansa- mukaan sellaisista omaisuusesineistä voidaan
19731: laisten elinehtojen parantamista. Kuitenkin määrätä maksettavaksi omaisuusveroa, mutta
19732: vain tietyt väestö- ja sosiaaliryhmät pääsevät ei tuloveroa.
19733: osallisiksi valtion asuntotarkoituksiin anta- Omasta asunnosta, jota käytetään omistajan
19734: masta taloudellisessta tuesta. Näille, samoin oman asuntotarpeen tyydyttämiseen, pitäisi
19735: kuin niille, jotka voivat saada arava- tai verottaa samojen perusteiden mukaan, mikä
19736: maanik:äyttölainaa, tietää oman asunnon hank- tietää, ettei tuloveroa· valtiolle ja kunnalle
19737: kiminen ja omistaminen raskaita taloudellisia määrättäisi sellaisesta asunnosta.
19738: uhrauksia. Tämä on estävänä tekijänä yksi-
19739: lön omaa asuntoa tarkoittavien toiveiden ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
19740: pyrkimysten toteuttamisessa ja siis myös hait- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19741: taamassa valtion toimenpiteitä asuntotuotan-
19742: non edistämiseksi. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
19743: Sangen merkity1ksellinen lkielteinen tekijä toimenpiteisiin verotussäännösten
19744: tässä suhteessa on myös tulovero, jdka määrä- muuttamiseksi niin, .ettei asuntoedusta
19745: tään asunnon omistajalle asuntoedusta. määrättäisi tuloveroa valtiolle eikä
19746: Oman asunnon omistaminen ei ole mikään kunnalle.
19747: taloudellinen etu. Kaupungissa tai maaseu-
19748: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
19749:
19750: Verner Korsbäck. Albin Wiclonan.
19751: J. A. Jungarå. Alwar Sundell.
19752: Kurt Nordfors. Georg Backlund.
19753: T. Saloranta. Veikko Savela.
19754: 408
19755:
19756: IV,159. - Toiv.al. N: o 116.
19757:
19758:
19759: Ka.ngas ym.: Toimenpiteistä mao.mviljelijäperheiden työn ve-
19760: rotuksen lieventämiseksi.
19761:
19762: Eduskunnalle.
19763:
19764: Viime vuosina on Suomessa, kuten muissa.. Verotuksessa i!lmenevistä epäkohdista, erityi-
19765: kin. pohjdismaåssa, kiinnitetty yhä enemmän sesti p~ntiil.oja ajatellen, on suurin eprukohta
19766: huomiota muuttoliilrkeeseen, jota on tapruh- perheenjä;sent·en ja lasten talouden hyväkSii
19767: tuDIUt V'arsinaiselJta maaseudulta asutuskes- tekemän työn verottaminen. Se merkitsee
19768: kuksilin, maanviljelyksestä muihin elinkeinoi- käytännössä sitä, että kotona dlevan lapsen
19769: hin. Tilasto osoiitaa, etrt:.ä vuodesta 1881 vuo- isää verotetaan myöskin lapsen osa:l!J.e määrä-
19770: teen 1951 kuluneen 70 vuoden aikana Suo- tystä tulosta, osallistui lapsi töihin tai ei.
19771: men maJaSeutu on menettänyt asutuskeskuk- Tämä johtaa vuorostaan siiihen, että lapsen
19772: siin suuntautuneen muuttol~ikkeen johdosta on lähdettävä vi~raan työnamtaja:n tiji·hin,
19773: hiukan Y'li 600 000 sekä samamaikaisesti valta- koska kotona tehdyt perusparannusluonto:iset
19774: kunnan ulkopuolelle muutoo,neena 400 000 työt VI8Sta vuosien kuluttua pystyisivät tar-
19775: henkilöä. Niinpä yksinomaan vuosina 1952- joama:a:n hänehlie toimeentulon.
19776: 1954 maamme mooladskuntien muutto\Jruppjo Maa:ltapakotitlanteen helpotltami.seksi ja yhä
19777: siirtolaiset mukaJaonluettuna oli 54 400 henki- kipeämmäksi muodostuvan työlli:syyspu:lnum
19778: löä. Muuttotappiokuntia oli meillä po. vuo- hoitaJmiseksi täytyisi viipymättä tehdä kaikki
19779: sina 420 ja muuttovoittokuntia n. 60, vii- voitava kannattavan pienviljelY'ksen edelly-
19780: meksi mainittujerukm s~j·aå:tessa väestökeskus- tysten turvaamiooksi, eDJllenkalikkea tHojoo.
19781: ten i~bituntumassa. Knn oteta:an huomioon, elinkelpoisuuden parantamisen avullila Tämä
19782: että esim. vuosiiUll 1951-1954 tnaialaiskun:- olisi sitäkin tärkeämpää, kun ma;811Dllle poh-
19783: nissa syntYvy-yden 1isäys olisi Hman muutto- joisen ja itäisen osan pienvilj·elysvaJtla.åSet
19784: limettä aiheuttanut 148 400 hengen väeetön- alueet ovat vielä viimeisten tutkimusten mu-
19785: ilisäyksen maaseudulla, muuttotappioksi kään- kaan säästyneet maaltapaon pahimmalta
19786: tyneenä päinvastoin vähensi mool·aiskunti.en ,tartunna.Jta". Samana kun edel~ämainitun
19787: vä;k!itlukua, muodostuu ilmiö vaTSin merkittä- lisäksi> pyrittäisiin kohottanmJan pienviljeli-
19788: vä;ksi. Niristä, jotka vuooina 1951-1954 muut- jäin ammattitaitoa ja tehostettaisiin maaseu-
19789: tiva;t pois maaseudulm, oli miespuol·isia 43 % dun toimeenJtuloma:hdohlisuuksia mm. pien-
19790: ja 15-24 vuotiaita 59%. teollisuuden kautta, ni1in oli\Si sama:Ha maa-
19791: Huolima;tta siitä, että maaseudulta kulkee t81lous vapautettava kaikista sellaisista rasi-
19792: 89Utuskeskuksiin jatkuva muuttoväen virta, tuksista, jotka ~äytännössä joht81Y81t maJaseu-
19793: on maaJlaiskun1Jien pientiJoilla, erityisesti dulta ja maat81loudesta muuttoon.
19794: maJan pohjois- ja iltäailueilla, vielä työkykyi- EdeHä olevaan . viimten ehdotamme kun-
19795: siä lrupsia, joiden työvoiman tila tarvitsisi nioittam eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19796: uudisraivauksia, sail.aojituksia ym. peruspa- muksen,
19797: rannuksia varten, mutta joiden on !J.ähivuo-
19798: sina myöskin jätetilivä kotiseutunsa. Syitä että hallitus tutkisi, mitä mahdolli-
19799: tähän lähtöön on mm. ti:lan pi1eni koko, joka suuksia on maanviljelijäperheiden las-
19800: vasta tuloa tuottamattoman raivauskauden ten oman talouden hyväksi suoritetun
19801: jä:lkeen SaJataisiin kannattavaksi perheviJjel- työn verotuksen lieventämiseksi ja
19802: mäksi sekä toisena syynä maamviljelijäper- ryhtyisi sitä tarkoittooiin toimenpitei-
19803: hciden v·erotulmessa ilmeoovät epäkohdat. siin.
19804: Helsingissä 8 päivänä maaldskuuta 1962.
19805:
19806: Reino Kangas. Eero Juntunen. Yrjö Hautala.
19807: Arvo Pentti. Veikko Honkanen. Olavi Lahtela.
19808: Esu Niemelä. Eem.il Partanen. Eino Sääskilahti.
19809: Matti Kekkonen.
19810: 409
19811:
19812: IV,160.- Toiv.a.l. N: o 117.
19813:
19814: Laiho ym.: Pienviljelijäin verotuksen keventämisestä.
19815:
19816: E d u s k u n n a ll e.
19817:
19818: Verotuksessa esiintyy suuria epäoikeuden- ten kirjanpitotilastojen mukaan Etelä-Suo-
19819: mUJkaisuuksia. Eduskunnan enemmistö on messa alle 10 peltoha:n omistaja sai puh-
19820: johdonmukaisesti siirtänyt valtion menoja taaksi tuotoksi 9 031 mk ha:lta, mutta jo
19821: kuntien kannettavaksi ja lisännyt siten vähä- 50 peltoha: n ti:lallinen sai 22 248 mk/ha.
19822: tuloisimpien y;eronmaiksaj ien verokuormaa. Pohjois-Suomessa vastaava tuotto oli pien-
19823: Maatalouden verotus kohdistuu myös entistä vi.!ljelijällä 4 620 mk voitollinen. Tällä ta-
19824: raskaampana pienviljelijäin talouksiin. Kolme voin kirjanpitotulokset osoittavat, että pien-
19825: vuotta sitten voimaan tulleella verotuslailla viljelijällä pitäisi o~l81 jokaiselle peltoha:He
19826: lisättiin v8iltiovarainministeriön ja verotus- laskettava vero paljon pienempi kuin suu-
19827: viranomaisten mahdollisuuksia entistä kaava- ritie tiJoille vastaavaa ha kohden.
19828: maisemman ja mielivaltaisem.man verotuksen Voimassa olevien verotusarvojen mukaan
19829: ltoimitta.miaeksi. Tätä tietä onkin kiristetty pienviljelijäJt joutuvat kuitenkin päinvastoin
19830: pienviljelijäin verotusta niiden viljelijäin maksamaan veroa samalta aiueelta kolmiker-
19831: osalta, jotka käyvät osan ajasta ansiotöissä taisena. Viiden peltoha: n tilallinen Etelä-
19832: tilan ulkopuolella k.ykenemä:ttä tekemään täy- Suomessa joutuu ma:ksamaan veron 41 000
19833: simääräistä "isännän työtä" tila:llaan. Pien- mk: n tulosta, kun 50 peltoha: n ti<lallinen
19834: tilojen omien hankinta:hakkuiden työn verot- maksaa 19 500 mk:n ja 100 peltoha:n tilal-
19835: tamiseen siirtyminen on suuressa määrin linen 15 800 mk: n tulosta. OU'lun läänissä 5
19836: myös lisääntynyt mainittujen verotusviran- ha:n tilallinen maksaa vastaavasti 23 500
19837: omaisten vaatimuksesta. mk:n tulosta, mutta 50 ha:n tila 11200
19838: Viime vuosina istuneet hallitukset ovat mk:n ja 100 ha:n tila 7 900 mk:n tulosta.
19839: antaminaan ohjeilla myös jwbkuvasti korot- Edellä esitetyt esimerkit kiistattomasti
19840: taneet pienviljelijäin verotusta erityisesti osoittavat pienviljelijäin maksa:man veron
19841: isänniinpalkan verotuksen lisäämisen kautta. tuloihinsa verraten kohtuuttoman korkeaksi
19842: Niinpä nytkin heti eduskuntavaailien jälkeen ja todistavat lainmuutoksen tarpeel'lisuutta.
19843: annetulla hallituksen päätöksellä korotettiin Pienviljelijäperheiden kotona olleisiin nuo-
19844: mainittua työveroa 5 000-60 000 mk: lla tilaa rukaisiin on kohdistettu myös antkara vero-
19845: !kohden. Vi:ljellyn maan verotusperusteita tus. Tämä yhdessä isännän työn arvon vero-
19846: hallitus korotti niin ikään Etelä-Suomessa tuksen kanssa on pakottanut pientilojen lap-
19847: 30% ja Pohjois-Suomessa jopa ·80 %- sia lähtemään ansiotöihin tai työttömyys-
19848: Pienviljelijäin verotus voidaan todeta koh- kortistoihin ja on siten raskas verotus ollut
19849: tuuttoman ankaraksi myös silloin, kun ver- osaltaan syynä sekä maailtapakoon että ~työt
19850: rataan suurten tilojen maksamaa veroa nii- tömyyteen. Maatalouden verotusoloja uudis-
19851: den peltoa:laan. Jokaisesta peltohehtaaristaan tettaessa olisi myös pienti'lojen perheenjäsen-
19852: joutuu pienviljelijä maksamaan monin ver- ten raskasta verotusta kevennettävä.
19853: roin korkeamman veron. Tämä ei johdu siitä, Edellä esitetyn ~rnsteella ehdotamme
19854: että pienviljelijän tulot hehtaaria kohden eduskunnan hyväksyttäväksi :toivomuksen,
19855: olisivat korkeammat kuin suurten tilojen vas- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
19856: taava tulo, vaan epäsuhde johtuu yksinomaan toimenpiteisiin nykyisen pienm7jeli-
19857: pienviljelmiä sortavan virheellisen työveron jäin raskaan verotuksen keventämi-
19858: käyttämisestä verotuksessa. seksi antamalla Eduskunnalle pikaisesti
19859: Maataloushallituksen julkaisemien viimeis- tätä tarkoittavan lakiehdotuksen.
19860: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
19861: Aimo Laiho. Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen. Martti Linna.
19862: Toivo Asvik. Hemming Lindqvist. Siiri Lehmonen. Pentti Liedes.
19863: 52 E 219/62
19864: 410
19865:
19866: IV,161. - Toiv.al. N: o 118.
19867:
19868:
19869:
19870:
19871: Våänänen ym.: Yhdysviljelyksessä maataloutta harjoittavien
19872: perheenjäsenten verotuksessa olevien epäkohtien korjaa-
19873: misesta.
19874:
19875:
19876: E d u s k u n n a ll e.
19877:
19878: Maataloudessa perheenjäsenten työtulojen aviopuolisot elävät. Leskiemäntien verotta-
19879: verotus oman talouden hyväksi tehdystä minen isännänpalkasta tuntuu kovin koh-
19880: työstä on kohtuuttoman raskas. Suureksi tuuttomalta jo senkin vuoksi, että' lasten
19881: osaksi tästä syystä pienvi:l.j~mäta!louksissa, pieninä ollessa joudutaan palkkaamaan kal-
19882: varsinkin sellaisilla seuduilla, missä ei ole lista vierasta työvoimaa ja se jo sinänsä ai-
19883: lisäansiomahdollisuuksia, joutuvat nuoret heuttaa toimeentulovaikeuksia. Tämän vuoksi
19884: lähtemään ansiotöihin asutuskeskuksiin. Mo- olisi saatava uudet, oikeudenmukaiset perus-
19885: nissa tapauksissa riittäisi pienviljelmätalouk- teet erityisesti leskiemäntiä ja myös muita
19886: sissa työtä eikä tarvitsisi lähteä tuntematto- yhdysviljelyksessä maataloutta harjoittavia
19887: milla työaloille toimeentuloa etsimään, kun- perheenjäseniä verotettaessa.
19888: han verotus olisi kohtuullinen. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
19889: Erikoisen huolestuttavaksi muodostuu ve- eduskunnan hyvä:ksyttäväksi toivomuksen,
19890: rotus maatalouden piirissä silloin, kun per-
19891: heen isän kuoleman jälkeen verotetaan peri~ että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
19892: kuntaa yhtymänä ja tämän lisäksi jälkeen toimenpiteisiin leskiemäntien ja mui-
19893: jääneelle aviopuolisolle asetetaan vielä vero den yhdysviljelyksessä maataloutta
19894: ns. isännänpalkasta. Tällöin ei voida tehdä harjoittavien perheenjäsenten verotuk-
19895: asiaankuuluvia lapsi- ja perusvähennyksiä, sessa olevien epäkohtien korjaamiseksi.
19896: niinkuin niissä talouksissa, missä molemmat
19897: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
19898:
19899: Hilja. Väänänen. Erkki Ryömä. Marja. Lahti.
19900: Akseli· Pa.arman. Ale Holopainen. Veikko Savela..
19901: Emo Uusitalo. Olli Kervinen. Lauri Laine.
19902: Pentti Pekkarinen. Nestori Kaasalainen. Veikko Rytkönen.
19903: Esa. Timonen. Sylvi Halinen. Reino Karpola..
19904: 411
19905:
19906: IV,162.-Toiv.a1. N:o 119.
19907:
19908:
19909:
19910:
19911: Liinamaa ym.: Toimenpiteistä verovelvollisten nuorten per-
19912: heenjäsenten oman talouden hyväksi tehdyn työn vero-
19913: tuksen helpottamiseksi.
19914:
19915:
19916: Eduskunnalle.
19917:
19918: Vuodenvaihteen välilukutilastot maalais- V erotusohjeissa esitetään, että verovelvol-
19919: kunnissa osoittavat melkein poikkeuksetta lisen ja hänen perheenjäsentensä työn arvoa
19920: laskua. Tämä johtuu työikäisen väestön siir- arvioitaessa on otettava huomioon, ettei nii-
19921: tymisestä asutuskeskuksiin ja myöskin ulko- den yhteenlaskettu määrä nouse suurem-
19922: maille. Jos siirtymistä tapahtuu sellaisten mailmi kuin tila;Ua tarvittavan ruumiillisen
19923: kohdalla, joilla ei ole työtä maaseudulla, ei työn ja johtotyön määrä edeTiyttää. Työ-
19924: siitä ole suurempaa haittaa. Mutta kun siir- määrää arvioitaessa on asetettu eri suuruus-
19925: tyminen saa laajemmat mittasuhteet, täytyy luokkaa oleville tiloille lkol'kelimmat markka-
19926: ;:,iilien olla jokin pakottava syy. Sellainen määräiset arvot hehtaaria kohden.
19927: onkin löydettävissä maatalouden hyväksi Tämä ns. katto on kuitenkin niin kor-
19928: tehdyn työn verotuksesta. kealla, että jos sitä noudatetaan, tapahtuu
19929: Keskimäärin arvioidaan työn arvojen muo- verotuksessa kohtuuttomuutta, joka taas ai-
19930: dostavan maatalouden verotuksesta n. 75 %. heuttaa sen, että vaikka tiloilla olisi perus-
19931: Pienviljelystiloilla edellä esitetty osuus on parannus- ym. välttämättömiä töitä, jotka
19932: vieläkin suurempi, koska maatalous ei täl- vasta pitemmän ajan kuluessa antavat tuot-
19933: löin kykene tarjoamaan <täystyöllisyyttä eikä toa, on pel'heenjäsenten olosuhteiden pakot-
19934: vastaavasti tuloa verovuonna. Täten ma:amme tamina hakeuduttava työhön tilan lrlkopuo-
19935: ylivoimaisesti pienviljelijävaltainen väestö le1le, usein työttömyyskortiston !kautta. Sen
19936: joutuu maksamaan veroa tulosta, jota ei ole vuoksi olisi hehtaaria kohden sallittavaa ve-
19937: saatu. romäärää alennettava.
19938: Epäoikeudenmukaisinta on verotus nuor- Työttömyyden alkulähteinä olisi sen syyt
19939: ten 16-20 vuotiaitten kohdalla, joille ei pyrittävä poistamaan.
19940: pientiloilla löydy kannattavaa työtä. Vero- Edellä mainitun perusteella esitämme kun-
19941: tettavan kohdaJ.la tapahtuu huomattava lisä, . nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19942: kun alle 16 vuotiaiUa on lapsivähennys, muksen,
19943: mutta yli 16 vuotiaille asetetaan kohtuut- että hallitus selvittäisi, mitä mah-
19944: toman korlkeat työnarvot. Kun nuoret per- dollisuuksia on verovelvollisten nuor-
19945: heenjäsenet juuri siinä iässä olisi saatava ten perheenjäsenten oman talouden
19946: ammattioppiin tai kouluun, on kohtuuton hyväksi tehdyn työn verotuksen hel-
19947: verotus tällöin epäoikeudenmukaista. Edellä pottamiseksi alentamalla tällaisen työn
19948: mainituista syistä olisikin nuorten verovel- verotusarvoja ja hehtaaria kohti las-
19949: vollisten työn arvoja alennettava 40 000- kettavan työn arvon enimmäismää-
19950: 50 000 mk nykyisin käytössä olevasta. rää.
19951: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
19952:
19953: Matti Liinamaa. Toivo Antila.
19954: Esa Timonen. T. Saloranta.
19955: Yrjö Hautala. Einari Jaakkola.
19956: Ale Holopainen. Eino Uusitalo.
19957: Veikko Savela.
19958: 412
19959:
19960: IV,163. - Toiv.al. N: o 120.
19961:
19962:
19963:
19964:
19965: Hama.ra. ym..: Isännänpolkkaa koskevien määräysten tarkis-
19966: tamisesta ~eskiemäntien osalta verotuksessa.
19967:
19968:
19969: E d u s k u n n a 11 e.
19970:
19971: Maatalousyrittäjän erikseen verotettavaksi maatilan puhdas tulohan on palkkatyövoiman
19972: tuloksi lasketaan oman työn arvo eli ns. lisäännyttyä tosiasiassa vähentynyt.
19973: isännänpalkka sekä hänen perheenjäsentensä Syynä tällaiseen käytäntöön on, paitsi ve-
19974: tilan maa- ja metsätalouden hyväksi tekemän rolakien ylimalkaisuus, myös se, että niissä
19975: työn arvo. Niiden perheenjäsenten joukkoon, ohjeissa, jotka valtiovarainministeriö vuosit-
19976: joiden työn arvo täJten otetaan verovelvolli- tain on antanut isännänpalkan arvioimisen
19977: sen tulona huomioon, ei lueta verovelvollisen perusteista, ei ole nimenomaan otettu huo-
19978: puolisoa (vaimoa), koska hänen tekemänsä mioon leskiemäntien asemaa verotuksessa.
19979: työ on useimmiten kotitaloustyötä ja sellai- Tässä kohden olisi näin ollen pikainen kor-
19980: sena verovapaata. jaus saatava aikaan.
19981: Kun talon isäntä kuolee, on -tavallisesti Edellä lausutun perusteella ehdotamme
19982: seurauksena, että hänen puolisonsa joutuu eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19983: palkkaamaan tilalle lisää vierasta työvoimaa
19984: huolehtiesaaan itse jatkuvasti pääasiassa koti- että hallitus viipymättä ryhtyisi
19985: taloustöistä. Vero- ja taksoituslautakuntien toimenpiteisiin ns. isännänpalkkaa
19986: käytännön mukaan verotetaan leskiemäntää koskevien määräysten tarkistamiseksi
19987: kuitenkin isännänpalkasta, jopa samassa mää- siten, että leskiemäntien verotus muo-
19988: rin kuin talon isäntää oli verotettu. V ero- dostuisi nykyistä oikeudenmukaisem-
19989: tuksessa päädytään tällöin epäoikeudenmu- maksi.
19990: kaiseen ja kohtuuttamaan tulokseen, sillä
19991: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
19992:
19993: Irma. Ha.ma.ra.. T. Salora.nta.. N. Kosola..
19994: Mikko Asunta.. Erkki Ryömä.. Väinö E. Nieminen.
19995: Olli Aula.nko. Ma.tti Ra.ipala.. Esu Niemelä.
19996: 'Vilho Leivonen. Olli Kervinen. Anna-Liisa. Linkola..
19997: 413
19998:
19999: IV,164. - Toiv.al. N: o 121.
20000:
20001:
20002:
20003:
20004: Timonen ym..: Viljelijäperheen lasten viljelijän maatalouden
20005: hyväksi tekemän työn verotusperusteiden muuttamisesta.
20006:
20007:
20008: E d u s k u n n a ll e.
20009:
20010: Maanviljelijäperheen 16 vuotta täyttänei- suhteissa he joutuvat altti'iksi houkutuksille,
20011: den lasten viljelijän omistaman maatalous- jotka voivat tuhota koko nuoren ihmisen
20012: kiinteistön hyväksi tekemän työn arvo lue- tulevaisuuden. Lisäksi varhain tapahtuva ko-
20013: taan voimassa olevien verotuslakien mukaan toalähtö aiheuttaa vanhemmille paljon huolta
20014: verotettavaksi tuloksi. Sellaisissa tapauksissa, ja ikävyyksiä. Yhteiskunnankaan kannalta ei
20015: joissa viljelijäperheessä on paljon lapsia, ole edullista, että nuoret jo varhaisessa vai-
20016: muodostuu maatalouden hyväksi tehtynä ve- heessa pakotetaan verotuksen takia siirty-
20017: rotettava tulo usein suuremmaksi kuin mitä mään pois kotoaan, sillä monasti tällaisille
20018: todellinen työtulo maataloudessa on ollut. asutuskeskuksiin ammattitaidottomina hakeu-
20019: Kun edellä sanotun lisäksi lapsivähennys- tuneille nuorille on vaikeata yhteiskunnan
20020: ten tekemisoikeus verotuksessa loppuu sa- löytää sopivaa työtä.
20021: mana vuonna, jolloin viljelijäperheen maa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20022: talouden hyväksi tekemän työn verotus al- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20023: kaa ja lisäksi loppuu lapsilisien saanti sa- muksen,
20024: manaikaisesti; tapahtuu viljelijäperheen ta-
20025: loudessa näistä syistä äkillistä elintason ale- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisii1t
20026: nemista, joka pakottaa varsinkin pienviljeli- tulo- ja omaisuusverolain muuttami-
20027: jäperheissä monasti 16 vuotta täyttäneet seksi siten, että viljelijäperheen 16
20028: nuoret hakeutumaan pois kotoaan. · vuotta täyttäneiden lasten viljelijän
20029: Nuorten varhaisessa nuoruusvaiheessa ta- maatalouden hyväksi tehdyn työn ve-
20030: pahtuva kotoa poislähtö on heille itselleen rotusperusteita alennettaisiin.
20031: monesti hyvin vaarallinen, sillä vieraissa Olo-
20032: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
20033:
20034: Esa. Timonen. Pentti Pekkarinen. Ale Holopainen.
20035: 414
20036:
20037: IV,165. - Hemst.mot. N: o 122.
20038:
20039:
20040:
20041:
20042: Korsbäck m.fl.: Angående ändring av förordningen om be-
20043: skattning av lantbruksfastigheter.
20044:
20045:
20046: Tili Riksdagen.
20047:
20048: Enligt 66 § beskattningslagen skall lersta Finland uppnås tillräckligt hög tempe-
20049: lantbruksfastigheternas ägor uppmätas för ratur endast under ett fåtaJ dagar av växt-
20050: beskattningen. Odlingsmark, till viiken hän- säsongen, vilket gör att naturkvävet ieke kan
20051: förs äker och därmed jämförbar betesmark tillgodogöras. Dessutom anses denna omstän-
20052: samt naturlig äng och naturlig betesmark, dighet förlänga växtperioden i dessa klimato-
20053: bör graderas ävensom skogsmark klassifi- logisk!t sämre gynnade regioner, vilket med-
20054: ceras enligt vad i förordning närmare stad- för att naturkvävet endast har skadliga in-
20055: gas. Mom. 3 i samma paragraf stadgar att verkningar. Detta gör att förordningen om
20056: odlingsmark tilldelas vid skattegradering en- beskattning av lantbruksfastigheter i tillämp-
20057: li~t de i mom. 1 avsedda grunderna ett ningen medför oriktiga resultat på omräden
20058: poängvärde, pä sätt i förordning närmare där temperwturen icke är lagom gynnsam
20059: stadgas. Varje ägofigurs arerul omvandlas till för att växterna skulle kunna tillgodogöra
20060: skattehektar sälunda, att areaJen multiplice- sig naturkvävet.
20061: ras med en hundraded~l av poängvärdet. Pä grund av nämnda förhällanden borde
20062: Förordningen om beskattning av lantbruks- förordningen ändras sälunda, att vid gra-
20063: fastigheter, given den 1 oktober 1959, anger deringen ifrägavarande . torvjordar skulle
20064: grunderna för denna skattegradering. äsättas ett grundpoängvärde som i vederbör-
20065: · 2 § av nämnda förordning ger vid han- lig grad skulle taga hänsyn tili i viiken mån
20066: den att de olika jordarterna ges samma naturkvävet kan tillgodogöras av växterna.
20067: grundpoängvärden oberoende av i viiken del Detta kunde genomföras antingen så, att
20068: av landet eller i vilken klimatologisk zon landet indelades i zoner och grundpoängvär-
20069: markerna är belägna. Bl.a. ges de olika det sku~le fastställas olika i de olika zonerna
20070: starrtorvarterna samma grundpoäng obe- med utgångspunkt från de klimatologiska
20071: roende av de klimatologiska förhäHandena. förhållandena i varje zon. Alternativt kunde
20072: Ej heller ger förordningen möjlighet att vid ändringen genomföras så, att graderaren
20073: boniteringen bea:kta de olika odlingsskifte- vid graderilngen skulle ges möjlighet att
20074: nas frostömhet. fritt pröva i huru stor grad de klimatolo-
20075: Frän fackmannahåll har framhällits att giska förhållandena på varje ort motiverar
20076: de olika torvjordarna, t.ex. starrtorv och vit- en nedsättning i grundpoängvärdet för
20077: mosstarrtorv, erhällit högt grundpoängvärde ifrågavarande jordarter.
20078: tHl stor del pä grund av det naturkväve som Förordningen ger icke heller möjlighet att
20079: förekommer i dessa jordarter. Fackmännen vid graderingen beakta de olika ägoskiftenas
20080: har likaledes framhållit att detta naturkväve olikhet beträffande frostömheten. I viss mån
20081: erfordrar höga temperaturer för att kunna uppmjukas detta förhållande av att grund-
20082: tillgodogöras av växterna. Detta medför att torrläggningssvärighet beaktas vid bonite-
20083: dessa jordarter i sydligare delar av landet, ringen, men detta är icke tillräckligt. I~ke
20084: där tillräckligt hög värme uppnås under en heller indelningen av kommunerna i zoner
20085: stor del av växtsäsongen, mycket väl mot- ger tillräckligt stora möjligheter att beakta
20086: svarar det höga grundpoängvärde som dem frostömheten. För åstadkommande av en rätt-
20087: i förordningen äsättes. I norra och mel- vis fördelning av skattebördan mellan olika
20088: IV,165. - Korsbäck ym. 415
20089:
20090: lägenheter borde förordningen ändras så- att regeringen måtte ändra stad-
20091: lunda, att de olika odlingsskiftenas frost- gandena i förordningen rörande be-
20092: ömhet kunde beaktas vid skattegraderingen. skattning av lantbruksfastigheter så,
20093: Detta kunde lämpligast ske så, att grund- att olika jordarters naturliga avkast-
20094: poängvärdena skulle kunna höjas eller sän- ningsförmåga och de klimatologiska
20095: kas med beaktande av de olika ägoskiftenas förhållandenas inverkan på skördeut-
20096: större eller mindre frostömhet. fallet beaktas i större utsträckning än
20097: Med hänvisning tili vad som ovan anförts hitUlls vid skattegraderingen av lant-
20098: föreslås vördsamt, att riksdagen ville besluta bruksjord.
20099: hemställa,
20100: Helsingfors den 8 mars 1962.
20101:
20102: Verner Korsbäck. Kurt Nordfors.
20103: Albin Wickman. Georg Backlund.
20104: J. A. Jungarå. T. Saloranta.
20105: Erkld Ryömä. Veikko Savela.
20106: 416
20107:
20108: IV,165.- Toiv.al N: o 122.
20109: Suomennos.
20110:
20111:
20112:
20113:
20114: Korsbäck ym.: Maatalouskiinteistöjen verotusta koskevan ase-
20115: tuksen muuttamisesta.
20116:
20117:
20118: E d u s k u n n a ll e.
20119:
20120: Verotuslain 66 §: n mukaan on maatalous- tilaan vain harvoina kasvukauden pa1vma,
20121: kiinteistöjen tilukset arvioitava verotusta mistä johtuen luonnontyppeä ei voida käyt-
20122: varten. Viljelysmaa, johon luetaan pelto ja tää hyväksi. Sitä paitsi katsotaan tämän sei-
20123: siihen verrattava laidunmaa sekä luonnon- kan pidentävän kasvukautta näillä ilmastol-
20124: niitty ja luonnonlaidun, on arvioitava samoin lisesti huonommassa asemassa olevilla seu-
20125: kuin metsämaa luokitellaan sen mukaan kuin duilla, mistä johtuen luonnontypellä ainoas-
20126: asetuksessa tarkemmin säädetään. Saman py- taan on vahingollisia vaikutuksia . Tämän
20127: kälän 3 momentissa säädetään, että viljelys- takia maatalouskiinteistöjen verotusta kos-
20128: maalle määrätään ver.oluokituksessa 1 mo- keva asetus johtaa sitä sovellettaessa vääriin
20129: mentin tarkoittamien perusteiden mukaisesti tuloksiin alueilla, joissa lämpötila ei ole sopi-
20130: pistearvo asetUJksessa tarkemmin säädetyllä van suotuisa, jotta kasvit voisivat käyttää
20131: tava:lla. Jokaisen tiluskuvion pinta~ala muu- hyväkseen luonnontyppeä.
20132: tetaan verohehtaareiksi siten, että pinta-ala Mainitun seikan takia tulisi asetusta muut-
20133: kerrotaan pistearvon sadasosalla. Maatalous- taa siten, että kysymyksessä olevien turve-
20134: kiinteistöjen verotuksessa 1 päivänä loka- maiden luokituksessa määrättäisiin perus-
20135: kuuta 1959 annetussa asetuksessa on annettu pistearvo, joka asianmukaisessa määrässä ot-
20136: tämän veroluokituksen perusteet. taisi huomioon sen, missä määrin kasvit voi-
20137: Mainitun asetuksen 2 § osoittaa:, että eri vat käyttää hyväkseen luonnontyppeä. Tämä
20138: maalajeille annetaan sama peruspistearvo voitaisiin toteuttaa siten, että maa jaettaisiin
20139: siitä riippumatta, missä osassa maata tai vyöhykkeisiin ja peruspistearvo vahvistettai-
20140: missä ilmast<>llisessa vyöhykkeessä maat si- siin erilaiseksi eri vyöhykkeissä kunkin vyö-
20141: jaitsevat. Mm. eri saraturvelajeille annetaan hykkeen ilmastollisten suhteiden mukaisesti.
20142: sama peruspiste ilmastosuhteista riippumatta. Vaihtoehtoisesti voitaisiin muutos toteuttaa
20143: Asetus ei myöskään anna mahdollisuutta siten, että luokitu.ksessa annettaisiin arvioi-
20144: ottaa hyvityksessä huomioon eri viljelys- jalle mahdollisuus vapaasti harkita, miten
20145: palstojen hallanarkuutta. suuressa määrässä ilmastolliset olosuhteet
20146: Asiantuntijataholla on esitetty, että eri- kullakin paiJkkakunnalla edellyttävät kysy-
20147: laiset turvemaat, esim. saraturve ja rahka- myksessä olevien maalajien peruspistearvon
20148: sarnmalturve, ovat saaneet ko:rlkean perus- alentamista.
20149: pistearvon suureksi osaksi näissä maalajeissa Asetus ei myöskään anna mahdollisuutta
20150: esiintyvät luonnontypen ta:kia. Asiantuntijat ottaa luokituksessa huomioon eri tilusosien
20151: ovat niinikään esittäneet, että tämä luonnon- erilaisuutta hallanarikuuden suhteen. Jossakin
20152: typpi vaatii korkeita lämpötiloja, jotta kasvit määrin tämä seikka korjautuu sen johdosta,
20153: voisivat käyttää sitä hyväbeen. Tästä joh- että peruskuivatusvaikeus otetaan hyvityk-
20154: tuu, että nämä maalajit maan eteläisimmissä sessä huomioon, mutta tämä ei riitä. Ei myös-
20155: osissa, joissa päästään riittävän korkeaan kään kuntien jakaminen vyöhykkeisiin anna
20156: lämpöön suurena osana kasvukautta, varsin riittävän suuria mahdollisuuksia hallanal'lkuu-
20157: hyvin vastaavat asetuksessa niille määrättyä den huomioon ottamiselle. Jotta saataisiin
20158: korkeata peruspistearvoa. Pohjois- ja Keski- aikaan verotaakan oikeudenmukainen jakau-
20159: Suomessa päästään riittävän korkeaan lämpö- tuminen eri tilojen kesken, tulisi asetusta
20160: IV,165. - Korsbäck ym. 417
20161:
20162: muuttaa siten, että eri viljelyspalstojen hal- että haUitus muuttaisi maatalous-
20163: lanarkuus voitaisiin ottaa veroluokituksessa kiinteistöjen verotusta koskevaa ase-
20164: huomioon. Tämä voisi sopivimmin tapa:htua tusta siten, että eri maalajien luon-
20165: niin, että peruspistearvoja voitaisiin nostaa nollinen tuottokyky ja ~"lmastollisten
20166: tai laskea huomioon ottaen eri tilusosien suu- suhteiden vaikutus sadon tulokseen
20167: rempi tai vähäisempi hallanarkuus. otetaan tähän astista suuremmassa
20168: Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun- määrässä huomioon maatalousmaan
20169: nioittaen eduskunnan hyvä:ksyttävä:ksi toivo- veroluokituksessa.
20170: mus,
20171: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
20172:
20173: Verner Korsbäck. Kurt Nordfors.
20174: Albin Wickman. Georg Backlund.
20175: J. A. JuD.garå. T. Saloranta..
20176: Erkki Ryömä. Veikko Savela..
20177:
20178:
20179:
20180:
20181: 53 E 219/62
20182: 418
20183:
20184: IV,166. - Toiv.a.l. N: o 123.
20185:
20186:
20187:
20188:
20189: Lehmonen ym.: Esityksen antamisesta pientilojen uudispel-
20190: tojen verovapaudesta.
20191:
20192:
20193: Eduskunnalle.
20194:
20195: Verotus maassamme on korkeimpia koko näiden toteuttaminen hidastuu varojen puut-
20196: maailmassa. Verotuksessa ilmenee myös siinä teen vuoksi. Heikkotuottoisista uudispelloista
20197: määrin suuria epäoikeudenmukaisuuksia, että joudutaan kuitenkin heti maksamaan veroa,
20198: kansalaiset oikeutetusti odottavat sekä vero- joka jatkuvasti vaikeuttaa pellon tuottokun-
20199: tuksen kokonaisuudistusta että osaparannuk- non parantamista. Vuosittain raivataan pien-
20200: sia siihen. tiloille 20 000-30 000 ha uudispeltoa, joten
20201: Muiden maatalouden verotuksessa ilmene- verotuskysymys tältä osin on mitä mertkityk-
20202: vien epäkohtien lisäksi on olemassa mm. sel- sellisin pienviljelijävaltaisessa maataloudes-
20203: lainen verotuskäytäntö, että raivattu uudis- samme.
20204: pelto asetetaan heti täysimääräisen verotuk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20205: sen alaiseksi, vaidtk:a maatalouden ammatti- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
20206: henkilöt ja käytännön viljelijät tietävät hy- vomuksen,
20207: vin, ettei uudispelto lähimpien viiden vuo-
20208: den aikana vielä ole täysin tuottokuntoinen. että hallitus antaisi esityksen kaik-
20209: Uudispelloilla on näinä vuosina suoritettava kien pienUlojen uudispeltojen vero-
20210: perusparannuksia, kalkitusta, ojituksen pa- vapaudesta viiden vuoden aikana.
20211: rantelua ja peruslannoitusta. Pientiloilla
20212: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
20213:
20214: Siiri Lehmonen. Pentti Liedes.
20215: Pertti Rapio. Aimo Laiho.
20216: Aarne Pulkkinen.
20217: 419
20218:
20219: IV,167.-Toiv.al. N:o 124.
20220:
20221:
20222:
20223:
20224: Pohjonen ym.: Pientilojen uudispeltojen verovapaudes.ta.
20225:
20226:
20227: E d u s kun n a He.
20228:
20229: Väiltetään, e1Jtä verotus Suomessa on ID.ailli- rii.lttäsvää kaJ:kitusta ja karjallliilD.'BIIl käyttöä.
20230: ilmasn mskaimpia. Kansalaåset toivovrat Jat- Kun tähän ei ainak818JD. pientHoiHa ole yleensä
20231: kuvasti verotaiakan keventämistä. Siihen py- kovinkaan nopeasti mahdoH<isuuksia, jää pel-
20232: rittäessä vel'Oil!Dlaksaj~at ov&t oikeutettuja toi- tojen tuotto tästäkin syystä norm&alia hei-
20233: vom8JaJD., että raskas verotus olisi mdldolli- kommaksi.
20234: simmasn tasaJpuolinen ja oikeudenmukainen. Todetroakoon, että asutu\S'lain:säädännössä.
20235: Tässä suhteessa; on kuitenkin toivomisen va- :ns. kytlmiWlä ti!l'Oidla on verovapaus 5-8
20236: r381. Maatalouden verotuksessa mm. uudis- vuotta. Tämä verovap81US näitHäkin tiloiHa
20237: pellon verottaminen on j8ltJkuvasti anta:nut jää usein ,nauttimatta" senvuoksi, että vaån
20238: aih~ett81 arvosteluun. Se johtuu siiltä, että vähäisellä osalla saadaan pellot verovapautus-
20239: uudispelto pannaan yleensä verolle heti krm aå.kana raivatuiksi. Suurin osa urusi:en pelto-
20240: se on S818Jtu viljelykseen, v&ikka sen tuotto- jen raivauksesta tapahtuu edelleen muilla
20241: kunto ei ole yleensä iäh~n niin hyvä kuin kuin edehlämmni.ltuiHa kylmillä tiloil:la. Vuo-
20242: vanhojen peltojen kunto. Yleisesti ei tiedetä, sittain raivataan pääasrassa pientiloilla pel-
20243: että uudispelto kaipaa vielä vuosikausien ajan toa m~aanme viclä noin 20 000-30 000 ha.
20244: erilaisia kustannuksia ja työtä, jotta se Näin ollen kysytmys uudispehlon verotuksesta
20245: olisi todella valmis ja täysin tuottokuntoinen. on edelleen ajankohtaioon.
20246: Useimmiten raivatut peHot kaipBJavat er:i!lai~ Edellämainittuun viitaten me allekirjoi.ltta-
20247: sia täydennystöitä, kuten kantojen ja juurien jat esi.tämme kunnioittaen edusku:nnan hy-
20248: perkau.ksia, tasoi.ltustaJ, sarkoje:h muodon väksyttäväksi toivomuksen,
20249: ,muokk!a;amista'', ojien ja vieiDäreiden jooku-
20250: vaa lmrun.ostamista, kaMciltsem:ista, maanparan- että hallitus valmistaessaan uutta
20251: nusasineiden ajoa j·a peruslanooitusta. Lisäksi verolainsäädäntöä esittäisi kaikkien
20252: tiedetään, että pelto ,tekeytyäkseen" kaip31a pientilojen uudispelloille viiden vuo-
20253: ns. maan pienre'liöstön useampivuotisen toi- den verovapauden.
20254: minnan. Tämä taas edellyttää ensi sijassa
20255: Helsingissä 28 päiwänä helmikuuta 1962.
20256:
20257: Mauno Pohjonen. Esa. Timonen. Veikko Savela..
20258: Olavi Lahtela. Eino Uusitalo. Eemil Partanen.
20259: Arvo Pentti.
20260: 420
20261:
20262: IV,168.- Toiv.al. N:o 125.
20263:
20264:
20265:
20266:
20267: Saura ym..: V erovapaude~ myöntämisestä ojituksella saadun
20268: metsämaan osalta.
20269:
20270:
20271: E d u s k u n n a ll e.
20272:
20273: Maamme metsien inventoinnin tulokset vaksi muntetut maat joutuvat liian pian ve-
20274: ovat osoittaneet, että Etelä-Suomessa on noin rotuksen kohteeksi. Metsäntutkimuslaitoksen
20275: 367 000 ha täysin tuottamattomia, joutomai- suorittamat tutkimukset osoittavat, että ra"
20276: hin luettavia nevoja, jotka ovat niin ravinne- vinneköyhien soiden ojittaminen saataisiin
20277: köyhiä, ettei niitä kannata ojittaa edes met- eteläisimmässä osassa maatamme alkuun
20278: sänkasvatusta varten. Kun maasamme on maanomistajien omilla varoilla tapahtuvana,
20279: vielä noin 4 milj. ha luontaisesti niin ravin- mikäli myönnettäisiin ko. maille verovapaus
20280: nerikkaita soita, että niillä saadaan puun- 50 vuodeksi ojituksen suorituksesta lukien.
20281: tuotto voimakkaasi kohoamaan yksinomaan Tästä toiminnasta ei aiheutuisi valtiolle mi-
20282: ojituksen avulla, on selvää ja oikein, että tään kuluja, mutta se olisi kansantalouden
20283: ravinnerikkaiden soiden ojitusta pidetään en- kannalta edullista työtä, sillä siten lisättäi-
20284: sisijaisena tehtävänä metsänparannusvaroilla siin tuottavan metsäpinta-alan määrää sellais~
20285: tuetussa ja ohjatussa metsänojitustoimin- ten joutomaiden kohdalta, jotka muutoin
20286: na.Ssa. Varsinkin aivan eteläisimmissä osissa jäävät pysyvästi tuottamattomiksi.
20287: olisi kuitenkin moni maanomistaja kiinnostu- Edellä olevaan .viitaten esitämme kunnioit-
20288: nut ja valmis ojittamaan kokonaan omilla tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20289: varoillaan mainittuja, kaikkein ravinneköy- muksen,
20290: himpiä soita, jotka saattavat tarjota hänelle
20291: tuottavan metsäpinta-alan lisäämisen ainoan että· hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
20292: mahdollisuuden. Soiden ravinneköyhyyden he menpiteisiin, että joutomaiksi luetta-
20293: voisivat poistaa lannoituksen ja savetuksen ville metsänojituskelvottomille soille,
20294: avulla. jotka maanomistajien omt1la varot"lla
20295: Tältä kansantalouden kannalta monin ta- on. muutettu tuottavaksi metsämaaksi,
20296: voin puolustettavalta toiminnalta vie kuiten- myönnettäisiin verovapaus 50 vuo-
20297: kin pohjan se, että mainitulla tavalla tuotta- deksi ojituksesta lukien.
20298: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
20299:
20300: Kal~rvo Saura. Erkki Ryömä.. Matti Raipala.
20301: A. F. Airo. N. Kosola. Vilho Leivonen.
20302: Aapo Seppälä. Väinö Kuoppala. Toivo H. Kinnunen.
20303: Arvo Pentti. Olli Aulanko. Toivo Antila.
20304: 421
20305:
20306: IV,169. -Toiv.al. N:o 126.
20307:
20308:
20309:
20310:
20311: Kervinen ym.: Pienviljelijäin puutarhaluontoisen peltovilje-
20312: lyn verotuksellisten epäkohtien korjaamisesta.
20313:
20314:
20315: E d u s k un n a II e.
20316:
20317: Maamme pienviljelijäväestön keskuudessa Näihin tuotantoaloihin kohdistettu harkin-
20318: eivät·· tuotantosuuntamahdollisuudet suinkaan taverotus, monissa tapauksissa naapurikateu~
20319: ole· käytetty vielä loppuun; Pienviljelijäper- teen perustuva, on lopettanut nämä yrityk~
20320: heiden suhteellinen lapsirikkaus ja pienet set alkuunsa. Vieläpä tämä varsin epämää-
20321: peltoalat puoltavat mahdollisimman työvoi- räinen verotustapa vaikuttaa varsin häirit-
20322: maperäisen tuotantoalan valitsemista, jonka sevästi teollisnuslaitostemme sopimusvilje-
20323: puitteissa voitaisiin pienelle pinta-alalle si- lyksiinkin.
20324: joittaa mahdollisimman paljon ihmistyötä· ja Tässä harkintaverotuksessa on useimmiten
20325: saada siitä kohtuullinen korvaus. varsin runsas työvoiman menekki jäänyt oi-
20326: Nykyisin on vielä aivan liian paljon pien- kealla tavalla huomioimatta. Useimmiten
20327: tiloja, jotka ovat· suunnitelleet tuotantosuun- yrittäjävoitosta on määrätty harkinnan mu-
20328: tansa suuripeltopinta-alaisten talouksien mal- kaan vero, aivan kuin se olisi nettovoittoa
20329: lin mukaisesti, ja ovat tästä johtuen pitkät yrityksestä. Lisäksi jotkut hyvät vuodet on
20330: ajat vuodesta alityöllisiä perheitä. Maas- otettu lähtökohdaksi veroa määrättäessä mo-
20331: samme ovat· hyvät mahdollisuudet tuottaa niksi vuosiksi eteenpäin. Tämän vuoksi olisi
20332: erilaisia puutarhatuotannon alaan kuuluvia harkittava 19 päivänä marraskuuta 1943 an-
20333: tuotteita pientiloilla, joilla on runsaasti nuo- netun tulo- ja . omaisuusverolain 18 § : n ja
20334: risotyövoimaa, kuten edellä tuli todetuksi. vastaavasti ·11 päivänä tammikuuta 1944 an·
20335: Laajempaa tuotantoa ajatellen tulevat kysy- netun asetuksen n: o 27 9 § : n kumoamista.
20336: mykseen ennen muita marjat, sipuli, herne Edelläesitettyihin· perusteluihin viitaten
20337: jne. Marjoista esimerkiksi mansikkaa ja vat- esitämme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
20338: tua tuodaan hyvin huomattavia määriä ulko- syttäväksi.· toivomuksen,
20339: mailta teollisuutemme raaka-aineiksi vuosit-
20340: tain. MustaJl:lal1erukaHa tunltuisi o1evan huo- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
20341: mattavia vientimahdollisuuksiakin. toimenpiteisiin pienviljelijäin puutar-
20342: Nämä tmftantoalat · eivät kuitenkaan ole haluontoisen peltoviljelyn verotuksel-
20343: päässeet pienviljelijäväestön suosioon edes listen epäkohtien ja epätasaisuuksien
20344: siinä määrin; että kotimainen kulutus voi- korjaamiseksi.
20345: taisiin tyydyttää. Monet ovat yritelleet esi-
20346: merkiksi siptililla, punajuurella, herneellä ja
20347: kurkulla.
20348: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
20349:
20350: Olli Kervinen. Hilja Vå.ä.nä.nen. Esa Timonen.
20351: Ale Holopainen. Eero Juntunen. Vilho Leivonen.
20352: Akseli Paarman. Einari Jaakkola. Yrjö Hautala.
20353: Veikko Savela.
20354: 422
20355:
20356: IV,170.- Hemst.mot. N: o 127.
20357:
20358:
20359:
20360:
20361: Junga,rå m.fl!.: Å'1tgående avlyftande av omsättningsskatten
20362: på vacciner mot smittosamma sjukdomar bland minkar.
20363:
20364:
20365: Till Riksdagen.
20366:
20367: 1 vårt iand, liksom i flera andra länder, slag av smitta fordras ett speciellt vaccin,
20368: har minksk.ötaeln bedrivits i många år. Den blir vaccineringskostnaderha höga och för
20369: har fått en allt större utbredning och bli- många minkägare ett oöverstigligt hinder.
20370: vit en viktig näring vid sidan om sm.åbruket De .sammanräknade kostnaderna för vacci-
20371: och fislret. Isynnerhet är detta fallet i lan- nering mot de sm.ittosamma sjukdomar som
20372: dets kusttraikrter där lägenheterna och in- uppträtt bland minkarna stiger till ca 200
20373: komsterna äro små. Denna utveclding på om- mk per mink, vilket för en medelstor mink-
20374: rådet har vi orsak att känna tilifredsställelse gård betyder en utgift på flere hundratusen
20375: över, icke endast för den enskildas del utan mark. Av denna orsak har många avhållit
20376: för hela landets. sig från att låta vaccinera sina minkar, med
20377: Försäljningen av m.inkskinn har år från åtföljande risker för angrepp av smitto-
20378: år visat en stigande lkurva. Under senaste samma sjukdomar och massdöd som följd.
20379: försäljningssäsong tillfördes iJ.andet i hård För att i någon mån trygga denna be-
20380: valuta ca 2.5 miljarder mark, vilket inga- tydelsefulla närings fortbestånd bör enligt
20381: lunda är någon förakltlig summa, isynnerhet vår uppfattning vissa lättnader i kostna-
20382: som nämnda näring inte i någon form haft derna för vaccinering av .minkar åstadkom-
20383: möjiigheter att ·påräkna statens stöd. På mas. Det i första hand enidaste sättet hä.r-
20384: grund härav och i anledning av den stora för vore att omsättningsskatten, som nu
20385: betydelse denna näring har ur sysselsätt- utgör 20%, skulle slopas på de vacciner som
20386: ningssynpunkt bör staten framdeles i någon används mot de smittosamma sjukdomar som
20387: form också stöda denna näring. Anlägg- angriper minkar.
20388: ningen av en mink:gård liksom anska.ffningen Hänvisande till det ovan anförda får un-
20389: av avelsdjur tili densamma äro förenade med derteclrnade föreslå, rutt ri'ksdagen ville be-
20390: höga kostnader, varför det ännu finns många sluta hemställa,
20391: ekonomiskt mindre starka som inte vågar
20392: starta en minkgård. Anledningen därtill be- att regeringen skyndsamt måtte vid-
20393: ror också i hög grad på de stora risker som taga sådana åtgärder, att vacciner,
20394: äro förenade med minkskötseln. Bland det som användas mot smittosamma sjuk-
20395: mest förödande ur e.konomisk synpunkt, som domar bland minkar, framdeles kunde
20396: i detta avseende kan drabba en minkägare, stå minkägarna UU förfogande utan
20397: ä.r de många olika slag av smittosamma sjuk- omsättningsskatt för att på detta sätt
20398: domar som kan angripa djuren. Mot dylika något minska de höga kostnader, som
20399: angrepp har vaccinering av minkarna visat äro förenade med vaccineringen av
20400: sig mest effektiv. Men då mot varje olika minkar.
20401: Helsingfors den 8 mars 1962.
20402:
20403: J. A. Junga.rå. Per Laurin. Grels Teir.
20404: Veikko Savebl.. Elis Andersson. Verner Korsbäck.
20405: Carl Olof Tallgren. Alwar Sundell. Albin Wickman.
20406: Georg Eriksson.
20407: 423
20408:
20409: IV,170.- Toiv.al. N:o 127.
20410: Suomennos.
20411:
20412:
20413:
20414: Junga.rå ym.: Minkkirokotteiden liikevaihtoveron poistami-
20415: sesta.
20416:
20417:
20418: E d u s k u n n a ll e.
20419:
20420: Minkinhoitoa on maassamme kuten monissa tuvat korkeiksi ja monille minkinomistajille
20421: muissa maisSa· harjoitettu useita vuosia. Se voittamattomaksi esteeksi.
20422: on levinnyt yhä laajemalle ja siitä on tullut Minkeissä sattuneiden tartuntatautien ai-
20423: tärkeä elinkeino pienviljelyksen ja kalastuk- heuttamat rokottamiskustannukset nousevat
20424: sen rinnalla. Näin on laita varsinkin maan n. 200 markkaan minkkiä kohden, mikä kes-
20425: rannikkoseuduilla, jossa tilat ja tulot ovat kisuuren minkkitarhan ollessa kysymyksessä
20426: pieniä. Tämän kehityksen johdosta voimme tietää satojentuhansien markkojen menoerää.
20427: olla tyytyväisiä, ei vain yksityiseltä vaan Tästä syystä monet ovat pitäytyneet rokotut-
20428: koko maan kannalta. tamaata minkkejään, siten antautuen alttiiksi
20429: Minkinnahkojen myynti on vuodesta vuo· vaaroille, että sattuu tartuntaa ja joukko-
20430: teen osoittanut nousevaa käyrää. Viime kuolemaa.
20431: .myyntikaudella saatiin maahan n. 2.5 mil- Käsityksemme mukaan on saatava aikaan
20432: jardia markkaa kovana valuuttana, mikä ei minkkien rokottamiskustannusten huojennuk-
20433: suinkaan ole väheksyttävä määrä, eritoten sia, jos mieli jossain määrin turvata tämän
20434: kun mainittu elinkeino ei ole saanut valtion merkityksellisen elinkeinon jatkuvuus. Yksin-
20435: tukea missään muodossa. Tämän vuoksi ja kertaisin keino tämän tarkoitusperän saavut-
20436: sen suuren merkityksen johdosta, joka tä~lä tamiseksi olisi aluksi nY'kyisen 20% :n liike-
20437: elinkeinolla on työllisyyden kannalta, valtion vaihtoveron poistaminen niistä rokotteista,
20438: tulee vastedes jollain tavoin tukea myös tätä joita käytetään minkkejä uhkaavien tartun-
20439: elinkeinoa. Minkkitarhan perustaminen kuin tatautien torjumiseen.
20440: myös siitoseläinten hankkiminen aiheuttaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
20441: suuria kustannuksia, minkä vuoksi vielä on eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20442: monia taloudellisesti heikommassa asemassa
20443: olevia, jotka eivät uskalla perustaa minkki- että haUitus kiireeUisesti ryhtyisi
20444: tarhaa. Tähän ovat syynä myös ne suuret seUaisiin toimenpiteisiin, että niitä ro-
20445: vahingonvaarat, jotka liittyvät minkinhoi- kotteita, joita käytetään minkeissä
20446: toon. Erilaiset tartuntataudit, joihin eläimet esiintyvien tarttuvien tautien torju-
20447: voivat sairastua, ovat taloudelliselta kannalta miseen, vastedes olisi minkinomistar
20448: tuhoisinta, mikä tässä suhteessa saattaa koh- jien käytettävissä liikevaihtoverotta
20449: data minkkien omistajaa. Minkkien rokotus jotta tällä tavoin jossain määrin olen-
20450: on osoittautunut tehokkaimmaksi keinoksi nettaisiin niitä suuria kustannuksia,
20451: tällaisia vaaroja vastaan. Mutta kun kutakin joita minkkien rokottaminen aiheut-
20452: erilaista tartuntaa vastaan on tarpeen eri- taa.
20453: koisrokote, rokottamiskustannukset muodos-
20454: Helsingissä 8 päivälllä maaliskuuta 1962.
20455:
20456: J. A. Junga.rå. Veikko Savela.
20457: Oarl Olof Tallgren. Per Lauren.
20458: Elis .Andersson. Alwar Sundell.
20459: Grels Teir. Verner Korsbäck.
20460: Albin Wickma.n. Georg Eriksson.
20461: 424
20462:
20463: IV,171.- Toiv.al. N: o 128.
20464:
20465:
20466:
20467:
20468: Lehmonen ym.: Kotielätinsairooksista johtuneiden kustannus-
20469: ten vähennyskelpoisuudesta verotuksessa.
20470:
20471:
20472: Ed us'kunn alle.
20473:
20474: Karjataloutta harjoittavat pientilalliset lkeudenmukaista. että kotieläinsairauksista ja
20475: joutuvat vuosittain hyvinkin suurten talou- -tapaturmista. aiheutuneet lääkfkulut, lääkä-
20476: dellisten rasitusten alaisiksi kotieläinten sai- rinpalkkio sekä tuottooläimen menetykset
20477: rauden ja tapaturm.aisten menetysten joh- otettaisiin vähennY'ksinä huomioon vaition-
20478: dosta. Heikosti ammattiin koulutetuin voi- ja kunnallisverotuksessa pienviljelystiloilla
20479: min karjataioutta pientiloilla harjoitei:Jtaessa siten kuin muutkin työtulon hankinnasta
20480: ovat sairaudet ja karjan menetykset suu- aiheutuneet kulut nykyisessä verotuksessa
20481: remmat kuin !koulutetun työvoiman avulla jo huomioidaan.
20482: hoidettaessa suurilla tiloilla. Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
20483: Kun läheakää.n. kaikissa kunnissa ei ole kunnan hyväksyttävälksi toivomuksen,
20484: eläinlääkäriäkään, tulee lääkärinavun han-
20485: kinta karjansairauden !tai -tapaturman sat- että hallitus. ryhtyisi kiireeUisesti
20486: tuessa erittäin kalliibi ja aiheuttaa usein toimenpiteisiin verolakien siten muut-
20487: myös sen, että pientilalliset puuttuvan avun . tamiseksi, että kotieläinsairauksista ja
20488: vuokSi menettävät tuottokarjaa joko koko- -tapaturmista johtuneet lääke,.., lääkä-
20489: naan tai osaksi vuoltta tuotannoHisesta ta- rinpalkkiot ja tuottoeläimen menetys-
20490: loudESta. kustannukset otettaisiin ve.rotuksessa
20491: Koska karjatalous on pientilallisten pää- vähennyksinä huomioon.
20492: asiallisin tuotannollinen :talousmuoto, olisi oi-
20493: Hclsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
20494:
20495: Siiri Lehmonen. Olavi Kä.mä.rä.inen. . LyYli Koskinen.
20496: Pentti Liedes. . Kaino Ha.a.pa.nen. Irma Torvi.
20497: . Esa Hietanen. Martti Linna.. Matti Koivunen.
20498: Kauko Tamminen. Aarne Pulkkinen. . Pauli Puhakka...
20499: Vilho Suosalo. Kelpo Grönd8hl. Äi.eksi Kiviaho.
20500: 423
20501:
20502: IV,170.-Toiv.al. N:o 127.
20503: Suomennos.
20504:
20505:
20506:
20507: Junga.rå. ym.: Minkkirokotteiden liikevaihtoveron poistami-
20508: sesta.
20509:
20510:
20511: E d u s k u n n a 11 e.
20512:
20513: Minkii:lhoitoa on maassamme kuten monissa tuvat korkeiksi ja monille minkinomistajille
20514: muissa maisSa· harjoitettu useita vuosia. Se voittamattomaksi esteeklsi.
20515: on levinnyt yhä laajemaUe ja siitä on tullut Minkeissä sattuneiden tartuntatautien ai-
20516: tärkeä elinkeino pienviljelyksen ja kalastuk- heuttamat rokottamiskustannukset nousevat
20517: sen rinnalla. Näin on laita varsinkin maan n. 200 markkaan minkkiä kohden, mikä kes-
20518: rannikkoseuduilla, jossa tilat ja tulot ovat kisuuren minkkitarhan oHessa kysymyksessä
20519: pieniä. Tämän kehityksen johdosta voimme tietää satojentuhansien markkojen menoerää.
20520: olla tyytyväisiä, ei vain yksityiseltä vaan Tästä syystä monet ovat pitäytyneet rokotut-
20521: koko maan kannalta. tamasta minkkejään, siten antautuen alttiiksi
20522: Minkinnahkojen myynti on vuodesta vuo· vaaroille, että sattuu tartuntaa ja joukko-
20523: teen osoittanut nousevaa käyrää. Viime kuolemaa.
20524: myyntikaudella saatiin maahan n. 2.5 mil- Käsityksemme mukaan on saatava aikaan
20525: jardia markkaa kovana valuuttana, mikä ei minkkien rokottamiskustannusten huojennuk-
20526: suinkaan ole väheksyttävä määrä, eritoten sia, jos mieli jossain määrin turvata tämän
20527: kun mainittu elinkeino ei ole saanut valtion merkityksellisen elinkeinon jatkuvuus. Yksin-
20528: tukea missään muodossa. Tämän vuoksi ja kertaisin keino tämän tarkoitusperän saavut-
20529: sen suuren merkityksen johdosta, joka täHä tamiseksi olisi aluksi nY'kyisen 20% :n liike-
20530: elinkeinolla on työllisyyden kannalta, valtion vaihtoveron poistaminen niistä rokotteista,
20531: tulee vastedes jollain tavoin tukea myös tä:tä joita käytetään minkkejä uhkaavien tartun-
20532: elinkeinoa. Minkkitarhan perustaminen kuin tatautien torjumiseen.
20533: myös siitoseläinten hankkiminen aiheuttaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
20534: suuria kustannuksia, minkä vuoksi vielä on eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20535: monia taloudellisesti heikommassa asemassa
20536: olevia, jotka eivät uskalla perustaa minkki- että hallitus kiireeUisesti ryhtyisi
20537: tarhaa. Tähän ovat syynä myös ne suuret seUaisiin toimenpiteisiin, että niitä ro-
20538: vahingonvaarat, jotka liittyvät minkinhoi- kotteita, joita käytetään minkeissä
20539: toon. Erilaiset tartuntataudit, joihin eläimet esiintyvien tarttuvien tautien torju-
20540: voivat sairastua, ovat taloudelliselta kannalta miseen, vastedes olisi minkinomistar
20541: tuhoisinta, mikä tässä suhteessa saattaa koh- jien käytettävissä liikevaihtoverotta
20542: data minkkien omistajaa. Minkkien rokotus jotta täUä tavoin jossain määrin alen-
20543: on osoittautunut tehokkaimma:ksi keinoksi nettaisiin niitä suuria kustannuksia,
20544: tällaisia vaaroja vastaan. Mutta kun kutakin joit.a minkkien rokottaminen aiheut-
20545: erilaista tartuntaa vastaan on tarpeen eri- taa.
20546: koisrokote, rokottamiskustannukset muodos-
20547: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
20548:
20549: J. A. Junga.rå. Veikko Savela.
20550: Carl Olof Tallgren. Per Lauren.
20551: Elis Andersson. Alwa.r Sundell.
20552: Grels Teir. Verner Korsbäck.
20553: Albin Wickma.n. Georg Eriksson.
20554: 424
20555:
20556: IV,171.- Toiv.al N:o 128.
20557:
20558:
20559:
20560:
20561: Lehmonen ym.: Kotielärinsairauksista johtuneiden kustannus-
20562: ten vähennyskelpoisuudesta verotuksessa.
20563:
20564:
20565: Eduskunnalle.
20566:
20567: Karjataloutta harjoittavat pientilalliset lkeudenmukaista. .että kotieläinsairauksista ja
20568: joutuvat vuosittain hyvinkin suurten talou- ~tapaturmista aiheutuneet lääk~ut, Jliäkä-
20569: dellisten rasitusten alaisiksi kotieläinten sai- rinpalkkio sekä tuottoeläimen menetykset
20570: rauden ja tapaturm.aisten menetysten joh- otettaisiin vähennyksinä huomioon va'ltion-
20571: dosta. Heikosti ammattiin koulutetuin voi- ja kunnallisverotuksessa pienviljelystiloilla
20572: min karjataloutta pientiloilla harjoitetJtaessa. siten kuin muutkin työtulon hankinnasta
20573: ovat sairaudet ja karjan menetykset suu- aiheutuneet kulut nykyisessä verotuksessa
20574: remmat kuin !koulutetun työvoiman avulia jo huomioidaan.
20575: hoidetta{)SS8. suurilla tiloilla. Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
20576: Kun 'läheSkään kaikissa kunnissa ei ole kunnan hyväksyttävälksi toivomuksen,
20577: eläinlääkäriäkään, tulee lääkärinavun han-
20578: kinta karjansairauden ltai -tapaturman sat- että hallitus . ryhtyisi kiireeUisesti
20579: tuessa erittäin kalliiksi ja aiheuttaa usein toimenpiteisiin verolakien siten muut-
20580: myös sen, että pientilalliset puuttuvan avun tamiseksi, että kotieläinsairauksista ja
20581: vuokSi menettävät tuottokarjaa joko koko- -tapaturmista johtuneet lääke,., lääkä-
20582: naan tai ·osaksi vuotta tu.otannoHisesta ta- rinpalkkiot ja tuottoeläimen menetys-
20583: loudesta. kustannukset otettaisiin verotuksessa
20584: Koska karjatalous on pientilallisten pää- vähennyksinä huomwon.
20585: asiallisin tuotannollinen :talousmuoto, olisi oi-
20586: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
20587:
20588: Siiri Lehmonen. Olavi Kä.mä.räinen. .LYYli Koskinen.
20589: Pentti Liedes. . Kaino Haapanen. Irma. Torvi.
20590: . Esa. Hietanen. Martti Linna.. Ma.tti Koivunen. .
20591: Kauko Tamminen. Aarne Pulkkinen. . Pauli Puhakka...
20592: Vilho Suosalo. Kelpo Grönd8.bl Aleksi Kiviaho.
20593: 425
20594:
20595: IV,172.-Toiv.al. N:o 129.
20596:
20597:
20598:
20599:
20600: Koivisto ym.: Kylmän seudun vähennyksen sallimisesta vero-
20601: tuksessa.
20602:
20603:
20604: Ed usku~nalle.
20605:
20606: Useisaa eri yhteyksissä on voitu todeta, Vuotuisten keskilämpökäyrien perusteella
20607: että maamme kylmim.mirllä. seuduilla asu- on voitu to(leta, että maan kylmimmät seu-
20608: ville kansalaisille sekä. siellä. toimiville yri- dult ovat samalla sen syrjäisimpiä seutuja.
20609: tybille koituu monenlaisia lisäkuluja, joita Kun sekä :kansanta!loudellisen että muun yh-
20610: ei muissa osissa maatamme asuvien henki- teiskuntakehityksen 'kannalta on tärkeätä ta-
20611: löiden eikä. ltyöskentellevien yritysten tar- soittaa valtakunnan eri osien välillä vallit-
20612: vitse suorittaa. Tällaisia lisäkuluja ovat pit- sevia eroja, olisi verolakien säädöksiä muu,
20613: kien matkojen aiheuttamat rahtikustannuk- tettava siten, etltä myös kylmyydestä johtu-
20614: set, jotka heijastuvat kulutustarvikkeiden vat lisäkustannukset otettaisiin huomioon ve-
20615: sekä kestohyödykkeiden hinnoissa. Samoin ronmaksukykyä alentavana tekijänä. Kyl-
20616: kaikessa rakentamisessa ltulee ottaa huomioon män seudun aluerajana voitaisiin pitää esim.
20617: vuotuinen pitkä. kylmäkausi. Asumiskustan- sitä käyrää, jonka pohjois- ja itäpuolella vii-
20618: nuiksia lisäävät myös suuret lämmityskulut. meisimpänä 30 vuoden ajanjaksona tehtyjen
20619: Yksityisten kansalaisten ja perheiden osalta milttausten mukaan vuoden keskilämpö on
20620: tulevat vielä kysymykseen mm. suuremmat ollut + 1° C tai sitä alhaisempi.
20621: pukeutumism.enot sekä lasten pitkistä koulu- Edellä mainittuun viitaten esitämme kun-
20622: matkoista aiheutuvat lisärasitukset. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
20623: Palkkauksissa on pyritty ottamaan huo- vomuksen,
20624: mioon esim. ns. syrjäseutulisän muodossa
20625: edellä mainittuja lisäkuluja, mutta sitten ei että hallitus antaisi Eduskunnalle
20626: kuitenkaan ole voitu korvata ikuin osittain esityksen verolakien muuttamisesta si-
20627: kylmän seudun yksityisille kansalaisille koi- ten, että tietyllä· maamme kylmällä
20628: tuvat lisärasitukset. Toisaalta ne ovat olleet seudulla asuvat yksityiset henkilöt
20629: taas omiaan kohotltamaan yritysten kustan- sekä siellä sijaitsevat yritykset saisi-
20630: nuksia ja siten vaikeuttaneet näiden aluei- vat tuloistaan suorittaa riittävän suu-
20631: den elinkeino- ja yhteiskuntaelämän kehi- ren kylmän seudun vähennyksen.
20632: tystä.
20633: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
20634:
20635: Erkki Koivisto. Akseli Paa.rm.a.n.
20636:
20637:
20638:
20639:
20640: 54 t; 219/f>2
20641: 426
20642:
20643: IV,173. - Toiv.a.l. N: o 180.
20644:
20645:
20646:
20647:
20648: Koivunen ym.: Tienpitokustannusten vähentämisestä vero-
20649: tuksessa.
20650:
20651:
20652: Eduskunnalle.
20653:
20654: Tielainsäädännön uudistuksissa on pyritty että voimassa oleva verolainsäädäntö ei ota
20655: siihen, että yksityisiltä kansalaisilta siirret- huomioon verotettavasta tulosta vähennys-
20656: täisiin henkilökohtaiset tienpitorasitukset yh- kelpoisena menona niitä välttämättömiä me-
20657: teisöjen, valtion ja kuntain kautta hoidetta- noja, joita tienpito yksityisille kansalaisille
20658: viksi. Käytännössä on kuitenkin niin, että asettaa. Vähin mitä pitäisi tehdä edellä esia
20659: suuri määrä yksityisiä kansalaisia edelleen- tetyn epäkohdan ja eriarvoisuuden ·lieventä-
20660: kin joutuu kantamaan suuria rasituksia pääs- miseksi, olisi verolainsäädännön muuttami-
20661: täkseen tienkäytöstä osallisiksi. Tällaisina nen siten, että verovelvolliset saisivat verotet-
20662: rasituksina tulevat edelleenkin olemaan tiet, tavasta tulostaan vähentää teidenpidosta joh-
20663: joita ei oteta uuden tielain mukaisiksi pai- tuvat menonsa.
20664: kallisteiksi ja jo rakennetut ja rakennettavat Edellä sanottutm viitaten esitämme edus-
20665: tilustiet. Kunnan veronmaksajina vähäva- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20666: raiset ihmiset joutuvat uuden tielain mukaan
20667: kantamaan melkoisesti tierasituksia. Näin ol- että hallitus antaisi kiireellisesti
20668: len tierasitus vain lisääntyy ennen kaikkea esityksen verolainsäädännön muutta-
20669: sellaisten kansalaisten kohdalla, jotka vielä misesta siten, että maatalous- ja asun-
20670: joutuvat vastaamaan henkilökohtaisestikin tokiinteistöjen verotuksessa tulosta
20671: kulkutiestään. Nämä moninkertaisen tierasi- saataisiin vähentää tienpidon vero-
20672: tuksen kantajat ovat pääasiassa syrjäisten velvolliselle verovuoden aikana aiheut-
20673: seutujen vähävaraista väkeä. tamat kustannukset.
20674: Tilanteen nurinkurisuutta lisää vielä se,
20675: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 196·2.
20676:
20677: Matti Koivunen. Paavo Aitio. Kaino Haapanen.
20678: Olavi Kämäräinen; Judit Nederström-Lunden. Tauno Kelovesi.
20679: Aleksi Kiviaho. Eino TaiDio. Irma. Torvi
20680: Siiri Lehmonen. Juho Mäkelä. Lyyli Koskinen.
20681: Toivo Niiranen. Toivo .lsvik. Martti Linna.
20682: Artturl Koskinen. Elli Stenberg. Kauko Tamminen.
20683: H. Tauriainen. Antti Kinnunen. Veikko Rytkönen.
20684: 427
20685:
20686: IV,174.-Toiv.al. N:o 131.
20687:
20688:
20689:
20690:
20691: Pakkanen ym.: Toimenpiteistä maatalouskiinteistön haltijan
20692: oikeuttamiseksi verotuksessa vähentämään yksityisteiden
20693: kustannukset.
20694:
20695:
20696: E d u s k u n n a 11 e.
20697:
20698: Entisistä kyläteistä tullaan ottamaan ylei- Maatalouskiin,teistöjen tienpitorasitukset
20699: sistä teistä v. 1954 annetussa laissa tarkoite- tulevat olevaan kovin erilaiset riippuen siitä,
20700: tuiksi yleisillä varoilla kunnossapidettäviksi minkäluontoisen tien varrella kiinteistön ti-
20701: paikallisteiksi eri tiepiireissä noin 70-88 % lukset ja sen talouskeskus sijaitsevat. Nämä
20702: teiden pituuksien mukaan laskettuna. Jäl- rasitukset ovat suurimmat niillä tienoilla,
20703: jelle jäävä osa kyläteistä, samoin kuin ne jotka sijaitsevat etäällä joko kokonaan tai
20704: kunnantiet sekä asutustiet, joita ei tulla hy- ainakin suurimmaksi osaksi yleisillä varoilla
20705: väksymään paikallisteiksi, jäävät yksityis- kustannettavista teistä. Erilaisuutta tulee
20706: teinä kunnossapidettäviksi samoin kuin van- eri kuntien alueilla aiheuttamaan myös se
20707: hastaan yksityisteinä olleet tiet. Näitä teitä seikka, missä määrin kukin kunta pystyy
20708: koskevan lainsäädännön yhtenäistämiseksi myöntämään tieavustuksia. Huonoimmassa
20709: eduskunta on 12. 2. 196•2 hyväksynyt lain asemassa ovat syrjäseutujen maatilat, jotka
20710: yksityisistä teistä, mikä laki koskee kaikkia ovat yleensä pienempiä ja heikompituottoisia
20711: muita yksityisiä teitä, paitsi niitä, joita vain kuin yleisten teiden lähettyvillä sijaitsevat
20712: asianomaisen kiinteistön omistajalla tai halti- kiinteistöt.
20713: jalla on oikeus käyttää. Hyväksytyn lain Maatalousmaan verojyvityksMsä otetaan
20714: mukaan annetaan valtion varoista vuosittain huomioon pistevähennyksinä eri peltolohko-
20715: avustusta määrätyt edellytykset täyttävien jen etäisyys maatilan talouskeskuksesta,
20716: yksityisten teiden kunnossapitoon. Tällaisia muttei maatilan etäisyyttä yleisistä teistä.
20717: teitä ovat ne kunnan- ja kylätiet, joita ei hy- Maatalouden sijaintiryhmityksessä.lrin voi-
20718: väksytä paikallisteiksi, ja lisäksi sellaiset yk- daan ottaa huomioon vain se tuotantokustan-
20719: sityiset tiet, joilla on tietyn paikkakunnan nusten lisäys, jonka matkan pituus tarvikkei-
20720: liikenteessä huomattava merkitys tai jotka den hankintakustannusten ja tuotteiden
20721: ovat yhdysteinä tarpeellisia syrjäiselle asu- myyntikustannusten lisäytymisenä aiheuttaa,
20722: tukselle ja joista aiheutuu tieosakkaille tien sen mukaisesti kuin maatalouskiinteistöjen
20723: pituuden vuoksi tai muusta sellaisesta syystä verotuksesta annetun asetuksen (1376/1959;)
20724: erityisen rasittavia kustannuksia. Annetta- 7 §: ssä säädetään. Verolakeja olisikin muu-
20725: van valtionavun määrä on vähintään 20 ja tettava siten, että maatalouskiinteistön tar-
20726: enintään 60 %. Poikkeustapauksissa voi val- vitsemien yksityisten teiden perustamisesta
20727: tionapu kuitenkin nousta aina 90 %:iin ja kunnossapitämisestä kiinteistön omista-
20728: saakka. jalle tai haltijalle aiheutuvat rasitukset saa-
20729: Myös yksityisen tien rakentamiseen ja pa- taisiin verotuksessa vähentää todellisten lms-
20730: rantamiseen voidaan samoilla perusteilla tannusten suuruisina.
20731: kuin kunnossapitoonkin saada valtionapua Edellä esitetyin perustein esitämme edus-
20732: tulo- ja menoarvioon otettavien määräraho- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20733: jen puitteissa. Lisäksi kunnat voivat vapaa-
20734: ehtoisesti harkintansa mukaan osallistua että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
20735: avustuksilla ja luontoissuorituksilla määrätyt menpiteisiin tulo- ja omaisuusverolain
20736: edellytykset täyttävien yksityisten teitten (888/1943) sekä maalaiskuntain kun-
20737: rakentamiseen ja kunnos.'!apitoon. naUishallinnosta 15. 6. 1898 annetun
20738: 428 IV,174. - Yksityisteiden kustannukset.
20739:
20740:
20741: asetuksen muuttamiseksi siten, että joko rahassa tai luontoissuorituksena
20742: maatalouskiinteistön omistaja tai hal- maatalouskiinteistölle tarpeellisten yk-
20743: tija saisi vähentää verotuksessa veron- sityisten teiden perustamisesta ja kun-
20744: alaisesta tulosta ne todelliset kustan- nossapidosta.
20745: nukset, jotka hän joutuu suorittamaan
20746: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
20747:
20748: Atte Pakkanen. N'lilo :Ryhtä. Albin Wickman.
20749: Mikko Asunta. Yrjö Hautala. Verner Korsbä.ck.
20750: Hilja Vå.änänen. Toivo H. Kinnunen. Aaro Lintilä.
20751: Väinö E. Nieminen.
20752: 429
20753:
20754: IV,175.- Toiv.al. N:o 132.
20755:
20756:
20757:
20758:
20759: Pohjonen ym.: Tie- ja katurasitusten vähentämisestä vero-
20760: tuksessa.
20761:
20762:
20763:
20764:
20765: V erotus on maii8Samme maailman raskaim- tieyhteyksien aiheuttamista mitä moninai-
20766: pia. Kun sen merkittävästä kevenemisestä simmista haitoista ja vaikeuksista. Nämä ve-
20767: ei näytä olevan tietoa, olisi toivottavaa, että roa maksavien kansalaisten ansiomahdolli-
20768: eri kansalaispiirien verotus voitaisiin suorit- suuksien vähenemiseen vaikuttavat ylimää-
20769: taa mahdollisimman tasapuolisesti ja oikeu" räiset häiriötekijät tulisi oikeuden- ja asian-
20770: denmukaisesti. Tähän ilmeisesti pyrkii ns. ve- mukaisesti eri olosuhteissa otltaa vähennyk-
20771: rolakikomitea, jonka työn perusteella toivo- sinä huomioon verotuksessa.
20772: taan saatavan voimassaoleviin verolakeihin Verohelpotusten tulisi tasapuolisesti koskea
20773: monia tarpeellisia parannuksia. Näitä toivo- myös asutusk~n kansa!laisia, mikäli
20774: taan kaikissa väestöpiireiss:ä. heiUä on henkilökohitaisia tie- tai katurasi-
20775: ·Nykyinen verolainsäädäntö ei ota laisin- tuksia.
20776: kaan huomioon esim. sitä, minkälaiset ovat Edellämainitun perusteella kunnioittaen
20777: veroa maksavan kansaiJ.aisen tieyhteydet ja esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20778: näistä aiheutuvat rasitukset hänen suorit- muksen,
20779: taessaan ammattiaan maaseudulla jdko vil-
20780: jelijänä, metsätyömiehenä, pienyrittäjänä tai että hallitUs antaessaan esityksen
20781: muun ammatin harjoilttajana. ·Nimenomaan uudeksi verolainsäädännöksi selvittäisi
20782: maaseudun asukkailla ovat monet maksut ja siinä myös asianmukaiset perusteet
20783: rasituikset, jotka aiheutuvat teiden hoidosta verovähennysten suorittamiseksi tie-
20784: ja kunnossapidosta tai kokonaan puuttuvien ja katurasituksista.
20785: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
20786:
20787: Mauno Pohjonen. Eino Sä.äskilahti. Esa Timonen.
20788: Eemil Partanen. E. J. Paavola. Arvo Pentti.
20789: Vilho Leivonen. Urho Kähönen. Veikko Savela.
20790: 430
20791:
20792: IV,176.- Toiv.al N: o 133.
20793:
20794:
20795:
20796:
20797: Rihtniemi ym.: Ylitöistä saatujen tulojen vapauttamisesta
20798: tuwverosta.
20799:
20800:
20801: Eduskunnalle.
20802:
20803: Edessä olevina vuosina olisi maamme ta- aikaa, jonka puitteissa hän voisi työskennellä
20804: loudellisen kehityksen kannalta ensiarvoi$en oma:ksi hyödykseen ja silten säästää elinkus-
20805: tärbätä, että yritteliäisyyttä, pyrkimystä tannuksissaan. Näin ollen voidaankin todeta,
20806: suurempiin työansioihin ja siten myös sääa- etteivät yli- ja lisätyöansiot useinkaan mer-
20807: tämisa!llttiutta voitaisiin voimakkaasti lisätä. kitse yhtä suurta veronmaksukykyä kuin
20808: Tässä suhteessa on nimenomaan verotusjär- säännöllisenä työaikana saadut yhtä suuret
20809: jestelm.ä;llä ja myös verotusta koskevilla yk- tulot. Jo tästä syystä olisi varsin kohtuul-
20810: sittäissäännöksillä erittäin suuri merkitys. lista, että yli- ja lisätyöstä saatujen tulojen
20811: Voimassa olevan verotusjärjestelmän osalta verorasitusta huomattavasti a!lennettaisiin.
20812: voidaan kuitenkin todeta, että se on omiaan Tämän lisäksi on kuitenkin otettava myös
20813: ehkäisemään halua henhllökohJtaisen työpa- huomioon, mikä arvokas merkitys taloudelli-
20814: noksen lisäämiseen ja saavuttamaan sitä selle kehityksenemme ol.i&i. sillä, että yritte-
20815: tietä suurempia ansioita. Verorasituksemme liäisyyttä, halua yhä suurempiin työansioi-
20816: on jo sinänsä kansainvälisesti korkeimpia. Li- hin ja säästämisalttiutta voitaisiin lisätä.
20817: sä.'ksi aiheuttaa valtion tuloveron progressii- Tämä tarkoitus voidaan saavuttaa vain siten,
20818: visuus, että mitä enemmän verovelvollinen että yli- ja lisätyöansiot saatetaan kokonai-
20819: käyttää ajastaan ansiotyöhön ja miltä enem- suudessaan verotuksen u~kopuolel'le.
20820: män hän tämän johdosta ansaitsee, sitä suu- Edellä esitetyillä perusteilla esitämme, että
20821: rempi suhteellinen osuus hänen on makset- eduskunta hyväksyisi toivomu.ksen,
20822: tava tuloistaan veroina. Tämän seurauksena
20823: onkin halu yli- ja lisätyöansioihin viime vuo- että haUitus antaisi Eduskunnalle
20824: sina verorasituksen yhä lisääntyessä voimak- kiireellisesti lakiesityksen tulo- ja
20825: kaasti laslrenut. omaisuusverolain sekä kunnallishalli-
20826: Progressiivista verotusta perustellaan tuksesta kaupungissa ja maalaiskun-
20827: usein sillä, että suuremmat tulot merkitsevät tain kunnallishallinnosta annettujen
20828: korkeampaa elintasoa ja siten myös suhteelli- asetusten muuttamisesta siten, että yli-
20829: sesti suurempaa veronmaksukykyä. Yli- ja ja lisätöistä saadut ansiotulot vapau-
20830: lisätöiden seurauksena jää verovelvollisellle tettaisiin kokonaisuudessaan sekä val-
20831: kuitenkin aina vastaavasti vähemmän vapaa- tion- että kunnallisverosta.
20832: Helsingissä 9 päivänä maaliskuUJta 1962.
20833:
20834: Juha. Rihtniemi. Jussi Sa~onen. Erkki Ha.ra.
20835: 431
20836:
20837: IV,177.-Toiv.al. N:o 134.
20838:
20839:
20840:
20841:
20842: Rihtniemi ym.: ES'ityksen antamisesta opiskelumenojen vä-
20843: hennysoikeudesta verotuksessa.
20844:
20845:
20846: Eduskunnalle.
20847:
20848: Opintorahojensa ansaitsemiseksi useat opis- tuloista. Opiskelijoille ei liioin suoda mah-
20849: kelijat tekevät kesäaikana työtä ja säästävät dollisuutta vähentää lukukausimaksuja vero-
20850: lukuvuoden varalle. Monet joutuvat vielä tettavasta tulosta ja kuitenkin lukukausi-
20851: lukuvuoden aikana käyttämään osan ajas- maksut eräissä korkeakouluissa ja oppilaitok-
20852: taan ansiotyöhön, josta saadut tulot eivät sissa ovat varsin tuntuvia menoeriä. Samoin
20853: kuitenkaan riitä peittämään kaikkia opinto- on syytä harkita mahdollisuutta saada vä-
20854: kustannuksia. Vaikka heidän vuotuiset an- hentää muut suoranaisesti opjgkeluun liit-
20855: siotulonsa yleensä jäävät varsin pieniksi, ei tyvät menot, kuten kuulustelu- ja harjoi-
20856: heille ole suotu verotuksessa oikeutta näistä tusmaksut verotettavasta tulosta.
20857: erikoisolosuhteista johtuviin vähennyksiin ja Opiskelijoiden ansiotulot ovat yleensä var-
20858: he joutuvat näin ollen kantamaan liian ras- sin vaatimattomia, eivätkä ne läheskään riitä
20859: kaan verotaakan. peittämään elinkustannuksia, vaan opiskeli-
20860: Tärkeän osan opiskelijoiden menoista jat joutuvat lisäksi tekemään velkaa opinto-
20861: muodostaa oppikirjojen hankkiminen. Ny- jensa rahoittamiseksi. Näin ollen on aiheel-
20862: kyisen lainsäädännön mukaan annetaan jo lista ryhtyä keventämään opiskelijoiden ve-
20863: opintonsa päättäneille mahdollisuus vähen- rotaakkaa ainakin välittömien opiskelukus-
20864: tää ammattikirjallisuuden hankkimisesta ai- tannusten osalta.
20865: heutuneet menot verotettavasta tulosta. Opis- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
20866: kelijat, jotka vasta valmistautuvat ammat- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
20867: tiaan varten, eivät saa samaa mahdollisuutta. vomuksen,
20868: Ja kuitenkin he juuri opiskeluaikanaan pyr-
20869: kivät vähistä varoistaan huolimatta luomaan että hallitus kiireellisesti antaisi
20870: pohjan välttämättömälle ammattikirjastolle. Eduskunnalle esityksen, jolla opiskeli-
20871: Oppikirjat, sekä kotimaiset että ulkomaiset, jat oikeutetaan verotuksessa vähentä-
20872: ovat useimmiten varsin kalliita ja nielevät mään tuloistaan välittömät opiskelu-
20873: huomattavan osan opiskelijan pienistä ansio- menonsa.
20874: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
20875:
20876: Juha Rihtniemi. Olli Aulanko.
20877: 432
20878:
20879: IV,178.-Toiv.al. N:o 135.
20880:
20881:
20882:
20883:
20884: Rihtniemi ym..: Opiskelukustannusten vähentämisestä vero-
20885: tuksessa vuosittaiskuoletuksena.
20886:
20887:
20888: Eduskunnalle.
20889:
20890: Voimassa oleva verolakimme hyväksyy lii- ja tutkinto eivät enää voi turvata lisäänty-
20891: keyrityksen. rakennuksiin, koneisiin ym. ka- neitä tuloja, ovat näin ollen täysin per1ls-
20892: lustoon kiinnitetyn pääoman asteittaisen vä- teltuja.
20893: hentämisen verotuksessa vuotuisten poistojen Myös toisessa suhteessa on tutkinnon. edel-
20894: avulla. Osittain vähennys tapahtuu lakimää- lyttämän henkisen pääoman hankkiminen
20895: räisin prosentein, osittain vähennysten suu- verrattavissa liikkeenharjoittajan kone- ja
20896: ruus on verovelvollisen oman harkinnan va- kalustoinvestointeihin. Eräs peruste,. joka
20897: rassa. Tämä tuotantovälineiden kulumisesta usein mainitaan viimeksi mainituista vero-
20898: johtuva arvonvähennys myönnetään siihen tuksessa sallittujen arvonvähennysten yhtey-
20899: katsomatta, onko tuotantovälineet hankittu dessä on se, että liikkeenharjoittajan on tu~
20900: omalla vaiko lainapääomalla. Vähennysoi- lon hankkimiseksi ja säilyttämiseksi jatku-
20901: keuden myöntäminen kaikissa näissä tapauk- vasti uhril!ttava osa vuositulostaan tuotanto-
20902: sissa johtuu siitä lainsäätäjän ajatuksesta, välineittensä kunnossapitoon, joten hänen
20903: että tulon hankkimisvälineen arvo on sel- veronmaksukykynsä säilyttäminenkin vaatii
20904: laista yritystappiota, joka tulon saajan on arvonvähennysten huomioon ottamista. Sama
20905: saatava verovapaana takaisin sen ajan ku- pätee opinnoilla hankittuun henkiseen pää-
20906: luessa, minkä väline kestää. Voimassa ole- omaan nähden. Tämän tuotantovälineen yl-
20907: van lain mukaan ei edes vaadita, että pu- läpitäminen käyttökelpoisella vaatii myös
20908: heena olevan tuotantovälineen tulisi välttä- jatkuvia uhrauksia hankittujen tietojen säi-
20909: mättä olla esine, vaan vähennyskelpoiseksi lyttämiseksi ja alati muuttuvan kehityksen
20910: on myös katsottu immateriaalisen tuotanto- seuraamiseksi.
20911: välineen, kuten patenttioikeuden hankkimi- Edellä kosketeltujen lisäksi useat muutkui.
20912: sesta koituneet kustannukset. näkökohdat puhuvat tässä tarkoitetun vähen-
20913: Näiden lainsäädännössä vanhastaan hyväk- nysoikeuden myöntämisen puolesta. Onhan
20914: SY'ttyjen periaatteiden johdonmukainen so- esim. valtiovalta määrännyt kelpoisuusvaati-
20915: veltaminen tietää, että myös ansion hankki- mukseksi lukuisiin virkoihin ja toimiin sekä
20916: miseksi harjoitettujen opintojen aiheuttamat eräiden ammattien harjoittamiseen jonkin
20917: kustannukset olisi saatava samalla tavalla määrätyn tutkinnon, joten asianomaisten
20918: vähentää verotuksessa vuotuisina ,arvonvä- virkamiesten ja ammatinharjoittajien on ol-
20919: hennyksinä". Tällainen vaatimus ei ole ai- lut suorastaan pakko hankkia tutkinnon muo-
20920: noastaan johdonmukainen, vaan myös koh- dostama aineeton tuotantoväline tuloa tuot-
20921: tuuden- ja oikeudenmukainen. Opiskelu- tavaan toimeensa päästäkseen. Kun liikemaa-
20922: aikana taloudellisin uhrauksin hankittu hen- ilmassa myönnetään vähennysoikeus tutki-
20923: kinen pääoma ja tutkinnon suorittamisesta matta kysymyksessä olevan tuotantovälineen
20924: johtuva mahdollisuus tulojen lisäämiseen tarpeellisuutta, pitäisi erikoiskoulutuksen
20925: ovat immateriaalisia tuotantovälineitä, jotka saaneen toimihenkilön, virkamiehen ja am-
20926: myös ,kuluvat" ja viimeistään työkyvyttö- matin harjoittajan saada vähentää edes vält-
20927: myys- tai eläkeikään saavuttaessa lakkaavat tämättömän tuotantovälineen aiheuttamat
20928: kokonaan olemasta. Verotuksessa hyväksyt- kustannukset.
20929: tävät ja siten järjestetyt arvonvähennykset, Sen johdosta, että pitkällisen opiskelun
20930: että opintoihin kiinnitetyt varat on silloin aiheuttamia ansiomenetyksiä ei ole tähän
20931: saatu kokonaan vähennetyiksi, kun koulutus mennessä otettu huomioon verotuksessa, eri-
20932: IV,178.- Rihtniemi ym. 433
20933: laisia tutkintoja suorittaneet ovat joutuneet tuloveroa I veroluokan mukaan kultakin
20934: tuntuvasti muita kansalaisia epäedullisem- kaksivuotiskaudelta 130 000 mk eli 50 %
20935: paan asemaan. Tämän osoittaa, paitsi edellä enemmän kuin ensiksi mainittu.
20936: esitetty rinnastus liiketuloihin, myös kansa- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
20937: koulun jälkeen ansiotoimeen siirtyneen ja tavasti toivomuksen,
20938: jatkokoulutusta vaativan työntekijän aseman
20939: lyhyt vertailu. Kun ensiksi mainitut työn- että hallitus antaisi kiireellisesti
20940: tekijät säännöllisesti ansaitsevat elinajan an- Eduskunnalle esityksen verolakien
20941: sionsa pitemmän ajan kuluessa alhaisemmin muuttamisesta siten, että ylioppilas-
20942: vuosituloin, johtuu progressiivisen veroas- tutkinnon sekä korkeakoulussa tai
20943: teikon vaikutuksesta, että ammatillista kou- muussa oppilaitoksessa tutkintonsa
20944: lutusta saaneen työntekijän elinajan ansio suorittanut saisi palkka- tai ammatti-
20945: tulee huomattavasti ankarammin verotetuksi tulosta, jonka hankkimisen edellytyk-
20946: kuin kansakoulun jälkeen ansiotoimeen siir- senä tai ilmeisenä apuna on aikaisem-
20947: tyneen työntekijän yhtä suuri tai suurempi min suoritettu. opiskelu, tulon hankki-
20948: kokonaisansio. Miten suurista summista misen edellyttämän opiskeluajan an-
20949: tässä on todella kysymys, ilmenee seuraa- siomenetyksen vuosittaiskuoletuksena
20950: vasta esimerkistä: jos henkilö ansaitsee vähentää ansion menetyksestä johtu-
20951: 1000000 mk vuodessa ja toinen 2 000 000 vat poistot sinä aikana~ minkä tutkin-
20952: mk joka toinen vuosi, jolloin asianomaisten non suorittaneen voidaan katsoa pys-
20953: kokonaisansiot muodostuvat yhtä suuriksi, tyvän tehokkaaseen ja koulutustaan
20954: joutuu viimeksi mainittu voimassa olevan vastaavaan ansiotyöhön.
20955: veroasteikon mukaan maksamaan valtion
20956: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
20957:
20958: Juha :Rihtniemi. Olli Aulanko.
20959:
20960:
20961:
20962:
20963: o5 E 219/62
20964: 434
20965:
20966: IV,179.-Toiv.al. N:o 136.
20967:
20968:
20969:
20970:
20971: Pitsinki ym. : Opintokustannusten vähentämiskelpoisuudesta
20972: verotuksessa.
20973:
20974:
20975: E d u s 'k u n n. a 11 e.
20976:
20977: Viime vuosina kohonneet opiskelukustan- opintolainojen kuoletusten välhennySkelpoi-
20978: nulkset ovat tehneet opiskelijain verotuskysy- suutta koskevassa aloitteessa, samoin kuin
20979: mykset entistä; ajan!koMaisemmiksi. Tosin NorjaJSSa, jOSrSa valtion opintolainarahastosta
20980: OO.elleenkin yliopisto- ja ikor'kerukouluylioppi~ otettujen opintolainojen kuoletUikset jo saa-
20981: laittemme enemmistö voi suorittaa lopputut- daan vähentää tulosta.
20982: kintonsa velkaantumatta UJlikopuolisille, mutta On itsestään sel viiä, että vanhempien avus-
20983: varsinikin pieniltä maaseutupaikkakunnilta tuskyky kasvaa ja opiskelijain velkaantumi-
20984: tulevien opiskelijain omaisiltaan saama ta- nen vähentyy, mikäil.i vanhemmille myönne-
20985: loudellinen tuki Olli vähäinen ja näiden yli- tään o]keus vruhentää tulostaan opiskeleville
20986: oppilaiden loma-aikojen ansiotasokin alhai- lapsilleen antamiaan avustuksia vastaava
20987: sempi kuin kaupunkipailkkrukuntiren kasva- määrä. Nykyisillä koulutus- ja opintovähen'-
20988: teilla, joten ihe joutuvat turvautumaan ylei- nylksi:llä ei kuitenkaan ole suurta:kaan merki'-
20989: sesti opintolainoihin. Lainoihin turvautumaan tystä korkeakouluopiskelijain osalta. Suurin
20990: joutuneiden vähävaraisten opiskelijain velka- osa opiskelijoista on ylioppilaaksi va:lmistues-
20991: taakka tuntuu erityisen raskaaha tutkinnon saan 19 vuoden ikäisiä. Lisä!ksi on huomat-
20992: suorittamisen jälkeen, jolloin lainojen lyhen- tava, että noin 60% miespuolisista ylioppi'-
20993: nyssuoritukset allkavat samanaikaisesti ikodin laista suorittaa asevelvollisuutensa ennen
20994: perustamisen kanssa. Opintolainojen kuole- lkorkeakouluopintojensa aloittamista. Täten
20995: tusten hyvä!ksymirren vähennyskelpoisiksi ta- korkeakouluopiskelijain vanhemmat voivat
20996: soittaisi velkaantuneen ja velatta opiskelleen parhaimmassakin tapauksessa päästä osalli-
20997: elintasojen välille syntynyttä kuilua ja olisi s~ksi koulutusvähennyiksestä, tai opiskelija
20998: erittäin tarpeellinen varsinkin ensimmäisinä itse opintovähennylksestä, ainoa:staan parina
20999: vuosina lopputu1Jkinnon suorittamisen jäl- ensimmäisenä opiskeluvuonna. Niitä vanhem~
21000: keen, jolloin tulot ovat alhaisimmat ja menot pia, joiden lapset suorittavat ensin asevelvol-
21001: usein erityisen suuret. lisuutensa ja näitä opiskelijoita itseään eivät
21002: Tärkein näkökohta opintolainojen kuole- vähennykset alhaisen yläikärajan johdosta
21003: tusten vähennyskelpoisitksi hyväksymisen puo- yleensä lainkaan IJ.rogke.
21004: ~esta on se ikatsantotapa, joika sisältyy sanon- Maaliskuussa 1958 suoritetusta Suomen
21005: taan ,vero veronma:ksukyvyn mukaiseksi". Ylioppilaskuntien Liiton tutkimuksesta sel-
21006: On kuitenkin myös huomattava, että tulon viää, että korkeakouluissamme opiskele-
21007: ansaitsemiselksi suoritettu työ kestää opiskeli- vista ylioppilaista 46 % oli peittänyt
21008: jalta - myöhemmältä tutkinnon suoritta- vähintään puolet opiskelukustannuksistaan
21009: neelta kansalaiselta - useampi'a VUrOSia kuin omaisiltaan saamillaan avustuksilla. Kai-
21010: tulotuottavat vuodet, nimittäin 5-6 opiskelu- kista ylioppilaista 22 % opiskeli yksin-
21011: vuotta kauemmin. Mikäli opinnot on rahoi- omaan omaisiltaan saamansa taloudel-
21012: tettu kokonaan tai osittain iJ.ainoiUa, tuntuisi lisen tuen turvin. Koska korkeakoulu-
21013: kohtuulliselta ja helpolta järjestää asia siten, opiskelijain keskimääräiset kuukausimenot
21014: että asianomaisten sallittaisiin vähentää tu- ovat tällä hetkellä edellämainitun tutkimuk-
21015: lostaan opintolainojen kuoletussuorituiksia sen mukaan Helsingissä 27 000 mlk - Tu-
21016: vastaava määrä. Edellä mainituilta perus- russa, Jyväskylässä ja Oulussa kuukausime-
21017: teilta on lähdetty mm. Ruotsissa tehdyssä not ovat vastaavasti 5 000-7 000 mk pienem-
21018: IV,179 - Pitsinki ym. 435
21019:
21020: mät - voidaan todeta, että nykyinen koulu- viideksikymmeneksituhanneksi ja kahde'ksak-
21021: tusvähennys on myös suuruudeltaan vanhem- silkymmeneksituhanneksi markaksi, sekä 4)
21022: pien iJ.apsilloon antamia avustuksia vastaama- että säännökset ulotettaisiin !koskemaan lk:or-
21023: ton. kealkouluissa opiskelevia henkilöitä, jotJka
21024: Näinollen olisi hallitu'ksen kiireellisesti an... ovat täyttäneet ennen verotusvuoden alkua
21025: nettava eduskunnalle esitys nYJkyisten vero- seitsemäntoista vaan ei lkahtakymmentälk:uutta
21026: iJ.akisäännö'ksien muuttamiseksi siten, 1) että vuotta.
21027: korkeakouluopiskelijat ja !korkeakouluissa Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
21028: loppututkinnon suorittaneet henkilöt saisivat nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21029: sekä valtion- että kunnanverotuksessa vähen- muksen,
21030: tää tuloistaan opintolainojensa kuoletukset,
21031: 2) että tulo- ja omaisuusverolain väliaikai- että hallitus kiireellisesti antaisi
21032: sesta muuttamisesta 21 päivänä joulukuuta Eduskunnalle esityksen sellaisiksi muu-
21033: 1956 annetussa laissa (626/56) olevat lisäyk- tolesiksi verolakeihin, että opiskelusta
21034: set, sanotun lain 29 § :n 1 mom. 8 ja 9 kohdat, korkeakouluissa tai muissa oppilaitok-
21035: saataisiin pysyväisesti tulo- ja omaisuusvero- sissa aiheutuneet kustannukset saatai-
21036: lakiin, 3) että mainituissa kohdissa olevat siin nykyistä laajemmalti ottaa huo-
21037: vähennysten markkamäärält !korkeakouluopis- mioon tulon vähennyksenä verotuk-
21038: kelijoiden kohdalta korotettaisiin vastaavasti sessa.
21039: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1962.
21040:
21041: Kaarlo Pitsinki. Olavi Lindblom. Valdemar Sandelin.
21042: Edvard Pesonen. Tyyne Paasivuori. Artturi Koskinen.
21043: Viljo Virtanen. Sylvi Siltanen. Sulo Hostila.
21044: Väinö Leskinen. Arvo Ahonen. Kalle Matilainen.
21045: Kustaa Alanko.
21046: 436
21047:
21048: IV.180.-Toiv.al. N:o 137.
21049:
21050:
21051:
21052:
21053: Stykki ym.: Yksityisoppikoulujen lukukausimaksujen vähen-
21054: nyskelpoisuudesta verotuksessa.
21055:
21056:
21057: E d u s kun n a 11 e.
21058:
21059: Oppikoulujen oppHasmääri'eD. jatkuvasti li- kansalaisia eri asemaan, niin edellä olevaan
21060: säännyttyä ei lasten vanhemmilla enää ole viitaten kunnioittaen esitämme eduskunnan
21061: mahdollisuutta valita eri koulujen välillä, hyväksyttävä!ksi toivomuksen,
21062: mihin lapsensa sijoittaa, kuten mahdollisesti
21063: aikaisemmin saattoi tapahtua. Näin ollen että hallitus ryhtyisi sellaisiin vero-
21064: joutuvat vanhemmat varallisuuJteen katso- tuslainsäädännön muuttamista koske-
21065: matta sijoittamaan ·lapsia myös yksityisoppi- viin toimenpiteisiin, että verotuksessa
21066: kouluihln, vaikka muutoin valtion koulu oli- saataisiin tuloista vähentää yksityisop-
21067: sikin asianomaisella etusijalla. pikouluissa olevien lasten lukukausi-
21068: Koulutuskustannukset ovat kuitenkin eri- maksut siltä osin, kuin ne ovat val-
21069: laiset j•a yksityisissä kouluissa yleensä suu- tion oppikoulujen lukukausimaksuja
21070: remmat kuin valtion oppikouluissa. Kun täs- suuremmat.
21071: säkään suhteessa ei ole mitään syytä asettaa
21072: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
21073:
21074: Aa.ro Stykki.. Pentti Pa.ka.rin.en.
21075: Juho Tenhiälä.. Eino Ojajärvi.
21076: Leo I. Mattila.
21077: 437
21078:
21079: IV,181.- Toiv.aJ. N: o 138.
21080:
21081:
21082:
21083:
21084: Timonen ym.: Kouluvähennyksen laajentamisesta valtionvero-
21085: tuksessa..
21086:
21087:
21088: Eduskunnalle.
21089:
21090: Varsin monissa perheissä lasten koulurtus- 17-20 vuotiaitten opiskelukustannuksia ja
21091: kustannukset muodostavat nykyisin huomat- sellaisia alle 17-vuotiaita, jotka opiskelu-
21092: tavan menoerän. Kustannusten lisäystä on aikanaan asuvat toisella paikkakunnalla. Kun
21093: omiaan aiheuttamaan kouluakäyvien asuin- koulutilaston mulkaan suurin osa vieraissa
21094: paikan etäisyys. Koulutilastomme osoittaa kunnissa koulua käyvistä asuu kotona ja
21095: mm., että oppikoulua käyvästä maaiaiskun- matkakustannukset varsinkin vähävaraisten
21096: tien nuorisosta noin puolet - yli 40 000 - perheiden kohdalla saattavalt muodostua so-
21097: opiskelee toisella paildrnknnnalla ja tästä siaaliseksi rasitukseksi, olisi tämä epäkohta
21098: määrästä noin 30 000 käy joka päivä koto- poistettava ja ulotettava koulutusvähennys
21099: naan. V aatimattomankin arvion mukaan siis myös alle 17 vuotiaitten kotona asuvien opis-
21100: yksigtään oppikoululaisten matkakustannuk- kelijain matkakustannu:ksiin.
21101: set päivää kohden nousevalt noin 1750 000 Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme !kun-
21102: mk: aan eli lukuvuoden aikana noin 400 milj. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21103: mk:aan. muksen,
21104: Valtionverotuksessa sallitaan tehdä koulu-
21105: tusvähennyksiä, mutta ne eivät peitä kuin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
21106: varsin kapean alan määrättyjen ikäluokkien toimenpiteisiin koulutusvähennyksen
21107: koulutuskustannuksista. Vähennys koskee laajentamiseksi valtionverotuksessa.
21108: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
21109:
21110: Esa Timonen. Ale Holopainen. Reino Ka.Tpola.
21111: 438
21112:
21113: IV,182. - Toiv.al. N: o 139.
21114:
21115:
21116:
21117:
21118: Kekkonen ym.: Opiskelijoiden oppikirjakustannusten saatta-
21119: misesta verotuksessa vähennyskelpoisiksi.
21120:
21121:
21122: E d u s kun n a 11 e.
21123:
21124: Verotuksessa ei ole ollenkaan otettu huo- ammattikirjallisuuden hank!kimisesta johtu-
21125: mioon niitä kustannuksia, jotka aiheutuvat neet kohtuullisilksi katsottavrut kustannukset.
21126: opiskelijoille oppikirjojen hankinnasta. Suo- KHO:n ennakkopäätöksen 8. 2. 1961 n:o 428
21127: ritetun tutkimuksen mu.!kaan korkeakoulu- mukaan on myöskin väitöskirjan tekemisestä
21128: <>piskelijoiden varsinaiset opintomenot olivat aiheutuneet kohtuullisiksi katsottavllit kustan-
21129: v. 1958 kuukaudessa keskimäärin 2 000 mk nukset verotuksessa vähennyskelpoisia.
21130: ilman lukukausima:ksuja. Kuitenkin on huo- Edellä esitettyjen perusteluiden mukai-
21131: matJtava, että jo tällöin lääketieteellisessä sesti esitämme kunnioittaen eduskunnan hy-
21132: tiedekunnassa ja teknillisessä korkeakoulussa väksyttäväksi toivomuJksen,
21133: vastaava summa oli lähes kaksinkertainen.
21134: Kirjahankinnat muodostavat suurimman että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
21135: osan opiskelumenoista. Koska opiskelu ai- toimenpiteisiin TOL 29 § :n 9 momen-
21136: heuttaa kokonaisuudessaankin taloudellisesti tiin muuttamiseksi siten, että opiskeli-
21137: erittäin suuren rasituksen, olisi kohtuullista, joiden oppikirjojen hankkimisesta
21138: että ammattiin valmistumista varten hankit- johtuneet kohtuullisiksi katsottavat
21139: tava kirjallisuus olisi vähennyskelpoista. On kustannukset voidaan verotuksessa
21140: huomattavaa, että TOL:n 26 §:n 9 momen- katsoa vähennyskelpoisiksi.
21141: tin mukaan saadaan verotuksessa vähentää
21142: Helsingissä 9 päivänä maalislmruta 1962.
21143:
21144: Matti Kekkonen. Ca.rl Olof Tallgren.
21145: Kristian Gestrin. Raimo Ilaskivi.
21146: Armas Leinonen.
21147: 439
21148:
21149: IV,183. - Toiv.al. N: o 140.
21150:
21151:
21152: Paavola ym.: Alle 26-vuotiaiden opiskelijoiden täysimääräi-
21153: sestä opintovähennysoikeudesta verotuksessa.
21154:
21155: Eduskunnalle.
21156:
21157: Nykyisen verolainsäädännön mukaisesti joittamisesta aiheutuvat kulut. Vähennys-
21158: opiskelijoiden vanhemmat tai opiskelijat itse kelpoisten opintokulujen enimmäismääräksi
21159: saavat vähentää 3.0 000 mk tai 50 000 mk on kuitenkin kohtuullista esittää raja,
21160: verotuksessa riippuen siitä, opiskelevatko he 100 000 mk, jonka alapuolelle vuotuiset to-
21161: kotipaikkakunnallaan tai muualla. Tämän delliset opintokustannukset Pöyhösen v. 19'58
21162: vähennyksen saa suorittaa ainoastaan alle suorittaman tutkimuksen mukaan jäävät.
21163: 21-vuotiaiden opiskelijoiden kohdalta. Toi- Opiskelijoiden kohdalla tentti- ja lukukausi-
21164: saalta opiskelijoiden kokonaistulot jäävät maksut muodostavat kuukaudessa noin 2 000
21165: yleensä hyvin vähäisiksi, niin että he useim- mk ja tämän lisäksi tulevat kirjahankinnat
21166: miten saavat pientuloisille myönnettävän ja muut opintokustannukset. Tällöin tulee
21167: vähennyksen. edelleenkin ottaa huomioon erillisenä se kus-
21168: Verolaissa ei yli 21 ikävuotta täyttäneiden tannuserä, joka aiheutuu opiskelun suoritta-
21169: opiskelijoiden kahdalla ole ollenkaan otettu misesta vieraspaikkakuntalaisena.
21170: huomioon opiskelun aiheuttamia kustannuk- Valtionverotuksessa tällainen vähennys
21171: sia. Yksi verotuksen epäkohdista kohdistuu olisi sisällytettävä tulo- ja omaisuusverolain
21172: tällöin siihen nuorisoon, joka, samalla kun 29 §:n 1 mom:n 9 ja 10 kohtien yhteyteen,
21173: se omien kättensä töillä huolehtii toimeen- joissa säädetään muista opintovähennyksistä.
21174: tulostaan, jatkaa opintojaan valmistuakseen Kunnallisverotuksessa ei tunneta lainkaan
21175: yhä tehokkaammin palvelemaan maataan ja tulo- ja omaisuusverolain edellä mainitun
21176: kansaansa. Olisi oikeudenmukaista, että hei- pykälän mainitsemia opintovähennyksiä.
21177: dän ansiotulojaan verotettaessa otetaan huo- Opintovähennykset olisi ulotettava myös
21178: mioon opiskelun aiheuttamat todelliset opin- kunnallisverotukseen ja vähennyksistä sää-
21179: tokustannukset. Ansiotyössä olevat opiskeli- dettävä lisäämällä uudet kohdat kunnallis-
21180: jat ovat useimmiten juuri niitä, joille opis- hallituksesta kaupungissa 8. 12. 1873 anne-
21181: kelun rahoituksen järjestäminen on ollut tun asetuksen 55 §: ään ja maalaiskuntain
21182: vaikeata ja muulla lailla kuin ansiotyöllä kunnallishallinnosta 115. 6. 1898 annetun ase-
21183: mahdotonta. Ansiotyössä olo aiheuttaa opin- tuksen 82 § : ään.
21184: toajan pidentymistä, mistä syystä edellä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21185: esitettyjen todellisten opintokustannusten nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
21186: vähennyskelpoisuus verotuksessa korvaisi muksen,
21187: edes jossain määrin sen ajan lyhentymistä, että hallitus verolakien uudistami-
21188: joka lopullisessa ammatissa toimimiseen on sen yhteydessä sisällyttäisi tulo- ja
21189: käytettävissä. omaisuusverolakiin alle 26-vuotiaiden
21190: Todellisiksi opintokustannuksiksi tulisi kä- opiskelijoiden täysimääräisen opinto-
21191: sittää kaikki sellaiset opiskelusta aiheutuvat vähennysoikeuden sekä ryhtyisi toi-
21192: kustannukset, jotka ovat tosittein osoitetta- menpiteisiin tämän vähennysoikeuden
21193: vissa. Tällaisia kuluja ovat esimerkiksi luku- ulottamisesta kunnallisverotustakin
21194: kausi- ja tenttimaksut, laudatur-töiden kir- koskevaksi.
21195: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
21196: E. J. Paavola. Anni Flinck. Pentti Pakarinen.
21197: Erkki Koivisto. Rafael Paasio. Jussi Saukkonen.
21198: Saara Forsius. Jaakko Kemppainen. Esa Kaitila.
21199: Eino Ojajärvi. Irma Karvikko.
21200: 440
21201:
21202: IV,184.- Toiv.al. N:o 141.
21203:
21204:
21205:
21206:
21207: Leinonen: V erolainsäädännön muuttamisesta opiskelijain työ-
21208: tulovähennyksen osalta.
21209:
21210:
21211: E d u s k u n n a ll e.
21212:
21213: Maamme eri ammatillisissa oppilaitoksissa, opiskelukustannusten peittäimiseen, osan mm.
21214: kuten kauppakouluissa, ja -opistoissa, teknil- opintolainoista aiheutuvien korkomenojen
21215: lisissä kouluissa ja -opistoissa, seminaareissa, maksamiseen. Lisäksi useat yli 21 vuotiaat
21216: korkeakouluissa jne. opiskelee useita henki- opiskelijat ovat avioliitossa ja heidän kannet-
21217: löitä, joiden ikä on yli 21 vuotta. tavakseen jää opiskelukustannusten lisäksi
21218: Nykyisten säädösten mukaan voi kuitenkin mm. perheen ylläpidosta aiheutuvat kustan-
21219: vain alle 21-vuotias henkilö tai hänen holhoo- nukset.
21220: jansa vähentää opiskelukustannuksilla vero- Edelläolevan huomioiden esitän kunnioit-
21221: tettavasta tulosta 30 000 mk: sta 50 000 taen eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
21222: mk:aan riippuen siitä, onko opiskelu tapah-
21223: tunut koti- vai vieraalla paikkakunnalla. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21224: Lisäksi voivat ammatteihin valmistuneet vä- voimassaolevan verolainsäädännön sel-
21225: hentää ammattikirjallisuudesta aiheutuvat laiseksi uudistamiseksi, että myös yli
21226: kustannukset, jota vähennystä opiskelija ei 21 vuotias opiskelija voisi tehdä loma-
21227: voi suorittaa. aikana hankkimastaan tulosta riittä-
21228: Opiskeluaikana kesä- ym. ansioilla hanki- vän suuren vähennyksen.
21229: tut tulot käyttää opiske!.ija ennen kaikkea
21230: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
21231:
21232: Armas Leinonen.
21233: 441
21234:
21235: IV,185. - Toiv.al. N: o 142.
21236:
21237:
21238:
21239:
21240: Hara ym.: Koulutus- ja opintovähennysoikeuden laajentami-
21241: sesta tulo- ja, omais'lJiUSVerotuksessa.
21242:
21243:
21244: Ed u sku nn alle.
21245:
21246: Tulo- ja omaisuusverolain 29 §: n 8 ja 9 listä opetusta autavien laitosten opiskelijat,
21247: kohdan mukaan on verovelvollisella, joka on joiden joukko ei suinkaan ole vähäinen. Kun
21248: elättänyt huollossaan olevaa lastaan, joka näissä oppilaitoksissa opiskelevat ja heidän
21249: verovuonna on vähintään 8 kuukauden ajan huoltajansa ovat yleensä varsin heikossa ta-
21250: saanut säännöllistä ja täyttä opetusta am- loudellisessa asemassa olevia, tuottaa jo vaa-
21251: matti- tai oppikoulussa, korkeakoulussa timattomammankin ammattiopetuksen saami-
21252: taikka niihin verrattavassa oppilaitoksessa nen suuria vaikeuksia. Useinhan oppilaat
21253: laissa mainituin edellytyksin oikeus vähen- ovat olleet ansiotyössä koko vuoden siihen
21254: tää verotettavasta tulostaan joko 30 000 tai asti, kunnes opinnot alkavat syksyllä, ja ovat
21255: 50 000 mk koulutusvähennyksenä. Samoin tänä aikana ansainneet sen verran, että tulo-
21256: on em. oppilaitoksessa opiskelevalla henki- jen määrä ylittää verotettavan tulon alara-
21257: löllä oikeus tehdä 50 000 mk: n vähennys jan. Jos tässä tapauksessa olisi mahdollisuus
21258: omista työtuloistaan, ellei hänen huoltajansa saada tuloista vähentää laissa määrätty
21259: jo ole saanut tehdä vastaavanlaista vähen- 50 000 mk, jäisi heille koko vuoden säästynyt
21260: nystä. ansiotulo tuloverotuksen osalta vähentämättö-
21261: Lain mukaan on oikeus koulutus- ja opin- mänä käytettäväksi opintojen rahoittamiseen.
21262: tovähennykseen vain siinä tapauksessa, että Edellä olevan perusteella esitämme edus-
21263: opiskelu on verovuoden aikana jatkunut vä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21264: hintään 8 kuukautta. Näin ollen jäävät
21265: näistä vähennyksistä osattomiksi opiskelijat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21266: ja heidän huoltajansa siinä tapauksessa, sellaisen lainsäädännön aikaansaami-
21267: että kysymyksessä on yksivuotinen oppilai- seksi, että koulutus- ja opintovähen-
21268: tos, jonka lukukausi alkaa normaalisti syk- nys tulo- ja omaisuusverotuksessa tu-
21269: syllä. V aadittavaa kahdeksan kuukauden lisi koskemaan myös sellaisissa oppilai-
21270: opiskeluaikaa ei verovuoden aikana tällöin toksissa opiskelevia, joiden opiskelu-
21271: tule. Osattomiksi vähennyksestä jäävät mm. aika verovuoden kuluessa on ollut ly-
21272: liikealan erikoiskoulujen oppilaat, kai1San- hyempi kuin 8 kuukautta.
21273: opistojen sekä muiden pääasiassa käytännöl-
21274: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
21275:
21276: Erkki Ha.ra.. Kalervo Saura.
21277: Pentti Sillantaus. A.apo Seppälä.
21278: Juuso Bli.ikiö.
21279:
21280:
21281:
21282:
21283: ö6 E 219/62
21284: 442
21285:
21286: IV,186.-Toiv.al. N:o 143.
21287:
21288:
21289:
21290:
21291: Hara ym.: Lahjoitusten verovapautta koskevien säännösten
21292: muuttamisesta.
21293:
21294:
21295: E d u s k u n n a ll e.
21296:
21297: Yksityisluontoiset oppikoulut ja kansan- tujen opetuslaitosten yleishyödyllisen tarkoi-
21298: opistot joutuvat monin tavoin turvautumaan tuksen ja keskeisen kulttuuritehtävän, olisi
21299: eri kansalaispiirien taloudelliseen tukeen var- perusteltua muuttaa asetusta niin, että laissa
21300: sinkin silloin, kun niillä on rakennustehtäviä ilmaistu tarkoitus toteutuisi.
21301: tai kun ne joutuvat suorittamaan huomat- Lahjoitusten verovapautta käsiteltäessä on
21302: tavia opetusväline- ja kalustohankintoja. Si- luonnollisesti pidettävä silmällä, ettei vähen-
21303: ten pyritään välttämään näiden kustannus- nysoikeutta ole mahdollista käyttää väärin.
21304: ten siirtämistä oppilasmaksuihin, jotka muu- Kun yksityisoppikoulut ovat niistä annetun
21305: toinkin pyrkivät kohoamaan liian korkeiksi. asetuksen 57 § : n mukaan ja kansanopistot
21306: Nämä koulut ja opistot ovatkin saaneet pyr- niiden valtionavusta annetun lain soveltami-
21307: kimyksilleen suurta myötätuntoa, mutta toi- sesta annetun asetuksen 18 §: n mukaan kou-
21308: saalta on osoittautunut lahjoitusauliutta eh- luhallituksen valvonnassa ja sen tarkastusten
21309: käiseväksi tekijäksi se, ettei voimassaolevien alaisia, on väärinkäytökset mahdollista täy-
21310: tulo- ja omaisuusverotusta koskevien mää- sin estää. Tämä voi tapahtua esim. siten,
21311: räysten mukaan lahjoittajilla ole verotuk- että veropiirien verojohtajille annetaan mää-
21312: sessa mahdollisuutta vähentää lahjoituk- räys ilmoittaa Iahjoittajalie myönnetystä vä-
21313: siaan verotettavasta tulosta. Asiaintila on hennysoikeudesta kouluhallitukselle, joka toi-
21314: nurinkurinen, koska kysymyksessä ovat sivis- mituttamiensa tarkastusten yhteydessä voi
21315: tyslaitokset, jotka muutoinkin pääosalta toi- todeta, että lahjoitus on saatu ja käytetty
21316: mivat valtionavun turvin. Asiantila ei kui- hyväksyttävään tarkoitukseen. Väärinkäytös-
21317: tenkaan johdu tulo- ja omaisuusverolaista, ten varalta muodostaa valtionavun vähentä-
21318: sillä lain 10 § : n 4 kohdan mukaan on tulon misen tai menetyksen uhka teholdman eh-
21319: ja omaisuuden perusteella suoritettavasta käisykeinon.
21320: verosta vapaa mm. sellainen opetuslaitos, Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
21321: aatteellinen yhdistys ja muu yhteisö, laitos nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
21322: tai säätiö, jolla on tieteellinen, taiteellinen, vomuksen,
21323: kansanvalistus-, maanpuolustusta tai koti-
21324: maista elinkeinoelämää edistävä tai muu että voimassa olevaa tulo- ja omai-
21325: yleishyödyllinen tarkoitus. Lain nojalla an- suusveroasetusta muutettaisiin niin,
21326: netusta asetuksesta, jonka 16 § : n 3 mom: ssa että lahjoittajalle voidaan anomuksesta
21327: määritellään, mihin tarkoitukseen annetuille myöntää oikeus valtion verotuksessa
21328: lahjoituksille valtiovarainministeriö voi osit- vähentää verotettavasta tulostaan sel-
21329: tain tai kokonaan myöntää verovapauden, lainen lahjoitus, joka on annettu val-
21330: puuttuu kuitenkin laissa nimenomaan mai- tionapua nauttivalle yksityisluontoi-
21331: nittu opetuslaitos, jolla on kansanvalistusta selle oppikoululle tai kansanopistolle.
21332: kehittävä tarkoitus. Ottaen huomioon Sanot-
21333: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
21334:
21335: Erkld Hara. Ola.vi Lähteenmäki.
21336: Anna-Liisa Linkola. Reino Ala-Kulju.
21337: Jussi Sa~onen.
21338: 443
21339:
21340: IV,187.-Toiv.al. N:o 144.
21341:
21342:
21343:
21344:
21345: Aulanko ym.: Toimenpiteistä ulkomaankaupan palveluksessa
21346: olevien saaman ulkomaanlisän vapauttamiseksi verosta.
21347:
21348:
21349: Eduskunnalle.
21350:
21351: Vientimme edistämiseksi ja ulkomaankau- miä sen elintason ylläpitämis~ksi, jota vaa-
21352: pan järjestämiseksi ovat vientijärjestöt, ditaan ko. viran tai toimen hoidon onnis-
21353: osuuskunnat ja muut yhteisöt lähettäneet tumiseksi. Tällaista lisää maksetaan myös
21354: eri maihin kaupallisia edustajiaan tarkoi- Suomen ulkomaanedustuksen palveluksessa
21355: tuksena maamme viennin tehostaminen. Näi- oleville. Heidän kohdaltaan on asia järjes-
21356: den henkilöiden työn tuloksena on jo sol- tetty niin, että ns. ulkomaanlisä ei ole ve-
21357: mittu uusia tuottoisia kauppayhteY'ksiä. Tätä ronalaista tuloa. NäinoUen on kohtuullista,
21358: toimintaa on pidettävä maallemme ensiarvoi- että myös Y'ksityisen palveluksessa vastaa-
21359: sen tärkeänä, varsinkin teollisuutemme tuot- vassa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa
21360: teitten mark:kinoimisen edistämism.ielessä. tehtävässä ulkomailla oleva, ulkomaanlisää
21361: illkomailla olesk:eleval'le kaupalliselle henki- saava henkilö olisi samassa asem.a.ssa ns. ulko-
21362: löstölle maksetaan peruspalkan lisäksi ns. maanlisän verotukseen nähden.
21363: ulkomaanlisää, joka on tarkoitettu uusissa j'a Edellä olevaan viit~JJten esitämme kunnioit-
21364: vieraissa olosuhteissa työskentelevän henkilö- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21365: kunnan ylimääräisten lml.uj,en korvaamiseksi. sen,
21366: Voimassa olevien verolakien mukaan tältä
21367: ulkomaanlisää pidetään välittömänä tulona että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
21368: ja näinollen verotettavana. Tämä palkan li- menpiteisiin, jM'lla ulkomailla oleske-
21369: säksi maksettava korvaus on alun perin tar- levalle ulkomaankaupan palveluksessa
21370: koitettu paikallisten hintatasosta johtuvien olevalle henkilökunnalle maksettava
21371: kustannusten peittäm.iselksi sekä niiden me- ulkomaanlisä vapautetaan verosta.
21372: nojen tasaamiseksi, jotka ovat välttämättö-
21373: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
21374:
21375: Olli Aulanko. Oiva. Turunen.
21376: R. Hallberg. Georg C. Ehrnrooth.
21377: 444
21378:
21379: IV,188.- Toiv.al. N:o 145.
21380:
21381:
21382:
21383:
21384: Aulanko ym.: Esitykse11. tmtamisesta vientijärjestöjen vapaut-
21385: tamiseksi maksamasta veroa viennined4stämisrahastoihin
21386: siirtämistään määristä.
21387:
21388:
21389: Eduskunnalle.
21390:
21391: Ulkomaankauppamme kamppai1ee monien alu'eilla niissäJkin tapauksissa, joissa kaupan-
21392: vientivaikeuksien kanssa. Kun hllpailu ulko- käynti on satunnaisesti supistunut, mutta
21393: maisilla markkinoitia tunJtuu yhä kiihtyvän, joilla on toiveita saada solmituksi kauppa-
21394: vaaditaan kokenutta henkilöstöä sitä hoita- suhteet uudelleen. Nykyisin ei vientijärjes-
21395: maan. Tällaisen henkilöstön kouluttaminen töillä ole riittävästi mahdollisuuksia ylläpitää
21396: tulee kalliiksi, ja sentähden olisikin koulu- tällaista järjestelmää, vailk!ka yhteyksien kat-
21397: tukseen voitava varata nykyistä enemmän keaminen ratkaisevasti voi estää kauppasuh-
21398: varoja. Vientijärjestöillä, vientiosuuskunnilla teitten uudelleen solmiamisen.
21399: ja yhdistyksillä ei kuitenkaan nykyisin ole Edelläesitettyyn viitaten esitämme kun·
21400: mahdollista käyttää riittävästi varoja tähän nioittaen eduskunnan hyväiksyttäväksi toivo-
21401: tarkoitukseen. Eräänä ratkaisuna tähän pul- muksen,
21402: maan olisi sallia edellämainitunlaisten yh-
21403: teisöjen siirtää verovapaasti rahastoihin va· että hallit'US ryhtyisi toimenpitei-
21404: roja sanottuun tarkoitukseen, kuitenkin siin sellaisen esityksen antamiseksi
21405: enintäin 10 milj. :mk. Rahastojen varoilla Ed'USkunnaUe, joUa vientijärjestöt,
21406: voitaisiin järjestää sekä tarpeellisen henki- -osu:uskunnat ja -yhdistykset vapaute-
21407: lökunnan koulutus että myös edistää ris- taan maksamasta veroa vienm'n edis-
21408: kinottovalmiutta usein monimutkaisissa ul- tämiseen tarkoitettuihin rahastoihinsa
21409: komaankaupoissa. Edelleen voitaisiin rahas- siirtämästään enintään 10 miljoonan
21410: tojen avulla ylläpitää henkilökuntaa Kauppa- markan rahamäärästä.
21411: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
21412:
21413: Olli Aulanko. Oiva Turunen.
21414: R. BaJ.lberg. Georg 0. Ehrnrooth.
21415: 445
21416:
21417: IV,189.- Toiv.al. N: o 146.
21418:
21419:
21420:
21421:
21422: Aulanko ym.: EsityksMt antamisesta teollisuuden karjoitta-
21423: jan oikeuttamiseksi verotuksessa vähentämään osuutensa
21424: viMttijärjestön kulwista.
21425:
21426:
21427: Eduskunnalle.
21428:
21429: Kansantaloutemme rakenteesta johtuen on taloudellisesti vaikuttavin toimenpitein, esim.
21430: kansamme taloudellinen hyvinvointi ratkai- verohelpotuksin, jotlka, vaikka alu:ksi vähen-
21431: sevasti riippuvainen menestyen käydystä ul- täisivätkin verotuloja, merkitsevät lisäänty-
21432: komaankaupasta. Näinollen luo vientivar- vää verotusmahdollisullltta kasvavan viennin
21433: muus työllisyysvarmuutta. Tällöin on tär- aiheuttamista tuloista.
21434: keätä kiinnostuksen lisääminen vientitoimin- Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21435: taan sekä mahdollisuuksien luominen vienti- nioittaen eduskunnan hyvälksyttäväksi toivo-
21436: järjestöille tehOOcltaan myyntiverkoston luo- muksen,
21437: miseen maailmanmarkkinoita silmälläpitäen.
21438: Tämä on kallista toimintaa, mutta perim- että hallitm antaisi Eduskunnalle
21439: mältään koko kansantaloutemme välittömäksi lakiesitykse-n, jonka mukaan teolli-
21440: hyödyksi koituvaa investointia. On tärkeätä suuden karjoittajalla on oikeus vähen-
21441: luoda vientijärjestöille riittäviä edellytyksiä tää verotettavasta tulostaan sekä val-
21442: ulkomaiseen myyntiin pystyvien henkilöitten tion että kunnallisverotuksessa ylimää-
21443: kouluttamiseen. TäUaisia henkilöitä on ny- räise'M vientiväkennyksenä 10 m•'ljoo..
21444: kyisin maassamme käytettävissä erittäin ra- naan markkaan saakka se rahamäärä,
21445: joitetusti verrattuna esim. muihin Euroopan jonka se on suorittanut osuutenaan
21446: maihin. Kiinnostuksen lisääminen vientitoi- vientijärjestössä osuwkunnan tai yk-
21447: mintaan ja. sen tehostamiseen on mahdollista distyluen kulujen peittämiseksi.
21448: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
21449:
21450: Olli Aulanko. Oiva Turonen.
21451: R. Rallberg. Juuso Hä.ikiö.
21452: Georg 0. Ehrnrooth.
21453: 446
21454:
21455: IV,190.- Toiv.al. N:o 147.
21456:
21457:
21458:
21459:
21460: Hallberg ym.: Esityksen antamisesta pienyrittäjien verotuk-
21461: sen lieventämisestä.
21462:
21463:
21464: E d u s k u n n a ll e.
21465:
21466: Laajoilla alueilla eri puolilla maata on Tällainen toimintahan ei voine olla paras
21467: moni pienyrittäjä omin voimin ja oma-aloit- mahdollinen yhteislrunnankaan kannalta, kun
21468: teisesti ryhtynyt elinkeinonaan ja toimeen- työnhaluisia ja työnteettäjiä olisi, mutta
21469: tulonsa turvaamiseksi harjoittamaan pien- ennenkaikkea verolait panevat siihen rajoi-
21470: teollisuutta ja yleensä pienyritteliäisyyttä tukset ja esteet.
21471: muodossa tai toisessa. Tähän on heitä kan- Näin ollen olisi pienyrittäjien asemaa
21472: nustanut myöskin tarkoitukseen saatavat ryhdyttävä parantamaan ja tukemaan siten,
21473: lainat jopa avustuksetkin. Moni heistä onkin että yrittäjä ainakin toimintansa alkuvuosina
21474: onnistunut yrityksessään, mutta miltei saisi joko verovapauden, tai verotusta lieven-
21475: useampi on joutunut vaikeuksiin heihin ny- nettäisiin ja että liikevaihtovero heiltä suu-
21476: kyisin kohdistuvan verotuksen, varsinkin rimpana liikkeen menestymisen esteenä pois-
21477: liikevaihtoveron takia, joka on kohtuuttoman tettaisiin.
21478: ankara, vieläpä siinä määrin, että useissa Edellä esitettyyn viitlllten ehdotamme kun-
21479: tapauksissa yrittäjä on joko joutunut lopet- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21480: tamaan toimintansa tai suorastaan suoritus- muksen,
21481: tilaan. Pahana esteenä yrittäjän onnistumi-
21482: selle on myöskin se, että hankittuaan melko että hallitus kiireellisesti antaisi
21483: kalliita koneita ja muita välineitä, jotka Eduskunnalle esityksen pienyrittäjien
21484: ovat välttämättömät työn jatkamiselle, hän ei liian ankaran verotuksen lieventämi-
21485: ole voinut juuri verotuksen takia ottaa yri- seksi ja varsinkin liikevaihtoveron
21486: tykseensä apuväkeä. Moni on katsonutkin poistamiseksi yrityksen alkuvuosina.
21487: ainoaksi mahdollisuudekseen yrittää yksin.
21488: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
21489:
21490: R. Ballberg. Ale Holopainen.
21491: Esa Timonen. N. Kosola.
21492: Eino Ojajärvi. Väinö Kuoppala.
21493: Edvard Pesonen. Aapo Seppälä.
21494: 447
21495:
21496: IV,191.- Toiv.al. N: o 148.
21497:
21498:
21499:
21500:
21501: Pakarinen ym.: Toimenpiteistä tupakkavalmisteiden mainos-
21502: kulujen vähentämisoikeuden poistamiseksi verotuksessa.
21503:
21504:
21505: Eduskunnalle.
21506:
21507: Lääketieteellinen tutkimus on yhä uudel- tupakkatuotteiden mainonnasta aiheutuvia
21508: leen todennut, että tupakanpolton ja keuh- kuluja ei enää saisi pitää sellaisina tulon
21509: kosyövän lisääntymisen välillä vallitsee il- hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuvina
21510: meinen yhteys. Tupakanpoltto on muutenkin menoina, jotka saa vähentää veronalaisista
21511: kansanterveydelle ja erityisesti nuorison ter- tuloista. Tällöin ei terveydelle vahingollisen
21512: veydelle vahingollista. tuotteen mainontaan enää voitaisi käyttää
21513: Edru:drnnta lausui 15. 9. 1961 toivomuk- yhtä suuria summia kuin nykyisin ja sen
21514: sen, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti mm. räikeimmät muodot ilmeisesti jäisivät pois.
21515: toimenpiteisiin tupakan mainonnan tehok- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21516: kaaksi rajoittamiseksi. Hallitus ei tiettävästi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21517: vielä ole tehnyt mitään asian hyväksi, eikä muksen,
21518: tupakkateollisuus myöskään ole vapaaehtoi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
21519: sesti ryhtynyt mainontaa rajo:ilttamaan, ku- toimenpiteisiin tulo- ja omaisuusvero-
21520: ten on tapahtunut alkoholijuomien mainon- lain muuttamiseksi siten, että tulon
21521: nan alalla. hankkimisesta ja sät'lyttämisestä aiheu-
21522: Eräs keino tupakan mainonnan hillitsemi- tuvina kuluina ei pidettäisi tupakan
21523: seksi olisi sellaisen muutoksen tekeminen ja tupakkavalmisteiden mainostami-
21524: tulo- ja omaisuusverolakiin, että tupakan ja sesta aiheutuneita kuluja.
21525: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
21526:
21527: Pentti Pakarinen. Elis Manninen.
21528: Eino Ojajärvi. Juho Tenhiälä.
21529: Ama.s Leinonen.
21530: 448
21531:
21532: IV,192.-Toiv.al.. N:o 149.
21533:
21534:
21535:
21536:
21537: Koppa.ne:o ym.: Kunnissa. ja. kuntayhtymissä palvellun ajan
21538: lukemisegta tiiysimääräisenä virkamiesten ikälisä- ja eläke-
21539: vuosiksi.
21540:
21541:
21542: E d u s k u n n a ll e.
21543:
21544: Ikälisä- ja eläkevuosiksi luetaan, valtion valtion edun kannalta epätarkoituksenmu-
21545: virkamiehistä voimassaolevien säännösten mu- kaista, .koska se ehkäisee koulutetun työvoi-
21546: kaan, paitsi varsinaista valtion palvelua, ny- man saamisen kunnan sektorilta: valtion pal-
21547: kyisin varsin huomattavassa määrin ainakin velukseen. Kunnat ovat tässä suhteessa olleet
21548: osa erinäisten valtionapua saavien yhteisöjen kaukonäköisempiä, niiden virkasääntöjen
21549: palveluksessa ollusta ajasta jopa eräissä ta- mukaan valtion palvelus luetaan hyväksi
21550: pauksissa yksityisenkin palveluksessa ollusta aina kymmeneen vuoteen saakka ja eräissä
21551: ajru.1a. Tehtävien samankaltaisuutta silmäl- tapauksissa enemmänkin.
21552: läpitäen voidaan todeta, että valtiolla ja Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
21553: kunnilla on useita sellaisia virkatyyppejä, esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21554: joissa tehtävät ovat täysin samanlaiset. Kun muksen,
21555: kysymyksessä on kummassakin tapauksessa
21556: julkinen yhdyskunta, ei tehtävillä yleensä- ettii. haUitus ensi tilassa Tyktyi&i toi-
21557: kään voida sanoa olevan suurta periaatteel- menpiteisiin virkamiesten ikii:lisii- ja
21558: lista eroavuutta. Siitä huolimatta luetaan eläkesäännösten muuttumiseksi niin,
21559: kunnan palvelus valtiolla hyväksi vain neljä että kunnissa ja kuntayhtymissä pal-
21560: vuotta ylittävältä osalta. veltu Bika l1tettu,isiin täysimääräisenä
21561: Tätä ei voida pitää oikeana. Se on myös ikå1isä- ja eläkevuostksi.
21562: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
21563:
21564: Esko KoppaneJL. Margit Borg-Sundman. An.n.a.-Liisa. Linkola..
21565: Väinö Kuoppala. Erkki Koivisto. R. Ha.llberg.
21566: 449
21567:
21568: IV,19S. -Hemst.mot. N:o 150.
21569:
21570:
21571:
21572:
21573: Gestrin m.fl.: Angående ändring av lagen om familjepension
21574: ock begravningskjälp för statstjänstemän.
21575:
21576:
21577: T i ll R i k s d a g e n.
21578:
21579: Genom penningvärdets försämring råkade Pension för innehavare av tjänst eller be-
21580: före kriget skapade änke- och pupillkassor i fattning utgör hos oss som regel 66 % av
21581: en ohållbar ställning. De pensioner dessa lönen, vilket rimligen förutsätter en änke-
21582: kunde utdela motsvarade på intet sätt de pension på åtminstone 33 %. Vid kommunal
21583: inbetalningar, som i tiden gjorts för att pensionering tillämpas i stor omfattning
21584: säkerställa efterlevandes utkomst. För den denna gradering som även kommit till an-
21585: skull fick en statskommitte i uppdrag att vändning vid åtminstone en del av de stats-
21586: undersöka möjligheterna av en omorganisa- dominerade aktiebolagen.
21587: tion ooh finansiell rekonstruktion av kas- Genom lagstiftning a.v år 1956 (förf. saml.
21588: sorna. Kommittens arbete resulterade i att en 696/1956) överfördes Familjepensionsfon-
21589: lag år 1952 stiftades om upprättandet av en dens tillgångar till statsverket, som även
21590: Familjepensionsfond, som rverkade med stats- övertog ansvaret för dess förbindelser. Re-
21591: bidrag, för att en höjning av de inflations- dan dessförinnan hade fondens ekonomiska
21592: drabbade pensionerna skulle kunna verk- ställning förstärkts och den ursprungliga
21593: ställas. motiveringen för den låga procentsatsen
21594: Då det gällde pensioner åt änkor efter starkt försvagats för a:tt enligt vår mening
21595: innehavare av tjänst eller befattning ansåg förlora hela sitt sakliga innehåH i och med
21596: sig kommitten icke kunna föreslå högre be- den ovannämnda lagstiftningsreformen, vari-
21597: lopp än 20 % av den försäkrades lön. Pro- genom statsverket övertog ansvaret för fon-
21598: centsatsen bestämdes med hänsyn tili den dens förbindelser.
21599: föreslagna centralfondens svaga ställning i På grund av det ovan sagda får vi vörd-
21600: lagen trll detta belopp. samt föreslå, att riksdagen ville be.sluta hem-
21601: Det är uppenbart, a.tt en anspråkslös änke- ställa,
21602: pension icke förslår till en skälig livsföring.
21603: Den innebär ett avsteg från den behovsprin- att regeringen måtte framlägga
21604: cip, som bör följas då det gäller pensioner. förslag om sådan ändring av 6 § lagen
21605: Internationell norm är att änkepensioner om familjepension och begravnings-
21606: uppgår tili hälften av den lön, som veder- hjälp för statstjänstemän, att familje-
21607: börande persons make åtnjutit. Samma prin- pension skulle utgå med 33 % av den
21608: cip följs bl.a. i övriga nordiska länder då det försäkrades lön.
21609: gäller familjepensionering.
21610: Helsingfors den 9 mars 1962.
21611:
21612: Kristian Gestrin. Kurt Nordfors. Grels Teir.
21613: Carl Olof Ta.llgren. Per Laurin. Sven Högström.
21614:
21615:
21616:
21617:
21618: 57 E 219/62
21619: 450
21620:
21621: IV,193. - Toiv.al. N: o 150.
21622: Suomennos.
21623:
21624:
21625:
21626:
21627: Gestrin ym.: Valtion virkamiesten perhe-eläkkeistä ja hau-
21628: tausavuista annetun lain muuttamisesta.
21629:
21630:
21631: E d u s k u n n a ll e.
21632:
21633: Ennen sotaa perustetut leski- ja orpokas- nut. Samaa periaatetta noudatetaan mm.
21634: sat joutuivat rahan arvon huonontumisen muissa Pohjoismaissa kun on kyse perhe-
21635: johdosta kestämättömään asemaan. Eläkkeet, eläkkeistä.
21636: joita ne saattoivat maksaa, eivät mitenkään Viran tai toimen haltijain eläke on meillä
21637: vastanneet niitä maksuja, joita aikoinaan oli säännönmukaisesti 66% palkasta, mikä koh-
21638: maksettu jälkeen jäävien toimeentulon tur- tuuden nimessä edellyttää aina;kin 33 % :n
21639: vaamiseksi. Siksi annettiin valtionkomitealie suuruista leskeneläkettä. Tätä asteikkoa so-
21640: tehtäväksi tutkia mahdollisuuksia kassojen velletaan yleisesti kuntien eläkkeissä ja sitä
21641: uudelleen järjestämiseksi ja niiden rahoituk- on käytetty ainakin osassa va;ltionenemmis-
21642: sen saattamiseksi jälleen asianmukaiselle kan- töisistä osakeyhtiöistä.
21643: nalle. Komitean työn tuloksena säädettiin Vuoden 1956 lainsäädännöllä (As.kok. 696/
21644: vuonna 1952 laki perhe-eläkerahaston pe- 1956) siirrettiin perhe~eläkerahaston varat
21645: rustamisesta, joka rahasto toimi valtionavun valtiolle, joka myös otti vastatakseen . rahas-
21646: turvin, jotta voitaisiin toteuttaa inflaation ton sitoumuksista. Jo sitä ennen rahaston ta-
21647: syömien elälclreiden korottaminen. loudellista asemaa oli vahvistettu ja alhaisen
21648: Viran tai toimen haltijain leskien eläkkei- prosenttimäärän alkuperäistä perusteina suu-
21649: den osalta komitea ei katsonut voivansa eh- resti heikannettu ja meidän mielestämme se
21650: dottaa korkeampaa määrää kuin 20% va- menetti asiallisen sisältönsä kokonaan yllä
21651: kuutetun palkasta. Laissa säädettiin pro- mainitun lainsäädännön johdosta, jolla val-
21652: senttiluku mainitun suuruiseksi ottaen huo- tio otti vastuun rahaston sitoumuksista.
21653: mioon ehdotetun keskusrahaston heikon ase- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
21654: man. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21655: On ilmeistä, ettei niin vaatimaton lesken-
21656: eläke riitä kohtuulliseen elämiseen. Se mer- että hallitus antaisi esityksen val-
21657: kitsee poikkeamista siitä tarpeen periaat- tion virkamiesten perhe-eläkkeistä ja
21658: teesta, jota on noudatettava eläkkeista pu- hautausavuista annetun lain 6 § :n
21659: heen ollen. Kansainvälisen normin mukaan muuttamisesta niin, että perhe~eläk
21660: laskien eläkkeiden tulee nousta puoleen siitä keenä maksettaisiin 33 % vakuutetun
21661: palkasta, jota asianomaisen puoliso on Saa- palkasta.
21662: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
21663:
21664: Kristian Gestrin. Carl Olof Tallgren.
21665: Kurt Nordfors. Per Lauren.
21666: Grels Teir. Sven Högström.
21667: 451
21668:
21669: IV,194.- Toiv.al. N:o 151.
21670:
21671:
21672:
21673: Forsius ym.: Sodan wiheuttaman erikoislainsäädännön joh-
21674: dosta. erinäisiin virastoihin perustettujen erikoisosastojen
21675: henkiliikunnan eläkkeensaantioikeudesta.
21676:
21677:
21678: E d u s k u n n a 11 e.
21679:
21680: Eräissä valtion virastoissa on toimistoja tai löille voidaan lakimääräisesti myöntää eläke,
21681: erikoisosastoja, jotka aikanaan ovat muodos- mainittakoon, että hallitus on v: n 1956 tulo-
21682: tuneet viimeksi käytyjen sotiemme aiheutta- ja menoarvioesityksessään 16 Pl. II: 2 moni: n
21683: man erikoislainsäädännön ja sen toimeen- kohdalla ehdottanut maksettavaksi maanlu:
21684: panon johdosta. Niiden toiminta on näissä nastuslautakunnan toimihenkilöille, maan-
21685: merkeissä ·jatkunut vuodesta vuoteen, ilman hankintalain toimeenpanon tarkastajille sekä
21686: että niitä ta1 niiden henkilökuntaa on aiot- Maatalousseurojezi Keskusliitolle ja maari-
21687: tukaan "akinaistaa. Sellaisia ovat mm. val- viljelys- ja talousseuroille maanhallkinta:
21688: tiokonttorin ns. korvausasiainosasto, valtio- laissa annetun toimivallan käyttämistä var-
21689: varainministeriön korvausasiaintoimisto ja ten tarpeellisia tehtäviä hoitaneille toimi"
21690: niihin rinnastettavat, maatalousministeriön henkilöille myönnettävät sellaiset ylimääräi.i
21691: asutusasiain alaisina toimivat asutusvalio- set eläkkeet, joiden osalta noudatetaan, mitä
21692: kunta ja asutustoiminnan johtajat. Niiden valtion ylimääriHsten toimenhaltijain eläk-
21693: henkilökunta on osittain toisista virastoista keistä on säädetty, kuitenkin niin, että eläk~
21694: ja luovutetulta alueelta siirtyneitä viran ja keen määrä määräytyy vastaavassa asemå8sa
21695: toimen haitijoita, osittain muissa kuin val- olevan valtion viran tai toimen haltijan
21696: tion tehtävissä aikaisemmin toimineita hen- eläkkeen mukaisesti. ·.
21697: kilöitä. Tämän mukaisesti ei näytä olevan mitään
21698: Suuri osa sanotussa henkilökunnasta on estettä siihen, etteikö edellä tarkoitetuissa
21699: nyttemmin joko muuttanut vakinaisluontoi- korvausasiain hoitamista varten aikanaan p·e-
21700: siin valtion tai kunnan virkoihin ja toimiin rustetuissa ja edelleenkin toimivissa erikois•
21701: taikka hakeutunut niistä muuten pois. Osa on osastoissa palveleville toimihenkilöille voitaisi
21702: jäänyt edelieen tehtäviään hoitamaan, niiden myöntää eläkettä heidän palvelusvuosiensa
21703: joukossa näiden erikoisosastojen alkuvai- perusteella edellä mainituillaisin tai vastaa-
21704: heista saakka mukana olleitakin. Kun viimei- vin lainsäännöksin ja samoin perustein, mitä
21705: sistäkin sotavuosista on jo yli puolitoista valtion ylimääräisten toimenhaltijain eläk-
21706: vuosikymmentä, samoissa tehtävissä työsken- keistä on säädetty. Sen vuoksi ehdotamme,
21707: telee vielä parhaillaankin monia sellaisia hen- viitaten esitettyihin perusteluihin, eduskun-
21708: kilöitä, jotka alkavat olla eläkeiässä tai saa- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21709: vuttaa sellaisen palvelusvuosien määrän, joka että hallitus ryhtyisi kiireellise~ti
21710: valtion vakinaisen tai ylimääräisen viran tai toimenpiteisiin sodan aiheuttaman eri-
21711: toimen haltijalle merkitsisi ainakin osaeläk- koislainsäädännön ja sen toimeenpa-
21712: keen saamista vaaditut ikävuodet täytettyään. non johdosta erinäisiin virastoihin pe-
21713: Edellä mainituissa erikoisosastoissa jatkuvasti rustettujen erikoisosastojen henkilö-
21714: toimiville henkilöille ei sitä vastoin sellaista kunnan saattamiseksi eläkkeensaanti-
21715: oikeutta yleensä ole myönnetty. oikeuteen nähden valtion ylimääräis-
21716: Eräänlaisena osoituksena siitä, että tällai- ten toimenhaltijain kanssa rinnastet-
21717: sille poikkeusasemassa olevillekin toimihenki- tuun asemaan.
21718: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
21719:
21720: Saara Forsius. Erkki Hara.
21721: 452
21722:
21723: IV,195.-Toiv.al. N:o 152.
21724:
21725:
21726:
21727:
21728: Karvikko ym.: Esityksen antamisesta virantoimituksessa sur-
21729: mansa saaneiden viran tai toimen haltijain omaisten oi-
21730: keudesta kaksinkertaiseen perhe-eläkkeeseen.
21731:
21732:
21733: E d u s k u n n a 11 e.
21734:
21735: Maassamme sattuu usein tapauksia, joissa frangin suuruinen korvaus jokaista huollet-
21736: poliisimies, tullimies tai vanginvartija saa tavana olevaa lasta kohden. Ranskassa vel-
21737: surmansa häneen kohdistetun .väkivallan vollisuutensa uhreiksi joutuneet virkamiehet
21738: vuoksi. Mitään yhtenäistä tilastoa siitä, saavat myös tavallisesti jälkikäteen tapahtu-
21739: missä määrin näitä tapauksia maassamme on van arvonylennyksen. Eläke lasketaan
21740: sattunut, ei ole käytettävissä. Hankittujen 75 %: ksi uutta virkanimitystä vastaavasta
21741: selvitysten perusteella voidaan kuitenkin to- vuosipalkasta ja leski saa 50 % miesvaina-
21742: deta, että itsenäisyytemme aikana on 104 jalle myönnetystä 75 %: n suuruisesta eläk-
21743: poliisimiestä menettänyt henkensä rikollisen keestä.
21744: väkivallan uhrina. Myös tullimiesten ja Kun perheen huoltaja uhraa henkensä yh-
21745: vanginvartijain kohdalla kohoavat nämä lu- teiskunnan hyväiksi, täytyy yhteiskunnalla
21746: vut huolestuttavan korkeiksi. olla velvollisuus uhrata tämän jälkeenjää-
21747: Kaikille näille tapauksille on yhteistä se, neen perheen hyväksi jotain ylitse sen, mitä
21748: että kysymyksessä ovat olleet säännöllisesti se säännöllisenä sosiaaliturvana tarjoaa kai-
21749: alimpiin palkkausluokkiin kuuluvat virka- kille virkamiehilleen. Parhaiten tämä on
21750: miehet, joiden palkkauksissa ei toimen vaa- järjestettävissä siten, että vainajan leskelle
21751: rallisuutta ole huomioitu. Yhteistä on myös ja lapsille myönnetään valtion varoista lisä-
21752: se, että virantoimituksessa väkivallan uh- eläke, joka suuruudeltaan vastaa heille perhe-
21753: reiksi joutuneiden lesket ja lapset jäävät eläkerahastosta suoritettavaa eläkettä, jol-
21754: kovin usein turvattomaan asemaan. loin he siis tulevat saamaan eläketurvan,
21755: Oikeudenmukaisuussyyt kuitenkin vaati- joka on määrältään kaksinkertainen perhe-
21756: vat, että edellä tarkoitetuissa olosuhteissa eläke.
21757: henkensä menettäneiden perheet saavat pa- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
21758: remman eläketurvan kuin mitä eläkelainsää- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
21759: däntö tällä hetkellä edellyttää. Muun muassa muksen,
21760: Ranskassa velvollisuutensa uhriksi joutuneen että hallitus antaisi Eduskunnalle
21761: virkamiehen jälkeenjääneen perheen huolta- esityksen virantoimituksessa surmansa
21762: jalle maksetaan virantoimituksessa surmansa saaneiden valtion viran tai toimen
21763: saaneen virkamiehen bruttovuosipalkkaa vas- haltijain omaisten oikeudesta kaksin-
21764: taava kertakorvaus sekä 750 Ranskan uuden kertaiseen perhe-eläkkeeseen.
21765: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
21766:
21767: Irma Karvikko. Armi Hosia..
21768: 453
21769:
21770: IV,196. - Toiv.al. N: o 153.
21771:
21772:
21773:
21774:
21775: Sa.ndelin ym.: V altwn työntekijäin saattamisesta perhe-elä-
21776: kelain piiriin.
21777:
21778:
21779: E d u s k u n n a 11 e.
21780:
21781: Laki valtion viran ja toimen haltijain neet pelkästään virkasuhteessa olevia. Tällai-
21782: perhe-eläkkeistä hyväksyttiin eduskunnassa sesta kehityksestä on pelkästään hyvää sa-
21783: 28. 12. 1956 ja tuli voimaan 1. 1. 1957. Tämän nottavana, koska se johtaa eri työntekijäryh-
21784: lain avulla pyrittiin melko täydellisesti tur- mät sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla
21785: vaamaan kuolleen viran ja toimen haltijan mahdollisimman tasa-arvoiseen asemaan.
21786: lesken ja lapsien toimeentulo. Jo silloin kun Tarpeeksi pitkälle ei tässä suhteessa ole
21787: tämä laki virkamiehiä koskevana säädettiin, vielä päästy, ja eräs epäkohta on juuri perhe-
21788: tehtiin yrityksiä myös valtioon yksityisoikeu- eläkkeen puuttuminen valtion työntekijöiltä.
21789: dellisessa työsopimussuhteessa olevien työn- Tämä epäkohta olisi mahdollisimman pian
21790: tekijäin saamiseksi perhe-eläkelain piiriin. pyrittävä poistamaan ja saattamaan valtion
21791: Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan perhe- työntekijät tässäkin suhteessa samanlaiseen
21792: eläkelaki tuli koskemaan pelkästään virka- asemaan viran ja toimen haltijain kanssa.
21793: suhteessa olevia, työntekijäin leskien ja lasten Edellä lausuttuun perustuen ehdotamme
21794: eläkesäännösten jäädessä ennalleen. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21795: Viime vuosikymmenien aikana ovat valtion
21796: virkamiesten ja työntekijäin taloudelliset ja että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
21797: sosiaaliset edut ja oikeudet merkittävästi menpiteisiin yksityisoikeudellisessa työ-
21798: yhtäläistyneet, toisin sanoen työntekijät ovat sopimussuhteessa valtioon olevien työn-
21799: monessa suhteessa päässeet osallisiksi sellai- tekijäin saattamiseksi perhe-eläkelain
21800: sista eduista, jotka aikaisemmin ovat koske- piiriin.
21801: HelsingiSsä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
21802:
21803: Valdemar Sandelin. Uuno Voutilainen.
21804: Antero Väyrynen. Edit Terästö.
21805: Veikko Helle.
21806: 454
21807:
21808: IV,197.-Toiv.al. N:o 154.
21809:
21810:
21811:
21812:
21813: Kokkola. ym..: Valtion yUmääräisten toimenhaUijain eläke-
21814: oikeuden parantamisesta.
21815:
21816:
21817: E d u s k u n n a 11 e.
21818:
21819: Valtion ylimääräisten toimenhaltijain asema vastaanottamastaan korkeampaan palkkaus-
21820: eroaa eläkeoikeuden osalta valtion vakinais- luokkaan sijoitetusta toimestaan seuraavat
21821: ten viran- tai toimenhaltijain asemasta siinä edut. Vasta vuoden palveltuaan hän on oi-
21822: suhteessa, että sen lisäksi, mitä eläkkeen saa- keutettu saamaan ylimääräisestä toimesta tu~
21823: misen edellytyksistä on säädetty valtion va- levan korkeamman eläkkeen. ·
21824: kinaisten viran- tai toimenhaltijain osalta, on Valtion edun ei voida katsoa vaativan täl-
21825: ylimääräisten toimenhaltijain palveltava val- laisen eron tekemistä vakinaisen· ja toisaalta
21826: tiota välittömästi ennen eläkkeelle siirtymis- ylimääräisen viran- tai toimenhaltijan välillä,
21827: tään keskeytyksittä vähintään yksi vuosi saa- eikä tällaista eroavaisuutta voida pitää muil-
21828: dakseen ylimääräistä virkaansa vastaavan lakaan perusteilla kohtuullisena.
21829: korkeamman eläkkeen. Käytännössä on pal- Edellä olevaan .viitaten esitämme kunnioit-
21830: jon sellaisia tapauksia, joissa vakinainen vi- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21831: ran- tai toimenhaltija virkavapaana vakinai- muksen,
21832: sesta virastaan tai· toimestaan hoitaa ylem-
21833: pään palkkausluokkaan sijoitettua ylimää- että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi-
21834: räistä tointa, koska valtion ylimääräisiä toi- menpiteisiin ylimääräisten toimenhal•
21835: mia muutetaan erittäin hitaasti vakinaisiksi tijain eläkkeistä 30. 9. 1950 annetun
21836: viroiksi tai toimiksi sellaisissakin tapauksissa, asetuksen (461/50) siten muuttami-
21837: joissa niihin kuuluvat tehtävät ovat osoittau- seksi, että valtion ylimääräiset toimen-
21838: tuneet täysin pysyväisiksi. Monessa tapauk- haltijat saatetaan eläkeoikeuden suh-
21839: sessa on asianomaisen kohdalla kysymys nor- teen samaan asemaan kuin valtion va-
21840: maalisesta virassa ylenemisestä, josta kuiten- kinaiset viran- tai toimenhaltijat.
21841: kaan ei ole seurauksena, että hän saisi kaikki
21842: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
21843:
21844: Veikko Kokkola.. Veikko Helle. Artturi Koskinen.
21845: Valto Käkelä. Kaarlo Pitsinki. Väinö Vilponiemi.
21846: Tyyne Pa.asivuori. Ra.fa.el Paasio. Uljas Mäkelä.
21847: Eino Raunio. Kustaa Ala.nko. Sulo Hostila..
21848: Leo I. Mattila.. Antero Väyrynen. Lyyli Aalto.
21849: Armas Leinonen. Anni Flinck. Sylvi Siltanen.
21850: Meeri Kala.va.inen.
21851: 455
21852:
21853: IV,198.- Toiv.al. N: o 155.
21854:
21855:
21856:
21857:
21858: ' Rautkallio ym.: Tuomiokunrtien arkistonhoitajien ja kanekir-
21859: joittajienr oikeuttamisesta saamaan eläkettä vaUion va-
21860: roista.
21861:
21862:
21863: E d u s kun n a 11 e.
21864:
21865: Tuomiokuntien arkistojen kanslia- ja puh- kistoapulaisten vanhuus olisi turvattava val-
21866: taaksikirjoitus- sekä usein myös kokoonpano- tion varoista samalla tavoin ja samanlaisten
21867: työtä suorittavaa, arkistoaprilaisina toimivaa säännösten mukaan kuin valtion viran j·a toi-
21868: henkilökuntaa on heidän tehtäviensä laatuun men haltijain vanhuus. Kohtuullista olisi
21869: ja vastuullisuuteen katsoen täysin verrattava ulottaa tämä etu myös niihin, jotka vähin•
21870: valtion viran ja toimen haltijoihin. Heidän tään kahdenkymmenen vuoden ajan tällaista
21871: työnsä tulokset koituvat valtion, ennen kaik- tehtävää hoidettuaan ja 6·7 ikävuotta täytet-
21872: kea oikeuslaitoksen ja jokaiselle kansalaiselle tyään jo ovat joutuneet toimestaan luopu-
21873: ensiarvoisen tärkeän oikeusvarmuuden hy- maan. Vaikka uusi työsuhde-eläkelainsää-
21874: väksi. Vallitsevan järjestelmän mukaisesti däntö tuokin parannuksen myös tuomiokun-
21875: sanottu henkilökunta on tuomiokuntien tuo- tien arkistoissa työskenteleville, olisi eläke-
21876: marien palkkaamaa ja siten yksityisoikeudel- kysymys näiden työntekijäin kohdalta kii-
21877: lisessa palvelussuhteessa työnantajiinsa. reellisesti järjestettävä erikoislainsäädännön
21878: Useimmiten tuomiokuntien tuomarit nimi- avulla.
21879: tetään virkoihinsa siksi iäkkäinä, että arkisto- Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
21880: apulaiset, jotka monasti vuosikymmeniä ovat ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
21881: palvelleet oikeuslaitosta, eivät ennätä olla muksen,
21882: työsuhteessa samaan tuomiokunnan ·tuoma-
21883: riin niin pitkää. aikaa, että heidän vanhuu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21884: tensa päivät tulisivat tuon työsuhteen pe- lainsiiädämwnr Olikaanrsaamiseksi, jonka
21885: rusteella turvatuiksi. Ja kuitenkin on niin, mukaanr tuomiokuntienr arkistonhoita-
21886: että uusi tuomiokunnan tuomari viran vas- jat ja konekirjoittajat oikeutettaisii11;
21887: taanottaessaan tavaliisesti joutuu turvautu- saamaan eläke valtion varoista samoin
21888: maan juuri näihin kokeneisiin arkistoapu- perustein kuin valtion viran ja toimen
21889: laisiin. haltijat palvelusvuosienrsa ja palk-
21890: Sanottu osoittaa, että tuomiokuntien ar- kauksensa nojalla..
21891: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
21892:
21893: Paavo Rautkallio. Kristian Gestrin.
21894: Saara. Forsius. Anna-Liisa. Linkola..
21895: Erkki Huurtamo. Juuso Hä.ikiö.
21896: Pentti SUla.ntaus. Erkki Ha.ra..
21897: om Aulanko. Uljas Mäkelä..
21898: 456
21899:
21900: IV,199.- Toiv.al. N: o 156.
21901:
21902:
21903:
21904:
21905: Högström ym.: Korja;;iksen aikaansaamisesta eräiden puo-
21906: lustusvoimain entisten viran tai toimen haltijain eläkkei-
21907: siin.
21908:
21909:
21910: Eduskunnalle.
21911:
21912: Eduskunnan myönnettyä v: n 1959 meno- Kun osa ko. upseereita ja aliupseereita ei
21913: arviossa 20 milj. mk:n arviomäärärahan 16 saanut eduskunnan tarkoittamaa lisäeläkettä,
21914: Pl. II: 1 mom:n kohdalla ylimääräisten lisä- vaan nostaa edelleenkin ilman omaa .syytään
21915: eläkkeiden myöntämiseksi eräille puolustus- pienempää eläkettä kuin mikä heille kohtuu-
21916: voimain entisille viran tai toimen haitijoille den mukaan kuuluisi, on tässä olemassa il-
21917: ei tarkoitettuja epäkohtia saatu kaikilta osil- meinen epäkohta, joka olisi kiireellisesti kor-
21918: taan korjatuiksi, vaan osalle kysymyksessä jattava.
21919: olevista viran tai toimen haitijoista myönnet- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
21920: tiin lisäeläke vajaana, osan jäädessä koko- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
21921: naan ilman sitä . raavan toivomuksen,
21922: . Tarkoituksena oli saattaa kaikki ne up-
21923: seerit ja aliupseerit, jotka sodan aikana ylen- että hallitus ensi tilassa valmistut-
21924: nettyinä, mutta v: n 1944 välirauhan ehto- taisi ja antaisi Eduskunnalle esityksen
21925: jen seurauksena eivät voineet saada nimitystä eläkkeen myöntämisestä sen suurui-
21926: sotilasarvoaan vastaavaan virkaan tai toi- sena, että se vastaa viran tai toimen
21927: meen ennen puolustusvoimain kiireellistä su- haltijan sotilasarvon edellyttämästä vi-
21928: pistamista, eläkkeeseensä nähden yhdenver- rasta tai toimesta tulevaa eläkettä,
21929: taiseen asemaan palvelukseen jääneiden up- kaikille niille puolustusvoimain enti-
21930: seerien ja aliupseerien kanssa. sille viran tai toimen haltijoille, jotka
21931: Eduskunnan hyväksymät määrärahan käyt- sodan aikana ylennettyinä, m'Utta .vuo-
21932: töperusteet edellyttivät lisäeläkkeen myöntä- den 1944 välirauhanehtojen seurauk-
21933: mistä kaikille edellä mainituille virkamie- sena eivät .voineet saada nimitystä so-
21934: hille sen suuruisena, että se vastaisi viran tai tilasarvoaan vastaavaan virkaan tai
21935: toimen haltijan sotilasarvon edellyttämästä toimeen ennen puolustusvoimain kii-
21936: virasta tai toimesta tulevan eläkkeen ja hä- reellistä supistamista.
21937: nelle nimityksensä mukaan myönnetyn eläk-
21938: keen erotusta.
21939: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
21940:
21941: Sven Högström. Väinö Leskinen. Anna-Liisa Linkola.
21942: E. J. Paavola, Verner Korsbäck. Leo Häppölä.
21943: Kristian Gestrin. Atte Pakkanen. Erkki Hara.
21944: J. 0. Söderhjelm. Esa Kaitila. Jussi Saukkonen.
21945: Arvo Pentti. Georg 0. Ehrnrooth. Veikko Helle.
21946: A. F. Airo. Erkki Tuuli.
21947: 457
21948:
21949: IV,200.-Toiv.al. N:o 157.
21950:
21951:
21952:
21953:
21954: Pesonen ym.: Toimenpiteistä perhe-eläkkeiden korottamiseksi.
21955:
21956:
21957: E d u s k u n n a 11 e.
21958:
21959: Perhe-eläkkeet eivät nykyisellään vastaa mäisen edunsaajan ja 10 % seuraavien edun-
21960: sitä toimeentulon turvaa, joita niiltä on saajien osalta, korkeintaan kuitenkin yhteensä
21961: voitu vaatia, sillä eläke on ensimmäisen edun- edunjättäjän eläkettä vastaava määrä. Jos
21962: saajan kohdalla vain 20% edunjättäjän pal- otetaan edellä mainittu esimerkki pohjaksi,
21963: kasta ja seuraavien osalta 8, 4 ja 2 % pal- maksettaisiin 20. palkkausluokkaan kuuluvan
21964: kasta. Jos siis virkamieheltä jää leski ja virkamiehen leskelle ja kahdelle alaikäiselle
21965: kaksi alaikäistä lasta, on näiden perhe-eläke lapselle eläkettä 50 % miehen eläkkeestä
21966: vain 32 % edunjättäjän palkasta, lukuun- mk:sta 39 300 eli 19 650 markkaa ja kahden
21967: ottamatta ensimmäistä vuotta virkamiehen lapsen kohdalla 10% eläkkeestä kumpaiselle-
21968: kuolemasta, jolloin perhe-eläke maksetaan kin eli 3 930 markkaa, jolloin kokonaiseläke
21969: 50 % :lla korotettuna. Kun perhe-eläkkeen nousee 27 510 markkaan eli huomattavasti
21970: suuruus esim. 20. palkkausluokan virkamie- korkeammaksi kuin valtion maksama perhe-
21971: hen kuollessa, jos häneltä jää leski ja kaksi eläke ja tarjoaa sentään joltisenkin turvan
21972: alaikäistä lasta, tulee olemaan 15 000 mark- jälkeenjääneelle perheelle.
21973: kaa kuukaudessa, voidaan todeta, ettei määrä Edellä olevaan viitaten esitämme eduskun-
21974: riitä kuin juuri ja juuri ehkä asumiskustan- nan päätettäväksi toivomuksen,
21975: nusten peittämiseen, ja vaimon on pienten
21976: lasten takia monta kertaa vaikea ainakaan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
21977: välittömästi siirtyä ansiotöihin. Sen sijaan toimenpiteisiin perhe-eläkkeiden korot-
21978: Kaupunkiliiton laatima kaupunkikuntien vir- tamiseksi ja että ohjeena pidettäisiin
21979: kamiesten perhe-eläkejärjestelmä on sikäli niiden nostamista ainakin s~"lle tasolle,
21980: edullisempi, että kaupungit maksavat perhe- minkä kaupunkikunnat täysimääräi-
21981: eläkettä, silloin kun se maksetaan täysimää- senä eläkkeenä maksavat.
21982: räisenä, 50 % edunjättäjän eläkkeestä ensim-
21983: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
21984:
21985: Edvard Pesonen. Eino Raunio.
21986: Veikko Helle. Valto Käkelä.
21987:
21988:
21989:
21990:
21991: 58 r~ 219/62
21992: 458
21993:
21994: IV,201. - Toiv.al. N: o 158.
21995:
21996:
21997:
21998:
21999: Forsius ym.: Valtion palveluksessa olevien lastenhoitajien
22000: eläkeikärajan alentamisesta.
22001:
22002:
22003: E d u s kun n a B e.
22004:
22005: Voimassa olevien säännösten mukaan val- oikeuden saantiin nähden sairaanhoitajiin
22006: tion laitoksissa toimivat lastenhoitaljalt ovat oikeUJttamalJ:a heidät ,pääsemään eläkkeeHe sa-
22007: oikeutetut saamaan eläkkeen VIIIBta valtion ma.ssa iässä kuin nämä. Käytännössä tämä
22008: viran ja toimen hal·tijain yleisen eläkeiän olisi toteutettavissa muuttamalla virkamies-
22009: saavutettuoon eli 63 ikävuotta täytettyään. eläkkeistä 30. päivänä syyskuuta 1950 annet-
22010: Heidän työnsä vastuullisuuteen katsoen ja t'Wll asetusta silten, että sen 2 §: n 1 momentin
22011: huomioon ot!Jaen, että se on sekä henkisesti ensimmäisessä kohd~~SSa luetelJtuihin viran j:a
22012: että ruumiiHisesti erittäin rasittavaa ja ku- toimen haJLtijoihin lilsättäisiin llllBtenhoitajat.
22013: luttavaa, tämä i,kära,ja on kohtuuttoman kor- Edellä esitetyn jdhdoota kunnioitltavasti
22014: kea. Sitä osoittaa mm. se, että. laatunsa ja ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
22015: r81Sittavuutensa sekä tehtäviensä luonteen ja vomuksen,
22016: muun ohessa työaikojen puolesta lastenhoita-
22017: jien työhön varra,ttavan sairaanhoita,jien että haUitus ryhtyisi ensi tilassa toi-
22018: työn, joka useimmiten lisä:kBi suoriiWI:8an menpiteisiin virkamieseläkkeistä anne-
22019: samoissa valtion laitoksissa, katsotaan edel- tun asetuksen muuttamiseksi siten, että
22020: lylttävän eläkkooHe pääsyä jo 53 vuoden iässä. valtion palveluksessa olevat lastenhoi-
22021: Lastenhoitajat olisikin rinnastettava eläke- tajat saisivat eläkkeen 53 vuoden iässä.
22022: H~lBi.ngiasä 7 päivänä maailiskuuta 1962.
22023:
22024: Saara Forsius. Irma Hamara..
22025: Anna-Liisa. Linkola. Pentti Sillantaus.
22026: A. F. Airo.
22027: 459
22028:
22029: IV,202.- Toiv.al. N: o 159.
22030:
22031:
22032:
22033:
22034: Rihtniemi ym;: Valtion· haltuun otettavien yksityisoppikou-
22035: lujen opettajien eläkeoikeudesta.
22036:
22037:
22038: E d u s k u n n a 11 e.
22039:
22040: Noudatettuun koulupolitiikkaan on kuulu- opettaja mainitunlaisessa tapauksessa valtion
22041: nut, että vuosittain otetaan jokin määrä yk- taholta. suoritetun toimenpiteen johdosta elä-
22042: sityisiä oppikouluja valtion haltuun. Valtio keoikeuden, joka hänellä yksityisoppikoulun
22043: ei ole harjoittanut aktiivista koulupolitiikkaa palveluksessa ollessaan oli. Tosin tällaiset
22044: eikä, eräitä poikkeuksia lukuunottamatta, ole tapaukset ovat, kuten sanottu, verraten har-
22045: perustanut uusia kouluja, vaan on jättänyt valukuisia, mutta niihin sisältyy niin suuri
22046: tämän tehtävän kansalaisten ja heidän perus- kohtuuttomuus ja vääryys, että jo yksin-
22047: tamiensa yhteisöjen suoritettavaksi. Aloitteel- omaan periaatteelliset syyt vaativat tällaisen
22048: lisuutta onkin ollut riittävästi ja näin on epäoikeudenmukaisuuden poistamista eläkec
22049: valtion oppikoulujen lukumäärän lisääminen säännösten piiristä. Näin sitä suuremmalla
22050: jatkuvasti tapahtunut yksityisten oppikoulu- syyllä, kun kysymyksellä ei ole mainitsemi-
22051: jen valtion haltuun ottamisen muodossa. Lu- sen arvoista valtiotaloudellista merkitystä.
22052: kuvuoden 1945/46 jälkeen on 30 yksityis- Lisäksi on otettava huomioon se viimeaikai-
22053: oppikoulua otettu valtion haltuun. sessa eläkelainsäädännössämme hyväksytty
22054: Kun tähäm asti noudatettua politiikkaa edel- periaate, että yksityisoikeudellisessa työsuh-
22055: leenkin tultaneen jatkamaan ja kun suurissa teessa eri työnantajien palveluksessa ollut
22056: taloudellisissa vaikeuksissa kamppaileville henkilö eläkeikään tultuaan saa lukea hyväk-
22057: kouluille ja niiden oppilaille sekä opettajille seen eläkevuosiksi palvelusajan työnantajan
22058: ilmeisesti on eduksi, että koulu otetaan val- vaihtumisesta riippumatta. Tämän uuden pe-
22059: tion haltuun, olisi kiireellisesti korjattava riaatteen omaksuminen yksityisoikeudellisiin
22060: eräs epäkohta, joka tosin koskee vain varsin työsuhteisiin nähden velvoittaa valtiovallan
22061: harvoja henkilöitä, mutta joka jo on aikaan- soveltamaan myös omissa eläkemääräyksis-
22062: saanut useita varsin säälittäviä tapauksia. sään tähänastista suurempaa joustavuutta
22063: Asia on sitäpaitsi luonteeltaan periaatteelli- ainakin suoranaisten vääryyksien estämiseksi.
22064: nen ja ansaitsee senkin vuoksi huomiota. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
22065: Sanotunlaisia tapauksia syntyy voimassa- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
22066: olevien eläkesääntöjen joustamattomuuden muksen,
22067: vuoksi sellaisissa tapauksissa, jolloin valtion
22068: haltuun otetun yksityisoppikoulun opettaja että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
22069: jo on iältään niin vanha, ettei hänellä virka- toimenpiteisiin valtion virkamiesten
22070: ikäsäännösten vuoksi enää ole mahdollisuutta eläkesäännösten täydentämiseksi niin,
22071: palvella vaadittuja kymmentä vuotta tullak- että yksityisiä oppikouluja valtion hal-
22072: seen oikeutetuksi valtion eläkkeeseen. Kun tuun otettaessa opettajat, jotka ikänsä
22073: toisaalta asianomaisen entistä työnantajaa, vuoksi eivät enää ehdi olla virassa
22074: valtion oppikouluksi muuttunutta yksityis- täyttä 10 vuotta, eivät tämän vuoksi
22075: oppikoulua ei enää ole olemassa, menettää menettäisi eläkeoikeuttaan.
22076: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
22077:
22078: Juha Rihtniemi. Irma. Ha.m.a.ra..
22079: Olli Aulanko. Juuso Häikiö.
22080: 460
22081:
22082: IV,203.- Toiv.al. N: o 160.
22083:
22084:
22085:
22086:
22087: Borg-Sundma.n. ym.: Valtion viran tai toimen haltijan oi-
22088: keuttamisesta lukemaan eläkettä varten hyväkseen S1W-
22089: jeluskuntajärjestössä palveltu aika eräissä tapauksissa.
22090:
22091:
22092: Eduskunnalle.
22093:
22094: Osa. vaJ.·tion viran ja toimen ha:ltijoista on eläkkeistä annettua lakia saataisiin tämä epä-
22095: - laissa upseerien, aliupseerien ja lentomes- kohta nyt vi·imem korjatuksi.
22096: tarien oikeudesta eläkkeeseen syyskuun 30 Edelläolevan perusteella ehdotamme kun.-·
22097: päåvältä 1950 - oikeutettu eläkettä val'lten nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22098: lukemaan hyväksi myös sen ajan, missä asian- muksen,
22099: omaisen palvelussuhde valtioon on muodostu-
22100: nut hänen hoilta<eSSaaill suojeluskuntajärjestön että hallitus ryhtyisi ensi h"lassa toi-
22101: puitteissa päätoimenaan tointa, josta palk- menpiteisiin virkamieseläkkeistä 30. 9.
22102: kaus on suoritettu muista kuin valtion tulo- 1950 annetun lain 30 § :n 1 momentin
22103: ja menoarvion määTårahoista. täydentämiseksi niin, että valtion vi-
22104: TäM.aisen oikeuden evääminen vastaavat ran ja toimen haltijat saisivat eläkettä
22105: ehdot täyttäviittä vailltion sivihliviroissa. palve- varten lukea hyväkseen myös sen ajan,
22106: leviita naisHJta ja miehil..tä ei ole kohtuullista. missä asianomaisen palvelussuhde val~
22107: eikä oikeudenmukaista. Näitä tämän oikeu- tioon on muodostunut hänen hoitaes-
22108: den ulkopuolella olevia viran ja toimen hal- saan suojelukuntajärjestössä päätoime-
22109: tijoita on sekä puolustuslaitoksen palvmuk- naan tointa, jonka palkkaus on suori-
22110: sessa että ministeriöissä, keskusvirastoissa ym. tettu muista varoista kuin valtion tulo-
22111: v:aJltion tehtävissä. Täydentämäl!lä virka:mies- ja menoarvion määrärahoista.
22112: Helsingi!Ssä 27 päivänä helmikuuta 1002.
22113:
22114: Margit Borg-Sundman. Reino Ala-Kulju.
22115: Anna-Liisa. Linkola.. Erkki Hara.
22116: Irma Ha.ma.ra. Erkki Tuuli.
22117: Erkki Koivisto. Esko Koppanen.
22118: 461
22119:
22120: IV,204.- Toiv.al N:o 161.
22121:
22122:
22123:
22124:
22125: Väyrynen ym..: Ra,utatieläisille suoritettavien erikoiskorvaus-
22126: ten lukemisesta siihen palkkaan, minkä perusteella eläk-
22127: keen suuruus määrätään.
22128:
22129:
22130: Eduskunnalle.
22131:
22132: Vil"kami>eSelä:kkei~tä annetun lain säännös- :tetuill.e rautllltieläåsille twlou.deliJ.ista mene-
22133: ten mukalan on vil"kamiesten täysi eläke 66 tystä.
22134: % perusprullmn ja viiden ikälisän yhteismää.- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
22135: rästä. EräiMe virkamiehiilile, joihin erityisesti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22136: lukeuituva.t rautaltieläiset, mruksetaan kuiten-
22137: kin peruspail.kan lisiiJ.mi työn eritroislaadusta että 1udlitus ensi U'lassa ryhtyisi toi-
22138: johtuvi'8i korvauksila, joista osa on veron- menpiteisiin eläkkeen maksamisesta
22139: alaista. Vaikka nämä veronalaiset lisät ovat voimassaolevien määräysten muuttami-
22140: rinnastettavissa selvästi palkkaan, ei niitä seksi siten, että niille rautatieläisille,
22141: tähän asti kuitenk:oon ole otettu huomioon jotka saavat osan palkkauksestaan eri-
22142: siinä pa:lkassa, m:i:nkä perusteella asianomai- koiskorvausten muodossa, nämä korva-
22143: sen virkamiehen eläJke on määråltJty. Kun osa ukset luettaisiin kuuluvaksi siihen
22144: paJ1kkauk:Besta näin jää huomioon ottamatta palkkaan, minkä perusteella eläkkeen
22145: eläkkeen suuruutta vahvistettaessa, aiheute- suuruus määrätään, ja että tämä kos-
22146: taan eläkkeelle siirtyville, näihin iJ.<isiin oikeu- kisi sekä jo maksettavia eläkkeitä että
22147: vastaisuudessa myönnettäviä.
22148: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1962.
22149:
22150: Antero Väyrynen. X. F. Haapasalo. Uljas Mäkelä.
22151: Uuno Voutilainen. Anni Flinck. Väinö Vilponiemi.
22152: Eino Siren. Xa.lle Ma.tila.inen. Viljo Virtanen.
22153: 462
22154:
22155: W,205. - Toiv.al. N: o 162.
22156:
22157:
22158:
22159:
22160: Fotsiu.s ym..: Virkamieseläkkeistä annetun lain muuttami-
22161: sesta.
22162:
22163:
22164: E d u s k u n n a ll e.
22165:
22166: Vuosien 1939-45 aikana monet Suomen vuoksi, että eduskunta hyväksyi v. 1956 lain
22167: naiset joko järjestöjen jäseninä tai vapaa- sotavammaisista annetun lain soveltamisalan
22168: ehtoisina hoitivat puolustusvoimissa aivan sa- laajentamisesta, jossa korvauksen saajien pii~
22169: manlaisia tehtäviä kuin valtion viran ja :toi- riä laajennettiin mm. juuri näiden. henkilöi-
22170: men haitijoina olevat naiset. Tällaisia tehtä- den osalta. Sanotun lainmuutoksen perus-
22171: viä olivat muun ohella emännöitsijän, sai- teella nimittäin nyttemmin maksetaan ruu-
22172: raalahenkilökuntaan kuuluneiden, viestittä- miinvamman tai sairauden johdosta kor-
22173: jän, sähköttäjän, kaukokirjoittajan ja kans- vausta mm. sille, joka naisjärjestön jäsenenä
22174: lia-apulaisen toimet. Useat näitä tehtäviä hoi- on ollut v. 1939 tai sen jälkeen mutta ennen
22175: taneista ovat ·myöhemmin tulleet puolustus- 1 päivää heinäkuuta 1945 sotilasviranomaisen
22176: laitoksen, posti- ja lennätinhallituksen tai tai järjestönsä määräämässä ja valvomassa
22177: sairaalalaitoksen palvelukseen ja siten valtion työssä sotilaallisen laitoksen tai muodostel-
22178: viran ja toimen haltijoiksi. Olisi sen vuoksi man piirissä.
22179: kohtuullista, että heidän sodanaikainen pal- Edellä esitetyn perusteella ja siihen viita-
22180: veluksensa rinnastettaisiin samalla tavoin vi- ten esitämme kunnioittaen eduskunnan hy-
22181: ran ja toimen haltijana suoritettuun palve- väksyttäväksi toivomuksen,
22182: lukseen kuin reserviläisten palvelus liikekan-
22183: nallepannuissa puolustusvoimissa. Näin sitä että hallitus antaisi Eduskunnalle
22184: suuremmalla syyllä, kun eräät kaupungit ja esityksen virkamieseläkkeistä annetun
22185: maalaiskunnatkin ottavat huomioon mm. so- lain muuttamisesta siten, että naisten
22186: dan aikaisen lottapalvelun. vapaaehtoinen vakinainen palvelus so-
22187: Tasavertaisten oikeuksien myöntäminen dan aikana liikekannallepannuissa puo-
22188: puolustusvoimissa sotien aikana palvelleille lustusvoimissa laskettaisiin palveluksi
22189: naisille on täysin perusteltua myös sen valtion viran ja toimen haltijana.
22190: Helsingis~ä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
22191:
22192: Saara Forsius. Jaakko Kemppainen.
22193: Irma Hamara. Erkki Huurtamo.
22194: .Anna-Liisa Linkola. Toivo Hietala.
22195: Margit Borg-Sundman.
22196: 463
22197:
22198: IV,206. - Toiv.al. N: o 163.
22199:
22200:
22201:
22202:
22203: Ma.tila.inen ym. ~ Valtion työntekijäin palvelusvuosien laske-
22204: misesta.
22205:
22206:
22207: Eduskunnalle.
22208:
22209: Meillä on huomatJtava määrä ihmisiä, jotka olisi oikein ja kohtuuHista, että aikaisempi
22210: joutuvat valihtamaan ·työpaikkaansa ilman palvelus otettaisiin sosiaalisissa eduissa hU:o-
22211: omaa syytään tai tahtoaan. Kun tämä tapah- moon j;a erikoisesti eläkevuosia määriteltä-
22212: tuu nuoruusvuosina, ei siilltä ole niinkään essä.
22213: suurta haittaa, kun palvelusvuosien määrä Jotta tämä Hmeinen epäkohta saataisiin
22214: on vielä vähliinen ja elämän suuri ooa on korjatuksi mahdollisimman nopelliSti, esitäm-
22215: vi~lä edessä, mutta kun tämä siil'lto ta,pahtuu me eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22216: ik:eski-irässä ja sen jälkeen, on sosiaalisten etu- sen,
22217: jen hankkiminen alettava jälleen alusta, mikä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22218: esimenkiksi elii:kkeen kohdalla on v&mva valtion työntekijäin eläk?~eistä anne-
22219: asita, kooka aikaisempoo palvelusta, mikä on tun lain ja asetuksen muuttamiseksi
22220: t8Jpahtunut eri työnantajalla, ei oteta huo- niin, että valtion osake-enemmistöisissä
22221: mioon. yhtiöissä suoritettu työaika työnteki-
22222: Kun näån. on tapahtunut ja edeltleenkin ta- jifiin siirtyessä valtion omistamiin tai
22223: pahtuu myös ~a:ltionenemmistöis.ten yhitiöit- -johtoisiin laitoksiin otettaisiin palve-
22224: ten :työntekijäin siirtyessä va1tionjohtoisiin lusvuosina huomioon eläkettä ym. sosi-
22225: ja omistalniittl yhtiöihin ja .ffiyös päinvastoin, aalisia etuja määrättäessä.
22226: Helsingissä 28. päivänä helmikuuta 1962.
22227:
22228: Kalle Matilainen. Meeri Kalavainen.
22229: Syl'Vi Siltanen. Sulo Hostila.
22230: Lyyli Aalto. Veikko Kokkola.
22231: Meeri Kalavainen.
22232: 464
22233:
22234: IV,207.-Toiv.al. N:o 164.
22235:
22236:
22237:
22238:
22239: Käkelä. ym.: KaUiinpaikanlisän ja virkasivutuloje'n huomioon
22240: ottamisesta viran tai toimen haUijan eläkkeen määrässä.
22241:
22242:
22243: Eduskunnalle.
22244:
22245: Virkamieseläkkeistä annetun lain ja yli- käytännössä ole mahdollisuuksia. Virantoimi-
22246: määräisten toimenhaltijain eläkkeistä anne- tuspaikkakunnalla hankittu asunto sitoo eläk-
22247: tun asetuksen mukaisesti otetaan eläkkeen keelle siirtyneen henkilön yleensä loppuiäk-
22248: määrää laskettaessa huomioon asianomaisen seen sille paikkakunnalle, missä hän on vii-
22249: virkamiehen saama peruspalkka tai ylimää- meiset vuotensa ennen eläkkeelle siirtymis-
22250: räisasetuksen mukainen vuosipalkkio ja viisi tään valtiota palvellut. Ei myöskään ole koh-
22251: ikälisää, joiden yhteenlasketusta määrästä tuullista vaatia, että eläkkeelle siirtynyt vi-
22252: eläke määrätään. Peruspalkan tai vuosipalk- ran tai toimenhaltija muuttaisi pois paikka-
22253: kion ja ikälisien lisäksi suoritetaan valtion kunnalta, johon hänellä lastensa, ystäviensä
22254: vakinaisille viran tai toimenhaitijoille ja yli- ja harrastustensa vuoksi on monia siteitä.
22255: määräisille toimenhaitijoille valtion tulo- ja Kaikkeen edelläsanottuun viitaten esitämme
22256: menoarvioon otettujen määrärahojen puit- kunnioittavasti eduskunnan päätettäväksi toi-
22257: teissa ns. kalliinpaikanlisää, jonka suuruus vomukseen,
22258: vaihtelee kuntien kalleusluokituksen mukai-
22259: sesti. Tämän lisäksi saavat monet viran että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22260: ja toimenhaltijat ns. virkasivutuloja, joita virkamieseläkkeistä annetun lain ja
22261: voidaan pitää täysin palkkaan rinnas- ylimääräisten toimenhaltijain eläk-
22262: tettavana ansiona. Kalliinpaikanlisää ei oteta keistä annetun asetuksen muuttami-
22263: huomioon eläkkeen määrää laskettaessa, ei- seksi siten, että eläkkeelle siirtyneiden
22264: vätkä virkasivutulot kaikkien viran ja toi- valtion vakinaisten tai ylimääräisten
22265: menhaltijain osalta vaikuta myönnettävän viran- tai toimenhaltijain ja valtion
22266: eläkkeen määrään. ylimääräisten toimenhaltijain eläkkeen
22267: Kun näin on, joutuu kalliimmalla paikka- määrässä otettaisiin lukuun myös kal-
22268: kunnalla asuva virkamies siirtyessään eläk- Ziianpaikanlisä sen paikkakunnan mu-
22269: keelle halvemmalla paikkakunnalla asuvaa vi- kaisesti, millä asianomainen eläkkeelle
22270: ran ja toimenhaltijaa huonompana asemaan, siirtynyt viran- tai toimenhaltija vaki-
22271: eivätkä viran ja toimenhaltijat virkasivutulo- naisesti hengillekirjoitettuna asuu ja
22272: jen osalta ole samanarvoisessa asemassa. To- että kaikki viran- ja toimenhaltijat saa-
22273: sin voidaan sanoa, että eläkkeellä oleva vir- tettaisiin samanarvoiseen asemaan vir-
22274: kamies voi vapaasti valita asuinpaikkansa kasivutulojen huomioon ottamisessa
22275: maassa ja siirtyä mahdollisimman halvalle eläkkeen määrään vaikuttavana tu-
22276: paikkakunnalle eläkkeelle päästyään. Tällai- lona.
22277: seen asuinpaikan vaihtamiseen ei kuitenkaan
22278: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
22279:
22280: Va.lto Käkelä. Sulo Hostlla.
22281: Valdemar Sandelin. Eino Raunio.
22282: Artturi Koskinen. Edvard Pesonen.
22283: Sylvi Siltanen.
22284: 465
22285:
22286: IV,208. - Toiv.aJ. N: o 165.
22287:
22288:
22289:
22290:
22291: Sillantaus ym.: Virkamieseläkkeistä annetun asetuksen tar-
22292: kistarwisesta.
22293:
22294:
22295: Eduskunnalle.
22296:
22297: Syyskuun 30 päivänä 1950 vkkamieseläk- hin ja laatuun nähden siihen valtion vir-
22298: keistä annetun lain (459/50) 3 §:n mukaan kaan tai toimeen rinnastettavissa, mihin hän
22299: elä!kevuosiksi, jotka viTan rtai toimen hru1tija tästä virasta tai toimesta erottuaan on en-
22300: saa laskea hyväkseen, luetaan aika, minkä hän, siksi tul~ut, eräitä erikooen lueteltuja poik-
22301: täytettyään kaksilkymmentäyk.si vuotta., on keuksia lukuunottamatta, joihin nähden vi-
22302: ollut vrultion peruspalkkaisen tai sopimu.s- ran tai toimen haltija saa eläkevuosina
22303: pallikkaisen viTan tai toimen haltijana tahi laskea hyväkseen koko palvelusaikansa
22304: Y'lirrnääräisenä toimenhailtijana taikka hoita• täytetystä kahdenkymmenenyhden vuoden
22305: nUJt väliaikaisena tai sijaillsena valtion virka:a iästä lähtien. Sitäpaitsi valtiovarain-
22306: tai tointa tahi ylimääräistä tointa taikka ministeriö voi er1tyisistä syistä oikeuttaa v~
22307: muutoin ollut päätoimeksi katsott3ivassa vrul- 11run tai toi.men hail.tijan l.31Skemaan hyväikseen
22308: tion palveluksessa t31i sellaisessa valtion elä;kevuosina muunkin kuin edellä mainitun
22309: työssä, jossa olon ajan työntekijä saa lukea prulvelusajan, kui!tenkin enintälin kahdeksaJn
22310: hyväkseen elällclreeseen oikeuttavana palvelus- vuotta.
22311: aika.na. Neljän! eläkevuoden menettäminen kunnaJn
22312: Virkami·eseläkkeistä samooa päivänä anne~ tai muun julkisen yhdyskunnan, yhtiön, y!h-
22313: tnn rusetuksen (460/50) eläklelain 3 § :n 1 mo- teisön, yksityisen laitoksen tai muun näihln
22314: mentissa maini t1llll prul vel uksen perUSiteella verrattavan t:ahi v31ltion aVUJStusta nauttivan
22315: vähintään kymmenen elä:kevuotta, saa siitä työnantaj:an pa!lv·eluksessa muodostuu huo-
22316: ajasta, minkä hän on kaJksi.tkymmentäyksi mattavaksi rbruloudehliseksi tappioksi asian-
22317: vuotta täytettyään ollut kunnan, kunti•en kes- omaisille viraJn tai toimen hailtijoille. Onpa
22318: kusjärjestön tai kuntien yhtymän virassa sarutltanut käydä niinkin, että viran tai toi-
22319: taiklm uskonnolli>sen yhdyskunnan toimessa, men haltij.a, joka edellä mainitunlruisesta pal-
22320: opettajaTila yksityisessä korkeakoulussa tai veluksesta on siirtynyt valtion palvelukseen,
22321: valtion avustusta nauttivassa yksityisessä ei ole edes tiennyt menettävänsä main·ittuj:a
22322: oppi- tai k31Svatuslaitoksessa, lääkärinä, eläJi:n- eläfkevuosia.
22323: lääJkärinä, sairaanhoitajatt;arena, terveyssisa- Kun mainitut viran tai toimen haltijat
22324: rena, kätilönä, mieli!sa:i,rruanhoi.tajattarena tai ovat asianmukaisen opillisen ja ammattival-
22325: mielisairaanhoitajana yhtiön, yhteisön tai menn'll'ksen omruruvina s31'lllanil.uontoisi·a tehtä-
22326: yksityisen laitoksen palveluksessa, valtion viä suorittaen pa'lvelleet yhteiskuntaa niin
22327: avustusta nauttivan marutaloudelrlisen tai koti- hyv1n ennen valtion prulvelukseen siirtymis-
22328: ta:loudehlisen järjemön, met.sänhoitdl·autakun- tään kuin sen jäirkeenkin, ei ole mitään syytä
22329: nan, keskusmetsäseuran, keskuskaJUppakaJma- jättää edel'l:ä mainittua neUän vuoden ailkrua
22330: rin, kauppakamarin, tieteellisen tai taiteel- huomioonottamatta heidä:n eläkevuosiruan ~31S
22331: lisen järjestön tahi laitoksen tai yhdyslii- kett31essa. Tä1lainen menettely on sitä vähem-
22332: kenteessä valtionrautateiden kanssa olevan män perusteltua, kun kunnallisessa virkalain-
22333: kunnallisen tai yksityisen rautatien palve- säädännössä ei vähennetä edellä mainitun ta-
22334: luksessa, eläkevuosina laskea hyväkseen sen voin neljää ensimmäistä va1tion palvelus-
22335: osan, joka ylittää neljä vuotta. Edellytyk- vuotta, vaan nykyisen kehityssuunnan mu-
22336: senä tällöin on, että puheena oleva virka tai kaan kunnat ·elä:kevuosien laskemiseen näh-
22337: toimi on ollut päätoimi sekä pätevyysehtoi- den pyvkivät noudwttamaRlll samaa peri:aa-
22338: 59 E 219/62
22339: 466 IV,208. - Virkamieseläkkeet.
22340:
22341:
22342: tetta, joka on voimrussa ikäilisien hyvä:k:si ~uke että hallitus ryhtyisi ensi tilassa toi-
22343: miseen nähden. menpiteisiin valtion virkamieseläk-
22344: VaJtion ja kunti,en elä:lmsääntöjen määrä- keistä annetun asetuksen tarkistami-
22345: yksi,en poiketessa tå!ten oleellisesti toisistaan seksi ja muuttamiseksi siten, että .sano-
22346: edellä selostettu valtion noudattama eläkevuo- tun asetuksen 3 § :n 3 momentissa mai-
22347: sien laskemistapa on mm. omiaan suuntaa- nitun viran tai toimen haltija saa las-
22348: maJan kouJiintuneen, nuoren työvoiman siir- kea eläkevuosikseen vähentämättömänä
22349: tymistä parhaiksi elinvuosiksi kuntien pal- koko sen ajan, minkä hän on kaksi-
22350: velukseen. Tämä ei ole v111lition edun mu- kymmentäyksi vuotta täytettyään ollut
22351: kaista. ennen valtion palvelukseen siirtymis-
22352: KaNclroen edellä sanabtuun viitaten esitäm- tään puheena olevan asetuksen kohdan
22353: me kunnioittavasti eduskUD.n!aill. ihyväksyttä- edellyttämässä muussa palveluksessa.
22354: väksi toivomuksen,
22355: Helsingissä 9 päirvä.nä maaliskuuta 1962.
22356:
22357: Pentti Sillantaus. Veikko Hyytiäinen.
22358: Anna-Liisa Linkola. Saara. Forsius.
22359: Paavo Rautkallio.
22360: 467
22361:
22362: IV,209.- Toiv.al. N: o 166.
22363:
22364:
22365:
22366:
22367: Saukkonen ym.: Eräiden puolustusvoimain viranhaltijain
22368: leskien perhe-eläkkeen korottamisesta.
22369:
22370:
22371: E d u s k u n n a ll e.
22372:
22373: Eduskunta hyväksyi 28. 11. 1958 lain, keamman sotilasarvon mukaisesti, mihin ao.
22374: jonka mukaan upseereille ja kanta-aliupsee- edunjättäjä sodan aikana on tullut ylenne-
22375: reille maksetaan ylimääräistä eläkettä sen tyksi.
22376: sotilasarvon mukaisesti, mihin arvoon heidät Tähän ryhmään kuuluvia leskiä on elossa
22377: sodanaikaisissa tehtävissään ansioituneina noin 300, ja lisäeläkkeiden suorittamiseen
22378: oli ylennetty eroituksena heidän aikaisem- tarvitaan noin 8 milj. mk vuodessa.
22379: man virkanimityksenä perusteella saamas- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
22380: taan eläkkeestä. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22381: Tämä eduskunnan päätös ei kuitenkaan muksen,
22382: ylettynyt perhe-eläkelain piiriin, joten so-
22383: dassa kaatuneiden ja sodan jälkeen kuollei- että hallitus kiireellisesti antaisi
22384: den tässä tarkoitettujen sotilashenkilöiden Eduskunnalle esityksen, jolla leski,
22385: lesket saavat edelleen vain miestensä ennen jonka edunjättäjä on ollut puolustus-
22386: sotaa saaman nimityksen mukaista, alempaa voimien vakinaisessa virassa tai toi-
22387: perhe-eläkettä. messa ja sotien aikana saanut ylen-
22388: Tämän vuoksi perhe-eläkelain olisi tehtävä nyksen korkeampaan sotilasarvoon saa-
22389: lisäys, jolla kaikille kaatuneiden ja sodan matta vastaavaa nimitystä oikeute-
22390: jälkeen kuolleiden sotilashenkilöiden leskille taan saamaan tätä korkeampaa soWas-
22391: myönnetään yhdenmukaisesti eläke sen kor- arvoa vastaavaa perhe-eläkettä.
22392: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
22393:
22394: Jussi Saukkonen. Saara Forsius.
22395: E. J. Paavola. Juha Rihtniemi.
22396: Erkki Hara.
22397: 468
22398:
22399: IV,210.- Toiv.al. N: o 167.
22400:
22401:
22402:
22403:
22404: Henriksson ym..: Virkamiesten perhe-eläkelain muuttamisesta
22405: leskieläkkeiden korottamiseksi.
22406:
22407:
22408: E d u s k u n n a 11 e.
22409:
22410: Valtion viran ja toimen haltijain perhe- hen omasta eläkkeestä. Meidän maamme
22411: eläkelain mukaan on edunjättäjän leskelle osalta tämä tietäisi sitä, että lesken perhe-
22412: maksettava eläke 20 % edunjättäjän pal- eläkkeen tulisi olla 33% edunjättäjän pal-
22413: kasta. Kun otetaan huomioon, että virkamie- kasta. Tällainen uudistus parantaisi huomat-
22414: hen oma eläke on alemmissa palkkausluo- tavasti ennenkaikkea alimpien palkkausluok-
22415: kissa 66 % peruspalkasta ja ikälisistä, on to- kien mukaan perhe-eläkettä nauttivien les-
22416: dettava leskien eläkkeiden olevan huomat- kien asemaa. Kun eläkejärjestelmän täyden-
22417: tavasti pienempiä. Niinpä monien yksinäisten täminen kaikilta osiltaan on viime aikoina
22418: leskien on varsin vaikeata tulla nykyisillä ollut esillä, tulisi tässä yhteydessä pyrkiä
22419: eläkkeillä toimeen, kun valtion eläkkeen joh- parantamaan myös virkamiesten leskien ase-
22420: dosta myös kansaneläke maksetaan vastaa- maa.
22421: vasti vähennettynä. Nykyisen 20% mukai- Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme
22422: nen lesken perhe-eläke onkin varsinkin alim- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22423: missa palkkausluokissa olevien eläkkeiden
22424: osalta markkamääräisesti niin pieni, että että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22425: toimeentulo sen turvin on vaikeata. virkamiesten perhe-eläkelain muutta-
22426: Monissa muissa maissa, joissa virkamiesten miseksi siten, että lesken eläke olisi
22427: perhe-eläkejärjestelmä on voimassa, leskien 33 prosenttia edunjättäjän palkasta.
22428: eläke yleensä on määrätty puoleksi virkamie-
22429: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
22430:
22431: G. Henriksson. Kaarlo Pitsinld..
22432: Veikko Helle. Dmari Linna.
22433: Tyyne :Paasivuori.
22434: 469
22435:
22436: IV,2U. - Toiv.al. N: o 168.
22437:
22438:
22439:
22440:
22441: Hallberg ym.: Eräiden ennallaan jätettyjen eläkkeiden ko-
22442: rottamisesta perhe-eläkelain mukaisia eläkkeitä vastaa-
22443: viksi.
22444:
22445:
22446: Eduskunnalle.
22447:
22448: Perhe-eläkelain, annettu 29/6 1951, tullessa Palkka- ja hintataso on v:sta 1952 kohon-
22449: voimaan 1/1 1952 lakkasi mm. siviilivirka- nut huomattavasti. Muiden 'kuin edellämai-
22450: kunnan leski- ja orpokassan, kouluvirkakun- nittujen perhe-elä:kk:eiden ulkopuolelle jää-
22451: nan eläkekassan ja valtion rautateiden elä- neiden elakikeeseen oikeutettujen viran ja
22452: kelaitoksen toiminta. Näin lrukanneeseen va- toimen haltijoiden elä!kkeet ovat vastaavasti
22453: kuutustoimintaan perustuneiden eläikikeiden kohonneet palkan nousujen mukaisesti, mutlta
22454: osalta on edelleen voimassa perhe-eläJkelain nämä ,ennalleen jätetyt" eläkkeensaajat ovat
22455: 20 §: n säännöksistä ilmenevä periaate, jonka rahanarvon jatkuvasti aletessa, vuosien mit-
22456: mukaan ne eläkkeet, jotka olisi voitu myön- taan joutuneet yhä huonompaan asemaan
22457: tää myös perhe-eläkelain mukaan, jos eläk- omatta syyttään, mikä ei voine olla oikeu-
22458: keen jättäjän kuolema olisi tapahtunut per- denmukaista.
22459: he-eläkelain voimassa ollessa, oli muunnet- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
22460: tava perhe-eläkelain mukaan eläkkeiksi, kun nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
22461: taas ne elä1ilkeet, joita ei olisi voitu myöntää vomuksen,
22462: perhe-eläJkelain mukaan, oli jätettävä ennal-
22463: leen ja suoritettava entisten ehtojen mukaan. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
22464: Perhe..:eläkeviraston laatiman tilaston mu- toimenpiteisiin eräiden ennalleen jä-
22465: kaan oli huhtikuun lopussa v. 1958 näitä tettyjen eläkkeiden korottamiseksi per-
22466: ennalleen jätettyihin eläkkeisiin oikeutettuja he-eläkelain turvaa nauttivien kanssa
22467: elossa 1127 henkilöä, joista huomattavimman samanarvoisiksi.
22468: ryhmän muodostavat muut kuin valtion vi-
22469: ran ja toimen haltijain jälkeenjääneet.
22470: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
22471:
22472: R. Hallberg. Olli Aulanko.
22473: Saara Forsius. Toivo Hietala.
22474: Irma Hamara. Erkki Huurtamo.
22475: Urho Saariaho. N. Kosola.
22476: 470
22477:
22478: IV,212. - Toiv.al. N: o 169.
22479:
22480:
22481:
22482: A1a-Kulju ym.: Yksityisoppikouluissa palveUun ajan lukemi-
22483: sesta eläkkeeseen oikeuttavaksi valtion palvelukseksi.
22484:
22485: Eduskunnalle.
22486:
22487: Valtion oppikoulun vwkinainen tai ylimää- kokeneen opettajavoiman siirtynri.gtä valtion-
22488: räinen opettaja on virkamie.seläkkeistä syys- apua nauttivista yksityisistä oppikouluista
22489: kuun 30 päivä;nä 1950 annetun lain (459/50) vrultion oppikouluihin. Mikäli tällainen siirty-
22490: 2 § : n mukaisesti oikeutettu erotessaan saa- minen tapahtuu, se joka tapauksessa aiheut-
22491: maan elinkautista eläkettä edellyttäen, että taa sen, että valtion oppikoulussa alunpitäen
22492: hän on saavuttanut kuudenikymmenenkolmen prulvelleet opettaj·at ovat elä;keturvaan näh-
22493: vuoden iän taå sitä ennen on käynyt ruu- den edullisemmassa asemassa kuin mahdolli-
22494: miinvian tai vähentyneiden ruumiin tai sie- sesti paljon pitemmän aika.a oppilk01rlussa
22495: lunvoimien vuoksi pysyväisesti kykenemättö- opettajina toimineet, mutta va:sta myöhem-
22496: mäksi hoitamaan virkaansa tai tointansa ja min vrultion kouluun siirtyneet, sa:moja tehtä-
22497: että hänellä sen ohessa on vähintään kym- vi'ä suorittavat ja saman pätevyyden omaa-
22498: menen eläkevuotta. vat opettajat.
22499: Saman lain 3 §: n mukaan el'äkevuosiksi, Sama koskee ennen kaikkea ni:itä yksityis-
22500: jotka viran tai toimen haltija saa laskea oppikoulun opettajia, jotka ovat joutuneet
22501: hyväkseen, luetaan aika, minkä hän, täytet- tällaiseen epäohli!eudenmukaiseen 81Sem.oon
22502: tyään kaksikymmentäyksi vuotta, on ollut koulun ottamisen takia valtion haltuun.
22503: valtion peruspalkkaisen viran tai toimen hal- Tämä ei ole oikeudenmukaista eilkä koh-
22504: tijana tahi ylimääräisenä toimen haltijana tuullista kysymyksen oHessa saman ta:l"koitus-
22505: taikka hoitanut väliaikaisena tai sijaisena perän toteuttamisesta, kansamme nousevan
22506: valtion virkaa tai tointa tahi ylimääräistä nuorison opettamisesta ja kasvwttamisesta.
22507: tointa taikka muutoin ollut päätoimiseksi Asiaan olisi saaJtarva korjaus rinnastamrulla
22508: katsottavassa valtion palveluksessa tai sel- valtionapua nauttirvassa yksityisoppikoulussa
22509: laisessa valtion työssä, jossa olon ajan työn- pa1vcliu aika elii.kevuosi~n llllSkemiseen näh-
22510: tekijä saa laskea hyväkseen eläkkeeseen oi- den vaLtion oppiikouluissa palwltuihin virka-
22511: keuttavana palvelusaikana. vuosiin. Sen vuoksi ehdotamme kunnioi·tta-
22512: Kuten edehlä sanotusta selviää, elä,keoikeu- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22513: den syntymiseen vwadit&an, että asianomai- sen,
22514: sella viran tai :toimen haltijana on vähintäiin
22515: kymmenen eläkevuotta vrution palveluksen että hallitus ensi tilassa ryhtyisi toi-
22516: perusteella. Tämä säännös on kuitenkin erit- menpiteisiin sellaisen esityksen anta-
22517: täin kohtuuton niiden yksityisissä oppikou- miseksi Eduskunnalle, että valtionapua
22518: luissa toimineiden opettajien osalta, jotka nauttivista yksityisoppikouluista val-
22519: vähemmän kuin kymmenen vuotta ennen tion oppikouluihin siirtyneiden opetta-
22520: eläikkeel1e joutumist31a.n ova:t hakeutuneet val- jien palvelus edellä mainituissa oppi-
22521: tion oppikouluihin, koska he näihin siirtyes- kouluissa katsottaisiin virkamiesten
22522: sään menettävät yksityisoppikouluasetuksen eläkkeistä annetun lain 3 § :n 1 mo-
22523: mukaisen eläketurvan. Eläketurvan menettä- mentissa tarkoitetuksi valtion palve-
22524: misen mahdollisuus estää myös pätevän ja lukseksi.
22525: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1962.
22526:
22527: Reino Ala-Kulju. Anna-Liisa Linkola. Irma Ham.ara.
22528: Erkki Tuuli. Eino Ojajärvi. Olavi Lähteenmäki.
22529: Jussi Saukkonen.
22530: 471
22531:
22532: IV,Z13. - Toiv.al. N: o 170.
22533:
22534:
22535:
22536:
22537: Hallberg ym.: Toimenpiteistä eläkkeen myöntämiseksi t·aja-
22538: jääkäreille erorahan asemesta.
22539:
22540:
22541: Ed uskunnaHe.
22542:
22543: Rajaval'tiostossamme pailvelevat vakina,i- rajavartiostossa palvel!lut vuodet otetaam. huo-
22544: sina miehinä mm. rajajääkärit. NyJkyinen mioon. TäHaista siirtymi.smahdoHisuutta ei
22545: pa:lkkaus j·a muut edut on järjestetty siten, kuitenkaan ole monoellakaan heistä. Mainittar
22546: että kun he lkänsä perusteella ovat pakotetut koon vielä, efJtä rajajääkäri toimii vastaavan-
22547: eroamaan toimestaan 50 vuotta täyJtettyään, laisessa tehtävässä kuin esim. poliisi- ja tulli-
22548: heille maksetaan vain nk. eror8iha kertakaik- mies, joLUa on eläkeoikeus, mutta rajajääkä-
22549: kisena, rou<tta he eivät ()lle oikeutettuja kuin reiUä ei. Samalla on rajajääkäri·en luotetta-
22550: poikkeustapauksessa, - esim. säälittävissä vuus tehtävässään tänkeä, joten tähän a:m-
22551: o1osuhteissa - jonlkinlaiseen yUmääräiseen mruttiin on aina vali1lt8Jva ja otettava ehdot-
22552: elälkkeeseen, jota saavat vain muutamat haT- toman luotettavia ja reippaita miehiä, jotka
22553: vat. Mainitun erorahan suuruus riippuu p&- pysyisivät tehtävässä;än maihdoHisimman.
22554: vel'USVUosista ja on sen korkein määrä nykyi- kauan.
22555: sin 12 vuoden pllilV'elusajan päätyttyä ra:ja- Edeil.lä esitettyyn viitruten ehdotamme kun-
22556: jiilikärenle 220 000 mk ja ylirajajääk:äreille nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
22557: 225 000 mk, joista määristä vähennetään vomuksen,
22558: ma:ksutiil:aisuudessa vastaava 30% :n vero.
22559: Ikälisiin heillä ei ole o~keutta. Jotkut raja- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
22560: jääkäreis<tä ovat jo aikaisemmassa vaiheessa toimenpiteisiin, että eroamisiässä ole-
22561: onnistuneet siirtymään johonkin poliisin, tUl- ville rajajääkäreille erorahan asemasta
22562: limiehen tai muuhun sellaiseen ammattiin, myönnettäisiin heidän vakinaista palk-
22563: joka taikaa heiUe eläke-edun, joHoin myös kaetuaan vastaava vakinainen eläke.
22564: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
22565:
22566: R. Hallberg. Esa Timonen. Irma Hamara.
22567: N. Kosola. Ale Holopainen. .Juuso Häikiö.
22568: Reino Ala-Kulju. Oiva Turunen. Aapo Seppälä.
22569: Kalervo Saura. Erkki Koivisto. Väinö Kuoppala.
22570: A. F. Airo. Pentti Sillantaus. Eino Ojajärvi.
22571: Mikko Asunta. Urho Saariaho. .Jaakko Kemppainen.
22572: Armas Leinonen.
22573: 472
22574:
22575: IV,214. - Toiv.al. N: o 171.
22576:
22577:
22578:
22579:
22580: Silla.nta.us ym.: Viran ja toimen haltijain ikälisä- ja virka-
22581: säännösten muuttamisesta.
22582:
22583:
22584: Eduskunnalle.
22585:
22586: Valtion virkamiesten palkkauksesta annet- manlaista palvelua, yleensä rintamapalvelua,
22587: tujen säännösten mukaan saadaan ikälisään kuin reserviläisten:kin, olisi kohtuullista ne
22588: oikeuttavana aikana ottaa huomioon se aika, rinnastaa niiltä osin kuin asevelvollisuus-
22589: minkä henkilö on sotatilan aikana ollut sota- aika ylittää yhden vuoden.
22590: pa:lveluksessa, lukuunottamatlta kuitenkaan Ehdotammekin kunnioittavasti, että edus-
22591: säännönmukaisen asevelvollisuuden suoritta- kunta hyväksyisi toivomuksen,
22592: misaikaa (Palkkauslaki 4 §, Palkkausasetus
22593: 64 §). Säännöstw soveltamisessa johdutaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22594: kuitenkin epäoikeudenmukaisuuteen syystä, valtion viran- ja toimenhaltijoitten
22595: että asevelvollisuusaika oli eri ikäluokilla pi- ikälisä- ja virkavuosisäännösten muut-
22596: tuudeltaan erilainen, vuodesta kahteen vuo- tamiseksi siten, että sota-aikaisesta
22597: teen. palveluksesta otettaisiim ikälisää ja
22598: KoSka sodanaikainen kahden vuoden ase- virkavuosia laskettaessa huomioon se
22599: velvollisuusaika oli muutaman kuukauden aika, mikä ylittää tavanmukaisen yh-
22600: mittaisen koulutusajan ylittäväitä osalta sa- den vuoden asevelvoUisuusajan.
22601: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
22602:
22603: Pentti Sillantaus. Saara. Forsius.
22604: Veikko Hyytiäinen. Paavo Rautkallio.
22605: 473
22606:
22607: lV,215.-Toiv.al. N:o 172.
22608:
22609:
22610:
22611:
22612: Sillantaus ym.: Viran tai toimen haltijain palkkausasetuksen
22613: 6 §:n muuttamisesta.
22614:
22615:
22616: Ed u sk u n nalle.
22617:
22618: Valtion viran tai toimen haltijain palfk- sin rinnastettavissa siihen kunnalliseen tai
22619: kauksesta 19 päivänä tammikuuta 1943 an- muuhun virkaan tai toimeen, jota hän ennen
22620: netun asetuksen 6 §: n 2 momentissa, sellai- valtion palvelukseen siirtymistään on hoita-
22621: sena kuin se on muuJtettuna 2 päivänä joulu- nut.
22622: kuuta 1955 annetussa asetuksessa (481/55), Kun ikälisillä varsiwkin kuntien ja val-
22623: säädetään muun ohella, että viran tai toimen tion palkkausjärj.estelmissä on huomattava
22624: haltija saa siitä ajasta, minkä hän on 21 rahallinen merkitys ja kun ilkälisiin lasket-
22625: vuotta täytettyään ollut kunnan, kuntien, tavia virkavuosia valtiolla käytetään myös
22626: keskusjärjestön !tai kuntien yhtymän virassa perusteena eläkkeeseen oikeutettavia virka-
22627: tai uskonnollisen yhdyskunnan toimessa, vuosia laskettaessa, edellämainittu säännös on
22628: opettajana yksityisessä korkeakoulussa :tai omiaan estämään siintymistä valtion palve-
22629: va:ltion avustusta nauttivassa yksityisessä lukseen siHoinkin, kun se olisi, paitsi asian-
22630: oppi- ja kasvatuslaitoksessa, lääkärinä, eläin- omaisen viran tai toimenhaltijan, myös val-
22631: lääkärinä, sairaanhoitajattarena, terveyssisa- tion etujen mukaista.
22632: rena, kätilönä, mielisairaanhoitajattarena tai Erityisesti aiheuttaa puheena oleva sään-
22633: mielisairaanhoitajana yhtiön, yhteisön tai nös vaikeuksia henkilökysymyksessä silloin,
22634: yksityisen laitoksen palveluksessa, valtion kun valtion virkoihin tai toimiin olisi saa-
22635: avustusta nauttivan maataloudellisen tai ko- tava mahdollisimman pätevää ja riittävän
22636: titaioudellisen järjestön, metsänhoitalauta- kokemuksen omaavaa työvoimaa, jota olosuh-
22637: kunnan, ikeskusm~euran, keskuskauppa- teista johtuen joinakin ajan:kohtina on saat-
22638: kamarin, kauppakamarin, tieteellisen tai taii- tanut hakeutua kuntien palvelukseen run-
22639: teellisen järjestön tahi laitoksen, tai yhdys- saammin kuin valtiolle. Tällaisia vaikeuksia
22640: liikenteessä valtionrautateiden kanssa olevan on esiintynyt varsinkin sairaalahenkilökun-
22641: kunnallisen tai yksityisen rautatien palveluk- nan suhteen selkä teknillisen henkilökunnan
22642: sessa, ikälisää varten lukea hyväkseen sen virkoja ja toimia täytettäessä, muitta saman
22643: ajan, joka ylittää neljä vuotta, jos tämä kysymyksen eteen voidaan joutua myös kai-
22644: virka tai toimi on ollut päätoimi sekä päte- killa muHla aloilla, missä valtiolla ja lkun-
22645: vyysehtoihin ja laatuun nähden siihen val- nalla sekä edellä mainituilla yhdyskunn:illa
22646: tion virkaan tai toimeen rinnastettavissa, ja laitoksilla esiintyy vastaavanlaisia vil'lkoja
22647: mihin hän tästä virasta tai toimesta erot- ja toimia.
22648: tuaan on ensiksi tullut. Edellä viitattujen vaikeuksien ohessa pu-
22649: Tämä merkitsee va:ltion palvelukseen siir- heena oleva valtion omaiksuma kanta virka-
22650: tyville viran tai toimen haitijoille neljän ai- vuosien hyvä;ksi lukemisessa ikälisiin nähden
22651: kaisemmassa palveluksessa hankitun virka- aiheuttaa ·sen varsin yleisen ilmiön, elttä n:iin
22652: vuoden menettämistä ifkälisiin nähden, ellei hyvin opillisen ikuin ammatillisenkin päte-
22653: kysymyksessä ole edellä sanotun pykälän 3 vyyden itselleen hankkineiden, julkisten yh-
22654: momentissa poikkeuksina mainittujen viran dyskuntien palvelukseen aikovien henkilöiden
22655: :tai toimen haltijain siirtyminen valtion pal- kannattaa asettua heti valmistuttuaan joiksi-
22656: velukseen. Näin tapahtuu asianomaisen siir- ·kin vuosiksi valtion palvelukseen tarpeellista
22657: tyessä sel,laiseenkin virkaan tai toimeen, joka kokemusta saamaan ja siirtyä sen jä!lkeen
22658: pätevyysehtoihin ja laatuun nähden on täy- kunnan palvelukseen parhaiksi elinvuosik-
22659: 60 E 219/62
22660: 474 IV,215. - Palkkausasetus.
22661:
22662:
22663: seen. Riittävän monia vuosia !täällä palvel- toim~ksi katsottavassa saman luontoisessa
22664: tuaan he jälleen saattavat hakeutua valtion kunnan, kuntien keskusjärjestön tai kuntien
22665: virkoihin tai toimiin, kun kunnan pa:lveluk- yhtymän virassa taikka uskonnollisen yhdys-
22666: sessa hankittujen neljän ensimmäisen vuo- kunnan toimessa, opettajana yksityisessä kor-
22667: den poislaskeminen valtion ikälisiin oi'keutta- keakoulussa tai valtion avustusta nauttivassa
22668: vista virkavuosista ei enää vähennä heidän yksityisessä oppi- ja kasvatuslaitoksessa, lää-
22669: palkkaustaan. kärinä, eläinlääkärinä, sairaanhoitajattarena,
22670: Tällaista koulutetun nuoren työvoiman terveyssisarena, kätilönä, mie>lisairaanhoita-
22671: suuntautumista ensi kädessä kuntien p~ve jattarena tai mielisairaanhoitajana, yhtiön,
22672: lukseen on omia;an edistämään se ainakin yhteisön tai yksityisen laitdksen palveluk-
22673: useimpien kaupunkien virkasääntöihin kuu- sessa, valtion avustusta nauttivan maatalou-
22674: luva määräys, että viranhaltijain ikälisään dellisen tai kotitahmdellisen järjestön, met-
22675: oikeuttavaan palvelusaikaan on luettava mm. sänhoitol·autakunnan, keskusmetsäseuran, kes-
22676: se aika, jonka he 21 vuotta täytettyään ovaJt kuskauppakamarin, kauppakamarin, tieteelli-
22677: olleet valtion muussa kuin erinäisten ko. vir- sen tai taiteellisen järjestön tahi laitoksen,
22678: kasäännöissä lähemmin lueteltujen laitosten tai yhdysliikenteessä valtionrautateiden kans-
22679: palveluksessa samanluontoisissa virkasuhteis- sa dlevan kunnallisen tai yksityisen rautatien
22680: sa, kuitenkin enintään kymmenen vuotta. palveluksessa".
22681: Kaupungeilla on näin ollen mahdollisuus Kaiken edellä esitetyn perusteella ehdo-
22682: tarpeen vaa1tiessa saada palvelukseensa kou- tamme eduskunnan hyväiksytJtäväiksi toivo-
22683: luuntunutta työvoimaa ilman, että ikälisiin muksen,
22684: ja eläkkeeseen oikeuttavista virkavuosista teh-
22685: tävät vähennyikset ovat esteenä, kuten val- että hallitus ryhtyisi ensi tilassa
22686: tion palvelukseen siirrytJtäessä on laita. toimenpiteisiin valtion viran tai toi-
22687: Kun valtion ja kuntien virkalainsäädännöt men haltijain palkkauksesta 19 päi-
22688: täten ikälisiin oilkelllttaviin virkavuosiin näh- vänä tammikuuta 1943 annetun ase-
22689: den jo periaatteellisestikin eroavat toisistaan tuksen 6 §:n, sellaisena kuin se on
22690: ja ·kun edellä mainitun v~tion viran ja toi- muutettuna 12 päivänä joulukuuta
22691: men haltijain pallrkauksesta anneltun asetuk- 1951 annetussa asetuksessa, tarkista-
22692: sen määräykset asettavat valtion kuntia epä- miseksi ja muuttamiseksi siten, että
22693: edullisempaan asemaan nimenomaan nuoren valtion viran ja toimen haltija saa
22694: työvoiman saantiin nähden, olisi palkkaus- ikälisää varten lukea hyväkseen paitsi
22695: asetusta tarpeellisissa kohdin tarkistettava. sitä aikaa, minkä hän täytettyään
22696: Edellä mainitun viran ja toimenhaltijain kaksikymmentäyksi vuotta on ollut
22697: pa]hl{auksema annetun asetuksen 6 § : n 2 päätoimiseksi katsottavassa valtion pal-
22698: momentista olisi niin ollen kokonaan pois- veluksessa, myös kaiken sen ajan, min-
22699: tettava sen neljä ensimmäistä kohtaa ja sa- kä hän samat ikävuodet täytettyään
22700: notun pyikälän ensimmäinen 1ause olisi muu- on ollut edellä mainitun pykälän 2
22701: tettava näin kuuluvaksi: ,Viran tai toimen momentin ensimmäisessä, toisessa, kol-
22702: haltija saakoon ikälisää varten lukea hyväk- mannessa ja neljännessä kohdassa mai-
22703: seen sen ajan, minkä hän, täytettyään kaksi- nitussa samanluontoisessa päätoimises-
22704: kymmentäyksi vuotta, on olllllt päätoimeksi sa palveluksessa.
22705: katsottavassa valtion palveluksessa, tai pää-
22706: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
22707:
22708: Pentti Sillantaus. Veikko Hyytiäinen. Saara Forsius.
22709: Anna-Liisa Linkola. Paavo Rautkallio.
22710: 475
22711:
22712: IV,216. -Toiv.al. N:o 173.
22713:
22714:
22715:
22716:
22717: Ala-Kulju ym.: Valtion viran ja toimen haltijain palkkauk-
22718: sesta annetun asetuksen 4 §: n täydentämisestä.
22719:
22720:
22721: E d u s k u n n a 11 e.
22722:
22723: Valtion viran ja toimen ha}tijain pa;lk- sanotussa kohdin. Se on välttämätöntä jo sen-
22724: kauksesta annetun asetuksen muuttamisesta kin vuoksi, että nykyinen asiantila on omiaan
22725: toukokuun 9 päivänä 1952 annetun asetuksen estämään pätevää ja kokenutta opettajatyö-
22726: (216/52) 4 pykälän 1 momentin mukaan voimaa siirtymästä yksityisoppikouluista val-
22727: valtion oppikoulun vanhempi ja nuorempi tion oppikouluihin. Sitäpaitsi se aiheuttaa
22728: lehtori ja apulaislehtori saavat, palveltuaan tarpeettomasti oikeutettua tyytymättömyyttä
22729: yhteensä kymmenen vuotta vakinaisena mai- valtion palvelukseen jo siir.tyneiden, muihin
22730: nitussa virassa, palkkausta sanotun asetuksen saman laitoksen opettajiin verrattuna saman
22731: 1 pykälässä mainittua lähinnä ylemmän palk- pätevyyden ja yhtä pitkäaikaisen opettaja-
22732: kausluokan mukaan. Tammikuun 19 päivänä kokemuksen omaavien, mutta eri tavoin pal-
22733: 1951 annetun yksityisopp:iJkouluasetuksen kattujen oppikoulunopettajien keskuudessa.
22734: (23/51) 28 pykälän 2 momentin säännöksen Kaiken edellä esitetyn perusteella kunnioit-
22735: mukaisesti yksityisoppikoulujen opettajiin tavasti ehdotamme eduskunnan hyväksyttä-
22736: sovelletaan ylempään palkkausluokkaan siir- vruksi toivomuksen,
22737: tämisessä oppikoulujen voimassa olevia sään-
22738: nöksiä. että hallitus ryhtyisi ensi tilassa
22739: Viimeksi mainittu säännös on täten pois- toimenpiteisiin valtion viran ja toimen
22740: tanut erään yksityisoppikoulujen opettajien haltijain palkkauksesta annetun ase-
22741: palkkauksessa aikaisemmin olleen epäkohdan tuksen 4 §:n 1 momentin muuttami-
22742: verrattaessa heidän paLkkaustaan valtion op- seksi ja täydentämiseksi siten, että yk-
22743: pikoulujen opettajien palkkaulmeen. Sen sityisoppikouluissa vähintään kymme-
22744: sijaan se ei ole järjestänyt niiden oppikoulun nen vuotta muodollisesti pätevinä vas-
22745: opettajien palkkaukseen jäänyttä puuttoolli- taavissa viroissa palvelleiden valtion
22746: suUJtta, jotka ovat siirtyneet yksityisen oppi- oppikouluihin jo siirtyneiden tai vast-
22747: koulun palveluksesta valtion oppikouluun en- edes siirtyvien vanhempien ja nuorem-
22748: nen vuonna 1951 annetun asetuksen voi- pien lehtoreiden ja apulaislehtoreiden
22749: maantuloa, enempää kuin niidenkään, jotka osalta otettaisiin sanottu palvelusaika
22750: vastedes täten siirtyvät valtion palvelukseen. huomioon ylempään palkkausluokkaan
22751: Edellä kosketeltu puutteellisuus olisi kii- oikeuttavana palvelusaikana.
22752: reimmiten korjattava täyde:rutämällä asetusta
22753: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
22754:
22755: Reino Ala-Kulju. Eino Ojajärvi.
22756: Erkld Tuuli. Jussi Sa~onen.
22757: Anna-Liisa Linkola. Irma Hamara.
22758: Olavi Lähteenmäld.
22759: 476
22760:
22761: IV,217.-Toiv.al. N:o 174.
22762:
22763:
22764:
22765: Forsius ym. : Valtion viran ja toimen haltijain palkkauksesta
22766: annetun asetuksen 6 § :n muuttamisesta.
22767:
22768:
22769: E d u s k u n n a 11 e.
22770:
22771: V a:ltiorr viran ja toirrnen haJltijain paJlkkauik- kussairwailoi:ssa. Lisäksi heitä on kaupunkien,
22772: sesta 19 päivänä tammikuuta 1943 annetun kauppaloiden ja maa1aiskunt~en, kuntayhty-
22773: asetuksen 6 § : n 2 momentissa, seLlaisena, mien, yksityisten säätiöiden ja yhdistysten
22774: kuin se on muutettuna 2 päivänä joulukuuta omistamien 'laitosten pwlveluksessa. Sen vuoksi
22775: 1955 annetussa asetU!ksessa (481/55), sääde- olisi o~ein ja kohtuullista, että heidän rin.-
22776: tään muun oheHa, että viran tai toimen hrul- nastettaisiin kaikissa suhte~a niihin vaition
22777: tija saa siitä ajasta, minkä hän on 21 vuotta vivan ja toimen haltijoihin, jotka mainitun
22778: täytettyään ollut kunnan, kuntien keskusjär- asetU!kse:n 6 § :n mukaaJn ja sen edeHyttämien
22779: jestön tai kuntien yhtymän virassa tai uskon- ehdoin ovat oikeutettuja ,lukemaan hyväkseen
22780: nollisen yhdyskunnan toimessa, opettajana sanotun pykälän 2 momentin 3 kohda.ssa mai-
22781: yksityisessä korkeakoulussa tai valtion avus- nitun palvelun. Asiwrumukaisen korjauksen
22782: tusta nauttivassa yksityisessä oppi- ja kasva- saaminen heidän asemaansa tässä kohden on
22783: tuslaitoksessa, 'lääkärinä, eläinlääkärinä, sai- täysin perusteJtua jo senkin vuoksi, että vai!.-
22784: raanhoitajattarena tai mielisairaanhoitajana tioneuV'OSto heltni!kuun 14 päivänä 1957 teke-
22785: yhtiön, yhteisön tai yksityisen laitoksen pal- minsä päätöksin on myöntänyt Suomen Lws-
22786: veluksessa, valtion avustusta nauttivan maa- tenhoitajain yhdistys r.y:ll.le viran ja toimen
22787: taloudellisen tai kotitaloudellisen järjestön, haltijain neuvotteluoikeudesta 22 päivänä
22788: metsänhoitol'autakunnan, keskusmetsäseuran, tammikuuta 1943 annetun lain mukaisen
22789: keskuskamppaikamarin, \klauppwkamarin, tie- neuvotteluoikeuden. Näin ollen ei ole enää
22790: teellisen tai ta:iteehlisen järjestön tahi laitok- mitään muodollistakaan estettä puheena ole-
22791: sen, tai yhdysliikente~sä va:ltionrBIUtateiden van korjauksen suorittamiselle.
22792: ikallSBa olevan kunnaltlisen tai yksityisen rau- Ede1lä laU\Slltun perusteeHa ehdotamme
22793: tati<en palveluksessa, lu1kea hyväkseen sen kunnioitt81Vasti eduskunnan hyväksyttäväksi
22794: ajan, joka ylittää neljä vuotta, jos täanä vir- toivomuksen,
22795: ka tai toimi on ollut ,päätoimi sekä pätevyys-
22796: ehtoihin ja laatuun nähden siihen va1rti()'ll että hallitus ryhtyisi ensi tilassa toi-
22797: virkaan tai toimeen rinnastettavissa, mihin menpiteisiin valtion viran ja toimen
22798: hän tästä virasta tai toimesta erottuaan on haUijain palkkauksesta 19 päivänä
22799: ensiksi tullut. tammikuuta 1943 annetun asetuksen
22800: Kuten edeHä olevasta ilmenee, asetuksen 6 § :n, sellaisena kuin se on muutet-
22801: 6 § :n 2 momentin kolmannessa kohdassa sen tuna 12 päivänä joulukuuta 1951 an-
22802: nykyisessä muodossa ei ole otettu huomioon netussa asetuksessa, muuttamiseksi
22803: ikälisään oikeuttavana aikana sitä aika<a, siten, että viran ja toimen haltijoihin,
22804: minkä viran tai toimen hailtija on oH.ut [aJS- jotka saavat ikälisää varten hyväkseen
22805: tenhoitajana yhtiön, yhteisön tai yksityisen lukea sanotun pykälän 3 kohdan mu-
22806: laitoksen paLveluksessa. kaisen palvelusajan, luettaisiin myös
22807: Nyikyisin Jastenhoitajia on viran tai toimen lastenhoitajat.
22808: haitijoina kaJitkissa vrultion sairaal'oissa ja kes-
22809: Hel:singissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
22810:
22811: Saara Forsius. Irma Ham.ara.
22812: Pentti Sillantaus. Anna-Liisa Linkola.
22813: 477
22814:
22815: IV,218. - Toiv.al. N: o 175.
22816:
22817:
22818:
22819:
22820: Forsius ym..: Valtion virkamieseläkkeistä annetun asetuksen
22821: 3 § :n muuttamisesta.
22822:
22823:
22824: E d u s k u n n a 11 e.
22825:
22826: Viitaten näille v,altiopäiville jätetyn toivo- asetuksen 3 §:n muuttamiseksi siten,
22827: musaloitteen n:o 174 perusteluihin ehdotam- että niihin viran ja toimen haltijoihin,
22828: me kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä- jotka sanotun pykälän 3 momentin 3
22829: väksi toivomuksen, kohdan mukaisesti saavat eläkevuosina
22830: laskea hyväkseen yhtiön, yhteisön tai
22831: että hallitus ryhtyisi ensi tilassa toi- yksityisen laitoksen palveluksessa toi-
22832: menpiteisiin valtion virkamieseläkkeis- mimansa ajan, luettaisiin myös lasten-
22833: tä 30 päivänä syyskuuta 1950 annetun hoitajat.
22834: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
22835:
22836: Saara. Forsius. A. F. Airo. Jaakko Kemppainen.
22837: 478
22838:
22839: IV,219.- Toiv.al. N:o 176.
22840:
22841:
22842:
22843:
22844: Häi.ki.ö ym.: Hovioikeuksien jaostojen puheenjohtajina toimi-
22845: vien hovioikeudenneuvosten palkkauksen korottamisesta.
22846:
22847:
22848: E d u s k u n n a 11 e.
22849:
22850: Maamme hovioikeuksissa on nykyään 17 keampaan palkkausluokkaan kuin jaoston
22851: jaoston puheenjohtajana toimivaa ylemmän muut jäsenet. Sanotun vesiylioikeutena toimi-
22852: pallmausluokan hovioikeudenneuvosta. Heidät van jaoston puheenjohtaja on sijoitettu 40.
22853: ja muut ylemmän palkkausluokan hovioikeu- pa~kkausluokkaan. Huomautettakoon, että
22854: denneuvokset on sijoitettu samaan eli 37. Helsingin hovioikeuden jaostona toimivan
22855: paJkkausluokkaan. Tätä on pidettävä ilmei- sotaylioikeuden puheenjohtaja on sijoitettu
22856: senä epäikohtana, sillä jaoston puheenjohta- vain 37. pal'lcll::ausluokkaan.
22857: jana toimivan ylemmän palkkausluokan ho- Kysymyksessä olevan laatuista hovioikeu-
22858: vioikeudenneuvoksen tehtäväpiiri ja vastuu- den jaoston puheenjohtajina toimiville ylem-
22859: kin on huomattavasti laajempi kuin jaoston män palkkausluokan hovioikeudenneuvoksille
22860: muiden jäsenten, joten hänet olisi sijoitettava tarkoitettua palkkauksen lisäystä vastaavia
22861: vastaavasti korkeampaan pa~kkausluokkaan. palkkausjärjestelyitä on jo toteutettu eri-
22862: Juuri jaoston puheenjohtaja ensisijassa vas- näisten vastaavassa asemassa olevien virka-
22863: taa jaoston tehokkaasta toiminnasta sekä miesten osalta, esimerkiksi hallitusneuvos
22864: asiallisesti oikeista ratkaisuista ja lisäksi tuo- osastopäällilmönä.
22865: mioiden ja päätösten kirjoitustavasta, jota Mielestämme hovioikeuksien sekä vakinais-
22866: paitsi pääasiassa hänen tehtäväiksi jää esitte- ten että ylimääräisen jaostojen puheenjohta-
22867: lijäkunnan kouluttaminen. Ylemmän palk- jina toimivat ylemmän palkkausluokan hovi-
22868: kausluokan hovioikeudenneuvos jaoston pu- oikeudenneuvokset olisi sijoitettava 40. palk-
22869: heenjohtajana toimii toisin sanoen osasto- kausluokkaan ja samalla muutettava mainit-
22870: päällikkönä. tujen jaoston puheenjohtajina toimivien
22871: Mainittakoon, että "jaosto" nimitys on ol- ylemmän palkkausluokan hovioikeudenneu-
22872: lut käytännössä vasta v:sta 1952; aikaisem- vosten virat Ruotsissa voimassa olevan jär-
22873: min hovioikeus oli ja:kaantuneena osastoihin. jestelmän mukaisesti laamannin viroiksi.
22874: Ruotsissa hovioikeuden jaoston puheenjohta- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
22875: jan, jonka virkanimike on laamanni (lag- ehdottavat, eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
22876: man), palkka on huomattavasti suurempi vomuksen,
22877: kuin jaoston muiden jäsenten palkka ja hä-
22878: net on lisäksi vapautettu vetojuttujen esitte- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22879: lyvelvollisuudesta. Meillä on perustettaessa hovioikeuksien jaostojen ja ylimääräis-
22880: huhtikuun 1 päivänä 1962 Vaasan hovioikeu- ten jaostojen puheenjohtajina toimi-
22881: den jaostona toimintansa aloittavaa vesiylioi- vien ylemmän palkkausluokan hovioi-
22882: keutta, tunnustettu periaate, jonka mukaan keudenneuvosten virkojen sijoittami-
22883: jaoston puheenjohtaja on sijoitettava kor- seksi 40. palkkausluokkaan.
22884: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
22885:
22886: Juuso lfåikiö. Anna-Liisa Linkola. Veikko Hyytiäinen.
22887: Paavo Rautkallio. Sven Högström. Harras Kyttä.
22888: 479
22889:
22890: IV,220.- Toiv.al. N:o 177.
22891:
22892:
22893:
22894:
22895: L. Mattila ym.: Posti- ja lennätinlaitoksen virkojen ja toi-
22896: mien palkkaluokituksen korjaamisesta.
22897:
22898:
22899:
22900:
22901: Eduskunnan hyväksymän v:n 1961 vii- että postivirlramieh:iitä pätevyysvaa;timuksena
22902: dennen lisämenoarvion yhteydessä toteutet- vaaditaan suoritettu keskikoulun oppimä.ärä
22903: tiin virkamiesten palkkausluokkiin sijoittelun postimioehHtä vaaditltavan kansakoulun oppi-
22904: tartkistus. Mainitun ;tal'llcistuksen seurauksena määrän sijasta, ei vatlitsevia pa:llkkasuhtoeita
22905: on Grui:ten!kin syntynyt posti>- ja tennätinlai~ voida nykyisellään pitää oi~eudenmukaisina.
22906: tdksen. virkamiesten palklkausluokituksessa Viimemaånittu rulirrnpien ylimääräisten toin-
22907: sellaisia uusia virheitä ja epäkohtia, jotka ten palkkasuhteitten virhoolli'llen asetelma
22908: vaativalt pikaåsta oi1kaioomista. tulee käytännössä koroste<ttuna erityisesti
22909: - Esimerklkinä tästä voidaan mainita, että niissä tapauksissa, joissa postimiestutkinnon
22910: useissa tapauksissa on 20. palkkaluokan pos- suorivtanut toimenhaltija työnsä ohella suo-
22911: timiesten esimiehen 2 luOikan esimiehenä en- rittaa keskiikoulun kurssin sekä pyrkii ja
22912: simmäinen lkirjuri, jonika paJJklkaluokka on pääsee aloittamaan virkamiesuraa. Siirtyes-
22913: vain 19. sään postimiespuolen alimman paJJkkalu<likan
22914: Sama nurinkurisuus on havaittavissa ver- toimesta virkamiespuolen varutivampaan ja
22915: rattaessa aliiDliilan ylimääräisen toimen palk- lisäopiskelua edeUyttäneeseen toimeen hänen
22916: koja postivh'lkamieslien ja postimiesten välillä palkkansa alenoo 14 pal klkaluokasta 12, tai
22917: 1
22918:
22919:
22920: toisiinsa. Posti·viriY..amh~sten puolella on ny- ainakin 13 palkkaluokik:aan. Tätä ei :mi-eles-
22921: kyisin ·alimman ylimääräisen toim-en pa:1Jkka- tämme voida pitää kohtuullisena.
22922: iuol&:a 11 ja vill'karn1estutkinnan suor1ttami- Edellä esHJtämääm:me viitaten ehdotamme
22923: sen jälkeen 12. Postimiesten kohdalla alim- kunnioittaen ooUSikunnan ihyvälksyttäväksi
22924: man ylimääräisen toimen palik!kalMklka on toivomuksen,
22925: 13 ja postimi·estUJtkinnon suorittamisen jäl-
22926: keen 14. Kun otamme huomioon sen, että että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
22927: postivil'lkamiehiltä vaadittava virkamiestut- toimenpiteisiin posti- ja lennätinlai-
22928: kinto on postimi·estUJtkintoa huomattavasti toksen virkojen ja toimien palkkaltw-
22929: vaat1vampi ja edellyttää ·tuntuvasti pidem- kituksen tutkimiseksi sekä siinä ole-
22930: män erikoiskurssin suorittamista sen lisäksi, vien virheiden korjaamiseksi.
22931: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1962.
22932:
22933: Leo I. Mattila. Aaro Stykki.
22934: Irma Karvikko. Tuure Salo.
22935: Esa Kaitila.
22936: 480
22937:
22938: IV,221. - Toiv.al. N: o 178.
22939:
22940:
22941: Karvikko ym.. : Konduktööt·ien palkkauksen korottamisesta.
22942:
22943:
22944: E d u s k u n n a 11 e.
22945:
22946: Seurattaessa valtionrautateiden konduktöö- junan päällikkönä on esimiesasemassa myös-
22947: rien palkan kehitystä ja verrattaessa sitä kin veturinkuljettajaan nähden. Konduktööri
22948: valtionrautateiden veturinkuljettajan palkan on vastuussa näin ollen matkustajien turval-
22949: kehitykseen voimme todeta, että v. 1943 oli lisuudesta sekä myöskin rautatiekalustosta.
22950: ylikonduktööri 13 palkkaluokassa, konduk- Päivystyspalveluksessa toimiessaan konduk-
22951: tööri 11 sekä ensimmäisen luokan veturin- tööri on kaiken tämän vastuun lisäksi myös-
22952: kuljettaja 14 ja toisen luokan veturinkuljet- kin työnjohtaja. Edelleen hänen vastuu-
22953: taja 13 palkkaluokassa. seensa kuuluu tavaraliikenteessä junien val-
22954: Sotien jälkeisen kehityksen mukaisesti pois- mistus aikataulujen mukaisesti. Rautatielai-
22955: tettiin konduktöörin kohdalta ylikonduktöö- toksen asiakkaiden tavaroiden kuljetuksen
22956: rin nimitys sekä veturinkuljettajan kohdalta suoritus määräaikaisesti.
22957: ensimmäisen ja toisen luokan nimitys. Saavuttaakseen kaiken tämän pätevyyden
22958: V. 1953 oli konduktöörin palkkaluokkasi- on konduktöörin toimittava rautatiealok-
22959: joitus 15, eli silloin sama kuin veturinkuljet- kaasta, asemamiehen, junamiehen ja vaihde-
22960: tajalla. Tämän lisäksi konduktöörille tai ve- miehen nimitysasteet läpikäytyään ja palvel-
22961: turinkuljettajalle, joka on ollut peruspalk- tuaan noin 25 vuotta. Esimiesasemassa kon-
22962: kaisena, ylimääräisenä tai tilapäisenä tai ve- duktööri joutuu jo monivaiheisen työnsä ai-
22963: turinkuljettajana vähintään viisi vuotta, kana, ohjesäännön mukaisesti kouluttamaan
22964: maksetaan palkkaus yhtä palkkaluokkaa kor- laitoksen uusinta henkilökuntaa, rautatiealok-
22965: keampana kuin mitä näistä viroista muu- kaita.
22966: toin suoritetaan. V. 1954 oli konduktöörin Voidaan lisäksi mainita, että konduktöörin
22967: palkkaluokkasijoitus edelleenkin 15, mutta ja veturinkuljettajan peruskoulutusvaatimuk-
22968: veturinkuljettajan 16. Lisäksi ns. määrä- set ovat samat. Todetaan, että nykyinen ke-
22969: vuosikorotus suoritettiin veturinkuljettajalle hitys on, päinvastoin veturinkuljettajalta ke-
22970: jo kaksi palkkaluokkaa korkeampana. ventänyt vastuuta, siinä mielessä, koska ns.
22971: V. 1955 oli konduktöörin palkkaluokkasi- asetus kattilalaista ei ole enää yksin mää-
22972: joitus 16 ja veturinkuljettajan 17. räävä tekijä veturinkuljettajan palkkauksen
22973: V. 1956 konduktööri sijoitettiin 17 ja ve- perustaksi, vaan nämä vastuut ovat jakautu-
22974: turinkuljettaja 18 palkkaluokkaan, jolloin ns. neet yhdessä konduktöörin ja kuljettajan
22975: määrävuosikorotuksen jälkeen nämä palkka- kesken lisääntyneen moottorikaluston vuoksi.
22976: luokkasijoitukset olivat vastaavasti 18 ja 20. Edellä mainittuihin seikkoihin viitaten esi-
22977: V. 1961 hätäratkaisu vei jo pohjan pois tämme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
22978: tältä vertailulta, koska konduktöörille annet- sen,
22979: tiin yhden palkkaluokan korotus, mutta vetu-
22980: rinkuljettajalle sen sijaan kaksi palkkaluok- että hallitus kiireellisesti tarkistaisi
22981: kaa. Määrävuosikorotuksen jälkeen konduk- konduktöörien palkkausta siten, että
22982: töörin palkkaluokka on 19 ja veturinkuljet- se sijoitettaisiin 21 palkkaluokkaan,
22983: tajan 22. jolloin määrävuosikorotuksen jälkeen
22984: On edelleen todettava, että konduktööri palkkaluokkasijoitus olisi 22.
22985: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
22986:
22987: Irma Karvikko. Tuure Salo.
22988: Esa Kaitila. Aaro Stykk:i.
22989: Pentti Pakarinen.
22990: 481
22991:
22992: IV,222. -Toiv.al. N:o 179.
22993:
22994:
22995:
22996:
22997: Karvikko ym..: Virkamiesten työajan yhtenäistämisestä.
22998:
22999:
23000: E d u s k u n n a 11 e.
23001:
23002: Valtion viran tai toimenhaltijain palk- monet komiteat ja siitä on neuvoteltu virka-
23003: kauksesta annetun lain 1<8 § : ssä sanotaan, miesjärjestöjen kanssa ilman, että asiaa olisi
23004: että ,viran tai toimen haltijain työajasta saatu järjestykseen. Palkkauslain 18 §: ää
23005: säädetään asetuksella". Näin ei kuitenkaan olisi ehdottomasti noudatettava ja kaikkien
23006: ole tehty. Virastotyöajasta annettu asetus virkamiesten työaika saatettava lakisäätei-
23007: koskee vain noin 10 % virkamieskunnasta. selle pohjalle.
23008: Työaikala:im. alaisia viran- ja toimenhalti:joita Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
23009: on runsaasti 40 %. Loput, siis melkein puo- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23010: let virkamieskunnasta, ovat työaikansa suh- muksen,
23011: teen lain ja asetusten ulkopuolella, jopa
23012: niin, että heidän työaikansa saattaa olla vi- että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
23013: raston antamien määräysten mukaan pitempi menpiteisiin kaikkien virkamiesten
23014: kuin työaikalain alaisilla. Kysymys on ollut työajan saattamiseksi yhtenäiselle laki-
23015: sosiaali- ja valtiovarainministeriössä vireillä sääteiselle pohjalle.
23016: jo kymmenisen vuotta, sitä ovat tutkineet
23017: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 196.2.
23018:
23019: Irma. Karvikko. Armas Leinonen.
23020: Harras Kyttä. Aa.ro Stykki.
23021: Tuure Salo. Armi Hosia..
23022:
23023:
23024:
23025:
23026: 61 E 219/62
23027: 482
23028:
23029: IV,~3.- Toiv.al. N: o 180.
23030:
23031:
23032:
23033:
23034: Linkola. ym.: Valtion oppikoulujen rehtorikunnan palkkauk-
23035: sen yhtenäistämisestä.
23036:
23037:
23038: E d u s k u n n a ll e.
23039:
23040: Valtion viran ja toimen haltijain palk- jan aikaisemmasta palkkauksesta, olisi oikeu-
23041: kauksesta 5. 1. 19612 annetun asetuksen denmukaista, että tavallisten valtion täysi-
23042: n:o 18 8 § :ssä säädetään: ,Normaalilyseon luokkaisten oppikoulujen kaikille rehtoreilJ.e
23043: ja muun oppikoulun opettajalle, joka toimii maksettaisiin palkka rehtorin toimesta saman
23044: koulun rehtorina, suoritetaan palkkaus kol- suuruisena kuin rehtorina toimiville vanhem-
23045: mea palkkausluokkaa korkeampana - - - mille lehtoreille.
23046: kuin mitä näissä viroissa muutoin makse- Kun normaalilyseoiden rehtoreiden työ on
23047: taan". huomattavasti vaativampi, olisi heidän palk-
23048: Edellä oleva asetuksen kohta aiheuttaa sen kauksensa järjestettävä joko suurempaa palk-
23049: epäoikeudenmukaisuuden rehtoreiden palk- kaluokkaerotusta soveltaen tai kokonaan eril-
23050: kauksessa, että palkka varsinaisesta rehtorin lisenä edellä esitetystä järjestelmästä poike-
23051: toimesta on erilainen riippuen siitä, minkä ten. Jos pyritään saamaan päteviä koulut-
23052: palkkausluokan mukaan rehtorina toimiva tajavoimia huolehtimaan maan oppikoulun-
23053: opettaja saa palkan vakinaisesta opettajan- opettajakunnan kasvattamisesta, tehtävä,
23054: toimestaan. Jos esimerkiksi rehtorina toimii jonka merkitystä ei kyllin saata korostaa, on
23055: vanhempi lehtori, jolla on kaikki t5 ikälisää pidettävä huoli siitä, että kouluttajien palk-
23056: sekä 1 palkkaluokan korotus 10 vuoden pal- kaus on tehtävää vastaavalla tasolla.
23057: veluksesta, palkka rehtorin toimesta on 38. Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
23058: ja :3'5. palkkaluokan erotus eli ,22 000 mk. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23059: Jos taas rehtorina toimii fil. kand. tutkinnon muksen,
23060: suorittanut nuorempi lehtori, jolla on muut
23061: palvelussuhteet kuten edellä, palkka rehtorin että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
23062: toimesta on hänellä 36. ja 33. palkkaluokan toimenpiteisiin valtion oppikoului'en
23063: erotus eli 18,200 mk. Jos edelleen rehtorina rehtorikunnan palkkauksen yhtenäis-
23064: on samat palvelusolosuhteet omaava voimis- tämiseksi siten, että normaalilyseoi-
23065: telun nuorempi lehtori, on hänen palkkansa den rehtoreiden vastuullinen tehtävä
23066: 35. ja 3:2. palkkaluokan erotus eli 16 575 mk. samalla tulisi palkkauksen yhteydessä
23067: Kun samasta työstä maksetaan erilainen otetuksi huomioon.
23068: palkka riippuen rehtorina toimivan opetta-
23069: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
23070:
23071: Anna-Liisa Linkola.. Juuso lfåikiö.
23072: Reino Ala.-Kulju. Vå.inö Kuoppala..
23073: Pentti Sillantaus. Margit Borg-Sundman.
23074: 483
23075:
23076: IV,224. - Toiv.al. N: o 181.
23077:
23078:
23079:
23080:
23081: Linkola ym..: Valtion oppikoulujen karjoit'USaineiden opetta-
23082: jien tunti- ja ylituntipalkkioiden määräämisperusteiden
23083: muuttamisesta.
23084:
23085:
23086: E d u s k u n n a ll e.
23087:
23088: Valtioneuvoston päätöksen mukaan mää- Edellä esitetty käytäntö on vastoin yhden-
23089: räytyvät valtion oppikoulujen lukuaineiden mukaisuuden periaatetta, jota meillä van-
23090: opettajien tunti- ja ylituntipalkkiot ao. opet- hastaan on totuttu hallintopäätöksissä sovel-
23091: tajien ammattitutkintojen, so. heidän yli- tamaan. Tietty opettajaryhmä on näin ase-
23092: opistollisten tai muissa korkeakouluissa suo- tettu toista heikompaan asemaan tavalla, jo-
23093: rittamiensa loppututkintojen perusteella riip- hon ei voida löytää päteviä perusteita. Ainoa
23094: pumatta heidän muodollisesta pätevyydes- oikeudenmukainen palkkioperuste olisi se,
23095: tään. Harjoitusaineiden opettajien tunti- ja että myös harjoitusaineiden opettajien tunti-
23096: ylituntipalkkioita määrättäessä taas otetaan palkkiot määräytyisivät pelkästään heidän
23097: huomioon ammattiopintojen lisäksi myös hei- ammattitutkintojensa mukaan, kuten on laita
23098: dän muodollinen pätevyytensä. Niinpä filo- lukuaineiden opettajillakin.
23099: sofian kandidaattitutkinnon suorittanut opet- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
23100: tajaa saa tuntipalkkionsa korkeimman tunti- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23101: palkkioluokan mukaisesti olipa hän suoritta- muksen,
23102: nut tutkintonsa millä aineyhdistelmillä hy-
23103: vänsä ja opettipa hän oppikoulussa mitä että kallit'US kiireellisesti ryhtyisi
23104: ainetta hyvänsä. Harjoitusaineiden opettaja toimenpiteisiin valtion oppikoulujen
23105: taas saa palkkionsa alhaisimman palkkioluo- karjoit'USaineiden opettajien tunti- ja
23106: kan mukaisesti, vaikka hänen muodollisesta ylituntipalkkioiden määräämisper'UStei-
23107: pätevyydestään ei puuttuisi kuin esim. oppi- den muuttamiseksi siten, että karjoi~
23108: koululainsäädännön tutkinto tai mikä muu tusaineiden opettajat palkkauksellisesti
23109: muodolliseen pätevyyteen kuuluva tutkinto rinnastettaisiin lukuaineiden opetta-
23110: hyvänsä. jiin.
23111: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
23112:
23113: Anna-Liisa Linkola. Mikko Asunta.
23114: Pentti Sillantaus. Väinö Kuoppala.
23115: Juuso Hä.ikiö. Reino Ala-Kulju.
23116: Margit Borg-Sundman.
23117: 484
23118:
23119: IV,225.-Toiv.al. N:o 182.
23120:
23121:
23122:
23123:
23124: Linkola ym.: Lehtoreina toimivien diplomi-insinöörien palk-
23125: kauksen parantamisesta.
23126:
23127:
23128: E d u s k u n n a ll e.
23129:
23130: Maamme oppikouluissa on viime vuosina kohta olisi helpoimmin korjattavissa teke-
23131: ollut puutetta matematiikan opettajista. mällä valtion viran ja toimen haltijain palk-
23132: Tämä on johtanut mm. siihen, että sanotun kauksesta 19 päivänä tammikuuta 194:3 an-
23133: aineen opettajiksi on useissa tapauksissa netun asetuksen 4 § : n 3 mom: iin, sellaisena
23134: otettu diplomi-insinöörejä ja heitä on myös kuin se on 18 päivänä huhtikuuta 1958,
23135: erivapaustietä pätevinä nimitetty nuorem- 20 päivänä marraskuuta 19•59, ja 14 päivänä
23136: man lehtorin virkoihin. Palkkauksessa he huhtikuuta annetuissa asetuksissa (1·62/58,
23137: ovat kuitenkin huonommassa asemassa kuin 432/59 ja 202/61) lisäyksen, jolla diplomi-
23138: samoja virkoja hoitavat filosofian kandidaa- insinöörit samaistettaisiin yliopistollisen lop-
23139: tin tutkinnon tai muun yliopistollisen loppu- pututkinnon suorittaneisiin henkilöihin.
23140: tutkinnon, esimerkiksi luonnontieteiden kan- Edelläsanottuun viitaten ehdotamme kun-
23141: didaatin tutkinnon suorittaneet henkilöt. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23142: Diplomi-insinöörin asiallinen pätevyys on muksen,
23143: kuitenkin theidän opiskeluaikansa pituuteen
23144: ja matematiikan opiskelun perusteellisuuteen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23145: katsoen täysin verrattavissa edellämainitut lehtoreina toimivien diplomi-insinöö-
23146: tutkinnot suorittaneiden henkilöiden päte- rien saattamiseksi palkkauksessa tasa-
23147: vyyteen. Ei ole olemassa mitään muutakaan veroiseen asemaan ft"losofian kandidaa-
23148: syytä siihen, minkä vuoksi he teknillisen kor- tin tutkinnon suorittaneiden, vastaa-
23149: keakoulun käyneinä olisivat tässä suhteessa via virkoja hoitavien henkilöiden
23150: huonommassa asemassa kuin loppututkin- kanssa.
23151: tonsa yliopistossa suorittaneet. Tämä epä-
23152: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
23153:
23154: Anna-Liisa Linkola. Juuso Häikiö.
23155: Pentti Sillantaus. Aapo Seppälä..
23156: Antti Linna.
23157: 485
23158:
23159: IV,226. - Toiv.al. N: o 183.
23160:
23161:
23162:
23163:
23164: Hama.ra. ym..: Emäntäkoulujen emännöitsijöitten siirtämisestä
23165: heidän koulutustaan vastaaviin palkkausluokkiin.
23166:
23167:
23168: E d u s k u n n a ll e.
23169:
23170: Emäntäkouluissa tapahtuneen sisäisen ope- sensa ei ole koulutusta vastaava. Kun he
23171: tusohjelman muutoksien johdosta on koulu- näin ollen vielä jäävät eläketurvan ulkopuo-
23172: jen suurkeittiöissä tapahtuva opetustyön oh- lelle, on selvää, että henkilökunnassa tapah-
23173: jaus siirtynyt koulujen emännöitsijöiden teh- tuu alituisesti vaihdoksia, mikä on omiaan
23174: täväksi. Tästä johtuen on kysymyksessä ole- haittaamaan opetustyötä. Tästä syystä esi-
23175: vien emännöitsijöiden peruskoulutukseen ol- tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23176: lut asetettava suuremmat vaatimukset. Kou- muksen,
23177: lutuksen on vastattava vähintään kotitalous-
23178: teknikon tai emännöitsijäkurssin koulutusta. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
23179: Tästä huolimatta ovat asianomaiset henkilöt toimenpiteisiin emäntäkoulujen emän-
23180: jääneet työsopimussuhteessa oleviksi työn- nöitsijöitten siirtämiseksi. hedän kou-
23181: tekijöiksi, mistä johtuen heidän palkkauk- lutustaan vastaaviin palkkausluokkiin.
23182: ilelsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
23183:
23184: Irma. Ka.ma.ra.. Anna-Liisa Linkola. Esu Niemelä.
23185: 1Yiikko Asunta. Hilja V'åä.nä.nen. Saara. Forsius.
23186: Sylvi Halinen. Olli Aulanko. N. Kosola.
23187: Marja Lahti. Lyyli Aalto. Väinö E. Nieminen.
23188: Olli Kervinen.
23189: 486
23190:
23191: IV,227. - Toiv.al. N: o 184.
23192:
23193:
23194:
23195:
23196: Rautkallio ym.: K unnankätilöiden palkkauksen korottami-
23197: sesta.
23198:
23199:
23200: Ed uslkunn aHe.
23201:
23202: Säädettäessä v:oimassa :nytkyisin olevaa 31. nittuje.n osastonho:iJtajien, ikunnaUisten ter-
23203: 3. 44 annettua [akia ilrunnan!kätilöistä katsot- V'eyssisari:en ja lkunnan:kätilöiden palkkojen
23204: tiin, että heidät oli pa:liklkaulkBeen näJhden rin- rinnastus lkatsotti.im. lkohtuuHiseksi jo kun-
23205: nastettava sairaaloissa paJ:vcleviin osaston- nankätilöistä annettua lalkia säädettäessä, ei
23206: hoitaj.iin. Viimeksi pallkkaluo'lri'titeluja järjes- 1ankoitus nyt ole voinut oliJ.a se, että nyt pu~
23207: tettäessä on osastonhoitajat ja ilrunnailll.iset heena olevien pa:Jikikausten toisiinsa vertaa-
23208: terveyssisaret 'korotettu 19. pa:lk!kau.sluok- mista muutettaisiin.
23209: kaa.n, jota vastoim. ylemmän p.alhlrausluokan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23210: kunnan!k:ätiilö korotettiin vain 18. ja alem- lkullinan hyvälksyttävä1ksi toivomuiksen,
23211: man pallklkausluokan 1kunnan!käJtilö 17. padk-
23212: kausluokfka.a:n, näin siitä ·huolimatta, vailk'k:a että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
23213: eduSkunta on viimeksi v. 1955 !katsonut o.sas- toimenpiteisiin samanlaisen nk. kuop-
23214: tonhoitajien, 'kunnallisten rterv•eyssisari'en ja pakorotuksen suorittamiseksi, joka jo
23215: 1kunnankätilöiden pailkat toisiinsa rinnastet- on toteutettu osastonhoitajien ja kun-
23216: tavi,ksi. KUlllllalllkä!tilöistä annetun lain 1 § :n nallisten terveyssisarien kohdalla,
23217: 3 momentin mukaan lkuutluvaJt Y'lemmän palk- myöskin kunnankätilöiden osql,ta siten,
23218: kausluOkan lkäti'löihin ne ikätilöt, jotka ovat että kunnankätilönä toimivan kätilö-
23219: saaneet saira.anhoitajalk:oulutuksen. Alemman sairaanhoitajan palkkaus korote-taan
23220: pa:likkamdndkan lkätilöihin 'kulrluvat taas ne 19. palkkausluokkaan ja kunnankäti-
23221: kätilöt, jotka ovat saaneet yiksinomaan lön palkkaus 18. palkkausluokkaan ja
23222: kätilökoulutulksen. Koska niin ollen ylemrrnän että nämä palkkausten korotukset
23223: paUt~kausluokan käti1öiHä on •pitempi koulu- saatettaisiin voimaan samasta ajan-
23224: tus !kuin osastonhoitajilla ja terveyssisa.ri.Ua, kohdasta alkaen kuin muillekin val-
23225: ei ole oilkeudenmulkaista, että he pa:lklkauk- tion viran ja toimenhaltijoille elikkä
23226: sessa jäävät niiden jällkeen. Kun alussa mai- siis 1 päivästä elokuuta 1961 lukien.
23227: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
23228:
23229: Paavo Rautkallio. Juuso llä.ikiö. Olli Aulanko.
23230: Jaakko Kemppainen. Matti Raipala. Saara Forsius.
23231: Väinö Kuoppala. Pentti Sillantaus. Uljas Mäkelä.
23232: 487
23233:
23234: IV,228.-Toiv.al. N:o 185.
23235:
23236:
23237:
23238:
23239: L. Mattila. ym. : Viiden pawan työviikon käytäntöön otta-
23240: misesta kesäaikana valtion virastoissa.
23241:
23242:
23243: Eduslk:unnaBe.
23244:
23245: Työaika va~tion virastoissa ~esäJkuun 1 jäisi viran<haltijoille vapaalksi heidän vii!koit-
23246: päiväiil ja elokuun 31 päivän välisenä aikana taisen tyätuntimäärällJSä silti pysyessä enti-
23247: on määräJtty olemaan kello 8,30-15, sekä saHää.n.
23248: lauantaisin ja pyhäpäivien aattona !kello YJ.eisesti on tunnettua se, että Åmeri•kan
23249: 8,30-13. Muun os81Il vuodesta on työaika Yhdys:vaHoissa on ns. viiden päivän tyo-
23250: ke!llo 8,30-~6 ja lauantaisin !kaksi tuntia viilktko lkäytOOsä ympäri vuodoo. KehiJtys on
23251: ly;hyem.pi. myös useissa Euroopan maissa - mm. Sak-
23252: Työailka on siis !kesäa.ikana järj-estetty si- sassa ja Ruotsissa- viemässä samaan suun-
23253: ten, että työtuntimäärä väh-enee kuudella ta3Jn. Meidän!ki.n maassamme ovat useat yksi-
23254: tunniJ:la työntakijää kohti vii~ms:sa. Tämä tyiset <työnantajat ottaneet kesäaiik:ana !käy-
23255: Suomen ~yhyestä kesästä johtuva ja viran- täntöön viiden päivän <työviikon, !koska se
23256: haltijoiden virkistyksen kannalta hyvin tar- tarjoaa tyÖID.telkijöifle ma!hdollisuuden pa:ljon
23257: peeliJinen järjegtely ei kuiteillkaan ID.ykyisel- perusteel:Liseanpaan virk:istyiksee.n viikonlopun
23258: lään ole vailtion eilkä viranhaltijoid-en kan- ailkana ik:uin •kuuden päivän työvi:i:k1ko. On
23259: nalta paras maJhdollinen. myös huomattava se sosiaaliselta ik:annalta
23260: Tutkimulksissa on todettu, että työajoo iy- tärkeä näkökohta, että viiden päivän työ-
23261: henem.ilnen !kovin [yhyitksi jalksoilksi vähentää vii!kiko ootaa perheellisiUe viranha1tijoil!1e ti-
23262: huomattavasti työtehoa. Näin on nyt epäi- laisuuden viettää k:a.hden päivän virlronlopun
23263: lemättä asia kesäaikana, !kun Htapäivän työ- •kokonaan perheensä parissa.
23264: ailka viTastoissa usefunpi'ell työntekijöiden: Puuttumatta tässä yhteydessä !kysymyk-
23265: kohdalla- tunnin pituisen aamiaistauon jäl- seen yleisen työajan lyhentämisestä, katsom-
23266: •keen - jää ka;hden, Jopa vain puolentoista me virastojen työailkaa !koSkevien järjestely-
23267: tunnin pituiseksi. Tyätuntien vähentäminen jen olevoo toteutettavissa eriHisenä muista
23268: kesäaikana päivittäistä työailkaa lyhentämällä työai!kajärjoesrolyistä rii<ppumatta.
23269: ei siten varmaamik:aan ole paras mahdd1linen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
23270: järjestely työtehon !kannalta. Sensijaan työ- nioittaen edUSkunnan hyvälksyttäviiiksi toivo-
23271: aijan järjestäminen siten, että [auantait oli- muksen,
23272: sivat viranhaitijoille kokonaan vapaita, olisi
23273: sekä työtehon että myös vir81IlhaJl.tijoiden vir- että hallitus toimeenpanisi tutki-
23274: •kistyfksen lkanna:lta ·edullisempi järjestely. muksen siitä, missä laajuudessa val-
23275: Lauantai•n menetetty työaika - neljä ja tion virastot voisivat kesäaikana siir-
23276: puoli .tuntia - 'lisättäisiin muiden arlrl<päi- tyä ns. viiden päivän työviikkoon vii-
23277: vien kesäajalksi lyhennettyyn työaikaan esi- koittaista työtuntimäärää vähentä~
23278: merkiksi siten, että työaika maanantaista mättä, sekä ryhtyisi toimenpite-tsiin
23279: torstaihin olisi ikel'lo 8,30-1'6 ja perjantaisin mainitunlaisen järjestelyn käytäntöön-
23280: keHo 8,30-15,30. Tällöm ikoko [auantai ottamiseksi.
23281: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1962.
23282:
23283: Leo I. Mattila. Aa.ro Stykki. Pentti Pakarinen.
23284: Irma. Karvikko. Anni Hosia. Esa. Kaitila..
23285: 488
23286:
23287: IV,229.- Toiv.aJ. N: o 186.
23288:
23289: Matilainen ym.: Viran tai toimen haltijain vuosilomien käyt-
23290: töajasta.
23291:
23292: E d u s k u n n a 11 e.
23293: Kesäkuun 2 päivänä 1961 muutettiin ase- pitää lomaansa varsinaisena loma-aikana,
23294: tusta valtion viran ja toimenhaltijain työ- vaan joutuu pitämään sen joko keväällä tai
23295: ajasta ja vuosilomista virastoissa ja laitok- syksyllä ja on mahdollista, että viran ja toi-
23296: sissa mm. siten, että mikäli 7 § : n 1 tai 2 menhaltijat joutuvat ottamaan koko lomansa
23297: kohdan taikka 8 § : n mukaan määräytyvästä muuna kuin varsinaisena loma-aikana. Kun
23298: vuosilomasta osa pidetään muuna kuin kesä- näin on, tulisi loman pitennys ulottaa tällai-
23299: kuun 1 päivän ja syyskuun 30 päivän väli- sissa tapauksissa koko lomaa koskevaksi. El-
23300: senä aikana, mutta viimeistään ennen seu- lei näin voitaisi kuitenkaan menetellä tulisi
23301: raavan vuoden toukokuun 1 päivää, myön- asetuksen sanontaa muuttaa siten, että jokai-
23302: netään loma tältä osin pitennettynä puolella. selle viran tai toimenhaltijalle taattaisiin vä-
23303: Pitennys myönnetään enintään asianomai- hintään puolet !omastaan varsinaisena loma-
23304: sen koko loman puolesta määrästä, jolloin kautena. Valtioneuvoston tulisikin kiireelli-
23305: päivän osia ei oteta huomioon. Jos loman sesti ryhtyä toimenpiteisiin työajasta valtion
23306: pitennystä laskettaessa lomapäivien luvuksi virastoissa sekä valtion viran ja toimenhalti-
23307: ei tule kokonaisluku, annetaan päivän osa jain vuosilomista annetun asetuksen (350/
23308: täytenä päivänä. 47) muuttamiseksi siten, että 7 §:n 3 koh-
23309: Uuden asetuksen mukaan on 26 työpäivän dan mukaiseen lomaan oikeutetut henkilöt
23310: pituiseen lomaan oikeutettu henkilö, joka rinnastetaan täysin 7 §: n 1 ja 2 kohtien sekä
23311: pitää lomansa tai osan siitä muuna kuin 8 § : n perusteella lomansa saaviin viran tai
23312: 1
23313:
23314:
23315:
23316: varsinaisena loma-aikana, oikeutettu saa- toimenhaitijoihin ja että loman pitennys-
23317: maan lomansa puolella pitennettynä. Kun oikeus sellaisissa tapauksissa, joissa viran
23318: pitennys lasketaan vain enintään loman puo- tai toimenhaltija vastoin tahtoaan, val-
23319: lesta määrästä ja kuii 36 työpäivän lomaan tion edun vuoksi joutuu ottamaan koko lo-
23320: oikeutetut eivät voi päästä edusta osalliseksi, mansa muuna kuin varsinaisena lomakau-
23321: on pisin pitennys 7 työpäivää. tena, kesäkuun 1 päivän ja syyskuun 30 päi-
23322: Äärimmäisessä tapauksessa voidaan todeta, vän väJisenä aikana, oikeus loman pitennyk-
23323: että vuoden valtiota palvellut voi saada 33 seen. ui otettaisiin koskemaan koko lomaa tai
23324: työpäivän pituisen loman, kun samanaikai- vaihtoehtoisesti siten, että jokaiselle vuosi-
23325: sesti jopa 40 vuotta tehtäviään hoitanut vir- lomaan oikeutetulle taattaisiin oikeus saada
23326: kamies on oikeutettu 36 työpäivän lomaan. ainakin puolet lomastaan edellämainittuna
23327: Suurin epäkohta em. asetuksen muuttami- varsinaisena loma-aikana.
23328: sessa olikin siinä, että 15 palvelusvuoden ·Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
23329: jälkeen 36 työpäivän loman oikeutetut hen- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23330: kilöt on kokonaan suljettu lomanpitennyksen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
23331: ulkopuolelle. Perusteluksi tällaiselle menet- toimenpiteisiin työajasta valtion vi-
23332: telylle ei riitä viittaus ko. henkilön pitkään rastoissa sekä valtion viran- ja toimen-
23333: lomaan, sillä loman tarpeen voidaan sanoa haltijain vuosilomista annetun asetuk-
23334: kasvavan ikävuosien mukana. sen muuttamiseksi siten, että jokai-
23335: Monilla valtiohallinnan aloilla, kuten esim. selle vuosilomaan oikeutetulle valtion
23336: posti, tulli, rautatielaitos, poliisikunta, van- viran- tai toimenhaltijalle taattaisiin
23337: kilat, sairaalat ym., joiden henkilökunta ei oikeus saada ainakin puolet lomastaan
23338: tehokkaan työpanoksen aikaansaamiseksi voi varsinaisena lomakautena.
23339: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
23340:
23341: Kalle Matilainen. Eino Siren. Veikko Kokkola.
23342: Anni Flinck. Sulo Hostila. Meeri Kalavainen.
23343: 489
23344:
23345: IV,230.-Toiv.al. N:o 187.
23346:
23347:
23348:
23349:
23350: Linkola. ym.: OpeUajalle koulun ulkopuolella suoritettavasta
23351: työstä maksettavaan palkkion saattamisesta työmäärästä
23352: riippuvaiseksi.
23353:
23354:
23355: E d u s kun n a 11 e.
23356:
23357: Nykyisin voimassa olevien lukusuunnitel- Jotta palkkaus tässä suhteessa saataisiin
23358: mien mukaan saavat opettajat lask-ea hyväk- asianmukaisesti järjestetY'ksi, olisi luokan
23359: seen luokan ulkopuolella suorittamastaan ulkopuolella suoritettavasta työstä lasketta-
23360: työstä lukusuunnitelmissa mainitut viikko- vaa palkkaa määrättäessä otettava huomioon
23361: tuntimäärät luokkaa kohden. paitsi opetusainetta myös luokkien oppilas-
23362: Edellä mainitut lu()kkatuntimäärät riippu- määrät.
23363: vat siis vain luokkien lukumäärästä, mutta Nykyisin voimassa oleva lukusuunnirtelma
23364: eiväJt lainJkaan luokkien oppilasmääristä. Kun on määrätty asetuksella n:o 196/12. 3. 1948
23365: luokan ulkopuolella suorioottavan työn määrä ja osin muutettu asetuksella n:o 323/23. 7.
23366: ratkaisevasti riippuu kuitenkin juuri luok- 1958.
23367: lcien oppilasmäärästä, olisi tämä otettava huo- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
23368: mioon myös ludkan ulkopuolella suoritetta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
23369: vasta työstä maksettavan palkan määrää vomUksen,
23370: ratkaistaessa. Niinpä nykyisten säädösten
23371: mukaan saa esim. I vieraan >kielen opettaja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23372: lukioluokilla laskea hyväkseen iuokan ulko- opettajille koulun ulkopuolella suori-
23373: puolella suoritettavasta työstä, siis koevihko- tettavasta työstä maksettavan palk-
23374: jen korjauksesta pääasiassa 1 viikkotunnin kion määrän saattamiseksi riippuvai-
23375: jokaista ludkkaa koluti. Tämä riippumatta seksi suoritetusta työmäärästä.
23376: siitä, onko opetusryhmässä 2 oppilasta tai
23377: onko siinä 40 oppHasta.
23378: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
23379:
23380: Anna-Liisa Linkola. Mikko Asunta.
23381: Juuso ll'åildö. Reino Ala-Kulju.
23382: Margit Borg-Sundman.
23383:
23384:
23385:
23386:
23387: 62 E 219/62
23388: 490
23389:
23390: IV,231. - Toiv.al. N: o 188.
23391:
23392:
23393:
23394:
23395: Linkola. ym..: Sairaanhoitajien yötyökorvauksen järjestämi-
23396: sestä kohtuudenmukaisella tavalla.
23397:
23398:
23399: E d u s k u n n a 11 e.
23400:
23401: Sairaanhoitajat joutuvat tekemään varsin täisi, niinkuin yleensä on, koko yön. Kun
23402: paljon yötyötä. Heidän työaikansa lasketaan lisäksi otetaan huomioon se, että TAikaL:n
23403: siten, että kolmen viikon aJanjaksona työ- mukaan naisia ei yleensä saa pitää yötyössä
23404: tuntien määrä on nykyisten sopimusten mu- ja sairaanhoitajien työ on eräs tämän sään-
23405: kaan 135 tuntia. Yöpäivystystä suoritetaan nön harvalukuisista poikkeuksista, onkin kor-
23406: yleensä viikon pituinen ajanjakso kerrallaan vausta pidettävä lähinnä symbolisena. Sai-
23407: päivystysvuorojen ollessa keskimäärin joka raalat eivät luonnollisesti voi toimia ilman
23408: 4-6 viikko sairaalasta riippuen. Yöpäivys- yöpäivystystä, mutta tunJtuisi luonnolliselta,
23409: tyksen tekee normaalia työaikaa raskaam- että päivystäjä saisi raskaasta työstään koh-
23410: maksi ennen muuta se, että sairaaloissa on tuulliseksi katsottavan korvauksen.
23411: yön aikana henkilökuntaa hyvin vähän. Päi- Edelläsanottuun viitaten ehdotamme edus-
23412: vystävä hoitaja joutuu tavallisesti yksi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23413: nään huolehtimaan koko osastosta, lääkä-
23414: reitä ci ole paikalla ja vastuun aiheUJttama että hallitus ryhtyisi kiireeUisiin toi-
23415: sielullinen paine on suuri. Korvauksena yö- menpiteisiin sairaanhoitajien yötyökor-
23416: työstä sairaanhoitaja saa 150 mk, joka <tosin vauksen järjestämiseksi kohtuudenmu-
23417: maksetaan jo kahden tunnin yötyön jälkeen, kaiseUa tavalla.
23418: mutta summa ei nouse, vaikka päivystys kes-
23419: Helsingissä 9 päivänä maaJiskuuta 1962.
23420:
23421: Ann.&-Liisa Linkola. Väinö Xuoppa.la. Marja Lahti.
23422: Juuso Hä.ikiö. Erkki Koivisto. Irma. Ba.ma.ra..
23423: Mikko Asunta. Paula. Ruutu. Ma.rgit Borg-Sundma.n.
23424: 491
23425:
23426: IV,232. -Toiv.al. N:o 189.
23427:
23428:
23429:
23430:
23431: Salo: Toimenpiteistä syrjäseutulisäasetuksen muuttamiseksi.
23432:
23433:
23434: Eduskunnalle.
23435:
23436: Eduskunta sisällytti v:n 1962 tulo- ja lisillä kompensoimatta jäävät lisämenot, joita
23437: menoarvioon määrärahat syrjäseutulisien eläminen puheenaolevilla seuduilla aiheuttaa.
23438: suorittamisesta valtion virkamiehille. Tam- Toiseksi näyttäisivät asetuksen määritykset
23439: mikuun 19 päivänä 1002 annetulla asetuk- haitta-asteesta kaipaavan tarkistuksia. Li-
23440: sella vahvistettiin lisän suorittamisen perus- säksi voimassaoleva asetus ei huomioi sitä
23441: teet. Lisää suoritetaan sen mukaan harvaan tosiasiaa, että syrjäseudulla asuminen aiheut-
23442: asutulla, syrjäisellä tai kylmällä seudulla, taa asianomaisen palkkaluokasta riippumatta
23443: valtakunnan rajaan idässä tai pohjoisessa vissit minimilisämenot. Oikeudenmukaisuus
23444: rajoittuvalla alueella sekä meren saaristossa. vaatisi, että nämä välttämättömät lisämenot
23445: Syrjäseutulisän tarkoituksena on pyrkiä korvattaisiin markkamääräisesti. Minimilisän
23446: vähentämään aineellisilta osiltaan sitä hait- ylimenevä osa voisi sitten olla prosentuaali-
23447: taa, jota kyseessäolevien seutujen virkamies nen.
23448: joutuu kärsimään kalliimpien kustannusten .Edellä sanottuun viitaten esitän kunnioit-
23449: ja olosuhteiden vaikeuden johdosta. Valtio- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23450: valta pyrkii tällä tavalla turvaamaan päte- muksen,
23451: vän virkamieskunnan saamisen ja sen pysy-
23452: misen syrjäseuduilla. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23453: Syrjäseutulisä maksetaan prosentuaalisena voimassaolevan syrjäseutulisäasetuk-
23454: korotuksena virkamiehelle maksettavan pe- sen määräysten tarkistamiseksi niin,
23455: ruspalkan tai vuosipalkkion sekä ikälisien ja että lisän suuruus nykyistä paremmin
23456: kalliinpaikanlisien yhteenlaskettuun määrään vastaisi todellisia olosuhteita sekä että
23457: taikka vastaavaan palkkioon. Sen suuruus alemmissa ja keskipalkkaluokissa ole-
23458: määräytyy erityisen pistelaskujärjestelmän ville virkamiehille riittävän suurella
23459: mukaan siitä riippuen, missä määrin alussa markkamääräisellä minimilisällä kor-
23460: mainittujen haittatekijöiden katsotaan kulla- vattaisiin nykyistä oikeudenmukOiisem-
23461: kin seudulla vaikuttavan. Sitä on pakko pi- min syrjäseudulla asumisen aiheutta-
23462: tää liian pienenä, huomioonottaen mat todelliset lisäkulut.
23463: haitoista puhumatta - ne todelliset, muilla
23464: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
23465:
23466: Tuure Salo.
23467: 492
23468:
23469: IV,233. - Toiv.al. N: o 190.
23470:
23471:
23472: Väyrynen ym.: Valtion viran ja toimen haltijain syrjäseutu-
23473: lisästä annetun asetuksen muuttamisesta.
23474:
23475:
23476: E d u s k u n n a ll e.
23477:
23478: Eduskunnan v. 1962 hyväksymään tulo- nion kaupunkeihin sekä Nurmeksen ja Liek-
23479: ja menoarvioon sisältyy kunkin viraston ja san kauppaloihin sijoitetuilta virkamiehiltä.
23480: laitoksen asianomaiselle palkkausmomentille Vähennysoikeuden käyttämistä lienee perus-
23481: valtion viran tai toimenhaltijain yhtenäisen teltu kaupunkiolosuhteilla, koska mainittu-
23482: syrjäseutu'lisäjärjestelmän toteuttamiseen tar- jen paikkakuntien lähiympäristössä esitetään
23483: vittavat määrärahat, joiden puitteissa val- kylmyyden perusteella myönnettäväksi syrjä-
23484: tioneuvosto on antanut asetuksen viran ja seutulisään oikeuttava syrjäseutupiste. Kun
23485: toimenhaltijain syrjäseutulisästä. varsinkin työaikalain alainen virkamieskunta
23486: Tämän asetuksen mukaisesti ei perheelii- joutuu suorittamaan työnsä erittäin suurelta
23487: syyden vaikutusta syrjäseutulisän määrään osalta ulkosalla sään kylmyydelle alttiina, ei
23488: vaikuttavana tekijänä ole otettu huomioon. syrjäseutupisteiden vähentämistä voida, aina-
23489: Kun on selvää, että syrjäisillä paikkakun- kaan näiden virkamiesryhmien osalta, pitää
23490: nilla asuvalle valtion viran tai toimenhalti- asiallisena toimenpiteenä silloin, kun perus-
23491: jalle mm. lasten kouluttamiseen, ja kun ky- teena on käytetty kaupunkiolosuhteita. Ver-
23492: symys on maan pohjoisista alueista, myös rattaessa esimerkiksi Kajaanissa tai Kemissä
23493: vaatettamisen osalta aiheutuu merkittävästi työtään suorittavia rautatieläisiä, postinkan-
23494: enemmän kustannuksia kuin perheettömälle tajia tai poliisimiehiä vastaavien paikkakun-
23495: henkilölle, olisi perhesuhteet otettava huo- tien maalaiskunnassa työtään suorittaviin
23496: mioon syrjäseutulisän määrässä. henkilöihin; on tilanne näiden kohdalta täs-
23497: Syrjäseutulisään oikeuttavan pisteen arvo mälleen samanlainen, mutta edellämainituissa
23498: on 2.5 % asianomaisen henkilön peruspalkan kaupungeissa ja kauppaloissa työskentelevät
23499: tai vuosipalkkion sekä hänelle suoritettavien eivät kuitenkaan pääse osallisiksi syrjäseutu-
23500: ikälisien ja kalliinpaikanlisän yhtenla.'!ke- lisästä.
23501: tusta määrästä. Kaikki ne ylimääräiset kus- Kaikkeen edelläsanottuun viitaten esi-
23502: tannukset huomioonottaen, jotka aiheutuvat tämme kunnioittavasti eduskunnan päätet-
23503: harvaan asutuilla ja syrjäisillä paikkakun- täväksi toivomuksen,
23504: nilla toimimaan joutuvilla viran ja toimen-
23505: haltijoilla ei syrjäseutupisteen arvoa voida että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23506: pitää riittävänä, vaan tulisi sen olla määräl- valtion viran ja toimenhaltijain syrjä-
23507: tään 5% asianomaisen viran ja toimenhalti- seutulisästä annetun asetuksen muutta-
23508: jain edellämainituin tavoin lasketusta pal- miseksi siten, että perheellisyyden vai-
23509: kasta. kutus otettaisiin huomioon syrjäseutu-
23510: Syrjäseutulisästä annetun asetuksen mlV lisän määrään vaikuttavana tekijänä,
23511: kaisesti on valtiovarainministeriölle myös an- ja että syr}'äseutulisäpisteen arvo
23512: nettu oikeus erityisistä syistä lisätä tai vä- korotettaisiin 2.5 %:sta 5 %:iin sekä
23513: hentää syrjäseutupisteiden määrää enintään että valtiovarainministeriön oikeus eri-
23514: 1 pisteellä. Tätä vähennysoikeuttaan käyt- tyisistä syistä vähentää syrjäseutu-
23515: täen on valtiovarainministeriö vähentänyt lisään oikeuttavia syrjäseutupisteitä
23516: ns. kylmyyspisteen Kajaanin, Kemin ja Tor- poistettaisiin.
23517: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
23518:
23519: Antero Väyrynen. Uuno Voutilainen. Edith Terästö.
23520: Arvo Ahonen. Artturi Koskinen.
23521: 493
23522:
23523: IV,234.-Toiv.al. N:o 191.
23524:
23525:
23526:
23527:
23528: Henriksson ym.: Valtion viran- ja toimenhaltijam terveyden-
23529: ja sairaanhoitokysymyksen järjestämisestä.
23530:
23531:
23532: E d u s k u n n a 11 e.
23533:
23534: V. 19513 jätti valtion viran ja toimenhalti- haltijain kohdalta vastaavanlaiset säännökset
23535: jain terveyden- ja sairaanhoidon järjestä- puuttuvat siitäkin huolimatta, että valtion
23536: mistä tutkinut komitea mietintönsä valtio- ns. huolenpitovelvollisuuden voidaan sanoa
23537: neuvostolle (komiteamietintö 7/63). Mietin- virkamiehistön osalta olevan merkittävästi
23538: nössään komitea toteaa maamme kuuluvan suuremman kuin yksityisoikeudellisessa työ-
23539: niihin maihin, joissa vähimmin on kiinnitetty sopimussuhteessa olevien kohdalla on asian-
23540: huomiota valtion virkamiesten terveyden ja laita.
23541: sairaanhoidon järjestämiseen. Joissakin vi- Kysymyksessä olevaan komiteamietintöön
23542: rastoissa ja laitoksissa voidaan näiden kysy- sisältyvistä laskelmista ilmenee, että vähäi-
23543: mysten katsoa olevan suhteellisen tyydyttä- nenkin sairauspäivien lukumäärän alentumi-
23544: västi järjestetty, mutta monissa virastoissa nen merkitsisi valtiolle huomattavaa säästöä
23545: ja laitoksissa ei asiaan ole lainkaan puututtu. palkkausmenoissa. Terveyden- ja sairaanhoi-
23546: Ajatellen jo pelkästään sitä, että valtion don järjestämisen virkamiehistöä tyydyttä-
23547: työnantajana tulisi kohdella kaikkia palve- vällä tavalla voidaan katsoa näin ollen ole-
23548: luksessaan olevia henkilöitä samalla tavoin van myös mitä suurimmassa määrin valtion
23549: siihen katsomatta, minkä hallinnonhaaran intressien mukaista taloudelliseltakin kan-
23550: palveluksessa asianomainen on, ei nykyistä nalta asiaa arvosteltaessa. Kaikkeen edellä-
23551: asiantilaa voida pitää tyydyttävänä. sanottuun viitaten esitämme kunnioittavasti
23552: Valtioon yksityisoikeudellisessa työ- tai eduskunnan hyv~ksyttäväksi toivomuksen,
23553: oppisopimussuhteessa olevien henkilöiden
23554: kohdalta on terveyden- ja sairaanhoitokysy- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
23555: mys järjestetty valtioneuvoston 10. 4. 1947 toimenpiteisiin valtion viran- ja toi-
23556: vahvistamalla ohjesäännöllä. Se, että valtion menhaltijain terveyden- ja sairaan-
23557: työntekijäin kohdalla kysymys on järjestetty hoitokysymyksen järjestämiseksi tar-
23558: yhtenäisin määräyksin, on oikein, mutta epä- koituksenmukaisilla yhtenäis~"llä mää-
23559: johdonmukaista on, että viran- ja toimen- räyksillä.
23560: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
23561:
23562: G. Henriksson. Ensio Partanen. Veikko Helle.
23563: Georg Eriksson. Väinö Leskinen. Sulo Hostila.
23564: Tyyne Paasivuori. Kalle Matilainen. Uljas Mäkelä.
23565: Eino Raunio. Meeri Kalavainen. Eino Raunio.
23566: Valdemar Sandelin. Eino Siren. Sylvi Siltanen.
23567: Anni Flinck. Lars Lindeman. Kaarlo Pitsinki.
23568: Arvo Ahonen.
23569: 494
23570:
23571: IV,235. - Toiv.aJ. N: o 192.
23572:
23573:
23574:
23575:
23576: Forsius ym.: Valtion klstenhoitajain toimien vakinaista-
23577: misesta.
23578:
23579:
23580: Eduskunnalle.
23581:
23582: Valtion palveluksessa on ollut koulutettuja tiolle mitään lisämenoja. Sen sijaan se an-
23583: lastenhoitajia v:sta 1930 lähtien. Nykyisin taisi valltion palveluksessa oleville iJ.astenhoi-
23584: heitä on mm. lastensairaaloissa, synnytyslai- tajille varmuuden heidän toimensa pysyväi-
23585: toksissa, kirurgisissa sairaaloissa ja tuberku- syydestä. Samalla se olisi omiaan estämään
23586: loosiparantoloissa, ts. yleensä kaikissa valtion heidän hakeutumistaan valtiolta kuntien,
23587: sairaaloissa sekä keskussairaaloissa yhteensä kuntainliittojen tai muiden työnantajien va-
23588: useita satoja. Toimet olivat aluksi tilapäisiä, kinaisluontoiseen palvelukseen, mikä vaara
23589: mutta ovat v: sta 1942 lähtien olleet ylimää- on olemassa, koska valtio ei ole vakinaistanut
23590: räisiä. lastenhoitajien toimia.
23591: Lastenhoitajien toimet valtion sairaaloissa Kaiken edellä esitetyn nojalla ehdotan
23592: ovat täysin jatkuvia ja niin ollen pysyväis- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
23593: luontoisia. Ne edellyttävät täysin pätevää toivomuksen,
23594: ammattikoulutusta alalla ennen kuin asian-
23595: omaisia kiinitetään toimiinsa edes ylimääräi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
23596: sinä. Valtion edun mukaista olisi, että kaikki että kaikki vielä vakinaistamattomat
23597: valtion lastenhoitajien toimet vakinaistettai- valtion lastenhoitajan toimet muutet-
23598: siin. Ehdotettu muutos ei aiheuttaisi val- taisiin peruspalkkaisiksi viroiksi.
23599: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
23600:
23601: Saara. Forsius.
23602: 495
23603:
23604: IV,236. - Toiv.al. N: o 193.
23605:
23606:
23607:
23608:
23609: Kokkola ym.: Kymenlaakson sairaanhoitajakoulun toimien
23610: muuttamisesta ylimääräisiksi.
23611:
23612:
23613: Eduskunnalle.
23614:
23615: Kymenlaakson sairaanhoitajakoulu on v: sta 2 sairaala-apulaista, ovat useiden vuosien
23616: 19!57 toiminut Kotkassa ja on sen toiminta ajan odottaneet asiaan myönteistä ratkaisua
23617: rahoitettu valtion tulo- ja menoarviossa mo- ja ymmärrettävistä syistä, sillä kukapa ei
23618: mentilta: Tilapäiset sairaanhoitajakoulut. toivoisi työpaikastaan vakinaista ja sitä
23619: Koulua ei enää voitane pitää tilapäisenä, kautta saatavaa turvallisuuden tunnetta.
23620: sillä kaikissa suunnitelmissa on otettu huo- Asian järjestelylle ei ole olemassa myöskään
23621: mioon sen jatkuvuus ja kasvava tarpeelli- taloudellisia esteitä, koska palkkaukset eivät
23622: suus. Tämä on huomioitu myöskin tontin nykyisestään tulisi muuttumaan ja tarkoi-
23623: varauksen muodossa tulevan Kotkan keskus- tukseen on varattu riittävät määrärahat.
23624: sairaalan välittömässä läheisyydessä. On Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
23625: ymmärrettävää, ettei sairaanhoitajakoulun ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan hy-
23626: varsinaista rakennusta ole vielä otettu to- väksyttäväksi toivomuksen,
23627: teuttamisohjelmaan, koskeivät keskussairaa-
23628: lankaan rakennustyöt ole vielä päässeet al- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
23629: kuun. Mutta ei ole ymmärrettävää, ettei kou- toimenpiteisiin Kymenlaakson sairaan-
23630: lun henkilökunnan asemaa ole tehty vaki- hoitajakoulun toimihenkt'löiden toimien
23631: naisluontoisemmaksi lääkintöhallituksen mo- muuttamiseksi ylimääräisiksi toimiksi
23632: nista esityksistä huolimatta. Työntekijät, heidän nykyisiä palkkioita vastaavine
23633: johtajatar, apulaisjohtajatar, oppilaskodin vuosipalkkioineen.
23634: johtajatar, 6 opettajaa, toimistoapulainen ja
23635: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
23636:
23637: Veikko Kokkola. Urho Saariaho. Sulo Suorttanen.
23638: Meeri Kalavainen. lYiarja Lahti. Taisto Sinisalo.
23639: Erkki Tuuli. Tauno Kelovesi. Sulo Hostila..
23640: Kalle Matilainen. Valto Käkelä.
23641: 496
23642:
23643: IV,237.- Toiv.al. N: o 194.
23644:
23645:
23646:
23647:
23648: Forsius ym.: Työlainsäädännön mukaisen korvauksen maksa-
23649: misesta valtion viran ja toimen haltijoille suoritetusta
23650: ylityöstä.
23651:
23652:
23653: E d u s k u n n a ll e.
23654:
23655: Valtion viran ja toimen haltijain palk- tään korvausta. Milloin korvausta taas on
23656: kauksesta joulukuun 2!2 päivänä 1942 anne- myönnetty, sen määräämisessä on noudatettu
23657: tun lain 19 §: n ja työajasta valtion viras- erilaisia perusteita.
23658: toissa sekä valtion viran ja toimen haltijain Valtion viran ja toimen haltijain työolot
23659: vuosilomista toukokuun 1 päivänä 1947 an- olisi järjestettävä siten, että heille suorite-
23660: netun asetuksen ,5 § : n 1 momentin mukaan taan korvaus tehdystä ylityöstä samojen pe-
23661: valtion viran ja toimen haltijat ovat velvol- rusteiden mukaan kuin liikealalla ja työsopi-
23662: liset tekemään ylityötä esimiehensä määräyk- mussuhteen perusteella työskenteleville toi-
23663: sestä, milloin viraston työt erityisissä tila- mihenkilöille ja työntekijöille nykyisen lain-
23664: päisluontoisissa tapauksissa sitä vaativat. säädännön mukaan suoritetaan. Puheena
23665: Näihin säännöksiin nojautuen on katsottu, oleva korvaus olisi maksettava palkkausluo-
23666: että heidän suorittamastaan ylityöstä ei mak- kasta riippumatta kaikille muille viran ja
23667: seta eri palkkioita tai korvausta. Tällainen toimen haitijoille paitsi virastojen päälli-
23668: korvaus on tullut kyseeseen ainoastaan har- köille ja osastopäälliköille, koska heidän joh-
23669: voissa poikkeustapauksissa, ja valtiovarain- tavan asemansa vuoksi kävisi vaikeaksi to-
23670: ministeriön kiertokirjeessä annettujen ohjei- deta mahdollisesti suoritettua ylityömäärää.
23671: den mukaan se tällöinkin on tapahtunut val- Sanotun perusteella ehdotamme kunnioit-
23672: tioneuvoston raha-asiainvaliokunnan luvalla. tavasti eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
23673: Suoritetun ylityön korvauksen saantimah- sen,
23674: mahdollisuuden samoin kuin sen määränkin
23675: jäädessä täysin harkinnan varaiseksi ei voida että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
23676: välttyä siltä, että mahdollisen korvauksen toimenpiteisiin sellaisen muutoksen
23677: suorittaminen käytännössä on muodostunut saamiseksi valtion viran ja toimen
23678: perin epätasaiseksi. Niinpä esim. korvatta- haltijain oikeudelliseen asemaan, että
23679: vien ylityötuntien määrän laskemisessa esiin- heille, virastojen päälliköitä ja osasto-
23680: tyy erilaisuutta eri virastoissa. Ja säännön- päälliköitä lukuunottamatta, makset-
23681: mukaiseksi ilmiöksi joka tapauksessa jää, taisiin työlainsäädännön säännöksiä
23682: että viran ja toimen haltijat joutuvat var- vastaava korvaus kaikesta säännöllisen
23683: sinkin tilinpäätösaikana, mutta myös muina virka-ajan yli menevänä aikana suo-
23684: kiireellisinä aikoina tekemään vuodesta vuo- rittamastaan virastotyöstä.
23685: teen runsaastikin ylitöitä saamatta siitä mi-
23686: Helsingissä 1.2 päivänä maaliskuuta 1962.
23687:
23688: Saara Forsius. Erkki Hara.
23689: 497
23690:
23691: IV,238.- Toiv.al. N:o 195.
23692:
23693:
23694:
23695:
23696: Käkelä ym.: Virkapukuavustusmäärärahojen korotta-misesta.
23697:
23698:
23699: E dus kunnalle.
23700:
23701: Valtion viran- tai toimenhaltijain palk- asusteet niiden turvin voitaisiin pitää an-
23702: kauksesta 22 päivänä joulukuuta 1942 anne- nettujen määräysten edellyttämässä moit-
23703: tun lain 14 § :n 1 mom:n perusteella voidaan teettomassa kunnossa.
23704: valtion viran- tai toimenhaitijoille suorittaa Edelläsanottuun viitaten esitämme kun-
23705: korvausta heille virantoimituksen vuoksi ai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi tOi-
23706: heutuneista erityisistä kustannuksista. Mai- vomuksen,
23707: nittuun lainkohtaan perustuen suoritetaan
23708: niille valtion viran- tai toimenhaltijoille, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23709: jotka on velvoitettu käyttämään virantoimi- vir kapukuavustusmääräraho j en korot-
23710: tuksessaan erityistä virkapukua, tulo- ja me- tamiseksi siten, että valtion viran- tai
23711: noarvioon otettujen määrärahojen puitteissa toimenhaltijoille virkapuvun käyttä-
23712: virkapukuavustusta. Suoritettavat puku- misvelvollisuudesta aiheutuvat erityi-
23713: avustukset, joita viimeksi v:n 196:2 alusta set kustannukset kokonaisuudessaan
23714: lukien hieman korotettiin, ovat kuitenkin tulevat peitetyiksi.
23715: liian pieniä, jotta virkapukuun kuuluvat
23716: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
23717:
23718: Valto Käkelä. Sulo llostila.
23719: Valdemar Sandelin. Väinö Tikkaoja.
23720: Artturi Koskinen. Eino Raunio.
23721: Edvard Pesonen.
23722:
23723:
23724:
23725:
23726: 63 E 219/62
23727: 498
23728:
23729: IV,239.- Toiv.al. N: o 196.
23730:
23731:
23732:
23733:
23734: Tikkaoja ym.: Toimenpiteistä valtionrautateiden viran twi
23735: toimen haltijain virkapuku- ja pukuavustuskysymyksen
23736: oikeudenmukaiseksi järjestämiseksi.
23737:
23738:
23739: E d u s k u n n a ll e.
23740:
23741: Valtionhallinnon eri aloilla on viran ja Erityisesti on otettava huomioon, etteivät
23742: toimen haltijain virkapukukysymys yleensä nämäkään puutteelliset ja riittämättömät
23743: järjestetty joko luontaisantijärjestelmän tai virkapuku- ja pukuavustusmääräykset koske
23744: rahakorvauksen muodossa. Miltei ainoan läheskään kaikkia rautatien viran ja toimen
23745: poikkeuksen tällä hetkellä muodostaa rauta- haltijoita, vaan huomattava osa kaikkein li-
23746: tielaitos, jossa palvelevien viran ja toimen kaisinta ja vaatteita kuluttavinta työtä teke-
23747: haltijain virkapukukysymys edelleenkin on vistä rautatieläisistä on vailla minkäänlaista
23748: vailla yhtenäisiä ja oikeudenmukaisia sään- virkapuku- ja pukuavustusta.
23749: nöksiä. Rautatielaitoksenkin piirissä asia on Rautatieläisjärjestöjen taholta on parhaim-
23750: ollut vireillä jo kymmenen vuotta ja tällä pana ratkaisuna pidetty luontaisantiin siir-
23751: hetkellä on jo toinen toimikunta asetettu tymistä, jolloin laitoksen toimesta kulutuksen
23752: harkitsemaan kysymyksen järjestä;mistä, mukaan määräytyvin väliajoin annettaisiin
23753: mutta toistaiseksi tuloksetta. tarvittavat virkapuku- ja työvaatekappaleet.
23754: Rautatieläiskunnan keskuudessa tunnetaan Tällä hetkellä näyttää siltä, että parhaillaan
23755: oikeutettua tyytymättömyyttä sen johdosta, asiaa valmisteleva toimikunta tulee kuiten-
23756: ettei kaikista kiirehtimistoimenpiteistä huoli- kin suosittelemaan luontaisannin sijasta raha-
23757: matta asiaa ole saatu tyydyttävään ratkai- korvausta. Tapahtuipa ratkaisu kumman
23758: suun, varsinkin kun muissa valtion laitok- vaihtoehdon mukaisesti tahansa, on nykyi-
23759: sissa tämä kysymys jo vuosia sitten on jär- sestä epätyydyttävästä olotilasta päästävä.
23760: jestetty luontaisannin muodossa. Kun ny- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
23761: kyiset virkapuku- ja pukuavustusmääräykset eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23762: rautateillä ovat pala palalta koostuneet yksi-
23763: tyisiä ryhmiä koskevista rautatiehallituksen että hallitus viipymättä ryhtyisi
23764: päätöksistä, on tilanne tällä hetkellä täysin toimenpiteisiin valtionrautateiden vi-
23765: kestämätön. Nykyiset määräykset ovatkin ran ja toimen haltijain virkapuku- ja
23766: täynnä epäoikeudenmukaisuuksia ja risti- pukuavustuskysymyksen oikeudenrnu-
23767: riitaisuuksia, eivätkä myöskään virkapuku- kaiseksi järjestämiseksi siten, että se
23768: ja pukuavustuksena viran ja toimen haiti- ulotettaisiin koskemaan kaikkia viran
23769: joille maksettavat vuotuiset korvaukset lain- ja toimen haltijoita ja tätä tarkoitusta
23770: kaan vastaa nykyistä tasoa. Myöskään näitä varten ottaisi riittävän määrärahan
23771: korvausmääriä ei ole korotettu lähes kym- vuoden 1963 tulo- ja menoarvioesityk-
23772: meneen vuoteen. seen.
23773: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
23774:
23775: Väinö Tikka.oja.. Tyyne Pa.a.sivuori.
23776: Viljo Virtanen. Veikko Helle.
23777: Arvo Ahonen. Väinö Vilponiemi.
23778: 499
23779:
23780: IV,240. - Toiv.al. N: o 197.
23781:
23782: Kaitila ym.: Määrärahasta rikospoliist"lisän maksamista var-
23783: ten.
23784:
23785: Eduskunnalle.
23786:
23787: Valtion v:n 1946 varsinaisen tulo- ja me- vuusasteeltaan kuuluu vaikeimmin selvitettä-
23788: noarvioesityksen käsittelyn yhteydessä edus- viin, ovat lisääntyneet huolestuttavasti sa-
23789: kunta hyväksyi hallituksen esityksestä tulo- moinkuin nuorisorikollisuuskin. Teknillinen
23790: ja menoarvion 7 Pl. IX: 7 mom:lle otetta- kehitys, liikenneyhtyksien ratkaiseva paran-
23791: vaksi määrärahan erikoisen lisän maksami- tuminen ym. tekijät ovat olleet vaikutta-
23792: seksi kaupungeissa, kauppaloissa ja tiheästi massa, että rikosten selvittely on kuluneiden
23793: asutuilla paikkakunnilla rikospoliisitehtävissä viidentoista vuoden aikana huomattavasti
23794: toimiville poliisitoimenhaltijoille. Määrära- muutoinkin vaikeutunut. Toisaalta ovat ri-
23795: han perusteluissa lausuttiin: ,Rikollisuuden kostutkinnassa käytettävät menetelmät moni-
23796: suuresti lisäännyttyä on myös rikospoliisin puolistuneet, vaatien tutkijalta entistä suu-
23797: työ vastaavasti enentynyt. Kun lisäksi rikos- rempaa ammattitaitoa sekä perehtyneisyyttä
23798: poliisiin kuuluvat viran ja toimen haltijat alansa teknillisiin ym. kysymyksiin.
23799: joutuvat toimimaan vastuunalaisemmassa Rikospoliisityön luonteen vuoksi ei rikos-
23800: asemassa sekä vaikeammissa ja vaativam- poliisitehtävissä toimivia poliisimiehiä ole
23801: missa virkatehtävissä, on kohtuullista, että voitu saattaa työaikaa rajoittavien säännös-
23802: näiden viran ja toimen haltijain poliisilisää ten alaisuuteen. Käytäntönä onkin, että ri-
23803: korotetaan." kostutkinnassa toimivat poliisimiehet joutu-
23804: Poliisilisän tultua v. 1947 liitetyksi poliisi- vat rikoksia selvittäessään ylittämään huo-
23805: toimenhaltijain peruspalkkauksiin muutet- mattavasti mm. sen työajan, jonka työaika-
23806: tiin rikospoliisitehtävissä toimiville suoritet- laki säätää viikko- tai kolmiviikkoisjaksona
23807: tavan erillisen poliisilisän maksamiseksi va- enimmäistyöajaksi monien muiden työnteki-
23808: rattua määrärahaa tarkoittavan momentin järyhmien kohdalla. Kun nämä ylipitkät
23809: nimikkeeksi v:n 1948 tulo- ja menoarviossa työajat ova:t lisäksi muodostuneet rikospolii-
23810: ,rikospoliisilisä". Rikospoliisilisää on nyt- sitehtävissä toimivien kohdalla säännöllisesti
23811: temmin maksettu sisäasiainministeriön mää- toistuviksi, olisi kohtuullista, että tämä huo-
23812: räysten mukaan lisään oikeutetulle poliisitoi- mioitaisiin myös palkkauksessa.
23813: menhaltijalle asianomaisen toimen edellyttä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
23814: män kokonaispalkkauksen ja sitä yhtä ylem- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23815: män palkkausluokan palkkausten välisen ero- muksen,
23816: tuksen suuruisena. Valtion v:n 19'62 tulo- ja että hallitus ottaisi vuoden 1963
23817: menoarviossa on rikospoliisilisän maksamiseen tulo- ja menoarvioesityksen tarpeelli-
23818: varattu 7 Pl. IX: 18 mom: n kohdalla sen määrärahan rikospoliisilisän mak-
23819: 42 770 000 mk: n suuruinen määräraha. samiseksi siihen oike1ttetuille poliisi-
23820: Sitten v:n 1946, jolloin rikospoliisilisää toimenhaltijoille toirnen edellyttärnän
23821: ryhdyttiin rikospoliisityötä suorittaville po- kolwnaispalkkauksen ja sitä kahta (2)
23822: liisimiehille maksamaan, on rikollisuus maas- ylernmän palkkausluokan kokonais-
23823: samme jatkuvasti enentynyt. Erityisesti ta- palkkauksen välisen erotuksen suurui-
23824: loudelliset rikokset, joiden tutkiminen vaati- sena.
23825: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 19·62.
23826:
23827: Esa Kaitila. Irma Karvikko. Pentti Pakarinen.
23828: Juho Tenhiälä. Tuure Salo. Anni Hosia.
23829: Armas Leinonen. Aaro Stykki. Eino Ojajärvi.
23830: Elis Manninen. Paavo Rautkallio.
23831: 500
23832:
23833: IV,241. - Toiv.al. N: o 198.
23834:
23835:
23836:
23837:
23838: A. Linna ym.: Rikospoliisilisän liittämisestä rikospoliisitehtä-
23839: vissä toimivien poliisimiesten peruspalkkaukseen.
23840:
23841:
23842: Eduskunnalle.
23843:
23844: Valtion tulo- ja menoarvioon on varattu Valtion viran ja toimen haltijain palk-
23845: 7 Pl. IX: 18 mom: n kohdalla määräraha kausten viimeaikaisissa tarkistuksissa on
23846: rikospoliisilisän maksamiseksi rikospoliisi- omaksuttu periaate, että erilaisista palk-
23847: työtä suorittaville poliisimiehille sisäasiain- kauksellisista lisistä päästäisiin, liittämällä
23848: ministeriön antamien lähempien määräysten nama lisät asianomaisten toimerrhaltijain
23849: mukaan. Rikospoliisilisää maksetaan nykyi- peruspalkkauksiin. Tätä suuntausta onkin
23850: sin lisään oikeutetun poliisitoimenhaltijan pidettävä terveenä kehityksenä.
23851: toimen edellyttämän palkkauksen ja sitä Yhteiskunnan kannalta on tärkeätä, että
23852: yhtä ylemmän palkkausluokan välisen ero- rikospoliisitehtäviin saadaan hakeutumaan
23853: tuksen suuruisena. paras mahdollinen poliisimiesaines. Tähän
23854: Rikospoliisilisän maksamisen tarkoituksena voidaan katsoa parhaiten päästävän palk-
23855: on palkkauksellisesti hyvittää rikospoliisi- kauksen asianmukaisella järjestämisellä.
23856: tehtävissä toimivia poliisimiehiä rikosten Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
23857: tutkinta- ja SBlvittelytyön vaativuuden ja nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
23858: vastuullisuuden suhteen. Rikospoliisimiesten muksen,
23859: palkkauksellisen erikoisaseman perustuessa
23860: erillisen lisäjärjestelmän pohjalle, aiheuttaa että hallitus antaisi Eduskunnalle
23861: tämä eräitä epäoikeudenmukaisuuksia mm. esityksen valtion tulo- ja menoarvion
23862: eläkkeen määräytymisen kdhdalla. Käytän- 7 Pl. IX luvun 18 momentin kohdalla
23863: nössä tämä merkitsee nimittäin sitä, ettei- esiintyvän rikospoliisilisän liittämi-
23864: vät rikospoliisimiehet tule saavuttamaan elä- sestä rikospoliisitehtävissä toimivien
23865: kettä rikospoliisilisän osalta, vaan heille poliisimiesten peruspalkkaukseen.
23866: suoritettavan eläkkeen suuruus määräytyy
23867: asianomaisen toimen pa~kkausluokkiin sijoi-
23868: tuksen perusteella.
23869: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
23870:
23871: Antti E. Linna. Irma Karvikko. Pentti Pakarinen.
23872: Juho Tenhiälä. Tuure Salo. Arm.i Hosia.
23873: Armas Leinonen. Aaro Stykki. Eino Ojajärvi.
23874: Elis Manninen. Paavo Rautkallio.
23875: 501
23876:
23877: IV,242.- Toiv.al. N: o 199.
23878:
23879:
23880:
23881:
23882: Rautkallio ym.: Määrärahasta korvattkseksi maaseudun polii-
23883: simiehille asunnon käyttämisestä toimistotyöhön.
23884:
23885:
23886: Eduskunnalle.
23887:
23888: Uuden verotuslain tultua voimaan v:n määräyksen perusteella toimimaan myös
23889: 1960 alusta lukien toimitetaan tulo- ja henkikirjoituksen piirimiehinä, joissa tehtä-
23890: omaisuusverotus, 1kunnallisverotus ja kirkol- vissä asiakkaitten vastaanotto poliisimiehen
23891: Iisverotus sekä kansaneläkemaksujen mää- kotona on muodostunut varsin laajaksi.
23892: rääminen yhteisesti. Kesäkuun 29 päivänä Edellä olevasta on seurauksena, että po-
23893: 1961 annettu laki ulosottolain muuttami- liisimiehet joutuvat kaikissa niissä kunnissa
23894: sesta säätää, että maalla toimii ulosottomie- ja toimipiireissä, joissa ei sijaitse poliisivar-
23895: henä nimismies ja ulosottoapulaisena läänin- tiokonttoria, varaamaan omasta asunnostaan
23896: hallituksen määräämä poliisimies tai muu kansliatehtäviensä toimittamista varten työ-
23897: henkilö. · V eronulosotto on tämän vuoksi siir- huoneen, jota ei voida ajatellakaan käytet-
23898: tynyt kaikkien näiden verojen ja maksujen täväksi muuhun tarkoitukseen. Ellei asunto-
23899: osalta maaseudulla yksinomaan poliisin suo- olosuhteista johtuen ole tilaisuutta varata
23900: ritettavaksi, mistä on ollut luonnollisena tarkoitukseen erillistä huonetta, poliisimie-
23901: seurauksena maaseutupoliisin kansliatehtä- 1hellä ei ole muuta mahdollisuutta kuin käyt-
23902: vien tuntuva lisääntyminen. tää perheensä asuintiloja edellä mainittu-
23903: Verojen ja maksujen ulosoton tehostami- jen virkatehtävien ·hoitamiseen. Maaseudun
23904: seksi otettiin uuden lain voimaan tultua poliisimiehelle aiheutuu näin ollen virkateh-
23905: 'käyttöön ns. maksukehoitusmenettely, jolloin täviensä hoitamista varten varatun huoneen
23906: ulosottoapulainen lähettää maksuvelvolliselle tai hqoneistotilan ylläpitokustannuksista
23907: maksukehoituksen, jonka perusteella maksu- huomattava ylimääräinen menoerä, josta ny-
23908: velvollinen suorittaa verojäämän tai maksun kyisin ei ole mahdollisuutta saada minkään-
23909: määräaikaan mennessä ulosottoapulaisen laista korvausta.
23910: luona. Maaseudun puutteellisista ja varsin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
23911: usein kokonaan puuttuvista valtion ylläpitä- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
23912: mistä työskentelytiloista jdhtuen ulosotto- muksen,
23913: apulaisena toimiva poliisimies joutuu peri-
23914: mään nämä maksut määrättyinä aikoina päi- että hallitus ottaisi vuoden 1963
23915: vittäin pääasiallisesti kotonaan. Perimis- tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
23916: asioiden määrä saattaa piiristä riippuen rahan 1 500 markan suuruisen kuu-
23917: olla yhden ulosottoapulaisen kohdalla vuo- kausittaisen korvauksen maksamiseksi
23918: sittain jopa tuhansia. Myös varsinaiseen nime maaseudun poliisimieht1k, jotka
23919: poliisitoimeen kuuluvat tehtävät, kuten omasta asunnostaan joutuvat varaa,..
23920: kuulustelut yms. maaseudun poliisimies jou- maan toimistott7at virkatehtäviensä
23921: tuu useasti toimittamaan samoissa puitteissa. hoitamista varten.
23922: Monet maaseudun poliisimiehet joutuvat
23923: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
23924:
23925: Paavo Rautkallio. Juuso Hä.ikiö. Antti Linnl!!:.
23926: Erkld Koivisto. Oiva Turunen. Pentti Si1la.n.taus.
23927: Georg 0,. Ehrnrooth. · Sulo Suortta.nen.
23928: 502
23929:
23930: IV,24S.- Toiv.aJ. N: o 200.
23931:
23932:
23933:
23934: Rautkallio ym.: Toimenpiteistä maaseutupoliisin tarvitsemien
23935: huoneistotilojen ja kaluston hankkimiseksi valtion kustan-
23936: nuksella.
23937:
23938:
23939: Eduskunnalle.
23940:
23941: Sisäasiainhallinnon alalla maaseutupoliisin paikassa ja lisäksi tiloissa, jotka yleisön kan-
23942: tarvitsemien huoneistotilojen hankkiminen ja nalta eivät ole tyydyttäviä eivätkä valtion
23943: kustantaminen on yhä vielä vailla yhtenäistä virastona vastaa valtion arvovaltaa. Edel-
23944: ja tyydyttävää järjestelyä. Maaseutupoliisin leen esimerkiksi rikostutkintaan oleellisesti
23945: nykyiset tehtävät huomioonottaen se jokai- kuuluvat kuulustelutilat saattavat , piiristä
23946: sessa poliisipiirissä, nimismiespiirissä tarvit- kokonaan puuttua. Nykyinen tilanne on
23947: see käyttöönsä kanslia- ja kuulustelutiloja näissä nimismiespiireissä muodostunut li-
23948: sekä piiristä riippuen jdko omat pidätetty- sääntyvien ja uusien tehtävien vuoksi kestä-
23949: jen säilytystilat tai tarkoituksenmukaisen mättömäksi. Tehtävien hoidon kannalta tätä
23950: järjestelyn viimeksi mainittujen osalta naa- asiantilaa ei myös voida pitää enää asian-
23951: puripiirien kesken. Näitä tarkoituksia var- mukaisena eikä kustannusten jakautumisen
23952: ten valtio on tosin nimismiespiireihin raken- osalta oikeudenmukaisena. Poliisitoimesta
23953: nuttanut poliisiasemia tai on niitä varten annetun lain mukaan siitä aiheutuvat kus-
23954: vuokrannut tiloja. Viime vuosina näitä ti- tannukset maaseudun osalta suorittaa valtio.
23955: loja on myös sijoitettu erilaisiin virasto- Tyydyttävään ratkaisuun ei kysymyksessä
23956: taloihin. Tästä huolimatta vielä maaseudun olevassa asiassa päästä muutoin kuin että
23957: 242 poliisipiiristä 101 nimismiespiiriä on valtio todella hankkii ja kustantaa jokaiseen
23958: vailla valtion hankkimia kanslia- ja kuulus- nimismiespiiriin alussa mainitut tarpeelliset
23959: telutiloja. Kun missään nimismiespiirissä ei huoneistotilat ja niiden kaluston sekä huo-
23960: voida tulla toimeen ilman toimistotiloja, on lehtii niiden ylläpidosta. - Todettakoon
23961: tämä johtanut siihen, että näissä piireissä että oikeushallinnon alalla nimismiespiirien
23962: asianomaiset nimismiehet ovat olleet pako- kansliakysymykseen verrattava tuomiokun-
23963: tetut ne itse hankkimaan ja ylläpitämään. nan kansliakysymys oli pitkään vastaavassa
23964: Vaitio tosin on maksanut asianomaisille asemassa, mutta jo vuonna 1956 valtio otti
23965: vuokrarahaa, mutta sen määrä ei kuiten- ne hankkiakseen ja ylläpitääkseen.
23966: kaan ole vastannut todellisia kustannuksia. Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
23967: V. 1961 tämä korvaus oli keskimäärin vain dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
23968: 34% todellisista kustannuksista. Seurauk- muksen,
23969: sena kerrotusta asiaintilasta on, että maa-
23970: seutupoliisin käytössä olevat huoneistotilat että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
23971: ovat varsin eritasoisia eri puolilla maata ja menpiteisiin, että valtio hankkisi ja
23972: että myös niiden aiheuttamat kustannukset kustantaisi jokaiseen nimismiespiiriin
23973: rasittavat eri tavoin asianomaisia toimen- maaseutupoliisin tarvitsemat huoneis-
23974: haltijoita. Niinikään yleisö saattaa joutua totilat kalustoineen ja huolehtisi nii-
23975: samassa poliisipiirissä asioimaan monessa eri den ylläpidosta.
23976: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
23977:
23978: Paavo Rautkallio. Pentti Sillantaus. Juuso H'åikiö.
23979: Erkki Koivisto. Georg C. Ehrnrooth. Mikko Asunta.
23980: Antti Linna. Eino Raunio. Toivo Hietala.
23981: Sulo Suorttanen. Erkki Bara.
23982: 503
23983:
23984: IV,244. - Toiv.al. N: o 201.
23985:
23986:
23987:
23988:
23989: Rautkallio ym..: Määrärahasta poliisimiesten virkapukuavus-
23990: tuksen korottamiseksi.
23991:
23992:
23993: Eduskunnalle.
23994:
23995: Voimassa olevat poliisimiehen virkapuvun virkapukuavustusmäärien tarkistamista sekä
23996: hankintahinnat ja varusesineiden vuotuiset niiden yhdenmukaistamista koskevassa ko-
23997: kuoletusarvot, jotka on laskettu maaliskuun mitean mietinnössä esitettyjen vuotuisten
23998: 30 päivänä 1950 valtioneuvostolle jätetyssä kuoletuskertointen mukaan, ovat seuraavat:
23999: Vuotuinen Vuotuiset
24000: kuoletus kustan·
24001: Varusesine Hinta hinnasta nukset
24002: Asetakki m/51 ......................... . 9150:- 1/3 3050:-
24003: lCesäasetakki m/53 ..............•....... 6800:- 1/2 3400:-
24004: Saapashousut ................. , , ....... . 4300:- 1/1 4300:-
24005: Pitkät housut .......................... . 5630:- 1/2 2815:-
24006: Päällystakki ........................... . 10600:- 1/5 2120:-
24007: lCevyt päällystakki .................... .. 10600:- 1/4 2650:-
24008: Muovikangastakki ...................... . 1950:- 1/3 650:-
24009: Paitapusero ............................ . 1750:- 1/1 1750:-
24010: Lippalakki m/59 ....................... . 1500:- 1/5 300:-
24011: Turkislakki ............................. . 1500:- 1/4 375:-
24012: Nahkavyö .............................. . 1650:- 1/6 275:-
24013: Saappaat .............................. . 3850:- 1/3 1250:-
24014: Paita (keskimäärin) .................... . 1600:- 2/1 3200:-
24015: Nahkasormikkaat ....................... . 1250:- 1/1 1250:-
24016: ----------------------~-----------
24017: Yhteensä Dl'k 62130:- 27385:-
24018:
24019: Laskelmassa ei ole huomioitu sellaisia kus- hille annetaan virkapuku valtion toimesta.
24020: tannuseriä kuin pitkien housujen kanssa Kun poliisitoimenhaltijoilla maksettavan
24021: käytettävien kenkien hankintakuluja, jalki- virkapukuavustuksen määrä on tällä hetkellä
24022: neiden korjauskustannuksia, tehdasvalmis- kaupungeissa, kauppaloisaa ja taajaväkisillä
24023: teisten varusteiden sovituskuluja, kaulusten paikkakunnilla 10 300 ja maaseudulla 7 700
24024: solmioiden, kaulaliinojen, kokardien, poliisi- mk vuodessa, koituu pakollista virkapukua
24025: tunnusten ja arvomerkkien yms. hankinta- jokapäiväisenä palvelusasunaan käyttäville
24026: kuluja, joten laskelmassa olevaa vuotuisten poliisimiehille virkapukuun kuuluvien va-
24027: kulujen määrää 27 385 mk voidaan pitää rusteiden hankinnasta ja kunnossapitokus-
24028: poliisin virka:pukukustannusten vuotuisena tannuksista kohtuuttoman suuri ylimääräi-
24029: minimimääränä. nen menoerä. Tämän palveluksesta aiheutu-
24030: lCaikkein välttämättömimpien poliisin vir- neen ylimääräisen menoerän poistamiseksi
24031: kapukuun kuuluvien varusesineiden perus- olisi pakollista virkapukua palvelusasunaan
24032: hankinnasta koituu vakinaiseen poliisitoi- käyttävien poliisimiesten saamaa virkapuku-
24033: meen nimitetylle poliisimiehelle yli 60 000 avustusta korotettava tai ryhdyttävä sellai-
24034: mk: n suuruiset kustannukset, koska vain siin toimenpiteisiin, että virkapuku annetaan
24035: liikkuvasaa poliisisaa palveleville poliisimie- poliisimieihille valtion toimesta.
24036: 504 IV,244. - Poliisien virka.pukuavustus.
24037:
24038:
24039: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- velusasunaan käyttäville poliisimieMlle
24040: nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo- maksettavan virkapukuavustuksen ko-
24041: muksen, rottamiseksi 25 000 markkaan vuodessa
24042: tai ottaisi määrärahan virkapukua
24043: että hallitus ottaisi vuoden 1963 palvelusasunaan käyttävien poliisi-
24044: tulo- ja menoarvioesitykseen määrä- miesten virkapukuun kuuluvien va-
24045: rahan virkapukua jokapäiväisenä pal- rusteiden hankintaa varten.
24046: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
24047:
24048: Paavo Rautkallio. Mikko Asunta.. Antti Linna..
24049: Erkki Koivisto. Toivo Hietala.. Georg 0. Ehrnrooth.
24050: Juuso Hä.ikiö. Pentti Silla.nta.us. Sulo Suorttanen.
24051: 505
24052:
24053: IV,245.- Toiv.al. N: o 202.
24054:
24055:
24056:
24057:
24058: Hä.iki.ö ym.: Eräiden virkojen vakinaistamisesta Helsingin
24059: hovioikeudessa.
24060:
24061:
24062: Eduskunnalle.
24063:
24064: Kuluvan vuoden aikana Helsingin hovi- tyminen pääkaupunkiin ja sen lähiympäris-
24065: oikeudessa toimii viisi vakinaista ja kaksi töön.
24066: ylimääräistä jaostoa. Vakinaisista jaostoista Edellä mainituista tekijöistä on suoranai-
24067: viides vakinaistettiin v: n 1957 alusta. Yli- sena seurauksena riita- ja rikosjuttujen li-
24068: määräinen kuudes jaosto on ollut toimin- sääntyminen sekä Helsingin hovioikeuspiirin
24069: nassa maaliskuun 1 päivästä 1956 lukien ja alioikeuksissa että Helsingin hovioikeudessa.
24070: seitsemäs jaosto eräin keskeytyksin maalis- Niinpä on kihlakunnanoikeuksissa käräjä-
24071: kuun 1 päivästä 1958 alkaen. päivien lukumäärä, joka v. 1953 oli 560,
24072: Hovioikeudesta laadituista tilastoista ha- kasvanut v. 1961 820: een ja samaan aikaan
24073: vaitaan, että ratkaisemattomien juttujen lu- Helsingin raastuvanoikeuteen saapuneitten
24074: kumäärä on siitä huolimatta, että hovi- juttujen lukumäärä 15 709: stä 17 808: aan.
24075: oikeudessa on toiminut seitsemän jaostoa, Kerrotusta kehityksestä seuraa myös Hel-
24076: edelleen kasvanut, tosin hitaammin kuin singin hovioikeudessa käsiteltävien juttujen
24077: hovioikeuden käsittäessä kuusi jaostoa. Hel- lukumäärän jatkuva kasvu. Sen vuoksi ei
24078: singin hovioikeudessa oli ratkaisemattomia ole edes ajateltavissa että hovioikeus toimisi
24079: juttuja v. 1959 1 330, v. 1960 1 769 ja v. tulevaisuudessa vain kuusijaostoisena, vaan
24080: 1961 1 882. Muissa hovioikeuksissa oli rat- on tarpeen vähintään seitsemän jaostoa,
24081: kaisemattomien juttujen lukumäärä v. 1960 joista ainakin kuusi tulisi olla vakinaisia
24082: yhteensä 1057. Ratkaisemattomien juttujen nykyisten viiden sijasta. Kuudennen jaoston
24083: lukumäärän jat'kuva kohoaminen Helsingin toiminnan jatkuminen edelleen ylimääräi-
24084: hovioikeudessa johtuu mm. seuraavista teki- senä ei olisi oikeudenhoidon kannalta tarkoi-
24085: jöistä: Helsingin hovioikeuden hovioikeus- tuksenmukaista. Ylimääräisen seitsemännen
24086: piiriin kokonaisuudessaan kuuluvan Uuden- jaoston perustamisen jälkeen hovioikeudessa
24087: maan läänin väkiluku on kasvanut voimak- on ollut kaksi ylimääräistä jaostoa ja on
24088: kaasti. V: n 1952 lopussa läänin väestön lu- tällöin, kun vakinaiset jäsenet ja virkamie-
24089: kumäärä oli 695 800 ja v: n 1961 860 000. het on jaettava tasaisesti kaikkien jaostojen
24090: Toinen erittäin tärkeä tekijä on moottori- kesken, kullekin jaostolle ollut määrättävä
24091: ajoneuvokannan ja vastaavasti liikennerikko- apujäseniä jopa kaksi jaostoa kohden. Vii-
24092: musten erittäin suuri lisääntyminen. Rekis- meksi mainittujen asema on oikeudellisesti-
24093: teröityjä moottoriajoneuvoja oli Uudenmaan kin vakinaisten tuomarien asemaa heikompi,
24094: läänissä v. 1953 33 835, v. 1959 80 632, ja on muutoinkin epäasianmukaista, että
24095: v. 1960 90 773 ja v. 1961 109 507 (tiedot kaikki ratkaisuihin osallistuvat eivät ole va-
24096: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön kinaisia tuomioistuimen jäseniä.
24097: auto-osaston) ja vastaavasti oli liikennerikko- Kuudennen jaoston vakinaistamisesta ei
24098: musten lukumäärä Tapaturmantorjunta r.y:n aiheudu valtiolle huomattavasti lisämenoja.
24099: (Talja) mukaan 1953 4 034, 1959 5 710, Ylimääräisen jaoston kustannukset vuodessa
24100: 1960 6 362 ja 1961 7 400 (viimeksi mai- ovat 12 651 780 mk ja vakinaisen jaoston
24101: nittu arvioluku). Vielä on huomattava kau- 13 183 680 mk, joten vakinaistamisen kustan-
24102: pan ja teollisuuden vilkastuminen ja keskit- nukset ovat 531 900 mk.
24103: 64 E 219/62
24104: 506 IV,245. - Helsingin hovioikeus.
24105:
24106:
24107: Edellä. olevaan viitaten !kunnioittavasti voksen, 2 ap. hovioikeudenneuvoksen,
24108: ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo- 1 yp. viskaalin, 2 ap. viskaalin ja 1
24109: muksen, puhtaaksikirjoittajan viran muuttami-
24110: seksi vakinaisiksi viroiksi Helsingin
24111: että hallitus ryhtyisi viipymättä toi- hovioikeudessa.
24112: menpiteisiin 2 yp. hovioikeudenne'llr
24113: Helsingissä. 9 päivänä. maaliskuuta 1962.
24114:
24115: Juuso Bäikiö. Sven Högström.
24116: Paavo Rautkallio. Veikko Hyytiäinen.
24117: Pentti Sillantaus. Harras Kyttä..
24118: Erkki Ba.ra.. Erkki Huurtamo.
24119: 507
24120:
24121: IV,246. -Toiv.al. N:o 203.
24122:
24123:
24124:
24125:
24126: H'å.ikiö ym.: Määrärahasta varapresidentin viran perustami-
24127: seksi Helsingin hovioikeuteen.
24128:
24129:
24130: E d u s k u n n a ll e.
24131:
24132: Hovioikeuden varapresidentin virkojen lak- hovioikeuden ratkaisuissa ja hänen on tässä
24133: kauttaminen, joka perustui hovioikeuksista tarkoituksessa käytävä kaikki jutut tarkoin
24134: heinäkuun 17 päivänä 1952 annettua asetusta läpi, on hänen työmääränsä paisunut lähes
24135: valmisteltaessa tehtyyn suunnitelmaan, on ylivoimaiseksi. Jotta hovioikeuden presidentti
24136: edellyttänyt sellaista hovioikeuksien tuomio- voisi omistautua mainitun oikeusperiaatteen
24137: piirien jakoa, että kussakin hovioikeudessa soveltamisen ja sen erittäin tärkeän seikan
24138: tarvittaisiin enintään neljä jaostoa. Tämä valvontaan, ettei samanlaisissa jutuissa an-
24139: edellytys ei kuitenkaan ole toteutunut ja Hel- nettaisi vastakkaisia tuomioita ja päätöksiä,
24140: singin hovioikeuden kohdalta voidaan pitää olisi välttämätöntä, että Helsingin hovioikeu-
24141: ilmeisenä, että siinä tulee pysyväisesti ole- dessa olisi varapresidentin virka. Varapresi-
24142: maan seitsemän jaostoa. Helsingin hovioikeu- dentin tehtäviin kuuluisi osa hovioikeutta
24143: den presidentin tehtävien määrä on verrat- koskevien yleisten hallintoasiain hoidosta sekä
24144: tuna muihin hovioikeuksien presidentteihin, presidentin poissa ollessa hänen sijaisenaan
24145: lukuunottamatta Turun hovioikeuden presi- toimiminen, jota paitsi hän toimisi hovioikeu-
24146: denttiä, tavattoman paljon suurempi, mikä den ensimmäisen jaoston puheenjohtajana.
24147: seikka käy ilmi eduskunnan oikeusasiamiehen Edellä olevan perusteella esitämme kun-
24148: kertomuksesta toiminnastaan v. 1960 olevasta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24149: tilastosta, jonka mukaan ratkaistujen juttu- muksen,
24150: jen lukumäärä sanottuna vuonna Helsingin
24151: hovioikeudessa oli 2 317 sen ollessa Vaasan että hallitus ottaisi vuoden 1963
24152: hovioikeudessa 1 598 ja Itä-Suomen hovioi- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
24153: keudessa 1 663. Kun presidentin on erityi- määrärahan varapresidentin viran pe-
24154: sesti valvottava oikeusperiaatteiden sovelta- rustamiseksi Helsingin hovioikeuteen.
24155: mista ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta
24156: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
24157:
24158: Juuso Bäikiö. Veikko Hyytiäinen.
24159: 508
24160:
24161: IV,247.- Toiv.al. N:o 204.
24162:
24163:
24164:
24165:
24166: Hosia ym.: Määrärahasta uusien toimien perustamiseksi H el-
24167: singin poliisilaitokseen.
24168:
24169:
24170: E d u s k u n n a 11 e.
24171:
24172: Pääkaupungin erikoisluonteesta johtuu, hajaantumaan. Rikolliset ainekset hakeutu-
24173: että poliisitointen lukumääräinen tarve on vat mielellään Helsinkiin, uskoen kiinnijou-
24174: täällä suhteellisesti suurempi kuin muissa tumisen vaaran olevan täällä pienemmän ja
24175: kaupungeissa. Tähän vaikuttavat monet eri mahdollisuudet rikolliselle toiminnalleen pa-
24176: tekijät: pääkaupungissa järjestetään vuosit- remmat kuin muualla. Tästä on seurauksena,
24177: tain lukuisia suuria urheilu- ja juhlatilai- että pääkaupungin poliisi joutuu suoritta-
24178: suuksia, kulkueita ja näyttelyitä, tämä on maan paljon sellaista työtä, mikä muodostuu
24179: maahamme tehtävien valtiovierailujen pää- virka-avun antamiseksi toisille poliisiviran-
24180: asiallinen tapahtumapaikka jne. Vartioitavia omaisille,· ja että täällä tapahtuu suhteelli-
24181: paikkoja on täällä suhteellisestikin enemmän sesti eniten rikoksia. Helsingin poliisivoiman
24182: kuin muualla. Helsinkiläisten moottoriajo- lisäämisen tarve on käynyt yhä välttämättö-
24183: neuvojen lisäksi kaupungissa liikkuu päivit- mämmäksi myös kaupungin nopean kasvun
24184: täin toistakymmentätuhatta vieraspaikkakun- vuoksi. Nykyisellään mm. esikaupunkialuei-
24185: talaista moottoriajoneuvoa. Liikenteen järjes- den poliisivalvonta on osoittautunut riittä-
24186: telyä vaikeuttaa suuresti pääkaupungin si- mättömäksi ja on aiheuttanut lukuisia .vali-
24187: jainti niemellä. Tästä johtuu, että liikenne tuksia niiden asukkaiden taholta.
24188: suuntautuessaan pohjoisesta keskustaan, jou- Nykyistä tilannetta Helsingissä kUvaavat
24189: tuu ahtautumaan pienelle alueelle eikä pääse seuraavat tilastotiedot:
24190: 1959 1960 1961
24191: Helsingin asukasluku 1. 1. henkikirjojen mu-
24192: kaan ................................ . 441678 448 315 457121
24193: Helsingissä rekisteröityjen moottoriajoneuvo-
24194: jen lukumäärä ....................... . 40993 46385 n. 54000
24195: Rikosilmoitusten lukumäärä ............. . 97 801 101758 n.105 000
24196: Rahaliike (täydet miljoonat) ............. . 1989 2174 n. 2 350
24197: Kirjeiden lukumäärä ................... . 244 629 255 776 n. 266 000
24198: Poliisilaitoksen henkilökunta ............. . 1742 1752 1772
24199:
24200: Helsingin poliisilaitoksessa suoritetun tutkimuksen mukaan on poliisivoiman lisäämi-
24201: sen tarve seuraava:
24202: Pääkanslia: 1 ylimääräinen työntutkija 2 1.
24203: 1 apulaissihteeri 2 l.
24204: 1 kanslisti 1 l. yp.
24205: J ärjestelypoliisi:
24206: Keskusosasto: 11 ylikonstaapelia
24207: 45 vanh. konstaapelia
24208: 45 nuor. konstaapelia
24209: IV,247. - Hosia. ym. 509
24210:
24211: I-IX vartiopiirit: 19 ylikonstaapelia
24212: 65 vanh. konstaapelia
24213: 65 nuor. konstaapelia
24214: 10 naiskonstaapelia
24215: 4 apulaiskanslistia
24216: 6 konekirjoittajaa
24217: Rikospoliisi: 2 komisariota 1 l.
24218: 2 komisariota 2 l.
24219: 7 ylikonstaapelia
24220: 6 vanh. konstaapelia
24221: H uoltopoliisi: 3 vanh. konstaapelia
24222: 2 nuor. konstaapelia
24223: Liikenneosasto: 7 vanh. konstaapelia
24224: 7 nuor. konstaapelia
24225: 1 apulaiskansiisti
24226: 4 kirjuria 1 l.
24227: 1 konekirjoittaja
24228: 4 kirjuria 2 l.
24229: Osoite- ja tiedonantotoimisto: 5 kirjuria 1 l.
24230: 5 kirjuria 2 l.
24231: '.
24232:
24233: Siviilirekisteritoimisto: 2 kirjuria 2 l.
24234:
24235: Tämän lisäksi kaupungin asukasluvun 10 000 hengeksi, vaatii 40 uuden toimen pe-
24236: nousu v:n 1962 aikana, joka on arvioitu n. rustamista.
24237: V :n 1962 väkiluvun aiheuttama lisäys: 4 ylikonstaapelia
24238: 15 vanh.konstaapelia
24239: 15 nuor. konstaapelia
24240: 2 kirjuria 1 l.
24241: 2 konekirjoittajaa
24242: 2 kirjuria 2 l.
24243:
24244: Lisättäväksi ehdotetusta kenttävahvuudesta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24245: (330 tointa) johtuu kansliatoimien lisätarve, muksen,
24246: 27 tointa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24247: Kaikkiaan on Helsingin poliisivoimien lähi- Il elsingin poliisivoiman lisäämiseksi ja
24248: ajan lisätarve 398 tointa, joka johtuu toi- täydentämiseksi tarvittavien 398 toi-
24249: saalta nykyisestä poliisihenkilökunnan va- men perustamiseksi Helsingin poliisi-
24250: jauksesta toisaalta pääkaupungin nopeasta laitokseen ja ottaisi tarvittavat mää-
24251: kasvusta. rärahat vuoden 1963 tulo- ja meno-
24252: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- arvioesitykseen.
24253: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
24254:
24255: Armi Hosia. Leo I. Mattila. Jussi Saukkonen.
24256: Tyyne Paasivuori. lYiargit Borg-Sundman. Georg 0. Ehrnrooth.
24257: 510
24258:
24259: IV,248.- Toiv.al N: o 205.
24260:
24261:
24262:
24263:
24264: Leinonen: Oulun kaupungin poliisivoiman lisäämisestä.
24265:
24266:
24267: E d u s k u n n a ll e.
24268:
24269: Oulun lääninhallitus on menoarvioehdotuk- Näin ollen Oulu on Pohjois.:Suomen suu-
24270: sessaan jo monen vuoden ajan esittänyt Sisä- rimpana kaupunkina poliisitoimellisesti ver-
24271: asiainministeriölie kymmenien uusien poliisi- rattavissa Etelä-Suomen kaupungeista Hel-
24272: tointen perustamista Oulun kaupunkiin, mut- sinkiin.
24273: ta tuloksetta. Joinakin vuosina on tosin saatu On syytä mainita muutamia tilastonume-
24274: 2-3 uutta tointa, mutta kun Oulun kasvu- roita, jotka osoittavat Oulun poliisivoiman
24275: nopeus verrattuna muihin kaupunkeihin on pienuuden. Kotkassa on 305 asukasta kohti
24276: ollut maan korkeimpia, eikä lisäys ole vas- 1 poliisi, Oulussa 452 asukasta kohti samoin
24277: tannut edes väestön vuotuista lisäkasvua, on yksi. Porissa oli 196~ rikoksia 5 361 ja sen
24278: tilanne vuosi vuodelta vain kiristynyt ja on poliisivoimien vahvuus 139. Oulussa olivat
24279: käymässä vallan kestämättömäksi. vastaavat luvut 8 304 ja 130.
24280: Jos vertaa Oulun kaupungin poliisivoi- Turussa oli 1961 liikennevahinkojen luku
24281: maa maan muiden satamakaupunkien poliisi- 1175 ja poliiseja 408, Oulussa vastaavat lu-
24282: voimun asukasmäärien, rikosilmoitusten, vut olivat 582 ja 130.
24283: liikennerikkomusten ja -vahinkojen, vien- Tilastoa voisi jatkaa edelleen, mutta jo
24284: ti- ja tuontitonnistomäärien ym. polii- mainitusta selvennee, että Oulun poliisivoima
24285: sivoimaa kysyvien tilastojen valossa, kaipaa kiireellistä vahvistusta.
24286: osoittaa vertailu, miten heikko Oulun Kaikkeen edellämainittuun viitaten ehdo-
24287: kaupungin poliisivoima on muihin rannikko- tan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24288: kaupunkeihin verrattuna. Ja kuitenkin on sen,
24289: syytä todeta, että Oulu on tällä hetkellä
24290: maan suurin varuskuntakaupunki. Se on rau- että hallitus ryhtyy kiireellisiin toi-
24291: tatie-, lento- ja maantieliikenteen solmukoh- menpiteisiin poliisivoiman lisäämiseksi
24292: tana ylivoimaisesti Pohjois-Suomen suurin Oulun kaupunkiin, jotta se olisi polii-
24293: liikenne- ja läpikulkukeskus. Oulu on no- sivoimiltaan suhteellinen maan muihin
24294: peasti kasvanut teollisuus- ja koulukaupunki, merisatamakaupunkeihin verrattaessa
24295: jonka rakennustoiminta on viime vuosina ol- näitä toisiinsa asukasluvun, rikosUlas-
24296: lut ja tulee edelleenkin olemaan jatkuvasti ton ja liikenteen m'lkkauden huomioon
24297: muuttoliikenteestä johtuen suhteellisesti kor- ottaen.
24298: keinta suruusluokkaa maassamme.
24299: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
24300:
24301: Armas Leinonen.
24302: 511
24303:
24304: IV,249.- Toiv.al. N: o 206.
24305:
24306:
24307:
24308:
24309: Tuuli ym.: Määrärakasta uusie1t toimien perustamiseksi Kou-
24310: volan nimismiespiiriin.
24311:
24312:
24313: Eduskunnalle.
24314:
24315: Kouvolan kaupungin kasvaessa ja sen mer- - Kouvola on Itä- ja Pohjois-Suomeen
24316: kityksen liikenne-, kauppa- ja hallintokeskuk- suuntautuvien maantieliikenteen risteyspaik-
24317: sena lisääntyessä on yhä ilmeisemmäksi käy- ka, joka myös osaltaan lisää poliisille kuu-
24318: nyt poliisivoimien riittämättömyys. Kouvola luvia tehtäviä.
24319: uutena kaupunkina kuuluu edelleen ns. maa- Kun keskimääräinen poliisivahvuus maam-
24320: laispoliisipiiriin ja ilmeisesti poliisivoimien me kaupungeissa on yksi poliisitoimenhaltija
24321: vahvuus tämän vuoksi Kouvolan nimismies- 350 asukasta kohden ja maaseudulla yksi po-
24322: piirin kohdalla on määritelty näitä vertaus- liisitoimenhaltija 1390 asukasta kohden, edel-
24323: kohtia silmällä pitäen. Kouvola on kuitenkin lyttäisi tämä keskimääräinen luku Kouvolan
24324: kehittynyt muita keskisuuria kaupunkeja nimismiespiirissä Kouvolan kaupunkia varten
24325: vastaavasti ja sen tarpeet mm. poliisivoimiin 52 ja Valkealan kuntaa varten 10 eli yh-
24326: nähden ovat ainakin vastaavat. Lisäksi Kou- teensä 62 poliisitoimenhaltijaa, vaikka Kou-
24327: volan kohdalla on eräitä seikkoja, jotka edel- volan nimismiespiirissä tällä hetkellä on vain
24328: lyttävät keskimäärää suurempaa poliisivah- 34 poliisitoimenhaltijaa. Poliisivahvuudessa
24329: vuutta kuin vastaavansuuruisissa kaupunki- Kouvolassa on näinollen n. 100 % vajaus
24330: paikkakunnissa on; nimittäin keskimäärään nähden, vaikka poliisivahvuu-
24331: - Kouvola on maan suurin risteysasema, den edellä selostettujen seikkojen vuoksi pi-
24332: jonka henkilöliikenteen valvonnasta jo rauta- täisi Kouvolassa olla ilmeisesti keskimäärää
24333: teillä ja rautatieasemalla ilmenevistä järjes- suurempi.
24334: tyshäiriöistä aiheutuu poliisille jatkuvasti Kouvolan poliisivahvuuden vajavuuden
24335: erittäin runsaasti työtä. Esim. juopumuspidä- ilmaisee myös selvästi vertailu Lappeenran-
24336: tyksiä oli v. 1961 rautatieasemalla 621 ja et- nan poliisivahvuuteen samalla kun todetaan,
24337: sintäkuulutettujen pidätyksiä 101. että Kouvolan nimismiespiirissä v. 1961 hen-
24338: - Kouvola on Pohjois-Kymenlaa:kson vau- kikirjoituksen mukaan oli asukkaita 32124
24339: raan talousalueen kaupallinen ja liikenteelli- (Kouvolassa 18 297 ja Valkealassa 13 827) ja
24340: nen keskus, mikä lisää suuresti poliisin työ- Lappeenrannassa 22 284. Vertailu, koskee ri-
24341: määrää. Esim. Kouvolan oman asujamiston kos- ja järjestysosastojen vahvuuksia:
24342: lisäksi n. 50 000 asukkaan alueelta ailiko- Rikososasto:
24343: holiostot suoritetaan Kouvolassa, mikä huo- Kouvola: 1 ylikonstaapeli, 3 konstaapelia,
24344: mattavasti vaikeuttaa järjestyksen pitoa. 1 puhtaaksikirjoittaja = 5 toimenhaltijaa.
24345: - Kouvolan kaupungin asukasluku on Lappeenranta: 1 komisario, 3 ylikonstaa-
24346: v:sta 1950 v:een 1961 noussut 10 204 hen- pelia, 7 konsta&pelia ja 2 kirjuria = 13 toi-
24347: gestä 18 297 henkeen eli 8 093 ja Kouvolan menhaltijaa.
24348: kasvu n. 700 henkeä vuodessa jatkuu.
24349: - Kouvolan nimismiespiiriin kuuluvassa Järjestysosasto:
24350: Valkealan harvaan asutussa ja laajassa maa- Kouvola: 1 ylikonstaapeli tavallaan muiden
24351: laiskunnassa tapahtuvien rikosjuttujen ja jär- tehtävien lisäksi ja 13 konstaapelia sekä li-
24352: jestyshäiriöta;pausten selvittely aiheuttaa po- säksi liikennerikosryhmä 1 ylikonstaapeli ja
24353: liisille paljon jo matkojenkin vuoksi aikaa 1 konstaapeli eli yhteensä 2 ylikonstaapelin
24354: viepää työtä. Valkealassa tehtiin v. 1961 390 ja 14 konstaapelia = kaikkiaan 16 toimen-
24355: rikosilmoitusta. haltijaa.
24356: 512 IV ,249. - Kouvolan nimismiespiiri.
24357:
24358:
24359: Lappeenranta: 1 komisario, 5 ylikonstaa- turvallisuuden kaililalta tärkeään ulkt>var-
24360: pelia ja 29 konstaapelia = kaikkiaan 35 toi- tiointiin ei ole henkilökuntaa käytettävissä
24361: menhaltijaa. ollenkaan jne. Henkilökunnan puutteesta joh-
24362: Myös rikosilmoitusten luku näissä kaupun- tuen poliisitoimen hoito Kouvolassa kärsii
24363: geissa osoittaa huomattavaa epäsuhdetta ver- monin tavoin, vaikka Kouvolan nimismiehet
24364: rattaessa niitä edellä selostettuihin henkilö- esimerkillisellä tavalla ovat pyrkineet työt
24365: määriin. V. 1960 oli rikosilmoitusten määrä järjestämään ja vaikka Kouvolan poliisikunta
24366: Kouvoilassa 2 343 ja v. 1961 2 743 ja vastaa- uhrautuvasti suorittaa vastuunalaista työ-
24367: vasti Lappeenrannassa v. 1960 2 329 ja v. tään.
24368: 1961 2 578. Edellä olevan johdosta kunnioittaen esi-
24369: Puuttumatta yksityiskohtaisesti siihen, tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24370: millä poliisitoimen alalla Kouvolassa selos- muksen,
24371: tettu henkilöpuute pahimmin vaikeuttaa po-
24372: liisin työtä, Kouvolan poliisivoimien vähyy- että hallitus ottaisi vuoden 1963
24373: destä johtuu, että henkilökunta on jatkuvasti tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
24374: työn paljoudella rasitettu; eräitä poliisitoi- suuruisen määrärahan 3 ylikonstaa-
24375: men alaan kuuluvia tehtäviä, kuten huolto- pelin, 3 vanhemman konstaapelin, 4
24376: poliisin tehtäviä varten ei ole vakinaista hen- nuoremman konstaapelin ja 2 toimisto-
24377: kilökuntaa ollenkaan käytettävissä; monet apulaisen viran perustamiseksi Kouvo-
24378: tehtävät ruuhkautuvat; loman aikana yleisen lan nimismiespiiriin.
24379: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
24380:
24381: Erkld Tuuli. Sulo Suorttanen. Juha. Rihtniemi.
24382: 613
24383:
24384: IV,250.- Toiv.al. N:o 207.
24385:
24386:
24387:
24388:
24389: Hä.ikiö ym.: Toimenpiteistä Maaningan nimismiespiirin uudel-
24390: leen perustamiseksi.
24391:
24392:
24393: E d u s kun n a 11 e.
24394:
24395: V: n 1960 menoarvioesityksessä esitti halli- mersa1men kunta on tämän järjestelyn yh-
24396: tus, että Maaningan nimismiespiiri ~opetettai teydessä tullut nyt siirretyksi Tuusniemen
24397: siin v:n 1960 alusta lukien. Tämä tulrkin nimismiespiiriin oltuaan tähän asti Kuopion
24398: eduskunnan !päätökseksi siitä huo'limatta, nimismiespiirissä. Vehmersalmelaiset joutu-
24399: että sisäasiainministeriön ao. virkamiesten vat täten toimittamoo nimismiehen kontto-
24400: vastustavan kannan vuoksi valtiovarainvalio- riin kuuluvat asiansa entistä pitemmän mat-
24401: kunta budjetin ensimmäisessä lukemisessa kan päässä ja takahankaan suunnalla, johon
24402: poistikin ko. kohdan hallituksen esityksestä. heillä ei muuten ole asiaa.
24403: Selvä on, että Maaningan kunnan asuk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24404: kaille oman, vanhan nimismiespiirin menetys nioittaen ·eduskunnan hyvä:ksyttäväksi toivo-
24405: ja sen liittäminen Kuopion nimismiespiiriin muksen,
24406: ei ole ollut mieluisa, koska matka Kuopioon
24407: on pitkä (45 km kirkolta). Yleisesti toivo- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
24408: taaru.kin Maaningan pitäjässä, että asiantHa menpiteisiin Maaningan nimismiespii-
24409: korjataan entiselleen. - Asia koskee myös rin uudelleen perustamiseksi.
24410: V~hmersailmen kuntallaisia sikäJli, että Veh-
24411:
24412: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
24413:
24414: Juuso Bäikiö. Pentti Silla.nta.us.
24415: Paavo Rautkallio. Oiva. Turunen.
24416: Eino Räsänen.
24417:
24418:
24419:
24420:
24421: 65 E 219/62
24422: 514
24423:
24424: IV,251.- Toiv.al. N:o 208.
24425:
24426:
24427:
24428:
24429: Leinonen ym.: ~Määrärahasta tie- ja vesirakennushallinnon
24430: uusien virkojen ja toimien perustamiseksi.
24431:
24432:
24433: E d u s k u n n a ll e.
24434:
24435: Yleisistä teistä annettu laki on astunut ja tähän tehtävään asetettu komitea on:kin
24436: voimaan v:n 1958 alusta lukien. Lain mu- saanut asiaa koskevan mietintönsä jo val-
24437: kaan tulee noin 85 % maan kaikista kunnan- miiksi. Olisi näin ollen ensiarvoisen tärkeätä,
24438: ja kyläteistä muuttumaan ns. pai!kallisteiksi että uudelleenorganisointi saataisiin päätök-
24439: ja siirtymään täten va;ltion so. tie- ja vesi- seen kuluvan vuoden aikana, jotta m:m.
24440: rakennushallinnon välittömään hoitoon ja on uuden organisation oo~Hyttämät virat ja toi-
24441: viimeksimainittujen siirtojen määrä tapwh- met saataisiin sisällytetyksi jo v:n 1963 bud-
24442: tua v: n 1963 [oppuun mennessä. jettiesitykseen.
24443: Tie- ja vesirakennushallinnon kokonaisme- Virkojen ja toimien vakinaistaminen pois-
24444: not nousevat jo nykyisin lähes 10 % :iin taisi suurelta osalta insinööri- ja teknikko-
24445: koko va!ltakunnan vuotuisista budjettime- pulan tie- ja vesirakennushallinnon alalta.
24446: noista, siis lähes 40 mrd. mk:aan, ja tulee Samaa puJaa on myöskin esiintynyt piiriha!l-
24447: tämä lrokonaismenojen määrä, mm. alussa linnon johtoportaan kameraalistenkin virko-
24448: mainitusta syystä, lähivuosina vielä suurene- jen kohdalla.
24449: maan. Tie- ja vesirakennushallinnon virkamiesten
24450: Tästä huolimatta tie- ja V"esirwlrennushal- lukumäärä on täLlä hetkellä vain noin 2.5 %
24451: linnon virkamieskunnasta, jonka määrä on koko maan vil'kamieskunnan määrästä, vaikka
24452: tällä hetkeNä 1 612 (peruspalkkaiset ja yli- puheenaolevan hallinnon kokonaismenot ovat,
24453: määräiset virkamiehet), on runsaasti yli puo- kuten edellä on jo mainittu, n. 10 % maam-
24454: let (872) vi'elä ylimääräisiä toimenhwltijoita. me budjetin kokonaismenoista.
24455: Tämän Hsäksi on sekä tie- ja vesira:kennus- Kaiken edellä esitetyn perusteella ehdo-
24456: hallituksessa että V"arsinkin sen piiriha;llin- tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
24457: nossa vielä huomattava määrä virkamiehiä väksi toivomuksen,
24458: tilapäisinä toimihenkHöinä lukuisasti jopa
24459: johtoportaankin tehtävissä. että hallitus ottaisi. vuoden 1963
24460: Tämä asiantila johtunee suurelta osalta tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
24461: siitä, että voimassa oleva tie- ja vesiraken- suuren määrärahan tie- ja vesimken-
24462: nushallinnosta annettu asetus (sisältää tvh: n nushallinnon uusien virkojen ja toi-
24463: organisation) on täysin vanhentunut eikä mien perustamiseksi sekä sellaisen
24464: näin ollen vastaa lainkaan TVH: n nykyisiä palkkauksen maksamiseksi, että tvh voi
24465: toimintamuotoja. Tie- ja ve,sirakennushal- pysyttään palveluksessaan kokeneet ja
24466: Hnnon uudelleenjärjestämistyö on jo vireillä pätevät voimat.
24467: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
24468:
24469: Armas Leinonen. Tuure Salo.
24470: 515
24471:
24472: IV,252. - Toiv.al. N: o 209.
24473:
24474:
24475:
24476: Airo ym..: Puolustuslaitoksen lääkärikunnan aseman paranta-
24477: misesta.
24478:
24479:
24480: E d u s k u n n a ll e.
24481:
24482: Puolustuslaitoksessa on jo vuosikausia val- lääkintähuollon kulkua ei voida enää taata.
24483: linnut lääkäripula, johon on pääasiallisesti Joukko-osastoissa ja kouluissa on tilanne jo
24484: syynä sotilaslääkäreiden ja maan muissa lää- nykyisin sellainen, että yli 50 % viroista on
24485: kärinviroissa palvelevien tulonmuodostuk- joko avoinna tai väliaikaisesti tai muiden
24486: sessa ja taloudellisissa eduissa vallitseva, soti- tilapäisjärjestelyjen avulla hoidettu. On pe-
24487: laslääkäreille erittäin epäedullinen suhde. rusteltua aihetta olettaa, että siirtyminen
24488: Puute on koko sotien jälkeisen ajan tuntu- siviilisairaaloihin jatkuu, ellei esikunnissa,
24489: nut raskaimpana joukko-osastoissa, kouluissa joukko-osastoissa ja kouluissa palvelevien
24490: ja esikunnissa, kun taasen suurissa sotilas- sotilaslääkäreiden asemaa perusteellisesti kor-
24491: sairaaloissa on virat saatu jonkin verran jata siten, että puolustuslaitos pystyy menes-
24492: helpommin täytetyiksi. tyksellisesti kilpailemaan lääkärityövoimasta.
24493: Kun maan sairaalalääkärien asema v. 1961 Asiaa arvosteltaessa on otettava huomioon,
24494: järjestettiin uudelleen, ulotettiin tämä jär- että puhtaasti tulonmuodostuksiin kohdistu-
24495: jestely puolustuslaitoksessa koskemaan vain vien tekijöiden lisäksi vaikuttavat asiaan
24496: keskussotilassairaaloita, sotilasparantolaa ja myös sotilaslääkärin työn erikoislaadusta joh-
24497: kolmea sotilassairaalan nimellä olevaa joukko- tuvat seikat, kuten osallistuminen sotaharjoi-
24498: yhtymän sairaalaa. Järjestely johti uusien, tuksiin, opetusvelvollisuus ja työmäärän jak-
24499: siviililääkintälaitoksen lääkärivirkoja sekä ni- soittaiset nousut sekä sotilaslääkärin ammatin
24500: mikkeeltään että tulonmuodostukseltaan vas- kaksinaisuus, kun viran haltija on paitsi lää-
24501: taavien sotilaslääkärivirkojen perustamiseen. kärin myös upseerin asemassa siitä johtuvine
24502: Joukko-osastojen lääkäreiltä uusi järjestely velvollisuuksineen sekä se, että sotilaslääkäri
24503: sitävastoin poisti heidän noin 40 vuoden ai- on eroamisikäänsä ja eläkeoikeuteensa näh-
24504: kana nauttimia etuja, koska sairaalalisäjär- den epäedullisemmassa asemassa kuin muut
24505: jestelmää, jolla nämä edut oli korvattu sai- virkalääkärit ja upseerit. Asia ei ilmeisesti
24506: raalalääkäreille, ei ulotettu joukko-osastoihin. ole korjattavissa virkojen nykyisen järjeste-
24507: Näin heidän asemansa huononi entisestään. lyn puitteissa. Parannus olisi todennäköisesti
24508: Uusi järjestely ei myös mitenkään korjannut aikaansaatavissa siten, että nykyiset lääkintä-
24509: lääkintähuoltoa johtavien ja siitä vastuussa upseerin virat muutettaisiin siviililääkintä-
24510: olevien pääesikunnassa ja yhtymien esikun- laitoksen virkoja vastaaviksi.
24511: nissa palvelevien sotilaslääkäreiden eikä myös- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
24512: kään sotakouluissa palvelevien sotilaslääkä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24513: reiden asemaa, vaan päinvastoin suurensi
24514: näiden lääkärien ja vastaavien siviililääkintä- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
24515: laitoksessa palvelevien lääkäreiden aseman toimenpiteisiin puolustuslaitoksen lää-
24516: eroa entisestään. Tilanne on nyt, sotilaslää- kärikunnan aseman järjestämiseksi
24517: käreiden yhä suuremmassa määrässä hakeu- niin, että se saa.tetaan tasavertaiseksi
24518: tuessa maan siviilisairaalalaitoksen palveluk- maan sairaalalääkärikunnan kanssa.
24519: seen, muodostunut niin kestämättömäksi, että
24520: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
24521:
24522: A. F. Airo. T. A. Wiherheimo. Irma Hamara.
24523: Erkki Koivisto. Saara Forsius.
24524: 516
24525:
24526: IV,253. - Toiv.a'l. N: o 210.
24527:
24528:
24529:
24530:
24531: Airo ym.: Puolustusvoimien sotilasvirkamiesten taloudellisen
24532: aseman parantamisesta.
24533:
24534:
24535: E d u s k u n n a ll e.
24536:
24537: Puolustuslaitoksen sotilasvirkamiehet ovat Sotilasvirkamiehistön pääosa muodostuu 1.,
24538: jääneet kaikissa viime vuosina suoritetuissa 2., 3. ja 4. luokan sotilasteknikoista, jotka
24539: palkkausjärjestelyissä osattomiksi. Tästä on käytännössä muodostavat puolustusvoimain
24540: ollut seurauksena sotilasvirkamiesten joutu- ns. käyttöinsinöörikunnan. Toimista mainitta-
24541: minen erittäin epäoikeutettuun ·asemaan jopa koon esimerkiksi ilma- ja merivoimien kone-
24542: niin, että huomattava osa heistä on samassa tarkastajat sekä keslmskorjaamoiden johta-
24543: tai alemmassa palkkausluokassa kuin heidän jat. Huoltopuolella toimen jakaantuvat eri-
24544: alaisinaan toimivat alipäällystötoimenhaltijat. laisiin talouspäälliköiden, taloudenhoitajien
24545: Lisäksi on todettava, että tämä noin 300 ja rahastonhoitajien toimiin.
24546: henkilöä käsittävä, mutta toimiensa laadun Yleisen kehityksen seurauksena puolustus-
24547: mukaisesti lähes 40 eri toimialaa hoitava laitoskin teknillistyy yhä enenevässä mää-
24548: sotilasvirkamiesryhmä on ainoa osa puolus- rässä ja alan henkilöstön on jatkuvasti py-
24549: tuslaitoksen sotilashenkilöstöstä, joka on soti- syttäydyttävä kehityksen tasalla. Näin ollen
24550: laseläkelain vaikutuspiirin ulkopuolella. Tästä ei voi olla asiallista eikä valtion edun mu-
24551: on välittömänä seurauksena, että alipäällys- kaista, että erittäin suuren materiaalivas-
24552: tön parhaimmisto, jonka keskuudesta sotilas- tuun omaavan ja sen lisäksi varsin vaativat
24553: virkamiehistön luonnollisen täydennyksen koulutustehtävät hoitavan henkilöstön asema
24554: tulisi tapahtua, ei voi tuntea kiinnostusta on jäänyt huomattavasti heikommaksi kuin
24555: sotilasvirkamiehen uraa kohtaan, koska se niiden viran- ja toimenhaltijaryhmien asema,
24556: katsoo menettävänsä jo saatuja etuja. joihin tehtäviä hoitavia täysin asiallisin pe-
24557: Sotilasvirkamiehiltä vaaditaan varsinaisen rustein voidaan verrata ja joihin heidät on
24558: ammattikoulutuksen lisäksi verrattain perus- aikaisemmin rinnastettu.
24559: teellinen sotilaskoulutus. Huomattava osa Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
24560: heistä omaa upseeriarvon. Näin ollen ryh- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
24561: mään kuuluvilta vaaditaan kaksinainen am- väksi toivomuksen,
24562: mattipätevyys, jota muilla hallinnon aloilla
24563: yleensä ei ole. Toimialojen moninaistuessa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24564: ja kehittyessä joutuu alan henkilöstö jatku- menpiteisiin puolustusvoimain sotilas-
24565: vasti kehittämään itseään, joten vasta pitkä- virkamiesten saattamiseksi taloudelli-
24566: aikainen kokemus tuo heille täyden ammatti- sessa suhteessa heidän tehtäviään vas-
24567: pätevyyden. taavalle tasolle.
24568: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
24569:
24570: A. F. Airo. Irma Hamara.
24571: T. A. Wiherheimo. Saara Forsius.
24572: Erkki Koivisto.
24573: 517
24574:
24575: IV,254. - Toiv.aJ.. N: o 211.
24576:
24577:
24578:
24579:
24580: Ha.ra. ym..: Puolustuslatitoksen kantahenkilöstön oikeuttami-
24581: sesta päivärahakorvauksiin leiriolosuhteissa.
24582:
24583:
24584: Eduskunnalle.
24585:
24586: Valtioneuvoston, puolustusministeriön ja Em. järjestelmään (ns. ,ma:hapalkka"-jär-
24587: puolustuslaitoksen vira.n- tai toimenha:ltijain jestelmään) on ilmeisesti johtanut se, että
24588: matka- ja muuttokustannusten korvauksesta tulo- ja menoarviossa 9 Pl. XI: 3 ·(matka-
24589: sekä päivärahasta 14. 6. 51/364 antaman pää- kustannukset) kohdalla ei ole osoitettu
24590: töksen 7 §:n nojruH.a ei puolustuslaitoksen riittävästi varoja, jotta ka:nta:heDkHöstöHe
24591: kantahenkilöstölle suoriteta päivärahaa sel- aiheutuv·at kohtuulliset korvaukset voitaisiin
24592: laisessa tapauksessa, että he toimivat leiriolo- siltä maksaa.
24593: suhteissa aUe 96 t. (4 vrk), mikäli heillle täl- EdeH.ä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
24594: löin annetaan va:ltion puolesta lrorvaukseton taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- ·
24595: majoitus ja muonitus. Kun täHa.inen ra:situs sen,
24596: nykyisen va:llitsevan tiiviin koulutusohjelman
24597: puitteissa toistuu hyvinkin usein, on kor- että hallitus ryhtyisi to-imenpiteisiin
24598: vauksetonta työajan pidennystä, joka lisäksi niiden rajoitusten poistamiseksi, jotka
24599: tapahtuu aina -erittäin epäsuotuisissa olo- estävät puolustuslaitoksen kantahenki-
24600: suhteissa (telttamajoitus ja kenttämuoni- löstöä saamasta kohtuullista päivära·-'
24601: tus), pidettävä kohtuuttomana rasituksena. hakorvausta leiri~ ym. vastaavissa. olo-
24602: Lisäksi on todettava, että mikään muu val- suhteissa suoritetusta palveluksesta
24603: tion virkakuntaan kuuluva ryhmä ei ole niissä tapauksissa, joissa palvelus kes- .
24604: päivärahan saantiin nähden näin epäedulli- tää alle 4 vuorokautta.
24605: sessa ase;massa.
24606: Helsingisä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
24607:
24608: Erkki Hara. Juha Rihtniemi.
24609: 518
24610:
24611: IV,255. - Toiv.al. N: o 212.
24612:
24613:
24614:
24615:
24616: Kaitila ym. : Puolustusvoimuni ja rajavartiolaitoksen päällys-
24617: tön ja alipäällystön palkkauksen korottamisesta.
24618:
24619:
24620: Eduskunnalle.
24621:
24622: Viime aikoina on kasvavassa määrässä kiin- rusteeksi usein juuri uran tarjoamat aineel-
24623: nitetty huomiota siihen, kuinka puolustus- liset edut.
24624: laitoksemme kykenee oolviytymään niistä teh- Äskettäin su10ritetun 1-3 pl:n ns. taso-
24625: tävistä, joita haillitusmuotomme ja maamme ja kuoppakorotuksen ei voida katsoa ratkais-
24626: tekemå't kansainväliset sopimukset sille aset- seen puolustuslaitoksen · kouluttajahen!killö-
24627: tavat. · Tämä on johtanrut mm. toimenpitei- kunnan vajauskysymystä. Vasta erillisratkai-
24628: siin, jotka tähtääväJt puolustuslaitoksen ka- suna suoritetun päällystön ja alipäällystön
24629: lumon ja välineistön nykyaikaistamiseen. Ka- palkkaukse111 riittävän korotuksen voidaan
24630: lusto- ja .materia:ailitilanteen väihittäiseUä katsoa takaavan alaHe hakeutuvan nuorison
24631: kohentamisella päästään kuiterikin parhaim- lukumääräisen riittävyyden ja laadullisen
24632: millaankin vain sangen puoilinaiseen tulok- pätevyyden. TäNä tavalla olisi koko puolus-
24633: seen, ellei samanaikaisesti· huolehdita siitä, tusvoimien henikilöstön palkkaus irroitettava
24634: että puolustusl:adtoksella on käytettävissään muusta virkamieskunnasta ja samalla huo-
24635: lukumä.äräisesti. riittävä, ammattinsa taitava mattavasti korotettava. Asia olisi hoidetta-
24636: kouluttajavoima. va jo v: n 1963 tulo- ja menoarviota •laadit-
24637: Kouluttajavajauksen lisäännyttyä vuosi taessa:.
24638: vuodelta suoritettiin puolustusministeriön Edellä olevaan: viitaten ehdotamme kunni-
24639: toimesta viime vuonna tutkimus, jolla pyrit- oittavasti eduskunnan hyvwyttä:vä:k:si toivo-
24640: tiin selvittämään syyt tähän. Tutkimus osoitti muksen,
24641: eräänä merkittävimpänä syynä sotilasa!lalle että hallitus t·yhtyisi kiireellisiin
24642: hakeutuvan nuorison vähyyteen olevan uran toimenpiteisiin puolustusvoimissa ja
24643: tarjoamien sosiaalisten ja taloudellisten etu- rajavartiolaitoksessa palvelevan ali-
24644: jen niukkuuden muihin tarjolla olevien elä- päällystön ja päällystön palkkauksen
24645: mänuriin verrattuna. E[ämänuran suunnit- korottamiseksi kahdella palkkaluo-
24646: telussa muodostuu tärkeimmäksi valintape- kalla.
24647: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
24648:
24649: Esa Kaitila. Eino Ojajärvi.
24650: Juho Tenhiälä. Aaro Stykki.
24651: Anni Hosia. Harras Kyttä.
24652: Pentti Pakarinen. Irma Karvikko.
24653: 519
24654:
24655: IV,256.-Toiv.al. N:o 213.
24656:
24657:
24658:
24659:
24660: Tuuli ym. : Asevelvollisuusajan lukemisesta ikälisiin oikeut-
24661: t.avaksi palvelusajaksi valtion ja kunnan palveluksessa.
24662:
24663:
24664: E d u s k u n n a 11 e.
24665:
24666: Asevelvollisuuslain 1 § :n mukaan on jokai- valitsemaan ammatin, johon valmistautuiili-
24667: nen Suomen mies asevelvollinen. Asevelvolli- nen kestää lyhyemmän ajan kuin muutoin
24668: suuden. suorittamista varten tulee jokaisen olisi mahdollista, josta taas myöhemmin ai-
24669: miehen palvella vakinaisessa väessä 8-11 heutuu ansiomahdollisuuksien pysyvää rajoit-
24670: kuukautta. Tämä velvollisuus onkin jokaisen tuneisuutta.
24671: miehen kunnia-asia ja sen tunnollisella täyt- Kun asevelvollisuuden suorittamisella ja
24672: tämisellä turvataan maamme itsenäisyys. Vel- asevelvollisuusaikana saadulla koulutuksella
24673: vollisuuttaan täyttäessään miehet joutuvat taataan yhteiskuntamme olemassaolo ja sen
24674: kuitenkin eräissä suhteissa huonompaan ase- turvallisuus, olisi oikein, ettei niille, jotka
24675: maan kuin naispuoliset kansalaiset. Esim. tuon yhteiseksi hyväksi tapahtuxan velvolli-
24676: ammattiin valmistautuessa, opiskelussa eri- suuden tunnollisesti suorittavat, aiheutuisi
24677: laisissa ammattioppilaitoksissa ja korkeakou- siitä haittaa ja vahinkoa taloudellisena me-
24678: luissa asevelvollisuuden suorittaminen aiheut- netyksenä tai muulla tavalla.
24679: taa käytännöllisesti katsoen vuoden lykkäyk- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
24680: sen ja lykkää vastaavasti myös asianomaisen esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24681: valmistumista ammattiinsa. Tästä puolestaan muksen,
24682: aiheutuu, että miehet pääsevät vastaavasti
24683: vuotta myöhemmin ansaitsemaan, mahdolli- että hallitus ryhtyisi sellaisiin tQi-
24684: siin ikälisiin oikeuttava palvelus pääsee alka- menpiteisiin, että asevelvollisuusaika
24685: maan myöhemmin, saattaapa asevelvollisuu- luettaisiin valtion, kuntien ja vastaa-
24686: den suorittamisesta olla seurauksena, että 1Jien yhdyskuntien palveluksessa ikä-
24687: miehet taloudellisista syistä ovat pakotetut lisään oikeuttavaksi palvelusajaksi.
24688: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
24689:
24690: Erkki Tuuli. Urho Saariaho. Sulo Hostila.
24691: A. F. Airo. Sulo Suortta.nen. Heikki Ha.su.
24692: Juha Rihtniemi.
24693: 520
24694:
24695: IV,257. - Toiv.al. N: o 214.
24696:
24697:
24698: Hostila ym.: Valtion työntekijäin rinnastamisesta sosiaali-
24699: sissa ja taloudeUisissa suhteissa viran ja toimen haltijoihin.
24700:
24701: E d u s k u n n a ll e.
24702:
24703: Valtion eri työvirastojen työsopimussuh- joilla sekä työsopimussuhteessa olevilla olisi
24704: teessa olevien toimihenkilöiden ja työnteki- täysin samanlaiset vuosilomaoikeudet
24705: jäin keskuudessa herättää jatkuvasti tyyty- Kun työsuhteen erilaisuus vielä vaikuttaa
24706: mättömyyttä se epäoikeudenmukainen asema, samaa työtä tekevien palkkaukseen siten, vi-
24707: mihin yksityisoikeudellisessa työsopimussuh- ran- ja toimenhaltijat saavat palvelusvuo-
24708: teessa valtioon olevat työntekijät ovat alis- siensa mukaisessa suhteessa ikälisät, jota vas-
24709: tetut, verrattaessa heidän sosiaalisia ja talou- tavaa korvausta ei työntekijälle makseta, on
24710: dellisia etujaan valtion viran- ja toimenhal- ymmärrettävää, että työsuhteessa olevat val-
24711: tijain vastaaviin etuihin. tion työntekijät eivät voi katsoa valtion työn-
24712: Kohtuullisena on pidettävä sitä, että kaikki antajana suhtautuvan tasapuolisesti ja oikeu-
24713: valtion palveluksessa olevat viran- ja toimen- denmukaisesti kaikkiin työntekijöihinsä.
24714: haltijat sekä työsopimussuhteessa olevat työn- Tyytymättömyyttä valtioon työsopimussuh-
24715: tekijät ja toimihenkilöt ovat tasasuhtaisessa teessa olevien keskuudessa on ollut omiaan
24716: asemassa kaikkiin palkkauksen lisäksi suori- lisäämään vielä se seikka, että valtion eri työ-
24717: tettaviin taloudellisiin ja sosiaalisiin etuihin virastojen ja työntekijäjärjestöjen välisillä
24718: nähden. työehtosopimuksilla ei ole voitu yhtenäistää
24719: Näin ei kuitenkaan asia nykyisin ole. Val- eri työntekijäryhmien sosiaalisia ja muita
24720: tion työsopimussuhteessa olevilta toimihenki- etuja.
24721: löHtä ja työntekijöillrtä puuttuu se turvalH.i- Valtion eri työvirastojen työntekijöillä on
24722: suus heidän asemasaan palkannauttijoina, sekä lakeihin että asetuksiin ja eri ministe-
24723: mikä valtion viran- ja toimenhaltijoilla on, riöiden kirjelmiin perustuvia määräyksiä so-
24724: siitäkin huolimatta, että heidän työsuhteensa siaalisista oikeuksistaan ja näiden määräys-
24725: on monissa tapauksissa jatkunut yhtäjaksoi- ten erilainen tulkinta eri työvirastojen alai-
24726: sesti yli kaksikin vuosikymmentä. sissa töissä lisää vielä käytännössä valtion
24727: Kun useissa tapauksissa työskentelee täysin työntekijäin sosiaalisten etuuksien erilai-
24728: samanlaisissa tehtävissä vuosikymmeniä yh- suutta.
24729: dessä työntekijöitä, joista toiset ovat virka- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
24730: ja toiset .työsuhteessa olevia, niin on täysin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
24731: ymmärrettävää, että työsuhteessa olevat työn- . vomuksen,
24732: tekijät tuntevat olevansa työnantajansa ta-
24733: holta epäoikeudenmukaisesti kohdeltuja, kos- että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
24734: ka heiltä ja heidän perheiitään puuttuu se .menpiteisiin yksityisoikeudellisessa työ-
24735: turva, jonka perhe-eläkelaki ja virkasuhteen sopimussuhteessa valtioon olevien työn-
24736: suoma sairaslomakorvaus antaa viran- ja toi- tekijäin sosiaalisten ja taloudellisten
24737: menhaitijoille ja heidän perheilleen. etujen saattamiseksi määrävuotisen
24738: Oikeudenmukaista olisi iisäksi se, että kai- palveluksen jälkeen samanlaisek~ kuin
24739: killa samanlaista työtä suorittavilla valtion puheena olevat valtion viran ja toimen
24740: palveluksessa olevilla viran- ja toimenhalti- haltijain edut ovat.
24741: Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1962.
24742: Sulo Hosti1a. Viljo A. 'Virtanen. Arvo Ahonen. Uljas Mäkelä.
24743: Anni Flinck. Artturi Koskinen. Antero Väyrynen. Veikko Kokkola.
24744: K. F. Haapasalo. Kalle Matilainen. Uuno Voutilainen. Väinö Vilponiemi.
24745: Veikko Helle. Meeri Kalavainen. Väinö Tikkaoja. Kaarlo Pitsinki.
24746: Eino Raunio. Valto Käkelä. Timari Linna. G. Henriksson.
24747: Voitto Hellsten.
24748: 521
24749:
24750: IV,258.- Toiv.a.l. N:o 215.
24751:
24752:
24753:
24754:
24755: Koivunen ym.: Valtion työntekijöiden palkkojen korotta-
24756: misesta.
24757:
24758:
24759:
24760: E d u s k u n n a ll e.
24761:
24762: Tulonsa pääasiassa työtätekevää kansaa jien vaatimusten mukainen palkkataso, joka
24763: Yerottamalla keräävän valtion tulisi työmark- alittaa kohtuullista toimeentuloa edellyttävän
24764: kinoilla esiintyä esimerkillisenä työnantajana. vähimmäisrajan. Näin menetellään nimen-
24765: Näin ei kuitenkaan ole asianlaita käytän- omaan sen vuoksi, että yksityisten työnanta-
24766: nössä. Välittömästi eduskunnan päätettävissä jien heikoimmin palkattuihinkin töihin tun-
24767: olevien viran ja toimen haltijain palkkauk- nettaisiin vetoa valtion töissä työskentelevien
24768: sessakin on suuria epäoikeudenmukaisuuksia. työllistettyjen keskuudessa. Tälllainen menet-
24769: Työsuhteessa valtioon olevien työntekijöiden tely valtion työvirastojen palkkapolitiikassa
24770: palkkapolitiikkaa hoitavat ministeriöiden on avointa luokkapolitiikkaa työnantajien
24771: alaiset työvirastot, joiden palkkapolitiikka on puolesta palkkatyöntekijöitä vastaan.
24772: kehnointa. Eduskunta on pariin otteeseen vastaukses-
24773: Samaa työtä tekevän, työsuhteessa olevan saan hallituksen talousarvioesityksistä kiin-
24774: valtion työntekijän palkkaus jää huomatta- nittänyt hallituksen huomiota näihin epäkoh-
24775: vasti heikommaksi virkasuhteessa olevaan tiin. V: n 1961 talousarviomietinnössä kehoi-
24776: työntekijään verrattuna. Pahimmat palkka- tettiin hallitusta korottamaan alimmin pal-
24777: politiikan epäkohdat esiintyvät kuitenkin nii- kattujen työttömyystyömailla työskentelevien
24778: den valtion työvirastojen kohdalla, joiden työntekijäin palkkoja, ja v: n 1962 talousa.r-
24779: työntekijöinä ovat työnvälitystoimistojen viomietinnössä kehoitettiin hallitusta toimen-
24780: kautta osoitetut valtion toimenpitein työllis- piteisiin metsähallituksen työmailla metsä-
24781: tetyt työntekijät. Näillä työmailla on palkka- työntekijäin palkkojen korottamiseksi. Nämä
24782: taso usein painettu niin alhaiseksi, että suuri- huomautukset eivät kuitenkaan ole johtaneet
24783: perheiset eivät saa niistä perheidensä toi- käytännöllisiin tuloksiin.
24784: meentuloa turvatuksi ilman kotikunnan so- Valtion työntekijöiden palkkojen korotta-
24785: siaalilautakunnan apua. misesta pidättymistä ei voida perustella sillä,
24786: Kuitenkin valtion maa- ja vesirakennustoi- että valtion työvirastojen ja ao. ammattiliit-
24787: minta muodostaa jatkuvasti kansantalouden tojen välillä on mahdollisesti solmittu työ-
24788: vuotuisista sijoituksista erään suurimman si- ehtosopimukset, koska niissä sovitut palkat
24789: joituserän, samoin työntekijäin määrä näissä ovat minimipalkkoja. Lisäksi on todettava,
24790: töissä on varsin huomattava. Yleinen maassa että sanottujen työehtosopimustenkin tulkin-
24791: vallitseva työtilanne puolestaan on sellainen, nassa olisi melkoisesti liikkumavaraa palkko-
24792: että ns. noususuhdanten aikanakaan kymme- jen korottamisen suuntaan, mikäli tulkinta
24793: nillätuhansilla työntekijöillä ei ole valinnan suoritettaisiin työntekijöiden eduksi eikä hei-
24794: varaa, van he joutuvat hakeutumaan TVH: n, dän vahingokseen.
24795: rautatiehallituksen, maatalous- ja metsähalli- Eduskunta on joka tapauksessa vastuussa
24796: tuksen töihin, jotka ovat ainoita mahdollisia työvirastojenkin kautta valtioon työsuhteessa
24797: tarjolla olevia työpaikkoja. Näissä kansan- olevien työntekijöiden palkkatasosta. Siksi
24798: taloudellisesti tärkeiksi katsotuissa töissä on esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24799: kuitenkin vallalla yksityisten suurtyönanta- muksen,
24800: 66 E 219/62
24801: 522 IV,258. - Valtion työntekijäin palkat.
24802:
24803:
24804: että hallitus kiireellisesti ryhtyisi tamiseksi elinkustannusten nousuiJ vas-
24805: toimenpiteisiin valtion työsuhteessa taavalle ja kohtuullisen toimeentulon
24806: olevien työntekijöiden palkkojen korot- turvaavalle tasolle.
24807: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
24808:
24809: Matti Koivunen. Juho Mäkelä. Lyyli Koskinen.
24810: Olavi Kämäräinen. Toivo Asvik. Elli Stenberg.
24811: Aleksi Kiviaho. Paavo Aitio. Martti Linna.
24812: Siiri Lehmonen. Mauno Pohjonen. Veikko Rytkönen.
24813: Toivo Niiranen. Irma Torvi. Kauko Tamminen.
24814: Judit Nederström-Lunden. Kaino Haapanen. Hannes Tauriainen.
24815: Eino Tainio. Tauno Kelovesi. Antti Kinnunen.
24816: 523
24817:
24818: IV,259. - Toiv.a.l. N: o 216.
24819:
24820:
24821:
24822:
24823: Salmela-Järvinen ym..: Ikälisän suorittamisesta valtion työn-
24824: tekijöille.
24825:
24826:
24827: E d u s k u n n a 11 e.
24828:
24829: Valtion töissä olevat ovat palkka- ja muissa vuosien tuoma työkokemus useimmiten kor-
24830: työsuhteissa toisistaan huomattavasti poik- vaa moninkertaisesti fyysillisen kunnon heik-
24831: keavassa asemassa. Erityisesti tämä tulee kenemisen;
24832: esille toteutettaessa ns. ikälisäjärjestelmää, Ainoa tie mainittujen epäkohtien korjaa-
24833: jonka eduista pääsevät nykyisellään nautti- miseksi on ryhtyä suorittamaan valtion työn-
24834: maan yksinomaan viran ja toimen haltijat. tekijöille ikälisää samoilla perusteilla kuin
24835: Tämän johdosta on valtion työntekijäin palk- viran ja toimen haltijoillekin, eli 21 vuotta
24836: kataso jäänyt huomattavasti jälkeen saman- täyttäneille työntekijöille jokaiselta 3 vuo-
24837: arvoisia töitä tekevien viran ja toimen halti- den palvelusajalta laskien 5% työntekijän
24838: jan palkkauksesta. ammatin mukaisesta tuntipalkasta aina 5: een
24839: Perustelut sanotun ikälisäjärjestelmän ikälisään saakka.
24840: yleistämisestä koskemaan myös valtion työn- Edelläolevan perusteella esitämme kun-
24841: tekijöitä ovat aivan samat kuin viran ja nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
24842: toimen haltijainkin kohdalla. Työn jatkuva muksen,
24843: suoritus ja siinä vuosien ja vuosikymmenien että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24844: aikana hankittu kokemus pitää ottaa huo- menpiteisiin lainsäädännön uudistami-
24845: mioon ja palkita. seksi siten, että valtion viran· ja toi-
24846: Nykyisen järjestelmän vallitessa valtion men haltijoiden ikälisäjärjestelmä tu-
24847: työntekijäin palkka monesti jopa pienenee lee koskemaan myös valtion työnteki-
24848: ikävuosien mukana siitä huolimatta, että ikä- jöitä.
24849: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
24850:
24851: Martta. Sa.'lmela.-Järvinen. Impi Lukkarinen.
24852: 524
24853:
24854: IV.260.- Toiv.aJ. N:o 217.
24855:
24856:
24857:
24858:
24859: V. A. Virta.n.en ym.: Posti- ja lennätinhallituksen palveluk-
24860: sessa ns. julkisoikeudellisessa urakkasopimussuhteessa ole-
24861: vien työntekijäin aseman parantamisesta.
24862:
24863:
24864: E d u s k u n n a ll e.
24865:
24866: Posti- ja :lennätinhallituksen prulveluksessa välttämättömiä ja joiden palvelu koituu koko
24867: on suuri määrä osapäivätoimisia, ns. julkis- yhteiskunnan hyödyksi.
24868: oikeudellissessa urakk:asopimussuhtoossa ole- Kun lisäksi vielä otamme huomioon, että
24869: via kansail:aisia maseudun syrjäisHlä kolkilla. edellämainitut heJllkhlöt ovat miltei kokonaan
24870: He ovat puhelin- tai postiaseman hoitajia, eläketurvan ulkopuoleHa, käs1tämme hyvin,
24871: ma~aispostinkantajia jne. Sopimukset teh- että yhteiskunnan velvollisuus on poistaa
24872: dään usein varsin pitkä.a.ikaisiksi; sitäpaitsi oleva epäkohta ja saattaa heidät asemansa
24873: pirtin peräHe sijoitettu puhelinkeskus tai paremmin pailkatuksi ja muutenkin osailli-
24874: postiautotien varressa oleva postipaikka si- seksi samoista sosiaalisista eduista kuin muut-
24875: tovat toimen määrättyyn paikkaan, jota on kin valtion palveluksessa olevat.
24876: vaikea muualle muuttaa. Edelläolevaan viitaten ehdotll!ffiffie kunni-
24877: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- oittaen eduskunnan hyväiksyttäväiksi toivo-
24878: riö vahvistaa posti- ja leD!llätinhallituksen muksen,
24879: esityksestä sopimuspalkkojen ylä- ja alara-
24880: jan. Samoin tapahtuu korotusesityskin, joka että hallitus ryhtyisi kiireUisiin toi-
24881: tavall.isesti kulkee huomllitta:vasti muiltten menpiteisiin ns. julkisoikeudellisessa
24882: palkankorotusten jälkeen. urakkasopimussuhteessa posti- ja pu-
24883: Nämä postin ja puhelilliliilrenteen palve- helinliikenteen palveluksessa olevien
24884: luksessa olevat ovat niitä maan h:iljaisimpia, palkkausol-ojen tuntuvaksi korottami~
24885: jotka tuslcin koskaan korottavat äänensä seksi ja sosiaalisten etujen mm. eläk-
24886: sadakseen itselleen oikeutta. Ja kuitenkin on keen ulottamiseksi myös näitä työnte-
24887: kysymyksesså ammattikunnat, jotka ovat kijäryhmiä koskeviksi.
24888: Helsi,ngissä 2 päivänä mall!liskuuta 1962.
24889:
24890: Viljo Virta.n.en. Uuno Voutilainen.
24891: Sulo Hostila. Sylvi Siltanen.
24892: Ensio Partanen. Anni Flinck.
24893: Uljas Mäkelä.. Väinö Vilponiem.i.
24894: Antero Väyrynen. Edvard Pesonen.
24895: 525
24896:
24897: IV,261.- Toiv.al. N:o 218.
24898:
24899:
24900:
24901:
24902: Aitio ym.: Rautatiehallituksen hallintorakennuksen siivoojien
24903: aseman parantamisesta.
24904:
24905:
24906: E d u s kun n a 11 e.
24907:
24908: RautatiehalHtuksen hallintorakennuksen nen palkkail!Sa vastaavan työtuntimäärän
24909: siivoustehtävissä työskeUJt(31lee tällä hetkellä mukaan.
24910: 36 siivoojaa. He ovat tyÖSOipimussuhteessa Yileen:sä valtion eri virastojen hallintora-
24911: työanJtajaansa, mutta heidän prurkkaus- ja kennusten siivoojat ovat virkasuhteessa tai
24912: työaikakysymyksistään ei ole määrätty rau- ainakin heidän pa.ilkkauksensa on rinna.stettu
24913: tatieha:llituksen ja Rautatieläisten Liiton väli- virkasuhteessa olevien siivoojien palkkauk-
24914: sessä työehtosopimuksessa. Useimmilla heistä seen. Esimerkiksi 8. pl: n siivoojrun pa;lkka on
24915: on pail.velusvuos:iJa 10-30. Helsingissä 33 365 mk, johon tulevat :i:käJisä-
24916: Työaika on kolmella siivoojaltla 8 tuntia korotukset.
24917: ja muilla 7 tuntia päivässä. Työaika jakau- Rautatiehallituksen hallmtorakennuksen
24918: tuu töiden käytänrnöllisen järjestelyn vuoksi siivoojat ov:at jääneet epäoikeutettuun ase-
24919: kahteen osaan. Heidän on tultava työhön maan palkkauksen:sa suhteen.
24920: aamulla kello 6 ja illalla keHo 16. Työmäärä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
24921: on heille tarkoin .määrätty pinta-alojen mu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24922: kaan ja se on näin ollen tavallaan urakka-
24923: luonJtoista työtä. että hallitus suorituttaisi tutkimuk-
24924: Hallim:torakennu:ksen siivoojien nykyinen sen rautatiehallituksen hallintoraken-
24925: bruttopallkka on 24 100 mk kuukaudessa, joka nuksen siivoojia, jotka ovat työsopi-
24926: määräytyy siten, että Rautatieläisten Liiton mussuhteessa, mutta joiden palkkaus-
24927: ja rautatiehallituksen välisestä työehtosopi- ja työaikakysymystä ei ole järjestetty
24928: muksesta on johdettu heidän tuntipalkkansa, työehtosopimuksessa, koskevassa asi-
24929: joka on II palkkaryhmän mukaisesti naisiHe assa ja saattaisi mainittujen siivoojien
24930: 120 mk tunnilta korotettuna aika-, työ- ja hy- palkkauksen ja työajan samaan suh-
24931: vänmiehen lisä:llä. Kaikille aikapalkka1aisille teeseen muiden rautate~'llä työskente-
24932: työntekijöille maksetaan palkka kuukausi- levien siivoojien palkka- ja työehtojen
24933: palkkana. Jos työntekijä suorilttaa normaali- kanssa.
24934: työpäivää lyhyempää päivää, maksetaan hä-
24935: Helsin:gissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
24936:
24937: Paavo Aitio. Veikko Rytkönen.
24938: Irma. Rosnell. Leo Suonp~.
24939: Kelpo Gröndahl. Hugo Manninen.
24940: Aarne Pulkldnen. Judit Nederström-Lunden.
24941: 526
24942:
24943: IV,262. - Toiv.al. N: o 219.
24944:
24945:
24946:
24947:
24948: V. A. Virtanen ym.: Lossimiehistön aseman saattam,isesta
24949: vakinaiselle kannaUe.
24950:
24951:
24952: E d u s k u n n a ll e.
24953:
24954: Tuhatjärvien maassamme on jouduttu te- tonta, että epäedullisissa olosuhteissa työs-
24955: kemään lukuisia teitä, jotka ylittävät vesi- kentelevä, vaikkapa pienikin väestönosa jou-
24956: reittejä lossilla. Vaikka siltojen rakentami- tuu joka vuosi epätietoisuuden valtaan siinä,
24957: seen onkin ryhdytty tarmolla, kestää kuiten- joutuvatko he perheineen hankkiutumaan
24958: kin vielä vuosikymmeniä, ennenkuin voimme muualle, jos ilmaantuu ·joku halvemman tar-
24959: sanoa hyvästit maantielossille, jotapaitsi aina jouksen tehnyt ja että mm. eläkkeeseen näh-
24960: i'lmestyy uusia tiesuunnitellmia, joissa lossi on den heillä ei ole mahdollisuuksia muuta kuin
24961: ainakin aluksi välttämätön. ylimääräisten eläkkeiden kautta, joka sekin
24962: Vähälu~minen lossien miehistö on jäänyt on usein saavuttamattomissa. V'armaankin
24963: valtiovallan ta!holta kokonaan vaille huomiota. hyvällä tahdolla löydetään keinot siihen, että
24964: Heidän asemansahan on edelleenkin kaikin lossimiehistön epävakainen asema saatetaan
24965: tavoin suojaton: lossin hoito myydään edel- nykyisestä huutokauppa-asteesta vakiintn-
24966: leenkin huutokaupalla - niinkuin huuto- neemmalle kannalle.
24967: laiset aikoinaan - vuodeksi kerrallaan hal- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin
24968: vimmalle tarjoojalle. He eivät ole työaikalain eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24969: eivätkä vuosilomalain alaisia eikä heillä ole
24970: valtion työntekijälle kuuluvia sosiaalisia että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24971: etuja, mm. eläkettä. lossimiehistön aseman saattamiseksi
24972: On myönnettävä, että mm. epämääräinen vakinaiselle kannalle ja että heidät
24973: työaika, lossipaikkojen aukioloajan erilainen rinnastettaisiin tasavertaisina työnte-
24974: pituus jne. asettavat vaikeuksia asiantilan kijöinä myös sosiaalisiin etuihin näh-
24975: korjaamiseksi. Mutta toisaalta on kohtuu- den.
24976: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
24977:
24978: Viljo Virtanen. Kaarlo Pitsinki. Rafael Paasio.
24979: Sulo Hostila. Kalle Matilainen. Valdemar Sandelin.
24980: Lyyli Aalto. Eino Raunio. Väinö Tikkaoja.
24981: Uuno Voutilainen. Artturi Koskinen. Ensio Partanen.
24982: Eino Siren. Valto Käkelä. Uljas Mäkelä.
24983: Veikko Helle. Edit Terästö. Sylvi Siltanen.
24984: Sylvi Siltanen. Tyyne Paasivuori. Anni Flinck.
24985: Väinö Vilponiemi. Edvard Pesonen.
24986: 527
24987:
24988: IV,263. - Toiv.al. N: o 220.
24989:
24990:
24991:
24992:
24993: Kervinen ym.: Asutustoiminnasta vapautettujen työntekijäin
24994: työllisyyden ja eläkkeiden turvaamisesta.
24995:
24996:
24997: E d u s k u n n a ll e.
24998:
24999: Sotia seuranneeseen laajamittaiseen asutus- kin vanhentuneet, monien lähennellessä nyt
25000: ja maankäyttötoiminnan palvelukseen palkat- 60 vuoden ikää. Iäkkyydestään johtuen hei-
25001: tiin varsin runsaasti päteviä keskiasteen maa- dän on varsin vaikea päästä sijoittumaan
25002: talouskoulutuksen saaneita henkilöitä. Näi- talouselämän palvelukseen, edes maatalous-
25003: hin tehtäviin kiinnitettiin parhaat voimat neuvonnan tehtäviin, josta he ovat vuosia
25004: mm. maatalousneuvonnan palveluksesta. sitten lähteneet asutustoiminnan palveluk-
25005: Asutus- ja maankäyttötoiminnan nyt su- seen. Tämän vuoksi heidän taloudellinen koh-
25006: pistuessa ja saadessa uuden organisation, tansa on kestämätön ja perheidensä toimeen-
25007: joka on toteutettu v: n 1961 loppupuolella, tulo varsin epävarma.
25008: on tästä toiminnasta vapautunut, ts. työn- Edelläolevaan viitaten ehdotamme edus-
25009: antajan toimesta vapautettu melko suuri kes- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
25010: kiasteen maatalouskoulutuksen saaneiden (lu-
25011: kumäärä on 25-35 hengen seutuvilla) että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
25012: joukko tehtävistään. Nämä miehet ovat par- toimenpiteisiin asutustoiminnasta va-
25013: haat vuotensa uhranneet palveluksessaan pautettujen iäkkäiden työntekijöiden
25014: noin 15 ·vuoden ajan maamme asutustoimin- työllisyyden ja eläkkeiden turvaami-
25015: taa. He ovat tänä aikana luonnollisesti myös- seksi.
25016: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
25017:
25018: Olli Kervinen. Veikko Honkanen.
25019: Lauri Laine. Eino Uusitalo.
25020: 528
25021:
25022: IV,264.- Hemst.mot. N: o 221.
25023:
25024:
25025: Ehrnrooth m.fl.: Angående effektiva åtgärder för en ratimteU
25026: industrialisering.
25027:
25028:
25029: T i 11 R i k s d a g e n.
25030:
25031: Den högkonjunktur, som präglat också har ännu inte framlagts. Dock ligger det
25032: värt lands ekonomi under en följd av är, har obestridlig fara i dröjsmål.
25033: inte kunnat skymma den ekonomisk-politiska Ä ven med gynnsamma förutsättningar att
25034: utsikten på lång sikt. Vi vet, att det redan konkurrera om utländskt kapital, kräver in-
25035: nu kräves mälmedvetna åtgärder för att dustrialiseringen framför allt att inhemskt
25036: trygga sysselsättningen av den under 1960- kapital i större utsträckning än hittilis står
25037: talet starkt växande arbetsföra befolkningen. tili buds. Skattepolitiken mäste aktivt begag-
25038: Denna uppgift löses inte genom nödhjälps- nas för industrialiseringens främjande. Dub-
25039: arbeten eller andra konstgjorda åtgärder. belbeskattningen är, trots att den lindrats,
25040: För att levnadsstandarden skall kunna höjas, ingen stimulans för aktiesparandet. Under-
25041: vartill envar med sin arbetsinsats strävar, balanseringen av statsbudgeten även under
25042: måste det produktiva arbetet ökas och en tid av högkonjunktur hämmar likaså i
25043: produktionens lönsamhet förbättras. Detta betydande grad tiliförseln av kapital tili in-
25044: sker om en rationell utbyggnad av vär dustrin. Den favoriserade ställning ur be-
25045: industri kan tryggas. skattningssynpunkt, som statsobligationer,
25046: Statsmakten främjar nu för tiden i alla bankdepositioner och i bostadsproduktionen
25047: Iänder genom direkta och indirekta åtgärder investerat kapital åtjnuter, har också mot-
25048: industrialiseringen. Ju effektivare det sker verkat det industrifrämjande aktiesparandet.
25049: hos oss, desto bättre utsikter har värt land Den olyckliga utformningen av omsättnings-
25050: att hävda sig i den tilltagande internationella skatten har åter bromsat upp utvecklingen
25051: konkurrensen. Flera omständigheter, vilka av hela värt näringsliv.
25052: inte här behöver beröras, ställer redan nu Det åligger statsmakten att utan dröjsmål
25053: näringslivet i värt land inför problem, som ägna största möjliga uppmärksamhet åt den
25054: för vära konkurrenter inte är lika svåra att utomordentligt viktiga uppgift som vår eko-
25055: lösa. Det är lätt att spå, att inte minst den nomiska politik nu står inför. För att de
25056: utveckling, som sker på handelspolitikens om- stora årsklassernas sysselsättning i produk-
25057: räde utomlands, kommer att ställa Finland tivt arbete skall kunna tryggas måste in-
25058: inför nya problem av bestående natur. Där- dustrialiseringen ges ökad fart. Det kan inte
25059: för är det sä mycket viktigare, att statsmak- ske utan att skattepolitiken fördomsfritt om-
25060: ten inte försummar nägon åtgärd, varigenom prövas.
25061: den kan förbättra konkurrensförutsättnin- I stöd av det som ovan anförts föreslår vi,
25062: garna för landets industri. att riksdagen ville besluta hemställa,
25063: Sälunda hör det tili vår ekonomiska poli-
25064: tiks allra angelägnaste uppgifter att sörja att regeringen skyndsamt måtte vid-
25065: för att tillgången på kapital för industrins taga effektiva åtgärder för en ratio-
25066: behov ökas. Möjligheterna att erhälla inves- nell industrialisering av landet, var-
25067: teringskapital från utlandet kan genom vid i synnerhet sådana skattepolitiska
25068: många åtgärder i lagstiftnings- och annan reformer, vilka är ägnade att främja
25069: väg förbättras. Statsrådet tilisatte 1960 en aktiesparandet, borde föreslås för
25070: kommitte i detta syfte, men några förslag Riksdagen.
25071: Helsingfors den 9 mars 1962.
25072:
25073: Georg C. Ehrnrooth. Kurt Nordfors. J. 0. Söderhjelm.
25074: IV,264. -Toiv.al. N:o 221.
25075: Suomennos.
25076:
25077: Ehrnrooth ym.: Järkiperäistä teollistamista koskevista tehok-
25078: kaista toimenpiteistä.
25079:
25080: E d u s k u n n a 11 e.
25081:
25082: Useiden vuosien aikana maamme taJQuselä- komitean, mutta ehdotuksia ei ole vielä tehty.
25083: mälle luonteenomaiset korkeasuhdanteet eivät Viivytyksestä koituu kuitenkin ikiistämättö-
25084: ole voineet peittää nä:kyvistä talouspoUitti~ia miä vaaroja.
25085: näköaJ.oja pitkällä tähtä.ilnellä 'katsoen,, Me- Vaikka suotuisia edellytyksiä olisikin kil-
25086: hän tiedämme, että jo nyt ta,l'Vita,an määrä- pailla ulkomaisesta pääomasta, edellyttää
25087: tietoisia, toimenpiteitä työllisyyden varmista- teollistaminen ennen kaikkea sitä, että kQti-
25088: miseksi 1960-luvulla voimakkaasti kasvavalle maista pääomaa on tarjolla suuremmassa
25089: työkykyiselle väestölle. Tätä tehtävää ei voida määrin kuin tähän asti. Verotuspolitiikkaa
25090: ratkaista varratöillä eikä muilla keinoteko1- olisi aktiivisesti käytettävä teollistamisen
25091: silla toimenpiteillä. Jotta elintasoa voitaisiin edistämisen hyväiksi. Vaikka ka:ksoisverotusta
25092: korottaa, mihin kukin työpanoksellaan pyr- onkin lievennetty, se ei ole omiaan kannusta-
25093: kii, täytyy tuottavaa työtä lisätä ja tuotan- maan osakesäästämiseen. Valtion tulo- j~:~. me-
25094: non kannattavuutta parantaa. Tämä voidaan noarvion vajauksellisuuskin ehkäisee korkea-
25095: toteuttaa, jos teollisuutemme järkiperäinen suhdanteen aikana samoin huomattavassa
25096: rakenne voidaan turvata. määrin pääoman saantia teollisuudelle. Se
25097: V aitiovalta edistää tätä nykyä kaikissa verotuksen kannalta k111tsoen suosittu asema,
25098: maissa teollistumista suoranaisilla ja väliUi- joka suodaan valtionobligaatioihin, pank:ki-
25099: sillä toimenpiteillä. Mitä tehokkaammin tämä talletuksiin ja asuntotuotantoon sijoitetulle
25100: tapahtu'l;l meidän maassamme, sitä paremmat pääomalle, on myös jarruttanut teollisuutta
25101: mahdollisuudet on maallamme tulla toimeen edistävää osakesäästämistä. Liikevaihtoveron
25102: yhä lisääntyvässä kansainvälisessä kilpailussa. epäonnistunut muoto on puolesta111n jarrutta-
25103: Monetkin se~kat, joihin ei tässä yhteydessä ole nut koko elinkeinoelämämme kehitystä.
25104: tarvetta puuttua, panevat jo nyt maamme Valtiovallan velvollis1!1lls on kiinnittää, vii-
25105: elinkeinoelämän selvittelemään ongelmi,a, jot- pymättä mitä suurinta huomiota siihen erit,
25106: ka eivät kilpailijoillemme ol,e yhtä vaikeasti täin tärkeään tehtävään, jo~a talouspolitiik-
25107: ratkaistavia. Helppoa onkin ennustaa, ettei kaamme nyt odottaa. Jotta suurten vuosiluok-
25108: vähiten se kehitys, jota tapahtuu kauppapo- kien pääseminen tuottavaan työhön voitai~iin
25109: liti:Ukan alalla ulkomailla, aseta Suomea luon- varmistaa, täytyy teollistamiseen saada lisää
25110: teeltaan pysyväisten uusien ongelmien eteen. vauhtia. Tämä ei voi onnistua, jollei veropoli-
25111: Tästä syystä on sitäkin tärkeämpää, ettei val- tiikkaa enn111kkoluulottomasti tarkisteta.
25112: tiovalta laiminlyö mitään toimenpidettä, Edellä esiteyn perusteella ehdotamme edua-
25113: jonka avulla se voi parantaa maan teollisuu- kunnan hyväksyttiiväksi toivomuksen,
25114: den kilpailuedellytyksiä.
25115: Siksi onkin talouspolitiikkamme kaikkein että hallitus ryhtyisi kiireellisesti te-
25116: tähdellisimpiä tehtäviä huolehtia siitä, että hokkaisiin toimenpiteisiin maan järki-
25117: pääoman saanti teollisuuden tarpeisiin kas- peratsen teollistamisen aikaansaami-
25118: vaa. Mahdollisuuksia saada sijoituspääomaa ~Jeksi ja että Uissä yhteydessä esitetään
25119: ulkomailta voidaan parantaa. monilla toimen- Rduskunnalle eritoten senaisiq, veropo-
25120: piteillä lainsäädäntöteitse ja muilla tavoilla. liittisia uudistuksia, jotka ovat omiaan
25121: Valtioneuvosto asetti v. 1960 tässä mielessä edistämään osakesäästämistä.
25122: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
25123:
25124: Georg C. Ehrnrooth. Kurt Nordfors. J. 0. Söderhjelm.
25125: 67 E 219/62
25126: 530
25127:
25128: IV,265. - Toiv.al. N: o 222.
25129:
25130:
25131:
25132:
25133: Pitsinki ym..: Taloudellisen suunnitteluelimen asettamisesta
25134: lähivuosien teollistamisohjelman laatimista varten.
25135:
25136:
25137: Eduskunnalle.
25138:
25139: Yleinen .elintason nousu ja sosiaalisen tur- set etujärjestötkin saavat toiminnalleen luo-
25140: vallisuusjärjestelmän kehittäminen ovat mah- tettava pohjan. Meidänkään maassamme ei
25141: dollisia vain sillä edellytyksellä, että kaikille lähivuosien aikana kyetä ratkaisemaan valta-
25142: työkykyisille kansalaisille kyetään tarjoa- vaa työllisyysongelmaa ja siihen kytkeytyvää
25143: maan työtä ja että kansantaloudessamme teollistamistehtävää ilman käytännön tar-
25144: määrätietoisesti keskitytään niille tuotannon- peita palvelevaa kansallista taloussuunnitte-
25145: aloille, jotka kansainvälisen työnjaon puit- lua, joka asettaa yleiset taloudelliset pyrki-
25146: teissa antavat koko kansamme suorittamalle mykset ja niihin liittyvät sosiaaliset tavoit-
25147: työlle parhaan mahdollisen palkan. Työllisyy- teet selväpiirteiseen tärkeysjärjestykseen.
25148: den turvaaminen sekä tuotannon laajentami- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25149: nen ja tehostaminen vaativat jatkuvaa ja kunnalle hyväksyttäväksi toivomuksen,
25150: suunnitelmallista ponnistelua maamme teol-
25151: listamiseksi. Siksi on aktiiviselle ja tarkoituk- että hallitus aikaisemmin suoritet-
25152: senmukaiselle teollisuuspolitiikalle annettava tuun selvitystyöhön ja tarpeellisiksi
25153: keskeinen asema talouspolitiikassa. katsottaviin lisäselvityksiin nojautu-
25154: Maassamme on jo suoritettu arvokasta, van teollistamisohjelman avulla yhden-
25155: osittain yksityiskohtaistakin selvitystä niistä mukaistaisi talouspoliittisen suunnitte-
25156: periaatteista ja suuntaviivoista, joita noudat- lun sellaisella tavalla, joka takaa teol-
25157: taen maamme teollistamista olisi edelleen ke- listamiskysymykselle sen merkityksen
25158: hitettävä. Pääosaltaan suunnitelmat ja ehdo- mukaisen huomion taloudellisten rat-
25159: tukset ovat kuitenkin jääneet toteuttamatta kaisujen yhteydessä, ja
25160: ja tehty selvittelytyö on siten tullut hukkaan että hallitus tässä tarkoituksessa
25161: heitetyksi. Teollistamista tarkoittavat ja sitä asettaisi taloudellisen suunnittelueli-
25162: palvelevat toimenpiteet ovat sitäpaitsi olleet men, joka käytäntöä silmällä pitäen
25163: vailla yhtenäisyyttä. kiireellisesti laatii lähivuosia koskevan
25164: Vallitsevan talousjärjestelmän luonteesta teollistamisohjelman ja tekee sen
25165: riippumatta pyritään edistyvissä nykyaikai- osalta täsmälliset ehdotukset hallituk-
25166: sissa valtioissa laatimaan ja toteuttamaan ta- sen ja Eduskunnan päätettävistä teh-
25167: loudellisia kehityssuunnitelmia, joiden puit- tävistä.
25168: teissa niin yritykset kuin erilaiset taloudelli-
25169: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
25170:
25171: Kaarlo Pitsinki. Meeri Kalavainen. Veikko Helle.
25172: Kalle Matilainen. 'Väinö Leskinen. Olavi Lindblom.
25173: Rafael Paasio. Arvo Ahonen. Sulo Hostila.
25174: 531
25175:
25176: IV,266. - Toiv.al. N: o 223.
25177:
25178:
25179:
25180:
25181: Helle ym.: Maaseudun teollistamisohjelman valmistamisesta.
25182:
25183:
25184: Eduskunnalle.
25185:
25186: Maatalouden koneeliistuminen ja muu Maan yleistä teollistamista tarkoittavaan
25187: rationalisointi vapauttavat maatilataloudesta suunnitteluun tulee edellä mainituista syistä
25188: jatkuvasti työvoimaa, jonka uudelleen sijoit- liittyä erityinen maaseudun teollistamisohjel-
25189: tamine.n täysitehoiseen tuotannolliseen toi- ma. Sen päämääräksi on asetettava pienteolli-
25190: mintaan on yhteiskuntamme nykyisessä kehi- suuden aikaan saaminen maaseudulta löyty-
25191: tysvaiheessa talouspolitiikan tärkeimpiä teh- vien tuotantoedellytysten hyväksikäyttöä var-
25192: täviä. Tätä työvoimaa ei enää voida sijoittaa ten ja ennestään olemassa olevan koti- ja
25193: uusille viljelystiloille siten maataloustuotan- pienteollisuuden edistäminen sen toiminta-
25194: toa laajentaen, koska elintarvikkeiden tuo- mahdollisuuksia parantamalla ja sen laajene-
25195: tannossa on nyt jo saavutettu kokonaisuutena mista haittaavia esteitä poistamalla.
25196: katsoen täydellinen omavaraisuus ja eräiden Edellä olevan perusteella esitämme kun-
25197: karjataloustuotteiden tuotosylijäämän mark- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
25198: kinointi ulkomaille kohtaa lisääntyviä vai- muksen,
25199: keuksia.
25200: Mikäli valtiovalta ei ryhdy tilanteen vaati- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
25201: miin toimenpiteisiin, tulee maaseudulta kau- toimenpiteisiin maaseudun teollistami-
25202: punkeihin ja muihin väestökeskuksiin suun- seksi ja että se sitä varten valmistaisi
25203: tautuva muuttoliike entisestään voimakkaasti maaseudun teollistamisohjelman, jonka
25204: kasvamaan aiheuttaen jatkuvaa asuntopulaa mukaisesti suunnitellut toimenpiteet
25205: ja muuttavalle väestölle lisääntyviä sopeutu- käytännössä suoritettaisiin.
25206: misvaikeuksia.
25207: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
25208:
25209: Veikko Helle. Uuno Voutilainen. Artturi Koskinen.
25210: Väinö Tikkaoja. Lyyli Aalto. Sylvi Siltanen.
25211: Valto Käkelä. Antero Väyrynen. Anni Flinck.
25212: Kalle Matilainen. Eino Raunio. G. Henriksson.
25213: 532
25214:
25215: IV,267.- Toiv.al. N:o 224.
25216:
25217:
25218:
25219:
25220: Pitsinki ym.: Valtion investointitoiminnan ohjaamisesta.
25221:
25222:
25223: E d u s k u n n a ll e.
25224:
25225: Tsloudellisen kasvun kannalta on tähdel- taan valtion sijoitustoiminnasta ohjelmia,
25226: listä, että niitä pääomia, jotka kansantalou- joissa sekä suhdannepoliittiset että kansan-
25227: de$samme kokonaissäästämisen huomattavana tal()utemme sopusuhtaisen kasvun edellyttä-
25228: osana muodostuvat julkisen säästämisen tietä, mät näkökohdat tulevat huomioon otetuiksi.
25229: oloi!uhteiden sallimassa laajuudessa ohjataan Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
25230: tuotannollisiin ja tuottaviin investointeihin. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
25231: Näiden investointien tulee myös palvella suh- vomuksen,
25232: dannepoliittisia päämääriä ylläpitämällä si-
25233: joitustoimintaa ja työllisyyttä matalasuhdan- että hallitus kiireeUisesti laaditut-
25234: teiden aikana, jolloin elinkeinoelämän yksi" taisi asiantuntijoilla suunnitelman
25235: tyisen lohkon investoinnit supistuvat. budjettivarojen siirtämisestä inves-
25236: Suhdannevaihteluja tasoittavat ja taloudel, tointi- ja suhdannerahastoon ja ohjeet
25237: lista kasvua edistävän valtiollisen i:nvestoin" ra]l,aston käytöstä sekä antaisi Edus-
25238: titoiminnan ensimmäisenä edellytyksenä on, kunnalle asiaan liittyvät lakiesitykset;
25239: että on olemassa erityinen lakisääteinen jär- että hallitus nimittäisi valtiovaMin-
25240: jestelmä budjettivarojen siirtämisestä inves- ministeriön yhteyteen investointineu-
25241: tointi- ja suhdannera:hastoihin. Tärkeänä on vottelukunnan laatimaan suunnitelmia
25242: niin ikään pidettävä, että jatkuvasti laadi- valtion investointitoiminnasta.
25243: Helsingi$Sä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
25244:
25245: Kaarlo Pitsinki. Dmari Linna.
25246: Veikko Helle. G. Henriksson.
25247: Tyyne Paasivuori
25248: 533
25249:
25250: IV,268. - Hem.at.mot. N: o 225.
25251:
25252:
25253:
25254:
25255: Wickm.an m.fl!. : Angående tryggande av småindustrin.
25256:
25257:
25258: T i 11 R iks d a g en.
25259:
25260: Det är beklagligt, att flykten från lands- benägna bistånd fåtts tili stånd. Men även
25261: bygden blivit så omfattande, att man nödgas dessa arbeten är mer eller mindre av tilifäl-
25262: uppmärksamgöra riksdagen på densamma i lig natur. Kvar står, som olöst, själva syssel-
25263: syfte att finna utvägar för skapandet av ut- sättningsproblemet.
25264: komstmöjligheter för dem, som nödgas söka När man på allvar granskar här nämnda
25265: efter sådana på andra orter eller i utlandet. problem, möter man ett nyckelord, som för
25266: En viss emigration och befolkningsrörelse många tycks ha en magisk förmåga att lösa
25267: från kommunernas periferiska delar tili or- det invecklade sysselsättningsproblemet. Lö-
25268: tens centrum och tätorter, ävensom tili ut- senordet är: landsbygdens industrialisering,
25269: landet, har alltid funnits. Men då denna mera små industrier på landsbygden. Men
25270: flyttningstendens antagit sådana proportio- även här möter många svårigheter och pro-
25271: ner som den nu fått på en del orter, frågar blem, såsom finansieringen, råvaruanskaff-
25272: man sig hur det skall gå med vår lands- ningen och icke minst avsättningen och valet
25273: bygd, om ingenting görs för att skapa ut- av lämplig produktion eller rörelse. Tili fi-
25274: komstmöjligheter för de arbetsbehövande i nansieringssvårigheterna sällar sig en för
25275: de landsdelar, där utflyttningen är störst. rörelsen ödesdiger beskattning, där t. ex. om-
25276: Enligt vår mening är 'en av de viktigaste sättningsskatten för små företag i många fall
25277: orsakerna tili ovan berörda flyttningsfeno- varit en direkt orsak till att en lovande före-
25278: men den, att utkomstmöjligheterna äro avse- tagsstart slutade med ekonomisk obestånd.
25279: värt sämre på landsbygden än i städerna och Staten beviljar, som känt, lån åt hantverk
25280: industrisamhällena, för att icke tala om vårt och småindustrin. I budgeten finns för
25281: västra grannland, Sverige. Då jordbrukets detta år ett anslag om 900 miljoner mark.
25282: mekanisering frigjort mycken arbetskraft, Även andra smärre anslagsposter finns för
25283: som nu måste sättas in i förvärvsarbete, an- stimulerande av småföretagen. Men lånevill-
25284: tingen i eget land eller i utlandet, har be-- koren äro, vad räntorna och amorteringstiden
25285: hovet av flere arbetsplatser uppstått. beträffar, synnerligen oförmånliga, varför
25286: Det synes oss, att det är en första rangens många företagare drar sig för att ansöka om
25287: samhällsangelägenhet att åstadkomma syssel- sagda lån. Det finns exempel på företag,
25288: sättningsmöjligheter av mera bestående ka- som icke mäktat med de svårigheter, som
25289: raktär för landsbygden arbetsbehövande, än mött dem när räntorna och de relativt stora
25290: de mer eller mindre tillfälliga allmänna arbe- amorteringsraterna skulle, kort efter det före-
25291: ten, som här och där ordnats som nödhjälps- taget kommit i gång, erläggas. Det synes
25292: arbeten. oss, som om villkoren för statens lån åt hant-
25293: Det är ur sysselsättningssynpunkt sett verket och småindustrin borde, vad ränte-
25294: synnerligen viktigt, att staten ger understöd satsen och amorteringstiden beträffar, lättas
25295: och lån för torrläggnings-, skogsförbättrings-, betydligt. Även omsättningsskatten borde
25296: årensnings- oelh vägarbeten av olika slag. helt och hållet avskaffas eller avsevärt lättas
25297: Dessa företag är ägnade att ge arbete och för småindustriell rörelse och för arbetsrörel-
25298: inkomster åt arbetarna och småbrukarsönerna ser, vilka sysselsätter ett fåtal arbetare och
25299: på de orter, där nämnda arbeten med statens anställda.
25300: 534 IV,268. - Pienteollisuus.
25301:
25302:
25303: Med hänvisning tili vad ovan anförts får för statens lån för hantverk och små-
25304: vi vördsamt föreslå, att riksdagen ville be- industri så, att de skune bli desamma
25305: sluta hemställa, som Arava-lånens villkor, och genom
25306: att slopa eller avsevärt minska omsätt-
25307: att regeringen skyndsamt måtte vid- ningsskatten för småindustriell rörelse
25308: taga åtgärder för tryggande av s~ och för s.k. arbetsrörelser, vilka syssel-
25309: industrin genom att ändra villkoren sätter ett fåtal anställda.
25310: Helsingfors den 8 mars 1962.
25311:
25312: Albin Wickman. Alwar Sundell. Bertel Lindh.
25313: J. A. Jungarå.. Verner Korsbäck. Kurt Nordfors.
25314: Grels Teir. Georg 0. Ehrnrooth. Carl Olof Tallgren.
25315: Sven Bögström. Elis Andersson.
25316: 535
25317:
25318: IV,268. - Toiv.al. N: o 225.
25319: Suomennos.
25320:
25321:
25322:
25323:
25324: Wickman ym.: Pienteollisuuden turvaamisesta.
25325:
25326:
25327: E d u s k u n n a 11 e.
25328:
25329: On valitettavaa, että maaltapako on tullut nämäkin työt ovat luonteeltaan enemmän
25330: niin laajaksi, että ilmiöön on kiinnitettävä tai vähemmän tilapäisiä. Ratkaisematta on
25331: eduskunnan huomiota siinä tarkoituksessa, jäänyt itse työllisyysongelma.
25332: että keksittäisiin keinoja toimeentulomahdol- Kun tarkastelee vakavassa mielessä mai-
25333: lisuuksien luomiseksi niille, joiden on pakko nittuja ongelmia, kohtaa avainsanan, joka
25334: etsiä niitä muilta paikkakunnilta tai ulko- monien mielessä jollakin taikakeinolla voi
25335: mailta. Ainahan on esiintynyt eräänlaista ratkaista monitahoisen työllisyysongelman.
25336: maastamuuttoa ja väestön siirtymistä kun- Tunnussana on: maaseudun teollistaminen,
25337: tien laitaosista alueiden keskuksiin ja taaja- lisää teollisuuslaitoksia maaseudulle. Mutta
25338: miin samoin kuin ulkomaille. Mutta kun tässäkin kohdataan paljon vaikeuksia ja
25339: tämä muuttosuuntaus on saanut sellaisia pulmia, kuten rahoitus, raaka-aineiden han-
25340: mittasuhteita kuin nykyisin eräillä seuduilla kinta eikä suinkaan vähiten menekki ja so-
25341: on laita, on aihetta kysyä, miten käy maa- pivan tuotannon tai yrityksen valinta. Ra-
25342: seutumme, jos ei mitään tehdä toimeentulo- hoitusvaikeuksiin kytkeytyy yritykselle koh-
25343: mahdollisuuksien luomiseksi työtä tarvitse- talokas verotus, jolloin esim. pienyritysten
25344: vil'le niissä osissa maata, missä poismuutto- liikevaihtovero on monessa tapauksessa ollut
25345: liike on suurinta. suoranaisena syynä siihen, että lupaavasti
25346: Käsittääksemme on tärkeimpänä syynä alkanut yritys on päättynyt taloudelliseen
25347: edellä mainittuun muuttoilmiöön se, että toi- voimattomuuteen.
25348: meentulomahdollisuudet ovat melkoisesti huo- Valtio myöntää, kuten tunnettua, lainoja
25349: nommat maaseudulla kuin kaupungeissa ja käsiteollisuudelle ja pienteollisuudelle. Me-
25350: teollisuuskeskuksissa, puhumattakaan länti- noarviossa on tätä varten 900 milj. markan
25351: sestä naapurimaastamme Ruotsista. Koska määräraha. Muitakin pienempiä määrärahoja
25352: maatalouden mekanisointi on vapauttanut on pienten yritysten kannustamista varten.
25353: paljon työvoimaa, jonka nyt on sijoituttava Mutta lainaehdot ovat korkojen ja kuoletus-
25354: ansiotyöhön joko omaan maahan tai ulko- ajan suhteen erittäin epäedullisia, minkä
25355: maille, on synynyt työpaikkojen lisätarvetta. vuoksi monet yrittäjät varovat anoma:sta
25356: Mielestämme on yhteiskunnan ensisijaisena mainittuja lainoja. On esimerkkejä yrityk-
25357: asiana hankkia luonteeltaan pysyvämpiä työl- sistä, jotka eivät ole pystyneet selviytymään
25358: lisyysmahdollisuuksia maaseudun työtätar- vaikeuksista, joihin ovat joutuneet, kun ko-
25359: vitseville kuin ne enemmän tai vähemmän rot ja suhteellisen suuret kuoletussummat on
25360: tilapäiset yleiset työt, joita siellä täällä on pian yrityksen alkuunpääsyn jälkeen täyty-
25361: järjestetty varatöinä. nyt suorittaa. Meistä tuntuu siltä, että val-
25362: Työllisyyden kanna:lta katsoen on erittäin tion käsityöpajoil'le ja pienteollisuudelle
25363: tärkeätä, että valtiovalta antaa tukea ja lai- myöntämien lainojen ehtoja olisi huomatta-
25364: noja kuivatus-, metsänparannus-, joenper- vasti helpotettava korkojen ja kuoletusajan
25365: kaus- ja erilaisiin maantietöihin. Nämä työ- suhteen. Liikevaihtoverokin olisi kokonaan
25366: maat ovat omiaan antamaan työtä ja tuloja poistettava tai sitä tuntuvasti helpotettava
25367: työläisille ja pienviljelijäin pojille paikka- pienteollisuuden ja työmaiden kohdalla,
25368: kunnilla, jonla mainittuja töitä on saatu joilla on työssä vain vä;hän työläisiä ja vir-
25369: käyntiin valtion auliilla avustuksella. Mutta kailijoita.
25370: 636 IV,268. - Pienteollisuus.
25371:
25372:
25373: Edellä esitetyn perusteella saamme kun- jen ehtoja siten, että ne tunsivat sa~
25374: nioittaen -ehdottaa eduskunnan hyväksyttä- moiksi kuin aravalainojen ehdot j-a
25375: väksi toivomuksen, poistamalla tai huomattavasti vähen-
25376: tämällä pienteollisuuden liiketoimin-
25377: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti nan ja ns. työmaayritysten liikevaihto-
25378: toimenpiteisiin pienteollisuuden ase- veroa, yritysten, joissa on vähän työn-
25379: man turvaamiseksi muuttamalla käsi- tekijöitä.
25380: ja pienteollisuudelle annettavien laino-
25381: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
25382:
25383: Albin Wickman. Alwar Sundell.
25384: J. A. Jungarå. Bertel Lindh.
25385: Grels T~ir. Kurt Nordfors.
25386: Verner lt()rsbä.ck. Carl Olof Tallgren.
25387: Georg 0. Bhtlll'ooth. Sven Högström.
25388: Elis Andersson.
25389: 587
25390:
25391: IV,269. - Toiv.al. N: o 226.
25392:
25393:
25394:
25395:
25396: Kuoppala ym.: Puuntuotannon tehostamisesta.
25397:
25398:
25399: E d u s k u n n a ll e.
25400:
25401: Suomen metsätalous on viime aikoina jou- raakapuun tuotantoa tehostuvan metsänhoi-
25402: tunut monessakin mielessä ratkaisevaan kehi- don avulla. Tätä silmällä pitäen on viimeksi
25403: tysvaiheeseen. Tähän on syynä ennen muuta metsätalouden suunnittelukomitean toimesta
25404: metsäteollisuutemme voimakas kasvu, joka jo laadittu valtakunnallinen metsänhoito-
25405: tässä vaiheessa ja varsinkin lähimmässä tule- ohjelma, jonka toteuttaminen huomattavalla
25406: vaisuudessa merkitsee suuresti lisääntyvää tavalla kohottaisi metsiemme tuotosta. Oh-
25407: raakapnun tarvetta. On laskettu, että jo v: n jelma edellyttäisi erityisesti metsänviljelyn
25408: 1963 loppuun mennessä päätökseen saatetta- ja metsäojituksen huomattavaa lisäämistä ny-
25409: vat puumassa-paperiteollisuuden laajennuk- kyisestään.
25410: set tietävät n. 6 milj. k-ma suurempaa raaka- Nykyhetkellä olemme kuitenkin metsän-
25411: puun vuotuista käyttöä kuin 1950-luvun vl.i- hoidollisessa toiminnassa varsin kaukana
25412: meisinä vuosina. äsken mainitun metsänhoito-ohjelman tavoit-
25413: Metsäteollisuutemme laajentumisen vaiku- teista eikä näihin tavoitteisiin päästä ilman
25414: tukset maan metsätalouteen ovat itse asiassa suuresti tehostettuja yhteiskunnan toimen-
25415: jo nyt nähtävissä. Niinpä metsäntutkimus· piteitä.
25416: laitoksessa suoritettujen puunkäyttötutkimus- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
25417: ten perusteella voidaan päätellä, että vv. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25418: 1960 ja 1961 kokonaispoistuma on 6-7 milj. muksen,
25419: k-mil vuotta kohden suurempi kuin metsä-
25420: talouden kestävyyttä silmällä pitäen laaditut että hallitus kiireellisesti laatisi jo
25421: hakkuusuunnitteet. On ilman muuta selvää, tähän mennessä tapahtuneen suunnit-
25422: että. näin huomattava liikahakkuu ennen pit- telutyön perusteella ohjelman ja an-
25423: kää johtaa tilanteeseen, jossa metsäteollisuu· taisi sen mukaisen esityksen puuntuo-
25424: temme raakapuun saanti käy uhatuksi. tantomme tehostamiseksi sen nykyistä
25425: Toisaalta voidaan kuitenkin todeta, että .fa tulevaisuuden tarvetta vastaavaksi.
25426: meillä on huomattavia mahdollisuuksia lisätä
25427: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
25428:
25429: Väinö Kuoppala. Yrjö Hautala..
25430: Toivo Hietala. Matti Raipala.
25431: Esko J. Koppanen. A. F. Airo.
25432: Erkki Koivisto. Juuso Häikiö.
25433: Erkki Tuuli. Saara Forsius.
25434: N. Kosola. Inna Ham.ara.
25435: Anna-Liisa Linkola. Jussi SaUkkonen.
25436:
25437:
25438:
25439:
25440: 68 E 219/62
25441: 538
25442:
25443: IV,270. - Toiv.al. N: o 227.
25444:
25445:
25446:
25447:
25448: Tauriainen ym.: Toimenpiteistä valtion ja valtionjohtoisten
25449: yhtiöiden laitosten sijoituspaikan määräämiseksi yksin-
25450: omaan asiallisten näkökohtien perusteella.
25451:
25452:
25453: Eduskunnalle.
25454:
25455: Valtion ja kuntien välisissä suhteissa on mispaikkaa määrättäessä. Eräs tyypillinen
25456: viime aikoina tapahtunut kehitystä epäter- esimerkki on Rautaruukki Oy: n raudanjalos-
25457: veeseen suuntaan. Tämä ilmenee siten, että tuslaitoksen sijoittamisen yhteydessä tehty
25458: valtio on siirtänyt kunnille suhteettoman sopimus Raahen kaupungin ja Saloisten kun-
25459: paljon luonteeltaan yleisvaltakunnallisia teh- nan kanssa, jota tehtäessä tingittiin kysei-
25460: täviä, ja niistä on aiheutunut kustannuksia siltä kunnilta satoihin miljooniin markkoihin
25461: niin, että kuntien taloudenhoito on yhä vai- nouseva summa osallistumiskustannuksina
25462: keutunut ja veroäyrin hinta kohonnut. Tä- erinäisiin töihin ja maa-alueiden lunastuk-
25463: män lisäksi valtiovalta, valtion laitokset ja siin.
25464: valtionjohtoiset yhtiöt pyrkivät käyttämään Vaikean työllisyystilanteen vuoksi kunnat
25465: kuntia muutenkin hyväkseen tavoitellen ymmärrettävistä syistä ovat kiinnostuneita
25466: niiltä huomattavia taloudellisia etuja, kun ne teollisuus- ym. valtionlaitosten sijoittamisesta
25467: suunnittelevat laitoksiensa sijoittamista. niiden alueelle. Tätä kiinnostusta hyväksi
25468: On useita tapauksia, että puolustuslaitok- käyttäen on saatu syntymään ainutlaatuinen
25469: sen varuskuntien sijoittamisen yhteydessä on kilpailu siitä, mikä kunta tarjoaa eniten
25470: vaadittu, että kunnan tulisi lunastaa puolus- etuja laitoksen sijoittajalle, näissä tapauk-
25471: tuslaitokselle yksityisiltä maa-alueita tai luo- sissa valtiolle. Näin valtio näyttää epäter-
25472: vuttaa ilmaiseksi kunnan omistamia maita ja vettä esimerkkiä myös yksityisille suur-
25473: uhattu, että ellei kunta tällaisiin uhrauksiin yhtiöille, jotka samalla tavalla käyttävät
25474: taivu, sijoitetaan varukunta jonkin toisen kuntia hyväkseen ilmaisten tonttien ja hal-
25475: kunnan alueelle. Näin tapahtui mm. Iitissä vempien tariffien muodossa.
25476: ja Sodankylässä. Mainittakoon, että Iitissä ei Tällainen kuntalaisten verovarojen lahjoit-
25477: vaatimus rajoittunut vain maa-alueiden luo- taminen niin yksityisille teollisuuslaitoksille
25478: vuttamiseen ja lunastamiseen, vaan kunnalta kuin valtioliekin ei ole hyväksyttävää. Kun-
25479: vaadittiin jopa osallistumista joukko-osaston nallisten keskusjärjestöjenkin taholta on
25480: siirtokustannuksiinkin. asiaan kiinnitetty huomiota siinäkin mielessä,
25481: Kuvaavana esimerkkinä menettelytavoista että usein kunnat on houkuteltu jopa ylittä-
25482: kunnan painostamisessa tällaisiin uhrauksiin mään toimivaltansa tuollaisten lahjoitusluon-
25483: on Sodankylän tapaus. Valtion viranomaiset toisten etujen tarjoamisessa. Missään tapauk-
25484: olivat jo tehneet asiallisen päätöksen varus- sessa ei voitane pitää hyväksyttävänä ja val-
25485: kunnan sijoittamisesta Sodankylään, mutta tion arvovallalle sopivana, että valtio aset-
25486: tingittäessä Sodankylän kunnalta lisäetuja taa laitostensa sijoituspaikat huutokaupan-
25487: viranomaiset ryhtyivät muodollisiin neuvotte- luontoisen kilpailun kohteeksi ja siten kiris-
25488: luihin Kittilän kunnan kanssa varuskunnan tää kunnilta erikoisia etuja. On pidettävä it-
25489: sijoittamisesta Kittilään. Näillä neuvotte- sestään selvänä, että niin valtion kuin yksi-
25490: luilla peloteltiin Sodankylän kunnan viran- tyistenkin laitosten sijoituspaikat ratkaistaan
25491: omaisia, ja siten saatiinkin kunta maksamaan yksinomaan asiallisten näkökohtien perus-
25492: puolustuslaitokselle useita kymmeniä miljoo- teella.
25493: nia markkoja maa-alueesta. Ylläolevaan viitaten esitämme kunnioit-
25494: Samanlaisia ilmiöitä on esiintynyt myös taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25495: valtion omistamien teollisuuslaitosten sijoitta- sen,
25496: IV,270. - Tauriainen ym. 539
25497:
25498: että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi- tien kustannuksella, vaan niiden sijoit-
25499: menpiteisiin, ettei valtion ja valtion- taminen eri kuntien alue~1le tapahtuisi
25500: johtoisten yhtiöiden laitoksia sijoitet- yksinomaan asiallisten näkökohtien pe-
25501: taessa tavoiteltaisi erityisiä etuja kun- rusteella.
25502: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
25503:
25504: Hannes Tauriainen. Olavi Kämäräinen.
25505: Matti Koivunen. Pertti Rapio.
25506: Vilho Suosalo.
25507: 540
25508:
25509: IV1971. - Toiv.a.l. N: o 228.
25510:
25511:
25512:
25513:
25514: Pohjonen ym.: Määrärahasta maaseudun sähköistämisen tuke-
25515: miseen.
25516:
25517:
25518: E d u s k u n n a 11 e.
25519:
25520: Maaseudun sähköistämistä on maassamme Keski-Suomen Valo-nimisen sähköyhtymän
25521: suoritettu suhteellisen nopeasti. Kun maa- alueella, joka käsittää pääosan Keski-Suomen
25522: seudun talouksien sähköistysaste v. 1947 oli lääniä, kaipaisi vielä 40 muuntopiiriä raken-
25523: noin 50%, lienee se jo nyt 85-90%. Tämä tamista. Vaikka näiden muuntopiirien kaikki
25524: on edellyttänyt runsaasti työtä ja varoja. kustannukset saataisiin liittymismaksuina ja
25525: Varoja lienee käytetty maaseudun sähköistä- valtionavustuksina, eivät ne ole sähkölaitok-
25526: miseen v:sta 1947 lukien noin 40 mrd. mk, selle kannattavia, koska kulutus on liian
25527: josta valtion avustus on ollut noin 3.5 mrd. pieni kustannuksiin nähden. Tästäkin huoli-
25528: mk eli vajaa 10 %· Sähköistettyjä talouksia matta nämä muuntopiirit pitäisi rakentaa,
25529: on maaseudulla noin 600 000. Sähköverkos- sillä ne kaikki ovat alueilla, joilla muuten-
25530: toon liittyjät ovat joutuneet tähän tullessa kin - esim. tieyhteyksien, kauppojen ja
25531: rahoittamaan noin 20 mrd. mk ns. tariffi- puhelimien puuttuessa - elinmahdollisuudet
25532: yksikköjen perusteella. Normaali liittymis- ovat heikoimmat. Korjaus tähän voitaisiin
25533: maksu on ollut noin 12 000-13 000 mk ta- suurelta osalta saada, jos maaseudun säh-
25534: riffiyksiköltä. Nykyisten valtionapuehtojen köistämisen tukemiseen tälle vuodelle saatuja
25535: perusteella maaseudun maakunnalliset sähkö- valtion varoja 130 milj. mk, voitaisiin lisätä
25536: yhtymät (jotka ovat pääasiallisen sähköistyk- ensi vuonna ja valtionapuehtoja lieventää.
25537: sen suorittaneet) eivät ole voineet ylittää Edellämainittuun viitaten kunnioittaen eh-
25538: rakentamiskustannuksia, jotka ovat ylittäneet dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25539: 21 000 mk tariffiyksikköä kohti eräitä poik- muksen,
25540: keuksia lukuunottamatta. että hallitus ottaisi vuoden 1963
25541: Nyt on todettu, että nykyisten valtion- tulo- ja menoarvioesitykseen maaseu-
25542: apuehtojen mukaan on vain vähäisessä mää- dun sähköistämisen tukemista varten
25543: rin mahdollista sähköistämisastetta lisätä. 200 miljoonaa markkaa siten, että val-
25544: Jos valtionapuehtoja voitaisiin lieventää, tionapuehtojen ,katto" korotettaisiin
25545: saattaisi maassamme olla vielä taloudelliset 28 000 markkaan tariffiyksiköltä sy1·-
25546: mahdollisuudet usean kymmenen tuhannen jäseutujen sähköistämisen edistämi-
25547: maaseudun talouden sähköistämiseen. Esim. seksi.
25548: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
25549:
25550: Mauno Pohjonen. Yrjö Hautala.
25551: Eemil Partanen. Urho Kähönen.
25552: Vilho Leivonen. Esa Timonen.
25553: Eino Sääskilahti. Arvo Pentti.
25554: Veikko Savela.
25555: 541
25556:
25557: IV,272. - Toiv.al. N: o 229.
25558:
25559:
25560:
25561:
25562: Raipala ym.: Toimenpiteistä piensahojen sahausjätteiden
25563: saattami$esta massateollisuuden käyttöön.
25564:
25565:
25566: Eduskunnalle.
25567:
25568: Suomev. massateollisuuden tuotantokupasi. neksi olisi perusteellisesti tutkittava, miten
25569: teetin lähivuosina suuresti kohotessa on he- piensahojemme sahausjätteet, vuosittain ehkä
25570: rännyt kysymys, riittävätkö metsävaramme noin 2 milj. m~, jotka olisivat kuorituista
25571: ajan mittaan, koska metsien luontainen tuotto puista. tehtyinä ensiluokkaista selluloosateolli-
25572: on vain rajoitetussa määrin korotettavissa ja suuden raaka-ainetta, saataisiin lähivuosina
25573: tämäkin tapahtuu hitaasti. täyttämään massateollisuuden lisääntyvää
25574: Tähän kysymykseen on vastattava myön.. raaka-ainetarvetta.
25575: teisesti, jos valtiovallan taholta viipymättä Edelläolevan perusteella ehdotamme edus-
25576: ryhdytään metsänhoidon edistämistyön lisäksi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25577: määrätietoisiin toimenpiteisiin, joilla estetään
25578: käyttökelpoisen raakapuun tuhlaaminen. että hallitus viipymättä suorituttaisi
25579: Ensiksikin meidän on syytä vähentää raa- tutkimuksen siitä, mihin toimenpitei.
25580: kapuun vientiä ulkomaille sitä mukaa kuin siin olisi ryhdyttävä, jotta se stJ!uri
25581: oma teollisuutemme tarvitsee lisää raaka-ai- raaka.aittemäärä, joka sisältyy piensa-
25582: netta. Toiseksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin, hojemme sahausjätteisiin, saataisiin
25583: ettei enää. käyttökelpoista kuitupuuta poltet- kokonaisuudessaan laajenevan massa.
25584: taisi tarpeettomasti kotikäytössä. Kolman- teollisuutemme käyttöön.
25585: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
25586:
25587: Matti Raipru@.. Kalervo Sa.ura..
25588: 542
25589:
25590: IV,273. - Toiv.al. N: o 230.
25591:
25592:
25593:
25594:
25595: Kosola ym.: Voimalaitosten rakentamisen käyntiin panemi-
25596: sesta alityöllisyysalueilla.
25597:
25598:
25599: E d u s k u n n a 11 e.
25600:
25601: Suomen sähkövoiman tuotanto on nykyään lainojen saannin vaikeus on siirtänyt uusien
25602: noin 10 m.rd. kWh vuodessa ja tuotetaan voimalaitosrakennustöiden painopisteen edellä
25603: siitä nornnaalioloissa vesivoimalla 80 % ja mainittuihin ulkolaisten polttoaineiden va-
25604: loppuosa melkein kokonaan vastapainevoi- raan perustuviin höyryvoimalaitoksiin, joissa
25605: malla. Täten on sähkövoiman tuotanto mel- varsinaiset perustamiskustannukset ovat pie-
25606: kein kokonaisuudessaan kotimaisiin energia- nemmät, mutta jatkuvat käyttökustannukset
25607: varoihin perustuva. Sähköntarpeemme arvel- suuret.
25608: laan nousevan v:een 1970 mennessä kaksin- Vesivoimalaitokset ja turvekäyttöiset voi-
25609: kertaiseksi. Tällöin tultaneen sähköntarpees- malaitokset ovat yksityistaloudellisesti täysin
25610: tamme tyydyttämään jo 40 % eli 8 mrd. kilpailukykyisiä, jos niiden perustamiseen on
25611: kWh ulkolaisten polttoaineiden varaan pe- käytettävissä esim. pitkäaikaisia 5 % lainoja.
25612: rustuvilla höyryvoimalaitoksilla, mikäli jatke- Jos vesi- ja turvevoimalaitoksia rakennetaan
25613: taan nykyistä suuntausta edustavaa voima- 1960-luvulla 4 000 milj. kWh vuosituottoa
25614: talouspolitiikkaa. IDkolaisia polttoaineita 8 vastaava määrä enemmän kuin mitä nykyisin
25615: mrd. kWh:n tuottamiseen tarvittaneen nor- on suunnitelmissa, merkitsee se noin 100 mrd.
25616: maalisilla polttoainehinnoilla vuosittain 1'5 investointeja maamme alityöllisyysalueille.
25617: mrd. mk: n arvosta. Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
25618: Maamme alityöllisyysalueil'la on kuitenkin nioittaen, että eduskunta hyväksyisi toivo-
25619: runsaasti vielä rakentamattomia vesivoimava- muksen,
25620: roja ja niillä sijaitsee myös laajoja nykyai-
25621: kaiseen polttoturvetuotantoon soveltuvia soi- että hallitus laatisi kiireellisesti esi-
25622: ta. Näiden voimavarojen hyväksikäyttö on tyksen niistä toimenpiteistä, jm'lla vesi-
25623: työllisyyspoliittisesti ja kansantaloudellisesti voimalaitosten ja turvekäyttöisten
25624: edullista. Vesivoimalaitokset samaten kuin höyryvoimalaitosten rakentamistöitä
25625: turvekäyttöiset höyryvoimalaitokset niihin maamme alityöllisyysalue't'lla voitaisiin
25626: liittyvine turvetuotantoineen ovat pääomaval- panna laajamittaisesti käyntiin.
25627: taisia ja korkea korkokanta ja pitkäaikaisten
25628: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
25629:
25630: N. Kosola. A. F. Airo. Saara Forsius.
25631: Juha Rihtniemi. Juuso H'åikiö. Erkki Hara.
25632: Olli Aulanko. Irma Hamara. Veikko Savela.
25633: 543
25634:
25635: IV,274.- Toiv.al. N:o 231.
25636:
25637:
25638:
25639: Savela ym.: Perunatärkkelyksen modifiointiteolUsuuden pe·
25640: rustamisesta.
25641:
25642:
25643: Eduskunnalle.
25644:
25645: Maassamme on perunajauhoteollisuus li- tästä on kotimaista perunatärkkelystä 22
25646: sääntynyt viime vuosina siinä määrin, että milj. kg eli 85 %. Suomessa on teollisuuden
25647: perunan vuotuisista satovaihteluista huoli- kokonaiskäyttö ehkä 10-12 milj. kg, josta
25648: matta pystytään nykyinen kotimainen kulu- kotimaista perunatärkkelystä vain 4-5 milj.
25649: tus joka vuosi tyydyttämään. Poikkeukselli- kg. ilmeisesti on olemassa edellytykset lisätä
25650: sen hyvinä perunavuosina, kuten esim. v. teollisuudessa kotimaisen perunajauhon käyt-
25651: 1960, tuotti perunajauhoteollisuus peruna- töä 5-10 milj. kg vuodessa yli nykyisten
25652: jauhoa n. 24 milj. kg. Kun nykyinen kulu- määrien, jos kotimaisella perunatärkkelyk-
25653: tus on n. 9 milj. kg vuodessa, jäi tätä kysei- sellä tyydytetää.n yhtä suuri osuus teollisuu-
25654: selle teollisuudelle varastoon erittäin suuret den tärkkelyksen käytöstä kuin Ruotsissa.
25655: määrät. Huolimatta siitä, että valtion vilja- Ruotsissa perustuu perunajauhon suuri
25656: varasto osti n. 9 milj. kg perunajauhoa, jota käyttö teollisuuden tarpeisiin siihen, että
25657: se ei laske liikkeelle toistaiseksi, on peruna- siellä on riittävästi modifiointitehtaita, jotka
25658: jauhon markkinoimistilanne heikko. Myös valmistavat modifioituja perunatärkkelys-
25659: tulevaisuudessa on todennäköisesti vaikeuksia tuotteita. Tätä voidaan käyttää lähes kaikkiin
25660: tässä suhteessa, koska vuotuinen valmistus niihin tarkoituksiin, mihin teollisuus tärkke-
25661: huonoimpinakin satovuosina tullee vastaa- lystä tarvitsee. Jotta Suomessa perunajauho-
25662: maan edellämainittua 9 milj. kg:n tarvetta. teollisuuden kapasiteetti voitaisiin käyttää
25663: Uutta perunajauhoteollisuutta on nimittäin hyväksi ja toisaalta perunan viljely pitää
25664: perustettu kokonaan uusille alueille mm. Sa- riittävän laajana sekä taata myös riittävä
25665: voon, Keski-Suomeen ja Pohjois-Pohjan- tuottajahinta teollisuusperunalle, olisi maa-
25666: maalle sekä lisätty myös entisillä alueilla hamme nopeasti perustettava perunajauho-
25667: mm. Etelä-Pohjanmaalla. Tämä tulee tasoit- tai muun teollisuuden yhteyteen modifiointi-
25668: tamaan satovaihteluiden aiheuttamia eroja teollisuutta. Kun kysymyksessä on uusi teol-
25669: vuotuisessa valmistuksessa. lisuuden ala, eikä yksityinen teollisuus ole
25670: Edellisestä johtuen tulevat perunajauhon osoittanut kiinnostusta asiaan, olisi valtion
25671: markkinointikysymykset maassamme jatku- ryhdyttävä ainakin aloitteentekijäksi.
25672: vasti olemaan vaikeat, ellei perunajauholle Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25673: keksitä uusia käyttömuotoja. Naapurimaas- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25674: samme Ruotsissa käytetään tärkkelystä kaik- muksen,
25675: kiaan 32 milj. kg. Tästä on kotimaista pe-
25676: runatärkkelystä 27 milj. kg ja tuontitärkke- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
25677: lystä n. 5 milj. kg eli vähemmän kuin meillä menpiteisiin perunatärkkelyksen mo-
25678: Suomessa. Teollisuus käyttää Ruotsissa tärk- difiointiteollisuuden perustamiseksi
25679: kelystä yhteensä n. 26 milj. kg vuodessa ja maahamme.
25680: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
25681:
25682: Veikko Savela. Vilho Leivonen. J. A. Jungarå. Matti Raipala.
25683: Matti Liina.maa. Sulo Suorttanen. Olavi Lahtela. Reino Ala-Kulju.
25684: Eino Uusitalo. N. Kosola. Juuso lfåikiö. Ale Holopainen.
25685: Aaro Linti'lä. Esa. Timonen. Toivo Antila. Leo Häppölä.
25686: Pentti Pekkarinen. Aapo Seppälä.
25687: 544
25688:
25689: IV,275.- Toiv.al. N: o 232.
25690:
25691:
25692:
25693:
25694: Hostila ym.: Määrärahasta laivatelakan peruste»niseksi Kot-
25695: kan-Haminan läheisyyteen.
25696:
25697:
25698: E d u s k u n n a ll e.
25699:
25700: Itä-Suomen satamien, Kotkan ja Haminan dollinen. Näillä, rannikohlla ei ole kunnon
25701: merkitys porttei:na ulkomaille on vuosi vuo- laivatelakkaa. Vähäisempi<enkin laivojen kor-
25702: delta jatkuvasti kasvanut. Vaikka nämä. sa- jal,lksien tllikia on lai·vojen ajettava tai onnet-
25703: tamat näyttelevät huomattavaa osaa tuon- tomuustapauksissa ne on hioort;tava aina Hel-
25704: nissa, on niiden ensisijainen merkitys vi•enJti- sinikiin saakka korjattavaksi. Tämä puute on
25705: satamina. Kotkan ja Haminan satamat ovat ilmeinen ja varmastikin se ll!iheuttaa huomat-
25706: joutuneet ottamaan kaiken sen liikenteen, tavia ylimääräisiä menoja.
25707: mikä Viipurin menetyksen jälkeen Itä-Suo- Kotkan ja Karhulan ammattitaitoisesta
25708: mesta nyt suuntautuu näihin satamiin. työvoimasta varmasti riittää työvoima,a !ra-
25709: Satami•en kehittämiseen ovat kaupungit kennettavalle telakalle, ja pa:ikaJllisista am-
25710: uhramneet huomattavia summia ja kehitys mruttikouluista tulee jatkuvasti koulutuksen
25711: kulkee jatkuvasti tehostetumpaan palveluun. saanutta lisävoimaa, samoin kuin tekniilili-
25712: Satamien aukipitämiseen oormaal1talvina sestä koulusta pätevää työnjohtoa,
25713: täJhtäävät merenkulkuhallituksen toimenpi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25714: teet RuotsiMalmen syventämiseksi ruoppa:a- kunnan hyväksyttä,vä•ksi toivon:mksen,
25715: mwHa sellaiseksi, että taJlvisin suora yhteys
25716: Kotkasta Haminaan autta1si lai<Vojen liiken- että hallitus ottaisi valtion vuoden
25717: nöimistä näiden satamien tehon parantami- 1963 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
25718: seksi. tävän suuren määrärahan tutkimuk-
25719: Valtakunnallisesti nämä Itä-Suomen vien- sen suorittamiseksi laivatelakan perus-
25720: tisaJtamat ovat erittäin suurimel'kitykselliset. tamiseksi Kotkan-Haminan läheisyy-
25721: On kuitenikin olemassa eräs suuri puute, dessä olevalle rannikolle.
25722: jolllka poistamiseksi tulisi tehdä kaåkki mah-
25723: Halsi.ngissä 28 päivänä helmi·kuuta 1962.
25724:
25725: Sulo Hostila. Meeri Kalavainen.
25726: Kalle Matilainen. Valto Käkelä.
25727: Veikko Kokkola.
25728: 545
25729:
25730: IV,276.- Toiv.aJ.. N: o 233.
25731:
25732:
25733:
25734:
25735: Sinisalo ym.: Laivaveistämön ja telakan rakentamisesta Kot-
25736: kan-H ami'fi;(J,n seudulle.
25737:
25738:
25739: E d u s k u n n a ll e.
25740:
25741: Kymenlaakson talouselämä on suurem- Vaikka edellä sanottu onkin todettu mo-
25742: massa määrin kuin minkään muun maamme nissa eri yhteyksissä, ovat kuitenkin lähes
25743: talousalueen riippuvaista puunjalostusteolli- kaikki Kymenlaakson teollisuusrakennussuun-
25744: suudesta. Puunjalostusteollisuuden osuus nitelmat laaditut puunjalostusteollisuuden
25745: maakunnan teollisuudesta on nykyisin yli yksipuolisen aseman säilyttämiseksi ja lisää-
25746: 60%. miseksi. Kaikki tämä aikaansaa, että nyt
25747: Suhdannevaihtelulle erittäin alttiin ja jat- jälleen laajentumassa olevaan työttömyyteen
25748: kuvasti koneellistuvan tuotantoalan yksipuo- ei ole varauduttu pysyviä työpaikkoja lisää-
25749: linen asema aiheuttaa mm., että Kymen- mällä. Päinvastoin uudet ja uusitut teknilli-
25750: laakso on eräs maamme vaikeimmista työttö- sesti kehittyvät puunjalostusteollisuuslaitok-
25751: myysalueista. Työttömyyttä esiintyy jatku- set saattavat jopa lisätä työttömyyttä turva-
25752: vasti ja viime aikoina sitä on esiintynyt jäl- tessaan kasvavan tuotannon yhä pienemmillä
25753: leen viime vuosina suuremmassa määrin. työntekijämäärillä.
25754: Kymen lääninhallitus arvioi jo elokuussa Valtiovallan tulisi omalta osaltaan pyrkiä
25755: 1961 kulkulaitosten ja yleisten töiden minis- sellaisiin ratkaisuihin, jotka olisivat omiaan
25756: teriön työvoima-asian osastolle antamassaan lieventämään työttömyyttä. Eräs tällaisista
25757: lausunnossa talvikauden muodostuvan esim. ratkaisuista olisi laivanveistämön ja telakan
25758: viime talvista vaikeammaksi ja tilanteen ke- rakentaminen Kymenlaaksoon. Tällaisen lai-
25759: hittyvän vastaisuutta ajatellen yhä huoles- toksen puuttuminen itäisen Suomenlahden
25760: tuttavampaan suuntaan mm. rakennustoimin- ranta-alueilta ja suurten merenkulkukaupun-
25761: nan supistumisen johdosta. Näin on tapah- kien Kotkan ja Haminan läheisyydestä ai-
25762: tunutkin, ja edellä esitetyn arvion esittämi- heuttaa monia haittoja ja vaikeuksia.
25763: sen jälkeen ovat työttömyystilannetta tuntu- Kun Valmet Oy:llä on varsin suuret koke-
25764: vasti huonontaneet puunjalostusteollisuuden mukset yllä esitetynlaisesta toiminnasta, pi-
25765: tuotannon supistamistoimenpiteet. täisi sen yhteistoiminnassa kauppa- ja teolli-
25766: Työttömyystilanne on erittäin huolestut- suusministeriön kanssa pyrkiä toteuttamaan
25767: tava mm. nuorison osalta. Viime vuoden ai- telakka- ja laivanveistämöhanke. Se antaisi
25768: kana pyrki esim. Kotkan-Karhulan seudun rakennusaikana runsaasti työtä ja valmis-
25769: nuorisosta työnvälityksen kautta ansiotöihin tuttuaan tarvitsisi runsaasti työvoimaa. Varo-
25770: n. 550 poikaa, joista kuitenkin vain n. jen käyttö tässä muodossa tapahtuvaan työt-
25771: 300: lle voitiin tarjota työtä. Tilanne tulee tömyyden lieventämiseen olisi taloudellisem-
25772: yhä huononemaan ns. suurten ikäluokkien paa kuin turvautuminen hätäaputyömaiden
25773: astuessa nykyistä suuremmassa määrin an- kaltaisiin ratkaisuihin. Telakka- ja laivan-
25774: siotyöikään. veistämön rakentamiseen ilmeisesti voitaisiin
25775: Puunjalostusteollisuuden yksipuolinen ase- käyttää Suomen ja Neuvostoliiton kesken
25776: ma aiheuttaa myös talouselämän kehityksen solmitun sopimuksen edellyttämää tavara-
25777: yleistä hidastumista Kymenlaaksossa. Niinpä luottoa.
25778: monilla aikaisemmin paljon köyhemmillä Kotkan kaupungin alueella sijaisevalla
25779: alueilla tulotason kasvuvauhti on ollut voi- Mussalon saarella olisi telakalle ja laivan-
25780: makkaampaa kuin Kymenlaakson alueella. veistämölle hyvin soveltuva paikka. Tämän
25781: 69 E 219/62
25782: 546 IV/}.76. - Laivaveistämöt.
25783:
25784:
25785: alueen käytön edullisuutta lisäävät ne rat- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
25786: kaisut, joita on suoritettu suuren voimalai- menpiteisiin laivaveistämön ja telakan
25787: toksen rakentamiseksi täHe alueelle. rakentamiseksi Kotkan-Haminan seu-
25788: Edellä sanottuun viitaten esitämme edus- dulle.
25789: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25790: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
25791:
25792: Taisto Sinisalo. Tauno Kelovesi.
25793: 547
25794:
25795: IV,277. - Toiv.al. N: o 234.
25796:
25797:
25798:
25799:
25800: Murto ym.: Tutkimuksesta laivatelakan rakentamismahdoUi-
25801: suuksista Ouluun.
25802:
25803:
25804: E d u s k u n n a iJ. l e.
25805:
25806: Helmikuussa 1960 tekemämme toivomus- iJ.jsånnyt työttömyyttä. Tämän vuoksi on vält-
25807: aloitteen mukaista tutkimusta [aivateiakan tämätöntä ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin,
25808: rakentamismahdollisuuksista Ouluun ei vielä jotka huomattavasti lisäävät pysyviä työti-
25809: ole suoritettu, jonka vuoksi on aiheellista ilaåsuuksia. Ottaen huomioon Oulun kaupun-
25810: asm jouduttamiseksi jättää uud®an laiva- gin keskeisen aseman Pohjois-Suomessa sekä
25811: telakan rakentamista koskeva ailoite. muut asiaan vaikuttavat seikat, pitäisi ryh-
25812: Ouluun on viime vuosien aikana raken- tyä tutkimaan laivatelakan rakentamismah-
25813: nettu uuttakin teollisuutta ja entisiä tuo- dollisuuksia Ouluun. Täl'le toimenpiteelie
25814: tantolaitoksia on laajennettu, mutta työt- luo uusia edellytytksiä metallitoo11isuuden ke-
25815: tömyys on varsinkin talviaikoina jatku- hitys Pohjois-Suomessa, kuten uusien kaivos-
25816: vasti lisääntynyt. MaaseuduNa suuri työt- ten avaamiset ja terästehtaan rakentaminen
25817: tömyys ja muutenkin vaikeat olosuhteet osoittavat.
25818: pakottavat työläisiä etsimään toimeentu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edUS-
25819: loa Oulusta ja siirtymään sinne vaki- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25820: tuisesti asumaan. Uuden tekniikan käyt-
25821: töönotto ja tehtaiden automatisointi on huo- että hallitus suorituttaisi tutkimuk-
25822: mattavasti vähentänyt jo käynnissä olevien sen laivatelakan rakentamismahdolli-
25823: tuotallltolaitosten työläisten lukumäärää ja suuksista Ouluun.
25824: Helsingissä 9 päivänä maaLiskuuta 1962.
25825:
25826: Yrjö Murto. Pentti Liedes.
25827: Antti Kinnunen. Irma Torvi.
25828: 548
25829:
25830: IV,278.- Toiv.al. N: o 235.
25831:
25832:
25833:
25834:
25835: Rostila ym.: Määrärahasta kalanjalostuslaitoksen rakentami-
25836: seksi Suomenlahden itäiselle rannikkoalueelle.
25837:
25838:
25839: E d u s k u n n a ll e.
25840:
25841: Itäisen Suomenlahden ammattikalasta.jain netty sitä, että valtio rakenrtaisi täillaisen lai-
25842: kalastusalue supistui huomattavasti sen jäl toksen, sillä kalastajain on vaikeata hajal-
25843: keen, kun rauhanteossa tämän alueen kalms- iaan asuen sen rakentamista suorittaa.
25844: tajain pyyntialueet pääosiltaan jäivät ~uo On arvioitu, että saadut saaliit riittävät
25845: vutetulle alueelle. Siirtolaiska:lastajia Koivis- (itäisellä Suomenlahdella) kalan:jalostuslai-
25846: tolta ja luovutetuilta saari•lta sijoittui huo- toksen kannattavalle toiminnalle.
25847: mattava määrä välitotömästi rajan pintaan Kalanjailostuslaitos dlisi omiaan tasoitta-
25848: alkaen Virolaihdelta. maan nyt vanitsevaa epävarmaa ja epä-
25849: Näiden kalastajain sijoittamisessa tapahtui tasaista kalastajain toimeentuloa ammatis-
25850: va~tion taholta ikävää ja huonooti hoidettua sa, mikä ei ole helpoimpia ammattiemme
25851: asioimista. Erikoisesti! Pyhtään ulkosaaris- joukossa.
25852: toon Munapirttiin ja lähiosaarille sijoitetut Kulut:tajain kannalta myöskin säännölli-
25853: eivät saaneet luvattuja ja: riittäviä kalastus- nen kalan tarjoilla oleminen tulisi näin hoi-
25854: vesiä, eiiVrutikä tilat vastanrueet lupauksia. detuksi ja varmastikin hintataso va:kiinnu-
25855: Karlkesta tästä johtuen säännöllinen toi- tetu:ksi.
25856: meentulo kalastuksen avulla ei ole turvattu. Edeillä ole~Van perusteeil.la ehdotamme edus-
25857: Joskus tosin saattaa tuila parempiakin saa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25858: liita ja tillilöin joudutaan kalat myymään sel-
25859: laiseen hintaam, millä ei voida korvata huo- että hallitus ottaisi vuoden 1963
25860: nojen pyyntiaikojen tappidllisuutta. tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
25861: Ka:lastajain taholta on lausuttu toivomuksia määrärahan kalanjalostuslaitoksen ra-
25862: valtiovallalle ka:lanjalootustehtaan saamiseksi kentamiseksi rannikkoalueelle Viro-
25863: tälle rannikon osalle. Erikoisesti on tähden- l,ahti-Uudenmoon läänin raja.
25864: Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1962.
25865:
25866: Sulo Hostila. Meeri Kalavainen.
25867: Kalle Matilainen. Valto Käkelä.
25868: Veikko Kokkola.
25869: 549
25870:
25871: IV,279. - Toiv.al. N: o 236.
25872:
25873:
25874:
25875:
25876: Sinisalo ym.: Kalanjääkdyttämön ja -jalostuslaitoksen raken-
25877: tamisesta Kotkain lähiympäristön alueelle.
25878:
25879:
25880: E d u s k u n n a 11 e.
25881:
25882: Suomenlahden itäisen osan kalastajien toi- mahdollisuuden ja luo paremmat edellytykset
25883: meentulovaikeudet ovat viime aikoina mo- tälle arvokkaalle kotimaiselle ravintoainetuo-
25884: nella tavalla lisääntyneet. Tähän on vaikut- tannolle.
25885: tanut mm. teollisuuslaitosten suorittama ve- Itäisen Suomenlahden rannikkoalueelta
25886: sien likaaminen ja siitä johtuvat lisääntyvät löytyisi useampiakin laitoksen sijoituspai-
25887: vaikeudet kalastusammatin harjoittamisessa. kaksi soveltuvia alueita. Yksityiskohtaisen
25888: Erittäin huomattavana syynä on pidettävä suunnittelun yhteydessä tulisi harkita jääh-
25889: kalansaaliiden markkinointivaikeuksia. Eten- dyttämon ja jalostamon sijoittamista Pyh-
25890: kin kesäkausina on kalastus käynyt kannat- tään kunnan aineeseen kuuluvaan Munapirtin
25891: tamattomaksi saaliiden pilaantumisvaaran saareen, jonka sijainti myös esim. Koukku-
25892: tähden. Kalastajat ovat joutuneet myymään ja Kaunissaaren kalastajia ajatellen on var~
25893: sHakkaa jopa 3 mk:n kilohintaan tai ajamaan sin keskeinen.
25894: sen viljelysmaille lannoitusaineeksi. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
25895: Tilanteeseen olisi kuitenkin saatavissa pa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25896: rannus aikaan turvaamalla saaliiden markki-
25897: nointi valtion toimesta. Onkin välttämätöntä, että kallitus ryktyy kiireellisiin toi-
25898: että valtio rakentaa mainitulle alueelle kalan- menpiteisiin kalanjääkdyttämön ja
25899: jäähdyttämön ja kalanjalostuslaitoksen ja -jolostuslaitoksen rakentamiseksi Kot-
25900: näin osaltaan turvaa kalastajien toimeentulo~ kan lähiympäristön alueelle.
25901: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
25902:
25903: Taisto Sinisalo. T. Kelovesi.
25904: 550
25905:
25906: IV,280.- Toiv.al. N:o 237.
25907:
25908:
25909:
25910:
25911: Puhakka ym.: Pohjois-Karjalan kaivannwisteollisuuden laa-
25912: jentamisesta.
25913:
25914:
25915: Eduskunnalle.
25916:
25917: Pohjois-Karjalassa teollisuuden ja käsityön Maakuntaliiton aloitteesta v. 1957 toimeen-
25918: osuus on 23.5 % koko aineellisen tuotannon pannusaa malminetsintäkilpailussa saatiin lä-
25919: arvosta, vastaavan luvun ollessa koko maassa hes 6 000 näytettä, joista hyviä n. 200. Usei-
25920: 54.6 %. Maakunta on siis heikosti teollistu- den kuntien alueella on myös suoritettu mal-
25921: nut muuhun maahan verrattuna. Viimeiset- mivaltauksia. Maakunnassa onkin huomatta-
25922: kään vuodet eivät ole parantaneet tilannetta. vasti kaivannaisteollisuutta. Jos tämän teolli-
25923: Jos viime vuosien uusien teollisuusrakennus- suuden jalostusarvo asukasta kohden koko
25924: ten perustamisluvuksi asukasta kohden koko maassa ilmaistaan luvulla 100, on Pohjois-
25925: maassa merkitään 100, on se Pohjois-Karja- Karjalan luvuksi merkittävä 533. Tästä huo-
25926: lan osalta merkittävä luvulla 33. Paljon pu- limatta on tämän alan teollisuuden laajenta-
25927: hutun selluloosatehtaan rakentaminenkaan ei miseen vielä edellytyksiä.
25928: vielä poista maakunnan teollisen kehityksen Kaivannaisteollisuuden laajuudesta huoli-
25929: jälkeenjääneisyyttä sen enempää kuin run- matta ei maakunnassa ole juuri laisinkaan
25930: saasti esiintyvää työttömyyttäkään. metalliteollisuutta. Jos metalliteollisuuden ja-
25931: Työpaikkojen puutteen vuoksi on maakun- lostusarvo asukasta kohden koko maassa mer-
25932: nasta poismuuttoliike niin suuri, että asukas- kitään 100, on se Pohjois-Karjalan osailta
25933: luku on vähentynyt eräinä vuosina yli 200 merkittävä luvulla 8. Maakunnassa ei siis,
25934: hengellä. Alueelle tarvitaan siis uusia työ- sen luontaisista edellytyksistä huolimatta ole
25935: paikkoja. Puunjalostusteollisuuden laajenta- metalliteollisuutta kuin nimeksi. Sen saami-
25936: misen ohella on entistä suurempi huomio seksi ja siten työttömyyden torjumiseksi on
25937: kiinnitettävä kaivannaisteollisuuteen ja sen valtiovallan välttämätöntä ryhtyä toimenpi-
25938: kautta metalliteollisuuden aikaansaamiseen. teisiin.
25939: Tähän on olemassa maakunnassamme luontai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
25940: set edellytykset. Vaikka Pohjois-Karjalan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25941: maaperästä onkin suurin osa tutkimatta, on
25942: sieltä jo löytynyt kaivostoimintaan johtaneita että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25943: malmiesiintymiä. Niistä mainittakoon Outo- Pohjois-Karjalan kaivannaisteollisuu-
25944: kummun alue. den laajentamiseksi ja sen tuotteiden
25945: jalostamiseksi omassa maakunnassa.
25946: Helsingissä 27 päiväiDä helmikuuta 1962.
25947:
25948: Pauli Puhakka. Aarne Pulkkinen.
25949: Toivo Niiranen. Esa Timonen.
25950: 551
25951:
25952: IV,281. - Hemst.mot. N: o 238.
25953:
25954:
25955:
25956:
25957: Backlund m.fl.: Angående undersökningar och anslag för en
25958: träförädlingsindustri i södra österbotten.
25959:
25960:
25961: Till Riksdagen.
25962:
25963: För att trygga utkomstmöjligheterna för gas från mer än 600 000 hektar skogsmark,
25964: vårt folk är det nödvändigt att genomföra varav största delen i god växtkraft.
25965: en planmässig industrialisering, dels i p:rivat, Träförädlingsindustrin i fråga skulle lämp-
25966: dels statlig regi. Därvid bör man beakta så- ligast kunna förläggas till Närpes-trakten,
25967: väl sysselsättnings- som råvarusynpunkter, vid mynningen av Närpes å t.ex., där en söt-
25968: såtillvida att man med anläggande av so- vattenreservoar skulle kunna åstadkommas
25969: ciala synpunkter strävar att förlägga in- i samband med den planerade nya vägsträck-
25970: dustrier till undersysselsättningsområden, ningen från Kaskö österut. Industrin i fråga
25971: där det finns någon möjlighet att utnyttja skulle då samtidigt få nära tillgång till den
25972: lokala råvarutillgångar. året om öppna exporthamnen i Kaskö. Det
25973: Södra österbotten utgör ett typiskt under- kan vidare tilläggas att närmaste träföräd-
25974: sysselsättningsområde, nästan helt i avsak- lingsindustrier ligger i Jakobstad i norr och
25975: nad av större industrier. Som en följd härav Björneborg i söder, varför Närpes och den
25976: har en stark emigration ägt rum från denna tänkta råvarubasen skulle ligga utanför
25977: landsända, främst från de svenska kommu- dessa industriers intressesfär.
25978: nerna, men i inte obetydlig omfattning Hänvisande till ovanstående får under-
25979: även från de finska. I bägge språkområdena tecknade därför föreslå, att riksdagen ville
25980: i landsdelen ser man därför i förläggandet besluta hemställa,
25981: av någon större industri till området en möj-
25982: lighet att åtminstone i någon mån övervinna att regeringen i samråd med den
25983: svårigheterna, då en större industri både nyinrättade industrikommissionen för
25984: direkt och indirekt skulle bidra till att österbotten och de av saken intresse-
25985: trygga sysselsättningen och bl.a. stabilisera rade sydösterbottniska kommunerna
25986: skogspriserna. Naturliga förutsättningar vad måtte skrida till skyndsamma åtgärder
25987: råvarutillgången beträffar synes nämligen för att slutföra förundersökningarna
25988: närmast föreligga för en träförädlingsin- och redan i budgeten för 1963 anslå
25989: dustri på klenvirkesbas. De undersökningar medel för inledande arbeten på upp-
25990: som utförts av ett 30-tal av en sådan industri förande av en träförädlingsindustri i
25991: intresserade kommuner i området har ådaga- södra österbotten.
25992: lagt, att råvarutillgången skulle kunna tryg-
25993: Helsingfors den 10 mars 1962.
25994:
25995: Georg Ba.cklund. Gösta. Rosenberg. Toivo Asvik.
25996: 552
25997:
25998: IV,281. - Toiv.al. N: o 238.
25999: Suomennos.
26000:
26001:
26002:
26003:
26004: Backlund ym.: Puunjalostusteollisuuden perustamista Etelä-
26005: Pohjanmaalle koskevasta tutkimuksesta ja määrärahasta.
26006:
26007:
26008: E d u s k u n n a ll e.
26009:
26010: Kansamme tulonsaantimahdollisuuksien hehtaarin metsämaat, joista suurin osa on
26011: turvaamiseksi on suunnitelmallisen teollista- ib.yväkasvuista.
26012: misen toteuttaminen osittain yksityisen, osit- Puheena oleva purmjalostusteollisuus olisi
26013: tain valtion johdon alaisena välttämiiitön. sopivimmin sijoitettavissa Närpiön seudulle,
26014: Tällöin on huomioon otettava s~kä työllisyys- esim. Närpiönjoen suuhun, jonne Kaskisista
26015: että raaka-ainenäkökohdat ja siinä mielessä itään suunnitellun uuden tieosan yhteydessä
26016: pyrittävä sijoittamaan teollisuUISlaitoksia sel- voitaisiin aikaansaada makeanveden allas.
26017: laisille alityöllisyysalueille, joilla on mahdolli Kysymyksessä oleva teollisuus voisi samalla
26018: suuksia paikallisten raalka-ainelähteiden hy- käyttää hyväkseen kautta vuoden avoinna
26019: vä:ksikäyttämiseen. olevaa Kaskisten vientisatamaa. Edelleeri li-
26020: Etelä-Pohjanmaa on tyypillistä alityölli- sättäköön, että lähimmät puiUnjalostusteoili-
26021: syysaluetta, josta melkein täydelleen puuttu- suuslaitokset sijaitsevat pohjoisessa Pietar-
26022: vat suuremmat teollisuuSlaitokset. Tästä joh- saaressa ja etelässä Porissa, minkä vuoksi
26023: tuen on siirtolaisuus tästä maamme osasta ol- Närpiö ja sen ajateltu raaka-ainevarasto oli-
26024: lut rrmsas, ennen kaikkea ruotsalaisista kun- sivat näiden teollisuu'ksien etupiirin ulkopuo~
26025: nista, mutta- eikä niinkään vähäisessä mää- lella.
26026: rässä - myös suomalaisista. Sen vuoksi mo- Edellä olevaan viitaten saavat allekirjoit-
26027: lemmilla kielialueilla nähdääl)lkin jonkin suu- taneet sen vuoksi ehdottaa eduskunnan hy-
26028: rehkon teollisuuden sijoittamisessa alueelle viiksyttäväksi toivomuksen,
26029: mahdollisuus vaikeuksien poistamiseen edes
26030: jossakin määrin, koska suurehko teollisuus että hallitus yksissä neuvoin äsket-
26031: sekä välittömästi että välillisesti auttaisi tur- täin asetetun Pohjanmaan teollisuus-
26032: vaamaan työllisyyden ja mm. vakauttaisi komission· ja asiasta kiinnostuneiden
26033: metsien hinnat. Mitä raaka-ainelähteisiin tu- eteläpohjalaisten kuntien kanssa ryh-
26034: lee, niin luonnolliset edellytykset näyttävät tyisi kiireellisiin toimenpiteisiin tutki-
26035: näet olevan lähinnä juuri pienpuutavaraan musten loppuunsuorittamiseksi sekä
26036: pohjautuvalla puunjalostusteollisuudella. Mai- että hallitus ehdottaisi jo vuoden 1963
26037: nitunlaisesta teollisuudestlli 30-lurvulla kiin- budjetissa varoja . puunjalostusteolli-
26038: nostuneiden 'kuntien toimesta alueella suori- suuden perustamista Etelä-Pohjan-
26039: tetut tutkimukset osoittivat, että raaka-ai- maalle tarkoittavia valmistavia töitä
26040: neen saannin turvaisivat alueen yli 600 000 varten.
26041: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1962.
26042:
26043: Georg Backlund. Toivo Åsvik. Gösta Rosenberg.
26044: 553
26045:
26046: IV,282.- Hemst.mot. N: o 239.
26047:
26048:
26049:
26050:
26051: Korsbäck m.fl.: Angående slutförande av undersökningarna
26052: beträffande en träförädlingsindustri i Syd-österbotten.
26053:
26054:
26055: T i ll R i k s d a g e n.
26056:
26057: I fråga om näringslivets struktur och Inom det undersökta området finnes 611 000
26058: bristande utkomstmöjligheter för befolknin- hektar skogsmark, varav 500 000 hektar i god
26059: gen kan Syd-österbotten i många avseenden växtkraft. Området bebos av 222 000 perso-
26060: jämföras med norra Finland och landets ner, vilkas utkomst delvis är beroende av
26061: östra delar. Lantbruket, skogsskötseln och skogsarbeten.
26062: fisket är de huvudsakliga utkomstkällorna För att få frågan fullständigt utredd i
26063: för befolkningen. alla avseenden erfordras ytterligare omfat-
26064: Trots förekomsten av en omfattande in- tande och kapitalkrävande undersökningar.
26065: dustriell företagsamhet i form av hantverk Då kostnaderna för dessa undersökningar
26066: och småindustri har större industrier icke blir synnerligen betungande för de ekono-
26067: åstadkommits på orten. Avsaknaden av egent- miskt svaga kommunerna och då riksdagen
26068: liga industrier i denna landsdel torde främst anvisat medel för utredningar av detta slag
26069: bero på den ringa förekomsten av råvaror borde denna undersökning slutföras med
26070: för industriell förädling, på kapitalbrist och statens medel och av statliga organ.
26071: på trafikledernas sträckning, som i huvud- Med hänvisning till vad som ovan anförts
26072: sak går i riktningen norr-söder. Den egent- föreslås, att riksdagen ville besluta hemställa,
26073: liga råvarukällan för industriell förädling
26074: har varit och är fortfarande skogen. Så att regeringen måtte uppdraga åt
26075: länge någon industri icke finnes för föräd- V asa läns industrikommission att i
26076: ling av pappersved och klenvirke kan denna samråd med Industrikommissionen för
26077: råvarukälla dock inte helt utnyttjas. svenska österbotten skyndsamt slut-
26078: Preliminära undersökningar som utförts föra påbörjade undersökningar för en
26079: på uppdrag av 31 för ändamålet samarbe- träförädlingsindustri i Syd-Österbot-
26080: tande kommuner har ådagalagt att råvara ten.
26081: finns tillräckligt för en träförädlingsindustri.
26082: Helsingfors den 8 mars 1962.
26083:
26084: Verner Korsbäck J. A. Jungarå.
26085: Toivo Antila. Alwar Sundell.
26086: Veikko Savela. Georg Backlund.
26087: Albin Wickman. T. Saloranta.
26088:
26089:
26090:
26091:
26092: 70 E 219/62
26093: 554
26094:
26095: IV,282.- Toiv.al. N: o 239.
26096: Suomennos.
26097:
26098:
26099:
26100:
26101: Korsbäck ym..: Etelä-Pohjanmaalle perustettavaa puunjalos-
26102: tusteolUsuutta koskevien tutkimusten loppuunsaattamisesta.
26103:
26104:
26105: Eduskunnalle.
26106:
26107: Mitä. elinkeinoelämän rakenteeseen ja väes- teollisuutta varten. Tutkitulla alueella on
26108: tön puuttuviin toimeentulomahdollisuuksiin 611 000 ha metsämaata, josta 500 000 ha
26109: tulee, voidaan Etelä-Pohjanmaa monessa suh- lhyväkasvuista. Alueella on 222 000 asukasta,
26110: teessa rinnastaa Pohjois-Suomeen ja maan joiden toimeentulo osittain on riippuvainen
26111: itäosiin. Maatalous, metsänhoito ja kalastus metsäotöistä.
26112: ovat väestön pääasialliset toimeentulolähteet. Jotta kysymys saataisiin joka suhteessa
26113: Käsityön ja pienteollisuuden muodossa täydellisesti selvitetyksi, tarvitaan vielä laa-
26114: esiintyvästä laajasta teollisesta yritteliäisyy- joja ja pääomaa vaativia tutkimuksia. Kun
26115: destä huolimatta ei suurempia teollisuu!ksia näiden tutkimusten kustannukset muodostu-
26116: ale saatu aikaan. Varsinaisten teollisuuksien vat erittäin rasittaviksi taloudellisesti hei-
26117: puuttuminen tässä osassa maata johtun~e lä- koille kunnille ja kun eduskunta on osoit-
26118: hinnä raaka-aineiden vähäisestä esiintymi- tanut varoja tämänkaltaisiin tutkimuksiin,
26119: sestä teollista jalostamista varten, pääoman pitäisi tämä tutkimus suorittaa ioppuun val-
26120: puutteesta ja liikenneväylien suunnasta, mikä tion varoilla ja valtion elinten toimesta.
26121: pääasiallisesti on pohjoisesta etelään. Teolli- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan edus"
26122: sen jalostamisen varsinainen raaka-ainelähde ·kunnan päätettäväksi toivomus,
26123: on ollut ja on jatkuvasti metsä. Niin 'kauan
26124: kuin mitään teollisuutta ei ole paperipuun ja että hallitus antaisi Vaasan läänin
26125: pienpuun jalostamiseen, ei tätä raaka-aine- teollisuustoimikunnan tehtäväksi yh-
26126: lähdettä 1kuitenkaan voida täysin käyttää. teistyössä Etelä-Pohjanmaan kuntien
26127: Alustavisaa tutkimuksissa, joita tarkoitusta kanssa suorituttaa tarvittavia tutki-
26128: varten yhteistyössä olevien 31 kunnan toi- mus- ja suunnittelutöitä puunjalostus-
26129: mesta on suoritettu, on käynyt selville, että teollisuuden perustamiseksi Etelä-Poh-
26130: raaka-ainetta on riittävä.sti puunjalostus- janmaalle.
26131: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
26132:
26133: Verner Korsbäck. Georg Backlund.
26134: Albin Wickman. T. Saloranta.
26135: J. A. Jungarä. Toivo Antila.
26136: Alwar Sundell. Veikko Savela.
26137: 555
26138:
26139: IV,283. - Toiv.a.l. N: o 240.
26140:
26141:
26142:
26143:
26144: Haapasalo ym..: Koivua ja pienpuuta raaka-aineenaan käyt-
26145: tävän teollisuuslaitoksen sijoittamisesta Ristiinan kuntaan.
26146:
26147:
26148: E d u s k u n n a ll e.
26149:
26150: Mikkelin lääni on maamme teollisuusköy- rautatien rakentaminen tälle alueelle on help.
26151: hintä aluetta. Kun tämä lääni kuuluu maam- po Savon radalta. Teollisuuslaitos saisi 100
26152: me pienviljelysvaltaisimpaan alueeseen ja km:n säteellä mm. ylijäämäkoivua 500 000
26153: syntyvyys on keskitasoa suurempi, on seu- ms vuodessa. Osuuskunta Metexin v. 1961
26154: rauksena ollut maamme korkein maaltapako. suorittaman tutkimuksen pohjalla voidaan
26155: Jo useiden vuosien ajan läänin väkiluku on mm. todeta, että alue olisi erittäin edullinen
26156: alentunut tuhatmäärin vuodessa, monien lastulevytehtaan sijoittamiselle. Samassa tut-
26157: nuorten suunnatessa työnhakumatkansa pe- kimuksessa osoitetaan tällaisella teollisuudella
26158: räti ulkomaille. olevan hyvät tulevaisuuden näkymät. Tehdas-
26159: Mainitunlaisen vakavan tilanteen korjaa- alueen luovuttamisesta tarkoitukseen on Ris-
26160: miseen tarjoavat läänin runsaat metsävarat tiinan kunta tehnyt päätöksen. Mikkelissä,
26161: hyvän pohjan. Etelä-Savo, missä teollisuu- josta Ristiinaan on uutta runkotietä 20
26162: den puute tunnetaan kaikkein kipeimmin, on km, sijaitsee Suur-Savon ammattioppilaitos,
26163: maamme parhaita sekametsäalueita. Vaikka jonka osakas Ristiinan kunta on ja täällä
26164: puunjalostusteollisuuden piirissä viime vuo- voidaan koU!luttaa tehtaaseen tarvittavaa am-
26165: sina onkin suoritettu varsin runsaasti uusia mattiväkeä. Matkan lyhyYs läänin pääkau-
26166: investointeja, osoittavat akateemikko Ilves- punkiin tuo mukanaan monenlaisia etuja,
26167: salon tutkimusten pohjalla suoritetut laskel- mm. mikkeliläisen työvoiman käyttämisen
26168: mat, että tällä alueella on vielä mm. koivun tarpeen vaatiessa.
26169: ylijäämä 800 000-850 000 ms vuodessa. Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
26170: Koivua ja pienpuuta raaka-aineenaan käyt- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26171: tävän teollisuuslaitoksen saamiseksi Etelä-
26172: Savoon on suoritettu erilaisia valmisteluja. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26173: Savon teollisuustoimikunnan piirissä on to- menpiteisiin koivua ja pienpuuta raa-
26174: dettu edullisimmaksi tehtaan sijoituspaikaksi ka-aineenaan käyttävän teollisuuslai-
26175: Ristiinan kirkonkylän liepeillä Saimaaseen toksen sijoittamiseksi Ristiinan kun-
26176: pistävä Pökkäänlahti, jossa on 9 m syvä taan.
26177: Suur-Saimaaseen johtava satamapaikka. Myös
26178: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1962.
26179:
26180: K. F. Haapasalo. Elis Manninen. Irma. Ham.ara..
26181: Toivo H. Kinnunen. Edvard Pesonen. Esu Niemelä.
26182: 556
26183:
26184: IV,284. - Toiv.al. N: o 241.
26185:
26186:
26187:
26188:
26189: Haapasalo ym.: Koivua ja pienpuuta raaka-aineenaan kiiyt-
26190: tävän teollisuuden sijoittamisesta Mikkelin lääniin.
26191:
26192:
26193: E d u s k u n n a ll e.
26194:
26195: Mikkelin lääni on maamme teollisuusköy- tietä voimme nopeimmin tarjota uusia, pa-
26196: hintä aluetta, yksinpä kaukaisen Lapinkin remman toimeentulon tarjoavia työtilaisu,uk-
26197: ohittaessa viime vuosina sen. Kun teollista- sia, samalla kun puunjalostusteollisuuden
26198: misaste v. 1950 oli koko maassa 21, oli se laajentaminen kohentaa myös pienviljelijä-
26199: Mikkelin läänissä alle 12, eikä tilanne tästä väen elintasoa tarjoten heille sivuansioita
26200: ole sanottavasti parantunut. Kun toisaalta metsä- ja metsänparannustöissä. Kun vielä
26201: syntyvyys läänissä on keskitasoa korkeampi todetaan se merkitys, mikä iJ.isääntyvillä
26202: ja alue maamme pienviljelysvaltaisinta, on metsänmyynneillä - kantohinnoilla - on
26203: seurauksena ollut pääasiassa nuorison kes- koko m~akunnan talouselämälle, voidaankin
26204: kuudessa tapahtuva valtava maaltamuutto, lyhyesti sanoa, että teollisuuden lisääminen
26205: mikä viimeisten 10 vuoden aikana on muo- on koko Mikkelin läänin asukkaiden yhtei-
26206: dostunut koko läänistä paoksi, sillä tämän nen kysymys, jonka ratkaisemisesta on lau-
26207: ajan kuluessa on läänin asukasluku pienen- suttu useita toivomuksia viime vuosien ai-
26208: tynyt. E:llei nopeisiin toimenpiteisiin ryh- kana erilaisissa neuvottelutilaisuuksissa ja
26209: dytä läänin alueella uusien teollisten työ- -kokouksissa.
26210: paikkojen hankkimiseksi, tulee tilanne jatku- Metsärikkaassa Mikkelin läänissä on kaksi
26211: vasti pahenemaan, sillä alueen maatalouden erikoisen vaikeaa kysymystä, nämä koskevat
26212: mahdollisuudet ovat vähäiset, peltojen ollessa koivun ja pienpuun heikkoa menekkiä. Met-
26213: pieniä ja kivisiä. Sensijaan metsätalouden sävarojen inventointi on osoittanut, että lää-
26214: piirissä on vielä paljon käyttämättömiä mah- nin alueelle voitaisiin sijoittaa jopa paperi-
26215: dollisuuksia ja olosuhteet metsäteollisuudelle tai selluloosatehtaita. Yksinpä Etelä-Savon
26216: erinomaiset. metsänhoitoyhdistyksen alueelle - joka on
26217: Kun tarkastelee teollisuuden sijoittumista maamme koivuvaltaisin ja samalla erittäin
26218: Mikkelin läänin alueelle, voi todeta, että tuottoisa - voitaisiin sijoittaa tällainen teol-
26219: länsi- ;ia itäosaan on sijoittunut merkittä- lisuuslai tos.
26220: vimmin puunjalostusteollisuutta ja on uusia- Kun valtakunnan uusi teollistaruisohjelma
26221: kin suunnitelmia. Sensijaan keskiosa on tä- on nyt valmistunut ja sitä on ryhdytty to-
26222: hän teollisuuteen nähden erittäin köyhää, teuttamaan, olisi koko valtakunnan edun
26223: mihin vaikuttavana tekijänä lienee ollut se, kannalta erittäin tärkeätä, että työttömyy-
26224: että alueen halkaisee Savon rata, ja rauta- destä ja maakunnasta paosta erittäiln pahoin
26225: tietariffit nykyisellään suosivat voimakkaasti kärsivä Mikkelin lääni otettaisiin etusijoille
26226: raakapuun kuljetusta merenrannalle, minkä suunnitelmaa toteutettaessa. Edellämainittu-
26227: vuoksi teollisuus on jatkuvasti laajentunut jen seikkojen lisäksi mainittakoon, että lää-
26228: merenrannalle eikä raaka-ainelähteiden lä- nin tieoloja on viime vuosien aikana saatu
26229: heisyyteen, kuten tuntuisi luonnolliselta. merkittyväliä tavalla korjatuksi, ja kun Mik-
26230: Meid~in on lähivuosina rakennettava run- kelin ympäristössä on useita erinomaisia teol-
26231: saasti uusia työpaikkoja voidaksemme tar- lisuuden sijaintipaikokja, joihin myös vesi-
26232: jota kansalaisillemme nykyistä paremman ja rautatiekuljetusmahdollisuudet ovat jär-
26233: toimeentulon. Ja suoritetut laskelmat vääjää- jestetyt tai rautatiekuljetus lyhyillä teolli-
26234: mättömästi osoittavat, että teollistamisen suusradoilla voidaan järjestää, voidaankin
26235: IV,284. -Haapasalo ym. 557
26236:
26237: yhteenvetona todeta, että alue on kaikin puo- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
26238: lin juuri sellainen, mihin ensi tilassa pitäisi toimenpiteisiin koivua ja pienpuuta
26239: sijoittaa uutta puunjalostusteollisuutta. raaka-aineenaan käyttävän teollisuuden
26240: Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- sijoittamiseksi Mikkelin lääniin.
26241: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26242: muksen,
26243: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1962.
26244:
26245: K. F. Haapasalo. Edvard Pesonen.
26246: 558
26247:
26248: IV,285. - Toiv.al. N: o 242.
26249:
26250:
26251:
26252:
26253: L. Koskinen ym.: Toimenpiteistä teollisuuden sijoittanviseksi
26254: Mikkelin läänin alueelle.
26255:
26256:
26257: E d u s k u n n a ll e.
26258:
26259: Väestön muuttoliike maaseudulta suuriin koon on se, että työ- ja toimentuloedellytyk-
26260: asutuskeskuksiin on viime vuosien aikana li- set jatkuvasti huononevat maaseudulla.
26261: sääntynyt huolestuttavassa maarm. Sitä Maatalouden ja metsätöiden jatkuva ko-
26262: osoittavat tilastot maakuntien väkiluvun jat- neellistuminen on vaikuttanut suuresti maa-
26263: kuvasta alenemisesta ja asuntokeskuksiin seudun työtilaisuuksien vähenemiseen. Kun
26264: muuttaneiden luvun jyrkästä kohoamisesta. vastaavasti muita työtilaisuuksia ei ole avau-
26265: Muuttoliike näyttää eri lääneissä vaikuttavan tunut, on väestön muuttoliike täten muodos-
26266: eri tavalla, vaikka yleisenä piirteenä onkin tunut pakolliseksi. Näin tulee tapahtumaan
26267: maalaiskuntien väestön väheneminen. vastaisuudessakin, vieläpä lisääntyvässä mää-
26268: Muuttoliike on luonnollinen ilmiö, mutta rin, ellei maaseudun työoloja ryhdytä tehok-
26269: jos se muodostuu suhteettoman laajaksi kaasti järjestämään valtiovallan avulla.
26270: maaltapaoksi, se on jo epätervettä yhteis- Puuteollisuuden aloittaminen maaseudulle
26271: kuntakehitystä, josta aiheutuu monenlaisia avaa työ- ja toimeentulomahdollisuuksia ja
26272: haittoja ja vaikeuksia. Asutuskeskusten laaje- täten voidaan välttää liiallista väestön muut-
26273: neva teollistuminen avaa yhä uusia työtilai- toliikettä ja maaseudun autioitumista.
26274: suuksia, mutta voimakkaan muuttoliikkeen Mikkelin läänin alue on jäänyt melkein
26275: tuomaa työvoimaa se ei kuitenkaan pysty si- kokonaan vaille teollisuutta, vaikka mm. met-
26276: joittamaan, vaan syntyy jatkuvasti alueellista sävarat ovat erittäin runsaat ja muitakin
26277: työttömyyttä sellaisenakin aikana, jolloin edellytyksiä suurteollisuuden menestymiselle
26278: työtilanne on tavallista myönteisempi. Asu- on riittämiin. Maatalouden harjoittaminen
26279: tuskeskuksissa vallitseva asuntopula, joka sen sijaan menestyy huonosti maapohjan ka-
26280: viime vuosina on ollut suorastaan vaikea, on ruuden huomioon ottaen. Tästä syystä väes-
26281: osittain liiallisen muuttoliikkeen seurausta. tön muuttoliike on suurempaa kuin muualta
26282: Niin ikään koulu-, terveys- ja sosiaalihuollon maasta. Syntyneen talous- ja väestöpoliitti-
26283: sekä monen muun niihin verrattavan yhteis- sen tilanteen korjaamiseksi on kiireesti ryh-
26284: kunnallisen toiminnan osalla syntyy häiriöitä dyttävä toimenpiteisiin teollisuuden sijoitta-
26285: asutuskeskuksissa, koska nopeasti lisääntyvän miseksi Mikkelin läänin alueelle. Erityisesti
26286: väestön tarpeet kasvavat nopeammin kuin pienpuuta raaka-aineena käyttävää teolli-
26287: niitä kyetään tyydyttämään. Näistä häiriöistä suutta voitaisiin menestyksellisesti harjoittaa
26288: joutuu kärsimään koko asutuskeskusten tällä alueella. Heinolaan on jokin aika sitten
26289: väestö. valmistunut tällainen tehdas Tampellan ra-
26290: Väestön muuttoliikkeen eli maaltapaon kentamana ja sen merkitys Itä-Hämeen
26291: syitä on käsitelty monessa yhteydessä ja mo- alueelle on suuri. Mutta muuallekin läänin
26292: nestikin on esitetty aivan vääriä perusteita. alueelle tarvitaan tällaisia tehtaita työllisyy-
26293: On nimittäin väitetty, että sen suurimpana den ja pienviljelijäin pienpuumenekin tur-
26294: syynä olisi maaseutuväestön, varsinkin nuori- vaamiseksi. Sopivia teollisuuspaikkoja on
26295: son liiallinen huvittelunhalu ja asutuskeskus- runsaasti, mm. Mäntyharjulla, joka jo Tam-
26296: ten tarjoamien mukavuuksien kaipuu. Se ei pellan Heinolaan rakentamalle tehtaalle oli
26297: pidä paikkaansa. Ratkaisevin syy maaltapa- ehdolla. Sopiva paikka olisi myös Hirvensal-
26298: IV,285. - L. Koskinen ym. 559
26299:
26300: men Kissakoski, jossa jo aikaisemmin on ollut Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
26301: jonkinlainen teollisuuslaitos. Sulkavan, Puu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26302: malan, Heinäveden sekä monien muiden kun-
26303: tien alueella on niin ikään hyviä teollisuuden että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
26304: sijoituspaikkoja. Mikkelin läänin autioitu- toimenpiteisiin riittävää työllisyyttä
26305: misen estämiseksi ja läänimme asujamiston ja pienpuun menekkiä turvaavan teol-
26306: työ- ja toimeentulomahdollisuuksien turvaa- lisuuden sijoittamiseksi Mikkelin lää-
26307: miseksi olisi vain ryhdyttävä toimenpiteisiin. nin alueelle.
26308: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
26309:
26310: Lyyli Koskinen. Olavi Kämäräinen.
26311: Toivo Niiranen. Vilho Suosalo.
26312: 560
26313:
26314: IV,286.-Toiv.al. N:o 243.
26315:
26316:
26317:
26318:
26319: Pekkarinen ym.: Selluloosatehtaa:n, aikaansaamisesta Kuopion
26320: lähistölle.
26321:
26322:
26323: E d u s k u n n a 11 e.
26324:
26325: Pohjois-Savossa on väestön elintaso ja kes- Metsävarojen rakenteen ja metsätuotteiden
26326: kimääräinen ansiotulo asukasta kohden val- kysynnän kehitys maailmanmarkkinoilla viit-
26327: takunnan alhaisimpia. Syynä tähän on pidet- taa lähinnä puumassateollisuuden kehittämis-
26328: tävä taloudellisen kasvun hitautta ja teolli- mahdollisuuksiin Pohjois-Savossa. Siitä huoli-
26329: suustoiminnan jälkeenjääneisyyttä maan mui- matta, että kuusen osuus alueen metsäva-
26330: hin osiin verattuna. roista on huomattava ja sen osuus näyttää
26331: Onko Pohjois-Savossa mahdollisuuksia elin- jatkuvasti kasvavan, joka edellyttäisi sulfiit-
26332: keinoelämän voimistamiseen ja sitä kautta tipuuhiomolinjan kehittämistä, on teollista-
26333: väestön toimeentulon parantamiseen~ Jo pi- mistutkimuksessa päädytty sulfaattitehtarun
26334: kainen silmäys maakunnan luontaisiin edelly- kannalle mm. seuraavista syistä: 1) sulfaat-
26335: tyksiin antaa myönteisen vastauksen. Lä- titeollisuus voi käyttää raaka-aineenaan sa-
26336: hempi tarkastelu osoittaa, että maakunnassa hateollisuuden jätepuuta ja voi kilpailla
26337: on riittävästi työvoimaa, käyttövoimaa ja tästä raaka-aineesta menestyksellisesti, 2) sul-
26338: luonnonvaroja uuden teollisuuden rakenta- faattitehdas voi käyttää todennäköisesti edul-
26339: miselle. :J.isemmin koivua kuin suUiittitehdas sekä
26340: Pohjois-Savon teollistamistutkimus osoittaa edullisemmin havuohutpuuta kuin hiomot.
26341: parhaimmat edellytykset olevan puunjalos- Kuten edellä todettiin, työvoimavarat Poh-
26342: tusteollisuuden lisäämiselle. Siitä antaa sel- jois-Savossa ovat suuret. Pohjois-Savon maa-
26343: vän kuvan maakunnan raakapuutase, toisin laiskuntien väestöstä toimii noin 3/4 maa-
26344: sanoen, tältä alueelta hankitun raakapuun ja metsätalouden palveluksessa ja työttömyys
26345: käytön jakautuminen oman ja toisten maa- on ollut jokavuotinen ihniö. Työmenetelmien
26346: kuntien kesken, sekä raakapuun tuonti muilta kehittyminen on osaltaan ollut lisäämässä
26347: alueilta. Tutkimuksista selviää, että Pohjois- vapautuvan työvoiman määrää. Huomioon ot-
26348: Savon oma puuraaka-aineen käyttö edustaa taen väestön kehitykseen vaikuttavat tekijät
26349: vain varsin vaatimatonta osaa sen metsäva- ja muuttoliikkeen vaikutuksen nykyisen suu-
26350: rojen koko käytöstä. Esim. v. 1955 tuotetusta ruisena, on Pohjois-Savon väestön arvioitu
26351: tukkipuusta 37 % ja paperipuusta 80 % vie- lisääntyvän v. 1970 mennessä lähes 50 000: lla
26352: tiin maakunnan u~kopuolelle jalostettavaksi. ja ammatissa toimivan väestön noin
26353: Näin ollen voidaan todeta, että maakunnan 21 OOO:lla, mikä tyydyttää varsin huomatta-
26354: oma metsäteollisuus on selvästi alimitoitettu van teollisuuden laajentamisen edellyttämän
26355: ja että maakunta on tätä nykyä suuressa työvoiman tarpeen. Puunhankinnan koneeliis-
26356: määrin muualle puuta hankkiva raaka-aineen tuminen ja siitä aiheutuva tuottavuuden
26357: tuotantoalue. Kun nettovienti Pohjois-Savon nousu merkitsee puolestaan sitä, että vuotui-
26358: vesistöalueelta on ollut kokonaisuudessaan sen hankinnan tulisi lisääntyä 1/5: lla, jotta
26359: noin 800 000 k-m3, voitaisiin sen turvin lisätä sen hankintaan tarvittava työpanos pysyisi
26360: oman maakunnan sahatavaran tuotantoa noin ennallaan. Työvoimavarat sallivat näin ollen
26361: 20 000 std: lla ja selluloosan tuotantoa noin varsin huomattavan teollisuuden laajentumi-
26362: 140 000 tonnilla vuodessa. Raakapuutavarat sen.
26363: huomioon ottaen näyttää Pohjois-Savossa ole- Niin ikään käyttövoiman saanti on alueella
26364: van hyvät mahdollisuudet useammankin turvattu joko valtakunnan voimaverkostosta
26365: puunjalostustehtaan perustamiselle. tai maakunnan vielä rakentamattomista voi-
26366: IV,286. -:Pekkarinen ym. 561
26367:
26368: mavaroista. Käyttövoiman hinta riippuu pää- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
26369: asiallisesti valtakunnanverkostosta saadun nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26370: voiman hinnasta ja paikallisista jakelukus- muksen,
26371: tannuksista. Valtakunnanverkon raakavirtaa
26372: myydään nykyään koko maassa samaan hin- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26373: taan, mutta jakelukustannuksissa esiintyy menpiteisiin selluloosatehtaan aikaan-
26374: paikallista vaihtelua. Kuitenkaan Pohjois-Sa- saamiseksi Kuopion lähistölle.
26375: vossa ei sähkön hinta ole olennaisesti kal-
26376: liimpaa ainakaan suurteollisuudelle.
26377: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
26378:
26379: Pentti Pekkarinen. Mauno Pohjonen.
26380: Eino Risä.nen. Vilho Leivonen.
26381: Hilja. V"aänänen.
26382:
26383:
26384:
26385:
26386: 71 E 219/62
26387: 562
26388:
26389: IV,28'1.-Toiv.al:. N:o 244.
26390:
26391:
26392:
26393:
26394: PUlkkinen ym.: Pienpuuta käyttävän teollisuuslaitoksen tJe-
26395: rustamisesta Pohjois-Savoon.
26396:
26397:
26398: E d u s k u n n a ll e.
26399:
26400: Pohjois-Savo on eräs maamme vaikeim- määrästä våedään maakunnan, jopa Illalail
26401: mista a1ityöHisyysalueista. Tämä johtuu pää- ra:jojenkin ulkopudleHe yli 50 %. Paperi- ja
26402: asiassa siitä, että maakunnan väestön valta- muull! pitenrpuun osalta ovat käyttövaikeudet
26403: osa on maatalousväkeä. Pienviljelys- ja kää- lisääntyneet sen vuoksi, että maakul1!Illa.S8a ei
26404: piötJiloiiHa asuvan väestön osuus on suhteet- ole kuin nirrneksi niiltä jalostavia teohlisuus-
26405: tomall! suuri. Maakunillan asukkaista vain t!.aåwksia. Näin ollen on Pohjois-Savosta maa-
26406: ooin 19 % saa toimeentulonsa teollisuudesta kuntana muodostunut puuraruka-aineen ja
26407: teollisuustyöläisten osuuden o]lessa >koko työvoiman halllldruta-a:lue. Muuttdlii<ke maa-
26408: maan väestöstä yli 30%. Suuri osa maaseu- kunnasta on saavuttanutkin huolestuttavat
26409: tuväestöstä joutuu elämään joko kokonaan mittasuhteet ollen se vuosittain 2 000 henkeä.
26410: taå osittain ti:lapäisten ansiotulojen varassa. Pohjois-Savon Maakuntaliiton aloitteesta
26411: Tämä lisää huomattavasti ansiotyön kysyn- tehdyn, valltion ja kuntain yhteisesti rahoit-
26412: tää tuottaen työrusaannin suhteen suuria vai- .ta:man teollistam:issuunnitelman antamat viit-
26413: keuksia ja asettaa kunnat entistä vaikeam- teet ovat myönteisiä teollisuuden, mutta erit-
26414: man tiJoot:Jeen eteen. Siksi kunn:at ja maa- täinkin pienpuutu raaka-aineena käyttävän
26415: kunnan väiestö ovrut joutuneet vakavasti poh- teollisuuden perustamiseksi Pohjois-Savoon.
26416: timaan kysymystä keinojen löytämiseksi alu- Vaikka nJä[n orukin asiallllai:ta, niin maakun-
26417: eellisten taJloudellisten puilma:kysymysten rat- nOOJ. ornrut ta•loudel1liset voimavarat ovat riit-
26418: kaisemiseksi ja väestön toimeentul<lllllaihdo'lli- ·tämäJttömät. Siksi olisikin vältt-ämätöntä, että
26419: suuksien turvaamiseksi oman maakunnan valtio ryhtyisi tehokkaisHn toirrnenpiteisiin
26420: alueella. teollisuudell! rrukenta:miseksi Pohjois-Sa:voon.
26421: On todettu, että maakunnassa on suuri Edellä esitetyn perusteeJlla ehdotrumme
26422: määrä käyttämäJttömiä työkohteita. Tämä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26423: koskee erikoisesti lisääntyvien metsävarojen
26424: hyväksikäyttöä. On osoitettu, että maakun- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
26425: na!Il! metsien lisäkasvua ei ole voitu käyttää toimenpiteisiin pääasiassa pienpuuta
26426: enempää myyntiin kuin teollisuudenikaan raaka-aineenaan käyttävän yhden tai
26427: tarpeisiin. Kun vuosittain suoritettavat hak- useamman teollisuuslaitoksen perusta-
26428: kuumäärät vastaavat ooin 2/3 mruakunnan miseksi Pohjois-Savoon.
26429: metsi·en lisäkasvusta, niin tä'StäJk~n haikkuu-
26430: Helsingissä 9 päiväm.ä maal'iskuuta 1962.
26431:
26432: Aarne Pulkkinen. Veikko Rytkönen.
26433: Hugo Manninen. Esa Hietanen.
26434: 563
26435:
26436: IV,288.-Toiv.al. N:o 245.
26437:
26438:
26439:
26440:
26441: Niemelä ym.: Puunjalostusteollisuuden sijoittamisesta Sai-
26442: maan latvavesistön alueelle.
26443:
26444:
26445: Eduskunnalle.
26446:
26447: Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja osit- Eräänä yhteisenä, koko Saimaan vesistön
26448: tain muillakin Saimaan latvavesistön alueilla latva-alueen teollisuuslaitoksen sijoituspaik-
26449: on koivuvaltaisen ohutpuun menekkikysymys kana on mainittu vesistöreitin, rautatien ja
26450: edelleen ratkaisematta. Kun ohutpuun kulu- maantien yhtymäkohta Heinäveden Ker-
26451: tus ei vielä lähivuosinakaan näytä muodostu- massa. Siitä hankitut asiantuntijalausunnot
26452: van niin suureksi, että pystyttäisiin tehok- ovat erittäin myönteiset ja uskomme, että
26453: kaasti uusimaan vajaatuottoisia koivikoita, mikäli tehdas perustetaan Heinävedelle, se
26454: olisivat pikaiset toimenpiteet Itä-Suomen parhaiten täyttää tällaiselle laitokselle asete-
26455: pienpuukysymyksen järjestämiseksi välttä- tut vaatimukset.
26456: mättömiä. Käsityksemme mukaan asia olisi Edellä sanottuun viitaten esitämme edus-
26457: ratkaistava perustamalla alueelle suurikapa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26458: siteettinen, pienpuuta raaka-aineena käyttävä
26459: teollisuuslaitos. että hallitus kiireellisesti suoritut·
26460: Suunnitelmia tämän tapaisen laitoksen pe- taisi tutkimuksen Saimaan latvavesis-
26461: rustamiseksi on Itä-Suomessa jo vireillä. En- tön alueelle tarpeellisen puunjalostus-
26462: nen kuin varsinaisiin rakennushankkeisiin teollisuuden sijoituspaikasta ja kiin-
26463: ryhdytään, olisi kuitenkin virheellisten suur- nittäisi tiissä yhteydessä erikoista huo-
26464: sijoitusten välttämiseksi suoritettava huolel- miota Heinäveden erinomaoz.n~n edel-
26465: linen tutkimus siitä, mikä Itä-Suomen lytyksiin tällaisen teollisuuden sijoi-
26466: paikkakunta olisi sopivin tulevan teollisuus- tuspaikkau.
26467: laitoksen sijoituspaikaksi.
26468: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
26469:
26470: Esu Niemelä. Olli Kervmen.
26471: Eino Räsänen. Sylvi Halinen.
26472: Pentti Pekkarinen. Toivo ll. Ximlunen.
26473: Irma Bama.ra.
26474: 564
26475:
26476: IV,289. - Toiv.al. N: o 246.
26477:
26478:
26479: M. Linna ym. : Puunjalostusteollisuuslaitoksen perustmnisestct
26480: Haapajärven tai Pyhäjärven Ol. kunnan alueelle.
26481:
26482: E d u s k u n n a ll e.
26483:
26484: Kalajokilaakson talousalue, jonka muodos- suorittamansa tutkimuksen tuloksena siihen,
26485: tavat Alavieskan, Haapajärven, Kalajoen, että selluloosatehtaan raaka-aineeksi kelvol-
26486: Nivalan, Pyhäjärven (0.1.), Raution, Reis- lista puuta voidaan Haapajärven-Iisalmen
26487: järven, Sievin ja Ylivieskan !kunnat, on radan varrella hankkia vuosittain seuraa-
26488: pinta-alaltaan n. 5 400 km2. Viljeltyä pinta- vat määrät: kuusipaperipuuta 400 000-
26489: alaa on n. 73 000 ha ja väkiluku suunnil- 450 000 pma, mäntypaperipuuta 400 000-
26490: leen 65 000. Edellä mainitut kunnat muodos- 450 000 pm3 ja koivupaperipuuta 400 000-
26491: tavat alueellisen kokonaisuuden, joka on eräs 500 000 pm.3. Raakapuutavarat riittäisivät
26492: maamme heikoimmin teollistuneita seutuja. siis n. 60 000 selluloosatonnin vuosittaiseen
26493: Kun alueelta puuttuu teollisuus, aiheutuu valmistukseen erikseen jokaisen puulajin koh-
26494: elinkeinoelämän yksipuolisuudesta jatkuva dalla. Kun vielä raakapuuta voitaisiin hank-
26495: rakenteellinen työttömyys ja muuttoliike ai- kia Reisjärven, Sievin, Nivalan, Haapajär-
26496: heuttaa lisäksi suurta väestötappiota. Työttö- ven ym. kuntien alueelta, voidaan todeta,
26497: myyden laajuudesta antavat kuvan muuta- että raaka-aineen saanti suunnitellulle teolli-
26498: mat työttömyysluvut. Niinpä vv. 1955-56 suuslaitokselle voidaan täysin turvata.
26499: oli työttömiä 3 393, 1956-57 2 750, 1957-58 Metsänhoitaja Varsta totesikin: ,Puuta-
26500: 2 976, 1958-59 3 335, ja 1959-60 3 300. varan hankinta tehtaalle ei aiheuttane suuria
26501: Työttömien huippuluvut ovat siis ylittäneet sijoituksia, sillä onhan totuttu hankkimaan
26502: 5 % asukasluvusta. puuta mm. ulosvientiin. Maakuljetusoloissa
26503: Kun tilanne talousalueella on edellä ku- tapahtuneen perusteellisen muutoksen jäl-
26504: vantunlainen, on sen korjaamiseksi jotakin keen tyydyttääkin alue kaikki ainespuun ja-
26505: tehtävä. Mm. Pohjois-Pohjanmaan Maakun- lostustoiminnalle välttämättömät edellytyk-
26506: taliitto on yhdessä Kailaj6kilaakson talous- set, luontosuhteet työvoiman saannin sekä
26507: alueen Liitto r.y:n kanssa- jonka muodos- kuljetussuhteet ''.
26508: tavat alussa mainitut kunnat - kiinnittä- Tutkimuksessa päädytäänkin siihen loppu-
26509: neet huomiota tilanteen korjaamiseen laatien tulokseen, että Haapajärven-Iisalmen rauta-
26510: sitä varten useita suunnitelmia. Eräänä kor- tien varteen rakennettava selluloosatehdas
26511: jausmuotona on päädytty siihen, että alueelle saataisiin taloudellisesti täysin kannattavaksi.
26512: olisi saatava rakennetuksi puunjalostusteolli- Vaihtoehtona - ellei selluloosatehdasta
26513: suuslaitoksia. Tässä tarkoituksessa mm. Pyhä- jostain syystä voida rakentaa - on tutkit-
26514: järven kunta on suorituttanut tutkimuksen tava kuitulevytehtaan tai jonkin muun puun-
26515: siitä, olisiko alueen metsävaroihin perustuen jalostuslaitoksen rakentamista sopivalle pai-
26516: mahdollisuuksia rakentaa huomattavaa puun- kalle, lähinnä Haapajärven tai Pyhäjärven
26517: jalostusteollisuutta. Tutkimuksen kohteena (0.1.) kuntien alueelle.
26518: ovat olleet tämän sekä Ylä-Savon alueelta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
26519: seuraavat kunnat: Haapajärvi, Kärsämäki, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26520: Pyhäntä, Kiuruvesi, Pyhäjärvi (0.1.), Piela-
26521: vesi, Pihtipudas, Sonkajärvi ja Vieremä sekä että hallitus t·yhtyisi kiireellisesti
26522: Iisalmen maalaiskunta. Metsänhoitaja Osmo toimenpiteisiin puunjalostusteollisuus-
26523: Varsta päätyy näissä kymmenessä pitäjässä laitoksen rakentamiseksi Haapajärven
26524: tai Pyhäjärven O.l. kunnan alueelle.
26525: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
26526:
26527: Martti Linna. Yrjö Murto. Pentti Liedes.
26528: Antti Kinnunen. Irma Torvi. Antero Väyrynen.
26529: 565
26530:
26531: IV,290. - Toiv.al. N: o 247.
26532:
26533:
26534:
26535:
26536: Voutilainen ym.: Savon ja Pohjois-Km·jalan puunjalostus-
26537: teolbisuuden tuotteiden kuljetuskustannusten tasoittami-
26538: sesta.
26539:
26540:
26541: E d u s k u n n a 11 e.
26542:
26543: Viimeksi käydyn sodan jälkeen, Saimaan näin ollen muodostunut esteeksi uuden puun.
26544: kanavan lopullisesti sulkeuduttua, ovat Itä- jalostusteollisuuden syntymiselle. Kun rahti-
26545: Suomen liikenneolosuhteet suuresti vaikeutu- kustannukset nousevat samaan suuruusluok-
26546: neet. Ainoana liikennereittinä on nyt ranni- kaan kuin valmistuspalkat, on selvää, että
26547: kolle vain rautatie, mutta vaJlitettavasti rah- teollisuuden kilpailukyky aivan olennaisesti
26548: timarksutariffit eivät suosi sisämaan teolli- heikkenee. Tämän vuoksi on meidän mieles-
26549: suuslaitoksia, sillä raakatavaran rahdit ovat tämme pyrittävä löytämään sellaiset ratkai-
26550: suhteellisesti niin paljon halvemmat jalostet- sut Savon ja Pohjois-Karjalan työllisyyden
26551: tuun tavaraan verrattuna, ettei varsinkaan ja kaikinpuolisen kehittymisen edistämiseksi,
26552: uusien puunjalostustehtaiden perustaminen jotka antavat mahdollisuuden kehittää näi-
26553: sisämaahan ole mahdollista, koska on edum- den alueiden taloudellista edistymistä.
26554: sempaa rahdata raakatavaraa rannikolla ole- Sen vuoksi toivotaan hartaasti, että halli-
26555: valle puunjalostuslaitokselle. Siitä viimeisim- tus kiinnittäisi entistä enemmän huomiota
26556: pänä esimerkkinä mainittakoon Summan suu- mainittujen alueiden taloudellisten olosuhtei-
26557: ren paperitehtaan rakentaminen lähelle Ha- den kohentamiseen. Yhtenä keinona näemme
26558: minan kaupunkia, josta kustannuslaskelmat kaukokuljetuskustannusten alentamisen jalos-
26559: osoittivat, että raakatavaran tuottaminen teh- tetun tavaran osalta, sillä nykyiset rahtikus-
26560: taalle tulee halvemmaksi, jos se rakennetaan tannukset eivät tee oikeutta sisämaassa ole•
26561: rannikolle. Tämä ei voi olla oikeata maan valle teollisuudelle. Tämän vuoksi olisi tut-
26562: teollistamispolitiikkaa, sillä meidän mieles- kittava mahdollisuuksia teollisen toiminnm
26563: tämme pitäisi päinvastoin pyrkiä jalosta- elvyttämiseksi Savossa ja Pohjois-Karjalassa.
26564: maan raaka-aineet mahdollisimman lähellä Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdo-
26565: niiden tuotantolähteitä. tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
26566: Savo ja Pohjois-Karjala ovat niitä alueita, väksi toivomuksen,
26567: joissa ovat maan tuottavimmat metsäalueet,
26568: mutta ne ovat samalla myöskin alueita, joissa että hallitus kiireellisesti suoritut-
26569: työttömyys teollisuuslaitosten vä'hälukuisuu- taisi tutkimuksen, missä määrin voi-
26570: den vuoksi on muodostunut jokatalviseksi ja taisiin valmiin tavaran kuljetuskus-
26571: jatkuvaksi ilmiöksi. Varsinkin puunjalostus- tannuksia siten tasoittaa, että uusien
26572: teollisuuden kuljetuskustannukset muodostu- puunjalostusta harjoittavien teollisuus-
26573: vat niin korkeiksi, että ne estävät tämän teol- ktitosten toiminta tulisi kannattavaksi
26574: lisuuden sijoittumisen Savoon ja Pohjois- Savossa ja Pohjois-Karjalassa.
26575: Karjalaan. Rautateiden tariffipolitiikka on
26576: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
26577:
26578: Uuno Voutilainen. Edvard Pesonen.
26579: Elis Manninen. Viljo Virtanen.
26580: Edit Terästö. K. F. Haapasalo.
26581: 566
26582:
26583: IV,291. - Toiv.al. N: o 248.
26584:
26585:
26586:
26587:
26588: Rytkönen ym.: VaUionjohtoisen puunjalostuslaitoksen aikaan-
26589: saamisesta Iisalmeen.
26590:
26591:
26592: Eduskunnalle.
26593:
26594: Viime vuosien aikana on maamme teollisen Iisten raaka-ainevarojen pohjalla. Ilman sitä
26595: toiminnan piirissä suoritettu huomattavia ei ole tyydyttäviä kehittymisedellytyksiä
26596: laajennuksia. Osa uusista teollisuuslaitoksista myöskään tämän alueen pienviljelysvaltai-
26597: on valtiovallan toimenpitein sijoitettu tai sella maataloudella.
26598: suunniteltu sijoitettavaksi niille talousalueille, Pohjois-Savon maakuntaliitto on suoritta-
26599: jotka ovat jääneet teollisessa kehityksessä nut tutkimuksen alueen metsävarojen tarjoa-
26600: takapajuisiksi. Näiden ratkaisujen tuloksena mista edellytyksistä puunjalostusteollisuuden
26601: on syntymässä teollisuutta juuri niihin maa- perustamiselle. Sen mukaan voidaan todeta
26602: lru.ntiin, joiden teollistamisesta yksityinen raaka-ainevarastojen suhteen olevan edelly-
26603: pääoma ei ole kiinnostunut. tykset paperitehtaan tai muun vastaavan
26604: V aitiovallan teollistamissuunnitelmien ul- puunjalostuslaitoksen sijoittamiselle Ylä-
26605: kopuolelle on kuitenkin jäänyt koko Pohjois- Savoon. Kolmen rautatien, kolmen vesirei-
26606: Savo ja tähän maakuntaan kuu'luva Ylä-Savon tin ja tiheän maantieverkoston yhtymäkoh-
26607: talousalue. Ylä-Savon talousalue on rikas tana Iisalmi on raskaan puunjalostusteolli-
26608: metsävaroistaan. Valtaosa metsärikkauksista suuden luonnollinen sijoituskohde.
26609: kuljetetaan talousalueen ulkopuolelle jalos- Vaikka yksityiset puutavarayhtiöt omista-
26610: tettavaksi tai viedään raakapuuna ulos. Sen vat n. 175 000 ha metsämaita Ylä-Savossa ja
26611: lisäksi huomattavat määrät teollisuuskel- kaikki tarvittavat edellytykset raskaan puun-
26612: poista pienpuuta lahoaa käyttämättömänä jalostusteollisuuden tarpeisiin ovat talous-
26613: metsiin. Paikallisen teollisuuden puuttumi- alueella olemassa, ei yksityinen pääoma ole
26614: nen on synnyttänyt luonnollisena seurauk- tuntenut kiinnostusta alan teollisuuden sijoit-
26615: sena pysyvän, laajan työttömyyden Ylä- tamiseen Ylä-Savoon. Sen vuoksi on valtio-
26616: Savon talousalueilla. Tilasto osoittaa, että vallan velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin
26617: työllisyysvuonna 1953-54 merkittiin kortis- puunjalostusteollisuuden aikaansaamiseksi
26618: toihin Kuopion työvoimapiirin alueella 4 983 tälle metsävaltaiselle alueelle. Valtiolla ovat
26619: ja v. 1957-58 6122 miespuolista työnteki- käytettävissään myös ne taloudelliset edelly-
26620: jää. V. 1958-59 oli vastaava luku n. 10 000. tykset, joita tehtaan rakentaminen vaatii.
26621: Myös laaja muuttoliike Pohjois-Savosta ai- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
26622: heutuu työtilaisuuksien puuttumisesta. Vv. ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
26623: 1951-56 muutti Pohjois-Savosta 12 750 hen- vomuksen,
26624: kilöä. Nuorison on pakko lähteä kotiseudul-
26625: taan etsimään toimeentulomahdollisuuksia että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
26626: muualta maasta. Jatkuvan työttömyyden toimenpiteisiin valtionjohtoisen paperi-
26627: poistamiseksi Ylä-Savon talousalueelta ei ole tehtaan tai muun vastaavanlaisen
26628: muuta mahdollisuutta kuin valtiovallan toi- puunjalostuslaitoksen aikaansaamiseksi
26629: menpitein suoritettava teollistaminen paikal- Iisalmeen.
26630: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
26631:
26632: Veikko Rytkönen. Hugo Manninen.
26633: Aarne Pulkkinen.
26634: 567
26635:
26636: IV,292. - Toiv.al. N: o 249.
26637:
26638:
26639:
26640:
26641: Niiranen ym.: Puo~iselluloosatehtaan rakentamisesta Pohjois-
26642: Karjalaan.
26643:
26644:
26645: Eduskunnalle.
26646:
26647: Hyväksyessää:ru vaJ.tion v: n 1961 tulo- ja Asian edellä mainituin tavoin haurtaami-
26648: menoarvion eduskunta myölliSi · 850 751400 nen on k<ilitalokasta Pohjois-Karjalan k.wn-
26649: mk:n siwtomääräraiham: E.nso-Gutzeit Oy:n nalta. Merkitseehän se odotetun, koivu- ja
26650: osaikepääoinan korottamiseksi ·Pohjois-Karja- ohutpuun menekin lisääntymistOiveiden ja
26651: laan suunnitellun puoliselluloosatehtaan ra- noin 2 000 uuden työpaikan saantimahdolli-
26652: kentamisen alkurahoitusta varten. SamaJlla suuksien lyklmäntymistä tuntemattomaan tu-
26653: eduskunta edellytti, että ~unniltlelmien mu- levaisuuteen, kenties niiden k()konaan romah-
26654: kaisena ' tehtaan sijoituspaikkana tulee ole- tamista.
26655: maan Uimaharju ja sen tuliSi vaJlmistua Puutavruran menekin lisäämiseksi ja
26656: llfz-2 vuoden kuluessa. uusien työpai1klwjen saamiseksi Plllnka~ken
26657: Kurten tunnettua, iha1litukset ehrät ole tote- ltehltllliden uusimis- ja laajentamissuunnitel-
26658: uttaneet tätä eduskunnan päätöstä. Edus- mat olisi toteutettava sopivalklsi katsottavasa
26659: kunnalle antamalSaan v: n 1962 valtion tulo- laajuudessru sekä vihdo1:nkin toteutettava
26660: ja menoarvioesityksessä hallitus ehdotti teh- eduskunnan päätös puolise!Hu,io()Sate:htaan ra-
26661: taan raikenrrettava.ksi PankakQSkeHe. Tämä kentamisesta Pohjois-Karjalan varsinaiselle
26662: ehdotus osoittautui kuitenkin hätiköiden laa- koivualuooFle. ·
26663: dituksi ja epätarlroituksenmukllliseksi. Asian Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
26664: eduskuntakäsittelyssä hallituspuolue - ma:a- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26665: •la.isliitto - kiilvaimmin vastusti sen hyväksy-
26666: Iillstä. Vastoin SKDL:n eduskuntacyhniän että hallitus viivyttelemättä toteut-
26667: taholta tehtyjä ehdotuksia koko asia enem- taisi Eduskunnan :i'o vuonna 1960 te-
26668: mistöpää:töksin jätettiin uusien tutkimusten kemän päätöksen puoliseUuloosate.h-
26669: tuilosten aiheuttamista eduskunnan vll!Stedes taan 1·akentamiSesta Pohjois-Karja-
26670: tekemistä päätöksistä riippuvaksi. laan.
26671: Helsingissä 26 päivänä heilmi1kuuta 1962.
26672:
26673: Toivo Niira.nen. Pauli Puhakka.
26674: 568
26675:
26676: IV,293. - Toiv.al. N: o 250.
26677:
26678:
26679:
26680:
26681: Ryhtä.: Puunjalostuslaitoksen aikaansaamisesta KoilUsmaan
26682: talousolueelle.
26683:
26684:
26685: Eduskunnalle.
26686:
26687: Pohjois-Suomen raakapuuvarastojen hy- voitaisiin tehdä jotain ratkaisevaa, olisikin
26688: väksikäyttämiseksi ja siellä usein vallitse- alueelle saaJtava teollisuutta metsävarojen ja-
26689: van työttömyyden lieventämiseksi on viime lostamiseksi raruka-ainelä;hteellä, joHoin väes-
26690: vuosina tehty valmistuvia suunnitelmia mm. tölle tulisi lähelle työtilaisuuksia sekä raaka-
26691: puunjalostusteollisuuden saamiseksi sisämaa- puulle entistään parempi kantohinta. Viime
26692: han puun raa:ka-ainelähteelle. Tätä tarkoitus- vuosina on valtiovallan taholta jo suunnitel-
26693: ta silmällä pitäen valtioneuvosto asetti jo 20 tukin puunjalostuslaitosten rakentamista Poh-
26694: päivänä lokakuuta 1949 teollistamiskomitean, jois-Suomen ·alueelle ja tällöin on mainittu
26695: jonka tehtävänä oli selvittää Pohjois-Suo- Kemijärven ja Koillis-Pohjanmaan puunja-
26696: messa esiintyvien luonnonvarojen hyväksi- lostuslaitokset ja erittäin tärkeänä onkin
26697: käyttö sekä tehdä esityksiä luonnonvarojen tässä vaiheessa pidettävä puunjalostuslai-
26698: saaJttamisesta nykyistä enemmän palvelemaan toksen saamista KoiRis-Pohjanmaan alueelle,
26699: maamme tuotantoelämää. Mainitun komitean missä vielä ovat suuret hakkaamattomat met-
26700: oli tehtävässään huomioitava eduskunnan 6 säalueet raa:kapuuvarastoina. Koillis-Pohjan-
26701: päivänä toukokuuta 1949 lausuma toivomus maan talousalue käsittää Kuusamon, Taival-
26702: toimenpiteistä maaseudun teollisuuden kehit- kosken ja Pudasjärven !kunnat kokonaaJn sekä
26703: tämiseksi. osia Suomussalmen ja Posion kunnista, muo-
26704: Komitea sai valtioneuvoston antaman teh- dostaen sellaisen yhtenäisen alueen, jossa on
26705: tävän päätökseen v. 1951 jättäen mietintönsä kasvullista metsämaata yhteensä 1168 000
26706: valtioneuvostolle. Tässä mietinnössä komitea ha. Koillis-Pohjanmaan talousalueen puu-
26707: puunjalostusteollisuuden osalta lausuu mm. varat riittäisivät, akateemikko prof. Yrjö
26708: näin: ,Nimenomaan Pohjois-Suomessa on Ilvessalon suorittamien tutJkimusten mukaan,
26709: metsävaroihin nähden mahdollisuuksia sellu- erittäin hyvin yli 100 000 tonnia selluloosaa
26710: loosa- ja paperiteollisuuden laajentamiseen. vuosittain valmistavan puunjalostuSlaitoksen
26711: Sikäläisen vesivoiman huomioon ottaen ja jatkuvaksi raaka-ainelähteeksi.
26712: edellyttäen, että sinne toisaalla perustetta- Koillis-Pohjanmaan kuntain taholta on
26713: vaksi esitetty klooritehdas rakennetaan, on viime vuosien aikana jätetty useita aloitteita
26714: Pohjois-Suomessa edellytyksiä myös jalostus- valtioneuvostolle puunjalostuslaitoksen ai-
26715: asteen korottamiselle sekä selluloosan vaikai- kaansaamiseksi Koillis-Pohjanmaan alueelle.
26716: sun että sen paperiksi valmistamisen alalla". Niinpä mm. Kuusamon, Pudasjärven, Suo-
26717: Tämän jälkeen valtioneuvosto asetti jälleen mussalmen ja Taivalkosken kuntain yhteinen
26718: v. 1960 Oulun läänin teollisuustoimikunnan lähetystö jätti 22 päivänä syyskuuta 1955
26719: laatimaan selvitystä ja tutkimusta alueelle valtioneuvostolle kirjelmän, jossa kiinnitettiin
26720: sopivan teollisuuden raaka-ainevaroista ja valtiovallan huomiota KoilEsmaan puunjalos-
26721: teollisuuden muodoista ja mainittu toimi- tuslaitoksen aikaansaamiseksi. Samasta asias-
26722: kunta onkin jo pitänyt alustavat neuvottelu- ta jätettiin valtioneuvostolle uusi kirjelmä 8
26723: kokouksensa useissa Oulun läänin kunnissa, päivänä touikokuuta 1958. Tämän lisäksi on
26724: joissa on neuvoteltu yhteistyössä kunnallisten eduskunnassa tehty useita aloitteita Koillis-
26725: teollistamistaimikuntien kanssa. Pohjanmaan puuvaroihin perustuvan teolli-
26726: Jotta Pohjois-Suomen väestön talouselämän suuden saamiseksi tälle talousalueelle. Näitä
26727: kohottamiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi toimenpiteitä on nyt erikoisesti kiirehtimässä
26728: IV,293. - Byhtä.. 569
26729:
26730: uusien ikäluokkien työhön sijoittamisen vält- Edellä sanotun perusteella ehdotankin
26731: tämättömyys. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
26732: Talvella 1958 eduskunta hyväksyi lain toivomuksen,
26733: Pohjois-Suomen alityöllisyysalueille perustet-
26734: tavan uuden teollisuuden verohelpotuksista että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
26735: ja kun samalla vientima:ksuina kerätyt varat toimenpiteisiin Koillis-Pohjanmaan
26736: ovat luoneet edellytyksiä uuden teollisuuden pu;uvaroihin perustuvan teollisuuslai-
26737: perustamiselle maamme syrjäisille seuduille, toksen aikaansaamiseksi Koillismaan
26738: niin sen vuoksi olisi nyt kiireellisesti ryhdyt- talousalueeUe.
26739: tävä toimenpiteisiin Koillis-Pohjanmaan
26740: puunjalostuslaitoksen aikaansaamiseksi.
26741: Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1962.
26742:
26743: N"lilo :&yhtä.
26744:
26745:
26746:
26747:
26748: 72 E 219/62
26749: 570
26750:
26751: IV,294. - Toiv.a.l. N: o 251.
26752:
26753:
26754:
26755:
26756: Ta.uria.inen ym.: Valtiojohtoisen puunjalostuslaitoksen raken-
26757: tamisesta Kamuuseen. .
26758:
26759:
26760: Eduskunnalle.
26761:
26762: Viime vuosien aikana Kainuu on ollut eräs mattoman kuusen runsaus, maiden soistu-
26763: palhimmista .työt:tömyysalueista, eivätkä mit- ooisuus ja monet muut puuston rkllJsiVua ny-
26764: kään tiedossa olevat tosiasiat osoirta, että ti- kyisellään väJhen<tävärt tekijät. Näistä syisrtä
26765: lanteen parantaumista olisi odotettavissa. johtuen valitakunnan metsien III: een ar-
26766: Niin'Pä puuhun perustuvien teö1lisuuksien vioi:rutiin liittyvän ja p·rof. Ilvessalon taT'kis-
26767: parhailil.aan meillä olevat laajennushankkeet taman hakkuusuuil!IlJitteen mukaan pit&si
26768: eiiVät esim. puutavaJI'an hakkuiden merkittä- ka:inuulaisisrta nykymetsistä hakata vuosit-
26769: vänä lisään<tymisenä tU!le koskettamaan kai- ta~n erilaista puutllivaJI'a;a noin 4 480 000 m3.
26770: nuulaJista talousaluetta. Too~lisuuden ainespinotavaran halclruut voi-
26771: Puuttumartlta tässä yhteydessä kaikkiin nii- siiVat suunnitteen mu:kaan lisääntyä IllOin
26772: hin syihin, joiden vuoksi til.anme työnsaan- 1460 000 m3 :ilä, mikä vastaa noin 200 000
26773: nin kannall.ta on jo nyt muodostunut hyvin massatonnin vuosituotantoon tarvittruvaa
26774: huonoksi ja tulee käsityksemme mukaan raaka-ainemääTää. Käynnissä ollevien met-
26775: ilm.am, tehokkairta vastrutoim.enpiteitä jatku- sänhoidoHisten rtoianenpiteiden seurauksena
26776: vasti pahenemaan, viittaamme vain luonnol- metsien vuosikasvu vielä lisääntyykin huo-
26777: lisen väestönlisäyksen seurauksena ta'Pahtu- mattavasti nykyisestään.
26778: vruan väkhluvun ja työntarpeessa olevien voi- Näiden mahdollisuuksien mukainen hak-
26779: makkaaseen lisääntymiseen. Kainuun maa- kuiden lisäys, joka yksinpä metsänlhoidolli-
26780: ku:nttailiiton suori<tuttaman selvityksen mu- sista, puuston kasvua kohotrtavista syistä
26781: kaan arvioidaan työntarpeessa olevien !lisäyk- olisi välttämätöntä ja siihen perustuva Kai-
26782: sen tästä eteen'Päin v:een 1970 mennessä tu- nuussa ·tapahtuva iPUunjalostustoim.inta tar-
26783: levan olemaan ainrukin 12 000-13 000 hen- joaisivat j&tkuv:aa tuottavaa työtä monille
26784: keä. Kun vastaavan suuruista tai edes huo- tuhamsil.le työntekijöiUe. Kuinka suurelle
26785: mattavan työpaikkojen l:isää.nrtymisestä ei ole joukolle se lisäisi työskentelyn mahdollisuuk-
26786: näköpiirissä, on edessä joko laajeneva työttö- sia rakennustoiminnassa, Hiken<teessä, pal-
26787: myys .tai kainuulaisten on paklro siirtyä suu- veluelin:keinJOissa ja maataloudessakin, sitä
26788: riiilJ joukoin pois kotiseudultaan. tuskin kukaan rohkenee lähteä ennakkoon
26789: Kumpaankaan ei ole nähdäksemme kuirten- a:vvioimaan. Puun oton ja puunjalostusteol·
26790: kaan väJstärrnätöilltä pakkoa. Kainuun metsän- [isuuden laajentaminenJ. käytettävissä olevien
26791: hoitolautakunnan tekemien selvitysten mu- mahdollisuuksien mukaisesti orlisi kaikessa ta-
26792: kaan puun vuosirttairnen kasvu maailrunnan paukisessa huomaJttava teko :lisääntyvän väes-
26793: metsissä on nykyisin noin 4 200 00 ms, mutta tön työilJSaannin j·a fuimeentulon tuTvaami-
26794: hruldrnut keskimääräisesti vain noin 3 000 000 seksi.
26795: m3 vuodessa. Hakkuumääriä ja mahdolli- Yksityistaloudellisin toimelllpitein mitään
26796: suuksia ar,jateltaessa on Usäksi otettava huo- tällaista ei kuitenkaan ole odotettavissa. Se
26797: mioon, erttä yJi-ikäisiä ja sen vuoksi käytän- olisi sen vuoksi suoritettava valtion toimen-
26798: nöllioosti katsoen kokoooan kasvu"nSa menet- pitein muodostamaila valtion tai valtion-
26799: tätrueitä metsiä on varsin l'UilSaasti. Arvion jobtoinen yhtiö asian yksitiyskohtaista suun-
26800: mukaan ne peittävät noin 23 % Kainuun nittelua ja tuotannon haJI'joittamisrta varten.
26801: kasvulili'Seksi katsottavasta rmetsäpi.nta-alasta. Tässä )'lhteydessä on aihetta huomauttaa
26802: Iii.sä;ksi tulevat karuiUe kangasmlllille sopi- myös siirtä, että niin vlliltion kuin yksityisten-
26803: IV,294. - Tauriainen ym. 571
26804:
26805: kin metsätaloudelle uuden puunjalostuslai- olisi entistä enemmän .ryhdyttävä teollista-
26806: toksen perustamisella tulisi olemaan huomat- maan myös syrjäisiä seutuja, jotka ovat a!li-
26807: tava merkitys. Kainuuharr on maamme hal- työllisyysaluetta ja joissa kallJSan elintasoa
26808: vin kanltohinta-alue. KuljetUSdlosuhteisiin V'Oidaan nostaa pääasiassa vain uUBia pysyviä
26809: nähden muiJla samanlaisilla alueilla kanto- työpai,klroja järjest:äanäUä, ehdotarrnme edus-
26810: hinnat ovat huomarotavasti korkeammat. kul1Illan hyväksyttiiNäksi toivomuk$n,
26811: Tästä aiheutuu Kainuussa metsänomista:jiHe,
26812: niin yksityisi!ll~ kuin va1tio1lekin huomatta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26813: vaa tulojen menetystä. valtiojohtoisen puunjalostuslaitoksen
26814: Kun yleensä on todettu, että maasamme rakentamiseksi Kainuuseen.
26815: Helsingisä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
26816:
26817: Hannes Tauriainen. Yrjö Murto.
26818: 572
26819:
26820: IV,295.- Toiv.al. H: o 252.
26821:
26822:
26823:
26824:
26825: Tainio ym.: Inarin alueen puuraaka-aineeseen pe1·ustuvan
26826: teollisuuslaitoksen aikaansaamisesta.
26827:
26828:
26829: E d u s k u n n a ll e.
26830:
26831: Inarin alueen puuraaka-aineeseen perustu- lisuuslaitosta varten on turvattu. Siksi olisi
26832: van teollisuuden aikaansaaminen on jo pi- palattava Inarin komitean esityksen toteut-
26833: temmän ajan ollut keskustelun ja suunnitte- tamiseen.
26834: lun alaisena. Näiden suunnitelmien perus- Tämän ratkaisun puolesta voidaan esittää
26835: tana on ollut toisaalta se, että luotaisiin työ- useitakin näkökohtia. Ensiksi esitetyn kuitu-
26836: tilaisuuksia jatkuvasti lisääntyvälle Inarin levytehtaan raaka-aineeksi kelpaisi vähäar-
26837: kunnan väestölle ja toisaalta se, että alueelta voinenkin puu. Varsinkin sulfaattipuun
26838: puuraaka-aineen kuljettaminen tuottaa talou- lisäksi myös koivu, vanhat maapuut ja hak-
26839: dellisia vaikeuksia uittomahdollisuuksien kuutähteet sekä sahausjätteet. Raaka-aineeksi
26840: puuttumisen johdosta. kelpaa myös tuore puu. Toiseksi metsien
26841: Marraskuussa 1954 valmistui prof. Kive- kasvukunto paranisi, kun päästäisiin järki-
26842: län puheenjohdolla toimineen ns. Inarin ko- peräiseen metsien nuorentamiseen ja niiden
26843: mitean mietintö, jossa esitettiin taloudelli- hoidon parantamiseen hakkuiden avulla. Kol-
26844: simpana ratkaisuna kuitulevytehtaan raken- mannek'ii raaka-aineen kuljetusmatkat lyhe-
26845: tamista ja sahaustoiminnan edelleen kehittä- nisivät ratkaisevasti tehtaan sijaitessa Ina-
26846: mistä. Teollisuuslaitoksen tarkempaa suun- rin kunnan alueella; ja valmiin tuotteen kul-
26847: nittelua ja rakennustöiden aloittamista var- jetus on yleensä huomattavasti halvempaa
26848: ten otettiinkin v: n 1956 talousarvioon 40 kuin raaka-aineen kuljettaminen. Neljän-
26849: milj. mk. Hankkeen edelleen kehittäminen neksi teollisuuslaitoksen aikaansaaminen on
26850: kuitenkin raukesi, koska samanaikaisesti ryh- välttämätön ennen kaikkea siksi, että saatai-
26851: dyttiin suunnittelemaan Inarin puuraaka- siin uusia työtilaisuuksia Inarin kunnan
26852: aineeseen perustuvan puunjalostuslaitoksen väestölle, jolle joka tapauksessa joudutaan
26853: rakentamista Suomen ja Norjan yhteistyönä järjestämään ainakin osittain usein kannat-
26854: Norjan Kirkkoniemeen. Tästäkin hankkeesta tamattomia työttömyystöitä.
26855: on nyt kuitenkin luovuttu. Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
26856: Inarin metsien, lähinnä pinotavarapuun kunnan päätettäväksi toivomuksen,
26857: hyväksikäytöstä ja tälle työttömyysalueelle
26858: työtilaisuuksien aikaansaamisesta ei kuiten- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
26859: kaan pitäisi luopua. Ei varsinkaan, koska toimenpiteisiin Inarin alueen puu-
26860: ammattimiesten suorittamat arviot ja laskel- raaka-aineeseen perustuvan teollisuus-
26861: mat osoittavat, että raaka-aineen riittävyys laitoksen suunnitelmien valmistami-
26862: Inarin komitean suunnitelman mukaista teol- seksi ja rakennustöiden aloittamiseksi.
26863: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
26864:
26865: Eino Tainio. A-L. Tiekso.
26866: Vilho Suosalo.
26867: 573
26868:
26869: IV,296. - Toiv.al. N: o 253.
26870:
26871:
26872:
26873:
26874: Lindblom ym..: Voimalaitoksen t·akentamisesta Satakttntaan.
26875:
26876:
26877:
26878: E d u s kunnalle.
26879:
26880: Maamme alityöllisyysalueista kuuluu Sata- mattavaa suuruusluokkaa ja Pohjois-Satakun-
26881: kunta niihin, joissa on ka:Uclrina sodanjälkei- nan metsät muodostavat sopivia työtflaisuuk-
26882: sma vuosina ilmennyt runsaasti työttö- sia alityö'ilisyysalueillla eläviRe työttömille,
26883: myyttä. Tähän asti työttömyyden torjuminen jotka lilsäksi suurelta osaltaan kumuvat työti-
26884: varsinkin talvikuukausina on suuressa mää- laisuuksien puutteesta kärsivään pienviljelijä-
26885: rin perustunut alueen runkotieverkoston ra- väestöön eli juuri siihen työvoimareserviin,
26886: kentamiseen ja tuloksena onkin ollut sekä tie- joka on muodostanut työttömiksi ilmoittau-
26887: olojen että talouselämälle tä11keiden liikenne- tuneiden kantajoukon. Kun tähän liitetään
26888: yhteyksien ·huomattava paraneminen. Suori- rakennetun ja rakennettavan teollisuuden
26889: tetut perustavaa laatua olevat työt mahdollis- kasvava energiantarve ja mahdollisen ylijää-
26890: tavat mm. uuden teollisuuden sijoittumisen mäenergian taloudelliset siirtomahdollisuudet
26891: tälle alueelle. Parantuneet kuljetusyhteydet sopivilla etäisyyksillä muilla talousalueilla si-
26892: niinikään ovat omiansa edelleenkin lisäämään jaitseviin teollisuuskeskuksiin, näyttää siltä,
26893: alueen satamien käyttöä yleensä ja varsiJllkin että vastikään valmistuneessa teollisuusneu-
26894: talvikausina ja siten edistämään työllisyyden voston voimatalousjaoston mietinnössä mai~
26895: ylläpitämistä. nitun turvekäyttöisen voimalaitoksen sijoitta-
26896: Rakennettu:ihin tiekilometreihin verrattuna minen nimenomaan Satakuntaan olisi suun-
26897: on vain murto-osa suuresta tehtäivästä suorit- nitelman kansantaloudellisesti järkevin rat-
26898: tamatta. Niidenkin tilalle on viime vuosina kaisu.
26899: työkohteeksi valittu työntekijöille epämi-ellyt- Vailclra ko. mietinnössä onkin lausuttu eri-
26900: täviä siirtotyömaita, kun mm. Porin-Helsin- näisiä kielteisiäJrin käsityksiä puupolttoai-
26901: gin pikatien rakennustyön loppuunsaatta- neen käytön lisäämismahdoHisuu.ksista, käy
26902: mista on pidetty muita välttämättömämpänä. siitä:kin ilmi, että puuta käytetään teollisuu-
26903: JäJljellä olevat tierakennussuunnitelmat eivät dessa runsaasti, jonka täytyy merkitä sitä,
26904: enää lähivuosina pysty tarjoamaan entisen että taloudellisia ratkaisuja myös puun käy-
26905: suuruisia työttömien sijoituskohteita. Tästä tölle energian kehittämiseksi on olemassa.
26906: syystä toisaalta suuremman työttömyyden Eräät asiantuntijat ovat puolestaan sitä
26907: torjuntaan tarvittavien työhönsijoituSkohtei- mieltä, että puupolttoaineen käyttäminen
26908: den löytä;minen ja toisaalta pysyvämpien työ- hakkeen muodossa turpeen ohella on talon-
26909: tilaisuuksien aikaansaaminen onkin tullut en- deNisesti edullista. Kun Pohjois-Satakunnan
26910: tistä ajankohtaisemmaksi. metsät voisivat toistaiseksi pitkäksi aikaa
26911: E,dellä mainituista sinänsä tyydyttävistä tarjota mesätalouden kannalta kaikissa suh-
26912: näkymistä huolimatta tarvitaan myös jatku- teissa järkevässä mielessä runsaasti sellaista
26913: via määrätietoisia ohjelmallisia ponnistuksia pienpuuta, jota alueella nykyisin toimiva
26914: pysyvien työtilaisuuksien aikaansaamiseksi teollisuus ei vielä voi käyttää, ja työllisyys-
26915: Sata:kuntaan. Tarkasteltaessa, missä suhteessa tilanteen vaatimwksetkin puhuvat sen puo-
26916: tähän on taloudeliJ.isia edellytyksiä, lienee lesta, saattaisi vieläkin oikeampi ratkaisu olla
26917: syytä todeta, että polttoturpeen kannalta kes- alkuvaiheessa yhdistetyn polttoturvetta ja
26918: kimääräistä paremmat suot, jotka ovat huo- haiketta käyttävän voimalaitoksen rakentami-
26919: 574 IV,296. - Satakunnan voimalaitos.
26920:
26921:
26922: nen. Näin voitaisiin Satakunnan työllisyys- ohella myös mahdollisimman suuressa
26923: kysymysten ratkaisua auttaa sekä nopeasti määrin polttohaketta käyttävän Sata-
26924: että kansantalloudellisesti järkeväil.lä tavaH.la. kuntaan rakennettavan voimalaitoksen
26925: Tämän perusteella esitämme eduskunnan suunnittelemisen, niin että rakennus-
26926: hyväksyttäväksi toivomtrksen, töiden aloittamista voidaan joustavasti
26927: käyttää hyväksi tämän alityöllisyys-
26928: että hallitus antaisi asianomaisten alueen työttömyyden torjuntakoh-
26929: elinten viipymättä valmisteltavaksi teena.
26930: etupäässä polttoturvetta, mutta sen
26931: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1962.
26932:
26933: Olavi Lindblom. Kustaa Alanko.
26934: Väinö Vilponiemi. Anni Flinck.
26935: Uljas Mäkelä. Valdemar Sandelin.
26936: 575
26937:
26938: IV,297.-Toiv.al. N:o 254.
26939:
26940:
26941:
26942:
26943: Pekkarinen ym.: Kuopioon rakennettavan voimalämpölaitok-
26944: sen aikaansaamisesta.
26945:
26946:
26947: Eduskunnalle.
26948:
26949: Sähköenergian tarve lisääntyy jatkuvasti malaitoksen rakentamisesta Kuopioon, jossa
26950: maassamme. Tutkimuksiin perustuvat laskel- sähkön kehittäminen ja asuintalojen !kauko-
26951: mat osoittavat, että sähköenergian tarvetta lämmitys on onnistuneesti yhdistetty. Täl~
26952: ei voida tulevaisuudessa tyydyttää. yksin- löin tulee polttopuun lämpösisältö erittäin
26953: omaan vesivoimaan perustuvien voimalaitos- tehokkaasti hyväksikäytettyä. Hyötysuhde on
26954: ten rakentamisella, vaan lisäksi on rakennet- laskelmien mukaan yli 70 %. Suunniteltu
26955: tava ihöyryvoima-asemia. Näin on ryhdytty voima-lämpölaitos kehittäisi lämpöä niin pal-
26956: tekemäänkin, mutta valitettavasti ne on suun- jon, että se vastaisi 2 000 000 rwkennuskuutio-
26957: niteltu uikolaista polttoainetta käyttäviksi, metrin lämmöntarvetta ja samalla syntyisi
26958: vaikka on täysin riittävästi tarkoitukseen hy- sähköenergiaa noin 47 000 000 kWh vuodessa.
26959: vin sopivaa kotimaista polttoainetta, puuta. Tällaisen voimalaitoksen rakentaminen
26960: Niinpä mm. Pohjois-Savon metsänhoito- maksaisi laskelmien mukaan n. 600 milj. mk.
26961: lautakunnan alueella on todettu jäävän vuo- Kun olisi tärkeätä, että maakunnalle ja
26962: sittain noin 500 000 pms polttopuuta käyttä- koko kansantaloudelle tärkeän laitoksen ra.
26963: mättä menekkivaikeuksien vuoksi. Lisäksi kentaminen saataisiin nopeasti käyntiin, olisi
26964: voitaisiin heikkotuottoisia metsiä uudista- valtiovallan sitä taloudellisesti tuettava.
26965: malla hakata vuosittain toinen 500 000 pm3 Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
26966: polttopuuta, joten siellä olisi polttopuuta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26967: yhteensä käytettävissä noin 1000 000 pms. muksen,
26968: Pienpuumenekin turvaamiseksi ja uusien jat-
26969: kuvien työpaikkojen luomiseksi olisi kansan- että hallitus ryhtyisi kiireeUisiin toi-
26970: taloudellisesti erittäin edullista rakentaa Poh- menpiteisiin K 'Uopioon rakennettavan
26971: jois-Savoon puuha:ketta käyttävä voimalaitos. voimol.ämpölaitoksen aikaansaamista
26972: Kuopion kaupungin sähkölaitos on laatinut varten.
26973: yksityiskohtaisen suunnitelman sellaisen voi-
26974: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
26975:
26976: Pentti Pekkarinen. Reino Karpola.
26977: Eino Uusitalo. Vilho Leivonen.
26978: Eino Räsänen. Hilj& Väänänen.
26979: 576
26980:
26981: IV,298.-Toiv.al. N:o 255.
26982:
26983:
26984:
26985:
26986: J. E. Partanen ym.: Toimenpiteistä hakevoimalaitoksen
26987: aikaansaamiseksi Kainuuseen.
26988:
26989:
26990: E d u s k u n n a ll e.
26991:
26992: Valtiovallan taholla on viime aikoina sesti kuin verrattuna puuraaka-ainevaroihin-
26993: omaksuttu myönteinen kmta uuden puun- kin. Metsäteollisuuden ·palveluksessa olevien
26994: jalostusteollisuuden aikaansa.miseksi Lap- työntekijäin määrä on Kainuussa valtakun-
26995: piin ja Pohjois-Karjalaan. Myös muissa yh- nansuunnittelutoimiston tutkimuksen mu-
26996: teyksissä on tullut esille valtion myöntei- kaan ollut v. 1956 Ahvenanmaan ja Keski-
26997: nen suhtautuminen maamme teollistamistoi- Pohjanmaan jälkeen pienin koko maassa, ai-
26998: mintaan yleensä. Uskottavasti valtiovallan noastaan 883 työntekijää. Tätä on pidettävä
26999: suopea suhtautuminen jatkuu näissä mer- eräänä aiheena Kainuussa esiintyvään työt-
27000: keissä vastaisuudessa.kin ja eritoten silloin, tämyyteen".
27001: kun teotlista;mismielessä jäljelle jääneiden Työllistämismielessä samoin kuin kansan-
27002: maakuntien taholta esitetään perusteltuja taJloudellisestikin erityisen tähdellisenä on
27003: ehdotuksia teollisen toiminnan edistämi- Kainuun osalta pidettävä menekin hankki-
27004: seksi. mista nykyisin vielä käyttöä vailla olevalle
27005: Valtakunnan metsien III arvioinnin yhtey- ja metsänhoitotoimenpiteiden ansiosta yhä
27006: dessä laaditut selvitykset ja hahmoteltu lä- lisääntyvälle pienpuulle. Tästä syystä olisi
27007: hiajan hakkuusuunnite osoittavat, että Kai- kiireimmiten ryhdyttävä ratkaiseviin toimen-
27008: nuun maakunnan alue on metsävaroistaan piteisiin haketta käyttävän voimalaitoksen
27009: rikas. Kainuun metsänhoitolautakunnan aikaansaamiseksi Kainuuseen. - Voimatalou-
27010: alueen puuvarasto on toiseksi suurin laajan den energiatarve kasvaa jatkuvasti, joten
27011: Lapin alueen jälkeen. Em. arvioinnin ja jäljellä olevien koskivoimien rakentamisen
27012: valtakunnan· suunnittelutoimiston suoritta- ohella on aiheellista ryhtyä jo tässä vaiheessa
27013: man tutkimuksen mukaan Kainuun osuus on kehittämään myös ha:kevoimalaitosten voiman
27014: maamme puuston kokonaismäärästä 8.6 %, tuotantoa. Valtion ja maakunnallisen sähkö-
27015: puuston vuotuisesta kokonaiskasvusta 6.6 %, laitosyhtiön yhteistoiminta johtanee parhaa-
27016: hakkuusuunnitteen määrästä 7.2 %, kokonais- seen ratkaisuun asian käytännöllisessä toteut-
27017: hakkuumäärästä 5.7% mutta metsäteollisuus- tamisessa.
27018: laitosten kdkonaismäärästä vain 1% ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
27019: metsäteollisuuslaitosten työntekijäin luvusta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
27020: 1.8%. vomuksen,
27021: Kainuun metsänhoitolautakunnan v. 1960
27022: julkaisemassa Kainuun yksityismetsätalouden että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
27023: kohottamiseksi laaditussa suunnitelmassa to- toimenpiteisiin hakevoimalaitoksen a·~·
27024: detaankin mm. "että Kainuun sisäinen met- kaansaamiseksi Kainuuseen.
27025: säteolaisuus on vähäistä niin valtakunnalli-
27026: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 19,62.
27027:
27028: Eemil Partanen. Ale Holopainen.
27029: Niilo Ryhtä.
27030: 577
27031:
27032: IV,299. -Toiv.al. N:o 256.
27033:
27034:
27035:
27036:
27037: Pentti ym.: Turpeen käytön tutkimisen laajentamisesta.
27038:
27039:
27040: E d u s k u n n a ll e.
27041:
27042: Ylituotanto ja liian pieni tilakoko ovat voimakkaasti lisääntymässä. Tällöin on mm.
27043: maataloutemme tämän hetken pulmista vai- todettu, että parhaisiin tuloksiin esim. kasvi-
27044: keimmat. Laajaperäisellä peltoviljelyllä ei huoneviljelyssä on päästy käyttämällä kasvu-
27045: tilannetta voida korjata, vaan olisi löydet- alustana ainoastaan turvetta, jolloin tärkeim-
27046: tävä mahdollisuuksia viljelyn voimaperäistä- pien vihanneskasvien satotulokset ovat nous-
27047: miseen ja. siten rahatulojen lisäämiseen. seet jopa kolminkertaisiksi. Pelkän turpeen
27048: Elintason noustessa on vihannesten, hedel- käyttö kasvualustana on uutta koko maail-
27049: mien ja marjojen käyttö jatkuvasti kasva- massa. Saavutetut tulokset ovat omiaan to-
27050: nut. Näiden tuotteiden viljelyllä on maas- dennäköisesti lisäämään turpeen kotimaista
27051: samme hyvät mahdollisuudet, sillä huoli- käyttöä, joka jo nyt on huomattava. Esim.
27052: matta oman tuotannon kasvusta on tuonti v. 1959 ei turvetta käytetty kasvualustana
27053: jatkuvasti lisääntynyt. lainkaan. V. 1960 käytettiin esim. yksin-
27054: Kilpailussa ulkomaiden vastaavan tuotan- omaan jyrsinturvetta tähän tarkoitukseen
27055: non kanssa on meillä voitettavana ilmastos- 5 000 m3 ja v. 1961 jo 25 000 m3. Kuluvan
27056: tamme johtuva kasvukauden lyhyys. Viime- vuoden käyttö tulee ennakkotietojen mukaan
27057: aikaisten kasvuturpeen käyttöä koskevien suuresti nousemaan.
27058: tutkimuksien yhteydessä on jo käytännössä Edellämainitut tulokset ovat herättäneet
27059: todettu, että turpeen käytöllä voidaan edellä- suurta huomiota myöskin ulkomailla, mistä
27060: mainittua haittaa suuressa määrin lievittää jo nyt voidaan päätellä, että turpeelle tulee
27061: ja parantaa ratkaisevasti kotimaisen tuotan- avautumaan ehkä hyvinkin laajat vienti-
27062: non kilpailukykyä. Kun pelkästään puutar- markkinat, jolloin laajoille turvevaroillemme
27063: haviljelyssä nykyisin työskentelee n. 70 000 saataisiin uusi, erittäin huomattava hyväksi-
27064: henkeä, joiden jatkuva toimeentulo on riip- käyttö. Koska laajimmat suoalueemme si-
27065: puvainen kotimaisen tuotannon kilpailu- jaitsevat varsinaisesti alityöllisyysalueilla,
27066: kyvystä, on alan kehittäminen ensiarvoisen saattaisi tämä avata arvokkaita näkymiä näi-
27067: tärkeä, varsinkin kun kehitys kansainväli- den alueiden elinkeinoelämän nousulle.
27068: sessä kaupassa kulkee yhä lisääntyvään va-
27069: pautumiseen, joka johtaa yhä kiristyvään Kaikki tämä edellyttää tutkimustoiminnan
27070: kilpailuun. vakiinnuttamista ja laajentamista, jolloin en-
27071: Tri Viljo Puustjärvi Helsingin yliopiston simmäiseksi olisi selvitettävä, missä tutki-
27072: maanviljelyskemian laitoksessa on suoritta- mustyö voitaisiin suorittaa. Kysymykseen
27073: nut turpeen käyttöä koskevia tutkimuksia. tulisi mahdollisesti edelleen Helsingin yli-
27074: Tutkimuksien vaatimat viljelykokeet on teh- opiston maanviljelyskemian laitos, jolloin
27075: ty yksityisillä viljelmillä eri puolilla maata. vältyttäisiin uuden laboratorion perustamis-
27076: Tähän mennessä tutkimuksien rahoitus on kustannuksilta. Tutkimustyössä tarvittaisiin
27077: perustunut ainoastaan tri Puustjärvelle pätevä laboratoriohenkilökunta.
27078: myönnettyihin tilapäisiin henkilökohtaisiin Lisäksi olisi tarpeen suorittaa kenttä-
27079: apurahoihin. Viljelykokeet ovat tapahtuneet kokeita eri puolilla maata. Tämä on mah-
27080: yksityisten viljelijöiden kustannuksella. Ra- dollista tehdä samalla tavoin kuin tähänkin
27081: joitetuista mahdollisuuksista huolimatta on saakka, jolloin vältyttäisiin omien kasvihuo-
27082: tutkimuksissa päästy erittäin huomattaviin neiden rakentamiskustannuksilta. Lisäänty-
27083: tuloksiin, joista johtuen turpeen käyttö on vät kokeet aiheuttavat viljelijöille kustan-
27084: 73 E 219/62
27085: 578 IV,299. -Turpeen käyttö.
27086:
27087:
27088: nuksia, jotka lienevät melko vähäiset, mutta että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
27089: olisi kuitenkin yleisistä varoista korvattava. toimenpiteisiin turpeen käytön tutki-
27090: Edelläolevan perusteella ehdotamme kun- misen vakinaistamiseksi ja laajenta-
27091: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- miseksi kotimaisen käytön ja vienti-
27092: vomuksen, mahdollisuudet huomioonottaen.
27093: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1962.
27094:
27095: AJ;VO Pentti. Leo Suonpää.
27096: Olavi Lahtela. Eino Sääskilahti.
27097: Sulo Suorttanen. Toivo Antila.
27098: Saara Forsius.
27099: 579
27100:
27101: IV,300. - Toiv.al. N: o 257.
27102:
27103:
27104:
27105:
27106: Saloranta ym.: Toimenpiteistä turveteollisuuden keskusvalio-
27107: kunnan perustamiseksi.
27108:
27109:
27110: E d u s k u n n a 11 e.
27111:
27112: Vattion1euvosto asetti 20 päivänä syyskuuta turveted.llisuuskomitean perustamisen yhtey-
27113: 1956 ns. turveteo1lisuuslmm.itean selvittä- dessä lakkautettu turv•eteollisuuden keskus-
27114: mään turveteoHisuuden kehittämistä ja teke- valiokunta. Siinä tulisi olila edustettuina
27115: mään siitä tarvittavat esitykset. Työnsä tu- turV'etutkimuksia harjoittavat laitokset ja
27116: tloksena komitea jätti 28. 5. 1958 valtioneu- virastot, turvateollisuuden harjoittajia sekä
27117: vostolle laajan mietinnön. Siinä mm. esitet- a:lan asia:nJtuntijoita. Keskusvaliokunnan teh-
27118: tiin, että olisi kiireellisesti selvitettävä tur- rtäJvänä olisi toimia kauppa- ja teollisuusmi-
27119: vevoimalaitoksen ra:kentamismaihdlollisuudet nisteriön apuna turveteollisuutta koskevissa
27120: Eteilä-Pohjanmaa:hle, lähinnä Kauhajoen._ kysymyksissä sekä toimia turveteollisuuden
27121: Jalasjärven suoaJlueelle, jonka todettiin so- kaikinpudliseksi kehittämiseksi ja laajenta-
27122: veltuvan parhaiten turvevoimalaitoksen si- miseksi maassamme. Keskusvaliokunnan !tu-
27123: joituspaikaksi. Eduskunta: onkin tärrnän jäl- lisi erityisesti toimia niin, että valtakunnalli-
27124: keen useina vuosi:na varannut tulo- ja meno- set näkölwhoot tulevat riittävästi huom.ioi-
27125: arviossa useita satoja miljoonia marklroja duiksi turv·eteollisuutta kehitettäessä. Turve-
27126: avustuksena lturvev'Oimalaitoksen suunnitrte- teonisuuden keskusva1iokunlta on edelleen: pe-
27127: luun ja rakentamiseen. Näiden miiliräraho- rustamrutta. Sen olemassaoloa ja toimintaa
27128: jen turvin sanottua suunittelutyötä onkin voidaan kuitenikin nyt ja vastaisuudessa pi-
27129: saamiemme tietojen mukaan suoritettu jo tää erittäin t8il'peellisena. Näin ollen esittä-
27130: varsin pitkäHe. miimme perustelluihin viitaten ehdotamme
27131: Turveteollisuuden sekä turvetutkimuksen kunnioittaen eduskunnan pätäitettävä;ksi toi-
27132: parissa toimii· useita eri laJitoksia ja elimiä. vomuksen,
27133: On tärkeätä, että kai·kki nämä saadaan yh-
27134: teistyöhön keskenään. Tämän johdosta ko- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
27135: mitea esitti, että kauppa- ja teolilisuusminis- toimenpiteisiin turveteollisuuden kes-
27136: teriön yhteyteen perustettaisiin uudelleen kusvaliokunnan perustamiseksi.
27137: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
27138:
27139: T. Saloranta. Veikko Savela. Verner Korsbäck.
27140: Erkld Ryömä. Toivo Antila. Aaro Lintilä.
27141: Matti Liinamaa.
27142: 580
27143:
27144: IV,301.- Toiv.al. N: o 258.
27145:
27146:
27147:
27148:
27149: Hyytiäinen ym.: Maan turvevarojen inventoimisesta.
27150:
27151:
27152: Eduskunnalle.
27153:
27154: Polttoturvetta on maassamme vaihtelevin tymät ovat pinta-alaltaan ehkä pienemp1a,
27155: lmkemuksin käytetty jo vuosikymmeniä. Kui- mutta ehkä laadultaan hyviä ja joilla alueilla
27156: tenkin vasta aivan viime vuosina tapahtunut ennen kaHrlrea turpeen käytön ongelma on
27157: nostomenetelmien kehitys viittaa siihen, että ratkaistu, kunhan vain turpeen tarjonta saa-
27158: polttoturpeella jo lähivuosikymmeninä tulee daan aikaan. Tällaisia alueita ovat sisämaan
27159: olemaan tärkeä osuus maamme energiatalou- teollisuusseudut ja asutuskes'kusten ympäris-
27160: dessa. Tähän on myös pakko kaikin keinoin töt. Polttoturpeen käyttö on edullisinta juuri
27161: pyrkiä, koska vesivo1mat ovat pian loppuun- teollisuuslaitosten kaitiloissa ja yhdyskun-
27162: rakennetut ja keinoja energiavajauksen täyt- tien kaukolämmitysvoimalaitosten poiJ.ttoai-
27163: tämiseksi on ensisijaisesti etsittävä kotimai- neena. Sisämaassa lisäksi ulkomaisen poltto-
27164: sista raaka-ainevaroista. Ylijäämäpolttopuu aineen korkeat rahdit ovat polttoturpeelle
27165: on hakkeena pian täydellisesti käytössä, eikä edullinen kilpailutekijä.
27166: sen merkitys energiatalouden kannalta ole Sisämaan alueilla, niin myös Keski-Suo-
27167: suuri. messa, joihin y'leisten tutkimusten mielen-
27168: Polttoturpeen nostaminen vaatii runsaasti kiinto ei ole kohdistunut, on kuntien myön-
27169: alkusijoituksia, joille korko on odotettavissa tämien määrärahojen ja valtion ·avustusten
27170: vasta vuosien kuluttua. Sen takia turveteolli- turvin ryhdytty oma-aloitteisesti suoritta-
27171: suusyritys on aloitettava erittäin huo!l.ellisesti maan turveinventointeja. Kuitenkin olisi
27172: suoritettujen suotutkimusten perusteella. suotavaa, että näitä perustutkimuksia voitai-
27173: Näitä tutkimuksia maassamme on suoritettu siin huomattavasti nykyisestä lisätä ja että
27174: eri elinten toimesta ja erilaisia tarkoitus- tutkimukset koko maassa ohjattaisiin niin,
27175: periä varten. Polttoturpeen käytöstä kiinnos- että ensisijaisesti tutkitaan yksityiskohtaisesti
27176: tuneen teollisuuden kannalta katsoen turve- suot, joiden käyttöön tunnetaan kiinnostusta,
27177: tutkimukset ovat olleet hajanaisia, eikä tutki- sen sijaan että alueet valittaisiin pelkästään
27178: musalueiden valinnassa ole kiinnitetty riittä- todennäköisesti suurimpien esiintymien pe-
27179: västi huomiota kysymykseen, mikä tulisi ole- rusteella.
27180: maan inventoitujen esiintymien paras käyttö- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
27181: tapa. nioittavasti eduskunnan hyväksyttävä;ksi toi-
27182: Viime aikoina on polttoturve-esiintymien vomuksen,
27183: tutkiminen ensisijaisesti kohdistettu Pohjan-
27184: maalle, missä suot ovat pinta-alaltaan laa- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
27185: jimmat. Turpeen käyttö suunnitellaan rat- toimenpiteisiin niiden keinojen selvit-
27186: kaistavaksi sähköä tuottavassa lauhdevoima- tämiseksi, joiden avulla maamme turve-
27187: laitoksessa, joka sijoitetaan lä:helle turve- varojen inventointityötä huomattavasti
27188: esiintymien painopistettä. voitaisiin laajentaa nykyisestään joko
27189: Sensijaan on pahasti laiminlyöty turve- Geologisen tutkimuslaitoksen tai jon-
27190: esiintymien inventointi alueilla, joissa esiin- kin muun organisaation puitteissa.
27191: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
27192:
27193: Veikko Hyytiäinen. Pentti Sillantaus.
27194: 581
27195:
27196: IV,302.- Toiv.al. N:o 259.
27197:
27198:
27199:
27200:
27201: Jämsen ym.: Tutkimuksesta maan turvevarojen inventointi-
27202: työn laajentamiseksi.
27203:
27204:
27205: E d u s k u n n a ll e.
27206:
27207: PoHtoturvetta on maassamme vaihtelevin asutuskeskusten ympäristöt. Polttoturpeen
27208: kokemuksin käytetty jo vuos~kymmeniä. Kui- käyttö on edullisinta juuri teollisuuslaitosten
27209: tenkin vasta aivan viime vuosina tapahtunut kattiloissa ja yhdyskuntien kaukolämmitys-
27210: nostomenetelmien kehitys viittaa siihen, että voimalaitosten polttoaineena. Sisämaassa li-
27211: polttoturpeella jo lähivuosikymmeninä tulee sä:ksi ulkomarl.sen polttoaineen korkeat rahdit
27212: olemaan tärkeä osuus maamme energiatailou- ovat edullinen ikilpailutt31ki•jä.
27213: dessa. Tähän on myös pmo kaikin keinoin Sisämaan alueilla, niin myös Keski-Suo-
27214: pyrkiä, koska vesivoimat ovat pi·an loppuun- messa, joihin yleisten tutkimusten mielen-
27215: rakennetut ja keinoja energiavajauksen täyt- kiinto ei ole kohdistunut, on kuntien myön-
27216: tämiseksi on ensisijaisesti etsittävä kotimai- tämien määrärahojen ja valtion avustusten
27217: sista raaka-ainevarastoista. YHjäämäpoltto- turvin ryhdytty oma-aloitteisesti suoritta-
27218: puu on hakkeena pian täydellisesti käytössä, maan turveinventointeja. Kuitenkin olisi suo-
27219: eikä sen merkitys energiatalouden kannalta tavaa, että perustutkimuksia voitaisiin huo-
27220: ole suuri. mattavasti lisätä ja että ne koko maassa oh-
27221: Polttoturpeen nostaminen vaatii runsaasti jattaisiin niin, että ensisijaisesti tut•kitaan
27222: a:lkusijoituksia, joille korko on odotettavissa yksityiskohtaisesti suot, joiden käyttöön tun-
27223: vasta vuosien kuluttua. Sentakia turveteolli- netaan kHnnostusta, sensijaan että alueet va-
27224: suusyritys on aloitettava erittäin huolellisesti litettaisiin pelkästään todennäJköisesti suu-
27225: suoritettujen suotutkimusten perusteella. rimpien esiintymien perusteeHa.
27226: Näitä tutkimuksia on suoritettu eri elinten Maamme energiaomavaraisuus on alene-
27227: toimesta ja eriilaisia tarkoitusperiä varten. massa jyrkästi. Lähivuosina saattaa se alentua
27228: Polttoturpeen käytöstä kiinnostuneen teolli- alle 50%. Turvevaramme muodostavat lmi-
27229: suuden kanm.alta katsoen tutkimukset ovat dl- tenkin laajimman käyttämättömän energia-
27230: leet hajanaisia, eikä alueiden valinnassa ole reservimme.
27231: kiinnitetty riittävästi huomiota kysymykseen, Viime aikojen teknillinen kehitys poltto-
27232: mrkä tulisi olemaan inventoitujen esiinty- turpeen tuotantomenetelmissä on ratkaise-
27233: mien paras käyttötapa. v81Sti parantanut polttoturpeen kilpailuky'kyä
27234: 1
27235:
27236:
27237: Viime aikoina on polttoturve-esiintymien polttoainemaddrinoilla. Suunniteltaessa tur-
27238: tutkiminen ensisijaisesti kohdistettu Pohjan- vekäyttöisiå höyryvoimalaitoksia on kuiten-
27239: maa:lle, missä suot ovat pinta-al·alta:an laa- kin todettu kai•kikinaisten turvetutkimusten
27240: jimmat. Turpeen käyttö suunnitellaan rat- vähäisyys. Se seikka, että polttoturvetta
27241: kaistavruksi sähköä tuottavassa lauhdevoima- suurten lauhdevoimalaitosten sijasta talou-
27242: laitoksessa, joka sijoitetaan lähelle turve- delllisimmin voidaan käyttää sisämaassa kau-
27243: esiintymien painopistettä. punkien kaukolämpövoimalaitosten ja suur-
27244: Sensijaan on pahasti laimin[yöty turve- teollisuuden yhteydessä, on vaatinut suun-
27245: esiintymien inventointi alueilla, joissa ne taamaan kenttätutkimukset kdlronaan uusille
27246: ovat pinta-alaltaan ehkä pienempiä, mutta alueille. Mainittakoon, että geologisella tut-
27247: ehkä laadultaan hyviä ja joilla ennerrkarkkea kimuslaitoksella on varl.n kolme vakinaista
27248: turpeen käyttöongelma on ratkaistu, kunhan palkattua henkilöä suorittamassa polttoturve-
27249: vain tarjonta saadaan aikaan. Tä:llaisia soiden kenttätutkimuksia. Lisäksi on Turve-
27250: alueita ovat sisämaan teollisuusseudut ja teollisuusliitosta keskimäärin yksi henkilö
27251: 582 IV,302. - Turvevarojen inventointi.
27252:
27253:
27254: suorittanut ko. töitä. Jotta tuotantoon voi- että hallitus kiireellisesti asettaisi
27255: taisiin valita taloudellisesti edullisimmat suo- asiantuntijaelimen tehtävänään esit-
27256: alueet, olisi inventointia laajennettava huo- tää keinot, jm1la maamme turvevaro-
27257: mattavasti nykyisestään. Polttoturvevaroihin jen inventointityötä huomattavasti
27258: liittyviä perustutkimustöitä olisi samaten voitaisiin laajentaa nykyisestään joko
27259: tuDJtuvasti lisättävä. Geologisen tutkimuslaitoksen tai jon-
27260: Edelläolevan perusteella ehdotamme kun- kin muun organisaation yhteydessä.
27261: nioittaen eduSkunnan hyväksyttäväksi toivo-
27262: muksen,
27263: Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1962.
27264:
27265: Artturi Jä.msen. Hannes Paa.so.
27266: Reino Kangas.
27267: 583
27268:
27269: IV,303. - Toiv.al. N: o 260.
27270:
27271:
27272:
27273: Pakkanen ym.: Tutkimuksesta maan turvevarojen inven-
27274: tointityön laajentamiseksi.
27275:
27276:
27277: E d u s k u n n a 11 e.
27278:
27279: Maamme energiaomavaraisuus aienee jat- teollisuusliitosta keskimäärin yksi henkilö
27280: kuvasti, jopa siinä moorin, että pelätään sen su'Orittanut ko. töitä. Niill!ikoon on joitakin
27281: lähivuosina alentuvan al[e 50 %: n. Käyttä- tutkimuksia suoritettu kunltien toimesta.
27282: mäittömi·en energiareserviemme inventointi on Olisi kuitenkin välttämätöntä, paitsi kaik-
27283: sen vuoksi välttämätön. Tällöin tulevrut ky- kien polttoturvealueittemme inventointi,
27284: symytkseen ennen muuta turvevaraJilllilllie, rrnyös selvityksen saamilllen siihen, miten kan-
27285: jotka muodostavrut 'laajitmman käyttämättö- nattavaa polttoturpeen käyttö kussakin ta-
27286: män -energiareservimme. pauksessa on, koska vasta sitten VIOisirrnme va-
27287: Viime aikojen teknillinen kehitys poltto- lita turvetuotantoomme taloudellisesti edulli-
27288: tm1J>een tudtanrtomenetelmissä on ratkaise- simmat suoa:luoomme. Polttoturvevaroihin
27289: vasti pBJrantanut sen kilpailukykyä poltto- liittyviä perustutkimuksia olisi siten myös
27290: a:inemarkkinoilla. SuunniteltBJessa turvekäyt- tuntuvasti lisättävä.
27291: töisiä höyryvoitma:laitoksia on kuitenkin to- Edellä olevam perusteella ehdotamme kun-
27292: dettu kaikkinaisten tutkimusten vähyys. Se nioittaen eduskunrnan hyväksyttäväksi toi-
27293: seikka, että polttoturvetta suurten lauhde- vomuksen,
27294: voimailaitosten sijasta taloudellisimmin voi-
27295: daan käyttää sisämaassa kaupunki,en kauko- että hallitus asettaisi kiireellisesti
27296: lämpövoimalailtosten ja suurteolllisuuden yh- asiantuntijaelimen, tehtävänään esit-
27297: teydessä, on vaatinut suuntaamaan kenttä- tää ne keinot, joma maamme turve-
27298: tutkimukset kokoaan uusille alueille. Mainit- varojen inventointi- ja perustutkimus-
27299: takoon, että ·esirrn. Geologisella tutkimuslai- töitä voitaisiin nykyisestään huomatta-
27300: toksella on kuitenkin vain kolme vakinaista vasti laajentaa joko Geologisen tutki-
27301: palkattua henkilöä suorirtt.amassa polrttoturve- muslaitoksen taikka jonkin muun or-
27302: soidlen kenttätutkimukia. Lisäksi on Turve- ganisaation yhteydessä.
27303: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1962.
27304:
27305: Atte Pakkanen. Arvo Pentti. Eemil Partanen.
27306: Yrjö Hautala. Esa Timonen. Juho Tenhiälä.
27307: Toivo Antila. Väinö Tikkaoja. lYiikko Asunta.
27308: 'Vilho Leivonen. H. Tauriainen. Olli Kervinen.
27309: Veikko Hyytiäinen. Edvard Pesonen. Niilo Ryhtä.
27310: Pentti Pekkarinen. Kalervo Saura. N. Kosola.
27311: Esu Niemelä. Reino Ala-Kulju. Urho Saariaho.
27312: Aleksi Kiviaho. Anna-Liisa Linkola. Armas Leinonen.
27313: Leo Suonpää. Per Lauren. Jaakko Kemppainen.
27314: Sylvi Halinen. Väinö Kuoppala. Aapo Seppälä.
27315: Toivo Hietala. Akseli Paarman. Tuure Salo.
27316: Albin Wickman. Grels Teir. Veikko Savela.
27317: T. Saloranta. Antti E. Linna. Eino Sääskilahti.
27318: Ale Holopainen. E. J. Paavola. Matti Kekkonen.
27319: Matti Mattila. Impi Lukkarinen. Veikko Honkanen.
27320: Matti Liinamaa. Urho Kähönen. Reino Karpola.
27321: 584
27322:
27323: IV,304. - Toiv.aJ.. N: o 261.
27324:
27325:
27326:
27327:
27328: Koivunen ym. : Ähtärin turvevoima-aseman polttoaineen tur-
27329: vaamisesta.
27330:
27331:
27332: E d u s k u n n a ll e.
27333:
27334: Äskettäin on tehty pääJtös kauan valmis- tamista varten jaka:mattomana, kohteisiin
27335: teilla olleen maamme ensimmäisen turve- yksityiskohtaisesti osoittamattomana moment-
27336: voima-aJSeman rakentrumisestä Ähtärin kun- tina. Huomioon ottruen edellä mainitun
27337: taa.n. Ähtärin polttoturvealueisiin mttyvät alueen työllisyysolosuhteet ja rakennettavan
27338: välittömästi läntisen Keski-Suomen suoalU!eet turvevoimalaitoksen polttoaineen tarpeen, pi-
27339: Pylkönmäellä, MultiaHa, Petäjävedellä, Pih- täisi :mainitulla läntisen K!eski-Suomen
27340: lajavedeUä jne. Näiden alueiden käyttökun~ aJueella ryhtyä kaikkiin tilanteen vaatimiin
27341: toon saattaminen kaipaisi nyt ripeitä val- toimenpiteisiin pdlttiOturvesoiden käyttökun-
27342: mistelutoimenpiteitä. On selvää, että suuri- toon saattamiseksi.
27343: tehoinen turv,evoimalaitK>s tu~ee tarvi:tsemaan Edellä sanottuun viitaten esitämme edus-
27344: kaikki lähiseudun pollttoturrvesuot hankinJta- kunnan hyväksyttäväksi :toivomuksen,
27345: alueikseen. Konrellinen jyrsinturpeenotto
27346: vaatii kui<ten:kin käyttöön otettavilla turve- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
27347: soma melkoiset valmistelutyöt, ojituksen ja toimenpiteisiin läntisen Keski-Suomen
27348: pinJtaraivauksen, sekä luonnoUisesti tutki- kuntien alueella olevien polttoturve-
27349: mukset sielilä, missä niitä ei vielä ole suori- soiden saattamiseksi jyrsinturpeen ot-
27350: tettu. toa edellyttävään kuntoon Ähtärin
27351: Valtion kuiluvan vuoden taJousarviossa turvevoima-aseman polttoaineen tur-
27352: onkin määräraha em. toimenpiteiden suorit- vaamiseksi.
27353: Helsingissä 8 päivänä maaJiskuuta 1962.
27354:
27355: Matti Koivunen. Mauno Pohjonen.
27356: Olavi Kämäräinen. Siiri Lehmonen.
27357: Aleksi Kiviaho. Artturi Koskinen.
27358: 585
27359:
27360: IV,305. - Toiv.al. N: o 262.
27361:
27362:
27363:
27364:
27365: Asvik ym.: Neuvostoliiton myöntämän tavaraluotan käyttä-
27366: misestä turvevoimalaitoksen rakentamiseksi Etelä-Pohjan-
27367: maalle.
27368:
27369:
27370: E d u s k u n n a 11 e.
27371:
27372: Etelä-ProhjanmaaHe rwkennettavan turve- kana tärkeänä, että tämänkin uuden voima-
27373: voimalaitoksen suunnitteluun ja rakentami- iaitoksen aikaansaamista kiil'ehditään ja lau-
27374: seen on kahden edellisen vuoden tulo- ja sui odottavansa hallitukselta toimenpiteitä
27375: menoarviossa ollut avustuksena 100 milj. asiassa.
27376: mk:n määJräraha. Kuluvan vuoden talous- Kun Suomen ja Neuvostoliiton tavaran-
27377: arviosta hallitus poisti tämän mä:ärära;han ja luottosopimuksen mukaan mainitun voima-
27378: muutti sen turv·etoollisuuden edistämiseen laitoshankkeen kloneiden ja ·laitteiden han-
27379: tarkoitetuksi mä!ärärahaksi. Tätä yhdistettyä kinta on toteutettavissa, niin käsityksemme
27380: määrruralhaa voidaan käyttää turveteollisuu- mukaan sitä olisi kiireellisesti hyväksikäytet-
27381: den tarpeisiin varattavien soiden ojitussuun- tävä maamme voimatalouden lisäämiseksi.
27382: nitelmien tlaaJtimiseen ja toteuttamiseen, soi~ Edellä olevaan viitartJen esi1tämme kunnioit-
27383: den kunn10stamiseen tuotantoa varten, tuo- taen eduskunnan hyväksyttävä;ksi ooiv~
27384: tanltolrokeilujen suorittamiseen, alan tutki- muksen,
27385: mus- ja juikaisutoiminnan edistämiseen sekä
27386: turVIeteollisuuden tukemiseen. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
27387: Rllllrennettava turvevoimalaitos on suunni- toimenpiteisiin Neuvostoliiton myön-
27388: teltu valmistuva:ksi sytksyllä 1966. V: n 1960 tämän tavaralttoton käyttämiseksi tur-
27389: talousa.rviota laadittaessa eduskunta · yhtyi vevoimalaitoksen rakentamiseksi Etelä-
27390: vailtiovarainva;liokunnan lausumaan, jossa se Pohjanmaalle.
27391: i'lmoi.tti pitävänsä nykyisen voimapulan ai-
27392: Helsingissä 6 päivän!ä maaliskuuta 1962.
27393:
27394: Toivo Asvik. Kauko Tamminen.
27395: Aleksi Kiviaho. Georg Backlund.
27396:
27397:
27398:
27399:
27400: 74 E 219/62
27401: 586
27402:
27403: IV,306. -Toiv.al. N:o 263.
27404:
27405:
27406:
27407:
27408: Leinonen: Turve- ja hakekäyttöisen voimalaitoksen aikaan-
27409: saamisesta Haapaveden Piipsannevalle.
27410:
27411:
27412: Eduskunnalle.
27413:
27414: Kuten tunnettua, on vuosi vuodelta suu- ko. tarkoituksiin on toht. Huikari perusteel-
27415: remmaksi paisuneen tuontimme rahoittaminen lisesti tutkinut.
27416: useimpina viime vuosina tuottanut erittäin Aikaisemmin pidett'iin sellaisen höyryvoi-
27417: suuria vaikeuksia. Taloutemme on, osittaip malaitoksen perustamista, joka käyttäisi vain
27418: laiminlyömällä omia tuotantoma:hdollisuuk- kotimaista polttoainetta, kannattamattomana
27419: siaan, tullut yhä suuremmassa määrässä riip- Nyt ovat kuitenkin jo kokemusperäiset tie-
27420: puvaiseksi suuresta tuonnista, niin että pie- dot osoittaneet vakuuttavasti, että jyrsin-
27421: nemmätkin häiriöt tuonnissa tuntuvat koko menetelmällä nostetu'lla turpeella ja puuhak-
27422: talousrakenteessamme. keella lämmitettävät höyryvoimalaitokset ovat
27423: Maamme polttoturpeen tuotanto on alunpe- kilpailukykyisiä muilLa polttoaineilla lämmi-
27424: rin noussut sotien aiheuttamien polttoaine- tettävien kanssa. Tämä sekä Suomen sähkö-
27425: pulien aikoina, mutta sen runkoyritykset voiman tuotannon raJkenteessa tapahtuneet
27426: ovat edelleenkin toiminnassa, joskin vaikeissa muutokset ovat muuttaneet käsityksiä höyry-
27427: olosuhteissa, ulkomailta maahan tuodun hal- voima'laitoksen sijoituspaikan edullisuudesta.
27428: van polttoaineen aiheuttaman kovan kilpailu- Höyryvoimalaitoksen ei välttämättä tarvitse
27429: paineen alaisena työskennellen. sij,aita laivaväylän tai rautatien välittömässä
27430: Nykyinen polttoturpeen tuotantomme, n. läheisyydessä. Voimalaitoksen on oltava sel-
27431: 160 000 tonnia vuodessa, on vaikeitten mark- laisella paikalla, että polttoaineeksi sopivaa
27432: !kinoim!isedel'lytysten vuoksi suppeampi kuin turvetta ja puuhaketta on riittävästi saata-
27433: teollisuutemme tuotantdkyky edellyttäisi, ja vissa. LaitdkseUe on eduksi, mikäli se sijait-
27434: voidaan suhteellisen lyhyessä ajassa ja suh- see edullisesti energian kulutuskeskuksiin
27435: teellisen pienin investoinnein nostaa kaksin- nähden tai ainakin valmiisiin energian siirto-
27436: kertaiseksi elin. 300 000 tonniin, mikä lämpö- johtoihin nähden.
27437: arvoltaan vastaa noin 150 000 tonnia kivi- Pintapuolisessakin tarkastelussa on todet-
27438: hiiltä. tavissa, että Haapaveden turvevarat ovat il-
27439: Asiantuntijoitten laskelmien mukaan jou- meisesti riittävät, jopa n. 500 000 tonnin
27440: dutaan sähköenergiaa tuottamaan varruhöyry- vuotuista jyrsinturvetuotantoa silmällä pi-
27441: voimalaitdksissa v. 1963 jo nCI'in 1300 milj. täen. Yksistään Piipsannevalla on jyrsin-
27442: kWh. Viimeksimainitun määrän kehittämi- tuotantokelpoista turvetta ainakin 6 milj.
27443: seen tarvitaan n. 750 000 tonnia kivihiiltä. tonnia. 500 000 tonnin vuotuisel'la turvemää-
27444: V: sta 1963 lähtien tulee voimateollisuu- rällä olisi mahdollisuus kehittää sähköener-
27445: temme muodostumaan huomattavasti höyry- giaa yli 300 milj. kWh vuodessa, voimalai-
27446: voimavoittoisemmaksi kuin se siihen asti on toksen ollessa tällöin n. 60 000 kW tehoinen
27447: ollut. Tämä me.rkitsee tuontipolttoaineiden laitos, eli noin 11a Imatran voima'laitoksen
27448: tuontitarpeen rajua lisääntymistä kaikkine tehosta. Kun Haapavedellä on Piipsannevan
27449: siihen liittyvine epäkahtineen. lisäksi siitä vain 10 km säteellä useita muita
27450: Jo suoritettujen pätevien virallisten selvi- suuria ja pa:ksuturpeisia soita, kuten esim.
27451: tysten mukaan maassamme on riittävästi Haaponeva Vihannin suunnassa ja Pyhäjoen
27452: turve- ja hakevaroja turve- ja ha;kekäyttöi- ·eteläpuolella Nivalaa vasten olevat nevat, on
27453: sen voimalaitoksen perustamista varten mm. Haapavedellä riittävästi turvevaroja, jos-
27454: Haapaveden suoalueille, joiden sopivalisuutta kaan 60 000 kW tehoista laitosta ei liene ta-
27455: IV,306. - Leinonen. 587
27456:
27457: loudellista eikä tarkoituksenmukaistakaan ra- heisyyteen [aitos olisi sopiva rakentaa. Täten
27458: kentaa. vältyttäisiin asuinrakennus- ym. investoin-
27459: Haapaveden kunnan kautta kulkee jo kaksi neista.
27460: rakennettua valta:kunnan voimaverkkoon kuu- Paikallisen väestön hankkiman puuhakkeen
27461: luvaa voimansiirtolinjaa, joista toinen menee avuUa voitaisiin hoitaa osa [ämmitysaineen
27462: Piipsannavan suoalueen laidasta. Haapavesi tarpeesta, jolloin erittäin tehokkaasti torjut-
27463: sijaitsee energian kulutuskeskuksiin nähden taisiin työttömyyttä ja saataisiin kansanta-
27464: suhteellisen edulllisesti verrattuna mm. Poh- loudenisesti tuottavaan käyttöön alueella nyt
27465: jois..,Suomeen rakennettaviin voima'laitoksiin. hukkaan menevä pienpuu. Pienpuuta (D 1.3
27466: Pohjanmaalle suunnitellut pienvesivoimalai- al[e 10 cm) on karkeasti arvioiden 40 km
27467: tokset sekä mahdolliset uudet malmikaivokset säteellä voimal·aitoksesta n. 700 000 ms ja
27468: vaativat joka tapauksessa uusia muuntoase- pienpuun kasvu mainitulla alueella on ny-
27469: mia ja uusia voimansiirtolinjoja. Eräänä kyään noin 60 000 k-ms vuodessa, joka vas-
27470: mahdollisuutena olisi silloin ns. Makolan [in- taisi n. 50 000 tonnia jyrsinturvetta. Kun
27471: jan muuttaminen 110 kV linjaksi ja tuote- otetaan huomioon, että alueen soita ojitta-
27472: tun sähköenergian syöttäminen Kokkolan malla tuotantoa voitaisiin lisätä moninker-
27473: kautta Etelä-Pohjanmaan alituotantoalueelle taiseksi nykyisestään ensimmäisen 10 vuoden
27474: ja Alajärven muuntoasemalle. Paikallisesta aikana kannettavan menekin allkamisesta, on
27475: energian tarpeesta mainittakoon s~euraavaa. todennäköistä, ·että voitaisiin ottaa mainittu
27476: Sijainnin edulllisuutJta parantaa huomatta- 60 000 ms puumäärä vuosittain kestävän met-
27477: vasti Raahen lähistölle rakennettavaksi suun- sätalouden siiti va:arantumatta.
27478: niteltu terästehdas, johon Piipsannavalta on p,iipsanneva on jo valmiiksi valtaojitettu,
27479: matkaa vain noin 100 km. Näin siitäkin joten jyrsinturvemenetillmän kannalta erit-
27480: huolimatta, vaikka terästehdas olisi oman voi- täin tarpeellinen esikuivatus, jonka lasketaan
27481: mantarpeensa suhteen omavarainen. Vihan- vievän aikaa noin 5 vuotta, on jo hyvässä
27482: nin kaivos on vain 20 km päässä ja Pyhä- menossa.
27483: järvoen kupari- ja sinkkiesiintymäit vain 60 Ottaen huomioon turvevoimalaitosten pe-
27484: km päässä. rustamisesta syntyvät työtilaisuudet sekä nii-
27485: Haapaveden kunta sijaitsee pahimmalla den ko. suoalueitten väestölle .että perustamis-
27486: alityöllisyysalueella, joten voimalaitoksella hankintoja ja laitosten rakentamisen suoritta-
27487: o1isi tärkeä merkitys valtion työllisyysmeno- valle teollisuudelle ja koko maallemme tuot-
27488: jen vähentäjänä. Toisaalta halv,an työvoiman taman hyödyn, ehdotan kunnioittaen edus-
27489: saanti turv·esoille ja puuhakkeen valmistuk- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27490: seen olisi taattu.
27491: Voimalaitosta ei tarvitsisi rakentaa asumat- että hallitus ryhtyisi m"ipymättä toi-
27492: tomalle alueelLe eikä synnyttää siten uutta menpiteisiin turve- ja hakekäyttöisen
27493: työllisyysprobleemaa. Haapaveden kirkon- voimalaitoksen aikaansaamiseksi H aa-
27494: kylä (5 km suolta) on huomattavan suuri paveden Piipsannevalle.
27495: asutustaajama (n. 2 000 asukasta), jonka lä-
27496: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
27497:
27498: Armas Leinonen.
27499: 588
27500:
27501: IV,307.- Toiv.aJI. N:o 264.
27502:
27503:
27504:
27505:
27506: Murto ym.: Turvetta raaka-aineenaan käyttävän voimalaitok-
27507: sen rakentamisesta H aapavedelle.
27508:
27509:
27510: E d u: s ik u n n a ll e.
27511:
27512: Jatkuvasti lisääntynyt työttömyys on saat- dyttämiseksi rakentaa menestytksel:lisesti ja
27513: tanut Pohjois-Suomen väestön entistä vai- kansantaloudellisesti kannattavasti turvetta
27514: keampaan taloudelliseen asemaan. Puuteolli- raruka-aineenaan käyttäviä voima:laitoksia.
27515: suuslaiwksi:en laajentaminen ·ei ole lisännyt Alustavat tutkimukset osoittavat, että tähän
27516: työtilaisuuksia, ei edes metsätöiden osalta, tarkoitukseen sopivia maa-alueita on Pohjois-
27517: vaan pikemminlkin päinvastoin. Hallituksella, Suomessa erittäin runsaasti. Yksi keskeisim-
27518: paremmin kuin muillakaan valtion elimillä, mistä maa-alueista on Haapaveden Piipsan-
27519: ei ole minkäänlaisia suunnitelmia pysyvien neva, jonka laajuus on 6 500 ha.
27520: työtilaisuuksien lisäämiseksi, ei ana:kaan siinä EdeHä olevaan viitaten ehdotamme edus-
27521: laajuudessa, että; tilanteeseen saataisiin tun- kunnan hyväiksyttävä!ksi: toivomuksen,
27522: tuvampaa parannusta. Tämän vuoksi on vält-
27523: tämätöntä, että eduskunnan taholta ryhdy- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27524: tään edes a:lustaviin toimenpiteisiin. turvetta raaka-aineenaan käyttävän
27525: Tunnettua on, että nykyään voidaan jatku- voimalaitoksen rakentamiseksi Haapa-
27526: vasti lisääntyvän sähköenergian tarpeen tyy- vedelle.
27527: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
27528:
27529: Yrjö Murto. Irma Torvi.
27530: Pentti Liedes. Martti Linna.
27531: Antti Kinnunen.
27532: 589
27533:
27534: IV,308. - Toiv.al. N: o 265.
27535:
27536:
27537:
27538:
27539: Kangas ym.: Toimenpiteistä Raahen-Iisalmen-Joensuun
27540: välisen suoalueen turvevarojen selvittämiseksi ja käyttöön
27541: ottamiseksi.
27542:
27543:
27544: E d u s k u n n a 11 e.
27545:
27546: Energiantarve kasvaa jatkuvasti. Eri ener- Vastikään valmistuneen maamme turve-
27547: gianlähteemme, vesivoima sekä kotimaiset ja varoja käsittelevän tutkimuksen mukaan on
27548: ulkomaiset polttoaineet, vastasivat energian- jyrsinturvetuotantoon parhaiten soveltuvat
27549: sisällöltään v. 1950 n. 10 milj. kivihiili- saravaltaiset suot Pohjois-Pohjanmaalla sekä
27550: tonnia. Nykyinen energiantarpeemme vastaa Pohjois-Savossa ja -Karjalassa. Näillä alueilla
27551: noin 16 milj. kivihiilitonnia ja arvioiden on työttömyys esiintynyt vaikeimpana sama-
27552: mukaan se jo v. 1980 on 30 milj. kivihiili- ten kuin myös Etelä-Pohjanmaalla, jonne jo
27553: tonnia. Tällöin olisi koko energiantarpeesta on päätetty rakentaa noin 6 mrd. mk mak-
27554: noin 60% tyydytettävä ulkomaisella poltto- sava turvevoimalaitos. Raahen-Iisalmen ja
27555: aineena, ellei turvevarojemme käyttöön kiin- Joensuun kautta kulkevalla suovyöhykkeellä
27556: nitetä erityistä huomiota. Atomienergia saat- turvevarat riittävät useiden edellä mainitun
27557: taa muuttaa eri energialähteiden suhdetta. noin 80 megawatin suuruisen turvevoimalai-
27558: Ulkomaisten polttoaineiden tuonti rasittaa toksen rakentamiseen. Yksityiskohtaisen tut-
27559: myös huomattavasti kauppatasettamme. kimuksen mukaan turvevaroja on riittävästi
27560: Viimeaikaiset koetulokset jyrsinturpeen mm. Haapavedellä.
27561: tuotannosta ovat antaneet varsin positiivisia Edellä olevan perusteella esitämme kun-
27562: tuloksia. Jyrsinturve on hinnaltaan kilpailu- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
27563: kykyinen ulkomaisten polttoaineiden kanssa muksen,
27564: ainakin turvesoiden läheisyydessä. Koska
27565: sähköenergian tarpeemme arvellaan nykyi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
27566: sestään kaksinkertaistuvan v: een 1970 men- toimenpiteisiin turvevarojen yksityis-
27567: nessä, joudutaan tästä lisätarpeesta pääosa kohtaiseksi selvittämiseksi Raahen-
27568: tuottamaan höyryvoimalla. J yrsinturpeen l isal1nen-Joensuun t•älisellä suo-
27569: käyttö polttoaineena on eduilisinta höyry- alueella sekä turvetuotannon kannalta
27570: voimalaitoksissa, joiden rakentaminen laa- tarpeellisten ojitus- ja turvevoimalai-
27571: jassa mitassa 1960-luvulla on välttämätöntä, tossuunnitelmien laatimiseksi.
27572: kuten edellä on esitetty.
27573: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
27574:
27575: Reino Kangas. Matti Kekkonen.
27576: Veikko Honkanen. Yrjö Hautala.
27577: Eemil Partanen. Eino Sääskilahti.
27578: 590
27579:
27580: IV,309. - Toiv.al. N: o 266.
27581:
27582:
27583:
27584:
27585: Puhakka ym.: H aketta ja turvetta raaka-aineenaan käyttävän
27586: voimalaitoksen perustamisesta Ilomantsiin.
27587:
27588:
27589: E d u s k u n n a ll e.
27590:
27591: Ilomantsin j•a Tuupovaaran pitäjät ovat soita Homantsin ja Tuupovaaran kuntien
27592: muodostnneet huomattaviksi alityöllisyys- alueella on :erittäin runsaasti. VoimaJlaitok-
27593: alueiksi. Sitä todistaa se, että esim. v. 1959 sen perustamisedellyrt;ykset ovat myös kulje-
27594: työttömyyskortistoon hyväksyttyjen määrä tusyhteyksien pllldlesta. Voimansiirto valta-
27595: nousi näissä kunnissa 986: een. Todellinen kunnan verkkoon on kohtuullisin kustannuk-
27596: työttömyys on vieläkin laajempi. Viistöpo- sin järjestettävissä. Suorite'tuissa laskelmissa
27597: liittisen tutkimm~laitoksen ~askelmien mukoon. on mainåtunlaisen voimalaitoksen toiminnan
27598: pitäisi alueelle saada v: een 1965 meJIDessä todettu tulevan kannattavaksi Ilomantsin
27599: 430 uutta työpalikkaa, vaikkapa vuosittainen alueella.
27600: muuttoliike muualle näistä kunnista pysyisi Haketta ja turvetta käy:ttJiiJvän wima-
27601: entisen suuruisena eli yli 500 henkenä. [aitoksen perustaminen torjuisi huomatta-
27602: Kuntien päättävät elimet ovat useaan ot- valla t•aJVialla myös työttömyyttä. Se paran-
27603: teeseen käsitelleet kysymystä ja pääJtyneet taisi polttopuun mal'lkkinoimismahddllisuuk-
27604: si1hen, että alueelle olisi saatava teolll.i- sia. Nykyisin ei p1enpuulle ole juuri laisin-
27605: suutta. Ilomantsin kunlta onkin ehdottanut kaan meneldriä tällä ail.ueella.
27606: V'altioneuvosoolle haiketta ja turvetta raaka- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
27607: ailneena käyttävän voimalaitoksen perusta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27608: mista. Raaka-ainetta ilillaiselle w:imrulaitok-
27609: selle olisi rHttämiin. Tehdyn hakkuusuunni- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27610: Jtelman mukaan 50 km: n säteellä Homantsin haketta ja turvetta raaka-aineena
27611: kirkolta olisi otettava vu'OSittain polttopuuta käyttävän voimalaitoksen perustami-
27612: 415 000 pm3. Tämä määrä on suurempi kuin seksi Ilomantsiin.
27613: millään muulla alueella Itä-Suomessa. Turve-
27614: Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1962.
27615:
27616: Pauli Puhakka. Toivo Niiranen. Esa Timonen.
27617: 591
27618:
27619: IV,310. - Toiv.aJ. N: o 267.
27620:
27621:
27622:
27623:
27624: Niiranen ym. : Tohmajärvellä sijaitsevan V alkeisensuon tur-
27625: peen käyttöön perustuvan voimalaitoksen rakentamisesta.
27626:
27627:
27628: E d u s k u n n a ll e.
27629:
27630: Voimatalouden kehittämiseen soveltuvien ainetarpeen yli 30 vuoden ajaksi. Alustavia
27631: Pohjois-Karjalan vesistöjen pääosa on jo suunnitelmia voimalaitoksen rakentamiseksi
27632: käyttöön otettu tai kuuluu lähiajan raken- on jo tehty eri tahoilla.
27633: nussuunnitelmien piiriin. Vaikka maakun- Viitattuihin raaka-aine-edellytyksiin nojaa-
27634: nan energiantuotanto onkin nykyistä paikal- van voimalaitoksen rakentamisella olisi huo-
27635: lista kulutusta suurempi, on edellytettävä, mattava ja monipuolinen merkitys, ei vain
27636: että taloudellisen takapajuisuuden poistami- sen välittömän ympäristön, vaan koko Poh-
27637: nen lisää voimantarvetta siinä määrin, ettei jois-Karjalan talouselämän edistämiseksi.
27638: sitä kyetä yksinomaan vesivoimavarojen Hankkeen toteuttamisella olisi myös valta-
27639: käyttöönotolla tyydyttämään. Tämä näköala kunnallista merkitystä, mutta kun siihen ei
27640: on havaittavissa koko maan puitteissa vielä- ole edellytyksiä maakunnan omin voimin,
27641: kin selvemmin. Lisääntyvän voimantarpeen olisikin asian hoito otettava valtiovallan teh-
27642: tyydyttämiseksi nousee esiin kysymys mui- täväksi.
27643: denkin kuin vesivoimavarojen hyväksikäy- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
27644: töstä. Tarkoitukseen hyvin sopiva raaka- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27645: aine on myös turve. Sen käytöstä on saatu
27646: hyviä kokemuksia mm. Neuvostoliitossa. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
27647: Pohjois-Karjalassa, Tohmajärvellä, sijait- toimenpiteisiin Tohmajärvellä sijaitse-
27648: sevan V alkeisensuon ja siihen liittyvien suo- van V alkeisensuon ja siihen liittyvien
27649: alueiden turve on todettu voimatalouden suoalueiden turpeen käyttöön perustu-
27650: raaka-aineeksi soveltuvuutensa kannalta van voimalaitoksen rakentamista var-
27651: erääksi maamme parhaimmista. Alueen sisäl- ten tarpeellisten suunnitelmien val-
27652: tämien turvevarojen on arvioitu turvaavan mistuttamiseksi ja töiden käyntiin
27653: huomattavan suuren voimalaitoksen raaka- saattamiseksi.
27654: Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1962.
27655:
27656: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka.
27657: 592
27658:
27659: IV,S11. - Toiv.al. N: o 268.
27660:
27661:
27662:
27663:
27664: Voutilainen ym.: Tohmajärven suoalueiden hyväksikäyttämi-
27665: sestä.
27666:
27667:
27668: Ed uskunnaHe.
27669:
27670: V :n 1960 heinä-elökuussa suoritti geolo- ja polttorangasta tehty hake ovat paiamis-
27671: gisen tutkimuslaitoksen maaperäosasto suo- 4;eknillisesti hyvin onnistunut yhdistelmä ja
27672: ja turvetutkimuksia Pohjois~Karjalan lää- täten kansantaJloudenkin kannalta hyvin pe-
27673: nissä Tohmajärven kunnassa kaikkiaan kah- rusteltavissa."
27674: deksan suon alueella käsittäen tutkittu suo- Yksityiskohtaisten selvittelyjensä ja laskel-
27675: pinta-ala yhteensä 5 157 ha. Tutkinus, jöka miensa jälkeen päätyy dipl. ins. Kautia eh-
27676: suoritettiin kunnan toimeksiannosta ja kus- dotukseen pohtoturvetta ja pienpuuta käyt-
27677: tannnksella, osoitti soiden käsittävän tävän voimalaitoksen rakentamiseen Tohma-
27678: 104 314 000 m3 yli m:n syvyistä ja 65 950 järven kunnan alueelle, Särkijärven rantaan
27679: ms yli 2 m:n syvyistä luonnontHaista tur- ja laitoksen kooksi on hän arvioinut 35 MW
27680: vetta. Valtiongeologi Martti Salmen suoritta- (llmakuivaa polttoturvetta 167 000 tonnia
27681: mien laskelmien mukaan käsittää alue polt- vuodessa = sähköenergiana 184 milj. k Wh
27682: toturveraa:ka-ainetta ns. jyrsinrturpeen val- vuodessa.)
27683: mistamiseen 2 530 ha: n alalla kaikkiaan Rakennettavaa voimalaitosta voidaan pe-
27684: 50 500 000 m 3, minkä lasketaan riittävän tuo- rustella edelleen myös seuraavin perustein:
27685: tannolliseen toimintaan kytkettynä 25-30
27686: vuodeksi ilmakuivan polttoturpeen määrän 1. Rakentamail.la perustuotantoa sisämaa-
27687: kohotessa n. 5 milj. tonniin. han vahvistetaan sisämaan aktiviteettia ja es-
27688: Edellä esitettyjen tutkimustulosten perus- tetään tuotantoelämän yksipuolista kehitty-
27689: teella on dipl. ins. Eero Kautia puolestaan mistä rannikkoalueille. Näin menetellen pois-
27690: selvittänyt Tohmajärven soitten käyttömah- tetaan samalla vakavia alityöllisyysilmiöitä.
27691: dollisuutta erikoisesti turvevoimalaitoksen 2. Tohmajärven turvevoimalaitos tulisi
27692: kannalta ja päätynyt tutkimuksissaan mm. antamaan 800 uutta työpaikkaa pääoman tar-
27693: seuraavHn merkittäviin tuloksiin: peen ollessa 4.9 milj. mk työpaikkaa kohti,
27694: mikä voimataloudellisena investointina on
27695: ,Tuotantosuunnitelmia pitemmälle kehitel- erittäin pieni.
27696: täessä on vielä Tohmajärven soitten kohdalla
27697: selv1tettävä, käytetäänkö turvetta yksin~ 3. Voimalaitos tulisi käyttämään lähiym-
27698: omaan teollisuuden lisäpolttoaineena vai ke- päristön kuntien alueilla menekkiä vailla ole-
27699: hitetäänkö turvepolttoaineelia suoraan sähkö- vaa polttopuuta 150 000 m3 vuodessa.
27700: energiaa. Jälkimmäi·stä vaihtoehtoa puoltavat 4. Voimalaitos olisi perustettavalle Poh-
27701: seuraavat seikat: 1) Turpeen käytön iJ.isää- jois-Ka-rjalan teollisuudelle halpa energian
27702: minen polttoaineena ja voimalaitospolttoai- lähde. Energian tuotto tulee riittämään koko
27703: neena ei ole tulipesäkysymys vaan ennen Itä-Suomen energiatarpeen tyydyttämiseen.
27704: kaikkea turvepolttoaineen käsittely- ja kulje- 5. Voimalaitoksen energirutuotto tulisi ko-
27705: tuskysymys. Viime vuosina on Neuvostolii- konaisuudessaan myöhemmin 1960~luvun lop-
27706: tossa ja Irlannissa lyönyt itsensä lävitse uusi pupuolelta lähtien merkitsemään vuosittaista
27707: turpeen suurtuotantomenetelmä, jyrsinturve- 110 000 ·kivihiililtonnin vähennystä polttoaine-
27708: menetelmä, jonka ansiosta turpeesta on tullut tuonnissa, mikä nykyra!hassa merkitsisi 440
27709: täysin kilpailuikyikyinen polttoaine. 2) Maa- milj. mk ulkomaanvaluutan. vuosittaista sääs-
27710: kunnan metsätaloudelle on tärkeätä, että töä. Palkikatuloina virtaisi vuosittain yli 230
27711: polttopuunluontoiselle puulle saadaan no- milj. mk Tohmajärv€llle ja sen lä;hiympäristö-
27712: peasti menekkiä. Yhdistelmäpolttoaine turve kuntiin.
27713: IV,311. - Voutila.tnen ym. 593
27714:
27715: 6. Tohmajärven suot sijaitsevat maantie- Pohjois-Karjalan teollistum.isaste on varsin
27716: verkoston, rautatien ja vesitien risteyksissä, alhainen, vaikka maakunnan alueella on mo-
27717: mikä mahdollistaa ylijäämän kuljetuksen nenlaiseen teollisuuteen tarvittavia raaka-
27718: laajalla säteellä eri 'kulutuspisteisiin. aineita varsin runsaasti. Monet toistuvat esi-
27719: 7. Ennen varsinaisen tuotannon aloitta- tykset teollisuuden aikaansaamiseksi eivät ole
27720: mista voidaan suon kuivatus- ja kunnostamis- johtaneet toivottuun tulokseen. Eikä esitetyn
27721: töitä tehdä sekä kunnan että valtion työlli- suuruusluokan toimenpiteitä ilman valtioval-
27722: syystöinä. Tällöin odotusvuosien haitta supis-- lan aktiivisia ratkaisuja saada aikaankaan.
27723: tuisi. Jos mieli luoda edellytykset Pohjois-Karja-
27724: 8. Turpeen vapautuvaa maapohjaa voi- lan väestörikkaan maakunnan rakenteellisen
27725: daan käyttää metsätalouden ja maatalouden ja kausiluontoisenkin työttömyyden poistami-
27726: tuoton lisäämiseen, mikä merkitsee tehostu- seksi ja teollistumisen elvyttämiseksi, ovat
27727: vaa maankäyttöä. Tuottavin osa suurimmasta valtiovallan toimenpiteet sekä välttämättö-
27728: tutkitusta suosta kuuluu valtiolle. mät että kiireelliset.
27729: 9. Tohmajärven suot sopiva;t sekä teknilli- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
27730: sesti että laadullisesti erittäin hyvin jyrsin- 'kunnioittaen ehdottavat eduskunnan hyväk-
27731: turvetuotannolle, mikä parantaa tuotannon syttäväksi toivomuksen,
27732: liiketaloudellista tulosta.
27733: 10. Voimalaitoksen rakentamiseen tarvit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27734: taisiin pääomaa: suon vaatima pääomatarve Pohjois-Karjalan läänin Tohm«jiiroen
27735: 920, voimalaitoksen rakentaminen 2 750, voi- kunnassa tutkittujen suoalueiden hy-
27736: mansiirto 90 ja käyttöpääoma 150 milj. mk väksikäyttämiseksi valtakunnan voima-
27737: eH yht. 3 910 milj. mk. taloutta s~"lmälläpitäen.
27738: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
27739:
27740: l1uno Voutilainen. Biao Ojajärvi.
27741: Elis Mamrlnen. Esa. Timonen.
27742:
27743:
27744:
27745:
27746: 75 E 219/62
27747: 594
27748:
27749: IV,S12.- Toiv.al N: o 269.
27750:
27751:
27752:
27753:
27754: Holopainen ym.: Turve- ja hakevoimalaitoksen aikaansaami-
27755: sesta Pohjois-Karjalaan.
27756:
27757:
27758: Eduskunnalle.
27759:
27760: Voimatalouden asiantuntijain mukaan kas- tosten rakentaminen on näin saatettu alulle
27761: vaa maamme voimantarve 1960-luvun ku- ja tuhansia vuosia tuottamattomina levän-
27762: luessa niin suureksi, ettei sitä voida tyydyt- neet suoa:lueet ohjatuksi kansantalouden pal-
27763: tää vesivoimalla, vaan on rakennettava li- velukseen.
27764: sääntyvässä määrässä muihin raaka-aineläh- Myöskin Pohjois-Karjalassa on geologisen
27765: teisiin perustuvia voimalaJitoksia. tutkimuslaitoksen ja muutamien itärajan
27766: Asiantuntijain laSkelmat osoittavat, että kuntien yhteistyöllä vv. 1960-61 kesinä on-
27767: kun esim. kotimaiset energialähteemme, met- nistuttu alustavasti selvittämään, että siellä
27768: sät ja vesivoima, peittivät vieilä v. 1950 70 % on erittäin suuret määrät erinomaisen hy-
27769: koko maan vuotuisesta energian tarpeesta, vää polttoturvetta, jopa Tohmajärven Val-
27770: niin edustavat nämä energialähteet tällä ker- keasuolla aivan rautatien tuntumassa niin
27771: taa vain 60 % ja v.. 1980 n. 40 % kokonais- suuri yhtenäinen alue jyrsinturpeen valmis-
27772: tarpeestamme. Eri energiamuotojen kasvu tukseen sopivaa raaka-ainetta (2100 ha n.
27773: osoittaa, että voimantarve kaksinkertaistuu 42 milj. m3), että tällaisia, näin hyviä poltto-
27774: 10-vuodessa ja lämmöntarve 30-vuodessa, jo- turvesoita vain aniharvoin sattuu tutkijain
27775: ten kokonaistarve kaksinkertaistuu 20-vuo- työkohteiksi.
27776: dessa. Viidessä rajaseutupitäjässä (Ilomantsi,
27777: Maamme energiahuollossa on siis tapahtu- Tuupovaara, Kiihtelysvaara, Tohmajärvi ja
27778: massa merkittävä siirtyminen tuontipolttoai- Kitee) ehdittiin mainittuina kesinä tutkia
27779: neiden käyttöön. Tuonti, joka v. 1950 oli n. huomattava määrä polttoturvesoita, joista
27780: 30 % koko energiahuollosta, on jo nykyään mainittakoon:
27781: n. 40% ja tulee v. 1980 olemllian n. 60%,
27782: joka merkitsee, että energiataloudessamme tu- TohmajärveUä kaikkiaan 8 suota, joiden
27783: lee tapahtumaan perinpohjainen muutos. yhteinen pinta-ala oli 5 157 ha. Tästä oli
27784: Pohjois-Karjalassa on keskitytty tutkimaan yli m:n syvyistä 4 464 ha eli n. 76% tut-
27785: lähinnä maakunnan polttopuuvarojen käyt- kitusta pinta-alasta ja tämän osan turvevarat
27786: töä ko. tarkoituksiin. Viimeaikainen kehitys käsittävät 104 314 000 ms luonnontilaista tur-
27787: voimalaitosten suunnittelussa on kumminkin vetta. Yli 2 m: n syvyisten suo-osien vas-
27788: johtanut siihen, ettei ainakaan suurempaa taavat arvot ovat 2 275 ha tehden n. 37%
27789: laitosta olisi suunniteltava pelkästään hak- ja sisältäen 65 952 000 ms turvetta.
27790: keesta saatavan käyttövoiman varaan, vaan Ilomantsissa kaikkiaan 22 suota pinta-alal-
27791: olisi jo suunnitteluvaiheessa kysymystä kehi- taan yhteensä 20 412 ha, yli m: n syvyistä
27792: tettävä siten, että myös mahdolliset turve- 15 929 ha ja turvevarat 396 674 000 ms luon-
27793: varat voitaisiin joko yhtäaikaa taikka vaihto- nontilaista turvetta. Yli 2 m: n syvyisten
27794: ehtoisesti suunnata saman laitoksen käyttöön. suo.osien vastaavat arvot ovaJt 10 645 ha, n.
27795: Valtion v:n 1961 talousarviossa oli 100 333 765 000 ms luonnontilaista turvetta.
27796: milj. mk:n avustusmääräraha Etelä-Pohjan- Kiteellä 693 ha, yli m: n syvyistä 640 ha,
27797: maalie Imatran Voima Oy: n suunnittelemaa osan turvevarat n. 27 500 000 ms luonnon-
27798: 75 000 kWh:n turvevoimalaitoksen rakenta- tilaista turvetta. Yli 2 m: n syvyisen osan
27799: mista varten, joka summa oli myös v: n 1960 vastaavat arvot ovat 582 ha, 25 259 000 ms
27800: tulo- ja menoarviossa, joten turvevoimalai- luonnontilaista turvetta.
27801: IV,312. - Holopainen ym. 595
27802: Kun tähän liitetään Tuupovaaroo ja Kiih- jossa yhteydessä puuhakkeen voimataloudessa
27803: telysvaaran kunnissa suoritetut tutkimustyöt käytön probleema eräiden koivuvaltaisten
27804: ja kun kaikkien mainittujen kuntien koh-
27805: 1
27806: alueiden metsien hoitamiseksi ratkeaisi.
27807: dalla tutkimustöitä voitaisiin vielä jatkaa, Edelläolevan perusteella esitämme kun-
27808: jolloin suoalueen kokonaisuus entisestään nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27809: eheytyy ja mahdolliselle perustettavalle voi- muksen,
27810: malaitokselle hahmottuu sekä puuvarojen että
27811: turvevarojen käytön kannalta sopivin paikka, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
27812: olisi valtion toimesta jo nyt ryhdyttävä asian toimenpiteisiin 75 MK tehoisen turve-
27813: vaatimiin toimenpiteisiin turpeen suurtuotan- ja hakevoimalaitoksen aikaansaamiseksi
27814: toon liittyvien kysymysten ratkaisemiseksi, Pohjois-Karjalaan.
27815: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
27816:
27817: Ale Holopainen. Akseli Paarman.
27818: Paula Ruutu. Hilja Våä.nä.nen.
27819: Elis Manninen. Uuno Voutilainen.
27820: Olavi Lahtela. Olli Kervinen.
27821: Heikki Hasu. Reino Karpola.
27822: Eino Sääskilahti. Yrjö Hautala.
27823: Esa Timonen. EemU Partanen.
27824: 696
27825:
27826: IV,313. -~oi.-.al. N:o 210.
27827:
27828:
27829:
27830:
27831: Voutilainen ym.: Toimenpiteistä Pokiois-Kariakm tutkittu-
27832: jen suoalueiden hyväksikäyttämiseksi.
27833:
27834:
27835: Ed uskunnaHe.
27836:
27837: Heinä-elokuussa 1960 ja kesällä 1961 suo- peen osailta osoittavat. Monet toistuvat esi-
27838: ritti geologisen tutkimusLaitoksen maaperä- tykset teollisuuden ja sitä tietä työtilaisuuk-
27839: osasto suo- ja turvetutkimuksia Pohjois- sien aikaansaamiseksi eivät ole johtaneet toi-
27840: Karjalan läänissä, Ilomantsin kunnassa kaik- vottuun tulokseen. Jos mieli luoda edellytyk-
27841: kiaan 22: n suon alueella käsittäen tutkittu set Pohjois-Karjalan väestörikkaan maakun-
27842: suopinta-ala yhteensä 20 412 ha,. Tutkimus, nan rakenteellisen ja kausiluontoisenkin työt-
27843: joka suoritettiin kunnan toimeksiannosta ja tömyyden poistamiseksi ja teollisuuden saa-
27844: kustannuksella, QSOitti soiden käsittävän miseksi, ovat valtiovallan toimenpiteet sekä
27845: luonnontilaista polttoturvetta yhteensä 171.0 välttämättömät että kiireelliset.
27846: mi,lj. ms. Ilomantsissa tutkitut suot sijaitse- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
27847: vat toistensa läheisyydessä, joten ne muodos- kunnioittaen ehdottava:t eduskunnan hyväk-
27848: taisivat keskitetyn tuotantoalueen. Saman- syttäväksi toivomuksen,
27849: kaltaisi·a tutkimuksia on tiettävästi suori-
27850: tettu Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran kun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27851: nissa. Pohjois-Karjalan läänin Ilomantsin,
27852: Pohjois-Karjalan teollistamisaste on var- Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran kun-
27853: sin alhainen, vaikka alueella on monenlaiseen nissa olevien tutkittujen suoalueiden
27854: teollisuuteen tarvittavia raaka-aineita varsin hyväksikäyttämiseksi teollisuutta sil-
27855: runsaasti, kuten esim. Ilomantsin kunnan mälläpitäen.
27856: alueella suoritetut suotutkimukset polttotur-
27857: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
27858:
27859: Uuno Voutilainen. Esa. Timonen.
27860: Elis Ma.mrlnen. Eino Ojajärvi.
27861: IV,314.- Toiv.al. N: o 271.
27862:
27863:
27864:
27865:
27866: Kantola ym.: Valtion mrad(J.. ja virkailijain asuntotalon ra-
27867: lu~eslet E$'JX).6n k1.mtaan.
27868:
27869:
27870:
27871: Eduskunnalle.
27872:
27873: Valtioneuvostw v. 1961 tekemällä päätök- Otaniemeen ja Leppävaaraan. postitoimisto
27874: sellä vikiluvultaan suurin maalaiskunta, Mörbyhyn, tfovoimavirasto Espoon kirkolle
27875: Espoo>, muuttuu kaup:pal.aksi v:n 1963 alusta ja kihlaJrnnnanoikeus Helsinkiin. Kun suu-
27876: ltWen Tä.tä kuntamuodon muuttumista rin osa näistä "rirastoista joutuu lisäksi työs,.
27877: va.staavasti on kunnan toimesta jo ryhdytty kentelemään erittäin epäajanmukaisissa. ja
27878: myös toime:npiteisiin uuden kauppalan hal- ahtaissa tlloissat olisi mielestämme välttä-
27879: linnollisen keskuksen perustamiseksi ja sen mätöntä~ että Espoon uuden kauppalan ke&-
27880: vaatimien rakennussuunnitelmien k~hittämi kustaan rakennettaisiin ajanmukainen val-
27881: seksi. Erätänä ensimmäisenä toimenpiteenä. tion virastotalo.
27882: on tällöin kiinnitetty huomiota kauppalan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edU&-
27883: uuden virastotalon rakentamiseen eri puolilla kunnan hyväksyttäväksi toivomuks&n,
27884: suurta kuntaa sijaitsevien virastojen keskit-
27885: tämiseksi tulevan kauppalan keskustaan. että hallitus ryhtyisi kiitreellisesti
27886: Valtion virastojen osalta tilanne Espoossa toime~eisiin yhdistet'Jj'n valtion vi-
27887: on sellainen, että verotoimisto sijaitsee Hel- r9Sto- ja 'VitkOiilijam asunto~ ra-
27888: singissä, nimismiehen virasto ja poliisilaitos ke1l.tamirsekM Espoon kunttum.
27889: ovat hajoitettuina Kauniaisten kauppalaan,
27890: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
27891:
27892: Lauri Ka.ntola. Toivo Salin.
27893: Gösa :aeee.bq. Rainer Virtauea.
27894: 598
27895:
27896: N,315.- Toiv.al. N: o 2.72.
27897:
27898:
27899:
27900:
27901: , Kantola. ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Helsingin
27902: maalaiskunnan keskustaan Tikkurilaan.
27903:
27904:
27905: Eduskunnalle.
27906:
27907: Helsingin maalaiskunnassa, joka on väki- Kun Helsingin maalaiskunta on viime
27908: luvultaan toiseksi suurin maalaiskunta, jou- mainitussa tarkoituksessa lahjoittanut jo val-
27909: tuvat valtion virastot toimimaan puutteelli- tiolle riittävän suuren virastotalotontin ja
27910: sissa ja toisistaan erillään olevissa huoneis- se on valtion viranomaisten taholta hyväk-
27911: totiloissa, josta eräänä esimerkkinä mainitta- sytty ja vastaanotettu, olisi mielestämme
27912: koon nimismiehen viraston ja poliisilaitoksen ryhdyttävä toimenpiteisiin virastotalon ra-
27913: sijoittaminen kolmeen eri paikkaan. Tämä kentamiseksi.
27914: on luonnollisesti omiaan vaikeuttamaan suu- Edellä perusteltuun viitaten esitämme
27915: resti myös kuntalaisten virastoasiain toimit- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27916: tamista. Kunnan viranomaisten niin kuin
27917: kuntalaistenkin taholta on tähän epäkohtaan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
27918: kiinnitetty huomiota eri yhteyksissä ja esi- toimenpiteisiin valtion virastotalon ra--
27919: tetty valtiovallalle toivomuksia valtion viras- kentamiseksi Helsingin maalaiskunnan
27920: totalon rakentamisesta kunnan keskukseen keskustaan Tikkurt'laan ja ottaisi sitä
27921: Tikkurilaan, johon voitaisiin sijoittaa vero- varten määrärahan v1wden 1963 val-
27922: virasto, postitoimisto, nimismiehen kanslia ja tion tulo- ja menoarvioesitykseen.
27923: poliisilaitos sekä eräät muut nyt eri paik-
27924: koihin sijoitetut valtion virastot.
27925: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
27926:
27927: Lauri Kantola.. Gösta. Rosenberg.
27928: Rainer Virtanen. Toivo Salin.
27929: 599
27930:
27931: IV,316.- Toiv.al. N: o 278.
27932:
27933:
27934:
27935:
27936: Hä.ikiö ym.: Uuden asuntorakennuksen aikaansaamisesta Su-
27937: kevan keskusvankilan henkilökunnaUe.
27938:
27939:
27940: Eduskunnalle.
27941:
27942: Sukevan keskusvankilan henkilökunnan seen ,päävankiiaan 8 km, on 6 puutaloa.
27943: asunto-olot ov<at kestämättömällä kannllllla. Nämä rakennukset on rakennettu siihen ai-
27944: Somerkosken asuntoalueelia on viisi puu- kaan, jolloin Sukevailla oli toiminnassa metsä-
27945: rakenteista rakennusta joissa on asunnot 9 hallituksen slllha ja siirtyivät ne vankilan
27946: perheelle. Nämä on rakennettu jo v. 1933 ja hallintaan sahan lopetettua toimintansa.
27947: niistä puuttuvat vesi- ja viemärijohdot. Kel- Näistä eräs asunto on niin. heikko, ettei joh-
27948: larit sijaitsevat pihrulla ja ovat ns. yhteis- tokunta ole voinut antaa sitä asuttavaksi
27949: kellareja. muuten kuin asunnontarvitsijan omalla vas-
27950: Kestiiän asuntoaluoolla on kolme parakki- tuulla. Kaikki rakennukset ovat korjaus-
27951: rakenteista rakennusta, jotka ovat raken- me!vottom.ia.
27952: netut v. 1932 v·ankisuojiksi, mutta sen jäl- Kuten edellä olevasta käy ilmi, joutuvat
27953: •lreen, kun niiden kunto oli todettu vangeille sanotun vankilan henkilökunta ja erityisesti
27954: kelpaamaJttomaksi, muutettiin ne henkilökun- siihen kuuluvat pienipalkkaiset toimenhalti-
27955: nan asunnoiksi ja on niihin nyt sijoitettu 17 jat jatkuvasti asumaan ihmisasunnoiksi kel-
27956: asuntoa. Paloturvallisuus on niin heikko, paamattomissa asunnoissa. Asunnon tar-
27957: että yhden syttyessä palavat todennäköi- peessa on ainakin 40 perhettä. Tämän vuoksi
27958: sesti !kaikki parakit. Asunnoista puuttuvat ehdotammekin kunnioittaen eduskunnan hy-
27959: kaikki mukavuudet ja kellarit. Käymälät väksyttäväksi toivomuksen,
27960: ovat keskellä pihaa. Rakennukset ovat kor-
27961: jauskelvottomia. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
27962: Männikkökylän asuntoalueel[a, joka sijait- toimenpiteisiin ainakin 40 perheen kä-
27963: see Sukevan kirkolla, vankilan alueen ulko- sittävän asuntorakennuksen aikaansaa-
27964: puolella ja josta on matkaa lähinnä olevalle miseksi Sukevan keskusvankilan hen-
27965: vankilan Iskolan osastolle 4 km ja varsinai- kilökuntaa varten.
27966: Helsin.gissä 9 päivänä malllliskuuta 1962.
27967:
27968: Juuso Bäiki.ö. Anna-Liisa. Linkola.. Oiva. Turunen.
27969: IV,317.- Toiv.al. N:o 274.
27970:
27971:
27972:
27973:
27974: A'la-ltulju ,m.: Määrärahasta virastotalon rakentamista var-
27975: ten SeWjoelk.
27976:
27977:
27978: Ed uskunnalh.
27979:
27980: V aition virastot toimivat Seimjoel'la jolm tuomiokunnan kllillSlia ja käräjähuoneisto,
27981: vanhoissa, erittäin huonokuntoisissa ja ah- työnvälitys- ja ammart;mvalinnantoimisto sekä
27982: taissa valtion rabnnuksissa tahi sintbe tänne kansakoulujen tarkastuspiirien toimisto. Ra-
27983: motelluissa epäasiallisissa vuokrahuoneissa. kennusohjelma virastota;l()a varten on ~&a
27984: Eräia;i tapauksissa joudutaoo. nämä vanhat dittu ja hyväksytty asianomais&<Ssa ministe-
27985: valtion rakennukset asema:kaavajä.rjestelyjen riössä. Myöskin tonttikysymys on ratkaistu
27986: ~i lähiaikoina purkamaan, kuten poliisi- kå.upungin ja valtion välisellä sopimuksella
27987: ila.itoks:en ja sotilaspiirin talot. Seinäjoen no- ja rakennushallitus on saanut ministeriöitä
27988: pea kasVU! viime vuosikymmenen aikana ja kehoituksen ryhtyä ohjelman mukaisesti
27989: vallanlrin sen kaupungiksi tulon jiiJkeen on suunnittelemaan Seinäjoen virastotalon ra-
27990: aåheuttanut virastojen laajenemista ja uusien kentaJmista.
27991: vir~~Bt<tjen perustamisia, joten ti'lanne viras- Edellä oleV'an perusteella esitämme kun-
27992: tdtakennusten karmalia on käynyt lrestämät- nioitta.va:sti eduskunnan päätettäväksi toivo-
27993: tömäbi. muksen,
27994: Edellä. mainitusta tilanteesta johtuen on
27995: sa&tettu vireille suunnitelma valtion virasl;lo-- ettii hallitus ottaisi '!Juoden
27996: talon r&kentamisesta Seinäjoelle. Suunll!itbel· 1963 tulo- ja merroarvioetityksetnsä
27997: man mukaan siihen sijoitettaisiin poliisi;lai- 40 ooo ooa markkaa Seinäjoelle raken-
27998: tos, veropiirin verolau.ta:kunta, sotilaspi.iri, nettavan vaUion virastotålon t4ken-
27999: nustöiden aloittamlstä varten.
28000: llelsingissä. 7 päivänä. maaliskuuta 1962.
28001:
28002: Erkki Tuuli.
28003: 601
28004:
28005: IV,318.- Toiv.aJ. N: o 275.
28006:
28007:
28008:
28009:
28010: Ahonen )'Dl.:. Määrii#'akasla wltion virastotalon rakentamista
28011: varten Keuruulle.
28012:
28013:
28014: Ed usk:un~nallle.
28015:
28016: K~Uirnusta on aivan viime vu~na useiden ti!on virastotalo olisi ikiireellisesti valtion. toi-
28017: l!l1isien ja huomattavien teolli.mu$laitosten mesta KeUl'Uun kunnoo. keskukseen saatava,
28018: ansiosta muodostunut erittäin vilkas lii!ken- että voitaisiin jatkuvasti laajeneva eri toimi-
28019: liepaik:ka, jonka. asukiaaluku edellämainituieta 'aloja käsittävä valltion virastotyö hoitaa ajan
28020: syistä on jatkuvasti kasvatmt. Tästä huo& vootimalla tasolla.
28021: matta ei valtion toimesta ole tehty mitään, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
28022: että sen laitokset edes tyydyttävästi tä.yttäi· eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
28023: sivät lisääntyneet tehtävät. Poliisilaitos mm.
28024: toimii &ivan alkeellisissa olosuhteissa ta.I:ossa, että hallitus ottaisi vuoden
28025: joka on tien alla ja joutuu lähiailroina siir- 1963 tulo- ja menoarvioesitykseensii
28026: Nttäväksi. Posti ja puhelin tarVitsevat uusm 5() 000 000 mlllrkan mäiirärahtm vtJl.
28027: tiloja, niinikään valtion verotoimistJo. tion virastoto.Um rakentamista varten
28028: Jatkuva väestönlisäyS ja. Keurull'ill kmman Keuruulle.
28029: viimeaikainen :k~hitys edellyttävät, että val-
28030: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 19'62.
28031:
28032: .Arvo Ahonen.
28033: Pentti Sillanta.u.
28034:
28035:
28036:
28037:
28038: 76 E 219/62
28039: 602
28040:
28041: IV,319.- Toiv.al. N: o 276.
28042:
28043:
28044:
28045:
28046: Asunta. ym.: Virastotalon rakentamisesta Mäntän kauppalaan.
28047:
28048:
28049: Eduskunnalle.
28050:
28051: Mäntän kauppala Pohjois-Hämeessä on Kauppala on pyrkinyt saamaan alulle val-
28052: muodostunut vilkkaaksi teollisuus- ja kauppa- tion virastotalohankkeen, jolla voitaisiin
28053: keskukseksi, jonka vaikutus ulottuu laajalti kaikki edellä esitetyt puutteet korjata. Aloite
28054: ympäristökuntiin. Kauppalaan on keskitetty on kiertänyt lausunnoilla eri viranomaisien
28055: joukko se1laisia valtion hallintoviranomaisia, luona ja yleisenä kantana on ollut, että vi-
28056: joiden toimipiiriin kuuluu lisäksi lähikuntia. rastotalo olisi saatava mitä pikimmin. Kaup-
28057: On todennäköistä ja alueen kannalta suota- palan asemakaavassa on osoitettu heti käyt-
28058: vaa, että tämänlaatuista keskitystä edelleen töön saatava tilava tontti virastotaloa var-
28059: jatketaan. ten. Rakennettavan virastotalon tulisi käsit-
28060: Valtion viranomaisilta ja virastoilta puut- tää tilat ainakin seuraavia virastoja ja vi-
28061: tuvat Mäntässä yhtenäiset tilat. Posti- ja ranomaisia varten: posti- ja lennätin, poliisi,
28062: poliisilaitoksilla on oma rakennuksensa, joka valtionverotoimisto, työasiamies ja työnväli-
28063: kuitenkin sijaitsee sivussa kauppalan varsi- tys, henkikirjoitta.ja, kihlakunnanoikeuden
28064: naisesta keskuksesta. Valtionverotoimisto si- käräjäpaikka, tuomiokunnan arkisto.
28065: jaitsee vuokratiloissa, niinikään sivussa kes- Edellä oleviin perusteluihin viitaten eh-
28066: kuksesta. Ruoveden tuomiokunnan henki- dotamme kunnioittavasti eduskunnan hyväk-
28067: kirjoittaja, jonka luonnollinen asuinpaikka syttäväksi toivomuksen,
28068: olisi Mäntän kauppalassa, on nykyisin sijoit-
28069: tunut Orivedelle. Kihlakunnanoikeuden kä- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
28070: räjäpaikka on kaikin puolin puutteellisissa toimenpiteisiin virastotalon rakentami-
28071: vuokratiloissa ja tuomiokunnan arkisto, joka seksi Mäntän kauppalaan.
28072: hyvin voitaisiin sijoittaa Mänttään, sijaitsee
28073: Tampereella, minne kaikista kunnista on
28074: pitkä matka.
28075: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
28076:
28077: Mikko Asunta. Antti Linna.
28078: Valdemar Sandelin. Toivo Hietala.
28079: AnDi Flinck. Atte Pakkanen.
28080: 603
28081:
28082: IV,320.-Toiv.al. N:o 277.
28083:
28084:
28085:
28086:
28087: Leivonen · ym.: Määrärahasta virastotalon rakentamiseksi
28088: Jämsään.
28089:
28090:
28091: Eduskunnalle.
28092:
28093: Jämsän seutu Keski-Suomen läänin eteläi- ja poliisHaitos, muita mainitsematta, ovat jo
28094: senä alueena on ripeästi kehittyvää paikka- sellaisia virastoja, jotka kiireellisesti kaipai•
28095: kuntaa. Ennenkaikkea teollisuuden voimakas sivat pysyviä sijoituspaikkoja riittävine ti-
28096: laajeneminen jo tälle vanhastaan tunnetulle loineen.
28097: maatalousalueelle on ollut viime vuosien ai- Kun rakennustöiden aloittamiselle ei tietä-
28098: kana ominaista ja tuonut lisää asutusta. mämme mukaan ole olemassa mitään 'käytän-
28099: Niinpä onkin Jämsän kirkonkylästä vuosien nöllisiä esteitä, sillä virastotaloa varten on jo
28100: mittaan kasvanut huomattava asutuskeskus. varattu riittävän kokoinen tonttialue, niin on
28101: Kun kylään ovat keskittyneet myöskin lähi- mitä suotavinta, että Jämsä saisi ensi tilassa
28102: aluetta koskevat eri virastot, on sopivien ja valtion virastotalon.
28103: riittävien tilojen puute tullut entistä näky- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
28104: vämmin esille. Tuntuvin puute on kuitenkin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28105: valtion virastoille sopivista ja riittävistä ti- muksen,
28106: loista. Puute on todettu myöskin lääninhalli-
28107: tuksen taholta ja pidetty suotavana, että että hallitus ottaisi vuoden 1963
28108: Jämsän Keski-Suomessa pitäisi olla vuorossa tulo- ja menoarvioesitykseen 20 m~1-
28109: ensimmäisenä valtion virastotaloja rakennet- joonan markan määrärahan valtion
28110: taessa maakuntaan. Sellaiset huomattavat vi- virastotalon rakentamista varten Jäm-
28111: rastot kuin tuomiokunta, verotuslautakunta sän kirkonkylään.
28112: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
28113:
28114: Vilho Leivonen. Mauno Pohjonen.
28115: IV,S21. - Toiv.al N: o 278.
28116:
28117:
28118:
28119:
28120: Ahcm.ea J11L: Vwestolal9tt rakentamisesta Mu.u.rameen.
28121:
28122:
28123: Eduskunnalle.
28124:
28125: Muuramen kunnassa olevaJt valtion viras- Korpilahden ja Säynätsalon kunnat, keskellä
28126: tot, valtionverolantaikunta, posti ja nimism..i&- olevana lluurame on mastojiln oikea. sijoi-
28127: hen kanslia, toimivat aivan olemattomissa ja tuspaikka. Muuta pelastusta tilanteeseen ei
28128: puutteell:itii;ssa tiloissa. Kaikki toimivat myös ~~ ja luonnollisesti myös ainoa oikea rat-
28129: vuokrahuoneissa ja lyhytaikaisin vuokrasopi- kaisu on se, että valtio rakentaa virtwtotalon,
28130: muksint jolloin on tarjolla vaara käydä Diin jossa on tarpeelliset virasOOtilat ja. \Tälttä-
28131: kuin nyt on nimismiehen käynyt: voolaa- mättömät asunnot.
28132: sopimus sanotaan irti talonomistajan ottaessa Edellä olevaan viitatan ehdotamme kun-
28133: huoneiston omaan käyttöönsä. Muuramen ta,. nio-ittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28134: paisessa pienessä kunnassa ei myöskään ole muksen,
28135: sellaisia tiloja saatavissa, joita virastot. tar-
28136: vitsevwt. Toisaalta ei voida ajatella virasto- että hallitus ryk.tyisi toimenpiteisiin
28137: jen siirtämistä muualle, sillä vero- ja nimis- valtion virastotalon, r~ta.miseksi
28138: miespiirien, jotka käsittävät Muuramen, .Mu'!Wamen kuntaan.
28139: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
28140:
28141: Arvo .A.Iwnen. Artturi Koskinm.
28142: 605
28143:
28144: IV,322.- Toiv.al. N:o 279.
28145:
28146:
28147:
28148:
28149: Ahonen ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta J outsan
28150: kirkonkylään.
28151:
28152:
28153: Eduskunnalle.
28154:
28155: Kun Joutsan kunta yhdessä Leivonmäen on varmistunut, ryhtyä valtion eri portaissa
28156: ja Luhangan kuntien kanssa liitettiin uuteen ajamaan virastotalohanketta Joutsan kirkon-
28157: Keski-Suomen lääniin, aiheutui tästä toimen- kylään.
28158: piteestä myös valtion paikallisen piirihallin- Joutsan kunta, jonka tehtäviin kuuluu kun-
28159: non järjestelyjä jo aikaisemmin voimassaollei- ta:la.imen etujen ja hyvinvoinnin edistäminen,
28160: den lisäksi. on kyseessäolevan epäkohdan havainnut ja
28161: Läänin kolme Itä-Hämeen kuntaa muodos- tehnyt siitä esityksiäkin. Nämä eivät kuiten-
28162: taa melko yhtenäisen alueen, jonka paikalli- kaan ole johtaneet käytännöllisiin toimen-
28163: nen valtiohallinnollinen ja virastollinen piteisiin.
28164: keskus sijaitsee Joutsan kirkonky'lässä. Kun Edellä. esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
28165: valtion virastot ja toimipaikat täällä sijait- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
28166: sevat erittäin hajalla, vuokrahuoneistoissa ja
28167: osittain puutteellisissakin tiloissa, on kunnan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28168: viranomaisissa herännyt ajatus nyt, kun valtion virastotalon rakentamiseksi
28169: näiden kuntien lääninhallinnollinen sijainti J ()Utstm kirkonkylään.
28170: Helsingissä 9 päivänä maaJI.iskuuta 1962.
28171:
28172: Arvo AhoD.e. Artturi Koskinen.
28173: 606
28174:
28175: IV,S23. - Toiv.aJ. N: o 280.
28176:
28177:
28178:
28179:
28180: Kämäräinen ym.: Virastotalon, rakentamisesta J outsaan.
28181:
28182:
28183: Eduskunnalle.
28184:
28185: Leivonmäen, Luhangan ja Joutsan kunnat Iinnollisen keskuksen ratkaisulle ole muuta
28186: liitettiin uuteen Keski-Suomen lääniin. Tästä tietä kuin että valtio rakentaa J outsan kun-
28187: aiheutui myös vaition paikallisen piirihallin- taan virastotalon.
28188: non uudelleenjärjestelyjä. Piirihallinnon kes- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
28189: lkitetyn toiminnan suurena haittana on Jout- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28190: san kunnassa toimivien valtion virastojen
28191: hajanainen sijainti sekä toiminta puutteelli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
28192: sissa vuokrahuoneistoissa. Lisäksi sellaisten valtion, virastotalon, rakentamiseksi
28193: virastojen kuin nimismiehen kanslian, poliisi- J outsan, kuntaan lähinnä vero toimis-
28194: aseman, Joutsan posti- ja lennätintoimiston, ton, J outsan, posti- ja lenootintoimi-
28195: Joutsan puhelintoimipaikan (valtionpuhetin), paikan,, nimismiehen, kanslian,, poliisi-
28196: verotoimiston ja alueen tiemestaripiirin toi- aseman, puhelintoimipaikan ja tiemes-
28197: miston vuotuiset vuokramenot ovat yli taripiirin toimiston, sekä näiden, viras-
28198: 1100 000 mk. Tällaisen asiantilan vallitessa tojen, toim~"hen,k~"löiden, asuntoje-n, si-
28199: ei Keski-Suomen läänin itä-Päijänteen hal- joittamiseksi.
28200: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
28201:
28202: Olavi Kä.märä.inen. Siiri Lehmonen.
28203: Impi Lukkarinen. Matti Koivunen.
28204: 607
28205:
28206: IV,324.-Toiv.al. N:o 281.
28207:
28208:
28209:
28210:
28211: Pohjonen ym.: Virastotalon rakentamisesta J outsaan.
28212:
28213:
28214: E d u s k u n n a 11 e.
28215:
28216: Kun Joutsan kunta yhdessä Leivonmäen senä on automatisointi, on erittäin tärkeätä
28217: ja Luhangan kuntien kanssa liitettiin uuteen Joutsan puhelintoimipaikan rakentaminen.
28218: Keski-Suomen lääniin, aiheutui tästä toimen- Kyläkeskusten automatisointi voi tapahtua
28219: piteestä monia valtion paikallisen piirihal- vasta tämän jälkeen. 4. Joutsan tiemestari-
28220: linnon järjestelyjä. piirin toimisto (J outsan, Leivonmäen ja Lu-
28221: Läänin kolme Itä-Hämeen kuntaa muo- hangan kunnat) sijaitsee vuokrahuoneistossa.
28222: dostaa melko yhtenäisen alueen, jonka pai- 5. Joutsan verotoimisto (Joutsan, Leivon-
28223: kallinen valtionhallinnollinen ja virastollinen mäen ja Luhangan kunnat). Verotoimisto
28224: keskus sijaitsee J outsan kirkonkylässä. Kun sijaitsee vuokrahuoneistossa kunnan vuok-
28225: valtion virastot ja toimipaikat sijaitsevat raamissa tiloissa.
28226: erittäin hajallaan, vuokrahuoneistoissa ja Edellä on esitetty tärkeimmät virastot ja
28227: osittain puutteellisissa ja ahtaissa tiloissa, toimipaikat, joiden sijoittaminen yhteiseen
28228: on aihetta ryhtyä kehittämään virastotaloa virastotaloon olisi valtion, kuntien ja asuja-
28229: Joutsan kirkonkylään. miston kannalta tärkeätä ja taloudellista.
28230: Joutsassa toimivat seuraavat paikallishal- Sopiva ja keskeinen rakennuspaikka on
28231: linnon virastot ja toimipaikat: 1. Joutsan, edullisesti saatavissa.
28232: Leivonmäen ja Luhangan piirin nimismie- Edellä mainittuun viitaten kunnioittaen
28233: hen kanslia ja poliisiasema. 2. Joutsan posti- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
28234: ja lennätintoimipaikka (vuokrahuoneistossa). vomuksen,
28235: 3. J outsan puhelintoimipaikka (Valtionpuhe-
28236: limen Jyväskylän piiri). Puhelinlaitoksen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
28237: automatisoinnin esteenä on vuokrahuoneisto toimenpiteisiin virastotalon rakenta-
28238: ja riittämättömät tilat. Kun puhelinolojen miseksi J outsaan.
28239: perusteellisen ajanmukaistamisen edellytyk-
28240: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
28241:
28242: :Mauno Pohjonen. Artturi Koskinen.
28243: Vilho Leivonen. Pentti Sillantaus.
28244: Veikko Hyytiäinen.
28245: 608
28246:
28247: lV,325. - Toiv.al. N: o 282.
28248:
28249:
28250:
28251:
28252: Ahonen ym.: Valtion vira,stotalon rakentamisesta Suolahden
28253: kauppalaam.
28254:
28255:
28256: Ed us!k:unnalle.
28257:
28258: Suolahden kauppala on vailtion huon~ ikäyttötiloista, mitä toimenpidettä on pidet-
28259: rakennustoiminnassa unohdettu kokonaan, tävä täysin tilapäisenä.
28260: sillä rautatieasemaa lukuunottamatta valtio Tonttikysymys ei ole esteenä virastotalon
28261: ei ole tahtonut edes siedettävästi hoitaa vi- rakentamiselle, sillä valtio omistaa rautatie-
28262: rastojensa ja laitostensa huoneistokysymystä aseman vieressä tarkoitukseen erittäin sopi-
28263: henkilökunnan asunnoista puhumattakaan. van tontin, jota pai.tsi kauppala on valmis
28264: Posti- ja lennätin toimivat sijaintinsa puo- osoittamaan tontin muualtakin.
28265: lesta sopimattomassa paikassa tilapäisissä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
28266: vuokrahuoneissa. Poliisilaitoksella on vanha, nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
28267: lähiaikoina purettavaksi määrättävä pieni muksen,
28268: puurakennus ja nimismiehen kanslia toimii
28269: nimismiehen omakotitalossa. Veropiirin vero- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28270: toimistolle kauppala on toistaiseksi luovutta- valtion virastotalon rakentamiseksi
28271: nut puolet kauppalan kunnallisten virastojen S1toltr.hden ktJUpptitaan.
28272: B~ingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
28273:
28274: Arvo Ahonen. Artturi Koskiaea. Impi Lukkarinen.
28275: 609
28276:
28277: IV,326.- Toiv.al. N:o 283.
28278:
28279:
28280:
28281:
28282: Lehmonen ym. : Valtion virastotalon rakentamisesta Suolah-
28283: den kauppalaan.
28284:
28285:
28286: Eduskunnalle.
28287:
28288: Valtion virastotalon hanke Suolahden kaup- tolle luovuttamat toimisto-, arkisto- ja kokous-
28289: palaan on ollut vireillä jo useiden vuosien huonetilat tarvitaan välttämättömästi kaup-
28290: ajan. Kauppalanhallitus on tehnyt asiasta palan omaan käyttöön. Nimismiespiirin laa-
28291: toistuvia esityksiä asiaa käsitteleviin valtion jennuttua käsittämään myös Konneveden
28292: virastoihin ja päättäviin hallintoelimiin, kunnan, tarvittaisiin nimismiehen kansliaa
28293: mutta toistaiseksi kauppala on valtion huo- varten nykyistä laajemmat toimistotilat. Po-
28294: neenrakennustoiminnassa !kokonaan unoh- liisiasema, postitoimisto ja puhelinkeskus toi-
28295: dettu. mivat niin ikään puutteellisissa ja ahtaissa
28296: Virastotalon tarve Suolahden kauppalassa oloissa.
28297: on todellinen. Posti- ja lennätintoimipaikat Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
28298: ovat sijaintinsa puolesta sopimattomassa pai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
28299: kassa, tilapäisissä vuokrahuoneissa. Erityisen vomuksen,
28300: vaikea on tilanne verotoimiston kohdalla, sillä
28301: kolmen kunnan yhdistetty verotoimisto jää että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
28302: lähiaikoina kokonaan ilman huoneistoa, koska toimenpiteisiin valtion virastotalon r~
28303: kauppalan omista virastotiloistaan verotoimis- kentamiseksi Suolahden kauppalaan.
28304: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
28305:
28306: Siiri Lehmonen. Matti Koivunen. Olavi Kämäräinen.
28307:
28308:
28309:
28310:
28311: 77 E 219/62
28312: 61()
28313:
28314: IV,327. - Toiv.aJ!. N: o 284.
28315:
28316:
28317:
28318:
28319: Lehmonen ym. : Valtion virastotalon rakentamisesta Viita-
28320: saarelle.
28321:
28322:
28323: E d u s k u n n a 11 e.
28324:
28325: Valtion virastot Viitasaarella ov&t sijoite- linen vanha rakennus, joka lisäksi on ahdas
28326: tut hyvin hajanaisesti eri puolille kirkon- nykyisen laajan puhelinvälitystoimen hoita-
28327: kylää. Asutustoimisto sijaitsee kirkonkylän miseen.
28328: pohjoislaidassa, verovirasto eteläisellä lai- Valtion huoneenrakennussuunnitelmissa on
28329: dalla ja postitoimisto keskustassa. Kaikki Viitasaaren virastotalon rakentaminen todettu
28330: nämä virastot toimivat yksityisiltä vuokra- ensisijaiseksi ja sitä puoltaa edellä mainit-
28331: tuissa ahtaissa ja epätyydyttävissä huoneis- tujen tekijäin lisäksi tällä hetkellä myös Vii-
28332: toissa, ja koska ne ovBJt sijainniltaan kovin tasaaren kunnassa vaikeutunut työllisyysti-
28333: hajallaan, on pitäjäläisten asiointi niissä lanne. Siksi ()lisi välttämätöntä saada Viita-
28334: hankalaa ja paljon aikaa viepää. Myös poliisi- saaren virastotalon r81kennustoiminta alulle
28335: vankila, joka on sijoitettu kunnan paloasema- pikaisesti.
28336: rakennuksesta vuokrattuun huoneistoon, on Edellä esi.tettyyn viitaten .ehdotamme kun-
28337: tarkoitukseensa epäkäytännöllinen ja muu- nioittaen eduskunnan hyvaksyttäväksi toivo-
28338: toinkin nämä huonetilat tarvittaisiin kunnan muksen,
28339: omaan käyttöön. Nimismiehen kanslia on hä-
28340: nen omakotitalostaan vuokratussa pienessä että hallitus ryhtyisi kiireellisii'lt toi-
28341: huoneessa ja sijaitsee kaikkein etäämmällä menpiteisiin virastotalon rakentami-
28342: kirkonkylän keskustasta. Puhelinkeskustoimi- seksi V iitasaarelle.
28343: paikkana on työntekijäin terveydelle vaaral-
28344: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
28345:
28346: Siiri Lehmonen. lYia.tti Koivunen. Olavi Kämä.rä.inen.
28347: 611
28348:
28349: IV,328.- Toiv.al. N: o 285.
28350:
28351:
28352:
28353:
28354: Leivonen ym.: Määrärakasta virastotalon rakentamiseksi Vii-
28355: tasaarelle.
28356:
28357:
28358: Ed usk:unnaHe.
28359:
28360: Viitasaaren kirkonkylä on Keski-Suomen Kun nyt Helsingin-Oulun vaJltamaantie
28361: läänin alueella asukasluvultaan läänin suu- Viitasaarenkin iJrohdalla va:1mistunee kuluvan
28362: rimpia. Pohjoisen Keski-Suomen keskus- vuoden aikana, on paikallaan, että välittö-
28363: paikkaoo sen asukasJluku on jatkuvasti kas- mästi näiden tietöiden päätyttyä ryhdytään
28364: vanut ja tämä on puolestaan tu<Yttanut pai- valtion virastotalon rakentamiseen. Mitään
28365: kallisille viranomaisille huolta, miten eri käytännöllisiä esteitä ei rakennustöiden aloit-
28366: aloilla voitaisiin entistä joustavammin pal- tamiseen ole olemassa, koska Viitasaaren
28367: V'eilla paikkakunnan väestöä. Hyvin tuntu- kunta on jo vuosia sitten lahjoittanut val-
28368: VaiLai epäkohtana on valtion virastotalon tioUe riittävän tontin tarkoitusta varten.
28369: puuttuminen paikkakunnalta. Vailreimmassa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
28370: asemassa on valtion puhelinlaitos syystä, että nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
28371: laaja kirkonkylä ja pitäjän jo tähän men- vomuksen,
28372: nessä 22 rakennettua puhelinkeskusta joudu-
28373: taan hoitamaan vuosikymmeniä sitten raken- että hallitus ottasi vuoden 1963
28374: netusta alaltaan pienestä rappiolla olevasta tulo- ja menoarvioesitykseen 20 mtl-
28375: talopahasesta. Samoin postitilat ovat riittä- joonan markan määrärahan valtion
28376: mätWmät ja myöskin veroviranomaiset, po- vi1·astotalon rakentamista varten Vii-
28377: liisilaitos ym. paikalliset valtion virastot tasaaren kfrkonkylään.
28378: odottavat väljempiä tiloja käyttöönsä.
28379: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1963.
28380:
28381: Vllho Leivonen. Pentti Pekkarinen. Mauno Pohjonen.
28382: 612
28383:
28384: IV,329.-Toiv.al. N:o, 286.
28385:
28386:
28387:
28388:
28389: Pekkarinen ym.: Suonenjoen virastotalon rakennustöiden
28390: aloittantisesta.
28391:
28392:
28393: Eduskunnalle.
28394:
28395: Suonenjoen kirkonkylä on muodostunut Jatkuva väestönlisäys ja Suonenjoen kun-
28396: laajaksi hallinnolliseksi keskustaksi, jossa si- nan nykyinen kehitys edellyttävät, että val-
28397: jaitsevat erilaiset valtion virastot, kuten pos- tion eri virastojen käyttöön rakennettaisiin
28398: titoimisto, nimimies- ja veropiirin toimistot, pikaisesti ajanmukainen virastotalo, jota var-
28399: tie- ja vesirakennushallituksen alaisen tie- ten on jo tonttikin varattu.
28400: mestarin toimisto ja vasta perustetun Suo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
28401: nenjoen kihlakunnan tuomarin kanslia ja ar- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28402: kisto. Nä.mä kaikki virastot ja toimistot toi- muksen,
28403: mivat nykyisin hajallaan ahtaissa ja epä-
28404: käytännöllisissä vuokratuissa toimistotiloissa, että hallitus ryhtyisi tointenpiteisiin
28405: joissa asioiden hoito ja asiakkaiden palvelu Suonenjoen virastotalon rakennustöi-
28406: on hankalaa ja puutteellista. den aloittantiseksi.
28407: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
28408:
28409: Pentti Pekkarinen. Reino Karpola.
28410: Eino Uusitalo. Vilho Leivonen.
28411: Eino Räsänen. Hilja Väänänen.
28412: 613
28413:
28414: IV,330.-Toiv.al. N:o 287.
28415:
28416:
28417:
28418:
28419: Lehmonen ym.: Virastotalon rakentamisesta Pihtiputaalle.
28420:
28421:
28422: Eduskunnalle.
28423:
28424: Erilaisissa valtion virastoissa asioimmen hen, että nämä kunnalta veroviraston toimi-
28425: on vuosi vuodelta lisääntynyt jokaisessa kun- tiloiksi varatut huoneistot joudutaan otta-
28426: nassa. Näin myös Pihtiputaalla, jossa viras- maan kunnan omaan käyttöön.
28427: toasiointia on vielä lisännyt Pihtiputaan ja Pihtiputaan kunnan kaikinpuolinen vilkas
28428: Kannonkosken kuntien yhdistäminen yhdeksi kehitys edellyttäisi, että valtion eri virastot
28429: veropiiriksi. voitaisiin sijoittaa nykyaikaisiin huoneisto-
28430: Virastoasioiden hoitoa ei kuitenkaan ole tiloihin jo mahdollisimman pian. Rakennus-
28431: Pihtiputaalla voitu järjestää keskitetysti ja vaiheen aikana virastotalon rakentaminen
28432: joustavasti, koska kaikki virastot toimivat toisi lisäksi tarpeellisen työkohteen vajaa-
28433: erillisistä huoneistoista vuokratuissa tiloissa. työllisyydestä kärsivän kunnan rakennus-
28434: Poliisivankilana on huvihuoneiston kellari- työläisille.
28435: kerroksesta vuokrattu huoneisto, puhelinkes- Edellä olevaan viitaten esitämme kun-
28436: kus ja posti toimivat tarkoitukseensa sopi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28437: mattomissa tiloissa. Verovirastoksi on väli- muksen,
28438: aikaisratkaisuna vuokrattu osa kunnan toi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28439: mitiloista. Laajentuva kunnallisten asioiden valtion virastotalon rakentamiseksi
28440: hoito johtaa aivan lähiaikoina kuitenkin sii- Pihtiputaalle.
28441: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
28442:
28443: Siiri Lehmonen. Olavi Kämäräinen.
28444: Matti Koivunen.
28445: 614
28446:
28447: IV,331. - Toiv.al. N: o 288.
28448:
28449:
28450:
28451:
28452: Timonen ym.: Virastotalon, rakentamisesta Nurmeksen kaup-
28453: palaan.
28454:
28455:
28456: E d u s kun n a 11 e.
28457:
28458: Laajan Pielisen-Karjalan hallinnolliseksi Virastojen ahtaus on luonnollisesti esteenä.
28459: keskustaksi on muodostunut Nurmeksen kaup- niiden tehokkaalle työskentelylle ja lisäksi
28460: pala, jossa sijaitsevat alueen valtion viras- pätevien virkamiesten saanti on vaikeampaa
28461: tot, kuten metsähallituksen Nurmeksen, Val- sellaisiin virastoihin, joissa olosuhteet ovat
28462: timon, ja Rautavaaran hoitoalueiden toimis- hankalat. Tämän vuoksi kunnollisen ja tar-
28463: tot, posti, Nurmeksen nimismiespiirin toimisto koitustaan vastaavan virastotalon rakentami-
28464: ja Nurmeksen maalaiskunnan kunnan toimi- nen olisi monessa suhteessa hyödyksi koko
28465: taloon väliaikaisesti sijoitettu veropiirin toi- Pielisen-Karjalan väestölle.
28466: misto. Edellä sanotun perusteella ehdotamme 'kun-
28467: Mutta siitä huolimatta, vaikka kauppalaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28468: on ·keskittynyt näin runsaasti valtion viras- muksen,
28469: toja, ei keskitettyä virastotaloa ole vielä ra-
28470: kennettu, vaan virastot joutuvat työskentele- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
28471: mään vuokrahuoneistoissa tai täysin vanhen- toimenpiteisiin. virastotalon rakennus-
28472: tuneissa valtion omistamissa huoneistoissa, töiden aloittamiseksi Nurmeksen kaup-
28473: hajallaan, luonnottoman ahtaissa olosuhteissa. palassa.
28474: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
28475:
28476: Esa. Timonen. Ale Holopainen. Reino Karpola..
28477: IV,332.- Toiv.aJ.. N: o 289.
28478:
28479:
28480:
28481:
28482: Juntunen: Virastotalon rakentamisesta Suomussalmelle.
28483:
28484:
28485: Ed usku nn alle.
28486:
28487: Valtion virastotalon puute Suomussalmella yhteydessä. Edellälueteltujen ja mahdollisesti
28488: aiheuttaa jatkuvasti vaikeuksia viranomaisten muidenkin valtionvirastojen toimistotilojen
28489: toiminnalle ja tuottaa myös asiakkaille suurta sekä viranhoidon kannalta välttämättömien
28490: hankaluutta sekä tarpeetonta ajanhukkaa. asuntojen tarkoituksenmukainen järjestämi-
28491: Varsinkin poliisitoimi ja veronperintä jou- nen voidaan toteuttaa vain rakentamalla riit-
28492: tuvat toimimaan erittäin ahtaissa ja puutteel- tävän suuri virastotalo.
28493: lisissa suojissa eri paikoissa. Mainittakoon, Poliisi- ja veronperintätoimen tarvitsema
28494: että osa poliisitoimen käytössä olevista ti- toimisto- ym. tilat on arvioitu noin 370-
28495: loista, nim. apulaisnimismiehen ja poliisiase- 380 m2: ksi lukuunottamatta ns. aputiloja,
28496: man toimistotilat sekä pidätettyjen säilytys- kuten peseytymis-, sauna- ja VC-tilat, auto-
28497: tilat, on sijoitettu postitaloon. Postiliikenne tallit ja autojen huoltotilat jne. Poliisitoi-
28498: on jo laajentunut siinä määrin, että posti menhoidon kannalta välttämätöntä asunto-
28499: tarvitsisi nämä tilat omaan käyttöönsä, ja tilaa tarvittaisiin vähintään 410 m2. Kun
28500: tarpeellisten lisätilojen puuttuminen voi pian- vielä otetaan huomioon muiden edellämainit-
28501: kin johtaa kestämättömään tilanteeseen. tujen virastojen ti'lantarve, olisi Suomussal-
28502: Työnvälitys- . ja ammatinvalinnanohjaustoi- men virastotalon suunnittelu- ja rakentamis-
28503: minnalla ei ole käytettävissä omia tiloja, töihin ryhdyttävä viipymättä.
28504: vaikka sellaiset tulisi luonnollisesti olla. Vero- Edellämainittujen seikkojen perusteella eh-
28505: toimisto toimii vuokratuissa tiloissa, jotka dotan kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
28506: toistaiseksi vastaavat tarkoitustaan muuten, väksi toivomuksen,
28507: paitsi että huoneistosta puuttuu tarpeellinen
28508: vero- ja tutkijaiautakootien kokoustila. Suo- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
28509: mussalmen piirieläinlääkärin tarvitsemat toi- toimenpiteisiin valtion virastotalon ro,..
28510: misto- ym. tilat olisi myös tarkoituksenmu- kentamiseksi Suomussalmelle.
28511: kaisinta ratkaista virastotalon suunnittelun
28512: Helsingissä 9 päivänä maaiiskuuta 1962.
28513:
28514: Eero Juntunen.
28515: 616
28516:
28517: IV,33S.-Toiv.al. N:o 290.
28518:
28519:
28520:
28521:
28522: Koivisto ym..: Virastotalon aikaansaamisesta Kolarin kunnan
28523: Sieppijärvelle.
28524:
28525:
28526: Eduskunnalle.
28527:
28528: Kolarin kunnassa ei ole varsinaista val- käyntiin, valtion virastotalo tulee välttämät-
28529: tion virastotaloa. Tosin kirkonkylässä on tömäksi, olisi jo nyt ryhdyttävä hankkimaan
28530: postia varten valtion rakennus, mutta Sieppi- sen rakennuspiirustukset ja rakennussuunni-
28531: järvellä, joka on kunnan suurin kylä ja asu- telma.
28532: tuskeskus, ei ole sitäkään. Tämän vuoksi Edellä esitetyn perusteella esitämme toivo-
28533: olisi tarpeen laatia suunnitelma valtion vi- muksen,
28534: rastotaloa varten Sieppijärvelle. Sitä varten
28535: olisi siellä sopiva tontti saatavissa. Kun että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28536: Kolarin kunnassa lähivuosina rautatien val- virastotalon piirustusten aikaansaami-
28537: mistuttua ja kaivosteollisuuden päästyä seksi Kolarin kunnan Sieppijärvelle.
28538: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
28539:
28540: Erkki Koivisto. :Markus Niskala.
28541: Eino Sääskilahti. Akseli Paarman.
28542: B.
28543: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat määrärahojen osoittamista vi-
28544: rastotalojen rakentamiseen, koululaitoksen tarpeisiin, vaikeuksiin joutu-
28545: neille k11nnille annettaviin avustuksiin sekä kulkulaitosparannuksiin ym.
28546:
28547:
28548:
28549:
28550: 78 E 219/62
28551: 619
28552:
28553: IV,334. - Rah.al. N: o 1.
28554:
28555:
28556:
28557: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta siementarkastuslaitok-
28558: sen rakentamiseksi Seinäjoen kaupunkiin.
28559:
28560:
28561: EdusikunnaiJ.le.
28562:
28563: Valtion viljavarasto on kirjelmässään maa,. valtion siementarkastuslaitoksen perustami-
28564: talousministeriössä huhtikuun 27 päivänä sen yhteydessä organisoitu y'ksilaitosperiaat-
28565: 1944 esittänyt perustettavaksi maakunnallisia teelle, Tanskan ja Hollannin esikuvien mu-
28566: siementarkastuslaitoksia, jotka toimivat val- kaan. Maakunnallisten haaraosastojen perus-
28567: tion siementarkastuslaitoksen alaosastoina. taminen merkitsisi tästä periaatteesta luopu-
28568: Perussyy tähän esitykseen on se, että tarkas- mista. Koska yksilaitosjärjestelmässä on mo-
28569: tukset valtion siementarkastuslaitoksessa ovat nia tärkeitä etuja monilaitosjärjestelmään
28570: viljavaraston arvion mukaan vieneet haitalli- nähden, voidaan komitean käsityksen mu-
28571: sen pitkän ajan. Kun valtion viljavaraston kaan vanhasta järjestelmästä luopua, jos sii-
28572: käsityksen mukaan ei yhden laitoksen toi- hen on erityisen hyvät perusteet.
28573: minnan järjestäminen sellaiseksi, että tarkas- Siementarkastustoiminta on keskittynyt
28574: tukset siellä voitaisiin suorittaa riittävän no- lähelle tuotantoalueita ja siementavaran vas-
28575: peasti, ole mahdollista, päädytään kirjel- taanottokeskuksia. Tämä lisännee viljelijäin
28576: mässä mainittuun esitykseen eri maakunnissa kiinnostusta oman kylvösiemenen tarkastut-
28577: toimivien laitosten perustamisesta. Tarkas- tamista kohtaan. Maakunnallisista tarkastus-
28578: tusten nopea suoritus viljavaraston esityksen iaitoksista käsin suoritettava siemenalan va-
28579: muik:aan olisi omiaan myös edistämään sie- listustyö voisi myös olla tehokasta, kun tätä
28580: mentarkastuksen yleistymistä iaajoja vilje- työtä voitaisiin harjoittaa läheisessä koske-
28581: lijäpiirejä käsittäväksi. tuksessa tuotantoa! ueen viljelijäkunta:an.
28582: Haaraosastojen perustaminen lisää .luon- Päätuotantoalueiden liiM:eet ja viljelijät
28583: nollisesti tarkastustiloja ja tekee samalla ovat samanarvoisessa asemassa toisiinsa näh-
28584: mahdolliseksi tarkastustyövoiman ja siten den hoitaessaan siementen tarkastusta koske-
28585: myös tarikastuskapasiteetin lisäämisen. Vai- via asioita.
28586: keina siemenvuosina, jolloin tarkastust~hoa Maakunnalliset ·haaraosastot voivat pal-
28587: vaaditaan polldreuksellisen runsaasti, voitai- vella viljelijäkuntaa virallisia kauppaviljan
28588: siin maakunnallisten haaraosastojen avulla ratkaisumäärityksiä suorittamalla.
28589: täten selvitä suhteellisen hyvin saapuvien Neuvottelu tämän laatuisen siemenlaitok-
28590: suurten näytemäärien tarkastuksista. Sen si- sen rakentamiseksi Seinäjoelle on oHut pit-
28591: jaan muina vuosina aiheutuvaa ja näytteiden kään vireillä. Seinäjoen kaupunki on täyttä-
28592: epätasaisesta saapumisesta johtuvaa tal"kas- nyt neuvotteluissa asetetut ehdot kyseenäole-
28593: tusten tilapäistä viivästymistä ei uusien lai- van huoneiston vara:amiseksi tähän tarikoi-
28594: tosten perustamisella voida estää edellyttäen, tukseen.
28595: että työvoima:n käytössä ollaan tällöinkin Edellä olevan P:erusteella kunnioittaen
28596: kohtuullisia. ehdotamme,
28597: Taloudellisessa mielessä tuleekin uusien
28598: laitosten perustaminen ikysymybeen vain, jos että Eduskunta ottaisi vuoden 196t1
28599: näille ilaitoksille voidaan taata vähintään tulo- ja menoarvioon 9 000 000 markan
28600: 10 000 näytteen vuotuinen tarkastusmäärä. määrärahan siementarkastuslaitoksen
28601: Siementarikastustoimi:nta on maassamme rakentamiseksi Seinäjoen kaupunkiin.
28602: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1962.
28603:
28604: Toivo Antila. Eino SiLäskila.hti.
28605: 620
28606:
28607: IV,335.- Rah.al N:o 2.
28608:
28609:
28610:
28611:
28612: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta rautateiden liikkuvaa
28613: kalustoa valmistavan teollisuuslaitoksen rakentamiseen
28614: Seinäjoen kaupunkiin.
28615:
28616:
28617: Eduskunnalle.
28618:
28619: Rautatieliikenteen ajanmukaistaminen on tämiseksi olisi taloudellisessa mielessä saa-
28620: monien järjestelyjen kohteena. Erikoisesti tava aikaan jotain muutosta. Teollisuuslai-
28621: vetokalusto ja yleensä liikkuva kalusto on toksen sijoittaminen Seinäjoelle korjaisi suu-
28622: nytkin tulo- ja menoarviossa saanut erittäin resti koko ympärillä olevan maakunnan työl-
28623: runsaasti huomiota osakseen. Vetokaluston lisyyttä. Edelleen Seinäjoen uutta kaupun-
28624: uusiminen pitkällä tähtäimellä on jatkuvaa. kia olisi nyt myöskin julkisin varoin muis-
28625: Eduskunta on monissa yhteyksissä lausunut tettava, ettei Seinäjoen kohtalo olisi se, mikä
28626: ikäsityksenään, että rautatiekalusto olisi kes- on Pohjanmaan rannikon monien muiden
28627: kitettävä kokonaan kotimaiseen valmistuk- pikkukaupunkien osana. Seinäjoen kasvu
28628: seen. Siksi tämän alan teollisuuslaitoksen olisi erittäin merkittävä sen alueen maata
28629: rakentaminen on välttämätön. viljelevälle väestölle tuotteiden kulutuskes-
28630: Seinäjoen kaupunki Pohjanmaan runko- kuksena.
28631: radan varrella ja erittäin merkittävänä ris- Tärkeintä ja huomioon otettavinta on rau-
28632: teysasemana olisi tällaisen teollisuuslaitoksen tatieliikenteen parantaminen ja tämän veto-
28633: paikaksi erittäin sopiva. Seinäjoen-Tampe- kaluston ja liikkuvan kaluston rakentaminen
28634: reen oikoradan rakennustöiden alettua ja ja korjaaminen. Siinä mielessä tämän laatui-
28635: radan valmistuttua Seinäjoen merkitys edel- nen laitos Pohjanmaan runkoradan varrella
28636: leen kasvaa. Etelä-Pohjanmaa, joka on yksi tarvittaisiin.
28637: maamme suurimpia alityöllisyysalueita, saisi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28638: tästä teollisuuslaitoksesta huomattavan työ- nioittaen,
28639: tilanteen helpottajan, jonkalaista sillä alueella
28640: on pitkään kaivattu. Eteläpohjalaista työ- että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
28641: voimaa on koko tämänkin vuosisadan suur- tulo- ja menoarvioon 75 000 000 mar-
28642: ten muuttoliikkeiden muodossa siirtynyt kan määrärahan rautateiden liikkuvaa
28643: Amerikkaan, Kanadaan ja Australiaan sekä kalustoa valmistavan teollisuuslaitok-
28644: Ruotsiin. Lisäksi oman maan teollisuuskes- sen rakentamiseen Seinäjoen kaupun-
28645: kuksiin muuttoliike on jatkuvaa. Tämän es- kiin.
28646: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1962.
28647:
28648: Toivo .Antila.. Eino Sääskilahti
28649: 621
28650:
28651: IV,336.- Rab..al. N: o 3.
28652:
28653:
28654:
28655:
28656: Antila. ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamista
28657: varten Kurikan Lusankylästä Myllykylän kautta Jalas-
28658: järven J okipiihin.
28659:
28660:
28661: Ed uskunna.lle.
28662:
28663: Vaikka Vaasan-Tampereen valtatie Ku- Edelleen se puutavaraliikenteessä näyttelee
28664: rikan ja Jalasjärven rajalla ns. Lapionevalla erittäin huomattavaa osaa.
28665: on uudestaan rakennettu, on se kuitenkin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28666: jatkuvasti tulvaveden alaisena. Siksi tämän nioittaen,
28667: liikenteen varmistamiseksi ja yleisen edun
28668: vaatimana olisi tie rakennettava Jalasjoen että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
28669: eteläpuolta Kauhajoen-Kristiinan uudelta tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
28670: maantieltä Kurikan Lusan kylästä Riskun- kan määrärahan tiesuunnan tutki-
28671: ja Ahonmäen kautta Jokipiin kylään. Tä- mista varten Kurikan pitäjän Lusan-
28672: män tien merkitys olisi erittäin suuri kaut- kylästä Myllykylän kautta Jalasjär-
28673: takulkuliikenteelle, koska sen piiriin tulisi ven J okipiihin.
28674: myöskin Ruskealan marmorikalkkilouhos.
28675: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1962.
28676:
28677: Toivo Antila.. Eino Sääskila.hti.
28678: 622
28679:
28680: IV,337.-Rah.al N:o 4.
28681:
28682:
28683:
28684:
28685: Asunta ym.: Määrärahan osoittamisesta Aitoon kotitalouskes-
28686: kikoulun avustamiseksi.
28687:
28688:
28689: E d u s k u n n a ll e.
28690:
28691: Aitoon kotitalouskeskikoulu on perustettu jiksi ja terveys- ja äitiyssisariksi. Suurimman
28692: syksyllä 1940 ja se on toiminut siis jo yli ryhmän muodostavat ne, jotka avioliiton sol-
28693: 20 vuotta. Koulu on kansakoulun kuudennen mittuan ovat jääneet hoitamaan omaa ko-
28694: luokan oppimäärään perustuva, 4-luokkainen tiaan.
28695: käytännöllis-tietopuolinen sisäoppilaitos ty- Aitoon kotitalouskeskikoulussa on opettajia
28696: töille. Se on saanut oikeuden antaa päästö- kymmenen joista kuusi emäntäkoulupuolen
28697: todistuksia, jotka toisaalta vastaavat valtion ja neljä oppikoulupuolen opettajaa. Varsi-
28698: keskikoulujen ja toisaalta emäntäkoulukurs- naisen opetustyönsä ohella he ohjaavat oppi-
28699: sin todistuksia. Näin ollen voivat Aitoon ko- laita löytämään taipumuksiaan vastaavan elä-
28700: titalouskeskikoulun suorittaneet asianmukai- mänuran itselleen. Koulu on sisäoppilaitos,
28701: sen harjoittelun suoritettuaan hakeutua oppi- joten opettajat tulevat hyvin läheltä seuraa-
28702: laaksi niihin kouluihin, joihin keskikoulu- maan oppilaiden kehitystä ja voivat ohjata
28703: kurssin lisäksi vaaditaan emäntäkoulukurssi. heitä usein vielä koulutyön päättymisen jäl-
28704: Aitoon kotitalouskeskikoulun neljällä luo- keenkin.
28705: kalla on kuluvana lukuvuotena yhteensä 146 Aitoon kotitalouskeskikoulu saa vuotuista
28706: oppilasta 92: sta eri pitäjästä ympäri Suo- avustusta toimintaansa varten kouluhallituk-
28707: mea. Pyrkijöitä on ollut erittäin runsaasti, sen kautta kuten tavallinen keskikoulu ja
28708: niin että viimeksi kuluneiden kymmenen vuo- maataloushallituksen kautta kuten 40: n oppi-
28709: Jen aikana on vain noin 20 % pyrkijäistä laan emäntäkoulu. Koulu on tähän asti toi-
28710: voinut saada oppilaspaikan koulussa. Oppi- minut hyvin vanhoissa rakennuksissa varsi-
28711: laat ovat pääasiassa maaseudun kodeista läh- naisen opetustyön tapahtuessa vanhassa maa-
28712: töisin, valtaosan eli n. 78% ollessa maanvil- tilan päärakennuksessa. Opettajien asunnot
28713: jelijä- ja erikoisesti pienviljelijäperheiden ovat v. 1955 valmistuneessa talossa ja tyy-
28714: tyttäriä. dyttävässä kunnossa. Kaikkien vanhojen ra-
28715: Aitoon kotitalouskeskikoulun lukuvuosi al- kennusten yhteinen palovakuutusarvo on
28716: kaa elokuun 1. päivänä ja on 235 työpäivää 71 200 000 mk, irtaimiston 5 315 000 mk.
28717: ja siis tavanomaista pitempi, mikä johtuu Uutta ruokalarakennusta varten, joka val-
28718: siitä, että emäntäkoulukurssin teoriatunnit ja mistui v. 1959, on saatu valtiolta lainaa 9
28719: käytännölliset työt on sijoitettu lukusuunni- milj. mk ja avustusta 5 milj. mk. Vanhojen
28720: telmassa syys- ja kevätkaudeksi, ja oppi- rakennusten korjaamiseen on saatu koulun
28721: koulukurssin tunnit enimmäkseen ta1vikau- toiminta-aikana yhteensä 10 milj. mk.
28722: deksi, jQten oppilailla on kesälomaa vain 6 Kouluhallituksen tarkastajat ovat useaan
28723: viikkoa. otteeseen todenneet opetustilojen puutteelli-
28724: Koulun päätöstodistuksen saaneet, joita tä- suuden ja varsinkin erikoisluokkien täydel-
28725: hän mennessä on 385, ovat koulun saamien lisen puuttumisen. Viimeisen, syksyllä 1960
28726: tietojen mukaan sijoittuneet erittäin hyvin. suoritetun tarkastuksen jälkeen on koulu-
28727: Teoreettista lahjakkuutta omaavat ovat jat- hallitus kirjallisesti kehoittanut ryhtymään
28728: kaneet lukiossa ja mm. keväällä 1962 on viisi toimenpiteisiin uuden ajanmukaisen koulu-
28729: koulun entistä oppilasta osallistumassa yli- talon rakentamiseksi. Koulutalon suunnittelu-
28730: oppilaskirjoituksiin. Useita on valmistunut työ onkin nyt saatu päätökseen, piirustukset
28731: kansakoulunopettajiksi, talous-, puutarha- tai on asianmukaisessa järjestyksessä hyväksytty
28732: käsityönopettajiksi sekä lukuisia sairaanhoita- ja vahvistettu, urakkasopimukset allekirjoi-
28733: IV,337. -Asunta. ym. 623
28734:
28735: tettu ja rakennustyö aloitettu kuluneen hel- suuria kustannuksia kysyvän hankkeen läpi-
28736: mikuun lopulla. Rakennus, jonka kuutiotila- vieminen korkeakorkoisia lainoja käyttäen
28737: vuus on 10 960 ms, tulee maksamaan noin aiheuttaisi todennäköisesti tuntuvan oppilas-
28738: 95 milj. mk. Rakennuksen pitäisi olla valmis maksujen lisäämisen, olisi Aitoon kotitalous-
28739: 28. 2.1963. keskikoulun omistavalle säätiölle myönnet-
28740: Runsas pyrkijämäärä osoittaa, että koti- tävä valtion varoista uutta koulurakennusta
28741: talouskeskikoulutyyppisiä kouluja tarvitaan. varten avustusta 95 milj. mk ja uuden talon
28742: Uuden koulutalon saaminen antaa koululle irtaimistoa varten 10 milj. mk.
28743: mahdollisuuden ottaa rinnakkaisluokkia ja Edellä olevan perusteella esitämme kun-
28744: mahdollisesti myöhemmin laajentaa koulua nioittaen,
28745: lukioluokat käsittäväksi sekä monella tavalla
28746: kehittää koulun toimintaa mm. pitämällä ly- että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
28747: hyitä erikoiskursseja. Koska koulun kokonais- tulo- ja menoarvioon 105 m{ljoonan
28748: velkamäärä oli ennen uuden koulutalon ra- markan suuruisen määrärahan Aitoon
28749: kennustyön alkamista 40 864 000 mk ja koska kotitalouskeskikoulun avustamiseksi.
28750: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
28751:
28752: Mikko Asunta. N. Kosola. Antti Linna.
28753: Olli Aulanko. Aapo Seppälä. Pentti Sillantaus.
28754: Anna-Liisa Linkola. Toivo Hietala. Irma Hamara.
28755: Ma.tti Raipala. Väinö Kuoppala. Reino Ala.-Kulju.
28756: Saara Porsius. Arvo Pentti.
28757: 624
28758:
28759: IV,338. - Rah.al. N: o 5.
28760:
28761:
28762:
28763:
28764: Aulanko ym..: Määrärahan osoittamisesta aluevalvojien palk-
28765: kaukseen.
28766:
28767:
28768: Ed usk:unnall e.
28769:
28770: Aseveivollisuuslain soveltamisasetuksen 72 set sekä myös näiden muutosten ilmoittami-
28771: -84 §: ssä mainituista asevelvollisuusasioista nen edelleen sotilaspiirin esikunnalle ja mer-
28772: huolehtivat sotilaspiirien esikunnat alaisi- kitseminen omaan kortistoonsa. Varsinkin kor-
28773: naan aluevalvojat. Aluevalvojina toimivat tiston kunnossapitäminen oikeine osoitteineen
28774: maalla nimismiehet ja kaupungeissa joku po- ja ammatteineen vaatii runsaan muuttoliik-
28775: liisivirkamies. Asetusten mukaan aluevalvo- keen johdosta paljon työtä ja aikaa. Kun tä-
28776: jille tulevasta palkkiosta määrätään erikseen. hän lisätään vielä muut aluevalvojan tehtä-
28777: V. 1954 annettiin aluevalvojille uusi johto- vät, ei voitane vaatia sitä suoritettavaksi
28778: sääntö, jossa tehtävät tarkoin määriteltiin. muutenkin runsaiden omien töiden ohella il-
28779: Samanaikaisesti, vastoin asetuksen nimen- man palkkiota.
28780: omaista määräystä, lakkautettiin virasta mak- Aluevalvojien toimintaa on pidettävä en-
28781: settavat palkkiot. Kun aluevalvojain tehtä- sisijaisen tärkeänä tehtävänä, jotta voitaisiin
28782: vät eivät kuulu varsinaisesti nimismiesten olla varmoja siitä, että kutauntakoneisto tar-
28783: eivätkä muidenkaan poliisiviranomaisten teh- vittaessa toimii. Toisaalta ei voi olla koh-
28784: täviin, on asevelvollisten valvonta joutunut tuullista, että keneltäkään vaaditaan täysin
28785: kärsimään. ilman korvausta vastuunalaisen tehtävän suo-
28786: Aluevalvojan johtosäännön mukaan kuu- rittamista. Sen tähden näistä tehtävistä olisi-
28787: luu aluevalvojan tehtäviin mm. pitää kortis- kin maksettava palkkio. Maamme suurimmat
28788: toa kaikista piirinsä valvonnan alaisista ase- kaupungit Helsinki, Tampere ja Turku olisi
28789: velvollisista eli kaikista reserviläisistä ja suu- aluevalvojien osalta astettava eri palkkio-
28790: rimmasta osasta nostomiehiä, jakaa asevelvol- luokkaan. Näiden lisäksi olisi maamme 345
28791: lisille sotilaspiirin esikunnan lähettämiä il- nimismiespiirin ja kaupungin aluevalvojille
28792: moituksia, palvelukseenastumismääräyksiä suoritettava alueen ja kaupungin suuruu-
28793: ym., maksaa vakinaiseen palvelukseen tai re- desta johtuen aluevalvojien tehtävistä palk-
28794: servin kertausharjoituksiin määrätyille mat- kiota 2 000-5 000 mk kuukaudessa.
28795: kakorvaukset ja sotilaskarkurien, palveluk- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
28796: seen saapumatta jääneiden ja kutsunnasta
28797: pois jääneiden etsiminen ja tarvittaessa pi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
28798: dättäminen. Tämän lisäksi aluevalvojan vel- tulo- ja menoarvioon 12 miljoonan
28799: vollisuutena on huolehtia siitä, että kaikki markan s·uuruisen määrärahan käytet-
28800: valvonta-alueelle ja alueelta pois muuttaneet täväksi aluevalvojien palkkaukseen.
28801: valvonnanalaiset ilmoittavat osoitteenmuutok-
28802: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
28803:
28804: Olli Aulanko. Matti Ra.ipala. Esko J. Koppanen.
28805: Paavo Rautkallio. Juha Rihtniemi. Urho Saariaho.
28806: 625
28807:
28808: IV,339.-Rah.al. N:o 6.
28809:
28810:
28811:
28812:
28813: Forsius ym.: Määrärahan oso~ttmnisesta Porvoon naisopiston
28814: ja tyttölukion Usärakennuksen rakentamiseen.
28815:
28816:
28817: E d u s k u n n a ll e.
28818:
28819: Porvoon naisopisto ja tyttölukio on sisä- V. 1930 perustettiin Naisopisto Oy, joka
28820: oppilaitos. Koulussa on ka:ksi linjaa. 2-vuoti- osti koulun kiinteimistön entisen johtajatta-
28821: sella naisopistolinjalla annetaan yleissivistyk- ren perillisHtä. V. 1937 osti yhtiö edullisesti
28822: sellista koulutietoa, mutta sen ohjelmaan si- viereisen tontin ja sillä olevan pienen puuta-
28823: sältyy myös runsaasti käytännöllisiä aineita, lon, jossa asuu nyt 7 oppilasta ja 1 opettaja.
28824: kotitaloutta, käsitöitä, lastenhoitoa jne. Toi· Näiden kahden tontin yhteinen pinta-ala on
28825: nen linja on 3-vuotinen tyttöluki:o, joka val- 3 652 m2. Kiinteimistö sijaitsee Porvoon
28826: mistaa ylioppilastutkintoon. Tälläkin linjalla kaupungissa riittävän keskeisellä, mutta kui-
28827: opetetaan käsitöitä ja kotitaloutta. Pääsyvaa- tenkin rauhallisella paikalla. Tontin arvo on
28828: timuksena on kummallekin linjalle keski- nykyisin n. 10 milj. mk.
28829: koulukurssi. Nykyisin koulussa on yhteensä Koulun lisärakennushanke on ollut kauan
28830: noin 60 oppilasta. Oppilaita on maan kai- vireillä. V. 1954 valmistuivat lisärakennuk-
28831: kista lääneistä. Sekä naisopiston että tyttö- sen piirustukset, jotka kouluhallitus on hy-
28832: lukion linjojen loppututkinnot ovat osoittau- väksynyt. Kustannusarvio oli silloin 36 milj.
28833: tuneet erittäin sopiviksi niille nuorille ty- mk. Rakennustöitä ei päästy kuitenkaan aloit-
28834: töille, jotka haluavat jatkaa jollakin käytän- tamaan siitä syystä, ettei saatu tarvittavia
28835: nöllisellä alalla. lainoja. Kun koulussa on oppilaita eri puo-
28836: Koulu toimii ede1leeD'kin samassa raken- lil;ta Suomea, ei mikään paikkakunta tunne
28837: nuksessa, jossa se aloitti toimintansa yksityi- sitä oma:kseen. Kun koulun kotikaupunki on
28838: sen henkilön aloitteesta v. 1912. Talo on v. kaksiki·elinen, ei siitäkään taholta tunneta
28839: 1902 al:kuaan rakennettu tehtaaksi. Siinä oli asiaan riittävää kiinnostusta esim. kaupungin
28840: veneveimämö, oluttehdas ja viimeksi lePkki- takuun saamisessa. Näin ollen ovat koulun
28841: kalutehdas. Huoneiden sijainti, opetustilojen vaikeudet erittäin suuret. Ja kuitenkin olisi
28842: riittämättömyys erikoisesti käytännöllisten käsityksemme mukaan ny;kyisissä oloissa tuet-
28843: aineitten <>pettamiseen, erikoisluokkien puute, tava tällaisen koulumuodon toimintamahdol-
28844: tyttöjen asuinhuoneitten ahtaus ym. ovat lisuuksia, joka antaa käytännöllisillä aloilla
28845: tehneet koulun toimintamahdollisuudet suo- ohjaavaa opetusta ja jolla sisäoppilaitoksena
28846: rastaan kyseenalaisiksi. Mainittakoon mm. on erikoiset mahdollisuudet ratkaisevasti vai-
28847: että käsitöitä opetetaan :ruokasalissa ja histo- kuttaa tyttöjen kasvatukseen ja kehitykseen.
28848: riaa opettajan yksityisasunnossa, opetuskei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28849: tiö on liian pieni eikä sen yhteydessä ole nioittavasti,
28850: ruokailuhuonetta eikä kodinhoidon opetusti- että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
28851: loja. Oppilaat asuvat enimmäikseen 3---4 tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar-
28852: hengen huoneissa, mikä opiskelun kannalta kan suuruisen määrärahan Porvoon
28853: on haitallista. Koulussa asuu 6 opettajaa, naisopiston ja tyttölukion lisäraken-
28854: joiden asunto.olot ovat hyvin puutteelliset. nuksen rakentamiseksi.
28855: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
28856:
28857: Sa.a.ra. Forsius. A~Liisa. Linkola.
28858: Irma. Bama.ra. Beilto Ala.-Kulju.
28859: 79 E 219/62
28860: 626
28861:
28862: IV,340.-Rah.al. N:o 7.
28863:
28864:
28865:
28866:
28867: Haapasalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntyharjun yh-
28868: teiskoulun ottamiseksi valtion haltuun.
28869:
28870:
28871: E d u s kun n a U e.
28872:
28873: Mäntyharjun kunnassa on kunnan omis- luvana keväänä on ylioppilaiksi kirjoittavia
28874: tama ja ylläpitämä 8-luokkainen yhteiskoulu, 24. Oppilaista on n. 20% vieraskuntalaisia.
28875: joka toimii yksityisoppikoululain pohjalla ja Heidän osaltaan kunnan yksin kustannetta-
28876: palvelee toiminnallaan laajan maaseutualueen vat menot tekivät v. 1960 n. 1 000 000 mk,
28877: sivistystarvetta. Lähimmät valtion oppikou- jon:ka Mäntyharjun kunta joutui kustanta-
28878: lut ovat Mikkelissä, Kouvolassa ja Heino- maan verovaroistaan. Koulun iuik:ukausi-
28879: lassa, joihin 'kuhunkin on matkaa yli 40 lkm. maksu on jatkuvasti pidetty suunnilleen sa-
28880: Mäntyharjun yhteiskoulu perustettiin kan- malla tasolla kuin on ollut valtion ylläpitä-
28881: natusyhdistyksen varaan 1945. Se toimi missä kouluissa. Nykyisin se on vain 1'5 000
28882: aluksi 5-luokkaisena ikeskikouluna. Kannatus- mk eli 7 500 mk lulrukaudelta.
28883: yhdistykseen kuului kuitenkin valtaosaltaan Mäntyharju on erittäin ripeästi kehittyvä
28884: vähävaraisia, maatalouden ja työväestön pii- maaseudun asutuskeslrns. Hyvien liikenii.eyh-
28885: riin lukeutuvia jäseniä, joten koulun yllä- teyksien risteyksessä sijaitsevana se on kes-
28886: pito heti alkuvaiheessaan tuotti heille voitta- keinen ja sopiva paikka valtion oppikoulun
28887: mattomia vaikeuksia. Koulu joutui toimi- sijoituikseHe. Sen toiminta tulee valtaosaltaan
28888: maan puutteellisissa para:kkihuoneissa ja palvelemaan maa- ja metsätaloudesta elävää
28889: kunta oli pakotettu alusta ·alkaen tukemaan väestöä, josta suurin osa on vähävaraisia
28890: sen toimintaa huomattavilla avustuksilla. pienviljelijöitä ja metsätyömiehiä. Koulun
28891: Kannatusyhdistyksen taloudelliset vaikeudet muututtua 8-luokkaiseksi ja huomioonottaen
28892: johtivat lopuksi siihen, että Mäntyharjun kouluun pyrkivien oppilaiden runsaan tul-
28893: kunta oli pakotettu v. 1949 ottamaan koulun van, kunta on joutunut ryhtymään toimen-
28894: !lmnnan omistukseen ja yHäpidettäväksi. piteisiin koulun laajentamiseksi. Parhaillaan
28895: Siihenastisella toiminnallaan koulu oli jo on ra!kenteilla 5410 m3 käsittävä lisäraken-
28896: osoittautunut erittäin tarpeen vaatimak'li nus, jonka rakennUS'lrnstannukset t~kevät 45
28897: laajan toiminta-alueensa väestön sivistystar- milj. ja jolka valmistuu ensi syyslukukauden
28898: peen tyydyttäjänä, joten sen ylläpito ja jat- alkuun mennessä.
28899: kuva kehittäminen oli turvattava. Koulun Mäntyharjun yhteiskoulu on sijaintinsa ja
28900: jouduttua kunnan omistukseen ryhtyi kunta toiminta-alueensa perust·eella katsottava sel-
28901: heti suunnittelemaan koulutalon ra;kenta- laiseksi kouluksi, jonka ylläpito kuuluu kiis-
28902: mista, osti seurakunnalta 2 ha: n suuruisen tattomasti valtiolle. Sitäpaitsi Mäntyharjun
28903: tontin ja rakennutti 9000 ms käsittävän kunnalla on runsaasti velvoitteita muiden la-
28904: ajanmukaisen koulutalon, joka valmistui v. kisääteisten tehtävien hoidossa, joihin ri-
28905: 1956. Kustannukset koulutalon ja kaluston peästi kehittyvä asutuskeskus vaatii kiinnit-
28906: hankinnasta tekivät yhteensä 60 milj. mk, tämään huomiota, kuten laajan rakennus-
28907: jotka kunta joutui rahoittamaan ilman val- kaava-alueen rakennuskaavatiet, vesi- ja vie-
28908: tionavustuksia ja lainoja. märilaitos, tievalaistukset ym. Yhteiskoulun
28909: Ennenpitkää osoittautui myöskin välttä- rakentamisesta ja ylläpidosta johtuen ·kunta
28910: mättömäksi lukioluokkien perustaminen kou- on siinä määrin velkautunut, ·että sen velat
28911: luun, joten se muutettiin v. 1957 yliopistoon ovat n. 14 000 mk asukasta kohden, joten
28912: johtavaksi 8-luokikaiseksi yhteiskouluksi. Ny- valtion olisi syytä otta,a oppikoulun ylläpito
28913: kyisin koulussa on 480 oppilasta, joista ku- hoitoonsa. Kunta on jo kahteen kertaan oma-
28914: IV,340. - Haapasalo ym. 627
28915:
28916: toimisesti tehnyt anomukset koulun ottami- että Eduskunta ottaisi vuoden 196/3
28917: sesta valtion koulUJksi, mutta eivät ole johta- tulo- ja menoarvioon 120 000 000 mat·-
28918: neet tulokseen. kan suuruisen määrärahan Mäntyhar-
28919: Kaiken edellä esitetyn perusteella ehdo- jun yhteiskoulun ottamiseksi valtion
28920: tamme kunnioittaen, haltuun.
28921: Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1962.
28922:
28923: K. F. Haapasalo. Edvard Pesonen.
28924: A. F. Airo. Irma. Hamara.
28925: Sylvi Halinen.
28926: 628
28927:
28928: IV,341. - Ralul. N: o 8.
28929:
28930: Hallberg ym.: Miiärärakan osoittamisesta lisäeläkkeiksi et·äille
28931: poolustusvoimain entisille viran ja toimen kaltijoille.
28932:
28933: E d u s k u n n a ll e.
28934: Välirauhan ehtojen takia puolustusvoi- palveluksesta. Tällaista asiaintilaa ei voida
28935: mista vapautetut viran- ja toimenhaltijat pitää kohtuuden- eikä oikeudenmukaisena.
28936: muodostavat ainoan kansalaisryhmän, joka ei Oikaisun saamiseksi otettiin em. määräraha
28937: ole saanut korvausta sodan takia kärsimis- tulo- ja menoarvioon, eikä sitä käytettäessä
28938: tään menetyksistä. Hehän menettivät vir- ollut tarkoitus tehdä eroa vapautettujen tai
28939: kansa sodan johdosta samoinkuin toimensa lakkautuspalkalle asetettujen välillä, koska
28940: ja sen elämänuran, johon olivat valmistautu- oli varsin sattumanvaraista ja yleensä itses-
28941: neet ja jonka asettamia velvoituksia he olivat tään riippumatonta, tuliko asianomainen va-
28942: sodassakin täyttäneet. pautetuksi tai asetetuksi lakkautuspalkalle.
28943: V: n 1958 syksyllä laadittaessa tulo- ja Sama oli asianlaita niiden kohdalla, jotka
28944: menoarviota seuraavalle vuodelle puolustus- saavuttivat lainmukaisen eroamisijän tuossa
28945: ministeriö ehdotti otettavaksi 16 Pl: n tilanteessa ennen nimittämistään uutta ase-
28946: II: 1:n kohdalle 20 milj. mk:n suuruisen maansa vastaavaan virkaan ja toimeen.
28947: arviomäärärahan ylimääräisten eläkkeiden Kun kaikki ne, jotka olisivat olleet oikeu-
28948: myöntämiseksi eräille puolustusvoimain enti- tetut tulemaan huomioon otetuiksi em. mää-
28949: sille viran ja toimen haltijoille. Eduskunta rärahaa sen tarkoituksen mukaan jaettaessa,
28950: hyväksyi tämän ehdotuksen. Perusteluna eivät silloin saaneet anomaansa ylimääräistä
28951: määrärahan hyväksymiselle oli ennen kaikkea lisäeläkettä, vaikka määrärahaa vielä olisi
28952: se, että sodan aikana ei yleensä upseereja ollut käytettävissäkin, on asia nyt silloin
28953: nimitetty virkoihin, vaan sijoitettiin määrät- tapahtuneen virheen oikaisemiseksi saatava
28954: tyihin tehtäviin. Niinpä esiintyi tapauksia, järjestetyksi heidänkin kohdaltaan myöntei-
28955: jolloin ennen sotaa luutnantin virkaan nimi- sesti, ottamalla tulo- ja menoarvioon sitä tar-
28956: tetty oli saattanut sodan aikana tehtävien ja koittava määräraha, jota jaettaessa on huo-
28957: vastuun kasvamisen vuoksi yletä aina eversti- mioitava myöskin ne viran ja toimen halti-
28958: luutnantiksi asti. Uutta asemaa vastaavaan jat, jotka välirauhan ehtojen täyttämiseksi
28959: virkaan nimittäminen jäi kuitenkin teke- saivat kehoituksen erota puolustusvoimain
28960: mättä sen vuoksi, että ylipäälliköllä ei ollut palveluksesta ja ne, jotka siinä yhteydessä
28961: yleensä oikeutta nimittää virkoihin, vaan asetettiin lakkautuspalkalle. Eläkkeiden tu-
28962: tämä tehtävä kuului sodankin aikana tasaval- lisi vastata viran ja toimen haltijan sotilas-
28963: lan presidentille. arvon edellyttämästä virasta tai toimesta tule-
28964: Kun sitten sodan päätyttyä jouduttiin van eläkkeen ja hänelle virkanimityksen mu-
28965: puolustusvoimia supistamaan huomattavasti, kaisesti myönnetyn eläkkeen erotusta.
28966: vapautettiin lukuisia upseereita. Näitä up- Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen ehdo-
28967: seereita ei kuitenkaan ollut ennätetty nimit- tamme,
28968: tää tehtäviensä ja vastuunsa mukaisiin vir- että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
28969: koihin, minkä vuoksi he joutuivat eläkkeelle tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
28970: ja lakkautuspalkalle ennen sotia omaamiensa kan määrärahan käytettäväksi ylimää-
28971: virkojen mukaisesti eikä, kuten normaali- räisten lisäeläkkeiden myöntämiseksi
28972: oloissa, sen virka-aseman mukaisesti, joka eräille puolustusvoimain entisille vi-
28973: heillä oli vapautuessaan puolustusvoimain ran- tai toimenhaltijm'lle.
28974: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
28975: R. Hallberg. Eino Ojajärvi. Reino Ala.-Kulju.
28976: Esa Timonen. N. Kosola. Saa.ra. Forsius.
28977: Irma Hamara.. Mikko Asunta.
28978: 629
28979:
28980: IV,342.- Rah.al. N:o 9.
28981:
28982:
28983:
28984:
28985: Hallberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Polvijärven virasto-
28986: talon rakentamiseen.
28987:
28988:
28989: E d u s k u n n a ll e.
28990:
28991: Jo usean vuoden aja.n on Polvijärven kun- y;htey;ksissä on korostettu hallinnon tehosta-
28992: nava1tuuston toimesta ajettu valtion virasto- misen tärkeyttä maassamme. Ensisijaisena
28993: talon rakentamista Polvijärven ikirkonkylään. tehtävänä {)n tällöin nwhtävä maan syrjäisiltä
28994: Edistääksoon omalta osaltaan hanketta on alueilla sijaitSevien haHintopiirien mahdolli-
28995: kunta varannut sopivalta pai'kailta riittävän simman tehokkaan toiminnan turvaaminen;
28996: suuren tontin virastotaloa varten. :M:yös vai- Koska edellä esitetystä syystä pidämme vi-
28997: tion taholta on todettu virastotalon tarpeelli- rastot·alon raJkentamista Polvijärvelle ehdot·
28998: suus; Se on tkiireellisenä liitetty valtion työl- toman ikiireellisena ja välttämättömänä toi-
28999: lisyysohjelmaan, vieläpä sen alk:upäähän. menpiteenä, ehdotamme kunnioittaen,
29000: Kaikesta tästä huolimatta ei virastotaloa var-
29001: ten ole :kuitenkaan valtion tulo- ja menoar- että Eduskunta ott4isi vuoden. 1963
29002: viossa varattu määrärahaa. tulo- ja menoarvioon. 20 miljoofum
29003: Polvijärven kunta kuuluu Pohjois~Karja markan .muruisen määrärahan Polvi-
29004: lan keskisuuriin maalaiskuntiin sen asukas- Jarven virastotalon rakennustöiden
29005: luvun ollessa n. 10 000. Liperin kihlakunnassa aloittamista varten.
29006: se muodostaa oman nimismiespiirinsä. Useissa
29007: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
29008:
29009: lt. HaUberg. J:sa Timonen. BiDo Ojajärvi.
29010: 630
29011:
29012: IV,343. - Rah.al. N: o 10.
29013:
29014:
29015:
29016:
29017: Hara ym.: llfäärärahan osoittamisesta Suomen Teiniliitolle
29018: kurssikeskuksen rakentamista varten.
29019:
29020:
29021: Eduskunnalle.
29022:
29023: Eduskunta on kuluvan vuoden tulo- ja sestä. TeiniliitoHa ei ole ollut mahdollisuutta
29024: menoarviota käsitellessään raJha-asia-aloitteen vapaaoppilaspaikkojen myöntäiniseen, koska
29025: .N:o 107/1961 vp. perusteena lausunut, että lähes 300 teinijohtajakandidaatin kouluttami-
29026: hallitus ottaisi harkittavakseen Suomen Tei- nen vuosittain jo muutenkin varsin tuntu-
29027: niliiton kurssikeskuksen rakentamista koske- valla tavaHa rasittaa liiton taloutta.
29028: van !kysymyksen ja pyrkii siinä tarkoituksen- Teinikuntien lukumäärän noustua maas-
29029: mukaisempaan ratkaisuun. samme viiden viimeisen . · vuoden aikana
29030: .Teinitoiminnan tarkoituksena on auttaa 260:stä 34been, on vuosittain noin 400 pu-
29031: teinejä kasvamaan .yhteiskuntakelpois1ksi heenjohtajan ja sihteerin ollut ryhdyttävä
29032: kansalaisiksi itsekasvatuksen tietä. Jo'htaja- toimeensa ilman koulutusta. Tämän vuoksi
29033: il;roulutuksella on tässä toiminnassa tärkeä on liiton piirissä nähty välttämättömäksi
29034: t®tävä. Tässä mielessä teinijohtajakurssit ja oman kurssikeSkuksen saamin,en syrjäiselle
29035: er;iikoiskurssit ovat koulutustoiminnan ehdo- ~uonnonikauniille paikalle. Kouluhallitus on
29036: ton edellytys. Kurssit on oman kurssikeskuk- todennut tämän tarpeen ja esittänyt viime
29037: sen puuttuessa jouduttu pitämään kansan- ja vuonna valtioneuvostoile, että kuluvan vuo-
29038: urheiluopistoissa, jotka kokemuksen mukaan den menoarvioon otettaisiin määräraha Suo-
29039: monestakaan syystä eivät ole osoittautuneet men Teiniliiton kurssitoiminnan sijoittami-
29040: sopiviksi kurssipaikoiksi. Ne ensinnäkin l'!i- seksi omaan kurssikeskukseen, jossa myös
29041: jaitsevat j<1ko asutuskeskuksissa taikka aivan maan ruotsinkieliset teinijohtajat voisivat
29042: sellaisten liepeillä, josta syystä tarpeellista saada koulutuksensa. Teininuoriso muodostaa
29043: kurssikuria on ollut vaikeata ylläpitää Hta- maamme nuorisosta huomattavan osan, joten
29044: ja. yöaikaan. Toiseksi kurssipaikkojen ollessa teinien valtakunnallisen kurssikeSkuksen ai-
29045: hajallaan niiden tehokas hyväksikäyttö ei ole kaansaaminen palvelee epäilemättä koko
29046: ollut mahdollista, koska liitolla ei ole ·riittä- maan nuorisotyön kannalta tärkeätä tavoi-
29047: västi kurssijohtajia lähetettäviksi samanai- tetta, yhteiskunnallista ja kansalaiskasva-
29048: kaisesti eri tahoiHe maata. Lisäksi etenkin tusta nuort·en parissa.
29049: urheiluopistoissa pidetään samanaikaisesti Eedellä olevaan viitaten ehdotamme,
29050: useita erilaisten järjestöjen kursseja. Sopi-
29051: vien kurssikeskusten löytäminen tuottaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
29052: muutenkin hankaluutta useimpien näistä ol- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVIII lu-
29053: lessa koko kesän varattuna erilaista kurssi- vun 4 momentille 25 miljoonaa mark-
29054: toimintaa varten. Kolmanneksi vuorokausi kaa teinien valtakunnalliselle keskus-
29055: näissä kurssipaikoissa maksaa 4--500 mk elimelle (Suomen Teiniliitto r.y.)
29056: h~mgeltä, josta syystä suuri jouikko teini- oman kurssikeskttksen rakentamista
29057: kuntia on ollut pa:kotettu taloudellisista vat·ten.
29058: syistä luopumaan kurssilaisten lähettämi-
29059: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1962.
29060:
29061: Erkki Hara. Olavi Lähteenmäki.
29062: Anna-Liisa Linkola.. Reino Ala-Kulju.
29063: Jussi Sa~onen.
29064: 631
29065:
29066: IV,344.- Rah.al. N:o 11.
29067:
29068:
29069:
29070:
29071: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Lohjan kirkon ent·istä-
29072: mistöihin.
29073:
29074:
29075: E d u s k u n n a 11 e.
29076:
29077: Lohjan kirkko on Suomessa säilyneistä kalliita ja aikaavieviä toimenpiteitä, ettei
29078: keskiaikaisista kirkoista historiallisesti kaik- niitä kannata suorittaa monta kertaa perä-
29079: kein mei'kittävimpiä. Muinaistieteellisen toi- tysten. Lis·äksi maalaukset kuluvat jokaisesta
29080: mikunnan lausunnon mukaan olisi välttämä- puhdistuksesta.
29081: töntä (mtistää kirkko mahdollisimman nopeasti Lohjan seurwkunta on laatinut kirkon ra-
29082: joka suhteessa siihen asuun, missä se oli en- kenteellisen entistämisohjelman, jonka kus-
29083: nen viime Vuosisadalla suoritettuja muutok- tannusarvio päättyy n. 35 milj. mk:aan.
29084: sia ja korjauksia. Lohjan seurakunta on vv. Swmanaikaisesti seurrukunta joutuu korvaa-
29085: 1953-1957 suorittanut kirkon seinämaalause maan varsinaisista korjauksista aiheutuvat
29086: ten entistämisen muinaistietee1lisen toimi- kustannukset. Varojen puuttuessa ei seura-
29087: kunnan valvonnan alaisena. Tähän tarkoituk- kunta pysty yksin vastaamaan entistämisen
29088: seen seurakunta käytti omia varojaan lähes aiheuttamista kustannuksista. Lohjan kirkon
29089: 4 milj. mk ja peitti muut työn aiheuttamat entistäruistyö on sekä kirkon historiallisen
29090: kustannukset ·yksityisistä lähteistä saaduilla arvon että kalkkimaalausten suuren taide-
29091: lahjoituksina. historiallisen arvon takia sen laatuinen, ettei
29092: Mutta entistäruistyö on vielä pahoin kes- sitä ole pidettävä vain seurwkunnan asiana.
29093: ken. V arQjen puutteessa jäi varsinainen ra- Muinaistieteellinen toimikunta on sitä mieltä,
29094: kenmisrestaurointi sU:orittamatta. Näin on että Lohjan hlrlclroa on pidettävä yhtenä
29095: syntynyt ristiriita arvokkaiden keskiaikais- kansaliisista muistomerkeistämme ja katsoo,
29096: ten. maalausten ja sekavan, epä'käytännölli- että restauroirnista olisi viipymättä jatket-
29097: sen inte:döörin välille. Lisäksi oli urkulehte- tava ja että tarkoitukseen olisi saatava riit-
29098: rin kohdalla olevat maalaukSet jätettävä kon- tävästi julkisia varoja. ·
29099: servoima;tta. Kun vielä on ilmennyt, että Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
29100: kirkon höyrylämmitysjärjestelmä on loppuun nioittaen,
29101: kulunut ja. uusimisen tarpeessa, on muinais-
29102: tieteellitien -toimikunta sitä mieltä, että kir- että Eduskunta ottaisi vuoden ·1963
29103: kon korjaus ja entistäruistyö rakennusten tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
29104: osalta olisi suoritettava samanaikaisesti. Tä- kan määrärahan käytettäväksi Lohjan
29105: mä on- välttämätöi~:tä yksinomaan senkin kirkon entistämistöihin, jotka suorite-
29106: vuoksi,_ että maalausten suojaaminen raken- ta-an Muinaistieteellisen toimikunnan
29107: nustyön aikana lentäväitä pölyitä ja töiden ohjauksen ja valvonnan alaisena.
29108: päärtyttyä suoritettava puhdistus ovat niin
29109: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
29110:
29111: Veikko Helle. G. Henriksson. Ilmari Linna.
29112: Eino Siren. Lars Lindeman. Saara Forsius.
29113: 632
29114:
29115: IV,345. - Rah.al. N: o 12.
29116:
29117:
29118:
29119:
29120: Helle ym.: Miiiirärakain, osoittamisesta avustukseksi Loviisan
29121: kaupungille V alkon sataman laajennustöitä varten.
29122:
29123:
29124: E d u s ik u n n a iJ.l e.
29125:
29126: L8ihden-Loviisan rautatien muuttaminen satamansa uudelleen rakentamiseen n. 300
29127: leveäraiteiseksi on toteutettu. Kunnollisen, milj. mk.
29128: vientiä edistävän sataman rakentaminen ra- Uudestaanrakennetun Lahden-Loviisan
29129: dan meren puoleiseen päähän on jäänyt Lo- rautatien merkitys Itä-Uudenmaan, Lahden
29130: viisan kaupungin tehtäväiksi. Jatkuvaan lii- -Heinolan ja Päijänteen taiousa.lueille on
29131: kenteen kasvuun vaikuttaa •huomattavalla ta- huomattavan suuri. Vastaava sataman ra-
29132: valla Lahden-Heinolan talousalueen lisään- kentaminen muodostuu kuitenkin Loviisan
29133: tyvä ja kehittyvä vientiteollisuus. Jotta koko kokoiselle kaupungille ylivoimaiseksi tehtä-
29134: Päijänteen alueen, joka on katsottava Valkon väksi. Kaupungin velat ovat jo n. 45 000
29135: sataman takmumksi, nykyiselle ja tulevalle mk. asukasta kohti ja nousevat n. 60 000
29136: vientiteollisuudelle voitaisiin taata tehokas mk:aan, lkun 140 m. pituinen ja 100 milj.
29137: ulospiäsytie, on Valkon satamaa jatkuvasti mk. maksava välilaiturin jatkaminen on suo-
29138: laajennettava puhtaasti kansantaloudellisista- ritettu. Edelleenkin on satamaa laajennet-
29139: kinsyistä. tava, jotta se voisi tyydyttää. takama&tl.Sa. li-
29140: Satamarakennustehtävät eivät rajoitu ai- sääntyvää vientisatamatarvetta. Lähitavoit-
29141: noostaan uusien laitureiden rakentamiseen, toona on välilaiturin ra:kenta.minen pohjoi-
29142: vaan kai•kki vaniha.tkin laiturit on rakennet- seen päin suunniteltuun hiililaituriin saakka
29143: tava uudestaan, koska niitä alkuaan ei ole (n. 140 m.) Kustannukset on laskettu n. 100
29144: tehty nykyistä raskasta liikennettä silmällä- milj. mk:ksi.
29145: pitäen. Vv. 1953-1956 rakensi Loviisan Huomioon ottaen laajalle teollisuusalueelle
29146: kaupunki nk. etelälaiturin uudestaan, kus- luotujen k®.itysma.hdollisuuksien hyväksikäy-
29147: tannusten ollessa 130 milj. m.k. Tämä tön, ts. kysymyksen suuren ikanBantaloudel-
29148: laituri, jolla on laituritilaa 235 m. oli lisen merkityksen, on (kohtuullista odottaa,
29149: leveäraiteisen rautatien valmistuttua ainoa että asiassa ryhdytään tarpeen vaatimiin toi.
29150: raskaaseen liikenteeseen sopiva. V. 1960 menpiteisiin.
29151: aloitettiin 160 m. laiturin rakentaminen, Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
29152: johon kuuluu 12 000 m2 suuruisen va- nioittaen,
29153: rastoa:lueen täyttäminen. Tämä työ on nyt
29154: valmistumassa ja kustannukset nousevat 145 että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
29155: milj, mk: aan. Kun satamaraiteiden leventä- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
29156: minen ja uudelleen rakentaminen on kaupun- kan määrärahan avustuksena Loviisan
29157: gille tullut maksllllllaan n. 26 milj. mk, on kaupung~'lle Valkon sataman la,ajen-
29158: Loviisan ikaupunlki viime vuosina investoinut nustöitä varten.
29159: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
29160:
29161: Veikko Kelle. Eino Siren.
29162: Veikko Kokkola. Lars Lindeman.
29163: Meeri Kalavainen. Dmari Linna.
29164: G. Henriksson. Saara Forsius.
29165: 633
29166:
29167: IV,346.-Rah.al. N:o 13.
29168:
29169:
29170:
29171:
29172: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta H iidensalmen sillan
29173: rakentamiseen.
29174:
29175:
29176: Ed us 1kunnaHe.
29177:
29178: IDidensalmen silta Lohjan kauppalassa ja Eduskunnan hyväksymään kuluvan vuo-
29179: maalaiskunnassa on vanha 5-aukkoinen te- den tulo- ja menoarvioon sisältyy Uuden-
29180: räsbetoninen palkkisilta, jOka on erittäin ku- maan tie- ja vesirakennuspiirin osalta vain
29181: pera ja vain 4. 75 m. leveä. Ralkentamisessa kolme sillanrakennusmäärära;haa. Rakennus-
29182: ai•kanaan käytetyn betonin ·huonouden joh- tarpeen ja jatkuvasti lisääntyvän liikenteen
29183: dosta on virtapilareissa ja kansirakenteissa huomioon ottaen olisi näitä määrärahoja
29184: pahoja rappeutumisvaurioita. Kapeuteru;a tässä piirissä saatava useampiin kohteisiin.
29185: vuoksi merkitsee silta vaikeata pullonkaulaa Eräs kaiok!kein kiireellisimmistä on Hiidensal-
29186: vilkkaasti liikennöidyllä tiellä ja heikon kun- men silta.
29187: tonsa. tähden suoranaista vaaraa siltaa käyt- Edellä sanottuun viitaten ehdota.mme kun-
29188: täville. Näistä syistä olisi sillan uusimiseen nioittaen,
29189: ryhdyttävä piikaisesti ennen kuin vakavam-
29190: paa onnettomuutta pääsee tapahtuma.an. että Eduskunta ottaisi t'UOde• 1963
29191: Suunnitelmat sillan ralkentamiseksi ovat tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
29192: valmiit ja on työn kustannusarvio siihen liit- kan miiiirärahan Hiidensalmen sillan
29193: tyvine teiden parantamisinoon n. 95 milj. rakennustöiden aloittamiseksi Lohjan
29194: mk. Tie- ja. vesirakennushallitus on v: n 1962 kauppaltJSsa ja ma.alaiskunnasstJ.
29195: menoa.rvioehdotuksessa.an esittänyt töiden
29196: aloittamista varten määrärahaa, mutta se ei
29197: ole johtanut tulokseen.
29198: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
29199:
29200: Veikko Helle. Eino Sirin. Dmari Lbma.
29201: Saara l'orsius. G. Henriksson. Lars Lindeman.
29202:
29203:
29204:
29205:
29206: 80 E 219/62
29207: 634
29208:
29209: IV,347.-Rah.al. N:o 14.
29210:
29211:
29212:
29213:
29214: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Nukarinr-Jokelan-
29215: H ausjärven maantien parantamiseen.
29216:
29217:
29218: E d u s k u n n a ll e.
29219:
29220: Nukarin-Jokelan-Hausjärven maantien Kun uuden maantien toteutuminen samalla
29221: parantaminen Jokelan aseman kohdalla Nur- tuo edellytykset Jokelan rakennuskaavan to-
29222: mijärven, Tuusulan ja Hyvinkään maalais- teuttamiselle asteittaisesti, on tien rakenta-
29223: kunnissa on jo kauan ollut suunnittelun alar- mista pidettävä paikkakunnan kehitystä el-
29224: sena. Kulkulaitosten ja yleisten töiden mi- vyttävänä toimenpiteenä. Työmaan avaami-
29225: nisteriö on 6. 4. 1961 vahvistanut suunnitel- sella olisi merkitystä myös mahd.ollisesti tu-
29226: man kirjeellään n:o 1124/741-61. levaa työttömyyttä ajatellen.
29227: Tien pituus on 5.46 km., tien luokka I/öl- Tie- ja vesirakennushallitus on todennut
29228: jysora ja tien leveys 7 m. Tieosan kustan- tien rakentamisen välttämättömyyden ja
29229: mikset ovat 140 milj. mk., johon tielain 9 lu- esitti v:n 1962 menoarvioehdotuksessaan töi-
29230: vun edellyttämät korvauskustannukset sisäl- den aloittamiseksi määrärahaa, jota hallitus
29231: tyvät n. 24 milj. mk:n suuruisena eränä. ei kuitenkaan hyväksynyt.
29232: Maantie Jokelan asemanseudun kohdalla on Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
29233: niin mutkainen ja näkyvyys eräiUä kohdin nioittaen,
29234: vain muutama metri, että tietä voidaan täy-
29235: dellä syyllä sanoa hengen vaaralliseksi ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
29236: on siinä tapahtunutkin useita liikenneonnet- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 ntar-
29237: tomuuksia. kan määrärahan Nukarinr-.1okela'llr-
29238: Liikenne tällä tiellä oli elokuussa 1960 suo- Hausjärven . maantien parantamistöi-
29239: ritetun lHkennelaskennan mukaan seuraava: den aloittamiseen tiejärjestelyineen
29240: Moottori- ja hevosajoneuvoja yhteensä 667, Jokelan aseman seudulla.
29241: polkupyöriä 760 ja jalankulkijoita 350.
29242: Helsingissä 8 päivänä .maaliskuuta 1962,
29243:
29244: Veikko Helle. G. Henriksson. Dmari Linna.
29245: Eino Siren. Lars Lindeman. Saara Forsius.
29246: 635
29247:
29248: IV,348. - Rah.al. N: o 15.
29249:
29250:
29251:
29252:
29253: Henriksson ym.: Määrä·rahan osoittamisesta Helsingin auto-
29254: varikon rakentamiseksi posti- ja lennätinlaitoksen käyt-
29255: töön.
29256:
29257:
29258: E d u s k u n n a 11 e.
29259:
29260: Helsingissä oleva posti- ja lennätinlaitok- 100 %, ollen nykyisin n. 375 ajoneuvoa, ja
29261: sen autoja huoltava autovarikko toimii ny- sen vuotuinen ajokilometrimäärä on n. 7.1
29262: kyisin perin hajanaisissa tiloissa ja vaikeissa milj·. Näihin lukuihin on vielä lisättävä
29263: toimintaolosuhteissa. Paäasili:llisina korjaamo- posti- ja lennätinlaitokselle vuosittain han-
29264: tiloina ovat Helsingin kaupungin liikennelai- kittavan uuden autokaluston säilytys- ja vii-
29265: tokselta vuokrattu Vallilassa oleva 2 400 m2 meistelyhuollon tarvitsemat tilat, koska ajo-
29266: suuruinen korjaamo, jonka liikennelaitos on neuvojen jakotoimenpiteisiin liittyvät tehtä-
29267: hylännyt vanhentuneena, sekä II-linjan vät joudutaan suorittamaan Helsingissä. Osa
29268: tilapäinen korjaamorakennus, jonka ton- Helsingin autovarikon toiminnasta tapahtuu
29269: tin vuokrasopimus päättyy vuoden 1964: n koko Uudenmaan iäänin alueella, joten:ka ti-
29270: lopussa. Edelleen on autotiloja vuokrattu lanpuute vaikeuttaa toimintaa laajemmalla
29271: maneesin autotailista ja Lauttasaaresta, alueella.
29272: jotka ovat kellarikerroksessa olevia säilytys- Varikolla toimii korjaus-, huolto- ja niihin
29273: tiloja. Toimistotiloja on vuokrattu Sokoksesta liittyvissä tehtävissä n. 135 henkilöä ja auton
29274: n. 200m2. ajotehtävissä n. 300 henkilöä. Henkilökunnan
29275: Alunperin varikon käyttöön tarkoitetuista sosiaalisissa ja työturvallisuusolosuhteissa sa-
29276: postitalon alakerrassa olevista korjaamo- moinkuin autokaluston paloturvallisuusnäkö-
29277: tiloista on jouduttu osittain luopumaan työ- kohdissa on paljon toivomis-en ja parantami-
29278: turvallisuus- ja sosiaalisten epäkohtien sen varaa, mutta nykyiset toimitilat eivät suo
29279: vuoksi. Näissä ti·loissa toimii osa pienemmän siihen mahdollisuuksia, jotenka jo tältäkin
29280: autokaluston rasvaus- ja pesuhuollosta sekä osin olisi tehtävä kiireellisesti parannustoi-
29281: laiturivaunuhuolto ja osa tiloista on ajoneu- menpiteitä.
29282: vojen säilytyspaikkoina. Koska tarvittavan autovarikon ja sen yh-
29283: Tämä hajanainen toimipaikkaverkosto vai- teyteen sijoitettavaksi tarkoitetun autotarvi-
29284: keuttaa töiden valvontaa ja toiminnan joh- kevaraston huonetilojen pinta-alan tarve on
29285: toa sekä aiheuttaa huomattavan suuria lisä- n. 25 000 m2 ja rakennus tulee suurelta
29286: kustannuksia jokapäiväis-essä liikenteen ja osalta yksikerroksiseksi mkennuskustannuk-
29287: korjaamon hoildossa. Lisäksi käyttötilat ovat sista johtuen, olisi Helsingin autovarikon
29288: aivan liian vähäiset, n. 25 % tarvittavista tonttia varten varattava n. 6-7 ha:n alue,
29289: käyttötiloista, jotenka lisätilojen vuokraus- joka olisi liikenteellisesti ja rakenteelli<>esti
29290: tarve olisi välttämätöntä, mutta nykyisin ei sopiva tarkoi·tukseen.
29291: ole saatavissa tarkoitukseen sopivia autotiloja Helsingin autovarikon ja autotarvikevaras-
29292: mistään. ton vuotuisvuokra on yli 26 milj. mk, mikä
29293: Moottoriajoneuvojen käyttötarve on jatku- summa jo vastaa huomattavan suuren ra-
29294: vasti lisääntynyt viime v-uosien kuluessa, jo- kennuksen pääomapoistoja ja korkomenoja.
29295: tenka tilanne tulee huononemaan vuosi vuo- Kun tähän vielä lisätään keskitetystä toimin-
29296: delta, ellei varikon käyttöön saada sen vält- nasta saadut työ- ja järjestelykustannusten
29297: tämättä tarvitsemia korjaus-, huolto- ja säi- jatkuvat säästöt, havaitaan rakennuskustan-
29298: lytystiloja. Esim. viiden viimeksi kuluneen nuksiin sijoitetut pääomat taloudellisesti
29299: vuoden aikana on autokalusto lisääntynyt n. tuottaviksi, ilman turvallisuus- ja sosiaali-
29300: 636 IV,348. - Helsingin autovarikko.
29301:
29302:
29303: puolen paranemisen mukanaan tuomia tuot- työntekijöiden työolosuhteita, kaluston säily-
29304: tavuusetuja:kin. Koska tilastojen perusteella tys ja huoltomahdollisuuksia ja turvataan
29305: suoritettujen arviolaskelmien mukaan kehitys huomattavien pääomien käyttöarvot ja sääs-
29306: tulee toistaiseksi jatkumaan saman suuntai- tetään valtion menoja, ehdotamme kunnioit-
29307: sena, käy tilanne Helsingin ·autovarikon koh- taen,
29308: dalla katastrofaaliseksi, ellei uuden varikon
29309: saamiseksi ryhdytä kiireellisiin ·toimenpitei- että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
29310: siin. Autotoiminnan lamautuminen vaikeut- tulo- ja menoarvioon Helsingin auto-
29311: taisi ja vaarantaisi puhelin- ja postiliiken- varikon tontin hankkimista ja raken-
29312: nettä laajoilla alueilla. nuksen suunnittelua ja rakentamista
29313: Edellä olevan johdosta ja kun määrärahan varten 150 000 000 markkaa posti- ja
29314: myöntämisellä parannetaan työllisyyttä ja lennätinlaitoksen käyttöön.
29315: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1962.
29316:
29317: G. Henriksson. Kaarlo Pitsinki.
29318: Veikko Helle. Dma.ri Linna..
29319: Tyyne Paasivuori.
29320: 637
29321:
29322: IV,349. - Rah.al. N: o 16.
29323:
29324:
29325:
29326:
29327: Holopainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Polvijärven vz-
29328: rastotalon rakentamiseen.
29329:
29330:
29331: E d u s 1k u n n a U e.
29332:
29333: Viim~isen puolentoista vuosikymmenen mietinnössään n: o 7 ( 1960 vp.) käsitellyt
29334: aikana tapahtunut taloudellinen ja sosiaali- asiaa toivomusaloitteeni n: o 24 (1959 vp.)
29335: nen kehitys on lyönyt leimansa myöskin pohjalta. Tällöin aloite hylättiin sen takia,
29336: maalaiskirkonkylien tkylänäkymään. Näin on että ,virastotalon suunnittelutyöt ovat vielä
29337: tapahtunut myös Polvijärven kirkonkylän kesken". Kun mietintö on annettu 4/3 1960,
29338: kohdalla. Kunnan ja valtion toim~ta suori- josta ajankohdasta on !kulunut aikaa jo pit-
29339: tettu ralkennustoiminta koulutoimen, tervey- källe kolmatta vuotta ja kun asiaa on jo
29340: denhoidon ja sosiaa:lisen elämän hyväksi on muutenkin hoidettu jo toista vuosikymmentä
29341: ollut m~rkillepantavaa viimeisten sotien jäl- alotteiden, työvoimaviranomaisten ja kunnan
29342: keiselle ajalle, niin Polvijärven kirkonkylässä edustajain toim~ta, olisi kohtuullista, että
29343: kuin myös muissa Polvijärven pitäjän ky- Polvijärven virastotalo saataisiin vi·hdoinkin
29344: lissä. rakenteille. Kun tietämäni mukaan tämän vi-
29345: Tämä myönteinen !kehitys uhkaa kummin- rastotalon suunnittelutyöt on nyttemmin saa-
29346: kin jarruttua syystä, ettei kirkonkylään tukin jo suoritetuiksi ja piirustukset laadi-
29347: suunnitteilla olevaa valtion virastotaloa vie- tuiksi, olisi valtiovallan ta:holta viimeinkin
29348: läkään ole päästy rakentamaan, vaikka kun- lunastettava ne lupaukset, joiden ympärille
29349: nan taholta on asiaa monissa portaissa kii- ovat Polvijärven kunnalliselimet virasto-olo-
29350: rehditty. Valtuusto ja muut kunnan elimet jen parantamis- ja kehittämispyrtldmyiksensä
29351: ovat yrittäneet auttaa asiaa eteenpäin mm. jo toistakymmenen vuoden aikana keskit-
29352: varaama:lla virastotalolle kirkonkylästä sopi- täneet.
29353: vaksi katsotulta paikalta ilmaisen tontin. Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
29354: Asiassa ei ole tähän saruMra auttanut sekään, nioittaen,
29355: että valtion taholta virastotalon tarve kii.-
29356: reellisenä tunnustetaan ja vuodesta vuoteen että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
29357: talon rakentaminen liitetään valtion työlli- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
29358: syysohjelmaan, jossa se erinomaisesti puolu~ markan suuruisen määrärahan Polvi-
29359: taa paikkaansa järkevänä työllisyyskohteena. Jarven virastotalon rakennustöiden
29360: Eduskunnan valtiovarainvalidkunta on aloittamiseksi.
29361: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
29362:
29363: Ale Holopainen. Reino Karpola. Elis Manninen.
29364: 638
29365:
29366: IV,350.-Rah.al. N:o 17.
29367:
29368:
29369:
29370:
29371: Holopainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rääkkylän vi-
29372: rastotalon rakentamiseen.
29373:
29374:
29375: E d u s k u n n a 11 e.
29376:
29377: Rääkkylän kunnassa, joka vesistöjen ri!lclm- minen on vain vuodesta vuoteen viivästynyt.
29378: man alueensa takia on kul·kuyhteyksiinsä Kun tällainen viivästyminen jarruttaa jo
29379: nähden vaikeammassa asemassa kuin vastaa- muutenkin vaikeuksissa olevan kunnan trulou-
29380: van suuruiset muut kunnat Pohjois-Karja- dellista ja sosiaalista kehitystä, olisi vihdoin-
29381: lassa, on jo pitemmän aikaa toivottu, että kin päästävä sanoista tekoihin, saattamalla
29382: valtion toimesta rakennettaisiin Rääkkylän Rääkkylän virastotalon rakentamiskysymys
29383: ikirlmnkylään valtion virastotalo. Tässä mie- kuntalaisten toivomaan myönteiseen ratlkai-
29384: lessä, osoittaakseen virastotalon tarpeen mer- suun.
29385: :kitystä, ovat Rä.äklcylän kunnalliset elimet jo Edelloolevan perusteella ehdotamme kun-
29386: vuosia sitten päättäneet lahjoittaa virastota- nioittaen,
29387: lon paikaksi sopivaksi katsotulta alueelta
29388: kirkonkylästä ilmaisen tontin. että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
29389: Vaikka Pohjois-Karjalan iääninhallituksen tulo- ja menoarvioon 10 miljoona?L
29390: taholta on asiaa yritetty auttaa ja Rääikkylän markan suuruisen määrärahan Rääk-
29391: kunnan toimesta on samoin kirjelmin ja l&he- kylän virastotalon rakennustöiden
29392: tystökäynnein muistettu sisäasiainministe- aloittamiseksi.
29393: riötä, virastotalon rakentamisen alkuunsaa-
29394: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
29395:
29396: Ale Holopainen. Reino Karpola. Elis Manninen.
29397: 639
29398:
29399: IV,351.- Ra.lul. N:o 18.
29400:
29401:
29402:
29403:
29404: Honkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta teuraitten keräily-
29405: ja kuljetuskustannusten tasoittamiseksi Pohjois-Suomessa.
29406:
29407:
29408: Eduskunnalle.
29409:
29410: Luonnonolosuhteista johtuen on Pohjois- ta:nnon ohella toinen nautakarjan tuotant~
29411: Suomen maatalouden pääasiallisin tuotanto- muoto, jota olisi tuettava myös valtiovallan
29412: muoto rehunviljelyyn perustuva karjatalous. toimenpitein.
29413: Maidontuotannon ohella on mielenkiinto teu- Kuten tunnettua, Pohjois-Suomessa on
29414: raskarjan kasvatukseen viime vuosina voi- asutus harvaa ja kllljetusmatkat pitkät~ Tä-
29415: makkaasti lisääntynyt ja erikoisesti naudan- män johdosta teuraitten keräily- ja kuljetus-
29416: lihan tuotanto on Pohjois-Suomessa osoitta- kustannukset muodostuvat korkeammiksi
29417: nut jatJkuvaa, voimakasta lisäystä. Naudan- kuin muualla maassamme ja tuottajan teu-
29418: lihan osalta olemme tullee Pohjois-Suomessa raista saama hinta vastaavasti huonommaksi.
29419: selvään ylituotantovaiheeseen ja näin jo!l- Lihan markkinointikustannuksia lisää vielä
29420: dumme huomattavia naudanlihamääriä mark- se, että naudanlihasta joudutaan osa kuljet-
29421: kinoimaan Etelä-Suomeen. tamaan erittäin pitkä matka kaukaa pohjoi-
29422: Koska lisääntyväUe naudanlihan tuotan- sesta Tampereen ja Helsingin tukkumarkki-
29423: nolle löytyy kotimaassa markkinatilaa jo ny- noille. Kun Pohjois-Suomen ja syrjäseutu-
29424: kyiseJllkin kulutuksen huomioonottaen ja toi~ jen maitotaloustuotannon markkinointia edis-
29425: saalta Pohjois-Suomessa on naudanlihantuo- tetään ja tuetaan nykyisin valtiovallan tuki-
29426: tantoon luontaisia mahdollisuuksia, olisi tar- toimenpitein meijereille ja maidonhankinta-
29427: koituksenmukaista ruveta myös talouspoliit- liikkeille maksettavien maidonkuljetusavus-
29428: tisin tukitoimenpitein edistämään Pohjois- tusten muodossa, olisi Pohjois-Suomen lihan-
29429: Suomen naudanlihatuotantoa ja sen markki- tuotannon markkinointia tuettava samalla
29430: nointia. Pohjois-Suomen rehuntuotantoa on tavalla, jolloin alueemme teuraittein tuotta-
29431: lisätty ja kun kaikkia kotoisia rehuja ei voida jat voisivat hintojen osalta päästä tasaver-
29432: jail.ostaa ja markkinoida lypsykarjan kautta, . taiseen asemaan timiden maassamme teuras-
29433: olisikin lähdettävä jalostamaan yhä lisäänty- tuotantoa harjoittavien kanssa. Teuraitten
29434: viä korsirehumääriä teuraskarjan kasvatuk- markkinoinnin tukemista keräily- ja kulje-
29435: sen kautta naudanlihatuotannoksi ja siten tusavustuksin olisi suoritettava samalla alu-
29436: peittää maamme nykyistä naudanlihava- eella kuin Pohjois-Suomen ja syrjäseutujen
29437: jausta. Lypsykarjatalouden sivutuotteena maitotaloustuotannon tukeakin suoritetaan
29438: saadaan aina vasikoita, joten lihantuotantoa siten porrastettuna, että pohjoisesta lukien
29439: varten tarvittava eläinaines on jo käytettä- I ja II maitotukialue yhdistettäisiin I liha-
29440: vissä. Myös kuoritun maidon käyttökysymys tuikialueeksi ja III-IV maitotukialueet yh-
29441: voidaan osittain ratkaista, kun sitä käytetään distettäisiin II lihatukialueeksi. Lihan ke-
29442: entistä enemmän teurasvasi·kkain kasvatuk- räily- ja kuljetuskustannukset muodostuvat
29443: seen. Pohjois~Suomen lihantuotannon lisää- kaikista korkeimmiksi maamme pohjois-osissa
29444: misen tarpeellisuutta voidaan perustella myös eli I lihatukialueeksi ehdotetuna alueella ja
29445: työllisyysnäkökohtien pohjalta siten, että li- jonkun verran pienemmiksi II lihatukialu-
29446: sääntyvä teuraskarjan kasvatus merkitsee li- eeksi ehdotetuna alueella. Teuraitten keräily-
29447: sääntyviä työ- ja ansiomahdollisuuksia näillä ja kuljetuskllstannuksista on käyt·ettävissä
29448: työttömyydestä eniten kärsineillä alueilla. lihanhankintaliikkeiden tilastot, joiden mu-
29449: Pohjois-Suomessa on vähitellen kehitty- kaan I Ehatukialueella muodostuvat ko. kus-
29450: mässä teuraskarjan kasvatuksesta maidontuo- tannukset keskimäärin 20 markaksi markki-
29451: 640 IV,351. - Teuraitten keräily- ja kuljetuskustannukset.
29452:
29453:
29454: noitua lihakiloa kohti ja II lihatukialueena II lihatukialue: keräily- ja kuljetuskus-
29455: 15 markalksi. Jos valtion varoista korvattai- tannus 15 km lihakiloa kohti siitä 80 % =
29456: siin 80% keräily- ja kuljetuskustannuksista 12 km/kg.
29457: kuten maidonkin osalta, niin silloin tulisi Keräilyavustuksiin tarvittavan määrärahan
29458: korvattua se osa ko. kustannuksista, joka selvittämiseksi on tietenkin arvioitava mark-
29459: ylittää maamme keskimääräisen teuraitten kinoille tulevat lihamäärät alueittain. Käyt-
29460: keräily- ja kuljetuskustannustason. Valtion täen lähtökohtana Pohjois-Suomen kotieläin-
29461: varoista maksettava keräilyavustus muodos- ten määrää voidaan arvoida markkinoille
29462: tuisi tällöin seuraavaksi: tulevat lihamäärät seuraavasti:
29463: I Hhatukialue: keräily- ja kuljetuskustan-
29464: nus 20 mk lihakiloa kohti siitä 80 % = 16
29465: mk/kg.
29466: I li'hatukialue 3 milj. kiloa ä. 16 mk/kg= 48 milj. mk
29467: II , 10 , ., ä. 12 mk/kg = 120 , ,
29468: Yhteensä 13 milj. kiloa = 168 milj. mk
29469:
29470: Keräilyavustusta maksettaisiin vain niiden Edellä esitetty Uhantuotannon keräily-
29471: keräily- ja kuljetuskustannusten osalta, jotka avustus parantaisi lihantuotannon kannatta·
29472: muodostuvat tilalta lähimpään hyväksyttyyn vaisuutta erikoisesti syrjäseuduilla ja voisi
29473: teurastamoon laskettuna. vaikuttaa siihen, että !kehittyvä karjatalous-
29474: Keräilyavustus olisi suoritettava niille hy- tuotanto suuntautuisi entistä enemmän teu-
29475: väksytyiUe lihanhankintaliikkeille, jotka toi- rasnaudan kasvatukseen.
29476: mittaisivat ao. viranomaisille selvitykset tu- Kaiken edellä esitetyn johdosta esitämme
29477: kialueen viljelijöiltä hankkimastaan lihasta, kunnioittaen,
29478: joka hyväksytyissä teurastamoissa tai lihan-
29479: tarkastamaissa on tarkastettu ja todettu ih- että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
29480: misravinnoksi kelpaavaksi. Lihanhankinta- tulo- ja menoarvioon 170 m~'ljoonan
29481: liikkeiden antamien tietojen valvonta ja tar- markan määrärahan teuraitten keräi-
29482: kastus olisi järjestettävä asianmukaisesti ja ly- ja kuljetuskustannusten tasoitta-
29483: riittävän tehokkaaksi. miseksi Pohjois-Suomessa.
29484: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
29485:
29486: Veikko Honkanen. Eino Sääskilahti.
29487: Beino Kangas. Eero Juntunen.
29488: Yrjö Hautala.
29489: 641
29490:
29491: IV,352.- Rah.al. N: o 19.
29492:
29493:
29494:
29495:
29496: Hostila ym.: Määrärahan osoittamisesta Karhulan yhteiskou-
29497: lun ottamiseksi valtion haltuun.
29498:
29499:
29500: E d u s kun n a U e.
29501:
29502: Karhulan kauppalassa toimiva Karhulan ikoulun voelat kohoavat uhkaavasti. Tällä het-
29503: yhteiskoulu on perustamisvuodestaan 1920 kellä lainojen suuruus on 188 milj. markkaa.
29504: lähtien Karhulan Yhteiskoulun Kannatus- Lukukausimabut on kuitenkin voitu pitää
29505: yhdistys r.y:n hallinnassa. Koulun toimi- alempana yksityisoppikoulujen keskimää-
29506: alueeseen kuuluu kauppalan lisäksi muu- räistä tasoa, mikä erittäin ratkaisevasti riip-
29507: tamia ympäristökuntiak:in. Koulun oppilas- puu saaduista avustuksista Karhulan kaup-
29508: määrä on kasvanut voimakkaasti vuosi vuo- palan auttaessa tänä vuotena 4 milj. mar-
29509: delta. Oltuaan esimerkiksi kalla. Lisäksi Kymen · ikunta ja kauppalan
29510: teollisuuslaitokset ovat myöntäneet avustusta.
29511: v. 1936 . ........... 155 oppilasta Karhulan kauppala on voimakkaana teol-
29512: 1945 ............ 352 lisuusyhdyskuntana 75% :sesti työläisten
29513: " 1958 ............ 615 "
29514: " " kauppala, mikä suhdeluku näkyy myöskin op-
29515: pilaiden kokonaismäärässä. Taloudelliset mah-
29516: on se v. 1960 750 oppilasta. Kaikesta tästä dollisuudet näiden lasten vanhemmilla eivät
29517: kehityksestä huolimatta ei kaikkia kouluun ole lastensa kouluttamiseksi parhaat mahdol-
29518: pyrkiviä ole voitu sijoittaa koulutiloj-en riit- liset, mistä johtuen koulun saaminen valtion
29519: tämättömyyden takia, mistä johtuen osan kouluksi olisi omiaan helpottamaan ensiksi-
29520: heistä on pitänyt hakeutua naapurikuntiin kin koulun kannatusyhdistyksen vaikeaksi
29521: kouluihin, lähinnä Kotkaan, mikä aiheuttaa muodostuvaa taloudellista tilaa sekä toiseksi
29522: runsaasti lisämenoja koulutuksesta huoleh- kaikkien lahjakkaiden, joskin varattomien
29523: tiville lasten vanhemmille. lasten lmulutus tulisi entistäkin paremmin
29524: Koulua on jatkuvasti kannatusyhdistyksen hoidetuksi.
29525: tarmokkaana toiminnalla voitu laajentaa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
29526: Viimeisen kymmenen vuoden aikana huomat- nioittaen,
29527: tavammat laajennukset ovat olleet 1954 ja
29528: 1957. Viimeisin laajennus saatiin loppuun että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
29529: suoritetuksi 1. 9. 1960 ja lisätiloja käyttöön tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mm·-
29530: noin 8 200 m3. Koulun 40-vuotisjuhlat 23. 10. kan suuruisen määrärahan Karh1tlan
29531: 1960 olivat samalla uuden juhlasiiven vihki- yhteiskoulun ottamiseksi valtion hal-
29532: mistilaisuus. tuun.
29533: Lisätilojen rakentaminen on tapahtunut
29534: melkein kokonaan lainavaroin, mistä j~Yhtuen
29535: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1962.
29536:
29537: Sulo Hostila. Meeri Kalavainen.
29538: Kalle Matilainen. Valto Käkelä.
29539: Veikko Kokkdla.
29540:
29541:
29542:
29543:
29544: 81 E 219/62
29545: 642
29546:
29547: IV,353. - Rah.a'l. N: o 20.
29548:
29549:
29550:
29551:
29552: Hostila ym.: Määrärahan osoittamisesta Luumäen-Haminan
29553: -Kotkan rataosuuden tutkimiseksi.
29554:
29555:
29556: E d u s k u n n a 11 e.
29557:
29558: Kouvolan .työvoimapiiri on ollut jatku- Saimaan ja Suomenlahden välille helpottaisi
29559: vasti työllisyyden kannalta katsoen eräs myöskin liiaksi rasitettua Kouvolan ratapi-
29560: kaikkein vaikeimpia koko maassamme. Kun han liitkennettä. Kaa'kkois"Suomen liikenteen
29561: kuitenkin työvoimapiiriin lukeutuvan Ky- siirtyminen huomattavissa määrin nyt esite-
29562: men läänin alueella löytyy jatkuvasti sellai- tylle uudelle ratajaksolle antaisi lisää tilaa
29563: sia työkohteita, joiden rakentaminen olisi ei muualta Suomesta tulevalle liikenteelle Kou-
29564: ain-oastaan Kymen läänille, vaan myöskin volan kohdalla.
29565: koko kansakunnalle ja sen kansantaloudelle Uuden radan vaikutus tulisi myöhemmin
29566: ensisijaisen tärkeätä, olisi syytä valtiovallan vaikuttamaan laajempiinkin teollisuus- ja ta-
29567: näitä työkohteita käydä rakentamaan. Eräs lousalueisiin. Aikanaan on 1kai rakennettava
29568: tällainen on uuden radan rakentaminen Lap- myöskin suora yhteis VU6ksenlaa:kson alueelta
29569: peenrannan- Lu111näen-Haminan-Kotkan Pohjois-Karjalaan, minkä avulla välimatkat
29570: välille. rautatiellä lyhenisivät huomattavasti, tämän
29571: Sodan jälkeen piteni voimakkaan Vuoksen- alueen rikkaiden metsävarojen tultua siten
29572: laakson ja koko Etelä-Saimaan suurteolli- huomattavasti helpommin sa:ataviksi teolli-
29573: suusalueen tuotteiden markkinointimatka ul- suuden käyttöön.
29574: kopuolelle omien rajojen, lähimpien vienti- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
29575: satamien kohdalt-a noin 100 km. Aikaisem-
29576: min laivaus tapahtui Vii·purista ja Uuraasta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
29577: Nyt kuljetus tapahtuu Kouvolan kautta kier- tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mark-
29578: täen rautateitse Kotkaan ja Haminaan. kaa Luumäen-Haminan-Kotkan ra-
29579: Suoran rautatieyhteyden saaminen Etelä- taosuuden tutkimukseksi.
29580: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1962.
29581:
29582: Sulo Hostila. Meeri Kalavainen.
29583: Kalle Matilainen. Valto Käkelä.
29584: Veikko Kokkola.
29585: 643
29586:
29587: IV,354. - Rah.al. N: o 21.
29588:
29589:
29590:
29591:
29592: Hostila ym.: Määrärahan osoittamisesta Karhulan kauppa-
29593: lassa maantien ja siihen liittyvien siltojen rakentamiseksi.
29594:
29595:
29596: E d u s k u n n a ll e.
29597:
29598: Valtakunnan runkotie Helsinki-Kotka- 1959 alusta, on tullut erittäin ajankohtai-
29599: Karhula-Hamina-Lappeenranta on, kuten seksi Karhuian läpi suuntautuvan lii-
29600: yleisesti tiedetään, maamme voimakkaimmin teen järjestely, sillä välittömästi tien valmis-
29601: liikennöityjä. Hoidetaanhan sen avulla koko tuttua lisääntyy Karhulan lä;pi suuntautuva
29602: Kaakkois-Suomen ja osin itäisenkin Suomen liikenne siinä määrin, ettei sitä voida asialli-
29603: maantiekuljetukset. Karhulan kauppalan sesti hoitaa, ellei prof. Meurmanin laatimaa
29604: kohdalla runkotien liikenne on muodostunut, kokonaissuunnitelmaa päästä nopeasti toteut-
29605: sisäisen liikenteen siihen yhdistyessä, kaup- tamaan.
29606: palan viranomamille huolta antavaksi liiken- Eräänä liikenteen läpäisykykyyn vaikut-
29607: nekysymyksen ajankohtaiseksi ratkaisemis- tavana haittana on kauppalan läpi virtaavan
29608: probleemiksi. Kymijoen itäisen haaran silta, joka sijain-
29609: Yleisen ajattelutavan ja käytännönkin tinsa takia, aivan keskuksesta tulevan mäen
29610: mukaan raskas ja nopea ohittava liikenne juurella, on liikenteen jatkuvasti kasvaessa
29611: olisi vietä asutustaajamien ja yhdyskuntien vaarallisen ahdas.
29612: ohi. Karhulan kohdalla joudutaan kuitenkin Raskas, tavattomasti laajentunut maantie-
29613: poikkeukselliseen olotilaan. liikenne läpi kauppalan Haminan saJtamasta,
29614: Karhulan asutus ulottuu pitkänomaisena Summan tehtailta, Kotkan satamasta ja teol-
29615: ja kapeana eteläisestä merenrannan niemestä lisuuslaitoksilta on asettanut sillan suoritus-
29616: kauas ohi Kymin aseman pohjoiseen. Kaup- kyvyn mahdollisuuksille rajansa. Kun sii-
29617: palan asutuksen muodostuksesta, mikä taas hen lisäksi tulevat, kuten tiedämme, koko
29618: rakentuu teollisuuslaitosten sijoitukseen, joh- Lappeenrannan- Haminan- Helsingin lii-
29619: tuu kuitenkin, että valtaosa autoliikenteestä kenne, 22 000 henkilöä käsittävän Karhulan
29620: on paikallista. Ohittavan Hikenteen suuruus ja 30 000 henkilöä käsittävän Kotkan kes-
29621: on eri liikennelaskelmissa ollut 10-20% :n keinen sisäinen liikenne, on tullut ajankoh-
29622: luokkaa. Yhteenvetona on tU'ltu siihen tu- taiseksi sillan laajentaminen.
29623: lokseen, että Karhulan kauppalan sen ka- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
29624: peimmalta kohdalta lävistävä maantie on nioittaen,
29625: vietävä niin, että se vastaisuudessakin pys- että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
29626: tyy vaivatta nielemään koko kasvavan ohi- tulo- ja menoarvioon 100 000 000
29627: tusliikenteen. Prof. Meurman on tästä laa- markkaa töiden aloittamiseksi Karhu-
29628: tinutkin selvän suunnitelman. lan kauppalassa maantien ja siihen
29629: Hallituksen ottaessa v:n 1959 tulo- ja liittyvien siltojen rakentamiseksi pal-
29630: menoarvioon 85 milj. markkaa töiden aloit- velemaan lisääntyvää liikennettä jo
29631: tamiseksi Kouvolan-Tavasti'lan runkotiellä tehtyjen ja työn alla olevien suunni-
29632: ja töiden alettua tien rakentamiseksi v: n telmien mukaisesti.
29633: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1962.
29634:
29635: Sulo Hostila. Meeri Kalavainen.
29636: Kalle Matilainen. Valto Käkelä.
29637: Veikko Kokkola.
29638: 644
29639:
29640: IV,355. - Rah.al. N: o 22.
29641:
29642:
29643:
29644:
29645: Häikiö ym.: Määrärahan osoittamisesta Pielaveden paikallis-
29646: sairaalan rakentamiseen.
29647:
29648:
29649: E d u s k u n n a ll e.
29650:
29651: Pielaveden kunnan sairaalaolot kaipaavat rakennussuunnitelma sai lääkintöhallituksen
29652: parannuksia. Kunnan paikallissairaa:la on yleisairaalain tarkastajan, ylilääkäri Hongis-
29653: todettu liian pieneksi eikä se suunnittelul- ton hyväksymisen, kun asia esiteltiin hänelle
29654: taan enää vastaa ajan vaatimuksia. Lisäksi 25. 1. 1962. Pielaveteläisten 1ähetystö kävi
29655: vanhainkodin 24-paikkainen sairasosasto on samana päivänä sairaalanrakennusuunnitel-
29656: siinä kunnossa, ettei se nykyään kelpaa teh- man johdosta Maalaiskuntien Liitossa ja so-
29657: täväänsä eikä sitä edes voida korjata. siaaliministeriössä ja näissä elimissä suositel-
29658: Paikallissairaalassa on 28 paikkaa ja sen tiin myös tätä kahden työn yhdistämistä.
29659: kuormitusprosentti oli v. 1961 83. Uudessa Maalaisirontien Liiton arvio kroonikko-
29660: sairaalassa pitäisi olla 30 paikkaa, kun ote- paikkojen tarpeesta on 1/2-1% asukaslu-
29661: taan huomioon, ettei kunnassa ole erillistä vusta. Pielavedellä on 12 000 asukasta, jo-
29662: kulkutautisairaalaa. Säteilyfysiikan laitos ja ten arvion mukaan siellä tarvittaisiin aina-
29663: lääninlääkäri ovat jo esittäneet huomautuk- kin 60 kroonikkopaikkaa. Suunniteltua 42
29664: sia sairaalan nykyisestä kunnosta: sen tut- paikan kroonikko-osastoa ei näin ollen voida
29665: kimus- ja poliklinikkaosastot ovat liian pie- p:i:tää 'liian suurena.
29666: net. Ra:kennus on kuitenkin hyvässä kun- Lääkintöhallitukselle tehtiin helmikuun ai-
29667: nossa, mutta ei ole tarkoituksenmukaista ru- kana ennakkoilmoitus v:n 1963 aikana ai-
29668: veta sitä laajentamaan. heutuvista perustamiskustannuksista. Nykyi-
29669: Pielaveden kunnanvaltuusto hyväksyi 12. sin arvioidaan paikallissairaalan rakennus-
29670: 2. 1962 kokouksessaan suunnitelman, joka kustannukset 2.5-3 milj. mk paikkaa kohti.
29671: toteutettuna ratkaisee molempien hoitolaitos- Sairaalan rakentaminen tulee siis maksa-
29672: ten ongelman ja yhdistää niiden uusimis- maan 75-90 milj. mk. Tarkka arvio saa-
29673: työn. Paikallissairaalan välittömään yhtey- daan lähiaikoina valmiiksi. Kunnan osuus
29674: teen aiotaan ra:kentaa uusi 30-paikkainen rahoituksesta olisi alussa n. 25 %, lisänä
29675: paikallissairaala ja muuttaa vähäisin kor- lainoja ja valtionapua.
29676: jauksin nykyinen sairaala 42-paikkaiseksi Kaiken edellä esittämämme perusteella
29677: krooniklro-osastoksi. kunnioittavasti ehdotamme,
29678: Tässä suunnitelmassa otetaan huomioon
29679: lääkintöhallituksen ja sosiaaliministeriön että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
29680: kanta, että vanhainkotien sairasosastoista tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
29681: luovutaan ja kroonisesti sairaiden hoitopai- markan määrärahan käytettäväksi
29682: kat varataan paikallissairaaloista. Täten saa- Pielaveden paikallissairaalan rakenta-
29683: dan kroonisille potilaitle nykyaikainen, pä- misen toteuttamiseksi.
29684: tevä hoito. Kunnanvaltuuston hyväksymä
29685: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
29686:
29687: Juuso H'åikiö. N. Kosola. Oiva Turunen.
29688: Irma Hamara. Anna-Liisa Linkola. Eino Räsänen.
29689: 645
29690:
29691: IV,356. - Rah.al. N: o 23.
29692:
29693:
29694:
29695:
29696: H'åikiö ym.: Määrärahan osoittamisesta Kortejoen sillan ja
29697: tarpeellisen yhdystien rakentamiseksi Kuopion maalais-
29698: kunnassa.
29699:
29700:
29701: Ed u skunn alle.
29702:
29703: V: n 1955 aikana rakennettiin valtion toi- nitelma V ehmersa:lmen- Vaajasalon- Kuo-
29704: mesta Kuopion maalaiskunnan alueella ole- pion kauttakulkutien rakentamista varten.
29705: vaan V aajasalon saareen aikanaan perustet- Uusi n. 10 km pituinen tie, joka lyhentäisi
29706: tuja maanviljelys- ja asutustiloja varten Vehmersalmen kunnan ja kirkonkylän tie-
29707: n. 3 km asutustietä. Tämä tie päättyy Vaa- yhteyksiä nykyisestä 58 km: stä 25 km: iin,
29708: jasalon saareen ja mantereen välisen kapean y'littää Kortejoen juuri siinä paikassa, mihin
29709: salmen ns. Kortejoen rantaan. N. 30-40 m Vaajasalon asutustie päättyy. Jos suunni-
29710: leveän Kortejoen yli suunniteltu silta ja telmaan liittyvä silta Kortejoen yli ja man-
29711: mantereen puolelle tuleva n. 1 km pituinen tereen puolelle tieverkostoon liittyvä 1 km: n
29712: tieosuus, joka yhdistäisi asutustien mante- pituinen tieosuus saataisiin rakennetuksi,
29713: reen puolelle jo va:lmiina olevaan maantie- pääsisivät saaren asukkaat ja parantola jo
29714: verkostoon, jäi kuitenkin rakentamatta, tässä vaiheessa valmiina olevaa asutustietä
29715: minkävuoksi Vaajasalon saaren siirtolaisper- iheti tieyhteyteen mantereen kanssa. Tästä
29716: iheet ja muut asukkaat, yhteensä yli 500 hen- olisi saaren asukkailla ja saaressa olevalle
29717: keä, ovat edelleen ilman tieyhteyttä mante- hoitolaitokseHe erittäin suurta hyötyä. Tie-
29718: reelle. Jo rakennettua asutustietä, joka al- ja vesirakennuspiiristä saadun tiedon mu-
29719: kaa metsästä ja päättyy järveen, ei nykyi- kaan rakennustyön kustannusarvio tältä
29720: sellään voida mitenkään käyttää hyödyksi, osin on n. 40 milj. mk.
29721: vaan näyttävät siihen uhratut valtion varat, Edelläolevan perusteella esitämme kun-
29722: ellei jatkotöitä tehdä, olevan kokonaan huk- nioittaen,
29723: kaan heitettyjä. Vaajasalon saaressa sijait-
29724: see mm. kaatumatautia sairastavia henki- että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
29725: löitä varten toimiva maamme ainoa hoito- tulo- ja menoarvioon 40 miljoonan
29726: laitos, V aajasalon parantola, jonka henkilö- markan suuruisen määrärahan V eh-
29727: ja potilaskunta nousee nykyisin noin 200: een. mersalmer~r-V aajasalor~r-Kuopion tie-
29728: Tieolosuhteista johtuen ,toimii parantola ny- suunnitelmaan kuuluvan Kortejoen
29729: kyisin erittäin vaikeissa olosuhteissa. yli menevän sillan ja sillasta mante-
29730: Eduskunnan aikanaan lausuman toivo- reen puolella olevaan maantieverkos-
29731: muksen mukaan on tie- ja vesirakennushal- toon liittyvän noin 1 kilometrin pitui-
29732: lituksen toimesta nyttemmin laadittu Suun- sen yhdystien rakentamista varten.
29733: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
29734:
29735: Juuso Häikiö. Oiva Turunen.
29736: 646
29737:
29738: IV,357.-Ra.h.al. N:o 24.
29739:
29740:
29741:
29742:
29743: Häikiö ym..: Määrärahan osoittamisesta Tervon kunnassa ole-
29744: van Raholan-Luvelahden tien loppuosan rakentamiseen.
29745:
29746:
29747: E d u s k u n n a 11 e.
29748:
29749: Tervon kunnassa sijaitsevaa Raholan-Lu- varaa kuljetetaan vuosittain tätä kautta noin
29750: velahden tietä, joka on 8 km pituinen ja 2 000 ms. Tien puuttuminen vaikeuttaa kui-
29751: jonka kustannusarvio on n. 10 milj. mk, on tenkin puutavaran myyntiä ja alentaa kan-
29752: rakennettu maanviljelysinsinööri piirin toi- tohintoja.
29753: mesta aikoinaan asutustienä Raholasta päin Edelä esitettyyn viitaten esitämme kun-
29754: n. 5 kn:t. Tiestä on kuitenkin jäänyt raken- nioittaen,
29755: tamatta n. 3 km, vaikka koko tiesuunta on-
29756: kin linjattu ja punnittu. että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
29757: Tie olisi kuitenkin saatava rakennetuksi tulo- ja menoarvioon 4 miljoortan mar-
29758: kokonaan, koska se on tärkeä läpikulku- ja kan suuruisen 'määrärahan Tervon
29759: puutavarakuljetustie. Sen piirissä on asuk- kunn;assa olevan Raholan-Luvelah-
29760: kaita n. 300 henkeä. Kansakouluun ja kau- den tien loppuosaa ·r/J.kentamista var-
29761: pa.Ue on. vaikea päästä ilman tietä. Puuta- ten.
29762: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
29763:
29764: Juuso Hä.ikiö. Paavo Rautkallio. Irma Hamara.
29765: 647
29766:
29767: IV,358. - Rah.al. N: o 25.
29768:
29769:
29770:
29771:
29772: Häppölä ym.: Määrärahan osoittamisesta maakunta-arkiston
29773: rakentamiseksi Hämeenlinnaan.
29774:
29775:
29776: E d u s k u n n a ll e.
29777:
29778: Kuluvan vuoden budjettiin oli hallitus poistetuksi, mikä menettely aiheuttaa ylimää-
29779: esittänyt 8 mi'lj. mk: n suunnittelumäärä- räisiä käyttökustannuksia.
29780: rahan Hämeenlinnan maakunta-arkiston siir- 2. Maakunta-arkisto perustettiin Hämeen-
29781: tämiseksi Tampereelle. Asiallisiin syihin pe- linnaan v. 1927 ja sen piiriin kuuluu vaLtio-
29782: rustuen poisti eduskunta kuitenkin määrä- neuvoston 26. 2. 1960 antaman päätöksen
29783: rahan. mukaan myös Uudenmaan lääni. Jos maa-
29784: Seuraavat näkökohdat puoltavat maakunta- kunta-arkisto siirrettäisiin TaiiDpereelle, jou-
29785: arkiston jättämistä Hämeenlinnaan: tuisi se aivan piirinsä äärimmäiseen laitaan,
29786: 1. Hämeenlinnan kaupunki on lahjoitta- josta Uudellemaalle on pitkät liikenneyhtey-
29787: nut 16. 2. 1962 maakunta-arkistolle ilmaisen det. Hämeenlinnassa maakunta-arkisto olisi
29788: tontin Myllymäen kallioita. Tontille voidaan aivan piirinsä keskustassa, josta joka suun-
29789: asemakaavamääräysten mukaan rakentaa n. taan on hyvät yhteydet.
29790: 5 500 m2 kerrosalaa, mikä merkitsee n. 15 000 3. Hämeenlinnassa sijaitsevat sekä lää-
29791: -18 000 m3 suuruista maanpäällistä raken- ninhallitus että läänin maanmittauskonttori,
29792: nusta, sekä tarpeelliset luolatilat. Myllymäen joiden kanssa maakunta-arkisto virkatoimis-
29793: kallion aluetta varten on pääesikunnan pio- saan usein joutuu tekemisiin.
29794: neeriosastolla laadittu käyttösuunnitelmat. 4. Maakunta-arkiston kokoelmien siirto toi-
29795: Suunnitelmat osoittavat, että kallio on niin seen kaupunkiin tulee hyvin kalliiksi ja on
29796: laaja, että kaikkien asianosaisten, Hämeen- vaivaloista. Lisäksi tämäntapaisten tieteellis-
29797: linnan kaupungin, posti- ja lennätinhaillituk- ten laitosten ja suurien kokoelmien siirtä-
29798: sen sekä maakunta-arkiston luolatarve voi- minen paikasta toiseen ei missään ole y'leensä
29799: daan helposti tyydyttää. Myöhempiäkin laa- ollut tapana.
29800: jennuksia varten jää alueelle !Paljon tilaa. 5. Yhteiskunnallisen korkeakoulun oppi-
29801: Tähän asti suoritetut louhinnat posti- ja len- laiden tarvetta käyttää maakunta-arkiston
29802: nätinhallituksen laitesuojia varten ovat osoit- kokoelmia on Tampereelle siirron aiheena
29803: taneet, että kallio on kiinteätä ja hyvälaa- suuresti liioiteltu. Tähän mennessä eivät
29804: tuista louhittavaksi. koulun oppilaat ole niitä ollenkaan käyttä-
29805: Kun kaikkien kolmen asianosaisen luola- neet e~kä maakunta-arkiston asiakirja-aines
29806: tarve voidaan tyydyttää keskitetysti, tulee jo ikänsäkään puoiesta ole sellaista, että sillä
29807: suunnitelman toteuttaminen taloudellisesti luulisi olevan suurta merkitystä korkeakou-
29808: edulliseksi seuraavista syistä: lun oppilaille. Tamperelaisille tutkijoille,
29809: - Käytävien ~ouhinta, alueen viemäröinti jotka eivät voi tulla Hämeenlinnaan, voita-
29810: ja sähköistys tulevat halvemmaksi, neen järjestää tilaisuus käyttää maakunta-
29811: - tullaan toimeen yhteisellä konehuo- arkistosta lainattuja asiakirjoja Tamp·ereen
29812: neella, jolloin on myös mahdollista asentaa kaupunginarkistossa.
29813: yhteisiä laitteita ja hoitaa ne keskitetysti. 6. On vastoin nykyaikana hyväksyttyjä
29814: - Posti- ja lennätinlaitoksen suojaan si- hajoitusperiaatteita, että kaikki laitokset koo-
29815: joitetut laitteet kehittävät melkoisesti läm- taan suuriin kaupunkeihin. Myös pienet
29816: pöä, joka voidaan käyttää arkistosuojien kaupungit on valtion 'laitoksia sijoitettaessa
29817: lämmitykseen. Ellei muita suojia o'le, on yli- otettava huomioon. Pieni rauhallinen kau-
29818: määräinen lämpö saatava tavalla tai toisella punki, kuten Hämeenlinna, on sopivampi tie-
29819: 648 IV,358.- Hämeenlinnan maakunta-arkisto.
29820:
29821:
29822: teellisen tutkimuslaitoksen sijoituspaikaksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
29823: kuin suuri teollisuuskaupunki. tulo- ja menoarvioon 8 miljoonan
29824: Edellä oleviin perusteluihin viitaten eh- markan suunnittelumäärärahan maa-
29825: dotamme, kunta-arkiston rakentamiseksi Hämeen-
29826: linnaan.
29827: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
29828:
29829: Leo Hä.ppölä. Erkki Huurtamo. Juho Tenhiälä.
29830: Lauri Laine. Eino Raunio. Kaino Haapanen.
29831: 649
29832:
29833: IV,359. - Fin.mot. N: o 26.
29834:
29835:
29836: llögström m.fl.: Angående anvisande av a1~slag för Ström-
29837: borgska läroverkets övertagande i statens vård.
29838:
29839: Tili Riksdagen.
29840:
29841: Strömborgska läroverket i Borgå, som ägs Med hänsyn tili detta är det motiverat att
29842: av aktiebolaget Privata svenska fruntimmers- staten med det snaraste övertar Ström-
29843: skolan i Borgå, har arbetat som privatläro- borgska läroverket. Läroverkets ägare, Pri-
29844: verk i 99 års tid. Skolan grundades år 1863 vata svenska fruntimmersskolan i Borgå AB,
29845: och har allt sedan dess betjänat staden Borgå är beredda att utan ersättning överlämna
29846: och den omkringliggande bygden. Elevanta- skolan med alla dess tillgångar och skulder
29847: let rör sig numera kring fyrahundra. Under tili staten under förutsättning att staten
29848: det innevarande läsåret är 412 elever in- fortsätter att upprätthålla läroverket som
29849: skrivna i skolan. Den övervägande delen av fullständigt svenskspråkigt flickläroverk.
29850: eleverna kommer från mindre bemedlade Skolan har under årtionden kämpat med
29851: hem. Hälften av elevkåren är från Borgå stora ekonomiska problem och på denna
29852: stad, den övriga delen främst från de när- grund uppskjutit nödiga nybyggnadsplaner.
29853: liggande socknarna Borgå landskommun, En första etapp i fullföljande av planerna
29854: Sibbo och Pernå. Av elevmaterialet kommer kunde realiseras 1954-55, och denna vinter
29855: 16.1 procent från jordbrukar- och 32.2 pro- (1962) är en andra tillbyggnad under npp-
29856: cent från arbetarhem. Inom skolans verk- förande. Nämnas kan dock, att skolan fort-
29857: samhetsområde finns förutom en vidsträckt farande måste ha en del av nndervisningen
29858: landsbygd även större industrisamhällen så- förlagd tili de gamla träbyggnaderna. För
29859: som Tolkis i Borgå lk. De enda svensksprå- att finansiera den nu pågående tillbyggna-
29860: kiga läroverken i dessa trakter är Borgå ly- den har lån på hela 75 miljoner mark upp-
29861: ceum samt det ovannämnda Strömborgska tagits. 'l'illsammans med tidigare skulder
29862: läroverket, det förstnämnda ett pojkläroverk stiger dessa tili 110 000 000 mark. Skolans
29863: och det senare en flickskola. tillgångar var enligt bokslutet 30. 6. 1961
29864: Med beaktande av att Borgå lyceum är en upptagna tili 36 837 259 mark. Detta bokslut
29865: statsskola mot att Strömborgska läroverket var uppgjort innan de nu pågående nybygg-
29866: verkar som privatskola är det berättigat att nadsarbetena påbörjades. Den 1 september
29867: påpeka att föräldrar med elever i Ström- är dessa avslutade och då kommer skolan att
29868: borgska läroverket inte är jämställda med omfatta alla för undervisningen nödiga ut-
29869: dem som har sina barn i Borgå lyceum.• En rymmen. Slutligen kan framhållas att skol-
29870: statssskola har nämligen helt naturligt be- byggnaderna står på egen tomt i centrum av
29871: tydligt bättre möjligheter att bevilja mindre- Borgå stad.
29872: bemedlade elever friplatser - endast 10.0 :Med hänvisning tili det ovanstående före-
29873: procent av det nämnda flickläroverkets ele- slår vi,
29874: ver kommer i åtnjutande av denna förmån.
29875: För att utjämna skillnaden i terminsavgif- att Riksdagen måtte i statsförslaget
29876: terna mellan de två läroverken ger Borgå för år 1963 upptaga ett anslag om
29877: stad och landskommun åtminstone tillsvidare 110 000 000 mark för Strömborgska
29878: bidrag om 8 000 mark per elev och år tili läroverkets övertagande av staten.
29879: Strömborgska läroverket.
29880: Helsingfors den 9 mars 1962.
29881:
29882: Sven Högström. Bertel Lindh. Kurt Nordfors.
29883: Grels Teir. J. 0. Söderhjelm. Kristian Gestrin.
29884: 82 E 219/62
29885: 650
29886:
29887: IV,359. - Rah.al. N: o 26. Suomennos.
29888:
29889:
29890:
29891: Högström ym.: Määrärahan osoittamisesta Strömborgska
29892: läroverket nimisen oppikoulun ottamiseksi valtion haltuun.
29893:
29894: E d u s k u n n a ll e.
29895:
29896: Porvoossa toimiva Strömborgska lärover- Tämän huomioon ottaen on täysin perus-
29897: ket, jonka omistaa osakeyhtiö Privata svenska teltua, että valtio ottaa mitä pikimmin hal-
29898: fruntimmersskolan i Borgå, on ollut yksi- tuunsa Strömborgska läroverketin. Koulun
29899: tyisoppikouluna 99 vuoden ajan. Koulu pe- omistaja, Privata svenska fruntimmersskolan
29900: rustettiin vuonna 1863 ja se on siitä lähtien i Borgå AB on valmis korvauksetta luovut-
29901: palvellut Porvoon kaupunkia ja sen ympä- tamaan koulun kaikkine varoineen ja velkoi-
29902: ristöseutuja. Oppilaiden määrä on nykyisin neen valtiolle edellyttäen, että valtio jatkaa
29903: neljänsadan vaiheilla. Kuluvana lukuvuotena oppikoulun ylläpitoa täydellisenä ruotsinkie-
29904: on koulun kirjoissa 412 oppilasta. Suurin osa lisenä tyttökouluna.
29905: oppilaista on vähävaraisista kodeista. Puolet Koulu on joutunut vuosikymmenien aikana
29906: oppilaskunnasta on Porvoon kaupungista, taistelemaan suurissa taloudellisissa vaikeuk-
29907: muu osa etupäässä läheisistä pitäjistä, Por- sissa ja tästä syystä lykkäämään tarpeellisia
29908: voon maalaiskunnasta, Sipoosta ja Perna- rakennussuunnitelmia. Ensimmäinen vaihe
29909: jasta. Oppilaista on 16.1 % maanviljelijä- ja suunnitelmien toteuttamisessa saatiin val-
29910: 32.2 % työläiskodeista. Koulun toimialueella miiksi 1954-55, ja tänä talvena (1962) on
29911: on paitsi laajaa maaseutua myös huomattavia toinen rakennustyö tekeillä. Mainittakoon
29912: teollisuusyhdyskuntia, kuten Tolkkinen Por- kuitenkin, että koulun täytyy edelleenkin an-
29913: voon maalaiskunnassa. Ainoat ruotsinkieliset taa osa opetuksesta vanhoissa puurakennuk-
29914: oppikoulut näillä alueilla ovat Borgå lyceum sissa. Nyt käynnissä olevan lisärakennustyön
29915: sekä edellä mainittu Strömborgska lärover- rahoittamiseksi on otettu lainoja kokonaista
29916: ket, edellinen poikakoulu ja jälkimmäinen 75 milj. markkaa. Aikaisempien velkojen
29917: tyttökoulu. kanssa yhdessä nousevat lainat 110 000 000
29918: Ottaen huomioon, että Borgå lyceum on markkaan. Koulun varat olivat 30. 6. 1961
29919: valtion koulu ja Strömborgska läroverket sen tehdyn tilinpäätöksen mukaan 36 837 259
29920: sijaan toimii yksityiskouluna, on aihetta kiin- markkaa. Tämä tilinpäätös tehtiin, ennen
29921: nittää huomiota siihen tosiasiaan, että Ström- kuin nyt käynnissä olevat rakennustyöt aloi-
29922: borgska läroverketin oppilaiden vanhemmat tettiin. Nämä saadaan päätökseen syyskuun
29923: eivät ole samassa asemassa kuin ne, joiden 1 päivänä, ja silloin onkin koululla kaikki
29924: lapset ovat Borgå lyceumis.~a. Valtion kou- opetukseen tarvittavat tilat. Lopuksi mai-
29925: lulla on nimittäin aivan luonnollisesti huo- nittakoon, että koulurakennukset ovat omalla
29926: mattavasti paremmat mahdollisuudet myön- tontilla Porvoon kaupungin keskustassa.
29927: tää vähävaraisille oppilaille vapaapaikkoja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
29928: - vain 10.0 % mainitun tyttökoulun oppi-
29929: laista pääsee nauttimaan tätä etua. Tasoit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
29930: taakseen eroa näiden kahden oppikoulun tulo- ja menoarvioon 110 000 000 mar-
29931: lukukausimaksujen välillä myöntää Porvoon kan määrärahan Strömborgska läro-
29932: kaupunki ja maalaiskunta ainakin toistaiseksi verketin ottamiseksi valtion haltuun.
29933: 8 000 markan avustuksen oppilasta ja vuotta
29934: kohden Strömborgska läroverketille.
29935: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
29936:
29937: Sven Högström. Bertel Lindh. Kurt Nordfors.
29938: Grels Teir. J. 0. Söderhjelm. Kristian Gestrin.
29939: 651
29940:
29941: IV,360.- Fin.mot. N:o 27.
29942:
29943:
29944: Högström m.fl.: Angående anvisande av anslag för byggande
29945: av en bro över Spjutsnnd i Pyttis kommun.
29946:
29947: T i ll R i k s d a g e n.
29948:
29949: Mogenpört ö i Pyttis kommun hämmas i inom en nära framtid inte att förmå för-
29950: sin utveckling och hotas av avfolkning till medla trafiken mellan ön och fastlandet utan
29951: stor del beroende av att vägförbindelserna allvarliga störningar. Redan nu uppstår det
29952: mellan ön och fastlandet inte äro tillfreds- ofta köbildning, som avsevärt fördröjer tra-
29953: ställande ordnade. fiken.
29954: Mogenpört ö är till sin storlek 20 km2 och Under år 1961 förmedlade färjan följande
29955: bebos i dag av cirka 400 personer, av vilka trafik:
29956: ett 40-tal familjer livnära sig huvudsakligen
29957: av jordbruk och ett 30-tal av fiske. På ön 3 444 st. lastbilar och traktorer med last,
29958: finns 3 båtbyggerier. 4 291 , personbilar samt lastbilar och
29959: öns byväg, som nyligen uträtats och för- traktorer utan last,
29960: bättrats och som kommer att överlåtas tili 3 485 , motorcyklar och mopeder,
29961: bygdeväg före den 31 augusti 1962, är för- 7 949 , personer,
29962: bunden med vägnätet på fastlandet medels
29963: en handdragen träfärja med relativt liten vartill kommer mjölkbilen och bussen, som
29964: bärförmåga i Spjutsund, där den korsar en gjort 2 dagliga turer 3 dagar i veckan och
29965: tidvis myeket trafikerad farled. en tur övriga dagar. Under skoltid trans-
29966: Redan sommartid kunna extrema hög- och porteras därtill dagligen skolharn till folk-
29967: lågvattenstånd försvåra eller helt och hållet skolan i Svartbäck och till medborgarskolan
29968: omintetgöra färjtrafiken. Menförestiden kan på fastlandet.
29969: vara lång och besvärlig och helt avbryta för- För att trafiken mellan ön och fastlandet
29970: bindelsen med fastlandet. Under höst och skall kunna upprätthållas utan störningar
29971: vår kan den hoppackade isen i Spjutsund och avbrott genom långvariga menföreshin-
29972: helt förhindra färjtrafiken, och samtidigt der borde därför med det snaraste i Spjut-
29973: hindrar den öppna farledsrännan överfart sund byggas en bro, som förbinder vägen
29974: på isen. på ön med vägnätet på fastlandet. Platsen
29975: När isbildningen stoppat färjtrafiken kom- är på väg- och vattenbyggnadsdistriktets för-
29976: mer förbindelsen med fastlandet i gång först sorg undersökt. Stränderna på bägge sidor
29977: när isen blivit bärande och trafiken måste består av god berggrund och sundets botten
29978: då omläggas och norrom sundet ledas över visar fast grund. A vståndet mellan färjfäs-
29979: isen till vägen på fastlandssidan över privata tena är 135 meter.
29980: markområden, vilket ofta vållat svårigheter. Med hänvisning till vad ovan anförts före-
29981: Trafiken över isen försvåras ofta av högvat- slå vi vördsamt,
29982: ten och oberäkneliga strömdrag. Vissa år
29983: blir isen inte så fast, att isvägen kan bära att Riksdagen i statsförslaget för år
29984: tunga transporter, såsom stocktransporter 1963 måtte upptaga ett anslag om
29985: 0. dyl. 50 000 000 mark för byggande av en
29986: Färjans kapacitet är liten och genom den bro öve1· Spjntsnnd i Pyttis kommun.
29987: starkt ökande trafikfrekvensen kommer den
29988: Helsingfors den 9 mars 1962.
29989:
29990: Sven Högström. Carl Olof Tallgren. Kristian Gestrin.
29991: Grels Teir. Per Lauren. Bertel Lindh.
29992: Kurt Nordfors. J. A. Junga.rä.
29993: 652
29994:
29995: IV,360. - Rah.al. N: o 27. Suomennos.
29996:
29997: Högström ym..: Määrärahan osoittamisesta sillan rakenta-
29998: mista varten Spjutsundin salmen yli Pyhtään kunnassa.
29999: E d u s k u n n a ll e.
30000: Mogenpörtin saaren kehitystä Pyhtään ajanpitkään voikaan välittää vakavitta häi-
30001: kunnassa ehkäisee ja sitä uhkaa väestönpako riöittä liikennettä saaren ja mannermaan
30002: suureksi osaksi siitä syystä, että maantie- välillä, kun liikenne kasvaa suuresti aivan
30003: yhteydet saaren ja mannermaan välillä eivät lähitulevaisuudessa. Jo nyt syntyy useinkin
30004: ole järjestetyt tyydyttävällä tavalla. jonoja, jotka hidastuttavat huomattavasti
30005: Mogenpörtin saari on kooltaan 24 km2 ja liikennettä.
30006: siellä asuu tätä nykyä noin 400 henkeä, Vuonna 1961 välitti tämä lautta liikennettä
30007: joista nelisenkymmentä perhettä saa toimeen- seuraavasti:
30008: tulonsa etupäässä maataloudesta ja kolmisen-
30009: kymmentä kalastuksesta. Saaressa on 3 vene- 3 444 kpl. kuorma-autoja ja kuormitettuja
30010: veistämöä. traktoreita,
30011: Saaren kylätie, joka hiljattain on oikaistu 4 291 " henkilöautoja sekä kuorma-autoja
30012: ja korjattu ja joka luovutetaan paikallistieksi ja traktoreita ilman kuormaa,
30013: ennen elokuun 31 päivää 1962, on yhteydessä 3 485 " moottoripyöriä ja mopedeja,
30014: mannermaan tieverkostoon käsin vedettävällä 7 949 " henkilöitä,
30015: puulautalla, jonka kantokyky on verrattain
30016: pieni, Spjutsundin salmen yli, missä se kul- minkä lisäksi tulevat maitoauto- ja linja-
30017: kee poikki ajoittain paljon liikennöidyn laiva- auto, jotka ovat tehneet kaksi vuoroa kolmena
30018: väylän. Jo kesäaikana voi vesi olla niin kor- päivänä viikossa ja yhden vuoron muina päi-
30019: kealla tai niin matalalla, että lauttaliikenne vinä. Kouluaikana kuljetetaan sitä paitsi
30020: vaikeutuu tai keskeytyy kokonaan. Kelirikon joka päivä koululaisia Svartbäckin kansakou-
30021: aika voi olla pitkä ja hankala ja katkaista luun ja mannermaalla olevaan kansalais-
30022: yhteyden mannermaalle. Syksyisin ja kesäi- kouluun.
30023: sin voivat Spjutsundin salmeen pakkautu- Jotta liikennettä saaren ja mannermaan
30024: neet jäät estää kokonaan lauttaliikenteen ja välillä voitaisiin pitää häiriöttä ja keskeytyk-
30025: samalla ehkäisee avoin laivaväylä ylikulun sittä yllä pitkinä kelirikon aikoinakin, olisi
30026: jäitse. Kun jäänmuodostuminen on keskeyt- Spjutsundiin rakennettava mitä pikimmin
30027: tänyt lauttaliikenteen, saadaan yhteys man- silta, joka yhdistää saaren maantien manner-
30028: nermaalle käyntiin vasta sen jälkeen, kun jää maan maantieverkostoon. Paikka on jo tut-
30029: on tullut kantavaksi ja liikenne täytyy silloin kittu tie- ja vesirakennuspiirin · toimesta.
30030: järjestää kulkevaksi toista kautta, johtaa Rannat ovat molemmin puolin lujaa kallio-
30031: salmen pohjoispuolelta jään ylitse manner- perustaa ja salmen pohja näyttää olevan
30032: maan puolella olevalle maantielle yksityisten myös kova. Lauttalaiturien välimatka on
30033: maiden kautta, mikä on usein tuottanut han- 135m.
30034: kaluuksia. Liikennettä jään ylitse vaikeutta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
30035: vat monasti meriveden nousut ja arvaamat- nioittaen,
30036: tomat virtaukset. Joinakin vuosina ei jää että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
30037: vahvistu edes niin paljoa, että jäätie voisi tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
30038: kantaa raskaita kuljetuksia, kuten tukki- kan määrärahan sillan rakentamiseksi
30039: kuormia ym. Pyhtään kunnassa olevan Spjutsundin
30040: Lautan liikenneteho on vähäinen eikä se salmen yli.
30041: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
30042:
30043: Sven Högström. Carl Olof Tallgren. Kristian Gestrin.
30044: Grels Teir. Per Lauren. Bertel Lindh.
30045: Kurt Nordfors. J. A. Jungarå.
30046: 653
30047:
30048: IV,361. - Rah.al. N: o 28.
30049:
30050:
30051:
30052:
30053: Jämsen ym.: Määrärahan osoittamisesta 11-latosalmen s{llan ra-
30054: kentamiseen Saarijärven-JYlyllymäen maantiellä.
30055:
30056:
30057: E d u s k u n n a 11 e.
30058:
30059: Suunnitelma maantien rakentamisesta Saa- rella ääntenenemmistöllä päätti kannattaa
30060: rijärven ki:vkonkylästä Myllymäen asemalle tien ja sillan rakentamista Matosalmen van-
30061: on ollut valmistelun alaisena kirkonkylässä han lossin kautta. Mainittakoon mm., että
30062: ja sen läheisyydessä kahden vaihtoehdon poh- Haapajärven-Suolahden rautatien valmis-
30063: jalla. Toinen niistä tarkoittaa uuden tien tuttua nyttemmin voidaan Matosalmen vesis-
30064: rakentamista Roikolankosken kautta ja toi- töalueen puuta kuljettaa melkoisessa määrin
30065: nen Matosalmen yli ja nyttemmin sillan ra- rautateitse. Kun saman vesistön alapuolella
30066: kentamista salmeen ns. vanhan lossin pai- parhaillaan suoritetaan vesistön säännöstely-
30067: kalle. Aikaisemmat laskelmat viime mainitun järjestelyjä voimalaitoksen rakentamista
30068: suunnan suhteen koskivat nim. tien ja sillan varten, ne ennenpitkää tulevat nähtävästi
30069: tekoa nykyisen tien ja siinä olevan lossin vaatimaan puiden nippukuljetuksen myös
30070: paikalle, johon sillan teko olisi vaatinut koh- Matosalmessa, jolloin sillan rakentaminen sii-
30071: tuuttoman suuret kustannukset. Lähinnä tä- hen lyhyempine jänneväleineen tulee ilmei-
30072: män sekä eräiden muiden syiden vuoksi aset- sesti halvemmaksi kuin tähän mennessä on
30073: tuikin mm. asianomainen tie- ja vesiraken- arvioitu. Tiet Saarijärven ki:vkonkylässä al-
30074: nuspiiri kannattamaan Roikolankosken siltaa.· kavat oHa jo pääosiltaan valmiit ja niiden
30075: Paikallisen väestön taholta anottiin kuitenkin perusteella voidaan todeta, että melkeinpä
30076: tarkempaa tutkimusta tiesuunnan suhteen haitatta liikenteessä tiellä voidaan Matosal-
30077: myös Matosalmessa olevan vanhan [ossin pai- men suunnassa tuleva tie yhdistää Viitasaa-
30078: kalle. Kun tämä oli suoritettu saatettiin to- relle, Kokkolaan, Jyväskylään ja Kannon-
30079: deta, että tien ja sillan rakentaminen Mato- koskelle menevien teiden risteykseen nyt rau-
30080: salmen vanhan lossin kautta tulisi halvem- tatien alikulkusiltoineen valmistuneeseen tie-
30081: maksi kuin niiden rakentaminen nykyisen kierukkaan. Asutuksen laajeneminen Saari-
30082: uuden lossin paikalle, joskin ilmeisesti jon1 järven kirkon!kyflässä tapahtuu myös pääosil-
30083: kin verran kalliimmaksi kuin Roikolan suun- taan läntiseen suuntaan, joka kuuluu tämän
30084: nan tie. Niinpä saattoi asianomainen piiri- lassitien vaikutuspiiriin samoinkuin sen vai-
30085: insinööri lausunnossaan tie- ja vesirakennus- kutuspiiriin kuuluvilla asutusalueilla lossin
30086: hallitukselle 16. 11. 1959/3206 Matosalmen toisella puolella. Mainittakoon myös, että tie
30087: siltasuunnitelmasta todeta, että ,Nähdäkseni Roikolankosken kautta Saarijärven kirkonky-
30088: siltasuunnitelmallakin on sellaisia etuja, että lään olisi n. 4 km pitempi kuin Matosalmen
30089: se vanhan lossipaikan kohdalla vielä on otet- kautta. Ja vielä tulkoon todetuksi, että joka
30090: tava ha:llidttavaksi ennenkuin lopullinen rat- tapauksessa joudutaan myöskin Matosalmen
30091: kaisu tehdään." kautta kulkeva lossitie jatkuvasti pitämään
30092: Mutta näiden suunnitelmien laatimisen suurine kustannuksineen ·kunnossa, vaikka He
30093: kanssa samanaikaisesti tapahtuikin Saarijär- rakennettaisiinkin Roikolankosken kautta,
30094: ven kirkonkylän seuduilla tien suuntaankin sillä nyt jo laaja ja yhä lisääntyvä asutus
30095: vaikuttavaa kehitystä monessa eri suhteessa. lossin toisella puolella sen ehdottomasti vaa-
30096: Kuvaavaa tässä mielessä on mm. että kun tii. Yleiseltä kannalta ei myöskään ole tarkoi-
30097: Saarijärven kunnanvaltuusto oli aikaisemmin tuksenmukaista, että näin nopeasti kehitty-
30098: asettunut kannattamaan Roikolankosken vää ja elinvoimaista paikkakuntaa kuin Saa-
30099: suuntaa, se kokouksessaan 21. 6. 1960 suu- rijärven kirkonkylän seutu on, olisi jätet-
30100: 654 IV,361. - Matosalmen silta.
30101:
30102:
30103: tävä ja aivan sen keskuksen vieressä ja mer- tukseen verrattuna sekä sen, että tässä ta-
30104: kittävässä liikennesuunnassa lossikuljetuksen pauksessa Matosalmen suunta monista syistä
30105: varaan. olisi nähtävästi Roikolankosken suuntaa
30106: Matosalmen suunnalla tie hyödyttäisi edullisempi, olisi tie siltoineen rakennettava
30107: kaikkia Myllymäen tien tarvitsijoita ja eri- Matosalmen kautta.
30108: koisesti lossin ja Mahlunjärven länsipuolen Kun lopullista päätöstä tien suunnasta ky-
30109: lähes 1 000 asukasta. Kun alueen tieolot seisessä kohteessa ei ole tehty, puoltavat tätä
30110: muutoinkin kaipaisivat parantamista, on Saa- Matosalmen tien suuntaa niin monet ja mie-
30111: rijärven kunnan tielautakunta suunnitellut lestämme ratkaisevan tärkeät tekijät, että sen
30112: rakennettavaksi n. 4 km pituisen tien Muit- toteuttamisen pitäisi voida tapahtua kiireel-
30113: tarin kylästä Taipaleeseen. Tämä tie mm. ily- lisesti. Tämän vuoksi olemmekin sitä mieltä,
30114: hentäisi matkaa Matosalmen kautta Saarijär- että tarkoitukseen olisi jo tässä vaiheessa va-
30115: ven kirkolle 7-8 km Muittarin kylästä, jossa rattava määräraha, jolla työt voitaisiin
30116: parhaillaan suoritetaan merkittävillä malmi- panna alul·le.
30117: löydöksillä syväJkairauksia. Edellä esittämämme perustee1lla ehdotamme
30118: Sillan rakentaminen Matosalmeen ei vai- kunnioittaen,
30119: keuttaisi kenenkään kulkuyhteyksiä, mutta
30120: Roikolankosken suunta haittaisi suuresti los- että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
30121: sia dähellä asuvien yhteyksiä, kun lossin tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
30122: käyttöä kuulemma kustannussyistä vähen- markan määrärahan lopullisen suun-
30123: nettäisiin. Silta Matosalmeen olisi myös nitelman laatimista ja töiden aloitta-
30124: omiaan lisäämään jo huomattavaa asutusta mista varten sillan rakentamiseksi Ma-
30125: salmen Ma:hlun puolella. Ottaen huomioon tosalmen ylitse vanhan lossin paikalle
30126: ne monet painavat edut, jotka nykyaikaisessa Saarijärve11r-M yllymäen maantiellä.
30127: liikenteessä silta tarjoaa yleensä lossikulje-
30128: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1962.
30129:
30130: Artturi Jämsen. Hannes Paaso.
30131: Mauno Pohjonen. Impi Lukkarinen.
30132: 655
30133:
30134: IV,362.- Rah.al. N:o 29.
30135:
30136:
30137:
30138:
30139: Kajala ym..: Määrärahan osoittamisesta Pohjola-Norden
30140: r.y:n toimintaa varten.
30141:
30142:
30143: E d u s k u n n a 11 e.
30144:
30145: Maamme puolueettomuuspolitiikan kan- lotin ystävyysviikot taas ovat muodostuneet
30146: nalta on tärkeätä, että Suomella on mahdol- perinteellisiksi ko. kolmen valtakunnan väes-
30147: lisimman hyvät suhteet ulkovaltoihin ja en- tön yhteisiksi kesäjuhliksi. Pohjois-Norden
30148: nen kaikkea naapurimaihin. Pohjoismaiden liiton ystäväkuntaliike, minkä kautta maam-
30149: suhteen on erittäin merkittävää työtä suorit- me kunnista jo neljäs osa on saanut ystävä-
30150: tanut v. 1924 perustettu maamme vanhin ns. kunnan muista Pohjoismaista, on muodostu-
30151: ulkomaanyhdistys, Pohjola-Norden r.y. massa kansanliikkeeksi, mihin niin kunnal-
30152: Suomen pohjoismaisen yhteistyön keskus- liset kuin eri järjestöjen edustajat ja ,taval-
30153: liiton, Pohjola-Norden r.y:n toiminta on liset" kansalaisetkin osallistuvat ja mikä erin-
30154: varsinkin muutamana viimeksikuluneena omaisella tavalla edistää kansojenvälistä
30155: vuonna laajentunut ja monipuolistunut erit- kanssakäymistä ja keskinäistä ymmärtämystä.
30156: täin huomattavasti ulottuen mitä erilaisim- Pohjoismaiset nuorisokurssit, -vaihto, leirit,
30157: mille aloille. Tämä onkin luonnollista ottaen henkiset kilpailut yms. toiminta, jota liitto
30158: huomioon, että liittoon kuuluu 123 muuta harjoittaa, avaa nuorisolle mahdollisuuksia
30159: järjestöä jäsenjärjestöinä ja sillä on 110 laajentaa näköalojaan tutustumalla naapuri-
30160: paikallisyhdistystä, joissa yhteensä n. 13 500 maihin ja niiden oloihin. Esitelmöitsijä- ja
30161: jäsentä. taiteilijavierailut, opettajain- ja kansanopis-
30162: Liiton ennestäänkin huomattava kurssitoi- tolaisvaihto ja monenlainen muu toiminta
30163: minta on viime vuosina lisääntynyt kielikurs- koulun alalla kuuluvat myös liiton toiminta-
30164: seilla, joita Pohjola-Norden on järjestänyt, piiriin.
30165: ei vain ruotsin- ja su<>menkursseja koti- Huomioonottaen sen laajan ja monipuoli-
30166: maassa, vaan mm. suomenkurssin norjalaisille sen työn, mitä Pohj<>is-Norden liitto suorit-
30167: Hammerfestissa ja ennen kaikkea on tärkeä taa, on valitettavaa, että varojen puute on
30168: merkitys niillä suomenkielisillä leirikouluilla, monta kertaa estämässä monien sellaisten toi-
30169: joita Pohjola-Nordenin toimesta jo kolmena menpiteiden toteuttamista, joita liitto on
30170: kesänä on järjestetty Ruotsissa sikäläisille suunnitellut ja jotka sillä olisi hyvät edelly-
30171: suomalaislapsille. Liiton aloitteesta on myös tykset suorittaa. Liiton nykyinen valtionavus-
30172: aikaansaatu suomenkielisiä lähetyksiä Ru<>t- tus, 3.5 milj. markkaa, on aivan riittämätön
30173: sin radiossa ja liitto on monilla muillakin tuki huomioonottaen Pohjola-Nordenin toi-
30174: tavoin toiminut Ruotsin suomalaisten hy- minnan merkityksen ja laajuuden.
30175: väksi. Pohjoiskalottialueella Pohjola-Norde- Edellä olevaan viitaten esitämme sen-
30176: nin alotteesta ja toimesta järjestetyt ns. Poh- vuoksi,
30177: joiskalottikonferenssit ovat paikallisen väes-
30178: tön taholta herättäneet suurta mielenkiintoa, että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
30179: sillä niissä on käsitelty tälle alueelle merkit- tulo- ja menoarvioon seitsemän miljoo-
30180: täviä niin taloudellisia kuin sivistyskysymyk- naa (7 000 000) markkaa Pohjola-
30181: siäkin. Niiden yhteydessä pidetyt Pohjoiska- Norden r.y:n toimintaa varten.
30182: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
30183:
30184: Olavi Kajala. Jussi Saukkonen. Sven Högström.
30185: V. J. Sukselainen. Harras Kyttä. E. J. Paavola.
30186: 656
30187:
30188: IV,3G3. - Rah.al. N: o 30.
30189:
30190:
30191:
30192:
30193: Kangas ym.: 1liäärärahan osoittamisesta Vallinkorvan metsän-
30194: hoitokoultta vm·ten.
30195:
30196:
30197: E d u s k u n n a ll e.
30198:
30199: Kuten tunnettua, maanviljelijä-metsän- tamme on maatiloilta perrusm. Kun koneel-
30200: omistajistamme on vain 6-10% käynyt jon~ listaminen ja pyrkimys kaikkinaiseen metsä-
30201: kin alansa ammattikoulun. Kääntäen tämä työn rationalisoimiseen ovat vielä omiaan ko-
30202: merkitsee sitä, että 90-94 % heistä toimii hottamaan ammattitaitovaatimuksia, voidaan
30203: vain vanhempien vanavedessä opitun ja oma- todeta, että maanviljelijäväestön metsätalou-
30204: kohtaisen kokemuksen 'kautta väihin erin saa- dellisen ammattiopetuksen tulisi olla voitto-
30205: duin tiedoin ja taidoin. Kokemus on kuiten- puolisesti metsätyönopetusta. Tällaisen am-
30206: kin osoittanut, että pelkästään kotona saatu mattiopetuksen nopeata tehostamista ja laa-
30207: ammattioppi ei kohoa lähimainkaan sille vaa- jentamista vaatii aivan erikoisesti nopeassa
30208: timustasolle, jota maatalouden harjoittajalta tempossa suureneva metsätyövoiman puute.
30209: tänään ja huomenna edelQytetään. Tämä merkitsee s1tä, että tästä lähtien on
30210: Ammattikoulutuksen puute vaikuttaa met- pakko hank!kia jatkuvasti pienenevällä työ-
30211: sän puolella vielä kärjistetymmin kuin pellon voimalla kasvavat puutavaramäärät. Kysy-
30212: ja karjan puolella. Toiminta on maatalouden mystä ei voida selvittää ilman hyvin koulu-
30213: piirissä lyhytjännitteistä, minkä ansiosta työ tettua, täysin pätevää työvoimaa. Niiden,
30214: pystyy melko nopeasti -ja t~hokkaastikin jotka metsissä työskenteleväit, on ehdotto-
30215: opettamaan tekijäänsä. Näin ei ole asia pit- masti oltava ammattimiehiä.
30216: käjännitteisen metsätalouden puolella. Met- Huolimatta siitä, että maanviljelijäväestön
30217: sänomistaja-metsätyöntekijäin ammattikoulu- mtsätaloudellisen ammattikou'l.utuksen tarve
30218: tuksen voimakas tehostaminen kaikiUa maas- on pitkään ollut edellä esitetyn kaltainen,
30219: samme on välttämätöntä. Onhan meikäläinen päästiin syvällisemmin metsäammattiopetuk-
30220: metsänomistaja metsäteollisuutemme viime- sen järjestämisestä puhumaan vasta runsaat
30221: aikaisen voimakkaan laajenemisen takia jou- 10 vuotta sitten, jolloin ensimmäiset metsän-
30222: tunut yhtäkkiä kansantaloudellisesti mitä hoitokoulumme aloittivat toimintansa. Niihin
30223: tärkeämmälle paikalle. Tunnettuaharr on, että lukeutuva, Oulujoella sijaitseva, Vallinkor-
30224: 2/3 metsäteollisuuden puuraaka-aineesta on van metsänhoitokoulu on pyrkinyt jo 7 vuo-
30225: maatilametsistä pera1sm. Metsänomistajien den ajan määrätietoisesti kouluttamaan poh-
30226: aseman arvoa ja kriitillisyyttä korostaa vielä jois-pohjalaisia metsänomistaja-metsätyönte-
30227: sekin seikka, että meidän tulisi saada maati- kijöitä. Metsänhoitokoululla järjestetyillä
30228: lametsät välttämättä tuottamaan puuta mer- •kursseilla on opetettaville pyritty antamaan
30229: kittävästi enemmän kuin tähän saakka. Met- samanlainen tiedon ja työtaidon hallinta kuin
30230: sätaloutemme kaikinpuolinen kohottaminen mitä esim. yleiset ammattioppilaitokset anta-
30231: siis riippuu edellä esitettyyn viitaten hyvin vat oppilailleen.
30232: suuressa määrin huomispäivän metsänomista- VaHinkorvan metsänhoitokoulun toiminta-
30233: jien ammattitaidosta. Tätä ammattitaitoa tar- vuosien aikana on saatu kehitetyksi selvälin-
30234: vitaan maatilan metsätalouden järkevään jaiset opetusohjelmat ja nimenomaan kaikki-
30235: suunnitteluun, hoitamiseen sekä töiden tar- naiseen metsätyönopetukseen soveltuvat ope-
30236: koituksenmukaiseen järjestelyyn erityisesti tusmenetelmät, mutta koulun toimintaa on
30237: metsässä suoritettavista töistä, minkä tekevät eri-ttäin suuressa määrin haitannut opettaja-
30238: metsänomistajat itse. Tilastotkin jo osoitta- voimien vähyys, opetus- ja asuntotilojen riit-
30239: vat, että noin 5/4 metsätyöntekijäkunnas- tämättömyys sekä vuosittaisten käyttövarojen
30240: IV,363. - Kangas ym. 657
30241:
30242: vähyys. Onkin sanottava, että ed~llä esitetyt 2) Lisäopettajavoimien palkkaamiseen vuo-
30243: puutteellisuudet ovat suorastaan jarruttaneet tuismenona 2 000 000:-.
30244: Vallinkorvan metsänhoitokoulun toiminnan 3) Opetus- ja havaintovälineistön täyden-
30245: kehittämistä mawkunnan metsäammattiope- tämiseen kertamenona 10 000 000:-.
30246: tustarvetta vastaavalle tasolle. Tämän pää- 4) Vuotuisten opetustoiminnan vaatimien
30247: määrän saavuttamiseksi olisi valtion varoista käyttövarojen lisäämiseen 5 000 000:-.
30248: myönnettävä Pohjois-Pdhjanmaan metsän- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen esi-
30249: hoitolautakunnille Vallinkorvan metsänhoito- tämme,
30250: koulun saattamiseksi toimintakelpoiseksi suo-
30251: rittamaan metsätyöntekijäin-metsänomista- että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
30252: jain amamttikoulutustyötä yhteensä 37 milj. tulo- ja menoarvioon 37 000 000 mar-
30253: markkaa, mikä jakaantuisi seuraaviin me- kan määrärahan Vallinkorvan metsän-
30254: noihin: hoitokoulun saattamiseksi toimintakel-
30255: 1) Opetus- ja asuntotilojen rwkentamiseen poiseksi.
30256: kertamenona 20 000 000:-.
30257: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
30258:
30259: Reino Kangas. Veikko Honkanen. Olavi Lahtela.
30260: Eero Juntunen. Niilo Ryhtä. Hannes Paaso.
30261:
30262:
30263:
30264:
30265: 83 E 219/62
30266: 658
30267:
30268: IV,364. - Ra.h.al. N: o 31.
30269:
30270:
30271:
30272:
30273: A. Kinnunen ym.: Määrärahan Qsoittamisesta maaseudun ve-
30274: sihuollon rahoittamista varten.
30275:
30276:
30277: E d u s kun n a 11 e.
30278:
30279: Maaseudun vesihuoltoiminnan rahoitusvai- mät joutuvat hankkimaan varat eri rahrulai-
30280: keudet ovat muodostuneet vesihuoltotöitä toksilta valtion rahoitusosuuden ollessa liian
30281: jarruttavaksi tekijaksi. Esim. Oulun maan- pienen, viivästyvät maaseudun vesihuolto-
30282: viljelysinsinööripiirin alueella on tällä het- työt. Vesihuoltotöiden tarve tulee nopeasti
30283: ikellä valmiina oleviin vesihuoltosuunnitel- lisääntymään, sillä maaseutuasutustaajamissa
30284: miin kuuluvien keskeneräisten töiden varo- käy vedenhankinnan ohella myös jätevesien
30285: jen tarve kaikkiaan 1.3 miil.j. mk. ja nousee poisjohtaminen eli viemäröinti välttämättö-
30286: lähiaikoina 1.6 milj. mk:aan. Vuosittain on maksi. Näistä syistä olisi valtion ensi vuoden
30287: vesihuoltotöihin saatu valtion varoja noin 40 tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen lisättävä
30288: milj. mk valtion rahoituksen ollessa vain määrärahaa yhteensä 430 milj. mk: Ha.
30289: 30% kustannusarviosta, kun se avustus- ja Edellä esitettyyn viitaten .ehdotamme,
30290: lainaehtojen mukaan saisi olla 75 %. Tar-
30291: peeseen nähden pieni valtionrahoitus johtuu että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
30292: siitä, että valtion tulo- ja menoarviossa on tulo- ja menoarvioon 800 miljoonan
30293: varattu avustukseen vain 70 milj. mk ja lai- markan määrärahan maaseudun vesi-
30294: naan 300 milj. mk, eli koko maata varten huollon rahoittamista varten.
30295: yhteensä 370 milj. mk. Kun vesihuoltoyhty-
30296: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
30297:
30298: Antti Kinnunen. Pentti Liedes. Reino Kangas.
30299: Martti Linna. Yrjö Murto. Veikko Honkanen.
30300: Irma Torvi.
30301: 659
30302:
30303: IV,365.- Rah.al. N: o 32.
30304:
30305:
30306:
30307:
30308: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisest,a Oulun diakonissa-
30309: laitoksen sädehoito-osaston laajentamista varten.
30310:
30311:
30312: E d u s k u n n a 11 e.
30313:
30314: Syöpäpotilaiden hoito annetaan leikkaus-, päJpotilaasta. Näitä jälkihoitoja varten pitäisi
30315: säde- ja lää:kehoitona. Yksinkertainen leik- olla edellytykset yhtä moneen vuosittaiseen
30316: kaushoito voidaan antaa jokaisessa maamme hoitopäivään. Edellä oleva laskelma osoittaa,
30317: keskussairaalassa. Osa leikkauksista on kui- että maassamme pitäisi olla pelkästään uusia
30318: tenkin suoritettava sellaisissa suuremmissa syöpätapauksia varten 330-450 sairaansijaa
30319: keskuksissa, missä on mahdollisuudet erikois- sädehoitolaitoksissa tai vastaavissa sairaa-
30320: kirurgiseen toimintaan. N. 60-75% syöpä- loissa ja kun aikaisemmin todetut tapaukset
30321: potilaista joutuu saamaan hoitonsa sädehoi- otetaan mukaan laskelmaan, sairaansijojen
30322: tona. Osa näistä potHaista saa pelkästään yhteismäärän pitäisi nousta noin 650-
30323: sädehoitoa, osa taas leikkaushoidon täyden- 850:een.
30324: nykseksi annettavaa sädehoitoa. Tehokkaa- Edellä oleva arvio pitää yhtä sen kansain-
30325: seen sädehoitoon on ma:hdollisuudet vain sel- välisen käytännön kanssa, jonka perusteella
30326: laisissa keskuksissa, missä on käytettävissä sädehoitolaitoksissa pitäisi olla vähintään 100
30327: paitsi erikoislaitteita myös näihin hoitotoi- -1'50 sairaansijaa kutakin a!lkavaa miljoonaa
30328: menpiteisiin riittävästi perehtynyttä henkilö- asukasta kohden eli meidän maassamme siis
30329: kuntaa. ainakin 500-750. Tällä hetkellä näitä sai-
30330: Varsinaisia sädehoitokeskuksia on maas- raansijoja meillä on sädehoitoklinikassa 43,
30331: samme tällä hetkellä vain kaksi. Toinen Naistenklini:kassa 23 eli Helsingissä yhteensä
30332: näistä on Helsingin yliopistollisessa keskus- 66. Tämän vuoden aikana valmistuvassa sä-
30333: sairaalassa, jossa sädehoito annetaan säde- dehoitoklinikassa on sairaansijoja 125, joten
30334: hoitoklinikassa ja naistenklinikassa. Toinen sairaansijojen määrä lisääntyy Helsingissä
30335: varsinainen sädehoitolaitos on Suomen Syö- 59: llä. Oulun diakonissalaitoksen sädehoito-
30336: päyhdistyben ja Syöpäsäätiön perustama ja osastossa on 40 sairaansijaa, joten Helsingin
30337: ylläpitämä Oulun diakonissalaitoksen säde- uusi klinikkarakennus huomioon ottaen radi-
30338: hoito-osasto Oulussa. Joissakin suuremmissa kaalista sädehoitoa varten varattujen sai-
30339: keskussairaaloissa on myös sädehoitopotilaita, raansijojen määrää voidaan nJ71kyisin pitää
30340: joskin hoito on olosuhteiden pakosta suurelta meillä 188: na. Tilanne olisikin nykyisin täy-
30341: osaltaan ns. lievittävää hoitoa. Syöpäpotilai- sin kestämätön, elleivät :Suomen Syöpäyh-
30342: den lääkehoito taas on lähinnä keskittynyt distys ja Syöpäsäätiö olisi perustaneet apu-
30343: niihin sairaaloihin, missä sädehoitoa suurem- sairaaloita sädehoitopotilaita varten. Näiden
30344: massa määrin annetaan. järjestöjen perustamaa Oulun sairaalaa lu-
30345: Maassamme sairastuu syöpään vuosittain kuun ottamatta sanotuissa apusairaaloissa on
30346: noin 10 000 kansalaista. Näistä joutuu säde- kaikkiaan tällä hetkellä 240 sairaansijaa,
30347: hoitoon noin 6 000-7 500. Kun keskimääräi- mutta määrä lisääntynee lähiaikoina vielä 10
30348: nen hoitoaika on kerrallaan noin 3 viikkoa, -20 % :lla. Vaikka nämäkin sairaansijat
30349: pitäisi olla mahdollisuus sädehoidon antami- otettaisiin huomioon, sädehoitopotilaita var-
30350: seen maassamme n. 120-150 000 hoitopäi- ten tarkoitettujen sairaalapaikkojen puute on
30351: vänä vuosittain yksistään näme uusille poti- erittäin suuri.
30352: laille. Heidän lisäJkseen 1käy säännöllisesti jäl- SairaalaP'aikkojen puute tunnetaan pahim-
30353: kihoidossa huomattava osa niistä 35 OOO:sta min Pohjois-Suomessa, jossa siis on käytettä-
30354: elossa olevasta, aikaisemmin hoidetusta syö- vänä vain 40 erikoishoitopaikkaa. Kun seu-
30355: 660 IV,365. - Oulun diakonissalaitos.
30356:
30357:
30358: raavaksi valmistuva sädehoitoklinikka sijait- varsinaisen sairaalaosan ja hankittavien hoi-
30359: see Turussa ja kun Oulun yliopistosairaalaan tovälineiden, kobolttikanuunoiden lasketaan
30360: tuleva sädehoitolaitos tuskin voidaan saada maksavan yhteensä noin 80 milj. mk.
30361: käyttöön lähimmän 10 vuoden aikana, no- Kun valtio on saanut erittäin myönteisiä
30362: pein ja tehokkain tapa auttaa Pohjois-Suo- kokemuksia siitä sairaanhoidon järjestelystä,
30363: men syöpäpotilaita olisi laajentaa Oulun dia- joka on tapahtunut Suomen Syöpäyhdistyk-
30364: konissalaitoksen sädehoito-osastoa, johon on sen ja Syöpäsäätiön ylläpitämissä ja valtion
30365: nykyisin kymmeniä poti~aita käsittävä jat-· tukemissa sairaanhoitolaitoksissa j•a kun Ou-
30366: kuva ,jono". Sairaalan nykyiseen tonttiin lun diakonissalaitoksen sädehoito-osaston laa-
30367: liittyvänä on toinen julkista rakennusta var- jentaminen on syöpäpotilaiden suuren mää-
30368: ten varattu tontti, joka olisi saatavissa tätä rän huomioon ottaen välttämätöntä, ehdo-
30369: tarkoitusta varten. Sille voitaisiin rakentaa· tamme,
30370: lisärakennus 25-40 syöpäpotilasta varten
30371: sekä sijoittaa tarvittava lisätty hoitoväli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
30372: neistö. Suomen Syöpäyhdistys j·a Syöpäsää- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mark-
30373: tiö ovat laatineet alustavan suunnitelman kaa määrärahana Syöpäyhdistykselle
30374: tätä lisärakennusta varten ja useimmat Ou- ja Syöpäsäätiölle Oulun diakonissalai-
30375: lun ja Lapin läänin kunnat ovat jo ennakolta toksen sädehoito-osaston laajentamista
30376: ilmoittaneet antavansa rahallista tukea suun- varten.
30377: nitelman toteuttamiseksi. Uuden rakennuksen
30378: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
30379:
30380: Erkki Koivisto. Jussi Sa.u}d{onen. Reino Kangas.
30381: Eino Sääskilahti Eino Tainio. Markus Niska.la..
30382: Irma. Torvi. Akseli Pa.arma.n. Antero Väyrynen.
30383: Veikko Honkanen. Niilo Ryhtä.. Armas Leinonen.
30384: 661
30385:
30386: IV,366. - Rah.al. N: o 33.
30387:
30388:
30389:
30390:
30391: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta siltatöiden aloitta-
30392: miseksi Aavasaksan ja övertorneån välillä.
30393:
30394:
30395: Eduskunnalle.
30396:
30397: Talvella 1950/51 avattiin jäätieliikenne nia raskaammat autot saa )'liittää jäätietä ja
30398: Ruotsin övertorneålta Aavasaksan kohdalle moottorilautta pyrkii juuttumaan pohjaan,
30399: ja on sitä sitten pidetty avoinna joka talvi. kun virta kuljettaa pohjahiek!kaa kulkuväy-
30400: Tieliikenneyhteyksien parantamista on viran- lälle.
30401: omaisten toimesta jatkuvasti pohdittu. Kun Ruotsin ja Suomen Ylitornion kunnat ovat
30402: kesänaikainen liikenne oli järjestämättä tal- tehneet ehdotuksia siltapaikan tutkimiseksi.
30403: viliikenteen jäädessä kevään ja syksyn keli- Paikkaa koskevat tutkimukset ovat sitten. toi-
30404: rikimajasta johtuen verrattain lyhyeksi, ryh- mitettukin sekä Ruotsin että Suomen tievi-
30405: dyttiin toimenpiteisiin moottorilautta:IHken- ranomaisten toimesta.
30406: teen aikaansaa:miseksi Aavasaksan-Övertor- Siltahankkeen katselmuskokous on pidetty
30407: neån välille. Ruotsalaiset rakennuttivat vv. 22/2 1962 Övertorneålla Ruotsissa, jossa
30408: 1956-1957 övertorneålta maantien ja silta- myös suomalaisia tieviranomaisia on ollut
30409: yhteyden Tornionjoessa olevaan Aavasa:ksaa läsnä. Kokouksessa on esitetty alustavasti
30410: vastapäätä sijaitsevaan Vähäsaareen. Nämä siltasuunnitelma, joka on sovittu Ruotsin tie-
30411: toimenpiteet olivat edellytyksenä lauttalii- viranomaisten laadittavaksi ja pohjatutki-
30412: kenteen saamiseksi samalla silmälläpitäen mukset suoritetaan yhdessä. Jos hyväksymi-
30413: vastaiseen sillan paikkaan nä;hden. Lauttalii- nen Suomen puolella tapahtuu kiireellisesti
30414: kenne alkoi 21/6 1957. Tämän jälkeen on - kuten toivotaan - silta saadaan raken-
30415: Hikenteen kasvu ollut erittäin huomattava. teilla v:n 1963 aikana.
30416: V. 1958, kun jäätie ja moottorilauttaliikenne Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
30417: olivat koko vuoden käytössä (kelirikkoviik- nioittaen,
30418: koja lukuunotta:matta), ylitti valtakunnanra-
30419: jan 46 205 moottoriajoneuvoa ja 219 386 hen- että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
30420: kilöä. Vastaavat luvut v. 1961 olivat 72 911 tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
30421: moottoriajoneuvoa ja henkilöluku oli 376 606. kan määrärahan siltatöiden aloitta-
30422: Liikenteen kasvu osoittaa rhuomattavaa ··nou- mista varten Aavasaksan ja övertor-
30423: sua. Epäkohta on vielä siinä, etteivät 12 ton- neån väWlä Ylitornion kunnassa.
30424: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
30425:
30426: Erkki Koivisto. Markus Niskala..
30427: 662
30428:
30429: IV,367. - Rah.al N: o 34.
30430:
30431:
30432:
30433:
30434: Koivunen ym..: Määrärahan osoittamisesta valtion virastota-
30435: lon rakentamistöiden aloittamiseksi Muurameen.
30436:
30437:
30438: Eduskunnalle.
30439:
30440: Valtion virastotalon rakentaminen Muura- Huomioon ottaen Muuramen virastotaloon
30441: men kuntaan on todettu tarpeelliseksi ja suunniteltujen huonetilojen välttämättömän
30442: kiireelliseksi tehtäväksi. Toimipaikkoja ki- tarpeen ja paikaJ.lisen rakennustyövålen työn
30443: peästi kaipaavat mm. verovirastot, posti ja vähyyden, pidämme talon rakennustöiden
30444: nimismiehen kanslia. Talon tonttikysymys on käyntiin saattamista välttämättömänä heti
30445: ratkaistu. Kuluvan vuoden talousarvioon va- suunnitelmien valmistuttua.
30446: ratulla virastotalojen suunnittelumäärära- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
30447: halla on Muuramen virastotalon yksityiskoh-
30448: taiset suunnitelmat ja piirustukset päåltetty että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
30449: panna työn alle. Näin ollen voidaan odottaa, tulo- ja menoarvioon 35 000 000 mar-
30450: että talon rakennustöihin voitaisiin ryhtyä kan määrärahan valtion virastotalon
30451: v: n 1963 aikana. Kustannusarvio ikohonnee rakennustöiden aloittamiseksi Muura-
30452: n. 70 milj. mk:aan. men kuntaan.
30453: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
30454:
30455: Matti Koivunen. Olavi Kämäräinen. Pentti Sillantaus.
30456: Siiri Lehmonen. Veikko Hyytiäinen. Artturi Koskinen.
30457: 663
30458:
30459: IV,368. - Ra.b..al. N: o 35.
30460:
30461:
30462:
30463:
30464: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
30465: miseksi Virtain-Pihlajaveden maantieltä Ähtärin kunnan
30466: rajalle.
30467:
30468:
30469: E d u s k u n n a 11 e.
30470:
30471: Pihlajaveden kunta on teiden rakentami- elokuussa 1960, ja TVH on esittänyt tien
30472: sen osalta jälkeenjäänein Keski-Suomessa. rakennusmäärärahoja valtion talousarvioon
30473: Yli 400 km.2 : n laajuisessa kunnassa on vain v:lle 1961 ja 1962. Hallitukset ovat kuiten-
30474: vajaat 30 km valtion kunnossapitämää maan- kin suhtautuneet asiaan kielteisesti. Tämän
30475: tietä. Tällainen jäJlkeenjääneisyys on luon- sekä paikallisen että kauttakulkuliikenteen
30476: nollisesti suuri vitsaus paikallisille asukkaille, kannalta erittäin tarpeelliseksi todetun tie-
30477: joiden valtaosa on pienviljelijöitä ja metsä~ suunnitelman toteuttamiseen pitäisi vihdoin-
30478: työläisiä. kin saada varoja valtion talousarvioon.
30479: Tieviranomaisetkin ovat näthneet tarpeelli- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
30480: seksi cyhtyä toimenpiteisiin alueen tiekur-
30481: juuden lievittämiseksi. TVH: n toimesta on että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
30482: tutkittu ja suunniteltu uusi tärkeä tie, joka tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
30483: kulkisi Virtain-Pihlajaveden maantieltä kan määräraha• mamttien rakennus-
30484: Ahteensalmen kohdalta Ähtärin kunnan ra- töiden aloittamiseksi Virtain-Pihlaja,.
30485: jalle. Tämä 15.5 km: n pituisen tien suunni- vede• maantieltä -Ähtärin kunnan ra-
30486: telma on valtioneuvostossakin vahvistettu jo jalle Pihlajaveden kunnassa.
30487: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
30488:
30489: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho.
30490: Olavi Kämäräinen. Siiri Lehmonen.
30491: Artturi Koskinen.
30492: 664
30493:
30494: IV,369. - Rah.al. N: o 36.
30495:
30496:
30497:
30498:
30499: A. Kosld.nen ym.: Määrärahan osoittamisesta virastotalon ra-
30500: kentamiseksi Karstulan kirkonkylään.
30501:
30502:
30503: E d u s k u n n a 11 e.
30504:
30505: Va:ltion toimenpitein on viime vuosina ryh- Tampereen postipiirin postitarkastaja toden-
30506: dytty eri puolille maatamme rakentamaan vi- nus. Posti työskentelee Karstulan Osuuskas-
30507: rastotaloja. Tämä on oUut täysin oikeaan san talossa, josta vuokrasopimus tehdään ny-
30508: osunut, sillä va:ltion virastojen hajanaisuus ja kyisin vuodeksi kerrallaan. - Vuosivuokrat
30509: monissa tapauksissa niiden suuri huutava valtiolle yhteensä ovat 2 616 240 mk.
30510: puutteellisuus on aiheuttanut ja jatkuvasti Karstulan kunnanvaltuusto kokouksessaan
30511: aiheuttaa suorastaan ylitsepääsemättömiä es- helmikuun 13 päivänä 1956 yksimielisellä pää-
30512: teitä kehittyvässä yhteiskunnassa. Puutteelli- töksellä lahjotti tontin va:ltion virastotalon
30513: suus ei ole ainoastaan iJ.irkekeskulksissa ja kau- paikaksi. Tontti on erotettu ja huudatettu
30514: pungeissa tuntuva, vaan sama ahdinkotila valtiolle 20. 12. 1958. - Virastotalon piirus-
30515: vallitsee maaseudun suurimmissa kirkonky- tusluonnokset ovat rakennushallitU'ksessa me-
30516: lissä. neillään, joten rakentamisvaihe alkaa rakenta-
30517: Karstula on kunta Keski-Suomessa, jossa mispäätöksen jälkeen välittömästi. Näinollen
30518: eletään tilanteessa, jossa vrultio ei omista min- tarvittaisiin määräraha rrukennustöiden alka-
30519: käänlaista huoneistoa, jossa valtion virastot mista varten.
30520: toimivat. Vuokrahuoneistoissa työskentelevät Edellä lausumaamme viitaten kunnioittaen
30521: va1tion verotoimisto, nimismiehen kanslia, ehdotamme,
30522: käräjät; poliisiJput!ka sijaitsee maanviljelijän
30523: asuntoon järjestetyssä huoneessa, posti- ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
30524: lennätintoimistoUa on varsinaista virkatilaa tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
30525: 108 m2. Postiliikenne on vuokra-ajan ku- kan määrärahan virastotalon rakenta-
30526: luessa kasvanut niin, että virkatilaa tarvittai- miseksi Karstulan kirkonkylään.
30527: siin hliree!Hsesti n. 160 m2. Tämän on myös
30528: H~lsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1962.
30529:
30530:
30531: Artturi Kosld.nen. Matti Koivunen. Mauno Pohjonen.
30532: Pentti Sillantaus. Veikko Hyytiä.inen. Arvo Ahonen.
30533: 665
30534:
30535: IV,370.- Rah.al. N: o 37.
30536:
30537:
30538:
30539:
30540: A. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta virastotalon ra-
30541: kentamiseksi V iitasaaren kirkonkylään.
30542:
30543:
30544: E d u s k u n n a 11 e.
30545:
30546: Valtion suunnitelmissa on täHä hetkellä pua nelostien valmistuttua, olisi mieles-
30547: useita kymmeniä virastotaloja eri puolille tämme kiireellisesti pantava rakennustyö
30548: maatamme. - Viitasaari on yksi niistä Kes- käyntiin jo paikkakunnan työllisyystilanne
30549: ki-Suomen läänin maalaiskunnista, jonne vi- huomioiden. - Asian kiireellisyyttä puoltaa
30550: rastotalon hanke on ollut vireillä useita vuo- postitoimiston, verotoimiston, sekä puhelin-
30551: sia. Kunta on lruhjoittanut valtiolle tontin keskuksen tilojenahtaus ja puutteellisuudet,
30552: kirkonkylän keskustasta, torin varrelta ja ra- jotka ovat vuokrahuoneistoissa.
30553: kennushrullitus on jo laadituttanut piirus- Edellä lausumaamme viitaten ehdotamme
30554: tukset taloa varten, puuttuu vain rakenta- kunnioittaen,
30555: mispäätös sekä määräraha rrukennustöiden al-
30556: kamista varten. että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
30557: Kun valtion eri virastojen työskentely hoi- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
30558: detaan puutteellisissa sekä ahtaissa oloissa kan määrärahan virastotalon rakenta-
30559: vuokrahuoneistoissa ja kun lisäksi pitäjän miseksi V iitasaaren kirkonkylään.
30560: alueella olevat työllisyystyöt alkavat lop-
30561: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
30562:
30563: Artturi Koskinen. Veikko Hyytiäinen.
30564: Pentti Sillantaus. Mauno Pohjonen.
30565: Arvo Ahonen.
30566:
30567:
30568:
30569:
30570: 84 E 219/62
30571: 666
30572:
30573: IV,371. - Rah.al. N: o 38.
30574:
30575:
30576:
30577:
30578: A. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakenta-
30579: miseksi Matosalmen ylitse.
30580:
30581:
30582: E d u s k u n n a ll e.
30583:
30584: Suunnitelma maantien rakentamisesta rella ääntenenemmistöllä päätti kannattaa
30585: Saarijärven kirkonkJ"lästä Myllymäen ase- tien ja sillan rakentamista Matosalmen van-
30586: malle on ollut valmistelun alaisena kirkon- han lossin kautta. Mainittakoon mm., että
30587: kylässä ja sen läheisyydessä kahden vaihto- Haapajärven-Suolahden rautatien valmis-
30588: ehdon pohjalla. Toinen niistä tarkoittaa tuttua nyttemmin voidaan Matosalmen ve-
30589: uuden tien rakentamista Roikolankosken sistöalueen puuta kuljettaa melkoisessa mää-
30590: kautta ja toinen Matosalmen yli ja nyttem- rin rautateitse. Kun saman vesistön ail.apuo-·
30591: min sillan rakentamista salmeen ns. vanhan lella parhaillaan suoritetaan vesistön sään-
30592: lossin paikalle. Aikaisemmat laskelmat viime nöstelyjärjestelyjä voimalaitoksen rakenta-
30593: mainitun suunnan suhteen koskivat nim. tien mista varten, ne ennenpitkää tulevat nähtä-
30594: ja sillan tekoa nykyisen tien ja siinä olevan västi vaatimaan puiden nippukuljetuksen
30595: lossin paikalle, johon sillan teko olisi vaa-· myös Matosalmessa, jolloin sillan rakentami-
30596: tinut kohtuuttoman suuret kustannukset. nen siihen lyhyempine jänneväleineen tulee
30597: Lähinnä tämän sekä eräiden muiden syiden ilmeisesti halvemmalksi kuin tähän mennessä
30598: vuoksi asettuikin mm. asianomainen tie- ja on arvioitu. Tiet Saarijärven kirkonkylässä
30599: vesiralkennuspiiri kannattamaan Roikolan- alkavat olla jo pääosiltaan valmiit ja nii-
30600: kosken siltaa. Paikallisen väestön taholta den perusteella voidaan todeta, että mel~
30601: anottiin kuitenkin tarkempaa tutkimusta keimpä haita:tta liikenteessä tiellä voidaan
30602: tiesuunnan suhteen myös Matosalmessa ole- Matosalmen suunnassa tuleva tie yhdistää
30603: van vanhan lossin paikallle. Kun tämä oli Viitasaarelle, Kokkolaan, Jyväskylään ja
30604: suoritettu, saatettiin todeta, että tien ja sil- Kannonkoskelie menevien teiden risteykseen
30605: lan ralkentaminen Matosalmen vanhan lossin nyt rautatien alikulkusiltoineen valmistu-
30606: kautta tulisi halvemmaksi kuin niiden raken- neeseen tiekieru:kkaan. Asutuksen laajene-
30607: taminen nykyisen uuden lossin paikalle, jos- minen Saarijärven kirkonkylässä tapahtuu
30608: kin ilmeisesti jonkin verran kalliimmaiksi myös pääosiltaan läntiseen suuntaan, j()ka
30609: kuin Roikolan suunnan tie. Niinpä saattoi kuuluu tämän lossitien vaikutuspiiriin sa-
30610: asianomainen piiri-insinööri lausunnossaan moinkuin sen vaikutuspiiriin kuuluvilla asu-
30611: tie- ja vesirakennushallitukselle 16. 11. 1959: tusalueilla lossin toisella puolella. Mainitta-
30612: /3206 Matosalmen siltasuunnitelmasta to- koon myös, että tie Roikolankosken kautta1
30613: deta, että ,Nähdäkseni siltasuunnitelmallakin Saarijärven kirkonkylään olisi n. 4 km pi~
30614: on sellaisia etuja, että se vanhan lossipaikan tempi kuin Matosalmen kautta. Ja vielä
30615: kohdalla vielä on otettava harkittavaksi en- tulkoon todetuksi, että joka tapauksessa jou-
30616: nenkuin lopullinen ratkaisu tehdään." dutaan myöskin Matosalmen kautta kulkeva
30617: Mutta näiden suunnitelmien laatimisen lossitie jatkuvasti pitämään suurine kustan-
30618: kanssa samanaikaisesti tapahtuikin Saarijär- nuksineen kunnossa, vaikka tie rakennettai-
30619: ven 'kirkonkylän seuduilla tien suuntaankin siinkin Roikolankosken kautta, sillä nyt jo
30620: vaikuttavaa kehitystä monessa eri suhteessa; laaja ja yhä lisääntyvä asutus lossin toisella
30621: Kuvaavaa tässä mielessä on mm. että kun puolella sen ehdottomasti vaatii. Yleiseltä
30622: Saarijärven kunnanvaltuusto oli aikaisemmin kannalta ei myöskään oie tarkoituksenmu·
30623: asettunut kannattamaan Roikolankosken kaista, että näin nopeasti kehittyvää ja elin-
30624: suuntaa, se kokouksessaan 21. 6. 1960 suu- voimaista paikkakuntaa kuin Saarijärven
30625: IV,371.- A. Koskinen ym. 667
30626:
30627: kil'konkylän seutu on, olisi jätettävä ja ai- Matosalmen suunta monista syistä olisi näh-
30628: van sen keskuksen vieressä ja merkittävässä tävästi Roikolan:kosken suuntaa edullisempi,
30629: liikennesuunnassa lossikuljetuksen varaan. olisi tie siltoineen rakennettava Matosalmen
30630: Matosalmen suunnalla tie hyödyttäisi kaik- kautta.
30631: kia Myllymäen ·tien twrvitsijoita ja erikoi- Kun lopullista päätöstä tien suunnasta ky-
30632: sesti lossin ja Ma~hlunjärven länsipuolen lä-' seisessä kohteessa ,ei ole tehty, puoltavat tätä
30633: hes 1 000 asukasta. Kun alueen tieolot muu- Matosalmen tien suuntaa niin monet ja mie-
30634: toinkin kaipaisivat parantamista on Saari- lestämme ratkaisevan tärkeät tekijät, että sen
30635: järven kunnan tielautakunta suunnitellut ra.. toteuttamisen pitäisi voida tapahtua kiireel-
30636: kennettavaksi n. 4 km pituisen tien Muitta- lisesti. Tämän vuoksi olemmekin sitä mieltä,
30637: rin kylästä Taipaleeseen. Tämä tie mm. ly- että tarkoitukseen olisi jo tässä vaiheessa va-·
30638: hentäisi matkaa Matosalmen kautta Saari- rattava määräraha, joHa työt voitaisiin
30639: järven kirkolle 7-8 km Muittarin ikylästä, panna alulle.
30640: jossa parhaillaan suoritetaan mel"kittäviHä. Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
30641: malmilöydöksillä syväkairauksia. kunnioittaen,
30642: Sillan rakentaminen Matosa:lmeen ei vai-
30643: :keuttaisi kenenkään kulkuy:hteyksiä, mutta että Eduskunta ottaisi vuoden 1963·
30644: Roikolankosken suunta haittaisi suuresti los- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
30645: sia lähellä asuvien yhteyksiä, kun lossin markan määrärahan lopullisen suun-
30646: käyttöä kuulemma kustannussyistä vähennet- nitelman laatimista ja töiden aloitta-·
30647: täisiin. Silta MatosaJmeen olisi myös omiaan mista varten maantien rakentamiseksi
30648: lisäämään jo huomattavaa asutusta salmen Saarijärven kirkonkylästä Matosalmen
30649: Mahlun puolella. Ottaen huomioon ne monet ylitse vanhan lossin paikalle tehtä-
30650: painavat edut, jotka nykyaikaisessa liiken- vine siltoineen Saarijärven-Mylly-
30651: teessä silta tarjoaa yleensä lossikuljetukseen mäen maantiellä.
30652: verrattuna sekä sen, että tässä tapauksessa
30653: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1962.
30654:
30655: Artturi Koskinen. Arvo Ahonen.
30656: Vllho Leivonen. Veikko Hyytiäinen.
30657: Pentti Sillantaus.
30658: 668
30659:
30660: IV,372. - Rah.al. N: o 39.
30661:
30662:
30663:
30664:
30665: A. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakenta-
30666: miseksi Riuttasalmeen.
30667:
30668:
30669: E d u s kun n a ll e.
30670:
30671: Mäntän-Keuruun-Multian-Väätäisten- paus, jossa koululapsia täyteenahdettu linja-
30672: Karstulan tiejaksolla on Karstulan kirkon- auto jäi roikkumaan keula maalla ja perä
30673: kylässä Riuttasalmen lossi, jota käyttää päi- lossilla veden päälle. Onnettomuus oli siis
30674: vittäin n. 200 moottoriajoneuvoa. Salmeen hiuskarvan varassa.
30675: laatii Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiiri Liikenteen vilkkaus sekä sen voimakas
30676: suunnitelmaa sillan r81kentamiseksi. Silta- kasvu kuin myös KeSki-Suomen vesi" ja ra-
30677: suunnitelma, Karstulan kk: n tiesuunnitelmat kennuspiirin antama lausunto Riuttasalmeen
30678: ja rakennuskaava laaditaan samanaikaisesti ra;kennettavan sillan rakentamisesta kiireelli-
30679: ja yhteistoiminnassa valtion ja kunnan vi- senä sekä lossin liikenteen kustannusten kal-
30680: ranomaisten kanssa. Täten tulevat kaikki nä- leus että matkustajille vaaralliseksi osoittau-
30681: kökohdat mahdollisimman hyvin otetuiksi tunut liikenne osoittavat rakennettavan sillan
30682: huomioon. Kun lossien 'kunnossapito ja tarpeellisuuden.
30683: käyttö sekä niihin liittyvien talviteiden jää- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
30684: dyttäminen ja auraus ovat huomattavan kal- tamme,
30685: liita, on suorastaan taloudellisesti kannatta-
30686: vaa rakentaa silta silloin, kun se teknillisesti että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
30687: on helppo. Mitään erikoisia vaikeuksia ei tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
30688: tiettävästi Riuttasalmessa:kaan ole. Taloudel- kan määrärahan Karstulan kirkonky-
30689: lisiin seikkoihin voidaan vielä lisätä lossien län välittömässä läheisyydessä olevaan
30690: vaarallisuus sekä odotusajat ruuhka- ja uitto- Riuttasalmeen rakennettavan sman ra-
30691: aikoina. Vaarallisuudesta voidaan hyvänä esi- kentamiseksi.
30692: merkkinä mainita juuri Riuttasalmesta ta-
30693: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
30694:
30695: Artturi Kosldnen. Arvo Ahonen. Artturi Jämsen.
30696: 669
30697:
30698: 1V,373. - Rah.al. N: o 40.
30699:
30700:
30701:
30702:
30703: Kosola ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapuan yhteislyseon
30704: lisärakennuksen rakentamiseen.
30705:
30706:
30707: E d u s k u n n a ll e.
30708:
30709: Lapuan yhteislyseon lisärakennuksen pii- Kotitalouden opetukseen nyt 'käytettävät
30710: rustukset on hyvä:ksytty kouluhallituksessa tilat ovat niin pienet ja tarkoitukseen sopi-
30711: jo noin 2 vuotta sitten, mutta rakentamiseen mattomat purettavassa puurakennuksess31,
30712: ei ole vieläJkään ryhdytty. Tilanahtaus ko~ ettei niiden kunnostaminen voi tulla kysy-
30713: lussa on suuri. Oppilaita on 760, luokkia 23 mykseenkään. Myöskin työllisyyden turvaa-
30714: ja varsinaisia luokkahuoneita on vai 18. Eri- miseksi Lapuan seudu'lla on edellä mainitun
30715: koisesti kotitalouden ja luonnonopin opetus rakennustyön aloittaminen tarpeellista.
30716: kärsii nykyisistä puutteellisista tiloista. Ra- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
30717: kennettavaan lisärakennukseen tulisivat ti- nioittaen,
30718: lat lähinnä näitä varten.
30719: Fysiikkaa ja kemiaa opetetaan koulussa että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
30720: nyt 11 luokalla, joten luonnonopin luokka tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar-
30721: on niin varattu, ettei kaikilla kyseisten ainei- kan määrärahan Lapuan yhteislyseon
30722: den tunneilla sitä voida käyttää eikä oppilas- lisärakennuksen rakentamista varten.
30723: töitä voida tehdä tyttöluokilla olle'kaan ja
30724: poikaluokillakin vain vähäisessä määrin.
30725: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
30726:
30727: Niilo Kosola.. Reino Ala.-Kulju.
30728: :Matti Raipala. B.. Hallberg.
30729: 670
30730:
30731: IV,374. - Rab..al. N: o 41.
30732:
30733:
30734:
30735:
30736: Kuoppala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaskister~r-Kauha
30737: joen maantien parantamlissuunnitelman toteuttamiseksi.
30738:
30739:
30740: Eduskunnalle.
30741:
30742: Keski-Suomen yhdistämistä Kaskisten sa- vastavat selvästi raskaan kaukoliikenteen suu-
30743: tamaan, joka on auki miltei ympäri vuoden, ruutta. Kestopäällysteisen tien rakentamis-
30744: raskasta liikennettä kestävällä maantiellä on rajana pidetääm 2 000 tonnia ja tästä syystä
30745: tutkittu eri tieosuuksilla jo usean vuoden tie onkin suunniteltu rakennettavaksi öljy-
30746: ajan. Nyt on tiesuunnan ensimmäinen osa, soratienä. Eteläisen osan Etelä-Pohjanmaata
30747: Kaskisten - Kauhajoen maantien paranta- taloudellisen kehityksen kannalta on välttä-
30748: missuunnitelma lopullisessa hyväksymisvai- mätöntä kunnollisten liikenneväylien aikaan-
30749: heessa. Suunnitelman kustannusarvio on n. saaminen. Tämä alue on huomattava vajaa-
30750: 1260 milj. mk, josta siltojen osuus on n. työllisyysalue. Työllisyyden ylläpitämiseksi
30751: 90 milj. mk. Tämän tieosan pituus on 59.2 valtiovalta onkin joutunut tällä alueella jär-
30752: km ja suunnitelman mukaan tie rakennetaan jestämään julkisilla varoilla työtilaisuuksia,
30753: 8 m leveänä 1 lk: n öljysoratienä. josta huomattavin on viime vuosina ollut
30754: Suunnitelman toteuttamisen kiireellisyy- Vaasan - Porin valtatie. Kun tämä työ on
30755: den puolesta voidaan esittää useita seikkoja. nyt melkein valmis, on uusien työtilaisuuk-
30756: Liikenne on vuosi vuodelta tällä tieosalla li- sien aikaansaamiseksi tarpeellista ryhtyä
30757: sääntynyt ja rakenteeltaan muodostunut Y'hä toteuttamaan Kaskisten- Kauhajoen maan-
30758: enemmän raskasta puutavarankuljetusta kä- tien parantamissuunnitelmaa.
30759: sittäväksi. Syksyllä 1960 suoritetun liikenne- Edellä esitetyn perusteella esitämme,
30760: laskelman mukaan oli Teuvalla Ravin tien-
30761: risteyksessä Teuvan kirkonkylään päin lii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
30762: kenne 422 ajoneuvoa ja 2149 bruttotonnia tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mar-
30763: sekä Kainaston Mattilan osuudella Kauha- kan määrärahan Kaskisten - Kauha-
30764: joella 492 ajoneuvoa ja 2 262 bruttotonnia. joen maantien parantamissuunnitel-
30765: Nämä kaksi risteystä ovat paikallisen liiken- man toteuttamista varten.
30766: teen kannalta hiljaisimpia, joten luvut ku-
30767: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
30768:
30769: Väinö Kuoppala. Reino Ala-Kulju.
30770: 671
30771:
30772: IV,375. - Rah.al. N: o 42.
30773:
30774:
30775:
30776:
30777: Kuusinen ym: Määrärahan osoittamisesta kirjallisuuspalkin-
30778: noiksi.
30779:
30780:
30781: E d u s k u n n a 11 e.
30782:
30783: Rahan arvon alentuessa ja valtion nou- jääneet huomattavasti jälkeen yksityisten ra-
30784: dattaman johdonmukaisen kulttuuripolitii- hastojen vuosittain jakamista apurahoista
30785: kan puuttuessa ovat valtion kirjalliset apu- tai palkinnoista. Kun lisäksi viimemainitut
30786: rahat menettäneet jatkuvasti merkitystään. rahastot vielä jakavat vuosittain tai määrä-
30787: Vanhin valtion apurahoista on ns. valtion vuosittain suuria kunniapalkintoja asian-
30788: plrlkinto, joka kunakin vuonna jaetaan edel- omaisen kirjailijan koko tuotannosta tai elä-
30789: lisenä vuonna eniten ansiotuneista kirjoista, mäntyöstä, jää valtion palkinto kokonaan
30790: ei kuitenkaan sellaiselle kirjailijalle, jonka toisarvoiseksi. Vaikka yksityisistä rahastoista
30791: edellinen palkittu teos on katsottu äsken il- tietenkin on kehittynyt huomattava apu kult-
30792: mestynyttä paremmaksi Tämä palkinto an- tuurielämälle, on pidettävä luonnottomana,
30793: netaan pyytämättä ja niiden lukumäärä ja että valtio ei ensisijaisesti palkitse kansalais-
30794: suurus vaihtelee jonkin verran, suomenkielis- tensa koko maan kulttuurin hyväksi suorit-
30795: ten kirjailijoiden osalta 6-10 vä:lillä, ruot- tamia tekoja. On sitäpaitsi huomioon otet-
30796: sinkielisten 2-3 välillä vuosittain kaikkiaan tava, että yksityisissä rahastoissa helpommin
30797: 2 milj. mk:n suuruisesta määrärahasta. Pal- kuin valtion kirjallisessa lautakunnassa pää-
30798: kintojen suuruus on ollut 100 000-150 000 see määräämään jokin yksipuolinen kaupal-
30799: mk. Kun valtion palkinto vielä vuosisadan lisia tai poliittisia intressejä edustava suunta.
30800: alussa esimerkiksi oli 4 000 kultamarkkaa, Valtion palkinnon arvon kohottamiseksi olisi
30801: saattaa hyvin havaita, miten mitättömäksi myös niihin liitettävä vuosittain tai määrä-
30802: tämä ainoa pyytämättä annettava valtion vuosittain jaettava 1000 000 mk:n suurui-
30803: kunnianosoitus on tullut. nen kunniapalkinto tunnustukseksi asiaomai-
30804: Käsittääksemme pienen palkinnon nosta- sen kirjailijan koko tuotannosta ja elämän-
30805: minen ainakin 300 000 mk: aan ja suuren työstä.
30806: palkinnon 500 000 mk: aan korottaisi sen Edellä olevan perusteella ehdot.amme,
30807: merkitystä. Sama pätee luonnollisesti myös
30808: muihin valtion taidepalkintoihin. Palkintoja että Eduskunta ottaisi mwden 1963
30809: jaettaessa olisi tietenkin otettava huomioon, tulo- ja menom·vioon 5 000 000 mar-
30810: etteivät ne joutuisi samoille henkilölle, jotka kan määrärahan jaettavaksi vähintään
30811: jo ovat saaneet runsaasti apurahoja yksityi- 300 000 markan ja enintään 500 000
30812: sistä rahastoista. markan suuruisina kirjallisuuspalkin-
30813: Nykyisellään valtion palkinnot ovat ka- toina sekä 1 000 000 markan suurui-
30814: dottaneet kunniapalkinnon luonteensa ja sena kunniapalkintona.
30815: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
30816:
30817: Hertta Kuusinen. Kuuno Honkonen. Gösta Rosenberg.
30818: Irma Rosnen. Juho Mäkelä. Georg Backlund.
30819: 672
30820:
30821: IV,376.- Rah.al. N: o 43.
30822:
30823: Kuusinen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi Suo-
30824: men ja Neuvostoliiton kulttuurisopimuksen toteuttamista
30825: suorittaville järjestöille ja laitosille.
30826:
30827: E d u s k u n n a 11 e.
30828:
30829: Elokuun 27 päivänä 1960 allekirjoitettiin tykseHisten yhteyksien vahvistamista ja ke-
30830: Suomen ja Neuvostoliiton väliUä sopimus si- hittämistä sekä valmistelevat ja toteuttavat
30831: vistyksellisestä yhteistyöstä. Tässä sopimuk- näitä yhteyksiä koskevat käytännölliset toi-
30832: sessa molemmat osapuolet sitoutuvat kehittä- menpiteet.
30833: mään maittemme välisiä sivistyksellisiä suh- Sopimuksen merkitys Suomen ja Neuvosto-
30834: teita ja käytännössä olevia työmuotoja nou- liiton suhteiden edelleen kehittymiselle on
30835: dattaen ja sopimuksen sisältämien periaat- erittäin suuri. Sopimus varmistaa ja antaa
30836: teiden mukaisesti molempien maiden kanso- tunnustuksen jo ennen sopimuksen voimaan-
30837: jen välisten ystävällisten naavurisuhteiden tuloa tehdylle työlle sekä samalla laajentaa
30838: perusteella. Sopimuksen toisen artiklan mu- mahdollisuuksia sen edelleen kehittämiselle.
30839: kaisesti sopimuspuolet sitoutuvat edistämään Ottaen kuitenkin huomioon sopimuksen mu-
30840: valtuuskuntien ja sivistyslaitosten edustajien kaisesti työskentelevien järjestöjen ja laitos-
30841: sekä opettajien ja opiskelijoiden vastavuoroi- ten taloudelliset mahdollisuudet, sopimus jää
30842: sia vierailuja yhteistyön ja vaihdon kehittä- kuolleeksi kirjaimeksi, ellei näiden mahdolli-
30843: miseksi korkeimman. opetuksen, valistustyön, suuksia valtion antaman taloudellisen avun
30844: teatterin, elokuvan, kirjallisuuden, kirjasto- turvin tueta.
30845: toimen, kuvaamataiteiden ja musiikin aloilla. Arvion mukaan, joka suoritettiin v. 1958,
30846: Samoin sopimuspuolet sitoutuvat myös edis- täytyisi tarkoitukseen vuosittain saada n. 30
30847: tämään luentojen ja esitelmien, taiteilijoiden milj. mk:n lisäavustus, jotta sivistyksellinen
30848: vieraHunäytäntöjen, musiikki- ja teatterikap- yhteistyö nykyisessä laajuudessaan voitaisiin
30849: paleiden esitysten sekä taidenäyttelyiden jär- ylläpitää. Arviossa otettiin huomioon Suomi-
30850: jestämistä, toisen maan kaunokirjallisuuden Neuvostoliitto-Seuran, Suomen ja Neuvosto-
30851: tuotteiden kääntämistä ja julkaisemista liiton keskeisen tieteellis-teknillisen yhteistyö-
30852: omissa maissaan sekä yhteiskunnallisten jär- toimikunnan, Neuvostoliitto-Instituutin ja
30853: jestöjen sekä luovan työn edustajien yhdis- Lenin-museon lisärahoituksen tarve. Kun tä-
30854: tysten välisten yhteyksien laajenemista. hän lisätään esim. yliopistojemme, Suomen
30855: Kolmannessa, neljännessä ja viidennessä Kansallisopperan, teattereiden ym. laitosten
30856: artihlassa sopimuspuolet sitoutuvat edistä- lisärahoituksen tarve, nousee ko. tarkoituk-
30857: mään maiden välistä radio-, televisio-, eloku- siin tarvittava määräraha edellä sanottua
30858: vatoimintaa, urheilijärjestöjen yhteistyötä ja suuremmaksi.
30859: matkailua. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
30860: Kuudennessa artiklassa sopimuspuolet si-
30861: toutuvat antamaan tukensa asianomaisille että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
30862: Suomen ja Neuvostoliiton ystävyysyhdistyk- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
30863: sille sekä niille sivistyslaitoksille, yhteiskun- kan määrärahan valtion avustuksen
30864: nallisille, urheilullisille ja muille laitoksille, antamiseksi Suomen ja Neuvostoliiton
30865: järjestöille ja yhdistyksille, jotka suoraan kulttuurisopimuksen toteuttamista suo-
30866: neuvotteluyhteyden kautta edistävät sivis- rittaville järjestöille ja laitoksille.
30867: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
30868:
30869: Hertta Kuusinen. Yrjö Murto.
30870: G. Henriksson. Matti Kekkonen.
30871: K. Kilpi.
30872: 673
30873:
30874: IV,377. - Ra.b..a.l. N: o 44.
30875:
30876:
30877:
30878:
30879: Kuusinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen toi-
30880: mittamiseksi korkeamman musiikinopetuksen uudelleen
30881: järjestämisestä.
30882:
30883:
30884: Eduskunnalle.
30885:
30886: Maamme musiikinopetuslaitdksista vain jakkaimillakaan oppilailla ei ole aina varoja
30887: Sibelius-Akatemialla on virallisluontoinen edes tarpeellisten nuottien hankkimise~n
30888: asema. Sen ylläpitomenoihin valtio osallis- omista soittovälineistä puhumattakaan, ja
30889: tuu suurelta osalta ja siinä suoritetut tut- vaikka monin kieltäymyksin voisi opiskelua
30890: 'kinnot antavat kelpoisuuden korkeampaa suorittaa varsin pitkällekin, ei siitä saadulla
30891: musiikkikoulutusta edellyttäviin virkoihin ja todistuksena ole virallisesti tunnustettua mer-
30892: toimiin. Sibelius-Akatemia voi tyydyttää kitystä.
30893: maamme musiikinopetustarpeesta kuitenkin Koska sanottua maamme musiikinopetuk·
30894: vain vähäisen osan, koska sen oppilasmäärä sessa nykyisin vallitsevaa tilaa on pidettävä
30895: on vuosittain ainoastaan 600-700. maamme arvolle kulttuurivaltiona suorastaan
30896: Eri puolilla maata toimivat yksityiset mu- alentavana, olisi valtion toimenpitein ryhdyt-
30897: siikkiopistot ja kansankonservatoriot suorit- tävä kiireellisesti toimenpiteisiin korkeam-
30898: tavat musiikinopetuksen alalla erittäin arvo- man musiikinopetuksen uudelleen järjestä-
30899: kasta työtä. Niiden opettajat ovat yleensä miseksi. Tämän vuoksi ehdotamme kunnioit-
30900: varsin päteviä ja oppilasaines lahjakasta. tavasti,
30901: Oppilaita näissä musiikinopetuslaitoksissa on
30902: vuosittain noin 5 500--6 000. Monet musiik- että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
30903: kiopistot ja kansankonservatoriot ovat kui- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
30904: tenkin suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. määrärahan käytettäväksi tutkimuk-
30905: V:n 1962 tulo- ja menoarviossa on niiden tu- sen toimittamiseen siitä, miten kor-
30906: kemiseen varattu veikkausvoittovaroista vain keampi musiikinopetus maassamme
30907: yhteensä 30 milj. mk:n määräraha. (Lisä- olisi valtion toimesta tai sen nykyistä
30908: avustus Sibelius-Akatemialle samalta momen- laajemmalla osanotolla uudelleen jär-
30909: tilta on 69.5 milj. mk.) Useilta opistoilta jestettävä.
30910: puuttuvat vakituiset opetushuoneistot, lah-
30911: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
30912:
30913: Hertta Kuusinen. Irma Rosnell.
30914: Aarne Saarinen. Eino Tainio.
30915: Irma Torvi.
30916:
30917:
30918:
30919:
30920: 85 E 219/62
30921: 674
30922:
30923: IV,378. -Rah.al. N:o 45.
30924:
30925:
30926:
30927:
30928: Kämäräinen ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakenta-
30929: miseen Matilanvirran yli Sumiaisissa.
30930:
30931:
30932: E d u s k: u n n a 11 e.
30933:
30934: Jyväskylän-Kuopion ja nelostien välinen kautta suuntautuva liikenne jatkuvasti li-
30935: Sumiaisten kautta kulkeva yhdystie on suh- sääntynyt. Aikansa elänyt lossiliikenne olisi
30936: teellisten vilkkaasti liikennöity. Se yhdistää ensi tilassa korvattava lossin tilalle rakennet-
30937: toisiinsa kaksi vilkasliikenteistä päätietä. tavalla sillalla.
30938: Liikennettä haittaa kuitenkin suuresti Su- Ottaen huomioon tarpeelliset liikenne- ja
30939: miaisten kunnassa oleva Matilanvirran lossi. työllisyysnäkökohdat olisi sillan rakennus-
30940: Jo useita vuosia on tämän liikennehaitan työt saatava alkuun jo ensi vuonna.
30941: poistamiseksi TVH:n toimesta suoritettu tut- Edellä mainitun perusteella ehdotamme,
30942: kimus- ja suunnittelutöitä sillan rakentami-
30943: seksi virran yli. Nämä suunnitelmat ovat että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
30944: nyt jo valmistuneet. Samoin vesistötoimikun- tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar-
30945: nan toimesta on jo suoritettu tarpeelliset, sil- kan määrärahan sillan rakentamiseksi
30946: lan ra:kentamista puoltavat tutkimukset. Sumiaisten kunnassa olevan Matilan-
30947: Nykyisen tilanteen vallitessa on yhdystien virran yli.
30948: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
30949:
30950: Olavi Kämäräinen. Siiri Lehmonen. Matti Koivunen.
30951: 675
30952:
30953: IV,379.-B.ah.al. N:o 46.
30954:
30955:
30956:
30957:
30958: Kämäräinen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ta-
30959: loudellisiin vaikeuksiin joutuneille kunnt'lle.
30960:
30961:
30962: Eduskunnalle.
30963:
30964: Nykyinen talouspoliittinen kehitys yleensä via tehtäviä kansalaiskoulujen, ammattiope-
30965: ja lukuisten yleisten yhteiskunnallisten teh- tuksen, terveydenhoidon, vanhusten huollon
30966: tävien kustannusten siirtäminen kunnille val- ja tiekysymysten aloilla. Näistä ja monista
30967: tion toimesta ja valtion avustusten suhteel- muista kustannuksia lisäävistä tehtävistä
30968: lisen osuuden pieneneminen on maassamme kunnat eivät muuten selviä kuin jatkuvasti
30969: johtanut kunnallisen verorasituksen jatku- lisäämällä kunnallista verorasitusta. Ratkai-
30970: vaan kasvuun. Epä:kohtana on myös vero- suna kuntien taloudellisten rasitusten kasvun
30971: rasituksen jyrkentynyt erilaisuus kuntien estämiseksi on välttämätöntä pikaisesti uudis-
30972: kesken. taa kuntien valtionapujärjestelmä siten, että
30973: Maassamme ei vielä 5 vuotta sitten ollut yleisten yhteiskunnallisten tehtävien kustan.
30974: ainoatakaan kuntaa, missä äyrin hinta olisi nukset ratkaisevalta osalta suoritetaan val-
30975: ollut 14 mk tai sitä korkeampi. Sen sijaan tion varoista. Nykyisessä tilanteessa olisi kui.
30976: kuluvana vuonna toimitetussa verotuksessa tenkin välttämätöntä väliaikaisin toimenpi-
30977: tällaisten kuntien luku oli jo 66, ja 15 mk: n tein ryhtyä tasoittamaan kunnallisen vero-
30978: korkeampi äyrinhinta on jo 8 kunnassa. rasituksen epätasaisuutta valtion ylimääräi-
30979: Kunnallisen verorasituksen kohoamiseen senä rahoitusavustuksella.
30980: vaikuttavista vaikuttavista tekijöistä voidaan Edellä mainitun perusteella ehdotamme,
30981: mainita mm. kansakoulujen vuotuismenot,
30982: terveyden- ja sairaanhoidon nettomenot, että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
30983: kansaneläkkeen tukiosuudet, työttömyyden tulo- ja menoarvioon 500 000 000 mar-
30984: kustannukset sekä !kuntainliittojen maksu- kan määrärahan käytettäväksi ylimää-
30985: osuudet. Tulevien vuosien kohdalta kehitys räisinä avustuksina taloudellisiin vai-
30986: on huolestuttava sen vuoksi, että kunnilla keuksiin joutuneille kunnt'lle.
30987: on edessäpäin suuria kustannuksia aiheutta-
30988: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
30989:
30990: Olavi Kämäräinen. Lyyli Koskinen. H. Tauriainen.
30991: Siiri Lehmonen. Veikko Rytkönen. Aarne Pulkkinen.
30992: Toivo Asvik. Hemming Lindqvist. Aleksi Kiviaho.
30993: Pentti Liedes. lYiatti Koivunen. Toivo NUranen.
30994: 676
30995:
30996: IV,380. -Rah.al. N:o 47.
30997:
30998:
30999:
31000:
31001: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta siltojen rakenta-
31002: miseksi Kemijärven-Posion maantiellä oleviin Kaisan- ja
31003: Lantunginsalmeen.
31004:
31005:
31006: Eduskunnalle.
31007:
31008: Aikaisemmin on tehty jo lukuisia aloit- salmen lossi. Kun Kemijärvestä muodoste-
31009: teita siltojen rakentamiseksi Kemijärven- taan Kemijoen vedensäännöstelyn yhteydessä
31010: Lehtolan-Posion välisellä maantiellä oleviin allas, tulee talvella salmien ylitys jäitse mah·
31011: Kaisan- ja Lantunginsalmeen. Siltoja ei kui- dottomaksi. Esitämmekin kunnioittavasti,
31012: tenkaan ole vielä rakennettu. Liikenne mai-
31013: nitulla tiellä on jatkuvasti lisääntynyt. että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
31014: Niinpä salmien lossit joutuvat kesäisin kul- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
31015: jettamaan autoja keskimäärin 150 kpl. vuo- markan määrärahan siltojen rakenta-
31016: rokaudessa. Erityisen suuresti liikennettä miseksi Kemijärven-Lehtolan-Po-
31017: haittaava on se, että näiden lossien lisäksi sion maantiellä oleviin Kaisan- ja
31018: on 15 km: n matkalla myös kolmas, Lehto- Lantunginsalmeen.
31019: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
31020:
31021: Ola.vi Lahtela.. Heikki Hasu.
31022: 677
31023:
31024: IV,381.- Rah.al. N: o 48.
31025:
31026:
31027:
31028:
31029: Lahtela. ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
31030: miseksi Sodankylän Orajärven kylästä Pelkosenniemeflr-
31031: Sodankylän maantielle.
31032:
31033:
31034: Eduskunnalle.
31035:
31036: Maantien rakentaminen Sodankylän Ora- työllisyysohjelmaansa. Esitäm.mekin kunnioit-
31037: järven kylästä Pelkosenniemen-Sodankylän tavasti,
31038: maantiehen on ollut vireillä mainitun tien
31039: valmistumisesta alkaen. Asiasta on tehty lu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
31040: kuisia eduskunta-aloitteita ja Sodankylän tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
31041: kunta on esittänyt siitä useita toivomuksia. markan määrärahan tien rakentami-
31042: Nytkin kunta on ottanut mainitun tien ra- seksi Sodankylän kunnan Orajärven
31043: kentamisen kiireellisimpänä ja tärkeimpänä kylästä Pelkosenniemen-Sodankylän
31044: maantielle.
31045: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
31046:
31047: Olavi Lahtela.. Heikki Ba.su.
31048: 678
31049:
31050: IV,382.-Rah.al. N:o 49.
31051:
31052:
31053:
31054:
31055: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta yhdysmaantien ra-
31056: kentamiseksi Hietalasta Hanhimaahan Kittilän kunnassa.
31057:
31058:
31059: Eduskunnalle.
31060:
31061: Lapin läänissä olevan Kittilän kunnan paljon autoja ja ulkolaista polttoainetta. Jos
31062: keskuksesta on rakennettu aikanaan tie Kui- yhdystie olisi, voitaisiin suorittaa sama työ
31063: vasalmen ja Kiistalan kylien kautta Hieta- puolta vähemmillä kuljetusvälineillä ja sääs-
31064: laan, jonka tien pituus on noin 40 km ja tää paljon polttoainetta ja autoja sekä alen·
31065: toinen tie Sirkan kylästä Könkään kylän taa kuljetuskustannuksia. Kyseessäolevan yh-
31066: ja Hanhimaan kylän kautta Karhulaan ja dystien rakentamisesta olisi myöskin suuri
31067: edelleen Lokkaan. Näiden kahden pitkän tien hyöty valtion metsätaloudellekin, koska kum-
31068: väli mainitun Hanhimaan kylän ja Hietalan mankin tien vaikutusalueella on paljon val-
31069: kohdalla on ainoastaan n. 9 km. Tälle n. tion metsämaita. Kun yhdystie monestakin
31070: 9 km pituiselle tiettömälle välille olisi raken- syystä on erikoisen tarpeellinen ja kun sillä
31071: nettava yhdysmaantie. Kun yhdystietä ei ole, hyödytetään valtion metsätalouttakin mo-
31072: on niiden, jotka asuvat mainituissa kylissä nessa muodossa, olisi sen rakentaminen toi-
31073: jos tahtovat päästä maantietä kylään tai toi- meenpantava kiireellisesti.
31074: seen, matkustettava yli 80 kilometrin pitui- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
31075: nen matka. Yhdystien rakentaminen jo tästä ehdotamme,
31076: syystä on erikoisen tarpeellinen. Kun yhdys-
31077: tietä ei ole ja molempien mainittujen teiden että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
31078: varsilla on paljon maataloutta harjoittavaa t·ulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
31079: väestöä, joissa tuotettu maito on kuljetettava kan määrärahan yhdysmaantien raken-
31080: autoilla kulutuskeskuksiin, on pakko ajaa tamiseksi Kittilän kunnassa olevien
31081: autolla edestakaisin samaa tietä ja samoin K uivasalmen-Kiistalan-Hietalan ja
31082: on tehtävä myöskin postiautojen ja kuorma- Sirkan-Könkään-Hanhimaan teiden
31083: autojenkin, mikä maksaa paljon ja kuluttaa välille Hietalasta H anhimaahan.
31084: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
31085:
31086: Olavi Lahtela.. Heikki Hasu.
31087: 679
31088:
31089: N,383. -Ra.h.al. N:o 50.
31090:
31091:
31092:
31093:
31094: Leinonen: Määrärahan osoittamisesta Iin yhteiskoulun crtta-
31095: miseksi valtion haltuun.
31096:
31097:
31098: Eduskunnalle.
31099:
31100: Iin yhteiskoulu on perustettu ja aloitta- omaisuuden (koulurakennus ja koulutontti)
31101: nut toimintansa v. 1924. Siitä lähtien se on arvo on 105 659 625 mk ja irtaimen omai-
31102: toiminut 3-luokkaisena keskikouluna v:een suuden arvo 5 000 000 mk. Koulun velat
31103: 1955 asti ja siitä lähtien 5-luokkaisena keski- olivat tilinpäätöksen mukaan 30. 6. 1960
31104: kouluna. V: n 1956 syksyllä aloitti toimin- 96 921 500 mk.
31105: tansa lukio ja koulu laajeni näin yliopistoon Lukukausimaksu on 12 000 mk. Vapau-
31106: johtavaksi oppikouluksi, josta ensimmäiset tuksia lukukausimaksuista on 12 %.
31107: ylioppilaat valmistuivat keväällä 1959. Koska rannikkokaistalla Oulusta Kemiin
31108: Iin yhteiskoulussa oli oppilaita lukuvuo- ja sisämaassa Iijoen alueella ei ole yhtään
31109: den 1960-1961 alkaessa 460. Näistä oli valtion oppikoulua ja koska koulun taloudel-
31110: Iistä 64.5 %, Yli-Iistä 14.5 %, Oulusta 7 %, linen tila on pysynyt jatkuvasti heikkona
31111: Kuivaniemeltä 2.4 %, Pudasjärveltä 2% ja sentähden, että koulua on jouduttu ylläpitä-
31112: 9.6 % seuraavista kunnista: Haukipudas, mään ja kehittämään pelkästään valtionavun
31113: Simo, Kemi, Suomussalmi, Kemin maalais- ja lukukausimaksujen turvin, kun Iin kunta
31114: kunta, Taivalkoski, Rovaniemi, Posio, Oulu- ei ole koulua taloudellisesti tukenut ja
31115: joki, Kiiminki, Tervola, Kemijärvi, Nurmes koska paikkakunta kuuluu maan köyhimpiin,
31116: ja Tampere. esitetään, että Iin yhteiskoulu otettaisiin
31117: Iin yhteiskoulun omistaja ja ylläpitäjä on valtion kouluksi.
31118: ollut vv. 1924--1945 Iin yhteiskoulun kan- Iin Yhteiskoulu Osakeyhtiö on viime ke-
31119: natusyhdistys r.y. ja v:sta 1945 alkaen Iin vättalvella toimittanut kouluhallitukselle sen
31120: Yhteiskoulu Oy. pyytämät tiedot koulun ottamiseksi valtion
31121: Koululla on oma tontti, jonka pinta-ala haltuun.
31122: on 16 645 m2. Nykyinen koulutalo on tila- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
31123: vuudeltaan 13 500 ms ja on sen uusi ki-
31124: vestä tehty osa rakennettu vv. 1956 ja 1959 että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
31125: ja vanha puusta tehty osa täysin uusittu tulo- ja menoarvioon 98 000 000 mark~
31126: v. 1960. kaa Iin yhteiskoulun ottamiseksi val-
31127: Tammikuussa 1961 suoritetun arvioinnin tion haltuun.
31128: mukaan Iin Yhteiskoulu Oy:n kiinteän
31129: Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1962.
31130:
31131: Armas Leinonen.
31132: 680
31133:
31134: IV,384.-Fin.mot. N:o 51.
31135:
31136:
31137:
31138:
31139: Lindeman m.fl.: Angående anvisande av anslag för påbör-
31140: jande av vägbyggnadsarbeten i Kyrkslätt, Sjundeå och
31141: lngå kommuner.
31142:
31143:
31144: Till Riksdagen.
31145:
31146: I Västra Nyland :försiggår som bäst en näringspolitiska omvälvningar utvecklat sig
31147: livlig industrialiseringsprocess. I Båtvik i synnerligen långsamt. lnom det s.k. Porkala~
31148: Kyrkslätt bygger Finska Kabel:fabriken ett området har praktiskt taget ingenting annat
31149: stort industrikomplex, i lngå bygger staten skett i berörda avseende än vissa planerings-
31150: ett om:fattande oljeupplag som spränges in arbeten. För att vägförhållandena så :fort
31151: i det s.k. Telegra:fberget, och i samma kom- som möjligt skall :fås i stånd borde bråds-
31152: mun planerar Lojo Kalkverk byggandet av kande åtgärder vidtagas. Av naturliga skäl
31153: en djuphamn. 1 lngå har därutöver en be- skulle detta även leda tili att :förbindelserna
31154: tydande textilindustri upprättats, vars verk- till huvudstaden :förbättras så :fort som möj-
31155: samhet de närmaste åren kommer att avse- ligt.
31156: värt utvidgas. På Hangö udd har redan Hänvisande tili ovanstående föreslår un-
31157: länge Oy. Koverhar Ab. arbetat på upp:fö- dertecknade,
31158: randet av sitt nya stora järnverk, vars av-
31159: sikt är att :förädla malmen :från J ussarö att Riksdagen i 1963 års statsför-
31160: gruva. 1 Pojo kommun planeras en stor trä- slag måtte upptaga ett anslag på
31161: förädlingsindustri. Då dessutom Fiskarskon- 400 000 000 mark för påbörjandet av
31162: cernen i Pojo och Suomen Autoteollisuus i vägbyggnadsarbeten på landsvägen
31163: Karis, samt de i Ekenäs och Hangö verkande H elsingfors-Hangö, avsnittet Stens-
31164: industrierna ständigt utvecklar sin verksam- vik-1ngå samt vägdelarna J orvas-
31165: het, :förstår man att industrialiseringsproces- Pickala och Pickala,-Halfdels inom
31166: sen i denna del av landet är synnerligen Kyrkslätt, Sjundeå och lngå kom-
31167: snabb oeh betydelse:full. muner.
31168: Väg:förhållandena i Västra Nyland och
31169: Nylands Iän överhuvudtaget har trots dessa
31170: Helsingfors den 9 mars 1962.
31171:
31172: Lars Lindeman. Georg Eriksson.
31173: 681
31174:
31175: IV,384.- Rah.al. N: o 51.
31176: Suomennos.
31177:
31178:
31179:
31180:
31181: Lindeman ym.: Määrärahan osoittamisesta tierakennustöiden
31182: aloittamista varten Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon
31183: kunnissa.
31184:
31185:
31186: Eduskunnalle.
31187:
31188: Läntisellä Uudellamaalla on parhaillaan Tieolot ovat läntisellä Uudellamaalla ja
31189: käynnissä vilkas teollistaminen. Båtvikiin, Uudenmaan läänissä ylipäätäänkin kehitty-
31190: Kirkkonummelle, rakentaa Suomen Kaapeli- neet erittäin hitaasti huolimatta näistä elin-
31191: tehdas suurta teollisuuslaitosta, Inkoossa val- keinopoliittisista muutoksista. Ns. Porkkalan
31192: tio rakentaa laajaa öljyvarastoa, joka räjäy- alueella ei ole käytännöllisesti katsoen tapah-
31193: tetään ns. Telegra:fbergetiin, ja samaan kun- tunut tässä mielessä muuta kuin eräitä suun-
31194: taan suunnittelee Lohjan Kalkkitehdas syvä- nittelutöitä. Jotta tieolot saataisiin mitä pi-
31195: sataman rakentamista. Inkooseen on sitä kimmin paremmalle kannalle, olisi ryhdyt-
31196: paitsi perustettu huomattava tekstiiliteolli- tävä kiireellisiin toimenpiteisiin. Luonnolli-
31197: suus, jonka toiminta lähivuosina tulee mel- sista syistä olisi päästävä myös siihen, että
31198: koisesti laajentumaan. Hankoniemeen on Oy. yhteyksiä pääkaupunkiin parannettaisiin niin
31199: Koverhar Ab. suunnitellut rakennettavaksi pian kuin mahdollista.
31200: uuden suuren rautatehtaan, jonka tarkoituk- Edellä esitettyyn viitaten ehdottavat alle-
31201: sena on jalostaa Jussaaren kaivoksen malmia. kirjoittaneet,
31202: Pohjan kuntaan suunnitellaan puunjalostus-
31203: tehdasta. Koska sitä paitsi Fiskars-yhtymä että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
31204: Pohjan kunnassa ja Suomen Autoteollisuus valtion talousarvioon 400 000 000 mar-
31205: Karjaalla sekä Tammisaaressa ja Hangossa kan määrärahan tierakennustöiden
31206: toimivat teollisuuslaitokset laajentavat jatku- aloittamista varten maantiellä H el-
31207: vasti toimintaansa, on käsitettävissä, että sinki-Hanko, osuudella Stensvik-
31208: teollistuminen on maan tässä osassa erittäin I nkoo sekä tieosuuksilla J orvas-
31209: nopeaa ja merkittävää. P-ikkala ja Pikkala-Halfdels Kirkko-
31210: nummen, Siuntion ja Inkoon kunnissa.
31211: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
31212:
31213: Lars Lindeman. Georg Eriksson.
31214:
31215:
31216:
31217:
31218: 86 E 219/62
31219: 682
31220:
31221: IV,385.-Ra.h.al N:o 52.
31222:
31223:
31224: Lindeman ym.: Määrärahan osoittamisesta trool.arien hankki-
31225: miseksi kotimaasta kalastajaväestölle.
31226:
31227:
31228: Eduskunnalle.
31229:
31230: Kotimaan kalastuksessa on yhä enemmän kysymys, olisi valtiovallan edesautettava sen
31231: siirrytty avomeri- ja suurkalastukseen. Tätä ratkaisua. Tämä voisi käsityksemme mukaan
31232: tarkoitusta varten ovat yksityiset kalastajat tapahtua parhaiten siten, että valtiovalta
31233: ja kalastuskunnat hankkineet troolareita, vihdoinkin tekee pitkäaikaisten ja halpakor-
31234: jotka sopeutuvat lähinnä silakanpyydysty'k- lmisten lainojen saamisen mahdolliseksi va-
31235: seen. Suurista vaikeuksista huolimatta on raamalla valtion tulo- ja menoarvioon vuo-
31236: tämä toiminta ja yrittäjämuoto onnistunut sittain kohtuulliseksi katsottu määrä. Koti-
31237: verrattain hyvin ja sen jatkamisen puolesta maisen tuotannon etu ja työllisyysnäkökoh-
31238: puhuvat kaikki asiaan liittyvät seikat, kun dat taas puhuvat sen puolesta, että troola-
31239: on kysymyksessä tämän hetken ja tulevai- rit, jotka hankitaan valtion edullisten lai-
31240: suuden kalastusolot ja järkiperäiset kalastus- nojen turvin, olisi tilattava kotimaisilta tela-
31241: menetelmät. koilta ja lähinnä pientelakoilta, jotka hyvin
31242: Maamme troolarikanta on viimeisten vuo- pystyvät näitä laivatyyppejä rakentamaan
31243: sien aikana kasvannut huomattavasti ja lä- ja jotka nyt osittain potevat tilauksien puu-
31244: henee tällä hetkellä n. 100 yksikköä. Hait- tetta. Koska kalastajaväestön keskuudessa
31245: tana kalastustoiminnassa on kuitenkin se tietajemme mukaan on päästy selville siitä,
31246: seikka, että ulkomailta hankitut troolarit mitkä troolarityypit sopivat meidän oloi-
31247: ovat olleet vanhoja ja monessa tapauksessa himme, ja koska näitä voidaan kilpailu-
31248: melkein loppuunkäytetyt. Tämä ei ole anta- kykyisesti tuottaa kotimaassa, jää enää jäl-
31249: nut yrittäjälle tarpeellista turvaa ja var- jelle kysymys tarpeellisten luottojen saami-
31250: muutta. Näitten vanhojen alusten ylläpito-, sesta.
31251: korjaus- ja käyttökustannukset muodostuvat Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
31252: kohtuuttoman kalliiksi. Tämän lisäksi troo- tamme,
31253: larikantamme ei ole vielä läheskään riittävä.
31254: Lisää aluksia olisi saatava, mutta niitä että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
31255: tuskin kannattaa enää ostaa vanhana ulko- tulo- ja menoarvioon 200 000 000
31256: mailta. Uusien troolarien hankinta ulko- markkaa käytettäväksi halpakorkoi-
31257: mailta on sensijaan niin kallista ja pitkä- sina ja pitkäaikaisina lainoina troola-
31258: aikaisia luottoja vaativa toimenpide, että sel- rien ja niihin liittyvien kalastusväli-
31259: lainen tuskin voi yleisesti tulla kysymykseen. neiden hankkimiseksi kotimaasta ka-
31260: Koska troolarikannan uudistaminen ja li- lastajaväestöllemme.
31261: siiiiminen on kalastajaväenemme elintärkeä
31262: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
31263:
31264: Lars Lindeman. Elis Manninen. Valto Käkelä.
31265: Tyyne Paasivuori. Timari Linna. Edvard Pesonen.
31266: Veikko Helle. Uljas Mäkelä. Väinö Leskinen.
31267: Sylvi Siltanen. Väinö Vilponiemi. Rafael Paasio.
31268: Lyyli Aalto. Olavi Lindblom. Ensio Partanen.
31269: Georg Eriksson. Veikko Kokkola. Sulo Hostila.
31270: Voitto Hellsten. Kustaa Alanko. Carl Olof Tallgren.
31271: Eino Siren. Anni Flinck. Elis Andersson.
31272: Meeri Kalavainen.
31273: 683
31274:
31275: IV, 386. - Ra.b.al. N: o 53.
31276:
31277:
31278:
31279: Lindeman ym.: Määrärahan osoittamisesta bruttovetoisuudel-
31280: taan cille 1200 rekisteritonnin alusten hankkimista varten.
31281:
31282:
31283: Eduskunnalle.
31284:
31285: Kauppalaivastomme elpyminen maailman- parantunut kuljetus tekee mahdolliseksi
31286: sodan katastrofaalisista seurauksista on ollut saada tavaraa täsmällisemmin ja nopeammin
31287: hidasta. Vasta 1953 saavutettiin kauppa- kuin aikaisemmin. Esim. sahattua puutava-
31288: laivaston bruttovetoisuudessa sotaa edeltä- raa ei nykyisin osteta juuri ollenkaan suu-
31289: neen ajan taso. Kauppalaivastomme käsitti remmissa kuin 200-300 standartin erissä.
31290: näet v. 1939 861 alusta yhteiseltä brutto- Suurella laivalla ei tällaisia eriä enää kan-
31291: vetoisuudeltaan 669 393 rekisteritonnia. V. nata kuljettaa, koska lasteja pitäisi hakea
31292: 1953 oli siinä 613 alusta yhteiseltä brutto- monesta satamasta ja kuljettaa samoin mo-
31293: vetoisuudeltaan 675 544 rekisteritonnia ja neen satamaan. Tällainen monissa satamissa
31294: v:n 1961 päättyessä 540 alusta bruttovetoi- käyminen hidastuttaa kalliin tonniston käyt-
31295: suudeltaan 831 462 rekisteritonnia. Kuten töä.
31296: näistä luvuista ilmenee, on kauppalaivas- Edellä mainittujen tavaroiden kuljettami-
31297: tomme alusluku vähentynyt sotaa edeltä- nen sopiikin erinomaisen hyvin pienaluksille,
31298: neestä ajasta 321, vaikka sen bruttovetoisuus joitten bruttovetoisuus on alle esim. 500
31299: onkin lisääntynyt 162 069 rekisteritonnilla. rekisteritonnia. Länsi-Saksassa ja Hollan-
31300: Tämä osoittaa selvästi, että pienten laivojen nissa on rakennettu paljon pientonnistoa ja
31301: osuus kauppalaivastossamme on vähentynyt se on syrjäyttänyt suuremmat laivat melkein
31302: suuressa määrässä. kokonaan sahatun puutavaran kuljetuksessa.
31303: Jos vertaamme kauppalaivastomme kehi- Mainituissa maissa on valtiovallan moninai-
31304: tystä koko maailmassa tapahtuneeseen kehi- sin toimenpitein tuettu pientonniston raken-
31305: tykseen, niin havaitsemme, että maailman tamista, koska uudet markkinaolosuhteet
31306: kauppalaivaston bruttovetoisuuden oltua v. ovat vaatineet pientonnistoa. V aitiovallan
31307: 1939 n. 68 milj. rekisteritonnia, se on ny- myötävaikutuksella on järjestetty halpakor-
31308: kyisin n. 135 milj. rekisteritonnia. Lisäys koista lainaa pientonnistolle ja myös vero-
31309: on siis. n. 100 %. Suunnilleen samassa suh- tuksessa on otettu huomioon pientonniston
31310: teessa ovat lisääntyneet myös Pohjoismaiden edistäminen. Länsi-Saksassa on otettu yksin
31311: kauppalaivastot, Norjan vieläkin enemmän. kuluvan vuoden talousarvioon 80 milj. D-
31312: Suomen kauppalaivasto on lisääntynyt sa- mk:n eli lähes 6 500 milj. mk:n suuruinen
31313: maan aikaan vain n. 24 %. Näin ollen Suo- määräraha mm. halpakorkoisten luottojen
31314: men kauppalaivasto on suhteessa maailman antamista varten merenkulkuelinkeinolle.
31315: tonnistoon pienentynyt. Tällaisin tukitoimenpitein on rakennettu
31316: Samaan aikaan kun pienten laivojen luku paljon pieniä lähiliikenteeseen soveltuvia lai-
31317: Suomessa on vähentynyt, on niiden luku li- voja ja niin on Länsi-Saksan ja Hollannin
31318: sääntynyt erikoisesti Saksassa, Hollannissa pientonnisto yhä suuremmassa määrässä syr-
31319: ja Tanskassa. Pienet laivat ovat erittäin jäyttänyt suomalaisia laivoja puutavaran
31320: sopivia juuri Itä- ja Pohjanmeren piirissä. kuljetuksessa, koska meillä ei ole lähimain-
31321: Ne pystyvät kuljettamaan lastejaan pitkin kaan riittävästi pientonnistoa ja suuremmat
31322: jokia ja kanavia pitkälle sisämaahankin ja eivät pysty kilpailemaan pienalusten kanssa.
31323: samoin hakemaan lasteja. Tämän vuoksi ne Vielä 1950 oli suomalaisten pienalusten
31324: ovat tulleet entistä enemmän käytäntöön. osuus sahatavaran kuljetuksessa 43.8 %.
31325: Sitä paitsi on otettava huomioon, että so- 1957 se oli vain 12.1 % ja 1959 enää ai-
31326: dan jälkeen varsinkin ulkomailla on monesta noastaan n. 3 % ja pyöreän puutavaran
31327: syystä alettu supistaa varastoalueita, koska osalla vain 5 %. Näiden tavarain kuljetus
31328: 684 IV,386. - Pientonnisto.
31329:
31330:
31331: on siirtynyt melkein kokonaan ulkolaisille He joutuvat maksamaan veronsa vieraille
31332: pienaluksille. ja vanhoina tulevat sitten kotimaan huollet-
31333: Suomalaiset pystyisivät hyvin kilpaile- taviksi. Pientonniston tuntuva lisääminen
31334: maan ulkolaisten pienalusten kanssa, jos on välttämättömyys sekä kansantalouden
31335: vain suomalaisille järjestettäisiin osapuil- että työllisyyden edistämisen kannalta. Kun
31336: leenkin samanlaiset kilpailuedellytykset kuin ja jos Saimaan kanava saadaan suomalaiseen
31337: on ulkomaalaisilla. käyttöön, tulee heti kysymykseen suuri pien-
31338: Askel oikeaan suuntaan otettiin keväällä aluslaivasto, koska suuret eivät pysty liiken-
31339: 1961 kun annettiin laki pientonniston ve- nöimään Saimaan kanavassa. Ellei nyt pi-
31340: ronhuojennuksista. Se vaikuttaa vv. 1961- kaisesti ryhdytä hankkimaan pienlaivoja,
31341: 70. Sen nojalla voidaan antaa verohelpo- saatetaan joutua siihen, että pääasiassa ulko-
31342: tuksia bruttovetoisuudeltaan alle 1 200 rekis- laiset laivat kulkevat kauas suomalaiseen si-
31343: teritonnin aluksille, joiden valmistamisesta ei sämaahan. Pientonniston hankkiminen on
31344: hankintahetkellä ole kulunut yli 10 vuotta. kansallinen välttämättömyys. Jos pienton-
31345: Tämä helpotus ei kuitenkaan ole osoittau- niston hankkimista tuettaisiin esim. sellaisin
31346: tunut riittäväksi. Valtioneuvoston aikoinaan toimenpitein kuin eräissä tapauksissa pien-
31347: asettama pientonnistokysymystä käsittelevä teollisuutta, päästäisiin asiassa eteenpäin ja
31348: komitea ehdottikin, että pientonniston tuke- maahamme saataisiin riittävästi pientonnis-
31349: miseksi järjestettäisiin myös halpakorkoisia toa.
31350: lainoja. Mutta kun tämä kysymys oli edus- Tärkeätä olisi nyt, että valtiovalta varaisi
31351: kunnan käsiteltävänä v:n 1961 valtiopäi- halpakorkoisia edullisia lainoja sekä pien-
31352: villä, ei se saanut taakseen riittävää kanna- tonniston rakentamista varten kotimaassa
31353: tusta ja asia raukesi. Tällaiseen ratkaisuun että ns. second-hands laivojen ostamista var-
31354: lienee vaikuttanut se, että talousarvion tasa- ten ulkomailta. Viimeksi mainitut alukset
31355: painoon ·saattaminen oli erittäin vaikeata ja voidaan saada hyvin edullisin ehdoin. Kui-
31356: eduskunnan toimikauden ollessa päättymässä, tenkin niiden ikä ei saisi missään tapauk-
31357: esitykset pientonniston tukemiseksi hylättiin. sessa ylittää 10 vuotta. Valtion antama
31358: Tilanne on hyvin vakava. Ei ole Suomen luotto olisi myönnettävä suurin piirtein sa-
31359: etujen mukaista, että ulkomainen pienton- moilla ehdoilla kuin valtiolliset pienteolli-
31360: nisto saa vallata yhä suuremmassa määrässä suuslainat.
31361: Suomeen ja Suomesta suuntautuvan tavaran Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
31362: kuljettamista. Maamme joutuu ulkomaisella tamme,
31363: valuutalla maksamaan ulkomaisten laivojen että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
31364: suorittamat kuljetukset ja samalla ollaan en- tulo- ja menoarvioon 500 000 000 mar-
31365: tistä suuremmassa määrässä ulkolaisten ar- kan määrärahan käytettäväksi halpa-
31366: moilla. Tällainen olotila on johtanut siihen, korkoisina lainoina sellaisten brutto-
31367: että ammattitaitoista meriväkeä on joutunut vetoisuudeltaan alle 1200 rekisteri-
31368: entistä suuremmassa määrässä siirtymään tonnin alusten hankkimiseen, joita tar-
31369: muiden pohjoismaiden laivoihin. Yksin koitetaan Eduskunnan v. 1961 hyväk-
31370: Ruotsin kauppalaivastossa on yli 1800 suo- symässä pientonniston veronhuojennus-
31371: malaista miehistöön ja päällystöön kuuluvaa. laissa.
31372: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
31373:
31374: Lars Lindeman. Elis Manninen. Valto Käkelä..
31375: Tyyne Paasivuori. Uuno Voutilainen. Meeri Kalavainen.
31376: Veikko Helle. Vå.in.ö Vilponiemi. Vå.in.ö Leskinen.
31377: Sylvi Siltanen. Antero Våyrynen. Edvard Pesonen.
31378: Lyyli Aalto. Kalle Matilainen. Rafael Paasio.
31379: Voitto Hellsten. Kaarlo Pitsinki. Sulo Bostila.
31380: Georg Eriksson. Olavi Lindblom. Ensio Partanen.
31381: Edit Terästö. Veikko Kokkola. Carl Olof Tallgren.
31382: Eino Siren. Kustaa. Alanko. Elis Andersson.
31383: Anni l'linck.
31384: 685
31385:
31386: IV,387. - Rah.a.l. N: o 54.
31387:
31388:
31389:
31390:
31391: Linkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan merenkulku-
31392: koulun ja merimiesammattikoulun koulutalon rakentamista
31393: varten.
31394:
31395:
31396: Eduskunnalle.
31397:
31398: Maassamme toimii tällä hetkellä 4 meren- telmat ja sijoittaa sekä merenkulkukoulu
31399: kulkukoulua, joista kaksi, Raumalla ja Kot- että perustettava merimiesammattikoulu sa-
31400: kassa, suomenkielisinä, ja kaksi, Turussa ja maan koulurakennukseen, jolloin ne voisivat
31401: Maarianhaminassa, ruotsinkielisinä. Meren- toimia samoissa tiloissa ja osittain samoin
31402: kulkukoulut ovat keskittyneet yksinomaan opettajavoimin. Suunnitelmien pohjalta olisi
31403: päällystön kouluttamiseen, kun taas varsi- mahdollisimman pian suoritettava perusteel-
31404: nainen ammattikoulutus tapahtuu Turussa linen tutkimus uuden koulurakennuksen ai-
31405: merimiesammattikouluksi muutetussa koulu- kaansaamiseksi.
31406: laiva ,Suomen Joutsenessa". Ulkomaankauppamme laajentuminen aset-
31407: Kotkan merenkulkukoulu on toistaiseksi taa kauppalaivastollemille yhä kasvavia vaa-
31408: toiminut vuokratiloissa Kotkan teknillisten timuksia. Suhteellisen pienen tonnistomme
31409: oppilaitosten koulurakennuksen suojissa. kilpailukyvyn säilyttämisen ehdottomana
31410: Koska rakennuksen tarjoamat tilat ovat edellytyksenä on ammattitaitoisen ja alansa
31411: käymässä ahtaiksi jopa siinä määrin, että tuntevan työvoiman koulutus ja käyttö.
31412: teknillisten oppilaitosten koulutilojen laajen- Tätä taustaa vasten on meriammattiopetuk-
31413: tamista on Kotkassa jo vakavasti harkittu, sen antaminen ja kehittäminen ensiarvoisen
31414: on tässä välittömänä seurauksena Kotkan tärkeä asia maallemme ja sen merenkululle.
31415: merenkulkukoulun Jaammen kodittomaksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
31416: Samalla kun merenkulkukoulun sijoittami-
31417: nen uusiin suojiin näin ollen on tullut ajan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
31418: kohtaiseksi, on jo laadittu alustavia suunni- tulo- ja menoarvioon 1.5 miljoonaa
31419: telmia toisen merimiesammattikoulun perus- markkaa suunnitelmien laatimiseksi
31420: tamiseksi maahamme, lähinnä juuri Kotkaan. Kotkan merenkulkukoulun ja perus-
31421: Tarkoituksenmukaisinta edellä esitetyt tosi- tettavan merimiesammattikoulun kou-
31422: asiat huomioon ottaen olisi yhdistää suunni- lutalon rakentamista varten.
31423: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
31424:
31425: Anna-Liisa Linkola. Erkki Tuuli.
31426: Urho Saariaho. Juha Rihtniemi.
31427: 686
31428:
31429: IV,388.- Rah.al. N: o 55.
31430:
31431:
31432:
31433:
31434: E. Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta täysmetallisten
31435: makuuvaunujen hankkimiseksi valtionrautateille.
31436:
31437:
31438: Eduskunnalle.
31439:
31440: Valtionrautateiden nykyisestä makuuvau- tua vaunukantaa sellaiseksi, että se kaikessa
31441: nukannasta, joka käsittää yhteensä 108 vau- suhteessa täyttää paitsi turvallisuus- myös
31442: nua, on noin 50% yli-ikäistä, ts. sellaista, muut sille asetettavat vaatimukset.
31443: joka on rakennettu ja liikenteessä jatkuvasti Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
31444: käytetty jo yli 25 vuotta. Kun sanottu ma- tavasti,
31445: kuuvaunukanta on kokonaisuudessaan puu-
31446: rakenteista ja kun lisäksi otetaan huomioon, että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
31447: että vaunut eivät alusrakenteensakaan puo- tulo- ja menoarvioon 500 000 000 mar-
31448: lesta täytä nykyliikenteen vaatimuksia kulku- kan suuruisen määrärahan uusimallis-
31449: ominaisuuksiensa suhteen, on mielestämme ten, täysmetallisten makuuvaunujen
31450: erittäin tähdellistä ryhtyä uusimaan mainit- hankkimiseksi valtionrautateille.
31451: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
31452:
31453: Elis Manninen. Eino Ojajärvi.
31454: Uuno Voutilainen. Sulo Hostila.
31455: X. F. Haapasalo.
31456: 687
31457:
31458: IV,389.- Rah.aJ. N:o 56.
31459:
31460:
31461:
31462:
31463: E. Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
31464: taloudellisiin vaikeuksiin joutune~1le kunnt1le.
31465:
31466:
31467: Eduskunnalle.
31468:
31469: Eduskunta on useissa eri yhteyksissä jou- dalla on ollut viime vuonna 100 milj. mk:n
31470: tunut toteamaan kunnallisverorasituksen määräraha, josta on myönnetty avustuksia
31471: muodostuneen suhteettoman epätasaiseksi sekä taloudellisiin vaikeuksiin joutuneille kun-
31472: että niiden palvelusten määrä ja laatu, joita nille. Tästä määrärahasta on puolet jou-
31473: eri kunnat pystyvät jäsenilleen antamaan, duttu käyttämään yksinomaan kansakoulu-
31474: liiallisesti vaihtelee maan eri puolilla. Tässä rasituksen tasoitukseen, mitä menettelyä on
31475: suhteessa on viime vuosien aikana tapahtu- pidettävä epäjohdonmukaisena ja välttämät-
31476: nut lisääntyvää erilaistumista eri kuntien tömänä ainoastaan kansakoulujen valtionapu-
31477: kesken. On syntynyt varsin vakava epä- säännösten puutteiden korjaamiseksi. Vas-
31478: kohta, jonka vaikutukset ulottuvat koko yh- taava määräraha on myös kuluvan vuoden
31479: teiskuntaelämään. budjetissa. Laskelmien mukaan olisi kuiten-
31480: Kuntien toimintamahdollisuuksien tasoit- kin vähintään 900 milj. mk tarpeen sano-
31481: tamista ja parantamista silmällä pitäen val- tulla momentilla, jotta eri hallinnon aloilla
31482: tioneuvosto on asettanut useitakin komi- aikaansaataisiin edes kohtuullista rasituksen
31483: teoita. Puheena olevaa kysymysryhmää tut- tasoitusta ja toiminnan tason kohentumista.
31484: kivat esimerkiksi kuntien valtionavustus- Kun mielestämme kuitenkin näyttää ilmei-
31485: komitea, pienkuntakomitea ja kuntien toimi- seltä, että myös kuluvan vuoden aikana
31486: valtakomitea. Niin ikään on asetettu kansa- eduskunta eräin lainmuutoksin joutuu hel-
31487: koululain, sairaalalain ja huoltoapulain tar- pottamaan kuntien taloutta, katsoisimme
31488: kistamiskomiteat, joiden eräänä tehtävänä on mainittua pienemmänkin määrärahan aikaan-
31489: sanotuissa ·laeissa olevien taloudellisten sään- saavan pahimpien epäkohtien korjaamista
31490: nösten tarkistaminen, jolloin joudutaan kiin- tällä alalla. Edellytettävä luonnollisesti olisi,
31491: nittämään huomiota luonnollisesti myös kus- että valtioneuvosto pyytäisi avustuksista lau-
31492: tannustenjakoon. Kaikkien näiden komiteoi- sunnon kuntien keskusjärjestöiltä.
31493: den työ kestänee ilmeisesti niiden käsiteltä- Edellä olevan perusteella kunnioittaen
31494: vänä olevien asioiden monitahoisuuden täh- ehdotamme,
31495: den verraten kauan. Ennen niiden mahdol-
31496: lisesti tekemien ehdotusten toteuttamista että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
31497: olisi mielestämme harkinnanvaraisen yleisen tulo- ja menoarvioon 400 miljoonan
31498: rahoitusavustuksen turvin välttämätöntä ta- markan määrärahan avustuksiksi ta,.
31499: soittaa jo syntyneitä pahimpia epäkohtia loudellisiin vaikeuksiin joutuneille
31500: kunnallisverorasituksessa. kunnille.
31501: Valtion tulo- ja menoarvion 15 Pl:n koh-
31502: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
31503:
31504: Elis Manninen. Edvard Pesonen. Kalle Matilainen.
31505: Uuno Voutilainen. Edit Terästö. Tyyne Paasivuori.
31506: Sylvi Siltanen. Väinö Leskinen. Lyyli Aalto.
31507: Veikko Helle. Anni Flinck.
31508: 688
31509:
31510: IV,390. - Rah.al. N: o 57.
31511:
31512:
31513:
31514:
31515: H. Manninen ym. : Määrärahan osoittamisesta Varkauden
31516: kaupungissa olevan Kuoppakankaan yhteiskoulun ottami-
31517: seksi valtion haltuun.
31518:
31519:
31520: E d u s k u n n a ll e.
31521:
31522: Varkauden kaupungin asukasmäärä on samoin kuin oppilaskustannuksiltaan maamme
31523: vuosittain lisääntynyt. Tämän takia sekä halvimpia ja huomattavasti alle keskimääräi-
31524: siitä syystä, että myös ympäröivältä maa- siä kustannuksia. Rakennuskustannukset ovat
31525: seudulta hakeutuu nuorisoa kaupungissa ole- määrältään 200 676 000 mk, joka on melkein
31526: viin oppilaitoksiin, ovat koulujen tilat käy- kokonaan velkana. Tästä ja siitä syystä, että
31527: neet riittämättömiksi. päästäisiin suunnittelemaan uutta oppikou-
31528: Kun Kuoppakankaan yhteiskoulu, jonkl!- lua seutukunnan tarpeen tyydyttämiseksi,
31529: omistaa kannatusyhdistys, joka on maakun- olisi tämä taloudellisesti rakennettu ja käyt-
31530: nan suurimpia, oppilasmäärä 1 050, ei va- tökustannuksiltaan edullinen koulu saatava
31531: jausta koulutiloissa ole voinut täyttää, on ensin valtion omistukseen.
31532: ilmeistä, että vielä ainakin yksi oppikoulu Edellä olevaan viitaten esitämme,
31533: entisten lisäksi on paikkakunnalle tarpeen.
31534: Tähän eivät paikkakunnan taloudelliset että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
31535: voimavarat riitä muuten kuin että entiset tulo- ja menoarvioon 200 miljoonan
31536: koulut saadaan valtion omistukseen. markan määrärahan Varkauden kau-
31537: Mainittu Kuoppakankaan yhteiskoulu, joka pungissa olevan Kuoppakankaan yh-
31538: on tilavuudeltaan 24 995 ms, on rakennus- teiskoulun ottamiseksi valtion haltuun.
31539: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
31540:
31541: Hugo Manninen. Irma Rosnell. Aarne Pulkkinen.
31542: Esa Hietanen. Olavi ltän1äräinen. Veikko Rytkönen.
31543: Siiri Lehm.onen.
31544: 689
31545:
31546: IV,S91. - Rah.al N: o 58.
31547:
31548:
31549:
31550:
31551: H. Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Leppävirran
31552: maantiesillan rakentamiseen.
31553:
31554:
31555: Eduskunnalle.
31556:
31557: Leppävirran kunnassa olevalla Leppävir- tettu tutkimus uuden sillan rakentamisesta
31558: ran-Haikanmäen välisellä maantieosalla on edullisempaan paikkaan.
31559: Leppävirran yli johtava huonokuntoinen Kun entisen sillan huonon kunnon takia
31560: vanha kääntösilta. Tämä silta, joka aikoi- uuden sillan ja sille johtavien teiden ra-
31561: naan on rakennettu vain kevyttä liikennettä kentamista voidaan pitää kiireellisenä, esi-
31562: varten, ei vastaa moottoroidun liikenteen tämme,
31563: vaatimuksia. Niinpä sillä on painorajoitus.
31564: Sillalle johtavat tiet muodostavat jyrkän että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
31565: mutkan sillan molemmissa päissä. Nämä hai- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
31566: tat muodostavat liikenteen sillä epävarmaksi. kan määrärahan Leppävirran maan-
31567: Tästä johtuvien haittojen takia on tie- ties~1lan ja sille johtavien teiden ra-
31568: ja vesirakennushallituksen toimesta suori- kentamisen aloittamiseksi.
31569: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
31570:
31571: Hugo Manninen. Aarne Pulkldnen.
31572: Esa Hietanen. Veikko Rytkönen.
31573:
31574:
31575:
31576:
31577: 87 E 219/62
31578: 690
31579:
31580: IV,392. - Ra.h.al. N: o 59.
31581:
31582:
31583:
31584:
31585: H. Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan raken-
31586: tamiseksi PuuJossalmen yli.
31587:
31588:
31589: E d u s kun n a 11 e.
31590:
31591: Kuopiosta etelään johtavalta maantieltä liikennettä hidastavan vaikutuksen johdosta
31592: erkanee tie Vehmersalmen kuntaan ja Leppä- kärsimään.
31593: viirran kunnan itäisiin osiin. Tällä tieosalla Edellä mainittujen epäkohtien poistami-
31594: on lossilla liikennöitävä Puutossalmi, joka seksi olisi Puutossalmen yli rakennettava
31595: hidastaa liikennettä sekä muodostuu varsin- maantiesilta.
31596: kin kelirikkojen aikana epävarmaksi. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
31597: Kun mainitulla seudulla on laaja ja väki- nioittaen,
31598: rikas alue, josta liikenne melkein yksin-
31599: omaan ohjautuu mainittua tietä Kuopioon, että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
31600: niin nykyisin raskain kuormin tapahtuva tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mark-
31601: puutavarankuljetus, joka näiltä metsärik- kaa sillan rakentamiseksi Puutossal-
31602: kailta seuduilta on huomattavaa, joutuu men yli.
31603: lossilla olevan painoraj'Oituksen takia sekä
31604: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
31605:
31606: Hugo Manninen. Aarne Pulkkinen.
31607: Esa Hietanen. Veikko Rytkönen.
31608: 691
31609:
31610: IV,S93.- Rah.al. N: o 60.
31611:
31612: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Työtehoseuran
31613: Rajamäellä sijaitsevan opetuskeskuksen ruokalarakennuk-
31614: sen rakentamista varten.
31615:
31616: E d u s k u n n a 11 e.
31617: Keväällä 1960 sattuneen Rajamäellä si- Toiminnan jatkuvasti kehittyessä ja laa-
31618: jaitsevan Työtehoseuran opetuskeskuksen tu- jentuessa on paitsi opetustilojen myös ope-
31619: lipalon tuhojen korjaamiseksi ja sen yhtey- tuskeskuksen muiden tilojen täytettävä yhä
31620: dessä suoritettavaa opetustilojen sekä koti- suuremmat vaatimukset. Opetuskeskuksen
31621: talouden tutkimustilojen nykyaikaistamista nykyinen ruokala on rakennettu kymmeni-
31622: ja uudelleen järjestelyä varten myönnettiin sen vuotta sitten, jolloin toiminnan asetta-
31623: Työtehoseuralle v: n 1960 viimeisessä lisä- mat vaatimukset olivat aivan toiset kuin ny-
31624: menoarviossa kaikkiaan 50 milj. mk:n mää- kyään. Todettaessa, että keittiö on suunni-
31625: räraha. Kyseinen rakennustoiminta tulee teltu noin 50 ruokailijaa silmällä pitäen
31626: loppuunsaatetuksi pääosaltaan ensi kesään oppilasvahvuuden noustessa lähiaikoina sii-
31627: mennessä. hen nähden noin !kolminkertaiseksi, lienee
31628: Kuten tunnettua, toimii Työtehoseuran selvää, että ruokalakysymys on muodostunut
31629: opetuskeskus maa- ja metsätalouden sekä opetuskeskuksen joustavaa toimintaa hait-
31630: maansiirtokonealan koneteknillisenä ja työ- taavaksi tekijäksi. Uudesta ruokalaraken-
31631: taloudellisena erikoisoppilaitoksena, jonka nuksesta on laadittu suunnitelmat ja ra-
31632: toiminta on jatkuvasti käytännön tarpeiden kennuspiirustukset. Paitsi varsinaista keit-
31633: vaatimuksesta laajentunut. Tämä ilmenee tiötä varastotiloineen sekä ruokailutiloja, si-
31634: selvästi seuraavista oppilaspäivien kokonais- sältyy suunniteltuun rakennukseen tiloja
31635: määrässä tapahtunutta kehitystä osoittavista oppilaiden harrastuS- ja kerhotoimintaa var-
31636: luvuista ten sekä keittiöhenkilökunnan ja talonmie-
31637: hen asunnot. Rakennuksen koko tilavuus on
31638: v. 1955 oppilaspäiviä 14 315 suunnitelmien mukaan noin 4 000 ms ja sen
31639: v. 1959 - "- 22 224 kustannusarvio kalusteineen ja laitteineen
31640: V. 1961 - , - 28 561 kaikkiaan 47.7 milj. mk. Jotta opetuskeskus
31641: pystyisi nykyajan vaatimuksia vastaavalla
31642: Nyt valmistuvat opetustilat avaavat ope- tavalla hoitamaan laajantuvan ja yhä vaa-
31643: tustoiminnan tehostamiselle uusia mahdolli- tivammaksi muodostuvan koulutustehtävänsä,
31644: suuksia, ennenkaikkea maa- ja metsätalous- olisi kyseinen ruokalarakennussuunnitelma
31645: alan koneteknillisen ja työtaloudellisen jat- ensi tilassa saatava toteutetuksi. Todetta-
31646: kokoulutustoiminnan alalla. Tapahtuneen koon vielä, että nykyinen ruokalarakennus
31647: koneellistumiskehityksen seurauksena onkin saadaan edullisesti muutettua oppilasmajoi-
31648: näillä aloilla erilaisissa opetus- ja neuvonta- tuksen tarpeisiin, joten myös vanhat raken-
31649: tehtävissä toimivien järjestelmällisen jatko- nustilat tulevat siten jatkuvasti hyödyllisesti
31650: koulutuksen tarve muodostunut yhä voi- käytetyksi.
31651: makkaammaksi eikä vähemmän tärkeä ole Edellä esitetyn perusteella esitämme,
31652: suinkaan viljelijäväestöön itseensä kohdis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
31653: tuva jatkokoulutus erilaisten kurssien muo- tulo- ja menoarvioon 38 m~"ljoonan
31654: dossa. Epäilemättä tulee täten Työtehoseu- markan määrärahan Työtehoseuran
31655: ran opetuskeskuksen merkitys maa- ja metsä- Rajamäellä sijaitsevan opetuskeskuk-
31656: taloudellisena erikoisoppilaitoksena jatku- sen ruokalarakennuksen rakentamista
31657: vasti lisääntymään. varten.
31658: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
31659:
31660: Matti Mattila. Sylvi Halinen.
31661: Väinö E. Nieminen. Ale Holopainen.
31662: 692
31663:
31664: IV,394. - Ra.h.al. N: o 61.
31665:
31666:
31667:
31668:
31669: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin-Lopen
31670: maantien oikaisuihin Nurmijärven ja Vihdin kunnissa.
31671:
31672:
31673: E d u s k u n n a 11 e.
31674:
31675: Jo v. 1937 valmistui laajojen tutkimusten mutkat tekevät tien liikenteelle vaaralliseksi
31676: jälkeen suunnitelma Helsingin-Lopen väli- ja varsin huomattavia kalustovaurioita sat-
31677: sen maantien oikaisemiseksi ja parantami- tuu jatkuvasti.
31678: seksi Nurmijärven ja Vihdin pitäjien Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
31679: alueella. Tätä suunnitelmaa on myöhemmin nioittaen,
31680: paranneltu ja tehty se tämän hetken vaati-
31681: muksia vastaavaksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
31682: Tie on hyvin runsaasti liikennöity ja tu- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
31683: lee sellaisena pysymäänkin. Mutkaisuus ja kaa vahvistetun suunnitelman mukais-
31684: tiepohjan kestämättömyys ovat vanhan tien ten tieoikaisujen suorittamiseksi H el-
31685: heikkouksia, joita tuskin kannattaa tilapäis- singin-Lopen tiellä Nurmijärven ja
31686: korjauksilla ryhtyä poistamaan vaan olisi Vihdin pitäjien alueella.
31687: toteutettava uutta suunnitelmaa. Nykyiset
31688: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1962.
31689:
31690: Matti Mattila. Lauri Laine.
31691: 693
31692:
31693: IV,395.- Ra.h.al. N: o 62.
31694:
31695:
31696:
31697:
31698: Niskala ym..: Määrärahan osoittamisesta ns. erämaapuhelu-
31699: paikkojen perustamista varten Lapin lääniin.
31700:
31701:
31702: E d u s k u n n a 11 e.
31703:
31704: Puhelinverkoston laajentamiseen ja teknil- on yhtä harvaa kuin mitä se on nykyään.
31705: listen laitteiden parantamiseen uhrataan Asia olisikin järjestettävä valtion varoin.
31706: vuosittain useita miljardeja markkoja. Kau- Suoritetun yksityiskohtaisen arvion perus-
31707: kaisilla syrjäseuduilla on puhelimia kuiten- teella puhelinpaikkoja tarvittaisiin Lapin
31708: kin liian harvassa, mistä voi aiheutua koh- lääniin noin 150 ja niiden kustannusarvio
31709: talokkaitakin seurauksia. Vakavana ja sa- on n. 90 milj. mk.
31710: malla traagillisena esimerkkinä voidaan mai- Normaalin puhelinverkoston täydentämi-
31711: nita mm. viime syksynä Inarin Nellimössä sessä otetaan huomioon etupäässä liiketalou-
31712: sattunut tapaus. Siellähän 6-vuotias tyttö- delliset näkökohdat, jotta niiden käyttö an-
31713: nen lähti yön pimeydessä soutamaan myrs- taisi myös tuloja. Tästä ei ole kysymys
31714: kyävän järven yli hakeakseen apua synnyt- kuitenkaan silloin, kun pyritään aikaansaa-
31715: tävälle äidilleen, mutta ennenkuin apua ehti maan suunniteltu erämaapuhelinverkosto,
31716: tulla, olivat äiti ja lapsi kuolleet. Tällaisia joka tulisi palvelemaan lähinnä hätätilan-
31717: tapauksia voi sattua vastakin, kun apu hä- teita. Valtion olisikin avustettava erämaa-
31718: dässä on liian vaikeasti kutsuttavissa. Tie- puhelinverkostojen rakentamista, niinkuin
31719: yhteydet ovat puutteellisia, mutta puute on naapurimaassamme Ruotsissa on vastaavassa
31720: myös se, ettei ole puhelinta käytettävissä. järjestelyssä tehty.
31721: Lennätinhallituksen Rovaniemen piiri on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
31722: kiinnittänyt asiaan huomiota korostaen sitä, nioittaen,
31723: että Lappiin olisi saatava riittävän tiheä
31724: erämaapuhelinverkosto. Lähtökohdaksi on että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
31725: otettu se, ettei mistään asunnosta olisi 5 km tulo- ja menoarvioon 90 m~1joonan
31726: pitempää matkaa puhelimeen. markan määrärahan ns. eräämaapuhe-
31727: On luonnollista, etteivät Lapin asukkaat lupaikkojen perustamista varten La-
31728: itse kykene erämaataipaleille puhelimia saa- pin lääniin.
31729: maan, ei ainakaan niin kauan kun asutus
31730: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
31731:
31732: Markus Niskala. Yrjö Hautala.
31733: Veikko Honkanen. Erkki Koivisto.
31734: Eino Sääskilahti.
31735: 694
31736:
31737: IV,396.- Rah.al. N: o 63.
31738:
31739:
31740:
31741:
31742: Niskala ym.: ~Määrärahan osoittamisesta s~1tasuunnitelman
31743: laatimiseksi Tornionjoen yli Pellon kylän kohdalla.
31744:
31745:
31746: E d u s kun n a 11 e.
31747:
31748: Liikenteen kehitys läntisellä rajalla, Tor- nuskustannukset 2.5 milj. kruunuksi. Mo-
31749: nionjokilaaksossa, edellytti valtakuntien vä- lempain lossien korvaamista silloilla on pi-
31750: listen yhteyksien parantamista. Valtioiden detty ensiarvoisen tärkeänä. Liikenteen ke-
31751: välisten neuvottelujen ja sopimusten perus- hityksestä Pellon kohdalla voidaan osoittaa
31752: teella rakennettiin moottorilauttayhteydet jatkuvasti kasvavia lukuja, jotka tilastot
31753: Pelloon Karassuvantoon, Aavasaksalle ja ovat tieviranomaisten hallussa.
31754: Muonioon. Tämä lauttaliikenne, joka oli Kun rajajoen siltakysymykset joudutaan
31755: huomattava edistysaskel liikenteeseen silloi- hoitamaan yhteistoiminnassa Ruotsin kanssa,
31756: sissa oloissa, ei kuitenkaan nykyaikaista lii- samoin myös kustannusten jakaminen ta-
31757: kennetarvetta enää tyydytä. Lossiliikenteen pahtuu v.altioiden kesken, niin senvuoksi ei
31758: katkaisevat kevät- ja syyskelirikot usean nähdäksemme olisi mitään teknillistä tai
31759: viikon ajaksi, mikä tuottaa vaikeuksia sään- taloudellista vaikeutta, jos kummatkin sillat
31760: nölliselle liikenteelle. rakennettaisiin samanaikaisesti. Ruotsi ra-
31761: Eduskunta on useita vuosia sitten lausu- kentaa toisen ja Suomi toisen, samoin kuin
31762: nut toivomuksen, että siltapaikka Pellon koh- lossienkin rakentaminen on tapahtunut. Kus-
31763: dalla Tornionjoen yli tutkittaisiin. Se on tannukset vain tasattaisiin kummankin osa-
31764: tie- ja vesirakennushallituksen toimesta suo- puolen kesken. Asiallisesti tulisi vain yksi
31765: ritettu ja käyty neuvotteluja Ruotsin kanssa silta kummankin valtion kustannettavaksi,
31766: sillan rakentamisesta. Ruotsin Ylitornion ja mikä ei olisi ylivoimainen tehtävä.
31767: Suomen Ylitornion kuntain aloitteesta on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
31768: toimitettu tutkimus sillan paikasta Aavasak- nioittaen,
31769: san övertorneän välillä. Näissä kummassa-
31770: kin kohdassa on pidetty alustava katselmus, että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
31771: jossa Suomen puolen tie- ja vesirakennus- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
31772: hallituksen viranomaisetkin ovat olleet mu- kan määrärahan ~1tasuunnitelmien,
31773: kana. Summittaisen laskelman mukaan ovat laatimiseksi Tornionjoen yli Ruotsiin
31774: ruotsalaiset arvioineet Pellon sillan raken- Pellon kylän kohdalta.
31775: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
31776:
31777: Markus Niskala. Akseli Paarman. Erkki Koivisto.
31778: 695
31779:
31780: IV,39'1. - Rah.al. N: o 64:. IV,397.- Fin.mot. N: o 64:.
31781:
31782:
31783:
31784:
31785: Nordfors ym.: Määrärahan osoittamisesta Nordfors m.fl.: Angående anvisande av an-
31786: lainoiksi pientonniston hankkimiseen. slag till lån för anskaffning av småton-
31787: nage.
31788:
31789:
31790: Eduskunnal1e. T i 11 R i k s d a g e n.
31791:
31792: Merenkulkuhallituksen v: n 1961 virallinen Sjöfartsstyrelsens officiella statistik för
31793: tilasto osoittaa, että pientonniston veron- år 1961 visar, att de uttalanden hållit
31794: huojennuksia koskevan lakiesityksen käsitte- streck, som från företagarhåll gjordes vid
31795: lyn yhteydessä yrittäjätaholta esitetyt lau- behandlingen av förslaget tili lag om skatte-
31796: sunnot ovat pitäneet paikkansa. Laki pien- lättnader för småtonnage, viiken lag seder-
31797: tonniston veronhuojennuksista annettiin 21 mera gavs den 21 april 1961 (N:o 191/61).
31798: päivänä huhtikuuta 1961 (N:o 191/61). Året 1961 medförde sålunda ingen nämn-
31799: Vuosi 1961 ei siten tuonut mukanaan mainit- värd ökning av småtonnaget. Ej heller öka-
31800: tavaa pientonniston lisäystä. Suomalaisten des de finska fartygens andel i export-
31801: alusten osuus sahatun puutavaran viennistä skeppningarna av sågade trävaror. Enligt
31802: ei myöskään lisääntynyt. Saadun tiedon uppgift skeppades senaste år drygt 1 miljon
31803: mukaan laivattiin viime vuonna runsaasti stds DBB. De tyska fartygen ombesörjde
31804: 1 miljoona standarttia DBB: tä. Saksalaiset transporten av 451000 stds, de holländska
31805: laivat kuljettivat 451 000 standarttia, hollan- skeppade 287 000 stds medan de finska far-
31806: tilaiset 287 000 standarttia suomalaisten alus- tygens andel utgjorde endast 105 000 stds
31807: ten osuuden noustessa vain 105 000 standart- eller knappa 10 procent.
31808: tiin eli vajaan 10 prosenttiin.
31809: Tästä ilmenee selvästi, että veronhuojen- Härav framgår klart, att en lagstiftning
31810: nuslaki ei yksin ole kyennyt aikaansaamaan som medger en viss lättnad i beskattningen
31811: tarkoitettua muutosta edellämainittuun suh- icke ensam förmått medföra en avsedd änd-
31812: teeseen. Tämä ei ole maan etujen mukaista. ring i ovanstående relationer. Detta är icke
31813: tili landets fördel.
31814: Kilpailukykyinen pientonnisto on kansan- Det måste fortfarande anses som ett na-
31815: taloudellinen intressi. Laki pientonniston tionalekonomiskt intresse, att landet förfogar
31816: veronhuojenntrksista voi vastata tarkoitus- över ett konkurrensdugligt småtonnage. La-
31817: taan vain siinä tapauksessa, että pientonnis- gen om skattelättnader för småtonnage kan
31818: tohankinnan rahoituspulma ratkaistaan tyy- motsvara sitt ändamäl endast i det fall, att
31819: dyttävällä tavalla. Tämä voi sopivimmin ta- problemet med finansieringen av småton-
31820: pahtua ottamalla tarpeellinen määräraha nageanskaffningen löses på ett tillfredsstäl-
31821: pitkäaikaisten lainojen myöntämistä varten lande sätt. Detta kan lämpligast ske genom
31822: liikepankkien antolainauskorkoa tuntuvasti att upptaga nödigt anslag att utges i form
31823: alhaisempaa korkoa vastaan. Nämä lainat av långfristiga lån tili kännbart lägre ränta
31824: olisi hakemuksesta myönnettävä usein maini- än affårsbankernas utlåningsränta. Dessa
31825: tun lain N: o 191/61 tarkoittamalle yhteisölle lån skulle på ansökan beviljas sådan sam-
31826: laissa mainittujen alusten hankintaa varten. manslutning som avses i ovan ofta nämnda
31827: lag N: o 191/61 för anskaffning av fartyg
31828: som däri avses.
31829: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- På grund av ovanstående föreslå vi vörd-
31830: nioittaen, samt,
31831: 696 IV,397.- Pientonnisto.
31832:
31833:
31834: että Eduskunta ottaisi vuoden 1963 att Riksdagen i statsförslaget för
31835: tulo- ja menoarvioon viidensadan år 1963 måtte upptaga ett anslag om
31836: ( 500) miljoonan markan määrärahan femhundra (500) m~1joner mark att
31837: hakemuksesta myönnettäväksi pitkä- som långfristiga lån mot en räntesats
31838: aikaisina lainoina enintään neljän om högst fyra ( 4) procent på ansö-
31839: ( 4) prosentin korkoa vastaan pienton- kan beviljas sådan sammanslutning,
31840: niston veronhuojennuksista 21 päi- som avses i 3 § lagen den 21 april
31841: vänä huhtikuuta 1961 annetun lain 1961 om skattelättnader för småton-
31842: (191/61) 3 §:ssä tarkoitetulle yhtei- nage (191/61) att användas för an-
31843: sölle sanotun lain 2 §: ssä tarkoitettu- skaffning av fartyg, som avsetts i 2 §
31844: jen alusten hankkimista varten. i sagda lag.
31845: Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1962. Helsingfors den 27 februari 1962.
31846:
31847: Kurt Nordfors. K. F. Haapasalo. T. A. Wiherheimo.
31848: Anni Flinck. Sulo Hostila. Juha Rihtniemi.
31849: Akseli Paarman. Kalle Matilainen. Elis Andersson.
31850: Per Lauren. J. o. Söderhjelm.
31851: 697
31852:
31853: IV,S98. - Ra.h.al. N: o 65.
31854:
31855:
31856:
31857:
31858: Paarman ym.: Määrärahan osoittamisesta paliskum~ille suoja-
31859: aitojen rakentamisavustuksiin.
31860:
31861:
31862: Eduskunnalle.
31863:
31864: Viljelystalouden lisääntyessä Pohjois-Suo- nat ovat joutuneet uhraamaan huomattavia
31865: men poronhoitoalueena jää entisiä porolai- varoja suoja-aitojen rakentamiseen, jos ovat
31866: tumia valtion maitten asuttamisen kautta halunneet säilyttää viljelijöiden kanssa välit
31867: viljelemisen piiriin, joille porot vanhasta hyvinä. Kun sodan aikana valtakunnan itäi-
31868: tottumuksestaan pyrkivät. Paliskunnat tä- sen raja-alueen poroluvut huomattavasti vä-
31869: män vuoksi joutuvat uhraamaan huomatta- henivät, samanaikaisesti kun viljelmien lu-
31870: vasti varoja porojen viljelyksille pääsyn kumäärä ja pinta-alat asutustoiminnan kautta
31871: estämiseksi joko suoja-aidan rakentamisen lisääntyivät, ei paliskunnilla varojen puut-
31872: tai vartioimisen muodossa. Jos porot pääse- tuessa ollut mahdollisuuksia rakentaa suoja-
31873: vät viljelyksille, joudutaan paliskuntien toi- aitoja. Erityisesti tämä oli huomattavissa
31874: mesta ajattamaan ne sieltä pois ja suoritta- Kuusamon ja Pudasjärven alueilla, jossa vä-
31875: maan niiden mahdollisesti aiheuttamista va- lit poronomistajien ja maanviljelijöiden vä-
31876: hingoista korvauksia. lillä kiristyivät. Koska tilanne on poron-
31877: Poronhoidon oikeudellinen asema on sen omistajista riippumattomista syistä poro-
31878: harjoittamisalueella tunnustettu. Tämä oikeus luvun samanaikaisesti suorastaan alentuessa
31879: on yhtäjaksoisella poronhoitoalueena käytän- kehittynyt sellaiseksi, etteivät paliskunnat
31880: nössä tunnustettu niin, että v:n 1940 jäl- yksinään pysty suoja-aitoja rakentamaan,
31881: keen alueelle raivattujen viljelysten suojaa- ehdotamme kunnioittaen,
31882: minen kuuluu uudisasukkaalle, jotavastoin
31883: vanhempien perintötilojen viljelykset on suo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
31884: jattava paliskuntien toimesta. Suurimmalla tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
31885: osalla poronhoitoaluetta ei tämä lainmääräys kaa paliskunnille suoja-aitojen raken-
31886: ole voimassa, koska yhtäjaksoinen poronhoi- tamisavustuksina ja halpakorkoisina
31887: toalue rajoittuu vain aivan pohjoisimpaan lainoina jaettavaksi poronhoitoalueella.
31888: osaan maatamme. Tämän vuoksi paliskun-
31889: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
31890:
31891: Akseli Paarman. Olavi Lahtela.
31892: Eino Sääskilahti. Erkki Koivisto.
31893:
31894:
31895:
31896:
31897: 88 E 219/62
31898: 698
31899:
31900: IV,399. - Rah.al. N: o 66.
31901:
31902:
31903:
31904:
31905: Paarman ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen
31906: polkuteiden kunnostamiseksi.
31907:
31908:
31909: Eduskunnalle.
31910:
31911: Polkuteitä, joita käytetään elintarpeiden, nusta paikallisiin liikenneoloihin, ehdotamme
31912: postin vieläpä sairaidenkin kuljetukseen on kunnioittaen,
31913: Pohjois-Suomessa nykyisin 1 500 km. Kun
31914: ne ovat hoitamattomina osittain liikenne- että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
31915: kelvottomiksi rappeutuneita, ei niiden kun- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
31916: nostamiseksi viime vuosina myönnetyt mää- kan määrärahan Pohjois-Suomen pol-
31917: rärahat ole olleet riittäviä. Kun tämä kun- kuteiden kunnastamiseksi.
31918: nostamistyö merkitsee huomattavaa paran-
31919: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
31920:
31921: Akseli Paannan. Olavi Lahtela. Eino Sääskilahti.
31922: 699
31923:
31924: IV,400.-Rah.al. N:o 67.
31925:
31926:
31927:
31928:
31929: Paarman ym.: Määrärahan osoittarwisesta yhdysmaantien ra-
31930: kentamiseksi Lintulasta Hankimaahan Kittilän kunnassa.
31931:
31932:
31933: E d u s k u n n a 11 e.
31934:
31935: Hanhimaan ja Lintulan kyläryhmiin on kennettu silta, joten kahden lossin hankaluu-
31936: maantieyhteys Kittilän-Muonion maantieltä, det jäisivät pois esitetyn tien rakentamisen
31937: edelliseen Sirkankylästä ja jälkimmäiseen jälkeen, samoin joka syksy ja kevät uusiutu-
31938: Kirkonkylästä erkanevan maantien välityk- vat pitkät liikennekeskeytykset jäisivät pois,
31939: sellä. Tiet on rakennettu aikoinaan n. 30-- mitkä ovat olleet esteenä myöskin säännölli-
31940: 40 vuotta sitten kyläteinä, mutta on sittem- selle maidonkuljetukselle. Metsähallituksella
31941: min otettu maanteiksi. Niiden vaikutuspii- on Pokan tienoilla suuria metsätyömaita,
31942: rissä asuu kunnanhallituksen ilmoituksen joista tavara ajetaan rautateille, mutta ke-
31943: mukaan n. 1 500 henkilöä, mikä on n. 1/5 säisin kaksi iJ.ossia on ajoa vaikeuttanut. Lää-
31944: kunnan koko asukasmäärästä. Nämä kaksi ninhallitus samoin kuin metsähallitus ovat
31945: tietä voitaisiin yhdistää lyhyellä, ehkä 9 km lausunnoissaan pitäneet kyseisen tien raken-
31946: pituisella yhdystiellä Hanhimaasta Lintu- tamista tarpeellisena.
31947: laan, jolloin nykyisiin kulkumahdollisuuksiin Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
31948: verrattuna saavutettaisiin useita huomatta- ehdotamme,
31949: via etuja ja parannuksia, joista olisi hyötyä
31950: koko siten muodostuvan rengastien väestölle. että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
31951: Mm. olisi mahdollista järjestää linja-auto- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
31952: liikenne ja postinkuljetus sekä tärkeä mai- kan määrärahan yhdysmaantien rar
31953: donkuljetus entistä joustavammin. Lisäksi kentamiseksi Kittilän kunnassa ole-
31954: paranisivat liikennöimismahdollisuudet Han- vien Kittilän-Kiistalan-Lintulan ja
31955: himaan-Pokan maantien suuntaan, koska Sirkan-Könkään-Hanhimaan teiden
31956: Kittilän kirkonkylässä Ounasjoen yli on ra- välille Lintulasta H anhimaahan.
31957: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
31958:
31959: Akseli Paarman. Eino Sääskilahti. Erkki Koivisto.
31960: 700
31961:
31962: IV,401. - Rah.al. N: o 68.
31963:
31964:
31965:
31966:
31967: Paasio ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun autovarikko-
31968: rakennuksen rakentamiseksi posti- ja lennätinlaitoksen
31969: käyttöön.
31970:
31971:
31972: E d u s k u n n a 1 i e.
31973:
31974: Posti- ja lennätinlaitoksen autoja huoltava Nykyisissä tiloissa ovat palo- ja työtur-
31975: autovarikko toimii nykyisin perin vaikeissa vallisuusolosuhteet erittäin vaikeat, samoin
31976: olosuhteissa ja tilanne huononee vuosi vuo- on työntekijäin sosiaaliset tilat heikkoja,
31977: delta kaluston ja sen käytön lisääntyessä. jotenka näidenkin takia olisi uuden varikko-
31978: Autokaluston määrä on lisääntynyt viiden rakennuksen saanti erittäin kiireellinen asia,
31979: viimeksi kuluneen vuoden aikana n. 90 % huomioon ottaen suuret pääoma-arvot ja
31980: ja sen käyttökilometrit ovat samassa ajassa työntekijämäärät, jotka ovat kyseessä nykyi-
31981: lisääntyneet n. 110 %. Varikon huoltama sen varikon toiminnassa.
31982: ajoneuvomäärä on nykyisin n. 200 ja sen Varikkoa varten on hankittu Turun Itä-
31983: vuotuinen ajokilometrimäärä n. 4.7 milj. harjun kaupunginosasta erittäin sopiva
31984: km. Korjaus- ja huoltotehtävissä on n. 60 27 300 m2:n tontti, jotenka siihen sijoitetut
31985: henkilöä ja autoja ajaa n. 200 henkilöä. varat saataisiin tuottamaan varikkoraken-
31986: Varikko toimii nykyisin neljässä eri pai- nuksen valmistuttua.
31987: kassa Turun kaupungin alueella, mikä on Jatkuvasta kuljetustarpeen lisäyksestä joh-
31988: omiaan vaikeuttamaan toimintaa ja lisää- tuen tulee varikon toiminta laajenemaan
31989: mään kustannuksia. Postitalon kellarissa on vuosi vuodelta, jotenka tilanne käy entistä
31990: tiloja kuorma- ja pakettiautoja varten. Pit- kriitillisemmäksi.
31991: känmäen kaupunginosassa on 8 korjaamo- ja Edellä olevan johdosta ja kun määrärahan
31992: huoltopaikkaa vanhassa varastorakennuksessa myöntämisellä parannetaan työllisyyttä ja
31993: 3 240 m2: n tontilla. Näiden tilojen käyttö säästetään varikon toiminnassa valtion me-
31994: autokorjaamon tarpeisiin käy kyseenalaiseksi noja, ehdotamme kunnioittaen,
31995: Turun-Rauman uuden tien lohkaistua ton-
31996: tista huomattavan osan. Näiden tilojen li- että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
31997: säksi on Oy Onni Ab: ltä ja Yhtymä Ora tulo- ja menoarvioon 19 Pl. l luvun
31998: & Förbomilta vuokrattu tiloja n. 30 autoa 33 moment~1le Turun autovarikon
31999: varten, joista vuosivuokra on yli 6 milj. mk, suunnittelua ja rakentamista varten
32000: mikä jo korvaisi huomattavan suuren ra- 40 000 000 markkaa posti- ja lennätin-
32001: kennuksen pääomapoistoja. Lähiaikoina on laitoksen käyttöön.
32002: vielä pakko vuokrata lisätiloja, mikä vain
32003: nostaa vuokramenoja.
32004: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
32005:
32006: Rafael Paasio. Sylvi Siltanen. Kustaa Alanko.
32007: Tyyne Paasivuori. Voitto Hellsten. Väinö Vilponiemi.
32008: 701
32009:
32010: IV,402.- Rah.al. N: o 69.
32011:
32012: Paavola ym.: Määrärahan osoittamisesta neljää uutta sano-
32013: malehtimieseläkettä varten.
32014:
32015: E d u s k u n n a 11 e.
32016:
32017: V. 1961 voitiin tulo- ja menoarviossa yli- ole voineet hoitaa palveluksessaan olevien sa-
32018: määräisiin eläkkeisiin varatusta määrära- nomalehdentoimittajien eläketurvaa sellai-
32019: hasta myöntää 6 uutta valtion sanomalehti- sella tavalla, että sanomalehdentoimittajat
32020: mieseläkettä, jotka suuruudeltaan vastasivat voisivat vanhuuden päiviensä turvasta var-
32021: valtion 17. palkkausluokan täyttä eläkettä. moina omistautua raskaalle ja vaativalle työl-
32022: Eduskunta varasi tähän tarkoitukseen tulo- leen. Eläkemahdollisuuksien ollessa varsin
32023: ja menoarvioon ensimmäisen kerran määrä- vähäiset ja suuren osan lehtimiehistä jou-
32024: rahan v. 1937, jolloin myönnetyn määrä- tuessa odottamaan mainittua valtion sano-
32025: rahan turvin voitiin jakaa 5 sanomalehti- malehtimieseläkettä vuosikausia, on syntynyt
32026: mieseläkettä vuosittain. Se vastasi silloista tilanne, jossa sanomalehdentoimittaja joutuu
32027: tarvetta, mutta 30-, 40- ja 50-luvulla tapah- työskentelemään vielä sellaisessa iässä, jol-
32028: tunut eläkkeiden lukumäärän vähennys on loin normaalisti sekä julkisoikeudellisessa
32029: olennaisesti heikentänyt ansioituneiden sano- että yksityisoikeudellisessa työsuhteessa oleva
32030: malehdentoimittajien pääsyä osalliseksi val- palkansaaja jo monen vuoden ajan on voi-
32031: tion sanomalehtimieseläkkeestä. V. 1960 ta- nut nauttia hyvin ansaittua vanhuuden lepoa
32032: pahtunut eläkkeiden lukumäärän lisäys 4:stä riittävän eläkkeen turvin.
32033: 6: een on vain osittain parantanut tilannetta. Jos vuosittain myönnettävien uusien val-
32034: Maan lehtimieskunnan ikärakenteen joh- tion sanomalehtimieseläkkeiden lukumäärää
32035: dosta on viime vuosien aikana eläkeikään lisätään tulo- ja menoarvioon jo varattujen
32036: ehtineiden ansioituneiden sanomalehdentoi- kuuden lisäksi neljällä, niin että v. 1962 ja
32037: mittajien luku suuresti kasvanut - vuosit- sen jälkeen voitaisiin jatkuvasti myöntää
32038: tain on eläkkeiden hakijoita ollut pitkälti vuosittain kymmenen uutta sanomalehtimies-
32039: toistakymmentä - ja tämä on omalta osal- eläkettä, merkitsisi se ratkaisevaa parannus-
32040: taan, yhdessä lehdistön voimakkaan kasvun ta, mutta ei kuitenkaan lisäisi ylimääräisten
32041: ohella lisännyt eläketarvetta. Niinpä esim. eläkkeiden aiheuttamia kustannuksia miten-
32042: v. 1960 oli eläkkeen hakijoita 22, viime kään merkittävästi.
32043: vuonna 17 ja tällä hetkellä odottavat rat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32044: kaisuaan 18 vanhan, ansioituneen sanoma- nioittavasti,
32045: lehtimiehen eläkehakemukset.
32046: Maamme sanomalehdistö toimii joitakin että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
32047: poikkeuksia lukuunottamatta taloudellisesti tulo- ja menoarvioon 1 694 400 mark-
32048: varsin ahtaissa oloissa. Tämä on aiheuttanut kna lisäyksenä neljää uutta sanoma-
32049: mm. sen, etteivät sanomalehdenkustantajat lehtimieseläkettä varten.
32050: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
32051:
32052: E. J. Paavola. Arvo Pentti. Sven Högström. Artturi Koskinen.
32053: Erkki Koivisto. Pentti Pakarinen. Georg C. Ehrnrooth. Akseli Paarman.
32054: Saara Forsius. Jussi Saukkonen. K. A. Fagerholm. G. Henriksson.
32055: Anni Flinck. Hilja Väänänen. Albin Wickm.an. Veikko Kokkola.
32056: Rafael Paasio. Ale Holopainen. Eino Uusitalo. Aapo Seppälä.
32057: Elis Manninen. Irma Karvikko. Veikko Hyytiäinen. Kurt Nordfors.
32058: Jaakko Kemppainen. Eino Ojajärvi. Antti Linna. Hertta Kuusinen.
32059: Erkki Ryömä. Oiva Turunen. Valdemar Sandelin. Impi Lukkarinen.
32060: Olavi Lähteenmäki. Gösta Rosenberg.
32061: 702
32062:
32063: IV,403. - Rah.al. N: o 70.
32064:
32065:
32066:
32067:
32068: Paavola ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennustutkimus-
32069: toimintaa varten.
32070:
32071:
32072: E d u s k u n n a 11 e.
32073:
32074: Maassamme rakennetaan nykyisin vuosit- tannusten alentamiseksi. Kun asuntojen
32075: tain yhteensä lähes 25 milj. ms rakennuksia osuus rakennustuotannossamme merkitsee n.
32076: joka merkitsee n. 1 000 asuinkerrostaloa, 25% :n suhteellist·a osuutta, on runsas 75%
32077: 15 000--18 000 pienasuintaloa, 2 500-3 000 rakennustuotannosta jäänyt vastaavalle tut-
32078: tehdas-, liike-, koulu-, sairaa:la- ja julkist·a kimustyölle annettavaa tukea vaille, jos jä-
32079: rakennusta sekä 8 000--10 000 maatalousra- tetään huomiotta viime vuonna maaseudun
32080: kennusta, vähäisempiä rakennuksia lukuun- rakennustutkimukseen ensi 'kerran saadut va-
32081: ottamatta. Lisiiksi tulevat voimalaitokset rat.
32082: sekä laajat tie-, vesi- ja maarakennustyöt. Järjestelmällisen ja jatkuvan tutkimustyön
32083: Rakennustoimintaan vuosittain sijoitettu- olisi kuitenkin käsitettävä koko rakennusala,
32084: jen varojen yhteissumma on ollut 60--65 % jos mieli saavuttaa ne yhteiskunnalliset pää-
32085: kaikista bruttosijoituksista ja viime vuonna määrät ja taloudelliset edut sekä vaikutukset
32086: jo 335 mrd. mk. Meillä siis rakennetaan suh- kansamme elämään ja hyvinvointiin, jotka
32087: teellisesti, asukaslukuun tai kokonaiskansan- keskitetyllä ja tehokkaalla rakennustutkimus-
32088: tuloon verrattuna enemmän kuin useimmissa toiminnalla voidaan saavuttaa.
32089: Euroopan maissa. Nimenomaan meillä Suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme 'kun-
32090: messa on tärkeätä tietää, miten olisi raken- nioittavasti,
32091: nettava ja mitä rakennusaineita 'kussakin
32092: tapauksessa olisi edullisinta käyttää. Uusia että Eduskunta ottaisi vuoden
32093: rakennusaineita syntyy jatkuvasti, samoin 1963 tulo- ja menoarvioon kulkulai-
32094: kehitetään uusia rakennustapoja, mutta il- tosten ja yleisten töiden ministeriön
32095: man päteviä tutkimustuloksia ei kukaan kohdalle 100 m~'ljoonan markan mää-
32096: pysty sanomaan, mikä niistä on hyvä, mikä rärahan käytettäväksi perusteltaviin
32097: huono. Rakennusteknillinen ja rakennus- tutkimusmäärärahahakemuksiin raken-
32098: taloudellinen tutkimustyö on siis ehdottoman nusalan kehittämistä tarkoittaviin ra-
32099: tärkeätä. kennustutkimuksiin siten, että asunto-
32100: Valtion kuluvan vuoden tulo- ja meno- rakennustutkimuksiin käytetään 25
32101: arviossa on jo asuntotutkimustarkoituksiin miljoonaa markkaa, maaseudun ja
32102: osoitettu 25 milj. mk:n määräraha. Näin maatalouden rakennustutkimuksiin 25
32103: on ollut asianlaita kymmenen vuotta. Tämä miljoonaa markkaa ja muihin raken-
32104: todistaa, että tutkimustyön merkitys tällä nustutkimuksiin 50 miljoonaa mark-
32105: iohkolla on ymmärretty tähdelliseksi mm. ra- kaa.
32106: kennuskustannusten, ja siis myös asumiskus-
32107: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
32108:
32109: E. J. Paavola. Aaro Stykki.
32110: Oiva Turunen. Akseli Paarman.
32111: Mauno Pohjonen. Urho Kähönen.
32112: Kurt Nordfors. Veikko Helle.
32113: 703
32114:
32115: IV,404. - Rah.al. N: o 71.
32116:
32117:
32118:
32119:
32120: J. E. Partanen ym.: ~Määrärahan osoittarwisesta virastotalon
32121: rakentamiseksi Botkamoon.
32122:
32123:
32124: E d u s k u n n a 11 e.
32125:
32126: Sotkamon posti- ja lennätintoimisto on Posti- ja lennätintoimiston lisäksi Sotka-
32127: vuosikymmeniä sitten sijoitettu silloin postin mon veropiirin verotoimisto työskentelee epä-
32128: tarkoituksiin hankittuun vanhaan rakennuk- käytännöllisissä ja ahtaissa huonetiloissa var-
32129: seen, joka aikoinaan on palvellut sekatavara- sinaisesti nimismiespiirin käytössä olevassa
32130: liikkeen ja kauppiaan yksityisasunnon tar- poliisitalossa. Verotoimiston nykyinen sijoi-
32131: koituksia. tus on täysin tilapäinen ja on osaltaan vaa-
32132: Huomioonottaen vuosikymmenien kuluessa timassa suunnitteilla olevan valtion virasto-
32133: lisääntyneen päivittäin käsiteltävän postin talon rakentamista.
32134: määrän ja monipuolistuneet toimiston ny- Asianomaiset valtion virastot ovatkin si-
32135: kyiset tehtävät, eivät käytettävissä olevat sällyttäneet Sotkamon virastotalon rakenta-
32136: huonetilat vastaa paikkakunnan postitoimis- misen lähivuosien rakennusohjelmaan. Alus-
32137: tolle asetettavia vaatimuksia. Epäkäytännöl- tava suunnitelma on parhaillaan rakennus-
32138: lisyytensä lisäksi postin käytössä olevat huo- hallituksessa lausunnon antamista varten.
32139: netilat ovat sikäli riittämättömät, ettei mm. Edellä esitetyt posti- ja lennätintoimiston,
32140: joulunajan paketti- ym. postia voida käsi- verotoimiston sekä mahdolliset nimismiespii-
32141: tellä postin omissa suojissa, vaan lisätiloja rin lisähuoneistotarpeet sekä muut mahdol-
32142: on hankittava naapuritaloista. Säännölli- lisesti kysymykseen tulevat virasto- ja toi-
32143: sessäkin postiliikenteessä on tilanahtaus jat- mistotilatarpeet huomioonottaen olisi raken-
32144: kuvasti vaikeuttamassa työskentelyä sekä nustöiden käytännölliseen toteuttamiseen
32145: asiakaspal vei ussa että toimiston sisäisessä päästävä ilman viivytyksiä.
32146: työskentelyssä. Edellä esiintuodun perusteella ehdotamme
32147: Lennätin- ja puhelinliikenteen puolella kunnioittavasti,
32148: odotetaan myöskin uusien toimitilojen saa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
32149: mista, jonka jälkeen voitaisiin päästä toteut- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
32150: tamaan mm. puhelinliikenteen automatisoi- kan määrärahan Sotkamon kirkon-
32151: minen yli 300 tilaajaa ja lähes 400 numeroa kylään rakennettavan valtion virasto-
32152: käsittävässä Sotkamon puhelinkeskuksessa. talon rakentamiseen.
32153: Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1962.
32154:
32155: Eemil Partanen. Olavi Lahtela.
32156: Hannes Paaso. Veikko Honkanen.
32157: Jaakko Kemppainen.
32158: 704
32159:
32160: IV,405. - Rah.al. N: o 72.
32161:
32162:
32163:
32164:
32165: Pitsinki ym..: Määrärahan osoittamisesta eräiden yleishyödyl-
32166: listen arkistojen ja kirjastojen toiminnan tukemiseen.
32167:
32168:
32169: Eduskunnalle.
32170:
32171: Suomen kulttuurielämässä ja humanistis- kuudessa 1950-luvulta lähtien johtanut jo
32172: ten tieteenhaarojen alueella harjoittavassa arvokkaisiin tuloksiin.
32173: tutkimuksessa on tärkeä osuutensa kirjasto- Valtion tulo- ja menoarviossa näihin tar-
32174: ja arkistolaitoksella, joka toimii yleisistä va- koituksiin varatut määrärahat ovat - asian
32175: roista saadun taloudellisen tuen turvin. tärkeyden huomioon ottaen - olleet riittä-
32176: Tämä järjestelmä ei kuitenkaan peitä kaikkia mättömiä. Lakisääteisen järjestelmän tois-
32177: sellaisia arkistoja ja kirjastoja, joilla on taiseksi jättäessä osan kyseisistä arkistoista
32178: yleishyödyllistä merkitystä. Kansatieteellisen ja kirjastoista taloudellisesti epävarmaan
32179: sekä yhteiskuntatieteellisen alueen piirissä on asemaan on niistä huolehdittava tehokkaam-
32180: vuosikymmenien kuluessa luotu arkistoja ja min vuosittain myönnettävien määrärahojen
32181: kirjastoja, joiden merkitys kulttuurielämäl- tietä.
32182: Iemme ja tieteelliselle tutkimukselle on ensi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
32183: arvoisen tärkeä, mutta joiden toiminta kärsii
32184: taloudellisten mahdollisuuksien puuttumi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
32185: sesta. Kansatieteen alueella Suomi kuuluu t·ulo- ja menoarvioon 5 miljoonan mm·-
32186: johtaviin eurooppalaisiin valtioihin ja yhteis- kan määrärahan yleishyödyllistä mer-
32187: kuntatieteellinen tutkimus on toisen maail- kitystä omaavien, yksityisellä järjestö-
32188: mansodan jälkeisinä vuosina oleellisesti ke- tai säätiöpohjalla toimivien arkistojen
32189: hittynyt maassamme ja harrastus siihen on ja kirjastojen toiminnan tukemiseksi.
32190: varsinkin nuoremman tiedemiespolven kes-
32191: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
32192:
32193: Kaarlo Pitsinki Veikko Helle.
32194: Ilmari Linna. G. Henriksson.
32195: Tyyne Paasivuori.
32196: 705
32197:
32198: IV,406.- Rah.al. N: o 73.
32199:
32200:
32201:
32202:
32203: Pitsinki ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Työ-
32204: väen Nousun Kunniaksi r.y. nimiselle yhdistykselle työ-
32205: väenluokan nousua symbolisoivan muistomerkin pystyttä-
32206: miseen.
32207:
32208:
32209: E d u s k u n n a 11 e.
32210:
32211: Työväenliikkeen saavutukset maamme po- nustyölle, joissa tämän liikkeen kantavimmat
32212: liittisen, ammatillisen ja osuustoiminnallisen yhteiskunnalliset ja valtiolliset saavutukset
32213: rakennustyön piirissä ovat suuret. Se on jät- saisivat näkyvän vertauskuvallisen ilmaisun.
32214: tänyt pysyvät jälkensä myös kulttuuri- ja Lähimpien viime vuosien kuluessa tällainen
32215: urheiluelämämme kehitykseen. Maamme harrastus on omaksunut selkeän kokonaista-
32216: nais- ja nuorisoliikkeiden historiassa sillä on voitteen: Sopivalle paikkakunnalle maa-
32217: näkyvä sija. Mitä erityisesti poliittiseen työ- hamme on saatava pystytetyksi työväen nou-
32218: väenliikkeeseemme tulee, tuskin millään ta- sua symbolisoiva valtakunnallinen muistopat-
32219: holla halutaan enää nykyoloissa kieltää sen sas, suomalaisen työväenliikkeen miespolvia
32220: ratkaisevaa merkitystä suomalaisellle yhteis- kestäneen taipaleen ja lujan tulevaisuuden-
32221: kunnaHe, itsenäistyneen kansan j·a maan toi- uskon monumentti.
32222: mintaedellytyksille. Torpparien vapautus- Sanottuun suuntaan käyvän vapaamuotoi-
32223: liikkeen, suurlakon, eduskuntauudistuksen sen toiminnan saatua viime aikoina konkreet-
32224: kunnallisl·ainsäädännön kansanvaltaistamisen tisia muotoja useilla eri paikkakunnilla -
32225: sekä työaika- ja oppivelvollisuuslainsäädän- Turussa, Forssassa, Tampereella, Helsingissä
32226: nön historia on oleelliselta osalta maamme - on sitä ohjaamaan perustettu erityinen
32227: työväenliikkeen uudistustoiminnan historiaa. aatteellinen yhteisö. Tässä tarkoituksessa on
32228: Maamme itsenäisyystapahtuman lopputulos syntynyt Työväen Nousun Kunniaksi r.y.-
32229: ja t·austa eivät ole ymmärrettävissä, jollei niminen yhdistys, jonka johdolla maamme
32230: työväenliikkeen panosta tapahtumien koko- työväenluokan taistelua ja yksityisen työläi-
32231: naiskulussa ole täysin käsitetty. Itsenäinen sen ponnistuksia symbolisoiva valtakunnalli-
32232: valtiomme ei olisi ilman työväenliikkeen te- nen muistomerkki tullaan maahamme pystyt-
32233: hokasta myötävaikutusta pystynyt siinä mää- tämään. Käytännöllistä työtä johtamaan
32234: rin lujittumaan perustuksilltaan ja kasva- muodostetut elimet, Työväen muistomerkki-
32235: maan ylemmiltä kerroksiltaan kuin on oman toimikunta ja Työväen muistomerkkivaltuus-
32236: itsenäisen elämänmuotomme säilyttämiseksi kunta, tulevat huolehtimaan varojen hankki-
32237: ollut välttämätöntä. misesta yhdistykselle niissä muodoissa, jotka
32238: Suomen työväenliikkeen alkutaival vuo- yhdistyksen säännöissä määrätään. Kun ky-
32239: teen 1918 asti on ollut· viime aikoina niin symyksessä on kansallisesti merkittävä yleis-
32240: kotimaisen historiantutkimuksen kuin kauno- valtakunnallinen hanke, on luonnollista, että
32241: kirjallisuudenkin elävän mielenkiinnon koh- myös valtiovalta antaa sille tukensa j·a tun-
32242: teena. Vuoroon ovat nyt entistä suurem- ,nustuksensa.
32243: ma]la voimalla tulossa työväenliikkeen eri Edellä olevan perusteella kunnioittavasti
32244: toimintahaarojen ·aikaansaannokset itsenäi- ehdotamme,
32245: syyden ajan vuosikymmeninä. Samaan ai-
32246: kaan on herännyt työväen joukkojärjestöjen että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
32247: piirissä voimakas harrastus sellaisten muisto- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
32248: merkkien pystyttämiseksi työväenluokan suo- kan suuruisen määrärahan annetta-
32249: rittamalle ja tehtäväkseen ottarnalle raken- vaksi avustuksena Helsingin kaupun-
32250: 89 E 219/62
32251: 706 IV,406. - Työväen nousun muistomerkki.
32252:
32253:
32254: gissa kotipaikan omaavaUe Työväen nousua symbolisoivan valtakunnO:Uisen
32255: Nousun Kunniaksi r.y. nimiselle aat- muistomerkin pystyttämiseen maa-
32256: teelliselle yhdistykselle työväenluokan hamme.
32257: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
32258:
32259: Kaarlo Pitsinki. Meeri Kalava.inen. Veikko Helle.
32260: Kalle Matilainen. Väinö Leskinen. Olavi Lindblom.
32261: Rafael Paasio. Arvo Ahonen. Sulo Hostila.
32262: 707
32263:
32264: IV,407.- Rah.al. N:o 74.
32265:
32266:
32267:
32268:
32269: Pohjonen ym.: Määrärahan osoittamisesta tienparannussuun-
32270: nitelman toteuttamiseen Uuraisten kirkonkylässä.
32271:
32272:
32273: E d u s k u n n a 11 e.
32274:
32275: Vuosikymmenen kestäneistä eduskunnalle taan 7.0 m. leveäksi II A-luokan soratieksi
32276: ja tieviranomaisille tehdyistä aloitteista huo- ja sen kustannusarvio päättyy 95 milj.
32277: limatta valtatiellä n: o 13 Uuraisten kirkon- mk:aan.
32278: kylän kohdalla suunniteltu tienoikaisutyö on Tietyöstä on jo rakennettu Outiskosken
32279: edelleen suorittamatta. Mäet ja mutkat kir- silta v. 1961. Olisi erittäin tärkeä saada
32280: konkylän vilkkaassa liikenteessä ovat erit- koko tietyö tehdyksi varsinkin kun toinen,
32281: täin vaaralliset. Jo sattuneiden ,kolareiden" ns. Kuukanpuron silta, on erittäin huono.
32282: määrä on suuri. Tämä kunnalle ja yleiselle Parannustyön uudelleen käyntiin saattamista
32283: liikenteelle tärkeä työ tulisi vihdoinkin suo- varten tie- ja vesirakennushallitus oli otta-
32284: rittaa. Uuraisten kirkonkylän aluetta varten nut v:n 1962 menoarvioesitykseensä 40 milj.
32285: on parhaillaan vireillä asemakaavoitustyö ja mk: n määrärahan. Varoja tähän tarkoituk-
32286: viime kesänä on pantu vireille vesijohto- ja seen ei kuitenkaan ole saatu.
32287: viemärityösuunnitelmat. Tilanne, että tien· Edellämainittuun viitaten me allekirjoit-
32288: oikaisusta on vahvistettu snunnitelma eikä tajat kunnioittaen ehdotamme,
32289: sitä toteuteta, vaikeuttaa koko kirkonkylän
32290: kehitystä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
32291: Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta tulo- ja menoarvioon tietyön loppuun
32292: laadittu suunnitelma Jyväskylän-Saarijär- rahoittamista varten 80 miljoonaa
32293: ven maantien parantamiseksi 5.3 km: n mat- markkaa tienparannussuunnitelman to-
32294: kalla Uuraisten kirkonkylässä on vahvistettu teuttamiseen Uuraisten kirkonkylässä.
32295: huhtikuun 16 päivänä 1959. Tie rakenne·
32296: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1962.
32297:
32298: :Mauno Pohjonen. Veikko Byytiå.inen.
32299: Arthni Koskinen. Matti Koivunen.
32300: 708
32301:
32302: IV,408. - Rah.al. N: o 75.
32303:
32304:
32305:
32306:
32307: Pohjonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
32308: nustöiden aloittamiseksi Ähtärin kunnan rajalta Pihlaja-
32309: veden-V irtain maantielle.
32310:
32311:
32312: E d u s k u n n a II e.
32313:
32314: Eduskunta on eraan v: n 1954 valtiopäi- toivomuksesta tien rakentamiseksi on jo ku-
32315: villä tehdyn toivomusaloitteen johdosta päät- lunut 7 vuotta, niin sen vaikutuspiirissä asu-
32316: tänyt v. 1955 lausua, että hallitus ryhtyisi vat ovat oikeutettuja toivomaan pikaista val-
32317: toimenpiteisiin suunnitelman ja kustannus- tion rahoitusta tämän tien rakentamiseksi.
32318: arvion laatimiseksi maantien rakentamiseksi Eduskunta on myös myöhemmin lausunut
32319: Virtain-Pihlajaveden maantieltä Ähtärin toivomuksen, että tämän tien jatko Virtain-
32320: raJalle Pihlajaveden ja Ähtärin pitäjissä (Ns. Pihlajaveden maantieltä tutkittaisiin Yltiän
32321: Ahtaansilta-Kokinmäki-Linjatie). Tien ra- pysäkille. Näin jatkettuna tämän tiehank-
32322: kentamista varten on laadittu suunnitelma, keen merkitys yhä kasvaa. Tiellä olevaan Ka-
32323: josta on hankittu tielain edellyttämät lau- ransalmen sillan rakentamiseen on v. 1961
32324: sunnot. Kulkulaitosvaliokunnan v. 1955 hy- saatu 8 milj. mk. Olisi toivottavaa, että tie-
32325: väksymässä mietinnössä todetaan, että po. työ saataisiin välittömästi jatkumaan.
32326: maantie parantaisi Pihlajaveden, Virtain, Tie- ja vesirakennushallitus on suunnitel-
32327: Ähtärin ja Keuruun kirkonkylää yhdistävien lut töiden alkamista v. 1962 ja sen vuoksi se
32328: maanteiden muodostamaila noin 1000 km2:n on ottanut vuoden 1962 menoarvioehdotuk-
32329: suuruisella alueella liikenneyhteyksiä. seensa 70 milj. mk. tähän tarkoitukseen. Va-
32330: Valiokunnan mielestä esitetyn maantien roja tähän tarkoitukseen ei kuitenkaan ole
32331: aikaansaamista on pidettävä tarpeellisena. saatu.
32332: Sen tarpeellisuuden voi käsittää myös sillä Edellämainitun perusteella me allekirjoit-
32333: perusteella, että Pihlajaveden kunnassa on tajat kunnioittaen ehdotamme,
32334: valtion hallinnassa olevaa maantietä vain 27
32335: km. Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
32336: laadittu suunnitelma 15.6 km:n pituisen tulo- ja menoarvioon 70 miljoonaa
32337: maantien rakentamisesta on vahvistettu elo- makkaa maantien rakentamistöiden
32338: kuun 18 päivänä 1960. Tiestä tulee 6 m aloittamiseksi Ähtärin kunnan rajalta
32339: leveä II-luokan öljysoratie ja sen rakenta- Pihlajaveden-Virtain maantielle Pih-
32340: minen maksaa 245 milj. mk. Kun eduskunnan lajaveden kunnassa.
32341: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1962.
32342:
32343: Mauno Pohjonen. Arvo Ahonen.
32344: Artturi Koskinen. Veikko Hyytiäinen.
32345: 709
32346:
32347: IV,409. - Rah.al. N: o 76.
32348:
32349:
32350:
32351:
32352: Pohjonen ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamis-
32353: töiden aloittamiseksi Matilanvirran yli Sumiaisten-Kon-
32354: ginkankaan maantiellä.
32355:
32356:
32357: Eduskunnalle.
32358:
32359: Nykyisin on maassamme vielä 134 lossia. tässäkin suhteessa perusteltavissa. Kun Kon-
32360: Myös Keski-Suomen läänin alueella on niitä ginkankaan ohi on valmistunut valtatie
32361: 7. Sumiaisten ja Konginkankaan maantiellä N: o 4, niin käsitetään, että sillan merkitys
32362: on Keiteleessä Matilanvirran lossi ja !ossi- on suuriarvoinen idästä Konginkankaalle
32363: väli on 60-70 m. Sillan rakentamiseksi on suuntautuvalle liikenteelle ja antaa mahdol-
32364: Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiirissä lisuuksia kehittää liikennettä itä-länsi-
32365: tehty suunnitelma, jonka perusteella raken- suunnassa eri maakuntienkin kesken.
32366: taminen voidaan suorittaa. Silta- ja tietyö Tie- ja vesirakennushallitus oli esittänyt
32367: muodostavat kokonaisuuden, jonka kustan- v: n 1962 valtion tulo- ja menoarvioon työn
32368: nusarvio on n. 145 milj. mk. aloittamista varten 60 milj. mk, joita varoja
32369: Kun otetaan huomioon se hyöty, mikä ei kuitenkaan saatu.
32370: kansantaloudelle muodostuu melko vilkkaan Edellämainitun perusteella me allekirjoit-
32371: liikenteen ajansäästössä ja hyötyä maantie- tajat ehdotamme,
32372: liikenteelle, niin Matilanvirran sillan raken-
32373: tamista on pidettävä taloudellisesti järke- että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
32374: vänä. Kun turismi maassamme jatkuvasti tulo- ja menoarvioon 60 miljoonaa
32375: lisääntyy erikoisesti luonnonkauneilla seu- markkaa st'llan rakentamistöiden aloit·
32376: duilla, joita mainittu Sumiaisten-Kongin- tamiseksi Matilanvirran yli Sumiais-
32377: kankaan tie edustaa, on sillan rakentaminen ten-Konginkankaan maantiellä.
32378: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1962.
32379:
32380: Mauno Pohjonen. Arvo Ahonen.
32381: Artturi Koskinen. Veikko Hyytiäinen.
32382: 710
32383:
32384: IV,410.-Rah.al. N:o 77.
32385:
32386:
32387:
32388:
32389: Rihtniemi ym..: Määrärahan osoittamisesta nahantutkimus-
32390: assistentin toimen perustamiseksi Valtion teknilliseen tut-
32391: kimuslaitokseen.
32392:
32393:
32394: E d u s k u n n a 11 e.
32395:
32396: Nahan·tutkimusta varten on valtion teknil- olevien tietojen mukaan indeksiä 80 tammi-
32397: lisessä tutkimuslaitoksessa yksi tutkimusinsi- heinäkuulta 1961, maan koko teollisuuden
32398: nöörin virka, jonka toimia1a käsittää lähinnä vastaavan indeksin ollessa samalta ajailta 144
32399: vuota-, nahka- ja jalkinetutkimuksia. Toi- (v. 1954 = 100), on tutkimustoiminnaUakin
32400: minnan painopiste on voimakkaasti näiden omat tehtävänsä tuotannon määrän kohotta-
32401: alojen perustutkimuksen puolella aineenkoe- misessa ja menekin lisäämisessä. Mainitta-
32402: tuksien muodostaessa nykyisin vain suhteelli- koon, että työntekijöiden määrä kenkäteolli-
32403: sen vähäisen osan toiminnasta. Laajojen tut- suudessa on n. 7 300 ja nah'kateoHisuudessa
32404: kimustehtävien hoitaminen on osoittautunut n. 2 300. Kun on ilmeistä, että EFTA-sopi-
32405: yhdelle ainoaJJle tutkijalle täysin mahdotto- muksen vaikutus vuosi vuodelta tulee lisää-
32406: maksi varsinkin, kun niiden joukossa on mään tuontia, tullien ja kvantitatiivisten ra-
32407: myös kansainvälisiä yhteistutkimuksia. Sen joitusten vähitellen poistuessa, olisi riittävän
32408: takia on pyritty palkkaamaan tutkimusavus- ajoissa käytettävä kaikki keinot hyväksi koti-
32409: tajaksi yksi tilapäinen assistentti tedllisuu- maisen nahka- ja. kenkäteollisuuden 'kilpailu-
32410: delta ja Tekniikan Edistämissäätiön tämän kyvyn parantamiseksi. Riippumatta niistä
32411: teollisuuden erikoisrahaatosta saatujen avus- muodoista, ;jotka nahantutkimus tulee saa-
32412: tusten turvin, koska aineenkoetustöistä saata- maan tutkimuslaitoksen Otaniemeen sijoittu-
32413: vat tulot eivät ole riittäneet tähän tarkoi- misen yhteydessä, tutkimusassistentin pysyvä
32414: tukseen. Teollisuudelta on edelleenkin odo- kiinnittäminen näihin tehtäviin on osoittau-
32415: tettavissa tailoudellist·a tukea tätä toimintaa tunut jo nyt välttämättömäksi ja kiireelli-
32416: varten, mutta Tekniikan Edistämissäätiön seksi toimenpiteeksi.
32417: erikoisrahaston mahdollisuudet ovat nykyään Kaikkeen edelläolevaan viitaten ehdotamme
32418: vähäiset, koska rahaston pääoma jouduttiin kunnioittavasti,
32419: käyttämään tutkimusinsinöörin pa!lkkaukseen
32420: useana vuotena ennen tämän viran perusta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
32421: mista. tulo- ja menoarvioon 897 000 markan
32422: Koska nimenomaan nahkateollisuuden tuo- määrämhan nahantutkimusassistentin
32423: tannon volyymi verrattuna maamme mui- toimen (27 pl.) perustamiseksi V al-
32424: den teollisuudenhaarojen tuotantokehityk- tion teknilliseen tutkimuslaitokseen.
32425: seen nähden osoittaa viimeisimpien saatavissa
32426: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
32427:
32428: Juha Rihtniemi. Jussi Saukkonen.
32429: 711
32430:
32431: rv,411. - Fin.mot. N: o 78.
32432:
32433:
32434:
32435:
32436: Rosenberg m.fl.: Angående anvisande av anslag för Ström-
32437: borgska läroverkets övertagande i statens ägo.
32438:
32439:
32440: T i ll R i k s d a g e n.
32441:
32442: Strömborgska läroverket i Borgå är ett av vernas antal år för år stigit. Sålunda var
32443: de äldsta privata flickläroverken i la.ndet. eleva.ntalet exempelvis läsåret 1951-52 253,
32444: Det grundlades redan år 1863. Sedan år läsåret 1955-56 355 och läsåret 1961-62
32445: 1913 har skola.n ägts och skötts av ett ga- 412. Eleverna kommer från Borgå stad oeh
32446: rantibolag vid namn Svenska Fruntimmers- Borgå landskommun, från Sibbo, Pernå oeh
32447: skola.ns i Borgå Aktiebolag. andra östnyländska socknar.
32448: Läroverket äger en tomt på 3 730 m2 och När regeringen går till att överväga, vilka
32449: skolbyggnadernas sammanlagda ytinnehåll är privata läroverk som under nästa är skall
32450: 9 400 ms. Den 1 september 1962 tillkommer övertagas av staten, vore det rättvist oeh
32451: en under byggnad varande tegelbyggnad in- skäligt att även ett svenskspråkigt läroverk
32452: rymmande gymnastiksal, avklädnings- och härvid komme ifråga. Främst i turen står
32453: duschrum, kök oeh matsal för ea 200 elever, då otvivelaktigt Strömborgska läroverket i
32454: undervisningskök, tecknings- och sångsal oeh Borgå. Beaktas bör dessutom, att lärover-
32455: 4 klassrum jämte skyddsrum. För finansie- kets ägare är beredda att utan ersättning
32456: ring av detta nybygge har skolan erhållit Iän överlämna skolan med alla dess tillgångar
32457: av staten och av Sparbanken i Borgå. och skulder till staten under förutsättning
32458: Främst pä grund av detta nödvändiga ny- att staten fortsätter att upprätthälla läro-
32459: bygge har skolans sammanlagda skulder sti- verket som fullständigt svenskspråkigt :flick-
32460: git till ea. 122.5 miljoner mark. Därtill kom- läroverk.
32461: mer löneutgifter pä omkring 6 miljoner mark Hänvisande till vad ovan a.nförts föreslär
32462: per 1/3 år, vilken utgift dock i stort sett undertecknade,
32463: kompenseras av det statliga ärliga bidraget
32464: till skolan. Läroverkets ekonomiskt svåra att Rik3do.gen i 1969 års statsförslag
32465: ställning för med sig betungande termins- måtte upptaga ett anslag på 128.5
32466: avgifter särskilt för de familjer med begrän- miljoner mark för Strömborgska läro-
32467: sade ekonomiska tillgångar, från vilkas krets verkets i Borgå övertagande i statens
32468: en stor del av eleverna kommer. ägo.
32469: Skolan har ett synnerligen lämpligt läge i
32470: östra Nyland, vilket bäst framgår av att ele-
32471: Helsingiors den 10 mars 1962.
32472:
32473: Gösta Rosenberg. Rainer Virta.D.en.
32474: Georg Ba.cklund. Toivo 8a.Un.
32475: Lauri Ka.utola.
32476: 712
32477:
32478: IV,411. - Rah.al. N: o 78.
32479: Suomennos.
32480:
32481:
32482:
32483:
32484: Rosenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Strömborgska
32485: läroverket nimisen oppikomun ottamiseksi valtion haltuun.
32486:
32487:
32488: E d u s k u n n a ll e.
32489:
32490: Porvoossa toimiva Strömborgska läroverket erittäin sopiva, mikä käy parhaiten selville
32491: on maan vanhimpia yksityisiä tyttökouluja. siitä, että oppilasmäärä on vuosi vuodelta
32492: Se perustettiin jo vuonna 1863. Vuodesta kasvanut. Niinpä oli oppilaita esim. luku-
32493: 1913 lähtien on koulun omistanut ja sitä hoi- vuonna 1951-52 253, lukuvuonna 1955-56
32494: tanut takuuyhtiö nimeltä Svenska Fruntim- 355 ja lukuvuonna 1961-62 412. Oppilaat
32495: niersskolans i Borgå Aktiebolag. ovat kotoisin Porvoon kaupungista ja Por-
32496: Koulu omistaa 3 730 m2: n tontin, ja koulu- voon maalaiskunnasta, Sipoosta, Peruajasta
32497: rakennusten yhteistilavuus on 9 400 m3, ja muista itäisen Uudenmaan pitäjistä.
32498: Syyskuun 1 päivänä 1962 valmistuu raken- Kun hallitus ryhtyy harkitsemaan, mitä
32499: teilla oleva tiilirakennus, johon tulee voimis- yksityisiä oppikouluja otetaan ensi vuonna
32500: telusali, pukeutumis- ja suihkuhuone, keittiö valtion haltuun, olisi oikein ja kohtuullista,
32501: ja ruokasali noin 200 oppilaalle, opetuskeit- että myös ruotsalaiset oppikoulut tulisivat
32502: tiö, piirustus- ja laulusali ja 4 luokkahuo- tällöin kysymykseen. Ensimmäisenä vuorossa
32503: netta sekä väestönsuojahuone. Tämän uudis- on silloin epäilemättä Strömborgska lärover-
32504: rakennuksen rahoittamiseksi on koulu saanut ket Porvoossa. Lisäksi on otettava huomioon,
32505: lain{)ja valtiolta ja Porvoon Säästöpankilta. että koulun omistaja on valmis luovuttamaan
32506: Ennen kaikkea tämän välttämättömän uudis- koulun kaikkine varoineen ja velkoineen
32507: rakennuksen johdosta ovat koulun kokonais- ilman korvausta valtiolle sillä ehdolla, että
32508: velat nousseet noin 122.5 milj. markkaan. valtio jatkaa koulun ylläpitoa täydellisenä
32509: Tämän lisäksi tulevat palkkamenot, jotka ruotsinkielisenä tyttökouluna.
32510: ovat noin 6 milj. markkaa 1/3 vuotta koh- Edellä esitettyyn viitaten ehdottavat alle-
32511: den, minkä menoerän kuitenkin suurin piir- kirjoittaneet,
32512: tein kattaa valtion koululle myöntämä vuosit-
32513: tainen avustus. Koulun taloudellisesti heikko että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
32514: asema aiheuttaa lukukausimaksuja, jotka ovat valtion talousarvioon 128.5 milj. mar-
32515: raskaita varsinkin vähävaraisille perheille, kan määrärahan Porvoossa toimivan
32516: joiden piiristä suurin osa oppilaista tulee. Strömborgska läroverket-nimisen oppi-
32517: Koulun sijainti itäisellä Uudellamaalla on koulun ottamiseksi valtion haltuun.
32518: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1962.
32519:
32520: Gösta Rosenberg. Lauri Kantola.
32521: Rainer Virtanen. Georg Backlund.
32522: Toivo Salin.
32523: 713
32524:
32525: IV,412.-Rah.al. N:o 79.
32526:
32527:
32528:
32529:
32530: Saariaho ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan merenkul-
32531: kukouluun hankittavaa tutkasimulaattoria varten.
32532:
32533:
32534: E d u s k u n n a l1 e.
32535:
32536: Merenkulkututka kauppalaivaston ym. si- Näiden haittojen poistamiseksi suurten
32537: viilikäyttöön tarkoitettujen alusten apuväli- merenkulkumaiden koulut ja teollisuus ovat
32538: neenä on varsinkin 1950-luvulla suuresti yhteistoimin kehittäneet opetusvälineen, joka
32539: yleistynyt. Sen merkitystä osoittaa mm. se, tunnetaan nimellä ,tutkasimulaattori". Se
32540: että useat alukset, kuten matkustajalaivat, on laite, jossa voidaan aikaansaada koulun
32541: jäänmurtajat, syvänmeren troolarit yms. tutkan näyttölaitteeseen merellä kulkevan
32542: ovat Suomessakin hankkineet jopa kaksi aluksen tutkakuva. Opettaja saattaa siinä
32543: tutkaa. kehittää tilanteita, ,oppilaskapteenin" voi-
32544: Merenkulku - olipa sitten kysessä pai- dessa vaikuttaa kuvaan vain ohjaamalla
32545: kanmääritys tai laivojen väistäminen - tut- omaa laivaa sen mukaan kuin hän harkitsee
32546: kan avulla eroaa niin paljon tavanmukai- laivan aseman vaativan. Täten saadaan ai-
32547: sesta merenkulusta, että kansipäällystöitä kaan kuinka usein tahansa erilaisia nopeasti
32548: vaaditaan sekä koulutusta että kokemusta, ratkaisua vaativia vaiheita, voidaan uusia
32549: jotta tutka tarkoitetussa määrin lisäisi tur- sama tilanne sekä kdkeilla eri väistöjen vai-
32550: vallisuutta. kutusta näkyvissä olevaan tiettyyn uhkaan,
32551: Merenkulkukouluillamme on jo vuosia sit- jopa aikaansaada ,yhteentörmäyksiäkin".
32552: ten hankittu merenkulkututka oppilaiden Koulun tutka yhdistettynä simulaattorilait-
32553: koulutuksessa käytettäväksi. Sillä on kuiten- teeseen vastaa niin ollen tutkaa liikkeellä
32554: kin eräitä suuria vajavaisuuksia, jotka estä- olevassa aluksessa.
32555: vät sitä toimimasta todella tehokkaana ope- V: n 1962 menoarviossa on myönnetty 11
32556: tusvälineenä. milj. mk kertamenona edellä mainitunlaisen
32557: Tutka perustuu, kuten tunnettua, mahdol- opetusvälineen, tutkasimulaattorin, hankki-
32558: lisuuteen mitata äänen nopeus ja siten saada miseksi Turun merenkulku:kouluun. Siten on
32559: jo etukäteen kuvana heijastetuksi pitemmän- varattu budjetissa yhdelle neljästä meren-
32560: kin matkan päästä alusta uhkaavat vaarat. kulkukoulustamme mahdollisuus tähänastista
32561: Kuitenkin siitä, että opetukseen käytettävä tehokkaamman opetuksen antamiseksi meren-
32562: tutka on maissa (koulussa), johtuu tieten- kulun tärkeällä alalla ja erikoisesti alusten
32563: kin, että kiinteät kaiut pysyvät tutkan avulla ohjaamiseksi niin, että voidaan entistä luo-
32564: saadussa kuvassa paikoillaan. Tämän vuoksi tettavammin valvoa niissä matkaavien ih-
32565: tutkan näyttölaitteessa näkyvän jälkihohdon misten ja kuljetettavan lastin turvallisuutta.
32566: aiheuttama ,tutkavanavesi" jää kuvaan vain On huomattava, että edellä mainituista
32567: liikkuvien kohteiden kaiusta. Edelleen on neljästä merenkulkukoulustamme Turun ja
32568: huomattava, että koulun tutkassa näkyy aina Maarianhaminan koulut ovat ruotsinkielisiä
32569: sama maa- ja merialue. Mitään epävar- ja Kotkan sekä Rauman merenkulkukoulut
32570: muutta paikanmäärityksessä ei tällaisessa ta- suomenkielisiä. Näissä saa vuosittain noin
32571: pauksessa pääse ilmenemään. Lisäksi esiin- parisataa merenkulkijaa koulutuksensa. Kos-
32572: tyy tällöin todella opettavia tutkatilanteita ketelluu perin välttämättömän tutkasimu-
32573: kovin harvoin, koska tutkassa näkyvät liik- laattorin hankkiminen ainoastaan ruotsin-
32574: kuvat maalit oyat satunnaisia, ulkopuolella kieliseen merenkulkukouluun ei ole riittävä.
32575: koulun esiintyviä. Sellaisen hankkiminen myös ainakin yhteen
32576: 90 E 219/62
32577: 714 IV,412. - Tutkasimulaa.ttori.
32578:
32579:
32580: suomenkieliseen merenkulkukouluun olisi Kaiken edellä esittämämme perusteella
32581: välttämättömän tarpeellinen, jotta myöskin kunnioittavasti ehdotamme,
32582: suomenkielisillä merenkulkijoilla olisi mah-
32583: dollisuus saada vastaava tutkakoulutus. Ensi että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
32584: sijassa tulisi tällöin kysymykseen Kotkan tulo- ja menoarvioon 11 miljoonan
32585: merenkulkukoulu, jdka kokonsa ja oppilas- markan määrärahan käytettäväksi Kot-
32586: määränsä puolesta vastaa Turun ruotsinkie- kan merenkulkukouluun hankittavaa
32587: listä merenkulkukoulua. tutkasimulaattoria varten.
32588: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
32589:
32590: Urho Saariaho. Anna-Liisa Linkola.
32591: Erkki Tuuli. Veikko Kokkola.
32592: 715
32593:
32594: IV,413. - Rah.al. N: o 80.
32595:
32596:
32597:
32598:
32599: Saariaho ym. : Määrärahan osoittamisesta polkupyörien osta-
32600: miseksi puolustuslaitokseUe.
32601:
32602:
32603: E d u s k u n n a 11 e.
32604:
32605: Puolustuslaitokselle Jal sodan päätyttyä Heikohkosta raaka-aineesta ja pyörien lop-
32606: huomattava määrä polkupyöriä, joitten han- puunkuluneisuudesta johtuvat myös ne lu-
32607: kintaan ja ylläpitoon myönnetyt määrärahat kuisat vakavat onnettomuudet, joita vuosit-
32608: on vuosien kuluessa pidetty vain korjaustar- tain sattuu, joten vaarallinen ja ylivanha
32609: vetta vastaavina. Näin siitäkin huolimatta, kalusto on pakko viipymättä poistaa käytöstä.
32610: että uudishankintoihin on myös anottu va- Välttämättömimmän lisätarpeen on laskettu
32611: roja. olevan ainakin 5 000 uutta polkupyörää vielä
32612: Puolustusvoimien tarve on 22 500 polku- kuluvan vuoden aikana.
32613: pyörää. Tällä hetkellä on käytettävissä 16 600 Edellä olevan perusteella kunnioittaen esi-
32614: pyörää, joista 14 600 on peräisin sodan tämmme,
32615: ajalta. Uudishankinnat ovat rajoittuneet
32616: 2 000 kappaleeseen, mikä erä ostettiin v. että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
32617: 1957. V. 1961 oli kertamenona myönnetyllä tulo- ja menoarvioon 65 000 000 mar-
32618: määrällä mahdollista ostaa noin 2 300 polku- kan määrärahan polkupyörien ostami-
32619: pyörää. Sodan ajalta peräisin oleva polku- Sf-ksi puolustuslaitokselle.
32620: pyöräkalusto on kuitenkin käyttäjälleen muo-
32621: dostunut vaaralliseksi.
32622: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
32623:
32624: Urho Saariaho. Saara Forsius.
32625: 716
32626:
32627: IV,414. - Rah.al. N: o 81.
32628:
32629:
32630:
32631:
32632: Salo: Määrärahan osoittamisesta sanomalehden- ja aikakausi-
32633: lehdentoimittajien ulkomaisia opintomatkoja varten.
32634:
32635:
32636: Eduskunnalle.
32637:
32638: V: sta 1922 lähtien on valtion tulo- ja me- nut voimakas hintatason nousu ovat yhdessä
32639: noarviossa ollut määräraha sanomalehden- aiheuttaneet sen, ettei nykyinen määräraha
32640: toimittajien ulkomaisia opintomatkoja var- enää vastaa edes v: n 1953 käyttöarvoa.
32641: ten. Määräraha oli ensimmäisenä vuotena Maamme lehtimieskunnan mahdollisuudet
32642: 75 000 mk ja on ajan mittaan kohonnut täydentää ulkomaisin opintomatkoin tieto-
32643: niin, että se on v: sta 1953 lähtien ollut jaan ja taitojaan ovat siten jatkuvasti hei-
32644: 600 000 mk. Lisäksi on ollut määräraha kentyneet.
32645: aikakauslehdentoimittajien ul:komaisia opin- Kun vielä otetaan huomioon lehdistös-
32646: tomatkoja varten, ja ovat em. kaksi lehti- sämme tapahtunut valtava kehitys ja lehti-
32647: miesryhmää viime vuosina saaneet tähän mieskunnan runsas kasvu - vuodesta 1922
32648: tarkoitukseen valtiolta vuosittain yhteensä lähtien noin 40 % - on selvää, ettei nykyi-
32649: 800000 mk. sen määrärahan puitteissa voida tyytdyttää
32650: Silloin kun valtiovalta ensimmäisen kerran kuin osa stipenditarpeesta. Lehtimiehen
32651: otti matka-apurahat tulo- ja menoarvioonsa, työn tehokkuus on rippuvainen siitä, millai-
32652: oli maan lehtimieskunta suhteellisen vähä- sia mahdollisuuksia hänellä on uusien vai-
32653: lukuinen ja jaettavana oleva summa voitiin lmtteiden ja kielitaidon hankintaan sekä tu-
32654: jakaa niin suurina apurahoina, että stipen- tustumiseen uusiin olosuhteisiin, työskentely-
32655: din saaja todella saattoi taloudellisista huo- tapoihin jne.
32656: lista vapaana omistautua stipendimatkalleen. Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
32657: Stinpendin realiarvo on jatkuvasti pienenty- tavasti,
32658: nyt.
32659: V: n 1953, josta lähtien määräraha on py- että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
32660: synyt samansuuruisena, jälkeen tapahtunut tulo- ja menoarvioon 1 300 000 mar-
32661: kehitys - kotimaassa markan arvon olennai- kan määrärahan sanomalehden- ja
32662: nen heikentyminen, suoritettu delvalvointi aikakaus~1ehdentoimittajien ulkomaisia
32663: ja ulkomailla miltei kautta linjan tapahtu- opintomatkoja varten.
32664: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
32665:
32666: Tuure Salo.
32667: 717
32668:
32669: IV,415.- Rah.al. N: o 82.
32670:
32671:
32672:
32673:
32674: Salo: Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen postiautovarikon
32675: rakentamiseksi.
32676:
32677:
32678: E d u s k u n n a ll e.
32679:
32680: Posti- ja lennätinautoja huoltava autova- lisuutta siitä annettujen määräysten mukai-
32681: rikko toimii nykyisin Rovaniemellä erittäin sesti.
32682: vaikeissa olosuhteissa. Tilanne huononee vuosi TVH: n ja Rovaniemen kaupungin yhteisen
32683: vuodelta käyt~ttävän kuljetuskaluston lisään- suunnitelman mukainen uusi liikenneväylä,
32684: tyessä. Autokaluston määrä on lisääntynyt joka suuntaa moottoriajoneuvoliikenteen kau-
32685: viimeisenä 5 vuotena 64.5 %, ajettujen km:n pungin liikennekeskuksesta uudelle Ounas-
32686: määrä 71 %.. Varikolla nykyisin huollettava joen suun yli rakennettavalle maantiesillalle
32687: ajoneuvomäärä käsittää 252 erilaista ajoneu- sekä sitä kautta edelleen muunmuassa Sodan-
32688: voa. Sen vuotuinen ajokilometrimäärä on kylään ja Kittilään, tulee toteutuessaan lähi-
32689: 6.8 milj. Korjaus- ja huoltotehtävissä työs- vuosina vaatimaan varikon purkamisen.
32690: kentelee päivittäin 112 henkilöä, autoja ajaa Toisaalta on alussa esitettyjen numeroiden
32691: 240 henkilöä. valossa todettava, että nimenomaan Pohjois-
32692: Varikko toimii nykyisin työsuoritusten koh- Suomessa posti- ja lennätinlaitoksen toiminta
32693: dalta kahdessa paikassa sekä säilytyksen koh- olosuhteiden johdosta laajenee jatkuvasti.
32694: dalta neljässä paikassa siten, että ainoastaan Edellä mainitut syyt vaativat, että varik-
32695: varikkorakennus Lepinkävijäntie 4 on posti- koa varten olisi ensi tilassa hankittava sopiva
32696: laitoksen oma, tilavuudeltaan 8 000 ms sekä maa-alue sekä viipymättä ryhdyttävä asian
32697: ulkoa vuokrattu tilavuus korjausta varten vaatimiin suunnittelutöihin. Esitän tämän
32698: 4 000 ms, käsittäen edelliset yhteensä noin 30 johdosta kunnioittavasti,
32699: korjaus- ja huoltopaikkaa. Ulkopuolelta vuok-
32700: rattujen tilojen osalta ovat yksistään vuokra- että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
32701: menot vuosittain 4.2 milj. mk. tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
32702: Käyttö- ja säilytyspaikkojen hajasijoitus kan määrärahan Rovaniemen posti-
32703: on suurena haittana työn suorittamiselle. autovarikon maa-alan hankintaa sekä
32704: Henkilökunnan käytössä olevat sosiaaliset ti- suunnittelu- ja rakennustöiden aloit-
32705: lat ovat alkeelliset. Lisäksi nykyiset ahtaiden tamista varten.
32706: tilojen vuoksi ei voida järjestää paloturval-
32707: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
32708:
32709: Tuure Salo.
32710: 718
32711:
32712: IV,416. - Rah.al. N: o SS.
32713:
32714:
32715:
32716:
32717: Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta asuintalon rakennustöi-
32718: den aloittamiseksi Lapin tie- ja vesirakennuspiirin henki-
32719: löstöä varten.
32720:
32721:
32722: Eduskunnalle.
32723:
32724: Asuintalon rakentamishanke Roveniemelle asuntopula virastojen lisääntymisen ja tila-
32725: Lapin tie- ja vesirakennuspiirin piirikontto- päisasuntojen purkamisen vuoksi, olisi ko.
32726: rin henkilöstöä varten on oHut jo useiden asuintalon rakentamiseen kiireellisesti ryh-
32727: vuosien aj·an vireillä ja tontti on varattu dyttävä, joten ehdotamme kunnioittavasti,
32728: taloa varten. Ottamalla huomioon Lapin olo-
32729: suhteet, saa pysyvää ja pätevää henkilöstöä että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
32730: paremmin palvelukseen vain tarjoamalla tulo- ja menoarvioon 30 mt1joonan
32731: heille kunnollisen asunnon. Lisäksi henkilö- markan määrärahan asuintalon raken-
32732: kuntaa joudutaan jatkuvasti lisäämään vi- tamistöiden aloittamiseksi Lapin tie-
32733: raston töiden laajentumisen vuoksi, joten ja vesirakennuspiirin henkt1östöä var-
32734: asuintalon rakentaminen olisi hyvin tarpeel- ten Rovaniemelle.
32735: linen. Kun Rovaniemellä edelleen vallitsee
32736: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
32737:
32738: Tuure Salo. Vilho Suosalo.
32739: Armas Leinonen. Olavi Lahtela.
32740: 719
32741:
32742: IV,417. - Rah.al. N: o 84.
32743:
32744:
32745:
32746:
32747: Salo ym..: Määrärahan osoittamisesta Ranuan tiemestaripiirin
32748: autotallin ja asuntojen rakentamiseksi.
32749:
32750:
32751: Eduskunnalle.
32752:
32753: Ranuan tiemestaripiirin tukikohdassa on huomattavasti vielä lisääntyy ja kalustoa on
32754: nytkyisin 3-paikkainen laudoista tehty auto- myös lisättävä, olisi tukikohdan ra:kennuk-
32755: talli, jota ei pariin woteen ole paloturvailli- sien rakentamiseen jo kiireellisesti ryhdyt-
32756: suuden vuoksi voitu lämmittääkään. Myös- tävä. Tämän johdosta esitämme kunnioit-
32757: kin se on aivan riittämätön jo nykyisellekin tavasti,
32758: kalustolle, josta suurin osa on ulkona ilman
32759: mitään suojaa. Autonkuljettajien asunnot, että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
32760: jotka jälleenrakennusaikana on tilapäisesti tUlo- ja menoarvioon 40 miljotmalfl,.
32761: rakennettu, alkavat olla jo asunnoiksi kel- markan määrärahan Ranuan tiemes-
32762: paamattomia. Kun tiemestaripiirin tiever- taripiirin autotallin ja asuntojen ra-
32763: kosto uusien teiden johdosta lähivuosina kentamista varten.
32764: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
32765:
32766: Tuure Salo. Vilho Suosalo. Olavi Lahtela.
32767: 720
32768:
32769: IV,418. - Rah.al. N: o 85.
32770:
32771:
32772:
32773:
32774: Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin tie- ja vesiraken-
32775: nuspiirin Rovaniemen korjaamon asentajien asuinraken-
32776: nuksen rakentamiseksi.
32777:
32778:
32779: E d u s k u n n a ll e.
32780:
32781: Asentajien asuinrakennuksen rakentami- asemaan asuntokurjuuden vuoksi. Tämän
32782: nen Lapin tie- ja vesirakennuspiirin Rova- johdosta esitämme kunnioittavasti,
32783: niemen asentajille olisi erittäin tärkeä ja
32784: jo ajankohtainen. Asuinrakennusta varten että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
32785: on jo varattu tonttikin korjaamon välittö- tulo- ja menoarvioon. 40 miljoonan
32786: mässä läheisyydessä. Kun asentajia asuu markan määrärahan Lapin tie- ja
32787: vielä kehnoissa parakeissakin, joista osa jo vesirakennuspiirin Rovaniemen kor-
32788: täytyy purkaa paloturvallisuuden vuoksi, jaamon asentajien asuinrakennuksen
32789: joutuvat suuriperheiset asentajat tukalaan rakentamista varten.
32790: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
32791:
32792: Tuure Salo. Vilho Suosalo. Olavi Lahtela.
32793: 721
32794:
32795: IV,419.-Rah.al. N:o 86.
32796:
32797:
32798:
32799:
32800: Salo: Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen-Meltauksen
32801: maantien rakennustöiden aloittamiseksi.
32802:
32803:
32804: Eduskunnalle.
32805:
32806: Ounasjoen länsipuolella oleva maantie, vaikutuspiirissä. Kun on odotettavissa ras-
32807: jonka kautta Rov·aniemeltä nykyisin liikenne kaan liikenteen huomattava kasvu lähiaikoina
32808: suuntautuu toisaalta Kittilään ja edelleen Ounasjokivarressa tulevien voimalaitostöiden
32809: Muonioon ja Kilpisjärvelle sekä toisaalta Yli- johdosta, olisi viipymättä tien rakentamis-
32810: torniolle ja Pelloon, on raskaan liikenteen ja töihin ryhdyttävä. Tiesuunnasta on jo 40 km
32811: heikon peruskuntonsa vuoksi ollut jo useita osalta valmiit suunnitelmat ja loppuosa 20
32812: vuosia huonossa kunnossa. Etenkin kelirikko- km on valmistusvaiheessa.
32813: aikoina tie on oHut vaikea liikennöidä. Tutki- Edellä mainittuihin seikkoihin viitaten
32814: mukset parempien liikenneyhteyksien luomi- esitän kunnioittavasti,
32815: seksi ovat johtaneet siihen, että on saatava
32816: kokonaan uusi valtamaantie Rovaniemeltä että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
32817: pohjoiseen ja se on rakennettava Ounasjoen tulo- ja menoarvioon 100 m~1joonan
32818: itäpuolitse. Siitä olisi myös suuri hyöty pai- markan määrärahan Ounasjoen itä-
32819: kallisille asukkaille, jotka tällä kertaa ovat puolta kulkevan Rovaniemen-Mel-
32820: vailla tieyhteyksiä. Lisäksi tulisi tien val- tauksen maantien rakentamistöiden
32821: mistuttua asutus nopeasti laajenemaan sen aloittamista varten.
32822: Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1962.
32823:
32824: Tuure Salo.
32825:
32826:
32827:
32828:
32829: 91 E 219/62
32830: 722
32831:
32832: W,420. - Ra.h.al. N: o 81.
32833:
32834:
32835:
32836:
32837: Salo: Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen-Sodankylän
32838: maantien parantamistyön aloittamiseksi.
32839:
32840:
32841: E d u s k u n n a 11 e.
32842:
32843: Rovaniemen kaupungista joutuu nykyisin joka kytkeytyy Rovaniemen ja sen ympäris-
32844: pohjoiseen ja itään suuntautuva liikenne kul- tön yleis- ja asemakaavoihin sekä Sodan-
32845: kemaan Ounasjoen ja Suutarinkorvan a:htai- kylään ja Kuusamoon johtaviin teihin. Kun
32846: den siltojen kautta. Etenkin Suutarinkorvan ottaa huomioon liikenteen niin huom-attavan
32847: silta, joka on samassa tasossa rautatien kasvun, olisi tämän liikennehaitan poistami-
32848: kanssa, aiheuttaa päivittäin useita pitkiäkin, seksi jo kiireellisesti ryhdyttävä toimenpitei"
32849: erittäin haitallisia liikenneseisauksia. Tilanne siin. Tämän johdosta esitän kunnioittavasti,
32850: yhä vakeutuu, kun Ounasjoen itäpuolelle
32851: suunniteltu tie tu1ee rakennetuksi ja lii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
32852: kenne, joka jo 6 vuodessa on suoritettujen tulo- ja menoarvioon 50 mJljoonan
32853: laskantojen mukaan kasvanut 2 %-kertaisesti, markan määrärahan Rovaniemen-
32854: tulee vielä jatkuvasti huomattavasti iJ.isään- Sodankylän maantien parantamistyön
32855: tymään. .Asian korj·aamiseksi on suoritettu aloittamista varte.n Ounasjoen sillan
32856: tutkimus uudesta ulospääsytiestä ja siihen ko1ulaUa.
32857: liittyvästä Ounasjoen ylittävästä sillasta,
32858: Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1962.
32859:
32860: Tuure Salo.
32861: 723
32862:
32863: IV,421. - Ra.h.al. N: o 88.
32864:
32865:
32866:
32867:
32868: Salo ym..: Hääriirahan osoittamisesta Sinetän-Raanujärven
32869: maantien parantamistiiiden aloittamiseksi.
32870:
32871:
32872: Eduskunnalle.
32873:
32874: Sinetä,n.,...,..Raanujärven maantie on hyvin torniolle ja Pelloon rakennettavat Tornion-
32875: huonossa kunnossa ja jälleenrakennuksen ai- joen maantiesillat tulevat uutena yhdyssi-
32876: kana rakennetut tilapäiset puusillat hajoa- teenä liittämään Pohjois-Suomen ja Pohjois-
32877: mistilassa. Tien parantamisesta ja siltojen Ruotsin tieverkostot toisiinsa. Tien paranta-
32878: uusimisesta on suoritettu jo alkuosasta tutki- mistyöhön olisi kiireellisesti ryhdyttävä, joten
32879: mus ja suunnitelma. Tien loppuosan tutki- esitämme kunnioittavasti,
32880: musta jatketaan. Ko. maantie on yhteinen
32881: osa Rovani~en-Pellon ja Rovaniemen- että Eduskunta ottaisi vuoden 1969
32882: Ylitornion välisistä kauttakulkuteistä ja on tulo- ja ,menoarvioon 25 miljoonan
32883: raskaasti liikennöity. Sen merkitys kautta- markan määrärahan Sinetän-Raanu-
32884: kulku- ja matkailutienä tulee lähivuosina :Jarven maantien parantamistöiden
32885: vielä huomattavasti lisääntymään, kun Yli- aloittamista varten.
32886: Helsingis~ S p~ivä11-ij. maaliskuuta ~962.
32887:
32888:
32889: Tuure Salo. Olavi Lahtela.
32890: 724
32891:
32892: IV,422.- Rah.al. N: o 89.
32893:
32894:
32895:
32896:
32897: Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven-Sallan
32898: maantien parannustöiden aloittamiseksi.
32899:
32900:
32901: Eduskunnalle.
32902:
32903: Kemijärven-Sallan maantie on erittäin järvi Oy:n puunjalostustehdas, jonka raken-
32904: heikkokuntoinen ja sen lukuisat sillat hajoa- taminen Kemijärven maalaiskuntaan aloite-
32905: mistilassa. Tien parantamiseksi ovatkin tut- taan vielä kuluvan vuoden aikana. Tämän
32906: kimustyöt parhaillaan käynnissä ja osa pa- johdosta esitämme kunnioittavasti,
32907: rannussuunnitelmaa on jo valmiina. Kun ot-
32908: taa huomioon tien laajan vaikutuspiirin ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
32909: sen vilkkaan liikenteen, joka vuosittain aina tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
32910: vain kasvaa, olisi sen parannustyöhön kii- markan määrärahan Kemijärven-Sal-
32911: reellisesti ryhdyttävä. Tien liikenteen kas- lan maantien parannustöiden aloitta-
32912: vuun tulee ratkaisevasti vaikuttamaan Kemi- mista varten.
32913: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
32914:
32915: Tuure Salo. Armas Leinonen. Olavi Lahtela.
32916: 725
32917:
32918: IV,423. -Ra.h.al. N:o 90.
32919:
32920:
32921:
32922:
32923: Salo: Määrärahan osoittamisesta Ivalon-Inarin maantien pa-
32924: rantamiseksi.
32925:
32926:
32927: Eduskunnalle.
32928:
32929: Valtatie N:o 4 Ivalon-Inarin välillä. on kenne on yhä nopeasti kasvamassa, olisi sen
32930: hyvin hankala liikennöidä. tien mutkaisuu- ajanmukaiseen kuntoon saattamiseksi jo kii-
32931: den ja heikon kunnon vuoksi. Tieosasta on- reellisesti ryhdyttävä. Tämän johdosta esi-
32932: kin tehty parannustutkimus, jonka suunni- tän kunnioittaen,
32933: telmatkin ovat ja valmiina. Liikenne tiellä
32934: on viime vuosina huomattavasti kasvanut että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
32935: etupäässä Norjaan suuntautuvan puutavara- tulo- ja menoarvioon 25 m~1joonan
32936: kuljetuksien ja turistiliikenteen lisääntymi- markan määrärahan Ivalon-Inarin
32937: sen johdosta. Kun tie on huomatuimpia maantien parantamistöiden aloitta-
32938: matkailuteitämme ja siihen kohdistuva lii- mista varten.
32939: Helsingissä. 12 päivänä maaliskuuta 1962.
32940:
32941: Tuure Salo.
32942: 726
32943:
32944: N,424.- Rah.al. N: o 91.
32945:
32946:
32947:
32948:
32949: Sa.loraata. ym.: Määräf'ahtJ~ osoittamisesta Luovan kunnan-
32950: tien alikulkusillan suurentamiseksi Teuvan kunnassa.
32951:
32952:
32953: Eduskunnalle.
32954:
32955: Teuvan kunnassa nk. SuupOhjan radalla, mahdu kulkemaan sillan aukosta, mistä joh-
32956: n<rin 2 km Teuvan asemalta Seinäjoelle päin, tuu maataloudelle erittäin suuria haittoja.
32957: on Luovan kunnantien alikulkusilta. Tämä Rautatiehallitus on valmistanut suunnitel-
32958: on rakennettu v. 1913 rautatietä rakennet- man Luovan kunnantien alikulkusillan suu-
32959: taessa ja on sen leveys 4.1 m ja korkeus rentamiseksi siten, että sen korkeus tulisi
32960: 3.1 m. Nykyisissä muuttuneissa olosuhteissa olemaan 4.5 m ja leveys 8 m. Hankkeen
32961: ei alikulkusilta vastaa laisinkaan tieliiken- toteuttaminen liikenteen tilapäisine järjes-
32962: teen sille asettamia vaatimuksia. Luovan telyineen tulisi maksamaan noin 10 milj. mk.
32963: kulmantie yhdistää huomattavan kyläkun- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
32964: nan sekä laajat viljelys- ja metsäalueet kir- nioittaen,
32965: konkylään ja yhdistää edelleen Teuvan ja
32966: Karijoen pitäjien kirkonkylät. Tiestä olisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
32967: kehittynyt huomattava yhdystie, mutta juuri tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
32968: alikulkusillan pienuus on ollut esteenä, joten markan määrärahan Luovan kunnan-
32969: mm. kaikki linja-autot eivät voi käyttää tien alikulkusiUan suurentamista var-
32970: tietä. Lisäksi eivät nykyaikaiset suuret maa- ten Teuvan kunnassa.
32971: talouskoneet eivätkä suuret puutavara-autot
32972: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
32973:
32974: T. Saloranta. Toivo Antila.
32975: Erkki Ryömii.. l.Yia.tti Liinamaa.
32976: Veikko Savela. Verner Korsbäck.
32977: Eino Uusitalo. Aaro Lintilä..
32978: 727
32979:
32980: IV,425.- Ra.h.al. N: o 92.
32981:
32982:
32983:
32984:
32985: Saukkonen ym.: Määrärakan osoittamisesta Helsingin tyttö-
32986: koulun uuden koulutalon suunnittelua varten.
32987:
32988:
32989: E d u s k u n n a ll e.
32990:
32991: Helsingin tyttökou'lu on toiminut Helsin- nut tarvitsevansa nykyisen koulutalon yli-
32992: gissä Hallituskatu 8: ssa Helsingin yliopiston opiston tarkoituksiin mahdollisimman pian,
32993: omistamalla tontilla sijaitsevassa rakennuk- on välttämätöntä, että Helsingin tyttökoulua
32994: sessa. Kun Helsingin yliopisto tarvitsee varten suunnitellaan uusi koulutalorakennus
32995: omiin tarkoituksiinsa nykyisen kouluraken- ensi tilassa. Tämän vuoksi on välttämätöntä,
32996: nuksen, on koulun siirto tullut välttämättö- että v: n 1963 valtion tulo- ja menoarvioon
32997: mäksi. Helpottaakseen tätä siirtoa on Hel- varattaisiin riittävä määräraha koulutalon
32998: singin yliopisto lahjoittanut Malminkartanon rakentamista varten.
32999: maista Helsingin kaupungin Etelä-Kaarelassa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33000: sijaitsevan n. 2 ha: n tontin, joka soveltuu nioittaen,
33001: koulutarkoituksiin. Kouluhallitus on suunni-
33002: tellut Helsingin tyttökoulun siirtämistä mai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
33003: nitulla alueelle ja sen muuttamista saman- tulo ja menoarvion 20 Pl. II luvun
33004: aikaisesti yhteislyseoksi. Koulutaloa varten kohdalle 50 miljoonan markatl määrä-
33005: on laadittu myös huonetilaohjelma, jonka val- rahan Helsingin tyttökoulun uudett.
33006: tion rakennusohjelmatoimikunta on jo hyväk- koulutalon suunnittelua varten.
33007: synyt. Kun Helsingin yliopisto on ilmoitta-
33008: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
33009:
33010: Jussi Saukkonen. JUha. Rihtniemi. Erkki Ha.ra.
33011: 728
33012:
33013: IV,426.- Ra.h.al. N :o 93.
33014:
33015:
33016:
33017:
33018: Suorttanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kouvolan-Mik-
33019: kelin runkotieltä Voikaskelle rakennettavan maantien
33020: suunnitteluun.
33021:
33022:
33023: E d u s kun n a 11 e.
33024:
33025: Tien rakentaminen Valkealan kunnassa noin 115 talouskeskuma, joissa asuu vakitui-
33026: Kouvolan-Tuohikotin-Mikkelin runkotieltä sesti noin 420 henkilöä, 108 huvilaa, joissa
33027: Vuohijärven, Kirjokiven ja Hillosensalmen ainakin kesäisin asuu noin 436 henkilöä, ja
33028: asemaseutujen kautta Voikoskelie on ollut jo joista suurimmalla osalla ei ole minkään-
33029: pitemmän aikaa tarpeen vaatima. Tiellä tu- laista tieyhteyttä.
33030: lisi olemaan, paitsi erittäin suuri paikallinen Valkealan kunta on jo aikaisemmin teh-
33031: merkitys, merkitystä Savosta Mäntyharjun nyt esityksen tiesuunnitelman tekemisestä
33032: kautta etelään suuntautuvan liikenteen yh- Vuohijärvi-Hillosensalmi-Voikoski välille.
33033: distäjänä Vuohijärvelle, Kouvolaan ja Kuu- Kun parhaillaan on rakenteilla Kouvolar-
33034: sankoskelle. Tätä tieyhteyttä myöten voitai- Tuohikotti-Mikkeli runkotie, niin tällöin on
33035: siin entistä nopeammin kuljettaa Savosta tarkoituksenmukaista suunnitella mainittu
33036: hankittu puutavara Kymenlaaksossa sijait- tie alkavaksi tältä runkotieltä, koska se täl-
33037: seville puunjalostusteollisuuslaitoksille, sekä löin entistä paremmin palvelisi lisääntynyttä
33038: tehostaa Valkealan pohjoisosan suurien met- liikennetarvetta.
33039: säalueiden hyväksi käyttöä, joille ei ole ollut Kun tie, mikäli se rakennetaan, tulee pal-
33040: minkäänlaista tieyhteyttä. velemaan yhdysliikennettä ja tulee sillä näin
33041: Mitä tulee tien paikalliseen merkitykseen, ollen olemaan huomattava muukin, kuin
33042: niin se tulisi palvelemaan laajaa aluetta, vain paikallinen merkitys, niin olisi ko. tie
33043: jonne ei tällä hetkellä ole muuta kulku- rakennettava valtion toimesta maantienä.
33044: yhteyttä kuin rautatieyhteys Savon rataa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
33045: pitkin. Tämän vilkkaasti liikennöidyn rata- nioittaen,
33046: osuuden Vuohijärven ja Voikosken asemien
33047: välille jää melko suuriakin liikennepaikkoja että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
33048: ja kyläkuntia, jotka nyt tulisivat aloitteessa tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
33049: tarkoitetun tien vaikutuspiiriin ja joilla tä- kan suuruisen määrärahan tutkimuk-
33050: hän mennessä ei ole ollut lainkaan tie- sen aloittamiseksi Kouvolan-Tuohi-
33051: yhteyttä. On selvää, ettei rautatie nyky- kotin-Mikkelin runkotieltä Vuohijär-
33052: aikana yksin voi tyydyttää joustavasti laa- ven, Kirjokiven ja emosensalmen
33053: jojen alueiden liikennetarvetta. Summittai- asemaseutujen kautta Voikaskelle ra-
33054: sen laskelman mukaan tien vaikutuspiiriin kennettavan maantien suunnittelu-
33055: kuuluvalla alueella, Vuohijärven ja Voikos- työtä varten.
33056: ken suuremmat asutusalueet poislukien, on
33057: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
33058:
33059: Sulo Suorttanen. Eino Räsänen.
33060: Beiklå Hasu. Marja. Lahti.
33061: Erkki Tuuli.
33062: 729
33063:
33064: IV,42'1.- Rah.a.t N:o 94.
33065:
33066:
33067:
33068:
33069: Suosalo ym.: Määrärahan osoittamisesta korvaukseksi Rova-
33070: niemen kaupungille asemakaavapakkolunastusten viivästy-
33071: misestä aiheutuneesta vahingosta.
33072:
33073:
33074: Ed uskunnaBe.
33075:
33076: Saksalaisten sotajoukkojen tuhottua Rova- västymisen korottaneen pakkolunastusten
33077: niemen kauppalan - nykyisen Rovaniemen korvausten määrää.
33078: kaupungin - jouduttiin sen jälleenrakenta- Koska pakkolunastusten viivästyminen ei
33079: misen yhteydessä laatimaan kokonaan uusi johtunut kauppalasta, vaan valtion viran-
33080: asemakaava. Tämän toteuttamiseksi ja seka- omaisista, ei näin syntynyttä vahinkoa voida
33081: vien maanomistusolojen selvittämiseksi kaup- jliittää Rovaniemen kaupungin ja viime kä-
33082: pala joutui Innastamaan yksityisiltä maan- dessä tontteja hankkineiden ja niille raken-
33083: omistajilta lähes 300 ha maata huhtikuun 27 taneiden kannettavaksi. Siksi olisi Rovanie-
33084: päivänä 1945 annetun lain nojalla. men kaupungille korvattava valtion varoista
33085: Pakkolunastuskorvauksista kuitenkin syn- koko se vahinko, jonka pakkolunastusten vii-
33086: tyi riita, koska Lapin lääninhallitus ei hy- västyminen aiheutti.
33087: väksynyt elokuun 1 päivänä 1953 päivätyn Eduskunta on tällaisen ratkaisun peria81t-
33088: valtion obligaatioita niiden nimellisarvosta teessa jo hyväksynytkin silloin, kun se halli-
33089: korvaukseksi maanomistajille ja selitti pakko- tuksen esityksestä otti v: n 1961 lisätalous-
33090: lunastuksen rauenneeksi. Korkein hallinto-oi- arvioon osakorvauksena tähän tarkoitukseen
33091: keus katsoi kuitenkin lääninhallituksen tul- Rovaniemen kaupungille 65 milj. mk. Koska
33092: kinneen lakia väärin ja velvoitti sen otta- vahinkoa ei kuitenkaan ole kokonaan kor-
33093: maan asian uudelleen käsiteltäväksi. Läänin- vattu valtion varoista, olisi se vihdoinkin
33094: hallitus hylkäsi uudelleen kauppalan hake- suoritettava. Korvauksen loppusumma voitai-
33095: muksen ja niin kauppala joutui jälleen kään- siin kuitenkin suorittaa, jos niin halutaan,
33096: tymään Korkeimman hallinto-oikeuden puo- kahdessa erässä, joten v:n 1963 valtion tulo-
33097: leen, joka jälleen velvoitti lääninhallituksen ja menoarvioon voitaisiin ottaa 100 milj. mk
33098: ottamaan asian uudelleen käsiteltäväksi, ja loppusumma seuraavana vuonna.
33099: mutta tästä huolimatta lääninhallitus kolman- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
33100: nen kerran hylkäsi kauppalan anomuksen.
33101: Tämän johdosta pakkolunastukset olivat py- että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
33102: sähdyksissä yli 5 vuotta. Tänä aikana maan tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
33103: hinnan noustessa pakkolunastuskorvaukset kan määrärahan korvauksena Rovanie-
33104: nousivat v:n 1952 suoritetusta yksityiskoh- men kaupung~"lle asemakaavapakkolu-
33105: taisesta arviosta 334 milj. mk: lla eli lähes nastusten viivästymisestä aiheutu-
33106: 772 milj. mk:aan. Tällä 334 milj. mk:n sum- neesta vahingosta.
33107: malla voidaan katsoa pakkolunastusten vii-
33108: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
33109:
33110: Vilho Suosalo. Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso.
33111:
33112:
33113:
33114:
33115: 92 E 219/62
33116: 730
33117:
33118: IV,428. - Ra.h.al. N: o 95.
33119:
33120:
33121:
33122:
33123: Suosalo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Kemi-
33124: järven aluesairaalan rakentamista varten.
33125:
33126:
33127: E d u s k u n n a.ll e.
33128:
33129: Koillis-Lapin sairaalaolot ovat erittäin matta, vaikka siihen saataisiin lakimääräiset
33130: kehnot. Kolmessa kunnassa on pienet kun- avustukset valtiolta, vaatii alueen kunnilta
33131: nansairaalat ja niistäkin Kemijärven sai- ja kuntalaisilta enemmän kuin muualla
33132: raala on vanha ja huonokuntoinen. Se on maassa. Etäisen aseman vuoksi rakennus-
33133: rakennettu ennen sotia ja sodan loppuvai- kustannukset tulevat täällä kalliiminiksi kuin
33134: heessa siihen osui useita sirpaleita. Sairaala muualla. Niinpä koulujen rakennuskustan-
33135: kylläkin kunnostettiin sodan pahimmilta jäl- nuksiin annetaan normaalihintaan .10 %:n
33136: jiltä, mutta kunnollista siitä ei tilapäiskor- korotus, mutta sekään ei riitä, sillä esim.
33137: jauksilla saatu. Koska sairaala ei kokonaan Särkelän koulun rakentaminen tuli maksa-
33138: tuhoutunut, jäivät myös Kemijärven kunnat maan n. 31 % yli normaalihinnan. Pitkät
33139: Lapin jälleenrakennuksen yhteydessä vaille matkat ja vaikeat luonnonolosuhteet aiheut-
33140: sitä tukea, mitä muualla Lapin alueella ter- tavat kaiken lisäksi myös sen, että sairaan-
33141: veyden- ja sairaanhoidollisten olosuhteiden hoidolliset menotkin lisääntyvät.
33142: parantamiseksi saatiin. Kaikki nämä tekijät osoittavat, että val-
33143: Sisäasiainministeriö ja lääkintöhallitus tiovallan olisi tuettava Kemijärven aluesai-
33144: ovatkin hyväksyneet Kemijärven aluesairaa- raalan rakentamista enemmän kuin mitä laki
33145: lasuunnitelman, jota olisi nopeasti päästävä edellyttää. Näin on meneteltykin esiro. Ra-
33146: toteuttamaan. Suunnitelman pikaista to- nnan, Kuusamon ja Taivalkosken sairaala-
33147: teuttamista puoltaa myös se, että väestö laitosten rakentamisessa. Valtion avustuksen
33148: tiiliä alueella tulee nopeasti lisääntymään. olisikin oltava tässä tapauksessa 75 %.
33149: Lähiaikoina ryhdytään Kemijärvelle raken- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
33150: tamaan puunjalostusteollisuuslaitosta, samoin
33151: vesivoimalaitosrakennus edelleen lisääntyy. että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
33152: Kun näiden lisäksi myös kaivostoiminta tu- tulo- ja menaarvio·on 284 000 000 mar-
33153: lee lisääntyro.ään, niin jo näistäkin gyistä kan määrärahan avustuksöM Kemi-
33154: alueen väestö jatkuvasti lisääntyy. järven aluesairaalan fakenta.m~ta. var-
33155: Hankkeen töteuttatninen siitäkin huoli- ten.
33156: ltelsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
33157:
33158: Vilho Suosalo. Eino Tainio. .A.mla-Liisa. 'l'iekso.
33159: 731
33160:
33161: IV,429.-Rah.al. N:o 96.
33162:
33163:
33164:
33165:
33166: Sääskilahti: Määräraha'n osoittamisesta maantien rakentami-
33167: seksi Vanttampärveltä Vian asemalle.
33168:
33169:
33170: E d u s kun n a 11 e.
33171:
33172: &vaniemen__;Ketnijärven rautatie valmis- lyhemtnällä matkana kuin nyt on asianlaita,
33173: tui 11. 1934, jonka jälkeen olisi pitänyt heti kun lähin rautatieasema on Rovaniemen kau-
33174: rakentaa yhdystie Rovaniemen-"-Posion maan- pU.ngisäa. Erikoisen suuren vaikutuksen tien
33175: tiestä Vanttauskoskelta Vian asemalle. Vant- saaminen toisi Vansttausjärven asukkaille ja
33176: tausjärvelle on rakennettu maatalousministe- edistäisi heidän elinkeinotoimintaansa huo-
33177: riön asutusasiainosaston toimesta maantie, mattavasti ja kun samalla voisivat elinkelvot-
33178: joten Vanttausjärven-Vian osuus on enää tomat tilat saada lisämaata ja siten tiloista
33179: rakentamatta. Rakentamaton osuus on vain voisi muodostua I!;U.ottavia maatilatalouksia,
33180: 8.5 km ja on se maastoltaan hyvää viljelyskel- olisi tämä koko yhteiskunnan kannalta kat-
33181: poista metsämaata. Vanttausjärven tilojen sottava tärkeäksi toimenpiteeksi ja taloudel-
33182: määrä on jatkuvasti lisääntynyt ollen nykyi- lisestikin kannattavaksi.
33183: sin asukkaita jo noin 60 tail.ossa lähes 500 hen- Mainittakoon vielä, että eduskuma on kul-
33184: kilöä. Vian-Vanttausjärven välille voidaan kulaitosvaliokunnan mietinnön mukaisesti jo
33185: muodostaa ainakin 10 uutta viljelystilaa, sekä kesäkuun 4 päivänä 1956 hyväksynyt toivo-
33186: muodostaa huomattavasti lisäalueita tien ra- muksen, että haUitus ryhtyisi toimenpitei·
33187: kentamisen jälkeen. Asutustoiminnan kan- siin po. tien rakentamiseksi.
33188: nalta on ensiarvoisen tärkeää, että tnainittu Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
33189: tie saadaan nopeasti rakennettua. Nykyisen dotan,
33190: lainsäädännön mukaan ei voida entisiä tiloja
33191: tehdä elinkelpoisiksi, ellei tiloille ole kunnol- että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
33192: linen tieyhteys. tulo~ ja menoarvioon 50 000 000 mar-
33193: Mainitun tien rakentaminen toisi mahdolli- kan .9uuruisen määrärahan maantien
33194: suuden suurelle osalle Yläkemijoen asuk- rakentamiseksi Vanttrmsjärveltä Vian
33195: lmifita asioida rautatiellä noin 40/60 km. asemalle.
33196: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
33197:
33198: Eino Sääskilahti,
33199: 732
33200:
33201: IV,430.-Rah.al. N:o 97.
33202:
33203:
33204:
33205:
33206: Uusitalo ym.: Määrärahan osoittamisesta rahoitusavustuksiksi
33207: vähävaraisia kuntia varten.
33208:
33209:
33210: Eduskunnalle.
33211:
33212: Useiden maalaiskuntien veroäyrin hinnat tusta 15 pääluokassa olevan, taloudellisiin
33213: ovat huomattavasti kohonneet taloudellisesti vaikeuksiin joutuneiden kuntien avustusmää-
33214: hyvästä ajasta huolimatta. Tästä huolimatta rärahan turvin, mikäli tämä määräraha olisi
33215: on syntynyt jatkuvasti kasvavaa epätasai- riittävän suuri. Useissa eri perustein suorite-
33216: suutta myös kuntien tarjoamissa palveluk- tuissa laskelmissa on todettu, että sanotun
33217: sissa. Eräänä keskeisenä syynä mainittuun määrärahan tulisi olla 500-900 milj. mk:n
33218: kehitykseen on selvästi ollut valtion ja kun- suuruusluokkaa. Näin suuren määrärahan
33219: tien välistä kustannustenjakoa koskevien käyttämisestä olisi luonnollisesti budjetin
33220: säännösten puutteellisuus siinä kohdin, ettei perusteluissa aihetta antaa pääpiirteittäisiä
33221: ole riittävästi otettu huomioon kuntien erilai- ohjeita, esimerkiksi siten, että se tulisi jakaa
33222: sia taloudellisia mahdollisuuksia. Kun sa- eri hallinnonalojen tarpeisiin samassa suh-
33223: manaikaisesti monissa jo ennestään vähäva- teessa kuin vähävaraisten kuntien nettomenot
33224: raisissa kunnissa on jatkuvan maaltapaon jakautuvat. Viittaamme tässä kohdin myös
33225: johdosta tulotaso alentunut ja väestön ikä- siihen, että valtion ja kuntien välisessä kus-
33226: rakenne muuttunut epäedulliseksi, on useiden tannustenjaossa on tapahtunut viime vuosina
33227: kuntien talous joutunut rahoituskysymyksissä siinä määrin liukumista kuntien vahingoksi,
33228: ylivoimaisiin vaikeuksiin. Tosin on olemassa ettei 900 milj. mk:kaan lisäys vastaisi sitä
33229: useitakin suunnitelmia valmisteilla kuntien valtionapujen vähennystä, mikä esimerkiksi
33230: aseman helpottamiseksi, mutta laajakantoi- viiden viime vuoden aikana kuntien kohdalla
33231: suutensa tähden niiden toteuttaminen nähtä- on tapahtunut.
33232: västi viivästyy vielä useita vuosia. Sen täh- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
33233: den ovat kuntien erityiset tukemistoimenpi- dotamme,
33234: teet muodostuneet kiireellisiksi ja välttämät-
33235: tömiksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
33236: Eri yhteyksissä asiantuntijat ovat ilmoit- tulo- ja menoarvioon 500 000 000 mark-
33237: taneet pitävänsä nykyisessä asioiden vai- kaa käytettäväksi hallinnonaloittain
33238: heessa tarkoituksenmukaisimpana, että ilman ylimääräisinä rahoitusavustuksina vä-
33239: valtionapusäännösten osittaistarkistuksia voi~ · hävaraisia kuntia varten.
33240: taisiin sopivasti tasoittaa kunnallisverorasi-
33241: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
33242:
33243: Eino Uusitalo. Veikko Savela..
33244: Matti Liinamaa. Pentti Pekkarinen.
33245: 733
33246:
33247: IV,431.- Ra.h.al. N: o 98.
33248:
33249:
33250:
33251:
33252: V. A. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan
33253: sairaanhoitajakoulun rakennustöiden aloittamiseksi.
33254:
33255:
33256: Eduskunnalle.
33257:
33258: Savonlinnan sairaanhoitajakoulu toimii on noin 140 milj. mk. Olisi paras ratkaisu,
33259: edelleenkin sangen ahtaissa ja epämukavissa jos nyt voitaisiin ottaa tulevan vuoden ta-
33260: alivuokralaistiloissa Savonlinnan keskussai- lousarvioon summasta puolet ja loppu v:n
33261: raalassa, joka kipeästi tarvitsisi vähäiset ti- 1964 talousarvioon. Näin päästäisiin v: n
33262: lansa itsekin. Monet muut samanaikaisesti 1963 alussa töiden aloittamiseen ja koulu
33263: aloittaneet sairaanhoitajakoulut ovat jo mo- saataisiin v. 1964 valmiiksi. On huomattava,
33264: net vuodet toimineet ajanmukaisissa, uusissa että koulun oppilasmäärä vahvistetun ohjel-
33265: tiloissa. man mukaan tulee nousemaan ja lisäänty-
33266: Sairaanhoitajakoulun uusittu rakennusoh- neen oppilasmäärän sijoittaminen nykyisiin
33267: jelma on nyttemmin vahvistettu ja piirus- ahtaisiin tiloihin on ylivoimainen tehtävä.
33268: tukset asianmukaisine muine suunnittelui- Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
33269: neen valmistuvat kevään aikana. Hallitus nioittaen,
33270: onkin ottanut tulo- ja menoarvioon 10 milj. että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
33271: mk suunnitelmien loppuun saattamiseksi. tulo- ja menoarvioon 70 miljoonan
33272: Käsityksemme mukaan tulisi aloittaa kou- markan määrärahan Savonlinnan sai-
33273: lun rakennustyö viipymättä suunnitelmien raanhoitajakoulun rakennustöiden
33274: valmistuttua. Koulun koko kustannusarvio aloittamiseksi.
33275: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
33276:
33277: Viljo Virtanen. Irma Hamara.
33278: Toivo H. Kinnunen. Esu Niemelä.
33279: 734
33280:
33281: IV,432. - Rah.al. N: o 99.
33282:
33283:
33284:
33285:
33286: V. A. Virt~n ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion vi-
33287: rastotalon rakentamiseksi Rantasalmelle.
33288:
33289:
33290: Ed uskunn alle.
33291:
33292: Rantasalmen kunta on jo kauan kaivannut Edelläolevaan viitaten ehdotammekin kun-
33293: valtion virastotaloa, sillä kunnassa olevat nioittaen,
33294: valtion virastot toimivat erittäin puutteelli-
33295: sissa oloissa. Siellä ei ole myöskään mahdol- että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
33296: lisuutta edes lähitulevaisuudessakaan saada. tulo- ja menoarvioon 60 miljoonaa
33297: kunnollisia vuokratiloja valtion virastoille. markkaa valtion virastotalafl, rakenta-
33298: Rantasalmen kunta vähävaraisena kuntana miseksi RQifl,tasalmeUe.
33299: ei niinikään voi auttaa, sillä sen omatkin
33300: tilat ovat sangen rajoittuneet.
33301: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
33302:
33303: Viljo Virtanen. ~u Ni~melä,.
33304: Toivo H. Kinnunen. K. F. H~pasalo.
33305: Inna Hama.ra. Edvard Pesonen.
33306: Lyyli KoskineJ1.
33307: 735
33308:
33309: IV,433. - Rah.al. N: o 100.
33310:
33311:
33312:
33313:
33314: V. A. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien ai-
33315: kaansaamiseksi Särkilahdesta Säämingin saariston kautta
33316: Savonlinnaan.
33317:
33318:
33319: E d u s k u n n a 11 e.
33320:
33321: Saimaan saaristotie Särkilahdesta Sä.ämin- lisi sitäpaitsi olemaan tärkeä merkitys mm.
33322: gin saariston kautta Savonlinnaan on useasti puutavarankuljetuksessa, jotapaitsi se lyhen-
33323: ollut eduskunnassa käsiteltävänä. Tien tar- täisi matkaa Savonlinnasta Imatralle noin
33324: peellisuudesta ollaankin yhtä mieltä ja tut- 45 km, olisi mitä toivottavinta, että tien
33325: kimukset sen suunnasta ovatkin jo osittain suunnittelun loppuun saattamiseksi ja raken-
33326: aloitetut. Tarkoitukseen on kuitenkin saatu nustöiden aloittamiseksi saataisiin kipeästi
33327: aivan liian vähän varoja, joten tutkimustyöt tarvittavia varoja.
33328: uhkaavat pahasti viivästyi varojen puut- Edellä esitettyyn viitaten ehdotammekin
33329: teessa. kunnioittaen,
33330: Kuitenkin tämä saaristokansalle niin ensi-
33331: arvoisen tärkeä tie tulisi saattaa viipymättä että Eduskunta ottaisi vuoden. 1963
33332: loppuun tutkituksi ja työt aloitetuiksi. On tulo- ja menoarvioon 100 tnt.'ljoOMn
33333: kohtuutonta vaatia yli 3 000 Saaristolaisen markan määrärahan su;unnitelman
33334: asuvan nykyisenä ajankohtana, jolloin useim- loppuun saattamiseksi ja töiden <Jl.oit~
33335: mille seuduille päästään jo kestopä.ällystet- tamiseksi uuden maantien aikaansaa-
33336: tyä tietä pitkin, vailla alkeellisintakaan tie- miseksi Säämingin saariston katutta
33337: yhteyttä muuhun maailmaan. Kun tiellä tu- Särkilahdesta Savonlinnaan.
33338: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
33339:
33340: Viljo VtrtuleJJ.. Lyyll JCoskinea.
33341: Esu Niemelä. Irma. H~UBara.
33342: Kalle Matilainen. X. F. Haapasalo.
33343: Valto Käkelä. Edvard Pesonen.
33344: 736
33345:
33346: IV,434. - Rah.al N: o 101.
33347:
33348:
33349:
33350:
33351: V. A. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantiesillan
33352: rakentamistöiden aloittamiseksi Kyrönsalmeen.
33353:
33354:
33355: Eduskunnalle.
33356:
33357: Käsitellessään 19 päivänä helmikuuta 1960 Nyt on kuitenkin valmistumassa kaksikin
33358: toivomusaloitetta n:o 348/1959 vp. edus- eri suunnitelmaa siltapaikasta ja lähiaikoina
33359: kunta hyväksyi toivomuksen, ,että Hallitus päästään asia ratkaisemaan. Jotta jo muu-
33360: ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin uuden tenkin kauan vireillä ollut ensiarvoisen tär-
33361: maantiesillan aikaansaamiseksi Kyrönsal- keä Kyrönsalmen siltakysymys saataisiin
33362: meen". Eduskunta on jo aikaisemminkin myös viivytyksettä rakennusvaiheeseen, olisi
33363: ymmärtänyt sillan tarpeellisuuden myöntä- käsityksemme mukaan määrärahan ottami-
33364: mällä määrärahan siltapaikan tutkimiseen. nen tulevan vuoden tulo- ja menoarvioon
33365: Sen tutkiminen onkin normaalia vaikeampi töiden aloittamiseksi aivan välttämätön.
33366: tehtävä, sillä sillan tulee palvella samalla Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
33367: myös kaupunkiin tulevaa ja sieltä lähtevää nioittaen,
33368: liikennettä, koska tuskin on mahdollista
33369: tehdä samanaikaisesti kahta kallista siltaa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
33370: Kapea, pääasiassa saarille rakennettu kau- tulo- ja menoarvioon 200 m~'ljoonaa
33371: punki asettaa siltapaikalle omat rajoituk- markkaa maantiesillan rakennustöiden
33372: sensa, jotapaitsi tien välittömässä läheisyy- aloittamiseksi Kyrönsalmeen.
33373: dessä olevan teollisuuden esittämät vaati-
33374: mukset on tarkoin huomioitava.
33375: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
33376:
33377: Viljo Virtanen. Lyyli Koskinen.
33378: X. P. .Ba.apasa.lo. Esu Niemelä.
33379: Edvard Pesonen.
33380: 737
33381:
33382: IV,435.- Rah.al. N: o 102.
33383:
33384:
33385:
33386:
33387: V. R. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta yli- tai ali-
33388: käytävän rakentamiseksi Nokian tasoylikäytävän paikalle.
33389:
33390:
33391: Eduskunnalle.
33392:
33393: V. 1958 suljettiin valtionrautateiden toi- Valtion rautateiden liikenne Nokian ase-
33394: mesta Nokian aseman tasoylikäytävä moot- man alueella ja rautatiehallinnon toimen-
33395: toriajoneuvoliikenteeltä. Tämä siitä huoli- piteet ovatkin siten muodostuneet esteeksi
33396: matta, vaikka tasoylikäytävän kautta kulkeva sisäiselle ja normaalille liik~nteelle pohjois-
33397: liikenne rautatien pohjoispuolella sijaitse- ten ja eteläisten kauppalanosien välillä.
33398: ville tehdas- ja asuntoalueille oli ollut tur- Tämä haitta voidaan poistaa vain rakenta-
33399: vattu kaikelle liikenteelle ikivanhaa Pinsiön malla nykyisen tasoylikäytävän paikalle joko
33400: tietä pitkin, jonka rautatie on aikanaan taso- yli- tai alikäytävä.
33401: ylikäytävän rakentamisella katkaissut. Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittaen,
33402: Tämän lisäksi on Nokian aseman rata-
33403: pihan laajennus ja lisääntynyt liikenne rau- että Eduskunta ottaisi vuoden 1963
33404: tateillä aiheuttanut lukuisia tapaturmia ja- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mark-
33405: lankulkijoille ylikäytävällä, koska siitä jou- kaa Nokian tasoylikäytävän rakenta-
33406: tuu päivittäin kulkemaan noin 300 henkilöä miseksi eri tasossa kulkevaksi yli- tai
33407: työhön Nokian Kutomo Oy:n tehtaalle ja alikäytäväksi.
33408: sen lisäksi rautatien pohjoispuolella olevien
33409: yli 800 omakotitalon asukkaat, jotka joutu-
33410: vat sen ylittämään työ- ja ostomatkoillaan.
33411: Helsingissä ·6 päivänä maaliskuuta 1962.
33412:
33413: Våinö R. Virtanen. Elli Stenberg. Arvo Pentti.
33414: Kuuno Honkonen. Kustaa. .Alanko. Anni Flinck.
33415:
33416:
33417:
33418:
33419: 93 E 219/62
33420: 788
33421:
33422: IV,436. - Ra.h.al. N: o 103.
33423:
33424:
33425:
33426:
33427: V. B. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nokian kaup-
33428: palassa oleuan v~'hnussillan rakentamiseksi.
33429:
33430:
33431: Ed uskunn alle.
33432:
33433: Tampereelta länteenpäin kulkevalla valta- V. 1960 suoritetussa liikennelaskennassa
33434: tiellä on Nokian kauppalan alueella Vihnus- ylitti vuorokauden aikana sillan 137 jalan-
33435: silta, joka ylittää Vihnusjärvestä Pyhäjär- kulkijaa, 888 polkupyöriill.ijää ja a 341 moot-
33436: veen laskevan ojan. Silta on vanha, kivi- toriajoneuvoa.
33437: nen holvisilta. joka ihmeen hyvin on viime Nokian kauppalan rakennustoimisto on laa-
33438: aikoihin saakka kestänyt ajan koettelemuk- tinut ehdotuksen Vihnussillan uusimiseksi ja
33439: set. Nyttemmin on kuitenkin kasvava ja on sen kustannusarvio 70 milj. mk.
33440: yhä suurempia kuormia käyttävä kautta- Edelläesitetyn perusteella ehdotamme kun-
33441: kulkuliikenne aiheuttanut sen, että sillan ki- nioittaen,
33442: vet ovat liikkuneet ja kestävyys tullut ky-
33443: seenalaiseksi. Ajoradan leveys on 6.3 m, että Edusku.n,ta ottaisi V1Wden 1963
33444: mutta kun silta sijaitsee painanteessa, ei tuZo- ja menoarvioon 60 000 000 mark-
33445: liukkaan kelin aikana pysty siltaa ylittä- kaa Nokian kauppalassa olw<m Vih-
33446: mään kuin yksi ajoneuvo kerrallaan ja ruuh- nuss{lla, rakentamiseksi.
33447: kautumisia pääsee syntymään.
33448: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
33449:
33450: Väinö B. Virtanen. Elli Stenberg. Arvo Pentti.
33451: Kuuno Honkonen. Kustaa Ala.nko. Anni Flinck.
33452: VALTIOPÄIVÄT
33453: 1962
33454:
33455: LIITTEET
33456: V
33457:
33458: PANKKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT TOIVOMUSALOITTEET
33459:
33460:
33461:
33462:
33463: HELSINKI 1962
33464: VA~TIONE:UVOSTON KIR.JAPAINO
33465: Luotonannon valvontaa, postisäännön täydentämistä ja säästökassatoi-
33466: minnan epäkohtien korjaamista tarkoittavia toivomusaloitteita.
33467: 749
33468:
33469: V,l.-Toiv.al. N:o 291.
33470:
33471:
33472:
33473:
33474: Lukkarimm ym.: Luotommnt;n valvonnan aikaansaamisesta.
33475:
33476:
33477: E d u s k u n n a 11 e.
33478:
33479: Tuotannollisen toiminnan käynnissä pysy- Tilanteen ollessa tällainen, ei ole suinkaan
33480: misen ja laajenenU8en perusedellytyksiä ovat varmaa, että. luotonanto jakautuisi parhaalla
33481: pääomanmuodostus jo käynnissä olevan tuo· mahdollisella tavalla koko kansantaloutta aja·
33482: tannollisen toiminnan avulla tai hankkimalla tallen, puhumattakaan siitä, että tällä toi-
33483: ulkomaista lainoitusta tähän tarkoitukseen. minnalla voitaisiin estää talouden~ hei·
33484: Vähintään yhtä tärkeätä on näin hankittu- lahtelua ja säädellä nousu. tai laskukausia,
33485: jen taloudellisten voimavarojen. tarkoituksen- johon olisi mahdollisuus tehokkaan valvMnan
33486: mukainen ja tehokas hyväksikäyttö parhaan ja ohjauksen ollessa mahdollista. Eriänlalaia
33487: mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi. Tämä säätelyn mahdollisuuksia on nykyiselläänkin
33488: olisi sitäkin tärkeämpää silloin, lruin nuo olemassa. Suomen Pankilla, mutta kuitenkin
33489: voimavarat ovat rajoitetut, kuten ne ovat täysin riittämättömiä.
33490: meillä. Koko luotonantoa valvova 3• ohjaava, val-
33491: Yhteiskunta on katsonut aiheelli~ksi säli· tiovallan asettama asiantuntijaelin olisi täl·
33492: dellä yksityisten henkilöiden tai joidenkin löin paikallaan, luonnollisesti varustettuna
33493: yritysten toimintaa ja rajoittaa näiden va- tarpeellisilla valtuuksilla. Tämä on vilttänlii·
33494: pautta silloin, kun se on ollut tarpeen n~ töntä, ennen kuin voidaan pääomia ohjata
33495: yleisen edun kannalta. Tämä on oikein, tarpeellisessa määrässä ja järkevässä suh·
33496: mutta koko yhteiskunnan ja kansantalouden teessa teollisuuden laajentamiseen, rakennus·
33497: kannalta katsoen tärk(lä ala, luotonantotoi- tuotantoon, maatalouden perustuoton tyydyt-
33498: m.inta, on keskitettyä valvontaa vailla. Luo- tämiseen tai muuhun kansamme elintoimin·
33499: tonannosta liikepankit vastaavat n. 30%, nan kannalta välttämättömiin tarkoituksiin.
33500: säästöpankit 20 %, osuuskassat 15 %, kansan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33501: eläkelaitos 12-13 %, vakuutuslaitokset 10%, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
33502: vain tärkeimmät mainitaksemme. Raha- ja raavan toivomuksen,
33503: vakuutuslaitosten luotonannosta päättävät
33504: useissa tapauksissa, ainakin välillisesti, luo- että hallitus kiireellisesti t"Yhfym
33505: tontarvitsijat itse, tahi elleivät voi määrätä, toimenpiteisiin sel"taisett lainS~'nÖft.
33506: niin ainakin ratkaisevalla tavalla pystyvät aikacmsaamiseksi, joka tekisi fll&(l;hclö~Ji
33507: siihen vaikuttamaan. Tunnettu asiahan on, seksi luMonannan tlalvonMn jo 'iJ#t-
33508: ettli. eräillä suuremmilla teollisuuslronserneilla jauksen valtiovallatt toimestG.
33509: on erittäin suuri vaikutusvalta tärkeimpiin
33510: rahalaitoksiinune.
33511: Helsingissä 9 päivän& maaliskuuta 1962.
33512:
33513: Impi Lukkarinen. Martta Salmela-Järvinen.
33514: 744
33515:
33516: V,2.-Toiv.al. N:o 292.
33517:
33518:
33519:
33520:
33521: Ilaskivi ym.: Postisäännön täydentämisestä pankkisiirtolo-
33522: makkeen käytön edistämiseksi.
33523:
33524:
33525: Eduskunnalle.
33526:
33527: V: n 1939 joulukuussa valtio otti käyttöön halvimm.i1la !kustannuksilla saatavan peri"
33528: postisiirtojärjestelmän maksujensa suoritta- mistä varten. Elinkeinoelämän päivittäin tar-
33529: miseksi. Myöhemmin on sitä laajennettu pal- vitseman maksupalvelun joustavuus kuitenkin
33530: velemaan myös kuntia, seurakuntia ja yksi- edellyttää, että siirtoliikettä voidaan käyttää
33531: tyisiä, lähinnä elinkeinoelämää. Seuraavana yhtäläisesti sekä perimiseen että maksun suo-
33532: vuonna eli 1940 rahalaitokset asettivat pank- rittamiseen. Tämä etu on myönnetty posisään-
33533: kisiirtojärjestelmän käytettäväksi samaan tar- nössä postisiirtoliikkeelle, mutta sääntöä olisi
33534: koitukseen. V. 1948 tehtiin postisäästöpankin täydennettävä tasapuolisuuden vuoksi siten,
33535: ja eri rahalaitoksia edustavien yhdistysten että tuo oikeus annettaisiin myös pankkisiir-
33536: kesken yhteistyösopimus, jonka mukaan mak- rolle.
33537: suja välitetään postisiirroitse pankeissa, Mitään oikeudellista tai asiallista perus-
33538: säästöpankeissa ja osuuskassoissa oleville ti- tetta ei ole sille, että postilaitos asettaa siirto-
33539: !l.eille sekä päinvastoin mainituista rahalaitok- liikkeet eri asemaan tuottaen sen kautta ai-
33540: sista postisäästöpankissa pidettäville tileille. heettomasti lisämenoja ja työtä elinkeinoelä-
33541: Tämän sopimuksen seurauksena on Suomessa mälle, yhdistyksille, säätiöil'l.e ja laitoksille.
33542: nykyisin maailman täydellisin siirtoliikejär- V altiovallanhan tulisi päinvastoin tasapuoli-
33543: jestelmä.. Sekä posti- että pankkisiirto ovat sesti suhtautua molempiin siirtojärjestelmiin,
33544: kehittyneet rinta rinnan ja toisiaan täyden- vaikka se itse omiin tarkoituksiin käyttääkin
33545: täen niin, että elinkeinoelämän, yksityisten ja lähinnä vain toista niistä. Kaikkinaisesta ta-
33546: !kuntien sekä seurakuntien osalta voidaan louselämää kahlitsevasta säännöstelystä on
33547: katsoa em. siirtomuotojen nykyisin olevan yhteiskunnan pyrittävä vapautumaan.
33548: yhtä laajalti käytössä. Ede~lä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
33549: Vaikka sekä pankkisiirto että postisiirto kunnan hyvä.ksyttäväksi toivomuksen,
33550: ovat käteismaksujen, shekkien ja muiden mak-
33551: sujen suoritusmuotojen rinnalla ylivoimaisia, että hallitus ryhtyisi kiireeUisesti
33552: on pankkisiirron täysitehoista hyväksikäyttöä toimenpiteisiin postisäännön täydentä-
33553: vielä estämässä postisäännön vanhentunut miseksi siten, että postisäännön 10 §:n
33554: määräys, jonka mukaan nelitaitteista pankki- 5 kappaleen B m)-kohdan jälkeen tehr
33555: siirtolomaketta ei saa käyttää siten, että sen täisiin lisäys, joka tekisi mahdolliseksi
33556: kaikille lehdille painetaan tai monistetaan pankkisiirtolomakkeen sen lehdille mer-
33557: lyhyt tiedotus maksusta ja sen aiheesta lo- kittyine tiedotuksineen maksusta ja
33558: makkeen vastaanottajalle. Täten estetään sen at'heesta lähettämisen vastaanotta-
33559: pankkisiirtolomakkeen lähettäminen posti- jalle painotuotemoksulla.
33560: siirtolomakkeen tapaan painotuotteena, ts.
33561: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1962.
33562:
33563: Raimo Daskivi. Jaakko Kemppainen. Georg C. Ehrnrooth.
33564: Esko Koppanen. :Mikko Asunta. T. A. Wiherheimo.
33565: Toivo Hietala. Atte Pakkanen. Oiva. Turunen.
33566: 745
33567:
33568: V,S.-Toiv.al. N:o 293.
33569:
33570:
33571:
33572:
33573: Lahtela ym.: Säästökassatoiminnan epäkohtien korjaamuesta.
33574:
33575:
33576: Eduskunnalle.
33577:
33578: Säästämistoiminnan tehostaminen on luon- Talouselämän kehityksen kannalta tätä ei
33579: nollisesti päämäärä, johon on pyrittävä. Tätä voida pitää onnellisena ratkaisuna. Päinvas-
33580: tarkoitusta varten ovat, nähtävästi säästö- toin olisi pyrittävä siihen, että säästöt keskit-
33581: kassalain puitteissa, eräät liikelaitokset pe- tyisivät yleisiin rahalaitoksiin ja ns. osake-
33582: rustaneet säästökassoja. Niiden etuna on se, säästämisen avulla tapahtuvaan suoraan elin-
33583: että säästäjä säästää aikaa ja matkakuluja keinoelämän pääomatarpeen tyydyttämiseen.
33584: tehdessään säästöt esimerkiksi ostoksia teh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33585: dessään. Epäkohtana on kuitenkin pidettävä nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
33586: sitä, etteivät kaikki liikeyritykset voi saada muksen,
33587: säästökassaoikeutta eivätkä säästökassat
33588: myönnä lainoja asiakkailleen. Säästökassoihin että hallitus suorituttaisi tutkimuk-
33589: sijoitetut varat palvelevat näinollen lähinnä sen säästökassalain mahdollisista epä-
33590: niitä yrityksiä, joilla on säästökassaoikeus. kohdista ja antaisi esityksen havait-
33591: Samalla vähennetään mahdollisuuksia lainan- tujen epäkohtien korjaamisesta.
33592: saantiin rahalaitoksista.
33593: Helsingissä 12 päivän maaliskuuta 1962.
33594:
33595: Ola.vi Lahtela.. Heikki Hasu. .Aaro Stykki.
33596:
33597:
33598:
33599:
33600: 94 E 219/62
33601: VALTIOPÄIVÄT
33602: 1962
33603:
33604: LIITTEET
33605: VI
33606: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
33607: TOIVOMUSALOITTEET
33608:
33609:
33610:
33611:
33612: HELSINKI 1962
33613: V.AILTIONEUVOBTON KIRJAPAINO
33614: ,\.•: ., ".
33615: Sairaalalain, mielisairaslain ja tuberkuloosilain muuttamista, apteekki-
33616: laitoksen ottamista valdon haltuun, lääkekaupan uudelleen järjestä-
33617: mistä sekä terveyden- ja sairaanhoitoa tarkoittavia laki- ja toivomus-
33618: aloitteita.
33619: 751
33620:
33621: VI,l. -Lak.a.l. N':o 92.
33622:
33623:
33624:
33625: Käkelä ym. : Elt.dotus laiksi sairaalalaiA muuttamisesta.
33626:
33627:
33628: E d u s k u n n a 11 e.
33629:
33630: Kuntainliittojen muodossa hoidettujen eri- rasitukseksi jää 8 970 milj. mk. Kuntien osuus
33631: laatuisten laitosten antaman myönteisen ko- olisi näin ollen 1840 milj. mk. valtion
33632: kemuksen perusteella uudistettiin tammikuun osuutta suurempi. Myös tohtori Kuusi on
33633: 20 päivänä 1956 annetulla sairaalalailla (49/ ,60-.~luVU!ll sosiaalipolitiikkaa"-nimisessä teok-
33634: 156.) yleissairaaloiden hallintojärjestelmä kun- sessaan (sivu 270) päätynyt siihen, että kun-
33635: tainliittojen puitteissa tapahtuvaksi. Lakia nallinen rasitus sairastamismenetysten ja-
33636: säädettäessä oltiin varmoja, että kuntainliit- kautumisessa on 2 000 milj. mk. suurempi
33637: tojen hallitsemat sairaalat tulevat myös hoi- kuin valtion. Itse asiassa kuntien osuus sai-
33638: dolliselta tasoltaan joustavammin seuraa- raalain omistajina kuitenkin suurenee tästä
33639: maan sairaanhoitoalojen kehitystä ja varaa- useita eri teitä, joista mainittakoon esim.
33640: maan hoitohenkilöstön käyttöön välineitä, sairaalalain ulkopuolella oleva kunnallinen
33641: joilla hoidon korkeatasoisuus voidaan taata. yleissairaalain ryhmä, joka yksistään mer-
33642: Kokemus on osoittanut, että sairaalalakiin kitsi kunnille kustannuksia vuonna. 1959
33643: asetetut toiveet ovat monessa mielessä täyt- 740 milj. mk. Kuntien osuuden lisäystä
33644: tyneet. _ aiheuttaa lisäksi ·kunnalliskotien sairasosastot
33645: Eräässä suhteessa on sairaalalakia sovellet- sekä koko kasvaneen sairaalalaitoksen vuokra-
33646: taessa ilmennyt kuitenkin vuosi vuodelta yhä arvot tai niitä vastaavat korot ja poistot.
33647: kasvava epäkohta, joka koskee sairaalain Tosiasiassa kustannusten vertailu osoittaa
33648: käyttötalousmenojen jakamista kuntien ja kuntien rasituksen olevan noin 3 000 milj.
33649: valtion kesken. Jo lakia säädettäessä lausut- mk. va'ltion osuutta suurempi.
33650: tiin lukuisia epäilyksiä tästä seikasta. Ylei- Ottamalla huomioon, että kuntien koko-
33651: sen sairaanhoidon alalla ovat yhteiskunnan naistalous on vain puolet valtion taloudesta
33652: maksettavat kustannukset sairaalalain voi- ja kun kuntien kannettavaksi tulleet menot
33653: maantulon jälkeen huomattavasti lisäänty- merkitsevät asiallisesti sairraalatoimen aiheut-
33654: neet. Samalla ovat potilaiden sairaanhoito- tamien menojen nousun muodostumista kun-
33655: kustannukset alentuneet ja yhtenäistyneet tien kohdalla ylivoimaiseksi ja muihin kun-
33656: koko maassa, mikä sinänsä hyväksyttävä pää- tien menoihin verrattuna suhteettoman kor-
33657: määrä on saavutettu sairaalalain ansiosta. keiksi, olisi sairraalalain valtionapusäännök-
33658: Sen sijaan sairaaloiden kustannuksista val- siä korjaamalla pyrittävä palauttamaan se
33659: tion ja kuntien kannettavaksi tarkoitettu kustannusten välinen suhde valtion ja kun-
33660: osuus näyttää vuosien kuluessa vähitellen tien välillä, joka sairaalalakia annettaessa oli
33661: muuttuneen siitä, miksi se alunperin oli tar- tarkoituksena. Tuntuvaa, vaikkakaan ei
33662: koitettu. Syynä tähän kehitykseen on ollut täyttä korjausta merkitsisi, jos sairaalain
33663: osittain hoitomaksujen alhaisuus, mutta eri- käyttötalousmenoihin annettava valtionapu
33664: tyisesti se, että valtio sairaala-asetusta muut- kunkin sairaalaryhmän osalta korotettaisiin
33665: tamalla on pyrkinyt tulkitsemaan itselleen 10 % tai valtionavun ollessa riippuvainen
33666: edullisesti eräitä sellaisia kustannuksia, joi- kuntien taloudellisesta kantokyvystä alarajan
33667: hin sen lain mukaan pitäisi osallistua. osalta 10 ja ylärajan osalta 15 %:lla nykyi~
33668: Kustannuksia arvioitaessa voidaan lä:htö- sestään.
33669: lrohtana pitää valtion kuluvan vuoden tu~o Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
33670: ja menoarviota, jonka mukaan valtionapu- kunnioittaen,
33671: määrät saira;alalain alaisten sairaaloiden koh-
33672: dalta ovat 7130 mi~j. mk., jolloin vastaavasti että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
33673: valtionapuprosentit huomioon ottaen kuntien van lakiehdotuksen:
33674: 752 VI,l. - Sairaalalaki.
33675:
33676:
33677:
33678: Laki
33679: sairaalalain muuttamisesta..
33680: Eduskunnan pääti)ksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä tammikuuta 1956 annetun
33681: sairaalalain (49/56) 20 §, 22 §:n 1 momentti ja' 24 § näin kuuluviksi:
33682:
33683: 20 §. 24 §.
33684: Keskussairaalan toimintaan kuntainliitto Muun kunnallisen sairaalan kuin edellä
33685: saa vuosittain valtionapua kuusikymmentä 22 §: n 1 momentissa tarkoitetun aluesairaa-
33686: sadalta hyväksyttävistä kunnossapito- ja lan ja saman pykälän 2 momentissa tarkoi-
33687: käyttökustannuksista. tetun paikallissairaalan perustamiskustan-
33688: nuksiin annetaan valtionapua kuntien tai
33689: 22 §. kunnan taloudellisesta kantokyvystä riip-
33690: Milloin keskussairaaloiden ohella pysyvästi puen kahdestakymmenestäviidestä neljään-
33691: tarvitaan 2 § : ssä mainittua aluesairaalaa, kymmeneen sadalta ja toimintaan kolmesta-
33692: jossa on osastot ainakin kahta yleisen sai- kymmenestäviidestä viiteenkymmeneenviiteen
33693: raanhoidon lääketieteellistä erikoisalaa var- sadalta hyväksyttävien kustannusten mää-
33694: ten ja jonka palveluksessa on ainakin kaksi rästä, milloin lääkintöhallitus on katsonut
33695: erikoislääkäriä, saa kuntainliitto valtionapua sairaalan tarpeelliseksi sekä hyväksynyt sen
33696: tällaisen sairaalan perustamiakustannuksiin sijoitus-, rakentamis- ja toimintasuunnitel-
33697: viisikymmentä sadalta sekä toimintaan viisi- man, ja edellyttäen, että sairaalassa hoidosta
33698: kymmentä sadalta hyväksyttävien kustannus- perittävät maksut eivät ylitä keskussairaa-
33699: ten määrästä. loissa perittäviä maksuja.
33700:
33701:
33702: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1962.
33703:
33704: Valto Käkelä.. Sylvi Siltanen.
33705: Eino Raunio. Veikko Helle.
33706: Valdemar Sandelin. .Aimi l'linck.
33707: Sulo Hostila.. Edvard Pesonen.
33708: Väinö Tikka.oja.. Tauno Kelovesi.
33709: Kaino Ha.a.pa.nen.
33710: 753
33711: VI,2. -Lak.al. N:o 93.
33712:
33713:
33714:
33715:
33716: Suonpää ym. : Ehdotus laJiksi sairaalalain muuttamisesta.
33717:
33718:
33719: E d u s k u n n a II e.
33720:
33721: Viime vuosina on useilla laeilla lisätty kuntien kohdalla veroäyrin nousua ja koko
33722: kuntien taloudellisia rasituksia. Kunnat on kunnan talouden heikkenemistä. Suoritetta-
33723: velvoitettu toteuttamaan sellaisia tehtäviä, vat valtionavut eivät korvaa sitä osuutta,
33724: joiden kustannukset kuuluisivat yleisinä val- mikä alkuaan tarkoitettiin valtion suoritet-
33725: takunnallisina tehtävinä valtion suoritetta- tavaksi. Tämä johtuu osittain siitäkin, että
33726: viksi. Vaikka kunnat eivät vastusta uusien valtio on yksipuolisesti, kunnille epäedulli-
33727: tai lisättyjen tehtävien antamista kuntien sesti, tulkinnut lain määräyksiä. Valtion-
33728: suoritettaviksi, pitävät ne oikeudenmukai- apuja pitäisikin sen vuoksi korottaa.
33729: sena, että valtio suorittaa lisättyjen tehtä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33730: vien kunnille aiheuttamat kustannukset. nioittaen,
33731: Sairaanhoidon tehtävien siirtäminen en-
33732: tistä enemmän kuntien ja kuntaliittojen hoi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
33733: dettaviksi on viime vuosina lisännyt kuntien van lakiehdotuksen:
33734: menoja hyvin paljon ja aiheuttanut useiden
33735:
33736:
33737:
33738:
33739: Laki
33740: sairaalalain muuttamisesta.
33741: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä tammikuuta 1956 annetun
33742: sairaalalain (49/56) 20, 22 ja 24 § näin kuu~uviksi:
33743:
33744: 20 §.
33745: Keskussairaalan toimintaan kuntainliitto Mikäli pitkien matkojen tai hankalien lii-
33746: saa vuosittain valtionapua kuusikymmentä- kenneyhteyksien vuoksi ei ole tarkoituksen-
33747: viisi sadalta kunnossapito- ja käyttökustan- mukaista, että jokin kunta hankkii kaikki
33748: nuksista. tarvittavat hoitopaikkansa keskussairaalasta
33749: 22 §. tai edellä 1 momentissa tarkoitetusta alue-
33750: Milloin keskussairaaloiden ohella pysyvästi sairaalasta, saa kunta yksin tai yhdessä mui-
33751: tarvitaan 2 § :ssä mainittua aluesairaalaa, den samassa asemassa olevien kuntien kanssa
33752: jossa on osastot ainakin kahta yleisen sai- ylläpitämänsä paikallissairaalan perustamis-
33753: raanhoidon lääketieteellistä erikoisalaa varten kustannuksiin ja toimintaan valtionapua
33754: ja jonka palveluksessa on ainakin kaksi eri- niinkuin 1 momentissa säädetään.
33755: koislääkäriä, saa kuntainliitto valtionapua Edellä tässä pykälässä tarkoitetun valtion-
33756: tällaisen sairaalan perustamiskustannuksiin avun saamisen edellytyksenä on, että sairaa-
33757: viisikymmentä sadalta sekä toimintaan vnsi- lassa kannettavat maksut ovat enintään niin
33758: kymmentäviisi sadalta kustannusten mää- suuret, kuin keskussairaalassa 19 § : n mu-
33759: rästä. kaan saadaan periä.
33760: 95 ]l 219/62
33761: 754 VI,2. - Sairaalalaki.
33762:
33763:
33764: 24 §. kustannusten määrästä, milloin lääkintöhalli-
33765: Muun kunnallisen sairaalan kuin edellä tus on katsonut sairaalan tarpeelliseksi sekä
33766: 22 § :n 1 momentissa tarkoitetun aluesairaa- hyväksynyt sen sijoitus-, rakentamis- ja toi-
33767: lan ja saman pykälän 2 momentissa tarkoi- mintasuunnitelman, ja edellyttäen, että sai-
33768: tetun paikallissairaalan perustamiskustan- raalassa hoidosta perittävät maksut eivät
33769: nuksiin annetaan valtionapua neljäkymmentä ylitä keskussairaaloissa perittäviä vastaavia
33770: sadalta ja toimintaan viisikymmentä sadalta maksuja.
33771:
33772:
33773: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
33774:
33775: Leo Suonpää.. Väinö R. Virtanen. Kelpo Gröndahl.
33776: Hem.ming Lindqvist. Kuuno Honkonen. Kauko Tamminen.
33777: Hannes Tauriainen. Pentti Liedes. Irma Torvi.
33778: Aimo Laiho. Toivo Niiranen. Eino Tainio.
33779: Veikko Rytkönen. Lyyli Koskinen. Judit Nederström-Lunden.
33780: Taisto Sinisalo. Pertti Rapio. Olavi Kämäräinen.
33781: Kaino Haapanen. Vilho Suosalo. Matti Koivunen .
33782: Toivo .Asvik. Tauno Kelovesi.
33783: 755
33784:
33785: VI,3. - Lak.al. N: o 94.
33786:
33787:
33788:
33789:
33790: Käkelä ym. : Ehdotus laiksi sairaalalain muuttamisesta.
33791:
33792:
33793: Ed uskunn aBe.
33794:
33795: TllJillmikuun 20 päivänä 1956 annettua sai- olisi ta11koituksenmukaista ja kohtuullista,
33796: raalalakia (49/56) on käytännössä tullittu että myös edellä mainitut sairaalat saisivat
33797: siten, ettei alue- j'a pai:kallissairaaloilla ole V'altionapua polikliniklkaw1mintaan. Voi-
33798: oikeutta sooda valtionapua poliklinikkatoi- massa oleva sairaalalaki ei sitä tosin mie-
33799: minta.an. Tätä ei voida pitää kohtuulliseilla iestämme nimenomaan kiellä, mutta 'käytän-
33800: eilkä se myöskään liene ollut 1ainsäätäjän nössä esiintyneen päinvrustaiseill tulkinnan
33801: tarkoituksena. Maamme aluesairaalat ovat johdosta olisi lakia Sieilvennettävä mainituilta
33802: tasoltaan varsin korkeata 'Luokkaa käsittäen kohdin.
33803: useita yleisen sairaanhoidon lääketieteellisiä Edellä lausutun perusteella esitämme,
33804: erikoisaloj,a. Samaa on sanottava lukuisista
33805: paikallissairaaloista, jotka tasoltaan vastaavat että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
33806: näin olleill aluesairaaloita. Tämän vuoksi van lakiehdotuksen:
33807:
33808:
33809:
33810: Laki
33811: sa.iraaJ.aJain muuttamisesta.
33812: Eduskunnan päätökseill mukaisesti lisätään 20 päivänä tammikuuta 1956 annetun sai-
33813: ra;alalaJ.n (49/56) 26 '§ :ään uusi näin kuuluva 3 momeilltti:
33814:
33815: 26 §. lääketietecilistä erikoisa'laa varten, on sairaa-
33816: lan käyttökustannuksiksi niin ikään luettava
33817: Mikä1i 22 § : ssä mainitussa saimaJassa on poliklinikkatoiminnan aiheuttamat kustan-
33818: osastot ainakin lkolmea yleisen sairaanhoidon nukset.
33819:
33820:
33821: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1962.
33822:
33823: Valto Käkelä. Edvard Pesonen.
33824: Eino Raunio. Sylvi Siltanen.
33825: Valdemar Sandelin. Veikko Helle.
33826: Sulo Hostila. Tauno Kelovesi.
33827: Väinö Tikkaoja. Kaino Haapanen.
33828: 756
33829:
33830: VI,4. - Lak.al. N: o 95.
33831:
33832:
33833: Helle ym. : Ehdotus laiksi yliopistollisista keskussairaaloista
33834: annetun lain muwttamisesta.
33835:
33836: E d u s k u n n a 11 e.
33837: Yliopistollisista keskussairaaloista 15 päi- raaloiden valtionapu oli sairaalalain mukaan
33838: vänä kesäkuuta 1956 annettua lakia (392/56) oleva 50% hyväksyttävistä kunnossapito- ja
33839: säädettäessä pyrittiin selvittämään, missä käyttökustannuksista.
33840: maarm yliopistollisten keskussairaaloiden Yliopistollisten keskussairaaloitten toi-
33841: käyttökustannukset tulisivat olemaan kor- mittua neljä vuotta on voitu todeta, että
33842: keammat kuin muiden keskussairaaloiden ja asianmukaisesti järjestetyn yliopistollisen
33843: mikä olisi kohtuuden mukainen valtionapu keskussairaalan todelliset kustannukset nou-
33844: yliopistollisille keskussairaaloille, jotta eri sevat huomattavasti korkeammiksi kuin mitä
33845: sairaaloiden jäsenkuntien nettotappiomenot lakia säädettäessä oli voitu olettaa. Tästä on
33846: tulisivat suunnilleen saman suuruisiksi. Näis- ollut seurauksena, että jäsenkuntien kustau-
33847: sä tutkimuksissa, joita varten mm. asetettiin nettavat nettotappiomenot, esim. Helsingin
33848: arvovaltainen komitea, päädyttiin siihen, että yliopistollisessa keskussairaalassa ovat n.
33849: yliopistollisen keskussairaalan kustannukset, 50 % korkeammat kuin muissa keskussairaa-
33850: sairaalan päästyä normaaliin toimintaan, oli- loissa. Koska ei voi olla oikeudenmukaista,
33851: vat olennaisesti korkeammat kuin tavallisen että jäsenkunnat yliopistollisen keskussairaa-
33852: keskussairaalan ja että tähän vaikuttivat yli- lan toimintapiirissä joutuvat suorittamaan
33853: opistollisen opetuksen sekä tieteellisen työn sairaalatoiminnasta suurempia kustannuksia
33854: ja näissä sairaaloissa hoidettavien taudin- kuin jäsenkunnat kuntainliittojen keskussai-
33855: tapausten vaikeusasteen vaatimat erityiskus- raaloissa, olisi yliopistollisten keskussairaa-
33856: tannukset. Lakia säädettäessä päädyttiin ko- loiden valtionapua korotettava niin, että se
33857: mitean ehdotuksen mukaisesti siihen, että tulisi olemaan 75% hyväksyttävistä kun-
33858: yliopistollisen keskussairaalan valtionapu oli nossapito- ja käyttökustannuksista.
33859: oleva 20% suurempi kuin tavallisen keskus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
33860: sairaalan ja että tämän mukaisesti yliopis- nioittaen,
33861: tollisen keskussairaalan valtionavun tuli olla
33862: 60% hyväksyttävistä kunnossapito- ja käyt- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
33863: tökustannuksista, kun sen sijaan keskussai- van lakiehdotuksen:
33864:
33865: Laki
33866: yliopistollisista keskussairaaloista annetun 1a.in muuttamisesta.
33867: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä kesäkuuta 1956 yliopis-
33868: tollisista keskussairaaloista annetun lain (392/56) 13 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi:
33869: 13 §. käyttökustannuksista, joiden suorittaminen
33870: Keskussairaalan toimintaan valtio suorit- ei 12 § :n 1 momentin mukaan kuulu yli-
33871: taa keskussairaalaliitolle vuosittain 75 sa- opistolle.
33872: dalta niistä hyväksyttävistä kunnossapito- ja
33873:
33874: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
33875: Veikko Helle. Rafael Paasio. Sven Högström. Väinö Leskinen.
33876: Sylvi Siltanen. Matti Mattila. Tyyne Paasivuori. Dmari Linna.
33877: Eino Raunio. Eino Siren. Lars Lindeman. Toivo Salin.
33878: V alto Käkelä. E. J. Paavola. Kaarlo Pitsinki. Olavi Lindblom.
33879: Saara Forsius.
33880: 757
33881:
33882: VI,5. - Lak.al. N: o 96.
33883:
33884:
33885: Rytkönen ym.: Ehdotus laiksi mielisairaslain mu1tttamisesta.
33886:
33887:
33888: Edus:kunnalil.e.
33889:
33890: Maamme mielisairaanhoito-olojen kehittä- Käytäntö osoittaa, että kuntainliittojen
33891: minen perustuu ns. kuntainliittolinjalle, !kunnille 'aiheuttama taloudellinen rasitus on
33892: jossa kunnat ja valtio osa;llistuvat kustan- suhteellisesti suurin ns. vähävaraisissa kun-
33893: nuksiin mielisairaslain edellyttämässä suh- nissa. On lukuisia :kuntia, joissa rasitus on
33894: teessa. Kustannusten jaossa valtion ja lkun- kohtuuttoman raskas.
33895: tain kesken esiintyy liian yksipuolisesti ja Epäkohdan korjaamiseksi ffi ole muuta
33896: kohtuuttomasti kuntia rasittava käytäntö. keinoa kuin valtionavustuksen lisääminen
33897: Sen lisäksi valtion osuus erityyppisten, niille kunnille, joissa tämä rasitus on suu-
33898: mutta luonteensa vuoksi varsin samanlais- rin. Sen vuoksi olisi mielisairaslain 47 §
33899: ten mi~lisairaanhoitolaitosten kustannuksiin niin muutettava, että valtion varoista 'an-
33900: on eri suuruinen. Niinpä A~luokan mielisai- nettaisiin lisäavustusta niille kunnille, joissa
33901: raanhoitölaitoksen perustamiskustannuksiin vuotuiset mielisairaanhoitomenot ylittävät
33902: osallistuu valtio puol~a kustannusten mää- vähintään 10 prosentillia koko ma:an vastaa-
33903: rästä, mutta B-luokan mielisairaanhoitolai- van keskimäärän.
33904: toksen vastaaviin kustannuksiin vain yh- Tämä lisäavustus olisi maksettava myös
33905: dellä neljäsosalla. niille ta:loudelliselta kantokyvyltään heikoille
33906: Kuntien !kannalta olisi välttämätöntä ja kunnille siitäkin huolimatta, vaikka po. kus-
33907: muutoinkin oikeudenmukaista, että valtion tannukset eivät ylittäisikään em. kesk:imää-
33908: osuus B-luok!an mielisairaanhoitolaitoksen rää.
33909: perusta.miskustannuksi:in korotettaisiin puo- Kun maassamme on jo nyt lukuisa joukko
33910: leen kustannusten määrästä, eli samaan kuin kuntia, joissa veroäyri on kohtuuttoman ras-
33911: A-sairaaioiden osa:lta. kas, eikä niillä ole taloudellisia edellytyksiä
33912: Valtion osuus mielisairaanhoitolaitosten selviytyä sairaanhoidollisista menoistaan,
33913: vuotuisiin kunnossapito- ja käyttökustan- olisi valtioneuvostolle varattava oikeus 'ano-
33914: nuksiin on lain mukaan puolet hyväksyttä- muksesta vapautta:a llrunta osallistumasta
33915: vistä, mutta ei todellisista kustannuksista. mielisairaanhoidon aiheuttamiin menoihin,
33916: Kun valtion osuus näin jatkuviin kustannuk- jolloin kunnan osuuden suorittamisesta vas-
33917: siin on liian alhainen ja kun sitä ei suoriteta taisi valtio. Sitä varten olisi lain 47 § :ään
33918: todellisten kustannusten mukaan, olisi lakia lisättävä uusi 2 momentti.
33919: niin muutettava, että valtion osuus vuotui- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
33920: siin kunnossapito- ja käyttökustannuksiin
33921: olisi kaksi kolmasosaa todellisista kustannuk- että Eduskunta hyväksyisi seurt111r
33922: sista ja että sama koskisi huoltotoimistojen van lakiehdotuksen:
33923: vastaavia kustannuksia.
33924:
33925: Laki
33926: mielisairaslain muuttamisesta.
33927: Eduskunnan pä.ätök!sen mukaisesti muutetaan 2 päivänä toukokuuta 1952 annetun
33928: mielisairaslain (187 /52) 43 §, sellaisena kuin se on muutettuna 27 päivänä heinakuuta
33929: 1955 (366/55) annetuss1a laissa, sekä 44, 45, 46 j'a 47 § näin kuuluviksi:
33930: 43 §. netaan valtionapua puolet kustannusten
33931: A-iuokan mielisairaanhoitolaitoksen ja määrästä. B-luokan mieli'saira:anhoitolaitok-
33932: huoltotoimiston perustamiskusta;nnulksiin an- sen perustamiskustannuksiin annettava val-
33933: 758 VI,5. - Mielisairaslaki.
33934:
33935:
33936: tionapu on samoin puolet kustannusten mää- tissa tarkoitetun, laitokseen sijoitetun mieli-
33937: rästä. Valtionapu maksetaan sitten, kun sairaan hoitovuorokaudelta kaksi kolmas-
33938: sisäasiainministeriö, lääJkintöhallituksen esi.- osaa tähän luokkaan ikuuluvien mielisairaan-
33939: tyksestä, on hyväksynyt perustaruistyöt otet- hoitolaitosten todelli:sten kunnossapito- ja
33940: iflavilksi valtionapua koskevaan yleiseen suun- käyttökustannusten keskimäärästä.
33941: n'iUfun.aan, ja yleensä siinä järjestyksessä,
33942: kuin rakennustyöt suoritetaan. 47 §.
33943: Perustamisk.ustannuksina pidetään myös Valtion varoista myönnetään kunnalle lisä-
33944: laajentamisesta tai peruskorjauksista aiheu- avustusta tämän iain mukaåsista kustannuk-
33945: tuneita kustannukma. sista se osa, minkä kustannukset jonakin
33946: vuonna ovat nousseet veroäyriä kohden vä-
33947: 44 §. hintään kymmenen prosenttia suuremmiksi
33948: Valtionapua annetaan A~luokan mielisai- ikuin keskimäärin koko maassa. Samoin val-
33949: raanhoitolaitoksille vuotuisiin kunnossapito- tioneuvosto voi myöntää valtion varoista
33950: ja käyttökustannuksiin hoitopäivää kohti avustusta kauka.ioolla, harvaan asutulla ja
33951: määrä, joka vastaa kahta kolmasosaa !kaik- vähävaraisella syrjäseudulla sijaitseville kun-
33952: kien keskusmielisairaalain todellisten kun- nille, joiden taloudellinen kantokyky on
33953: nossapito- ja käyttökustannusten keskimää- heikko, 43-46 § : n mukaan kuntien suori-
33954: rästä, sekä vuotuisiin perhehoitokustannuk- tettavilmi jääviin kustannuksiin.
33955: siin kaksi kolmasosaa tod~llisten kustannus- Edcllä 1 momentissa mainitun heikOSISa
33956: ten määrästä. taloude:lli~Sessa asemassa olevan kunnan voi
33957: 45 §. . valtioneuvosto anomuksesta vapauttaa joko
33958: Huoltotoimiston kunnossapito- ja !käyttö- kokonaan tai osittain suorittamasta edellä
33959: kustannuksiin annetaan valtionapua kaksi 43-46 § :ssä mainittuja kustannuksia, jotka
33960: koimaoosaa todellisten kustannusten mää- silloin jäävät ~altion varoima suoritettav:iksi.
33961: rästä.
33962: 46 §.
33963: ~aJ.tionapu:a annetaan B~luokan mieli:sai- Tämä laki tulee voimaan päivänä
33964: raanhoitolaitoksille 11 §: n 2 ja 3 momen- kuuta 196 .
33965:
33966:
33967: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
33968:
33969: Veikko Rytkönen. Toivo Niiranen.
33970: H. Tauriainen. Toivo Salin.
33971: Matti Koivunen. Hemm.ing Lindqvist.
33972: Hugo Manninen. Taisto Sinisalo.
33973: 759
33974:
33975: VI,6. - La.k.aJ.. N: o 97.
33976:
33977:
33978:
33979:
33980: I. Virtanen ym. : Ehdotus laiksi tuberkuloosilain muuttami-
33981: sesta.
33982:
33983:
33984: Eduskunnalle.
33985:
33986: Tuberkuloositilanne ei meidän maassal11Ihe hän saattaa joutua suuriinkiin vaikeuksiin
33987: ole lii;heskään tyydyttävä, vaikka kehitys on- taloudellisesti ja nämä ovat omiaan haittaa-
33988: kin kulkenut aimo askelin eteenpäin. Vuo- maan hänen täydellistä ~toipumistaan. Pahim-
33989: sittain ilmenee jatkuvasti nQin 6 000 uutta massa tapauksessa tämä saattaa mitätöidä
33990: keuhkotuberkuloositapausta ja tilastQjen mu- aikaisemmalla parantolahoidolla saavutetut
33991: kaan on hoidossa olevien tubel'kuloosipotilai- tulokset.
33992: den lukumäärä noin 50 000. Tilanteeseen Tämän seikan oikein ymmärtäen ovat useat
33993: on saatu huomattavaa parannusta aikaan kunnat tehneet päätöksiä toipilaarahan mak-
33994: uusilla lääkkeillä, ja näiden ansiosta on yhä samisesta jälkihoidon aikana. Vapaaehtoisuu-
33995: suuremmassa määrin voitu siirtyä tuberku- desta johtuen eivät kaikki kunnat sitä kui-
33996: loosipotmaiden hoidossa avo- eli kotihoitoon, tenkaan maksa ja näin saatetaan tuberku-
33997: joten parantolahoitoa"illm on lyhentynyt pal- loosipotilaat jälkihoidon aikana eriarvoiseen
33998: jon entisestään. asemaan. Valtiovallan pitäisikin velvoittaa
33999: Eduskunta hyväksyi v. 1960 uuden tuber- kunnat maksamaan toiprlasrahaa jälkihoi-
34000: kuloosilain, jossa huomattavimpana edistys- dossa olevilile tuberkuloosipotilaille.
34001: askeleena voidaan pitää maksuttoman tuber- UseimmiLle kunnille toipilasrahan maksa-
34002: kuloosihoidon periaatteen hyväksymistä. minen tuottaa suuria vaikeuksia muiden so-
34003: Tämä periaate ulottuu myös jälkihoidon siaalisten menojen noustua ja silk:si olisikin
34004: aikana 1lääkikeisiin. paikallaan, että valtiovalta, samalla kun se
34005: Uusi .tuberkuloosilaki jättää kuitenkin velvoittaa kunnat toipillasrahaa mabamaan,
34006: vakavan puutteen siinä, että parantroahoi- ottaa kustannuksiin osaa vähintään 25 %:lla.
34007: dosta kotihoitoon siirtyvälle potilaalle ei tur- Kaikkeen edelJäolevaan viitaten ehdotamme
34008: vata toipilaarahan saantia. kunnioittaen,
34009: Jälkihoito saattaa kestää tapauksista riip-
34010: puen 1,5-2 vuotta. Useasti saattaa viedä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
34011: pitkänkin aikaa, ennen kuin potilas sopeutuu van lakiehdotuksen:
34012: uusiin työ- ym. olosuhteisiin. Tänä aikana
34013:
34014:
34015:
34016: Laki
34017: tuberkuloosilain muuttamisesta.
34018: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1960 annetun
34019: tuberkuloosilain (355/60) 24 ja 27 § näin !kuuluviksi:
34020: 24 §. ton. Muun potilaan hoidosta peritään samat
34021: Tuberkuloottisen tai tuberkuloottiseksi maJksut kuin keskussairaaloissa.
34022: epäillyn henkillön hoito kunnallisessa tuber- Jos keskusparantolan potilasta tutkitaan
34023: lk:uloosiparantolassa ja muussa kunnallisessa tai hoidetaan 11 § : n 2 momentissa tarkoite-
34024: tuberkuloosilaitoksessa on potilaalle maksu- tussa tapauksessa muussa sairaanhoitolaitok-
34025: 760 VI,6. - Tuberkuloosilaki.
34026:
34027:
34028: sessa, on keskusparantolan suoritettava poti- kustannuksiin) annetaan valtionapua kuusi-
34029: laan matkasta sairaanhoitolaitokseen ja sieltä kymmentä sadalta sekä muulle 7 § :ssä mai-
34030: paluusta aiheutuneet kustannukset sekä mak- nituhle tuberikuloosilaitokselle kaksikymmentä-
34031: settava sairaanhoitolaitokselle siellä anne- viisi sadalta .tarpeellisten kustannusten mää-
34032: tusta tutkimuksesta ja hoidosta täysi kor- rästä.
34033: vaus. Samoin on keskusparantolan menetel- Kuntien maksaessa tuberkuloosilaitoksesta
34034: tävä, jos keskusparantola on sijoittanut poti- vapautuneelle potilaalle keskusparantolan lää-
34035: iaan hoidettavaksi 11 § :n 3. momentissa tar- kärin ehdotuksesta toipilasrahaa maksetaan
34036: koitetussa tapauksessa muuhun tuberkuloosi- siitä valtionapua samoin kuin 7 § : ssä mainit-
34037: parantolaan. tujen laitosten käyttökustannuksiin.
34038: Parantolahoidosta vapautuneelle tuberku- Edellä 1 momentissa tarkoitetusta valtion-
34039: loosipotilaalle maksetaan toipilasrahaa, josta avusta maksetaan ennakkona kuukausittain
34040: asetuiksella tarkemmin säädetään. kahdestoista osa edelliseltä vuodelta lasketun
34041: valtion avun määrästä. Milloin siihen on eri-
34042: tyistä syytä, sisäasiainministeriö voi määrätä
34043: 27 §. ennakon suuremmaiksi tai pienemmäksi.
34044: Keskusparantolan, tuberkuloositoimiston ja Lääkintöhallitus vahvistaa kultaikin vuo-
34045: 6 §: ssä tarkoitetun laitoksen tai osaston toi- delta jälkikäteen valtionavun käy,ttökustan-
34046: minnasta aiheutuviin kustannuksiin (käyttö- nuksiin.
34047:
34048:
34049: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
34050:
34051: Inkeri Virtanen. Eino Tainio.
34052: Elli Stenberg. Vilho Suosalo.
34053: Irma Torvi. Aarne Saarinen.
34054: Leo Suonpää. Hertta Kuusinen.
34055: 761
34056:
34057: VI, 7. - Lagmot. N: o 98.
34058:
34059:
34060:
34061:
34062: Nordfors m.fl.: Förslag till lag om ändring av tuberkulos-
34063: lagen.
34064:
34065:
34066: T i U R i k s d a; g en.
34067:
34068: Kampen mot folksjukdomen tuberkulosen Under lagens tillämpning har emellertid
34069: har hos oss gjort stora framsteg. Under redan hunnit konstateras, att den lider av en
34070: perioden 1911-1920 avled i medelta:l årligen bristfällighet, då det gäller kostnaderna vid
34071: 8 298 personer medan motsvara:nde siffra för undersökningar för uppdagande av tuber-
34072: år 1959 var 1188. Orsaken till detta står att kulos. Personer, som lidit av svårdiagnosti-
34073: söka i den :medicinska vetenskapens framsteg, cerade sjukdomar, har av läkare ordinerats
34074: förbättrad folkhygien samt tillkomsten av undersökningar vid vanliga sjukhus och labo-
34075: ett ri.ksomfattande nät för .tuberkulosvård. ratorier. Det har inträffat att sådan under-
34076: År 1960 tog kampen mot tuberkulosen sökning, som företagits i avsikt att uppdaga
34077: ytterligare ett betydelsefullt steg framåt. annan sjukdom, [ett tili att den faktiska
34078: Riksdagen antog den 31 maj 1960 en ny sjukdomsorsaJken befunnits vara tuberkulos.
34079: tuberkuloslag, vilken skapar ännu bättre Enligt .tuberkuloslagen kan kostnaderna inte
34080: förutsättningar att bekämpa sådana sjuk- bestridas genom allmänna medel, om fallet
34081: domar. Med stöd av denna lag kunde bl.a. inte skötts genom tubel'lku1osbyrå. Det kan
34082: sålunda under 1961 organiseras obligatorisk inte betraktas som skäligt och överenstäm-
34083: skärmbildsundersökning. ma:nde med tuberkuloslagens anda att patient
34084: Ä ven ett annat stadgande i nya tuber- i sådana fall kan tvingas själv betaila under-
34085: kuloslagen effektiviserar kampen mot så- sökning.
34086: dana sjukdomar. I lagens 24 och 25 para- På grund av vad ovan framförts föreslå
34087: grafer fastslås, att medborgarna inte själva vi,
34088: behöver stå för ikostnader i samband med
34089: tuberkulosvård. Vård i kommunalt tuber- att Riksdagen måtte antaga följande
34090: kulossanatorium är gratis, lirksom undersök- lagförslag:
34091: ningar i tubel'lkulosbyrå. ·
34092:
34093: Lag
34094: om ändring av tuberkuloslagen.
34095: I enlighet med Riksdagens beslut skall till 25 § tuberkuloslagen av den 26 juli
34096: 1960 (355/60) fogas ett nytt 2 mom. av följande lydelse:
34097:
34098: 25 §.
34099: komsten av tuberkulös sjukdom, är under-
34100: Om vid av läkare förordnad undersökning sökningen avgiftsfri, och kostnaderna bestri-
34101: vid annan sjukvårdsansta:lt uppdagas före- das enligt i denna lag a:ngivna grunder.
34102:
34103: Helsingfors den 6 mars 1962.
34104:
34105: Kurt Nordfors. Bertel Lindh. Albin Wickman.
34106: Alwar Sundell. J. 0. Söderhjelm. Georg 0. Ehrnrooth.
34107: J. A. Jungarå. Verner Korsbäck. Grels Teir.
34108: 96 E 219/62
34109: 762
34110:
34111: VI,7.- Lak.al. N:o 98.
34112: Suomennos.
34113:
34114:
34115:
34116:
34117: Nordfors ym.: Ehdotus laiksi tuberkuloosilain muuttamisesta.
34118:
34119:
34120: E d u s k u n n a ll e.
34121:
34122: Taistelu kansantaudiksi muodostunutta tu- hoito maksutonta samoin kuin tuberkuloosi-
34123: be:rkuloosia vastaan on meillä suuresti edis- toimistossa.
34124: tynyt. Ajanjaksona 1911-1920 kuoli keski- Lain soveltamisen aikana on jo kuitenkin
34125: määrin vuosittain 8 298 henkilöä vastaavan ehditty todeta se puutteelliseksi kysymyksen
34126: määrän vuodelta 1959 ollessa 1188. Syy tä- ollessa tuberkuloosin paljastamisesta aiheu-
34127: hän on haettavissa lääketieteen saavuttamista tuvista kustannuksista. Vaikeasti diagnosti-
34128: edistysaskelista, parantuneesta ikansantervey- soitavia tauteja potevia potilaita ovat lääkä-
34129: destä sekä tube:rkuloosihoidon valtakunnalli- rit suositelleet tarkastettaviksi tavallisissa
34130: sen ve!'!koston syntymisestä. sairaaloissa ja laboratorioissa. On sattunut,
34131: Vuonna 1960 astui taistelu tuberkuloosia että tällainen, muun taudin toteamiseksi suo-
34132: vastaan merkittävän askeleen eteenpäin. ritettu tarkastus on johtanut siihen, että to-
34133: Eduskunta hyväbyi toukokuun 31 päivänä delliseksi taudin aiheuttajaksi on todettu
34134: 1960 uuden tuberkuloosilain, jdka luo vielä tuberkuloosi. Tuberkuloosilain mukaan kus-
34135: paremmat edellytJlkset tällaisten tautien tor- tannuksia ei voida suorittaa yleisistä varoista,
34136: jumiselle. Tämän lain nojalla voitiin siten ellei tapausta ole hoidettu tuberkuloositoimis-
34137: vuonna 1960 järjestää m.m. pa:kollinen läpi- ton toimesta. Ei voida pitää kohtuullisena
34138: valaisututkimus. eikä tuberkuloosilain hengen mukaisena, että
34139: Myöskin toinen säännös uudessa tuberku- potilaat täliaisissa tapauksissa voidaan pa-
34140: loosilaissa tehostaa tällaisten tautien torjun- kottaa itse maksamaan tarkastus.
34141: taa. Lain 24 ja 25 pykälissä määrätään, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
34142: ettei kansalaisten itse tarvitse, vastata
34143: tuberkuloosihoidon aiheuttamista menoista. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
34144: Kunnallisissa tuberkuloosiparantoloissa on van lakiehdotuksen:
34145:
34146:
34147: Laki
34148: tuberkuloosilain muuttamisesta.
34149: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 26 päivänä heinäkuuta 1960 annetun tuber-
34150: kuloosilain (355/60) 25 §: ään uusi seuraavan sisältöinen 2 momentti:
34151: 25 §. sessa todetaan tuberkuloottinen tauti, on tar-
34152: - - - - - - - - - - - - - - - kastus potilaalle maksuton ja kustannukset
34153: Jos lääkärin suosittelemassa muussa sai- suoritetaan tämän lain määräysten mukai-
34154: raanhoitolaitoksessa tapahtuvassa tarkastuk- sesti.
34155:
34156: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
34157:
34158: Kurt Nordfors. Bertel Lindh. Albin Wickman.
34159: Alwar Sundell. J. 0. Söderhjelm. Georg C. Ehrnrooth.
34160: J. A. Jungarå. Verner Korsbäck. Grels Teir.
34161: 763
34162:
34163: VI,S.- Lak.al. N:o 99.
34164:
34165:
34166: L. Koskinen ym.: Ehdotus laiksi tuberkuloosilain muutta-
34167: misesta.
34168:
34169:
34170: E d u s k u n n a 11 e.
34171:
34172: Muutamia vuosia sitten uudistettiin tu- tuberkuloosilain kunnille aiheuttamat menot
34173: berkuloosilaki. Sillä parannettiin tuberku- nousevat toisissa kunnissa veroäyriä kohden
34174: loottisten hoito- ja huoltomahdollisuuksia. huomattavasti suuremmiksi kuin keskimäärin
34175: Sellaisena kuin se eduskunnassa tuli hyväk- koko maassa. Tämän vuoksi pitäisi valtion,
34176: sytyksi, kuntien maksuosuus lain aiheutta- käsityksemme mukaan, antaa tasoittavaa
34177: mista tehtävistä jäi kuitenkin liian suureksi. avustusta suoraan kunnille niihin menoihin,
34178: Kun kuntien taloudelliset vaikeudet ovat li- joita niille aiheutuu tuberkuloosilain mää-
34179: sääntyneet ja kunnallisverotus noussut, ovat räämien pakollisten tehtävien suorittami-
34180: kuntien mahdollisuudet parantaa tuberku- sesta. Tämän vuoksi ehdotamme lakiin muu-
34181: loottisten huoltoa, esim. toipilasrahaa ma:k- toksen, että kunnille, joissa ko. lain aiheutta-
34182: saen, ammattiopetusta järjestäen jne. v·ai- mat menot kohoavat veroäyriä kohden suu-
34183: keutuneet. Tämän vuoksi, käsityksemme mu- remmiksi kuin keskimäärin koko maassa, an-
34184: kaan, valtionavustusta tuberkuloosihoito- ja netaan ylimääräistä tasoitusavustusta.
34185: huoltolaitoksille olisi lisättävä. Kuntien mahdollisuuksien parantamiseksi
34186: Tuberkuloosilain mukaan perustetuille pa- hoitaa tuberkuloosilain niille määräämät vel-
34187: rantoloille kunnat joutuvat maksamaan niin voitteet esitämme,
34188: rakentamis- kuin ylläpitokustannuksistakin
34189: hoitopaikkaa kohden samanlaisen osuuden että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
34190: riippumatta kunnan varallisuudesta ja talou- van lakiehdotuksen:
34191: dellisista mahdollisuuksista. Tästä johtuen
34192:
34193:
34194: Laki
34195: tuberkuloosilain muuttamisesta.
34196: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan '26 päivänä heinäkuuta 1960 annetun
34197: tuberkuloosilain ('355/60) 31 § näin kuuluvaksi:
34198:
34199: 31 §. Heikossa taloudellisessa asemassa olevan
34200: Valtion varoista myönnetään kunnalle lisä- kunnan voi valtioneuvosto anomuksesta va-
34201: avustusta tämän lain 26, 27 ja 30 §: n mukai- pauttaa joko kokonaan tai osittain 1 momen-
34202: sista kustannuksista se osa, minkä kustan- tissa mainituista menoista, jolloin ne jäävät
34203: nukset jonakin vuonna ovat nousseet vero- valtion maksettavaksi.
34204: äyriä kohden vähintään kymmenen prosent-
34205: tia suuremmiksi kuin keskimäärin koko Tämä laki tulee voimaan päivänä
34206: maassa. kuuta 196 .
34207:
34208: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
34209:
34210: Lyyli Koskinen. Toivo Niiranen.
34211: Hem.ming Lindqvist. Matti Koivunen.
34212: Kauko Tamminen. Judit Nederström-Lunden.
34213: Irma Rosnell. Väinö R. Virtanen.
34214: Irma Torvi. Vilho Suosalo.
34215: 764
34216:
34217: VI,9.- Lak.al. N: o 100.
34218:
34219:
34220:
34221:
34222: Ryömä ym. : Ehdotus laiksi hengityshalvauspotilaiden hoito-
34223: kustannuksista annetun lain muuttamisesta.
34224:
34225:
34226: E d u s k u n n a ll e.
34227:
34228: Maaliskuun 15 päivänä 1957 on annettu nusten korvaus koskenut tähän saakka ai-
34229: laki hengityshalvauspotilaiden hoitokustan- noastaan sairaalan kunnossapito- ja käyttö-
34230: nuksista (127 j:57), jossa säädetään, että hen- kustannuksia, mutta ei sen sijaan sairaalan
34231: gityshalvauspotilaalle on annettava valtion- perustaruiskustannuksia ja muita pääoma-
34232: ja kunnallisessa sairaalassa maksuton hoito menoja. Tästä on ollut seurauksena, että ne
34233: ja ylläpito. Kunnalliselle sairaalalle, jossa kunnat, joiden ylläpitämissä sairaaloissa
34234: hoidetaan hengityshalvauspotilasta, korva- hengityshalvauspotilaita on hoidettu, ovat
34235: taan sanotun lain mukaan valtion varoista perineet potilaiden kotikunnilta sairaalapää-
34236: potilaan sairaalahoidosta ja ylläpidosta ai- oman kuoletusta ja korkoa vastaavan sum-
34237: heutuneet todelliset hyväksyttävät kustan- man, jonka suuruus on yleensä ollut ainakin
34238: nukset. 500 markkaa hoitopäivää kohti. Täten poti-
34239: Edellä mainitun erikoislain säätäminen laiden kotikunnat ovat joutuneet suoritta-
34240: johtui lähinnä siitä, että hengityshalvauk- maan hengityshalvauspotilaiden osalta varsin
34241: seen sairastuneiden poliopotilaiden hoitokus- huomattavia korvauksia mainittuja sairaa-
34242: tannukset nousevat erittäin korkeiksi, hoidon loita ylläpitäville kunnille. Kun tätä ei
34243: alkuaikoina jopa noin 10 000 markkaan hoito- voida pitää hengityshalvauspotilaiden hoito-
34244: päivää kohti. Tämän vuoksi pidettiin vält- kustannuksista maaliskuun 15 päivänä 1957
34245: tämättömänä, ettei hengityshalvauspotilaiden annetun lain tarkoituksen mukaisena, olisi
34246: hoitokustannuksia voitu jättää kuntien vas- välttämätöntä, että sanottua lakia siten tar-
34247: tattavaksi samalla tavoin kuin muiden tar- kistettaisiin, että valtion korvattaviin kus-
34248: tuntatautipotilaiden hoitokustannuksia. Lakia tannuksiin luettaisiin myös kohtuulliset pää-
34249: säädettäessä oli tarkoituksena, että hengitys- omakustannukset.
34250: halvauspotilaiden hoidosta aiheutuneet kus- Toinen hengityshalvauspotilaiden hoitoon
34251: tannukset korvattaisiin kunnille täysimääräi- liittyvä huomattava epäkohta koskee potilai-
34252: sinä. Kun lain sanamuoto oli: jonkin verran den kuljetuskustannuksia. Sanotut kustan-
34253: epämääräinen, rajoitettiin hengityshalvaus- nukset nousevat yhteisesti erittäin korkeiksi,
34254: potilaiden hoitokustannusten korvaamisesta ottaen huomioon, että pikaista hoitoa tarvit-
34255: toukokuun 15 päivänä 1957 annetulla asetuk- sevat potilaat jotudutaan useimmiten kuljet-
34256: sella (190/57) kuitenkin korvattavia kustan- tamaan sairaalaan lentokoneella. Täten kul-
34257: nuksia siten, että hengityshalvauspotilaiden jetuskustannukset voivat muodostua kunnalle
34258: hoidosta aiheutuneiksi todellisiksi hyväksyt- kohtuuttoman raskaiksi.
34259: täviksi kustannuksiksi säädettiin luettavaksi Eduskunnan hyväksyessä edellä mainitun
34260: sairaalalain 26 § : n mukaiset kulloinkin kysy- lain hengityshalvauspotilaiden hoitokustan-
34261: myksessä olevan sairaalan keskimääräiset nuksista, kiinnitti se samalla huomiota siihen,
34262: kunnossapito- ja käyttökustannukset hoito- että lakiehdotuksen tarkoittamiin, valtion va-
34263: paivaa kohden, lukuunottamatta sairaan- roista suoritettaviin kustannuksiin ei lueta
34264: hoitohenkilökunnan palkkausta. Henkilölmn- potilaan kuljetuksesta sairaalaan johtuvia
34265: nan palkkaulmen osalta säädettiin korvatta- kustannuksia. Koska eduskunnan saaman tie-
34266: vaksi erikseen toteennäytetyt täysimääräiset don mukaan kuitenkin sairaankuljetuskysy-
34267: kustannukset. Kun asetuksessa täten viita- myksen yhtenäinen järjestely oli valmistel-
34268: taan sairaalalain 26 §: ään, on hoitokustan- tavana, eduskunta edellytti, että myös hen-
34269: VI,9. - Ryömä ym. 765
34270:
34271: gityshalvauspotilaiden kuljetus ja siitä aiheu- nituin tavoin muutoinkin ovat välttämättö-
34272: tuvien kustannusten korvaaminen siinä yh- män korjauksen tarpeessa, olisi samalla la-
34273: teydessä tulisi asianmukaisesti huomioon kiin sisällytettävä säännös, joka koskee kulje-
34274: otetuksi. Eduskunnan lausumasta toivomuk- tuskustannusten korvaamista valtion varoista.
34275: sesta huolimatta ei sairaankuljetuskysymystä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
34276: ole vieläkään järjestetty. Erityisesti hengi- nioittavasti,
34277: tyshalvauspotilaiden osalta tämän asian jär-
34278: jestäminen vaatii kiireellisiä toimenpiteitä. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
34279: Kun hengityshalvauspotilaiden hoitokustan- van lakiehdotuksen:
34280: nuksista annetun lain säännökset edellä mai-
34281:
34282:
34283:
34284: Laki
34285: hengityshalvauspotilaiden hoitokustannuksista annetun lain muuttamisesta.
34286: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä maaliskuuta 1957 annetun
34287: lain (129/!57) 2 § näin kuuluvaksi ja lisätään lakiin uusi näin kuuluva 3 §:
34288:
34289: 2 §. 3 §.
34290: Kunnalliselle sairaalalle, jossa hoidetaan Kunnalle, joka on velvollinen huolehtimaan
34291: hengityshalvauspotilasta, korvataan valtion hengityshalvauspotilaan toimittamisesta sai-
34292: varoista potilaan sairaalahoidosta ja yllä- raalahoitoon, korvataan valtion varoista
34293: pidosta aiheutuneet todelliset hyväksyttävät täysimääräisenä potilaan ja hänen saatta-
34294: kustannukset, joihin luetaan kunnossapito- ja jansa kuljetus- ja matkakustannukset sairaa-
34295: käyttökustannusten ohella myös kohtuulliset laan sekä sairaalasta paluusta aiheutuvat
34296: sairaalan pääoman kuoletus- ja korkokustan- kustannukset.
34297: nukset.
34298:
34299:
34300: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
34301:
34302: Erkld Ryömä.. Arvo Pentti. Toivo H. Kinnunen.
34303: Väinö Honkanen. Pentti Pekkarinen. Einari J aakko'la..
34304: Yrjö Hautala. Toivo Antila. Nestori Kaasalainen.
34305: Markus Niskala. Matti Liinamaa. T. Saloranta..
34306: 766
34307:
34308: VI,10.- Lak.al. N: o 101.
34309:
34310:
34311:
34312:
34313: Matilainen ym. : Ehdotus laiksi mielisairaanhoitajain koulu-
34314: tuksesta.
34315:
34316:
34317: E d u s k u n n a ll e.
34318:
34319: Maamme mielisairaanhoitajattarien ja mie- lisairaiden hoitamista. Jokainen henkilö on
34320: lisairaanhoitajien koulutus on syystä taikka alalle tullessaan tästä tietoinen. Kysymys on
34321: toisesta jäänyt jälkeen siitä kehityksestä, siis henkilöistä, jotka ovat tehtäväkseen va-
34322: mitä mielisairaanhoidossa on viimeisten vuo- limleet mielisairaanhoitajan vaikean alan.
34323: sien aikana tapahtunut, eikä näinollen vas- Kaiken edellä olevan huomioiden on tär-
34324: taa tarkoitustaan eikä niitä vaatimuksia, keätä, yhteiskunnan edun mukaista ja maan
34325: mitä mielisairaanhoitajien työlle nykyään mielisairaanhoidolle välttämätöntä, että mie-
34326: asetetaan. Koulutuksen perustana on useim- lisairaanhoitokoulutus kiireellisesti uudiste-
34327: missa tapauksissa yhä v. 1917 käytäntöön taan.
34328: otettu opetusohjelma. Ottaen huomioon sen Eduskunta on joulukuun 12 päivänä 1958
34329: tosiasian, että mielisairaanhoitajattaret ja hyväksynyt toivomusaloitteen, jossa sanotaan
34330: -hoitajat muodostavat sen sairaanhoitohenki- mm.:
34331: lökunnan ryhmän, jolle varsinainen mielisai- ,Mielisairaanhoitokurssien vahvistettu kou-
34332: raaloiden potilashoito kuuluu, on edellä mai- lutusohjelma ei enää vastaa mielisairaanhoi-
34333: nittua asiantilaa pidettävä varsin valitetta- don alalla tapahtuneen kehityksen ja uusien
34334: vana ja outona. Jotta voitaisiin turvata maan hoitomenetelmien asettamia vaatimuksia. Mo-
34335: mielisairaanhoidon jatkuva kehitys, on mieli- net sairaalat, joissa kursseja järjestetään,
34336: sairaanhoitajien koulutus pikaisesti uudistet- ovat sen vuoksi pyrkineet sitä vähitellen
34337: tava. Todettakoon tässä yhteydessä, että vas- uusimaan ja siinä niille on aillD.ettu varsin va-
34338: taava koulutus on mm. naapurimaassamme paat kädet lääkintöhallituksen taholta. Tämä
34339: Ruotsissa uudistettu kolmisen vuotta sitten. on kuitenkin ollut omiaan johtamaan siihen,
34340: Mielisairaanhoitajien koulutuksen jälkeen- että koulutus on epäyhtenäistä ja eri kou-
34341: jääneisyydestä johtuen on viime aikoina py- lutuspaikoissa eri tasoista. Nykyistä koulu-
34342: ritty lisäämään mm. koulutettuja lasaretti- tusaikaa täytynee edellä mainituista syistä
34343: sairaanhoitajia mielisairaaloihin, laajemman myöskin pitää liian lyhyenä. Se, että kou-
34344: teoreettisen opetuksen saaneina, sekä muita- lutus on olojen kehittymisestä huolimatta
34345: kin tälle sairaanhoidon alalle kuulumattomia jäänyt uudistamatta, on ilmeinen epäkohta.
34346: henkilöitä. Maassa vallitsevan sairaanhoitaja- Mielisairaanhoitohenkilökunnan koulutuk-
34347: pulan ja mielisairaanhoidon luonteen huo- sen uudelleen järjestämisestä on kuluvan
34348: mioonottaen, on sairaanhoitajia kuitenkin vuoden alussa valmistunut komitean mie-
34349: pääasiassa saatu vain niihin mielisairaaloi- tintö. Eduskunta on saanut tietää, että sa-
34350: hin, jotka sijaitsevat liikekeskuksissa tai lä- nottu mietintö on käsiteltävä lääkintöhalli-
34351: hellä niitä. Yksityisten kuntien omistamissa tuksessa, jossa on katsottu po. uudelleen
34352: kunnalliskotien mielisairasosastoissa vastuu järjestelyn liittyvän osana maamme koko
34353: potilashoidosta on tälläkin hetkellä yksin- terveydenhoitohenkilöstöä koskevien säännös-
34354: omaan mielisairaanhoitajilla. ten uudistamiseen. Tämä kokonaisuudistus
34355: On otettava myös huomioon, että mielisai- on kuitenkin ilmeisesti aikaa viepä. Kun
34356: raanhoitajat muodostavat oman erikoisryh- Eduskumlan mielestä mielisairaanhoitohenki-
34357: mänsä sairaanhoitohenkilöstössä, koska hei- lökunnan koulutus kaipaa pikaista korjausta
34358: dän saamansa koulutus edellyttää vain mie- eikä tässä voida jäädä odottamaan mainitun
34359: Vl,lO. - Matilainen ym. 767
34360:
34361: kokonaisuudistuksen toteutumista, olisi mie- Edellä esitetyillä perusteilla esitämme kun-
34362: lisairaanhoitohenkilökunnan koulutusta kos- nioittaen,
34363: kevat määräykset ja ohjeet otettava kiireel-
34364: lisesti erikseen uudistettaviksi." että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
34365: van lakiehdotuksen:
34366:
34367:
34368:
34369: Laki
34370: mielisairaanhoitajain koulutuksesta.
34371: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
34372:
34373: 1 §. kärin valvonnan alaisena ja hänen hoitomää-
34374: Mielisairaanhoitajattarien ja -hoitajien räystensä mukaisesti.
34375: koulutusta varten perustetaan mielisairaan-
34376: hoitokouluja lääkintöhallituksen hyväksymiin 6 §.
34377: mielisairaaloihin, joita tässä laissa sanotaan Mielisairaaloihin perustetaan lääkintöhalli-
34378: koulutussairaaloiksi. tuksen määräyksestä jatko-opistoja mielisai-
34379: raanhoitokoulun käyneiden jatkokoulutusta
34380: 2 §. varten.
34381: Mielisairaanhoitokoulutusajan pituus on Jatkokoulutusta annetaan kahdella opetus-
34382: kaksi ja puoli vuotta. Koulutusajasta on suunnalla:
34383: puoli vuotta harjoittelu- ja esikoulutusaikaa. a) osastonhoitajiksi aikoville ja
34384: Lääkintöhallitus määrää harjoittelusairaa- b) kuntouttaja- ja askarteluohjaajiksi ai-
34385: lat, joissa esikoulutus annetaan. koville.
34386: 3 §. 6 a §.
34387: Mielisairaanhoitokoulu toimii koulutussai- Jatkokoulutus osastonhoitajiksi aikoville
34388: raalasta erillisenä ja sillä on oleva oma tulo- mielisairaanhoitajattarille ja -hoitajille kes-
34389: ja menoarvionsa, jonka koulutussairaalan tää yhden vuoden. Tänä aikana koulutusta
34390: omistava yhteisö vahvistaa. annetaan pääasiassa sairaalahallinnon ja la-
34391: sarettisairaanhoidon alalta sekä työnjohdol-
34392: 4 §. lisissa tehtävissä edellytettävissä teoreettisissa
34393: Mielisairaanhoitokoulun toimintaa johtaa aineissa.
34394: ja valvoo koulun johtokunta. 6 b §.
34395: Koulun johtokunnan jäseniä ovat koulu- Jatkokoulutus kuntouttaja- ja askartelu-
34396: tussairaalan ylilääkäri ja koulun johtaja. ohjaajiksi aikoville kestää 10 kuukautta ja
34397: Heidän lisäikseen lää;kintöhallirtus määrää kol- tänä aikana annetaan opetusta pääasiassa
34398: meksi vuodeksi kerrallaan yhden koulutus- työ- ja askarteluhoidon sekä kuntouttamisen
34399: sairaalan palveluksessa olevan mielisairaan- aloilta.
34400: hoitajan, sekä kaksi koulutussairaalan omis-
34401: tavan yhteisön ehdottamaa jäsentä, joista 7 §.
34402: toisen tulee olla opetustoimessa kokemusta Pääsyvaatimuksena mielisairaanhoitokou-
34403: saanut. luun on, että hakija on:
34404: 1) täyttänyt yhdeksäntoista, vaan ei kah-
34405: 5 §.. takymmentäkahdeksaa vuotta, ellei lääkintö-
34406: Mielisairaanhoitokoulun hyväksyttävästi hallitus ole myöntänyt erivapautta hakijalle,
34407: suorittanut henkilö omaa pätevyyden mieli- jonka mukaan oppilaaksi voidaan ottaa kah-
34408: sairaiden ja vajaamielisten hoitajana ja mer- deksantoista täyttänyt henkilö tai jo kaksi-
34409: kitään heidät lääkintöhallituksessa sairaan- kymmentäyhdeksän, mutta ei kolmekymmentä
34410: hoitohenkilöstöstä pidettävään luetteloon. täyttänyt hakija.
34411: Mielisairaanhoitaja on oikeutettu toimi- 2) suorittanut vähintään kansakoulun op-
34412: maan koulutustaan vastaavissa tehtävissä lää- pimäärän,
34413: 768 VI,lO. - Mielisairaanhoitajain koulutus.
34414:
34415:
34416: 3) suorittanut 2 §:ssä mainitun harjoit- keissa todettu mielisairaanhoitotehtäviin so-
34417: telu-esikoulutuksen, pivaksi.
34418: 4) on hyvämaineinen ja että hänellä on
34419: lääkintöhallituksen edellyttämä todistus ter- 8 §.
34420: veydestään, sekä Tarkemmat ohjeet koulutuksesta ja maa-
34421: 5) että hän on lääkintöhallituksen määrää- räykset tämän lain soveltamisesta annetaan
34422: mällä tavalla suoritetuissa soveltuvuusko- asetuksella.
34423:
34424:
34425: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1962.
34426:
34427: Kalle Matilainen. Anni Flinck. Arvo Ahonen.
34428: Väinö Tikkaoja. Veikko Helle. Artturi Koskinen.
34429: Sylvi Siltanen. V alto Käkelä. Uljas Mäkelä.
34430: 769
34431:
34432: VI,ll. - Lak.al. N: o 102.
34433:
34434:
34435:
34436:
34437: Hosia ym.: Ehdotus laiksi kunnfllfl, kätilöistä annetun lain
34438: muuttamisesta.
34439:
34440:
34441: E d u s k u n n a ll e.
34442:
34443: Kunnan kätilöistä 31 päivänä maaliskuuta periaatteesta on nyt kuitenkin poikettu, kun
34444: 1944 annetun lain 1 § : n 3 momentissa mää- 5 päivänä tammikuuta 1962 annetuilla laeilla
34445: rättiin ylempään palkkausluokkaan ne käti- muutettiin kunnan kätilöistä ja kunnallisista
34446: löt, joilla on kätilökoulutuksen ohella sai- terveyssisarista annettuja lakeja siten, että
34447: raanhoitajakoulutus tai muu lääkintöhalli- ylemmän palkkausluokan kunnan kätilö mää-
34448: tuksen hyväksymä erikoiskoulutus, sekä alem- rättiin 18 pl: aan ja alemman palkkausluo-
34449: paan palkkausluokkaan ne kätilöt, joilla on kan kätilö 17 pl: aan, mutta terveyssisar 19
34450: vain kätilökoulutus. Ylemmän palkkausluo- pl: aan. Koska tulos on aikaisemmasta peri-
34451: kan kätilöt kuuluivat samaan palkkaluok- aatteesta poikkeava ja kuten edellä olevasta
34452: kaan kuin valtion sairaaloiden osastonhoita- ilmenee, epäoikeudenmukainen, olisi kunnan
34453: jat ja kunnalliset terveyssisaret. Alemman kät.ilöistä annettua lakia muutettava perus-
34454: palkkausluokan kätilöt kuuluivat yhtä palk- palkan, ikälisän ja eläkkeen osalta siten, että
34455: kaluokkaa alempaan palkkaluokkaan. Kun ylemmän palkkausluokan kätilön palkka tu-
34456: otetaan huomioon, että ylemmän palkkaus- lisi samaksi kuin kunnallisten terveyssisarien
34457: luokan kätilöiden koulutusaika on pitempi palkka ja alemman palkkausluokan kätilön
34458: kuin osastonhoitajien ja terveyssisarien sekä palkka vastaavasti yhtä palkkaluokkaa alem-
34459: kunnan kätilöiden työ usein vastuullisempaa maksi. Puheena olevaa muutosta tulisi sovel-
34460: ja suurempaa itsenäistä harkintakykyä vaa- taa, niin kuin terveyssisarien kohdalla, 1
34461: tivaa kuin osastonhoitajien ja terveyssisarien päivästä elokuuta 1961 alkaen.
34462: työ, on selvää, että ylemmän palkkausluokan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
34463: kunnan kätilöä ei ole määrättävä alempaan
34464: palkkaluokkaan kuin terveyssisaret ja osas- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
34465: tonhoitajat. Tästä aikaisemmin noudatetusta van lakiehdotuksen:
34466:
34467:
34468:
34469:
34470: Laki
34471: kunnan kätilöistä annetun lain muuttamisesta.
34472: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnan kätilöistä 31 päivänä maalis-
34473: kuuta 1944 annetun lain 10 §: n 1 momentti, sellaisena kuin se on 5 päivänä tammikuuta
34474: 1962 annetussa laissa (4/62), näin kuuluvaksi:
34475:
34476: 10 §. joka tulee valtion viran tai toimen haltijalle
34477: Kätilö, joka tämän lain mukaan on maa- 18 palkkausluokassa. Sen ohessa on kunnan
34478: laiskunnan palveluksessa, saakoon kunnalta kätilö saapa kalliinpaikanlisää, milloin sel-
34479: peruspalkkana ylemmässä palkkaluokassa vä- laista lisää suoritetaan vastaaville valtion
34480: hintään sen määrän, joka tulee valtion viran viran tai toimen haltijoille. Peruspalkan li-
34481: tai toimen haltijalle 19 palkkausluokassa, ja säksi tulee kätilön saada kunnollinen, vähin-
34482: alemmassa palkkaluokassa vähintään määrän, tään yhden huoneen, keittiön ja eteisen kä-
34483: 97 E 219/62
34484: 770 VI,ll. - Kunnan kätilöt.
34485:
34486:
34487: sittävä asunto lämpöineen tai pilkottuine paa puhelin, mikäli se on kohtuullisin kus-
34488: polttopuineen ja valoineen, osuus kellariin ja tannuksin mahdollista.
34489: tarpeellisiin ulkohuoneisiin sekä sauna tai
34490: sen käyttöoikeus tahi kylpyhuone taikka
34491: näitä luontoisetuja paikkakunnan hintatason
34492: mukaan vastaava rahallinen korvaus. Sa- Tätä lakia sovelletaan 1 päivästä elokuuta
34493: malla on kätilön käytettäväksi asetettava va- 1961 lukien.
34494:
34495:
34496: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
34497:
34498: Armi Hosia. Pentti Paka.rinen.
34499: Irma. Karvikko. Eino Ojajärvi.
34500: 771
34501:
34502: VI,12. - Lak.aJ. N: o 103.
34503:
34504:
34505:
34506: Hasu ym.. : Ehdotus laJiksi kunnallisista kodinhoitajista anne-
34507: tun lain muuttamisesta.
34508:
34509:
34510: E d u s k u n n a 11 e.
34511:
34512: Kysymys riittävien virkistys- ja lomamah- joutuneet mm. lomamahdollisuuden puutteen
34513: dollisuuksien järjestämisestä pienviljelijäper- vuoksi aivan kestämättömään asemaan.
34514: heiden äideille on muodostunut yhä poltta- Tilanteeseen olisi mielestämme saatavissa
34515: vammaksi. Kun sosiaalinen kehitys yhteis- huomattavaa parannusta kehittämällä kodin-
34516: kunnan muilla aloilla etenee pitkin harp- hoitajajärjestelmää ja tekemällä se tehok-
34517: pauksin, näyttää kehitys pienviljelijäväes- kaalla tavalla tunnetuksi pienviljelijäväestön
34518: tön osalta suurin piirtein pysähtyneen. Se keskuudessa. Kodinhoitajajärjestelmä olisi
34519: on jäänyt täysin osattomaksi vuosilomalain tehtävä pakolliseksi kaikissa kunnissa ja ko-
34520: samoin kuin työntekijäin eläkelainkin muille dinhoitajien virkoja pitäisi lisätä. Tämän
34521: yhteiskuntaluokille takaamista sosiaalisista vuoksi ehdotamme,
34522: eduista. Kuitenkin juuri tämä kansanosa en-
34523: nenkaikkea on sosiaalisen tuen tarpeessa. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
34524: Varsinkin pienviljelijäkotien emännät ovat van lakiehdotuksen:
34525:
34526:
34527: Laki
34528: kunnallisista kodinhoitajista annetun lain muuttamisesta.
34529: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallisista kodinhoitajista 2 päivänä
34530: kesäkuuta 1950 annetun lain 1, 2 ja 10 § näin kuuluviksi:
34531:
34532: 1 §. määrätään, lähinnä vähävaraisissa, lapsirik-
34533: Kunnallista kodinhoitotoimintaa varten kaissa kodeissa ja perheissä, joissa on van-
34534: kunnan palvelukseen otetuista kodinhoita- huksia ja muissa niihin verrattavissa ko-
34535: jista on voimassa, mitä tässä laissa sääde- deissa sekä erikoisesti pienviljelijäkodeissa
34536: tään. huolehtia perheenemännän säännölliseen ko-
34537: Maalaiskunnan on palkattava vähintään dinhoitoon kuuluvista tehtävistä tai avus-
34538: yksi kodinhoitaja ensimmäistä täyttä 2 000 taa häntä niiden suorittamisessa, jos emäntä
34539: hengillekirjoitettua asukasta kohden ja sen tahi emännyyttä hoitava henkilö oman tahi
34540: jälkeen vähintään yksi kodinhoitaja kuta- muun perheenjäsenen synnytyksen, sairau-
34541: kin alkavaa 2 000 hengillekirjoitettua asu- den, liikarasituksen, vuosiloman tai muun
34542: kasta kohden. Kaupungin ja kauppalan on tarpeellisen loman taikka muun näihin ver-
34543: palkattava vähintään yksi kodinhoitaja en- rattavan syyn takia tilapäisesti on kykene-
34544: simmäistä täyttä 4 000 hengillekirjoitettua mätön tai estynyt niitä hoitamasta.
34545: asukasta kohden ja sen jälkeen vähintään Kodinhoitaja älköön sivullisille tarpeetto-
34546: yksi kodinhoitaja kutakin alkavaa 4 000 hen- masti ilmaisko, mitä toimessaan on saanut
34547: gillekirjoitettua asukasta kohden. tietää hänen apuansa käyttävästä perheestä.
34548: 2 §. 10 §.
34549: Kunnallisen kodinhoitajan tehtävänä on Valtio osallistuu tässä laissa tarkoitettujen
34550: sen mukaan kuin 5 § : ssä tarkoitetussa ko- kunnallisten kodinhoitajien koulutuskustan-
34551: dinhoitotoiminnan ohjesäännössä tarkemmin nuksiin valtioneuvoston vahvistamien perus-
34552: 772 VI,12. - Kunnalliset kodinhoitajat.
34553:
34554:
34555: teiden mukaan sekä palkkaukseen maalais- ellei sosiaaliministeriö kunnan alueen laa-
34556: ikunnissa 85 %:ila ja kaupungeissa ja kaup- juuden tai sen liikenne- ja asumisolojen
34557: paloissa kolmella neljäsosalla siitä määrästä, vuoksi katso olevan erityistä aihetta toisin
34558: jonka kodinhoitaja 7 §:n 1. momentin mu- määrätä.
34559: kaan vähintään saa kunnalta peruspalkkana. Kunnalle tämän lain nojalla tulevasta val-
34560: Paikallislisä, josta säädetään 7 §: n 2. mo- tionavusta on vähennettävä kolmasosa niiden
34561: menrtissa, suoritetaan kunnalle kokonaan val- korvausten määrästä, jotka kunta 6 § : n no-
34562: tion varoista. jalla on perinyt kodinhoitoavun käyttämi-
34563: Valtionapua ei kuitenkaan myönnetä sestä.
34564: useamman kuin yhden kodinhoitajan palk- V aitioneuvosto antaa tarkemmat määräyk-
34565: kaamiseen kutakin alkavaa tuhatta maalais- set avustuksen hakemisesta ja sen suoritta-
34566: kunnan ja kahtatuhatta kaupungin ja kaup- misesta.
34567: palan hengillekirjoitettua asukasta kohden,
34568:
34569:
34570: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
34571:
34572: Heikki Hasu. Arvo Pentti.
34573: Olavi Lahtela. Veikko Savela.
34574: 773
34575:
34576: VI,13. - Lak.al. N: o 104.
34577:
34578:
34579:
34580:
34581: Lahti ym. : Ehdotus laiksi kunnallisista kodinhoitajista anne-
34582: tun lailn muuttamisesta.
34583:
34584:
34585: E d u s k u n n a ll e.
34586:
34587: Kunnallisista kodinhoitajista 2 pa1vana raala- ja vanhainkotipaikkojen luku ole vas-
34588: kesäkuuta 1950 annetussa laissa (272/50) on tannut niiden tarvetta.
34589: kunnallinen kodinhoitoapu rajoitettu kohdis- Monessa tapauksessa vanhukset, jotka ha-
34590: tumaan lähinnä vähävaraisiin lapsirikkaisiin luaisivat asua omassa kodissaan, eivät sai-
34591: perheisiin. Laissa ei siten ole erityisesti rauden tai ruumiillisen heikkouden vuoksi
34592: otettu huomioon vanhojen ihmisten kodin- pysty riittävässä määrässä pitämään huolta
34593: hoitoavun tarvetta. Kun lakia valmisteltaessa itsestään. Ellei heitä tällöin voida auttaa
34594: saatettiin odottaa, että kodinhoitajatoiminta kotinsa ja itsensä hoitamisessa, joudutaan
34595: alkuvuosina muodostuisi tarpeeseen verrat- heidät ottamaan sairaaloihin, vanhainkotei-
34596: tuna suhteellisen vähäiseksi ja että koulute- hin tai muihin hoitolaitoksiin. Mikäli van-
34597: tuista kodinhoitajistakin aluksi tulisi ole- huksia voitaisiin suhteellisen vaatimattornai-
34598: maan puute, lainsäätäjä piti tarkoituksen- lakin tavalla hoitaa heidän kotonaan ainakin
34599: mukaisena rajoittaa toiminnan kohdistumaan niissä tapauksissa, joissa kykenemättömyys
34600: ensisijaisesti sinne, missä avun tarpeen kat- hoitaa itseään ja kotiaan ei ole pysyväistä,
34601: sottiin olevan suurin eli vähävaraisiin lapsi- ehkäistäisiin monasti paljon suuremman ja
34602: rikkaisiin perheisiin. Lain sanamuoto tuli kalliimman yhteiskunnallisen avun tarve ja
34603: kuitenkin niin väljäksi, että se ei estä anta- lisättäisiin v;anhusten viihtyisyyttä.
34604: masta kodinhoitoapua vanhuksille'kin, vai!k:- Vanhusten auttaminen voitaisiin sopivasti
34605: !k:aikaan näitä ei laissa eri!k:seen mainita. järjestää kunnallisen kodinhoitotoiminnan
34606: Kodinhoitajalain antamisen jälkeen on ta- puitteissa, niin kuin osaksi jo on tapahtu-
34607: pahtunut huomattavaa kehitystä sekä van- nutkin. Sosiaalisen tutkimustoimiston jul-
34608: husten huollossa että kodinhoitotoiminnassa. kaiseman tilaston mukaan oli kodinhoitoapua
34609: Kuusikymmentäviisi vuotta täyttäneiden 1960 saaneista yksinäisiä vanhuksia 6 ..3 %.
34610: henkilöiden luku, joka v. 1950 oli noin '6.7% Toisaalta tilastosta käy selville, että kun
34611: maamme väkiluvusta, tulisi tilastollisen pää- kodinhoitajia sanottuna vuonna oli ollut 444
34612: toimiston arvion mukaan v:een 1980 men- kunnassa, näistä 146· kunnassa, joista 137
34613: nessä nousemaan noin 11 % : ksi väestön koko maalaiskuntaa, ei kodinhoitoapua ollut an-
34614: määrästä. Kun vanhojen ihmisten luku näin nettu yksinäisille vanhuksille.
34615: kasvaa sekä ·absoluuttisesti että suhteellisesti, Mikäli kunnallisista kodinhoitajista annet-
34616: tulevat myös ne pulmat, jotka vanhusten tua lakia siten muutettaisiin, että kodin-
34617: hoitaminen aiheuttaa, yhä vaikeammiksi. hoitoapua voitaisiin nimenomaisen säännök-
34618: Erityisen vaikeaksi on muodostunut yksinäis- sen nojalla antaa myös vanhuksille, ainakin
34619: ten vanhusten huolto. kipeimmässä tarpeessa olevat vanhukset tuli-
34620: Nykyisin pidetään tarkoituksenmukaisena, sivat ilmeisesti vähitellen saamaan kodinhoi-
34621: että vanhukset mahdollisimman pitkään hoi- toapua. Tähän tarjoaa mahdollisuudet myös
34622: detaan heidän omissa kodeissaan. Näin on koulutettujen kodinhoitajien lukumäärän kas-
34623: kahdestakin syystä. Ensinnä on huomattava, vaminen ja kodinhoitotoiminnan kehittymi-
34624: että vanhukset usein viihtyvät paremmin nen. Kun kodinhoitajia v. 1951 oli 256 kun-
34625: omassa kodissaan silloinkin, kun koti on nassa, heitä v. 1960 oli 444 kunnassa. Kun-
34626: puutteellinen. Toisaalta vanhusten luku- nallisten kodinhoitajien toimien luku oli sa-
34627: määrän kasvu on aiheuttanut sen, ettei sai- massa ajassa kasvanut 478:sta 1175:een.
34628: 774 VI,13. - Kunnalliset kodinhoitajat.
34629:
34630:
34631: Kunnallisista kodinhoitajista annetun lain kaisesti myönnetä useamman kuin yhden ko-
34632: 2 §: ää esitetään tämän vuoksi muutettavaksi dinhoitajan palkkaamiseen alkavaa kahta-
34633: siten, että kodinhoitoapua voitaisiin ensisijai- tuhatta maalaiskunnan ja kolmeatuhatta
34634: sesti antaa paitsi vähävaraisille lapsirikkaille kaupungin ja kauppalan henkikirjoitettua
34635: perheille, myös vähävaraisille yksinään asu- asukasta kohti. Kun kodinhoitajien tarve
34636: ville v·anhuksille. Näille kodinhoitoapu tulisi kunnissa tulisi esitetyn lainmuutoksen joh-
34637: olemaan maksuton. Muilta kuin vähävarai- dosta jossain määrin lisääntymään ja kun on
34638: silta vanhuksilta voitaisiin samoin kuin vas- pidettävä kohtuullisena, että kunnat tällöin
34639: taavassa asemassa olevilta perheiltäkin periä voivat saada valtionapua tähänastista useam-
34640: lain 6 § : ssä tarkoitettu kohtuullinen korvaus. pien kodinhoitajien palkkaamiseen, olisi lain
34641: Jotta myös perheelliset tai perheissä asuvat 10 § : n 3 momenttia siten muutettava, että
34642: vanhukset voitaisiin entistä paremmin ottaa siinä luku 2 000 korvattaisiin luvulla 1·500
34643: huomioon kodinhoitoapua annettaessa, on ja luku 3 000 luvulla 2 500.
34644: V'anhuus lisätty niiden syiden joukkoon, Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
34645: jotka mainitun pykälän mukaan saattavat
34646: oikeuttaa kodinhoitoavun saamiseen. Lain että Eduskunta hyväksyisi näin
34647: 10 §: n mukaan valtionapua ei säännönmu- kuttluvan lakiehdotuksen:
34648:
34649:
34650:
34651: Laki
34652: kunnallisista kodinhoitajista annetun lain muuttamisesta.
34653: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallisista kodinhoitajista 2 päivänä
34654: kesäkuuta 1950 annetun lain 2 § ja 10 §: n 3 momentti näin kuuluviksi:
34655:
34656: 2 §. Kodinhoitaja älköön sivullisille tarpeetto-
34657: Kunnallisen kodinhoitajan tehtävänä on masti ilmaisko, mitä toimessaan on saanut
34658: huolehtia perheenemännän säännölliseen ko- tietää hänen apuaan käyttävästä perheestä
34659: dinhoitoon kuuluvista tehtävistä tai avustaa tai henkilöstä.
34660: häntä niiden suorittamisessa, jos emäntä tai
34661: emännyyttä hoitava henkilö oman tai muun 10 §.
34662: perheenjäsenen synnytyksen, sairauden, van-
34663: huuden, liikarasituksen, tarpeellisen loman Valtionapua ei kuitenkaan myönnetä
34664: tai muun näihin verrattavan syyn takia tila- useamman kuin yhden kodinhoitajan palk-
34665: päisesti on kykenemätön tai estynyt niitä kaamiseen kutakin alkavaa tuhattaviittä-
34666: hoitamasta. sataa maalaiskunnan ja kahtatuhattaviittä-
34667: Kodinhoitoapua annetaan lähinnä vähä- sataa kaupungin ja kauppalan henkikirjoitet-
34668: varaisilla, lapsirikkaille ja muille niihin ver- tua asukasta kohden, ellei sosiaaliministeriö
34669: rattaville perheille samoin kuin yksinään asu- kunnan alueen laajuuden tai sen liikenne- ja
34670: ville vähävaraisilla vanhuksille. asumisolojen vuoksi katso olevan erityistä
34671: Kunnallisen kodinhoitajan tehtävistä sa- aihetta toisin määrätä.
34672: moin kuin kodinhoitoavun antamisesta mää-
34673: rätään tarkemmin 15 § :ssä tarkoitetussa ko-
34674: dinhoitotoiminnan ohjesäännössä.
34675:
34676:
34677: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
34678:
34679: Marja Lahti. Veikko Savela.
34680: Paula Ruutu. Ale Holo·painen.
34681: Sulo Suorttanen. T. Saloranta.
34682: Pentti Pekkarinen. Yrjö Hautala.
34683: 775
34684:
34685: VI,14. - Lagmot. N: o 105.
34686:
34687:
34688:
34689:
34690: Gestrin m.fl.: F'örslag till lag angående ändring av lagen om
34691: kommunala hemvårdarinnor.
34692:
34693:
34694: Till Riksdagen.
34695:
34696: Lagen om kommunala hemvårdarinnor vid åldringsvården kan visserligen på grund
34697: (Författningssamlingen 1950 N: o 272) ger av lagens anda och bokstav endast gälla
34698: kommunerna avsevärda möjligheter till in- tillfälliga arbetsinsatser, men skulle likväl i
34699: satser på ett viktigt socialt arbetsfält. Kom- praktiken fylla ett viktigt behov. Det är som
34700: munerna åtnjuter som bekant ett avsevärt känt rätt ofta förekommande, att sjukdoms-
34701: statsunderstöd för den verksamhet lagen av- fall bland de gamla själva eller hos dem,
34702: ser att befrämja. Så erlägges exempelvis tre som ansvarar för deras hemvård, tillfälligt
34703: fjärdedelar av hemvårdarinnornas avlöning skapar ohållbara lägen där det bistånd en
34704: ur statsmedel. Statsbidrag beviljas likväl icke kommunal hemvårdarinna kan lämna vore av
34705: för avlönande av flera än en hemvårdarinna oskattbart värde.
34706: för varje begynnande antal av i landskom- Ett klart lagstadgande, som uttryckligen
34707: mun tvåtusen och i stad och köping tretusen skulle jämställa åt gamla personer tillfälligt
34708: mantalsskrivna invånare. lämnad hemvård med den vård, som ges åt
34709: Hemvårdarinnornas i lagen angivna upp- barnrika familjer, skulle enligt vår mening
34710: gift är främst att lämna hjälp åt barnrika, befrämja en sund social utveckling inom
34711: mindrebemedlade familjer, där husmor på åldringsvården. Ett sådant lagstadgande
34712: grund av sjukdom eller annan i lagen nämnd torde vidare öka kommunernas intresse för
34713: orsak tillfälligt är förhindrad att utföra det hemvårdarinneinstitutionen och avlägsna den
34714: med normal hemvård förenade arbetet. Lagen osäkerhet, som nu är rådande, om möjlig-
34715: lämnar emellertid kommunerna möjlighet att heterna att anvisa hemvårdarinnorna arbets-
34716: därjämte anvisa hemvårdarinnorna arbets- uppgifter av ovannämnt slag vid den hem-
34717: uppgifter i hem, som är ,jämförbara" med vård kommunerna lämnar åldringar.
34718: de nyssnämnda. Innebörden av detta lag- Med hänvisning till det sagda får vi vörd-
34719: stadgande är emellertid dunkel och har exem- samt föreslå,
34720: pelvis skapat oklarhet i fråga om hemvårda-
34721: rinnorna kan anvisas ur social synpunkt be- att Riksdagen måtte antaga följande
34722: tydelsefulla arbetsuppgifter i hem, som bebos lagförslag:
34723: av gamla personer. En sådan form av bistånd
34724:
34725:
34726:
34727: Lag
34728: angående ändring av lagen om kommunala hemvårdarinnor.
34729: I enlighet med Riksdagens beslut skall 2 § 1 mom. lagen om kommunala hemvårda-
34730: rinnor av den 2 juni 1950 (272/50) erhålla följande ändrade lydelse:
34731:
34732: 2 §. föreskrives närmast i mindrebemedlade barn-
34733: Kommunal hemvårdarinna åligger att i en- rika och andra med dem jämförbara hem
34734: lighet med vad i det uti 5 § avsedda regle- samt i hem, som bebos av åldringar, hand-
34735: mentet för hemvårdsverksamheten närmare hava husmoders till den regelbundna hem-
34736: 776 VI,14. - Kunnalliset kodinhoitajat.
34737:
34738:
34739: vården hörande uppgifter eller bistå henne ansträngning, nödiga ledighet eller annan
34740: vid utförandet av dessa, ifall husmodern därmed jämförbar orsak tillfälligt är oför-
34741: eller den person, som omhänderhar hushållet, mögen eller förhindrad att omhänderhava
34742: på grund av sin egen eller någon annan dem.
34743: familjemedlems barnsäng, sjukdom, över-
34744:
34745:
34746: Helsingfors den 9 mars 1962.
34747:
34748: Kristian Gestrin. Per Lauren. Sven Högström.
34749: Carl Olof Tallgren. Kurt Nordfors. Albin Wickman.
34750: Grels Teir.
34751: 777
34752:
34753: VI,14. -- Lak.al. N: o 105.
34754: S·uomennos.
34755:
34756:
34757:
34758:
34759: Gestrin ym. : Ehdotus laiksi kunnallisista kodinhoitajista an-
34760: netun lain muuttamisesta.
34761:
34762:
34763: E d u s kun n a ll e.
34764:
34765: Laki kunnallisista kodinhoitajista (Asetus- husten kodeissa. Tämänlaatuinen vanhusten
34766: kokoelma N: o 272/1950) antaa kunnille suu- huoltoapu voi tosin lain kirjaimesta ja hen-
34767: ret mahdollisuudet suorittaa merkityksellisen gestä johtuen vain koskea tilapäisiä työpa-
34768: osuuden tärkeällä sosiaalisella työsaralla. noksia, mutta täyttäisi kuitenkin käytännössä
34769: Kuten tunnettua nauttivat kunnat suurta tärkeän tarpeen. Kuten tunnettua sattuu
34770: valtion antamaa tukea lain tarkoittamaan melko usein, että sairaustapaukset vanhusten
34771: toimintaan. Niinpä esimerkiksi suoritetaan itsensä tai heidän kotihoidostaan vastaavien
34772: kolme neljännestä kunnallisten kodinhoitajien henki'löiden keskuudessa luovat tilapäisesti
34773: palkkauksesta valtion varoista. Valtionapua kestämättömiä tilanteita, joissa kunnallisen
34774: ei kuitenkaan myönnetä useamman kuin yh- kodinhoitajan tarjoamalla avulla olisi arvaa-
34775: den kodinhoitajan palkkaamiseen kutakin al- maton merkitys.
34776: kavaa kahtatuhatta maalaiskunnan ja kolmea- Selvä lainmääräys, joka nimenomaan rin-
34777: tuhatta kaupungin ja kauppalan henkikirjoi- nastaisi vanhuksille tilapäisesti annetun ko-
34778: tettua asukasta kohden. dinthuollon lapsirikkaille perheille myönnettä-
34779: Kodinhoitajien tehtävänä lain mukaan on vään huoltoon, edistäisi mielestämme vanhus-
34780: lähinnä avustaa lapsirikkaita vähävaraisia ten huollon tervettä sosiaalista kehitystä.
34781: perheitä, joissa perheenäiti sairauden tahi Tällainen lainsäännös lisäisi kuntien kiinnos-
34782: muusta laissa mainitusta syystä satunnaisesti tusta kodinhoitajatoimintaa kohtaan ja pois-
34783: on estynyt suorittamasta säännölliseen kodin- taisi vallitsevan epävarmuuden mahdollisuuk-
34784: hoitoon kuuluvaa työtä. Laki suo kuitenkin sista osoittaa kodinhoitajille mainitunlaisia
34785: kunnille mahdollisuuden tämän lisäksi osoit- tehtäviä kuntien vanhuksille antaman avun
34786: taa kodinhoitajille työtehtäviä kodeissa, jotka puitteissa.
34787: ovat ,verrattavissa" äsken mainittuihin. Tä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
34788: män lainsäädöksen tarkoitus on kuitenkin nioittaen,
34789: hämärä ja on esimerkiksi aikaansaanut epä-
34790: selvyyttä, voidaanko kodinhoitajille osoittaa että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
34791: sosiaalisessa mielessä tärkeitä tehtäviä van- van lakiehdotuksen:
34792:
34793:
34794: Laki
34795: kunnallisista kodinhoitajista annetun lain muuttamisesta.
34796: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä kesäkuuta 1950 kunnallisista
34797: kodinhoitajista annetun lain (272/50) 2 §: n 1 momentti näin kuuluvaksi:
34798:
34799: 2 §. määrätään, lähinnä vähävaraisissa lapsirik-
34800: Kunnallisen kodinhoitajan tehtävänä on kaissa ja vanhusten asumissa sekä muissa
34801: sen mukaan kuin 5 §: ssä tarkoitetussa ko- niihin verrattavissa kodeissa huolehtia per-
34802: dinhoitotoiminnan ohjesäännössä tarkemmin heenemännän säännölliseen kodinhoitoon kuu-
34803: 98 E 219/62
34804: 778 VI,14. - Kunnalliset kodinhoita.ja.t.
34805:
34806:
34807: luvista tehtävistä tai avustaa häntä niiden sen, tarpeellisen loman taikka muun näihin
34808: suorittamisessa, jos emäntä tahi emännyyttä verrattavan syyn takia tilapäisesti on kyke-
34809: hoitava henkilö oman tahi muun perheen nemätön tai estynyt niitä hoitamasta.
34810: jäsenen synnytyksen, sairauden, liikarasituk-
34811:
34812:
34813: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
34814:
34815: Kristian Gestrin. Kurt Nordfors.
34816: Carl Olof Tallgren. Grels Teir.
34817: Per Lauren. Sven Högström.
34818: Albin Wickman.
34819: 779
34820:
34821: VI,15. - Lak.al. N: o 106.
34822:
34823:
34824:
34825:
34826: Hara ym. : Ehdotus laiksi kunnallisista kodinhoitajista anne-
34827: tun lain muuttamisesta.
34828:
34829:
34830: E d u s k u n n a ll e.
34831:
34832: Laki kunnallisista kodinhoitajista on ollut luneet vuodet ovat osoittaneet, että tarvi-
34833: voimassa kymmenen vuotta. V: n 1960 lo- taan tärkeä porras lisää: lääninkodinhoi-
34834: pussa oli Suomen eri kunnissa työssä yh- taja. Lääninterveyssisar ja -kätilöt ovat toi-
34835: teensä 1160 kunnallista kodinhoitajaa. Kun mineet heti vastaavien lakien tultua voimaan
34836: kaikki lain edellyttämät virat on perustettu, terveydenhuollon piirissä. Mainittakoon, että
34837: nousee kodinhoitajien lukumäärä n. 2000: een. v. 1960 toimi kunnallisina terveyssisarina
34838: Valtion osuus kodinhoitajatoiminnan kenttä- 1 370 terveyssisarta ja heitä ohjaamassa ja
34839: menoista oli v. 1960 245 670 000 mk. valvomassa oli 20 lääninterveyssisarta.
34840: Kunnallisen kodinhoitajan työ on yleisesti Väestöliitto aloitti v: n 1959 lopulla yh-
34841: tunnustettu. Kunnallisen kodinhoitajan työ teistyössä sosiaaliministeriön kanssa Uuden-
34842: on sosiaalihuollon osa, jota ilman yhteiskun- maan läänissä lääninkodinhoitajakokeilun.
34843: tamme ei enää tulisi toimeen. Kotien elämään Lääninkodinhoitajan toista vuotta kestäneen
34844: luo turvallisuutta tieto, että jos äiti on es- työn perusteella on voitu todeta, että niin
34845: tynyt hoitamasta kotiaan, sinne saadaan am- sosiaalilautakunnat kuin yksityiset kodinhoi-
34846: mattitaitoinen, luotettava työntekijä. Kun- tajatkin ovat ottaneet lääninkodinhoitajan
34847: nallisen kodinhoitajan työ ei helpota sosiaa- erittäin odotettuna vastaan. Lääninkodinhoi-
34848: liviranomaisten tehtäviä vain siten, että per- tajan työtä ohjaava toimikunta on voinut
34849: heelle voidaan antaa apua äidin ollessa syn- antaa monta pätevää suositusehdotusta so-
34850: nytyksen, sairauden tai muun näihin verrat- siaaliministeriölle. Lääninkodinhoitajan vir-
34851: tavan syyn vuoksi estynyt hoitamasta ko- kojen perustaminen sosiaalihuollon piiritar-
34852: tiaan. Kodinhoitaja näkee perheiden vaikeu- kastajan avuksi kunnallisen kodinhoitotoi-
34853: det paljon lähempää kuin kukaan toinen so- minnan ohjausta ja valvontaa varten on näin
34854: siaalityöntekijä ja voi näiden vaikeuksien ollen sekä valtion että kuntain edun mu-
34855: poistamiseksi antaa sosiaalilautakunnalle kor- kaista.
34856: vaamatonta apua. Kunnallinen kodinhoitaja Lääninkodinhoitajan palkkaus, ikälisät ja
34857: voi vaikuttaa perheiden asumis-, ravinto- ja eläke-edut eivät muodosta valtiolle suurta
34858: terveydenhoitotottumuksiin ja nostaa pysy- taloudellista rasitusta verrattuna siihen huo-
34859: västi kotien hoitotason. Kehittyvä yhteiskun- mattavaan etuun, mikä kunnalliselle kodin-
34860: tamme luo aina uusia mahdollisuuksia ko- hoitajatoiminnalle uuden viran perustami-
34861: dinhoitajankin työkentälle ja kodinhoitotoi- sesta koituisi.
34862: minnan johto ja valvonta tulee jatkuvasti Edellä esitetyillä perusteilla ehdotetaan
34863: tarjoamaan paljon työtä ja suunnittelua. kunnioittaen,
34864: Kunnallinen kodinhoitajatoiminta on so-
34865: siaaliministeriön ja sosiaalihuollon piiritar- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
34866: kastajien johdon ja valvonnan alainen. Ku- van lakiehdotuksen:
34867: 780 VI,15. - Kunnalliset kodinhoita.ja.t.
34868:
34869:
34870:
34871: Laki
34872: kunnallisista kodinhoitajista annetun 'lain muuttamisesta.
34873: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallisista kodinhoitajista 2 päivänä
34874: kesäkuuta 1950 annetun lain (272/50) 3 § näin kuuluvaksi:
34875:
34876: 3 §. ta:kunnalle. Lautakunta voi uslroa sen välit-
34877: Kodinhoitotoiminta on sosiaaliministeriön, tömän johdon ja valvonnan asettamalleen
34878: sosiaalihuollon piiritarkastajien ja heidän johtokunnalle, jossa kunnan terveydenhoito-
34879: apunaan toimivien lääninkodinhoitajien joh- viranomaiset ovat edustettuina.
34880: don ja valvonnan alainen.
34881: Kodinhoitotoiminnasta aiheutuvat paikalli- Tämä laki tulee voimaan päivänä
34882: set tehtävät kunnassa kuuluvat sosiaalilau- kuuta 196 .
34883:
34884:
34885: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
34886:
34887: Erkki Ba.ra. Olli Aulanko. Tyyne Pa.a.sivuori.
34888: Juha Rihtniemi. Saara Forsius. Impi Lukkarinen.
34889: 781
34890: VI,16. - La.k:.a.l!. N: o 107.
34891:
34892:
34893:
34894:
34895: Holopainen ym.: Ehdotus laiksi kunnallisista kodt"nhoitajista
34896: annetun lain muuttamisesta.
34897:
34898:
34899: E d u s k u n n a 11 e.
34900:
34901: Kunnallisista kodinhoitajista annetun lain siin, naapuriavun ollessa usein vaikeasti saa-
34902: (272/50) 10 §: n perusteella valtio osallis- tavissa. Nykyisin lienee maassamme vielä yli
34903: tuu kunnallisten kodinhoitajien palkkaukseen sata sellaista maalaiskuntaa, joilla ei ole ol-
34904: kahdella kolmasosalla siitä määrästä, jonka lenkaan kunnallista kodinhoitajaa.
34905: kodinhoitaja vähintään saa kunnalta perus- Kodinhoitoavun antamisesta kunnalle ai-
34906: palkkana. Kodinhoitajatoiminnan menoista heutuvien kustannusten tasoittamiseksi olisi
34907: jäävät kunnan rasitukseksi osa peruspal- mielestämme muutettava voimassa olevaa la-
34908: kasta, ikälisät, mahdolliset syrjäseutulisät, kia kodinhoitajista siten, että valtionapu las-
34909: matkakustannukset sekä luontoiseduista ai- kettaisiin kodinhoitajan koko hyväksyttävästä
34910: heutuneet menot eräiden muiden vähäisem- palkkauksesta ja matkakustannuksista. Kun
34911: pien erien ohella. kodinhoitajia erityisesti tarvitaan harvaan
34912: Kodinhoitotoiminnan tuloista muodostaa asutuilla ja vähävaraisilla seuduilla, olisi
34913: valtionavustus pääosan. Tosin kunnallisval- tällaisten kuntien saatava valtion tukea ko-
34914: tuusto voi päättää, että muilta kuin vähä- dinhoitotoimintaan huomattavasti enemmän
34915: varaisilta perheiltä peritään sosiaaliministe- kuin varakkaiden. Kysymyksessä oleva val-
34916: riön vahvistamien perusteiden mukainen koh- tionavustus olisikin mielestämme porrastet-
34917: tuullinen korvaus kodinhoitoavun käyttämi- tava kuntien taloudellisen kantokyvyn mu-
34918: sestä, mutta käytännössä ei näillä korvauk- kaan. Näin tulisi myöskin matkakustannus-
34919: silla ole merkitystä toiminnan kohdistuessa ten kunnalle aiheuttama rasitus suurimmalta
34920: nimenomaan vähävaraisiin perheisiin. Käy- osalta tasoitetuksi, sillä harvaan asutut kun-
34921: tettävissä olevien, yksittäistapauksia koske- nat kuuluvat säännönmukaisesti myös vähä-
34922: vien tietojen mukaan näyttää siltä, että vain varaisimpiin.
34923: keskimäärin puolet kodinhoitotoiminnan me- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
34924: noista voidaan peittää valtionavustuksilla. nioittaen,
34925: Tämä on eräs syy, minkä vuoksi kodinhoito-
34926: toiminta ei ole ulottunut sellaisille syrjä- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
34927: seuduille, joissa sitä nimenomaan tarvittai- van lakiehdotuksen:
34928:
34929:
34930:
34931: Laki
34932: kunnallisista kodinhoitajista annetun lain muuttamisesta.
34933: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallisista kodinhoitajista kesäkuun 2
34934: päivänä 1950 annetun lain (272/50) 10 §, sellaisena kuin se on muutettuna joulu-
34935: kuun 5 päivänä 1957 annetussa laissa (399/57), näin kuuluvaksi:
34936: 10 §. rusteiden mukaan sekä palkkaukseen kunnan
34937: Valtio osallistuu tässä laissa tarkoitettu- taloudellisesta kantokyvystä riippuen vähin-
34938: jen kunnallisten kodinhoitajien koulutuskus- tään viidelläkymmenellä ja enintään sadalla
34939: tannuksiin valtioneuvoston vahvistamien pe- prosentilla siitä määrästä, jonka kodinhoitaja
34940: 782 VI,16. - Kunnalliset kodinhoitajat.
34941:
34942:
34943: 7 § : n 1 momentin mukaan saa kunnalta laiskunnan ja kolmeatuhatta kaupungin ja
34944: rahapalkkana. Valtion osuuden perusteena kauppail.an henkikirjoitettua asukasta koh-
34945: olevan prosentin määräämistä varten valtio- den, ellei sosiaaliministeriö kunnan alueen
34946: neuvosto vahvistaa vuosittain kuntien luoki- laajuuden tai sen liikenne- ja asumisolojen
34947: tuksen niiden taloudellisen kantokyvyn mu- vuoksi katso olevan erityistä aihetta toisin
34948: kaan siten, että ensimmäiseen luokkaan sijoi- määrätä.
34949: tetaan taloudelliselta kantokyvyltään heikoim- Kunnalle tämän lain nojalla suoritetta-
34950: mat ja kymmenenteen vahvimmat kunnat. vasta valtion osuudesta on vähennettävä puo-
34951: Paikallislisä, josta säädetään 7 § : n 2 mo- let niiden korvausten määrästä, jotka kunta
34952: mentissa, suoritetaan kunnalle kokonaan val- 6 § : n nojalla on perinyt kodinhoitoavun
34953: tion varoista. käyttämisestä.
34954: Valtionapua ei kuitenkaan myönnetä V aitioneuvosto antaa tarkemmat määräyk-
34955: useamman kuin yhden kodinhoitajan palk- set valtion osuuden suorittamisesta.
34956: kaukseen kutakin alkavaa kahtatuhatta maa-
34957:
34958:
34959: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1962.
34960:
34961: Ale Holopainen. Matti Mattila. Olli Kervinen.
34962: Esa Timonen. T. Saloranta. Elis Manninen.
34963: Eino Räsänen. Eino Uusitalo. Marja Lahti.
34964: Reino Karpola. Matti Liinamaa. Paula Ruutu.
34965: Arvo Pentti. Niilo Ryhtä. Hilja Väänänen.
34966: Pentti Pekkarinen. Toivo Antil'a. Uuno Voutilainen.
34967: Esu Niemelä. Eino Ojajärvi. Yrjö Hautala.
34968: Eemil Partanen. Sy'lvi Halinen. Toivo Niiranen.
34969: 783
34970: VI,17. -Lak.al. N:o 108.
34971:
34972:
34973:
34974:
34975: Pitsinki ym.: Ehdotus laJiksi talouselämässä esiintyvien kil-
34976: pailunmjoitusten valvonnasta annetun lain muuttamisesta.
34977:
34978:
34979: Eduskunnalle.
34980:
34981: Lallda talouselämässä esiintyvien kilpailun- moitettu ja rekisteröity sopimus tai järjes-
34982: rajoitusten valvonnasta on nyt sovellettu tely on oikeusvoimainen.
34983: noin kahden vuoden ajan ja kartellirekiste- Kartellivirastossa tähän asti suoritetuista
34984: riin kertyneen aineiston nojalla voi muodos- tutkimuksista voidaan tehdä johtopäätös, että
34985: taa käsityksen maamme liike-elämässä vallit- meidän maassamme sovelletaan hyvin ylei-
34986: sevista kilpailunrajoituksista sekä siitä, mi- sesti määrähintajärjestelmää eli sellaista me-
34987: ten voimassa oleva laki täyttää tehtävänsä nettelyä, että jokin aikaisempi myyntiporras
34988: kilpailunvapauden edistäjänä. ennalta määrää, mihin kiinteään hintaan vä-
34989: Kilpailunrajoitusten tähänastinen rekiste- hittäiskauppiaan on myytävä tavara lopulli-
34990: röinti on osoittanut, että yrittäjien piirissä selle kuluttajalle. Vähittäishinnat ovat
34991: ovat keskinäistä kilpailua säätelevät ja ra- useissa tapauksissa sen vuoksi nousseet ja
34992: joittavat sopimukset sekä järjestelyt paljon jääneet tasolle, jota tuotanto-, jakelu- ym.
34993: yleisempiä kuin aikaisemmin yleensä uskot- kustannuksiin nähden on pidettävä aiheetto-
34994: tiin. Niin ikään on ilmennyt, että kilpailun- mau korkeana. Terve kilpailu on myös esty-
34995: rajoitukset ovat useissa tapauksissa saaneet nyt ja samalla pyrkimys jakelun rationali-
34996: muotoja, joita kuluttajien edun ja yleisen sointiin hidastunut. Näistä syistä voimassa
34997: kansalaisvapauden kannalta on pidettävä ar- olevaan lakiin esitetään sellainen muutos,
34998: veluttavina. On käynyt ilmeiseksi, että kar- että määrähinnat ovat sallittuja vain kar-
34999: tellilakia on korjattava ja lainsäädäntöä si- telliviraston erityisluvalla.
35000: ten tehostettava. Kartellirekisteristä ilmenee edelleen, että
35001: Kun tarkastelee voimassa olevaa kartelli- useiden kartellien keskuudessa ovat yleisiä
35002: lakia tähän mennessä kertyneiden selvitysten järjestelyt, jotka voivat johtaa esimerkiksi
35003: antamassa valaistuksessa, on lainsäädännön jonkin ostajan boikottiin tai sopimusta rik-
35004: tehostamisen ensimmäisenä edellytyksenä, kovan kartellin jäsenen boikottiin. Jotta ku-
35005: että kilpailunrajoituksia koskeva tietoaineisto kaan kartellin jäsen ei sopimuksesta poik-
35006: saadaan viranomaisille tähänastista parem- keaisi, ovatkin kartellit usein panneet toi-
35007: min. Ruotsin lainsäädäntöä noudattaen meillä meen erityisen sopimussakkojärjestelmän
35008: on voimassa määräys, jonka mukaan elinkei- esim. sellaisessa muodossa, että kukin jäsen
35009: nonharjoittaja on velvollinen kartelliviras- tallettaa kartellin asiamiehen huostaan vel-
35010: ton kehoituksesta tälle ilmoittamaan kartelli- kakirjan, joka erääntyy maksettavaksi siinä
35011: sopimuksen tai muun samanluonteisen kil- tapauksessa, että jäsen rikkoo tehtyjä sopi-
35012: pailua rajoittavan järjestelyn, jossa hän on muksia. Boikotti voidaan panna toimeen täy-
35013: osallisena. Lakia esitetään kartellien osalta sin mielivaltaisin perustein, ja tällöin tulee
35014: muutettavaksi sellaiseksi kuin vastaava lain- elinkeinonharjoittajan laillinen oikeus liike-
35015: kohta on esim. Tanskan monopolilaissa, jonka toimintansa tai yleensä elinkeinonsa harjoit-
35016: mukaan ilmoitusvelvollisuus kuuluu elinkei- tamiseen estetyksi tai vaikeutetuksi tavalla,
35017: nonharjoittajalle ilman karteHiviraston eri joka ei ole yleisten oikeudenmukaisuusperi-
35018: kehoitusta. aatteiden mukaan hyväksyttävää. Niin ikään
35019: Ilmoittamisvelvollisuutta koskevien sään- ovat yksityisten järjestöjen tai yhteenliitty-
35020: nösten yhteydessä esitetään myös säädettä- mien pystyttämät sakkosysteemit ja muut
35021: väksi, että vain laillisessa järjestyksessä il- rangaistukset teoista, jotka eivät riko lakia ja
35022: 784 VI,17. - Kilpa.i.lunrajoitusten valvonta.
35023:
35024:
35025: hyviä tapoja, ristiriidassa kansalaisvapau- Kartelliviraston yhteydessä olevan kartelli-
35026: den ja yleisen oikeustajunnan kanssa. Näistä asiain neuvottelukunnan nykyistä kokoonpa-
35027: syistä kartellilakiin esitetään määräys, että noa ei voi pitää tyydyttävänä, koska neu-
35028: boikotti ja yksityiset pakotejärjestelmät ovat vottelukunnan enemmistö edustaa sellaisia
35029: sallittuja vain kartelliviranomaisten erikois- elinkeinonharjoittajia tai niiden järjestöjä,
35030: luvalla. joita kartellilaki koskee. Hallitukselle esite-
35031: Kartellilain tehostamiseksi ja kilpailunva- tään toivomus mainitun epäkohdan korjaa-
35032: pauden edistämiseksi on edelleen harkittava miseksi siten, että kartelliasetuksen 8 § : n 1
35033: menettelytapoja todettujen, seurauksiltaan momentti muutetaan näin kuuluvaksi:
35034: kuluttajia ja yleistä etua vahingoittavien Kartelliviraston yhteydessä on kartelli-
35035: kilpailunrajoitusten poistamiseksi. asiain neuvottelukunta, johon valtioneuvosto
35036: Tällaisina keinoina sekä Ruotsin että Tans- kutsuu kolmeksi vuodeksi kerrallaan puheen-
35037: kan lainsäädäntö edellyttävät neuvotteluja, johtajan ja 8 jäsentä, joiden tulee omata
35038: joihin kartelli- tai monopoliviranomaiset ryh- talouselämän monipuolista tuntemusta ja
35039: tyvät asianomaisen yrittäjän tai yrittäjäjär- joista vähintään kolmen jäsenen tulee erityi-
35040: jestön kanssa. sesti edustaa kuluttajapiirejä. Jäsenten
35041: Mikäli tällaiset neuvottelut eivät johda kil- enemmistön tulee olla riippumaton sellai-
35042: pailunrajoituksen poistamiseen, antaa Tans- sesta elinkeinon harjoittamisesta ja sellaisista
35043: kan laki monopoliviranomaisille oikeuden talouselämän järjestöistä, joita laki talous-
35044: osittain tai kokonaan kieltää sellaisen jär- elämässä esiintyvien kilpailunrajoitusten val-
35045: jestelyn, jonka se katsoo yleiseltä kannalta vonnasta koskee.
35046: haitalliseksi. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
35047: Myös Suomen kartelliviranomaisilla tulisi nioittaen,
35048: ainakin olla mahdollisuus pyrkiä neuvotte-
35049: luteitse poistamaan havaittuja epäkohtia ja että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
35050: lakia esitetään tätä silmällä pitäen muutet- van lakiehdotuksen:
35051: tavaksi.
35052:
35053:
35054: Laki
35055: talouselämässä esiintyvien kilpailunrajoitusten valvonnasta annetun lain muuttamisesta.
35056: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan talouselämässä esiintyvien kilpailunrajoi-
35057: tusten valvonnasta 18 päivänä tammikuuta 1957 annetun lain (47/57) 3, 7, 12 § ja
35058: 14 §: n 1 momentti sekä lisätään lain 13 § : ään uusi 2 momentti ja lakiin uusi 14 a §
35059: seuraavasti:
35060: 3 §. Vain lain säätämässä järjestyksessä ilmoi-
35061: Elinkeinonharjoittaja on velvollinen kar- tettu ja rekisteröity sopimus tai järjestely
35062: tellivirastolle ilmoittamaan kilpailua rajoit- on oikeusvoimainen, mikäli se ei ole lain vas-
35063: tavan sopimuksen tai järjestelyn, jossa hän tainen tai mikäli ei kartellivirasto sitä lain
35064: on osallisena. Tällöin elinkeinonharjoittaja jonkin kohdan nojalla kiellä.
35065: on erityisesti velvollinen ilmoittamaan
35066: 1) tekemänsä sopimukset, jotka velvoitta- 7 §.
35067: vat supistamaan tai rajoittamaan elinkeino- Joka on osallisena 3 §: ssä tarkoitetussa so-
35068: toimintaa tahi noudattamaan määrättyjä pimuksessa tai muussa järjestelyssä, on vel-
35069: hintoja tai menettelytapoja taikka jotka vollinen kartellivirastolle antamaan, tai jolla
35070: muulla sellaisella tavalla rajoittavat tai ovat on 4 §: ssä tarkoitettu erikoisasema, on vel-
35071: tarkoitetut rajoittamaan sopijapuolten kil- vollinen kartelliviraston kehoituksesta viras-
35072: pailuvapautta; ja tolle antamaan kaikki kilpailunrajoituksen
35073: 2) muut kilpailunrajoitukset, joita hän to- sisällön ja tarkoituksen selvittämiseksi tar-
35074: siasiallisesti elinkeinotoiminnassaan noudat- peelliset tiedot siitä osasta liiketoimintaansa,
35075: taa yhdenmukaisesti muiden saman alan elin- jota kilpailunrajoitus koskee. Lisäksi asian-
35076: keinonharjoittajain kanssa. omainen on, milloin kartellivirasto erityisestä
35077: VI,17. - Pitsinki ym. 785
35078:
35079: syystä katsoo sen tarpeelliseksi, vei vollinen sellaista sopimusta, jonka tarkoituksena on.
35080: antamaan tietoja muistakin liiketoimintaansa kieltäytyminen myymästä tietylle ostajalle
35081: koskevista seikoista, kuten yrityksen omis- tai kieltäytyminen ostamasta tietyltä myy-
35082: tus- ja rahoitussuhteista, mikäli ne ovat kil- jältä.
35083: pailunrajoituksen sisällön ja tarkoituksen sel-
35084: vittämiseksi tarpeen. Kartellivirasto voi kui- 14 §.
35085: tenkin myöntää erivapautuksia ilmoitusvel- Lupa, joka mainitaan 12 ja 13 §: ssä,
35086: vollisuudesta, mikäli se harkitsee siihen ole- myönnettäköön vain, jos kartellivirasto har-
35087: van syytä. kitsee kilpailunrajoituksen aiheuttavan kus-
35088: tannusten säästöä, joka pääosaltaan tulee
35089: 12 §. kuluttajien hyväksi, tai jos siten muulla ta-
35090: Ilman kartelliviraston erityistä lupaa äl- voin edistetään yleiseltä kannalta tarkoituk-
35091: köön elinkeinonharjoittaja vaatiko seuraa- senmukaista järjestelyä taikka jos muita eri-
35092: valta myyntiportaalta, että kotimaassa myy- tyisiä syitä on olemassa.
35093: tävien tavaroiden kaupassa ei saa alittaa
35094: tiettyä hintaa, tai sill~ asettako hinnoittelu-
35095: ohjeeksi tiettyä hintaa, ellei nimenomaan il- 14a §.
35096: moiteta, että hinnan saa alittaa. Mikäli kartellivirasto harkitsee, että kil-
35097: pailua rajoittavat sopimukset tai järjestelyt
35098: 13 §. eivät yleiseltä kannalta ole tarkoituksenmu-
35099: kaisia taikka vaikuttavat kuluttajien vahin-
35100: Ilman kartelliviraston erityistä lupaa äl- goksi, virasto on velvollinen käymään neu-
35101: kööt elinkeinonharjoittajat myöskään tehkö votteluja elinkeinonharjoittajien kanssa epä-
35102: tai soveltako kotimaisten tavaroiden kaupassa kohtien poistamiseksi.
35103:
35104:
35105: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1962.
35106:
35107: Kaarlo Pitsinki. Våinö Leskinen. Sylvi Siltanen.
35108: Edvard Pesonen. Olavi Lindblom. Kustaa A.lanko.
35109: Viljo Virtanen. Tyyne Pa.a.sivuori. Artturi Koskinen.
35110: Valdemar Sandelin. Sulo Hostila.
35111:
35112:
35113:
35114:
35115: 99 E 219/62
35116: 786
35117:
35118: VI,18.- Lagm.ot. N:o 109.
35119:
35120:
35121:
35122:
35123: Ehrnrooth m. fl.: Förslag till lag om rundradio.
35124:
35125:
35126: Till Riksdagen.
35127:
35128: Statsrådet tillsatte den 7 januari 1954 en såväl principiella som prah.'iiska synpunkter,
35129: kommitte med uppdrag att undersöka ända- vilka kommittemajoriteten anfört. De nuva-
35130: målsenligheten av radiolagstiftningen och rande radioprogrammens standard gör det
35131: därtill anslutna frågor samt att inkomma knappast berättigat att draga en sådan siut-
35132: med nödigbefunna förslag. Kommitten har sats, att konkurrens på området skulie leda
35133: den 21 december 1959 avgivit sitt betän- till en nivåsänkning. Den kontroll, viiken
35134: kande med förslag till ny radiolagstiftning. varje allmännyttig, för bedrivande av lokal
35135: Den bärande tanken i förslaget är att det rundradioverksamhet grundad organisation
35136: vid sidan av den riksomfattande rundradio- skulle vara underkastad, komme i förening
35137: verksamheten i statlig regi skulle tillåtas med de vilikor, som kunde knytas till kon-
35138: lokalbetonad radioverksamhet från allmän- cessionen, att utgöra skydd mot sådana pro-
35139: nyttiga organisationers sida. En minoritet gram, som man av en eller annan orsak icke
35140: inom kommitten har icke omfattat denna önskar tillåta. De krav, som man vill ställa
35141: tanke, utan förordar statsmonopol på radions icke enbart på privata programutsändningar,
35142: och televisionens område. utan enligt samma måttstock jämväi på den
35143: Regeringen har nu överlämnat proposition statliga radions program, kan givetvis både
35144: i saken till riksdagen och däri stannat för höjas och sänkas.
35145: den lösning, som kommitteminoriteten re- När motståndarna till radiofriheten såsom
35146: kommenderat. Redan detta, att den för frå- varnande exempei hänvisar till de skandaier,
35147: gans utredning tillsatta kommiWins på ett som inträffat i den amerikanska merkantili-
35148: synnerligen grundligt studium baserade slut- serade teievisionsverksamheten, och därav
35149: ledningar förkastats av regeringen, medan drar siutsatsen, att det statliga monopoisys-
35150: den i stället accepterat minoritetens upp- temet är det enda riktiga, kan detta icke
35151: fattning, är ägnat att väcka en viss förvå- övertyga en kritisk och samtidigt objektiv
35152: ning, som icke blir mindre, då man vet att opinion. Missbruk av rättigheter förekommer
35153: två av de tre reservanterna är identiska med även på andra områden än teievisionens. Att
35154: Oy Yleisradio Ab:s anställda ledning. heit och hållet indraga en rättighet för samt-
35155: Det är icke nödvändigt att såsom motive- liga Iagiydiga medborgare för den skull att
35156: ring av nedan ingående Iagförsiag, viiket är det finns kriminella och omoraliska eiement
35157: identiskt med kommittens försiag, beröra i varje samhälle, vore en radikai Iösning som
35158: alla de synpunkter, som taiar mot en Iösning, ingen rekommenderat i Amerika och som
35159: viiken innebure monopoi för staten på ra- icke heller behöver tillgripas hos oss.
35160: dions och teievisionens område. Yttrandefri- Vad sedan de ofta biott på basen av hör-
35161: het och bästa möjliga information hör till sägen starkt kritiserade amerikanska teie-
35162: grundförutsättningarna för varje demokrati. visionsprogrammen i övrigt ankommer är de
35163: Redan detta manar oss att söka en sådan i många stycken på en nivå, som både ur
35164: Iösning av de probiem, som de moderna mass- underhållnings- ooh kunskapssynpunkt kunde
35165: media uppställer, viiken inte fördomsfullt tjäna såsom förebiid för oss. Såiunda finns
35166: knytes till ett monopoisystem. det icke sakligt fog för uppfattningen, att
35167: De invändningar, viika kommittereservan- erfarenheterna utomlands entydigt skulle
35168: terna anfört mot den så kallade radiofrihe- taia mot en med reklammedei finansierad
35169: ten, väger eniigt vår mening Iättare än de radio- och teievisionsverksamhet.
35170: VI,lS. - Ehrnrooth Ym· 787
35171:
35172: Förutom de allmängiltiga synpunkter, flesta områden omfattade iden om konkur-
35173: vilka kan anföras tili stöd för rundradio- rens under ansvar och övervakning. Erfaren-
35174: verksamhet i privata, allmännyttiga organi- heterna av den banbrytande televisionsverk-
35175: sationers regi, finns det även specifika orsa- samheten i privat regi hos oss talar icke för
35176: ker, som motiverar radiofrihet i våra förhål- den lösnimg, regeringen gått in för. Icke hel-
35177: landen. Främmande intrång, såsom t. ex. ler de argument, på vilka propositionen stö-
35178: från befarade ,piratsändare", kan bäst mot- der sig, övertygar oss om det riktiga i den
35179: verkas genom att vi i vårt eget land erbju- linje regeringen valt.
35180: der större programurval än monapolradion Därför föreslår vi, hänvisande i övrigt tili
35181: kan garantera. radiolagkommitten betänkande,
35182: Utan synnerligen starkt vägande argument
35183: finns det icke anledning att vad radioverk- att Riksdagen måtte antaga följande
35184: samheten ankommer anse statsmonopol vara lagförslag:
35185: en lösning att föredraga framom den på de
35186:
35187:
35188:
35189: Lag
35190: om rundradio.
35191: I enlighet med Riksdagens beslut stadgas:
35192:
35193: 1 §. För rundradioverksamhet av lokal natur
35194: Om rundradioverksamhet samt rundradio- kan, såvida tekniska möjligheter därtill före-
35195: anläggningar och användningen av dessa gäl- ligga, koncession beviljas allmännyttig or-
35196: ler vad i denna lag stadgas. ganisation, inrättning eller annat motsva-
35197: rande samfund, som icke har partipolitiska
35198: 2 §. mål. Förutsättning för beviljande av konces-
35199: Med rundradioverksamhet avses i denna sion är, att ett lokalt företags verksamhet
35200: lag utsändandet av ljud-, televisions-, bild- anses behövlig och att det lokala företaget
35201: eller övriga slag av direkta för allmänheten förbinder sig att överlåta en skälig del av
35202: avsedda programsändningar med begagnande sitt överskott för i koncessionen närmare an-
35203: av fritt rörliga elektromagnetiska vågor inom givet allmännyttigt ändamål.
35204: frekvensområdet 10 kHz-3 000 000 MHz.
35205: Med rundradioanläggning avses för trans- 5 §.
35206: mittering av ovannämnda sändningar fram- Rundradioprogram skall vara opartiskt
35207: ställd rundradiosändaranläggning och för och objektivt.
35208: mottagande av samma sändningar framställd Lokalt företags program skall tili sin nivå
35209: rundradiomottagaranläggning. och art uppfylla samma anspråk som det
35210: riksomfattande företagets program och får
35211: 3 §. icke tili sin natur vara partipolitiskt.
35212: Rundradioverksamheten samt rundradioan-
35213: läggningarna och användningen av dessa äro 6 §.
35214: underkastade statens uppsikt. För innehav, installering och användning
35215: av rundradiosändaranläggning liksom för in-
35216: 4 §. nehav av rundradiomottagaranläggning skall
35217: För bedrivande av rundradioverksamhet tillstånd utverkas.
35218: skall koncessionen utverkas. Vad i 1 mom. är stadgat gäller icke rund-
35219: För rundradioverksamheteil inom hela ri- radiomottagaranläggning, som är frånkopp-
35220: kets område gives koncession åt ett riksom- lad användningsberedskap eller vars inne-
35221: fattande företag, som bedriver rundradio- havare bevisligen påvisar, att anläggningen
35222: verksamhet och vari staten har bestämmande- icke har använts. Likaså får försvarsväsendet
35223: rätt. och gränsbevakningsväsendet utan tillstånd
35224: 788 VI,18. - Yleisradiolaki.
35225:
35226:
35227: installera och för eget ändamål använda de 11 §.
35228: i 1 mom. nämnda anläggningarna. Rundradioanläggningars tekniska konstruk-
35229: Genom förordning kan stadgas när rund- tion bör granska.s.
35230: radiomottagaranläggning i övrigt får inne-
35231: havas utan tillstånd. 12 §.
35232: Anläggningar, som under utvecklande av
35233: 7 §. elektromagnetiska vågor förorsaka eller vilka
35234: Koncession och i 6 § nämnda tillstånd på goda grunder kunna misstänkas förorsaka
35235: beviljas för viss tid. förargliga störingar av transmitteringen eller
35236: I koncessionen skall upptagas föreskrifter mottagandet av rundradioutsändningar, sko!la
35237: rörande programmets art, uppbyggnad och förses med behövliga skyddsanordningar el-
35238: övervakning samt övriga föreskrifter som an- ler skola beträffande dem vidtagas övriga av
35239: ses behövliga. I lokalt företags koncession vederbörande myndighet föreskrivna åtgär-
35240: skall även medtagas föreskrifter i enlighet der för förebyggande eller begränsande av
35241: med 5 § 2 mom. nämnda störingar.
35242: Koncession och tillstånd för rundradiosän- Ovan i 1 mom. avsedda anordningar få
35243: daranläggning kan indragas antingen helt el- icke saluföras utan i nämnda moment stad-
35244: ler för viss tid. gade skyddsanordningar eller utan att av
35245: 8 §. myndigheterna föreskrivna åtgärder utföras.
35246: För innehav av rundradiomottagaranlägg- V ad i 1 mom. är stadgat må icke tilläm-
35247: ning kan statsrådet besluta om erläggande av pas, om orsaken tili störingarna är en uppen-
35248: licensavgifter, vilkas storlek fastställes av bar bristfällighet eller ett fel i konstruk-
35249: statsrådet. Storleken av licensavgiften be- tionen eller användningen av den rundradio-
35250: stämmes med beaktande av att det med de anläggning, som utsatts för störing.
35251: inflytande medlen i enlighet med statsrådets För klarläggande av störingar kan inspek-
35252: prövning skapas ändamålsenliga förutsätt- tion verkställas.
35253: ningar för skötseln och utvecklandet av det
35254: riksomfattande företagets rundradioverksam- 13 §.
35255: het. Innehavare av rundradioanläggning har
35256: Lieensavgifterna inflyta tili en rundradio- rätt att åt sig själv installera de för mot-
35257: fond utom statens inkomst- oeh utgiftsstat, tagande av rundradioutsändningar erforder-
35258: vars medel användas på av statsrådet före- liga antennanläggningarna, i:fall dessa icke
35259: skrivet sätt för upprätthållande och befräm- förorsaka särskild olägenhet för övriga. eller
35260: jande av det riksomfattande företagets rund- om det i övrigt icke föreligger giltig orsak
35261: radioverksamhet samt för bestridande av de att förbjuda installeringen.
35262: utgifter rundradiolicensverksamheten föror-
35263: sakar. 14 §.
35264: 9 §. Såvitt i denna lag icke annat stadgas, skall
35265: Myndighet har rätt att för nödradiotrafik, på rundradioverksamheten och rundradioan-
35266: som föranstaltas för räddande av människo· läggningarna tillämpas radiolagen.
35267: liv och egendom, enligt prövning avbryta
35268: rundradioutsändning som stör denna trafik. 15 §.
35269: Stadgandena i denna lag gälla i tillämp-
35270: 10 §. liga delar även vidareförmedling med hjälp
35271: Tillstånd till innehav av rundradiomotta- av ledningar av metall av mottagen rund-
35272: garanläggning berättigar till mottagande av radioutsändning tili flera mottagaranlägg-
35273: rundradioutsändningar och övriga för envar ningar och anläggningar, som användas där-
35274: avsedda radioutsändningar. Innehå/Net i öv- till.
35275: rig radioutsändning får icke, antecknas, ut- 16 §.
35276: nyttjas eller meddelas till annan. För i denna lag avsedda uppgifter kunna
35277: Uppbevarande av mottagen rundradiout- inspektörer tillsättas.
35278: sändning i förvärvssyfte eller för offentligt Om man på sannolika skäl misstänker, att
35279: återgivande utan programutsändarens till- ägare eller innehavare av rundradioanlägg-
35280: stånd är förbjudet. ning icke har iakttagit de stadganden och
35281: VI,18. - Ehrnrooth ym. 789
35282:
35283: föreskrifter, som givits om rundradioanlägg- Då denna lag eller med stöd av densamma
35284: ningar och rundradioverksamhet, har inspek- givna stadganden och föreskrifter ha över-
35285: tör rätt att verkställa undersökning för sa- trätts, skall polismyndighet utan dröjsmål
35286: kens utredande. Polismyndighet skall vid be- vidtaga åtgärder för förhindrande av an-
35287: hov giva inspektör handräckning. vändning av rundradioanläggningen.
35288:
35289: 17 §. 18 §.
35290: Var som bryter emot denna lag eller mot Domstol skall meddela post- och telegraf-
35291: i stöd av densamma givna stadganden och styrelsen angående sitt utslag, som gäller an-
35292: föreskrifter straffes med böter ifall för vändningen av rundradioanläggning eller in-
35293: handlingen icke i annan lag eller förordning nehav av eller licensavgift för sådan.
35294: är stadgat strängare straff. Samtidigt skall,
35295: då särskilda skäl därtill :föreligga, rundradio- 19 §.
35296: anläggning förklaras förbruten. Närmare stadganden angående verkställig-
35297: Den, som dömes för olaga innehav av rund- heten och ti'llämpningen av denna lag givas
35298: radiomottagaranläggning, skall förständigas genom förordning.
35299: erlägga de för innehav av sådan anläggning
35300: fastställda licensavgifterna för den tid, för
35301: viiken licensavgift hade bort erläggas, dock Denna lag träder i kraft den
35302: icke retroaktivt för en längre tid än fem år 19 .
35303: räknat från väckande av åtalet.
35304:
35305:
35306: Helsingfors den 28 februari 1962.
35307:
35308: Georg 0. Ehrnrooth. Alwar Sundell. Kristian Gestrin.
35309: Carl Olof Tallgren. Albin Wickman. Grels Teir.
35310: Sven Högström. Elis Andersson. J. A. Jungarå.
35311: Per Lauren. Verner Korsbäck. J. 0. Söderhjelm.
35312: Bertel Lindh.
35313: 790
35314:
35315: VI,18. - Lak.al N: o 109.
35316: Suomennos.
35317:
35318:
35319:
35320:
35321: Ehrnrooth ym. : Ehdotus yleisradiolaiksi.
35322:
35323:
35324: E d u s k u n n a 11 e.
35325:
35326: V ailtioneuvosto asetti 7 päivänä tammi- kuin komitean esittämät sekä periaatteelliset
35327: kuuta 1954 komitean, jonka tehtävänä oli että käytännölliset näkökohdat. Nykyisten
35328: tutkia radiolainsäädännön tarkoituksenmukai- radio-ohjelmien laatu tuskin oikeuttaa teke-
35329: suutta ja siihen liittyviä kysymyksiä sekä mään sellaista johtopäätöstä, että alan kH-
35330: tehdä tarpeellisiksi havaittuja ehdotuksia. pailu aiheuttaisi tason alenemisen. Se val-
35331: Komitea on 21 päivänä joulukuuta 1959 jät- vonta, johon jokainen yleishyödyllinen pai-
35332: tänyt mietintönsä ehdotulksineen uudeksi ra- kallista radiotoimintaa varten perustettu jär-
35333: diolainsäädännöksi. Ehdotuksen johtavana jestö olisi alistettu, suojaisi niiden ehtojen
35334: ajatuksena on yleishyödyllisten järjestöjen kanssa, jotka voitaisiin liittää toimilupaan,
35335: harjoittaman paikallisluontoisen radiotoimin- sellaiselta ohjelmalta, jota syystä tai toisesta
35336: nan salliminen valtion johtaman va:ltakunnal- ei tahdota saillia. Niitä vaatimuksia, joita
35337: !J.isen yleisradiotoiminnan ohessa. Komitean halutaan asettaa ei vain yksityisille radiolähe-
35338: vähemmistö ei ole tätä ajatusta hyväksynyt, tyksille, vaan saman mittapuun mukaisesti
35339: vaan puoltaa valtion monopolia radion ja myös valtion radion ohjelmille, voidaan tie-
35340: television alalla. tenkin sekä korottaa että alentaa.
35341: Hallitus on nyt antanut asiasta esityksensä Kun radiovapauden vastustajat viittaavat
35342: eduskunnalle on päätynyt siinä komitean varoittavana esimerkkinä Amerikan kaupal-
35343: vähemmistön suosittelemaan ratkaisuun. Jo se, listetussa televisiotoiminnassa tapahtuneisiin
35344: että hallitus on hylännyt kysymyksen sel vit- skandaaleihin ja tekevät tästä johtopäätök-
35345: tämistä varten asetetun komitean erittäin sen, että valtion monopolijärjestelmä on ainoa
35346: perusteelliseen tutkimukseen pohjautuvat oikea, ei se voi vakuuttaa kriitillistä ja sa-
35347: johtopäätökset ja sen sijaan hyväksynyt vä- mailla dbjektiivista mielipidettä. Oikeuksien
35348: hemmistön käsityiksen, on omansa herättä- väärinikäyttöä Flmenee myös muilla aloilla
35349: mään määrätynlaista kummastusta, mitä ei kuin television. Oikeuden ottaminen pois
35350: väJhennä tieto, että kolmesta erimielisestä jä- kokonaan kaikilta lainkuuliaisilta kansalai-
35351: senestä kaksi kuuluu Oy. Yleisradio A:b:n silta sen takia, että jokaisessa yhteiskunnassa
35352: johtoon. on rikollisia ja epämoraalisia aineksia, olisi
35353: Jäljempänä olevan lakiehdotuksen, joka on radikaalinen ratkaisu, jota ei kukaan ole suo-
35354: sama kuin komitean ehdotus, perusteluksi ei site]llut Amerikassa ja johon ei tarvitse tur-
35355: ole välttämätöntä kosketella kaildria niitä vautua meilläkään.
35356: nä;kökohtia, jotka puhuvat sellaista ratkaisua Mitä sitten usein vain kuulopuheiden pe-
35357: vastaan, mikä merkitsisi valtion monopolia rusteella voimakkaasti arvosteltuihin ame-
35358: radion ja television alalla. Sananvapaus rikkalaisiin televisio-ohjelmiin muuten tulee,
35359: ja paras mahdollinen tiedotus kuuluvat ovat ne monissa kohdissa tasolla, joka sekä
35360: jokaisen demokratian perusedeHytyksiin. Jo viihde- että tietopuolisen ohjelman kannalta
35361: tämä kehottaa meitä hakemaan nykyaikais- voisi olla meille esikuvana. Siten ei ole mi-
35362: ten tiedotusvälineiden aiheuttamiin problee- tään asiaHista perustetta käsitykselle, että
35363: moihin sellaista ratkaisua, jota ei ennakko- u1komailla saadut kdkemukset kauttaaltaan
35364: luuloisesti sidota monopolijärjestelmään. puhuisivat mainosvaroin rahoitettua radio- ja
35365: Ne muistutukset, joita komitean vastalau- televisiotoimintaa vastaan.
35366: sujat ovat esittäneet ns. radiovapautta vas- Niiden yleispätevien näkökohtien lisäksi,
35367: taan, ovat mielestämme ·vähemmän painavia joita voidaan esittää yksityisten yleishyödyl-
35368: VI,lS. - Ehrnrooth ym. 791
35369:
35370: listen järjestöjen hoitaman radiotoiminnan ajatusta vastuun ja valvonnan alaisesta kil-
35371: tueksi, on myös erityisiä syitä, jotka puolus- pailusta. Kokemukset yksityisessä johdossa
35372: tavat radiovapautta meidän oloissamme. Vie- olevasta uraauurtavasta radiotoiminnasta
35373: raalta taholta, kuten esim. pelättyjen ,meri- meillä eivät puolla sitä ratkaisua, johon hal-
35374: rosvoradioiden", tapahtuvaa tunkeutumista iitus on päätynyt. Eivät myöskään ne todiste~
35375: voidaan parhaiten torjua siten, että omassa lut, joihin esitys nojautuu, vakuuta meitä
35376: maassamme tarjoamme suuremman ohjelma- siitä, että hallituksen valitsema linja olisi
35377: vwlikoiman kuin minkä monopoliradio voi oikea.
35378: taata. Sen vuoksi ehdotamme, viitaten muuten
35379: Ilman erittäin painavia syitä ei ole ai- radiolakikomitean mietintöön,
35380: hetta, mitä radiotoimintaan tulee, pitää val-
35381: tionmonopolia ratkaisuna, joka on asetettava että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
35382: edelle useimmilla muilla aloilla omaksuttua van lakiehdotuksen:
35383:
35384:
35385:
35386: Yleisradiolaki.
35387: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
35388:
35389: 1 §. hyödylliselle järjestölle, laitokselle tai muulle
35390: Yleisradiotoiminnasta sekä yleisradiolait- vastaavalle yhteisöl'le, jolla ei ole puolue-
35391: teista ja niiden käytöstä on voimassa, mitä poliittisia tavoitteita. Toimiluvan myöntämi-
35392: tässä laissa säädetään. sen edellytyksenä on, että paikallisyrityksen
35393: toiminta katsotaan tarpeelliseksi ja että pai-
35394: 2 §. ikallisyritys sitoutuu luovuttamaan kohtuulli-
35395: Yleisradiotoiminnalla tarkoitetaan tässä seksi katsottavan osuuden ylijäämästään toi-
35396: laissa yleisön välittömästi vastaanotettavaksi miluvassa tarkemmin määrättävään yleishyö-
35397: tarkoitettujen ääni-, televisio-, kuva- tai dylliseen tarkoitukseen.
35398: muunlaatuisten ohjelmalähetysten lähettä-
35399: mistä käyttämällä hyväksi vapaasti eteneviä 5 §.
35400: sähkömagneettisia aaltoja jaksolukualueena Yleisradio-ohjelman tulee olla tasapuolista
35401: 10 kHz-3 000 000 MHz. ja puolueetonta.
35402: Yleisradiolaite on edellä mainittuj.en lähe- Paika:llisyrityksen ohjelman tulee tasoltaan
35403: tysten lähettämiseen valmistettu yleisradio- ja laadultaan täyttää samat vaatimukset kuin
35404: iJ.ähetyslaite ja samojen lähetysten vastaan- valtakunnallisen yrityksen ohjelman, eikä se
35405: ottamiseen valmistettu yleisradiovastaanotto- luonteeltaan saa olla puoluepoliittista.
35406: laite.
35407: 6 §.
35408: 3 '§. Yleisradiolähetyslaitteen haliussapitämiseen,
35409: Yleisradiotoiminta sekä yleisradiolaitteet käyttöön, asentamiseen ja käyttämiseen sa~
35410: ja niiden käyttö ovat valtion silmälläpidon moin kuin yleisradiovastaanottolaitteen hal-
35411: alaiset. iussapitämiseen on hankittava lupa.
35412: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske
35413: 4 §. yleisradiovastaanottolaitetta, joka on pois-
35414: Yleisradiotoiminnan harjoittamiseen on tettu käyttövalmiudesta tai jonka haltija to-
35415: hankittava toimilupa. distettavasti osoittaa, että laitetta ei ole käy-
35416: Yleisradiotoimintaan koko valtakunnan tetty. Niin ikään saavat puolustuslaitos ja
35417: alueella annetaan toimilupa yleisradiotoimin- rajavartiolaitos ilman lupaa ha;llussapitää,
35418: taa harjoittavaHe valtlllkunnalliselle yrityk- käyttöön asentaa ja käyttää omaan tarkoituk-
35419: P.elle, jossa valtiolla on määräämisvalta. seensa 1 momentissa mainittuja laitteita.
35420: Paitkallis'uonteiseen yleisradiotoimintaan Asetuksella voidaan säätää, milloin yleis-
35421: voidaan, mikäli teknilliset mahdollisuudet sii- radiovastaanottolaitetta saadaan muutoin
35422: hen ovat olemassa, myöntää :toimilupa yleis- hallussapitää ilman lupaa.
35423: 792 VI,18. - Yleisradiolaki.
35424:
35425:
35426: "l §. 12 §.
35427: Toimilupa ja 6 § :ssä tarkoitetut luvat an- Laitteet, jotka sähkömagneettisia aaltoja
35428: netaan määräajaksi. kehittäen aiheuttavat tahi joiden perustel-
35429: Toimilupaan on sisällytettävä ohjelman luilla syillä voidaan epäillä aiheuttavan kiu-
35430: laatua, rakennetta ja valvontaa koskevia sekä saHisia häiriöitä yleisradiolähetysten lähettä-
35431: muita tarpeellisiksi katsottavia määräyksiä. miselle tai vastaanottamiselle, on varustettava
35432: Paikallisyrityksen toimilupaan on otettava tarpeellisilla suojalaitteilla tahi niiden suh-
35433: myös 5 §: n 2 momentin mukaiset määräyk- teen on ryhdyttävä muihin asianomaisen vi-
35434: set. ranomaisen määräämiin toimenpiteisiin sa-
35435: Toimi'lupaa ja yleisradiolaitetta koskeva nottujen häiriöiden ehkäisemiseksi tai rajoit-
35436: lupa voidaan peruuttaa joko kokonaan tai tamiseksi.
35437: määräajaksi. Edellä 1 momentissa tarkoitettuja iJ.aitteita
35438: ei saada pitää kaupan ilman mainitussa mo-
35439: 8 §. mentissa säädettyjä suojalaitteita tai suo-
35440: Yleisradiovastaanottolaitteen haH ussapitä- rittamatta viranomaisen määräämiä toimen-
35441: misesta voi valtioneuvosto määrätä suoritetta- piteitä.
35442: vaksi lupamaksuja, joiden suuruuden valtio- Mitä 1 momentissa on säädetty, älköön so-
35443: neuvosto päättää. Lupamaksun suuruus mää- vellettako, jos syynä häiritsevyyteen on il-
35444: rätään silmällä pitäen sitä, että kertyvillä meinen puutteellisuus tai virhe häirityn yleis-
35445: varoilla valtioneuvoston harkinnan mukaan radiolaitteen rakenteessa tai käytössä.
35446: luodaan tarkoituksenmukaiset edellytykset Häiriön selville saamiseksi voidaan suorit-
35447: val.taJmnnallisen yrityksen yleisradiotoimin- taa tarkastuksia.
35448: nan hoitamiseen ja !kehittämiseen.
35449: Lupamaksut menevät valtion tulo- ja meno- 13 §.
35450: arvion ulkopuolella olevaan yleisradiorahas- Yleisradiovastaanottolaitteen haltijalla on
35451: toon, jonka varoja käytetään valtioneuvoston oikeus asentaa itselleen yleisradiolähetysten
35452: määräämällä tavalla valtakunnallisen yrity;k- vastaanottamiseen tarpeelliset antennilaitteet,
35453: sen yleisradiotoiminnan ylläpitämiseen ja jollei niistä aiheudu erityistä haittaa muille
35454: -edistämiseen sekä yleisradiolupatoiminnasta tai muutoin ole pätevää syytä asentamisen
35455: aiheutuvien menojen suorittamiseen. kieltämiseen.
35456:
35457: 9 §. 14 §.
35458: Viranomaisella on oikeus ihmishengen ja Yleisradiotoimintaan ja yleisradiolaitteisiin
35459: omaisuuden pelastamiseksi suoritettavan hätä- on, jollei tässä laissa toisin säädetä, sovellet-
35460: radioliikenteen ajaksi harkintansa mukaan tava radiolakia ( 1 ) .
35461: keskeyttää tätä liikennettä häiritsevä yleis-
35462: radiolähetys. 15 §.
35463: Tämän lain säännokset koskevat soveltuvin
35464: 10 §. kohdin myös vastaanotetun yleisradiolähetyk-
35465: Yleisradiovastaanottolaitteen hallussapito- sen edelleen välittämistä metallisin johtimin
35466: lupa oikeuttaa ottamaan vastaan yleisradio- useampaan vastaanottolaitteeseen ja siihen
35467: lähetyksiä ja muitakin kenen hyvänsä vas- käytettäviä laitteita.
35468: taanotettavaksi tarkoitettuja radiolähetyksiä.
35469: Muunlaisen radiolähetyksen sisältöä ei saa 16 §.
35470: kirjoittaa muistiin, käyttää hyödyksi eikä toi- Tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä varten
35471: selle ilmoittaa. voidaan asettaa tarkastajia.
35472: Vastaanotetun yleisradio-ohjelman talletta- Jos todennäköisillä syillä epäillään, että
35473: minen ansiotarkoituksessa tai julkisesti ta- yleisradiolaitteen omistaja tai haltija ei ole
35474: pahtuvaa toistamista varten ilman ohjelman noudattanut yleisradiolaitteista ja yleisradio-
35475: lähettäjän lupaa on kielletty. toiminnasta annettuja säännöksiä ja mää-
35476: räyksiä, tarkastajana on oikeus toimittaa tar-
35477: 11 §. kastus asian selville saamiseksi. Poliisiviran-
35478: Yleisradiolaitteiden teknillinen rakenne on omaisen tulee tarvittaessa antaa tarkastajalle
35479: tarkastettava. virka-apua.
35480: VI,18. - Ehrnrooth ym. 793
35481:
35482: 17 §. viranomaisen on viipymättä ryhdyttävä toi-
35483: Joka ri:kkoo tätä lakia tai sen nojalla an- menpiteisiin yleisradiolaitteen käyttämisen
35484: nettuja säännoksiä tai määräyksiä, rangais- estämiseksi.
35485: taan sakolla, jollei .teosta ole muualla iaissa 18 §.
35486: tai asetuksessa säädetty ankarampaa rangais- Yleisradiolaitteen !käyttämistä, hallussapi-
35487: tusta. Samalla on yleisradiolai:te, milloin eri- toa tai lupamaksua koskevasta päätöksestään
35488: tyisiä syitä on, julistettava menetetyksi. tuomioistuim~n tulee lähettää ilmoitus posti-
35489: Joka tuomitaan yleisradiovastaanottolait- ja lennätinhallitukselle.
35490: teen luvattomasta hallussapidosta, on velvoi-
35491: tettava suorittamaan sellaisen laitteen hallus- 19 §.
35492: sapidosta määrätyt lupamaksut siltä ajalta, Tarkemmat säännökset tämän iain täy-
35493: jolta lupamaksu olisi pitänyt suorittaa, ei täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
35494: kuitenkaan takautuvasti pitemmältä ajalta asetuksella.
35495: kuin viideltä vuodelta syytteen nostamisesta
35496: lukien.
35497: Milloin tätä lakia tai sen nojalla annettuja Tämä laki tulee voimaan päivänä
35498: säännöksiä ja määräyksiä on rikottu, poliisi- kuuta 196 .
35499:
35500: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1962.
35501:
35502: Georg C. Ehrnrooth. Elis Andersson.
35503: Carl Olof Tallgren. 'Verner Korsbäck.
35504: Sven Högström. Bertel Lindh.
35505: Per Lauren. Kristian Gestrin.
35506: Alwar Sundell. Grels Teir.
35507: Albin Wickm.an. J. A. Jungarå.
35508: J. 0. Söderhjelm.
35509:
35510:
35511:
35512:
35513: 100 E 219/62
35514: 794
35515:
35516: VI,19. - La.k.al. N: o 110.
35517:
35518:
35519:
35520:
35521: Laine ym. : Ehdotus laiksi Uhantarkastuslain muuttamisesta.
35522:
35523:
35524: E d u s k u n n a ll e.
35525:
35526: Noin vuosi sitten paljastui eläinrasvojen tuli eduskunnassa käsittelyn loppuvaiheessa
35527: ihmisravinnoksi valmistuksessa rikosluon- hylätyksi. Sekä valmistuksessa että kaupan
35528: toista toimintaa. Margariinin valmistuksessa portaassa voi edelleen ilmetä vaikeuksia val-
35529: todettiin käytetyn sellaisia eläinten ruhoja voa tätä rasvateollisuutta ilman tällaista la-
35530: ja teurasjätteitä, joita on pidettävä ihmisten kia.
35531: terveydelle vaarallisena. Hallitus antoikin Edellä oleviin perusteluihin ja hallituksen
35532: tämän vuoksi viime syyskuun 2 p: nä edus- esitykseen n:o 66 (1961 vp.) viitaten ehdo-
35533: kunnalle esity'ksen, jonka tarkoituksena oli tamme,
35534: estää mainitut väärinkäytökset ja erottaa
35535: ihmisravinnoksi kelpaavat teknillisiin tarkoi- että Eduskunta hyväksyisi näin
35536: tuksiin käytettävistä eläinrasvoista. Tämä kuuluvan lakiehdotuksen:
35537: esitys laiksi lihantarkastuslain muuttamisesta
35538:
35539:
35540: Laki
35541: lihantarkastuslain muuttamisesta.
35542: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 25 päivänä maaliskuuta 1960 annettuun
35543: lihantarkastuslakiin (160/60) näin kuuluvat 13 a, 13 b ja 13 c §:
35544: 13 a §. Eläimistä teurastuksen jälkeen saatavaa
35545: Syötäväliä eläinrasvalla tarkoitetaan tässä muuta rasvaa kuin 1 momentissa tarkoitettua
35546: laissa 1 §:ssä mainittujen sekä tämän lain syötävää eläinrasvaa ei saa käyttää ihmis-
35547: mukaisesti tarkastettujen ja hyväksyttyjen ravinnoksi. Tällaista rasvaa kutsutaan tässä
35548: eläinten ihmisravinnoksi kelpaavista ja sopi- laissa teknilliseen tarkoitukseen käytettäväksi
35549: vista rasvakudoksista tai luista lämpökäsitte- eläinrasvaksi.
35550: lyllä tai maatalousministeriön erityisistä Syötävää eläinrasvaa saadaan tuoda maa-
35551: syistä sallimalla muulla menetelmällä erotet- han vain maatalousministeriön määräämillä
35552: tua rasvaa. ehdoilla ja tulee sen olla peräisin asianomai-
35553: Syötävää eläinrasvaa saadaan valmistaa sen maan lain mukaan tarkastettujen ja hy-
35554: ihmisravintona kaupan pidettäväksi tai myy- väksyttyjen eläinten ihmisravinnoksi kelpaa-
35555: täväksi tahi siinä tarkoituksessa elintarvik- vista ja sopivista rasvakudoksista tai luista,
35556: keeseen käytettäväksi koko maassa ainoastaan eikä se, 1 momentissa mainitun menetelmän
35557: 12 § : ssä tarkoitetun valvonnan alaisena lisäksi, saa olla muulla tavalla käsiteltyä.
35558: 5 § : n 1 momentissa tarkoitetussa teurasta-
35559: mossa maatalousministeriön erityisesti tähän 13 b §.
35560: tarkoitukseen hyvä!ksymissä käsittelypaikoissa, Teknilliseen tarkoitukseen käytettävää eläin-
35561: 12 § :ssä tarkoitetussa makkaravalmisteita rasvaa ei saa valmistaa, käsitellä eikä varas-
35562: tai lihasäilykkeitä valmistavassa laitoksessa toida samoissa huonetiloissa erkä samoilla vä-
35563: sekä maatalousministeriön hyväksymässä eri- lineillä ja laitteilla kuin 13 a § :ssä tarkoi-
35564: tyisessä syötävän eläinrasvan käsittelylaitok- tettua syötävää eläinrasvaa eikä muutoin-
35565: sessa. •kaan siten, että ne voivat sekaantua toisiinsa.
35566: VI,19. - Laine ym. 795
35567:
35568: Maatalousm.inisteriöllä on valta määrätä, väksi tarkoitetun eläinrasvan myymistä ja
35569: että teknilliseen tarkoitukseen käytettävä kuljettamista koskeviin asiakirjoihin tehtä-
35570: eläinrasva on merkittävä sen hyväksymällä vistä merkinnöistä sekä myyjän ja ostajan
35571: tunnusaineella. velvollisuudesta pitää niistä kirjaa samoin
35572: Edellä 1 momentissa tarkoitettua eläinras- kuin tässä tarkoitetun rasvan kuljetukseen
35573: vaa saadaan tuoda maahan vain maatalous- taikka säilytykseen käytettäviin astioihin tai
35574: ministeriön luvalla ja sen määräämillä eh- muihin pakkauksiin tehtävistä merkinnöistä
35575: doilla. säädetään asetuksella. Merkinnät on tehtävä
35576: niin, että niistä selvästi ilmenee, onko tarvike
35577: 13 c §. tarkoitettu ihmisravinnoksi vai teknilliseen
35578: Rasvakudosten, luiden, syötävän eläinras- tarkoitukseen. Valvontaviranomaisella on oi-
35579: van ja teknilliseen tarkoitukseen käytettä- keus tarkastaa nämä asiakirjat ja kirjanpito.
35580:
35581:
35582: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
35583:
35584: La.uri Laine. Esa. Timonen. T. Sa.lora.nta..
35585: Eino Uusitalo. Arvo Pentti. Sulo Suortta.nen.
35586: Pentti Pekkarinen. Erkki B.yömä. Heikki Hasu.
35587: Nestori Ka.a.sala.inen. Reino Ka.nga.s. Reino Ka.rpola..
35588: Niilo B.yhtä. Olli Kervinen. Urho Kähönen.
35589: Leo K'åppölä. Eero Juntunen. Eemil Partanen.
35590: Ale Holopainen. Toivo H. Kinnunen. Ola.vi La.htela..
35591: Atte Pa.kka.nen.
35592: 796
35593:
35594: VI,20. - Toiv.al. N: o 294.
35595:
35596:
35597:
35598:
35599: Voutilainen ym.: Apteekkilaitoksen ottamisesta valtion hal-
35600: tuun.
35601:
35602:
35603:
35604: E d u s k u n n a ll e.
35605:
35606: Toisen maailmansodan jälkeen on valtion lääketeollisuutta, apteekkitavarain tukku-
35607: oma yritystoiminta maassamme kasvanut lä- kauppaa ja apteekkilaitosta on pidettävä
35608: hinnä uusia yrityksiä perustamalla ja enti- olennaisena osana yleistä terveyden- ja sai-
35609: siä laajem.tamaMa. Sen sijaan on melkein ko- raanhoitoa, on periaatteelliselta kannalta kat-
35610: konaan lyöty laimin hankkia yhteiskunnalle soen arveluttavaa, että tälläista toimintaa sal-
35611: ne edut, jotka erä:UHä ailoillla olisivat saa- litaan harjoittaa yksityisen voittoperiaatteen
35612: vutettavissa keskittämällä yksityisten omis- mukaan. Voiton hankkimista sairauden kus-
35613: tamia yrityksiä valtion omistukseen ja hal- tannuksella lienee pidettävä vakavana epä-
35614: lintaan. Samalla kun valtiokapitalismi on laa- kohtana. Nykyisestä järjestelmästä seuraa
35615: jentunut melkoisesti esimerkiksi kaivosteolli- vakavia haittoja, jotka voidaan poistaa vain
35616: suuden, voimatalouden ja metalliteollisuuden sosialisoimisen avulla. Suoritetuissa selvityk-
35617: aloilla, ovat monet valtion tehtäväpiiriin lä- sissä on käynyt ilmi vallitsevassa järjestel-
35618: heisemmin kuuluvat elinkeinot jätetty yhteis- mässä ilmenevä rakenteellinen mutkikkuus
35619: kunnallisen omistuksen ulkopuolelle, vaikka ja liikaporrastus sekä tehtaitten ja tukku-
35620: ne luonteeltaan sosiaalisina ja yleishyödylli- liikkeitten monilukuisuus, mistä johtuen koko
35621: sinä kuuluisivat läheisesti valtion toimialaan järjestelmä on kansantaloudellisesti epäratio-
35622: ja vaikka valtion haltuun keskittämällä olisi naalinen. Yritysten omistukselliset suhteet ja
35623: saavutettavissa suuria kansantaloudellisia etuyhteydet lääkäri- ja apteekkikuntaan ovat
35624: etuja. Tyypillisen esimerkin tästä tarjoaa epäkohtia, jotka ovat poistettavissa vain
35625: lääketeollisuus, apteekkitavarain tukkukauppa omistusoikeuden siirtämisellä.
35626: ja apteekkilaitos. Lääketeomsuudem., apteekkitavarain tukku-
35627: Jo ennen ensimmäistä maailmansotaa esi- kaupan ja apteekkilaitoksen sosialisoimista
35628: tettiin maassamme ajatus apteekkilaitoksen koskevia tutkimuksia on suoritettu siinä mää-
35629: hoitamisesta valtion monopolin avulla. Esi- rin, että varsinaisten perustutkimusten suo-
35630: merkkinä siitä, että apteekkilaitoksen sosiali- rittamista asiassa ei voida pitää tarpeelli-
35631: soimista on pidetty tarkoituksenmukaisena sena. Avainasemassa yhteiskunnallistamisen
35632: myös porvarillisella taholla, on v. 1920 tehty toimeenpanemisessa on pidettävä apteekkita-
35633: aloite apteekkilaitoksen ottamisesta valtion varain tukkukauppaa, jonka yhteiskunnallis-
35634: hoidettavaksi. V. 1945 eduskunnan toivomuk- taminen avaa mahdollisuudet järjestelmässä
35635: sena esitettiin tutkimusten toimittamista ap- olevien räikeimpien puutteiden poistamiseksi
35636: teekkilaitosten ottamisesta valtion haltuun. ja yhteiskunnallistamisen jatkamiselle lääke-
35637: Suoritetuissa selvityksissä, joita ovat laati- teollisuuden piirissä ja apteekkilaitoksessa.
35638: neet mm. pankinjohtaja Linturi ja sosiali- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35639: soimiskomitea, on päädytty myönteiseen tu- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
35640: lokseen itse pääasiassa, siinä nimittäin, että muksen,
35641: maan apteekkitavarahuolto on parhaiten jär- että hallitus kiireellisesti antaisi
35642: jestettävissä yhteiskunnan toimesta. Koska Eduskunnalle esityksen laiksi apteekki-
35643: VI,20. - Voutila.:l.nen ym. 797
35644:
35645: tavarain tukkukaupan keskittämisestä miseksi maan lääketeollisuuden ja ap-
35646: valtion yksinoikeudeksi ja ryhtyisi toi- teekkilaitoksen ottamiseksi valtion
35647: ·menpiteisiin suunnitelman aikaansaa- omistukseen ja hallintaan.
35648: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
35649:
35650: Uuno Voutilainen. Rafael Paasio. Väinö Vilponiemi.
35651: Sylvi Siltanen. Eino Raunio. Kustaa Alanko.
35652: Lyyli Aalto. Antero Väyrynen. Toivo Siren.
35653: Veikko Helle. Edit Terästö. Tyyne Paasivuori.
35654: Artturi Koskinen. Meeri Kalavainen. Uljas Mä.kelä..
35655: Elis Manninen. G. Henriksson. Kaarlo Pitsinki.
35656: Anni Flinck. Georg Eriksson. Voitto Hellsten.
35657: Sulo Hostila.
35658: 798
35659:
35660: VI,21. - Toiv.al. N: o 295.
35661:
35662:
35663:
35664:
35665: Kekkonen ym.: Apteekkioikeuden menettämisestä apteekka-
35666: rin tultua määräikään.
35667:
35668:
35669: Ed uskunnaHe.
35670:
35671: Apteekkioikeuden myönltämistä ja menet- apteekkioikeuden saanut henkilö tulevaisuu-
35672: tämistä koskevat säännökset sisältyvät tam- dessa pystyy asianmukaisesti apteekkia hoi-
35673: mikuun 4 päivänä 1928 apteekkilaitoksesta tamaan.
35674: annettuun lakiin (AsK. 4/1928). Tuossa Ei voi olla tarkoituksenmukaista, että ap-
35675: laissa on omaksuttu periaate, että apteekki- teekkioikeus myönnetään palkkioksi aikai-
35676: oikeus on henkilökohtainen ja elhrkautinen. semmista ansioista. Tuo tapa ei myöskään
35677: Peri.aatteeseen Hittyen on lisäksi säädetty, ole johdonmukainen sikäli, että ansioitunein
35678: ettei apteekkiliikettä saa antaa vuokralle hakija useiilliiiiten on vanhin, muttei, niin
35679: eikä muuten luovuttaa toisen käytettäväksi. kuin 1lain täytyy katsoa edellyttävän, kyke-
35680: Pääsäännöksen mukaan apteekkarin tullee nevin apteekkia hoitamaan.
35681: itse hoitaa apteekkia. Kerrotut a;pteekkioikeuden myöntäanispe-
35682: Edellä mainitut apteekkioikeuteen liitty- rusteet ja toisaalta tuon oik!euden henkilö-
35683: vät rajoitukset ovat sangen ymmärrettävät. lrohtaisuus ja elinkautisuus ovat aiheutta-
35684: Apteekkarina toimivalta henkilöltä vaaditaan neet, että maamme apteekkarikunta on huo-
35685: erittäin perusteellisia tietoja omalta ammaJt- mattavan vanhaa. Niinpä v. 1960 maamme
35686: tialaltaan, minkä lisäksi hänellä tu~ee olla 504 apteekkareista oli yli 70 vuotiaita 66.
35687: kyky muu-toinkin hoitaa julkisen tarkastuk- Näistä oli yli 80 vuotiaita 12. AI.le 40 vuoti-
35688: sen alaista, tava!llisemmin melkoisen suurta aita apteekkareja saoottuna vuonna oli aino-
35689: liikettä. Etenkin nykyaikana, jolloin farma- astaan 6.
35690: seuttiset tieteet ovat jatkuvan kehityksen Voimassa olevasta, ehdottomasti vanhen-
35691: alaisena, vaaditaan apteekkarilta hen- tuneesta laista on johtunut, että apteekkei-
35692: kistä kykyä ja vireyttä seurata ai- hin on jouduttu lukuisasti määräämään vas-
35693: kaansa, jotta hän voisi tyydyttävästi har- tuussa olevia hoitajia. Tämä huolestuttavan
35694: joittaa ammattiaan. Periaatteessa apteekka- y·leiseksi muodostunut käytäntö ei ole tarkoi-
35695: rin vastuu on huomattavan suuri ja tämän tuksenmUJkaista, koska vastuunalainen hoi-
35696: vuoksi onkin paikallaan, että hän ensisijai- taja ei yleensä suhtaudu apteekki[iikkeen
35697: sesti j.a pysyväisesti hoitaa apteekkia itse. hoitoon samalla tarmolla kuin oman liikkeen
35698: Voimassa oleva apteekkilaitoksesta annettu hoitamiseen. Ei Hioin ole perusteltua, että
35699: [aki luo kuitenkin huonosti edellytyksiä vastuunalainen hoitaja, huolimatta vastuus-
35700: omaksumaUeen periaatteelle, että apteekkari taan ja suuresta työmäärästään, saa korva-
35701: itse pystyisi asianmukaisesti apteekkia hoita- uksena ainoBJStaan palkkatulon, apteekkioi-
35702: maan. keuden saaneen apteekkarin ollessa vain
35703: Mikäli näet apteekkioikeuden hakijoita on muodollisesti apteekkiliikkeen haltijana ja
35704: useampia, on apteekkioikeus armettava sille, saadessa [iikkeen tuoton.
35705: ,joka huomioon ottaen hakijan taito, ky>ky Tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat kuin
35706: ja koeteltu kansalaiskunto, katsotaan ansiok- myös yleinen etu vaativat perustellusti pi-
35707: kaimmaksi". Siteroitu puheena olevan lain kaista siirtymistä Ruotsin lain kannalle, jon-
35708: 4 § :n säännös on peräisin ajalta, jolloin ap- ka mukaan eräät apteekkioikeuksien haltijat
35709: teekkioikeus oli eräänlainen privileegi. ovat velvolliset täytettyään 70 vuotta luopu-
35710: Säännös ei anna mitäij,n taetta siitä, että maan oikeUJksistaan.
35711: VI,21. - Kekkonen ym. 799
35712:
35713: Edellä lausutun perusteel,la esitämme kun- sellaisiin toimenpiteisiin, että apteel,ki-
35714: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- oikeuden saaneen apteekkarin oikeus
35715: muksen, lama määrättäisiin lakkaamaan ap-
35716: teekkarin saavutettua 70 vuoden iän.
35717: että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
35718: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
35719:
35720: Matti Kekkonen. Olavi Lahtela. Heikki Hasu.
35721: 800
35722:
35723: VI,22. - Toiv.aJ.. N: o 296.
35724:
35725:
35726:
35727:
35728: V. E. Partanen ym.: Lääkekaupan uudelleen järjestämisestä.
35729:
35730:
35731: E d u s k u n n a 11 e.
35732:
35733: Lääkkeiden valmistus ja kauppa ovat ter- Jos olisi mahdollisuus perustaa nykyisten
35734: veyden- ja lääkehuollon palvelijoina muutta- täydellisten apteekkien rinnalle apteekkeja,
35735: neet kokonaan luonnettaan siitä, mitä ne oli- joilla ei olisi laboratorioita lää:kkeiden valmis-
35736: vat apteekkilaitoksemme alkuaikoina, joilta tamiseksi, niin murto-osan kustannuksilla
35737: on peruisin yhä nykyinenkin lääkekaup- voitaisiin perustaa maahamme lääJkekauppoja,
35738: pamme organisatio. Lääkkeiden valmistus on ,jotka lääkintöhallituksen määräysten ja val-
35739: siirtynyt pääosaltaan t·ehdasmaiseksi, jolloin vonnan alaisina voisivat myydä vain tehdas-
35740: apteekkien lääkkeitä valmistavat laboratoriot valmisteisia lääkkeitä. Muualla maailmassa
35741: provisorien johdolla yhä enemmän jäävät on tämänkaltaisia järjestelmiä jo laajassa
35742: toisarvoisiksi ja jolloin yhä selvemmin tullaan mitassa voimassa. Näin halvemmat jakelu-
35743: näkemään, miten on taloudellisesti epätarkoi- kustannukset vaikuttaisivat a'lentavasti lääk-
35744: tuksenmukaista perustaa uusia, kalliita apteek- keiden hintoihin ja yleisön palvelua lääke-
35745: kilaitoksia yleisöpalvelun parantamiseksi. kaupan alalla voitaisiin tehokkaasti parantaa.
35746: Myös ti·ed·e kehittyy jatkuvasti, jolloin ei enää Maassamme on farmaseuttien koulutus kor-
35747: ole teknillisestikään mahdollista valmistaa keahla tasolla, mutta nykyisen apteekkilaitok-
35748: apteekeissa uusimpia lääkkeitä. Näin on tultu sen puitteissa ei tällä alalla aukene riittävästi
35749: tilanteeseen, jolloin ikivanhojen apteekkioi- f.armaseuteiUe itsenäistä ja heidän koulutus-
35750: keuksien rajoissa lääkkeiden valmistus ja taan vastaavia työpaikkoja. Jos lääkintöhal-
35751: myynti ovat muodostumassa yhteiskunnan lituksella olisi mahdollisuus antaa farmaseu-
35752: kannalta epätarkoituksenmukaisiksi ja yleisö- tei1le toimilupia edellämainittujen lääkekaup-
35753: palvelun kannalta monella tava:lla kiusalli- pojen vastaavina hoitajina, niin tällakin ta-
35754: siksi. valla avautuisi ki·peästi kaivattuja uusia työ-
35755: Apteekkiemmtl nykyisestä myynnistä muo- mahdoUisuuksia korkeakouluopintojen suorit-
35756: dostaa ainakin 4/5 tehdasvalmisteisten lääk- .taneille.
35757: keiden ja rohdosaineiden kauppa. Näin on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
35758: vanhasta apteekkilaitoksestamille jäljellä enää nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35759: vain vähäi·nen osa. Kalliitten apte~kkilai.tok muksen,
35760: sien p·erustamiskustannukset ovat kohotta-
35761: massa lää:kkeiden hintoja, eikä liioin voida että hallitus kiireellisesti laaditut-
35762: puhua tällä alalla vapaan kilpailun eduista. taisi asiantuntijoilla suunnitelman lää-
35763: Erityisesti syrjäseuduille ei ole voitu perus- kekaupan järjestämiseksi uudelleen ot-
35764: taa kalliita apteekkeja riittävässä määrässä, taen huomioon muuttuneet, uudet olo-
35765: vaan lääkkeitä ta.rvitseva yleisö on joutunut suhteet lääkkeiden valmistuksen ja
35766: ilman lää:kärin määräystä saatavia tehdasval- kaupan aloilla sekä antaisi asiassa
35767: misteisia lääkkeitäkin hankkimaan pitkien Eduskunnalle tarvittavat lakiesitykset.
35768: matkojen takaa.
35769: Ht\lsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
35770:
35771: Ensio Partanen. Uljas M'åkelä.
35772: Artturi Koskinen. Meeri Kalavainen.
35773: Edvard Pesonen.
35774: 801
35775:
35776: VI,23. - Toiv.al. N: o 297.
35777:
35778:
35779:
35780:
35781: Ojajärvi ym.: Ennakolta ehkäisevän sairaanhoidon kehittä-
35782: misestä.
35783:
35784:
35785: Ed u s kunnalle.
35786:
35787: Kuten tiedetään, vallitsee maassamme erit- tön todellisen tarpeen, joka yhä kasvaa väes-
35788: täin suuri potilaspaikkapula. Tämän epäkoh- tön lisääntyessä ja vanhojen ikäluokkien
35789: dan poistamiseksi rakennetaan maahamme osuuden suhteellisesti kasvaessa.
35790: parhaillaan suurta keskussairaalaverkostoa Yllämainitut seikat huomioon ottaen on
35791: sekä muita pienempiä sairaaloita. Uusiin sai- selvää, ettemme yksinomaan sairaaloita ra-
35792: raalarakennuksiin investoitavat varat ovat ja kentamalla pystyy selviämään vallitsevasta
35793: tulevat olemaan huomattavan suuret, puhu- sairaalasijojen puutteesta. Tämän vuoksi on
35794: mattakaan siitä, mitä näiden laitosten vuo- etsittävä muita tehokkaita keinoja kyseisen
35795: tuiset käyttökustannukset tulevat yhteiskun- paikkapulan torjumiseksi. Kysymykseen tule-
35796: nalle maksamaan. Jokainen nykyisin raken- vat tällöin sellaiset toimenpiteet, joiden
35797: nettava sairaala maksaa 3-5 milj. mk poti- avulla voidaan vähentää sairaalapaikkojen
35798: lasvuodetta kohti. Sairaalan kolmen vuoden tarvetta. Olisi kiinnitettävä nykyistä suurem-
35799: käyttökustannukset kohoavat yhtä suuriksi paa huomiota ennakolta ehkäisevän sairaan-
35800: kuin perustamiskustannukset. hoidon kehittämiseen, kotisairaanhoidon li-
35801: Näyttää siltä, että meidän maassamme - säämiseen varsinkin jälkihoidon ollessa kysy-
35802: kuten ehkä muuallakin - on vallalla liian myksessä sekä sairaan- ja terveydenhoidon
35803: yksipuolinen käsitys siitä, miten sairaus on kansanopetustyön tehostamiseen.
35804: voitettavissa. Vallitseva käsitys näyttää liian Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
35805: usein lähtevän siitä, että kansalainen on pa- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
35806: rantuakseen saatava sairaalaan, mikä puoles- toivomuksen,
35807: taan merkitsee sitä, että maassamme tulee
35808: aina jatkumaan potilaspaikkapula. Tuskin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35809: maamme tulee koskaan niin varakkaaksi, että ennakolta ehkäisevän sairaanhoidon
35810: nykyistä linjaa noudattaen pystyisimme sai- kehittämiseksi ja kotisairaanhoidon li-
35811: rasvuoteita rakentamalla tyydyttämään väes- säämiseksi.
35812: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
35813:
35814: Eino Ojajärvi. Elis Manninen.
35815: Juho Tenhiälä. Pentti Pakarinen.
35816: Irma Karvikko.
35817:
35818:
35819:
35820:
35821: 101 E 219/62
35822: 802
35823:
35824: V1,24.-Toiv.al. N:o 298.
35825:
35826:
35827: Kokkola ym.: Työikäisen väestön terveydenhuollon kehittä-
35828: misestä.
35829:
35830:
35831: E d u s kun n a Ii e.
35832:
35833: Viimeisten vuosikymmenien aikana on jonkun verran vähemmän. Ohimenevät sai-
35834: maassamme saatu järjestykseen äitiys- ja las- raudet taas aiheuttavat osaltaan vuosittain
35835: tenneuvolaverkoston avulla odottavien äitien n. 10 milj. työpäivän menetyksen.
35836: ja lasten terveydenhoito. Samoin on kansa- Nämä työelämässä sairauksina ja tapatur-
35837: koululaisten terveydenhoito jo toiminnassa mina ilmenevät häiriöt merkitsevät va!ltavaa
35838: ja ammatti- sekä oppikoululaisille sitä par- suoneniskua työvoimallemme ja kansantalou-
35839: haillaan suunnitellaan. Työikäisen väestön- dellemme menetyksiä, joiden suuruusluokka
35840: osan ehkäisevä terveydenhoito on sen sijaan suorina ja epäsuorina kustannuksina lienee
35841: vielä järjestämättä ja pahasti muusta jäl- n. puolet valtion vuosittaisesta tulo- ja meno-
35842: jessä. arviosta. Tällaisen kehityksen pysäyttämi-
35843: Työikäisten mi,estemme keskuudessa kuol- seksi, kansantaloudellisten menetyst·en vähen-
35844: leisuus on kaksi kertaa suurempi kuin tämiseksi sekä sairaanhoito- ja työkyvyttö-
35845: muissa pohjoismaissa. Työtapaturmien ja myyseläkkeiden jatkuvan kasvun ehkäisemi-
35846: ammattitautien jatkuva lisää;rutyminen ei seksi olisi meilläkin jo syytä ryhtyä voima-
35847: huolestuttavasta kehitYJksestään huolimatta peräiseen ennaltaehkäisevään terv.eydenhoi-
35848: ole saanut osakseen tarpeellista huomiota. :totoimintaan työikäisen väestömme keskuu-
35849: Niinpä v. 1961 oli jo 170 648 korva.vtua tuö- dessa ja tutkimaan kaikkia eri mahdollisuuk-
35850: tapaturmaa ja ammattitautitapausta, vastaa- sia kansainvälisen työjärjestön, ILO: n suosi-
35851: van luvun oltua 86 857 v. 1951. KYiffiille- tuksen mukaisen terveyshuollon jä!rjestämi-
35852: nessä vuodessa tapausten määrä on käytän- seksi maassamme. Huomioiden asian laajuu-
35853: nöllisesti katsoen kaksinkertaistunut, mitä den ja merkityksen on syytä harkita, onko
35854: osoittaa myös samana ajanjaksona tapahtu- mainitun tehtävän toteuttaminen mahdolli-
35855: nut tapaturmavakuutusmaksujen kohoami- nen muuten kuin erikoisen viraston, tervey-
35856: nen nykyiseen määräänsä eli n. 6 mrd. mk: aan denhoitoministeriön kautta, jolloin tervey-
35857: vuodessa. Työkyvyttömyyseläkkeit'ä naut- denhoitoministeriön perustaminen osoittau-
35858: tivia oli kansaneläkelaitoksen mukaan v: n tuu ajankohtaiseksi myöskin tämän asian yh-
35859: 1961 loppuesa 119 200 ja niiden tärkeimpinä teydessä.
35860: mieli- ja hermotaudit, verenkiertoelinten ~i Edellä esitettYYill viitaten esitämme kunni-
35861: raudet, tuberkuloosi sekä tuki- ja liikunta- oittavasti eduskunnan hyvä:ksyttäväksi toivo-
35862: elinten taudit. Työväessä sattuneet ennenai- muksen,
35863: kaiset kuolemantapaukset aiheuttivat jo v. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
35864: 1957 verenkiertoelinten sairauksien vuoksi n. toimenpiteisiin työikäisen väestömme
35865: 70 000 työvuoden menetyksen ja syöväm., ta- terveydenhuollon järjestämiseksi ja
35866: paturmien sekä tuberkuloosin vuoksi vain kehittämiseksi.
35867: Helsingissä 7 päi'Vänä maaliskuuta 1962.
35868:
35869: Veikko Kokkola. Rafael Paasio. Akseli Paarm.an.
35870: Valto Käkelä. Kustaa Alanko. Antero Väyrynen.
35871: Tyyne Paasivuori. Lyyli Aalto. Anni Flinck.
35872: Veikko Helle. Meeri Kalavainen. Artturi Koskinen.
35873: Eino Raunio. E. J. Paavola. Väinö Vilponiemi.
35874: Kaarlo Pitsinki. Urho Saariaho. Uljas Mäkelä.
35875: Sulo Hostila. Sylvi Siltanen.
35876: 803
35877:
35878: 'VI,25. - Toiv.al. N: o 299.
35879:
35880:
35881:
35882:
35883: Lahti ym.: Määrärahasta kansanterveys- ja kansantautitutki-
35884: musta var.ten.
35885:
35886:
35887: Ed uskunnaHe.
35888:
35889: Kansaamme rasittavat monet taudit, joilla vielä edelleen aukkoja. Olisi tärkeätä, että
35890: on yleisyy·tensä takia kansanitaudin luonne. asiaa hoidettaisiin yhdestä paikasta käsin ja
35891: Tauti.tilastomme ovat kuitenkin kovin puut- työtä tuettaisiin valtion varoilla. Näihin
35892: teelliset. Ei ole tarkkaa tilastoa siitä, mitä tutkimuksiin nojaten voitaisiin sitten suo-
35893: tauteja missäkin osassa maatamme ja minkä- rittaa valistustyötä ja suunnitella hoito- ja
35894: laisen väestönosan keskuudessa yleensä ilme- huoltotoimen piteitä.
35895: nee. Kun tämä kytkeytyy esim. sairaaloiden Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunni-
35896: rake.ntam.iseen, hoitopaikkojen varaamiseen, oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35897: ytleiseen terveydenhoitoon jne., pitäisi saada muksen,
35898: luotettavat tilastot tautisuudesta.
35899: Monet vapaaehtoiset järjestöt ovat tehneet että hol,litus ottaisi vuoden 1963
35900: arvakasta avustus-, valistus- ja huoltotyötä tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
35901: sekä tutkimuksia eri tautien levinneisyy- suuren määrärahan kansanterveys- ja
35902: destä, mutta tutkimuksissa on kuitenkin kansantautitutkimusta varten.
35903: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
35904:
35905: Marja Lahti. Sulo Suorttanen.
35906: Saara Forsius. Anna-Liisa Linkola.
35907: Hilja Väänänen. Veikko Savela.
35908: Sylvi Halinen. Heikki Hasu.
35909: Irma Hamara. Paula Ruutu.
35910: 804
35911:
35912: VI,26. - Toiv.al. N: o 300.
35913:
35914:
35915:
35916:
35917: Lahti ym.: Määrärahasta kuntien terveydenhoitolautakuntien
35918: menojen valtionapujärjestelmän tutkimiseen.
35919:
35920:
35921: E d u s k u n n a 11 e.
35922:
35923: Terveydenhoidon erikoist.avoitteita on maas- tionapua rokotuslain ja -asetuksen perus-
35924: samme toteutettu terveydenhoitolain lisäksi teella.
35925: erillisin laein, joille on ollut tyypillistä, että V: n 1927 terveydenhoitolain antamisen ai-
35926: niiden kunnille aiheuttamia taloudellisia ra- kana ei valtionavun myöntämisen periaate
35927: situksia on tuettu valtionapujen muodossa. ollut vielä voittanut samassa määrin jalan-
35928: Esimerkkeinä mainittakoon laki yleisestä lää- sijaa kuin nykyään, niin että yhtenäinen val-
35929: kärinhoidosta, jonka perusteella maksetaan tionapusysteemi olisi voitu luoda.
35930: valtionapua mm. kaupungin-, kauppalan- ja Kunnille terveydenhoitoalalla lisääntynei-
35931: kunnanlääkärin palkkaamiseksi, laki kansa- den velvoitusten vuoksi ja jotta terveyden-
35932: koulujen hammaslääkärin toimesta, jonka pe- hoitoa voitaisiin toteuttaa lainsäätäjän tar-
35933: rusteella suoritetaan valtionapua kuntien koittamalla tavalla, olisi välttämättä säädet-
35934: kouluhammaslääkärien palkkaamiseksi. Kan- tävä yhtenäinen valtionapujärjestelmä koske-
35935: sakoulujen lääkärintoimesta annetun lain pe- vaksi myöskin terveydenhoitolautakuntien
35936: rusteella suoritetaan valtionapua kuntien menoja. :Mutta koska asia on varsin moni-
35937: koululääkärien palkkaukseen. Laki kunnan- säikeinen ja useat seikat vaikea ennakolta
35938: kätilöistä määrää valtionapua maksettavaksi huomioda, vaatii asia perinpohjaisen ja tar-
35939: kunnankätilöiden palkkaamiseen, samoin vas- kan valmistelun.
35940: taavasti kunnallisten terveyssisarten osalta Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
35941: laki kunnallisista terveyssisarista. Äitiys- ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35942: lastenneuvoloiden ylläpitoon maksetaan val- muksen,
35943: tionapua kunnallisista äitiys- ja lastenneuvo-
35944: loista annetun lain perusteella sekä lisäksi että hallitus ottaisi vuoden 1963
35945: suoritetaan sisäasiainministeriön päätöksen tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
35946: perusteella korvausta valtion varoista neu- suuren määrärahan kuntien terveyden-
35947: volalääkärin palkkioon. Rokotuskustannusten hoitolautakuntien menojen valtionapu-
35948: suorittamiseksi on kunnille suoritettu val- järjestelmän tutkimiseksi.
35949: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1962.
35950:
35951: Marja Lahti. Esa Timonen.
35952: Sylvi Halinen. Pentti Pekkarinen.
35953: Heikki Hasu. Sulo Suorttanen.
35954: Esu Niemelä. Ale Holopainen.
35955: Eino Uusitalo. Paula Ruutu.
35956: Einari Jaakkola. Erkki Ryöm.ä;
35957: Hilja Väänänen. Lauri Laine.
35958: Veikko Kokkola. T. Saloranta.
35959: Yrjö Hautala.
35960: 805
35961:
35962: VI,27.- Toiv.al. N:o 301.
35963:
35964:
35965:
35966:
35967: Paasivuori ym.: Kunnallisia terveyssisaria ja kätilöitä kos-
35968: kevien säännösten muuttamisesta.
35969:
35970:
35971: E d u s k u n n a 11 e.
35972:
35973: V. 1944 annettu laki kunnallisista terveys- menoihin saataisiin valtionavustusta. Vaikka-
35974: sisarista on osoittanut tarpeellisuutensa ja kin laissa edellytetään näiden sijaisuuksien
35975: terveyssisartoiminnasta on saatu runsaasti hoito silloin, 'kun kunnassa on useampia ter-
35976: myönteisiä kokemuksia 'kansanterveyden ko- veyssi.saria, kunnan toisten terveyssisarien toi-
35977: hottajana. Kuluneina vuosina on kuitenkin mesta hoidettavaksi, ei lain määräystä voida
35978: ilmennyt lain asettamia haitallisia rajoituk- pitää onnistuneena muutenkin runsaan työ-
35979: siakin, joita ei ole lakia muuttamalla kor- määrän sälyttämisellä kaksinkertaiseksi.
35980: jattu, vaikka perusteltua aihetta muutoksiin Laki jakaa terveyssisaret kahteen erilaiseen
35981: on olemassa. ryhmään eräissä sosiaalisissa kysymyksissä ja
35982: Terveyssisarlen työkenttä on vuosien ku- terveyssisaret maalaiskunnissa muita kunnan
35983: luessa laajentunut samanaikaisesti kuin ter- viranhaltijoita huonompaan asemaan. Tällai-
35984: veyssisar- ja neuvolatyölle annetun oikean sia epäkohtia ovat mm. vuosiloman pituus ja
35985: arvostuksen johdosta työmäärä on lisäänty- sairausajan palkka, jotka laiHa rajoitetaan
35986: nyt. Tästä on todistuksena vuotuisten toi- maalaiskuntien palveluksessa olevine terveys-
35987: mintakertomusten todistusarvoiset numerot. sisarlUe yhdeksi kuukaudeksi. Sensijaan kau-
35988: Toiminnan vilkastuminen on puolestaan joh- punki- ja kauppalakunnissa oikeutetaan kun-
35989: tanut siihen, että nykyisellä piirijaon perus- nalliseen säädökseen ottamaan laissa tarkoi-
35990: tana o1evalla asukasmäärällä rajoitetaan ter- tettua pare:m.mat, muiden kunnallisten viran-
35991: veyssisarten lukumäärä kunnissa todellista haltijain ·etuja ja oikeuksia vastaavat loma-
35992: tarvetta pienemmäksi. Asukasluku perusteena aikaa ja sairausajan palkkaa vastaavat mää-
35993: jätetään kokonaan huomioon ottamatta ne räykset.
35994: erilaiset asukastiheydet, jotka ovat vallitse- Terveyssisarlaki ja laki kunnallisista käti-
35995: vina 'kaupunkimaisen asutuksen ja harvan löistä eivät kumpikaan tunne sellaista mah-
35996: maaseutuasutuksen välillä ja josta joutuu dollisuutta kuin yhdistetty terveyssisaren ja
35997: kärsimään ensisijaisesti juuri harvaan asutun käti1ön virka, joka monessa tapauksessa olisi
35998: maaseudun väestö. Terv·eyssisaria tulisi maa- piirin alueellisesta sijainnista johtuen käyttö-
35999: seudulla olla runsaammin ja heidän työolo- kelpoisin ratkaisu nykyiseen erilliseen tehtä-
36000: suhteensa järjestetty pitkien matkojen aiheut- vien jakoon verrattuna.
36001: taman ajanhukan voittavalla tavana. Liian Mitä edellä on sanottu terveyssisarlain epä-
36002: harvalukuist~n terveyssisarten rajoitetut mah- kohdista, pätee samoilta osin myös lakiin kun-
36003: dollisuudet vaikeuttavat myös kotisairaan- nallisista kätiJöistä.
36004: hoitoa, jolle jatkuvan sairaalapaikkapulan ai- Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
36005: kana on annettava asian vaatima huomionsa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36006: Myös taloudellisessa mielessä laki on osoit- muksen,
36007: tautunut epäedulliseksi sekä kunniJ.Ile että ter-
36008: veyssisaril1e. Laki velvoittaa kunnat läänin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36009: lääkärin niin määrätessä palkkaamaan ter- kunnallisista terveyssisarista ja kun-
36010: v·eyssisarille vuosiloman aikaiset, kertauskurs- nallisista kätilöistä voimassa olevan
36011: sien ja sairausajan sijaiset ilman, että näihin lainsäädännön muuttamiseksi siten,
36012: 806 VI,27. - Kunnalliset terveyssisaret.
36013:
36014:
36015: että 1) piirijako tulisi asukasUheyteen mukaisesti määritellyksi ja 4) terveys-
36016: perustuvaksi, 2) vira'nSijaisuudet val- sisar-kätilön virkarasema lain piiriin
36017: tionavusta osallisiksi, 3) viranhaltijain kuuluvaksi sekä antaisi muutosehdo-
36018: virkamiesoikeudellinen asema oikeude'n- tukseMa a.o. lakeihin.
36019: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
36020:
36021: Tyyne Paasivuori Eino Raunio.
36022: Edit Terästö. Veikko Helle.
36023: Meeri Kalavainen. Edvard Pesonen.
36024: Sylvi Siltanen. Ensio Partanen.
36025: Ka.lle Matilainen. Artturi Koskinen.
36026: Anni Flinck. Olavi Lindblom.
36027: Dmari Linna.. Antero Väyrynen.
36028: 807
36029:
36030: VI,28. - Toiv.al. N: o 302.
36031:
36032:
36033:
36034:
36035: Ha.ra. ym.: Oppikoululaisten terveydentilan tarkkailun jär-
36036: jestämisestä.
36037:
36038:
36039: Eduskunnalle.
36040:
36041: Maamme kansakoululaisten terveydenhoito set jätetään vaille tarkkailua kahdeksaksi pit-
36042: on järjestetty erityisellä lainsäädännöllä ja käksi vuodeksi niiden oppilaiden kohdalta,
36043: sen ansiosta on kansakouluikäisten tervey- jotka siirtyvät oppikouluun. Tämä tapahtuu
36044: dentilan tarkkailu tyydyttävällä tasolla. Kun yksilön kehitykselle erittäin merkittävinä ikä-
36045: lapset sen sijaan siirtyvät oppikouluun, jou- vuosina 11-18, eli juuri oppikoulussaoloai-
36046: tuvat he säännöllisen terveysvalvonnan ulko- kana, jolloin saadut viat ja sairaudet saatta-
36047: puolelle. Näin on maassamme muodostunut vat terveystarkastuksen puuttuessa ja tietä-
36048: noin parinsadantuhannen lapsen ja nuoren mättömyyden johdosta aikaansaada nuoressa
36049: ryhmä, joiden kohdalta ei ole järjestetty ihmisessä sellaista tuhoa, jota sitten myö-
36050: lakisääteistä terveydenhoitoa. Tämä kaikki hempien vuosien aikana saattaa olla mahdo-
36051: siitä huolimatta, että lapset ja kasvuikäiset ton korjata.
36052: joutuvat työskentelemään olosuhteissa, joista Kaikki nämä seikat puoltavat ja pakotta-
36053: saattaa aiheutua ratkaisevia haittoja tervey- vat järjestämään kiireesti oppikoululaisten
36054: delle ja joissa ennakkoehkäisevänä terveyden- terveydenhuollon. Koska kysymys on kuiten-
36055: hoidolla on tärkeä merkitys. kin laajamittainen, olisi kiireesti tilapäisrat-
36056: Valtion oppikouluissa on asia pyritty jär- kaisuna ryhdyttävä järjestämään ainakin
36057: jestämään valtion tulo- ja menoarviossa va- terveydenhoitovalistusta oppikoululaisten kes-
36058: raaman määrärahan puitteissa. Eräissä yksi- kuudessa entistä laajemmassa määrin. Saman-
36059: tyisoppikouluissa on myös asiaa ryhdytty aikaisesti olisi kuitenkin pyrittävä syste-
36060: ajamaan ja tuloksena on ollut, että näissä maattiseen järjestelmään kokonaisratkaisun
36061: oppikouluissa on päästy rohkaiseviin tulok- aikaansaamiseksi.
36062: siin. Maassamme on kuitenkin edelleen useita Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
36063: satoja oppikouluja, joiden oppilaat eivät ole kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36064: säännöllisen terveydenhoitotarkkailun alaisia.
36065: Oppikoululaisten terveyden hoidon järjestä- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
36066: mättömyys on myös omiaan ·viemään pohjan toimenpiteisiin oppikouluissa opiskele-
36067: pois hyvältä pikkulasten ja kansakoululais- vien terveydentilan tarkkailun järjes-
36068: ten terveydenhuollolta. Saadut hyvät tulok- tämiseksi.
36069: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1962.
36070:
36071: Erkki Ha.ra. Olavi Lähteenmäki.
36072: Anna-Liisa Linkola. Reino Ala-Kulju.
36073: 808
36074:
36075: VI,29.- Toiv.al. N: o 303.
36076:
36077:
36078: Nederström-Lunden ym.: Tehokkaan terveydenhuoUon jär-
36079: jestämisestä kaikkiin opp~1aitoksiin.
36080:
36081:
36082: E d u s k u n n a ll e.
36083:
36084: Terveydenhuollon tehostaminen oppi- ja rasittav8Jt koulumatkat, huonot asunnot ja
36085: ammattikouluissa sekä muissa oppilaitoksissa epätyydyttävä ravinto. Varsin yleisiä ovat
36086: on viimeksi ollu:t aloitteen pohjalla esillä tuberkuloosi ja hengityseliruten taudit, sy-
36087: eduskunnassa marraskuussa 1954. Tällöin dänvilllt jne. Hampaiden kunto on erittäin
36088: eduskunta päätyi kielteiseen esitykseen talo- heikko. Kansakoulussa alullepantu hammas-
36089: usvaliokunnan mietinnön pohjalta, jossa hoito jää kesken oppi- ja ammattikouluissa
36090: myönnettiin asian tarpeellisuus, mutta tuo- ja oppilaitten hampaat pilaantuvat monissa
36091: tiin ju1ki, että valiokunnassa saatujen tieto- tapauksissa hoidon puutteessa kokonaan. Nä-
36092: jen mukaan li1äkintöhallituksessa on kiinni- köviat ovrut yleisiä. Koulujen rehtorit pitävät
36093: tetty huomiota tämän ~aajakanooisen kysy- terveydenhuollon tehostamista tarpeellisena,
36094: myksen hoitamiseen. mutta •kun tarkoitukseen ei ole osoitettu va-
36095: Yli seitsemän vuotta on kulunut tästä roja eikä asiaa virallisesti järjestetty, jäävät
36096: asian käsittelystä, mutta mitään esityksiä ei :toimenpiteet vähäisiksi.
36097: ole tullut hallituksen taholta. Oppi- ja am- Kaikki tosiasiat puhuvat sen puolesta, että
36098: mlllttikoulullaisten lukumäärä on suuresti kas- terveystarkastus säännöllisesti toistuvana ja
36099: vanut ja terveydelliset olosuhteet monessa riittävän perusteellisena sekä sen tarpeelli~
36100: koulussa vain vaikeutuneet oppilasmäärän seksi osoittama terveydenhuolto pitäisi
36101: kasvun yhteydessä. Samat hait8Jt, jotka val- saada nykyistä paljon tehokkaammaksi kan-
36102: Etsivat seitsemän vuotta sitten, ovat ole- sakouluissa sekä ulottaa toimenpiteet koske-
36103: massa, eikä terveydelllhoitoon vamttu määrä- mawn myös oppi- ja ammattikouluja.
36104: raha suinkaan pysty saattamaan asiaa pa- Jotta terveydenhuollto olisi riittävän teho-
36105: rempaan järjestykseen. kasta, olisi oppilaiden terveydentilaa säännöl-
36106: Näin ollen ,ei ole aiheetonta se huolestumi- lisesti tarkkailtava ja saatava aikaan heidän
36107: nen, jonka osoituksena ovat julkisuudessa terveydelleen edulliset olosuht·eet. Sen vuoksi
36108: ilmenneet vaatimukset oppi- ja ammattikou- lääkärintaJrkastus olisi järjestettävä vähin-
36109: lulaisten terveydenhuoHon järjestämisestä. tään kerran vu<>dessa kaikissa kouluissa ta-
36110: Kuten tiedetään, suoritetaan terveystarkas- pahtuvaksi ja kaikki oppilaat käsittäväksi.
36111: tuksia oppikouluissa varsin 'harvoin, useim- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
36112: miten vain ensimmäisellä, viidennellä ja kah- ku.nnan hyväJksyttäväksi to~vomuksen,
36113: deksannella 1uokalla. Tarkastuskertomuksista
36114: käy ilmi, että terveydellisessä tilanteessa on että hallitus kiirehtisi toimenpitei-
36115: paljon toivomisen varaa. Oppilaiden yleis- tään tehokkaan terveydenhuollon jär-
36116: vointi on keskinkertainen tai heikko n. 30 jestämiseksi maamme kaikkiin oppi-
36117: % :lla oppilaista. Syynä tährun mainitaan laitoksiin.
36118: Helsingissä 9 päivälnä maaliskuUJta 1962.
36119:
36120: Judit Nederström-Lunden. Pertti Rapio.
36121: Siiri Lehmonen. Veikko Rytkönen.
36122: Leo Suonpää. Impi Lukkarinen.
36123: Kaino Haapanen. Pentti Pekkarinen.
36124: Pentti Liedes. Irma Torvi.
36125: Antti Kinnunen. Lyyli Koskinen.
36126: Elli Stenberg. Irma Rosnell.
36127: 809
36128:
36129: VI,30. - Toiv.aJi. N: o 304.
36130:
36131:
36132:
36133:
36134: Paasivuori ym.: Oppikoululaisten terveydenkoid<Jn järjestä-
36135: misestä.
36136:
36137:
36138:
36139:
36140: Koululaisten terveydenhoidon tehokas jär- ilmoituksen perusteella tutkia yksityistapauk-
36141: jestäminen on eräs tärkeimpiä tehtäviä. Sii- sia, antaa tarpeen vaatiessa vapautus voimis-
36142: hen onkin maassamme jo varhain kiinnitetty telusta ja valvoa koulun yleisiä terveydelli-
36143: vakavaa huomiota. Jo v. 1903 saatettiin lää- siä olosuhteita.
36144: kintöhallituksemme pääjohtajan toimesta jul- Lakimääräistä valtionapua eivät yksityis-
36145: kisuuteen mietintö, joka sisälsi yksityiskoh- oppikoulut saa terveydenhoidollisten tehtä-
36146: taisen ehdotuksen oppikoulujen ja kansa- vien aiheuttamiin kustannuksiinsa. Näistä
36147: koulujen terveydenhoidon järjestämisestä. kustannuksista huolimatta terveydenhoito
36148: Asia oli sitten esillä myöhemminkin. Mutta useissa yksityisopp~kou[uissa on hyvä, mutta
36149: vasta v. 1944 saatiin terveyssisarlakiin eräitä koko maa huomioonottaen se luonnollisesti on
36150: säännöksiä, joissa määriteltiin terveyssisaren epätasainen ja joissakin syrjäseutujen kou-
36151: tehtävät kouluterveydenhuollossa. Laki kan- luissa jokseenkin olematon.
36152: sakoulujen lääkärintoimesta astui voimaan v. Maassamme tapahtuneeseen ripeään sosiaa-
36153: 1953, jolloin kansakoulun oppilaat saatiin liseen kehitykseen sekä aikuistenkin kohdalla
36154: lakisääteisen terveydenhoidon piiriin. Laki tapahtuneeseen terveydenhuoltoon verrattuna
36155: kansakoulujen hammaslääkärintoimesta astui on todella valitettavaa, että oppikoulujen
36156: voimaan v. 1957. oppilaat on jätetty tavallaan sattumanvarai-
36157: Sitävastoin valtava oppikoululaisten ryhmä sen terveydenhuollon varaan. Heille ei ole
36158: on yhä edelleen ilman lakisääteistä tervey- järjestetty edes hammashoitoa. Erittäin va-
36159: denhoitoa. Vain 8 090 kunnallisten keskikou- vahduttavaa on se, että psyykkiset häiriöt
36160: lujen oppilasta kuuluu kansakoulun tervey- nimenomaan teini-ikäisten keskuudessa ovat
36161: denhoidon piiriin, mutta 206 511 oppikoulu- lisääntymistään lisääntyneet, mikä suureksi
36162: laista on yhtenäisesti organisoidun tervey- osaksi johtunee koululaisten yhä kasvavasta
36163: denhoitojärjestelmän ulkopuolella. Valtion työtaakasta ja kiireen aiheuttamasta sielulli-
36164: kouluissa toimenpiteet rajoittuvat siihen, että sesta jännityksestä. Pahimmin näistä fyy-
36165: tulo- ja menoarviossa on ollut määräraha sillisen ja psyykillisen terveyden häiriöistä
36166: uusien oppilaiden ja viidensillä luokilla ole- joutuvat kärsimään vähävaraisten perheiden
36167: vien oppilaiden sekä muilla luokilla olevien lapset, jotka eivät tarpeeksi ajoissa voi tur-
36168: sellaisten oppilaiden tarkastamiseksi, joiden vautua edes lääkärinhoitoon.
36169: katsotaan olevan tarkastuksen tarpeessa. Yhteiskunnan kannalta kaikkinainen ter-
36170: Yksityisoppikoulujen ohjesäännössä taas tu- veydenhoito on välttämätöntä ja kannatetta-
36171: lee asetuksen mukaisesti olla säännökset op- vaa. Koululaisiin kohdistuvana se on toimin-
36172: pilaiden terveydenhoidosta, mutta malliohje- taa, joka tulevaisuuden kannalta katsottuna
36173: säännönkin määräykset rajoittuvat siihen, tuottaa runsaan koron. Kansakoululaitoksen
36174: että johtokunnan on otettava sopiva lääkäri piirissä terveydenhoitojärjestelmä toimii var-
36175: koululääkäriksi ja että tämän tulee tarkas- sin tehokkaasti. Se olisi valtion toimesta jär-
36176: taa kouluun tulleiden uusien oppilaiden ruu- jestettävä myöskin oppikoululaiset käsittä-
36177: miinrakenne, ravitsemustila, yleinen tervey- väksi, hammashoitoakaan unohtamatta.
36178: dentila, näkö ja kuulo sekä viimeisten keski- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
36179: luokkien ja ylimpien luokkien oppilaat, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36180: minkä lisäksi hänen tulee rehtorin antaman muksen,
36181: 102 E 219/62
36182: 810 VI,30. - Oppikoululaisten terveydenhoito.
36183:
36184:
36185: että hallitus antaisi kiireellisesti hoidon yleiseksi järjestämiseksi sekä
36186: asiantuntijain tehtäväksi laatia suun- antaisi Eduskunnalle tarvittavat laki-
36187: nitelman oppikoululaisten terveyden- ehdotukset.
36188: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
36189:
36190: Tyyne Paasivuori. Kustaa Alanko. Lars Lindeman.
36191: Edit Terästö. K. F. Haapasalo. Väinö Vilponiemi.
36192: Voitto Hellsten. Lyyli Aalto. Veikko Helle.
36193: Kalle Matilainen. Georg Eriksson. Toivo Siren.
36194: Ensio Partanen. Uuno Voutilainen. Anni Flinck.
36195: Valto Käkelä. Eino Raunio.
36196: 811
36197:
36198: VI,31.- Toiv.al. N:o 305.
36199:
36200:
36201:
36202:
36203: I. Virtanen ym. : Alle kouluikäisten lasten maksuttoman ter-
36204: veydentilan tarkkailun kehittämisestä.
36205:
36206:
36207: Eduskunnalle.
36208:
36209: Maassamme on noin puoleen miljoonaan nit joudutaan rajoittamaan vain aivan pakot-
36210: nouseva määrä alle kouluikäisiä lapsia. Näi- taviin tapauksiin. Monesti on saatu todeta,
36211: den terveydentilan tarkkailusta huolehtivat että lääkärin luona käynti olisi pitänyt suo-
36212: kunnalliset lastenneuvolat. Tilastot v. 1957 rittaa jo aikaisemmin. Tämän laiminlyönnin
36213: osoittavat kuitenkin, että jokaista alle koulu- johdosta hoitokustannukset voivat muodostua
36214: ikäistä lasta kohden on vain 2.5 neuvola- erittäin kalliiksi tai pahimmassa tapauksessa
36215: käyntiä. Tämä käyntien vähälukuisuus joh- sairaus ei ole enää autettavissa.
36216: tuu siitä, että neuvolatoiminnasta nykyisel- Tilannetta vaikeuttaa vielä se, että vain
36217: lään ei ole katsottu olevan sitä hyötyä, mikä harvassa tapauksessa alle kouluikäiset lapset
36218: sillä pitäisi olla varsinkin vauva-asteen jäl- pystyvät itse selvittämään tautinsa oireita.
36219: keen, ottaen huomioon sen valtavan koneis- Jotta tilanteeseen saataisiin ratkaiseva pa-
36220: ton, joka tarkoitusta varten on maassamme rannus, pitäisi alle kouluikäisten lasten olla
36221: luotu. mahdollista aina turvautua lääkäriin huolta
36222: Vakavana epäkohtana on esim. se, että aiheuttavien oireiden ilmetessä ja saada vält-
36223: neuvoloissa ei anneta sairaille lapsille apua tämätön lääkärin- ja poliklinikkahoito mak-
36224: ja onpa suorastaan kielletty tuomasta sai- suttomasti. Olisi syytä harkita, eikö jo ole-
36225: raita lapsia neuvoloihin, vaikka kyseessä ei vaa neuvolaverkostoa voitaisi käyttää apuna
36226: olekaan tarttuva tauti. ja niiden toimintaa tässä mielessä kehittää
36227: Jos neuvolatoiminta olisi kehitetty sellai- ja laajentaa ja ellei näin voitaisi menetellä,
36228: selle asteelle, että se huolehtisi paitsi alle niin jotain muuta mahdollisuutta käyttäen.
36229: kouluikäisten lasten terveydentilan tarkkai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
36230: lusta, myös maksuttomasta lääkärin- ja mah- kunnan l1yväksyttäväksi toivomuksen,
36231: dollisesta poliklinikkahoidosta sairaustapauk-
36232: sissa, niin se varmaan vastaisi paremmin että hallitus tutkituttaisi mahdolli-
36233: tarkoitustaan ja lasten yleinen terveyden- suuksia alle kouluikäisten, vauva-
36234: tilanne maassamme paranisi huomattavasti. astetta varttuneempien lasten maksut-
36235: Lasten käyttäminen yksityisesti lääkärissä tomasta terveydentilan tarkkailusta
36236: tietää suuria lisämenoja perheille ja varsin- sekä sairaustapauksissa lääkärin- ja
36237: kin vähävaraisissa perheissä tällaiset käyn- poliklinikkahoidosta.
36238: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
36239:
36240: Inkeri Virtanen. Hertta Kuusinen.
36241: Eino Tainio. Leo Suonpää.
36242: Elli Stenberg. Irma Torvi.
36243: 812
36244:
36245: VI,32. - Toiv.al. N: o 306.
36246:
36247:
36248:
36249:
36250: Stenberg ym.: Lasten hoitopäivämaksun alentamisesta sai-
36251: raaloissa.
36252:
36253:
36254: E du s kun n a ll e.
36255:
36256: Noin sadan vuoden ajan on hoitopäivä- tokseoo. Suomen Kaupunkiliitto on sillä kan-
36257: maksu valtion sairaaloissa ollut iJ.apsista na!lla, että lapsialennusperiaate pitäisi saat-
36258: alempi kuin aikuisista. V. 1896 määrättiin taa jälleen sairaaloissa voimaan. Se on lähet-
36259: se puoleksi aikuisten maksusta. Tibtä peri- tibnyt asiasta kirjelmän mm. 7. 4. 1960 val-
36260: aatetta on jatkuvasti johdonmukaisesti nou- tioneuvostolle ja 2. 8. 1961 sisäasiainminis-
36261: datettu. Rahan arvon alentumisen johdosta teriölle. Niissä Kaupunkiliitto ehdottaa kes-
36262: on sairaalamaksuja korotettu useinkin, mutta kussairaaloissa suoritettavista maksuista an-
36263: aina on lapsialennus säHytetty viime aikoi- netun asetuksen muuttamista siten, ,että
36264: hin asti. Valtion esimerkkiä seuraten ovat hoirtopäivämaksu lapsesta määrättäisiin puo-
36265: myös kunnat ottaneet sairaaloissaan käytän- leksi aikuisten maksuista". Kaupunkiliitto on
36266: töön saman suuruisen lapsialennU'ksen. perustellut '()hdotustaan mm. sillä, että ,al-
36267: Kun sairaaJalaki astui voimaan v: n 1957 haisilla sairaalamaksuilla on sekä sosiaalipo-
36268: alusta ja sen johdosta annettiin asetus kes- litiikassa etJtä k~ytännössä katsottu olevan
36269: kussairaaloissa suoritettavista maksuista kansan terveyttä edistävä vaikutus. Tämä
36270: (682/56) tuli vanha iJ.apsialennusperiaate koske varsinkin :tulevaa sukupolvea ja siis
36271: myös voimaan kuntainliittojen keskussairaa- lapsia. Kun lasten sairaalahoidosta perittä-
36272: loiden ja yliopistollisten keskussairaaloiden vät maksut ovat riittävän alhaiset, poistuu
36273: osalta. Hoitopäiväimaksuksi määrättiin III se vaara, että vanhemmat lainliulyövät las-
36274: luokassa alle 15 vuotiaista lapsista 200 mk tensa saattamisen sairaalahoitoon tästä aiheu-
36275: ja muista potilaista 400 mk. tuvien kustannusten vuoksi".
36276: Käytettävissä olevioo til.astojen mukaan sai-
36277: V. 1958 tuli yll~ttävä muutos, kun ase- raaloissa olevista alle kouluikäisistä lapsista
36278: tuksilla (382-389/58) kumottiin lapsialennus- on noin 20 % joutunut olemaan hoidossa yli
36279: periaate sairaalamaksujen alalla ja hoitopäi- kuukauden ja noin 10 % yli kolme kuu-
36280: vämaksu määrättiin valtion siviilisairaaQoissa kautta. Kouluikäisten osalta on yli kuukau-
36281: ja keskussairaaloissa III luokassa lapsesta sa- den sairaalassa olleita 25 % ja yli kolme
36282: maksi kuin aikuisesta, nimittäin 600 mk: ksi. kuukautta dlleita 14 %. Mitä pitemmäksi sai-
36283: Lasten sairaalamaksut korotettiin täJten yht- raal81Ssaoloaika muodostuu, sitä enemmän
36284: äkkisesti 200 % :lla. Uusi asetus astui voi- kiirehditään lasta pois maksuvaikeuksien
36285: maan 1 päivänä lokakuuta 1958. vuoksi. Samaan aikaan, kun monissa muissa
36286: Kunnat ovat pyrkineet tulkitsemaan sai- maissa on siirrytty tai pyritään siirtymään
36287: raalalakia siten, että hoitopäivämaksun tu- maksuttomaan sairaalahoitoon, kuljetaan
36288: lee olla myös kunnan sairaaloissa sama kuin meillä tässä suhteessa taaksepäin. Tällaiseen
36289: keSkussairaaloissa. Ne ovat myös korottaneet ei ole mitään syytä, ei edes taloudellisesti,
36290: sairaalamaksuja ja poistaneet lapsiaiJ.ennuk- koska potilaiden hoitopäivämaksut ovat sit-
36291: sen. Vain harvoissa kunnissa on, kuten esim. tenkin vain pieni osa sairaalan kokonaiskus-
36292: Helsingissä, säilytetty lapsilla muirta alem- tannuksista. Tosin meiHäkin on suunnitteilla
36293: mat hoitopäivämaksut. sairausvakuutuslaki ja eduskuntakin käsit-
36294: Kuntien :taholta ei oltu v:aadittu iJ.apsialen- teli sitä edellisillä valtiopäiviillä. Sen toteu-
36295: nusten poistamista. Mm. Maalaiskunta-leh- tuminen voi kuitenkin viedä aikaa paljonkin
36296: dessä (1958 s. 614-615) esitettiin Maalais- ja siksi olisi tämä pieni huojennus lapsipoti-
36297: kuntien liiton paheksuva kanta tähän muu- laille saatava aikaan jo sitä ennen.
36298: VI,32. - Stenberg ym. 813
36299:
36300: Edellä. olevan perusteella ehdotamme edus- loissa ja keskussairaaloissa suoritetta,.
36301: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, vista maksuista annettujen asetusten
36302: muuttamiseksi niin, että lasten hoito-
36303: että hallitus hyhtyisi kiireellisesti päivämaksu määrättäisiin puoleksi ai-
36304: toimenpiteisiin valtion siviilisairaa- kuisten maksusta.
36305: Helsingissä 9 päivämä maaliskuuta 1962.
36306:
36307: Elli Stenberg. Hemming Lindqvist.
36308: Lyyli Koskinen. Toivo Salin.
36309: Irma Torvi. Toivo Niiranen.
36310: Judit Nederström-Lundb. Matti Koivunen.
36311: 814
36312:
36313: VI,33.- Toiv.al. N: o 307.
36314:
36315:
36316: I. Virtanen ym. : Syöpäsairaiden maksuttoman tutkimuksen
36317: aikaansaamisesta.
36318:
36319: Eduskunnalle.
36320:
36321: Maassamme sairastuu syopaan vuosittain ole lakia, jolla tähän voitaisiin velvoittaa.
36322: noin 10 000 henkilöä ja jatkuvassa syöpä- Taloudellisten kustannusten vuoksi monet
36323: hoidossa lasketaan olevan noin 20 000-25 000 aluksi pitkittävät tutkimuksiin menemistä ja
36324: henkilöä. Taudin vakavasta luonteesta antaa myöhemmin hoitoon alistumista. Tämä voi
36325: kuvan esim. se, että v. 1958 kuoli pahan- koitua monelle kohtalokkaaksi tapaukseksi.
36326: laatuisten kasvainten johdosta 6 577 henkeä Varmaan syöpätapausten korkea kuolleisuus-
36327: eli sydän- ja verisuontentautien jälkeen luku on suoraan verrannollinen tutkimusten
36328: eniten. ja hoidon viivästymiseen.
36329: Syöpä ei suinkaan ole parantumaton tauti, V aitiovallan toimesta monessa tapauksessa,
36330: jos ajoissa voidaan taudin varhaistoteamus kuten tuberkuloosin ja eräiden tarttuvien
36331: suorittaa ja potilas saattaa hoitoon. Hoito- tautien vastustamistyössä, on puuttumista
36332: toimenpiteinä on käytetty leikkausmenette- tehty jopa lakiteitse, mutta syövän osalta
36333: lyä, röntgen- ja radiumhoitoa tai näiden yh- torjuntatyö ja hoitomahdollisuuksien luomi-
36334: distelmää. Näillä hoitotoimenpiteillä onkin nen on jäänyt valitettavan suurelta osalta
36335: saavutettu hyviä tuloksia. vapaaehtoisuuden pohjalle.
36336: Sädehoito on vaativien laitteittensa ja ra- Kansalaisille pitäisi luoda myös taloudelli-
36337: diumin kalleuden vuoksi keskitetty muuta- set edellytykset hoidon saamiseen silloin, kun
36338: miin sädehoitolaitoksiin maassamme. Näihin heissä syöpäsairaus on todettu. Missään ta-
36339: on potilaiden saavuttava kautta maan hoitoa pauksessa ei varattomuus tai vähävaraisuus
36340: saamaan, usein pitkienkin matkojen takaa. saisi olla esteenä riittävän varhain suoritetta-
36341: Hoito syöpätapauksissa on pitkäaikainen vaan erikoistutkimukseen saapumiselle eikä
36342: ja potilaat joutuvat olemaan jatkuvan tark- hoidettujen potilaiden määräajoin suoritet-
36343: kailun ja tutkimuksen alaisina viiden vuo- tavien tarkastusten toimeenpanemiselle. Sa-
36344: den ajan. Potilaat joutuvat hoidon kestäessä moin pitäisi kaikille syöpäsairaille taata tie-
36345: matkustamaan sädehoitoon vieraalle paikka- teen viimeisen sanan mukainen hoito mah-
36346: kunnalle ja oleskelemaan siellä laitoshoidossa dollisine lääkkeineen. Tähän seikkaan on val-
36347: tai muutoin. Kummassakin tapauksessa koi- tiovallan asettama komiteakin aikoinaan
36348: tuu tästä. potilaille suuria kustannuksia työ- puuttunut tekemällään esityksellä.
36349: ajan menetyksinä ja varsinaisina hoitomak- Yhteiskunnan oman edun kannalta on
36350: suina. Pitkäaikainen sairaus ja parhaim- syytä entistä suurempaa huomiota kiinnit-
36351: massakin tapauksissa jatkuva epävarmuus tää syöpäsairauteen ja syöpäsairaita talou-
36352: saadun hoidon täydellisesti tervehdyttävästä dellisesti tuettaessa voidaan odottaa myös
36353: vaikutuksesta sekä sairauden mahdollisesti ai- parempia tuloksia syövän torjunnassa.
36354: heuttama täydellinen tai osittainen työky- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
36355: vyttömyys ovat omiaan vaikeuttamaan syöpä- kunnan l1yväksyttäväksi toivomuksen,
36356: potilaiden taloudellista asemaa.
36357: Valistustoimintaa on pyritty suuntaamaan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
36358: siten, että ihmiset hakeutuisivat ajoissa tut- toimenpiteisiin syöpäsairaiden maksut-
36359: kimuksiin ja hoitoon, ainakin heidän saavu- toman tutkimuksen ja sädehoidon ai-
36360: tettuaan määrätyn iän. Maassamme ei tosin kaansaamiseksi.
36361: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
36362:
36363: Inkeri Virtanen. Hertta Kuusinen. Eino Tainio.
36364: Elli Stenberg. Leo Suonpää. Irma Torvi.
36365: 815
36366:
36367: VI,34.- Toiv.al. N: o 308.
36368:
36369:
36370:
36371:
36372: Lahti ym.: Maksuttoman kudosnäytetutkimuksen toteuttami-
36373: sesta syöpätutkimusten yhteydessä.
36374:
36375:
36376: E d u s k u n n a ll e.
36377:
36378: Tilastojen mukaan on syövästä muodostu- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
36379: nut huolestuttava kansantauti. Taudin totea- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
36380: miseksi varhaisessa vaiheessa on kudosnäyt- sen,
36381: teen otto toimenpide, joka voi pelastaa poti- että hallitus tutkisi mahdollisuuksia
36382: laan hänen päästessään ajoissa asianmukai- maksuttoman kudosnäytetutkimuksen
36383: seen hoitoon. Näytteiden otto olisi saatava toteuttamiseksi syöpätutkimusten yh-
36384: maksuttomaksi, eteivät taloudelliset syyt teydessä ja antaisi Eduskunnalle
36385: estäisi tarkastusten suorittamista kylliksi asianmukaisen esityksen.
36386: ajoissa.
36387: Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1962.
36388:
36389: Marja Lahti. Einari Jaakkola. Ale Holopainen.
36390: Sylvi Halinen. Arm.i Hosia. Paula Ruutu.
36391: Heikld Hasu. Hilja Väänänen. Erkki Ryömä.
36392: Esu Niemelä. Veikko Kokkola. Lauri Laine.
36393: Eino Uusitalo. Esa Timonen. T. Saloranta.
36394: Pentti Pekkarinen. Erkki Tuuli. Yrjö Hautala.
36395: Sulo Suorttanen.
36396: 816
36397:
36398: VI,35.- Hemst.mot. N: o 309.
36399:
36400:
36401:
36402: Jungarå m.fl.: Angående avgiftsfri sjukhusvård och avgifts-
36403: fria läkemedel åt kancersjuka. ·
36404:
36405:
36406: T i ll R i k s d a g e n.
36407:
36408: I landet insjuknar årligen ca 10 000 per- rium, där det först efter en måhända lång-
36409: soner i kräftsjukdomar. De flesta av dem varig vistelse konstaterats, att vederbörande
36410: måste underkastas mycket långvarig vård. lider av lungkräfta. Härvid måste patienten
36411: Operationer kompletteras i mera än 60 % av i efterhand erlägga vårdavgift till sanatoriet.
36412: fallen med strålbehandling, varför vårdtiden Detta är ägnat att väcka bitterhet, emedan
36413: för en patient i allmänhet är minst 3 veckor. tuberkulospatienter erhålla avgiftsfri sjuk-
36414: Ett avsevärt antal patienter måste emeller- husvård och emedan de av lungkräfta li-
36415: tid ännu samma år erhålla fortsatt vård. dande inte av eget förvållande kommit i en
36416: Speciellt de kräftpatienter, för vilka förut- sämre ställning än deras kamrater på sana-
36417: sättningarna att bli bättre är svagast, måste toriet. I dessa fall förorsakas också ofta
36418: rentav tillbringa flera månader på sjukhus. onödig irritation, då statens och kommuner-
36419: Långvarig sjukhusvård förorsakar patien- nas bidrag per vårddag för dylika patienter
36420: ten och hans familj en avsevärd ekonomisk skall uträknas.
36421: börda. Ä ven då fortsatt vård meddelas i Då det enligt vår uppfattning ankommer
36422: hemmet, bli utgifterna för mediciner och på staten att hjälpa medborgare, som drab-
36423: skötsel mycket höga. Då det i landet dess- bats av svår sjukdom, vore det enligt vår
36424: utom inte finnes tillräckligt antal sjukhus- åsikt skäligt, att för de i kancer insjuknade
36425: platser för kancersjuka, måste många av skulle anordnas avgiftsfri sjukhusvård så-
36426: dessa skaffa sig nödig strålbehandling i po- lunda, att staten och patienternas hemkom-
36427: likliniker. Härvid stiger kostnaderna för muner skuUe erlägga samma del av de kan-
36428: sjukvården ännu högre än då fråga är om cersjukas sjukhusavgifter som i fråga om
36429: sjukhusvistelse, emedan patienterna då måste tub-sjuka. Likaså borde det kunna vara möj-
36430: inkvarteras på hotell eller resandehem på ligt att på samma sätt finansiera den polikli-
36431: orter, där Cancerföreningen i Finland och niska strålbehandlingen av kräftpatienter.
36432: Cancerstiftelsen ej upprätthåller hjälpsjuk- Vid hemvården av dem borde man åter
36433: hus. Dessutom måste de polikliniskt behand- komma därhän, att de läkemedel, som av det
36434: lade för varje sådan vårdomgång erlägga en sjukhus, där vård senast erhållits, ordinerat
36435: avgift, som icke uppbäres av de på sjukhus- för den kancersjuka, avgiftsfritt kunde givas
36436: avdelningar intagna. Ofta måste de för fort- vederbörande genom sjukhusets förmedling.
36437: satt vård t.o.m. upprepade gånger av privat På grund av vad ovan anförts föreslår vi,
36438: läkare skaffa sig rekommendation för den att riksdagen ville besluta hemställa,
36439: polikliniska vården. att regeringen måtte vidtaga bråds-
36440: Mycket talrika är de fall, då i lungkräfta kande åtgärder för anordnande av av-
36441: insjuknade patienter till följd av orätt giftsfri sjukhusvård och avgiftsfria
36442: diagnos först intagits på tuberkulossanato- läkemedel åt kancersj1tka.
36443: Helsingfors den 9 mars 1962.
36444:
36445: J. A. Jungarå. Grels Teir. Per Laurin.
36446: Alwar Sundell. Carl Olof Tallgren. Kurt Nordfors.
36447: Elis Andersson. Verner Korsbäck. Albin Wickman.
36448: Georg Eriksson. Georg C. Ehrnrooth.
36449: 817
36450:
36451: VI,35. - Toiv.al. N: o 309.
36452: Suomennos.
36453:
36454:
36455:
36456:
36457: Jungarå ym. : Syöpäsairaiden maksuttmnasta sairaa1lahoidosta
36458: j.a maksuttomista lääkkeistä.
36459:
36460: E d u s k u n n a ll e.
36461:
36462: Vuosittain sairastuu maassamme noin rantolaan, jossa mahdol'lisesti vasta pitkäai-
36463: 10 000 henkilöä syöpäsairauksiin. Useimmat kaisen oleskelun jälkeen todetaan:kin asian-
36464: joutuvat varsin pitkäaikaiseen hoitoon. Yli omaisen potevan keuhkosyöpää. Tällöin on
36465: 60% :ssa tapauksista liittyy leikkauksiin sä- potilaan suoritettava hoitomaksunsa paran-
36466: dehoitokäsittely, joten potilaan hoitoaika kes- tolalle jälkeenpäin, mikä on omiaan herättä-
36467: tää yleensä vähintään 3 viikkoa. Huomatta- mään katkeruutta, koska tuberkuloosipotilai-
36468: van potilasmäärän on kuitenkin saman vuo- den sairaanhoito on maksutonta ja koska
36469: den kuluessa saatava lisähoitoa. Varsinkin keuhkosyöpää potevat ilman omaa syytään
36470: sellaisten syöpäpotilaiden, joiden parantumis- joutuvat tällöin huonompaan asemaan kuin
36471: mahdollisuudet ovat he~koimmat, on vietet- toverinsa samassa parantolassa. Tällaisissa ta-
36472: tävä suorastaan useita kuukausia sairaalassa. pauksissa tuottaa usein tarpeetonta kiusaa
36473: Pitkäaikainen sairaanhoito aiheuttaa poti- myös se, miten valtion ja kuntien avustus
36474: laalle ja hänen perheelleen huomattavan ta- hoitopäivältä on mainitunlaisten potilaiden
36475: loudellisen rasituksen. Vieläpä siUoin:kin, kun kohdalla laskettava.
36476: jatkohoito tapa:htuu kotona, tulevat lääke- ja Koska käsityksemme mukaan vaikeiden
36477: hoitomenot varsin suuriksi. Kun maassa ei sairauksien kohtaamien kansalaisten autta-
36478: sitä paitsi ole sairaaloissa tarpeeksi sairas- minen kuuluu va:ltiOIHe, olisi mielestämme
36479: paikkoja syöpäpotilaita varten, on heistä kohtuullista, että valtio ja potilaiden kotikun-
36480: useiden käytävä poliklinikoissa saamassa sä- nat suorittaisivat syöpäsairaiden kohda:lla sa-
36481: dehoitoa. Tällöin hoitokustannukset muodos- man osuuden kuin tuberkuloosisairaidenkin
36482: tuvat kalliimmiksi kuin jos kysymyksessä ollessa kysymyksessä. Polikliininen säde-
36483: olisi sairaa:lassaolo, koska potilaiden on silloin hoitokäsittely pitäisi myös voida rahoittaa sa-
36484: asuttava hotellissa tai matkustajakodissa ma:lla tavalla. Heidän kotihoidossaan taasen
36485: parkkrukunnilla, joissa Suomen Syöpäyhdistys olisi päästävä siihen, että sen siraalan, jossa
36486: ja Syöpäsäätiö · eivät ylläpidä apusairaalaa. . potilas viimeksi sai hoitoa, syöpäpotilaalle
36487: Lisäksi on poliklinikkaikäsittelyssä olevien määräämiä lääkkeitä voitaisiin antaa asian-
36488: suoritettava jokaisesta tuollaisesta hoitokäyn- omaiselle maksuttomasti sairaalan välityk-
36489: nistä ma:ksu, jollaista sairaalassa olevilta ei sellä.
36490: peritä. Heidän on myös jatkuvaa hoitoa saa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
36491: dakseen monasti hankittava yksityisläälkäriltä eduskunnan hyväksyttävälksi toivomuksen,
36492: aina uudelleen suositus polikliinista hoitoa
36493: varten. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
36494: Lukuisia ovat ne tapaukset, joissa keuhko- toimenpiteisiin maksuttoman sairaala-
36495: syöpään sairastuneet potilaat väärän diag- hoidon ja maksuttomien lääkkeiden
36496: nosin johdosta otetaan ensin tuberkuloosipa- järjestämiseksi syöpäsairaille.
36497: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
36498:
36499: J. A. Jungarå. Grels Teir. Per Lauren.
36500: A1war Sundell. Carl Olof Tallgren. Kurt Nordfors.
36501: Elis Andersson. Verner Korsbäck. Albin Wickman.
36502: Georg Eriksson. Georg C. Ehrnrooth.
36503: 103 E 219/62
36504: 818
36505:
36506: VI,36. - Toiv.al. N: o 310.
36507:
36508:
36509:
36510:
36511: Timonen ym.: Määrärahasta metsätyöntekijäin terveyskysy-
36512: myksiä koskevaan tutkimukseen.
36513:
36514:
36515: E d u s k u n n a 11 e.
36516:
36517: Eduskunnan myönnettyä v: n 1962 tulo- män, olisi sen terveydenhoitoon ja siihen
36518: ja menoarviossa 1 milj. mk:n määrärahan liittyvien työkyvyn edistämiseen ja säilyttä-
36519: metsätyöntekijöiden terveyskysymyksiä kos- misen turvaamiseksi saatava aikaan tutki-
36520: kevaan tutkimukseen, on jo nyt tutkimuk- muksiin perustuva yhtenäinen ja tehokas jär-
36521: sen alkuvaiheessa käynyt ilmeiseksi, että se jestelmä. Sitä silmälläpitäen olisi välttämä-
36522: tulee vaatimaan useiden vuosien tiiviin työs- töntä, että hallitus kiinnittäisi asiaan entistä
36523: kentelyn ja että sen piiriä on tarkoituksen- enemmän huomiotaan ja esittäisi sitä varten
36524: mukaisuuden vuoksi laajennettava. Paitsi tähän mennessä esiintulleiden seikkojen pe-
36525: metsätyöntekijöiden yleistä terveydentilaa, rusteella tarvittavat määrärahat ja toimenpi-
36526: olisi voitava selvittää mm. tuberkuloosin ja teet.
36527: reuman esiintyminen heidän keskuudessaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
36528: samoinkuin selkäsairaudet, niiden syyt, en- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36529: nakkoehkäisy ja kuntouttaminen sekä koneel- muksen,
36530: listamisesta, ennen kaikkea moottorisahojen
36531: lisääntyvästä käytöstä aiheutuvat erilaiset että hallitus ottaisi vuoden 1963
36532: terveydelliset ongelmat. tulo- ja menoarvioesitykseen 3 000 000
36533: Kun mi:ltsätyöntekijakunnan voidaan pe- markan määrärahan käytettäväksi met-
36534: rustellusti katsoa muodostavan koko elinkei- sätyöntekijäin terveyskysymyksiä kos-
36535: noelämän ja erityisesti vientiteollisuuden kevaan tutkimukseen.
36536: kannalta tärkeässä perusasemassa olevan ryh-
36537: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
36538:
36539: Esa Timonen. Uuno Voutilainen. Matti Liinamaa.
36540: Pentti Pekkarinen. Eino Ojajärvi. Reino Karpola.
36541: Eino Uusitalo.
36542: 819
36543:
36544: VI,37.- Toiv.al. N:o 311.
36545:
36546:
36547:
36548:
36549: Väänänen ym.: Verenvuototautisten lääkintähuollon, ammat-
36550: tikoulutuksen ja työhuollon kustannusten maksamisesta
36551: valtion varoista.
36552:
36553:
36554: E d u s k u n n a 11 e.
36555:
36556: Verenvuototauti eli hemofilia aiheut,taa tia sairastavan huollon tarpeeseen. Taudin
36557: henkisiä kärsimyksiä ja usein ylivoimaisia perinnöllisen luonteen vuoksi on mo~essa ta-
36558: taloudellisia rasituksia niille perheille, joissa pauksessa samassa perheessä useita täimän
36559: tällainen vuototaipumus sukupuol,een kytket- taudin alaisia. Tä!llainen perhe ei kykene yk-
36560: tynä periytyy väistyvänä ominaisuutena. Vä- sin kantamaan taudin aiheuttamaa taloudel-
36561: häisestäkin syystä, pienestä naamnus:ta, ham- lista rasitusta.
36562: paanJähdöstä tai nenän verenvuodosta saat- Kun ei vielä ole lakia, joka ottaisi huomi-
36563: taa a:ilheutua kuolema, eoHei pikaista apua ole oon verenvuototaudin erikoisaseman, olisi
36564: saatavissa. Kun tällaisissa t8jpauksissa on kii- toivottavaa, että lainsäädännöllisin toimenpi-
36565: reellisesti pitkienkin taipaleiden takaa etsit- tein voitaisiin lievittää verenvuototautisten
36566: :tävä apua suurista sairaaloista, tuottavat henkilökohtaisia kärsimyksiä ja taloudellista
36567: matkakustannukset ja sairaalaihoito ylivoi- hätää.
36568: maisia taloudellisia rasituksia erityisesti vä- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
36569: häivaraisille perheille. Tämän lisäksi vaatii eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36570: jatkuva varuillaandlo ja sairaan hoito eri-
36571: tyistä sielullista kestokykyä. Väihävaraisten että hallitus antaisi lakiesityksen,
36572: kuntien sosiaalihuollon kannalta muodostaa jonka mukaan valtion varoista mak-
36573: verenvuototauti omam: vakavan ongelrmansa. settaisiin verenvuototautisten tarvitse-
36574: Jatkuva invalidisoituminen ja usein toistu- ma lääkintähuolto, ammattikoulutus
36575: vat sairaalassa olot saattavat verenvuototau- ja työhuolto.
36576: Helsingi.ssä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
36577:
36578: Hilja Väänänen. Yrjö Hautala.
36579: Hertta Kuusinen. Vilho Leivonen.
36580: Urho Kähönen.
36581: 820
36582:
36583: VI,38. - Toiv.al. N: o 312.
36584:
36585:
36586:
36587:
36588: Koivisto ym.: Sairaalapaikkojen käytön ohjaamisesta valta-
36589: kunnan väestön sairaanhoidollisen tarpeen mukaisesti.
36590:
36591:
36592: E d u s k u n n a ll e.
36593:
36594: Tammikuun 20 päivänä 1956 annetun sai- Yliopistoldinikkojen luovutuksella siirret-
36595: raalalain (49/56) 18 § : n mukaan keskus- tiin huomattava osa ja niiden joukossa kaikki
36596: sairaalapiiriin kuuluvalla kunnalla on oikeus valtakunnan harvinaisempien spesiaalialojen
36597: käyttää sairaalaa kuntien omistamien hoito- hoitopaikat Helsingin ja Turun yliopistolli-
36598: paikkojen lukumäärän keskinäisessä suhteessa. sille keskussairaalapiireille ja siis pääosal-
36599: Keskussairaalaan otetaan hoidettavaksi ensi- taan näiden seutujen asukkaiden käyttöön.
36600: sijaisesti niitä sairaita, joilla on jäsenkun- Koko muun Suomen väestölle, jota sentään
36601: nassa laillinen kotipaikka tai joiden puolesta on moninkertainen määrä, jäi siis vain 15%
36602: jäsenkunta on antanut maksusitoumuksen. hoitopaikoista, paitsi Helsingin yliopistolli-
36603: Milloin potilaan sairauden laatu tai muu sen keskussairaalan osalta v: een 1963 saakka
36604: seikka niin vaatii, keskussairaalaan on otet- 25 % kuntainliiton omistamista hoitopai-
36605: tava muitakin kuin edellä tässä pykälässä koista. Mitä taas yliopistojen omiin vähäisiin
36606: mainittuja potilaita. Alue- ja paikallissairaa- hoitopaikkoihin tulee, on huomattava, että
36607: loiden potilaiden otosta sairaalaan ei laissa niiden käytön tulee määräytyä yliopisto-ope-
36608: ole mitään määräyksiä. . tuksen ja tieteellisen tutkimuksen vaatimus-
36609: Kesäkuun 15 päivänä 1956 yliopistollisista ten mukaisesti.
36610: keskussairaaloista annetun lain (392/56) 11 Yliopistollisissa keskussairaaloissa olevia
36611: §: ssä on muutoin samat määräykset kuin harvinaisempia erikoisosastoja ei ole missään
36612: keskussairaaloista siltä osin, jotka eivät ole muissa jo valmistuneissa keskussairaaloissa,
36613: yliopiston omistamia hoitopaikkoja, paitsi mistä johtuen näidenkin alueiden potilaiden
36614: että yliopistollisen keskussairaalapiirin ulko- on näissä tapauksissa pakko turvautua yli-
36615: puolelta voidaan sairaalaan ottaa potilaita, opistollisiin keskussairaaloihin. Keskussairaa-
36616: milloin potilaiden sairauden Jaatu yliopisto- laverkosto maassamme on vasta alussaan, vii-
36617: opetuksen näkökohdat tai muu seikka välttä- meisten keskussairaaloiden valmistuessa ny-
36618: mättä vaatii, enintään viisitoista sadalta näi- kyisellä rakennusvauhdilla vasta tämän vuosi-
36619: den kuntien hoitopaikkojen lukumäärästä. tuhannen lopulla. Esimerkiksi sairaalalain
36620: Keskussairaalalain liittohallitukset ovat 3 §: n edellyttämiä tartuntatautiosastojen
36621: kuitenkin ryhtyneet tulkitsemaan sairaalalain hoitopaikkoja ei ole vielä aloitettukaan ra-
36622: määräyksiä siten, että vain ohjesäännön ns. kentaa mihinkään keskussairaalaan. Yleissai-
36623: hätäpykälän edellyttämissä tapauksissa kes- raalapaikkojen määrät eri keskussairaalapii-
36624: kussairaalapiirin ulkopuolelta oleva potilas reissä ja eri osissa maatamme vaihtelevat
36625: voidaan ottaa sairaalaan. hyvin suuresti asukaslukuun nähden. Esi-
36626: Yliopistolliset keskussairaalat luovutettiin merkiksi Uudenmaan keskussairaalapiirissä
36627: kuntainliitoille useita vuosia ennen lain edel- oli v. 1957 yleissairaalapaikkoja 1 000 asu-
36628: lyttämää määräaikaa. Helsingin yliopistolli- kasta kohden 4.8, mutta esim. Seinäjoen pii-
36629: sen keskussairaalan luovutussopimukseen otet- rissä vain 2.5 potilaspaikkaa. Spesiaalipaik-
36630: tiin määräys, että laissa edellytetyn 15 % :n kojen kohdalla on vielä huomattavasti suu-
36631: asemasta viiden lähinnä seuraavan vuoden rempi ero eri läänien kesken.
36632: aikana sairaalaan voidaan ottaa enintään Erityisesti sinä aikana, jolloin keskussai-
36633: 25 % ulkopuolisia potilaita. raalaverkostoa maahamme luodaan, täytyisi
36634: VI,38.- Koivisto ym. 821
36635:
36636: yhteiskunnan voida turvata koko Suomen tannuksia, mutta alue- ja paikallissairaaloi-
36637: kansalle asuinpaikasta riippumatta yhtäläi- den hoitaessa ulkokuntalaisia potilaita näiden
36638: nen oikeus saada sairauksiinsa lääketieteen sairaaloiden omistajakunnille tulee taloudel-
36639: vaatimusten mukaista sairaalahoitoa. Jos lain lista tappiota. Tämäkin epäkohta olisi kor-
36640: tahi ohjesääntöjen pykälät ovat potilaiden jattava, koska myös näiden sairaaloiden pi-
36641: asianmukaisen sairaanhoidon esteenä, niitä täisi auttaa niiden naapuri- ym. kuntien
36642: täytyy voida muuttaa. Tätä vaatii yhteiskun- potilaita, joilla omissa sairaaloissaan ei ole
36643: nallinen oikeudenmukaisuus. mahdollisuutta saada sairautensa vaatimaa
36644: Ilmeisesti sairaalalain ja yliopistollisen asianmukaista hoitoa.
36645: keskussairaalalain määräykset eivät ole kyl- Sairaalalain ja yliopistollisen keskussairaa-
36646: lin selviä eivätkä senvuoksi riittävästi tur- lalain määräyksiä olisi tämän vuoksi muu-
36647: vaa ulkokuntalaisten potilaiden hoitoonpää- tettava siten, että ne lääketieteellisessä kii-
36648: syä sairaaloihin, koska mm. eräiden keskus- reellisyysjärjestyksessä velvoitttaisivat jo val-
36649: sairaaloiden johdon taholta on kielletty lää- miina olevia sairaaloita hoitamaan myös niitä
36650: kärikuntaa ottamasta ulkokuntalaisia poti- potilaita, joilla omissa sairaaloissaan ei ole
36651: laita sairaalaan muissa kuin ns. hätätapauk- mahdollisuutta saada asianmukaista hoitoa
36652: sissa. Kunnanlääkärien ja sairaalalääkärien ja että ko. sairaalat saisivat tästä hoidosta
36653: valitusten johdosta lääkintöhallituksenkin on yleisistä varoista riittävän ylimääräisen kor-
36654: ollut pakko puuttua näihin sairaalalain 18 vauksen.
36655: §: n säädösten kanssa selvästi ristiriidassa Edellä lausutun perusteella kunnioittaen
36656: oleviin määräyksiin. esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36657: Sairaalalain 19 § : n 1 momentin mukaan muksen,
36658: keskussairaalapiirin ulkopuolelta olevan poti- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36659: laan hoitopäivämaksu ja sairaalan hoitopäi- sairaalapaikkojen käytön ohjaamiseksi
36660: vää kohti lasketun käyttötalousmenon väli- valtakunnan väestön sairaanhoidollisen
36661: nen erotus maksetaan valtion varoista. Sen- tarpeen mukaiseksi, ja että niille poti-
36662: sijaan alue- ja paikallissairaaloissa hoidetta- laille, joilla omassa sairaalapiirissään
36663: vista ulkopuolisista potilaista suoritettavasta ei ole mahdollisuutta saada sairautensa
36664: ylimääräisestä korvauksesta ei ole olemassa vaatimaa asianmukaista hoitoa, anne-
36665: määräyksiä. On siis todettava, että keskus- taan nykyistä paremmat mahdollisuu-
36666: sairaalapiirien jäsenkunnille sairaalan vuode- det käyttää hyväkseen niiden sairaa-
36667: osastoilla hoidetuista ulkokuntalaisista poti- loiden hoitomahdollisuuksia, jotka hoi-
36668: laista ei ensin mainituille aiheudu lisäkus- don voivat antaa.
36669: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
36670:
36671: Erkki Koivisto. Aapo Seppälä.
36672: Reino Ala-Kulju. Markus Niskala.
36673: Matti Raipala. Mikko Asunta.
36674: A. F. Airo. Akseli Paarm.an.
36675: 822
36676:
36677: VI,39. - Toiv.al. N: o 313.
36678:
36679:
36680:
36681:
36682: Stenberg ym.: Keskttssairaalaksi muutetun valtion sairaalan
36683: peruspalkkaisten viran tai toimen haltijain aseman järjes-
36684: tämisestä.
36685:
36686:
36687: E d u s k u n n a ll e.
36688:
36689: Viran tai toimen haltijain oikeuksista ja suunnitelmien mukaan loputkin läänin- ym.
36690: velvollisuuksista, kun virka tai toimi lakkau- valtion sairaalat siirretään kuntainliittojen
36691: tetaan, v. 1931 annetun lain (182/31) mu- omistukseen mahdollisimman pian, tulee lak-
36692: kaan lakkautusprulkalla oleva on velvollinen kautuspalkkalaisten sijoitus mahdottomaksi.
36693: valtiolta vastaanottamaan hänelle soveltuvan Päinrvastoin sijoi:tettavien määrä vain lisään-
36694: peruspa1kkaisen viran tai toimen. Kunnal- tyy.
36695: lista virkaa tai tointa lakkautuspalkalla oleva T~llä hetkellä on lääki.ntöha1lituksen alai-
36696: sitävastoin ei ole velvollinen vastaanotta- sia viran ja toimen haltijoita lakkautuspal-
36697: maan. Jos häm vapaaehtoisesti selQaisen ottaa kalla noin 1000 (v. 1960 826), mikä määxä
36698: vastaan, pysyy hän edelleen valtion lakkau- lisäämtyy jäljellä olevien valtion sairaaloitten
36699: tuspalkkalaisena, mutta lakkautUSipalkan pi- siirtyessä kuntainliitolle. Vaikka suurin osa
36700: dättämisestä annetun lain (789/44) nojalla sairaaloiden henkilökunnasta onkin jäänyt
36701: lakkautuspalkka häneltä pidätetään. hoitamaan virkaansa tai toiniaan sairaalan
36702: V. 1952 annettiin mieHsairaalalaki, jolla val- omistajain muuttuessa, ei ole ensinkään var-
36703: tion sairaalat päätettiin luovuttaa kuntain- maa, että se tulee jatkumaan, eikä lakkau-
36704: liittojen omistukseen keskusmielisairaaloiksi. tuspalkkalaki ole selvä siinä suhteessa, et-
36705: V. 1956 annettu sairaalalaki ja laki yliopis- teikö valtio voi joutua maksamaan lakkautus-
36706: tollisista keskussairaaloista ovat pohjana val- palkkaa taannehtivastikin, vieläpä uuteen
36707: tion yleisten sairaaloitten il.opettamiseHe. Pait- virkaan :tai ooimeen siirtyneillekin.
36708: si jo vaJlmistuneita keskussairaaloita on kun- Lakkautuspalkalla oleva viran tai toimen
36709: tainliittojen hallintaan siirretty myös Hel- haltija pysyy lain mukaan vailtion palveluk-
36710: singissä, Oulussa ja Turussa olevat valtion sessa ja hänellä on samat oikeudet kuin vi-
36711: sairaalat. Näitä toimenpiteitä suoritettaessa, ran ja toimen haltijalla yleensä. Niinpä hän
36712: samoin kuin lakeja laadittaessakin, on koko- on oikeutettu lukemaan eläkevuosikseen myös
36713: naan jätetty huomioon ottamatta se seikka, lakkautuspalkalla oloa:jan. Säädetyn eläkeiän
36714: että näiden sairaalain peruspalkkaiset viran saavutettuaan hän on oikeutettu saamaan
36715: ja toimen ihaltijaJt ovat lain mukaisesti j·ou- valtiolta virkamieseläkelain mukaisen eläk-
36716: tuneet ilakkautusparkahle, ellei heitä siirretä keen. Eläke-edut voivat tulla kahdenkertai-
36717: muuhun vastaavaan virkaan. Kunnallisen siksi, jos häm saa eläkeoikeuden myös palve-
36718: keskussairaalan vi·rkaa he eivät ole velvolliset luksestaan kunnallisessa sairaalassa.
36719: vastaaoottamaan. Koska sairaalalaitosta koskevia lakeja laa-
36720: Jos lakkautuspalkalle asetettu on alun dittaessa ei ole huomioitu edellä esitettyjä
36721: perin kieltäytynyt ryhtymästä keskussairaa- seikkoja, ehdotamme eduskunnan hyväksyt-
36722: lan palvelukseen tai jos hän myöhemmin :tä>väksi toivomuksen,
36723: eroaa tällaisesta palveluksesta, valtio voi voi-
36724: massa olevien säännösten nojalla ryhtyä toi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
36725: menpiteisiin hänen sijoittamisekseen aiooas- toimenpiteisiin valtion sairaaloiden pe-
36726: taan valtion sairaaloihin. Koska valtion omis- ruspalkkaisten viran ja toimen halti-
36727: tuksessa ei enää ole montakaan sairaalaa ja jain oikeuksien ja velvollisuuksien jär-
36728: lääkintöhallituksen sekä sisäasiainministeriön jestämiseksi, kun sairaala on muutettu
36729: Vl,39. - Stenberg ym. 823
36730:
36731: tai muutetaan keskussairaalaksi tai tarpeettomaksi uuden keskussairaalan
36732: keskusmielisairaalaksi taikka kun sai- perustamisen vuoksi.
36733: raalan toiminta lopetetaan sen tultua
36734: Helsingissä 9 päivänä maa1iskuuta 1962.
36735:
36736: Elli Stenberg. Judit Nederström-Lunden.
36737: Irma Torvi. Hemming Lindqvist.
36738: Lyyli Kosldnen. Toivo Salin.
36739: Matti Koivunen. Toivo Niiranen.
36740: 824
36741:
36742: VI,40.- Toiv.al. N:o 314.
36743:
36744:
36745:
36746:
36747: Suosalo ym.: Lapin keskussairaalan rakentamisesta.
36748:
36749:
36750: E d u s k u n n a ll e.
36751:
36752: Lapin lääninsairaalassa vallitsevan ahtau- Asia koskee koko laajaa Lapin maakuntaa,
36753: den vuoksi on kysymys Lapin keskussairaalan missä etäisyydet ovat suuret. Metsätyömaat
36754: perustamisesta vuosi vuodelta yhä vain kär- ja voimalaitosrakennukset sekä kehittyvä VUO-
36755: jistynyt. Sairaala sijaitsee tontilla, jonka riteo'l.lisuus sitovat huomattavia työntekijä-
36756: suuruus on vain 2 ha. Lisäaluetta ei laitoksen rymiä läänin alueella muuallakin. Väestön-
36757: välittömästä läheisyydestä ole saatavissa, jo- lisäys Lapin läänissä on suurin maassamme.
36758: ten nykyisen lääninsairaalan 'Laajentamista Väestöpoliittisen tutkimuslaitoksen laskelmien
36759: keskussairaalaksi ei voida käytännössä toteut- mu'kaan vv. 1951-1970 se nousee Lapissa
36760: taa. 43-59 %:iin sen oltua koko maassa keski-
36761: Suunnitelmien mukaan pitäisi Lapin kes- määrin 23 %. Näistäkin syistä sairaanpaik-
36762: kussairaalan rakentaminen aloittaa vasta v. kojen tarve jatkuvasti lisääntyy.
36763: 1975. Jos tätä ohjelmaa noudatetaan, johtaa Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
36764: se siihen, että kuolleisuus Lapissa tulee lähi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36765: vuosina huomattavasti kohoamaan sairaan-
36766: sijojen ja hoitopaikkojen puutteessa. Vaikka että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
36767: Lapin lääninsairaalan laajennussuunnitelma- toimenpiteisiin Lapin läänin keskus-
36768: kin toteutetaan, jää sairaansijojen vajaus sairaalan rakentamiseksi.
36769: senkin jälkeen huomattavaksi.
36770: Helsingissä 12 pwivänä maaliskuuta 1962.
36771:
36772: Vilho Suosalo. Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso.
36773: 825
36774:
36775: Vl,41. - Toiv.al. N: o 315.
36776:
36777:
36778:
36779:
36780: Tainio ym.: Kemin yleisen sairaalan lisärakennuksen raken-
36781: nustöiden aloittamisesta.
36782:
36783:
36784: E d u s kun n a B e.
36785:
36786: Kemin yleinen sairaala valmistui v: n 1940 masti olemaan puutteellista, vaikka henkilö-
36787: alussa 96-paikkaisena. Sairaalassa jouduttiin kunta kaikella tarmollaan pyrkii täyttämään
36788: hoitamarun kuitenkin jatkuvasti 120, jopa nykyaikaisen sairaallihoidon asettamat tehtä-
36789: 130 potilasta, koska potilaspaikoista sairaa- vät. Näiden tilojen puuttumisen johdosta
36790: lan alueella oli huutava puute. Tästä syystä sairaalan toimi:nJtaa ei voida muutenkaan te-
36791: ja koska Kemissä v: st81 1948 alkaen on talvi~ hostaa.
36792: sin esiintynyt runsaasti työttömyyttä, valtion Alkuperäisen suunnitelman mukaan sai-
36793: toimesta on työttömyysvaroin rakennettu raalarakennukseen liittyy lisäsiipi, johon voi-
36794: asuntolat lääkär-eille, sairaanhoitaji:Ue ja ta- taisiin sijoittaa röntgenosasto, 'laboratorio ja
36795: loushenkilökunnalle. Täten sairaalaraken- poliklinikka sekä lisäksi taloustilat. V: n 1961
36796: nuksesta vapautuneista asunnoista on kun- talousarvioon eduskunta ottikin 10 milj.
36797: nostettu lisää potilaspaikkoja niin, että sai- mk:n määrärahan tämän lisätilan suunnitel-
36798: raalassa on nyt 160 sairaansijaa. mien ja piirustusten laatimista val'lten. Lisä-
36799: Sairaspaikkojen tarvetta ei kuitenkaan ole siiven rakentaminen on kuitenkin edelleen
36800: tyydytetty näillä laajennustoimenpiteillä. [Y'kkääntynyt. Kun Kemissä kuluvanakin tal-
36801: Lääkintöhallituksen laskelmien mukaan sai- vena on esiintyieyt työttömyyttä, olisi tämä
36802: raalan alueelta tarvittaisiin n. 200 lisäpaik- lisäsiiven rakennustyö myös sen torjumisen
36803: kaa. Alunperin olikin tarkoitus laajentaa kannalta vällttämätön.
36804: sairaalaa siten, että se käsittäisi sisätautien, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
36805: naistentautien, synnytys- ja lastenosastot. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksoo,
36806: Jotta yleinen sairaala voisi toimia nykyi-
36807: selläänkin täydellä teholla, pitäisi sitä laa- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
36808: jentaa niin, että siihen saataisiin pikaisesti toimenpiteisiin Kemin yleisen sairaa-
36809: ainakin röntgenosasto, laboratorio ja polikli- lan lisärakennuksen rakennustöiden
36810: n:ikka. EiJJlei tätä puutetta saada ensi tilassa aloittamiseksi.
36811: poist~tuksi, sairaalan: toiminta tulee ehdotto-
36812:
36813: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
36814:
36815: Eino Tainio. Vilho Suosalo. Anna-Liisa Tiekso.
36816:
36817:
36818:
36819:
36820: 104 E 219/62
36821: 826
36822:
36823: VI,42. - Toiv.al. N: o 316.
36824:
36825:
36826:
36827:
36828: Juntunen ym.: Määrärahasta Suomussalmen kunnansairaalan
36829: rakentamiseen.
36830:
36831:
36832: E d u s k u n n a ll e.
36833:
36834: Suomussalmen kunnansairaala kuuluu nii~ van sairaalan: toimintaa jouduttaisi keskeyt-
36835: hin entisiin ailuesairaaloiliin, jotka v. 1951 tämään.
36836: säädetyllä lailla luovutettiin kuntien hallin- Suomussalmen kunnan heikko taloudelli-
36837: toon. Useat näistä sairaaloista ovat joko nen asema ja suuret rakennus- ja tievelvoit-
36838: uudeNeen rakentamalla tai perusteellisesti teet eivät kuitenkaan salli rakentamistöiden
36839: kunnostamaila saatettu tyydyttävään kun- aloittamista kunnan omin V3iroin, ennenkuin
36840: tO<ID. Suomussalmen kunnansairaalan koh- valtionavustuksen saaminen rakennustyöhön
36841: dalla tilanne kuitenkin on kestämätön. Sai- on V3irmistettu. Koska edellämainituista syis-
36842: raalarakeilJlJUkset on ralmnnettu välittömästi tä rakennustöiden aloittamisella on kiire, ja
36843: sotien jälkeen sen ajan heikoista rakenrms- koska sairaala kuuluu entisiin, köyhillä ja
36844: tarvikkeista, ja v. 1960 lääkintöhallituksen harvaanasutuilla seuduilla oleviin aluesairaa-
36845: toimesta. suoritetussa tutkimuksessa rBiken- loihin, j'Oiden rakentamiseen ja peruskorja-
36846: nukset onkin ·todettu korjauskelvottomiksi ja uksiin on valtio osallistunut sairaalalain
36847: tarkoitustaan vastaamattomiksi. Varsinkin määräyksiä huomattavasti suuremmalla avus-
36848: pesula-, kuivaus-, sauna- ym. taloustilat ovat tuksilla, pidämme välttärrnättömänä, että riit-
36849: jo tällä hetkellä täysin käyttökelvottomBit. täivän suuri valtionavustus tarkoitukseen en-
36850: Suomussalmen kunta on ryhtynyt toimen- si tilassa myönnetään.
36851: piteisiin uuden kunnansairaalan rakentami- Edelläesitetyn perusteella esitämme edus-
36852: seksi. Laaditun huonetilaohjelman mukaan, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36853: jonka liiäkintöhallitus on vahvistanut syk-
36854: syllä v. 1961, sairaalasta tulee 40 potilaspaik- että hallitus ottaisi vuoden 1963
36855: kaa käsittävä paikallissai-raala tarvittavine tulo- ja menoarvioesitykseen 120 mil-
36856: poliklin.ikka-, talous- ja aputiloineen sekä joonan markan määrärahan myönnet-
36857: henkilökunnan asuntoineen. Luonnospiirus- täväksi valtionavustuksena Suomussal-
36858: tukset ovat parhaillaan laadittavana, ja men kunnansairaalan rakentamista
36859: rakennustö~hin tulisi päästä mahdollisimman varten.
36860: pian, ettei kaukana asutuskeskuksista toimi-
36861: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
36862:
36863: Eero Juntunen. Matti Kekkonen.
36864: 827
36865:
36866: VI,43.- Toiv.aJ. N: o 317.
36867:
36868:
36869:
36870:
36871: Juntunen ym.: Määrärahasta Suomussalmen 1 kunnanlää-
36872: kärin virkatalon rakentamiseen.
36873:
36874:
36875: E d u s k u n n a l1 e.
36876:
36877: Suomussalmen kunnassa on kaksi kunnan- koska siitä ratkaisevasti riippui viranhaltijan
36878: lääkäriä, joiden lainmukaisiin palkkaetuihin pysyminen kunnassa. Lääkärin talo, joka on
36879: kuuluu kunnollinen virka-asunto. Kunta on nyt ulkopuolisia pienehköjä viimeistelytöitä
36880: ollut pakotettu hoitamaan kunnanlääkärien vaille valmis, luovutettiin käyttöön v: n 1961
36881: asunto- ja vastaanottotilojen rakentamisen lopussa, ja on se tähän mennessä tu1lut mak-
36882: siten, että välttämätön lääkärinhoidon saanti samaan 15 098 233 mk Valtionapua tarkoi-
36883: syrJaiSessä, harvaanasutussa kunnassa on tukseen on anottu, mutta kuluvan vuoden
36884: voitu mahdol'l.isimman hyvin turvata. Näiden tulo- ja menoarviossa sitä ei ole myönnetty.
36885: samoinkuin muidenkin lakisääteisten velvoit- Koska Suomussalmen kunnan taloudellinen
36886: teiden täyttäminen on kuitenkin saattanut asema on erittäin vaikea ja koska harvaan-
36887: vähävaraisen kunnan talouden vaikeaan ase- asutun syrjäseutukunnan kaåkkien lakisää-
36888: maan. teisten velvoitteiden täyttäminen tuottaa kun-
36889: Suomussalmen kunta on rakentanut toista nan maksukykyyn verrattuna suhteettoman
36890: kunnanlääkäriä varten virka-asunnon ja vas- suuria kustannuksia, pidämme tarp·eellisena
36891: taanottotilat vv. 1957-58, ja rakennuskus- vähintään 10 milj. mk: n valtionavustuksen
36892: tannukset olivat yhteensä 16 159 135 mk, myöntämistä esitettyyn tarkoitukseen.
36893: josta summasta kunta on saanut valtionapua Edelläesitetyn perusteella esitämme kun-
36894: v. 1961 7 milj. mk. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36895: Ensimmäinen kunnanlääkäri asui aikaisem- muksen,
36896: min entisessä aluelääkärin virka-asunnossa, että hallitus ottaisi vuoden 1963
36897: joka ei kuitenkaan täyttänyt Suomen Lää- tulo- ja menoarvioesitykseen 10 000 000
36898: käriliiton kunnanlääkärin virka-asuunolle markan määrärahan myönnettäväksi
36899: asettamia vaatimuksia. Näinol'len kunta joutui valtionavustuksena Suomussalmen kun-
36900: rakentamaan virka-asunnon ja vastaanotto- nan 1 kunnanlääkärin virkatalon ra-
36901: tilat myös ensimmäiselle kunnanlääkärille, kentamiseen.
36902: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
36903:
36904: Eero Juntunen. Matti Kekkonen.
36905: 828
36906:
36907: VI,44. - Toiv.al. N: o 318.
36908:
36909:
36910:
36911:
36912: Flinck ym.: Sairaanhoitohenkilökunnan koulutuksen lisää-
36913: misestä.
36914:
36915:
36916: Eduskunnalle.
36917:
36918: Maamme sairaalalaitos on voimakkaan kehi- saamaan riittävästi niiden tarvitsemaa koulu-
36919: tyksen alaisena. Keskussairaalaverkoston luo- tettua henkilökuntaa, vaan laitokset joutuvat
36920: minen on saatu hyväl'le alulle, useita keskus- toimimaan vain osittaisella teholla.
36921: sairaaloita on parhaillaan rakennustyön tai Kysymyksessä ei kuitenkaan ole yksin-
36922: suunnittelun alaisena ja näyttää ilmeiseltä, omaan sairaanhoitajien lukumääräinen puute
36923: että sairaansijojen lukumäärä alkaneen ja vaan yhtä vaikeaksi on muodostunut erikois~
36924: seuraavan vuosikymmenen kuluessa sa:avuttaa koulutusta saaneen hoitohenkilökunnan saanti.
36925: varsin tyydyttävän tason. Ne suunnitelmat, Maamme kaikissa yleissairaaloissa on erikois-
36926: joita on laadittu lääkäreiden koulutuksen li- kou'lutuksen saaneista hoitajista pysyvää puu-
36927: säämiseksi, näyttävät turvaavan lääkäreiden tetta, eikä nykyisillä koulutusjärjestelyillä
36928: saannin uusiin sairaala:laitoksiin. Muun hen- ilmeisesti pystytä tyydyttämään tarvetta,
36929: kilökunnan, erityisesti koulutetun sairaan- jonka kehittyvä ja laajeneva sairaalalaitok-
36930: henkilöstön kohdalla näyttää kuitenkin synty- semme aiheuttaa.
36931: vän niin suuri vajaus, että on olemassa pe-
36932: rusteltua huolestumisen syytä siitä, tullaanko Maamme yleissairaaloissa on kou'lutetun
36933: koulutettua sairaanhenkilöstöä saamaan riittä- sairaanhoitajahenkilöstön suhteellinen asema
36934: västi suunnitteilla ja rakenteilla oleviin sai- varsin korkea. Sitä täydentää erinomaisella
36935: raanhoitolaitoksiin. tavalla apuhoitajien ryhmä, jotka saavat vuo-
36936: Siitä huolimatta, että sairaanhoitajia ilmoi- den kestävän koulutuksen sairaanhoidossa.
36937: tetaan valmistuvan vuosittain lähes 1 000, on Apuhoitajien koulutus on edelleenkin tilapäi-
36938: todettava, että jo nyt vallitsee sairaanhoito- sellä kannalla. Tämä on jo omiaan haittaa-
36939: laitoksissamme pysyvä koulutettujen sairaan- maan toimintaa, mutta lisäksi tätäkin koulu-
36940: hoitajien puute. Sen jälkeen kun Kuopion tusta tapahtuu liian vähän, si'llä apuhoitajia
36941: keskussairaala valmistui 2 vuotta sitten on tarvitaan paitsi yleissairaaloissa, kenties vielä
36942: hoitopaikkojen 'lukumäärä maassamme lisään- suuremmassa määrin vanhainkodeissa, 'kun-
36943: tynyt varsin vähän. Tänä aikana on sairaan- nalliskodeissa, näiden sairasosastoilla jne. Tä-
36944: hoitajakouluissamme valmistunut n. 1 200- män vuoksi olisikin apuhoitajien koulutus
36945: 1 500 sairaanhoitajaa, mutta kuitenkin sai- saatettava kiireellisesti vakinaiselle kannalle
36946: raanhoitajien puute on tällä hetkellä suu- ja sitä nykyisestään huomattavasti laajennet-
36947: rempi kuin moniin vuosiin. tava.
36948: Viime vuoden lopulla valmistui Tampereen Sairaanhoitajien koulutuksen laajentamisen
36949: keskussairaala, jonka paikkaluku tulee ole- yhtenä tärkeänä näkökohtana on otettava
36950: maan yli 900. Tänä vuonna valmistuvat Hel- huomioon erityisesti myöskin se, ettei maas-
36951: singin yliopisto'llisen keskussairaalan säde- samme ole avohoitoon kiinnitetty sen ansait-
36952: hoitoklinikka suurine poliklinikkoineen ja eri- semaa huomiota. Työkentän organisoiminen
36953: ikoistoimenpideosastoineen ja v. 1964 sekä Hel- muodostuu entistäkin tärkeämmäksi jo sen-
36954: singin että Turun yliopistollisten keskussai- vuoksi, kun kansalaisten keski-ikä jatkuvasti
36955: raaloiden suuret klinikkara:kennukset, joiden nousee.
36956: yhteinen sairaansijojen lukumäärä lisääntyy Edellä olevan perusteella esitämme kun-
36957: n. 2 000: lla. On ilmeistä, että näihin jo ra- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
36958: kenteilla oleviin sairaanhoito'laitoksiin ei tulla vomuksen,
36959: VI,44. - Flinck ym. 829
36960:
36961: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti laisten teknillisten apulaisten koulu-
36962: toimenpiteisiin erikoissairaanhoitajien, tuksen lisäämiseksi.
36963: saraanhoitajien, apuhoitajien sekä eri-
36964: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
36965:
36966: Anni Flinck. Artturi Koskinen.
36967: Edit Terästö. Uljas Mäkelä.
36968: Elis Manninen. Toivo Siren.
36969: Edvard Pesonen. Arvo Ahonen.
36970: R. Hallberg. Veikko Kokkola.
36971: Toivo Hietala. Sulo Hostila.
36972: Antero Väyrynen. Tyyne Paasivuori.
36973: Eino Raunio. Lars Lindeman.
36974: Jaakko Kemppainen. Dm.ari Linna.
36975: Rafael Paasio. Erkki Koivisto.
36976: Kalle Matilainen. J. A. Jungarå.
36977: Arvo Pentti. Carl Olof Tallgren.
36978: Valto Käkelä. Veikko Savela.
36979: Lyyli Aalto. Voitto Hellsten.
36980: G. Henriksson. Veikko Hyytiäinen.
36981: Meeri Kalavainen. Väinö R. Virtanen.
36982: Mikko Asunta. Akseli Paarman.
36983: Sylvi Siltanen. Valdemar Sandelin.
36984: Uuno Voutilainen. Juho Tenhiälä.
36985: Veikko Helle. E. J. Paavola.
36986: Väinö Vilponiemi. Saara Forsius.
36987: Kustaa Alanko. Elli Stenberg.
36988: 830
36989:
36990: VI,.45. - Toiv.al. N: o 319.
36991:
36992:
36993:
36994:
36995: Kokkola ym.: Kymenlaakson sairaanhoitajakoulun suunnit-
36996: telemisesta.
36997:
36998:
36999: E d u s k u n n a 11 e.
37000:
37001: Kymenlaakson sail-aanhoitajakoulu on toi- lan kanssa. Suunnitelmien mukaan tulisi
37002: minut Kotkassa v: sta 1957 alkaen vuokra- koulusta 144 oppilaan sisäoppilaitos, jonka
37003: huoneistossa. Samoin ovat oppilaat joutUilleet rakennustilavuudeksi on arvioitu 28 000 m3
37004: majoittumaan eri puQlille kaupunkia. On sel- ja kustannukset n. 300 :milj. mk:ksi. On
37005: vää, ettei toiminta voi tällaisissa olosuhteissa selviö, että näinkin suuren rakennuksen oh-
37006: päästä kaikkein parhaimpiin tuloksiin pu- jelman ja piirustusten hyväksyminen, muista
37007: humattakaan niistä haitoista, joita hajoi- toimenpiteistä puhumattakaan, vie melkoisen
37008: tettu opetustoiminta tuo tullessaan. pitkän ajan huomioiden sen suunnittelupai-
37009: Kotkan tulevan keskussairaalan tontin vie- neen, joka valtion huonerakennustoiminna'lla
37010: vestä on Kotkan kaupunki erottanut sairaan- nykyisin on.
37011: hoitajakoulua varten rroin 1 %:-2 ha:n suu- Jotta sairaanhoitajakoulun rakennustyöt
37012: ruisen tontin. Keskussairaalan rakennustyöt voitaisiin aloittaa keskussairaa;lan valmistu-
37013: päässevät alkuun vielä tämän vuoden kulu- mista silmällä pitli!en oikea ajankohtana, eh-
37014: essa ja 'laskelmi·en mukaan pitäisi sairaalan dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
37015: valmistua v. 1965. Jotta asiat sairaanhoita- vomuksen,
37016: jakoulun kohdalta tulisivat parhaalla mah-
37017: dollisella tavalla hoidetuiksi, pitäisi sen että hallitus ryhtyisi kiirellisesti
37018: suunnitteluun päästä jo nyt, jotta kou- toimenpiteisiin Kymenlaakson sairaan-
37019: lu voisi uusissa suojissa aloittaa toi- hoitajakoulun suunnittelutöiden al-
37020: mintansa samanaikaisesti keskussairaa- kuun saamiseksi.
37021: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
37022:
37023: Veikko Kokkola. Urho Saariaho. Taisto Sinisalo.
37024: Anna-Liisa Linkola. Marja Lahti. Sulo Hostila.
37025: Meeri Kalavainen. Tauno Kelovesi. Kalle Matilainen.
37026: Erkki Tuuli. Sulo Suorttanen. Valto Kältelä.
37027: 831
37028:
37029: VI,46. - Toiv.al. N: o 320.
37030:
37031:
37032:
37033:
37034: Linkola ym.: Kymenlaakson sairaanhoitajakoulun perusta-
37035: misesta.
37036:
37037:
37038: E d u s k u n n a 11 e.
37039:
37040: Kymenlaakson sairaanhoitajakoulu, jota hän saakka tilapäisin määrärahoin. Tämä on
37041: koskevan suunnitelman sisäasiainministeriö haitannut huomattavasti koulun toiminnan
37042: on hyväksynyt maaliskuun 12 päivänä 1956 kehittymistä, koska mm. pätevien henkilöiden
37043: (kirje n:o 138/627 KD II SM 56) ja joka saaminen tilapäisiin tehtäviin on tuottanut
37044: aloitti toimintansa v. 1957, on osoittautunut erittäin suuria vaikeuksia. Koska Kymenlaak-
37045: erittäin tarpeelliseksi. Tätä kuvaa hyvin op- son sairaanhoitajakoulun toiminta on suun-
37046: pilasmäärän kehitys: kolmelle ensimmäiselle niteltu jatkuvaksi ja jotta toimintaa voitai-
37047: vuosikurssille otettiin kullekin 24 oppilasta, siin kehittää ja oppilasmäärää lisätä suun-
37048: neljännelle 32, viidennelle 34 ja tänä vuonna nitelmien mukaan, olisi Kymenlaaksoon pe-
37049: aloitettavalle kuudennelle kurssille on suun- rustettava sairaanhoitajakoulu.
37050: niteltu otettavaksi 36 oppilasta. Sittenkun Edelläsanottuun viitaten esitämme edus-
37051: keskussairaala on valmis, on koulun kullekin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37052: kurssille tarkoitus ottaa 48-50 oppilasta.
37053: Koulu on kuitenkin ainoana valtion tulo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37054: ja menoarviossa momentille ,tilapäiset sai- 11.ymenlaakson sairaanhoitajakoulun
37055: raanhoitajakoulut" merkittynä toiminut tä- perustamiseksi.
37056: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
37057:
37058: Anna-Liisa Linkola. Erkki Tuuli.
37059: Mikko Asunta. Marja Lahti.
37060: Väinö Kuoppala. Urho Saariaho.
37061: 832
37062:
37063: VI,47. - Toiv.al. N: o 321.
37064:
37065:
37066:
37067:
37068: Linkola ym.: Sairaanhoitajien asunto-olojen korjaamisesta.
37069:
37070:
37071: E d u s k u n n a 11 e.
37072:
37073: Maamme sairaanhoitajakunnan asunto-olot tai sen lähistölle joko niin, että työnantajan
37074: ovat nykyisellään varsin epätyydyttävät. tuen avulla rakennettaisiin asuintalo, josta
37075: Suuri osa ammatissa toimivista sairaanhoita- henkilökuntaan kuuluvat voisivat kl)htuulli-
37076: jista asuu sairaaloiden yhteyteen sijoitetuissa sella hinnalla hankkia oman asunnon, ts.
37077: yhteisasuntoloissa, joissa asuinhuoneet ovat noudatettaisiin samaa käytäntöä kuin useat
37078: yleensä pieniä, keittomahdollisuudet ja mu- suuret virastot, tai niin, että henkilökunnan
37079: kavuudet rajoitettuja ja mahdollisuus häi- jäsenet saisivat erikoisesta, heille suunnitel-
37080: riytymättömän yksityiselämän viettämiseen lusta talosta vuokrata sopivat asunnot. 'Iäl-
37081: vrupaa-aikana näin ollen vähäistä. p,erheel- löin olisi välttämättä pidettävä huolta. siitä,
37082: lisiäkään sairaanhoitajia varten ei yleensä että asunnot ovat riittävän tilavia, useampia-
37083: voida järjestää suurempaa asuntoa. Nor- kin huoneita käsittäviä, tarpeellisilla muka-
37084: mienmukaisissa asunnoissa on keskimääräinen vuuksilla varustettuja ja sellaisia, että asuk-
37085: pinta-ala 15-16 m2, ja vasta viime vuosina kaalla on todella oman kodin tuntu ja koti-
37086: on sopimusteitse saatu aikaan, että edes20m2 rauha. Eräät kunnat ovat oma-aloitteisesti
37087: suuruiset tilat hyväksytään. Sairaanhoita- suunnitelleet asianmukaisten asuntojen jär-
37088: jain Liitto, johon kuuluu n. 11 000 jäseilltä, jestämistä sairaalrul.Hmkilökunnalle, mutta
37089: sai viime vuonna vastaanottaa UiJhes 6 000 yritykset ovat kaatuneet sii:hen, että ne eivät
37090: asunnon- ja työpaikan muuttoilmoitusta. olisi voineet saada valtion määrärahoja täl-
37091: Eräänä syynä poikkeuksellisen suureen työ- laiseen tarkoitukseen käytettyä ja voima_<;sa-
37092: paikkojen vaihtamiseen tämän ammattikun- olevista normeista poikkeavaa pinta-alaa var-
37093: nan piirissä, samoin kuin jatkuvaan sairaan- ten.
37094: hoitaja.pulaan, on juuri asuntokysymys, j•1ka Edellä mainittuun viitaten ehdotamme
37095: nykyisellään asettaa yhden ammattikunnan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37096: edustajat muita huomattavasti epäoikeuden-
37097: mukaisempaan asemaan. Kysymyksen järjes- että hallitus kiireellisesti suoritut-
37098: tämiseen olisi näin ollen kiinnitettävä pikai- taisi sairaanhoitajien asunto-oloja kos-
37099: sesti vakavaa huomiota. kevan tutkimuksen ja. tarkistaisi ja
37100: Tyydyttävänä ratkaisuna olisi pidettävii korjaisi ne epäkohdat, jotka nykyisin
37101: sitä, että sairaanhoitajien asunnot sijoitettai- ovat esteenä kunnollisten asuntojen
37102: Slm erilliseen rakennuksen sairaala-alueelle saamiseUe.
37103: Helsingissä 9 päivänä maalliskuuta 1962.
37104:
37105: Anna-Liisa Linkola. Väinö E. Nieminen.
37106: Juuso Häikiö. Erkki Koivisto.
37107: Mikko Asunta. Paula Ruutu.
37108: Väinö Kuoppala. Marja Lahti.
37109: Irma Ham.ara. Margit Borg-Sundman.
37110: 833
37111:
37112: VI,48. - Toiv.al. N: o 322.
37113:
37114:
37115:
37116:
37117: Aalto ym.: Toimenpiteistä vajoomieUslaitosten Usäämiseksi.
37118:
37119:
37120: Eduskunnalle.
37121:
37122: Viime vuosikymmenien aikana on sosiaali- myös tal'lkoitukseen vahvistettu valtionapupe-
37123: sia oloja maassamme jatkuvasti kehitetty. ruste. Vajaamielislain 20 § : ssä nimittäin
37124: Riittävää edistymistä ei kuitenkaan ole ta- säMetään, että perustaruiskustannuksiin val-
37125: pahtunut kaikilla. sosiaalihuollon aloilla. tionapua myönnetään tulo- ja menoarvi!on
37126: 7 000 vajaamielistä kansalaistamme, joista % puitteissa. Vaikka valtionavun määrä on sä&-
37127: lrupsia, kuuluu melkein unohdettuj.en jouk- detty % :ksi perustamiskustannuksista, eivät
37128: koon. Tosin 7 päivänä maaliskuuta 1958 an- tulo- ja menoarviossa olleet varsin pienet
37129: nettiin vajaamielisla:ki, jossa säMetään, että määrärahat ole taalliiloot laitosten perustajille
37130: vajaamielisiä huolletaan erityisissä sitä var- va:rnnuutta, että he tulisivat saamaan hyväk-
37131: ten peru:stetuissa ja hyväksytyissä kasvatuk- seen mainitun valtionavun. Kun edeUä esi-
37132: sellisten ja lä:äkinnöllisten periaatteiden mu- tetyn mukai•sesti uusien laitospaikkojen tarve
37133: kaan to1mivissa valtion sekä kunnallisissa voidaan laskea olevan 7 000 ja perustamis-
37134: ja yksityisissä vajaa:mielisten keskuslaitok- kustannukset hoitopaikkaa kohden ovat noin
37135: sissa. S8llllan lain perusteella 14 päivänä ke- 2 milj. mk, merkitsisi lroko ohjelman toteut-
37136: siikuuta 1958 annetun asetuksen 12 § :ssä t8llllinen noin 14 mrd. mk.
37137: sanotaan, että valtion vajaamielislaitoksia Sosiaaliministeriöstä saadun selvityksen
37138: ovat Perttulan keskuslai,tos, Kuhankosken mukaan tultaneen lähiaikoina ehdottamaan
37139: opetuskoti ja Alavuden työkoti sekä tarpeen maamme jakamista viiteen vajaamielispiiriin,
37140: mukaan perustettavat vastaavat laitokset. joihin kuhunkin suunnitellaan kuntainliitto-
37141: Ei laissa eikä asetuksessa lähemmin määri- jen pohjalle vajaamieliskeskuslaitosta. Perus-
37142: tellä, miten suuri tämän tarpeen tulee olla, tuslaissarnme taataan kunnille itsemääräämis-
37143: ennen kuin valtio on velvollinen ryhtymään oikeus, mutta tästä välittämättä on näille
37144: totmenpiteisiin asiantilan parantamiseksi. viime vuosina siirretty huomattava määrä
37145: Nykyisissä valtion vajaamielislaitoksissa on valtakunnallisia tehtäviä. Näistä jo seuraa
37146: yhteensä vain 294 hoitopaikkaa. Kuntien niin suuret taloudelliset rasitteet, etteivät iär
37147: omistamissa laitoksissa hoitopaikkoja on 212 heskään kaikki Suomen kunnat selviä an:ne-
37148: sekä yksityisissä laitoksissa 1327. Vajaa- tuistakaan vcelvoit,teista. Sen vuoksi ei nyt
37149: mielisten laitospaikkojen määrä vajaamielisiä ole paikallaan enää suunnitella kunniHe lisä-
37150: varten tarkoitetut lastenkoditkin mukaan lu- menoja asioista, jotka selvästi kuuluvat val-
37151: kien on nykyisin yhteensä 1 833. tiovallalle. Ei voi olla oikein, että köyhissä
37152: Kun otetaan huomioon laitospaikkojen ko- kunnissa syntyneet ja syntyvät, syvästikin
37153: konaistarve 8 800, eivät käytettävissä olevat vajaamieliset lapset jäävät koko iäkseen hoi-
37154: 1833 paikkaa riitä täyttämään kaikkein ki- toa vaille siitä syystä, että heidän kotikun-
37155: peintäkään tarvetta. Kuitenkaan laitosten tansa ei pysty ;}unastamaan ·kuntainliitolta
37156: rakent8llllistoiminta nykyisellään ei näytä riittävästi hoitopaikkoja. Syvästi vajaamie-
37157: edistyvän kyllin ripeästi, jotta edes pahim- lisen lapsen syntyminen perheeseen on jo
37158: mat epäkohdat tässä suhteessa voitaisiin pois- siksi suuri taakka vanhemmille ja mahdolli-
37159: taa. sille terveille sisaruksille, että vähin, mitä
37160: Pääsyy siihen, ettei esim. kunnallista Iin- valtio voi tehdä, on, että se hankkii riittä-
37161: jaa vajaamie1isten hoitolaitoksia ole ryhdytty västi hoitopaikkoja edes va.jaamielisiä lapsia
37162: rakennuttamaan, on kuntien vaikea taloudel- varten. Mielestämme 5 000 tällaista hoitoa
37163: linen tilanne. Jarruttavana tekijänä on parhaillaankin odottavaa lasta on jo asetuk-
37164: 105 E 219/62
37165: 834 VI,48. - Vaja.amielisla.itokset.
37166:
37167:
37168: sen edellyttämä ,riittävä tarve", jotta valJtio täisi siinä ehdottomasti olla nykyisten osas-
37169: käsittäisi tehtäväkseen kiireellisesti ryhtyä tojen lisäksi: 1) tutkimus-, 2) vastaanotto-
37170: lisäämään omia ihoitopaikkaosuuksiaan. ja 3) hoito-osasto monivammaisia vajaamie-
37171: Edellämainitussa asetuksessa sanotaan val- lisiä varten.
37172: tion laiwksista Perttulaa .keskuslaitokseksi Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
37173: Tässä 177 hoitopaikkaa käsittävässä keskus- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37174: laitoksessa on kuitenkin vain opetusosasto 127
37175: potilaalle sekä 50 hengen työosasto, jonka po- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
37176: tilaat ovat 16-67 vuotiaita. Näihin kahteen- menpiteisiin vajaamielislain 5 § :n tar-
37177: kin vaatima.ttomaan osastoon on aina odot- koittamien valtion laitosten lisäämi-
37178: tamassa vähintään 300 potilasta, joista suu- seksi maahamme, samalla laajenta-
37179: rin osa joutuu <XLottamaan hoitoon pääsyä malla myös PerUtilan keskuslaitoksen
37180: ainakin 3-4 vuotta. Sama jonotusaika pä- vähintään 500-paikkaiseksi vajaamielis-
37181: tee muihinkin vajaamie:Uslaitoksiin. asetuksen edellyttämäksi valtion kes-
37182: Jotta Perttulan nykyisestä ,koulukodista" kuslaitokseksi.
37183: tulisi asetusten edellyttämä keskuslaitos, pi-
37184: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1962.
37185:
37186: Lyyli Aalto. Olavi Kaja.la.
37187: Sylvi Siltanen. Veikko Helle.
37188: Edit Terästö. Väinö Tikkaoja.
37189: Anni Flinck. Toivo Siren.
37190: Kalle Matilainen. Väinö Leskinen.
37191: Tyyne Paasivuori. Sulo Hostila.
37192: Uljas Mäkelä. Eino Raunio.
37193: 835
37194:
37195: VI,49.-Toiv.al. N:o 828.
37196:
37197:
37198:
37199:
37200: Niiranen ym.: V ajaamielishuollon keskuslaitoksen aikaansaa-
37201: misesta Pohjois-Karjalan lääniin.
37202:
37203:
37204: EduskunnaHe.
37205:
37206: Vajaa:m.ielishuol.to toimii maassamme suu- alkuun, tulee mainittu lulku vielä !kohoamaan.
37207: rissa vaikeuksissa. Erityisesti jälkeenjääneen Pohjois-Karjalan läänin alueella on lähes
37208: alueen muodostaa mm. Pohjois-Karjalan 1 000 vajaam.ielistä, jotka muodossa tai toi-
37209: lääni, jossa kuntien varat eivät ~ähivuosien sessa tarvitsisivat •hoitoa.
37210: aikana rii·tä vajaamielisten laitoshoidon jär- Vaj.aamielisten laitoshoitopaikkojen tarve
37211: j estäm.iseen. on noin 400. Kuitenikin oli Pohjois-Karjalan
37212: .Sosiaalihuoltoon liittyvästä rakennustoi- kunniHe varattu näitä pai1kkoja VaaJ.ijalan
37213: minnasta on parhaillaan ra1Jk:aisuvaiheessa keskuslaitoksesta vain 49. On tar'koitulksen-
37214: kaksi B-sairaalaa, jatJka tulevat sitomaan mukaisinta, että Pohjois-Karja1an lääni, josta
37215: kuntien varoja 600-800 milj. mk. Näiden vajaamielishuollon suunnittelukomiteakin eh-
37216: raJkennustöiden va:lm.istuttua kohoaa B-sai- dottaa muodostettavaiksi oman piirinsä, saa
37217: raalapai,k!kojen lukumäärä 500 paik!keille. myös oman vajaam.ielishuoHon lkeskuslaitok-
37218: Ke1konaistarve iäänissä on kuitenikin B-sai- sensa. Tässä SUJhteessa tarvitaan nopeita toi-
37219: raaloiden kohdalla noin ·600 hoitopailk!kaa. menpiteitä, kosika nytkyisin edelly;ty\ksin va-
37220: Kun 'lisäksi otetaan huomioon, että läänissä jaamielisten huolto tällä rajaseutualueena
37221: ei ole myöskään mielisairaalahoitopiiriin liit- ennen pitkää käy Y'livoimaiseksi.
37222: tyvää toimistoa, tulevat !kuntien varat lähi- Mikäli toimenpiteet asiaintilan korjaami-
37223: vuosien aikana sidotuiksi mi.elisairaalahoidon ~ksi jä.äv&t yksinomaan !kuntien rwhoitetta-
37224: kohentamiseen Pohjois-Karjalassa. viiksi, siirtyy tyydyttävä ra1Jk:aisu monia vuo-
37225: Huolimatta edellä selostetuista uhrauksista, sia tuonnemmaksi. Kunnilla ei näet ole va-
37226: jotka jo panevat läänien kunti·en talouden roja B-sairaaloiden ralkennusohjelman rin-
37227: koetukseHe, jää vajaamielisten laitoshoito loh- na:lla vajaamielishuollon tarvitsemaa keskus-
37228: duttoma:lle kannalle. Vv. 1960 ja 1961 vaih- l,aitosta varten. Tällaisen laitolksen aikaansaa-
37229: teessa valmistui sosiaalihuollon piirin toi- minen tyydyttämään koko Pohjois-Karjalan
37230: mesta tilasto vajaamielisten lUJkumääristä läänin kuntien yhteistä •tarvetta olisi sekä
37231: kunnittain. Tilastosta, jo'ka pohjautuu so- täihdellinen että kiireellinen.
37232: siaaliministeriön sosiaalisen tutkimustoimis- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
37233: ton tiedusteluihin, havaitaan, että vajaam.ie- kunnan hyvä:ksyttäväiksi toivomuksen,
37234: lisiä on merkitty tutkimusten jälkeen ikort-
37235: :beihin 1kaillclciaan 456. Näiden lisäksi on so- että hallitus kiireellisesti 1·yhtyisi
37236: siaalilautakunti·en tiedossa 298 sellaista va- toimenpiteisiin, jotta Pohjois-Karjalan
37237: jaamielistä, joita tutkimUJks.en puuttumisen läänin yhtenä vajaamielishuollon pii-
37238: taJkia ei vielä voitu mevkitä 'kortteihin. V a- rinä voitaisiin saada Vajaamielisten
37239: jaam.i·elisiä on siis Pohjois-Karjalan läänin hoitoa varten tarkoitettu keskuslaitos
37240: aluooHa 754. Kortiston valmistuttua koko- joko valtion omistarnana tai valtion
37241: naan ja asianmukaisen •lai.toshoidon päästyä myöntämin avustuksin rakennetttma.
37242: Helsingissä 6 päh:·änä maaliskuuta 1962.
37243:
37244: Toivo Niiranen. Uuno Voutilainen.
37245: Esa Timonen. Elis Manninen.
37246: Pauli Puhakka.
37247: 836
37248:
37249: VI,50.- Toiv.al. N:o 324.
37250:
37251:
37252:
37253:
37254: Forsius ym.: Määrärakasta vajaamielisten ja vajaamielisyy-
37255: den syiden lääketieteelliseen tutkimukseen Rinne-kodin
37256: keskuslaitoksessa.
37257:
37258:
37259: E d u s k u n n a 11 e.
37260:
37261: Vajaamielislaki edellyttää vajaamielisten kimustyön tuloksena vasta voidaan luoda
37262: lääketieteellistä tutkimista. Tähänastinen tut- mahdollisimman tehokas vajaamielisyyden
37263: kimus on asiantuntijoiden mielestä tapahtu- ennakkoehkäisytoiminta koko maassa. Laitok-
37264: nut lääketieteellisesti katsoen erittäin vaati- sen talousarvioon myönnetty ns. sairaanhoito-
37265: mattomin menetelmin. Se on käsittänyt vain määräraha on ylenmäärin rasitettu huonetta-
37266: ulkonaisen tarkastelun, yksinkertaisen her- vien lukuisten tulehdussairauksien, itsensä-
37267: mostotutkimuksen sekä yhdessä psykologisen vahingoittajien vammojen, lukuisten levotto-
37268: testauksen ja psykiatrisen tutkimustuloksen muustilojen, yli sadan kaatumatautisen, yli
37269: perusteella yrityksen vajaamielisen keskus- sadan jäykkähalvaustilan yms. hoitoon käy-
37270: hermoston perusvaurion määrittelemiseksi. tettyjen lääkeaineiden kalleuden vuoksi. Näin
37271: Rinnekoti-Säätiön omistaman Rinnekodin ollen on ymmärrettävää, että määräraha ei
37272: keskuslaitoksen 114-paikkainen hoito- ja sai- riitä sairaalavälineistön tarvitsemien kemi-
37273: rasosasto valmistuu tulevan syyskuun 1 päi- kalioitten, röntgen-, aivo- ja sydänfilmitar-
37274: vänä. Sinne tulee varsinaisten hoito-osasto- vikkeiden yms. hankkimiseen eikä tietysti
37275: jen lisäksi tarvittavat tilat sekä n. 40 mmk tutkimustyössä tarvittavien erikoistutkijoi-
37276: maksava välineistö, joitten avulla voidaan den tilapäiseen palkkaamiseen.
37277: suorittaa riittävän perusteellinen lääketie- Edelläesitetyn perusteella ehdotamme kun-
37278: teellinen tutkimus, joka samalla myös pyrkii nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37279: selvittämään vajaamielisyyden syitä ja löy- muksen,
37280: tämään keinoja sen ehkäisemiseksi koko
37281: maassa. että hallitus ottaisi vuoden 1963
37282: Laitoksessa jo olevan, asiaan perehtyneen tulo- ja menoarvioesitykseen 3 mil-
37283: ja erikoiskoulutuksen saaneen henkilökunnan joonan markan määrärahan Vajaamie-
37284: sekä suunniteltujen tutkimusohjelmien puit- listen ja vajaamielisyyden syiden lää-
37285: teissa tämä olisi mahdollista, jos Rinnekodin ketieteellistä tutkimusta varten Rinne-
37286: keskuslaitoksessa olisi määrätty vakinainen koti-Säätiön omistamassa Rinnekodin
37287: YliOSittain myönnettävä tutkimusmääräraha keskuslaitoksessa.
37288: sairaalavälineistön käyttämiseen. Tämän tut-
37289: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
37290:
37291: Saara Forsius. Timari Linna.
37292: Veikko Helle. Erkki Hara.
37293: Aaro Stykki.
37294: 837
37295:
37296: VI,51. - Toiv.al.. N: o 325.
37297:
37298:
37299:
37300:
37301: Vä.ä.nä.nen ym.: Esityksen antamisesta kaqlumatautilariksi.
37302:
37303:
37304: Eduskunnalle.
37305:
37306: Hyväksyessään 14. 6. 1951 vahvistetun tamista ja ylläpitämistä valtion toimeSta.
37307: lain kaatumatautisten hoitolaitosten valtion- Näiden henkilöiden ammattikoulutukseen
37308: avusta eduskunta samalla lausui toivomuk- olisi myös kiinnitettävä huomiota päämää-
37309: sen, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- ränä se, että he omalla työllään voisivat
37310: menpiteisiin suunnitelman laatiiDiseksi kaa- huolehtia itsestään.
37311: tumatautisten tutkimuksen, hoidon ja huol- Kaatumatautisten hoitoa varten olisi maa-
37312: lon järjestämiseksi maassamme sekä antaisi hamme saatava hoitokeskuksia, jotka olisi
37313: eduskunnalle esityksen sanotun suunnitelman ylläpidettävä valtion toimesta tai olisi val-
37314: toteuttamiseksi tarpeellisesta lainsäädännös- tion niitä ainakin tuettava nykyistä suurem-
37315: tä. Tämän johdosta valtioneuvosto asetti v. massa määrässä. Kaatumatautisten jälki-
37316: 1952 komitean suunnitelman laatimista var- hoito ja -huolto olisi jätettävä mielisaira,s..
37317: ten. Komitea, jonka puheenjohtajana oli lain edellyttämien huoltotoimistojen lääkä-
37318: prof. Martti Kaila, jätti helmikuussa 1955 rien tehtäväksi. Yleensä olisi ainakin sellai-
37319: mietintönsä valtioneuvostolle. Mietintö ei set kaatumatautiset, jotka eivät sairasta edis-
37320: kuitenkaan ole johtanut toimenpiteisiin, tyvää ja pahenevaa sairautta, saatava inva-
37321: minkä johdosta kaatumatautisten hoito ja liidihuoltolain edellyttämään asemaan, jol-
37322: huolto maassamme on edelleen suunnilleen loin heillä olisi mahdollisuus saada ilmainen
37323: sillä tasolla, jolla se mietinnössä todetaan lääkärinhoito ja lääkkeet.
37324: olevan. Edellä esitetyn perusteelia esitämme kun-
37325: Yhteiskunnan velvollisuutena on kaatuma- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37326: tautia sairastavien tutkiminen, hoito ja huol- muksen.
37327: to. Tämän vuoksi olisi tautia sairastavien
37328: lasten koulunkäyntimahdollisuuksia helpotet- että hallitus antaisi Eduskunnalle
37329: tava siinä määrin, että jokaisella heistä olisi esityksen erityisestä kaatumatauti-
37330: tilaisuus käydä ainakin kansakoulu. Tämä laista.
37331: edellyttäisi erityisen sisäoppilaitoksen perus-
37332: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
37333:
37334: Hilja Väänänen. Eino Uusitalo.
37335: Marja Lahti. Erkki Ryömä.
37336: Sylvi Halinen. Ale HolopaineiL
37337: Pentti Pekkarinen. Olli Kervinen.
37338: Eino Räsänen. Nestori Kaasalainen.
37339: Atte Pakkanen. Veikko Savela.
37340: Reino Kangas. Leo Häppölä.
37341: Reino Karpola. Lauri Laine.
37342: Esa Timonen. Toivo H. Kinnunen.
37343: E1is Manninen. Veikko Rytkönen.
37344: Akseli Paarman. Heikki Ha.su.
37345: 838
37346:
37347: VI,52. - Toiv.al. N: o 326.
37348:
37349:
37350:
37351:
37352: Räsänen ym.: Kaatumatautisten hoitopaikkojen lisäämisestä.
37353:
37354:
37355: Eduskunnalle.
37356:
37357: Kaatumatautia sairastavien ainoana hoito- suudet parantumiseen, jäävät vaille laitos-
37358: laitoksena maassamme toimii Kaatumatautis- hoitoa. Kotioloissa olevien potilaiden hoito-
37359: ten hoitoyhdistys r.y: n omistuksessa olevat mahdollisuuksien puutteet ja heidän usein
37360: Vaajasalon parantolat Kuopion mlk:ssa. haitallinen vaikutuksensa ympäristölleen
37361: Nämä yksityisellä pääomalla ja osittain val- ovat lisäksi ilmeiset.
37362: tion tuella toimivat, 222 potilaspaikkaa kä- Edellä esittämiimme perusteluihin viita-
37363: sittävät hoitolaitokset ovat kuitenkin osoit- ten esitämme kunnioittaen eduskunnan hy-
37364: tautuneet hoitotarpeeseen nähden aivan riit- väksyttäväksi toivomuksen,
37365: tämättömiksi, sillä maassamme on kaatuma-
37366: tautia sairastavia n. 20 000, joista välittö- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
37367: män sairashoidon tarpeessa lasketaan olevan toimenpiteisiin kaatumatautisten hoi-
37368: ainakin 2 500. Näin ollen vain vajaa 10 % topaikkojen lisäämiseksi Kaatumatau-
37369: potilaista voi saada asianmukaista hoitoa ja tisten hoitoyhdistys t·.y :n hoitolaitok-
37370: usein juuri sellaiset, joilla olisi mahdolli- siin.
37371: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
37372:
37373: Eino Räsänen. Hilja Väänänen.
37374: Pentti Pekkarinen. Eino Sä.äskila.hti.
37375: Esa Timonen. Reino Karpola.
37376: Matti Liina.ma.a.. T. Saloranta.
37377: 839
37378:
37379: VI,53.- Toiv.a.l. N: o 327.
37380:
37381:
37382:
37383:
37384: Våä.nänen ym..: Kaatumatautisten tutkimuslaitoksen perusta-
37385: misesta Kuopioon.
37386:
37387:
37388: Ed uslkunnaUe.
37389:
37390: Kootum.a.tautisten hoito- ja huoltokomitean hen:kil.öiden sairauden laatu voitaisiin tutkia
37391: v. 1955 valtioneuvostolle jättämässä mietin- ja heidän hoitomahdollisuut€J1Sa määritellä.
37392: nössä ,todetaan, että lkaatll!ID.ataudin syyt ovat Kun Kuopion lääninsairoalalta on vapau-
37393: varsin moninaiset. Edelleen mietinnössä tode- tunut huonetiloja ja 'kun Kuopio muutoin-
37394: taan, että ,kun kohtauksen aiheuttava ärsyke kin soveltuu tutkimuslaitoksen sijoituspai-
37395: voi johtua sekä ke:Skushermoston toiminnalli- kabi nimenomaan si!ksi, että maamme ainoa
37396: sista että elimellisistä häiriöistä sekä hermos- kaatumatautisten hoitolaitos sijaitsee Vaaja-
37397: ton ulkopuoleHa olevista häiriötiloista, on salossa, lähellä Kuopiota, esitämme kunnioit-
37398: luonnollista, että monissa edistyMissä maissa taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
37399: kaatumataudin tutkimista va:r:ten on perus- sen,
37400: tettu erityisiä tutkimuskeskulksia, joiden yk-
37401: sinomaisena tehtävänä on lkaatumataudin syi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
37402: den selvittäminen." Myös meidän maassamme toimenpiteisiin kaatumatautia sairas-
37403: tarvitaan välttänl.ättömästi tällainen tutki- tavien henkilöiden tutkimuslaitoksen
37404: muslaitos, jossa :kaatumatautia sairastavien perustamiseksi Kuopioon.
37405: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
37406:
37407: Hilja Väänänen. Esa Timonen. Veikko Savela.
37408: Marja Lahti. Olli Kervinen. Ale Holopainen.
37409: Sylvi Halinen. E1is Manninen. Toivo H. Kinnunen.
37410: Eino Räsänen. Akseli Paarman. Veikko Rytkönen.
37411: Atte Pakkanen. Eino Uusitalo. Reino Karpola.
37412: Reino Kangas. Pentti Pekkarinen. Heikki Hasu.
37413: Erkki Ryömä.
37414: VI,54. - Toi.v.al. N: o 328.
37415:
37416:
37417:
37418:
37419: . Pekkarinen ym.: ToimenpiteiStä kaatumatautisten lääkemeno-
37420: jen maksam.i&eksi valtion varoista.
37421:
37422:
37423: Eduskunnalle.
37424:
37425: Kaatumatautisten huoltoon ja hoitoon yh- lääkemenojensa korvausta valtiolta. Epä-
37426: teislrnnnan taholta on kiinnitetty valitetta- luuloinen suhtautuminen kaatumatutisiin ai-
37427: van vähän huomiota. Maassamme on vain heuttaa nimittäin sen, että monet heistä
37428: yksi kaatumatautisten hoitolaitos, vaikka koettavat salata sairautensa, varsinkin jos
37429: maamme noin 20 000 kaatumatautisesta 10- kohtauksia esiintyy vain öiseen aikaan.
37430: 15% on sairaalahoidon tarpeessa. Muista Lääkemenojen korvaamisen lisäksi oli~i
37431: arviolta 20-25 % on avohuollon tarpeessa, myös harkittava kaatumatautisten lääkäri-
37432: mutta loput 60 % kaatumatautisista elättä- menojen maksamista valtion varoista. En-
37433: vät kokonaan itse itsensä eivätkä saa yhteis- simmäisessä vaiheessa voisi kuitenkin tyytyä
37434: kunnalta minkäänlaista tukea. Kuitenkin he lääkemenojen korvaamiseen, sillä sekin olisi
37435: elävät jatkuvan lääke- ja lääkärihoidon va- jo omiaan helpottamaan kaatumatautisten ja
37436: rassa. heidän perheittensä taloudellista asemaa. Pa-
37437: Yhteiskunnan olisi jo korkea aika ojentaa remman lääkintähuollon varassa kaatuma-
37438: auttava kätensä tälle kansalaisryhmälle, joka tautisilla myös olisi paremmat mahdollisuu-
37439: elämänikäisestä vaikeasta sairaudesta huoli- det jatkuvasti pysyä työkykyisinä ja siten
37440: matta omalla työllään ansaitsee elatuksensa. edellytykset huolehtia omasta toimeentulos-
37441: Tällaisten kaatumatautisten vuosittaisten taan ja välttyä myöhemminkään joutumasta
37442: lääkemenQjen suuruus vaihtelee melkoisesti yhteiskunnan huollon varaan.
37443: sairauden vaikeusasteesta riippuen, mutta kes- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
37444: kimäärin heidän lääkemenonsa ovat asian- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
37445: tuntija-arvion mukaan 8-9 000 mk vuo- toivomuksen,
37446: dessa. Nämä lääkemenot olisi kohtuullista
37447: siirtää kokonaan valtion maksettaviksi. Siitä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
37448: aiheutuisi valtiolle vuosittain 70-80 milj. toimenpiteisiin kaatumatautisten lää-
37449: mk:n menoerä, sillä oletettavasti kaikki kaa- kemenojen maksamiseksi kokonaan val-
37450: tumatautiset eivät olisi halukkaita anomaan tion varoista.
37451: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
37452:
37453: Pentti Pekkarinen. Heikki Ha.su. Bertel Lindh.
37454: Esa Timonen. Erkki Ryömä. Impi Lukkarinen.
37455: Paula Ruutu. Arvo Pentti. Judit Nederström-Lunden.
37456: Atte Pakkanen. Esu Niemelä. J. A. Junga.rå.
37457: Veikko Savela. Veikko Honkanen. Eino Räsänen.
37458: Albin Wickman.
37459: 841
37460:
37461: VI,55. - Toiv.al. N: o 329.
37462:
37463:
37464:
37465:
37466: Pekkarinen ym..: Esitykstm antamisesta kunnallisista kodin-
37467: hoitajista an:netun lain muuttamisesta.
37468:
37469:
37470: Eduskunnalle.
37471:
37472: Kunnallisista kodinhoitajista annetun lain seensa saatava valtionavustus yhdenmukais-
37473: (272/50) 10 § :n mukaan valtio osallistuu tettava. Kun valtio osallistuu kunnallisten
37474: 3/4: lla kodinhoitajalle lain 7 § : n 1 mom: n terveyssisarten ja kunnankätilöiden palk-
37475: mukaan maksettavaan peruspalkkaan. Kun kaukseen peruspalkan osalta 3/4:lla ja ikä-
37476: laki säädettiin, oikeutettiin kodinhoitaja saa- lisiin niiden täydellä määrällä, olisi vas-
37477: maan vain peruspalkan ja kalliinpaikanlisän. taava muutos tehtävä myös kunnallisista ko-
37478: Sittemmin on korkein hallinto-oikeus pää- dinhoitajista annettuun lakiin ja kunnallis-
37479: töksellään (18. 8. 1958/KHO 1958 II 231) ten kodinhoitajien oikeus ikälisiin otettava
37480: katsonut kodinhoitajalla kunnan viranhalti- samalla lakiin.
37481: jana olevan oikeuden kodinhoitotoiminnan Edellä olevan johdosta esitämme kun-
37482: ohjesäännön ja kunnan virkasäännön mu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
37483: kaan saada myös ikälisää samojen perustei- vomuksen,
37484: den mukaan kuin muutkin kunnan viran-
37485: haltijat. Laki on edelleen tältä osin muut- että hallitus antaisi Eduskunnalle
37486: tamatta, mutta käytännössä kaikki kunnat esityksen kunnallisista kodinhoitajista
37487: ovat maksaneet kodinhoitajille ikälisää saa- annetun lain muuttamisesta siten, että
37488: matta siltä osin lainkaan valtionavustusta. kodinhoitajille on paitsi peruspalkkaa
37489: Kunnalle aiheutuu kustannuksia myös ko- ja kalliinpaikanlisää, suoritettava
37490: dinhoitajien matkoista ja asunnoista, joihin myös ikälisää ja että kunta on oikeu-
37491: ei myöskään saada valtionavustusta. tettu saamaan valtionavustusta kun-
37492: Koska kunnalliset kodinhoitajat on käy- nallisten kodinkoitajien palkkaukseen
37493: tännössä rinnastettu terveyssisariin ja kun- peruspalkan osalta kolme neljäsosaa
37494: nankätilöihin, olisi myös heidän palkkauk- ja ikälisät kok()ft,IJ,(l,n.
37495: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
37496:
37497: Pentti Pekkarinen. Mauno Pohjonen.
37498: Eino Räsänen. Vilho Leivonen.
37499: Reino Karpola.. Esa. Timonen.
37500: Esu Niemelä. Hilja. Väänänen.
37501:
37502:
37503:
37504:
37505: 106 E 219/62
37506: 842
37507:
37508: VI,56. - Toiv.a.t N: o 330.
37509:
37510:
37511:
37512:
37513: Siltanen ym.: Valtion osaUistumisesta kodinkoitajille suori-
37514: tettaviin ikälisäkorotuksiin.
37515:
37516:
37517: Eduskunnalle.
37518:
37519: Kunnallisista kodinhoitajista annetun lain Yhtäläisyyden vuoksi olisi asiallista, että
37520: (272/50) 10 §:n 1 mom:n mukaan valtio valtio osallistuisi myöskin kodinhoitajien
37521: osallistuu laissa tarkoitettujen kunnallisten ikälisien maksamiseen samassa suhteessa kuin
37522: kodinhoitajien palkkaukseen 3/4:lla perua- kätilöiden ja terveyssisarten kohdalla.
37523: palkkojen määrästä. Korkeimman hallinto- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
37524: oikeuden tulkinnan mukaan kodinhoitajille ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
37525: on suoritettava myös ikälisät niin kuin muil- vomuksen,
37526: lekin kunnan virkamiehille. Näille ikälisille,
37527: jotka saattavat olla 25 % peruapalkkojen että hallitus antaisi ensi tilassa esi-
37528: määrästä, ei kunta saa valtionapua, niin tyksen kunallisista kodinhoitajista an-
37529: kuin on laita mm. kunnallisten terveyssisar- netun lain muuttamiseksi niin, että
37530: ten ja kätilöiden palkkaukseen nähden. Täs- valtio osallistuu kodinkoilajille suori-
37531: tä asiantilasta johtuen kunnat saattavat tettaviin ikälisäkorotuksiin samalla ta-
37532: syrjiä vanhempaa työvoimaa, mikä tuskin voin kuin peruspalkkoikin.
37533: on ollut eduskunnan tarkoitus asiasta pää-
37534: tettäessä.
37535: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1962.
37536:
37537: Sylvi Siltanen. Uljas Mäkelä.
37538: Lyyli Aalto. Uuno Voutilainen.
37539: Meeri Kalavainen. Edvard Pesonen.
37540: Edit Terästö. Rafael Paasio.
37541: Anni Flinck. Veikko Helle.
37542: Tyyne Paasivuori.
37543: 843
37544:
37545: VI,57.- Toiv.al. N: o 331.
37546:
37547:
37548: Tenhiälä ym. : Elintarvikelainsäädännön yhtenäistämisestä.
37549:
37550: Ed usrku nn aU e.
37551: Elintarvikikeitten tat•kastukseen ja valvon- tus sekä vielä maatalousministeriön eläin-
37552: taan on viime aiJkoina yhä enenevässä määrin lääkintäossato ja sosiaaliministeriön alko-
37553: kiinnitetty !huomiota. Maaanme lainsäädän- holinkäytön 'tarlkk:aiiuosasto osallistuvat elin-
37554: nössä on täiiä kohden suuria puutteellisuuk- tarvikkeita koslrevien määräysten ·antam1seen
37555: :)ia. Tästä johtuen ovat oUoot ma!hdoHisia ja valvontaan.
37556: elinta.rvikik:eissa levinneitten bakteerien ai- Kentällä suorittavat valvontaa pääasial-
37557: heuttamat melko suuretkin terveydelliset lisesti terveyd-enhoitolautalkunnat nimittä-
37558: vauriot, mistä vuoden vaihteessa esiintynyt miensä elintarviketalikastajien sekä näiden
37559: hiirilavantauti on eräänä esime11k'kinä. Oman alaisten elintarvikekatsastajien avrula. Val-
37560: pöyristyttävän lukunsa muodostaa kokonaan vonnan tehokkuus kuitenkin ilmeisesti kärsii
37561: ihmisravinnoksi 'kelpaamattomien destruktio- ylempien valvontaelimien moninaisuudesta
37562: rasvojen mahdoHinen käyttö margariinin val- selkä siitä, että asianomaiset tarkastajat omaa-
37563: mistukse~sa. Aikamme radioaktiivisuuden v&t yleensä melko yksipuolisen asiantunte-
37564: mittaus on myös tarpeen. muksen. Valvontaa vaikeuttaa vielä mm. elin-
37565: Ostajien ja kuluttajien suojelemiseksi ter- tarvirkeasetuksessa oleva ikohta, jonka muikaan,
37566: veydellisutä vaaroHta ja ala-arvoisten elin- elintarvikkeet jaetaan animaalisiin ja muihin.
37567: t.arviicl{eiden aiheuttaanilta taloudi:lllisilta tap- Tällaista jalkoa ·ei voitane pitää nykyistä.,
37568: pioilta on voimassa 1941 annettu yleinen monipuoliseksi laajentunutta elintarviiketeol-
37569: elintarvikelaki ja sen nojalla 1952 annettu iJ.isuutta ja -kauppaa vastaavana. Sitäpaitsi
37570: asetus. Virallista ja tehokasta valvontaa ei se vaikeuttaa otetun näytteen saattamista
37571: valitettavasti ole kuitenkaan saatu aikaan oikeaan pai\kkaan asiantuntijoiden tutkitta-
37572: tavaran tuatantopol'!taassa eikä myöskään vaksi.
37573: ulkomail.ta tuotavan tavaran tuUau'ksen yh- Kun lainsäädäntö ilman t€'hokasta val-
37574: teydessä. Miik:äli valvontaa suoritetaan, ta- vontaa ja valvonta ilman pätevää ja riit-
37575: pahtuu se pistokokein vasta jäiblcilkäteen. tävää tutJkija'kuntaa ja ilman asianmuikaisia
37576: Vaillinaiseen valvontaan lienee suurim- tutkimuslaboratorioita on tehotonta, 6lisi
37577: pana syynä elintarvikkei,ta ikoskevien mää- ryhdyttävä ikiireellisesti toimenpiteisiin val-
37578: räysten kirjavuus ja hajanaisuus. Näitä litsevien epäJkoMien 'korjaamiseiksi ja elin-
37579: määräyksiä annetaan nykyään neljän eri tarvhlclreita ostavi·en ja 'käyttävien laajojen
37580: ministeriön taholta. Yleisen elintarvikease- kuluttajapiirien etujen turvaamiseksi elin-
37581: tuksen perusteella antaa 'kauppa- ja teolli- tarviketeollisuuden yhä kasvaessa ja moni-
37582: suusministeriö määräyksiä eri elintarvik- puolistuessa.
37583: keista. Samoin sisäasiainministeriö antaa Edellä esitetyn perusteella ehdatamme
37584: terveydenho1tolainsäädännön puitteissa run- ikunnioittavasti eduskunnan hyväiksyttäväksi
37585: saasti määräyksiä niini!kään erinäisistä elin- toivom.UJksen,
37586: tarviiklkeista. Maatalousministeriö antaa iJ.i-haa
37587: ja maitoa selkä myös margariinia ja rasva- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
37588: selkoituksia ikoskevia määräyksiä. Lisäksi so- toimenpiteisiin elintarvikelainsäädän-
37589: siaaliministeriö on antanut määräyksiä mal- nön yhtenäistämiseksi sekä elintarvike-
37590: lasjuam1st·a. Myös ikalksi 'keskushallitusta, valvonnan ja tutkimustoiminnan te-
37591: nimittäin maataloushallitus ja läälkinrtöhalli- hostamiseksi.
37592: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
37593:
37594: Juho Tenhiälä. Esa. Kaitila.. Aa.ro Stykki. Anni Hosia..
37595: Antti E. Linna. Arma.s Leinonen. Pentti Pa.ka.rinen. Eino Oja.jä.rvi.
37596: . Irma Karvikko. Tuure Salo. Leo I. Mattila.. ·
37597: 844
37598:
37599: V1,58. - Toiv.al. N: o 332.
37600:
37601:
37602:
37603:
37604: Salmela-Järvinen ym.: Elintarvikelainsäädännön yhtenäistä-
37605: misestä.
37606:
37607:
37608: E d u s kun n a II e.
37609:
37610: Elintarvikkeiden tuotanto on vihlne aikoina useita k)'1mmeniäkin erilaisten elintarvikkei-
37611: Y'hä suuremmassa määrässä muuttunut teol- den valmistusta ja myyntiä koskevia rilää-
37612: lisuudeksi, jossa luonnontuotteisiin lisätään räY'ksiä. TäHaisia asetuksia ja määräyksiä
37613: erilaisia kemiallisia ym. aineita samalla kun annetaan viiden ministeriön toimesta ja sel-
37614: käytetään koneellisia valmistustapoja. Tava!I- vää on, että sekä lait että asetukset ja mää-
37615: Iisen kansalaisen on aivan mahdotonta saada räykset ovat jo keskenäänkin ristiriitaisia,
37616: selville, millainen on ravinnoksi tarkoitetun eikä niiden varassa voida kaikina eiintarvike-
37617: valmisteen kokoonpano ja ovatko esim. käy- tootantomme aloilla saada aikaan tehokasta
37618: tetyt menettelytavat muuttaneet ravintoainei- valvontaa. Toimenpiteisiin voidaan cyhtyä
37619: den ominaisuuksia tai kenties tehneet ne suo- usein vasta sitten, kun jotain epäkohtia on
37620: rastaan ravinnoksi kelpaamattomiksi. Esim. havaittu. Mutta kun vahingolliset vaikutuk-
37621: margariinin; valmistuksessa toimitetaan raa- set saattavat olla piileviäkin, sellaisia, joita
37622: ka-aineet niin monenmoisten sulatus-, puhdis- tavallisin menetelmin ei lainkaan voida saada
37623: tus- ja saostamismenetelmien alaisiksi, että selville, olisi tarkastusta ja va~vontaa tehos-
37624: on kyseenalaista, ovatko tuotteet sen jälkeen tettava niin, että terveydelle vahingollisten
37625: enää :lainkaan ,luonnontuotteita", vai ovatko menetelmien käyttö voitaisiin ennakolta mah-
37626: ne jo muuttuneet täysin synteettisiksi ko- dollisimman tarkasti ehkäistä. Niinikään olisi
37627: koonpanoltaan. Säilyketeollisuus käyttää mo- moniin eri lakeihin ja asetuksiin ha.jaantu-
37628: nenlaisia aineita marjojen ja vihannesten nut elintarvikkeiden valmistusta ja valvontaa
37629: värjäämiseksi jopa niin, että tu()tteet usein- koskeva lainsäädäntö saatava kootuksi yrhden
37630: kaan eivät enää edes ole luonnossa esiinty- lain puitteisiin, joHoin olisi helpompi tuotan-
37631: vien kasvien ja marjojen värisiä. On myös- non jatkuvasti kehittyessä ja muuttuessa
37632: kin jo ainakin muissa maissa voitu todeta, ajanmukaistaa lakia.
37633: että kasvienviljelyssä ja esirrn. tuhohyönteis- Edelläolevaan viitaten ehdotammekin kun-
37634: ten torjunnassa käytetyt keinotekoiset lan- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
37635: noitteet ja myrkyt saattavat siirtyä i'hmisen muksen,
37636: terveydelle vahingollisina valmiisiin tuottei- että hallitus kiireellisesti antaisi toi-
37637: siin. Nämä aineet voivat olla sitä vaarnlli- mittaa tutkimuksen elintarvikkeiden
37638: sempia, kun niiden vaikutukset eivät aina tuotannon valvonnassa ja tarkastuk-
37639: ameuta välitöntä pahoinvointia tai sairastu- sessa vallitsevista puutteista ja epä-
37640: mista, vaan siirtyvät elimistöön hitaasti jäy- kohdista sekä nykyisin voim&saok-
37641: tävinä, määrätynlaisia puutos- tai sairausil- vkn elintarvikkeiden tuotannO'It. ja
37642: miöitä aiheuttavina tekijöinä.. kaupan valvontaa koskevien monien
37643: Maa:mme elintarvikelainsäädäntö on varsin lakien, asetusten Jta määräysten haja,..
37644: laaja ja monimutkainen ja sitä täydentävät naisuudesta sekä ryhtyisi tämän tut-
37645: sangen monet valtioneuvoston aikojen ku- kimuksen perusteella toimenpiteisiin
37646: luessa antamat määräykset ja asetukset. elintarvikelainsäädännön yhtenä48tämi-
37647: Vuosikymmenien kuluessa on täten annettu seksi.
37648: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
37649:
37650: Martta SalmeJ.a..Jiininen. Impi LukkarineD.
37651: 845
37652:
37653: VI,59.-Toiv.al. N:o 333.
37654:
37655:
37656:
37657:
37658: Savela ym..: Terveyden1widollisen elintarvikkeiden tarkkailu-
37659: toimiston ptwustamisesta lääkintöhallritukseen.
37660:
37661:
37662: E d u s k u n n a ll e.
37663:
37664: Elintarvikelainsäädännön päätaTkoituksena mailla on sattunut myrkytystapauksia mm.
37665: on ennen kaikkea suojata kansalaisten ter- margariinista johtuen, tuntuisi tehostetun
37666: veyttä, mutta se turvaa myös kuluttajaa ala- valvonnan aikaansaaminen välttämättömältä.
37667: arvoisten elinta;rvikkeiden myynnHtä. Jo n,-. Onko lainkaan varmaa, että teollisuus seuraa
37668: kyään nousee maamme elintarviketeollisuu- niitä ohjeita, joita esim. lisäaineitten käytöstä
37669: den tuotannon arvo huomattavasti yli 200 on annettu?
37670: mrd. mk: n. Koska tällainen teollisuus on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
37671: suurta kemiallista teollisuutta, jonka tuot- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37672: teista valtaosa joutuu ihmisten nautittavaksi, muksen,
37673: kasvavat terveydeil!hoidolliset epäkohqat suu-
37674: ressa mitta:kaavassa, ellei valvontaa suoriteta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37675: Lääkintöha:Uituksella; jolle asian valvonta lä- terveydenhoidollisen elintarvikkeiden
37676: hinnä kuuluu, ei ole riittävästi henkilökuntaa tarkkailutoimiston perustamiseksi lää-
37677: tarkkailutoiminnan hoitamiseksi. Kun ulko- kintöhallitukseen.
37678: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
37679:
37680: Veikko Savela. Eino Uusitalo.
37681: Esa Timonen. Heikld Hasu.
37682: T. Saloranta. Matti Liinamaa..
37683: J. A. Jungarå. Toivo Antila.
37684: Kalervo Saura. A1e Holopainen.
37685: Aaro Lintilä. Olavi Lahtela.
37686: 846
37687:
37688: VI,60. - Toiv.al. N: o 334.
37689:
37690:
37691:
37692:
37693: Pakarinen ym.: Elintarvikkeiden lisäaineiden ilmoittamis-
37694: pakon aikaansaamisesta.
37695:
37696:
37697: Eduskunnalle.
37698:
37699: ElintarviJ!meiden lisäaineina pidetään sel- mina myy;tävien elintarvikkeiden, joiden suh-
37700: laisia vailla varsinaista ravintoarvoa olevia teen etitkettoiminen on ·epäik:äytännöllistä ja
37701: elintarvikkeisiin tarkoituksellisesti pienma mahdotontakin. Eräissä tapauksissa on mää-
37702: määrinä liJsättyjä aineita, joiden avulla pyri- rättyjen lisäaineiden käyttö ilman muuta sel-
37703: tään parantamaan tuotteiden ulkonäköä, ma- vää, jolloin tavaraselosteen laittaminen on
37704: lkua, kiinteysastetta tai säilymisominaisuuk- turhaa.
37705: sia. Täiikei!ITI!Illät il:isäaineet ovat säilöntä- ja Koska useimmat [ruluttajat eivät ole tie-
37706: väriaineet sekä ns. emulgaattorit. toisia määrättyjen lisäaineiden luonteesta,
37707: Lisäaineista on epäilemättä 'kuluttajille voi syntyä epätietoisuutta ja epäi<lyjä heidän
37708: hyötyä, mutta niistä saatta:a !koitua myöskin mieilissää:n, jos lalki pa:kottaa tuottajan mer-
37709: vahinkoa. Ehdottomasti tärkein tekijä lisä- kitsemään hyväksyttyj.en lisäaineiden kemial-
37710: aineita arvosteltaessa on niiden käytön ai- liset nimet ja niiden määrät pakkauksessa
37711: heuttama terveydenvaara kuluttajiUe. Tämä olevassa tavaraselosteessa. Voidaan !katsoa
37712: vaara suurenee, jos kuluttajien joukossa on riittävä!ksi, että ilmoitetaan määrättyjen lisä-
37713: ryhmiä, joiden normaalit elintavat ja ruoka- aineiden ryhmään kuuluvien aineiden iäsnä-
37714: tottumukset poikkeavat muiden ihmisten ta- olo kuten ~esim. ,keinotekoista väriä lisätty"
37715: voista taikka joilla on sellaisia tauteja, joi- tai ,keinotekoisia maikuaineita iisätty".
37716: den johdosta he ovat erityisen :herlklkiä mah- Edelläolevan perusteella ehdotamme !kun-
37717: dollioosti :käytetylle lisäaineelle, niinkuin nioittaen eduSkunnan hyväksyttävälksi toivo-
37718: · esim. ikroonillisia tauteja sairastavat potilaat. muksen,
37719: Tärrnän takia on välttämätöntä, ·että !kulut-
37720: tajat tietävät, mitä lisäaineita heidän ostamis- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
37721: saan elintarvikikeissa on. Parhaimmin tä:mä toimenpiteisiin elintarvikkeiden lisä-
37722: tulos saavutetaan tava:raselosteen avulla. aineiden ilmoittamispakon aikaansaa-
37723: Eräiden elintarvikkeiden suhteen on ilmiten- miseksi.
37724: ikin tehtävä poikikeu!ksia, kuten paJklkaamatto-
37725: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
37726:
37727: Pentti Pakarinen. Juho Tenhiälä.
37728: Armas Leinonen. Aaro Stykki.
37729: Tuure Salo.
37730: 847
37731:
37732: VI,61. - Toiv.al. N: o 335.
37733:
37734:
37735:
37736: Aalto ym.: Esityksen antamisesta väkijuomayhtiön verotta-
37737: misesta ja vuosivoiton käyttämisestä annetun lain muutta-
37738: misesta.
37739:
37740:
37741: Eduskunnalle.
37742:
37743: Väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen detta pidettävä pohjana myös väkijuomayh-
37744: vuosivoiton käyttämisestä annetun lain (207 / tiön vuosivoiton ylijäämää jaettaessa. Tämän
37745: 35 2 §:n perusteella (muut. 122/55) valtion ohella olisi luonnollisesti taattava se, että
37746: saamasta väkijuomayhtiön vuosivoiton ylijää- kunnat käyttäisivät tietyn vähimmäismäärän
37747: mästä suoritetaan kullekin kunnalle asukasta varoja myös suunnitelmalliseen välittömään
37748: kohti 240 mk, josta puolet on käytettävä raittiustyöhön.
37749: varsin yksityiskohtaisesti määrätyHä tavalla Mielestämme olisi Laissa oltava nimenomai-
37750: raittiustyöhön ja toinen puoli myös huomat- nen säännös väkijuomayhtiön vuosivoiton yli-
37751: tavin rajoitU:ksin kunnan yleisiin tarpeisiin. jäämän jakamisesta valtion ja eri kuntien
37752: Käytettävissä olevien tietojen mukaan oli pu- kesken siten, että kuntien osuuksien perus-
37753: heena oleva vuosivoiton ylijäämä v. 1955, tana olisi käytettävä niiden asukasmääriä ja
37754: jolloin avustuksen markkamääriä viimeksi taloudellista kantokykyä. Valtion tulo- ja
37755: 'muutettiin, n. 12.5 mrd. mk ja v. 1960 vas- menoarviossa olisi vuosittain tämän ohella
37756: taavasti 16.2 mrd. mk. Määrässä on tapah- varattava ennakolta määritelty rahamäärä
37757: tunut siten likimain 30 % kasvu kuntien jaettavaksi kunnille avustuksina välittömään
37758: osuuden kuitenkin pysyessä asukasta kohden raittiustyöhön, niiden etukäteen esittämien
37759: samanmääräisenä. hyväksyttävien suunnitelmien pohjalla.
37760: Kunnissa on herättänyt voittovaraosuuden Edellä olevan perusteella kunnioittaen esi-
37761: käytön sitominen turhantarkkoihin määräyk- tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37762: siin varsin paljon huomiota. Yleinen käsitys muksen,
37763: on, että voimassa olevien määräysten tähden
37764: suuri osa näistä varoista tulee käytetyksi epä- että halU'tus tekisi esityksen, väki-
37765: tarkoituksenmukaisella tavalla kuntien saman- juomayhtiön vet·ottamisesta ja vuosi-
37766: aikaisesti kärsiessä varojen puutetta esim. voiton käyttämisestä annetun lain
37767: nuorisotyön tai a'l.koholistiperheiden huollon muuttamisesta siten, että sanotun yh-
37768: osalta. Lisäksi kuluu tarpeettomasti aikaa tiön vuosivoiton ylijäämästä kunnat
37769: monimutkaisiin tilityksiin ja selvityksiin. saisivat valtion ja niiden verotulojen
37770: r.akia aikanaan säädettäessä ja sittemmin suhdetta vastaavan osan, joka jaettai-
37771: tarkistettaessa olisi selvemmin pitänyt huo- siin kunnille niiden asukaslukujen ja
37772: mata, että voittovaraosuudet oli tarkoitettu taloudellisen kantokyvyn mukaisessa
37773: lähinnä niiden verotulojen 'korvaamiseksi kun- suhteessa, minkä lisäksi tietty osa
37774: nille, joita iLman ne jäivät vä:kijuomaliikkeen vuosivoiton ylijäämästä varattaisiin
37775: verotusoikeutta koskevien rajoitusten takia. valtion tulo- ja menoarvioon jaettct-
37776: Kun valtion ja kunnan verotulot jakautuvat vaksi avustuksina kunnalliseen välittö-
37777: nykyisin suhteessa 11: 4, olisi mainittua suh- mään raittiustyöhön.
37778: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
37779:
37780: Lyyli Aalto. Sylvi Siltanen. Väinö Tikkaoja. Sulo Hostila.
37781: Anni Flinck. Uljas Mäkelä. Toivo Siren. Eino Raunio.
37782: Edit Terästö. Veikko Helle. Väinö Leskinen. Uuno Voutilainen.
37783: K. F. Haapasalo. Tyyne Paasivuori.
37784: 848
37785:
37786: VI,62. - Toiv .al. N: o 336.
37787:
37788:
37789:
37790:
37791: J. E. Pa.rtanen ym.: Esityksen antamisesta väkijuomayhtiön
37792: verottamisesta ja vuosivoiton käyttämisestä annetun lain
37793: muuttamisesta.
37794:
37795:
37796: E d u s k u n n a 11 e.
37797:
37798: Kuntien taloudellinen asema on viime vuo- lainen varojen määrä voitaisiin jakaa osit-
37799: sien aikana suuresti vaikeutunut. Eräänä tain kuntien toiminnan yleisenä rahoituksena
37800: tärkeänä syynä on tähän ollut kuntien val- niiden kantokyvyn mukaan porrastettuna ja
37801: tionavustusten suhteellisen osuuden pienene- osittain niiden suorittamaa raittiustyötä var-
37802: minen. Viimeisten viiden vuoden aikana on ten, helpotettaisiin samalla tuntuvasti kun-
37803: tämä siirtymä valtiolta kunnille oHut suun- tien vaikeuksia. Samalla olisi käsityksemme
37804: nilleen miljardin markan suuruusluokkaa. mukaan aihetta muuttaa voitto-osuuksien
37805: Väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen käyttöä koskevia, nykyisin tarpeettoman yk-
37806: VU'Osivoiton käyttämisestä annetun lain (207/ sityiskohtaisia ja rajoittavia säännöksiä,
37807: 35) mukaan kunnat saavat yhtiön vuosivoi- joista kunnissa aiheutuu sekä lisätyötä että
37808: ton ylijäämästä 240 mk asukasta kohti eli varojen epätarkoituksenmukaista käy,ttöä.
37809: nykyisin kaikkiaan n. 1.2 mrd. mk. Jo v. Edellä olevan perusteena kunnioittaen esi-
37810: 1960 oli po. vuosivoiton ylijäämä kokonaisuu- tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toiV'O-
37811: dessaan n. 16.2 mrd. mk, joten kuntien suh- muksen,
37812: tellinen osuus siitä on arviolta alle 7 %. V.
37813: 1955, jolloin kuntien osuus asukasta kohti ko- että hallitus suorittaisi selvityksen
37814: rotettiin nykyiseen 240 mk: aan, oli niiden siitä, olisiko väkijuomayhtiön verotta-
37815: saama voitto-osuus yhteensä noin 1.0 mrd. misesta ja vuosivoiton käyttämisestä
37816: mk ja kun väkijuomayhtiön vuosivoiton yli- annettua lakia muutettava siten, että
37817: jäämä tällöin oli n. 12.5 mrd. mk, oli kun- kuntien osuutta yhtiön vuosivoiton
37818: tien suhteellinen osuus siitä yli 8%. Huo- ylijäämästä tuntuvasti lisättäisiin ja
37819: mattava on lisäksi, että puheena oleva voitto- samalla lievennettäisiin mainitun osuu-
37820: osuus on alunperin tarkoitettu kunnille kor- den käyttöä koskevia rajoituksia sekä
37821: vaukseksi siitä, etteivät ne saa verottaa väki- että hallitus antaisi Eduskunnalle
37822: juomayhtiötä kuin rajoitetulta osin. asianomaisen lakiesityksen mahdoUi-
37823: Tällä perusteella olisi kuntien oikeastaan simman kiireellisesti.
37824: saatava noin % yhtiön ylijäämästä. Jos täl-
37825: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
37826:
37827: Emil Partanen. Esa Timonen.
37828: Eino Uusitalo. Pentti Pekkarinen.
37829: Lauri Laine. Esu Niemelä.
37830: Matti Liinamaa. Veikko Honkanen.
37831: Arvo Pentti. Eero Juntunen.
37832: Matti Kekkonen.
37833: 849
37834:
37835: VI,63.- Toiv.al. N: o 337.
37836:
37837:
37838:
37839:
37840: I. Virtanen ym. : Alkoholijuomien maahantuontioikeuden
37841: supistamisesta.
37842:
37843:
37844: Eduskunnalle.
37845:
37846: Julkisuudessa on äskettäin Koivulahden aikoina !hillitty, siirtämällä se vasta matkan
37847: lento-onnettomuuden yhteydessä kiinnitetty viime vaiheessa tapahtuvaksi, mihin toimen-
37848: huomiota allroholipitoisten juomien myyntiin piteeseen on antanut aihetta se, että myynti
37849: maahamme saapuvissa ~entokoneissa ja lai- on jo laivam111tkan aikana johtanut juopotte-
37850: voissa. iuliD. Ainakin laivoissa matkustajilla on ti-
37851: Lentokoneiden ja laivojen katsotaan myös laisuus ostaa enemmän väkijuomia kuin he
37852: pOhjoismaisessa yhdysliikenteessä nauttivan saavat tullitta tuoda maahan. Räikeimpänä
37853: kansainvälisen ilmatilan ja merien vapauden esimerkkinä on yhden henkilön autolautalla
37854: mukaisia erivapauksia siitä huolimatta, että ostama laatikollinen konjakkia.
37855: le:rutoonatka Suomesta Ruotsiin kestää va- Alkoholijuomien myynnin tarpeellisuutta
37856: jaasta tunnista vajaaseen kahteen tuntiin ja lentokoneissa ja laivoissa on perusteltu sillä,
37857: laivamatka esim. Maarianhaminan ja Tukhol- että kilpailun vuoksi yleisöpalvelu on pidet-
37858: man välillä 2% tunnista 7 tuntiin. Lento- tävä korkealla tasolla ja sillä, että alkoholi-
37859: koneissa ja laivoissa myytävien alkoholijuo- juomien myynti tuottaa niin suurta voit-
37860: mien hinnat ovat vain murto-osa siitä, mitä toa, että sen avulla voidaan matkalippujen
37861: ne maksavat Alkoholiliikkeen myymälöistä hinnat pitää alhaisina. Edellinen väite ku-
37862: ostettuna. Niinpä erään konjakkilaadun hinta moutuu siihen, ettei meikäläisen veroista al-
37863: on lentokoneessa vajaa neljäsosa alkoh~liliik koholijuomien kaupittelua ole olemassa Poh-
37864: keen hinnasta. Siitä huolimatta myynti tuot- joismaiden ulkopuolella, ja jälkimmäinen ai-
37865: taa lento- ja laivayhtiöille voittoa, koska ne nakin lentoliikenteen osalta siihen, että len-
37866: saavat ostaa juomat verotta ja tullitta. toyhtiöt joko ovat valtion omistamia tai
37867: Pohjoismaiden a}koholilainsäädännön pää- nauttivat muodossa tai toisessa valtion tu-
37868: periaatteena on rajoittaa väkijuomien käyt- kea. Edellyttäen, ettei lentokonemyynti li-
37869: töä. Suomen väkijuomalain 5 § velvoittaa sää alkoholipuomien kulutusta, valtio menet-
37870: järjestämään näiden aineiden myynnin siten, tää täten enemmän alkoholituloja kuin len-
37871: että väkijuomien käyttöä supistetaan mah- toyhtiöt siitä hyötyvät. Laiva- ja lauttayh-
37872: dollisimman vähiin, juoppoutta ehkäistään ja tiöiden viimeaikainen ripeä kehitys taas
37873: laitonta liikettä estetään. osoittaa, että niiden toiminta tulisi kannat-
37874: Mkoholijuomien ,alennusmyynti" lentoko- tamaan ilman alkoholijuomien myyntiäkin.
37875: neissa ja laivoissa ei palvele näitä tarkoituk- Alkoholijuomien ,alennusmyyntiä" voi-
37876: sia. Päinvastoin se houkuttelee alkoholijuo- daan hillitä valtioneuvoston asiaa koskevaa
37877: mien ostoon ja käyttöön sellaisiakin, jotka ei- päätöstä ja tullikäytäntöä muuttamalla. Vä-
37878: vät niitä muutoin koskaan hankkisi. Lento- kijuomalain 3 §: n mukaan saavat ulkomailta
37879: matkalla ostettujen alkoholijuomien käyttö saapuvat matkustajat valtioneuvoston mää-
37880: verraten harvoin johtaa matkan kestäessä räämin rajoituksin tuoda maahan alkoholi-
37881: juopotteluun. Mutta ilmeisesti ,lentokone- juomia pieniä määriä mukanaan omaa tarvet-
37882: pullot" voivat muodostua kiusaksi ainakin ta varten. V aitioneuvoston 23. 3. 1932 anta-
37883: lentohenkilökunnaJlle, kuten Koivulahden on- malla päätöksellä vahvistettiin nämä pienet
37884: nettomuustapauksessa lienee ollut asian laita. määrät kahdeksi litraiksi mallasjuomia, kah-
37885: Laivamatkoilla on pulloittain myyntiä viime deksi litraiksi viinejä ja yhdeksi litraksi muita
37886: 107 E 219/62
37887: 850 VI,63. - Alkoholin maahantuonti.
37888:
37889:
37890: väkijuomia. Päätöstä on aikaisemmin sovel- hin Pohjoismaihin. Asiaan voidaan saada
37891: ~ettu siten, että nämä määrät on jokainen 21 korjoos alentamalla tullitta rajan yli tuotava
37892: vuotta täyttäny't matkustaja saanut tuoda määrä kaikkiail.la esim. 1fs litraan.
37893: maahan tullitta ja verotta. Maahan tullitta tuotavan määrän alenta-
37894: Viime syksynä alennettiin lyhyitä reit- minen tusJP.n yksinään riittäisi, jos alkoholi-
37895: tejä, so. eräiden Ruotsin ja Ahvenanmaan juomia ~entokoneissa ja laivoissa edelleen
37896: välisiä laivayhteyksiä käyttävien matkusta- myytäisiin nykyisiin ,polkuhintoihin" rajoit-
37897: jien tullitta ja verotta maaihan tuomaa alko- tamatta kullekin matkustajal[le myytävää
37898: holimäärää % litraan. määrää sijtsi, minkä maahan saa tullitta
37899: Ruotsiin saavat Pohjoismaiden kansalaiset tuoda. Tällainen rajoitus olisi helposti toi-
37900: tuoda tullitta kaksi litraa olutta, yhden lit- meenpantavissa leimaamaHa mrutka- tai ns.
37901: ran viinejä ja % litraa väkeviä juomia. maihinnousulippu myynnin yhteydessä, ku-
37902: :ten eräillä pohjoismaisilla reiteillä jo ta-
37903: Norjaan sa8/VaJt Pohjoismaiden kansalaiset pahtuukin.
37904: tuoda tullitta yhden litran joko viiniä tai Edellä olevan perusteella ehdotamme
37905: väkeviä juomia eduskunnan ~hyväksyttäväksi toivomuksen,
37906: Tanskaan ei mitään väkijuomia saa tuoda
37907: tullitta. että haUitus ryhtyisi kiireeUisiin toi-
37908: Ne ail.koholimäärät, jotka Pohjoismaiden menpiteisiin ulkomailta ja erityisesti
37909: kansalaiset saavat tuoda tullitta Suomen muista Pohjoismalista alkoholijuomien
37910: mantereelle, ovat huomattavasti suuremmat tuontioikeuden supistamiseksi mahdol-
37911: kuin ne määrät, joi'l:.al he saawat tuoda mui- lisimman vähiin.
37912: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
37913:
37914: Inkeri Virta.nen. Vilho Suosalo.
37915: Judit Nederström-Lund6n. Aarne Saarinen.
37916: Eino Tainio. Irma. Torvi
37917: Hertta Kuusinen. Elli Stenberg.
37918: 851
37919:
37920: VI,64. - Toiv.al. N: o 338.
37921:
37922:
37923:
37924:
37925: Voutilainen ym.: Rahaston perustamisesta winoittamaan
37926: raittiushotelleja ja -ravintoloita.
37927:
37928:
37929: Eduskunnalle.
37930:
37931: Alkoholipolitiikan päämääriin kuuiuu väki- osissa vireillä olevien suunnitelmien rahoitta-
37932: juomalain 5 § : n mukaan alkoholijuomien miseen tarvittaisiin lisäksi yli 2 milj. kruu-
37933: käytön supistaminen ma:hdollisimman vähiin. nua uusia valtion lainoja.
37934: Valitettavasti maan hotelli- ja ravintolaoloja Norjan valtion ko. lainarahastoa hoitaa
37935: ei ole voitu kehittää siten, että ne palvelisi- sosiaaliministeriö, jonka apuna laina-anomttk-
37936: vat tätä tarkoitusta. Ensiluokkaisil'l.a hotel- sien raJtkaisemisessa on asiantuntijavalio-
37937: leilla ja ravintoloilla on harvoja poi'kkeuk- kunta. Lainoja myönnetään hotellien, mat-
37938: sia lukuunottamatta anniskeluoikeudet. Nel- kustajakotien ja ravinto1oiden perustamiseen,
37939: jännes alkoholijuomien kulutuksesta tapahtuu laajentamiseen ja uusimiseen. Laina-aika on
37940: ravintoloissa. korkeintaan 20 vuotta. Lainoista peritään
37941: Varsinkin nuorison raittiiden elämäntapo- valtion muiden vastaavien rahastojen korko,
37942: jen edistämiseksi ja myös matkailuolojen ke- 2 % %. Lainaa myönnetään yleensä 10-
37943: hittämiseksi olisi tär.keätä saada maaihan riit- 30 % koko rahoitustarpeesta.
37944: tävästi hyvätasoisia raittiusravintoloita ja Norjassa tämä lainarahasto on yhdessä si-
37945: -hotelleja. Tällaiset yritykset eivät kuiten- käläisen raittiusravintoloiden, kahviloiden ja
37946: kaan ole yleensä. yhtä kannatmvia kuin ne, hotellien valtakunnallisen järjestön kanssa
37947: joissa harjoitetaan myös anniskelua. Silmi myötävaikuttanut korkeatasoisten alkoholitto..
37948: niitä ei ole riittävästi perustettu. Tämän mien hotelli- ja ravintolayritysten lisä.äntymi-
37949: johdosta olisi tarpeellista,· että valtiolla olisi ~en huomattavasti kai1rlrialla maassa. Ylei-
37950: rahasto, josta myönnettäisiin huokeakorkoi- sesti tunnustetaan, että tällä toiminnalla on
37951: sia lainoja raittiushotel'lien ja -ravintoloiden huomattava kansanraittiutta edistävä merki-
37952: perustamista ja laajentamista vart~ tys, erityisesti nuorison osalta.
37953: Norjassa on tällaisesta toiminnasta saatu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37954: edullisia kokemuksia. Raittiusliikkeen teke- nioittaen edUBkunnan hyväksyttäväksi toivo-
37955: mästä aloitteesta siellä perustettiin v. 1951 muksen,
37956: ,Statens Fond for alkoholfrie hoteller, andre
37957: herberger ooh bevertninger"-niminen ra:hasto. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
37958: Suurkäräjät on myöntänyt sille vuosittain menpiteisiin sellaisen sosiaa.limi111i8te-
37959: varoja, viimeksi tämän vuoden talousarviossa riön hoidossa olevan rahaston perusta-
37960: 800 000 kruunua. Rahaston varat ovat nyt miseksi, josta myönnettäisiin halpa-
37961: 5.5 mi'lj. kruunua eli n. 250 milj. mk. Ra- korkoisia lainoja raittiushoteUirn ia
37962: hastosta on myönnetty sen toimiaikana 70 -ravintoloiden perustamisen, laajenta-
37963: lainaa yhteensä 4.5 milj. kruunua. Maan eri misen ja uudistamisen rahoittamiseen.
37964: Helsingissä 7 päivänä ma:aliskuuta 1962.
37965:
37966: Uuno Voutilainen. Jaakko Kemppainen.
37967: Antero Väyrynen. Elis Manninen.
37968: Lyyli Aalto. Paula Ruutu.
37969: Eino Ojajärvi.
37970: 852
37971:
37972: VI,65.- Toiv.al. N: o 339.
37973:
37974:
37975:
37976:
37977: Leinonen: Anniskeluravintolain hoidossa esiintyvien epäkoh-
37978: tien poistamisesta.
37979:
37980:
37981: Ed us!ku nn a~ ie.
37982:
37983: Viime vuosina tavan takaa esiintyneistä Epälkohtana on pidettävä myös sitä, että
37984: kavallusuutisista on melkein säännöllisesti ravintoloiden keskeisen !kovan kilpailun joh-'
37985: !käynyt selville, että anastetut varat ovat dosta monet yrittäjät houikuttelevat yleisöä
37986: suurelta osalta käytetty ravintoloissa väki- palkikaamailla toinen toistaan vetävämpiä
37987: juomiin. On jo ·aihetta !kysyä, lkuinkaJhan pal- W!kolaisia varietee- ym. taiteilijoita, joitten
37988: jon Oy .AJJkoholiliike A:b:n voittovaroista on <eSitytkset ovat monasti myös moraalisesti
37989: kavallettuja rahoja. Kununastuttavaa on, että epäilyttävällä tasolla.
37990: an.niskeluravintoloiden hoidosta ja valvon- Thä vielä yleisesti esiintyvä anniskelura-
37991: nasta vastuussa olevat henikil.öt ·eivät tä:llai- vintoloiden hoidon epäikohta on se, että niistä
37992: sissa tapauksissa ole kiinnittäneet huomiota usein puuttuu al'koholittomia juhlajuomia,
37993: tietyn asiakkaansa laskujen jatkuvaan kasva- esim. tuoremehua. Tyytymättömyyttä herät-
37994: miseen ja holtittomaan rahantuhlaukseen. tävä sei:mka on niin i!kään se, että alikoholit-
37995: Anniskeluravintoloiden hoidon osalta on tomista juomista ravintoloissa peritään koh-
37996: aiheellista täihdentää eräitä muitakin epä- tuuttoman !koflkea tarjoilupa;l:k!kio. Eräässä
37997: kohtia. tunnetussa tapauksessa perittiin tuoreme-
37998: Erään pääkaupungissa suorit·etun ltutki- husta 500% :n yrittäjänvoitto. Vertailun
37999: muben mukaan. mel!koinen osa juopumuk- vuoksi rtodettaJkoon, että väikijuomien !keski-
38000: sesta pidätetyistä nuorista 6li humailtunut
38001: 1 määräinen anniskelukorvaus on n. 35%.
38002: anniskeluravintoloissa käyttämistään väkijuo- Näiden epiiJkohtien poista~ksi olisi kiin-
38003: mista, vai1kka anniskelu on iko!konaan !kielletty nitettävä eri!koista huomiota anniskeluravin-
38004: alle 18-vuotiaille ja vaikka Alkoholiliik- toloiden valvonta- ja tM'kastustoiminnan te-
38005: keen anniskeluohjeiden mukaan on erityis- hostamiseen.
38006: tä varovaisuutta noudatettava vielä 18-24- Edellä olevan perusteella ehdotan edu.gkun-
38007: vuotiaillekin v"åkijuoritia tarj oiltaessa. nan päätettäväiksi toivomlikBen,
38008: JuopmnuspidätY'kseen johtanut väkijuo-
38009: mien :käyttö oli v. 1959 poliisin tillastojen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
38010: mukaan 21.'5% :ssa !kaikista pidätystapauk- menpiteisiin anniskeluravintolain hoi-
38011: sista tapaht1mut annisk~luravintolaasa, vaikka dossa esiintyvien epäkohtien poista-
38012: anniSkeluQihjeiden muikaan päihtyneelle tai miseksi.
38013: päihtymisen merkikejä osoittavalla ·ei saisi
38014: ravintolassa väkijuomia tarjoilla.
38015: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
38016:
38017: Armas Leinonen.
38018: 853
38019:
38020: VI,66. - Toiv.al. N: o 340.
38021:
38022:
38023:
38024:
38025: Nederström-Lunden ym.: Väkijuomien ja tupakan mainon-
38026: nan kieltämisestä valtion omistamissa laitoksissa.
38027:
38028:
38029: EduskunnaUe.
38030:
38031: Yhteiskunnan edun mukaista on pyriidä koska on kysymys sananvapaudesta. Mutta
38032: sellaisten vaJhingoHisten nautintoaineiden jolka tapauksessa valtion olisi lopetettava
38033: kuin vä:kijuam.ien ja tupaJkan ikulutu!ksen vä- kokonaan väkijuomien ja tupakan mainonnan
38034: hentämiseen. Väkijuomalain 5 § : n mukaan salliminen omissa laitoksissaan ja niiden il-
38035: tämä tavoite kuuluu maan allkoholipolitiiikan moitustiiloissa, koska tämä voidaan toteuttaa
38036: päämääriin. Syksyllä 1961 eduSkunta ,hyväk- hallinnollisin määräyksin. Erityisen tähdel-
38037: syi toivomuben, että hallitus ryhtyisi suun- listä olisi ildeltää tupakan mainonta Oy Yleis-
38038: nitelma:llisiin toimenpiteisiin tupalkanikäytön radio Ab: n omistaman Suomen Television
38039: vastustam:ise!ksi, mm. tupakan mainontaa te- lähetyksissä, koska se tätä tietä •kohdistuu
38040: hokikaasti rajoittamalla. mitä tehokkaimmin myös nuoriin ja lapsiin.
38041: Tästä !huolimatta näitä vahingollisia nau- Valtioneuvoston olisi niin ikään huolelhdit-
38042: tintoaineita sallitaan mainootaa ja siten työs- tava siitä, että väkijuomien ja tupalkan ju-
38043: kennellä niiden menekin lisäämiseksi. .Alko- liste- ym. mainonta kiellettäisiin kaikissa val-
38044: holimainontaa tosin hillitään Oy .Mkoholillii- tion omistamien iaitosten ilmoitustiloissa.
38045: ke Ab:!Il aJlaisen alkoholimainonnan valvonta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38046: lkunnan toim€'Sta. Mutta tupa:k!kaa mainoste- nioittaen eduskunnan hyväiksyttäväiksi toivo-
38047: taan täysin vapaasti ja yhä ikiihtyvästi ntin muksen,
38048: ~ehdistössä iJruin televisiossa, minikä johdosta
38049: ikansanterveydeHe vaarallisimman tupakka- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
38050: lajin, savulk!keiden myynti kasvoi viime vuon- toimenpiteisiin väkijuomien ja tupa-
38051: nalkin huomlllttavasti. kan mainonnan kieltämiseksi kaikissa
38052: Vahingollisten nautintoaineiden yleisen valtion omistamissa laitoksissa ja nii-
38053: mainoskiellon a~kaansaaminen on vaikeaa, den ilmoitustiloissa.
38054: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
38055:
38056: Judit Nederström-Lunden. Eino Uusitalo.
38057: Armas Leinonen. Aleksi Kiviaho.
38058: Kauko Tamminen. Toivo .Asvik.
38059: Bertel Lindh. Uuno Voutilainen.
38060: Albin Wickman. Saara Forsius.
38061: Tauno Kelovesi. Hertta Kuusinen.
38062: Martti Linna. Paavo Aitio.
38063: Siiri Lehmonen. Aimo Laiho.
38064: Kuuno Honkonen. Juho Mäkelä.
38065: Elis Manninen. Kelpo Gröndahl.
38066: Aarne Saarinen. Toivo Salin.
38067: Irma Rosnell. Meeri Kalavainen.
38068: Irma Torvi. Impi Lukkarinen.
38069: 854
38070:
38071: VI,67.- Toiv.al. N:o 341.
38072:
38073:
38074:
38075:
38076: La.hti ym.: Toimenpiteistä kotimaisten tuoremehujen valmis-
38077: tuksen ja käytön edistämiseksi.
38078:
38079:
38080: Eduskunnalle.
38081:
38082: Maamme hedelmäsato on viime vuosina tehostuu. Hedelmien 'käytön lisääntyminen
38083: huomattavasti kasvanut, joten varsinkin ome- parantaa terveystilannetta ja kovin puut-
38084: noita on ollut vaikea saada kaupaksi sinä teellinen raittiiden juhla- ja seurajuomien
38085: verraten lyhyenä aikana, jonka meikäläiset valikoimamme kasvaa.
38086: lajikkeet säilyvät hyvinä. Myöskään puu- Tuoremehujen käytön lisääminen vaatii
38087: tarha- ja metsämarjasatoa ei ole osattu käyt- valtiovallankin toimenpiteitä. Tärkeätä olisi,
38088: tää hyväksi. että asia tulisi mahdollisimman monipuoli-
38089: Tehokas keino hedelmien ja marjojen kaup- sesti valaistuksi, jotta tutkittaisiin mahdolli-
38090: paan saattamiseksi on tuoremehujen valmis- suudet uusien, hyvänmakuisten ja säilyvien
38091: taminen niistä. Sveitsin esimerkin mukaisesti tuoremehulaatujen aikaansaamiseksi ja selvi-
38092: useimmat Keski-Euroopan maat, ja viime tettäisiin ne keinot, joiUa nämä juomat saa-
38093: aikoina myös Pohjoismaat, ovat kehittäneet taisiin yleisön tietoisuuteen ja käyttöön.
38094: menetelmiä, joilla saadaan aikaan arvoklmita, Eräänä mahdollisuutena asian eteenpäin-
38095: hedelmien kaikki suoja-aineet sisältäviä me- viemiseksi voisi olla sellaisen elimen perus-
38096: hulaatuja. Myös Suomessa on ainakin mar- taminen, joka valtion tuen turvin voisi ottaa
38097: joista ja omenasta onnistuttu valmistamaan huolehtiakseen yllämainituista tutkimus- ja
38098: maukasta ja hyvin säilyvää tuoremehua. tiedotustehtävistä, tai riittävän määrärahan
38099: Tehdasvalmisteisen tuoremehun kulutus myöntäminen jollekin kansalaisjärjestölle
38100: on Suomessa jatkuvasti lisääntynyt ja oli se nä.iden tehtävien suorittamista varten.
38101: viime vuonna arviolta 0.5 litraa henkilöä Edellä olev,an perusteella ehdotamme kun-
38102: kohti. Ruotsissa se oli tällöin kolme kertaa nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
38103: suurempi ja Sveitsissä peräti 40 kertaa suu- muksen,
38104: rempi kuin meillä.
38105: Tuoremehujen valmistusta ja käyttöä li- että haUitus ryhtyisi kiireellisiin
38106: säämällä saavutetaan monia arvokkaita tu- toimenpiteisiin kotimaisten tuoremehu-
38107: loksia. Hedelmien ja puutarhamarjojen vil- jen valmistuksen ja käytön edistämi-
38108: jely kehittyy ja metsämarjojen talteenotto seksi.
38109: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
38110:
38111: Marja Lahti. Ale Holopainen. Veikko Savela.
38112: Paula Ruutu. Aaro Lintilä.. Esa Timonen.
38113: Sylvi Halinen. Nestori Kaasalainen. Sulo ·suorttanen.
38114: Hilja 'Vå.änänen. Matti Mattila. Heikki Hasu.
38115: 855
38116:
38117: VI,68. - Toiv.al. N: o 342.
38118:
38119:
38120:
38121:
38122: Forsius: Eläinsuojelulain puutteellisuuksien poistamisesta.
38123:
38124:
38125: E d u s k u n n a ll e.
38126:
38127: Nykyinen eläinsuojelulakimme on monessa van valvovalla kädellään epäkohdiksi katsot-
38128: kohden korjauksen ja uudistuksen tarpeessa. tuihin, edellä kosketeltuihin yksilöiden tekoi-
38129: Sen voimaantulosta kuluneet runsaat 20 hin ja laiminlyönteihin. Varsinkin näiden te-
38130: vuotta ovat tuoneet siksi paljon muutoksia kojen ennakolta estämiseksi olisi yhteiskun-
38131: sekä teknillisen että taloudellisen elämän mo- nan valvontamahdollisuuksia nykyisestä te-
38132: ninaisilla aloilla, etteivät ne ole voineet olla hostettava. Voimassa olevan lainsäädännön
38133: vaikuttamatta myös niihin jokapäiväisen elä- mukaan ei nimittäin poliisilla tai eläinsuo-
38134: män ilmiöihin, joiden valvominen ja ohjaami- jeluvalvojana ole mahdollisuutta puuttua il-
38135: nen kuuluu luontokappaleiden suojaamistoi- meiseen törkeätäkin laiminlyöntiä todistavaan
38136: miin. Vaikkakin eräisiin epäkohtiin on osoit- tapaukseen, ennenkuin hän toteaa eläimen
38137: tain puututtu asetusteitse, kuten on tapahtu- olevan niin kurjassa tilassa, että se on joko
38138: nut mm. eläinten kuljetuksesta moottoriajo- tapettava tai toimitettava hoitoa saamaan.
38139: neuvoilla v. 1955 annetuin asetuksin, jää la- Sanotun perusteella ehdotan kunnioitta-
38140: kiin vielä useassa suhteessa täydentämisen vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
38141: varaa ja vain itse lain eikä ainoastaan ase- sen,
38142: tuksen säännöksin korjattavia puutteelli-
38143: suuksia. että hallitus ensi tilassa antaisi
38144: Edellä kosketeltu kehitys ei ole pysähtynyt Eduskunnalle esityksen laiksi, jossa
38145: ainoastaan aineellisen elämän alalla havaitta- muuttuneita ja kehittyneitä olosuh-
38146: viin muutoksiin, vaan sen vaikutukset huo- teita vastaavasti eläinsuojelulain eläin-
38147: mataan myös yleisessä ajattelutavassa ja ai- ten suojelua turvaavia säännöksiä täy-
38148: kaisemmilta vuosilta muuttuneessa suhtautu- dentämällä ja valvontaa tehostamalla
38149: misessa luontokappaleiden suojeluun. Yhteis- poistettaisiin siinä nykyisin vallitse-
38150: kunnan odotetaan nykyistä enemmän puuttu- vat puutteellisuudet.
38151: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
38152:
38153: Saara Forsius.
38154: 856
38155:
38156: VI,69. - Toiv.al. N: o 343.
38157:
38158:
38159:
38160:
38161: E. Manninen ym.: Halpojen matkailumajojen aikaansaami-
38162: sesta KoUlle.
38163:
38164:
38165: E d u s k u n n a ll e.
38166:
38167: Kolin matkailumaja on osoittautunut liian väkijuomatarjoilut, siehlä siil!loin pitäisi olla
38168: pieneksi. Onkin mielihyvin todettava, että oma ruokailupaikkansa. Tarkoituksenmukai-
38169: Suomen Matkailijayhdistys- Finlands Tu- suusnäkökohdat ratkaissevat asian ja luuli-
38170: ristförening on ryhtynyt toimenpiteisiin sen simme, että em. kaltainen raittiusravintola,
38171: laajentamiseksi. Piirustusluonnosten nojalla - ehkä ruokabaari - olisi mahdollista ra-
38172: voi jo päätellä, että mielyttävä ja asiallinen kentaa uuteen matkailumajan osaan.
38173: ratkaisu on hahmottumassa. Olisi vain toivot- Kolin läheisyydessä olevan Herajärven
38174: tavaa, että työ saataisiin toteutetuksi mahdol- maastossa on useita autiotaloja, jotka omista-
38175: lisimman pian. jansa ovat hylänneet, koska paikkakunnalia
38176: Kun työ on nyt vielä ainakin osittain ei dle ollut elinmahdollisuuksia. Näitä taloja
38177: suunnitteluasteella, olisi toivottavaa, että kunnostamaila saataisiin kenties erinomaisia
38178: otettaisiin huomioon niitä ajatuksia, joita matkailumajoja.
38179: maakunnassa on eri tahoilla esitetty. Varsin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
38180: hartaasti toivotaan, että Kolille saataisiin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38181: myös halvempi maja nuorisoa ja maakunnan
38182: omaakin rahvasta varten. Olisiko ehkä ra- että hallitus - joko nyt esilläole-
38183: kennettava aivan uusi, erillinen maja? Kun van laajennustyön yhteydessä tai muu-
38184: vanhan majan laajentaminen ja korjaus tu- toin - ryhtyisi toimenpiteisiin kansan
38185: lisi maksamaan ainakin 45.5 milj. mk riip- ja nuorten halvan matkailumajan tai
38186: puen siitä, onko rakennettava uusi lämpö- -majojen aikaansaamiseksi Kolille, joi-
38187: keskus vai ei, olisi täysin uuden rakennuk- den majojen yhteydessä ei tarjoiltaisi
38188: sen rakentaminen varmasti kalliimpi rat- alkoholipitoisia juomia.
38189: kaisu. Nuorten matkailumajassa ei saisi olla
38190: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
38191:
38192: Elis Manninen. Uuno Vuotilainen.
38193: Paula Ruutu. Hilja Väänänen.
38194: Ale Holopainen. Akseli Paarm.an.
38195: Antero Väyrynen. Juho Tenhiälä.
38196: Mikko Asunta. Judit Nederström-Lunden.
38197: 857
38198:
38199: VI,70. - Toiv.al. N: o 344.
38200:
38201:
38202:
38203:
38204: Raipala ym.: Vietävän sahatavaran laadun valvomisesta ja
38205: parantamisesta.
38206:
38207:
38208: E d u s k u n n a 11 e.
38209:
38210: Maastamme vietävä sahatavara on sellainen len huomattavasti arvopuittemme laatua ja
38211: luonnontuote, jonka ominaisuuksia ei kauppa- siten vastaavasti koko kansallisomaisuut-
38212: kirjoissa ilmoiteta millään numeroarvoilla. tamme.
38213: Viljakaupassa esim. puhutaan hehtolitrapai- Valitettavasti ei maassamme ole minkään-
38214: nosta, itävyysprosentista, proteiinimäärästä laista elintä tai laitosta tai tarkastusvirastoa,
38215: jne., mitkä voidaan numeroilla ilmoittaa. joka ottaisi selvittääkseen näitä asioita tai
38216: Sahatavaroista mainitaan vain, että niiden antaakseen lausuntoja vientisahatavarain laa-
38217: tulee olla ,tuottajan tavallista laatua". Taval- dusta ja sisäisestä kokoonpanosta. Lausun-
38218: lisesti erotetaan ja hinnoitetaan u/s-, V- ja nossa voitaisiin kiinnittää huomio u/s-laadun
38219: VI-laadut, mutta myyjäkään ei tiedä u/s- alalaatujen prosenttisuhteisiin, tavarain ylei-
38220: tavaransa sisäistä kokoonpanoa, siis kuinka seen kuntoon ja kosteuteen, määrättyjen vi-
38221: paljon siinä on priimaa, sekundaa, terttiaa kojen, kuten halkeamien, syrjävääryyden ja
38222: ja kvarttaa. Tämän vuoksi olemme kaupan- kiertymisen esiintymiseen, mahdollisiin sini-
38223: käynnissä suuresti riippuvaisia ulkomaisten vikoihin, sydänpuuosuuteen, keskimääräiseen
38224: suurostajien omista käsityksistä. Siitä on vuosiluston paksuuteen ja niin edelleen. Jos
38225: seurauksena myös se, että samankinlaatui- maahan saataisiin näitä asioita hoitava elin,
38226: sista tavaraeristä saadaan varsin erilaisia hin- se voisi ympäri vuoden toimittaa tarkastuksia
38227: toja. Toisaalta pääsee valitettavasti ulko- sahalaitoksilla, satamissa ja varastoissa ja sen
38228: maille menemään varsin heikkoja tavaraeriä, lisäksi se hoitaisi koulutus- ja opetustoimin-
38229: mikä on seurauksena puutteellisesta lajittelu- taa ja vähitellen aikaansaisi yhtenäisyyttä
38230: taidosta. Pienmyyjät eivät ole kovinkaan tun- maasta vietävien puutavarain laadussa ja si-
38231: nettuja ulkomaan markkinoilla, josta syystä ten nostaisi sahatavaraimme mainetta, arvoa
38232: heidän on usein vaikeata saavuttaa vakinaista ja hintaa ulkomailla.
38233: ostajakuntaa. Myös kireä kilpailu aikaansaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38234: suuria heilahduksia tavaraerien hinnoissa ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38235: vaatii markkinoille yhä korkeampia laatuja. muksen,
38236: Jos ujs-tavarain sisäiselle kokoonpanolle
38237: voitaisiin antaa suurempaa arvoa, niin I että hallitus suorituttaisi tutkimuk-
38238: luokan tukeista voitaisiin maksaa korke- sen siitä, miten parhaiten voitaisiin
38239: ampi hinta, jolloin niiden kasvattaminen valvoa, yhtenäistää ja parantaa Suo-
38240: kannattaisi. Tämä seikka parantaisi vähitel- mesta vietäväin sahatavarain laatua.
38241: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
38242:
38243: Matti Raipala. Mikko Asunta.
38244: Kalervo Saura. Pentti Sillantaus.
38245:
38246:
38247:
38248:
38249: 108 E 219/62
38250: 858
38251:
38252: VI, 71. - Toiv.al. N: o 345.
38253:
38254:
38255:
38256:
38257: Raipala. ym.: Kirveellä tapahtuvan leimauksen kieltämisestä.
38258:
38259:
38260: E d u s kun n a ll e.
38261:
38262: Valitettavan usein joutuvat kirvee'llä lei- ajankohtana. Tällöin olisi myöskin mahdolli-
38263: matut saha-, faneeri- ja paperipuut odotta- suus jättää pystyyn joitakin jo leimatuita
38264: maan kaatamistaan useita vuosia, jolloin nii- puita, jos niin olisi tarpeen leimauksessa sat-
38265: hin ilmestyy hintaa alentavia laatuvikoja, tuneiden virheiden tai muiden seikkojen
38266: kuten lahoa, mustia leimauskoroja, pihkavuo- vuoksi.
38267: toa jne. Kaatamisen siirtyminen voi johtua Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38268: kysynnän ja hinnan heikkoudesta, omistajan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38269: vaihdoksista jne. Usein myöskin osa leimi- muksen,
38270: kosta voi jäädä kaatajilta huomaamatta ja
38271: jää sitten vuosikausiksi lahoamaan. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
38272: Jos leimaus olisi suoritettu jollakin väri- toimenpiteisiin kirveellä tapahtuvan
38273: aineella, ei edellämainittuja vikoja saattaisi saha-, faneeri- ja paperipuun leimauk-
38274: syntyä ja myöskin myyjällä olisi vapaammat sen kieltämiseksi.
38275: mahdollisuudet myydä leimikkonsa sopivana
38276: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
38277:
38278: Matti Raipala.. Mikko Asunta..
38279: Kalervo Sa.ura. Pentti Sillantaus.
38280: 859
38281:
38282: VI,72.-Toiv.al. N:o 346.
38283:
38284:
38285:
38286:
38287: Bara.: Vanhusten vapauttamisesta radio- ja televisiolupa-
38288: maksuista.
38289:
38290:
38291: E d u s k u n n a 11 e.
38292:
38293: Elintason noustessa on radion omistami- dio- ja televisiolupamaksu. Kansaneläke on
38294: nen käynyt meillä yhä yleisemmäksi. Voi- toistaiseksi siksi riittämätön hyvitys vanhuk-
38295: daan sanoa, etiä radio on nykyisin välttä- si'llemme, että yhteiskunnan on muullakin
38296: mättömyyshyödyke, jonka tulisi kuulua jo- tavoin autettava vanhuksia. Vanhusten ra-
38297: kaisen kodin perustarvikkeisiin viihtymystä diolupamaksuista luopuminen ei valtioval-
38298: lisäävänä ja valistusta levittävänä tekijänä. lalle ole suuri uhraus, mutta vanhuksille
38299: Erityisesti s~ on hyödyllinen vanhuksille, niistä vapautumisen merkitys on huomattava
38300: jotka sen välityksellä pitävät yhteyttä suu- sekä aineellisesti että henkisesti.
38301: reen maailmaan, kirkkoon, nuoruutensa har- Edellä<Jlevan perusteella esitän eduskun-
38302: rastuksiin ym. Vanhukset ovat radion uskol- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38303: lisimpia ystäviä. Mutta valitettavasti useim-
38304: milla heistä on yleensä toimeentulovai.keuk- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
38305: sia, joten radio'luvan ja varsinkin televisio- siin radiolupamaksujen tarkistamiseksi
38306: luvan lunastaminen on vanhuksille henkilö- siten, että vanhuks~"lta, jotka ovat
38307: kohtaisesti raskas rasitus, varsinkin, kun päässeet määrättyyn ikään esimerkiksi
38308: lupa on joka vuosi uudelleen lunastettava ja 65-70 ikävuoteen, ei enää peritä ra-
38309: radion lupamaksua vielä vastikään k<Jrotet- dio- ja televisiolupamaksuja ainakaan
38310: tiin. niissä tapauksissa, joissa sosiaaliset
38311: Ei ole oikein ja kohtuullista, että vanhuk- syyt puoltavat vanhusten vapautta-
38312: silta, jotka ovat päässeet määrättyyn ikään, mista puheenaolevista maksuista.
38313: esimerkiksi 65-70 ikävuoteen, peritään ra-
38314: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
38315:
38316: Erkki Bara..
38317: 860
38318:
38319: VI,73.-Toiv.a.l. N:o 347.
38320:
38321:
38322:
38323:
38324: Siren ym.: Aikamääräisten muisti- ym. luetteloiden ja kir-
38325: jojen juUoaisemisen helpottamisesta.
38326:
38327:
38328: Ed uslk:unn aHe.
38329:
38330: Helsingin yHopistolle on anne!Jtu yksin- tieten:kin kaikenlaiset ailkaluettelotlkin ik:alen-
38331: omainen oikeus almanalkkojen ja lk:alentereit- tereiksi.
38332: rten julikaisem.iseen ja myymiseen maaasam.me. Kehitys on mennyt sii'hen, että yhä suu-
38333: Syyskuun 8 päivänä 1924 annetua;a asetuk- remmassa määrin suppeammat eri alojen pii-
38334: sessa, joka sisältää Helsingin yliopiston sään~ rit tarvitsevat erilk:oisia tarkoitulk:siaan varten
38335: nät, sanotaan, että yliopistolla on erioilk:eus jäsenilleen ja asiaik:aspiireilleen omia aika-
38336: itse tai toisen kautta julkaista suomen- ja määräisiä luettelo1taan. Helsingin yliopistolle
38337: ruotsi111kielisiä, myytävi1ksi tahi maassa levi- jo vanihastaan a:nnettu privilegio on ~aajen
38338: tettävi.ksi aiottuja a:lmana:kkoja ja kalente- nettu sen al1kuperäisestä suppea.mmasta tar~
38339: reita. koituksesta käsittämään kehityksen laajenta-
38340: Tätä privilegiosäännöstä on tiettävästi tul- mat muodotkin, josta erioikeudesta iko1tunee
38341: lk:ittu niin laaja:käsitteisesti, etteivä,t mm. mit- hyöty pääasiallisesti yiksityiselle toim.inimelle.
38342: lkään keskusjärjestöt, lk:aupa:lliset ja aatteel- Edellä esitetyn perusteella ~hdotamme
38343: liset yhteerrliittymät tai yhdistyikset ole saa- eduskunnan hyväksyttäväiksi toivomuksen,
38344: neet ooes jäsenilleen, muista asiakJkaistaan
38345: puhumattakaan, levittää ailk:amäärillä ja päi- että hallitus ryhtyisi sopiviin toi-
38346: vännimillä varustettuja omaan tarkoitu!kseen menpiteisiin sellaisen järjestelyn ai-
38347: aiottuja muisti- ja muistiinpanoluetteloita, kaansaamiseksi, ettei Helsingin yliopis-
38348: vaan on ikaitkki ikronologiset muistiluettelot- tolle aikoinaan annettua almanakkojen
38349: kin ikatsottu kaJlenterehlrin verrattaviksi ja ja kalentereitten julkaisemista ja myy-
38350: siis yliopiston yksinoilk:eudeksi. mistä koskevaa erioikeutta sovellettaisi
38351: Almanalkikojen ja ika:lentereitten painatuk- tarpeettoman laajana ja että mu~'lle
38352: sen sekä levityksen ylksinoimeuden on Hel- kin annettaisiin mahdollisuus aika-
38353: singin yliopisto sopimuksesta siirtänyt eräälle määräisten muisti-, muistiinpano- ym.
38354: yiksityiselle toiminimelle, joka tä:llä p·erustein sen laatuisten luetteloidensa ja kirjo-
38355: määTää täysin auiktoritatiivisesti, mitä a:lma- jensa laatimiseen, myymiseen ja levit-
38356: nakalla ja ikaJlenteril:lä käsitetään, tulkiten tämiseen.
38357: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1962.
38358:
38359: Toivo Siren. Antero Väyrynen.
38360: Voitto Hellsten. Ensio Partanen.
38361: Veikko Helle.
38362: VALTIOPÄIVÄT
38363: 1962
38364:
38365: LIITTEET
38366: VII
38367:
38368: LAKI- JA:TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
38369: TOIVOMUSALOITTEET
38370:
38371:
38372:
38373:
38374: HELSINKI 1962
38375: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
38376: Verotuslain ja rakennuslain muuttamista, kunnallishallintoa,
38377: vesistöhallituksen aikaansaamista, paikkakuntakalleusluokittelua
38378: sekä vaikeuksiin joutuneiden kuntien avustamista ym. koskevia
38379: laki- ja toivomusaloitteita.
38380: 865
38381:
38382: Vll,l. - Lak.al. N: o 111.
38383:
38384:
38385:
38386:
38387: R. Virtanen ym.: Ehdotukset kunnallishallituksesta kaupun-
38388: gissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettujen
38389: asetusten muuttamisesta.
38390:
38391:
38392:
38393: E d u s k u n n a 11 e.
38394:
38395: Viime vuosien aikana on valtiovalta lisän- löydettävä uusi verotustapa, jolla voitaisiin
38396: nyt kuntien velvoitteita yhteiskunnallisten vähentää pienituloisten verorasitusta sekä li-
38397: asioiden hoidossa ja samanaikaisesti supista- sätä yhtiöitten tai niitä vastaavien yritys-
38398: nut omaa osuuttaan näiden velvoitteiden ra- muotojen ja suurituloisten suhteellista
38399: hoittamisessa, minkä seurauksena on ollut osuutta kunnallisverotuksessa. Yhtenä lain-
38400: tuntuva veroäyrin hinnan kohoaminen kai- säädännöllisesti varsin helposti toteutetta-
38401: kissa kuntamuodoissa. Raskaimmin tästä vana keinona on kunnallisverotuksenkin
38402: veroäyrin hinnan kohoamisesta ovat joutu- muuttaminen progressiiviseksi säilyttämällä
38403: neet kärsimään nimenomaan pienituloiset, silti veron jakoveroluonne. Kun mielestämme
38404: sillä kunnallisvero on edelleen ns. ja:koveroa, ei kuitenkaan ole syytä kohdistaa progres-
38405: jossa jokainen verotettavaksi joutuva saa siivisuuden vaikutusta kovin pieniin tuloihin,
38406: maksaa tulojensa mukaisesti saman määrän joista suurin osa menee elämisen ylläpitämi-
38407: veroa tuloyksiköltä. Lisäksi on huomioitava, seen sekä tarvittavien välttämättömyystava-
38408: että viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana roiden hankkimiseen, on aloitettava veron
38409: palkkatuloja saavien osuus kunnallisverotuk- asteittainen kohoaminen suhteellisen kor-
38410: sessa on jatkuvasti lisääntynyt, joten kun- kealta.
38411: nallisverotuksesta on muodostunut pienituloi- Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
38412: sia yhä enenevässä määrässä rasittava vero-
38413: tusmuoto, verrattuna suuria tuloja saaviin. että Eduskunta hyväksyisi seuraltr-
38414: 'fämän epäkohdan korjaamiseksi olisikin vat lakiehdotukset:
38415:
38416:
38417:
38418: Laki
38419: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun lain muuttamisesta.
38420: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § : ssä
38421: säädetyllä tavalla, kumotaan kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen
38422: (40/73) 53 §:n 8 momentti, sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1923 annetussa
38423: laissa (276/23), ja 55 §:n 1 momentin 8 kohta, sellaisena kuin se on 20 päivänä tam-
38424: mikuuta 1922 annetussa laissa ( 16/22), sekä lisätään uusi 53 a § seuraavasti:
38425: 53 a §. markkaa, veroäyrien lukumäärä on 10 kul-
38426: Verotettavan tulon suuruuden mukaan takin täydeltä tuhannelta;
38427: määrätään kunnallisverotusta varten kullekin verotettavan tulon ollessa enemmän kuin
38428: verovelvolliselle veroäyrejä siten, että vero- 1 000 000 markkaa, veroäyrien lukumäärä
38429: tettavan tulon ollessa enintään 1 000 000 on seuraava:
38430: 109 E 219/62
38431: 866 VII,l. - Kunnallisverotus.
38432:
38433: Veroäyrien lukumäärä 6 000 000- 7 000 000 16
38434: kultakin täydeltä tu•
38435: Verotettava tulo hannelta alirajan 7 000 000- 8 000 000 17
38436: ylittävältä osalta
38437: 8 000 000- 9 000 000 18
38438: 1 000 000- 2 000 000 11 9 000 000-10 000 000 19
38439: 2 000 000- 3 000 000 12 10000000- 20
38440: 3 000 000- 4 000 000 13
38441: 4 000 000- 5 000 000 14 Se tulon osa, joka ei vastaa täyttä 10 vero-
38442: 5 000 000- 6 000 000 15 äyriä, jätetään huomioon ottamatta.
38443:
38444:
38445:
38446:
38447: Laki
38448: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
38449: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
38450: säädetyllä tavalla, kumotaan kunnallishallinnosta maalaiskunnissa annetun asetuksen
38451: (21/1898) 78 §:n 8 momentti, sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1923 anne-
38452: tussa laissa (275/23), ja 81 §:n 1 momentin 14 kohta, sellaisena kuin se on 20 päivänä
38453: tammikuuta 1922 annetussa laissa (15/22), sekä lisätään uusi 78 a § seuraavasti:
38454: 78 a §. 3 000 000- 4 000 000 13
38455: Verotettavan tulon suuruuden mukaan 4 000 000- 5 000 000 14
38456: märätään kunnallisverotusta varten kullekin 5 000 000- 6 000 000 15
38457: verovelvolliselle veroäyrejä siten, että vero- 6 000 000- 7 000 000 16
38458: tettavan tulon ollessa enintään 1 000 000 7 000 000- 8 000 000 17
38459: markkaa, veroäyrien lukumäärä on 10 kul- 8 000 000- 9 000 000 18
38460: takin täydeltä tuhannelta; 9 000 000-10 000 000 19
38461: verotettavan tulon ollessa enemmän kuin 10000000- 20
38462: 1 000 000 markkaa, veroäyr:ien lukumäärä
38463: on seuraava: Se tulon osa, joka ei vastaa täyttä 10 vero-
38464: äyriä, jätetään huomioon ottamatta.
38465: Veroäyrien lukumäärä
38466: kultakin täydeltä tu·
38467: Verotettava tulo hannelta alirajan
38468: ylittävältä osalta Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuoden
38469: 1 000 000- 2 000 000 11 196 tuloista toimitettavassa kunnallisvero-
38470: 2 000 000- 3 000 000 12 tuksessa.
38471:
38472:
38473: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
38474:
38475: Rainer Virtanen. Toivo Salin. Tauno Kelovesi.
38476: Leo Suonpää. Toivo Asvik. Matti Koivunen.
38477: Olavi Kämäräinen. Veikko Rytkönen. Kuuno Honkonen.
38478: Väinö R. Virtanen. Kauko Tamminen. Kelpo Gröndahl.
38479: Siiri Lehmonen. 'Vilho Suosalo. Aarne Pulkkinen.
38480: Aleksi Kiviaho. Kaino Haapanen. Ville Pessi.
38481: Martti Linna. Judit Nederström-Lunden. Antti Kinnunen.
38482: Lyyli Koskinen. Paavo Aitio. Pentti Liedes.
38483: Juho Mäkelä. H. Manninen. Eino Tainio.
38484: Hemm.ing Lindqvist. T. Niiranen. Gösta Rosenberg.
38485: Aimo Laiho. Taisto Sinisalo. Lauri Kantola.
38486: H. Tauriainen.
38487: 867
38488:
38489: VII,2. - Lak.aJ. N: o 112.
38490:
38491:
38492:
38493:
38494: Aitio ym.: Ehdotukset laeiksi kunoollishallituksesta kaupun-
38495: gissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettujen
38496: asetusten muuttamisesta.
38497:
38498:
38499: E d u s k u n n a ll e.
38500:
38501: Nykyisten kunnallisverotusta koskevien selvää epäoikeudenmukaisuutta, joka yleensä
38502: lainsäännösten mukaan ns. yleiset ja erityi- kdhdistuu eniten sosiaalista turvaa tarvitse-
38503: set vähennykset voidaan tehdä vain siinä viin suuriperheisiin ja veronmaksukyvyltään
38504: kunnassa, jossa verovelvollisella on asunto ja heikkoihin ammatinharjoittajiin ja joka jopa
38505: kotipaikka. Varsinkin eräiden ammatinhar- loukkaa kansalaisten samanarvoisuutta lain
38506: joittajien kohdalla, jotka elinkeinotulostaan edessä. Eräissä tapauksissa saamatta jäävät
38507: tulevat verotetuiksi sen ansaitsemiskunnassa, vähennykset voivat nousta useihin satoihin
38508: on tavallista, että heillä ei kotikunnassaan tuhansiin markkoihin ja tästä seurauksena
38509: ole verotettavia tuloja lainkaan tai niitä on olevat perusteettomat kunnallisverot ja kan-
38510: vain niin vä:hän, ettei siitä voida tehdä vero- sanelä:kevakuutusmaksut useihin kymmeniin
38511: velvolliselle muuten kuuluvia sosiaalisia ynnä tuhansiin markkoihin.
38512: muita vähennyksiä 'kuin ehkä osaksi. Koska kyseessä on ilmeinen korjausta kai-
38513: Koska ne vähennykset, joista verovelvol- paava epä:kohta kunnallisverolainsäädännös-
38514: liset eivät tällaisissa tapauksissa pääse osal- sämme, ehdotamme kunnioittavasti,
38515: lisiksi, ovat pääasiallisesti luonteeltaan so-
38516: siaalisia ja useissa tapauksissa määriltään että Eduskunta hyväksyisi seu1·aa-
38517: melko tuntuvia, aiheutuu tästä käytännössä vat lakiehdotukset:
38518:
38519:
38520:
38521: Laki
38522: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
38523: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päi-
38524: vänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §: n 1 momentin 5) kohta, sellaisena kuin
38525: se on 20 päivänä tammikuuta 1922 annetussa laissa (16/22), näin kuuluvaksi:
38526: 55 §.
38527: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- korot ja verot. Omaisuuden tilapäisestä
38528: datettava seuraavia säännöksiä: myynnistä syntynyt tappio on vähennettävä
38529: samanlaatuisen myynnin tuottamasta voi-
38530: 5) Jos verovelvollisella on tuloja useam- tosta. Muut edellä mainitut vähennykset on
38531: masta kuin yhdestä tulolähteestä, on kunkin tehtävä verovelvollisen tulojen kokonaismää-
38532: eri kiinteistön, liikkeen, elinkeinon ja am- rästä. Jos verovelvollisella on tuloja kah-
38533: matin tuottamasta tulosta vähennettävä sa- desta tai useammasta kunnasta, on tuloksi
38534: maan tulolähteeseen kohdistuvat, tässä laissa katsottava eri kunnissa saadut tulot yhteen-
38535: vähennettäviksi sallitut kustannukset, työpai- laskettuina.
38536: kat, maanvudkramaksut, arvonvähennykset,
38537: 868 VII,2. - Kunna.llisverotus.
38538:
38539:
38540: Laki
38541: maalaisk.untain kunnallisha'llinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
38542: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain lmnnallishallinnosta 15
38543: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 § : n 1 momentin 11) kohta, sellaisena
38544: kuin se on 20 päivänä tammikuuta 1922 annetussa laissa (15/22), näin kuuluvaksi:
38545:
38546: 82 §. kat, maanvuokramaksut, arvonvähennykset,
38547: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- korot ja verot. Omaisuuden tilapäisestä
38548: datettava seuraavia säännöksiä: myynnistä syntynyt tappio on vähennettävä
38549: samanlaatuisen myynnin tuottamasta voi-
38550: 11) Jos verovelvollisella on tuloja useam- tosta. Muut edellä mainitut vähennykset on
38551: masta kuin yhdestä tulolähteestä, on kunkin tehtävä verovelvollisen tulojen kokonaismää-
38552: eri kiinteistön, liikkeen, elinkeinon ja amma- rästä. Jos verovelvollisella on tuloja kah-
38553: tin tuottamasta tulosta vähennettävä samaan desta tai useammasta kunnasta, on tuloksi
38554: tulolähteeseen kohdistuvat, tässä laissa vä- katsottava eri kunnissa saadut tulot yhteen-
38555: hennettäviksi sallitut kustannukset, työpal- laskettuina.
38556:
38557:
38558: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
38559:
38560: Paavo Aitio. Veikko Rytkönen.
38561: Irma Rosnell. Leo Suonpää.
38562: Kelpo Gröndahl Hugo Manninen.
38563: Aarne Pulkkinen. Judit Nederström-Lunden.
38564: 869
38565:
38566: VU,S. - La.k.at N: o 113.
38567:
38568:
38569:
38570: Raipala ym. : Ehdotukset lMiksi kunnallishallituksesta kau-
38571: pungissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettu-
38572: jen asetusten muuttamisesta.
38573:
38574: E d u s k u n n a 11 e.
38575:
38576: Nykyisin voimassa olevien kunnallisvero- muukin vuokra, ja se näin ollen olisi otettava
38577: tusta koskevien säännösten mukaan verovel- täysimääräisenä myös kunnallisverotuksessa
38578: vollinen saa tulostaan vähentää kunnallis- huomioon. Tällaista käytäntöä on omiaan
38579: hallituksesta kaupungissa 8. 12. 1873 annetun puoltamaan se, että valtio on verovelvollinen
38580: asetuksen 55 § : n 1 kohdan ja maalaiskuntain kunnille näistä kiinteistöistä saamistaan
38581: kunnallishallinnosta 15. 6. 1898 annetun ase- vuokratuloista. Vain vuokralle annetuista
38582: tuksen 82 § : n 7 kohdan mukaan maasta, virkataloista ynnä muista sellaisista yleisiin
38583: paitsi valtion omistamasta, suoritetut vuokra- tarkoituksiin käytetyistä tiloista valtiolle
38584: maksut. Vastaavaa rajoitusta valtiolle suori- maksettavat vuokratulot ovat kunnallisvero-
38585: tetun maanvudkran osaiJ.ta ei tulo- ja omai- tuksessa verovapaita.
38586: suusverolaki sisällä. Edellä olevan viitaten ehdotamme kunnioit-
38587: Sanottu eroavaisuus kunnallis- ja valtion- tavasti,
38588: verotuksen välillä ei ole perusteltavissa.
38589: Vuokranmaksu valtiolle vähentää aivan sa- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
38590: moin asianomaisen veronmaksukykyä kuin lakiehdotukset:
38591:
38592: Laki
38593: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
38594: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päi-
38595: vänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §: n 1) kohta näin kuuluvaksi:
38596: 55 §.
38597: 1) Tulona pidetään ... vuotuiset kunnos- suoritetut vuokramaksut ... muuhun sellai-
38598: sapito- ja käyttökustannukset, työpaikat, koh- seen.
38599: tuulliset arvonvähennykset, maasta (poist.) - - - - - - - - - - - - - - ~
38600:
38601:
38602: Laki
38603: maa.laiskuntain kunnaJlishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
38604: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15
38605: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §: n 7) kohta näin kuuluvaksi:
38606:
38607: 82 §. (poist.) suoritetut vuokramaksut . . . muu-
38608: hun sellaiseen.
38609: 7) tuloista on oikeus vähentää maasta
38610:
38611: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
38612:
38613: Matti Raipala. Erkki Hara.
38614: 870
38615: VII,4. - La.k.al. N: o 114.
38616:
38617:
38618:
38619:
38620: R. Virtanen ym.: Ehdotukset laeiksi kunnallishaUituksesta
38621: kaupungissa ja maalaiskuntain kttnnallishallinnosta annet-
38622: tujen asetusten muuttamisesta.
38623:
38624:
38625: E d u s ik u n n a U e.
38626:
38627: Kehitys on vähite1len johtanut siihen, että keutta ovat ainakin eräät verolautakunnat
38628: yhä useammat työläiset sekä viran ja toimen käyttäneet!kin, milloin on ollut kysymys ly-
38629: haltijat käyvät työssä asuinpaikkakuntansa hyemmistä työmaJtkoista johtuvista matka-
38630: ulikopuolella tai asuvat hyvin etäällä työpai- kustannuksista.
38631: kastaan. Tästä ja monista muista seikoista Kun mielestämme työmatkoista aiheutuneet
38632: johtuen työmatkoista aiheu:tnneista kuluista kulut kiistattomasti ovat tulon hankkimisesta
38633: on muodostunut välttämätön tulon hanik!kimi- johtuvia pakollisia menoja, pitäisi vähennys-
38634: sesta koituva menoerä. V·ai!k!ka verolainsää- oikeus myöntää siinäikin tapauksessa, että
38635: dännössämme onkin jo ailkoja sitten hyväk- nämä menot ovat ai!heutuneet lyheiil!IUistä
38636: sytty periaate, että tulon ihan!kkimisesta joh- työmatkoista. Pitempien työmatkojen osalta
38637: tuvat menot ovaJt vähennyskelpoisia, niin on todettu, ettei nykyinen 60 000 mlk: n vä-
38638: työmatkoista aiheutuneisiin kuluihin tätä pe- hennysoikeus riitä, vars~Illkin jos asianomai-
38639: riaatetta ensi kerran laJkisääteisesti sovellet- nen henkilö joutuu työmatkallaan käyttä-
38640: tiin vasta v: n 1959 tu!loista toimitetussa lkun- mään useampaalkin kulkuneuvna, ja si:ksi
38641: nallisverotulksessa. Voimassa olevan ·lain sa- olisi vähennysoi!keuden ylärajaiksi määrä.ttävä
38642: nonta ,sikäli ikuin niiden ei voida katsoa si- 80000 mlk.
38643: sältyvän pai.ikikakunnalia tavallisiin elinlkus- Edellä ~ausuttuun viitaten ehdotamme,
38644: tannuiksiin" antaa kuitenkin verolautakun-
38645: nalle oikeuden haclrita, milloin matkakuluja että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
38646: ei hyväiksytä väihennyskelpoisi!ksi ja tätä oi- vat lakiehdotukset:
38647:
38648:
38649: Laki
38650: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
38651: Eduskunnan päätöksen muikaisesti muutetaan ikunna1lishallituksesta kaupungissa 8 päi-
38652: vänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 '§ :n 1 moonentin 5 a) !kohta, sellaisena 1kuin
38653: se on 30 päivänä jouluikuuta 1959 annetussa 'laissa (523/59), näin !kuuluvaksi:
38654: :55 §. lkakustannutksista on 'erikseen tai palkkaan si-
38655: Verotettavaa tuloa taiksoitettaessa on nou- sältyen saatu korvausta erkä enempää kuin
38656: datettava seuraavia säännoksiä: kahdeksankymmentätuhatta marrokaa vuo-
38657: dessa.
38658: 5 a) Sen lisäksi, mitä edellä on säädetty,
38659: verovelvollisen ansiotulosta on vähennettävä
38660: siihen kohdistuvat matJkakustannulkset asun-
38661: nosta työpaikkaan halvinta kulkuneuvoa Tätä lwkia sovelletaan ensi kerran vuodelta
38662: käyttiWn, ei kuitenkaan siltä osin iku~n mat- 196 toimitettavassa kunnallisverotuksessa.
38663: VII,4. - R. Virtanen ym. 871
38664:
38665:
38666: Laki
38667: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
38668: Eduskunnan päätaksen mukaisesti muutetaan maalaislkuntain 'kunll'a:l:lishalHnnosta 15
38669: päivänä ikesäJkuuta 1898 annetun asetuksen 82 ·§ :n 1 momentin 11 a) ilrohta, sellaisena
38670: kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1959 annetussa laissa (524/59), näin ikuuluva~ksi:
38671:
38672: 82 §. kaJkustannuksista on ·erikseen tai palkikaan
38673: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- sisältyen saaJtu !korvausta eikä enempää ikuin
38674: datettava seuraavia säännoksiä: kahdeksankymmentätuhatta ma1'kkaa vuo-
38675: dessa.
38676: 11 a) Sen lisäJksi, mitä edellä on säädetty,
38677: verovelvollisen ansiotulosta on vähenne!Jtävli
38678: siihen lkolhdistuvat matka:kusta:nnU!kset asun-
38679: nosta työpaikkaan halvinta [ruJ)kuneuvoa Tätä laJkia sovelletaan ensi kerran vuodelta
38680: käyttäen, ei !kuitenkaan siltä osin kuin mat- 196 toimitettavassa ikuunallisverotuiksessa.
38681:
38682:
38683: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
38684:
38685: Rainer Virtanen. Matti Koivunen.
38686: Kaino Haapanen. Siiri Lehmonen.
38687: Toivo Asvik. Martti Linna.
38688: Toivo Salin. Olavi Kämäräinen.
38689: Gösta Rosenberg. Lauri Kantola.
38690: Juho Mäkelä. Hugo Manninen.
38691: Hemming Lindqvist. Hannes Tauriainen.
38692: Tauno Kelovesi. Vå.inö R. Virtanen.
38693: 872
38694:
38695: Vll,5. - Lak.al. N: o 115.
38696:
38697:
38698:
38699:
38700: R. Virtanen ym.: Ehdotukset laeiksi kunnallishallituksesta
38701: kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annet-
38702: tujen asetusten muuttamisesta.
38703:
38704:
38705: E d u s 'k u n n a ll e.
38706:
38707: Kunnallisverotusta koskeva lainsäädän- !kiin kunnallisver.on maiksajiin, on välttämä-
38708: tömme on edeHeenkin viime vuosisadan ai- töntä uudistaa lainsäädäntöä siten, että myös
38709: kaisten säädösten perusteella. Näin siitä kunnallisverotuksessa toteutetaan saman suun-
38710: huO'limatta, vailk!ka taloudelliset tekijät ja nii- tainen yleisvähennys palkka- ja työtuloista
38711: den vailkutus kunnallisverotukseen ovat vuosi- sekä kohtuullisin rajoituksin myös arrnmatista
38712: kymmenien kuil.uessa täydelleen muuttuneet. ja lihlmeestä saadusta tulosta kuin valtion-
38713: Lukuun ottamatta ns. sosiaalisiin vähennyk- verotulksessaikin.
38714: siin tehtyjä muutoksia, pääasialliset perus- Yieisvähennytksen määrään nähden on koh-
38715: teet, joiden mukaan lkunnallisverotus toimi- tuullista, että väJhennysoi'keus olisi !kymmenen
38716: tetaan, ovat samat kuin yli puoli vuosisataa sada:lta, !kuitenkin enintään 100 000 mlk ja
38717: sitten. että se samansuuruisena kos!kisi myös amma-
38718: Kunnallisten tehtävien laajentuminen ja tista ja liikkeestä saatua henkilökohtaista tu-
38719: niiden aiheuttama kunnall.lisverorasituksen loa.
38720: !kasvu ovat yhdessä vanhentuneiden kunnal- Edellä esitetyn perusteeHa ehdotamme,
38721: lisverotusta k'()Slrevien säädösten kanssa ai-
38722: heuttaneet sen, että pääosa ikunna:llisverosta että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
38723: muodostuu pal~katuloista. Kun sosiaaiiset lakiehdotukset:
38724: vähennykset eivät käytrunnössä !kohdistu kaik-
38725:
38726:
38727:
38728: Laki
38729: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
38730: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kunnallishallituksesta kaupungissa 8 pal-
38731: vänä joulukuuta 1893 annetun asetuksen 55 § :n 1 momenttiin näin kuuluva 3 a) kohta:
38732:
38733: 55 §. satatuhatta markkaa, niin myös kymmenen
38734: sadalta sellaisesta osasta ammatti- ja Hitke-
38735: 3 a) Sen lisäJksi mitä edellä on säädetty, tuloa, jota on pidettävä kohtuu.liisena kor-
38736: saakoon verovelvdllinen tehdä seuTaavat vä- vauksena verovelvollisen ammatissaan ja liik-
38737: hennykset: kymmenen sadalta palkkatulojen keessään suorittamasta työstä, ei kuitenkaan
38738: sekä aikaisemman virka- tai työsuhteen pe- enempää kuin satatuhatta mal"kikaa.
38739: rusteella saadun eläkkeen !kokonaismäärästä
38740: sekä maa- tai metsätaloutta harjoittavan ve-
38741: rovelvollisen ja hänen lapsensa tai muun per-
38742: heenjäsenensä maa- ja metsätalouden hyväksi Tämä la~ki tulee voimaan päivänä
38743: tekemän työn arvosta, 'kuitenkin enintään kuuta 196 .
38744: VII,5. - R. Virtanen ym. 873
38745:
38746: Laki
38747: maalaiskuntain kunnallisha.1linnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
38748: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 pm-
38749: vänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §: n 1 momenttiin näin kuuluva uusi 9 a)
38750: kohta:
38751: 82 §. satatuhatta markkaa, niin myös kymmenen
38752: sadalta s~llaisesta osasta ammatti- ja liike-
38753: 9 a) Sen lisälksi, mitä edellä on säädetty, tuloa, jota on pidettävä kohtuuUisena kor-
38754: saakoon verovelvollinen te'hdä seurraavat vä- vauksena verovelvollisen ammatissaan ja
38755: hennykset: kymmenen sadaita palkkatulojen iiikkeessään suorittamasta työstä, ei kuiten-
38756: sekä aikaisemman virka- tai työsuhteen pe- kaan enempää kuin satatuhatta markkaa.
38757: rusteella saadun eläkkeen kokonaismäärästä
38758: sekä maa- ja metsätaloutta harjoittavan vero-
38759: velvollisen ja hänen lapsensa: tai muun per-
38760: heenjäsenensä maa- ja metsäta:louden ·hyväksi Tämä laki tulee voimaan päivänä
38761: te'kemän työn arvosta, kuitenkin enintään kuuta 196 .
38762:
38763:
38764: Helsingissä 9 päi,vänä maaliskuuta 1962.
38765:
38766: Rainer Virtanen. Irma Rosnell. Aimo Laiho.
38767: Veikko Rytkönen. Våinö R. Virtanen. Siiri Lehmonen.
38768: Toivo Asvik. Olavi Kämäräinen. Taisto Sinisalo.
38769: Hannes Tauriainen. Pertti Rapio. Aleksi Kiviaho.
38770: Lyyli Koskinen. Hugo Manninen. Gösta Rosenberg.
38771: Yrjö Murto. Kaino Haapanen. Lauri Kantola.
38772: Kauko Tamminen. Toivo Salin. Kuuno Honkonen.
38773: Hemming Lindqvist. Juho Mäkelä. Aarne Saarinen.
38774:
38775:
38776:
38777:
38778: 110 B 219/62
38779: 874
38780:
38781: Vfi,6.- Lak.al. N: o 116.
38782:
38783:
38784:
38785:
38786: Asvik ym.: Ehdotukset laeiksi kunnallishaUituksesta kaupun-
38787: gissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettujen
38788: asetusten muuttamisesta.
38789:
38790:
38791: E d u s k u n n a ll e.
38792:
38793: Kunnaalisverotuksessa ovat perus- ja lapsi- mään toimeentuloon.
38794: vähennykset jääneet r8Jhanarvon muuttumi- Hintojen ja mruksujen noususta j(jhtuen
38795: sen johdosta liian alhaisiksi. Voimassa ole- edellä mainitut vähennykset eiväJt vastaa al-
38796: vien säännösten mukaan verovelvollinen hen- kuperäistä tarlkoitustaan. Samanaikaisesti on
38797: ikiJö saa vähentää tulostaan lapsivä;hennyk- tapahtunut verotuksen huomattava !kiristy-
38798: senä kaupungissa vähintään 25 000 ja enin- minen, jolka kohdistuu rasikaimmin vähäva-
38799: tään 40 000 mk, maalaiskunnassa vä:hintään raiseen kansanosoon. 1Seurauksena on !kaik-
38800: 15 000 ja enintään 30 000 mk jokaiselta vero- kein pienituloisimman väestön toimeentulon
38801: vuonna elättämä;ltään lapselta tai ottolap- vai,roeurtuminen. Tällaista kehitystä ei voida
38802: selta, joka ei ole täyttänyt lkuuttatoista pitää oiikeana. Tästä syystä pidämme vero-
38803: vuotta. laJkien !korjausta perus- ja ~apsivähennyksiä
38804: Perusvähennyksenä verovelvollinen saa vä- korottamalla välttämättömänä ja ikiireelli-
38805: hentää tulomaan \kaupungissa 70 000- senä.
38806: 120 000 mk, jos :tulo ,ei ylitä 120 000 mlk ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme !kun-
38807: maalaiSikunnassa 50 ~80 000 rrnk, jos tulo nioittaen,
38808: ei ole yli 80 000 mk:n, sen mukaan kuin
38809: kunna1lisvaltuusto päättää. TäJlä vähennyk- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
38810: seliä on tal'lkoitUJksena vapauttaa verotuksesta vat lakiehdotukset:
38811: se osa tmoota, joka tarvitaan välttämättö-
38812:
38813: Laki
38814: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
38815: EdlliOOmnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallisha:llituksesta kaupungissa 8 päi-
38816: vänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen (40/73) 55 § :n 3 ja 4 !kohta, sellaisena kuin
38817: ne ovat 30 päivänä joululkuuta 1960 annetussa laissa (521/60), näin 1kuuluvilksi:
38818: 55 §. vuotta.. Milloin vaimoa on erikseen verotet-
38819: Verotettavaa tuloa taiksoitettaessa on nou- tava, tehtiilköön vähennys vain sen puoli.son
38820: datettava seuraavia säännölksiä: tulosta, joka lapsen joko ylksin tai pääasial-
38821: lisesti on elättä:ny.t. Lapsen osalta, jolla it-
38822: 3) Verovelvollisen henikiJön tulosta on sellään on tULoa, saadaan vähennys tehdä
38823: vielä, sen mUJkaa:n kuin kaupunginvaltuusto ainoastaan sikäli, kuin sanottu tulo on val-
38824: kunakin vuonna toLmirtettavaa ta'ksoitusta tuuston päättämää määrää pienempi. Mi-
38825: varten päättää, lapsivähennY'ksenä vähennet- kä;li edeJlä mainittu lapsen oma tulo on
38826: tävä vähi<ntään 50 000 ja enintään 60 000 paH{Ikatuloa, saJadaan vähennys kuitenkin
38827: markkaa jokruseJta lapselt-a tai ottolapselta, tehdä täysimääräisenä.
38828: jota ihfut elatusvelvollisuutensa nojalla ·vero- 4) Jos verovelvollisen henhllön :tulo edellä.
38829: vuonna on ·elättänyt ja joka ennen verovuo- mainittujen vähennysten jäl1keen ei ole
38830: den alikua ,ei ollut täyttänyt 1kuuttatoista 170 000 markan määrää sumempi, vä:hen-
38831: VII,6.- Asvik ym. 875
38832:
38833: nettäköön siitä vielä, sen mukaan ikuin kau- markan määrästä, jolla tulo ylittää 170 000
38834: punginva;ltuusto !kutaikin vuotta varten päät- markain määrän.
38835: tää, vähintääru. 120 000 maåan ja enintään
38836: 150 000 ma:rkan suuruinen ·perusvähennys,
38837: tai jos tulo on 170 000 mar~klka.a. suurempi, Tätä lakia sovelletaan ensi iJ.mrran vuoden
38838: mainittu vålhennysmäärä vähennettynä yh- 196 tuloista toimitettavassa !kunnaJlisvero-
38839: dellä prosentilla jokaisesta täydestä 1 000 tuksessa..
38840:
38841:
38842:
38843:
38844: Laki
38845: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
38846: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnaHishallinnosta 15
38847: päivänä ikesälkuuta 1898 annetun asetuksen (21/98) 82 § :n 9 ja. 10 !kohta, sellaisena
38848: kuin ne ovat 30 ·päivänä joulukuuta 1960 •arnnetussa laissa (52.2/60), näin !kuuluviiksi:
38849:
38850: 82 §. edellä mainittu lapsen oma tulo on palikka-
38851: Verotettavaa tuloa taksoiibettaessa on nou- tuloa, saadaan vähennys !kuitenkin tehdä
38852: datettava seuraavia säännOksiä: täysimääräisenä.
38853: 10) Jos verovelvollisen henkilön tulo edellä
38854: 9) Verovelvo1lisen ihenlkilön :tulosta on mainittujen vähennysten jältkeen ei ole
38855: vielä, sen murkara.n kuin !kunnanvaltuusto ku- 140 000 marika:n määrää suu11empi, vä:hen-
38856: nakin vuonna toimi.te:tt•ava.a. iaiksoitusta var- nettäiköön siitä vielä, sen mukaan !kuin !knn-
38857: ten päålttää, lapsivähennyksenä vähennettävä nanvailtuusto kutaikin vuotta varten päättää,
38858: voointään 40 000 ja enintään 50 000 mark- vähintään 100 000 markan ja enintään
38859: kaa jokaiselta 'lapselta tai ottolapselta, jota 120 000 markan suuruinen perusvähennys,
38860: hän elatusvelvollisuutensa nojalla vero- tai jos tulo on 140 000 ma:r1klka.a. suu:rem.pi,
38861: vuonna on elättänyt ja joka ennen verovuo- mainittu vähennysmäärä väJhennettynä yh-
38862: den al!kua ei ole täyttänyt kuuttatoista dellä prosentilla jdkaisesta .täydestä 1 000
38863: vuotta. Mi1loin vaimoa on erikseen verotet- mal"kan määrästä, jolla tulo ylittää 140 000
38864: tava, tehtäköön vähennys vain sen puolison mal'kan määrän.
38865: tulosta, joka lapsen joko y1ksin ta:i pääasiail-
38866: lirsesti on elättänyt. Lapsen osalta, jollra it-
38867: sellään on tuloa, saadaan vähennys tehdä ai- Tätä laikia sovelletaan ensi kerran vuoden
38868: noastaan silkli;li, ikuin sanottu rtulo on val- 1.96 tuloista toimitettavassa kunnallisvero-
38869: tuuston päättämää määrää pienempi. Mikäli tuksessa.
38870:
38871:
38872: Helsingissä 6 päivänä ma:aliskuuta 1962.
38873:
38874: Toivo Asvik. Aarne Saarinen. Taisto Sinisalo.
38875: Aleksi Kiviaho. H. Tauriainen. Olavi Kämäräinen.
38876: Siiri Lehmonen. Lyyl!i. Koskinen. Vilho Suosalo.
38877: Georg Backlund. Gösta Rosenberg. Pauli Puhakka.
38878: Hemming Lindqvist. Kaino Haapanen. Matti Koivunen.
38879: Lauri Kantola. Veikko Rytkönen. Rainer Virtanen.
38880: Irma Rosnell. Leo Suonpä.ä. Tauno Kelovesi.
38881: Kelpo Gröndahl. Aimo Laiho. Judit Nederström-Lunden.
38882: Kauko Tamminen.
38883: 876
38884:
38885: VII,7.-Lakal. N:o 117.
38886:
38887:
38888: Paarman ym. : Ehdotukset laeiksi kunnallishallituksesta kou-
38889: pungissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettn.fen
38890: asetusten muuttamisesta.
38891:
38892:
38893: E d u s k u n n a: 11 e.
38894:
38895: Voimassa olevan verolainsäädännön nm- nityksiä. Menettely lisää myös tarpeettomasti
38896: kaan ovat kiinnitettyjen velkain korot val- henkilökohtaisten takausten käyttöä, mikä
38897: tionverotuksessa kokonaisuudessaan vähen~ meillä on muutoinkin liian runsaJSta. Näin
38898: nyskelpoisia, kun sen sijaan kunnallisvero- ollen olisi kohtuullista, että ikiinnitettyjen
38899: tuksessa niiden vähennysoikeus on siten ra- velkain korot säädettäisiin myös kunnallis-
38900: joitettu, että niiden määrän ollessa alle verotuksessa kokonaisuudessaan vähennyskel-
38901: 100 000 mk saadaan tulosta vähentää enin,. poisiksi poistamalla asianomaisista säännök-
38902: tään 50 000 mk ja muussa tapauksessa puo- sistä tätä vähennysoikeutta rajoittavat mäJä-
38903: let, kuitenkin enintäfun 200 000 mk räj"kset.
38904: Mainittujen säännösten mukaan ei kiinni- Vähennysoikeuden laajentamisella ei kun-
38905: tettyjen velkain korkoja saada vähentää kun- tien verotulojen kannalta ole sanottavaa mer-
38906: nal'lisverotuksessa täysimääräisinä silloin- kitystä. V: n 1952 verolakiesitystä valmistel-
38907: kaan, kun niitä on pidettävä tulon hankki- taessa toimitetuissa 'koeverotuksissa saatujen
38908: misesta ja säilyttämisestä aiheutuneina kus- tulos·ten mukaan ei 1kiinnitettyjen lainojen
38909: tannu:ksina. Kyseessä oleva vähennysoikeu- korkojen vähentäminen täysimääräisinä olisi
38910: den rajoittaminen johtaa siten usein koh- korottanut veroäyrin hintaa käytännöllisesti
38911: tuuttomuu:teen verorasituksen jaikaantumi- katsoen lainkaan. Sen johdo.__«ta, että vähen-
38912: sessa. Kiinnitettyjen ve]kojen korkojen vä- nyksen ylärajaa 'korotettiin v. 1957 15 000
38913: hennysoikeuden rajoitukset kohdistuvat sitä mk:sta 200 000 mk: aan, on muutoksen mer-
38914: paitsi etenkin heikommassa taloudellisessa kitys tässä suhteessa vielä1kin vähentynyt.
38915: asemassa oleviin kiinteistönomistajiin ja yrit- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
38916: täjiin sen vuoksi, että he pa;ljon suuremmassa
38917: määrin kuin vakavaraiset verovelvdlliset jou- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
38918: tuvat käyttämään luottojensa vaikuutena kiin- lakiehdotukset:
38919:
38920: Laki
38921: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
38922: Eduskunnan pääWksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8
38923: päivänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 § :n 1 kohta, sellaisena kuin se on 5 päi-
38924: vänä joulukuuta 1957 annetussa laissa (388/57), näin kuuluvaksi:
38925:
38926: 55 §. muutoin on lisääntynyt lahjan, perinnön, tes-
38927: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- tamentin, sääntöperinnön ynnä muun seltlai-
38928: datettava seuraavia säännoksiä: sen kautta, luetaan pois tarpeeUiset vuotuiset
38929: 1) Tulona pidetään sitä säästöä, joka syn- kunnossapito- ja käyttökustannukset, työpai-
38930: tyy, kun verovelvollisen kiinteän tahi irtai- kat, kohtuulliset arvonvähennyikset, maasta,
38931: men pääoman, viran, liik'keen tai työtoimen paitsi valtion omistamasta, suoritetut vuokra-
38932: taikka hänen nauttimansa elä!kkeen, eläke- maksut selkä velkain korot. V erosta vapaa on
38933: rahan, aremovuoden tai muun sellaisen etuu- kuitenkin, mitä on saatu naimaosana, huo-
38934: den rahwksi arvioidusta tuotosta sekä siitä menlahjana tai etuosana jalkamattomasta pe-
38935: määrästä, minkä verran hänen omaisuutensa sästä tai myötäjäisinä, niin myös lahja, pe-
38936: Vll,7.- Paarman ym. 877
38937:
38938: rintö, testamentti tahi sääntöperintö, joka on suuden satunnaisesta luovutuiksesta saatu
38939: tullut puolisolle tahi suoraan ylenevää tai voitto, jonka ·luovuttaja on saanut ostamalla
38940: a:lenevaa polvea olevalle perilliselle. Tuloksi tai vaihtamalla tahi muulla niihin verratta-
38941: on myös luettava rahaksi arvioituna se etu, valla saannolla vastiketta vastaan, jos se on
38942: joka verovelvollisella on ollut omaan tai per- ollut luovuttajan omana, kiinteä kymmentä
38943: heensä tarpeeseen käytetystä omasta tai va- ja irtain viittä vuotta lyhyemmän ajan,
38944: paasta asunnosta., niin myös se työ, minkä muusta samanlaisesta luovutuksesta syntynyt
38945: verovelvollisen kotona olevat lapset tahi muut tappio kuitenkin voitosta vähennettynä. Tu-
38946: perheenjäsenet, hänen vaimoansa lukuun otta- loista ei saa lukea pois verovelvollisen ja hä-
38947: matta, ovat tehneet verovelvollisen ta!louden nen perheensä elantolku:stannu!ksia, joihin
38948: hyväksi, ellei heitä erikseen veroteta, kuiten- myös luetaan asunnon vuokra sekä verovel-
38949: kin huomioon ottaen kunkin perheenjäsenen vollisen itseään varten pitämän palvelusväen
38950: kohdalta ne vähennykset, jotlka tämän pykä- paB~kaus ja elatus ynnä mitä muuta on nii·-
38951: län kolmannessa ja neljännessä kohdassa hin verrattavaa. Älköön luetta:ko pois sitä-
38952: mainitaan. Niin ikään on tuloiksi ·luettava, kään, mitä verovelvollinen on sijoittanut
38953: mitä verovelvollinen on osinkona saanut osa- uudisrakennuksiin ja uudisviljelyksiin tai
38954: keyhtiöstä tai osuuskunna:sta, vaikka sille ·liikkeensä laajentamiseksi !koneisiin ;ynnä
38955: osakeyhtiölle tai osuus'kunnaHe olisikin pantu muuhun sellaiseen.
38956: kunnallisveroa, sekä satunnaiset voitot, niihin
38957: luettuna sellaisen 'kiinteän tai irtaimen omai-
38958:
38959:
38960: Laki
38961: maalaiskuntain kunnaTiishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
38962: Eduskunnan päätö'ksen mukaisesti muutetaan maa:laiskuntain kunnallisha:Uinnosta 15
38963: päivänä kesä!kuuta 1898 annetun asetuksen 82 § :n 7 kohta, sellaisena kuin se on 5 päi-
38964: vänä joulukuuta 1957 annetussa laissa (389/57), näin 'kuuluvaksi:
38965:
38966: 82 §. taan asunnon vuokra sekä verovelvollisen it-
38967: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- seään varten pitämän palvelusväen pa1klkaus
38968: datettava seuraavia säännöksiä: ja elatus ynnä mitä muuta on niihin verrat-
38969: tava. Älköön luetta:ko pois sitäkään, mitä
38970: 7) Tuloista on oikeus vähentää maasta, verovelvollinen on sij.oittanut uudisrakennuk-
38971: paitsi valtion omistamasta, suoritetut vuokra- siin ja uudisviljelyksiin tai iiikkeensä laajen-
38972: maksut sekä velkain korot. Sitä vastoin ei tamiseksi koneisiin ynnä muuhun sellaiseen.
38973: saa lukea pois verovelvollisen ja hänen per-
38974: heensä elantokustannulksia, joihin myös lue-
38975:
38976: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
38977:
38978: Akseli Paarman. Edvard Pesonen. Toivo H. Kinnunen.
38979: Erkki Koivisto. Sylvi Halinen. Leo Häppölä.
38980: Esa Timonen. Veikko Savela. Einari Jaakkola.
38981: Vilho Leivonen. Veikko Kokkola. Mikko Asunta.
38982: Jaakko Kemppainen. Veikko Hyytiäinen. Yrjö Hautala.
38983: Elis Manninen. Arvo Pentti. Ale Holopainen.
38984: Hilja Väänänen. Sven Högström. Toivo Antila.
38985: Juho Tenhiälä. Niilo Ryhtä. Eino Sääskilahti.
38986: Eino Uusitalo. Aaro Lintilä. Nestori Kaasalainen.
38987: Pentti Pekkarinen. Esu Niemelä. Lauri Laine.
38988: Heikki Hasu. Mauno Pohjonen. Toivo Hietala.
38989: Georg C. Ehrnrooth. Olavi Lahtela.
38990: 878
38991:
38992: VII,8. - La.k.al. N: o 118, Vll,S. - Lagmot. N: o 118.
38993:
38994:
38995:
38996:
38997: Nord.fors ym..: Ehdotus laiksi kunnallishalli- Nordfors m. fl.: Förslag till lag om ändring
38998: tuksesta kaupungissa annetun asetuksen av förordningen angående kommunalför-
38999: muuttamisesta. valtning i stad.
39000:
39001:
39002: E d u s k u n n a ll e. T i 11 R i k s d a g e n.
39003:
39004: Kunnallishallituksesta kaupungissa 8. 12. Enligt 55 § 1) punkten i förordningen
39005: 1873 annetun asetuksen 55 § : n 1) kohdan den 8. 12. 1873 angående kommunalförvalt-
39006: mukaan, sellaisena kuin tämä lainkohta on ning i stad, sådant detta lagrum lyder
39007: 5. 12. 1957 annetussa laissa (N: o 388) on i lagen den 5. 12. 1957 (N: o 388) är rätten
39008: kiinnitetystä velasta maksettavan koron vä- att avdraga räntor på intecknade skulder
39009: hennysoikeutta kunnallisverotuksessa tuntu- kännbart begränsad i kommunalbeskatt-
39010: vasti rajoitettu. ningen.
39011: Aluksen hankinta vaatii suuria pääomia. Fartygsanskaffning kräver avsevärda kapi-
39012: Niinpä bruttovetoisuudeltaan n. 2 000 ton- tal. Sålunda överstiger byggnadskostnaderna
39013: nin jäävahvistetun aluksen rakennushinta för ett fartyg med en bruttodräktighet om
39014: nousee yli 300 milj. mk:n. Näin suuri pää- ca 2 000 ton 300 miljoner mark. En så stor
39015: omansijoitus edellyttää luottoa. Useimmissa kapitalinvestering förutsätter kredit. I de
39016: tapauksissa on lakisääteinen aluskiinnitys flesta fall är lagstadgad fartygsinteckning
39017: välttämätön. Laivahankinnassa on luoton nödvändig. Vid fartygsanskaffning är kre-
39018: osuus hankintahinnasta yleisesti n. 70% ditens andel av anskaffningspriset i regel
39019: jopa enemmänkin. Tämä merkitsee, että yh- ca 70 % och därutöver. Detta innebär, att
39020: den ainoan aluksen kohdalta kiinnitetyn ve- ränteutgiften för ett enda fartygs vidkom-
39021: lan korkomeno 7 % korkokannan mukaan mande beräknad efter en räntesats om 7 %
39022: laskettuna saattaa nousta n. 15 milj. mk:aan kan uppgå till ca 15 miljoner mark per år,
39023: vuodessa, josta vain 200 000 mk on vähen- varav endast 200 000 mark kan avdragas i
39024: nyskelpoinen meno kunnallisverotuksessa. kommunalbeskattningen.
39025: Ahvenanmaan itsehallinnon puitteissa sa- Inom ramen för den kommunala självsty-
39026: nottu meno on säädetty vähennyskelpoiseksi relsen har för sagda utgift medgivits full
39027: kokonaisuudessaan. Myös Norjan, Ruotsin avdragsrätt inom landskapet Åland. Ävenså
39028: ja Tanskan verosäännöstöt sallivat korkome- tillåter den norska, danska och svenska skat-
39029: nojen vähennyksen veronalaisesta tulosta il- telagstiftningen avdrag för alla slags ränte-
39030: man rajoituksia. utgifter utan begränsningar.
39031: Suomen ulkomaanliikenteessä käytettävästä Av det finska utrikesgående tonnaget är
39032: tonnistosta on n. 51% rekisteröity Helsin- ca 51 % inregisterat i Helsingfors, ca 12 %
39033: gissä, n. 12 % Turussa ja n. 10 % muissa i Åbo och ca 10 % i övriga kuststäder. Frå-
39034: rannikkokaupungeissa. Kysymys koskee näin- gan berör sålunda i huvudsak Helsingfors
39035: ollen pääasiallisesti Helsinkiä ja Turkua, och Åbo samt i begränsad omfattning Vasa,
39036: sekä rajoitetusti Vaasaa, Raumaa, Hankoa ja Raumo, Hangö och Lovisa.
39037: Loviisaa.
39038: Ko. menoerä rasittaa ensisijaisesti sellaisia Sagda utgiftspost betungar i första hand
39039: yrittäjiä, joilla ei ole mahdollisuutta rahoit- företagare som icke ha möjlighet att finan-
39040: taa laivahankintojaan muulla tavalla kuin siera fartygsanskaffning på annat sätt än
39041: aluskiinnityslainoilla, koska niiden taloudelli- genom fartygsinteckning emedan deras eko-
39042: nen asema ei mahdollista muun vakuuden nomiska ställning icke möjliggör ställande av
39043: antamista. Maan etujen mukaista on, että annan säkerhet. Det är i vårt lands intresse
39044: VII,S. - Nordfors ym. 879
39045:
39046: kauppalaivastomme uudistamispyrkimyksissä att man i strävandena att föryngra vår han-
39047: pyritään poistamaan ne epäkohdat, jotka delsflotta försöker eliminera de olägenheter,
39048: asettavat suomalaiset alukset ulkolaisia kil- som försätta de finska handelsfartygen i en
39049: pailijoitaan epäedullisempaan asemaan. oförmånligare position än de utländska kon-
39050: kurrenterna.
39051: Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun- Med hänsyn tili vad ovan anförts föreslå
39052: nioittaen, vi vördsamt,
39053:
39054: että Eduskunta hyväksyisi senma- att Riksdagen måtte antaga ett såly-
39055: van lakiehdotuksen: dande lagförslag:
39056:
39057:
39058:
39059: Laki! Lag
39060: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun om ä.ndring av förordningen angående kom-
39061: asetuksen muuttamisesta. munalförvaltning i stad.
39062: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään I enlighet med Riksdagen beslut fogas till
39063: kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päivänä 55 § 1) punkten i förordningen den 8 de-
39064: joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §: n cember 1873 angående kommunalförvaltning
39065: 1) kohtaan, sellaisena kuin se on 5 päivänä i stad, sådant detta lagrum lyder i lagen
39066: joulukuuta 1957 annetussa laissa (388/57), den 5 december 1957 (388/57), en ny sats
39067: näin kuuluva lause: som följer:
39068:
39069: 55 §. 55 §.
39070:
39071: Mitä edelrä on sanottu kiinnitettyjen vel- Vad ovan sagts om räntor å intecknade
39072: kain koroista, ei koske sellaisesta velasta ma:k- skulder gäller icke ränta, som skall erläggas
39073: settavaa korkoa, jonka maksamisen vakuu- å skuld, för vars betalning säJkerhet ställts i
39074: deksi kiinnitys alukseen on vahvistettu. form av inteckning i fartyg.
39075:
39076:
39077: Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1962. Helsingfors den 24 februari 1962.
39078:
39079: Kurt Nordfors. Kalle Matilainen.
39080: Anni Flinck. Esa Kaitila.
39081: Akseli Paarman. T. A. Wiherheimo.
39082: K. F. Haapasalo. Juha Rihtniemi.
39083: Sulo Hostila. E'lis Andersson.
39084: J. 0. Söderhjelm.
39085: 880
39086:
39087: VII,9. - Lak.al. N: o 119.
39088:
39089:
39090:
39091:
39092: Juntunen ym.: Ehdotus laiksi rnaala·iskuntain kunnallishal-
39093: linnosta annetun asetuksen rnuuttarnisesta.
39094:
39095:
39096: E d u s k u n n a ll e.
39097:
39098: Maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 Edellä selostettua verovapautta kunnallis-
39099: pa1vana kesäkuuta 1898 annetun asetuksen verotuksessa ei voida pitää enää kaikilta
39100: (21/9-8) 78 §:n 3 mom:n (30. 9. 1932/262) osiltaan perusteltuna. Ne olosuhteet, joissa
39101: mukaan valtio on verovelvollinen sellaisten sanotut verohelpotukset on säädetty, ovat
39102: maatalous- ja muiden kiinteistöjensä tuloista, muuttuneet mm. sillä tavoin, että kunnat
39103: joita ei käytetä yleisiin tarkoituksiin, sekä ovat suurelta osalta ottaneet huolehtiakseen
39104: yksityisyrityksiin verrattavien teollisuus- ja sellaisista tehtävistä, jotka aikaisemmin oli-
39105: muiden liikkeiden tuottamien puhtaiden tu- vat valtion asiana. Yksityisyrityksiin ver-
39106: lojen puolesta määrästä. 'Tulot, jotka valtio rattaville valtion teollisuus- yms. laitoksille
39107: saa metsistään, arvioidaan 82 § : n 12 kohdassa kysymyksessä oleva verohelpotus ei ole pe-
39108: mainittujen taksoitusperusteiden mukaan; rusteltu yksinomaan kilpailunäkökohtien pe-
39109: näin arvioidusta tulosta luetaan, ellei valtion rusteella. Valtion metsätulojen osittainen
39110: verovelvollisuutta jossakin kunnassa asetuk- verovapaus merkitsee erityisesti Pohjois- ja
39111: sella määrätä suuremmaksi, kolme neljäsosaa Itä~Suomen vähävaraisille kunnille tuntu-
39112: verotettavaksi tuloksi. Enontekiön, Utsjoen vaakin verotulojen menetystä, koska näissä
39113: (ja Petsamon) kunnille suorittaa valtio kui- kunnissa valtion omistamat metsämaat
39114: tenkin veroa niiden puhtaiden tulojen koko useissa tapauksissa esittävät huomattavinta
39115: määrästä, jotka valtio saa, hallintokustan- osaa kunnan alueen metsistä. Näissä kun-
39116: nuksia vähentämättä,, metsistään tapahtu- nissa on myös kipeimmin tunnettu veroäy-
39117: neesta metsän tai m,,tsäntuotteiden myyn- rien vähyys kunnan lukuisia velvoitteita
39118: nistä tai käytöstä omiin jalostuslaitoksiinsa. täytettäessä.
39119: Valtion metsätulojen verottamisesta eräissä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
39120: osissa maata annettu asetus (14. 1. 1938/22)
39121: säätää edellä mainitun valtion metsätulojen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
39122: verotettavan osuuden 90 % :ksi tietyissä van lakiehdotuksen:
39123: osissa maata.
39124:
39125: Laki
39126: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
39127: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15
39128: pmvana kesäkuuta 1'898 annetun asetuksen (121/98) 7.S § :n 3 momentti, sellaisena kuin
39129: säännös on 30 päivänä syyskuuta 193.2 annetulla lailla (126:2/,32), näin kuuluvaksi:
39130:
39131: 78 §. muiden liikkeiden tuloista. Tulot, jotka val-
39132: tio saa metsistään, arvioidaan 82 §: n 2 koh-
39133: dassa mainittujen taksoitusperusteiden mu-
39134: V aitio on verovei vollinen sellaisten maa- kaan. Enontekiön ja Utsjoen kunnille suorit-
39135: talous- ja muiden kiinteistöjensä tuloista, taa valtio kuitenkin veroa niiden puhtaiden
39136: joita ei käytetä yleisiin tarkoituksiin, sekä tulojen koko määrästä, jotka valtio saa, hal-
39137: yksityisyrityksiin verrattavien teollisuus- ja lintokustannuksia vähentli!mättä, metsistään
39138: VII,9. - Juntunen ym. 881
39139:
39140: tapahtuneesta metsän tai metsäntuotteiden asiallisesti toimivat valtiolaitosten tarpeiden
39141: myynnistä tai käytöstä omiin jalostuslaitok- tyydyttämiseksi.
39142: siinsa. Veroa ei ole maksettava vuokratu-
39143: loista, joita valtio saa vuokralle annetuista
39144: virkataloista ynnä muista sellaisista tiloista, Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
39145: ei myöskään rautateistä eikä sellaisista tuo- vuodelta 1961 toimitettavassa kunnallis-
39146: tantolaitoksista saaduista tuloista, jotka pää- verotuksessa.
39147:
39148:
39149: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
39150:
39151: Eero Juntunen. Eino Sääskilahti. Reino Karpola.
39152: Yrjö Hautala. Olavi Lahtela. Olli Kervinen.
39153: Mauno Pohjonen. Eemil Partanen. Aaro Lintilä.
39154: Akseli Paarm.an. Veikko Honkanen. Matti Kekkonen.
39155:
39156:
39157:
39158:
39159: 111 E 219/62
39160: 882
39161:
39162: VII,lO. - Lak.al. N: o 120.
39163:
39164:
39165: E. Manninen ym.: Ehdotus laiksi maalaiskuntain kunnallis-
39166: hallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
39167:
39168: E d u s k u n n a ll e.
39169:
39170: Voimassa olevien kunnallisverotusta koske- tusta tulosta. Kun ne olosuhteet, jotka ovat
39171: vien säännösten mukaan valtio on osittain olleet johtamassa sanotun säännöksen synty-
39172: vapaa suorittamasta lmnnallisveroa metsis- miseen, ovat nykyisin aivan toiset, ei valtion
39173: tään. Maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 puheena olevaa verovapautta kunnille voida
39174: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen enää pitää oikeana ottaen huomioon vielä
39175: 78 §: n 3 mom. nimittäin säätää, että tulot, muun muassa sen seikan, että kuntien lisään-
39176: jotka valtio saa metsistään, arvioidaan 82 §: n tyneiden velvoitteiden johdosta ovat erityi-
39177: 2 kohdassa mainittujen taksoitusperusteiden sesti ne kunnat, joissa valtio omistaa huomat-
39178: mukaan; näin arvioidusta tulosta luetaan, tavia metsäalueita, joutuneet taloudellisiin
39179: ellei valtion verovelvollisuutta jossakin kun- vaikeuksiin.
39180: nassa asetuksella määrätä suuremmaksi, Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
39181: kolme neljäsosaa verotettavaksi tuloksi. Ase-
39182: tuksella on säädetty, että tietyissä osissa että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
39183: maata valtio suorittaa 'kunnallisveroa 90 % van lakiehdotuksen:
39184: metsästä verotusperusteiden mukaan laske-
39185:
39186:
39187: Laki
39188: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
39189: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15
39190: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen (21/98) 78 § :n 3 momentti, sellaisena kuin
39191: säännös on 30 päivänä syyskuuta 1932 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
39192: 78 §. tään tapahtuneesta metsän tai metsäntuottei-
39193: den myynnistä tai käytöstä omiin jalostus-
39194: Valtio on verovei vollinen sellaisten maa- laitoksiinsa. V eroa ei ole maksettava vuokra-
39195: talous- ja muiden kiinteistöjensä tuloista, tuloista, joita valtio saa vuokralle annetuista
39196: joita ei käytetä yleisiin tarkoituksiin, sekä virkataloista ynnä muista sellaisista tiloista,
39197: yksityisyrityksiin verrattavien teollisuus- ja ei myöskään rautateistä eikä sellaisista tuo-
39198: muiden liikkeiden tuottamien puhtaiden tu- tantolaitoksista saaduista tuloista, jotka pää-
39199: lojen puolesta määrästä. Tulot, jotka valtio asiallisesti toimivat valtiolaitosten tarpeiden
39200: saa metsistään, arvioidaan 82 § : n 2 koh- tyydyttämiseksi.
39201: dassa mainittujen taksoitusperusteiden mu-
39202: kaan. Enontekiön ja Utsjoen kunnille suo-
39203: rittaa valtio kuitenkin veroa niiden puhtai- Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
39204: den tulojen koko määrästä, jotka valtio saa, vuodelta 1961 toimitettavassa kunnallisvero-
39205: hallintokustannuksia vähentämättä, metsis- tuksessa.
39206:
39207: Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1962.
39208:
39209: Elis Manninen. Kalle Matilainen. Uuno Voutilainen. Eino Raunio.
39210: Edit Terästö. Tyyne Paasivuori. Veikko Helle. Meeri Kalavainen.
39211: Väinö Leskinen. Lyyli Aalto. Sulo Hostila. Kustaa Alanko.
39212: 883
39213:
39214: VII,ll. - Lak.aJ.. N: o 121.
39215:
39216:
39217:
39218:
39219: Aalto ym.: Ehdotus laiksi verotuslain muuttamisesta.
39220:
39221:
39222: E d u s !k: u n n a 11 e.
39223:
39224: Uuden, 12 päivänä jouluikuuta 1958 anne- sillä perusteella, että se tarpeettomasti mut-
39225: tun v·erotuslain (482/58) mufkaan !koiraveron kistuttaisi tätä. Käsitytkserrnme rrrmkaan se
39226: ma:ksuunpano ja !kanto jäi v:n 1960 alu.<;t.a lisätyö, mikä verotus- ja veronlkantoviran-
39227: ikunnaJlishallituksen erikseen toimitettavaksi. ornaisHle koiraveron maiksuunpano-, kanto-
39228: Tästä tulee aiheuturrnaan huomattavaa lisä- ja tilitystehtävistä aiheutuisi, on 'kuitenJkin
39229: vaivaa ja tarpeettornia kustall!nu!k:sia, mitJkä huomattavasti pienempi kuin ne lisävaivat ja
39230: vältettäisiin jos koiraveron ma:ksuunpano, !kustannukset, mitkä kunnallishallituksi:lle ai-
39231: mikä nytkyisin tapahtuu samassa yhteydessä heutuvat koiraveron er.ilkseen l!rul.lksuunpane-
39232: !kuin kunnallisveron maJksuunpano, jätettäi- misesta ja .Jmntamisesta. Kokonaisuuden kan-
39233: siin uuden verotuslain voimaantultua toimi- •nalta olisi epäilemättä siis tal'lkoitu!k:senmu-
39234: tettavaJksi y hdistetyssä verotUSi!Uenettelyssä !k:aisempaa tarikistaa verotuslain säännökset
39235: ja jos koiravero ikannettaisiin veronikanto- tässä suhteessa.
39236: viranomaisen toimesta samassa yht.eydessä Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
39237: !kuin sen perittäviksi tulevat muut verot ja !kunnioittaen,
39238: maksut.
39239: Verotuslakia säädettäessä vastustettiin val- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
39240: tiovarainministeriön taholta lkoiraverotuiksen van lakiehdotuksen:
39241: liittämistä yhdistettyyn verotUSIInenettelyyn
39242:
39243:
39244:
39245:
39246: Laki
39247: verotuslain muuttamisesta.
39248: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä jouluikuuta 19~58 annetun
39249: verotuslain (482/58) 80 §: n 1 momentti, 110 § ja 154 §: n 1 momentti se!kä lisätään
39250: 1 §: ään uusi 3 momentti ja 79 §: ään uusi 4 momentti seuraavasti:
39251:
39252: 1 §. 79 §.
39253:
39254: Koiraveron määräämisessä ja kannossa Verojohtajan on myös maksuunpantava
39255: noudatettaJkoon, mitä siitä on säädetty 75 § : n koiravero.
39256: 3 momentissa, 79 § : n 4 momentissa, 80 § : n
39257: 1 momentissa, 110 § :n 1 momentissa ja 80 §.
39258: 154 §: n 1 momentissa sekä koiraveron suo- Verovelvollisista on lkun'kin 'kunnan osalta
39259: rittamisesta annetussa asetuksessa (47/94). laadittava veroluettelo, joka sisältää tiedot
39260: 7~5 §. kun!k:in verovelvollisen verotettavasta tulosta
39261: ja omaisuudesta, maksuunpwnnuista valtion-,
39262: Verolautakunnan on myös määrättävä kunnallis- ja lkirkollisveroista sekä lkansan-
39263: koirav•ero. eläikevaJkuutusmaJksusta ynnä niiden suori-
39264: 884 VU,ll. - Verotuslaki.
39265:
39266:
39267: tUJkseksi !käytettävistä enna:koista, niin myös hoitomaksut metsänhoitoyhdistytkselle ja ..Jau-
39268: veroveivollisen maiksettavasta 'koiraverosta. taJlmnnalle selkä toimittaa liialksi kannettu-
39269: jen maksujen palauttaminen. Metsänhoito-
39270: yhdistyksistä annetun lain 13 § :n 2 koh-
39271: 110 §. dassa tarikoitettu korvaus metsänhoitomaksu-
39272: V a:ltion-, ikunnallis- j'a ki:rtkollisveron sekä jen p-erim..isen ja tilittämisen aiheuttamasta
39273: ka:nsaneläJkevaJrnutusmaiksun !kanto toimite- työstä menee V'altiolle, ja on se otettaya
39274: taan yhdessä. .Samassa yhteydessä kannetaan huomioon asianomaisen verotoimiston meno-
39275: metsänhoitomaJksu, jonka maksuunpanosta on jen vähennylksenä ennen 136 § :ssä tar'koite-
39276: säädetty erikseen, ja tkoiravero. tun ikustannusten jaon toimittamista. Veron-
39277: ikantoviranomaisen on tilitettävä ~e:rttynoot
39278: 154 §. koil"averot kunnalle ja toimitettava liikaa
39279: !kannettujen koiraverojen palauttaminen.
39280: Mitä kunnallishallituiksesta kaupungissa ja
39281: 1
39282: Malksuunpantujen koiraverojen määrästä jää
39283: maalaiskuntain !kunnallishallinnosta anne- lkalksi prosenttia valtiolle ~orvaukseksi koira-
39284: tuissa asetU!ksissa tai muissa laeissa on sää- veron perimisen ja tilittämisen ai-heuttamasta
39285: detty taJksoituslautalkunnasta, sovellettalkoon, työstä. .Se otetaan huomioon verotoimiston
39286: mikäli on kysymys tässä laissa ta:rtkoitetusta menojen vähennyiksenä siten lkuin edellä on
39287: verosta tai maksusta, tämän l~ain voimaan metsänhoitomaiksujen perimis- ja tmttiimis-
39288: tultua verolautakuntaan. Mitä metsänhoito- korvauksesta säädetty.
39289: yhdistylksistä annetun lain 10 § : ssä on sa-
39290: nottu taksoituslautaJkunnasta, sovellettalkoon
39291: tkuiten!kin verojohtajaan. Veronikantoviran- TäJmä lalki tulee voimaa.n 1 päivänä tam-
39292: omaisen asill!na on tilittää kertyneet metsän~ mikuuta 1963.
39293:
39294:
39295: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1962.
39296:
39297: Lyyli Aalto. Veikko Helle. Kustaa Alanko.
39298: Sylvi Siltanen. Väinö Tikkaoja. Väinö Leskinen.
39299: Edit Terästö. Eino Siren. Tyyne Paa.sivuori.
39300: 885
39301:
39302: VII,.12. - Lak.al. N: o 122.
39303:
39304:
39305:
39306:
39307: Kekkonen ym. : Ehdotus iaiksi verotuslain muuttamisesta.
39308:
39309:
39310: E d u s ik: u n n a ll e.
39311:
39312: Puutavarayhtiöiden verotuspaikkakysy- tuloista sekä ulkomaisen yritylksen, joka Suo-
39313: mykseen on v: n 1958 verotuslaiki, määri- messa harjoittaa liikettä tai ammattia siten,
39314: tellessään ns. kiinteän toimipaikan (60 § ), että sitä ei voida katsoa harjoitettavan mis-
39315: aikaansaanut merkittävän helpotuksen. Mutta sään tietyssä kunnassa, saamista tuloista
39316: vaikka lain tal"koitusta, puutavaraliikkeiden maksettava kunnallisvero valtiolle. Kun
39317: kunnallisverotuksessa kertyvien tulojen jaka- .tämä menettely sotii vastoin kunnallisvero-
39318: mista myös niiden kuntien osalle, joista sa- tuksen tal"koitusta, ehdotetaan, että tällai-
39319: nottujen liikkeiden raaka-aineet hankitaan, sissa tapauksissa kunnallisvero olisi suoritet-
39320: voitaneenkin pitää selvänä, verotuslain ny- tava perustettavaan, jäljempänä tarkemmin
39321: kyinen sanamuoto (, . . . muu pysyväinen selostettavaan kuntien keskusrahastoon.
39322: osto- tai myyntipaikka ... ") ei laveutensa Edellä ta1--koitetuista verokohteista saatavat
39323: vuoksi kuitenkaan näytä riittävän turvaa- varat eivät kuitenkaan riittäisi edes vähä-
39324: maan sitä että tämä tarkoitus myös todella varaisille kunnille välttämättömien avustus-
39325: saavutettaisiin. Tämän vuoksi on kysymyk- ten suorittamiseen. Sen vuoksi olisikin mää-
39326: sessä olevan lainkohdan selventäminen välttä- rättävä verotettavaksi kuntien keskusrahas-
39327: mätön. Tämä taas tapahtunee parhaiten ton hyväksi myös lii'kepanlkkien, Postisäästö-
39328: siten, että laissa nimenomaan selitetään puu- pankin ja kotimaisten vwkuutusyhtiöiden lii-
39329: tavaran hakkuupaikka ns. kiinteäksi toimi'" ketulot. Sen sijaan niiden kiinteistötulot ve-
39330: paikaksi ja määrätään täten verotuspaikalksi. rotettaisiin nY'kyiseen tapaan si>lle kunnalle,
39331: Heikossa taloudellisessa asemassa oleville jossa kiinteistö on. Tällä tavalla saataisiin
39332: kunnille on jouduttu jatkuvasti antamaan kuntien keskusrahastoon vuosittain jo niin
39333: avustuksia valtion tulo- ja menoarvioon sitä suuret tuiot, että hei.tkossa taloudellisessa ase-
39334: varten otetuista määrärahoista. Vähävarais- massa olevien kuntien nykyistä kohtuuttoman
39335: ten kuntien taloudellinen tukeminen olisi kui- korkeaa veroäyrin hintaa pystyttäisiin olen-
39336: tenkin pyrittävä järjestämään suurelta osalta naisesti alentamaan ja samalla ainakin hei-
39337: kunnallisverotuksen pohjallJ.a. Niin ikään olisi kentämään veroäyrin hinnan haitallisia vaih-
39338: ryhdyttävä järjestämään laajemminkin vä- teluja.
39339: hävaraisten kuntien taloudellista tukemista Kuntien keskusrahastosta, sen hallinnasta
39340: kohtuuttoman korkean kunnallisen verorasi- ja sen varoista jaettavien avustusten jako-
39341: tuksen tasoittamiseksi. Tässä tarkoituksessa perusteista olisi yksityiskohtaisemmin sää-
39342: esitetään seuraavaa: dettävä erityisessä laissa, mistä annetaan
39343: Verotuslain mukaan (62 §) on ver.ovelvol- eduskunnalle eri esitys.
39344: 'lisen niissä tapauksissa, jolloin tuil.osta mak- Edellä lausuttuun viitaten esitämme kun-
39345: settavan kunnallisveron ei voida katsoa kuu- nioittavasti,
39346: luvan· mHlekään tietylle kunnalle, suoritet-
39347: tava kunna:llisveroa valtiolle. Siten menee että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
39348: esim. ulkomaalaisten täällä saamista osinko- van lakiehdotuksen:
39349: 886 Vll,12. - Verotuslaki.
39350:
39351:
39352:
39353: Laki
39354: verotuslain muuttamisesta.
39355: Eduskunnan päätöks·en mukaisesti muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun
39356: verotuslain (482/58) 62 § sekä lisätään 60 ja 61 §: ään 2 momentti seuraavasti:
39357:
39358: 60 §.
39359: harjoitetun m1ssaan kunnassa olevasta kiin-
39360: Mikäli verovelvollinen harjoittaa teoHima teästä toimipaikasta, tahi jos ulkomaisella
39361: toimintaa, jonka pääasiallisena raaka-aineena yhteisöllä tai sellaisella he:rukilöllä, jolla vero-
39362: on jalostamaton pyöreä tai halkaistu puu- vuoden alussa ei ole ollut vaitaikunnassa koti-
39363: tavara, taikka käy tkauppaa sellaisella tai kuntaa, on ollut henikilökdhtaista tuloa täältä
39364: veistetyHä puutavaraHa, katsotaan kiinteäksi taikka jos tuiosta maiksettavan veron 59 § : n
39365: toimipaikaksi paikka, missä puutavaraa on mukaan muutoin ei voida katsoa kuuluvan
39366: liikettä varten verovuotena hakattu. miHekään tioetylle lkunnal1le, verovelvollisen on
39367: 61 §. suoritettava ikunnallisveroa kuntien keskus-
39368: rahastoon.
39369: Liikepankit, postisäästöpankki sekä koti- Milloin henkilön, jonka on verovelvolli-
39370: maiset va:kuutusyhtiöt suorittavat kunnallis- suutta koskevien säännösten mukaan katsot-
39371: veroa kiinteistötuloistaan 59 § : n mukaan. tava asuneen verovuonna Suomessa, on suo-
39372: Muusta osasta tulojaan ne suorittavat ikun- ritettava henkHökohtaisista tuloistaan kun-
39373: nallisveron kunti·en ikeskusraha.stoon, josta nallisvero kuntain keSkusrahastoon, määrä-
39374: säädetään erikseen. tään kunnallisverotuksessa verotettava tulo
39375: 62 §. niinkuin verovelvollisen kot~kuntana olisi
39376: Jos lHkettä tai ammattia on harjoitettu verovuoden alussa ollut Helsingin kaupunki.
39377: valtakunnassa siten, ettei sitä voida katsoa
39378:
39379:
39380: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
39381:
39382: Matti Kekkonen. Eero Juntunen.
39383: Eemil Partanen. Eino Uusitalo.
39384: 887
39385:
39386: VU,13. - Lak.al. N: o 123.
39387:
39388:
39389:
39390: Saukkonen ym. : Ehdotus laiksi verot·uslain muuttamisesta.
39391:
39392: E d u s k u n n a ll e.
39393:
39394: · Verotuslain ( 482/'58) 72 § : n 1 mom: n korkeuden huomioon ottaen edes veronsaajan
39395: 4 kohdassa tarkoitettu harkintaverotus mer- kannaltakaan tarkoituksenmukaisena, että
39396: kitsee sitä, että verovelvollinen silloin, kun olemattomasta tulosta toimitettu verotus jää
39397: hänen saamansa tulo liikkeestä tai muusta verovelvollisen pysyväksi rasitukseksi, var-
39398: kuin varsinaisesta maatalouskiinteistöstä on sinkaan kun harkintaverotus usein koskee
39399: jäänyt kiinteistön tai liikkeen laatuun ja sellaisia liikkeenharjoittajia, joiden veron-
39400: laajuuteen katsoen vähäiseksi taikka tuloa ei maksukyky on heikko. Tasapuolisuus edel-
39401: ole ollut ollenkaan, joutuu muihin verovel- lyttäisi, että verovelvollinen, jolle on harkin-
39402: vollisiin nähden ylimääräisen verotuksen taverotuksin maksuunpantu kunnallisveroa,
39403: kohteeksi siten, että hänen on maksettava saisi jossakin myöhemmin toimitettavassa
39404: kunnalle veroa tulosta, jota hänellä ei ole kunnallisverotuksessa samassa kunnassa vä-
39405: ollut. Harkintaverotusta voidaan saman ve- hentää tulostaan sen tulomäärän, millä hä-
39406: rovelvollisen kohdalla soveltaa lisäksi vuo- nen todellista liiketuloaan on harkintavero-
39407: desta toiseen. tuksessa korotettu. Verovelvolli.sen tulisi
39408: Vaikka harkintaverotuksen kohtuuttomuus saada veroilmoituksessaan ilmoittaa, milloin
39409: useimmissa tapauksissa on yleisesti tunnus- vähennys olisi tehtävä, eikä tämä vähennys
39410: tettu, ei harkintaverotusoikeudesta lainsää- saisi antaa aihetta uuteen harkintaverotuk-
39411: dännössä ole katsottu voitavan luopua siitä seen.
39412: syystä, että kunnille on pidetty liikkeen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
39413: laatuun ja laajuuteen nähden oikeana saada kunnioittaen,
39414: liikkeestä määrätty verotulo, kun ne ovat
39415: kunnan alueella toimineet ja käyttäneet kun- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
39416: nan suomia etuja. Ei kuitenkaan voida pi- van lakiehdotuksen:
39417: tää oikeudenmukaisena eikä verorasituksen
39418:
39419:
39420: Laki
39421: verotuslain muuttamisesta.
39422: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun vero-
39423: tuslain (482/58) 72 §:ään näin kuuluva 3 momentti:
39424: 72 §. kaan olisi ollut, on oikeus, tehtyään vero-
39425: ilmoituksessaan siitä vaatimuksen, myöhem-
39426: min toimitattavassa kunnallisverotuksessa
39427: Verovelvollisella, jonka liikkeestä tai kiin- vähentää verotettavasta tulostaan siihen sa-
39428: teistöstä saama tulo on harkintaverotusta massa kunnassa harkintaverotuksin lisätty
39429: toimitattaessa vahvistettu suuremmaksi, kuin määrä.
39430: mitä se 1 momentin 1, 2 tai 3 kohdan mu-
39431:
39432:
39433: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
39434:
39435: Jussi Saukkonen. E. J. Paavola. Saara Forsius.
39436: 888
39437:
39438: VII,14.- Lak.al. N: o 124.
39439:
39440:
39441:
39442: Tuuli ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain 61 § :n muuttamisesta.
39443:
39444:
39445: E d u s lk u n n a ll e.
39446:
39447: Voimassa olevan rakennuslain 61 §: n mu- tuomioistuinikäsirttelyssä selvästi paremmat
39448: kaisesti on rakennuslakiin perustuvia lunas- mahdollisuudet nälkökohtiensa esittämiseen
39449: tustoimituiksia varten kuhunkin kaupunkiin kuin pahlrolunastusasiaa lääm:inhallituksessa
39450: ja lkauppail.aa:n asetettu pysyväinen lunastus- !käsiteltäessä ja ik:osik:a tuomioistuin ei ole si-
39451: otoiml!kunta, jonka tehtävänä on antaa läänin- dottu ratkaisussaan lu~ustoimikunnan lau-
39452: haJ:lituik:selle lausunto luuastettavasta alueesta suntoon, niin kuin yleensä lää.ninhallitus,
39453: ja sen arvosta. Lunastustoiml!kunJta antaa rtrmtuu riittävä1tä, että lunastustoimilkunta
39454: myös tuomioistuimelle vastaavan lausunnon lkol,mijäsenisenä antaisi ne lausunnot, jotka
39455: tontinosan lunastamista koskevissa asioissa, tuomioistuin on siltä pyytäny;t. Tämä olisi
39456: minikä lisäJksi tuomioistuin on joko velvolli- omiaan supistamaan myös lausunnosta aiheu-
39457: nen tai oi!keutettu han!kkimaan toimikunnan tuvia kusrtannuksia.
39458: iausunnon eräissä tapauksissa, joissa on ky- Rlaikennuslain 61 § :n 3 mom:n mukaan
39459: symys kaupungin tai kauppalan velvo1lisuu- joutuu asianomainen kaupuniki tai kauppala
39460: desta lunastaa maata tai suorittaa maanomis- aina suorittamaan iunastustoimilkunnan jä-
39461: tajalle ikorvausta. senten paJkkiot ja toimikunnan muut kus-
39462: Raikennuslain 61 § :n 2 mom:n mukaisesti tamnu:kset riippumatta silitä, onko kaupunlri
39463: lunastustoimiik:untaan määrää lääninhallitus tai lkauppala lainkaan asianosaisena toimituk-
39464: puheenjohtajan ja ikaiksi muuta jäsentä hei- sessa. Näin oUen voi kaupuniki tai kauppala
39465: dän varamiehikseen. Tämän l:isruksi saa vaJt joutua suorit,tamaan lunastustoimi!kunnan
39466: ilnnastettavan alueen luovuttaja ja vastaan- palkkiot ja !kustannukset myös silloin, kun
39467: ottaja kumpikin valita toiml!kuntaan yhden kaksi riitelevää maam.omistajaa eivät sovi kes-
39468: jäsenen. Toimikunta on näin ollen vähin- kenään ikorvauksista tontinosan lun:asrtami-
39469: tään viisijäseninen käsitellessään raikennus- sen ollessa kysymyksessä. Säännös saattaa
39470: la:kiin perustuvia paklkolunastusasioita. ,Jos johtaa ilmeisiin kohtuuttomuuksiin. Esi-
39471: samassa toimituksessa lunastetaan ·alueita merklkinä voidaan mainita eräässä kauppa-
39472: useista tiloista, on jokaisella omistajaJla oi- lassa vuonna 1960 vireillä ollut riita tontin-
39473: ikeus valita toimiikuntaan y;ksi jäsen. Esim. osien lunastamisesta lkahden rajanruapurin
39474: puistoalueita ja usein tontinosialkin lunastet- !kesken, jolloin lunastustoimikunta arvioi ln-
39475: taessa saattaa maanomistajien valitsemia jä- nastettavat tontinosat yhteensä 125 080
39476: seniä olla liianikin monta, ikun taas lunastaja mk:ksi sekä esi,tti lkauppalalle 134 930 1llir:n
39477: voi valita toimikuntaan vain yhden jäsenen. suuTU.isen laslkun. On ahnan ilmeistä, että
39478: Käytännössä on lisäksi ilmennyt erimieli- tietoisuus siitä, että kaupunki tai kauppala
39479: syyttä siitä, oniko lunastustoimi!kuntaan kut- maksaa arviokustannuikset, suuresti vruhentää
39480: SUJttava asianomaisten valitsemat jäsenet maanomistajien halua päästä sovintoon lu-
39481: myös silloin, kun toimi!kunta antaa ~ausun nastuskysymy;ksissä. Asianmukaista olisikin
39482: tonsa tuomioistuimelle. Ilmeistä onkin, että sen vuoksi, että laikia muutettaisiin niin, että
39483: ralkennu&lain 61 § : n 2 momentin sanonnat !kustannukset arvioimistoimitlJiksista tontin-
39484: ,luovuttaja" ja ,vastaanottaja" viittaavat osia lunastettaessa jäisivät asianosaisten rasi-
39485: paikkolunastustoimituksiin. Kun asianomais- tukseksi.
39486: ten tarve olla edustettuina iunastustoimiik:un- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
39487: nassa silloin, kun tuomioistuin on pyytäny;t nioittaen,
39488: toimiikunnalta lausuntoa, ei ilmeisesti ole
39489: niin suuri kuin paJkikolunastustoimitusten ol- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
39490: lessa ik:ysymyiksessä, !koska asi·anosaisiHa on van lakiehdotuksen:
39491: VII,14. - Tuuli ym. 889
39492:
39493: Laki
39494: rakennuslain 61 §: n muuttamisesta.
39495: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetoon 16 päivänä eldkuuta 1958 annetun ra-
39496: kennuslain (370/58) 61 § : n 3 mmnentti selkä lisätään 61 § : ään uusi 4 moonenrtti seuraa-
39497: vasti:
39498: 61 §. !ko1mijäsenisenä ilman. luovuttajan ja vas-
39499: vaanottajan valitsemia jäseniä.
39500: Milloin tumnioistuin on antanut ~unastus Lunastustoimikunnan jäsenten pa1ldrauk·
39501: toimikunn.an tehtävä:ksi tontinosien arvioimi- sen ja toimi!kunnan muut !kustannukset suo-
39502: sen ja lausunnon antamisen tontinosien lu- rittaa kaupunki, paitsi, milloin on !kysymys
39503: nastamista koskeV'assa ,asiassa tai muutoin tontinosan Junastamisesta, jolloin tumnio-
39504: pyytänyt siltä lausunnon, toimittaa arvioimi- istuirrnen on pääasian yhteydessä 'annettava
39505: sen ja antaa lausunnon lunastustoimi!kunta niistä lausnntonsa.
39506:
39507:
39508: Helsingissä 6 päivänä maa:liskuuta 1962.
39509:
39510: Erkki Tuuli. Reino Ala.-Kulju. Juha Rihtniemi.
39511:
39512:
39513:
39514:
39515: 112 E 219/62
39516: 890
39517:
39518: VII,15. - Lak.al. N: o 125.
39519:
39520:
39521:
39522:
39523: Suonpää ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain muuttamisesta.
39524:
39525:
39526: Eduskunnalle.
39527:
39528: Rakennuslain mukaan tontinomistajille ovat ·asuntopinta-alan neliömetriä ikohden
39529: määrättävät kadun ja viemärin rakentami- noin viisinkertaiset kerrostaloihin verraten.
39530: sen korvaukset ov·at omakotiommtajien ikoh- Omakotiomistajien ikatu- ja viemärirasituk-
39531: dalila kohtuutJtoman suuria. Erityisesti van- sen hel porttamiseksi olisi rakennuslakia niin
39532: hemmilla asemakaava-alueilla, joissa usein muutettava, että tontin pinta-alan osuutta
39533: tontin pinta-ala on r3!kennusoikeutoon verra- pienennettäisiin korvauksen suuruutta mää-
39534: ten suuri, joutuvat omakotitonttien omista- rättäessä.
39535: jat suorittamaan kadun ja viemärin raken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39536: tamisen korvausta sellaisen tonJttipinta-alan nioittaen,
39537: perusteella, jota he eivät välttämättä tar-
39538: vitse eivätkä voi tehokkaasti käyttää hyö- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
39539: dykseen. Yleensä omakotitontJtien osalta ra- van lakiehdotuksen:
39540: kennuslain mukaan suoritettavat korvaukset
39541:
39542:
39543:
39544:
39545: Laki
39546: rakennuslain muuttamisesta.
39547: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutet8!a:ll 16 päivänä elokuuta 1958 annetun ra-
39548: kennuslain (370/58) 89 § :n 1 momentti ja 148 § :n 3 momentti selkä lisätään lain
39549: 86 §: ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti muuttuu 3 momentiksi, 87 §: ään
39550: uusi 3 moment!ti, jol~oin nY'kyinen 3 momentti muuttuu 4 momentiiksi.
39551:
39552: 86 §. datetta:koon vast3!avasti viemärilaitoksen ra-
39553: kentamisesta suoritettavaa korvausta mää-
39554: Milloin tonttia, lukuun ottamatta yleistä rättäessä.
39555: rakennusta, teollisuus- taikka muuta tuotan-
39556: Jtolaitosta tahi varastorakennusta varten tar-
39557: koitettua tonttia, saa voimassa olevien mää- 89 §.
39558: räysten mukaan käyttää asumista varten, Kaupunginvaltuusto vahvistaa kaupungin-
39559: otetaan tontinomistajan suoritettavaa kor- hallituksen esityksestä 86 § : n 3 momentissa
39560: vausta määrättäessä tontin pinta-alasta, siltä tarkoitettujen sora- ja kestopääJ.lysteisten
39561: osalta kuin se ylittää tontille rwkennettavaksi katujen keskimääräiset ralrentam.iskustannuk-
39562: sallitun kerrosalan kolminkertaisen määrän, set neliömetriä kohti.
39563: huomioon vain neljännes.
39564:
39565: 148 §.
39566: 87 §.
39567: Milloin katu, joka on ennen tämän lain
39568: Mitä 86 §: n 2 momentissa on säädetty voimaantuloa luovutettu yleiseen 'käyttöön,
39569: tontin pinta-alan huomioon ottamisesta, nou- on sorapäällysteinen ja se kestopäällystetään
39570: Vll,15. - Suonpää ym. 891
39571:
39572: tai kenttä!kivillä päällysttetty katu uudelleen jalla määrännyt !korvauksen, joka tontin-
39573: päällystetään ajanmuikaisella kestopäällys- omistajan on rakennuslain perusteella suori-
39574: teellä tahi kadun kestopäällyste muutoin tettava kadun tai viemärilaitoksen rwkenta-
39575: siihen verrattava:lla tavalla muutetaan huo- misesta, ja tämän lain mukainen korvaus on
39576: mattavasti ko11kealudkkaisem.maksi, itontin- pienempi kuin jo määrätty korvaus, kaupun-
39577: omistajan on suoritettava korvausta kadun ginhallituksen on määrättävä korvaus uudes-
39578: kestopäällystämisestä 86 §: n 3 momentin ja taan tämän lain säännöksiä soveltaen. Täl-
39579: muutoinkin tämän lain mukaan. löin on aikaisemmin määrätystä korvauk-
39580: sesta erääntymä.ttä olevia vuotuismaksuja
39581: alennettava niin, että korvauksen koko mää-
39582: MiUoin kaupunginhallitus on ennen tämän rä ei ylitä tämän lain mukaisen korvauksen
39583: ilain voimaan tuloa rakennuslain 91 §: n no- määrää.
39584:
39585:
39586: Helsingissä 9 päivänä maaHskuuta 1962.
39587:
39588: Leo Suonpää. Matti Koivunen. Aimo Laiho.
39589: Taisto Sinisalo. Toivo Asvik. Aarne Saarinen.
39590: Hemming Lindqvist. Kauko Tamminen. Pertti Rapio.
39591: Tauno :Kelovesi. Lyyli Koskinen. Väinö R. Virtanen.
39592: Rainer Virtanen. Vilho Suosalo. Irma Torvi.
39593: Judit Nederström-Lunden. :Kelpo Gröndahl. Martti Linna.
39594: Olavi Kämäräinen. Siiri Lehmonen. Kuuno Honkonen.
39595: 892
39596:
39597: VI1,16. - Lak.al. N: o 126.
39598:
39599:
39600:
39601:
39602: Rytkönen ym.: Ehdotus laiksi yleisistä teistä annetun lain
39603: muuttamisesta.
39604:
39605: E d u s ik: u n n a 1i1. e.
39606:
39607: Uuden tielain edellyttämät paika:llisteiden lytyksiä, että kunnat kokonaan vapautettai-
39608: rakentamis- ja kunnossapitokustannukset siin osallistumasta paikallisteiden kustannuk-
39609: muodostavat kunnille huomattavan rasituk- siin, niin oikeudenmukaista ja kohtuullista
39610: sen. Suurin on rasitus iharvaanasutuissa kuin se olisikin. Kuntien velvollisuutta osai-
39611: maalaiskunnissa, joissa ns. paikallisteiden ra- Iistua po. kustannuksiin voidaan kuitenkin
39612: kentamistarve on edelleenkin huomattava alentaa. Tämä toimenpide olisi omiaan hel-
39613: välttämättömän tieverkon ai:kaansaamis~ksi. pottamaan taloudellisissa vaikeuksissa olevi·en
39614: Vai>Jrlm eduskunta onkin muuttanut tielain kurutien asemaa. Mielestämme olisi 'kohtuul-
39615: 87 §: n kunnille edullisemmaksi>, ei valtion lista, että yleisistä teistä annetun lain
39616: osuus paikallisteiden rakentamisesta ja kun- 87 § :n mukainen kunnan osuus paikallis-
39617: nossapidosta aiheutuvista kustannuksista ole teiden rakentamiskustannuksista alennettai-
39618: vielä riittävän suuri, vaan kunnat joutuvat siin 10 % :iksi ja kunnossapidon kustannuk-
39619: edelleenkin osallistumaan kustannuksiin, jotka si.<>ta 15 %:ksi.
39620: luonteensa mu:kaisesti kuuluisivat valtiolle. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
39621: Tämä rasitus on osaltaan vaikuttanut äyri-
39622: hinnan jatkuvaan kohoamiseen. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
39623: On ilmeistä, että tässä vaiheessa ei ole edel- van lakiehdotuksen:
39624:
39625: Laki
39626: yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta.
39627: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisistä teistä 21 päivänä toukokuuta
39628: 1954 annetun lain (243/54) 87 § :n 1 momentin 1 :kappale, sellaisena kuin se on 22 päi-
39629: vänä joulukuuta 1960 annetU'SSa laissa (501/60), näin kuuluvruksi:
39630:
39631: 87 §. ja pai'kaHisteiden yhteeniasketusta pituudesta ·
39632: Kunnan suoritettavaa korvausta määrät- ja paljonko •kunnassa on paikallisteitä asu-
39633: täessä katsotaan peruskorvaukseksi 10 pro- kasta kohden, seuraavien perusteiden mu-
39634: senttia teiden t~kemisen ja 15 prosenttia nii- kaan:
39635: den kunnossapidon kustannuksista, ja perus-
39636: korvausta alenneta8Jll tai: korotetaan 86 § : ssä
39637: tarkoitettua luokitusta vastaavasti sekä sen
39638: mukaan, suuriko kunnassa olevien maantei- Tämä laki tulee voimaan päivänä
39639: den osuus on sen alueella olevien maanteiden kuuta 196 .
39640:
39641: Helsingi:ssä 9 päivänä maalWkuUJta 1962.
39642:
39643: Veikko Rytkönen. Yrjö Murto. Olavi Kämäräinen.
39644: Väinö R. Virtanen. Hannes Tauriainen. Pertti Rapio.
39645: Lyyli Koskinen. Kauko Tamminen. Matti Koivunen.
39646: Irma Rosnell.
39647: 893
39648:
39649: VU,17. -Lak.al. N:o 127.
39650:
39651:
39652:
39653:
39654: Uusitalo ym.: Ehdotus laiksi kuntien yleisestä kantokykyluo-
39655: kituksesta.
39656:
39657:
39658: Eduskunnalle.
39659:
39660: Kuntien taloudellisen kantoikyvyn erilai- kuntien tahol·ta esitetty monia huomautuksia,
39661: suuden huomioon ottam.i.s:eksi valtion ja kun- mutta kun luokitusperusteita ei :knnnittain
39662: tien välisessä kustannustenjaossa on tullut ole julkaistu, ei myöskään ole voitu suora-
39663: eTIJtistä tärkeämmäJksi toimittaa erityinen naisesti osoi;t.Jtwa niissä virheellisyyksiä.
39664: kuntien ryhmittely, jota voitaisiin soveltaa Suunniteltu valtion ja kuntien välisen kus-
39665: yleisesti eri hallinnonaloilla. Tosin työllisyys- tannustenjaon perusteiden kokonaisuudistus
39666: lain 9 § : n perusteella suoriteutua !kanto- tulee ilmeisesti tärJmältä osaltaa;n nojautu-
39667: kykyluokitusta on kustannustenjaon perus- maan kuntien yleiseen kantokyik:ylUdkituk-
39668: teena ik:äytetty verraten yleisesti ja pääpiir- seen. Sen puuttuminen vaikeuttaa tiettävästi
39669: teiltään se vastanneekin käytännön vaati- jo nyt uudistukseen tähtääviä toimenpiteitä.
39670: muksia, mutta erityisesti sen valmistelussa Tältäkin ikann:alta olisi kiireellisesti aihetta
39671: noudatettu menettely on jättänyt toivomisen ryhtyä suorittamaan yleistä lkantOikyik:yluoki-
39672: varaa. Luokitusehdotuksen nimittäin laatii tusta. Käsity'ksemme mukaan olisi •lai.nsää-
39673: komitea, jossa työvo:imaviranomaisilla on yh- däntötie ainoa hyväksyttävä luokituksen saa-
39674: dessä valtiovarainministeriön edustajain misclmi varmalle pohjalle. Alempa;na olevan
39675: kanssa enemmistö. Tästäkin syystä on ikun- lalkiehdotu!ksemme olemme perustaneet osit-
39676: tien sijoittaminen lMlclriin jäänyt enemmän tain vuonna 1953 mietintönsä jättäneen kun-
39677: tai vähemmän riippuvaksi valtiontalouden tien varal'lisuusluokitusikomitean ehdotukseen
39678: kulloisestalkin tilasta tai muista tämänluon- sekä osittain niihin lausuntoihin, joita ·asian-
39679: toisista tekijöistä, joHla ci saisi olla vailrn- tuntijat mainitun ajankohdan jälkeen ovat
39680: tusta kuntien kantokJ~kyluokittrkseen. Toi- ·antaneet puheena olevasta asiasta.
39681: smalta ei voi.tane piltää perusteltuna, että kul- Edellä olevan p.el'ThSteella e~hdotamme kun-
39682: kulaitosten ja yleisten töiden ministeriö jou- nioittavasti,
39683: tuu vahvimamaan luoki·tuik:sen, jota käyte-
39684: tään miltei kaikilla hallinnon aloilla. Pu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
39685: heena olevaa järjestelyä onkin pidetty tila- van lakiehdotuksen:
39686: päisluontoisena. Itse luokitusta vastaan on
39687:
39688:
39689:
39690: Laki
39691: kuntien yleisestä kantokykyluokituksesta.
39692: Eduskunna;n päätöksen mlllkaisesti säädetään:
39693: 1 §. maan kuntien jaik:o kymmeneen \kantokyky-
39694: Yleiseksi pernste~i sellaisten lainsäännös- luokikaan.
39695: ten soveltamista varten, jotlka !koskevat val- Kunnan kantoiky<kY'luok:ka määrätään ikun-
39696: tion ja ik:untien väUstä knstannustenjakoa, nan jäsenten keskimääräistä veronmaksuky-
39697: joiden nojalla kunnille on määriittävä eri- kyä ja muita kunnan taloudellisia voima-
39698: suuruisia ·taloudellisia rasituiksia, toimitetaan varoja sekä lakisääteisiä ja muita, yhdys-
39699: 894 VII,17. - Kantokykyluokitus.
39700:
39701:
39702: kuntamuodosta johrtuvi.a ;y.elvoll.isuuksia il- 4 §.
39703: maisevien tietojen perusteella, sen mukaan KanOOikykyluokitu!ksessa tarvittavan aineis-
39704: kuin asertuiksella ta:nkemmin säädetään. ton hankkii sekä laskutoimlitu!kset suoritt·aa
39705: tilastollinen päätoimisto.
39706: 2 §. Kll!D.D.at ovat velvolliset antarrnaan tilastol-
39707: Kuntien yleisen ilmntokykylUdkituksen vah- liselle päätoimistolle ja 3 § :ssä mainiltulle
39708: vistaa valtioneuvosto sisäasia:imninisteriön neuvotJtelu!ktmnalle ikaillclri näiden pyyrtämät,
39709: e.sity;ksestä kunakin vuonna joulukuun 31 !kantokykyluoikitusta varten tarvittavat tiedot
39710: päivään mennessä, kalenterivuodeksi !kerral- ja selvity'kset.
39711: Laan.
39712: 3 §. 5 §.
39713: Sisäasiainministeriöön asetetaan, sen mu- Ta~emmat säännökset tämän lain sovelta-
39714: :kaan kuin erikseen säädetään, neuvottelu- misesta aD!Iletaan asetuksella.
39715: kunta valmistamaan mainitulle m:inist·eriölle
39716: ehdotusta !kuntien kantoky!kyluokitukseksi 6 §.
39717: selkä käsittelemään luokirtu!kseen ja sen so- Tämä laki tulee voimaan ikuun
39718: v·eltamiseen iJ.iittyviä ikysymy'ksiä. päivänä 19 .
39719:
39720:
39721: Helsingissä 2 päivänä maaJi~uta 1962.
39722:
39723: Eino Uusitalo. Marja Lahti.
39724: Matti Liinamaa. T. Saloranta.
39725: Arvo Pentti. Toivo Antila.
39726: Veikko Savela. Erkki Ryöm.ä.
39727: Eino Ojajärvi. Pentti Pekkarinen.
39728: 895
39729:
39730: VII,18.- Lak.al. N:o 128.
39731:
39732:
39733:
39734:
39735: Kekkonen ym. : Ehdotus laiksi kuntien keskusrahastosta.
39736:
39737:
39738: Eduskunnalie.
39739:
39740: Viime vuosien kehitys osoittaa, että eten- kovin suurta helpotusta nimenomaan metsä-
39741: kin köyhimpien kuntien taloudelliset olo- rikkaille köyhille kunnille.
39742: suhteet ovat heikentyneet. V eroäyrin hin- Kuntien keskusrahastoon tarvittavat varat
39743: nan ero kuntien välillä on tästä johtuen no- voidaan kerätä sellaisista verolähteistä, joista
39744: peasti kasvanut. Näissä olosuhteissa on siis nykyisin suoritetaan kunnallisveroa valtiolle
39745: entistä suuremman tarpeen sanelemaa, että tai joista tuloja ei katsota kertyvän varsinai-
39746: heikoimmassa asemassa olevia kuntia varten sesti minkään kunnan alueella niinkuin liike-
39747: perootetaan eri'llislailla verontasausrahasto. pankkien, vakuutuslaitosten ja postisäästö-
39748: Vuosittain valtion tulo- ja menoarviossa köy- pankin verotettavat tulot, jotka pääosaltaan
39749: himpien kuntien avustamiseksi varattu mää- nykyisin taksoitetaan maan pääkaupungissa,
39750: räraha on osoittautunut aivan riittämättö- Helsingissä. Verotuslain 60 ja 61 § : ää olisi
39751: mäksi. Tosin tällä hetkellä työskentelee val- tässä suhteessa tarpeellisin osin muutettava,
39752: tion komitea pyrkimyksenään aikaansaada kuten toisessa lakialaitteessa ehdotetaankin.
39753: kustannustenjako valtion ja kuntien kesken Jotta kuntien keskusrahastoon saataisiin
39754: nykyistä oikeudenmukaisemmalle pohjalle. riittävästi varoja ja siten varmistetuksi vält-
39755: Toivottavasti tämä laaja työ kantokykyluo- tämättömän avustuksen tarpeellinen suuruus
39756: kituksen uusimisineen saadaan pian suorite- ja sen jatkuvuus, on rahastoon vuosittain
39757: tuksi. Mutta senkin jälkeen on varmaa, että siirrettävä valtion varoja tulo- ja menoar-
39758: tarvitaan erillinen kuntien keskusrahasto vion yhteydessä. Tällä tavoin valtiokin tu-
39759: köyhimpiä kuntia varten, sillä kuntien mah- lisi jatkuvasti osallistumaan heikkojen kun-
39760: dollisuudet sekä yleisten lakimääräisten teh- tien taloudelliseen tukemiseen. Mikäli kun-
39761: tävien että lakiin sidottujen menojen hoita- tien keskusrahastoon saataisiin kerätyksi
39762: miseen ovat maan eri osissa niin erilaiset, sekä kunnallisverona että vuosittaisena siir-
39763: että ilman keskusrahastoa ei oikeudenmu- tona valtion tulo- ja menoarviosta miljardi
39764: kaista tasoitusta kunnallisessa verorasituk- markkaa, voitaisiin sillä tukea esim. 100 köy-
39765: sessa saada aikaan. Kuntien keskusrahaston hintä kuntaa keskimäärin 10 milj. mk:lla
39766: perustaminen on siis näissä oloissa erittäin vuodessa, joka toisi jo huomattavan helpo-
39767: kiireellinen tehtävä. tuksen.
39768: Sen tarvetta ei oleellisesti vähennä myös- Keskusrahastoon kertyvät varat olisi vuo-
39769: kään se, että joulukuun 12 päivänä 1958 sittain ennen toukokuun 1 päivää käytettävä
39770: annetussa verotuslaissa on pyritty uudistuk- vähävaraisten kuntien veroäyrin hinnan alen-
39771: seen, joka tekee oikeutta etäisille ja vähäva- tamiseen. Tällöin olisi otettava huomioon
39772: raisille kunnille. Siinähän on kyllä toteu- kunnan taloudelliseen kantokykyyn vaikutta-
39773: tettu periaate, että kunnallisveroa on vero- vat seikat, kuten kunnallisveron alaisen tu-
39774: velvollisen suoritettava muun ohella sille lon suuruus asukasta kohti ja veroäyrin
39775: kunnalle, jossa liikettä tai ammattia on har- hinta.
39776: joitettu kiinteästä toimipaikasta. Kiinteän Edellä olevaan viitaten kunnioittaen esi-
39777: toimipaikan käsitteen vakiinnuttua ja sään- tetään,
39778: nöstä vielä täsmennettyä saataneen sen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
39779: avulla kyllä oikeudenmukaista, joskaan ei van lakiehdotuksen:
39780: 896 VII,lS. - Kuntien keskusrahasto.
39781:
39782:
39783: Laki
39784: kuntien keskusrahastosta.
39785: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
39786:
39787: 1 §. rättäessä on otettava huomioon kunnan ta-
39788: Kuntien keskusrahaston muodostavat va- loudelliseen kantokykyyn vaikuttavat seikat,
39789: rat, jotka siihen voimassa olevan verotus- kuten kunnallisverotettavan tulon suuruus
39790: lain mukaan kertyvät, ja varat, kuitenkin vä- asukasta kohti ja veroäyrin hinta.
39791: hintään 500 miljoonaa markkaa, jotka siihen Keskusrahaston hallinto- ja muut menot
39792: vuosittain valtion tulo- ja menoarviossa osoi- suoritetaan keskusrahaston varoista.
39793: tetaan.
39794: 2 §. 3 §.
39795: Keskusrahastoon kertyvät varat jaetaan Keskusrahastoa hoitaa valtiokonttori.
39796: valtioneuvoston päätöksen mukaan vuosittain
39797: ennen toukokuun 1 päivää vähävaraisten 4 §.
39798: kuntien veroäyrin hinnan alentamiseen siten, Tarkemmat määräykset tämän lain sovelta-
39799: että annettavan avustuksen suuruutta mää- misesta antaa valtioneuvosto.
39800:
39801:
39802: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
39803:
39804: Matti Kekkonen. Eero Juntunen.
39805: Eemil Partanen. Eino Uusitalo.
39806: 897
39807:
39808:
39809:
39810:
39811: Fotsius ym. : Ehdotus laiksi vuokrasuhteiden järjestel;ystä
39812: kaupungeissa ja kauppa'Wissa annetun lain muuttamisesta.
39813:
39814:
39815: E d u s k u n n a ll e.
39816:
39817: Vuokrasuhteiden järjestelystä kaupun- Edellä lainattu ja erinäJ.sin vertailuin si-
39818: gElissa ja kauppatoissa 9 päivänä maalis· sällöltään valaistu vuokrasuhteiden järjeste-
39819: kuuta 1962 annetun lain 1 §: ssä on oma.k- lystä kaupungeissa, ja kauppaloissa 9 päivänä
39820: suttu sinänsä oikeille sosiaalisille näkökoh- maaliskuuta 1002 annetun lain 1 §: n sään-
39821: dille rakentuva periaate siitä, että säädetyllä nös ei kuitenkaan saata, enempää sosiaali·
39822: lailla on pääasiallisena silmämääränä turvata selta kuin oikeudellisperiaatteelliseltakaan
39823: vuokramiehen omaan asuntoon liittyvää so- kannalta katsottuna, antaa tarpeellista ja
39824: siaalista intressiä. Kosketeltu periaate on oikeana pidettävää turvaa ainakaan ns. siir-
39825: lain 1 § : ssä ilmaistu seuraavasti: ,Milloin toväkeen kuuluville vuokramiehille. Sanotun
39826: vuokramies vuokraoikeudella hallitsee toisen lain perusteluista (N: o 101/1960 vp.) ei
39827: omistamaa maata kaupungin tai eri kuntana myöskään ilmene, että kyseistä uutta lakia
39828: olevan kauppalan alueella ja omistaa vuokra- valmisteltaessa olisi erityisesti tutkittu siirto-
39829: alueella asuinrakennuksen, jossa hän vaki- väkeen kuuluvien vuokramiesten asemaa
39830: tuisesti asuu ja jota ynnä vuokra-aluetta enempää lain soveltamisalan kuin sen vastai-
39831: käytetään pääasiallisesti tähän asuntotarkoi- sen toimeenpanon kannaltakaan. Tällaista
39832: tukseen, turvataan hänen oikeutensa sen mu- tutkimusta on varmaankin ollut omiaan vai-
39833: kaan kuin jäljempänä säädetään." - keuttamaan se seikka, että siirtoväki on ja-
39834: Vertailun vuoksi mainittakoon, että ti- kaantunut eli puolille maata ja ettei sen olo-
39835: heissä asumisryhmissä olevien vuokra-aluei- suhteita tiettävästi ole minkään järjestönkään
39836: den lunastamisesta v. 19,3·6 annetun lain taholta etukäteen ja esim. tilastollisesti sel-
39837: 1 § : ssä, sellaisena kuin sanottu lainkohta vitetty nyt puheenaolevassa suhteessa. Tun-
39838: on 22. 3. 1946 annetussa il.aissa (N: o 221/46), tuu kuitenkin jo yleisperiaatteelliselta kan-
39839: on lain tarkoittaman suojaa saavan vuokra- naltakin tarkasteltuna, että vuokrasuhteiden
39840: miehen käsite laajempi kuin puheenaolevan, järjestelystä kaupungeissa ja kauppaloissa
39841: vuokrasuhteiden järjestelystä kaupungeissa 9. 3. 1962 annettuun la:kiin tehdään ainakin
39842: ja kauppaloissa 9. 3. 196!2 annetun lain siirtoväestä puheenollen sellainen ,lievennys"
39843: 1 §: ssä, luonnehtien v: n 1946 laki mainitun- sanotun lain 1 § :ssä muuten omaksutusta
39844: laista vuokramiestä seuraavasti: ,Joka ,tämän asuntotar'k:oituksen" (oman asumis-
39845: vuokra-alueella hallitsee toisen omistamaa intressin) turvaamisen periaatteesta, kuin
39846: maata--- ja joka vuokra-alueella omis- tässä jäljempänä mainitaan. Tällainen ,jous-
39847: taa asuinrakennuksen, jossa hän vakinaisesti tavuus" kyseisen lain soveltamisalan määrit-
39848: asuu ja jota ynnä vuokra-aluetta käytetään telyssä on ainakin yhtä perusteltua llruin sa-
39849: pääasiallisesti asuntotarkoitukseen - - - man 'lain 1 § : n 3 momentissa ThS. aatteel-
39850: -." - Kosketellussa suhteessa yhdenmu- listen yhdistysten hyväksi tehty lievennys-
39851: kainen säännös on myös 22. 6. 194:!5 (niin- kin, josta viimeksimainitusta olisi oikeastaan
39852: ikään V J 67 §: ssä säädetyssä järjestyksessä käytettävä - ei lievennyksen, vaan suoras-
39853: syntyneessä) laissa maanvuokrasuhteiden pi- taan poikkeuksen nimitystä.
39854: dentämisestä eräissä tapauksissa, mikä asian- Vuokramiehen toimeentulolla tarpeellisen
39855: tila on säilytetty sanotun lain 1 § : ssä myös- (ja usein samalla suorastaan välttämättö-
39856: kin sellaisena kuin ko. lainkohta kuuluu mänkin) elinkeinon jatkamiseen liittyvä
39857: 30. 12. 1960 annetussa laissa (N: o 5Uj60.). intressi on kuitenkin niin tärkeä, että sille
39858: 113 E 219/62
39859: 898 VII,19. - Kaupunkien ja kauppaloiden vuokrasuhteet.
39860:
39861:
39862: olisi kyseisessä vuokrasuhteiden järjestelyä jopa hallitusmuotomme 5 § : ssä lausutun
39863: kaupungeissa ja kauppaloissa koskevassa kansalaisten yhdenvertaisuusperiaatteenkin
39864: laissa annettava tarpeellista suojaa myöskin kannalta arveluttavaa, jos vuokrasuhteiden
39865: muista kuin siirtoväkeen kuuluvista vuokra- järjestelystä kaupungeissa ja kauppaloissa
39866: miehistä puheenollen, olkoonkin että oikeus- 9. 3. 196:2 annettu laki jäisi niin yksipuoli-
39867: turvan tarve havaitaan selvemmin ja voimak- sesti ja rajoitetusti ,oman asumisintressin"
39868: kaamman asteisena juuri siirtoväen piiriin turvaamista tarkoittavan lain luonteiseksi
39869: kuuluvien vuokramiesten kohdalla. - V er- kuin se on 9. 3. 196~ annetussa laissa. Aivan
39870: tailun vuoksi mainittakoon, että elokuun 16 1 erikoista aihetta on tässä yhteydessä kiinnit-
39871: päivänä 1958 annetussa laissa eräiden tää huomiota siirtoväen aseman tarkasteluun
39872: vuokra-alueiden lunastamisesta maalaiskun- lain soveltamisalan määrittelyä silmällä pi-
39873: nissa (N:o 361/1958) on puheenaolevanlai- täen. Tältä osin olisi asiaa vielä uudelleen
39874: nan oikeusturva ulotettu koskemaan, paitsi huolellisesti harkittava, ja sen perusteella
39875: sellaista vuokramiehen hallitsemaa aluetta, tehtävä tarpeellinen muutos po. lain 1 §: ään.
39876: jota käytetään pääasiallisesti asuntoalueena, - Lopuksi on syytä myös viitata - niin-
39877: yhtäläisesti myös elinkeinon (maatilatalouden ikään vertailumielessä - 10. :2. 1961 anne-
39878: tai kalastuksen) harjoittamiseen käytettyä tun, uuden huoneenvuokralain 37 § : n sää-
39879: vuokra-aluetta (saman lain 1 § : n 1 mom.). dökseen, jonka mukaan vuokralaisen etu on
39880: Näin saattaa asianlaita olla - tietyin laista mainitusta iainkohdasta ilmenevin tavoin tur-
39881: lähemmin ilmenevin edellytyksin - siinäJkin vattu myös sen vuokra-arvon lisäyksen suh-
39882: tapauksessa, ettei vuokramiehen hallussa ole- teen, joka vuokralaisen harjoittamasta elin-
39883: valle alueelle ole vielä edes rakennettu asuin- keinotoiminnasta on aiheutunut vuokranan-
39884: rakennusta. Tähän katsoen ja ottaen lisäksi tajan omistamalle huoneustolle, mikä turva
39885: huomioon, että mainittu v:n 1958 laki on varsinaisesti tulee vaikutukselliseksi vuokra-
39886: ensisijaisesti vuokra-alueiden lunastamista suhteen päättyessä, mutta vaikuttaa varmas-
39887: tarkoittava laki ja tässä kirjoituksessa lä- tikin olemassaolollaan välillisesti jo vuokra-
39888: hemmin kosketeltu laki on ensisijaisesti vuok- suhteen kestäessäkin.
39889: rasuhteiden vastaista järjestelyä koskeva Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
39890: laki, lunastamisen jäädessä - kuten esityk- kunnioittaen,
39891: sen (N: o 101/1960 vp.) sanamuoto ja perus-
39892: telutkin selvästi osoittavat - taka-alalle ja että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
39893: ikäänkuin vain toissijaisesti kysymykseen tu- van lakiehdotuksen:
39894: levaksi vuokramiehen suojaamiskeinoksi, on
39895:
39896:
39897: Laki
39898: vuokrasuhteiden järjestelystä. kaupungeissa ja kauppatoissa annetun lain
39899: muuttamisesta.
39900: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vuokrasuhteiden järjestelystä kaupun-
39901: geissa ja kauppaloissa 9 päivänä maaliskuuta 19612 annetun lain ( /62) 1 § näin kuulu-
39902: vaksi:
39903: 1 §. Mitä tässä laissa on säädetty vuokramie-
39904: Milloin vuokramies vuokraoikeudella hal- hestä, sovellettakoon v·astaavasti asuntoyhtei-
39905: litsee toisen omistamaa maata kaupungin tai söön, milloin se omistaa vuokra-alueella
39906: eri kunt·ana olevan kauppalan alueella ja asuinrakennuksen, jota ynnä vuokra-aluetta
39907: omistaa vuokra-alueella asuinrakennuksen, käytetään pääasiallisesti asuntotarkoitukseen
39908: jossa hän vakituisesti asuu ja jota ynnä ja jossa yhteisön osakkaita tai jäseniä vaki-
39909: vuokra-aluetta käytetään pääasiaJ11isesti tä- tuisesti asuu siten, että vähintään puolet
39910: hän asuntotarkoitukseen, turvataan hänen asuntojen yhteenlasketusta huoneistoalasta
39911: oikeutensa sen mukaan kuin jäljempänä sää- on heidän hallinnassaan.
39912: detään. Sama olkoon laki kuolinpesän osak- Milloin rekisteröity aatteellinen yhdistys
39913: kaista, jos joku heistä asuu vuokra-alueella. omistaa vuokra-alueella rakennuksen, jota
39914: Vll,19. - Forsius ym. 899
39915:
39916: käytetään yhdistyksen hallituskeskuksena ja sensa on hankkinut Sosialististen· Neuvosto-
39917: toimitalona, sovellettakoon yhdistykseen vas- tasavaltojen Liitolle vuosina 1940 tai 1944
39918: taavasti, mitä tässä laissa on säädetty vuok- luovutetuille alueille jääneen, mainitunlaisen
39919: ramiehestä. asuinrakennuksen tilalle, turvataan hänen
39920: Milloin vuokramies vuokraoikeudella hal- oikeutensa sen mukaan kuin jäljempänä tässä
39921: litsee toisen omistamaa maata kaupungin tai laissa säädetään edellytyksin, että kyseistä
39922: eri kuntana olevan kauppalan alueella ja rakennusta käytetään yksinomaan asuntotar-
39923: omistaa vuokra-alueella asuinrakennuksen, koitukseen tai asuntotarkoituksen ohella hä-
39924: jossa hän vakituisesti asuu ja jonka hän nen toimeentulolleen tarpeellisen elinkeinon
39925: taikka hänen aviopuolisonsa tahi s1;1.oraan jatkamiseen.
39926: etenevää tai takenevaa polvea oleva sukulai-
39927:
39928:
39929: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
39930:
39931: Saara. Forsius. Ola.vi Lahtela.
39932: Tuure Salo. Juha Rihtniemi.
39933: 900
39934:
39935: VII,20.- Lak.al. N:o 130.
39936:
39937:
39938:
39939: V. R. Virtanen ym.: Ehdotus laiksi huoltoapulain muuttami-
39940: sesta.
39941:
39942:
39943: Eduskunnalle.
39944:
39945: Köyhäinhoitolain huoltoapu1aiksi muutta- perimään trukaisin, kun perheen huoltaja on
39946: misen yhteydessä jäi lakiin edelleen ankarat onnistunut työhön pääsemään tai jos per-
39947: määräykset huoltoavustusten takaisin maksa- heen piiristä jo poissa olevat IJ.apset saavat
39948: misen velvollisuudesta. Nämä määräykset vähänkin ansiotuloja. Näissä tapauksissa ei
39949: ovat jopa niinkin ankaria, että. korvaus anne- huoltoviranomaisia näytä pidä.ttävän riittä-
39950: tusta huoltoavusta voidaan periä. avunsaajan västi sekään, että perheet tarvitsisivat vält-
39951: lapsilta tai vanhemmilta. Voipa kunta varo- tämättä. itse kai.kki ansiotulonsa aikaisem-
39952: jen puuttuessa korvausvelvolliselta periä mista veloista selviytyäkseen.
39953: 1
39954:
39955:
39956: huoltoavut :takaisin työllä työlaitoksessa. Aiheetta ei kansalaisten keskuudessa var-
39957: Lakia valm.istclevassa komiteassa olivat maankaan kysytä, miksi pitää maksaa takai-
39958: korvaussäädökset Villdman pohdinnan alai- sin sellainen yhteiskunnallinen avustus, j(jj;a
39959: sina, mutta perhekokonaisuuden säilyttämi- annetaan vain äärimmäisessä avuntarpeessa
39960: seen vedoten nämä epäinhimilliset määräyk- oleville ihmisille, kun samanaikaisesti yhteis-
39961: set uuteen huoltoapulakiin edelleen jätettiin. lkunnallisia varoja käytetään varakkailtten
39962: Erikoisen suurta huolta annettujen huol- kansalaispiirienikin tukemiseen ilman min-
39963: toapujen takaisinkorvaaminen aiheuttaa ko- käänlaista ta:kaisinmaksam:isen velvollisuutta.
39964: tiavustusta saaviHe henkilöil1e. Hyvin useat Edellä olevan johdosta ehdotamme,
39965: kunnat tulkitsevat huoltoapulain korvaus-
39966: määräyksiä ahtaasti ja niinpä esiintyy ta- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
39967: pauksia, jolloin työttömyyden vuoksi per- van lakiehdotuksen:
39968: heelle annettuja avustuksia ryhdytään heti
39969:
39970:
39971:
39972: Laki
39973: huoltoapulain muuttamisesta.
39974: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 17 päivänä helmikuuta 1956 annetun
39975: huoltoapulain (116/56) 4 § ja muutetaan lain 29, 30 ja 38 § :t seuraavasti:
39976:
39977: 29 §. sena. Keneltäkään älköön otettako korvausta
39978: Sellaiselle henkilölle 1 §: n mukaan anne- siitä. huoltoavusta, jonka hän on saanut en-
39979: tusta huoltoavusta, jonka elatuksesta ja hoi- nenkuin on tä.yrt;tänyt 16 vuotta. Myöskään
39980: dosta toinen on 3 tai 5 §: n mukaan velvol- älköön lkene'ltäJkään otettako korvausta hä.-
39981: ilinen vastaamaan, on kunnalla oikeus saada nelle hänen rtäyOOttyään 16, mutta ei 21
39982: 31 § : ssä mainitulla tavalla määrättävä kor- vuotta annetusta huoltoavusta, ellei avusta-
39983: vaus elatusvelv<illiselta. misen syynä ole ohlut hänen huolimaJttomuu-
39984: tensa, kevytmielinen tai pahantapainen elä.-
39985: 30 §. mänsä tahi muu sellainen gyy.
39986: Kenelitäkään älköön korvausta otettako Milloin huoltoavun antamisen syynä on
39987: siitä. huoltoavusta, jolka on annettu huolto- ollut avunsaajan tuberkuloosi, mieilisairaus,
39988: apulain 11 §: n edellyttä.mänä kotiavustuk- vajaam.ielisyys, kaatumatauti tai muu pitkäJ.-
39989: VU,20.- V. B. Virtanen ym. 901
39990:
39991: listä hoitoa vaativa sairaus, älköön korvausta 38 §.
39992: perittäkö muutoin kuin 33 §:ssä tai 34 §:.n Hakemus 28, 29 ja 36 § : n mukaisen kor-
39993: 1 momentissa mainituin tavoin, ellei siihen vauksen saamisesta on tehtävä lääninhalli-
39994: ole erityistä syytä. Korvauksen vaaJtimisesta tukselle. Hakemukseen on liitettävä 9 § :n
39995: voidaan niin ikään ~uopua, milloin huolto- 1 momentissa mainittu selostus sekä selvitys
39996: avun syynä on ollut avunsaaj·an työttömyys, huoltoavun kustannuksista.
39997: johon hän ei itse ole ollut syypää, taikka Vaatimus, joka perustuu 5 §:ssä mainit-
39998: muu kuin edellä mainittu sairaus tai ruu- tuun elatusvelvollisuuteen, on pantava vi-
39999: miinvika, sekä muulloinkin, kun siihen krut- reille viimeistään huoltoavun anltamista seu-
40000: sotaan olevan syytä. raavan kalenterivuoden aikana, uhalla, että
40001: Jos harkitaan, että lk:orvausv~lvollinen kor- oikeus korvaukseen on menetetty siitä huol-
40002: vausta suorittamalla vaarantaisi mahdollisuu- toavusta, jota elatusvelvollinen, jolta kor-
40003: den itsensä ja omaistensa elättämiseen, äl- vausta haetaan, ei ole suostunut korvaamaan.
40004: köön •korvausta häneltä otettako. Muissa tapauksissa noudatetaan, mitä saa-
40005: Älköön korvausvelvolliselta otelttako kor- misen vanhentumisesta yleisesti on voimassa.
40006: vausta siitä huoltoavu:sta, minlk:ä henkilö, jos- Huoltoapu katsotaan annetuksi silloin, lk:un
40007: ta hän on velvollinen pitämään huolta, on kunnalle on siitä syntynyt kustannuksia.
40008: saanut korvausvelvoHisen sruorittaessa kor-
40009: vausta työllään 40 ja 41 § : n mukaan.
40010: H~lsingissä 9 päivänä maruliskuuta 1962.
40011:
40012:
40013: Väinö R. Virtanen. H. Tauriainen.
40014: Leo Suonpää. Martti Linna.
40015: Irma Torvi. Hem.m.ing Lindqvist.
40016: Lyyli Koskinen. Yrjö Murto.
40017: Rainer Virtanen. Aarne Saarinen.
40018: Judit Nederström-Lunden. Vilho Suosalo.
40019: Matti Koivunen. Olavi Käm.ä.tii.inen.
40020: Siiri Lehmonen. Kauko Ta.uuninen.
40021: Veikko Rytkönen.
40022: 902
40023:
40024: VII,2il. - Lak.al. N: o 131.
40025:
40026:
40027:
40028:
40029: Matila.in.en ym. : Ehdotus laiksi huoltoapulain muuttamisesta.
40030:
40031:
40032: E d u s ik: u n n a. ll e.
40033:
40034: Sen jälkeen kun lait työsuhteen perusteel:J.a tavan pitkä, on mielestämme tarpeellista, että.
40035: maksettavasta eläJkkeestä antavat eläiketur- huoltoapulain 5 § muutettaisiin niin, että se
40036: van, ei huoltoapulain mukaan maksettavalla antaisi työntekijäHe paremman turvan kmn
40037: e'läkkeellä ole enää merkitystä. Kun kuiten- nyt voimassaolevassa iJ.aissa.
40038: kin siirtymäkausi siihen aikaan, jolloin laki Edellä mainitsemaaanme viitaten ehd~
40039: työsuhteen perusteella maksettavasta eläk- tamme,
40040: !keestä. kuin myös [aJki lyhytaikaisten työsuh-
40041: teiden perusteella maksettavasta eläJkkeestä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
40042: antavat tarvittavan eläketurvan, on huomat- van lakiehdotuksen:
40043:
40044:
40045:
40046: Laki
40047: huoltoapula.i.n muuttamisesta.
40048: Eduskunnan päätOksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä helmikuuta 1956 annetun
40049: huoltoapruain (116/56) 5 § näin ikuuiluvaksi::
40050:
40051: 5 §. mioon työntekijän saamaa kansaneläkettä tai
40052: Jos työntekijä täytettyään 20 vuotta on muuta siihen verrattavaa sosiaalista avus-
40053: ollut saman työnantajan työssä tai1klka pail- tusta tai eläJkettä. Elatus on maksettava nii-
40054: vellut samassa liiikkeessä tai yrity!ksessä vä- den perusteiden mukaan, jotka sosiaaliminis-
40055: hintään kaJkaikymmentä vuotta ja sinä ai- teriö ottamalla huomioon pai~akuntien elin-
40056: kana menettänyt työkykynsä siinä määrin, kustannusten kalleuden vahvistaa 'kuta!lrin
40057: ettei voi itseään työllä elättää, on hä;nellä kuntaa varten.
40058: oikeus saada kuolinpäiväänsä asti elatuksensa Sitä oilkeutta elatuiksen saamiseen, josta
40059: työnantajaltaan tai hänen periliisiitään tahi tässä pykälässä on sääJdetty, työntekijällä ei
40060: Uiklkeen tai lma yrityksen omistajalta.
40061: 1 kuitenkaan ole, jos hän on tyokykynsä mene-
40062: Liikkeen tai yrityksen omistajan tai halti- tyksen aikaansaanut tahallisesti tai a~heutta
40063: jan vaihdos ei aiheuta muutosta tässä sanot- nut sen rikoliisella toiminnalla, 'kevytmieli-
40064: tuun oikeuteen. seHä elämäJllä tai muulla törkeällä tuotta-
40065: Edellä 1 momentissa tarkoitetun elatuksen muksellaan.
40066: suuruutta määrättä.essä älköön otettako ib.uo-
40067:
40068:
40069: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
40070:
40071: Ka.lle Matilainen. Anni Flinck.
40072: Voitto Hellsten. Valdemar Sandelin.
40073: 903
40074:
40075: VII,22. - Lak.aJ:. N: o 132.
40076:
40077: Lukkarinen ym. : Ehdotus laiksi kalastuslain muuttamisesta.
40078:
40079: E d u s lk u n n a 11 e.
40080:
40081: Mitä enemmän yhteiskuntarailrenteemme Kun tämä on myöhempää keksintöä, on ka-
40082: muodostuu teallisuu.s- j.a kaupunkhl:aisva:ltai- lastuslain onlkimisvapautta ik:oskevaa tul:kin-
40083: seksi, sitä enemmän :barvitaan vesistöjä ja rtaa sikäli rajoitettu, että se ei tarik:oita pilk-
40084: alueita, joita voidaan !käyttää ulilroilu-, ur- tkirrnistä. Tästä syystä on .tarpeellist·a laik:ia
40085: heilu- ja vil'k:istystal'!koituksiin. Eräs b:alvim- niin muuttaa, että oi:k!eus on phllkki!rniseen
40086: m.ista ja suosi~teltavianm:iata ulkoilumuodoista !kaiktkialla siellä, missä on onkimisoilkeus:kin.
40087: on urheiluka:l·astus, niirn!kuin esim. piHdrimi- Kun pHkikiminen tapa:htuu lähinnä jäältä
40088: nen. käsin ilial.vella, eivät si~hen sisälly· mi.t!k:ään
40089: Aikaisemm.iln on jonJkunJ.ainen vapaa ikalas- niistä haitoista, joita mahdolliseslti ·rannalta
40090: tusoilkeus ollut jakaisella Suomen !kansalai- onkimiseen on voitu katsoa sisihltyvän. Siksi
40091: sella. Säätyeduskunnan ·ai.karna on tätä oi- kyseessä oleva pilk:kimisoikeus olisi saatava
40092: !keutta sikäli rajoitettu, että ·vapaasta ikalas- ailkaan ilmlastuslain muutoksella.
40093: tusoilkeudesta on jäljellä vain oikeus onkimi- Edellä olevaaJil viitaten ik:unnioittaen eh-
40094: seen eräin rajoituksin. Varsinaisen oniki:mi- dotllllllme,
40095: sen •rinm:alle on kehittynyt uusia pyyntiväli-
40096: neitä. Ns. pilklki on osoittautunut tavallista että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
40097: onkea tehokka:ammaiksi onkimisvälineelksi. van lakiehdotuksen:
40098:
40099:
40100: Laki
40101: kalastuslain muuttamisesta.
40102: Eduskunnan pääJtöik:sen mukaisesti, j~a on tehty valtiopäiväjärjestyksen .()7 § :ssä
40103: määrätyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun kalastuslain ( 503/
40104: 51) 4 § näin kuul uv·aksi :
40105:
40106: 4 §. joittaa kouiktku!ka:lastusta. Muiik:un, silakan ja
40107: Jokaisena olkoon oikeus harjoittaa onki- kilohailin pyyntiä verkoilla saa sellaisella
40108: mista muualla pairtsi ~ohi- tai siiik:apirtoisten aluoolla ha:rjoirttaa jokainen kunnassa asuva.
40109: vesistöjen ilmakissa ja virrtapailkoissa, rauhoi- Edellä 1 ja 2 momentissa mainittua ka-
40110: tuspiireissä, !kalanviljelyslammikoissa ja nii- lastusta älköön niin harjoirtettaJko, että !kala.'l-
40111: hin v;erraJttavissa sekä 13 § : ssä mainituissa tus !kail:aveden omistaj·an tai vuakraaja;n ta-
40112: paikoissa. Onkirrnisena pidetään myös sel- vanomaisilla apaja- ja isorysäpaikoilla ootyy
40113: laista onkimista, jolloin vi~heenä on piikki tai ·häiriintyy.
40114: rt•ai muu keinotekoinen laite. Ä:lik:öön onki- Mitä edeHä on säädetty, ikos!kee sekä yh-
40115: mista !kuitenkaan ilman lupaa harjoiJtettaJko teisiä että jaettuja ikalavesiä.
40116: nii'll Jähellä toisen asuttua rantaa, ikylpy- tai Milloin erityislet syyt vaaltivat, on maa-
40117: muuta sellaista pa.i!kkaa, että si:1tä •aiheutuu talousministeriö oiik:eutettu määrätyllä
40118: omistajalle tai haltijalle haittaa. aJ.ueella rajoittamaan 1 tai 2 momentissa
40119: Meren ul!kosaaristossa j·a aavaa selkää vas- tar~koitettua ikalastusta tai sen kokonaan k:icl-
40120: tassa olevalla ikylään ikuuluvalia vesialueelia ...•L<W.IUWUJ.,
40121: ::.~::.::
40122:
40123:
40124: olkoon jdk!aise1la kylässä asuva:lla oi!keus har-
40125:
40126: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
40127:
40128: Impi Lukkarinen. Martta. Salmela-Järvinen.
40129: VU,23.- Toiv.al. N:o 348.
40130:
40131:
40132:
40133:
40134: Jämsen ym..: Vesistöhallituksen aikaansaamisesta.
40135:
40136:
40137: Ed us1kunni}.Ue.
40138:
40139: KysytiD.ys maamme vesiasiain hallinnon kes- valtionenemmistöisellä voimayhtiöllä oma
40140: ikitt.Mnhles.tä on tullut viime vuosikymmeninä valtionapua nauttiva vesistösuunnittelutoi-
40141: ajankohtaiseksi. Pinta~a:lastamme muodosta- mistonsa.
40142: vat sisäjärv·et ja joet varsin huomattavan Edellä pääpiirteittäin sclostetusta vesi-
40143: osan ja niiUä on nykyään aivan toinen ta- asiain hajaorganilSatiosta on ollut seurauk-
40144: loudellinen lumllll!e kuin ailkaisemmin. Maan- sena alan varsinaisten töiden viivä.Btyminen.
40145: viljely!ksen monipuolinen ikehlttyminen on Virastojen välinen puutteellinen yhteis-
40146: lisännyt !kuivatus- ja joenperkaustöiden tar- toiminta aiheuttaa, että. hankkeita suun-
40147: vetta. Si.säjärven laskemise.lia ja vesip:eräis- nitellaan varsinkin suurissa vesistöissä.
40148: ten maiden saattallllisella viljelyskelpoiseen ja joissa liian yksipuolisesti ja tun-
40149: kuntoon voidaan saada valtavia ailueita ensi-. tematta muita mahdollisesti samaa ve-
40150: luok!kaista maata hyödyiliseen !käyttöön. sistöä koskevia suunnitelmia. Onpa usein
40151: Myös teollistamisen ja sähköistlim.isen vuoksi sattunut, että eri virastot teke,vät sa-
40152: on vesivoimasta muodostunut y!ksi suurimpia moista kohteista >erikseen peräkkäin omat
40153: taloudellisia voimavarojam:me. tutikimuksensa ja suunnitelmansa, ikooka vi-
40154: Toisaalta maamme vesiasiain ihallillltoa ()n rastojen välistä työnjalkoa on nykyisen käy-
40155: jo kauan haitannut !keSkityksen puute. Vesi- tännön vallit€SSa miltei mahdotonta määri-
40156: asioita hoidetaan usean keskusviraston alai- tellä.
40157: silla osastoilla ja toimistoissa. Maatalous- ~esiasiain hallinto ()D. useissa muissa maissa
40158: hallituksen insinööriosastolla ja sen alaisissa ollut jo kauan lkeSkilf;eJ;ty yhteen ~eskusviras
40159: maanviljelysinsinööripii11eissä hoidetaan puh- toon.. Myös meillä olisi nopeasti tähän pääs-
40160: taasti maataloudellisten !kuivatus- ym. hank- tävä. Kun vesiasioitten keskittäminen voita-
40161: keiden :suunnittelu ja suoritus. Tie- ja vesi- neen suorittaa <pääasiassa yhdistämällä viras-
40162: :Ntikennushallitus on hoitanut vesioilkeudelli.'!ia toja, ei uudesta keskusvirastosta ai:heutun>e
40163: k~tselmuksia, ~äitä. joenpen.gerry.stöitä ja valtiolle suuria lisäUmstannu:ksi~aan. Mi·eles-
40164: sellaisia yrity!ksiä, jotka tarkoittav8Jt liiken- tämme t~mä. !koko kap.santa:loutemme kan~
40165: teen ym. sellai~en pl:!-rantaanista. Metsähalli- nalta tärkeä kysymys olisi nyt nopeasti sehi-
40166: tus on huolehtinut valtion mm.sämailla ole- tettävä ja ryhdyttävä toim>enpiteisiin vesistö-
40167: vien roiden !kuivattamisesta. Yksityisten met- hallit~en perqstamise'ksi.
40168: sien !kuiv8Jtt8Jminen on puolestaan ollut kes- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
40169: lqismetsäseura Tapion ja vastaavan rnot&in- kunnan hyväJksyttäväiksi toivQmuiksen,
40170: ikielisen järjestön hoidossa. Maatalousminis-
40171: teriön asutusasiainosastossa hoitaa raivaus- (ittä hallitus kiire~llisesti ryhtyi~i
40172: toimisto maan kuivatus- ja niihin liittyviä. toimenpitei$iin erityisen vesistöhq,lli-
40173: töitä. Salaojitustyöt on annettu Salaojitus- tuksen aikaansq(lrttis6k~i.
40174: Y'hdjgtyksen hoidettavaksi. Lisälksi on •eräällä.
40175: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1962.
40176:
40177: Artturi Jämsen. Hannes Paaso.
40178: 906
40179:
40180: VII,24.-Toiv.aJ. N:o 349.
40181:
40182:
40183:
40184:
40185: Lilltilä. y.m.: HakeMusasetuksen täydentämisestä.
40186:
40187:
40188: E d u s k u n n a ll e.
40189:
40190: MalllSSamme on viimeisten sotien jälkeen Olilsi mitä kiireellisintä, että haJl[itus kiin-
40191: ollut vilkas ra.kennuskausi. Eri!koisen run- nittäisi tähän asiaan riittävää huomiota ja
40192: saasti on rakennettu sekä julkisia että asuin- täydentäisi 26 päivänä kesäkuuta 1959 an-
40193: ralkennuksia hyvien ja asiarunukaisten suun- nettua rakennusasetusta, jonka jälkeen jo
40194: nitelmien pohjalta ja niiden sijoittamisessa on asetuksella vaadittaisiin, ennenkuin raken-
40195: yleensä otettu huomioon rakennusten ympä- nuslupa voitaisiin myöntää, piirros pihamaan
40196: ristöön soveltuminen ym.. kauneudelliset nä- kauneutta ja rakenteellisuutta selventävänä,
40197: kökohdat. tai jos tällaiset kohteet alueelta kokonaan
40198: Valitettavasti näirtä vaatimuksia ei ole laki- puuttuvat, niin silloin olisi esitettävä :tarkoi-
40199: sääteisesti ulotettu koskemaan pi!haralueisiin tusta varten tehty suunnitelma ainakin kas-
40200: rakennettaessa haja-asutusalueella, jonka~ vavie:n (paikaJHa menestyvien) puiden sekä
40201: laista maaseutu suurimmalta osalta on. Käy- pensaiden ja suoja-aitojen aikaansaamiseksi.
40202: tännössä vallitseekin nyt maaseudul[a sellai- Myös rakennustöiden valvonnassa ja Joppu-
40203: nen tilanne, että ympäristö- ja pihasuunnit- taTkastuksessa huomioitaisiin pihamaan ra-
40204: telua ei valmisteta laålllkaan ja mahdollinen kentamiseen liittyvät velvoitteet.
40205: piha-alueen kaunistaminen tapaib.tuu hyvin Jotta tavoite saataisiin käytännössä hoide-
40206: lyhytjännitteilsesti ja itse kunkin asukkaan tuksi ja siten välttämätön parannus maaseu-
40207: omien harrastusten perusteella. dun raJkenteeseen, ehdotamme kunnioittaen
40208: Nousevaan maaseutukuvaan kuuluvat kui- eduskunnan hyväksyttäväiksi toivomuksen,
40209: tenkin odotettuina tavotteina tarkoitukselli-
40210: sesti ja hyvin suullil1itellut ja rakennetut ra- että hallitus viipymättä täydentäisi
40211: kennukset sekä niiden ympäril[ä asianmukai- voimassa olevaa rakennusasetusta niin,
40212: set ja hoidetut pihamaait. Erikoisen tarpeel- että haja-asutusalueella rakennusluvan
40213: lilsta on piha-alueen suunnitelmallinen raken- saamiseksi velvoitettaisiin rakenta-
40214: taminen uusilla asuinpaikoilla, joissa ei ole maan myös pihamaa ainakin kasvavien
40215: esim. luonnon kauneutena kasvavia puita, puiden, pensaiden ja suoja-aitojen
40216: pensaita tai muita iih.misen kaipallilllia kau- osalta.
40217: neudellisia kohteita.
40218: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
40219:
40220: Aaro Lintilä. Vilho Leivonen.
40221: Eino Räsänen. Heikki Ba.su.
40222: Veikko Savela..
40223:
40224:
40225:
40226:
40227: 114 E 219/62
40228: 906
40229:
40230: VII,25. - Toiv.al. N: o 350.
40231:
40232:
40233:
40234:
40235: L. Koskinen ym.: Kunnallisvaltuustojen vaalikauden lyhentä-
40236: misestä kolmivuotiseksi.
40237:
40238:
40239: E d u s k u n n a ll e.
40240:
40241: Viitaten toivomusaloitteen n: o 1 peruste- että hallitus antaisi pikaisesti Edus-
40242: luihin ehdotamme eduskunnan hyväksyttä- kunnalle esityksen kunnallisvaltuusto-
40243: väksi toivomuksen, jen vaalikauden lyhentämisestä perin-
40244: teelliseen kolmeen ·vuoteen.
40245: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
40246:
40247: Lyyli Koskinen. Irma Torvi.
40248: Eino Tainio. Elli Stenberg.
40249: Matti Koivunen. Judit Nederström-Lunden.
40250: Aleksi Kiviaho. Vå.inö R. Virtanen.
40251: Martti Linna. Vilho Suosalo.
40252: Siiri Lehmonen.
40253: 907
40254:
40255: VI1,26. - Toiv.al. N: o 351.
40256:
40257: Helle ym.: Kunnanjohtajajärjestelmän laajentamisesta.
40258:
40259: E d u s k u n n a ll e.
40260: Kunnallislain (642/48) 67 § :n mukaan yksimielisesti todettu. Toisaalta on näiden
40261: maalaiskunnassa voi olla kunnanjohtaja, joka näkökohtien kannalta luonnotonta, että kau-
40262: toimii kunnanhallituksen puheenjohtajana ja pungin- ja kauppalanjohtajan virka on sää-
40263: hoitaa myös muut tehtävät, jotka kunnan- detty pakolliseksi, mutta huomattavan suu-
40264: hallituksen ohjesäännössä on hänen asiak- rissakin maalaiskunnissa asioita joudutaan
40265: seen säädetty. Lain 68 §: n mukaan kunnan- hoitamaan näinkin tärkeältä osin luottamus-
40266: johtajan virka perustetaan valtuuston pää- miesvoimin. Edelleen kiinnitämme huomiota
40267: töksellä, mutta valtioneuvosto voi, kunnan- niihin oikeustapauksiin, joissa luottamus-
40268: valtuustoa kuultuaan myös määrätä, että miespuheenjohtaja on asetettu taloudelliseen
40269: kuntaan on perustettava kunnanjohtajan vastuuseen, ilman että häneltä yleisen oikeus-
40270: virka. tajun mukaan olisi voitu edellyttää lainsää-
40271: Kuluvan vuoden ·alussa oli kunnanjohtajan dännön ja määräysten sellaista tunt~musta,
40272: virkoja n. 100 maalaiskunnassa, joiden jou- mitä kunnanhallituksen puheenjohtajan teh-
40273: kossa on huomattava määrä keskikokoisia tävät vaativat.
40274: kuntia. Kunnanjohtajajärjestelmästä on sen Mielestämme olisi aihetta tutkia, vaatiiko
40275: voimassaoloaikana saatu yksinomaan myön- kunnallishallinnossa ja -taloudessa viime vuo-
40276: teisiä kokemuksia. Tähän mennessä valtio- sina tapahtunut laajeneminen sitä, että kun-
40277: neuvosto ~i ole katsonut olevan aihetta mää- nanjohtajan viran perustaminen olisi mää-
40278: rätä po. viran perustamista yhdessäkään ta- rättävä pakolliseksi sellaisissakin maalaiskun-
40279: pauksessa. Käytännössä on kuitenkin esiin- nissa, joiden asukasluku on suuri ja joiden
40280: tynyt kunnallislain voimassaolon ·aikana alueella on asutuskeskuksia taikka joiden
40281: useitakin tapauksia, joissa on ollut aihetta olosuhteet muutoin edellyttävät keskitettyä
40282: harkita määräystä kunnanjohtajan viran pe- hallinnon johtamista. Aineistoa tällaista sel-
40283: rustamisesta. Aloite on tällöin tullut joko vitystä varten on kertynyt kunnallislain voi-
40284: kuntalaisten tai valtion viranomaisten ta- massaoloaikana jo riittävästi.
40285: holta. Erään suurehkon kunnan kohdalta Edellä olevan perusteella kunnioittaen esi-
40286: tämä kysymys on edelleenkin valtion viran- tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40287: omaisten harkittavana. muksen,
40288: Viran perustamista on pidetty tarpeelli- että hallitus suorittaisi selvityksen,
40289: sena eri syistä. Useimmiten on katsottu, että olisiko kunnallislakia tarkistettava
40290: keskink~rtaista suuremmassa maalaiskunnassa säätämällä kunnanjohtajan virka pa-
40291: ei luottamusmiespuheenjohtaja voi enempää kolliseksi niissä maalaiskunnissa, joissa
40292: ajankäytön kuin koulutu:ksensakaan puolesta sanottu .virka asukasluvun suuruuden,
40293: riittävästi keskittyä johtamaan kunnan hal- asutustaajama-asioiden hoidon tai mui-
40294: lintoa, vaan tällöin on asiallinen vastuu siitä den syiden vuoksi on osoittautunut
40295: siirtynyt kunnan viranhaltijoiHe. Usein näyt- tarpeen vaatimaksi, sekä että hallitus
40296: tävät myös poliittisluontoiset ristiriidat vai- tarvittaessa tekisi Eduskunnalle asian-
40297: kuttaneen sen, ettei kunnanjohtajan virkaa omaisen esityksen kunnallislain muut-
40298: ole perustettu, vaikka sen tarpeellisuus on tamiseksi.
40299: Helsingissä 8 väivänä maaliskuuta 1962.
40300: Veikko Helle. Olavi Kajala. Arvo Ahonen.
40301: Anni Flinck K. F. Haapasalo. Väinö Leskinen.
40302: Sylvi Siltanen. Väinö Tikkaoja. Kalle Matilainen.
40303: Edit Terästö. Toivo Siren. Tyyne Paasivuori.
40304: Uljas Mäkelä. Uuno Voutilainen. G. Henriksson.
40305: Antero Väyrynen. Veikko Kokkola.
40306: 908
40307:
40308: VII,27.- Toiv.al. N:o 352.
40309:
40310:
40311:
40312:
40313: H;;u-a ym.: K unnalli$ten lautakuntien jäsenten valitsemiskel-
40314: poisuuden muuttamisesta.
40315:
40316:
40317: E d u s k u n n a 11 e.
40318:
40319: Kunnalliset laJUtakunnat ovat kurma:llishaJ.- tää, että asiaJliOmaisen viraston paikallista
40320: linnon tärkeimpiä elimiä. Niiden tekemät toimihenkilöä ei voitaisi nimetä jäseneksi sa-
40321: ratkaisut ovat useissa tapauksissa lopulliset. man viraston asioita käsittelevään ~autailmn
40322: Niissäkin asioissa, joissa asiaooma;isen lauta- taan. Ei myöskään voida pitää asioomukai-
40323: kunnan ouus rajoittuu lausunnon antarrniseen sena, että virka- tai palvelussuhteessa viras-
40324: tai esityksen tekemiseen kunnan (kaupungin) ton esimiehen alainen henkilö, lautakunnan
40325: hallitukselle, ~autakunnan suorittama valmis- jäseneksi vaJ.ittuna, harjoittaa päätäntävaltaa
40326: televa työ on useimmiten ratkaisevaa larutua. asioissa, joissa hän vi:rlka- tai pa:lvelusuh-
40327: KUin näin on asian'laita, on edeNytettävä, että teensa perusteella on alistetussa asemassa.
40328: kunnalliset lautakunnat saadaan kokoonpa- Jos näin tapahtuu, rikotaoo paHsi jäävilli-
40329: naltaan vastaamaan niiden suurta merkitystä syyden sääntöjä, myöskin hyviä tai)oja, jota
40330: kunnallisessa ha:llintotoimessa. Tässä mielessä paitsi asioiden hoitaminen sekä lautakunta-
40331: on todettava, että lautakuntien kokoonpanon asteella että itse virastossa häiriytyy. Tä-
40332: suhteen on paljon toivomisen varaa. män johdosta esitämme kunnioittavasti edus-
40333: Erikoisesti on lautakuntien työskentelyä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40334: asiallisessa mielessä ollut omiaan häiritse-
40335: mään se, että niiden jäseniksi varsin usein että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40336: on va!littu henkilöitä, joita ei voida pitää kunnallisen lainsäädännön tarkistami-
40337: asianomaiseen tehtävään sopivina sen joh- seksi siten, että kunnallisiin lautakun-
40338: dosta, että he ovat Sll!manaikaisesti palkan-- tiin ei voitaisi valita jäseniksi henki-
40339: nauttijan asemll!SSa siinä virastossa, jonka löitä, jotka ovat palkannauttijan ase-
40340: tehtäviä kysymyksessä oleva lautakunta on massa siinä virastossa tai vastaavassa
40341: määrätty hoitamBJa.n. Jo yksin jäävillisyys- elimessä, jonka toimialaan kuuluvia
40342: sääntö, joka esimerkiksi kunnan (kaupun- asioita kysymyksessä oleva lautakunta
40343: gin) hallituksen ja kunnan ('kaupungin) val- kiisitte:tee.
40344: tuuston kohdalla on varsin ehdoton, edellyt-
40345: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
40346:
40347: Erkki Hara.. :Pentti Sillantaus. Vå.inö Kuoppala.
40348: Matti Ra.ipala.. Jussi Saukkonen. N. Kosola.
40349: Margit Borg-Sundman. Erkki Koivisto. Aa.po Seppä.lä..
40350: Olli Aulanko. Irma Ha.ma.ra.. Mikko Asunta.
40351: Juuso Hä.ikiö. A. F. Airo. Reino Ala-Kulju.
40352: Paavo Rautkallio. Toivo Hietala. Ola.vi Lähteenmäki.
40353: 909
40354:
40355: 'VII,28. - Toiv.al. N: o 353.
40356:
40357:
40358:
40359:
40360: Terä.stö ym. : Kuntien sosituilihuollon viranhaltijain kelpoi-
40361: suusvaatimusten täsmentämisestä.
40362:
40363:
40364: E d u s k u n n a 11 e.
40365:
40366: Jatkuvasti kehittyvän sosiaalihuollon täy- huollon viranhaltijain kelpoisuusvaatimukset
40367: täntöönpanotehtävät on pääosiltaan annettu ovat säädetyt v. 1950 annetussa laissa ja
40368: hoidettaviksi kuntien sosiaalilautakunnille. asetuksessa sosiaalihuollon hallinnosta. Ne
40369: Useimmissa kunnissa on tätä varten päätoi- eivät enää täysin vastaa tapahtunutta kehi-
40370: mista henkilökuntaa, ja laki velvoittaa yli tystä ja monipuolistuneen sosiaalihuollon vaa-
40371: 4 000 asukkaan kunnan ottamaan sosiaali- timuksia. V. 1960 valmistuneessa mietinnössä
40372: huollon tehtäviä varten sosiaalijohtajan tai totesikin sosiaalihuollon koulutuskomitea,
40373: -sihteerin. että sosiaalihuoltoa on sen nykyisessä kehi·
40374: Sosiaalihuollon paikallishallinnon tehtävät tysvaiheessa jo pidettävä omana erityisenä
40375: ovat muodostuneet yhä merkityksellisemmiksi ammattialanaan, joka suorittajiltaan vaatii
40376: ja vaikeammiksi. Sekä kunnan varojen että erityisen koulutuksen ja päteyyyden. Tällai-
40377: lautakunnan kautta välitettävien valtion va- sella koulutuksella onkin maassamme jo va-
40378: rojen asianmukainen käyttö vaatii tarkkaa kiintuneet perinteet; Yhteiskunnallisessa kor-
40379: harkintaa. Yhtä tärkeätä on, että sosiaali- keakoulussa on jo 20 vuoden ajan annettu
40380: huollon asiakkaiksi tulevat kuntalaiset saavat alan erityiskoulutusta.
40381: asianmukaisen palvelun. Sosiaalilautakunta Kuntien sosiaalihuollon viranhaltijain kel-
40382: joutuu tekemisiin tavallisesta elämänkulusta poisuusvaatimusten edelleen kehittäminen on-
40383: poikkeavien hätätilanteiden kanssa, mistä esi- kin ollut harkittavana. Huoltohallintokomi-
40384: merkkeinä voidaan mainita lautakunnan huos- tea on tehnyt tätä koskevan ehdotuksen. Ko-
40385: taan otettavan lapsen sijoitus hänelle kasva- mitea, jossa mm. kunnalliset keskusjärjestöt
40386: tuksellisesti sopivaan hoitopaikkaan, käytös- olivat edustettuina, oli tässä kohdassa yksi-
40387: häiriöitä osoittaneen nuoren ojentaminen, al- mielinen. Samoin mietinnön johdosta lausun-
40388: koholistin auttaminen vapautumaan väkijuo- toja antaneet yhteisöt ovat tiettävästi yhty-
40389: mien väärinkäytöstä, vajaamielisen sijoittami- neet komitean kantaan. Sekä käytännön tar-
40390: nen yhteiskuntaan hänen edellytyksiään vas- peet että olemassa olevat mahdollisuudet edel-
40391: taavasti. Usein sosiaalihuollon asiakkaat ovat lyttävät kuntien sosiaalihuollon viranhalti-
40392: käytökseltään häiriytyneitä. Mutta toisaalta jain kelpoisuusvaatimusten täsmentämistä.
40393: asiakaspiiri on myös laajentunut; esim. äitiys- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
40394: avustuksen, invalidihuollon tai opintoavus- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40395: tusten muodossa tulevat varsin laajat kansa- muksen,
40396: laisryhmät kosketuksiin sosiaalilautakuntien
40397: kanssa. Asiat ovat säännönmukaisesti arka- että hallitus kiireellisesti antaisi
40398: luontoisia yksityisasioita, joiden hienovarai- Eduskunnalle esityksen kuntien so-
40399: nen hoitaminen asettaa viranomaisen toimin- siaalihuollon viranhaltijoiden kelpoi-
40400: nalle suuret vaatimukset. suusvaatimusten täsmentämisestä.
40401: Nykyään voimassa olevat kuntien Sosiaali-
40402: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
40403:
40404: Edit Terästö. Eino Raunio. Sylvi Siltanen.
40405: Uuno Voutilainen. Veikko Helle. Tyyne Paasivuori.
40406: Meeri Kalavainen.
40407: 910
40408:
40409: VU,29.-Toiv.al. N:o 354.
40410:
40411:
40412:
40413:
40414: Hyytiäinen ym. : Paikkakuntakalleusluokittelun tarkastami-
40415: sesta.
40416:
40417:
40418: E d u s k u n n a ll e.
40419:
40420: Nykyisin voimassa oleva kuntien kalleus- taa. Kun vuokratasokin säännöllisesti on
40421: luokitusjärjestelmä on käytännössä osoittau- verrattavissa kaupungeissa vallitsevaan, on
40422: tunut monessa suhteessa epäoikeudenmukai- ymmärrettävää, että asuminen näillä alueilla
40423: seksi. Selvimmin tämä käy ilmi suurten kau- tulee usein melkoisestikin kalliimmaksi kuin
40424: punkien välittömässä läheisyydessä olevien kaupunkiyhdyskunnissa. Kuitenkin suuri osa
40425: tiheästi asuttujen kuntataajamien kohdalla. tällaisista kaupunkien läheisyydessä sijait-
40426: Mm. elintarvikkeet tuodaan tällaisille paik- sevista kunnista on luokiteltu alhaisempaan
40427: kakunnille säännöllisesti läheisten kaupun- paikkakuntakalleusluokkaan kuin kaupungit.
40428: kien välityksellä, jolloin tarvikkeet kunnassa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
40429: ovat kuljetuskustannuksien vuoksi kalliim- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40430: mat kuin itse kaupungeissa. Käytännöllisesti
40431: katsoen on asianlaita sama kaikkien muiden- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
40432: kin tavaroiden kohdalla. Näillä paikkakun- toimenpiteisiin nykyisin käytännössä
40433: nilla ei useinkaan ole omia ammatti- ja oppi- olevan paikkakuntakalleusluokittelun
40434: kouluja, joten lasten kouluttaminenkin tulee tarkistamiseksi ja uudistamiseksi.
40435: vanhemmille huomattavan kalliiksi kustan-
40436: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
40437:
40438: Veikko Hyytiäinen. Vilho Leivonen.
40439: 911
40440:
40441: VII,30.- Toiv.al. N:o 355.
40442:
40443:
40444:
40445:
40446: Lukkarinen ym.: PaikkakuntakalleusZuokitteZun tarkista-
40447: misesta.
40448:
40449:
40450: E d u s k u n n a 11 e.
40451:
40452: Nykyisin käytännössä oleva paildrakunta- tusmaksut esim. rautatieasemalle, hyödykkei-
40453: kalleusluokittelu, jonka pohjalle perustuvat den hinnat saattavat näistä tekijöistä joh-
40454: mm. työehto- ja palkkasopimukset, ei kai- tuen olla huomattavasti korkeammat kuin
40455: kilta osiltaan vastaa elinkustannusten muo- keskuspaikkakunnilla. Kuitenkin juuri syr-
40456: dostumista. Luokittelu on peräisin säännös- jäiset alueet yleensä kuuluvat halvimpiin
40457: telyn ajalta, mistä lähtien olosuhteet mones- kalleusryhmiin.
40458: sakin suhteessa ovat ratkaisevasti muuttu- On luonnollista, että esimerkiksi asumis-
40459: neet. kustannukset asutuskeskuksissa ovat huomat-
40460: Erittäin räikeänä tämä epäkohta tulee tavasti korkeammat kuin syrjäisillä alueilla.
40461: esille nykyistä työllisyysslakia toteutettaessa. Näistä tekijöistä johtuen olisikin ilmeisesti
40462: Työntekijä, joka asuu pysyvästi I tai II pyrittävä siihen, että maa luokiteltaisiin esi-
40463: paikkakuntakalleusluokkaan kuuluvalla paik- merkiksi kahteen paikkakuntakailleusluok-
40464: kakunnalla, joutuu työhön esim. IV zyh- kaan. T'ållöin halvimmissa ryhmissä olevat
40465: mään kuuluvalle paikkakunnalle. Työnteki- paikkakunnat voitaisiin kaikki nostaa ny-
40466: jän ansiotaso laskee huomattavasti alentu- kyisin käytännössä olevaan II kalleusryh-
40467: neen palkan muodossa. Kuitenkaan tällaisen mään.
40468: työntekijän elinkustannukset eivät suinkaan Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
40469: ole laskeneet. Monissa tapauksissa on käy- nioittaen, että eduskunta hyväksyisi seuraa-
40470: nyt aivan päinvastoin, johtuen kahdella van toivomuksen,
40471: paikkakunnalla asumisesta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40472: Tuotteiden vähittäismyyntihintoihin saa- voimassaolevan paikkakuntakaZleusluo-
40473: daan lisätä ns. rahtikustannukset. Syrjäisem- kittelun tarkistamiseksi nykyisiä olo-
40474: millä paikkakunnilla, joilta on pitkät kulje- suhteita vastaavaksi.
40475: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
40476:
40477: Impi Lukkarinen. Martta Salmela-Järvinen.
40478: 912
40479:
40480: VII,31.- Toiv.aJ. N: o 356.
40481:
40482:
40483:
40484:
40485: Sa&l'illen ym.: PaikkakwntakaUeusluokittelun tarkistamisesta.
40486:
40487:
40488: Eduskunnalle.
40489:
40490: Palkka- ja hintasäännöstelykaudelta peräi- heen supistaa nykyisen 1 ja IV paikkakunta-
40491: sin ja vielä käytännössä oleva kalleuspailåa- ~uokkien vä'liistä eroa, joka yleensä. palkko-
40492: krmtahtok1ttelu on muodostunut ~kä paik- jen osalta on 15%.
40493: kakuntien keskinäisten kalleussuhteiden että Edellä sanotun perusteella ehdotamme
40494: luokkien lukumäärään nähden yhä epii.oikeu- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäviksi
40495: denmukaisemmaksi. Kal,leusluo'kittelun tarkis- toivomuksen,
40496: taminen on ollut pohdinnan alaisena jo pi-
40497: temmän ajan, ja sosiaaliministeriön toim~a että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
40498: on suoritettu elinkustannustutkimuksia tässä toimenpiteisiin paikkakuntakalleusluo-
40499: tarkoituksessa. Tarkistuksen toteuttamista kittelun tarkistamiseksi niin, että IV
40500: on kuitenkin estänyt se, että sen yhteydessä ja III kalleusryhmä poistetaan Ms-
40501: olisi eräitä paikkakuntia jouduttu sidoitta- tamalla kyseessä olevat paikkakunnat
40502: maan nykyistä halvempaan kalleusluokkaan, nykyiseen II paikkakuntakalleusryh-
40503: mikä olisi merkinnyt asianomaisissa kunnissa mään ja että kaikki kaupungit, kaup-
40504: mm. palkkojen ja eläkkeiden yleistä alenta- palat sekä niiden lähettyvillä olevat
40505: mista, jota ei! tietenkään voida pitää oikeana teollisuus- ja taajaväkiset yhdyskun-
40506: eikä tarkoituksenmukaisena. On lisäksi todet- nat sekä Lapin lääni sijoitetaan I
40507: tava, että elinkustannusten tasoittuminen eri paikkakuntakalleusryhmään.
40508: paikkakuntien kesken antaa perustellun a.i-
40509: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
40510:
40511: Aarne Saarinen. Kaino Haapanen. Matti Koivunen.
40512: Tauno Kelovesi. Yrjö Murto. Siiri Lehmonen.
40513: Gösta Rosenberg. Irma Torvi. Irma Rosnell.
40514: Georg Backlund. Antti Kinnunen. Eino Tainio.
40515: Aleksi Kiviaho. Olavi Kämäräinen. Lauri Kantola.
40516: 913
40517:
40518: VU,32.- Toiv.al. N: o 357.
40519:
40520:
40521:
40522:
40523: Räsänen ym.: Paikkakuntakalleusluokittelun poistamisesta.
40524:
40525:
40526: E d u s k u n n a ll e.
40527:
40528: Nykyisin käytännössä oleva paikkakunta- voiman pakoa ,kalliimmille" paikkakunnille
40529: kalleusluokittelu, joka on peräisin säännös- ja toisaalta haluttomuutta siirtyä työhön
40530: telyn ajoilta, on monessa suhteessa osoittau- syrjäseuduille, joilla maksetaan heikompaa
40531: tunut epäoikeudenmukaiseksi. Kalleimpia palkkaa, vaikka elinkustannukset kuitenkin
40532: paikkakuntia ovat nykyisen järjestelmän tulevat ka:lliimmiksi. Näin paras työvoima
40533: mukaan suurimmat kaupungit ja asutuskes- kasaantuu keskuksiin ja syrjäseudut jäävät
40534: kukset ja syrjäiset pitäjät on luokiteltu usein epäpätevän ja heikomman työvoiman
40535: elinkustannuksiltaan halvimmiksi. varaan. Tällainen kehitys ei ole kansantalou-
40536: Todellisuudessa elämä syrjäseutujen kun- temme eikä yhteiskunnallisten etujemme mu-
40537: nissa tulee useinkin kalliimmaksi kuin ns. kaista.
40538: kalliilla paikkakunnilla. Syrjäseuduilla ei Edelläesittämiimme perusteluihin viitaten
40539: esimerkiksi ole oppi- ja ammattikouluja, esitämme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
40540: josta johtuen lasten koulukustannukset ovat syttäväksi toivomuksen,
40541: huomattavasti suuremmat kuin koulupaikka-
40542: kunnilla asuvilla. Samoin monien tarvikkei- että hallitus ryhtyisi ensi tilassa
40543: den hinnat ja muutenkin elämiseen tarvit- toimenpiteisiin paikkakuntakalleusluo-
40544: tavien hyödykkeiden hank'kimiskustannukset kittelun kokonaan poistamiseksi tai
40545: ovat ka:lliimmat. sen muuttamiseksi syrjäseutujen kun-
40546: Koska palkkaus vaihtelee kunnan kalleus- nissa asuville oikeudenmukaisemmaksi.
40547: luokasta :viippuen, on siitä seurauksena työ-
40548: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
40549:
40550: Eino Räsänen. Aaro Lintilä.
40551: Pentti Pekkarinen. Esa Timonen.
40552: T. Saloranta. Reino Karpola.
40553: Veikko Honkanen. Heikki Hasu.
40554: Eino Sääskilahti.
40555:
40556:
40557:
40558:
40559: 115 E 219/62
40560: 914
40561:
40562: VU,33. ~ Toiv.al. N: o 358.
40563:
40564:
40565:
40566:
40567: Hyytiäinen ym.: Kuntien valtionapujärjestelmän uudistami-
40568: sesta.
40569:
40570:
40571: E d u s k u n n a 11 e.
40572:
40573: Nykyisen käytännön mukaan määräytyy Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
40574: suurin osa valtiolta kunnille tulevasta val- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
40575: tionavusta yksinomaan kuntamuodon perus- vomuksen,
40576: teella täysin kunnan kantokyvystä riippu-
40577: matta. Tämä järjestelmä on kuitenkin osoit- että kallitus kiireeUisesti ryktyisi
40578: tautunut varsinkin kantokyvyltään heikkojen toimenpiteisiin nykyisen kunnille tule-
40579: kaupunkien ja kauppaloiden kohdalta epä- van valtionapujärjestelmän uusimi-
40580: oikeudenmukaiseksi. Järjestelmä olisikin py- seksi siten, että kuntamuodon lisäksi
40581: rittävä kiireerlisesti uusimaan sellaiseksi, että myös kuntien kantokyky riittävällä ta-
40582: kuntien todellinen kantokyky tulee avustuk- valla otetaan kuomioon valtionapujen
40583: sia määrättäessä riittävän selvästi huomioi- suuruutta määrättäessä.
40584: duksi.
40585: Helsingissä 7 päivä;nä maaliskuuta 1962.
40586:
40587: Veikko Hyytiäinen. Pentti Sillantaus.
40588: 915
40589:
40590: vn,34. - Toiv.al. N: o 359.
40591:
40592:
40593:
40594:
40595: Suonpää ym..: Kaupunkikunnille valtiontehtävien suoritta-
40596: misesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta.
40597:
40598:
40599: Eduskunnalle.
40600:
40601: Kunnallinen verorasitus on viime vuosina noihin verraten, joiden korvaukseksi tuulaaki
40602: noussut, mihin on suuresti vaikuttanut se, on myönnetty. Tuulaaki onkin epäoikeuden-
40603: että kunnille on lakimääräisesti asetettu li- mukainen valtion tehtävien kaupungeille ai-
40604: sättyjä tehtäviä, joiden aiheuttamia kustan- heuttamien kustannusten korvaamiseksi. Siitä
40605: nuksia valtio ei riittävästi korvaa. Kaupunki- voidaan kokonaan luopua, jos valtio suorit-
40606: kunnille muodostavat huomattavan menoerän taa kaupungeille valtion tehtävistä aiheutu-
40607: ns. valtion tehtävät, joihin kuuluvat mm. vien menojen korvauksen.
40608: maistraatin, rakennustarkastuksen, raastuvan- Kaupunkien velvollisuus korvata valtiolle
40609: oikeuden, syyttäjistön, kaupunginvankilan, kolmanneksella poliisilaitoksen ylläpitomenot
40610: tullihuoneiden ja suurelta osalta myös poliisi- ja palkkaukset on kohtuuton senkin vuoksi,
40611: laitoksen ylläpitokustannukset. kun kaupungeilla ei ole mitään oikeutta vai-
40612: Eräillä kaupunkikunnilla on vanha tuulaa- kuttaa poliisilaitoksen hallintoon ja sen me-
40613: kinkanto-oikeus korvauksena sellaisten val- noista päättämiseen. Poliisilaitoksen aiheutta-
40614: tion tehtävien suorittamisesta, jotka maaseu- mat kustannukset pitäisi kokonaan siirtää
40615: dulla kustantaa valtio. Tuulaakin suuruus valtion vastattavaksi.
40616: on viime vuosikymmeninä ollut 2% kanne- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
40617: tun tullin määrästä eikä se ole riittänyt kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40618: muuta kuin noin neljänneksellä korvaamaan
40619: ne valtion tehtävistä aiheutuneet kaupunkien että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40620: menot, joiden korvaukseksi se on tarkoitettu. sellaisen lainsäädännön aikaansaami-
40621: Suuri epäsuhde syntyy sen vuoksi kun tuu- seksi, että kaupunkikunnille sellaisten
40622: laakinkanto-oikeutta ei ole kaikil.la sisämaan valtiontehtävien suorittamisesta, ku-
40623: kaupungeilla. Niidenkin sisämaan kaupunkien ten maistraatin, raastuvanoikeuden,
40624: kohdalta, joilla se on, samoin kuin monien syyttäjistön, ulosottolaitoksen, kau-
40625: rannikkokaupunkien kohdalla, joiden kautta punginvankilan ja poliisilaitoksen yllä-
40626: ei tapahdu suurta maahantuontia, tuulaaki- pidosta aiheutuvat kustannukset kor-
40627: tulot jäävät mitättömän pieniksi niihin me- vataan valtion varoilla.
40628: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
40629:
40630: Leo Suonpää. Lyyli Koskinen.
40631: Irma Torvi. Väinö R. Virtanen.
40632: 916
40633:
40634: Vfi,35.- Toiv.al N: o 360.
40635:
40636:
40637:
40638:
40639: Tauriainen ym.: Kunnille siirrettyjen valtakunnallisten teh-
40640: tävien aiheuttamien kustannusten siirtämisestä valtiolle.
40641:
40642:
40643: E d u s k u n n a 11 e.
40644:
40645: Valtion ja kuntien väliset suhteet ovat avoinna myös toisilta paikkakunnilta kotoi-
40646: viime aikoina entistä enemmän joutuneet sin oleville liikennöitsijöille. Ei ole mitään
40647: keskustelun piirin. Näin sen vuoksi, että paikallista etua siinä, että kunnan paikallis-
40648: lainsäädännöllä on lisätty kuntien tehtäviä. teille tullaan liikennöimään toisista kunnista
40649: Sellaisista yhteiskunnallisista tehtävistä kuin raskaillakin ajoneuvoilla. Vain tienhoitokus-
40650: esim. sairaanhoito ja ammattikoulutus, on tannuksia siitä aiheutuu lisää sen kunnan
40651: kuntien osuus, niin vastuu kuin taloudelli- asukkaille, missä paikallistie sijaitsee. Tätä
40652: nen rasituskin lisääntynyt huomattavasti en- taustaa vastaan ajatellen nykyaikaan sovel-
40653: tisestään. Osallistuminen teiden ·rakentami- tumaton on koko paikallistiesysteemi.
40654: seen ja niiden kunnossapitoon autoliikenteen Kun terveyden- ja sairaanhoidon nykyisin
40655: lisääntymisen vuoksi vie entistä enemmän katsotaan kuuluvan yleisiin tehtäviin ja siitä
40656: kuntien varoja. Samoin opetustoimen alalla johtuen valtiovalta on moraalisesti vastuussa
40657: kuntien tehtävät ovat lisääntyneet, ja var- yleisen terveyden- ja sairaanhoidon järjestä-
40658: sinkin kansakoululaitoksen ylläpito uuden misestä, voidaan arvostella sitä, että pääasial-
40659: kansankoululain mukaan on tullut kunnille linen vastuu ja kustannukset yhä suurem-
40660: entistä raskaammaksi. Tätä osoittaa sekin, massa määrin on siirretty kunnille. Sama
40661: että kun v. 1948 kuntien osuus kansakoulu- pitää paikkansa opetustoimenkin hoitoon näh-
40662: menoista oli veroäyriä kohden n. 1.8 mk den, sillä yhteiskunta kokanaisuudessaan on
40663: maalaiskunnissa ja 1.3 mk kaupungeissa, ne vastuussa siitä, että sivistysmaissa yleiset
40664: nyt ovat maalaiskunnissa lähes 3 mk vero- kansainväliset normit täyttävä kansanopetus
40665: äyriä kohden. Onpa kuntia, joissa kansa- toteutetaan. Tästä johtuen myös kustannuk-
40666: koulumenot tekevät 5 mk veroäyriltä. set pitäisi suorittaa valtion varoista, eikä
40667: Kun kunnat aikoinaan muodostuivat yh- suinkaan paikallisten tehtävien hoitamista
40668: teiskuntahallinnon erääksi osaksi, niille kuu- varten suunniteltua verotusmuotoa käyttäen.
40669: lui pääasiassa paikallisten tehtävien hoito. Valtion ja kuntien välisessä kustannusten
40670: Näiden hoidon vuoksi myös kunnallisverotus jaossa on noussut esille kysymys, millä pe-
40671: muodostui jakoveroksi. Katsottiin, että pai- rusteilla valtionavustukset kunnille olisi an-
40672: kallisista tehtävistä oli hyötyä kaikille kun- nettava. Monissa laeissa on määritelty alim-
40673: talaisille yhtäiläisesti. Siksi myös kustannuk- mat ja ylimmät määrät, minkä verran val-
40674: set on jaettava tasaisesti kaikkien maksetta- tionavustusta annetaan jonkin tehtävän suo-
40675: vaksi. Vaikka emme pitäisikään kielteisenä rittamiseksi. Niin ikään on säännöksiä yli-
40676: sitä yhteiskuntahallinnossa tapahtuvaa muu- määräisistä avustuksista, mutta niiden perus-
40677: tosta, että kunnille annetaan entistä enem- teita ei ole tarkemmin määrätty. On sanottu
40678: män yleisvaltakunnallisia tehtäviä hoidetta- epämääräisesti: "köyhille kunni.ille" tai "har-
40679: vaksi, voidaan kuitenkin arvostella sitä, että vaanasutuille ja syrjäseutujen kunnille" voi-
40680: näiden yleisten tehtävien hoidosta aiheutu- daan antaa ylimääräistä avustusta. Mutta
40681: viin menoihin tarvittavat varat kannetaan mikä on köyhä kunta, mikä harvaanasuttu
40682: paikallisluontoisen jakoverotuksen avulla. ja mikä syrjäseutukunta, sitä on tu~kittu
40683: Niinpä esim. voimme mainita teiden ylläpito- hyvin eri tavalla, riippuen usein siitä, mikä
40684: kustannukset. Autoliikenteen yleistyessä ei virasto kulloinkin on ollut lakia soveltamassa.
40685: ole enää paikallisteitä. Kaikki tiet ovat Tämän epämääräisen tulkinnan vuoksi har-
40686: Vll,35. - Tauriainen ym. 917
40687:
40688: kinnan varaisten avustusten saanti on tuH.ut laisten veronmaksukyvyn mukaisiin laskel-
40689: yhä harvinaisemmaksi. On vedottu valtion miin perustuen, jonka luokituksen mukaan
40690: nkassakriisiin" tai muihin seikkoihin, kun sitten kunnan osuus harkinnanvaraisista sa-
40691: kunnille kuuluvia avustuksia on supistettu. moin kuin ylimääräisistäkin valtion avustuk-
40692: Näin \kuntien osuus yleisten tehtävien hoi- sista määräytyisi. Harkinnanvaraisten val-
40693: dosta aiheutuvista kustannuksista on lisään- tionavustusten jakamisperusteena on viime
40694: tynyt. aikoina käytetty mm. työllisyyslain kunta-
40695: Niinikään eräissä laeissa on säännöksiä luokittelua, joka on laadittu vain yhtä näkö-
40696: siitä, että kunnille voidaan antaa avustusta kohtaa, työllisyyden hoitomahdollisuutta sil-
40697: valtion tulo- ja menoarvion puitteissa. Näi- mällä pitäen, joten se ei ole yleiseksi luokit-
40698: denkin avustusten suhteen on käynyt niin, teluperusteeksi sopiva.
40699: että kun menoarvioon ei ole otettu määrä- Joka tapauksessa tehtävien ja kustannusten
40700: rahoja, säännökset ovat jään-eet kuolleeksi jako valtion ja kuntien kesken on sellainen
40701: kirjoitukseksi. Tästä on esimerkkinä mm. yhteiskunnallinen ongelma, että se pitäisi
40702: huoltoapulaki, jonka mukaan valtion tulo- saada selvitetyksi. On hyvä, että yhteiskunta-
40703: ja menoarvion puitteissa voidaan antaa kun- hallinnon alalla tapahtuu olosuhteita vastaa-
40704: nille lainoja ikunnallis- ja vanhainkotien ra- via muutoksia. Mutta jos tehtävät, jotka
40705: kentamiseen. Tämä säännös oli ikäänkuin aikaisemmin ovat olleet paikallisia, muuttuvat
40706: toiveita herättävä lupaus niille köyhille kun- yleisvaltakunnallisiksi luonteiltaan, ei voida
40707: nille, joissa nämä tärkeät huoltolaitokset oli- varojen keräämisestä niiden tehtävien suo-
40708: vat rakentamatta. Huoltoapulain koko voi- rittamiseen jättää vastuuseen paikallisesti ra-
40709: massaoloaikana ei kuitenkaan ole ollut kos- joitetun alueen väestöä, vaan varat olisi
40710: kaan määrärahaa valtion menoarviossa ja kerättävä koko valtakunnan alueelta. Kun
40711: näin useissa kymmenissä kunnissa ei ole viime aikoina kuntien menot ovat lisäänty-
40712: kyetty vanhainkoteja rakentamaan. neet suhteellisesti enemmän kuin valtion ja
40713: Viime vuosina ikunniHe tulevien lakimää- kun kunnallisverot varsinkin pientuloisten
40714: räisten valtionavustusten maksamisessa on osalle ovat lisääntyneet enemmän kuin val-
40715: viivytelty, samoin kuntainliitoille. Näin on tionverot, on se aiheuttanut tyytymättö-
40716: tapahtunut etenkin sairaaloiden ja mielisai- myyttä, joka on aihetta vakavasti huomioida.
40717: raanhoitolaitosten rakennusavustusten osalta. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
40718: Tietääksemme useissa kunnissa ja kuntain- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40719: liitoissakin on harkittu ryhtymistä perimään muksen,
40720: oikeuden kautta valtion osuuksia, sillä mak-
40721: sujen viivyttely on ollut ilmeisesti lakien vas- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40722: taista. Tällainen tilanne on ilmausta valtion kuntien hoidettavaksi siit·rettyjen yleis-
40723: ja kuntien välisten suhteiden epänormaali- valtakunnallisten tehtävien aiheutta-
40724: suudesta. Siksi olisi aika ryhtyä \kiireelli- mien menojen maksamiseksi valtion
40725: sesti sellaisiin toimenpiteisiin, että kunnat varoista nykyistä suuremmassa mää-
40726: saisivat lainmukaiset avustuksensa aikoinaan t·in sekä harkintaan perustuvien niin
40727: ja että kunnille tulevia avustuksia lisätään, vakinaisten kuin ylimääräistenkin val-
40728: jotta kunnallisverorasitus helpottuisi. Niin- tion avustusten maksamiseksi kun-
40729: ikään olisi aihetta suunnitella sellaista kun- nille viivyttelemättä sitä varten laa-
40730: tien kantokykyluokittelua, joka suoritettai- ditun kuntien kantokykyluokituksen
40731: siin kuntien taloudellisen aseman ja kunta- mukaan.
40732: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
40733:
40734: Hannes Tauriainen. Toivo Niiranen.
40735: Bernming Lindqvist. Hugo Manninen.
40736: Veikko Rytkönen. Rainer Virtanen.
40737: Olavi Kämäräinen. Martti Linna.
40738: 918
40739:
40740: VI1,36. - Toiv.a.l!. N: o 361.
40741:
40742:
40743:
40744:
40745: Lahtela ym. : Valtion tehtävien suorittamisesta kunnille aiheu-
40746: tuvien kustannusten tasoittamisesta.
40747:
40748:
40749: E d u s k u n n a ll e.
40750:
40751: Valtion asettama komitea tutkii parhail- säänm.öksiä niin muuttaa, että vail.tion kun-
40752: laan kustannusten jakoa valtio ja kuntien niille määräämien tehtävien suorittamisesta
40753: kesken. Harkittavana on laaja ja tärkeä ky- aiheutuvista kustannuksista kunta olisi vel-
40754: symys, sillä kuntien osuus julkisista menoista vollinen maksamaan määräosan veroäyrin
40755: on jatkuvasti ja huolestuttavasti kasvannut. hinnasta ja sen ylimenevältä osalta valtio
40756: Se oli v. 1945 16 %, 1950 lähes 30 % ja maksaisi kustannukset kokonaan. Voi olla,
40757: 1958 34 %. Etenkin köyhät kunnat ovat että asian käytärrmöllinen ratkaisu muodostuu
40758: tästäkin syystä joutuneet taloudellisiin vai- vaikeaiksi, mutta mikäli tällainen järjestelmä
40759: keuksiin. Kun on kysymyksessä näin kipeä olisi toteutettavissa, helpottaisi se erikoisesti
40760: ja kiireellisesti korjattava epäkohta, on pai- vähävaraisia kuntia.
40761: kallaan, että myös eduskunnnan piirissä oleva Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
40762: asiantuntemus saadaan mahdollisimman no- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
40763: peasti ja tehokkaasti etsimään ratkaisua epä- muksen,
40764: kohdan korjaamiseksi. Tämä voi koitua myös että hallitus kiireellisesti tutkisi, voi-
40765: komitean työlle hyödylliseksi, ja on mahdol- daanko valtionapusäännöksiä muuttaa
40766: lisesti omiaan nopeuttamaan ja kiirehtimään siten, että valtion kunnille määrää-
40767: sen työskentelyä. mien tehtävien suorittamisesta aiheu-
40768: Epäkohdan korjaamista harkittaessa jou- tuvista kustannuksista kunta olisi vel-
40769: dutaan ilmeisesti lähinnä tutkimaan uutta vollinen maksamaan määräosan vero-
40770: kantokykyluokitusta ja valtionapujen yhdis- äyrin hinnasta ja sen yli menevältä
40771: tämistä. Lisäksi näyttäisi olevan tarkoituk- osalta valtio maksaisi kustannukset ko-
40772: senmukaista tutkia, voitaisiinko Valtionapu- konaan.
40773: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
40774:
40775: Olavi Lahtela. Veikko Savela.
40776: Reino Kangas. Heikki Hasu.
40777: Eero Juntunen. Eino Sääskilahti.
40778: Akseli Paarman.
40779: 919
40780:
40781: VII,37.-Toiv.al. N:o 362.
40782:
40783:
40784:
40785:
40786: Niiranen ym.: Avustusten antamisesta kunnille kuntainliit-
40787: tojen menoihin.
40788:
40789:
40790: E d u s k u n n a ll e.
40791:
40792: Hallituksen esityksessä v:n 1962 tulo- ja mielisairaspaikkaa kohden myös heikossa ta-
40793: menoarvioksi osoitetaan taloudellisessa kat- loudellisessa asemassa olevat kunnat joutuvat
40794: sauksessa, miten kuntayhtymien, lähinnä osallistumaan samana määrällä. Tosin sairaa-
40795: kuntainliittojen menot ovat lisääntyneet. Ne loista on säännös, että valtion tulo- ja me-
40796: olivat viime vuonna 22.4 mrd. mk. Kun v. noarvion puitteissa voidaan heikossa taloudel-
40797: 1957 menot olivat 11.1 mrd., ovat ne neljässä lisessa asemassa oleville kunniille antaa val-
40798: vuodessa kaksinkertaistuneet. tionavustusta, mutta kun menoarviossa ei ole
40799: Näiden kuntayhtymäin menoissa sairruala- varattu rahaa sitä varten, on säännös jäänyt
40800: menot näyttelevät suurinta osaa, sillä uudella kuolleeksi kirjaimeksi. Eräissä toisissa laeissa,
40801: sairaalalailla päävastuu sairaalaLaitoksesta joiden mukaan kuntainliittoja on muodostu-
40802: siirrettiin kunnille. Keskussairaalat ovat kun- nut, ei ole edes tuota säännöstä, tai jos yli-
40803: tainliittojen ylläpitämiä, samoin tuberkulosi- määräisestä avustuksesta onkin epämääräi-
40804: pal"antolat ja mielisairarulat. On merkittävä siä säännöksiä, ovat ne miltei poikkeuksetta
40805: seikka, ettei kuntayhtymien menoihin ja jääneet kuolleeksi kirjaimeksi, koska varoja
40806: asioiden hoitoon nähden kunniHa ole välitöntä tarkoitu!kseen ei ole myönnetty. Näin ollen
40807: päätäntävalt"aa, sillä niistä määrätään laeissa nämä menot lukuisissa kunnissa ovat vero-
40808: ja kuntain edustus monivaiheisen valinnan äyriä kohden nousseet kohtuuttomiksi. Tämän
40809: jälkeen kuntainliitossa muodostuu välill:iseksi. vuoksi käsityksemme mukaan tasoittavaa val-
40810: Truloudellisesti heikossa asemassa olevain kun- tionavustusta olisi ryhdyttävä antamaan kun-
40811: tien osaltakin menoista ovat päättämässä toi- nille nimenomaan kuntainliittojen menoihin.
40812: setkin kunnat. YHä olevaan viitaten ~hdotamme kunnioit-
40813: Niinikään kuntainliittojen menoihin jou- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
40814: tuvat osallistumaan kaikki kunnat samojen sen,
40815: perusteiden mukaan. Moniin muihin tehtäviin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40816: kunnat sruavat valtionavustusta erilaisten pe- määrärahan varaamiseksi vuosittain
40817: rusteiden mukaan riippuen kunnan taloudel- avustuksiksi niille kunnille, joissa
40818: lisesta asemasta, sekä lisäksi ylimääräisiä kuntayhtym~7Je tai kunlainliitoille
40819: avustuksia. Kun kuntayhtymille meneviin me- suoritetut menot veroäyriä kohden
40820: noihin kunnat eivät saa valtionavustusta, nousevat keskimääräistä korkeam-
40821: näin ollen esim. sairarula-, parantola- tai miksi.
40822: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
40823:
40824: Toivo Niiranen. Tauno Kelovesi.
40825: Lauri Kantola.. Olavi Kämäräinen.
40826: Hannes Tauriainen. Veikko Rytkönen.
40827: Matti Koivunen.
40828: 920
40829:
40830: VII,38. - Toiv.al. N: o 363.
40831:
40832:
40833:
40834:
40835: Uusitalo ym.: Kuntien luotansaannin varmistamisesta.
40836:
40837:
40838: E d u s k u n n a ll e.
40839:
40840: Kuntien talouden jatkuvasti laajentuessa Tosin on eräillä hallinnonhaaroilla ilmennyt
40841: on lainarahoitus tullut siinä entistä tär- tällöin hankaluuksia luottorahoituksen jär-
40842: keämmäksi. Tilinpäätöstietojen mukaan maa- jestämises.'3ä ja yleisesti voidaan todeta lai-
40843: laiskuntien pitkäaikaisten lainojen määrä oli naehtojen osaksi olleen kunnille liian anka-
40844: v:n 1950 lopussa kaikkiaan 3.9 mrd. mk. ria. Sen sijaan lamakausina ja muulloinkin
40845: Vastaava määrä oli v:n 1960 lopussa 33.4 luottomarkkinoiden ollessa kireitä kuntien
40846: mrd. mk. Kaupunkien ja kauppaJoiden pit- lainansaantimahdollisuudet ovat olleet vähäi-
40847: käaikaisten lainojen määrä oli v: n 1950 lo- set ja joskus suorastaan olemattomat, mistä
40848: pussa 8.4 mrd. mk ja v:n 1960 lopussa 32.6 on ollut seurauksena, ettei kunta ole aina
40849: mrd. mk. Nämä luvut osoittavat, että kun- voinut täyttää sille lain mukaan kuuluvia
40850: tien tehtävien lisääntyessä ja menojen kas- velvoitteitaan. Tätä tilllJililetta ei voida pitää
40851: vaessa vieras pääoma esittää entistä suu- oikeana. Kun kunnille säädetään lailla uusia
40852: rempaa osaa kuntien taloudessa. Viime ai- velvollisuuksia, olisi myös luotava edellytyk-
40853: koina säädetyt eräät uudet lait tulevat eri- set näistä johtuvien menojen rahoittamiseksi.
40854: tyisesti maalaiskunnissa aiheuttamaan yhä Eräs näistä edellytyksistä on saada varmis-
40855: lisääntyvää luotontarvetta. Näistä mainitta- tettua kuntien luottorahoitusmahdollisuudet
40856: koon esimerkkinä rakennus- ja tielainsää- kaikissa olosuhteissa. Tähän seikkaan on
40857: däntö. Kuntien lakisääteisistä velvoitteista kiinnittänyt huomiota muun muassa valtio-
40858: on myös tässä yhteydessä mainittava työlli- varainministeriön kansantalousosasto talou-
40859: syyslaki, jonka säännökset velvoittavat kun- dellisessa katsauksessaan, joka on v: n 1962
40860: tia erityisesti lamakausina, jolloin kuntien tulo- ja menoarvioesityksen liitteenä.
40861: verotulot säännönmukaisesti vähenevät. Täl- Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
40862: löin tarvitaan investointimenojen rahoittami- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40863: seen lainavaroja säännönmukaisesti enem-
40864: män kuin normaalina aikana, koska nämä että hallitus tutkituttaisi kiireelli-
40865: menot lisääntyvät ja menojen rahoittami- sesti kysymyksen siitä, miten kuntien
40866: seen käytettävät tulot vähenevät. ja kuntainliittojen luotansaanti voi-
40867: Korkeasuhdanteiden aikana kuntien ja taisiin varmistaa, ja selvityksen pe-
40868: kuntainliittojen lainarahoituksessa ei ole rusteella ryhtyisi tarvittaviin toimen-
40869: yleensä esiintynyt suurempia vaikeuksia. piteisiin.
40870: Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1962.
40871:
40872: Eino Uusitalo. Marja Lahti.
40873: Matti Liinamaa. T. Saloranta.
40874: Arvo Pentti. Toivo Antila.
40875: Veikko Savela. Erkki Ryömä.
40876: Pentti Pekkarinen.
40877: 921
40878:
40879: VII,39. - Toiv.al. N: o 364.
40880:
40881:
40882:
40883:
40884: Kyttä ym.: Kunnallisen alan palkkojen ja työehtojen hoidon
40885: keskittämisestä.
40886:
40887:
40888: Eduskunnalle.
40889:
40890: Yleisillä työmarkkinoilla on työntekijäin ja työntekijäin pa~kkaukseen ei ole vähek-
40891: patkat jo vuosi!kymmenien ajan järjestetty syttävä. Koko maan kannalta voidaan siten
40892: va1takunnallisesti asianomaisten työmarkkina- pitää toivottavana suuremman keskityksen
40893: järjestöjen välillä solmituilla työehto- aikaansaamista myös kunnallisen alan palk-
40894: sopimuksilla. Täten on saavutettu tietty yh- kajärjestelyissä.
40895: denmukaisuus kunkin alan työntekijäin pai- Naapurimaamme Ruotsin kohdalla voidaan
40896: koissa ja sosiaailisissa eduissa. Järjestelmä on todeta, että siellä on jo ymmärretty keskite-
40897: ollut omiaan auttamaan myös työrauhan säi- tyn palkkapolitiikan hoidon merkitys myös
40898: lymistä, koska täten on voitu välttää paikal- kunna1lisella alalla j;a tässä tarkoituksessa on
40899: Hset työtaistelut. Myös valtio koko maan kä- annettu 1954 laiki, joka suo mahdollisuuden
40900: sittävänä työnantajana on voinut keskitetysti kunnille, kuntayhtymille sekä eräille muille
40901: hoitaa niin viranhaltijainsa kuin myös työn- julkisille yhdyskunniille jättää työntekijäinsä
40902: tekijäinsä palkkauksen ja täten saavuttaa yh- palkkauksen hoito kuntaa tai julkista yhdys-
40903: denmukaisen palkkatason. kuntaa sitovasti kunnallisten keskusjärjestö-
40904: Sen sijaan on kunnallisen alan kohdalla jen tai vastaavien hoidettaviksi. Myös viran-
40905: todettava vallitsevan keskityksen puute. Tosin haltij,ain kohdalla on tämä katsottu mahdol-
40906: kunnalliset keskusjärjestöt ovat pyrkineet liseksi kunnalliseen ohje- tai johtosääntöön
40907: palkkasuosituksia antamalla sekä laatimalla otetulla valtuutu:ssäännÖiksellä.
40908: ohje-, johto- ym. mallisääntöjä aikaansaa- Mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
40909: maan yhdenmukaisuutta kunnallisten viran- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40910: haltijain ja työntekijäin paikoissa ja sosiaali- muksen,
40911: sissa eduissa. Kun nämä palkkasuositukset
40912: ja mallisäännöt eivät kuiterrkaan ole kuntien että hallitus kiireellisesti tutkitut-
40913: sitovia, ovat kunnat usein poikenneet näistä taisi, olisiko mahdollisuuksia aikaan-
40914: suosituksista. Tästä on ollut seurauksena erit- saada keskitystä kunnallisen alan palk"
40915: täin suuri kirjavuus kunnissa niin palkkauk- kojen ja työnehtojen hoidossa ja tut-
40916: sen kuin sosiaalisten etujen suhteen ja sen kimuksen perusteella antaisi Edus-
40917: heijastusvaikutusta mm. vailtion virkamiesten kunnalle tarvittavat lakiesitykset.
40918: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
40919:
40920: Harras Kyttä. Veikko Helle.
40921: Tuure Salo.
40922:
40923:
40924:
40925:
40926: 116 E 219/62
40927: 922
40928:
40929: VII,40.- Toiv.al. N: o 365.
40930:
40931:
40932:
40933:
40934: Timonen ym..: Lisäyksestä vuoden 1962 tulo- ja menoarvioon
40935: avustuksiksi vaikeuksiin joutuneille kunnille.
40936:
40937:
40938: Eduskunnalle.
40939:
40940: Va:ltion tulo- ja menoarvion 15 Pl. II [u- rasittamaan kohtuuttomasti useita kuntia,
40941: vussa on jo v: sta 1950 alkaen ollut määrä- joilla mutoinkin on miltei ylipääsemättömiä
40942: raha, josta on myönnetty avustuksia vaikeuk- vaikeU!ksia menojensa rahoittamisessa. Edel-
40943: siin joutuneille 'kunnille. Määräraha on alku- leen työllisyyden hoito alityöllisyysalueilla
40944: vuosina ollut 20 milj. mk. Sen avulla on voitu on jatkuvasti resittanut kuntia ja saanut
40945: jossakin määrin helpottaa suurimpiin vai- jatkuvasti toistuvana ilmiönä vähävaraiSet
40946: keuksiin joutuneiden kuntien asemaa, joskin maalaiskunnat varsin kriitil'liseen taloudelli-
40947: määrärahan vähyyden vuoksi on ollut pakko seen asemaan.
40948: tuntuvasti rajoittaa avustusten määrää ja Saatujen tietojen mukaan on maassamme
40949: niistä osallisiksi päässeitten kuntien 'lukua. nyt lukuisia kuntia, joilla ei ole mahdolli-
40950: Voimassa olevan kuntien valtionapujärjes- suksia selviytyä vaikeuksistaan muuten kuin
40951: telmän täydennyks~ksi on sanottu avustus- ylimääräisen valtion tuen avulla. On kui-
40952: muoto kuitenkin periatteessa osoittautunut tenkin selvää, ettei tämän vuoden tulo- ja
40953: välttämättömäksi, ainakin niin kauan kuin menoarviossa olevan 100 milj. mk:n suurui-
40954: kuntien taloudellista kantokykyä ei ole ase- sen määrärahan turvin voida helpottaa kuin
40955: tettu valtionapujen yleiseksi perustaksi. joidenkin harvojen kail~kein suurimmissa
40956: Viime vuoden raiimna on useitten maalais- v;aikeuksissa olevien kuntien asemaa ja sitä-
40957: kuntien taloudellinen asema huomattavasti kin vain osittain.
40958: vaikeutunut niiden lakisääteisten velvoittei- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
40959: den lisääntymisen vuoksi. Varsinkin vähäva- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40960: raiset kunnat ovat joutuneet va:i!keuksiin sen muksen,
40961: vuoksi, ettei kuntien valtionapujärjestelmään
40962: oleellisesti kuuluvia, eri lainsäännöksiin sisäl- että hallitus antaisi Eduskunnalle
40963: tyviä ylimääräsiä va1tionavustuksia ole myön- esityksen 400 000 000 markan määrä-
40964: netty läheskään riittävässä mitassa. Niinpä rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
40965: esimerkiksi kuntainliittojen pääomamenot ja 1962 tulo- ja menoarvioon avustusten
40966: keskussairaalaosuudet ovat pakollisina ja myöntämistä varten vaikeuksiin joutu-
40967: varsin huomattavina menoerinä olleet omiaan neftle kunnille.
40968: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
40969:
40970: Esa. Timonen. Ale Holopainen.
40971: Reino Karpola.
40972: 928
40973:
40974: VII,41.- Toiv.al. N: o 366.
40975:
40976:
40977:
40978:
40979: Pekkarinen ym. : V erotuslain .60 § :n täydentämisestä.
40980:
40981:
40982: E d u s k u n n a 11 e.
40983:
40984: Verotuslain 59 §: n 1 mom. 2-kohdan mu- yhtiöllä on metsä,l\ionttori, toisin sanoen 3-4
40985: kaan kunallisveroa on verotuslain mukaan asutuskeskuksessa !koko maassa, vaikika osto-
40986: suoritettava sille kunnalle, jossa liikettä tai toimintaa harjoitetaan usean sadan kunnan
40987: ammattia on harjoitettu kiinteästä toimipai- alueella. Koska Kymen [ääninverolautakun-
40988: kasta käsin. V erotuslain 60 § :ssä on kyllä nan omaksumaa kantaa on käsityksemme mu-
40989: lausuttu, mitä kiinteällä toimipaikalLa tarkoi- kaan pidettävä oikeana, olisi verotuslain 60
40990: tetaan, mutta kun pykälän sanamuoto on § täsmennettävä mainitun kannan mukai-
40991: väljä, on se johtanut puutavarayhtiöiden seksi.
40992: verotuksessa eri lääninverolautakuntien osalta Edellä olevan jOhdosta esitämme kunnioit-
40993: erilaisiin tulkintoihin, vaikka lain pitäisi olla tavasti edllilkunnan hyväksyttäväksi toivo-
40994: kaikille sama. Erilaisista tulkinnoista mai- muksen,
40995: nittakoon, että Kymen lääninveralautakunta
40996: on katsonut kiinteän toimipaikan olevan että hallitus antaisi Eduskunnalle
40997: siellä, missä puutavarayhtiöllä on vähintään lakiesityksen verotuslain 60 § :n täy-
40998: piirityönjohtaja tai metsäteknikko, joka dentämiseksi niin, että puutavarayh-
40999: päättää puutavaranostot. Eräät muut läänin- tiön kiinteän toimipaikan katsottai-
41000: verolautakunnat omt sen sijaan katsoneet, siin olevan siellä, missä yhtiön työn-
41001: että kiinteä toimipaikka on vain siellä, missä johtaja asuu vakinaisesti.
41002: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
41003:
41004: Pentti Pekkarinen. Mauno Pohjonen.
41005: Eino Räsänen. Vilho Leivonen.
41006: Reino Karpola. Esa Timonen.
41007: Esu Niemelä. Hilja. Väänänen.
41008: 924
41009: Vll,42.- Toiv.al. N: o 367.
41010:
41011:
41012:
41013:
41014: Tauriainen ym.: Puutavarayhtiöiden saattamisesta verotetta-
41015: viksi kunnissa, joista raaka-ainetta hankitaan.
41016:
41017:
41018: E d u s k u n n a ll e.
41019:
41020: Kunnallisveroa liikkeille määrättäessä ovat Kun sitten verotuslakivall.iokunta !käsitteli
41021: puutavaraliikkeet aina olleet erikoisasemassa. hallituksen esitystä verotuslaiksi (482/58), se
41022: Kun esim. vähittäiskauppaliikkeiden verotus kiinnitti huomiota tähän ja lain 60 § : ään,
41023: on tapahtunut kaikissa kunnissa, joissa liik- jossa määritellään kiinteän toimipaikan kä-
41024: keillä on ollut toimipaikkoja, ja perusteena site, lisättiin sanat ,osto- tai" tarkoituksella
41025: verotettavan tulon jakaantuminen toimipaik- saattaa puutavarayhtiöt verovelvollisiksi
41026: kojen mukaan, on puutavaraliikettä harjoit- raaka-aineen hankintakunnissa.
41027: tavien yhtymien verotus suoritettu tavalli- Metsäseutujen kunnissa, joissa tällaista
41028: sesti ns. pääkonttorikunnassa tai kunnassa, lain muutosta oli odotettu, oltiin tyytyväi-
41029: jossa tuotantolaitos sijaitsee. Näin on tapah- siä, kunnes alkoi esiintyä uuden lain tul-
41030: tunut siitä huolimatta, että näillä liikkeillä kintoja, joiden mukaan yhtiöiden verovelvol-
41031: on ollut ja on konttoreita, jotka ovat riidat- lisuus ei olisikaan muuttunut. Saatujen tie-
41032: tomasti kiinteitä toimipaikkoja raaka-ainei- tojen mukaan ovat yhtiöt puolestaan ryhty-
41033: den hankinta-alueilla. Metsäseutujen kun- neet toimenpiteisiin tarkoituksella kiertää
41034: nissa nämä konttorit ovat suurimpia työnan- lakia. Tämän vuoksi on suoritettu sellaisia
41035: tajia. Erityisesti nämä kunnat ovat sillä kan- järjestelyjä, että tehtävät metsäkaupat, jotka
41036: nalla, että mainitut suuryhtiöt olisi saatava tähän saakka on hoidettu metsäseutujen osto-
41037: verovelvollisiksi myös niissä kunnissa, joissa konttoreissa, hyväksytään lopullisesti pää-
41038: raaka-aineen hankinta tapahtuu. konttoreissa.
41039: Laki- ja talousvaliokunnan lausunnon pe- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
41040: rusteluissa hallituksen esityksestä n: o 38 nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41041: (1952 vp.) verotuslaiksi lausuttiin asiasta muksen,
41042: seuraavaa: ,Vaikkakin valiokunta suhtautuu
41043: torjuvasti kuntain keskusrahaston perusta- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
41044: miseen, valiokunta kuitenkin pitää tarpeelli- sellaisiin toimenpiteisiin, että puuta-
41045: sena, että tutkittaisiin, miten puutavaran varayhtiöitä voitaisiin verottaa myös
41046: hakkuista saadun tulon verotus voitaisiin jär- niissä kunnissa, joissa raaka-aineen
41047: jestää siten, että se tulisi verotetuksi niissä hankintaa tapahtuu, kuten verolakia
41048: kunnissa, joissa metsän hakkuita on suori- säädettäessä oli tarkoitettu.
41049: tettu." Valiokunta oli siis sitä mieltä, että
41050: kunnille olisi tämä oikeus pyrittävä järjestä-
41051: mään.
41052: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
41053:
41054: Hannes Tauriainen. Olavi Kämäräinen.
41055: Veikko Rytkönen. Toivo Niiranen.
41056: Vilho Suosalo. Martti Linna.
41057: 925
41058:
41059: VII,43.- Toiv.al. N: o 368.
41060:
41061:
41062:
41063: Holopainen ym.: Esityksen antamisesta yhtymien hirkollis-
41064: verojen jakamisesta evankelisluterilaisen kirkon ja orto-
41065: doksisen kirkkokunnan kesken.
41066:
41067:
41068: E d u s k u n n a 11 e.
41069:
41070: Syyskuun 19 pa1vana 1944 tehdyssä väli- ylläpitää. Mainitun evankelisluterilaisen ja
41071: rauhansopimuksessa tapahtunut a:lueluovutus ortodoksisen kirkon verojakokomitean ehdo-
41072: aiheutti sen, että Suomen ortodoksinen kirk- tukset eivät tulleet hallituksen esityksinä
41073: kokunta joutui menettämään pääosan aluees- eduskuntakäsittelyyn, kenties syystä, että
41074: taan ja n. 90 % omaisuudestaan. Tämän uusi verolaki oli tällä välin jossain määrin
41075: menetyksen korvaukseksi v: n 1960 lopussa muuttanut tilannetta lakiesityksen kohdalta.
41076: päättyneenä kirkkokunnan jälleenrakennus- Kysymys verojaosta jäi jatkuvasti avoi-
41077: kautena rakennettiin valtion varoilla 13 meksi. Lukuisat ortodoksisen kirkkokunnan
41078: uutta kirkkoa, 19 pappilaa ja 44 rukous- jäsenet, jotka ovat osakkaina maamme ta-
41079: huonetta sekä hankittiin niihin hautaus- loudellisissa yhteisöissä, joutuvat näiden
41080: maihin tarvittavat maa-alueet. V aitio antoi kautta maksamaan osittain kirkollisveroa
41081: myös kirkkokunnan y'leisehle rahastolle avus- vain luterilaiselle kirkolle.
41082: tusta tänä jälleenrakennuskautena. Toisaalta kohtuussyyt vaativat, että yhty-
41083: Jo kohta sotien jälkeen kirkkokunnan ta- mien suorittama kirkollisvero jaetaan evan-
41084: holta ryhdyttiin muihinkin toimenpiteisiin kelisluterilaisen ja ortodoksisen kirkon kes-
41085: kirkkokunnan taloudellisen aseman kohenta- ken niiden väkiluvun mukaisessa suhteessa,
41086: miseksi. Kirkkokunta oli alueluovutuksessa toisaalta ortodoksinen kirkkokunta sodasta
41087: menettänyt mm. tuloa tuottavat kiinteis- eniten kärsimään joutuneena tarvitsee vält-
41088: tönsä. Lisäksi monet kirkkokunnan jäsenistä tämättä jatkuvaa taloudellista tukea, mikä
41089: kootut taloudelliset yhteisöt olivat purkautu- on saatavissa edellä mainitulla verojaiko-
41090: neet eivätkä voineet antaa enää kirkkokun- menettelyllä, jonka aikaansaamiseksi tarvi-
41091: nalle verotuloja. Eräiden kansanedustajain taan, kuten komitea on ehdottanut muuta-
41092: alotteina yritettiin 'kirkkokunnan uusille seu- Inien lakien ja asetusten muutoksia.
41093: rakunnille saada muodostetuksi ns. tuki- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
41094: metsiä, mutta nämä aloitteet eivät johtaneet nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
41095: eduskunnassa tuloksiin. muksen, ·
41096: Sitten valtioneuvosto asetti v. 1956 ko-
41097: mitean tutkimaan kysymystä, miten eräiden että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41098: yhtymien maksamat kirkollisverot olisi jaet- komitean ehdotuksen mukaisen esityk-
41099: tava evankelisluterilaisen ja ortodoksisen sen aikaansaamiseksi yhtymiltä kan-
41100: kirkon kesken. Komitea laati lakiehdotuk- nettavien kirkollisverojen jakautumi-
41101: sen, joka toteutettuna olisi tuottanut orto- sesta evankelisluterilaisen kirkon ja
41102: doksiselle kirkolle näiden yhtymien vero- Suomen ortodoksisen kirkkokunnan
41103: osuuden kautta sen tuen, jolla kirkkokunta kesken.
41104: nykyisissä oloissa olisi voinut toimintaansa
41105: Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1962.
41106:
41107: Ale Holopainen. Esko Koppanen.
41108: Esa Timonen. Olavi Lahtela.
41109: Reino Karpola. Aaro Stykki.
41110: Urho Kähönen.
41111: 926
41112:
41113: VII,44. - Toiv.al. N: o 369.
41114:
41115:
41116:
41117:
41118: Ha.ra. ym.: K unnalUsverotuksessa noudatetun harkintavero-
41119: tuksen epäkohtien poistamisesta.
41120:
41121:
41122: E d u s k u n n a 11 e.
41123:
41124: Verorasituksen suuruuden ohella on elin- taas toisille yrittäjille on mainittu säästö ar-
41125: keinoelämän puriSSa eniten tyytymättö- vioitu aivan eri!laista prosentuaalista perus-
41126: myyttä herättänyt kunna1lisverotuksessamme tetta noudattaen. Yrittäjien harkintavero-
41127: jaJtkuvasti käytettävä harkintaverotus, joka tuksen suuruus määräytyy aähinnä heidän
41128: alun perin nojautuu jolrlukuun 8 päivänä kotipaikkansa perusteeNa, mikä ei voi olla
41129: 1873 kunnallishallituksesta a.nnettuun ase- yhdenvertaisuusperiaatteen mukaista.
41130: tukseen. Kun tätä asetusta a:nnettaessa ei Harkintaverotuksen epäoikeudenm.ukai-
41131: maassamme ollut vielä nykyistä kirjanpito- suuksista ja kohtuuttomuuksista on käytän-
41132: lainsäädäntöä, ei siinä voitu puhua tilinpä.ä- nössä löydettävissä lukemattomia esimerk-
41133: töksestä, vaan käytettiin nimitystä arvio. kejä. Maamme monet pienkauppiaat ja -yrit-
41134: Tällä laå.nsäätäjä ei kuitenkaan tarkoittanut täjät, jotka vallitsevista olosuhteista johtuen
41135: sitä, että v·eroviranomaisella olisi vapaa valta joutuvat toimimaan varsin erilaisten kustan-
41136: arviointinsa mukaan lähteä muuttamaan ve- nustekijöiden pohjalla, ovat saaneet todeta
41137: rotettavan tulon iJ.oppusummaa, vaan oikeus joutuneensa kerta toisensa jäl-keen kohtuut-
41138: harkintaverotukseen annettiin, kuten asetuk- toman haJrkintaverotuksen alaiseksi. Vuokra-
41139: sen valmistelutyöt osoittavat, vain, jotta sel- tasossa jatkuvasti vallitseva erilaisuus, eri-
41140: laisissa poikkeuksellisissa oloissa, jolloin kun- suuruiset korkoonenot, heikon maksukyvyn
41141: mm talloutta ei muuten voitu saada tasapai- aiheuttamat menetykset, <luottojen indeksiko-
41142: noon, harkintaverotuksella voitaisiin kerätä rotukset, kuljetuskustannukset, paikalliset
41143: puuttuvat veroäyrit. kilpa:i!luolosuhteet, lii'kevaihtoverol&insäädän-
41144: Siitä huolimatta, että lainsäätäjä täten on nöstä BJiheutuvat vinosuuntaus yms. tekijät
41145: tarkoittanut tehdä harkintaverotuksesta poik- vaikuttavat mitä suurimmassa määrin yrit-
41146: keussää.nm.ön, on verotuskäytäntö vienyt tä- täjien todellisen tulon suuruuteen, joten ve-
41147: män lainkohdan soveltamiseen myös täysin rotuksen Uilitölrohdaksi ei voida asettaa jota-
41148: normarulisissa olosuhteissa. Niinpä joulukuun kin mäiilrättyä prosenttia liikevaihdosta, eikä
41149: 12 päivänä 1958 annettuun verotuslakiin si- :tällaista menettelyä voida pitää lainsäätä-
41150: sällytettiin sen 71 §: n 1 mom: n 4 kohtaan jänkään BJlun perin tarkoittamana harkinta-
41151: ja 2 m'Om: iin säännökset harkintaverotuk- menettelynii.
41152: sesta. Harlkintaverotuksen pääperusteluna on
41153: Vaikka verotuslaissa harkintaverotuksen yhä kuntien väittely tulontarve. Tämän ve-
41154: edellytyksiä entisestään täsmenni:lttiinkin, rotusmuodon olemassaoloa perustellaan siis
41155: niin ne runsaat kaksi vuott!ll, jotka la:ki on veronsaajan, kunnan, intressillii. Kunnallis-
41156: ollut voimassa, ovat osoittaneet, ettei lain- miehillä, sen paremmin kuin ylemmillä vero-
41157: säädännöllä ole voitu luoda dittäviä takeita viraoomaisillakaan lienee tuskin käsitystä
41158: verolautakuntien mielivallalle harkintavero- siitä, miten vähäinen merkitys harkintavero-
41159: tusta soveltaessaan. Niinpä harkintaverotus tuks€illa itse asiassa kunnille on. Jos suori-
41160: on jatkunut suunnilleen entisen laajuisena, tettaisiin tutkmus siitä, minkä verran
41161: minkä lisäksi eri verolautakuntien käytän- kuntien verotuloista liiketulojen yli ase-
41162: nössä on havaittavissa suuria eroavaisuuksia. tetut äyrit merkitse.vät, tultaisiin il-
41163: Toisille liikkeille on hyväksytty verotuksen meisesti kunnallismiesten kannalta ai-
41164: perusteeksi hyvinkin vaatimaton säästö, kun van hämmästyttävään lopputulokseen. Saa-
41165: vn,44. - Hara ~ 927
41166:
41167: miemme tietojen mukaan Keskuskauppaka- lestämme väJlttämätöntä, että valtiovallan toi-
41168: mari onkin suorittanut alustavan laskelman mesta pikaisesti suoritetaan asiassa yli koko
41169: kahden suurehkon kaupungin, kwhden kesici- maan ulottuva perusteellinen tutkimus. Tä-
41170: suuren teollisuuskeskuksen ja kaihden maata~ män tutkimuksen tuloksena olisi ryhdyttävä
41171: [ousvaJtaisen kunnan kunnallisverotuksesta niihin toimenpiteisiin, jotka ovat vällttämät-
41172: v:lta 1959. Tulokset osoittavat, että harkin- tömiä elinkeinonharjoittajain oikeusturvan
41173: taverotuksella yli todellisten tulojen koottu ja oikeudenmukaisen verotuksen varmistaiilli-
41174: äyrimäärä on muodostunut vain 0.5-2 seksi.
41175: % :ksi kunnan koko äyrimäärästä. Luvuissa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunni-
41176: ei ole ollut sanottavia eroja eri kuntatyyp- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41177: pien kohdllllla. Harkintaverotuksella näyttää muksen,
41178: näistä .tuloksista päätellen olevan vain varsin
41179: vähäpätöinen merkitys kuntien verotulojen että hallitus suorituttaisi kiireelli-
41180: kannalta katsoen, kun se taas toisaalta vero- sesti tutkimuksen kunnallisessa vero-
41181: velvollisen näköku'lmasta katsoen muodostaa tuksessa noudatetun harkintaverotuk-
41182: erittäin epäroikeudel11lllukaisen, suorastaan sen soveltamisessa käytetyistä menet-
41183: konfiskatoorisen verotusmuodon. telytavoista ja siitä, miten paljon
41184: Yllä todetut harkintaverotuksessa ilmene- maamme kunnissa keskimäärin koo-
41185: vät epäkohdat ovat varsin laajakantoisia ja taan verotuloja harkintaverotuksin
41186: mihin liittyvät pulmat hyvin monitahoisia. kunnan kaikkiin verotuloihin verrat-
41187: Toisaalta harkintaverotuksella saatava kun- tuna, sekä ryhtyisi tutkimuksen yhtey-
41188: tien verotulojen lisäys näyttä'ä ilmeisesti dessä havaittavien epäkohtien poista-
41189: jäävän perin vähäiseksi. Senvuoksi olisi mie- miseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.
41190: Helsingissä 6 päivämä maaliskuuta 1962.
41191:
41192: Erkki Hara. T. A. Wiherheimo.
41193: Raimo Daskivi. Irma Hamara.
41194: Oiva Turunen. Pentti Sillantaus.
41195: Kalervo Saura.
41196: 928
41197:
41198: VII,45. ....,.. Toiv.al. N: o 370.
41199:
41200:
41201:
41202:
41203: Sandelin ym.: V erovelvollisen oikeuttamisesta aviopuolison
41204: osalta invaliidivähennykseen kunnallisverotuksessa.
41205:
41206:
41207: E d u s k u n il a ll e.
41208:
41209: Jo v:sta 1948 alkaen on sekä valtion- että aviopuolison tulosta valtionverotuksessa,
41210: kunnallisverotuksessa myönnetty pysyvän in- mutta kunnallisverotuksessa ei nykyisten
41211: validiteetin perusteella määräsuuruinen tulo- säännösten mukan tasoitusta myönnetä. Kun
41212: vähennys. Tämän ns. invalidivähennyksen kotitaloutta hoitavan ja lasten hoidosta ja
41213: määrä on tällä hetkellä 100 %: n invaliditee- kasvatuksesta pääasiassa huolehtivan per-
41214: tin perusteella 100 000 mk molemmissa vero- heenäidin työtä on pidettävä myös yhteiskun-
41215: tuksissa. Invalidivähennyksen on oikeutettu nan kannalta erittäin arvokkaana, tulisi hä-
41216: tulostaan suorittamaan jokainen, joka esittää nen vaikeutensa huomioon ottaa sallimalla
41217: hyväksyttävän selvityksen jonkin elimen suorittaa hänen invaliditeettiaan vastaava vä-
41218: puuttumisen tai toimintavajavuuden aiheut- hennys aviopuolison tulosta sekä valtion- että
41219: tamasti pysyvästä työ- tai toimintakyvyn kunnallisverotuksessakin. Verosäännöksiin si-
41220: alentumisesta. Valtionverotuksessa hyväksy- sältyvä mahdollisuus veronmaksukyvyn vä-
41221: tään invalidivähennyksen suorittaminen myös hentymisen johdosta suoritettavaan tulovä-
41222: aviopuolison osalta, vaikka tällä ei olisikaan hennykseen ei harkinnanvaraisuutena ja pe-
41223: omia tuloja. Kunnallisverotuksessa on vä- rusteidensa vuoksi anna riittävää tasoitusta
41224: hennysoikeus vain henkilökohtaisesta tulosta. esitetyssä mielessä.
41225: On aivan selvää, että jos molemmat avio- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
41226: puolisot ovat invalideja, ovat perheen vaikeu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41227: det suhteellisesti suuremmat. Molempien avio-
41228: puolisoiden ollessa työssä he saavat myös lain että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
41229: määräämän tasoituksen kummankin osalta. toimenpiteisiin verotusta koskevien
41230: Jos sen sijaan toinen aviopuolisoista- taval- säännösten muuttamiseksi siten, että
41231: lisimmin aviovaimo - on kotona hoitaen ko- verovelvollisella olisi oikeus myös kun-
41232: tita1outta, voidaan hänen työkyvyn menetys- nallisverotuksessa suorittaa aviopuoli-
41233: tään vastaava invalidivähennys suorittaa sonsa osalta invalidivähennys.
41234: Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1962.
41235:
41236: Valdemar Sandelin. 'Väinö Vilponiemi. Kalle Matilainen.
41237: Uuno Voutilainen. K. F. Haapasalo. Voitto Hellsten.
41238: Anni Flinck.
41239: Vll,46. - Toiv.al. N: o 371.
41240:
41241:
41242:
41243:
41244: Kemppainen: Vaivaisten prosenttia koskevien säännöksien
41245: kumoamisesta.
41246:
41247:
41248: E d u s k u n n a ll e.
41249:
41250: Lokakuun 21 päivänä 1698 annetulla ku- notun maksun kantamista on vaikeaa pe-
41251: ninkaallisella säännöllä määrättiin, että kuo- rustella ja varsinkin vähäisissä kuolinpe-
41252: linpesän brutto-omaisuudesta on maksettava sissä, joissa on vain irtainta omaisuutta,
41253: Ys% kunnan vaivaisille ja näin kertyneillä siitä on kansalaisille suoranaista kiusaa.
41254: varoilla oli tarkoituksena hoitaa silloinen Vuonna 1960 vaivaistenprosentteja kertyi
41255: köyhäinhoito. Maamme tultua itsenäiseksi seuraavasti:
41256: on köyhäinhoito järjestetty lainsäädännölli-
41257: sesti ja näin ollen on sanottu maksu vailla Kaupungeissa ............... . 19 916000
41258: alkuperäistä tarkoitusta. Tieteisopin mukaan Kauppaloissa ............... . 1532000
41259: sitä pidetään verotusoikeudellisesti jonkin- Maalaiskunnissa ............. . 15 600000
41260: ----~--------------
41261: laisena jäämistöverona, mutta siinäkin suh- Yhteensä mk 37 048 000
41262: teessa on perintö- ja lahjaverolaki jo mää-
41263: rännyt, millä tavalla jäämistöstä on mak- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
41264: settava veroa valtiolle. Kunnallisverotuksessa nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
41265: taas määrätynlainan perintö luetaan tuloksi, muksen,
41266: joten vaivaistenprosenttia lienee pidettävä
41267: jonkinlaisen maksun luontoisena. On hyvin että hallitus antaisi Eduskunnalle
41268: lähellä, että sanotun maksun kantaminen esityksen vaivaisten prosenttia koske-
41269: hallitusmu()tomme antamisen jälkeen on pe- vien säännöksien kumoamisesta.
41270: rustuslain vastainen. Joka tapauksessa sa-
41271: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
41272:
41273: Jaakko Kemppainen.
41274:
41275:
41276:
41277:
41278: 117 E 219/62
41279: 930
41280:
41281: VII,47.- Toiv.al. N:o 872.
41282:
41283:
41284:
41285:
41286: Hallberg ym..: Moottoriajoneuvoasetuksen täytäntöönpanosta
41287: annetun päätöksen 5 § :n 2 momentin kumoamisesta.
41288:
41289:
41290: Eduskunnalle.
41291:
41292: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- autojen savuttamishaittojen torjumiseen täh-
41293: riön 29. 11. 1957 antamassa päätöksessä 4. 10. täävästä toimenpiteestä, niin tällaisella osa-
41294: 1957 annetun moottoriajoneuvoasetuksen täy- ratkaisulla ei ole suinkaan kokonaisuutta
41295: täntöönpanosta on 5 § : n 2 mom: ssa sää- ajatellen käytännöllistä merkitystä. On to-
41296: detty, että dieselmoottorilla varustetussa dettavissa, että dieselmoottorilla varustettu
41297: kuorma-autossa, jonka vahvistettu suurin auto ei suinkaan muutu savuttamishaittoja
41298: kokonaispaino ylittää 8.0 tonnia ja joka on synnyttäväksi vain sen vuoksi, että sen vah-
41299: varustettu kaatolaitteella tai umpinaisin vistettu kokonaispaino ylittää 8.0 tonnia
41300: kori- tai säiliörakentein tahi jota käytetään ja että se varustetaan ns. kipillä eli
41301: perävaunun vetämiseen, pakoputki on joh- kaatolaitteella tai vastaavasti umpinai-
41302: dettava ainakin ohjaamon ylimmän kohdan sin kori- tai säiliörake;ntein tai että
41303: tasolle, enintään 45° pystysuunnasta poike- kysymyksessä on perävaunun vetoauto
41304: ten ylöspäin suunnattuna. Sama säädös tai erikoisauto. Kysymyksessä olevien
41305: ulottaa niinikään piiriinsä erikoisautot, joi- autojen dieselmoottorit ovat samat, samoin
41306: den alustalle vahvistettu kokonaispaino ylit- kuin savuttamishaitat tai haitattomuudetkin,
41307: tää 8.0 tonnia. Poikkeuksen edellä mainit- oli sitten kysymyksessä kaatolaitteella varus-
41308: tujen osalta tekevät ne säiliöautot, jotka on tettu tai ilman kaatolaitetta oleva auto.
41309: hyviiksytty I luokan palavien nesteiden kul- Kaatolaite, samoin kuin umpinainen kori-
41310: jetukseen, samoin ikuin autot, joita käyte- tai säiliörakenne, ei ole missään tekemisissä
41311: tään yksinomaan vastaavanlaisen säiliöperä- auton dieselmoottorin kanssa, eikä näin ollen
41312: vaunun vetoautona. myöskään lisää eikä vähennä auton diesel-
41313: Käytännössä on edellä selostettu kulku- moottorin savuttamista. Niinikään ei ole
41314: laitosten ja yleisten töiden ministeriön pää- myöskään perustellusti kyetty osoittamaan,
41315: tös aiheuttanut varsin suuressa määrin hait- että dieselmoottorilla varustetun auton sa-
41316: toja ja luonnottomuuksia, joka oikeuttaa vuttamishaitat olisivat vastaavasti suurem-
41317: päättelemään, ettei kysymyksessä olevan kul- mat suuremman kokonaispainon omaavissa
41318: kulaitosten ja yleisten töiden ministeriön autoissa, mutta sitä vastoin on varsin sel-
41319: päätöksen antaminen ole ehkä ollut loppuun västi voitu todeta auton dieselmoottorin
41320: saakka harkittua ja että tämän päätöksen kunto ja eräissä tapauksissa ajotapakin sa-
41321: edelleen voimassa pitäminen on täysin tar- vutusta lisääväksi tekijäksi.
41322: koituksetonta sekä samalla vahingollistaldn. Kun dieselmoottoreill'la varustettujen auto-
41323: Vastaavanlaista asetusta ei tiettävästi ole jen savutushaittojen välttämiseksi on Hsäksi
41324: missään muussa Euroopan maassa ja Ame- !kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön
41325: rikassakin vain Kaliforniassa. Asiaa lähem- päätöksellä 20. 4. 1960 määrätty tietyt nor-
41326: min tarkasteltaessa kiinnnittyy ensinnäkin mit, joiden puitteissa sekä katsastusmiehet
41327: huomio siihen luonnottomuuteen, että vain että poliisiviranomaiset valvovat näiden auto-
41328: pieni ryhmä dieselmoottorilla varustettuja jen kuntoa nimenomaan dieselmoottorin sa-
41329: autoja on asetettu pakoputken ylöspäin vuttamista silmällä pitäen, ei ole asiallista,
41330: suuntaamispakon alaiseksi. Jos on kysymys että eräiden dieselkuorma-autojen pakoputki
41331: - kuten eräissä yhteyksissä on pyritty se- tulee olla poikkeuksellisesti ylöspäin suun-
41332: littämään - dieselmoottorilla varustettujen nattuna.
41333: VII,47. - Hallberg ym. 931
41334:
41335: Ylöspäin suunnatun pakoputken aiheutta- savu- ja nokihaitat kuin normaalisti taakse-
41336: mista haitoista ja suoranaisista taloudelli- päin suunnatun pakoputken osalta olisi ky-
41337: sista vahingoista voidaan esimerkkeinä mai- symys.
41338: nita mm.: Niitä haittoja ja vahinkoja, joita ylöspäin
41339: - kuorma-autossa !kuljetettavana olevan suunnattu pakoputki saa aikaan nimenomaan
41340: kuorman (esimerkiksi elintarvikkeiden, eläin- auton kuljetettavana olevan kuorman osittai-
41341: ten rehujen, jalostetun tai puolijalostetun senkin turmeltumisen muodossa, ei voida
41342: puutavaran jne.) pilaantuminen joko niihin väheksyä, sillä kokonaisuutena ottaen va-
41343: tulevan hajun tai maun tai nokeentumisen hingot kohoavat vuosittain hyvinkin huomat-
41344: muodossa, taviin lukuihin, vaikka vahinkojen määrää.
41345: - palovahingot, joissa eräissä tapauksissa ei olekaan ollut mahdollisuus tilastoida
41346: on kysymyksessä kuorman joko osittain tai Aiheutuneesta vahingosta on autoilija vas-
41347: kokonaan tuhoutuminen, mutta eräissä ta- tuussa.
41348: pauksissa myös auton palovaurio, Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
41349: - autotallien ja huoltoasemien huoltohal- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
41350: lien nokeentumisvauriot, josta on seurauk- vomuksen,
41351: sena huomattavia ylimääräisiä maalaus- ja
41352: puhdistamiskustannuksia, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
41353: - työterveydelliset haitat esimerkiksi puu- toimenpiteisiin kulkulaitosten ja yleis-
41354: tavaran kuljetuksissa jouduttaessa koneelli- ten töiden ministeriön moottoriajo-
41355: sesti autoa kuormattaessa työskentelemään neuvoasetuksen täytäntöönpanosta an-
41356: pystyyn suunnatun häkää aiheuttavan pa- taman päätöksen muuttamiseksi niin,
41357: koputken välittömässä läheisyydessä sekä että mainitun päätöksen 5 § :n 2 mo-
41358: - ainakin tietyissä sääolosuhteissa muille mentti kokonaisuudessaan poistettai-
41359: maantiellä liikkujille tuntuvasti suuremmat siin.
41360: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
41361:
41362: R. Hallberg. Ale Holopainen.
41363: Esa Timonen. N. Kosola.
41364: Eino Ojajärvi. Väinö Kuoppala.
41365: Toivo H. Kinnunen. Aapo Seppälä.
41366: 932
41367:
41368: VII,48.- Toiv.al. N: o 373.
41369:
41370:
41371:
41372:
41373: Tuuli ym.: Moottoriajoneuvojen katsastusmiesten tointen va-
41374: kinaistamisesta.
41375:
41376:
41377: E d u s kun n a 11 e.
41378:
41379: Ti1astojen mukaan oli v. 1939 maamme dännön uusiminen toi tul:lessaan myös aivan
41380: autokanta 51 700. V: een 1959 mennessä oli uuden katsastusmuodon ns. tyyppitarkas-
41381: se noussut 225 600:aan ja v. 1960 oli autoja tuksen, jonika piiriin kuuluvat paitsi autot,
41382: 265 800. Edellämainittuihin lukuihin eivät moottoripyörät ja traktorit myös erittäin
41383: sisälly moottoripyörät, joita v. 1939 oli 7 400 laaja moottorityökoneiden ryhmä.
41384: ja niiden maara oli v. 1960 noussut Edellä lueteltujen töiden lisäksi katsastus-
41385: 1
41386:
41387:
41388: 115 700:aan eli 15~kertaiseksi. Vv. 1937-39 miehet joutuvat vuosittain antamaan lausun-
41389: oli autojen tuonti vuosittain noin 8 000. V. toj;a muiden viranomaisten ennen kaikkea po-
41390: 1960 autojen tuonti ja valmistus nousi liisiviranomaisten pyynnöstä. 'TäHöin on
41391: 40 900:aan. useimmiten kyseessä pitkäaikaisiakin tutki-
41392: Voimassa olevan lainsäädännön mukaan muksia vievien onnettomuustapauksien selvit-
41393: moottoriajoneuvoHle on suoritettava katsas- täminen. Esim. Helsingissä tällaisia tarkas-
41394: tus. Tässä tarkoituksessa maa on jaettu tukseen perustuvia :lausuntoja annetaan vuo-
41395: 20:een katsastusalueeseen, joissa toimivat 28 sittain noin 300.
41396: katsastusmiestä siten, että muissa alueissa Edelleen on todettava, että yleinen infor-
41397: on y'ksi katsastusmies kussakin, mutta Ou- maatiotoiminnan tarve lisääntyy vuosi vuo-
41398: lussa, Turussa ja Tampereella on kaksi ja delta. Ajoneuvojen 'liikenteeseen hyväksyvänä
41399: Helsingissä viisi katsastusmiestä. Katsastus- viranomaisena ei katsastusmies voi kieltäytyä
41400: miesten lukumäärä on työmäärän lisäyksestä antamasta tarvittavia tietoja esimerkiksi ajo-
41401: huolimatta säilynyt samana kuin v. 1939. neuvojen valmistajille, maahantuojHle, auto-
41402: Autokannan lisäyksestä johtuu myös jat- koritehtaille j,a autokorjaamoille sekä auto-
41403: kuvasti kuljettajatutkintojen lisääntyminen. tarvikkeita va:lmistaville ja maahantuoville
41404: Esim. v. 1960 suoritettiin maassamme noin liikkeille. Lisäksi katsastusmiehet joutuvat
41405: 70 000 hyväksyttyä kuljettajatutkintoa ja vastaamaan runsaasti ajoneuvojen kuljetta-
41406: jos tähän lukuun lisätään hylättyjen tutkin- jien, omistajien ja 'liikennettä hoitavien yhtei-
41407: tojen osuus, ottivat katsastusmiehet v. 1960 söjen kyselyihin sekä liikennesäännöistä että
41408: vastaan noin 100 000 kulj<ettajatutkintoa. ajoneuvojen teknillisistä määräyksistä.
41409: Paitsi autokannan jatkuvaa kasvua ja Moottoriajoneuvoasetuksen mukaan liiken-
41410: kuljettajatutkintojen lisääntymistä on katsas- teen lähin valvonta kuuluu poliisiviran-
41411: tusmiesten työssä tapahtunut lisääntyminen omaisten lisäksi myös katsastusmiehille. Jat-
41412: myös autojen teknillisen kehityksen johdosta. kuva liikenteen kehitys jo sinänsä vaatisi
41413: Tarkastusten ja valvonnan alue on laajen- jatkuvaa lisättyä valvontatyövoimaa. Kaiken
41414: tunut vuosi vuodelta. Näistä tekniUisistä työn edellä luetelluu työn hoitaminen vaatii kui-
41415: lisäyksistä mainittakoon diesel-moottoreiden tenkin katsastusmiehiltä niin runsaasti aikaa,
41416: savutuksen mittaaminen, moottoriajoneuvojen etteivätthevoi juuri :lainkaan osallistua maan-
41417: aiheuttaman melun mittaaminen, ajoneuvo- teillä tapahtuvaan liikennevalvontaan.
41418: palojen sammuttamiseen käytettävien sam- Katsastusmiesten vähäisyys on aiheuttanut
41419: mutuslaitteiden tarkastaminen, erityisiä kul- runsaasti haittoja myös autonomistajille.
41420: jetustarpeita varten suunniteltujen erikoisra- Katsastuskauttoreiden edustalla on jatkuvasti
41421: kenteisten ajoneuvo- ja korira:kenteiden tar- pitkiä jonoja. Säännöllisesti on !katsastusta
41422: kastaminen ym. tehtävät. Tielii:kennelainsää- varten varattava useita tunteja. Näin tapah-
41423: VII,48. - Tuuli ym. 933
41424:
41425: tuva työajan menetys nousee vuosittain usei- sangen vaihtuvaa. Tämä onkin täysin ymmär-
41426: hin satoihintuhansiin työtunteihin. rettävää, koska heiHä ei ole minkäänlaista
41427: Katsastusmiesten virkakunta on kokonai- asiallista turvaa eikä edes peruspalkkaa suo-
41428: suudessaan niin sanottuja ylimääräisiä toi- janaan.
41429: menhaltijoita. Vakinaisia teknillisiä virkoja Katsastusviraston toiminta ·ei kuitenkaan
41430: moottoriajoneuvoliikenteen valvonnassa on ole mitään tilapäistä, vaan jatkuvaa ja yhä
41431: koko maassa vain yksi, nimittäin kulkulai- lisääntyvää toimintaa, josta valtiolle on
41432: tosten ja yleisten töiden ministeriössä kat- lisäksi n. 190 milj. mk:n vuotuiset tulot. On
41433: sastustoimintaa va;lvovan yli-insinöörin virka, sen vuoksi välttämätöntä, ·että katsastusmies-
41434: joka sekin perustettiin vakinaistettuna vasta ten ylimääräiset toimet vakinaistetaan.
41435: vuosi sitten. Kun nämä ylimääräisetkään toi- EdeHä olevan perusteella ehdotamme edus-
41436: menhaltijat eivät ehdi suorittaa kaikkia heille 'kunnan hyväksyttäväkisi toivomuksen,
41437: asetettuja tehtäviä, joudutaan käyttämään
41438: yhä enenevässä määrin aputyövoimana ns. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
41439: varakatsastusmiehiä. Palkkaus heidän osal- menpiteisiin moottoriajoneuvojen kat-
41440: taan on järjestetty toimitusmaksujärjestel- sastusmiesten tointen muuttamiseksi
41441: män perusteella. Tilapäistyövoima on kuiten- vakinaisiksi peruspalkkaisiksi viroiksi
41442: kin koulutukseltaan puutteellista j•a lisäksi ja toimiksi.
41443: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 19·62.
41444:
41445: Erkki Tuuli. Leo I. Mattila.
41446: Erkki Bara. Urho Saariaho.
41447: Sulo Suorttanen. Antti Linna.
41448: Juha Rihtniemi.
41449: 934
41450:
41451: VII,49.-Toiv.al. N:o 374.
41452:
41453:
41454:
41455:
41456: Vilponiemi ym..: Moottoriajoneuvon ajoluvan peruuttamista
41457: koskevien säännösten muuttamisesta.
41458:
41459:
41460: E d u s k u n n a 11 e.
41461:
41462: Tieliikennelaissa ja moottoriajoneuvoase- kuin ammattimaisesti toisen palveluksessa
41463: tuksessa säädetään perusteista, milloin moot- autonkuljettajana toimivan henkilön ajo-
41464: toriajoneuvon ajolupa saadaan peruuttaa luvan peruuttamisen yhteydessä on aina ky-
41465: sekä kenen toimivaltaan ajoluvan peruutta- symys asianomaisen toimeentulomahdollisuuk-
41466: minen kuuluu. Tällöin moottoriajoneuvon sien vaikeuttamisesta, jopa noiden mahdolli-
41467: ajoluvan peruuttaminen on eräissä tapauk- suuksien kokonaan riistämisestäkin. Lisäksi
41468: sissa tuomioistuimen, eräissä taas poliisi- on huomioon ottamisen arvoista, että auton-
41469: viranomaisen toimivaltaan kuuluva toimen- kuljettajaa tullaan ajokortin peruuttamisen
41470: pide. Poliisiviranomaisen toimivaltaan kuulu- muodossa rankaisemaan toistamiseen rikko-
41471: vana toimenpiteenä on ajoluvan peruuttami- muksesta, josta kenties pelkkä sakkorangais-
41472: nen usein ainoastan yhden henkilön harkinta- tus olisi yleisten rangaistusnormien mukaan
41473: vallasta riippuva ja tällöin on mahdollista, riittävä. Samasta rikkomuksesta useamman
41474: että ratkaisun asiapitoisuus ja harkintaval- rangaistuksen langettaminen (esimerkiksi
41475: lan käytön puolueettomuus ei aina täytä sakkorangaistus ja ajoluvan peruuttaminen)
41476: niitä oikeudenkäytön vaatimuksia, jotka on on katsottava kohtuuttomaksi, etenkin, kun
41477: asetettava yksityisen kansalaisen oikeustur- ajoluvan peruuttaminen rangaistuksena on
41478: van perusteiksi. Inhimillistä on, että harkin- väliliisiitä seuraamuksiltaan yleensäkin poik-
41479: tavaltaa käyttävä poliisiviranomainen saattaa keuksellisen raskas jokaisessa sellaisessa ta-
41480: eräissä tapauksissa omata virheellisen käsi- pauksessa, kun ne kohdistuu ammattimaisesti
41481: tyksen ratkaistavana olevasta asiasta ja kysy- autoa kuljettavaan henkilöön.
41482: myksessä olevasta henkilöstä, jolloin viran- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
41483: o~~isen päätös ':oi v.ärittyä tuon virheellisen-eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41484: kas1tyksen mukaisesti. ~,.:f!
41485: Kun moottoriajoneuvon ajoluvan peruutta- · ! että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
41486: minen on eräissä tapauksissa saattanut tapah- toimenpiteisiin moottoriajoneuvoase-
41487: tua vähäisestäkin liikennerikkomuksesta, on tuksen muuttamiseksi moottoriajonen-
41488: katsottava, että tällöin kajotaan kansalaisten von ajolnvan perunttamista koskevien
41489: ammatin tai elinkeinon harjoittamisen mah- säännösten osalta sikäli, kuin se kos-
41490: dollisuuksiin, josta aiheutuvat vahingot saat- kee poliisiviranomaisen harkintavaltaa
41491: tavat olla arvaamattoman suuret. Ammatti- eräissä tapanksissa.
41492: maisen autoliikenteen harjoittajan, samoin
41493: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
41494:
41495: Väinö Vilponiemi. Uljas Mäkelä. Uuno Voutilainen.
41496: Sulo llostila. Veikko Helle. Eino Raunio.
41497: Antero Väyrynen.
41498: 935
41499:
41500: VII,50.-Toiv.al. N:o 375.
41501:
41502:
41503:
41504:
41505: Tuuli ym.: Toimenpiteistä pysäköintipaikkojen rakentamiseksi
41506: harvaan asutuille seuduille.
41507:
41508:
41509: E d u s k u n n a ll e.
41510:
41511: Autokannan nopeasti kasvaessa ja maantie- Lähinnä Keski-Euroopassa on edellä selos-
41512: vierkoston parantuessa ja laajetessa moottori- tettu kysymys ratkaistu siten, että pitkillä
41513: ajoneuvoliikenne lisääntyy voimakkaasti ja pääteillä, joissa asutuskeskukset ovat kau-
41514: maanteitse tapahtuu yhä monipuolisempaa kana toisistaan, aina määrävälein päätiestä
41515: kuljetusta, mutta erikoisesti henkilöliikenne on tehty lyhyt sivutie, joka on tarkoitettu
41516: on yhä enemmän siirtymässä maanteitse ta- autojen pysäköimiseksi kuljettajan tai mat-
41517: pahtuvaksi. Asutuskeskusten väliset etäisyy- kustajain lepoa tai ruokailua varten ajoneu-
41518: det Etelä-Suomessakin ovat kuitenkin usein von kunnostamiseksi. Tällaisia sivuteitä, py-
41519: kymmeniä kilometreja puhumattakaan etäi- sähdyspaikkoja tarvittaisiin erikoisesti mei-
41520: syyksistä maamme pohjoisosissa, joissa asut- dän harvaan asutussa maassamme. Maan-
41521: tujen seutujen välillä saattaa olla useiden teitse tapahtuvien tavarakuljetuksien yhä pi-
41522: kymmenien penikulmien asumattomia metsä- dentyessä tällaisten pysähtymispaikkojen
41523: tai korpitaipaleita. Tämän vuoksi tällaisilla tarve yhä lisääntyy, mutta erikoisesti auto-
41524: pitkillä reiteillä näkee lukuisasti autoilijoita matkailun voimakkaasti kasvaessa kesäaikana
41525: pysäköityneenä teille tarvitsemaansa lepoa selostettujen pysähdyspaikkojen tarve on ai-
41526: varten tai kuunostaakseen ajoneuvojaan. Kun van ilmeinen.
41527: maamme tiet, niiden nopeasta parantumisesta Edellä olevan perusteella esitämme kun-
41528: huolimatta, ovat edelleenkin melko kapeita nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41529: ja usein mutkaisia, ovat tällaiset pysäköidyt muksen,
41530: autot vaarana muulle liikenteelle huomioon
41531: ottaen ilmasto-olosuhteemme talvikauden lu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41532: mipyryineen ja pitkän pimeän vuodenajan, pysäköintipaikkojen rakentamiseksi au-
41533: vaikka pysäköidyt autot olisivatkin pyrkineet toilijoiden tai matkailijoiden lepoa
41534: niin lähelle tien reunaa kuin mahdollista. taikka ajoneuvojen huoltoa varten
41535: Lukuisasti sattuu myös onnettomuuksia, harvaan asuttujen seutujen halki kul-
41536: joissa toisena osapuolena on edellä seloste- kevien maanteiden varsille.
41537: tulla tavalla pysäköity ajoneuvo.
41538: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
41539:
41540: Erkld Tuuli. Irma Hamara.
41541: Urho Saariaho. Heikld Hasu.
41542: Juha Rihtniemi.
41543: 936
41544:
41545: Vfi,öl. - Toiv.al. N: o 376.
41546:
41547:
41548:
41549:
41550: Paarman ym.: Moottoriajoneuvoliikenteestä johtuvien poro-
41551: vahinkojen korvaamisesta.
41552:
41553:
41554: Eduskunnalle.
41555:
41556: Matkailun viikastuessa ja moottoriajoneu- harjoittrujien edut huomioonottavaksi. Asia
41557: vokannan lisää:rutyessä on käynyt yhä tavalli- tulee lähivuosina matkailun ja muun liiken-
41558: semmaksi, että maami:ne pohjoisosissa, jossa teen kehittyessä yhä pahenetna:an. Muuta
41559: harjoitetaan poronhoitoa, jää yhä enemmän ratkaisua ei näy olevan kuin että tässä suh-
41560: ja enemmän poroja moottoriajoneuvojen teessa asetutaan näyttökysymyksistä ja tuot-
41561: alle yileisillä maanteillä. Huomioonotta:en har- tavuudesta riippumattoman, kohtuulliseen
41562: van asutuksen ja poronhoidon muut olosuh- korvaukseen ulottuvan täydellisen vastuun
41563: teet tapa:htuu päälleajo useimmiten niin, kannaJlle.
41564: ettei tapausta voida riittävästi selvittää. Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
41565: Va·ikka vaJhingoittunut tai henkensä menet- esitämme eduskunnan hyv!iksyttävruksi toivo-
41566: tänyt poro arl.van ilmeisesti on saanut sitä muksen,
41567: kohdanneen iskun moottoriajoneuvosta, on
41568: korvausvaa:timlis hylätty senvuoksi, että on että haUitus ryhtyisi kiireellisesti
41569: puuttunut näyttöä moottoriajoneuvon osuu- toimenpiteisiin liikennevakuutuslain
41570: desta tapahtumaan; ja vaikka se, että moot- muuttamiseksi siten tai erillisen uuden
41571: toriajoneuvo on ollut osallisena, olisikin näy- lainsäädännön aikaansaamiseksi siinä
41572: tetty, on usein taas jäänyt selvittämättä se, tarkoituksessa, että moottoriajoneuvo-
41573: on)to vaikutta:massa ollut ajoneuvon kuljet- liikenteen johdosta vahingoittuneen tai
41574: tajan tuotta:mus. Tästä kaikesta on seurauk~ henkensä menettiineen poron omista-
41575: sena, että hyvin monet porovahingot ovaJt jalle suoritettaisiin korvaus kärsimäs-
41576: jääneet korvaamatta. tään vahingosta kaikissa niissä tapauk-
41577: Kun tämä ei mielestämme ole koMtmUista uksissa, joissa vahinko todennäköisin
41578: eika måamme pohjoisosien olosuhteita vas- perustein voidaan katsoa moottoriajo-
41579: taavaa, olisi vålttämätö:ntä., että lainsäädän- neuvon aiheuttarnaksi.
41580: töä. !kehitettäisiin tässä suhteessa poronhoidon
41581: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
41582:
41583: Akseli Paarman. :Märkus Niskala.
41584: Veikko Hyytiäinen. Erkki Koivisto.
41585: Vilho Suosalo.
41586: 937
41587:
41588: VU,52.- Toiv.al. N: o 377.
41589:
41590:
41591:
41592:
41593: Sääskilahti ym.: Esityksen antamisesta laiksi moottoriajoneu-
41594: vojen alle jääneiden porojen korvaamisesta.
41595:
41596:
41597: E d u s k u n n a ll e.
41598:
41599: Autoliikenteen ja varsinkin turistiliiken- jan, kuljettajan tai matkustajan veivoittami-
41600: teen viikastuessa Lapissa jää vuosittain yhä nen korvauksen maksrumiseen laajemmissa
41601: useampia poroja autojen alle. Nykyisten la- puitteissa kuin nyt tapahtuu ei olisi kohtuul-
41602: kien perusteella kukaan ei ole velvollinen lista, koska useimmissa tapauksissa porot
41603: korvarumaan poronomistajille näin aiheutuvia ovat itse syyllisiä auton alle jäämiseensä.
41604: taloudeHisia menetyksiä. Liikennevakuutus- Myöskään maaJnteiden aitaaminen tai porojen
41605: lain 5 §: n 2. mo.m: 11 mukaan vahinkoa, joka paimehtruminen eivät voi tulla kysymykseen,
41606: on kohdistunut liikenneväylällä valwnnatta koska ne olisivat aivan liian kalliita menetel-
41607: olleeseen eläimeen, ei korvata liikennevakuu- miä. Oikeudenmukaisin ratkaisu olisi se, että
41608: tuksesta, ellei ajoneuvon omistaja, kuljettaja valltio maksaisi korvauksen auton alle jää-
41609: tai matkustruja ole korvausvelvollinen. Käy- neistä poroista niissä tapauksissa, joissa au-
41610: tännössä tämä merkitsee sitä, että huomat- tQn omistaja, kuljettaja tai matkustaja ei
41611: tava osa auton aJile jääneistä poroista jää ko- ole korvausvelvollinen. Vahingon jättäminen
41612: konaan korvaamatta poronomistajille. Tätä yksistään poronromistajrun kannettavaksi on
41613: on pidettävä epäkohtana1, joka pitäisi korjata väärin ja kohtuutonta, koska poron auton
41614: maJhdollisimman nopeasti. alle jaämisen perimmäisenä syynä on poron-
41615: Rautateiden kohdalta tämä asia onkin omistajista täysin riippumaton moottoriajo-
41616: järjestyksessä. V :1ta 1898 peräisin oleva laki neuvoliikenteen vilkastuminen porojen pal-
41617: rautatien käytöstä johtuvien vahinkojen vas~ kima-alueilla.
41618: tuusta velvoittaa raJUtatielaitoksen kOrvaa- Edellä esitettyihin perustelui!hin viitaten
41619: maan poronomistajille junan alle jääneet ·ehdotamme kunnioittaen eduskullifi:an hyvak-
41620: porot, jos -v-ahinko on sattunut sellaisilla rata- syttäväksi toivomuksen,
41621: osuuksill.a, joiJlla. rautatielaitos on velvoHinen
41622: huolehtimaan aitauksesta. Mainitussa laissa että hallitus antaisi en$i tilassa Edm-
41623: oma:ksuttu periaate valtion velvollisuudesta kunnalle esityksen laiksi Lapissa ylei-
41624: korvata rautatieliikeruteen yksityisille aiheut- sillä liikenneteillä moottoriajoneuvo-
41625: tamat vahinkot olisi sovemettava myöskin jen alle jääneiden porojen korrua.ami-
41626: maanteiden aiheuttamiin vahinkoihin. Vahin- sesta valtion varoista.
41627: gon aiheuttaneen moottoriajoneuvon omista-
41628: Helsingissä 9 päivänä ·maaliSkuuta 1962.
41629:
41630: Eino Sääskilahti. Akseli Paarman.
41631: Olavi Lahtela. Vilho Suosalo.
41632: Heikld Hasu. Reino Karpola.
41633: Ale Holopainen. Eino Räsänen.
41634: E. J. Paavola.
41635:
41636:
41637:
41638:
41639: 118 E 219/62
41640: 938
41641:
41642: VII,53.- Toiv.al. N:o 378.
41643:
41644:
41645:
41646:
41647: Alanko ym.: Toimeksiantajakohtaisten kuorma-autojen tilaus-
41648: liikennelupien myöntämisen lopettamisesta.
41649:
41650:
41651: E d u s k u n n a ll e.
41652:
41653: Viime aikoina on ammattimaisen kuorma- vin toimenpitein ja voimassa olevien liliken-
41654: autoilla tapahtuvan tilausliikenteen liikenne- nelupäsäädösten avuMa ei ole oikein ja asia1-
41655: lupia myönnettäessä alkanut yhä enemmän lista tukea tiettyjen teollisuus- tai liikeyri-
41656: Jileistyä käytäntö, että Hikennelupa anne- tysten kuljetusmaksupolitiikkaa, käytettyjen
41657: taan ainoastaan määrätyn toimeksiantajan tai uusienkaan autojen kauppaa tai muita täy-
41658: kuljetuksiin ja ehdolla, että kuljetusten so- sin yksityiseen intressiin perustuvia ja sa-
41659: pimussuhteen päättyessä myös liikennelupa malla eräissä tapauksissa myös moraalisesti
41660: samalla raukeaa. Tällainen liikennelupakäy- hyvin arveluttavia pyrkimyksiä, on toimeksi-
41661: täntö, josta on jo ikäviä kokemuksia useiden antajakohtainen liikennelupakäytäntö, siltä
41662: vuosien ajalta ja lukuisien kuljetusten toi- osin kuin sitä on eri li:Ukennelupaviranomais-
41663: meksiantajien piirissä, on tehnyt toimeksi- ten harjoittamana esiintynyt, katsottava vir-
41664: antajakohtaisen liikenneluvan saaneista au- heelliseksi ja lainsäädäntöömme soveltumat-
41665: toilijoista työnantajansa tahdottomia väli- tomaksikin.
41666: kappaleita, jotka liikennelupansa sanelemien Kun epäkohdan korjaaminen edellyttää
41667: olosuhteiden pakosta ovat joutuneet alistu- mahdollisesti moottoriajoneuvoasetukseen teh-
41668: maan erittäin pitkälle meneviin kiristystoi- tävää muutosta tai ainakin selventäviä oh-
41669: menpiteisiin. Kun mainitun toimeksiantaja- jeita liikennelupia myöntäville viranomai-
41670: kohtaisen liikenneluvan ohella yleensä näihin sille, niin edellä esittämäämme viitaten eh-
41671: tapauksiin on kytkeytynyt samalla kuljetuk- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41672: sia antavan osapuolen harrastama auto- muksen,
41673: kauppa, jossa yhteydessä liikenneluvan saaja
41674: on sidottu velkasuhteen noja11a vielä kireäm- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
41675: min työnantajansa armoille, on selvää, ettei kaikkiin niihin toimenpiteisiin, jotka
41676: näissä yhteyksissä enää voida puhua kovin- ovat tarpeen toimeksiantajakohtaisten
41677: kaan vakavassa sävyssä autoilijasta itsenäi- kuorma-autojen tilausliikennelupien
41678: senä ja vapaana yrittäjänä. myöntämisen lopettamiseksi.
41679: Kun kuitenkaan lainsäädäntöön nojautu-
41680: Helsingissä 9 päivänä maliskuuta 1962.
41681:
41682: Kustaa Alanko. Valdemar Sandelin.
41683: Artturi Koskinen. Sulo Hostila,
41684: 939
41685:
41686: VII,54. - Toiv.al. N: o 379.
41687:
41688:
41689:
41690:
41691: Rautkallio ym.: Toimenpiteistä Suomen ja Saksan välisen
41692: kuorma-autoliikenteen epäkohtien poistamiseksi.
41693:
41694:
41695:
41696: Eduskunnalle.
41697:
41698: Suomesta ulkomaiUe ja ulkomailta Suo- vaikutuksesta Länsi-Saksan ja muidenkin Eu-
41699: meen suuntautuvassa tavarankuljetusliiken- roopan maiden kuorma-autot tulevat entistä
41700: teessä ovat autoilla tapahtuvat kuljetukset voimakkaammin pyrkimään Suomeen suun-
41701: viime aikoina a~kaneet tulla suosituiksi, sikäli tautuville kuljetusmarkkinoille.
41702: kuin on ollut kysymys sellaisista tavaroista, Ki:lpailullisesti useiden ulkomaiden kuor-
41703: joiden kuljetusrahdit ovat edulliset autoilla ma-autoliikenteen harjoittajat ovatkin suoma-
41704: tapahtuvia kuljetuksia ajatellen. Tätä au- laisia autoilijoita huomattavasti edullisem-
41705: toilla ulkomaille ja sieltä maahamme suun- massa asemassa, sillä autoliikenteen verotus
41706: tautuvaa liikennettä on huomattavasti edis- ja monet muut lii!kenteen harjoittamista rasit-
41707: tänyt se kehitys, joka samanaikaisesti on ta- tavat velvoitteet ovat maamme autoilijakun-
41708: pahtunut autolauttaliikenteen avautumisena nalle poikkeuksellisen raskaat.
41709: ja uusien autolauttojen iiikenteeseen asetta- Kun kuitenkin olisi toivottavaa, että mer-
41710: misena Suomen ja Ruotsin välillä. Kun jo kittävin osa autoilla tapahtuvista maamme
41711: tänä vuonna asetetaan aikaisemmin liikennöi- sekä vienti- että tuontikuljetuksista saatai-
41712: neiden autolauttojen lisäksi vielä ainakin yksi siin suorittaa suomalaisilia autoilla ja suoma-
41713: autolautta Suomen ja Ruotsin väliseen liiken- laisten liikennöitsijäin toimesta, olisi välttä-
41714: teeseen ja autolautta Suomen ja manner-Eu- mätöntä, että tämä turvattaisiin muuallakin
41715: roopan väliseen liikenteeseen, on pääteltä- käytännössä olevan eri maiden välillä solmit-
41716: vissä, että autoiLla ,tapahtuva tavarankulje- tuihin sopimuksiin perustuvan kiintiöjär-
41717: tusliikenne tulee näiden lauttojen käyttöön jestelmän avulla. Esim. Ruotsin ja Saksan,
41718: ottamisen jälkeen aina vain voimistumaan. Norjan ja Saksan sekä Tanskan ja Saksan
41719: Aikaisemmin, ennen autolauttaliikenteen viillillä on voimassa sopimus, jolla sopijamaat
41720: avautumista ja autoilla tapahtuvan ulko- ov;at keskenään määritelleet ne enimmäis-
41721: maanliikenteemme kuljetusten tapahduttua määrät, jotika maat puolin ja toisin liikennöi-
41722: Tornion-Haaparannan !kautta Pohjanlahden mislupia keskinäisessä ulkomaanliikenteessä
41723: ympäri kiertäen, eivät ulkomaiden kuorma- myöntävät. Tuollaista kiintiöjärjestelmää
41724: autot näytelleet juuri mitään osaa tässä on pidettävä hyvin tarpeellisena jo syystä,
41725: ulkomaanliikenteessämme. Kuljetukset tapah- että sillä ensinnrukin voidaan turvata tietty
41726: tuivat silloin lähes yksinomaan suomalaisten tasavertaisuus ja samalla ehkäistä ulkomaa-
41727: liiikennöitsijäin toimesta ja olivatkin suurelta laisten autojen mahdollisuus päästä rajoituk-
41728: osaltaan tavallruan kdkeiluluontoisia. Kun au- setta suorittamaan ulkomailta ja ulkomaille
41729: tolauttayhteydet avautuivat, ilmestyivät 'kul- suuntautuvia tavarankuljetuksiamme. Kun
41730: jetuksiin mukaan myös ulkomaalaiset autot, maamme osalta ei mainitunlaisia sopimuksia
41731: joilla jo tähän mennessä on suoritettu varsin ole vielä solmittu, eikä minkäänlaista kiin-
41732: runsaasti maahamme suuntautuneita tuonti- tiötä ulkomaalaisten maaJhamme tavarankulje-
41733: kuljetuksia. V: n 1961 aikana tuli maahamme tuksia suorittavien autojen määrålksi vahvis-
41734: 1 397 ulkomaalaista kuorma-autoa. Kun suora tettu, tapahtuu näiden autojen tavarankulje-
41735: autolauttaliikenne Suomesta manner-Euroop- tuksissa Suomeen suuntautuva liikennöimi-
41736: paan pääsee alkamaan on varmaa, että tämän nen käytännöllisesti katsoen täysin vapaasti
41737: 940 VII,54. - Kuonna-autoliikenne.
41738:
41739:
41740: ja ilman minkäänlaista valvontaa, tietenkin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
41741: tullimuodollisuuksia tässä lukuun ottamatta. toimenpiteisiin samalla pohjalla olevan
41742: Tietyn liikenteessä välttämättömän JarJes- kiintiöjärjestelmän aikaansaamiseksi
41743: tyksen säilyttämiseksi sekä mahdollisten hait- Suomi-Saksa liikenteessä kuin on voi-
41744: tojen ja vahinkojen välttämiseksi olisi kuiten- massa asianmukaisin sopimuksin Ruot-
41745: kin ehdottoman tärkeätä, että kiintiöiden sin ja Saksan, Norjan ja Saksan sekä
41746: vahvistamisen lisäksi maahamme Hikennöivien Tanskan ja Saksan väWZä, samalla
41747: ulkomaalaisten kuorma-autojen asiaproperei- kiinnittäen huomiota tavarankuljetus-
41748: den tarkastukseen ja autojen teknillisten mit- liikenteessä Suomessa liikkuvien ulko-
41749: tojen, kunnon sekä kuormituksen valvontaa maalaisten autojen liikennöimisen val-
41750: ryhdyttäisiin kiinnittämään tarpeellista huo- vontaan kuin myös asiapapereiden
41751: miota. sekä kuljetuskaluston teknillisten vaa-
41752: Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme timusten tarkastukseen.
41753: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41754: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
41755:
41756: Paavo Rautkallio. Matti Raipala.
41757: Erkki Huurtamo. Raimo Daskivi.
41758: Pentti Sillantaus. Anna.-Liisa Linkola.
41759: Olli Aulanko. Lee> 1. Mattila..
41760: 941
41761:
41762: VII,55. - Toiv.al. N: o 380.
41763:
41764:
41765:
41766:
41767: E. Manninen ym.: Rattijuoppoussäännösten täydentämisestä.
41768:
41769:
41770: Eduskunnalle.
41771:
41772: Viitaten toivomusaloitteeseen n: o 235/ tään 0.3 promilleä, mutta jota ei
41773: 1961 vp. ehdotamme eduskunnan hyväksyt- voida tuomita tieliikennelain 8 § :n
41774: täväksi toivomuksen, nojalla, rangaistaisiin sakolla tai kor-
41775: keintaan kolmen kuukauden · vankeu-
41776: että hallitus ryhtyisi kiireenisiin toi- della; ja että henkilölle, joka välittö-
41777: menpiteisiin sellaisten lisäysten saa- mästi onnettomuuden tapahduttua on
41778: miseksi lainsäädäntöön, että moottori.. nauttinut alkoholijuomia, määrättäi-
41779: ajoneuvon kuljettaja, jonka eUmis- siin velvollisuus osoittaa, että hänellä
41780: tössä on ajon aikana ollut alkoholia onnettomutuien tapahtuessa ei ollut
41781: ja sen osoituksena hänen verenalko- alkohoUa elimistössään.
41782: holinsa on ajon aikana ollut Vähin-
41783: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
41784:
41785: Elis Manninen. Eino Ojajärvi. Edvard Pesonen.
41786: Uuno Voutilainen. Sulo Hostfia. Anni Flinck.
41787: 942
41788:
41789: VII,56. - Toiv.al. N: o 381.
41790:
41791:
41792:
41793:
41794: Ryhtä: Lisäyksestä vuoden 1962 tulo- ja menoarvioon yksi-
41795: tyistielain edellyttämiä valtion avustuksia varten.
41796:
41797:
41798: E d u s k u n n a 11 e.
41799:
41800: Helmikuun 12 päivänä 1962 eduskunta hy- maan, sillä useilla tiekunnilla on jo valmiit
41801: väksyi hallituksen esityksen pohjalta yksi- suunnitelmat odottamassa yksityisten teiden
41802: tyisiä teitä koskevan lain. Laki tulee poista- rakentamista tarkoittavan lain edellyttämiä
41803: maan sen puutteen, mikä viime vuosina on valtionavustuksia. Nyt on kuitenkin niin
41804: ollut, sen jä~keen kun yleisiä teitä koskeva ikävästi, ettei v:n 1962 tulo- ja menoar-
41805: lainsäädäntö uusittiin ja aikaisemmin kun- viossa ole määrärahoja yksityistielain avus-
41806: nan- ja kyläteitä koskeva laki lakkasi ole- tuksia varten, mutta kun kuitenkin on pi-
41807: masta voimassa. Parin viimeisen vuoden dettävä tarpeellisena ja asianmukaisena, että
41808: aikana onkin ollut suorastaan mahdottomuus sanotun lain mukainen yksityisten teiden
41809: saada pienempiä tiehankkeita vireille, kun ei rakentamisen avustaminen olisi jo aloitet-
41810: ole oHut siihen tarvittavaa Jainsäädäntöä. tava v:n 1962 aikana, niin olisi nyt saatava
41811: Yleisen tielain nojalla on voitu rakentaa välttämättä lisämenoarviossa tähän tarkoi-
41812: vain maanteitä sekä on valmisteltu paikal- tukseen tarpeelliset määrärahat.
41813: listeiden valtiolle ottamisia, mutta yksityis- Edellä olevaan viitaten ehdotankin kun-
41814: luontoisia kunnan- ja kyläteitä sekä pienem- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41815: piä tiehankkeita ei lain puuttuessa ole saatu muksen:
41816: vireille. Valtion varoilla on vain voitu avus-
41817: taa niiden kunnan- ja kyläteiden ra:kenta- että hallitus antaisi Eduskunnalle
41818: mista, joiden suunnitelmat tulivat ministe- esityksen 200 000 000 markan määrä-
41819: riöön ennen yleisen tielain voimaan tuloa. rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
41820: Kun nyt yksityisten teiden rakentamista 1962 tulo- ja menoarvioon käytettä-
41821: tarkoittava laki on eduskunnassa tullut hy- väksi yksityistielain edellyttämiin val-
41822: väksytyksi, olisi myöskin mahdollisimman pi- tion avustuksiin.
41823: kaisesti päästävä yksityisiä teitä rakenta-
41824: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1962.
41825:
41826: Niilo Ryhtä.
41827: 943
41828:
41829: Vll,57.- Toiv.al. N: o 382.
41830:
41831:
41832:
41833:
41834: Jämsen ym.: Kohtuuden noudattamisesta k1wnan- ja kylä-
41835: teitä paikalUsteiksi otettaessa.
41836:
41837:
41838: E d u s k u n n a ll e.
41839:
41840: Ne maalaiskuntien, kauppalain ja kaupun- mesta hyväksytty täysimääräisinä, vaan kus-
41841: kien alueilla olevat kunnan- tai kyläteinä tannusten säästämiseksi todellista tarvetta
41842: kunnossa pidettävät tiet tai niiden osat, paljon pienempinä, minkä vuoksi valtio itse
41843: joilla on yleisen liikenteen kannalta ainakin on menettelyllään ollut johtamassa siihen,
41844: niin huomattava merkitys kuin yleisistä teistä ettei teiden kunnossapitoon ole aikaisemmin
41845: annetun lain 8 § : ssä paikallisteistä on sa- käytetty vuosittain niin paljon varoja kuin
41846: nottu, on jo, kahden tie- ja vesirakennus- olisi ollut tarpeen. Kun nämä työt nyt jou-
41847: piirin aluetta lukuunottamatta, määrätty pai- dutaan suorittamaan, ne nousevat varsin
41848: kallisteiksi. Ennenkuin tiet vastaanotetaan suuriin summiin, minkä vuoksi on pidettävä
41849: paikallisteinä kunnossa pidettäviksi, on ne oikeana, että valtio näihin kustannuksiin
41850: lain mukaan saatettava niiltä vaadittavaan osallistuu. Keski-Suomen tie- ja vesirakennus-
41851: kohtuulliseen kuntoon. piiristä saadun ilmoituksen mukan kuntoon-
41852: Käytännössä saatujen kokemusten perus- panokustannukset ovat vaihdelleet 100 000-
41853: teella on voitu havaita, että tieviranomaiset 750 000 mkjkm. Keski-Suomen osalta mainit-
41854: ovat vaatineet luovuttajia suorittamaan sel- takoon esimerkkeinä edelleen, että kuntoon-
41855: laisiakin kuntoonpanotöitä, joita ei voida pi- panokustannukset tekevät M:ultian kunnassa
41856: tää lakiin perustuvina. Silloinkin, kun on 85 km:n osalta 20.6 milj. mk, Korpilahden
41857: ollut kysymys niiden töiden suorittamisesta, kunnassa 68 km:n osalta 17 milj. mk, Jäm-
41858: joita luovuttajalta voidaan vaatia, ovat vaati- sän kunnassa 160 km: n osalta 32.5 milj. mk,
41859: mukset usein olleet varsin ankaria. Vastaan- Keuruun kunnassa 35.5 km: n osalta 12.3
41860: otettaessa kunnan- ja kyläteitä paikallisteinä milj. mk ja Sumiaisten kunnassa 28 km:n
41861: kunnossa pidettäviksi on unohdettu,että edus- osalta 12.6 milj. mk.
41862: kunnan vastauksessa hallituksen esitykseen Kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanokus-
41863: yleisiä teitä koskevan lainsäädännön uudis- tannukset rasittavat yleensä voimakkaimmin
41864: tamiseksi lausutaan nimenomaan, että kun taloudellisesti heikkojen alueiden kuntia ja
41865: vastaanotossa joudutaan käyttämään harkin- kylätiekuntia. Maamme tiheimmin asutuissa
41866: taa, eduskunta edellyttää, ettei siinä mennä osissa, joissa kunnat ja väestö ovat yleensä
41867: liian ankariin vaatimuksiin. Niin ikään on myös normaalia paremmassa asemassa, on
41868: jäänyt valvomatta, että kuntoonpanovaati- maantieverkosto ollut kehittynein, josta
41869: muksia todella sovelletaan eri tie- ja vesi- s:y-ystä kunnan- ja kyläteiden osuus on jää-
41870: rakennuspiireissä samalla tavalla, sillä käy- nyt vähäisemmäksi. Sen sijaan taloudellisesti
41871: tännössä esiintyy eri piirien menettelyssä herkoimmille alueille on maantieyhteyksien
41872: varsin suuria eroavaisuuksia. puuttuessa jouduttu rakentamaan kunnan- ja
41873: Kun tieviranomaisten taholta usein viita- kyläteitä, jotka usein ovat alueen laajuuden
41874: taan siihen, että kunnat ja kylätiekunnat vuoksi varsin pitkiä. Tästä johtuen saattaa
41875: ovat velvolliset suorittamaan vain ne kun- esimerkiksi Pohjois-Karjalassa sijaitseva
41876: toonpanotyöt, jotka johtuvat aikaisempien kunta joutua kunnostamaan teitä paikallistie-
41877: vuosien laiminlyödystä kunnossapidosta, on lkuntoon enemmän kuin Uudenmaan läänin
41878: todettava, että kuntien ja kylätiekuntien te- kunnat yhteensä. Kun valtion menoarviossa
41879: kemiä kunnossapitoa koskevia kustannus- on viime vuosina ollut varsin pieni määrä-
41880: arvioita ei ole aikanaan tieviranomaisten toi- raha jaettavana avustuksina kunnille ja kylä-
41881: 944 VII,57. - Paikallistiet.
41882:
41883:
41884: tiekunnille kuntoonpanotöiden suorittamista että vastaanotettaessa kunnan- ja kylä-
41885: varten, ovat kunnat ja kylätiekunnat joutu- teitä paikallisteinä kunnossapidettä-
41886: neet taloudellisesti varsin vaikeaan asemaan viksi kuntoonpanovaatimusten osalta
41887: ja eräissä tapauksissa vieläpä ylivoimaisten noudatettaisiin Eduskunnan jo ylei-
41888: vaikeuksien eteen. Kun tämä rasitus lisäksi sistä teistä annetun lain säätämisen
41889: kohdistuu muutoinkin taloudellisesti heikoim- yhteydessä edellyttämää kohtuulli-
41890: massa asemassa oleviin kuntiin ja kylätie- suutta sekä että hallitus ryhtyisi tar-
41891: kuntiin, olisi epäkohta kiireellisesti korjat- peellisiin toimenpiteisiin kunnille ja
41892: tava ottamalla menoarvioon nykyistä huo- kylätiekunn~1le paikallisteiksi luovu-
41893: mattavasti suurempi määräraha jaettavaksi tettavien teiden kuntoonpanosta aiheu-
41894: avustuksina kuntoonpainotöiden suoritta- tuvien rasitusten helpottamiseksi sil-
41895: mista varten. loin kun kunta tai kylätiekunta on
41896: Edellä olevan perusteella kunnioittavasti taloudellisesti heikossa asemassa tai
41897: ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toiv()- kuntoonpanokustannukset siirrettävien
41898: muksen, teiden pituuden tai muun syyn vuoksi
41899: nousevat tavallista suuremmiksi.
41900: että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
41901: asianmukaisiin toimenpiteisiin niin,
41902: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
41903:
41904: Artturi J"åmsen. Esa. Timonen.
41905: 945
41906:
41907: VU,58. - Toiv.al. N: o 383.
41908:
41909:
41910:
41911:
41912: Ryhtä: Paikallisteiksi muuttuvien teiden kuntoonpanemista
41913: varten kunnille ja kylätiekunnille myönnettävien valtion-
41914: avustusten lisäämisestä.
41915:
41916:
41917: E d u s k u n n a 11 e.
41918:
41919: Yleisistä teistä annetun lain voimaanpano- raha paikallisteiksi otettavien kunnan- ja
41920: lain (244/54) 6 § :n mukaan on paikallisteiksi kyläteiden kuntoonpanon avustamiseen, mutta
41921: määrätyt kunnan- ja kylätiet, mikäli niissä tämän määrärahan nojalla voidaan myöntää
41922: on puutteellisuuksia, saatettava luovuttajan avustusta vain vähäiseen osaan todellisista
41923: toimesta saman lain 3 § : ssä mainittuun eli kuntoonpanokustannuksista.
41924: kunnan- tai kylätielle asetettavia kohtuulli- Todellisen helpotuksen aikaansaamiseksi
41925: sia vaatimuksia vastaavaan kuntoon. Yleis- edellä tarkoitetuille kunnille ja kylätiekun-
41926: ohjeet paikallisteiksi määrätyn tien kuntoa n:ill:le olisi valtionavustuksia tuntuvasti lisät-
41927: koskevista vaatimuksista on annettu kulku- tävä ja niiden ohella myönnettävä tien luo-
41928: laitosten ja yleisten töiden ministeriön pää- vuttajille valtion varoista korottornia tai
41929: töksellä 17 päivänä helmikuuta 1956. halpakorkoisia lainoja kysymyksessä olevan
41930: Lainsäätäjän ilmeisenä tarkoituksena on rasituksen jakamiseksi useammalle vuodelle
41931: ollut, että paikallisteiksi muuttuvien kunnan- kuin kuntoonpanolle asetettu määräaika muu-
41932: ja kyläteiden kunnostaminen luovutuskun- toin sallisi.
41933: toon edellyttää yleensä vain sellaisia suh- Edellä esitetyn perusteella esitän edus-
41934: teellisen vähäisiä toimenpiteitä, jotka eivät kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41935: muodostu asianomaisten kuntien tai kylätie-
41936: kuntien taloudelle huomattavan raskaiksi. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
41937: Käytännössä on kuitenkin osoittautunut, että menpiteisiin paikallisteiksi muuttuvien
41938: vaadittujen kuntoonpanotöiden suorittaminen teiden kuntoonpanemista varten kun-
41939: merkitsee useissa tapauksissa varsin oleellis- nille ja kylätiekunnille myönnettävien
41940: ten korjausten tekemistä tiehen, mikä muo- valtionavustusten oleelliseksi lisäämi-
41941: dostuu etenkin vähävaraisten tienluovutta- seksi sekä riittävän pitkäaikaisten ko-
41942: jien taloudelle ylivoimaiseksi. Kuluvan vuo- rottomien tai halpakorkoisten lainojen
41943: den tulo- ja menoarvioon on tosin momen- myöntämiseksi niille valtion varoista
41944: tille 12 Pl. V: 5 otettu 100 milj. mk: n määrä- sanottuun tarkoitukseen.
41945: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1962.
41946:
41947: Niilo Ryhtä.
41948:
41949:
41950:
41951:
41952: 119 E 219/62
41953: 946
41954:
41955: VII, 59. - Toiv,al. N: o 384.
41956:
41957:
41958:
41959:
41960: Suonpää ym..: Määrärahasta vanhan tielain mukaisten kun-
41961: nille tulevien maanteiden maapohjan lunastuskorvausten
41962: suorittamiseen.
41963:
41964:
41965: Eduskunnalle.
41966:
41967: V :n 1958 tammikuun 1 palVanä voimaan jälkeen aloitettujen maantieraJkennustöiden
41968: tulleen ticlain mukaan uusien maanteiden ra- osalta ne suorittaa valtio. Nykyisessä laissa
41969: kentamiseen sekä vanhojen levittämiseen ja on omaksuttu se periaate, että valtiolle kuu-
41970: oikaisemiseen tarvittavien maa-alueiden lu- luu maanteiden rakentamisesta ja tarvitta-
41971: na.Stushinnat suorittaa valtio. Sitä ennen voi- vien tiealueiden lunastamisesta aiheutuvat
41972: massa olleen lain mukaan maantiealueiden kustannukset. Sen vuoksi olisi myös ennen 1
41973: lunaJStusk:orvaukset oli kuntien maksettava. päivää tammikuuta 1958 aloitettujen maan-
41974: Tällaisia kunnille määrättyjä ja vielä kes- tierakennusten vielä maksama;ttomat kunnille
41975: keneräisten lunastustoimitusten päätyttyä määrätyt maapohjan lunastushinnat suori-
41976: vastaisuudessa määrättäviä maantiepohjien tettava valtion varoista.
41977: lunastushintoja on ikuntien rasitu:kisena useita Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41978: satoja miljoonia markkoja vielä suoritta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41979: matta ennen 1 päivänä tammillruuta 1958 muksen,
41980: aloitettujen maantierakennustöiden osalta.
41981: Monen kunnan kohdalla nämä korvaukset että hallitus ottaisi vuoden 1963
41982: ova;t niin suuria kunnan taloudelliseen kan- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
41983: tokykyyn verraten, että tuottaa suuria vai- määrärahan vanhan tielain mukaisten
41984: keuksia niistä selvitä. Toisaalta on epäoikeu- kunnille tulevien maanteiden maapoh-
41985: denmukaistakin vaatia kuntia suorittamaan jan lunastuskorvausten suorittamiseen.
41986: nämä lunastushinnat, 'kun ikaikkien v: n 1957
41987: Helsilngissä 10 päivänä maaliSkuuta 1962.
41988:
41989: Leo Suonpä.ä.. Väinö R. Virtanen.
41990: 947
41991:
41992: VII,60.- Hemst.mot. N:o 385.
41993:
41994:
41995:
41996: Jungarå m.fl.: Angående ttndersökning om påskyndande av
41997: skift esförrättningarna.
41998:
41999:
42000: T i ll R i k s d a g e n.
42001:
42002: Erfarenheterna av de i vårt land pågående avgörande betydelse. Likgiltigheten för jor-
42003: och under de senaste åren slutförda ny- dens gödsling och bearbetning samt byggna-
42004: skiftes- och andra liknande förrättningar vi- dernas underhåll får allt större inflytande
42005: sar, att för dessa skiftesförrättningar åtgår på de enskilda varför stora arealer ger bilder
42006: en oförsvarligt lång tid, en tidrymd, som av av vanhävd och övergivenhet.
42007: sakägarna förefaller obefogade och i de flesta Frågan är av en synnerligen allvarlig na-
42008: fall obegripliga. Det finns bl. a. i svenska tur, inte enbart för sakägarna själva utan
42009: österbotten flere visserligen något större för hela samhället. Frågan bör därför ägnas
42010: nyskiftesförrättningar som pågått i över tret- den aUra största uppmärksamhet för åstad-
42011: tio år, men även mindre lantmäteriförrätt- kommande av en ändring.
42012: ningar har kunnat pågå i ett tiotal år. Sannolikt råder en viss brist på lantmäteri-
42013: En sådan utdragen tid vid skiftesförrätt- ingeniörer och annat teknislrt kunnigt folk,
42014: ningar har många menliga följder med sig men i så fall borde inte förordnande om ny
42015: som hårt drabba i första hand sakägarna skiftesförrättning ges, innan påbörjade skif-
42016: men även samhället. En ständig oro och ten äro i slutskedet och nya har möjligheter
42017: otrygghet som skapar vantrivsel vilar hela att utföras inom godtagbar tid. Otryggheten
42018: tiden över sakägarna i skifteslaget. Denna känns inte då så stark hos sakägarna som då
42019: känsla av osäkerhet har isynnerhet under de förordnande ges, men ingenting, eller i varje
42020: senaste åren även i vissa fall bidragit till fall blott obetydligheter fås till stånd under
42021: uppkomsten av de många ödegårdar som nu- årens lopp.
42022: mera finns litet varstans i vårt land, men Genom att ett förordnande om en skiftes-
42023: i ett skrämmande stort antal i österbotten. förrättning ges borde också nödiga medel
42024: Genom de långt utdragna skiftesförrätt- ställas till förfogande för förrättningens ge-
42025: ningarna kommer sakägarna av många bidra- nomförande. Detta skulle också i viss mån
42026: gande orsaker att vidkännas kännbara eko- förkorta tiden för skiftesförrättningens ge-
42027: nomiska förluster. Vid större skiftesförrätt- nomförande.
42028: ningar försvagas t.o.m. kommunernas skatte- Hänvisande till det ovan anförda får un-
42029: underlag. I de flesta fall ändras även kom- dertecknade föreslå, att riksdagen ville be-
42030: munernas struktur, vilket i hög grad för- sluta hemställa,
42031: svårar planeringen av skolor, vägar, telefon-
42032: och vattenledningar och dylikt. En långsikts- att regeringen skyndsamt måtte låta
42033: planering är således ogenomförbar, såväl för undersöka möjligheterna att avsevärt
42034: kommunen som för sakägarna, ehuru denna förkorta tiden för utförande av skif-
42035: är av grundläggande betydelse. För jord- tesförrättningar och med ledning av
42036: brukets ekonomi har långsiktsplaneringen en resultatet vidtaga nödiga åtgärder.
42037: Helsingfors den 8 mars 1962.
42038:
42039: J. A. Jungarå. Kurt Nordfors. Sven Högström.
42040: Grels Teir. Bertel Lindh. Veikko Savela.
42041: Per Lauren. J. 0. Söderhjelm. Verner Korsbäck.
42042: Alwa.r Sundell. Albin Wiclana.n. Elis Andenson.
42043: Oa.rl Olof TaJ.Igren.
42044: 948
42045:
42046: VII,60.- Toiv.al. N:o 385.
42047: Suomennos.
42048:
42049:
42050: Jungarå ym.: Jakotoimitusten kii1·ehtimistä koskevasta tut-
42051: kimuksesta.
42052:
42053: E d u s k u n n a 11 e.
42054:
42055: Maassamme käynnissä olevista ja viime pitkän tähtäimen suunnittelulla on ratkai-
42056: vuosina loppuunsuoritetuista uusja:ko- ja seva merkitys. Välinpitämättömyys maan
42057: muista samanlaisista toimituksista saadut ko- lannoittamisessa ja muokkaamisessa sekä ra-
42058: kemukset osoittavat, että näihin jakotoimi- kennusten huoltamisessa valtaa yhä enem-
42059: tuksiin kuluu anteeksiantamaUoman pitkä män yksityiset viljelijät, min'kä vuoksi maat
42060: aika, ajanjakso, joka asianomistajista tun- kuvastavat rappeutumista ja hylkimistä.
42061: tuu tarpeettomalta ja useimmissa tapauksissa Kysymys on luonteeltaan erinomaisen va-
42062: käsittämättömältä. Esim. ruotsalaisella Poh- 'kava, eikä yksinomaan asianomistajiUe vaan
42063: janmaalla on useita, tosin hieman suurem- koko yhteiskunnalle. Siksi siihen onkin kiin-
42064: pia, uusjakotoimituksia, jotka ovat olleet nitettävä mitä suurinta huomiota ja saatava
42065: käynnissä 30 vuotta; mutta pi,enemmätkin siinä muutos aikaan.
42066: maanmittaustoimitukset ovat voineet kestää Ilmeisesti maanmittausinsinööreistä ja
42067: kymmenkunta vuotta. muusta pätevästä teknillisestä väestä on puu-
42068: Tällaisella jakotoimitusten venymisellä on tetta, mutta siinä tapauksessa ei olisi annet-
42069: monia haitallisia seurauksia, jotka ensi sijas- tava määräyksiä uusien jakotoim1tusten
42070: sa kohtaavat asianomistajia, mutta joista aloittamisesta, ennen kuin jo aloitetut jaot
42071: kärsii myös yhteiskunta. Ainaisen levotto- ovat loppuvaiheessa ja uusien suorittaminen
42072: muuden ja turvattomuuden luoma epämiel- hyväksyttävässä ajassa on mahdollista. Täl-
42073: lyttävä tunnelma valtaa jakokunnan asian- löin asianosaiset eivät tunne ni:in voimruk-
42074: osaiset. Tämä ·epävarmuus on varsinkin vii- kaasti turvattomuuttaan kuin silloin, kun
42075: me vuosina ollut erinäisissä tapauksissa määräykset annetaan, mutta mitään ei vuo-
42076: syynä myöskin useiden autiotilojen synty- sien kuluessa tehdä tai tehdään jotakin ai-
42077: miseen, joita nyttemmin on vähän joka puo- van vähäpätöistä.
42078: lella maatamme, mutta pelottavan suuressa Jos jakotoimitusmääräys annetaan, on toi-
42079: määrässä Pohjanmaalla. mituksen toteuttamis~ksi asetettava myös tar-
42080: Pitkälle venyviin jatkotoimituksiin liitty- pelliset varat. Tämä lyhentäisi myös jossa-
42081: vien monien sivuseikkojen vuoksi joutuvat kin määrin ja:kotoimituksen suorittamisaikaa.
42082: asianosaiset kärsimään huomattavia taloudel- Edellä sanottuun viitaten saavat allekir-
42083: lisia menetyksiä. Laajahkot jakotoimitukset joittaneet ehdottaa eduskunnan hyväksyttä-
42084: heikontavat jopa kuntien verotuspohjaa. väksi toivomuksen,
42085: Useimmissa tapauksissa muuttuu kunnan ra-
42086: kennekin, mikä on suuressa määrässä omiaan että hallitus antaisi kiireellisesti
42087: vaikeuttamaan 'koulujen, teiden, puhelin- ja tutkituttaa, mitä mahdollisuuksia on
42088: vesijohtojen ym. sellaisten suunnittelua. Siksi alemassa jakotoimitusten suorittamis-
42089: sekä kuntien että asianosaisten pitkällä täh- ajan huomattavaksi lyhentämiseksi ja
42090: täimellä tehtävät suunnitelmat ovat mahdot- ryhtyisi tuloksen pohjalla tarpeellisiin
42091: tomat, vaikka juuri tämä on merkitykseltään toimenpiteisiin.
42092: perustavaa laatua. Maanviljelystaloudessa
42093: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
42094:
42095: J. A. Junga,rå. Verner Korsbäck. Albin Wickman.
42096: Per Lauren. Grels Teir. Carl Olof Tallgren.
42097: Kurt Nordfors. Alwar Sundell. Elis Andersson.
42098: Veikko Savela. Bertel Lindh. Sven Högström.
42099: J. 0. Söderhjelm.
42100: 949
42101:
42102: VU,61. - Toiv.al'. N: o 386.
42103:
42104:
42105:
42106:
42107: Niiranen ym.: Omistussuhteiltaan epäselvien alueiden kor-
42108: vauksetta luovuttamisesta nUlle rakentaneiden rakennus-
42109: ten omistajille.
42110:
42111:
42112: E d u s k u n n a ll e.
42113:
42114: Maassamme on vielä huomattava määrä eri- tapauksissa jakokuntienkin hallussaan pitä-
42115: laisia, omistussuhteiltaan epäselviä vesijiilttö-, mät rakennetut allueet rakennusten omistajille
42116: soranotto- ym. aJueita. Niitä hallitsevat usein ilman korvausta annett~wina sopivan kokoi-
42117: manttaali- tai jakokunnat, vaikka niiden sina tontteina. Vastaavat rakentamattomat
42118: oikeus siihen saattaa puuttua, olla kyseen- alueet olisi puolestaan luovutettava rakennus-
42119: alainen tai epätarkoituksenmukainen. tonteiksi tai Hsäalueiksi niitä haluaville.
42120: Mainituilla alueilla esiintyy monesti mel- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
42121: koisia asutustaajamia, joilla asuvat alueiden eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42122: ja asuntojen haltijat tai omistajat ovat mo-
42123: nenlaisissa vaikeuksissa lähinnä aJueiden että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
42124: omistusolojen epäselvyyksien vuoksi. Kun manttaali- ja jakokuntien omaisuute-
42125: jakolainsäädännön edellyttämä omistussuh- naan pitämien, omistusoikeudeltaan
42126: teiden selvittely po. tapauksissa on hankalaa epäselvien alueiden korvauksetta luo-
42127: ja runsaa:sti aikaa !kuluttavaa, olisi asia nii- vuttamiseksi niille rakentaneiden ra-
42128: den osalta hoidettava erikoisjärjestelyin. kennusten omistaNle, tai po. alueilta
42129: Ta:clwituksenmukaista olisi luovuttaa mant- asuntotontteja taikka tarpeellisia lisä-
42130: taalikuntien ja omistussuhteiltaan epäselvissä alueita haluav~"lle.
42131: Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1962.
42132:
42133: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka.
42134: 950
42135:
42136: VII,62. -Hemst.mot. N:o 387.
42137:
42138:
42139:
42140:
42141: Lindh m.fl: Angående anslag för ersättningar till jordägare
42142: vid marköverlåtelser.
42143:
42144:
42145: T i U R i k s d a g e n.
42146:
42147: Til~ efterkrigstidens återuppbyggnadspro- från viiken tid kostnadsnivån beräknas och
42148: gram måste flygfält och nya vägar räknas inte heller någon indexberä;kning omnämnes,
42149: som grundläggande del i utvec!klingen !ör känner sig marköverlåtarna skyddslösa inför
42150: samfärdseln och industrin. lagen.
42151: Södra Finlands kustområde och områden Utbyggnadsprogrammet fortsätter och krä-
42152: niirmast huvudstaden har varit föremål för ver ytterligare stora områden för utbyggan-
42153: expropriation av mark i stor omfattning för det av snabbvägar, ringvägar och autostra-
42154: det allmännas behov, vilket förändrat en dor.
42155: jordbruksbetonad landsbygd till tätorter och Markägarna efterlyser klarare besked och
42156: industrisamh&l1len. snabbare behandling av värderings- och er-
42157: Den jordbrukande och jordägande befolk- sättningsfrågan, emedan saken i många fall
42158: ningen, även pracellägare, har varit och är medfört och medför olägenheter och ekono-
42159: furtfarande utsatt för ett intrång, som i miska svårigheter under åratal av väntan på
42160: många fall verkar som om den i lag stad- slutligt avgörande i expropriationsfrågorna.
42161: gade privatäganderätten skulle vara åsido- Hänvisande till det som ovan anförts får
42162: Sa.tt. undertecknade vördsamt föreslå, att riks-
42163: Vid vägförrättningar och expropriation av dagen ville besluta hemställa,
42164: mark för nya vägar, breddning av gamla
42165: vägar samt flygfält, har marköverlåtarna att regeringen i statsförslaget för år
42166: ställts och stäHes fortfarande i en bekym- 1963 måtte reservera medel för ersätt-
42167: mersa.m stä1lning, emedan det i flere fall ning i förskott till jordägare i de fall,
42168: kan bevisas att ersättning för överlåten mar.k där marköverlåtelsen förorsakar större
42169: erlagts först 20 år efter det staten övertagit olägenhet vid intrånget och direkta
42170: marken, medan överlåtarna fått betala årlig förluster i fråga om jordbrttksnäringen
42171: skatt för jord, som de inte brukat eller haft inte kan ttndvikas.
42172: tiHgång tili. Då inte heller lagen klart säger,
42173: Helsingfors den 5 mars 19'~.
42174:
42175: Bertel Lindh. Per Lauren.
42176: J. A. Jungarå. Albin Wickman.
42177: 95l
42178: Vll,62. -Toiv.al. N:o 387.
42179: Suomennos.
42180:
42181:
42182:
42183:
42184: Lindh ym.: Määrärahasta maanltwvutusten johdosta nwan-
42185: omistajille suoritettavia korvauksia varten.
42186:
42187:
42188: E d u s k u n n a 11 e.
42189:
42190: Sodanjälkeisessä jälleenrakennustyössä on Kun laissakaan ei selvästi sanota, miltä ajalta
42191: lentokenttiä ja uusia teitä pidettävä perus- hintataso lasketaan erkä myöskään mainita
42192: tavaa laatua olevana osana yhdysliikenteen mitään indeksilaskennasta, tuntevat maan-
42193: ja teollisuuden kehittämisessä. omistajat olevansa suojattornia lain edessä.
42194: Etelä-Suomen rannikkoalueet ja pää:kau- Rakentamisohjelman toteuttaminen jatkuu
42195: punkia lähinnä olevat seudut ovat olleet suu- ja vaatii lisää suuria alueita pikateiden, kier-
42196: ressa mitassa yleisiin tarpeisiin tapahtuneen toteiden ja autostradojen rakentamiseen.
42197: maan pa:kkolunastuksen kohteina, mikä on Maanomistajat kaipaavat puolestaan sel-
42198: muuttanut maanviljelysvaltaisen maaseudun vempiä tietoja sekä arviointi- ja korvaus-
42199: taajamoiksi ja teollisuusyhdyskunniksi. kysymysten nopeampaa käsittelyä, koska
42200: MaatavHjelevä ja maataomistava väestö, pa:kkoluovutuskysymysten lopullisen ratkai-
42201: myös palstatilalliset, ovat joutuneet ja edel- sun odottaminen vuosi:ka usia on monessa
42202: leenkin joutuvat kärsimään loukkauksia, jot- tapauksessa aiheuttanut ja aiheuttaa haittoja
42203: ka monasti v.ai<kuttavat siltä kuin laissa sää- ja taloudellisia vaikeuksia.
42204: detty yksityisomistusoikeus olisi jätetty huo- Edellä esitettyyn viitaten saavat allekiT-
42205: mioon ottamatta. joittaneet kunnioittaen ehdottaa eduskunnan
42206: Tietoimituksissa ja maan pakkoluovutuk- hyväksyttäväksi toivomuksen,
42207: sissa uusia teitä, vanhojen teiden leventä-
42208: mistä sekä lentokenttiä varten on maanluo- että hallitus varaisi vuoden 1963
42209: vuttajat saatettu ja edelleen saatetaan huo- valtion t.alousarvioesityksessä varoja.
42210: lestuttavaan asemaan, sillä useissa tapauk- etukäteiskorvauksiksi maanluovutta-
42211: sissa voidaan näyttää toteen, että korvaus jille sellaisissa tapauksissa, Jmssa
42212: luovutetusta maasta on maksettu vasta 20 maanluovutuksen toteuttaminen ai-
42213: vuotta maan valtiolle luovuttamisen jälkeen, heuttaa surehkoja .epäkohtia ja joissa
42214: kun taas luovuttajat ovat saaneet vuosittain maatalousel·inkeinoon kohdistuvaa
42215: maksaa veroa maasta, jota he eivät ole vil- suoranaista vahinkoa ei voida välttää.
42216: jelleet eivätkä muutenkaan voineet käyttää.
42217: Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1962.
42218:
42219: Bertel Lindh. J. A. Jungarå.
42220: Per La'll.rin. Albin Wickman.
42221: 952
42222:
42223: VU,63. - Toiv.al. N: o 388.
42224:
42225:
42226:
42227:
42228: Räsänen ym.: Maantiepakkolunastuskorvausten suoritusten
42229: nopeuttamisesta.
42230:
42231:
42232: E d u s k u n n a 11 e.
42233:
42234: Valtion tierakennuksessa varataan enna- Korvaussuorituksen tapahtuessa jälkikä-
42235: kolta maanomistajaa enempää kuulematta tie- teen maksetaan se kyllä korkoineen, mutta
42236: alueen alile jäävät maa-alat ja soranottopai- korkotulon verottaminen sen suoritusvuoden
42237: kat, j'oista korvauksen määrääminen jää tien tulona on ilmeinen epäkohta. Maanomistajan
42238: lopputoimituksessa tapahtuvaksi ja korvaus- on useimmassa tapauksessa elinkeinonsa säi-
42239: maksu sen jälkeen suoritettavaiksi. Näin kor- lyttämisen vuoksi ol1ut pa:kko hankkia vas-
42240: vauksen suoritus tulee vasta vuosien, usein tikemaata luovuttamansa tilalle velkavaroin,
42241: jopa vuosikymmenen sen jälkeen, kun tiehen joutuen tästä korkosuorituksiin. Näin hänen
42242: tarvittu alue otettiin pois omistajansa käy- myöhemin saamansa korkotulon verotus on
42243: töstä. epäoikeudenmukainen.
42244: Tämä käytäntö on johtanut maanomista- Lausutun perusteella esitämme eduskun-
42245: jat usein vaikeuksiin syystä, että puutarha- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42246: ja peltoalueiden jäädessä tiealueeksi vaikeu-
42247: tuu maanomistajan luonnollisen ammatin että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi-
42248: harjoittaminen. Sora-alueen siirtyessä valtion menpiteisiin korvauksen maksattami-
42249: määräysvrultaan, siirtyvät maanomistajan tu- sesta maantiealueiden alle luovutetta-
42250: levat suoritukset soran myynnistä myös tun- viksi määrätyistä maa-alueista ja so-
42251: temattomaan tulevaisuuteen, Quoden samalla ranottopaikoista heti, kun maanomis-
42252: epävarman, usein myös vaikean taloustHan- taja menettää oikeutensa käyttää tai
42253: teen asianomaiselle maanomistajalle. hallita tätä luovutettavaksi määrättyä
42254: aluetta.
42255: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
42256:
42257: Eino Räsänen. Reino Kangas.
42258: Pentti Pekkarinen. Eino Sää.skilahti.
42259: Reino Karpola. Hilja Väänänen.
42260: Esu Niemelä. Ale Holopainen.
42261: Veikko Honkanen. Sulo Suorttanen.
42262: Aaro Lintilä.
42263: 953
42264:
42265: VD,64. - Toiv.al. N: o 389.
42266:
42267:
42268:
42269:
42270: Hautala ym.: Toimenpiteistä teiden maapohjan Jvinnan suo-
42271: rittamisen nopeuttamiseksi.
42272:
42273:
42274: Eduskunnalle.
42275:
42276: Valtion pakkoJ.unastaessa tai vapaastikin todettava, että valtion korvaustoiminta on
42277: ostaessa maapohjia teiden rakentamiseen tai usein suorastaan saamatonta ja hidasta.
42278: yleensä tarpeisiinsa 'lunastushinnan suoritta- Tie- ja vesirakennushallituksen tilastojen
42279: minen maanomistajalle viipyy usein kohtuut- mukaan on tällä hetkellä n. 1500 tapauk-
42280: toman pitkän ajan. Tällainen aiheuttaa useis- sessa valtion tiemaan maapohjan lunastus-
42281: sa tapauksissa haittaa ja harmia ja maan luo- hinta suorittamatta. Ja joukossa on yli 10
42282: vuttajalle taloude1lista tappiotakin. Siksi vuoden ikäisiäkin tapauksia. Koska tällainen
42283: asia olisi korjattava, sillä luottamus valtion on tilanne tiemaan luovuttajasta riippumat-
42284: toimenpiteisi.in on arveluttavasti kansan sil- tomista syistä, joku poikkeus saattanee kyllä
42285: missä horjunut. löytyä, on valtio velvoitettava asennettaan
42286: Tieverkostomme ja kaikki Hikenneolomme tarkistamaan, sillä nykyinen käytäntö on
42287: ovat sotien jälkeisellä kaudella hyvin kehit- suorastaan kohtuuton ja ansaitsee nopeasti
42288: tyneet. Ja 1laaja maaseutukin on tästä hyö- korjausta.
42289: tynyt. Hyöty on ollut siis monipuolinen. On Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
42290: saatu mm. tietä ja työtä. 1\futta maatilata- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42291: loudelle aiheuttaa maa;pohjan luovuttaminen
42292: tien rakentamiseen tai oikaisemiseen joskus että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
42293: kiistatonta haittaakin. Mm. pe'ltokuviot sär- toimenpiteisiin valtion maanteiden ym.
42294: kyvät, rakennuksia on siirrettävä jne. Näitä rakentamisen yhteydessä tarvittavien
42295: samoja haittoja voi osua pienille ja vähäva- maapohjan hintojen ja muiden korva-
42296: raisillekin tontin omistajalle. V alittaen on ussu&ritusten nopeuttamiseksi maan
42297: luovuttajille.
42298: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
42299:
42300: Yrjö Hautala. Mauno Pohjonen.
42301: Akseli Paarm.an. Niilo Ryhtä.
42302: Arvo Pentti. Emil Partanen.
42303: Olavi Lahtela. Matti Mattila.
42304: Eino Sääskilahti. Esa Timonen.
42305: Ale Holopainen. Veikko Honkanen.
42306: Veikko Savela. Matti Kekkonen.
42307: Eino Räsänen. Erkki Ryömä.
42308: Reino Karpola. Reino Kangas.
42309: Aaro Lintilä. T. Saloranta.
42310:
42311:
42312:
42313:
42314: 120 E 219/62
42315: 954
42316:
42317: VII,65. - Toiv.al. N: o 390.
42318:
42319:
42320:
42321:
42322: Kuoppala ym.: Esityksen antamisesta kuntien vapauttami-
42323: sesta tiemaan lunastusvelvollisuudesta erälissä tapauksissa.
42324:
42325:
42326: E d u s k u n n a 11 e.
42327:
42328: Uuden tielain 111 §: ssä mainittu epäoikeu- teitä on mm. kantatien n: o 67 Seinäjoen-
42329: denmukainen velvollisuus vastata tielain voi- Kristiinan välillä Seinäjoen-Koskenkorvan
42330: maan tullessa vähänkin alulle pantujen tie- perustava tietyö, joka aloitettiin silloisen
42331: hankkeiden tarpeeksi otettujen maa-alueiden Seinäjoen maalaiskunnan alueella v:n 1957
42332: lunastusvelvollisuudesta on edelleenkin kun- aikana ja vain vähäisessä määrässä tarkoituk-
42333: nilla. Tästä johtuva rasitus lankeaa vain har- sellisesti saatettiin lopulla vuotta myöskin
42334: vojen kuntien osalle ja aiheutuu useissa ta- Ilmajoen kunnan alueelle. Ilmajoen kunta
42335: pauksissa silloisten tieviranomaisten harkin- hoiti v:n 1957 aikana työllisyystyöt alueel-
42336: nasta jonkun tien saattamisesta vain osalksi laan ilman valtion töitä.
42337: työn alle. Tällaista tieviranomaisten taholta Kun kysymys ei ole vain paikallinen, vaan
42338: tapahtunutta kiirehtimistä ei kuntien työlli- kautta !koko valtakunnan, on vastaavanrlaisia
42339: syyshuolto ennen 1. 1. 1958 olisi vaatinut. tapauksia, esitämme kunnioittaen eduskun-
42340: Kun sitäpaitsi valtakunnan tiet ja kantatiet nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42341: palvelevat pääasiassa kauko- ja maakuntien
42342: välistä liikennettä, on kohtuutonta, että jot- että hallitus antaisi Eduskunnalle
42343: kut harvat kunnat, joiden alueiden halki tie- esityksen, jolla kunnat vapautettaisiin
42344: liikenne kulkee, joutuisivat niiden aluetar- korvausvelvollisuudesta niissä tapauk-
42345: peista vastaamaan, kun toiset onnellisem- sissa, joissa rakennustyö oli saatettu
42346: massa asemassa olevat kunnat, joissa maini- vain alkuun ennen tielain voimaantu-
42347: tut tietyöt ovat alkaneet vasta aikaisintaan loa ja kunnissa, missä johonkin tie-
42348: v. 1958 puolella, vapautuvat tästä rasituk- suunnitelmaan kuuluvaa työtä ei vielä
42349: sesta kokonaan. ollenkaan oltu aloitettu ennen 1. 1.
42350: Tällaisia aiheettomasti kuntaa rasittavia 1958.
42351: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
42352:
42353: Våinö Kuoppala. Aapo Seppälä. N. Kosola,.
42354: 955
42355:
42356: VU,66. - Toiv.al. N: o 391.
42357:
42358:
42359:
42360:
42361: Kosola ym.: Vesilain kuivatustoimintoa ja vahingonkorvauk-
42362: sia koskevien säännösten muuttamisesta.
42363:
42364:
42365: E d u s k u n n a 11 e.
42366:
42367: Huhtikuun 1 päivänä 1962 voimaan tule- ojitukset ovat tähän asti vaatineet kaikkien
42368: vassa vesilaissa on jo nyt havaittu puutteita, asianosaisten suostumulksen, mikä on hanka-
42369: jotka tulevat viivästyttämään tärkeitä vesis- loittanut huomattavasti metsäojitustoimintaa.
42370: tönjärjestelyitä ja 'kuivatustoimintaa. Lain Tältä osin uusi vesila!ki ei ole käsittelyä käy-
42371: vahingonkorvaussäädölkset ovat myös sellaisia, tännössä miUään tavoin parantanut, koska
42372: että niiden tulkinta aiheuttaa riitaisuuksia. ojitustoimitus on hidas ja kankea menettely.
42373: Todettakoon eräänä riitoja aiheuttavana epä- Edellä mainittujen epäkohtien poistami-
42374: kohtana, että säännöstelyssä padotusrajan seksi esitämme !kunnioittaen eduskunnan hy-
42375: alle jäävä osa on korvattava 1%-kertaisena, väksyttävirksi toivomulksen,
42376: kun taas padotusrajan yläpuoliset vahingot
42377: korvataan yksinkertaisena. Tavallisia oji- että hallitus laatisi nopeasti esityk-
42378: tuksia käsittelevät toimitukset on tehty laissa sen vesilaissa olevien kuivaustoimintaa
42379: niin monivaiheisiksi, että niiden oikeudellinen ja vahingonkorvausten määräämistä
42380: käsittely saattaa maksaa enemmänkin lkuin hidastavien säännösten muuttamisesta.
42381: varsinainen ojituksen toteuttaminen. Metsä-
42382: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
42383:
42384: N. Kosola. Juuso Häikiö.
42385: Juha Rihtniemi. Irma Hamara.
42386: Matti Raipala. Saara Forsius.
42387: Olli Aulanko. Erkki Hara.
42388: A. F. Airo. Veikko Savela.
42389: 956
42390:
42391: VII,67.-Toiv.al. N:o 392.
42392:
42393:
42394:
42395:
42396: Kosola ym.: Toimenpiteistä teknillisen kehityksen huomioon
42397: ottamiseksi vesistönlaskuvaroja käytettäessä.
42398:
42399:
42400: E d u s ik u n n a 11 e.
42401:
42402: Lapuanjoen ja Kyrönjoen rannoilla on tul- kustannuksista. Tällöin olisi kohtuullista, että
42403: vien vaivaamia viljelyksiä noin 15 000 ha. pumppuasemien sähkönsaannin turvaamiseksi
42404: Niiden poistamiseksi on tehty Lapuanjokea tarkoitetut vesivoimalaitokset Lapuan- ja Ky-
42405: ja osittain myös Kyrönjokea varten järjeste- rönjoella sekä mahdollisesti muuallakin vas-
42406: lysuunnitelma, joiden mu'kaan tulva-alueet taavanlaisissa tapauksissa rahoitettaisiin sa-
42407: pengerretään ja pidetään kuivilla pumppu- moilla ehdoilla kuin maanparannushankkeet
42408: asemien avulila. Ni,iden yhteinen tehontarve yleensäkin. Nyikyisen rahoituskäytännön mu-
42409: tullee olemaan lähes 1:500 kW. Pumppuase- kaan olisi maanomistajien pyrittävä saamaan
42410: mat vaativat vuosittaisen sähkönkulutuksen hyvi.iJksytyksi moninverroin kalliimpi perkaus-
42411: lisäksi jatkuvan hoidon ja kunnossapidon mtkaisu, koska va:ltion rahoituksen jälkeen
42412: samaten kuin pen'kereetkin. Niiden kunnossa- yksityistaloudellisesti se olisi maanomistajille
42413: pito muodostunee ennenpitkää maanomista- edullisempi. Näin valtion kannalta epätarkoi-
42414: jille kohtuuttoman kalliiksi. tuksenmukaisesti ei kuitenkaan ole Lapuan-
42415: Sähkönsaannin helpottamiseksi pengerrys- joella ja Kyrönjoella tehty.
42416: ten pumppuasemille on suunniteltu vesivoi- Edellä olevan perusteena esitämme kun-
42417: malaitokset, jotka pumppujen käynnissäolo- nioittaen, että eduskunta hyväksyisi toivo-
42418: aikana kykenisivät turvaamaan niille tarpeel- muksen,
42419: !l.isen sähkön ja siten alentaisivat vuosittaisia
42420: hoitokustannuksia mer!kittävästi. että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
42421: Pengerryssuunnitelmat, ottaen huomioon menpiteisiin, että vesistöjen perkaami-
42422: tarpeelliset pumppuasemien vaatimat vesi- seen myönnettäviä ns. vesistönlasku-
42423: voimalaitoksetkin, ovat tulvien poistamiseksi varoja voitaisiin käyttää kuivatustöi-
42424: edullisin ratkaisu. Valtion rahoitu:ksessa pen- den kannalta tarpeellisten tukivoima-
42425: gerrys ei ole samassa asemassa kuin perkaus. laitosten rahoittamiseen ja että varo-
42426: Erittäin kallis joenperkaus saatetaan toteut- jen käytössä muutoinkin otettaisiin
42427: taa kokonaan valtion varoill~kin. Pengerryk- riittävästi huomioon nykyinen teknil-
42428: sessäJkin on maanomistajien ·taas osallistut- linen kehitys ja uuden vesilain sään-
42429: tava varsinaisiin perustamiskustannuksiin ja nökset.
42430: lisäksi vastattava kdkonaan jatkuvista VUosi-
42431: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
42432:
42433: N. Kosola. A. F. Airo.
42434: Mikko Asunta. Aapo Seppälä.
42435: Reino Ala-Kulju. Väinö Kuoppala.
42436: Saara Forsius. R. Hallberg.
42437: Kalervo Saura. E. J. Paavola.
42438: Juha Rihtniemi. Jaakko Kemppainen.
42439: Irma Ham.ara. Toivo Antila.
42440: Juuso H'åikiö. Hilja Väänänen.
42441: 957
42442:
42443: VII,68. - Toiv.al. N: o 393.
42444:
42445:
42446:
42447:
42448: J. lVfåkelä ym;: Esityksen antamisesta oikeutta uppopuihin
42449: koskevien vesilain säännösten muuttamisesta.
42450:
42451:
42452: Ed u sku nn alle.
42453:
42454: Puutavarayhtiöt ja niiden muodostamat vastaa puiden noston ja maalle siirtämisen
42455: uittoyhdistykset eivät useastikaan välitä vaatiman työn ja uurastuksen todellista ar-
42456: uponneiden ja uppoamistilassa olevien uitto- voa. Lisäksi on huomattava, että puut
42457: puiden korjaamisesta talteen, koska siitä muussa tapauksessa jäisivät pysyvästi veteen
42458: aiheutui niille puiden arvoon nähden huo- monenlaiseksi haitaksi ja hyödyttämättä ke-
42459: mattavan suuria kustannuksia. Jos sitten tään.
42460: vesialueiden omistajat tai haltijat taikka Jollei lakia korjata ja selvennetä puiden
42461: asianomaisten paikkakuntien asukkaat suu- talteen ottajien eduksi, tulee seurauksena
42462: rella ja vaikeissa olosuhteissa suoritettavalla olemaan huomattava kansantaloudellinen me-
42463: työllä ottavat nämä puut tai osan niistä netys, koska puutavarayhtiöt ja uittoyhdis-
42464: ylös vedestä, on uittajayhtiöillä ja uitto- tykset eivät tunne vastaisuudessa uppopui-
42465: yhdistyksillä vesilain 97 ja 98 §: n mukaan den nostamista kohtaan sen suurempaa kiin-
42466: oikeus saada nämä muiden vedestä nostamat nostusta kuin tähänkään asti ja koska vesi-
42467: uittopuut haltuunsa suorittamalla nostajille lain edellä mainitut pykälät merkitsevät
42468: puiden talteen ottamisesta ja viranomaisille huononnusta edelliseen, 28. 10. 1915 hyväk-
42469: tehdystä ilmoituksesta aiheutuneet kustan- syttyyn lakiin, mikä käytännössä tulee epäi-
42470: nukset. Tällä tavalla yhtiöt ja yhdistykset lemättä johtamaan siihen, etteivät myöskään
42471: saavat puut uudelleen haltuunsa paljon pie- ne ranta-asukkaat ym. asiasta kiinnostuneet
42472: nemmin kustannuksin kuin siinä tapauk- kansalaiset, jotka näihin asti ovat uppopuita
42473: sessa, että puut niiden toimesta nostettaisiin nostaneet, ole siitä jatkuvasti kiinnostuneita.
42474: vedestä. Val1inkoa joutuvat tällaisissa ta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
42475: pauksissa kärsimään puiden nostajat, jotka eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
42476: useinkin ovat uittoseutujen vähävaraista vä-
42477: keä, joka ryhtyy uponneiden tai uppoamis- että hallitus antaisi kiireellisesti esi-
42478: tilassa olevien puiden nostoon toivossa saada tyksen veSt1ain muuttamiseksi siten,
42479: pitää vaikealla ja vaarallisellakin työllä pe- että uponneiden ja uppoamassa ole-
42480: lastamansa puut. Puutavarayhtiöiden ja vien uittopuiden nostajien oikeudet
42481: uittoyhdistysten puiden nostajille suoritta- vedestä haltuunsa ottamiin puihin tur-
42482: mat korvaukset ovat kovin pieniä eivätkä vattaisiin.
42483: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
42484:
42485: Juho Mäkelä. Toivo Niiranen.
42486: Pentti Liedes. Kelpo Gröndahl.
42487: Pertti Rapio.
42488: 958
42489:
42490: Vl1,69. - Toiv.al. N: o 394.
42491:
42492:
42493:
42494:
42495: Ryhtä.: Korvauksen suorittamisesta Kuusamon kunnan Liika-
42496: senvaaran kylän asukkaille kalastusalueiden menettämi-
42497: sestä aiheutuneesta vahingosta.
42498:
42499:
42500: E d u s k u n n a ll e.
42501:
42502: Kuusamon kunnan Liikasenvaaran kylässä, täin huolestuneita, koska he olivat aikaisem-
42503: missä asuu yli 20 perhettä, olivat kalastus- min tottuneet sawmaan runsaasti ka:laa joka-
42504: olosuhteet ennen sotia erittäin hyvät, sillä päiväiseen ruokatalouteen, ja kalastus muu-
42505: kylän itäpuolella oli useita kalarikkaita ve- tenkin oli erittäin tärkeä sivuelinkeino sano-
42506: sistöjä, joista kylän asukkaat saivat kalaa tun kylän väestölle. Tämän vuoksi kyläryh-
42507: runsaasti sekä oman perheen ruokatalouteen män asukkaat katsovat, että he ovat joutu-
42508: että myöskin myytäväksi. Sodan jälkeen rta- ooet menettämään erään tärkeän etuisuuden
42509: pwhtuneessa alueluovutuksessa valtakunnwn ilman omaa syytään ja; näinollen olisi valtio-
42510: raja tUJl.i kuitenkin sikäli lähelie Liikasenvaa- vallan toimesta kiireellisesti tutkittava se, mi-
42511: ran kylää, että kylän ~täisellä ja pohjoisella tenkä Liikasenvaaran kyläryhmän asukkaille
42512: puolella olevissa vesistöissä o1i kala:stus lope- korvattaisiin ne vahingot, joita heille on ai-
42513: tettava kokonaan ja kalastusta varten jäi heutunut, kun kalastus muuttuneissa olosuh-
42514: vain Oulankrujoen vesistö, mikä sijaitsee n. teissa on ollut lopetettava.
42515: 10 km: n päässä Liikasenvaaran kylästä. Edellä olevan perusteella esitänkin edus-
42516: Mutta sitten joulukuun 21 päivänä 1956 kunnan lausuttavaksi toivomuksen,
42517: annetulla lailla ( 634/56), jolloin vahvistet-
42518: tiin laki eräiden uusien luonnonsuojelualuei- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
42519: den perustamisesta vailtionmaålle, jonka lain toimenpiteisiin sen vahingon korvaa-
42520: vahvistamisen yhteydessä muodostettiin mm. miseksi, mikä kalastuksen lopettami-
42521: Oulangan alue Kuusamon ja Sallan kun- sesta on aiheutunut Kuusamon kunnan
42522: nissa Oulangan kansa1lispuistoksi, tuli kaJ.as- Liikasenvaarn kylän asukkaille, kun
42523: tuksen harjoittamiselle rajoituksia Oulanka- alueluovutuksessa ja uusien luonnon-
42524: jQessakin. Tällä hetkellä onkin Liikasenvaa- stwjelualueitten perustamisessa he ovat
42525: ran kyläryhmän asukkwilta kalastus mellkein joutuneet menettämään entiset kalas-
42526: kokonaan muuttuneissa olosuhteissa loppunut tusalueensa.
42527: ja senvuoksi kyläryhmän asukkaat ovat erit-
42528: Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1962.
42529:
42530: Niilo Ryhtä..
42531: 959
42532:
42533: VU,70.- Toiv.al. N:o 395.
42534:
42535:
42536:
42537:
42538: V. A. Virtanen ym.: Saimaan hylkeen rauhoitusajan rajoitta-
42539: misesta.
42540:
42541:
42542: E d u s k u n n a ll e.
42543:
42544: Voimassaolevan lain mukaan Saimaan taisiinko sen rauhoitusaikaa esimerkiksi ra-
42545: hylje on kokonaan rahoitettu. Sääruingin saa- joittaa. Mutta mielestämme on yhteiskunnan
42546: ristossa oleville pienviljelijöille, joiden joka- velvollisuus korvata vähävaraisille saaristo-
42547: pmvaisen toimeentulon turvaamiseksi on laisille heidän tästä johtuva usein sangen
42548: pakko harjoittaa kalastusta, koituu siitä koh- tuntuvakin taloudellinen vahinko.
42549: tuuttoman suuria taloudellisia vahinkoja. Kaikkeen edelläolevaan viitaten ehdotam-
42550: Usein näet sattuu, että hylje on repinyt ver- mekin kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
42551: kot ja syönyt kalat, arvion mukaan saattaa väksi toivomuksen,
42552: menetys olla jopa 15-20 kg muikkuja yh-
42553: tenä ainoana yönä. Kun Saimaan hylje mai- että hallitus tutkituttaisi, mitä mah-
42554: nitaan myös viisaaksi eläimeksi, se merkilli- dollisuuksia olisi Saimaan hylkeen rau-
42555: selQä tavaJlla osaa etsiä kalanpyydykset ja hoitusajan rajoittamiseen tai mainitun
42556: tehdä niissä edellämainitunlaista tuhoa. eläimen aihuttamien vahinkojen kor-
42557: Emme osaa lausua mielipidettämme siitä, vaamiseen Saimaan saariston asuk-
42558: tuleeko Saimaan hylje olla rahoitettu tai voi- kaille.
42559: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
42560:
42561: Viljo Virtanen. Edvard Pesonen.
42562: VALTIOPÄIVÄT
42563: 1962
42564:
42565: LIITTEET
42566: VIII
42567:
42568: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI-
42569: JA TOIVOMUSALOITTEET
42570:
42571:
42572:
42573:
42574: HELSINKI 1962
42575: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
42576:
42577:
42578: 121 E 219/62
42579: Atomifysiikan perustutkimuksen tehostamista, kirjastolain muutta-
42580: mista, koululaitosta sekä nuorisotyön kehittämistä ym. koskevia
42581: laki- ja toivomusaloitteita.
42582: 965
42583:
42584: VIII,l. - Lak.al. N: o 2.
42585:
42586:
42587:
42588:
42589: Rosnell ym.: Ehdotus laikm kansakoululain muuttamisesta.
42590:
42591:
42592: E d u s k u n n a 11 e.
42593:
42594: Eduskunnan päätös kansakoululain muut- sista lupajärjestelmistä on saatu käytän-
42595: tamisesta siten, että kunnat voivat liittää nössä kielteisiä kokemuksia, valiokunta eh-
42596: kansakouluun vapaaehtoisen yhdeksännen dottaa luvan hankkimista tarkoittavan
42597: luokan, on jätetty kaksi kertaa vahvistamatta. säännöksen poistamista esitykseen sisälty-
42598: Viimeksi eduskunta teki asiasta myönteisen västä lakiehdotuksesta." Eduskunta hyväk-
42599: päätöksen joulukuun 1 päivänä 1961. syi sivistysvaliokunnan käsityksen.
42600: Hallitus on antanut uuden esityksen kan- Lain 91 § : n kohdalla sivistysvaliokunnan
42601: sakoululain muuttamisesta (N: o 4/62). Tä- mietinnössä sanotaan: "Valiokunta yhtyy
42602: mä esitys eroaa eräiltä kohdin eduskunnan hallituksen esitykseen siinä, että kansalais-
42603: päätöksestä. Vastoin -eduskunnan kantaa koulun kolmannen vuosiluokan opetuksen
42604: hallituksen esityksessä esitetään, että kansa- järjestämisessä tulisi voida poiketa kansa-
42605: laiskoulun kolmannen luokan perustamiseen koululain säännöksistä sen mukaan kuin
42606: olisi saatava opetusministeriön lupa sekä asetuksella säädetään. Sen sijaan poikkea-
42607: että tämän kolmannen luokan kohdalla voi- mista ei valiokunnan mielestä pitäisi ulot-
42608: taisiin kansakoululain säännöksistä poiketa taa kansalaiskoulun kolmannen vuosiluokan
42609: kouluaterian, ma;joituksen ja kyydityksen kouluaterian, majoituksen ja kyydityksen
42610: suht-een. suhteen, koska ei ole mitään perusteltua
42611: Sivistysvaliokunnan mietinnössä n:o 8/ syytä tätä luokkaa käyvien lasten sosiaalis-
42612: 61 todetaan, ettei ole tarkoituksenmukaista ten etujen kaventamiseen, niin kuin saat-
42613: jättää kansalaiskoulun kolmannen luokan taisi tapahtua, jos pykälä hyväksytään hal-
42614: perustamista asetuksesta riippuvaiseksi. lituksen esittäm'ässä muodossa." Tämänkin
42615: Mietinnössä sanotaan mm: "Kun kansalais- sivistysvaliokunnan käsityksen eduskunta
42616: koulun kolmannen vuosiluokan liian nopea hyväksyi.
42617: yleistyminen, joka saattaisi johtaa kansa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
42618: koulutoimen epätasaiseen kehittymiseen, ei
42619: valiokunnan hankkiman selvityksen mukaan että Eduskunta hyväksyisi näin kuu-
42620: ole pelättävissä ja kun puheenaolevanlai- luvan lakiehdotuksen:
42621:
42622:
42623: Laki
42624: kansakoululain muuttamisesta.
42625: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 anne-
42626: tun kansakoululain (247/57) 2 §:n 2 momentti, 41 §:n 3 momentti ja 91 § näin
42627: kuuluviksi:
42628: 2 §.
42629: sinainen kansakoulu on seitsenvuotinen.
42630: Varsinainen kansakoulu on kuusivuotinen Kunta voi järjestää kansakoulun yhdeksän-
42631: ja kansalaiskoulu kaksivuotinen. Kansa- vuotiseksi lisäämällä kansalaiskouluun kol-
42632: laiskoulu voi kuitenkin, milloin olosuhteet mannen vuosiluokan.
42633: niin vaativat, olla yksivuotinen, jolloin var-
42634: 966 VIU,l. - Kansakoululaki
42635:
42636:
42637: 41 §. lain säännöksiä ei sovelleta koulukodin kan-
42638: sakouluihin tai muihin erikoiskouluihin.
42639: Oppivelvollisuus on täytetty, kun lapsi on Asetuksella voidaan niin ikään säätää,
42640: käynyt kansakoulun kahdeksan luokkaa tai missä kohdin kansalaiskoulun kolmannen
42641: muutoin suorittanut vastaavat oppimäärät. vuosiluokan opetuksen järjestämisessä voi-
42642: Ilmoittautuminen 2 § : n 2 momentissa tar- daan poiketa tämän lain säännöksistä.
42643: koitetulle kansalaiskoulun kolmrun.nelle VUO-
42644: siluokalle on vapaaehtoista.
42645: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo-
42646: 91 §. kuuta 1962, kuitenkin niin, että sitä aikai-
42647: Tarkemmat säännökset kansakoulutoimen semmin voidaan ryhtyä lain täytäntöönpa-
42648: järjestämisestä annetaan asetuksella. Ase- noa varten tarpeellisiin valmistaviin toimen-
42649: tukseLla voidaan myös säätää, mitä tämän piteisiin.
42650:
42651:
42652: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
42653:
42654: Irma Rosnell Eino Tainio.
42655: Matti Koivunen. Lyyli Koskinen.
42656: Veikko Rytkönen.
42657: 967
42658:
42659: VIII,~. - La.k.al. N: o 3.
42660:
42661:
42662:
42663:
42664: Sandelin ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta.
42665:
42666:
42667: Ed uskunnaHe.
42668:
42669: Eduskunta on jo kaJksi kertaa hyväksynyt puheenaoleva lainmuutos tulemaan voimaan
42670: kansakoululain 2 § :ään sellaisen muutoksen, takautuvaati kuluvan vuoden alusta lukien.
42671: että kunnilla olisi oikeus järjestää. kansakou- Hallitus vetoaa uuden esityksensä perus-
42672: lunsa yhdeksänvuotiseksi lisäämäHä. kansa- teluissa siihen, että periaatteellisista syistä
42673: laiskouluun kolmas vuosiluokka. Kummalla- ja valtion talouden hoitamisen kannalta olisi
42674: kin kerralla Tasavallan Presidentti on jättä- kunnan hankittava puheenaolevien kunnan
42675: nyt lain vahvistamatta. Hallitus on kuiten- harkintaan perustuvien luokkien perustami-
42676: kin myös kumman~ kerralla, viimeksi tä- selle vailtion viranomaisen lupa. Jos tällaista
42677: män maaliskuun 2 päivänä, antanut edus- periaatetta noudatettaisiin, pitäisi myös vaa-
42678: kunnail.le asiasta uuden lakiesityksen, joka tia, että jdkaisen maalaiskunnan olisi saatava
42679: poikkeaa eduskunnan hyväksymästä muo- valtion viranomaisen lupa, ennenkuin se en-
42680: dosta olennaisimmin siinä, että puheenaole- nen vuotta 1970 voisi perumaa päiväkouluna
42681: van lisäluokan perustamiseen kunnan olisi toimivan kansalaiskoulun. Sama järjestelmä
42682: kussakin tapauksessa saatava valtion viran- olisi silloin sovellettava myös kaikkiin niihin
42683: omaisen lupa, minkä vuoksi lakiin esitetään tapauksiin, joissa kunta perustaa kansakou-
42684: otetrtavalksi säännös, että perustamiaehdoista lun, minkä perustamiseen sillä ei ole velvolli-
42685: säädetään asetuksella. Vähemmän merhlnne- suutta. HaHituksen suosittelemaa lupajärjes-
42686: väit hallituksen lakiin esittämät pari muuta telmää ei tarvita, koska tarvittava valvonta.
42687: muutosta. ja tarkistus tapahtuu jo ikansakoulun ohje-
42688: Hallituksen uudessa esityksessä perustel- säännön vahvistuksen yhteydessä. Kansakou-
42689: laan eduskunnan hyväksymän [ain vahvista- lulainsäädäntö rakentuu periaatteessa kun-
42690: matta jättämistä myös sillä, että sen voi- tien varsin laajan itsehallinto-oikeuden va-
42691: maantulo oli määrätty tapahtuvaksi kuluvan raan, vaikika vadtio on suojannut taloudelli-
42692: vuoden alussa. Eduskunnan vastaus halli- set velvoitteensa säännöksillä, jotka rajoitta-
42693: tUksen esitykseen saapui valtioneuvostoon vat valtionavun antamista niin kouluraken-
42694: kuitenkin jo joulukuun 19 päivänä ja asia nuksiin 'kuin opettajanvirkojen ylläpitämi-
42695: oli, kerran jo ·aikaisemmin eduskunnan päät- seen ja irtaimiston hankkimiseen. Nimen-
42696: tämänä, niin tunnettu, että pitempi aika vah- omaan on säädetty, ettei tarpeettomien kus-
42697: vistusesityksen tekemiseen tuskin olisi ollut tannusten peittämiseen saada antaa valtion-
42698: tarpeen. Esittellyn siirtyminen lakiin merki- avustusta. Asetuksella voidaan sitäpaitsi kan-
42699: tyn voimaantulopäivän jälkeen ei myöskään sakoululain 91 § :n nojalla ant·aa lähempiä.
42700: olisi ollut riittävä syy lain vahvistamatta määräyksiä myös siitä, mitJkä kustannukset
42701: jäJttämiseen. Lain takautuvat oikeusvaiku- on katscYttava tarpeettomiksi.
42702: tuksethan olisivat rajoittuneet vain siihen, Tämän vuoksi on tarpeetonta, jopa koulu-
42703: että ne kunnat, jotka jo olivaJt järjestäneet laitoksen kehittämisen kannalta vahingollima,
42704: puheenaolevat lisäluokat, olisivat saaneet nii- säätää kuntien suunnittelutoimintaa vaikeut-
42705: hin kansakoululain mukaisen valtionavun ku- tavaa lupajärjestelmää.
42706: luvan vuoden alusta lukien, mitä eduskunta Hallitus esittää uuden esityksensä peruste-
42707: juuri oli tar'koittanutkin. Siitä syystä ja kun luissa vielä, että kunnme olisi lailla varat-
42708: lain voimaantu[osäännös ei aiheuta mitään tava mahdollisuus liittää puheenaoleva lisä-
42709: epäselvyyksiä eikä hankaluuksia ei vieläikään luokka johonkin kansalaiskoulun linjaan, jol-
42710: pitäisi olia estettä hyväksyä ja vahvistaa loin kansalaiskoulu tulisi vain osittain kolmi-
42711: 968 vm,2. - Ka.nsakoulula.ki.
42712:
42713:
42714: vuotiseksi. Siihen kunnaHa on oikeus myös pi[ailta. Tarkempia säännöksiä voidaan kan-
42715: eduskunnan hyväiksymän lain pohjalla, koska sakoululain 91 §: n mukaan antaa tästäkin
42716: lisäluokka on vapaaehtoinen ja koska kansa- asiasta asetuksella. Lisäimi on olemassa vaara,
42717: koulu- ja kansalaiskoulunimityksiä tässä lain- että l.ailla yhdessä kohdassa annettu poik-
42718: kohdassa käytetään abstraktisessa merkityk- keusmääräys johtaa siihen, etrtä muissa koh-
42719: sessä. Vaikka saman pykälän mukaan kansa- dissa, joissa määräystä ei ole, joudutaan la-
42720: kolrlu jakautuu varsinaiseen kansakouluun ja kia tuikitsemaan kohtuuttoman muodollisesti.
42721: kansaJ.aiskouluun, ei silti jokaisessa kansa- Kuntien valtionapukin voi silloin tulla ky-
42722: koulussa ole kumpaakin koulumuotoa, vaan seenalaiseksi.
42723: kansakoulun ohjesäännössä määrätään, mil- EdeHä esitetyistä syistä katsomme, että pu-
42724: lainen koulu on kussadrin piirissä oleva. Mi- heenaoleva laJki olisi hyväksyttävä samanlai-
42725: kään järjestelykysymys ei myöskään vaadi sena kuin eduSkunnan 1 päivänä joulukuuta
42726: lakiin otettavaksi säännöstä, että kyydityk- 1961 hyväksymä laki. Sen tähden kunnioit-
42727: sestä ja majoituksesta ja kouluaterirasta voi- taen esitämme,
42728: daan säätää asetuksella, ellei tahd~a tehdä
42729: mahdollis(';ksi näiden etujen pois~tamista op- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
42730: van lakiehdotuksen:
42731:
42732:
42733: Laki
42734: kansakoululain muuttamisesta.
42735: Edrukunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäikuuta 1957 annetun kan-
42736: Salkoululain (247 /57) 2 §: n 2 momentti, 41 §: n 3 momentti ja 91 § näin kuuluviksi:
42737:
42738: 2 §. koitetulle kansalaiskoulun kolmannelle vuosi-
42739: luokalle on vapaaehtoista.
42740: Varsinainen kansakoulu on kuusivuotinen
42741: ja kansalaiskoulu ka:ksivuotinen. Kansalais- 91 §.
42742: koulu voi kuiten!kin, milloin olosuhteet niin TarkemmaJt säännökset kansaikoulutoimen
42743: vaativat, olla yksivuotinen, jolloin varsinai- järjestämisestä annetaan asetuksella. Asetuk-
42744: nen kansakoulu on seitsenvuotinen. Kunta sella voidaan myös säätää, mitä tämän lain
42745: voi järjestää kansakoulun yhdeksänvuotiseksi säännöksiä ei sovelleta koulukodin kansakou-
42746: lisäämällä kansalaiskouluun kolmannen vuosi- luihin tai muihin erikoiskouluihin. Asetuk-
42747: luokan. sella voidaan niin ikään säätää, missä kohdin
42748: kansa:laiskoulun kolmannen vuosiludkan ope-
42749: tuksen järjegtämisessä voidaan poiketa tämän
42750: lain säännöksistä.
42751: 41 ·§.
42752: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo-
42753: OppivelvoHisuus on täytetty, kun lapsi on kuuta 1962 kuitenkin niin, että sitä aikai-
42754: käynyt kansakoulun kahdeksan luokkaa tai semminkin voidaan ryhtyä lain täytäntöön-
42755: muutoin suorittanut vastaavat oppimäärät. panoa varten tarpeellisiin va!lmistaviin toi-
42756: Nmoittautuminen 2 §:n 2 momentissa tar- menpiteisiin.
42757: Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1962.
42758:
42759: Valdemar Sandelin. Meeri Kalavainen.
42760: Sylvi Siltanen.
42761: 969
42762:
42763: VIII,3. - Lak:.a.l. N: o 4.
42764:
42765:
42766:
42767:
42768: Leinonen ym..: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta.
42769:
42770:
42771: E d u s k u n n a 1 1 e.
42772:
42773: Kesäkuun 2 päivänä 1961 eduskunta hy- hallitus perustelee tätä sillä, että valtion
42774: väksyi lain kansakoululain muuttamisesta vapaaehtoiselle opiskelulle antamaan tukeen
42775: siten, että kunnilla olisi ollut oikeus jär- muka liittyisi periaate, että siihen oikeutet-
42776: jestää kansalaiskouluunsa kolmas vuosi- tujen laitosten ja koulujen perustamiseh-
42777: luokka. Laki kuitenkin jätettiin vahvista- doista säädetään asetuksella. Kansakoulu-
42778: matta ja hallituksen esityksen sekä eräiden toimessa valtio on suojannut omat talou-
42779: edustajien lakialoitteiden perusteella edus- delliset etunsa säännöksillä, e.ttei valtion-
42780: kunta viimeksikuluneen joulukuun 1 päi- apua anneta tarpeettorniin kustannuksiin.
42781: vänä uudelleen hyväksyi samansisältöisen Yksityisten koulujen ja kasvatuslaitoste-n
42782: lain. Tämäkin laki jätettiin vahvistamatta perustamisesta ja ylläpitämisestä 5. 3. 1919
42783: ja jälleen hallitus antoi asiassa eduskun- annetussa laissa taas lausutaan, että Suo-
42784: nalle uuden esityksen, joka pääasiassa vain men kansalaisella on laissa mainituin rajoi-
42785: kertaa sen, mitä hallitus jo edellisell'ä ker- tuksin oikeus maahan perustaa yksityinen
42786: ralla oli esittänyt. koulu tai kasvatuslaitos, ellei sen tarkoi-
42787: Eduskunnan päätös syntyi huolellisen tusperä sodi lakia ja hyviä tapoja vastaan.
42788: harkinnan perusteella. Sivistysvaliokunta Ainoastaan yksityisen oppikoulun suhteen
42789: katsoi, että kansakoulutoimen lupajärjes- tarvitaan valtioneuvoston lupa. Mikään pe-
42790: telmistä on käytännössä saatu kielteisiä ko- riaate ei siis voi olla esteenä lain vahvista-
42791: kemuksia ja ettei kansalaiskoulun kolman- miselle eduskunnan hyväksymässä muo-
42792: nen vuosiluokan liian nopea yleistyminen dossa.
42793: ole pelättävissä. Näistä syistä eduskunta Kun hallituksen esitykseen sisältyvät
42794: ei voinut hyväksyä hallituksen esitystä muutkin muutosehdotukset eduskunta on
42795: siinä, että kolmannen vuosiluokan perusta- jo kerran torjunut, olisi laki hyväksyttävä
42796: miseen olisi saatava opetusministeriön lupa. täsmälleen samanlaisena, kuin se oli joulu-
42797: Hallituksen uudessa esityksessä ei enää kuun 1 päivänä 1961 hyväksytyssä laissa.
42798: nimenomaan sanota, että kolmannen vuosi- T'ållöin se tulisi voimaan joka tapauksessa.
42799: luokan perustamiseen kunnan olisi saatava Edellä kerrotun perusteella esitämme kun-
42800: opetusministeriön lupa. Lakitekstissä kui- nioittaen,
42801: tenkin edelleen edellytetään, että luokan
42802: perustamisehdoista säädetään asetuksella, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
42803: joten hallitus tarkoittanee sen avulla pyrkiä van lakiehdotuksen:
42804: jonkinlaiseen lupajärjestelmäån. Vieläpä
42805:
42806: Laki
42807: kansakoululain muuttamisesta.
42808: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 anne.tun
42809: kansakoululain (247/57) 2 §: n 2 momentti, 41 §: n 3 momentti ja 91 § näin kuuluviksi:
42810:
42811: 2 §. ja kansalaiskoulu kaksivuotinen. Kansalais-
42812: - - - - - - - - - - - - - - koulu voi kuitenkin, milloin olosuhteet niin
42813: Varsinainen kansakoulu on kuusivuotinen vaativat, olla yksivuotinen, jolloin varsi-
42814: 122 E 219/62
42815: 970 VIII,3. - Kansakoululaki.
42816:
42817:
42818: nainen kansakoulu on seitsenvuotinen. järjestämisestä annetaan asetuksella. Ase-
42819: Kunta voi järjestää kansakoulun yhdeksän- tuks-ella voidaan myös säätää, mitä tämän
42820: vuotiseksi lisäämällä kansalaiskouluun kol- lain säännöksiä ei sovelleta koulukodin kan-
42821: mannen vuosiluokan. sakouluihin tai muihin erikoiskouluihin.
42822: Asetuksella voidaan niin ik'åän säätää,
42823: missä kohdin kansalaiskoulun kolmannen
42824: 41 §. vuosiluokan opetuksen järjestämisessä voi-
42825: daan poiketa tämän lain säännöksistä.
42826: Oppivelvollisuus on täytetty, kun lapsi
42827: on käynyt kansakoulun kahdeksan luokkaa
42828: tai muutoin suorittanut vastaavat oppimää-
42829: rät. Ilmoittautuminen 2 §: n 2 momentissa Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo-
42830: tarkoitetulle kansalaiskoulun kolmannelle kuuta 19,62, kuitenkin niin, että sitä aikai-
42831: vuosiluokalle on vapaaehtoista. semminkin voidaan ryhtyä lain täytäntöön-
42832: panoa varten tarpeellisiin valmistaviin toi-
42833: 91 §. menpiteisiin.
42834: Tarkemmat säännökset kansakoulutoimen
42835:
42836:
42837: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
42838:
42839: Armas Leinonen. Carl Olof TallgTen. Impi Lukkarinen.
42840: Olavi Lähteenmäki. Ensio Partanen. Kuuno Honkonen.
42841: Al'War Sundell. Juho Tenhiälä. Eino Ojajärvi.
42842: 971
42843:
42844: Vni,4.- Lak.al. N: o 133.
42845:
42846:
42847:
42848: Rosnell ym.: Ehdotus laiksi Suomen Akatemiasta ja valtion
42849: apurahoista korkeimman hengenviljelyn edistämiseksi an-
42850: netun latin muuttamisesta.
42851:
42852:
42853: E d u s ik u n n a; ll e.
42854:
42855: Suomen .Akatemiasta ja valtion apurahoista taiteilijamme yltäisivät, jos theille varattai-
42856: korkeimman hengenviljelyn edistämiseksi an- siin paremmat edellytykset käyttää kyky-
42857: netun lain mukaan myönnetään varttuneille jänsä. Osittaista parannusta tilanteeseen saa-
42858: taiteenharjoittajille joka kolmas vuosi kaksi- taisiin lisäämällä taiteilijoiHe myönnettävien
42859: kymmentäviisi apurahaa ja nuorille taiteen- apurahojen lukumäärä ka:ksinkertaiseksi. Sa-
42860: harjoittajille vuosittain kaksikymmentäviisi malla olisi vastaavasti 'lisättävä ilrorkeimman
42861: apurahaa. Kun nämä apurahat jaetaan eri hengenviljelyn edistämiseksi myönnettyjen
42862: taiteen alojen kesken, pääsevät niistä kunkin apurahojen kokonaismäärää, jotta tieteen
42863: taiteenalan kohdalla osa:llisiksi vain anihar- saama osuus pysyisi entisellään.
42864: vat. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
42865: Kun suuri joukko luovan ja esittävän tai-
42866: teen harjoittajia joutuu meillä etsimään toj... että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
42867: meentulonsa tehtävistä, jotka ovat heille vie- van lakiehdotuksen:
42868: raita, pienentää tämä niitä tulOksia, joihin
42869:
42870:
42871: Laki
42872: Suomen Akatemiasta ja valtion apurahoista korkeimman hengenviljelyn edistämiseksi
42873: annetun lain muuttamisesta.
42874: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Suomen Akatemiasta ja valltion apu-
42875: rahoista korkeimman hengenviljelyn edistämiseksi 3 päirvänä lokakuuta 1947 annetun lain
42876: (732/47) 11, 12, 17 ja 18 § näin kuuluviksi:
42877: 11 §. 17 §.
42878: Korkeimman hengenviljelyn edistämiseksi Korkeimman hengenviljelyn edistämiseksi
42879: asetetaan va:ltion varoilla joka kolmas vuosi asetetaan valtion varoista vuosittain sata-
42880: satakaksikymmentäviisi apurahaa varttuneic. kaksikymmentäviisi apurahaa nuorten tieteen
42881: den tieteen ja taiteen harjoittajien 'käytettä- ja taiteen harjoittajien käytettäväksi.
42882: väksi kolmen vuoden aikana. Näyttämötai-
42883: teilijoiile myönnetään kuitenkin apurahat 18 §.
42884: vuosittain vuodeksi 'kerrallaan. Apurahoista varataan seitsemänkymmentä-
42885: viisi tieteiden edistämiseen ja viisikymmentä
42886: 12 §. taiteiden edistämiseen.
42887: Apurahoista varataan seitsemänkymmentä-
42888: viisi ti:eteiden edistämiseen ja viisikymmentä
42889: taiteiden edistämiseen.
42890:
42891: Helsingissä 9 päivänä maaJliskuuta 1962.
42892:
42893: Irma Rosnell. Georg Backlund. Irma Torvi.
42894: Lyyli Koskinen. Kuuno Honkonen. Veikko Rytkönen.
42895: 972
42896:
42897: VIII,5.- Lak.al. N: o 134.
42898:
42899:
42900:
42901: Leinonen: Ehdotus laiksi ylioppilastutkinnon pohjalla tapah-
42902: tuvasta kansakoulunopettajanvalmistuksesta.
42903:
42904: Ed usikunnaUe.
42905:
42906: Ylioppilastutlkinnon pohjalla tapahtuva sellaista !koulutusta paiici{aikunnan ja sen
42907: !kansaikouJunopettajanvalm.istus on nyikyään nuorison sivistysharrastusten ohjaamiseen,
42908: kaksivuotinen. Valmistukseen sisältyy etu- kuin olisi toivottava.
42909: päässä kasvatusaineiden opiskelua sekä ope- Edellä mainituista syistä ylioppilaspohjai-
42910: tusharjoittelua. Opetusaineen hallin>taa edis- :nen kansaikoulunopettajanvalmistus olisi pi-
42911: täviä opintoja on valmistusajan puitteissa dennettävä. Huomattava parannus saatai-
42912: voitu järjestää pääasi!aBSa ~ain eräissä har- siin aikaan sekä valtion että opi.Sikelijain
42913: joitusaineissa. Muilta osin on katsottu lu- kannailta vähäisin lisäikustannuksin, jos val-
42914: kion oppimäärän korvaJavan tällaiset opin- mistus muutettaisiin kolmivuotiseksi siten,
42915: not. että siihen sisältyisi lulmkauderi kestävä har-
42916: Keski!koulun oppimäärän pO'hjalta tapah- joittelu, jonka aiikana opiskelija hoitaisi kan-
42917: tuva valmistus on nelivuotinen. Verrattaessa sakoulun opettajan vi11kaa väliaikaisena tai
42918: toisiinsa lukion ja tkeskikoulupohjaisen semi- viransijaisena saaden tästä palkan. Siten
42919: naarin opetussuunnitelmia voidaan todeta, opiskeluaika pitenisi ja ·antaisi mahdollisuu-
42920: että seminaarissa on useita sellaisia aineita, den jakaa opinnot pitemmälle ajalle. Har-
42921: joita lUJkiossa ei opiskella laimikaan, ja myiis joittelukausi lisäisi jo sinansä opetusharjoit-
42922: sellaisia, joita lukiossa vain osa oppilaista; telua, ja sen aiikana opiskelija voisi itsekseen
42923: opiskelee. Eräissä toisissa aineissa taas lu- ~piskeHen kartuttaa taitojaan erityisesti mu-
42924: kion oppimäärä on y!htä laaja tai laaj.empi- silllliiaiueissa ja käsitöissä, jotka aineet ny-
42925: kin !kuin seminaarin oppimäärä, mutta sen ikyisin vaativat suhteellisen suuren osan tyii-
42926: sisälrtö on toisenJainen eikä opettajan~almis ·ajasta. V. 1948-1958 toimeenpamnusta poik-
42927: tuksen hnnalta yhtä tarkoituksenmukainen. :meukseHisesta kansakoulunopettajanvalmic;;-
42928: Vaikka ylioppilaBpohjaiseen valmistukseen tuiksesta (laiki n:o 361/1948) saadut koke-
42929: onikin sisältynyt runsaasti harjoitusaineita, mukset oikeuttavat olettamaan, 'että näin jär-
42930: on kuitenikin osoittautunut, että opiskelijat jestetty valmistus tuottaisi hyviä tuloksia.
42931: eivät nii&Sä yleensä saaVUJta samaa tasoa !kuin Tukholman opettajakorkeakoulussakin on
42932: seminaareissa. Olisi tärikeätä, että harjoitus- keskiasteen opettajain valmistus ollut viime
42933: aineiden opetuksen taso, joka suuressa mää- vuosina tähän tapaan järjeste1Jtynä, ja siitä
42934: rin on pitänyt kansakoulua elämänläheisenä on saatu hyviä ~kemuksia. Opiskelijain kan-
42935: ja ik:äytännöllisluontoi.sena, ei pääsisi laske- nalta olisi kohtuulHsta, että ·edellä mainittua
42936: maan. Seminaareissa on oppilailla mahdolli- lukuikauden pituista viranhoitoa korvaavaksi
42937: suus opismeUa vapa:aehtoisia aineita ja valita hyväiksyttäisiin mahdollisesti jo aiikaisermnin
42938: eri opintosuuntia, joiden sisältö on siten suoritettu samanpituinen palvelu tai toi-
42939: suunniteltu, että opettajat myöhemmin voisi- minta kansakouluasetuksen 114 § :n 2 momen-
42940: vart; rikastuttaa koulun opetustyötä ja paik- tissa mainittuna opet1mharjoittelijana. Kun
42941: ~almnnan sivistysharrastuksia kuikin sillä k!anmkoulunoperttajain vajaus tulee lähiai-
42942: alalla, jOika parhaiten vastaa hänen taipu- ikoina täyttymään, olisi ·ajankohta nyt sopiva
42943: muksiaan. Kalksivuotisessa ylioppilaspohjai- tällaisen muutoksen toimeen panemiseen.
42944: sessa valmistuksessa ei ole ollut mahdolli- Edellä olevalliil. viitaten esitän !ku:nnioit-
42945: suutta tällaisiin järjestelyihin, ·eikä opiB'keli- taen,
42946: joiUa ol·e myöskään ollut •riittävästi aikaa
42947: vapaaehtoisiin harrastuksiin työajan ulko- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
42948: puolella. Näin tässä vaillmistwksessa ei sooda van lakiehdotuksen:
42949: VIII,5. -Leinonen. 973
42950:
42951:
42952: Laki
42953: ylioppilastutkinnon pohjalla tapahtuvasta ka.nsakoul'Ullopettajanvalmistuksesta..
42954: Eduskunnam. päätöksen mukaisesti säädetään:
42955:
42956: 1 §. lituksen hyväksymä muu ikansa:ikoulunopetta-
42957: Ylioppilastutkinnon pohjalla tapahtuva jan tehtävien ·harjoittelu.
42958: kansalkoulunopettajanvaJ.mistus on kolmivuo-
42959: tinen. 2 §.
42960: Ensimmäisessä momentissa mainittuun val- Ta~kemmart; säännÖ!kset tämän tain täytän-
42961: mistukseen sisäJtyy 1ksi lukukausi harjoitte- töönpanosta annetaan ·rusetU!ksella.
42962: lua !kansakoulunopettajan viran väliaillkaisena
42963: hoitajana tai viransijaisena. Tämän viran- 3 §.
42964: hoidon voi korvata samanpituinen kouluhal- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo-
42965: lkuuta 196 .
42966:
42967: Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1962.
42968:
42969: Armas Leinonen.
42970: 974
42971:
42972: VUI,6. - Lak.al N: o 135.
42973:
42974:
42975:
42976:
42977: Ruutu ym.: Ehdotus laiksi Joensuun korkeakoulusta.
42978:
42979:
42980: Ed uskunnaliJ.e.
42981:
42982: Jo v. 1925 eduskunnan hyvä!ksymässä raja- enemmän dipl.insinöörejä, insinöörejä ja lää-
42983: seutuohjelmassa korQStetaan, että erikoista käreitä kuin nykyiset korkeakoulut pystyvät
42984: huomiota on kiinnitettävä valtakunnan raja- valmistamaan. Samanaikaisesti on tutkimuk-
42985: seutujen henkiseen ja taloudelliseen !kehittä- sissa todettu, että nykyisin toimiviin yliopis-
42986: miseen. On myönncltävä, että osittain tämän toihin ja k<mkeakouluihin eivät sovi opiskele-
42987: ohjelman päämääriä onkin toteutettu kulu- maan läheskään kaikki oppi!kouluistamme
42988: n~iden vuosikymmenien aikana esim. kehittä- pääsevät ylioppilaat. Heistä jää jo nykyisin
42989: mällä kouluoloja, mutta samana aikana ope- useita tuhansia vuosittain näiden laitosten
42990: tustoimi on edistynyt muualla maassa vielä ovien ulkopuolelle ja viiden vuoden kuluttua
42991: paljon voimakkaammin. Erikoisesti huomio noin 7 000, kuten laskelmat osoittavat. Eri~
42992: !kiintyy siihen, että korkeimman hengenvilje- lkoisasemaan joutunut karjalaisuus tarvitsee
42993: lyn laitoksi,a, yliopistoja ja korkeakouluja, myös säilyäkseen korkeakoulua, jonka eräänä
42994: on aikaisemmin perustettu vain Länsi- ja tehtävänä on karjalaisuuteen ja ortodoksisuu-
42995: Etelä-Suomeen. Osoituksena siitä, että ns. teen kohdistuva opetus- ja tutkimustoiminta,
42996: hajasijoituksen merkitys myös korkeakoulu- mikä luonnollisesti käy parhaiten päinsä
42997: jen sijoituksessa on alettu oivaltaa, on Jyväs- juuri Pohjois-Karjalassa. Myös uusien kor-
42998: kylän kasvatusopillisen korkeakoulun ja Ou- keakoulujen hajasijoitus puoltaa ehdotto-
42999: lun yliopiston perustaminen. Tätä haavaa masti Joensuuta Itä-Suomen korlkeaJkoulun
43000: ovat vielä itäiset rajaseudut ja koko laaja sijoituspaikkana.
43001: Itä-Suomi korkeakouluihin nähden täydelli- Tutkimukset ovat osoittaneet, että aluksi
43002: senä tyhjiönä. Ei ole sen vudksi ihme, että voidaan Joensuussa jo toimivi.en valmiiden
43003: Itä-Suomen alueella on viime ai'koina herätty oppilaitosten luomalle pohjalle perustaa kor-
43004: voimakkaasti ajamaan Itä-Suomen ikorkea- keakoulu, jonka ohjelma käsittäisi eräitä
43005: kouluasiaa. Näilläkin alueiUa on huomattu, alemmanasteisia korkeakoulututkintoja peda-
43006: mikä valtava merkitys yliopiston tai korkea- gogisessa ja tEiknillis~kaupallisessa tiedekun-
43007: koulun toiminnalla on vaikutusalueensa sekä nassa, ts. eräänlaisia virkatutkintoja. Sama
43008: henkisen että taloudellisen kulttuurin nou- ajatus sisältyy professori Veli Merikosken
43009: suun. Itä-Suomen kulttuurikomitean mietintöön
43010: Monia perusteluja voidaan esittää sen puo- (23. 11. 1961) liittämään eriävään mielipitee-
43011: iJ.esta, että korkeakoulu, jossa toimisivat aina- seen. Pedagogisen tiedekunnan toiminta voi
43012: kin pedagoginen (humanistinen) ja teknillis- rakentua Joensuussa sijaitsevan Itä-Suomen
43013: kaupalli:nen tiedekunta sekä tarvittaessa läw- seminaarin yhteyteen ja teknillis-lkaupallisen
43014: ketieteellinen tiedekunta ja eräät tutkimus- tiedekunnan toiminta Joensuussa sijaitsevien
43015: iJ.aitokset, on tarpeellinen Itä-Suomeen ja eri- teknillisen oppilaitoksen ja kauppaoppilaitok-
43016: koisesti nykyisen Karjalan lkeskuspaikkaan, sen yhteyteen. Joensuusta on kehittynyt jo
43017: Joensuuhun. Ensimmäinen peruste on, että tähän mennessä voimakas koulukaupunki.
43018: koko laaja Itä-Suomi sijaitsee korkeakoulu- Edellä mainittujen opistojen Lisä!ksi toimii
43019: tyhjiössä, jonka keskipiste on Joensuun kau- siellä Joensuun lyseo, Joensuun tyttölyseo,
43020: punki. Toiseksi on huomattava, että Itä-Suo- Pielisensuun yhteislyseo, Joensuun yhteis-
43021: men alueella vallitsee tuntuva pätevien oppi-, koulu, 10 kansakoulua, kansalaiskoulu, Joen-
43022: kansalais- ja kansakoulunopettajien puute. suun vapaaopisto musiikkiopistoineen ja sai-
43023: Koko maassa taas tarvitaan huomattavasti raanhoitajataropisto. Pielis~nsuun yhteislyseo
43024: VUI,6. - Bu.utu ym. 975
43025:
43026: muuttuu norm:aali:lyseoksi syksy11ä 1962. Kau- työskentely porrastaa maassamme jo toimi-
43027: punginkirjasto, Pohjois-Karjalan museo ja viin yliopistoihin sekä ko; alojen kor!keakou-
43028: urhei.J.uta.lo tulevat osaltaan palvelemaan kor- Juihin. Myöhemmin on mahdoHisuus kehittää
43029: keakoulun toimintaa. - Edellä mainitut tut- korkeakoulu käsittämään myös ylempiasteisia
43030: kimukset on koottu Pohjois-Karjalan Maa- tutkintoja sekä tarvittaessa iJ:aaj·entaa sitä
43031: kuntaliiton julkaisemaan ,Itä-Suomen kor- uusilla tiedekunnilla. Samoin olisi luonnolli-
43032: keakoulu Joensuuhun" nimiseen ikirjasoon, sesti myöhemmin perustettava eräitä tutki-
43033: jdka jaetaan eduskunnan jäseniHe. muslaitoksia, jotka ovat välttämättömiä edel-
43034: Näissä puitteissa työskentelynsä aloittava lytyksiä korkeakoulun tieteelliselle työsken-
43035: korkeakoulu voidaan siis liittää jo maakun- telylle ja maakunnan henkisen sekä talou-
43036: nassa toimiviin laitoksiin, jolloin taloudel[iset dellisen elämän kehittymiselle.
43037: IJrnstannukset tulevat olemaan huomattavasti Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
43038: vähäisemmät kuin lähtemällä muuta menet-
43039: telytapaa käyttäen perustamaan Itä-Suomen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
43040: korkeakoulua.. Samailta voidaan korkeakoulun van lakiehdotuksen:
43041:
43042:
43043:
43044: Laki
43045: Joensuun· korkeakoulusta.
43046: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
43047:
43048: 1 §. ja toimia voidaan sijoittaa eri palkkausludk-
43049: Joensuun. kaupunkiin perustetaan valtion kiin.
43050: varoiHa ylläpidettävä ikorkeakoulu el<>kuun 1 Korkeaikouluun voidaan lisäksi nimittää
43051: päivästä 1963 lukien. dosentteja ja valtion tulo- ja menoarvion ra-
43052: Korkeakoulun tehtävänä on kasvattaa Itä- joissa ottaa tuntiopettajia, ylimääräisiä toi-
43053: Suomen ja erikoisesti sen rajaseutu.jen opis- menhaltijoita ja tilapäisiä toimihenkilöitä.
43054: 'kelevaa nuorisoa ikykeneväksi palvelemaan
43055: otnaa kotiseutuaan ja isänmaataan. 4 §.
43056: Korkeakoulussa voidaan suorittaa \kansa- Jos avoinna o1evaan professorin '\Til'kaan
43057: koulun-, kansalaiskoulun- ja oppikoulunopet- on toiveita saada erittäin pätevä ja opetta-
43058: tajatutkintoja sekä eriasteisia teknillisen ja jaksi sovelias kotimainen tai ulkomainen tut-
43059: kaupallisen alan tutkintoja. kija, joka on selvästi asetettava muiden ky-
43060: symykseen tulevien saman alan kotimaisten
43061: 2 §. edustajien edelle ja jonka nimittäminen vir-
43062: Korkeakoulu on opetusministeriön alainen. kaan on katsottava kor'keakoulun kannalta
43063: Siinä tapahtuva opettajain valmistus ja suotavaJksi, on k01:ikeakoululla oikeus asiantun-
43064: jatlw-opiskelu ovat kouluhallituksen valvon- tijoita kuultuaan tehdä valtioneuvostolle esi-
43065: nassa sen mukaan kuin asetuksella säädetään. tys hänen kutsumisestaan virkaan sitä haet-
43066: tavaksi julistamatta.
43067: 3 §.
43068: Korkeakouluun voidaan perustaa seuraavia 5 §.
43069: peruspalkkaisia virkoja: professorin, apulais- Professorin tai muun opettajan viran pe-
43070: professorin, rehtorin, yliopettajan, lehtorin, rustamisesta korkeakouluun lahjavaroilla
43071: opettajan, kirjastonhoitajan ja sihteerin vir- säädetään kussakin tapauksessa annettavana
43072: lkoja sekä taloudenhoitajan, kamreerin, kas- asetuksella.
43073: sanhoitajan, kirjaajan, puutarhurin, käsi- Tällaisen viran haltijalla on samat oikeudet
43074: työnohjaajan, kanslistin, toimistoapulaisen, ja soveltuvin osin samat velvoHisuudet IJruin
43075: laboratoriomestarin, mekaanikon, preparaat- muulla vastaavalla korkeakoulun opettajalta.
43076: torin, ylivahtimestarin, vahtimestarin, emän- Korkeakoulun opettajalle kuuluvaa opetus-
43077: nän, lämmittäjän ja talonmiehen toimia. vapautta älköön lahjaJkirjassa olevin mää-
43078: Edellä tässä pykälässä mainittuja virkoja räyksin rajoitettako.
43079: 976 Vlli,6. - Joensuun korkeakoulu.
43080:
43081: 6 §. 8 §.
43082: Korkeakoulun o~tuskielenä on suomi. Korkeakoulun hallintoa hoitavat lähinnä
43083: Ruotsia tai jota:kin vierasta kieltä opetet- rehtori, hallintdkollegio ja tiedekunnat.
43084: taessa voidaan kuitenkin käyttää asianomaista
43085: kieltä. 9 §.
43086: ffikomaalainen opettaja, jdka on määrätty Opettajavalmistuslaitoksen kansakouluun
43087: joko tilapäisesti tai hallitusmuodon 84 §: n otetaan Joensuun kaupungin osoittamalta
43088: mukaan vakinaisesti toimimaan opettajana alueelta riittävä määrä lapsia suorittamaan
43089: korkeakoulussa, saa käyttää opetuskielenä oppivelvollisuuttaan. Näiden lasten koulun-
43090: muuta kuin suomen kieltä. käyntiä Joensuun kaupunki on velvollinen
43091: Korkeakoulun opettajilla ja virkamiehillä avustamaan saJmojen perusteiden mukaan
43092: tulee olla täydellinen suomen kielen taito. kuin omissa kan.sakouluissaan.
43093: Ruotsin ja vieraiden kielten opettajilta 10 §.
43094: vaadittavasta suomen kielen taidosta sääde- Korkeakoulun perussääntö sekä tarkemmat
43095: tään asetuksella. säännökset tämän lain täytäntöönpanosta an-
43096: Opiskelijain oikeudesta käyttää kuuluste- netaan asetuksella.
43097: luissa ja tutkinnoissa muuta kuin suomen
43098: kieltä säädetään asetuksella. 11 §.
43099: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo-
43100: kuuta 1963.
43101: 7 §. Samana päivänä muutetaan Joensuun kau-
43102: Niiden tieteiden ja opinalojen mukaan, pungissa sijaitseva Itä-Suomen seminaari
43103: joissa annetaan opetusta, jakautuu opetta- normaalikouluksi. Normaalikoulun virkaan
43104: jisto ja opiskeleva nuoriso pedagogiseen tie- tai toimeen, jota vastaava virka tai toimi on
43105: dekuntaan ja teknillis-kaupalliseen tiedekun- Itä-Suomen 'seminaarissa, voidaan sitä ensi
43106: taan. kertaa täytettäessä ilman haettavaksi julista-
43107: Korkeakoulun yhteyteen voidoon perustaa mista nimittää sanotun seminaarin viran tai
43108: opetusohJelmaan soveltuvia tutkimuslaitoksia. toimen haltija.
43109: Korkeakoululla on oikeus järjestää opetushar- Kunnes korkeakoulun hallinto on voitu
43110: joittelua kunnallisissa ja valtion oppilaitok- järjestää 8 § :ssä edellytetyllä tavalla, sitä
43111: sissa sen mukaan kuin asetuksella säädetään. voidaan hoitaa sen mukaan kuin asetuksella
43112: säädetään.
43113: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
43114:
43115: Paula Ruutu. Uuno Voutilainen.
43116: Ale Holopainen. R. Hallberg.
43117: Olavi Lahtela. Olli Aulanko.
43118: Matti Kekkonen. Eino Sääskilahti.
43119: Esa Timonen. Artturi Koskinen.
43120: Arvo Pentti. Anna-Liisa Linkola.
43121: Olli Kervinen. Eino Uusitalo.
43122: Nestori Kaasalainen. Toivo Niiranen.
43123: Matti Mattila. Pauli Puhakka.
43124: Reino Karpola. T. Saloranta.
43125: Akseli Paarm.an. Yrjö Hautala.
43126: Eemil Partanen. Veikko Honkanen.
43127: Eero Juntunen. Erkki Ryömä.
43128: Markus Niskala. Antero Väyrynen.
43129: Eino Ojajärvi. Ilmari Linna.
43130: Toivo Antila. Reino Kangas.
43131: 'Veikko Savela. Niilo Ryhtä.
43132: Elis Manninen. Lars Lindeman.
43133: 977
43134:
43135: VIII,7. - Lak.al. N: o 136.
43136:
43137:
43138:
43139:
43140: Lähteenmäki ym.: Ehdotus laiksi visuaalisen taiteen korkea-
43141: koulusta.
43142:
43143:
43144: E d u s k u n n a 11 e.
43145:
43146: Kun maamme visuaalisen taiteen kehitys sesti tapahtuvaa valmistamista, puoltaen joko
43147: viimeisinä vuosikymmeninä on monilta osin itsenäisen korkeakoulun perustamista tai
43148: saavuttanut tason, joka kansainvälisestikin taideteollisen oppilaitoksen yhteydessä toi-
43149: katsottuna on valioluokkaa, mutta samanai- mivaa korkeakoululinjaa. Kun Suomen Tai-
43150: kaisesti ei ole huolehdittu alan edelleenkehit- deteollisuusyhdistys r.y. on viimeksi v. 1960
43151: tämisestä ja välttämättömästä tutkimustyöstä valtioneuvostolle ehdottanut, että valtio ot-
43152: ja kokeilutoiminnasta enemmän kuin sekä taisi haltuunsa Taideteollisen oppilaitoksen
43153: kansallisen opetustyön että kansainvälisen ja ehdotuksen pohjalla asetettu komitea, ns.
43154: kulttuurityön edellyttämästä alan yleissivis- Taideteollisen oppilaitoksen hallintokomitea
43155: tyksestä, tarvitaan valtion toimenpiteitä kor- jättänyt mietintönsä valtioneuvostolle huhti-
43156: keakouluopetuksen järjestämiseksi mainitulla kuussa 1961, ei tässä ehdotuksessa ole otettu
43157: visuaalisen kulttuurin alalla. huomioon korkeakoulumuotoista opettaja-
43158: Kuvaamataidon opetus oppikouluissamme koulutusta eikä välttämätöntä jatkokoulu-
43159: muodostaa perustan sekä visuaalisen taiteen tus- ja tutkimustyömahdoHisuutta. Hallinto-
43160: luovalle toiminnalle että sen ymmärtämiselle. komitean mietinnön johdosta kouluhallitus
43161: Monille oppilaille jää oppikoulun kuvaama- on jättänyt oman lausuntonsa, jossa se esit-
43162: taidon opetus ainoaksi esteettisten käsitteiden tää korkeakoululinjan perustamista kuvaama-
43163: pohjaksi. Kuitenkin nykyisenä teollisuustai- taidon opettajien valmistusosaston tilalle. •
43164: teen aikana jokainen kansalainen pakollisesti Kun mainitun komiteamietinnön mukaan
43165: joutuu tekemisiin ainak:in kaupallisen taiteen koulun tulisi jatkaa toimintaansa saman:qi-
43166: kanssa. misenä valtion omistamana oppilaitoksena,
43167: Mainitun aineen opettajat joutuvat opet- joka jakautuu
43168: tamaan lukion oppilaita, eli annetun opetuk- a) taideteollisuusopistoon
43169: sen tulee olla valmistamista myös korkea- b) taideteolliseen ammattikouluun,
43170: kouluopintoihin. Teknillisen korkeakoulun tulisi ottaa huomioon myöskin mainittu kor-
43171: arkkitehtilinjan karsintakursseille paasyn keakouluaste. Tällöin jakautuminen tulisi
43172: edellytyksenä on suoritettu lukion kuvaama- olemaan seuraava:
43173: taidonkurssi. Mainitun korkeakoulun taholta a) visuaalisen taiteen korkeakoulu
43174: on useaan otteeseen korostettu visuaalisen b) taideteollisuusopisto
43175: koulutuksen kehittämisen tarpeellisuutta op- c) taideteollinen ammattikoulu
43176: pikouluissa. Jos korkeakoulu perustetaan muuttamalla
43177: Näin ollen laajan teoreettisen ja taiteelli- T·aideteollisen oppilaitoksen nykyinen kuvaa-
43178: sen yleissivistyksen omaaminen on mainitun mataidon opettajaosasto saman oppilaitoksen
43179: aineen opettamisen perusedellytys ja visuaa- korkeakoululinjaksi, ei muutos edellytä val-
43180: lisen sivistyksemme tulevaisuuden kannalta tion tulo- ja menoarvioon varattavaksi suuria
43181: välttämätön. määrärahoja, eikä se myöskään ole ristirii-
43182: Jo v. 19·50 valtioneuvoston asettaman, ku- dassa Taideteollisen oppilaitoksen hallinto-
43183: vaamataidon ja veiston opettajain valmista- komitean mietintöön liittyvän yleisen oppi-
43184: mista suunnittelevan komitean mietinnössä, laitosta koskevan lakiehdotuksen kanssa.
43185: joka jätettiin valtioneuvostolle v. 1954, ko- Taideteollisen oppilaitoksen kuvaamatai-
43186: mitea yksimielisesti asettui kannattamaan donopettajaosaston opetus on jo nykyisellään
43187: kuvaamataidonopettajien korkeakoulumuotoi- suureksi osaksi korkeakoululuontoista. Oppi-
43188: 123 E 219/62
43189: 978 VIII,7. - Visuaalisen taiteen korkeakoulu.
43190:
43191:
43192: kurssit on osittain tarkistettu Helsingin Yli- olisi myös maamme edun kannalta suotavaa,
43193: opiston vastaavien oppikurssien kanssa, jos- että itsenäiselle taiteelliselle ajattelulle varat-
43194: kin koulun taiteellinen erikoisluonne asettaa taisiin samat mahdollisuudet kuin itsenäiselle
43195: niille omat vaatimuksensa. Opetusta hoide- tieteelliselle ajattelulle.
43196: taoo osaksi korkeimman yliopistollisen päte- Myöskin taideteolliselta opistolinjalta olisi
43197: vyyden omruavin opettajavoimin. varattava mahdollisuus jatko-opintoihin kor-
43198: Kuitenkin tulisi lakiin visuaalisen taiteen keakoul ulinj alla.
43199: korkeakoulusta varata mahdollisuus toisten Kun siis nykyinen pakolliseen ylioppilas-
43200: visuaalisen taiteen alojen kehittämiseen ja tutkintoon perustuva opetus kuvaamataidon
43201: niillä suoritettaviin tutkintoihin. opettajaosastolla on helposti ja ilman sa-
43202: Nykyisin taiteellisesti lahjakkailta ylioppi- nottavia kustannuksia muutettavissa korkea-
43203: lailta puuttuu opiskelumahdollisuuksia. San- kouluasteiseksi ja toisia visuaalisen taiteen
43204: gen suuri osa tällaisen lahjakkuuden omaa- aloja ajatellen jaettavissa korkeakoulu- ja
43205: vista ylioppilaista joutuu opiskelumahdolli- opistoasteeseen, ehdotamme kunnioittavasti,
43206: suuden puuttuessa suuntautumaan edelly-
43207: tyksilleen vieraille aloille. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
43208: Yhä lisääntyvän ylioppilastulvan vuoksi van lakiehdotuksen:
43209:
43210:
43211: Laki
43212: Visuaalisen taiteen korkeakoulusta.
43213: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
43214:
43215: 1 §. 6 §.
43216: Taideteollisen oppilaitoksen kuvaamatai- Korkeakouluun voidaan perustaa perus-
43217: don opettajain valmistusosasto muutetaan palkkaisia professorin, apulaisprofessorin,
43218: valtion varoilla ylläpidettäväksi mainitun lehtorin, kirjastonhoitajan ja sihteerin vir-
43219: oppilaitoksen yhteydessä toimivaksi korkea- koja sekä kanslistin, toimistoapulaisen, labo-
43220: koululinjaksi, Visuaalisen taiteen korkeakou- ratoriomestarin, preparaattorin, ylivahtimes-
43221: luksi 1 päivästä tammikuuta 1963 lukien. tarin, vahtimestarin, talonmiehen ja lämmit-
43222: täjän toimia. Edellä tässä pykälässä mai-
43223: 2 §. nittuja samanniroisiä virkoja ja toimia voi-
43224: Korkeakoulun tehtävänä on ylintä teoreet- daan sijoittaa eri palkkausluokkiin.
43225: tista, taiteellista ja käytännöllistä opetusta Korkeakouluun voidaan lisäksi nimittää
43226: antamalla ja kokeilu- ja tutkimustyötä suo- dosentteja ja valtion tulo- ja menoarvion
43227: rittamalla kehittää visuaalisen taiteen eri rajoissa ottaa tuntiopettajia, ylimääräisiä toi-
43228: aloj<'n asiantuntemusta, kohottaa kansan si- menhaltijoita ja tilapäisiä toimihenkilöitä.
43229: vistystasoa ja valmistaa kuvaamataidon opet-
43230: tajia oppi- ja ammattikouluihin. 7 §.
43231: Professorin virat ovat kiinteitä tai vaih-
43232: 3 §. tuvia.
43233: Korkeakoulussa on taidekasvatuksen osasto. Vaihtuvan professorin viran tultua avoi-
43234: Korkeakoulua voidaan laajentaa käsittä- meksi valtioneuvosto määrää korkeakoulun
43235: mään visuaalisen taiteen eri alojen oppisuun- esityksestä, mitä opetusalaa uuden viranhal-
43236: tia ja perustaa niitä varten osastoja. tijan on edustettava. Kun asia on ratkaistu,
43237: menetellään viran täyttämisessä, niinkuin
43238: 4 §. siitä on erikseen säädetty.
43239: Korkeakoulun kotipaikka on Helsingin
43240: kaupunki.. 8 §.
43241: '5 §. Jos avoinna olevaan professorin virkaan
43242: Korkeakoulu on välittömästi opetusminis- on toiveita saada erittäin pätevä ja opetta-
43243: teriön alainen. jaksi sovelias kotimainen tai ulkomainen
43244: Vlli,7.- Lähteenmäki ym. 979
43245:
43246: tutkija, joka on selvästi asetettava muiden 11 §.
43247: kysymykseen tulevien saman alan kotimais- Korkeakoulun niihin virkoihin ja toimiin,
43248: ten edustajien edelle ja jonka nimittäminen joita vastaavia toimia on Taideteollisessa
43249: virkaan on katsottava korkeakoulun kannalta oppilaitoksessa, voidaan niitä ensi kertaa
43250: suotavaksi, korkeakoululla on oikeus asian- täytettäessä nimittää virkaa auki julista-
43251: tuntijoita kuultuaan tehdä valtioneuvostolle matta Taideteollisen oppilaitoksen vastaava
43252: esitys hänen kutsumisestaan virkaan sitä toimen haltija.
43253: haettavaksi julistamatta.
43254: 1:2 §.
43255: 9 §. Korkeakoulussa voivat suorittaa tutkintoja
43256: Professorin tai muun opettajan viran pe- ne ylioppilaat, jotka on hyväksytty korkea-
43257: rustamisesta korkeakouluun lahjavaroilla sää- koulun sisäänpääsytutkinnossa sekä aikai-
43258: detään kussakin tapauksessa annettavana semmin 'Taideteollisessa oppilaitoksessa ku-
43259: asetuksella. vaamataidon opettajan tutkinnon suoritta-
43260: neet kuin myös ne oppilaitoksen opistolinjan
43261: Tällaisen viran haltijalla on samat oikeu- loppututkinnon suorittaneet, jotka asetuk-
43262: det ja soveltuvin osin samat velvollisuudet sella säädettävä neuvosto hyväksyy.
43263: kuin muulla vastaavalla korkeakoulun opet-
43264: tajalla. Korkeakoulun opettajalle kuuluvaa 13 §.
43265: opetusvapautta älköön lahjakirjaBSa olevin Korkeakoululla on oikeus järjestää opet-
43266: määräyksin rajoitettako. tajaharjoittelua kunnallisissa kansakouluissa
43267: ja valtion oppikouluissa, sen mukaan kuin
43268: 10 §. asetuksella säädetään.
43269: Korkeakoulun opetuskielenä on suomi.
43270: Vierasta kieltä opetettaessa voidaan lmi- 14 §.
43271: tenkin käyttää asianomaista kieltä. Korkeakoulun hallintoa hoitavat lähinnä
43272: Ulkomaalainen opettaja, joka on määrätty korkeakoulun rehtori, hallintokollegio ja
43273: joko tilapäisesti tai hallitusmuodon 84 §: n osastokollegiot sekä Taideteollisen oppilai-
43274: mukaan vakinaisesti toimimaan opettajana toksen johtokunta.
43275: korkeakoulussa, saa käyttää opetuskielenä
43276: muuta kuin suomen kieltä. Opiskelijoiden 1:5 §.
43277: oikeudesta kuulusteluissa ja tutkinnoissa Korkeakoulun perussääntö sekä tarkemmat
43278: käyttää muuta kuin suomen kieltä säädetään säännökset tämän lain täytäntöönpanosta
43279: asetuksella. annetaan asetuksella.
43280:
43281:
43282: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
43283:
43284: Olavi Lähteenmäki. Hilja Väänänen. Paula Ruutu.
43285: Sylvi Siltanen. Irma Rosnell. A~Liisa Linkola.
43286: Meeri Kalava.inen. Jussi Saukkonen. Hertta Kuusinen.
43287: Anni Hosia. E. J. Paavola. Margit Borg-Sundman.
43288: Veikko Hyytiäinen.
43289: 980
43290:
43291: VIII,S.- Lagmot. N: o 137.
43292:
43293:
43294:
43295:
43296: Tallgren m. fl.: Förslag till lag om statsunderstöd åt Å.bo
43297: Akademi.
43298:
43299:
43300: T i 11 R i k s d a g e n.
43301:
43302: Enskilda medborgare lade år 1917 grun- 1952 anhållit om ett procentuellt statsun-
43303: den till Åbo Akademi och redan följande år derstöd, som i princip skulle beräknas på
43304: inledde Akademien sin verksamhet. I nästan samma sätt som statsunderstödet åt landets
43305: fyra decennier eller ända fram till 1955 ar- handelshögskolor och Yhteiskunnallinen Kor-
43306: betade den utan stöd av stat eller kommun. keakoulu. Den 2 januari 1957 avgavs till un-
43307: Sistsagda år beviljades ett statsanslag på 5 dervisningsministeriet Åbo Akademis yttran-
43308: mmk för Akademiens verksamhet. Anslaget de om högskolekommittens betänkande. I ytt-
43309: har under hand ökats, så att det för inne- randet framhölls, att frågan om Akademiens
43310: varande kalenderår utgör 60 mmk. Detta statsunderstöd borde lösas med iaktta-
43311: motsvarar i runt tai en fjärdedel av kostna- gande av följande allmänna riktlinjer:
43312: derna för Akademiens · upprätthållande. a) statsunderstödet bör avse Akademien i
43313: Som en följd av penningvärdets fall har dess helhet;
43314: avkastningen av Akademiens kapital ända b) statsunderstödet bör tryggas genom
43315: sedan 1945 icke räckt till att täcka de lö- lagstiftning;
43316: pande utgifterna, trots att den allra strän- c) statsunderstödet bör vara av en sådan
43317: gaste sparsamhet iakttagits. Det årliga stats- storlek att en nedskärning av verksamheten
43318: bidraget har endast till en del förmått täcka undvikes, samtidigt som möjligheter skapas
43319: skillnaden mellan inkomster och utgifter. för en av framsteg inom undervisning och
43320: Följden har blivit en kapitalförtäring, som forskning betingad normal utveckling.
43321: kännbart påverkat Akademiens arbetsmöjlig- Det framhölls vidare, att ett understöd
43322: heter. beräknat enligt en viss procent av de årliga
43323: Det är alldeles uppenbart att detta till- totalutgifterna vore den ur Akademiens syn-
43324: stånd icke kan fortgå i längden utan att punkt lämpligaste lösningen. Den procentsats,
43325: Akademiens så framgångsrika verksamhet enligt viiken det årliga statsunderstödet skul-
43326: allvarligt försvåras och hela vårt lands kul- le beräknas, angavs i enlighet med Stiftel-
43327: turliv därigenom försvagas. sens för Åbo Akademi styrelses uttalande
43328: Den av statsrådet den 4 december 1952 till 50, vilket i praktiken hade inneburit att
43329: tillsatta s.k. högskolekommitten, som arbetade Akademien komme att med egna medel be-
43330: under kansler P. J. Myrbergs ordförande- strida mer än hälften av utgifterna.
43331: skap, yttrade i sitt den 28 april 1956 avgivna Trots alla svårigheter och inskränkningar
43332: betänkande, att den radikala nedskärning av har Åbo Akademi ända hittills med fram-
43333: Akademiens verksamhet, som vore det enda gång fyllt sin uppgift i vårt lands högsta
43334: alternativet till statsunderstöd, skulle inne- kulturliv. Akademien visar en stark livskraft.
43335: bära en betydande förlust för Finlands ve- Sålunda har exempelvis antalet studerande
43336: tenskap och kulturliv och skada det anseende mer än tredubblats sedan år 1939 och för-
43337: som vårt land åtnjuter. Därför borde Aka- dubblats under de senaste tio åren. Det ve-
43338: demien få ett så stort statsunderstöd, att tenskapliga arbete, som utförts vid Akade-
43339: den kunde fortsätta sin verksamhet åtmin- mien, har vunnit erkännande även utanför
43340: stone i samma utsträckning som dittills. landets gränser. Faran är dock stor, att den
43341: Från Akademiens sida hade man redan år sunda utvecklingen skall hämmas och verk-
43342: VIll,S. - Tallgren ym. 981
43343:
43344: samheten förtvina, om icke nödiga medel Med hänvisning till det som ovan fram-
43345: för en fortsatt verksamhet och utveckling hållits föreslås,
43346: med det snaraste ställs till förfogande av
43347: staten med stöd av en för ändamälet stiftad att Riksdagen måtte godkänna föl-
43348: lag. jande lagförslag:
43349:
43350:
43351:
43352:
43353: Lag
43354: om statsunderstöd åt Abo Akademi.
43355: 1 enlighet med ~iksdagens beslut stadgas:
43356:
43357: 1 §. lyse, drivkraft, gas, vatten, städning och
43358: Åbo Akademi, som upprätthålles av Stif- försä!kringspremier samt underhäll av tomter
43359: telsen för Åbo Akademi och som verkar så- och gatuandelar;
43360: som en självständig institution, tilldelas 6) akademiens allmänna, genom förord-
43361: statsunderstöd i enilighet med vad i denna ning närmare fastställda förvaltningsutgifter
43362: [ag stadgas. samt i de enligt i 3, 4 och 5 punkterna stad-
43363: 2 §. gade grunder beräknade kostnaderna för de
43364: För Åbo Akademi utgär statsunderstöd sä- för akademiens iörvaltning erforderliga loka-
43365: lunda, att det motsvarar femtio procent av liteterna; samt
43366: följande ärsutgifter: 7) avlöningar och andra förvaltningsut~
43367: 1) de i befattningar och uppgifter, som gifter vid akademiens bibliote'k samt de en-
43368: funnos den 1 juli 1962, tjänstgörande deka- ligt 3, 4 och 5 punkterna stadgade grunder
43369: nernas, notariernas, lärarnas, befattningsha- beräknade kostnaderna för bibliotekets loka-
43370: varenas vid fakultetsbiblioteken och inrätt- liteter.
43371: ningarna, extraordinarie lärarnas och den Likasä utgär inom ramen för statsförslaget
43372: övriga personalens löner, arvoden, pensioner anslag motsvarande 50 % av de godtagbara
43373: och familjepensioner, tili den del de icke utgifterna för anskaffning och värd av fa-
43374: överstiga de löner, arvoden, pensioner och kulteternas undervisnings- och vetenskapliga
43375: familjepension, vilka erläggas för motsvaran- materiel .samt för inrättningarnas förnöden-
43376: de tjänst eller befattning vid Helsingfors heter, så ock för fakultetsbibliotekens bok-
43377: universitet, samt de olycksfallsförsäkrings- anskaffningar, inbindningar och ärliga om-
43378: premier, barnbidrags- och folkpensionsavgif- kostnader ävensom för av forskningen och
43379: ter ävensom övriga lagstagade avgifter, vilka undervisningen vid akademien päkallade ut-
43380: skola erläggas för ovannämnda personers gifter för bdkanskaffningar och inbindningar
43381: vidkommande; vid akademiens bibliotek.
43382: 2) ovan i l punkten avsedda löner, arvo-
43383: den, pensioner, familjepensioner och avgif- 3 §.
43384: ter för de i sagda punkt uppräknade funk- För grundanskaffningar av undervisnings-
43385: tionärer, vilka med bidrag anvisade i stats- och vetenskapHg materiel samt för grundan-
43386: förslaget avlönats vid akademien i befattnin- skaffningar tHl fakulteternas bibliotek och
43387: gar och uppgifter, som tillkommit efter den akademiens bibliotek mä i statsförslaget stats-
43388: 1 juli 1962; understöd bevilja.s.
43389: 3) hyresvärdet av egna byggnader, fast-
43390: ställt enligt av statsrädet bestämda grunder;
43391: 4) hyror för sädana upphyrda lägenheter, 4 §.
43392: som äro nödvändiga för akademiens verksam- Åbo Akademi mä i statsförslaget förutom
43393: het; i 2-3 §§ stadgat understöd tilldelas extra
43394: 5) utgifter för lokaliteternas inventarier statsunderstöd för understödjande av akade-
43395: och tekniska anordningar samt för värme, miens verksamhet.
43396: 982 vm,s. - Abo Akademin valtionapu.
43397:
43398:
43399: 5 §. studerande vid Helsingfors universitet eller
43400: För erhållande av statsunderstöd kräves: Tekniska högskolan, avdrages avgifternas be-
43401: 1) att Åbo Akademi icke upprätthålles för lopp, till den del överstiga avgifterna vid
43402: uppnående av ekonomisk vinst; nämnda högskolor, från det akademien till-
43403: 2) att Åbo Akademi följer för densamma kommande statsunderstöd:et.
43404: fastställda statuter;
43405: 3) att undervisningstidens och läsårets
43406: längd samt undervisningen äro så ordnade, 6 §.
43407: att genom de vid akademien avlagda oli'ka Undervisningsministeriet utövar tillsyn
43408: examina förvärvas ett sådant mått av kun- över att Åbo Akademi uppfyller de villkor,
43409: skaper och färdigheter, som motsvarar exa- som uppställts för det akademien beviljade
43410: mensfordringarna vid Helsingfors universi- statsunderstödet.
43411: tet, eller, när fräga är om akademiens kemisk-
43412: tekniska fakultet, Tekniska högskolan; 7 §.
43413: 4) att lärarna vid Åbo Akademi innehava ~Befinnes det, att Åbo Akademi icke upp-
43414: den kompetens, som universitetsundervisnin- fyller villkoren för erhällande av statsim-
43415: gen påkallar; de,rstöd, har statsrädet rätt att besluta, att
43416: •5) att i statsunderstöd erhällna medel an- statsunderstödet i sin helhet eller till en del
43417: vändas tili de ändamål, för vi~ka de bevhljats, skall indragas.
43418: och att oförbrukat understöd äterbäres till
43419: staten. 8 §.
43420: Ytterligare kräves, att befattning eller Närmare föreskrifter angäende tillämpnin-
43421: uppgift, för vars avlöning statsunderstöd gen av denna lag utfärdas genom förordning.
43422: beviljats, men viiken icke längre 'kan anses
43423: erforderlig för akademiens verksamhet, in-
43424: drages. 9 §.
43425: Uppbäres av studerande vid akademien Denna lag träder i 'kraft den 1 januari
43426: andra eller större avgifter äri. av motsvarande 1964.
43427:
43428:
43429: Helsinfors den 8 mars 1962.
43430:
43431: Carl Olof Tallgren. Impi Lukkarinen. Erkki Hara.
43432: Grels Teir. Paavo Aitio. Meeri Kalavainen.
43433: Kurt Nordfors. Jussi Saukkonen. Irma Karvikko.
43434: Sven Högström. Georg Backlund. Voitto Hellsten.
43435: Bertel Lindh. Alwar Sundell. Sylvi Siltanen.
43436: Elis Andersson. J. A. Jungarå. Eino Uusitalo.
43437: Georg C. Ehrnrooth. Verner Korsbäck. K-A. Fagerholm.
43438: Per Lauren. J. 0. Söderhjelm. Matti Kekkonen.
43439: Olli Aulanko. Albin Wickm.an. Veikko Savela.
43440: Juha Rihtniemi. Kristian Gestrin. Harras Kyttä.
43441: Olavi Lähteenmäki. Lars Lindeman.
43442: 983
43443:
43444: Vlll,8. - Lak.al. N: o 137.
43445: Suomennos.
43446:
43447:
43448:
43449:
43450: Tallgren ym.: Ehdotus laiksi Abo Akademin valtionavusta.
43451:
43452:
43453: E d u s kun n a ll e.
43454:
43455: Yksityiset kansalaiset perustivat vuonna nallisen Korkeakoulun saarnat valtionavut.
43456: 1917 Åbo Akademin, ja jo seuraavana vuonna Tammikuun 2 päivänä 1957 annettiin opetus-
43457: alkoi Akatemia toimintansa. Lähes neljä vuo- ministeriölle Åbo Akademin lausunto korkea-
43458: sikymmentä eli aina vuoteen 1955 se työs- koulukomitean mietinnöstä. Lausunnossa esi-
43459: kenteli ilman valtion tai kunnan tukea. Vii- tettiin, että Akatemian valtionapua koskeva
43460: meksi mainittuna vuonna myönnettiin 5 mmk kysymys olisi ratkaistava seuraavia yleisiä
43461: suuruinen valtionapu Akatemian toimintaa suuntaviivoja noudattaen:
43462: varten. Määrärahaa on vähitellen lisätty, niin a) valtionavun tulee koskea Akatemiaa
43463: että se on täksi kalenterivuodeksi 60 mmk. kokonaisuudessaan;
43464: Tämä vastaa pyörein luvuin neljännestä Aka- b) valtionapu on turvattava lainsäädän-
43465: temian ylläpitokustannuksista. nöllä; .
43466: Rahanarvon laskun johdosta ei Akatemian c) valtionavun tulee olla niin suuri, että
43467: pääomien tuotto vuodesta 1945 lähtien ole toiminnan supistamilllen vältetään samalla
43468: riittänyt peittämään juoksevia menoja, vaikka kun luodaan mahdollisuudet opetuksen ja
43469: on noudatettu mitä ankarinta säästäväisyyttä. tutkimuksen alalla tapahtuvan edistyksen
43470: Vuotuinen valtionapu on vain osaksi kyennyt vaatimaan normaaliin kehitykseen.
43471: peittämään tulojen ja menojen erotuksen. Edelleen esiintuotiin, että Akatemian lmn-
43472: Seurauksena on ollut pääoman kulutus, joka nalta sopivin ratkaisu olisi avustus, joka las-
43473: on tuntuvasti vaikuttanut Akatemian työ- kettaisiin määräprosenttina vuotuisista koko-
43474: mahdollisuuksiin. naismenoista. P:vosenttiluvuksi, jonka mukaan
43475: On aivan ilmeistä, ettei tällainen asiain tila vuotuinen valtionapu laskettaisiin, esitettiin
43476: voi ajan mittaan jatkua ilman että Akate- Åbo Akademin säätiön hallituksen lausunnon
43477: mian niin menestykseHinen toiminta vaka- ,mukaisesti 50, mikä käytännössä olisi' mer-
43478: vasti vaikeutuu ja koko maamme kulttuuri- kinnyt sitä, että Akatemia tulisi omilla va-
43479: elämä sen kautta heikkenee. romaan vastaamaan enemmästä kuin puolesta
43480: Valtioneuvoston 4 päivänä joulukuuta 1952 kaikista menoista.
43481: asettama ns. korkeakoulukomitea, jonka pu- Kaikista vaikeuksista ja rajoituksista huO-
43482: heenjohtajana oli kansleri P. J. Myrberg, limatta on Åbo Akademi aina tähän saakka
43483: lausui 28 päivänä huhtikuuta 1956 annetussa menestyksellä täyttänyt tehtävänsä maamme
43484: mietinnössään, että Akatemian toiminnan ra- korkeimmassa sivistyselämässä. Akatemia
43485: dikaalinen supistuminen, joka olisi ainoa osoittaa suurta elinvoimaa. Niinpä on esim.
43486: vaihtoehto valtion antamalle tuelle, merkitsisi opiskelijain lukumäärä enemmän kuin lrol-
43487: huomattavaa menetystä Suomen tieteelle ja minkertaistunut vuodesta 1939 ja kaksinker-
43488: sivistyselämälle ja vahingoittaisi maamme taistunut viimeisten kymmenen vuoden ai-
43489: nauttimaa arvonantoa. Sen vuoksi olisi Aka- kana. Akatemian piirissä suoritettu tieteelli-
43490: temian saatava niin suuri valtionapu, että se nen työ on saanut tunnustusta maan rajojen
43491: voisi jatkaa toimintaansa ainakin siihenasti- ulkopuolellakin. On kuitenkin lähellä vaara,
43492: sessa laajuudessa. että terve kehitys estyy ja toiminta tyrehtyy,
43493: Akatemian taJholta oli jo vuonna 1952 jollei valtio mitä pikimmin aseta jatkuvan
43494: anottu prosentuaalista valtiJonapua, joka pe- toiminnan ja kehityksen vaatimia varoja käy-
43495: riaatteessa laskettaisiin samalla tavoin kuin tettäväksi tätä tarkoitusta varten säädetyn
43496: maan kauppakorkeakoulujen ja Yhteiskun- lain nojalla.
43497: 984 vm,s. - Abo Akademin valtionapu.
43498:
43499:
43500: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, että Eduskunta hyväksyisi näin kuu-
43501: luvan lakiehdotuksen:
43502:
43503:
43504:
43505: Laki
43506: Abo Akademin valtionavusta.
43507: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
43508:
43509: 1 §. 6) korkeakoulun yleiset, asetuksella tarkem-
43510: Åbo Akademi nimiselle .Jmrkeakoululle, jota min määrätyt hallintomenot sekä 3, 4 ja 5
43511: ylläpitää Stiftelsen för Åbo Akademi nimi- !rohdassa säädettyjen perusteiden mukaan
43512: nen säätiö ·ja joka toimii itsenäisenä laitok- lasketut kustannukset korkeakoulun hallintoa
43513: sena, annetaan valtionapua tämän lain mu- varten tarpeellisista huoneistoista; sekä
43514: kaisesti. 7) korkeakoulun kirjaston palkkaukset ja
43515: muut hallintomenot sekä 3, 4 ja 5 kohdassa
43516: 2 §. säädettyjen perusteiden mukaan lasketut kus-
43517: Åbo Akademi saa valtionapua siten, että tannukset kirjaston huoneistoista.
43518: se vastaa viittäkymmentä sadannesta seuraa- Lisäksi suoritetaan tulo- ja menoarvion ra-
43519: vista vuosimenoista: joissa määräraha, joka vastaa viittäkymmentä
43520: 1) niissä toimissa ja tehtävissä, jotka olivat sadannesta hyväksyttävistä menoista, jotka
43521: olemassa 1 päivänä heinäkuuta 1962, palvele- aiheutuvat tiedekuntien opetus- ja tieteellisen
43522: vien dekaanien, notaarien, opettajien, tiede- kaluston hankkimisesta ja hoidosta sekä lai-
43523: kuntakirjastojen ja laitosten toimen haltijain, tosten tarvikkeista, niin myös tiedekunta.kir-
43524: ylimääräisten opettajien ja muun henkilö- jaston kirjahankinnoista, sidonnasta ja
43525: kunnan palkat, palkkiot, eläkkeet ja perhe- vuosikuluista samoin kuin korkeakoulussa
43526: eläkkeet, siltä osin kuin ne eivät ylitä niitä harjoitetun tutkimuksen ja opetuksen vaati-
43527: palkkoja, palkkioita, eläkkeitä ja perhe-elä:k- mista, korkeakoulun kirjastolle aiheutuvista
43528: keitä, jotka suoritetaan vastaavasta virasta kirjahankinnoista ja sidonnasta johtuvista
43529: tai toimesta Helsingin yliopistossa, sekä ne menoista.
43530: tapaturmavakuutusmaksut, lapsilisä- ja kan- 3 §.
43531: saneläkem3iksut samoin kuin muut lakisäätei- Opetus- ja .Heteellisen kaluston peruahan-
43532: set maksut, jotka on maksettava yllämainit- kintoihin sekä tiedekuntakirjastojen ja kor-
43533: tujen henkilöiden osalta; keakoulun kirjaston peruahankintoja varten
43534: voidaan valtion tulo- ja menoarviossa myön-
43535: 2) edellä 1) kohdassa tarkoitetut palkat, tää valtionapua.
43536: palkkiot, eläkkeet, perhe-eläkkeet ja maksut
43537: niiden samassa kohdassa lueteltujen toimihen- 4 §.
43538: kilöiden osalta, jotka on valtion tulo- ja me- Korkeakoululle voidaan valtion tulo- ja
43539: noarviossa osoitetulla avustuksella palkattu menoarviossa myöntää 2 ja 3 §: ssä sääde-
43540: korkeakoulun toimiin ja tehtäviin, jotka ovat tyn avustuksen lisäksi ylimääräistä valtion-
43541: syntyneet 1 päivän heinäkuuta 1962 jälkeen; apua korkeakoulun toiminnan tukemiseksi.
43542: 3) omien rakennusten vuokra-arvo, määrät-
43543: tynä valtioneuvoston vahvistamien perustei-
43544: den mukaan; 5 §.
43545: 4) vuokrat sellaisista vuokratiLoista, jotka Valtionavun saamisen ehtona on:
43546: ovat välttämättömät korkookoulun toimin- 1) että korkealk:oulua ei ylläpidetä talou-
43547: nalle; dellisen voiton saamiseksi;
43548: 5) menot huoneistojen kalustosta ja teknil- 2) että korkeakoulu noudattaa sille vahvis-
43549: lisistä laitteista sekä lämmöstä, valaistuksesta, tettua ohjesääntöä;
43550: käyttövoimasta, kaasusta, vedestä, siivouk- 3) että opetusajan ja lukuvuoden pituus
43551: sesta ja vakuutusmaksuista sekä tonttien ja sekä opetus on niin järjestetty, että korkea-
43552: katuosuuksien kunnossapidosta; looulussa suodtetuilla eri tutkinnoilla saavu-
43553: Vlli,S. - Tallgren ym. 985
43554:
43555: tetaan sellainen tieto- ja taitomäärä, joka maksut mainituissa korkeakouluissa, korkea-
43556: vastaa Helsingin yliopiston tai, korkeakoulun koululle tulevasta valtionavusta.
43557: kemiallis-teknillisen tiedekunnan osalta, Tek-
43558: nillisen kol'lkeakoulun tutkintovaatimuksia; 6 §.
43559: 4) että korkeakoulun opettajilla on sellai- Opetusministeriön tehtävänä on valvoa,
43560: nen pätevyys, jota yliopisto-opetus edellyt- että korkeaJkoulu täyttää ne ehdot, jotka ovat
43561: tää; sille myönnetyn valtionavun saamisen edelly-
43562: 5) että valtionapuna saadut varat käyte- tyksenä.
43563: tään niihin tarlroituksiin, joihin ne on myön- 7 §.
43564: netty, ja että käyttämättä jäänyt avustus Jos havaitaan, ettei korkeakoulu täytä val-
43565: palautetaan valtiolle. tionavun saamiseksi asetettuja ehtoja, on val-
43566: Edelleen on vaatimuksena, että toimi tai tioneuvostolla oikeus päättää, että valtionapu
43567: tehtävä, jonka palkkaukseen on myönnetty kokonaisuudessaan tai osa!ksi on jätettävä
43568: valtionapua, mutta jota ei enää voida pitää maksamatta.
43569: korkeakoulun toiminnalle tarpeellisena, lak- 8 §.
43570: kautetaan. Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
43571: Jos korkeakoulun opi~elijoilta kannetaan tamisesta annetaan asetuksella.
43572: muita tai suurempia maksuja kuin vastaa-
43573: vilta opiskelijoilta Helsingin yliopistossa tai 9 §.
43574: Teknillisessä korkeakoulussa, vähennetään Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
43575: ma:ksujen määrä, siltä osin kuin se ylittää kuuta 1964.
43576:
43577:
43578: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
43579:
43580: Ca.tl Olof Tallgren. Paavo Aitio. Irma Karvikko.
43581: Grels Teir. Jussi Saukkonen. Voitto Hellsten.
43582: Kurt Nordfors. Georg Ba.cklund. Sylvi Siltanen.
43583: Sven Högström. Alwar Sundell. Eino Uusitalo.
43584: Bertel Lindh. J. A. Jungarå. K.-A. Fagerholm.
43585: Elis Andersson. Verner Korsbäck. Matti Kekkonen.
43586: Georg C. Ehrnrooth. J. 0. Söderhjelm. Veikko Savela.
43587: Per Lauren. Albin Wickman. Harras Kyttä.
43588: Olli Aulanko. Kristian Gestrin. Olavi Lähteenmäki.
43589: Juha Rihtniemi. Erkki Hara. Lars Lindeman.
43590: Impi Lukkarinen. Meeri Kalavainen.
43591:
43592:
43593:
43594:
43595: 124 E 219/62
43596: 986
43597:
43598: VIn,9. - Lak.al. N: o 138.
43599:
43600:
43601:
43602:
43603: Saukkonen ym.: Ehdotus laiksi SibeUus-Akatemian valtion-
43604: avustuksesta.
43605:
43606:
43607: E d u s k u n n a ll e.
43608:
43609: Sibelius-Akatemia on yksityisenä laitoksena valtio hallitusmuodon 78 § :s.sä lausutun vel-
43610: toimien antanut koulutusta luovan ja esittä- voituksen mukaisesti tukee taloudellisesti, on
43611: vän säveltaiteen ylintä opetusastetta myöten. välttämätöntä, että lailla säädettäisiin valtion-
43612: Se on myös valmistanut viran- ja toimen- avustus vakinaiseksi. Ei ole asiallista, että
43613: haltijoita sekä ammattimuusikkoja musiikin maamme ainoan musiikkikorkeakoulun toi-
43614: eri ammattialoille kuten oppikoulujen lau- minnan laajuus ja tehdldmus riippuu oleelli-
43615: lunopettajia, musiikkiopistojen opettajia ja sesti veikkaustoiminnan tuotosta, varsinkin
43616: muita musiiikkipedagogeja, kirkkomuusikkoja, kun tämä laitos valmistaa toimihenkilöitä ja
43617: puolustusvoimain sotilassoittajia, orkesterei- opettajia julkisten yhdyskuntien virkoihin.
43618: den kapellimestareita ja jäseniä jne. Musiik- Jo taidekasvatuskomitea oli sitä mieltä, että
43619: kikulttuurimme ja musiikkielämämme tar- Sibelius-Akat-emia tarvitsee lakisääteistä va-
43620: peet ovat luonnollisella tavailla määränneet kinaista valtionapua, jotta sille taattaisiin
43621: Sibelius-Akatemian nykyisen opetuksen ja keskeytymättömän työskentelyn edellytykset
43622: tutkintojärjestelmän, joita voidaan pitää mu- ja vapautettaisiin se epävakaisen taloudelli-
43623: sii'kkikorkeakoululle maassamme asetettavien sen aseman aiheuttamista häiriöistä. Tämän-
43624: vaatimusten ja sille tarjoutuvien mahdolli- suuntaista ratkaisua on eduskuntakin tarkoit-
43625: suuksien mukaisina. tanut lausuessaan vuoden 1962 valtion tulo-
43626: Lisäksi useat Sibelius-Akatemiassa suorite- ja menoarviota käsitellessään, että hallituk-
43627: tut tutkinnot sisältyvät ,eräiden julkisten vir- sen tulee suorittaa tutkimus siitä, miten mm.
43628: kojen asetuksella määrättyihin kelpoisuuseh- taiteen eri oppilaitosten tukeminen voitaisiin
43629: toihin. s,aada vakiintuneemmalle kannalle. Sibelius-
43630: Sibelius-Akatemia on saanut jatkuvasti va- Akatemian aseman lainsäädännöllinen vahvis-
43631: kinaista valtion avustusta sen mukaan kuin taminen voisi myös antaa selvyyttä niistä
43632: valtion tulo- ja menoarviossa on tähän tar- vaatimuksista, joita valtion viranomaisen val-
43633: koitukseen vuosittain varoja myönnetty. Li- vonnassa toimiv·alle taidekorkeakoululle on
43634: säksi opetusministeriö on myöntänyt Akate- asetettava ja tämä toimenpide saattaisi siten
43635: mialle taiteen tukemiseksi varatuista varoista olla omiaan edistämään muidenkin taiteen
43636: valtionavustusta ja Helsingin kaupunki on aloilla toimivien opetuslaitosten kehittymistä.
43637: antanut omista varoistaan tulkea Akatemian ,Jäljempänä seuraavassa 1-akiehdotuksessa
43638: työlle. Valtion ja kaupungin antamat avus- on valtion avustuksen suuruudeksi ehdotettu
43639: tukset ovat yhdessä viime vuosina peittäneet Sibelius-Akatemian pallkkaus- ja eläkemenot
43640: kaikki Sibelius-Akatemian palkkausmenot. kokonaisuudessaan sekä 50 % hyväksytyistä
43641: Muut toimintakulut on rahoitettu lukurkausi- vuotuisista menoista. Avustuksen laskemista
43642: maksuilla. Ylemmissä osastoissa oli lukukau- täHä tavoin on pidetty välttämättömänä siksi,
43643: den maksu 12 000 mk sekä koulunuoriso- että Akatemia voisi säilyttää hrkukausimak-
43644: osastossa 10 000 mk. sunsa kohtuullisina sekä tarjota musiikilli-
43645: Jotta Sibelius-Akatemian toiminta ja ta- sesti lahjakkaille vähävaraisille opiskelijoille
43646: lous voitaisiin saada samankaltaiselle v,aka- vapaaoppilaspaikkoja, joita ei nykyisin voida
43647: val1e pohjalle kuin niiden korkeakouluasteis- lainkaan järjestää. Lakiehdotuksessa on mui-
43648: ten yksityisten oppilaitosten toiminta, joita den valtionavustusta saavien yksityisten kor-
43649: VIII,9. - Saukkonen ym. 987
43650:
43651: kea:koulujen valtionapulakien tavoin määri- musiikkitoiminnan ja muiden Akatemian työ-
43652: telty ne menolajit, joihin vuotuista valtion- hön kuuluvien konsertti@ järjestäminen.
43653: avustusta voidaan antaa. Ehdotettu palkkauskulujen sataprosentti-
43654: Edellä tarkoitetun avustuksen 6hella Sibe- nen avustus sekä 50 %: n avustus muita lue-
43655: lius-AkatemiaHe voitaisiin antaa valtionapua teituja käyttökuluja varten vastaavat suurin
43656: tulo- ja menoarvioon otetun määrärahan piirtein sen avustuksen määrää minkä Aka-
43657: puitteissa rakennustoimintaa sekä muutakin temia on tähänkin saakka valtiolta saanut.
43658: kuin valtionapulaissa yksilöitävää toimintaa Edellä olevan perusteella esitämme kun-
43659: varten. Akatemian va:ltionapulaissa yksilöi- nioittaen,
43660: mättömästä toiminnasta on huomattava itse
43661: koulutustoimintaan liittyvä ik:onserttitoiminta, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
43662: johon kuuluu mm. oppilasnäytteiden, kamari- van lakiehdotuksen:
43663:
43664:
43665: Laki
43666: Sibelius-Akatemian valtiona.vustuksesta.
43667: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
43668:
43669: 1 §. sestä, valaistuksesta, käyttövoimasta, vedestä,
43670: Sibelius-Akatemia, joka itsenäisenä laitok- kaasusta, siivouksesta, kansliatarvikkeista
43671: sena antaa ylimmän opetuksen ohella musii- ynnä muista tarpeellisista kustannuksista ai-
43672: kin eri ammattialojen koulutusta, saa val- heutuvat menot. Valtion tulo- ja menoar-
43673: tionavustusta sen mukaan kuin tässä laissa viossa voidaan tarkoitukseen osoitettujen
43674: säädetään. määrärahojen puitteissa Sibelius-Akatemialle
43675: myöntää valtionavustusta sille tarpeellisten
43676: 2 §. rakennusten korjauksiin sekä uusia raken-
43677: Sibelius-Akatemia saa valtionavustuksena nuksia varten.
43678: vuotuiset palk.llmus- ja elwkemenot, joihin lue-
43679: taan rehtorin, vararehtorin, osastonjohtajien, 3 §.
43680: muiden vakinaisten ja ylimääräisten opetta- Valtion tulo- ja menoarviossa voidaan
43681: jien, kirjaston ja kanslian toimihenkilöiden Sibelius-Akatemialle 2 § :ssä säädetyn avus-
43682: sekä muun henkilökunnan palkat, palkkiot, tuksen lisäksi myöntää ylimääräistä valtion-
43683: eläkkeet ja perhe-eläkkeet sekä edellä mainit- avustusta akatemian muunkin toiminnan
43684: tujen henkilöiden osalta maksettavat vakuu- tukemiseksi.
43685: tmnnaksut, kansaneläke- ja lapsilisämaksut 4 §.
43686: sekä muut lakimääräiset maksut. Valtioneuvosto vahvistaa Sibelius-Akate-
43687: Sibelius-Akatemia saa lisäksi valtionavus- mian säännöt. Säännöistä tulee käydä sel-
43688: tusta t50 sadalta sen muista todellisista ja ville:
43689: hyväksyttävistä menoista, joihin luetaan: 1) Sibelius-Akatemian kotipaikka ja tar-
43690: 1) vuokramal{sut vuokratuista huoneis- koitus;
43691: toista, jotka ovat välttämättömiä Sibelius- 2) Sibelius-Akatemian hallinnon järjestely
43692: Akatemian toiminnalle ja joiden vuokran ja sen toimielimet;
43693: maksamiseen tai kunnossapitoon ei muutoin 3) Sibelius-Akatemian toimet sekä niiden
43694: anneta valtionavustusta; täyttämismenettely ja kelpoisuusehdot;
43695: 2) omien rakennusten vuokra-arvo määrät- 4) opettajien toimiaika ja edellytykset,
43696: tynä valtioneuvoston vahvistamien perustei- joiden täyttyessä työsuhde voidaan katkaista;
43697: den mukaan, ottamatta kuitenkaan lukuun ·5.) palkkauksessa noudatettavat määräyk-
43698: sitä osaa rakennusten arvosta, mikä vastaa set ja työsuhteen päättyessä myönnettävät
43699: valtion Sibelius-Akatemialle antamaa ra- edut; .
43700: kennusavustusta; 6) kurinpitotoimenpiteet, joihin Sibelius-
43701: 3) opetusvälineistä, kalustosta, kirjastosta, Akatemia voi ryhtyä toimihenkilöihinsä ja
43702: äänilevy- ja nauhoitearkistosta, lämmityk- opiskelijoihinsa nähden;
43703: 988 VIU,9. - Sibelius-Akatemian valtionavustus.
43704:
43705:
43706: 7) kutka voivat Sibelius-Akatemiassa opis- myönnetty, ja käyttämättä jäänyt avustus
43707: kella ja suorittaa tutkintoja; palautetaan valtiolle.
43708: ~8) tutkinnot, jotka Sibelius-Akatemiassa
43709: voidaan suorittaa ja oppiarvot, jotka se voi 16 §.
43710: antaa; Sibelius-Akatemiassa tutkinnon suoritta-
43711: 9) miten Sibelius-Akatemian omaisuus sen neelle voidaan myöntää kelpoisuus virkaan
43712: toiminnan lakattua on käytettävä; sekä tai toimeen niinkuin siitä asetuksella sääde-
43713: 10) muut tarpeellisiksi katsotut määräyk- tään.
43714: set. 7 §.
43715: Opetusministeriö valvoo, että Sibelius-
43716: :5 §. Akatemia täyttää sille myönnetyn valtion-
43717: Valtionavustuksen saamiseksi vaaditaan: avustuksen saamiseen tarvittavat ehdot.
43718: 1) että Sibelius-Akatemiaa ei ylläpidetä
43719: taloudellisen voiton tavoittamiseksi; 8 §.
43720: 2) että Sibelius-Akatemiassa noudatetaan Jos havaitaan, että Sibelius-Akatemia ei
43721: sille vahvistettuja sääntöjä; täytä valtionavun saamisen ehtoja, tai jos
43722: 3) että Sibelius-Akatemialla on tyydyttävä sen toiminnassa ilmenee epäkohtia, joita ei
43723: huoneisto, opetustilat ja opetusvälineet; huomautuksista huolimatta korjata, valtio-
43724: 4) että opetusajan ja lukuvuoden pituus neuvostolla on valta päättää valtionavustus
43725: sekä opetus on niin järjestetty, että eri tut- joko kokonaan tai osittain lakkautettavaksi
43726: kintoja varten riittävät tieto- ja taitomäärät sekä antaa määräys siitä, miten valtionavus-
43727: voidaan kohtuullisessa ajassa saavuttaa; tuksella hankitun omaisuuden suhteen on
43728: 5) että Sibelius-Akatemian opettajilla on meneteltävä.
43729: heidän antamansa opetuksen tarkoitusta vas-
43730: taava kelpoisuus; 9 §.
43731: 6) että varattomille opiskelijoille myönne- Tarkemmat säännökset tämän lain sovelta-
43732: tään asetuksessa säädetyn perusteen mukaan misesta annetaan asetuksella.
43733: vapautusta tai alennusta lukukausimaksuista;
43734: sekä 10 §.
43735: 7) että valtionavustuksena saadut varat Tämä laki tulee voimaan päivänä
43736: käytetään niihin tarkoituksiin, joihin ne on kuuta 196 .
43737:
43738:
43739: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
43740:
43741: Jussi Sauld[onen. Kristian Gestrin.
43742: E. J. Paavola. Esa Kaitila.
43743: Saara. Forsius. Irma Karvikko.
43744: Kurt Nordfors. Juha Rihtniemi.
43745: 989
43746:
43747: VIII,10. - Lak.al. N: o 139.
43748:
43749:
43750:
43751:
43752: Honkonen ym.: Ehdotus laiksi korkeakoulustipendeistä anne-
43753: tun lain muuttamisesta.
43754:
43755:
43756: Eduskunnalle.
43757:
43758: Voimassa oleva korkeakoulustipendilaki on ole ihme, että epäkohta nyt, kahdeksan vuo-
43759: nykyisellään varsin onnistunut ja vastaa hy- den jälkeen, on huutava. Asianlaitahan on
43760: vin sekä opiskelijatahon että yleistäkin etua. siten, että v:sta 1953 ylioppilaiden luku-
43761: Stipendien saajat ovat käytettävissä olevien määrä on noussut 80% ja sama tendenssi
43762: tietojen mukaan melkein poikkeuksetta täyt- voimistuu lähivuosina vielä huomattavasti.
43763: täneet stipendilainsäädännön vaatimukset Nähdäksemme olisi syytä päästä myös sii-
43764: eikä stipendien väärinkäyttämistä liene sat~ hen, että ensimmäisen vuoden ylioppilaat sai-
43765: tunut. sivat hakea stipendejä kirjoittautuessaan
43766: Kielteisenä puolena on kuitenkin pakko to- korkeakouluihin syyskuun alussa eikä, kuten
43767: deta, ettei apurahojen lukumäärää ole muu- nykyisin, jo abiturienttivuoden keväällä.
43768: tettu lainkaan lain hyväksymisestä lähtien, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
43769: v:sta 1953. Kun kuitenkin jo nykyistä sti-
43770: pendijärjestelmää luotaessa apurahat todet- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
43771: tiin riittämättömiksi lukumäärältään, niin ei van lakiehdotuksen:
43772:
43773:
43774: Laki
43775: korkeakoulustipendeistä annetun lain muuttamisesta.
43776: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan korkeakoulustipendeistä 5 päivänä kesä-
43777: kuuta 1953 annetun lain (252/53) 3 § sekä 4 § :n 1 momentti, seHaisena kuin se on 30
43778: päivänä joulukuuta 1960 annetussa laissa (527/60), näin kuuluviksi:
43779:
43780: 3 §. 4 §.
43781: Sellaisten erikoisen lahjakkaiden ylioppi- Toisesta opiskeluvuodesta alkaen korkea-
43782: laiden ensimmäisen vuoden korkeakouluopin- koulussa opiskeleville jaettavaksi asetetaan
43783: toja varten, joilla katsotaan olevan hyvät vuosittain 2 000 kahdeksankymmenenyhdek-
43784: edellytykset tieteelliseen työskentelyyn tai säntuhannen markan suuruista kokostipen-
43785: erikoiset taipumukset menestykselliseen toi- diä, 2 000 viidenkymmenenseitsemäntuhannen
43786: mintaan yhteiskunnan ja valtion palveluk- markan suuruista puolistipendiä sekä 2 000
43787: sessa, asetetaan viisisataa 89 000 markan seitsemäntoistatuhannen markan suuruista
43788: suuruista stipendiä. opiskeluvälinestipendiä.
43789:
43790:
43791:
43792: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
43793:
43794: Kuuno Honkonen. Irma Rosnell. Hertta Kuusinen.
43795: 990
43796:
43797: VIII,ll. - Lak.al. N: o 140.
43798:
43799:
43800:
43801:
43802: Kalavainen ym.: Ehdotus laiksi korkeakoulustipendeistä an-
43803: netun lain muuttamisesta.
43804:
43805:
43806: E d u s k u n n a 11 e.
43807:
43808: Nykyisin voimassa oleva la:ki korkea;koulu- tumista. Lisäksi on otettava huomioon, että
43809: stipendeistä on v:lta 1953. Lain mukaan jae- opiskelijoiden määrä näinä vuosina on erit-
43810: taan maamme yliopistoissa ja korkeakouluis- täin voimakkaassa kasvussa. Tilastollisen pää-
43811: sa opiskeleville vähävaraisille ja lahja:k.kaille toimiston tekemän ennusteen mukaan tulee
43812: sekä nuorille tieteenharjoittajille valtion va- uusien ylioppilaiden määrä v:sta 1960 v:een
43813: roista vuosittain erilaisia stipendejä. Indeksi- 1965 melkein kaksinkertaistumaan, niin että
43814: korotus stipendeihin tuli 1 päivänä syyskuu- se viimeksi mainittuna vuotena tulee ole-
43815: ta 1961. maan niin suuri kuin 15100. On siis odo-
43816: Lain voimaan tullessa tämä merkitsi sitä, tettavissa, että vaikka:kaan kasvu korkeakou-
43817: että joka 14. korkeakouluissa opiskeleva yli- luissa opiskelevien ylioppilaiden määrMsä. ei
43818: oppilas saruttoi saada ikokostipendin. Korkea- tulisi olemaan aivan samaa luokkaa, niin jo-
43819: kouluissa opiskelevien ylioppilaiden määrä on ka tapauksessa se tulee joka vuosi olemaan
43820: sen jälkeen kuitenkin voimakkaasti kohon- erityisen tuntuva. Tämän vuoksi ehdotamme,
43821: nut ja täHä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa että lain 3, 4 ja 6 § : ään tehdään stipendien
43822: ainoastaan joka 20. opiskelijana on mahdoHi- lukumäärää koskevat muutokset.
43823: suus mainitun stipendin saamiseen. Saman- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
43824: aikaisesti kuin opiskelijoiden st1pendiusaanti-
43825: mahdollisuudet esim. muissa pohjoismaissa että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
43826: ovat huomattavasti parantuneet, on Suomes- van lakiehdotuksen:
43827: sa siten tapahtunut erittäin tuntuvaa taan-
43828:
43829:
43830: Laki
43831: korkeak:OIIllustipendeistä annetun lain muuttamisesta.
43832: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan korkeakoulustipendeistä 5 päivänä kesä-
43833: kuuta 1953 annetun lain 3 §, 4 §: n 1 momentti sekä 6 §, sellaisina kuin ne ovat 30 päi-
43834: vänä joulukuuta 1960 annetussa laissa, (527/60), näin kuuluviksi:
43835:
43836: 3 §. vuosittain kaksituhatta kahdeksankymmenen-
43837: Sellaisten erikoisen lahjakkaiden ylioppilai- yhdeksäntuhannen markan suuruista koko-
43838: den ensimmäisen vuoden kol"keakouluopintoja stipendiä, kaksituhatta viidenkymmenenseit-
43839: varten, joilla katsotaan olevan hyvät edelly- semäntuhannen markan suuruista puolisti-
43840: tykset tieteelliseen työskentelyyn tai erikoi- pendiä sekä kaiksituhatta seitsemäntoistatu-
43841: set taipumukset menestykseHiseen toimintaan hannen markan suuruista opi~eluvälinesti
43842: yhteiskunnan ja valtion palveluksessa, ase- pendiä.
43843: tetaan viisisataa kahdeksankymmenenyhdek-
43844: säntuhannen markan suuruista stipendiä.
43845: 4 §. 6 §.
43846: Toisesta opiskeluvuodesta alkaen korkea- Kandidarutin tai vastaavan tutkinnon suo-
43847: koulussa opiskeleville jaettaviksi asetetaan rittaneille opiskelijoille, jotka korkeakoulussa
43848: VIII,ll. - KalavaiDen ym. 991
43849:
43850: harjoittavat tieteellistä tutkimustyötä lisen- sataa sadankahdenkymmenenseitsemäntuhan-
43851: siaatin tutkintoa tai tohtorin arvoa val'lten, nen markan suuruista tutkimusstipendiä.
43852: jaettava;ksi asetetaan vuosirt;tain kaksi-
43853:
43854:
43855: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1962.
43856:
43857: Meeri Kalavainen. Anni Flinck.
43858: Väinö Tikkaoja. Väinö Vilponiemi.
43859: Kustaa Alanko. Uljas Mäkelä.
43860: Edit Terästö. Uuno Voutilainen.
43861: Lyyli Aalto. Viljo Virtanen.
43862: Sylvi Siltanen. Väinö Leskinen.
43863: Kalle Matilainen. K. F. Haapasalo.
43864: 992
43865:
43866: VIII,12. - Lak.al. N: o 141.
43867:
43868:
43869:
43870:
43871: Karvikko ym..: Ehdotus laiksi korkeakoulustipendeistä anne-
43872: t-un lain muuttamisesta.
43873:
43874:
43875: E d u s kun n a 11 e.
43876:
43877: Halu opiskelun jatkamiseen ylioppilastut- stipendijärjestelmän vajavuus ilmenee lä-
43878: kinnon jälkeen on kasvanut huomattavasti hinnä stipendien 'lukumääräisessä vähyy-
43879: viime vuosina. Tämän seurauksena opiskeli- dessä. Stipendien määrää ei ole korotettu
43880: joita tulee yhä enemmän sellaisista piireistä, v:n 1953 jälkeen, ja kuitenkin opiskelijoiden
43881: jotka eivät taloudellisesti pysty tukemaan luku on tänä aikana kasvanut kaksinkertai-
43882: lastensa opiskelua. Niinpä nuoria ra;sirttavat seksi. Kun syksyllä 1961 oli noin 28 000 opis-
43883: kasvavassa määrin taloudelliset vaikeudet, kelijaa, niin koko- ja puolistipendejä riittää
43884: jotka häiritsevät opintojen ku1kua ja usein vain 7.1 %:lle opiskelijoista. Jotta alkupe-
43885: rajoittavat heidän korkeakouluopintojaan. räinen tarkoitus säilyisi näin muuttuneissa
43886: Näistä syistä yhteiskunnan on tasoitettava olosuhteissa, olisi koko- ja puolistipendien
43887: taloudellisista ja sosiaalisista tekijöistä joh- samoin kuin vieraspaikkakuntalaisten lisien
43888: tuvia epäkohtia ja turvattava nuorisolleen lukumäärä korotettava 1000:sta 2000:een.
43889: mahdollisuus tehokkaaseen korkeakouluopis- Erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoiden
43890: keluun. korkeakoulustipendien määrä on jäänyt kehi-
43891: Stipendijärjestelmä on oikeaan asunut tyksestä jälkeen. Niinpä kun keväällä 1961
43892: toimenpide. Se merkitsee saajalle tuntuvaa ylioppilastutkinnon suorittaneita oli 7 467,
43893: tukea velvoittaen häntä kuitenkin samalla stipendejä riitti vain 1.3 %: lle. Tästä syystä
43894: omakohtaisiin taloudellisiin toimenpiteisiin. näiden stipendien lukumäärä olisi korotettava
43895: Suoritetun tutkimuksen mukaan opiskelija 100:sta 1000:een.
43896: parhaimmassa tapauksessa, jolloin hän saa Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
43897: korkeakoulustipendin ja vieraspaikkakunta- esitämme kunnioittavasti,
43898: laisen lisän, pystyy stipendien avulla rahoit-
43899: tamaan noin puolet vuoden opintokustan- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
43900: nuksista. van lakiehdotuksen:
43901: Sen jälkeen kun korkeakoulustipendit ko-
43902: rotettiin syksyllä 1961, on todettava, että
43903:
43904:
43905:
43906: Laki
43907: korkeakoulustipendeistä. annetun lain muuttamisesta.
43908: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan korkea:koulustipendeistä annetun lain 3
43909: ja 4 §, sellaisina kuin ne ovat 30 päivänä joulukuuta 1960 annetussa laissa (527/60),
43910: näin kuuluviksi:
43911:
43912: 3 §.
43913: Sellaisten erikoisen lahjakkaiden ylioppHai- taipumukset menestykselliseen toimintaan yh-
43914: den ensimmäisen vuoden korkeakouluopintoja teiskunnan ja valtion palveluksessa, asete-
43915: varten, joilla katsotaan olevan hyvät edelly- taan tuhat kahdeksankymmenenyhdeksäntu-
43916: tykset tieteelliseen työskentelyyn tai erikoiset hannen markan suuruista stipendiä.
43917: VIII,12. - Karvikko ym. 998
43918:
43919: 4 §. stipendiä, kaksituhatta viidenkymmenen-
43920: Toisesta opiskeluvuodesta alkaen korkea- seitsemäntuhannen markan suuruista puoli-
43921: koulussa opiskeleville jaettaviksi asetetaan stipendiä sekä kaksituhatta seitsemäntoista-
43922:
43923: yhdeksäntuhannen markan suuruista koko- ____
43924: vuosittain kaksituhatta kahdeksankymmenen- tuhannen markan suuruista opiskeJuväline-
43925: stipendiä.
43926: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
43927:
43928: Irma. Karvikko. Carl Olof Tallgren.
43929: Oiva. Turunen. Olavi Lindblom.
43930: Atte Pak:ka.nen.
43931:
43932:
43933:
43934:
43935: 125 E 219/62
43936: 994
43937:
43938: Vni,lS.- Lak.al. N: o 142.
43939:
43940:
43941:
43942:
43943: Uusitalo ym.: Ehdotus laiksi korkeakoulustipendeistä annetun
43944: lain muuttamisesta.
43945:
43946:
43947: E d u s k u n n a ll e.
43948:
43949: Korkeakouluissa opiskelevien vähävarais- edellä mainittuihin markkamääriin paransi
43950: ten ja lahjakkaiden nuorten opiskelumahdol- merkittävällä tavalla vähävaraisen opiskeli-
43951: lisuuksia yhteiskunta pyrkii turvaamaan jan asemaa. Mutta kun stipendien lukumää-
43952: myöntämällä ns. korkeakoulustipendejä. rää ei ole lain säätämisen jälkeen lainkaan
43953: Korkeakoulustipendeistä '5 paiVana kesä- lisätty, vaikka opiskelijoiden määrä on jat-
43954: kuuta 1953 annetun lain mukaan myönne- kuvasti kasvanut, on siitä seurauksena, että
43955: tään vuosittain toisesta opiskeluvuodesta al- yhä harvemmat niitä tarvitsevista voivat
43956: kaen 1000 89 000 mk:n suuruista kokosti- päästä stipendien suomasta tuesta osalli-
43957: pendiä, 1000 t57 000 mk:n suuruista puoli- seksi. Opiskelijoiden lähivuosina tapahtu-
43958: stipendiä sekä 1000 17 000 mk:n suuruista vasta melko huomattavasta lukumäärän li-
43959: opiskeluvälinestipendiä. Näiden lisäksi ase- säyksestä johtuen tulee stipendejä riittä-
43960: tetaan erikoisen lahjakkaiden ylioppilaiden mään yhä harvemmille. Tämän vuoksi olisi
43961: ensimmmsen vuoden korkeakouluopintoja stipendien lukumäärää kiireellisesti lisättävä,
43962: varten jaettavaksi 100 89 000 mk: n suu- jotteivät vähävaraisten kotien lapset jäisi
43963: ruista stipendiä sekä kandidaatin tai vas- suhteettoman paljon muita huonompaan ase-
43964: taavan tutkinnon suorittaneille opiskelijoille, maan.
43965: jotka harjoittavat tieteellistä tutkimustyötä Edellä olevan perusteella esitämme kun-
43966: lisensiaatin tutkintoa tai tohtorin arvoa var- nioittaen,
43967: ten, niinikään 100 127 000 mk: n suuruista
43968: stipendiä. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
43969: Stipendien 30 päivänä joulukuuta 1960 van lakiehdotuksen:
43970: annetulla lailla tapahtunut korottaminen
43971:
43972:
43973:
43974:
43975: Laki
43976: korkeakoulustipendeistä annetun lain muuttamisesta.
43977: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä kesäkuuta 1953 korkeakoulu-
43978: stipendeistä annetun lain (252/35) 3 §, 4 § :n 1 momentti ja 6 §, sellaisena kuin ne
43979: ovat 30 päivänä joulukuuta 1960 annetussa laissa (527/60), näin kuuluviksi:
43980:
43981: 3 §. nenyhdeksäntuhannen markan suuruista sti-
43982: Sellaisten erikoisen lahjakkaiden ylioppi- pendiä.
43983: laiden ensimmäisen vuoden korkeakouluopin-
43984: toja varten, joilla katsotaan olevan hyvät 4 §.
43985: edellytykset tieteelliseen työskentelyyn tai Toisesta opiskeluvuodesta alkaen korkea-
43986: erikoiset taipumukset menestykselliseen toi- koulussa opiskeleville jaettavaksi asetetaan
43987: mintaan yhteiskunnan ja valtion palveluk- vuosittain kaksituhatta kahdeksankymmenen-
43988: sessa, asetetaan kaksisataa kahdeksankymme- yhdeksäntuhannen markan suuruista koko-
43989: VIII,13. - Uusitalo ym. 995
43990:
43991: stipendiä, kaksituhatta viidenkymmenenseit- harjoittavat tieteellistä tutkimustyötä lisen-
43992: semäntuhannen markan suuruista puolisti- siaatin tutkintoa tai tohtorin arvoa varten,
43993: pendiä sekä kaksituhatta seitsemäntoistatu- jaettavaksi asetetaan vuosittain sataviisi-
43994: hannen markan suuruista opiskeluväline- kymmentä sadankahdenkymmenenseitsemän-
43995: stipendiä. · tuhannen markan suuruista tutkimusstipen-
43996: diä.
43997:
43998: 6 §.
43999: Kandidaatin tai v·astaavan tutkinnon suo- Tämä laki tulee voimaan päivänä
44000: rittaneille opiskelijoille, jotka korkeakoulussa kuuta 196 .
44001:
44002:
44003: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
44004:
44005: Eino Uusitalo. Veikko Savela. T. Saloranta.
44006: Matti Liinamaa. Pentti Pekkarinen. Toivo Antila.
44007: 996
44008:
44009: VIII,.14. - La.k.al. N: o 143.
44010:
44011:
44012:
44013:
44014: Leinonen: Ehdotus l-aiksi Suomen kou~utoimen uudelleen jär-
44015: jestämisestä.
44016:
44017:
44018:
44019: E d u s k u n n a 11 e.
44020:
44021: Meillä on jo kahden vuosikymmenen ai- olisi mielestäni lailla vain säädettävä, että
44022: kana keskulte1tu maan koululaitoksen uudis- kunnat riittävän täytäntöönpanoajankuluttua
44023: tamisesta ja mielipiteet ovat jakautuneet ovat velvollisia ottamaan vastuun siitä, että
44024: jyrkästi. Tästä on ollut seurauksena, että sen lapsilla on tilaisuus päästä taipumus-
44025: koulutoimen kehittäminen on pysähtynyt ja tensa ja kykyjensä edellyttämään kouluun,
44026: ratkaisu on tullut yhä vaikeammaksi. Kaikki mutta kunnille on samalla varattava tilaisuus
44027: tosin ovat yksimielisiä siitä, että jokaisen sopia yksityisen oppikoulun omistajan 'kanssa
44028: lapsen tulee saada hänelle soveltuva koulutus siitä, että yksityiskoulu korvaa kunnallista
44029: kokonaan riippumatta vanhempien varalli- koulua. Sama olisi voimassa myös kunnan
44030: suudesta ja yhteiskunnallisesta asemasta, ja valtion koulun suhteesta.
44031: vieläpä siitäkin, asuuko lapsi asutuskeskuk- Tehdessään äskettäin esityksen opetusmi-
44032: sessa vai maaseudun etäisessä syrjiilkylässä, nisteriölle siitä, miten ja missä järjestyksessä
44033: mutta toiset katsovat, että tämän saavuttami- koululaitoksen uudistaminen olisi suoritet-
44034: seksi valtion tulisi ottaa ylläpitääkseen kaikki tava, kouluhallitus esitti, että eduskunnan
44035: oppikoulut ja järjestää niiden oppilaille sa- olisi tehtävä periaatepäätös muutamista tär-
44036: mat sosiaaliset edut kuin nykyään annetaan keimmistä suuntaa määräävistä seikoista.
44037: kansakoulussa. Toiset taas pitävät välttä- Tämä periaatepäätös täytyisi olla lain muo-
44038: mättömänä, että koululaitos kunnallistetaan, dossa, koska eduskunnan päättämät toivo-
44039: koska kunnat tasapuolisimmin ja varmimmin mukset eivät näin vaikeissa kysymyksissä
44040: voisivat huolehtia lasten koulutusmahdolli- ole osoittautuneet riittävän velvoittaviksi.
44041: suuksista. Lopuksi eräät pitävät kiinni siitä, Kouluhallituksen esitykseen sisältyi myös
44042: että yksityiskoulutkin kykenevät ratkaise- eräiden jäsenten ehdotus laiksi Suomen kou-
44043: maan koulun sosiaalisen ongelman, kun lutoimen uudelleen järjestämisestä. Käyt-
44044: niiden valtionavustusta vain riittävästi koro- täen tätä pohjana voitaisiinkin ratkaista kii-
44045: tetaan. reelliset välttämättömät koululaitoksen kehit-
44046: Tahtomatta ottaa lainkaan kantaa näihin tämistä koskevat avainkysymy·kset, niin että
44047: erimielisyyksiin täytyy kuitenkin todeta, niin lrnnnalllisilia kuin valtion ja ybityisten
44048: ettei koulun kehittämistä voida jättää alka- ylläpitämillä kouluilla olisi tasaveroinen toi-
44049: matta, kunnes on päästy yksimielisyyteen mintamahdollisuus. Runsaan valmistusajan
44050: näissä kysymyksissä. Sen tähden on tarkoi- kestäessä sitten tällä pohjalla olisi koetet-
44051: tuksenmukaisinta antaa kullekin koulumuo- tava luoda lopullinen lainsäädäntö Suomen
44052: dolle mahdollisuus kehittää omalta osaltaan koululaitoksen järjestämisestä.
44053: sosiaalista koulua. Meillä on yksityisiä oppi- Edellä esitetyn perusteella esitän,
44054: kouluja niin suuri määrä, ettei niiden kor-
44055: vaaminen valtion tai kunnan kouluilla ole että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
44056: lyhyessä ·ajassa edes mahdollista. Sen vuoksi van lakiehdotuksen:
44057: VIIT,14. - Leinonen. 997
44058:
44059: Laki.
44060: Suomen koulutoimen uudelleen järjestämisestä.
44061: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
44062:
44063: 1 §. 4 §.
44064: Suomen koulutoimen peruskouluna on Kunnan ja yksityisten ylläpitämät keski-
44065: kuusivuotinen varsinainen kansakoulu. Sen koulut ja lukiot saavat valtionapua kansa-
44066: jälkeen seuraa kolmivuotinen kansalaiskoulu. koululaissa (124 7j!57,) kansakoulujen valtion-
44067: Varsinainen kansakoulu voi olla seitsenvuo- avusta annettujen perusteiden mukaan. Kol-
44068: tinen, jolloin kansalaiskoulussa on kaksi men vuoden aikana tämän lain voimaantu-
44069: vuosiluokkaa. losta yksityisellä koululla on kuitenkin oi-
44070: Keskikoulu, joka perustuu varsinaisen keus valtionavustukseen aikaisempien saan-
44071: kansakoulun neljän, viiden tai kuuden vuo- nösten mukaan, mikäli koulu ei tuota omis-
44072: siluokan oppimäärään, on vastaavasti viisi-, tajalleen taloudellista voittoa.
44073: neli- tai kolmivuotinen. Lukioon johtavan
44074: linjan ohella keskikoulussa voi olla toinen
44075: linja, jossa äidinkielen lisäksi opetetaan yhtä 5 §.
44076: muuta kieltä. Yksityinen koulu, jonka ylläpitäjä suostuu
44077: Lukio on kolmivuotinen. Opetus lukiossa siihen, voidaan kunnan koululaitoksen ohje-
44078: on maksuton. säännössä määrätä korvaamaan kunnan kou-
44079: lua. Siinä ei silloin saada kantaa lukukausi-
44080: 2 §. maksuja ja on oppilaille annettava kaikki ne
44081: Jokainen kunta on velvollinen elokuun 1 edut, jotka kunnan omassa koulussa oppi-
44082: päivään 19715 mennessä järjestämään kaikille laille kuuluvat. Samoin edellytyksin valtion
44083: oppivelvollisille lapsille edellä 1 §: n 1 ja 2 koulu korvaa kunnallisen koulun.
44084: momenteissa mainitut kansakouluun kuulu-
44085: vat koulut yhdeksänvuotisen oppivelvollisuu- 6 §.
44086: den suorittamista varten. Kunnilla on sii- Tämän lain säännökset eivät koske muita
44087: hen oikeus aikaisemminkin. kuin tässä laissa mainittuja kouluja.
44088: Lukion kunta voi perustaa valtioneuvoston
44089: luvalla. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo-
44090: kuuta 196'3. Sen voimassa ollessa ei kansa-
44091: 8 §. ja oppikouluihin sovelleta sen kanssa risti-
44092: Kunnan kansakoulu ja lukio voidaan yh- riidassa olevia säännöksiä. Tarkemmat sään-
44093: distää kunnan yhtenäiskouluksi, jolla on yh- nökset tämän lain täytäntöönpanosta ja
44094: teinen johtokunta ja rehtori sekä tarpeen Suomen koulutoimen väliaikaisesta järjestä-
44095: mukaan yhteisiä opettajia ja muita viran- misestä annetaan asetuksella.
44096: haltijoita. Tämä laki ja sen nojalla annetut muut
44097: Kunnan siirtyessä yhtenäiskoulujärjestel- säännökset lakkaavat olemasta voimassa, kun
44098: mään sen kansakoululautakunta muuttuu viimeistään vuonna 1975 annettava laki
44099: myös lukiota ohjaavaksi ja valvovaksi koulu- Suomen koulutoimesta tulee voimaan.
44100: lautakunnaksi.
44101:
44102:
44103: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
44104:
44105: Armas Leinonen.
44106: 998
44107:
44108: Vlll,15. - Lak.al. N: o 144.
44109:
44110:
44111:
44112:
44113: Aulanko ym.: Ehdotus "laiksi kokeilualueen muodostamisesta
44114: oppikoulutoimen kehittämiseksi.
44115:
44116:
44117: E d u s kun n a 11 e.
44118:
44119: Oppikoulun uudistaminen ja siihen liitty- kokonaisratkaisun löytämisestä tätä tietä lie-
44120: vät ongelmat ovat olleet viime vuosikymme- nevät varsin vähäiset. Periaateratkaisun te-
44121: ninä vilkkaan pohdinnan kohteena sekä jul- keminen taas ei ole asianmukaista, ennen-
44122: kisuudessa että viranomaisten ja näiden apu- kuin selvästi tiedetään, mihin ratkaisu johtaa.
44123: na työskentelevien asiantuntijaelinten kes- Näin ollen näyttäisi välttämättömältä, um-
44124: kuudessa. Valkuuttavana osoituksena kysy- pikujasta pääsemiseksi, siirtyä teoreettisen
44125: mysten vaikeudesta on tosiasia, että sodan- pohdinnan ohella etsimään ratkaisua koulu-
44126: jälkeisinä vuosina on työskennellyt ja laa- järjestelmän kehittämisessä ja oppikoulun
44127: tinut mietintönsä 12 val.tio:nikomiteaa. Useilla sisäisessä uudistamisessa käytännöllistä, ko-
44128: niistä on ollut pohdittavanaan ilaajat koko- keellista tietä. Siten olisi mahdollista toteut-
44129: naisuudistustehtävät, kuten koulujärjestel- taa ne uudistukset, joiden tarpeellisuudesta
44130: män yleisten periaatteiden vahvistaminen, ja onnistuneisuudesta vallitsee riittävä yk-
44131: oppikoulun sisäisen kehittämisen yleissuunni- simielisyys. Siten vältyttäisiin nyt uhkaa-
44132: telma, kouluhallituksen uudelleenjärjestely, massa olevasta pysähdystilasta oppikoulun
44133: oppikouluja 'koskevat säännökset, yksityisop- kehityksessä.
44134: piikoulujen valtionapulain uudistaminen, kou- TaTikasteltaessa kouluha:llituksessa laadittua
44135: luohjelma jne. Useat komiteat ovat olleet luetteloa oppikoululaitoksessa nykyisin vallit-
44136: hyvin erimielisiä eikä niiden ehdotuksia ole sevista epiilkohdista saatetaan nimittäin ha-
44137: toteutettu, joitakin erilliskysymyksiä lukuun vaita, että suurin osa niistä on varsin yk-
44138: ottamatta. Parhaillaankin on toiminnassa sinkertaisin keinoin poistettavissa. Niinpä
44139: ainakin kouluhallinnon yhtenäistämistä tut- pääsytutkinnossa hyväksyttyjenkin pyrkijöi-
44140: kiva komitea sekä ylioppilastutkintokomitea, den jääminen tilanpuutteen vuoksi oppikou-
44141: jotka lähiaikana saanevat mietintönsä val- lun ulkopuolelle, pääsytutkinnon epävar-
44142: miiksi. Näidenkin komiteain pohdittavina ole- muus oppilasainesta valitsevana seulana, kyc
44143: vien !kysymysten suhteen vallitsee eriäviä kä- kenevän aineksen jääminen vaille lukio-ope-
44144: sityksiä. tusta, koulujen epätasainen jakautuminen
44145: Keskeisimmän huomion kohteena on ollut maan eri puolille sekä luokkien liian suuresta
44146: pääjohtaja R. H. Oittisen puheenjohdolla oppilasmäärästä aiheutuvat haitat poistuvat
44147: toiminut kouluohjelmakomitea, jonka mie- rakentamalla lisää oppikouluja. Samalla myös
44148: tintö valmistui 1959, siihen 'liittyen koulu- häviäisi oppikoulunikäynnin perusteeton yli-
44149: hallitus on ehdottanut myönteisen periaate- arvostus ja kouluun pääsemättä jäämisestä
44150: ratkaisun tekemistä. Tämänkin komi,tean kes- aiheutuvat sielulliset haittavaikutukset elä-
44151: kuudessa kuitenkin mielipiteet jakautuivat mänasenteen muodostumiselle. Toisaalta ei
44152: jyrkästi ka:htia enemmistön oHessa komitean tämän ryhmän epäkohtien poistamiseksi ole
44153: ehdotusten pohjana olevaa periaatetta vas- olemassakaan muuta tehokasta keinoa kuin
44154: taan. Mietinnöstä hankitut asiantuntijalau- rakentaa ikouluja lisää. Toisen ryhmän il-
44155: sunnot ovat muutamaa poikkeusta lukuun meisimmistä epäkohdista muodostavat oppi-
44156: ottamatta kaikki olleet hylkääviä. Uuden ko- koulunkäynnin taloudellisiin edellytyksiin
44157: mitean asettamista voitaisiin luonnollisesti liittyvät, kuten lukulkausimaksujen kOl·keu-
44158: vielä kerran yrittää, mutta toiveet käyttö- desta ja muista koulunkäynnin taloudellisista
44159: kelpoisen ja yleisesti hyvä;ksyttävissä olevan rasituksista ja vanhempien vähävaraisuudesta
44160: vm,t5. - Aulanko ym. 999
44161:
44162: johtuvat esteet lahja:kkaiden lasten oppikou- ja kehitystä monin tavoin eteenpäin v1eva
44163: luun pääsemiselle. Tässä suhteessa eduskun- kokeilutoimiillta ei kuitenkaan voi antaa käy-
44164: ta on jo suorittanut joukon tehok!kaita toi- tännöllistä pohjaa edellä lueteltujen ongel-
44165: menpiteitä ja niiden jatkaminen ja kehittä- mien totaaliselle ratkaisemiselle. Kun jo yk-
44166: minen edelleen on lähinnä va1tiontaloudelli- sinomaan taloudellisista ja hallinnollisista
44167: nen kysymys. Kolmantena epäkohtaryhmänä syistä ei ole maihdollista eikä pedagogisislta
44168: mainitaan, että oppilas saattaa joutua vää- syistä asianmukaista:kaan, että koko maa
44169: rälle uralle, kun perussuunnan valinta on muutettaisiin oppikoulutoimen kokeiluken.-
44170: suoritettava Hian varhaisessa vaiheessa, oppi- täJksi, näybtäisi sopivimmalta menetellä siten,
44171: koulutien keskeytyminen saavuttamatta !keski- että määrättäisiin suuri yhtenäinelll, mutta
44172: koulun päästötodistusta, ammattiopistoihin erilaisia 'kunta- ja koulumuotoja käsittävä
44173: paremmin sopivan aineksen meno lukioihin alue, jossa epäkohtien poistamiseen ja yhte-
44174: eteeni)äinpääsyn varmistamiseksi sekä se näis~ksi kokonaisuudeksi niveltyvän, sosiaali-
44175: seikka, että keSkikoulu nykyisin liiaksi täh- sen ja pedagogisesti mahdol'lisimman hyvän
44176: tää 1ukioon ja korkeakouluihin. Nämä epä- koulujärjestelmän luomiseen käytäisiin kä-
44177: kohdat ovat kuitenkin poistettavissa kehit- siksi. Tällöin taloudelliset kysymykset eivät
44178: tämällä ja laajentama:lla ammattiopetusta olisi mittasuhteiltaan ylivoimaisia, pedagogi-
44179: sekä niveltämällä eri koulumuodot ja oppi- set kysymykset olisivat helpommin hallitta-
44180: koulun eri linjat siten toisiinsa, ,että siirty- vissa ja maan muussa koululaitoksessa olisi
44181: minen opintosuunnalta toiselle vielä myöhem- jatkuvasti luotettava vertailukohta tulosten
44182: mässäkin vaiheessa tehdään mahdolliseksi. tal1kastelemiseksi.
44183: Viimeksi mainitut uudistukset eivä!t kuiten- Kokeilun järjestämisen yleisistä perusteista
44184: kaan ole toteutettavissa periaatepäätöksin, sekä kokeilualueen yksityisoppikoulujen val-
44185: vaan tunnustelevasti etenevällä kehittämis- tionavusta ja näissä kouluissa oppilaille an-
44186: työllä. Lisäksi olisi kokeellisesti selvitettävä, nettavista sosiaalisista eduista olisi säädettävä
44187: miten hedelmälliseksi osoittautunut yksityis- lailla. Sitä myöten kuin kokeilutoiminta,
44188: oppikoulujen suurempi vapaus olisi sovellet- josta kouluhallituksen olisi vuosittain annet-
44189: tavissa myös valtion oppikouluissa, joiden tava kertomus opetusministeriölle, antaisi sel-
44190: johtamisjärjestelmää nykyisin yleisesti pide- västi todettuja tuloksia, voitaisiin uudistukset
44191: tään liian byro!kraattisena. iLmeisesti ilman erimielisyyksien ja ennakko-
44192: Maassarrnme suoritetaan tosin varsin pal- luulojen muodostamaa estettä toteuttaa !koko
44193: jon koulukokeilua. Yksityisoppikouluista noin ma;an koululaitoksessa.
44194: 50 suorittaa kouluhallituksen 'luvalla ja joh- Edellä sanotun perusteella esitämme kun-
44195: dolla erilaista kokeilua, valtiolla on oma ko- nioittavasti,
44196: keiluoppikoulunsa ja kansakouluun kuuluvat
44197: keskikoulut perustettiin nimenomaan juuri että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
44198: kokeiluta11koituksessa. Tämä sinänsä arvokas van lakiehdotuksen:
44199:
44200:
44201:
44202:
44203: Laki
44204: kokeilualueen muodostamisesta oppikoulutoimen kehittämiseksi.
44205: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
44206:
44207: 1 §. ja muita kysymyksiä, joita on koulujärjestel-
44208: Oppikoulutoimen edistämistä varten muo- män kehittämisen kannaLta pidettävä tär-
44209: dostetaan erityinen kokeilualue, johon tulee keinä.
44210: kuulua erilaisia kuntamuotoja, sen mukaan 2 §.
44211: kuin valtioneuvosto määrää. Kokeilun tar- Kokeiluun liittymiseen tulee 1 § : ssä tar-
44212: koitUJksena on selvittää sellaisia kasvatuksel- koitetulla alueella olevan yksityisoppikoulun
44213: lisia, sosiaalisia, taloudellisia, hallinnollisia saada kouluha;llituksen lupa. Valtion oppikou-
44214: 1000 VIII,15. -,- Oppikoulutoimen kehittäminen.
44215:
44216:
44217: lun ja kansakoulun osana. toimivan kunnalli- ta annetun :lain 5 § : n 1 momentin 5 koh-
44218: sen keskiikoulun puolesta päättää liittymi- dassa, sellaisena kuin se on 5 päivänä tam-
44219: sestä kouluhallitus. mikuuta 1962 annetussa ladssa (8/62), sää-
44220: Kokeiluun liittyneen koulun, jota jäljem- detyn valtionavun sijasta asetuksella tarkem-
44221: pänän sanotaan kokeilu:koulubi, on nouda- min määrättyjä perusteita noudattaen lisä-
44222: tettava nåitä määräybiä, joita tämän lain avustusta 50-85 sadalta seuraavista me-
44223: ja. siihen perustuvien säännösten nojalla n'Oista:
44224: asianomaiset oppikouluviranomaiset antavat a) oppilaitoksen toiminnan kam1a:Lta vält-
44225: l § :ssä säädetyn tarkoituksen saavuttami- tämättömien toimihenki~öiden ja palvelus-
44226: seksi. kunnan pa:lkkauksesta;
44227: b) tapaturmavakuutus-, työttömyysva:kuu-
44228: 3 §. tus- ja palov·wkuutusma:ksuista;
44229: Yksityiselle oppikoululle myönnetään yksi-
44230: tyisoppiikoulujen valtionavusta annetun lain c) omien rakennusten ja huoneistojen
44231: 4 § : n 1 !kohdassa, sellaisena kuin se on 5 vuokra-arvosta määrättynä valtioneuvoston
44232: päivänä tammikuuta 1962 annetussa laissa vahvistamien perusteiden mukaan;
44233: (11/62), tarkoitettuna valtionapuna enin- d) oppilaitosta varten vuokratuista raken-
44234: tään 2 000 000 markkaa vuodessa kutakin nuksista ja huoneistoista maJksetuista vuok-
44235: luokkaa kohti. Valtionavun Hsäys on lähinnä rista;
44236: käytettävä lukukausimaksun alentamiseen. e) lämmitys-, valaistus-, vedenhankinta-
44237: ja käyttövoimakustannuksista;
44238: f) oppilaitoksen toiminnan kaJIDalta. tar-
44239: 4 §. koituksenmukaisten ja välttämättömien konei-
44240: Kokeilukoulussa on oppilaille myönnettävä den, työvälineiden ja kaluston hankinta-,
44241: heidän vanhempiell!Sa varallisuustason mu- kunnossapito- ja korjauskustannuksista;
44242: kaan vapautusta lukukausimaksuista, siinä g) opetusvälineiden sekä oppilas- ja opet-
44243: määrin kuin varattomien ja vähävaraisten rtajakirjaston hankkimisesta, kunnossapidosta
44244: v~mhempien lasten !koulunkäynti edellyttää.
44245: ja hoidosta aiheutuvista menoista samoin
44246: kuin toimisto-, ilmoitus- ja painatuskustan-
44247: 5 §. nuksista;
44248: Kokeilukoulun on avustettava oppilaan h) puhdistusaineiden ja -välineiden hank-
44249: kuljettaanista tai saattamista kouluun, mil- kimisesta sekä muista siivoulksesta ja puhtaa-
44250: loin koulumatka ilman sellaista avustusta napidosta aiheutunaista menoista;
44251: muodostuisi oppilaalle liian vaikeaksi tai hä- i) raaka- ja tarv.eaineiden hankkimisesta
44252: nelle taikka hänen. vanhemmilleen liian rasit- aiheutunaista menoista, jotka eivät muutoin
44253: tavaksi tahi olisi oppilaille vawrallinen. tule korvatuiksi;
44254: Koulussa ja koulumatkalla oppilaille sat- j) lukulkausimaJksujen väihentymisestä, jo-
44255: tuneiden rt;apaturmien lääkärinhoito ja kou- ka 4 § :n mu~aan aiheutuu vapautusten mää-
44256: lun toimesta suoritetut lääJkärintarlkastukset, rän kohoamisesta yli kymmenen sadalta;
44257: joita on pidettävä riittävän usein, ja muu se~ä
44258: terveydenhoito, sekä oppilaiden hampaiden k) kustannllik:sista, jotka koululle aiheu-
44259: hoito ovat maksuttomlllt. tuvlllt 5 § : ssä säädetyistä toimenpiteistä.
44260: Opetuksessa tarvittavat oppikirjat anne- Jos oppilaitoksen toiminta-alue on syrjä-
44261: taan kokeilukoulussa varattomien ja vähä- seutua tai vähävaraista taikka oppilaitoksen
44262: varaisten vanhempien lapsille maksutta. taloudellinen asema on erityisen heikko, voi
44263: valtioneuvosto vuodeksi kerrallaan myöntää
44264: Kokeilukoulun oppilaalle on annettava sille lisäavustusta enintään 10 sadalta 1 mo-
44265: koulussa jokaisena työpäivänä riittävä ateria, mentissa tarkoiltetuista menoista.
44266: joka on varattomien ja vähävaraisten van-
44267: hempien l31psille maksuton. 7 §.
44268: Kokeiluun liittynyttä kunnallista keskikou-
44269: 6 §. lua koskevasta valtionavusta ja oppilaalle
44270: Yksityiselle kokeilukoululle kouluhallitus keskikoulussa tulevi&ta eturuksista on voimas-
44271: myöntää, yksityisoppikoUJlujen valtionavus- sa, mitä niistä erikseen on säädetty.
44272: VIII,15. - Aulanko ym. 1001
44273: 8 §. 10 §.
44274: Tässä loaissa säädetyn kokeilun ylin johto Tarkemmat säännökset tämän lain täyrt;än-
44275: ja va:lvoDJta kuuluu kouluhallitukselle ja sen töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
44276: yhteyteen asetettavalle toimielimel1e, niin- tuksella.
44277: kuin siitä asetuksella tarkemmin säädetään.
44278: Kokeilun paikallinen ohjaus ja valvonta on
44279: siihen määrättyjen tarkastajien tehtävä.
44280: Kokeilutoiminnasta ja sen tuloksista on Tämä laki tulee voimaan päivänä
44281: kouluhallituksen vuosittain rumettava kerto- kuuta 196 .
44282: mus opetusministeriölle. Sen jälkeen kun tämä laki on annettu, voi-
44283: daan suorittaa ne toimenpiteet, jotka ovat
44284: 9 §. tarpeen sitä varten, että tässä laissa säädetty
44285: Oppilaiden ottamisesta kokeilukouluun sa- kokeilu voidaan 'aloittaa lain tullessa voi-
44286: moin kuin oppilaiden enimmäismäärästä luo- maan.
44287: kalla säädetään erikseen asetuksella.
44288:
44289:
44290: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
44291:
44292: Olli Aula.nko. Saa.m Forsius.
44293: Jussi Saukkonen. Erkki Bara..
44294:
44295:
44296:
44297:
44298: 126 E 219/62
44299: 1002
44300:
44301: VIU,16. - Lak.al. N: o 145.
44302:
44303:
44304:
44305:
44306: Rosenberg ym.: Ehdotus laiksi yksityisoppikoulujen valtion-
44307: avusta annetun lain muuttamisesta.
44308:
44309:
44310: E d u s k u n n a ll e.
44311:
44312: Yksityisoppikoulujen valtionavusta v. 1950 laiselle koululle myönnetään valtionapua
44313: annetun lain 1 § :ssä määritellään edellytyk- mainitun lain mukaan, mutta Helsingissä
44314: set valtionavun myöntämiselle. Pääsäännön venäläisen koulun avustusanomus on hylätty
44315: mukaan saa suomen- tai ruotsinkielinen oppi- saman säännöksen nojalla.
44316: koulu, joka muodoltaan vastaa valtion oppi- KHO on huhtikuun 15 päivänä 1959 anta-
44317: koulua, valtionapua tämän lain mukaan. manaan päätöksellä ratkaissut lain koskevan
44318: 1 § : n 2 mom: ssa säädetään, että yksityis- vain suomen- ja ruotsinkielisiä oppikouluja.
44319: oppikoululle, joka ei muodoltaan vastaa val- Koska lainsäätäjän tarkoituksena ei ole ollut
44320: tion oppikoulua, mutta jonka toiminta havai- estää kielirajoituksin koulutoimen kehittä-
44321: taan tarpeelliseksi tai joka arvokkaana ko- mistä, on tarpeellista tä;s.mentää lain sana-
44322: keiluna opetuksen ja kasvatuksen alalla tuot- muoto sellaiseksi, että sen perusteella voi-
44323: taa erityistä hyötyä valtakunnan opetustoi- daan myöntää valtionapua muunkin kuin
44324: melle, valtioneuvosto voi myöntää valtion- suomen- tai ruotsinkielisille yksityisoppi-
44325: apua harkintansa mukaan. Nimenomaan kouluille.
44326: 1 § :n 2 mom:n säännös on osoittautunut sa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
44327: nonnaltaan niin epäselväksi, että sen sovel-
44328: tamisessa on esiintynyt tulkintavaikeuksia että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
44329: muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten yk- van lakiehdotuksen:
44330: sityisoppikoulujen kohdalla. Niinpä ranska-
44331:
44332:
44333:
44334: Laki
44335: yksityisoppikoulujen valtionavusta annetun lain muuttamisesta.
44336: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yksityisoppikoulujen valtionavusta
44337: 6 päivänä lokakuuta 1950 annetun lain (493/50) 1 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
44338: 1 §. kasvatuksen alalla tuottaa erityistä hyötyä
44339: valtakunnan opetustoimelle, valtioneuvosto
44340: Yksityisoppikoululle, joka ei muodoltaan voi myöntää valtionapua harkintansa mu-
44341: vastaa valtion oppikoulua ja jonka opetus- kaan tämän lain nojalla. Tällaista valtion-
44342: kielenä ei ole suomen- tai ruotsinkieli, mutta apua voidaan myöntää myös 1 momentissa
44343: jonka toiminta havaitaan tarpeelliseksi tai tarkoitetun koulun suorittaman kokeilun tu-
44344: joka arvokkaana kokeiluna opetuksen ja kemiseksi.
44345:
44346: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
44347:
44348: Gösta Rosenberg. Hertta Kuusinen. Olavi Kajala.
44349: Kurt Nordfors. Ville Pessi. Georg Eriksson.
44350: Alwar Sundell. Kuuno Honkonen. Judit Nederström-Lunden.
44351: G. Henriksson. Irma Rosnell. Georg Backlund.
44352: Impi Lukkarinen. Matti Kekkonen. Verner Korsbäck.
44353: 1003
44354:
44355: VIII,17. - La.k.al. N: o 146.
44356:
44357:
44358:
44359:
44360: V. E. Partanen ym.: Ehdotus laiksi yksityisoppikoul1tjen
44361: valtionavusta annetun lain muuttamisesta.
44362:
44363:
44364: E d u s k u n n a 11 e.
44365:
44366: Yksityisten oppikoulujen opettajat ovat kaedut kuin viimeksi mainituillekin", niin
44367: sekä virkavelvollisuuksien ja pätevyysvaati- lain valmistelu oli ollut niin hataraa, ettei
44368: musten että palkkauksen ja vanhuuseläkkeen omaksuttua ja useaan kertaan rtoistettua peri-
44369: suhteen rinnastetut valtion oppikoulujen aatetta ulotettu ikosroemaan eläkekysymystä
44370: opettajiin. Tämä periaate omaksuttiin v. 1950 ollenkaan. Vasta sivistysvaliokunnassa lisät-
44371: säädetyssä laissa (493/50) ja sen nojalla tiin lain nykyinen 6 §, johon määräykset
44372: 1951 annetussa asetuksessa. Tämän periaat- eläkevaltionavusta .sisältyvät. Kysymys per-
44373: teen oikeudenmukaisuus onkin vastaansano- he-eläikkeiden asettamisesta valtionavun pe-
44374: maton. rusteeksi ·ei luonnollisesti tällöin voinut tulla
44375: Eräässä suhteessa yksityisoppikoulujen kysymykseen, kun valtion virkamiestenkin
44376: opettajat kuitenkin ovat valtion oppikoulu- perhe-eläkejärjestelmä tuli vasta myöhemmin.
44377: jen opettajiin verrattuina huonommassa ase- Sen jälkeen on kuitenkin valtion oppikoulu-
44378: massa: heille ei ole säädetty perhe-eläikettä. jen opettajien osalta tapahtunut muutos, kun
44379: Tämä poikkeaminen omaksutusta periaattees· heidän perhe-eläk!keensä v:n 1957 alusta lu-
44380: ta, että oppikoulujen opettajat sekä velvolli- kien tulivat maksuttomiksi. Tässä vaiheessa
44381: suU:ksiensa ·että ta;loudellisten etujen suhteen olisi ollut luonnollista, että oppikoulunopet-
44382: asetetaan samaan asemaan, ei ainoastaan mer- tajain yhdenvertaisuusperiaatetta noudattaen
44383: kitse epäjohdonmukaisuutta ja epäoikeuden- myös yksityisoppikoulujen opettajien perhe-
44384: mukaisuutta, vaan aiheuttaa käytännössä elliikekysymys olisi järjestetty. Näin ei tlmi-
44385: uusia epäkohtia. Yksityisoppikoulujen palve- terrkaan tapahtunut, vaan päinvastoin. Sa-
44386: luksessa olevat perheelliset opettajat pyrki- maan aikaan kuin valtion virkamiesten ja
44387: vät luonnollisesti hakeutumaan valtion oppi- siis myös valtion oppikoulujen opettajien per-
44388: kouluihin saatuaan niin paljon lisää virka- he-eläke säädettiin maksuttomaksi, tapahtui
44389: ansioita, että he kykenevät sivuuttamaan nuo- keväällä 1956 yleinen palka:n!korotus. Sitä ei
44390: remmrut h8!kijat ja virkaa ehkä hakeneet ao. kuitenkaan annettu valtion virkamiehille eikä
44391: koulun nuoremmat lehtorit ja ylimääräiset siis myöskään valtion oppikoulujen opetta-
44392: opettajat. Tämä Hikehtiminen, joka tapahtuu jille, koska katsottiin, että he olivat saaneet
44393: varsin laajassa mitassa, on haitaksi opetuk- vastaavan edun, kun perhe-elä;ke oli tullut
44394: sen jatkuvuudelle ja siihen liittyy sitä pait- maksuttomaksi. Kun yksityisten oppikoulu-
44395: si monia muitakin ongelmia, kuten asunto- jen opettajien palkkaus seuraa va1tion oppi-
44396: kysymysten järjestäminen, virkapaikkaa vaih- koulujen opettajien palkkausta, jäivät myös
44397: tavan opettajan omien last·en koulunkäynnin yksityisoppikoulujen opettajat ilman mainit-
44398: järjestäminen jne. tua yleistä palkankorotusta. Tämä tuntuva
44399: Nykyistä asiantilaa ei voidakaan ymmär- vääryys on sitten saanut j8!tkua jo seitse-
44400: tää muutoin kuin huomaamattomuutena, jo- män vuotta ilman, että asiaa olisi mitenkään
44401: ka on tapa;htunut tietyissä olosuhteissa. Kun korjattu. Valtiontaloudellisesti asia ei ole
44402: hallituksen esitys (11/50) lausui kyllä perus- kovinkaan huomattava, sillä vanhuuseläkkei-
44403: teluissa, ,että yksityisoppikoulujen opetta- siin maksettavan valtionavun määrä on vain
44404: jil1e, jotlm pätevyyteen ja työmäärään näh- 65 milj. mk ja vanhuuseläkkeisiin verrattuna
44405: den ovat rinnastettavissa va1tion oppikoulu- pevhe-eläkkeet tulevwt olemaan vain vä;häi:nen
44406: jen opettajiin, olisi taattava samanlaiset palk- osa.
44407: 1004 vm,17. - Yksityisoppikoulujen valtionapu.
44408:
44409:
44410: Käytännössä yksityisoppiikoulujen opetta- räykset sisäJllytettäisiin yksityisoppikouluase-
44411: jien perhe-eläke olisi soveliainta järjestää tukseen (23/51) ja käytännössä hoitaisi eläke-
44412: siten, että yksityisoppikoulujen valtionapu- kysymyksen yksityiSkoulujen eläkekassa, joka
44413: lain 6 § ulotettaisiin koskemaan vanhuus- hoitaa vanhuuseläkkeetkin.
44414: eläkkeiden lisäksi myös perhe-eUikkeitä, jol- Edellä sanotun ,perusteella kunnioittavasti
44415: loin koulut saisivat näihin menoihin valtion- ehdotamme,
44416: apua 75 %, kuten nykyisin muihin eläkeme-
44417: noihinsa. Kohtuullista myös olisi, että perhe- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
44418: eläkeoikeus ulotettaisiin vakinaisiin toimihen- van lakiehdotuksen:
44419: kilöihin ja palveluskuntaan. Lähemmät mää-
44420:
44421:
44422:
44423: Laki
44424: yksityisoppikoulujen valtionavusta annetun lain muuttamisesta.
44425: Eduskl:uman päätöksen mukaisesti lisätään yksityisoppikoulujen valtionavusta 6 pal-
44426: vänä lokakuuta 1950 annetun lain 6 § :ään, sellaisena kuin se on 16 päivänä joullu:kuuta
44427: 1955 annetussa laissa (513/55), uusi näin kuuluva 2 momentti:
44428:
44429: 6 §. apua siltä osin, kuin !koulu maksaa ne val-
44430: tion virkamiesten perhe-eläkkeistä ja hau-
44431: Mitä edellä on säädetty eläkkeestä ja sitä tausavuista v:oimassa olevassa laissa säädetty-
44432: varten annettavasta valtionavusta, koskee jä perusteita ja määriä noudattaen.
44433: myös koulun 1 momentissa tarkoitetun reh-
44434: torin jru opettajan kuoltua maksamaa perhe-
44435: eläkettä, hautausapua ja hautauskustannus- Tämä laki tulee voimaan päivänä
44436: ten korvausta ja niihin annettavaa valtion- kuuta 196 .
44437:
44438:
44439: Helsingissä 9 päivänä mooliskuuta 1962.
44440:
44441: Ensio Partanen. Sulo Bostila..
44442: Arvo Ahonen. Veikko Kokkola.
44443: Meeri Xala.va.inen.
44444: 1005
44445:
44446: VIII,18. - Lak.al. N: o 147.
44447:
44448: Leinonen ym. : Ehdotus laiksi valtion oppikoulujen keski-
44449: kouluasteen lukukausimaksujen poistamisesta.
44450:
44451: E d u s k u n n a 11 e.
44452:
44453: Yleisesti kaikki kansalaiset ovat sitä mieltä, lyttää, olisi niistä pyrittävä vapautumaan,
44454: että lapsen pääseminen oppikouluun ei saisi koska ne vakavasti haittaavat vähävaraisten
44455: olla riippuvainen vanhempien varallisuu- ja suuriperheisten vanhempien lasten oppi-
44456: desta, yhteiskunnallisesta asemasta eikä ko- koulun käyntiä, vaikka helpotuksiin onkin
44457: din sijaintipaikasta. Sen sijaan on voimak- monissa tapauksissa pyritty.
44458: kaita erimielisyyksiä siitä, millainen koulu- Samaan olisi pyrittävä myös yksityisoppi-
44459: järjestelmä parhaiten takaisi pääsyn tässä koulujen linjalla siten, että vaikeimmassa
44460: suhteessa vallitsevista epäkohdista. Ei kui- taloudellisessa asemassa olevia kouluja siir-
44461: tenkaan ole syytä uutta koulujärjestelmää retään entistä nopeammassa tahdissa valtion
44462: etsittäessä ja luotaessa, koska se näyttää vie· haltuun ja valtion tukea muille yksityisille
44463: vän paljon aikaa, luopua yrityksestä saada oppikouluille lisätään siinä määrin, että lu-
44464: nykyisen järjestelmän mukaan toimivat kou- kukausimaksuista luopuminen myös niiden
44465: lut niin sosiaalisiksi kuin mahdollista. koulujen keskikouluasteella käy mahdolli·
44466: Ensimmäisenä silmään pistävänä epäkoh- seksi. Viimeisen yksityisoppikoulujen val-
44467: tana kiinnittyy huomio oppikoulujen luku- tionapua koskevan lainmuutoksen jäLkeen,
44468: kausimaksuihin, jotka lukemattomissa ta- joka tapahtui tämän vuoden alussa, par-
44469: pauksissa rasittavat lasten vanhempia vallan haimmassa taloudellisessa asemassa olevien
44470: kohtuuttomasti. Kaikissa ainakin oppivel- so. velattomien yksityisten oppikoulujen
44471: vollisuusikäisten kouluissa, jotka toimivat asema on jo huomattavasti parantunut ja
44472: tavallaan rinnakkain täydellisen kansakoulun sikäli hyvä että niillä lienee parhaat mah-
44473: kanssa, tulisi olla myös samat edut kuin dollisuudet pyrkiä lukukausimaksujen lak-
44474: kansakoulussakin. Jos on lahjoja opiskeluun, kauttamiseen keskikouluasteella lähitulevai-
44475: siihen pitäisi luoda tasavertaiset mahdolli- suudessa.
44476: suudet. Tästä johtuen lukukausimaksuista Valtion oppikoulujen keskikoululuokkien
44477: olisi pyrittävä asteettain vapautumaan, en- lukukausimaksujen lakkauttamiseen olisi
44478: siksi oppikoulujen keskikouluasteella. Luon- mentävä asteettain. Ensiksi olisi ne poistet-
44479: nollisin järjestys lienee, että valtion kaikissa tava maaseutukouluista, joita on verrattain
44480: omissa kouluissa tämä uudistus aluksi pan- vähän, sitten muista kohtuullisen järjestely-
44481: naan toimeen. Ns. kunnalliset keskikoulut, ajan kuluessa.
44482: jotka toimivat kansakoulujen yhteydessä ovat Edelläselostettuun viitaten ehdotamme
44483: jo vapaat lukukausimaksuista. Koska ei ole kunnioittaen,
44484: syytä valtion muissakaan oppikouluissa -
44485: ainakaan oppivelvollisuusikäisten asteella, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
44486: siis keskikouluissa - lukukausimaksuja säi- van lakiehdotuksen:
44487:
44488: Laki
44489: valtion oppikoulujen keskikouluasteen lukukausimaksujen poistamisesta.
44490: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
44491: Maalaiskunnan alueella toimivien valtion maksuja. Muiden valtion oppikoulujen keski-
44492: oppikoulujen keskikouluasteella ei syyskuun kouluasteen lukukausimaksut lopetetaan syys-
44493: 1 päivästä 196e lähtien kanneta lukukausi- kuun 1 päivästä 1964.
44494:
44495: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
44496:
44497: Armas Leinonen. Tuure Salo.
44498: 1006
44499:
44500: Vlll,19. - La.k.al. N: o 148.
44501:
44502:
44503:
44504: Ka1avainen ym. : Ehdotus laiksi maaseudun koulutoimen
44505: edistämisestä.
44506:
44507:
44508: E d u s kun n a 11 e.
44509:
44510: Maaseudun kouluolot ovat aina olleet puUJt- suuruisen valtionavun, se ei saa järjestää
44511: teellisemmat kuin kaupunkien. Erityisen suu- näitä kouluja todelli~eksi yhtenäiskoulukai
44512: ria vaikeuksia on tälläkin hetkellä ma.aseu- eikä edes luovuttaa niille yhteisiä huoneis-
44513: dun vähävaraisten lasten oppikoulunkäymi- ,toja, lmlustoa ja opetusvälineitä eikä järjes-
44514: sessä. Kunnallisia keslkikouluj<a tosin on maa- tää samoja opettajia antamaan opetusta mo-
44515: seudulle perustettu melkoinen määrä, mutta lemmissa kouluissa, vaik:ka se keskikokoisissa-
44516: toistaiseksi ne voivat turvruta keskikoulunkäy- km mrualaiskunnissa olisi sekä kuntien että
44517: misen ainoastaam pienelle osalle maalaislap- .valtion edun mukaista ja huomruttavasti te-
44518: sia, koska perustamislupia on myönnetty vain hostaisi opetusta. Nämä epäkohdat poistuvrut
44519: köyhille ja syrjäisille kunnille. Kansakouluun lopullisesti vasta silloin, kun saadaan aikaan
44520: kuuluvan keskikoulun käymisen jä:lkeen on yhtenäisikoulujärjestelmä. Kun siihen kuiten-
44521: maaseudun nuorilla vielä suurempia vaikeuk- kin kuluu .vielä huomrutta.vasti aikaa, on tar-
44522: sia opiskelun jatkamisessa, koska voimassa peen kiireellisesti poistaa maaseudun koulu-
44523: olevien lainsäännösten muklaan lukioita ei ole toimen kehitystä haitJtaavat suurimmat epä-
44524: .voitu liittää tähän koulumuotoon. Suurena kohdat. Siinä tarkoituksessa kunnioittaen esi-
44525: haittama on sekin, että vaikka sama kunta .tämme,
44526: omistaa sekä kunnallisen keskikoulun että sen
44527: jatkona toimivan yksityisen lukion ja saa että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
44528: kummankin ylläpitämiseen likipitäen sam8Jll- van lakiehdotuksen:
44529:
44530: Laki
44531: maaseudun koulutoimen edistämisestä.
44532: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
44533: 1 §. roisesti hoitavat yhteensä saman määrän tun.
44534: Kansakouluun kuuluvan keSkikoulun pe- teja toisessa koulussa ja että kummankin kou-
44535: rustamiseen on maalai.Skunnalla oikeus, JOS lun huoneistoja, kalustoa ja opetusvälineitä
44536: koulu on paikkakunnan sivistystarpeen luoVUJtetaan korvauksetta näiden koulujen
44537: .vaatima. yhteiseen käyttöön siinä määrin kuin se hai-
44538: tatta voi tapahtua.
44539: 2 §.
44540: Maalruiskunnalla on oikeus järjestää omis- 3 §.
44541: tamansa kansakouluun kuuluvan keskikoulun V aitioneuvoston ~uva.J.1a maalaiskunnan
44542: ja omistamansa yksityislukion toiminta siten, kansakouluun, jossa on keskikoulu, voidaan
44543: että kummankin koulun opettajat vMtavuo- liittää myös [ukiota vastaavat luokat.
44544:
44545: Helsingissä 9 päivänä maali$uuta 1962.
44546:
44547: Meeri Kala.vainen. Voitto Hel'lsten.
44548: Uljas Mäkelä. Edit Terästö.
44549: Sylvi Siltanen.
44550: 1007
44551:
44552: VIU,20. - Lak.al. N: o 149.
44553:
44554:
44555:
44556:
44557: Leinonen: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta.
44558:
44559:
44560: E d u s k u n n a l1 e.
44561:
44562: Kun eduskunta käsitteli hallituksen esi- 36 § : ään otettiin tämän mukaiset säännök-
44563: tystä kansakoululain 2 § : n muuttamisesta, set. Valitettavasti niitä on käytetty paljon
44564: se hylkäsi ehdotuksen siitä, että asetukseUa ankarammin kuin eduskunta oli edellyttä-
44565: säädettäisiin kansa;laiskoulun kolmannen vuo- nyt. Nyt maan köyihimmät ja harvaanasu-
44566: siluokan perustamisehdot. Lupajärjestel- tut kunnat ovat jo saaneet joko kansakou-
44567: mistä kansakoulutoimessa on saatu siksi huo- luun kuuluvan keskikoulun, yksityisen oppi-
44568: noja kokemuksia, ettei ole syytä harkitse- koulun tai valtion oppikoulun. Sen vuoksi
44569: mattomasti rajoittaa kuntien itsehallinto- ei enää ole syytä asetuksella rajoittaa pu-
44570: oikeutta. heenaolevien koulujen perustamista. Kun
44571: Hyväksyessään kansakoululain eduslkunta rajoitussäännöksiä on tulkittu kohtuuttoman
44572: oli sitä mieltä, että maan syrjäisillä ja köy- ankarasti ja kun niiden säilyttämiseen enää
44573: himmillä seuduilla sijaitsevilla kunnilla tu- ei dle aihetta, esitän,
44574: lisi olla oikeus saada kansakouluun kuu-
44575: luva keskikoUlunsa ennen muita. Sen vuoksi että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
44576: oli asianmukaista, että kansakouluasetuksen van lakiehdotuksen:
44577:
44578:
44579: Laki
44580: kansakoululain muuttamisesta.
44581: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun
44582: kansakoululain (247/57) 2 § :n 3 momentti näin kuuluvaksi:
44583:
44584: 2 §. Keskikoulun tulee oppimäärältään vastata
44585: valtion kesliikoulua.
44586: Kansakouluun voi kuulua keskikoulu, kun
44587: se on paikkakunnan sivistystarpeen vaatima.
44588:
44589:
44590: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
44591:
44592: .A.rm.as Leinonen.
44593: 1008
44594:
44595: VIII,21. - La.k.al N: o 150.
44596:
44597: L. Mattila ym.: Ehd()tus laiksi kansakoululain muuttamisesta.
44598:
44599: E d u s k u n n a 11 e.
44600: Kansakouluasetuksen mukaan on kansalais- laista käytännöllistä harjoittelua eri amiiUir
44601: kouiun tehtävänä luoda pohja varsinaiselle teissa ilman, että sitä varten olisi anottava
44602: ammattiopetukselie. Kan:salaiskoulua on opetUSS1lunnitelman muutosta. Tästä menet-
44603: näin ollen pidettävä ammattiin ohjaavana telystä aiheutuvan vaivan ja monitahoisen
44604: kouluna. Kansalaiskoulun opetuJksen tulee hankaluuden tähden jää usein tarpeellisena
44605: olla monipuolista ja atnmatinvalinnan edel- pidettävä käytännöllinen harjoittelu järjes-
44606: lytyksiä 'lisäävää. Tässä tarkoituksessa on tämättä, vaikka oppilaitten ammatteihin val-
44607: eräissä tarkastuspiireissä järjestetty oppi- mistautumisen tähden tätä olisi pidettävä
44608: laille viimeisenä lukuvuotena tnalhdollisuus tarpeellisena.
44609: harjoittelun muodossa tutustua eri ammatti- Suoritettujen kokeilujen perusteella voi-
44610: aloihin. Tällainen harjoittelu tarjoaa nuo- daan sopivana harjoitteluaikana, silloin kun
44611: rille erinomaisen mahdollisuuden tutustua harjoittelua yleensä pidetään tarkoituksen-
44612: suunnittelemaansa ammattiin ja sama!lla ar- mukaisena, pitää 'kahta viikkoa viimeioon
44613: vioida omat mahdollisuutensa ammatissa lukuvuoden aikana. Tämän pituisen har-
44614: edistymiseen. joitteluajan järjestäminen ilman eri ano-
44615: Vaikka toistaiseksi on puheenaolevanlaisia muksia olisi tehtävä eri tarkastuspiireissä
44616: harjoittelutilaisuuksia järjestetty rajoite- mahdolliseksi muuttamalla voimassa dlevaa
44617: tussa määrin, ovat kokemukset tästä toimin- kansakoululakia jäljempänä esitetyllä ta-
44618: nasta olleet merkittävän hyviä. valla.
44619: Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
44620: Nykyisin voimassa olevan kansakoululain kunnioittaen,
44621: mukaan ei !kuitenkaan ole mahdollista jär-
44622: jestää edes viimeisenkään lukuvuoden ai- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
44623: kana kansa:laiskoulujen oppilaille kerrotun- van lakiehdohtksen:
44624:
44625: Laki
44626: kansakoululain muuttamisesta.
44627: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun
44628: kansaJkoululain (247/57) 1 luvun 6 '§ näin kuuluvaksi:
44629: 6 §. lista ja ammatinvalinnan edellytyksiä i!:isää-
44630: Kansalaiskoulun opetussuunnitelmaan tu- vää.
44631: lee kuulua asujaimiSton elinkeinoelämään Kansalaiskoulun oppi'laille tulee mahdolli-
44632: keskeisesti liittyviä oppiaineita ja käytän- suuksien mukaan järjestää viimeisenä luku-
44633: nöllisiä harjoituksia sekä uskontoa ja uskon- vuonna käytännöllistä työpaikkaharjoittelua
44634: tojen historiaa, yhteiskuntaoppia, äidinkieltä enintään kahdentoista päivän aikana.
44635: ja kirjallisuutta ynnä kotitailoutta ja lasten- Kouluhallituksella on oikeus käytännölli-
44636: hoitoa. Näiden pääaineiden lisäksi voidaan sen järjestelyn sitä vaati'essa myöntää poik-
44637: opettaa muutamia muita oppiaineita vähäi- keuksia ensimmäisen momentin säännöksistä.
44638: sin tuntimäärin.
44639: Kansalaiskoulun ik:äytännölliseen elämään Tämä laki tulee voimaan päivänä
44640: valmistavan opetuksen tulee olla monipuo- kuuta 196 .
44641:
44642: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1962.
44643: Leo I. Mattila. Aaro Stykki.
44644: Irma Karvikko. Esa Kaitila.
44645: 1009
44646:
44647: VIII,22. - Lak.al. N: o 151.
44648:
44649:
44650:
44651:
44652: Lähteenmäki ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttami-
44653: sesta.
44654:
44655:
44656: E d u s k u n n a 11 e.
44657:
44658: Kansakoulussa annetaan oppilaalle perus- säksi kahta vapaaehtoista ainetta enintään
44659: koulutus, jonka pohjalta hän valmistuu tule- neljä tuntia viikossa. Vapaaehtoisina aineina
44660: vaan ammattiinsa tai jatkaa opiskeluaan ovat toinen kotimainen ja joku vieras kieli
44661: oppikoulussa. saaneet osakseen kasvavaa oppilaiden sekä
44662: Kansakoulussa oppilaat tarvitsevat paljon näiden vanhempien mielenkiintoa. Tämä on
44663: henkilökohtaista ohjausta. Tämä johtuu etu- varsin ymmärrettävää, sillä useamman kie-
44664: päässä oppilasaineksen nuoruudesta ja kehi- len tarve kasvaa jatkuvasti. Kansakoulun
44665: tysiän epätasaisuudesta. Voimassa olevien kielenopetus on käytännön harjoitusta. Esim.
44666: säädösten mukaiset luokkien oppilasmäärät liikeapulaiset ja muut palveluselinkeinojen
44667: ovat niin suuret, että opettajalla ei ole mah- alalla työskentelevät tarvitsevat pohjaa vie-
44668: dollisuuksia ohjata oppilaita henkilökohtai- raan kielen puhumistaidon kehittämistä var-
44669: sesti. Luokkien oppilasmääriä olisi parhaan ten. Suullinen puhetaidon harjoittaminen
44670: mahdollisen opetustuloksen saavuttamiseksi onkin kansakoulun kielten opetuksessa etu-
44671: pienennettävä. alalla. Kansakoulun luokkien suuruisissa
44672: Äidinkieli ja laskento ovat ne oppiaineet, ryhmissä kielten käytännöllinen harjoitta-
44673: jotka muodostavat kansakoulussa opetuksen minen ei voi muodostua tarpeeksi tehok-
44674: rungon ja antavat pohjan niin ammattikoulu- kaaksi, vaan luokat olisi voitava tällöinkin
44675: tukselle kuin oppikoulussa opiskelulle. Nämä jakaa pienempiin opetusryhmiin, kuten äi-
44676: aineet ovat tärkeimpiä myös kansalaisen dinkielen ja laskennan opetuksessakin.
44677: jokapäiväisen elämän kannalta katsoen. Edellä sanotun perusteella esitämme kun-
44678: Tämän vuoksi ne vaativat mahdollisimman nioittavasti,
44679: tehokasta opetusta.
44680: Kansakoulussa voidaan opettaa kansa- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
44681: koululaissa (i5 §,) määrättyjen aineiden li- van lakiehdotuksen:
44682:
44683:
44684:
44685:
44686: Laki
44687: kansakoul'lllain muuttamisesta.
44688: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun
44689: kansakoululain (247/'57) 9 § näin kuuluvaksi:
44690:
44691: 9 §. 34 oppilasta ja enintään viideltä eri vuosi-
44692: Yhdessä opetettavaan ryhmään, johon kuu- luokalta.
44693: luu oppilaita kansakoulun ensimmäiseltä tai Varsinaisen kansakoulun ja kansalaiskou-
44694: toiselta luokalta, älköön otettako enempää lun oppilaita ei opeteta yhdessä, ellei siihen
44695: kuin kolmekymmentä oppilasta älköönkä ole pakottavaa syytä.
44696: useammalta kuin kolmelta vuosiluokalta. Tyttöjä ja poikia on kolmannelta luokalta
44697: Muuhun opetusryhmään voi kuulua enintään lähtien opetettava erikseen käsityössä ja,
44698: 127 E 219/62
44699: 1010 VIn,22. - Kansa.koululaki.
44700:
44701:
44702: milloin siihen on aihetta, myös voimistelussa nempi ja että edellä säädettyä useampiakin
44703: ja urheilussa sekä kansalaiskoulun käytän- vuosiluokkia saadaan opettaa yhdessä. Niin
44704: nöllisissä oppiaineissa. ikään asetuksella säädetään milloin muutoin
44705: Asetuksella voidaan säätää, että erityisessä opetettava ryhmä on jaettava äidinkielessä,
44706: tapauksessa yhdessä opetettavien määrän tu~ laskennossa, toisessa kotimaisessa ja vieraassa
44707: lee olla edellä tässä pykälässä säädettyä pie- kielessä kahdeksi opetusryhmäksi.
44708:
44709:
44710: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
44711:
44712: Olavi Lähteenmäki. Eino Ojajärvi. Armas Leinonen.
44713: E. J. Paavola. Meeri Kalavainen. Ensio Partanen.
44714: 1011
44715:
44716: VIU,23.-Lagmot. N:o 152.
44717:
44718:
44719:
44720:
44721: Nordfors m. fl.: Förslag till lag om ändring av folkskollagen.
44722:
44723:
44724: Tili Riksdagen.
44725:
44726: De elevantai per läraravdelning, som fast- har man t. ex. i Sverige i syfte att effekti-
44727: ställdes i nya folkskollagen och folkskol- visera undervisningen fastställt elevantalet
44728: förordningen, är uppenbart för höga, sanno- på folkskolans lågstadium tili högst 27 per
44729: likt beroende på att nämnda författningar läraravdelning och på mellanskolestadiet tili
44730: utarbetades och slutbehandlades under en tid högst 32 elever. En ytterligare sänkning tili
44731: då de stora årskullarna hade börjat sin skol- respektive 25 och 30 elever är under genom-
44732: gång. Läget har emellertid snabbt föränd- förande.
44733: rats. Det synes med tanke på skolarbetets Med hänvisning till vad ovan framhållits
44734: effektivitet och behovet av individuell under- föreslår vi,
44735: visning finnas mycket starka skäl för att
44736: maximiantalet elever borde sänkas. att Riksdagen måtte antaga följande
44737: Vad våra nordiska grannländer beträffar lagförslag:
44738:
44739:
44740:
44741: Lag
44742: om ändring av folkskollagen.
44743: I enlighet med Riksdagens beslut skall 9 § 1 mom. i folkskollagen av den 1 juli 1957
44744: (247/57) erhålla följande ändrade lydelse:
44745:
44746: 9 §. klasser. Tili en annan undervisningsgrupp
44747: Tili en undervisningsgrupp, till viiken inom den egentliga folkskolan må höra högst
44748: höra elever från folkskolans första eller 34 elever från högst fem skilda årsklasser, i
44749: andra klass, må icke sammanföras mera än medborgarskolan dock hQgst 32 elever.
44750: 28 elever, icke heller från flera än tre års-
44751:
44752:
44753: Helsingfors den 8 mars 1962.
44754:
44755: Kurt Nordfors. Verner Korsbäck. Per Lauren.
44756: Bertel Lindh. Albin Wickman. Elis Andersson.
44757: J. A. Junga.rå. Alwar Sundell. Grels Teir.
44758: Sven Högström. Carl Olof Tallgren.
44759: 1012
44760:
44761: VIII,23. - Lak.al. N: o 152.
44762: Suomennos.
44763:
44764:
44765:
44766:
44767: Nordfors ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta.
44768:
44769:
44770: E d u s k u n n a ll e.
44771:
44772: Ne opetusryhmän oppilasluvut, jotka vah- Mitä muihin Pohjoismaihin tulee, on esim.
44773: vistettiin uudessa kansalkoululaissa ja kansa- Ruotsissa opetuksen tehostamiseksi määrätty
44774: kouluasetuksessa, ovat ilmeisesti liian korkeat, oppilasluku kansakoulun ala-asteella enintään
44775: mikä todennäköisesti johtuu siitä, että maini- 27: ksi opetusryhmää kohti ja keskikouluas-
44776: tut säädökset laadittiin ja käsiteltiin aikana, teella enintään 32: ksi oppilaaksi. Luvun
44777: jolloin suuret ikäluokat olivat alkaneet kou- alentaminen edelleen 25 ja 30 oppilaaseen on
44778: lunkäyntinsä. Tilanne on kuitenkin nopeasti toteu tettavana.
44779: muuttunut. Koulutyön tehokkuutta ja yksi- Edellä 1ausuttuun viitaten ehdotamme,
44780: löllisen opetuksen tarvetta ajatellen näyttää
44781: olevan varsin vahvoja syitä oppilaiden enim- että Eduskunta hyväksyisi n.äin ku'l,l,-
44782: mäismäärän alentamiseen. luvan lakiehdotuksen:
44783:
44784:
44785: Laki
44786: kansakoululain muuttamisesta.
44787: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 ann~tun lran-
44788: sakoululain (247/57) 9 § :n 1 momentti näinkuuluvaksi:
44789:
44790: 9 §.
44791: Yhdessä opetettavaan ryhmään, johon kuu- kolmelta vuosiluokalta. Muuhun opetusryh-
44792: luu oppilaita kansakoulun ensimmäiseltä tai mään voi kuulua enintään 34 oppilasta enin-
44793: toiselta luokalta, älköön otettako enempää tään viideltä eri vuosiluokalta, kansalaiskou-
44794: kuin 28 oppilasta älköönkä useammalta kuin lussa kuitenkin enintään 32 oppilasta.
44795:
44796:
44797: Helsingissä 8 päivänä maruliskuuta 1962.
44798:
44799: Kurt Nordfors. Alwar Sundell.
44800: Bertel Lindh. Per Laurin.
44801: :r. A. J'ungarå. Elis Andersson.
44802: Verner Korsbäck. Grels Teir.
44803: Albin Wickman. · Sven Högström.
44804: Carl Olof Tallgren.
44805: 1013
44806:
44807: Vlfi,24.- Lak.al. N: o 153.
44808:
44809:
44810:
44811:
44812: Leinonen: Ehdotus laiksi kansakoulula~n muuttamisesta.
44813:
44814:
44815: Ed uskun nalle.
44816:
44817: Kansakoululain 2 §: n mukaan kansakou- kasvatuksellisesti edullista. Niinpä eräillä
44818: luun voi kuulua myös ~apukoulu, hitaasti kaupungeilla on tarkkailuluokkien tapaisia
44819: edistyvien luokkia ja muita oppivelvollisuus- asuntolakouluja maalaiskunnissa, mutta täl-
44820: ikäisten kouluja. Näihin 'kuuluvat myös ns. laisesta kansakoulujen sijoittamisesta on syn-
44821: tarkkailuluokat, joille erityisesti kaupun- tynyt erimielisyyttä. Poikkeustapauksessa
44822: geissa, mutta viime aikoina myös maaseu- voitaisiin muukin koulu tarkoituksenmukai-
44823: dulla, on otettu sellaisia oppilaita, joita me- sesti sijoittaa vieraan kunnan ~alueelle. Jotta
44824: nestyksellisesti ei ole voitu opettaa yleisessä epäselvyydet vältettäisiin, olisi kansakoulu-
44825: kansakoulussa ja jotka psyykkisesti poikkea- lain 17 § : ään otettava säännös siitä, että
44826: vina eivät myöskään kuulu apukouluissa kansakoulu voidaan, kun siihen on erityistä
44827: opetettaviin. Sellaisessa tapauksessa, jossa syytä, perustaa vieraankin kunnan alueelle.
44828: lapsen kasvatusvaikeuksia ei voida parantaa Edellä 'kerrotun perusteella ehdotan,
44829: kotiin vetoamalla, koulussa täytyy olla oppi-
44830: lasasuntola. Asuntolakoulun sijoittaminen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
44831: oman kunnan alueelle ei kuit~nkaan aina ole van lakiehdotuksen:
44832:
44833:
44834: Laki
44835: kansakoululain muuttamisesta.
44836: EduSkunnan päätöksen mukaisesti lisätään 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kansa-
44837: koululain (247/57) 17 §:ään uusi näin kuuluva 2 momentti:
44838:
44839: 17 §. tyistä syytä, sijoittaa vieraan kunnan
44840: alueelle.
44841: Kansakoulu voidaan, kun siihen on eri-
44842:
44843:
44844: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
44845:
44846: Armas Leinonen.
44847: 1014
44848:
44849: VIII,25. - Lak.al. N: o 154.
44850:
44851:
44852: Pekkarinen ym.: Ehdotus iaiksi kansakoululain tnuuttami-
44853: sesta.
44854:
44855:
44856: Eduskunnalle.
44857:
44858: Kansakoululain 17 §: n mukaan perustettu mistä on ollut seurauksena, että useiden pien-
44859: varsinainen kansakoulu voidaan lakkauttaa, ten koulujen oppilasmäärät ovat vähenty-
44860: jos oppilasmäärä kolmena perättäisenä neet mainittuihin minimimääriin ja niiden
44861: vuonna on ollut alle 15. Opettajien palk- allekin. Tällöin on tullut ajankohtaiseksi har-
44862: kaukseen tulevan valtionavun suhteen on kan- kinta koulun lakkauttamisesta. Sellaisissa ta-
44863: sakouluasetuksen 179 § : ssä säännös, että yk- pauksissa, joissa oppilaiden kuljetus toiseen
44864: siopettajaisen koulun opettajan palkkaukseen koulupiiriin on hankalaa ja piirissä on käyt-
44865: saadaan valtionapua, mikäli koulussa on vä- tökelpoiset koulurakennukset, joille on vai-
44866: hintään 13 oppilasta ja kaksiopettajaisen kea löytää edes muuta käyttötarkoitusta, ei
44867: koulun toisen opettajan palkkaukseen, jos koulun lakkauttamista voida pitää tarkoituk-
44868: oppilaita on 25. Milloin opettajan palkkaa- senmukaisena.
44869: miseen jo aikaisemmin on myönnetty valtion- Kun kansakoululain 17 § : ssä ei kuitenkaan
44870: apua, ei avustusta lakkauteta, ellei oppilaiden ole mitään poikkeussäännöstä, jonka perus-
44871: luku kolmena perättäisenä vuotena tai muu- teella pienen koulun toimintaa voitaisiin jat-
44872: toin pysyvästi ole jäänyt edellä mainittuja kaa ja kun on epävarmaa, missä määrin val-
44873: määriä pienemmäksi. Valtioneuvostolla on tioneuvosto voi kansakouluasetuksen 179 § :n
44874: oikeus erityisestä syystä myöntää poikkeuksia perusteella myöntää poikkeuksia oppilasmää-
44875: valtionavun saannin ehdoksi asetetuista oppi- riin, olisi paikallaan lisätä jo kansakoululain
44876: lasmääristä. 17 § : ään uutena momenttina säännös siitä,
44877: Harvaanasutuilla seuduilla oppilaiden kul- että esimerkiksi opetusministeriöllä olisi poik-
44878: jetus koulupiiristä toiseen saattaa tuottaa keustapauksessa oikeus myöntää kunnalle
44879: vaikeuksia ja kohtuuttomia kustannuksia sekä lupa ylläpitää varsinaista kansakoulua,
44880: rasittaa tarpeettomasti kuljetettavia oppi7 vaikka sen oppilasmäärä olisi alle säädetyn
44881: laita. vähimmäismäärän.
44882: Tästä johtuen onkin menneinä vuosina ra- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
44883: kennettu runsaasti pieniä kouluja. Syrjäisiltä
44884: seuduilta on viime aikoina siirtynyt asuk- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
44885: kaita huomattavassa määrin asutuskeskuksiin, van lakiehdotuksen:
44886:
44887:
44888: Laki
44889: kansakoululain muuttamisesta.
44890: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kansa-
44891: koululain (247/57) 17 §:ään uusi näin kuuluva 2 momentti:
44892:
44893: 17 §. myöntää poikkeuksia 1 momentissa sääde-
44894: tyistä oppilasmääristä.
44895: Erityisistä syistä opetusministeriö voi
44896:
44897: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
44898:
44899: Pentti Pekkarinen. Reino Karpola. Esa Timonen.
44900: Eino Räsänen. Mauno Pohjonen. llilja Vå.änänen.
44901: Vilho Leivonen.
44902: 1015
44903:
44904: VIII,26. - La.k.a.l. N: o 155.
44905:
44906:
44907:
44908:
44909: Asunta ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta.
44910:
44911:
44912: Eduskunnalle.
44913:
44914: Voimassaoleva kansakoululaki pakottaa var- 82 § : n mukaista ylimääräistä valtionapua
44915: sinkin pienet kunnat usein suorittamaan eri- riittävässä määrin yhteisen koulutoimen jär-
44916: laisia järjestelyjä voidakseen täyttää laissa jestämisessä. Eräiden kuntien osalta on tämä
44917: säädetyt velvollisuudet koulutoimesta. Eräi- pulma ratkaistu siten, että kunnat ovat kes-
44918: den kuntien osalta ovat vaikeudet olleet kenään sopimuksella määritelleet kustannus-
44919: niin suuret, että ne ovat joutuneet turvautu- ten jaon. Koska kuitenkaan kansa!koululain
44920: maan läheisiin suurempiin !kuntiin. Näitä 25 § : ssä ei sallita tällaisen sopimuksen te-
44921: pulmia on esiintynyt varsinkin kanaalaiskou- kemistä, ei kouluhallituskaan ole voinut hy-
44922: lun osalta niissä kunnissa, joissa oppilas- väksyä sopimuksia. Koska maalaiskunnan
44923: määrän vähyyden vuoksi ei ole voitu perus- ja asutuskeskuksen valtionavut ovat toisis-
44924: taa omaa kansalaiskoulua. Tällaisia tapauk- taan eriäviä maksuperusteiltaan, olisi lakia
44925: sia varten on laissa säädetty mahdollisuus muutettava siten, että kunnilla olisi oikeus
44926: perustaa eri kuntien kesken yhteinen koulu- sopia keskenään kustannusten jakautumisesta.
44927: piiri hoitamaan koulutointa. Tähän järjes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
44928: telyyn eivät kuitenkaan varsinkaan suurem- nioittaen,
44929: mat asutUS'keskukset ole halukkaita, koska
44930: niille ei ole voitu anta:a riittäviä t,a:keita että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
44931: siitä, että ne voisivat saada kansakoululain van lakiehdotuksen:
44932:
44933:
44934: Laki
44935: kansakoululain muuttamisesta.
44936: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kan-
44937: sakoululain (247/57) 25 § näin kuuluvaksi:
44938: 25 §. seniä eri kunnista. Koulukustannuksiin kun-
44939: Kahden tai useamman kunnan yhteinen nat ottavat osaa siinä suhteessa, missä ku-
44940: koulupiiri on sen kunnan hallinnossa, jonka hunkin kuntaan kuuluvia oppivelvollisia lap-
44941: alueelle koulun paik!ka on piirijaossa mää- sia on koulupiirissä, elleivät kunnat keske-
44942: rätty. Kuitenkin kunnat voivat sopia siitä, nään sovi muunlaisesta kustannusten j·ako-
44943: että kansakoulun johtokuntaan valitaan jä- perusteesta.
44944:
44945: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
44946:
44947: Mikko Asunta. Pentti Sillantaus. A. F. Airo.
44948: Reino Ala.-Kulju. Esko Koppanen. Toivo Hietala.
44949: Aapo Seppälä. Kalervo Saura. Jaakko Kemppainen.
44950: N. Kosola. Jussi Saukkonen. Lyyli Aalto.
44951: R. Hallberg. Erkki Koivisto. Väinö Vilponiemi.
44952: Väinö Kuoppala. Irma Hamara. Uuno Voutilainen.
44953: 1016
44954:
44955: VIII,27. - Lak.al. N: o 156.
44956:
44957:
44958:
44959:
44960: Kalavainen ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttami-
44961: sesta.
44962:
44963:
44964: Ed uskun nalle.
44965:
44966: Kansakoululainsäädäntö edellyttää monissa kohdannut suuria vaikeuksia. Niiden poista-
44967: tapauksissa kuntien yhteisten koulujen yllä- miseksi olisi säädettävä, että yhteisiä kustan-
44968: pitämistä. Lain 82 §: ssä on säädetty, miten nuksia jaettaessa eri kuntien kesken kunkin
44969: valtionavustus tällaisessa tapauksessa on kunnan osuudesta on vähennettävä valtion-
44970: määrättävä, ja 25 § :ssä, miten koulun kus- avustuksen ja lainan osuus sen suuruisena
44971: tatmukset on jaettava eri kuntien kesken. kuin se on myönnetty tämän kunnan edelly-
44972: Käytännössä on kuitenkin jouduttu vaikeuk- tysten perusteella. Valtionavustusta ja kuo-
44973: siin siinä, että korkeampi valtionavustus ei letuslainaa myöntäessään valtion viranomais-
44974: tulekaan sen kunnan hyväksi, jolle sen tulisi ten olisi todettava eri ·kuntien osuudet.
44975: kuulua, vaan alentaa tasan kaikkien kuntien Edellä esitetyn perustoolla esitämme,
44976: ri!.Situsta. Eneilltnän tukea tarvitseva kunta
44977: ei siis saa sitä kohtuullista määrää. Tämän että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
44978: vuoksi yhteisten koulujen järjestäminen on van lakiehdotuksen:
44979:
44980:
44981: Laki
44982: kansakoululain muuttamisesta.
44983: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kan-
44984: sakoulul·ain (247/57) 25 § näin kuuluvaksi:
44985:
44986: 25 §. hunkin kuntaan kuuluvia oppivelvollisia lap-
44987: Kahden tai useamman kunnan yhteinen sia on koulupiirissä. Jos kunnat koulun ra-
44988: kansakoulupiiri on sen kunnan hallinnossa, kentamiseen tai ylläpitämisoon saavat val-
44989: jonka alueelle koulunpaikka on piirijaossa tionapua eri perusteiden mukaan, kunkin
44990: määrätty. Kuitenkin kunnat voivat sopia kunnan osalle maksuun pantavista kustan-
44991: siitä, että kansakoulun johtokuntaan valitaan nuksista vähennetään se valtionavustuksen
44992: jäseniä eri kunnista. ja kuoletuslainan määrä, mikä on myönnetty
44993: Koulun kustannuksiin, joista ensin on vä- tämän ·kunnan edellytysten perusteella. Kuo-
44994: hetmettävä valtionapu ja kuoletuslaina, kun- letuslainan komn ja kuoletu:ksen kukin kunta
44995: nat ottavat osaa siinä suhteessa, missä ku- maksaa oman osuutensa mukaan.
44996:
44997:
44998: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
44999:
45000: Meeri Kala.va.inen. Edit Tetästö.
45001: lJlja.A Mä.keli. Voitto Helisten.
45002: 1017
45003:
45004: vm,28.-Lagmot. N:o 157.
45005:
45006:
45007:
45008: Sundell m. fl.: Förslag till lag om ändring av folkskollagen.
45009:
45010:
45011: T i ll R i k s d a g e n.
45012:
45013: Den nya folkskollagstiftningen förutsätter mensamt skolföretag med en årsbudget på
45014: interkommunalt samarbete för den egentliga 100 miljoner mk skulle deltaga en stad med
45015: folkskolan men också för medborgarskolan. 40%, en landskommun med 30% och två
45016: Ett sådant samarbete försvåras emellertid andra landskommuner moo 15% var. Stats-
45017: genom stadgandet i folkskollagens 25 § enligt bidraget skulle enligt den prövningen komma
45018: viiken skolan skall förvaltas av den kommun, att utfalla med c: a 50 % av totalkostnaderna,
45019: på vars område den i distriktsindelningen varför nettokostnaderna bleve c: a 50 miljoner
45020: placerats. Särskilt om de deltagande kom- mk. 1 dessa skulle staden deltaga med 20
45021: munerna är av olika kommunform, men även miljoner, den första landskommunen med 15
45022: om de är av samma kommunform kan vissa och de båda övriga landskommunerna med
45023: motsättningar råda, och därför vore det be- 7.5 miljoner var. Då stadens andel av brutto-
45024: främjande för samarbetet om dessa delta- kostnaderna vore 40 miljoner, och då stad
45025: gande kommuner skulle kunna bilda kommu- enligt 81 § av folkskollagen har 25 % stats-
45026: nalförbund. Sålunda borde möjligheter öpp- bidrag på sina folkskolutgifter, således 10
45027: nas för ett fruktbärande samarbete inom miljoner på 40, borde dess nettoinsats uppgå
45028: skolväsendet, liksom i Sverige, så att det an- tili 30 miljoner. Enligt nu gällande bestäm-
45029: tingen skulle ske enligt gällande lag eller melser kunde alltså staden få större bidrag
45030: också på kommunalförbundsbasis. än den vore berättigad tili, och landskom-
45031: Ett interkommunalt samarbete mellan kom- munerna i motsvarande grad mindre vid ge-
45032: muner av olika kommunalform försvåras ock- mensam folkskolverksamhet.
45033: så synnerligen kraftigt genom stadgandet i Detta missförhållande skulle försvinna om
45034: folkskollagens 82 § om hur stadsbidrag skall ett stadgande infördes i folkskollagens 82 §,
45035: utgå tili dylik gemensam folkskolverksamhet. vilket skulle innebära, att det gemensamma
45036: Detta bidrag utgår enligt skolstyrelsens pröv- skolföretagets bruttokostnader först skulle
45037: ning och bör stiga tili minst det belopp, vil- fördelas på deltagarkommunerna, varefter
45038: ket borde tilikomma kommun, som är berät- statsbidrag skulle utfalla enligt för veder-
45039: tigad tili det minsta understödet, men inte börande kommun gällande stadgande.
45040: överstiga det belopp, vilket borde beviljas Hänvisande tili ovanstående föreslås,
45041: kommun, som är berättigad tili högsta möj-
45042: liga understöd. Följden av ett sådant stad- att Riksdagen måtte besluta antaga
45043: gande kan belysas av ett exempel: 1 ett ge- följande lagförslag:
45044:
45045: Lag
45046: om ändring av folkskolla.gen.
45047: 1 enlighet med Riksdagens beslut skola 25 och 82 §§ i folkskollagen den 1 juli 1957
45048: (247/57) erhålla följande ändrade lydelse:
45049:
45050: 25 §. distriktsindelningen förlagts, därest kommu-
45051: Folkskoledistrikt, som är gemensamt för nerna icke för den gemensamma verksamhe-
45052: två eller flera kommuner, förvaltas av den ten bilda kommunalförbund enligt vad därom
45053: kommun, inom vars område skolplatsen i särskilt är stadgat. 1 förstnämnda fall må
45054: 128 E 219/62
45055: 1018 VITI,28. - Kansakoulula.ki.
45056:
45057:
45058: direktionerna överenskomma om att medlem- det enligt olika grunder, gemensam folkskole-
45059: mar till direktionen utses från de olika kom- verksamhet, eller hava sådana kommuner där-
45060: munerna. I skolans kostnader deltaga kom- för bildat kommunalförbund, lämnas därtill
45061: munerna i förhållande till det antal läroplik- bidrag enligt envar kommun tillkommande
45062: tiga barn i envar kommun, som finnes i folk- understöd i samma förhållande som kommu-
45063: skoledistriktet. nerna enligt 25 § deltaga i kostnaderna för
45064: 82 §. verksamheten.
45065: Bedriva sådana kommuner, vilka beviljas
45066: understöd till kostnaderna för folkskoleväsen-
45067:
45068:
45069: Helsingfors den 8 mars 1962.
45070:
45071: Alwar Sundell. Verner Korsbäck.
45072: Kurt Nordfors. Lars Lindeman.
45073: Carl Olof Tallgren.
45074: 1019
45075:
45076: VIII.28. - Lakal. N: o 157.
45077: Suomennos.
45078:
45079:
45080: Sundell ym. : Ehdotus lmiksi kansakoululain mu1tttamisesta.
45081:
45082: Ed u skun nalle.
45083:
45084: Uusi kansakoululainsäädäntö edellyttää yksi maalaiskunta 30 %:lla ja kaksi muuta
45085: kuntain välistä yhteistyötä varsinaisen kan- maalaiskuntaa 15 %:lla. Harkinnan mukaan
45086: sakoulun, mutta myös kansalaiskoulun suh- maksettava valtionavustus olisi noin 50 %
45087: teen. Sellaista yhteistyötä vaikeuttaa kui- kokonaiskustannuksista, minkä vuoksi net-
45088: tenkin kansakoululain 25 § :n säännös, jonka tokustannuksiin jäisi noin 50 miljoonaa
45089: mukaan koulun on oltava sen kunnan hal- markkaa. Näihin osallistuisi kaupunki 20
45090: linnossa, jonka alueelle se piirijaossa on miljoona:Ua, ensiksi mainittu maalaiskunta 15
45091: sijoitettu. Erityisesti silloin, jos osallisina miljoonalla ja molemmat muut maalaiskun-
45092: olevat kunnat ovat erilaista kuntamuotoa, nat kumpikin 7.5 miljoonalla markalla.
45093: mutta vaikka ne olisivatkin samanlaisia, Koska kaupungin osuus hruttokustannuk-
45094: saattaa esiintyä määrättyjä ristiriitaisuuk- sista olisi 40 miljoonaa markkaa ja koska
45095: sia, ja sen vuoksi edistäisi yhteistoimintaa, kaupunki kansa!koululain 81 § :n mukaan
45096: jos nämä kunnat voisivat muodostaa kun- saa 25 %: n valtionavustuksen kansakoulu-
45097: tainliiton. Siten tulisi avata mahdollisuuk- menoihinsa, siis 10 miljoonaa markkaa 40
45098: sia hedelmälliselle yhteistyölle !koululaitok- miljoonasta, tulisi sen netto-osuuden nousta
45099: sessa, niinkuin Ruotsissa, niin että se joko 30 miljoonaan markkaan. Nykyisin voimassa
45100: tapahtuisi voimassa olevan iain mukaan olevien määräysten mukaan kaupunki siis
45101: taikka myös kuntainliittojen pohjalla. voisi saada suuremman avustuksen kuin mi-
45102: Erilaisia kuntamuotoja edustavien kuntien hin se olisi oikeutettu ja maalaiskunnat
45103: välistä yhteistyötä vaikeuttaa myös erityisen vastaavasti vähemmän yhteistä !kansakoulu-
45104: suuresti kansakoululain 82 § :n säännös tointa varten.
45105: siitä, miten valtionapua on suoritettava sel- Tämä epäkohta voitaisiin poistaa, jos kan-
45106: laista yhteistä kansakoulutointa varten. Tätä sakoululain 82 §: ään otettaisiin säännös,
45107: avustusta suoritetaan kouluhallituksen har- jonka mukaan yhteisen kansakouluyrityksen
45108: kinnan mukaan ja sen on noustava vähin- kustannukset olisi ensin jaettava siihen
45109: tään siihen määrään, jonka tuHsi tulla pie- osallistuvien kuntien kesken, minkä jälkeen
45110: nimpään avustukseen oikeutetulle kunnalle, valtionavustus suoritettaisiin asianomaiselle
45111: mutta ei saa ylittää sitä määrää, mikä olisi kunnalle voimassa olevan säännöksen mukai-
45112: myönnettävä korkeimpaan mahdolliseen avus- sesti.
45113: tukseen oikeutetulle kunnalle. Sellaisen Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
45114: säännöksen seurauksia voi valaista eräällä
45115: esimerkillä. Yhteiseen kouluyritykseen, jonka että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
45116: vuosibudjetti on 100 miljoonaa markkaa, van lakiehdotuksen:
45117: tulisivat osallistumaan kaupunki 40% :lla,
45118:
45119: Laki
45120: kansakoululain muuttamisesta.
45121: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 19'57 annetun kan-
45122: sakoululain (247/57) 25 ja 82 § seuraavasti:
45123: 25 §. määrätty, mikäli kunnat eivät yhteistä kan-
45124: Kahden tai useamman kunnan yhteinen sakoulutointa varten muodosta kuntainliittoa
45125: kansakoulupiiri on sen kunnan hallinnossa, sen mukaan kuin siitä erikseen on säädettv.
45126: jonka alueelle koulun paikka on piirijaossa Ensiksi mainitussa tapauksessa kunnat v~i-
45127: 1020 VIII,28. - Ka.nsakoululaki.
45128:
45129:
45130: vat sopia siitä, että kansakoulun johtokun- tään eri perusteiden mukaan, suorittavat
45131: taan valitaan jäseniä eri kunnista. Koulun yhteiSitä kansakoulutointa, tai jos sellaiset
45132: kustannuksiin kunnat ottavat osaa siinä kunnat ovat sitä varten perustaneet kuntain-
45133: suhteessa, missä kuhuntkin kuntaan kuulu- liiton, annetaan siihen avustusta kullekin
45134: via oppivelvollisia lapsia on koulupiirissä. kunnaJ.le tulevan avustuksen mukaisesti sa-
45135: massa suhteessa ikuin kunnat 25 § :n mu-
45136: 82 §. kaan osallistuvaJt kansakoulutoimen kustan-
45137: Jos sellaiset kunnat, joille valtionapu nUksiin.
45138: kansakoululaitoksen kustannuksiin myönne-
45139:
45140:
45141: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
45142:
45143: Alwar Sundell. Verner Korsbäck.
45144: Kurt Nordfors. Lars Lindeman.
45145: Carl Olof Tallgren.
45146: 1021
45147:
45148: vm,.29. - La.k.al. N: o 158.
45149:
45150:
45151: Leinonen: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta.
45152:
45153: Eduskunnalle.
45154:
45155: Samalla kun oppivelvollisuuslaki säädet- selvänä, että jompikumpi järjestelmä riit-
45156: tiin, määrättiin huhtikuun 15 päivänä 1921 tää: joko yksityiskohtaisesti tarkastetaan ti-
45157: kansakoululaitoksen kustannuksista annetussa litykset ja poistetaan kaikki tarpeettomat
45158: laissa, että maalaiskunta oli oikeutettu saa- kustannukset ja valtion osuus myönneään
45159: maan omien kansakouluhuoneistojen hankki- kaikista jäljelle jääneistä siis tarpeellisista
45160: mista varten valtiolta rakennuskustannusten ja välttämättömistä taikka sitten valtion
45161: koko määrästä 20-30% avustusta ja 40- osuus myönnetään normaalihinnasta, olivatpa
45162: 50 % kuoletuslainaa. Pulakaudella v. 1931 kustannukset mitkä tahansa. Jälkimmäinen
45163: säännöksiä muutettiin niin, että kunnan oi- menettely on yksinkertaisempi ja säästää
45164: keus avustukseen ja lainaan rajoitettiin nor- suuren määrän virastotyötä. Sen vuoksi se
45165: maalihinnan puitteisiin. Jos kunta rakensi olisi otettava noudatettavaksi.
45166: suuremmat huoneistot kuin oli välttämä- Kansakoululain 76 §: n mukaan valtioneu-
45167: töntä, se sai avustuksen ja lainan ainoastaan vosto vuosittain päättää perusteista, joiden
45168: normaalihinnan mukaan. Samoin tehtiin, jos mukaan normaalihinnat määrätään. Näiden
45169: kunta käytti kalliimpaa rakennustapaa tai perusteiden tulee olla sellaiset, että normaa-
45170: rakennustyössä sattui kustannuksia lisääviä lihinnat vastaavat käypiä keskimääräisiä kus-
45171: erehdyksiä. tannuksia. Tähän on ainakin pyritty, mutta
45172: Viime vuosina käytäntö on pyrkinyt juur- vuosi vuodelta on keksitty yhä enemmän sel-
45173: tumaan sellaiseksi, että avustus ja laina en- laisia menoryhmiä, joihin ei ole annettu
45174: siksi rajoitetaan normaalihinnan puitteisiin lainkaan valtionavustusta, esim. tontin ta-
45175: ja sen lisäksi vielä tarkastetaan tilit ja vä- saus ja aitaus, tontin ulkopuoliset vesi- ja
45176: hennetään kaikki sellaiset menot, jotka syystä viemärijohdot, näyttämö, vahtimestarin
45177: tai toisesta eivät ole olleet aivan välttämät- asunto, vesijohtoverkoston liittymismaksu jne.
45178: tömiä. Täten avustus ja laina useissa ta- Täten kunnan oikeus saada valtion avus-
45179: pauksissa annetaan normaalihintaa huomat- tusta ja lainaa välttämättömiin rakentami-
45180: tavasti pienemmästä kustannusten määrästä. sesta johtuneisiin kustannuksiin on kavennut
45181: Itse asiassa onkin rinnakkain käytännössä hämmästyttävässä määrässä. Sen vuoksi olisi
45182: kaksi järjestelmää, joilla pyritään erotta- lailla säädettävä, että normaalihinnan perus-
45183: maan tarpeettomat ja kohtuuden yli kohoa- teita määrättäessä kaikki koulurakennuksen
45184: vat kustannukset niistä, joista valtionavus- hankkimisesta johtuvat keskimääräiset kus-
45185: tus annetaan. Kun rakennustyötä ei koskaan tannukset otetaan huomioon.
45186: voida suorittaa täysin virheettömästi eikä Edellä esitetyn perusteella esitän,
45187: teoreettisesti kuviteltujen vähimmäishintojen
45188: mukaisesti, ovat kunnat yleisesti joutuneet että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
45189: kohtuuttomasti kärsimään. Täytyykin pitää van lakiehdotuksen:
45190:
45191:
45192: Laki
45193: kansakoululain muuttamisesta.
45194: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kan-
45195: sakoululain (247/57) 74 ja 76 § kuulumaan seuraavasti:
45196: 74 §. tiolta avustusta 20-50 % ja kuoletuslainaa
45197: Maalaiskunta ja kauppala saavat omien 40-60 % 76 §: ssä säädetyllä tavalla mää-
45198: kansakoulurakennusten hankkimiseksi val- rätystä normaalihinnasta, kuitenkin siten,
45199: 1022 VUI,29. - Kansakoululaki.
45200:
45201:
45202: että valtion koko rahoitusosuus on sanotusta valtioneuvosto voi myöntää valtionapua ja
45203: normaalihinnasta 60--95 %. kuoletuslainaa normaalihinnan ylittävistäkin
45204: Maan köyhimmille tai harvaanasutuille kustannuksista tai sallia, että koulun raken-
45205: kunnille annetaan, jos kansakoulurakennus- nuskustannukset kokonaisuudessaan suorite-
45206: ten hankkiminen niille muuten tulisi koh- taan valtion varoista.
45207: tuullista raskaammaksi, 1 momentissa sääde-
45208: tyn avustuksen lisäksi ylimääräistä raken- 76 §.
45209: nusavustusta. Näille kunnille tuleva valtion Valtioneuvosto maaraa vuosittain ne pe-
45210: rahoitus on 90-95% normaalihinnasta. Jos rusteet, joita noudattaen kouluhallituksen on
45211: myönnettyjen avustusten yhteismäärä on pie- vahvistettava kansakoulurakennusten piirus-
45212: nempi kuin valtion koko rahoitusosuus, an- tukset ja työselitykset sekä määrättävä edellä
45213: netaan erotus kuoletuslainana. tässä luvussa mainitut normaalihinnat.
45214: Valtioneuvosto määrää vuosittain ne pe- Normaalihintojen yleiset perusteet on niin
45215: rusteet, joiden mukaan kouluhallitus myön- määrättävä, että normaalihinnat vastaavat
45216: tää valtionavustuksen, ylimääräisen avus- omien koulurakennusten hankkimisesta joh-
45217: tuksen ja kuoletuslainan. Erityistapauksessa tuvien kaikkien kustannusten keskimäärää.
45218:
45219:
45220: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
45221:
45222: Armas Leinonen.
45223: 1023
45224:
45225: vm,so. - Lak.al. N: o 159.
45226:
45227:
45228:
45229: J. E. Partanen ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain muutta-
45230: misesta.
45231:
45232:
45233: E d u s k u n n a 11 e.
45234:
45235: Kansakoululain (247/57) 74 §:n mukaan että ei ole liitetty koulua vesihuolto- tai läm-
45236: maalaiskunta ja kauppala saavat omien kan- mönjakeluverkostoon tämän toimenpiteen ta-
45237: sakoulurakennusten hankkimiseiksi avustusta loudellisuudesta huolimatta vaan on hoidettu
45238: ja kuoletuslainaa, minkä lisäksi maan iköyhim- asia kunkin koulun kohdalta erikseen. Myös
45239: milLe ja harvaanasutuille kunnille annetaan, leikkikentän rakentaminen on aiheuttanut
45240: jos kansakoulurakennusten hankkiminen monessa tapauksessa huomattaviakin lkuluja,
45241: niille muuten tulisi kohtuullista raskaam- jotka ovat jääneet kunnan yksin kannetta-
45242: maksi, 1 mom:ssa säädetyn avustuksen li- viksi.
45243: säksi ylimääräistä rakennusavustusta. Saman Opetusministeriön, kouluhallituksen ja kun-
45244: lain 81 § : n muikaan valtioneuvosto voi myön- nallisten keskusjärje8töjen edustajien kanssa
45245: tää myös kaupungille, jonka kansakoulurasi- on tiettävästi käyty neuvotteluja ·siitä, voi-
45246: tus on noussut kohtuullista raskaammaksi, taisiinko ilman kansakoululain muutosta
45247: valtionapua ja kuoletuslainaa omien kansa- yllä tartkoitetut kustannukset sisällyttää kan-
45248: kouluhuoneistojen hankkimiseen samojen pe- sakoulurakennusten hankintakustannuksiin.
45249: rusteiden mukaan kuin maalaiskunnalle. Näistä neuvotteluista julkaistujen asia:kirjo-
45250: Päinvastoin kuin esimerkiksi sairaalalaissa, jen mukaan on opetusministeriölle esitetty
45251: tuberkuloosilaissa, mielisairaslaissa ja am- sanottujen kustannusten sisällyttämistä nor-
45252: mattioppilaitoslaissa ei kansaikouhrlaissa ole maalihintapäätökseen. V aitioneuvosto on kui-
45253: yksityiskohtaisemmin pyritty määrittelemään, tenkin katsonut, ettei näin voida tehdä ilman
45254: mitä tarkoitetaan kansakoulurakennusten kansa:kouluiain muutosta. Sen vireille pane-
45255: hmkkimiskustannuksilla. Normaalihintapää- miseksi olemme alempana ehdottaneet sana-
45256: töstä annettaessa onkin syntynyt epätietoi- muodoltaan sellaisten muutosten saamista
45257: suutta siitä, voitai8iinko valtioneuvoston pää- kansaikoululakiin, joita myös Maalaisikuntien
45258: töksellä katsoa eräät tärkeät koulun hank- Liitto opetusministeriölle antamassaan, nor-
45259: •kimiskustannukset, kuten liittymismaksut maalihintapäätösluonnosta koskevassa lausun-
45260: sähkö-, ve8i- ja lämmönjakeluverkostoon, leik- nossa on ehdottanut.
45261: kikentän ra:kentamiskulut tai tontin hankinta- Kansakoulurakennusten valtionavustusten
45262: kustannukset katsoa kuuluviksi lain tal"koitta- ja ~lainojen yhteydessä on kuntien taholta
45263: miin menoihin. Tähän mennessä omaksutun kiinnitetty huomiota usein myöskin siihen,
45264: tulkinnan mukaan lain on katsottu tarkoit- ettei niiden määriä vahvistettaessa ole joh-
45265: tavan kuitenJkin ainoastaan varsinaisen kou- donmukaisesti noudatettu sellaista taloudelli-
45266: lutalon rakennuskustannuksia sekä sen lisä;ksi sen kantokyvyn mukaista porrastusta, mitä
45267: kaivon rakennusmenoja. Kaikki muut on eduskunta kansakoulula;kia säätäessään edel-
45268: näin ollen suljettu normaalihinnan ulkopuo- lytti. Myöskin tältä kohdin olemme ·ehdotta-
45269: lelle. neet nykyisen kansakoululain tartkistamista.
45270: Käytännössä on kunnille aiheutunut yllä Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
45271: tarkoitetusta Iain tulkinnasta huomattavia dotamme,
45272: lisäkustannuksia. Lainkohdan ahdas tulkinta
45273: on johtanut selvästi epätarkoituksenmuikaisiin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
45274: ratkaisuihin kouluja rakennettaessa sikäli, van lakiehdotuksen:
45275: 1024 VIII,30. - Kansakoululaki.
45276:
45277:
45278: Laki
45279: kansakoululain muuttamisesta.
45280: EduSkunnan päätOksen mukai.Besti muutetaan heinäkuun 1 päivänä 1957 annetun kansa-
45281: koululain 74, 75 ja 76 §:t näin kuuluviksi:
45282: 74 §. jaetaan ta:loudellisen kantokykynsä perus-
45283: Maalaiskunta ja kauppala saavat omien teella kymmeneen luokkaan, joista ensimmäi-
45284: !kansakouluraJkennusten hankkimiseksi val- seen sijoitetaan heikoimmassa asemassa ole-
45285: tiolta avustusta 20-50 sadalta ja kuoletus- vat kunnat. Asetuksella säädetään niiden pro-
45286: l•ainaa 40-60 sadalta hyväksyttävien raken- senttien a:la- ja ylärajat, joiden mukaan kou-
45287: nuskustannusten määrästä, kuitenkin siten, luhallitus vahvistaa kysymyksessä olevan val-
45288: että valtion koko rahoitusosuus sanotuista tion tuen määrät. Työvoimaviranomaisen esi-
45289: kustannuksista on 60-95 sada:lta. Jos raken- tyksestä kouluhallitus kuitenkin voi korottaa
45290: nuskustannukset nousevat yli 76 §:ssä sää- enintään 5 prosentilla ylärajan osoittamaa
45291: detyllä tavalla määrätyn normaalihinnan, on avustuksen määrää siinä tapauksessa, että
45292: valtionavustus, ·kuoletuslaina ja rahoitus las- koulun ra:kentaminen suoritetaan pääasiassa
45293: kettava normaalihinnasta. talven aikana vajaatyöllisyyden vallitessa
45294: Maan köyhimmille ja harvaanasutuille kun- paikka:kunnal·la.
45295: nille annetaan, jos kansakoulurakennusten Valtioneuvosto määrää vuosittain ne perus--
45296: hankkiminen niille muuten tulisi kohtuullista teet, joiden mukaan kouluhallitus myöntää
45297: raskaamma:ksi, 1 momentissa säädetyn avus- valtionavustu:ksen, ylimääräisen avustuksen
45298: tuksen lisäksi ylimääräistä ra:kennusavus- ja kuoletuslainan. Erityistapauksessa valtio--
45299: tusta. Näille kunnille tuleva valtion rahoitus neuvosto voi myöntää valtionapua ja kuole-
45300: on 90-95 sadalta hyväksyttävistä rakennus-- tuslainaa normaalihinnan ylittävistäkin kus-
45301: kustannuksista tai, 1 momentissa mainitulla tannuksista tai muistakin kuin normaalihin-
45302: edellytyksellä, normaalihinnasta. Jos myön- nan alaisista 1kustannuksista tai!kka sallia,
45303: nettyjen avustusten yhteismäärä on pienempi että koulun rakennuskustannukset kokonai-
45304: kuin valtion koko rahoitusosuus, annetaan suudessaan suoritetaan valtion varoista.
45305: erotus kuoletuslaiuana.
45306: Hyväksyttäviksi rakennuskustannuksiksi 75 §.
45307: luetaan kulut koulura!kennusten hankkimi- Jos maalaiskunta tai kauppala järjestää
45308: sesta ja kohtuullinen liittymismaksu, joka aikaisemmin valmistuneeseen kansakoulura-
45309: aiheutuu koulurakennusten yhdistämisestä ve- kennukseen keskuslämmityksen tai säbkövalon
45310: den tai sähkön hankintaa varten perustetun taiklka suorittaa siinä muun tarkoituksenmu-
45311: laitoksen verkostoon, samoin kohtuullinen kaisen perusparannuksen tai muutostyön,
45312: liittymismaksu, joka aiheutuu koulurakennus- jolla on koulun käyttöarvoa lisäävä vaiku-
45313: ten yhdistämrsestä koulutontin ulkopuolella tus ja jota ei ole katsottava huoneiston kun-
45314: olevan, lämpöenergian tuottamista varten pe- nossapitoon kuuluvaksi, myönnetään siitä ai-
45315: rustetun laitoksen lämmönja:keluver'kostoon, heutuviin kustannuksiin valtionapua ja kuo-
45316: joka mainittua maksua vastaan ulotetaan letuslainaa samojen perusteiden mukaan kuin
45317: koulurakennuksen seinään, kuitenkin niin, uuden huoneiston hankkimiseen.
45318: että sanottu liittymismaksu ja koulun mah-
45319: dollisesti tarvitseman lämmönjakokeSkuksen 76 §.
45320: kustannukset yhteensä eivät saa ylittää sitä Valtioneuvosto maaraa vuosittain ne ylei-
45321: määrää, joka olisi ollut tarpeen koulun oman set perusteet, joita noudattaen kouluhallituk-
45322: lämpökeSkuksen rakentamista varten, sekä sen on vahvistettava koulurakennusten pii-
45323: leikkikentän kulutuskerroksen valmistamisesta rustukset ja työselitykset sekä määrättävä
45324: aiheutuneet kustannukset. edellä tässä luvussa mainitut normaalihinnrut.
45325: Edellä 1 momentissa tarkoitetun valtion- Normaalihintojen yleiset perusteet on niin
45326: avustuksen ja lainan sekä ylimääräisen val- määrättävä, että normaalihinnat vastaavat
45327: tionavustuksen samoin kuin valtion koko ra- käypiä keskimääräisiä 74 ja 75 § :ssä tarkoi-
45328: hoitusosuuden määräämistä varten !kunnat tettuja ra!kennuskustannuksia.
45329:
45330: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
45331:
45332: Eemil Partanen. Arvo Pentti. Veikko Honkanen.
45333: Eino Uusitalo. Pentti Pekkarinen. Eero Juntunen.
45334: Matti Liinamaa. Esu Niemelä.. Matti Kekkonen.
45335: 1025
45336:
45337: VIII,31. - Lak.al. N: o 160.
45338:
45339:
45340:
45341:
45342: Jäm.sen ym. : Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta.
45343:
45344:
45345: Ed uskunnaUe.
45346:
45347: Valtionapua kansakoululaitoksen vuotui- nykyisessä vaiheessa välttämätöntä toteuttaa
45348: siin yllläpitomenoihim. koskevat kansakouilu- mainitut uudistukset välittömästi, odottamatta
45349: lain säännökse't ovat erityisesti parina ed,ellä tarr'koitettujen komiteoiden ehdotuksia,
45350: viime vuonna, jolloin kansakouluopetusta jotka sawttavat viipyä vi>elä vuosia. KäsiJtyk-
45351: on huomattavasti laajennettu, osoittautu- semme mukaan voitlliisiin l:ainmuutoksin jo
45352: neet monissa kohdin tarkoitustaan vastaa- nyt helrpottaa siirtymistä myöhemmin ehikä
45353: mattomiksi. Niinpä se seikka, että suuri toteutettavaan uulleen jäxjestel:mään, jonka
45354: osa suoranaisesti kansakoululain mukai- pääJkohdista 'lienee jo olemassa yksimielisyys.
45355: sista tehtävistä johtuneista kustannuksista Edellyttäen, että kaiikiki hyväksyttävät kan-
45356: on jätetty valtionavun ulkopuolelle, on mo- sakoulumenot katsotoon valtionavustukseen
45357: nissa maalaiskunnissa aiheuttanut kohtuu- oikeuttaviiksi, johtaisi suoritettujen laskel-
45358: tonta ras1tusta, jota eduskunta ei Jakia sää- mien mukaan 50-90 % : n valtionavustus
45359: täessään Hene tarkoitta'Il!llt kunnille tulevwksi. kohtuullisuuteen avustuksen ollessa porras-
45360: EdeHeen on syntynyt suhteettom:i!a eroja r,asi- tet,tuna kuntien taioudeHisen kantokyvyn
45361: tuksessa niiden kuntien välillä, jotka saav,at mukaan esimerkiksi kun:tien työhönsijoitus-
45362: V"ain 80 § :n muikaista ylimääräistä avustusta osuusluokitu.sta noudwttaen. Enontekiön j,a
45363: sekä niiden, jotka taloudeHisen kantokykynsä Utsjoen kunnalt olisi kuitenkin tässä kohdin
45364: heikkoudesta huolimatta eivät sitä voi saada. aihetta aaettaa erikoisasemaan ja val'lillistwa
45365: Eansakoulun vaHionapusäännösten uudis- 1l~säJtyn vailtionavustuksen myöntämiJl!en nihlle.
45366:
45367: tamiseksi on vi,reiUä useita suunnitelmia. Kansakoululain 80 §: ssä tarkoitettu maan
45368: Parhai11aa:n tutkinee täitä asia:a kuntien val- köyhimmiiLle ja harvaanasutuHle kunnille
45369: tionavustuskomitea ja myöskin ikansalkouiu- myönnettävä ylimääräinen valtionavustus kä-
45370: ~ain tarkistamiskomitea Henee tätä kysymystä visi ehdottamamme lainmuutoksen johdosta
45371: käsitellyt. Yleinlen mielipide näyttää olevan, tarpeettomaksi.
45372: että valtionavustUSJten piiriin olisi sisäUytet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
45373: tävä kaikki kansakoululaista kunnille johtu- nioittaen,
45374: vat kustannukset ja että avustuksen määrä
45375: olisi porrastettava kuntien taloudellisen kan- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
45376: tokyvyn perusteella. Mielestämme olisi asian van lakiehdotuksen:
45377:
45378:
45379: Laki
45380: kansakoululain muuttamisesta.
45381: Eduskunnan päätöksen mulkaisesti kumotaan heinäkuun 1 päivänä 1957 annetun kan-
45382: sakoulul1a1n (247/57) 80 § ja muutetaan saman lain 78 § näin kuuluvaksi:
45383:
45384: 78 §. to'kyvystä riippuen vähintään 50 ja enintään
45385: Va:ltio osallistuu maa;laiskunnailile :tämän 90 sada1ta niistä. Valtioneuvosto vahvistoo
45386: lain mukaisesta kansakoulu1a:itoksen yHäpi~ vuosittain ne perusteet, joiden mukaan kou-
45387: dosta aiheutuneisiin todellisiin kusta'llnuksiin lu:hwHitus määrää valtion osuuden maalam-
45388: määräillä, joka on kunnan taloudellisesta kan- kunti'eJl! kansakoululaitoksen )'lliäpitokustan-
45389: 129 E 219/62
45390: 1026 VIII,Sl. - Kansakoulula.ki.
45391:
45392:
45393: nuksista. TaloudeNisen ~antokyvyn määritte- ta:kaikkisena valtionapuna kutallcin oppilasta
45394: lyä varten valti~neuvosto jakaa maalaiskun- kohti määrä, jonka suuruuden vaJltioneuvosto
45395: nat vuosittain kymmeneen ryhmään. vahvistaa vähintään 1 000 ja enintään 1 400
45396: Tässä pykälässä mainitun valtionavun si- ma:rka;ksi:.
45397: jasta suoritetaan kauppa:la1le vuotuisena ker-
45398:
45399:
45400: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
45401:
45402: Artturi Jämsen. Veikko Honkanen. V. E. Svinhufvud.
45403: Hannes Paaso. Eero Juntunen. Impi Lukkarinen.
45404: Artturi Koskinen. Reino Karpola. Aaro Lintilä..
45405: Reino Kangas. Olli Kervinen. Akseli Paa.rma.n.
45406: Veikko Savela.. 'Vilho Leivonen. T. Saloranta.
45407: Mauno Pohjonen. Matti TJjnama.a,, Yrjö Hautala.
45408: Olavi Lahtela.
45409: 1027
45410:
45411: VIU,32. - Lak.al. N: o 161.
45412:
45413:
45414:
45415: Pulkkinen ym.: Ehdotus laiksri kansakoululain muuttamisesta.
45416:
45417:
45418: E d u s k u n n a ll e.
45419:
45420: Hallituksen esityksessä uudeksi kansa- kasta sen mukaan kuin valtioneuvosto päät-
45421: koululaiksi v:lta 19154 oli esitetty mm. koko- tää. Tästä on seurauksena, että harvaanasut-
45422: naispalkkausjärjestelmään siirtyminen opet- tujen seutujen kuntien maksama opettajien
45423: tajien palkkauksessa ja säädettäväksi, että palkan osuus on tullut suuremmaksi kuin
45424: kunnan osuus maalais- ja kauppalakunnissa muiden kuntien. '.tämä on kohtuutonta. Siksi
45425: olisi 28 % opettajien palkoista. Hallituksen tämä erikoislisä olisi määrättävä maksetta-
45426: esityksessä oli paljon muutakin, joka olisi vaksi kokonaan valtion -varoista.
45427: merkinnyt kuntien kannalta huononnusta Kansakoululain 80 §: n mukaan harvaan-
45428: entisiin lakeihin. Sivistysvaliokunnassa kor- asutulle ja syrjäseudun kunnalle voidaan
45429: jattiin hallituksen esitys muilta osin, mutta antaa ylimääräistä avustusta jos sen kansa-
45430: opettajien palkkaukseen nähden kunnan koulutoimen hoitamisesta aiheutuvat menot
45431: osuus jäi 20 %: ksi ja koulukeittolanhoita- kohoavat veroäyriä kohden suuremmiksi kuin
45432: jien palkat kunnan yksin maksettaviksi. koko maassa keskimäärin. Viime aikoina
45433: Jo uutta kansakoululakia laadittaessa epäil- hallitus on kuitenkin tulkinnut tätä lain koh-
45434: tiin kuntien osuuden kasvavan ja sen vuoksi taa siten, ettei ko. tasoittavaa avustusta ole
45435: sivistysvaliokunta lausui mietinnössään, joka annettu enää sellaisille kunnille, jotka työlli-
45436: lausuma sellaisenaan on otettu eduskunnan syyslain mukaan kuuluvat kolmanteen tai
45437: vastaulrseen hallituksen esitykseen kansa- sitä korkeampaan luokkaan. Tämän seurauk-
45438: koululaiksi, seuraavaa: ,Edelleen Eduskunta sena useissa kunnissa jo nyt kansakoulumeno-
45439: lausuu, että mikäli maalaiskuntain ja kaup- jen kunnan osuus lähentelee 15 markkaa vero-
45440: palain rasitukset opettajain palkkauksen äyriä kohden, vaikka se vauraammilla seu-
45441: osalta nykyisestään lisääntyvät, olisi ryhdyt- duilla on vielä jopa alle 2 marklkaa. Kun
45442: tävä toimenpiteisiin lain 79 %: ssä mainitun kansakoulukustannukset nam epätasaisesti
45443: korvausprosentin korottamiseksi." Lakia sää- rasittavat kuntia eri puolilla maata, olisi
45444: dettäessä vähemmistöksi jääneiden epäilykset käsityksemme mukaan kuntien kansakoulu-
45445: osoittautuivat aiheellisiksi. Kuntien osuudet menot tasattava niin, että kunnissa, joissa ne
45446: lisääntyivät. Kun vanhan lain mukaan syr- kohoavat suuremmiksi kuin keskimäärin koko
45447: jäseutulisän maksoi valtio kokonaan, niin nyt maassa, maksetaan ylimenevä osa valtion
45448: jää syrjäseutulisästä 10% kunnan makset- varoista.
45449: tavaksi. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
45450: Ennen kansakoululain uudistamista mak- nioittaen,
45451: settiin opettajille syrjäseutulisä. Tällaisen
45452: lisän maksaminen on mahdollista uudenkin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
45453: lain mukaan ja sitä maksetaan 5----<3 5 % pal-
45454: 1
45455: van lakiehdotuksen:
45456:
45457: Laki
45458: kansakoululain muuttamisesta.
45459: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun
45460: kansakoululain (247/57) 79 ja 80 § näin- kuuluviksi:
45461: 79 §. rittamaan opettajille, tuntiopettajille, koulu-
45462: Siitä rahapalkasta, jonka maalaiskunta ja keittolanhoitajille sekä heidän sijaisilleen,
45463: kauppala ovat lain mukaan velvolliset suo- samoin kuin siitä lakkautuspalkasta, jonka
45464: 1028 VIII,32. - K.a.nsa.koulula.lti.
45465:
45466:
45467: nama kunnat ovat lain mukaan velvolliset saan kunnille. Samoin valtio korvaa kun-
45468: maksamaan lakkautetun viran haltijalle, kor- nille lapsilisämaksut, jotka kunnat ovat suo-
45469: vaa valtio 90%. Samoin valtio korvaa näille rittaneet laissa määrätyn syrjäseutulisän
45470: kunnille 90% niistä lapsilisämaksuista, jotka osalta.
45471: kunnat ovat suorittaneet edelläsanottujen 80 §.
45472: viran haltijain laissa säädetyn rahapalkan Maalaiskunnalle annetaan ylimääräistä val-
45473: perusteella. tion avustusta kansakoululaitoksen aiheutta-
45474: Kansakoululaitoksen viran ja toimen halti- mien vuotuisten kustannusten alentamiseen
45475: jain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain siinä määrin, etteivät ne nouse veroäyriä
45476: 6 § : n ;2 momentin perusteella maksettavan kohti suuremmiksi kuin keskimäärin maan
45477: syrjäseutulisän valtio korvaa kokonaisuudes- kaikissa kunnissa.
45478:
45479:
45480: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
45481:
45482: Aarne Pulkkinen. Hannes Tauriainen. Martti Linna.
45483: Siiri Lehmonen. Veikko Rytkönen. Aleksi Kiviaho.
45484: 1029
45485:
45486: VIU,33.- Lak.al. N: o 162.
45487:
45488:
45489:
45490:
45491: Leinonen: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta.
45492:
45493:
45494: E d u s k u n n a ll e.
45495:
45496: Kansakoululain 80 §: ssä säädetään, että vaanasuttujen kuntien kansakoulurasitusta
45497: maalaiskunnalle, joka kuuluu maan köyhim- muiden maalaiskuntien kansakoulurasitusten
45498: piin tai on harvaanasuttu, annetaan ylimää- keskimäärään ja maan köyhimpien ja har-
45499: räistä valtionapua kansakoululaitoksen aiheut- vaanasuttujen kuntien rasitus veroäyriä koh~
45500: tamien vuotuisten kustannusten alentamiseen den ylimääräisenä avustuksella alennettava
45501: siinä määrin, etteivät ne veroäyriä kohden tähän määrään. Ettei lain tarkoituksen vas-
45502: nouse korkeammiksi kuin keskimäärin maa- tainen käytäntö enää jatkuisi, lakia olisi sel-
45503: laiskunnissa. Puheenaolevien kuntien kansa- vennettävä.
45504: koulurasitus on kuitenkin jäänyt viime vuo- Edellä esitetyn perusteella esitän,
45505: sina keskimääräistä korkeammaksi ja siten
45506: vaikeuttanut niiden kansakoulutoimen hoita- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
45507: mista. Lain tarkoittamaan tulokseen pääsemi- van lakiehdotuksen:
45508: seksi olisikin verrattava köyhimpien ja har-
45509:
45510:
45511: Laki
45512: kansakoululain muuttamisesta.
45513: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kan-
45514: sakoululain (247/57) 80 § näin kuuluvaksi:
45515:
45516: 80 §. aiheuttamien vuotuisten kustannusten alen-
45517: Maalaiskunnalle, joka kuuluu maan köy- tamiseen siinä määrin, etteivät ne nouse vero-
45518: himpiin tai on harvaanasuttu, annetaan yli- äyriä kohden suuremmiksi kuin keskimäärin
45519: määräistä valtionapua kansakoululaitoksen muissa maalaiskunnissa.
45520:
45521:
45522: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
45523:
45524: Armas Leinonen.
45525: 1080
45526:
45527: Vll1,34. - Lak.al. N: o 163.
45528:
45529:
45530: Kalavainen ym. : Ehdotus laiksi kansakoululain muuttami-
45531: sesta.
45532:
45533:
45534: Eduskunnal'le.
45535:
45536: Hyväksyessään valtion v: n 1960 tulo- ja a1-ustus on pienempi kuin yksityiskoulujen.
45537: menoarvion eduskunta kehoitti hQ.llitrurta op- Kun ei voida. pitää asianmuk.aisena, että
45538: pikoulujen osalta pitämään huolta siitä, että tehtävästä, joka luonteensa puolesta kuu-
45539: vaBtaisuudessa lisääntyvä oppikoulujen tarve luisi ensisijaisesti !kunnalle, annetaan yksi.
45540: tyydytetään pääasiassa valtion oppikoulujen tyiselle suurempi va:ltionapu kuin ensinmai-
45541: ja. kunnallisten keskikoulujen avulla. Kun- nitulla ja 'kun tämä kohtuuttomuus estää
45542: nallisten keskikoulujen perustaminen kau- eduskunnan tahdon toteuttamista, olisi IJ.ailla
45543: punkeihin on käytännössä kuitenkin mahdo- taattava kunnille, jotka pitävät yllä kun-
45544: ton niin kauan lkuin niiden valtionaVU!Jtus nallista keskikoulua, siihen niin paljon yli-
45545: on tuskin puolta siitä, mitä kaupungeissa määräistä valtionapua, että se yhdessä imu-
45546: toimivat yksityiset oppikoulut saavat. Tä- luu saaman muun valtionavun kanssa vas-
45547: män lisäksi :kunna:liisessa keskikoulussa ei taa samaa valtionapua kuin koulu saisi, jos
45548: voida kantaa oppilailta luJrukausimaklsuja ja se toimisi yksityisenä.
45549: ilmaiseksi annettavat oppikirjat, koulutar- Edellä sanotun perusteella esitämme,
45550: vikkeet sekä kouluateria muun sosiaalisen
45551: avustuksen ohella tuottavat kustannuksia, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
45552: joita yksityiskoulussa ei ole. Maalaiskun- vctn lakiehdotuksen:
45553: nassakin toimivan kunnallisen keskikoulun
45554:
45555: Laki
45556: kansakoululain muuttamisesta.
45557: ~duSkunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun
45558: kansakoululain (247/57) 83 § näin kuuluvaksi:
45559: 83 §. lutointa edistäviä tehtäviä varten antaa yli-
45560: Kansakouluun kuuluvan keSkikoulun yllä- määräistä avustusta valtion tulo- ja meno-
45561: pitämiseen annetaan kunnalle ylimääräistä arvioon erikseen otetusta määrärahasta.
45562: avustusta siinä määrin, että koulua varten Apukoulun vuotuisiin ylläpitokustannuk-
45563: kunnan saama vuotuinen avustus kokonai- siin maalaiskunta saa ylimääräistä avustusta
45564: suudessaan kohoaa samaan määrään, mikä siinä määrin, ettei kunnan kannettavaksi
45565: koululle annettaisiin, jos se toimisi yksityi. jäävä klliStannusten osa apukoulun oppilasta
45566: senä keskikouluna. kohden nouse korkeammaksi kuin vastaavat
45567: Sen iisäksi, mitä edcllä tässä luvussa on kustannukset keskimäärin muuta kansakou-
45568: säädetty, vöidaan kunnalle ja 38 § :ssä tar- lun oppilasta kohden.
45569: koitetulle kuntayhtymälle erityisiä kaTIJSakou-
45570:
45571: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
45572:
45573: Meeri Kala.vainen. Veikko Helle. Valdemar Sandelin.
45574: Kalle lYiatilainen. Anni Flinck. Ensio Partanen.
45575: Edit Terä.stö. Antero Väyrynen. Uljas Mäkelä.
45576: Artturi Koskinen. Veikko Kokkola.
45577: 1031
45578:
45579: VIII,35. - La.k.aJ. N: o 164.
45580:
45581:
45582:
45583:
45584: L. Mattila ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta.
45585:
45586:
45587: Eduskunnalle.
45588:
45589: Säätämällä kansakoululain eduskunta vään yhteisymmärrykseen opettajien kanssa
45590: pyrki poistamaan ne epäkohdat, jotka vai- ja edistää piirinsä kansakoulutointa. Hänen
45591: kuttivat epäedullisesti kansakoululaitoksen tulee myöskin seurata opetustoimen kehitystä
45592: kehitykseen. Verrattaessa kansanopetuslai- sekä kotimaassa että ulkomailla ja välittää
45593: tostamme muiden maiden koulujärjestelmiin, saamansa kokemukset alaisilleen, ohjata ja
45594: on todettava, että maamme on pystynyt ke- neuvoa heitä tehtävien suorittamisessa ja
45595: hittämään kouluoloja siten, että olemme mo- välittää saamansa kokemukset ja telremänsä
45596: nessa suhteessa maailman johtavia maita kan- havainnot alaisilleen. Hänen velvollisuutensa
45597: sansivistystyös:sä. on myöskin tarkastaa piirinsä. koulut niin
45598: Kun lakia on lähes neljän vuoden ajan usein kuin se on tarpeellista sekä hoitaa
45599: käytännössä toteutettu, on todettava, että koululaitoksen hallintoon liittyvät asetuksella
45600: siinä eräissä suhteissa olisi saatava aikaan määrätyt tehtävät. Asetuksessa määrättyihin
45601: parannuksia. Tämä koskee lähinnä opetus- tehtäviin V'iitaten on todettava, että monissa
45602: toimen ohjausta ja valvontaa. Tätä varten kaupungeissa ja tarkastuspiireissä tarkasta-
45603: maa on jaettu tarkastuspiireihin sekä myös- jien aika kuluu pääasiassa hallinnollisten
45604: kin määrätty, että 'kauptmgeissa, joissa on tehtävien hoitamiseen ja varsinaisen opetus-
45605: yli 15 000 asukasta, on oltava päätoiminen toimen ohjaaminen, jota asetus ensi kädessä
45606: kansakouluntarkastaja. Tarkastuspiirien suu- edellyttää, supistuu ja tästä aiheutuu vahin-
45607: ruus sekä ·asukaslukuun että pinta-alaan näh- koa koko maan koululaitokselle. Ennen kaik-
45608: den on sangen vaihteleva. Tästä johtuen kea tämä haitta kohdistuu kaupunkeihin.
45609: myöskin tarkastajien työmäärä piireittäin Esimerkiksi Helsingissä, missä on tällä het-
45610: vaihtelee edellä mainituista seikoista johtuen. kellä 1088 suomenkielistä opettajan virkaa,
45611: Pienissä kaupungeissa kansakoulujen tarkas- on vain kaksi tarkastajaa, kun vastaavasti
45612: taja voi kiinteästi seurata opetustoimintaa ruotsinkielisen tarkastajan valvottavana on
45613: ja ohjata opettajia, mutta asukasluvultaan vain 143 opettajaa. Asukasluvusta riippuen
45614: suurissa kaupungeissa tarkastaJan on uhrat- eri kokoisten kauptmkien tarkastajien työ-
45615: tava aikansa pääasiassa hallinnollisten teh- määrä vaihtelee samassa suhteessa.
45616: tävien hoitamiseen. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
45617: On luonnollista, että opetustoiminta, jota nioittaen,
45618: olisi jatkuvasti kehitettävä, tästä kärsii. Kan-
45619: sakoulujen tarkastajan tehtävänä on ennen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
45620: kaikkea jo asetuksenkin mukaan pyrkiä hy- van lakiehdotuksen:
45621:
45622: Laki
45623: kansakoululain muuttamisesta.
45624: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun
45625: kansakoululain (247/57) 8 luvun 87 §n näin kuuluvaksi:
45626: 87 §. kouluhallitukselle, jonka apuna toimivat kan-
45627: Kansakoulutoimen yleinen johto ja val- sakouluntarkastajat kukin piirissään.
45628: vonta kuuluu valtiolle ja on uskottu lähinnä Kansakouluntarkastajat ovat valtion perus-
45629: 1032 vm,ss. - Kansakoululaki.
45630:
45631:
45632: palkkaisia viranhaltijoita. Kaupunki, jossa tätä kieliryhmää varten. Kaupungin kansa-
45633: on vä;hintään viisitoistatuhatta asukasta, on kouluntarkastajien tulee täyttää asetuksella
45634: velvollinen asettamaan oman päävirkaisen säädettävät kelpoisuusehdot ja heidät v·alitsee
45635: kansakouluntarkastajan. MikäLi kaupungin kaupunginvaltuusto. Vaali on alistettava
45636: asukasluku on suurempi kuin viisikymmentä- kouluhallitukselle va:hvistettavaksi. Näin ase-
45637: tuhatta asetetta:koon päävirkainen kansaikou- tettu kunnallinen kansakouluntarkastaja on
45638: luntarkastaja seuraavaa viittäkymmentätu- virkatehtävissään samassa asemassa kuin val-
45639: hatta asukasta kohti ja asukasluvun ollessa tion kansakouluntarkastaja.
45640: satatuhatta tai enemmän asetettakoon edel- Varsinaisen opetustoimen ohjaamista var-
45641: listen lisäksi yksi päävirkainen kansakoulun- ten voidaan tarkastuspiireihin ja kaupunkei-
45642: tarkastaja kutakin alkavaa sataatuhatta asu- hin perustaa päävirkaisia apulaistarkastajan
45643: kasta kohden. Kaksikiclisissä kaupungeissa, virkoja, joista erikseen säädetään asetuksella.
45644: joissa on vähintään kymmenentuhatta vä-
45645: hemmistön Heliryhmään kulli.uvaa asukasta, Tämä laki tulee voimaan päivänä
45646: tulee olla erityinen kansakouluntarkastaja kuuta 196 .
45647:
45648:
45649: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1962.
45650:
45651: Leo I. Mattila. Aaro Stykki. Esa Kaitila.
45652: 1033
45653:
45654: VII1,36. - La.k.al. N: o 165.
45655:
45656:
45657:
45658:
45659: Juntunen ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain rnuuttamisesta.
45660:
45661:
45662: E d u s k u n n a 11 e.
45663:
45664: Heinäkuun 1 päivänä 1957 annettu kansa- Ainakaan nykyisillä avustusmäärillä sitä ei
45665: koululaki (247 /57) säätää 94 §: ssä, että maa- näissä eikä myöskään eräissä muissa maamme
45666: laiskuntaa älköön velvoitettako perustamaan kunnissa ehditä saamaan lain säätämälle
45667: päiväjatkokoululla toimivaa kansalais'koulua kannalle säädetyssä ajassa. Syytä on erityi-
45668: ennen elokuun 1 päivää 1970. sesti todeta sekin, että useissa niissä kun-
45669: Kansalaiskoulun toteuttamiseen lain säätä- nissa, joissa kansalaiskoulu on järjestämättä
45670: mässä laajuudessa tulisi luonnollisestikin pyr- päiväjatkokouluksi, on myös ammattikoulu-
45671: kiä mahdollisimman nopeasti. Tilanne on kui- kysymys vielä järjestämättä. Myös muita
45672: tenkin lukuisissa kunnissa lisääntyneiden ra- kuntia suuresti rasittavia velvoitteita on joko
45673: sitteiden vuoksi muodostunut sellaiseksi, ettei parhaillaan toteutettavana tai tulevat lähi-
45674: niillä näytä olevan mahdollisuuksia toteuttaa vuosina toteutettaviksi. Näistä mainittakoon
45675: kysymyksessä olevaa kouluohjelmaa lain tar- esimerkkeinä rakennus- ja tielainsäädäntö.
45676: koittamassa ajassa. Tällä hetkellä on tiettä- Pidämmekin välttämättömänä, että kunnille
45677: västi 2-vuotisia päiväjatkokouluja 88 maa- annetaan kansalaiskoulukysymyksen järjestä-
45678: laiskunnassa ja 1-vuotisia kouluja 97 maa- miseksi vielä lisäaikaa 10 vuotta.
45679: laiskunnassa. Muissa maalaiskunnissa koulu Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
45680: toimii kurssiluontoisena. Erityisesti Itä-Suo-
45681: men taloudellisesti heikoissa kunnissa kansa- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
45682: laiskoulukysymys on jouduttu siirtämään tu- van lakiehdotuksen:
45683: levaisuuteen yksinomaan taloudellisista syistä.
45684:
45685:
45686:
45687: Laki
45688: kansakoululain muuttamisesta.
45689: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kan-
45690: sakoululain (247/57) 94 § näin kuuluvaksi:
45691:
45692: 94 §. tamaan päiväkouluna toimivaa kansalaiskou-
45693: Maalaiskuntaa älköön velvoitettako perus- lua ennen elokuun 1 päivää 1980.
45694: Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1962.
45695:
45696: Eero Juntunen. Eino Sääskilahti.
45697: Reino Kangas. Eemil Partanen.
45698: Yrjö Hautala. Veikko Honkanen.
45699: Mauno Pohjonen. Aaro Lintilä.
45700: Akseli Paarman. Matti Kekkonen.
45701:
45702:
45703:
45704:
45705: 130 E 219/62
45706: 1034
45707:
45708: Vlfi,37. - La.k.al. N: o 166.
45709:
45710:
45711: Aalto ym.: Ehdotukset laeiksi kansakoululain ja kirjastolain
45712: muuttamisesta.
45713:
45714: Eduskunnal'le.
45715:
45716: Yleisölle tarkoitettua kirjojen lainaustoi- katsoen pysäyttäneet yleisten kirjastojen
45717: mintaa harjoitetaan kuntien toimesta nykyi- kehityksen maalaiskunnissa, oli ta.rpeellista
45718: sin kahden toisistaan täysin riippumattoman turvata koulunkäyntinsä päättäneen nuori-
45719: organisaation, nimittäin kansakoululaitoksen son kirjastontarve kansakoululaitoksen puit-
45720: ja kansankirjastoverkoston toimesta. Kunnan teissa, jolloin tähän saatiin suurempi valtion-
45721: toiminta tällä alalla perustuu 3 päivänä tou- apu. Sen sijaan on toinen rinnakkaisorgani-
45722: kokuuta 1961 annettuun kirjastolakiin sekä saatioista käynyt tarpeettomaksi sen jä;lkeen
45723: 1 päivänä heinäkuuta 1957 annettuun kansa- lmn molempien kirjastojen valtionapuja kos-
45724: koululakiin. Kunnallisessa kirjastohallinnossa kevat säännökset yhtenäistettiin v. 1961 ta-
45725: esiintyvä kaksilinjaisuus periytyy kuitenkin pahtuneen kirjastolain uudistuksen yhtey-
45726: jo aikaisemmasta lainsäädännöstä ja sitä on dessä. Tarpeettomien kustannusten välttämi-
45727: ollut omiaan edistämään nimenomaan se seksi ja keskityksen aikaansaamiseksi voitai-
45728: seikka, että aikaisemmin voimassa olleen kir- siin nyt menetellä niin, että kansakoulu-
45729: jastolain mukaan kunnat saivat kansankirjas- laista poistettaisiin lainakirjastoa tarkoitta-
45730: totoimintaansa varten 'huomattavasti pienem- vat säännökset ja kansakouluissa olevat koti-
45731: män valtionavun kuin kansakoulutoimeen. lainaukseen tarkoitetut oppilas- ja nuoriso-
45732: Tästä onkin ollut seurauksena se, että kansa- kirjastot luovutettaisiin kirjastolautakuntien
45733: koulujen oppilaskirjastojen lukumäärä on käyttöön. Lainmuutoksesta johtuen olisi
45734: yleisten kirjastojen määrää huomattavasti kansakouluasetuksen 44, 60, 62 ja 118 § vas-
45735: suurempi. Arvion mukaan maalaiskuntien taavasti muutettava. Samalla olisi kirjasto-
45736: kirjastoista on noin kaksi kolmasosaa kansa- lakiiu lisättävä saannös, jonka mukaan
45737: koulukirjastoja ja vain yksi kolmannes ylei- kunta olisi velvollinen y~läpitämään jokai-
45738: siä kirjastoja. Toisaalta maaseudun yleisistä sessa kansakoulupiirissä ainakin sellaista kir-
45739: kirjastoista pääosa toimii kansakouluraken- jastoa, jossa on nuoriso-osasto, tai muulla
45740: nusten yhteydessä, useissa tapauksissa koulu- tavalla huolehtimaan kansakouluoppilaiden
45741: kirjaston kanssa samassa huoneessakin, mutta sekä koulunkäyntinsä päättäneen nuorison
45742: hallinnollisesti silti toisistaan erotettuina. kirjastontarpeen tyydyttämisestä.
45743: Edellä selostettu kirjastohallinnon kaksi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
45744: jakoisuus on ollut perusteltavissa ennen ny- nioittaen,
45745: kyisen kirjastolain voimaantuloa nimen-
45746: omaan sillä, että koska vanhan v:n 1961 että Eduskunta hyväksyis·i seuraa-
45747: lailla kumotun kirjastolain mukaiset riittä- vat lakiehdotukset:
45748: mättömät valtionavut olivat käytännölHsesti
45749:
45750:
45751: Laki
45752: kansakoululain muuttamisesta.
45753: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan heinäkuun 1 päivänä 1957 annetun
45754: kansakoululain (247/57) 11 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
45755: 11 §.
45756: teokset sekä muut koulun toiminnalle välttä-
45757: Kansakoululle on hankittava tarpeellinen mättömät varusteet.
45758: kalusto, opetusvälineet, käsikirjat ja haku-
45759: vm,s7. - Aalto ym. 1085
45760:
45761: Laki
45762: kirjastolain muuttamisesta..
45763: Edrudkunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 3 päivänä toukokuuta 1961 annetun
45764: kirjastolain (235/61) 3 § näin kuu'luvakså:
45765: 3 §. dyttämisestä. Jos kunta saa tämän lain mu-
45766: Kunnalla on oikeus lain ja asetulnren sää- kaista avustusta kirjastomenoihinsa, tulee
45767: tämissä rajoissa itse järjestää 'kirjastotoi- sillä olla kirjastolaitoksen hallintoa varten
45768: mensa. Kunta on kuitenkin velvollinen yllä- kirjastolautakunta, johon kunnallisvaltuusto
45769: pitämään jokaisessa kansakoulupiirissä aina- valitsee neljäksi vuodeksi kerrallaan puheen-
45770: kin sellaista kirjastoa, jossa on nuoriso- johtajan ja vähintään neljä jäsentä. Kun-
45771: osasto, tai muulla tavalla huolehtimaan kan- nan kirjastotoimi on Ulllöin myös järjestet-
45772: sakoulunoppilaiden sekä koulunikäyntinsä tävä ohjesäännöllä, jonka kouluhallitus vah-
45773: päättäneen nuorison kirjastontarpeen tyy- vistaa.
45774:
45775: Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1962.
45776:
45777: Lyyli Aalto. Eino Siren.
45778: Edit Terästö. Kusta.a. Alanko.
45779: Anni Flinck. Väinö Leskinen.
45780: Sylvi Siltanen. Kalle Matilainen.
45781: Väinö Tikka.oja.. Tyyne Pa.asivuori.
45782: Eino Raunio.
45783: 1036
45784:
45785: VIU,38.- La.k.al. N :o 167.
45786:
45787: Leinonen: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain
45788: palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain muuttamisesta.
45789: Eduskunnalle.
45790: Kansakoululaitoksen viranhaltijain palk- ranomaisiin. Erityisopettajat huolehtivat ta-
45791: kauksesta annetun lain 3 § : ssä säädetään vallisesti myös koulunsa päättäneistä oppi-
45792: alakansakoulunopettajan, yläkansakoulunopet- laistaan.
45793: tajan, keskikoulun lehtorin ja oppilasasun- Erityisluokan opettajalla ei ole oikeutta
45794: tolan hoitajan palkkauksesta. Sensijaan eri- saada valtioneuvoston päätöksen mukaista
45795: tyisluokan opettajan palkkauksesta ei laissa korvausta sellaisesta luokan ulkopuolisesta
45796: ole mainintaa. työstä kuin esimerkiksi kotitehtävien korjaus.
45797: Erityisluokan opettajia ovat apuluokkien, Eräät erityisopettajat, kuten esimerkiksi
45798: tarkkailuluokkien, aivovaurioisten luokkien, aivovaurioisten, huonokuuloisten tai kuuro-
45799: huonokuuloisten ja kansakouluun kuuluvien, jen luokilla työskentelevät, joutuvat omin
45800: kehityksessään viivästyneitä tai poikkeavia päin hankkimaan tarpeellisen lisäpätevyyden.
45801: lapsia varten tarkoitettujen luokkien opet- Kun erityisopetuksen alalla ei ole jakoa
45802: tajat. Näiden opettajien kelpoisuusvaatimuk- varsinaisen kansakoulun ja kansalaiskoulun
45803: sena on kansakoulunopettajan tutkinnon li- välillä, joutuvat erityisluokan opettajat suo-
45804: säksi kahden vuoden opettajakokemus ja Jy- rittamaan vaikeiden kansakouluikäisten op-
45805: väskylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa pilaidensa opetuksen alhaisemmalla palkalla
45806: suoritettu, vuoden pituinen erityisopettajan kuin kansalaiskoulunopettajat.
45807: valmistuskurssi, jolle otetaan vuosittain ra- Erityisopettajien palkkauksessa oleva epä-
45808: joitettu määrä soveltuvia hakijoita. kohta voitaisiin poistaa, jos kansakoulun eri-
45809: Erityisluokan opettajalta vaaditaan, paitsi tyisluokkien opettajat mainittaisiin erikseen
45810: erityiskoulutuksensa mukaista taitoa kas- kansakoulun palkkalainsäädännössä ja jos
45811: vattaa poikkeavia oppilaitaan, myös oppilaan heidät lisäopintojensa sekä vaativan ja ras-
45812: kehityksen seuraamista, havaintojensa muis- kaan työnlaatunsa vuoksi sijoitettaisiin sa-
45813: tiin merkitsemistä sekä esitysten tekemistä maan palkkaluokkaan kuin kansalaiskoulun
45814: havaintojensa perusteella. Erityisluokan opettajat.
45815: opettajan menestyksellinen työ vaatii myös Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
45816: kiinteän yhteyden pitoa koteihin, kasvatus- että Eduskttnta hyväksyisi seuraa-
45817: neuvoloihin sekä koulu- ja lastensuojeluvi- van lakiehdotuksen:
45818:
45819: Laki
45820: kansakoululhltoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain
45821: muuttamisesta.
45822: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen viranhaltijain palk-
45823: kauksesta ja eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun lain (248/57) 3 §: n 1 mo-
45824: mentti näin kuuluvaksi:
45825: 3 §. kikoulun lehtori 25 sekä oppilasasuntolan
45826: Viranhaltijat saavat peruspalkkaa valtion hoitaja 18 palkkausluokan mukaan. Kansa-
45827: peruspalkkaisten viran tai toimen haltijain laiskoulun tai erityisluokan opettajana toi-
45828: palkkauksesta voimassa olevien seuraavien miville opettajille suoritetaan palkkaus 24
45829: palkkausluokkien mukaan: alakansakoulun- palkkausluokan mukaan.
45830: opettaja 19, yläkansakoulunopettaja 23, kes-
45831:
45832: Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1962.
45833: Armas Leinonen.
45834: 1037
45835:
45836: VIU,39.- Lak.al. N: o 168.
45837:
45838: Leinonen: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain
45839: palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain muuttamisesta.
45840: E d u s k u n n a ll e.
45841: Kansakoulunopettajain määrävuosilisäko- tujen valtion opetusvirkojenkin ja toimien
45842: mitea puoltaa 3. 7. 1956 valtioneuvostolle an- haitijoiden osalta on ollut juuri yllä sanottu
45843: tamassaan mietinnössä 10-vuotiskorotuksen n:ä;köikohta. KansaJkoululaitoksen viranhal,ti-
45844: myöntämistä kansakoululaitoksen opetus- jain mahdollisuudet siirtyä toisilie ail.oill.e
45845: virkojen haltijoille. Painavimpana perus- vastaaviin tai paremmin palkattulliin toimiin
45846: teena komitea pitää opetusvirkojen haltijoilla ovat kokemuksen mUJkaan myös niin ikään
45847: oleV'aa ylenemismahdollisuuksien puutetta varsin pienet. Komitean käsityksen mUJkaan
45848: sekä vähäisiä mahdollisuuksia siirtyä toisille nimenomaJall opettajat näyttävä,t olevan Y'le-
45849: aloille. nemismahdollisuuksien suhteen huonommassa
45850: Valtion viran- tai toimenhaltijain palk- asemassa kuin muut virkamiehet. Tästä on
45851: kauksesta 19. 1. 1943 annetun asetuksen 4 § :n ollut seurauksena, ettei aina ole ollut saat'a-
45852: mukaan normaalilyseon opettaja, valtion vissa ailaMe pätevintä työvoimaa.
45853: oppikoulun V'anhempi ja nuorempi lehtori Voimassaolevan ikarusaJkoululaitoksen viran-
45854: sekä apulaislehtori, valtion teknillisen oppi- haltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun
45855: laitoksen yliopettaja ja lehtori, maataloudel- l.ain 3 § : n 2 momentin mukaan on vain kun-
45856: listen oppilaitosten lehtorit ja opettajat ynnä nail.lisen keskikoulun lehtorin viran va:ki,nai-
45857: eräät muut ko. asetuksen kohdassa mainitut sella haltijalla oikeus 10-vuotiskorotukseen,
45858: viranhaltijat saavat palveltuaan yhteensä 10 jolloin hän saa lukea hyväkseen mainitussa
45859: vuotta vakinaisena tai ylimääräisenä maini- virassa vwkituisena palvelemansa ajan. Val-
45860: tuissa viroissa tai toimissa tahi vastaavassa tion viran- tai toimenhailtijan P'alkkauksesta
45861: tilapäisessä tehtävässä palkkausta yhtä palk- annetun asetuksen 4 § :n muka;an saadaan
45862: kausluokkaa korkeampana kuin mitä näissä 10-vuotiskorotusta varten lukea hyvä!ksi myös
45863: viroissa tai toimissa muutoin suoritetaan. ylimääräisissä viroissa tai toimissa tai vas-
45864: Kansakoululaitoksen viranhaltijat ovat taavissa tilapäisissä ibehtävissä palveltu ailk:a.
45865: oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa suhteen Viastaavaa periaatetta olisi sovellettava myös
45866: rinnastetut voimassaolevassa lainsäädännössä kansakoululaitoksen viranha1tijoihin.
45867: valtion virkoihin. Edellä esitetyn perusteella kunnioittruen
45868: Kansakoululaitoksen viran!hwltijoiila on ehdotan,
45869: omaila a:lallaan erittäin pienet ylenemismah-
45870: dolii:suudet. Tärlmimpänä perusteena 10-vuö- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
45871: tiskoratwksen käytäntöönottamiselle mainit- van lakiehdotuksen:
45872:
45873: Laki
45874: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain
45875: muuttamisesta.
45876: Eduskunnan päätöksen mUJkaisesti muutetruan kansakoululaitoksen viranhailrtijain palk-
45877: !kauksesta ja eliikikeistä 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun lain 3 §: n 2 momentti seu-
45878: raavasti:
45879: 3 §. tai väliaikaisena mainituissa viroissa palk-
45880: kauksen ~htä palkkausluokkaa korkeamman
45881: Kansakoululaitoksen viranhaltija saa pail- palkkausluokan mukaan kuin mitä edellä on
45882: velrturuan 10 VU'otta va;kinaisena, koevuosilla säädetty.
45883:
45884: Helsingissä 2 päivänä ma:ruliskuuta 1962.
45885: Armas Leinonen.
45886: 1038
45887:
45888: VUI,40. - Lak.al. N: o 169.
45889:
45890:
45891:
45892:
45893: Rihtniemi ym.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viranha"l-
45894: tijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain muutta-
45895: misesta.
45896:
45897: E d u s k u n n a 11 e.
45898:
45899: Opettajanvirassa ei ole ylenemismahdolli- myönnetty palkankorotusta 10 v:n palveluk-
45900: suuksia, kuten useimmissa muissa viroissa tai sen jälkeen, lukuunottamatta kunnallisen
45901: toimissa. Sen vuoksi suoritetaan opettajan- keskikoulun lehtoria.
45902: virassa toimiville valtion virkamiehille yhtä Valtioneuvoston 22. 12. 1955 asettama kan-
45903: palkkausluokkaa vastaava palkankorotus hei- sakoulunopettajien määräv'Uosilisäkomitea
45904: dän palveltuaan yhteensä 10 vuotta vakinai- puoltaa 3. 7. 1956 antamassaan mietinnössä
45905: sena tai ylimääräisenä normaalilyseon opet- kymmenvuotiskorotuksen myöntämistä lmn-
45906: tajana, valtion oppikoulun vanhempana tai sakoululaitoksen opetusvirkojen haltijoille.
45907: nuorempana lehtorina tahi apulaislehtorina, Valtion oppikoulun nuoremman lehtorin
45908: valtion teknillisen oppilaitoksen yliopetta- palkkausluokka on palkkauskysymysten kä-
45909: jana tai lehtorina, maataloudellisten oppi- sittelyn aikana kansakoulunopettajan palk-
45910: laitosten lehtorina, kansakoulun tarkastajana kauksen vertailukohtana. Näiden opettaja-
45911: tai eräissä muissa opetusalan kouluissa val- ryhmien palkkausluokat eivät ole keskenään
45912: tion viroissa. vertailukelpoiset, ennenkuin kansakoulun-
45913: Kansakoululaitoksen viranhaltija on 1. 7. opettajan palkkaukseen sisällytetään kym-
45914: 1957 kansakoululaitoksen viranhaltijain palk- menvuotiskorotus, kuten nuoremman lehto-
45915: kauksesta ja eläkkeistä annetulla lailla ha- rin palkkauksessa on tehty.
45916: luttu saattaa samaan asemaan kuin valtion Edellä sanotun perusteella esitämme,
45917: virkamies. Tämä käy ilmi lain perusteluista.
45918: Kuitenkaan, vaikka kansakoululaitoksen opet- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
45919: ta:jilla ei ole esim. pätevyyslisiä, ei heille ole van lakiehdotuksen:
45920:
45921:
45922:
45923: Laki
45924: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain
45925: muuttamisesta.
45926: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen viranhaltijain palk-
45927: kauksesta ja eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun lain (248/57) 3 §: n 2 mo-
45928: mentti näin kuuluvaksi:
45929: 3 §. aikaisena mainitussa virassa palkkauksen
45930: yhtä palkkausluokkaa korkeamman palkkaus-
45931: Virkakelpoisuuden omaava kansakoululai- luokan mukaan, kuin mitä edellä on sää-
45932: toksen viranhaltija saa palveltuaan kymme- detty.
45933: nen vuotta vakinaisena, koevuosilla tai väli-
45934:
45935: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
45936:
45937: Juha Rihtniemi. Olli Aulanko.
45938: 1039
45939:
45940: VIII,41.- Lagmot. N:o 170.
45941:
45942:
45943:
45944:
45945: Sundell m.fl.: Förslag till lag angående ändring av lagen orn
45946: tjänsteinnehavarnas inom folkslcoleväsendet avlöning och
45947: pensioner.
45948:
45949:
45950: Till Riksdagen.
45951:
45952: Sedan lagen om tjänsteinnehavarnas inom "doc.k högst så mycket som lärare vid högre
45953: folksko1eväsendet avlöning och pensioner folkskola erhåller för fyra veckotimmar".
45954: trädde i kraft den 1 aug. 1958 har en del Dettat medför en orättvisa för föreståndare i
45955: misshälligheter uppstått på grund av brist- en större sikola, där ansvarsbördan och ar-
45956: fälligheter i lagen, varför paragraferna 3, 8, betsuppgifterna är större än i en mindre
45957: 38, 39, 40 och 41 visat sig behöva en revision, skola. Folkskolinspektörerna har också vid
45958: som omfattar följande: ett par möten påpekat detta och påyrkat en
45959: 1. Lärares i hjäipskola och specialklasser lagändring.
45960: avlöning ( § 3). Denna paragraf nämner blott 4. I folkskolförordningens 115 § stadgas
45961: lärare i lägre och högre folkskola, lektor i att olika skolformer inom folkskolan bör ha
45962: mellanskola och lärare i medborgarskola. sin egen föreståndare och såvitt flera skol-
45963: Beträffande lärare i hjälpsikola och special- former anlitar gemensam fastighet, gemen-
45964: klass stadgas däremot ingenting. När med- samma utrymmen eller gemensam materiel,
45965: borgarskollärarna i slutet av år 1961 upp- skall en av föreståndarna handhava härav
45966: flyttades med en löneklass, motiverades detta :föranledda för skolorna gemensamma upp-
45967: huvudsakligast med att kompetensen krävde gifter. Likväl saknas i folkskollagstiftningen
45968: ett ärs studier utöver folkskollärarexamen. bestämmelser om pä vilket sä tt sådan före-
45969: Doc'k förutsätter kompetensen för hjälpskol- ständare skall gottgöras för sina merupp-
45970: lärare och specialklasslärare även ett års gifter och sitt B~nsvar.
45971: tilläggsstudier, varför denna omständighet '5. Rätt till lön för interimistisk lärare och
45972: motiverar en löneuppflyttning även för dessa helårsvikarie vid avbrott i tjänsteutövning
45973: lärarkategorier :från nuvarande 23 lk. till ger icke den nya folbkollagen och den där-
45974: 24 lk. till anslutna avlöningslagen. Sädan lagstift-
45975: 2. Löneuppflyttning med en lönelrlass e:fter ningen nu är utformad kan dessa lärare
45976: 10 års tjänst t~llämpas :för närvarande be- - icke :fä någon som helst lön vid avbrott
45977: trä:f:fande lärare i såväl statsskolor som i i tjänsteutövningen t.ex. vid sjuk- och mo-
45978: kommunala mellanskolor men däremot icke derskapsledighet samt ledighet för hand-
45979: för folkskollärare. Med hänsyn till folkskol- havande av o:ffe:ntliga uppdrag,
45980: iärarnas ringa möjlighet till befordr31Il inom - icke fä rätt att själv avlöna sin vika-
45981: folkskolväsendet eller övergång till annan rie och sålunda kunna behålla sina ålders-
45982: tjänst på grund av utbiMningens natur tillägg, icke ens :för en dag,
45983: framstår folkskollärarnBI såsom missgyn- - ieke ens :få ledighet :för enskilda ange-
45984: nade i förhållande till de ovannämnda lärar- lägenheter, utan att därmed få sitt tjänst&-
45985: kategorierna. - En av statsrådet är 1955 förordnande upphävt för avbrottstiden. Detta
45986: tillsatt kommitte fann inte nägra princi- medför :för denna lärarkategori, att all ledig-
45987: piella hinder för ett utsträckande av ovan- het betyder åtminstone en månads avdrag
45988: nämnda förmän till att gälla även :folkskol- av den till ålderstillägg och pension berät-
45989: 1ärarna, utan stödde kommitten reservations- tigande tjänstetiden.
45990: löst denna princip. Orättvisan i dessa bestämmelser framstår
45991: 3. Folkskolföreståndares avlöning (8 §) så myeket klarare, då man jämför de för
45992: har fått ett "tak" genom bestämmelsen statens tjänstemän samt för timlärare i läro-
45993: 1040 vm,41. - Kansakoulunopettajain palkkaus.
45994:
45995: verken gällande stadgandena. Därför behöver ligt antal timmar. Detta har berett stora
45996: avlöningslagens 38 § 1 och 3 mom. justeras. svårigheter i nämnda och andra kommuner
45997: 6. Avdrag för timlärares inkompetens vid tillämpandet av den nya folkskollagen
45998: ( § 39 mom. 2). I enlighet med [agändring med dess fastlåsta bestämmelser om under-
45999: (326/60), som gav undantag till 31. 7. 1964 visningsskyldigheten och snäva bestämmelser
46000: för lärare, som saknar stadgad kompetens om gruppindelning, vilket medför stora svå-
46001: beträffande stadgandet om 10% avdrag på righeter vid timfördelnringen.
46002: egentlig avlöning och övertimsarvode, borde 8. Rätt för timlärare och arbetshandledare
46003: enahanda undantag ges för timlärare. att få resekostnadsersättning ( § 41) . Då
46004: 7. Innehavarnas av lärartjänst undervis- dessa lärare icke räknas till tjänsteinnehavare
46005: ningsskyldighet ( § 40), viiket berör lärare vid i lönelagens bemärkelse har de icke rätt att
46006: högre folkskola. Enligt tidigare bestämmelser erhålla ersättning för tjänsteresor även om
46007: skulle lärare vid högre folkskola vara skyldig de som andra lärare kan komma ifråga vid
46008: att meddela undervisning under högst 30 tjänsteresa säsom t.ex. färdledare vid skol-
46009: timmar per vecka. Eftersom man i städer exkursioner etc.
46010: som t.ex. Helsingfors, Åbo och Tammerfors Hänvisande till ovanstående föreslås vörd-
46011: infört ett rätt omfattande system med fack- samt,
46012: lärare, hade man även fastställt lärarnas un-
46013: dervisningsskyldighet till 28 v.t., främst för att Riksdagen måtte godkänna föl-
46014: att bereda både klass och facklärare tillräck- jande lagförslag:
46015:
46016:
46017:
46018: Lag
46019: angående ändring av lagen om tjänsteinnehavarnas inom folkskoleväsendet avlöning
46020: och pensioner.
46021: Enligt Riksdagens beslut skola 3 §, 8 § 1 och 2 mom., 38 § 1 oeh 3 mom., 39 §
46022: 2 mom., 40 § 1 mom. samt 41 § i lagen av den 1 juli 1957 om tjämsteinnehavarnas
46023: inom folkskoleväsendet avlöning och pensioner (248/57), 3 § sådant sagda lagrum lyder
46024: i lagen av den 5 januari 1962 (7/62) och 38 § 1 mom. sådant sagda lagrum lyder i
46025: lagen den 20 juni 1960 (326/60), erhållaföljande ändrade lydelse:
46026:
46027: 3 §. narie tjänstgöring i nämnda tjänst avlöning
46028: Tjänsteinnehavare tillkommer grundlön enligt närmast högre avlöningsklass än vad
46029: enligt följande för avlöningen av innehavare ovan stadgas.
46030: av statens tjänst eller befattning med grund- 8 §.
46031: lön gällande avlöningsklasser: lärare vid Innehavare av lärartjänst, som handhar
46032: lägre folkskola enligt 19, lärare vid högre skolföreståndarens uppgifter, tillkommer i år-
46033: folkskola enligt 23, lektor vid mellanskola ligt föreståndararvode:
46034: eniigt 25, samt elevhemsföreståndere enligt 1) i den egentliga folJkskolan ett belopp,
46035: 18 avlöningsklassen. Till lärare i medborgar- som motsvarar en och en halv gång lärare
46036: skola samt hjälp- och specialskola utgår av- i högre folkskola tillkommande arvode för
46037: löning enligt 24 avlöningsklassen. Mellan- veckoövertimme samt ytterligare för varje
46038: skolelektor som avlagt filosofiekandidatexa- annan lärares klass i skolan en fjärdedel av
46039: men eller, om han tjänstgör som religions- sagda belopp för veckoövertimsarvodet,
46040: lärare, teologiekandidatexamen uppbär dock 2) i fristående medborgarskola och hjälp-
46041: avlöning enligt 27 avlöningsklassen och lek- skola ett belopp, som motsvarar ·en och en
46042: tor, som avlagt annan akademisk slutexamen halv gång vid dessa skolor utgående arvodet
46043: eller teckningslärarexamen enligt 26 avlö- för veckoövertimme samt ytterligare för
46044: ningsklassen. varje annan lärare med huvudsyssla i sko-
46045: Ordinarie tjänsteinnehavare inom folk- lan en fjärdedel av det veckoövertimsarvodet
46046: skoleväsendet tiLlkommer efter 10 års ordi- motsvarande beloppet,
46047: VIII,41. - Sundell ym. 1041
46048:
46049: 3) i mellanskola enligt samma grunder
46050: som rektor i statlig mellanskola. Vikarie tillkommer, om i stöd av 13 § 1
46051: Såvitt två eller flera skolformer anlitar mom. annat icke avtalats, samma avlöning,
46052: gemensam fastighet, gemensamma utrymmen vartill interimistisk innehavare av tjänst en-
46053: eller gemensam materiel, erhåller den före- ligt 1 mom. äger rätt, avlöning vid avbrott
46054: ståndare, som förordnats att handhava de i tjänsteutövning dock endast såframt han
46055: härav föranledda uppgifterna, för varje skol- omedelbart därförinnan varit sex månader
46056: form ett tilläggsarvode, som utgör en fjärde- i folkskoleväsendets tjänst. Avlöning åt vika-
46057: del av det för lärare i medborgarskola och rie erlägges månatligen i efterskott. Om vika-
46058: hjälpskola tillkommande arvodet för vecko- ries naturaförmåner stadgas genom förord-
46059: övertimme. ning.
46060: 38 §.
46061: Den, som interimistiskt förordnats att be- 39 §.
46062: strida tjänst inom folkskdleväsendet, äger rätt
46063: til'l avlöning enligt samma grunder som så- Äger timläraren eller arbetshandledaren
46064: dan i stöd av 2, 3, 4, 6, 7, 8 och 9 §§ utgår icke stadgad kompetens, utgår timarvodet
46065: tili ordinarie tjänsteinnehavare. Avlöning vid minskat med tio procent. Tili de timlärare
46066: avbrott i tjänsteutövning erlägges åt honom och arbetshandledare, vilka äro i avsaknad av
46067: enligt i 10, 11 och 12 §§, 13 § 1 mom. stadgad kompetens, men vilka innehava av
46068: ävensom 14 och 15 §§ ingående stadganden, skolstyrelsen föreskriven kompetens, erläg-
46069: såframt han omedelbart därförinnan varit ges likväl timarvodet oförminskat intill ut-
46070: minst sex månader i folkskoleväsendets tjänst. gången av juli månad 1964.
46071: Äger interimistiskt förordnad icke den för
46072: tjänsten stadgade kompetensen, erhåller han 40 §.
46073: den egentliga avlöningen och övertimsarvo- Innehwvarnas av lärartjänst undervisnings-
46074: det med avdrag av tio procent. Till de interi- skyldighet per vecka omfattar: Lärares vid
46075: mistiskt förordnade, vilka äro i avsaknad av lägre folkskola 24, lärares vid högre folk~
46076: stadgad kompetens, men vilka innehava av skola 28, lärares vid medborgarskola 26, lära-
46077: undervisningsministeriet föreskriven kompe- res vid hjälpskola och specialklass 24 och
46078: tens, erlägges likväl den egentliga avlöningen lektors vid mellanskola 26 vec.kotimmar.
46079: och övertimsarvodet oförminskade intill ut-
46080: gången av juli månad 1964. Interimistisk 41 §.
46081: tjänsteinnehavare har samma naturaför- Tjänsteinnehavare inom folkskoleväsendet
46082: måner_ som ordinarie tjänsteinnehavare, och liksom även timlärare och arbetshandledare,
46083: han är skyldig att för dem erlägga ersätt- tillkommer ersättning för sina tjänsteresor
46084: ning .· såsom · i 36 § är stadgat. på sätt därom i förordning stadgas.
46085:
46086:
46087: Helsingfors den 9 mars 1962.
46088:
46089: Alwar Sundell. Lars Lindeman.
46090: Grels Teir. Carl Olof Tallgren.
46091:
46092:
46093:
46094:
46095: 131 E 219/62
46096: 1042
46097:
46098: VIU141. - Lak.al. N: o 170.
46099: Suomennos.
46100:
46101:
46102:
46103: Sundell ym. : Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viranhalti-
46104: jain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain muuttami-
46105: sesta.
46106:
46107: E d u s k u n n a ll e.
46108:
46109: Sen jälkeen kun kansalkoululairtoksen viran- 3. Kansakoulun johtajan palkkiolle on
46110: haltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annettu (8 §) asetettu "katto" määräyksellä "kuiten-
46111: lalki tuli voim&an 1 päivänä elokuuta 1958, kin enintään niin pruljon, kuin yläkansakou-
46112: on koko joukko erimielisyyksiä syntynyt lain lunopettajalle suoritetaan neljästä viikkoyli-
46113: puutteellisuuksien vuoksi, minkä vuoksi 3, tunnista". Tämä on tepäoikeudenmu:kaista
46114: 8, 381 39, 40 ja 41 § : n tarkistaminen on osoit- suurehkon l~oulun johtajrulle, jonka vastuu
46115: tautunut 'tarpeelliseksi seuraavissa suhteissa: ja työtehtävät ovat suuremma.A; kuin pienem-
46116: män koulun johtajan. Kans!\)kouluntarkasta-
46117: 1. ApUikoulun ja erityisluokkien opettajien jat ovatkin parissa kokouksessa huQllla'utta-
46118: palkkaus (3 §). Tässä pykälässä mainitaan neet tästä ja vaaitineet lainmuut01:1ta.
46119: vain ala- ja yläkansa:koulunopettaja, keskikou- 4. Kansakouluasetuksen 115 §:s.sä sääde-
46120: lun lehtori ja kansalaiskoulun opettaja. Apu- tään, että eri koulumuodoilla kansa!koulun pii-
46121: kQ'\llun ja erityisluokan opettajasta ei sitävas- rissä tulee olla omat johtajansa., ja mikäli
46122: toin säädetä mitään. Kun kansalaiskoulun useammat koulumuodot kä.yttävä.t yhteistä
46123: opettajien palkkausta vuoden 1961lopulla ko- kiinteisltöä tai yhteisiä opetustiiloja ta.i -väli-
46124: rot0tt:iitn yhdeiHä palklkausluokalla, perustel- neitä, on jonkun johtajista hoidettava. tästä
46125: tiin tätä pääasiallisesti sillä, että. pätevyys johtuvat kou~ujen yhteiset tehtävät. Kuiten-
46126: edellytti vuoden opintoja kansakoulunopetta- kaan ei kansa:koululainsää.dännössä ole mää-
46127: jan tutkinnon lisä-ksi. Kuitenkin edellyttää räyksiä siitä, m.illä tavoin sellaiselie johta-
46128: myöskin apukoulunopettajan ja erityisluokan ja:lle on hyvit~tävä hänen suurempi työtaak-
46129: opettajan pätevyys vuoden lisäopintoja, kansa ja vastuunsa.
46130: minkä vuoksi on perusteltua syytä tämän 5. Uusi kansa.koulUJlaki ja siihen liittyvä
46131: johdosta nostaa myös nämä opettajaryhmät palk!kausilaki eivä.t suo väliaikaiselle (:lpetta-
46132: 23 palkkausluokMta 24 'Palkkausluokkaan. ja:lle ja kdko vuoden sijaiselle oikeutta pa~k
46133: 2. Palkan lrorottamista yhdellä palli:kaus- kaan virantoimituksen keskeytyksen ajalta.
46134: luokaala 10 vuoden palveluksen jälkeen sovel- Sellaisena kuin 11aki nyt on, eivät nämä. opet-
46135: letaan nykyisin valtion koulujen ja kunnal- tajat voi
46136: listen keskikouiujen, mutta ei sitävastoin kan- - saada mitään palkkaa virantoimituksen
46137: sakoulun opettajiin. Kun kansakoulunopetta- keskeytyksen a:jallta, esim. nauttiessaan sai-
46138: jienkin mahdollisuudet ylenemiseen kansa- raus- tai äitiyslomaa taikka virkavapautta
46139: koululaitoksessa ltai siirtymiseen toiseen toi- julkisen tehtävän hoitamista varten,
46140: meen ovat J.roulutuksen luonteen vuoksi vä- - saada oikeutta itse pa~kata sijaistaan ja
46141: häiset, jäävät kansalmulunopettajat tässä siten säilyttää ikällisiäälll edes yhdeltä päi-
46142: suhteessa huonompaan asemaan kuin edellä vältä,
46143: mainitut opettajaryhmät. - Eräs valtioneu- - saada edes virkavapautta ylksityisiä
46144: v.oston vuonna 1955 asettama komitea ei ha- asioitaan varten ilman että heidän virkamää-
46145: vainnut olevan periaatteeliisia esteitä siihen, räyksensä sen kautta peruutuu keskeytys-
46146: että edellä maini,ttu etu ulotettaisiin koske- ajaksi. Tästä johtuu, että tälle opettajaryh-
46147: maan myös kansakoulunopettajia, vaan va- mäJlle jokainen virkavapaus merkitsee ainakin
46148: rauiksetto:rnaSti asettui ,tukemaan tätä peri- kuukauden vähennystä iikä:lisiin ja eläkkee-
46149: aatetta. seen oikeuttavassa palvelusajassa.
46150: VIII,41. - Sundell ym. 1043
46151:
46152: Näiden määräysten epäoilkeudenmukaisuus lisuus 28 viikkotunn:iiksi, lähinnä tarpeellisen
46153: käy sitäkin selvemmin ilmi, kun niitä verra- tuntimäärän saamiseksi sekä ludk!ka- että ai-
46154: taan valtion virkamiehistä sekä oppikoulujen neopettaji1le. Tästä on aiheutunut suuria
46155: tuntiopettajista voimassa oleviin säännök- vaikeuksia mainituissa ja muissakin kunnissa
46156: siin. Tästä syystä on tarpeellista tarkistaa sove'llettaessa uutta kansakoululakia kiinteine
46157: palkkauslain 38 §: n 1 ja 3 momenttia. määräylksineen opetusvelvollisuudesta ja ah-
46158: 6. Tuntiopettajan epäpätevyysvähennys taine määräyksineen opetusryhmäjaosta, mikä
46159: (39 § :n 2 mom.). LainmuutokseNa (326/60) aiheuttaa suuria vaikeuiksia rtuntien jakami-
46160: myönnettiin epäpäteviHe opettajille 31 päi- sessa.
46161: vään heinäkuuta 1964 saakka oikeus saada 8. Tuntiopettajien ja työnohjaajien oikeus
46162: säädetystä 10 % vähennyksestä huolimatta korvaukseen virkamat!koista ( 41 §). Kun
46163: varsinainen palkkauksensa ja yl1tuntipalk- näitä opettajia ei lueta •kuuluviksi viranhffil-
46164: kionsa vähentämättömänä. Vastaava poikkeus tijoihin palkkauslain mielessä, ei heillä ole
46165: olisi myönnettävä myös tuntiopettajhlle. oikeutta saada :korvausta virkamatkoista,
46166: 7. Opettajanviran haltijain opetusvelvolli- vaikka he yhtä hyvin kuin muutkin opetta-
46167: suus ( 40 §), .sikäli kuin koskee yläkansakou- jat voivat joutua tekemään virkamatkoja
46168: lunopettajaa. Aikaisempien määräysten mu- esim. matkanjohtajina kouluretkeilyillä jne.
46169: kaan piti yläJkansakoulunopettajan opetusvel- Ed~llä olevaan viitaten ehdotamme kun-
46170: vollisuuden olla vähintään 30 viikkotuntia. nioittaen,
46171: Koska sellaisissa kaupungeissa lkuin esim.
46172: Helsingissä, Turussa ja Tampereella oli saa- että Eduskunta hyväksyisi näin
46173: tettu voimaan laaja aineopettajajärjestelmä, kuuluvan lakiehdotuksen:
46174: oli myös vahvistettu opettajien opetusvelvol-
46175:
46176:
46177:
46178: Laki
46179: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta. ja. eläkkeistä annetun lain muutta-
46180: misesta..
46181: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen viranhaltijain palk-
46182: kauksesta ja eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta1957 annetun lain (248/57) 3 §, 8 § :n 1 ja
46183: 2 momentti, 38 §:n 1 ja 3 momentti, 39 §:n 2 momentti, 40 §:n 1 momentti sekä 41 §,
46184: niistä 3 § sellaisena kuin se on 5 päivänä tammikuuta 1962 annetussa laissa (7/62) ja 38
46185: §:n 1 momentti sellaisena kuin se on 20 päivänä. kesäkuuta 1960 annetussa laissa (3'26/
46186: 60), näin kuuluviksi:
46187:
46188: 3 §. toliisen loppututkinnon tai kuvaamataidon
46189: Viranihaltijat saavat peruspa:likkaa va;ltion opettajan tutkinnon, 26 palkkausluokan mu-
46190: peruspalkkaisten viran tai toimen haltijain kaan.
46191: paJkkauks~sta voimassa olevien seuraavien KansaJkoululaitoksen va~kinainen viranh:al~
46192: palkkausluokkien mukaan: alakansakoulun- tija saa, palve1tuaan 10 vuotta vakinaisena
46193: opettaja 19, yläkansaJkoulunopettaja 23, kes- mainitussa virassa, prulkkauksen yhtä palk-
46194: kikoulun lehtori 25 sekä oppilasasuntolan kausluokkaa · k011keamman pal:kkausluokan
46195: hoitaja 18 palklkausluokan muikaan. Kansa- mukwan, kuin mitä edellä on säädetty.
46196: laiskoulun sekä apu- ja erityiskoulun opet-
46197: tajana toimiville opettajille suoritetaan palk- 8 §.
46198: kaus 24 palkkausluokan mukaan. Keskikou- Koulun johtajan tehtävää hoitava opetta-
46199: lun Jehtori, joka on suorittanut filosofian janviran ha!ltija saa vuotuista johtajanpalk-
46200: kandidaatin tai uskonnonopettajana toimiva kiota:
46201: teologian kandidaatin tutkinnon, saa kuiten- 1) varsinaisessa kansakoulussa ylä!kansa-
46202: kin palikkau!ksen 27 palkkausluokan mukaan, koulunopettajan viikkoylitunnista maks~ta
46203: ja lehtori, joka on suorittanut muun yliopis- vaa palkkiota vastaavan määrän puolitoista-
46204: 1044 Vlli,41. - Kansakoulunopettajain palkkaus.
46205:
46206:
46207: kertaisena sekä lisäksi kutaikin koulun muun puun asti vähentämättömänä. Väliaikaisella
46208: opettajan luokkaa kohden yhden neljäsosan viranhaltijana on sama oikeus luontoisetui-
46209: sanotun viikkoylituntipal~kion määrästä; hin kuin vakinaisella viranhaltijalla, ja hän
46210: 2) erillisessä kansalaiskoulussa ja apukou- on velvollinen suorittamaan niistä korvausta,
46211: lussa näissä kouluissa maksettavaa viikkoyli- niinkuin 36 § : ssä on säädetty.
46212: tuntipalkkiota vastaavan määrän puolitoista-
46213: kertaisena sekä lisäksi kutakin koulun muuta Viransijainen saa, jollei 13 § :n 1 momen-
46214: päätoimista opettajaa kohden yhden neljäs- tin nojalla muuta ole sovittu, saman palk-
46215: osan viikikoylituntipa1kkiota vastaavasta mää- kauksen, j·ohon väliaikainen viranhoitaja 1
46216: rästä; s~kä momentin mukaan on oikeutettu, palkkauk~
46217: 3) keskikoulussa samojen perusteiden mu- sen virantoimitu~sen keskeytyksen ajalta ilmi-
46218: kaan kuin valtion keskikoulun rehtori. tenkin vain, jos hän välittömästi sitä ennen
46219: Jos erimuotoisista kouluista kaksi tai on ollut kuusi kuukautta kansakoululaitok-
46220: useampi käyttää yhteistä kiinteistöä tai yh- sen palveluksessa. Palkkaus maksetaan viran-
46221: teisiä opetustiloja tai -välineitä, saa se joh- sijaiselle kuukausittain jälkikäteen. Viransi-
46222: taja, joka on määrätty hoitamaan tästä joh- jaisen luontoiseduista säädetään asetuksella.
46223: tuvat tehtävät, kutaikin koulumuotoa kohden
46224: lisäpalkkion, joka vastaa yhtä neljäsosaa kan- 39 §.
46225: salaiskoulun ja apukoulun opettajan viikko-
46226: yHtuntipalk:kiosta. Jollei tuntiopettajalla tai työnohjaajalla
46227: --.....-~------------ ole säädettyä kelpoisuutta, saa hän tunti-
46228: patkkion kymmenellä prosentilla vähennet-
46229: 38 §. tynä. Niille tuntiopettajille ja työnohjaajille,
46230: Kansaikoululaitoksen virkaa väliaikaisena joilla ei ole säädettyä kelpoisuutta, mutta
46231: hoitamaan määrätyllä on oikeus saada palk- joilla on kouluhallituksen määräämä kelpoi-
46232: kausta samoj·en perusteiden mukaan, kuin suus, maksetaan kuitenkin tuntipalkkio vä-
46233: sitä 2, 3, 4, 6, 7, 8 ja 9 § :n nojalla suorite- hentämättömänä heinäkuun 1964 loppuun
46234: taan v111kinaiselle viranhaltijalle. Palkkausta asti.
46235: virantoimituksen keSikeytytksen ajalta suori- 40 §.
46236: tetaan hänelle 10, 11 j•a 12 §: n, 13 §: n 1 mo- Opettajanvirkiojen haltijain viikottainen
46237: mentin sekä 14 ja 15 § :n säännösten mu- opetusvelvollisuus on: alakansakoulunopetta-
46238: kaan, jos hän on välittömästi· sitä ennen ol- jan 24, ylälkansalkoulunopettajan 28, kansa-
46239: lut vähintään kuusi kuukautta kllillsakoululai- laiskoulun opettajan 26, apukoulun ja eri-
46240: toksen palveluksessa. Jos väliaikaisella viran- tyisluokan opettajan 24 ja keskikoulun leh-
46241: hoitajalla ei ole virkaa varten säädettyä kel- torin 26 viikkotuntia.
46242: poisuutta, saa hän varsinaisen palkkauksen
46243: ja ylituntipalkkion kymmenellä prosent~lla
46244: vähennettynä. Niille säädettyä kelpoisuutta 41 §.
46245: vailla oleville väliaikaisilla viranhoitajille, Kansakoululaitoksen viranhaltija, samoin
46246: joilla on opetusministeriön määräämä kelpoi~ kuin myös tuntiopettaja ja työnohjaaja, saa
46247: suus, suoritetaan kuitenkin varsinainen palk- virkamatkoistaan korvausta, niinkuin siitä
46248: kaus ja ylituntipalkkio heinäkuun 1964 lop- asetuksella säädetään.
46249:
46250:
46251: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
46252:
46253: Alwa.r Sundell. Ca.rl Olof Tallgren.
46254: Grels Teir. La.rs Lindeman.
46255: 1045
46256:
46257: VIII,42. - Lak.al. N: o 171.
46258:
46259:
46260:
46261:
46262: Leinonen: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain
46263: palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain muuttamisesta.
46264:
46265:
46266: E d u s k u n n a ll e.
46267:
46268: Voimassa olevan kansakoululaitoksen viran- sista olosuhteista, joka koskee samalla ta-
46269: haltijain palkkaus- ja eläkelain 6 § :n 2 mo~ valla niin päteviä kuin epäpäteviäkin opetta-
46270: mentin mukaan maan · harvaanasutuilla ja jia, on voimassaoleva palkkauslaki asettanut
46271: syrjäseuduilla sekä muissa niihin verratta- epäpätevät opettajat epäoikeudenmukaisesti
46272: vissa kunnissa tai kunnan osissa voidaan val- päteviä opettajia huonompaan as€maan,
46273: tioneuvoston vahvistamien perusteiden mu- minkä vuoksi tämä epäkohta olisi korjattava~
46274: kaan suorittaa kansakoululaitoksen viranhal- On otettava lisäksi huomioon, että epä-
46275: tijalle, joka täyttää viran kelpoisuusehdot, pätevi[tä opettajilta pidätetään jo pailkkauk-
46276: syrjäseutulisää. sestakin pätevyyden puuttumisen vuoksi
46277: Syrjäseutulisää ei siten suoriteta epäpäte- 10 %, minkä vuoksi he joutuvat kärsimään
46278: välle viranhoitajalle. kaksinkertaista palkkauksen alentamista.
46279: Sen johdosta, että niille paikkakunnille, Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
46280: joissa syrjäseutulisä myönnetään, on yleensä ehdotan,
46281: hyvin vaikea saada opettajatyövoimaa ja kun
46282: syrjäseutulisä on tarkoitettu korvaukseksi että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
46283: ko. paikkakunnalla vallitsevista erikoislaatui- van lakiehdotuksen:
46284:
46285:
46286: Laki
46287: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkka uksesta ja. eläkkeistä annetun lain
46288: muuttamisesta.
46289: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen viranhaltijain palk-
46290: kauksesta ja eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun lain (248/57) 6 § :n 2 mo-
46291: mentti näin kuuluvaksi:
46292:
46293: 6 §. kunnan osissa voidaan valtioneuvoston vah-
46294: vistamien perusteiden mukaan kansakoulu-
46295: Maan harvaan asutuilla ja syrjäseuduilla laitoksen viranhaltijalle suorittaa syrjäseutu-
46296: ja muissa niihin verrattavissa kunnissa tai lisää 5-35 % peruspalkasta.
46297:
46298:
46299: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
46300:
46301: Armas Leinonen.
46302: 1046
46303:
46304: VIII,43. - Lak.al. N: o 172.
46305:
46306:
46307:
46308:
46309: Henriksson ym.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viran-
46310: haltijain palkkaukses,ta ja eläkkeistä annetun lain muut-
46311: tamisesta.
46312:
46313:
46314: Ed uskunnaBe.
46315:
46316: K<anSakoulu:laiWksen viranhatl.tijain palkka- mlrodostunut, kun tuntiopetta:ja on joutunut
46317: ukse8ta ja eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta toimimaan kurssinmuotoisen kansakoulun joh·
46318: 1957 annetun lain 40 § :ssä säädetään, että tajana. Tästäkään vallitivasta tehtävästä ei
46319: opetusministeriö määrää ne perusteet, jQidoo ole voitu suorittaa pa.lkkiota. V aJ.tion oppi-
46320: mukaan opettajanviran haltija saa opetusvel- koulun rehtorin palkkio sisäiltyy nykyään
46321: v()llisuuteensa luilrea kansakoululain 1 § :'Il! 2 pailkkaukseen, joka on kolme pllllkkausluok-
46322: mom:SSIB. tavlroitettua nuorisotyötä sekä muita kala ylempi ikuin lehtorin. Sen vuoksi 8 §: n
46323: lu~kan ulkopuolella suoritettavia tehtäviä. 1 momentin 3) kohta olisi vastaavasti muu-
46324: Kun opettajanviran haJl.tijaJla 1aissa ei :tar- tettava. Nämä epäkohdat olisi korjattava ja
46325: koiteta tunti-opettajaa eikä työnohjaajaa eikä sen tähden esitämme,
46326: heidän opetusvelvoiHsuutensa ole laissa sää-
46327: detty, ei näille ole voitu· maksaa mitään palk- että Eduskunta hyväksyisi seurao-
46328: kiota luokan ulkopuorella suoritettavista teh- van lakiehdotuksen:
46329: tävistä. Vielä nurinkurisoounaksi tilanne on
46330:
46331:
46332:
46333:
46334: Laki
46335: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain
46336: muuttamisesta.
46337: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 ka:nsaikoulu-
46338: laitoksen viranha:ltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain 8 ja 40 § kuulumaan
46339: seuraavasti:
46340: 8 §. 2) eriil.lisessä kansalaisk:oulussa ja apukou-
46341: Koulun johtajan tehtävää hoitava opettaja, lussa näissä kouluissa maksettavaa viikkoyli~
46342: tuntiopettaja ja työnohjaaja saa vuotuista tuntipalkkiota vastaavan määrän puolitoista-
46343: johtaj'anprnlklkiota: kertaisena sekä lisäksi kutakin koulun muuta
46344: 1) v~arsinaisessa kansakoulussa yläkansa- päiätoimista opettajaa kohden yhden neljäs-
46345: •l.muluno;p,et;taj an viikkoylitunnista maiksetta- osan viilkk:oylitunnin palkkiota vastaavasta
46346: vaa palkkiota vastaavan määrän puolitoista- määrästä, kuitenkin enintään niin pa:ljon,
46347: kertaisena sekä 1lisäJk:s1 ikuta:kin koulun muun kuin näissä 1kouluissa maksetaan opettajaHe
46348: opettajan luokkaa kohden yhden neljäsosan neljästä viikkoylitunnista.
46349: sanotun viiikkoylituntipalkkion määrästä, kui- 3) Keskikoulun rehtorin palkkaus on sama
46350: tenkin ·eJllintään niin paljon, kuin yläkansa- kuin valtion keskikoulun rehtorin.
46351: koulunopetta:j'wlle suoritetaan 'neljästä viiikko- Jos koulu:Ha, johon kuuluu kaksi tai kolme
46352: ylitunnista; ja edel~ä mainittua koulumuotoa, on yhteioon
46353: VIll,43.- Henriksson ym. 10!11
46354:
46355: johtaja, ma:ksetaan. johtajanpalkkion perus- tien lisäksi opettajanviran hattija öh V'el<föl-
46356: osa sen koulumuodon mukaan, jossa se on linen hoitamaan ylitunteja. Näiden enimmäis-
46357: suurin, ja luokka- tai opettaja:kohtainen lisä- määrästä säikletään asetuksella.
46358: palkkio sen suuruisena, kuin edel:lä kunkin Koulun johtajan viikoittaisesta opetusvel-
46359: koulumuodon osalta on säädetty. vollisuudes.ta saadaan vähentää puoli vuosi-
46360: Koulun johtajan tehtävää hoitava opetta- viikkotuntia varsinaisen kansa- ja apuilroulun
46361: janviran haltija saa lisäksi vähentää vahvis- lrutrukin muun opettaj'an luokkaa kohden ja
46362: tettuun opetusvelvollisuuteensa kuuluvaa kansailaiskoulussa lmta!kin muuta päätoimista
46363: vuosiv:iikk:otuntien lukua sen mukaan, ikuin opettajaa kohden. ~eskikoulussa vähennys
46364: sriitä on 40 § :ssä säädetty. on samansuuruinen kuin vastaavissa valtion
46365: keskik:ouiuissa. Vähennys saa kuitenkin
46366: 40 §. nousta enintään niin suur~eksi, että johtajalle
46367: Opettajanivirkojen ha.ltijain vii'koittainen jää opetustyötä viisi vuosivii!kkotuntia.
46368: opetusvelvollisuus on: aJakan8alroulunopetta- Opetusministeriö määrää ne perusteet~ joi-
46369: jan 24, yläkansaikoulun 30, kansalaiskoulusaa den mukaan opettaja, tuntiopettaja ja työn-
46370: opetta.van yläkansakoulunopettajan 26, apu- ohjaaja saa opetustunnei!ksi lukea kaDBakou-
46371: koulussa opettavan yläkansrukoululliOpettajan lulain (247/57) 1 §:n 2 momentissa tark()i-
46372: 24 ja k!eskikoulun lehtorin 26 vii!]rl{otuntia. tettua nuorisotyötä sekä muita luokan: ulko-
46373: Opetuawlvollimmteen kuuluvien viikkotun- puolella suoritetrta:via tehtäviä.
46374:
46375:
46376: Helsingissä 6 päivänä maali8kuuta 1962.
46377:
46378: G. Henriksson. Kaarlo Pitsinki.
46379: Veikko Helle. Dmari Linna.
46380: Tyyne Pa.asivuori.
46381: 1048
46382:
46383: vm,44.-:- Lak.al. N: o 173.
46384:
46385:
46386:
46387:
46388: Leinonen: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain
46389: palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain muuttamisesta.
46390:
46391:
46392: Ed uskunnal'l.e.
46393:
46394: Kansakoululaitoksen palkkauslain 8 §: n rätä samoin perustein kuin keskikoulussa,
46395: 1 moin.:n mukaan kansakoulussa koulun joh- vaan pienissä kouluissa palkkio on pienempi
46396: taja saa johtajan tehtävistä palkkiota viikko- ja kasvaa luokka- tai oppilasmäärän perus-
46397: ylitunnista maksettavaa palkkiota vastaavan teella. Tämän vuoksi ei ole oikeudenmu-
46398: määrän puolitoistakertaisena. Tämän lisäksi kaista, että palkkiolle asetetaan katto, jottei
46399: varsinaisen kansakoulun johtaja saa arou- se nousisi kuin 1/3: aan keskikoulun lehtorin
46400: lunsa jokaista muuta luokkaa, paitsi omaansa, palkkiosta, olipa kansakoulu miten suuri
46401: kohti ja kansalaiskoulun johtaja jokaista tahansa. Kansakoulun ja kansalaiskoulun
46402: päätoimista opettajaa, oma virkansa pois johtajien palkkion yläraja olisi epäoikeuden-
46403: luettuna, kohti palkkion, joka vastaa viikko- mukaisena poistettava.
46404: ylituntipalk!kion neljäsosaa. Johtajan palk- Kansa- tai kansalaiskoulun yhteydessä on
46405: ~iolle on kuitenkin määrätty yläraja niin, harvaanasutuilla seuduilla · oppilasasunto-
46406: että palkkio voi olla enintään neljää viikko- loita. Kansakouluasetuksen 118 § :n 1 mo-
46407: ylituntia vastaava. Lain perusteluissa ei hal- mentin 1) kohdan mukaan kansakoulun joh-
46408: litus sano, minkä vuoksi kansakoulussa joh- tajan tulee valvoa oppilasasuntolaa. Kui-
46409: tajan palkkiolle on asetettava yläraja. Se tenkaan hän ei saa laskea oppilasasuntolaa
46410: on todennäköisesti hyväksynyt sellaisenaan palkkionsa perusteisiin, kuten koulunsa luok-
46411: v:n 1955 virkamiespa:lkkausten tarkistus- kia tai kansalaiskoulussa opettajan virkaa.
46412: komitean ehdotuksen. 15. 11. 1955 valtioneu- Ottaen huomioon oppilasasuntolan valvomi-
46413: vostolle jättämässään mietinnössä komitea sesta aiheutuvan runsaan lisätyön, olisi
46414: (siv. 170) katsoo, että palkkion ylärajaksi asuntola johtajan pa&kiota määrättäessä
46415: olisi määrättävä noin kahta palkkausluok- otettava huomioon.
46416: kaa vastaava erotus, koska keskikoulun reh- Edellä sanotun perusteella esitän kun-
46417: tori saa kolmea palkkausluokkaa vastaavan nioittavasti,
46418: palkkion.
46419: Kansakoulun johtajan pa:lkkiota ei koulu- että Eduskunta hyväksyisi seuraar
46420: jen erilaisen suuruuden vuoksi voida mää- van lakiehdotuksen:
46421:
46422:
46423:
46424: Laki
46425: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja elä.kkeistä annetun lain
46426: muuttamisesta.
46427: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen viranhaltijain palk-
46428: kau!ksesta ja eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun lain (248/57) 8 §: n 1 mo-
46429: mentti näin kuuluvaksi:
46430:
46431: 8 §. 1) Varsinaisessa kansakoulussa y'läkansa-
46432: Koulun jOhtajan tehtäviä hoitava opetta- koulunopettajan viikkoylitunnista maksetta.
46433: janviran haltija saa vuotuista johtajan- vaa palkkiota vastaavan määrän puolitoista-
46434: palkkiota: keutaisena sekä lisäksi kutakin koulun muun
46435: VIII,44. - Leinonen. 1049
46436:
46437: opettajan luokkaa ja oppilasasuntolaa koh- muuta päätoimista opettajaa ja oppilasasun-
46438: den yhden neljäsosan sanotun viikkoylitunti- tolaa kohden yhden neljäsosan viikkoylitun-
46439: palkkion määrästä; nin palkkiota vastaavasta määrästä; sekä
46440: 2) erillisessä kansalaiskoulussa ja apukou- 3) keskikoulussa samojen perusteiden mu-
46441: lussa näissä kouluissa maksettavaa viikko- kaan kuin valtion keskikoulun rehtori.
46442: ylituntipalkkiota vastaavan määrän puoli-
46443: toistakertaisena sekä lisäksi kutakin koulun
46444:
46445:
46446: Helsingissä 8 päivänä maalisikuuta 1962.
46447:
46448: Armas Leinonen.
46449:
46450:
46451:
46452:
46453: 132 E 219/62
46454: 1050
46455:
46456: VIII,45.-Lak.a.l. N:o 174.
46457:
46458:
46459:
46460:
46461: Kalavainen ym..: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viran-
46462: haltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain muut-
46463: tamisesta.
46464:
46465:
46466: Eduskunnalle.
46467:
46468: Kansakoululaitoksen viranhaltijain palk- suhteessa erotusta vakinaisen ja väliaikai-
46469: kauksesta ja eläkkeistä heinäkuun 1 päivänä sen opettajan välillä eikä myöskään kansa-
46470: 1957 annetun lain 38 § : ssä säädetään kan- koululaitoksen kustannusasetuksessa ollut
46471: sakoululaitoksen virkaa väliaikaisena hoita- tässä suhteessa rajoittavia säännöksiä. Kou-
46472: maan määrätyn opettajan oikeudesta saada luhallitus oli kuitenkin tulkinnut lain siten,
46473: palkkausta ja eläkettä sekä hänen oikeudes- että sanottu paikallinen sairaslomaoikeus
46474: taan luontoisetuihin. Lisäksi on sanotussa py- kuuluu vain koevuosilla olevalle taikka va-
46475: kälässä määräykset viransijaisen oikeudesta kinaisena toimivalle kansakou1unopettajalle.
46476: palkkaukseen. Sen mukaisesti väliaikaisella Korkein hallinto-oikeus on sitä vastoin huh-
46477: viranhoitajalla ei ole oikeutta saada paikal- tikuun 27 päivänä 1959 antamanaan pää-
46478: lista sairaslomaa eikä myöskään naispuoli- töksellä todennut, että koska sanotussa kus-
46479: sella väliaikaisella viranhoitajalla paikallista tannuslaissa ei edellämainittuja rajoittavia
46480: synnytyslomaa. Samat säännökset koskevat säännöksiä ollut, oli myöskin kansakoululai-
46481: myöskin viransijaista. Näin ollen on uudella toksen väliaikaisella viranhoitajalla oikeus
46482: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkaus- saada raskauden ja synnytyksen vuoksi kah-
46483: lailla huomattavasti huononnettu kansakoulu- den kuukauden virkavapaus täysin palkka-
46484: laitoksen viranhoitajain sekä viransijaisten eduin. Kun tällä päätöksellä on katsottava
46485: sosiaalisia etuja siitä, mitä ne olivat aikai- lopullisesti ratkaistun kysymys siitä, että
46486: semman lainsäädännön voimassa ollessa. Kun aikaisemmin voimassa olleen lain säännökset
46487: on ilmeistä, että tässä suhteessa lainsäädän- eivät rajoittaneet siinä säädettyjä sosiaalisia
46488: töön on jäänyt merkittäviä puutteellisuuk- etuja koskemaan ainoastaan vakinaisia ja
46489: sia, olisi palkkauslakia tältä osin kiireelli- koevuosilla olevia opettajia, olisi uuden palk-
46490: sesti täydennettävä. kauslain tullut noudattaa vastaavaa peri-
46491: Ennen elokuun 1 päivää 1958 voimassa aatetta.
46492: olleen kansakoululaitoksen kustannuksista ke- Kun uutta kansakoululaitoksen viranhal-
46493: säkuun 6 päivänä 1926 annetun lain 13 §: n tijain palkkauslakia valmisteltiin, pyrittiin
46494: mukaan oli kansakoulunopettajalla oikeus siinä määrätietoisesti soveltamaan valtion
46495: saada paikallista sairaslomaa täysin palkka- virkamiesten palkkauksesta ja eläkkeistä voi-
46496: eduin, mikäli sairaus saman kalenterivuoden massa olevia vastaavia säännöksiä. Tämä il-
46497: aikana kesti yhteensä enintään 30 päivää meneekin mm. lain perusteluista. Kuitenkin
46498: sekä senjälkeiseltä ajalta, mikäli sairaus kesti on todettava, että juuri kansakoululaitoksen
46499: korkeintaan 180 päivää, palkkausta siten, väliaikaisten viranhoitajien sekä viransijais-
46500: että hänen peruspalkastan vähennettiin kol- ten osalta poikkeaa kansakoululaitoksen vi-
46501: mannes, sekä sanotun ajan ylittävältä sai- ranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä an-
46502: rasloman ajalta palkkausta, jolloin perus- nettu laki huomattavasti niistä periaatteista,
46503: palkasta pidätettiin puolet. Naisopettajalla jotka ovat voimassa vastaavista valtion vir-
46504: oli raskauden ja synnytyksen vuoksi taas oi- kamiehiä koskevista säännöksistä. Jos ver-
46505: keus saada kahden kuukauden virkavapaus taillaan näitten viranhaitijoitten asemaa kes-
46506: täysin palkkaeduin. Kansakoululaitoksen kenään, tulee väliaikaisten viranhoitajien
46507: kustannuslaki ei tehnyt edellä mainitussa osalta lähinnä kysymykseen valtion ylimää-
46508: 1051
46509:
46510: räisten toimenhaltijain virkasuhde ja toi- tenkaan kansakoululaitoksen väliaikainen vi-
46511: saalta viransijaisten osalta valtion tilapäis- ranhaltija ole rinnastettu valtion ylimääräi-
46512: ten toimihenkilöiden virkasuhde. Niinpä kan- seen toimenhaltijaan, vaan on jätetty huo-
46513: sakoululaitoksen väliaikaisen viranhoitajan ja nompaan asemaan. Väliaikaiselle opettajan-
46514: valtion ylimääräisen toimenhaltijan virka- viran haltijalle voidaan näet myöntää vain
46515: suhdetta ja palkkausta koskevat säännökset ylimääräinen eläke. Kun tämäkään ei ole
46516: ovat samanlaiset esim. seuraavissa tapauk- kohtuullista, olisi tässäkin suhteessa syytä
46517: sissa: lakia muuttaa.
46518: - molemmille annetaan toimeenottamisesta Aikaisemmin voimassa olleen kansakoulu-
46519: määräyskirja, laitoksen kustannuksista helmikuun 6 päi-
46520: - molemmille maksetaan palkkaus kuu- vänä 1932 annetun asetuksen 10 §: n 2 mo-
46521: kausittain jälkikäteen, mentissa säädettiin: ,Palkan saakoon opet-
46522: - molemmille maksetaan ikälisä ja kal- taja sen kuukauden alusta lukien, jonka ku-
46523: liinpaikanlisä sekä yleiset elinkustannusten luessa hän virkaan on astunut, kuitenkin
46524: nousun vuoksi toimeenpannut palkkauksen maksettakoon myös elokuun palkka opetta-
46525: tarkistukset, jalle, joka on työnsä alkanut syyskuun 1
46526: - molemmille voidaan myöntää eläke, päivänä. Myöhemmin syyskuulla virkaan as-
46527: - molempien virkamääräys voidaan pe- tunut opettaja saa elokuun palkan ainoas-
46528: ruuttaa, taan siinä tapauksessa, että hän suorittaa
46529: - molemmat toimet voidaan täyttää haet- täyden lukuvuoden opetustyön". Uusi palk-
46530: tavaksi julistamatta. kauslaki ei ole ottanut huomioon tässäkään
46531: Ylimääräisten toimenhaltijain palkkauk- suhteessa väliaikaisten opettajanviranhalti-
46532: sesta säädetään valtion ylimääräisistä toi- joitten saavutettuja oikeuksia, vaan huonon-
46533: menhaitijoista ja tilapäisistä toimihenkilöistä tanut heidän asemaansa tuntuvasti. Uuden
46534: joulukuun 8 päivänä 1949 annetun asetuksen palkkauslain mukaan on kouluhallitus tul-
46535: 8 §:ssä seuraavaa: ,Ylimääräisen toimenhal- kinnut väliaikaisella opettajalla olevan oi-
46536: tijan palkkauksesta virantoimituksen keskey- keus saada palkkausta vasta siitä päivämää-
46537: tyksen ajalta on vastaavasti voimassa, mitä rästä lukien, jolloin hänen virkamääräyksensä
46538: peruspalkkaisten virkain ja tointen haltijain on annettu. Tämä taas tulee johtamaan il-
46539: osalta on säädetty." Saman asetuksen 15 meisesti siihen, että virkamääräykset tullaan
46540: § : ssä taas säädetään, että tilapäisellä toimi- antamaan aivan viime hetkessä juuri ennen
46541: henkilöllä on oikeus saada palkkausta viran- koulutyön alkamista. Viranhoitaja jää täten
46542: toimituksen keskeytyksen ajalta samojen pe- täysin virkamääräyksen antajan armoille
46543: rusteiden mukaan kuin ylimääräinen toimen- palkkauksensa osalta, mikä ei voine olla oi-
46544: haltija, kuitenkin edellyttäen, että hän vä- kein ja tarkoituksenmukaista koulutyön jär-
46545: littömästi ennen keskeytystä on ollut val- jestämisenkään kannalta. Lisäksi on otettava
46546: tion palveluksessa vähintään kuusi kuu- huomioon, että väliaikainen opettaja tällöin-
46547: kautta. Samalla edellytyksellä on naispuoli- kin joutuu suorittamaan täyden lukuvuo-
46548: sella tilapäisellä toimihenkilöllä myös oikeus den opetustyön, mutta saa työstään yhden
46549: raskauden ja synnytyksen vuoksi saada kah- kuukauden palkkamäärää pienemmän palkan
46550: den kuukauden virkavapaus täysin palkka- kuin esimerkiksi koevuosille valittu opettaja.
46551: eduin. Ylimääräisten toimenhaltijain eläk- Vastaavasti tulisi viransijaisen palkkauksen
46552: keistä syyskuun 30 päivänä 1950 annetun osalta olla voimassa sama periaate. Näin ollen
46553: asetuksen mukaan on ylimääräisillä toimen- olisikin palkkauslakia muutettava vastaa-
46554: haltijoilla oikeus saada eläkettä sanotun ase- maan aikaisemmin voimassa olleita säännök-
46555: tuksen mukaisesti. Kun asetuksen säännök- siä.
46556: set ovat perusteeltaan samanlaiset kuin val- Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäivä-
46557: tion peruspalkkaisten viran- tai toimenhalti- järjestyksen 32 §: n nojalla allekirjoittaneet
46558: jain eläkelaissa säädetään, on todettava, että ehdottavat,
46559: valtion ylimääräiset toimenhaltijat ovat tässä
46560: suhteessa täysin rinnastetut vakinaisiin vi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
46561: ranhaltijoihin. Tässäkään suhteessa ei kui- van lakiehdotuksen:
46562: 1052 VIII,45. - Kansakoulunopettajain palkkaus.
46563:
46564:
46565:
46566: Laki
46567: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain
46568: muuttamisesta.
46569: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen viranhaltijain pallc-
46570: kauksesta ja eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun lain (248/57) 38 § näin kuu-
46571: luvaksi:
46572:
46573: 38 §. vuoden työn. Väliaikaisella opettajanviran-
46574: Kansakoululaitoksen virkaa väliaikaisena haltijalla on sama oikeus luontoisetuihin kuin
46575: hoitamaan määrätyllä on oikeus saada palk- vakinaisella viranhaltijalla, ja hän on vel-
46576: kausta samojen perusteiden mukaan, kuin vollinen suorittamaan niistä korvausta, niin-
46577: sitä 2, 3, 4, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14 ja kuin 36 §: ssä on säädetty.
46578: 15 §: n nojalla suoritetaan vakinaiselle vi- Väliaikaisella opettajanviran haltijalla,
46579: ranhaltijalle. Jos väliaikaisella viranhoita- jolla on virkaa varten säädetty kelpoisuus,
46580: jalla ei ole virkaa varten säädettyä kelpoi- on oikeus saada eläkettä samojen perustei-
46581: suutta, saa hän varsinaisen palkkauksen ja den mukaan kuin tässä laissa on säädetty
46582: ylituntipalkkion kymmenellä prosentilla vä- vakinaisen viranhaltijan oikeudesta saada
46583: hennettynä. Niille säädettyä kelpoisuutta eläkettä.
46584: vailla oleville väliaikaisille viranhoitajille, Viransijainen saa, jollei 13 §:n 1 momen-
46585: joilla on opetusministeriön määräämä kelpoi- tin nojalla muuta ole sovittu, saman pallc-
46586: suus, suoritetaan kuitenkin varsinainen palk- kauksen, johon väliaikainen viranhoitaja 1
46587: kaus ja ylituntipalkkio heinäkuun 1964 lop- momentin mukaan on oikeutettu, ei ku:iten·-
46588: puun asti vähentämättömänä. Elokuun ai- kaan palkkausta virantoimituksen keskey-
46589: kana tai viimeistään syyskuun 1 päivänä tyksen ajalta, ellei hän ole välittömästi vä-
46590: työnsä aloittaneelle väliaikaiselle opettajan- hintään 6 kuukautta ollut kansakoululai-
46591: viran hoitajalle suoritetaan myös elokuun toksen palveluksessa. Viransijaiselle makse~
46592: palkka. Myöhemmin syyskuulla virkaan as- taan palkkaus kuukausittain jälkikäteen. _Vi-
46593: tunut saa elokuun palkan ainoastaan siinä ransijaisen luontoisedut säädetään asetuk~
46594: tapauksessa, että hän suorittaa täyden luku- sella.
46595:
46596:
46597: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
46598:
46599: Meeri Kalavainen. Edit Terästö.
46600: Sy'lvi Siltanen. Ensio Partanen.
46601: Veikko Helle. Tyyne Paasivuori.
46602: Anni Flinck.
46603: 1053
46604:
46605: VIII,46. -Lak.al. N:o 175.
46606:
46607:
46608:
46609:
46610: Leinonen ym. : Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viranhal-
46611: tijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain muutta-
46612: misesta.
46613:
46614:
46615: Ed u skunn alle.
46616:
46617: Sovellettaessa kansakoululaitoksen viran- tion ylimääräisistä toimenhaitijoista ja tila-
46618: haltijain palkkauksesta ja eläkkeistä 1 päi- päisistä toimihenkilöistä joulukuun 8 päi-
46619: vänä heinäkuuta 1957 annetun lain 38 §: ää, vänä 1949 annetun asetuksen 8 §: ssä seu-
46620: on voitu todeta, että se on sangen epäoikeu- raavaa: ,Ylimääräisen toimenhaltijan palk-
46621: denmukainen . väliaikaisille opettajille. Sen kauksesta virantoimituksen keskeytyksen
46622: mukaisesti väliaikaisilla viranhaltijoilla ei ole ajalta on vastaavasti voimassa, mitä perus-
46623: ollut oikeutta saada paikallista sairaslomaa palkkaisten virkain ja tointen haltijain
46624: eikä myöskään naispuolisella väliaikaisella osalta on säädetty." Saman asetuksen
46625: viranhoitajalla paikallista synnytyslomaa. Sa- 15 § : Sl3ä taas säädetään, että tilapäisellä
46626: mat säännökset koskevat myös viransijaista. toimihenkilOHä on oikeus saada palkkausta
46627: Ennen kansakoululaitoksen viranhaltijain virantoimituksen keskeytyksen ajalta samo-
46628: palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain jen perusteiden mukaan kuin ylimääräinen
46629: voimaantuloa oli kansakoulunopettajalla toimenhaltija kuitenkin edellyttäen, että hän
46630: oikeus saada paikallista sairaslomaa ja välittömästi ennen keskeytystä on ollut val-
46631: naisopettajalla oikeus raskauden ja synny- tion palveluksessa vähintään 6 kuukautta.
46632: tyksen vuo'ksi kahden kuukauden virka- Samalla edellytyksellä naispuolisella tilapäi-
46633: vapaus täysin palkkaeduin. Kansakoululai- sellä toimihenkilöllä on myös oikeus raskau-
46634: toksen kustannuslaki ei tehnyt erotusta den ja synnytyksen vuoksi saada kahden
46635: vakinaisen ja väliaikaisen opettajanviran kuukauden virkavapaus täysin palkkaeduin.
46636: haltijan välillä. Korkein hallinto-oikeus Väliaikaiselle opettajanviranhaltijalle voi-
46637: on 27.4.1957 antamassaan päätöksessä N:o daan myöntää vain ylimääräinen eläke, jo-
46638: 2825 todennut, että väliaikaisella naisopetta- ten kansakoululaitoksen väliaikainen viran-
46639: jalla oli kansakoululaitoksen kustannuksista haltija ei ole tässäkään suhteessa rinnastettu
46640: annetun lain 13 §: n 4 momentin mukaan, valtion ylimääräiseen toimenhaltijaan, jotka
46641: sellaisena kuin mainittu lainkohta on 23. 12. saavat ylimääräisten toimenhaltijain eläk-
46642: 1947 annetussa laissa, raskauden ja synny- keestä syyskuun 30 päivänä 1950 annetun
46643: tyksen vuoksi oikeus saada kahden kuukau- asetuksen mukaista eläkettä kuten valtion
46644: den virkavapaus täysin palkkaeduin. .virkojen vakinaiset haltijat.
46645: Kansakoululaitoksen viranhaltijain palk- Kun voimassa olevan lain mukaan näin
46646: kauksesta ja eläkkeistä annettu laki poik- dllen kansakoululaitoksen väliaikaisten vi-
46647: keaa huomattavasti niistä periaatteista, jotka ranhoitajien ja viransijaisten sosiaaliset edut
46648: ovat voimassa vastaavista valtion viran- ja ovat huonontuneet siitä, mitä ne olivat en-
46649: toimenhaltijoita koskevista säännöksistä. Jos nen nykyisen lain voimaan astumista ja he
46650: vertaillaan sanottujen viranhaitijoitten ase- ovcat huonommassa asemassa kuin vastaavat
46651: maa keskenään, tulee väliaikaisen opettajan valtion toimenhaltijat, ehdotamme kunnioit-
46652: osalta Hihlnnä kysymykseen valtion ylimää- taen edellä olevaan viitaten,
46653: räisten toimenhaltijain ja toisaalta viran-
46654: sijaisten osalta valtion tilapäisten toimihen- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
46655: kilöiden virkasuhde. Valtion y'limääräisten van lakiehdotuksen:
46656: toimenhaltijain palkkauksesta säädetään val-
46657: 1054 Vill.46. - Kansakoulunopettajain palkkaus.
46658:
46659:
46660:
46661: Laki
46662: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkei.stä. annetun lain
46663: muuttamisesta.
46664: Edru~kunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansaikoululaitoksen viranhaltijain palk-
46665: kauksesta ja eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun lain (248/57) 38 § näin
46666: kuuluvaksi:
46667:
46668: 38 §. ja lhän on velvollinen suorittamaan niistä
46669: Kansakoululaitoksen virkaa väliaikaisena korvausta, niinkuin 36 § : ssä on säädetty.
46670: hoitamaan määrätyllä on oikeus saada palk- Väliaikaisella opettajanviran haltijalla,
46671: kausta samojen perusteiden mukaan, !kuin jolla on virkaa varten säädetty kelpoisuus,
46672: sitä 2, 3, 4, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14 ja on oikeus saada eläkettä samojen perustei-
46673: 15 § : n nojalla suoritetaan vakinaiselle vi- -den mukaan kuin tässä laissa on säädetty
46674: ranhaltija:He. Jos väliaikaisella viranhoita- vakinaisen viranhaltijan oikeudesta saada
46675: jalla ei ole virkaa varten säädettyä kelpoi- elrukettä.
46676: suutta, hän saa varsinaisen palkkauksen ja Viransijainen saa, jdllei 13 §:n 1 momen-
46677: ylituntipalkkion kymmenellä prosentilla vä- tin nojalla muuta ole sovittu, saman palk-
46678: hennettynä. Niille säädettyä kelpoisuutta kauksen, johon väliaikainen viranhoitaja 1
46679: vail1a oleville väliaikaisilla viranhoitajille, momentin mukaan on oikeutettu, ei kuiten-
46680: joilla on opetusministeriön määräämä lkel- kaan palkkausta virantoimituksen keskey-
46681: poisuru~, suoritetaan kuitenkin varsinainen tyksen ajalta, ellei hän ole välittömästi vä-
46682: palkkaus ja ylituntipalkkio heinrukuun 1964 hintään 6 kuu/kautta ollut kansakouluiaitok-
46683: loppuun asti vähentämättömänä. Väliaikai- sen palveluksessa. Viransijaiselle maksetaan
46684: sella viranhoitajalla on sama oikeus luon- palkkaus ikuukausittain jälkikäteen. Viran~
46685: toisetuihin kuin vakinaisella viranha1tija;lla, sijaisen luqntoisedut säädetään ·asetuks.ella.
46686:
46687:
46688: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta. 1962.
46689:
46690: Armas Leinonen. Juho Tenhiä.lä..
46691: Armi Hosia.. Esa Kaitila.
46692: 1055
46693:
46694: vm,47. -Lak.al. N:o 176.
46695:
46696:
46697:
46698:
46699: Leinonen: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain
46700: palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain muuttamisesta.
46701:
46702:
46703: E d u s kun n a H e.
46704:
46705: Aikaisemmin iltajatko-opetuksessa ja va;r- tuurttomasti entisestä varsin vaatimattomasta
46706: ha:isnuorisotyössä 25 pidettyä tuntia lain mu- paremmuudesta varsinaisen kansakoulun
46707: koon katsottiin yhdeksi vuosivii'kkotunni1ksi. opettajien ltuntipalldrau.kooen verrattuna,
46708: Pa:l'k!kausasetuksen 11 § :ssä on määrätty, että mikä. eplilkohta olisi korjattava.
46709: vuOISi'Viikkotuntiin kuuluu 33 todella pidet- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
46710: tyä tuntia. Kurssimuotoisen kansalaiskoulun ehdotan,
46711: ja. nuorisokerhojen johtamisesta. opettajalle että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
46712: tuleva palkkaus pienenee tämän vuoksi koh- van lak-whdotuksen:
46713:
46714:
46715: Laki
46716: viranhaltijain palkka.uksesta. ja eläkkeistä. annetun la.in
46717: muuttamisesta..
46718: Ed~kunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kall~S4\koululaitoksen viranha;lti'jain palk-
46719: buksesta ja elä:kkeistä 1 i>äivänä heinä.kuuta 1957 annetun lain 39 § kuulumaan seura- ·
46720: vast~:
46721:
46722: 39 §.
46723: T\ID.tiopetta:ja ja työnohjaaja sa.a.vwt tunti- Kansalaiskoulussa ja nuorisotyössä. katao-
46724: palkkiota. joka Sl.l.oritetaan kultakin viikko- taan kahdepkymmenenviiden pidetyn oppi-
46725: tunnirlta, saman määrän, mikä vastaa;vissa tulUlin, vastaavan yhtä voosivi~kkotun.tia.
46726: olosuh'Wissa suoritetaan kansakoulunopetta-
46727: ja![~ ylitunniLta kotityökorvawksineen.
46728:
46729:
46730: Helsingissä 2 päivänä maa:liskuuta 1962.
46731:
46732: Armas Leinonen.
46733: 1056
46734:
46735: VIII,48.- Lak.al. N:o 177.
46736:
46737:
46738:
46739:
46740: Tiekso ym. : Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viranhalti-
46741: jain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain muuttami-
46742: sesta.
46743:
46744:
46745: Eduskunnalle.
46746:
46747: Kansakoululaitoksen viranhaltijain palk- viran haltijoita. Tämä erityisesti sen vuoksi,
46748: kauksesta ja eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta että nuorisotyö on vaikeata ja milloin juuri
46749: 1957 annetun lain 41 §: n mukaan kansa- tuntiopettajalla tai työnohjaajalla on edelly-
46750: koululaitoksen viranhaltija saa virkamatkois- tyksiä ja halua tähän työhön, tulisi se tehdä
46751: taan korvausta, niin kuin siitä asetuksella mahdolliseksi ja siitä tällöin suorittaa asian-
46752: säädetään. Lain 1 § : n 2 mom: ssa taas sääde- omaiselle korvausta niin kuin siitä erikseen
46753: tään, että viranhaltijalla tässä laissa tarkoi- on säädetty. Kotityökorvauksen osalta on
46754: tetaan kansakoululaitoksessa palvelevaa ala- niin ikään itsestään selvää, että luokan ulko-
46755: kansakoulunopettajaa, yläkansakoulunopet- puolella suoritettu muu työ on korvattava
46756: tajaa, keskikoulun lehtoria ja oppilasasunto- myös tuntiopettajille ja työnohjaajille.
46757: lan hoitajaa. Näin ollen ei tuntiopettajalle Kansakoululain 4 §:n 3 mom:n mukaan
46758: ja työnohjaajalle voida matkakorvauksia suo- voi kouluhallitus sallia, että maalaiskunnassa
46759: rittaa virkamatkoista, vaikka edellä maini- korvataan yksivuotinen kansalaiskoulu kurs-
46760: tun 1 § : n 2 mom: n mukaan myös tuntiopet- silla. Tällaisen kurssimuotoisen kansalais-
46761: tajalle ja työnohjaajalle suoritetaan palk- koulun johtajaksi voidaan joutua valitsemaan
46762: kaus tämän lain mukaan. joko tuntiopettaja tai työnohjaaja. Tällai-
46763: Kun lain tarkoituksena ei ole ollut velvoit- sessa tapauksessa tulisi asianomaiselle suo-
46764: taa tuntiopettajaa ja työnohjaajaa suoritta- rittaa luonnollisesti johtajanpalkkio. Palk-
46765: maan virkamatkoja omalla kustannuksellaan, kauslaissa ei kuitenkaan tuntiopettajien ja
46766: olisi palkkauslain 41 §: ään otettava tunti- työnohjaajien osalta ole tästä säännöksiä,
46767: opettajia ja työnohjaajia koskeva tarpeelli- minkä. vuoksi 39 §: ään olisi otettava tarpeel~
46768: nen lisämääräys. Samoin olisi palkkauslain liset määräykset.
46769: 39 §: ää täsmennettävä niin, että luokan ulko- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
46770: puolella suoritettavista tehtävistä ja nuoriso- kunnioittavasti,
46771: työstä annetut säännökset tulisivat koske-
46772: maan myös tuntiopettajia ja työnohjaajia että Eduskunta hyväksyisi seuraa--
46773: samoin edellytyksin kuin muita opettajan- van lakiehdotuksen:
46774:
46775:
46776: Laki
46777: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkka.uksesta ja. eläkkeistä. annetun lain
46778: muuttamisesta.
46779: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen viranhaltijain palk-
46780: kauksesta ja eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun lain (248/57,) 39 ja 41 § näin
46781: kuuluviksi:
46782:
46783: 39 §.
46784: Tuntiopettaja ja työnohjaaja saavat tunti- tunnilta, saman maaran, mitä vastaavissa
46785: palkkiota, joka suoritetaan kultakin viikko- olosuhteissa suoritetaan kansakoulunopetta-
46786: vm,4S. - Tiekso ym. 1057
46787:
46788: jalle ylitunnilta. Niin ikään nuorisotyö ja saa johtajan tehtävistä 8 §: n :2 kohdassa
46789: luokan ulkopuolella suoritettavat tehtävät säädetyn palkkion.
46790: lasketaan palkattaviksi tunneiksi samojen pe- 41 §.
46791: rusteiden mukaan kuin vastaavissa olosuh- Kansakoululaitoksen viranhaltija sekä tun-
46792: teissa kansakoulunopettajalle. tiopettaja ja työnohjaaja saavat virkamat-
46793: Tuntiopettaja tai työnohjaaja, joka toimii koistaan korvausta, niin kuin siitä asetuk-
46794: kansalaiskoulua korvaavan kurssin johtajana, sella säädetään.
46795:
46796:
46797: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 196~.
46798:
46799: Anna-Liisa Tiekso. Eino Tainio.
46800: Irma Rosnell. Toivo Niiranen.
46801: Veikko Rytkönen. Rainer Virtanen.
46802:
46803:
46804:
46805:
46806: 133 E 219/62
46807: 1058
46808:
46809: vm,49. - Lak.al. N: o 178.
46810:
46811:
46812:
46813:
46814: Leinonen: Ehdotus laiksi vanhaan palkkaukseen jääneiden
46815: kansakoulunopettajien ja oppilasasuntolanhoitajien eläk·
46816: keiden ja eUnkautisten apurahojen järjestämisestä.
46817:
46818:
46819: E d u s k u n n a ll e.
46820:
46821: Eräiden valtion varoista suoritettavien kan- Vaikka vanhat eläkkeet em. lain (AsK
46822: sakoululaitoksen viranhaltijain eläkkeiden ja 502/58) mukaan on määrätty saman suurui-
46823: elinkautisten apurahojen järjestelystä 19. 12. siksi kuin nykyisin voimassa olevan lain
46824: 1958 annettu laki (AsK. 502/58) määrää, (AsK 248/57) mukaiset eläkkeet, ei säädös
46825: millä tavalla kansaikoulll'laitoksen opettajille koske vanhaan palkkaukseen jääneiden eläk-
46826: ja asuntolanhoitajHle ennen 1 päi,vää elo- keitä, jotka myönnetään elokuun 1 päivän
46827: kuuta 1958 myönnetyt elä:kkeet järjestetään. 1958 jälkeen. Mainituille opettajille myönne-
46828: Ko. lain 2 §: n mukaan yläkansakoulun- tään eläke sen suuruisena kuin eläkkeet mak-
46829: opettajan vanha peruseläke ( = em. eläkkeen- settiin ennen uuden palkkauslain voimaan-
46830: saajalle myönnetty vakinainen eläke) määrä- tuloa. V aitiokonttorin ilmoituksen mukaan
46831: tään 1. 8. 1958 lukien saman suuruiseksi kuin eläke 35 525 mk/kk.
46832: kansakoululaitoksen viranhaltijain pa~kkauk Tämän vuoksi ne vaihaan palkkaukseen
46833: sesta ja eläkkeistä 1. 7. 1957 annetun lain jääneet, joille eläke myönnetään 1. 8. 1958
46834: (AsK 247/57) mukaan määrätty täysi ylä- jälkeen, ovat jääneet perusteettomasti paljon
46835: kansakoulunopettajan eläke. Tällä hetkellä huonompaan asemaan kuin ne opettajat,
46836: ko. täysi eläke on 47 200 mk/kk. joille eläke on myönnetty ennen 1. 8. 1958.
46837: Vastaava säädös on alakansakoulunopetta- Epäkohdan korjaamiseksi tulisi ko. van-
46838: jan ja oppilasasuntolanhoitajan eläkkeistä. haan palkkaukseen jääneiden opettajien eläk-
46839: Kansaikoulula1toksen viranhaJtijan palkka- keet määrätä samansuuruisiksi kuin kansa-
46840: uksesta ja eläikkeistä 1. 7. 1957 annetun lain koululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta
46841: 48 §: n 2 mom: n mukaan kansakoulunopetta- ja eUikkeistä 1. 7. 1957 annettu laki määrää.
46842: jalla ja oppilasasuntolanhoitajalla, joka oli Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
46843: nimitetty ennen 1 päivää elokuuta 1958, oli
46844: oikeus jäädä ennen 1. 8. 1958 voimassa ollee- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
46845: seen paJkkaukseen. van lakiehdotuksen:
46846:
46847:
46848:
46849: Laki
46850: vanhaan palkkaukseen jääneiden kansakoulunopettajien ja oppilasasuntolanhoitajien
46851: eläkkeiden ja e1inkautisten apurahojen järjestämisestä.
46852: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
46853: 1 §. joille elä,ke tai elinkautinen apuraha on
46854: Niille kansakoulunopettajille ja asuntolan- myönnetty tai myönnetään 1. 8. 1958 jälkeen,
46855: hoitajille, jotka kansakoululaitoksen viran- suoritetaan eläke sen suuruisena kuin kansa-
46856: haltijain palkkauksesta ja elä;kkeistä 1. 7. koululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta
46857: 1957 annetun lain 48 § : n 2 momentin perus- ja eläikkeistä annetussa laissa (.AsK 248/57)
46858: teella ovat jääneet vanhaan palkkaukseen ja on säädetty tai säädetään.
46859: VIII,49. - Leinonen. 1059
46860:
46861: YläJkansakoulunopettajan täysi elin'kauti- kahdellakymmenellä viidellä jaollinen. Jos
46862: nen apuraha määrätään saman suuruiseksi kwksi lukua on edellä tarkoitettua lähimpänä
46863: kuin edellä mainitun lain mukainen yläkan- lukuna, suoritetaan tasoitus suurempaan
46864: sakoulunopettajan täysi eläke, alakansakou- näistä.
46865: lunopettajan täysi elinkautinen apuraha vas-
46866: taavasti saman suuruiseksi kuin alwkansakou- 3 §.
46867: 1unopettajan täysi eläke sekä asuntolanhoita- V aitiokonttorin asiana on määrätä tämän
46868: jan täysi elinkautinen apuraha vastaavasti lain mukaan järjestettävien eläkkeiden ja
46869: saman suuruiseksi kuin oppilasasuntolanhoi- elinkautisten apurahojen suuruus ja huoleh-
46870: tajoo täysi eläke. tia niiden suori:ttamisesta.
46871: Jos elinkautinen apuraha ei ole täysi, mää-
46872: rältään se uudelleen yhtä moneksi kahdeskym- 4 §.
46873: menesosaksi 2 momentissa tarkoitetusta täy- .Asianosainen, joka katsoo, että täJmän lain
46874: destä eläkkeestä kuin se on ollut täydestä nojalla annettu päätös loukkaa 'hänen laillista
46875: elinkautisesta apurahasta. oikeuttaan, saa siitä valittaa Korkeimpaan
46876: hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen päivän
46877: 2 §. kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan.
46878: Edellä 1 § : ssä olevien säännösten nojalla
46879: uudelleen määrätyn eläkkeen tai elinkauti- 5 §.
46880: sen apurahan määrä tasoitetaan lähimpään Tarkempi·a määräyksiä tämän lain sovelta-
46881: sellaiseen lukuun, jonka kahdestoistaosa on misesta annetaan tarvittaessa asetuksella.
46882:
46883:
46884: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
46885:
46886: Armas Leinonen.
46887: 1060
46888:
46889: Vlll,50.- Lak.al. N: o 179.
46890:
46891:
46892:
46893:
46894: Niskala ym.: Ehdotus laiksi ammattioppilaitoksista annetun
46895: lain muuttamisesta.
46896:
46897:
46898: Eduskunnal'le.
46899:
46900: Säädettäessä ammattioppilaitoksista annet- Tämän lisälksi tulee syrjäseutukunnille
46901: tua lakia v. 1958 eduskunnan tarkoituksena oppilaskotikustannusten kuntien osuutta n.
46902: oli, että samassa laissa säädetyillä valtion- 20 000 mk oppilaskodissa asunutta oppilasta
46903: apuperusteilla valtionapu peittäisi vuotui- kohti.
46904: sista todellisista menoista 65 sadalta sekä Rakennusavustuksia ei ole kouluralkennuk-
46905: työpajojen perustamiseksi kauppa- ja teolli- siinkaan myönnetty lain edellyttämää avns-
46906: suusministeriön tarpeellisilksi harkitsemien tusmäärää, vaan on lain edellyttämästä avus-
46907: työvälineiden, voima- ja työkoneiden sekä tuksesta noin puolet myönnetty avustuksena
46908: työpajojen sisustukseen kuuluvan kaluston ja toinen puoli lainoina. Tällainen järjes-
46909: hinnasta 75 sadalta. Edelleen varsinaisen tely on saattanut muutenkin lainavarojen
46910: koulukaluston ja opetusvälineiden hankki- käyttöä edellyttävien rakennushankkeiden
46911: miseen myönnetään valtionavustusta 65 sa- toteuttamisen takia ammattikouluja varten
46912: dalta kauppa- ja teollisuusministeriön tar- perustetut kuntainliitot taloudellisiin vai-
46913: peellisiksi katsomien välineiden hinnasta. keuksiin samoinkuin kouluja perustaneet
46914: Omien huoneistojen hankkimiseksi oppi- ilrunnatkin.
46915: laitokselle voidaan myöntää valtionavustusta Erikoisesti syrjäseutukuntien muodosta-
46916: voimassa olevan lain 14 § :n mukaan lmu- mia kuntainliittoja ja siten myös kuntia on
46917: punki- ja kauppalakuntien paikkavarausten tullut lisäksi rasittamaan välttämättömien
46918: osalta 50 sadalta ja maalaiskuntien paikka- oppilaskotien rakennuskustannukset, joihin ei
46919: varausten osalta 65 sadalta hyväksyttävistä ole saatu lain tarkoittamaa valtionapua ollen-
46920: rakennuskustannuksista valtioneuvoston vah- kaan. Oppilaskodit kuitenkin tällaisissa ta-
46921: vistamien perusteiden mukaan. Saman py- pauksissa ovat yhtä välttämättömät kuin
46922: kälän 3 mom:n perusteella oppilaskotien ja itse koulurakennuksetkin.
46923: opettajien asuntojen rakentamiseen voidaan
46924: valtionavustusta myöntää valtioneuvoston Oppilaskotien osalta on lisäksi todettava,
46925: vahvistamien perusteiden mukaan meno- ettei välttämättömiin oppilaskodin kalusto-
46926: arviossa olevan määrärahan rajoissa, kuiten- hankintoihin myönnetä kauppa- ja teollisuus-
46927: kin enintään 50 sadalta hyväksyttävistä ministeriön ohjeiden mukaan valtionavus-
46928: kustannuksista. tusta ollenkaan.
46929: Käytännössä ei ole kuitenikaan päästy lain Oppilaskotien onkin todettava muodosta-
46930: tarkoittamiin avustussuhteisiin. van huomattavan kustannuslisän syrjäseutu-
46931: Vuotuisista kustannuksista on todettu, kunnille, mikä ei ilmeisesti ole ollut lain
46932: että ne muodostuvat n. 176 000 mk: ksi op- alkuperäinen tarkoitus.
46933: pilasvuotta kohti, kun jätetään rakennusten Koska ammattikoulut ovat huomattavasti
46934: vuokra-arvot huomioimatta. Valtion avustus- kalliimpia oppilasta kohti kuin mitä on esi-
46935: osuus muodostuu vastaavassa tapauksessa n. merkiksi yksityisoppikoulujen oppilaspaikka-
46936: 101 000 mk: ksi eli n. 58% ja kuntien osuus kustannus vuodessa jo nykyisellään, ja
46937: n. 75 000 mk: ksi oppilasvuotta kohti eli n. minkä koulutussektorin valtionapuperusteita
46938: 42%. Tässäkin on jätetty huomioimatta ra- korotettiin tammikuussa 1962, on ammatti-
46939: kennusten vuokra-arvolle saatava valtion- koulujen valtionapuperusteiden tarkistami-
46940: avustus. nen hyvin ajankohtainen.
46941: VIll,50.- Niskala ym. 1061
46942:
46943: Ammattioppilaitok.~ista annetun lain val- kolmannessa kohdassa mainittujen oppilas-
46944: tionapuperusteiden muutoksia harkittaessa kotien ja opettajien asuntojen rakentamiseen
46945: olisi lähinnä kiinnitettävä huomiota seuraa- olisi myös saatava valtionavustus vähintään
46946: viin seikkoihin: samoin perustein kuin koulurakennuksenkin
46947: Lain 11 §: ssä mainittua valtionapuperus- hankkimiseen eli 65 sadalta maalaiskuntien
46948: tetta vuotuista valtionavustusta varten to- paikkavarausten osalta ja 50 sadalta kau-
46949: dellisista menoista olisi korotettava 75 sa- punki- ja kauppalakontien paikkavarausten
46950: dalta ja olisi saman pykälän toisessa koh- osalta.
46951: dassa lueteltuihin menoihin sisäll;ytettävä Lain 21 § :ssä edellytetään valtion meno-
46952: kuntainliiton hallinnosta johtuvat kustan- arviossa varattavan vuosittain tarpeelliset
46953: nukset myös matkakustannusten osalta sa- määrärahat erikoisavustusten suorittamiseksi
46954: moin kuin opettajien opintomatkat ainakin maan köyhimmille kunnille osallistumista
46955: niissä puitteissa kuin mitä iko. kustannuksia varten yleisten ammat>tikoulujen perustamis-
46956: maksetaan valtion omistamissa vastaavissa ja ylläpitokustannuksiin.
46957: ammattioppilaitoksissa. Tältäkin osin olisi käytännössä ryhdyttävä
46958: Lain 16 §: n toisen kohdan valtionapu- toteuttamaan lain alkuperäistä tarkoitusta,
46959: perustetta korotettava 75 sadalta sekä sisäl- jotta ammattikoulurasitus ei köyhien kun-
46960: lytettävä näihin kustannuksiin myös oppi- tien osalta muodostuisi ylivoimaiseksi.
46961: laskodin kalusto, majoitus ja muut oppilas- Edellä esitetyn perusteella ja korostaen
46962: kodissa tarvittavat varusteet, mitkä myös vielä ammattikoulujen aiheuttamaa suurta
46963: valtion omistamissa ammattikouluissa lue- rasitusta kunnille ehdotamme,
46964: taan tarpeellisiin kuluihin (18 § 3 mom.).
46965: Lain 14 § : n ensimmäisessä kohdassa mai- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
46966: nittu valtionavustus olisi myönnettävä koko- van lakiehdotuksen:
46967: naisuudessaan avustuksena. Saman pykälän
46968:
46969:
46970:
46971: Laki
46972: ammattioppilaitoksista annetun lain muuttamisesta.
46973: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ammattioppilaitoksista 25 päivänä huhti-
46974: kuuta 1958 annetun lain (184/58) 11 §, 14 §:n 1 ja 3 momentti, 16 §:n 2 momentti ja
46975: 20 § näin kuuluviksi:
46976: 11 '§. Oppilaskotien ja opettajien asuntojen ra-
46977: Tämän lain 6 ja 7 § :ssä tarkoitetut am- kentamiseen myönnetään valtionavustusta
46978: mattioppilaitokset saavat vuotuista valtion- kaupunlki- ja kauppalakontien paikkavaraus-
46979: avustusta 75 sadalta todellisista menoista. ten osalta 50 sadalta ja maalaiskuntien paik-
46980: Todellisia menoja määrättäessä otetaan kavarausten osalta 65 sadalta hyväksyttä-
46981: huomioon - - - sekä palo-, tapaturma- vistä rakennuskustannuksista valtioneuvoston
46982: ja työttömyysvakuutusmaksuihin, sekä hal- vahvistamien perusteiden mukaan. Hyväk-
46983: lintoon liittyviin kokous- ja matkakuluihin, syttäviä rakennuskustannuksia ovat tämän
46984: opettajien opintomatkoihin ynnä muista vält- pykälän 2 momentissa mainitut menot.
46985: tämättä kustannettavista toimenpiteistä sekä
46986: lääkkeisiin ja lääkäripalkkioihin tarvittavat 16 §.
46987: vuotuiset kustannukset.
46988: Varsinaisen koulukaluston ja opetusväli-
46989: 14 §. neiden, oppilaiden majoitus- ja ruokailuväli-
46990: Tämän lain 6 ja 7 §: ssä tarkoitetulle neiden ynnä muiden itse koulussa ja oppi-
46991: yleiselle ammattioppilaitokselle myönnetään laSikodissa tarvittavien varusteiden hankki-
46992: omien huoneistojen hankkimiseksi oppilai- miseen myönnetään valtionavustuksella 75
46993: tokselle valtionavustusta - - - sadalta kauppa- ja teollisuusministeriön tar-
46994: peellisiksi katsomien välineiden hinnasta.
46995: 1062 VIII,50. - Ammattioppila.itokset.
46996:
46997:
46998: 20 §. Tämä laki tulee voimaan paiVana
46999: Valtion keskusammattikouluun osallistu- kuuta 19 ja sovelletaan sitä päivästä
47000: vien kuntien osuus vuosittaisista ylläpito- kuuta 19 , josta iukien myös aikai-
47001: kustannuksista on 25 sadalta 11 §: n 2 mo- semmin myönnetyt valtionavut järjestetään
47002: mentissa mainituista menoista. maksettavaksi tässä laissa säädettyjen pe-
47003: Tämä osuus jaetaan kuntien kesken käy- rusteiden mukaan.
47004: tettyjen oppilaspaikkojen suhteessa.
47005:
47006:
47007: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
47008:
47009: Markus Niskala. Eino Räsänen.
47010: Veikko Honkanen. Yrjö Hautala.
47011: Einari Jaakkola. Erkki Koivisto.
47012: Nestori Kaasalainen. Eino Sääskilahti.
47013: Erkki Ryömä. Lauri Laine.
47014: 1063
47015:
47016: VTII,51.-Lak.al. N:o 180.
47017:
47018:
47019:
47020:
47021: Salin ym.: Ehdotus laiksi ammattioppilaitoksista annetun
47022: lain muuttamisesta.
47023:
47024:
47025: E d u s k u n n a 11 e.
47026:
47027: KansalaiSkouluista saa joka vuosi päästö- Ammattikoulujen taloudenhoidolle olisi
47028: todistu'ksen suuri määrä sellaisia oppilaita, välttämätöntä, että lain tätä kohtaa täsmen-
47029: joilla ei aikaisemmassa koulunkäyntinsä vai- netään; laki asettaa myöskin määrättyjä ta-
47030: heessa ole ollut mahdollisuutta päästä oppi- loudellisia rasituksia vähävaraisten perhei-
47031: koulujen kautta jatkamaan korkeamman den lasten ammattikouluun pääsemisen
47032: sivistyksen ja opin tielle. esteeksi.
47033: Tämä johtuu pääasiallisesti siitä, että Ammattioppilaitoksista annetussa asetuk-
47034: vähävaraiset lasten vanhemma,t taloudelli- sessa määrätään mm. että oppilaaksi pyrkivä
47035: sista syistä eivät ole voineet maksaa oppi- saavuttaa vähintään 15 vuoden iän sinä
47036: koulujen korkeita lukukausi- ym. maksuja. vuonna kun hänet otetaan oppilaaksi ylei-
47037: Lisäksi oppikouluihin vuosittain otettavien seen ammattikouluun. Tämä merkitsee, että
47038: oppilaiden määrä on rajoitettu, joten tästä- oppilas viimeistään toisella oppivuodella ei
47039: kin syystä ammattikoulutusta on voimak- enää saa lapsilisää; hänen toimeentulonsa
47040: kaasti lisättävä ja kehitettävä. entisestään vaikeutuu, sillä iän lisääntyessä
47041: Kehittyvän tekniikan aikakaudella tarvi- elantokustannukset myöskin lisääntyvät. Tä-
47042: taan pätevää ammattityövoimaa teollisuuslai- män johdosta on välttämätöntä, että oppi-
47043: toksiin ja muuhun käytännöllisen elämän pal- laille ainakin jo toiselta oppivuodelta lähtien
47044: velukseen. V. 1958 hyväksytty laki ammatti- maksetaan kohtuullista päivärahaa. Tähän
47045: oppilaitoksista edellyttää, että varsinkin antaa mahdollisuuden se, että oppilas yleensä
47046: yleistä ammattikoulutoimintaa on huomatta- toisella oppivuodella joutuu tekemään sellai-
47047: vasti laajennettava. Laki ammattioppilaitok- sia töitä jotka tuottavat tuloa koululle.
47048: sista on kuitenkin puutteellinen, koska se on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
47049: tulkinnan varainen ja jättää ministeriön har-
47050: kinnasta riippuvaksi, mitä laissa määrätyistä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
47051: ammattikoulujen kuluista sisällytetään val- van lakiehdotuksen:
47052: tionapua koskevaksi.
47053:
47054:
47055:
47056: Laki
47057: ammattioppilaitoksista annetun lain muuttamisesta.
47058: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 25 päivänä huhtikuuta 1958 ·ammatti-
47059: oppilaitoksista annetun lain (185/58) 11 § :n 2 momentti ja lisätään lakiin uusi 26 a §.
47060:
47061: 11 §. palkkojen ja eläkkeitten suuruisina, omien
47062: rakennusten vuokra-arvo, määrättynä valtio-
47063: Todellisia menoja määrättäessä otetaan neuvoston vahvistaman perusteen mukaan,
47064: huomioon palkkausmenot ja eläkkeet, kuiten- ottamatta kuitenkaan lukuun tontin arvoa
47065: kin korkeintaan valtion vastaavissa laitok- ja sitä osaa rakennusten arvosta, mikä vas-
47066: sissa vastaavista tehtävistä maksettavien taa valtion oppilaitoksille antamaa rakennus-
47067: 1064 vm,51. - Ammattioppila.itokset.
47068:
47069:
47070: avustusta, vuokramäärät vuokratuista huo- vakuutusmaksuihin sekä lääkkeisiin ja lää-
47071: neistoista, joiden vuokran maksamiseen oppi- käripalkkioihin tarvittavat vuotuiset kustan-
47072: laitoksen omistaja ei muuten saa avustusta, nukset.
47073: sekä valaistukseen, lämmitykseen, veteen,
47074: ikäyttövoimaan, huoneiston, koneiden, työ- 26a §.
47075: välineiden ja kaluston kunnossapitoon ja Yleisen ammattikoulun ja valtion keskus-
47076: korjaukseen, kanslia- ja painatustöihin, niin ammattikoulun oppilaille maksetaan valtion
47077: myös opettaja- ja oppilaskirjaston sekä ope- varoista päivärahaa toisen oppivuoden alusta
47078: tustarpeiden, raaka-, tarve- ja puhdistus- lukien oppilaan täytettyä kuusitoista vuotta.
47079: aineiden hankkimiseen, oppivelvollisten oppi- Päivärahan suuruudesta määrätään ase-
47080: laiden koulutarpeisiin, palo- ja tapaturma- tuksella.
47081:
47082:
47083: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
47084:
47085: Toivo Salin. Kuuno Honkonen.
47086: Irma. Rosnell. Gösta Rosenberg.
47087: Aleksi Kiviaho. Rainer Virtanen.
47088: Lauri Kantola. Toivo Asvik.
47089: 1065
47090:
47091: VIII,52.- Lak.al. N:o 181.
47092:
47093:
47094:
47095:
47096: Tauriainen ym.: Ehdotus laiksi ammattioppilaitoksista anne-
47097: tun lain muuttamisesta.
47098:
47099:
47100: Eduskunnalle.
47101:
47102: Muutamia vuosia sitten eduskunnassa hy- Tämä johtaa siihen, että ammattikoulukus-
47103: väksyttiin uusi laki ammattioppilaitoksista. tannus veroäyriä 'kohden toisissa kunnissa
47104: Tällä lailla pyrittiin parantamaan ammatti- kohoaa huomattavasti suuremmaksi kuin
47105: opetusta ja siten turvaamaan nuorisolle pa- keskimäärin koko maassa. Tämän vuoksi
47106: remmat mahdollisuudet sijoittua yhteiskun- käsityksemme mukaan pitäisi valtion antaa
47107: taan ja työelämään. Lain mukaan myös tasoittavaa avustusta suoraan kunnille niihin
47108: kunnat velvoitettiin varaamaan ja kustanta- menoihin, joita niille aiheutuu lakimääräis-
47109: maan väkilukuaan vastaavasti oppilaspaik- ten oppilaspaikkojen lunastamisesta ja yllä-
47110: koja ammattikouluissa. pidosta ammattikouluissa. Näin sen vuoksi
47111: Varmasti on tarpeellista parantaa ammatti- vielä suuremmalla syyllä, koska veroäyriä
47112: opetusta, jossa meidän maassamme on to- kohden ammattiopetusmenot nousevat suu-
47113: dettu jälkeenjääneisyyttä. Mutta kuntien remmiksi taloudelliselta kantokyvyltään hei-
47114: osalta ammattikoulutuksen parantaminen on koissa kunnissa. Tämän vuoksi ehdotamme,
47115: törmännyt kustannuskysymykseen. Kun kun- että kunnille, missä ammattioppilaitoksista
47116: nallisverot ovat jatkuvasti nousseet, kunnat annetun lain mukaiset menot kohoavat vero-
47117: monilla alueilla maassamme ovat hyvin varo- äyriä kohden suuremmiksi kuin keskimäärin
47118: vaisesti suhtautuneet ammattikoulujen raken- maamme kaikissa kunnissa, sen ylimenevä
47119: tamiseen ja kuntainliittojen perustamiseen osa maksettaisiin kokonaan valtion varoista,
47120: sitä varten. On ilmeistä, että valtion pitäisi ja ilmeisesti olisi tarpeen, kuten sairaala-
47121: ensi kädessä vastata ammattiopetuksen kus- laissakin, tehdä mahdolliseksi se, että maan
47122: tannuksista. Siksi käsityksemme mukaan köyhimmille ja harvaanasutuilla kunnille voi-
47123: kunnallisilla ammattikouluille, samoin kuin taisiin harkinnan mukaan ammattioppilaitok-
47124: valtion keskusammattikouluissa kuntien lu- sista annetun lain mukaiset menot maksaa
47125: nastamien ja ylläpitämien oppilaspaikkojen kokonaankin valtion varoista.
47126: valtionavustusta olisi lisättävä. Jotta kuntien harjoittama nuorison am-
47127: Ammattioppilaitoksista annetun lain mu- mattikoulutus saataisiin paranemaan, esi-
47128: kaan kaikki kunnat joutuvat osallistumaan tämme,
47129: samanlaisella maksuosuudella ammattikou-
47130: lussa olevaa oppilaspaikkaa kohden riippu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
47131: matta kunnan taloudellisesta kantokyvystä. van lakiehdotuksen:
47132:
47133:
47134: Laki
47135: ammattioppilaitoksista annetun lain muuttamisesta.
47136: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ammattioppilaitoksista 25 päivänä huhti-
47137: kuuta 195<8 annetun lain (184/58) 11 §: n 1 momentti ja 21 § näin kuuluviksi:
47138: 11 §.
47139: Tämän lain 6 ja 7 § :ssä tarkoitetut am- avustusta 715 sadalta todellisista menoistaan.
47140: mattioppilaitokset saavat vuotuista valtion- - - - - - - - - - - - - - - -
47141: 134 E 219/62
47142: 1066 VIfi,52. - Amma.ttioppilaitokset.
47143:
47144:
47145: 21 §. kunnan voi valtioneuvosto anomuksesta va-
47146: Valtion varoista myönnetään kunnalle pauttaa kokonaan tai osittain tämän lain
47147: lisäavustusta tämän lain velvoitteista ja teh- kunnalle aiheuttamista menoista, jolloin ne
47148: tävistä aiheutuviin menoihin se osa, minkä jäävät valtion maksettaviksi.
47149: ne menot jonakin vuonna nousevat veroäyriä
47150: kohden vähintään kymmenen prosenttia suu-
47151: remmiksi kuin keskimäärin koko maassa. Tämä laki tulee voimaan päivänä
47152: Heikossa taloudellisessa asemassa olevan kuuta 196 .
47153:
47154:
47155: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
47156:
47157: Hannes Tauriainen. Olavi Jrärnäräinen.
47158: Vilho Suosalo. Toivo Niiranen.
47159: Veikko Rytkönen. Hugo Manninen.
47160: Hemming Lindqvist. Rainer Virtanen.
47161: Martti Linna.
47162: 1067
47163:
47164: VIII,53.- Lak.al. N: o 182.
47165:
47166:
47167:
47168:
47169: Tiekso ym. : Ehdotus laiksi ammattioppi'laitoksista annetun
47170: lain muuttamisesta.
47171:
47172:
47173: Eduskunnalle.
47174:
47175: Maamme ammattikoululaitos ei ole kehit- valtionavustusta myöntää kaupunki- ja kaup-
47176: tyny;t niin, että se pystyisi tyydyttämään palakuntien paikkavarausten osalta 50
47177: vaatimuksia, joita teknillinen kehitys asettaa sadalta ja maalaiskuntien osalta 65 sadalta
47178: työntekijäin ammatilliselle koulutukselle. hyväksyttävistä rak:ennuskustannuksista. Py-
47179: Vaikka tilannetta onkin pyritty viime vuo- kälän sanamuoto on ehdollinen, ja käytän-
47180: sina jossain määrin korjaamaan, jää ammatti- nössä sitä on tu1k1ttu niin, että valtionavus-
47181: kouluihin pyrkivistä ja ammattikoulutusta tukseksi katsotaan myös valtion myöntämät
47182: tarvitsevista nuorista yhä suurempi osa kou- lainat. Tällainen tulkinta merkitsee sitä, että
47183: lujen uJ.rkopuolelle. Valtakunnansuunnittelu- valtion osuudet ovat asiallisesti jääneet alle
47184: toimiston järjestämässä suurten ikäluokkien 50 ja 60 %:n.
47185: koulunkäyntiä ja työmarkkinoille tuloa kos- Valtionapuun nähden rinnastetaan kaup-
47186: kevassa selvityksessä todetaan, että nähtä- palat puheena olevassa laissa kaupunkeihin,
47187: vissä oleva eri koulumuotojen, lähinnä oppi- kun ne sen sijaan saavat esim. kansakoulujen
47188: ja ammattikoululaitoksen, laajentuminen niin osalta saman valtionavun kuin maalaiskun-
47189: voimakkaaksi kuin sen arvioidaan muodostu- nat. Kun suurimmat kauppalat on muutettu
47190: vankin, ei ole riittävä estämään opetuksen kaupungeiksi, olisi oikeudenmukaista rinnas-
47191: ulkopuolelle jäävien nuorten määrän lisään- .taa kauppalat maalaiskuntiin myös ammatti-
47192: tymistä lähimpien vuosien aiikana. Erityi- oppilaitoksista annetussa laissa.
47193: sesti Pohjois- ja I.tä-Suomen nuoriso on hei- Kuntien velvoitteet ammattioppilaspaik-
47194: kossa asemassa oppilaitosten tarjoamiin pal- kojen aikaansaamiseksi ovat osoittautuneet
47195: veluksiin nähden. Näin on asian laita var- liian raskaiksi monien kuntien kohdalla. Li-
47196: sinkin ammattikoulutuksen osalta. Esim. säksi olisi tarkoituksenmukaista ja varsinkin
47197: Lapissa oli v. 1955 oppikouluissa 15-19- nuorison kannalta edullista, että kunnille suo-
47198: vuotiaista nuorista 10.3 %. Arvion mukaan taisiin mahdollisuus perustaa enemmän oppi-
47199: tulee v. 1965 tämänikäisistä olemaan oppikou- laspaikkoja kuin lwki vähimmäismääränä
47200: luissa 20.5 %. Ammatillisten koulujen koh- edellyttää. Olisikin aiheellista korottaa val-
47201: dalla ovat vastaavat prosenttiluvut 6.9 ja 9.3. tionavustuksia kaupungeille 60 % :ksi sekä
47202: V :n 1959 alussa voimaan tullut laki am- kauppaloille ja maalaiskunnille 75 %: ksi, jol-
47203: mattioppilaitoksista asettaa velvoitteet kun- loin kunnilla olisi paremmat mahdollisuudet
47204: nille varata määrätty määrä oppilaspaikkoja tarpeen vaatiessa ylittää lain asettamat vel-
47205: asukaslukuun nähden. Laissa säädettyjen vel- voi:tteet, eivätkä köyhimmätkään kunnat jou-
47206: voitusten täyttäminen on aiheuttanut jo tä- tuisi ylivoimaisiin vaikeuksiin täyttäessään
47207: hän mennessä monille kunnille huomattavia lain määräyksiä.
47208: taloudellisia vaikeuksia. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
47209: Ammattioppilaitoksista annetun lain 14
47210: § :ssä määritellään valtion ja kuntien maksu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
47211: osuudet oppilaitosten huoneistojen hankkimi- van lakiehdotuksen:
47212: seksi. Tämän säännöksen mukaan voidaan
47213: 1068 VIII,53. - .Amma.ttioppila.itokset.
47214:
47215:
47216:
47217: Laki
47218: ammattioppilaitoksista annetun lain muuttamisesta.
47219: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 25 päivänä huhtikuuta 1958 ammatti-
47220: oppilaitoksista annetun lain (185/58) 14 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
47221:
47222: 14 §.
47223: Tämän lain 6 ja 7 §: ssä tarkoitetulle ylei- loiden ja maalaiskuntien paikkavarausten
47224: selle ammattioppilaitokselle myönnetään osalta 75 sadalta hyväksyttävistä rakennus-
47225: omien huoneistojen hankkimiseksi oppilaitok- kustannuksista valtioneuvoston vahvistamien
47226: selle valtionavustusta kaupunkikuntien paik- perusteiden mukaan.
47227: kavarausten osalta 60 sadalta ja kauppa-
47228:
47229:
47230: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 19·62.
47231:
47232: Anna-Liisa Tiekso. Veikko Rytkönen. Kuuno Honkonen.
47233: Toivo Asvik. Irma Rosnell. Pauli Puhakka.
47234: Kelpo Gröndahl. Lyyli Koskinen. Siiri Lehmonen.
47235: 1069
47236:
47237: vm,54. - Lak.al. N: o 183.
47238:
47239:
47240:
47241:
47242: Tuuli ym.: Ehdotus laiksi ammattioppilaitoksista annetun
47243: lain muuttamisesta.
47244:
47245:
47246: E d u s k u n n a 11 e.
47247:
47248: Ammattioppilaitoksista 25 päivänä huhti- Mainitun lain 14 § :n 3 momentissa sääde-
47249: kuuta 1958 annetun lain (184/58) 14 §: n 1 tään, että oppilaskotien ja opettajien asunto-
47250: mom:n mukaan lain 6 ja 7 §:ssä tarkoite- jen r~entamiseen voidaan Vll!ltionavustusta
47251: tulle yleiselle ammattioppilaitokselle voidaan myöntää valtioneuvoston vahvi&tamien perus-
47252: myöllltää omien huoneistojen han:lcldmiseksi teiden mukaan menoarviossa olevan määrä-
47253: oppilaitokselle valtionavustusta kaupunki- ja ra:han rajoissa, kuitenkin enintään 50 sadalta
47254: kauppalaikuntien paikkavarausten osrulta 50 hyväJksylttiiivistä kustannuksista. Käytännössä
47255: sadalta ja maalaiskuntien pa:Ukkavarausten tätä säännöstä on sovellettu siten, ettei
47256: osalta 65 sadalta hyväksyttävistä rakennus- tulo- ja menoarvioon ole otettu kuin v. 1960
47257: kustannuksista valtioneuvoston vahvistamien 50 milj. mk:n määräraha, josta jaettiin oppi-
47258: perusteiden mukaan. Säännöksen nojalla on laskotien rakentami·seen puolet avustuksina
47259: 30. 4. 1959 annettu valtioneuvoston päJätös ja puolet kuoletuslainoina. Kun miJ1tei jokai-
47260: ammattioppilaitoksille omien huoneistojen seN.e ·kuntainliiton yJlläpitämälle ammattioppi-
47261: han:kikimisek.si annettavan valtionavustuksen laitokselle oppilaskoti on tarpeen pitlden kou-
47262: perusteista. Päätöksen 7 § :stä käy iJmi, että lumatJkojen vuoksi, ei kysymyksessä olevan
47263: iain ta:rkoittamaa valtionavustusta voidaan säännöksen seurowksena olevaa tilannetta ole
47264: myöntää myös kuoletuslainana. Käytännössä pidettävä tyydyttävänä. Erityisesti joutuv.aJt
47265: onkin vail.tionavustusta myönnettäessä mene- asiasta kärsimään syrjäseutujen oppilaat j·a
47266: telty siten, että puhdasta avustusta on myön- heidän vanhempansa. Tämän vuoksi on ta:r-
47267: netty vain noin 25-30 % hyvä;ksyttävistä peen muuttaa puheena olevaa valtionapu-
47268: rwkennuskustannuksista ja loppuosa annettu säännöstä. Myös opettajien .asuntojen osalta
47269: kuoletuslainoina siten, että nämä •laskettuna muutos on pailkadlaan, ikoska käytä.nnössä ei
47270: yhteensä muodostavat lain tarkoittaman val- ole useinkaan mahdollista saada opettajille
47271: tiona vustusmäärän. tyydyttäviä asuntoja muutoin kuin rakenta-
47272: Lakia on näin ollen ryhdytty ilmeisest:Ukin malla hei!lle asuntola kowlun toimesta. -
47273: tulkitsemaan vastoin lainsäätäjän tarkoitusta. Syytä on todeta, että varatessaan ammatti-
47274: Tästä on johtunut, että kuntiem. osuus lain koulupaikkoja keskusammattikoulusta kun-
47275: tarkoittarrnista amm31ttikoulujen perustaruis- nan ei tavitse osallistua oppilaskodin ja opet-
47276: menoista on käytännössä tullut suuremmaksi tajien asuntolan rakennuskustannuksiin kuin
47277: kuin alunperin ta11koitettiin. MainittaJkoon, 30 % määrällä varattujen oppilaspaikkojen
47278: että silloin kun kunta varaa pa:iiklkoja valtion osalle tulevista rakennuskustannuksista.
47279: kes:kusa:mmattikoulusta, kunnan osuudeksi Kohtuullista on vi·elä, että edellä puheena
47280: jäJä lain mukaan kaupunki- j·a kauppa~aJnm olleita ammattioppilaitoslain valtionapusään-
47281: ni!lle 50% ja maalaiskunnille 35% paikka- nöksiä muutetaan sillä tavoin, että ne koske-
47282: varausten osalle tulevista perustamiskusta- vat kaikkia niitä ammattioppilaitoks1a, jotka
47283: nuksista. Jotta sanottu valtionavustus tulisi ovat saaneet tai tulevat saamaan edellä pu-
47284: käytännössä olemaan sen mukainen kuin on heena ollutta valtionavustusta.
47285: pidettävä kohtuullisena ja la·insäätäjän ta:r- Edellä Lausutun perusteella ehdotamme,
47286: koituksen mukaiJSena, on tarpeen muuttaa
47287: mainittua ammattioppilaitoksista annetun että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
47288: lain säännöstä. van lakiehdotuksen:
47289: 1070 VIII,54. - Ammattioppilaitokset.
47290:
47291:
47292: Laki
47293: ammattioppilaitoksista annetun lain muuttamisesta.
47294: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ammattioppilaitoksista 25 päivänä huhti-
47295: kuuta 1958 annetun lain (184/58) 14 §:n 1 ja 3 momentti näin kuuluviksi:
47296:
47297: 14 §. kentam:i,seen myönnetään vailtionavustusta
47298: Tämän lain 6 ja 7 § :ssä ta.rkoitetuH-e ylei- valtioneuvoston vahvistamien perusteiden
47299: selle ammaJttioppila:btokselle myönnetään muka:an 70 sadalta hyväksyttävistä lrustrun-
47300: omien huone:i,stojen hankkim:i,seksi oppilaitok- nuksi:sta.
47301: selle valtionavustusta kaupunki- ja kauppala-
47302: kuntien paikkavarausten osalta 50 sada1ta
47303: ja maalaiskuntien pakikavarausten osalta 65 Tämä lruki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
47304: sadalta hyväksyttävistä rakennuskustannuk- !kuuta 1963. Aikaisemmin lain 14 § : n 1 ja 3
47305: s:i,sta valtioneuvoston vahmtamien p-erustei- momentin nojalla ammattioppilaitoksille
47306: den mukaan. myönnetty valtion kuoletuslaina muuttuu
47307: avustukseksi 1 päivästä ·tammikuuta 1963
47308: Oppilaskotien ja opettajien asuntojen ra- alkaen.
47309:
47310:
47311: Helsingissä 5 päivänä maaliSkuuta 1962.
47312:
47313: Erkki Tuuli. Anna-Liisa Linkola. Heikki Hasu.
47314: Erkki Huurtamo. Sulo Suorttanen. Juha Rihtniemi.
47315: 1071
47316:
47317: VW, 55. - Lak.al. N: o 184.
47318:
47319:
47320:
47321:
47322: V. E. Partanen ym.: Ehdotus laiksi kansalais- ja työväenopis-
47323: tojen valtionavusta.
47324:
47325:
47326: E d u s k u n n a ll e.
47327:
47328: Kansalais- ja työväenopistojen aseman ny- tojen entistä tehokkaammin ohjata kansalai-
47329: kyinen järjestely perustuu työväenopistojen sia käyttämään vapaa-aikansa kasvatukselli-
47330: valtionavusta 28 päivänä huhtikuuta 1938 siin tarkoituksiin sekä tarjota tähän riittä-
47331: annettuun lakiin (167/38). Tämän lain anta- västi tilaisuuksia myös vuorotyön ja muut
47332: misen jälkeen on kansalais- ja työväenopisto- erikoiset olosuhteet huomioon ottaen. Varsi-
47333: jen lukumäärä kasvanut 49: stä 116: een ja naisen koulukasvatuksen tehostuminen edel-
47334: opiskelijamäärä viisinkertaiseksi ollen nyt lyttää myös kansalais- ja työväenopistojen
47335: noin 85 000. Samoin on opistojen tehtävä opetustason nostamista, mihin olisi luotava
47336: sekä opetuksen laatu myös huomattavasti riittävät mahdollisuudet.
47337: muuttunut. Kansalais- ja työväenopistoja Nykyinen laki takaa kansalais- ja työ-
47338: toimii nykyisin miltei kaikissa kaupungeissa väenopistoille vain '50 % valtionavun laissa
47339: ja kauppaJoissa sekä lisäksi noin 30 maalais- erikseen säädetyistä menoista. Yli puolet
47340: kunnassa. Uusien maaseutuopistojen perus- opistojen kokonaismenoista jää täten niiden
47341: taminen osoittaa kansalais- ja työväenopisto- ylläpitäjien kannettavaksi. Kun opistojen
47342: jen soveltuvan tyydyttämään myös maaseu- ajankohtaiset tehtävät ja niiden toiminnan
47343: dulla lisääntyvää vapaan opiskelun tarvetta. yleinen tehostaminen lisäävät kustannuksia,
47344: Kansalais- ja työväenopistojen lainsäädän- edellyttää kansalais- ja työväenopistojen ase-
47345: nöllinen pohja kaipaa kuitenkin tapahtuneen man taloudellinen turvaaminen niiden rin-
47346: kehityksen edellyttämiä uudistuksia. Jo v. nastamista kansanopistoihin, minkä vuoksi
47347: 1948 ehdotti työväenopistokomitea lain pe- esitetään, että opistojen todellisista menoista
47348: rusteellista uusimista, opistojen tehtävän suoritettaisiin valtionavustusta 70 %. Sa-
47349: ajankohtaistamista ja niveltämistä muuhun moin olisi taloudellisesti heikossa asemassa
47350: kansanopetukseen. Opistojen tehtävää määri- olevien opistojen lisäavustus korotettava
47351: teltäessä olisi niille varattava edellytykset 10 %:sta 15 %:iin.
47352: varttuneiden nuorten tavoitteellisten opinto- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
47353: jen järjestämiseen ja pohjan luomiseen jatko-
47354: opinnoille. Lisääntyvän vapaa-ajan muodos- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
47355: taessa yhä suuremman ongelman tulisi opis- van lakiehdotuksen:
47356:
47357:
47358: Laki
47359: kansalais- ja työväenopistojen valtionavusta.
47360: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
47361:
47362: 1 §.
47363: Kansalais- ja työväenopistolla tarkoitetaan laiselämässä, antavat pohjan jatko-opiskelulle
47364: tässä laissa oppilaitosta, jonka tarkoituksena sekä edistävät itseopiskelua ja henkistä it-
47365: on edistää aikuiskasvatusta opettamalla kan- sensä kehittämistä, ynnä ohjata kansalaisia
47366: salaisille heidän vapaa-aikoinaan sellaisia tie- vapaa-ajan oikeaan käyttöön sekä järjestää
47367: toja ja taitoja, jotka ovat tarpeellisia kansa- siihen tilaisuutta.
47368: 1072 VIII,55. - Kansa.l.a.isopistojen valtionapu.
47369:
47370:
47371: 2 §. 3) että opiston huoneisto on tyydyttävä
47372: Kansalais- ja työväenopisto saa valtiolta ja että uusien rakennusten ja suurehkojen
47373: vuotuista perusavustusta 70 prosenttia 3 §: ssä muutostöiden piirustukset ovat kouluhalli-
47374: luetelluista todellisista menoistaan. Jos tuksen vahvistamat;
47375: opisto toimii syrjäseudulla tai vähävaraisella 4) että opistolla on tarpeelliset opetus- ja
47376: paikkakunnalla tahi sen taloudellinen asema työvälineet sekä laitteet;
47377: muista syistä on heikko, voidaan sille myön- 5) että opiston omaisuutta hoidetaan
47378: tää lisäavustusta enintään 15 prosenttia asianmukaisesti ja huolellisesti ja opiston
47379: näistä menoista. omistussuhteet ja hallinto ovat sellaiset, että
47380: Edellä 1 momentissa mainitun valtionavus- ne ovat takeena opiston valtionavustuksella
47381: tuksen lisäksi kansalais- ja työväenopisto saa hankitun omaisuuden käyttämisestä tarkoi-
47382: valtiolta suorittamiaan lapsilisämaksuja vas- tukseensa tai muussa tapauksessa myönnet-
47383: taavan avustuksen. tyjen varojen palauttamisesta valtiolle;
47384: 6) että kutakin työkautta varten on opis-
47385: 3 §. tolle hyväksytty toiminta- ja opetussuunni-
47386: Kansalais- ja työväenopistojen valtion- telma;
47387: apuun oikeuttaviin todellisiin menoihin lue- 7) että opistossa annetaan opetusta luen-
47388: taan: noin ja harjoituksin opiskelijain ikäkauteen
47389: 1) opiston rehtorin ja opettajien sekä soveltuvien kasvatusopillisten periaatteiden
47390: muun opistotyöhön tarvittavan henkilökun- mukaisesti ilman puoluekiihoitusta;
47391: nan rahana maksettavat palkat ja eläkkeet, 8) että opiston työkausi kestää vähintään
47392: luennoitsijoiden palkkiot, opiston työnanta- 26 työviikkoa ja työtuntien määrä viikossa
47393: jana näiden perusteella suorittamat sosiaali- on vähintään 10, sekä jos opistossa järjeste-
47394: menot 2 §: n 2 momentissa mainittuja lapsi- tään vähintään 6 viikkoa kestävä jatkoluku-
47395: lisämaksuja lukuun ottamatta sekä opettajien kausi, että työtunteja sen aikana on viikossa
47396: ja luennoitsijain matkakustannukset ja päivä- vähintään 6;
47397: rahat; 9) että opiston opiskelijat ovat suoritta-
47398: 2) opiston omien rakennusten ja huoneisto- neet oppivelvollisuutensa tai muussa tapauk-
47399: jen vuokra-arvo määrättynä valtioneuvoston sessa täyttäneet kuusitoista vuotta, että opin-
47400: vahvistamien perusteiden mukaan; toryhmän opiskelijamäärä on vähintään viisi
47401: 3) vuokramaksut vuokratuista huoneis- ja että kahden perättäisen vuoden opiskelija-
47402: toista, jotka ovat välttämättömiä opiston toi- määrän keskiarvo on vähintään 50;
47403: minnalle ja joiden vuokran maksamiseen tahi 10) että opiston rehtorin ja opettajien pä-
47404: kunnossapitoon omistaja ei muutoin saa val- tevyys on asetuksen mukainen ja heidän
47405: tionavustusta; sekä palkkauksensa kohtuullinen;
47406: 4) lämmitys-, vedenhankkimis-, valo- ja 11) että opistoa ei ylläpidetä taloudellisen
47407: voimavirtamenot sekä opetusvälineiden, kir- edun tavoittelemiseksi.
47408: jaston ja opistokaluston hankkimisesta ja
47409: kunnossapidosta, kirjastosta ja yleisestä ter-
47410: veydenhoidosta sekä opiston toimintaa kos- 5 §.
47411: kevista ilmoituksista ja painatustöistä aiheu- Alkavalle opistolle, joka muuten soveltu-
47412: tuvat menot. vin osin täyttää 4 § : ssä mainitut ehdot,
47413: Milloin 1 momentissa tarkoitetut opiston myönnetään valtionapua kahtena ensimmäi-
47414: menot ovat kohtuullista suuremmat, älköön senä toimintavuotena puolet siitä, mikä kaksi
47415: valtionapua suoritettako tarpeettomiksi kat- vuotta toimineelle opistolle perusavustuk-
47416: sottavien menojen osalta. sena suoritetaan. Kuitenkin voidaan opis-
47417: tolle joka toimii syrjäseudulla tai vähäva-
47418: 4 §. raisella paikkakunnalla tai jonka taloudelli-
47419: Valtionavun saamisen edellytyksenä on, nen asema muista sen kaltaisista syistä on
47420: 1) että opisto on toiminut vähintään kaksi heikko, myöntää avustusta alusta alkaen
47421: vuotta; täysi määrä.
47422: 2) että opisto on katsottava yleisen sivis-
47423: tystarpeen vaatimaksi ja että sillä on opetus- 6 §.
47424: ministeriön vahvistama työohjelma ja koulu- Kansalais- ja työväenopistoille annetaan
47425: hallituksen vahvistama ohjesääntö; opistorakennusten ja -huoneistojen hankki-
47426: VIII,55. -V. E. Partanen ym. 1073
47427:
47428: miseen sekä niiden perusparannuksiin val- on lopettanut toimintansa, suorittamaan val-
47429: tionapua valtioneuvoston harkinnan mukaan tiolle opiston omaisuudesta palautusta val-
47430: vähintään 10 ja enintään 40 prosenttia hy- tion sen hankintakustannuksiin opistolle an-
47431: väksytyistä kohtuullisista rakennuskustan- tamaa valtionavustusta vastaavan määrän.
47432: nuksista.
47433: 7 §. 9 §.
47434: Jos valtionapua nauttivan kansalais- tai Rehtorin ja opettajain kelpoisuusehdot
47435: työväenopiston opiskelijamäärä kahtena pe- säädetään asetuksella. Valtioneuvosto voi
47436: räkkäisenä vuotena on 4 § : n 9 kohdassa sää- erityisestä syystä myöntää niistä erivapau-
47437: dettyä pienempi, alistettakoon valtioneuvos- den.
47438: ton harkittavaksi, onko opistolle edelleenkin
47439: ja missä määrin myönnettävä valtionapua. 10 §.
47440: Jos havaitaan olevan syytä muistuttami- Tarkemmat säännökset tämän lain sovel-
47441: seen opiston toimintaa vastaan, eikä opisto tamisesta annetaan asetuksella.
47442: tästä huomautuksen saatuaan poista epä-
47443: kohtaa, voidaan sille myönnetty valtionapu 11 §.
47444: pidättää tai lakkauttaa. Tämä laki tulee voimaan pa1vana
47445: kuuta 196 , ja sillä kumotaan työväenopis-
47446: 8 §. tojen valtionavusta 28 päivänä huhtikuuta
47447: Opiston omistaja on velvollinen, jos opis- 1938 annettu laki (167/38) siihen myöhem-
47448: ton valtionavustus on lakkautettu tai opisto min tehtyine muuto~ineen.
47449:
47450:
47451: Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1962.
47452:
47453: Ensio Partanen. Valdemar Sandelin. Uljas Mäkelä.
47454: Meeri Kala.vainen. E1is Manninen. Impi Lukkarinen.
47455: Eino Siren. Tyyne Paasivuori. E. J. Paavola.
47456: Valto Kä.keli. Georg Eriksson. Olavi Lähteenmäki.
47457: Lyyn Aalto. Viljo Virtanen. Irma Rosnell.
47458: Anni J'linck. Antero Väyrynen. Sulo Hostila.
47459:
47460:
47461:
47462:
47463: 135 E 219/62
47464: 1074
47465:
47466: VIn,56.- Lak.al. N: o 185.
47467:
47468:
47469:
47470:
47471: Leinonen: Ehdotus laiksi lcirjeopistoista.
47472:
47473:
47474: E d u s kun n a 11 e.
47475:
47476: · Nuorison hyväksi järjestää jokainen sivis- kunnillekaan minkäänlaisia kustannuksia ja
47477: tysvaltio paljon varoja vaativan koululai- vaikka se ilmeisesti olisi voinut mitä suurim-
47478: toksen. Äskettäin hyvaksytyillä laeilla on massa määrin lisätä koulunkäyntinsä päättä-
47479: myös meidän maamme koulutointa huomatta- neen nuorison jatkuvaa opiskelua.
47480: vasti tehostettu. Kuitenkin kokemus sekä Jos on :todettava, että itseopiskelija suul-
47481: meillä että muissa maissa osoittaa, että varsi- lisesti osaa vierasta kieltä, ei kansakoulu voi
47482: naisen koulun lisäksi on valtion pidettävä selviytyä tutkijan tehtävästä. Sen sijaan
47483: huolta myös koulunkäyntinsä päättäneiden oppikoulun asianomaisen aineen lehtori voisi
47484: nuorten työn ohella tapahtuvasta jatkuvasta tässä suhteessa olla pätevä kuulustelija. Mil-
47485: opiskelusta. Tätä tarkoittavia säännöksiä loin taas opiskelija haluaa suorittaa työ-
47486: sisältyy kansakoululakiin, ja työväenopisto- näytteen käy:tännöllisellä ammattialalla, vas-
47487: jen toiminta tarkoittaa pääasiassa samaa. taava ammattikoulu pitäisi olla käytettävänä.
47488: Monissa maissa on lisäksi koulunkäyntinsä Kansakoulujen lisäksi tarvittaisiin siis val-
47489: päättänyttä nuorisoa varten järjestetty eri- tion oppi- ja ammattikoulut kirjeopetuksen
47490: tyisiä kirjeopistoja, ja nimenomaan tarmok- avustajiksi. Vaikeasti siihen Velvoitettavia
47491: !kaat nuoret ovat voineet niiden avulla tehok- yksityiskouluja ei ole syytä ottaa lukuun.
47492: kaasti täydentää sitä tieto- ja taitomäärää, On luonnollista, että niin. kansakoulujen
47493: jota he työssänsä tarvitsevat. Kirjeopistoja kuin muidenkin oppilaitosten opettajat tar-
47494: on meilläkin jo toiminnassa. Kuitenkin niiden vitsisivat vaivannäöstään kohtuullisen palk-
47495: tutkinnot edellyttävät riittävää valvontaa, kion, jottei heidän vastahakoisuutensa olisi
47496: jotta niiden perusteella annetut todistukset esteenä opiskelun kehittymiselle. Palkkion
47497: saisivat luotettavuuden ja kirjeopetus sen korvaamiseen tulisi valtion ainakin osittain
47498: ansaitseman arvon. Uutta kansakoululainsää- osallistua. Niin ikään olisi eduksi, jos kirje-
47499: däntöä suunniteltaessa oli tarkoituksena jär- opistolle voitaisiin myöntää vapaakirjeoikeus
47500: jestää kansakoulut avustamaan valtion tar- kumpaan:kin suuntaan kulkevassa kirjeen-
47501: kastuksen alaista kirjeopetusta siten, että vaihdossa. Kirjeopiston kantamia kurssimak-
47502: opiskelijoilla olisi oikeus oman koulupiirinsä suja pitäisi voida kontrolloida ja ainakin pe-
47503: kansakoulussa valvonnan alaisena suorittaa ruskoulua koskevan opiskelun osalta niitä ei
47504: ne koetehtävät, jotka ovat välttämättömiä pitäisi olla lainkaan. Oppikirjojen antami-
47505: opetuksen tulosten tarkastamiseksi. Kouluhal- nen omiksi ja ilmaisiksi olisi tältä osin myös
47506: litus esittikin kansakouluasetuksessa säädet- kohtuullista. Eräissä anglosaksilaisissa mais-
47507: täväksi, että kirjeopisto, joka on saanut sii- sa suoritetaan opiskelijalta aluksi kannettu
47508: hen kouluhallituksen yleisluvan, voi pyytää lukukausimaksu takaisin, jos oppimäärä on
47509: kansakoulun johtajaa järjestämään koululla hyväksyttävästi suoritettu.
47510: valvonnan alaisen kirjoituskokeen tai suul- Tiettävästi eräät kirjeopistot nykyisin toi-
47511: lisen kuulustelun sen toteamiseksi, että koulu- mivat taloudellista tappiota tuottamatta, vaik-
47512: piiriin kuuluva itseopiskelija on oppinut ka eivät saa valtionavustusta. Niiden taloutta
47513: kirjeopiston oppimäärän ja että opettajalle parantaisi ilmeisesti myös se todistukselle tu-
47514: valvonnasta suoritettavan palkkion perusteet leva luotettavuus ja arvo, joka johtuisi tut-
47515: määräisi kouluhallitus. Asetukseen ei kuiten- kinnon valvonnanalaisudesta. Kuitenkin olisi
47516: kaan otettu tätä tä~keätä säännöstä, vaikka tarpeen, että yksityiselle kirjeopistolle, joka
47517: siitä ei olisi koitunut valtiolle enempää kuin palvelee samanluontoista tehtävää kuin ylei-
47518: vm,56. - Leinonen. 1075
47519:
47520: nen koulu, myönnettäisiin riittävä valtion- Edellä sanotun perusteella kunnioittaen
47521: avustus. Olisi myös tärkeätä saada mahdol- esitän,
47522: lisimman pian järjestetyk:si valtion kirjeopis- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
47523: toja. van lakiehdotuksen:
47524:
47525:
47526:
47527: Laki
47528: kirjeopistoista..
47529: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
47530: 1 §.
47531: (Kirjeopisto voi antaa yleissivistävää ja am- pyynnöstä velvollinen järjestämään valvon-
47532: matillista opetusta. Opiston toimiala määrä- nanalaisen kirjoituskokeen sekä oman opetus-
47533: tään ohjesäännössä, jonka opetusministeriö alansa suullisen kuulustelun tai työnäytteen
47534: vahvistaa. sen toteamiseksi, että koulun toimialueella.
47535: 2 §. asuva kirjeopiston oppilas on saavuttanut
47536: Valtio perustaa tarpeellisen määrän kirje- kurssiin kuuluvat tiedot ja taidot.
47537: opistoja, ellei yksityisiä ta:rlkoitukseen hyväk- Vastaavan oikeuden valtioneuvosto voi'
47538: syttyjä kirjeopistoja ole riittävästi. myöntää muulle mjeopistolle.
47539: Kotimaisella yhteisöllä, säätiöllä ja uskon-
47540: nollisella yhdyskunnalla on oikeus valtioneu- 7 §.
47541: voston luvalla perustaa yksityinen kirjeopisto Kirjeopisto, jolle valtioneuvosto on myön~
47542: ja ylläpitää sitä. tänyt toimiluvan, saa valtionavustusta sen
47543: mukaan kuin siihen on valtion tulo- ja me-
47544: 3 §. nollll'Viossa osoitettu varoja.
47545: Kirjeopistolla tulee olla johtaja ja johto-
47546: kunta. Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja
47547: ja viisi muuta jäsentä. Seitsemäntenä jäse- 8 §.
47548: nenä johtokunnassa on kirjeopiston johtaja. Kirjeopiston oppilailta kantamien kurssi-
47549: maksujen perusteet. määrää opetusministeriö.:
47550: 4 §. Asetuksella säädetään siitä korvauksesta,
47551: Valtion kirjeopistolla on vapaakirjeoikeus, jonka kirjeopisto o~ .Velvollinen suoritta-
47552: jota myös opiskelijat saavat vastauksissaan maan koulun johtajalle ja opettajalle kirjoi-
47553: käyttää niinkuin siitä asetuksessa säädetään. tuskokeen, kuulustelun tai työnäytteen val-'
47554: Yksityiselle kirjeopistolle valtioneuvosto vonnasta.
47555: V'Oi myöntää vastaavat oikeudet. 9 §.
47556: Kirjeopistot ovat kouluhallituksen val-
47557: 5 §. vonnassa.
47558: Kirjeopiston johtajalla ja opettajilla tulee
47559: olla asetuksella säädettävä kelpoisuus. . ·10 ·§.
47560: Tarkemmat määräy'kset kirjeopiston järjes-
47561: 6 §. tysmuodosta ja valtionavusta sekä oppilaille
47562: Valtion ja kunnan kansakoulu, oppikoulu annettavista .todistuksista annetaan asetuk-
47563: tai ammattikoulu on vaition kirjeopiston . sella. ·
47564:
47565:
47566: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
47567:
47568: Armas Leinonen.
47569: 1076
47570:
47571: VIII,57.-Lak.a.k. B:o 186.
47572:
47573:
47574:
47575:
47576: Ala-Kulju ym.: Ehdotus laiksi kirjastolain muuttamisesta.
47577:
47578:
47579: Eduskunnalle.
47580:
47581: Hallituksen kirjastolakiesitykseen (64/60) rustettu kaupunki voi saada valtionapua ja
47582: tehtiin eduskuntakäsittelyn aikana useita ~ainaa vain sellai:sta kirjastohuoneistoa var-
47583: muutoksia, mm. lisättiin lakiesill;yksen 7 § ten, joka rakennetaan kansakoulurakennuk-
47584: 2 mom:iin sana ,-huoneistojen", jolloin mo- sen yhteyteen. Näin ollen esim. kunnan toi-
47585: mentin alku tuli kuulumaan: ,KaupungiHe mitalo ei enää tulisi kysymykseen pääkir-
47586: annetaan kirjastorakennusten tai -huoneis- jaston sijoituspaikkana, koska sen yhteyteen
47587: tojen hankkimiseen sekä niiden perusparan- rakennettavaa kirj,astohuoneistoa varten ei
47588: nuksiin valtionapua". Vastaavaa lisäystä ei saataisi valtionapua.
47589: kuitenkaan tehty 7 § : n 1 mom: iin, joten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
47590: huhtikuun 1 päivänä 1962 voimaan tulevaa kunnioittaen,
47591: kirjastolakia (235/61) joudutaan sovelta-
47592: maan siten, että maalaiskunta ja kauppala että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
47593: sekä. ·tammikuun 1 päivän 1959 jälkeen pe- van lakiehdotuksen:
47594:
47595:
47596: Laki
47597: kirjastolain muuttamisesta.
47598: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 3 päivänä toukokuuta 1961 annetun
47599: kirj11Stolain {235/61) 7 § 1 momentti näin kuuluvaksi:
47600: 7 §.
47601: Maalaiskunta ja kauppala saa kirjastora- samojen perusteiden mukaan kuin kaJ:tSa.
47602: kennusten ja -huoneistojen hankkimiseen ja koulurakennu.l:miin.
47603: perusparannUJksiin valtionapua ja lainaa
47604:
47605:
47606: Helsingissä 7 päivänä maailislkuuta 1962.
47607:
47608: Reino Ala.-Kulju. Vå.inö Kuoppala.
47609: Eino Uusitalo. Mikko Asunta.
47610: Matti Liinama.a. Irma Bama.ra..
47611: Veikko Savela. Olavi Lähteenmäki.
47612: Armas Leinonen.
47613: 1077
47614: VIII,58.- Lak.al. N:o 187.
47615:
47616:
47617:
47618:
47619: Tuuli ym.: Ehdotus laiksi kirjastolain muuttamisesta.
47620:
47621:
47622: Eduskunnalle.
47623:
47624: Toukokuun 3 päivänä 1961 annetun kir- koskevat säännökset johtavat nam ollen il-
47625: jastolain (235/61) 7 §:n 1 mom:n mukaan meiseen kohtuuttamuuteen maalaiskuntien,
47626: maalaiskunta ja kauppala saa kirjastoraken- kauppaloiden ja niin sanottujen uusien kau-
47627: nusten sekä kansakoulurakennuksiin sijoitet- punkien kohdalta, koska nämä eivät voi si-
47628: tujen tässä laissa tarkoitettujen yleisten kir- joittaa kirjasto- tai lukuhuoneistoaan esimer-
47629: jasto- ja lukuhuoneistojen hankkimiseen ja kiksi kunnan-, kauppalan- tai kaupungintalon
47630: perusparannuksiin valtionapua ja lainaa sa- yhteyteen menettämättä oikeutta saada han-
47631: mojen perusteiden mukaan kuin kansakoulu- kintakustannuksiin valtionapua.
47632: rakennuksiin. Saman pykälän 2 mom:n mu- Koska on ilmeistä, että kyseinen epäkohta
47633: kaan annetaan kaupungille kirjastorakennusc on jäänyt lakiin vastoin lainsäätäjän tarkoi-
47634: ten ja -huoneistojen hankkimiseen sekä nii- tusta ja aiheuttaa näin ollen tulkintavaikeuk-
47635: den perusparannuksiin valtionapua valtioneu- sia lakia sovellettaessa, olisi lain 7 § :n
47636: voston harkinnan mukaan vähintään 10 ja 1 mom:iin saatava aikaan sellainen selven-
47637: enintään 40 prosenttia hankintakustannusten nys, että maalaiskunnat, kauppalat ja niin
47638: koko määrästä. Kaupunki on näin ollen oi- sanotut uudet kaupungit saavat valtionapua
47639: keutettu saamaan valtionapua mm. kirjasto- kirjasto- tai lukuhuoneiston hankkimiseen ja
47640: huoneiston hankkimiseen ja perusparannuk- perusparannuksiin siinäkin tapauksessa,
47641: siin sijaitsipa kyseinen huoneisto minkä vaikka kyseinen huoneisto ei olisikaan sijoi-
47642: muun rakennuksen yhteydessä tahansa, kun tettu nimenomaan kansakoulurakennukseen.
47643: taas maalaiskunta, kauppala tai tammikuun Edellä lausutun perusteella esitämme kun~
47644: 1 päivän 1959 jälkeen perustettu kaupunki nioittaen,
47645: ei voi saada valtionapua kirjasto- ja luku-
47646: huoneiston hankkimiseen ja perusparannuk- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
47647: siin, ellei kyseinen huoneisto sijaitse nimen- van lakiehdotuksen:
47648: omaan kansakoulurakennuksessa. Valtionapua
47649:
47650:
47651: Laki
47652: kirjastolain muuttamisesta.
47653: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 3 päivänä toukokuuta 1961 annetun kir-
47654: jastolain (235/61) 7 §: n 1 momentti näin kuuluvaksi:
47655:
47656: 7 §. kimiseen ja perusparannuksiin valtionapua
47657: Maalaiskunta ja kauppala saa kirjasto- ja lainaa samojen perusteiden mukaan kuin
47658: rakennusten sekä tässä laissa tarkoitettujen kansakoulurakennuksiin.
47659: yleisten kirjasto- ja lukuhuoneistojen hank-
47660:
47661:
47662: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1962.
47663:
47664: Erkki Tuuli. Sulo Suortta.nen. Juba Rihtniemi
47665: 1078
47666: VUI,59.- Lak.al. N: o 314.
47667:
47668:
47669:
47670:
47671: Koivisto ym..: Ehdotus laiksi kansakoulula!itoksen viranhalt~
47672: jain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain muuttami-
47673: sesta.
47674:
47675:
47676: Edus!kunnaBe.
47677:
47678: KallSakoululaitoksen viranhaltijain palk- Osa asuntolam.hoitajista joutuu jättämään
47679: kau.'ksesta ja eläikkeistä 1. 7. 1957 annetun virkansa naimisiin mentyään sen vuoiksi, että.
47680: lain 35 §: n 1 momentin mukaan oppilas- hänen asuntonsa on liian pieni perheellisen
47681: asuntolam.hoitajalle on annettava vähintään henkilön asunnoksi.
47682: yhden huoneen asunto. Tätä mimmimää- Nykyisten yleisten asuntovaatimusten mu-
47683: räystä noudatetaan tavallisesti niin, että op- kaan tulisi perheettömänkin henkilön asun-
47684: pilasasuntolanhoitajan .asunto käsittää yhden non olla vähintään yhden huoneen ja keit-
47685: huoneen, joka sijaitsee välittömästi asuntolan tiön suuruinen sekä tulisi sen sijaita niin,
47686: yhteydessä ilman eri tai välillä olevaa käy- että asunnon haltijalla olisi siinä vapaa-aika-
47687: tävää. Asunnossa ei ole keittomahdollisuuiksia naan oma rauhansa. Ennen 1. 8.. 1958 voi-
47688: eikä säilytystiloja. massa olleiden säädösten muika81Il sai ala-
47689: Asuntolanhoitajan vapaa-ai!ka käsittää kansakoulunopettaja ~uontoisetuna vähin-
47690: kansakouluasetuksen 119 § :n 2 momentin tään yhden huoneen ja keittiön käsittävän
47691: muikaan vain yhden 24 tunnin jaksoisen viik- asunnon. Ottaen huomioon asuntolanhoitajan
47692: kolevon ja viikossa yhtenä arkipäivänä 4 raskaan jatkuvan työn tulisi hänen asun-
47693: tunnin vapaa-ajan kello 8-18 välisenä ai- tonsa olla vähintään yhden huoneen ja !keit-
47694: kana. Näitäikään vapaa-aikoja ei asuntolan~ tiön suuruinen.
47695: hoitaja voi käyttää täydellisesti hyväkseen Edellä sanotun perusteella esitämme !kun-
47696: asuntolan ·toimiessa, kun asunto· sijaitsee vä- nioittavasti,
47697: ilittömästi asuntolan muiden huoneiden yh-
47698: teydessä. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
47699: van lakiehdotuksen:
47700:
47701:
47702:
47703: Laki
47704: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ·ja eläkkeistä annetun lain muutta-
47705: misesta.
47706: Edusikunnan päätöksen mukaisesti muutetaan k81Il.SaJkoululaitoksen viranhaltijain palk-
47707: . ikau'ksesta ja eläikJkeistä 1 päiviiJnä heinäkuuta 1957 annetun lain (248/57) 35 § :n 1 ja 2
47708: momentti näin kuuluviksi:
47709: 35 §.
47710: Maalaiskunta on velvollinen 81Iltamaan sissa keskenään, on kunta velvollinen anta-
47711: perheelliselle opettajanviranhal.tijalle kolme maan heiile yhteisesti vain yhden perheelli-
47712: huonetta ja keittiön sekä perheettömälle sen opettajan asunnon. Kauppala antakoon
47713: !kaksi huonetta ja keiWön käsittävän asun- asunnon vähintään puolelle opettajien luku-
47714: non. Jos sani.an '!koulun opettajat ovat lllaimi- määrästä. Oppilasasuntolan hoitajall·e on an-
47715: vm,59. - Koivisto ym. 1079
47716:
47717: nettava 1 huoneen ja !keittiön käsittävä perheellinen opettaja velvolHn<en tyytymää;n
47718: asunto. perheettömän opettajan ja perheetön yhden
47719: Jollei viranhaltijalle voida a~D.taa sellaista huoneen ja !keittiön sekä oppilasasuntolan-
47720: asuntoa, kuin 1 momenJtissa mainitaan, on hoitaja yhden huoneen asuntoon.
47721:
47722:
47723: Helsingissä 7 päivänä maaliSkuuta 1962.
47724:
47725: Erkki Koivisto. Niilo Ryhtä..
47726: Reino Ala...Kulju. lYia.rkus Niskala.
47727: Irma Hama.ra.. Ale Holopainen.
47728: .A.nna.s Leinonen. A. F. Airo.
47729: Akseli Pa.a.rm.an.
47730: Vl11,60.- Toiv.al. H: o S96.
47731:
47732:
47733:
47734: Lahtela ym. : Opetushallinnon keskittämisestä.
47735:
47736:
47737: E d u s k u n n a 11 e.
47738:
47739: Opetushallintomtne organisatiolta puuttuu hallintoa varten maatalousha.llituksessa ovat
47740: yhtenäinen ja selkeä johto. Se hajaantuu vastaavat kolme opetusosastoa. Metsäkoulut
47741: viuhkaksi useiden ministeriöiden ja keskus· ovat puolestaan metsähallituksen alaisia. Si-
47742: virastojen kesken. säministeriön alaisen lääkintöhallituksen toi-
47743: Maamme korkeakoulut on jaettu hallinnol- mialaan kuuluvat sairaanhoitajia valmista-
47744: lisesti kolmelle eri ministeriölle. Opetusmi- vat oppilaitokset. Sosiaaliministeriön ja ope-
47745: nisteriön toimialaan kuuluvat Helsingin, Tu- tusalan ammattiviranomaisten kesken on
47746: run ja Oulun yliopistot, Åbo Akademi, Jy- jaettu invalidien ammattioppilaitosten hal-
47747: väskylän kasvatusopillinen korkeakoulu ja linto. Lisäksi kuuluu opetushallinnon tehtä-
47748: Yhteiskunnallinen korkeakoulu. Kauppa- ja viä kulkulaitosten ja yleisten töiden minis-
47749: teollisuusministeriön toimialan kuuluvat tek- teriölle sekä puolustusministeriölle.
47750: nillinen korkeakoulu, Kauppakorkeakoulu, Opetushallintomme hoito jakaantuu siis ai-
47751: Svenska handelshögskolan, Turun kauppakor- nakin seitsemälle eri ministeriölle. Tämä ei
47752: keakoulu ja Handelshögskolan vid Åbo Aka- voi olla eduksi opetustoiminnalle. Näyttääkin
47753: demi. Maatalousministeriön alainen on eläin- ilmeiseltä, että opetustoiminnan hallinto olisi
47754: lääketieteellinen korkeakoulu. keskitettävä opetusministeriön johdon ja val-
47755: Varsinainen kansa- ja oppikoululaitos kuu- vonnan alaiseksi. Näin saavutetaan kaikkien
47756: luu opetusministeriön alaisen kouluhallituk- koulumuotojen yhtenäinen johto. Opetusmi-
47757: sen hallintoon. Kouluhallituksen johdossa nisteriössä on toimeenpantava ainakin osasto-
47758: ovat kansakoulut, koosakoulunopettajasemi- ehkäpä toimistojakokin ja samalla on suo-
47759: naarit, väliaikaiset opettajakorkeakoulut, ritettava ministeriön ja sen alaisten keskus-
47760: kuuromykkäin ja sokeain koulut sekä muut virastojen toimivallan rajan määrittely siten,
47761: kansakoulua vastaavat oppilaitokset, kansan- että ns. koulupoliittiset tehtävät kuuluvat mi-
47762: opistot, työväenopistot ja valtion avustama nisteriölle ja täytäntöönpanotehtävät ja var-
47763: muu vapaa kansansivistystyö. sinainen koulutoimen valvonta keskusviras-
47764: Ammattikoululaitos on ainakin neljän eri toille. Monet painavat näkökohdat puoltavat
47765: ministeriön alainen. Kauppa- ja teollisuus- sitä, että kaikki kouluhallintoa koskevat asiat
47766: ministeriön toimialaan kuuluvat valtion kes- käsitellään samassa keskusvirastossa.
47767: kusammattikoulut ja muut yleiset ammatti- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
47768: koulut, erikoisalojen ammattikoulut, valmis- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
47769: tavat ammattikoulut, ammattioppilaskoulut, muksen,
47770: ammattiopistot, ammattikoulujen opettaja-
47771: opisto, merenkulkuoppilaitokset, teknilliset että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
47772: oppilaitokset sekä kauppaoppilaitokset. Näi- toimenpiteisiin opetushallinnon organi-
47773: den oppilaitosten hallintoa varten on minis- saation kehittämiseksi siten, että ope-
47774: teriössä ammattikasvatusosasto. Maatalousmi- tushallinto keskitetään opetusministe-
47775: nisteriön alaisen maataloushallituksen toimi- riön alaisuuteen ja perustetaan yksi
47776: alaan kuuluvat erimuotoiset maatalous-, koti- kaikille koulumuodoille yhteinen kes-
47777: talous- ja kotiteollisuusoppilaitokset, joiden kusvirasto.
47778: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
47779:
47780: Olavi Lahtela.. Eero Juntunen. Eino Sääskilahti Veikko Savela.
47781: Reino Kangas. Heikld Hasu. Akseli Pa.arm.an.
47782: 1081
47783:
47784: VIII,61.- Toiv.al. N:o 397.
47785:
47786:
47787:
47788:
47789: Ryömä ym.: Periaateratkaisun aikaansaamisesta koulujärjes-
47790: telmäkysymyksessä.
47791:
47792:
47793: Eduskunnalle.
47794:
47795: Valtioneuvoston asettama kouluohjelma- ylläpitämiseen ja tämän huomioon ottami-
47796: komitea suositteli v. 1959 valmistuneessa seen koulurakennusohjelmien suunnittelussa,
47797: mietinnössään koulujärjestelmämme uudista- vai joutuvatko ne ylläpitämään vain jatku-
47798: mista siten, että oppivelvollisuusikäisten las- vasti typistyvää kansakoulua oppilaiden yhä
47799: ten yleiseksi koulutyypiksi tulisi valtion tu- lisääntyvässä määrässä siirtyessä kesken op-
47800: kama kunnallinen monilinjainen peruskoulu pivelvollisuusaikaansa toisen hallinnon ja
47801: eli ns. yhtenäiskoulu. Komitean mietintö on omistajan alaisiin koulumuotoihin.
47802: saanut osakseen sekä tunnustusta että 'kir- Kun tässä tarkoitetussa rakennustoimin-
47803: peätä arvostelua. Tämä mielipiteiden jyrkkä nassa on kyseessä erittäin suuri valtion sekä
47804: erilaisuus on tullut esiin julkisessa keskus- kuntien varoja koskeva kustannuskysymys,
47805: telussa ja se ilmenee myös niistä virallisista joka lyhytnäköisesti hoidettuna saattaa ai-
47806: lausunnoista, joita eri virastot, laitokset ja heuttaa suuria virheinvestointeja sekä vai-
47807: järjestöt ovat opetusministeriön pyynnöstä keasti korjattavia suunnitteluvirheitä, olisi
47808: ko. mietinnöstä antaneet. eduskunnan tehtävä periaateratkaisu niistä
47809: Kuntien on v. 1957 annetun kansakoulu- päälinjoista, joiden mukaan oppivelvollisuus-
47810: lain velvoittamina toteutettava kulumassa ikäisten lasten koulutusta joudutaan lähi-
47811: olevan vuosikymmenen aikana laaja koulu- vuosina ja vuosikymmeninä ohjaamaan.
47812: rakennusohjelma kansalaiskouluja perustaes- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
47813: saan. Taloudellisen ja tarkoituksenmukaisen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
47814: rakennussuunnittelun kannalta olisi välttä-
47815: mätöntä tietää, minkälaiseksi kuntien koulu- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
47816: toimi edessä olevina vuosikymmeninä tulee menpiteisiin periaateratkaisun aikaan-
47817: kehittymään: onko niiden varauduttava kou- saamiseksi peruskoulua koskevassa
47818: luohjelmakomitean mietinnön suositteleman koulujärjestelmäkysymyksessä.
47819: kunnallisen yhtenäiskoulun luomiseen ja
47820: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
47821:
47822: Erkki Ryömii.. T. Saloranta. Veikko Honkanen.
47823: Armas Leinonen. Niilo Ryhtä. Yrjö Hautala.
47824: Heikki Basu. Veikko Savela. Markus Niskala.
47825: Eemil Partanen. Meeri Kalavainen.
47826:
47827:
47828:
47829:
47830: 136 E 219/62
47831: 1082
47832:
47833: ·vm,62.- Toiv.al. N: o 398.
47834:
47835:
47836: Rosnell ym.: Koululaitoksen uudistamisesta yhtenäiskoulupe-
47837: riaatteen mukaisesti.
47838:
47839:
47840: Edusikunnalle.
47841:
47842: Teknillistynyt ja monipuolistunut tuo- yhtenäiskouluun olisi kiireellisesti suoritet-
47843: tantoelämä, teollisuus, kauppa ja liikenne tava.
47844: vaativat työntekijöiltään yhä tehokkaampaa, Koulukokeilu olisi tarkoituksenmukaisinta
47845: korkeampaa ja ajanmukaisempaa pohjakou- aloittaa yhden läänin puitteissa, jotta saa-
47846: lutusta. Maan kulttuurielämä, pysyäkseen taisiin asiasta monipuolinen ja mahdollisim-
47847: sillä tasolla, joka oikeuttaa meidät kuulu- man täydellinen kuva. Kokeilualueeksi on
47848: maan sivistyskansoihin, vaatii perustakseen suositeltu Keski-Suomen lääniä, sillä Keski-
47849: koko kansan erittäin korkeaa sivistystä. Suomen kouluolot tarjoavat erittäin laajat
47850: Näitä tarpeita ei nykyinen koulujärjestel- mahdollisuudet kokeilujen suorittamiseen.
47851: mämme kykene tyydyttämään. Nykyistä Koululaitoksemme jälkeenjääneisyyteen lä-
47852: kansakouluopetusta korkeamman pohjasivis- heisesti liittyvä ja korjausta kaipaava epä-
47853: tyksen tarve kuvastuu selvänä mm. siitä kohta on koko koululaitoksemme ja opetus-
47854: tosiasiasta, että vuosittain yhä suuremmat olojemme korkeimman hallinnollisen johdon
47855: joukot lapsia pyrkivät oppikouluihin. desentralisaatio ·sekä korkeimman pedagogi-
47856: Koulupoliittisia ongelmiamme ei kuiten- sen johdon lähes täydellinen puuttuminen.
47857: kaan ratkaista yksinomaan sillä, että lisä- Korjaamatta näitä epäkohtia ei kouluolo-
47858: tään oppikoulujen määrää, sillä nykyisellään jemme kehittäminen ole ylipäänsä mahdol-
47859: keskikouluopetus on spesialisoitunut etu- lista.
47860: päässä lukioihin johtavaksi pohjakouluksi. Koulu-uudistuksen välttämättömyys on
47861: Koulujen lukumäärän lisäämisellä voitaisiin vuosi vuodelta käynyt yhä selvemmäksi. Li-
47862: tosin poistaa koulujen puute, mutta säily- säksi on yleensä tultu siihen käsitykseen,
47863: tettäisiin rinnakkaiskoulusysteemi, joka var- että tulevaisuuden koulujärjestelmämme on
47864: sinaisen kansakoulun osalta ei vastaa opetus- perustettava nimenomaan yhtenäiskoulun pe-
47865: tasoltaan ajan vaatimuksia ja joka perustuu riaatteelle, vaikka tämän toteuttamisen ta-
47866: eriarvoisuuden pohjalle jakaen samanikäiset vasta ja yksityiskohdista voidaankin olla eri
47867: lapset eriarvoiseen asemaan pohjakoulutuk- mieltä.
47868: seen nähden. Linjajakoisuuden pohjalla toi- Edellä ma:lnituilla perusteilla ehdotamme
47869: miva yhtenäiskoulu, joka sulattaisi itseensä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
47870: nykyiset kansa-, kansalais- ja keskikoulut,
47871: näyttää ajan vaatimuksia vastaavalta rat- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
47872: kaisulta. Tähän päädytään myös asiaa tut- siin koululaitoksemme uudistamiseksi
47873: ,nneen kouluohjelmakomitean mietinnössä. ns. yhtenäiskouluperiaatteen mukai-
47874: Mutta hyppäys tällaiseen uuteen koulumuo- sesti ottaen huomioon välttämättö-
47875: toon ei ole kädenkäänteessä mahdollinen. myyden saattaa opetuksen eri asteet
47876: Ilmeiseltä tuntuu, että em. komitean suosit- ja muodot tarkoituksenmukaiseen sekä
47877: telema yhtenäiskoulukokeilujen kautta aloi- maan sivistys- ja tuotantoelämän tar-
47878: tettava siirtyminen rinnakkaiskoulumuodosta peita vastaavaa.n suhteeseen keske-
47879: nään.
47880: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
47881:
47882: Irma Rosnell. Matti Koivunen. Irma Torvi.
47883: Judi.t Nederström-Lunden. Eino Tainio. Lyyli Koskinen.
47884: Veikko Rytkönen.
47885: 1083
47886:
47887: VIU,63.- Toiv.al. N: o 399.
47888:
47889:
47890:
47891:
47892: Ha.ra ym.: Matemaattisten aineiden kouluneuvosten virkojen
47893: perustamisesta kouluhallituksen oppikouluosastolle.
47894:
47895:
47896: Eduskunnalle.
47897:
47898: Jotta oppikoulu täyttäisi sille nykyisin semän. Tämä luku on siis kasvanut 33 vuo-
47899: asetettavat vaatimukset, vaaditaan sekä kou- dessa vain viidestä seitsemään.
47900: luhallitukselta että opettajilta parasta mah- Kouluhallituksen opikouluosastosta puut-
47901: dollista koulun eri puoliin perehtyneisyyttä tuu kuitenkin kokonaan matemaattisten ja
47902: ja suurta asiantuntemusta. V. 1957 koulu- luonnontieteellisten aineiden edustus. Koulu-
47903: hallituksesta annetussa asetuksessa säädetään hallitus ei voi näitä aloja koskevissa kysy-
47904: sen 2 § :ssä: "Kouluhallituksen asiana on myksissä toimia muuten kuin pyytämällä
47905: johtaa ja valvoa toimialaansa kuuluvaa kou- asiantuntija-apua alan tarkastajilta tai ulko-
47906: lutointa ja vapaata kansansivistystyötä, hank- puolisilta henkilöiltä. Ainetarkastajat eivät
47907: kia tietoja niiden tilasta ja tarpeita, ryhtyä yksin tarkastusmatkojensa takia ehdi hoi.taa
47908: toimenpiteisiin näillä aloilla tehtävän työn kaikkia alaan kuuluvia asioita. On huomat-
47909: tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi ja tava, että kouluhallitus ei ole vain hallinto-
47910: kehittämiseksi sekä hoitaa muut sille määrä- elin, vaan samanaikaisesti sen tulee toimia
47911: tyt tehtävät." Kun varsinkin oppikoululaitos myös opetustoiminnan parantamiseksi ja ke-
47912: kasvaa voimakkaasti, on sen kehittäminen ja hittämiseksi. Tämä edellyttää ehdottomasti
47913: sen tarpeiden hoitaminen nykyisillä koulu- osastoihin jäseniksi eri alojen asiantuntijoita,
47914: hallituksen voimilla katsottava erittäin vai- jotka toimisivat oppialojensa edustajina ja
47915: Jreaksi tehtäväksi. kehittäjinä eikä ylksinomaan hallintokoneis-
47916: Kouluhallituksen oppikouluosaston toi- ton osina.
47917: minta virkaa hoitavien kouluneuvosten koh- Koska /kehitys matemaattisissa aineissa on
47918: dalta jakautuu koulujen yleisten asioiden nykyisin kaikkein nopein, tuntuu näiden
47919: hoitoon ja eri oppiaineiden kehittämiseen ja aineiden opetuksen sunnittelussa ja kehittä-
47920: niiden tarpeiden huomioimiseen nykyajan misessä kouluneuvosten puute pahimmin.
47921: vaatimissa puitteissa. Nykyisen ajan teknillistyminen ja maamme
47922: teollistuminen vaativat fysiikan ja kemian
47923: V :n 1924 asetuksella määrättiin oppikou- opetuksen huomattavaa kehittämistä ja uudis-
47924: luosaston jäsenten määräksi viisi kouluneu- tamista. Samoin on laita matematiikassakin.
47925: vosta ja lainoppinut kouluneuvos. Kouluneu- Pelkällä humanistisella ohjaUJksella ei oppi-
47926: vosten tuli mahdollisuuksien mukaan edus- koulualalla voida päästä siihen päämäärään,
47927: taa eri opetusaineryhmiä. Viimeinen asetus joka oppikoululle on asetettava. Tästä syystä
47928: oppi·kouluosaston jäsenten määrästä on v:lta on erittäin tärkeätä, että kouluhallitukseen
47929: 1957. Siinä säädetään ensimmäiseen oppikou- perustetaan sekä matematiikan että fysiikan
47930: luosastoon kuuluvaksi osastopäällikkö ja ja kemian kouluneuvosten virat. Matemaat-
47931: kaksi muuta kouluneuvosta ja toiseen oppi- tisten aineiden kouluneuvosten virat eivät
47932: kouluosastoon osastopäällikkö ja kolme muuta olisi ensimmäisinä tällaisia oppiaineeseen
47933: kouluneuvosta. Osastoilla on yhteinen lain- sidottuja kouluneuvosten virkoja, sillä edus-
47934: oppinut kouluneuvos ja notaari. Kouluneu- kunnan päätöksellä 1954 on kouluhallituk-
47935: vosten lukumäärä lukuunottamatta lainopil- seen perustettu historian kouluneuvoksen
47936: lista kouluneuvosta on siten nykyisellään seit- virka.
47937: 1084 VIII,63. - Matemaattisten aineiden kouluneuvosten virat.
47938:
47939: Edeliä esitetyn perusteella esitämme edus voksen virkojen per'!Utamiseksi lwulu-
47940: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, hallituksen oppikouluosastoon ja otet-
47941: tavaksi tätä tarkoitusta varen määrä-
47942: että hallitus ryhtyisi toimenpitei- rahan valtion vuoden 1963 tulo- ja
47943: siin sekä matematiikan että fysiikan menoarvio esitykseen.
47944: ja kemian aloja edustavan kouluneu-
47945: Helsingissä 6 päivänä maalislkuuta 1962.
47946:
47947: Erkki Ha.ra. Anna-Liisa. Linkola.
47948: 1085
47949:
47950: vm,64.- Toiv.al. If: o 400.
47951:
47952:
47953:
47954:
47955: Ha.ra ym. : Ylitarkastajain viran perustamisesta kouluhalli-
47956: tukseen hoitamaan audiovisuaalisen opetuksen alaan liit-
47957: tyviä kysymyksiä.
47958:
47959:
47960: E d u s ik: u n n a 11 e..
47961:
47962: Nykyiset opetusmenetelmät perustuvat yhä alaan. Kouluhallituksen audiovisuaalisen tar-
47963: suuremmassa määrin ns. audiovisuaalisten kastajan virka on yhä edelleen perustamatta,
47964: välineiden käyttöön. Meidänkin maassamme vaikka jo v: n 1957 tulo- ja menoarvioesi-
47965: on kouluradioita, opetuselokuvia, rainoja ja tyksen käsittelyn yhteydessä mainitun viran
47966: kuultokuvia sekä osittain jo magnetofoneja, perustaminen sai valtiovarainministeriön
47967: äänilevyjä ja televisioitakin totuttu pitä- alustavan suosituksen.
47968: mään opetukseen luonnostaan liittyvinä apu- Maamme kouluissa on satojen miljoonien
47969: välineinä. Oppilaitoksiin on suurin ~kustan markkojen arvosta esim. elokuvien esitys-
47970: nuksin hankittu erilaisia esityskoneita, elo- koneita, mutta audiovisuaalisten välineiden
47971: kuvalainaamoja on perustettu, mutta vali- käyttöä tuskin lainkaan opetetaan opettaja-
47972: tettavasti on jouduttu toteamaan, että nii- valmistuslaitoksissa. Syynä on ilmeisesti lä-
47973: den käyttö ei ole läheskään niin tehokasta hinnä se, ettei ole olemassa päätoimenaan
47974: kuin sen opetuksen onnistumisen kannalta tällaisia asioita käsittelevää virkamiestä.
47975: tulisi olla. Muissa maissa, esim. Yhdysva;Hoissa, tämä
47976: Tätä kysymystä on valtiovallan toimesta ala on katsottu niin tärkeäksi, että siellä on
47977: tutkittu useaan otteeseen. V. 1947 asetettu alalla tuhansia päätoimisia toimihenkilöitä.
47978: opetuselokuvakomitea esitti v. 1951 valmis- Meillä on niin elokuvien kuin muidenkin
47979: tuneessa mietinnössään yksityiskohtaisen eh- audiovisuaalisten välineiden käyttö yleensä
47980: dotuksen opetuselokuvatoiminnan kokonais- suunnitelmatonta, sattuman varaista, eikä
47981: järjestelyksi. Tähän ehdotukseen sisältyi esityskoneiden kapasiteetti suinkaan tule
47982: keskeisenä asiana valtion opetuselokuvakes- pa.rhaaUa mahdollisella tavalla käytetyksi.
47983: kuksen perustaminen alan kokoamis-, johta- Myös koulukäyttöön tarkoitettujen opetus-
47984: mia- ja suunnittelutehtäviä varten. Tämä elokuvien tarkastustoiminta ja hyväksymi-
47985: ehdotus on nyt pääosaltaan toteutettu. nen oppikirjojen tapaan on ensi tilassa saa-
47986: Toisena tärkeänä toimenpiteenä alan ke- tava käyntiin. Vain siten voidaan saata-
47987: hittämiseksi komitea ehdotti audiovisuaalisen vissa olevien elokuvien tulvasta valita peda-
47988: alan tarkastajan viran perustamista koulu- gogisesti sopivimmat. Toisaalta taas kopioi-
47989: hallitukseen mm. opetuselokuvien koulukäyt- den keskitetty hankkiminen näistä elokuvista
47990: töön hyväksymistä, tarpeellisten elokuvien tulee epäilemättä edullisemmaksi kuin ny-
47991: aikaansaamisen edistämistä sekä opettaja- kyinen ilman yhteistoimintaa tapaJhtuva oste-
47992: valmennuksen tehostamista varten. Mietin- leminen. Opetuselokuvien lainausverkoston
47993: nössä lähdettiin nimittäin siitä, että opetus- luominen on myös edelleen kesken. Kouluja
47994: elokuvaa ei ole pidettävä erillisenä opetus- ajatellen tämä olisi hoidettava kouluhallituk-
47995: välineenä, vaan se on rinnastettava esim. sen jatkuvassa ohjauksessa. Kaikki nämä
47996: oppikirjoihin, joten opetuselokuvatoiminta syyt puoltavat painavasti audiovisuaalisen
47997: kuuluu olennaisesti ja luonnollisena osana alan tarkastajan viran perustamista mitä
47998: jo olemassaolevien kouluviranomaisten toimi- pikimmin.
47999: 1086 Vni,64. - Audiovisuaalinen opetus.
48000:
48001:
48002: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- menpiteisiin 31. palkkkaluokan · ylitar-
48003: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- kastajan viran perustamiseksi koulu-
48004: muksen, hallitukseen hoitamaan audiovisuaali-
48005: sen opetuksen alaan liittyviä kysy-
48006: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- myksiä.
48007: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
48008:
48009: Erkki Hara. Ola.vi Lähteenmä.ki..
48010: 1087
48011:
48012: VIII,65. - Toiv.al. N: o 401.
48013:
48014:
48015:
48016:
48017: Linkola ym.: Atomifysiikan perustutkimusta tukevan toirni-
48018: kunoon perustamisesta.
48019:
48020:
48021: E d u s k u n n a 11 e.
48022:
48023: Atomitutkimus sanan yleisessä mielessä sijaan ole Suomessa mitään vastinetta.
48024: käsittää fysiikan ohella monia muitakin Kauppa- ja teollisuusministeriön alainen ato-
48025: aloja, ennen kaikkea ydinkemian ja säteily- mienergianeuvottelukunta tosin tukee myös
48026: biologian. Kaikkien näiden alojen tarvitse- perustutkimusta, mutta tutkimuksen vapau-
48027: man nykyaikaisen kaluston hankintoja ja tut- den kannalta olisi tärkeää, ettei perustutki-
48028: kimuksen tarkoituksenmukaista tukemista musta meillä sidota teknillisiä päämääriä
48029: varten olisi syytä harkita samanlaisen järjes- varten perustettuun ja kauppa- ja teollisuus-
48030: telmän käyttöönottamista kuin Ruotsissa. ministeriön alaiseen elimeen. Tuntuisi tar-
48031: Siellä on v. 1959 muodostettu uusi toimi- koitu'ksenmukaisemmalta, että atomifysiik-
48032: kunta, Statens råd för atomforskning, jonka kaan liittyvää perustutkimusta tukemaan
48033: tehtävänä on yksinomaan tukea perustutki- perustettaisiin mieluiten opetusministeriön
48034: musta. Kuluvana vuotena se on saanut Suo- alainen elin, jonka käytettäväksi varattai-
48035: men rahassa arvioiden n. 385 milj. mk: n siin lähivuosina riittävät määrärahat.
48036: suuruisen määrärahan. Tämän lisäksi toimii Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
48037: Ruotsissa luonnontieteellistä perustutkimusta eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
48038: varten perustettu Statens naturvetenskap-
48039: liga forskningsråd-niminen toimikunta, jonka että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
48040: vastine meillä on Valtion luonnontieteelli- atomifysiikan perustutkimusta tuke-
48041: nen toimikunta. Atomitoimikunnalla ei sen van toimikunoon perustamiseksi.
48042: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
48043:
48044: Anna-Liisa Linkola. Erkki Koivisto.
48045: Juuso lråikiö. Esko Koppanen.
48046: Armas Leinonen. Georg C. Ehrnrooth.
48047: Väinö E. Nieminen. Erkki Tuuli.
48048: Väinö Kuoppala. Olavi Lähteenmäki.
48049: Aapo Seppälä. Harras Kyttä.
48050: 1088
48051:
48052: VIII,66. - Toiv.al. N: o 402.
48053:
48054:
48055:
48056:
48057: Linkola ym.: Määrärahasta Helsingin yliopistolle atomi-
48058: fysiikkaan liittyvän perustutkimuksen tehostamiseen.
48059:
48060:
48061: Eduskunnalle.
48062:
48063: Muihin pohjoismaihin verrattuna ovat ato- epäkohtien korjaamiseksi on ydinfysHkan
48064: mitutkimukseen Suomessa käytetyt määrä- alalla annettava koulutuksen tehostaminen ja
48065: rahat verrattain pieniä. Ruotsissa on esim. sellaisen tutkimusvälineistön han!kkiminen,
48066: teknillisiä tarkoituksia varten perustetulle joka soveltuu tieteellisen henkilökunnan kou-
48067: Ab Atomenergi-nimiselle osalkeyhtiölle va- luttamiseen tehtäviin, joita myöhemmin ehkä
48068: rattu kuluvan varainhoitovuoden budjetissa suoritettavat suuremmat investoinnit edellyt-
48069: 122 000 000 kruunun (7.5 mrd mk) ja Sta- tävät. Asian jouduttamiseksi olisi hyvä, jos
48070: tens råd för atomforskning-nimiselle atomi- voitaisiin luoda mahdollisimman joustava
48071: fysiikan perustutkimusta tukevalla toimikun- järjestelmä, jonka puitteissa varoja voidaan
48072: nalle 6 240 000 kruunun (385 mmk) suurui- nopeasti ja asiantuntemuksella ohjata sinne,
48073: nen määräraha. Lisäksi saa Statens natur- missä on parhaat edellytykset tehokkaaseen
48074: vetenskapliga forskningsrä.d-niminen, meidän toimintaan. Koska varojen saaminen yliopis.
48075: valtion luonnontieteellistä toimikuntaamme tollisten laitosten käyttöön normaalia budjet-
48076: vastaava toimikunta 6150 000 kruunun (380 titietä on kovin hidasta ja epävarmaa sen
48077: mmk) suuruisen määrärahan. Atomitutki- johdosta, että esitykset joutuvat kilpailemaan
48078: musta varten meillä varattujen määrärahojen monien muiden suunnitelmien kanssa, on
48079: pienuudesta johtuu mm., ettei tätä tutkimus- välttämätöntä, että ydintutkimuksen tukemi-
48080: alaa varten ole voitu hanklkia läheskään sa- seen käytetään eri,koismäärärahoja, jotka
48081: manlaista kalustoa kuin naapurimaissa. Kos- ovat nimenomaan varattuja tähän tarkoituk-
48082: ka tämän alan havaintovälineistö avaa uusia seen. Tämä on perusteltua myös sen vuoksi,
48083: mahdollisuuksia varsin monenlaisiin ja myös että tarvittavat määrärahat ovat paljon suu-
48084: käytännöllisten sovellutusten kannalta tärkei- rempia kuin muiden alojen tarvitsemat varat.
48085: siin tutkimuksiin, olisi lähiaikoina varaudut- V. 1963 voidaan koulutuksen tehostamiseen
48086: tava melkoisiin investointeihin raskaan ydin- päästä tarkoituksenmukaisimmin siten, että
48087: fysikaalisen kaluston täydentämiseksi. Hel- Helsingin yliopiston käytettäväksi asetetaan
48088: singin yliopiston konsistori on äskettäin aset- varoja, joita tulisi voida käyttää konsistorin
48089: tanut komitean valmistelemaan tähän täh- tarkoituksenmukaisi.mmaksi hartkitsemalla ta-
48090: tääviä toimenpiteitä yliopiston puitteissa. valla. Asianomaiselta taholta on ilmoitettu,
48091: Luonnollisinta onkin, että ydinfysiikkaan että kiireellisimmät tarpeet koskevat eräitä
48092: liittyvän perustutkimuksen tehostaminen lisätilojen rakennussuunnitelmia, kaluston
48093: alo1tetaan juuri Helsingin yliopistosta, jolla täydennystä ja myös sopivan henkilökunnan
48094: on tähän parhaat mahdollisuudet ja johon kiinnittämistä suurempien suunnitelmien
48095: on äskettäin perustettu ydinfysiikan profes- valmistelemiseen ja tärkeimpiin koulutus- ja
48096: sorin virka ja hänen johdollaan toimiva tutkimustehtäviin. Määräraha, joka tarvittai-
48097: ydinfysiikan laitos. Asialla on kuitenkin val- siin tähän v. 19,63 on 100 mmk. Yliopistolle
48098: takunnallista kantavuutta, ja sen vuoksi val- olisi annettava oikeus tämän määrärahan
48099: tiovallan olisi tuettava Helsingin yliopiston käyttämiseen kaikkiin näihin tarkoituksiin
48100: toimenpiteitä ylimääräisin varoin. asiantuntijain harkinnan mukaan.
48101: Kiireeliisin tehtävä tässä tarkoitettujen
48102: vm,66. - Lblkola ym. 1089
48103:
48104: l!;dellä sanottuun viitaten esitämme e,dus- sin.aiseen. tulo- ja men.oarvioesityksee'!l
48105: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, Helsingin. yliopistolle riittävän määrä-
48106: rahan atomifysiikkaan liittyvän pe-
48107: että hallitus ottaisi vuoden. 1963 var- rustutkimuksen tehostamiseen.
48108: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
48109:
48110: Anna-Liisa. Linkola.. Väinö E. Nieminen. Georg 0. Ehrnrooth.
48111: Aapo Seppälä. Väinö Kuoppala.. Erkki Tuuli.
48112: Juuso lfå.ikiö. Erkki Koivisto. Olavi Lähteenmäki.
48113: Armas Leinonen. Esko Koppanen. Harras Kyttä.
48114:
48115:
48116:
48117:
48118: 137 E 219/62
48119: lQQQ
48120:
48121:
48122:
48123:
48124: Forsius ym.: Kodin teknologian professorinviran perustami-
48125: sest(J H (ll$i'll-gi~ 91Uo1Jistoon.
48126:
48127:
48128: E d u B. ik u n n &. ll e.
48129:
48130: Koti muuttuvassa yhteiskunnassa on muo- mittäin yhdistää molemmat edellä mainitut
48131: dostumassa yhdeksi aikamme tärkeimmäksi, opintohaarat. Nämä eri haarat, teknillinen,
48132: pikaista ratkaisua vaativaksi ongelmaksi. Yhä taloudellinen ja ravintokemiallinen, tulevat
48133: enenevä teollistuminen, maatalouden ja !kodin tosin opetuksessa usein hyvin lähelle toisiaan,
48134: piirissä suoritetun työn koneistuminen ja ko- kuten niin monet muut toisilleen läheiset
48135: din ul~opuolella suoritetun ansiotyön osuu- tieteenhaarat, mutta pääpaino tutkimuksessa
48136: den kasvaminen ynnä monet muut seikat ovat on kulloinkin kysymyiksessä olevan oppituolin
48137: saaneet aikaan suuria muutoksia varsinkin alalla.
48138: kotitalouden alall~. Nämä ovat vuorostaan ai- Kodin teknologia on nimenomaan kodin
48139: heuttaneet kotitaloudessa esiintyvien työnsuo- piirissä tehtävää työtä, sen suoritusta ja suo-
48140: ritusten uudelleenarviointeja sekä työmene- rittajia käsittelevä tutkimuik:sen ja opetuk-
48141: telmien ja työvälineiden järkiperäistämistä. sen alla. Kotitalouden teknologian oppituoli
48142: Kaikki tämä vaatii kiinnittämään entistä esiintyy kaikissa Pohjoismaiden yliopistojen
48143: enemmän huomiota kodin kysymyksiin ja nii- kotitalousalaa koskevissa ehd<Jtuksissa. Myös
48144: den selvittelyyn. Tässä kohden maassamme on Helsingin yliopistossa tämä aine on pysynyt
48145: jo pitkälle kehitetty neuvonta- ja opetus- jatkuvasti ehdotettujen uusien oppituolien
48146: toiminta. Niiden täytyy kuitenkin pohjautua listalla. Se on kuitenkin vuodesta toiseen
48147: tutkimusten tuloksiin. Myös tältä osin meillä joutunut odottamaan vuoroaan muiden, kul-
48148: on päästy hyvään alkuun kotitalousopetuksen loinkin ajankohtaisemmiksi katsottujen tie-
48149: saatua jalansijaansa yliopistossa 1940-luvun teen alojen saadessa etusijan. Asian kauas-
48150: lopulla, jolloin Helsingin yliopistoon perus- kantoiseen kansanta1oudelliseen ja sivisty'k-
48151: tettiin oppituolit sekä kodin taloustieteessä seH:iseen merkitykseen katsoen edellä maini-
48152: että ravintokemiassa. Jo silLoin kuului suun- tun oppituolin perustamista ei olisi enää siir-
48153: nitelmiin myös kodin teknQilogian professuu- rettävä eteenpäin. Päinvastoin olisi ensi ti-
48154: rin perustaminen, jonka tiedekunta itse lassa ryhdyttävä toimenpiteisiin tämän suun-
48155: asiassa oli v. 1941 hyväksynyt ja ehdottanut nitelman toteuttamiseksi.
48156: perustettavaksi ensimmäisenä, nimittäin v. Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten ehdo-
48157: 1942. tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyt-
48158: Nämä kolme. oppituolia yhdessä tulisivat täväksi toivomuksen.
48159: muodostamaan toisiaan täydentävän, ehjän
48160: kokonaisuuden niin hyvin kotitaloudeHisen että hallitus ensi tilassa suorituttaisi
48161: tutkimustyön edistämisen kuin tutkinnon tutkimuksen mahdollisuuksista perus-
48162: suorittajan kannalta. Kodin teknologia ni- taa kodin teknologian professorinvirka
48163: Helsingin yliopistoon.
48164: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
48165:
48166: Sa.a.ra. Forsius. Uuno Voutilainen. Väinö E. Nieminen.
48167: Oiva. Turunen. J a.akko Kemppainen. Marja. Lahti.
48168: Kalervo Saura. Irma. Hamara. Judit Nederström-Lunden.
48169: E. J. Paavola.. Mikko Asunta.. Anna-Liisa Linkola..
48170: Lyyli Aalto. Väinö Kuoppa.la.. A. F. Airo.
48171: Antero Väyrynen. Pentti Silla.nta.us.
48172: 1091
48173:
48174: VUI,68. - Toiv.a.l. N: o 404.
48175:
48176:
48177:
48178:
48179: Ha.linen ym.: Puutarhatalouden ja puutarhatuotteiden mark-
48180: kinaopin professorin viran perustamisesta Helsingin yli-
48181: opiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan.
48182:
48183:
48184: E d u s ,k u n n a 11 e.
48185:
48186: V :n 1959 maatalouslaskenta osoittaa, että liiketieteen kuuluvan. Mutta puutarhatalou-
48187: puutarhanviljely on maassamme nopeasti dessa on monia sellaisia sektoreita, joiden
48188: lisääntynyt ja aivan erityisesti maatalouden ongelmat ovat erilaisia kuin maataloudessa.
48189: piirissä. Varsinkin ·pienillä alle 10 ha:n suu- Sellaisia ovat ennen kaikkea mal'kkinaopilliset
48190: ruisilla tiloilla, joita on viljelmistämme suu- kysymykset tuotteiden kauppaankunnostuk-
48191: rin osa, on aV'omaan vihanneksien, marj•ojen sesta, varastoinnista ja teollisuuskäytöstä
48192: ja hedelmien viljely tullut välttämättömäksi alkaen hinnanmuodostukseen, jakeluun
48193: toimeentulon antajaksi, ja useita satoja kas- ja kulutukseen saakka, samoinkuin tuo-
48194: vihuoneita on rakennettu tällaisille tiloille. tantosuojakysymykset. Valtakunnansuun-
48195: Maatalouslaskelmassa yli 20 000 viljelijää 'Oli nitteluun liittyvä puutarhatuotannolle
48196: ilmoittanut myyvänsä puutarhantuotteita. tyypillisen ja tarpeellisen alue.ellisen
48197: Puutarhakasvien viljelyn opetuksen ja neu- keskittymisen samoinkuin muiden ra-
48198: vonnan välttämätön perusta on luotu, kun kenne- ja organisaatiokysymyksien tutkimi-
48199: Helsingin yliopistoon on aikaansaatu puu- nen olisivat niinikään tehtäviä, jotka edel-
48200: tarhatieteen professuuri. Mutta viljelyn no- lyttäisivät erillistä puutarhatalouden profes-
48201: peasti laajentuessa ja kehittyessä ovat talou- suuria.
48202: delliset kysymykset, kuten tuottavuuden pa- Edellä sanottuun viitaten ja ottaen huo-·
48203: rantuminen, tuotantokustannuksien alentu- mioon eduskunnan usein hallitukselle esite-
48204: minen ja ennen kaikkea markkinointi nous- tyt toivomukset puutarhatalouden ja sen
48205: seet päiväjärjestykseen kaikkein tärkeim- tuotteiden markkinoinnin edistämisestä, eh-
48206: miksi. Ne muodostuvat suorastaan ratkai- dotamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
48207: seviksi silloin, kun kansainvälisen kaupan täväksi toivomuksen,
48208: vapautuessa tuotanto joutuu kilpailemaan
48209: tuonnin kanssa. että haUitus ryhtyisi toimenpiteisiin
48210: Puutarhatalouden järkiperäinen kehittämi- puutarhatalouden ja puutarhatuottei-
48211: nen edellyttää tutkimustyötä ja siihen perus- den markkinaop~'n professorin viran
48212: tuvaa suunnittelu- ja neuvontatoimintaa. perustamiseksi Helsingin yUopiston
48213: Helsingin yliopistossa on kaksikin maanvilje- maatalous-metsätieteellis'een tiedekun-
48214: lystalouden professuuria, joiden tutkimus- taan.
48215: alaan voidaan katsoa myös puutarhatalouden
48216: Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1962.
48217:
48218: Sylvi Ha.linen. Paula. Ruutu.
48219: Marja. La.hti. Hilja. Vå.linänen.
48220: 1092
48221:
48222: VID,69. - Toiv.al. N: o 405.
48223:
48224:
48225:
48226:
48227: Antila ym.: Toimenpiteistä Etelä-Pohjanmaan korkeakoulun
48228: perustamiseksi Seinäjoelle.
48229:
48230:
48231:
48232: E d u s kun n a 11 e.
48233:
48234: Ylioppilastulva on aiheuttanut maamme jossa se on pääasiassa pientä ja keskisuurta.
48235: korkeakouluissa lähes kestämättömän pai- Viime aikoina suoritetuista tutkimuksista on
48236: neen. Toisaalta on todettu, että uusien kor- käynyt ilmi, että Etelä-Pohjanmaa on tulo-
48237: keakoulujen perustaminen desentralisaatiope- tasoltaan maan viimeisiä. Maatalouden hait-
48238: riaatetta toteuttaen on omiaan edistämään toina ovat oikulliset tulvivat joet, maaperän
48239: korkeakoulumaakuntien ja niiden kuntien happamuus ja suuri hallaisuus. Alueen met-
48240: teollista ja taloudellista elämää. säalasta on yli 50 % veden vaivaamaa. Väki-
48241: Vaasan läänin väkiluku oli 1. 1. 1960 hen- luku ei ole v: sta 1950 lähtien muuttunut.
48242: kikirjoituksen mukaan n. 450 000. Läänin Etelä-Pohjanman teollistumisen ja yleisen
48243: alueella on runsaasti oppikouluja. Lukuvuo- taloudellisen toiminnan tukemiseksi sekä op-
48244: den 1960-1961 tilaston mukaan oli läänin pikoulun käyneiden opintojen jatkamisen
48245: alueella 56 keskikoulua ja 31 lukiota. Näissä turvaamiseksi omassa maakunnassa on koh-
48246: oli oppilaita keskikouluissa 19 964 ja lu- tuullista, että Seinäjoelle perustetaan maa-
48247: kioissa 3 027. Kahdeksansien luokkien yhtei- kunnallinen Etelä-Pohjanmaan korkeakoulu,
48248: nen oppilasmäärä oli 763. Luvut edustavat johon perustamisvaiheessa kuulusi kaupallis-
48249: n. 10 % koko maan arvoista. teknillinen tiedekunta, joka jakautuu kol-
48250: Muuttuva yhteiskunta tarvitsee koulutuk- meen osastoon.
48251: sen saanutta väestöä maakunnan omiin teh-
48252: täviin. Oppikoulun käyneiden lähettäminen Kaupallisteknillisen tiedekunnan kaupalli-
48253: vieraaseen maakuntaan opintojaan jatka- nen osasto toimisi kaksivuotisena ja edustaisi
48254: maan merkitsee useissa tapauksissa lopullista se nykyistä selvempää opintojen porrastusta
48255: siirtymistä maakunnasta. Toisaalta on to- kaupallisen koulutuksen alalla, koska ylioppi-
48256: dettu, että maassamme vuosittain valmistuvat lasmerkonomien yhden vuoden koulutus ei
48257: ylioppilaat eivät sovi nykyisin toimiviin yli- aina ole riittävä antamaan yleisnäkemystä
48258: opistoihin tai korkeakouluihin. Uusien kor- liiketalouteen. Tiedekunnan teknillinen osasto
48259: keakoulujen perustamisen tarve on kiistämä- valmistaisi insinööreja, joiden koulutus vas-
48260: tön tosiasia. Näitä perustettaessa ei ole syytä taa suurin piirtein nykyistä opistoinsinöörin
48261: unohtaa alueita, joilla taloudellisen toimin- tutkinnon suorittamista. Teknillisellä osas-
48262: nan kehittäminen vaatii valtiovallan erikois- tolla annettaisiin opetusta myös maanmitta-
48263: toimenpiteitä varsinkin kun alueelta puut- reiksi, koneenra!kentajiksi ja maatalouskone-
48264: tuvat sekä seminaarit että korkeakoulut. Se- teknikoiksi valmistuville. Tiedekunnan kol-
48265: minaarien ja korkeakoulujen puuttuessa mantena osastona toimisi laitostaloudellinen
48266: Etelä-Pohjanmaa on muodostunut oppikou- osasto, joka valmistaisi kaksivuotisena erilai-
48267: lun käyneiden luovuttajaksi. Tämä ei voi olla siin laitoksiin taloudenhoitoon ja -johtoon
48268: näkymättä Etelä-Pohjanmaan teollisessa ja perehtynyttä henkilökuntaa.
48269: taloudellisessa elämässä. Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
48270: Etelä-Pohjanmaa on maatalousvaltaista tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
48271: aluetta, jolla teollistuneisuus on vähäinen ja muksen,
48272: vm,a9. - Antna. ym. 1093
48273:
48274: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Pohjanmaan korkeakoulun perustami-
48275: tutkimuksen suorittamiseksi Etelä- sesta 8 einäjoelle.
48276: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
48277:
48278: Toivo Antlla. Akseli Paarman. Uljas Mäkelä.
48279: .A.a.ro Lintilä. J. A. Junga.rå• Olavi Lahtela.
48280: Aleksi Kiviaho. Mikko Asunta. Eino Sääskilahti.
48281: Veikko Savela. Esa Timonen. Heikki Hasu.
48282: Eino Uusitalo. Uuno Voutilainen. Einari Jaakkola.
48283: Toivo Asvik. Reino Ala.-Kulju. Väinö Kuoppala.
48284: Arvo Pentti. Arvo Ahonen. Antti Kinnunen.
48285: Ale Holopainen. Eero Juntunen. Pentti Pekkarinen.
48286: Eino Ojajärvi. Matti Mattila. Reino Karpola.
48287: Paula Ruutu. Veikko Hyytiäinen. Nestori Kaasalainen.
48288: Elis Manninen. Mauno Pohjonen. Vilho Leivonen.
48289: Matti Liinamaa. Armas Leinonen. Eemll Partanen.
48290: Veikko Honkanen. N. Kosola. Matti Kekkonen.
48291: Yrjö Hautala. Jaakko Kemppainen. T. Saloranta.
48292: Juho Tenhiälä. E. J. Paavola. Georg Backlund.
48293: 1094
48294:
48295: VUI, 70. - Toiv.al. N: o 406.
48296:
48297:
48298:
48299:
48300: Väänänen ym.: Esityksen antamisesta 1tä-Suomtm korkea--
48301: koulun toimintt.an aloittanviseksi Kuopiossa.
48302:
48303:
48304:
48305: Ed uskunn a.ll e.
48306:
48307: Itä-Suomi kärsii akateemisen koulutuksen tutkintokorkeakoulu, jonka tutkinnot muo-
48308: saaneiden henkilöiden tuntuvasta vajauk- dostavat väliportaan ylioppilastutld.nnon ja
48309: seesta. Teknillisen, lääketieteellisen, mate- akateemisten loppututkintojen välillä ja sa-
48310: maattisen sekä humanistisen opettajakoulu- malla vastaavat kussakin aineessa muiden
48311: tuksen saaneiden puute heijastuu monella korkeakoulujen ja yliopistojen ensimmäisten
48312: tavoin ja on kansamme kehityksen jarruna. vuosien opiskelua. Tutkinnon suorittaneilla
48313: Ylioppilasmäärän kasvu tarjoaa tilaisuuden on silloin sekä käytännön pätevyys määrät-
48314: kansallisen rikkauden hyväksikäyttöön. Toi- tyihin virkoihin ja toimiin että hyvä pohja-
48315: saalta taas kulttuurimäärärahojen tasainen koulutus jatko-opiskelua varten akateemista
48316: jako vaatii koulutuksen siirtämistä sinne, loppututkintoa silmällä pitäen.
48317: missä opiskelijoita on. V. 1965 valmistuu Opetus on suunniteltu annettavaksi lä-
48318: Suomessa laskelmien mukaan 15 000 uutta hinnä kahdella peruslinjalla: teknillis-luon-
48319: ylioppilasta, mikä on kaksi kertaa nyt vuo- nontieteellisellä sekä humanistisella. Tämän
48320: dessa valmistuvien määrä. Kun lähtökoh- lisäksi annettaisiin lääketieteellistä kliinistä
48321: tana vielä pidetään sitä, että ylioppilastut- opetusta. Teknillis-luonnontieteellisen linjan
48322: kinto sinänsä ei ole tutkinto ammattiin, insinöörikoulutus pystyisi tuntuvasti lieven-
48323: vaan että ylioppilastutkinnon suorittaneet tämään nykyistä pulaa. Insinööritarve var-
48324: tarvitsevat jatkokoulutusta voidakseen tar- sinkin kunnallisella sektorilla tulee lähi-
48325: koituksenmukaisella tavalla sijoittua yhteis- vuosina voimakkaasti kasvamaan. Humanis-
48326: kuntaan, on uuden korkeakoulun tarve tältä- tiselle opetukselle on puolestaan pohjaa Kuo-
48327: kin kannalta ilmeinen. pion kesäyliopiston viiden vuoden hedelmäl-
48328: Kuopio tarjoaa mahdollisuuden ylioppi- lisestä työskentelystä ja sitä varten voitai-
48329: laiden voimakkaasti suurenevan määrän hy- siin osoittaa tilaa Kuopion lyseon rakennuk-
48330: väksikäyttöön pienin kustannuksin. Kau- sesta, joka vapautuu uuden rakennuksen val-
48331: pungilla on tunnetusti rikkaat henkiset pe~ mistuttua. Kuopion eri kirjastojen taso on
48332: rinteet ja on se sekä aineellisesti että henki- laadultaan ja määrältään erittäin korkea.
48333: sesti eittämättä Itä-Suomen keskus. Väki- Lääkärikoulutusta, nimenomaan kliinistä har-
48334: luvultaan Kuopio on itäisen Suomen suurin joittelua vielä ajatellen on huomattava, että
48335: kaupunki, jonka hyvät yhteydet liittävät Kuopion ja lähiseudun sairaaloissa on yh-
48336: kaukaisimpiinkin rajakuntiin. teensä 2 845 hoitopaikkaa, mitä lukua on
48337: Kuopion korkeakoulutoimikunnan toimesta pidettävä varsin suurena. Vastaava luku
48338: on pitkällisen suunnittelutyön jälkeen val- esimerkiksi Turussa on 1 867 ja Oulussa
48339: mistunut yleisohjelma toivottua korkeakou- 801. Turussa oli lääketieteellisen opetuksen
48340: lua varten. Siitä käy selville, että varsin alkaessa noin 500 hoitopaikkaa.
48341: reaaliset syyt puoltavat Kuopiota uuden Korkeakoulua varten Kuopiossa jo olevien
48342: korkeakoulun sijaintipaikaksi. Itse koko oh- varsin suurien edellytysten vuoksi ei kor-
48343: jelman peruslinja lähtee reaalisen tarpeen keakoulun peruaohjelman toteuttaminen vaadi
48344: sanelemaita perustalta. Kuopion korkea- kohtuuttomasti varoja. Laskelmien mukaan
48345: koulu tulisi sen mukaan olemaan ns. virka- alkuvaiheessa tarvitaan varoja yhteensä noin
48346: VIII, 70. - Väänänen ym. 1095
48347: 230 milj. mk. Kuopion kaupunki on osoit- Edellä olevaan Viitaten esitämme kltrutit)J.t-
48348: tanut mielenkiintoa yliopistokysymystä koh- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
48349: taan tekemällä ennakkopäätöksen 75 ha:n muksen,
48350: maa-alueen lahjoittamisesta kaupungin
48351: alueelta mahdollisesti perustettavan yli- että hallitus antaisi kiireellisesti
48352: opiston käyttöön sekä opettajien ja opis- esityksen Itä-Suomen korkeakoulun
48353: kelijoiden asuntorakennustoiminnan talou- toiminnan aloittamiseksi Kuopiossa.
48354: dellisesta tukemise~ta.
48355: Helsingissä '28 päivänä helmikuuta 1962.
48356:
48357: Hilja. Vå.ä.nänen. Juho Tenhiälä.
48358: Toivo H. Kinnunen. Albin Wickma.n.
48359: Pentti Pakarinen. Akseli Paarma.n.
48360: Hugo l.Yianninen. Veikko Rytkönen.
48361: Reino Ala.-K.ulju. Pentti Pekka.rinen.
48362: Erkki Ba.ra. N. K.osola.
48363: Aarne Pulkkinen. E. J. Paavola..
48364: Niilo Ryhtä. Mikko Asunta..
48365: Juuso Häikiö. Sylvi Halinen.
48366: Oiva Turunen. Edit Terä.stö.
48367: Eino Räsänen. Leo Häppölä.
48368: Jussi Saukkonen.
48369: 1096
48370:
48371: VIII,71. - Toiv.a.l. N: o 407.
48372:
48373:
48374:
48375:
48376: 'Väyrynen ym.: Humanistisen opetuksen alkamisesta Oulun
48377: yliopiston filosofisessa tiedekunnassa.
48378:
48379:
48380: E d u s kun n a 11 e.
48381:
48382: Maassamme on viime vuosina kiinnitetty merkkejä valtiovallan halusta lisätä opis-
48383: huomiota ylioppilasmäärän lisääntymiseen ja kelumahdollisuuksia korkeakouluissa ja sa-
48384: siitä aiheutuvaan välttämättömyyteen lisätä malla hajoittaa akateemista opetusta pois
48385: opiskelumahdollisuuksia korkeakouluissa. V. pääkaupungista, mihin se on liiallisessa mää-
48386: 1960 saattoi opiskelunsa korkeakouluissa rin keskittynyt. Eriomaisena osoituksena
48387: aloittaa n. 5 500 ylioppilasta. Yleisesti on tie- tästä on Oulun yliopiston perustaminen. On
48388: dossa, että !korkeakoulujen mahdollisuudet kuitenkin välttämätöntä, että uusi laitos saa-
48389: ottaa lisää opiskelijoita ovat nykyisin erit- daan täysin toiminta:kykyiseksi ja että sen
48390: täin rajoitetut. Helsingin yliopistossa on tarvitsemat opettajavoimat, huonetilat sekä
48391: otettu käyttöön numerus clausus historiallis- peruskalustot ja kojeet otetaan huomioon
48392: kielitieteellisessä osastossa. Turun yliopiston lähivuosien valtion menoarvioita laadittaessa.
48393: oppilasmäärä on nopeasti lisääntynyt sitä On luonnollista, että Oulun yliopiston ke-
48394: rajaa kohti, mitä silmällä pitäen yliopiston hitettäessä ja alullepannut opetus- ja tutki-
48395: rakennukset on suunniteltu. Opettaja,korkea- musalat saatetaan toimintakykyisiksi. Mutta
48396: kouluihin ei lähivuosina voitane ottaa opiske- huomioon ottaen edellä todetut kasvavat yli-
48397: lijoita ainrukaan enemmän kuin niihin on vii- oppilasmäärät ja Pohjois-Suomessa valmis-
48398: me aikoina otettu, koska kansakoulunopetta- tuvien ylioppilaiden, etenkin naispuolisten
48399: japula on merkittävästi vähentynyt eikä ta- ylioppilaiden, alanvalinnan mahdollisuuksien
48400: vanomaista suurempia määriä enää jatku- lisäämisen on aivan erityisesti tähdennettävä
48401: vasti tarvitse kouluttaa. humanistisen osaston aikaansaamista filoso-
48402: Kun lisäksi otetaan huomioon tilastollisen fiseen tiedekuntaan. Opettajainvalmistuslai-
48403: päätoimiston tekemät laskelmat lähivuosina toksen kehittäminen ja opettajien jatkokoulu-
48404: odotettavissa olevista ylioppilasmääristä, mit- tus edellyttävät sitä myös.
48405: kä v. 1962 nousevat n. 10 000: een ja v. 1965 Ouloo yliopisto ei voi täyttää niitä teh-
48406: n. 15 000: een, on ylioppilaiden kouluttami- täviä, jotka yliopistolle ikuuluvat, ellei siihen
48407: sesta muodostumassa valtakunnallinen ongel- perusteta humanistista osastoa siihen sisäl-
48408: ma. Heidän itsensä kannalta on kohtalo- tyvine tärkeimpine opetusaloineen suomen
48409: kasta, jos mahdollisuudet jatko-opiskeluun kielen, historian, kirjallisuuden ja kielten
48410: loppuvat, koska ylioppilastutkintoa ei ole opetuksen tässä erityisesti mainiten.
48411: tarkoitettu vielä sellaisenaan yhteiskunnan Jos oletetaan, että v. 1965 korkeakouluihin
48412: palvelukseen valmistavaksi tutkinnoksi. Maan voidaan sijoittaa vaikka vain puolet tällöin
48413: kannalta on suurta parhaan työvoiman ja valmistuvista ylioppilaista ja edellytetään,
48414: varojen tuhlausta, jos ylioppilaille ei kyetä että Oulun yliopiston pitäisi kyetä sijoitta-
48415: järjestämään heidän koulutustaan vastaavia maan Oulun ja Lapin läänien väkilukusuh-
48416: opiskelumahdollisuuksia. Osa ylioppilastut- teita vastaavat opiskelijamäärät, pitäisi sen
48417: kinnon suorittaneista voi kyllä jatkaa erilai- ottaa n. 1 000 ylioppilasta vuosittain. Sanot-
48418: sissa opistoissa tai vastaavissa. Ennen muuta tua arviota Vioitaneen sitä paitsi pitää pi-
48419: olisi kuitenkin pyrittävä lisäämään opiskelu- kemminkin liian alhaisena kuin korkeana,
48420: mahdollisuuksia korkeakouluissa. Viime ai- sillä Oulun yliopistoon tulee runsaasti opis-
48421: koina onkin ollut todettavissa ilahduttavia kelijoita myös Etelä-Suomesta. Esimerkiksi
48422: Vni,71. - Väyrynen ym. 1097
48423:
48424: v. 1961 oli opiskelijoista n. 35 % Oulun ja juudessa kuin esim. kouluohjelmakomitean
48425: Lapin läänien eteläpuolelta. mietinnössä ehdotetaan, se edellyttää myös
48426: Humanistinen osasto luonnollisesti voisi kasvavan huomion kiinnittämistä sanotun as-
48427: suhteellisesti pienin opettajavoimin ja ope- teen opettajavalmistukseen jo tässä vai-
48428: tusvälinemenoin tyydyttää kyseisen ja yhä heessa.
48429: kasvavan opetustarpeen ja tarjota nykyistä Edelläesitettyyn viitaten kunnioittaen esi-
48430: huomattavasti laajemmalle ylioppilasmäärälle tämme eduskunnan hyväiksyttäväksi toivo-
48431: mahdollisuuden yliopisto-opintoihin. Niin- muksen,
48432: ikään se voisi myös ratkaista Pohjois-Suo-
48433: messa vielä useissa humanistissa aineissa val- että hallitus ryhtyisi toimeenpitei-
48434: litsevaa oppikoulunopettajapulan. Tässä yh- siin humanistisen opetuksen aluellesaa-
48435: teydessä on myös todettava, että jos keski- miseksi Oulun yliopiston filosofisessa
48436: kouluopetusta maassamme lisätään siinä laa- tiedekunnassa.
48437: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1962.
48438:
48439: Antero Väyrynen. Reino Kangas.
48440: Jaakko Kemppainen. Martti Linna.
48441: Veikko Honkanen.
48442:
48443:
48444:
48445:
48446: 138 E 219/62
48447: 1098
48448:
48449: VIII, 72. - Toiv.al. N': o 408.
48450:
48451:
48452:
48453:
48454: Leinonen: Määrärahasta humanistisen osaston perusta-
48455: miseksi Oulun yliopiston filosofiseen tiedekuntaan.
48456:
48457:
48458: Eduskunnalle.
48459:
48460: Oulun yliopiston aloittaessa kolmatta toi- ten muodostettu suhteellisen keinotekoinen
48461: mintavuottaan syksyllä 1961 oli sinne pyr- yhteenliittymä, jossa opiskelijoilla ei ole mah-
48462: kivien määrä kaksinkertaistunut. On laskettu dollisuuksia yliopistolle ominaiseen vapaan
48463: Pohjois-Suomessa valmistuvan v. 1963 yli aineyhdistelmän muotoiseen opiskeluun.
48464: 2 000 uutta ylioppilasta. Huomattava opis- Humanistisen opetuksen aikaansaaminen
48465: kelumahdollisuuksien lisääminen on siten Oulun yliopistoon ja sitä tietä mm. oppikou-
48466: ajankohtaista, vaikka huomioisimme väin luissa vallitsevan opettajapulan lieventämi-
48467: Pohjois-Suomen omat ylioppilaat. nen sekä kansakoulun ja kansalaiskoulun
48468: Humanistisen opiskelun aloittaminen Ou- opettajien jatko-opetuksen tehostaminen edis-
48469: lun yliopistossa kaventaisi huomattavasti tätä täisi huomattavasti myös koko maamme kult-
48470: painetta. Humanistinen opetus olisi myös tuuri- ja sivistyselämää.
48471: suhteellisen pienin opettajavoimin ja huone- Edelläselostettuun viitaten ehdotan kun-
48472: tilojen takia verrattain helposti toteutetta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
48473: vissa. Jos Oulun yliopistoon perustettaisiin muksen,
48474: filosofisen tiedekunnan humanistinen osasto,
48475: voisi yliopisto kaksinkertaistaa ottamiensa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
48476: uusien ylioppilaiden määrän, millä olisi rat- menpiteisiin humanistisen osaston pe-
48477: kaisevan tärkeä merkitys yllämainitun yli- rustamiseksi Oulun yliopiston filosofi-
48478: oppilasmäärän huomioon ottaen. sen tiedekunnan yhteyteen ja sitä var-
48479: Humanistisen opetuksen mahdollistaminen ten ottaisi jo vuoden 1963 tulo- ja
48480: Oulun yliopistossa soisi varsin useille uusille menoarvioesitykseen määrärahan kuu-
48481: yliopphlai:lle tilaisuuden opiskella humanisti- den professorin viran- suomenkielen,
48482: sia tieteitä myös Pohjois-Suomessa. Oulun yli- pohjoismaiden historian, sosiologian,
48483: opiston perussäännötkin edellyttävät huma- estetiikan ja kirjallisuuden, psykolo-
48484: nistista opetusta. Nykyisellään yliopisto on gian sekä kasvatus- ja opetusopin pro-
48485: vain parin korkeakoulumuodon ja tiedekun- fessorin virkojen - perustamiseksi ko.
48486: nan korkeimman asteen ammattiopetusta var- yliopistoon.
48487: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
48488:
48489: Armas Leinonen.
48490: 1099
48491:
48492: VID,73.-Toiv.al N:o 409.
48493:
48494:
48495:
48496:
48497: Honkanen ym.: MetalliteolUsuusopetuksen järjestämisestä
48498: Oulun yliopistossa.
48499:
48500:
48501: E d u s k u n n a 11 e.
48502:
48503: Suomen metalliteollisuus laajenee jatku- opiskelun päämäärän kannalta toisarvoisiin
48504: vasti ja sen piirissä on jo nyt puutetta am- tehtäviin.
48505: mattitaitoisesta työvoimasta. Ruotsissa tehty- Oulun yliopistoon on perustettu teknillinen
48506: jen tutkimusten mukaan insinöörien osuus tiedekunta, jonka yhteyteen olisi edullista
48507: 'koko tuotantovaiheen vaatimasta työvoimasta järjestää metalliteollisuusinsinöörien koulu-
48508: kasvaa suhteellisesti nopeimmin. Hyvien tus. Erityisesti tällaiseen uuteen laitokseen
48509: suunnittelijoiden, käyttöpäälliköiden, am- sopisi opistoinsinöörien, joista pääosa on yli-
48510: mattikoulujen opettajien ym. tehtävissä ole- oppilastutkinnon suorittanut, jatkokoulutuk-
48511: vien korkeakouluinsinöörien puute muodos- sen järjestely. Tällöin selvittäisiin suhteelli-
48512: tuu ennen pitkää pahimmaksi pullonkaulaksi sen vähäisellä opettajavoimien lisäämisellä.
48513: metalliteollisuuden kehittämisessä. Mikäli Edellä olevan perusteella esitämme kun-
48514: maassamme olisi runsaasti insinöörityövoimaa nioittaen, että eduskunta lausuisi toivomuk-
48515: lähetettäväksi asiantuntijatehtäviin kehitys- sen,
48516: maihin, lisäisi se myös maamme kauppaa kai-
48517: killa aloilla.. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
48518: Teknillisten opistojen oppilasmäärä kasvaa toimenpiteisiin metalliteollisuusinsinöö-
48519: lähi\Tllosina voimakkaasti. Opistoinsinöörien riopetuksen järjestämiseksi Oulun yli-
48520: jatkokoulutusta korkeakouluissa ei ole tehok- opiston teknillisessä tiedekunnassa ja
48521: kaasti järjestetty. Nykyisessä jatko-opiske- kiinnittäisi tällöin erityistä huomiota
48522: lussa teknillisen opiston tutkinnon suoritta- teknillisessä opistossa insinööritutkin-
48523: neet insinöörit joutuvat suorittamaan useita non suorittaneiden jatko-opiskelun jär-
48524: oppiaineita uudelleen ja tuhlaamaan aikaansa jestämiseen.
48525: Belsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
48526:
48527: Veikko Honkanen. Eino Sääskila.hti. Markus Niskala.
48528: Reino Ka.ngas. Matti Kekkonen. Eero Juntunen.
48529: Yrjö Hautala..
48530: 1100
48531:
48532: VIII,74.- Toiv.al. N:o 410.
48533:
48534:
48535:
48536:
48537: ;Leinonen ym.: Määrärakasta Oulun yliopiston yliopp~'laskun
48538: nan opiskelija-asuntorakennushankkeen tukemiseen.
48539:
48540:
48541: Ed uskunn alle.
48542:
48543: Maassamme viime sotien jälkeen vallinnut päättänyt ryhtyä oma-aloitteisesti toimenpi-
48544: asuntopula on tuntunut erikoisen ras'kaana teisiin ylioppilasasuntojen rakentamiseksi
48545: opiskelevan nuorison piirissä, eikä yleisen kaupunkiin. Tähän päätökseen on omalta
48546: asuntotilan parantuminen ole juuri tuonut osaltaan vaikuttanut muun muuassa se, että
48547: helpotusta opiskelija-asuntojen kysyntään, Oulun kaupungilta on ilmeisesti odotettavissa
48548: koska uusi rakennuskanta on lähinnä pien- huomattavaa apua tonttikysymyksen ratkai-
48549: asuntovoittoista. Tämän tilanteen edessä sussa ja että jo lähitulevaisuudessa asunto-
48550: monet opiskelijajärjestöt Etelä- ja Keski- tilanteen voidaan täydellä syyllä odottaa ki-
48551: Suomessa ovat ryhtyneet toteuttamaan mo- ristyvän entisestään huomattavasti. Oulun
48552: nessa tapauksessa hyvinkin laajaa omaa ra- yliopiston opiskelijamäärä kasvanee lähivuo-
48553: kennusohjelmaa saadakseen ·asuntoja jäsen- sina noin 300 opiskelijana vuosittain. Lisäksi
48554: tensä käyttöön. kaupungissa olevien muiden oppilaitosten,
48555: Oulun yliopistossa opiskelevien ylioppilai- kuten esimerkiksi kauppa- ja teknillisen oppi-
48556: den osalta asuntotilanne on jo nyt hyvin laitoksen opiskelijamäärä kasvaa jatkuvasti.
48557: ankara ja tulee jatkuvasti vaikeutumaan Kaupunkiin perustettavan yliopistollisen ke.~
48558: opiskelijamäärän lisääntyessä. Lisäksi kau- kussairaalan henkilökunnan asunnontarve jo
48559: pungilta vapailta markkinoilta saatavien yksistään tulee olemaan noin 1 600 asuntoa,
48560: asuntojen määrä Oulussa ei alun alkaenkaan joista ainakin puolet eli noin 800 asuntoa
48561: ole ollut kovin suuri, koska kaupunki on on saatava kaupungilta.
48562: huomattavalta osalta rakennettu sotien jäl- Ylioppilaskunnan piirissä suoritettujen
48563: keen ja siis pienasuntovoittoiseksi. Muualla laskelmien mukaan ja lähtien siitä edellä
48564: maassamme samoinkuin Ruotsissa saadut ko- mainitusta näkökohdasta, että ylioppilasasun-
48565: kemukset osoittavat, että Oulun suuruus- toja tulisi olla ainakin 50 %:lla koko opiske-
48566: luokkaa olevassa kaupungissa ylioppilas- lijamäärästä, tarvittaisiin syksyllä 1962 asun-
48567: asuntoja tulisi olla vähintään 50 % :lle koko toja noin 425 opiskelijalle ja syksyllä 1963
48568: opiskelijamäärästä. Oulun osalta tämä luku noin 575 sekä syksyllä 1964 noin 725 opiske-
48569: tuskin on riittävä, koska kaupungissa on lijalle. Tällöin on jo otettu huomioon sekin,
48570: monia muita oppilaitoksia, joiden oppilaat että Oulussa on ennestään 150 asunnon opis-
48571: ovat kaupungin ulkopuolelta. Saatujen tie- kelija-asuntola.
48572: tojen mukaan syksyllä 1961 monet opiskeli- Edellä olevan perusteella on todettava, että
48573: jat joutuivat lykkäämään opintonsa vain vähintään 400 opiskelija-asunnon pikainen
48574: siitä syystä, etteivät he saaneet asuntoa. Li- rakentaminen on välttämätöntä. Ylioppilas-
48575: säksi voidaan mainita, että Oulun yliopiston kunta on mahdollisimman edullisen ja tar-
48576: oppilaskanta koostuu ei vain Pohjois-Suo- koituksenmukaisen tuloksen saavuttamiseksi
48577: mesta, vaan osittain myös Etelä-Suomesta pyrkinyt siihen, että nämä ja vastaisuudessa
48578: kotoisin olevista opiskelijoista.. rakennettaviksi tulevat asunnot toteutetaan
48579: Tilannetta pahentaa vielä se, ettei Oulun yhtenäisen suunnitelman mukaan niin sanot-
48580: ympäristössä ole sellaista asutusta, josta tuna ylioppilaskylänä. Oulun kaupungin
48581: olisi mahdollisuus saada asuntoja kohtuulli- myötämielisellä suhtautumisella suunnitelman
48582: sen matkan päästä. toteuttaminen näyttääkin mahdolliselta. Edel-
48583: Oulun vaikean opiskelija-asuntotilanteen lyttäen, että noin 100 asuntoa voitaisiin si-
48584: vuoksi Oulun yliopiston ylioppilaskunta on joittaa aina yhteen rakennukseen, ylioppilas-
48585: VIII,74. -Leinonen ym. 1101
48586:
48587: kunnan suunnitelman toteuttaminen tietää teutettavaan taloudelliseen tukeen iäheskään
48588: neljän rakennusyksikön rakentamista tässä siinä määrin kuin etelämpänä on ollut ja on
48589: vaiheessa. mahdollista. Tässä yhteydessä voidaan koros-
48590: Rakennuskustannusten voidaan laskea nou- taa vielä Oulun kaupungin luonnetta pää-
48591: sevan asuntoa kohti n. milj. mk:aan. Siten asiassa sotien jälkeen rakennettuna ja yhä
48592: 400 asunnon rakentaminen tietää ylioppilas- suhteellisen pienenä kaupunkina, jossa mah-
48593: kunnalle n. 400 milj. mk:n kustannusta. dollisuudet opiskelija-asuntojen saamiseen va-
48594: Tässä yhteydessä on syytä ottaa huomioon, pailta markkinoilta ovat alun alkaen olleet
48595: että suunnitelmaa toteuttamaan lähdettäessä pienet ja kasvavat vain hyvin hitaasti, kun
48596: joudutaan rakentamaan ja kustantamaan taas kysyntä kasvaa monin verroin nopeam-
48597: myös sellaisia rakennusyksiköitten yhteisiä min.
48598: laitoksia, kuten esim. lämpökeskus, joihin Edellämainittuihin rakennushankkeen ta-
48599: myöhemmin rakennettavat yksiköt voidaan loudellisiin vaikeuksiin viitaten on välttä-
48600: liittää. mättömän tarpeellista, että valtio tulee
48601: Oulun yliopiston ylioppilaskunnan ryh- omalta osaltaan tukemaan ko. rakennushan-
48602: tyessä nyt kiireellisesti ja mahdollisimman ketta ainakin 1,4: lla kustannuksista. Valtion
48603: pian toteuttamaan tätä koko Pohjois-Suo- osuus olisi siis edelläselostetun arvion mu-
48604: melle ja erikoisesti sen opiskelevalle nuori- kaan 100 milj. mk.
48605: solle niin tärkeää aluksi 400 opiskelija-asun- Edelläkuvattuihin, lähinnä Oulun ja koko
48606: toa käsittävää n. 400 milj. mk:n suuruiset Pohjois-Suomen erikoisiin olosuhteisiin sekä
48607: kustannukset vaativaa rakennushanketta, se ylioppilasasuntoloitten pikaisen rakentamisen
48608: joutuu ratkaisemaan myös hankkeeseen liit- välttämättömyyteen vedoten ehdotamme kun-
48609: tyvät vaikeat taloudelliset kysymykset. Nii- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
48610: den osalta on otettava huomioon Pohjois- muksen,
48611: Suomen erikoiset olosuhteet. Pitkät välimat-
48612: kat ja vaikeat kulkuyhteydet jo merkitsevät että hallitus ottaisi vuoden 1963
48613: opiskelijoille ja heidän kouluttajilleen aivan tulo- ja menoarvioesitykseen 100 mt"l-
48614: toista suuruusluokkaa olevia menoeriä kuin joonaa markkaa siirtomäärärahana
48615: muualla. Ylioppilaskunta ei voi myöskään Oulun yliopiston ylioppilaskunnan
48616: luottaa vaikutusalueensa taloudelliseen, kan- opiskelija-asuntorakennushankkeen tu-
48617: salaiskeräyksellä tai vastaavalla tavalla to- kemiseen.
48618: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
48619:
48620: Armas Leinonen. Tuure Salo.
48621: 1102
48622:
48623: VIII,75.- Toiv.al. N:o 411.
48624:
48625:
48626:
48627:
48628: Torvi ym.: Määrärahasta Oulun yliopiston ylioppilaskunnan
48629: suunnittele~mien opiskelija-asuntojen rakentamista varlen.
48630:
48631:
48632:
48633: E d u s k u n n aJ 11 e.
48634:
48635: Oulun yliopistossa ja sen opettajainvalmis- jien ja palveluskunnan tarpeen synnyttä.mää
48636: tuslaitoksessa opiskelee kuluvalla lukukau- asuntovajausta niin tyydyttävästi, että opis-
48637: della yli 800 oppilasta. Heistä n. 20% kelijain tarve sen ohessa tulisi toteutetuksi.
48638: on oululaisia, jotka voivat asua kotonaan. Tästä syystä tarvitaan lisää Domus Bot-
48639: Domus Botnica, jo ennen yliopiston perus- nican-tyyppisiä opiskelija-asuntoloita. Koke,-
48640: tamista rakennettu opiskelija-asuntola, pys- mus on osoittanut, että sekä paikalliset että
48641: tyy tyydyttämään nykyisten ylioppilaitten maakunnalliset yritykset, kunnat ja väestö
48642: asuntojen tarpeesta vajaat 20 %. Nykyään ovat omalta osaltaan olleet mukana tuke-
48643: yli 1500 Oulun ja Lapin läänistä tai muualta massa opiskelijain asuntokysymyksen rat-
48644: Suomesta tullutta ylioppilasta joutuu asu- kaisua. Jotta asuntopulastit ei muodostuisi
48645: maan vuokra-asunnoissa. Yliopiston opiske- Pohjois-Suomeen syntyneen korkeakouluope-
48646: lijamäärän lisääntyminen on vuosittain ollut tuksen saamisen tielle jarrua, varsinkaoo vä-
48647: 300. Nykyinen tiedekuntajako edellyttää n. hävaraisten ylioppilaiden osalta, ja jotta
48648: 2 000-3 000 opiskelijan kokonaismäärää. epätervettä asuntokeioottelua ei pääsisi syn-
48649: Edelleen on todettava, että Oulussa on kaup- tymään, tarvitaan va!ltiovallan tukea opiske-
48650: paoppilaitos, teknillinen koulu ja -opisto, lija-asuntojen rakentamiseksi.
48651: joiden opiskelijamäärä tulee kasvamaan sekä Edellä olevan perusteella esitämme kun-
48652: että Oulu ennestäänkin on koulukaupunki, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
48653: jossa ailempiasteisten koulujen oppilaista muksen,
48654: suuri osa on maaseudulta, ja siten opiskelija-
48655: asuntojen tarve on erittäin suuri. että hallitus ottaisi vuoden 1963
48656: Vaikka kaupungissa rakennetaankin suh- tulo- ja menoarvioesitykseensä määrä-
48657: teellisen vilkkaasti, niin asuntotuotanto ei rii- rahat sekä avustuksiksi että lainoiksi
48658: tä tyydyttämään purettavien vanhojen raken- Oulun yliopiston ylioppilaskunnan
48659: nusten, uusien perheiden ja kaupunkiin tu- suunnittelemien opiskelija-asuntojen
48660: ~evan muuttoliikkeen, mukaan lukien yliopis- 1·akentamiseksi.
48661: ton ja muiden uusien oppilaitosten opetta-
48662: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
48663:
48664: Irma Torvi. Martti Linna. Jaakko Kemppainen.
48665: Eino Tainio. Yrjö Murto. Erkki Koivisto.
48666: Veikko Honkanen. P. Liedes. Niilo Ryhtä.
48667: Irma Rosnell. Hertta Kuusinen. Matti Kekkonen.
48668: Antero Väyrynen.
48669: 1103
48670:
48671: VIII,76. -Toiv.al. N:o 412.
48672:
48673:
48674:
48675:
48676: Turunen ym.: f'Dimenpiteistä graafisen teollisuuden profes-
48677: suurin perustamiseksi tekn4lliseen korkeakouluun.
48678:
48679:
48680: E d u s k u n n a ll e.
48681:
48682: Maamme graafisen teotlisuuden (kirjapai- yhteistyössä kirjapainoteollisuuteen liittyvän
48683: ll'Oteollisuuden) palveluksessa on nykyään n. tutkimustyön kanssa voi paperiteollisuus
48684: 20 000 henkilöä, ja tämän teollisuuden !liike- ~uoda ja kehittää eri tarkoituksiin sopivim-
48685: vaihto on n. 40 mrd mk. mat paperilaadut. Paperiteollisuuden tutki-
48686: Graafisessa teollisuudessa käytetään erit- mustyön ja kehittämisen hyödyllisyyttä
48687: täin monimutkaisia ja pitkälle kehitettyjä maamme talouselämälle ei tarvinne erikseen
48688: koneita, joiden hankintahinnat ovat hyvin- korostaa. Mainittakoon vain, että parempien
48689: kii). korkeat. Tällaisten koneiden käyttämi- ja eri tar!koituksiin nykyisiäkin sopivaropien
48690: nen ja tällaisen teollisuuden ta:rkoituksen- paperilaatujen aikaansaaminen lisää ja hel-
48691: JPukainen teknillinen johtaminen vaatii kor- pottaa paperin vientimahdollisuuksia.
48692: kealle kehitettyä ammattitaitoa ja johtopor- Edellä olevilla perustei'lla ehdotamme kun-
48693: taassa pitkälle vietyjä ammattiopintoja. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
48694: H;irjapainotedllisuuden alalla. ei ole maas- muksen,
48695: samme saatavissa korkeakouluopetusta, mikä
48696: on todettava suurena. puutteena, kun kysy- että hallitus suorituttaisi tutkimuk-
48697: myksessä on työnantajana ja tuotannoltaaJn sen graafisen teollisuuden (kirjapai-
48698: niin merkittävä teollisuuden ala. noteollisuuden) professuurin tarpeel-
48699: Kirjapainoteollisuuden alalla tapahtuva lisuudesta ja antaisi esityksen sen pe-
48700: tutkimustyö hyödyttää mitä suurimmassa rustamisesta tekm1liseen korkeakou-
48701: määrässä myös paperiteollisuutta, sillä vain luun.
48702: Helsingissä 9 päivänä :m.aaliskuuta. 1962.
48703:
48704: Oiva Turu.nElll· Toivo Hietala.
48705: Erkki~. T. .A. Wiherheimo.
48706: Irma Ha.mara. Pentti Pakarinen.
48707: E. J. Paavola.. Irma Karvikko.
48708: Juuso B'åildö. Aapo Seppälä.
48709: 1104
48710:
48711: VIII,77.-Toiv.al. N:o 413.
48712:
48713:
48714: Raipala. ym.: Määrärakasta tutkimusinsinöörinviran perus-
48715: tamiseksi valtion teknillisen tutkimuslaitoksen puuteknilli-
48716: seen laboratorioon.
48717:
48718:
48719: E d u s k u n n a 11 e.
48720:
48721: Puun mekaanisessa teknologiassa on viime la ei ole helppo suorittaa. Paitsi laboratori-
48722: vuosina jouduttu kiinnittämään yhä suurem- ossa tulisi systemaattisia kuivaustutkimuksia
48723: paa huomiota puuaineen kuivaamiseen. Teh- järjestää myös määrätyn tyyppisillä kuivaa-
48724: taille tulee raaka-aine tuoreena ja kuitenkin moilla, jotta niille voitaisiin löytää oikeat kui-
48725: kaikki valmiit tuotteet, kuten sahatavarat, va- vauskaavat ja saada aikaan kipeästi kaivatut
48726: neri, lastulevy, puutalot, ovet, ikkunat, huone- parannukset ja välttää sellaiset vaarat kuin
48727: kalut jne. vaativat tehdastoiminnassa huolelli- oksien irtoaminen, halkeilu, sinistyminen ja
48728: sen kuivausprosessin. Keinokuivaus on saanut tavarain kiertyminen. Toisaalta olisi hoidet-
48729: yhä huomattavamman osan sahojen toiminnas- tava kuivaamon hoitajien neuvonta- ja ope-
48730: sa, jotka viime vuosina ovat rakentaneet kallii- tustyö järjestämällä kursseja VTT: n puu-
48731: ta kuivaamoja. Nykyinen sahatavarain kaup- teknillisessä laboratoriossa, jossa löytyy
48732: pa on kehittynyt sellaiseksi, että usein vaadi- uudenaikaisia kuivaamoja.
48733: aan nopeita toimituksia, joihin vain keinokui- VTT: n puuteknillisessä laboratoriossa on
48734: vaus antaa mahdollisuudet. Paitsi vientikui- neljä tutkimusinsinöörinvirkaa, joista yksi
48735: vaamoissa myös puusepänkuivaamoissa on pal- kohdistuu terätutkimuksiin, toinen puun la-
48736: jon toivomisen ja kehittämisen varaa. hosuojelutoimintaan, kolmas liimakysymyk-
48737: Erikoisen vaikeaksi on muodostunut sahan- sin ja neljäs lujuusoppiin ja staattisiin ra-
48738: purujen kuivauskysymys. Niitä syntyy maam- kennelmiin. Tämän vuoksi olisi tärkeätä saa-
48739: me sahoilla n. 4 milj. ms vuodessa. Niitäkin da viides tutkimusinsinöörinvirka peruste~
48740: voidaan käyttää vasta kuivatussa tilassa, joko tu:ksi, jotta sen hoitaja voisi omistautua sekä
48741: rakennuseristyksiin, puujauhoiksi tai levyjen perustavanlaatuisia kuivaustutkimuksia var-
48742: valmistamiseen tai briketeiksi. Ympäri maata ten että keinokuivauksen sovellutustutkimuk-
48743: tarvittaisiin rakennusten seinämien ja latti- siin tehtaalla. Tämän viran saanti on tärkeä
48744: oiden sekä kattovälipohjien eristämiseen kui- edellytys paitsi nopeutetun tuotannon, raaka-
48745: vaa sahanpurua, joka maksaa nyt n. 1 500 aineen ja kustannusten säästön sekä uusien
48746: mk/ms, samalla kun sen hinta tuoreena sa- kuivausmuotojen kehittämisen myös jalostus-
48747: halaitoksissa on miltei olematon. Nykyisen asteen edelleen viemisen kannalta.
48748: rakennustavan mukaan kuiva sahajauho sovel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
48749: tuu erittäin hyvin seinien lämpöeristykseksi, nioittaen eduskunnan hyvä'ksyttäväksi toivo-
48750: mutta valitettavasti tätä ainetta on riittä- muksen,
48751: mättömäsi saatavissa. Asian auttamiseksi olisi
48752: sahanpurujen kuivausta tutkittava puoliteh- että hallitus ottaisi vuoden 1963 tu-
48753: dasmaisilla kuivauslaitteilla, ennen kuin var- lo- ja menoarvioesitykseen riittävän
48754: sinaisia meidän oloihimme soveltuvia kuivaus- määrärahan viidennen tutkimusinsinöö-
48755: laitteita päästään rakentamaan. rinviran perustamiseksi valtion teknil-
48756: Itse kuivumisilmiötä on meikäläisille puu- lisen tutkimuslaitoksen puuteknilliseen
48757: lajeille tutkittu varsin vähän, jonka vuoks~ laboratorioon.
48758: tutkimustulosten soveltamista tehdaslaitoksil-
48759: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
48760:
48761: Matti Raipala. Mikko Asunta.
48762: Kalervo Saura. Pentti Sillantaus.
48763: 1105
48764:
48765: VUI,78.- Toiv.al. N:o 414.
48766:
48767:
48768:
48769:
48770: Hyytiäinen ym..: Määrärahasta matemaattis~luonnontieteeZ..
48771: lisR osaston perustamiseksi Jyväskylän kasvatusopiUiseen
48772: korkeakouluun.
48773:
48774:
48775: Eduskunnalle.
48776:
48777: Sen johdosta, että ylioppilastutkinnon suo- lisäämällä. Tällainen korkeakoulu on erikoi-
48778: rittaneiden määrä on vuosi vuodelta tavatto- sesti Jyväskylän kasvatusopillinen korkea-
48779: masti kasvanut, on paine korkeakouluihin, koulu, jossa nykyistä opetuspohjaa laajenta-
48780: jotka eivät ole laajentuneet samassa suh- malla voidaan päästä sekä tarkoituksenmu-
48781: teessa, valtavasti kasvanut ja on yhä kas- ikaisempaan korkeakoulumuotoon että huo-
48782: vamassa. Ylioppilaiden valmistumisen lisään- mattavasti suurempaan oppilaitten vastaan-
48783: tyminen ilmenoo seuraavista luvuista: v. ottokykyyn.
48784: 1920-1 263, v. 1958-6 059, v. 1960-7 695, Edellä olevan perusteella ja huomioonot..
48785: v. 1961 on laskettu tulevan n. 8 500, v. taen, että erityisesti matemaattisten aineiden
48786: 1964 12 800 ja v. 1965 n. 15 100 uutta yli- opettajista on kaikkialla maassamme eri kou-
48787: oppilasta. lumuotojen piirissä kova puute, esitämmekin
48788: Korkeakouluihin pyrkivistä on yhä suu- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
48789: rempi osa jouduttu jättämään ulkopuolelle. toivomuksen,
48790: V. 1959 niitä oli 20 %, tänä vuonna jäänee
48791: yli 30 %, ja vuonna 1965 peräti 50 % opin- että hallitus kiireisesti ryhtyisi toi-
48792: tielle pääsemättä. Viimeksimainittu prosent- menpiteisiin matemaattis-lutmnont-U-
48793: tiluku on tilastollisen päätoimiston mukaan teellisen osaston perustamiseksi Jyvii,s.
48794: saatu huomioonottaen, että maaseudun kor- kylän kasvatusopillisen korke.alwul!un
48795: keakoulujen vastaanottomahdollisuudet vuo- filosofiseen tiedekuntaan ja uusien
48796: teen 1965 kolminkertaistuvat. professuurien perustamiseksi jo oleviin
48797: Tällaiset olosuhteet velvoittavat ryhtymään osastoihin, ja että hallitus näitä 'IJar-
48798: kiireellisiin toimenpiteisiin niiden korkea- ten ottaisi määrärahan vuoden 1963
48799: koulujen vastaanottokyvyn lisäämiseksi, tulo- ja menoarvioesitykseen.
48800: joissa se on mahdollista vain opettajamäärää
48801: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
48802:
48803: Veikko Hyytiäinen. Artturi Koskinen. Vilho Leivonen.
48804: Matti Koivunen. Pentti Sillantaus. Arvo Ahonen.
48805:
48806:
48807:
48808:
48809: 139 E 219/62
48810: 1106
48811:
48812: VID,79.-Toiv.a.l. N:o 415.
48813:
48814:
48815:
48816:
48817: Sillantaus ym.: Määrärakasta Jyväskylän kasvatusopillisen
48818: korkeakoulun ylioppilaskunnan ylioppilastalon rakenta-
48819: mista varten.
48820:
48821:
48822: Eduskunnalle.
48823:
48824: Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun ei ylioppilaskunta pysty toistaiseksi hanket-
48825: ylioppilaskunta on korkeakoulun opetuspoh- taan toteuttamaan. Lisäksi ylioppilaskunnan
48826: jan laajentamisen johdosta kasvanut neljässä jäsenistö on lähes kokonaan varattomista
48827: vuodessa 350:sta 1300:aan. Lähivuosina tu- maaseutukodeista, mikä osaltaan vaikuttaa
48828: lee oppilaskunnan kasvu yhä jatkumaan. keräyksien tulokseen.
48829: Ylioppilaskunnan toiminnalle - sekä opis- Nykyään täytyneekin lähteä siitä, että yli-
48830: kelun vaatiman että harrastustoiminnan oppilaiden harrastustoiminnan edellytyksien
48831: vuoksi - on välttämätöntä toimitilojen ole- luomisesta osavastuu kuuluu valtiolle. Useissa
48832: massaolo. maissa se kuuluu jo kokonaan yhteiskunnalle.
48833: Jyväskylän ylioppilaskunta on ostanut yli- Edelläolevan perusteella esitämmekin kun-
48834: oppilastaloa varten tontin korkeakoulun vä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
48835: littömästä läheisyydestä tarkoituksenaan vomuksen,
48836: saada ylioppilastalo rakennetuksi vv. 1963-
48837: 64 aikana. Rakennustoimikunta on hankkinut että hallitus ottaisi vuoden 1963
48838: n. 13 000 ms käsittävän talon piirustukset tulo- ja menoarvioesitykseen Jyväsky-
48839: akateemikko Alvar Aallolta. Talon kustan- län kasvatusopillisen korkeakoulun yli-
48840: nusarvio on .n. 150 milj. mk. oppilaskunnan ylioppilastalon rakenta-
48841: Rakennustoimintansa rahoittamista varten mista varten avustuksena 10 miljoo-
48842: ylioppilaskunta on suorittanut keräyksiä ja naa markkaa ja kalpakorkoisena lai-
48843: harjoittanut pientä liiketoimintaa, mutta nii- nana 30 miljoonaa markkaa.
48844: den tuoton ja saatavan pankkiluotan turvin
48845: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
48846:
48847: Pentti Sillantaus. Veikko Hyytiäinen.
48848: Paavo Rautkallio. Matti Koivunen.
48849: Juuso K'åikiö. Arvo Ahonen.
48850: Olli Aulanko. Artturi Koskinen.
48851: 1107
48852:
48853: VIII,SO.- Toiv.a.l. N: o 416.
48854:
48855:
48856:
48857:
48858: Sillantaus ym.: .Alempiasteisen akateemisen koulutuksen jär-
48859: jestämisestä.
48860:
48861:
48862: Ed u skunn alle.
48863:
48864: Vuosittain valmistuvien ylioppilasmäärien kannalta ole asiallisia. Koko korkeakoululai-
48865: näinä vuosina tapahtuva kaksinkertaistumi- tostamme koskeva kehittämisohjelma olisi
48866: nen aiheuttaa jatko-opiskelumahdollisuuksien kiireesti saatava aikaan.
48867: suhteellisen pienentymisen puoleen valmistu- Tämän vuoksi ehdotammekin kunnioitta-
48868: vien määrästä, vaikkakin näköpiirissä olevat vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
48869: korkeakoulujen laajennukset toteutetaankin. sen,
48870: Korkeakoululaitoksen valtakunnallista ke- että hallitus kiireellisesti selvityt-
48871: hittämistä viimeksi tutkinut komitea ei otta- täisi, missä määrin ja miten korkea-
48872: nut riittävässä määrin lukuun sitä tilannetta, koululaitostamme kehittämå'llä ja laa-
48873: minkä suuret ylioppilasikäluokat aiheuttavat, jentamalla voidaan lähivuosina yli-
48874: ja muutoinkin komitean mietintöä voidaan jo oppilaille saada lisää koulutuspaikkoja,
48875: tällä hetkellä pitää vanhentuneena. Kun pul- ja voidaanko järjestää suuria ikä-
48876: ma joudutaan kiireisesti ratkaisemaan, on luokkia 81.'lmäZläpitäen alempiasteista,
48877: vaarassa, että päädytään tuloksiin, jotka napeasti ammattiin johtavaa akatee-
48878: eivät itse korkeakoululaitoksen kehityksen mista koulutusta.
48879: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
48880:
48881: Pentti Sillantaus. Arvo Ahonen. Saara Forsius.
48882: Anna-Liisa Linkola. Veikko Hyytiäinen. Artturi Koskinen.
48883: Paavo Rautkallio.
48884: 1108
48885:
48886: vm,81.- Toiv.al. N:o 417.
48887:
48888:
48889:
48890:
48891: Ha.ra ym.: Ylioppilaiden korkeakouluopintojen harjoittamis-
48892: mahdollisuuksista.
48893:
48894:
48895:
48896: Edu:sikunnalle.
48897:
48898: Kun ylioppilastutkinnon suorittavien mää- edellytykset jatkaa opintojaan korkealkoulu-
48899: rä kuluvana vuonna on noin 8.000, nousee asteella ja myös valmistuttuaan sijoittua työ-
48900: vastaava luku kuluvan vuosikymmenen ai-ka- markkinoille.
48901: na. niin, että se v. 1970 on likipitäen 20.000 Kun teknillinen ja kaupallinen kehitys yh-
48902: eli yli kaksinkertainen nykyiseen verrattuna. teiskunnassa vaatii varsinkin pieneltä kansa-
48903: Uusilla. ylioppilailla on edessään elämänuran kunnalta korkeata laadullista pätevyyttä, on
48904: valinta, joka. useimmissa tapauksissa edellyt- nuorison henkisen suorituskyvyn ·kohottami-
48905: tää opiskelua jossakin yliopistossa tai korkea- seksi tehtävä ·keskitettyä ja suunnitelmaUi-
48906: koulussa. Missä määrin jatkuvasti kasvava ta työtä kokonaisohjelman puitteissa, jossa
48907: ylioppilaiden tulva voidaan sijoittaa maam- eri mahdollisuudet otetaan huomioon. Ensi-
48908: me yliopistoihin ja korkeakouluihin ja sen op- sijaisesti on tällöin selvitettävä vallitseva ti-
48909: pikurssin suoritettuaan työpaikkoihin, on ny- lanne ja sen odotettavissa oleva kehitys niil-
48910: kyhetken ja lähitulevaisuuden vaikeimmin lä työmarkkinoilla, joille akateemisen loppu-
48911: ratkaistavia ongelmia. tutkinnon suorittaneet sijoittuvat. Luotetta-
48912: Asiaa tutkinut korkeakoulukomitea on mie- van ennakkotutkimuksen aikaansaaminen täs-
48913: tinnössään v:lta 1956 tehnyt eräitä ehdotuk- sä mielessä ei ole helppoa, mutta ei myöskään
48914: sia, joista osa on jo toteutettukin. Tilanne mahdoton suorittaa.
48915: on kuitenkin mainitusta ajankohdasta lähtien Mainitunlaisen ennakkoarvioinnin perus-
48916: jatkuvasti kärjistynyt sen johdosta, että eri- teella voidaan maamme korkeakoulupolitii-
48917: tyisesti ns. suuret ikäluokat ovat opinnois- ikan suuntaus määritellä uudelleen. Kysymys
48918: saan joutumassa korkeakouluasteelle. Yliop- ei tällöin ole yksinomaan esimerkiksi siitä,
48919: pilastutkinnon osakseen saama suosio tär- noudatetaanko uusien korkeakoulujen sijoitta-
48920: keimpänä opiskelutavoitteena on meillä edel- misessa keskitystä vai hajasijoitusta. Ratkai-
48921: leen jatkunut jopa vahvistunut. sun määräävät taloudelliset realiteetit ja tar-
48922: Opiskelutilojen riittämättömyyden johdos- koituksenmukaisuus. Tällöin olisi syytä tut-
48923: ta toteutettu karsinta numerus claususperi... kia, voidaanko tilannetta helpottaa nostamal-
48924: atteen mukaisesti, joka nykyisin on varsin la toiminnassa olevien yliopistojen ja korkea-
48925: yleisesti käytännössä, on jossakin määrin hel- koulujen •koulutuskapasiteettia. Pääasia on,
48926: pottanut tilannetta yliopistojen ja korkeakou- että korkea:kouluasteella varataan riittävät
48927: lujen kannalta. Erityisesti korkeakouluopin- mahdollisuudet jatko-opiskeluun joko nykyi..
48928: toja harjoittamaan hyväksyttyjen ylioppilai- siä korkeakouluja laajentamalla tai uusia pe-
48929: den laadullinen taso on saatu täten pysy- rustamalla niille kasvaville opiskelijamääril-
48930: tetyksi suhteellisen korkeana. Sensijaan on le, joiden työpanosta maamme kehittyminen
48931: ikorkea:koulujen ulkopuolelle jäävien nuorten sivistyksellisessä, yhteiskunnallisessa ja ta-
48932: ylioppilaiden joukko vuosi vuodelta kasvanut. ioude1lisessa mielessä tulevaisuuedssa edeHyt-
48933: Numerus clausuksesta ja muistakin syistä tää.
48934: johtuen ei korkeakouluihin ole voitu ottaa Edellä olevan perusteella esitämme edus-
48935: läheskään kaikkia, joilla olisi ollut riittävät ikunnan hyväksyttäväiksi toivomuksen,
48936: VDI,Sl. - Hara. ym. 1109
48937:
48938: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin mahdollisuudet opintojen jatkamiseksi
48939: yliopisto- ja korkeakoulupolitiikan hoi- yliopistoissa ja korkeakouluissa nykyis-
48940: tamiseksi siten, että ylioppilastutkin- tä suuremmassa, työmarkkinoitten ke-
48941: non suorittaneille varataan riittävät hity$,tä, edellyttävässä laajuudessa.
48942: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
48943: Erkki Bara. Reino Ala-Kulju.
48944: Anna-Liisa Linkola. Raimo naskivi.
48945: Olavi Lähteenmäld.. Juuso lläikiö.
48946: 1110
48947:
48948: VIII,82.-Toiv.a.l. N:o 418.
48949:
48950:
48951: Rihtniemi ym.: Yksityisoppikoulujen indeksiehtoisten laino-
48952: jen muuttamisesta halpakorkoisiksi valtion rakennusla~
48953: noiksi.
48954:
48955:
48956: E d u s ik u n n a 11 e.
48957:
48958: Viime vuosikymmenien aikana oppikoulun- rahoituksen vain vahäisessä määrässä. Varat
48959: käynti on tavattomasti laajentunut. Tämä on on täytynyt hankkia kaikkia mahdollisia apu-
48960: tapahtunut, paitsi sen vuoksi, että ns. suu- lähteitä hyväksikäyttäen. Luotonantajien
48961: ret ikäluokat paraillaan ovat oppikoulussa, joukossa on ollut varsin suuri määrä mm.
48962: myös siitä syystä, että oppikoulunkäynti ei vakuutusyhtiöitä, säätiöitä ym. sellaisia lai-
48963: enää ole vain rajoitettujen kansalaisryhmien toksia, joiden antamiin lainoihin on liittynyt
48964: lasten etu, vaan se on kaikkien kansalais- indeksiehto. Tällainen ehto on erittäin epä-
48965: ryhmien lasten ja vanhempien tavoitteena. edullinen pitkäjännitteisissä investoinneissa,
48966: Lukuvuonna 1945/46 oppikouluissa oli oppi- jollaisia nimenomaan koulutalot ovat, mutta
48967: laita 77 486, mutta 1960/61 heitä oli 214 601 se ei ole ollut vältettävissä. Eräissä kouluissa
48968: lukumäärän noustessa siis lähes kolminker- pistokokeina suoritettujen tiedustelujen tulos
48969: taiseksi. Oppikoulunkäynnin leviämistä eri osoittaa, että yleisesti maksetun 7-7%% :n
48970: kansankerroksiin kuvastavat tilastollisen pää- koron lisäksi jouduttiin keskhnäärin mak-
48971: toimiston tekemän tilaston luvut oppikoulua samaan noin 3 % indeksikorotusta eli yh-
48972: käyvien lasten vanhempien sosiaalisesta ase- teensä 10 %, eräissä tapauksissa ylikin. Näin
48973: masta. V. 1957/58 suoritetun tutkimuksen kallis rahoitus on - rakennusten tarkoi-
48974: mukaan oli vanhempien keskuudessa suu- tuksen huomioonottaen - kohtuuttoman kal-
48975: rimpana yhtenäisenä sosiawlisena ryhmänä Hs. Kun rahanarvopolitiikasta valtiolla on
48976: työväestö 28.8 % ja seuraavana maatalous- päävastuu ja se myös olisi velvollinen tuntu-
48977: väestö 23.5 %. valta osalta ottamaan kantarukseen koulura-
48978: Tästä kehityksestä on johtunut, että kou- kennusten investointikustannuksia, olisi koh-
48979: lutaloja on ollut rakep.nettava poikkeuksel- tuullista, että valtion toimesta ryhdyttäisiin
48980: lisen suuressa määrässä. Kun valtion oppi- muuttamaan indeksiehtoisia lainoja valtion
48981: koulujen rakennustoiminta on jokseenkin yk- halpak01·koisiksi pitkäaikaisiksi rakennuslai-
48982: sinomaan rajoittunut entisten koulujen ra- noiksi.
48983: kennusten uusimiseen, koska valtio on raken- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
48984: tanut vain yhden uuden koulun, on vastuu nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
48985: uusien koulujen rakennustoiminnasta ja ra- vomuksen,
48986: hoituksesta jäänyt jotakuinkin yksinomaan
48987: kannatusyhdistysten ja muiden yksityisoppi- että hallitus ottaisi vuosittain val-
48988: kouluja ylläpitävien yhteisöjen, jopa yksityis- tion tulo- ja menoarvioon määrärahan
48989: ten henkilöidenkin kannettavaksi. Sodanjäl- yksityisoppikoulujen indeksiektoist en
48990: keisenä aikana on perustettu 162 uutta yk- lainojen muuttamiseksi pitkäaikaisiksi
48991: sityisoppikoulua. Koulurakennuksia on ra- halpakorkoisiksi valtion rakennuslai-
48992: kennettu viiden viimeksi kuluneen vuoden noiksi.
48993: aikana kaikkiaan 225. Valtio on osallistunut
48994: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
48995:
48996: Juha Rihtniemi. Erkki Hara. Anna-Liisa Linkola..
48997: Irma Hamara. Olli Aulanko. Paavo Rautkallio.
48998: Saara Forsius. N. Kosola. Aapo Seppälä..
48999: Matti Raipala.
49000: 1111
49001:
49002: vm,ss.- Toiv.al. N: o 419.
49003:
49004: Tuuli ym..: Yksityisoppikoulujen rakennuslainojen koron
49005: alentamisesta.
49006:
49007:
49008: Eduskunnalle.
49009: Yksityisoppikoulujen valtionavusta v. 1950 kuoleutuminen, suhteellisen pitkän ajan ku-
49010: annetun lain (493/50) 7 §:n perusteella oli, luessa.
49011: kuten hallituksen esityksen perusteluista käy Ottaen huomioon, että kouluja ylläpitävät
49012: ilmi, tarkoitus myöntää valtion tulo- ja kannatusyhdistykset ja muut yhteisöt ovat
49013: menoarvioon vuosittain otetun määrärahan koulurakennuksia rahoittaessaan ottaneet kan-
49014: puitteissa ylimääräistä valtionapua mm. ra- taakseen varsin suuren rahoitustehtävän, joka
49015: kennusavustukseksi kertakaikkisena ylimää- ensisijaisesti kuuluisi valtion kannettavaksi,
49016: räisenä avustuksena koulurakennuksista ai- olisi kohtuullista, että valtio edes siltä vaa-
49017: heutuneiden velkojen lyhentämiseksi. Lain timattomalta osalta, jolla se on yksityisoppi-
49018: tarkoitusperää ei kuitenkaan ole käytännössä koulujen rakennusten rahoittamiseen osallis-
49019: toteutettu, sillä yksityisoppikoulujen raken- tunut, myöntäisi sanotut lainat niiden bud-
49020: nusavustuksia varten ei ole tulo- ja menoar- jettinimikettä vastaavasti tosiasiallisesti hal-
49021: vioon otettu määrärahaa vähäistä 25 milj. pakorkoisina. Tätä voidaan kohtuudella odot-
49022: mk:n erää lukuunottamatta vv. 1950 ja 1951. taa lisäksi kahdestakin muusta syystä: val-
49023: Sen sijaan on yksityisoppikoulujen halpa- tio myöntää eräisiin muihin tarkoituksiin,
49024: korkoisia rakennuslainoja varten vuosittain joita tuskin voidaan asettaa yhteiskunnalli-
49025: ollut tulo- ja menoarviossa määräraha, joka selta kannalta tärkeämmälle sijalle kuin on
49026: aikaisempina vuosina oli varsin vähäinen, lasten koulutus, huomattavastikin halvem-
49027: mutta on viime vuosina ollut 600-800 milj. malla korolla; suuret korkomenot joudutaan
49028: mk. Kaikkiaan on näitä lainoja myönnetty perimään lukukausimaksujen muodossa ja ai-
49029: yksityisoppikouluille sinä aikana, jonka laki heutetaan siten niiden kohoamista, mikä
49030: on ollut voimassa, 3 375 milj. mk. Vaikkakin näissä tapauksissa pääasiassa joutuu suhteel-
49031: yksityisoppikoulujen laajasta rakennustoimin- lisen vähävaraisen väestön kannettavaksi,
49032: nasta johtuen näiden koulujen velat ovat koska kysymyksessä olevat lainat lähinnä on
49033: vastaavana aikana nousseet muutamasta sa- myönnetty vähävaraisten ja syrjäisten seutu-
49034: dasta miljoonasta markasta yli 18 mrd: n, jen koulurakennuksiin. Kun yksityisoppikou-
49035: on valtion lainoilla ollut huomattava merki- lujen valtioapujärjestelmä muutoinkin edel-
49036: tys koulurakennusten rahoituksen helpotta- lyttää valtionapua korkomenoihin, merkitsisi
49037: jana. Sen sijaan lainojen halpakorkoisuus lähinnä vain järjestelmän yksinkertaista-
49038: on käynyt jokseenkin kyseenalaiseksi. Aikai- mista, jos edellä mainittujen rakennuslaino-
49039: sempi käytäntö, jonka mukaan näiden laino- jen korko alennettaisiin 3 %: ksi eli samaksi
49040: jen korko oli 3 % ja kuoletus 2 %, muutet- kuin se oli aikaisemmin.
49041: tiin v. 1959, jolloin korko muutettiin 5 %: ksi. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
49042: Koulut joutuvat näistä lainoista siten suo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
49043: rittamaan vuosittain 7 % eli suunnilleen sa- vomuksen,
49044: man määrän kuin ne joutuvat maksamaan
49045: vapailta rahamarkkinoilta ottamistaan luo- että yksityisoppikoulujen halpakor-
49046: toista. Ainoaksi eduksi jää näin ollen velan koisten rakennuslainojen korko alen-
49047: nettaisiin kolmeksi sadalta vuodessa.
49048: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
49049:
49050: Erkki Tuuli. Irma Hamara. Reino Ala-Kulju. Urho Saariaho.
49051: Saara Forsius. Juho Tenhiälä. Sulo Suorttanen. Heikki Hasu.
49052: Anna-Liisa Linkola. Armas Leinonen. Olavi Lähteenmäki. Juha Rihtniemi.
49053: 1112
49054:
49055: VIU,84.- Toiv.al. N: o 420.
49056:
49057:
49058: V. E. Partanen ym.: Yhtenäiskouluperiaatteiden soveltami-
49059: sesta koululaitoksen piirissä.
49060:
49061: E d u s kun n a H. e.
49062: Koululaitoksemme kehittäminen entistä Jotta puheena olevan luontoiset kouluko-
49063: pare!llmin yhteiskunnan ja yksilöiden tar- keilut olisivat mahdollisia, pitäisi voimassa
49064: peita p8lvelevaksi on jatkuvasti välttämä- olevia säännöksiä kunnallisesta keskikoulusta
49065: töntä. Viime aikoina säädetyt koululait ovat muuttaa niin, että kunnallisen keskikoulun
49066: suuresti edistäneet tätä kehitystä, mutta yhä perustaminen o1isi mahdollista muuallekin
49067: edelleen on runsaasti selvitystä ja uudistusta kuin syrjäseuduille ja kuntiin, joissa ennes-
49068: vaativia ongelmia. Keskustelu toisaalta kou- tään ei ole keskikoulua. Huolellisesti suun-
49069: Qujärjestelmästä, toisaalta koulutyön sisäi- niteltujen ja johdettujen koulukokeilujen
49070: sestä järjestämisestä on jatkuvasti käyn- suorittaminen ei yleensä ole mahdollista syr~
49071: nissä. Teoreettisten tietojen ja ulkomaisten jäseuduilla, joilla olosuhteet ovat usein nor-
49072: havaintojen lisäksi olisi saatava entistä maalista poikkeavat ja joille on vaikea saada
49073: enemmän välitöntä omakohtaista kokemusta pysyväistä, menestyksellisissä koulukokei-
49074: keskeisimmistä kouluprobleemoista, ennen luissa tarvittavaa opettaja-ainesta.
49075: kaikkea ns. yhtenäiskouluperiaatteiden sovel- Koulukokeiluja pitäisi suorittaa myös sel-
49076: tamismahdollisuuksista meidän koululaitok- laisissa kunnissa, joissa jo on oppikoulu toi-
49077: semme piirissä. Parhain keino tällaisen ko- minnassa, koska muuten on mahdotonta löy-
49078: kemusameiston saamiseen on se, että maas- tää sellaisia kokeilualueita, joilla suorite-
49079: samme järjestetään tässä mielessä määrätie- tuilla kokeiluina olisi yleistä merkitystä.
49080: toista kouluolojen kehittämisen tutkimustoi· Koulukokeilujen aikaansaamiseksi olisi
49081: mintaa. myös tärkeätä, että kokeilun suorittamisessa
49082: Kokeiltavaksi olisi otettava useita eri rat- tarvittava vapaus opetusohjelmien ja käy-
49083: kaisuja keskeisissä kysymyksissä. Kansalrou- tännöllisen opetustyön järjestelyyn taataan
49084: ~ulakiin sisältyvä mahdollisuus perustaa kan- kaikissa kainsakonluun 'kuuluvissa koulumuo-
49085: sakoulun yhteyteen kunnallinen keskikoulu doissa.
49086: merkitsee varsin vaatimatonta koetta sijoit- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
49087: taa kaksi oppivelvollisuusiässä olevien lasten nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
49088: koulua ulkonaisesti läheiseen yhteistoimin- muksen,
49089: taan. Seuraava askel kohti tehostetumpaa että haUitus ryhtyisi toimenpitei-
49090: yhtenäiskoulukokeilua olisi varata entistä siin ns. yhtenäiskouluperiaatteiden so-
49091: kiinteämmin yhteistyöhön järjestetyssä kalll- veltamisen kokeilemiseksi koululaitok-
49092: sakoulussa (5-6 luokitla), kansalaiskoulussa semme piirissä ja tarkistaisi siinä tar-
49093: ja kunnallisessa keskikoulussa kaikille 'lap- koituksessa kunnallisesta keskikou-
49094: sille tilaisuus opiskella heidän haluamiaan lusta annettuja säännöksiä niin, että
49095: opintoaineita joko vapaaseen ainevalintaan kunnallisen keskikoulun perustaminen
49096: tai linjajakoisuuteen pohjautuvien opinto- olisi koke,1utarkoituksessa mahdollista
49097: suunnitelmien mukaan. Vain omakohtaisen myös kuntiin, 3ioissa jo ennestään on
49098: kokemuksen ja perehtymisen avurla voidaan oppikoulu, ja että kansakoulun, kan-
49099: saada kasvatetuksi perusteellisempaan uudis- salaiskoulun ja keskikoulun toiminnan
49100: tustyöhön pystyvää opettaja-ainesta ja ar- niveltäminen toisiinsa kokeilujen edel-
49101: vioida oikein erilaisten järjestelyjen tarkoi- lyttämällä tavalla kävisi mahdolli-
49102: tuksenmukaisuutta. seksi.
49103: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1962.
49104:
49105: Ensio Pa.rta.nen. .Arvo Ahonen. Veikko Kokkola.. Meeri Kalavaineu.
49106: Sulo Bostila.. Kuata.a. Alanko. Ulja.s M'åkelä. Rafael Paasio.
49107: 1118
49108:
49109: VIII,85.- Toiv.al. N: o 421.
49110:
49111:
49112:
49113:
49114: Henriksson ym..: Kunnallisten keskikoulujen ja niiden jat-
49115: kona toimivien valtion lukioiden perustamisesta.
49116:
49117:
49118: Ed u skunn alle.
49119:
49120: Vastauksessaan vuoden 1960 tulo- ja meno- vähävaraisuus rajoittavat kirkonkylän ulko-
49121: arvioesitykseen eduskunta lausui edellyttä- puolella asuvien vähävaraisten lasten pääsyä
49122: vänsä, .että hallitus huolehtiessaan oppi- ja näihin kouluihin. On luonnollista, että maa-
49123: ammattikoulujen lisäämisestä niiden tarvetta seudulle yleensä olisi perustettava kunnalli-
49124: vastaavasti noudattaa entistä suurempaa sia keskikouluja, joissa oppilaat saavat samat
49125: suunnitelmallisuutta ja tasapuolisuutta, että avustukset kuin kansakoulussa, ja niiden· jat-
49126: oppikoulujen osalta olisi pääpaino pantava koksi valtion lukioita siinä määrin ja niin
49127: valtion oppikoulujen ja kunnallisten keski- sijoitettuina, että keskikoulun käyneet oppi-
49128: koulujen perustamiseen ja että yksityisissä laat voivat saada riittävät mahdollisuudet
49129: oppikouluissa opiskelevia vähävaraisia oppi- opintojen jatkamiseen.
49130: laita olisi tuettava mm. vapaaoppilaspaikkoja Edellä lasutun perusteella esitämme edus-
49131: lisäämällä ja lukukausimaksuja alentamalla. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, ·
49132: Käytännössä kuitenkin lupia yksityisten
49133: oppikoulujen perustamiseen on myönnetty että hallitus huolehtiessaan oppikou-
49134: runsaasti ja kunnallisten keskikoulujen pe- lujen lisäämisestä niiden tarvetta vas"
49135: rustamista on edelleen ankarasti rajoitettu. taavasti kiinnittäisi päähuomion kun-
49136: Lisäksi lienee ymmärretty väärin eduskun- nallisten keskikoulujen ja 'Aiiden jat-
49137: nan tarkoitus, kun valtion keskikouluja on kona toimivien valtion lukioiden pe-
49138: perustettu sellaisiin· maalaiskuntiin, joissa rustamiseen.
49139: oppilaiden kyyditys ja majoitus sekä väestön
49140: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1962.
49141:
49142: G. Henriksson. Ka.a.rlo Pitsinki.
49143: Veikko Helle. Dma.ri Linna.
49144: Tyyne Pa.asivuori.
49145:
49146:
49147:
49148:
49149: 140 · E 219/62
49150: 1114
49151:
49152: VUI,86.- Toiv.al. N: o 422.
49153:
49154:
49155:
49156:
49157: Vilponiemi ym.: Kunnallisten keskikoulujen toimi-ntaa vai-
49158: keuttavien epäkohtien poistamisesta.
49159:
49160:
49161: Eduskunnalle.
49162:
49163: Maassamme on tällä hetkellä toiminnassa edistävään opiskeluun, koska sen voidaan
49164: 46 kunnallista keskikoulua. Suurin osa niistä katsoa tuottavan lisäpätevYyttä vanhemman
49165: sijaitsee maan köyhimmillä seuduilla ja syr- lehtorin virkoihin. Niin ikään opetusminis-
49166: jäisimmissä kunnissa, missä koulujen me- teriön päätöksen mukaan kunnallisessa keski-
49167: nestymistä haittaavat useat poikkeukselliset koulussa ei voida järjestää oppilaiden vapaa-
49168: syyt. Sen lisäksi eräät hallinnolliset sään- ehtoisia kerhoja, vaikka kansakoulussa opet-
49169: nökset ja määräykset ovat esteenä näiden tajat saavat tuntipalkkion niiden johtami-
49170: koulujen toiminnan järjestämiselle. Niinpä sesta, ja lopuksi keskikoulun tuntiopettajat
49171: kansakouluasetuksen 113 § : n mukaan kun- eivät saa minkäänlaista korvausta luokan
49172: nalliseen keskikouluun saadaan perustaa eräi- ulkopuolella suoritettavista tehtävistä, kuten
49173: den lehtorien virkoja vain sillä edellytyk- esim. vihkojen korjaamisesta, vaikka tämä
49174: sellä, että riittävä tuntimäärä niitä varten korvaus suoritetaan sekä valtion että yksityi-
49175: on jo yksinomaan keskikoulussa, vaikka sään- sissä oppikouluissa. Kunnallisten keskikoulu-
49176: nöllisesti olisi tarkoituksenmukaista järjestää jen perustamisellekin on kansakouluasetuksen
49177: viranhaitijoille opetusta myös varsinaisessa 36 § : ssä asetettu liian ahtaat rajat.
49178: kansakoulussa ja kansalaiskoulussa. Opetus- Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
49179: ministeriön päätöksen mukaan kansakoulun- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
49180: opettaja voi paikallista virkavapautta naut-
49181: tien valmistua kansalaiskoulun ja apukoulun että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
49182: opettajaksi, mutta ei keskikoulun lehtorikai toimenpiteisiin kunnallisten keskikou-
49183: eikä viimeksimainittu voi saada paikallista lujen menestyksellistä toimintaa vai-
49184: virkavapautta omaa opettajantehtäväänsä keuttavien epäkohtien poistamiseksi.
49185: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
49186:
49187: Väinö Vilponiemi. Antero Väyrynen.
49188: Sulo Hostila. Uuno Voutilainen.
49189: Uljas Mäkelä. Edit Terästö.
49190: Veikko Helle. Eino Raunio.
49191: 1115
49192:
49193: VIU,87.- Toiv.at N: o 423.
49194:
49195:
49196:
49197:
49198: Porsius ym.: Vanhemman ja nuoremman lehtorin virkojen
49199: perustamisesta oppikouluihin tarvetta vastaavasti.
49200:
49201:
49202: Eduskunnalle.
49203:
49204: Oppikoulunkäynnin laajentumisen johdosta tusta niissäkin aineissa, JOissa on suoritet-
49205: olosuhteet ovat suuresti muuttuneet verrat- tava ylioppilastutkinnon pakollinen koe. Kou-
49206: tuna niihin aikoihin, jolloin oppikoulujen luissa, joissa on kolmet tai neljät luokat,
49207: opettajanvirkoja koskevat määräykset on ei esim. ruotsinkielen tai äidinkielen van-
49208: suunniteltu ja vahvistettu käytäntöön. Oppi- hempi lehtori mitenikään voi huolehtia koko
49209: koulujen oppilaiden lukumäärä on nykyisin lukion opetuksesta.
49210: enemmän kuin nelinkertainen sotia edeltänee- Toisaalta on kuitenkin pidettävä kiinni
49211: seen aikaan verrattuna, mutta oppikoulujen siitä, että suoritetusta työstä on maksettava
49212: iJ.ukumäärä on vain kaksinkertainen. Varsin- sen asettamien vaatimusten ja vastuun mu-
49213: kin kaupungeissa, joissa valtion oppikoulut kainen palkka, joten kaikkien niiden ao. pä-
49214: pääasiassa sijaitsevat, koulut ovat suuresti tevyyden omaavien opettajain, jotka sään-
49215: paisuneet, sillä uusia oppikouluja on perus- nöll:lisesti joutuvat opettamaan lukion "pit-
49216: tettu suhteellisen vähän. Useissa kouluissa kiä" ylioppilastutkintoon johtavia kursseja,
49217: rinnakkain toimivien luokikien lukumäärä tulisi saada siitä vanhemman lehtorin palkka,
49218: saattaa olla puolikymmentä. niin kuin alunperin on tarkoitettu. Tämä
49219: Kuitenkin perustuu nykyinen lehtorien edellyttää, että vanhentuneesta järjestel-
49220: vakanssijärjestelmä siihen vanhaan käytän- mästä, joka ei enää vastaa kehityksen luo-
49221: töön, että 8-luokkaisessa koulussa on 7 van- mia uusia olosuhteita, luovutaan ja siirrytään
49222: hemman ja 2 nuoremman lehtorin virkaa, joustavampaan menettelyyn, niin että van-
49223: mikä olikin riittävä siihen aikaan, jolloin hemman lehtorin virkoja perustetaan valtion
49224: luokkia oli vain yhdet, toisin sanoen 8 luok- oppikouluissakin tarvetta vastaava määrä.
49225: kaa yliopistoon johtavassa oppikoulussa. Täl- Nyo~kyisen järjestelmän vanhoilliset puolus-
49226: laisia kouluja ei kuitenkaan enää pitkään ai- tajat esittävät vastaväitteenä, että koulut
49227: kaan ole ollut olemassa. Koulujen jatkuvasta saattavat pienentyä ja rinnakkaisluokat vä-
49228: kasvamisesta aiheutunut lisääntyvä opetta- hentyä, jolloin virkoja tulisi olemaan liikaa.
49229: jaintarve on pyritty tyydyttämään eräänlaista Tällainen ajatustapa on epärealistinen, mutta
49230: kiertotietä käyttäen siten, että koulusta on vaikka niin jossakin tapauksessa kävisi<kin,
49231: tehty ns. kaksoiskoulu. Tämä on merkinnyt voitaisiin opettajia vähentää lakkauttamaila
49232: voimassaolevien määräysten nojalla sitä, että ylimääräisiä toimia, jolloin vrukinaisten par-
49233: uusia vanhemman lehtorin virkoja on voitu haiden voimien pysyminen tehtävissään olisi
49234: perustaa kaksi lisää ja nuoremman lehtorin koululle vain eduksi. Toisaalta on mahdol-
49235: virkoja neljä sekä näiden lisäksi yksi tai lista, mikäli vanhemman lehtorin viraksi
49236: kaksi voimistelunopettajan virkaa siitä riip- muuttuvassa tehtävässä on pätevä opettaja,
49237: puen onko kysymyksessä poikalyseo vai yh- siirtää hänet perustettavaan virkaan sitä
49238: teislyseo. Tätä pidemmälle ei kehitystä ny- haettavaksi julistamatta. Käytännöllisiä jär-
49239: kyisten määräysten puitteissa ole voitu myö- jestelyvaikeuksia ei siis ole. ·
49240: täillä. Sen sijaan on pidettävä epäonnistuneena
49241: Näistä olosuhteista puolestaan on johtunut, sellaista menettelyä, että vakinaisten opettaja-
49242: että vanhemman lehtorin tehtäviin joudutaan vakanssien perustamisen sijasta ne korva-
49243: käyttämään, paitsi nuorempia lehtoreita, taan ylimääräisin toimin. Niiden haltijoiden
49244: myös yHmääräisiä lehtoreita hoitamaan ope- asema on epäval'lllla ja toimet muuttuvat sen
49245: 1116 VIII,87. - Lehtorinvirat.
49246:
49247:
49248: vuoksi pakostakin vain läpikulkuasemiksi. hityksen jäljessä, sen tulisi rientää mieluum-
49249: Ylimääräisiin toimiin jäävät pysyvästi vain min kehityksen edelle.
49250: ne, jotka eivät pysty paremmin sijoittu- Edellä sanotun perusteella esitämme kun-
49251: maan. Paitsi pätevyyden omaaville kykene- nioittavasti eduskunnan lausuttavaksi toivo-
49252: ville opettajille, joita on enemmän kuin ny- muksen,
49253: kyisten vakanssien määrä, opettajien jatku-
49254: vasta vaihtumisesta on vahinkoa nimenomaan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
49255: opetukselle ja oppilaille. Sanotunlainen toimenpiteisiin vanhemman ja nuo-
49256: muuttoliike on epäterve ilmiö, josta on mah- remman lehtorin virkojen perustami-
49257: dollisuus päästä lieventämällä nykyistä byro- seksi oppikouluihin niiden todeUista
49258: kraattista jäykkyyttä. Sen sijaan, että nykyi- tarvetta vastaavassa määrässä.
49259: nen kouluhallinto kulkee vuosikymmeniä keo-
49260: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
49261:
49262: Saara. Forsius. N. Kosola. Pentti Sillantaus.
49263: Reino Ala-Kulju. Meeri Kalava.inen. A. F. Airo.
49264: Mikko Asunta. E. J. Paavola. Anna-Liisa Linkola..
49265: Irma. Bama.ra.
49266: 1117
49267:
49268: VIU,88.-Toiv.al. N:o 424.
49269:
49270:
49271:
49272:
49273: Vilponiemi ym.: Yhtmkurn:n.allisten aineiden opetuksen saat-
49274: tamisesta pakolliseksi oppikouluissa.
49275:
49276:
49277: Eduskunnalle.
49278:
49279: Yhteiskunnan kehittyessä yhä monisäikei- kin yksi pakollinen viikkotunti, ainakin yh-
49280: semmä.ksi kasvavat sen jäsenilleen asettamat den, $0pivaksi katsotun lukuvuoden ajan.
49281: vaatimukset vastaavasti. Näin käy myös yh- Ehkä sopivfn lukuvuosi olisi keskikoulun vii-
49282: teiskuntaa koskevien tietojen suhteen. meinen lUdkka, jolloin myös ne, jotka eivät
49283: Edelläolevasta huolimatta nykyisessä oppi- jatka lukioluokilla, tulisivat tästä opetuksesta
49284: koulussa annettava yhteiskuntaopetus supis- osallisiksi.
49285: tuu wrsin vähään. Niinpä sille ei ole ero- Kun lisäksi historianopettajien, joiden ope-
49286: tettu erillisiä tunteja ja yhteiskuntaopetus tusalaan yhteiskuntaoppi nykyisin kuuluu,
49287: saattaa olla jopa vähäisempää kuin esim. kan- koulutus ei nykyisellään. anna tarpeeksi pä-
49288: salaiskouluissa. Kun vielä muistamme sen, tevyyttä yhteiskuntaopin opettamiseen, olisi
49289: että oppiJkoulun käyneistä suuri määrä val• tehokkaan opetuksen aikaansaamiseksi käsi-
49290: mistuu vastuunalaisilla paikoille yhteiskun- tyksemme mukaan yhteiskuntaoppi erotet-
49291: nassamme, olisi varmaankin paikallaan saat- tava erilliseksi oppiaineeksi.
49292: taa yhteiskuntaopetus myös oppikouluissa ny- Edellä olevaan viitaten ehdotamm~kin
49293: kyistä huomatummaksi. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomukSen,
49294: Jotta yhteiskunnalliset, taloudelliset ja val-
49295: tiolliset asiat tulisivat oppikoululaisille lähei- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
49296: semmäksi ja olisivat omiaan synnyttämään menpiteisiin yhteiskunnallisten ainei-
49297: pysyvää harrastusta yhteiskuntaa kohtaan, neiden opetuksen saattamiseksi pakolli-
49298: olisi mielestämme yhteiskuntaopetus määrät- seksi oppikouluissa.
49299: tävä plllko11iseksi ja olisi sille varattava aina-
49300: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
49301:
49302: Väinö Vilponiemi. Uuno Voutilainen.
49303: Antero Väyrynen. Uljas M'åkelä.
49304: Viljo Virtanen. Sulo Hostila.
49305: 1118
49306:
49307: VIII,89.- Toiv.al N:o 425.
49308:
49309:
49310:
49311:
49312: Tuuli yin.: Oppikoululuokkien enimmäisoppt'lasmäärän aZenta-
49313: mis.esta.
49314:
49315:
49316: E d.uskunnaHe.
49317:
49318: Kuten tunnettua, ovat oppikoulut sO- löiden edistymistä. Joka tapauksessa täl-
49319: tiemme jälkeisinä vuosina kasvaneet oppilas- laista mas~aa opetettaessa ei voida paljoa-
49320: määrältään valtaviksi laitoksiksi. Ja mikä kaan kehittää oppilaita aktiiviseen työsken-
49321: vielä pahempi, luokat ovat oppilasmäärään telyyn, mikä voi muodostua hyvin kohtalok-
49322: nähden niin suuria, että työskentely käy kaaksi oppilaiden tulevaisuudelle. Persoonal-
49323: sekä oppilaan että opettajan kannalta kat- lisesta ohjauksesta ja kosketuksesta opetta-
49324: soen äärinimäisen vaikeaksi. Nykyisten sään- jan ja oppilaan kesken tuskin enää voi pu-
49325: nösten mukaan tulee jakamattoman luokan hua, ja kuitenkin olisi hyödyllistä, että opet-
49326: oppilasmäärän olla vähintään 45, ennenkuin taja tuntisi opetettavansa kyvyt ja taipu-
49327: voidaan perustaa rinnakkaisosasto, toisen mukset, voidakseen ohjata kutakin hänen
49328: rinnakkaisosaston perustamiseksi tarvitaan edel'lytystensä vaatimalla tavalla. Näin ollen
49329: vähintään 90, kolmannen rinnakkaisosaston ei oppikoulu enaa kasvatuksellisestikaan
49330: perustamiseksi 130 oppilasta jne. Nykyisen pysty riittävästi vaikuttamaan oppilaisiinsa.
49331: oppilastulvan aikana luokat pyrkivät täytty- Tällainen mass810petus ja -kasvatus tuottaa
49332: mään äärimmilleen. tietysti yhteiskunnalle ,massayksilöitä",
49333: Luonnollisesti opetus kärsii tällaisesta jotka ·eivät pysty omatoimiseen työskente-
49334: asiantilasta monella tavalla. Suuressa luo- lyyn tai itsenäisesti ajattelemaan. Tämä taas
49335: kassa on opettajan jo mahdotonta ennättää johtaa kansamme sekä taloudellisen että hen-
49336: tekemään tunnin kuluessa edes yhtä kysy- kisen tason alenemiseen.
49337: mystä jokaiselle oppilaalle. Sellainen oppi- Edellä olevan perusteella esitämme edus-
49338: las, joka luonteeltaan on hiukankin arka tai kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
49339: ujo, voi helposti jäädä huomaamatta ja jou-
49340: tuessaan täten passiivisen Iäsnäolijan osaan, että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
49341: hän myös jää vähitellen syrjään luokan työ- menpiteisiin, että oppikoulujen jaka-
49342: yhteisöstä ja tulokset heikkenevät. Jos taas mattoman luokan enimmäisoppilas-
49343: opettaja kiinnittää tarpeeksi huomiota suu- määrä alennettaisiin ja siten helpo-
49344: ressa oppilasjoukossa aina ruiliSaasti esiinty- tettaisiin rinnakkaisluokkien perusta-
49345: viin keskinkertaisiin tai heikkoihin oppi1ai- mista opetustehon lisäämiseksi.
49346: hin, jarrutetaan siten lahjakkaimpien yksi-
49347: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
49348:
49349: Erkki Tuuli. Reino Ala-Kulju.
49350: Anna-Liisa Linkola. Olavi Lähteenmäki.
49351: Armas Leinonen. Urho Saariaho.
49352: Juha Rihtniemi.
49353: 1119
49354:
49355: VUI,90.-Toiv.a.L N:o 426.
49356:
49357:
49358:
49359:
49360: L. Mattila. ym.: Oppikoulua käyvien oppivelvollisten koulu-
49361: kustannusten alentamisesta.
49362:
49363:
49364: Eduskunnalle.
49365:
49366: Voimassa olevan kansakoululain mukaan rajoitettu määrä ns. vapaaoppilaspaikkoja.
49367: on lapsen huoltajan ja työnantajan huoleh- Huolimatta siitä, että tällä järjestelyllä on
49368: dittava siitä, että lapsen oppivelvollisuus voitu monessa tapauksessa helpottaa vähäva-
49369: tulee täytettyä. raisten huoltajien mahdollisuuksia, ei se ole
49370: Saman lain mukaan on lapsi oppivelvolli- kuitenkaan ratkaissut puheenaolevaa yhteis-
49371: nen sen lukukauden alusta lukien jonka ka- kunnallista epäkohtaa edes tyydyttävästi. On
49372: lenterivuoden kuluessa lapsi täyttää seitse- nimittäin huomattava, että vapaaoppilaspai-
49373: män vuotta, päättyen oppivelvollisuus ke- kasta huolimatta oppikoulua käyvän oppivel-
49374: vätlukukauden lopussa sinä kalenterivuonna, vollisen lapsen huoltajan on vastattava kai-
49375: jonka kuluessa hän täyttää kuusitoista kista lapsen koulunkäyntiin liittyvistä kus-
49376: vuotta. tannuksista lukukausimaksua lukuunotta-
49377: Mikäli oppivelvollisuuden täyttäminen ta- matta. Usein nämä muut kustannukset saat-
49378: pahtuu kansakoulussa, suorittavat valtio ja tavatkin muodostua ratkaisevaksi esteeksi lah-
49379: kunta koulunkäynnistä aiheutuvat kustan- jakkaankin lapsen mahdollisuuksille suorit-
49380: nukset kokonaisuudessaan. Tämän lisäksi taa oppivelvollisuutensa kansakoulua kor-
49381: kustannetaan yhteiskunnan toimesta kansa- keammassa oppilaitoksessa.
49382: koulun oppilaille vapaa kouluateria, maksu- Tätä ei voida pitää oikeudenmukaisena
49383: ton terveydenhoito ja lääkärinhoito sekä eikä kehittyneen yhteiskunnankaan edunmu-
49384: maksuton hammaslääkärinhoito. Tämän li- kaisena. Kun oppivelvollisuus on lailla sää-
49385: säksi on kansakoulussa oppivelvollisuuttaan detty, tuntuisi luonnolliselta että oppilaan
49386: suorittavan lapsen koulunkäynnin turvaami- lahjakkuus ja hänen luontaiset kehittymis-
49387: seksi huoltajaJHa mahdollisuus saada avustusta mahdollisuutensa saisivat ratkaista sen, missä
49388: kunnalta. Mikäli oppilaan koulumatka on oppilaitoksessa hän saisi oppivelvollisuutensa
49389: yli viisi kilometriä on kunta velvollinen jär- suorittaa ilman, että huoltajan varallisuus-
49390: jestämään oppivelvolliselle lapselle maksutto- asema ratkaisevasti vaikuttaisi asiaan. Puut-
49391: man kuljetuksen kotoa kouluun ja takaisin tumatta tässä yhteydessä kysymykseen lain-
49392: tai sijoittamaan lapsen koulun oppilasasun- mukaisen oppivelvollisuuden suorittaneiden
49393: tolaan, jossa hänen ylläpitonsa ja ohjauk- lasten jatko-opiskelun mahdollisuuksiin, pitäi-
49394: sensa on maksuton. simme tärkeänä kiireellisen tutkimuksen ai-
49395: Sekä lasten että yhteiskunnan kannalta on kaansaamista siitä, millä tavoin oppikoulua
49396: tärkeätä, että lahjakkaat lapset saavat mah- käyvien oppivelvollisten lasten koulunkäynti-
49397: dollisuuden opiskella myös oppivelvollisuus- kustannuksia voitaisiin tasoittaa poistamalla
49398: aikanaan muissakin oppilaitoksissa kuin kan- tai vähentämällä sitä eroa, joka tässä suh-
49399: sakoulussa huoltajan taloudellisesta asemasta teessa vallitsee kansakouluissa oppivelvolli-
49400: riippumatta. Nykyisin on kuitenkin esimer- suuttaan suorittaviin oppilaisiin verrattuna.
49401: kiksi oppikoulussa lastaan kouluttavan oppi- Edellä esittämäämme viitaten esitämme
49402: laan huoltajan asema erittäin epäoikeuden- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
49403: mukainen. Varattoman huoltajan mahdolli- toivomuksen,
49404: suudet lahjakkaankaan lapsen kouluttamiseen
49405: oppikoulussa ovat käytännöllisesti katsottuna että hallitus kiireellisesti suoritut-
49406: olemattomat. Tosin oppikouluissa on varattu taisi tutkimuksen siitä, millä tavoin
49407: 1120 VIII,90. - Koulukusta.nnukset.
49408:
49409:
49410: oppikoulua käyvien oppivelvollisten oikeudenmttlurisekri kansakoulua 'käty-
49411: lasten kouluopetm voitaisiin nykyistä vien oppivelvollisten vapaaseen kou-
49412: paremmin järjestää kustannuksiltaan lunkäyntiin verrattuna.
49413: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
49414:
49415: Leo I. Mattila.. Aaro Stykki. Pentti Pakarinen.
49416: 1121
49417:
49418: vm,91.-Toiv.al. N:o 4.27.
49419:
49420:
49421:
49422:
49423: Saukkonen ym.: Oppikoulunopettajien ulkomaisten opinto-
49424: matkojen tukemisesta.
49425:
49426:
49427: Ed uskunn alle.
49428:
49429: Oppikoulunopettajien ulkomaisia opinto- Kohtuullista olisi, että valtio, jonka hy-
49430: matkoja varten oli valtion menoarviossa en- väksi opintomatkat koituvat työskentelyedel-
49431: nen sotia vuotuinen määräraha. Esim. v: n lytysten täten parantuessa ja opetuksen muo-
49432: 1939 tulo- ja menoarviossa se oli 100 000 dostuessa entistä tehokkaammaksi, osaltaan
49433: mk:n suuruisena. Sotien aiheuttaman tilan- tukisi oppikoulunopettaji'Eln jatko-opintopyr-
49434: teen johdosta se jätettiin pois menoarviosta kimyiksiä matka-apurahoin. Valtiotaloudelli-
49435: eikä tähän tarkoitukseen ole myöhemmin, olo- sesti asia on vähäinen, sillä ja 2-3 milj.
49436: suhteiden muututtua, saatu varoja kouluhal- mk:n määräraha olisi tarkoitukseen riittävä.
49437: lituksen toistuneista esityiksistä huolimatta. Se olisi sitä välttämättömämpää, kun ulko-
49438: Erityisesti on vieraiden kielten opetus sen maiset opintomatkat epäedullisen valuutta-
49439: keskeisen aseman takia oppikoulun työnsuun- kurssin takia tu1evat sangen kalliiksi.
49440: nitelmissa aivan ratkaisevasti opettaj,an oman Kaiken edellä sanotun perusteella ehdo-
49441: a!ktiivisen kielitaidon varassa. Tätä taas voi- tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväk-
49442: daan ylläpitää vain säännöllisin ulkoma.an- syttäväksi toivomuksen,
49443: matkoin. Myös muille opettajille u~komaiset
49444: opintomatkat ovat hyödyllisiä ja näköpiiriä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
49445: avartavia lisäten heidän opettajapätevyyttään toimenpiteisiin oppikoulunopettajien
49446: j·a pitäen heidät ,asianomaisen opetusalan ke- ulkomaisten opintomatkojen tukemi-
49447: hityksen tasalla. seksi matka-apurahoin.
49448: Helsingissä 12 päivänä maaliSkuuta 1962.
49449:
49450: Jussi Saukkonen. Saara Forsius.
49451:
49452:
49453:
49454:
49455: 141 E 219/62
49456: 1122
49457:
49458: VIU,92. - Toiv.al N: o 428.
49459:
49460:
49461:
49462:
49463: Terä.stö ym.: Perhekasvatuksen tehostamisesta oppilaitoksissa.
49464:
49465:
49466: E d u s k u n n a ll e.
49467:
49468: Tilastot osoittavat, että sekä avioerot että mään hyvän käytöksen omaavia, sopeutuvia
49469: nuorisorikollisuus ovat lisääntyneet huoles- ybilöitä sekä yhteiskunnan suomaa tukea
49470: tuttavassa määrässä. Yhtenä asian syvimpänä oikealla taval1a hyväkseen käyttäviä perheitä.
49471: syynä on pidetty sitä, että kodinperustajat Käytännön perhekasvatuksen päämääränä on
49472: eivät ole saaneet tarpeellista valmennusta tu- kodin tehtävien opettaminen sekä nuorten
49473: leviin tehtäviinsä aviopuolisoina ja lasten kasvattaminen työhön ja taloudelliseen ajat-
49474: kasvattajiDJa. Entistä selvemmäksi on käynyt teluun.
49475: tehokkaan, kaikkien kallJSalaisten osaksi tule- Näin tärkeiden, jokaiselle kansalaiselle
49476: van perhekasvatuksen tarpeellisuus. välttämättöm.ien asioiden opettaminen ei
49477: Perhekasvatusta tosin opetetaan rajoite- saisi jäädä sattuman varaan, joten esi-
49478: tussa määrin kotitaloudellisissa ja jonkin tämme eduskunnalle hyväksyttäväksi toivo-
49479: verran eräissä muissa oppilaitoksissa. Kansa- muksen,
49480: ja oppikoulunuorisomme jää !kuitenkin usein
49481: sitä kasvatusta vaille, joka olisi heille välttä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
49482: mätön kehitysvuosinaan ja myohemmin per- a) perhekasvatuksen saamiseksi en1-
49483: hee;n perustajina. liseksi oppiaineeksi kansalaiskouluihin,
49484: Pel'lhekasvatuksen olennaisena osana on ammattiUisiin kouluihin, keskikouluun
49485: sukupuoUkasvatus. Jos sitä annetaan tai- ja lukioluokille; b) yhtenäisen perhe-
49486: dolla ja oikeaan aikaan, saadaan nuoret ym- kasvatuksen opetussuunnitelman laati-
49487: märtämään vastuunsa sekä äitiyden ja miseksi sekä c) perhekasvatuksen ope-
49488: isyyden merkitys. tusharjoittelun järjestämiseksi tarvit-
49489: Perhesosiaalinen kasvatus pyrkii ikehittä- tavassa laajuudessa.
49490: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
49491:
49492: Edit Terästö. Uuno Voutilainen.
49493: Lyyli Aalto. Valdemar Sandelin.
49494: Meeri Kalavainen. Hilja Väänänen.
49495: Sylvi Siltanen. Uljas Mäkelä.
49496: Anni Flinck. Voitto Hellsten.
49497: Tyyne Paasivuori. Paula Ruutu.
49498: Antero Väyrynen. Toivo Siren.
49499: I1ma.ri. Linna.
49500: 1123
49501:
49502: VIII,93. - Toiv.al. N: o 429.
49503:
49504:
49505:
49506:
49507: Helle ym.: Määrärahasta Hyvinkään yhteiskoulun ottamiseksi
49508: valtion haltuun.
49509:
49510:
49511: E d u s kun n a B e.
49512:
49513: Hyvinkää on voimakkaasti kehittyvä kau- säksi Hyvinkään kunta on taannut koulun
49514: pulllki. Esimerkillisellä tavalla se vaalii si- eräitä rakennuslainoja. Paitsi takauksia kau-
49515: vistyksellisiä pyrkimyksiä. Tästä on mm. punki on antanut koulun kannatusyhdistyk-
49516: osoituksena se, että kaupungissa toimii kolme selle rakennustyötä varten lainaa 25 765 000
49517: yksityistä oppikoulua, nimittäin Hyvinkään mk.
49518: yhteiskoulu, Hyvinikään uusi yhteiskoulu ja Koulun yHäpitäminen tuottaa kannatus-
49519: Hyvinkään keskikoulu. Hyvinkään yhteis- yhdistykselle suuria vaikeuksia. Tästä on
49520: koulu sai perustaruisluvan ja aloitti toimin- ollut seurauksena, että oppilasmaksu on
49521: tansa syiksyllä 1918. Koulua hoiti aluksi noussut tasolle, jota on pidettävä kohtuutto-
49522: sitä varten va:littu toimikunta ja v: sta 1920 man korkeana, varsinkin kun otetaan huo-
49523: on ylläpitäjänä ollut Hyvinkään yhteiskou- mioon, että paikkakunnan luonteesta johtuen
49524: ~un kannatusyhdistys r. y. Vv. 1918-1937 suurin osa oppilaista on tyOJ.äiskotien lapsia.
49525: koulu toimi viisiluokkaisena keskikouluna. Hyvinkää on ainoa kaupunki maassamme,
49526: Elokuun 5 p: nä 1937 myönsi valtioneuvosto jossa ei ole valtion oppikoulua. Jo tästäkin
49527: luvan koruun laajentamiseksi kahdeiksanludk- syystä tuntuisi väili.intään kohtuulliselta, että
49528: kaiseksi. Edelleen valtioneuvoston suostu- Hyvinkään yhteiskoulu otettaisiin va:ltion
49529: muks·el!la koulu muodostettiin 1 p: stä syys- haltuun. Se olisi koulun menestyksellisen
49530: kuuta 1957 lukien keskikoulun osailta kalk- toiminnan kannalta;kin välttämätöntä ja se
49531: soiskouluksi. antaisi kaupungille nykyistä suuremmat
49532: Syksyllä 1956 valmistui Hyvinkään yhteis- mahdollisuudet tukea taloudellisesti vielä
49533: koulun uusi koulutalo kannatusyhdistyksen yksityisiksi jääviä oppikouluja.
49534: n. 8 000 m2 suuruiselle tontille. Talon tila- Kouluha:l'litus on esittänyt v:n 1962 truo-
49535: vuus on n. 15 400 m3 ja sisältää se 13 luok- ja menoarvioehdotuksessaan Hyvinkään yh-
49536: kahuonetta, 6 erikois1uokkaa, opetuskeittiön, teiskoulun valtiolle ottamista ja määrärahan
49537: voimistelu-juhlasalin, kirjastohuoneen, rehto- varaamista tähän tarkoitukseen, mutta hal-
49538: rin ja opettajain huoooet, koulukeittiön, ruo- litus ei ottanut tätä ihuomioon.
49539: kasalin ja kerhohuoneet, oppilaskäymälät, Edellä sanotun perusteella ehdotamme
49540: lämpö- ja siili.kökeskukset sekä tarpeelliset kunnioittaen,
49541: aputilat. Lisäksi talossa on 2 huonetta ja
49542: keittiön käsittävä asunto vahtimestarille ja että hallitus ottaisi vuoden 1963
49543: talonmies-lämmittäjälle. tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
49544: Kaupunki on taannut yhteiskoulun r8iken- suuren määrärahan Hyvinkään yh-
49545: nuslainoja ja on koululla vielä velkaa, jossa teiskoulun ottamiseksi valtion hal-
49546: on kaupungin takaus n. 68 milj. mk. Li- tuun.
49547: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
49548:
49549: Veikko Helle. Lars Lindeman.
49550: Toivo Sirin. Dma.ri Linna.
49551: Saara :rorsius.
49552: 1124
49553:
49554: VIII,94. - Toiv.al. N: o 430.
49555:
49556:
49557:
49558:
49559: Helle ym.: Määrärahasta Keravan yhteiskoulun ottamiseksi
49560: valtion halttuun.
49561:
49562:
49563: Eduskunnalle.
49564:
49565: Keravan yhteiskoulu on ollut toiminnassa tyiset oppikoulut joutuvat yleensä toimi-
49566: valtioneuvoston 31. 8. 1921 antaman päätök- maan, koulu joutui tavallista suurempiin
49567: sen perusteella keskikouluna v:n 1921 syys- vaikeuksiin sodanaikaisissa olosuhteissa ta-
49568: hrkukauden alusta alkaen. Lukioluokat ovat pahtuneen koulurakennuksen palon vuoksi,
49569: koulussa olleet 1939 syksystä alkaen. Kak- koska: saaJtu palovakuutuskorvaus ei riittä-
49570: soiskouluksi koulu on hyväksytty 1. 1. 1957 nyt sen jälkeen tapahtuneen rahanarvon voi-
49571: ~ukien. makkaan alentumisen tähden peittämään
49572: Syyskuun 24 päivänä 1941 Keravan Y'h- kuin hyvin pienen osan uuden koulura-
49573: teiskoulu paloi sen ollessa silloin maassamme kennuksen rakentamiskustannuksista. Tästä
49574: vallinneen sotatilan johdosta puolustusvoi- syystä koulu on saatu rakennetuksi lopulli-
49575: mien käytössä. Tämän palon johdosta koulu seen kuntoon vasta runsaat pari vuotta: sit-
49576: rakennettiin uudetleen v. 1949. Varojen ten. Rakennustyön saattaminen lopulliseen
49577: puutteen tähden täillöin ralrentamatta jäänyt päätökseen onkin vaatinut kannatusyhdis-
49578: yhdistetty voimistelu- ja juhlasali, tyttöjen tykse'ltä ja sen jäseniltä erittäin paljon pon-
49579: ja poikien käsityötilat, kotitalousopetustilat, nistuksia ja Qppilaiden vanhemmilta suhteel-
49580: piirustusluokka ja eräitä muita opetustiloja lisen suuria uhrauksia koulumaksujen muo-
49581: sekä oppilasruokalaa varten tarvittavat ti- dossa. Tällä kertaa koulun lukukausimaksu
49582: lat rakennettiin v. 1959. Mainittujen lisä- on 9 500 mk oppilaalta.
49583: tilojen, jotka ovat n. 7 260 ms, jälkeen kou- Koulun varat olivat 30. 6. 1961 laaditun
49584: hm rakennus käsittää n. 18 000 ms, ja se on tilinpäätöks~n mukaan 106 869 784 mk ja
49585: nyt katsottava valmiiksi rakennetuksi. Kou- velat 46 355 257 mk. Omaisuuden palova-
49586: lura:kennuksessa on em. erikoistilojen lisäksi kuutusarvo on 139 000 000 mk. Tällä het-
49587: 19 varsinaista luokkahuonetta ja lisäksi vielä kellä koululla on rakennuslainoja yhteensä
49588: mm. erityiset luonnonopin ja luonnonhisto- 39 050 000 mk, joista yksityisistä rahalaitok-
49589: rian opetushuoneet, kirjastohuone ja vahti- sista ja vakuutuslaitoksista saatuja lainoja
49590: mestarin asunto. oli 17 250 000 mk ja valtiolta saatuja lai-
49591: Keravan yhteiskoulun vaikutusalue käsit- noja 21 800 000 mk.
49592: tää Keravan kauppalan lisä:ksi osittain myös- Koulun oppilaista on enemmistö ollut ja
49593: kin Helsingin maalaiskunnan, Tuusulan ja tulee jatkuvasti olemaan vähävaraisista työ-
49594: Sipoon kunnan alueita. Tällä hetkel~ä kou- läiskodeista, joilla on erittäin suuria vai-
49595: lussa on 778 oppilasta. Vrakinaisten ja yli- keuksia korkeiden lukukausimaksujen mak-
49596: määräisten pätevien opettajien lukumäärä samisessa. Tämän vuoksi olisi tärkeätä, että
49597: on 22. Tämän 'lisäksi koulussa on 13 tunti- koulu otettaisiin ensi tiiassa valtion oppi-
49598: opettajaa. Koulun kaikilla luokilla on kolme kouluksi. Huomioonottaen lisäksi, että koulu
49599: rinnakkaisluokkaa, lukuunottamatta 2. [uok- on varsin suuri ja että se lienee maamme
49600: kaa, joita on kaikkiaan neljä. Lukioluokkia vanhimpia Y'ksityisiä oppikouluja, vaatisivat
49601: on kaikilla luokilla kaksi. myöskin oikeudenmukaisuusnrukökohdat, että
49602: Keravan yhteiskoulu on toiminut alusta koulu nyt, kun sen koulurakennus on tä:hän-
49603: alkaen kannatusyhdistyksen varassa olevana astisen ylläpitäjän :toimesta rakennettu ta-
49604: yksityisenä oppikouluna. Niiden taloudellis- vallista vaikeimmissa olosuhteissa valmiiksi,
49605: ten vaikeuksien lisäksi, joissa maamme yksi- otettaisiin viipymättä valtion oppikouluksi.
49606: VIII,94. - Helle ym.. 1125
49607:
49608: Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme edus- vittavan määrärahan Keravan yhteis-
49609: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, koulun ottamiseksi valtion ylläpit(i..
49610: mäksi oppikouluksi.
49611: että hallitus ottaisi valtion vuoden
49612: 1963 tulo- ja menoarvioesitykseen tar-
49613: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
49614:
49615: Veikko Hene. Toivo Siren. Dmari Linna.
49616: G. Henriksson. Lars Lindeman. Saara. Forsius.
49617: 1126
49618:
49619: VIU,95. - Toiva..l. N: o 431.
49620:
49621:
49622:
49623:
49624: Ryömä. ym.: Määrärahasta Kokemäen yhteiskoulun ottami-
49625: seksi valtion haltuun.
49626:
49627:
49628: E d u s k u n n a ll e.
49629:
49630: Kokemäen yhteiskoulu on perustettu v. mainittm summan on !kannatusyhdistys \koko-
49631: 1907, joten se on maamme yksityisoppikou- naan joutunut peittämään lainoilla. KoSka
49632: lujen vanhimpia. Koulun omistajana on kai- melkein kaikki samanikäiset !koulut on otettu
49633: ken aikaa ollut kannatysyhdistys. Keskeisen valtion haltuun, olisi nyt K(jkemäen yhteis-
49634: asemansa takia sen oppilasmäärä on vuosi koulun vuoro.
49635: vuodelta jatkuvasti lisääntynyt. Koulun oppi- Edellä sanotun perusteella ehdotamme ikun-
49636: [aat ovat pääasiassa Kokemäeltä ja lähiym- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
49637: päristöstä. Oppilasmäärä tällä hetkellä on muksen,
49638: noin 750. Uusi koulurakennus valmistui v.
49639: 1955. Sen tilavuus on 13.200 ms ja kouluun että hallitus ottaisi vuoden 1963 tu-
49640: voidaan sijoittaa noin 750 oppilasta. Uusi lo- ja menoarvioesitykseen riittävän
49641: koulurakennus tuli maksamaan kalustoineen suuren määrärahan Kokemäen yhteis-
49642: ja muine hankintoineen 93 milj. mk. Edellä- koulun ottamiseksi valtion haltuun.
49643: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
49644:
49645: Erkki Ryömä. Arvo Pentti.
49646: Nestori Kaasalainen. Aa.po Seppälä..
49647: 1127
49648:
49649: VIII,96. - Toiv.a.l. N: o 432.
49650:
49651:
49652:
49653:
49654: Ala.-Kulju ym..: Normaalilyseon perustamisesta Seinäjoen
49655: kaupunkiin.
49656:
49657:
49658: E d u s k u n n a 11 e.
49659:
49660: Maassamme on 7 suomenkielistä normaali- Etelä-Pohjanmaan oppikouluverkosto on
49661: Iyseota sen jälkeen kun eduskunnan päättä- erittäin tiheä. Vaasan läänissä on suomen-
49662: mät Tampereen ja Pielisensuun normaali- kielisiä oppikouluja 46, joissa täysiluokkaisin
49663: lyseot syksyllä 1962 aiottavat :toimintansa. 27 ja keskikouluja 19, valtion kouluja on 9,
49664: Muut normaalilyseot ovat: Helsingin nor- yksityisiä 31 ja kunnallisia keskikouluja 6.
49665: maalilyseo ja tyttönormaalilyseo sekä Turun, Kolme uutta oppikoulua on lisäksi perusta-
49666: Jyväskylän ja Oulun normaalilyseot. Aus- misvaiheessa.
49667: kultantteja oli syksyllä 1961 655, osaa pyrki- Opettajia on näissä kouluissa yli 1 000,
49668: jöistä ei voitu ottaa vastaan. Helsingissä oli joten yksistään Vaasan läänin oppikoulut
49669: auskultantteja 286 ja muissa vähän yli tai täydelleen voisivat miehittää yhden normaali-
49670: alle sadan. lyseon. Kun Seinäjoki on Vaasan läänin
49671: Nykyinen suuntaus tähtää siihen, että nor- oppikouluverkoston keskellä ja hyvien lii-
49672: maalilyseoita perustettaisiin tasaisesti eri kenneyhteyksien risteyksessä, olisi se sopivin
49673: puolille maata, niin että auskultantteja tulisi normaalilyseon sijoituspaikaksi.
49674: yhtä normaalilyseota kohti 60-100. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
49675: Senjälkeen kun opetusnäytteet pakollisena nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
49676: poistettiin käytännöstä, on auskultatio saa- muksen,
49677: nut entistä tärkeämmän merkityksen, kun
49678: myöskin oppikoulujen opettajain pedagogi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
49679: seen kouluttamiseen on kiinnitetty kasvavaa normaaUlyseon perustamiseksi Seinä-
49680: huomiota. joen kaupunkiin.
49681: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
49682:
49683: Rein.o Ala-Kulju. Va.inö Kuoppa.la..
49684: Toivo Antila.. Ein.o Uusitalo.
49685: Jussi Saukkonen.
49686: 1128
49687:
49688: Vlfi,97.- Toiv.al. N:o 438.
49689:
49690:
49691:
49692:
49693: Antila ym.: Valtion keskikO'Ulun perustamisesta Peräseinäjoen
49694: kuntaan.
49695:
49696:
49697: Eduskunnalle.
49698:
49699: OppikoulutHanne Peräseinäjoella on kun- jossa tulotaso asukasta kohti on maamme al-
49700: nan syrjäisen sijainnin ja heikon taloudelli- haisimpia. Tästä johtuen yksityisen oppHrou-
49701: sen aseman vuoksi vaikea. llmeisesti kunnan lun perustamis- ja ylläpitomahdollisuudet
49702: heikosta taloudellisesta asemasta johtuen ovat käytännöllisesti 'katsoen olemattomat.
49703: valtioneuvosto monista yrityksistä huolimatta Kuuluuhan kunta virallisen varallisuusluoki-
49704: ei ole katsonut voivansa myöntää lupaa !kun- tuksen mukaan III työllisyysluokkaan. Sii-
49705: nallisen keskikoulun perustamiseen, vaikka henkin se on korotettu harkintaan nojautu-
49706: kunnan syrjäinen sijainti ja kuntalaisten se- vien, varsin tul,kinnanvaraisten perusteiden
49707: kä kunnan heH&o taloudellin~m asema ja nojalla, matemaattisten perusteiden edellyt-
49708: suuri oppilasmäärä mielestämme edellyttäisi täessä II työllisyysluokkaa.
49709: sitä. Peräseinäjoelta olevia oppilaita on esim. Tämä jo osoittaa, että Peräseinäjoen kunta
49710: lukuvuonna 1960-61 käynyt ympäristökun- kuuluu Vaasan läänin ja ilmeisesti koko maan
49711: tien oppikouluissa yhteensä 148, vastaavan vaikeimpiin alityöllisyysalueisiin. Työt-
49712: luvun oltua esim. v. 1957 50. Kun jo nyt tömyyskautena 1959-60 Peräseinäjoki
49713: käy muiden kuntien oppikouluissa yli puo- oli ainoa kunta ainakin Vaasan työvoimapii-
49714: leentoistasataan nouseva Peräseinäjoelta ole- rissä, missä valtioneuvosto määräsi sovelletta-
49715: va oppilasjolrlclro, on ilmeistä että oppikoulun vaksi työttömyysavustuslakia. Samanlaisena
49716: perustaminen paikkakunnalle nostaisi kou- näyttää tilanne tässä suhteessa jatkuvan
49717: luun pyrkivien oppilaiden iJ.u:kumäärän va- edeHeenkin, maassamme vallitsevasta kol1kea-
49718: rovaisestikin arvioiden vähintään kaksinker- suhdanteesta huolimatta. Niinpä tälläkin het-
49719: taiseksi, joten tämä jo puoltaa oppikoulun kellä on kortistossa 107 työtöntä, mikä !käy-
49720: perustamista. tettävissä olevien tietojen mukaan on suhteel-
49721: Toiseksi on otettava huomioon ne haitat, joi- lisesti suurimpia Vaasan läänin alueella. Täl-
49722: ta oppikouiun puuttumisesta paikkakunnal- le seikalle olisi pantava erityistä painoa op-
49723: la nuorison koulutuksessa aiheutuu. Kun mat- pikoulukysymystä ratkaistaessa, koska oppi~
49724: ka toisten paikkakuntien oppikouluihin vaih- koulun suorittaminen nykyistä laajemmassa
49725: telee 22 km: stä 45 km: iin, aiheutuu siitä mitassa antaisi paikkakunnan uusille nuoril-
49726: niille'kin oppilaille, jotka vanhempien varal- le ikäluokille huomattavasti paremmat mah-
49727: IJ.isuuden turvin pystyvät menemään toisella dollisuudet toimeentulon hankkimiseen yh-
49728: paikkakunnalla olevaan oppikouluun, huo- teiS'kuntaelämän eri aloilla.
49729: mattavaa lisärasitusta ja ~kustannuksia. Pa-
49730: hinta kuitenkin on, että vähävaraisten van- Mikälli oppikoulu paikkaiJ.runnaJle perustet-
49731: hempien lapset jäävät tästä syystä kokonaan taisiin, kunta olisi valmis mahdollisuuksiensa
49732: vaille oppikouluopetusta. mukaan tukemaan valtiota ja siinä mielessä
49733: Valtion oppikoulun· puuttuminen voidaan se luovuttaisi korvauksetta koulun käyttöön
49734: tietenkin useissa tapauksissa poistaa yksityis- kirkonkylän keslrukses8a varatun 1.62 ha:n
49735: ten oppikoulujen perustamisella. Tämä onkin laajuisen tontin s~kä sitoutuisi muun ohella
49736: mahdollista kaupungeissa, 'kauppaloissa ja järjestämään väliaikaiset opetustilat si!ksi,
49737: vauraissa asutuskeskuksissa, joissa taloudelli- kunnes koulu saa oman koulutalon.
49738: set tekijät eivät Olle esteenä. Toisin on laita Edellä sanotun perusteella esitämme kun-
49739: sellaisten harvaanasuttujen, köyhien maalais- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
49740: pitäjien kohdalla 'kuin esim. Peräseinäjoki, vomuksen,
49741: VIII,97. - Antila ym. 1129
49742:
49743: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti joen kuntaan syyslukukauden 1963
49744: toimenpiteisiin viisiluokkaisen valtion alusta lukien.
49745: keskikoulun perustamiseksi Peräseinä-
49746: He)singissä 26 päivänä helmikuuta 1962.
49747:
49748: Toivo Antila.. Yrjö Hautala. Esa Timonen.
49749: Eino Uusitalo. Leo Häppölä. P. Puhakka..
49750: T. Saloranta.. Artturi J"åmsen. Toivo Asvik.
49751: Väinö Tikkaoja.. Pentti Pekkarinen. Matti Liinama.a..
49752: Olavi Lahtela.. N. Kosola. Eino Sääskila.hti.
49753: Ale Holopainen. Reino Ala.-Kulju. Akseli Pa.arm.a.n.
49754: Aleksi Kiviaho. Väinö Kuoppala. Einari Jaakkola.
49755: Veikko Savela. Kauko Tamminen. Nestori Kaasalainen.
49756: Anna-Liisa Tiekso. Georg Backlund.
49757:
49758:
49759:
49760:
49761: 142 E 219/62
49762: 1130
49763:
49764: VIII,98. - Toiv.al. N: o 434.
49765:
49766:
49767:
49768:
49769: Tuuli ym.: Normaalilyseon aikaansaamisesta Kouvolaan.
49770:
49771:
49772: E d u s k u n n a 11 e.
49773:
49774: Oppikoulujen lisääntyessä ja laajentuessa kailclri ovat enintään 2 tunnin juna- tai auto-
49775: on myös oppikoulujen opettajavalmistus voi- matkan päässä. On auskultu.nteille luonnolli-
49776: makkaasti lisääntynyt. Yliopistollisten loppu- sesti taloudellisesti monin verroin edullisem-
49777: tutkintojen lisäksi joutuvat opettajiksi aiko- paa, että he voivat harjoittelunsa suorittaa
49778: vat suorittamaan vuoden pituisen käytän- kotoa käsin kuin vieraalla paikkakunnalla
49779: nöllisen OJX)tusharjoittelun normaalilyseoissa. sekä tänä opettajapulan aikana hoitaa mah-
49780: Normaalilyseot eivät ole kuitenkaan enää pys- dollisesti opettajatointaankin auskultointiai-
49781: tyneet lisääntyvää opetusharjoittelun tar- kanaan.
49782: vetta tyydyttämään, vaan uusia normaali- Kouvolassa on lisäksi edelleenkin puute
49783: lyseoita on jouduttu perustamaan ja viimeksi oppikouluista. Kolmeen Kouvolan oppikou-
49784: normaalilyseot on perustettu Tampereelle ja luun oli keväällä 1961 pyrkijöitä kaikkiaan
49785: Joensuuhun. Periaate, että normaalilyseoita 536 ja suoritti näistä hyväksytyn pääsytut-
49786: perustetaan maaseutukeskuksiin on oikea ja kinnon 487, mutta vain 275 voitiin kouluihin
49787: sillä helpotetan eri puolelta maata olevien ottaa. Olisi senvuoksi erittäin tarpeellista
49788: auskultanttien harjoittelua. perustaa Kouvolaan uusi oppikoulu. Tarkoi-
49789: Kun normaalilyseoita edelleen joudutaan tustaan palvelisi parhaiten yhteislyseotyyppi-
49790: perustamaan, olisi huolehdittava siitä, että nen koulu. Normaalilyseon perustamisella
49791: myös Itä- ja Kaakkois-Suomea varten saa- Kouvolaan poistettaisiin samalla jo vaikeaksi
49792: taisiin tällainen normaalilyseo. Sopivimpana muodostunut oppikoulupula.
49793: sijoituspaikkana on tällöin pidettävä Kouvo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
49794: laa. Keskeisen asemansa ja hyvien liikenne- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
49795: yhteyksiensä ansiosta Kouvolaan sijoitettu muksen,
49796: normaalilyseo voisi palvella opettajakandi-
49797: daatteja paitsi Pohjois-Kymenlaakson koulu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
49798: rikkaista kauppaloista ja kunnista myös Lah- yhteislyseotyyppisen normaaUlyseon
49799: den, Heinolan, Mikkelin, Lappeenrannan, aikaansaamiseksi Kouvolaan Kaakkois-
49800: Haminan ja Kotkan kaupungeista, jotka Suomen tarpeita silmällä pitäen.
49801: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
49802:
49803: Erkld Tuuli. Sulo Suorttanen. Juha. Rihtniemi.
49804: 1131
49805:
49806: VID,99.-Toiv.aJ.. N:o 435.
49807:
49808:
49809:
49810:
49811: Ahonen ym. : J outsan yhteiskoulun ottamisesta valtion hal-
49812: tuun.
49813:
49814:
49815: E d u s k u n n a 11 e.
49816:
49817: Jo pelkkä silmäys karttaan osoittaa, että parantaa. Oppilaita koulussa on Joutsan,
49818: Joutsan kunta sijaitsee linnuntietä mitat- Hartolan, Luhangan ja Leivonmäen kuntien
49819: tuna 47 km.:n etäisyydellä Heinolasta, 56 alueilta, joka kauttaaltaan on vähävaraista
49820: km:n etäisyydellä Jyväskylästä ja 59 km:n seutua.
49821: etäisyydellä Mikkelistä. Kaupunkien etäisyys Joutsan yhteiskoulukysymys olisi ratkais-
49822: asettaa Joutsan kunnalle eräitä velvollisuuk- tava kokonaisratkaisuna ja otettava koulu
49823: sia, joista tällä hetkellä tärkeimpänä pide- valtion haltuun. Tällöin päästäisiin luku-
49824: tään Joutsan yhteiskoulun saamista valtion kausimaksuissa samaan, mitä muissakin val-
49825: hallintaan. Koululle on valmistunut uudet tion kouluissa.
49826: koulutilat, mutta se on samalla merkinnyt Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
49827: velkojen huomattavaa lisääntymistä ja kou· nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
49828: lun taloudenhoito on vaikeutunut. Kunta on muksen,
49829: omalta osaltaan tukenut koulun taloutta,
49830: mutta siitä huolimatta lukukausimaksu on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
49831: 14 000 mk. Lukukausimaksua nykyisellään J outsan yhteiskoul;un ottamiseksi val-
49832: pidetään jo [iirun korkeana, joten sitä nosta- tion haltuun.
49833: malla ei voida koulun taloutta vastaisuudessa
49834: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
49835:
49836: Arvo Ahonen. Artturi Koskinen. Edvard Pesonen.
49837: 1132
49838:
49839: VIII,lOO. - Toiv.a.l. N: o 436.
49840:
49841:
49842:
49843:
49844: Pohjonen ym.: Joutsan yhteiskoulun ottamisesta valtion hal-
49845: tuun.
49846:
49847:
49848: E d u s kun n a 11 e.
49849:
49850: Joutsan yhteiskou1.un kannatusyhdistys pe- louden suorastaan kestokyvyn rajalle. Kou-
49851: rusti v. 1946 Joutsan yhteiskoulun. Syys- lun vaikeaa asemaa 'heikentää ratkaisevasti
49852: kuun 1 päivästä 1961 lähtien se toimii yli- vielä se, että naapuripitäjään Hartalaan on
49853: opistoon johtavana. Koulun oppilasmäärä päätetty perustaa valtion oppikoulu. Jout-
49854: syksyllä 1961 oli 362. Oppilaat olivat kotoisin sen yhteiskoulu menettää edellämainitut 60
49855: seuraavista kunnista: J outsasta 205, Harto- Hartolasta kotoisin olevaa oppilasta. Lisäksi
49856: lasta 60, Luhangasta 58, Leivonmäeltä 26,
49857: 1
49858: voidaan menettä oppilaita siksi, että valtion
49859: Pertunmaalta 6 ja muualta 7. Alue, jolta koulujen oppilasmaksu on ratkaisevasti hal-
49860: oppilaat ovat on lähinnä pienviljelys- ja vempi kuin yksityiskouluissa ja siksi, että
49861: metsätalousaluetta. Sen asukkaiden ansiotaso Joutsan ja Hartolan koulujen väliä tulisi ole-
49862: on melko heildro. maan vain vajaa 25 km. Saatujen tietojen
49863: Heinäkuussa 1961 valmistui uusi koulutalo. mukaan olisivat Hartolan koulun kustannuk-
49864: Sen tilavuus on 14 800 ms. Koulussa on tilaa set 120 milj. mk.
49865: keskikoululle ja sen rinnrukkaisluokille sekä J outsassa on nyt nyikyaikainen, täysin
49866: lukiolle. Huoneistotilat jakaantuvat: ~nokka käyttokuntoinen koulu, mutta sen mahdolli-
49867: huoneita 10, erlkoisluo!lclda 4, kaksoivoimis- suus toimia yksityisoppikouluna ta:loudclli•
49868: telusali lisätiloineen, kotitalouden opetustilat, sista tekijöistä johtuen on erittäin uhattu.
49869: koulukeittiö ja aamiaishuone, keskushalli- Tilanne voitaneen selvittää vain niin, että
49870: juhlasali ja muut tarpeelliset tilat. Koulu Joutsan yhteiskoulu otetaan valtion haltuun,
49871: tuli maksamaan kiinteine kalusteineen noin mikä olisi täysin valtion etuja mukaista.
49872: 96 milj. mk Koululla on velkoja noin 93 Edellämainitun perusteella kunnioittaen
49873: milj., josta kiinnelainoja 90 milj. mk. ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
49874: Koulun toimeentulo on perustunut pää- vomuksen,
49875: asiassa valtionapuun ja oppilasmaksuihin.
49876: Kuntien avustusmahdollisuudet ovat olleet että hallitus ryhtyisi mahdoUisim-
49877: melko vähäiset. man pian toimenpiteisiin J outsan yh-
49878: Uusi koulutalo on saattanut koulun ta- teiskoulun ottamiseksi valtion haltuun.
49879: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
49880:
49881: lYia.uno Pohjonen. Artturi Koskinen. l'tfa.tti Koivunen.
49882: Vi1ho Leivonen. Pentti Sillantaus. Veikko Hyytiäinen.
49883: 1133
49884:
49885: VIU,lOl. - Toiv.al. N: o 437.
49886:
49887:
49888:
49889:
49890: Pekkarinen ym.: Leppävirran yhteiskoulun ottamisesta
49891: valtion haltuun.
49892:
49893:
49894: Eduskunnalle.
49895:
49896: Leppävirran yhteiskoulu aloitti toimintansa on rakennuksista aiheutunutta veLkaa 70
49897: v. 1945 kannatysyhdistyilrsen varassa toimi- milj. mk, jossa on valtion lainaa 40 milj.
49898: vana 5-luokkaisena oppikouluna. V. 1958 ja rahalaitoksilta saatua lainaa 30 milj. mk.
49899: si1'le myönnettiin [upa ~aajentua yliopistoon Kun kannatusyhdistys on näin huonossa
49900: johtavaksi 8-luokk:aiseksi oppikouluksi. taloudellisessa asemassa, on sen pitänyt luku-
49901: Kannatusyhdistyksen omatoimisuuden ja kausimaksut kohottaa 10 000 mk:ksi oppiilasta
49902: valtion sekä Leppävirran kunnan antaman kohti. Näin korkea maksu rasittaa epäoikeu-
49903: taloudellisen tuen avulla on koulu kehittynyt denmukaisesti vähävaraisia pienviljelijöitä ja
49904: niin, että se nykyisin kykenee antamaan työläisiä, joiden lapsista koulun oppilaat pää-
49905: opetusta yli 400 oppilaalle vuosittain: oppi- asiassa koostuvat. Sitävastoin vrultion vas-
49906: lasmäärä 1. 9. 1959 431. taavissa laitoksissa saavat kaikkiin yhteis-
49907: Koulun omistaa Leppävirran yMeiskoulun 'kuntaludkkiin kuuluvat lapset opetusta huo-
49908: !Jmnnatusyhdistys r.y., sillä on 1,50 ha:n mattavasti alhaisemmilla maJksuilla.
49909: suuruinen koulutontti, jossa on 3 koulu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
49910: rakennusta. Ra:kennusten yhteinen kuutio- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
49911: tilavuus on n. 15100 m3. vomuksen,
49912: On selvää, että mainittuun laajuuteen ke-
49913: hittyneen koulun yHäpitäminen ja rakenta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
49914: misesta aiheutuneiden lainojen hoitaminen menpiteisiin Leppävirran yhteiskoulun
49915: muodostuu kannatusyhdistykselle kohtuutto- ottamiseksi valtion oppilaitokseksi.
49916: man raskaaksi. Mainittakoon, että koulussa
49917: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
49918:
49919: Pentti Pekkarinen. Eino Räsänen. Esa Timonen.
49920: Eino Uusitalo. Reino Karpola. Hilja Väänänen.
49921: Esu Niemelä.
49922: 1134
49923:
49924: VIII,102. - Toiv.a.l. N: o 488.
49925:
49926:
49927:
49928:
49929: Sinisalo ym.: Karhulan yhteiskoulun ottamisesta valtion hal-
49930: tuun.
49931:
49932:
49933: E d u s kun n a ll e.
49934:
49935: Viime aikoina ovat oppikoulut yhä suu- määrään. Koulun viimeaikaista laajentumista
49936: remmassa määrin siirtyneet valtion hallin- osoittaa myös se, että silile on hiljattain val-
49937: taan. Tällainen kehitys o:n!kin :J.uonnollinen ja mistunut uusi 19 300 ms :n suuruinen ikouluc.
49938: toivottava, ja sitä koskeva ikdkonaisratkaisu rakennus, minkä lisäksi myös vanhoja kou!lu-
49939: olisi tehokkain toimenpide ilroulujen hallinto- tiloja on edelleen koulun käytössä.
49940: suhteissa vielä esiintyvien epäkohtien poista- Koulun toiminnan laajentamisessa on jou-
49941: miseksi. Koska ratkaisu vi>elä saattaa viipyä, duttu turvautumaan huomattavan suuressa
49942: olisi välttämätöntä, että koulujen valtion hail- määrin lainavarojen käyttöön, josta johtuen
49943: tuun ottamisessa pyrittäisiin edistymään ta- koululla on velkoja varsin paljon.
49944: paus kerrallaan. Erityisen aiheellista olisi vii- Karhulan yhteiskoulun ottaminen valtion
49945: pymättä ryhtyä toimenpiteisiin Karhman haltuun, josta kannatusyhdistys on tehnyt
49946: •kauppalassa sijaitsevan yhteiskoulun ottami- useita esityksiä, olisi omiaan helpottamaan
49947: seksi valtion haltuun. koulun ylläpidossa ·esiintyviä vaikeuksia, se
49948: Karhula on maamme toiseksi suurin kaup- antaisi edellytykset koulun edelleen kehittä-
49949: pala. Siitä huolimatta ei siellä ole yhtään miseen ja turvaisi työläisvaltaisen teollisuus-
49950: valtion oppikoulua. Kauppalassa on toimi- alueen oppikoulutoiminnan myönteistä kehi-
49951: nut v:sta 1920 alkaen Karhulan yhteiskoulun tystä.
49952: kannatusyhdistys r.y:n hallitsema koulu, jo- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
49953: ka toimii edelleenkin. Koululla on huomat- kunnan hyväJksyttäväksi toivomuksen,
49954: tava mel"kitys Karhulan ja sen eräiden ~ähi~
49955: alueiden oppilaitoksena. Tätä osoittaa koulun että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
49956: toiminnan tuntuva laajentuminen. Koulussa menpiteisiin Karhulan yhteiskoulun ot-
49957: on tällä hetikellä 736 oppilasta, mikä on enem- tamiseksi valtion haltuun.
49958: män kuin kaksinikertainen määrä v: n 1945
49959: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
49960:
49961: Taisto Sinisalo. Tauno Kelovesi.
49962: 1185
49963:
49964: Vm,103. - Toiv.al. N: o 439.
49965:
49966:
49967:
49968:
49969: Kokkola ym.: Määrärahasta Kotkan lyseon rakennustöitten
49970: aloittamiseksi.
49971:
49972:
49973: E d u s k u n n a 11 e.
49974:
49975: Kotkan lyseo, yli 65 vuotta sitten perus- saataneen piirustukset ohjelman mukaisesti
49976: tettu oppikoulu, on jo vuosikausia potenut valmiiksi kuluvan vuoden loppuun mennessä.,
49977: tavatonta tilanahtautta. Nykyisellä paikallaan joten esteitä töitten aloittamiselle v:n 1963
49978: ei koulu voi laajentua tontin pienuuden ta- puolella ei pitäisi olla. Suuri tilanahtaus
49979: kia. Kotkan kaupungin ja valtion kesken on Kotkan lyseossa ja vastaava tilanne Kotkan
49980: päästykin sopimukseen uudesta tonttialueesta. kauppaoppilaitoksessa edellyttävät, että kou-
49981: jonka muuttamiseksi julkisen rakennuksen lun rakennusasia hoidetaan mahdo:l:lisimman
49982: tonti:ksi ovat toimenpiteet käynnissä. Lunas- kiireellisesti.
49983: tustoimenpiteet uudella tontilla oleviin pikku Edellä olevaan viitaten rohkenemme kun-
49984: rakennuksiin hoitaa kaupunki ja tontin luo- nioittaen esittää eduskunnan hyväksyttäväksi
49985: vutushinta määräytyy aikoinaan vanhan kou- toivomuksen,
49986: lurakennuksen siirtyessä Kotkan kaupungille
49987: kauppaoppilaitosta varten. Alustavasti on että ha)Jitus ottaisi vuoden 1963
49988: tästäkin asiasta jo päästy sopimukseen. Kou- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
49989: lun suunnittelutyötä varten on rakennushal- suuren määrärahan Kotkan lyseon ra-
49990: lituksella käytettävissään 9 milj. mk ja kennustöitten aloittamista varten.
49991: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1962.
49992:
49993: Veikko Kokkola. Erkki Tuuli. Tauno Kelovesi.
49994: Kalle Matilainen. Urho Saariaho. Sulo Suorttanen.
49995: Meeri Kalavainen. Marja Lahti. Taisto Sinisalo.
49996: Sulo Hostila. Valto Käkelä.
49997: 1136
49998:
49999: VIII,104. - Toiv.al. N: o 440.
50000:
50001:
50002:
50003:
50004: Matilainen ym.: Määrärahasta Vuoksenniskan yhteiskoulun
50005: ottamiseksi valtion haltuun.
50006:
50007:
50008: Ed uskunnaBe.
50009:
50010: Imatran kauppalassa, jonka vä:kiluku on seen ja koulu pääsi aloittamaan toimintansa
50011: noin 35 000, on kolme oppikoulua. Kauppa- varsinaisessa, ajanmukaisessa lkoulura:kennuk-
50012: lan laajuuden vuoksi ja sen kolmiosaisuu- sessaan v:n 1959 kevätkaudella ja on se oppi-
50013: desta johtuen koulut sijatsevat kauppalan lasmäärä, mikä kouluun voidaan ottaa, 750.
50014: eri osissa ollen niiden välimatJkat suunnil- Kolrl.u ei p!dvele yksin Imatraa, vaan sen
50015: leen 5 km: ImatraD!koskella valtion yllä- oppilaista muodostaa huomattavan osan lähi-
50016: pitämä ja omistama Imatran kaksoislyseo, maalaiskuntien nuoriso. Koulu toimii yli-
50017: Tainionkosken kauppaLanosassa 5-ludkkainen opistoon johtavana oppilaitoksena.
50018: kannatusyhdistyksen perustama TainioD!kos- VuoksenniSkan yhteiskoulu on joutunut
50019: ken yhteiskoulu ja Vuoksenniskan kauppalan koulurakennuksen rakentamisen johdosta siinä
50020: osassa v:sta 1939 toiminut Vuoksenniskan määrin ve1kaantumaan, että ajanoloon sen
50021: yhteiSkoulun kannatusyhdistytksen perustama on mahdotonta selvitä ko. rasituksista. Kun
50022: yhteiskoulu. Tämä koulu alkoi erittäin vaa- ottaa huomioon, että oppilaat yleensä ovat
50023: timattomasti ollen vuokralaisena Kaukopään pienipa]kkaisten ja vähävaraisten vanhem-
50024: kansakoulussa toista vuosikymmentä. Sen pien lapsia, ei lulkukausima:ksuja voi korottaa
50025: jälkeen tämä koulu tilanahtauden takia siir- vaarantamatta oppilaitten koulunkäyntimah-
50026: tyi tilapäisesti vapautuneeseen Immolan van- dollisuutta.
50027: haan kansakouluun. Edellä olevaan viitaten esitämme 'kunnioit-
50028: Kun kouluun pyrkivien oppilaiden määrä taen eduskunnan !hyväksyttäväksi toivomuk-
50029: jatkuvasti lisääntyi, mistä määrästä koulu sen,
50030: voi ottaa vain osan vastaan ja kun myös
50031: kyseinen kansalkoulu, jossa yhteiskoulu toimi, että hallitus ottaisi vuoden 1963
50032: tiedettiin tarvittavan alkuperäiseen käyt- tulo- ja menoarvioesityksen 165 000 000
50033: töönsä, ryhtyi kannatusyhdistys kouluhalli- markan määrärahan Vuoksenniskan
50034: tuksen suostumuksella toimenpiteisiin varsi- yhteiskoulun ottamiseksi valtion hal-
50035: naisen koulurakennuksen hankkimiseksi Vuok- tuun.
50036: senniskalle. Tämä johtikin myönteiseen tulok-
50037: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
50038:
50039: Kalle Matilainen. Veikko Kokkola.
50040: Sulo Hostila. Meeri Kalavainen.
50041: 1137
50042:
50043: VIII,105.-Toiv.al. N:o 441.
50044:
50045:
50046:
50047:
50048: Karpola ym.: Lukioluokkien perustamisesta Kiteen oppikou-
50049: luun.
50050:
50051:
50052: E d u s k u n n a 1l e.
50053:
50054: Kiteen kunnassa toimii 5-luokkainen oppi- tään toimivissa oppikouluissa, loisi se myös-
50055: koulu, jossa tällä hetkellä on oppilaita 417. kin edellytykset monien rajaseudun vähä-
50056: Jo määrän suuruus osoittaa, että paik!kakun- varaisten koululaisten opintojen jatkamiselle.
50057: nan nuorisolla on halua saade opillista sivis- Erikoisesti on syytä mainita, että Kiteen
50058: tystä. Koska naapurikunnissakaan ei ole yli- oppikoululla on tätä tarkoitusta varten va-
50059: opistoon johtavaa oppikoulua, joutuvat op- rattu ralkennusvaiheessa olevat huonetilat,
50060: pilaat keskikoulun käytyään siirtymään Joen- jotka valmistuvat 1. 9. 1962 mennessä.
50061: suun oppikouluihin jatkaakseen opiskeluaan Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
50062: lukioludkilla. Suoritetut tutkimukset osoitta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
50063: vat, että oppilasmäärä lukioluokilla tulisi muksen,
50064: jatkuvasti olemaan riittävä, joten edellytytk-
50065: set lukioluokkien toiminnalle ovat varmasti että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
50066: olemassa. Samalla kun uusien lukioluokkien toimenpiteisiin lukioluokkien perusta-
50067: perustaminen helpottaisi painetta jo ennes- miseksi Kiteen oppikouluun.
50068: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 19,62.
50069:
50070: Reino Karpola. Esa Timonen. Ale Holopainen.
50071:
50072:
50073:
50074:
50075: 143 E 219/62
50076: 1138
50077:
50078: VUI,106. -Toiv.al. N:o 442.
50079:
50080:
50081:
50082:
50083: Voutilainen ym.: Määrärahasta Kontiolahden kuntaan perus-
50084: tettavaa oppikoulua varten.
50085:
50086:
50087: E d u s k u n n a ll e.
50088:
50089: P·ohjois-Karjalan suurimmista ma:alaiskun- Keskikoulu Kontiolahdella voisi todennä-
50090: nigta on Kontiolahti sellaisessa asemassa, et- köisesti aloittaa toimintansa tilapäisissä suo-
50091: tai -siellä ole keskikoulua. Oppilaiden, halu- jissa:, koska kunnrula on käytettävissään tar-
50092: tegslllan jatkaa. opis•kelua kansakoulusta vittavia tiloja. Kunta olisi myös ilmoituksen-
50093: eteenpäin, on turvaudutta-va Joensuussa si~ sa mukaan valmit:~ varaamaan tarvittavan
50094: jaitseviin oppi'kouluihin. Joensuun oppikoulu- tonttialueen myöhemmin ra;kennettava:a kou-
50095: tilanne laajasta maaJlmnnasta johtuen on taas lutaloa varten. Opettajain saamiMn ·kes;ki-
50096: sellai'llen, etteivät lähestään kaikki halukkaat knuluun, olosuhteet huomioiden, ei tuottaisi
50097: ja edellytykset omaavat .oppilaat pääse si- vaikeuksiä.
50098: sälle. Useimmiten joutuvat karsituiksi ne kou- :Koulu -voisi käsityksemme mukaan nOI·maa-
50099: luun pyrkijät, jotka tulevat maaseutukunnis- listi aloittaa. toiminta.ns11. syltsyllii 1963.
50100: ta. Edellä olevan perusteella kuil:fiioittaen esi-
50101: Kontiolahden alueella sijaitsee käksi varus- tämme edttskunnan hyväksyttäväksi toivo-
50102: kuntaa, Kontiolahden ja Höytiäisen sekä mU'ksen,
50103: kaksi suurta sairaalaa, Paiholan piirimielisai-
50104: raala ja Kontioniemen parantoia. Jo näistä että hallitus ottaisi vuoden 1963 tu-
50105: valtion ja kuntayhtymien Jaitosten piiristä lo- ja menoarvioesitykseen riittävän
50106: tlrleva oppiläsmåårä täyttäisi yhden oppikou- siiuren määrärahan Irontiölahden kun-
50107: lun tarpeet. taan perustettavaa oppikoulua varten.
50108: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
50109:
50110: Uuno Voutilainen. Eino Ojajärvi.
50111: Esa Timonen. Elis Manninen.
50112: Ale Holopainen.
50113: 1139
50114:
50115: Vlll,107.- Toiv.al. N: o 443.
50116:
50117:
50118:
50119:
50120: Räsänen ytn. : Valtion keskikoulun rakentamisesta Tuus-
50121: niemen kuntaan.
50122:
50123:
50124: E d u s k u n n a H e.
50125:
50126: Kuopion läänin itäosassa on yhtenäinen tarvittavan maa-alueen sekä vuokrata tila-
50127: 25 362 asukkaan alue ilman oppikoulua. päishuoneiston oppikoulun käyttöön sen al-
50128: Alueen muodostavilla Tuusniemen, Vehmer- kuvaiheessa. Edellytykset valtion oppikou-
50129: sa:lmen, Riistaveden, Muuruveden ja Kaa- lulle ovat siten olemassa.
50130: vin pitäjillä on hyvin suuret taloudelliset On laskettu, että oppikoulun mahdollisesti
50131: vaikeudet. Veroäyrin hinta on kolmessa pi- aloittaessa toimintansa vuoden 1962 syksyllä,
50132: täjässä 15 mk, kahdessa 14 mk, ja verotetut olisi kouluun pyrkijöitä silloin noin 200.
50133: tulot asukasta kohden ,laskien v. 1961 toi- Nykyisissä o1oissa ei Kuopiossa, Heinäve-
50134: mitetussa verotuksessa olivat 67 000-81 000 dellä, Outokummussa. eikä Juankoskella asti
50135: mk:n välillä. Työasiain luokka oli Riista- tapahtuvaan oppikouluopetukseen monella-
50136: vedellä III, muissa kunnissa II. Esimerkit kaan näistä oppilaista olisi mahdollisuutta.
50137: 1·iittänevät osoittamaan, että oppikoulun Edellä esittämäämme viitaten kunnioit-
50138: puuttuminen alueelta johtuu a;lueen heilrosta taen ehdotamme eduskunnan hyväksyttä-
50139: taloudellisesta tilasta. väksi toivomuksen,
50140: Tuusniemen kunnan taholta on anottu val-
50141: titm oppikoulun perustamista Tuusniernen että hallitus kiireeUisesti ryhtyigi
50142: kirkonkylään, joka sijaitsisi alueen kes- toimenpiteisiin valtion keskikoulun N-
50143: kellä. Tarkoitusta 'varten on kunnanval- kentamtisek$i Tttusnitmen kuntaan.
50144: tuusto päättänyt lahjoittaa koUlun tarpeisiin
50145: He'l.singissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
50146:
50147: Eino Räsänen. Olli Kervinen. Hilja. Väänänen.
50148: Reino Karpola.. Pen.tti Pekkarinen. Veikko Rytkönen.
50149: 1140
50150:
50151: VUI,108.- Toiv.al. N: o 444.
50152:
50153:
50154:
50155:
50156: Tauriainen: Valtion ylläpitämän lukion perustamisesta
50157: Suomussalmelle.
50158:
50159:
50160: E d u s k u n n a ll e.
50161:
50162: Tilanahtaus oppikouluissa on yleensä huu- myös syrjäisiltä seuduilta haravoiduksi lah-
50163: tava ja hyvin paljon oppikouluihin pääsy- jakkaat lapset opintielle. Mutta tilanne lu-
50164: kokeissa hyväksyttyjä jää niistä pois. V ar- kion kohdalla on vielä järjestämättä näissä
50165: sinkin syrjäisillä seuduilla opintielle pääsy kunnallisissa keskikouluissa oppikoulunsa
50166: on suuria taloudellisia kustannuksia vaativa, aloittaneille. Kunnalliset keskikoulut ovat
50167: sillä kouluthan ovat usein kaukana, toisHIJ.a. muodostuneet ikäänkuin saarekkeiksi, joista
50168: paikkakunnilla. Tosin kunnalliset keskikoulut on paljon vaikeampi jatkaa kuin varsinai-
50169: ovat asiantilaa hieman parantaneet keskikou- sista oppikouluista. Näin sen vuoksi, että
50170: lun osalta, niin että niissä syrjäisten seutu- usein lukiot ovat kaukana, useiden satojen
50171: jenkin kunnissa., joihin koulu on saatu, lah- kilometrien päässä kotiseudulta. Tämän
50172: jakkaimmilla lapsilla on mahdollisuus suorit- vuoksi käsitykseni mukaan valtion pitäisi
50173: taa keskikoulun kurssi, mutta siitä jatkami- perustaa erillisiä lukioita, joihin kunnalli-
50174: nen lukiossa on kiven takana. sista keskikouluista voitaisiin siirtyä jatka-
50175: Suomussalmella on kunnallinen keskikoulu maan. Jo kokeilumielessä tällaisten lukioiden
50176: toiminut jo useita vuosia. Nyt siinä toimii perustaminen olisi suurimerkityksellinen.
50177: kolme rinnakkaisluokkaa. V. 1960 koulusta Käsitykseni mukaan Suomussalmelle pi-
50178: lähti lukioihin eri paikkakunnille, Kajaa- täisi perustaa valtion lukio, joka voisi ottaa
50179: niin, Kiuruvedelle, Kuusamoon ja Sotkamoon oppilaita myös naapurikuntien, Puolangan
50180: 20 oppilasta. Suoritetun tiedustelun mukaan ja Hyrynsalmen kunnallisista keskikouluista.
50181: v. 1962 tulisi keskikoulusta lä!htemään lu- Kun Suomussalmen kunta juuri rakentaa
50182: kioon 34 oppilasta. Kun nyt tänä syksynä on suurta kansalais- ja keskikoulukompleksia
50183: alkanut toimia kolmas rinnakkaisluokka, tule- Ämmänsaareen, kunta voisi ehkä aluksi tar-
50184: vaisuudesta lukioon lähtevien määrä tulee jota väliaikaisesti huoneiston lukiolle.
50185: vielä lisääntymään. Näihin seikkoihin perustuen ehdotan kun-
50186: Tunnetustihan koulutus vieraalla paikka- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
50187: kunnalla tulee hyvin kalliiksi. V arovaisestikin muksen,
50188: laskien kustannukset tekevät oppilasta koh-
50189: den 150 000 mk lukuvuodessa, joten vähä- että hallitt~s ryhtyisi kiireellisesti
50190: varaisilla oppilailla on vaikeuksia lukujen toimenpiteisiin valtion ylläpitämän lu-
50191: jatkamiseen. Kun kunnallisia keskikouluja kion perustamiseksi Suomussalmelle.
50192: suunniteltiin, oli tarkoitus, että siten saadaan
50193: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
50194:
50195: Hannes Tauriainen.
50196: 1141
50197:
50198: VIII,109.- Toiv.al. N:o 445.
50199:
50200:
50201:
50202:
50203: Juntunen ym.: Lukion perustamisesta Suomussalmelle.
50204:
50205:
50206: E d u s k u n n a 11 e.
50207:
50208: Valtiovallan taholta on pyritty viime vuo- perustetaan lukio, tulisi oppilasmäärä ole-
50209: sina kiinnittämään erikoista huomiota syrjä- maan syksyllä 1963 VI:lla luoka:lla 74, syk-
50210: seutujen kouluolojen kehittämiseen. Eräs syllä 1964 VI: lla luokalla 90 ja syksyllä
50211: tärkeimmistä pyrkimyksistä on oppikoulu- 1965 VI:lla luokalla peräti 147.
50212: laitoksen eri muotojen edelleen laajentami- Suomussalm~Ue perustettavaa valtion lu-
50213: nen koskemaan yhä laajempia syrjäseutujen kiota puoltavat erikoisesti vielä seuraavat
50214: alueita. Kainuun osalta on pidettävä huo- seikat. Kunta joutuu taloudellisesti vä;hä-
50215: mattavana puutteena sitä, että aluee~taan ja varaisena uhraamaan pakollisiin rakennus-
50216: väkiluvultaan huomattavan suuri Suomus- investointeihin lähiaikoina sen taloudelliseen
50217: salmen kunta on edelleen ilman yliopistoon kantokykyyn verrattuna erittäin suuret sum-
50218: johtavaa oppikoulua. mat. Kunta on sitoutunut luovuttamaan
50219: Tästä on seurannut, että vuosittain kym- valtion lukiolle tarvittavan tontin. Samaten
50220: meniä suomussalmelaisia läJhtee lukioiden eri se on sitoutunut tilapäiseen opetustilojen
50221: luokille Kiuruvedelle, Kajaaniin, Kuhmoon, iJ.uovuttamiseen siihen saakka, kunnes lukio
50222: Sotkamoon jne. Kun otetaan huomioon, että saa omat opetustilat.
50223: kouluttaminen tulee maksamaan vieraalla Edellä mainittujen seikkojen vuoksi ehdo-
50224: paikkakunnalla lukiossa keskimäärin n. tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
50225: 150 000 mk vuodessa, havaitaan, kuinka koh- väksi toivomuksen,
50226: tuuttoman raskaaksi tulee rajaseudun la:h-
50227: ja.kkaiden nuorten lrouluttaminen. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
50228: Kuitenkin suoritetun tutkimuksen mukaan toimenpiteisiin valtion lukion perusta-
50229: on pääteltävissä, että mikä'li Suomussalmelle miseksi Suomussalmen kuntaan.
50230: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
50231:
50232: Eero Juntunen. Matti Kekkonen.
50233: 1142
50234:
50235: Vlli,llO. - Toiv.al. N: o 446.
50236:
50237:
50238: Honkonen ym. : Venäjän kielen opiskelun tehostamisesta.
50239:
50240:
50241: E d u s k u n n a ll e.
50242:
50243: Neuvostoliitossa on kehitys viime vuosien mutta venäjää vain 200, niin on pakko to-
50244: aikana mennyt voimakkaasti eteenpäin elä- deta jotain olevan vinossa, sillä ilman erikois-
50245: män eri aloilla, ja tulevaisuudessa sama toimenpiteitä parannusta ei ole odotettavissa.
50246: suunta entisestääkin voimistuu. Varsinkin Tilanne on sikälikin epäterve, että saksan ja
50247: neuvostoliittolaisten tiedemiesten tehokas pa- englannin kielen opiskelijoille ei tällä me-
50248: nos on herättänyt huomiota ja ihailua kautta nolla löydy muutaman vuoden kuluttua opin-
50249: maapallon. Nykyisin julkaistavasta tieteelli- toja vastaavia työmahdollisuuksia samanaikai-
50250: sestä kirjallisuudesta yli 50 % julkaistaan sesti kun venäjän kieltä taitavien puute ke-
50251: venäjän kielellä. Suomalais-neuvostoliittolai- hittyy yhä huutavammaksi, sillä heitä tar-
50252: nen kanssakäyminen on vilkastunut sekä tie- vitaan tulevaisuudessa runsaasti sekä koulu-
50253: teen, taiteen, urheilun että matkailun muo- laitoksen että kaupan ja teollisuuden palve-
50254: dt>ssa. Naapurimaana ja vilkastuneen kanssa- luksessa.
50255: käymisen johdosta meillä olisi erinomaiset Korostettakoon vielä, että meillä Suomessa
50256: mahdollisuudet käyttää hyväksemme suuren on maailman suurin Neuvostoliiton ulkopuo-
50257: ja rikkaan naapurimme kokemuksia. Pahana lella oleva slaavilainen kirjasto, joten tältä-
50258: epäkohtana on kuitenkin suomalaisten heikko kin kannalta, kuten mm. yliopiston rehtori
50259: venäjän kielen taito. Tulevaisuutta ajatellen Linkomies totesi, nykyinen tilanne on vali-
50260: tilanne näyttää yhä synkkenevän, kun se tettava.
50261: polvi, joka koulussa on ennen itsenäisyyt- Kun menneisyyden laiminlyöntejä venäjän
50262: tämme hankkinut ko. kielen taidon, alkaa yhä kielen opiskelun suhteen nyt on alettu kor-
50263: harveta. jata jopa suurissakin maissa, esim. USA: ssa,
50264: Venäjän kielen opiskelijain lukumäärä niin tuntuisi enemmän kuin luonnolliselta,
50265: oppikouluissamme on tällä hetkellä enemmän että meidän suomalaisten tulisi tehostaa naa-
50266: kuin vaatimaton. Vain yhdessä koulussa - purimme kielen opiskelua. Parannus olisi jo
50267: Lappeenrannan lyseossa - luetaan venäjää se, että määrättäisiin esim. 5-10:ssä maam-
50268: II-VIII luokilla. Tämän lisäksi on kolme me suurimmassa kaupungissa, kussakin aina-
50269: muuta koulua, joissa venäjä on ensimmäi- kin yhdessä oppikoulussa venäjä pakolliseksi
50270: senä vieraana kielenä, mutta vuosi vuodelta ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi, edelleen ot-
50271: vähentynyt ja sitä luetaan nyt vain parilla tamalla se lukioasteella vaihtoehtoiseksi, aut-
50272: kolmella yläluokalla ja loppuu viimeistään tamalla erikoistoimenpitein yliopistojen venä-
50273: 3 vuoden kuluttua. Kuten tunnettua, ruotsia jän kielen opiskelijoita sekä parantamalla
50274: opiskellaan kaikissa oppikouluissamme ja lu- valtion tuella ko. kielen oppikirjatilannetta.
50275: kuvuonna 1960-61 englantia luettiin n. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
50276: 12 000, saksaa n. 11 500, mutta venäjää vain eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
50277: parisataa viikkotuntia ja tuostakin vaatimat-
50278: tomasta tuntimäärästä muodollisesti pätevien että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
50279: opettajien johdolla vain vajaa 50%. venäjän kielen opiskelun tehostami-
50280: Kun vielä ottaa huomioon, että Helsingin seksi oppikouluissamme ja yliopis-
50281: yliopistossa opiskelee parhanlaan englantia yH toissa.
50282: 2 000 ja samoin saksaa yli 2 000 ylioppilasta,
50283: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
50284:
50285: Kuuno Honkonen. Hertta Kuusinen.
50286: Irma Rosnell. Ville Pessi.
50287: 1143
50288:
50289: VUI,lll. - Toiv.al. N: o 447.
50290:
50291:
50292:
50293:
50294: Paasio ym. : Iltaoppikouluissa opiskelevien taloudellisesta
50295: tukemisesta apu'rahojen muodossa.
50296:
50297:
50298: E d u s k u n n a ll e.
50299:
50300: Maassamme toimii nY"kyisin ika:ksi Htaop- vaaralliseksi. Näin dllen valtion olisi syytä
50301: pikoulua, valtion iltaoppikoulu ja Helsingin tukea ja helpottaa tällaisten opiskeilijoiden
50302: yksityislyseon iltalinja. Näissä opiskelee an- asemaa. Heill~. olisi myönnettävä sellaisia,
50303: siotyön oheLla varttuneempaa nuorisoa. Sen apurahoja, että he voisivat ain~tkin ylim-
50304: johdosta, että opiskelu tapahtuu työn ohella, män luokan kevätlukukaudella muutam3,11
50305: se muodostuu paljon ra,eittavammaksi kuin kuukauden ajan suorittaa opiskelua vapaa-
50306: oppikoulunkäynti yleensä. Tällaisen opiskelun na ansiotyöstä.
50307: mene&tyminen edellyttää, paitsi melkoista lah. Edellä olevaan viitaten ehdotamme, että
50308: jrulclmutta, myös kiitettävää ahkeruutta ja eduskunta lausuisi hallitukselle toivomuksen,
50309: pyrkimystä eteenpäin elämässä. Erityisesti
50310: viimeinen vuosi, jolloin valmistaudutaan yli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
50311: oppilastutkintoon ja johon vuoteen sisältyy iltaoppikouluissa ja lähinnä niiden
50312: opplkurssien kertaus ja monet tentit, on vaa- ylimmällä luokalla opiskelevien lahjak-
50313: rassa muodostua niille opiskelijoille, jotka ei- kaiden ja vähävaraisten opiskelijoiden
50314: vät ole poikkeuksellisen vahvoja, kohtuutto- taloudelliseksi tukemiseksi apurahojen
50315: man rasittaviksi ja suorastaan terveydelle muodossa.
50316: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1962.
50317:
50318: Ra.fa.el Paasio. Antero Väyrynen. Sylvi Siltanen.
50319: TYYl'le Pasivuori. Bd.it Terästö. Voitto Bellsten.
50320: Veikko Helle. Arvo Ahonen. Eino Ba.unio.
50321: Kustaa Alanko. Väinö 'Vilpolliemi.
50322: 1144
50323:
50324: VIII,112. - Toiv.al. N: o 448.
50325:
50326:
50327:
50328:
50329: Tenhiälä ym.: Helsingissä toimivan valtion iltaoppikoulun
50330: opetustoiminnan tehostamisesta.
50331:
50332:
50333: E d u s k u n n a 11 e.
50334:
50335: Pääkaupungissannne, Helsingin lyseon kou- Käsityksemme mukaan olisi syytä ensi ti-
50336: lurakennuksessa, toimii toinenkin yliopistoon lassa selvittää, mitä mahdollisuuksia on ole-
50337: johtava oppikoulu, yhteislyseotyyppinen val- massa uusien iltaoppikoulujen perustami-
50338: tion iltaoppikoulu. Tämä koulu on tullut seksi eri puolille maata. Samalla olisi kui-
50339: hyvin suosituksi, mitä todistaa sen moni- tenkin tehostettava nyt jo toiminnassa ole-
50340: satapäinen oppilasjou.\ko. Enemmänkin olisi van valtion iltaoppikoulun opetusta saatta-
50341: halukkaita ollut, mutta tilanpuute on ollut malla se vakinaiselle kannalle ja perusta-
50342: esteenä suuremman oppilasjoukon ottami- malla siihen riittävä määrä peruspalkkaisia
50343: seen. Oppilaitos toimii kuitenkin tilapäi- lehtorin virkoja sekä tarpeellisiksi katsottava
50344: seksi katsottavan järjestelyn varassa, sillä määrä ylimääräisiä toimia. Tulokset olisivat
50345: tapahtuuhan opetus yksinomaan tuntiopetta- varmaan hyvin myönteisiä ja koituisivat
50346: jien voimin. Tästä on ollut seurauksena, laajojen oppilasjoukkojen hyväksi.
50347: että opetus eri aineissa opettajien usein Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
50348: vaihtuessa on. ollut katkonaista ja siten kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
50349: vailla yhtenäistä ja johdonmukaista linjaa. toivomuksen,
50350: Koulun ylimpien luokkien oppilaat ovat
50351: koulun läpi 'käytyään tuntuvimmin saaneet että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
50352: kokea tämänlaatuisen opetuksen heikkoudet toimenpiteisiin Helsingin kaupungissa
50353: ja sen aiheuttamat epäkohdat. toimivan valtion iltaoppikoulun ope-
50354: Iltaoppikoulua on kuitenkin pidettävä kai- tustoiminnan tehostamiseksi saatta,..
50355: kesta huolimatta kehityskelpoisena tulevai- malla koulu vakinaiselle kannalle ja
50356: suuden koulumuotona, johon käsityksemme perustamalla siihen riittävä määrä
50357: mukaan on syytä kiinnittää entistä enem- peruspalkkaisia lehtorin virkoja sekä
50358: män huomiota. Sehän tarjoaa erinomaiset ylimääräisiä toimia.
50359: opiskelumahdollisuudet erityisesti sellaisille
50360: vähävaraisille oppilaille, jotka päivisin käy-
50361: Yät ansiotyössä koulun ulkopuolella.
50362: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
50363:
50364: Juho Tenhiälä. Esa Kaitila. Armas Leinonen.
50365: Eino Ojajärvi. Pentti Pakarinen. Tuure Salo.
50366: Aaro Stykki.
50367: 1145
50368:
50369: VIU,113.- Toiv.al. N:o 449.
50370:
50371:
50372:
50373:
50374: Matilainen ym.: Ilmaisten oppikirjojen hankkimisesta oppi-
50375: koululaisille.
50376:
50377:
50378: E d u s k u n n a ll e.
50379:
50380: Oppikoulu on siirtymässä yhä enemmän kaan valtion kustannuksella hankittava oppi-
50381: sellaiseksi pohjakouluksi, joka vaaditaan, koululaisille kirjat siten kuin nykyisin on
50382: yrittipä jatkaa melkeinpä mille alalle ta- asianlaita mm. kunnallisissa keskikouluissa.
50383: hansa. Niinpä yhä useammat vanhemmat ha- Tällöin poistettaisiin yksi merkittävä este
50384: luavatkin saada lapsensa oppikouluun, vaikka oppikouluun pyrkivien nuorten tieltä ja teh-
50385: se usein monille vähävaraisille tuottaakin täisiin mahdolliseksi saattaa oppikoulu yhä
50386: suuria taloudellisia vaikeuksia, Viime kevät- useamman nuoren kansalaisen ulottuville.
50387: lukukaudella oli valtion- ja yksityisoppikou- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
50388: luissa oppilaita 171 632, joka luku osoittaa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
50389: edelläesitetyn väitteen oikeaksi. vomuksen,
50390: Oppikoulurasituksista lukukausimaksun
50391: ohella muodostavat oppikirjojen lunastami- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
50392: set suuren menoerän. Jotta oppikoulurasitus ilmaisten oppikirjojen hankkimiseksi
50393: saataisiin alenemaan nykyisistä varsin suu- oppikoululaisille.
50394: rista kustannuksista, olisi käsityksemme mu-
50395: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
50396:
50397: Kalle Matilainen. Veikko Kokkola. Anni Flinck.
50398: Viljo Virtanen. Valto Käkelä. Sulo Hostila.
50399: Eino Raunio. Veikko Helle. Meeri Kalavainen.
50400: Artturi Koskinen. Uljas Mäkelä. Uuno Voutilainen.
50401:
50402:
50403:
50404:
50405: 144 E 219/62
50406: 1146
50407:
50408: VIII,114. - Toiv.al. N: o 450.
50409:
50410:
50411:
50412:
50413: Ala-Kulju ym.: Valtion oppikoulujen kirjastojen vuotuisen
50414: määrärahan korottamisesta.
50415:
50416:
50417: E d u s k u nm a ll e.
50418:
50419: Oppikoulujen kirjastoille myönnetty mää- opetus- ja kasvatustoiminnan kannalta on
50420: räraha on valtion oppikouluissa ollut aivan huomattava. Erikoisesti oppilaskirjastojen
50421: riittämätön. Suurimmissakin kouluissa on lisääminen on sosiaaliseltakin kannalta tär-
50422: tämä määräraha ollut noin 100 000 mk yh- keä ja tietokirjallisuuden, mm. tietosana-
50423: dessä opetusvälineistön hankintaan käytettä- kirjojen ja hakuteosten hankinta kysyy huo-
50424: vän määrärahan kanssa. Milloin opetusväli- mattavia määrärahoja.
50425: neistöä on hankittava tai kunnostettava ta- Kohtuullisena olisi pidettävä, että oppi-
50426: vallista enemmän, ei kirjastolle jää juuri koulujen kirjastoja v;arten vuosittain myön-
50427: minkäänlaista määrärahaa. Kun uusista val- nettäisiin määräraJha, joka tekee noin 200
50428: tion kouluista useimmat noudattavat ns. mk oppilasta kohden.
50429: aineluokkajärjestelmää, joissa opetusvä:lineis- Edellä oleviin perusteluihin viitaten eh-
50430: töä on hankittava tavallista runsaammin, d'Otamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
50431: näissä kouluissa kirjastot käytännöllisesti vä:ksi toivomuksen,
50432: katsoen jäävät ilman minkäänlaista määrä-
50433: rahaa. On pidettävä ehdottoman välttämät- että halUtus ryhtyisi toimenpiteisiin
50434: tömänä, että kirjasto saa oman momenttinsa valtion oppikoulujen kirjastojen vuo-
50435: ja siis oman määrärahansa koulujen talous- tuisen määrärahan korottamiseksi kah-
50436: arviossa ja samoin opetusvälineistö omansa. teensataan markkaan oppilasta koh-
50437: Koulujen kirjastojen merkitys oppilaiden den.
50438: Helsing~ä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
50439:
50440: Reino Ala.-Kulju. Väinö Kuoppala. Olavi Lähteenmälå.
50441: Eino Uusitalo. Mikko Asunta. Juho Tenhiälä.
50442: Irma Hamara.
50443: 1147
50444:
50445: Vlfi,115. - Toiv.a.l. N: o 4151.
50446:
50447:
50448:
50449: Paasivuori ym.: Oppikoululaisten maksuttomasta kouluruo-
50450: kailusta.
50451:
50452:
50453: Eduskunnalle.
50454:
50455: Kansakoululaisten ruokailu on melkoisen enemmän, kuten esim. ruotsinkielisissä kou-
50456: kiitettävällä. tavalla järjestetty. Ammattikou- 'luissfl, 42 mk ateriasta, myöSkin laatu on pa-
50457: luissa oppilaat saavat kaksi vapaata ateriaa. rempi ja oppilaat syövät sitä mieluummin.
50458: Ammatillisissa sisäoppilaitdksissa taas on Ruotsinkieliset oppilaat söivätkin kou-
50459: yksi maksuton ateria. Oppikoululaiset sen- lussa huomattavasti useammi!ll kuin suo-
50460: sijaan ovat jääneet huonompaan asemaan ei menkieliset, jotka maksoivat ateriasta
50461: ainoastaan maksuttomaan ateriaan, vaan valtion kouluissa 35 mk ja yksityi-
50462: myöskin ruuan laatuun nähden. Pahinta on, sisssä kouluissa 30 mk. Hinnasta riip-
50463: että oppikoululaisten terveys ja ruumiillinen pumatta voitaisiin suomenkielisissä kou-
50464: kehitys joutuvat kärsimään heikon tai yksi- luissa kiinnittää huomiota ruuan suurem-
50465: puolisen ravinnon vuoksi. Saattaahan koulu- paan vaihtelevuuteen. Kun koululaisille tar-
50466: ateria useinkin muodostua päivittäin ainoaksi jotaan kahden viikon aikana a) 4 kertaa
50467: perusteelliseksi ateriaksi esim. äitien yhä li- riisipuuroa, 3 kertaa herne- ja 3 kertaa mak-
50468: sääntyvän ansiotyön vuoksi. karakeittoa tai b) 6 kertaa mannapuuroa tai
50469: 'On suurella tyytyväisyydellä mainittava, -velliä, 3 kertaa liha- ja 2 kertaa herne-
50470: etä kansakoululaitoksen piiriin !kuuluvissa keittoa, niin on tdki tämä maksullinen ruoka
50471: kunnallisissa keskikouluissa oppilaat myöskin oppilaille liian yksitoikkoista.
50472: saavat ilmaisen aterian. Heitä on kuitenkin Kouluruokailun käytännalliset järjestelyt
50473: ainoastaan 8 090 oppilasmäärän valtion kou- hoitaa useimmiten koulu itse. Mutta koulu-
50474: luissa ollessa 85 368 ja yksityisissä oppikou- keittiö on saatettu antaa myös yksityisen
50475: luissa 121143 eli yhteensä 206 511. Näin yrittäjän, järjestön tai liikeyrityksen hoidet-
50476: suuri oppilasmäärä, joukossa paljon oppi- tavaksi. Joskus ruoka tuodaan esim. kes-
50477: velvollisuusikäisiä, joutuu siis oppikoulujen kuskeittiöstä, kansakoulu- tai ei!Ileskeittiöstä.
50478: piirissä itse kustantamaan ateriansa, tai ole- Tiedustelu kuitenkin osoitti, että ruokai-
50479: maan sitä ilman. Vain 3.8 % oppikoululai- luun osallistutaan enemmän ja hinta py-
50480: sista saa ilmaisen aterian. Kuitenkin ka:i!k- syy alhaisempana, jos !koulu on itse järjestä-
50481: kien koululaisten terveyden ja ruumiillisen nyt rudkailun.
50482: kunnon vaalimisen pitäisi ainakin keskikoulu- Tiedustelussa todettiin myös, että sangen
50483: asteelle saakka olla yhteiskunnan velvollisuu- monet koulut olivat järjestäneet oppiiaiHe
50484: tena. mahdollisuuden ostaa maitoa silloin, kun sitä
50485: V. 1959 suoritetun, kouluruokailua oppi- ei ruokailun yhteydessä tarjottu.
50486: kouluissa koskevan tiedustelun mukaan vain Useimmilla kouluilla opetetaan aterioinnin
50487: 44 % oppilaista ruokailee koulussa ( opet- yhteydessä hyviä pöytätapoja, mikä olisi tar-
50488: tajista 60 %) . Syynä siihen, etteivät oppi- peellista kaikissa kou'luissa. Tämä olisi mah-
50489: laat rudkailleet koululla, olivat lähinnä ruo- dollisuus järjestää, koska nyt jo opettajat
50490: kailu kotona, eväät, tyytymättömyys ruuan ruokailevat oppilaiden kanssa yli puolella
50491: laatuun jne. Noin 20% kouluista oli ilmoit- rudkailun järjestäneistä kouluista.
50492: tanut syyksi ruuan hinnan. Todellisuudessa Edellä kosketeltu tiedustelu, jonka kou'lu-
50493: tämä määrä lienee suurempi. hallitus oli suorituttanut kevällä 1959, osoitti,
50494: Oppilaiden maksaessa itse ruokansa mää- että 56 % oppiikoulujen oppilaista ei ruo-
50495: rää myös hinta, minkälaatuista ruokaa val- kaile koululla, että ateroinnin käytännötli-
50496: mistetaan. Jos ruuasta maksetaan vähän sessä järjestelyssä on suurta kirjavuutta ja
50497: 1148 VIII,115. - Kouluruokailu.
50498:
50499:
50500: että ruuan ~aatuun ja vaihtelevuuteen on että hallitus laadituttaisi asiantun-
50501: syytä kiinnittää erityistä huomiota. Jos vielä tijat"lla suunnitelman oppikoululaisille
50502: vertaamme oppikoululaisia muihin, niin he annettavasta maksutlomasta ruokai-
50503: jäävät tärkeänä kasvu- ja kehityskautenaan lusta sekä ruuan laadun ja tason
50504: varsin epäoikeudenmukaiseen asemaan. tehokkaasta tarkastamisesta ja an-
50505: Edellä sanotun perusteella ehdotamme taisi Eduskunnalle kiireellisesti asiaa
50506: kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi koskevan lakiehdotuksen.
50507: toivomu:ksen,
50508: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
50509:
50510: Tyyne Paasivuori. 'Valdemar Sandelin. Uuno Voutilainen.
50511: Edit Terästö. K. F. Haapasalo. Lars Lindeman.
50512: Voitto Hellsten. Lyyli Aalto. Väinö Vilponiemi.
50513: Kalle Matilainen. Georg Eriksson. Veikko Helle.
50514: Ensio Partanen. Elis Manninen. Toivo Siren.
50515: Artturi Koskinen. Sylvi Siltanen. Anni Flinck
50516: Valto Käkelä. Eino Raunio.
50517: 1149
50518:
50519: VIII,116.- Toiv.al. N:o 452.
50520:
50521:
50522:
50523:
50524: Ala-Kulju ym..: Kouluruokailun järjestämisestä valtion oppi-
50525: kouluissa valtion kustannuksella.
50526:
50527:
50528: E d u s k u n n a ll e.
50529:
50530: Koulujen oppilasruokaHua on kansanter- vaihtelevia syystä, että pelätään kustannuk-
50531: veyden kannalta pidettävä erittäin tärkeänä sia ja usein ovat koditkin vastahakoisia mak-
50532: toimenpiteenä. Viime vuosien aikana on op- samaan vähäisiäkään kouluruokailumaksuja.
50533: pilasruokailu toteutettu myös useimmissa op- Eduskunta on eräissä yhteyksissä kiinnittä-
50534: pikouluissa, sen jälkeen kun koulut ovat saa- nyt huomiota sii-hen, että oppikoulu on koulu-
50535: neet uudet koulurakennukset ja näihin ruokaiJuun nähden jäänyt epäedullisempaan
50536: aamiaiskeittiöt ja ruokasalit. Koulupäivien asemaan kuin muut koulumuodot. Kustan-
50537: muodostuessa usein 7-tuntisiksi, on hyvi'll nuskysymys lienee tähän vaikuttanut. Nyky-
50538: tarpeellista, että oppilaat saavat tuntien vä- ään on valtion oppikouluissa 90.000 oppilasta.
50539: lillä lämpimän aterian, vallankin kun aamul- Mikäli valtio maksaisi 30 mk ateriasta 190
50540: la kotona tapahtuva ruokailu on usein koko- päivän aikana, olisivat kustannukset valtion
50541: naan laiminlyöty, kuten tiedustelut osoitta- oppikoulujen kouluruokailusta vuodessa
50542: vat. 513 000 000 mk.
50543: Kansa!koulussa on ilmainen oppilasruokailu Kouluruokailun järjestämiseen kokonaan
50544: toteutettu valtion ja kunnan toimesta, mutta tai osittain ilmaiseksi on kiinnitettävä vaka-
50545: oppikouluihin siirtyessään menettävät oppi- vaa huomiota, sillä y.ksi valtion koulumuoto
50546: velvollisuusikäiset lapset tämän edun. Äsket- ei voi jäädä epäoikeutettuun asemaan. Lisäk-
50547: täin hyväksyttyihin lakeihin maatallous-, koti- si kouluikäisten terveys ja kunto koulurasi-
50548: talous- ja kotiteollisuuskouluista otti edus- tuksen yhä lisääntyessä ja oppilasaineksen ol-
50549: kunta säädöksen, että kouluruokailusta valtio lessa hyvinkin varattomista kodeista vaatisi
50550: korvaa 60-75% milloin koulut ovat yksityi- tämän kysymyksen järjestämistä.
50551: siä ja valtion ylläpitämissä kouluissa ilmei- Edellä olevan perusteella esitämme kunni-
50552: sesti kokonaan. Myöskin keskusammattikou- oittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
50553: luissa on oppilasruokailu järjestetty joko ko- muksen,
50554: konaan tai osittain vapaaksi valtion ja kun-
50555: tain toimesta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
50556: Valtion oppikouluissa nykyään vähemmän kouluruokailun järjestämiseksi valtion
50557: kuin puolet oppilaista osallistuu oppilasruo- oppikouluissa joko kokonaan tai osit-
50558: kailuun. Kouluateriat eivät aina ole kylliksi tain valtion knstannuksella.
50559: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
50560:
50561: Reino Ala-Kulju. Eino Uusitalo. Anna-Liisa Linkola.
50562: Saara Forsius. Ensio Partanen. Juho Tenhiälä.
50563: Olavi Lähteenmäki.
50564: 1150
50565:
50566: VIII,t17.- Toiv.al. N:o 453.
50567:
50568:
50569:
50570:
50571: A. Koskinen ym.: H elpotusten järjestämisestä teknillisissä
50572: oppilaitoksissa opiskeuville.
50573:
50574:
50575: E d u s k u n n a 11 e.
50576:
50577: Jo nykyisellään on teknillisellä alalla rajoi- lyillä olisi siten mahdollista lyhentää näiden
50578: tetusti mahdollisuus siirtyä alemmasta kou- opiskelijoiden opiskeluaikaakin. Nykyisellään
50579: lumuodosta ylempään eli teknillisestä kou- helpotusten myöntäminen on vaihtelevaa ja
50580: lusta teknilliseen opistoon ja sieltä vastaa- etukäteen tuntematon tekijä jatko-opintoja
50581: vasti teknilliseen korkeakouluun. Tämän kou- suunniteltaessa.
50582: lutien hyväksikäyttöä rajoittavat erittäin an- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
50583: karien opiskelija-ainekselle asetettujen vaati- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
50584: musten lisäksi se yleisesti tunnustettu seikka, muksen,
50585: että peräkkäisissä kouluissa joutuu tentti-
50586: mään ja tekemään kursseihin määräytyviä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
50587: harjoitustehtäviä kahteen kertaan ja siten toimenpiteisiin ohjeitten antamiseksi
50588: opiskeluaika muodostuu suhteettoman pit- teknillisille oppilaitoksille, millä ta-
50589: käksi ja aiheutuu taloudellisesti opiskelijalle valla lähinnä alemman teknillisen op-
50590: erittäin rasittavaksi. Monessa tapauksessa pilaitoksen kurssin (teknikon tai insi-
50591: se on peräti esteenä jatko-opintojen alkami- nööritutkinnon) suorittanut opiskelija
50592: sellekin. Tämä haitta olisi poistettavissa, jos saisi helpotuksia ylemmässä oppilaitok-
50593: laadittaisiin eri oppilaitoksia varten ohjeet, sessa opiskellessaan, kiinnittämällä
50594: miltä osin lähinnä alemman teknillisen oppi- h'!Ahmiota mahdollisuuksiin helpotus-
50595: laitoksen kurssin täysin suorittanut opiskelija ten a>nJamisen järjestämiseen siten,
50596: voisi saada helpotuksia ylemmässä oppilai- että opiskeluaika ylemmässä oppilai-
50597: toksessa opiskellessaan, ja erinäisillä järjeste- toksessa vastaavasti lyhenisi.
50598: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1962.
50599:
50600: Artturi Koskinen. Pentti Sillantaus.
50601: Mauno Pohjonen. Arvo Ahonen.
50602: 1151
50603:
50604: VUI,118.- Toiv.al. N:o 454.
50605:
50606:
50607:
50608:
50609: Sinisalo ym.: TekniUisen koulun suunnittelemisesta Pohjois-
50610: Kymenlaaksoon.
50611:
50612:
50613: Eduskunnalle.
50614:
50615: Voimakas teollisuuden laajentuminen eri varten. Nämä toimenpiteet eivät ole kuiten-
50616: aloilla on tehnyt teknillisen henkilökunnan kaan johtaneet toivottuun ratkaisuun. Tä-
50617: koulutusmahdollisuuksien lisäämisen tarpeel- män vuoksi on ratkaisua kiirehdittävä, niin
50618: liseksi. Nykyisissä olosuhteissa ei Pohjois- että Pohjois-Kymenlaaksoon saadaan viipy-
50619: Kymenlaaksossa pystytä täyttämään teknik- mättä perustetuksi ja rakennetuksi valtion
50620: kopaikkojen vajausta, ellei lisätä opiskelu- teknillinen oppilaitos, joka turvaa alueen
50621: mahdollisuuksia perustamalla uusia oppilai- teknillisen henkilökunnan koulutusmahdolli-
50622: toksia. Oikena ratkaisuna ei voida pitää, että suudet ja luo edellytykset opiskelun jatkami-
50623: opintoja joudutaan suorittamaan pitkien kou- selle ammatti- ja keskikoulun suorittaneille.
50624: lumatkojen takana. Tämä aiheuttaa monia Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
50625: taloudellisia ym. lisävaikeuksia varsinkin työ- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
50626: läiskodeista opintielle lähteville.
50627: Pohjois-Kymenlaakson alueelta onkin tehty että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
50628: esityksiä teknillisen oppilaitoksen rakenta- menpiteisiin teknillisen koulun suun-
50629: misesta ja tiettävästi Kouvolan kaupunki on nittelemiseksi Pohjois-Kymenlaaksoon.
50630: varannut jo alueenkin koulun rakentamista
50631: Helsingissä 6 päiv"ånä maaliskuuta 1962.
50632:
50633: Ta.isto Sinisalo. Ta.uno Kelovesi.
50634: 1152
50635:
50636: VID,119.- Toiv.al. N: o 455.
50637:
50638:
50639:
50640:
50641: Tuuli ym.: Määrärahasta Pohjois-Kymenlaakson teknillisen
50642: koulun suunnitteluun.
50643:
50644:
50645: E d u s k u n n a ll e.
50646:
50647: Teollisuuden ja teknillisten ammattien ke- Sen perusteella, mitä Pohjois-Kymenlaak-
50648: hittyessä ja lisäänJtyessä tarvitaan yhä run- son teollisuudessa tällä hetkellä on teknikoita
50649: saammin riittävän koulutuksen saanutta tai vastaavissa tehtävissä muunlaisen am-
50650: henkilökunJtaa. Valtion ja kuntien toimen- mattikoulutuksen saaneita ammattimiehiä,
50651: piteet ammattikoulujen rakentamiseksi ovat- teknikoiden vuotuisen Hsätarpeen voidaan
50652: kin tervetulleita toimenpiteitä ammattimies- arvioida olevan n. 90 teknikkoa. Pohjois-Ky-
50653: ten puutteen poistamiseksi teknillisten am- menlaakson puunjalostusteollisuudessa ovat
50654: mattien eri aloilla. Vastaavaa lisäystä tarvi- kuitenkin parhaillaan käynnissä erittäin suu-
50655: taan luonnollisesti myös korkeamman teknil- ret laajennukset, joiden valmistuttua teknil-
50656: lisen koulutuksen saaneiden, varsinaisten lisen henkilökunnan tarve melkoisesti lisään-
50657: teknikkojen lukumäärässä. Teknillisen am- tyy. Pohjois-Kymenllaaksoon on nousemassa
50658: mattiopetuksen yleisjärjestelykomitea onkin myös muuta teollisuutta, joka lisääntyvässä
50659: tehnyt suunnitelman teknikkojen koulutuk- määrässä tulee tarvitsemaan teknillistä työn-
50660: sen 1isäämiseksi ja sen edellyttämäksi vaJl- johtoa. Suoritetuissa tutkimuksissa osoit-
50661: tion telmillisten oppilaitosten rakennusoh- tautui, että teknillisen henkilökunnan tarve
50662: jelmaksi vv. 1958-63. On luonnollisesti liike-elämän ja nimenomaan palveluselinkei-
50663: hyvä, että ohjelma voitaisiin läpiviedä, nojen alalla tulee nopeasti kasvamaan.
50664: mutta sitä laadittaessa tuskin voitiin täysin Teknikoiden tarve tulee tä:llä alueella lähi-
50665: aavistaa sitä voimakasta kehitystä ja li- vuosina olemaan edellä mainittua lukua huo-
50666: säystä, j'Onka alaisena teollisuutemme tällä mattavasti suurempi. Pohjois-Kymenlaakson
50667: hetkellä on ja sitä monipuolistumista, joka kunnissa olevia oppilaita oli teknillisissä kou-
50668: elinkeinoelämässämme parhaillaan on käyn- luissa Lappeenrannassa, Kotkassa, Karhu-
50669: nissä. Myös eräiden ailueiden teollisuuden lassa, Helsingissä ja Tampereella v. 1960 100
50670: voimakas kasvu ja monipuolistuminen vaa- ja teknillisissä opistoissa Helsingissä ja Tam-
50671: tinevat uudelleen tarkastettavaksi, millä pereella 17. Näistä valmistuu vuosittain n.
50672: alueilla teknillisten koulujen rakentamisen 30-35. Pohjois-Kymenlaakson koulutuksen
50673: tarve on kiireellisin. saaman henkilökunnan vajaus on näinollen
50674: Tässä mielessä on Kouvolan kauppaka- erittäin suuri. Kun vielä osia Mikkelin lää-
50675: mariosasto tehnyt tutkimuksen teknikoiden nin eteläisistä alueista liittyy läheisesti
50676: tarpeesta Pohjois-Kymenlaaksossa, johon las- Pohjois-Kymenlaakson talousalueeseen, kas-
50677: ketaan kuuluvaksi Kouvolan kaupunki, Kuu- vaa koulutuksen tarve yhä. Teknillisen hen-
50678: sankosken kauppa:la sekä Anjalan, Elimäen, kilökunnan jatkuva vajaus on sen vuoksi
50679: Iitin, Jaalan, Sippolan, Valkealan ja osit- ollut täytettävä muualta tulleilla, kun alueen
50680: tain Luumäen kunnat sekä tutkimuksen pe- omalle nuorisolle ei ole voitu järjestää riit-
50681: rusteella todennut, että telmikoiden koulu- tävää koulutusta, ei omalla alueella eikä
50682: tuksen lisääminen Pohjois-Kymenlaaksoa muissa kouluissa, koska viimeksimainittui-
50683: varten on tarpeen, ja että ainoa käytännöl- hinkaan ei tilanahtauden vuoksi ole voitu
50684: linen ratkaisu asian korjaamiseksi on tek- ottaa kaikkia hyväksyttyjä.
50685: nillisen koulun perustaminen Pohjois-Ky- Toisaalta ei ole tarkoituksenmU'kaista, että
50686: menlaaksoon palvelemaan sen teolHsuutta, eraan maamme voimakkaimman teollisuus-
50687: lii:ke-elämää ja opiskelevaa nuorisoa. alueen täytyy hankkia nuorisolleen alueensa
50688: VIII,19. - Tuuli ym. 1153
50689:
50690: teollisissa, teknillisissä ja kaupallisissa lai- Teknillisen koulun tarve Pohjois-Kymen-
50691: toksissa tarvittava teknillinen koulutuksensa laaksossa on näinmuodoin ilmeinen. Alueen
50692: kaukana alueensa ulkopuolella. Tällainen nykyinen teollisuus huomioonottaen on pe-
50693: tilanne ohjaa nuorison monasti muille am- rusteltua aihetta suunnitella kouluun aina-
50694: mattialoille, mitä heidän kotiseutunsa edus- kin paperiteollisuuden, kuljetusteknillinen ja
50695: taa tai estää varsinkin vähävaraisia saa- koneosasto, mutta jo näkyvissä oleva kehi-
50696: masta sanottua ja usein tarvitsemaansa tek- tys huomioiden osastot yleistä teknillistä lin-
50697: nillistä opetusta ja näinollen jäämään am- jaa, kaupallisteknillistä linjaa sekä tele- ja
50698: mattitaidossa jälkeen muualta tulleisiin näh- salliteettiteknillistä linjaa varten ovat tar-
50699: den. peen.
50700: Tässä yhteydessä on lisäksi todettava, että Edellä olevan perusteella esitämme kun-
50701: Pohjois-Kymenlaakson alueelta n. 650 oppi- nioittaen eduskunnan hyväksyttävä:ksi toivo-
50702: lasta suorittaa keskikoulun ja viiden vuoden muksen,
50703: kuluttua luku nousee n. 1 OOO:een. Kun
50704: mainituista vain n. 50% :lla on mahdolli- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
50705: suus jatkaa korkeakouluissa, joutuu muu osa toimenpiteisiin Pohjois-Kymenlaakson
50706: keskikoulun käyneistä usein toisarvoisiin ja teknillisen koul1tn aikaansaamiseksi ja
50707: opintojaan vastaamattomiin tehtäviin, kun ottaisi vuoden 1963 tulo- ja meno-
50708: heillä ei ole mahdollisuutta saada tarvitta- arvioesitykseen riittävän määrärahan
50709: vaa koulutusta. Pohjois-Ky1p.enlaakson li- koulun suunnittelua varten.
50710: sääntyneet ammattikoulut ovat myös erin-
50711: omaisena pohjana kasvattaessaan oppilas-
50712: ainesta t~knillisiä kouluja varten.
50713: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1962.
50714:
50715: Erkki Tuuli. Marja Lahti. Sulo Hostila.
50716: Anna-Liisa Linkola. Sulo Suorttanen. Heikki Hasu.
50717: Veikko Kokkola. Urho Saariaho. Juha Rihtniemi.
50718:
50719:
50720:
50721:
50722: 145 E 219/62
50723: 1154
50724:
50725: VUI,120.- Toiv.al. N: o 456.
50726:
50727:
50728:
50729:
50730: Ala-Kulju ym.: Tekn~1lisen koulun perustamisesta Seinäjoelle.
50731:
50732:
50733: E d u s k u n n a 11 e.
50734:
50735: Maamme opetuslaitosten kehittämisessä on lähtevää oppilasainesta, joka nyt ei tiedä,
50736: vasta viime vuosina kiinnitetty riittävää huo- mihin hakeutua. Etelä-Pohjanmaan käsi- ja
50737: miota teknillisten oppilaitosten merkitykseen pienteollisuuden kehittäminen ja monipuolis-
50738: ja laadittu suunnitelma teknillisten koulujen taminen vaatisi teknillisiä oppilaitoksia.
50739: ja opistojen perustamisesta tärkeimpiin maa- Vaasan teknillinen koulu on kasvanut yli-
50740: kunnallisiin keskuspaikkoihin. Maassamme oli suureksi noin 1 000 oppilaan kouluksi, eikä
50741: v. 1960 11 teknillistä koulua ja 3 teknillistä voi ottaa kaikkia sinne pyrkiviä oppilaita
50742: opistoa. Teknillisistä kouluista on 9 valtion vastaan. Vaasan teknillisen koulun oppilas-
50743: omistamaa ja 2 yksityistä. Koulujen perusta- aines on suurelta osalta Seinäjoen ympäris-
50744: mista on ehkäissyt pätevän opettajiston tön pitäjistä jopa Etelä-Pohjanmaan itäisiltä
50745: puute, koska maassamme ei ole yhtään tek- seuduilta. Olisi järkevää perustaa uusi tek-
50746: nillisten koulujen opettajain valmistuslai- nillinen koulu maakunnan keskeiseen paik-
50747: tosta. Nykyinen vilkas rakentaminen vaatii kaan Seinäjoelle, josta ovat mitä parhaim-
50748: runsaasti rakennusmestareita, teknikoita ja mat liikenneyhteydet maakunnan eri puolille.
50749: insinöörejä niin huonerakennuksien kuin tie- Seinäjoen kaupunki on jo v. 1960 tehnyt
50750: ja siltarakennuksien alalla. kauppa- ja teollisuusministeriölle esityksen
50751: Etelä-Pohjanmaa on vanhastaan tunnettu teknillisen koulun perustamisesta Seinäjoelle
50752: hyvistä kirvesmiehistään ja kansanrakennus- ja tässä anomuksessa lupautunut varaamaan
50753: mestareista. Teknillisille aloille olisi runsaasti tarvittavat koulutilat teknillistä koulua var-
50754: tarjolla hyvää oppilasainesta, mikäli kouluja ten sen toiminnan alkuvuosien aikana.
50755: olisi keskuspaikoissa ja niihin olisi mahdolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
50756: suutta päästä oppilaaksi. Seinäjoellä valmis- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
50757: tui v. 1961 valtion keskusammattikoulu am- muksen,
50758: mattityöväen työpajakouluksi, jonka oppilas-
50759: aineksesta lahjakkaimmat voisivat jatkaa tek- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
50760: nillisessä oppilaitoksessa. Etelä-Pohjanmaalla menpiteisiin teknillisen koulun perus-
50761: on myöskin erittäin runsaasti keskikouluista tamiseksi Seinäjoelle.
50762: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
50763:
50764: Reino Ala-Kulju. Veikko Savela. N. Kosola.
50765: Toivo Antila. Eino Uusitalo. Irma Hamara.
50766: Väinö Kuoppala.
50767: 1155
50768:
50769: VW,121.-Toiv.al. N:o 457.
50770:
50771:
50772:
50773:
50774: Hamara ym.: Teknillisen koulun sijoittamisesta Savonlinnaan.
50775:
50776:
50777: Eduskunnalle.
50778:
50779: Savonlinna on viime vuosinkymmeninä ke- täjää ja 12 työnjohtajaa. Tehtaan johdon
50780: hittynyt verrattain huomattavaksi teollisuus- ilmoituksen mukaan on toimihenkilöiden
50781: kaupungiksi varsinkin puunjalostuksen ja saanti tuottanut ajoittain tuntuvia vaikeuk-
50782: metalliteollisuuden aloilla. Niinpä Oy Wilh. sia, ja tehtaan toiminnan laajentuessa ar-
50783: Schauman Ab: n kuitulevy-, vaneri- ja kim- vioidaan heidän tarpeensa 1ähimmän kym-
50784: pilevytehtaat ovat kukin alallaan Suomen menen vuoden aikana kasvavan kaksinker-
50785: suurimmat. Enso-Gutzeit Oy: n Lypsynie- taiseksi. Keskisuuret ja pienet teollisuus-
50786: men konepaja on niini•kään varsin huomat- laitokset lisäävät nekin tuntuvasti teknilli-
50787: tava tuotantolaitos maamme metalliteollisuu- sesti koulutettujen henkilöiden tarvetta.
50788: den piirissä. Lukuisat kotimarkkinateolli- Laivaliikenne taas tarvitsee palveluksessaan
50789: suuden eri aloilla toimivat keskikokoiset ja runsaasti konemestareita, joista on jo noin
50790: pienet yritykset edustavat nekin sangen huo- kymmenen vuoden ajan ollut niin suuri
50791: mionarvoista teollisuustuotantoa. Liiketalous- puute, että laivojen saaminen liikenteeseen
50792: tieteellisen tutkimuslaitoksen v. 1957 kaup- vesien avautuessa on kohdannut erittäin
50793: pakamariosastomme toimeksiannosta suorit- suuria vaikeuksia. Saimaan kanavan mah-
50794: tama tutkimus Savonlinnan teollisuuden ti- dollinen avautuminen tulee edelleenkin li-
50795: lasta ja sen lisäämisen edellytyksistä antaa säämään konemestareiden tarvetta.
50796: monessa suhteessa myönteisen kuvan teolli- Näitä seikkoja ajatellen on pidettävä erit-
50797: suuden kehitysmahdollisuuksista Savonlin- täin suurena puutteena, ettei Savonlinnassa
50798: nan talousalueilla. Todellisuudessa on- eikä edes koko Mikkelin läänissä ole teknil-
50799: kin jo niinä muutamina vuosina, jotka ovat listä koulua ja vieläkin valitettavampaa on,
50800: kuluneet tämän tutkimuksen suorittamisesta, että niissä suunnitelmissa, joita teknillisen
50801: Savonlinnan teollisuuden tuotannossa tapah- opetuksen kehittämiseksi maassamme on ase-
50802: tunut tuntuvaa kasvua, joka näyttää edel- tettujen valtiokomiteoiden toimesta laadittu,
50803: leen jatkuvan. koko lääni ja sen suurin teollisuuskeskus
50804: Savonlinna on Saimaan sisävesiliikenteen Savonlinna on täysin syrjäytetty. Kun ylei-
50805: keskus. Vaikka rahtilaiva- ja proomuliikenne sesti hyväksytyn käsityksen mukaan yhteis-
50806: onkin kanavayhteyden mereen katkettua tun- kunnan velvollisuutena on huolehtia väestön
50807: tuvasti supistunut, jatkuu puutavaroiden ammattikoulutuksesta, olisi Mikkelin lääni
50808: lauttahinaus ja matkustajaliikenne vilkkaana. myös teknillisen koulutuksen alalla saatava
50809: Mikäli käynnissä olevat neuvottelut Saimaan tasavertaiseen asemaan maan muiden osien
50810: kanavan avaamisesta johtavat myönteiseen kanssa. Tuotannon jatkuva mekanisoitumi-
50811: tulokseen, on odotettavissa, että laivaliikenne nen vaatii yhä enemmän teknillisesti 'koulu-
50812: vilkastuu huomattavassa määrässä. tettuja henkilöitä, jotta laajemmille väestö-
50813: Edellä mainitut elinkeinoelämän alat tar- ryhmille voitaisiin taata riittävästi työtilai-
50814: vitsevat palveluksessaan huomattavan mää- suuksia ja lisätä niitä väestön luonnollista
50815: rän teknillisen koulutuksen saaneita toimi- kasvua vastaavassa määrässä.
50816: henkilöitä. Niinpä Oy Wilh. Schauman Edellä olevan perusteella ehdotamme
50817: Ab:n Savonlinnan tehtaiden palveluksessa eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
50818: on n. 50 teknillisen koulun käynyttä työn-
50819: johtajaa, -suunnittelijaa ja tutkijaa. Lypsy- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
50820: niemen konepajalla toimii nykyisin 30 piir- toimenpiteisiin mekaanista puunjalos-
50821: 1156 VIII,121. - Savonlinnan teknillinen koulu.
50822:
50823:
50824: tusteollisuutta ja konerakennusta pal- Savonlinnaan, joka läänin suuri~
50825: velevan sekä konemestareille opetusta pana teollisuuskeskuksena on luon-
50826: antavan teknillisen koulun saamiseksi nollisin koulun sijoituspaikkana.
50827: Mikkelin lääniin ja sen sijoittamiseksi
50828: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
50829:
50830: Irma Hamara. N. Kosola. Juuso Häikiö.
50831: Edvard Pesonen. Väinö E. Nieminen. A. F. Airo.
50832: Oiva Turunen. Olli Kervinen. Anna-Liisa Linkola.
50833: Esu Niemelä.
50834: 1157
50835:
50836: VIII,122. - Toiv.al. N: o 458.
50837:
50838:
50839: V. A. Virtanen ym.: Teknillisen koulun aikaansaamisesta
50840: Savonlinnaan.
50841:
50842:
50843: E d u s k u n n a 11 e.
50844:
50845: Savonlinna on viime vuosikymmeninä ke- sinikertaistuvan lähimmän kymmenen vuoden
50846: hittynyt verrattain huomattavaksi teollisuus- aikana.
50847: kaupungiksi varsinkin puunjalostuksen ja Toisaalta Mikkelin lääni- eritoten itäinen
50848: metalliteollisuuden aloilla. Niinpä Oy Wilh. Savo - on se alue, josta nuoret joutuvat
50849: Schauman Ab: n kuituievy-, vaneri- ja kimpi- suuressa määrin työikään vartuttuaan siir-
50850: levytehtaat ovat kukin alallaan Suomen suu- tymään muualle ansiota etsimään. Mikkelin
50851: rimmat. Enso-Gutzeit Oy:n Lypsyniemen läänin osalta väestön muuttotappio on 9 o/ 00 ,
50852: konepaja on niinikään varsin huomattava joka lääneittäin tarkastelleen on korkein koko
50853: tuotantolaitos maamme metalliteollisuuden maassa. Väestön köyhyys taas vaikuttaa, että
50854: piirissä. Lukuisat kotimarkkinateollisuuden vain harvat pystyvät lähtemään kauaksi koti-
50855: eri aloilla toimivat keskikokoiset ja pienet seudultaan jatkamaan opintojaan, sillä asu-
50856: yritykset edustavat nekin yhteensä sangen mis- ja matkakustannukset muodostavat opin-
50857: huomionarvoista teollisuustuotantoa. Liike- tokustannuksista suurimman osan. Sen sijaan
50858: taloustieteellisen tutkimuslaitdksen v. 1957 -jos Savolinnassa olisi teknillinen koulu -
50859: suorittama tutkimus Savonlinnan teollisuu- suuri joukko itäisen Savon nuoria voisi kar-
50860: den tilasta ja sen lisäämisen edellytyksistä tuttaa siellä tietojaan ja hankkia ammatti-
50861: antaa monessa suhteessa myönteisen kuvan pätevyyden aloille, joissa työpaikkoja on tar-
50862: teollisuuden kehitysmahdollisuuksista Savon- jolla. Näin voitaisiin turmiollista nuorten
50863: linnan talousalueella. Todellisuudessa onkin muuttoliikettä edes osittain väihentää.
50864: jo niinä muutamina vuosina, jotka ovat Kuten edellä esitetystä on käynyt ilmi, on
50865: kuluneet tämän tutkimuksen suorittamisesta, Savonlinna käsityksemme mukaan mitä luon-
50866: Savonlinan teollisuuden tuotannossa tapah- nollisin teknillisen koulun sijaintipaikka.
50867: tunut tuntuvaa kasvua, joka näyttää edelleen Onhan Savonlinna koko Mikkelin läänin ja
50868: jatkuvan. varsinkin itäisen Savon vahvin teollisuus-
50869: Savonlinna on Saimaan sisävesiliikenteen paikkakunta ja sisävesiliikenteen suurin kes-
50870: keskus. Vaikka rahtilaiva- ja proomuliikenne kus. Väestösiirtymä osoittaa myös, että nuo-
50871: onkin kanavayhteyden mereen kat'kettua rilla on tällä alueella aivan riittämättömät
50872: tuntuvasti supistunut, jatkuu puutavaroiden mahdollisuudet sijoittua ammatteihin.
50873: lauttahinaus ja matJkustajaliikenne vilkkaana. Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdotam-
50874: Mikäli käynnissä olevat neuvottelut Saimaan mekin kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
50875: kanavan avaamisesta johtavat myönteiseen väksi toivomuksen,
50876: tuldkseen, on odotettavissa, että laivaliikenne
50877: vilkastuu huomattavassa määrässä. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
50878: Edellä mainitut elinkeinoelämän alat tar- menpiteisiin ensi sijassa mekaanista
50879: vitsevat palveluksessaan huomattavan määrän puunjalostusteollisuutta ja koneraken-
50880: teknillisen koulutuksen saaneita toimihenki- nusta palvelevan sekä konemestarien ja
50881: löitä. Jo nyt tehtaitten ilmoitusten mukaan rakennusosastojen opintolinjat käsit-
50882: teknillisen koulutuksen saaneiden toimihenki- tävän teknillisen koulun aikaansaami-
50883: löiden saanti on tuottanut vailreuksia ja teh- seksi Savonlinnaan .
50884: taat arvioivat ko. toimihenkilötarpeensa kak-
50885: Helsingissä 2 päivänä maa:liskuuta 1962.
50886:
50887: Viljo A. Virtanen. Esu Niemelä.
50888: 1158
50889:
50890: Vlll,123. - Toiv.al. N: o 459.
50891:
50892:
50893:
50894:
50895: J. E. Partanen ym.: Teknillisen oppilaitoksen aikaansaami-
50896: sesta Kajaaniin.
50897:
50898:
50899: E d u s k u n n a ll e.
50900:
50901: Teollistuvassa yhteiskunnassa on teknilli- Teknillisen koulutuksen kehittäminen ja
50902: sen koulutuksen tarve voimakkaasti kasva- sen tuoma hyöty ei kuitenkaan ole vain maa-
50903: massa. Tästä syystä olisi teknillisten ammatti- kunnallista laatua oleva kysymys. Sillä on
50904: alojen koulutusmahdollisuuksia nykyisestään enemmänkin valtakunnallista kantavuutta.
50905: lisättävä erityisesti niillä maamme alueilla, Teknillisen koulutuksen laajentamisella voi-
50906: joilla ammattikoulutus yleensäkin on vielä mistetaan työ- ja toiminta-alojen yleistä tek-
50907: käytännöllisesti katsoen järjestämättä. nillistä tasoa, joka puolestaan lisää kansakun-
50908: Tällainen alue on nimenomaan Kainuu, nan suorituskykyä ja vahvistaa asemaamme
50909: jossa ammattikoulutuksen tarve on jo nykyi- kansainvälisessä kilpailussa.
50910: sellään erittäin suuri. Lisääntyvän väestön Kainuun maakunta kykenee tarjoamaan
50911: lukumäärä ja ikäluokkarakenne sekä toisaalta riittävät edellytykset varsinaisen ammatti-
50912: ammatteihin ja yleensä työelämän piiriin koulutuksen ohella myös teknillisten alojen
50913: sijoittumismahdollisuudet eivät ole tasapai- johto-, suunnittelu- ja valvontatehtäviin val-
50914: noisessa keskinäisessä suhteessa. Kainuu jou- mistavan koulutuksen järjestämiselle. Tällöin
50915: tuu nykyoloissa jatkuvasti luovuttamaan voidaan perustellusti päätyä teknillisen kou-
50916: sieltä irtaantuvaa työikäistä nuorisoa suu- lun ja -opiston käsittävän oppilaitoksen pe-
50917: rimmaksi! osaksi ammattitaidottomana työelä- rustamiseen, jonka sijoituspaikkana olisi Ka-
50918: män eri aloille. Ilman ammattitaidon anta- jaanin kaupunki.
50919: mia edellytyksiä sijoittuminen nyky-yhteis- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
50920: kunnan työelämään ja yleensä yhteiskunnan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
50921: palvelukseen on näin ollen sattumanvaraista. vomuksen,
50922: Tämä on olotila, jota on pidettävä jopa taka-
50923: pajuisen yhteiskunnan eräänä tunnusmerk- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
50924: kinä, eikä se saisi enää esiintyä meikäläi- menpiteisiin valtion omistaman teknil-
50925: sessä yhteiskunnassa niin selvin oirein kuin lisen opp2?aitoksen aikaansaamiseksi
50926: asianlaita Kainuussa nykyisellään on. Kajaaniin.
50927: Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1962.
50928:
50929: Eemil Partanen. Olavi Lahtela. Jaakko Kemppainen.
50930: Hannes Paasio. Veikko Honkanen. Eero Juntunen.
50931: 1159
50932:
50933: VIII,124.- Toiv.al. N: o 460.
50934:
50935:
50936:
50937:
50938: Aalto ym.: .Ammattiopetuksen kokonaisohjelman laatimisesta.
50939:
50940:
50941: Ed us kunnalle.
50942:
50943: Ammattioppilaitoksista 25 päivänä huhti- Mainittua lain säännöstä ei tällaisiin ta-
50944: kuuta 1958 annetun lain (184/58) 10 § :n pauksiin ole kuitenkaan vielä sovellettu.
50945: 2 mom: n mukaan yleiseen ammattikouluun Näyttää kuitenkin siltä, että tämänlaatuisen
50946: voidaan omistajan suostuessa perustaa val- ammattikoulutuksen järjestäminen vaatii ko-
50947: tion ylläpitämiä osastoja valtakunnallista konaisohjelmaa erityisesti nyt, kun yleiset
50948: ammattikasvatustarvetta tyydyttämään. Sään- ammattikoulut alkavat lähiaikoina toimia
50949: nöksen tarkoituksena on ollut edistää sel- kaikissa ammattikoulupiireissä. Kiinnitämme
50950: laisten erikoisalojen ammattikoulutusta, joita erityistä huomiota siihen, että puheena ol-
50951: varten maassa ei tarvita useita ammattikou- leiden ammattialojen koulutuksen järjestä-
50952: luja. Tällaisista erikoisalojen ammattimie- minen yleisissä ammattikouluissa maan eri
50953: histä voidaan mainita esimerkkeinä suu- puolilla tapahtuvaksi on käsityksemme mu-
50954: tarit, hienomekanikot ja televisioasentajat. kaan yleiseltä kannalta oi'kea ja tarkoituk-
50955: Eräät kuntien ja kuntainliittojen ylläpitä- senmukainen ratkaisu.
50956: mät ammattioppilaitokset, joiden tarkoituk- Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
50957: sena on pääasiassa hoitaa ammattioppilaitos- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
50958: lain 6 §: ssä mainittujen ammattialojen kou-
50959: lutustarvetta alueittain, ovat perustaneet tai että hallitus laadituttaisi kiireelli-
50960: ovat perustamassa myös sellaisia osastoja tai sesti kokonaisohjelman ammattioppi-
50961: opintolinjoja, joiden tarkoituksena on edellä laitoksista annetun lain 10 § :n 2 mo-
50962: mainitun lain säännöksen tarkoittaman val- mentin tarkoittaman ammattiopetuk-
50963: takunnallisen ammattikasvatustarpeen tyy- sen järjestämiseksi yleisissä ammatti-
50964: dyttäminen. Tähän ne ovat joutuneet käy- kouluissa.
50965: tännöllisistä syistä, koska tietyistä erikois-
50966: alojen ammattimiehistä on ollut jatkuvasti
50967: puutetta.
50968: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
50969:
50970: Lyyli Aalto. Väinö Leskinen.
50971: Eino Raunio. Kalle Matilainen.
50972: Veikko Helle. Tyyne Paasivuori.
50973: Edit Terästö. Sulo Hostila.
50974: 1160
50975:
50976: VIII,125. - Toiv.al. N:o 461.
50977:
50978:
50979:
50980:
50981: Aalto ym..: Valtion keskusammattikouluja koskevien sään-
50982: nösten tarkistamisesta.
50983:
50984:
50985: Eduskunnalle.
50986:
50987: Ammattioppilaitoksista huhtikuun 25 päi- laan yhden varsinaisen ja yhden varaJase-
50988: vänä 1958 annetun lain (184/58) mukaan nen. Lisäksi kuuluu neuvostoon jäsenenä
50989: jokaisen kaupunki- ja kauppalakunnan, jdka koulun rehtori.
50990: ei tämän lain nojalla ole velvollinen ylläpitä- Keskusammattikoulun hallinto, toiminnan
50991: mään omaa ammattikoulua, tulee varata val- laajuus ja opetuksen lähempi järjestäminen
50992: tion keskusammattikoulussa taikka muussa ovat siten kokonaan valtion käsissä. Valtio
50993: yleisessä ammattikoulussa vähintään kolme ja voi vapaasti päättää paitsi varsinaisten kou-
50994: jokaisen maalaiskunnan vähintään yksi vuo- lurakennusten rakentamisesta myös mm. kes-
50995: sittainen oppilaspaikka kutakin täyttä 1000 kusammattikoulun yhteyteen rakennettavista
50996: asukasta kohden. Valtion puolesta varataan opettajien asunnoista ja oppilaskodeista.
50997: kuhunkin valtion keskusammattikouluun li- Kuntien osuudeksi jää vain niiden kustan-
50998: väksi vähintään 20 oppilaspaikkaa 100 oppi- nusten suorittaminen, jotka näiden paikka-
50999: lasta kohden, laskettuna kuntien osuuden varausten osalle tulevat.
51000: minimimäärästä. Lain velvoitukset kuntien Kehitys viime vuosien aikana, jolloin am-
51001: on toteutettava viimeistään 1962. mattioppilaitoksista annettu laki on ollut
51002: Keskusammattikoulun, jon:ka piirin vahvis- voimassa, on ollut johtamassa siihen, että
51003: taa valtioneuvosto, perustamiskustannukset keskusammattikoulujen olemassa olosta huoli-
51004: jaetaan vaUion ja siihen osallistuvien kun- matta niiden lähialueella (keskusammattikou-
51005: tien keSken siten, että kaupunki- ja kauppa- lupiirissä) sijaitsevat kunnat ovat joko pe-
51006: lakunnat vastaavat 50:stä sadalta ja maalais- rustaneet tai ovat perustamassa omia tahi
51007: kunnat 35: stä sadalta lain luetteleroista ra- kuntien yhteisiä ammattikouluja, joista ne
51008: kennuskustannuksista. varaavat vähintään lain edellyttämän määrän
51009: Valtion keskusammattikouluun osallistu- vuosittaisia oppilaspaikkoja. Näin syntynee-
51010: vien kuntien osuus vuosittaisista ylläpito- seen tilanteeseen on ilmeisestikin yhtenä
51011: kustannuksista on yhteensä 35 sadalta varat- syynä keskusammattikoulun ,kunnanapujär-
51012: tuja oppilaspaikkoja vastaavalta osalta. jestelmä", joka on sinänsä kunnille vasten-
51013: Valtion keskusammattikoulun johtokunnan mielinen. Tämä ilmiö johtaa ajatukseen am-
51014: puheenjohtajan ja jäsenet määrää kauppa- mattioppilaitoksista annetun lain tarkista-
51015: ja teollisuusministeriö. Kysymyksen ollessa misesta valtion keskusammattikouluja koske-
51016: keskusammattikoulusta, josta kunnat ovat vien säännösten osalta. Tällöin olisi erityi-
51017: varanneet oppilaspaikkoja, tulee kauppa- ja sesti selvitettävä, onko nykyisten säännösten
51018: teollisuusministeriön vaTata ammattikoulu- edellyttämä kuntien asema keskusammatti-
51019: neuvostolle tilaisuus lausunnon antamiseen kouluihin nähden kaikilta osiltaan tarkoituk-
51020: ennen johtdkunnan määräämistä. Ammatti- senmukainen. Lain sanotunlaiseen tarkistami-
51021: kouluneuvoston tulee lain mukaan olla jokai- seen näyttäisi olevan aihetta siitäkin syystä,
51022: sessa valtion keskusammattikoulussa oppilai- että maamme ammattikoulutuksen kehittämi-
51023: toksen toiminnan paikallistamista varten sen nen eri elinkeinoalojen koulutetun työvoiman
51024: sijaintimaakuntaan ja laitoksen yleisen ke- tarvetta vastaavaksi edellyttää erikoisalojen
51025: hityksen ohjaamiseksi. Ammattikouluneuvos- ammattikoulutuksen tehostamista nykyises-
51026: toon valitsee kukin keskusammattikoulupii- tään. Tämän koulutuksen laajentaminen saat-
51027: riin kuuluva kunta kolmeksi vudeksi kerral- taisi nimittäin olla varsin tarkoituksenmu-
51028: VIII,125. - Aalto ym. 1161
51029:
51030: kaista nimenomaan juuri keskusammattikou- Edellä olevaan nojautuen esitämme edus-
51031: luissa. Mainittakoon myös, että mm. koulu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
51032: ohjelmakomitea kiinnitti huomiota ammatil-
51033: listen jatko-opintomahdollisuuksien lisäämi- että hallitus laatisi kiireellisen selvi-
51034: sen tarpeellisuuteen. Selvityksen arvoinen on- tyksen siitä, olisiko ammattioppilaitok-
51035: kin varmasti se seikka, voidaanko jo raken- sista annetun lain valtion keskusam-
51036: nettuja ja vielä rakennettavia valtion keskus- mattikouluja koskevia säännöksiä tar-
51037: ammattikoulujen tiloja käyttää ainakin osaksi kistettava, ja myönteisessä tapauksessa
51038: niihin tarkoituksiin, joita tarkoituksenmukai- ryhtyisi tarvittaviin lainsäädäntötoi-
51039: nen ja kiireellinenkin ammattikoulutuksen menpiteisiin.
51040: kehittäminen edellyttää.
51041: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
51042:
51043: Lyyli Aalto. Väinö Leskinen.
51044: Eino Raunio. Kalle Matilainen.
51045: Veikko Helle. Tyyne Paasivuori.
51046: Edit Terästö. Sulo Hostila.
51047:
51048:
51049:
51050:
51051: 146 E 219/62
51052: 1162
51053:
51054: VIII,126. - Toiv.al. N: o 462.
51055:
51056:
51057:
51058:
51059: Kalavainen ym..: Toimenpiteistä alemmanasteisten ammatil-
51060: listen oppilaitosten kurssin suorittaneiden ylemmänastei-
51061: siin opp~?aitoksiin pääsyn helpottamiseksi.
51062:
51063:
51064: E d u s k u n n a 11 e.
51065:
51066: Vuosi vuodelta paheneva tungos oppikou- sesti on suurta puutetta käytännöllisemmillä
51067: luihin ja lasten koulunkäynnissä vallitsevan aloilla koulutetusta työvoimasta, niin epä-
51068: epäsuhteen suureneminen ns. oppikoululinjan kohta paljastuu sitäkin räikeämpänä ja pi-
51069: ja ammatillisten opiskelualojen välillä on jo kaisiin toimenpiteisiin velvoittavana. Huo-
51070: nyt osoittautunut huolestuneisuutta herättä- mattava on lisäksi, että tämä epäsuhtaisuus
51071: väksi epäkohdaksi ja ehkä kaikkein vaikeim- ns. oppikoululinjan ja ammatillisten alojen
51072: maksi ongelmaksi opetustoimen alalla. Kor- kesken on erityisesti Suomen olosuhteille omi-
51073: jaus tähän tilanteeseen olisi saatava aikaan naista, ja että lähellä on esimerkkejä maista,
51074: mahdollisimman nopeasti, jotta jo syntyneet joissa koulutoimi on järjestetty terveem-
51075: ja vielä odotettavissa olevat vahingot voitai- mälle pohjalle.
51076: siin supistaa niin vähiin kuin suinkin mah- Pääjohtaja R. H. Oittisen kouluohjelma-
51077: dollista. Eräänä mahdollisuutena asiantilan komitea lausuu kesäkuun 5 päivänä 1959
51078: korjaamisessa tulisi harkita niiden vaikutti- päivätyssä mietinnössään seuraavaa:
51079: mien poistamista, jotka aiheuttavat sen, että ,Ammatillisten koulujen nauttimaa suo-
51080: oppikouluihin pyrkiminen nykyisellään mo- siota ja arvonantoa oppikouluun verrattuna
51081: ninkertaisesti ylittää elinkeinoelämän ja yh- on vähentänyt niiden tarjoamien jatko-opin-
51082: teiskunnallisten olosuhteiden vaatiman tä- tomahdollisuuksien niukkuus. Komitea on va-
51083: mänlaatuisen koulutustarpeen. kuuttunut siitä, että jos ammattikoulupaik-
51084: Kaikkein suurimpana vaikuttimena oppi- kojen lisäämisen ohella luodaan nykyistä pa-
51085: koulutungokseen pidämme lasten vanhempien remmat mahdollisuudet edetä eriasteisia am-
51086: pyrkimystä siihen, että lapsilla olisi mahdolli- mattikouluja käyden korkeakouluopintoihin
51087: suus päästä nauttimaan korkeinta tarjolla saakka, harrastus ammatillisia oppilaitoksia
51088: olevaa opetusta, mihin heidän kykynsä riit- kohtaan kasvaa."
51089: tävät, ja tähän saakka tämä mahdollisuus on Kouluohjelmakomitea on ammatillisen
51090: käytännöllisesti katsoen ollut ainoastaan yli- opintien kehittämismielessä päätynyt ehdot-
51091: oppilastutkinnon suorittaneilla. Kun ylioppi- tamaan ylioppilastutkinnon suorittamismah-
51092: lastulva lähivuosina tulee entisestäänkin pa- dollisuuden järjestämistä vähintään 3-vuotis-
51093: henemaan, niin ylioppilastutkinnon suorit- ten ammattiopistojen oppilaille. Käsityksem-
51094: taneista tulee vain viidenneksellä olemaan ti- me mukaan tämä toimenpide ei tuo toivottua
51095: laisuus jatkaa opiskelua korkeakouluissa. Vä- tulosta. Näiden mahdollisuuksien järjestämi-
51096: häinen määrä sijoittunee muihin oppilaitok- nen vie runsaasti aikaa, sillä se riippuu kou-
51097: siin, joihin ei välttämättömästi vaadita yli- luviranomaisten toimenpiteistä opistojen opet-
51098: oppilastutkintoa, mutta loput jäävät ilman tajavalmistuksen uudistamisesta lähtien,
51099: jatkomahdollisuuksia ja joutuvat varsin vai- eikä tässä kehityksessä pääse koskaan vaikut-
51100: keaan tilanteeseen pyrkiessään sopeutumaan tamaan yhteiskunnan jäsenten omakohtaisten
51101: käytännölliseen toimintaan. Ajan ja varojen tarpeiden dynamiikka.
51102: menetykset tällaisissa tapauksissa ovat han- Jos sen sijaan pyrkiminen sellaisiin kor-
51103: kalasti arvioitavissa, minkä lisäksi henkistä keakouluihin kuin esim. teknilliseen korkea-
51104: laatua olevista vaikeuksista ei liene saatavissa kouluun, kauppakorkeakouluun tai yliopis-
51105: minkäänlaisia selvityksiä. Kun samanaikai- ton maatalous-metsätieteellisen tiedekuntaan
51106: Vill,126. - Kalavainen ym. 1163
51107:
51108: saatetaan vapaaksi kaikille vastaavien alojen on ollut korkeakoululoppututkinto. Mahdolli-
51109: oppiasteen suorittaneiJ.Ie nuorille ihmisille suudet sijoittua työelämään opiskelun kat-
51110: ylioppilaiden ohella, niin opistojen opetus- kettua ovat ammatillisen koulun tai opiston
51111: ohjelmien mukautuminen korkeakoulujen suorittaneilla huomattavasti paremmat kuin
51112: pääsytutkinnoissa vaadittavaa tietomäärää ja ylioppilailla. Korkeakoulussa käytetty aika
51113: kielitaitoa vastaavaksi voi tapahtua hyvinkin merkitsee ensinmainituille vain lisäansiota.
51114: lyhyen ajan sisällä. Lisäksi on odotettavissa, - Ammatillisen opintien eri kouluasteiden
51115: että opiston suorittaneet suuressa määrin niveltyminen merkitsee ajankäytön ja ope-
51116: hankkivat yksityistä tietä vaadittavan tieto- tustyön tehostumista, koska alan alkeiden
51117: määrän ja kielitaidon. Käsityksemme mukaan opetusta ei tarvita opisto- eikä korkeakoulu-
51118: pääsy edellä mainittuihin korkeakoulumuotoi- asteella.
51119: hin pelkästään tietomäärän perusteella ja - Ammatillinen opintie on omiaan luo-
51120: ilman ylioppilastutkintoa vastaa paremmin maan oppilaisiin turvallisuudentunnetta,
51121: nykyaikaisessa säätyjakoisuudesta vapaassa koska siinä ei esiinny niin suurta pitkäjän-
51122: yhteiskunnassa vallitsevaa oikeustajuntaa nitteisyyttä kuin oppikoululinjalla. Turvalli-
51123: kuin nykyinen muotomääräyksiä noudattava suudentunne puolestaan vaikuttaa opiskelu-
51124: järjestelmä, joka myöntää vain vähän poik- työtä edistävästi.
51125: keamismahdollisuuksia yleisestä säännöstä. Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
51126: Vastaavasti tulisi opistoihin pyrkiminen tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
51127: saattaa vapaaksi kaikille alemmanasteisen väksi toivomuksen,
51128: ammatillisen koulun suorittaneille keskikou-
51129: lun tai ylioppilastutkinnon suorittaneiden että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
51130: ohella. menpiteisiin, joilla pyrkiminen teknil-
51131: Edellä luonnehdittu linja, josta kouluohjel- liseen korkeakouluun, kauppakorkea-
51132: makomitea käyttää nimitystä ,ammatillinen kouluun ja yliopiston maatalous-metsä-
51133: opintie", on nykyisin vallitsevaa ns. oppi- tieteelliseen tiedekuntaan saatetaan va-
51134: koululinjaa tarkoituksenmukaisempi paitsi paaksi kaikille vastaavien alojen opis-
51135: odotettavissa olevaa katastrofia ehkäisevänä toasteen suorittaneille ylioppilastutkin-
51136: lisäksi seuraavissa suhteissa: non suorittaneiden ohella, ja joilla
51137: - Opintojen keskeytyminen tai katkeami- pyrkiminen edellä tarkoitettuihin opis-
51138: nen lukio- tai korkeakouluasteella merkitsee toihin saatetaan vapaaksi kaikille vas-
51139: nykyisissä olosuhteissa usein romahdusmaista taavien alojen alemmanasteiset am-
51140: vastoinkäymistä, kun se sen sijaan ammatil- mattikoulut suorittaneille keskikoulu-
51141: Hsella opintiellä on normaalinen välttämättö- ja ylioppilastutkinnon suorittaneiden
51142: myys niissäkin tapauksissa, joissa tavoitteena ohella.
51143: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
51144:
51145: Meeri Kalavainen. Rafael Paasio. Väinö Vilponiemi.
51146: G. Henriksson. Eino Raunio. Kustaa Alanko.
51147: Veikko Helle. Kaarlo Pitsinki. Uljas M'åkelä .
51148: Anni Flinck. Lyyli Aalto. Uuno Voutilainen.
51149: Sylvi Siltanen. Valdemar Sandelin.
51150: 1164
51151:
51152: vni,127.- Toiv.al. N: o 468.
51153:
51154:
51155:
51156:
51157: Savela ym.: Syrjäseutujen nuorisan ammattikasvatuksen
51158: tehostamisesta.
51159:
51160:
51161: E d u s k u n n a 11 e.
51162:
51163: Niistä tutkimuksista, joita valtakunnan- tuodaan ammattipätevää työv&:i:maa Etelä-
51164: suunnittelutoimisto on toimeenpannut, on Suomesta, ja ammattitaidoton nuoriso ha-
51165: käynyt selville, että suurten ikäluokkien keutuu kotiseuduiltaan Etelä-Suomeen. Jos
51166: paineen kasvaessa nuorison koulunkäynnin syrjäseutujen nuorison ammattikasvatus olisi
51167: mahdollisuudet heikentyvät lähivuosina eri tyydyttävä, se voisi jo nykyoloissakin saada
51168: koulumuotojen laajentumisesta huolimatta. työpaikkoja laajentuvan teollisuuden ja
51169: Oppikoulujen ja ammatillisten koulujen ul- muun yritteliäisyyden palveluksessa.
51170: kopuolella lasketaan jo nykyisin olevan 15- Heikoin on tietenkin pienviljelijäväestöön
51171: 19 vuotiaitten määrästä noin 265 000, mutta kuuluvan nuorison asema. Maassamme on
51172: v. 1965 tämä ll_uku noussee n. 320 000: een. erittäin runsaasti viljelmiä, joiden peltoala
51173: Maamme syrjäisillä alueilla, Itä- ja Pohjois- rajoittuu 1-5 ha:iin. Niiden luku on n.
51174: Suomessa oppikoulujen ja ammatillisten kou- 150 000. Yli 100 000 on sellaisia viljelmiä,
51175: lujen ulkopuolelle jää yli 7(} % parhaassa joilla on peltoa 5-10 ha. Nämä viljelmät
51176: kehitysiässä olevaa nuorisoa. Tähän yleis- edustavat maaseudun suuri:perheisintä vähä-
51177: kuvaan, joka ei suinkaan ole täydellinen, on varaista väestöä, joka saa toimeentulonsa
51178: lisättävä vielä eräitä tilannetta huonontavia osaksi maataloudesta, osaksi metsätöistä tai
51179: piirteitä. muista tehtävistä. Kaiken todennäköisyyden
51180: Kansalaiskoulun järjestelyssä ollaan syr- mukaan syrjäseutujen pientilojen nuorisosta,
51181: jäisillä vähävaraisilla seuduilla vielä aivan jonka jo kansakoulusta päästyään täytyy
51182: alkuasteella, 6-8 viikon kurssimuotoisen ryhtyä etsimään ansiomahdollisuuksia, vain
51183: opetuksen varassa, kun sitävastoin monissa keskimäärin 5-10% saa ammatillisen pe-
51184: Etelä-Suomen kunnissa kansakoulun uudis- ruskoulutuksen.
51185: tus kaksivuotisen kansalaiskoulun osalta on Ottaen huomioon ammattipätevän työvoi-
51186: jo toteutettu, onpa eräissä kunnissa kansa- man kasvavan kysynnän olisi syrjäseutujen
51187: laiskouluun liitetty vapaaehtoisena kolmas- nuorison koulunkäynnin mahdollisuuksia tun-
51188: kin vuosiluokka. Vaikka lain mukaan kan- tuvasti parannettava. Kansalaiskoulu olisi
51189: salaiskoulun on jokaisessa kunnassa oltava toteutettava mahdollisimman nopeasti val-
51190: toiminnassa vasta v. 1970, vauraampi Suomi tion lisätyillä varoilla ja perustettava myös
51191: on jo saavuttanut melko suuren etumatkan kunnallisia keskikouluja. Ammattikoulutuk-
51192: oppivelvollisuuskoulun kehittämisessä ja voi sen järjestelyssä olisi otettava erityisesti
51193: näinollen varustaa nuorison jatko-opintoihin huomioon pienviljelijänuorison tarpeet. Sen
51194: hyvin edellytyksin. Edelleen on todettava, tulisi saada monipuolista maksutonta am-
51195: että kansakouluun pohjautuvat yleiset am- mattiopetusta sekä kouluissa että kurssin-
51196: mattikoulut ovat syrjäisillä alueilla vasta muotoisena. Ammatinvalinnanohjaus olisi
51197: suunnitteluvaiheessa, ja että maan pohjoi- ulotettava syrjäisillekin alueille.
51198: sissa ja itäisissä osissa nuoriso miltei koko- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
51199: naan on ammatinvalinnanohjauksen ulkopuo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
51200: lella. Nuorison koulutustilannetta maamme muksen,
51201: laajoilla alueilla täytynee yhteiskunnalliselta
51202: kannaltakin pitää melko epätyydyttävänä. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
51203: Ei ole harvinaista, että Pohjois-Suomeen erikoistoimenpiteisiin syrjäseutujen
51204: vm,127.- Savela ym. 1165
51205:
51206: nuorison ammattikasvatUksen tehosta- näiden alueiden koulutusolot nome:-
51207: miseksi ja koulunkäynnin mahdolli- vat maan yleistä tasoa vastaavalle
51208: suuksien parantamiseksi niin, että kannalle.
51209: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
51210:
51211: Veikko Savela. Leo Häppölä. Paula Ruutu.
51212: Eino Räsänen. Heikki Hasu. Eino Uusitalo.
51213: Reino Karpola. Aaro Lintilä. Hilja Väänänen.
51214: Arvo Pentti. 1 Akseli Paarm.an. Eero Juntunen.
51215: Lauri Laine. Toivo Antila. Eino Sääskilahti.
51216: 1166
51217:
51218: VIII,128. - Toiv.al. N: o 464.
51219:
51220:
51221:
51222:
51223: Karpola ym.: Syrjäseutujen vähävaraisten kuntien ammatti-
51224: koulutuksen kustannusten siirtämisestä valtiolle.
51225:
51226:
51227: Eduskunnalle.
51228:
51229: Syrjäseutujen taloudellisen ja sivistyksel- Jotta ammattikoulutuksesta aiheutuvia syr-
51230: lisen kehityksen pahimpana jarruna on varo- jäseutujen taloudellisia rasituksia voitaisiin
51231: jen puute. Valtion tuki ei ole 1äheskään riit- keventää, valtion budjettiin olisi vuosittain
51232: tävä uudistusten toimeenpanemiseen. Niinpä sisällytettävä riittävästi määrärahoja vähä-
51233: mm. ammattikoulutuksen toteuttaminen ai- varaisten kuntien ammattikoulutuksen eri-
51234: heuttaa syrjäseutujen kunnille usein koh- koisavustuksiin. Valtion olisi kokonaan otet-
51235: tuuttomia kustannuksia erityisesti niiden tava kustannettavakseen niin oppilaskodeista
51236: oppilasasuntoloiden osalta, joita perustetaan johtuvat perustamis- kuin ylläpitokustannuk-
51237: yleisten ammattikoulujen yhteyteen. Oppilas- setkin.
51238: asuntolat ovat välttämättömiä syrjäseuduilla, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
51239: joissa etäisyydet ovat suuria ja kulkuyhtey- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
51240: det harvoja. Sitävastoin suurehkoissa asu- vomuksen,
51241: tuskeskuksissa ja tiheästi asutuilla alueilla
51242: oppilasasuntoloita ei tarvita, koska oppilaat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
51243: voivat käydä kotona. Näin vapautuvat monet syrjäseutujen vähävaraisten kuntien
51244: varakkaat kunnat melkoisista kustannuksista. ammattikoulutuksen valtionavustusten
51245: Oppilaskotikysymys on kuitenkin jäänyt mil- lisäämiseksi ja yleisten ammattikoulu-
51246: tei toisarvoiseen asemaan valtion tuen suh- jen oppilasasuntoloiden kustannusten
51247: teen, ennenkaikkea perustaruiskustannusten siirtämiseksi valtiolle.
51248: osalta, syrjäseutujen heikkojen kuntien ta-
51249: loudellinen kantokyky on joutunut kovalle
51250: koetukselle.
51251: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
51252:
51253: Reino Karpola. Heikki Hasu. Eino Räsänen.
51254: 1167
51255:
51256: VUI,129.- Toiv.al. N:o 465.
51257:
51258:
51259:
51260: Saariaho ym.: Ammattiopintojen avustuslain muuttamisesta.
51261:
51262:
51263: E d u s k u n n a 11 e.
51264:
51265: Ammattikoulutuksen edistämiseksi ja am- vaihtamaan ammattia ja sen vuoksi olisi koh-
51266: mattiopintojen tukemiseksi annettiin v. 1944 tuullista, että tällaisenkin henkilön ammatti-
51267: ammattiopintojen avustuslaki. Lukuunotta- opintoja tämän lain mukaan tuettaisiin,
51268: matta opintolainan takaisin maksun laimin- vaikka niitä ei ole ehditty aloittaa ennen 24
51269: lyömisessä noudatettavasta menettelystä v. vuoden ikää.
51270: 1958 tehtyä lain muutosta, laki on ollut Laissa sanotaan, että apuraha on 30 ja
51271: muuttamattomana voimassa v. 1949 lähtien, enintään 60 sadalta valtioneuvoston eri kou-
51272: joten on selvää, ettei se enää voi tehokkaasti lumuotoja varten vahvistamista kohtuulli-
51273: palvella tarkoitustaan. Näin oHen olisi pikai- sista kustannuksista. Valtioneuvosto on kui-
51274: sesti valmistettava ja hyväksyttävä ajankoh- tenkin mainitut kohtuulliset kustannukset
51275: taisia tarpeita paremmin vastaava laki am- vahvistanut niin alhaiseksi, etteivät apurahat
51276: mattiopintojen avustamisesta. todellisuudessa vastaa kuin hyvin pientä osaa
51277: Lain tarkoittamasta tuesta pääsevät osalli- opiskelun todellisista ja kohtuullisista kus-
51278: siksi vähävaraiset. Vähävaraisuus määritel- tannuksista. Näin ollen olisi aihetta kirjoit-
51279: lään apurahaa anovan ja hänen puolisonsa ja taa laki sellaiseksi, että se käytännössä te-
51280: yhteistaloudessa asuvien vanhempiensa val- hokkaammin kuin nyt antaisi tarkoitetun
51281: tionverotuksen mukaan. Valtioneuvoston pää- tuen.
51282: töksellä vahvistetaan ne veromäärät, joita Laissa luetellaan ne koulut ja kurssit,
51283: noudatetaan. Viimeksi on valtioneuvosto an- joissa suoritettavaa opiskelua apurahoin tä-
51284: tanut tästä päätöksen v. 1951. Kun sen jäl- män lain mukaan tuetaan. Kun luetteloa ei
51285: keen niroellistulot ja myös verot ovat huo- ole v:n 1944 jälkeen täydennetty, on selvää,
51286: mattavasti nousseet, niin melko vaatimatto- että siinä nyt esiintyy puutteita. Esimerkiksi
51287: matkin ansiot estävät lain tarkoittaman tuen opettajavalmistuslaitokset ovat luettelon ul-
51288: saamisen. Runsaasti vähävaraisia henkilöitä kopuolella.
51289: jääkin tästä syystä osattomaksi lain tarkoit- Lain mukaisia korottornia lainoja voidaan
51290: tamasta tuesta. Lisäksi on syytä todeta, ettei antaa paitsi niille, jotka voivat saada apu-
51291: viimeksi toimitetussa verotuksessa maksetta- rahaa, myös korkeakouluopintoja suoritta-
51292: vaksi pantu vero annan läheskään aina todel- ville. Lainamääristä on tehtävissä sama huo-
51293: lista kuvaa apurahan anojan taloudellisesta mautus kuin apurahoistakin. Lainat ovat
51294: tilasta. Se on saattanut työttömyyden, sairau- liian pieniä eivätkä ole nousseet kustannus-
51295: denä perheenjäsenen sairauden tms. syyn ten nousua vastaavasti.
51296: vuoksi ratkaisevasti heiketä. Edellä sanotun perusteella ehdotamme
51297: Lain tarkoittama tuki annetaan pääsään- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
51298: nön mukaan alle 24 vuotiaille ja 24 vuotta toivomuksen,
51299: täyttäneellekin, jos opinnot ovat jääneet sai-
51300: rauden, asevelvollisuuden suorittamisen tai että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
51301: muun pätevän syyn vuoksi kesken. Ikäraja siin ammattiopintojen avustuslain
51302: ei myöskään koske leski- ja avioeron saa- (796/44) muuttamiseksi ja jättäisi
51303: nutta vaimoa. Monesti 24 vuotta täyttänyttä muutoksesta esityksen Eduskunnalle.
51304: kohdannut sairaus pakottaa asianomaisen
51305: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
51306:
51307: Urho Saariaho. Veikko Kokkola.
51308: 1168
51309:
51310: VUI,130. - Toiv.al. N: o 466.
51311:
51312:
51313:
51314:
51315: Sandelin ym.: Esityksen antamisesta ammattiopintoavus-
51316: tusten korottamisesta.
51317:
51318:
51319: Eduskunnalle.
51320:
51321: Ammattiopintojen avustuslaki (796/1944) nen elämäntilaansa on esim. sairaus muut-
51322: tekee mahdolliseksi ammattiopintojen tukemi- tanut. Olisi varsin kohtuullista tukea myös
51323: sen valtion varoilla. Mainittu tuki on ny- tällaisen henkilön opiskelua.
51324: kyään !kuitenkin riittämätön ja lisäksi sen Laissa säädetään, että apuraha on 300 ja
51325: saamista on lain säädöksellä tarpeettomasti enintään 60 sadalta valtioneuvoston eri kou-
51326: rajoitettu. Kun ammattiopintojen tehokasta lumuotojen ja apurahansaajaryhmiä varten
51327: tukemista on pidettävä yhteiskunnan kan- paikkakuntien kalleuden huomioon ottaen
51328: nalta tarkoituksenmukaisena ja toivottavana, vahvistetuista kohtuullisista kustannuksista.
51329: olisi v. 1944 annettu ammattiopintojen avus- Tämä säännös on laissa kirjoitettu siihen
51330: tuslaki saatava ajan vaatimuksia vastaavaksi. muotoon, että se on tehnyt mahdolliseksi vah-
51331: Ammattiopintojen avustuslain mukaista vistaa mainitut kohtuulliset kustannukset ko-
51332: tukea voi saada vähävarainen henkilö. Vähä- vin pieniksi. Jotta apurahat todella vastaisi-
51333: varaisuus määritellään ennen apurahan hake- vat 30 ja 60 sadalta opiskelun todellisista ja
51334: mista viimeksi toimitetun valtionverotuksen kohtuullisista kustannuksista, olisi lais-
51335: mukaan. Joutuu toteamaan, että valtioneu- sa säädettävä, että niihin lasketaan
51336: vosto, jonka asiana on mainHtujen veromää- myös asumisesta, vaatetuksesta ja muusta
51337: rien vahvistaminen, on asetttanut veromäärät ylläpidosta kouluaikana aiheutuvat todelliset
51338: niin alhaiseksi, että siten lain piiristä sulje- ja kohtuulliset menot.
51339: taan paljon vähävaraisiksi katsottavia heDiki- Sairauden tai vamman vuoksi pitäisi voida
51340: löitä. Lisäksi on syytä todeta, ettei läheskään myöntää apurahaa enemmänkin kuin 60 sa-
51341: aina edellisen vuoden veromärä anna oikeata dalta, jota tarkoittava säännös olisi syytä
51342: kuvaa asianomaisen taloudellisesta tilasta saada lakiin. Tosin sairauden ja vamman
51343: apurahaa tai lainaa haettaessa. Se on saat- vuoksi on jo nykyisinkin myönnetty koro-
51344: tanut oman, huoltajan, huonettavien tai mui- tettuja apurahoja, mutta asetus ammattiopin-
51345: den perheenjäsenten sairauden, työkyvyttö- tojen avustuslain toimeenpanosta rajoittaa
51346: myyden tms. vuoksi oleellisesti heiketä. Tosin liiaksi tätä mahdollisuutta.
51347: laki tekee mahdolliseksi tietyissä tapauksissa Laissa luetellaan myös ne koulut ja lai-
51348: veromääristä poi:kkeamisenkin, mutta poik- tokset, joissa opiskelua lain mukaan voidaan
51349: keussäännöksen soveltaminen on käytännössä apurahoin tukea. Luettelo on ollut v. 1944
51350: oUut varsin rajoitettua. saakka muttamatta, joten se on vähitellen
51351: Apurahan saannin yhtenä edellytyksenä tullut yhä epätäydellisemmäksi. Luetteloa
51352: on, että asianomainen ei ole vielä täyttänyt olisi nyt täydennettävä ja lain piiriin olisi
51353: 24 vuotta. Apurahaa kuitenkin voidaan myön- saatava myös korkeakoulut ja opettajainval-
51354: tää leski- ja avioeron saaneelle vaimolle sekä mistuslaitakset.
51355: muullekin 24 vuotta täyttäneelle henkilölle, KOTkaakouluopintoja varten on nyt tämän
51356: jos ammattiopinnot ovat kesken tai viiväs- lain mukaan mahdollista saada vain koro-
51357: tyneet sairauden, asevelvollisuuden tai muun tonta lainaa, jonka määrät ovat valtioneu-
51358: pätevän syyn takia. va~sin usein kuitenkin voston päätöksen varassa ja tällä kertaa riit-
51359: saattaa 24 vuotta täyttänyt joutua aloitta- tämättömät, kuten apurahatkin. Lainan mää-
51360: maan ammattiopinnot sen tähden, että hä- rän perusteet olisikin syytä mainita laissa,
51361: VIII,l30. - Sandelin ym. 1169
51362:
51363: jolloin valtioneuvoston päätöksen varaan jäisi että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
51364: määrien pitäminen rahanarvon vaihteluiden toimenpiteisiin ammattiopintojen avus-
51365: tasalla. tuslain (796/1944) mukaisten ammat-
51366: Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- tiopintoavustusten korottamiseksi ja
51367: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, antaisi asiasta esityksen Eduskunnalle.
51368: Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1962.
51369:
51370: Valdemar Sandelin. K. 1". Haapasalo. Kalle Matilainen.
51371: Väinö Vilponiemi. ·. Anni Flinck. Voitto Hellsten.
51372:
51373:
51374:
51375:
51376: 147 E 219/62
51377: 1170
51378:
51379: VIII,131.- Hemst.mot. N:o 467.
51380:
51381:
51382:
51383:
51384: Korsbäck m.fl.: Angående ändring av stadgandena om un-
51385: derstöd för yrkesstudier.
51386:
51387:
51388: T i 11 R i k s d a g e n.
51389:
51390: Enligt lagen 10. 11. 1944 om understöd :för trakta som medellösa eller icke ankommer
51391: yrkesstudier, sådan den ändrad lyder i lagen helt på skolornas föreståndare. Av två i eko-
51392: 21. 10. 1949, samt statsrådets beslut av den nomiskt avseende likställda elever erhåller i
51393: 2. 8. 1951 angående verkställigheten av denna regel den, som besöker :folkhögskola, under-
51394: lag kan bidrag :för yrkesstudier beviljas tili stöd, men icke den, som besöker yrkesskola.
51395: belopp, utgörande 30-60 % av de skäliga Det är tydligt, att avsikten med nämnda
51396: kostnadsnormer, som statsrådet :fastställer. lagar om studieunderstöd icke varit att
51397: Vilikoret :för att elev vid yrkesskola skall åstadkomma ett dylikt, ur yrkesutbildnings-
51398: erhålla studieunderstöd, är att han eller synpunkt beklagligt :förhållande, och det vore
51399: hans :föräldrar icke vid statsbeskattningen därför nödvändigt, att ovannämnda stats-
51400: på:förts större :förmögenhetsskatt än 500 rådsbeslut ändras så, att det motsvarar la-
51401: mark, motsvarande en :förmögenhet på om- gens anda och mening. Förmögenhet och in-
51402: kring 500 000 mark, och högst 6 000 mark i komst av den storleksordning, som det i
51403: inkomstskatt. detta fall är fråga om, har på grund av nu-
51404: Tili :följd av penningvärdets :fall och varande penningvärde ingen betydelse :för
51405: skärpt beskattning innebär nämnda stadgan- :föräldrarnas möjligheter att finansiera bar-
51406: den, att barn tili småbrukare, småindustri- nens yrkesutbildning.
51407: :företagare och hantverkare i de aUra flesta Trots att riksdagen hemställt om ändring
51408: :fall icke :för närvarande tilidelas studieun- av dessa grunder och trots löfte av rege-
51409: derstöd. ringen att så skall ske har proposition tili
51410: Studieunderstöden har på denna grund så lagändring ännu icke avgivits tili riksdagen.
51411: gott som helt :förlorat sin betydelse :för Ändring av ifrågavarande förordning har
51412: :främjandet av yrkesutbildningen hos de be- icke heller skett.
51413: :folkningsgrupper, som är i största behov av På an:förda m. fl. grunder föreslås vörd-
51414: sådan utbildning. samt, att riksdagen ville besluta hemställa,
51415: Såsom jäm:förelse må nämnas, att mindre
51416: bemedlad elev vid :folkhögskola kan erhålla att regeringen skyndsamt måtte vid-
51417: understöd intili 70 % av studieutgi:fternas taga åtgärder för ändring av stad-
51418: totalbelopp enligt lagen 7. 7. 1950 om stats- gandena om understöd för yrkesstu-
51419: understöd åt :folkhögskolor. I detta :fall har dier så, att alla de, som är i ound-
51420: inga inkomst- och :förmögenhetsgränser :fast- gängligt behov av understöd för yrkes-
51421: ställts som norm för mindrebemedlade. Bedö- studier, kan erhålla understöd.
51422: mandet av huruvida sökandena är att be-
51423: Helsingfors den 6 mars 1962.
51424:
51425: Verner Korsbäck. Georg Backlund. Kurt Nord:fors.
51426: T. Saloranta. Veikko Savela. Per Lauren.
51427: Toivo Antila. J. A. Jungarå. J. 0. Söderhjelm
51428: Erkki Ryömä. Alwar Sundell. Carl Olof Tallgren
51429: Albin Wickman. Elis Andersson.
51430: 1171
51431:
51432: VIII,131.- Toiv.al. N:o 467.
51433: Suomennos.
51434:
51435:
51436:
51437: Korsbäck ym.: . Ammattiopintojen avustamista koskevien
51438: säännösten muuttamisesta.
51439:
51440:
51441: E d u s k u n n a 11 e.
51442:
51443: Ammattiopintojen avustamisesta 10. 11. rattomina vai ei, on kokonaan johtajan ar-
51444: 1944 annetun lain, sellaisena kuin se muu- vostelun varassa. Kahdesta taloudellisesta
51445: tettuna esiintyy 21. 10. 1949 annetussa lais- samassa asemassa olevasta oppilaasta saa
51446: sa, sekä valtioneuvoston tämän lain toimeen- säännöllisesti avustusta kansanopistoa käy-
51447: panosta tekemän päätöksen mukaisesti voi- vä, mutta ei ammattikoulussa oleva.
51448: daan valtioneuvoston vahvistamista kohtuul- On ilmeistä, ettei mainittujen, opiskelu-
51449: lisista kustannusnormeista myöntää avus- avustusta koskevien lakien tarkoituksena
51450: tusta 30-60 % :n määrään asti. suinkaan ole ollut tällaisen, ammattikoulu-
51451: Ammattikoulun oppilaan saaman opinto- tuksen kannalta valitettavan tilanteen ai-
51452: avustuksen ehtona on, että hänelle tai hänen heuttaminen, ja siksi olisikin välttämätöntä,
51453: vanhemmilleen ei valtionverotuksessa ole että edellä mainittu valtioneuvoston päätös
51454: pantu 500 markkaa suurempaa omaisuus- muutetaan niin, että se vastaa lain henkeä
51455: veroa, mikä suunnilleen vastaa 500 000 mar- ja tarkoitusta. Tässä kysymyksessä olevan
51456: kan omaisuutta, ja että tulovero on korkein- suuruisella omaisuudella ja suuruusluokan
51457: taan 6 000 markkaa. tuloilla ei nykyisen rahanarvon vallitessa ole
51458: Rahanarvon alenemisen ja t~hostetun ve- mitään merkitystä vanhempien mahdollisuu-
51459: rotuksen johdosta merkitsevät mainitut sään- dessa rahoittaa lastensa ammattikoulutus.
51460: nökset sitä, että useimmissa tapauksissa pien- Huolimatta eduskunnan näiden perustei-
51461: viljelijäin, pienteollisuusyrittäjäin ja käsi- den muuttamisesta lausumasta toivomuksesta
51462: työläisten lapsille ei nykyään voida antaa ja huolimatta hallituksen lupauksesta, että
51463: opiskeluapua. niin tulee tapahtumaan, ei eduskunnalle ole
51464: Tämän vuoksi opintoavustustoiminta on- vielä tähän mennessä jätetty ehdotusta lain-
51465: kin miltei täydeUeen menettänyt merkityk- muutokseksi. Puheena olevan asetuksen
51466: sensä ammattikasvatuksen edistämisessä nii- muuttamista ei myöskään ole tapahtunut.
51467: den väestöryhmien piirissä, jotka eniten Edellä esitetyillä ym. perusteilla ehdote-
51468: ovat tuollaisen koulutuksen tarpeessa. taan kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
51469: Vertailun vuoksi mainittakoon, että kan- väksi toivomus,
51470: sanopiston vähemmän varattomat oppilaat
51471: saattavat kansanopistojen valtionavustuk- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
51472: sesta 7. 7. 1950 annetun lain mukaan saada menpiteisiin ammattiopintojen avusta-
51473: avustusta aina 70 %: iin asti opiskelukulu- mista koskevien säännösten muutta-
51474: jensa kokonaismäärästä. Näissä tapauksissa miseksi siten, että kaikki, jotka ki-
51475: ei vähemmän varattomiakaan varten ole vah- peästi ovat ammattiopintoavustuksen
51476: vistettu minkäänlaisia tulo- ja omaisuusvero- tarpeessa, voivat sitä myös saada.
51477: rajoituksia. Se, onko hakijoita pidettävä va-
51478: He1singissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
51479:
51480: Verner Korsbäck. Georg Backlund. Kurt Nordfors.
51481: T. Saloranta. Veikko Savela. Elis Andersson.
51482: Toivo Antila. J. A. Jungarå. Per Lauren.
51483: Erkki Ryömä. Alwar Sundell. J. 0. Söderhjelm.
51484: Albin Wickman. Carl Olof Tallgren.
51485: 1172
51486:
51487: Vlfi,132.-Toiv.a1. N:o 468.
51488:
51489:
51490:
51491:
51492: Kantola ym.: Esityksen antamisesta laiksi ammatti- ja oppi-
51493: kouluissa opiskelevien oppilaiden matkakustannusten kor-
51494: vaamisesta.
51495:
51496:
51497: E d u s k u n n a 11 e.
51498:
51499: Hyvin koulutetun ja ammattitaitois-en osallistu ensinkään oppi- ja ammattikoulu-
51500: työvoiman tarve lisääntyy jatkuvasti no- laisten koulumatkoista aiheutuvien kulujen
51501: peasti teollistuvassa yhteiskunnassa. Tämä korvaamiseen. Kun niistä selviytyminen ai-
51502: onkin pyritty ottamaan huomioon maamme heuttaa monissa tapauksissa kunnille, sa-
51503: viime vuosien kouluolojen uudistamista ja moin kuin vähävaraisille lasten vanhem-
51504: opetustoiminnan tehostamista tarkoittavassa mille, ylivoimaisia vaikeuksia koulujen vä-
51505: lainsäädännössä. Eräs osoitus siitä on mm. häil.ukuisuuden ja siitä johtuvien pitkien
51506: eduskunnan hyväksymä uusi ammattikoulu- matkojen vuoksi, olisi mielestämme välttä-
51507: laki, millä myös kunnat on velvoitettu jär- mätöntä, että myös valtio osallistuisi am-
51508: jestämään ammattiopetusta siten, että esim. matti- samoin kuin oppikoululaisten koulu-
51509: niiden kaupunki- ja kauppalakunti-en, joi- matkoista aiheutuvien kustannusten korvaa-
51510: den väkiluku ylittää 20000, on järjestettävä miseen.
51511: opetusta 4,5 oppilaalle jokaista 1 000 asu- Edellä sanottuun viitaten esitämme edus-
51512: kasta kohden. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
51513: Vaikka valtio osallistuukin määräosuu-
51514: della edellä mainitun lain ammattiopetuk- että halitus antaisi eduskunnalle
51515: sesta kunnille aiheutuvien huomattavien kiireellisesti esityksen laiksi ammatti-
51516: iJ.isärasitusten niin kuin myös oppikoululain- ja oppikouluissa opiskelevien oppz"lai-
51517: säädännön aiheuttamien kustannusten peit- den matkakustannusten korvaamisesta
51518: tämiseen, niin sitä ei voida pitää nykyisel- samoin perustein kuin kansakoulujen
51519: lään läheskään riittävänä. Niinpä valtio ei ylempien luokkien oppilaille.
51520: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
51521:
51522: Lauri Kantola. Yrjö Murto. Tauno Kelovesi.
51523: Gösta Rosenberg. Antti Kinnunen. Aarne Pulkkinen.
51524: Rainer Virtanen. Irma Rosnell. Irma Torvi.
51525: Veikko Rytkönen. Hannes Tauriainen. Matti Koivunen.
51526: Kaino Haapanen. Toivo Niiranen. Olavi Kämäräinen.
51527: Aarne Saarinen. Hem.mng Lindqvist. Siiri Lehmonen.
51528: Georg Backlund. Ville Pessi. K. Kilpi.
51529: Juho lYiäkelä. Kauko Tamminen.
51530: 1173
51531:
51532: VIII,133.- Toiv.al. N:o 469.
51533:
51534: Lahtela ym.: Ammattioppilaitosten perustamisesta Koillis-
51535: Lappiin.
51536:
51537: E d u s k u n n a 11 e.
51538:
51539: Koillis-Lapin kunnissa Kemijärven kaup- työntekijöitä varten kurssikeskus, johon
51540: prulassa, Kemijärven kunnassa, Sallassa, Po- voitaneen Hittää myös metsänhoidollinen
51541: siolla, Pelkosenniemellä ja Savukoskella on opetus, koska alueen metsätyöntekijät ovat
51542: tällä hetkellä ammattikouluja aivan liian pääasiallisesti pienviljelijäväestöstä. Kurssi-
51543: vähän. Näitä oppilaitoksia edustaa ainoas- keskukselle sopivia paikkoja on nähtävästi
51544: taan Kemijärven emäntäkoulu. useitakin, joista mainittakoon Jumiskon
51545: Alueen maatalous on viime aikoina voi- lomakeskus, jonne tullaan rakentamaan
51546: makkaasti kehittynyt, kuten vuotuiset tuo- myös kunnallinen urheilukeskus maapohja-
51547: tantotilastot osoittavat. Viijelijäväestön am- halleineen.
51548: mattikoulutusaste on vähäinen. Aivan vält- Koillis-Lapin alue tulee kehittymään hy-
51549: tämätöntä onkin perustaa alueelle maata- vin nopeasti seuraavan kymmenvuotiskau-
51550: loudellinen ammattikoulu, jonka sijoittami- den ai.kana. Siitä tulee voimakas teollisuus-,
51551: nen Saliaan on paras mahdollinen ratkaisu. maa- Ja metsätalouskeskus, jossa myös pal-
51552: Toimenpiteet ovatkin jo verrattain pitkällä, veluselinkeinojen harjoittajien tarve suu-
51553: mutta niiden nopeuttaminen siten, että kou- resti lisääntyy. Alueen ammattikoulutuslai-
51554: lun rakennustöihin päästään viimeistään v. toksia suunniteltaessa ei tätä näkökohtaa
51555: 1963 on käsityksemme mukaan asiallisesti voida unohtaa. Järkevältä tuntuukin, että
51556: perusteltavissa. valtiovallan toimesta ryhdytään nopeasti
51557: Kemijärvi Oy rakentaa v: een 1965 men- toimenpiteisiin Koillis-Lapin ammatillisen
51558: nessä selluloosatehtaan Kemijärven kun- koulutuksen tarpeen selvittämiseen jo ko-
51559: taan. Otanmäki Oy: n Kärväsvaaran kaivos konaisohjelman laatimiseen, joka tyydyttää
51560: on j·o toiminnassa ja Raajärven kaivos aloit- ne vaatimukset, j:otka alueen kehittyvä elin-
51561: taa toimintansa v. 1963. Kemijoki Oy:n Sei- keinoelämä asettaa. Käsityksemme mukaan
51562: takorvan voimalaitos valmistunee jo tänä on paikallaan, että erilaiset Koillis-Lapin
51563: vuonna. Nämä teollisuuslaitokset tarvitsevat ammattioppilaitokset rakennetaan myös
51564: huomattavan määrän ammattitaitoista työ- kokonaisohjelman puitteissa, koska siten
51565: väkeä. On luonnollista, ett'"ä paikalliselle saavutetaan taloudellisesti ja asiallisesti
51566: nuorisolle tarjotaan tilaisuus päästä ammat- paras tulos. Haluamme kuitenkin painottrua
51567: titaitoiseksi työntekijäksi näihin teollisuus- sitä seikkaa, ettei pisimmällä olevaa Sallan
51568: laitoksiin. Tämä on kuitenkin vaikeaa, ellei isäntäkouluhanketta voida hidastuttaa laa-
51569: Kemijärvelle perusteta teknillistä koulua, dittavalla kokonaisohjelmalla, vaan sen to-
51570: joka tyydyttää perusteilla olevan teollisuu- teuttamista on esittämällämme tavalla no-
51571: den tarpeen. peutettava.
51572: Metsä- ja uittotöiden työntekijöiden tarve Edellä olevan perusteella esitämme kun-
51573: myös kasvaa, kun Kemijärvi Oy: n tehdas nioittavasti eduskunnan pääte,ttäväksi toi-
51574: on valmis ja Kemi Oy:n ja Veitsiluoto Oy:n vomuksen,
51575: laajennukset ovat loppuun suoritetut. Ylei- että hallitus ryhtyisi kiirellisiin toi-
51576: sesti tiedetään, että ammattikoulutus juuri menpiteisiin Koillis-Lapin kehittyvälle
51577: metsätyöntekijöiden keskuudessa on heikko. ja monipuolistuvalle elinkeinoelämälle
51578: Tämä on tilanne myös Koillis-Lapissa. On tarpeellisten ammattioppiaitosten pe-
51579: paikallaan, että alueelle perustetaan metsä- rustamiseksi.
51580: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
51581:
51582: Olavi Lahtela. Heikki Hasu.
51583: 1174
51584:
51585: Vlll,134. - Toiv.al N: o 470.
51586:
51587:
51588:
51589:
51590: Koivunen ym..: Keski-Suomen keskusammattikoulun lisäraken-
51591: nuksen rakentamisesta.
51592:
51593:
51594: Eduskunnalle.
51595: -
51596:
51597:
51598: Keski-Suomen keskusammattikoulua suun- seen ammattiopetukseen jäävä huonetila suu-
51599: niteltaessa ja rakennettaessa Jyväskylään resti supistuisi. Mikäli kiinteistön muutos-
51600: otettiin huomioon laitoksen mahdollisien lisä- töihin käytettäväksi suunnitellut varat sijoi-
51601: tilojen tarve lähitulevaisuudessa. Tätä sil- tettaisiin uusien huonetilojen rakentamiseen,
51602: mälläpitäen varattiin koulun tontin viereen olisi kokonaistulos epäilemättä paras mah-
51603: lisätontti ja lämpökeskus suunniteltiin ny- dollinen. Näin voitaisiin käyttää hyödylli-
51604: kyistä suuremman kiinteistön tarvetta sil- sesti ne työt, joita uuden huonetilan lämpö-,
51605: mällä pitäen. Näin on suoritettu melkoisia vesi- ja viemärikustannuksiin on jo var-
51606: kustannuksia vaatineet ennakkovarautumi- sinaista koulua rakennettaessa sijoitettu. Ja
51607: set koulun lisätilojen ra:kentamista varten. ennen kaikkea näin menetellen lisättäisiin
51608: Eduskunnan päätettyä syksyllä 1961 am- opetusmahdollisuuksia nuorille ammattiopin-
51609: mattikoulujen opettajien valmistuksen aloit- toihin pyrkiville.
51610: tamisesta Keski-Suomen keskusammattikou- Edellä sanotun perusteella esitämme edus-
51611: lun suojissa ja yhteydessä, on kouluun lisä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
51612: tilojen saanti tullut ajankohtaiseksi, mikäli
51613: halutaan jatkaa varsinaista ammattiopetusta että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
51614: entisessä laajuudessa. toimenpiteisiin lisärakennuksen raken-
51615: Opettajanvalmistuksen siirtymisen aiheut- tamiseksi Keski-Suomen keskusammat-
51616: tamat muutostyöt jo olevissa huonetiloissa tikouluun tarkoitusta varten ennak-
51617: on arvioitu kustannuksiltaan noin 20-30 koon varatulle tonHlle.
51618: milj. mk:ksi. Samalla kuitenkin varsinai-
51619: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
51620:
51621: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho. Lyyli Koskinen.
51622: Olavi Kämäräinen. Siiri Lehmonen. Mauno Pohjonen.
51623: Artturi Koskinen.
51624: :1175
51625:
51626: VIII,135.- Toiv.al. N:o 471.
51627:
51628:
51629:
51630:
51631: Honkonen ym. : Opistoasteisten oppilaitosten perustamisesta.
51632:
51633:
51634: E d u s k u n n a 11 e.
51635:
51636: Koulunkäynti on viime vuosien kuluessa tava, sillä juuri tämänluontoisista opiskelu-
51637: yleistynyt suuresti. Se onkin luonnollista, mahdollisuuksista on nyt ja vastaisuudessa
51638: koska pelkkä oppivelvollisuuden suorittami- huutava puute. Niinpä esim. viime keväänä
51639: nen ei enää takaa mahdollisuuksia sen pa- Tampereen kauppaoppilaitoksen opistoon
51640: remmin työpaikan saamiseen kuin jatkokou- pyrkijöistä voitiin ottaa opiskelemaan vain
51641: lutusmahdollisuuksiinkaan. Siksi varsinkin 25 %, Tampereen teknillisen oppilaitoksen
51642: oppikoulun käynnin suosio on kasvanut aina opistolinjalle niin ikään ainoastaan 25 %,
51643: ylioppilastutkintoa myöten, jopa niin suu- Hämeenlinnan seminaarin keski'koulupohjai-
51644: resti, että on laskettu v. 1965 peräti 25 000 selle vuosikurssille pyrkijöistä vain ·12 %
51645: ylioppilaan jäävän korkeakoulujen suojien jne.
51646: ulkopuolelle. Edellä olevaan viitaten ehdotammekin
51647: Jotta asiantilaan saataisiin edes osittaista eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
51648: korjausta, olisi käsityksemme mukaan keski-
51649: koulun käyneille järjestettävä entistä pa- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
51650: remmat jatko-opintomahdollisuudet. Keski- toimenpiteisiin opistoasteisten oppilai-
51651: kouluun pohjautuvien opistoasteisten oppi- tosten perustamiseksi.
51652: laitosten verkostoa olisi tuntuvasti laajennet-
51653: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
51654:
51655: Kuuno Honkonen. Irma Rosnell. Hertta Kuusinen.
51656: 1176
51657:
51658: VUI,136. - Toiv.al. N: o 472.
51659:
51660:
51661:
51662:
51663: Hyytiäinen ym.: Kotkan sahateollisuuskoulun laajentamisesta.
51664:
51665:
51666: Eduskunnalle.
51667:
51668: Kun mekaaninen puunjalostusteollisuus on tion tukea ei kuitenkaan sahateollisuuskoulua
51669: maassamme jatkuvasti kehittynyt, siitä on ylläpitävä yksityinen yhteisö pysty asiaa
51670: seurauksena, että sen palvelukseen tarvit- hoitamaan.
51671: tava teknikkotyövoima, jota on ammattiinsa Edelläolevan perusteella kunnioittavasti
51672: valmistanut vain Kotkassa toimiva saha- esitämme eduskunnan lausuttavaksi toivo-
51673: teollisuuskoulu, on riittämätön. Erityisesti muksen,
51674: on puutetta ilmaantunut insinööritason joh-
51675: tajavoimasta, jota ei lainkaan ole voitu että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
51676: saada tarpeellisten koulutusmahdollisuuksien toimenpiteisiin Kotkan kaupungissa
51677: puuttuessa. Sahateollisuuskoulun oppijakso- toimivan sahateollisuuskoulun tukemi-
51678: kin on vain kaksivuotinen, kun muissa vas- seksi niin, että se voi laajentua tek-
51679: taavissa teknillisissä kouluissa on siirrytty nikkoja valmistavalla linjallaan kolmi-
51680: kolmen vuoden aikaan. Elinkeinonelämän vuotiseksi sekä että se v.oi perustaa
51681: kehitys vaatii tällä kohdalla yhdenmukaista- opistolinjan mekaanisen puunjalostus-
51682: IDisen teknikkokoulutuksessa sekä lisäyksen teollisuuden palvelukseen koulutetta-
51683: insinöörikoulutuksen kohdalle. Ilman val- vien insinöörien valmistamista varten.
51684: Hclsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
51685:
51686: Veikko Hyytiäinen. Sulo Hostila.
51687: Veikko Kokkola. Urho Saariaho.
51688: 1177
51689:
51690: VIII,137.-Toiv.al. N:o 473.
51691:
51692:
51693:
51694:
51695: Hara ym.: Liikealan erikoiskoulujen valtionavun lainsäädän-
51696: nöllisestä järjestämisestä.
51697:
51698:
51699: E d u s k u n n a 11 e.
51700:
51701: Laissa kauppaoppilaitoksista v: lta 1939 saattaa johtaa mm. siihen, että oppilaiden
51702: määrätään, että kauppaoppilaitokset saa- suoritettavat lukukausi- tai vuosimaksut muo-
51703: vat valtionavustusta vuosittain 75% dostuvat suuremmiksi kuin muissa oppilai-
51704: todellisista menoistaan. Ns. liikealan toksissa, vaikka niiden antama opetus alal-
51705: e,rikoiskoulut, jotka eroavat edellä mai- laan on yhtä pätevää riippumatta siitä, kuka
51706: nituista paaasiassa opetusaikansa pituu- oppilaitosta ylläpitää.
51707: den kohdalla (liikealan erikoiskouluissa Edellä olevan perusteella esitämme kun-
51708: on varsinainen opetusaika vähintaån nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
51709: yksi lukuvuosi, muissa vähintään 2 lu- muksen,
51710: kuvuotta), saavat valtionavustusta tulo- ja
51711: menoarvioon sitä varten otetun määrärahan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
51712: rajoissa enintään 75% todellisista menois- sellaisen lainsäädännön aikaansaami-
51713: taan. Kun erikoiskoulujen valtionavustus on seksi, että myös liikealan erikoiskoulut
51714: riippuvainen kulloinkin budjettiin otetusta asetettaisiin valtionavun saamisen suh-
51715: määrärahasta, pysyy niiden toiminnan talou- teen tasavertaiseen asemaan kauppaop-
51716: dellinen pohja jatkuvasti epävarmana ver- pilaitosten kanssa.
51717: rattuna muihin kauppaoppilaitoksiin. Tämä
51718: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
51719:
51720: Erkki Hara. Saara Forsius.
51721:
51722:
51723:
51724:
51725: 148 E 219/62
51726: 1178
51727:
51728: Vfii,138. -Toiv.al. N:o 474.
51729:
51730:
51731:
51732:
51733: Väänänen ym.: Naisten kotitaloudellisen oppivelvollisuuden
51734: toteuttamisesta.
51735:
51736:
51737: E d u s k u n n a ll e.
51738:
51739: Perheenemännillä on huomattava osuus heessa oppilaat ovat niin nuoria, ettei heille
51740: maan taloudellisten, sosiaalisten sekä kasva- voida riittävän tuloksellisesti opettaa kotita-
51741: tuksellisten tehtävien suorittamisessa. Per- louden hoitoon liittyviä tärkeitä suunnittelu-
51742: heenemäntien osuutta koko maan talouselä- tehtäviä. Kodin rahatalouden suunnittelu,
51743: mässä osoittavat tilastollisen päätoimiston työkysymykset, ihmisruumiin ravinnontarve
51744: ilmoituksen mukaan seuraavat luvut. Koko eri ikäkausina erilaisissa olosuhteissa ja teh-
51745: maassa oli viime vuonna käytettävissä olevia tävissä, lasten hoito ja perhekasvatus sekä
51746: tuloja 1440 mrd. mk, siitä kotitalouksien käy- monet muut kotitalouden hoitoon liittyvät
51747: tössä 1034 mrd. eli 72 %. Säästämisen osuus kysymykset voidaan selvittää vasta varttu-
51748: arvioitiin sanottuna vuonna olevan 24 % käy- neimmille oppilaille. Tästä syystä varsinaista
51749: tettävissä olevista tuloista eli 341 mrd. mk perheenemäntäkoulutusta olisi järjestettävä
51750: ja siitä kotitalouden osuus 42 % eli 142 mrd. 17-19 vuoden iässä tai olisi varattava nai-
51751: Kotitalouden osuutta maan talouselämässä sille mahdollisuus kotitalouskurssin suorit-
51752: ei siis suinkaan voida väheksyä. Tämän ohella tamiseen juuri ennen avioliiton solmimista.
51753: on erittäin tärkeänä pidettävä sitä, että per- Kun tällainen valtion varoilla tapahtuva
51754: heenjäsenten työkunto riippuu suuressa mää- naisten kotitaloudellinen oppivelvollisuus vaa-
51755: rin perheen kotitaloudellisesta tasosta eikä tii suunnittelua, ehdotamme kunnioittaen
51756: yksinomaan siitä, miten paljon sillä on tuloja eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
51757: käytettävissä runsaan ja ehkä kalliin ravin-
51758: non hankkimiseen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
51759: Kotitalouden alkeisopetus on sovitettu kan- tutkimuksen toimittamiseksi naisten
51760: sa- ja oppikoulujen ohjelmaan. Erityisen hy- kotitaloudellisen oppivelvollisuuden to-
51761: vin on voitu opettaa kotitalouden käytännöl- teuttamisesta ja antaisi sitä koskevan
51762: listä työtä, kuten ruoanvalmistusta, leipomis- esityksen Eduskunnalle.
51763: ta, kodin puhtaanapitoa jne. Mutta tässä Vai-
51764: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
51765:
51766: Hilja Väänänen. Irma Hamara. Lauri Laine.
51767: Sylvi Halinen. Saara Forsius. Yrjö Hautala.
51768: Paula Ruutu. Anna-Liisa Linkola. Vilho Leivonen.
51769: Urho Kähönen.
51770: 1179
51771:
51772: Vlli,139.-Toiv.al. N:o 475.
51773:
51774:
51775:
51776:
51777: Kalavainen: Määrärahasta kotitaloudellisen tutkimuslai-
51778: toksen perustamiseksi Lappeenrantaan.
51779:
51780:
51781: Eduskunnalle.
51782:
51783: Suomi rulkaa olla läntisistä teoUistumismais- kuuluneita palveluksia. Kun taloudellinen
51784: ta ainoita, jossa ei vielä ole lruluttajain kan- tutkimus näissä yhteyksissä kiinteästi liittyy
51785: nalta markkinatuotteita tutkivaa valtion lai- tekniikkaan, senkin kenttä on olosuhteiden
51786: tosta. Tällaisen tutkimuslaitoksen tehtävä on muuttuessa laajentunut. Laitosekonomia kus-
51787: kontrolloida tuotteiden laatuominaisuuksia ja tannuslaskelmineen on tullut välttämättö-
51788: tarkoituksenmukaisuutta käytössä sekä antaa mäksi. Ajan vaatima on myös tälle alalle so-
51789: sen perusteella, valmistajasta ja myyjästä vellettu psykologia ihmissuhteiden, kulutta-
51790: täysin riippumatta, puolueeton vastaus kysy- jan käyttäytymisen jne. selvittämiseksi. Kas-
51791: mykseen, minkälainen jokin tuote todella on. vatus- ja koulukysymysten jouduttua jonkin-
51792: Meillä tuotetaan edelleen ja meille tuodaan laiseen kriisivaiheeseen olisi kotitalouskasva-
51793: tavaroita, jotka tällainen kuluttajan arvos- tusta sen erikoisluonteen vuoksi selvitettävä
51794: telu olisi ajat sitten poistanut markkinoilta. erillisenä kysymyksenä.
51795: Muista Pohjoismaista olemme tässä suhteessa Talouden luodessa puitteet sekä kodin Htä
51796: kaksi vuosikymmentä jäljessä. laitoksen toiminnalle olisi edellä mainitut
51797: Sen sijaan panimme kyllä II maailmanso- tutkimusalat yhdistettävä yhdeksi tutkimus-
51798: dan päättyessä alulle kotitalouden opetuksen laitokseksi, joka samalla suorittaisi myös
51799: yliopistossa toisena maana Euroopassa. Nyt kuluttajan kontrollia. Tekniikan osalta lai-
51800: 15 vuoden kuluttua on kuitenkin todettava, toksessa tulisi siis olemaan 4 osastoa: koneet,
51801: että silloin tarkoitusta varten perustetut ko- asunto, vaatetut ja (suur)keittiötekniikka,
51802: din taloustieteen ja ravintokemian oppituolit talouden osalta samaten 4 osastoa: kodinpito,
51803: ovat jääneet seuraajia vaille. Suunnitelmissa laitosekonomia, psykologia ja kasvatus. Ar-
51804: alun perin ollut kodin teknologia oli tarkoi- vion mukaan vaatisivat nämä 15 000 m3:n
51805: tettu tieteellisesti vastaamaan perheenemän- suuruisen laitosrakennuksen ja 45 hengen
51806: nän keskeisintä toimialaa kodissa ja siten kokonaishenkilöstön.
51807: myös esim. talousopettajan työalaa koulussa. Koska kysymyksessä olevat tiedonalat ovat
51808: Se vaihtui kuitenkin ruonvalmistusopin ja kotitalouteen sovellutuksia vastaavien perus-
51809: kodinhoito-opin opettajan viroiksi, minkä tieteiden ollessa edustettuina yliopistoissa ja
51810: seurauksena nämä kotitalouden keskeiset, tek- muissa korkeakouluissa, tätä periaatteellista
51811: nilliset alat jäivät tieteellisen tutkimuksen jakoa voidaan käsitellä eräänlaisena ,tutki-
51812: ulkopuolelle. muksen porrastuksena" ja sijoittaa puheena
51813: Sodanjälkeinen nopea teknillinen kehitys oleva sovelletettujen tieteiden kokonaisuus
51814: ja sen aiheuttamat muutokset yhteiskunnas- ,maastoon", so. sellaiseen ympäristöön, jossa
51815: samme ovat suuresti muuttaneet kuvaa tek- esim. kuluttajatutkimuksen esitutkimukset ja
51816: nillisen tutkimuksen tarpeesta kotitalouden jälkikontrollit voidaan suorittaa sopivissa
51817: piirissä. Koneet on otettu käyttöön. Asuntoa luonnollisissa olosuhteissa. Taloustieteelliselle
51818: on ryhdytty tutkimaan laajan asuntotuotan- kenttätyölle tällainen ympäristö on aivan en-
51819: non johdosta. Vaatetuksesta on tullut tieteel- siarvoisen tärkeä.
51820: linen ongelma uusien materiaalien ja pesu- Kun Lappeenrannan kesäyliopistossa on jo
51821: menetelmien tultua käyttöön. Uutena tutki- 5 vuoden aikana annettu kotitalousopetusta,
51822: muskenttänä ovat suurkeittiöt ja muutenkin mihin on liittynyt kentällä suoritettuja har-
51823: niin sosiaaliset kuin liikelaitokset, jotka yhä joituksia, on tämä kaupunki osoittautunut
51824: enenevässä määrin suorittavat kodeille ennen sopivaksi suunnitellun laitoksen sijoituspai-
51825: 1180 Vm,139. - Kotitaloudellinen tutkimuslaitos.
51826:
51827:
51828: kaksi erityisesti seuraavista syistä. Lähistöllä honkin laitoksessa käsiteltävään tieteenhaa-
51829: on sekä tyypillistä pienviljelijä- että teolli- raan.
51830: suusväestöä. Vilkkaana kauppakeskuksena se Laitoksen valtiolle aiheuttamia kustannuk-
51831: sopii hyvin markkinatutkimukseen. Alueen sia olisi verrattava siihen osuuteen, joka koti-
51832: tulotaso vastaa Suomen keskimäärää, samoin taloudella on talouselämässämme. Ennakko-
51833: perhekoko. Tutkittavat ovat helposti käsitel- tietojen mukaan v. 1961 bruttokansantuot-
51834: täviä vasta-alkavalle opiskelijallekin. teemme oli 1 706 mrd. mk, mistä yksityiseen
51835: Kotitalouden kesäyliopisto-opetus, joka kulutukseen siirtyisi 900 mrd. mk, mistä
51836: vuosi vuodelta on koonnut yhä enemmän summasta ,emäntien käsien kautta" kului
51837: opiskelijoita eri puolilta maata, saisi laitok- tutkimusten mukaan likimain 500 mrd. mk.
51838: sesta kaipaamansa tuen ja sopivan paikan Itä-Suomen kulttuurikomitea, joka mietin-
51839: harjoitus- ja erikoistöiden suorittamiseen. nössään on suositellut suunnitellun laitoksen
51840: Kun opiskelijat ovat enimmäkseen toimessa perustamista Lappeenrantaan, on arvioinut
51841: olevia eri toimialojen edustajia, talousopet- laitoksen vuotuiskustannukset, perustamis-
51842: tajia, kodinhoidonopettajia, käsityönopetta- kustannuksia lukuun ottamatta, 40-50 milj.
51843: jia, sairaalan ym. emäntiä, pesulanhoitajia, mk: ksi ja alkusuunnittelua ja perustamistoi-
51844: neuvontatyön tekijöitä jne., kukin voi suo- menpiteitä varten tarvittavan 20 milj. mk.
51845: rittaa mainitut harjoitukset oman spesiaali- Edellä esitetyn perusteella ehdotan edus-
51846: alansa mukaisella osastolla ja tutustua alansa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
51847: tutkimustyöhön. Ammattihenkilöinä he myös
51848: tulisivat avustamaan luotettavina materiaalin että hallitus ottaisi vuoden 1963
51849: kerääjinä ja teknillisinä tutkimusapulaisina, tulo- ja menoarvioesitykseen 20 mil-
51850: mikäli haluavat suorittaa korkeamman arvo- joonan markan suuruisen määrärahan
51851: sanan ja siten viipyä laitoksessa pitempään. Lappeenrannan kaupunkiin perustet-
51852: Luonnollisesti laitos olisi myös Helsingin yli- tavan kotitaloudellisen tutkimuslaitok-
51853: opiston opiskelijoiden ja kaikkien niiden käy- sen alkusuunnittelua ja perustamistoi-
51854: tettävissä, jotka haluavat spesialisoitua jo- menpiteitä varten.
51855: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1962.
51856:
51857: Meeri Kalavainen.
51858: 1181
51859:
51860: VUI,140.-Toiv.al. N:o 476.
51861:
51862:
51863:
51864:
51865: Väänänen ym.: Kotitalouskeskikoulun perustamisesta Muuru-
51866: vedelle.
51867:
51868:
51869: E d u s k u n n a 11 e.
51870:
51871: Useassa eri yhteydessä on kiinnitetty ohjelmaa noudattaen, syksyllä ja keväällä
51872: huomiota siihen, että opetustoiminta maas- on keskitytty emäntäkoulun oppij·aksoon.
51873: samme on liiaksi suuntautunut teoreettis- Kesälomaa on vain kuusi viikkoa, mutta
51874: luontoisiin opetusaloihin, mistä syystä yh- käytännöllinen työ on opiskelussa sopivana
51875: teiskuntaelämän käytännöllisiä tarpeita pal- vastapainona henkisille ponnistuksille. Sisä-
51876: velevat opetusmuodot ovat jääneet toisar- oppilaitoksena kotitail.ouskeskikoulu vaikuttaa
51877: voiseen asemaan. Tästä on osoituksena mm. edistävästi myös oppilaiden käyttäytymi-
51878: se, että käytännön elämää palveleviin koti- seen ja sopeutumiseen.
51879: taloudellisiin kouluihin on hakijoita noin Kun Pohjois-Savossa on puute sekä oppi-
51880: kaksi kertaa enemmän kuin ne kykenevät kouluista että kotitaloudellisista kouluista,
51881: oppilaita vastaanottamaan. Kun kuitenkin on välttämätöntä saada alueelle kotitalous-
51882: kotitalousalalla on jatkuvasti työvoimapu- keskikoulu palvelemaan savolaista eteenpäin
51883: laa, olisi nuoria tyttöjä pyrittävä ohjaa- pyrkivää nuorisoa. Tähän päämäärään pääs-
51884: maan tälle alalle. Kun myös oppikouluihin tään parhaiten ja pienimmin kustannuksin
51885: on vaikea päästä ja kun olisi suotavaa, että muuttamalla Muuruvedellä sijaitseva val-
51886: osa oppilaista jo alunperin ohjattaisiin käy- tion omistamien maatalouskoulujen yhtey-
51887: tännöllisille aloille, olisi pyrittävä yhdistä- dessä toimiva kotitalouskoulu kotitalous-
51888: m'ään oppikoulun opetukseen käytännöllis- keskikouluksi. Ko. kotitalouskoulussa on jo
51889: ten aineiden opetusta. valmiina monet kotitalouskeskikoulun tar-
51890: Tällaisesta on jo olemassa erinomaisena vitsemat opetustilat.
51891: esimerkkinä Aitoon kotitalouskeskikoulu, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
51892: jossa keskikoulun ja emäntäkoulun oppi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
51893: määrät ovat yhdistetty. Nelivuotisen oppi- vomuksen,
51894: jakson käsittävään kotitalouskeskikouluun
51895: otetaan tytöt 13-16 vuoden ikäisinä. Luku- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
51896: vuosi on kolmiosainen. Seitsemän kuukautta toimenpiteisiin kotitalouskeskikoulun
51897: kestävä talvikausi on järjestetty oppikoulun perustamiseksi Muuruvedelle.
51898: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
51899:
51900: Hilja Väänänen. Reino Karpola. Nestori Kaasalainen.
51901: Marja Lahti. Irma Torvi. Veikko Savela.
51902: Sylvi Halinen. Esa Timonen. Leo H"åppölä.
51903: Pentti Pekkarinen. Eino Uusitalo. Lauri Laine.
51904: Eino Räsänen. Erkki Ryömä. Toivo H. Kinnunen.
51905: Atte Pakkanen. Ale Holopainen. Veikko Rytkönen.
51906: Reino Kangas. Olli Kervinen. Margit Borg-Sundman.
51907: 1182
51908:
51909: VUI,141.- Toiv.al N:o 417.
51910:
51911:
51912:
51913:
51914: Ala-Kulju ym,: Käsityönopettajaopiston perustamisesta Seinä-
51915: joelle.
51916:
51917:
51918: E d u s k u n n a 11 e.
51919:
51920: Uuden kansakoululain mukainen kansalais- käsityönopettajaopisto. Tämä opettajaopisto
51921: koulu tulee vaatimaan huomattavan mää- voi vuosittain valmistaa korkeintaan 48
51922: rän erikoisopettajia., j·oiden valmistamisesta käsityönopettajaa. Kuluisi hyvinkin 20
51923: on ajoissa pidettävä huolta. Tyttöjen käsi- vuotta, ennen kuin tätä tietä voitaisiin val-
51924: työnopetus tulee kansalaiskouluissa saa- mista edes yksi opettaja kutakin oppikou-
51925: maan varsin keskeisen sijan. Tämän vuoksi lua ja kansalaiskoulua varten.
51926: on käsityönopettajain valmistusta lisättävä. Etelä-Pohjanmaalle, josta on erittäin
51927: Myöskin laajeneva kansakoulu alkaa yhä runsaasti lähtenyt oppilaita kansakou1Ul1-
51928: enemmän käyttää erikoisopettajia. Esim. opettajan alalle ja jossa oppikoululaitos on
51929: kaupunkien ja kauppalain sekä myöskin maan tiheimpiä, olisi saatava käsityönop·et-
51930: maaseutukeskuksien suuriin kansakouluihin tajain valmistuslaitos, käsityönopettaja-
51931: pyritään saamaan käsityön aineopettajia. opisto. Etelä-Pohjanmaa on vanhastaan tun-
51932: Yleinen tendenssi on myöskin, että jo kan- nettu hyvistä käsityötaitoperinteistä'än.
51933: sakoulujen kolmannelta luokalta alkaen Vaikka laitos palvelisikin laajempia alueita
51934: olisi tyttöjen käsityön opettamiseen saatava kuin yhtä maakuntaa, mainittakoon, että
51935: aineopettaja. Ei näet voida vaatia, että kan- viime vuonna Etelä-Pohjanmaan oppikou-
51936: sakoulun luokkaopettaja omaisi sellaisen luissa valmistui n. 500 ylioppilasta. Etelä-
51937: pätevyyden käsityön opettamisessa, mitä Pohjanmaan uusin kaupunki, Seinäjoki,
51938: voidaan edellyttää nykyisenä taloudelliseen joka keskeisen asemansa ja hyvien liikenne-
51939: kasvatukseen huomiota kiinnittävänä ai- yhteyksiensä puolesta sopisi opiston sijoi-
51940: kana. Kun kansakoulun ja kansalaiskoulun tuspaikaksi, voisi toistaiseksi tarjota tule·
51941: lisäksi tavattoman nopeasti kasvava oppi- valle opistolle kohtalaiset opistotilat.
51942: koululaitos vaatii yhä enemmän pätevää Edellä olevan perusteella ehdotamme
51943: käsityönopettajavoimaa, olisi ryhdyttävä kunnioittavasti eduskunnan päätettäväksi
51944: lisäämään tyttöjen käsityönopettajain val- toivomuksen,
51945: mistuslaitoksia.
51946: Maassamme on vain yksi käsityönopetta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
51947: jain valmistuslaitos, joka valmistaa tyttöjen käsityönopettajaopiston perustamiseksi
51948: k'äsityön yleisopettajia sekä kansalaiskou- Seinäjoelle.
51949: luja että oppikouluja varten, nim. Helsingin
51950: Helsingissä 8 päivän'ä maaliskuuta 1962.
51951:
51952: Reino Ala-Kulju. Irma Hamara.
51953: Eino Uusitalo. Toivo Antila.
51954: Väinö Kuoppala. Veikko Savela.
51955: N. Kosola.
51956: 1183
51957:
51958: VIU,142.- Hemst.mot. N:o 478.
51959:
51960: Sundell m.fl.: Angående grundande av en svensk sjömans-
51961: skola i V asa.
51962:
51963: Till Riksdagen.
51964:
51965: Yrkesutbildningen för sjömän har· kommit söker sig ärligen mänga unga män och kvin-
51966: i gäng genom att den första sjömansskolan nor tili sjöss. Det vore synnerligen värde-
51967: har kommit i gäng pä Suomen Joutsen som fullt för sjömännens yrkesutbildning och
51968: placerats i Abo. Därigenom har de första framför allt för väckande av intresse för sjö-
51969: kurserna för däcksmanskap, maskinmanskap, Iivet att en sjömansskola så snabbt som möj-
51970: skeppselektriker, kockar och stuertar redan 1igt skulle fås tili ständ i Vasa. Genom att
51971: kunnat genomföras. Skolan har redan nu staten har en egen centralyrkesskola i sta-
51972: kunnat ställa tili handelsflottans förfogande den, vars arbetsfält omfattar hela österbot-
51973: omkring 150 yrkesutbildade sjömän för däck-, ten, synes det vara synnerligen lämpligt att
51974: maskin- och ekonomiavdelning, och dess kapa- en svenskspräkig sjömansskola skulle förläg-
51975: citet ökas i är. gas tili V asa i samband med centralyrkessko-
51976: Genom ati den första sjömansskolan nu lan såsom en särskild avdelning. Sjömansut-
51977: startat har Finland tagit ett stort steg fram- bildningskommissionen har beräknat, att en
51978: åt, när det gäller yrkesutbildning på ett eko- sjömansskola, förlagd tili en skolbyggnad,
51979: nomiskt viktigt område i landet. Men en skulle behöva i skolutrymmen sammanlagt
51980: skola räcker inte, enär behovet av yrkesutbil- 2 970 m2 och att ett internat med tilihö-
51981: dad arbetskraft är mycket stort. Man kan rande utrymmen skulle behöva ytterligare
51982: räkna med att det borde ärligen utbildas 1 270 m2 eller sammanlagt 4 240 m2. Enär
51983: 700-800 män, för att handelsflottans behov vissa utrymmen i den nuvarande centralyr-
51984: skall kunna något sä när tillgodoses. 1 kesskolan säkert kunde utnyttjas av sjömans-
51985: mänga länder, bl. a. Danmark och delvis skolan torde utrymmesbehovet i praktiken
51986: Norge, är utbildningen obligatorisk, och det vara betydligt mindre i Vasa än på många
51987: torde inte dröja länge innan också Finland andra orter, där man blir tvungen att bygga
51988: måste gå in för sådan utbildning. Detta blir skolan i sin helhet.
51989: nödvändigt senast, då landet önskar biträda Dä man kan räkna med att obligatorisk
51990: de redan år 1946 uppgjorda Seattlekonven- utbildning inom de närmaste ären kommer
51991: tionerna rörande yrkesutbildning tili sjöss. att genomföras i Finland pä samma sätt som
51992: Skolan på Suomen Joutsen är enbart finsk- i mänga andra länder, är det uppenbart, att
51993: språkig. Skolfrågan för blivande svenska det inte räcker med de skolor, som utbild-
51994: sjömän har ännu inte ordnats. Statistiken ningskommissionen har tänkt sig att skulle
51995: visar att bortåt 25 % av manskapet är inrättas tili en början, varför det enligt vår
51996: svenskspräkigt och ungefär hälften av däcks- uppfattning är statsmaktens oavvisliga plikt
51997: befälet. Olika kommitteer har föreslagit att att omedelbart skrida tili åtgärder i syfte att
51998: sjömansskolorna i främsta rummet skulle för- ordna den svenska yrkesutbildningen för sjö-
51999: läggas tili orter i södra Finland, men för män i österbotten. Vi föreslår därför, att
52000: den händelse att det behövs flere skolor, även riksdagen ville besluta hemställa,
52001: tili österbotten.
52002: Frägan om de österbottniska sjömännens att regeringen i brådskande ordning
52003: utbildning har berörts i sjömansskolekommit- måtte undersöka möjligheterna att
52004: tens betänkande av år 1954 och i sjömans- grunda en svensk sjömansskola i V asa
52005: utbildningskommissionen år 1961. Där före- och skrida till erforderliga åtgärder,
52006: släs bl. a. sjömansskola i Vasa. Från de så att skolan kunde börja sin verk-
52007: österbottniska kustsocknarna och städerna samhet hösten 1963.
52008: Helsingfors den 8 mars 1962.
52009:
52010: Alwar Sundell. Verner Korsbäck. Albin Wickman.
52011: 1184
52012:
52013: VIII,142.- Toiv.al. N: o 478.
52014: Suomennos.
52015:
52016:
52017:
52018:
52019: Sundell ym.: Ruosalaisen merimieskoulun perustamisesta V aa-
52020: saan.
52021:
52022:
52023: E d u s k u n n a 11 e.
52024:
52025: Ensimmäisen merimieskoulun perustami- tean mietinnössä vuodelta 1954 ja merimies-
52026: sella Turkuun sijoitetulle Suomen J outsenelle koulutuskomission mietinnössä vuodelta 1961.
52027: saatiin käyntiin merimiesten ammattikoulu- Näissä ehdotetaan mm. merimieskoulua Vaa-
52028: tus. Siten saatiin jo toteutetuksi ensimmäi- saan. Pohjanmaan rannikkopitäjistä ja kau-
52029: set kansimiehistön, konemiehistön, laivasäh- pungeista hakeutuu vuosittain lukuisasti
52030: köttäjien, kokkien ja stuerttien kurssit. Kou- nuoria miehiä ja naisia merille. Merimies-
52031: lu on jo tähän mennessä voinut toimittaa ten ammattikoulutukselle ja ennen kaikkea
52032: kauppalaivaston käytettäväksi noin 150 am- kiinnostuksen herättämiseksi elämää kohtaan
52033: mattitaitoista kansi-, kone- ja talousosaston merellä olisi merimieskoulun aikaansaaminen
52034: merimiestä, ja heidän määränsä lisääntyy Vaasaan mahdollisimman nopeasti erittäin
52035: vuosi vuodelta. arv6kasta. Koska valtiolla on kaupungissa
52036: Ensimmäisen merimieskoulun toiminnan oma keskusammattikoulu, jonka työkenttänä
52037: alkaminen tietää pitkää edistysaskelta maal- on koko Pohjanmaa, tuntuu erittäin sopival-
52038: lemme taloudellisesti tärkeän alan ammatti- ta, että ruotsinkielinen merimieskoulu sijoi-
52039: koulutuksessa. Mutta yksi koulu ei riitä, sillä tettaisiin Vaasaan erillisenä osastona keskus-
52040: ammattitaitoisen työvoiman tarve on varsin ammattikoulun yhteyteen. Merimieskoulutus-
52041: suuri. Jotta kauppalaivaston tarve voitai- komissio on arvioinut, että koulurakennuk-
52042: siin lähipitäen tyydyttää, olisi vuosittain seen sijoitettu merimieskoulu tarvitsisi kou-
52043: koulutettava 700-800 miestä. Monissa mais- lutilaa yhteensä 2 970 m2 ja asuntola siihen
52044: sa, mm. Tanskassa ja osittain myös Norjassa, kuuluvine tiloineen lisäksi 1 270 m2 eli yh-
52045: on koulutus palkollinen, eikä kestäne pitkää- teensä 4 240 m2. Koska merimieskoulu var-
52046: kään aikaa, ennen kuin Suomenkin on suos- maankin voisi käyttää hyväkseen erinäisiä
52047: tuttava sellaiseen koulutukseen. Tämä käy nykyisen keskusammatti'koulun tiloja, pitäisi
52048: välttämättömäksi viimeistään silloin, kun tilantarpeen käytännössä olla Vaasassa huo-
52049: maa haluaa liittyä jo vuonna 1946 laadittui- mattavasti vähäisemmän kuin monilla muilla
52050: hin merimiesten ammattikoulutusta koskeviin paikkakunnilla, joilla koulu on rakennettava
52051: Seattlen sopimuksiin. Suomen Joutsenen kokonaisuudessaan.
52052: koulu on yksinomaan suomenkielinen. Tule- Koska on ota:ksuttavissa, että pa:kollinen
52053: vien ruotsalaisten merimiesten koulukysy- koulutus joutuu lähivuosina toteutettavaksi
52054: mystä ei ole vielä järjestetty. Tilasto osoit- Suomessa samalla tavalla kuin monissa muis-
52055: taa, että lähemmäs 25 % miehistöstä ja suun- sakin maissa ja koska on ilmeistä, etteivät
52056: nilleen puolet kansipäällystöstä on ruotsin- koulutuskomission aluksi perustettavaksi
52057: kielistä. Eri komiteat ovat ehdottaneet, että ajattelemat koulut riitä, on käsityksemme
52058: merimieskoulut sijoitettaisiin ensi SIJassa mukaan valtiovallan ehdottomana velvolli-
52059: Etelä-Suomen paikkakunnille, mutta siinä suutena viipymättä ryhtyä toimenpiteisiin
52060: tapauksessa, että useampia kouluja tarvitaan, ruatsinkielisen ammattikoulutuksen järjestä-
52061: myös Pohjanmaalle. miseksi Pohjanmaan merimiehille. Sen vuoksi
52062: Kysymystä pohjalaisten merimiesten kou- ehdotamme, että eduskunta hyväksyisi voi-
52063: lutuksesta on käsitelty merimieskoulukomi- vomuksen,
52064: VIII,142. - Sundell ym. 1185
52065:
52066: että hallitus kiirellisessä järjestyk- peellisiin toimenpiteisiin, jotta ko1J1u
52067: sessä suorituttaisi tutkimuksen ruotsa- voisi aloittaa toimintansa syksyllä
52068: laisen merimieskoulun perustamismah- 1963.
52069: dollisuuksista Vaasaan ja ryhtyisi tar-
52070: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
52071:
52072: Alwar Sundell. Verner Korsbäck. Albin Wickman.
52073:
52074:
52075:
52076:
52077: 149 E 219/62
52078: 1186
52079:
52080: VIn,143.;...... Toiv.al. N: o 479.
52081:
52082:
52083:
52084:
52085: Kokkola ym.: Määrärahasta Kotkan met·enkulkukoulun ja
52086: merimiesammattikoulun koulurakennuksen suunnittelu-
52087: töitä varten.
52088:
52089:
52090: Ed uskunnaiJ.le.
52091:
52092: Viime vuoden aikana on merimiesten am- kan merenkulkukoulun tilat kokonaisuudes-
52093: mattikoulutusta varten kunnostettu kl. Suo- saan, tarvitaan viimeksi mainittua koulua
52094: men Joutsen, joka on sijoitettu Turun sata- varten nopeasti uusi koulutalo. Merenkulku-
52095: maan. Näin on merimiesten ammattikoulutus opetuksen kehittämistoimikunta on todennut,
52096: saatu käyntiin myös Suomessa, joka tähän että merookulkukoulun tilat eivät nykyisel-
52097: saakka on ollut miltei ainoa maa koko maa- lään vastaa tarkoitustaan ja ehdottaa, että
52098: ilmassa, jossa tämän alan koulutus on ollut Kotkaan olisi v: een 1964 mennessä rakennet-
52099: järjestämättä. Merimiesten ammattityö on tava merenkulkukoulua varten uusi koulura-
52100: kuitenkin siksi vaativaa, että koulutuksessa kennus. Sen yhteyteen rakennettaisiin myös
52101: on nopeasti siirryttävä pakolliselle linjalle. merimiesammattikoulu. Tämä koulukompleksi
52102: Tästä asiasta on jo 1946 tehty kansainvälinen käsittäisi n. 28 000 m3 ja rakennuskustannus-
52103: sopimus Seattlessa, mutta Suomi ei ole tois- ten arvioidaan nousevan n. 300 000 000
52104: taiseksi voinut siihen liittyä, koska ei ole voi- mk: aan. Kotkan kaupunki on antanut tarkoi-
52105: tu järjestää alan koulutusta sopimuksessa tusta varten sopivan tontin Pookinmäeltä.
52106: edellytetyllä tavalla. Tämän vuoksi Suomessa Jotta rakennus valmistuisi suunnitelmien
52107: tarvitaan lisää merimiesammattikouluja. En- mukaisesti, ehdotamme kunnioittaen eduskun-
52108: simmäiseksi olisi Kotkaan perustettava Itä- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
52109: Suomen tarvetta silmällä pitäen merimiesam-
52110: mattikoulu. että hallitus ottaisi vuoden 1963
52111: Teknillisen opetuksen kehittämiskomitea on tulo- ja menoarvioesitykseensä riittä-
52112: 1960 ehdottanut, että Kotkaan perustettai- vän suuren määrärahan Kotkan me-
52113: siin teknillinen opisto. Tämän vuoden meno- renkulkukoulun ja merimiesammatti-
52114: arviossa on opistoa varten perustettu mm. koulun koulurakennuksen suunnittelu-
52115: yliopettajain virkoja. Koska teknillinen opisto töitä varten.
52116: ja koulu mietinnön mukaan tarvitsevat Kot-
52117: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1962.
52118:
52119: Veikko Kokkola. Ensio Partanen.
52120: Vainö Tikkaoja. Voitto Hellsten.
52121: Meeri Kalavainen. Veikko Helle.
52122: Arvo Ahonen. Valto Käkelä.
52123: Edvard Pesonen. Antero Väyrynen.
52124: Sulo Hostila.
52125: 1187
52126:
52127: vm,144.- Toiv.al. N: o 480.
52128:
52129:
52130:
52131:
52132: Aalto ym.: Esityksen antamisesta valtion askarteluopistoa
52133: koskevaksi laiksi ja opistorakennuksen rakentamisesta
52134: Riihimäelle.
52135:
52136:
52137: E d u s k u n n ru 11 e.
52138:
52139: Askartelutoiminta on arvokas nuorten ja seille on hakijoita ollut 1 078, kun taas kurs-
52140: aikuisten harrastusmuoto. Se tunnustetaan $eille päässeiden lukumäärä rajoittuu
52141: myös merkittäväksi hoitokeimksi erilaisten 604: ään. Vielä voidaan todeta, että opiston
52142: sairaalain piirissä. puitteissa Yhteiskunnallisen korkeakoulun
52143: Valtion nuorisotyölautakunta, joka sotien opiskelijoi:lle järjestetyillä kursseilla on ollut
52144: jälkeen perustettiin, ryhtyi jo alkuvuosinaan 230 henkilöä ja että opisto on järjestänyt lu-
52145: kiinnittämään huomiota erityisesti askartelu- kuisasti lyhytaikaisia erikois- ja jatkokursseja
52146: toiminnan kehittämiseen maassamme. Tässä nuorisonohjaajille, vanheinhoidon opiskeli-
52147: kehittämistyössä nähtiin suurimmat vaikeu- joille ja askarteluohjaajille.
52148: det siinä, ettei ollut yhtenäisen koulutuksen Askarteluopiston esitettyä täten käytän-
52149: saanutta ohjaajakuntaa, jonka hoitoon askar- nössä elinvoimansa ja tarpeellisuutensa ovat
52150: telutoiminta olisi voitu uskoa ja jonka teh- toimintamuodot edelleen kehittymässä ja löy-
52151: täväksi o1isi voitu antaa välttämätön suun- tämässä uusia uomia ja siten mukautumassa
52152: nittelu. muuttuvan yhteiskunnan tarpeita pallvele-
52153: Opetusministeriö oli eri puolilla maata vaksi. Omalll!- painollaan ovat sukeltautuneet
52154: järjestänyt askartelukursseja. Näillä kurs- esiin kysymykset nuoriso- ja järjestötyönte-
52155: seillä syntyneistä virikkeistä rohkaistuneina kijöiden koulutuksen tehostamisesta yhteis-
52156: saatiin opetusministeriön toimesta peruste- työssä Yhteiskunnallisen korkeakoulun kans-
52157: tuksi v. 1954 askartelutoiminnan kurssikes- sa, kansakoulunopettajien jatkokoulutukseen
52158: kus. Toiminnan osoittautuessa jo alusta pi- nyt sisältyvän askarteluohjauksen taidon
52159: täen tulokselliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi opettamisen saattamisesta järjestelmälliselle,
52160: haluttiin kurssikeskuksesta tehdä opistoastei- pitkäjännitteiselle pohjalle, liikuntaneuvojien
52161: nen oppilaitos ja v. 1957 muutettiinkin kurs- opetusohjelmaan sisältyvän askarteluohja-
52162: sikeskus valtion askarteluopistoksi. uksen järjestämisestä, mielisairaanhoitajien
52163: Valtion askarteluapisto on kehittynyt eri- koulutuksen toteuttamisesta askartelun osalta
52164: tyislaatuiseksi, monia eri yhteiskunta-aloja askarteluopiston puitteissa ja muiden lai-
52165: palvelevaksi laitokseksi, jonka merkitys tällä tostyöntekijäin askartelukurssien systemaat-
52166: hetkellä on huomattava nuoriso- ja järjes- tisesta järjestämisestä. Edelleen on syytä
52167: tötyötä tekevien kouluttajana sekä erilaisissa todeta, että invaliidihuoltoasiain neuvottelu-
52168: laitoksissa toimiville. Askarteluterapia puo- kunta on äskettäin jättänyt sosiaaliministeri-
52169: lestaan on eri laitoksissa vallannut itselleen ö}1e mietintönsä toimintaterapeuttien koulu-
52170: lyhyessä ajassa hyvin keskeisen aseman, mistä tuksen järjestämisestä maassamme. Tässä
52171: syystä myös alan työntekijöiden tarve tällä- mietinnössä lähdetään siitä, että koulutus
52172: kin hetkellä on erittäin suuri. työnopetuksen osalta tapahtuisi valtion as-
52173: Opiston kehitystä osoittaa mm. se, että as- karteluopistossa.
52174: kerteluohjaajain kursseille on vv. 1954-- Huolimatta siitä, että askarteluapisto on
52175: 1960 ollut hakijoita 862, joskin laitoksessa jo luonut itselleen oman varman asemansa
52176: on opetusta voitu antaa ainoastaan 347 hen- ja että sen työkenttä näyttää olojen kehitty-
52177: kilölle. Kouluhaillituksen toimesta järjeste- essä yhä laajenevan ja vaativan vakavaa
52178: tyille kansakouluoopettajain askartelukurs- huomiota osakseen, laitos yhä työskentelee
52179: 1188 Vlli,144. - Valtion askarteluopisto.
52180:
52181:
52182: ilman lainsäädännöliJ.istä pohjaa ja saa talous- valtiolle tarpeelliset tonttialueet ja muuten-
52183: arvionsa edellyttämät varat veikkausvoitto- kin antamaan panoksensa rakennushankkeen
52184: varoista. toteuttamiseksi.
52185: Opiston jatkuvan toiminnan turvaamiseksi Askarteluopiston johtokunta on puolestaan
52186: on välttämättä edellytettävä lainsäädännölli- yksimielisesti asettunut kannattamaan opis-
52187: siä toimenpiteitä sekä askarteluopiston tilan,. ton uudisrakennuksen sijoittamista Riihimä-
52188: :tarpeen tyydyttämistä. elle kaupungin esittämälle edustavalle tonrt-
52189: Asia.a koskevan lain määräykset eivät so- tialueel'le ja on valmistanut n. 10500 m3: iin
52190: vellu sijoitettavaksi mihinkään tähän men- päättyvän tilaohjelman.
52191: nessä lailla säännöste:Ityä opetuslaitosta kos- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
52192: kevien säännösten yhteyteen. Luonteeltaan nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
52193: erityislaatuisena askarteluopisto vaatii toi- muksen,
52194: mintansa pohjaksi ehdottomasti oman lain--
52195: säädäntönsä. että hallitus mitä pikimmin antaisi
52196: Valtion askarteluopisto on ol1ut sijoitettuna Eduskunnalle esityksen valtion askar-
52197: Riihimäen kaupunkiin, joka opiston toi- teluopistoa koskevaksi laiksi ja ryh-
52198: minnan tähänastisena alkukautena on sitä mo- tyisi toimenpiteisiin askarteluopiston
52199: nin tavoin ja muodoin tukenut. Kaupunki uudisrakennuksen rakentamiseksi Rii-
52200: on useampaan otteeseen kirjelmillä ja muilla himäen kaupungin lahjoittamalle tont-
52201: tavoin jo ilmoittanut olevansa valmis askar- tialueelle.
52202: teluopiston rakennusta varten lahjoittamaan
52203: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1962.
52204:
52205: Lyyli Aalto. Uuno Voutilainen. Sulo Hostila.
52206: 1189
52207:
52208: VID,145.-Toiv.al. N:o 481.
52209:
52210:
52211:
52212:
52213: Ryömä ym.: Toimenpiteistä lakisääteisen valtionavun saami-
52214: seksi Kunnallisopistolle.
52215:
52216:
52217:
52218: Ed u s kun n a 11 e.
52219:
52220: V. 1956 perustettiin Maalaiskuntien Lii~ mahdollisuuden omien koulutustilaisuuk-
52221: ton toimesta Kunnallissäätiö-niminen säätiö, siensa järjestämiseen opistossa.
52222: jonka tarkoituksena on kunnallisten luotta- Kunnallisopiston perustamiskustannukset
52223: musmiesten ja viranJJ.altijain koulutuksen on rahoitettu siten, että suurin osa maan
52224: järjestäminen ja kehittäminen sekä kunnal- maalaiskunnista on liittynyt opistoa ylläpi-
52225: lishallintoa ja -taloutta edistävän tutkimus- tävän Kunnallissäätiön jäseniksi. Nykyisin
52226: toiminnan harjoittaminen. Tarkoituksensa säätiön jäseninä on 369 maalaiskuntaa. Sää-
52227: toteuttamiseksi säätiö on perustanut ja yllä- tiön jäsenkunnilta perittävistä liittymismak-
52228: pitää Tuusulan kunnassa kunnallisopistoa, suista kertyneellä pääomalla on hankittu
52229: jossa se järjestää esitelmätilaisuuksia, neu- opiston nykyinen kiinteistö tarpeellisine ra-
52230: vottelupäiviä ja kursseja kunnaHisille viran- kennuksineen. Vielä käytettävissä olevan pää-
52231: haitijoille ja luottamusmiehille sekä harjoit- oman turvin opistol'le tullaan rakentamaan
52232: taa muutakin kuunailisalan koulutustoimin- lähiaikoina uudet ajanmukaiset opetus- ja
52233: taa. majoitustilat.
52234: Yleisen kunnallistietouden kohottamisen Opiston käyttökustannukset on tähän men-
52235: ohella opiston tehtävänä on antaa opetusta nessä rahoitettu pääasiallisesti kurssien ja
52236: kunnallishaJllinnon kaikilla erikoisaloilla sekä neuvottelupäivien osanottajilta perittävillä
52237: antaa peruskoulutus sellaisille kuntien viran- maksuilla sekä osittain säätiön peruspää-
52238: haltijoille, jotka eivät voi saada koulutusta oman korkotuloilla. Tästä syystä opis-
52239: tehtäväänsä muissa oppilaitoksissa. Täten ton kurssimaksut on jouduttu pitämään ver-
52240: opisto järjestää muun ohella kuntien kirjan- raten korkeina, mikä on tuottanut vaikeuksia
52241: pitäjien ja muun toimistohenkilökunnan pe- etenkin viranhaltijoiden peruskoulutukseen
52242: ruskoulutusta sekä myös jatkokoulutusta kai- osaJllistuneille oppilaille.
52243: kiUe muille kuntien viranhaltijoille. Tästä Kun kuntien suoritettavaksi on va;rsinkin
52244: muodostavat huomattavan osan sellaiset vi- virime vuosina lainsäädännöllä siirretty uusia
52245: ranhaltijat, joiden palkkausmenoihin myös laajoja ja tärkeitä tehtäviä, on tästä aiheu-
52246: valtio osallistuu myöntämällä valtionavustus- tunut kuntien hallinnon ja talouden jatkuva
52247: ta. Kurssien järjestäminen tapahtuu useim- laajentuminen. Tämän vuoksi kunnallisten
52248: miten yhteistyössä asianomaisten valtion luottamusmiesten ja viranhaltijain koulutta~
52249: viranomaisten kanssa. minen on osoittautunut erityisen tarpeen
52250: Pääosa kunnallisopiston opetusohjelmasta vaatimaksi. Kun kunnallisopisto tulee jatku-
52251: on tähän asti hoidettu yhteistoiminnassa vasti täyttämään kunnallisten luottamusmies-
52252: opiston ja Maalaiskuntien Liiton kesken. ten ja viranhaltijain suunnitelmanmukaisessa
52253: Opistossa on kuitenkin ollut myös Suomen koulutta;misessa tähän saakka vallinneen
52254: Kaupunkiliiton ja Finlands svenska lands- puutteen ja opistolla täten on vaitionkin kan-
52255: kommuners :förbundin järjestämiä koulutus- nalta suuri yleishyödyllinen merkitys, olisi
52256: tilaisuuksia. Opisto tulee vastaisuudessakin välttämätöntä, että opiston toimintaan suo-
52257: tarjoamaan kunnallisille keskusjärjestöille ritettaisiin lakisääteistä valtionapua.
52258: 1190 vm,l45. - Kunnallisopiston valtionapu.
52259:
52260: Edellä lausutun perusteella esitämme edus- K unnallisopistolle sekä mahdollisim-
52261: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, man pian antaisi Eduskunnalle esityk-
52262: sen esiasta.
52263: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
52264: lakisääteisen valtionavun saamiseks-i
52265: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
52266:
52267: Erkki B.yöm.IL Esu Niemilä.
52268: T. Saloranta. Mikko Asunta.
52269: Irma Ham.ara.. Arvo Pentti.
52270: Olli Aulanko. Kaino Haapanen.
52271: Veikko Honkanen. Vilho Leivonen.
52272: Eino Siren. Hannes Tauriainen.
52273: Reino Ala-Kulju. Kalervo Saura.
52274: Toivo H. Kinnunen. Veikko Helle.
52275: Uljas Mäkelä. Hilja Väänänen.
52276: Lyyli Aalto.
52277: 1191
52278:
52279: VIII,146. - Toiv.al. N: o 482.
52280:
52281:
52282:
52283:
52284: Hyytiäinen ym.: Vajaaliikkeisten aivovauriolasten koulutuk-
52285: sesta ja lääkintähuollosta.
52286:
52287:
52288: E d u s k u n n a 11 e.
52289:
52290: Vajaaliikkeisiä aivovauriolapsia, joilla si- hoitaa yksinomaan kuntien vapaaehtoisuu-
52291: kiökaudella tai synnytyksessä on aivokudos teen luottaen. Noin 60 vajaaliikkeistä aivo-
52292: vahingoittunut, voidaan arvioida maassamme vauriolasta pääsee nykyisin osalliseksi kansa-
52293: syntyvän vuosittain noin 20/00 elävänä syn- koulun opetuksesta näillä erityisluokilla,
52294: tyneistä lapsista. Kouluikään tulleista vajaa- mikä on vain noin 20% sanotuista oppivel-
52295: liikkeisistä aivovauriolapsista ei ole maas- vollisuusikäisistä koulutuskelpoisista lapsista.
52296: samme suoritettu tarkkaa laskentaa, mutta Vastuu älyllisesti normaalin vaikeavam-
52297: ulkomaisiin tilastoihin verrattuna arvellaan maisen lapsen koulutuksesta on liian ylivoi-
52298: meillä olevan noin toista tuhatta oppivelvol- mainen jätettäväksi yksinomaan lapsen van-
52299: lisuusikäistä vajaaliikkeistä aivovauriolasta. hempien kannettavaksi. Jo sairas lapsi si-
52300: Noin puolet eli 53-55% näistä lapsista on nänsä ja hänen tuottamansa lisäkustannukset
52301: koulutuskelpoisia, älykkyysmäärän alarajana ja uhraukset aiheuttavat vaikeita sielullisia
52302: pidetyn Ä0=75 yläpuolella. (Esim. Ruot- ristiriitoja koko perheen henkilösuhteissa.
52303: sissa on suoritettu tutkimus, jossa koulutus- Myös paremmasta elintilasta ponnistelevan
52304: kelpoisia oli 55.4 %.) Varovaisestikin arvioi- raajarikkoisen lapsen oma mielenterveys vaa-
52305: den voidaan maassamme laskea olevan noin tisi yhteiskunnalta vähemmän kylmäkiskoista
52306: 1 000 oppivelvollisuusikäistä vajaaliikkeistä suhtautumista.
52307: aivovauriolasta, joista siis noin puolet eli Saatujen kokemusten perusteella on voitu
52308: noin 500 on koulutuskelpoisia. Vajavaisen todeta, että suuri osa vaikeavammaisistakin
52309: liikkumisensa, puhehäiriöittensä ym. vam- vajaaliikkeisistä aivovauriolapsista voi sopi-
52310: mansa aiheuttamien, ulkonaisesti silmiinpistä- van hoidon ja opetuksen avulla kehittyä ai-
52311: vien piirteittensä vuoksi nämä lapset hel- nakin osittain itsestään huolehtiviksi ja vai-
52312: posti tahdotaan käsittää henkisestikin jäl- keimmissakin tapauksissa helppohoitoisem-
52313: keenjääneiksi. Suurin epäoikeudenmukaisuus miksi, jos he ovat ajoissa saaneet asiantunte-
52314: heidän kohdallaan on kuitenkin siinä, ettei vaa hoitoa ja koulutusta. Parhaiten tällaisten
52315: lainsäädäntö suo heidän koulunkäynnilleen vaikeavammaisten lasten hoito kävisi päinsä
52316: ja opetukselleen oikeudellista turvaa. Koska heitä varten perustetussa sisäoppilaitoksessa,
52317: puolet vajaaliikkeisistä aivovauriolapsista on joka toimisi oppivelvollisuuskouluna vain
52318: henkisesti normaaleja, ei heitä voida käsitellä koulutuskelpoisille vajaaliikkeisille aivovau-
52319: vajaamielislain puitteissa. Invaliidihuolto- riolapsille.
52320: lain tulkinta on horjuvaa ja kaipaa vajaa- Erityisen hyvä sijoituspaikka mainitunlai-
52321: liikkeisten aivovauriolasten kohdalla selven- selle sisäoppilaitokselle olisi Jyväskylä, jossa
52322: nystä. valmistavat toimenpiteet ovat jo niin pit-
52323: Helsingissä (v. 1955), Jyväskylässä (v. källä, että kaupunki on varannut laitosta
52324: 1955) ja Lahdessa (v. 1958) on kuntien varten tontin ja suunnitelmat noin 40 paik-
52325: toimesta oma-aloitteisesti kansakoululai- kaa käsittävän laitosrakennuksen rakentami-
52326: toksen puitteissa perustettu erikoisluok- seksi ovat tekeillä, ja jossa erityistä tukea
52327: kia ko. lapsia varten, ja niistä on saatu kan- tämä laitos tulisi saamaan Jyväskylän kas-
52328: nustavia kokemuksia. Pienillä paikkakun- vatusopilliselta korkeakoululta, jolle laitos
52329: nilla tulee kuitenkin tällaisten erikoisluok- puolestaan merkitsisi tarpeellista koekenttää
52330: kien ylläpito siksi kalliiksi, ettei niitä voida kasvatusopillisessa tutkimustyössä.
52331: 1192 VUI,146. - Aivovauriolasten koulutus.
52332:
52333:
52334: Edellä olevan perusteella esitämme edus- soltaan koulunkäyntikelpoisilu vajaa-
52335: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, liikkeisille aivovauriolapsille ja siinä
52336: tarkoituksessa ensisijaisesti sisäoppilai-
52337: että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi- toksen rakentamiseksi Jyväskylän kau-
52338: menpiteisiin ainakin oppivelvollisuus- punkiin joko yksinomaisesti valtion
52339: lain edellyttämän koulutuksen ja sii- kustannuksella tai tarkoitusta varten
52340: hen liittyvän välttämättömän lääkintä- toimivaa yksityistä kannatusyhdistystä
52341: huollon järjestämiseksi älylliseltä ta- tukien.
52342: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
52343:
52344: Veikko Hyytiäinen. Artturi Koskinen.
52345: Matti Koivunen. Vilho Leivonen.
52346: Pentti Sillantaus. Arvo Ahonen.
52347: 1193
52348:
52349: VID,147. - Toiv.al. N: o 483.
52350:
52351:
52352:
52353:
52354: Jämsen ym.: Määrärahasta aistiviallisten oppilaitoksen raken-
52355: tamiseksi Jyväskylään.
52356:
52357:
52358: E d u s k u n n a 11 e.
52359:
52360: Jyväskylän kuuromykkäinkoulu on SISaop- KouluhalEtulrsessa onkin jo laadittu suun-
52361: pilaitos, joka toimii eri puolilla maata ole. nitelma Jyväskylän kuuromykkäinkoulun uu-
52362: vien vastaavien koulujen apukouluna, sillä delleen järjestelystä siten, että eräitä aistivi-
52363: sinne lähetetään viidestä kuuromykkäinkou- alliskouluja olisi ryhmitettävä yhteen lähek-
52364: lusta opetuksessa jälkeen jääneet oppilaat ja käin rakennettaviin koulurakennuksiin käyt-
52365: heille pyritään antamaan täällä yksilöllisem- täen hyväksi yhteisiä taloustiloja ja lämmitys-
52366: pää opetusta, kuitenkin niin, että oppivel- laitteita sekä mahdollisesti muita:kin yhteisti-
52367: vollisuus tulisi jokaisen oppilaan kohdalla [oja. Tämän suunnitelman mukaan siirrettäi-
52368: suoritetuksi. Koulun käytössä olevat raken- siin nykyisin Helsingissä toimiva sokeainkoulu
52369: nukset ovat vanhoja, viime vuosisadaHa ra- Jyväskylään sekä perustettaisiin huonokuu-
52370: kennettuja puurakennuksia, j'Oista varsinai- loisia varten erillinen koulu ja nämä yhdessä
52371: nen koulurakennus on aikoinaan ollut Jyväs- kuuromykkäinkoulun kanssa muodostaisivat
52372: kylän seminaarin sekä myöhemmin Jyväsky- yhtenäisen aistiviallisten oppilaitoksen, jota
52373: län lyseon sijoituspaikkana. Näiden koulujen varten rakennettai,siin kouluhuoneistot eri
52374: siirtyessä muualle annettiin vuosisadan vaih- kouluja varten erikseen sekä näiden tarvit-
52375: teen tienoilla rakennukset 1894 perustetulle semat ykteisiksi sopivat tilat ja laitteet yh-
52376: kuuromykkäinkoululle, joka oli toiminut sii- teisiksi. Tietääksemme tarkoitukseen on va-
52377: hen asti muissa tiloissa. rattu myös sopiva tonttialue.
52378: Oppilasmäärän kasvaessa ovat koulun käy- Aisti vialliskoul uj en keskittämistä ,Jyväsky-
52379: tettävissä olevat tilat käyneet ahtaiksi ja ope- Jään puoltaa myöskin täällä korkeakoulussa
52380: tustiloiksi on ollut pakko ottaa jo eräitä pie- tapahtuva opettajainkoulutus, jonka kan-
52381: nehköjä varastotilojakin. Samoin taloustilat nalta on suotavaa, että aistivialliskoulujen
52382: ovat riittämättömät ja erittäin puutteeilliset. opettajiksi valmistuvat voivat opettajahar-
52383: Pahimmin tämä ahtaus haittaa koulun joitte'lussaan käyttää hyväkseen aistiviallis-
52384: asuntolaa, joka ei pysty majoittamaan ten oppilaitosta.
52385: Jäheskään kaikkia koulun. oppilaita, vaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
52386: on heistä jouduttu majoittamaan yksi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
52387: tyisperheisiin niin paljon, että nykyi- vomuksen,
52388: sin koullliil sadasta oppilaasta vain 59
52389: asuu oppilasasuntolassa. Kun koulun että hallitus ottaisi vuoden 1963
52390: rakennukset kunnoltaan ovat heikoh- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
52391: koja ja uunilämmitteisinä, niin paloturval- määrärahan Jyväskylän kuuromyk-
52392: lisuuskaan tuskin on täysin taattu ja var- käinkoulun, sokeainkoulun sekä uuden
52393: sinkin kun otetaan huomioon rakennusten kuurojenkoulun muodostamiseksi aisti-
52394: ikä ja käyttötarkoitus esim. oppilasasuntoJana viallisten oppilaitokseksi ja koulura-
52395: ja ennen kaikkea tilojen riittämättömyys, kennusten rakentamiseksi Jyväskylän
52396: olisi uusien koulutilojen saaminen koululle kaupunkiin.
52397: suorastaan välttämätöntä.
52398: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1962.
52399:
52400: Artturi Jämsen. Reino Kangas. Hannes Paaso.
52401: 150 E 219/62
52402: 1194
52403:
52404: VTII,148. - Toiv.al. N: o 484.
52405:
52406:
52407:
52408:
52409: V. A. Virtanen ym.: Esityksen antamisesta valtion kirje-
52410: opiston perustamisesta.
52411:
52412:
52413: Eduskunnalle.
52414:
52415: Tieteen ja tekniikan kulkiessa jättiläisas- vaamiseksi - asuinpaikkaan ja varallisuu-
52416: kelin eteenpäin vaatii nykyinen muuttuva teen katsomatta -=- olisi perustettava valtion
52417: yhteiskunta jäseniltään entistä enem- kirjeopisto. Sen toimialueeseen tulisivat kuu-
52418: män tietoa ja taitoa. Tämän kehi- lumaan teoreettiset ja käytännölliset oppiai-
52419: tyksen heijastusvaikutukset näkyvät kai- neet. Kirjeopistossa suoritettujen valmista-
52420: killa aloilla vaatimusten jatkuvana ki- vien kurssien perusteella olisi opiskelijalla
52421: I'istymisen'ä, on tiedettävä ja osattava pal- mahdollisuus tutkinnon suorittamiseen jossa-
52422: jon enemmän kuin vielä joitakin vuosikym- kin virallisessa oppilaitoksessa. Henkilökoh-
52423: meniä sitten oli tarpeen. Meidän aikanamme taista ohjausta edellyttävissä aineissa olisi
52424: on nuorten ihmisten saatava perusteellinen järjestettävä määräajoin kirjeopiskelun yh-
52425: pohjakoulutus, joka auttaa häntä sijoittu- teydessä lyhyitä tutkintokursseja yhteistoi-
52426: maan yhteiskuntaan hyödyllisenä ja sosiaa- minnassa jonkin koulun tai perustettavan
52427: lista turvallisuutta nauttivana yksilönä. valtion sisäoppilaitoksen kanssa.
52428: On olemassa monia syitä siihen, että opis- Katsomme tämänluontoisen valtion kirje-
52429: kelumahdollisuudet eivät ole kaikilla samat. opiston tasoittavan mahdollisuuksia opintojen
52430: Niihin lähemmin puuttumatta voidaan todeta suorittamiseen ja niiden jatkamiseen asuin-
52431: kaupunki- ja maaseutuolosuhteiden erilaisuus paikasta ja varallisuudesta riippumatta. Se
52432: erääksi perustekijäksi. Maaseudulla ei ole tulisi olemaan hyödyksi erikoisesti maaseudun
52433: yhtä suurta valikoimaa erilaatuisia ja erias- ja syrjäseutujen eteenpäinpyrkiville nuorille,
52434: teisia oppilaitoksia kuin kaupungeissa. Ylei- mutta luonnollisesti myös kaupungissa asu-
52435: sesti tunnustettu tosiasia ja kipeä epäkohta ville.
52436: Suomessa on jatkuvasti tehokkaan ammatti- Kaikkeen edelläolevaan viitaten ehdotam-
52437: koulutusjärjestelmän puuttuminen. Sama kos- mekin kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
52438: kee myös mahdollisuutta suorittaa jo han- väksi toivomuksen,
52439: kitun koulupohjan perusteella jatko-opintoja.
52440: Ns. suurten ikäluokkien probleema kärjistää että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
52441: epäkohtia uhkaavana tavalla. menpiteisiin valtion kirjeopiston pe-
52442: Nuorison ja myös varttuneempien henkilöi- rustamiseksi ja tekisi sitä tarkoittavan
52443: den yhtäläisten opiskelumahdollisuuksien tur- esityksen viipymättä Eduskunnalle.
52444: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
52445:
52446: Viljo Virtanen. Sulo Hostila. Meeri Kalavainen.
52447: Kalle Matilainen. Uljas Mäkelä. Rafael Paasio.
52448: Eino Raunio. Uuno Voutilainen. Valdemar Sandelin.
52449: Artturi Koskinen. Våinö Vilponiemi. Väinö Tikkaoja.
52450: Valto Käkelä. Edit Terästö. Ensio Partanen.
52451: Veikko Helle. Tyyne Paasivuori. Antero Våyrynen.
52452: Sylvi Siltanen. Edvard Pesonen.
52453: 1195
52454:
52455: VUI,149.- Toiv.al. N: o 485.
52456:
52457:
52458:
52459:
52460: U. Mäkelä ym.: Opistoissa opiskelevien asuntostipendijärjes-
52461: telmän luomisesta.
52462:
52463:
52464: Eduskunnalle.
52465:
52466: Ns. opistoasteella, teknillisessä ja kaupalli- On ilmeistä, että juuri asumiskustannusten
52467: sissa opistoissa sekä niihin verrattavissa oppi- kalleus varsin monissa tapauksissa on se te-
52468: laitoksissa tapahtuvalla opiskelulla on tule- kijä, joka tekee useille vähävaraisille opis-
52469: vaisuudessa vielä nykyistäkin tärkeämpi mer- kelun aloittamisen mahdottomaksi ja siten
52470: kitys. Oppikouluista pääsevien määrä tulee katkaisee monen lahjakkaan nuoren tien. Kun
52471: viiden vuoden aikana kaksinkertaistumaan ja tällainen on yhteiskunnankin kannalta vaka-
52472: on luonnollista, että suuri osa hakeutuu juuri vaa tuhlausta, olisi epäkohdan poistamis~ksi
52473: opistoasteen oppilaitoksiin valmistuakseen yh- suoritettava tutkimus ja ryhdyttävä: niihin
52474: teiskuntaa palvelevaan ammattiin. Tämän toimenpiteisiin, joihin asia kiireellisyytensä
52475: lisäksi on vielä huomattava, että myös yliop- ja tärkeytensä puolesta antaa aihetta.
52476: pilaiden määrä tulee v: een 1965 mennessä Edelläolevaan viitaten ehdotammekin edus-
52477: kaksinkertaistumaan eli kohoamaan niin suu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
52478: reksi, etteivät korkeaJkoulut pysty vastaanot-
52479: tamaan läheskään kaikkia ylioppilaita. Täl- että hallitus suorituttaisi tutkimuk-
52480: löin myös entistä huomattavampi määrä yli- sen siitä, missä määrin asumiskustan-
52481: oppilaita tulee etsiytymään opistoihin. nukset vaikuttavat siihen, ketkä pysty-
52482: Nykyiset opistot sijaitsevat yleensä kau- vät opistoissa opiskelemaan, ja ryhtyisi
52483: pungeissa, joissa asumiskustannukset ovat toimenpiteisiin sellaisen asuntostipen-
52484: huomattavan korkeat, ja vain pienellä opis- dijärjestelmän luomiseksi, joka tekisi
52485: kelijamäärällä on tilaisuus opiskella kotipaik- opiskelun opistoissa mahdolliseksi myös
52486: kakunnallaan. Sellaiseen omatoimiseen asun- nUlle lahjakka~'Ue nuorille, joiden opis-
52487: tolarakentamiseen, joka monien korkeakou- kelun esteenä asumiskustannusten kalr
52488: luissa opiskelevien kohdalla on huomattavasti leus tällä hetkellä usein on.
52489: helpottanut tilannetta, ei opistoasteella ole
52490: mahdollisuutta.
52491: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
52492:
52493: Uljas Mäkelä. ' Edit Terästö. Kalle Matilainen.
52494: Viljo Virtanen. Uuno Voutilainen. Antero Väyrynen.
52495: 1196
52496:
52497: VIII,150.- Toiv.al. N:o 486.
52498:
52499:
52500: Voutilainen ym.: Kansakoululain 74-76 §:n muuttamisesta.
52501:
52502: E d u s k u n n a ll e.
52503:
52504: Toteuttaessa kansakoululain säännöksiä kennuskusta:nnuksiin kaikki tavanomaisesta
52505: erityisesti kansalaiskoulun osalta kunnat rakentamisesta aiheutuvat kulut. Normaali-
52506: ovat useasti joutuneet toteamaan epäjoh- hintapäätöksin valtioneuvosto kuitenkin on
52507: donmukaisuutta niissä prosenteissa, joiden sulkenut näiden kulujen piirin ulkopuolelle
52508: mukaan avustus ja laina myönnetään sa- sellaisiakin kustannuseriä kuin liittymis-
52509: moin kuin siinäkin, että normaalihintapää- maksut sähkö-, vesihuolto- ja lämmönjakelu-
52510: töksessä aiheettomasti on rajoitettu niiden verkostoihin, tontin tasauskustannukset jne.
52511: kustannusten piiriä, jotka katsotaan lain Näin on usein jouduttu sellaiseen rakennus-
52512: tarkoittamiksi koulurakennusten hankkimis- kustannusten siirtymiseen valtiolta kun-
52513: kustannuksiksi. Eduskunnan tarkoituksena nille, mitä eduskunta ei ole. tarkoittanut.
52514: oli kansakoululakia säätäessään, että valtio- Yllä tarkoitettujen, merkitykseltään huo-
52515: neuvoston olisi vahvistettava kansakoulujen mioon otettavien epäkohtien poistamiseksi
52516: ra:kennusavustus- ja lainaprosnetit kuntien olisi tarpeellista selventää kansakoululain
52517: erilaisen taloudellisen kantokyvyn mukai- asianomaisia pykäliä. Kun voitaneen katsoa
52518: siksi, minkä ohessa kouluhallitukselle oli asiaa jo täh"ån mennessä selvitetyn riittä-
52519: tarkoitettu jätettäväksi tietty liikkuma-ala, västi, olisi mielestämme aihetta odottaa hal-
52520: jotta se voisi ottaa huomioon rakennuskus- lituksen tekevän esityksen kansakoululain
52521: tannuksiin vaikuttavat erityiset olosuhteet, 74, 75 ja 76 §: ien muuttamisesta tarkoite-
52522: kuten kustannustason poikkeamisen tavan- tulla tavalla.
52523: mukaisesta ja rakennushankkeen suuruu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
52524: den. nioittaen, että eduskunta päättäisi hyväksyä
52525: Valtioneuvosto näyttää kuitenkin vuosit- toivomuksen,
52526: tain vahvistaneen sanotut prosentit lähinnä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
52527: nähtävästi kouluhallituksen esitystä seura- kansakoululain 74, 75 ja 76 §:nmuut-
52528: ten siten, että ratkaisevaksi on tullut usein tamiseksi siten, että kansakouluraken-
52529: kunnan esittämän rakennusohjelman suu- nusten valtionavustuksen ja kuoletus-
52530: ruusluokka eikä kunnan kantokyky. lainan perusteena tulisi olemaan kun-
52531: Niinpä useat kunnat, jotka eivät ole katso- nan taloudellinen kantokyky, minkä
52532: neet voivansa reaalisin perustein esittää ohessa kouluhallitukselle jätettäisiin
52533: vastaisia koulurakennussuunnitelmia, ovat vationeuvoston päätöksessä määrätty-
52534: saanee.t tyytyä alempiin prosentteihin kuin jen rajojen puitteissa oikeus päättää
52535: useat sellaiset kunnat, jotka ovat saaneet siitä, missä määrin koulun rakennus-
52536: kouluviranomaiset vakuuttuneiksi halustaan kustannusten kokonaismäärä ja eri-
52537: toteuttaa laajoja rakennussuunnitelmia. tyiset kustannuksiin vaikuttavat teki-
52538: Kansakoululain 74 §: ssä säädetään maa- jät on otettava avustuksen ja lainan
52539: laiskunnalle ja kauppalalle oikeus saada määrässä huomioon sekä että kansa-
52540: tietty määrä valtionavustusta ja kuoletus- koulurakennusten hankkimiskustan-
52541: lainaa omien kansakoulurakennustensa nuksiksi vastaisuudessa katsottaisiin
52542: hankkimiseksi. Lakia säädettäessä oli ni- kaikki tavanmukaiset rakentamisesta
52543: menomaisena tarkoituksena sisällyttää ra- aiheutuvat kulut.
52544: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
52545:
52546: Uuno Voutilainen. Artturi Koskinen. Eino Raunio.
52547: Antero Väyrynen. Edit Terästö.
52548: 1197
52549:
52550: Vlll,151. - Toiv.al. N: o 487.
52551:
52552:
52553:
52554:
52555: Halinen ym..: Esityksen antamisesta kansakoululain muutta-
52556: misesta.
52557:
52558:
52559: E d u s k u n n a ll e.
52560:
52561: Kansakoulutoimen hoitaminen muodostaa koulutoimen tuottamat kustannukset oppi-
52562: kunnissa varsin huomattavan menoerän. lasta kohden myös muodostuneet korkeiksi.
52563: Kuu v. 1958 voimaantullutta kansakoulu- Kun kuntien on ollut maksettava kokonai-
52564: lakia sovellettiin käytännössä, huomattiin, suudessaan keittäjien palkat, on valitetta-
52565: että esim. kuntien velvoitus opettajapalk- van monessa tapauksessa tällä kohden pää-
52566: kojen maksamisessa oli arvioitu liian kor- dytty hyvinkin alhaiseen palkkaukseen kou-
52567: keaksi. Tähän saatiinkin muutos aikaan, lutusmenojen kunnalle tuottaman rasituksen
52568: mikä helpotti osaltaan kuntien rasitusta. takia. Näin ei useinkaan ole saatu ammat-
52569: Kansakoululain mukaan on oppilaille titaitoista henkilökuntaa pysymään koulu-
52570: jokaisena työpäivänä annettava riittävä keittoloiden hoitajina.
52571: ateria. Valtionapua saavat kunnat lain Edellä olevaan viitaten esitämme kun•
52572: 78 §:n. mukaan 2/3 kouluateriakustannuk- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
52573: sista:. :Muista keittolapuolen menoista ei vomuks·en,
52574: valtion korvausta ole. Olisi kuitenkin koh-
52575: tuullista, että valtio osallistuisi myös koulu- että hallitus antaisi eduskunnalle
52576: keittolan hoitajien palkkauskustannuksiin. esityksen kansakoululain säännösten
52577: Erikoisesti odottavat tätä harvaanasutut muuttamisesta siten, että kuntien kan-
52578: kunnat. Pitkiksi tulevien koulumatkojen sakoulukustannuksista koulukeittäjien
52579: takia on koulupiirejä täytynyt perustaa pie- palkkausmenot katsottaisiin kuulu-
52580: nempiä oppilasmääriä varten kuin tiheäm- viksi valtionavustusta saavien meno-
52581: min a:sutuissa seuduissa. Näin ovat kansa- erien joukkoon.
52582: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
52583:
52584: Sylvi Halinen. Marja Lahti.
52585: Esu Niemilä. Hilja Väänänen.
52586: Veikko Savela.
52587: 1198
52588:
52589: VIU,152.- Toiv.al. N: o 488.
52590:
52591:
52592:
52593:
52594: Voutilainen ym.: Kansakoululain valtionapuja koskevien
52595: säännösten tarkistamisesta.
52596:
52597:
52598: Eduskunnalle.
52599:
52600: Kansakoululaitoksen menot aiheuttavat ny- näistä syrjäseutulisistäkin 10 % niin kuin
52601: kyään maalaiskunnissa n. 3-4 mk: n suurui- muistakin viranhaltijain palkkauksista, joten
52602: sen rasituksen jokaista veroäyriä kohden. viranhaltijain palkkaus muodostuu syrjäseu-
52603: Harvaanasutuissa kunnissa muodostavat op- tujen kunnille normaalia raskaammaksi täs-
52604: pilaiden kyyditykset ja majoitukset sekä mo- täkin syystä.
52605: nissa kunnissa myös oppilasasuntoloiden yl- Voidaan siis varsin selvästi todeta, että
52606: läpitäminen huomattavan lisäyksen kansa- harvaanasutuille syrjäseutujen kunnille ai-
52607: koulumenoihin, josta on seurauksena, että heutuu kansakoulutoimen ja varsinkin kan-
52608: esim. muista koululaitoksen menoista on tin- salaiskoulujen ylläpitämisestä sellaisia me-
52609: gittävä mahdollisimman paljon, jottei vero- noja, joita ei ole tiheämmin asuttujen ja
52610: äyrin hinta kokonaan ryöstäytyisi. Seurauk- yleensä vauraampien alueiden kunnilla lain-
52611: sena on, että opetustoimen teho kärsii puut- kaan tai vain vähäisessä määrin.
52612: teelEsen koulukaluston ja opetusvälineistön Monien vuosien aikana on keskusteltu kus-
52613: johdosta, koska kunnalla ei ole mahdollisuutta tannusten jaosta kuntien kantokyvyn mu-
52614: suorittaa riittävässä määrin omaa osuuttaan kaan, mutta mitään uusia kevennyksiä kan-
52615: näistä menoista. Myös voi olla seurauksena, tokyvyltään heikommille kunnille ei ole
52616: että oppilaiden kouluaterioista yritetään tin- myönnetty ilmeisesti siitä syystä, että selviä
52617: kiä, mikä on varsin valitettavaa, koska suuri kohteita ei ole osoitettu.
52618: osa oppilaista on pitkämatkalaisia ja kotoisin Kun kansakoululaissa säädettyjen veivol-
52619: varattomista perheistä. iisuuksien täyttämisestä aiheutuu heikom-
52620: Viime vuosina ovat kyyditys-, majoitus- ja massa asemassa oleville kunnille sel-
52621: oppilasasuntolamenot entisestäänkin huomat- laisia menoja, joita ei vauraammissa-
52622: tavasti lisääntyneet, johon ovat vaikuttaneet kaan yleensä ole, olisi kansakoululain
52623: uuden kansakoululain säännökset sekä ennen- valtionapuja koskevat säännökset muutet-
52624: kaikkea se, että kunnat ovat pyrkineet täyt- tava sellaisiksi, että oppilaiden kyydityk-
52625: tämään velvollisuuttaan kansalaiskoulujen sestä ja majoituksesta sekä oppilasasunto-
52626: järjestämisessä ensin kursimuotoisiksi, sitten loiden ylläpitämisestä aiheutuviin me-
52627: yksivuotisiksi ja viimein kaksivuotisiksi. noihin maksetaan kaikille kunnille val-
52628: Suurimmassa osassa eteläosaa voidaan ta- tionapua % asemesta vähintään 90%
52629: vallinen kansakoulutoimi hoitaa ilman majoi- sekä että valtionapuun oikeuttaviksi
52630: tuksia, ja kyydityksiä joudutaan järjestä- oppilasasuntoloiden menoiksi luettaisiin
52631: mään aivan vähäisessä määrin, mutta oppi- myös asuntolan lämmöstä, talonmiehen
52632: lasasuntoloita joudutaan järjestämään vain palkkauksesta, valaistuksesta ja sekalaisista
52633: perin harvaanasutuilla ja vaikeakulkuisilla menoista (nuohous, vesi, palovakuutus yms.)
52634: seuduilla. aiheutuvat kustannukset tode1lisina tai las-
52635: Syrjäseuduilla maksetaan kansakoululai- ketun keskimääräisperusteen mukaan, kuten
52636: toksen viranhaitijoille normaalin palkkauksen kansakoulurakennusten kunnossapidostakin
52637: lisäksi myös syrjäseutulisää, jonka määrä maksetaan sekä vielä, että kansakoululaitok-
52638: vaihtelee 5-3!5 % peruspalkasta. Syrjä- sen viranhaitijoille maksettavat syrjäseutuli-
52639: seutujen kunnat joutuvat maksamaan itse sät suoritettaisiin kokonaan valtion varoista.
52640: VIII,152. -Voutilainen ym. 1199
52641:
52642: Edellä lausuttuun viitaten esitämme kun- toimenpiteisiin kansakoululain valtion-
52643: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- apuja koskevien säännösten tarkista-
52644: vomuksen, miseksi harvaanasuttujen ja syrjäse'llr
52645: tujen kuntien edut huomioonottaen.
52646: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
52647: Helsingisä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
52648:
52649: Uuno Voutilainen. Antero Väyrynen.
52650: Artturi Koskinen. Edit Terästö.
52651: Elis Manninen. K. F. Haapasalo.
52652: 1200
52653:
52654: Vlfi,153. -Toiv.al. N:o 489.
52655:
52656:
52657:
52658:
52659: Väyrynen ym.: Tarpeettomaan menojen lisääntymiseen joh-
52660: tavien kansakoululainsäädännön säännösten korjaamisesta.
52661:
52662:
52663: E d u s k u n n a ll e.
52664:
52665: Kansakouluasetuksen (321/58) 17 ja 18 Yleisen käsityksen mukaan kansakoululaki
52666: §: ssä on sellaisia viikkotuntimääriä ja yh- jättää toimeenpanosäännösten varaan myös-
52667: dessä opetettavaa oppilasryhmää koskevia kin liian suuressa määrässä sen, paljonko val-
52668: säännöksiä, jotka käytäntöön sovellettuina tion varoja vuosittain käytetään kansakoulu-
52669: vaikuttavat niin valtion kuin kuntienkin kan- rakennusten hankkimiseen kunnille myönnet-
52670: sakoulutoimen kustannuksiin varsin huomat- tävien valtionavustusten muodossa. Laista
52671: tavassa määrässä. Varsinkin viimeksi maini- ilmeisestikin puuttuvat tässäkin kohdin riit-
52672: tussa pykälässä oleva säännös, jonka mukaan tävän sitovat säännökset, joiden mukaan val-
52673: äidinkielen- ja laskennonopetuksessa. voidaan tioneuvoston olisi otettava huomioon kuntien
52674: I ja II vuosiluokan oppilaat, mikäli yhdessä erilaiset mahdollisuudet käyttää kouluraken-
52675: opetettavassa ryhmässä on vähintään 25 op- nustoimintaan varoja. V aJltionavustusten ja
52676: pilasta, jakaa kolmena tuntina viikossa kah- -lainojen myöntämisessä koulujen rakenta-
52677: teen erikseen opetettavaan osaarn, on omiaan mista varten onkin sanotusta syystä esiin-
52678: lisäämään ~lituntien määrää suhteettomasti tynyt epäjohdonmukaisuutta sekä tiettyjen
52679: verrattuna toimenpiteestä opetuksellisesti ai- kuntien ja koulumuotojen suosimista.
52680: heutuvaan hyötyyn. Edellä sanottu koskee myös monia muita
52681: Kun tärkeimmistä kansakoulukustannuk- kansakoululain ja -asetuksen yksityiskohtia.
52682: sia koskevista asioista oli tarkoitettu otetta- Niinpä ns. normaa:lihintapäätöstä annettaessa
52683: vaksi säännökset kansakoululakiin eikä ase- on voitu tulkita lain sanontaa rakennusten
52684: tukseen, ovat mainitut asetuksen kohdat heti hankkimiseen myönnettävästä valtion tuesta
52685: niiden tultua julkisuuteen aiheuttaneet ar- siten, että ne on rajoitettu koskemaan aino-
52686: vostelua, sillä on pidetty lainsäädännön peri- astaan osaa kustannuksista ja jätetty valti-
52687: aatteisiin soveltumattomana, että hallinnol- onavustusten ulkopuolelle mm. liittymismak-
52688: lisin toimeenpanomääräyksin annetaan mah- sut sähkö- ja vesihuoltoverkostoon, tonttialu-
52689: dollisuus näinkin huomattavassa määrässä !Li- een tasaus- ja kunnostustyöt jne. Todetta-
52690: sätä valtion ja kuntien menoja. Asetuksen koon, että vastaavissa muissa kuntien raken-
52691: säännöksistä johtuen on voitu jättää kan- nuksissa, joihin saadaan valtionavustusta, on
52692: sakoulun ohjesäännöllä jopa koulun johto- sanontaa rakennusten hankkimisesta tu'lkittu
52693: kunnan harkinnan varaan ylituntien järjes- huomattavasti laajemmin. Niin ikään kansa-
52694: tely ja tämä on useissa tapauksissa johta- koululaissa ei ole tehty selvää eroa kiinteis-
52695: nut selviin kohtuuttomuuksiin. Vaikka oh- töön ja irtaimistoon kuuluvien esineiden
52696: jesäännön vahvistaakin kouluhallitus, ei se välillä, .mikä on johtanut loputtomiin ja kes-
52697: ilmeisesti tässä kohdin ole riittävästi välittä- kenään ristiriidassa oleviin tulkintoihin kou-
52698: nyt ottaa huomioon järjestelyn taloudellisia 'luhallituksen ja jopa korkeimmassa hallinto-
52699: seuraamuksia valtiolle ja kunnille. Tarvitta- oikeudessakin kuntien valtionapuasioiden yh~
52700: vien selvitysten puuttuessa emme ole voineet teydessä. Joko kansakoululailla tai -asetuk-
52701: täsmällisesti arvioida, kuinka suurista meno- sella on edelleen suljettu valtionapuun oi-
52702: eristä on kysymys, mutta esim. asetuksen 18 keuttavien menojen ulkopuolelle monia sel-
52703: §: n sailiman ylituntien järjestelymahdolli- laisia pakollisia kustannuksia, joiden merki-
52704: suuden on todettu keskikokoisessa maalaiskun- tys kuntien taloudessa on oleellinen. Tämä
52705: nassa merkitsevän useiden miljoonien mark- on johtanut kuntien kansakoulurasituksen
52706: kojen lisämenoja vuodessa. nousemiseen kohtuuttoman suureksi.
52707: VIII,153. - Väyrynen ym. 1201
52708:
52709: Vaitioneuvoston asettama ns. Hinkkasen että kaUitus suorituttaisi kiireelli-
52710: komitea, jonka tehtävänä on kansakoululain sesti selvityksen niistä kansakoulun
52711: taloudellisten säännösten tarkistaminen, ei järjestysmuotoa koskevista sekä muis-
52712: saamamme tiedon mukaan katso voivansa kä- takin kansakoululain ja -asetuksen
52713: sitellä kaikkia yllä tarkoitettuja asioita. Sen säännöksistä, joiden on todettu käy-
52714: tähden olisi tarpeen komitean tehtävien laa- täntöön soveUettaessa johtaneen meno-
52715: jentaminen ja varmistaminen siitä, että se jen tarpeettomaan paisumiseen tai
52716: ottaa tutkiakseen myös kansakoulun järjes- muuntaiseen kohtuuttomuuteen, sekä
52717: tysmuotoa koskevat, välillisesti menoihin vai- ryhtyisi tämän selvityksen pohjtalla
52718: kuttavat säännökset. toimenpiteisiin epäkohtien korjaami-
52719: Edellä olevan johdosta esitämme kunnioit- seksi.
52720: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
52721: sen,
52722: Helsingisä 28 päivänä helmikuuta 1962.
52723:
52724: Antero Väyrynen. Uuno Voutilainen. Arvo Ahonen.
52725: Edit Terästö. Lyyli Aalto. Artturi Koskinen.
52726:
52727:
52728:
52729:
52730: 151 E 219/62
52731: 1200
52732:
52733: VID,lM.- Toiv.al. N: o 400.
52734:
52735:
52736:
52737:
52738: Linkola ym.: Kansakouluase1iuk$en 18 §:n muuttamisesia.
52739:
52740:
52741: E d u s kun n a ll e.
52742:
52743: Kansakoululain 9 § :ssä määrätään mm., taja voisi tehtävät valita ryhmän tason mu-
52744: että asetuksella säädetään, millä ehdoin kaiset. III-VI luokat ovat yleensä hyvin
52745: muutoin yhdessä opetettava ryhmä saadaan suuria luokkia. Jakamalla oppilaat eri ryh-
52746: äidinkielessä ja laskennossa jakaa kahdeksi miin olisi opettajalla mahdollisuus henkilö-
52747: opetusryhmäksi. Tämän perusteella kansar kohtaisesti ohjata jokaisen yksityisen oppi-
52748: kouluasetuksen 18 §: ssä säädetään, että jos laan tehtävien suoritusta. Kun po. tapauk-
52749: yhdessä opetettavassa ryhmässä, johon kuu- sessa on yhdessä opetettavana vain yksi
52750: luu I tai II vuosiluokan oppilaita, on vä- vuosiluokka, voi yhdessä opetettava ryhm'ä
52751: hintään 25 oppilasta, voidaan ryhmä äidin- olla suurempi ja jakotunteja riittänee kaksi.
52752: kielen- ja laskennonopetuksessa jakaa yh- Edellä olevan johdasta esitämme kun-
52753: teensä kolmena tuntina viikossa kahteen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
52754: erikseen opetettavaan osaan. vomukse,n,
52755: Kansakouluasetuksen 18 §: ssä mainitaan
52756: vain I ja II vuosiluokan oppilaiden jaka- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
52757: misesta kahteen erikseen opetettavaan osaan kansakouluasetuksen 18 § :n 1 momen-
52758: äidinkielen- ja laskennonopetuksessa ja jä- tin muuttamiseksi niin, että jos yh-
52759: tetään kokonaan huomioonottamatta yhdis- dessä opetettavass.a ryhmässä, johon
52760: tetyt luokat, joilla joudutaan yhdessä opet- kuuluu oppilaita useammalta kuin yh-
52761: tamaan jopa viiden vuosiluokan oppilaita, deltä vuosiluokalta tai, johon kuuluu
52762: jotka ovat aivan eriasteisia. Pidämme ensi- ensimmäisen tai toisen vuosiluokan
52763: arvoisen tärkeänä yhdistettyjen luokkien oppilaita, on vähintään kaksikym-
52764: jakamista eri opetusryhmiin ko. oppiai- mentäviisi oppilasta, voidaan ryhmä
52765: neissa. äidinkielen ja laskennan opetuksessa
52766: Oppilaiden jakaminen on myös erittäin jakaa yhteensä kolmena tuntina vii-
52767: tärkeä III-VI luokilla. Kolmannella ja nel- kossa kahteen erikseen opetettavaan
52768: jännellä luokalla, jolloin oppilaat eivät osaan; muu opetusryhmä, jossa on vä-
52769: vielä ole siirtyneet oppikouluun, on tasossa hintään kolmekymmentä oppilasta,
52770: hyvinkin suurta epätasaisuutta. Ryhmä- voidaan äidinkielen ja laskennon ope-
52771: jaossa samantasoiset oppilaat joutuisivat tuksessa jakaa yhteensä kahtena tun-
52772: samaan opetusryhmään ja tuntisivat työs- tina viikossa kahteen erikseen opetet-
52773: kentelevänsä vertaistensa parissa ja opet- tavaan osaan.
52774: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1962.
52775:
52776: Anna-Liisa Linkola. Pentti Sillantaus. Armas Leinonen.
52777: VIII,155. - Hemst.mot. N: o 491.
52778:
52779:
52780:
52781:
52782: Sundell m.fl.: Angående åtgärder för ändring av folkskol-
52783: förordningens 18 §.
52784:
52785:
52786: T i ll R i k s d a g e n.
52787:
52788: Enligt folkskolförordningen den 23 juli också starkt av dessa gruppsammanslag-
52789: 1958 (321/58) måste nu, i de fall då gossar niilgar. När t.ex. 3-5 klasser skall ha gym-
52790: och flickor undervisas skilt från varandra, nastik samma timme, binder detta läsoord-
52791: i gymnastik ända till 40 elever från 5 efter ningarna synnerligen kraftigt.
52792: varandra följande årsklasser vid undervis- Läroverkens bestämmelser innebär,. att
52793: ningen i gymnastik sammanslås till en ge- elever (gossar respektive flickor) från flera
52794: mensam undervisningsgrupp. Detta stad~ närliggande eller parallella klasser skall sam-
52795: gande medför stora olägenheter och borde manslås ifall antalet gossar/fHckor i en klass
52796: därför oundgängligen uppmjukas. Sålunda understiger 10 och elevantalet i den sam-
52797: blir undervisningsgrupperna så stora, att manslagna gruppen icke komme att över-
52798: t.ex. redskapsgymnastik svårligen kan genom- stiga 35. Med närliggande klass avses härvid
52799: föras. Med unga och fysiskt outvecklade närmast högre eller närmast lägre klass.
52800: elever, som folkskolan har, kan denna inte Kommunal mellanskola får icke sammanföra
52801: ordnas så, att undervisningsgruppen skulle elever från flera än antingen två. på var-
52802: uppdelas i smärre grupper och mera försig- andra följande eller tre para1lella klasser.
52803: komna elever skulle ha uppsikt över sina Med hänvisning till ovanstående föreslås,
52804: kamrater i gruppen. Eftersom läraren inte att riksdagen ville besluta hemställa,
52805: på en gång hinner ha uppsi!kt över 40 elever,
52806: måste redskapsgymnastiken falla bort. Vidare att regeringen måtte vidtaga åtgär-
52807: försvåras eller omöjliggöres laglekar på der för att stadgandet i folkskolför-
52808: grund av de stora undervisningsgrupperna. ordningens 18 § 3 mmn. rörande gym-
52809: Dessa grupper blir dessutom mycket oenhet- nastikundervisningen måtte erkålla
52810: liga, vilket följaktligen medför svårigheter en pedagogiskt mera tillfredsställande
52811: inte minst vid fotbollsspel, skidlöpning o.s.v. utformning.
52812: Uppgörandet av läsordningar försvåras
52813: Helsingfors den 8 mars 1962.
52814:
52815: Alwar Sundell. J. A. Jungarå. Lazos Lindeman.
52816: Kurt Nordfors. Verner Korsbäck. Carl Olof Tallgren.
52817: Grels Teir.
52818: 1204
52819:
52820: VIII,155. - Toiv.al. N: o 491.
52821: Suomennos.
52822:
52823:
52824:
52825:
52826: Sundell ym. : Kansakouluasetuksen 18 §: n muuttamisesta.
52827:
52828:
52829: E d u s k u n n a ll e.
52830:
52831: Heinäkuun 23 päivänä 1958 annetun kan- resti. Milloin esim. 3-5 luokalla tulee olla
52832: sakouluasetuksen (321/58) mukaan täytyy, voimistelua samana tuntina, sitoo se suuresti
52833: milloin poi-kia ja tyttöjä opetetaan erikseen l u:kujärjestyksiä.
52834: voimistelussa, yhdistää viiden toisiaan seu- Oppikouluja koskevien määräysten mukaan
52835: raavan vuosikurssin oppilaita yhteiseksi ope- on oppilaita (poikia ja vastaavasti tyttöjä)
52836: tusryhmäJksi aina 40 oppilaaseen saa:kka. koottava ryhmliiksi useammail.ta toisiaan lä-
52837: Tämä säännös ai·heuttaa suuria epäkohtia ja hellä olevilta luokilta tai rinna:kkaisluokilta,
52838: sitä olisi sen vuoksi välttämättä korjattava. milloin poikien tai tyttöjen lukumäärä luo-
52839: Opetusryhmät muodostuvat siten niin suu- kassa on alle kymmenen ja yhdistetyn ryh-
52840: riksi, että esim. telinevoimistelua on vaikeata män oppilasluku ei tule ylittämään kolme3J-
52841: suorittaa. Nuoria ja fyysisesti kehittymättö- kymmentäviittä. Läihiluakilla tarkoitetaan
52842: miä oppilaita, joita kansakoululaiset ovat, ei tällöin lähinnä korkeampia tai lähinnä alem-
52843: voida järjestää siten, että opetusryhmä jaet- pia luokkia. Kunnallisessa keskikoulussa ei
52844: taisiin pienempiin ryhmiin ja pitemmälle ke- saa yhdistää oppilaita useammalta kuin kah-
52845: hittyneet oppilaat valvoisivat ryhmätoverei- delta toisiaan seuraavalta tai kolmelta rin-
52846: taan. Koska opettaja ei ennätä samalla ker- nakkaisluakalta.
52847: taa valvoa 40 oppilasta, on telinevoimistelun Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan edus-
52848: jäätävä pois. Edelleen joukkoleikit vaikeutu- kunnan päätettäväksi toivomus,
52849: vat tai käyvät mahdottomiksi suurten ope-
52850: tusryhmien takia. Nämä ryhmät tulevat sitä että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
52851: paitsi hyvin epäyhtenäisiksi, mistä tietenkin menpiteisiin, että voimistelun opetusta
52852: seuraa vai'keuksia varsinkin jalkapallossa, koskeva kansakouluasetuksen 18 § :n
52853: hiihdossa jne. 3 momentti saisi pedagogisesti tyydyt-
52854: Myös lukujärjestysten laatimista näiden tävämmän muodon.
52855: ryhmien yhteenliittäminen vaikeuttaa Suu-
52856: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
52857:
52858: Alwar Sundell. Verner Korsbäck.
52859: Kurt Nord.fors. Grels Teir.
52860: J. A. Jungarå. Lars Lindeman.
52861: Carl Olof Tallgren.
52862: 1206
52863:
52864: Vm,156.- Toiv,al. N: o 492.
52865:
52866: Nederström-Lunden ym.: Kansakouluasetuksen 36 § :n muut-
52867: tamisesta.
52868:
52869: E d u s k u n n a ll e.
52870: Kansakoululaki, joka hyväksyttiin v. 1957, Kytkemällä poikkeuksellisen luvan antami-
52871: sisältää määräyksen, jonka mukaan kansa- nen siihen, että paikkakunnalla ei ennestään
52872: kouluun voi sen osana kuulua keskikoulu, ole oppikoulua sekä siihen, että kyseessä ole-
52873: jonka tulee oppimäärältään vastata valtion van koulun tulee olla korkeatasoinen kokeilu-
52874: keskikoulua ja jonka perustamisehdoista sää- koulu, on saatu aikaan tilanne, jonka valli-
52875: detään asetuksella. Eduskunta käsitellessään tessa valtioneuvostolla ei ole juuri nimeksi-
52876: asiaa on edellyttänyt, että valtio ohjaisi kes- kään mahdollisuutta myöntää lupia kunnalli-
52877: kikoulutointa niin, että köyhät ja syrjäiset sen keskikoulun perustamiseen. ·
52878: seudut pääsevät keskikoulusta osallisiksi en- Jotta voimassa olevalla asetuksella ei mi-
52879: nen muita. tätöitäisi kansakoululaissa olevaa mahdolli-
52880: Kansakouluasetuksen 36 § :ssä sanotaankin, suutta perustaa.kansakoulun yhteyteen keski-
52881: että valtioneuvosto voi myöntää luvan kansa- koulu, olisi asetusta muutettava siten, että
52882: kouluun kuuluvan keskikoulun perustami- tämä laajalti arvostettu ja nykyoloissa varsin
52883: seen köyhälle ja syrjäiselle kunnalle, jos tarpeellinen koulumuoto voisi yleistyä maas-
52884: kouiu on paikkakunnan jatkuvan sivistystar- samme. Samalla olisi kunnallisten keskikou-
52885: peen vaatima. Perustamislupa voidaan poik- lujen kautta turvattava mahdollisuus kokei-
52886: keuksellisesti myöntää muullekin kunnalle, luille, jotka edistäisivät nyt jo käytännössä
52887: jossa ei ennestään ole oppikoulua ja jossa olevien koulumuotojen toisiinsa niveltämistä
52888: oppikouluntarve on erittäin suuri, mikäli val- sekä olisivat tärkeitä koulujärjestelmän ke-
52889: tioneuvosto harkitsee, että koulu tärkeällä hittämisen kannalta.
52890: kokeilulla opetuksen ja kasvatuksen alalla Edellä olevan viitaten ehdotamme · kun-
52891: voi tuottaa erityistä hyötyä valtakunnan ope- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
52892: tustoimelle. muksen,
52893: Asetuksen alkuosassa on seurattu eduskun-
52894: nan asiassa ilmaisemaa käsitystä asettamalla että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
52895: köyhät ja syrjäiset seudut muiden edelle. kansakouluasetuksen 36 § :n muutta-
52896: Poikkeusmääräykset ovat kuitenkin sellaisia, miseksi siten, että valtioneuvosto voi
52897: että ne asettavat esteen yleensä kunnallisten myöntää luvan kansakouluun kuulu-
52898: keskikoulujen perustamiselle. Lukuisat kun- van keskikoulun perustamiseen muul-
52899: tien tekemät kansakouluun liittyvän keski- lekin kuin köyhälle ja syrjäiselle kun-
52900: koulun perustamista koskevat anomukset on- nalle, mikäli kunnassa esiintyy keski-
52901: kin valtioneuvoston taholta hylätty, vaikka koulun tarvetta tai koulu tärkeällä
52902: jatkuvasti on esiintynyt suurta puutetta kokeilulla opetuksen ja kasvatuksen
52903: oppikouluista ja kansakoulun yhteyteen pe- alalla voi tuottaa hyötyä valtakunnan
52904: rustettava kunnallinen keskikoulu olisi ollut opetustoimelle.
52905: keskikoulupulan tarkoituksellisin ratkaisu
52906: paikkakunnalla.
52907: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
52908:
52909: Judit Nederström-Lunden; Olavi Kämäräinen. Aimo Laiho.
52910: Irma Rosnell. Tauno Kelovesi. Kauko Tamminen.
52911: Veikko Rytkönen. Aleksi Kiviaho. Toivo .Asvik.
52912: Siiri Lehmonen. Lyyli Koskinen. Irma Torvi.
52913: Matti Koivunen. Taisto Sinisalo. Väinö R. Virtanen.
52914: Vilho Suosalo. Kelpo Gröndahl. Paavo Aitio.
52915: Elli Stenberg. Juho Mäkelä.
52916: 1200
52917:
52918: VUI,157.- Toiv.al. N:o 493.
52919:
52920:
52921:
52922:
52923: Kalavainen ym.: Kansakouluasetuksen 115 § :n muuttami-
52924: sesta.
52925:
52926:
52927: E d u s k u n n a 11 e.
52928:
52929: ·. Kansakoululaitoksen viranhaltijain palk- Niinpä monissa kaupungeissa ja kauppaJoissa
52930: lrnu'k:s-esta ja eläkkeistä annetun lain (248/57) entiset johtajat vieläkin hoitavat samoissa
52931: 8 § ;n säännökset edellyttävät, etlfå varsinai- rakennuksissa toimivia eri koulumuotoja eikä
52932: .~Ia kansakoululla, kansalai!'#koululla, keSki- kuntien pakottaminen järjestämään eri joh-
52933: stbalulla ja apukoulullakin voi olla yhteinen tajat näytä asianmukaiselta. Sitäpaitsi se ai-
52934: j.Qhtaja, jonka pakkauksesta on sanotussa heuttaisi lisäkustannuksia kunnille ja val-
52935: pykälässä lähemmät säännökset. Heinäkuun tiolle. Sen vuoksi esitämme eduSkunnan hy-
52936: '23 päivänä 1958 annetun kansakouluasetuk- väksyttäväksi toivomuksen,
52937: sen (321/58) 115 § :n mukaan varsinaisella
52938: kansakoululla, kansalaiskoululla, 'keski'kou- että ha,llitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
52939: luUa sekä apukoululla ja muulla erityiskou- menpiteisiin kansakouluasetuksen 115
52940: lulla kuitenkin tulee olla oma johtajansa. §: n muuttamiseksi siten, että varsinai-
52941: Vaikka monissa tapauksissa eri johtajan sella kansakoululla, kansalaiskoululla,
52942: asettaminen kullekin kansakoulun eri osalle keskikoululla sekä apukoululla ja
52943: onkin puollettavissa, esiintyy kuitenkin run- muulla erityiskoululla olisi oleva eri
52944: saasti sellaisiakin tapauksia, joissa yhteinen johtaja vain siinä tapauksessa, että
52945: johtaja on ehdottomasti tarkoituksenmukai- kunnallisvaltuusto on kansakoulun oh-
52946: nen. Puheenaolevaa asetuksen säännöstä eri jesäännöllä muodostanut ne eri kou-
52947: johtajista ei tietämämme mukaan ole kaikissa luiksi.
52948: tapauksissa voitu edes panna täytäntöön.
52949: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
52950:
52951: Meeri Kalavainen. 'Voitto Hellsten. ".l'yy'M Paasivuori.
52952: Antero Väyrynen. Sylvi Siltanen. Artturi Koskinen.
52953: Eino Siren. Sulo Hostila. · A:rmi Flinck
52954: VIII,158.-Toiv.al. N:o 494.
52955:
52956:
52957:
52958:
52959: Kalavainen ym.: Oppilaiden jakamista erikseen opetettaviin
52960: ryhmiin lumsakouluissa koskevien kansakouluasetuksen
52961: säännösten tarkistamisesta.
52962:
52963:
52964: E d u s k u n n a 11 e.
52965:
52966: Kansalaiskoulun kotitalouden opetuk- 1 tai II: lta vuosiluOkalta ja jossa on vähin-
52967: sen käytännöllisissä työharjoituksissa saa- tään 25 oppilasta, jakaa äidinkielen ja las-
52968: daan heinäkuun 23 päivänä 1958 kennonopetuksessa yhteensä kolmena tuntina
52969: annetun kansakouluasetuksen 25 §: n viikossa kahteen edkseen opetettavaan osaan.
52970: mukaan op€ttaa yhtaikaa kahtakym- Muun luokan jakamiseen ei ole lupaa, vaikka
52971: mentä oppilasta, mutta aam.an asetuk- nimenomaan suurilla ylimmillä luokilla äidin-
52972: sen 41 § : n mukaan keskikoulun samoin kielen- ja laskennonopetuksessa jako olisi tar-
52973: kuin muidenkin oppikoulujen. kotitalouden peellinen. Opetus edellyttäisi mielestämme
52974: opetuksessa vain kuuttatoi.sta. Kahdenkym- pakollista jakoa niissä tapauksissa, joissa se
52975: menen oppilaan opettaminen kotitalouden nyt on asetuksen mukaan sallittu, ja jaka-
52976: käytännöllisissä työharjoituksissa, joissa opet- misen mahdollisuutta äidinkielessä ja lasken-
52977: taja joutuu jatkuvasti ohjaamaan kuta!kin nossa varsinaisen kansakoulun yläasteella.
52978: oppilasta erikseen, :kuitenkin on ylivoimainen Edellä kerrotun perusteella kunnioittaen
52979: tehtävä. Sentähden kansakoo.luasetuksen 25 esitämme eduskunnan päätettäväksi toivo-
52980: §: ää. olisi mielestämme muutettava ja !kuusi- muksen,
52981: toista oppilasta määrättävä yhdessä opetetta-
52982: van ryhmän enimmäisluvuksi. Muutoksen ettii hallitus tarkistaisi kansakoulu-
52983: viiyYttäminen johtaa siihen, että k\ltitalouden asetuksen 18, 25 ja 41 §: ssä an-netut
52984: opetustilat rakennetaan tarpeettoman suu- siiiinnökset oppilaiden jakamisesta erik-
52985: riksi. seen opetettavii1t- ryhmiin ja muuttaisi
52986: Kansakouluasetuksen 18 § : n mukaan voi- näitii siiiinniiksiä .siten, että opetustiJ
52987: daan varsinaisen kansakoulun muutoin yh- voitaifiin tekokkaasti (1/M(J;(J,.
52988: d(tSSä opettava ryhmä, johon kuuluu oppilaita
52989: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
52990:
52991: Meeri Xala.vaiUIJ.. Voitto Hellsten. Artturi Koskinen.
52992: Antero VäyryJ:Um. Sulo Hosti.la. Aani Flinck.
52993: Eino Siren. Tyyne Paasivuori. Sylvi Siltanen.
52994: 1208
52995:
52996: VUI,159.- Hemst.mot. N: o 495.
52997:
52998:
52999:
53000:
53001: Sundell m.fl.: Angående åtgärder för ändring av folkskol-
53002: förordningens bestämmelser om gemensam undervisning.
53003:
53004:
53005: T i H R i k s d a g e n.
53006:
53007: 1 folkskolförordningens 18 § stadgas: Om- det lagstadgade antalet undervisningstim-
53008: fattar grupp, som skall undervisas gemensamt mar.
53009: och till viiken hör elever i första och andra 1 111 och IV klasserna är elevernas tim-
53010: årsklassen, minst tjugofem elever, må grup- antal 30 eller detsamma som lärarens under-
53011: pen vid undervisning i modersmål och räk- visningsskyldighet. Detta gör, att det i stä-
53012: ning under sammanlagt tre timmar i veckan derna, där undervisningen i handarbete, slöjd
53013: delas i två delar, som undervisas skilt för sig. och sång ofta handhas av ämneslärare, stäl-
53014: En dylik rätt till delning även av den ler sig svårt för klassläraren att erhålla i
53015: egentliga folkskolans övriga klasser vore ur sin egen !klass det timantal, som undervis-
53016: pedagogisk synpunkt av största vikt, då ningsskyldigheten förutsätter. Då dessutom
53017: man genom denna åtgärd skulle bereda plats möjligheterna ·att erhålla det felande an-
53018: för en mera individuell undervisning. Lära- talet timmar i annan lärares klass är mycket
53019: ren skulle bland annat erhålla större möjlig- små i den egentliga folkskolan, ställer detta
53020: heter att följa med framstegen även hos såvällärare som skolmyndigheter inför stora
53021: de svagaste eleverna i klassen och vid behov problem. Genom att dela klassen i t.ex. mo-
53022: ge dessa en mera personlig handledning. Möj- dersmål och räkning under ett visst anta1
53023: ligheten att sammanföra elever med någor- timmar skulle dessa svårigheter kunna över-
53024: lunda likadan förmåga att tillgodogöra sig vinnas.
53025: undervisning till en gemensam grupp under Med hänvisning till det ovananförda före-
53026: ett visst antal timmar vore i högsta grad slås vördsamt, att riksdagen ville besluta
53027: ägnad att ihöja undervisningens resultat. En hemställa,
53028: rätt till delning vore speciellt av nöden då
53029: man beaktar, att det antal elever, som under- att regeringen skyndsamt måtte
53030: visas gemensamt i våra folkskolor, är all- skrida till sådana åtgärder för en änd-
53031: deles för stort. 1 till exempel våra nordiska ring av folkskolförordningen, att den
53032: grannländer är antalet elever per undervis- gemensamt undervisade gruppen i
53033: ningsgrupp avsevärt lägre än i vårt land. klasserna III-VI, till vilken hör
53034: Stadgandet om delning av klassen under minst tjukofem elever, skulle kunna
53035: det första och andra skolåret tillkom för delas i modersmål och räkning under
53036: att lärarna i dessa årsklasser skulle erhålla sammanlagt fyra timmar i veckan.
53037: Helsingfors den 7 februari 1962.
53038:
53039: Alwar Sundell. Grels Teir.
53040: Verner Korsbäck. Lars Lindeman.
53041: 1209
53042:
53043: VID,159.-Toiv.al. N:o 495.
53044: Suomennos.
53045:
53046:
53047:
53048:
53049: Sundell ym.: Yhteistä opetusta koskevien kansakouluasetuk-
53050: sen säännösten muuttamisesta.
53051:
53052:
53053: E d u s k u n n a ll e.
53054:
53055: Kansakouluasetuksen 18 § :ssä säädetään: tajat saisivat lain säätämän opetustuntimää-
53056: .Jos yhteisesti opetettavassa ryhmässä, johon rän.
53057: kuuluu ,ensimmäisen ja toisen vuosiluokan III ja IV luokalla on oppilaiden tunti-
53058: oppilaita, on vähintään 25 oppilasta, on ryh- määrä 30 eli sama kuin opettajien opetus-
53059: mä äidinkieltä ja laskentoa opetettaessa yh- velvollisuus. Tästä johtuen kaupungeissa,
53060: teensä kolme tuntia viikossa, jaettava kah- joissa käsityön, veiston ja laulun opetuksesta
53061: teen osaan, joita opetetaan erikseen. useinkin huolehtivat mainittujen aineiden
53062: Tällainen ja:kamisoikeus varsinaisen kansa- opettajat, on luokanopettajan omalla luokal-
53063: koulun muillakin ludkilla olisi pedagogiselta laan vaikeata saada kokoon opetusvelvolli-
53064: näkökannalta erittäin tärkeätä, koska toimen- suuden edellyttämää tuntimäärää. Kun sitä
53065: piteellä valmistettaisiin tilaisuus yksilöllisem- paitsi varsinaisessa lransakoulussa ovat edel-
53066: pään opettamiseen. Mm. opettajilla olisi lytykset puuttuvan tuntimäärän saamiseen
53067: suuremmat mahdollisuudet seurata luokan toisen opettajan luokalla hyvin vähäiset, jou-
53068: heikoimpierrkin oppilaiden edistymistä ja tar- tuvat sekä opettajat että kouluviranomaiset
53069: peen vaatiessa antaa heille henkilökohtaisem- suurten ongelmien eteen. Nämä vaikeudet
53070: paa ohjausta. Mahdollisuus saattaa opetuk- voitaisiin voittaa jakamalla luokka määrätyn
53071: sen hyvä:ksikäyttämiskykyyn nähden joltisen- tuntiluvun ollessa kysymyksessä esim. äidin-
53072: kin samalla tasolla olevat oppilaat yhteiseksi kielessä ja laskennassa.
53073: ryhmäksi tietyn tuntimäärän ajruksi on Edellä lausutun johdosta ehdotetaan kun-
53074: omiaan mitä suurimmassa määrässä kohotta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
53075: maan opetuksen tulosta. Tämä ja:kamisoikeus mus,
53076: olisi erittäin tärkeätä, kun otamme huomioon,
53077: että kansakouluissamme yhteisesti opetusta että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
53078: saavien oppilaiden lukumäärä on aivan liian sellaisiin toimenpiteisiin kansakoulu-
53079: suuri. Pohjoisissa naapurimaissamme esim. asetuksen muuttamiseksi, että luokilla
53080: on oppilasluku opetusryhmää kohden huo- III-VI yhteistä opetusta saavat ryh-
53081: mattavasti pienempi kuin meidän maas- mät, joihin kuuluu vähintään kaksi-
53082: samme. kymmentäviisi oppilasta, voitaisiin äi-
53083: Luokkien ja:kamista ensimmäisenä ja toi- dinkielen ja laskennan opetuksessa ja-
53084: sena kouluvuonna koskevat säännökset an- kaa tuntimäärän ollessa yhteensä neljä
53085: nettiin siiksi, että näiden vuosiluokkien opet- tuntia viikossa.
53086: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
53087:
53088: Alwar Sundell. Verner Korsbäck.
53089: Grels Teir. Lars Lindeman.
53090:
53091:
53092:
53093:
53094: 152 E 219/62
53095: 11!10
53096:
53097: VIU,160.- Hemst.mot. N: o 496.
53098:
53099:
53100:
53101:
53102: Teir m.fl.: Angående ändring av folkskolförordningen.
53103:
53104:
53105: Till Riksdagen.
53106:
53107: Den senaste tidens utveckling utvisar, att Med hänvisning till det ovan anförda före-
53108: elevantalet i våra folkskolor är i nedåt- slår vi vördsamt, att riksdagen ville besluta
53109: gående, dels på grund av sjunkande nativi- hemställa,
53110: tet dels på grund av att medborgarskolan
53111: successivt utbygges i enlighet med folkskol- att r~geringen skyndsamt måtte vid-
53112: lagens bestämmelser, varigenom folkskolans taga åtgärder fiir en ändring av folk-
53113: sjunde klass överflyttas till den tvååriga skolförordni"'llgen så, att minimitalen
53114: mooborgarskolan. Som en följd av ovanan- för erhåUande av statsunderstöd måtte
53115: tydda omständigheter hotas en mängd lands- sänlcas till 10 i skolor med en lärare,
53116: bygdsskolor av indragning eller av ombild- 20 i ikolor med två lärare, 45 i skolor
53117: ning till pedagogiskt svagare form. Med hän- med tre lärare och för skolor med
53118: syn tili landsbygdsskolornas betydelse som flere lärare tiU 25 för varje klass-
53119: kulturhärdar borde därför grunderna för lärare med wHklM.tag för en.
53120: kommunernas rätt att erhålla statsunderstöd
53121: för avlöning av lärare i folkskolan ändras.
53122: Helsingfors den 9 mars 1962.
53123:
53124: Grels Teir. Alwar Sundell. Kurt Bordfors.
53125: 1211
53126:
53127: VIII,160.- Toiv.al. N:o 496.
53128: Suomennos.
53129:
53130:
53131:
53132:
53133: Teir ym. : Kansakoulua.setuksen muuttamisesta.
53134:
53135:
53136: E d u s k u n n a ll <e.
53137:
53138: Viime aikoina tapahtunut kehitys osoittaa, Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme kun-
53139: että oppilasmäärä kansa:kouluissamme on vä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
53140: h~ntynyt, osittain syntyyYyden alenemisen muksen,
53141: ja osittain siksi, ~ttä kansakoululain mää-
53142: räysten mukaisesti kansalaiskoulua asteittain että hallitus ryhtyisi kiireeUisiin
53143: laajennetaan, jolloin kansakoulun seit~mäs toimenpiteisiin kansakouluasetuksen
53144: luokka siirtyy ka:ksivuoti~en •kansalaiskou- muuttamiseksi siten, että 1Jähimmäis-
53145: luun. Edellä mainitun seikan johdosta uh- lu1Jut valtionavustuksen saamiseksi
53146: kaa useita maaseutukouluja lakkauttaminen alennettaisiin yhden opettajan kou-
53147: tai niiden muuttaminen muodoltaan pedago- luissa 10:een, kahden opettajan kou-
53148: gisessa mielessä herkommiksi. Ottaen huo- luissa 20: een, kolmen opettajan kou-
53149: mioon maaseutukoulujen merkityksen kult- luissa 45: een ja useampiopettajaisissa
53150: tuurinahjoina on perusteita kuntien oikeu- kouluissa 25: een jokaista ZtWklmopet-
53151: desta saada valtionavustusta opettajien palk- tajaa ·kohden yhtä lukuun ottamatta.
53152: kaamiseksi kansakouluihin sen vuoksi muu-
53153: tettava.
53154: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
53155:
53156: Grels Teir. Alwa.r Sundell. Kurt Nordfora.
53157: 1212
53158:
53159: VIII,161. - Toiv.al. N: o 497.
53160:
53161:
53162:
53163:
53164: Tuuli ym.: Toimenpiteistä kansakouluasetuksen muuttami-
53165: seksi.
53166:
53167:
53168: E d u s k u n n a ll e.
53169:
53170: Kansakoululain 9 §: ssä määrätään mm., massa tapauksessa toisesta koulusta erittäin
53171: että asetuksella säädetään, millä ehdoin muu- hankalaa. Kun lisäksi aivan lähiaikoina käy-
53172: toin yhdessä opetettava ryhmä saadaan äidin- tännöllisesti katsoen kaikki alakansakoulun-
53173: kielessä ja laskennossa jakaa kahdeksi opetus- opettajain virat muuttuvat yläkansakoulun-
53174: ryhmäksi. Tämän perusteella kansakouluase- opettajain viroiksi, lisääntyy opettajien tun-
53175: tuksen 18 § : ssä säädetään, että jos yhdessä titarve huomattavasti. Jakamalla luokka kah-
53176: opetettavassa ryhmässä, johon kuuluu ensim- teen erikseen opetettavaan osaan joissakin
53177: mäisen ja toisen vuosiluokan oppilaita, on ain~issa on ainoa mahdollisuus saada jokai-
53178: vähintään 25 oppilasta, voidaan ryhmä äi- selle opettajalle 30 viikkotuntia.
53179: dinkielen- ja laskennonopetuksessa jakaa yh- Eräissä kunnissa on tällaiseen luokkaja-
53180: teensä kolmena tuntina viikossa kahteen erik- koon menty myös III ja IV luokkien koh-
53181: seen opetettavaan osaan. dalla, mutta valtio ei ole osallistunut siitä
53182: Oppilaiden jakaminen ryhmiin on kuiten- aiheutuviin palkkamenoihin. Kuntien kan-
53183: kin ilmeisesti tärkeämpää III ja IV luokan nalta olisi tärkeää, että mainittu muutos saa-
53184: oppilaiden kuin I ja II luokan oppilaiden taisiin asetukseen, jotta valtio tällöin osallis-
53185: suhteen. III ja IV luokilla, jolloin oppilaat tuisi sanottujen tuntien palkkausmenoihin
53186: eivät vielä ole siirtyneet oppikouluun, on ta- lain mukaan 80 %:lla.
53187: sossa hyvinkin suurta epätasaisuutta. Ryh- Edellä olevan johdosta esitämme kunnioit-
53188: mäjaossa samantasoiset oppilaat joutuisivat taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
53189: samaan ryhmään ja tuntisivat työskentele- sen,
53190: vänsä vertaistensa parissa. Opettajalla olisi
53191: tällöin myös mahdollisuus seurata jokaisen, että hallitus ryhtyisi sellaisiin
53192: heikommankin oppilan, edistystä ja ohjata toimenpiteisiin kansakouluasetuksen
53193: lisäharjoitusten suoritusta koulussa juuri muuttamiseksi, että jos yhdessä ope-
53194: noilla tärkeillä III ja IV luokilla. tettavassa ryhmässä, johon kuuluu kol-
53195: III ja IV luokilla on lisäksi oppilaiden mannen tai neljännen vuosiluokan op-
53196: tuntimäärä 30, mutta suuremmissa kouluissa, pilaita, on vähintään kolmekymmentä-
53197: jossa käsityötunnit joutuvat aineopettajien kaksi oppilasta, voidaan luokka yhtenä
53198: hoidettaviksi, tulee luokkaopettajalle 2 tun- äidinkielen ja yhtenä laskennon tun-
53199: nin vajaus. Opettajan opetusvelvollisuuden tina viikossa jakaa kahteen erikseen
53200: ollessa 30 viikkotuntia, on puuttuvien tun- opetettavaan osaan.
53201: tien hakeminen toisilta luokilta ja pahim-
53202: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1962.
53203:
53204: Erkki Tuuli. Reino Ala-Kulju. Heikki Hasu.
53205: Juho Tenhiälä. Sulo Suorttanen. Juha Rihtniemi.
53206: 1213
53207:
53208: Vlll,162.- Toiv.al. N: o 498.
53209:
53210:
53211:
53212:
53213: Karvikko ym.: Läänin laajuisen koulukokeilun aikaansaami-
53214: sesta.
53215:
53216:
53217: E d u s k u n n a 11 e.
53218:
53219: Kansakouluasetuksen 88 § : n mukaan valtio yhtenäiskoulun soveltuvuutta sekä niissä kun-
53220: voi perustaa ja ylläpitää kokeilukouluja kan- nissa, joissa on jo toiminnassa yksityisiä tai
53221: sakoululaitoksen kehittämistä varten, mikäli valtion oppikouluja, eri omistajien hallin-
53222: tulo- ja menoarviossa erikseen osoitetaan tätä nassa olevien peruskoululinjojen yhteistoi-
53223: varten varat. Saman pykälän mukaan voi mintaa ja toisiinsa niveltämistä. Tällä tavoin
53224: myös kunta opetusministeriön luvalla järjes- parhaiten päästäisiin selville toisaalta kun-
53225: tää koulukokeilua kouluhallituksen hyväksy- nallisen yhtenäiskoulun elinkelpoisuudesta
53226: män suunnitelman mukaan sekä valtioneu- sekä toisaalta siitä, miten rinnakkaiskoulu-
53227: voston luvalla perustaa erityisiä kokeilukou- järjestelmämme nykyisiä haittoja voitaisiin
53228: luja. Kokeilua ei kuitenkaan voida ulottaa poistaa lisäämällä eri koulumuotojen kes-
53229: kouluasteelle, joka kansakoululain mukaan ei keistä yhteistoimintaa ja yhtenäistämällä
53230: voi kuulua kansakouluun. Tämän säännöksen niiden hallintoa ilman että toiminnassa ole-
53231: nojalla valtioneuvosto antoi 1960 luvan kah- via yksityiskouluja tarvitsisi lakkauttaa tai
53232: den kokeilu-yhteiskoulun perustamiseen; näis- siirtää kuntien omistukseen.
53233: tä toinen tulee toimimaan Hankasalmella ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
53234: toinen Säynätsalon ja Muuramen kuntien kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
53235: yhteisenä. 1961 annettiin lupa vastaavanlais-
53236: ten koulujen perustamiseen Pirkkalaan ja että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
53237: Toivakkaan. menpiteisiin sellaisen läänin laajuisen
53238: Kun yhtenäiskoulutyyppisen koulumuodon kokeilukoulun aikaansaamiseksi, missä
53239: soveltuvuudesta maamme oloihin on vallalla voitaisiin pätevän kokeellisen tutki-
53240: ristiriitaisia mielipiteitä, niinkuin opetusmi- muksen avulla selvittää toisaalta kou-
53241: nisteriölle jätetyistä virastojen, laitosten ja luohjelmakomitean mietinnön suosit-
53242: järjestöjen lausunnoista on ilmennyt, olisi teleman kunnallisen yhtenäiskoulun
53243: välttämätöntä suorittaa perusteellista kokei- soveltuvuus maamme oloihin sekä toi-
53244: lua tämän koulumuodon soveltuvuudesta oloi- saalta kokeilualueella toimivien yksi-
53245: himme. Kokeilutoiminta olisi tarpeen yksi- tyisten ja valtion koulujen tarkoituk-
53246: tyisiä kuntia laajemmissakin mitoissa, jotta senmukainen niveltämismahdollisuus
53247: päästäisiin selville suunnitellun paikallisen kunnalliseen peruskouluun niin, että
53248: sekä alueellisen kouluhallinnon soveltuvuu- rinnakkaiskoulujärjestelmän hallinnol-
53249: desta. Tarkoituksenmukaisin tällöin ilmeisesti lisia, sosiaalisia ja pedagogisia haittoja
53250: olisi läänin laajuinen kokeilutoiminta. Kokei- voitaisiin poistaa ilman, että yksityis-
53251: luläänissä olisi mahdollisuus kokeilla koulu- ten ja valtion koulujen jatkuva toi-
53252: ohjelmakomitean suosi'Vteleman kunnallisen minta vaarantuisi.
53253: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
53254:
53255: Irma Karvikko. E. J. Paavola. Armi Bosia.
53256: 1214
53257:
53258: VUI,163.- Hemst.mot. N: o 499.
53259:
53260:
53261:
53262:
53263: Sundell m.fl.: A"gående e?t etappvis genomförd nioårig all-
53264: män grundskola.
53265:
53266:
53267: Till Riksdagen.
53268:
53269: Frågan om huru vårt skolväsen bör ut- så vidare. Det är därför nödvändigt, att
53270: gestaltas, har under många år ivrigt disku- man så snart som möjligt fastställer princi-
53271: terats. År 1959 framlade skolprogramkom- per och riktlinjer, som kan beaktas av såväl
53272: mitten, som arbetade under ordförandeskap de kommunala instanserna som av skolmyn-
53273: av generadirektör Reino H. Oittinen, sitt be- digheterna.
53274: tänkande, vari riktlinjer uppdrogs för skol- Enligt vår uppfattning torde skolprogram-
53275: väsendets utveckling. kommittens förslag om en allmän 9-årig kom-
53276: I sitt i november 1961 avgivna utlåtande munalskola med gruppindelning under femte
53277: om nämnda betänkande anförde skolstyrel- och sjätte skolåret samt med linjedelning
53278: sen många tungt vägande skäl för en över- från och med det sjunde skolåret bäst mot-
53279: gång .från det nuvarande parallellskolesyste- svara vårt behov av en skolreform. De mot-
53280: met till en form av enhetsskola, anpassad för sättningar, som hittills yppats i skolreform-
53281: våra förhållanden. Bland annat påtalades frågan, bör icke utgöra något hinder för ge-
53282: tvånget att alltför tidigt välja mellan folk- nomförandet av en nödvändig reform, eme-
53283: skola och läroverk, övervärderingen av den dan det inte är fråga om att slå sönder utan
53284: teoretiska bildningen, de ekonomiska krav, snarare att samordna olika skolformer.
53285: som ställes på föräldrarna och de följder, Med hänvisning till ovanstående föreslår
53286: som drabbar elever, vilka har misslyckats vi vördsamt, att riksdagen ville besluta hem-
53287: vid valet av utbildningsväg. I stället skulle ställa,
53288: det skapas en skollag som erbjuder de unga
53289: en förstärkt och utvidgad grundskolning att regeringen vidtager åtgärder i
53290: utan några ekonomiska bördor för måls- syfte att utforma riktlinjerna för skolr
53291: männen. väsendets utveckling med sikte på att
53292: Den rådande osäkerheten om skolväsendets skapa en etappvis genomförd 9-årig
53293: framtida utformning återverkar även men- allmän grundskola, som är organisa,..
53294: ligt på planeringen inom kommunerna, på toriskt sammanhåUen men i de högsta
53295: yrkesutbildningen, på lärarutbildningen och kl&serna linjedelail.
53296: Helsingfors den 8 mars 1962.
53297:
53298: Alwar Sundell. J. A. Jungarå.
53299: Verner Korsbäck. Grels Teir.
53300: 1215
53301:
53302: VW,163. - Toiv.al. N: o 499.
53303: Suomennos.
53304:
53305:
53306:
53307:
53308: Sundell ym. : Yhdeksänvuotisen yleisen peruskoulun asteittai-
53309: sesta toteuttamisesta.
53310:
53311:
53312: E d u s k u n n a 11 e.
53313:
53314: Kysymyksestä, millaiseksi koululaitoksem- lutukseen jne. Siksi onkin välttämätöntä,
53315: me olisi kehitettävä, on jo monta vuotta in- että mahdollisimman pian vahvistetaan peri-
53316: nokkaasti keskusteltu. Vuonna 1959 jätti aatteet ja suuntaviivat, joita sekä 'kunnalli-
53317: pääjohtaja Reino H. Oittisen puheenjohdolla set laitokset että kouluviranomaiset voivat
53318: toiminut kouluohjelmakomitea mietintönsä, ottaa huomioon.
53319: jossa esitettiin suuntaviivoja koululaitoksen Käsityksemme mukaan vastaisi parhaiten
53320: 'kehittämiseksi. koulu-uudistuksen tarvettamme kouluohjel-
53321: Marraskuussa 1961 mainitusta mietinnöstä makomitean ehdottarua yleinen 9-vuotinen
53322: antamaS'Saan lausunnossa mainitsi 'kouluhalli- kunnallinen koulu, jossa olisi ryhmäjako vii-
53323: tus useita painavia syitä, jotka puoltavat dentenä ja kuudentena kouluvuotena sekä
53324: siirtymistä nykyisestä rinnakkaiskoulujärjes- linjajako seitsemännestä kouluvuodesta läh-
53325: telmästä eräänlaiseen yhtenäiskoulun muo- tien. Ne vastustavat mielipiteet, joita tähän
53326: toon, joka olisi sovellettu omia olojamme mennessä on esitetty koulu-uudistus'kysy-
53327: vastaavaksi. Muun muassa moitittiin liian mykseS'Sä, eivät saisi estää tarpeellisen uudis-
53328: aikaista pakollista valintaa kansakoulun ja tuksen toimeenpanoa, koskapa kysymys ei
53329: oppikoulun väliUä, teoreettisen sivistyksen ole hajoittamisesta, vaan pikemminkin eri
53330: yliarviointia, vanhemmille asetettavia talou- koulumuotojen rinnastamisesta.
53331: dellisia vaatimuksia ja niitä seurauksia, jois- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme ·kun-
53332: ta joutuvat kärsimään opintien valinnassa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
53333: epäonnistuneet oppilaat. Sensijaan olisi saa- muksen,
53334: tava aikaan 'kouluhrki, j<Yka tarjoaa nuoriHe
53335: nykyistä vahvemman ja laajemman perus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
53336: koulutuksen tuottamatta holhoojille talou- koululaitoksen kehittämisen suuntavii-
53337: dellisia kuormia. vojen laatimiseksi tavoitteena luoda
53338: Vallalla oleva epävarmuus koululaitoksen vaiheittain toteutettava !!-vuotinen
53339: muodon tulevasta kehityksestä vaikuttaa hai- yleinen peruskoulu, joka on järjestys-
53340: tallisesti myös suunnitteluun kuntien puit- muodoltaan yhtenäinen, mutta ylim-
53341: teiS'Sa, ammattitkoulutukseen, opettajien kou- millä luokilla linja;ialtoinen.
53342: Helsingissä 8 piivänä maaliskuuta 1962.
53343:
53344: Alwar Sundell. Verner Korsbäck
53345: J. A. Jungarå. Grels Teir.
53346: 1216
53347:
53348: VIII,164. - Hemst.mot. N: o 500.
53349:
53350:
53351:
53352:
53353: Sundell m.fl.: Angående ändring av lagen om statsunderstöd
53354: åt folkhögskolor.
53355:
53356:
53357: T i 11 R i k s d a g e n.
53358:
53359: Enligt nu gällande lag om understöd åt antal elever vid folkhögskolan, :förslagsvis en
53360: :folkhögskolor, given den 7 juli 1950 § 9 sänkning från 30 till 25. Med hänsyn till att
53361: mom. 7 är en av :förutsättningarna :för att elev:frekvensen vid folkhögskolorna varierar
53362: en :folkhögskola skall erhålla statsunderstöd rätt starkt från år till år vore det även mo-
53363: ,att elevantalet i egentlig lärokurs i ettårig tiverat att medeltalet under fyra, och icke
53364: :folkhögskola under två på varandra :följande under två år så som nu är :fallet, skulle
53365: år utgör i medeltal minst trettio elever". utgöra beräkningsrunden.
53366: (I Lapplands härad är minimiantalet 20). Det bör ytterligare påpekas, att bestämmel-
53367: Genom att landsbygdens ungdom i allt serna i Finland beträf:fande minimiantalet
53368: högre grad har begynt besöka läroverk och elever är strängare än i något annat land
53369: yrkesskolor har elevunderlaget :för många i Norden. Tidsfristen för en :folkhögskola,
53370: :folkhögskolor blivit rätt svagt. Då de stora som kämpar med elevbrist, är i Norge :fyra
53371: årskullarna har :fått sin utbildning kommer år och i Danmark :fem år, var:för det vore
53372: det att visa sig svårt :för många :folkhög- rimligt med en motsvarande :förlängning
53373: skolor att upp:fylla detta villkor :för erhål- även hos oss.
53374: lande av statsunderstöd. Med hänvisning till det ovanstående :före-
53375: Folkhögskolan har en betydelse:full upp- slås vördsamt, att riksdagen ville besluta
53376: gift i att ge ungdomen en medborgar:fost- hemställa,
53377: ran, och en :folkhögskola utgör en kulturell
53378: härd för hela den trakt inom viiken den ver- att regeringen skrider till åtgärder
53379: kar. Det är därför inte ändamålsenligt att för ändring av lagen om statsunder-
53380: koncentrera denna verksamhet på några få stöd åt folkhögskolor så, att antalet
53381: skolor. För att möjliggöra att de nu ver- elever. i folkhögskola under fyra på
53382: kande skolorna ostörda skall kunna :fortsätta varandra följande år får nedgå till i
53383: sin :fostrargärning vore det av behovet på- medeltal minst 25.
53384: kallat att tillåta ett något lägre minimi-
53385: Helsing:fors den 9 mars 1962.
53386:
53387: Alwar Sundell. J. A. Jungarå. Sven Högström.
53388: Kurt Nordfors. Per Lauren. Lars Lindeman.
53389: Elis Andersson. Grels Teir. Carl. Olof Tallgren.
53390: 1217
53391:
53392: VIII,164. - Toiv.al. N: o 500.
53393: Suomennos.
53394:
53395:
53396:
53397:
53398: Sundell ym..: Kansanopistojen valtionavusta annetun lain
53399: muuttamisesta.
53400:
53401:
53402: E d u s k u n n a 11 e.
53403:
53404: Kansanopistojen avustamisesta nyt voi- lia hiukan pienempi vä;himmäismäärä oppi-
53405: massa olevan, heinäkuun 7 p: nä 1950 anne- laita kansanopistoissa, esimel'lkiksi nykyisen
53406: tun lain 9 § :n 7 mom:n mukaan 001 kansan· 30:n sijasta 25. Katsoen siihen, että oppilas-
53407: opiston valtionavun saannin eräänä edeHy. määrä kansanopistoissa vaihtelee varsin suu-
53408: tyksenä, ,että oppilaiden määrä yksivuotisen resti vuodesta toiseen, olisi myös paikallaan,
53409: kansanopiston varsinaisella oppijaksolla on ·että laskuperusteeksi otettaisiin neljän vuo-
53410: kahtena perä;klkäisenä vuotena keskimäärin den keskiarvo eikä kahden, kuten nyt on
53411: vähintään kolmekymmentä oppilasta." (La- laita.
53412: pin kihlakunnassa on vähimmäisluku 20). Edelleen on aihetta huomauttaa, että oppi-
53413: Sen johdosta, että maaseudun nuoriso on laiden vähimmäislukua koskevat määräykset
53414: yhä suuremmassa määrin aLkanut hakeutua ovat Suomessa tiukemmat kuin missään
53415: oppikouluihin ja ammattikouluihin, on oppi- muussa pohjoismaassa. Oppilaspulaa pote-
53416: laspohja monien kansanopistojen kohdalla valle kansanopistolle suotava määräai,ka on
53417: tullut varsin heik<>ksi. Kun suuret ikäluokat Norjassa neljä vuotta ja Tanskassa viisi
53418: ovat saaneet koulutuksensa, osoittautuukin vuotta, joten olisi kohtuullista, että vastaava
53419: monille kansanopistoiHe vaikeaksi täyttää pitennys hyväksyttäisiin meilläkin.
53420: tätä valtionavun saannin ehtoa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
53421: Kansanopistolla on merkittävä tehtävä si- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
53422: käli, että se antaa nuorisolle kansalaiskasva-.· muksen,
53423: tuksen, ja kansanopisto muodostaa kulttuuri-
53424: ahjon koko sille seudulle, jolla se vaikuttaa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
53425: Tästä syystä ei olekaan tarkoituksenmukaista, kansanopistojen valtionavusta annetun
53426: että tämä toiminta keskitetään muutamiin lain muuttamiseksi siten, että kansan-
53427: harvoihin opistoihin. Jotta nyt toimiville opiston oppilasluku saa neljänä peräk-
53428: opistoille varattaisiin tilaisuus jatkaa häi- käisenä vuotena olla keskimäärin
53429: riöittä kasvatustoimintaansa, olisi tarpeen Sai- vähintään 25.
53430: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
53431:
53432: Alwar SnndeH. Lars Lindeman.
53433: Elis Andersson. Kurt Nordfors.
53434: Per Lauren. J. A. Jungarå.
53435: Sven Högström. Grels Teir.
53436: Carl Olof Tallgren.
53437:
53438:
53439:
53440:
53441: 153 E 219/62
53442: 1218
53443:
53444: VII1,165.- Toiv.al. N:o 501.
53445:
53446:
53447:
53448:
53449: Rapio ym.: Kansakoulurakennusten normaalihintojen korot-
53450: tamisesta.
53451:
53452:
53453: E d u s k u n n a ll e.
53454:
53455: V. 1926 säädetyn kansakoulukustannuslain huolimatta, edelleen yleensä todellisia kustan-
53456: mukaan maksettiin kansakoulujen rakennus- nuksia alhaisemmat. Tämä on aiheuttanut
53457: avustukset pitäen perusteena todellisia kus- sen, että kuntien taloudenhoidon muutenkin
53458: tannuksia. V. 1931 lakia huononnettiin kun- vaikeutuessa ja veroäyrin hintojen noustessa
53459: tien kannalta monella tavalla ja otettiin käy- kunnat eivät ole viime aikoina kyenneet suo-
53460: täntöön mm. rakennusavustusten maksami- rittamaan välttämättömiä kansakoulujen ra-
53461: nen ns. normaalihinnan perusteella. Välittö- kentamisia ja kansakoulutoimen hoito on jou-
53462: mästi sotienjälkeisinä vuosina normaalihinnat tunut siitä kärsimään.
53463: seurasivat kustannuksia, mutta v:sta 1948 Valtioneuvosto on 1 päivänä heinäkuuta
53464: ne ovat jääneet jälkeen. Seurauksena on ol- 1957 annetun kansakoululain (247 /57) 76
53465: lut, että kansakoulurakennusmenojen osuudet §:n 1 mom:n nojalla antanut 15 päivänä
53466: kunnille ovat olleet suuremmat kuin lainsää- helmikuuta 1962 päätöksen (152/62) kansa-
53467: täjä oli tarkoittanut. koulurakennusten piirustusten, työselitysten
53468: Uutta kansakoululakia säädettäessä kiinni- ja normaalihintojen perusteista kuluvaksi
53469: tettiin sivistysvaliokunnassa asiaan huomiota vuodeksi. Päätöksessä määritellyt normaali-
53470: sen vuoksi, että kunnat olivat vaatineet kor- hinnat eivät vastaa kuitenkan lain edellyttä-
53471: jausta ja että eduskuntakin oli kansandemo- miä käypiä keskimääräisiä rakennuskustan-
53472: kraattien esityksestä kansakoulukustannus- nuksia hyötypinta-alan osaltakaan. Kun
53473: lain erään muutoksen yhteydessä lausunut hyötypinta-alan, jota laskuperusteena nor-
53474: toivomuksen todellisten kustannusten pitämi- maalihintaa määriteltäessä käytetään, ulko-
53475: sestä perusteena valtion osuuksia makset- puolelle jää hyvin paljon rakennuskustan-
53476: taessa. Sivistysvaliokunnan tekemän esityk- nuksia nostavia tekijöitä, joutuvat kunnat
53477: sen mukaisesti eduskunta hyväksyikin 1. 7. edelleenkin kohtuuttomien ja epäoikeuden-
53478: 1957 voiman tulleen kansakoululain (247/57) mukaisten rasitusten alaiseksi.
53479: 76 §:n 2 mom:n näin kuuluvana: ,Normaa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
53480: lihintojen yleiset perusteet on niin määrät- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
53481: tävä, että normaalihinnat vastaavat käypiä
53482: keskimääräisiä rakennuskustannuksia." että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
53483: Uuden lain oltua voimassa nyt jo muuta- toimenpiteisiin kansakoulurakennusten
53484: man vuoden on kokemus osoittanut, että ti- normaalihintojen korottamiseksi ja
53485: lanne ei ole merkittävästi parantunut, vaan niiden pitämiseksi jatkuvasti todelli-
53486: normaalihinnat ovat, lain selvästä sanonnasta sia rakennuskustannuksia vastaavina.
53487: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
53488:
53489: Pertti Rapio. Vilho Suosalo. Martti Linna.
53490: Kuuno Honkonen. Kelpo Gröndahl. H. Tauriainen.
53491: Leo Suonpää. Gösta Rosenberg. Olavi Kämäräinen.
53492: Toivo Salin. Aarne Pulkkinen.
53493: 1219
53494:
53495: VID,166.- Toiv.al. N:o 502.
53496:
53497:
53498:
53499:
53500: Leinonen: Kansakoulurakennusten normaalihintapäätöksen
53501: muuttamisesta.
53502:
53503:
53504: E d u s k u n n a ll e.
53505:
53506: Kansakoulurakennusten normaalihintapää- opettajien keskuudessa ja lasten koulukyy-
53507: töksellä on jatkuvasti rajoitettu kuntien ditys tulee johtamaan kouluautojen yJei-
53508: oikeutta määrätä itse, mitä tiloja kansa- seen käyttöön, olisi myös autotallien raken-
53509: kouluhuoneistojen yhteyteen rakennetaan. taminen koulutalojen yhteyteen pidettävä
53510: Niinpä vuosikymmenen aikana viranomaiset luonnollisena, vaikka valtionavustusta ja
53511: ovat estäneet kuntia rakentamasta opettajia -lainaa ei niiden hankkimiseen myönnettäisi-
53512: varten autotalleja uusien koulurakennusten kään.
53513: alakertaan, vieläpä määränneet, että sellai- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
53514: siin tiloihin, joissa autoja voitaisiin säilyt- esitän eduskunnan ihyväksyttäväksi toivo-
53515: tää, on muurattava niin ahtaat ovet, ettei muksen,
53516: tämä ole mahdollista. Niin ikään kunnan
53517: kouluautojen sijoitushuoneita ei ole saatu että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
53518: rakentaa kansakoulujen yhteyteen, vaikka toimenpiteisiin kansakoulurakennusten
53519: normaalihintaa ei näistä tiloista lainkaan normaalihintapäätöksen muuttamiseksi
53520: määrättäisi tai niiden rakennuskustannuksia siten, että kunnilla olisi oikeus raken-
53521: luettaisi mukaan valtionapua ja kuoletus- taa autotalleja kansakoulurakennusten
53522: lainaa myönnettäessä. Kun autojen käyttö yhteyteen.
53523: kuitenkin jatkuvasti on yleistymässä myös
53524: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
53525:
53526: Armas Leinonen.
53527: 1220
53528:
53529: VIII,167.-Toiv.al. N:o 503.
53530:
53531:
53532:
53533:
53534: Forsius ym..: Vanhaan palkkausjärjestelmään jääneiden
53535: kansakoulunopettajien eläkkeiden korottamisesta .
53536:
53537:
53538: E d u s kun n a U e.
53539:
53540: Kansaikoulunopettaja, jolle on myönnetty 1958. Näiden vanhaan palkkaukseen jäänei-
53541: eläke ennen 1. 8. 1958, saa eräiden valtion den opettajien eläke, joka on myönnetty tai
53542: varoista suoritettavien kansakoululaitoksen myönnetään 1. 8. 1958 jälkeen, on nykyään
53543: viranhaltijain eläkkeiden ja elinkautisten n. 10 000 mk pienempi kuin muiden kansa-
53544: apurahojen järjestelystä 19. 12. 1958 anne- koulunopettajien eläJkkeet. Eläkkeellä oleva
53545: tUJU lain (AsK 502/58) perusteella eläkkeensä opettaja ei voi siirtyä uuteen palkkausjär-
53546: samansuuruisena kuin kansakoululaitoksen jestelmään, joten korjaus epäkohtaaJil voidaan
53547: viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä 1. saada ainoastaan lainsäädäntöteitse.
53548: 7. 1957 annetussa laissa (AsK 248/57) eläk- Edellä sanottuun viitaten esitämme kun-
53549: keen suuruudesta on määrätty. Ensinmai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
53550: nittu laki (AsK 502/58) ei koske kuitenkaan vomuksen,
53551: niitä kansakoululaitoksen viranhaltijoita,
53552: jotka ovat käyttäneet kansakoululaitoksen että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
53553: viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä 1. siin ennen 1. 8. 1958 voimassa oUeen
53554: 7. 1957 annetun lain 48 § : n 2 momentin suo- kansakoululaitoksen kustannuslain mu-
53555: maa oikeutta jäädä ennen 1. 8. 1958 voi- kaisen palkkausjärjestelmän valinnei-
53556: massa olleiden palkkauksesta oonettujen sää- den kansakoulunopettajien eläkkeiden
53557: dösten mukaiseen palkkaulkseen, vaan suorite- saattamiseksi voimassa olevan kansa-
53558: taan heille eläke markkamääräisenä saman koulun palkkauslain mukaisten eläk-
53559: suuruisena lkuin se maksettiin heinäkuussa keiden suuruiseksi.
53560: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
53561:
53562: Saara Forsius. Erkki Koivisto. Pentti Sffiantaus.
53563: Paavo Rautkallio. Reino Ala-Kulju. Anna-Liisa Linkola.
53564: Irma Ham.ara.
53565: 1221
53566:
53567: VIII,168. - Bemst.mot. N: o 504.
53568:
53569:
53570:
53571:
53572: Nordfors m.fl.: Angående fami~jepension för tjänsteinneha-
53573: vare inom folkskoleväsendet.
53574:
53575:
53576: T i ll R i k s d a g e n.
53577:
53578: Folkskollärarkårens familjepensionsfråga pingar betalar staten 90% av lönen. Även
53579: är fortfarande ordnad på ett otiUfredsstäl- lärarnas personliga pensioner betalas med
53580: lande och i visst avseende direkt orättvist statsmedel. Folkskollärarnas avlöning bestäms
53581: sätt. Kompetenta lärare är obligatoriskt an- likaså enligt samma löneklassystem som följs
53582: slutna till Folkskollärarnas änke- och pupill- i fråga om innehavare av statens tjänst eller
53583: kassa. Medlemsa vgiften är 1 000 mark per befattning.
53584: månad. Kassans ställning är svag och därför Då de statsanställdas löner justerades år
53585: är den pension, som kan betalas ur kassan 1957 ombildades den hittills följda statliga
53586: åt efterlevande änkor och barn, endast om- familjepensionsförsäkringen till en avgifts-
53587: kring hälften av vad som erläggs åt dem, fri familjepension. V:ärdet av denna förmån
53588: som underlyder statens familjepensionsfond. ansågs motsvara en löneförhöjning på 2 %.
53589: Orätt"9'isan i det nuvarande systemet be- Tidigare hade folkskollärarnas löner juste-
53590: står främst i att ogifta kvinnliga folkskol- rats efter samma skala som för statsanstäUda.
53591: lärare som sköter manlig tjänst är tvungna Nu lades genom gratisanslutning till familje-
53592: att årligen betala till :lionden 12 000 mark pensionsfonden grunden till en eftersläpning
53593: utan att ha någon nytta av den. Folkskol- i folkskollärarnas löneförhållanden.
53594: lärarkåren består till % av kvinnliga med- Med hänvisning till vad ovan framhållits
53595: lemmar, av vilka ett betydande antal är föreslår vi, att riksdagen ville besluta hem-
53596: ogifta. ställa,
53597: För att underlätta statsanställdas efter-
53598: levandes ställning stiftades år 19·56 genom att regeringen skyndsamt måtte vid-
53599: en särskild lag (696/516) Familjepensionsfon- taga åtgärder för att ordna frågan om
53600: den. Den kom till bl.a. för att stärka pen- familjepension åt tjänsteinnehavare
53601: sionsskyddet i fonder vHka försvagats genom inom folkskoleväsendet enligt samma
53602: inflationen. Folkskollärarkåren fick likväl grunder, som är gällande för inne-
53603: inte tillfälle att ansluta sig till den nya cen- havare av statens tjänst eller befatt-
53604: tral:fonden. ning.
53605: Folkskollärarkåren kan betraktas som stats-
53606: avlönad. Åt lärare i landskommuner och kö-
53607: Helsingfors den 8 mars 1962.
53608:
53609: Kurt Nordfors. Alwar Sundell. Sven Bögström.
53610: Bertel Lindh. Per Lauren. Carl Olof Tallgren.
53611: Albin Wickman. Elis Andersson. Verner Korsbäck.
53612: Grels Teir.
53613: 1222
53614:
53615: Vfii,168. - Toiv.al. N: o 504.
53616: Stwmennos.
53617:
53618:
53619:
53620:
53621: Nordfors ym.: Kansakoululaitoksen viranhaltijain perhe-
53622: eläkkeestä.
53623:
53624:
53625: E d u s k u n n a ll e.
53626:
53627: Kansakoulujen opettajakunnan perhe-eläke- Kansakoulujen opettajakuntaa voidaan pi-
53628: kysymys on jatkuvasti järjestetty epätyydyt- tää valtion palkkaa nauttivana. Maalaiskun-
53629: tävällä ja eräässä mielessä suorastaan epä- nissa ja kauppaloissa toimivien opettajien
53630: oikeudenmukaisella tavalla. Pätevät opettajat palkoista maksaa valtio 90 %. Myös opetta-
53631: ovat pakollisesti jäseninä Kansanopettajien jien henkilökohtaiset eläkkeet maksetaan val-
53632: leski- ja orpokassassa. Jäsenmaksu on 1 000 tion varoista. Kansakoulunopettajien pa:lk-
53633: markkaa kuukaudessa. Kassan asema on kaus määräytyy samoin saman pal1kkaluoki-
53634: heikko, ja siitä syystä on se elwke, joka voi- tuksen mukaan, jota noudatetaan valtion vi-
53635: daan kassasta maksaa jälkeenjääneille leskille ran- ja toimenhaltijain ikohdalla.
53636: ja lapsille, vain noin puolet siitä, mitä mak- Kun valtion toimenhaltijain palkat järjes-
53637: setaan niille, jotka kuuluvat va:ltion perhe- tettiin vuonna 1957, muutettiin tähän asti
53638: eläkerahaston piiriin. noudatettu valtion perhe-eläkevakuutus mak-
53639: Nykyisen järjestelmän epäoikeudenmukai- suttomaksi perhe-eläkkeeksi. Tämän edun ar-
53640: suuksia on ennen kaitkkea se, että naimatto- von laskettiin vastaavan 2 %: n palkankoro-
53641: mat naispuoliset kansakoulunopettajat, jotka tusta. Aikaisemmin oli kansakoulunopettajien
53642: hoitavat miesten toimia, joutuvat maksamaan palkat järjestetty saman asteikon mukaan
53643: rahastolle vuosittain 12 000 markkaa saa- kuin valtion toimenhaltijain. Nyt luotiin jär-
53644: matta siitä mitään hyötyä. Kansakoulujen jestelmällä ilmainen perhe-eläkerahaston jäse-
53645: opettajakunnasta on % naispuolisia jäseniä, nyys pohja sille, että kansakoulunopettajien
53646: joista huomattava määrä on naimattomia. palkkaolot ovat jääneet jälkeen.
53647: Valtion toimenhaltijain jälkeenjääneiden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
53648: omaisten aseman helpottamis~ksi perustettiin kunnan hyväksyttävaksi toivomuksen,
53649: vuonna 1956 erikoislailla (696/56) perhe-
53650: eläkerahasto. Se muodostettiin muun muassa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
53651: eläketurvan vahvistamis~ksi rahastoissa, joi- toimenpiteisiin kansakoululaitoksen vi-
53652: den asemaa inflaatio oli heikentänyt. Kansa- ranhaltijain perhe-eläkekysymyksen
53653: koulujen opettajakunta ei kuitenkaan saanut järjestämiseksi samojen perusteitten
53654: tilaisuutta liittyä uuteen keskusrahastoon. mukaan, jotka ovat voimassa valtion
53655: viran- ja toimenhaltijain kohdalla.
53656: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
53657:
53658: Kurt Nordfors. Carl Olof Tallgren.
53659: Albin Wickm.an. Bertel Lindh.
53660: Per Lauren. Alwar Sundell.
53661: Grels Teir. Sven Högström.
53662: Verner Korsbäck.
53663: 1223
53664:
53665: Vni,169. - Toiv.al. N: o 505.
53666:
53667:
53668:
53669:
53670: Leinonen ym.: Kansakoululaitoksen viranhaltijain saattami-
53671: sesta perhe-eläkejärjestelmän piiriin.
53672:
53673:
53674: E d u s kun n alle.
53675:
53676: Valtion oppikoulujen opettajien ja kansa- saavat kassasta eläkettä. Eduskunta on joulu-
53677: koululaitoksen opettajiston palklkausta pal- kuun 21 päivänä 1954 leski- ja orpokassaa
53678: kantarkistusten yhteydessä vertailtaessa toi- koskevan raha-asia-aloitteen yhteydessä lau-
53679: siinsa on todettu, että kansakoulunopettajien sunut edellyttävänsä, että hallitus tutkitut-
53680: taloudellisia etuja koskevista kysymyksistä taa, mitä mahdollisuuksia on korottaa kansa-
53681: on perhe-eläketurvan aikaansaaminen ensisi- koulunopettajain leski- ja orpokassaeläkkeet
53682: jainen. Vasta sen toteuttamisen jälkeen voi- valtion viran- ja toimenhaltijain perhe-eläke-
53683: daan asiallisesti suorittaa vertailuja oppikou- vakuutuslain noja'lla nauttimien vastaavien
53684: lun nuorempien lehtorien palkkaukseen. eläkkeiden tasolle. Kassan saamaa valtion-
53685: Maalaiskunnan ja kauppalan kansakoulu- apua ei ole kuitenkaan korotettu v:n 1948
53686: laitoksen opettaja on virkatehtävässään suo- jälkeen. Tästä johtuen kansalkoulunopettajan
53687: raan valtioneuvoston nimittämän kansakou- lesken leskieläkkeeseen kuuluva valtion osuus
53688: luntarkastajan alainen ja tarkastaja nimit- on 26 400 mk v:ssa ja kassan osakasmak-
53689: tää hänet virkaan. Virkamiehenä on hän siis suista maksettava osuus 55 000 mk, joten
53690: verrattavissa valtion virkamieheen. leski saa vuodessa kaikkiaan 81400 mk, en-
53691: Kansakoululaitoksen viranhaltija saa var- simmäinen lapsi 32 600 mk, toinen lapsi
53692: sinaisen palkkauksensa valtion peruspalk- 16 300 mk ja kdlmas sekä sitä seuraavat lap-
53693: kaisten viran- tai toimenhaltijain palkkauk- set 8140 mk. V. 1956 asetettu komitea, jonka
53694: sesta voimassaolevien palkkausluokkien mu- tehtävänä oli tutkia ja tehdä ehdotus siitä,
53695: kaan. Kansakoululaitoksen palkkauslakia ja voitaisiinko ja miten valtion virkamiesten
53696: -asetusta va:lmisteltaessa pyrittiin noudatta- perhe-eläkejärjestelmää kehittää muitakin
53697: maan samaa, mitä valtion virkamiesten palk- sellaisia henkilöryhmiä silmälläpitäen, joiden
53698: kauksesta ja eläkkeestä oli säädetty tai mää- pa!lkkaukseen valtio osallistuu, jätti 25 päi-
53699: rätty. V aitio suorittaa kansakoululaitoksen vänä huhtikuuta 1958 valtioneuvostolle
53700: viranhaltijoiden eläkkeen kokonaan, kuten asiasta periaatemietintönsä. Ko. tutkimus
53701: valtion virkamiehillekin, mutta kansakoulu- osoitti, että pohjoismaissa saavat kansakou-
53702: laitoksen viranhaltijat eivät kuulu 28 päi- lunopettajat perhe-eläkettä samalla tavoin
53703: vänä joulukuuta 1956 annetun perhe-eläke- kuin valtion virlkamiehetkin.
53704: lain alaisuuteen eivätkä muutenkaan saa vas- Opetusministeriö lausui perhe-eläkekysy-
53705: taavia etuja. myksestä tehtyyn eduskuntakyselyyn 11. 9.
53706: Kansakoululaitoksessa palvelevat miesopet- 1961 antamassaan vastauksessa, että hallitus
53707: tajat, joita on n. 1/3 koko opettajiston luku- ottaa asiaan kannan v: n 1961 aikana virka-
53708: määrästä, ovat Kansakoulunopettajain leski- miespalkkauksen järjeste'lyä koskevien ehdo-
53709: ja orpokassan osakkaita ja maksavat kassaan tusten laatimisen yhteydessä. Näin ei kuiten-
53710: osamaksuna 12 000 mk vuodessa. Naisopet- kaan tapahtunut.
53711: tajat eivät ole kassan osakkaita, mutta ovat Kun kansakoululaitoksen viranhaltija on
53712: ns. miesopettajain virkaa hoitaessaan velvol- virlkamiehenä sekä palkkauksensa ja eläk-
53713: liset suorittamaan viran perusteella kassan keensä osaltakin verrattavissa valtion perus-
53714: osakasmaksun ilman että heidän omaisensa pa1kkaiseen viran tai toimenhaltijaan, olisi
53715: 1224 vni,169. - Perhe-eläkkeet.
53716:
53717:
53718: hänen jälkeen jääneille omaisilieen suotava että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
53719: sama turva, mikä on myönnetty valtion vir- menpiteisiin kansakoululaitoksen vi-
53720: kamiesten omaisille. ranhaltijain saattamiseksi valtion vir-
53721: Edellä sanotun perusteella esitä:mme kun- kamiesten perhe-eläkelain tai sitä vas-
53722: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- taavan nopeasti luotavan järjestelmän
53723: vomuksen, alaisiksi.
53724: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1962.
53725:
53726: Armas Leinonen. Erkki Tuuli.
53727: Eino Ojajärvi. Kuuno Honkonen.
53728: Olavi Lähteenmäki. Eino Uusitalo.
53729: Meeri Kalavainen. Pentti Pakarinen.
53730: Alwar Sundell. Armi Hosia.
53731: Judit Nederström-Lunden. Anna-Liisa Linkola.
53732: Juho Tenhiälä. Esa Kaitila.
53733: 1225
53734:
53735: VDI,170.-Toiv.al. N:o 506.
53736:
53737:
53738:
53739:
53740: Rihtniemi ym.: Kansakoululaitoksen viranhaltijain saattami-
53741: sesta perhe-eläkejärjestelmän piiriin.
53742:
53743:
53744: E d u s k u n n a ll e.
53745:
53746: Kansakoululainsäädäntöä uudistettaessa py- toksen viranhaltija saa varsinaisen pa:lkkauk-
53747: rittiin se palkkausta ja eläkettä koskeviita sensa valtion peruspalkkaisten virkamiesten
53748: osilta saaman valtion virkamiehiä koskevia palkkauksesta voimassa olevien palkkausluok-
53749: säädöksiä vastaavaksi. Tämä käy ilmi mm. kien mukaan. Valtio maksaa hänen eläk-
53750: kansakoulun palkkauslain perusteluista. Yh- keensä. On luonnollista, että valtiovalta tur-
53751: denmukaistamisen vuoksi kansakoul unopetta- vaa myös kansakoululaitoksen viranhaltijain
53752: jat menettivät eräitä etuja, kuten esim. jälkeen jääneiden omaisten toimeentulon sa-
53753: täyttä eläkettä vastaavan elinkautisen apu- mojen perusteiden mukaisesti kuin mitä on
53754: rahan 20 v:n palveluksen jälkeen, oikeuden voimassa valtion viran tai toimen haltijain
53755: laskea virkavuosikseen eräissä viroissa nuo- kohdalla.
53756: rena opettajana palvelemaansa aikaa jne. Edellä sanotun perusteella esitämme kun-
53757: Tämän vuoksi olisi ollut kohtuullista, että nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
53758: kansakoululaitoksen viranhaltijat olisivat saa- vomuksen,
53759: neet myös perhe-eläkeoikeuden, joka on val-
53760: tion virkamiehillä. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
53761: Kansakoulunopettajan nimittää valtioneu- toimenpiteisiin kansakoululaitoksen vi-
53762: voston virkaan asettama virkamies, valtion ranhaltijain saattamiseksi virkamiesten
53763: kansakouluntarkastaja. Kansakoulunopettaja perhe-eläkelakia vastaavien säädösten
53764: suorittaa työnsä tarkastajan vahvistaman alaisiksi.
53765: opetussuunnitelman mukaan. "Kansakoululai-
53766: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
53767:
53768: Juha Rihtniemi. Irma Hamara.
53769: Olli Aulanko. Juuso Häikiö.
53770:
53771:
53772:
53773:
53774: 154 E 219/62
53775: 1226
53776:
53777: Vlli,171.-Toiv.al. N:o 507.
53778:
53779:
53780:
53781: Lahtela ym. : Toimenpiteistä valtion osallistumiseksi kansa-
53782: kouluista oppi- ja ammattikouluihin siirtyneiden oppi-
53783: laiden koulutuskustannuksiin.
53784:
53785:
53786: Eduskunnalle.
53787:
53788: Laajassa ja harvaanasutussa maassamme kymmeniin tuhansiin markkoihin kuukau-
53789: on oppi- ja ammattikoulujen sijoittaminen dessa. Lisäksi on otettava huomioon, että
53790: siten, että ne voisivat tasapuolisesti palvella pitkien matkojen tai kodin ulkopuolella asu-
53791: kaikkia väestöpiirejä, käytännöllisesti mah- misen aiheuttamat rasitukset haittaavat kou-
53792: doton. Tämä aiheuttaa monien maalaiskun- lun'käyntiä ja tuottavat heidän vanhemmil-
53793: tien keskustenkin, puhumattakaan syrjäky- leen monenl·aisia lisähuolia, joita ei voida
53794: lien, lasten vanhemmille huomattavia talou- rahalla korvata.
53795: dellisia 1isärasituksia siinä vaiheessa, kun Vaikka koulunuudistus on meneillään ja
53796: heidän lapsensa siirtyvät kansakouluista joko voitaneen olettaa, että siinä yhteydessä pys-
53797: oppi- tai ammattikouluihin. Hyvin useiden tytään mm. korjaamaan monia epäkohtia, ei
53798: vanhempien taloudellinen kantokyky ei kestä ole syytä jäädä odottamaan suurta ja hi-
53799: näitä rasituksia tai heidän on uhrattava taaksi osoittautunutta koulureformia. Mie-
53800: aivan liian. paljon lastensa kouluttamiseen lestämme olisi jo tässä vaiheessa pyrittävä
53801: jopa lainoja ottamalla. Valitettavan monissa siihen, että oppivelvollisuusiässä olevien las-
53802: tapauksissa voidaankin todeta, etteivät lah- ten koulunkäyntiä tuettaisiin valtion ja
53803: jakkaatkaan vähävaraisten vanhempien lap- kuntien toimesta samoin perustein, ovatpa he
53804: set, jotka asuvat etäällä oppi- tai ammatti- sitten kansakouluissa tai oppi- ja ammatti-
53805: kouluista, pääse osa:l[is:i:ksi näiden kolrl.ujen kouluissa. Tämän toteuttaminen va:atinee
53806: antamasta opetuksesta. Tästä seuraa monia muutoksia nykyiseen koululainsäädäntöömme.
53807: ristiriitoja, jotka harjuttavat luottamusta Niiden suorittamista voidaan perustella sillä,
53808: yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen ja että kansakouluista oppi- tai ammattikoului-
53809: tasa-arvoisuuteen. Pienelle kansalle on täl- hin siirtyvät vähentävät kansakouluaitoksen
53810: laisesta asiantilasta suuria haittoja, sillä se menoja.
53811: ei saa nykyisellään koulutetuksi riittävän te- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
53812: hokkaasti nuorisoaan niihin ammatteihin, nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
53813: joissa se voisi tehdä parhaan mahdollisen muksen,
53814: palveluksen omalle maalleen.
53815: Epäkohdan korjaamiseksi olisikin tehtävä että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
53816: kaikki, mikä suinkin on mahdollista. Nykyi- siin koululainsäädäntömme niin muut-
53817: set toimenpiteet, joilla voidaan antaa vapaa- tamiseksi, että oppivelvollisuusiässä
53818: oppilaspaikkoja, erilaisia apurahoja tai vä- kansakouluista oppi- ja ammattilwu-
53819: hennyksiä verotuksessa, eivät riitä peittä- luihin siirtyneiden oppilaiden koulu-
53820: mään niitä ylimääräisiä menoja, jotka koos- tuskustannuksiin valtio ja kunnat
53821: tuvat asumisesta vuokrahuoneissa tai matka- osallistuisivat S't'llä määrällä, millä
53822: kustannuksista. Monilapsisissa perheissä siirtyminen vähentää kansakoulume-
53823: nämä kustannukset voivat nousta moniin noja.
53824: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
53825:
53826: Olavi Lahtela. Eero Juntunen. Eino Sääskilahti.
53827: Reino Kangas. Veikko Savela. Akseli Paarman.
53828: Heikki Hasu.
53829: 1227
53830:
53831: Vlli,172.- Toiv.al. N:o 508.
53832:
53833:
53834:
53835:
53836: Väyrynen ym.: Kansakoulunopettajien kouluaterian korvaa-
53837: mista koskevien säännösten täydentämisestä.
53838:
53839:
53840: Eduskunnalle.
53841:
53842: Parina viime vuonna on syntynyt epäsel- velvollisuuteen nähden. Kunnat eivät tiettä-
53843: vyyttä siitä, ovatko kansakoulunopettajat västi useista pyynnöistään tällaista kannan-
53844: lain mukaan velvollisia suorittamaan kun- .määrittelyä ole saaneet. Kansakoululain ta-
53845: nalle korvausta nauttimastaan kouluate- loudellisten säännösten tarkistamiseksi ,ase-
53846: riasta. Tästä taloudelliselta merkitykseltään tetussa komiteassa puheena olevaa asiaa to-
53847: sinänsä vähäpätöisestä asiasta on muodostu- sin käsiteltäneen, mutta senkin ehdotus vii-
53848: nut ikävä hankauskohta opettajien ja kun- västynee liian paljon, jotta siitä saataisiin
53849: nan viranomaisten välillä. Todettakoon, ajoissa asiaan selvitystä.
53850: ettei kouluhallitus tähän mennessä ole anta- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen esi-
53851: nut asiassa selvää tulkintaohjetta eikä myös- tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
53852: kään oikeudenkäyntiteitse vielä ole saatu sel- muksen,
53853: vyyttä siihen, onko kunnalla velvollisuus
53854: antaa ilmainen ateria kouluruokailua val- että hallitus kiireellisesti antaisi
53855: vovalle opettajalle. ohjeen siitä, millä tavalla voimassa
53856: Mainitun asian järjestämiseksi ovat toi- olevia, kouluruokailua koskevia sään-
53857: saalta kouluhallitus sekä toisaalta kuntien nöksiä on tulkittava kansakoulunopet-
53858: ja opettajien järjestöt antaneet keskenään tajille annettavasta kouluateriasta
53859: ristiriitaisia lausumia, minkä johdosta kun- mahdollisesti perittävän korvauksen
53860: nissa on jouduttu kysymys ratkaisemaan suhteen tai tarvittaessa antaisi Edus-
53861: tietämättä, mikä on valtion viranomaisten kunnalle esityksen kansakoululain
53862: lopullinen kanta esimerkiksi tältä osin saata- asianomaisten säännösten tarkistami-
53863: vaan valtionavustukseen tai opettajan Virka- seksi.
53864: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
53865:
53866: Antero Väyrynen. Uuno Voutilainen. Arvo Ahonen.
53867: Edit Terästö. Lyyli Aalto. Artturi Koskinen.
53868: 1228
53869:
53870: VIII,173. - Toiv.al. N: o 509.
53871:
53872:
53873:
53874:
53875: Leinonen: Oppilasasuntolan hoitajien aseman parantamisesta.
53876:
53877:
53878: E d u s k u n n a 11 e.
53879:
53880: Kansakoulutoimessa on tuskin ketään sestaan tehtävään, hänen jatkokoulutukses-
53881: muuta palkannauttijaa, joka olisi niin kuor- taan ja hänen palkkauksestaan hyvää huolta.
53882: mitettu kuin oppilasasuntolan hoitaja. Hänen Huono palkkaus ja raskas tehtävä on jo tä-
53883: tulee hoitaa asuntolaa ja siinä olevia lapsia hän saakka ehtinyt aiheuttaa sen, että asun-
53884: niin, että asuntola muodostuu heille hyväksi tolan hoitajiksi pyrkijöitä valmistuslaitok-
53885: ja kasvattavaksi kodiksi, järjestää asuntolan seensa, Kemijärven seminaariin on ollut riit-
53886: talous ja tilittää varat, asuntolan henkilö- tämättömästi. Palkkausta on äsken huomatta-
53887: kunnan avulla suorittaa asuntolan askareet, vasti korotettu, mutta vieläkään se ei yllä
53888: järjestää työt ja valvoa niitä, valvoa, että niihin määriin kuin toisissa pohjoismaissa, ei
53889: oppilaat suorittavat kotitehtävänsä, ohjata edes oman maamme alakoulunopettajan palk-
53890: heitä niissä ja muissakin heille kuuluvissa kaukseen. Norjassa asuntolan hoitajan palk-
53891: tehtävissä, vapaissa harrastuksissa ja lei- kaus on sama kuin koulun johtajan.
53892: keissä, huolehtia kurin ja järjestyksen säily- Vieläkin tärkeämpää on, että asuntolan
53893: misestä asuntolassa, hoitaa sairaita oppilaita, hoitaja saa riittävästi apua oppilaiden val-
53894: huolehtia ja vastata asuntolan kaluston ja vontatehtävään. Nyt hän on yksin vastuussa
53895: ruoka-ainevarastojen hoidosta ja säilymisestä. järjestyksestä koko vuorokauden. Oppilaan
53896: Lyhyesti sanottuna hänen tulee olla äitinä, sairastuessa hän yksin valvoo tämän luona ja
53897: opettajana, taloudenhoitajana ja sairaanhoi- siitä huolimatta päivällä suorittaa tavalliset
53898: tajana. tehtävänsä.
53899: Hänen palkkauksensa on kuitenkin jäänyt Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
53900: mitättömän pieneksi ja hänen lepoaikansa esitän eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
53901: riittämättömiksi. Kun kansalaiskoulut yleis- sen,
53902: tyvät ja oppilasasuntoloiden lukumäärä suu-
53903: resti kasvaa, asuntolan hoitajasta tulee myös että hallitus kiireellisesti selvittäisi
53904: murrosikää lähenevien lasten yleisin ja ehkä kysymyksen oppilasasuntolan hoitajien
53905: tärkein kasvattaja. Hänen merkityksensä ko- tehtävien järjestämisestä ja aputyövoi-
53906: hoaa näinollen vielä nykyisestäänkin. man hankkimisesta, niin että asuntola-
53907: Tämä kaikki velvoittaa yhteiskuntaa pitä- hoitajia ylenmäärin rasittamatta he
53908: mään asuntolanhoitajasta, hänen valmistami- voisivat täyttää tärkeän tehtävänsä.
53909: Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1962.
53910:
53911: Armas Leinonen.
53912: 1229
53913:
53914: VIII,174.-Toiv.al. N:o 510.
53915:
53916:
53917:
53918:
53919: Halinen ym.: Kansakouluruokailun aluetarkastuksen aikaan-
53920: saamisesta.
53921:
53922:
53923: E d u s k u n n a iJ.i e.
53924:
53925: Kansalkoulujen yhteyteen järjestetty kou- keittolan hoitajien ammattipätevyyttä kurs-
53926: lukeittolatoiminta on lähtenyt maassamme sien avulla. Opettajina ova;t yleensä toimi-
53927: alkuun vapaaehtoisuuden rpohja:lla. Erikoi- neet kuntien palveluksessa olevat talousopet-
53928: sesti huomattiin tämä järjestely tarpeelliseksi tajat. V. 1958 peru:stetti~n kouluhaJllitukseen
53929: harvaanasutuissa kunnissa, missä koulumat- ensimmäinen kouluruokaHun ja ravitsemuk-
53930: kat muodostuivat pitkiksi. Varhainen kou- sen opetuksen ja sosiaalisen huollon tarkasta-
53931: luunlähtö ja myöhäinen paluu tekivät riit- jan toimi. Tämä oli huomattava edistysaskel.
53932: tävän kotiruokailu:n mahdottomaksi. Yksin- Mutta tätä yleisen tarkastuksen, neuvonnan
53933: omaan eväsruoan varaan jääminen heikensi ja suunnitelun pudlta olisi edelleen keh1tet-
53934: koululaisten kuntoa myös siinä tapauksessa, tävä. Toivottavaa olisi, että kaikkiin ikoulu-
53935: että oli jäätävä kouluasuntoihin viikoksi tai toiminnan tarkastuspiireihin saataisiin myös
53936: pitemmäksi ajaksi. kouluruotkailun tarkastajat. Ennenkuin sii-
53937: Kouluruokailun järjestämisessä ilmeni kyllä hen on mahdollisuuksia olisi tehostettu alueel-
53938: epätasaisuutta. Yleensä kuitenkin kunnat suh- linen tarkastustoiminta kuitenkin saatava
53939: tautuivat myötämielisesti asiaan ja toimivat aitkaan. Tällöin eri puoHlta maata saadut
53940: silloisten mahdollisuuksien mukaan. Nykyisin kokemukset tulisivat vastavuoroisesti ohjauk-
53941: kouluruokailu on lakisääteinen. Kansakoulun sen ohella asiaa kehittelevien henkilöiden tie-
53942: oppilai11e on annettava jokaisena työpäivänä toon. Aluksi toisi jo kolmenkin aluetarkas-
53943: riittävä, maksuton ateria. tuspiirin aitkaansaaminen paljon parannusta,
53944: Merkittäväitä osaltaan on koululkeittolatoi- jos tällaisina piireinä olisivat maakunaJlisesti
53945: minta yhä edelleen kuntien vapaasti päätettä- suuresti toisistaan eroavat Länsi-, Itä- ja
53946: vissä. Liiallinen kaavamaisuu:s ei ehkä olisi- Pohjois-Suomi.
53947: kaan eyvä:ksi. Olisihan maakunnalliset ruo- EdeJilä esitettyyn viitaten ,ehdotamme kun-
53948: kailutottumukset josswkin määrin otettava nioittaen eduskunnan hyväiksytltäväksi toi-
53949: huomioon. Kou:lukeittolan hoitajien oma-aloit- vomulksen,
53950: teisuus sekä keittolapuutarhojen ja lasten
53951: keräämien marjojen ja sienien kautta saatu että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
53952: vaihtelu ja säästö ei ole myöskään samanlai- siin kansakouluruokm'lun aluetarkas-
53953: nen samankaan !kunnan eri kouluilla. tuksen aikaansaamiseksi.
53954: Kunnat ovat pyrkineet lisäämään koulu-
53955: Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1962.
53956:
53957: Sylvi Halinen. Paula Ruutu.
53958: Marja Lahti. Hilja Väänänen,
53959: 1230
53960:
53961: VIII,175.- Hemst.mot. N: o 511.
53962:
53963:
53964:
53965:
53966: Backlund m.fl.: Angående införande av finskan som obliga-
53967: toriskt läroämne i de svenska folkskolornas högsta klasser.
53968:
53969:
53970: T i ll R i k s d a g e n.
53971:
53972: Inom den svenska berolkningsdelen i vårt läroplaner, bristen på utbildad lärarkraft
53973: land har man alltmer börjat komma till in- och andra nackdelar som följer med under-
53974: sikt om nödvändigheten av kunskap i finska visningens karaktär av frivilligt ämne. Dess-
53975: språket, oeh kravet på en ändring såtillvida utom har ojämnheter och olikheter uppstått
53976: att alla skulle få möjlighet att inhämta denna genom att eleverna i en del skolor erhållit
53977: kunskap har fått allt större omfattning i allt undervisning i finska men inte i andra,
53978: vidare finlandssvenska medborgarkretsar. ojämnheter som varit till men vid samman-
53979: Man har insett att bristande kunskap i förandet av elever i medborgarskolor, kom-
53980: finska språket i hög grad bidragit till att munala mellanskolor och liknande.
53981: försvåra svenskarnas utkomstmöjligheter i För att avhjälpa dessa brister och för att
53982: hemlandet, med påföljd att stora skaror av bidra till att skapa bättre förutsättningar
53983: finlandssvenskar varit tvungna att emigrera för den finlandssvenska befolkningsdelens ut-
53984: till utlandet för att där sö:ka förtjänstmöj- komstmöjligheter, anser vi att undervisningen
53985: ligheter. Denna utveckling har antagit så- i finska bör bli obligatorisk i de svenska
53986: dana proportioner att den blivit rent av folkskolornas högre klasser samt att det från
53987: ödesdiger för finlandssvenskarnas framtid i statsmaktens sida vidtas alla nödiga åtgärder
53988: vårt land. för att befordra och påskynda denna ut-
53989: På frivillighetens bas och närmast för att veckling.
53990: tillmötesgå det ökade kravet från allmän- Hänvisande tili ovanstående får vi därför
53991: hetens sida har en utveckling till det bättre föreslå, att riksdagen ville besluta hemställa,
53992: ägt rum under de senaste åren i det att
53993: finskan upptagits som frivilligt läroämne i att regeringen måtte låta undersöka
53994: ett stigande antal svenska folkskolor på de möjligheterna att införa finska som
53995: högsta klasserna. Denna utveckling är gläd- obligatoriskt läroämne i de svenska
53996: jande men den har inte ägt rum i tillräckligt folkskolornas högsta klasser samt vidta
53997: stor omfattning och fördröjes bl.a. genom alla härför nödvändiga åtgärder.
53998: bristande planmässighet i uppläggningen av
53999: Helsingfors den 9 mars 1962.
54000:
54001: Georg Backlund. Gösta Rosenberg. Georg. Eriksson.
54002: 1231
54003:
54004: vm,175. - Toiv.al. N: o 511.
54005: Suomennos.
54006:
54007:
54008:
54009:
54010: Backlund ym.. : Suomen kielen ottamisesta pakolliseksi oppi-
54011: aineeksi ruotsalaisten kansakoulujen ylimmillä luoh'lla.
54012:
54013:
54014: E d u s k u n n a 11 e.
54015:
54016: Maamme ruotsalaisen kansanosan taholla haitat, jotka johtuvat siitä, että opetus ta-
54017: on yhä enemmän alettu käsittää suomen kielen pahtuu luonteeltaan vapaaehtoisen aineen
54018: taidon tarpeellisuus, ja yhä laajemmissa suo- muodossa. Sitäpaitsi on syntynyt epätasai-
54019: men ruotsalaisissa kansalaispiireissä on alettu suuksia ja erilaisuuksia sen vuoksi, että joi-
54020: yhä enemmän vaatia muutosta siihen suun- denkin koulujen oppilaat ovat saaneet suo-
54021: taan, että kaikki saisivat mahdollisuuden men opetusta, mutta toisten eivät, epätasai-
54022: hankkia tämän taidon. On oivallettu, että suuksia, joista on ollut haittaa otettaessa
54023: puutteellinen suomen kielen taito on ollut oppilaita kansalaiskou'luihin, kunnallisiin
54024: suuressa määrin omiaan vaikeuttamaan keskikouluihin ja vastaaviin.
54025: ruotsalaisten toimeentulomahdollisuuksia ko- Näiden puutteellisuuksien korjaamiseksi ja
54026: timaassa, ja seurauksena on ollutkin, että parempien ehtojen luomikseksi suomenruotsa-
54027: suomenruotsalaisia on suurin määrin joutu- laisen kansanosan toimeentulomahdollisuuk-
54028: nut muuttamaan ulkomaiUe etsimään sieltä sille on mielestämme suomen kielen opetuksen
54029: toimeentulon mahdollisuuksia. Tämä kehitys tultava pakolliseksi ruotsalaisten kansakou-
54030: on saavuttanut sellaisia mittasuhteita, että lujen ylemmillä luokilla ja valtiovallan ryh-
54031: se on käynyt suorastaan kohtalokkaaksi suo- dyttävä kaikikiin tarpeellisiin toimenpiteisiin
54032: menruotsalaisten tulevaisuudelle maassamme. tämän kehityksen edistämiseksi ja joudutta-
54033: Vapaaehtoisuuden pohjalla ja lähinnä ylei- miseksi.
54034: sön ,taholta esitettyjen kasvavien vaatimusten Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme sen-
54035: tyydyttämiseksi on viime vuosina tapahtu- tähden eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
54036: nut kehitystä parempaan suuntaan, että suo- muksen,
54037: men kieli on otettu vapaaehtoiseksi oppiai-
54038: neeksi yhä useampien ruotsalaisten 'kansa- että hallitus tutkituttaisi mahdolli-
54039: koulujen ylimmillä luokilla. Tämä kehitys on suuksia saattaa suomen kieli pakolli-
54040: lohduttava, mutta sitä ei ole tapahtunut riit- seksi oppiaineeksi ruotsalaisten kansa-
54041: tävän suuressa mitassa, ja sitä hidastuttaa koulujen ylimmillä luokilla ja ryhtyisi
54042: muun muassa puuttuva suunnitelmallisuus kaikkiin sen edellyttämiin toimenpitei-
54043: opetussuunnitelmia laadittaessa, koulutuksen siin.
54044: saaneiden opettajavoimien puute ja muut
54045: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
54046:
54047: Georg Backlund. Gösta Rosenberg. Georg Eriksson.
54048: 1232
54049:
54050: VIII,176. - Toiv.al. N: o 512.
54051:
54052:
54053:
54054:
54055: Hosia ym..: Vakinaisten voimistelunopettajanvirkojen perus-
54056: tamisesta kansakouluihin.
54057:
54058:
54059: E d u s k u n n a 11 e.
54060:
54061: Kansakoululain 6 § : n 1 mom: ssa luetel- ovat perustaneet yleisaineiden opettajanvir-
54062: laan ne oppiaineet, joiden tulee kuulua kan- koja velvolHsuudella opettaa yksinomaan voi-
54063: salaiskoulun opetussuunnitelmaan. Asujamis- mistelua, urheilua ja terveysoppia tai pää-
54064: ton elinkeinoelämään liiJttyvien oppiaineiden asiassa näitä aineita. Eräissä tapauksissa taas
54065: ja käytännöllisten harjoitusten lisäksi luetel- on katsottu, että lain ja asetuksen sana-
54066: laan pykälässä erikseen seuraavat aineet: us- muoto on esteenä tällaisen vakinaisen viran
54067: konto ja uskontojen historia, yhteiskunta- perustamiselle, vai!kka on osoittautunut, että
54068: oppi, äidinkieli ja kirjaUumus ynnä kotita- käytännön tarve sitä nimenomaan näiden
54069: lous ja 1astell'hoito. Lisäksi sanotaan, että aineiden kohdalla va:atisi. Näiden erilaisten
54070: näiden pääaineiden ;lisäksi voidaan tarpeen tulkintojen takia olisi lakia ja asetusta sel-
54071: mukaan opetta:a muuta:mia muilta oppiaineita vennettävä siten, että niistä kävisi kiistat-
54072: vähäisin tuntimäärin. Lain 54 § : ssä sääde- tomasti Hm1, ~'>ttä myös voimistelu, urheilu
54073: tään, että kansalaiskoulUJssa voidaan opetta- ja terveysoppi ovat sellainen opetusaine, jota
54074: janviTat järjestää pääasiallisesti tai yksin- varten voidaan tarvittaessa perustaa vakinai-
54075: omaan jonkin tai joidenkin aineiden opetta- nen opettajanvi:rka.
54076: jan viroiksi, niinkuin siitä asetuksella sää- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
54077: detään. Kansakouluasetuksen 112 § :n 1 mo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
54078: mentin mukaan kansalaiskoulussa voi olla muksen,
54079: yleisaineiden, maati'latalouden, kone- ja säh-
54080: köopin, kaupallisten aineiden, kotitalouden, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
54081: puutyön, metallityön ja tyttöjen käsityön- kansakoululain ja -asetuksen selventä-
54082: opettajan virkoja. miseksi siten, että kansalaiskouluun
54083: Kansa:kouluasetuksessa (25 ja 26 §) edelly- voidaan perustaa vakinaisia opettajan-
54084: tetään kansalaiskoulussa opetettavan myös virkoja, joiden opetusaineena on voi-
54085: voimistelua ja u:rheilua. Eräät suuret kunnat mistelu, urheilu ja terveysoppi.
54086: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
54087:
54088: Anni Hosia. Annas Leinonen. Margit Borg-Sundman.
54089: 1233
54090:
54091: VIII,177.- Hemst.mot. N:o 513.
54092:
54093:
54094:
54095:
54096: Gestrin m.fl. : A.ngående ändring av bibliotekslagen.
54097:
54098:
54099: T i 11 R i k s d a g e n.
54100:
54101: Föreningen Böcker åt de blinda r.f. upp- kraft har föreningen dock hittills kunnat
54102: rätthåller ,De blindas bibliotek", som i 71 fortsätta sin viktiga kulturgärning. Det sy-
54103: års tid varit det enda i vårt land verk- nes oss emellertid oskäligt att en kulturell
54104: samma blindbiblioteket. Biblioteket betjänar verksamhet av detta slag skall vara beroende
54105: såväl den finska som den svenska läsekret- av på lång sikt så osäkra faktorer.
54106: sen. Under denna tid har biblioteket från en Föreningens egna medel har självfallet re-
54107: anspråkslös början utvecklats tili en bety- dan härförinnan varit otillräckliga då det
54108: dande bildningsinrättning, vars utlånings- gällt att finansiera den omfattande biblio-
54109: verksamhet har samma omfattning som ctt teksrörelsen. År 1961 uppbar föreningen i
54110: medelstort stadsbibliotek i våra förhållanden. statsunderstöd 1 200 000 mark samt erhöll
54111: Denna verksamhet drives av den ovannämnda härutöver 800 000 mark ur penningautomat-
54112: föreningen, som därutöver bekostar hela pro- medlen att användas för avlöning av den
54113: duktionen av punktskriftsböcker. Däremot personal, som ägnade sig åt utskrivandet av
54114: ansvarar De blindas centralförbund r.f. och punktskriftsböcker. Helsingfors stad under-
54115: De krigsblinda r.f. i huvudsak för finansie- stödde föreningens biblioteksverksamhet med
54116: ringen och produktionen av talböcker (mag- 2 200 000 mark och landets övriga kommuner
54117: netofonband). med sammanlagt 600 000 mark. Hur väl-
54118: Vid utgången av år 1961 omfattande De komna än dessa bidrag ur allmänna medel
54119: blindas bibliotek sammanlagt 9 494 punkt- varit har föreningen likväl nödgats nedlägga
54120: skriftsband och 3 968 band talböcker. Utlå- ett mödosamt arbete på att ytterligare upp-
54121: ningen har år från år ökat i omfattning och driva donationer av privata företag och en-
54122: uppgick år 1961 tili 13 662 band punkt- skilda personer för att därigenom bringa sin
54123: skriftsböcker och 39 023 band talböcker. Sam- ekonomi i balans. Den ovannämnda biblio-
54124: manlagt omfattade utlåningen sålunda 52 685 teksverksamheten avser att trygga ett grund-
54125: band eller 10106 flere än föregående år. Av läggande kulturbehov hos de blinda, som i
54126: hela utlåningen gick 15 725 band tili Hel- många andra avseenden nödgas leva under
54127: singfors medan resten eller 36 960 band för- svårare förhållanden än andra medborgare i
54128: delade sig över det övriga Finland ända upp vårt land. Under sådana omständigheter sy-
54129: till Lappland i norr. nes det rimligt att statsmakten på ett lagfäst
54130: Den betydande och växande utlåningen sätt i fortsättningen övertar huvuddelen av
54131: är ett fullgott bevis för att De blindas biblio- ansvaret för de kostnader, som är förbundna
54132: tek fyller ett verkligt behov och är av stor med upprätthållandet av De blindas biblio-
54133: betydelse för landets blinda. Allt efter som tek. Förmodlingen av förbiseende inrycktes
54134: verksamheten utvidgats och föranlett upp- emellertid inte bestämmelser om blindbiblio-
54135: läggandet av större bokförråd har de eko- teksverksamheten i den nya bibliotekslagen
54136: nomiska svårigheter vuxit, som föreningen av den 3 maj 1961. Det förefaller oss därför
54137: Böcker åt de blinda nödgas kämpa med. Tack skäligt att lagen nu skulle kompletteras på
54138: vare enskild offervilja och frivillig arbets- denna punkt.
54139: 155 E 219/62
54140: 1234 VIII,177. - Kirjastola.ki.
54141:
54142:
54143: Med hänvisning till det sagda fär vi vörd- att De blindas bibliotek i fråga om
54144: samt föreslä, att riksdagen ville besluta hem- rätt till statsbidrag jämställes med i
54145: ställa, 5 § 3 mom. bibliotekslagen omnämnt,
54146: av kommun eller kommunalförbund i
54147: att regeringen i skyndsam ordning sjukhus eller vårdanstalt upprätthål-
54148: måtte framlägga förslag om sådan let bibliotek.
54149: ändring av bibliotekslagen (235/61)
54150: Helsingfors den 10 mars 1962.
54151:
54152: Kristian Gestrin. Elis Andersson. Alwa.r Sundell
54153: J. 0. Söderhjelm. Grels Teir. J. A. Junga.rå..
54154: Per Lauren. Sven Högström. Kurt Nordfors.
54155: Carl Olof Tallgren. Albin Wickma.n. Bertel Lindh.
54156: 1235
54157:
54158: Vlll,177.-Toiv.al. N:o 513.
54159: Suomennos.
54160:
54161:
54162:
54163:
54164: Gestrin ym. : Kirjastolain muuttmnisesta.
54165:
54166:
54167: Eduskunnalle.
54168:
54169: Yhdistys Kirjoja sokeille r.y. pitää yllä .tuurityötään. Meistä tuntuu kuitenkin koh-
54170: ,Sokeain kirjastoa", joka on 71 vuoden ajan tuuttomalta, että tämänlaatuinen kulttuuri-
54171: ollut ainoa maassamme toimiva sokeain kir- työ joutuu olemaan jatkuvasti riippuvainen
54172: jasto. Kirjasto palvelee sekä suomen- että näin epävarmoista tekijöistä.
54173: ruotsinkielistä lukijapiiriä. Tänä aikana on Yhdistyksen omat varat eivät tietysti
54174: kirjasto vaatimattomasta alusta kehittynyt ole tätä ennenkään riittäneet 'laajan kirjasto-
54175: merkittävruksi sivistyslaitokseksi, jonka lai- toiminnan ra:hoittamiseen. Vuonna 1961 sai
54176: naustoiminta on yhtä laaja kuin jonkin keski- yhdistys valtionapua 1 200 000 markkaa sekä
54177: kokoisen kaupunginkirjaston meidän olois- sai lisäksi 800 000 markkaa raha-automaatti-
54178: samme. Tä:tä toimintaa harjoittaa edellä mai- varoista sen henkilökunnan palkkaukseen,
54179: nittu yhdistys, joka sen lisäksi kustantaa jonka tehtävänä on pistekirjainkirjojen kir-
54180: koko pistekirjoituskirjojen tuotannon. Sen- joittaminen. Helsingin kaupungi avusti yh-
54181: sijaan vastaavat Sokeitten keskusliitto r.y. ja distyksen kirjastotoimintaa 2 200 00 markalla
54182: Sotasokeitten r.y. etupäässä puhekirjojen ja maan muut kunnat yhteensä 600 000 mar-
54183: (magnetofoninauhojen) rahoittamisesta ja kalla. Niin tervetulleita kuin nämä avustuk-
54184: tuotannosta. set yhteisistä varoista ovat olleetkin, on yh-
54185: Vuoden 1961 lopussa käsitti Sokeain kir- distys kuitenkin joutunut uurastamaan pal-
54186: jasto yhteensä 9 494 pistekirjoitusnidettä ja jon ja näkemään vaivaa saadakseen lahjoi-
54187: 3 968 nauhaa puhekirjoja. Lainaustoiminta tuksia yksityisiltä yrityksiltä ja yksityishen-
54188: on vuosi vuodelta kasvanut ja oli vuonna kilöiltä saadakseen siten taloutensa tasapai-
54189: 1961 13 662 nidettä pistekirjainkirjoja ja noon. Edellä mainitun kirjastotoiminnan
54190: 39 023 nidettä puhekirjoja. Yhteensä käsitti tarkoituksena on ·täyttää sivistyksellinen pe-
54191: lainaus siis 52 685 nidettä eli 10 106 enem- rustarve sokeain keskuudessa, jotka joutuvat
54192: män kuin edellisenä vuotena. Koko lainauk- monessakin mielessä elämään vaikeammissa
54193: sesta meni 15 725 nidettä Helsinkiin, kun oloissa kuin maamme muut kansalaiset. Näissä
54194: taas lopun eli 36 960 nidettä jakaantuivat oloissa tuntuukin kohtuulliselta, että valtio-
54195: koko muun Suomen kesken aina Lappia myö- valta ottaa lainsäädäntötietä vastatakseen tu-
54196: ten pohjoisessa. levaisuudessa pääosasta niitä kustannuksia,
54197: Huomattava ja kasvava lainaustoiminta jotka liittyvät Sokeain kirjaston ylläpitoon.
54198: osoittaa erittäin hyvin, ·että Sokeain kirjasto Nähtävästi epähuomiosta johtuu se, ettei
54199: täyttää todellista tarvetta ja on merkityksel- uuteen kirjastolakiin toukokuun 3 p: ltä 1961
54200: tään suuri maamme sokeille. Sitä mukaan sisällytetty määräyksiä sokeainkirjastotoimin-
54201: kuin toiminta on laajentunut ja antanut ai- nasta. Mielestämme on sentähden aihetta täy-
54202: heen suurempien kirjavarastojen hankkimi- dentää nyt lakia tämän kohdan suhteen.
54203: seen, ovat taloudelliset vaikeudet kasvaneet, Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
54204: ja yhdistys Kirjoja sokeille on joutunut tais- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
54205: telemaan juuri näitä vaikeuksia vastaan.
54206: Yksityisten kansalaisten uhrimielen ja vapaa- että hallitus kiireellisesti tekee esi-
54207: ehtoisen työvoiman turvin on yhdistys kui- tyksen sellaisesta muutoksesta kirjasto-
54208: tenkin voinut tähän asti jatkaa tärkeää kult- lakiin (235/61), että Sokeain kirjasto
54209: 1236 VIII,177. - Kirjastolaki.
54210:
54211:
54212: asetetaan valtionavun saamisoikeuden kunnan tai kuntainliiton sairaalassa
54213: suhteen samanarvoiseen asemaan kuin tai huoltolaitoksessa ylläpitämä kir-
54214: kirjastolain 5 §:n 3 mom:ssa mainittu jasto.
54215: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1962.
54216:
54217: Kristian Gestrin. Kurt Nordfors.
54218: J. 0. Söderhjelm. Carl Olof Tallgren.
54219: Per Laurin. Grels Teir.
54220: E1is Andersson. Albin Wickm.an.
54221: Sven Högström. J. A. Jungarå.
54222: Alwar Sundell. Bertel Lindh.
54223: 1237
54224:
54225: VIII,l78. - Toiv.al. N: o 514.
54226:
54227:
54228: Paaso ym.: Lisäyksestä vuoden 1962 tulo- ja menoarvioon
54229: avustuksiksi maakuntaliitoille.
54230:
54231: Eduskunnalle.
54232: Noin 35 vuotta sitten perustettiin maa- iMaakuntaliittojen toimintaa vaikeuttaa va-
54233: hamme ensimmäiset maakuntaliitot. Nykyi- rojen puute. Kun kuntien taloudellinen
54234: sin niitä on maassamme kaikkiaan kuusi- asema on vaikea, ei voida korottaa kuntien
54235: toista. maksamia jäsenmaksuja tarvetta vastaavasti.
54236: Maakuntaliittojen tärkeimpänä tehtävänä Kun maakuntaliitot hoitavat sellaisia laaja-
54237: on ollut syventää maakunnan väestön rak- kantoisia sivistyksellisiä, taloudellisia ja
54238: kautta ja kiintymystä kotiseutuunsa, edistää kunnallisia kysymyksiä, joita valtion hal-
54239: väestön yhteishenkeä sekä maakunnan en- lintokoneisto ei voi riittävän tehokkaasti
54240: tisyyden tuntemusta. Tämän mukaisesti hoitaa, olisi oikeudenmukaista ja maakunta-
54241: maakuntaliitot ovat alusta alkaen kohdista- liittojen toiminnan tehostamisen kannalta
54242: neet erityistä huomiota maakuntansa histo- välttämätöntä, että valtio omalta osaltaan
54243: rian aikaansaamiseen ja kiinnittäneet huo- osallistuisi maakuntaliittojen toiminnasta ai-
54244: miota historiallisten ja kansanomaisten kult- heutuviin kustannuksiin myöntämällä niille
54245: tuurimuistojen ja kansantapojen vaalimi- avustuksia. Maakuntaliittojen vuosikymme-
54246: seen. Näillä toimialoilla maakuntaliitot ovat nien aikana harjoittama tuloksia tuottava
54247: saavuttaneet arvokkaita tuloksia. toiminta on osoituksena siitä, että maakunta-
54248: Mainittujen toimintamuotojen lisäksi maa- liitot ovat tämän taloudellisen tuen ansain-
54249: kuntaliitot ovat ottaneet ohjelmaansa myös neet, ja toisaalta tämä toiminta on tarpeel-
54250: maakunna:lle tärkeiden taloudellisten, sosiaa- lisena takeena siitä, että niille annettu ta-
54251: listen ja kulttuuriongelmien myönteisen rat- loudellinen tuki menee tasapuolisesti koko
54252: kaisun edistämisen. Varsinkin niissä maa- maata hyödyttäviin tarkoituksiin.
54253: kunnissa, joissa taloudelliset olot ovat syrjäi- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
54254: sestä sijainnista johtuen jääneet jälkeen ylei- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
54255: sestä kehityksestä, on maakuntaliitosta ttdlut vomuksen,
54256: yhteisten sivistyksellisten ja taloudellisten
54257: etujen ajajia ja vaalijoita. Maakuntaliiton että hallitus antaisi Eduskunnalle
54258: taloudellinen toiminta tähtää maakunnan ta- esityksen 16 milj. markan ottamisesta
54259: louselämän kohentamiseen ja sen voimavaro- lisäyksenä vuoden 1962 tulo- ja meno-
54260: jen hyväksikäyttöön. Maakuntaliitot siis eri arvioon sisäasiainministeriön toimesta
54261: tavoin pyrkivät toimimaan maakuntansa jaettavaksi avustuksena jäsenkuntien
54262: väestön elämän edellytysten parantamiseksi. lukumäärän mukaisessa suhteessa
54263: Maakuntaliittojen jäseninä alkujaan ovat Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Karjalan,
54264: olleet yksityiset henkilöt ja erilaiset järjes- Hämeen, Kainuun, Keski-Pohjan-
54265: töt. Kun maakuntaliittojen ajamat asiat oli- maan, Keski-Suomen, Kymenlaakson,
54266: vat kuntien kannalta tärkeitä, ovat kunnat Lapin, Mikkelin 'läänin, Pirkanmaan,
54267: liittyneet niihin jäseniksi. Nykyään jäsenis- Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan,
54268: tön huomattavan enemmistön muodostaa Pohjois-Savon, Satakunnan, Uuden-
54269: kunnat ja ne myös vastaavat maakuntaliit- maan ja Varsinais-Suomen maakunta-
54270: tojen menoista, niiden toiminnasta aiheutu- liitoille niiden toiminnan tukemiseen.
54271: vista kustannuksista.
54272: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
54273:
54274: Hannes Paaso. Reino Kangas.
54275: Artturi Jämsen. Reino Ala-Kulju.
54276: Jaakko Kemppainen.
54277: 1238
54278:
54279: Vlll,179.- Toiv.al. N:o 515.
54280:
54281:
54282:
54283: Voutilainen ym.: Toimenpiteistä nuorisotyötä koskevan lain
54284: aikaansaamiseksi.
54285:
54286: E d u s k u n n a ll e.
54287:
54288: Maamme nuorisotyön nykyinen järjes- kin entistä runsaammin nuorisoon liittyviä
54289: telmä on syntynyt käytännön tarpeen sane- ongelmia Tämän johdosta nuorisotyötä
54290: lemana. Järjestelmä on tästä johtuen puut- joudutaan tehostamaan ja sen taloudel-
54291: teellinen ja hallinnollisesti epäyhtenäinen. lista tukea lisäämään. On yhteiskun-
54292: Valtion ja kuntien suorittama nuorisotyö nan etujen mukaista, e,ttä tätä var-
54293: on vailla säädöksiä, joihin perustuen työtä ten laaditaan säädökset, joiden avulla
54294: voitaisiin ylläpitää, ohjata ja kehittää. Val- voidaan tarkoituksenmukaisesti määritellä
54295: tion osuus on lähinnä avustusten jakamista nuorisotyön kehityssuunta ja samalla myös
54296: nuorisokasvatustyön keskusjärjestöille ja valvoa yhteiskunnan myötävaikutuksella
54297: nuorisotyöntekijäin koulutukseen. Nuoriso- suoritettavien nuorisotyön muotojen tarkoi-
54298: työtä tekeville järjestöille on jae,ttu avus- tuksenmukaisuutta ja kasvatuksellisia pää-
54299: tuksilla vv:ien 1947-1961 välisenä aikana määriä.
54300: lähes 400 milj. mk. Kunnat ovat ottaneet Viitate,n Suomen Nuorisojärjestöjen Edus-
54301: vastuun nykyisin monista nuorisokasvatus- tajiston ja Suomen Nuorisotyöntekijäin Lii-
54302: työn tärkeistä toimintamuodoista. Tätä ton v. 19·58 opetusministeriölle jättämiin esi-
54303: työtä johtavat noin 350 kunnassa nuoriso- tyksiin, jotka koskivat nuorisotyölainsää-
54304: työlautakunnat. Lisäksi yli 300 kunnassa dännön aikaansaamista, tulisi asian käsitte-
54305: toimii kuntien päätoimisia nuorisotyönteki- lyn yhteydessä ottaa huomioon seuraavat
54306: jöitä. V. 1960 kunnat käyttivät nuorisotyö- näkökohdat:
54307: lautakuntien nuorisotoimintaan 217 milj. 1. Nuorisotyön käsitteet on määriteltävä ja
54308: mk. Kuntien nuorisotyölautakuntien yhdys- yhdenmukaistettava.
54309: eliminä on laåneissä läänien nuorisotyö- 2. Nuorisotyön valtionapu on lailla turvat-
54310: lautakunnat, joiden työhön on vuosittain tava.
54311: käytetty varoja lähes 5 milj. mk. Valtion 3. Nuorisojärjestöjen valtionavun jakope-
54312: nuorisotyölautakunta on perustettu opetus- rusteet on määrite~tävä.
54313: ministeriön päätöksellä asiantuntijaelimeksi 4. Valtion ja kuntien suorittamasta nuoriso-
54314: antamaan lausuntoja nuorisotyötä koske- työstä tulee nuorisotyölaissa olla selvät
54315: vista kysymyksistä ja tekemä.än aloitteita määritelmät.
54316: nuorisotyön kehittämiseksi. Lisäksi lauta- 5. Nuorisotyöntekijäin koulutus ja virkoi-
54317: kunnan tehtäviin kuuluvat myös nuoriso- hin vaadittava pätevyys on lailla vahvis-
54318: työlle myönnettyjen valtionavustusten käy- tettava.
54319: tön valvonta.
54320: Edellä esitetty nuorisotyön järjestelmä on Edellä lausuttuun perustuen esitämme
54321: kokonaisuudessaan ilman yhtenäisiä sää- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
54322: döksiä, mistä johtuen se ei pysty tyydyttä- toivomuksen,
54323: mään kehittyvän ja monipuolistuvan nuori- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
54324: sotyön tarpeita. Yhteiskunnan jatkuva toimenpiteisiin nuorisotyön järjestel-
54325: muuttuminen tulee kuitenkin lähivuosina mää ja valtionapua koskevan nuoriso-
54326: aiheuttamaan niin valtiolle kuin kunnille- työlain aikaan saamiseksi.
54327: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
54328:
54329: Uuno Voutilainen. Eino Ojajärvi.
54330: Paula Ruutu. Georg 0. Ehrnrooth.
54331: 1239
54332:
54333: VID,180.- Toiv.al. N: o 516.
54334:
54335:
54336:
54337:
54338: Lahtela ym.: Toimenpiteistä nuorisotyötä suorittavien järjes-
54339: töjen sivistystoiminnan helpottamiseksi kansakouluissa.
54340:
54341:
54342: E d u s k u n n a 11 e.
54343:
54344: Maamme vapaan nuorisokasvatustyön kunnille että opettajille.
54345: haittana on tarkoitukse~mukaisten huoneis- Nykyisessä muodossaan kansakoululain
54346: tojen ja innostuneiden nuorisotyönohjaajien (1. 7. 1957) 12 § on antanut aihetta tulkin-
54347: puute. Tämä haitta tuntuu vakavana var- nanvaraisuuteen kansakouluhuoneistoista
54348: sinkin maaseudun syrjäisillä alueilla, Joissa perittävien korvausten suhteen. Sen mu-
54349: välimatkat ovat pitkät ja erilaisten seuro- kaan nuorisojärjestöjen toimeenpanemista
54350: jen rakentamat jo vanhat talot esim. kerho- itsekasvatus- ja sivistystilaisuuksista ,saa-
54351: työskentelyyn vähemmän soveliaita. Jotta daan järjestäjäitä periä huoneiston käyttä-
54352: nuorisoa voitaisiin entistä enemmän ohjata misestä enintään sellainen korvaus, jonka
54353: kasvattavan harrastustoiminnan piiriin, olisi kohtuullisesti arvioituna on katsottava peit-
54354: mm. kansakoulujen k"åyttö tähän tarkoituk- tävän huoneiston siivouksesta, lämmityk-
54355: sen saatava nykyistä joustavammaksi ja sestä, valaistuksesta sekä koulun omaisuu-
54356: tasapuolisemmaksi sekä nuorison etuja vas- den kulumise,sta ja vahingoittumisesta ai-
54357: taavaksi. heutuneet kustannukset". Edelläoleva lain
54358: Uusi kansakoululaki onkin nähdäksemme kohta on useissa kunnissa käsitetty siten,
54359: asettunut periaatteessa varsin myönteiselle että kouluhuoneistoista on todella perittävä
54360: kannalle kouluissa ja kouluj-en huoneistoissa korvaus, vaikka lainsäätäjä ei suinkaan
54361: suoritettavaan nuorisotyöhön. Lain 12 § :n tätä tarkoita, vaan antaa vain mahdollisuu-
54362: mukaan nuoriso- tai kansansivistysjärje,stöt den korvauksen p·erimisee~, vieläpä varauk-
54363: voivat kansakoulun johtokunnan luvalla sin. Korvausten periminen on saattanut
54364: toimeenpanna itsekasvatus- ja sivistyspyrki- vähävaraiset nuorisojärjestöt ja kerhot vai-
54365: myksiä edistäviä tilaisuuksia, jotka eivät keuksiin. Mielestämme koulut liittyvät niin
54366: tavoittele taloudellista hyötyä. Valitetta- olennaisesti kaikkeen sivistystyöhön, että
54367: vasti kuitenkin käytännössä on usein syn- korvausten pe~iminen tuntuu kohtuutto-
54368: tynyt ristiriitoja kansakoulujen johtokun- malta. Kuntien tulisi päinvastoin tukea
54369: tien ja vapaiden nuorisojärjestöjen välillä, nuorison sivistyspyrkimyksiä ottamalla nii-
54370: kun järjestöiltä on evätty lupa käyttää hin täysin myönteinen asenne.
54371: kansakoulujen huoneistoja ke~ho- ym. tar- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
54372: koituksiin. Tällaiset erimielisyydet olisi saa- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
54373: tava hälvennetyiksi, koska ne omalta osal- toivomuksen,
54374: taan vaikeuttavat nuorisotyötä. Mikäli joh-
54375: tokuntien tai opettajien asenne vapaaseen että haUitus ryhtyisi toimenpiteisiin
54376: sivistystyöhön johtuisi tietämättömyydestä nuorisotyötä suorittavien järjestöjen
54377: kansakoululain säännöksistä, olisi lain tar- sivistystoiminnan helpottamiseksi kan-
54378: koitus ja henki seJvennettävä sekä johto- sakouluissa.
54379: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
54380:
54381: Olavi Lahtela. Eero Juntunen. Eino Sääskilahti.
54382: Reino Kangas. Veikko Savela. Akseli Paa.rman.
54383: 1240
54384:
54385: VUI,181.- Toiv.al. N:o 517.
54386:
54387:
54388:
54389:
54390: L. Mattila ym.: Kunnallisen nuorisotyön kehittämisestä.
54391:
54392:
54393: E d u s kun n a ll e.
54394:
54395: Maassamme on sekä valtion, kuntien että riso saataisiin ruktiivisesti mukaan hyödylli-
54396: järjestöjen toimesta kiitettävällä tavalla seen ja kehittävään toimintaan. On valitet-
54397: pyritty tukemaan nuorisotyötä. Tästä on tavasti todettava, ettei valtion nuorisotyö-
54398: osoituksena nuorison hyväksi toimivien jär- lautakunta ole pyrkinyt tarpeeksi tehok-
54399: jestöjen suuri lukumäärä, niiden aktiivinen kaasti edistämään nuorisotyötä. Koska kun-
54400: toiminta j'a keskinäinen yhteistyö. Useat nallista nuorisotyötä on maassamme pyritty
54401: kunnat ovat perustaneet nuorisotyölauta- kehittämään lähinnä järjestöjen ja kuntien
54402: kunnan ja palkanneet päävirkaisen nuoriso- toimesta, olisi tärkeää, että myöskin lain-
54403: työnohjaajan edistääkseen paikallisten jär- säädännön avulla sitä myös tuettaisiin. Nuo-
54404: jestöjen toimintaa ja samalla pyrkineet risotyönohjaajien koulutus on myöskin jär-
54405: työskentelemään sellaisten nuorten hyväksi, jeste,tty, mutta he hakeutuvat useassa ta-
54406: jotka eivät kuulu mihinkään nuorisojärjes- pauksessa muihin tehtäviin siitä syystä, et-
54407: töön. Nuorisotyönohjaajien koulutus tapah- tei kunnallinen nuorisotyö pysty tarjoa-
54408: tuu pääasiassa Yhteiskunnallisessa korkea- maan heille koulutusta vastaavaa tehtävää,
54409: koulussa. vaan lähinnä sosiaalisista eduista ja palk-
54410: Vaikka nuorisotyön edistämiseksi onkin kauksesta johtuen hakeutuvat paremmat
54411: toimittu kiite,ttävästi, on nuorison vapaa- edut tarjoavaan tehtävään.
54412: aj,anvietto muodostunut ongelmaksi, jonka Yllä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
54413: ratkaisuun olisi pyrittävä mahdollisimman tavasti, e.ttä eduskunta hyväksyisi toivo-
54414: tehokkaasti. Siirtyminen lyhempään työai- muksen,
54415: kaan tulee vaikuttamaan tilanteeseen epä-
54416: edullisesti, ellei kiireellisesti ryhdytä asian että hallitus kiireellisesti asettaisi
54417: vaatimiin toimenpitejsiin. Olisi pidettävä komitean tutkimaan kunnallisen nuori-
54418: suotavana, että valtiova!llan taholl.a ryhdyt- sotyön kehittämistä siten, että saatai-
54419: täisiin toimenpiteisiin nuorisotyön tehosta- siin aikaan laki kunnallisesta nuoriso-
54420: miseksi ja sen järjestämiseksi siten, että työstä ja että nuorisotyönohjaajien
54421: järjestöjen itsenäisyyteen puuttumatta pys- koulutus ja pätevyysvaatimukset tuli-
54422: tyttäisiin niiden toimintaa tukemaan ja nuo- sivat samalla la~tla määritellyiksi.
54423: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
54424:
54425: Leo I. Mattila. Aa.ro Stykki.
54426: Irma Karvikko. Tuure Salo.
54427: 1241
54428:
54429: VII1,182.- Toiv.al. N: o 518.
54430:
54431: V. A. Virtanen ym.: Nuorisojärjestöjen saattamisesta tasa-
54432: vertaiseen asemaan kuntien toimesta jaettaviin avustuk-
54433: siin nähden.
54434:
54435: E d u s k u n n a II e.
54436:
54437: Nuorisokysymys on muodostunut myös askarteluun, urheiluun, ohjelmaohjaukseen
54438: myös meidän maassamme viime vuosina en- jne., on mainitun lainkohdan toisenlainen
54439: tist"å suuremmaksi probleemaksi. Suuret ikä- tulkinta synnyttänyt epätietoisuutta ja
54440: luokat ovat saavuttamassa nuoruusikänsä, eräänlaisen kuolleen tilanteen: halutaan
54441: joten nuorisokysymys tulee lähivuosina vaa- kiertää koko nuorisotyön tukemiskysymys,
54442: timaan yhteiskunnalta suurta huomiota koska ei ole selvyyttä siitä, voidaanko sitä
54443: sekä työkohteiden aikaansaamiseksi että tasapuolisesti samanlaiseen toimintaan
54444: myös nuorison vapaa-ajan ohjaamiseksi oi- myöntää myös poliittisille nuorisojärjes-
54445: ke.,ille urille. töille. Tämä on tullut esille kuntaportaissa
54446: Nuorison hyväksi tehdyssä työssä ovat myös alkoholiliikkeen voittovaroja jaet-
54447: nuorisojärjestöt sangen suureksi hyödyksi taessa. Koko nuorisotoiminta, myös ns. epä-
54448: nuorison saamiseksi mukaan yhteiskuntaa poliittinen, on täten joutunut kärsimään
54449: rakentavaan työhön. Samalla ne tekevät ajankohtana, jolloin kaikkien nuorisojär-
54450: suuriarvoista työtä nuorten itsensä kehit- jestöj·en tulisi olla tukemassa yhteiskun-
54451: tämiseksi ja jalostamiseksi. Siksi onkin taa nuorisojoukkojen saamiseksi mukaan
54452: paikallaan, että valtiovalta on huomioinut yhteiskuntaa rakentavaan työhön, hyvien
54453: nuorisojärjestöjen työn tukemalla niiden harrastusten piiriin.
54454: toimintaa taloudellisesti. Jotta kerrotunlaisesta epäselvyyden ti-
54455: Kunnallisissa elimissä tunnetaan tarvetta lasta päästäisiin, olisi käsityksemme mukaan
54456: samanlaiseen avustamiseen. Se onkin oi- hallituksen toimesta viipymättä tutkittava
54457: keaan osunut ajatus, sillä nuorten ohjaami- mainittu lainkohta, ja jos se on esteenä
54458: sen hyvien harrastusten piiriin täytyy kiin- kaikkien nuorisojärjestöjen tasapuoliseen
54459: nostaa myös kunnallisia elimiä. Kuntien kohteluun määrärahojen jaossa, olisi halli-
54460: harrastus nuorisotyötä kohtaan on kuiten- tuksen tehtävä ehdotus mainitun seikan
54461: kin kohdannut vastatuulta siksi, että kun- selventämiseksi.
54462: nallislain 4 §: ää on tulkittu eräissä kun- Edellä ole,vaan viitaten ehdotammekin
54463: nissa siten, että laki kieltäisi avustamasta eduskunnan hyväksyttäV:åksi toivomuksen,
54464: ns. poliittisia nuorisojärjestöjä. Kun ylei-
54465: nen oikeustajunta on sitä mieltä, että j·os että halltitus ryhtyisi kiirellisesti
54466: joillekin nuorisojärjestöille annetaan talou- toimenpiteisiin kaikkien nuorisojärjes-
54467: dellista tukea, on sitä annettava tasapuoli- töjen saattamiseksi tasavertaiseen ase-
54468: suuden vuoksi myös poliittisille nuorisojär- maan myös silloin, kun nuorisojärjes-
54469: jestöille niiden suorittamaa epäpoliittista töille jaetaan avustuksia kuntain toi-
54470: nuorisotoimintaa varten, kuten retkeilyyn, mesta.
54471: Helsingissä 2 päivänä maaliskuunta 1962.
54472:
54473: Viljo Virtanen. Edit Terästö. Uljas Mäkelä.
54474: Kalle Matilainen. Tyyne Paasivuori. Antero Väyrynen.
54475: Eino Raunio. Meeri Kalavainen. Uuno Voutilainen.
54476: Artturi Koskinen. Rafael Paasio. Sylvi Siltanen.
54477: Valto Käkelä. Valdemar Sandelin. Anni Flinck.
54478: Veikko Helle. Väinö Tikkaoja. Väinö Vilponiemi.
54479: Sulo Hostila. Ensio Partanen. Edvard Pesonen.
54480: 156 E 219/62
54481: 1242
54482:
54483: VIII,183.- Toiv.aJ.. N: o 519.
54484:
54485: Rapio ym.: Tutkimuksesta kansalaisjärjestöjen toimitalo-
54486: vaikeuksien helpottamiseksi.
54487:
54488: Eduskunnalle.
54489: Nuorison, samoin kuin varttuneemmankin tuuston kokoushuonen lisäksi on varattu eri
54490: väestön vapaa-ajan harrastusten sekä muun lautakuntia varten kokoontumistiloja. Val-
54491: seura- ja yhdistystoiminnan pahimpana estee- tuuston huonetta käytetään keskimäärin vain
54492: nä maassamme on toimitalojen ja kokoontu- kerran kuukaudessa, vaikka huonetta pide-
54493: mishuoneistojen puute. Erilaisten kansalais- täänkin jatkuvasti lämpimänä, ja tällaisesta
54494: järjestöjen omistuksessa olevien toimitalojen kokoontumispaikasta paikkakunnalla saate-
54495: kunto, varsinkin maaseudulla, on yleensä taan 'kuitenkin kärsiä puutetta. Siitä, minkä-
54496: niin heikko, ettei niitä voida saada riittävän laisia mahdollisuuksia tällaisten tilojen ylei-
54497: lämpimiksi kylmänä vuodenaikana, jolloin sempään käyttöön saattamiseksi olisi ja min-
54498: juuri kokoontumispaikkoja tarvittaisiin. kälaisiin tarkoituksiin niitä voitaisiin käyt-
54499: Viime vuosien kuluessa rakennetut toimitalot tää, pitäisi suorittaa selvitys. Naapurimaas-
54500: ovat joutuneet erittäin suuriin vaikeuksiin samme Ruotsissa on tajuttu yleisten kokoon-
54501: sen takia, ettei niiden rahoituksen hoitami- tumispaikkojen merkitys paremmin kuin mei-
54502: seksi ole saatu pitkäaikaista lainoitusta. Rap- dän maassamme. Siellä on valtio tukenut toi-
54503: peutuneiden talojen korjaamiseen ja uusimi- mitalojen rakentamista halpakorkoisia lai-
54504: seen sekä lainojen lyhennysten suorittami- noja myöntämällä, jopa suoranaisia avustuk-
54505: seen ei ole suurestikaan mahdollisuuksia siakin antamalla. Tällaista tukea meilläkin
54506: saada varoja kerätyksi huvitoiminnan avulla kaivataan valtiovallan taholta, mikäli pyri-
54507: korkeasta huviverosta johtuen. Seurauksena tään vakavassa mielessä nuorisokasvatustyötä
54508: on ollut, kun toimipaikkoja ei ole voitu ajal- suorittamaan ja poistamaan niitä vakavia
54509: laan korjata, että monista niistä ei enää kor- ongelmia, joita maaseutunuorisommekin kes-
54510: jaamallakaan saada käyttökelpoisia ja useita kuudessa ilmenee jo yksistään sen vuoksi,
54511: on velkojen johdosta uhkaamassa pakko- ettei viihtyisiä kokoontumispaikkoja ole käy-
54512: huutokauppa. tettävissä. Kun tämä puute asettaa yleisesti
54513: Kansalaisten valtiolliselle ja kunnalliselle esteitä kansalaisten vapaa-ajan ja muiden
54514: toiminnalle annetaan erittäin suuri merkitys toimintaharrastusten tyydyttämiselle, olisi jo
54515: ja tällainen toiminta katsotaan suorastaan olevien toimitalojen kunnostamiseen ja
54516: kansalaisvelvollisuudeksi, mutta yhteisistä uusien aikaansaamiseen kiinnitettävä vaka-
54517: asioista keskustelemaan ja päättämään ko- vaa huomiota.
54518: koontumista ehkäisee juuri kokoontumishuo- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
54519: neistojen puute. Asutuskeskusten kansakou- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
54520: lujen ja muiden koulurakennusten yhteyteen
54521: on kyllä rakennettu sellaisia tiloja, joissa että hallitus suorituttaisi tutkimuk-
54522: voidaan järjestää suurempiakin joukkotilai- sen siitä, miten valtio voisi tehok-
54523: suuksia, mutta yhteiskunnan varoilla raken- kaasti avustaa kansalaisjärjestöjen toi-
54524: nettujen ja ylläpidettävien tilojen käyttöä mitalojen kunnostamista ja edistää
54525: rajoittavat mitä ihmeellisimmiltä tuntuvat uusien rakentamista sekä saattaa ylei-
54526: rajoitukset ja tilojen käyttö jää, ottaen kus- sempään käyttöön niin valtion kuin
54527: tannukset huomioon, suorastaan mitättömän kuntienkin omistuksessa olevia sellai-
54528: vähäiseksi. Moniin kuntiin on jo rakennettu sia huoneistoja, joiden oma käyttö-
54529: nykyaikaiset kunnan virastotalot, joissa val- tarve on vähäistä.
54530: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
54531:
54532: Pertti Ra.pio. Gösta. Rosenberg.
54533: Kelpo Gröndahl. Martti Linna..
54534: Juho Mäke'lä.
54535: 1243
54536:
54537: VIU,184. - Toiv.al. N: o 520.
54538:
54539:
54540:
54541:
54542: Kuusinen ym.: Esityksen antamisesta val.tion julkisten raken-
54543: nusten taiteellisesta kaunistamisesta.
54544:
54545:
54546: Eduskunnalle.
54547:
54548: Kun eduskunta hyväksyi v: n 1939 tulo- nittujen toimenpiteiden tukemana on kehit-
54549: ja menoarvion yhteydessä toivomuksen mää- tynyt norjalainen monumentaalimaalauksen
54550: rätyn prosentin käyttämisestä julkisten ra- koulukunta, jolla on tilillään useita huomat-
54551: kennusten kustannuksista niiden taiteelliseen tavia taidesaavutuksia.
54552: kaunistamiseen, uskottiin maassamme kuvaa- Omaa kansaamme on mainittu lahjak-
54553: mataiteen saavuttaneen lopultakin arvoisensa kaaksi, sen hengenelämää korkeatasoiseksi ja
54554: tunnustuksen ja mahdollisuudet taiteen saat- sen kauneudenkaipuuta sammumattomaksi,
54555: tamiseksi julkisia rakennuksia käyttävän samalla kun sen taidekäsitystä ja hyvää ma-
54556: maaseudun ja kaupunkien asujaimiston omai- kua on ylistetty. Maamme taiteilijakunta
54557: suudeksi. Kuluneiden vuosien käytäntö on kaipaa kuitenkin jatkuvaa positiivista kan-
54558: kuitenkin osoittanut, ettei eduskunnan toivo- natusta yltääkseen aina uusiin saavutuksiin.
54559: muksella ole ollut arveltua vaikutusta. On- Eräänä kannustimena voisi olla laki, jonka
54560: kin vakiintunut sellainen käsitys, että vain mukaan julkisluontoiset valtion rakennukset
54561: julkisten rakennusten taiteellisesta kauneu- tulee kaunistaa taitelijoille järjestetyissä kil-
54562: desta säädetty laki voisi käytännössä toteut- pailuissa ansioituneilla taideteoksilla. Näin
54563: taa eduskunnan useampaan kertaan lausu- eduskunnan toivomus ja v: n 1956 tulo- ja
54564: man toivomuksen. menoarvion yleisperusteluitten lausuma siitä,
54565: On tunnettua, että useissa muissa Euroo- että ,Hallitus pitää tarkoituksenmukaisena,
54566: pan maissa on jo vuosia sitten ryhdytty toi- että valtion julkisia rakennuksia vastaisuu-
54567: menpiteisiin julkisten rakennusten kaunista- dessa kaunistettaisiin taideteoksilla", voitai-
54568: miseksi maalauksilla, veistoksilla ja muilla siin parhaiten toteuttaa.
54569: taideteoksilla ja näin tehty suuri palvelus Edellä sanotun nojalla ehdotamme edus-
54570: maitten taide-elämälle, kohotettu sen tasoa, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
54571: il.evitetty taideharrastusta ja saatettu klliil-
54572: san henkiseksi omaisuudeksi muuten vain että hallitus antaisi Eduskunnalle
54573: harvojen nautittavaksi jäävää parasta tai- esityksen laiksi, jonka mukaan valtion
54574: detta. Erityisesti on havaittu, että tässä tar- kustannuksella rakennettavan julkisen
54575: koitetut toimenpiteet ovat auttaneet taide- tai yhteiskunnallisen rakennuksen
54576: saavutusten pääsyä myös muuten usein osat- uudisrakennusmäärärahasta käytettäi-
54577: -tomaksi jäävän maaseutuväestön saataville. siin 2 % sen taiteelliseen kaunistami-
54578: Viittaamme tässä vain Norjaan, jossa mai- seen.
54579: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1962.
54580:
54581: Hertta Kuusinen. .Anna-Liisa Tiekso.
54582: Irma Rosnell. Lauri Kantola.
54583: 1244
54584:
54585: VIII,185.- Toiv.al. N:o 521.
54586:
54587:
54588:
54589:
54590: Kekkonen ym.: Taiteilijoitten toimintaedellytyksien kehit-
54591: tämisestä.
54592:
54593:
54594: Ed u s k u nn a 11 e.
54595:
54596: Rinnan maamme taloudellisen nousun hetkellä voidaan arvioida, että vain osa luo-
54597: kanssa on 1950-luvulla alkanut voimakas si- vasta kapasiteetista on tehokkaassa käytössä
54598: vistyksellinen nousukausi, joka ulottuu useim- ja korvaamatonta henkistä pääomaa menee
54599: m11Jle kulttuurielämän alueille. Sen seurauk- runsain määrin hukkaan taiteenharjoituk-
54600: sena on voitu havaita sekä toimeliaisuuden sella riittämättömien taloudellisten edellytys-
54601: lisääntymistä että tason nousua, mutta sa- ten vuoksi. Sitä valitettavampaa tämä on
54602: malla on käyn~ yhä ilmeisemmäksi, etteivät aikana, jona kulttuurin kansainvälistyessä
54603: henkisen kasvun aineelliset edellytykset enää myös meidän saavutuksiimme kiinnitetään
54604: ole riittäviä suhteessa iisääntyneisiin tarpei- lisääntyvää huomiota ja jona myös henkinen
54605: siin. vireys taiteidemme piirissä on suurempi kuin
54606: Laajan julkisen keskustelun jälkeen ha- ehkä koskaan ennen.
54607: vahduttiin ensiksi nä:kemään, että tieteen ja Korkeamman hengenviljelyn edistäminen
54608: tutkimuksen eri haarat olivat jäämässä pa- tapahtuu taiteenkin sektorilla suurelta osa!lta
54609: hasti jälkeen kansainvälisestä kehityksestä, Suomen Akatemiasta ja vaJltion apurahoista
54610: kaikista hyvistä yrityksistä huolimatta. korkeimman hengenviljelyn edistäimiseksi an-
54611: Syyksi oli todettavissa tutkijoiden ja tieteen- netun lain nojalla. Nuoret ja varttuneet tai-
54612: harjoittajien turvaton, epävarma ta:1oudelli- teenharjoittajat pääsevät osa!llisiksi ns. aka-
54613: nen asema ja tutkimusolosuhteiden alkeelli- temia-apurahoista. Sivistyselämän näkyvim-
54614: suus. V aitiovalta on ryhtynyt toimenpiteisiin pien tekijöiden työmahdollisuuksien turvaa-
54615: epäkohdan korjaamiseksi. Sen jälkeen kun miseksi on perustettu 12-jäseninen Suomen
54616: korkeakoulujen piiriin on perustettu van- ..A:katemia, jossa on myös taiteiden edustajia.
54617: hemman ja nuoremman tut·kijan virkoja, on Tämä meillä suhteellisen myöihään syntynyt
54618: :luotu ainakin m.inimiedell.ytykset siNe, että instituutio on vaikutukseltaan lähinnä ver-
54619: nuoret lahjakkaat henkilöt voivat käytän- tauskuvallinen ja osoitus valtiovaalan kun-
54620: nössä valita tjeteeHisen työskentelyn elämän- nioituksesta korkea-asteista luovaa työtä koh-
54621: tehtäväkseen. taan. Mitä a:katemia-apura:hoihin tulee, nii-
54622: Kun tieteenharjoittajien aseman järjeste- den määrä epäilemättä on riittämätön ja
54623: lyt näin on saatu alulle, suuntautuu huomio jakojärjestelmä vanhentunut.
54624: luonnollisesti niiden asemaan, joiden lahjat On siis todettava, että taiteiden tuki jat-
54625: ja taipumukset tarvitaan kansakunnan elä- kuvasti meillä on suureksi osaksi yksityisten
54626: män taiteelliseen rikastuttamiseen. Tiede ja säätiöiden ja rahastojen varassa. Mutta paitsi
54627: taide ovat kumpikin rinnakkaisia ja tasave- sitä, ettei niistä voi herua kohtuuullista ja
54628: roisia tekijöitä kulttuurin kannatinpilareina tarpeeksi säännöllistä apua taiteilijoille, nii-
54629: ja niiden tulokset tulevat kaikkien yhteiseen den toiminnassa esiintyy epätasaisuutta ja
54630: käyttöön. nykyajalle vieraita mesenaatinotteita. Valta-
54631: Pienen kansakunnan voima ja sen tulevai- osa niistä jakaa sHpendejä [ääkäreille siitä
54632: suuden varmin tae on kukoistava sivistys- yksinkertaisesta syystä, että ne muodostu-
54633: elämä. Suomen ka'ltaisella maalla on vielä vat usein testamenttilahjoituksista. Taiteita
54634: vwhemmän kuin ns. suurilla sivistysmaiHa tukevien rahastojen määrä sen sijaan ei
54635: varaa antaa luovan taiteellisen laJhjakkuuden näytä vuosien mittaan lisääntyvän.
54636: haaskaantua merkityksettömien ja toisarvois- Historiail.lisesti ilmeinen totuus on se, että
54637: ten ansaitseruistehtävien suorittamiseen. Tällä suuri osa taiteilijoista kypsyy luomaan arvol-
54638: vm,185. - Kekkonen ym.. 1245
54639:
54640: taan pysyviä saavutuksia jo nuorella iällä, perhesuhteita oteta huomioon. Se suosii per-
54641: paljon ennen 40:n ikävuoden rajaa, joka ny- heettömiä, joiden kustannukset esim. asun-
54642: kyisellään virallisesti erottaa varttuneen tai- non ja työhuoneen osalta muutenkin ovat
54643: teenharjoittajan nuoresta taiteenharjoitta- olennaisesti vähäisemmät kuin perheellisten.
54644: jasta. Sarrnalla on etenkin nuorten taiteiE- Edellä mainittujen epäkohtien korjaami-
54645: joiden asema käymässä kestämä;ttömäksi: nen voi tapahtua useammalla tavalla. Ken-
54646: taide-elämän vilkastuminen on nostanut hei- ties nykyisen järjestelmän huomattava laa-
54647: dän lukumääräänsä, mutta mahdollisuudet jentaminen ja täydentäminen toisi jo tyy-
54648: suorittaa työtä ovat yhä raskaampien talou- dyttävän tuloksen. Vaatisi kuitenkin tutki-
54649: dellisten huolten varjostarrnia. Yksityiset sää- mista, pää;stäisiinkö täten sHhen, että kaikille
54650: tiöt ja rahastot suosivat mielellään varttu- lahjakkuutensa ja kehitysmahdollisuutensa
54651: neita tekijöitä ja valtion seitsemästä kirjai- osoittaneille nuorille taiteenharjoittajille voi-
54652: lija-, taiteilija-, muusikko- jne. apurahasta taisiin varruta tilaisuus työskennellä tyydyt-
54653: kilvoitellaan yhä ankarammin. .Apura;ha- tävissä olosuhteissa. Samaten olisi tutkittava
54654: aika on alle 40-vuotiailla vain yksi vuosi, mm. päästäisiinkö parempaan tulokseen luo-
54655: mikä estää pitkäjännitteisen työsuunnitel- malla kokonaan uusi järjestelmä lahjakkai-
54656: man laatimisen ja ainllikin sen toteuttamisen. den taiteilijoiden säännöllisen tukemisen poh-
54657: Huono tilanne va:llitsee myös niiden kohdaHa, jalle.
54658: jotka jostakin syystä onnistuvat taiteel- Edellä esitettyjen syiden perusteella ehdo-
54659: Hsissa pyrkimyksissään vasta 40. ikävuo- tamme eduskunnalle hyväksyttäväksi toivo-
54660: tensa täytettyään: heillä ei ole tukenaan muksen,
54661: vakiintunutta mainetta, jonka turvin voisi
54662: voitdllisesti kilpailla apurahamarkkin<>illa, että hallitus tutkisi kiireellisesti,
54663: mutta myös mahdollisuudet nuorille tarkoi- millä tavoin taiteilijoitten toiminta-
54664: tettuihin apurahoihin ovat yleensä hyvin pie- edellytyksiä voitaisiin parhaiten ja no-
54665: net. peimmin kehittää, ja ryhtyisi asian
54666: Nykyisen järjestelmän heikkouksista mai- vaatimiin toimenpiteisiin.
54667: nittakoon vielä, ettei esim. apurahan saajan
54668: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1962.
54669:
54670: Matti Kekkonen. Eino Sääskilahti.
54671: Olavi Lahtela.
54672: 1246
54673:
54674: VIU,186. - Toiv.al. N: o 522.
54675:
54676:
54677:
54678:
54679: Hara ym.: Määrärahasta kirja~1ija- ja taiteilijaeläkkeisiin.
54680:
54681:
54682: Eduskunnalle.
54683:
54684: Vuosien varrella näyttää käyneen yhä il- vaihtelee 0-20 %: n välillä, näyttäisi koh-
54685: meisemmäksi, että yleisen elintason paranta- tuulliselta, että ansioituneet luovat kirjailijat
54686: miseen tähtääviä sosiaalisia uudistuksia teh- ja taiteilijat voisivat saada eläkkeensä aina-
54687: täessä kirjailijain ja taiteilijain pieni, mutta kin 50 vuoden ikäisenä eli samoin kuin esim.
54688: maalle tärkeä henkisen työn tekijäin ryhmä armeijan majuri. Myös tanssitaiteilijat ja
54689: on jäänyt kohtuuttoman vähäiselle huomi- laulajat ovat eläkeikään nähden poikkeus-
54690: olle. Heidän taloudellinen asemansa on aina asemassa muihitn esittäviin taiteilijoihin ver-
54691: ollut epävarma ja siinä suhteessa on tällä raten.
54692: hetkellä havaittavissa jopa heikkenemistä. Uusia kirjailija- ja taiteilijaeläkkeitä täy-
54693: Kirjailijain ja taiteilijain luomisvuosia ra- tyisi voida myöntää vuosittain vähintään
54694: sittavat usein työskentelymahdollisuuksien kolminkertainen määrä ja niiden suuruuden
54695: puuttuminen tai sattumanvaraisuus. Heidän täytyisi vastata 25., 27. ja 29:n palkkaus-
54696: vanhuutensa turvaksi annettavien, ylimääräi- luokan virkamiseläkettä.
54697: siin elä~keisiin kuuluvien taiteilijaeläkkeiden Edellä olevan perusteella esitämme edus-
54698: [ukumäärä ja suuruus ovat täysin nykyoloja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
54699: vastaamattomat.
54700: Nykyisin myönnetään uusia eläkkeitä vuo- että hallitus ottaisi vuoden 1963
54701: sittain 9-12 ha:kijoiden lukumäärän vaih- tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
54702: dellessa 20-50 välillä. Suuruudeltaan kir- rahan, jonka perusteeUa uusien kir-
54703: jailija- ja taiteilijaeläkkeet vastaavat 15., 17. jailija- ja taiteilii'aeläkkeiden saajien
54704: ja 19. palkkausluokan virkamieseläkettä. määrä voidaan nostaa 36:een vuodessa
54705: Luovien kirjailijoiden ja taiteitijain eläke- ja samalla korottaa kirjailija- ja tai-
54706: iän määritteleminen on käytännössä mahdo- teilijaeläkkeiden suuruus valtion vir-
54707: tonta. Mutta ottaen huomioon, että heidän kamiesten 25., 27. ja 29:n palkkaus-
54708: kohdallaan omalla kirjallisella ja taiteelli- luokan virkamieseläkkeiden tasolle.
54709: sella työHä toimeentulevien prosenttiluku
54710: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1962.
54711:
54712: Erkki Hara. Juha Rihtniemi.
54713: Saara Forsius. Matti Kekkonen.
54714: Jussi Saukkonen.
54715: 1247
54716:
54717: Vfii,187. - Toiv.al. N: o 523.
54718:
54719:
54720:
54721:
54722: Paasivuori ym.: Korkeamman musiikki-, kuva- ja näyttämö-
54723: taidekasvatuksen uudistamisesta.
54724:
54725:
54726: Eduskunnalle.
54727:
54728: Maamme taide-elämän ja taidelaitosten toi- keen. J dkapäiväisen leivän merkeissä tapah-
54729: minnan laajentaminen ja kehittäminen on tuvan kamppailun ja siitä aiheutuvan poliit-
54730: toisen maailmansodan alkamisesta lähtien tisen tiimellyksen keskellä olisi oivallettava se
54731: jäänyt valtionvallan taholta varsin vähäisen vastuu, minkä nykyhetki a!Jtaa kannettavak-
54732: huomion kohteeksi. Tarkoitukseen osoitetut seen laiminlyödessään taidekasvatuksen ja
54733: määrärahat ovat olleet peräti niukat, riittäen taidearvojen vaalimisen.
54734: ainoastaan välttämättömimmän toiminnan Viime vuoden syksyllä jätettiin eduskun-
54735: ylläpitämiseen, kun sensijaan materiaalisten nan käsiteltäväJk:si vaatimaton raha-asia-aloite,
54736: tarpeiden tyydyttämiseksi- niin ensisijaisia jonka perusteluissa mainittiin mm: ,Vuoden
54737: kuin ne ovat olleetkin - on ilmnsantulosta 1948 joulukuussa asetti valtioneuvosto pro-
54738: uhrattu miljardimääriä. Ankarin ponnistuk- fessori L. A. Puntilan johdolla toimivan ns.
54739: sin ja pääosiltaan asiasta innostuneiden pien- taidekasvatuskomitean. Komitean tehtäväksi
54740: ten kansalaisryhmien, jopa yksityisten kansa- annettiin korkeamman musiiikiki-, kuva- ja
54741: laistenkin harrastuksen turvin on korlkeam- näyttämötaidekasvatuksen kehititämismahdol-
54742: man taide-elämämme toiminta voinut jatkua lisuuksien tutkiminen ja ehdotusten tekemi-
54743: sen tasoisena, ettei suoranaista taantumista nen sen tukemiseksi valtion varoilla. Komi-
54744: ole päässyt esiintymään. tea suoritti työnsä perusteellisesti ja päteviä
54745: Edellä esitetty kohdistuu eri tavoin niin asiantuntijoita kuultuaan jätti valtioneuvos-
54746: luovan kuin esittävänkin taiteen alueille ja tolle mietintönsä maalislkuussa 1951. Taide-
54747: on myös havaittavissa korkeamman taidekas- kasvatuskomitean mietinnössä esitetyt toimen-
54748: vatuksemme toiminnan suhteen. Tämä siitä- piteet eivät kuitenkaan tähän mennessä ole
54749: kin huolimatta, että sodan välittömimpien johtaneet näkyviin tuloksiin. Määrärahat po.
54750: rasitusten ja taloudellisten jäiikiselvitysten tarkoituikseen ovat yleensäikin olleet niukat
54751: paine on jo takana päin ja mahdollisuudet ja riippuvaiset raha-arpajaisten tuotosta. Tä-
54752: - jos vain löytyy hyvää ja vilpitöntä halua mä asiaintila on korkeamman taidekasvatuk-
54753: - !koko kulttuurielämämme kohentamiseksi sen kannailta aiheuttanut epävarmuutta työn
54754: ovat olemassa. Lisäksi on otettava huomioon jatkuvaisuutta silmällä pitäen, toisaalta eh-
54755: kansaJlaistemme kasvanut ja jatkuvasti kas- käissyt korkeamman taidekasvatuksemme laa-
54756: vava henkisten ja taidepyrintöjen tyydyttä- jentamista ja syventämistä toiminnan haja-
54757: misen tarve aineeHisten tarpeiden tyydyttä- naisuudesta puhumattakaan. Jotta mietin-
54758: misen oheUa, viimeksimainittujen saavutettua nössä esitettyjä toimenpiteitä voitaisiin ryh-
54759: sodan poikkeuksellisten olojen jälkeen nor- tyä valmistelemaan ja myös toteuttamaan,
54760: maalin, jopa osin sodan edeltänyttä edulli- olisi opetusministeriölle osoitettava tarpeelli-
54761: semman tason. Olisi suorastaan valitettavaa nen määräraha jo tulevan vuoden tulo- ja
54762: välinpitämättömyyttä kansaJlHsta kuhtuu- menoarviossa". Tämä aloite tuli kuitenkin
54763: rielämäämme kohtaan, ellei jo kymmenen hylätyksi "varojen puutteessa".
54764: vuotta sodan päättymisen jälkeen ryh- Po. aloitteessa mainittu toiminnan hajanai-
54765: dyttäisi kohentamaan, ja sopivin tavoin suus onkin mielestämme tärkein syy, miksi
54766: uudistamaan!kin, luovan ja esittävän tai- eri taiteen alojen lko:rlkeampi kasvatustyö eh-
54767: teen ja niihin liittyvien laitosten toi- dottomasti kaipaa keskittämistä ja ·sen vuoksi
54768: mintamahdollisuuksia. Maamme muutoin jää erillisen korkeaJkoulun aikaansaamista, aivan
54769: muista kulttuurimaista liian pahoin jäl- samoin kuin esim. yhteiSkunnallisen elämän
54770: 1248 VIII,187. - Taidekasva.tus.
54771:
54772:
54773: täl'lkeät alueet ovat yhdistetyt Yhteiskunnalli- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
54774: sen korkeakoulun piiriin. Jotta kysymys saa- toimenpiteisiin korkeamman musiikki-,
54775: taisiin eduskunnan perusteellisen selvittelyn kuva- ja näyttämötaidekasvatuksemme
54776: alaiseksi ja jotta mahdollisimman pian voitai- järjestämiseksi ja uudistamiseksi ns.
54777: siin päästä kol'lkeamman taidekasvatuksemme taidekasvatuskomitean ehdottamalla
54778: suhteen positiivisiin tuloksiin, allekirjoitta- tavalla.
54779: neet kunnioittaen ehdottavat eduskunnan hy-
54780: vä.k:syttäväksi :toivomuksen,
54781: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
54782:
54783: Tyyne Paasivuori. Veikko Helle. Sylvi Siltanen.
54784: 1249
54785:
54786: Vll1,188. - Toiv.a.l. N: o 524.
54787:
54788:
54789:
54790:
54791: Hyytiäinen ym..: Musiikinopetusta koskevan lainsäädännön
54792: aikaansaamisesta.
54793:
54794:
54795: E d u s k u n n a ll e.
54796:
54797: Kaikkina aikoina ja kaikissa kulttuuripii- laitosten toiminnan tukemisen ja muitten
54798: reissä on musiikilla ollut tunnustettu ja tär- vastaavien seikkojen suhteen. Näin ollen olisi
54799: keä sijansa. Huolimatta viime aikoina tapah- myös musiikinopetus saatettava yhtenäisen
54800: tuneesta mekanisoitumisesta on asia edelleen- järjestelmän puitteisiin, joka takaisi mahdol-
54801: kin samalla tavalla ja musiikin harjoittajia lisuuden valvoa tätä opetuksen alaa kaik-
54802: niin luovana kuin esittävälläkin puolella on kialla maassa.
54803: jatkuvasti kasvatettava ja koulutettava. Edelläolevan perusteella kunnioittaen esi-
54804: Yleiskoulutuksessa on niinikään musiikin- tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
54805: opetukselle jatkuvasti varattava SIJansa. muksen,
54806: Tästä kaikesta huolimatta ei kuitenkaan
54807: maassamme ole musiikin eriasteista opetusta että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
54808: riittävällä lainsäädännöllisellä pohjalla jär- toimenpiteisiin musiikinopetuksen ja
54809: jestetty, vaan esim. oppilaitokset toimivat musiikkioppilaitosten järjestysmuotoa
54810: vailla yhtenäistä johtoa ja valvontaa, josta ja valvontaa tarkoittavan lainsäädän-
54811: on seurauksena epätasaisuus niin kurssivaa- nön aikaansaamiseksi.
54812: timusten kuin opetuksen tulostenkin sekä
54813: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
54814:
54815: Veikko Hyytiäinen. Pentti Sillantaus.
54816:
54817:
54818:
54819:
54820: 157 E 219/62
54821: 1250
54822:
54823: Vl11,189.-Toiv.al. N:o 525.
54824:
54825:
54826:
54827:
54828: E. Manninen ym.: Pohjois-Karjalan musiikkiopiston perus-
54829: tamisesta Joensuuhun.
54830:
54831:
54832: E d u s k u n n a 11 e.
54833:
54834: Viitaten 18 pa1vana helmikuuta v. 1956 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
54835: jätetyn toivomusaloitteen n: o 155 peruste- Pohjois-Karjalan musiikkiopiston pe-
54836: luihin ehdotamme kunnioittaen eduskunnan rustamiseksi Joensuussa sijaitsevan
54837: hyväksyttäväksi toivomuksen, Itä-Suomen seminaarin yhteyteen.
54838: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1962.
54839:
54840: Elis Manninen. Uuno Voutilainen.
54841: 1251
54842:
54843: VIII,190.- Hemst.mot. N: o 526.
54844:
54845:
54846:
54847:
54848: Teir m.fl.: Angående undersökning onh understödjande av
54849: det folkliga sång- och musiklivet.
54850:
54851:
54852: 'rill Riksdagen.
54853:
54854: Med hänvisning ti:ll motiveringen i hem- livets betingelser och ekonomi i landet
54855: ställningsmotion n: r 212 vid 1958 ärs riksdag och möjligheterna till ett bättre sam-
54856: föresläs, att riksdagen ville besluta hemställa, ordnande av dylika strävanden samt
54857: vilka förutsättningar staten har att
54858: att regeringen skyndsamt måtte låta verksamt understöda denna urgamla
54859: undersöka det folkliga sång- och musik- bygdekultur. ·
54860: Helsingfors den 9 mars 1962.
54861:
54862: Grels Teir. Alwar Sundell. Bertel Lindh.
54863: Per Lauren. J. A. Jungarå. Albin Wickman.
54864: Carl Olof Tallgren. Kurt Nordfors. Elis Andersson.
54865: 1252
54866:
54867: VUI,190.- Toiv.a.l. N:o 526.
54868: Suomennos.
54869:
54870:
54871:
54872:
54873: Teir ym.: Kansan laulu- ja musiikkitoiminnan tutkimisesta ja
54874: tukemisesta.
54875:
54876:
54877: E d u s k u n n a 11 e.
54878:
54879: Viitaten toivomusaloitteen n: o 212 vuoden musiikkielämän edellytykset ja talou-
54880: 1958 va1tiopäivillä perusteluihin ehdotetaan den sekä sellaisten pyrintöjen parem-
54881: eduskunnan päätettäväksi toivomus, man yhteistyön mahdollisuudet samoin
54882: kuin sen, mitä mahdollisuuksia ja
54883: että hallitus kiireellisesti tutkitut- edellytyksiä valtiolla on tehokkaasti
54884: taisi maan kansanomaisen laulu- ja tukea tätä ikivanhaa kansankulttuuria.
54885: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
54886:
54887: Grels Teir. J. A. Junga.rå.
54888: Per Lauren. Kurt Nordfors.
54889: Carl Olof Tallgren. Bertel Lindh.
54890: Alwa.r Sundell. Albin Wickma.n.
54891: Elis Andersson.
54892: 1253
54893:
54894: VIU,191. -Toiv.al. N:o 527.
54895:
54896:
54897:
54898:
54899: Rekkonen ym.: Toimenpiteistä musiikkiopistojen valtion-
54900: avun järjestämiseksi lakisääteiseksi.
54901:
54902:
54903: Eduskunnalle.
54904:
54905: Musiikinopiskelun ja -kasvatuksen määrä- sanontaa. Jo yksinomman Tukholmassa on
54906: tietoinen kehittäminen maassamme on jäänyt mussiikkiopistoihin järjestetty 16 000 oppi-
54907: kovin sattumanvaraiseksi, lähinnä tarkoituk- laspaikkaa.
54908: seen myönnettyjen veikkausvoittovarojen va- Monien uusien musiikkiopistojen synty-
54909: raan. Kansalaiskasvatus aina oppivelvollisuus- minen sodanjälkeisenä aikana on ollut ilah-
54910: koulutuksesta alkaen on aivan liian vähän duttava piirre musiikinkasvatuksessamme.
54911: kiinnittänyt huomiotaan musiikillisen oival- Vaikka uudet opistot ovat syntyneet ilman
54912: luksen merkitykseen henkisenä kasvatusteki- valtakunnallista yleissuunnitelmaa, ovat ne
54913: jänä. Tästä johtuen ovat maamme musiikki- kuitenkin olleet tarpeen vaatimia ja jopa
54914: opistot - peräti 25 eri puolella Suomea - tarkoituksenmukaisesti suunniteltujakin.
54915: jääneet ,unohdetun koulun" asemaan. Kaikki Useimmat opistoista ovat syntyneet yksityis-
54916: muut koulumuotomme ovat tulleet huömioi- ten aloitteesta ja myös yksityisinä laitoksina
54917: duiksi lakisääteisin tukitoimenpitein. toimivia. Eräät näistä laitoksista ovat var-
54918: V. 1961 anoivat musiikkiopistot valtion ta- sin lujin sitein liitetyt .kunnalliseen toimin-
54919: loudellista tukea yhteensä 41.3 milj. mk. Val- taan.
54920: tion säveltaidelautakunta puolestaan suositti Valtion säveltaidelautakunta toimitutti vii-
54921: 31 milj. mk:n myöntämistä. Lopullinen tulos me vuonna selvityksen musiikkiopistojemme
54922: jäi kuitenkin 29 milj. mk:aan. Lisäystä kysymyksistä. Tämän perusteella voidaan
54923: v:n 1962 tulo- ja menoarvioon on merkitty verrattain suurella luotettavuudella muodos-
54924: kaikille musiikkiopistoille yhteensä ainoas- taa kuva musiikkiopistojen opettajavoimien
54925: taan 1 milj. mk. Lukuunottamatta perusta- ja taloudellisen tuen tarpeesta. Mitään suu-
54926: mis- ja perushankintamenoja jo vakiokustan- ria lisätutkimuksia ei kaivattane, jotta voi-
54927: nusten kohoaminen on kuitenkin musiikki- taisiin laatia lainsäädäntö musiikkiopistojen
54928: opistojenkin osalta rinnastettavissa muiden valtionavun vakinaistamisesta ehkäpä lähin-
54929: koulumuotojen kustannusten ja palkkojen nä työväenopistojen valtionapulain tapaisena.
54930: kohoamiseen. Näin ollen ovat musiikkiopistot Tämänhetkinen tilanne vaatii nopeita ja te-
54931: joutuneet sen tosiasian eteen, että korvauk- ;hokkaita toimenpiteitä, jotta maan musiikki-
54932: sia opistoissa opiskelevilta on täytynyt ko- kulttuuri ei pääsisi taantumaan ja jotta ase-
54933: roittaa. Tämä tulee luonnollisesti heti ra- mamme sivistysvaltiona ei joutuisi jäämään
54934: joittamaan vähävaraisten ja pitempimatkais- muista liiaksi jälkeen.
54935: ten opiskelumahdollisuuksia. Tähän taas Valtion avustuksen saamisen ehdoksi voi-
54936: maamme vain noin 6 000 musiikkiopisto- taisiin asettaa kunnille esim. maksuttomien
54937: opiskelijan määrä ei sallisi tilanteen kehit- huonetilojen varaaminen musiikkiopiston
54938: tyvän. Tilanne on kaikin tavoin kehitty- käyttöön, kuten Ruotsissa on tapahtunut
54939: mässä epäedulliseen suuntaan samanaikai- hyvällä menestyksellä. Missä ei suoranaisiin
54940: sesti kun mm. Ruotsissa yhdyskuntaan toi- opistojen rakennuspuuhiin ryhdyttäisi, siellä
54941: sensa jälkeen perustetaan kunnallinen mu- voitaisiin käyttää jo valmiina olevia koulu-
54942: sikkikoulu, joiden määrä on jo niin suuri, tiloja, sillä musiikkiopistojen toiminta yleen-
54943: ,ettei niiden lukua enää kukaan tiedä" - sä tapahtuu varsinaisen koulutyön tai työ-
54944: lainataksemme ruotsalaisen musiikkilehden päivän päättymisen jälkeen.
54945: 1254 VIII,l91. - Musiikkiopistojen valtionapu.
54946:
54947:
54948: Edelläesitettyyn viitaten allekirjoittaneet tojen valtionavun järjestärniseksi laki-
54949: kunnioittaen ehdottavat eduskunnan hyväk- sääteiseksi ja antaisi sitä tarkoittavat
54950: syttäväksi toivomuksen, esitykset Eduskunnalle.
54951: että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
54952: toirnenpiteisiin rnaarnme musiikkiopis-
54953: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1962.
54954:
54955: Matti Kekkonen. Olavi Lahtela.
54956: Juho Tenhiälä. Heikki Hasu.
54957: 1255
54958:
54959: Vlll,192.- Toiv.al. N:o 528.
54960:
54961:
54962:
54963: Alanko ym.: Kasvatus- ja koulutusohjelman laatimisesta
54964: sotilassoittokunnille.
54965:
54966:
54967: E d u s k u n: n a ll e.
54968:
54969: Sotilassoittokunnat ovat maamme musiikki- viksi olletikin, kun myös moni muu puolus-
54970: elämän kannalta tarkastellen varsin merkit- tuslaitoksessa annettava koulutus ja tapah-
54971: tävä kulttuuritekijä. Paitsi sitä, että ne var- tuva toiminta lankeaa myös siviilielämän eri
54972: sinaisen toimintansa ohella yleisissä juhla- sektoreille. Tällaisia alojahan edustaa myös
54973: ym. tilaisuuksissa esiintyessään lähentävät mm. autonkuljettaja-, mekaanikko-, radio-,
54974: puolustusvoimia siviiliväestöön, ne ovat kai- lentäjä-, huolto- ja urheilu- ym. koulutus.
54975: kissa vaiheissa toimineet puhallinmuusikko- Sotilaskapellimestarikoulutus olisi myös saa-
54976: kunnan lähes ainoina kasvattajina ja koulut- tava vastaamaan nykyistä paremmin tärkeätä
54977: tajina. Mm. ammattiorkestereittemme puhal- merkitystään, samoinkuin ao. toimien täyttä-
54978: Unmuusikot lähes 100 %:sti - sekä harras- minen ja eteneminen virkauralla pätevyy-
54979: tajaorkestereiden ja -soittokuntien puhaltaja- destä ja suoritetuista opinnoista, eikä vain
54980: jäsenistö ja johtajisto huomattavalta osal- virkaiästä riippuvaiseksi.
54981: taan - ovat puolustuslaitoksen soittokun- Myöskään nykyinen sotilasmusiikkiorga-
54982: nissa saaneet soitin- ja muusikkokoulutuk- nisaatiomme huomattava[ta osaltaan ei enää
54983: sensa. Voidaan täydellä syyllä sanoa, että pu- täytä niitä vaatimuksia, joita sen nivel-
54984: hallinmusiikkitoiminta, jonka merkitystä, tyminen koko maan musiikkielämään -
54985: paitsi yleisen musiikkitoiminnan haarana, eräänä tärkeänä osana - edellyttäisi sekä
54986: myös erinomaisena vapaa-aikojen harrastus- olisi mahdollista ja tarkoituksenmukaista.
54987: muotona ei voida liiaksi arvostaa, on olen- Vastaavien epäkohtien toteaminen Ruot-
54988: naisesti kehittynyt juuri puolustusvoimien sissa johti siihen, että valtiovalta ryhtyi te-
54989: soittokuntien vaikutuspiirissä. hokkaisiin toimenpiteisiin asiantilan korjaa-
54990: Näinollen on mitä valitettavinta, että miseksi. Suoritettiin perinpohjainen selvitys
54991: useissa eri yhteyksissä on jouduttu kohdista- kaikista sotilassoittokuntien organisatioon,
54992: maan jopa kärkevääkin kritiikkiä soittokun- toimintaan, työolosuhteisiin ja niissä tapahtu-
54993: tien soitto-oppilaskasvatuksen ja -koulutuk- vasta muusikkokasvatukseen ja koulutukseen
54994: sen menetelmiä ja päämääriä kohtaan. Nämä liittyvistä seikoista. Samalla todettiin, että
54995: menetelmät ja koulutustavoitteet ovat pahoin Ruotsissa ammattiorkestereiden puhaltajat
54996: vanhentuneet, eivätkä enää vastaa millään tulevaisuudessakin yli 90 %: sti tullaan edel-
54997: tavoin nykyaikaisen nuorisokasvatuksen, mu- leen saamaan vain sotilasmuusikkokunnasta.
54998: siikkipedagogiikan ja aikaansa seuraavan mo- Suoritettiin perinpohjainen selvitys ja laadit-
54999: nipuolisen muusikkokasvatuksen ja -koulu- tiin yksityiskohtainen ehdotus myös koko so-
55000: tuksen sen enempää kuin soitinkokoonpano- tilasmusiikkiorganisaation liittämiseksi par-
55001: jen - myös jousisoittimia ja pianoa käyt- haalla mahdollisella tavalla koko maan mu-
55002: täen tapahtuvan toiminnan - monipuolista- siikkielämään. Taloudellisten kysymysten
55003: misen vaatimuksia. Tarkoituksenmukaisinta ohella pyrittiin tällöin ratkaisemaan kaikki
55004: olisi myös sotilasmuusikkoalalle ja sen kautta sotilasmuusikkojen musiikkikasvatukseen ja
55005: musiikkikulttuurimme monia sektoreita pal- -opetukseen, musiikinohjaukseen, koulujen
55006: velemaan saatava musiikkialan kutsumuk- soitinmusiikkiharrastukseen sekä nuorison
55007: sesta valitsevaa muusikkokuntaa - eikä vain vapaa-ajan käyttöön musiikinharrastuksen
55008: muista syistä vapaaoppilasopiskeluun ja täys- alalla liittyvät ongelmat.
55009: ylöspitoon hakeutuvia, tä:llöin ei aina pa- Tämän selvitys- ja suunnittelutyön tulok-
55010: rasta ainesta - muodostamaila olosuhteet ja sena toimitettu uudistus on jo tähän men-
55011: koulutustaso nykyajan vaatimuksia vastaa- nessä osoittautunut siinä määrin onnistu-
55012: 1256 VUI,192. - Sotilassoittokunnat.
55013:
55014:
55015: neeksi ja tarkoitustaan vastaavaksi, että olisi tuntijat ja alan järjestöjen edustus puolus-
55016: erinomaisen perusteltua pyrkiä ratkaisemaan tusvoimien edustuksen lisäksi.
55017: vastaavat ongelmat meidän oloissamme sa- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
55018: moja suuntaviivoja noudattaen. Oppivelvol- kunnioittaen ehdottavat eduskunnan hyväk-
55019: lisuusikäisten puolustusvoimien soitto-oppi- syttäväksi toivomuksen,
55020: laiden tehokkaan ammattikoulutuksen jär-
55021: jestäminen parhaalla mahdollisella tavalla on että hallitus kiireellisesti tutkitut-
55022: valtiovallan velvollisuuskin. taisi sotilassoittokuntien henkilökunta-
55023: Edellä esitettyjen uudistusten toteutta- ja koulutustarpeen, laadituttaisi ny-
55024: mista ajatellen olisi viipymättä asetettava kyolosuhteisiin soveltuvan ja yleiseen
55025: riittävällä asiantuntemuksella varustettu toi- musiikkikulttuurimme niveltyvän kas-
55026: mikunta, jonka kokoonpanossa pääpaino olisi vatus- ja koulutusohjelman niitä var-
55027: asetettava opetus-, koulu- ja ammattikasvatus- ten sekä antaisi Eduskunnalle kysy-
55028: asiantuntijoiden taholle. Luonnollisesti asiaa mykseen liittyvät esitykset.
55029: selvittelemään tarvitaan musiikkialan asian-
55030: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
55031:
55032: Kustaa. Alanko. Uuno Voutilainen.
55033: 1257
55034:
55035: VIII,193.- Toiv.al. N: o 529.
55036:
55037:
55038:
55039: Haapasalo ym.: Maaseudun teatteriharrastuksen kehittä-
55040: misestä.
55041:
55042:
55043: E d u s k u n n a ll e.
55044:
55045: Valtioneuvosto asetti v. 1953 komitean tut- jan tutkimustyön ulottaen sen aina läntisiin
55046: kimaan maaseutuväeswn teatteriharrastuk- naapurimaihimme Ruotsiin ja Norjaan. Tär-
55047: sen kehittämistä ja syventämistä koskevia keimpänä pidettiin selvityksen suorittamista
55048: kysymyksiä sekä tekemään ehdotuksia maa- siitä, missä määrin nykyiset ammattiteatte-
55049: seudun 'teatteritarpeen tyydyttämiseksi, maan rit lisätyn teatterimäärärahan turvin voisi-
55050: eri puolilla toimivien valtiona:pua nauttivien vat laajentaa kiertuetoimintaansa ja olisiko
55051: teattereiden toiminnan vakiinnuttamiseksi ammattiteattereiden rinnalle perustettava eri-
55052: seuranäyttämötoiminnan elvyttämiseksi ja tyinen valtakunnallinen kiertueteatteri, joka
55053: niin sanotun kiertuetoiminnan järjestämi- esiintyisi sellaisilla seuduilla, mihin nykyiset
55054: seksi. teatterit eivät voi ulottaa toimintaansa. Ko-
55055: Komitean mietintö valmistui v:n 1956 al- mitean oli myös selvitettävä seuranäyttä-
55056: kupuolella ja jätettiin opetusministeriölle mötoimintaan liittyvät kysymykset todet-
55057: mainitun vuoden helmikuussa. Mietinnön tuaan, että seuranäyttämötoiminta on tätä
55058: johdanto-osan perusteluissa mainittiin mm. nykyä maaseutunuorison taideharrastuksista
55059: seuraavaa: ,Jo kauan aikaa on asiaa tunte- yleisin ja suosituin, samalla kun todettiin
55060: van teatteriväen parissa oltu tietoisia siitä maaseudun näyttämöharrastusten olevan he-
55061: asemasta, jossa syrjäinen maaseutu on kor- delmällisenä maaperänä ja voimanlähteenä
55062: keatasoiseen näyttämötaiteeseen nähden. Ny- korkeammillekin henkisille ja käytännölli-
55063: kyaikaisen elämänmuodon levitessä yhä kau- sille harrastuksille.
55064: kaisempiin seutuihin ja tarjotessa yhä laa- Komitean mietinnön ja siihen liittyvien
55065: jemmille ihmisjoukoille tilaisuuden osa'llistua käytännöllisten ehdotusten va:lmistumisesta
55066: monipuoliseen harrastustoimintaan ja rik- on jo kulunut kaksi ja puoli vuotta, mutta
55067: kaampaan elämäntapaan on teatteri jäänyt ainakaan ulospäin näkyviä toimenpiteitä ei
55068: jälkeen kevyempien huvittelumuotojen val- se ole aiheuttanut hallituksen taholta. Liioin
55069: latessa itselleen maaperää. Suurin osa maa- eivät teatteritoimintaan liittyvät varsin niu-
55070: seutua on teatteriin m.ähden edelleen tiilapäis- kat määrärahat ole saaneet toivottua lisäystä.
55071: ten kiertueiden varassa, joiden lukumäärä Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
55072: viime vuosina on suuresti vähentynyt ja kunnioittaen ehdottava:t eduskunnan hyväk-
55073: joista ainakin osa on taiteellisesti sen ta- syttäväksi toivomuksen,
55074: soista, ettei niiden toiminta dlisi suotavaa.
55075: Maaseudun teatterit harjoittavat kyllä kier- että hallitus kiirehtisi vuonna 1956
55076: tuetoimintaa, mutta vain rajoitetuilla alueilla valmistuneessa Maaseudun teatteriko-
55077: ja siinäkin esiintyy vaikeuksia, jotka käyvät mitean mietinnössä ehdotettuja toimen-
55078: ylivoimaisiksi sekä henkilökunnalle että teat- piteitä maaseudun teatteriharrastuk-
55079: tereille." sen kehittämiseksi ja syventämiseksi.
55080: Tältä pohjalta lähtien komitea suoritti laa-
55081: He'lsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1962.
55082:
55083: K. F. Haapasalo. Väinö Tikkaoja. Uuno Voutilainen.
55084: Elis Manninen. Eino Siren. Arvo Ahonen.
55085: Valto Käkelä. Aarne Pulkkinen. Anni Flinck.
55086: Edvard Pesonen.
55087: 158 E 219/62
55088: 1258
55089:
55090: VIII,194. - Toiv.al. N: o 530.
55091:
55092:
55093:
55094:
55095: Kalavainen ym.: Esityksen antamisesta kansantajuisen tie-
55096: teellisen luentotoirninnan, opintokerhotyön ja näitä työ-
55097: muotoja ohjaavien kansalaisjärjestöjen valtionavustuksen
55098: perusteista.
55099:
55100:
55101: E d u s k u n n a ll e.
55102:
55103: Valtio on määrärahoin tukenut maassamme tusta valtion myöntämästä määrärahasta,
55104: suoritettua opintokerho- ja luentotoimintaa keskimäärin 1763, työkautena 1960-61 oli
55105: 1920-luvun alusta saakka, ja v. 1949 se asetti näitä kerhoja 3 020, eli 71 % enemmän. Kun
55106: komitean tutkimaan opintokerhotyötä va- opintokerhotoiminta on osoittautunut näin
55107: paan kansansivistystyön muotona sekä laati~ elinvoimaiseksi, on välttämätöntä, että se va-
55108: maan ehdotuksia sen kehittämiseksi ja edis- kiinnutetaan lain avulla ja samalla tehdään
55109: tämiseksi. Vähän myöhemmin komitean teh- mahdolliseksi sen pitkäjännitteinen suunnit-
55110: tävä laajennettiin käsittämään myös kansan- telu ja ohjaus. Erityisesti on tarpeen, että
55111: tajuinen tieteellinen luentotoiminta. Komi- järjestöille tehdään mahdolliseksi kou:luttaa
55112: tean työ valmistui ja se jätettiin valtioneu- riittävä määrä ohjaajia ja järjestää neu-
55113: vostolle v. 1946. vonta tehokkaaksi, samoin kuin se, että ker-
55114: Komitean mietintöön sisältyi ehdotus laiksi hot saavat avustuksia, jotka tekevät vähäva-
55115: vapaan opinto- ja sivistystoimen järjestys- raisillekin mahdolliseksi käyttää tätä opiske-
55116: muodosta ja valtionavusta sekä asetusehdo- lutapaa hyväkseen. Kerhot ovat viime vuo-
55117: tus. Eduskunnalle ei kuitenkaan ole vielä sina saaneet avustusta 1 000 mk työkautta
55118: annettu esitystä näitä asioita koskevaksi kohti. Kun kerhoissa on keskimäärin yli 10
55119: lainsäädännöksi, mistä on ollut seurauksena, opiskelijaa, on avustus ollut alle 100 mk opis-
55120: että tällä kansansivistystyön alalla Suomi on kelijaa kohti. Jo työkautena 1938-39 ker-
55121: jäänyt huomattavasti jälkeen naapurimais- hot saivat avustusta 300 mk, mikä nykyra-
55122: taan. Kun sekä opintokerhot että niiden toi- hana on n. 4 700 mk.
55123: mintaa ohjaavat järjestöt toimivat suurissa Kaiken edellä olevan perusteena esitämme
55124: taloudellisissa vaikeuksissa, ei työtä ole voitu eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
55125: kehittää nykyajan vaatimuksia ja yhteiskun-
55126: tamme tarvetta vastaavaksi. Tästä tarpeesta että hallitus viipymättä jättäisi
55127: on parhaana todistuksena se, että vaikka ker- Eduskunnalle esityksen kansantajui-
55128: hojen ja järjestöjen saarnat avustukset ovat sen tieteellisen luentotoirninnan, opin-
55129: reaaliarvoltaan huomattavasti pienemp1a tokerhotyön ja näitä työmuotoja oh-
55130: kuin ennen sotia, on kerhojen lukumäärä jat- jaavien kansalaisjärjestöjen valtion-
55131: kuvasti kasvanut. Vv. 1951-55 ()li maas- avustuksen perusteita koskevaksi Zain-
55132: samme sellaisia kerhoja, jotka saivat avus- säädännöksi.
55133: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
55134:
55135: Meeri Kalavainen. Saara Forsius. Uljas Mäkelä.
55136: Rafael Paasio. Irma Rosnell. Artturi Koskinen.
55137: Kalle Matilainen. Edit Terästö. Veikko Kokkola.
55138: Valto Käkelä. Veikko Helle. Paula Ruutu.
55139: Reino Ala-Kulju. Antero Väyrynen. Olavi Lähteenmäki.
55140: N. Kosola. Uuno Voutilainen. Sven Högström.
55141: Mikko Asunta. Olli Kervinen. Armas Leinonen.
55142: Irma Hamara. Ensio Partanen. Impi Lukkarinen.
55143: 1259
55144:
55145: VIII,195. - Hemst.mot. N: o 531.
55146:
55147:
55148:
55149:
55150: Teir m.fl.: Angående inrättande av ett filmarkiv.
55151:
55152:
55153: Till Riksdagen.
55154:
55155: Med hänvisning tiU motiveringen i hem- att regeringen skyndsamt måtte gå i
55156: ställningsmotion n: r 218 vid 1958 års riks- förjattning om att ett filmarkiv inrät-
55157: dag föreslås, att riksdagen måtte hemställa, tas i landet.
55158: Helsingfors den 9 mars 1962.
55159:
55160: Grels Teir. J. A. Jungarå.
55161: Alwar Sundell. Kurt Nordfors.
55162: Elis Andersson.
55163: 1260
55164:
55165: VUI,195.- Toiv.al. N: o 5SL
55166: Suomennos.
55167:
55168:
55169:
55170:
55171: Teir ym.. : Elokuva-arkiston perustamisesta.
55172:
55173:
55174: E d u s k u n n a ll e.
55175:
55176: Viitaten toivomusaloitteen n: o 218 vuoden että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
55177: 1958 valtiopäivillä perusteluihin ehdotetaan toimenpiteisiin elokuva-arkiston perus-
55178: eduskunnan päätettäväksi toivomus, tamiseksi maahan.
55179: Helsingissä 9 päivämä maaliskuuta 1962.
55180:
55181: Grels Teir. J. A. Junga.rå.
55182: Alwar Sundell. Kurt Nordfors.
55183: Elis Andersson.
55184: 1261
55185:
55186: VIII,196.-Toiv.al. N:o 532.
55187:
55188:
55189:
55190:
55191: Jlyytiäinen ym.: Koulutuksen ja tutkimustoiminnan järjes-
55192: tämisestä kuljetustoimen alalla.
55193:
55194:
55195: E d u s k u n n a ll e.
55196:
55197: Liikenteen valtava kehittyminen ja tihen- mista varten puuttuvat niinikään riittävät
55198: tym.inen on aikaansaanut meidänkin maas- ulkoiset edellytykset.
55199: samme monien uusien pulmien syntymisen. Edelläolevan perusteella kunnioittavasti
55200: Jotta ne voitaisiin pätevästi ratkaista, tar- esitämme eduskunnan lausuttavaksi toivo-
55201: vittaisiin erikoiBlroulutusta niitä herukilöitä muksen,
55202: varten, jotka näitä asioita joutuvat käsittele-
55203: mään. Nykyisin toimivat eriasteiset koulu- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
55204: laitokset, korkeakoulut mukaan lukien, eivät toimenpiteisiin kuljetustoimen alalla
55205: kuitenkaan tässä suhteessa täytä riittäviä tarvittavan eriasteisen koulutuksen ja
55206: vaatimuksia.. Alan tutkimustyön suoritta- tutkimustoiminnan järjestämiseksi.
55207: He~lsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1962.
55208:
55209: Veikko Hyytiäinen. Pentti Silla.ntaus.
55210: 1262
55211:
55212: VIII,197. - Toiv.al. N: o 533.
55213:
55214:
55215:
55216:
55217: Laine ym.: Määrärahasta J okioisiin pystytettävän torppari-
55218: muistomerkin kustannuksiin.
55219:
55220:
55221: E d u s k u n n a 11 e.
55222:
55223: J okilääni, johon kuuluu Jokioinen koko- varoja riittävää maaraa. Pidämme tämän
55224: naan, puolet Humppilan ja Ypäjän kun- vuoksi välttämättömänä, että valtio osallis-
55225: nista sekä osa Forssan kauppalan alueesta, tuisi tällaisen kulttuurimuistomerkin kustan-
55226: oli maamme suurin yhtenäinen torpparialue. nuksiin. Tämä on puollettavissa vielä sen
55227: Se kuuluu myöskin maamme vanhimpiin vuoksi, että patsas tulee valtion omistaman
55228: vuokrav~ljelmäalueisiin, alkaen v: sta 1562. koulu- ja koetilan puistoon.
55229: Alueen keskustaan, Jokioisten kartanon lä- Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
55230: heisyyteen on päätetty pystyttää ns. "torp- tamme, että eduskunta lausuisi toivomuksen,
55231: parimuistomerkki". Sen kustannukset nou-
55232: sevat 5.8 milj. mk:aan. Kuntien, seurakun- että hallitus ottaisi vuoden 1963
55233: tien ja manttaalikuntien lahjoitukset tekevät tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
55234: tähän mennessä 800 000 mk. Nyt on käyn- rahan, jolla valtio osallistuisi J okioi-
55235: nissä viljan-, maidon- ja rahankeräys. Näillä siin pystytettävän torpparimuistomer-
55236: toimenpiteillä ei ole mahdollista saada kokoon kin kustannuksiin.
55237: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.
55238:
55239: Lauri Laine. Eino Raunio. Kaino Haapanen.
55240: 1263
55241:
55242: VIII,198. - Toiv.al. N: o 534.
55243:
55244:
55245:
55246:
55247: Salin ym.: ~Määrärahasta punakaartilaisten hautojen kun-
55248: nostamiseen.
55249:
55250:
55251: E d u s k u n n a ll e.
55252:
55253: V: n 1918 kansalaissodassa punakaartin ri- Oikeudenmukaista ja sivistysvaltion arvon
55254: veissä kaatuneiden hautoja on eri puolilla mukaista on, että valtio kunnostaa ja huol-
55255: maatamme vielä kunnostamatta ja hoita- taa kansalaissodassa henkensä menettäneiden
55256: matta. Eduskunnan aikaisemmin myöntä- vainajien viimeiset leposijat.
55257: mällä pienellä määrärahalla on voitu kunnos- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
55258: taa vain joitakin hautapaikkoja, mutta kaik- eduskunnan hyväksyttäväJksi toivomuksen.
55259: kien kunnostamiseen määräraha ei ole riit-
55260: tänyt, koska siitä osa on ollut käytettävä että hallitus ottaisi vuoden 1963
55261: hautojen hoitokustannuksiin. tulo- ja menoarvioesitykseen 1 000 000
55262: V :n 1962 talousarvioesitykseen hallitus ei markan siirtomäärärahan punakaarti-
55263: ollut osoittanut tarkoitukseen varoja ollen- laisten hautojen kunnostamiseen.
55264: kaan.
55265: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1962.
55266:
55267: Toivo Salin. Kaino Haapanen.
55268: Hemming Lindqvist. Gösta Rosenberg.
55269: Irma Rosnell. Pertti Rapio.
55270: Aleksi Kiviaho. Rainer Virtanen.
55271: H. Tauriainen. Toivo Asvik.
55272: Eino Tainio. Väinö R. Virtanen.
55273: Lauri Kantola. Kauko Tamminen.
55274: Olavi Kämäräinen. Hugo Manninen.
55275: j
55276:
55277: j
55278:
55279: j
55280:
55281: j
55282:
55283: j
55284:
55285: j
55286:
55287: j
55288:
55289: j
55290:
55291: j
55292:
55293: j
55294:
55295: j
55296: