<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
143 Käyttäjää paikalla!
0.0074350833892822
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964 1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1964_I | ASK_1964_II | ASK_1964_III | ASK_1964_IIV | ASK_1964_V | HAK_1964 | Liite_1964_I-XII_A | Liite_1964_I-XII_B | PTK_1964_I | PTK_1964_II |
1: ·VALTIOPÄIVÄT
2: 1964
3:
4: LIITTEET
5: I-XII
6: B.
7:
8:
9:
10:
11: HELSINKI 1964
12: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
13: B. Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt raha-asia- ja
14: lakialoitteet.
15:
16: SISÄLLYSLUETTELO
17:
18: IV. Valtiovarainvaliokunta.
19:
20: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat Siv.
21: määrärahojen osoittamista taloudellisiin, 220. Ahonen ym., rah.al. N:o 91: Määrärahan
22: sivistyksellisiin, sosiaalisiin ym. tarkoi- osoittamisesta valtion virastotalon ra·
23: tuksiin sekä kulkulaitosparannuksiin. kentamiseksi Muuramen kuntaan •.•••• 1130
24: Siv.
25: 209. Aalto ym., rah.al. N:o 80: Korotetun 221. Ahonen ym., rah.al. N:o 92: Määrärahan
26: määrärahan osoittamisesta perhelisiä var· osoittamisesta valtion virastotalon raken·
27: ten ••.....................•.•••...... 1119 tamiseksi Pihtiputaan kuntaan . . . . . . . • 1131
28: 210. Aalto ym., rah.al. N:o 81: Korotetun
29: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 222. Ahonen ym., rah.al. N: o 93: Korotetun
30: määrärahan osoittamisesta Jyväskylän-
31: kunnallisten ja yksityisten vajaamielis-
32: Jämsänkosken yhdysradan rakentamiseen 1132
33: laitosten perustamiakustannuksiin . . . . • . 1120
34: 211 . .Aalto ym., rah.al. N:o 82: Korotetun 223. Aitio ym., rah.al. N:o 94: Määrärahan
35: määrärahan osoittamisesta äitiysavus· osoittamisesta avustuksiksi kunnille toi-
36: tuksia varten • . • . . . . • • . • • • • • • . • • • • . • • 1121 pilasrahan maksamiseen . . . . . • • . • • • • • • • 1133
37: 212 . .Ahonen ym., rah.al. N:o 83: Määrärahan
38: osoittamisesta !ainoiksi kokoushuoneis- 224. Aitio ym., rah.al. N.:o 95: Korotetun
39: toja ylläpitäville järjestöille .....••..• 1122 määrärahan osoittamisesta posti· ja len·
40: nätinlaitoksen omaisuuden kuoletusmää·
41: 213. Ahonen ym., rah.al. N:o 84: Määrärahan riin •••.....•.••..••.••.••..•...•••••• 1134
42: osoittamisesta avustuksiksi kunnille rau-
43: tatiepohjien lunastusmaksujen suoritta- 225. Aitio ym., rah.al. N:o 96: Määrärahan
44: miseen • . • • . . . . • . . . . • • • • • • . • • • . . . • . • • . 1123 osoittamisesta avustukseksi rautatiehal-
45: litukselle urheilijain ja urheilujoukkuei-
46: 214. Ahonen ym., rah.al. N:o 85: Määrärahan den mwtkalippujen alentamiseen •••••• 1135
47: osoittamisesta valtion virastotalon raken·
48: tamiseksi Suolahden kauppalaan . . . . . . . • 1124 226. Aitio ym., rah.al. N:o 97: Määrärahan
49: 215. Ahonen ym., rah.al. N:o 86: Määrärahan osoittamisesta Tuberkuloosiliitolle vaikea-
50: osoittamisesta Kanavuoren-Keikkamäen vammaisten invalidien työllistämistoimin-
51: maantien rakentamiseen . . . . . . • . . . . . . . . • 1125 nan kehittämiseen • . . . . . . . . . • . • • . . . • • • 1136
52: 216. .Ahonen ym., rah.al. N:o 87: Määrärahan 227. A.la-Kulju ym., rah.al. N:o 98: Korote-
53: osoittamisesta Kärkkäälän-Kivisalmen tun määrärahan osoittamisesta kesäyli·
54: tieosuuden rakentamiseen Konnevedellä . . 1126 opistojen toiminnan avustamista varten . . 1137
55: 217 . .Ahonen ym., rah.al. N:o 88: Määrärahan
56: osoittamisesta rautatien rakennustöiden 228. Ala-Kulju ym., rah.al. N:o 99: Korote-
57: aloittamiseksi Saarijärveltä Multian tun määrärahan osoittamisesta rakennus-
58: kautta Haapamäen asemalle •••••••.•• 1127 lainoiksi yksityisoppikouluille ••••••••• 1138
59: 218. Ahonen ym., rah.al. N:o 89: Määrärahan 229. A.la-Kulju ym., rah.al. N:o 100: Määrä-
60: osoittamisesta Multian, Keuruun ja Pihla- rahan osoittamisesta Seinäjoen sairaan-
61: javeden kuntien alueella olevien valtion hoitajakoulun koulurakennuksen suunnitte·
62: maanteiden perusparannuksiin . . . . . . . . . . 1128 lua varten . . . . . . . . • • . . . . . . . • . . . . . . • . . . 1139
63: 219. Ahonen ym., rah.al. N:o 90: Määrärahan 230. A.la-Kulju ym., rah.al. N:o 101: Määrä-
64: osoittamisesta asematalon suunnitteluun rahan osoittamisesta Seinäjoen-Jalasjär-
65: Jyväskylän kaupunkiin ....•.••••..•.• 1129 ven maantien rakentamista varten . . • . • • 1140
66:
67: E 70/65
68: IV Sisällysluettelo 1964.
69:
70:
71: Siv. Siv.
72: 231. Andersson m. fl., fin.mot. N:o 102: An- 240. Gestrin ym., rah.al. N:o 111: Korotetun
73: gående anvisande av anslag för an- määrärahan osoi•ttamisesta kalatalouden
74: skaffande av ett färjfartyg för trafiken parantamiseen . . . . . . • • • . . . . . . . . • . . • • • • 1156
75: Gustavs-Åland •....•........•....... 1141
76: 241. Gestrin m. fl., fin.mot. N:o 112: An·
77: 231. Andersson ym., rah.al. N:o 102: Määrä- gående anvisande av anslag till bidrag
78: rahan osoittamisesta lautan hankkimiseksi för anläggande av hamnar för trålfiske-
79: Kustavin-Ahvenanmaan välistä liiken- fartyg . . . . • . . . . . . . . . . . • • • . . . . . . . . • . • • 1157
80: nettä varten ...............•.......... 1142
81: 241. Gestrin ym., rah.al. N:o 112: Määrära-
82: 232. Antila ym., rah.al. N:o 103: Määrära- han osoittamisesta avustuksiksi satamien
83: han osoittamisesta tiesuunnan tutkimiseen rakentamiseen troolikalastusaluksia var-
84: Kurikan Lusankylästä Jalasjärven Joki- ten ........•....•..........•.•.•.•••• 1158
85: piihin ....•.•.•...................•... 1143
86: 242. Gröndahl ym., rah.al. N:o 113: Korotetun
87: 233, Asunta ym., rah.al. N: o 104: Määrära- määrärahan osoit•tamisesta !ainoiksi vien·
88: han osoittamisesta avustukseksi Polio In- tisatamia ylläpitäville kunnille satamien
89: validit r.y:lle invalidikodin ja kuntoutta- rakentamista ja kunnostamista varten • . 1159
90: mislaitoksen rakentamiseksi Tampereelle 1144 243. Gröndahl ym., rah.al. N:o 114: Määrära-
91: 234. Backlund m. fl., fin.mot. N:o 105: An- han osoittamisesta avustukseksi kunnalli-
92: gående avisande av anslag för utbygg- silla ammattioppilaitoksille oppilasasunto-
93: nad av Kaskö djuphamn ...•.........• 1145 lain rakentamista varten • . . . . . . . . • • • • . 1160
94: 244. Gröndahl ym., rah.al. N:o 115: Määrära·
95: 234. Baclclund ym., rah.al. N:o 105: Määrära· han osoittamisesta yhdystien rakentami-
96: han osoittamisesta Kaskisten syväsata: seksi Vaasan-Porin tieltä Reposaaren-
97: man laajentamista varten .............. 1146 Mäntyluodon tiehen •.••..•.....•...• , 1161
98: 235. Backlund m. fl., :fiin.mot. N:o 106: An- 245. Haapanen ym., rah.al. N:o 116: Määrära-
99: gående anvisande av anslag för upp- han osoittamisesta Pulkkilansalmen sillan
100: muddring av farleden från Sideby udde rakennustöiden aloittamiseen • . . . . . . . . • . 1162
101: till Flada by . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1147
102: 246. Haapanen ym., rah.al. N:o 117: Määrä-
103: 235. Backlund ym., rah.al. N: o 106: Määrära- rahan osoittamisesta Riihimäen-Lahden
104: han osoittamisesta laivaväylän ruoppaa- maantien rakennustöiden aloittamiseen • • 1163
105: mi~!~ varten Siipyyn kärjestä Fladan 247. Haapanen ym., rah.al. N:o 118: Määrä-
106: kylaan .••.......•.............••.•..• 1148 rahan osoittamisesta !ainoiksi maaseudun
107: 236. Backlund m. fl., fin.mot. N:o 107: An- ja asutuskeskusten pienyrittäjille . . . . . • 1164
108: gående anvisande av anslag för upp· 248. Haapasalo ym., rah.al. N:o 119: Määrä-
109: muddring av farleden till Viss fiske- rahan osoittamisesta Savon radalta Yö-
110: hamn i Larsmo •••.....•.•••...•..... 1149 veden rall'taan johtavan radan rakenta·
111: miseen . • . . . . . . . . . . . . • • . . . . • . . • . . . • • . • 1165
112: 236. Backlund ym., rah.al. N:o 107: Määrä-
113: rahan osoittamisesta Vissin kalastussata- 249. Haapasalo ym., rah.al. N:o 120: Määrä-
114: maan johtavan laivaväylän ruoppaamista rahan osoittamisesta !ainoiksi käsi- ja
115: varten Luodossa • • . . . . • . . . • • • • • . . . . . . • 1150 pienteollisuudelle työllisyyden turvaami-
116: seksi ...•.•..•.......••..••..•.•.•••. 1166
117: 237. Backlund m. fl., fin.mot. N:o 108: An-
118: gående anvisande av anslag för upp- 250. Haapasalo ym., rah.al. N:o 121: Korote-
119: muddring av farleden •till fiskehamnen tun määrärahan osoittamisesta kalastus-
120: i Bosund i Larsmo . . . . • • . . • . . . . . . • . • • . 1151 alan järjestöille .. .. . . . .. .. .. .. .. .. .. • 1168
121: 237. Backlund ym., rah.al. N:o 108: Määrä- 251. Haapasalo ym., rah.al. N:o 122: Määrä-
122: rahan osoittamisesta laivaväylän ruoppaa- rahan osoittamisesta Vajaamielishuollon
123: mista varten Luodon Bosundissa olevaan Keskusliiton toiminnan tukemiseksi • . . 1169
124: kalastussatamaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1152
125: 252. Haapasalo ym., rah.al. N:o 123: Määrä-
126: 238. Flinck ym., rah.al. N:o 109: Määrära- rahan osoittamisesta Mikkelin sairaan-
127: han osoittamisesta työttömiksi joutunei- hoitajakoulun toiminnan aloittamiseksi 1170
128: den naisten ammattiin kouluttamista 253. Halinen ym., rah.al. N:o 124: Määrära·
129: varten . . . . . . . . • • . • . • . • . . . . . . . • • • . • . . . 1153
130: han osoittamisesta Kangasalle Reuma·
131: 239. Flinck ym., rah.al. N:o 110: Määrära- liiton aloi·tteesta rakennetun raumasai-
132: han osoittamisesta kunnallisten, seurakun- raiden kuntouttamislaitoksen perustamia-
133: nallisten ja yksityisten vanhainkotien pe- kustannusten peittämiseksi ............ 1171
134: rustamiseksi ja ylläpitämiseksi ........ 1154
135: 254. Halinen ym., rah.al. N:o 125: Määrära-
136: 240. Gestrin m. fl., fin.mot. N:o 111: An- han osoittamisesta kolmen kouluruokai-
137: gående anvisande av förhöjt anslag för lun aluetarkastajan toimen perus•tami-
138: höjandet av fiskhushållningen . . . . . . . . . . 1155 seksi ...•.•••..........••....•....... 1173
139: Sisällysluettelo 1964. V
140:
141:
142: Siv. Siv.
143: 255. Halinen ym., rah.al. N:o 126: Määrära· 269. Holopa·inen ym., rah.al. N:o 140: Koro-
144: han osoittamisesta Brahelinnan emäntä· tetun määrärahan osoittamisesta puhelin-
145: koulun rakennustöitä varten •••..•.••• 1174 ja lennätinverkon laajentamiseen ja pa-
146: rantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . • • • . . • . . • . 1188
147: 256. Hallberg ym., rah.al. N:o 127: Määrä·
148: rahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan 270. Holopainen ym., rah.al. N:o 141: Määrä-
149: läänissä yksityisten teiden hoitoa ja rahan osoittamisesta Polvijärven viras-
150: kunnossapitoa varten myönnettäviin avus- totalon rakennustöiden aloittamiseksi • . 1189
151: tuksiin •..........................•... 1175
152: 271. Holopainen yrn., rah.al. N:o 142: Määrä-
153: 257. Hautala ym., rah.al. N:o 128: Määrära- rahan osoittamisesta Rääkkylän virasto-
154: han osoittamisesta sillan rakentamiseksi talon rakennustöiden aloittamiseksi • • • . 1190
155: Pyhäjoen yli Haapaveden Mieluskylän 272. Holopainen ym., rah.al. N:o 143: Määrä-
156: kohdalla . . . . . . • . • • . . • • . . . • . . . . . • • • • . • 1176 rahan osoittamisesta Tuupovaaran viras-
157: 258. Hautala ym., rah.al. N:o 129: Määrära- totalon rakentamiseksi . • • • . . • • • • • • . • . . 1191
158: han osoittamisesta hallaa kestävän maa- 273. Honkanen ym., rah.al. N:o 144: Määrä-
159: taloustuotannon opastamiseksi Pohjois- rahan osoittamisesta avustuksiksi kun-
160: Suomessa .............•....•••.•...•. 1177 nallisten ammattikoulujen oppilasasunto-
161: 259. Hautala ym., rah.al. N:o 130: Määrära- jen rakentamista varten . . . • . . . . • • • • . . 1192
162: han osoittamisesta Nivalan-Haapajär- 274. Honkanen ym., rah.al. N:o 145: Määrä-
163: ven maantien parannustöiden aloittami- rahan osoittamisesta yks~tyisten oppi-
164: seksi •......••..............•.•..•.... 1178 koulujen velkojen lmoletuksiin annetta-
165: 260. Helle ym., rah.al. N:o 131: Määrärahan via ylimääräisiä valtionavustuksia var-
166: osoittamisesta Karjaan yhteislyseon lisä- ten ........•..••.•....•.•.•...•.••... 1193
167: rakennuksen rakentamista varten •.•... 1179 275. Honkanen ym., rah.al. N:o 146: Koro-
168: 261. H eUe ym., rah.al. N: o 132: Määrärahan tetun määrärahan osoittamisesta maan-
169: osoittamisesta Niemenmäen alueelle ra- käyHö- ja maanhankintalain toimeenpa-
170: kannettavien Helsingin yliopistollisen non yhteydessä rakennettavia yleisiä
171: keskussairaalan asuinrakennusten raken· teitä varten . . . . . . . . . . . . . • . . • . . • . • . • . • 1194
172: nustyön aloittamiseksi . . . . . . . . • . . . . . . . 1180 276. Honkanen ym., rah.al. N:o 147: Määrä-
173: 262. Hellsten ym., rah.al. N:o 133: Määrära- rahan osoittamisesta Vesihuoltoliitto -
174: han osoittamisesta saaristokäyttöön so- Vatten- och avloppsförbundet r.y:n toi-
175: pivien lentokoneiden laskeutusmispaik- minnan tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . • • • . . 1195
176: kojen aikaansaamiseksi Turun saaristoon 1181 277. Honkanen ym., rah.al. N:o 148: Koro-
177: 263. Hellsten ym., rah.al. N:o 134: Määrära- tetun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi
178: han osoittamisesta Koskelta Kuusjoen vesi- ja viemärilaitteiden rakentamiseen
179: kautta Pertteliin johtavan maantien pa- maaseudulle • . . • • • . . • . • • . . • • . . • • • . • . . . 1196
180: rantamista tarkoittavan suunnitelman laa- 278. Honkanen ym., rah.al. N:o 149: Koro-
181: timiseksi . . • . . . . . . • . . . . . . . • . . . . . . • . . . • 1182 tetun määrärahan osoittamisesta paikal-
182: 264. Hellsten ym., rah.al. N:o 135: Määrära- Hsteiden rakentamiseen ja parantamiseen 1198
183: han osoittamisesta ilmaisten oppikirjo- 279. Honkanen ym., rah.al. N:o 150: Koro-
184: jen hankkimiseksi oppikoululaisille • • . . 1183 tetun määrärahan osoittamisesta uudis-
185: 265. Hellsten ym., rah.al. N:o 136: Määrära- raivauspalkkioiden maksuun •....••••. 1199
186: han osoittamisesta nuoresta työvoimasta 280. Honkanen ym., rah.al. N: o 151: Koro-
187: alueHtain suoritettavan tutkimustyön tetun määrärahan osoittamisesta yksi-
188: aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 1184 tyisten teiden rakentamisen avustamista
189: 266. Henriksson ym., rah.al. N:o 137: Korotec varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • . . 1200
190: tun määrärahan osoittamisesta autojen, 281. Honkanen ym., rah.al. N:o 152: Määrä-
191: muiden mekaanisten kuljetusneuvojen rahan osoittamisesta humanistisen ope-
192: sekä työkoneiden hankkimiseksi posti- tuksen alkamiseksi Oulun yliopistossa • , 1201
193: ja lennätinlaitokselle . . . . . . . . . . . . . . . . . 1185
194: 282. Honkonen ym., rah.al. N:o 153: Koro-
195: 267. Henriksson ym., rah.al. N: o 138: Määrä- tetun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi
196: rahan osoittamisesta Espoon yhteislyseon ylioppilaskunnille uusien oppilasasuntojen
197: rakennustöiden aloittamiseksi . . . • . . . . . 1186 aikaansaamiseksi . . . . . . • . . • . . . . . • . • • . . 1203
198: 268. Hietala ym., rah.al. N:o 139: Korotetun 283. Honkonen ym., rah.al. N:o 154: Määrä-
199: määrärahan osoittamisesta Tampereen- rahan osoittamisesta vanhuksien ja inva-
200: Parkanon-Seinäjoen rautatien rakenta- lidien maksuttornia radio- ja televisio-
201: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1187 lupia varten .........................• 1204
202: VI Sisällysluettelo 1964.
203:
204:
205: Siv. Siv.
206: 284. Honkonen yrn., rah.al. N:o 155: Määrä- 299. Jaakkola ym., rah.al. N:o 170: Määrä-
207: rahan osoittamisesta avustukseksi Polio rahan osoittamisesta Satakunnan tie- ja
208: Invalidit r.y:lle invalidikodin ja kun- vesirakennuspiirin perustamista varten . . 1223
209: touttamislaitoksen rakentamiseksi Tam-
210: pereelle • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . • . • . • • 1205 300. Jungarå m. fl., fin.mot. N:o 171: An-
211: gående anvisande av förhöjt anslag för
212: 285. Honkonen ym., rah.al. N:o 156: Määrä- anskaffning av inventarier till plant-
213: rahan osoittamisesta Pirkanmaan maa- skolor . . . . . • . . . . . . . • . • . . . • . . . . . • • • • • . 1224
214: kuntakirjaston tehtävien antamiseksi
215: Tampereen kaupunginkirjastolle • . . . • • • 1206 300. Jungarå ym., rah.al. N:o 171: Korote·
216: tun määrärahan osoittamisesta taimitar-
217: 286. Honkonen yrn., rah.al. N:o 157: Määrä· hojen irtaimiston hankintaan • • . . . • • • • • 1225
218: rahan osoittamisesta valtion viras'totalon
219: rakentamiseksi Kurun kuntaan .....•.• 1208 301. Juntunen ym., rah.al. N:o 172: Korote·
220: tun määrärahan osoittamisesta maaseudun
221: 287. Hosia yrn., rah.al. N:o 158: Määrärahan sähköistämisen tukemiseen • . . . . . • • . . • • 1226
222: osoittamisesta lääkintävoimistelijain vir·
223: kaporrastuksen järjestämiseksi • . . • • . • . 1209 302. Juntunen ym., rah.al. N:o 173: Määrä-
224: rahan osoittamisesta avustukseksi Suo-
225: 288. Hostila yrn., rah.al. N:o 159: Määrära- mussalmen lmnnansairaalan rakentamista
226: han osoittamisesta invalidien eri!tyisam- varten . . . . . . . • • • • . • • • . . . • • • • • • • • • • • • • 1227
227: mattioppilaitoksissa opiskelevien viikko·
228: rahan korottamiseen . . . . . • . • . . . . . . . . • 1210 303. Jussila ym., rah.al. N:o 174: Määrära-
229: han osoittamisesta tilapäisen kasvinsuo-
230: 289. Hostila, rah.al. N:o 160: Määrärahan jelutarkastajan palkkausta varten . • • . . 1228
231: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Pyh·
232: tään kunnan Keihässalmeen . • . . . . . . . . • 1212 304. Jämsen ym., rah.al. N:o 175: Määrärahan
233: osoHtamisesta helpotuksen myöntämiseen
234: 290. H ostila, rah.al. N: o 161: Määrärahan kunnille rautateiden rakentamisesta joh-
235: osoittamises·ta kelirikkoaluksen hankki· tuvista pakkolunastuskorvauksista • • . . . 1229
236: miseksi itäiselle Suomenlahdelle .•••••• 1213
237: 305. Kajala ym., rah.al. N:o 176: Määrära-
238: 291. Hostila, rah.al. N:o 162: Määrärahan han osoittamisesta Lahden keskussairaa-
239: osoittamisesta maantien ja siihen liitty- lan suunnittelutöiden aloit,tamista var·
240: vien siltojen rakentamiseen Karhulan ten ....................••.•..••••••.. 1232
241: kauppalassa . . . . . . • • • . • . • . . • • • • . • • • • • • 1214 306. Kajala ym., rah.al. N:o 177: Määrära-
242: 292. Hostila, rah.al. N:o 163: Määrärahan rahan osoittamisesta Vesivehmaan lento·
243: osoittamises·ta Luumäen-Haminan-Ta- kentän kunnostustöiden aloittamista var·
244: vastilan rataosuuden rakentamiseksi •• 1215 .ten •.•.......•••....•..•.•••.•.•••••• 1233
245: 307. Kajala ym., rah.al. N:o 178: Korotetun
246: 293. Hostila, rah.al. N:o 164: Määrärahan määrärahan osoittamisesta kaupunkien
247: osoittamisesta Karhulan yhteiskoulun ot- poliisilaitosten palkkauksiin . • • • • • • • • • • 1234
248: tamiseksi valtion haltuun . . • . • • . • . . . • • 1216
249: 308. Kalavainen ym., rah.al. N:o 179: Koro·
250: 294. Hyytiäinen, rah.al. N:o 165: Määrära- tetun määrärahan osoittamisesta luku-
251: han osoittamisesta vaHion virastotalon kausimaksujen alentamiseen yksityisoppi·
252: suunnitteluun Jyväskylän kaupunkiin •. 1217 kouluissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • . 1235
253: 295. Hyytiäinen yrn., rah.al. N:o 166: Määrä- 309. Kalavainen ym., rah.al. N:o 180: Koro·
254: rahan osoittamisesta lääkitysvoimisteli· tetun määrärahan osoi:ttamisesta avus-
255: joita valmistavan kurssin järjestämi· tuksiksi ja !ainoiksi maalais- ja kaup-
256: seksi Jyväskylän kaupunkiin .....••.•• 1218 palakansakoulujen rakentamiseen ..•••• 1236
257: 296. Häppölä yrn., rah.al. N:o 167: Määrä· 310. Kalavainen ym., rah.al. N:o 181: Määrä-
258: rahan osoittamisesta Uudenmaan-Hä- rahan osoittamisesta kunnallisten lasten·
259: meen metsänhoitolautakunnnan alueelle seimien ja päiväkotien avustamiseen ... 1237
260: rakennettavaa metsäkoulua varten .••• 1219 311. Kalavainen ym., rah.al. N:o 182: Koro·
261: 297. Högströrn rn. fl., fin.mot. N:o 168: An· tetun määrärahan osoittamisesta kansan·
262: gående anvisande av anslag för en ny tajuisten tieteellisten luentojen avusta·
263: skolbyggnad för Ekenäs samlyceum . . • 1220 miseen . . . . . . . . . • • • • . . • • . . • • . • • • • • • • . . 1238
264: 297. Högströrn yrn., rah.al. N:o 168: Määrä- 312. Kantola ym., rah.al. N:o 183: Määrära·
265: rahan osoittamisesta Tammisaaren yh- han osoittamisesta valtion kaksoisyhteis·
266: teislyseon uutta koulurakennusta varten 1221 lvseon rakennustöiden aloittamiseksi Es·
267: poon kauppalassa . . . . • . • • . • . . • . • • • • • • . 1239
268: 298. Högströrn yrn., rah.al. N:o 169: Määrä-
269: rahan osoittamisesta Helsingin ruotsalai- 313. Kantola ym., rah.al. N:o 184: Määrära·
270: sen sairaanhoitajaopiston suunnittelu- han osoittamisesta valtion virastotalon
271: työtä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1222 rakentamiseksi Espoon kauppalaan •... 1240
272: Sisällysluettelo 1964. VII
273:
274: Siv. Siv.
275: 314. Kantola ym., rah.al. N:o 185: Määrära- 330. A. Kinnwnen ym., rah.al. N:o 201: Mää-
276: han osoittamisesta oppi- ja ammattikou- rärahan osoittamisesta avustuksiksi maa-
277: luli!Jisten koulumatkakustannusten korvaa- talouskoneiden hankkimista varten pien-
278: miseen . . . . . . • • • • • • . • • • • • . • • • • • • • • • • • • 1241 viljelijäväestölle ......••.•..•••••••.•• 1257
279: 315. Kantola ym., rah.al. N:o 186: Korotetun 331. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 202: Koro-
280: määrärahan osoittamisesta Tarvontien lo- tetun määrärahan osoittamisesta helpo-
281: pulliseen kuntoon saattamista varten •• 1242 tusten myöntämiseksi kunnille paikallis-
282: teiden aiheuttamista kustannuksista . • • 1259
283: 316. Karpola ym., rah.al. N:o 187: Määrära-
284: han osoittamisesta Rääkkylän-Tolosen- 332. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 203: Koro-
285: mäen maantien rakentamista varten •. 1243 tetun määrärahan osoittamisesta väki-
286: lannoitteiden ja maatalouskalkin hinto-
287: 317. Karpola ym., rah.al. N:o 188: Korotetun jen alentamiseen • . . . . . • . . . • • . . . • • • . • • • 1260
288: määrärahan osoittamisesta Parikkalan-
289: Onkamon radan rakennustöiden jatka- 333. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 204: Koro-
290: mista varten • • • . • • • • • . . . . . • . . • • . . • • . . 1244 tetun määrärahan osoittamisesta palk-
291: kioiksi pienvaltaojien kaivamisesta ja
292: 318. Karpola ym., rah.al. N:o 189: Määrära- maanparannusaineiden ajosta viljelyk-
293: han osoittamisesta Kiteen koulutilalle sille •.......•..•......•.•....•.•...•• 1261
294: rakennettavan karjatalouskoulun raken-
295: nustöiden aloittamiseksi . . . . . . . • • • • . . . 1245 334. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 205: Koro-
296: tetun määrärahan osoittamisesta avus-
297: 319. Karpola ym., rah.al. N:o 190: Määrära- tuksiksi ja !ainoiksi kuivatustöitä var-
298: han osoittamisesta maamiesopiston suun- ten •..........•....••..•••.•••.••••.• 1262
299: nitteluun Koivikon tilalle Kiteelie •... 1246
300: 335. A. Kinnunen ym., rah.al N:o 206: Mää-
301: 320. Kauppi ym., rah.al. N:o 191: Määrära- rahan osoittamisesta Ruukki Oy:n omis-
302: han osoittamisesta sillan rakentami- tamien tilan ja metsäalueiden ostami-
303: seksi Oulujoen yli Muhoksen kunnassa seen valtiolle ••.••.•...••..•••••••••• 1263
304: olevan Laukan lassipaikan kohdalla •.•. 1247
305: 336. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 207: Koro-
306: 321. Kauppi ym., rah.al. N:o 192: Määrära- tetun määrärahan osoiJttamisesta !ai-
307: han osoittamisesta Muhoksen virasto- noiksi salaojituksiin . . . • • • • . • • . . • • • • • • 1264
308: talon rakentamista varten ••.••....... 1248
309: 337. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 208: Mää-
310: 322. Kelovesi ym., rah.al N:o 193: Määrä- rärahan osoittamisesta Hailuodon ja Sii-
311: rahan osoittamisesta avustukseksi Sai- kajoen välisen pengertien aikaansaami-
312: maan kanavan rakentajien muistomer- seksi •••..•...•..•...•••••••••.••••.• 1265
313: kin pystyttämiseksi Lauritsalan kauppa-
314: laan ................................. 1249 338. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 209: Koro-
315: tetun määrärahan osoittamisesta paikal-
316: 323. Kelavesi ym., rah.al. N:o 194: Korotetun listeiksi otettavien kunnan- ja kylätei-
317: määrärahan osoittamisesta kunnan- ja den kuntoonpanon avustamiseksi ...... 1266
318: kyläteiden avustamiseen •.....••••.•.• 1250
319: 339. T. Kinnunen ym., rah.al. N:o 210: Mää-
320: 324. Kelavesi ym., rah.al. N:o 195: Korotetun rärahan osoittamisesta Etelä-Savon met-
321: määrärahan osoittamisesta talojen hank- sänhoitokoulun täydennyarakentamista var-
322: kimiseen posti- ja lennätintoimipaikoille 1251 ten .•................••..•••.••••..•• 1267
323: 325. Kelavesi ym., rah.al. N:o 196: Määrä- 340. Kiviaho ym., rah.al. N:o 211: Määrära-
324: rahan osoittamisesta vesien saastumisen han osoittamisesta tien rakentamiseksi
325: tutkimiseen Saimaan etelärannalla • • . . 1252 Lappajärveltä Kauhavalla . • . • . • . • • . • • • 1269
326: 326. Kervinen ym., rah.al. N:o 197: Määrä- 341. Kiviaho ym., rah.al. N:o 212: Määrära-
327: rahan osoittamisesta Savon radalta Yö- han osoittamisesta Kortesjärven-Pietar-
328: veden rantaan johtavan radan tutki- saaren tien rakentamiseen •..•.•••••• , 1270
329: musta varten • . • • • . . . . . . . . . . • . . • . • • • • 1253 342. Kiviaho ym., rah.al. N:o 213: Korotetun
330: 327. Kervinen ym., rah.al. N:o 198: Korote- määrärahan osoittamisesta siirtona maa-
331: tun määrärahan osoittamisesta opinto- taloustuotteiden markkinoimisrahastoon
332: kerhotoiminnan tukemiseen • . • • . • • . • . • • 1254 voin ja juuston kuluttajahintojen alen-
333: tamiseksi • . . . • . • • • • • . . • • . . • • . • • • . • • • • 1271
334: 328. Kt.'lpi ym., rah.al. N:o 199: Määrärahan 343. Kiviaho ym., rah.al N:o 214: Korotetnn
335: osoittamisesta ohjelmoitsijan palkkaami- määrärahan osoittamisesta vesistön jär-
336: seen Oulun yliopistoon • • . • . • . . • • • • • • • • 1255 jestely- ja vesistön säännöstelytöihin • • 1272
337: 329. Kilpi ym., rah.al. N:o 200: Määrärahan 344. Kiviaho ym., rah.al. N:o 215: Määrära-
338: osoittamisesta elektronimikroskoopin hank- han osoittamisesta Viropelin-Alajärven
339: kimiseksi Oulun yliopistoon • . . . . • . . . . 1256 --,Soinin tien rakentamiseen . . . . . • • • . . . 1273
340: VIII Sisällysluettelo 1004.
341:
342: Siv. Siv.
343: 345. Koivisto ym., rah.al. N:o 216: Määrä· 361. A. Koskinen ym., rah.al. N: o 232: Mää-
344: rahan osoittamisesta Kuolajoen per· rärahan osoittamisesta maantien raken-
345: kausta varten Sallan kunnassa ••.•.... 1274 tamiseksi Vastingin-Kallion maantieltä
346: Sapran laiturivaihteelle • • . • . • . . . . • . • . . . 1291
347: 346. Koivisto ym., rah.al. N:o 217: Määrä-
348: rahan osoittamisesta maa-alueiden osta- 362. A. Koskinen ym., rah.al. N:o 233: Mää-
349: miseksi Sallan kunnan Märkäjärven ky· rärahan osoittamisesta virastotalon raken-
350: aässä Sallan maatalousoppilaitoksen tar· tamiseksi Karstulaan . . . . • . . . . • • • . . . • . . 1292
351: peisiin • • • • • . . • • . . . • . . . . . • • • • • • • • . . . . . 1275
352: 363. A. Koskinen ym., rah.al. N:o 234: Mää-
353: 347. Koivisto ym., rah.al. N:o 218: Määrä- rärahan osoittamisesta sillan rakentami-
354: rahan osoittamisesta valtionavustukseksi seksi Riuttasalmeen •••.•••.••••.••.•. 1293
355: allergiasairaalan tukemiseen . . . . . • . . • . . . 1276
356: 364. A. Koskinen ym., rah.al. N:o 235: Koro-
357: 348. Koivisto ym., rah.al. N:o 219: Määrä· tetun määrärahan osoilitamisesta maaseu-
358: rahan osoittamisesta säteilyfysiikan lai- dun sähköistämisen tukemiseen • • • • • • . . 1294
359: toksen suunnittelutyötä varten . . . . . . . . . . 1278
360: 365. L. Koskinen ym., rah.al. N:o 236: Mää·
361: 349. Koivunen ym., rah.al. N:o 220: Määrä· rärahan osoittamisesta avustuksiksi Sai-
362: rahan osoittamisesta maantien raken· maan vesistöalueen kunnille Saimaan ka-
363: nustöiden suorittamiseksi tieosuudella navaHikenteessä tarvittavien satamien
364: Petäjävesi-Keuruu •••.•..••••.••..... 1279 ja lai!turitilojen rakentamiseen . • . . • • • . 1295
365: 350. Koivunen ym., rah.al. N:o 221: Määrä· 366. L. Koskinen ym., rah.al. N:o 237: Mää-
366: rahan osoittamisesta maantien rakennus- rärahan osoittamisesta !ainoiksi Saimaan
367: töiden suorittamiseksi tieosuudella Kärk- vesistöalueen kunnille Saimaan kanava-
368: käälä-Bunttila Konnaveden kunnassa . . 1280 liikenteessä tarvittavien satamien ja lai-
369: turitilojen rakentamiseen •••••••••• , • . • 1296
370: 351. Koivunen ym., rah.al. N:o 222: Määrä-
371: rahan osoittamisesta Jämsän yhteiskou- 367. L. Koskinen ym., rah.al. N:o 238: Koro-
372: lun ottamiseksi valtion haltuun . • . . • • . . 1281 tetun määrärahan osoilitamisesta yksi-
373: tyisoppikoulujen lukukausimaksujen alen·
374: 352. KoiNunen ym., rah.al. N:o 223: Määrä· tamiseksi .............••...•..•...•... 1297
375: rahan osoittamiseSita helpotuksen myön·
376: tämiseksi kunn1lle rautateiden rakenta- 368. L. Koskinen ym., rah.al. N:o 239: Koro-
377: misesta johtuvista pakkolunastuskorvauk· tetun määrärahan osoittamisesta avus-
378: sista ................................ 1282 tuksiksi vesihuoltola:itteiden rakentami-
379: seksi maaseudulle • . . . . . • . . • • • • • • • . • . . 1298
380: 353. Koivunen ym., rah.al. N:o 224: Määrä·
381: rahan osoittamisesta Jyväskylässä toi· 369. L. Koskinen ym., rah.al. N:o 240: Mää-
382: mivan ammll!ttikoulujen opettajaopiston rärahan osoilitamisesta avustukseksi kun-
383: koulurakennuksen suunnitelua varten . . 1283 nille halpavuokraisten asuntojen raken-
384: tamiseen . • . . . . . . • • . . • • . . . . . . • . . • • . . . . 1299
385: 354. Koivunen ym., rah.al. N:o 225: Korote·
386: tun määrärahan osoittamisesta yksityis· 370. Kosola ym., rah.al. N:o 241: Määrära-
387: ten teiden avustamiseen ...••...•..... 1284 han osoittamisesta hevosjalostusliittojen
388: työn tukemiseksi . . . . . • • • • • . . . . . . . . . . 1300
389: 355. Kokkola ym., rah.al. N:o 226: Määrära·
390: han osoittamisesta Hovinsaaren ratapi- 371. Kuwsinen ym., rah.al. N:o 242: Määrä-
391: han laajennuSitöitä varten . • . • • . . . • . . . 1285 rahan osoittamisesta asumistuen maksa-
392: miseksi aswtuskeskusten vähävaraisille
393: 356. Kokkola ym., rah.al. N:o 227: Korotetun kansaneläkkeensaajille • . . • • . . . . . • . . • . . 1301
394: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi vien·
395: tisatamia ylläpitäville kunnille satamien 372. Kyttä ym., rah.al. N:o 243: Määrärahan
396: rakentamista varten ...............•.. 1286 osoittamisesta rahtitasausten suorittami-
397: seksi valtionrautateille . . . . . . . . . . • . . . . . 1302
398: 357. Koppanen, rah.al. N:o 228: Määrärahan
399: osoilitamisesta Espoon nimismiespiirin 373. Käkelä ym., rah.al. N:o 244: Korotetun
400: poliisien palkkaukseen . . • . . . . • . . . . . . . . 1287 määrärahan osoittamisesta pos·titalojen
401: 358. Koppanen, rah.al. N:o 229: Määrärahan ja autovarikkorakennusten rakentami-
402: osoittamisesta hammaslääkintäosaston pe· seksi posti- ja lennätinlaitokselle . . . . . . 1305
403: rustamiseksi lääkintöhallitukseen • . . . . . . . 1288 374. Käkelä ym., rah.al. N:o 245: Määrära-
404: 359. Koppanen, rah.al. N:o 230: Määrärahan han osoittamisesta sairaanhoitoalan yh-
405: osoittamisesta hammashoitoapulaisten kou- teisen oppilaitoksen suunnilitelutyötä
406: luttamista varten ..................... 1289 varten . . . . . . . . . . . . . • . . . . • • • . . • • • • • • . . 1306
407: 360. Koppanen, rah.al. N:o 231: Määrärahan 375. Käkelä ym., rah.al. N:o 246: Korotetun
408: osoi·ttamisesta Hyvinkään nimismiespii· määrärahan osoittamisesta kesäyliopisto-
409: rin poliisien palkkausta varten . . . . . . . 1290 jen toiminnan avustamiseen .......... 1307
410: Sisällysluettelo 1964. IX
411:
412: Siv. Siv.
413: 376. Käkelä ym., rah.al. N:o 247: Korotetun 392. Laiho ym., rah.al. N:o 263: Korotetun
414: määrärahan osoittamisesta ratojen sepe· määrärahan osoi,ttamisesta maankäyttö·
415: löintiä, ratapölkkyjen hankintaa, rata- lain ja maanhankintalain toimeenpanon
416: pihalaitteiden ja varikkojen laitteiden yhteydessä rakennettavia yleisiä asutus-
417: sekä rakennusten rakentamista varten •. 1308 teitä varten . • . . . . . . • • • • . . . . . . • • • • • • • • 1324
418: 377. Käkelä ym., rah.al. N:o 248: Määrärahan 393. Laiho ym., rah.al. N:o 264: Korotetun
419: osoittamisesta maakuntakirjastojen pe- määrärahan osoittamisesta valtiolle tar-
420: rustamista varten . . . • . . • . . • . . . • • . . . • • • 1309 jottujen puhelinlaitosten lunastamiseen
421: ja kunnostamiseen . . • • . . . . . • • • • • • • • • • • 1325
422: 378. Kämäräinen ym., rah.al. N:o 249: Määrä-
423: rahan osoittamisesta Jämsän virastota· 394. Laine ym., rah.al. N: o 265: M"åärära-
424: ton rakennustöiden aloittamiseksi . . . . 1310 han osoittamisesta valtion oppikoulun
425: perustamista varten Tammelan kuntaan 1326
426: 379. Kämäräinen ym., rah.al. N:o 250: Mää-
427: rärahan osoittamisesta Silkkiperän tien 395. Laine ym., rah.al. N:o 266: Määrärahan
428: rakentamiseksi Kinnulan kuntaan . • • • 1311 osoittamisesta Pienviljelijäin Keskuslii-
429: 380. Kämäräinen ym., rah.al. N:o 251: Koro· tolle maanviljelystalouden agronomin
430: tetun määrärahan osoittamisesta maa· toimen perustamiseksi . . . • . . . . • . • • • • • • 1327
431: lais- ja kauppalakansakoulujen raken-
432: nusavustuksiin .••......•••..••.•.••.• 1312 396. Lehmonen ym., rah.al. N:o 267: Määrä·
433: rahan osoittamisesta Viitasaaren-Saari-
434: 381. Kämäräinen ym., rah.al. N:o 252: Koro- järven tien parantamiseksi • . . . • . • . • • • • 1328
435: tetun määrärahan osoittamisesta kuole-
436: tuslainoik&i maalais- ja kauppalakuntien 397. Lehmonen ym., rah.al. N:o 268: Määrä-
437: kansakoulurakennuksia varten • . • • . . • . 1313 rahan osoittamisesta Kolarinsalmen sil-
438: lan suunnittelu· ja rakennustöitä varten 1329
439: 382. Kämäräinen ym., rah.al. N:o 253: Määrä-
440: rahan osoittamisesta Neiturin kanava- 398. Lehmonen ym., rah.al. N:o 269: Määrä-
441: sillan uusimistöiden aloittamiseksi . • . • 1314 rahan osoittamisesta Viitasaaren yhteis-
442: 383. Lagerroos ym., rah.al. N: o 254: Määrä- koulun ot·tamiseksi valtion haltuun •••• 1330
443: rahan osoittamisesta avustuksiksi kun·
444: nallisten vanhainkotien perustamiseksi 399. Lehmonen ym., rah.al. N:o 270: Määrä·
445: ja ylläp~tämiseksi . . • . . . . . . . . . • . . . . . . . 1315 rahan osoittamisesta Viitasaaren virasto-
446: talon rakentamista varten • . . • • • • . • • • • 1331
447: 384. Lagerroos ym., rah.al. N:o 255: Määrä-
448: rahan osoittamisesta Kainuun keskussai- 400. Lehmonen ym., rah.al. N: o 271: Korote·
449: raalan rakennustöiden aloittamiseksi • . 1316 tun määrärahan osoittamisesta avustuk·
450: siksi iyöttömyyden lieventämistä varten 1332
451: 385. Lagerroos ym., rah.al. N:o 256: Määrä-
452: rahan osoittamisesta Kiehimäjoen maan· 401. Lehmonen ym., rah.al. N:o 272: Määrä-
453: tiesillan rakennustöiden aloittamiseksi rahan osoittamisesta valtion virastotalon
454: Paltamon kunnassa ..•....•.•.•••..... 1317 rakentamiseksi Suolahden kauppalaan •• 1333
455: 386. Lagerroos ym., rah.al. N:o 257: Korote· 402. Lehmonen ym., rah.al. N: o 273: Määrä-
456: tun määrärahan osoittamisesta kuoletus· rahan osoittamisesta avustuksiksi työ-
457: lruinoiksi kaupunkien kansakouluraken· läis- ja pienviljelijäperheenäitien loma-
458: nuksia varten . • . . . . • . . . . . . . . • . . . . . . . . 1318 toimintaa ylläpitäville työväen ja pien·
459: 387. Lagerroos ym., rah.al. N:o 258: Määrära· viljelijäjärjestöille . . . • . . . . . . . . . . . . • . • . 1334
460: han osoittamisesta Kainuun sairaanhoi-
461: tajaopiston suunnittelua varten •.•••... 1319 403. Lehmonen ym., rah.al. N:o 274: Korote·
462: tun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi
463: 388. Lagerroos ym., rah.al. N:o 259: Määrära- vesihuoltolaitteiden rakentamista varten 1335
464: han osoittamisesta Kainuun keskuska-
465: lanviljely- ja koeaseman rakennustöiden 404. Lehmonen ym., rah.al. N:o 275: Määrä-
466: aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . • • • . . • . 1320 rahan osoittamisesta peruakuivatustöiden
467: toteuttamiseksi Keski-Suomen läänin
468: 389. Lahtela ym., rah.al. N:o 260: Määrära- alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • • • . • • . . • 1336
469: han osoittamisesta Sallan maataloudelli-
470: sen oppilaitoksen perustamiatoimenpi- 405. Leinonen ym., rah.al. N:o 276: määrära-
471: teitä varten . . • . . . . . . • . . . . . . . • . . . . . . . . 1321 han osoittamisesta avustukseksi Sokeain
472: 390. Lahtela ym., rah.al. N:o 261: Määrära- Keskusliitto r.y: lle sokeain hieroma- ja
473: han osoittamisesta helikopterin hankki· fysikaalisten hoitolaitosten lukumäärän
474: miseksi raja vartiolaitokselle sairasleruto- lisäämiseksi . . • • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . 1337
475: tarkoituksiin . . . . . . . . . . . • . • . . . . . . . • . . . 1322 406. Leivonen ym., rah.al. N:o 277: Määrä-
476: 391. Lahtela ym., rah.al. N:o 262: Määrära- rahan osoittamisesta Laukaan keskus-
477: han osoittamisesta alkupääomaksi kehi· kalanviljelylaitoksen ja koeaseman ra-
478: tysaluerahastoa varten . . . . . . . . . . . . . . . • 1323 kentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1338
479:
480: 2 E 70/65
481: X Sisällysluettelo 1964.
482:
483:
484: Siv. Siv.
485: 407. Lei·vonen ym., rah.al. N:o 278: Määrära- 424. Linkola ym., rah.al. N: o 295: Määrära-
486: han osoittamisesta Keski-Suomen emän- han osoittamisesta kotimaisen lyhytku-
487: täkoulun ja kotitalousopettajaopiston li· van •tukemiseen . . . • . • . . . . • • . . . . • • • . . • 1356
488: särakennusten rakentamista varten •.•• 1339
489: 425. Linkola ym., rah.al. N:o 296: Korotetun
490: 408. Leivonen ym., rah.al. N:o 279: Määrä- määrärahan osoittamisesta näyttämötai-
491: rahan osoittamisesta valtion virastotalon teen ja näyttämötaiteellisten harrastus-
492: rakentamista varten Jämsän kuntaan .. 1340 ten •tukemiseen . . . • . . . • . . . . . . . • . • • • . . • 1357
493: 409. Leivonen ym., rah.al. N:o 280: Määrä- 426. A. Linna ym., rah.al. N:o 297: Määrära-
494: rahan osoittamisesta valtion viras11;otalon han osoittamisesta rikospoliisilisän ko-
495: rakentamista varten Viitasaaren kuntaan 1341 rottamiseen . . . . . . . • . . • . . . . . . . . . . • • . • . 1358
496: 410. Leivonen ym., rah.al. N:o 281: Määrä- 427. A. Linna ym., rah.al. N:o 298: Määrära-
497: rahan osoittamisesta Jämsän aluesairaa- han osoittamisesta eräiden rautatielai-
498: lan rakentamista varten • . . . • . . . . . • . . . 1342 toksen linjahallinnon teknikoiden palk-
499: kauksen korottamiseen •.......•..••... 1359
500: 411. Leivonen ym., rP.h.al. N:o 282: Määrä-
501: rahan osoivtamisesta harvaanasuttujen 428. A. Linna ym., rah.al. N:o 299: Määrära-
502: seutujen sähköistämisen tukemiseen . • • . 1343 han osoit·tamisesta Yhteiskunnallisen
503: korkeakoulun tilapäisten toimihenkilöi-
504: 412. Leivonen ym., rah.a.l. ~T:o 283: Määrä- den paikkaamista varten • . . . • . . . • • • . • • 1360
505: rahan osoittamisesta keskikoulun perus-
506: tamiseksi Kyyjärven kuntaan ........ 1344 429 . ..4. Linna ym., rah.al. N:o 300: Määrära-
507: han osoittamisesta lääkintävoimistelijoi-
508: 413. Liedes ym., rah.al. N:o 284: Korotetun den peruskoulutuksen tehostamiseen • . 1361
509: määrärahan osoittamisesta siirtona asu-
510: tusrahastoon . . . . . . . . . . . • . . • . . • . • . • • • • . 1345 430. I. Linna ym., rah.al. N:o 301: Korotetun
511: määrärahan osoittamisesta Pieksämäen
512: 414. Liedes ym., rah.al. N:o 285: Määrärahan vaunupajan rakentamiseen ja rautatei-
513: osoittamisesta postiautonkuljettajien palk- den pääkonepajojen työkoneiden hankin-
514: kauksen korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . • 1346 taan •.•...•.•••..••...•••••..••.••••• 1363
515: 415. Lindqvist ym., rah.al. N:o 286: Määrä- 431. I. Linna ym., rah.al. N:o 302: Korotetun
516: rahan osoittamisesta Asikkalan kunnan määrärahan osoittamisesta uusien tava-
517: Vesivehmaan ja Kalkkisten lossin väli- ravaunujen hankkimiseen valtionrauta-
518: sen tien korjaustöiden aloittamiseksi .. 1347 teille . • • . . • . . . . . . . . . • • • • . . . • • • . • . • • • • 1364
519: 416. Lindqvist ym., rah.al. N:o 287: Määrä- 432. M. Linna ym., rah.al. N:o 303: Määrära-
520: rahan osoi•ttamisesta Padasjoen-Aut- han osoittamises:ta. Ylä-Savon-Rahjan
521: toisten-Rautajärven-Pohjan tien kun- runkotien rakennustöiden aloittamiseksi
522: nostamisen aloittamiseksi . . . . . . . . • • . . . 1348 välillä Nivala-Haapajärvi . . . . • • • • • . 1365
523: 417. Linkola ym., rah.al. N:o 288: Määrä-
524: rahan osoittamisesta porakaivon raken- 433. }f. Linna ym., rah.al. N:o 304: Määrära-
525: han osoittamisesta Reisjärven kunnassa.
526: tamiseksi Haapasaaren kuntaan 1349
527: olevan Niskarannan paikallistien raken-
528: 418. Linkola ym., rah.al. N:o 289: Määrä- tamiseksi • . • • . . . . . • . . . • . . . . • . . . • • • • • • 1366
529: rahan osoittamisesta Haminan Hillon
530: sataman poliisivar.tiokonttoriin perustet- 434. M. Linna ym., rah.al. N:o 305: Määrära-
531: taviavirkoja varten .......•••••....•• 1350 han osoittamisesta pienviljelijöille aiheu-
532: tuneiden hallavahinkojen tilakohtaiseksi
533: 419. Linkola ym., rah.al. N:o 290: Määrä- korvaamiseksi . . . .. .. .. . . . . . . .. .. .. .. • 1367
534: rahan osoittamisesta kunnallisten ter-
535: 435. M. Linna ym., rah.al. N:o 306: Määrära-
536: veyssisarien palkkauksen korottamiseen 1351
537: han osoittamisesta Ylivieskaan perustet-
538: 420. Linkola ym., rah.al. N:o 291: Määrä- tavan Pohjois-Suomen maamiesopiston
539: rahan osoittamisesta valtion palveluk- suunnittelua ja rakennustöiden aloitta-
540: sessa olevien koulutevtujen sairaanhoita- mista. varten . • . • . . . • . . • . . . . . . . . . . • • • . 1368
541: jien palkkauksen korottamiseen • • • • • • 1352
542: 436. Lukkarinen, rah.al. N: o 307: Määrära·
543: 421. Linkola ym., rah.al. N:o 292: Määrära- han osoi-ttamisesta kodinperustamislai-
544: han osoittamisesta naiskonstaapelien vir- noiksi . • . • . . . . . . . . • • • . . . . . • . • . • . • • • • . 1369
545: kapukuavustuksia varten •.•.......••.. 1353 437. Lukkarinen, rah.al. N:o 308: Määrära-
546: 422. Linkola ym., rah.al. N:o 293: Määrära- han osoittamisesta avustuksiksi kunnal·
547: han osoittamisesta Reitkallin puutarha- listen ammattioppilaitosten oppilasasun-
548: koulun lunastamiseksi valtiolle • . . • . . • . 1354 tojen rakentamiseen ............•.•••. 1370
549: 423. Linkola ym., rah.al. N:o 294: Määrära- 438. Lukkarinen, rah.al. N:o 309: Korotetun
550: han osoittamisesta Etin virastotalon ,m!iärärahan osoittamisesta vähävaraisten
551: suunnittelemista varten . . . . . . . . . . . . . . . 1355 ammattiopintolainoihin .•...........•.. 1371
552: Sisällysluettelo 1964. XI
553:
554:
555: Siv. Siv.
556: 439. Lukka·rinen ym., rah.al. N:o 310: Määrä- 454. Matilainen ym., rah.al. N:o 325: Korote-
557: rahan oso·ittamisesta kansaneläkkeen tun määrärahan osoittamisesta Hauvan-
558: varassa elävien asumiskustannusten alen- lahden-Särkilahden maantien (ns. Poh-
559: tamiseen .•.•..•••.•••....•...•.•••••• 1372 jiin tien) rakennustöiden jatkamiseksi 1389
560: 440. Lukkarinen, rah.al. N:o 311: Määrära· 455. M. Mattila ym., rah.al. N:o 326: Määrä-
561: han osoittamisesta ylimääräisten varas- rahan osoittamisesta Työtehoseuralle
562: tomiesten tointen perustamiseksi valtion- maatilametsien puunkorjuun rationali-
563: rautateiden varasto-osastolle ••..•••••• 1373 sointitutkimuksiin ja hankintateknillisen
564: koeaseman toimintaan ...••••.••••.•• , 1390
565: 441. Lukkarinen ym., rah.al. N: o 312: Koro-
566: tetun määrärahan osoittamisesta lapsi- 456. M. Mattila ym., rah.al. N:o 327: Määrä-
567: perheiden asumistukun •..•.....•..••.. 1374 rahan osoittamisesta suomenkielisten op-
568: pikoulujen poikien käsityönopettajain
569: 442. Lukkarinen, rah.al. N:o 313: Määrära- virkojen ja toimien perustamiseen ••.• 1391
570: han osoittamisesta helpotuksen myöntä-
571: miseksi kunnille rautruteiden rakentami- 457. M. Mattila ym., rah.al. N:o 328: Määrä-
572: sesta johtuvis.ta pakkolunastuskorvauk- rahan osoittamisesta oriiden kasvatm;-
573: sista ••..•....•.••••......•...••••.... 1375 kustannusten alentamiseen .••••.•.•••• 1392
574: 443. Lukkar·inen, rah.al. N:o 314: Korotetun 458. V. Mattila ym., rah.al. N:o 329: Koro-
575: mäii.rärahan osoittamisesta vähävaraisten tetun määrärahan osoittamisesta val-
576: nuorten ammattiopintoavustuksiin 1376 tionrautateiden asunto-, sosiaali-, virasto-
577: ym. rakennuksia varten . . . • • . . . • . . • • • 1393
578: 444. Lukkarinen ym., rah.al. N: o 315: Korote- 459. V. Mattila, rah.al. N:o 330: Määrärahan
579: tun määrärahan osoittamisesta kunnan- osoittamisesta Xhtärin virastotalon suun-
580: ja kyläteiden avustamiseen ..•••.•••. 1377 nitteluun .......••••........•...•.•••• 1394
581: 445. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 316: Koro- 460. V. Mattila ym., rah.al. N:o 331: Määrä-
582: tetun määrärahan osoittamisesta maaseu- rahan osoittamisesta Virtain-Ähtärin
583: dun sähköistämisen tukemiseen . . • . . . 1378 maantien rakentamisen aloittamiseen •• 1395
584: 446. E. Manninen ym., rah.al. N:o 317: Mää- 461. V. Mattila ym., rah.al. N:o 332: Määrä-
585: rärahan osoittamisesta keHrikkoaluksen rahan osoittamisesta Ähtärin-Alavuden
586: hankkimiseksi Junan kirkonkylän ja maantien rakentamisen aloittamiseen .• 1396
587: Paalasmaan väli&tä liikennettä varten 1379 462. V. Mattila, rah.al. N:o 333: Korotetun
588: 447. E. Manninen ym., rah.al. N:o 318: Mää- määrärahan osoittamisesta 'tnrveteolli·
589: rärahan osoittamisesta Tohmajärven yh- suuden edistämiseen • . . . . . . • . . . . • . • • • • 1397
590: teiskoulun rakentamiseen . . . . . • • • • . . . • 1380 463. V. Mattaa ym., rah.al. N:o 334: Määrä-
591: rahan osoittamisesta valtion koulukotien
592: 448. E. Manninen ym., rah.al. N:o 319: Koro-
593: tetun määrärahan osoittamisesta Onka- vapaa-aika- ja harrastustoimintaa varten 1398
594: mon-Parikkalan radan rakentamista 464. V. Mattila ym., rah.al. N:o 335: Määrä-
595: varten . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . • . . . . . . . . . 1381 rahan osoittamisesta rautateiden vaunu-
596: 449. H. Manninen ym., rah.al. N:o 320: Mää- henkilökunnan ja ratavartijain puku-
597: avustuksiin . . . . . . • . . . . . . . . . . . . • . . . • • • 1399
598: rärahan osoittamisesta rautateiden ta-
599: vara-aseman rakentamiseksi Varkauden 465. V. Mattila ym., rah.al. N:o 336: Määrä-
600: kaupunkiin . . . . • . . . . • . . . . . . . . . . . • . • • . . 1382 rahan osoittamisesta rautateiden liiken-
601: 450. H. Manninen ym., rah.al. N:o 321: Mää- neosaston autokaluston uusimiseen •••• 1400
602: rärahan osoittamisesta Juankosken-Lui- 466. J. MäTcelä ym., rah.al. N:o 337: Määrä·
603: konJahden rautatietöiden aloittamiseksi 1383 rahan osoittamisesta Kauvatsan ylikul-
604: 451. Mat,1a·inen ym., rah.al. N:o 322: Määrä- kusillan rakentamiseen ja siihen liitty-
605: rahan osoittamisesta avustukseksi So- vien tienparannussuunnitelmien toteutta-
606: keain Keskusliitto r.y: lle sokeainhuolta- miseen . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 1401
607: jien toiminnasta aiheutuvia kustannuk- 467. U. Mäkelä ym., rah.al. N:o 338: Määrä-
608: sia varten . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . • • • . . . 1384 rahan osoittamisesta Euran-Kiukaisten
609: 452. Matilainen ym., rah.al. N:o 323: Määrä- -Harjavallan maantien parantamiseen 1402
610: rahan osoittamisesta avustukseksi So- 468. U. Mäkelä ym., rah.al. N:o 339: Korote-
611: keain Keskusliitto r.y:lle vastasokeutu- tun määrärahan osoittamisesta nuorten
612: neille järjestettäviä. kuntouttamiskurs- työttömien ammattikurssien järjestämi·
613: seja varten • • . • . • • • • • . . . . . • . . . • • • • • . • 1386 seen ........•...•........•...•...••.• 1404.
614: 453. Matilainen ym., rah.al. N:o 324: Määrä- 469. U. Mäkelä yrn., rah.al. N:o 340: Määrä-
615: rahan osoittamisesta Vuoksen yli raken- rahan osoittamisesta kunnallisten am-
616: nettavan maantiesillan suunnitelman laa- mattioppilaitosten valtakunnallisten osas-
617: timiseksi ..... - . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . 1388 tojen valtionavustuksiin ...•.••....••• 1405
618: XII Sisällysluettelo 1964.
619:
620:
621: Siv. Siv.
622: 470. U. Mäkelä ym., rah.al. N:o 341: Määrä- 486. Niiranen ym., rah.al. N:o 357: Määrära-
623: rahan osoittamisesta Suomen Siviili- ja han osoittamisesta Rasivaaran-Tolosen·
624: Asevelvollisuusinvaliidien LHtto r.y:lle mäen maantien parannustöiden aloitta-
625: vaikea vammaisten in vaJidien suoja työ- miseksi •.......••.•.••......••••••••. 1423
626: paikkatoiminnan kehittämiseen •....•.. 1407
627: 487. Niiranen ym., rah.al. N:o 358: Määrära-
628: 471. U. Mäkelä ym., rah.al. N:o 342: Määrä- han osoittamisesta Juukaan suunnitellun
629: rahan osoittamisesta Hylkysaaren luotsi- valtion virastotalon rakennustöiden aloit-
630: asemarakennuksen kunnostamiseksi me· •tamiseksi .•..•••.•.•.••.•...••••.•••. 1424
631: renkulkumuseota varten ..•.•...•.•... 1408
632: 488. Niiranen ym., rah.al. N:o 359: Määrära-
633: 472. U. Mäkelä ym., rah.al. N:o 343: Määrä- han osoittamisesta Tohmajärven keski-
634: rahan osoittamisesta merenkulkuhallituk· koulun laajennustöiden aloittamiseksi •. 1425
635: sen merimuseon menoja varten . • . . • • . . 1409
636: 489. Niiranen ym., rah.al. N:o 360: Määrära-
637: 473. U. Mäkelä ym., rah.al. N:o 344: Määrä- han osoitamisesta Polvijärven kuntaan
638: rahan osoittamisesta asemamiesten palk· suunnitellun valtion virastotalon raken-
639: kauksen korottamiseen . • . . . . . . . . . . • . . • 1410 tamiseksi •.....•••..••....••.•.••••.. 1426
640: 474. U. Mäkelä ym., rah.al. N:o 345: Määrä- 490. Niiranen ym., rah.al. N:o 361: Määrära-
641: rahan osoittamisesta tutkimukseen kan· han osoittamisesta Joensuun-Polvijär-
642: sakoulurakennusten tulevasta käytöstä 1411 ven maantien parannustyön aloittami-
643: seksi •..•.......•.••••.........•••••. 1427
644: 475. U. Mäkelä ym., rah.al. N:o 346: Korote·
645: tun määrärahan osoittamisesta kansa- 491. Niiranen ym., rah.al. N:o 362: Korote-
646: koulunopettajain kurssimuotoista jatko- tun määrärahan osoittamisesta maaseu-
647: koulutusta varten . . . • . . . . . . • . . . . . • . . . . 1412 dun sähköistämisen tukemiseen . • . • . • • . 1428
648: 476. U. Mäkelä ym., rah.al. N:o 347: Määrä· 492. Ojajärvi ym., rah.al. N:o 363: Määrä-
649: rahan osoittamisesta Eurajoen-Yläneen rahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan ja
650: maantien parantamiseen ......••..•.•. 1413 Kainuun raja-alueen metsätyökoulun ra-
651: kennustöiden aloittamiseksi . • . . . . . • . • . 1429
652: 477. U. Mäkelä ym., rah.al. N:o 348: Määrä-
653: rahan osoittamisesta ammwtinvalinnan- 493. Ojajärvi ym., rah.al. N:o 364: Korote-
654: ohjauksen kenttätoiminnan kehittämiseen 1414 tun määrärahan osoittamisesta rakennus-
655: lainoiksi kansanopistoiJle . . . . • • • . • • . • • . 1431
656: 478. Nederström-Lunden ym., rah.al. N:o 349:
657: Korotetun määrärahan osoittamisesta op- 494. Paarman ym., rah.al. N:o 365: Määrä-
658: pikoulun oppilwiden koulunkäynnin avus- rahan osoittamisesta Jeesiöjoen yläjuok-
659: tamiseen • . • • • • . . . . . . . . . • • . . • . . . . . . . . . 1415 sun perkanatyön aloittamiseksi ..•••••. 1432
660: 479. Nederström-Lunden ym., rah.al. N:o 350: 495. Paasivuori ym., rah.al. N:o 366: Määrä-
661: Määrärahan osoittamises•ta rauhantyötä rahan osoittamisesta valtionapua nautti·
662: suorittavien järjestöjen tukemiseen . . . . 1416 vien järjestöjen toimihenkilöiden eläke-
663: oikeuden tutkimiseen ..•......•..•.••. 1433
664: 480. N edm·st?·öm-Lwnden ym., rah.al. N: o 351:
665: Määrärahan osoittamisesta kansaneläk- 496. Paasivuori ym., rah.al. N:o 367: Määrä-
666: keiden korottamiseen ..•....•.•....•.. 1417 rahan osoittamisesta kansaneläkeläisparis-
667: kuntien lomanvieton tukemiseen ••.•••. 1434
668: 481. Nedeström-Lunden ym., rah.al. N:o 352:
669: Korotetun määrärahan osoittamisesta kun· 497. Paasivuori ym., rah.al. N:o 368: Määrä-
670: nallisten ja yks<ityisten vajaamielislaitos- rahan osoittamisesta lasten päiväko-
671: ten perustaruiskustannusten avustamiseen 1418 deille ja muille niihin verrattaville päi-
672: vähoitolaitoksille annettavaa valtionapua
673: 482. Niemelä ym., rah.al. N:o 353: Määrära- varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 1435
674: han osoittamisesta tienparannustöiden
675: aloittamiseksi Hannolan pellon-Varkau- 498. Paasivuori y?n., rah.al. N:o 369: Määrä-
676: den tieosuudella ...................... 1419 rahan osoittamisesta kaikkien oppivol-
677: 483. Niemelä ym., rah.al. N:o 354: Määrära- vollisuusikäisten terveydenhoidon järjes-
678: han osoittamisesta Htlahden-Kallislah- tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . • . • • . 1436
679: den tien rakennustöiden aloittamista 499. Paasivuori ym., rah.al. N:o 370: Määrä-
680: varten . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . 1420 rahan osoittamisesta Helsingin Talous-
681: 484. Niemelä ym., rah.al. N:o 355: Määrära- työn·tekijäin Yhdistykselle myönnettä-
682: han osoittamisesta Kyrönsalmen sillan vää valtionavustusta varten ..•.•..•.. 1437
683: aikaansaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • • 1421 500. Paasivuori ym., rah.al. N:o 371: Määrä·
684: 485. Niemelä ym., rah.al. N:o 356: Määrära- rahan osoitamisesta kansaneläkkeen tuki-
685: han osoittamisesta Sääruingin saaristo- osan varassa elävien asumiskustan.nus-
686: •tien aikaansaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 1422 ten alentamiseen ..................... 1438
687: Sisällysluettelo 1964. XIII
688:
689: Siv. Siv.
690: 501. Paaso ym., rah.al. N:o 372: Määrärahan 516. Pitsinki ymo, rahoal. N:o 387: Määrära-
691: osoittamisesta valtion oppikoulun raken- han osoittamisesta rtyöväenluokan nousua
692: tamiseksi Kiimingin kuntaan •.•...•... 1439 symbolisoivan muistomerkin pystyttämi-
693: seksi .....•..•••...•.•..•...•••.....• 1456
694: 502. Pakkanen ym., rah.al. N: o 373: Määrä-
695: rahan osoittamisesta Pelastakaa Lapset 517. Pitsinki ymo, rah.al. N:o 388: Määrära-
696: r.y:lle kansainvälisten huoltotapausten han osoittamisesta rakennuslainoiksi opis-
697: hootamiseen •••..•.••••••.••.••.•.•••• 1440 kelija-asuntojen rakentamiseen ••.••.•• 1457
698: 503. J. E. Partanen ym., rah.al. N:o 374: Ko- 518. Pitsinki ymo, rahoal. N: o 389: Määrära-
699: rotetun määrärahan osoittamisesta Kai- han osoittamisesta tukiavustuksiksi sa-
700: nuun keskussairaalan rakentamista var- nomalehtien ja muiden aatteellisten jul-
701: ten ••.........•...•.......•...•.....• 1441 kaisujen taloudellisten edellytysten tur-
702: vaamista varten ••••••••.......••••••• 1458
703: 504. J. E. Partanen ym., rah.al. N:o 375:
704: Määrärahan osoittamisesta maataloudel- 519. Pitsinki ymo, rahoal. N:o 390: Määrära-
705: listen yleisneuvontajärjestöjen palveluk- han osoittamisesta yleishyödyllistä mer-
706: sessa ?levi~n agrologien palkkojen ko- kitystä omaavien, yksityisellä järjestö-
707: rottamiseksi .•........•...........•.•. 1442 tai säät·iöpohjalla toimivien arkistojen ja
708: kirjastojen toiminnan tukemiseksi • • • . • 1459
709: 505. V. E. Partanen ym., rah.al. N:o 376: Ko-
710: rotetun määrärahan osoittamisesta opet- 520. Pohjonen ymo, rahoalo N:o 391: Määrä-
711: tajajärjestöille jatkokoulutustoimintaa rahan osoittamisesta tieosuuden Kärk-
712: varten •••.....•....•.•.•.•••.•.•..•.• 1443 käälä-Sunttila rakentamiseen kanta-
713: tiellä n: o 69 .... o. .. .. . .. .. . . .. .. . • • 1460
714: 506. V. E. Partanen ym., rah.al. N:o 377:
715: Määrärahan osoittamisesta Lahden sai- 521. Pohjonen ymo, rahoalo N: o 392: Määrä-
716: raanhoitajakoulun suunnittelutöiden lop- rahan osoittamisesta Vajaamielishuollon
717: puunsaattamis•ta varten . • . • . . . • . . . . • • • 1444 Keskusliiton toiminnan tukemiseksi . . • . 1461
718: 507. V. E. Partanen ym., rah.al. N:o 378: 522. Pohjonen ymo, rahoal. N:o 393: Määrä-
719: Määrärahan osoittamisesta Kuulonhuolto- rahan osoittamisesta valtion keskikoulun
720: liiton kuulokeskuksen tarkastus- ja kuu- perustamiseksi Kyyjärven kuntaan • • . • 1462
721: lontutkimusmittavälineiden uusimiseksi •. 1445
722: 523. Pohjonen ymo, rahoal. N:o 394: Määrä-
723: 508. V. E. Partanen ym., rah.al. N:o 379: Ko- rahan osoittamisesta maanrtien rakennus-
724: rotetun määrärahan osoittamisesta yk- töiden aloittamiseksi Mäntän-Karstulan
725: sityisille oppikouluille velkojen kuole-
726: tiellä Mäntän-Keuruun tieosuudella .• 1463
727: tuksiin annattavia ylimääräisiä vaimon-
728: avustuksia varten •..•.••........•..•• 1446 524. Pohjonen ym., rahoal. N:o 395: Määrä-
729: 509. Pekkarinen ym., rah.al. N:o 380: Määrä- rahan osoittamisesta Laukaan keskus-
730: rahan osoit•tamisesta Savon Sellu Oy:n kalanviljelyslaitoksen rakentamiseen 0 .. 1464
731: osakepääoman merkitsemistä varten . • • 1447 525. Pohjonen ym., rah.al. N: o 396: Määrä-
732: 510. Pekkarinen ym., rah.al. N:o 381: Määrä- rahan osoi•ttamisesta maatalouden raken-
733: rahan osoittamisesta laivaväylätutkimusta nusneuvonnan tehostamiseksi •... o.•..• 1465
734: varten Haukivedestä Unnukkaveteen •. 1449 526o Pohjonen ymo, rahoal. N:o 397: Määrä-
735: 511. Pekkarinen y1n., rah.al. N:o 382: Korote- rahan osoittamisesta Keski-Suomen koti-
736: tun määrärahan osoittamises•ta siirtona talousopettajaopiston ja sen emäntäkou-
737: asutusrahastoon maankäyttölain edellyt- lun laajentamistöiden aloittamiseksi .•• 1466
738: tämiä tarkoituksia varten . . . . . . . . • . . • . 1451 527. Pohjonen ymo, rah.al. N:o 398: Määrä-
739: 512. Pesonen ym., rahoal. N:o 383: Määrära- rahan osoittamisesta lukion perustami-
740: han osoittamisesta Ha!'tolan keskikoulun seksi Hankasalmen kunnallisen kokeilu-
741: rakennustöiden aloittamiseen . . . . • • . . • • 1452 keskikoulun toiminnan jatkamiseksi yh-
742: 5130 Pesonen ymo, rahoal. N:o 384: Korotetun tenäiskoulun periaatteen mukaisesti . . . . 1467
743: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 528. Puhakka ymo, rahoalo N:o 399: Määrära-
744: ja !ainoiksi vesihuoltolaitteiden rakemta- han osoittamisesta Ilomantsin pienvilje-
745: miseen ... o........... 0. . . . . . • . . . . . . . • 1453 lijäkoulun uudisrakennustöiden aloitta-
746: miseen .•..........• o... oo.... o.•.•.•• 1468
747: 514. Pesonen ymo, rahoal. N:o 385: Korotetun
748: määrärahan osoittamisesta Tuberkuloosi- 529. Puhalelea ymo, rah.al. N:o 400: Määrära-
749: liitto r.y:lle tuberkuloosipotiJa;iden jälki- han osoittamises•ta Tuupovaaran virasto-
750: huoltoon ja kuntouttamiseen . . . . . . . . • • 1454 talon rakennustöiden aloittamiseksi •.•• 1469
751: 515o Pitsinki ymo, rahoalo N: o 386: Määrära- 5300 Puhakka ymo, rahoalo N: o 401: Määrära-
752: han osoittamisesta Helsingin keskus- han osoittamisesta Putaansalmen sillan
753: vankilan henkilökunnan asuntorakennuk- rakennustöiden aloittamiseksi Pielisjär-
754: sen rakennustöiden aloittamista varten . . 1455 ven kunnassa ........ o.. o.. 0......•... 1470
755: XIV Sisällysluettelo 1964.
756:
757:
758: Siv. Siv.
759: 531. PUhakka ym., rah.al. N:o 402: Korote- 545. :Rosenberg ym., rah.al. N:o 416: Määrä-
760: tun määrärahan osoittamisesta ylimää- rahan osoittamisesta kalataloutta paran-
761: räisiksi rakennusavustuksiksi maan köy- tavia lainoja varten • .. .. . . . . .. .. .. .. • 1489
762: himmille ja harvaanasutume kunnille
763: kansakouluhuoneistojen hankkimiseksi .. 1471 546. :Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 417: An-
764: gående anvisande av anslag för anlll.g-
765: 532. Pulkkinen ym., rah.al. N:o 403: Määrä- gandet av en rtrålhamn i Valkom i Lo-
766: rahan osoittamisesta Pielaveden kirkon- visa stad .....•....••....•••..•••••••• 1490
767: kylän ja Vuorelan välisen tieosuuden ra-
768: kentamiseen •.•.••••••••.•••.••••.•••• 1472 546. :Rosenberg ym., rah.al. N: o 417: Määrä-
769: rahan osoittamisesta troolarisataman pe-
770: 533. Pulkkinen ym., rah.al. N: o 404: Määrä- rustamiseksi Valkoon Loviisan kaupun-
771: rahan osoittamisesta valtion virastotalon gissa ..•••...•.•..••••..•••••.••••••• 1491
772: rakentamiseen Pielaveden kirkonkylään 1473
773: 547. :Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 418: An-
774: 534. Pulkkinen ym., rah.al. N: o 405: Korote- gående anvisande av anslag för nedsätt-
775: tun määrärahan osoittamisesta uudis- ja ning av räntan på lån, som beviljas yr-
776: kivenraivauspalkkioihin •.•.•••..••.••• 1474 kesfiskarna för anskaffning av fiskred-
777: skap .•.•.....•••••••••...•.•••••••••• 1492
778: 535. Eapio ym., rah.al. N: o 406: Määrära-
779: han osoittamisesta yhdystien rakentami- 547. :Rosenberg ym., rah.al. N:o 418: Määrä·
780: seksi Vammalasta Tampereen-Lautta- rahan osoittamisesta ammat>tikalastajille
781: kylän tielle •....••••.....•••••••..••• 1475 kalastusvälineiden hankintaa varten
782: myönnettävien lainojen koron alentami-
783: 536. Eapio ym., rah.al. N:o 407: Määrära- seen ••......••...•.•.•....••••••.•••• 1493
784: han osoittamisesta tien rakentamiseen
785: Hämeenkyrön Parkumäen risteyksestä 548. :Rosnell ym., rah.al. N:o 419: Korotetun
786: Järvenkylän Nuutin risteykseen ....••. 1476 määrärahan osoittamisesta näyttämötai-
787: teen tukemiseen ............•••.••.••• 1494
788: 537. :Rautkallio, rah.al. N:o 408: Määrärahan
789: osoittamisesta Valkeakarin väylän sy- 549. :Rosnell ym., rah.al. N:o 420: Määrära-
790: ventämistöiden aloittamiseksi ..•••.••. 1477 han osoittamisesta korkeatasoisen koti-
791: 538. :Rautkallio, rah.al. N: o 409: Määrärahan maisen lyhytelokuvatuotannon tukemi-
792: osoittamisesta Vajaamielishuollon Kes- seen ...••..•••......•.•.••.•..•..•••• 1495
793: kusliitolle sen toiminnan tukemiseksi • • 1478 550. :Rosnell ym., rah.al. N:o 421: Korotetun
794: 539. :Rihtniemi ym., rah.al. N:o 410: Määrä- määrärahan oso~ttamisesta lastenkotien
795: rahan osoittamisesta yksityisoppikoulu- avustamiseen ......•....•...•••••••••• 1496
796: jen opettajien perhe-eläkkeitä varten •. 1479
797: 551. :Rosnell ym., rah.al. N:o 422: Määrära-
798: 540. Baden ym., rah.al. N:o 411: Korotetun han osoittamisesta kodinperustamialaino-
799: määrärahan osoittamisesta Vaasan lää- jen myöntämistä varten • . • . . . • • • • • • • • 1497
800: nin vesistötöiden toteuttamiseen ..•..• 1481
801: 552. Byhtä, rah.al. N:o 423: Korotetun mää-
802: 541. Baden ym., rah.al. N:o 412: Korotetun räarahan osoittamisesta yksityisten tei-
803: määrärahan osoittamisesta peruskuiva-
804: den avustamiseen ...•.••....•...•••••• 1498
805: tuksiin Vaasan maanviljelysinsinööripii-
806: rissä •...........•.....••.......••••• 1482 553. Byhtä, rah.al. N:o 424: Korotetun mää-
807: rärahan osoittamisesta kunnan- ja kylä-
808: 542. :Roine ym., rah.al. N:o 413: Määrärahan
809: teiden avustamiseen ........•...••.••• 1499
810: osoittamisesta valtionavuksi kunnallis-
811: kotien sairasosastojen rakentamiseen .•• 1483 554. V. 1. :Rytkönen ym., rah.al. N:o 425: Ko-
812: rotetun määrärahan osoittamisesta koti-
813: 543. :Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 414: An- voin hinnanalennuskorvausten maksami-
814: gäende anvisande av anslag för byg- seen .........•......•......•..••••••• 1500
815: gande av en väg frän Borgå tili Tirmo 1484
816: 555. V. I. :Rytkönen ym., rah.al. N:o 426! Mää-
817: 543. :Rosenberg ym., rah.al. N:o 414: Määrä- rärahan osoittamisesta Iisalmen-Kokko-
818: rahan osoittamisesta tien rakentamiseksi lan runkotien rakentamiseen Kiuruve-
819: Porvoosta Tirmoon . . . . . . . . . . . . • • • • . . . 1485
820: d~~ ~ittojärven ja Oulun läänin rajan
821: 544. :Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 415: An- vahlla . . • . . . . . . . • • • • . • • • • • . • . . • • • • • • . 1501
822: gående anvisande av anslag tili ersätt- 556. V. J. :Rytkönen ym., rah.al. N:o 427: Mää-
823: ningar åt forna rödgardister . . . . . . • . • . 1486 rärahan osoittamisesta täyskoneellisen tut-
824: 544. :Rosenberg ym., rah.al. N:o 415: Määrä- kimuksen suorittamiseksi ratasuunnalla
825: rahan osoittamisesta korvauksiksi enti- Peltosalmi-Hiekkalahti ..•••••••.••••• 1502
826: sille punakaartilaisille • . . . . . . • . . . • . • • • 148 7 557. V. J. :Rytkönen ym., rah.al.N:o428: Mää-
827: 545. :Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 416: An- rärahan osoittamisesta kaivostoiminnan
828: gående anvisande av anslag tili Iän för aloittamiseksi Siilinjärven kunnassa si-
829: höjande av fiskhushållningen ....•••..• 1488 jaitsevalla apatiittialueella .......•••.. 1503
830: Sisällysluettelo 1964. XV
831:
832:
833: Siv. Siv.
834: 558. V. J. Rytkönen ym., rah.al. N:o429: Mää- 574. Salin ym., rah.al. N:o 445: KorO'tetun
835: rärahan osoittamisesta metsähallituksen mä~rära~?'n osoittamisesta ratojen perus-
836: töissä työskentelevien metsätyöläisten korJauksun • • . . . . . . . . . . . . . • . • • • • • • • • • • 1521
837: palkkojen korottamiseen . • • • . • • . • • • • • . 1504
838: 575. Salin ym., rah.al. N:o 446: Määrärahan
839: 559. V. J. Rytkönen ym., rah.al. N:o 430: Ko· osoittamisesta Hyvinkään kaupunginsai-
840: rotetun määrärahan osoittamisesta B-luo· raalan rakennustöiden aloittamiseksi • • 1522
841: kan mielisairaaloiden uudisrakennus·, laa·
842: jennus· ja peruskorjaustöihin sekä irtai· 576. Salin ym., rah.al. N:o 447: Määrärahan
843: miston peruahankintoihin annettavaa val· osoittamisesta Hyvinkään uuden asema-
844: tionapua varten . . . . . . • . • • . . • • • • • • • • . . 1505 rakennuksen, rautatieylikulkusilJan ja
845: 560. V. J. Rytkönen ym., rah.al. N:o 431: Mää· ratapihan rakennustöiden aloittamiseksi 1523
846: rärahan osoittamisesta Varkauden-Kuo·
847: pion syväväylän tutkimus- ja suunnit· 577. Salin ym., rah.al. N:o 448: Määrärahan
848: telutöihin • . • • • . . . • . . • . • . . • . . • • • • . • • • . 1506 osoittamisesta valtion virastotalon ra·
849: kentamiseksi Mäntsälään .•.•..••.•••• 1524
850: 561. Ryömä ym., rah.al. N:o 432: Määrära·
851: 578. Salin ym., rah.al. N:o 449: Määrärahan
852: han osoittamisesta Kokemäen yhteiskou·
853: osoittamisesta suunnitelman lawtimiseksi
854: lun ottamiseksi valtion haltuun • . • . • . . . 1507
855: valtion palveluksesta eläkkeelle siirret·
856: 562. Räsänen ym., rah.al. N:o 433: Määrära- tyjen asunnon saannin turvaamisesta • . 1525
857: han osoittamisesta laivaväylän rakenta·
858: 579. Salin ym., rah.al. N:o 450: Määrärahan
859: miseksi Juojärvestä ja Rikkavedestä Su-
860: osoittamisesta tutkimuksen suorit•tami-
861: vasveden kautta Kailaveteen ...•...•. 1508
862: seksi tielinjasta Hyönölän-Töllintieltä
863: 563. Räsänen ym., rah.al. N:o 434: Korote- Pusulan kirkonkylän ja Marttilan kylän
864: tun määrärahan osoittamisesta avustuk· väliselle maantielle . . • • • . • . . • . • . . • • • • • 1526
865: siksi vaikeuksiin joutuneille kunnille • . 1509
866: 580. Salin ym., rah.al. N:o 451: Määrärahan
867: 564. Rönkkö ym., rah.al. N: o 435: Määrära· osoittamisesta vaition ylläpitämien val·
868: han osoittamisesta PeHosalmen maata· takunnallisten osastojen perustamiseksi
869: louskoulujen ottamiseksi valtion haltuun 1510 kuntien ja kuntainliittojen omistamiin
870: yleis-iin ammattikouluihin .•••••.•••••• 1527
871: 565. Rönkkö ym., rah.al. N: o 436: Määrära·
872: han osoittamisesta Peltosalmen maamies- 581. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 452:
873: koulun lämmityskeskuksen rakentamiseen 1511 Määrärahan osoit,tamisesta lapsilisien ko·
874: rottamiseen . . . . . . . . . . • • . . . . . • • • . • • • • • 1528
875: 566. Saariaho, rah.al. N:o 437: Määrärahan
876: osoittamises·ta valtionrautateiden linja· 582. Salo, rah.al. N:o 453: Korotetun määrä-
877: hallinnon seitsemän apulaisasemapäälli· rahan osoittamisesta maan kallioperä·
878: kön palkkausluokkatarkistusta varten •• 1512 kartoitusta varten . • . . . . • . . • . • • • • • • • • • 1529
879: 567. Saa1·iaho ym., rah.al. N:o 438: Määrä- 583. Salo, rah.al. N:o 454: Määrärahan osoit-
880: rahan osoittamisesta Kotkan puutalous- tamisesta Sinetän-Raanujärven maan·
881: opiston johtajan toimen perustamiseen 1513 tien parantamistyön aloittamiseksi •••• 1530
882: 568. Saarinen ym., rah.al. N:o 439: Korote-
883: tun määrärahan osoittamisesta apura· 584. Saloranta ym., rah.al. N:o 455: Määrä·
884: hoiksi työttömyyskassoille • . . . • • • • • • • • • 1515 rahan osoittamisesta Hämeenlinnan mei-
885: jerikoululle hankittavien koneiden ja
886: 569. Saarinen ym., rah.al. N:o 440: Määrä· laitteiden ostamista varten •••••••••••• 1531
887: rahan osoittamisesta rakennusalan työn-
888: tekijäin ammattikoulutuksen kehit•tä- 585. Sandelin ym., rah.al. N:o 456: Määrära·
889: mistä koskevaan tutkimukseen • • • . . • • . 1516 han osoittamisesta tartuntatautisten osas-
890: ton rakentamiseksi Tampereen keskus·
891: 570. Saarinen ym., rah.al. N:o 441: Määrä- sairaalan yhteyteen •....•.•••••••••••• 1532
892: rahan osoittamisesta perustettavan val·
893: tiojohtoisen rakennusosakeyhtiön osak· 586. Sandelin ym., rah.al. N:o 457: Määrära·
894: keiden lunastamista varten •....••.••.. 1517 han osoittamisesta valtionrautateille ta-
895: varaliikenteen etäisyysalennukses·ta, kuu·
896: 571. Saarinen ym., rah.al. N:o 442: Korote·
897: tun määrärahan osoittamisesta valtion kausilipuista ym. aiheutuvien tulojen me-
898: uudisrakennustöitä varten . . . . • • • . • • • . . 1518 netysten korvaamiseksi . • . . . • • • . • • • • • • 1533
899:
900: 572. Saarinen ym., rah.al. N:o 443: Korote- 587. Sandelin ym., rah.al. N:o 458: Korotetun
901: tun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi määrärahan osoittamisesta !ainoiksi yleis·
902: yleishyödyllistä asuntotuotantoa varten 1519 hyödyllistä asuntotuotantoa varten •••• 1534
903: 573. Salin ym., rah.al. N:o 444: Korotetun 588. Sandelin ym., rah.al. N:o 459: Määrära·
904: määrärahan osoittamisesta tavaravaunu· han osoittamisesta ylimääräisten eläke·
905: jen tilaamiseen rautateille . . . . . . . . . • . . 1520 menojen korvaamiseksi valtionrautateille 1535
906: XVI Sisällysluettelo 1964.
907:
908:
909: Siv. Siv.
910: 589. Sillantaus ym., rah.al. N: o 460: Määrä· 604. Stykki ym., rah.al. N:o 475: Määrärahan
911: rahan osoittamisesta liikuntahygienian osoittamisesta Espoon kaksoisyhteislyseon
912: professorin viran perustamiseksi J yväs· rakennustöiden aloittamista varten 1552
913: kylän kasvatusopilliseen korkeakouluun 1536
914: 605. Sundell m.fl., fin.mot. N:o 476: An·
915: 590. Sillantaus ym., rah.al. N:o 461: Määrä· gående anvisande av anslag för under·
916: rahan osoittamisesta kulkulaitosten koor· sökning av en vägförbindelse mellan
917: dinoimissuunnitelman laatimista vai'ten 1537 Replot och fastlandet . . . . . . . . . . . . . • • . 1553
918: 591. Sillantaus ym., rah.al. N:o 462: Määrä·
919: rahan osoittamisesta Jyväskylän kasva· 605. Sundell ym., rah.al. N:o 476: Määrära·
920: tusopillisen korkeakoulun Iiikuntakasva· han osoittamisesta Raippaluodon ja
921: tuksen opintosuunnan rakennuksen suun· mantereen välisen 'tieyhteyden tutkimi·
922: nittelun loppuun saattamista ja raken· seksi •.•......•••..••..•.•.•....•••.. 1555
923: nustöiden alo:iJttamista varten . • . . • . • • • 1538 606. Sundell m.fl., fin.mot. N:o 477: An·
924: 592. Siltanen ym., rah.al. N:o 463: Määrära· gående anvisande av anslag för av·
925: han osoittamisesta lapsilisien korottami· löning av ny tillfällig personai vid
926: seen •..•....•...........•..•....•...• 1539 yrkesvägledningens distrikts· och lokala
927: byråer • • • • • • • • . . • • . • . . . . . . . . . . • . • • . . • 1557
928: 593. Siltanen ym., rah.al. N:o 464: Määrära·
929: han osoittamisesta Miina Sillanpäätä 606. Sundell ym., rah.al. N:o 477: Määrära·
930: symbolisoivan muistomerkin aikaansaa· han osoittamisesta ammatinvalinnanoh·
931: miseksi pääkaupunkiin . . . . . . . • • . • . . • . • 1540 jauksen p11r1· ja paikallistoimistojen
932: 594. Siltanen ym., rah.al. N:o 465: Määrära· uuden tilapäisen henkilökunnan palkkaa·
933: ha~ . osoittamisesta kodinperustamislai· miseen • • • . . . . . . . . . . • . . . . . . • . . . • • . . . . . 1558
934: no1h1n • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . . . . . . . 1542 607. Sundell m. fl., fin.mot. N:o 478: An·
935: 595. Siltanen ym., rah.al. N: o 466: Määrära· gående anvisande av anslag för ritnin·
936: han osoittamisesta Turun sairaanhoitaja· gar för och reparationer av Vasa svenska
937: opiston opistorakennuksen suunnittelu· flicklyceums skolhus ••.....••...•.••.• 1559
938: työtä varten . . . • . . . . . . . . . . . . • . . . . . • . • 1543
939: 607. Sundell ym., rah.al. N:o 478: Määrära·
940: 596. Sinisalo ym., rah.al. N:o 467: Määrära· han osoittamisesta Vaasan ruotsinkieli·
941: han osoittamisesta Inkeroisten-Anjalan sen tyttölyseon koulurakennuksen piirus-
942: - Elimäen tien parantamiseen •.•.•..• 1544 tuksia ja korjaustöitä varten • • . . • . . • . • 1560
943: 597. Sinisalo ym., rah.al. N: o 468: Määrära·
944: 608. Suonpää ym., rah.al. N:o 479: Korotetun
945: han osoittamise~ta Vuohijärven-Hillo·
946: sensalmen-Voikosken tien rakennustöi· määrärahan osoittamisesta helpotuksen
947: den aloittamiseksi . . . . . • • . . . . . . . • • • • • . 1545 myöntämiseksi kunnille maantiealueiden
948: lunastamista varten • • • . . . . . • .. .. .. .. • 1561
949: 598. Sinisalo ym., rah.al. N:o 469: Määrära·
950: han osoittamisesta Kuusankoskelle ra· 609. Suosalo ym., rah.al. N: o 480: Määrära-
951: kennettavan Kymen läänin vajaamielis· han osoittamisesta tien rakentamisen
952: laitoksen 1. rakennusvaiheen aloittami· aloittamiseksi Ranuan kunnan Kuukas·
953: seksi •••.••....•.•..•.•......•...•••• 1546 järven kylästä Kuhaan .••••.•....••• 1562
954: 599. Sinisalo ym., rah.al. N:o 470: Määrära· 610. Suosalo ym., rah.al. N:o 481: Määrära·
955: han osoittamisesta korvauksen suoritta· han osoittamisesta tien rakentamisen
956: miseksi Pyhtään kuntaan maanhankinta· alo:iJttamiseksi Enontekiön kunnan Nun·
957: lain mukaan perustettujen kalastustilo· nasen kylästä Kittilän kunnan Puljun
958: jen muodostamisessa esiintyneistä vir· kylään •.•....•..•••..•.•.•........••. 1563
959: heistä kärsineille • . .. .. .. .. .. .. . .. . .. . 154 7
960: 611. Suosalo ym., rah.al. N: o 482: Määrära·
961: 600. Sinisalo ym., rah.al. N:o 471: Määrära· han osoittamisesta tietyön aloittamiseksi
962: han osoittamisesta Kausalan virastot&· Utsjoen kunnassa Rovisuvannon ja Outa·
963: lon suunnittelua varten .•...••••.....• 1548 kosken välillä . • . . . . • . • . . • . . • • . . . . • . • . 1564
964: 601. Sini~Jalo ym., rah.al. N:o 472: Määrära·
965: han osoittamisesta korvaukseksi kunnille 612. Suosalo ym., rah.al. N:o 483: Määrära-
966: työttömyyskustannuksista . • . . . . . • . • • • • 1549 osoittamisesta geologisia tutkimuksia
967: varten . • . . . • • • . . . . . . . . . . . . • . • . . . . • • . • 1565
968: 602. Siren ym., rah.al. N:o 473: Korotetun
969: määrärahan osoilttamisesta valtion huo· 613. Suosalo ym., rah.al. N:o 484: Määrära-
970: nerakennustöitä varten . . . . . . • . . . . . . . • . 1550 han osoittamisesta tien rakentamiseksi
971: Muonion kunnan Muotkavaaran kylästä
972: 603. Siren ym., rah.al. N:o 474: Määrärahan Tiurajärven kylään ....•....•.•....... 1566
973: osoittamisesta kunnallisten ammattioppi·
974: laitosten oppilasasuntoJoiden ja opetta· 614. Sääskilahti ym., rah.al. N:o 485: Määrä·
975: jien asuntojen rakennusavustuksia ja rahan osoittamisesta tien rakentamiseksi
976: -lainoja val'ten . . . . . . • • . . . . . . . . . . • . • . . 1551 Lintulasta Hanhimaahan . . • • . . . . . . . • . . 1567
977: Sisällysluettelo 1964. xvn
978: Siv. Siv.
979: 615. Sääskilahti ym., rah.al. N: o 486: Määrä· 629. Tamminen ym., rah.al. N:o 500: Määrä-
980: rahan osoittamisesta maantien n:o 78 rahan osoittamisesta Toijalan yhteisly·
981: peruaparannustöiden suorittamiseksi vä- seon lisärakennuksen suunnitteluun ja.
982: lillä Ranua-Rovaniemi . . . . . • . • . . • . . • . 1568 rakennustöiden aloittamiseen .•••••.•• , 1584
983: 616. Sääskilahti ym., rah.al. N:o 487: Määrä- 630. Tamminen ym., rah.al. N:o 501: M"åärä·
984: rahan osoittamisesta maantien rakenta· rahan osoittamisesta Hämeenlinnan-Ur·
985: miseksi KittiJän kunnan Puljusta Enon· jalan maantien rakennustöiden aloitta.·
986: tekiön kunnan Nunnaseen • . • • . • . . • • . . 1569 mista varten . . . . . . . . . . . . . . • . • • • • • • • . • 1585
987: 617. Sääskilahti ym., rah.al. N:o 488: Määrä- 631. Tamminen ym., rah.al. N:o 502: Määrä-
988: rahan osoittamisesta Ivalon lentoken· rahan osoittamisesta. erillisen maantiesil-
989: tän parannustyön aloittamiseksi . • . . . . • 1570 lan rakentamiseksi Konhonvuol·teen yli
990: Valkeakosken-Toijalan maantiellä •.•• 1586
991: 618. Sääskilahti ym., rah.al. N:o 489: Määrä·
992: rahan osoittamiseSJta tien suunnitteluun 632. Tamminen ym., rah.al. N:o 503: Korote·
993: Kittilän Jeesiöjärveltä Vesmajärvelle .• 1571 tun määrärahan osoittamisesta invaliidi·
994: hu?l~olain edellyttämiin korottomiin lai·
995: 619. Sääskilahti ym., rah.al. N:o 490: Määrä· n01h1n ........................•.•..•• 1587
996: rahan osoittamisesta tien rakentamiseen
997: Muonion Muotkavaarasta Tiurajärvelle 1572 633. Tamminen ym., rah.al. N:o 504: Määrä-
998: rahan osoittamisesta invalidien erityis·
999: 620. Sääskilahti ym., rah.al. N:o 491: Korote· ammwttioppilaitoksissa opiskelevien in·
1000: tun määrärahan osoittamisesta maaseu· validien viikkorahan korottamiseksi • • 1589
1001: dun sähköistämiseen . . . . . . • . . • . . . . • • • . 1573
1002: 634. Tamminen ym., rah.al. N:o 505: Määrä-
1003: 621. Sääskilahti ym., rah.al. N: o 492: Määrä- rahan osoittamisesta maantien rakenta·
1004: rahan osoittamisesta Lapin metsänhoito- miseksi Valkeakoskelta Mailaaveden yli
1005: koulun rakentamiseen Rovaniemen maa· Pälkäneelle . . . . . . . . . • . . . . • • . . . . . • • • • • 1590
1006: laiskunnassa •.•.•.•.•.......•...•..••• 1574
1007: 63·5. Tamminen ym., rah.al. N:o 506: Määrä-
1008: 622. Tainio ym., rah.al. N:o 493: Korotetun rahan osoittamisesta Hämeenlinnlin-
1009: määrärahan osoittamisesta Kaulirannan
1010: Palssarin-Vermasvuoren tien rakennus-
1011: -Kolarin rautatien rakennustöiden jat·
1012: töiden aloittamista varten . . . . . . • . • . . . 1591
1013: kamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1575
1014: 623. Tainio ym., rah.al. N:o 494: Määrärahan 636. Tau.riainen ym., rah.al. N:o 507: Määrä·
1015: osoittamisesta Havelasta Kolariin johta- rahan osoittamisesta Kuhmon kunnassa
1016: van Väylänvarren tien peruskorjaustöi· olevan Ylävieksin-Lentuan maantien
1017: den aJoittamiseksi . . . . . . . • . . . . . . . . . . . • 1576 rakennustöiden aloittamiseksi . • • . . • • . • 1592
1018:
1019: 624. Tainio ym., rah.al. N:o 495: Määrärahan 637. Tauriainen ym., rah.al. N:o 508: Määrä-
1020: osoittamisesta Pohjois- ja Itä-Suomen rahan osoittamisesta Suomussalmen kun·
1021: teollisuuden ja kaivostoiminnan kehittä- nassa olevan Esalan asutus-tien jatkami-
1022: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . 1577 seksi Selkoskylän-Hossan tiehen •...•. 1593
1023: 625. Tainio ym., rah.al. N:o 496: Määrärahan 638. Tauriainen ym., rah.al. N:o 509: Määrä·
1024: osoittamisesta tien rakentamiseen Simo- rahan osoittamisesta Kainuuseen raken·
1025: joen itäpuolella Alaniemen lossilta Tai- nettavan valtion puunjalostuslaitoksen
1026: nijoen asutusalueen kautta Ranuan Ho- tutkimus- ja suunnittelutöitä varten . . 1594
1027: sion kylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1578
1028: 639. Ta11Jriainen ym., rah.al. N:o 510: Määrä-
1029: 626. Tainio ym., rah.al. N:o 497: Korotetun rahan osoittamisesta Koirasalmen sillan
1030: määrärahan osoittamisesta alue- ja pai· rakennustöiden aloittamiseksi Ristijär·
1031: kallissairaaloiden perustamiskustannuk· ven kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • . . . 1596
1032: siin ........•......................... 1579
1033: 640. Tauriainen ym., rah.al. N:o 511: Määrä-
1034: 627. Tallgren m. fl., fin.mot. N:o 498: An· rahan osoittamisesta lisäavustuksiksi
1035: gående anvisande av förhöjt anslag för kunnille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 1597
1036: statsunderstöd åt Åbo Akademi .....• 1580
1037: 641. Tauriainen ym., rah.al. N:o 512: Määrä-
1038: 627. Tallgren ym., rah.al. N:o 498: Korotetun rahan osoittamisesta Suomussalmen kun·
1039: määrärahan osoittamisesta Åbo Akade· nanaairaalan rakentamista varten • . . • . • 1599
1040: min valtionapua varten . . . . . . . . . . . . . . . 1581
1041: 642. Teir m. fl., fin.mot. N:o 513: Angående
1042: 628. Tallgren m. fl., fin.mot. N:o 499: An· anvisande av anslag tili understöd ll.t
1043: gående anvisandE( av anslag för ett nytt Kaskö stad för byggnadsarbetena pii.
1044: skolhus för Navigationsskolan i Åbo .. 1582 djuphamnen ............•......•.•• • • • 1600
1045: 628. Tallgren ym., rah.al. N:o 499: Määrära· 642. Teir ym., rah.al. N:o 513: Määrärahan
1046: han osoittamisesta Turun merenkulku· osoittamisesta Kaskisten kaupungille sy·
1047: koulun uutta koulurakennusta varten ; . 1583 väsataman rakennustöiden avustamiseen 1601
1048:
1049: 3 E 70/65
1050: xvm Sisällysluettelo 1964.
1051:
1052: Siv. Siv.
1053: 643. Tenhiälä, rah.al. N:o 514: Määrärahan 659. Torvi ym., rah.al. N:o 530: Määrärahan
1054: osoittamisesta korvaukseksi Lahden po- osoittamisesta lainaksi Oulun yliopiston
1055: liisilaitoksessa maksamatta jääneistä ri- ylioppilaskunnalle opiskelija-asuntojen ra-
1056: kospoliisilisistä . . • . .. .. .. .. .. .. .. .. • .. 1602 kentamiseksi . • • • • • . • • • • • • • • • • • • . • • • • . 1622
1057: 64'!. Terästä ym., rah.al. N:o 515: Määrära- 660. Torvi ym., rah.al. N:o 531: Korotetun
1058: han osoittamisesta Savon Sellu Oy:n määrärahan osoittamisesta työttömyys-
1059: osakepääoman merkitsemistä varten . • . 1603 korvauksiin ja työttömyyskorvauspäivä-
1060: rahan korottamiseen . . . . . . . . . . . .. . • .. • 1623
1061: 645. Terästä ym., rah.al. N:o 516: Määrära-
1062: han osoittamisesta avustuksiksi kunnille 661. Torvi ym., rah.al. N:o 532: Korotetun
1063: vanhusten kotiaputoiminnan järjestämi- määrärahan osoittamisesta lastensaimien
1064: seksi •••....••.....•.•••••...••..••.• 1605 ja koululasten päiväkotien avustamiseen 1624
1065: 646. Terästä ym., rah.al. N:o 517: Määrära- 662. Torvi ym., rah.al. N:o 533: Määrärahan
1066: han osoittamisesta avustukseksi kunnal- osoittamisesta päivärahan suorittamiseksi
1067: listen ammattioppilaitosten oppilaskotien työnisyyslain perusteella ns. majoitustyö-
1068: rakentamista varten • • . . . . . • • • • • • • • . • . 1606 maille sijo1tetuille työläisille • • • . . • . . . • 1625
1069: 647. Terästä ym., rah.al. N:o 518: Määrära- 663. Uusitalo ym., rah.al. N:o 534: Määrä-
1070: han osoittamisesta maakuntakirjastojen rahan osoittamisesta Alavuden maamies-
1071: perustamiseen . . . . . • • . • • • . • . • • . . • . . . • • 1607 koulun toiminnan aloittamiseksi . • • • • • 1626
1072: 648. Terästä ym., rah.al. N:o 519: Määrära- 664. Uusitalo ym., rah.al. N:o 535: Määrä-
1073: han osoittamisesta tutkimuksen suorit- rahan osoittamisesta satomenetysten kor-
1074: tamiseksi Leppävirran kunnan Lintulan- vaamiseksi hallasta kärsimään joutuneille
1075: mäeltä rakennettavan tien jatkamiseksi viljelijöille • . • . . • . . . • • • . . . • • • • • • • • • • • 1627
1076: Itä-Saamaisten · kylän kautta Leppävir·
1077: ran-Valkeamäen tiehen .........•.••• 1608 665. Uusitalo ym., rah.al. N:o 536: Määrä-
1078: rahan osoittamisesta Lehtimäen keskti-
1079: 649. Tiekso ym., rah.al. N:o 520: Korotetun koulun rakennustöiden aloittamiseksi • • 1628
1080: määrärahan osoittamisesta vähävaraisten
1081: ammattiopintolainoihin • . . . . . . • . • • . . . . • 1609 666. Vilmi ym., rah.al. N:o 537: Määrärahan
1082: osoittamisesta maantiesillan rakentami·
1083: 650. Tiek&o ym., rah.al. N:o 521: Korotetun seksi Simojoen yli Ratiskion kylän koh-
1084: määrärahan osoittamisesta vähävaraisten dalla Rannan kunnassa .•••.••..•••••• 1629
1085: ammattiopintoavustuksiin .•••.•••••••• 1610
1086: 667. Vilmi ym., rah.al. N:o 538: Määrärahan
1087: -351. Tiekso ym., rah.al. N:o 522: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
1088: osoittamisesta avustukseksi Kittilän kun- Simojoen pohjoispuolelle Alaniemen los-
1089: nansairaalan rakentamista varten • . • • • • 1611 silta Tainijoen kautta Hosioon . . • • • . • . 1630
1090: 652. Tiek&o ym., rah.al. N: o 523: Määrärahan 668. Vilmi ym., rah.al. N:o 539: Määrärahan
1091: osoittamisesta tutkimuksen toimittami- osoittamisesta valtion oppikoulun raken-
1092: aaksi sillan rakentamisesta Kemijoen yli tamiseksi Simon kuntaan . • • • . • • . • • • • • 1631
1093: Savukosken kunnan Martinkylän koh-
1094: dalla ••.••••.••••.•....•.••••••..•.•• 1612 669. Vilmi ym., rah.al. N:o 540: Määrärahan
1095: osoittamisesta Pellon Havalasta Kolarin
1096: 653. Tiek&o ym., rah.al. N:o 524: Määrärahan kirkonkylään johtavan Väylänvarren
1097: osoittamisesta tutkimuksen toimittami- tien peruskorjaustöiden aloittamiseksi • • 1632
1098: aaksi Kemijoen yli Tervolan kirkonkylän
1099: kohdalla ............•••....•.••••••.• 1613 670. Vilmi ym., rah.al. N:o 541: Määrärahan
1100: osoittamisesta N uotiorannan-Martimon
1101: 654. Torvi ym., rah.al. N:o 525: Määrärahan maantien peruskorjauksen suorittamista
1102: osoittamisesta lapsilisien korottamiseen 1614 varten • . . • . • • • . . . . . . • • • • . • . . . . . • • • • • • 1633
1103: 655. Torvi ym., rah.al. N:o 526: Korotetun 671. Vilmi ym., rah.al. N:o 542: Määrärahan
1104: määrärahan osoittamisesta perhelisiä osoittamisesta sillan rakennustöiden aloit-
1105: varten • • • • . • . . . . • • • • • • . • • . • . . . • . • • • • . 1616 rtamiseksi Tornionjoen yli Pellon lossi·
1106: 656. Torvi ym., rah.al. N:o 527: Määrärahan paikan kohdalla • • • . . • • • • . • • • . . . . • • • • • 1634
1107: osoittamisesta Oulun kaupunginkirjaston 672. Vilmi ym., rah.al. N:o 543: Määrärahan
1108: muodostamiseksi maakuntakirjastokai •• 1617 osoittamisesta maantien rakentamiseksi
1109: 657. Torvi ym., rah.al. N:o 528: Määrärahan Enontekiön kunnan Nunnasen kylästä
1110: osoittamisesta naisten ammattikoulutusta Kittilän kunnan Puljun kylään . • • • • • • 1635
1111: varten • • . . . . • • • . • • . • . • • • • . . • • . • • • • • • • 1619 673. Vilmi ym., rah.al. N:o 544: Määrärahan
1112: 658. Torvi ym., rah.al. N:o 529: Määrärahan osoittamisesta paikallistien rakentami-
1113: osoittamisesta eräiden kansaneläkeläisten seksi Jalangin kylästä Lampsijärven ky-
1114: sairausmenojen suorittamiseksi . . . . . . • • 1621 lään Pellon kunnassa . . . . . • . . . . . . . • . . . 1636
1115: Sisällysluettelo 1964. XIX
1116:
1117: Siv. Siv.
1118: 674. ViZmi ym., rah.al. N:o 545: :Määrärahan 689. V . .tl.. Virtanen ym., rah.al. N:o 560:
1119: osoittamisesta tien rakentamiseksi Muo- Määrärahan osoittamisesta maantiesillan
1120: nion l\!uotkavaarasta Kolarin Äkäslom- rakentamiseksi Kyrönsalmeen . • • • • • • • • 1652
1121: poloon .•....•...•.....•••..•.•••••••• 1637
1122: 690. V. A. Virtanen ym., rah.al. N:o 561: Ko·
1123: 675. Vilmi ym., rah.al. N:o 546: Määrärahan rotetun määrärahan osoittamisesta Sa-
1124: osoittamisesta Vojakkalan-Paakk(}lan vonlinnan lyseon uudisrakennusta varten 1653
1125: maautien parantamiseen Alatornion ja
1126: 691. V. .tl.. Virtanen ym., rah.al. N:o 562:
1127: Tervolan kunnissa • . . . . • . . • • • . • • . . • • • • 1638
1128: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan
1129: 676. V·ilmi ym., rah;al. N:o 547: Määrärahan seminaarin uudisrakennusten suunnitte-
1130: osoittamisesta sillan rakentamiseen Ke- lua varten • . • • • . . • . • • • . . . . . • . . • • • • . • • 1654
1131: mijoen yli Tervolan kirkonkylän koh- 692. V • .tl.. Virtanen ym., rah.al. N:o 563: Ko-
1132: dalla ....•••••.......•••...........•. 1639 rotetun määrärahan osoittamisesta Sa-
1133: vonlinnan sairaanhoitajakoulun rakenta-
1134: 677. Vilmi ym., rah.al. N:o 548: Määrärahan
1135: osoittamisesta Pellon-Raanujärven maan- miseen . • . . • • . • • • . . • . . • • • . • . • . • • • • • • • • 1655
1136: tien kunnostamiatöiden suorittamiseksi 693. V. R. Virtanen ym., rah.al. N:o &64:
1137: Pellon ja Ylitornion kuntien alueella .• 1640 Määrärahan osoittamisesta avusiukseksi
1138: Nokian kauppalalle Vihnussillan raken-
1139: 678. Vilponiemi ym., rah.al. N:o 549: Määrä- tamista varten . • . . • . • . . • . . . . . • . • . • • • • 1656
1140: rahan osoittamisesta Pitkäjärven kuivat-
1141: tamiseen Harjavallan ja Kokemäen kun- 694. V. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 565:
1142: nissa • • • • • . • . • . • • • . . . • • • . • . . . • • • • • . . 1641 Määrärahan osoittamisesta Nokian ase-
1143: man tasoylikäytävän rakentamiseksi eri
1144: 679. Vilponiemi ym., rah.al. N:o 550: Määrä- tasossa kulkevakai yli- tai alikäytäväkai 1657
1145: rahan osoittamisesta Kiikan-Kiikoisten 695. V. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 566:
1146: maantien parantamiseen ja Kiikan kir- :Määrärahan oso~ttamisesta Nokian yh-
1147: konkylän ylikulkusillan rakentamiseen •• 1642
1148: teiskoulun ottamiseksi valtion haltuun 1658
1149: 680. Vilponiemi ym., rah.al N:o 551: Määrä- 696. V. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 567: Ko-
1150: rahan osoittamisesta Emil Cedercreutzin rotetun määrärahan osoittamisesta eh-
1151: museon raken1tamiseen . • . . . . . • • • • • • . . . 1643 käisevän hu(}llon avustuksiin •••••••••• 1659
1152: 681. Vilponiemi ym., rah.al. N:o 552: Korote- 697. V. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 568:
1153: tun määrärahan osoittamisesta vähäva- Määrärahan osoittamisesta Hämeen maa-
1154: raisten ammattiopintolainoihin .••..•.. 1644 kunta-arkiston siirtämiseksi Tampereelle 1660
1155: 682. Vilpomemi ym., rah.al. N:o 553: Määrä- 698. Voutilainen ym., rah.al. N:o 569: Määrä-
1156: rahan osoittamisesta Tuberkuloosiliitolle rahan osoittamisesta Kolin matkailuma-
1157: v~ke!l v~mmaisten invalidien työllistä- jan Jaajennustöiden aloittamiseksi • • • • • 1661
1158: miSitolmintaan ••••.•...•••..•••••••••• 1645 699. Voutilainen ym., rah.al. N:o 570: Koro-
1159: tetun määrärahan osoittamisesta metsä-
1160: 683. Vilponiem' ym., rah.al. N:o 554: M'åli.rä-
1161: rahan osoittamisesta valtion virastota- ja uittotyöläisten sivistystyöhön •••••• 1662
1162: lon rakentamiseksi Noormarkkuun .• , .• 1646 700. Voutilainen ym., rah.al. N:o 571: Määrä-
1163: rahan osoittamises,ta päivärahan suorit-
1164: 684. Vilponiemi ym., rah.al. N:o 555: Määrä- tamiseen siirtotyömailla oleville • • • • • • • 1663
1165: rahan osoittamisesta teollistuvien paik-
1166: kakuntien asuntotuotannon edistämistä 701. Väyrynen, rah.al. N:o 572: Määrärahan
1167: varten .....•••.•.•••..•..••..•••••••• 1647 osoittamisesta Oulun asemarakennuksen
1168: rakennustyön aloittamiseksi • • • • • • • • • • • 1664
1169: 685. Vilponiemi ym., rah.al. N:o 556: M'åärä-
1170: rahan osoittamisesta tutkimuksen toimit- 702. Väyrynen, rah.al. N:o 578: Määrärahan
1171: tamiseksi opiskelijoiden asunnonsaannin osoittamisesta maantien rakentamiseksi
1172: selvittämiseksi . . . . . . • . . • . • .. . . .. • . .. • 1648 Kalajoen eteläpuolelle välillä Nivala-
1173: Haapajärvi • • . . • • • • . . . • . • • . • . • • • • • • • • 1665
1174: 686. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 557: M'åä- 703. Väyrynen, rah.al. N:o 574: M'åärärahan
1175: rärahan osoi:ttamisesta Sitarlan-Karkki- osoittamisesta maantien rakentamiseksi
1176: lan-Hyvinään-Mäntsälän tien rakenta- Petäjäselästä Kurkijärvelle Kuusamon
1177: miseen . • • . • • • • . • • • • • • . . • . . • . • • • . . . • • • 1649 kunnassa •••••..•..•.••••.•...•••••••• 1666
1178: 687. V • .tl.. Virtanen ym., rah.al. N:o 558: Ko- 704. Väyrynen, rah.al. N:o 575: Määrärahan
1179: rotetun määrärahan osoittamisesta Ola- osoittamisesta maantien rakentamiseksi
1180: vinlinnan korjaus- ja entistämistöihin 1650 Rantsilan Utajärvelle . . • • • • • • • • • • . . • • 1667
1181: 688. V • .tl.. Virtanen ym., rah.al. N:o 559: 705. Väyrynen, rah.al. N:o 576: Määrärahan
1182: Määrärahan osoittamisesta Saimaan sy- osoittamisesta Yliutoksen-Puokiovaaran
1183: väväylän satamien suunni:tteluun ja ra- paikallistien rakentamiseen Utajärven ja
1184: kentamiseen . . . . • . . . . . . . . • . • . . . . • . . . . . 1651 Vaalan kunnissa ...................... 1668
1185: XX Sisällysluettelo 1964.
1186:
1187: Siv. Siv.
1188: 706. Vityrynen, rah.al. N:o 577: Määrärahan 719. Vilponiemi ym., lak.al. N:o 177: Ehdotus
1189: osoittamisesta Pudasjärven Rytinkisal· laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai·
1190: men-Posion Mäntyjärven maantien pa· sesta muuttamisesta • . . . • • . . . . . . . . . • • • . 1692
1191: rantamiseen • • • • • • . • • • • • . . • . • • • . . • . • • • 1669
1192: 720. Siren ym., lak.al. N:o 178: Ehdotus laiksi
1193: 707. Väänänen ym., rah.al. N:o 578: Korote· ~ liikevaihtoverolain voimassaolon jatkami-
1194: tun määrärahan osoittamisesta avustuk· sesta •....•..........••.•.....•.••.•. 1694
1195: siksi ja !ainoiksi vesihuoltolaitteiden
1196: rakentamiseen • • • . • . • . • • • • . • • . • • • • . • • • 1670 721. Rihtniemi ym., lak.al. N:o 179: Ehdotus
1197: laiksi liikevaihtoverolain voimassaolon jat-
1198: 708 . .A81Jik ym., ra.h.al. N:o 579: Korotetun kamisesta ............................ 1695
1199: määrärahan osoittamisesta kesävirkistyk·
1200: sen toimittamiseksi kesäsiirtolaissa va· 722. Rihtniemi ym., lak.al. N:o 180: Ehdotus
1201: rattomille, etupäässä saimille ja heikoille laiksi liikevaihtoverolain voimassaolon jat-
1202: kansakoululapsille . . . . .. .. .. . . .. .. .. .. . 1671 kamisesta . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • . . • • . . . 1697
1203:
1204: 709• .Asvik ym., rah.al. N:o 580: Määrärahan 723. Kasola ym., lak.al. N:o 181: Ehdotus
1205: osoittamisesta vesivoimalaitostöiden aloit· laiksi liikevaihtoverolain voimassaolon jat·
1206: tamiseen Nurmonjoen yläjuoksulla •.... 1672 kamisesta ....................•....•.. 1699
1207:
1208: 710. .A81Jik ym., rah.al. N: o 581: Määrärahan 724. Ojajärvi, lak.al. N:o 182: Ehdotus laiksi
1209: osoittamisesta Kyrönjoen perkaamis· ja liikevaihtoverolain voimassaolon jatkami-
1210: pengerrystöiden aloittamiseen . • • . . • • • • 1673 sesta ..........•....••......•...•••.. 1701
1211:
1212: 711 . .A81Jik ym., rah.al. N:o 582: Määrärahan 725. Baden ym., lak.al. N:o 183: Ehdotus
1213: osoittamisesta Seinäjoen keskussairaa- laiksi auto- ja moottoripyöräverosta anne·
1214: lan rakennussuunnitelmien laatimista var- tun lain voimassaoloojan pitentämisestä 1702
1215: ten .................................. 1674
1216: 726. Häikiö ym., lak.al. N:o 184: Ehdotus
1217: 712. .Asvik ym., rah.al. N:o 583: :M'åärärahan laiksi liikevaihtoverolain voimassaolon jat·
1218: osoittamisesta turvevoimalaitoksen ra· kamisesta ....................•..••... 1704
1219: kentamiseksi Etelä-Pohjanmaalle ...... 1675
1220: 727. Häikiö ym., lak.al. N:o 185: Ehdotus
1221: laiksi liikevaihtoverolain voimassaolon jat·
1222: Laldaloitteita, jotka koskevat valtion kamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • • . . . 1706
1223: virkamiespalkk:auksia, valtion hankinta-
1224: keskusta, ammattikasvatushallituata, 728. Häikiö ym., lak.al. N:o 186: Ehdotus
1225: maatalouden markkinoimisrahastoa sekll. laiksi nestemäisten polttoaineiden valmis·
1226: verolainsil.liditntöll.. teverosta annetun lain muuttamisesta . . 1708
1227:
1228: 713. Ehrnrooth m. fl., lagmot. N:o 167: För· 729. Boiten ym., lak.al. N:o 187: Ehdotus
1229: slag tili lag om justering av statstjänste· laiksi nestemäisten polttoaineiden valmis-
1230: männens avlöning (Laus. Prv:lta) ...... 1681 teverosta annetun lain muuttamisesta . . 1709
1231:
1232: 713. Ehrnrooth ym., lak.al. N:o 167: Ehdotus 730. Boden ym., lak.al. N:o 188: Ehdotus
1233: laiksi valtion virkamiespalkkausten tarkis· laiksi moottoriajoneuvoverosta • . . . . . • . . . 1711
1234: tamisesta (Laus. Prv:lta) .•........... 1682
1235: 731. Liedes ym., lak.al. :N:o 189: Ehdotukset
1236: 714. Sillantaus ym., lak.al. N:o 168: Ehdotus laeiksi moottoriajoneuvoverosta ja neste·
1237: laiksi valtion virkamiespalkkausten tarkis· mäisten polttoaineiden valmistaverosta an·
1238: tamisesta (Laus. Prv:lta) ....•........ 1683 netun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 1714
1239:
1240: 715. Turunen, lak.al. N:o 173: Ehdotus laiksi 732. I. Linna ym., lak.al. N:o 190: Ehdotus
1241: valtion hankintakeskuksesta ............ 1685 laiksi maataloustuotteiden markkinoimis·
1242: rahastosta annetun lain muuttamisesta .. 1716
1243: 716. Ilaskivi ym., lak.al. N:o 174: Ehdotus
1244: laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai· 733. Koppanen ym., lak.al. N:o 191: Ehdotus
1245: sesta muuttamisesta .................. 1686 laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai'
1246: sesta muuttamisesta . . . . . . . . . . .. .. .. . . . 1718
1247: 717. Aitio ym., lak.al. N:o 175: Ehdotus laiksi 734. Boden ym., lak.al. N:o 193: Ehdotukset
1248: liikevaihtoverolain voimassaolon jatkami- laiksi moottoriajoneuvoverosta ja laiksi
1249: sesta ................................ 1688 nestemäisten polttoaineiden valmisteve·
1250: rosta annetun lain muuttamisesta . • • . . . 1720
1251: 718. Kämäräinen ym., lak.al. N:o 176: Ehdo-
1252: tus laiksi liikevaihtoverolain voimassaolon 735. Haapasalo ym., lak.al. N:o 196: Ehdotus
1253: jatkamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1690 laiksi ammattikasvatushallituksesta • . . . . 1723
1254: Sisällysluettelo 1964. XXI
1255:
1256:
1257: VII. Laki- ja talousvaliokunta.
1258: Lakialoite, joka koskee kunnallisten vi-
1259: ranhaltijain ja työntekijäin eläkelain
1260: muuttamista.
1261: Siv.
1262: 47. Sinisalo ym., lak.al. N:o 198: Ehdotus
1263: laiksi kunnallisten viranhaltijain ja työn·
1264: tekijäin eläkelain muuttamisesta . . . . . . • . 1727
1265:
1266:
1267:
1268: VIII. Sivistysvaliokunta.
1269: Lakialoitteita, jotka koskevat kansa- Siv.
1270: koululain muuttamista ja elokuvien tar- toksen viranhaltijain palkkauksesta ja
1271: kastusta. eläkkeistä annetun lain muuttamisesta • • 1733
1272: Siv.
1273: 72. Ilaskivi ym., lak.al. N:o 169: Ehdotukset 73. Lahti ym., lak.al. N:o 171: Ehdotus laiksi
1274: laeiksi kansakoululain sekä kansakoululai- elokuvien tarkastuksesta (Laus. Prv:lta) 1735
1275:
1276:
1277:
1278: IX. Maatalousvaliokunta.
1279: Lakialoitteita, jotka koskevat kylvösie- Siv.
1280: mentuotannon edistämistä ja sotilastorp- 95. Liedes ym., lak.al. N:o 192: Ehdotus
1281: pien järjestelyä. laiksi sotilastorppien järjestelystä , • , •.• 1742
1282: Siv.
1283: 94. Sawa, lak.al. N:o 172: Ehdotus laiksi
1284: kylvösiementuotannon edistämisestä • • . . . 1741
1285:
1286:
1287:
1288: X. Sosiaalivaliokunta.
1289: Siv.
1290: Lakialoitteita, jotka koskevat kansan- 90. Nederström-Lunden ym., lak.al. N:o 195:
1291: eläkelain muuttamista ja metsä- ja uit- Ehdotus laiksi kansaneläkelain muuttami-
1292: totöissä suoritettavaa palkkausta. sesta •..•......•••.•.•..•.•• , , ..••••• 1747
1293:
1294: Siv. 91. A. Koskinen ym., lak.al. N:o 197: Ehdo-
1295: 89. Flinck ym., lak.al. N:o 194: Ehdotus tus laiksi metsä- ja uittotöissä suoritetta·
1296: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta •... 1745 vasta palkkauksesta ................... 1749
1297:
1298:
1299:
1300: XII. Puolustusasiainvaliokunta.
1301: Lakialoite, joka koskee suomalaista val-
1302: vontajoukkoa.
1303: Siv.
1304: 3. Kuusinen ym., lak.al. N:o 170: Ehdotus
1305: laiksi suomalaisesta valvontajoukosta • . • 1755
1306: VALTIOPÄIVÄT
1307: 1964
1308:
1309: LIITTEET
1310: B. YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT
1311: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET
1312:
1313:
1314:
1315:
1316: HELSINKI 1964
1317: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1318:
1319:
1320: 14{) E/7'26
1321: VALTIOPÄIVÄT
1322: 1964
1323:
1324: LIITTEET
1325: IV
1326: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT, YLEISEN
1327: ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT RAHA-ASIA-ALOITTEET
1328:
1329:
1330:
1331:
1332: HELSINKI 1964
1333: VALTIONEUVOSTON KIR.TAPAINO
1334: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat määrärahojen osoittamista
1335: taloudellisiin, sivistyksellisiin, sosiaalisiin, ym. tarkoituksiin
1336: sekä kulkulaitosparannuksiin.
1337: 1119
1338:
1339: IV,209.- Rah.al. N: o 80.
1340:
1341:
1342:
1343:
1344: Aalto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta perhelisiä
1345: varten.
1346:
1347: E d u s k u n n a ll e.
1348:
1349: Vuoden 1965 tulo- ja menoarvioesitykses- maatalous- ja muiden tuotteiden hinnankoro-
1350: sään hallitus on aivan oikein todennut, että tukset ovat jälleen kipeimmin kohdistuneet
1351: vähävaraisten lapsiperheiden taloudellinen juuri vähävaraisiin monilapsisiin perheisiin,
1352: asema on heikentynyt ja että perhelisälain joiden pienet tulot kuluvat kokonaisuudes-
1353: mukaisen perhelisän määrä, vain 50-60 mk saan juuri tällaisiin välttämättömyystarvik-
1354: vuodessa, on nykyisin täysin riittämätön. keisiin.
1355: Kun hallitus kuitenkin on ehdottanut perhe- Kuitenkin on selvää, että sosiaalisen oikeu-
1356: lisän määrän korottamista vain 10 % :lla ja denmukaisuuden vaatimuksena on, että sil-
1357: lisäksi on perhelisää saavien lasten lukumää- loin kun käytettävissä olevat yhteiskunnan
1358: rän vähenemiseen vedoten toisaalta esittänyt varat ovat rajoitetut, ne on ensi sijassa käy-
1359: perhelisämenojen momentilta vähennettäväkai tettävä tukemaan todellisessa avun tarpeessa
1360: 1240 000 mk, on hallituksen esityksen kat- olevia vähävaraisia monilapsisia tai pääasial-
1361: sottava olevan ristiriidassa sen perustelujen lisen huoltajansa menettäneitä perheitä, jol-
1362: kanssa ja täysin riittämätön todellisen helpo- laisia perhelisäperheet ovat. Tämän vuoksi
1363: tuksen aikaansaamiseksi lapsiperheiden talou- on välttämätöntä, että ei ainoastaan lasten
1364: dellisissa vaikeuksissa. lukumäärän vähenemisen johdosta säästyviä
1365: Kun perhelisäjärjestelmä ensimma1senä määrärahoja käytetä lasten hyväksi, vaan
1366: perhepoliittisena avustusmuotona v. 1943 saa- että perhelisän reaaliarvon palauttamiseksi
1367: tettiin voimaan, oli sen suoma tuki alun perin määrärahaa riittävästi korotetaan. Kun per-
1368: liian pieni. Myöhemminkin on meillä kiinni- helisä suoritetaan vasta normaaliperheen nel-
1369: tetty huomiota ensi sijassa yleisen, tuen tar- jännestä ja lesken tai työkyvyttömän huolta-
1370: peesta ja huoltajan varallisuudesta riippu- jan toisesta ja seuraavista lapsista, on edes
1371: matta maksettavan lapsilisän korottamiseen vähäisen parannuksen aikaansaamiseksi per-
1372: hintojen nousua ja rahan arvon alenemista heen kaikkien lasten huoltoon perhelisän
1373: vastaavasti, jopa enemmänkin. Vaikka tarvit- määrä korotettava elinkustannusten nousua
1374: tavien valtion varojen määrä olisi ollut vain vastaavasti eli paikkakunnan kalleudesta
1375: murto-osa lapsilisämäärärahoista, on sen si" riippuen 85-100 mk:ksi vuodessa, jolloin
1376: jaan perhelisän reaaliarvo, sen todellinen perhelisämenot kasvaisivat hallituksen esittä-
1377: ostoarvo, inflaation kehittyessä jatkuvasti mästä määrästä noin 5 milj. mk: lla.
1378: pienentynyt, niin että se elinkustannusindek- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1379: sin mukaan mitattuna on nykyään suunnil- nioittaen,
1380: leen puolet alkuperäisestä arvostaan. Elin-
1381: kustannusindeksi on perhelisälain voimaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
1382: tulosta lukien kuluvan vuoden alkuun men- tulo- ja menoarvion 14 Pl:n XVIII
1383: nessä noussut 9,3 kertaiseksi, mutta perhe- luvun 11 momentille lisäyksenä
1384: lisän määrä vain 4,4-6,2-kertaiseksi. Äskeiset 5 000 000 markkaa perhelisämenoja
1385: varten perhelisän korottamiseksi.
1386: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1964.
1387:
1388: Lyyli Aalto. Eino Siren. Anni Flinck. Artturi Koskinen.
1389: Meeri Kalavainen. Veikko Helle. Edit Terästö. Elis Manninen.
1390: Kalle Matilainen. Viljo Virtanen. Sulo Hostila.
1391: 1120
1392:
1393: IV,210.-Rah.al. N:o 81.
1394:
1395:
1396:
1397:
1398: Aalto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
1399: kunnallisten ja yksityisten vajaamielislaitosten perustamis-
1400: kustannuksiin.
1401:
1402:
1403: Eduskunnalle.
1404:
1405: Maamme on jäänyt vajaamielisten laitos- aikaisemmista rakennusvaiheista rakentamatta
1406: huollon kehityksessä huomattavasti jälkeen jääneiden henkilökunnan asuntojen ja yhteis-
1407: muista pohjoismaista. Niinpä sekä Ruotsissa tilojen lisäksi n. 900 uuden hoitopaikan ra-
1408: että Tanskassa laitospaikkojen luku on ny- kentaminen. Valtionapuhakemusten runsaus
1409: kyisin n. 1.8 0/00 ja Norjassa 1 0/00 maan osoittaa maassamme vallitsevaa vajaamielis-
1410: asukasluvusta, vastaavan luvun ollessa Suo- hoitopaikkojen huutavaa puutetta sekä kun-
1411: messa vain 0.5 0/00 . Vajaamielishuoltomme tien ja eräiden yksityisten yhdistysten val-
1412: vastaista järjestelyä varten suunnittelemaan miutta tämän suuren sosiaalisen epäkohdan
1413: asetettu valtion komitea, joka sai työnsä val- korjaamiseen. Nämä suunnitelmat voidaan
1414: miiksi v. 1961, on asettanut Vajaamielisten kuitenkin toteuttaa vain edellytyksellä, että
1415: laitoshuollon tarpeen perustaksi 1.5 o/ 00 asu- valtio suorittaa vajaamielislain mukaisen
1416: kasluvusta, jonka mukaan maassamme tulisi osuutensa % laitosten perustamiskustannuk-
1417: olla varsinaisia laitospaikkoja 6 600. Kun sista. Vajaamielislaitosten rakentamiseksi
1418: näitä paikkoja nykyisin on noin 2 300, on alussa mainitun tavoitteen laajuuteen tarvi-
1419: vajaus siis n. 4 300 paikkaa. taan valtionapuvaroja summittaisen arvion
1420: Maamme kunnat kuntainliittojen muodossa mukaan n. 120 milj. mk. Jos tälläkin so-
1421: ja eräät yhdistykset ovat kaikkialla maassa siaalihuollon alalla pyrittäisiin tyydyttävälle
1422: ryhtyneet vajaamielislaitosten laajentamiseen kannalle edes 10 vuoden kuluessa, olisi vuo-
1423: mainitun vajaamielishuollon suunnitelmako- sittain tähän tarkoitukseen varattava valtion
1424: mitean laatiman ohjelman mukaisesti. Pyrki- varoja kaksi kertaa niin paljon kuin hallitus
1425: myksenä on näin saattaa vajaamielishuol- on esittänyt otettavaksi vuoden 1965 tulo- ja
1426: tomme pikaisesti sellaiselle tasolle kuin nykyi- menoarvioon.
1427: set olosuhteet ja v. 1958 säädetty vajaamielis- Edellä sanotun perusteella esitämmekin
1428: laki edellyttävät. kunnioittaen,
1429: Kunnallisten ja yksityisten vajaamielislai-
1430: tosten perustamissuunnitelmia on nyt val- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
1431: miina ja valmistumassa siinä määrin, että den 1965 tulo- ja menoarvion 14 Pl.
1432: niiden yhteensä n. 45 milj. mk:aan nousevat XI luvun 18 momenUlle lisäyksenä
1433: kustannusarviot edellyttäisivät n. 30 milj. 4 000 000 markkaa kunnallisten ja yk-
1434: mk:n suuruista valtionapumäärärahaa. Suun- sityisten vajaamielislaitosten perusta-
1435: nitelmiin sisältyy eräiden nykyisten laitosten miskustannusten avustamista varten.
1436: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
1437:
1438: Lyyli Aalto. Viljo Virtanen.
1439: Meeri Kalavainen. Anni Flinck.
1440: Kalle Matilainen. Edit Terästö.
1441: Eino Siren. Sulo Hostila.
1442: Veikko Helle. Artturi Koskinen.
1443: Elis Manninen.
1444: 1121
1445:
1446: IV,211. -Rah.al. N:o 82.
1447:
1448:
1449:
1450:
1451: Aalto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta äitiysavus-
1452: tuksia varten.
1453:
1454:
1455: Eduskunnalle.
1456:
1457: Äitiysavustuksen suuruuden on valtioneu- Viime vuosina on jatkuvasti onnistuttu ke-
1458: vosto vahvistanut viimeksi 22 päivänä helmi- hittämään ja parantamaan äitiysavustusmää-
1459: kuuta 1962 kutakin syntynyttä lasta kohden räerän tarvikkeiden laatua. Koska nyt asian-
1460: 50 nmk: ksi. Tämän mukaisesti on myöskin ns. tuntijain lausunnon mukaan pitäisi myös li-
1461: luontoisavustuksena annettavan määräerän sätä määräerän sisältämiä tarvikkeita, joita
1462: tarvikkeiden arvo vastaavasti 50 mk. osittain on jouduttu vähentämään viime
1463: Nyttemmin on Valtion hankintakeskus, vuonna muiden tarvikkeiden kustannuksella
1464: joka nykyisin toimittaa määräerät, kuitenkin seuraavasti:
1465: ilmoittanut, että määräerien hinta tulee 1
1466: päivästä tammikuuta 1965 lukien nousemaan 2 kpl. housuvaippoja . . . . . . . a 0,65 = 1,30
1467: vähintään 10 %, mikä johtuu tavarain hin- 2 " lasten housuja . . . . . . . a 0,55 = 1,10
1468: tojen yleisestä noususta. Mainittakoon, että 1 " potkuhousuja ........ a 0,75 = 0,75
1469: määräerän hankintasopimusta tehtäessä viime 1 " trikoonuttuja ........ a 0,70 = 0,70
1470: syksynä vuotta 1964 varten oli kotimaisten 1 " lapsen hoitoalustoja . . a 2,15 = 2,15
1471: tavarain tukkuhintaindeksi lokakuussa 1963 eli yhteensä mk 5,00
1472: 2 336 ja nyt tämän vuoden heinäkuussa vas-
1473: taavasti 2 540 eli nousua 8,7 %. Varovastikin Ehdotamme edellä selostetun johdosta kun-
1474: laskien nousu vuoden loppuun mennessä tu- nioittaen,
1475: lee olemaan 10 %. Näin ollen tarvittaisiin
1476: äitiysavustuksiin 200 000 mk:n lisä huomioi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
1477: den, että v. 1963 myönnettiin n. 79 000 äiti- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XVIIIlu-
1478: ysavustusta a 50:- kappale eli raha-arvol- vun 10 momentille lisäyksenä 400 000
1479: taan yhteensä n. 3 950 000 mk. markan suuruisen määrärahan äitiys-
1480: avustuksia varten.
1481: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
1482:
1483: Lyyli Aalto. Viljo Virtanen.
1484: Meeri Kalavainen. Anni Flinck.
1485: Kalle Matilainen. Edit Terästö.
1486: Eino Siren. Sulo Hostila.
1487: Veikko Helle. Artturi Koskinen.
1488: Elis Manninen.
1489:
1490:
1491:
1492:
1493: 141 E/726
1494: 1122
1495:
1496: IV,212.- Rah.al. N: o 83.
1497:
1498:
1499:
1500:
1501: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi kokoushuo-
1502: neistoja ylläpitäville järjestöille.
1503:
1504:
1505: Eduskunnalle.
1506:
1507: Jokainen tarkkaavainen kansalainen on voi- elämään, johon suomalainen demokratia on
1508: nut todeta sen huolestuttavan olotilan, joka koko ajan vankasti nojannut.
1509: maassamme vallitsee tänä päivänä niissä ko- Työväen-, nourisoseura-, maamiesseura-,
1510: koontumishuoneissa, joihin laajat joukot jou- raittiusseura- ja järjestötalomme ovat myös
1511: tuvat saapuroaan kokouksiin, juhliin, illan- tärkeitä kansalaisten vapaa-ajan vieton kan-
1512: viettoihin ja opintotilaisuuksiin. Työväen-, nalta. Työpäivän lyhentyminen ja olosuhtei-
1513: nuorisoseura-, raittius-, maamiesseura- ja den korjaantuminen yleensä antavat entistä
1514: muiden järjestötalojen runsaudesta huoli- suurempia mahdollisuuksia kansalaisille osal-
1515: matta on kuitenkin tosiasia se, että ne ra- listua erilaisiin harrastuksiin. Opintotyölle,
1516: kenteellisesti ovat useinkin heikkoja. Varsin- näyttämö-, musiikki-, laulu- ynnä muille har-
1517: kin niiden sisäinen kunto, lämmitys ja va- rastuksille avautuu entistä enemmän mahdol-
1518: laistus, on ala-arvoista, joskin poikkeuksia lisuuksia. Kaikkea tätä toimintaa varten tar-
1519: löytyy. Päinvastoin on tosiasia se, että ko- vitaan kokoontumishuoneita, jotka kuntonsa
1520: koontumishuoneemme ovat voimakkaasti jou- puolesta ovat sellaisia, että ne voivat tyydyt-
1521: tuneet ristiriitaan maamme yleisen elintason tää tänä päivänä kansalaisten tarpeita.
1522: kohoamisen kanssa. Kokoontumishuoneiden Ruotsissa on valtio jo v: sta 1942 lähtien
1523: nykyinen taso on luonnollisesti tekijä, joka antanut avustuksia ja lainoja kokoontumis-
1524: karlmittaa kansalaiset niistä, jolloin seuratlk- huoneita ylläpitäville järjestöille.
1525: sena on, että mielenkiinto yleisiä asioita, opin- Aloitteentekijöiden käsitys on, että nykyi-
1526: toharrastuksia ja muuta toimintaa kohtaan nen kokoontumishuoneiden jatkuva rappioi-
1527: saattaa vähentyä. Jos kokoontumishuoneet tuminen voidaan estää vain valtiovallan voi-
1528: ovat nyt sellaisia kuin ne nykyisin ovat ja makkaan tuen turvin. Sen vuoksi kaikkeen
1529: niiden kunto jatkuvasti alenee, muodostuu edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunni-
1530: siitä vaara siinä mielessä, että erilaisten tilai- oittaen,
1531: suuksien järjestämismahdollisuudet jatku-
1532: vasti pienenevät. Maasamme, jossa on pitkä että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
1533: talvi, ja jossa lyhyen kesän vuoksi ei yleensä tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
1534: kesällä tällaisiin tilaisuuksiin kokoonnuta, ti- määrärahan halpakorkoisina lainoina
1535: lanne kokoontumishuoneiden puutteen vuoksi käytettäväksi yhdistykstlle ja järjes-
1536: muodostuu ennen pitkää hyvin huonoksi. Sil- töille, jotka ylläpitävät juhla- ja ko-
1537: loin siitä koituu vahinkoa koko sille laajojen koushuoneistoja.
1538: joukkojen osalle valtiolliseen ja kunnalliseen
1539: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
1540:
1541: Arvo Ahonen. Artturi Kosldnen.
1542: 1123
1543:
1544: IV,213.- Rah.al. N: o 84.
1545:
1546:
1547:
1548:
1549: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnille
1550: rautatiepohjien lunastusmaksujen suorittamiseen.
1551:
1552:
1553: Eduskunnalle.
1554:
1555: Suolahden-Haapajärven rautatien raken- ven rautatiealueen kunnat ovat joutuneet
1556: tamiseen tarvittavien maa-alueiden korvaus- suuriin vaikeuksiin rautatietä varten pakko-
1557: ten maksamisesta joutuivat eduskunnan pää- lunastettujen alueiden korvaamisessa, olisi
1558: töksen mukaan asianomaiset kunnat v. 1937 kohtuullista, että tähän tarkoitukseen varat-
1559: antamaan sitoumuksensa. Nämä sitoumukset taisiin määrärahaa riittävästi v: n 1965 tulo-
1560: annettiin siinä hyvässä uskossa, että rautatie ja menoarvioon.
1561: lähivuosina rakennetaan, mutta toisin kuiten- Edellä olevan johdosta esitämme,
1562: kin kävi. Nyt vasta yli kahdenkymmenen
1563: vuoden kuluttua, kun mm. kuntien lakisää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
1564: teiset rasitukset ovat moninkertaistuneet, em. tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
1565: pakkolunastuksista aiheutuvat laskut erään- suur·uisen määrärahan avustuksiksi
1566: tyvät maksettaviksi. kunnille rautatiepohjien lunastusmak-
1567: Sen johdosta, että Suolahden-Haapajär- sujen suorittamiseen.
1568: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
1569:
1570: Arvo Ahonen. Artturi Koskinen.
1571: 1124
1572:
1573: IV,214.-Rah.al. N:o 85.
1574:
1575:
1576:
1577:
1578: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
1579: rakentamiseksi Suolahden kauppalaan.
1580:
1581:
1582: Eduskunnalle.
1583:
1584: Suolahden kauppala on valtion huonera- kauppalassa on tavaton kunnallisten asunto-
1585: kennustoiminnassa unohdettu kokonaan, sillä jen puute, joten valtion toivoisi omalta osal-
1586: rautatieasemaa lukuunottamatta valtio ei ole taan auttavan tässäkin suhteessa rakenta-
1587: tahtonut edes siedettävästi hoitaa virastojensa malla samalla asunnot ainakin tärkeimmille
1588: ja laitostensa huoneistokysymystä henkilö- toimihenkilöilleen.
1589: kunnan asunnoista puhumattakaan. Erityisen Tonttikysymys ei ole esteenä virastotalon
1590: vaikea on tilanne verotoimiston kohdalla, sillä rakentamiselle, sillä valtio omistaa rautatie-
1591: kolme kuntaa käsittävä veropiiri jää lähi- aseman vieressä tarkoitukseen erittäin sopi-
1592: aikoina ilman toimisto-, arkisto- ja kokous- van tontin, jota paitsi kauppala on valmis
1593: huonetiloja, joihin tarkoituksiin väliaikaisesti osoittamaan tontin muualtakin.
1594: on luovutettu koko kauppalan rakennustoi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
1595: misto, mutta jotka tilat joudutaan ottamaan nioittaen,
1596: kauppalan omaan käyttöön. Edelleen poliisi-
1597: asema on täysin kelpaamattomissa tiloissa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
1598: Myös posti ja puhelin tarvitsevat omat tilat tulo- ja menoarvioon 500 000 markkaa
1599: ja siinä yhteydessä kauppalan puhelinkeskus valtion virastotalon rakentamiseen Suo-
1600: vihdoinkin olisi automatisoitava. Sitäpaitsi lahden kauppalaan.
1601: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
1602:
1603: Arvo Ahonen. Artturi Koskinen.
1604: 1125
1605:
1606: IV,215.- Rah.al. N: o 86.
1607:
1608:
1609:
1610:
1611: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kanavuoren-Kelk-
1612: kamäen maantien rakentamiseen.
1613:
1614:
1615: Eduskunnalle.
1616:
1617: Asutuksen voimakkaasti lisääntyessä on päin, ja tästä syystä johtuen tätä tiesuuntaa
1618: kysymys maantien rakentamisesta V aajakos- ovat ryhtyneet kannattamaan mm. maakun-
1619: ken aseman seuduilta Kanavuoren ja Ruoko- nalliset järjestöt ja Laukaan sekä Jyväs-
1620: saaren pysäkin kautta Leppäveden ylitse kylän mlk: n valtuustot. Kun tie lyhentäisi
1621: Leppälahden pysäkille ja siitä edelleen Metso- huomattavasti matkaa Lievestuoreen teolli-
1622: lahden kautta Keikkamäkeen Jyväskylän- suusalueelta Jyväskylään, on tämä talous-
1623: Laukaan-Pieksämäen maantielle tullut ajan- elämän sekä Lievestuoreen teollisuusalueelia
1624: kohtaiseksi. Tien aikaansaamiseksi ovat paik- asuvien kannalta ensiarvoisen tärkeä asia.
1625: kakuntalaiset pitäneet kokouksia, joissa on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1626: yksimielisesti todettu välttämättömäksi kyseei-
1627: lisen Kanavuoren-Leppälahden tie, kuten että Ed1tskunta ottaisi vuoden 1965
1628: tiesuuntaa on alettu kutsua. Paikkakunta- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun
1629: laiset ovat edellämainitun tien aikaansaami- 4 momentille lisäyksenä 1 000 000 mark-
1630: sesta kääntyneet kulkulaitosten ja yleisten kaa Kanavuoren-Leppälahden-M et-
1631: töiden ministeriön ym. virastojen puoleen. solahden-Kelkkamäen maantien ra-
1632: Tällä tiellä tulisi olemaan suuri yleinen kentamiseen Jyväskylän maalaiskun-
1633: merkitys kauttakulkutienä Jyväskylästä itään- nan sekä Laukaan kunnan alueella.
1634: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
1635:
1636: Arvo Ahonen. Artturi Koskinen.
1637: 1126
1638:
1639: IV,216.- Rah.al. N: o 87.
1640:
1641:
1642:
1643:
1644: Ahonen ym..: Määrärahan osoittamisesta Kärkkäälän-Kivi-
1645: salmen tieosuuden rakentamiseen Konnevedellä.
1646:
1647:
1648: Eduskunnalle.
1649:
1650: Jyväskylästä Kuopioon Laukaan ja Konne- löin muodostuu yleiseltä kannalta katsoen
1651: veden kautta kulkevan kantatien n: o 69 teke- tärkeäksi rakentaa nopeasti Kärkkäälän ja
1652: minen Konneveden kunnan kohdalla on käy- Kivisalmen välinen tieosuus. Kärkkäälän-
1653: nyt kiireelliseksi sen johdosta, että Kivisal- Kivisalmen tieosuus on n. 30 km.
1654: men silta valmistuisi aivan äskettäin. Samoi- Edellä olevan johdosta ehdotamme,
1655: hin aikoihin valmistui myös Suolahteen suo-
1656: raan Konnevedeltä menevä Koiviston-Kärk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
1657: käälän tie. Nämä liikenneolojen parannukset tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
1658: aiheuttavat sen, että liikenne kantatie 69 :llä suuruisen määrärahan Kärkkäälän-
1659: tulee varsinkin Kivisalmen sillan rakentami- Kivisalmen väliselle tieosuudelle Kon-
1660: sen johdosta huomattavasti kasvamaan. Täl- neveden kunnassa.
1661: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
1662:
1663: Arvo Ahonen. Artturi Koskinen.
1664: 1127
1665:
1666: IV,217. -Rah.al. N:o 88.
1667:
1668:
1669:
1670:
1671: Ahonen ym..: Määrärahan osoittamisesta rautatien rakennus-
1672: töiden aloittamiseksi Saarijärveltä Multian kautta Haapa-
1673: mäen asemalle.
1674:
1675:
1676: Eduskunnalle.
1677:
1678: Hyväksyessään v. 1936 ohjelman uusien suunnalla ei ole, alueen ollessa vedenjakaja-
1679: rautateiden rakentamiseksi vv. 1938-1946 seutua, tarpeellista rakentaa kalliita siltoja,
1680: otti eduskunta siihen mm. normaaliraiteisen minkä ohessa maastokin on suhteellisen ta-
1681: rautatien rakentamisen Haapamäen asemalta saista ja soranottopaikkoja riittävästi ja so-
1682: Multian kautta Saarijärvelle. Tätä rataa pi- pivasti kautta linjan käytettävissä. Ehkä on
1683: dettiin niin kiireellisenä, että sitä varten laa- vielä aihetta mainita, että viime aikoina on
1684: dittiin jo v. 1938 täydellinen ja yksityiskoh- herätetty myös kysymys tämän radan raken-
1685: tainen rakennussuunnitelma kustannusarvioi- tamisesta, koska Suolahden-Haapajärven ra-
1686: neen. Tällöin määriteltiin jo rautatien linja dan rakennustyöt tulevat lähiaikoina päätty-
1687: sekä asemien paikat yksityiskohtaisesti. Ylei- mään sekä hallituksen toimesta on esitetty
1688: sesti tunnetuista syistä jäi kuitenkin tällöin määrärahat mm. Tampereen-Parkanon-
1689: hyväksytty ohjelma toteuttamatta. Ne perus- Seinäjoen ja Jämsänkosken-Jyväskylän ra-
1690: telut, joilla kyseeilinen rautatie ohjelmaan tojen rakentamiseen jo v:n 1962 tulo- je me-
1691: otettiin, ovat yhä edelleenkin olemassa. noarvioon.
1692: Mitä tämän radan rakennuskustannuksiin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1693: tulee, niin voidaan mainita, että Saarijär-
1694: ven-Haapamäen välinen 75,3 km:n pituinen että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
1695: rata maksaisi v:n 1937-1938 kustannustason tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
1696: mukaan 90.8 milj. mk. Saarijärven-Haapa- määrärahan rautatien rakennustöiden
1697: mäen rautatien rakentaminen tuleekin ver- aloittamiseen Saarijärveltä Multian
1698: raten halvaksi juuri sen vuoksi, että tällä kautta Haapamäen asemalle.
1699: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
1700:
1701: Arvo Ahonen. Artturi Koskinen.
1702: 1128
1703:
1704: IV,218. - Rah.al. N: o 89.
1705:
1706:
1707:
1708:
1709: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Multian, Keuruun
1710: ja Pihlajaveden kuntien alueella olevien valtion maanteiden
1711: perusparannuksiin.
1712:
1713:
1714: E d u s k u n n a 11 e.
1715:
1716: Multian, Keuruun ja Pihlajaveden kun- tialla ns. Valkolan mutka Petäjäveden tien-
1717: tien jatkuvalle kehitykselle ovat pahana es- haarassa sekä Multian ja Uuraisten raja-
1718: teenä huonot tieolot. Erikoisena haittana voi- mailla, Purstomäen leikkaussuunitelma. Näille
1719: daan pitää sitä, että ko. kunnat ovat kaukana alueille on valtio uhrannut sanomattoman vä-
1720: ns. runkoteistäkin, Keuruun seutukin esim. hän tienparannuksiin. Tämän vuoksi läntisen
1721: joka suuntaan yli 60 km. Teollisuuden saa- Keski-Suomen kunnissa asiaan onkin kiinni-
1722: miseksi ja sen kilpailukyvyn kannalta tiet tetty ansaittua huomiota kokousten ym. muo-
1723: ovat kuitenkin välttämättömiä. dossa. Liikenne sensijaan viime vuosina on
1724: Alue liittyy läheisesti juuri puuteollisuu- lisääntynyt huomattavasti.
1725: den raaka-ainealueisiin. Tälläkin alalla siir- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1726: rytäessä yhä enemmän raskaiden maantiekul-
1727: jetusten varaan on paikkakunnan teiden kun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
1728: nostamisella lisättävä toimeentuloedellytyksiä. tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
1729: Multian, Keuruun ja Pihlajaveden kun- määrärahan Multian, Keuruun ja Pih-
1730: tien alueella on olemassa riittämiin maan- lajaveden kuntien alueella olevien val-
1731: teiden perusparannussuunnitelmia esim. Mul- tion maanteiden peruspamnnuksiin.
1732: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
1733:
1734: Arvo Ahonen. Artturi Koskinen.
1735: 1129
1736:
1737: IV,219.-Rah.al. N:o 90.
1738:
1739:
1740:
1741:
1742: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta asematalon suunnit-
1743: teluun Jyväskylän kaupunkiin.
1744:
1745:
1746: E d u s k u n n a 11 e.
1747:
1748: Asiakirjoista käy ilmi, että Haapamäen- punki ja sekin omalta osaltaan vaikuttaa lii-
1749: Jyväskylän välinen rataosa vihittiin 1. 11. kenteen kasvamiseen. Edelleen ovat suunni-
1750: 1897. Samana vuonna valmistui myöskin Jy- telmat ja tulevan vuoden talousarviossa mää-
1751: väskylän asematalo, joka näin ollen on pal- räraha, joten Jyväskylän-Jämsänkosken ra-
1752: vellut yli 60 vuotta yleisöä. Nykyisin tämä dan rakennustyötä voidaan jatkaa, jonka ra-
1753: sama asematalo palvelee matkustavaa yleisöä dan valmistuminen aiheuttaa puolestaan Jy-
1754: kuten silloinkin, kun ensimmäinen juna saa- väskylän aseman liikenteen lisääntymisen.
1755: pui Jyväskylään. Uuden asematalon rakenta- Nykyinen rakennus on nyt jo kuormitettu
1756: minen Jyväskylään oli ennen toista maail- viimeiseen pisteeseen.
1757: mansotaa rakennusohjelmassa, mutta sota Jyväskylän poliisilaitos tarvitsee myöskin
1758: keskeytti ,Jyväskylän niin kuin monen muun- lisää tilaa. Tällöin herää kysymys lisätilan
1759: kin aseman rakennussuunnitelmat. Tästä on saamiseksi asematalosta, sillä valtion tontille,
1760: kuitenkin kulunut jo yli puolivälin kolmatta- missä posti sijaitsee, on hyvin hankala niitä
1761: kymmentä vuotta, mutta uutta asemataloa ei rakentaa. Uuden asematalon yhteyteen voitai-
1762: vaan vielä ole saatu. Jyväskylä, jatkuvasti siin postilaitokselle varata melkoisia tiloja.
1763: ja ripeästi kehittyvä kaupunki sekä nyt Kes- Edellä olevaan viitaten ehd(ltamme kunni-
1764: ki-Suomen läänin pääkaupunki, on vielä vailla oittaen,
1765: nykyaikaista asemataloa.
1766: Suolahden-Haapajärven radan nyt val- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
1767: mistuttua tulee sekin vaikuttamaan huomat- tulo- ja menoarvioon 150 000 markkaa
1768: tavasti Jyväskylän aseman liikenteeseen. Edel- asematalon suunnitteluun Jyväskylän
1769: leen ,Jyväskylästä on tullut läänin pääkau- kaupunkiin.
1770: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
1771:
1772: Arvo Ahonen. Artturi Koskinen.
1773:
1774:
1775:
1776:
1777: 142 E/726
1778: 1130
1779:
1780: IV,220. - Rah.al. N: o 91.
1781:
1782:
1783:
1784:
1785: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
1786: rakentamiseksi Muuramen kuntaan.
1787:
1788:
1789: Eduskunnalle.
1790:
1791: Muuramen kunnassa olevat valtion virastot, Säynätsalon kunnat, keskellä olevana, Muu-
1792: valtionverolautakunta, posti- ja nimismiehen rame on virastojen oikea sijoituspaikka.
1793: kanslia, toimivat lähes olemattomissa ja puut- Muuta pelastusta tilanteeseen ei ole ja luon-
1794: teellisissa oloissa. Kaikki toimivat myös vuok- nollisesti myös ainoa oikea ratkaisu on se,
1795: rahuoneissa ja lyhytaikaisin vuokrasopimuk- että valtio itse rakentaa virastotalon, jossa
1796: sin, jolloin on tarjolla vaara käydä niin kuin on tarpeelliset virastotilat ja välttämättömät
1797: vuosi sitten, että nimismiehen vuokrasopimus asunnot.
1798: sanottiin irti talonomistajan ottaen huoneis- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
1799: ton omaan käyttöönsä. Muuramen tapaisessa nioittaen,
1800: pienessä kunnassa ei myöskään ole sellaisia
1801: tiloja saatavissa, joita virastot tarvitsevat. että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
1802: Toisaalta ei voida ajatella virastojen siirtä- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
1803: mistä muualle, sillä vero- ja nimismiespiirien, määrärahan valtion virastotalon raken-
1804: jotka käsittävät Muuramen, Korpilahden ja tamiseksi Muuramen kuntaan.
1805: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
1806:
1807: Arvo Ahonen. Artturi Koskinen.
1808: 1131
1809:
1810: IV,221.-Rah.al. N:o 92.
1811:
1812:
1813:
1814:
1815: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
1816: rakentamiseksi Pihtiputaan kuntaan.
1817:
1818:
1819: Eduskunnalle.
1820:
1821: Pihtiputaan kunnassa olevat valtion viras- Virastotalon rakennuksen alkaessa voitai-
1822: tot, valtionverolautakunta, posti- ja nimis- siin vaikeaa työllisyystilannetta helpottaa,
1823: miehen kanslia, toimivat puutteellisissa oloissa. koska rakennustöistä Pihtiputaallakin on kova
1824: Kaikki toimivat myös vuokrahuoneissa ja ly- puute.
1825: hytaikaisin vuokrasopimuksinkin. Pihtiputaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
1826: tapaisessa pienehkössä kunnassa ei myöskään nioittaen,
1827: ole sellaisia tiloja saatavissa, joita virastot
1828: tarvitsevat. Muuta pelastusta tilanteeseen ei että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
1829: ole ja luonnollisesti myös ainoa oikea rat- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
1830: kaisu on se, että valtio itse rakentaa virasto- määrärahan valtion virastotalon raken-
1831: talon, jossa on tarpeelliset virastotilat ja vält- tamiseksi Pihtiputaan kuntaan.
1832: tämättömät asunnot. Kunnan toimesta tultai-
1833: siin tonttikysymyskin järjestämään parhaalla
1834: mahdollisella tavalla.
1835: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
1836:
1837: Arvo Ahonen. Mauno Pohjonen.
1838: Vilho Leivonen. Artturi Koskinen.
1839: 1132
1840:
1841: IV,222.- B.ah.al. N: o 93.
1842:
1843:
1844:
1845:
1846: Ahonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Jyväsky-
1847: Ui'lll---.!ämsänlcosken ykdysradan rakentamiseen.
1848:
1849:
1850: Eduskunnalle.
1851:
1852: Rautatien rakentaminen Jyväskylästä Jäm- eduskunta hyväksynyt lain sekä ottanut mää-
1853: säkoskelle, joka on ollut vuosikausia vireillä, rärahan v: n 1962 tulo- ja menoarvioon, jo-
1854: on tullut entistäkin ajankohta.isemmaksi. ten olisi johdonmukaista, että tulevan vuo-
1855: Keski-Suomen läänin perustaminen edellyt- den tulo· ja menoarviossa olisi myöskin niin
1856: tää läänin eri osien liikenneolojen kehittä- suuri määräraha ja näin muodoin työtä -voi-
1857: mistä, jota puolestaan edistäisi mainitun ra- taisiin jatkaa nykyistä suuremmalla työvoi-
1858: dan aikaansaaminen. Haapajärven-Suolah- malla. Töiden pikaista aloittamista puolustaa
1859: den radan rakentaminen alkaa vihdoin olla myöskin se, että Keski-Suomessa tarvitaan
1860: loppuvaiheessa. Se tulee lisäämään varsinkin kuluvan talven aikana yksi suurempi työ-
1861: metsätaloustuotteiden kuljetusta rautateillä kohde.
1862: Jyväskylään ja muihin liikennekeskuksiin ja Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme,
1863: ulkomaiseen vientiin. Jyväskylän ratapihaa
1864: on liikenteen kasvun vuoksi ryhdyttävä la.:'L- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
1865: jentamaan. Tällöin joudutaan suorittamaan tulo- ja menoarvioon 19 Pl. l buv1~n
1866: sellaisia töitä, joissa voidaan ottaa huomioon 22 momentille lisäyksenä 1 000 000
1867: J yväskylän--Jämsänkosken radan aiheuttama 'markan määrärahan Jyväskylän -
1868: liikennetarve. Jämsänkosken yhdysradan rakentami-
1869: Jyväskylän-Jämsänkosken radasta on seen.
1870: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
1871:
1872: Arvo Ahonen. Artturi Koskinen.
1873: 1188
1874:
1875: IV,223. - Rah.al. N: o 94.
1876:
1877:
1878:
1879:
1880: Aitio ym..: Määrärakatt osoi.ttamisesta avustuksiksi kunnt"lle
1881: toipilasrakaft. maksamiseen.
1882:
1883:
1884: Eduskunnalle.
1885:
1886: Suurin osa maamme kunnista maksaa teen. Näyttää siltä, että varattomat kunnat
1887: eräissä sairauksissa, mm. tuberkuloosi- ja ovat joutuneet kitsastelemaan päivärahan
1888: reumatapauksissa, ns. toipilaarahaa paranto- maksamisessa, minkä vuoksi valtion tuki tä-
1889: lasta päässeille potilaille. Keväällä 1963 suo- hän tarkoitukseen olisi niille tarpeen.
1890: ritettuun kyselyyn vastasi 443 kuntaa mak- Koska uuden tuberkuloosilain mukaan
1891: savansa toipilasrahaa tuberkuloottisille yh- lääkkeet ovat ilmaisia ja niin ollen voidaan
1892: teensä. 1242155 mk vuodessa. Vastaajat edus- entistä suuremmassa määrin siirtyä halvem-
1893: tavat kaikista kunnista n. 85 %. Ilmeistä paan kotihoitoon, tulee toipilasrahan merki-
1894: kuitenkin on, että monet niistäkin kunnista, tys entistä tärkeämmäksi. Siksi sen turvaa-
1895: jotka eivät vastanneet tehtyyn kyselyyn, minen nykyistä tehokkaammalla tavalla on
1896: maksavat toipilasrahaa. Vastanneista kunnis- välttämätöntä, niin kaun kun toipilasrahat
1897: ta vastasi myöntävästi 40 kaupunkia 43: sta, saadaan lakisääteisesti valtionavun piiriin.
1898: 22 kauppalaa 24: sta ja 381 maalaiskuntaa Lisäksi on tärkeätä laajentaa toipilasrahan
1899: 480:sta. saajien piiriä käsittämään myös tuberkuloosi-
1900: Toipilasrahalla on hyvin suuri merkitys ja reumasairauksien lisäksi mielitauti- ym.
1901: tuberkuloosiparantoloista, reumahoitoloista, sairauksien toipilaat.
1902: mielitautisairaaloista ja muista hoitopaikoista Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1903: palaavien toipilaiden kuntouttamiselle. Toipi-
1904: lasrahan määrässä on kuitenkin havaittavissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
1905: suurta kirjavuutta. Eräät kunnat maksavat tulo ja menoarvioon 750 000 markan
1906: mainittua toipilasrahaa 5 mk päivää kohden suuruisen määrärahan myönnettäväksi
1907: ja kolmen kuukauden ajan, eräät taas vain avustuksina kunnille toipilasrahan
1908: 30 penniä päivässä yhdestä kolmeen kuukau- maksamiseen.
1909: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
1910:
1911: Paavo Aitio. Leo Suonpä.ä.
1912: Eino Roine. Ville Pessi.
1913: Kuuno Honkonen. Rainer Virtanen.
1914: Aimo Laiho.
1915: 1134
1916:
1917: IV,224.- Rah.al. N: o 95.
1918:
1919:
1920:
1921:
1922: Aitio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta posti- ja
1923: lennätinlaitoksen omaisuuden kuoletusmääriin.
1924:
1925:
1926: E d u s k u n n a 11 e.
1927:
1928: Hallituksen esityksessä vuoden 1965 tulo- nätinverkon ja radiolaitteiden kohdalla eivät
1929: ja menoarvioksi on 18 Pl. VI luvun 33 mo- alennetut poistoprosentit vastaa omaisuuden
1930: mentille, kuoletukset ja tileistä poistot, Iher- käyttöikää, joka seikka tulee ajan mittaan
1931: kitty posti- ja lennätinlaitoksen omaisuuden haittaamaan posti- ja lennätinlaitoksen kehi-
1932: kuoletusmääriksi yhteensä 18 725 000 mark- tystä, varsinkin kun varsinaisia investointi-
1933: kaa. Eräiden omaisuuslajien poistoprosentit määrärahoja on voitu myöntää niukasti.
1934: on merkitty samoiksi kuin mihin ne vuoden Tämän johdosta. kunnioittaen esitämme,
1935: 1964 tulo- ja menoarviossa alennettiin eli seu-
1936: raaviksi: kiinteistöt 2% (vastaava poisto- että Ed1tslr.unta ottaisi vuoden 1965
1937: prosentti vuoden 1963 tulo- ja menoarviossa tulo- ja menoarvioon 18 Pl. VI luvun
1938: oli 2.5 %) , moottoriajoneuvot 10 % (15 %) , 33 momentille lisäyksenä 2 675 000
1939: puhelinverkon välityslaitteet 9% (10 %), markkaa posti- ja lennätinlaitoksen
1940: sen kantoaaltolaitteet 9 % (10 %) ja sen omaisuuden kuoletusmäärään jäljem-
1941: radiolinkit 9% (10 %), lennätinverkon väli- pänä mainittujen omaisuuslajien kuo-
1942: tyslaitteet 9 % (10 %) ja sen kantoaalto- letusmäärien laskemiseksi seuraavasti:
1943: laitteet 9 % (10 %) sekä radiolaitteet 9 % kiinteistöt 2.5 % (lisäys 297 714,51
1944: (10 %). markkaa), moottoriajoneuvot 15%
1945: Alennetut poistoprosentit eivät vastaa ko. (lisäys 1304136,19 markkaa),. puhe-
1946: käyttöomaisuuden todellista vuotuista arvon linverkon välityslaitteet 10 % (lisäys
1947: vähennystä. Posti- ja lennätinlaitoksen moot- 564 583,90 markkaa), puhelinverkon
1948: toriajoneuvokannasta on saadun tiedon mu- kantoaaltolaitteet 10 % (lisäys
1949: kaan noin 1/5 eli n. 400 ajoneuvoa jo yli 323 053,93 markkaa), puhelinverkon
1950: kymmenen vuotta vanhoja. Yli-ikäisen ja hei- radiolinkit 10 % (lisäys 28 156,74
1951: kon kaluston huolto ja ylläpito ei ole talou- markkaa), lennätinverkon välityslait-
1952: dellista. Kun posti- ja lennätinlaitoksen moot- teet 10% (lisäys 107 475,48 markkaa),
1953: toriajoneuvoliikenne laitoksen muun toimin- lennätinverkon kantoaaltolaitteet 10 %
1954: nan jatkuvan kasvun johdosta vuosi vuodelta (lisäys 20 231,59 markkaa), radiolait-
1955: myös kasvaa, huononee laitoksen moottori- teet 10 % (lisäys 29 653,61 markkaa),
1956: ajoneuvokanta huononemistaan, ellei kuole- jolloi·n ylimääräisiin kuoletuksiin, kul-
1957: tusta voida suorittaa ja vanhaa kalustoa kulaitosten ja yleisten töiden ministe-
1958: uusia kulutusta vastaavan käyttöiän kuluessa. riön käytettäväksi jää 468,70 markkaa
1959: Myöskään kiinteistöjen sekä puhelin- ja Ien- (vähennys 5,95 markkaa).
1960: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
1961:
1962: Paavo Aitio. Kuuno Honkonen.
1963: Uljas Mäkelä. R. Virtanen.
1964: Eino Roine. Ville Pessi.
1965: Leo Suonpää. Aimo Laiho.
1966: 1135
1967:
1968: IV,225.- Rah.al. N:o 96.
1969:
1970:
1971:
1972:
1973: Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi rautatie-
1974: hallitukselle urheilijain ja urheilujoukkueiden matkalippu-
1975: jen alentamiseen.
1976:
1977:
1978: E d u s k u n n a ll e.
1979:
1980: Maamme urheiluseurat suorittavat suuri- käytännössä ehkä noin 300 000-400 000
1981: merkityksellistä vapaaehtoista työtä nuori- mk:n avustusta urheiluseuroille ja helpottaisi
1982: somme urheiluinnostuksen tyydyttämiseksi, osittain niiden vaikeaksi muodostunutta ta-
1983: nuorison henkisen vireyden ja fyysisen kun- loudellista tilaa.
1984: non säilyttämiseksi ja edistämiseksi. Urheilu- Hallituksen v:n 1965 tulo- ja menoarvio-
1985: seuroilla on vuosikymmenien taito ja myös esityksessä on urheilu- ja liikuntakasvatus-
1986: pyyteetöntä halua tehdä jatkuvasti tätä työn tukemiseen ehdotettu yhteensä 9 600 000
1987: työtä, mutta niillä on suuria taloudellisa vai- mk, josta opetusministeriön käytettäväksi
1988: keuksia, jotka asettavat esteitä toiminnan 580 000 mk. Opetusministeriölle varatusta
1989: laajentamiselle. Hyvin merkittävän osan ur- määrärahasta olisi käsityksemme mukaan
1990: heiluseurojen menoista muodostavat urheili- 300 000 mk varattava rautatiehallitukselle
1991: jain ja urheilujoukkueiden kilpailumatkaku- urheilijain ja urheilujoukkueiden kilpai'lu-
1992: lut. Arvion mukaan suuret ja keskisuuret matkojen lippujen hintojen alentamiseksi
1993: urheiluseurat käyttävät vuosittain kilpailu- 50 %:lla.
1994: matkoihin varoja 4000-7 000 mk. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1995: Vaikka veikkauksesta on tullut Suomen
1996: urheilun sampo, joka jauhaa rahaa urheilun, että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
1997: tieteen ja kasvatuksen edistämiseksi, niin tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVIII
1998: varsinaisten urheiluseurojen sekä välitön että luvun 4 momentin A-kohdalle lisäyk-
1999: välillinen osuus veikkausvaroista on jäänyt senä 300 000 markkaa avustuksena
2000: vähäiseksi. Urheiluseurojen yhä vaikeam- rautatiehallitukselle urheilijain ja ur-
2001: maksi muodostunutta taloudellista tilaa voi- hetlujoukkueiden matkalippujen alen-
2002: taisiin helpottaa esimerkiksi siten, että urhei- tamiseksi 50 %: lla, mikä määräraha
2003: lijain ja urheilujoukkueiden kilpailumat- voitaisiin vähentää opetusministeriön
2004: koista myönnettäisiin valtion rautateillä 50 % käytettäväksi ehdotetusta 580 000 nwr-
2005: alennus, joka alennus korvattaisiin veikkaus- kan määrämhasta.
2006: varoista valtion rautateille. Tämä tietäisi
2007: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
2008:
2009: Paavo Aitio. R. Virtanen.
2010: Kuuno Honkonen. Aimo Laiho.
2011: Leo Suonpää. Kelpo Gröndahl.
2012: 1136
2013:
2014: IV,226. - Rah.al. N: o 97.
2015:
2016:
2017:
2018:
2019: Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuberkuloo811iitolle vai-
2020: keavammaiste"' invalidien työllistämistoiminnan kehittä-
2021: miseen.
2022:
2023:
2024: E d u s k u n n a 11 e.
2025:
2026: Työnvälitystoiminnassa tapahtuneesta kes- hiä, joiden tehtävänä on kysymyksen täydel-
2027: kittä.misestä ja työllisyysasiain hoidon tehos- linen selvittäminen ja osatyökykyisten työl-
2028: tamisesta huolimatta on vielä suuri joukko listäminen. Työllistäminen kohdistuu lähinnä
2029: sellaisia henkilöitä, joita ei voida tämän toi- kansaneläkkeen ja huoltoavun varassa elä.viin
2030: minnan kautta työllistää. Näitä ovat mm. vai- henkilöihin. Työllistämisellä on lisäksi to-
2031: keavammaiset, osatyökykyiset eri alojen inva- dettu olevan myönteinen vaikutus asianomai-
2032: lidit ja iäkkäämmät henkilöt, jotka syystä sen terveydentilan paranemiseen työnsaannin
2033: tai toisesta ovat menettäneet työpaikkansa. avulla. Koska työllistäminen merkitsee huol-
2034: Heidän työllistämisekseen on Tuberkuloosi- toavun vähenemistä ja suotuisissa tapauksissa
2035: liitto ryhtynyt, suoritettuaan asiasta ensin verotulojen kasvua, on sillä myös valtion
2036: yhdellätoista paikkakunnalla perusteellisen ja kuntien talouden kannalta merkitystä.
2037: tutkimuksen, työllistämistoim:intaan, joka Edellä olevan perusteella esitämmekin kun-
2038: tällä hetkellä tapahtuu liiton organisoimana nioittaen,
2039: ja kustantamana kuudella eri paikkakun-
2040: nalla. Lyhyestä ajasta huolimatta on tästä että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
2041: työstä saatu myönteisiä kokemuksia. Niistä tulo- ja menoarvioon 14 Pl. X luvun
2042: mainittakoon, että tähän mennessä on työllis- 17 momentille 50 000 markan määrä-
2043: tetty pysyvästi yli 200 invalidia ja luku- rahan Tuberkuloosiliitolle vaikeavam-
2044: määrä tulee aivan lähiaikoina jatkuvasti kas- maisten invalidien ja muiden huolto-
2045: vamaan. apua saavien työttömien henkilöiden
2046: Toiminta on organisoitu palkkaamalla eri työllistämistoiminnan jatkamisen ja
2047: paikkakunnille erityisiä työllistämisasiamic- edelleen kehittämisen kustannuksiin.
2048: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
2049:
2050: Paavo Aitio. Leo Suonpää.
2051: Eino Roine. R. Virtanen.
2052: Kuuno Honkonen. Ville Pessi.
2053: Aimo Laiho.
2054: 1137
2055:
2056: IV,227.-Rah.al. N:o 98.
2057:
2058:
2059:
2060: Ala.-Kulju ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kesäyli-
2061: opi8tojen toiminnan avustamista varten.
2062:
2063:
2064: E d u s k u n n a 11 e.
2065:
2066: Kesäyliopistojen toiminta on viime vuosien kukausi. Opiskelijoita niissä oli yli 14 000
2067: aikana huomattavasti laajentunut ja tehQstu- ja nnssa suoritettiin useita tuhansia ylopis-
2068: nut. Uusia kesäyliopistoja on perustettu ja tollisia tutkintoja. Kesäyliopistot ovat täten
2069: niiden oppilasmäärä on jatkuvasti kasvanut. huomattavasti helpottaneet ylioppilaiden
2070: Tämä on ollut luonnollinen seuraus ylioppi- opiskelumahdollisuuksia ja antaneet heille ti-
2071: laitten määrän nopeasta kasvamisesta ja opis- laisuuden opiskella useinkin vähin kustan-
2072: kelumahdollisuuksien vaikeutumisesta yliopis- nuksin kotoa käsin. Valtio on tähän saakka
2073: toissa sekä korkeakouluissa niiden tilanah- aivan pienin määrärahoin avustanut kesäyli-
2074: tauden, opettajavoimien puutteen ja nume- opistotoimintaa. V: n 1965 tulo- ja menoar-
2075: rus clausuksen käyttämisen takia. vioon esittää hallitus 207 000 markkaa kesä-
2076: Kesäyliopistot ovat tarjonneet tilaisuuden yliopistojen toiminnan avustamiseksi. Suurin
2077: valmistavien oppikurssien, pro exercitio- osa kustannuksista jäsi täten kuntien osalle
2078: kokeiden ja pääasiallisesti alempien yliopis- ja opiskelijain lukukausimaksuilla sekä
2079: tollisten arvosanojen sekä osatenttien suorit- kurssi- ja tenttimaksuilla koottavaksi. Koska
2080: tamiseen. Kesäyliopistojen tutkintojen suorit- opiskeiijat huomattavalta osalta ovat vähä-
2081: taminen on tapahtunut yliopistojen valvon- varaisista kansalaispiireistä, ei heidän mak-
2082: nassa ja niiden opettajavoimat ovat jatku- sujensa jatkuva korottaminen ole suotavaa.
2083: vasti pätevöityneet huomattavan määrän yli- Tämän vuoksi olisi mainittua määrärahaa ko.
2084: opistojen professoreista, dosenteista ja muista rotettava niin, että avustus kutakin kesäyli-
2085: opettajista toimiessa kesäyliopistojen opetta- opistoa kohden olisi 25 000-35 000 markkaa
2086: jina. Ylioppilaiden osuus kesäyliopistojen op- opiskelukautta kohden niiden opiskelijamää-
2087: pilaskunnassa on jatkuvasti kasvanut, mutta rästä riippuen.
2088: myös huomattava määrä oppikoulun- ja kan- Edellä olevan perusteella esitämme kunni-
2089: sakoulun opettajia on suorittanut niissä oittaen,
2090: jatko-opintoja. Niiden asema kansansivistys-
2091: työssä ja nykyaikaisessa aikuiskasvatuksessa että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
2092: on lisäksi varsin merkittävä. tulo- ja menoarvioon 120 000 marka:n
2093: Kesän 1964 aikana oli toiminnassa 10 ke- lisämäärärahan Turun, Tampereen,
2094: säyliopistoa, nimittäin Turun, Tampereen, Oulun, Kuopion, Lappeenrannan,
2095: Oulun, Kuopion, Lappeenrannan, Vaasan, Etelä-Pohjanmaan, Vaasan, Lahden,
2096: Etelä-Pohjanmaan, Lahden, Savonlinnan ja Savonlinnan ja Rovaniemen kesäyli-
2097: Rovaniemen kesäyliopistot sekä lisäksi Jyväs- opistojen toiminnan avustamista var-
2098: kylän kasvatusopillisen korkeakoulun kesälu- ten.
2099: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
2100:
2101: Reino Ala-Kulju. Veikko Savela.
2102: Veikko Mattila. Olli Kervinen.
2103: N. Kosola. Ensio Partanen.
2104: Esu Niemelä. Kuuno Honkonen.
2105: Armas Leinonen. Pentti Sillantaus.
2106: Jaakko Kemppainen. Martti Valkama.
2107: Alva.r Sundell.
2108: 143 E/726
2109: 1138
2110:
2111: IV,228.- Rah.al. N:o 99.
2112:
2113:
2114:
2115:
2116: Ala-Kulju ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta raken-
2117: nuslainoiksi y ksityisoppikouluille.
2118:
2119:
2120: E d u s k u n n a ll e.
2121:
2122: Yksityisoppikoulujen valtionapulainsää- kiristyneet. Myös työllisyysnäkökohdat puol-
2123: däntö on siinä suhteessa ollut puutteellinen, tavat yksityisoppikoulujen rakennuslaina-
2124: että koulut eivät Qle rakennuksiaan varten määrärahan lisäämistä, sillä valtion myöntä-
2125: saaneet lakisääteistä valtion avustusta. Sen- millä rakennuslainoilla on suoranaisen mark-
2126: sijaan on valtion tulo- ja menoarviossa viime kamääräisen merkityksensä lisäksi se vaiku-
2127: vuosina ollut määräraha yksityisoppikoulu- tus, että kouluille, jotka ovat saaneet valtion
2128: jen rakennuslainoja varten. Määrärahan suu- rakennuslainaa, on avautunut luottolähteitä,
2129: ruus oli 1961 800 milj. vmk, mutta on sitä jotka muutoin olisivat pysyneet suljettuina.
2130: valtiotaloudellisista syistä jatkuvasti pienen- Tämä välil'linen vaikutus tekee näiden laino-
2131: netty ja hallitus esittää v:n 1965 talousar- jen myöntämisen erityisen tarlmituksenmu-
2132: vioon 4 500 000 mk. Kun oppikoulunkäynnin kaiseksi.
2133: laajentumisesta johtuen uusien kouluraken- Edellä sanotun perusteella esitämme kun-
2134: nusten tarve jatkuvasti on suuri ja kun voi- nioittaen,
2135: daan pitää yleisesti hyväksyttynä kantana,
2136: että mahdollisuuksia oppikoulun käyntiin että Eduskunta ottaisi 19 Pl. II lu-
2137: olisi laajennettava, johtuu tästä, että valtion vun 6 momenh"lle lisäystä 1 000 000
2138: olisi entistä suuremmassa määrässä helpotet- markkaa yksityisoppikoulu~1le annet-
2139: tava koulurakennusten rahoittamista, varsin- tavia halpakorkoisia, pitkäaikaisia ra-
2140: kin kun rahamarkkinat suurelta osalta valtio- kennuslainoja varten.
2141: vallan toimenpiteistä johtuen ovat jatkuvasti
2142: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
2143:
2144: Reino Ala-Kulju. N. Kosola..
2145: Veikko Mattila. Olli Kervinen.
2146: Vilho Leivonen. Ensio Partanen.
2147: Uljas Mäkelä. Anna-Liisa. Linkola.
2148: Juha Rihtniemi. Pentti Sillantaus.
2149: Juuso Häikiö. Martti Valkama.
2150: 1139
2151:
2152: IV,229.- Rah.al. N:o 100.
2153:
2154:
2155:
2156:
2157: Ala-Kulju ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen sairaan-
2158: hoitajakoulun koulurakennuksen suunnittelua varten.
2159:
2160:
2161: E d u s k u n n a 11 e.
2162:
2163: Seinäjoen sairaanhoitajakoulu siirtyi Seinä- Kun Vaasan lääninsairaala Seinäjoella
2164: joelle samalla kertaa kuin Vaasan lääninsai- 1. 7. 1965 siirtyy kuntainliiton omistukseen
2165: raala 1. 6. 1931. Siitä lähtien se on toiminut keskussairaailana, on tärkeää, että valtio ryh-
2166: tilapäissuojissa ilman omaa koulurakennusta. tyy kiireellisiin toimenpiteisiin oman koulu-
2167: Opetustiloina ovat olleet ja edelleen ovat rakennuksen rakenttamiseksi Seinäjoen sai-
2168: osittain lääninsairaalan hyvin puuutteeliset raanhoitajakoulul'le, ja yli 30 vuotta kestänyt
2169: tilat, osittain yksityisiltä vuokratut huoneis- väliaikaistilanne koulun kohdalla saadaan
2170: tot. Oppilaiden asunnot ovat vuokratut yksi- päättymään.
2171: tyisiltä eri puolilta kaupunkia. Tämä on suu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2172: resti vaikeuttanut koulun toimintaa ja estä- nioittavasti,
2173: nyt oppirlasmäärän tarpeellista lisäämistä.
2174: Koulun opettajakuntaan kuuluu tällä het- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
2175: kellä johtaja, oppilaskodin johtaja, seitsemän tulo- ja menoarvioon 100 000 markkaa
2176: sairaanhoitajaopettajaa ja huomattava määrä Seinäjoen sairaanhoitajakoulun koulu-
2177: tuntiopettajia. Oppilaita oli koulussa kevät- rakennuksen suunnittelua varten.
2178: lukukauden 1963 päättyessä 142. Oppijakso
2179: alkaa kaksi kertaa vuodessa.
2180: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
2181:
2182: Reino Ala-Kulju. Veikko Mattila. T. Saloranta.
2183: Anni Flinck. Edit Terästö. N. Kosola.
2184: Toivo Antila. Uljas Mäkelä. Martti Valkama.
2185: 1140
2186:
2187: IV,230. -Rah.al. N:o 101.
2188:
2189:
2190:
2191:
2192: ~K.ulju ym.: Miiäri.irahan, osoittamisesta Sein,äjoen--Jalas-
2193: järvetr ~fien, raJcen,tamista varten.
2194:
2195:
2196: Eduskunnalle.
2197:
2198: Seinäjoen-Jalasjärven maantie muodos- Peräseinäjoen-Virtain kautta. Kun valtatie
2199: taa osan Tampereen-Seinäjoen-Uudenkaar- n:o 3 Jalasjärven ja Tampereen välillä on jo
2200: lepyyn tiejaksosta. Jakson päätepisteinä mai- tähän mennessä parannettu korkealuokkai-
2201: nitut kaupungit ja välillä Seinäjoen kau- seksi runkQtieksi, jolta lisäksi baarautuvat
2202: punki runsaasti liikennettä aiheuttavina kes- hyvät tieyhteydet Porin ja Turun suuntaan,
2203: kuksina muodostavat tiejaksosta pohjois-ete- olisi tälle ti~lle keskitettävä mahdollisimman
2204: läsuuntaisen pääliikenneväylän. Tiejakso paljon Etelä-Pohjanmaan alueelta etelään
2205: Vaasan läänin etelärajan ja Uudenkaarlepyyn suuntautuvaa liikennettä. Seinäjoen-J.alas-
2206: välillä palvelee Etelä-Pohjanmaan sisäistä järven tien parantamisella saataisiin tältä
2207: liikennettä sekä lisäksi maakunnan ulkopuo- alueelta hyvä yhteys valtatiehen n:o 3, jol-
2208: lelle etelään suuntautuvaa liikennettä. loin Seinäjoen-Jalasjärven tien liikenne-
2209: Edellä esitetyn iaajemman merkityksensä määrät todennäköisesti huomattavasti kohoai-
2210: ohella Seinäjoen-Ja:lasjärven tie on myös sivat nykyisestään.
2211: Seinäjoen säteittäistie, joka välittää keskuk- Etelä-Pohjanmaan seutukaavaliitto pitää
2212: sen ja sen vaikutusalueen välistä liikennettä. maantien parantamista, myöskin eräänä tär-
2213: ,Jal,asjärven kunta kokonaisuudessaan kuuluu keimmistä tienparannuskohteista maakun-
2214: Seinäjoen vaikutusa:lueeseen. Tien paikalli- nassa ja on esittänyt tie- ja vesirakennushal-
2215: sesta merkityksestä todettakoon, että ehdo- litukselle, että parantamissuunnitelma laa-
2216: tettu suunta sivuaa Ilmajoen Pojanluoman dittaisiin mahdollisimman pian. Aloitetta
2217: sekä Rengon kylää ja Jalasjärven Luopajär- ovat puoltaneet Seinäjoen kaupunginhallitus
2218: ven kylää. Suoritetut HikenMLaskelmat osoit- sekä Jalasjärven ja Ilmajoen kunnanhaHi-
2219: tavat, että tiellä on vilkas liikenne erilaisilla tukset.
2220: moottoriajoneuvoilla. Säännöllistä vuorolii- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
2221: kennettä välittää mm. kymmenkunta linja- kunnioittavasti,
2222: autovuoroa päivässä sekä valtionrautateiden
2223: autokuljetuslinja. että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
2224: Tiedustelevan liikenneLaskelman tuloksista tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
2225: sekä paikallisen asiantuntemuksen perusteella suuruisen määrärahan Seinäjoen-
2226: on todettavissa, että Seinäjoelta ja sen poh- Jalasjärven maantien rakentamista
2227: joispuoliselta lähialueelta etelään suuntautuva varten.
2228: liikenne on tähän saakka kulkenut pääasiassa
2229: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
2230:
2231: Reino Ala-Kulju. Veikko Mattila. N. Kosola.
2232: Toivo Antila. Uljas Mäkelä. Martti Valkama.
2233: 1141
2234:
2235: IV,231.- Fin.mot. N:o 102.
2236:
2237:
2238:
2239:
2240: Andersson m.fl.: Angående anvisande av anslag för anskaf-
2241: fande av ett färjfartyg för trafiken Gustavs-Åland.
2242:
2243:
2244: T i 11 R i k s d a g e n.
2245:
2246: I statsförslaget för 1962 införde Riksdagen Behovet av det äskade fartyget har i
2247: ett anslag om 50 000 mark för undersökning flerfaldiga motioner unde:rstrukits och er-
2248: av en färjförbindelse fastlandet - Aland. känts av så'väl riksmyndigheterna som
2249: Den för undersökningen tillsatta kommis- land.skapsmyndigheterna.
2250: sionen har nu kommit så långt att den Den omständigheten att Åland har sin
2251: kunnat föreslå byggandet av ett färjfartyg självstyrelse fritar på intet sätt staten från
2252: för linjen Gusavs-Brändö-Kumlinge- skyldigheten att ombesörja en tidsenlig trafik
2253: Vårdö eller alternativt Långnäs i Lumpar- året om mellan fastlandet och Åland. I själv-
2254: land. Ritningar och kostnadsberäkningar styrelselagen ha riksmyndigheterna nämligen
2255: :föreligger redan och enligt planen borde förbehållit sig förvaltningen av samtrafiken
2256: fartyget om möjligt sättas i trafik hösten mellan fastlandet och Åland, dock så, att
2257: 1966. Anslag för byggande av Vuosnainen denna förvaltning skall handhas i samråd
2258: (Olsnäs) båtbrygga i Gustavs kommun är med Alands land.skapsstyrelse.
2259: upptaget i statsförslaget för 1965. De be- Den av förenämnda kommission och sjö-
2260: hövliga bryggorna längs rutten pä den fartsstyrelsen föreslagna lösningen är enligt
2261: åländska sidan kommer att byggas av värt föremenande mycket tillfredsställande
2262: landskapet. ooh skulle förverkligad iör visso åstadkomma
2263: På Aland har man emotsett att även an- en uppryckning av näringslivet i det berörda
2264: slag för själva färjfartyget skulle ha ingått skärgårdsområdet, som inte utan skäl hän-
2265: i det föreliggande budgetförslaget. Vi ha :förts till utveeklingsområdena.
2266: oss bekant att sjöfartsstyrelsen sAsom en Med hänvisning tili det ovan anförda
2267: första rat föreslagit två miljoner för ända- föreslå vi,
2268: mälet. Tyvärr saknas beloppet helt i Re-
2269: geringens förslag. Då det är synne:rligen att Riksdagen i inkomst- och utgifts·
2270: angeläget att denna för den östAländska· staten för dr 1965 måtte upptaga ett
2271: skärgården och även för fasta Åland anslag om två miljoner mark såsom
2272: livsviktiga irAga så snabbt som möjligt en första rat för anskaffande av ett
2273: bringas till en lycklig lösning, se vi oss nödda färjfartyg för trafiken Gustavs-
2274: att ännu en gång motionsvägen försöka få Åland.
2275: frågan i hamn.
2276: Helsingfors den 14 september 1964.
2277:
2278: Elis Andersson. Reino Ala-Kulju. Alwar Sundell.
2279: Eino 'Uusitalo. Paavo Aitio. Albin Wiekman.
2280: Veikko Savela.. Judit Nederström-Lunden. Sven Högström.
2281: Artturi Jätnsen. Leo Suonpili.. Per Laurin.
2282: Juho Mäkelä.. J. A. JungarA.. Kristian Gestrin.
2283: Elis Manninen. Edvard Pesonen. G. Henriksson.
2284: Kurt Nordfors.
2285: 1142
2286:
2287: IV,231.-Rah.al. N:o 102.
2288: Suomennos.
2289:
2290:
2291:
2292:
2293: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta lautan hankkimi-
2294: seksi K ustavin-Ahvenanmaan välistä liikennettä varten.
2295:
2296:
2297: Ed u s kun n a 11 e.
2298:
2299: Eduskunta osoitti vuoden 1962 tulo- ja kerran yrittää kysymyksen ratkaisua esitys-
2300: menoarviossa 50 000 markan määrärahan teitse.
2301: mantereen - Ahvenanmaan välisen lautta- Monissa esityksissä on tähdennetty pyyde-
2302: yhteyden tutkimista varten. Tutkimusta tyn aluksen tarvetta ja sekä valtion että
2303: varten asetetun toimikunnan työ on nyt edis- maakunnan viranomaiset ovat sen myöntä-
2304: tynyt niin pitkälle, että se on ehdottanut lau- neet.
2305: tan rakentamista Kustavin-Brändön-Kum- Se seikka, että Ahvenanmaalla on itsehal-
2306: lingen-Vårdön tai vaihtoehtoisesti Lumpar- linto, ei millään tavoin vapauta valtiota vel-
2307: landissa sijaitsevan Långnäsin linjalle. Pii- vollisuudesta huolehtia kaikkina vuodenai-
2308: rustukset ja kustannuslaskelmat ovat jo val- koina tapahtuvasta mantereen ja Ahvenan-
2309: miit ja tulisi alus, mikäli mahdollista, suunni- maan välisestä ajanmukaisesta liikenteestä.
2310: telman mukaan asettaa liikenteeseen syksyllä Itsehallintolaissa ovat valtion viranomaiset
2311: 1966. Vuoden 1965 tulo- ja menoarvioon on nimittäin pidättäneet itselleen mantereen ja
2312: otettu määräraha Kustavin kunnassa sijaitse- Ahvenanmaan välisen yhdysliikenteen hallin-
2313: van Vuosnaisten (Olsnäs) laivalaiturin ra- non, kuitenkin siten, että tätä hallintoa hoi-
2314: kentamista varten. Maakunnan puolesta ra- detaan yhteistoimin Ahvenanmaan maakunta-
2315: kennetaan reitin ahvenanmaalaiselle osalle hallituksen kanssa.
2316: tarpeelliset laiturit. Yllä mainitun toimikunnan ja merenkulku-
2317: Ahvenanmaalaiset ovat odottaneet, että hallituksen esittämä ratkaisu on mielestämme
2318: esilläolevaan tulo- ja menoarvioon olisi otettu sangen tyydyttävä ja toteutettuna varmaan
2319: määräraha myös itse lautta-alusta varten. elvyttäisi elinkeinoelämää kysymyksessä ole-
2320: Tiedämme, että merenkulkuhallitus on ehdot- valla saaristoalueella, jota ei aiheetta ole
2321: tanut ensimmäisenä eränä tarkoitukseen kaksi luettu kehitysalueisiin.
2322: miljoonaa markkaa. Hallituksen esityksestä Yllä olevaan viitaten esitämme,
2323: rahamäärä valitettavasti kuitenkin kokonaan
2324: puuttuu. Kun on erityisen tärkeätä, että että Eduskunta vuoden 1965 meno-
2325: tämä itäahvenanmaalaiselle saaristolle samoin arvioon ottaisi kahden miljoonan
2326: kuin Ahvenanmaan mantereelle elintärkeä ky- markan määrärahan ensimmäiseksi
2327: symys niin pian kuin mahdollista saadaan on- eräksi lautta-aluksen hankkimista var-
2328: nelliseen päätökseen, on meidän pakko vielä ten K ustavin-Ahvenanmaan väliseen
2329: liikenteeseen.
2330: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
2331:
2332: Elis Andersson. Reino Ala.-Kulju. Alwar Sundell.
2333: Eino Uusitalo. Paavo Aitio. Albin Wickman.
2334: Veikko Savela. Judit Nederström-Lunden. Sven Högström.
2335: Artturi Jämsen. Leo Suonpää.. Per Lauren.
2336: Juho Mäkelä. J. A. Jungarå.. Kristian Gestrin.
2337: Elis Manninen. Edvard Pesonen. G. Henriksson.
2338: Kurt Nordfors.
2339: 1143
2340:
2341: IV,232.-Rah.al. N:o 103.
2342:
2343:
2344:
2345:
2346: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta tiesuunnan tutkimi-
2347: seen J(urikan Lusankylästä Jalasjärven Jokipiihin.
2348:
2349:
2350: E d u s k u n n a ll e.
2351:
2352: Vaikka Vaasan-Tampereen valtatie Kuri- Edelleen se puutavallaliikenteessä näytte-
2353: kan ja Jalasjärven rajalla ns. Lapionevalla lee erittäin huomattavaa osaa.
2354: on uudestaan rakennettu, on se kuitenkin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2355: jatkuvasti tulvaveden alaisena. Siksi liiken- nioittaen,
2356: teen varmistamiseksi ja yleisen edun vaati-
2357: mana olisi tie rakennettava Jalasjoen etelä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
2358: puolta Kauhajoen-Kristiinan uudelta maan- tulo- ja menoarvioon 20 000 markan
2359: tieltä Kurikan Lusan kylästä Riskun ja Ahon- määrärahan tiesuunnan tutkimista
2360: mäen kautta Jokipiin kylään. Tämän tien varten Kurikan kunnan Lusankylästä
2361: merkitys olisi erittäin suuri kauttakulkulii- Myllylän kautta Jalasjärven Jokipii-
2362: kenteelle, koska tien piiriin tulisi myöskin hin.
2363: Ruskealan marmorin kalkkilouhos.
2364: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
2365:
2366: Toivo Antila. Martti Valkama.
2367: 1144
2368:
2369: IV,233.-Rah.al. N:o 104.
2370:
2371:
2372:
2373:
2374: Asunta. ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Polio
2375: Invalidit r.y:Ue invalidikodin ja kuntouttamislaitoksen ra-
2376: kentamiseksi Tampereelle.
2377:
2378:
2379: E d u s k u n n a 11 e.
2380:
2381: Polio Invalidit~ Polio Invaliderna r.y. on mahdollisuus asua invalidikodissa ja hoidon
2382: koko maan käsittävä yhdistys. Sen tekemän ohella opiskella ammatti/koulussa. Polio-inva-
2383: vapaaehtoisen työn tuloksista mainitta;koon lidien ohjaaminen kevyihin ammatteihin on
2384: mm. Tampereella vuokratiloissa toimiva 20 välttämätöntä, koska invaliditetti estää hei-
2385: potilaspai'klma käsittävä sairaala sekä tutki- dän sijoittamisensa fyysillisesti kuntoa vaati-
2386: mus- ja hoito1inikka kuntouttamistiloineen vaan työhön.
2387: ja välineineen. Kun koko maassa on var- Suunnitellun laitoksen rakennuspiirustuk-
2388: sinaisia kuntouttamispaikkoja vain 70, on set ovat valmiina ja 'kokonaiskustannusarvio
2389: T-ampereen edellämainittu laitos osoittautu- on 100 milj. vmk. Tarvitaan peruapääomaksi
2390: nut välttämättömäksi. Tästä huolimatta on 400 000 mk, jotta voitaisiin saada loppu lai-
2391: kuntouttamispailkkoja aivan liian vähän. noitukseHa. On tärkeätä, että suunnitellun
2392: Kuntouttamishoito on antanut polioon sai- laitoksen hoitomenot saadaan pysymään al-
2393: rastuneiden hoidossa erinomaisia tuloksia, haisina, jotta invalidi!kodin asukkaat voisivat
2394: mutta hoidon antaminen kodeissa on mahdo- asua siellä mahdollisimman halvalla.
2395: tonta. Sentähden on Polio Invalidit-yhdistys Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2396: päättänyt ryhtyä suunnittelemaanlaitoksensa nioittaen,
2397: laajentamista ja invalidikodin rakentamista.
2398: Yhdistys on ostanut Tampereelt-a keskei- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
2399: seltä paikalta edullisen 'tontin, jolle on tar- tulo- ja menoarvioon 400 000 mark-
2400: koitus rakentaa 50 invalidille invalidikoti ja kaa avustukseksi Polio Invalidit -
2401: kuntouttamislaitos. Polio-epidemian aikoina Polio Invaliderna r.y :lle käytettäväksi
2402: voidaan tiloja käyttää myös sairaalana. Kun- invalidikodin ja kuntouttamislaitoksen
2403: touttamishoitoa saavilla invalideilla olisi rakentamiseksi Tampereelle.
2404: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
2405:
2406: Mikko Asunta.. Saara Forsius. Anna-Liisa Linkola..
2407: 1145
2408:
2409: IV,234.-Fin.mot. N:o 105.
2410:
2411:
2412:
2413:
2414: Backlund m.fl.: Angående anvisande av anslag för utbygg-
2415: nad av Kt18kii djup'Mm,.,.
2416:
2417:
2418: T i 11 R i k s d a g e n.
2419:
2420: Kaskö hamn är som känt en av de bästa anslag för hamnens utbyggande. Då hamnen
2421: oeh naturligaste hamnarna vid Bottniska är av rent livsviktig betydelse :för Kaskö stad
2422: vikens kuster oeh spelar en stor roll i synner- oeh dess invånare och med hänvisning till
2423: het som vinterexporthamn för nordfinlands riksdagens tidigare :fattade beslut får under-
2424: industrier. Emellertid borde djuphamnen tecknade därför föreslå,
2425: utbyggas i enlighet med uppgjorda planer.
2426: Vid ett par tillfällen har riksdagen fattat att Riksdagen i statsförslaget för
2427: beslut om och beviljat anslag för denna ut- 1965 måtte uppta ett anslag om
2428: byggnads första etapp. Emellertid har re- 100 000 mk för utbyggnad av Kaskö
2429: geringarna uraktlåtit att beakta riksdagens djuphamn.
2430: heslut och underlåtit att i budgeten uppta
2431: Helsingfors den 15 september 1964.
2432:
2433: Georg Backlund. Toivo Asvik. Gösta Rosenberg.
2434:
2435:
2436:
2437:
2438: 144 E/726
2439: 1146
2440:
2441: IV,234.-Rah.al. N:o 105.
2442: Suomennos.
2443:
2444:
2445:
2446:
2447: Backlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaskisten syväsata-
2448: man laajentamista varten.
2449:
2450:
2451: Eduskunnalle.
2452:
2453: Kuten tunnettua on Kaskisten satama eräs tamista tarkoittavan määrärahan ottamisen
2454: parhaista ja luonnollisimmista Pohjanlahden tulo- ja menoarvioon. Koska satamaila on
2455: rannikon satamista ja tärkeä varsinkin poh- Kaskisten kaupungille ja sen asukkaille suo-
2456: jois-Suomen teollisuuslaitosten talvenaikai~ rastaan elintärkeä merkitys, allekirjoittaneet
2457: sena vientisatamana. Syväsatamaa tulisi kui- esittävät viitaten eduskunnan aikaisemmin
2458: tenkin laajentaa laadittujen suunnitelmien tekemiin päätöksiin,
2459: mukaan. Eduskunta on kahdesti päättänyt
2460: tämän laajennuksen ensi vaiheesta ja myön- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
2461: tänyt määrärahan siihen. Hallitukset ovat tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
2462: kuitenkin jättäneet eduskunnan päätökset määrärahan Kaskisten syväsataman
2463: huomiotta ja laiminlyöneet sataman laajen- laajentamiseen.
2464: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
2465:
2466: Georg Ba.cklund. Toivo Asvik. Gösta Rosenberg.
2467: 1147
2468:
2469: IV,2S5.- Fin.mot. N: o 106.
2470:
2471:
2472:
2473:
2474: Backlund m.fl.: Angående anvisande av anslag för upp-
2475: muddring av farleden från Sideby udde Wl Flada by.
2476:
2477:
2478: Till Riksdagen.
2479:
2480: På Sideby udde finns ett av ett stort antal små omständigheter är det omöjligt att be-
2481: yrkesfiskare anlitat fiskeläge varifrån man kosta en sådan uppmuddring varför det
2482: under lång tid haft att kämpa med stora borde vara staten som här skulle träda tili
2483: svårigheter vid ilandförandet av fångsterna. och bekosta uppmuddringen och på detta sätt
2484: Detta på grund av att det saknas egentlig bistå en yrkeskår som oftast blir styvmoder-
2485: väg ut tili fiskeläget och genom att farleden ligt behandlad då det gäller anslag från det
2486: sjövägen in tili Flada by, dit fisken måste allmännas sida.
2487: föras för vidaretransport tili Björneborg, Med hänvisning tili ovanstående får under-
2488: slammats upp av en sandbank som sträcker tecknade därför föreslå,
2489: sig tvärs över viken och i synnerhet vid låg-
2490: vattenperioder omöjliggör infart. Med en att Riksdagen i statsförslaget för år
2491: relativt liten kostnad skulle farled genom 1965 måtte uppta ett anslag om 15 000
2492: muddring kunna skapas genom denna sand- mk för uppmuddring av farleden
2493: bank. För fiskarna själva, som alla lever i från Sideby udde till Flada by.
2494: Helsingfors den 15 september 1964.
2495:
2496: Georg Backlund. Gösta. Rosenberg. Toivo Asvik.
2497: 1148
2498:
2499: IV,2S5. - Rah.al. N: o 106.
2500: Suomennos.
2501:
2502:
2503:
2504:
2505: BacklUDd ym.: Määrärahan osoittamisesta laivaväylän ruop-
2506: paamista varten Siipyyn kärjestä Fladan kylään.
2507:
2508:
2509: E d u s k u n n a 11 e.
2510:
2511: Siipyyn kärjessä sijaitsee monien ammatti- vähävaraisia, on mahdoton kustantaa sellaista
2512: kalastajien käyttämä kalastuspaikka, josta ruoppausta, minkä vuoksi valtion olisi ryh-
2513: saaliittoon maihinkuljetus on jo pitkän aikaa dyttävä toimeen ja kustannettava ruoppaus
2514: kohdannut suuria vaikeuksia. Näin siitä ja siten avustettava ammattikuntaa, jota
2515: syystä, ettei kalastuspaikalle ole varsinaista useimmiten kohdellaan kylmäkiskoisesti sil-
2516: tietä ja että Fladan kylään vesitse johtava loin, kun on kysymys yleisistä määrärahoista.
2517: väylä, jonne kala Poriin kuljettamista varten Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
2518: on vietävä, on yli lahden ulottuvan hiekka-
2519: särkän liettämä, joka särkkä varsinkin ma- että Eduskunta vuoden 1965 tulo- ja
2520: talanveden aikoina estää laivankulun. Suh- menoarvioon ottaisi 15 000 mk:n tnää-
2521: teellisen pienin kustannuksin voitaisiin ruop- rärahan laivaväylän ruoppaamiseksi
2522: paamalla saada aikaan väylä hiekkasärkän Siipyy"' kärjestä Fladan kylään.
2523: läpi. Kalastajien itsensä, jotka kaikki ovat
2524: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
2525:
2526: Georg 13acklund. Gösta ltosenberg. Toivo .lsvik.
2527: 1149
2528:
2529: IV,236.- Fin.mot. N:o 107.
2530:
2531:
2532:
2533:
2534: Backlund m.fl.: Angående anvisande av anslag för upp-
2535: muddring av fm-lei!Mt, tiU Viss fiskehamn i Larsmo.
2536:
2537:
2538: T i 11 R i k s d a g e n.
2539:
2540: Vid Viss fiskeplats i Eugmo by i Larsmo gast kombineras med en uppmuddring av
2541: soeken har infarten tili fiskehamnen under fadeden in tili Bosund i samma kommun,
2542: årens lopp slammats upp så. att svårigheterna vilket givetvis skulle vara ägnat att ned-
2543: att utnyttja hamnen ökat. Hamnen användes bringa kostnaderna.
2544: förutom av ett tiotal fiskare även att ett tret- Med hänvisning tili ovanstående får under-
2545: tiotal andra båtägare, vilka alla genom upp- tecknade därför föreslå,
2546: slamningen, som sträcker sig över högst 300
2547: meter, räkat i en besvärlig situation, ur att Riksdagen i staisförslaget för
2548: viiken de inte ser någon utväg om staten inte 1965 måtte uppta ett anslag om 10 000
2549: kommer dem till hjälp med uppmuddring av mk för uppmuddring av farkden in
2550: farleden. Denna uppmuddring kunde lämpli- till Viss fiskehamn i Larsmo.
2551: Helsingfors den 15 september 1964.
2552:
2553: Georg Backlund. Gösta Rosenberg.
2554: 1150
2555:
2556: IV,236.-Rah.al. N:o 107.
2557: Suomennos.
2558:
2559:
2560:
2561:
2562: Backlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Vissin kalastussata-
2563: maan johtavan laivaväylän ruoppaamista varten Luodossa.
2564:
2565:
2566: E d u s kun n a 11 e.
2567:
2568: Luodon kunnan Eugmon kylässä sijaitse~ taisiin sopivimmin toimittaa samassa kun-
2569: vasta Vissin kalastuspaikasta kalastussata- nassa suoritettavan Bosundiin johtavan laiva-
2570: maan johtava laivaväylä on. vuosien kuluessa väylän ruoppaamisen yhteydessä, mikä tieten-
2571: liettynyt niin, että sataman hyväksikäyttö kin alentaisi kustannuksia.
2572: on vaikeutunut. Kymmenkunnan kalastajan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
2573: lisäksi noin kolmekymmentä muuta veneen-
2574: omistajaa käyttää satamaa, ja he kaikki ovat että Eduskunta vuoden 1965 tulo- ja
2575: joutuneet noin 300 metrin alalle ulottuvan menoarvioon ottaisi 10 000 mk:n mää-
2576: liettym.isen vuoksi vaikeaan tilanteeseen, josta rärahan laivaväylän ruoppaamiseen
2577: he eivät selviä ellei valtio anna apuaan laiva- V issin kalastussatamaan Luodossa.
2578: väylän ruoppaamiseen. Tämä ruoppaus voi-
2579: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
2580:
2581: Georg Backlund. Gösta. Rosenberg.
2582: 1151
2583:
2584: IV,237.-Fin.mot. N:o 108.
2585:
2586:
2587:
2588:
2589: Backlund m. fl.: Angående anvisande av anslag för upp.
2590: muddring av farleden till fiskehamnen i Bosund i Larsmo.
2591:
2592:
2593: Till Riksdagen.
2594:
2595: Vid Bosund i Larsmo ligger ett sedan inloppet tili hamnen tili stånd men dessa
2596: gammalt känt och använt fiskeläge och en framstötar har rönt ringa förståelse frän det
2597: fiskehamn. Förutom av ett betydande antal allmännas sida. Under tiden förvärras
2598: yrkesfiskare användes denna hamn av ett situationen år för år så att hamnen till sist
2599: stort antal andra båtägare. Genom uppslam· blir oanvändbar om åtgärder inte vidtas.
2600: ning och tiliandning har emellertid tilifarten Med hänvisning till ovanstående får under-
2601: tili hamnen alltmer försvårats varför fiskar- tecknade därför föreslå,
2602: nas möjligheter att ilandföra sina fångster
2603: i motsvarande grad förvärrats. Likaså har att Riksdagen i statsförslaget för år
2604: naturligtvis även de andra båtägarnas möjlig- 1965 måtte uppta ett anslag om 15 000
2605: heter att utn~tja den annars goda hamnen mk för uppmuddring av farleden in
2606: försvårats. Vid flera tilifällen har framställ. till fiskehamnen i Bosund i Larsmo.
2607: ningar gjorts för att få en uppmuddring av
2608: Helsingfors den 15 september 1964.
2609:
2610: Georg Backlund. Gösta Rosenberg.
2611: 1152
2612:
2613: IV,237. - Rah.al. N: o 108.
2614: Suomen Ms.
2615:
2616:
2617:
2618:
2619: Backlund ym.: Määrärahan osoittamisesta laivaväylän ruop·
2620: paamista varten Luodon Bosundissa olevaan kalastussata-
2621: maan.
2622:
2623:
2624: Eduskunnalle.
2625:
2626: Luodon Bosundissa sijaitsee jo vanhastaan sissä tehty esityksiä, mutta nämä ovat saa-
2627: tunnettu ja käytetty kalastuspaikka ja kalas- neet vain vähäistä ymmärtämystä osakseen
2628: tussatama. Melkoisen ammattikalastajien ryh- yhteiskunnan taholta. Sillä välin tilanne
2629: män lisäksi monet muut veneenomistajat vuosi vuodelta pahenee niin, että satama käy
2630: käyttävät tätä satamaa. Liettyminen ja maa- lopuksi käyttökelvottomaksi ellei toimenpitei-
2631: tuminen ovat kuitenkin yhä enemmän vai- siin ryh3ytä.
2632: keuttaneet satamaan pääsyä, minkä vuoksi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
2633: kalastajien saaliitten maihinkuljetusmahdol-
2634: lisuudet ovat vastaavasti huonontuneet. Sa- että Eduskunta vuoden 1965 tulo·
2635: moin ovat tietenkin myös muiden veneen- ja menoarvioon ottaisi 15 000 mk:n
2636: omistajien mahdollisuudet käyttää hyväkseen miiärärakan laivaväylän ruoppaami-
2637: muuten hyvää satamaa huonontuneet. Sata- seen Luodon Bosundissa sijaitsevaan
2638: mansuun ruoppaamisesta on useissa yhteyk- kalastussatamaan.
2639: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
2640:
2641: Georg Backlund. Gösta Rosenberg.
2642: 1153
2643:
2644: IV,238.- Rah.al. N:o 109.
2645:
2646:
2647:
2648:
2649: Flinek ym.: Määriiralw:n, osoittamisesta työttömiksi joutunei-
2650: den naisten ammattiin kouluttamista varten.
2651:
2652:
2653: E d u s k u n n a 11 e.
2654:
2655: Jo useiden vuosien aikana on maassamme aiheellista tilanteen niin vaatiessa. Mutta
2656: ilmennyt epävakaisuutta naistyövoiman si- myös sellaiset henkilöt, jotka jo ovat am-
2657: joittumisessa työelämään. Nykyisenkin kor- mattikouluiän sivuuttaneet, mutta ovat vailla
2658: keasuhdanteen vallitessa on useilla teollisuu- ammattia, joka takaisi toimeentulon, heidät
2659: den aloilla ollut naistyövoiman ylitarjontaa pitäisi tavalla taikka toisella kouluttaa
2660: samanaikaisesti, kun entisiäkin työntekijä- uuteen ammattiin. Kysymyksessähän ovat ih-
2661: määriä on vähennetty. Tekstiiliteollisuudessa miset, joilla useimmiten on myös huoltovel-
2662: se on selvästi havaittavissa ja erityisen herk- vollisuuksia.
2663: kiä ovat vaatetus- ja kutoma-ala. Myös mm. Valitettava puute naistyövoiman kohdalla
2664: elintarviketeollisuus, leipomot, sekä ravintola- on siinä, että naisille tarkoitettuja ammat-
2665: ala ovat niitä, joissa työvoiman tarve on osit- teja yleensä on vähän, hallituksen kertomuk-
2666: tain epätasaista ja ajoittaista. sessakin mainitaan vain 2 alaa: leikkuu- ja
2667: Suht. normaalisinakin aikoina ilmenee vai- ompelukurssi, sekä keittäjäkurssit. Hieman
2668: keuksia etenkin keski-ikäisten naisten työn- suurempaa kiinnostusta käyttäen voitaisiin
2669: saantimahdollisuuksissa yleensäkin, mutta eri- naisillekin löytää useampia ammattialoja
2670: tyisesti silloin, jos työtä ei ole saatavissa var- kuin 2.
2671: sinaiselta omalta ammatilta. Työttömyys- Ammattikoulutuksen kehittämiselle tässä
2672: aikoina nämä vaikeudet lisääntyvät ja työ- mielessä on vakavaa aihetta yleensäkin, mutta
2673: voimaviranomaiset ovat vaikeasti ratkaista- työttömyyskausina ja vajaatyöllisyyden valli-
2674: van ongelman edessä, sillä useita vuosia jolla- tessa aivan erityisesti. Järjestämällä ammatti-
2675: kin määrätyllä alalla työskennellyt, tai mää- kursseja teollisuuden piiristä työttömiksi jää-
2676: rättyä tehtävää suorittanut, keski-iän jo saa- neille naisille nämä voisivat suhteellisen ly-
2677: vuttanut naistyöläinen on vain suurin pon- hyessä ajassa saada pätevyyden uudelle am-
2678: nistuksin uudelleen työhön sijoitettavissa, mattialalle ja sijoittua jälleen työelämään.
2679: vaikka hän olisi täysin työkuntoinen. Toimen-· Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2680: piteistään työllisyyslain soveltamisesta v.
2681: 1961 eduskunnalle antamassa kertomuksessa että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
2682: hallitus toteaa, että nuorille työttömille jär- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
2683: jestetyiltä tilapäisiltä ammattikursseilta saa- määräisen määrärakan teoUisuudesta
2684: dut kokemukset ovat olleet myönteisiä, joten työttömiksi joutuneiden naisten uudel-
2685: niiden järjestäminen vastaisuudessakin lienee leen ammattiin kouluttamista varten.
2686: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
2687:
2688: Anni Flinck. Lyyli Aalto. K. F. Haapasalo.
2689: Eino Siren. Valdemar Sandelin. Valto Käkelä.
2690: Edit Terästö. Kalle Matilainen. Voitto Hellsten.
2691: Elis Manninen. Veikko Helle. Uljas M'å.kelä.
2692: Edvard Pesonen. Väinö Vilponiemi. Eino Raunio.
2693: Viljo Virtanen. Veikko Mattila. Antero Väyrynen.
2694: Meeri Kalavainen. Olavi Kajala. Kaarlo Pitsinki.
2695:
2696: 145 E/726
2697: 1154
2698:
2699: IV,239.- Rah.al N:o 110.
2700:
2701:
2702:
2703:
2704: Flinck ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten, seura-
2705: kunnallisten ja yksityisten vanhainkotien perustamiseksi ja
2706: ylläpitämiseksi.
2707:
2708:
2709: Eduskunnalle.
2710:
2711: Vanhusten kysymys saa nykypäivän yhteis- laisia hankkeita on on yhteiskunnan syytä
2712: kunnassa yhä merkittävämmän ja keskeisem- olla aktiivisesti tukemassa ja auttamassa.
2713: män sijan. Käytännössä toimenpiteet vanhus- V :n 1965 tulo- ja menoarviossa on pois-
2714: ten elämän turvaamiseksi ovat vielä tosin va- tettu kuntien ja yksityisten vanhainkotien
2715: jaat ja puutteelliset, mutta selvä asenteen- osalta avustusmääräraha, joka niille on jaettu
2716: muutos on kuitenkin tapahtunut. kotien perustamia ja ylläpitokustannuksia
2717: Asuntokysymys on varmaan eräs vanhain- varten. Kun määrärahan poistamisen perus-
2718: huoltomme heikoimpia renkaita. Asuntotilan- teluna on todettu, että raha-automaattivaroja
2719: ne on muodostunut yhä vaikeammaksi varsin- käytetään em. tarkoitukseen, emme pidä pe-
2720: kin niissä asutuskeskuksissa, joissa vuokra- rustelua täysin riittävänä. Senvuoksi esitäm-
2721: taso on jyrkimmin nuossut. Yleisen, jatku- me, että myöskin kuntien ja yksityisten van-
2722: vasti vallitsevan asuntojen putteen aikana hainkotien avustusmääräraha otetaan valtion-
2723: vähävaraiset asunnQntarvitsijat ovat vaikeim- tulo- ja menoarvioon.
2724: massa asemassa. Kuntien toimesta on tehty Edellä esittämämme perusteella kunnioit-
2725: paljon työtä vanhusten hyväksi. Useimmissa taen ehdotamme,
2726: kunnissa vanhoille tarkoitetut laitokset ovat
2727: täysin nykyaikaisia ja viihtyisiä. Niiden määrä että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
2728: on kuitenkin edelleen riittämätön. Kiitettä- tulo- ja menoarvioon 500 000 mk kun-
2729: vänä toimintana voidaan pitää myös sitä yk- nallisten, seurakunnallisten ja yksi-
2730: sityisten järjestöjen työtä, jolla eri puolille tyisten vanhainkotien perustamiseksi
2731: maata on aikaansaatu huomattava määrä van- ja ylläpitämiseksi.
2732: hainkoteja. Niitä tarvitaan edelleenkin. Täl-
2733: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
2734:
2735: Anni Flinck. Meeri Kalavainen. Veikko Mattila.
2736: Valto Käkelä. Lyyli Aalto. Olavi Kajala.
2737: Eino Siren. Valdemar Sandelin. K. F. Haapasalo.
2738: Edit Terästö. Reino Ala-Kulju. Voitto Hellsten.
2739: Elis Manninen. Kalle Matilainen. Uljas M"åkelä.
2740: Edvard Pesonen. Veikko Helle. Eino Raunio.
2741: Viljo Virtanen. Väinö Vilponiemi. Antero Väyrynen.
2742: Sylvi Siltanen. Kaarlo Pitsinki.
2743: 1155
2744:
2745: IV,240.-Fin.mot. N:o 111.
2746:
2747:
2748:
2749:
2750: Gestrin m.fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag för höj-
2751: andet av fiskhushållningen.
2752:
2753:
2754: Tili Riksdagen.
2755:
2756: Under många är har fiskebefolkningen i i samhällets eller i fiskerinäringens intresse
2757: vårt land med bitterhet nödgats konstatera, att en sådan uppfattning får slå rot. Trots
2758: att sakliga och välgrundade anslagsäskanden allt föreslås emellertid i regeringens stats-
2759: för fiskerinäringen avvisas redan i statsräds- förslag för år 1965 att det nyss nämnda låne-
2760: beredningen. I bjärt kontrast tili vad fallet beloppet än en gång skall utgå med det
2761: är pä mänga andra omräden, där statsmak- nedskurna och av inflationen tili betydelsen
2762: tens frikostighet med anslagsbeviliningen ytterligare reducerade beloppet 150 000 mk.
2763: väckt berättigad kritik, har man i fråga om Anslaget återfinnes i statsförslaget under
2764: fiskerinäringen gått så långt att tidigare i 19 Ht. II: 21. Ur detta moment skall kredit-
2765: statsförslaget upptagna obetydliga anslag givningen för bl.a. fryserier, rökerier, salte~
2766: skärs ned. Detta skedde bl.a. i statsbudgeten rier, isfabriker, kylrum och transportmedel
2767: för innevarande är där statsanslaget tili skötas samt den eftersatta marknadsföringen
2768: långivning för fiskhushållningens höjande, av inhemsk fisk befrämjas. Ansökningarna
2769: som under flere ärs tid utgått med oför- överskrider regelbundet mångfalt det dis-
2770: ändrade 200 000 mk, sänktes tili 150 000 mk. ponibla beloppet. Dä det är uppenbart oskä-
2771: Man kunde nästan tro att statsmakten, ligt att anslagets absoluta och reella värde
2772: genom sin kallsinnighet gentemot en lojal utsättes för en reducering har vi äran
2773: medborgargrupp, som aldrig krävt privilegier föreslå,
2774: men väl yrkat på rättvisa, skulle önska
2775: framprovocera uppfattningen, att en sak- att Riksdagen under 19 Ht. II: 21
2776: ligare behandling av anslagsfrågorna icke kan i statsförslaget för år 1965 i lån för
2777: uppnås utan radikala ståndpunktstaganden höjandet av fiskhushållningen måtte
2778: och kampätgärder från yrkesutövarnas sida. upptaga ett ansZag om 200 000 mk.
2779: Det bör dock stå klart att det varken ligger
2780: Helsingfors den 14 september 1964.
2781:
2782: Kristian Gestrin. J. A. Jungarå..
2783: Elis Andersson. Alwar Sundell.
2784: Sven Bögström.
2785: 11.56
2786:
2787: IV,240.- Rah.al N:o 111.
2788: Suomennos.
2789:
2790:
2791:
2792:
2793: Gestrin ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kalatalou-
2794: den parantamiseen.
2795:
2796:
2797: E d u s k u n n a 11 e.
2798:
2799: Maamme kalastajaväestön on ollut pakko kuitenkin olla selvää., ettei tällaisen käsityk-
2800: monen vuoden aikana katkeruudella todeta, sen juurtuminen ole yhteiskunnan eikä ka-
2801: että jo valtioneuvoston valmisteluvaiheessa lastuselinkeinon edun mukaista. Kaikesta
2802: torjutaan kalastuselinkeinon kohottamista huolimatta hallituksen tulo- ja menoarvio-
2803: tarkoittavat, hyvin perustellut määräraha- esityksessä vuodelle 1965 ehdotetaan, että
2804: anomukset. Räikeänä vastakohtana monelle mainittu määrä otettaisiin menoarvioon jäl-
2805: muulle alalle, jossa valtiovallan anteliaisuus leen kerran alennettuna ja merkitykseltään
2806: määrärahoja myönnettäessä. on herättänyt lisäksi inflaation heikentämänä eli 150 000
2807: oikeutettua arvostelua, on kalastuselinkeinon markkana. Määräraha on tulo- ja menoar-
2808: kohdalla menty niin pitkälle, että tulo- ja vion 19 Pl. II: 21 mom. kohdalla. Tältä mo-
2809: menoarvioon aikaisemmin otettuja mitättö- mentilta tulisi antaa luottoja jäähdyttämöjä,
2810: miä määrärahoja on alennettu. Näin tapah- savustamoja, suolaamoja, jäätehtaita, jäähdy-
2811: tui mm. kuluvan vuoden tulo- ja meno- tyshuoneita ja kuljetusvälineitä varten sekä
2812: arviossa, kun valtion määräraha kalatalouden edistää laiminlyötyä kotimaisen kalan mark-
2813: kohottamista varten myönnettäviksi !ainoiksi, kinointia. Anomukset ylittävät säännöllisesti
2814: joka usean vuoden ajan on ollut muuttumat- moninkerroin käytettävissä olevan rahamää-
2815: tomat 200 000 mk, alennettiin 150 000 mk: ksi. rän. Kun määrärahan absoluuttisen ja todel-
2816: Voisi melkein luulla, että valtiovalta kyl- lisen arvon aleneminen on ilmeisen kohtuu-
2817: mäkiskoisuudellaan erästä lojaalia kansalais- tonta, esitämme kunnioittaen,
2818: ryhmää. kohtaan, joka ryhmä ei milloinkaan
2819: ole vaatinut etuoikeuksia, mutta kylläkin että Eduskunta vuoden 1965 tulo-
2820: oikeudenmukaisuutta, tahtoisi saada aikaan ja menoarvioon 19 Pl. II: 21 mom.
2821: käsityksen, ettei määrärahakysymysten asial- kohdalle ottaisi 200 000 markan koro-
2822: lisempaan käsittelyyn voi päästä ilman am- tetun määrärahan kalatalouden kohot-
2823: matinharjoittajien taholta tulevia jyrkkiä tamiseen myönnettäviä lainoja varten.
2824: kannanottoja ja taistelutoimenpiteitä. Pitäisi
2825: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
2826:
2827: Kristian Gestrin. J. A. Jungarå.
2828: Elis Andersson. Alwar Sundell.
2829: Sven Högström.
2830: 1157
2831:
2832: IV,241.- Fin.mot. N: o 112.
2833:
2834:
2835: Gestrin m. tl.: AngåendB an,visande av anslag till bidrag för
2836: anläggande av hamnar för trålfiskefartyg.
2837:
2838: T i 11 R i k s d a g en.
2839: Inom fiskerinäringen i vårt land har un- terade doek att man lika litet hos oss som
2840: der de senaste tio åren en märklig utveek- i andra länder, knnde förutsätta att dessa
2841: ling ägt rum genom tillkomsten av en fisk:e- hamnar skulle anläggas på enskilt initiativ.
2842: flotta omfattande ca 120 havsgående trål- Uppgi:ften ankommer i första hand på de
2843: fiskefartyg av nordis:k typ, vilka tidigare var kommuner, som berörs av hamnprojektena,
2844: okända i våra vatten. Med tanke pä de men vilka under ingen omständighet har
2845: följder för landets fiskförsörjning detta har möjlighet att allena klara finansierings-
2846: haft kan konstateras, att trål:fiskets obe- problemen. Kommitten föreslog därför att
2847: roende av starkt begränsade fiskesäsonger statsmedel skulle anslås såsom bidrag till
2848: medfört att iårsk konsumtionsströmming nu- kommunerna för att möjliggöra ett förverk-
2849: mera kan erhällas under s:å gott som alla ligande av hamnbyggena.
2850: tider av äret. På samma sätt som trälfisket Lantbruksstyrelsen förenade sig helt om
2851: sålunda för konsumenterna medfört en jäm- kommitens ståndpunkt osh föreslog att ett
2852: nare tillgång på näringsrik och jämförelse- första anslag om 750 000 nmk skulle upp-
2853: vis billig föda har den rikliga strömmings- tagas redan i innevarande års statsförslag.
2854: tillgången möjliggjort ett uppsving inom Denna framställning ledde ieke till resnltat,
2855: pälsfarmningen, vars foderförsörjning i stor men faekmyndigheten upprepade förslaget
2856: utsträekning tillgodosetts med strömming, med en hemställan om att ansJ.aget skulle
2857: som icke funnit avsättning såsom konsum- upptas i statsbudgeten ior år 1965. De
2858: tionsfisk. Det är såJlunda icke överdrivet statliga bidragen föreslogs att utgå med 75
2859: att slA fast, att trålfisket är av betydande prooent av anläggningskostnaderna. Redan
2860: nationalekonomiskt värde för vårt land. Ieke tidigare hade det visat sig att ett uppta-
2861: desto mindre måste man konstatera, att över- gande av det föreslagna anslaget i budgeten
2862: gången till denna form av fiske, som krävt skulle möjliggöra ett förverkligande av
2863: kapitalinvestering i fartyg och fångstredSkap hamnbyggnadsprojektena ooh att avsevärda
2864: om ca 10 milj. nmk, i allt väsentligt skett förberedelser redan gjorts pä det kommu-
2865: ntan statligt stöd. U ppseende har det väekt nala planet i väntan pA ett statHgt initiativ.
2866: att statsmakten icke ens varit villig att för Desto större har besvikelsen varit såväl bland
2867: sin del göra de investeringar i trålhamns- fisk:arna som i kommunerna över att stats-
2868: byggen, vilka av en statlig kommitte i dess makten inte ens i statsrförslaget för år 1965
2869: den 28 februari 1963 avgivna betänkande upptagit det föreslagna. anslaget. I anseende
2870: konstaterades vara a:bsolut nödvändiga. till den stora betydelse tillkomsten av ända-
2871: För närvarande finns det icke vid fast- målBenliga. trålha:mnat' sku11e ha för fiskeri-
2872: landsknsten en enda hamn, som skulle vara näringen ooh för strävandena att trygga en
2873: avsedd att anlitas av den stora. fiskeflottan ändamålsenlig och effektiv marknadsföring
2874: ooh där dess behov av servieeanläggningar av fångsterna har vi äran föreslä,
2875: ooh möjlighet tili snabb marknadsföring av
2876: :fångsterna skulle tillgodoses. Trålhamnskom- att Riksdagen i statsförilaget för
2877: mitten fann det angeläget att sådana hamnar år 1965 måtte upptaga ett anilag om
2878: skuhle anläggas åtminstone vid Valkom i 750 000 mk ott utgivas sås<mt bidrag
2879: Lovisa, Hangö, Osnäs i Gnstafs soeken ooh för mtläggmtde av ham'IW.Ir för trål-
2880: Räfsö vid Björneborg. Kommitten konsta- fiskefartyg.
2881: Helsingfors den 15 september 1964.
2882: Kristian Gestrin. Alwa.r Sundel.
2883: Elis Andersson. Sven ll'ögström.
2884: 1158
2885:
2886: IV,241.- Rah.al. N: o 11~. Suomennos.
2887:
2888:
2889: Gestrin ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi satamien
2890: rakentamiseen trooUkalastusaluksia varten.
2891:
2892: Eduskunnalle.
2893: Kalastuselinkeinon pnnssa on viimeisten totesi kuitenkin, että yhtä vähän meillä kuin
2894: kymmenen vuoden aikana tapahtunut merkit- muissakaan maissa voi edellyttää näiden sa-
2895: tävää kehitystä noin 120:n pohjoismaista tamien rakentamista yksityisten aloitteesta.
2896: mallia olevan ja vesillämme aikaisemmin Tehtävä kuuluu ensi sijassa niille kunnille,
2897: tuntemattoman merikelpoisen troolialuksen joita satamasuunnitelmat koskevat, mutta
2898: tultua pyyntiin mukaan. Maan kalahuoliolle joilla missään tapauksessa ei ole mahdolli-
2899: tästä aiheutuneita seurauksia ajatellen voi- suuksia selviytyä rahoituspulmista yksin.
2900: daan todeta, että troolikalastuksen riippu- Komitea ehdotti senvuoksi, että valtion va-
2901: mattomuus sitä ahtaasti rajoittavista kalas- roja annettaisiin avustuksina kunnille satama-
2902: tuskansista on saanut aikaan sen, että tuo- rakennusten toteuttamisen mahdollistami-
2903: retta käyttösilakkaa nyttemmin on voitu seksi.
2904: saada kulutukseen kaikkina vuodenaikoina. Maataloushallitus yhtyi täysin komitean
2905: Troolikalastuksen näin suotua kuluttajille ra- näkökantaan ja ehdotti, että jo tämän vuo-
2906: vintorikkaan ja verraten halvan ravinnon den tulo- ja menoarvioon otettaisiin 750 000
2907: tasaisemman saannin runsas silakansaanti on nmk ensimmäisenä määrärahana. Tämä esitys
2908: mahdollistanut myös turkiseläintarhauksen ei johtanut tulokseen, mutta tämän alan
2909: nousun, jossa ravinnonhuolto on hoidettu viranomainen uudisti esityksen toivomuksin,
2910: suurelta osalta ylijääm.äsilakan avulla. Liioi- että määräraha otettaisiin vuoden 1965 tulo-
2911: teltua ei senvuoksi ole sanoa, että trooli- ja menoarvioon. Valtionavustus ehdotettiin
2912: kalastuksella on maallemme huomattava kan- 75 prosentiksi rakennuskustannuksista. Jo
2913: santaloudellinen merkitys. Siitä huolimatta aikaisemmin oli osoittautunut, että ehdotetun
2914: on todettava, että tähän kalastustapaan siir- määrärahan ottaminen tulo- ja menoarvioon
2915: tyminen, joka on vaatinut noin 10 milj. mahdollistaisi satamien rakennussuunnitel-
2916: nmk:n sijoituksia laivoihin ja pyyntivälinei- mien toteuttamisen ja että kunnallisella ta-
2917: siin, on olennaisesti tapahtunut ilman valtion holla oli jo tehty huomattavia valmisteluja
2918: tukea. On .herättänyt huomiota, ettei valtio- valtion aloitetta odoteltaessa. Sitä suurempi
2919: valta ole edes ollut halukas osaltaan rahoitta- on ollut pettymys niin kalastajien kuin kun-
2920: maan troolikalastusaluksia palvelevien sata- tienkin keskuudessa, kun valtiovalta ei edes
2921: mien rakentamista, jotka satamat on todettu vuoden 1965 tulo- ja menoarvioon ole ottanut
2922: aivan välttämättömiksi valtion komitean 28 esitettyä määrärahaa. Ottaen huomioon sen
2923: päivänä helmikuuta 1963 antamassa mietin- suuren merkityksen, mikä tarkoituksenmu-
2924: nössä. kaisten troolikalastussatamien saamisella olisi
2925: Tällä haavaa ei mantereen rannikolla ole kalastuselinkeinolle ja tarkoitustaan vastaa-
2926: ainoatakaan satamaa, joka olisi tarkoitettu van, tehokkaan saaliitten markkinoinnin tur-
2927: suuren kalastuslaivaston käyttöön ja jossa vaamispyrkimyksille, ehdotamme kunnioit-
2928: voitaisiin tyydyttää sen huoltolaitosten ja taen,
2929: saaliiden nopean markkinoinnin tarve. Troo- että Eduskunta vuoden 1965 tulo-
2930: lisatamakomitea piti tähdellisenä sellaisten ja menoarvioon ottaisi 750 000 mk:n
2931: satamien rakentamista ainakin Valkoon Lovii- nUiärärakan myönnettäväksi avrUStuk-
2932: sassa, Hankoon, ·Kustavin kunnan Osnäsiin sina troolikalastusaluksia palvelevien
2933: ja Reposaareen Porin lähistöllä. Komitea satamien rakentamiseen.
2934: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
2935:
2936: Kristian Gestrin. Alvar Sundell.
2937: Elis Andersson. Sven Bögström.
2938: 1159
2939:
2940: IV,242.- Rah.al. N:o 113.
2941:
2942:
2943:
2944:
2945: Gröndahl ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Zainoiksi
2946: vientisatamia ylläpitäville kunnille satamien rakenta-
2947: mista ja kunnostamista varten.
2948:
2949:
2950: E d u s k u n n a 11 e.
2951:
2952: Jatkuvasti kehittyvä ja kasvava liikenne on myönnetty vain lainoja. Lainojen myöntä-
2953: asettaa lisääntyviä vaatimuksia myös vienti- mistä varten tulo- ja menoarviossa varattu
2954: satamille ja niissä käytettäville laitoksille. määräraha on myös ollut täysin riittämätön.
2955: Satamia ylläpitäville kunnille tästä aiheutuu Vv. 1961 ja 1962 määräraha oli 500 milj. mk.
2956: suuria taloudellisia vaikeuksia, sillä satamien vaikka ammattivirastot esittivät esim. v. 1962
2957: rakentaminen ja niissä suoritettavat laajen- tarkoitukseen varattavaksi 700 milj. mk. Vuo-
2958: nus- ja uusimistyöt ovat aikaa vaativia ja den 1963 talousarviossa määräraha oli vain
2959: yleensä kalliita. Suoritetut tutkimukset ovat 300 milj. mk.
2960: myös osoittaneet, että vientisatamista kuntien Hallitus esittää vuoden 1965 talousarvioeh-
2961: saarnat välittömät tulot eivät täysin riitä dotuksessaan varattavaksi tarkoitukseen vain
2962: edes välttämättömiin hallinto-, käyttö- ja 3 milj. mk, missä lisäystä kuluvan vuoden
2963: kunnossapitokustannuksiin. Taloudelliset ra- tulo- ja menoarvioon on 200 000 mk. Ehdo-
2964: situkset ovat näin ollen muodostuneet niille tettu summa on kuitenkin aivan riittämätön,
2965: kohtuuttoman raskaiksi. Tämän on myös ja siksi eduskunnan olisi korotettava määrä-
2966: eduskunta todennut. Lisäksi on otettava huo- raha vähintään 5 milj. mk:aan.
2967: mioon, että satamat yleensä palvelevat koko Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
2968: valtakunnallista tarvetta.
2969: Mainituista syistä johtuen olisikin valtio- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
2970: vallan entistä tehokkaammin avustettava vien- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
2971: tisatamia ylläpitäviä kuntia. Oikea ratkaisu 27 momentille lisäyksenä 2 000 000
2972: olisi, että valtion varoista myönnettäisiin suo- markkaa käytettäväksi lainoina vienti-
2973: ranaisia avustuksia kunnille satamien raken- satamia ylläpitäville kunnille satamien
2974: tamiseksi ja kunnostamiseksi. Näin ei kuiten- rakentamista ja kunnostamista varten.
2975: kaan ole viime vuosina tehty, vaan kunnille
2976: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
2977:
2978: Kelpo Gröndahl. Aimo Laiho. Irma Torvi.
2979: Eino Tainio. A-L. Tiekso. Taisto Sinisalo.
2980: Irma Rosnell.
2981: 1160
2982:
2983: IV,243. - Rah.al. N: o 114.
2984:
2985:
2986:
2987:
2988: Gröndahl ym.: Määrartiha-n osoittamisesta avustukseksi kun-
2989: naUist"lle ammattioppilaitokSt'lle opp~'lasasuntolain raken-
2990: tamista varten.
2991:
2992:
2993: Eduskunnalle.
2994:
2995: Ammattioppilaitoksista annetun lain 14 täyttäminen tuottaa monissa tapauksissa ta-
2996: §: n mukaan voidaan ammattikoulujen oppi- loudellisia vaikeuksia, evätään mahdollisuus
2997: laskotien rakentamiseen myöntää valtion ko. valtionavustukseen. Kun kuitenkin val-
2998: avustusta valtioneuvoston vahvistamien pe- tionavustuksen myöntäminen ammattikoulu-
2999: rusteiden mukaan menoarviossa olevan mää- jen oppilaskotien rakentamiseen on välttämä-
3000: rärahan rajoissa. Eduskunta ottikin tätä tar- töntä, olisi ensi vuoden talousarvioon otettava
3001: koitusta varten v:n 1962 tulo- ja menoar- sitä varten määräraha.
3002: vioon määrärahan, jota hallitus ei kuitenkaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
3003: vahvistanut. Tätä tarkoitusta varten ei myös-
3004: kään tämän vuoden talousarviossa ole mää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
3005: rärahaa. tulo- ja menoarvioon 13 Pl:n XI lu-
3006: Tämä määräraha koituu syrJaisempien vun uudelle momentt"lle 250 000 mark-
3007: kuntien ja vähävaraisista kodeista ammatti- kaa valtionavustukseksi kunnallist'lle
3008: koulua käyvien nuorten hyväksi. On kohtuu- ammattioppilaitokst'lle oppt'lasasunto-
3009: tonta, jos kunnilta, joille ammattioppilaitok- lain rakentamista varten.
3010: sista annetun lain asettamien velvoitteiden
3011: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
3012:
3013: Kelpo Gröndahl. Aimo Laiho. Irma Torvi.
3014: Eino Tainio. Paavo Lagerroos. Taisto Sinisalo.
3015: Veikko :Sohannes Rytkönen.Pertti Rapio. Irma. Rosnell.
3016: A-L. Tiekso.
3017: 1161
3018:
3019: IV,244. - Rah.al. N: o 115.
3020:
3021:
3022:
3023:
3024: Gröndahl ym..: Määrärahan osoittamisesta yhdystien rakenta-
3025: miseksi Vaasan-Porin tieltä Reposaaren-Mäntyluodon
3026: tiehen.
3027:
3028:
3029: E d u s k u n n a 11 e.
3030:
3031: Sekä pohjoisesta Vaasan-Porin tietä pit- kan pituuden takia aj·amaan Reposaareen
3032: kin tuleva että Keski-Suomesta Jyväskylän sarukka. Meri-Porin satamien käyttäjistä
3033: -Porin tietä tuleva liikenne joutuu päästäk- sijaitsee Porista pohjoiseen n. 70 sahaa, n. 15
3034: seen Porin satamiin kulkemaan Porin kau- suurteollisuuslaitosta j·a n. 30 keskisuurta
3035: pungin kautta. Tämä aiheuttaa ruuhkautu- teollisuuslaitosta. Näistä useimmille ajomatka
3036: mista kaupungin läpikulkuliikenteessä. Tä- satamaan suunniteltua ko. tietä käyttäen
3037: män poistamiseksi olisi rakennettava yhdystie olisi lyhyempi.
3038: Vaasan-Porin tieltä niiltä kohdin, jossa Olisi tarkoituksenmukaista ohjata Meri-
3039: Jyväskylän-Porin tie yhtyy Vaasan-Porin Porin Pohjois- ja Keski-Suomen liikenne
3040: tiehen, Kokemäenjoen suiston pohjoisten uuden yhdystien kautta, siHä se helpottaisi
3041: saarten yli Lampiluotoon, jossa se yhtyisi myös jo sangen vi1lkasliikenteistä Porin-
3042: Reposaaren-Mäntyluodon satamatiehen. Mäntyluodon tietä. Näin ollen ei ainakaan
3043: Tien tarpee'llisuudesta mainittakoon laajat toistaiseksi: Porin-Mäntyluodon tietä olisi
3044: öljyn kuljetukset Pohjois-Satakuntaan ja tarpeellista leventää.
3045: Keski-Suomeen. öljynkuljetu'kset ovat jatku- Edellä olevan perusteella ·ehdotamme,
3046: vasti lisääntymässä ja lisäksi Tahkoluotoon
3047: on pyrkimässä uusia öljy-yhtiöitä. Reposaa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
3048: rella olevan Rauma-Repola Oy:n sahan sekä tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun
3049: Pihlavan .tehtaiden raaka-ainekuljetukset tu- 4 momentille 1 000 000 markkaa yh-
3050: lisivat suurelta osaltaan kuljetettavaksi ko. dystien rakentamiseksi Vaasan-Porin
3051: tietä käy1Jtäen. Yhdystien seurauksena Repo- tieltä Kokemäenjoen suiston pohjois-
3052: saren satama saataisiin tehokkaampaan käyt- ten saarten yli Lampaluotoon, jossa se
3053: töön, koska Mäntyluotoa käyttävät asiak- yhtyisi Reposaaren-Mäntyluodon tie-
3054: kaat, lähinnä sahat, eivät ole halukkaita mat.· hen.
3055: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
3056:
3057: Kelpo Gröndahl. Irma Rosnell.
3058: Pertti Rapio. Juho Mäkelä.
3059:
3060:
3061:
3062:
3063: 146 E/700
3064: 1162
3065:
3066: IV,245.- Rah.al. N:o 116.
3067:
3068:
3069:
3070:
3071: Haapanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pulkkilansalmen
3072: st'llan rakennustöiden aloittamiseen.
3073:
3074:
3075: Eduskunnalle.
3076:
3077: Asikkalan kunnassa oleva Pulkkilansalmen kennettä hidastava lossi olisi korvattava sil-
3078: lossi muodostaa nykyisin hyvin ahtaan pul- lalla.
3079: lonkaulan Vääksyn-Sysmän välisellä tiellä, Sillan rakentaminen on jo vuosikausia ol-
3080: misä liikenne vuosi vuodelta on kasvanut lut vireillä, mutta syystä tai toisesta on ra-
3081: erittäin voimakkaasti. Tiellä on paikallislii- kennustöiden aloittamista s-iirretty. Liikenne-
3082: kenteen lisäksi erittäin huomattavaa kautta- tarpeen lisäksi olisi sen rakennustöiden aloit-
3083: kulkuliikennettä ja on tie kesäisin erittäin taminen myös työllisyyden kannalta tärkeä.
3084: vilkkaan matkailuliikenteen reittinä. Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
3085: Kasvanut liikenne edellyttäisi, että Pulk-
3086: kilansalmeen rakennettaisiin silta korvaa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
3087: maan nykyinen lossiyhteys. Silta yhdistäisi tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
3088: Itä-Hämeessä olevia eri alueita toisiinsa ja määrärahan St'llan suunnittelu- ja ra-
3089: olisi runsaan liikenteen vuoksi eräs tärkeim- kennustöiden aloittamiseksi Asikkalan
3090: piä niistä vesistöjen ylityspaikoista, joissa Ui- kunnassa olevaan Pulkkilansalmeen.
3091: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
3092:
3093: Kaino Haapanen. Kauko Tamminen. Hemnrlng Lindqvist.
3094: 1163
3095:
3096: IV,246.- Rah.al. N:o 117.
3097:
3098:
3099:
3100:
3101: Haapanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen-Lah-
3102: den maantien rakennustöiden aloittamiseen.
3103:
3104:
3105: Ed u skunn alle.
3106:
3107: Riihimäen-Lahden välinen maantie lienee Riihimäki ja Lahti ovat nopeasti kasvavia
3108: tällä hetkellä luettavissa maamme kehnoim- asutus- ja teollisuuskeskuksia, joiden välinen
3109: pien teiden joukkoon. Kuitenkin se on erit- maantieliikenne kasvaa nopeasti. Tämä tie
3110: täin vilkkaasti liikennöity ja sijaitsee alu- kulkee tiheästi asuttujen maatalousalueiden
3111: eella, jonka moottoriajoneuvokanta on maam- hallki, joten tiellä on myös erittäin suuri pai-
3112: me korkeimpia. kallinen merkitys.
3113: Näistä syistä olisi Riihimäen-Lahden vä- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
3114: listä maantietä parannettava. Samalla tiestä
3115: muodostuisi jatko jo rakenteilla olevan Rii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
3116: himäen-Lopen-Uetsan tiehen ja siten yh- tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
3117: distäisi maakunnan eri osia toisiinsa. Helsin- määrärahan Riihimäen-Lahden maan-
3118: gin-Riihimäen-Hämeenlinnan tien valmis- tien suunnittelu- ja rakennustöiden
3119: tuttua on maakunnan itäosiin suuntautuvien aloittamiseksi.
3120: teiden tarve tullut entistä polttavammaksi.
3121: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
3122:
3123: Kaino Haapanen. Kauko Tamminen. Hemming Lindqvist.
3124: 1164
3125:
3126: IV,247. - Rah.al. N: o 118.
3127:
3128:
3129:
3130:
3131: Haapanen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi maaseu-
3132: dun ja asutuskeskusten pienyrittäjille.
3133:
3134:
3135: E d u s k u n n a ll e.
3136:
3137: Maamme käsi- ja pienteollisuuden tuke- hin, pienteollisuus ei ole päässyt osalliseksi.
3138: mista varten on vuosittain tulo- ja menoar- Edellä mainituista syistä olisi hallituksen
3139: vion puitteissa myönnetty halpakorkoisia lai- esittämää määrärahaa käsi- ja pienteollisuu-
3140: noja pienteollisuuden harjoittajille. Aikaisem- den !ainoiksi korotettava 3 milj. markalla,
3141: pina vuosina eduskunta on myöntänyt tähän jolloin lainamäärä nousisi kokonaisuudessaan
3142: tarkoitukseen 8-9 milj. mk. Ensi vuoden 10 milj. markaksi. Samalla olisi momentin
3143: tulo- ja menoarviossa on näiden lainojen käyttöä laajennettava siten, että lainoista
3144: määrä esitetty vain 7 milj. mk:ksi. Emme pääsisivät osallisiksi myös sellaiset pienyrittä-
3145: ole voineet pitää oikeana tatä hallituksen me- jiin rinnastettavat yrittäjät kuin mm. am-
3146: nettelyä. mattiautoilijat.
3147: Määrärahan pienuus tulee vaikeuttamaan Kun on kysymys valtion tuesta, olisi lai-
3148: pienyrittäjien asemaa, sillä heillä ei ole sa- nojen saanti rajoitettava koskemaan vain
3149: moja mahdollisuuksia saada lainavaroja ra- niitä, joita omistajan varallisuuden ja yri-
3150: halaitoksilta kuin suurteollisuuslaitoksilla. tyksen koon perusteella voidaan pitää var-
3151: Jo pelkästään takuiden saannin vaikeus tulee sinaisina pienyrittäjinä.
3152: useassa tapauksessa estämään pankkilainan Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
3153: myöntämisen.
3154: Pienyrittäjien taloudellinen asema on vai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
3155: keutunut suurteollisuuden ja ulkomaisten tulo- ja menoarvion 19 Pl. II luvun
3156: tuotteiden kilpailun vuoksi. Tästä syystä val- 29 momentille lisäyksenä 3 000 000
3157: tion olisi entistä tehokkaammin tuettava pien- markkaa lainoiksi maaseudun ja asu-
3158: yrittäjiä. Näin voitaisiin jossain määrin luoda tuskeskusten pienyrittäj1,'lle, myönnet-
3159: lisää työtilaisuuksia ja parantaa pienyritys- täviksi ensisijaisesti nU'lle, joita omis-
3160: ten toimintaedellytyksiä. Parhaina tukemis- tajan varallisuuden ja yrityksen koon
3161: muotoina voitaisiin pitää pienyritysten va- perusteella voidaan pitää varsinaisiin
3162: pauttamista liikevaihtoverosta ja halpakor- pienyrittäjiin kuuluvina, sekä myös
3163: koisten lainojen myöntämistä niille. On huo- pienyrityksiin rinnastettaville amma~
3164: mattava, että monista suurteollisuuden saa- tinharjoittajme, kuten ammattiautoili-
3165: mista verohelpotuksista, kuten laajennetun jm7le, puutarhure1,'lle ja sirkkelisahu-
3166: poisto-oikeuden käyttö ja siirrot eläk:esäätiöi- re'/,7le.
3167: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
3168:
3169: Kaino Haapanen. Siiri Lehmonen. Veikko 1. Rytkönen.
3170: Martti Linna. Aleksi Kiviaho. Olavi Kämäräinen.
3171: Veikko Johannes Rytkönen. Pentti Liedes.
3172: 1165
3173:
3174: IV,248.-Rah.al. N:o 119.
3175:
3176:
3177:
3178:
3179: Haapasalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Savon radalta
3180: Yöveden rantaan johtavan radan rakentamiseen.
3181:
3182:
3183: Eduskunnalle.
3184:
3185: Satamaradan rakentaminen Savon radalta tällaista suuruusluokkaa oleva teoHisuuslai-
3186: - viimeisten tutkimusten mukaan Mäntyhar- tos, mihin liittyvän faneeritehtaan rakenta-
3187: julta - Ristiinan Yöveden rantaan on oHut miseen ryhdytään piakkoin, tarvitsee erittäin
3188: vireillä yli kaksi vuosikymmentä. Kysymys kipeästi rautatietä raaka-aineiden kuljetuk-
3189: on tullut kuitenkin erittäin ajankohtaiseksi siin sekä valmiiden tuotteiden markkinoimi-
3190: sen vuoksi, ·että Saimaan kanavaa kunnoste- seen.
3191: taan uudelleen käyttöön otettavaksi, ja lisäksi RisWnan Yöveden satama- ja teollisuusra-
3192: Ristiinaan on rakennettu Pellos Oy: n uusi dasta on suoritettu alustavat kannattavuus-
3193: suuri puunjalostustehdas, mitä lähivuosina ja kustannuslaskelmat. Kannattavuusprosen-
3194: vielä runsaasti laajennetaan. tiksi on saatu 2.9 %. Kuluvan vuoden alussa
3195: Saimaan kanavan käyttöä koskevissa selvi- suoritetun kustannuslaskelman mukaan tulisi
3196: tyksissä on todettu, että Ristiinan Yöveden tämä 22.5 km: n pituinen rata maksamaan
3197: satama on eräs kaikkein helpoimmin pien- 10.7 milj. mk. Tätä summaa voitaisiin alen-
3198: tonnistoaluksilla liikennöitävissä. Tällä väy- taa käyttämällä mm. Savon radalta uudis-
3199: lällä tarvitaan suhteellisen vähän ruoppauk- tustöissä v.apautuvia kiskoja. Kun jo maini-
3200: sia. Näin ollen Yöveden satama voitaisiin tun lisäksi ratatyö tarjoaisi sadoille miehille
3201: saada käyttöön kohta kanavatöiden valmis- vuosikausiksi työtä alueella, mistä heikon toi-
3202: tuttua, kun eräät muut suunnitellut väylät meentulon vuoksi pakenee satoja henkilöitä
3203: saadaan valmiiksi vasta myöhemmin. Tuntuu- joka vuosi, olisi ko. radan rakennustyöt saa-
3204: kin uskottavalta, että Savon teollisuus aina- tava pian käntiin.
3205: kin alkuvaiheessa tulisi käyttämään Yöveden Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
3206: satamaa, jos sinne olisi satamarata käytettä- kunnioittaen,
3207: vänä.
3208: Pellos Oy: n puujalostustehtaan ensimmäi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
3209: nen rakennusvaihe on nyt päättynyt. Ristiina tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
3210: on saanut Pohjoismaiden suurimman lastule- kan määrärahan Savon radalta Ristii-
3211: vytehtaan, minkä tuotanto nousee 75 000- nan Yöveden mntaan rakennettavan
3212: 85 000 m3: iin vuodessa. Tehtaan koekäyttöä satama- ja teollisuusradan rakennus-
3213: suoritetaan parhaillaan. On luonnollista, että töiden aloittamista varten.
3214: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
3215:
3216: K. F. Haapasalo. Edvard Pesonen. Esu Niemelä.
3217: Viljo Virtanen. Kaarlo Pitsinki. Elis Manninen.
3218: Olavi Kajala. Uljas Mäkelä. Ensio Partanen.
3219: 1166
3220:
3221: IV,249.- Rah.al. N:o 120.
3222:
3223:
3224:
3225:
3226: Haapasalo ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi käsi- ja
3227: pienteollisuudelle työllisyyden turvaamiseksi.
3228:
3229:
3230:
3231: E d u s k u n n a 11 e.
3232:
3233: Valtion tulo- ja menoarviossa on ollut v: sta n. 10 000 mk, on tähän mennessä myönne-
3234: 1951 lähtien määräraha käsi- ja pienteolli- tyillä lainoilla aikaansaatu välittömästi n.
3235: suuslainoja varten. Valtioneuvoston vahvista- 6800 uutta työtilaisuutta, minkä lisäksi on
3236: mien käsi- ja pienteollisuuslainojen yleisehto- tuettu jo olemassa olevaa työllisyyttä, joten
3237: jen mukaan lainoja myönnetään käsi- ja käsi- ja pienteollisuulainoitus on valtion kan-
3238: pienteollisuusyrityksille, joita kansantalou- nalta edullisinta työllisyyden hoitoa. Lisäksi
3239: den kannalta voidaan pitää hyödyllisinä ja on käsi- ja pienteollisuudella monessa muus-
3240: joilla on tyydyttävät kannattavuusedellytyk- sakin suhteessa suuri kansantaloudellinen
3241: set, ensisijaisesti sellaisilla alueilla ja toimi- merkitys. Valtion taloutta käsi- ja pienteolli-
3242: aloilla, joilla pysyvien työtilaisuuksien ai- suuslainoitus rasittaa nykyisin enää suhteelli-
3243: kaansaaminen on tärkeää. sen vähän, sillä esim. v. 1962 kertyi myönne-
3244: Käsi- ja pienteollisuuslainoja on haettu v. tyistä lainoista kuoletuksia n. 5,5 milj. mk.
3245: 1951-1963 yhteensä n. 290 milj. mk ja niistä V: sta 1963 lähtien tulevat kuoletukset ja ko-
3246: on voitu myöntää noin 68 milj. mk, joten rot vielä suurenemaan aikaisempina vuosina
3247: määrärahojen riittämättömyydestä johtuen myönnettyjen lainavarojen suhteessa.
3248: on voitu myöntää vain 23 %. V :n 1964 en- Kun viime aikoina tapahtuneet pääomarat-
3249: simmäisen hakuajan päättyessä huhtikuun kaisut kohdistuvat pienteollisuuden yläpää-
3250: lopussa oli haettu määrä noussut jo noin hän ja keskisuureen teollisuuteen, eivät ne
3251: 24,2 milj. mk:aan. Ottaen huomioon, että ha- paljoakaan pienennä todettua varsinaisen
3252: kuaika päättyy vasta syyskuun lopussa ja pienteollisuuden pääomien tarvetta. Päivas-
3253: että jaettava määrä on 7 milj. mk, jäänee toin on odotettavissa tämän suurenemistakin,
3254: myöntämisprosentti entistäkin pienemmäksi. kun toimintansa aloittaneen valtion pienteolli-
3255: Lainamääräraha on vaihdellut eri vuosina ja suuden takauslaitoksen avulla voivat lainojen
3256: suurimmillaan se oli 9 milj. mk v. 1961. Lai- myöntämisessä tulla kysymykseen sellaisetkin
3257: namäärärahat ovat olleet siirtomäärärahoja yritykset, joilla ei ole ollut rahalaitosten hy-
3258: v: sta 1961 lähtien, mutta peruuntuneita ja väksymiä vakuuksia.
3259: pidätettyjä Janavaroja ei ole kuitenkaan tä- Käsi- ja pienteollisuuden neuvontatyön ja
3260: hän mennessä saatu ollenkaan käyttöön. edistämistyön laajentumisesta ja tehostumi-
3261: Vuosien 1951-1960 käsi- ja pienteollisuus- sesta johtuen on lainavarojen tarkoituksen-
3262: lainojen alueellisesta jakaantumisesta ja vai- mukaisen käytön ohjaamiseen ja valvomiseen
3263: kutuksesta työllisyyteen tehdyn selvityksen entistä paremmat mahdollisuudet.
3264: mukaan on pääosa käsi- ja pienteollisuuslai- Edellä olevan perusteella ehdotomme kun-
3265: noista ja uusista työtilaisuuksista kohdistu- nioittaen,
3266: nut vähän teollistuneille alityöllisyysalueille.
3267: Kun yhden uuden työtilaisuuden aikaansaa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
3268: minen pienteollisuudessa maksaa keskimäärin tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
3269: IV,249. - Haapasalo ym. 1167
3270:
3271: kan määrärahan käsi- ja pienteollisuu- teollisuusministeriön päätökSt1lä työlli-
3272: delle valtioneuvoston erikseen vahvis- syyden turvaamiseksi annettavia hal-
3273: tamien perusteiden mukaan kauppa- ja pakorkoisia lainoja varten.
3274: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
3275:
3276: K. F. Haapasalao. Olavi Kajala. Kaarlo Pitsinki.
3277: Veikko Helle. Valdemar Sandelin. Eino Raunio.
3278: Sylvi Siltanen. Edit Terästö. Antero Väyrynen.
3279: Sulo Hostila. Anni Flinck. Uljas Mäkelä.
3280: Viljo Virtanen. Kalle Matilainen. Veikko Kokkola.
3281: Väinö Vilponiemi. Veikko Mattila. Elis Manninen.
3282: Eino Siren. Edvard Pesonen. Ensio Partanen.
3283: Voitto Hellsten.
3284: 1168
3285:
3286: IV,250.- Rah.al. N:o 121.
3287:
3288:
3289:
3290:
3291: Haapasalo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kalas-
3292: tusalan järjestöille.
3293:
3294:
3295: E d u s k u n n ,a 11 e.
3296:
3297: Kalastusalan järjestöille kuluvana vuonna vastaavalil.a kohdalla (11 PL XIII: 10 sivulla
3298: tulo- ja menoarvion 11 Pl. XIII: 10 momen- 314) ei ole myöskään huomioitu määrärahan
3299: tin kohdalla varatun määrärahan puitteissa lisäämistä tähän tarkoitukseen, ehdotamme
3300: ei ole riittänyt mm. Suomen Kalamiesten kunnioittaen,
3301: Keskusliit6lle jalkaa avustusta, edes tämän
3302: maan suurimman harrastajakalastusjärjestön että Eduskunta korottaisi vuoden
3303: toimintaan ja toimikentän laajuuteen nähden 1965 tulo- ja menoarvion kohdassa
3304: nykyisen lukumäärältään minimaalisen toi~ 11 Pl. XIII: 10 (kalastusalan järjes-
3305: mihenkilöstön pa'lkkaukseen tarvittavaa mää- töt) esitettyä määrärahaa 20 000 mar-
3306: rää. Kun ensi vuoden tulo- ja menoarvion kalla eli yhteensä 797 000 mm·kkaan.
3307: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
3308:
3309: K. F. Haapasalo. Voitto Hellsten.
3310: Valdemar Sandelin. Viljo Virtanen.
3311: Arvo Ahonen. Dmari Linna.
3312: Akseli Roden. Sulo Hostila.
3313: G. Henriksson. Artturi Koskinen.
3314: Tyyne Paasivuori. Edvard Pesonen.
3315: Väinö Vilponiemi. Veikko Helle.
3316: Uljas Mäkelä. Tuure Salo.
3317: 1169
3318:
3319: IV,251.-Rah.al. N:o 122.
3320:
3321:
3322:
3323:
3324: Haapasalo ym. ~ Määrärahan osoittamisesta V ajaamielishuol-
3325: lon Keskusliiton toiminnan tukemiseksi.
3326:
3327:
3328: E d u s k u n n a ll e.
3329:
3330: Maassamme on noin 60 000 vajaamielistä. t•avasti halvemmiksi ikuin vastaavien laitos-
3331: Heitä varten on tällä hetkellä n. 2 300 hoito- paikkojen rakentaminen, pitää Vajaamielis-
3332: paikkaa eri keskuslaitoksissa. Vuosikymme- huollon Keskusliiton paneutua entistä tehok-
3333: nen kuluessa valmistunee lisäksi n. 4 300 kaammin näihinkin kysymyksiin. Tarvitaan
3334: hoitopaikkaa, jolloin laitospaikkojen mini- ei ainoastruan lääkinnä:llistä vaan myös sosiaa-
3335: tarve on tyydyt·etty. Päivähuoltolaita on 21, lista kuntouttamista sekä perheiden neuvon-
3336: joiden yhteinen paikkaluku on yli 500. Alan taa ja jatkuvaa ohjausta sekä valistustoilmin-
3337: eri työntekijäryhmien perus-, jatko- ja lisä- taa suureen yleisöön nähden, joUa useim-
3338: koulutus on lähivuosina laitospaikkojen no- missa tapauksissa saataisiin vajaamielinen il-
3339: peasti ja voimakkaasti lisääntyessä hyvin man yhteiskunnan tal-oudellista tukea toi~
3340: tärkeä tehtävä. meentuleV!aksi kansalaiseksi. Ulkomailla esim.
3341: Vajaamielishuollon Keskusliitto on tähän Hollannissa ja Tanskassa on saavutettu
3342: mennessä huolehtinut vajaamielishoitajien tässä suht·eessa hyvin rohkaisevia tuloksia.
3343: koulutuksen organisoimisesta ja toiminut Vajaamieliishuollon parhaiUaan voimakkaastti
3344: myös erilaisia kursseja järjestämällä täyden~ ja monitahoisesti kehittyessä tarvitaan Kes-
3345: nyakoulutuksen hyväksi. Lähinnä vapaaeh- kusliiton tapaista elintä myös alan tietojen
3346: toisin voimin ei tätä työtä enää kuitenkaan ja kokemustan kokooj•ana ja käytäntöön so-
3347: voida tarvittavissa. määrin laajentaa ja ke- veltajana. Keskusliiton toiminnan tukeminen
3348: hittää, puhumattakaan muista, mm. tutki- julkisista varoista -on näin ollen hyvin pe-
3349: mustoimintaan, alan kehityksen seuraamiseen rusteltua.
3350: ja vaikeisiin !avohuollollisiin ongelmiin liitty- Edellä olevaan viitaten kunnio1ttaen eh-
3351: vistä kysymyksistä. Seurauksena voi olla vain dotamme,
3352: parhaillaan ja lähivuosina rakennettavien
3353: paljon julkisia varoja vaativien laitosten va- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
3354: jaatehoinen käyttö koulutetun henkilökunnan d.en 1965 tulo- ja menoarvion 14 Pl:n
3355: puutteen vuoksi. XI luvun uudelle momenh'lle 35 000
3356: Kun suurin osa vajaamielisistä tarvitsee markan määrärahan V ajaamielishuol-
3357: avohuollollisia toimenpiteitä ja kun nämä lon Keskusliitolle liiton toiminnan tu-
3358: toimenpiteet tulevat yhteiskunnalle huomat- kemiseksi.
3359: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
3360:
3361: K. F. Haapasalo. Eino Siren. Edvard Pesonen.
3362: Veikko Helle. Olavi Kajala. Voitto Hellsten.
3363: Sylvi Siltanen. Valdemar Sandelin. Kaarlo Pitsinki.
3364: Sulo Hostila. Edit Terästö. Eino Raunio.
3365: Viljo Virtanen. Kalle Matilainen. Uljas Mäkelä.
3366: Väinö Vilponiemi. Veikko Mattila. Veikko Kokkola.
3367: Elis Manninen. Ensio Partanen.
3368:
3369:
3370:
3371: 147 E/726
3372: 1170
3373:
3374: IV,252. - Rah.al. N: o 123.
3375:
3376:
3377:
3378:
3379: Haapasalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin sairaan-
3380: hoitajakoulun toiminnan aloittamiseksi.
3381:
3382:
3383: E d u s k u n n a 11 e.
3384:
3385: On ilmeistä, että sairaanhoitajavajauksen relle mahdollisuuden sairaanhoitajan ammat-
3386: peittäminen Suomessa vaatii vielä useita uu- tiin, mihin nykyisissä oloissa taloudellisten
3387: sia sairaanhoitajakouluja. Lisäksi voidaan to- syiden vuoksi ei ole mahdollisuutta.
3388: deta, että niillä paikkakunnilla, missä sai- Sairaanhoitajakoulu voisi aloittaa toimin-
3389: raanhoitajakoulut toimivat, hoitajapula on tansa 25-35 oppilaan kurssien vuokratiloissa.
3390: saatu suurimmaksi osaksi poistetuksi. Sai- Opetuskenttä olisi hyvä, sillä Mikkelissä si-
3391: raanhoitajien epätasaisen jakaantumisen esi- jaitsee keskussairaalaksi muuttuvan läänin-
3392: merkkinä todettakoon, että kun v: n 1963 lo- sairaalan lisäksi Moision A- ja Tuukkalan
3393: pussa yleisissä sairaaloissa oli hoitajavajaus B-mielisairaalat, kaupunginsairaala ym. har-
3394: 6,6 %, niin Mikkelin lääninsairaalassa oli joittelukohteita. Kun kunnat ovat jäsenenä
3395: 24,5 % : n vajaus. Tiuruniemen parantolassa, voitaisiin sitä
3396: Vuoden 1965 puolivälissä siirtyy Mikkelin käyttää tuberkuloosin hoitokoulutuksessa.
3397: lääninsairaala keskussairaalapiirin kuntain- Mikkelin kaupungin lastenkodit ja -seimet
3398: liiton omistukseen ja hallintaan. Kuluvana sekä äitiysneuvola tarjoaisivat mahdollisuu-
3399: vuonna saadaan viimeisetkin laajennetun sai- den lastenhoidon harjoitteluun.
3400: raalan osastot toimintaan, vastaten sairaala Kuten kaikki edellämainittu osoittaa, voisi
3401: nyt keskussairaaloille asetettavia perusvaati- sairaanhoitajakoulu aloittaa Mikkelissä no-
3402: muksia. Sairaanhoitajapula kuitenkin haittaa peasti toimintansa. Mikkelin lääninsairaalan
3403: sen täysitehoista työtä. taholta, missä selvimmin tunnetaan sairaan-
3404: Kun Mikkelissä ja sen ympäristössä ei ole hoitajapula, on luvattu kaikki tarvittava apu
3405: juuri nimeksikään keskikoulu- tai ylioppi- aina tuntiopettajia myöten hankkeen toteu-
3406: laspohjaisia ammattikouluja tytöille, tarjo- tumiselle.
3407: aisi sairaanhoitajakoulu erittäin tervetulleen Edellä mainittuun viitaten ehdotamme
3408: lisän heikkoihin ammattikouluoloihin. On var- kunnioittaen,
3409: maa, että tätä tietä saataisiin ei vain paikalli-
3410: set puutteet korjatuiksi, vaan koulutetuksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
3411: myös sellaisia sairaanhoitajia, jotka olisivat tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
3412: valmiit siirtymään maaseudulle syrjäisiinkin määrärahan Mikkelin sairaanhoitaja-
3413: pitäjiin. Koulun sijoittaminen maakunnan koulun toiminnan aloittamista varten.
3414: keskustaan avaisi monelle varattomalle nuo-
3415: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
3416:
3417: K. F. Haapasalo. Kaarlo Pitsinki.
3418: Viljo Virtanen. Uljas Mäkelä.
3419: Valto Käkelä. Esu Niemelä.
3420: Anni Flinck. Veikko Kokkola.
3421: Edvard Pesonen. Elis Manninen.
3422: Ensio Partanen.
3423: 1171
3424:
3425: IV,253.- Rah.al. N: o 124.
3426:
3427:
3428:
3429: Balinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kangasalle Reuma-
3430: liiton aloitteesta rakennetun reumasairaiden kuntouttamis-
3431: laitoksen perustamiskustannusten peittämiseksi.
3432:
3433:
3434: E d u s k u n n ·a ll e.
3435:
3436: Maassamme arvioidaan olevan nykyisin n. on varattu mahdollisuus kaikkeen asiantunti-
3437: 250 000 reumatauteja sairastavaa henkilöä, joiden tarpeellisena pitämään fysikaaliseen
3438: joiista n. 100 OOO:l'la on pysyvää haittaa sai- hoitoon. Siellä on savihoito-, lääkekylpy-, pa-
3439: raudestaan. Reuma on näiden numeroiden rafiinihaude- ja lääkintävoimisteluosastot,
3440: valossa kansantaudeistamme kaikkein tuhoi- huoneet liikehoitoja ja UKW- ym. sädehoitoa
3441: sin, joka iskiessään useimmiten juuri työky- varten sekä kahluu- ja vedenalaiskäsittelyal-
3442: kyisessä iässä oleviin ihmisiin aiheuttaa jat- las. Askartelu ja myöhemmin ns. suojattu
3443: kuvasti suuria kansantaloudellisia tappioita. työpaja ja työkokeilu kuuluvat oleelliaina
3444: Lisäksi monet reumasairaat joutuvat työky- osina 'laitoksessa annettavaan kuntouttami-
3445: vyttömyytensä takia elämään kokonaan yh- seen. - Hoitoaika laitoksessa on kahdesta
3446: teiskunnan antaman avun varassa. viikosta kolmeen kuukauteen, joten vuosittain
3447: Reumasairaiden hoidon tehostamiseksi on voidaan kuntouttaa noin 600 henkilöä, jotka
3448: Reumaliitto v: sta 1952 alkaen perustanut ilman tätä laitosta ja siinä annettavaa lyhyt-
3449: eri puolille maata remnatoimistoja, joissa on aikaistakin hoitoa olisivat enemmän tai vä-
3450: reumasairauksiin peryhtynyt lääkäri ja sai- hemmän pysyvästi työkyvyttömiä ja yhteis-
3451: raanhoitaja sekä suuremmissa toimistoissa li- kunan huollettavina. Näin ollen on laitoksen
3452: säksi sosiaalihoitaj•a ja lääkintävoimistelija. lääketieteellinen ja myös kansantaloudellinen
3453: Reumatoimistoissa, joita on kaikkiaan 20, merkitys erinomaisen suuri.
3454: kävi viime vuoden aikana 'lääkärin vastaan- Kangasalan kuntouttamislaitoksen raken-
3455: otoilla n. 7 000 potilasta yhteensä n. 23 000 nuskustannukset uusivat 1100 000 mk:aan,
3456: kertaa Vaikeammat tapaukset joudutaan kui- vaikka suunnittelussa onkin kartettu kaikkea
3457: tenkin ohjaamaan alan ainoaan erikoissai- ylellisyyttä ja tarpeettomasti kust·annuksia
3458: raalaan, Reumasäätiön sairaalaan Heinolaan. nostavia yksityiskohtia. Reuma:liitto on pys-
3459: Reumasäätiön sairaala, jossa on vain 320 tynyt tarvittavasta smnmasta rahoittamaan
3460: potilaspaikkaa, ei tilanahtauden vuoksi yksin eri tavoin hankkimillaan varoilla vain kol-
3461: kykene hoitamaan kaikkia avun tarpeessa ole- manneksen, joten 2/3 rakennuskustannuk-
3462: via. Sen vuoksi Reumaliitto on perustanut sista on jouduttu peittämään ~ainoilla.
3463: Kangasalalle 50 paikkaisen kuntouttamislai- 700 000 mk:n lainanotto on ymmärrettävästi
3464: toksen, jossa voidaan antaa fysikaalista ja rasittanut Reumaliiton taloutta suuresti ja
3465: jäikihoitoa reumasairaalasta päässeille reu- pakottanut supistamaan juoksevia toiminta-
3466: masairaille tai sellaisille, joiden sairaus ei menoja vaikeuttaen täten tuntuV'asti liiton
3467: välttämättä vaadi erikoissairaalahoitoa tai reumasairaiden hyväksi suorittama:a valta-
3468: joita tilanpuutteen, iän tai muun syyn takia kunnallista työtä.
3469: ei voida ottaa hoitoon Reumasäätiön sairaa- Kuntouttamislaitoksessa potilailta peritään
3470: ~aan. hoitopäivämaksuna ainoastaan yleisten sai-
3471: Laitos aloitti toimintansa 2. 12. 1963 ja sen raaloiden hoitopäivämaksu lisättynä 4 m:k:n
3472: vihkiäiset pidettiin 23. 8. 1964. Hoitopäivien vrk-korvauksella fysika:alisiin hoitoihin kuu-
3473: lukumäärä tähän mennessä on jo ylittänyt luvista käsittelyistä. Useat ma·amme kunnat
3474: 12 000 ja laitos on jatkuvasti ollut täynnä. ovat sitoutuneet maksamaan tukimaksua 4
3475: Kuntouttamislaitoksen ti'lavuus on 7 300 mk kultakin kuntalaisensa hoitopäivältä.
3476: ms, pinta-ala 2100 m2 ja pohjakerrokseen Näin saadaan kokoon noin 14 mk hoitopäivä,
3477: 1172 IV,253. - Raumasairaiden kuntouttamislaitos.
3478:
3479:
3480: jonka omakustannushinta on noin 16 mk il- vahvistaman suunnitelman mukaisesta hyvä:k·
3481: man pääomamenoja. Mikäli korkoihin ja kuo- syttävistä perustamiskustannuksista.
3482: letuksiin ei sa:ada va:ltionapua, jäävät ne ko- Tämän lain ja edel'lä olevan selvityksen
3483: konaisuudessaan rasittamaan Reumaliiton perusteella ehdotamme,
3484: omaa taloutta edellisessä kappaleessa maini-
3485: tuin seurauksin. että Eduskunta ottwisi vuoden 1965
3486: Joullukuun 22 päivänä 1951 annetun lain tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
3487: (Laki reumatautisten hoitolaitosten valtion- määrärahan Kangasalle Reumaliiton
3488: avusta) mukaan voidaan reumatautisten hoi- aloitteesta rakennetun reumasairaiden
3489: tolaitosten perustamiseen myöntää valtion kuntouttamislaitoksen perustamiskus-
3490: varoja enintään puolet sisäasiainministeriön tannusten peittämiseksi.
3491: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
3492:
3493: Sylvi Halinen. Veikko Savela.
3494: Heikki Hasu. Aaro Lintilä.
3495: Lauri Laine. Sulo Suorttanen.
3496: Paula Ruutu. Atte Pakkanen.
3497: Hilja Väänänen.
3498: 1173
3499:
3500: IV,254. - Rah.al. N: o 125.
3501:
3502:
3503:
3504:
3505: Halinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kolmen kouluruo-
3506: kailun aluetarkastajan toimen perustamiseksi.
3507:
3508:
3509: Eduskunnalle.
3510:
3511: Koulukeittolatoiminta on lähtenyt maas- tavaa olisi, että kaikkiin koulutoiminnan tar-
3512: samme alkuun vapaaehtoisuuden pohjalla. kastuspiireihin saataisiin kouluruokailun tar-
3513: Nykyisin kouluruokailu on lakisääteinen. kastaja. Ennen kuin siihen on mahdollisuuk-
3514: Kansakoulun oppilaille on annettava jokai- sia, olisi tehostettu alueellinen neuvonta- ja
3515: sena työpäivänä riittävä, maksuton ateria. tarkastustoiminta saatava aikaan. Näin eri
3516: Koulukeittolatoiminta on yhä edelleen mer- puolilta maata saadut kokemukset tulisivat
3517: kittäväitä osaltaan kuntien vapaasti päätettä- vastavuoroisesti myöskin asiaa kehittelevien
3518: vissä. Kunnat ovat pyrkineet lisäämään keit- henkilöiden tietoon. Aluksi toisi jo kolmenkin
3519: tolanhoitajien ammattipätevyyttä kurssien aluetarkastuspiirin aikaansaaminen paljon
3520: avulla. Opettajina ovat yleensä toimineet kun- parannusta kun piireinä olisivat maakunnalli-
3521: tien palveluksessa olevat talousopettajat. V. sesti toisistaan suuresti eroavat Länsi-, Itä-
3522: 1958 perustettiin kouluhallitukseen kouluruo- ja Pohjois-Suomi.
3523: kailun ja ravitsemuksen opetuksen ja sosiaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3524: lisen huollon tarkastajan toimi. Tämä oli nioittaen,
3525: huomattava edistysaskel. Mutta tätä yleisen
3526: tarkastuksen, neuvonnan ja suunnittelun että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
3527: puolta olisi edelleen kehitettävä. Kouluhalli- tulo- ja menoarvioon 50 000 nykymar-
3528: tus on toimeenpannut laajan tiedustelun ny- kan määrärahan kolmen kouluruokai-
3529: kyisestä kouluruokailun tilasta. V. 1962 koo- lun aluetarkastajan toimen perusta-
3530: tut tiedustelun tulokset osoittavat, että val- mista varten.
3531: vontaa ja ohjausta olisi tehostettava. Toivot-
3532: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
3533:
3534: Sylvi Halinen. Olli Kervinen.
3535: Esu Niemelä. Eino Räsänen.
3536: Hilja Väänänen. Irma Hamara.
3537: Paula Ruutu.
3538: 1174
3539:
3540: IV,255.- Rah.al. N: o 126.
3541:
3542:
3543:
3544:
3545: Halinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Brahelinnan
3546: emäntäkoulun rakennustöitä varten.
3547:
3548:
3549: E d u s kunnalle.
3550:
3551: Ristiinassa sijaitseva Brahelinnan emäntä- mk:n määräraha mainitun koulun rakennus-
3552: koulu toimii hyvin puutteellisissa ja riittä- töitä varten.
3553: mättömissä rakennuksissa. Sen takia on jo Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3554: v:n 1962 ja 1963 valtion tulo- ja menoar- nioittaen,
3555: vioissa myönetty yhteensä 300 000 nmk ra-
3556: kennusten suunittelua ja töiden aloittamista että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
3557: varten. Koska suunnitelmat nyt ovat siinä tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
3558: vaiheessa, että varsinaisiin rakennustöihin määrärahan Brahelinnan emäntäkou-
3559: voitaisiin ryhtyä v:n 1965 aikana, olisi ensi lun rakennustöitä varten.
3560: vuoden tulo- ja menoarvioon otettava 500 000
3561: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
3562:
3563: Sylvi Halinen. Esu Niemelä.
3564: Viljo Virtanen. Olli Kervinen.
3565: Eino Räsänen. Toivo H. Kinnunen.
3566: Irma Hamara. Paula Ruutu.
3567: 1175
3568:
3569: IV,256.- Rah.al. N: o 127.
3570:
3571:
3572:
3573:
3574: Hallberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan
3575: läänissä yksityisten teiden hoitoa ja kunnossapitoa varten
3576: myönnettäviin avustuksiin.
3577:
3578:
3579: E d u s k u n n a 11 e.
3580:
3581: Laki yksityisteistä tuli voimaan 1 päivänä sempia syrjäseutuja, JOissa toimeentulo val-
3582: tammikuuta 1963 ja se edellyttää mm., että tateiden läheisyydessä ja niiden suoranaisessa
3583: ne kunnan- ja kylätiet, jotka eivät ole ylei- yhteydessä asuviin nähden on jo huomatta-
3584: sistä teistä annetun lain voimaanpanosta 21. vasti huonompaa. Tällainen tilanne vallitsee
3585: 5. 54 annetun lain mukaan muuttuneet pai- nimenomaan Pohjois-Karjalan läänissä, jossa
3586: kallisteiksi, on katsottava tässä laissa tarkoi- tieolot ovat jääneet hoitamatta tai niiden
3587: tetuiksi yksityisiksi teiksi. Laki sisältää myös hoito on tullut kohtuuttomaksi rasitukseksi.
3588: sen, että yksityistiet, niin uudet kuin sellai- Sen tähden olisi asiallista suunnata erityinen
3589: siksi muuttuneet kunnan- ja kyJätiet, on tie- määräraha tämän seudun tieolojen paranta-
3590: osakasten, ts. tien vaikutuspiirissä asuvien, miseen.
3591: tai maata omistavien muuallakin asuvien tie- Vuoden 1965 tulo- ja menoarvioehdotuk-
3592: osakkaiden kunnossa pidettävä niin kesällä sessa on 12 Pl:n VI luvun 7 momentille eh-
3593: kuin talvella. dotettu yksityisteiden kunnossapito- ja hoi-
3594: Sen sijaan kaikki muut yleiset tiet maan- toavustukseen arviomäärärahaa 2 500 000
3595: kuin paikallistiet, ja mitä nimityksiä teilJä markkaa, mikä määrä sanottujen teiden si-
3596: lieneekin, hoitaa ja niiden kunnosta huo[ehiii jaintiin ja kokonaisuuteen verrattuna on
3597: valtio. melko vähän yleisiin kunnossapitokustannuk-
3598: Kun nämä yksityistiet ovat pääteistä eroa- siin verrattuna. Tästäkin summasta vain
3599: via ja niille johtavia sivukylien ja päätie- 400 000 mk on aiottu käyttää yksityisten tei-
3600: väyliltä kauempana asuvien valtaosaltaan den tekemiseen.
3601: pieneläjien kunnossa pidettäviä, on se heille Edellä olevan perusteella esitämme,
3602: melkoinen rasitus, johon tosin annetaan jos-
3603: sain määrin apua yleisistä varoista. Koko että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
3604: maan huomioon ottaen tuo avustus yksityis- tulo- ja menoarvioon 400 000 markan
3605: teiden kokonaismäärään nähden on valitetta- arviomäärärahan käytettäväksi Poh-
3606: va riittämätön eikä läheskään kaikki yksityis- jois-Karjalan läänissä yksityisten tei-
3607: ti,et sitä saane ollenkaan. den hoitoa ja kunnossapitoa varten
3608: Erikoisen valitettavaa on se, että näiden myönnettäviin avustuksiin.
3609: teiden vaikutuspiiri koskee juuri vähävarai-
3610: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
3611:
3612: R. Hallberg. Eino Ojajärvi.
3613: Pauli Puhakka. Reino Karpola.
3614: U. H. Voutilainen. A. Holopainen.
3615: Esa Timonen.
3616: 1176
3617:
3618: IV,257.-Rah.al. N:o 128.
3619:
3620:
3621:
3622:
3623: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi
3624: Pyhäjoen yli Haapaveden Mieluskylän kohdalla.
3625:
3626:
3627: E d u s k u n n a 11 e.
3628:
3629: Haapaveden Mieluskylälle tarvitaan Pyhä- tilapäisen renkkusillan varassa. Väkirikas
3630: joen yli silta. Oulaisten ja Haapaveden vä- kylä tarvitsee sillan ja yleinen liikenne sa-
3631: lillä kulkee maantie molemmin puolin Pyhä- moin. Mainitun tien ja ko. sillan tarve, käyttö
3632: jokea. Ja tämä yhteys on uudella sillalla pa- ja luonne ovat sellaiset, että vastuu niiden
3633: rannettava. rakentamisesta ja kunnossapidosta kuuluu
3634: Mieluskosken-Takalon-Ollilanperän tie kokonaan valtiolle.
3635: on määrätly paikallistieksi 13. 4. 1961 ja vas- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3636: taanotettu 1. 8. 1962. Ja Haapaveden kunta
3637: on anonut em. tietä valtion maantieksi 1964, että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
3638: jollaiseksi se luonteensa puolesta kuuluu ja den 1965 tulo- menoarvioon 50 000
3639: soveltuu. markkaa sillan rakentamistöiden aloit-
3640: Tämä tie ylittää Pyhäjoen Mieluskylän tamista varten Pyhäjoen yli Haapave-
3641: kohdalla ja joen ylikulku on vain vaarallisen den pitäjän Mieluskylällä.
3642: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
3643:
3644: Yrjö Hautala. A. Holopainen.
3645: Aaro Kauppi. Reino Kangas.
3646: Matti Mattila. Aaro Lintilä.
3647: 1177
3648:
3649: IV,258.- Rah.al. N:o 129.
3650:
3651:
3652:
3653:
3654: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta hallaa kestävän maa-
3655: taloustuotannon opastamiseksi Pohjois-Suomessa.
3656:
3657:
3658: E d u s k u n n ra 11 e.
3659:
3660: Lähinnä 1930-luvun normaalia huomatta- maataloutta on ohj·attava määrätietoisesti lä-
3661: vasti edullisempien ilmasto-olosuhteiden an- hinnä voimakkaaseen nurmiviljelyyn ym..
3662: siosta levisi Pohjois-Suomenkin maatalouteen AIV-raaka..aineeksi sopivaan tuotantoon.
3663: tuotannonaloja, jotka normaaleissa ilmasto- Näin vä:ltytään suurelta osalta nykyisiltä, ta-
3664: oloissa riittävällä varmuudella menestyvät loudellisesti raskailta hallatuhoilta ja vai-
3665: vain maan eteläosissa. Viimeisten vuosikym- keilta seurauksilta koko yhteiskunnalle.
3666: menien kokemusten nojalla onkin Pohjois- Ottamalla huomioon tämän ja monet muut
3667: Suomen maatalouden suuntausta pyritty myönteiset tekijät, jotka koituisivat edellä
3668: muuttamaan lähinnä maitotaloustuotantoa mainitun kehityksen nopeuttamisesta, olisi
3669: suosivaksi. Mutta tätä kehitystä on yhä te- tarkoituksenmukaista luoda neuvontatoimin-
3670: hokkaammin jatkettava ja siihen tarvitaan nalle Pohjois-Suomessa, ·erikoisesti toistuvien
3671: valtiovallankin tukea monella tavalla. Lypsy- hallakatojen alueilla, entistä paremmat talou-
3672: karjat·alous onkin voinut siellä voimakkaasti delliset toimintaedellytykset. Jälleen vuoden
3673: kehittyä, j·a kun tämä tuotannonala on 1964 surkeat katotappiot varoittavat että vel-
3674: omiaan li.säämään tuottavaa työmenekkiä, on voittavat.
3675: juuri karjatalouden kehittämistä pidettävä Edellä esitetyn perusteella esitämme,
3676: pohjoisissa oloissa asianmukaisena. Samoin
3677: lihan ja timotein siementuotantoa. Sokerijuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
3678: rikas on myös lapsirikkaiden vilj~lijäperhei den 1965 tulo- ja menoarvioon 100 000
3679: den hallan kestävä rahakasvi. markkaa käytettäväksi mahdollisim-
3680: Kun nyttemmin maanviljelystekniikka ja man hyvin hallaa kestävän maatalous-
3681: nurmiviljelyyn sopiva koneistus ovat suuresti tuotannon opastamiseksi Pohjois-Suo-
3682: kehittyneet, on maatalousneuvonnalle avau- messa.
3683: tunut uusia mahdollisuuksia. Pohjois-Suomen
3684: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
3685:
3686: Yrjö Hautala. Matti Mattila. Tahvo Rönkkö.
3687: Artturi Jämsen. Aaro Lintilä. A. Holopainen.
3688: Aaro Kauppi. Pentti Pekkarinen. Reino Kangas.
3689:
3690:
3691:
3692:
3693: 148 E/7'26
3694: 1178
3695:
3696: IV,259. - Rah.al. N: o 130.
3697:
3698:
3699:
3700:
3701: Hautala. ym..: Määrärakain osoittamisesta N ivala'fi,-Haapajär-
3702: vefl. maafl.tiefl. parafl.fl.ustöiden aloittamiseksi.
3703:
3704:
3705: Eduskunnalle.
3706:
3707: Työtä ja tietä tarvitaan Nivalaan ja Haa- eikä valtion talousarviossa vuodelle 1965. Ja
3708: pajärvelle. Tämän on virkamieshallitus ja kunnat eivät kykene tätä vastuuta kanta-
3709: tie- ja vesirakennuslaitos kokonaan valtion maan.
3710: velvollisuutena unohtanut. Asia on välttämättä korjattava, sillä muu-
3711: Työtilaisuuksien tarvetta lisää jälleen voi- ten ei selvitä. Työllisyysvaroista olisi saatava
3712: makkaasti ankarista halloista johtunut surkea kiireellisesti, mutta talousarvion kautta on
3713: kato. Se oli raskain juuri heikompien viljeli- asiaa myös varmennettava.
3714: jäperheiden kohdalla. Siis ansiotöistä odote- Nivalan-Haapajärven maantien paranta-
3715: taan apua. Ja muutenkin on suurin työtilai- misella on myös liikenteelle suuri merkitys.
3716: suuksien tarve jatkuvasti molemmissa maini- Sillä mm. Ylä-Savosta Kalajoen Rahjan ke-
3717: tuissa kunnissa. hittyvään satamaan puutavara- ym. kuijetuk-
3718: Nivalan-Haapajärven maantien paranta- sille on vaikeana pullonkaulana edellä mai-
3719: miseen on suunnitelma valmis. Sen pituus nittu rakentamaton tieosa.
3720: on 25,4 km, sekä tarpeelliset liittymät n. 2,3 Samalla liittyy asiaan muitakin tärkeitä
3721: km. Kestopäällystien ~eveys tulee 7 m. .Asu- ja arvokkaita tavoitteita.
3722: tuskeskuksiin tulee tarpeelliset jalankulku- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3723: ja polkupyörätiet.
3724: Kustannusarvio on 10 000 000 mk. Suun- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
3725: nitelma on vahvistettu 3. 7. 1964. den 1965 tulo- ja meMarvioofl. 300 000
3726: Nivalassa ei ole mitään valtion työtä tu- markkaa Nivalafi.-Haapajärven maan-
3727: lossa suurille työtä odottaville miesmäärille. tien parannustöiden aloittamista var-
3728: Siksi on yllättävää alussa esitetty menettely. tefl..
3729: Sillä rahaa ei ole esitetty työllisyysvaroista,
3730: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
3731:
3732: Yrjö Hautala. Matti Mattila. A. Holopainen.
3733: Aaro Kauppi. Aaro Lintilä. Reino Kangas.
3734: 1179
3735:
3736: IV,260.- Rah.al. N:o 131.
3737:
3738:
3739:
3740:
3741: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjaan yhteislyseon
3742: lisärakennuksen rakentamista varten.
3743:
3744:
3745: E d u s k u n n a ll e.
3746:
3747: Kun Karj,aan yhteislyseon II rakennus- täen kulkuneuvona joko iinja-autoa tai ju-
3748: vaihe v. 1958 koulurakennuksen osalta saa- naa. Tästä syystä koulussa ei voida mennä
3749: tiin valmiiksi, voitiin todeta, että koulu oli suurempaan vuorolukuun kuin jo on tehty.
3750: saanut riittävät tilat niille S:lle luokalle, Lisäksi koulun tulisi järjestää oleskelu- ja
3751: jotka siihen silloin oli suunniteltu. Kuiten- kerhotiloja sellaisille oppilaille, jotka huo-
3752: kin on sekä oppilasmäärä, että luokkien lu- mattavan pitkien koulumatkojen vuoksi ja
3753: kumäärä lisääntynyt, edellinen lähes kaksin- sopimattom.ista aikatauluista johtuen joutu-
3754: kertaiseksi nyk. yli 400 ja jälkimmäinen kah- vat usein odottamaan kulkuneuvojensa lähte-
3755: deksasta kolmeksitoista. Kun kaikki erikois- mistä. Tällä hetkellä ei tällaisiin tiloihin ole
3756: luokatkin on käytetty oppituntien pitoon ollut mahdollisuuksia, kun varsinaiset ope-
3757: ovat huonetilat riittäneet kaikille luokille. tustilatkin ovat riittämättömät. Koulun oppi-
3758: Mutta oppilaat joudutaan määräysten mu- lasmäärän supistaminenkaan ei ole puolustet-
3759: kaan jakamaan ryhmiin paitsi v-eistossa, kä- tavissa, sillä Karjaan yhteislyseo on laajan
3760: sitöissä, kemiassa, fysiikassa ja voim.istelussa, alueen ainoa oppikoulu. Lähimmät yliopis-
3761: myöskin 1 vieraassa kielessä alkavalla luo- toon johtavat oppikoulut ovat 30 km. päässä
3762: kana ja lukiossa sekä linjajaosta että vaihto- Lohjalla, 50 km. päässä Hangossa ja 60 km.
3763: ja vapaaehtoisista aineista johtuen. Niinpä päässä Salossa.
3764: oppitunteja joudutaan pitämään ruokalassa Edellä selostettu erittäin vaikeaksi muodos-
3765: ja väliaikaisesa kerhohuoneessa. Veistoluo- tunut tilanahtaus Karjaan yhteislyseossa voi-
3766: kassa pidetään, sen ollessa vapaana aineen daan poistaa koulun kolmannen rakennusvai-
3767: omista tunneista mm. kieliryhmien ja mate- heen toteuttamisella, joka käsittää 3 luokka-
3768: matiikan tunteja. Lisäksi joitakin lukuaineit- huonetta ja fysiikan erikoisluokan. Lisäosan
3769: ten tunteja on ollut pakko pitää voimistelu- tilavuus olisi 1100 ms.
3770: salissa, joissa ei ole edes oppilaspöytiä käy- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
3771: tettävissä.
3772: Edellisenä lukuvuonna suoritetussa yleis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
3773: tarkastuksessa on todettu opetustilojen niuk- tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
3774: kuus. Samassa yhteydessä tehdyssä selvityk- määrärahan Karjaan yhteislyseon li-
3775: sessä todettiin, että tämän koulun oppilaista särakennuksen rakentamista ja vanhan
3776: yli 44 %:lla on päivittäinen yhdensuuntai- osan korjaamista varten.
3777: nen koulumatka pitempi kuin 10 km., käyt-
3778: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
3779:
3780: Veikko Helle. Lauri Kantola.
3781: Eino Siren. Kaarlo Pitsinki.
3782: Matti Mattila. Toivo Salin.
3783: Aaro Stykki.
3784: 1180
3785:
3786: IV,261.- Rah.al. N: o 132.
3787:
3788:
3789:
3790:
3791: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Niemenmäen alueelle
3792: rakennettavien Helsingin yliopistollisen keskussairaalan
3793: asuinrakennusten rakennustyön aloittamiseksi.
3794:
3795:
3796: Eduskunnalle.
3797:
3798: Valtion tulo- ja menoarviossa on vuodelle rilla sairaanhoitajilla ei ole mahdollisuuksia
3799: 1965 20 Pl. II:9 momentin a) kohdassa esi- hankkia omatoimisesti asuntoa Helsingissä.
3800: tetty sisätautien ja kirurgian klinikkaraken- Heillä ei useimmissa tapauksissa myöskään
3801: nuksen ja talouskeskusrakennuksen rakennus- ole vielä mitään kalustoja ja tämän vuoksi
3802: töiden ~oppuunsaattamiseen 24 300 000 mk. he ensisijaisesti hakeutuvat sellaisiin sairaa-
3803: Kohdassa b) on edellytetty, että Töölön sai- loihin, jotka pystyvät hankkimaan heti sai-
3804: raalan hoitajatarasuntolan rakennustyö aloi- raanhoitajalrou[un päätyttyä hyvän kaluste-
3805: tetaan vuonna 1965 ja saatetaan loppuun tun asunnon.
3806: vuoden 1966 aikana. Niemenmäen alueelle Mikäli Niemenmäen asuntoloiden rakennus-
3807: rakennettavien asuinrakennusten rakennus- 'työtä ei voida edes v: n 1965 aikana aloittaa,
3808: työstä, joiden rakennusten kuutiotilavuus on siirtyy rakennusten valmistuminen v: n 1967
3809: n. 54 000 ms ja 22. 2. 1964 päivätty kustan- lopulle, mikä merkitsee sitä, että kymmeniä
3810: nusarvio 8 075 000 mk, ei esityksessä mainita miljoonia markkoja maksanut sisätautien ja
3811: mitään. kirurgian klinikkarakennus joutuisi pari
3812: Kun sisätautien ja kirurgian klinikkara- vuotta seisomaan osittain käyttämättömänä
3813: kennus voidaan osittain ottaa käyttöön jo henkilökunnan puutteen johdosta.
3814: v:n 1966 alusta, tarvitsee sairaala uutta hen- Kun muutama vuosi sitten valmistuneen
3815: kHökuntaa jo v :n 1965 lopulla sairaalan ka- Tampereen keskussairaalan osalla jouduttiin
3816: lustamistyössä, mutta ennenkaikkea v:n 1966 sairaalan toiminnan aloittamista viivyttämään
3817: aikana, jonka kuluessa sairaala voidaan ot- henkilökunnan asuntojen puutteen johdosta,
3818: taa täyteen käyttöön. Sisätautien ja kirur- olisi toivottavaa, ettei sama tilanne toistuisi.
3819: gian klinikkarakennuksen henkilökunnan ko- Tästä syystä ehdotamme kunnioittavasti edel-
3820: konaismääräksi lääkäreitä lukuunottamatta lä esitettyyn viitaten,
3821: on arvioitu 1200 henkeä. Tällaisen uuden
3822: henkilökuntamäärän saaminen sairaalan pal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
3823: velukseen on mahdotonta, ellei sairaalalla ole tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
3824: osoitettavissa asuntoja. Kuluvan vuoden 9 momentin b) kohdalle lisäyksenä
3825: syyskuussakin on yliopistollisessa keskussai- 2 000 000 markan määrärahan Niemen-
3826: raalassa pari osastoa suljettuna henkilökun- mäen alueelle rakennettavien Helsingin
3827: nan puutteen vuoksi. yliopistollisen keskussairaalan asuin-
3828: Vasta valmistuneilla, eri puolilla maata rakennusten rakennustyön aloittamista
3829: olevista sairaanhoitajakouluista tulleilla nuo- varten.
3830: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
3831:
3832: Veikko Helle. Saara Forsius.
3833: G. Henriksson. Väinö Leskinen.
3834: Meeri Kalavainen. Kaarlo Pitsinki.
3835: Eino Siren. Sven Högström.
3836: V alto Käkelä.
3837: 1181
3838:
3839: IV,262.-Rah.al. N:o 133.
3840:
3841:
3842:
3843:
3844: Hellsten ym.: Määrärahan osoittamisesta saaristokäyttöön so-
3845: pivien lentokoneiden laskeutumispaikkojen aikaansaami-
3846: seksi Turun saaristoon.
3847:
3848:
3849: E d u s k u n n a ll e.
3850:
3851: Saaristossa asuvien suurimpana haittana ovat n. 400 mk/tunti. Näin olien jo yksistään
3852: on eristyneisyys. Erityisen korostettuna tämä kuljetuskustannusvertailu puoltaa pienien
3853: ongelma tulee esiin kelirikkoaikoina, jolloin lentokoneiden käyttöä.
3854: yhteydet mantereelle ovat käytännöllisesti Mainittujen laskeutumispaikkojen raivaa-
3855: katsoen poikki. Ainoan yhteydenpitokeinon minen Turun saariston suurimmille saarille
3856: tällaisina aikoina tarjoaa ilmakuljetus, mutta turvaisi yhteydenpidon mantereelle kaikkina
3857: sekään ei ole mahdollinen ilman erityisjär- vuodenaikoina. Tällä olisi merkitystä erityi-
3858: jestelyjä. sesti sairaus- ja onnettomuustapauksissa;
3859: Käyttökelpoisin yhteydenpitokeino saaris- mutta saisi aikaan vilkastumista myös
3860: ton ja mantereen välillä olisi luonnollisesti muussa yhteydenpidossa ja avaisi mahdolli-
3861: helikopterikuljetus, koska se ei ole suuresti- suudet turistiliikenteelle. Mainittakoon, että
3862: kaan riippuvainen maastollisista olosuhteista, saaristokäyttöön sopivia pieniä lentokoneita
3863: mutta helikopterin hankinta ja käyttökus- on jo olemassa valmiina läntisellä rannikol-
3864: tannukset ovat kuitenkin sitä suuruusluok- lamme.
3865: kaa, että niiden hankint~a ja käyttö näyttää Kansalaisten turvallisuudesta pyritään ny-
3866: ainakin toistaiseksi rajoittuvan aivan tiettyi- kyään huolehtimaan monin. tavoin. Näyttää
3867: hin erikoistehtäviin. siltä kuin Saaristolaiset olisivat jääneet lapsi-
3868: Ainakin Turun saariston kohdalla erään puolen 'asemaan. Heitä ei luonnollisesti voida
3869: käyttökelpoisen ja kustannuksiltaan kohtuul- saada samaan asemaan kuin mantereella asu-
3870: lisen ratkaisun tarjoaisi pienien siipikoneiden via, mutta olisi pyrittävä ainakin tekemään
3871: käyttö, sillä niiden käyttö ei vaadi varsinai- kaikki mahdollinen heidän auttamisekseen ja
3872: sia lentokenttiä tai päällystettyjä kiitoratoja, heidän turvallisuudentunteensa aisäämiseksi.
3873: vaan ne pystyvät laskeutumaan suhteellisen Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
3874: r.ajoitetulle ·aluee'lle, edellyttäen ainoastaan,
3875: että laskeumisalueelta on poistettu esteet ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
3876: maasto tasoitettu. Tällaiset laskeumispaikat on tulo- ja menoarvioon 10 000 markan
3877: myös kunnossapidettävissä todella pienin suuruisen määrärahan pienille saaris-
3878: kustannuksin. Pienten lentokoneiden käyttö- tokäyttöön sopim'lle lentokone~'lle tar-
3879: kustannukset ovat vain n. 90 mk tunnilta, koitettujen laskeutumispaikkojen tut-
3880: kun taas sellaisten lentokoneiden käyttökus- kimiseksi Turun saaristoon.
3881: tannukset, joihin voidaan ~asentaa vesitasot
3882: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
3883:
3884: Voitto Hellsten. Veikko Mattila.
3885: Uljas Mäkelä. U. H. Voutilainen.
3886: Edit Terästö. Viljo Virtanen.
3887: Väinö Vilponiemi.
3888: 1182
3889:
3890: IV,263.-Rah.al. N:o 134.
3891:
3892:
3893:
3894:
3895: Hellsten ym..: Määrärahan osoittamisesta Koskelta Kuusjoen
3896: kautta Pertteliin johtavan maantien parantamista tarkoit-
3897: tavan suunnitelman laatimiseksi.
3898:
3899:
3900: Eduskunnalle.
3901:
3902: Koskelta Kuusjoen kautta Pertteliin joh- mahdollisimman nopeasti saatava valmiiksi
3903: tava maantie on erittäin hnonokuntoinen, ja työt alulle.
3904: jossa lisäksi on hyvin vaarallisia mutkia. Tie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3905: osuus on varsin vilkkaasti liikennöity, mm. nioittavasti,
3906: raskaat kuorma-autot ja linja-autot käyttä-
3907: vät runsaasti sitä. Kelirikkaaikoina tien rou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
3908: timisen vuoksi on liikenne erityisen hanka- valtion tulo- ja menoarvioon 10 000
3909: laa. markkaa Koskelta Kuusjoen kautta
3910: Tieosan parantaminen on ollut vireillä Pertteliin johtavan maantien paranta-
3911: muutaman vuoden ajan, mm. kuntien yhtei- mista tarkoittavan suunnitelman laati-
3912: sin ponnistuksin on asiaa pyritty kiirehti- miseksi.
3913: mään. Tieosan parannussuunnitelmat olisi
3914: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
3915:
3916: Voitto Hellsten. Uljas Mäkelä.
3917: Väinö Vilponiemi. Veikko Mattila.
3918: Lauri Kantola..
3919: 1183
3920:
3921: IV,264.- Rah.al. N:o 135.
3922:
3923:
3924:
3925:
3926: Hellsten ym.: Määrärahan osoittamisesta t'Zmaisten oppikirjo-
3927: jen hankkimiseksi oppikoululaist'Zle.
3928:
3929:
3930: Ed us kunnalle.
3931:
3932: Oppikoulu on siirtymässä yhä enemmän valtion kustannuksella hankittava oppikoulu-
3933: sellaiseksi pohjakouluksi, joka vaaditaan, laisille kirjat siten kuin nykyisin on asian-
3934: yrittipä jatkaa melkeinpä mille alalle ta- laita mm. kunnallisissa keskikouluissa. Täl-
3935: hansa. Niinpä yhä useammat vanhemmat ha- löin poistettaisiin yksi merkittävä este oppi-
3936: luavatkin saada lapsensa oppikouluun, vaikka kouluun pyrkivien nuorten tieltä ja tehtäisiin
3937: se usein monille vähävaraisille tuottaakin suu- mahdolliseksi saattaa oppikoulu yhä useam-
3938: ria taloudellisia vaikeuksia. Kevätlukukau- man nuoren kansalaisen ulottuville.
3939: della 1963 oli oppikouluissa oppilaita 239 608, Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
3940: joka luku osoittaa edellä esitetyn väitteen oi- nioittaen,
3941: keaksi.
3942: Oppikoulurasituksista lukukausimaksun että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
3943: ohella muodostavat oppikirjojen lunastamiset tulo- ja menoarvioon 3 000 000 markan
3944: suuren menoerän. Jotta oppikoulurasitus saa- arviomäärärahan ilmaisten oppikirjo-
3945: taisiin alenemaan nykyisistä varsin suurista jen hankkimiseksi oppikoululaisille.
3946: kustannuksista, olisi käsityksemme mukaan
3947: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
3948:
3949: Voitto Hellsten. Viljo Virtanen.
3950: Uljas Mäkelä. Väinö Vilponiemi.
3951: Edit Terästö. Veikko Mattila.
3952: U. H. Voutilainen. Lauri Ita,ntola..
3953: 1184
3954:
3955: IV,265.- Rah.al. N: o 136.
3956:
3957:
3958:
3959:
3960: Hellsten ym.: Määrärahan osoittamisesta nuoresta työvoimasta
3961: alueittain suoritettavan tutkimustyön aloittamiseen.
3962:
3963:
3964: Eduskunnalle.
3965:
3966: Nuorison ammattikoulutus on yhteiskun- lähellä kotiseutuaan. Ammattikouluja ei siis
3967: nassamme erittäin ajankohtainen kysymys. saisi kehittää summittaisesti, vaan kiinteästi
3968: Paljon puhutut suuret ikäluokat ovat tu- yhteydessä vallitsevien olosuhteiden ja elävän
3969: lossa työmarkkinoille ja yhteiskunnan olisi elämän kanssa.
3970: huolellisesti ennakolta varauduttava heidän Tämänlaatuinen tutkimustyö sopisi käsityk-
3971: sijoittamiseensa. Tämä edellyttää kuitenkin semme mukaan hyvin suoritettavaksi amma-
3972: suunnitelmallisuutta ja ennakkotutkimuksia, tinvalinnanohjauspiirien puitteissa ja valvon-
3973: joiden avulla kehitystä voidaan ohjata. Nuo- nassa.
3974: resta työvoimasta olisi alueittain suoritettava Edelläoleviin perusteluihin nojaten ehdo-
3975: tutkimus. Samoin olisi selvitettävä ne elin- tamme kunnioittaen,
3976: keinoalueet, joilla ammattitaitoisen työvoi-
3977: man kysyntää tulee ilmenemään. Kun nämä että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
3978: selvitykset on saatu, olisi nuorison ammatti- tulo- ja menoarvioon 20 000 markan
3979: koulutusta ohjattava siten, että nuorilla työn- suuruisen määrärahan nuoresta työvoi-
3980: tekijöillä olisi mahdollisuus saada ammatti- masta alueittain suoritettavan tutki-
3981: taitoaan ja koulutustaan vastaava työpaikka mustyön aloittamiseen.
3982: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
3983:
3984: Voitto Hellsten. Viljo Virtanen.
3985: Uljas Mäkelä. U. H. Voutilainen.
3986: Edit Terästö. Väinö Vilponiemi.
3987: Veikko Mattila.
3988: 1185
3989:
3990: IV,266. - Rah.al. N: o 137.
3991:
3992:
3993:
3994:
3995: Henriksson ym.: Korotetun, määrärahan, osoittamisesta auto-
3996: jen, muiden mekaanisten kuljetusn,euvojen sekä työkonei-
3997: den hankkimiseksi posti- ja lenn,ätinlaitokselle.
3998:
3999:
4000: Eduskunnalle.
4001:
4002: Hallituksen esityksessä ~duskunnalle v: n poisto olisi pystyttävä peittämään uusilla
4003: 1965 tulo- ja menoarvioksi on 19 Pl. I luvun hankinnoilla, jotta laitos voisi moottoriajo-
4004: 30 mom. kohdalle merkitty posti-, lennätin-, neuvoliikenteensäkin osalta toimia kehitystä
4005: puhelin- ja radioliikenteen tarpeisiin hankit- vastaavasti ja taloudellisesti. Linja-auto ko-
4006: tavia autoja varten samoinkuin korjauksissa reineen maksaa nykyisin n. 70 000 mk, pa-
4007: tarvittavien työkoneiden ja muiden mekaa- kettiauto n. 7 000 mk ja edellä mainitut muut
4008: nisten kuljetusneuvojen hankintaan 1200 000 moottoriajoneuvot keskimäärin yhtä yksikköä
4009: mk. Määräraha on ollut v. 1962-1964 tulo- kohti n. 20 000 mk. Huomioon ottaen tämän
4010: ja menoarvioissa myös tämän suuruinen. ja myös sen, että moottoriajoneuvojen poisto-
4011: Posti- ja lennätinlaitokselle oli laitoksen prosentti v: n 1964 tulo- ja menoarviossa
4012: eri toimintamuotoja varten käytettävänään alennettiin aikaisemmasta 15 % : sta 10
4013: v:n 1964 alussa n. 2 050 erilaista moottori- %: iin, jolla poistoprosentilla hallitus esityk-
4014: ajoneuvoa, joista linja-autoja oli n. 400, pa- sessään v: n 1965 tulo- ja menoarvioksi nyt-
4015: kettiautoja n. 580 ja loput eli n. 1 070 muita kin ehdottaa kuoletusmäärän moottoriajoneu-
4016: puhelin-, radio- ja lennätintöissä ja huollossa vojen osalta laskettavaksi, mikä ei vastaa ko.
4017: sekä erilaisissa postinkuljetuksissa käytettä- käyttöomaisuuden todellista arvonvähennystä,
4018: viä moottoriajoneuvoja. Näistä moottoriajo- on ilmeistä, ettei hallituksen esityksessä ehdo-
4019: neuvoista on n. 1/5 yli kymmenen vuotta tettu määräraha 19 Pl. I luvun 30 mom.
4020: vanhoja. Yli-ikäinen, vanhempi osa kalustoa kohdalla ole riittävä. Saadun tiedon mukaan
4021: on käynyt niin heikoksi, että sen huolto- ja on posti- ja lennätinhallitus tulo- ja menoar-
4022: yllä pitokustannukset nousevat kohtuuttoman vioesityksessään ilmoittanut tarvitsevansa
4023: suuriksi, puhumattakaan niistä haitoista, vuosittain 8-10 milj. mk autoja ja muita
4024: joita heikkokuntoisen ja yli-ikäisen kaluston mekaanisia kuljetusneuvoja varten.
4025: käyttäminen säännöllisessä linjaliikenteessä Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
4026: aiheuttaa. Vanhojen ja huonossa kunnossa kunnioittaen,
4027: olevien moottoriajoneuvojen tilalle olisi näin
4028: ollen jo taloudellisista syistä nopeasti saatava että Eduskunta ottaisi vuoden, 1965
4029: uutta kalustoa. tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun
4030: Posti- ja lennätinlaitos arvioi liikenteensä 30 momentin kohdalle lisäyksenä
4031: lisääntyvän vuosittain noin 10 %. Tämän 3 000 000 markkaa.
4032: vaatima ja normaalin käyttöiän aiheuttama
4033: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
4034:
4035: G. Henriksson. Jlntero Vå~en.
4036: Tyyne Paasivuori. Dmari Linna.
4037: Väinö Vilponiemi.
4038:
4039:
4040:
4041:
4042: 149 E/726
4043: 1186
4044:
4045: IV,267.-Rah.al. N:o 138.
4046:
4047:
4048:
4049:
4050: Henriksson ym..: Määrärahan osoittamisesta Espoon yhteisly-
4051: seon rakennustöiden aloittamiseksi.
4052:
4053: E d u s kun n a 11 e.
4054:
4055:
4056: Vuoden 1962 talousarviossa eduskunta Obbnäsin laivastotukikohdan lapsilla, ei ole
4057: yksimielisesti hallituksen esityksen perus- minkäänlaisia mahdollisuuksia edes tilapäi-
4058: teella hyväksyi talousarviomäärärahan Es- sesti vuoroluvun järjestämiseen. Alueen
4059: poon yhteislyseon perustamiseksi ja sen toi- kuntien on ponnisteltava äärimmilleen voi-
4060: minnan aloittamiseksi. Samoin eduskunta dakseen huolehtia vyörynomaisesti lisään-
4061: hyväksyi 10 000 000 mk: n määrärahan pii- tyvän väestön kansa- ja ammattikoulutar-
4062: rustusten hankkimiseksi yhteislyseon raken- peista.
4063: nuksen hankkimista varten. Hallituksen Espoo on paitsi huolehtinut näistä vel-
4064: perusteluissa nimenomaan todettiin, että yh- voitteistaan asianmukaisesti myöskin tontti-
4065: teislyseo voi toimia tilapäissuojissa vain lahjoituksin, avustuksin ja takuin tehnyt
4066: 2-3 vuotta. Vaikka yhteislyseo on ollut mahdolliseksi 7 oppikoulun perustamisen
4067: toiminnassa syyskuun 1 päivästä 1962 on yksityisinä alueelleen. Koska ei koko maassa
4068: oppilaiden määrä jo 6 luokalla yhteensä ole vastaavan kokoista kaupunkia, kauppa-
4069: 216. laa tai maalaiskuntaa, minne valtio ei olisi
4070: Luokkatiloja on Espoon kunnan aikoinaan rakentanut vähintään yhtä, mutta useimmi-
4071: tarkoitusta varten nopeasti rakentamassa ten monia valtion lrouluja, on pidettävä sekä
4072: tilapäisesti kouluksi soveltuvassa kootta- luonnollisena että välttämättömän tarpeen
4073: vassa puutalorakennuksessa 4, voimistelu-, sanelemana, että ensi tilassa uusi lyseo-
4074: veisto- ym. erikoistilat puuttuvat. Kahdelle rakennus saadaan rakenteille ja Espoon yh-
4075: luokalle on jo jouduttu vuokraamaan kum- teislyseo pääsee muuttamaan sen suojiin.
4076: mallekin erillään erittäin epätyydyttävät Ottaen huomioon hallituksen tulo- ja meno-
4077: tilapäistilat. Erikoisopetus on jouduttu ha- arvioesityksen v: lle 1962 perusteluihin si-
4078: joittamaan muualle usealle taholle. Yhteis- sältyvän lyseorakennuksen kustannusarvion
4079: lyseon toiminnan normaali jatkuminen on 200 000 000 vmk, on rakennustöiden aloit-
4080: mahdollista vain ensi tilassa rakennettavassa tamiseksi syksyllä 1965 viimeistään tarpeen
4081: varsinaisessa koulurakennuksessa. Raken- 600000 mk.
4082: nushallituksen hankkimat piirustukset ovat Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
4083: valmiit. Koulu on suunniteltu Espoon kaup- nioittaen,
4084: palan lahjoittamalle tilavalle koulutontille
4085: Kauklahden rautatieaseman pohjoispuolella. että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
4086: Koska Espoon yhteislyseon oppilaat saapu- tulo- ja menoarvioon 600 000 markkaa
4087: vat laajalta alueelta Espoosta, Kirkkonum- Espoon yhteislyseon rakennustöiden
4088: melta, Siuntiosta ym. ja hyvin suurella aloittamista varten.
4089: osalla on sangen pitkät koulumatkat kuten
4090: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
4091:
4092: G. Henriksson. Tyyne Paasivuori. Dm.a.ri Linna.
4093: 1187
4094:
4095: IV,268.-Rah.al. N:o 139.
4096:
4097:
4098: Hietala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Tampereen
4099: -Parkanon--Seinäjoen rautatien rakentamista varten.
4100:
4101: E d u s k u n n a II e.
4102:
4103: Eduskunnan v. 1961 hyväksymän lain pe- Iee muodostumaan merkitykselliseksi myös
4104: rusteella on Tampereen-Parkanon-Seinä- Tampereehle ja sen ~ähimmälle ympäristölle,
4105: joen rautatien rakennustöitä suoritettu vv. koska uusia tietyömaita ei tultane siellä
4106: 1962-1964 Parkanon ja Seinäjoen välisellä avaamaan ja radan rakennus aloitetaan
4107: osalla. Hallituksen esityksen perusteluissa myös eteläpäästä. Ratatyömaalle otetaan
4108: edellytettiin radan valmistuvan kahdeksassa ammattimiehet ja kantatyövoima budjetti-
4109: vuodessa eli v:een 1968 mennessä. Tarkoi- määrärahojen turvin ja jo viime talvena on
4110: tukseen myönnetyt määrärahat ovat kuiten- kantatyövoiman vähyys estänyt laajenta-
4111: kin olleet täysin riittämättömät lakia an- masta työmaata työllisyystilanteen vaati-
4112: nettaessa edellytetyn nopean valmistumisen maan suuruuteen. Radan pohjoisosan val-
4113: kannalta, eikä töitä ole lainkaan voitu a!loit- mistuessa kiskotusvaiheeseen on suoritettava
4114: taa Tampereen ja Parkanon välisellä osuu- sellaisia materiaalihankintoja, joita, samoin-
4115: della lukuun ottamatta eräita vähäisiä töitä kuin vain kesäaikana mahdollisia töitä, ei
4116: Tampereen kaupungin alueella. voida suorittaa työllisyysvaroin, jotka pää-
4117: Tampereen-Parkanon-Seinäjoen rata on osalta ovat tehneet tähänastiset työt mah-
4118: ensisijaisesti valtakunnallinen runkorata, dollisiksi.
4119: jonka merkitys läheisten ja nopeasti kehit- Tämän erittäin vilkkaaseen liikenteeseen
4120: tyvien Tampereen, Seinäjoen ja Porin ta- tulevan rataosan mahdollisimman nopea val-
4121: lousalueiden lisäksi on suuri valtaosalle mistuminen sekä siihen sijoitettujen varo-
4122: koko Pohjois-Suomea ja sen talouselämää, jen saaminen tuloa tuottavaan käyttöön on
4123: koska rata lyhentää yhteyksiä maan etelä- koko valtakunnan edun mukaista.
4124: osiin 73 km:llä sekä Mäntyluodon talvisata- Edellä esittämämme perusteella ehdo-
4125: maan 117 km:llä. Edelleen on koko Tam- tamme kunnioittaen,
4126: pereen ja Seinäjoen välinen rata, joka tär-
4127: keysjärjestyksessä on asetettu ensimmäi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
4128: seksi, suunniteltu otettavaksi lähiajan säh- tulo- ja menoarvioon hallituksen esit-
4129: köistämisohjelmaan, mikä seikka osaltaan tämän 2 000 000 markan lisäksi
4130: kuvaa radan liikenteellistä merkitystä. 3 000 000 markkaa Tampereen-Parka-
4131: Ratatyömaan merkitys työllisyyskohteena non--Seinäjoen rautatien rakentamista
4132: on ollut erittäin suuri. Tähän mennessä on varten ja töiden aloittamiseksi myös
4133: työvoima ollut ensisijaisesti Etelä-Pohjan- radan eteläosassa.
4134: maalta, mutta tulevana talvikautena se tu-
4135: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
4136:
4137: Toivo Hietala. Kustaa Alanko. Uljas Mäkelä.
4138: Arvo Pentti. Valdemar ·sandelin. Juho Mäkelä.
4139: Niilo Ryhtä.. Aaro Kauppi. Anni Flinck.
4140: Reino Ala-Kulju. Kuuno Honkonen. Matti Liinamaa.
4141: T. Saloranta. Pentti Rapio. Toivo Antila.
4142: Veikko Savela. Kauko Tamminen. Erkki Ryömä..
4143: Antti Linna. Väinö R. Virtanen. Veikko Honkanen.
4144: Hannes Paaso. Irma Rosnell. Reino Kangas.
4145: Leo Suonpää. Aapo Beppälä. Olavi Lindblom.
4146: Atte Pakkanen. Mikko Asunta. Väinö Vilponiemi.
4147: 1188
4148:
4149: IV,269.- Rah.al. N:o 140.
4150:
4151:
4152:
4153:
4154: Holopainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta puhe-
4155: lin- ja lennätinverkon laajentamiseen ja parantamiseen.
4156:
4157:
4158: E d u s k u n n a II e.
4159:
4160: Hallituksen esityksessä v: n 1965 tulo- ja koko maan puhelintilaajista kaukoautomati-
4161: menoarvioksi on 19 Pl. I luvun 31 mom. a) soinnin piirissä, mutta toisaalta lähes 90: stä
4162: kohdalle merkitty puhelin- ja lennätinverkos- kaikkiaan tarvittavasta automaattisesta kau-
4163: ton kehittämiseen, kaukopuhelinverkostojen kokeskuksesta on nyt vain vajaat 30 kes-
4164: rakentamisessa ja käytössä tarvittavien mit- kusta automatisoitu eivätkä näistäkään kaikki
4165: tauslaitteiden hankkimiseen sekä työkoneita vielä toimi täydellä teholla syystä että vas-
4166: ja kuljetusneuvoja varten 25 000 000 mk. taavien verkkoryhmien automatisointia ei ole
4167: Posti- ja lennätinhallitus oli saadun tiedon vielä voitu toteuttaa. Kaukopuhelinliikenteen
4168: mukaan esittänyt v:ksi 1965 tätä tarkoitusta lisäksi olisi valtion pystyttävä hoitamaan
4169: varten 53 930 000 mk. Kun tulo- ja meno- myös paikallis- ja verkkoryhmäliikenne nyky-
4170: arvioesityksessä on siten ehdotettu puhelin- ajan vaatimuksia vastaavasti niillä paikka-
4171: ja lennätinverkoston kehittämiseen huomat- kunnilla, missä valtio on ottanut paikallisen
4172: tavasti pienempi summa kuin ammattivirasto puhelintoiminnan hoitaakseen. Mainittakoon,
4173: on laskenut tarkoitusta varten tarvitsevansa, että v:n 1963 lopussa oli vain 45,6% val-
4174: on ilmeistä, että ehdotetuna määrärahalla tion paikallisliikenteen puhelimista automati-
4175: posti- ja lennätinlaitos ei pysty tyydyttä- soitu kun sen sijaan yksityiset puhelinJ.ai-
4176: mään talous- ja yhteiskuntaelämän ja yksi- tokset ilmoittavat vastaavaksi prosenttilu-
4177: tyisten kansalaisten puhelinliikennetarpeita. vuksi 97.0 %.
4178: Puhelin- ja lennätintoiminnan kehittämi- Tämän johdosta ja jotta valtion puhelintoi-
4179: seen kannattaa uhrata varoja, koslm se on mintaa kohtuudella voitaisiin edelleen kehit-
4180: valtiolle tuloa tuottavaa toimintaa, kun pa- tää, kunnioittaen ehdotamme,
4181: rantuneet liikenneyhteydet ja muodot luovat
4182: mahdollisuuden käyttää televiestivälineitä että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
4183: yhä enemmän ja tilaajia voidaan ottaa lisää tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun
4184: verkkoon ja täten liikennetulot lisääntyvät. 31 momentille lisäyksenä 5 000 000
4185: Kaukopuhelinliikenteen automatisoimisohjel- markkaa puhelin- ja lennätinverkoston
4186: ma on suurelta osalta vielä toteuttamatta. kehittämiseen.
4187: Saadun tiedon mukaan on tosin n. 60 %
4188: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
4189:
4190: A. Holopainen. Vilho Leivonen. Eero Juntunen.
4191: Eino Uusitalo. Valto Käkelä. Eino Ojajärvi.
4192: Artturi Jämsen. U. H. Voutilainen. Reino Karpola.
4193: Veikko Savela. Heikki Ha.ra.. Matti Kekkonen.
4194: Pauli Puhakka.. Mauno Pohjonen. Hilja Väänänen.
4195: Esu Niemelä. Edvard Pesonen. Aaro Lintilä.
4196: Pekka. Vilmi. Eino Sääski1ahti. T. Salora.nta.
4197: Esa Timonen. Antero Väyrynen. Olli Kervinen.
4198: Olavi Lahtela.. Niilo Ryhtä. Yrjö Hautala..
4199: Pentti Pekkarinen. Eino Räsänen. Toivo Niiranen.
4200: Sulo Suortta.nen.
4201: 1189
4202:
4203: IV,270. - Rah.al. N: o 141.
4204:
4205:
4206:
4207:
4208: Holopainen ym..: Määrärahan osoittamisesta Polvijärven vi-
4209: rastotalon rakennustöiden aloittamiseksi.
4210:
4211:
4212: E d u s k u n n a ll.e.
4213:
4214: Polvijärven kirkonkylään on kunnan ja Kun tietämämme mukaan tämän virasto-
4215: kuntalaisten toimesta odotettu valtion vi- talon suunnittelutyöt sisäministeriön toi-
4216: rastotalon hankkeen toteutumista jo puoli- mesta on saatu jo suoritetuiksi ja piirus-
4217: toista vuosikymmentä. Valtuusto ja muut tukset laadituiksi, olisi valtiovallan taholta
4218: kunnan elimet ovat omalta kohdaltaan yrit- viimeinkin lunastettava ne lupaukset, joiden
4219: täneet auttaa asiaa eteenpäin mm. varaa- ympärille ovat Polvijärven kunnalliselimet
4220: maila virastotalolle kirkonkylästä sopivaksi virasto-olojen parantamis- ja kehittämispyr-
4221: katsotulta paikalta ilmaisen tontin. Asiassa kimyksensä jo puolitoistavuosikymmentä
4222: ei ole tähän saakka auttanut sekään, että suunnitelmissaan keskittäneet.
4223: valtion taholta virastotalon tarve Polvijär- Edelläolevan perusteella ehdotamme,
4224: ven kirkonkylään kiireellisenä tunnustetaan
4225: ja työllisyysnäkymätkin huomioonottaen ta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
4226: lon rakentaminen liitetään vuodesta vuoteen tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
4227: työllisyysohjelmaan, jossa se erinomaisesti suuruisen määrärahan Polvijärven vi-
4228: puolustaa paikkaansa järkevänä työllisyys- rastotalon rakennustöiden aloittami-
4229: kohteena. seksi.
4230: Helsingissä 15 päivänä syySkuuta 1964.
4231:
4232: A. Holopainen. Pauli Puhakka.
4233: Reino Karpola. U. H. Voutilainen.
4234: 1190
4235:
4236: IV,271.-Ra.h.al. N:o 142.
4237:
4238:
4239:
4240:
4241: Holopainen ym.: Määrärahan. osoittamisesta Rääkkylän viras-
4242: totalon. rake-nnustöiden. aloittamiseksi.
4243:
4244:
4245: Ed usk unn alie.
4246:
4247: Rääkkylän kunnassa, joka vesistöjen rik- kuun saattaminen ole valtion taholta edis-
4248: k~man alueensa wkia on ikulkuyhteyksiinsä tynyt. Kun tällainen viivästyminen jarrut-
4249: nähden vaikeammassa asemassa kuin vastaa- taa jo muutenkin vaikeuksissa olevan kun-
4250: van suuruiset muut kunnat Pohjois-Karja- nan taloudellista ja sosiaalista kehitystä ja
4251: lassa, on jo pitemmän aikaa toivottu, että virastotilojen puute vie virastot kaupunkiin,
4252: valtion toimesta rakennettaisiin Rääkkylän olisi vihdoinkin päästävä sanoista tekoihin,
4253: kirkonkylään valtion virastotalo. Tässä mie- saattamalla Rääkkylän virastotalon rakenta-
4254: lessä, osoittaakseen virastotalon tarpeen miskysymys kuntalaisten toivomaan ratkai-
4255: merkitystä, ovat Rääkkylän kunnalliset eli- suun.
4256: met jo vuosia sitten päättäneet lahjoittaa Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
4257: virastotalon paikaksi sopivaksi katsotulta nioittaen,
4258: alueelta kirkonkylästä ilmaisen tontin.
4259: Vaikka Pohjois-Karjalan lääninhallituksen että Eduskunta ottaisi vuoden. 1965
4260: taholta on asiaa yritetty auttaa ja Rääk- tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
4261: kylän kunnan toimesta on samoin kirjelmin suuruisen määrärahan Rääkkylän vi-
4262: ja lähetystökäynnein muistettu sisäasiainmi- rastotalon rakennustöiden aloittami-
4263: nisteriötä, ei virastotalon rakentamisen al- seksi.
4264: Helsingissä 15 päivänä syySkuuta 1964.
4265:
4266: A. Holopainen. Pauli Puhakka..
4267: Reino Karpola. U. B. Voutilainen.
4268: 1191
4269:
4270: IV,272.- Rah.al. N: o 143.
4271:
4272:
4273:
4274:
4275: Holopainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuupovaaran, vi-
4276: rastotalon rakentamiseksi.
4277:
4278:
4279: Eduskunnalle.
4280:
4281: Tuupovaaran kunta, joka sijaitsee Poh- ten varsinainen rakentamistyö riippuu ra-
4282: jois-Karjalan maakunnan alueen ns. "itä- hoittamisesta.
4283: raja"-vyöhykkeellä, on vähitellen pääse- Virastotalon tarve Tuupovaaran kirkon-
4284: mässä kehittyvän tiestön ja liikenneolojensa kylässä kuvastuu monista seikoista, joiden
4285: osalta niistä vaikeuksista, joita sodanjälkei- hoitaminen jo valtion arvovallan kannalta
4286: nen tilanne kunnan kehitykselle aiheutti. olisi välttämätöntä. Näistä mainittakoon
4287: Joensuun-Ilomantsin rata, josta ratalin- vain muutamia: nimismiehen kanslia on
4288: jan viimeistä osaa Herajärvi-Ilomantsi jo huoneistopulan johdosta ollut sijoitettuna
4289: rakennetaan, on tuonut Tuupovaaran kun- nimismiehen eteiseen. Pidätettyjen säilytys-
4290: nan erilaisen kehityksen piiriin kuin ennen tiloja ei ole, vaan pidätetyt joudutaan säi-
4291: radan olemassaoloa on osattu arvioida. lyttämään vanginvartijan saunan eteishuo-
4292: Edellämainitut liikenneoloihin perustuvat neessa. Puhelinkeskus on sijoitettu vanhaan
4293: kysymykset kuin myös muut nykyoloissa ränsistyneeseen ja purettavassa kunnossa
4294: vaikuttavat kehitystekijät Tuupovaaran kir- olevaan kylmään vetoiseen rakennukseen.
4295: konkylän kaikinpuoliseksi kehittämiseksi on Kunnan taholta on erikoisesti alleviivattu
4296: asettanut Tuupovaaran kunnan elimet mo- sitä, että työllisyysnäkökohdat huomioon-
4297: nien ratkaisujen eteen, joiden nopeuttami- ottaen olisi virastotalon rakennustöiden
4298: nen edistäisi kehittyvän kunnan mahdolli- aloittaminen tervetullut rakennuskohde.
4299: suuksia koko kunnan oloja silmälläpitäen. Edelläolevan perusteella ehdotamme,
4300: Eräs näistä pikaisesti ratkaistavista kysy-
4301: myksistä on valtion virastotalon saaminen että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
4302: nopeasti rakenteille Tuupovaaran kirkonky- tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
4303: lässä. Taloa varten on kunnan elinten toi- suuruisen määrärahan Tuupovaaran
4304: mesta varattu tontti ja sisäasiainministe- virastotalon rakentamista varten.
4305: riön hallussa ovat jo talon piirustukset, jo-
4306: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
4307:
4308: A. Holopainen. Reino Karpola. U. H. Voutilainen.
4309: 1192
4310:
4311: IV,27S.-Rah.al. N:o 144.
4312:
4313:
4314:
4315:
4316: Honkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi kun-
4317: nallisten ammattikoulujen oppilasasuntojen rakentamista
4318: varten.
4319:
4320:
4321: Eduskunnalle.
4322:
4323: Ammattioppilaitoksista annetun lain (184/ tamille kuntainliitoille tuottavan voittamatto-
4324: 58) 14 § :ssä on säädetty, että oppilaskotien mia vaikeuksia. Pohjois- ja Itä-Suomen
4325: ja opettajien asuntojen rakentamiseen voi- harvaanasutuilla seuduilla joudutaan poik-
4326: daan myöntää valtion varoista avustusta kul- keuksetta kuntainliittojen toimesta rakenta-
4327: loinkin valtioneuvoston vahvistamien perus- maan ammattikouluille niin opettajien kuin
4328: teiden mukaan tulo- ja menoarviossa varatun oppilaidenkin asumista varten omat asunto-
4329: määrärahan rajoissa enintään 50 sadalta hy- lat. Maaseutukirkonkylien asunto-olosuhteet
4330: väksyttävistä kustannuksista. edellä mainituilla alueilla ovat siksi ahtaita,
4331: Ammattikoulujen perustamista varten on ettei siellä ole mahdollisuuksia oppilaita eikä
4332: kuntainliittoja syntynyt viime aikoina ilah- opettajiakaan saada sijoitetuksi vuokrahuo-
4333: duttavassa määrin myös maamme harvaan- neihin.
4334: asutuille alueille Pohjois- ja Itä-Suomessa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
4335: Varsinaisten koulurakennusten rakennustoi-
4336: met näilläkin alueilla saataneen suoritetuksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
4337: valtion myöntämien rakennusavustusten tur- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
4338: vin. Oppilasasuntoloiden ja opettajien asun- suuruisen määrärahan käytettäväksi
4339: torakennusten rakentaminen siksi, että kun avustuksina kunnallisten ammattikou-
4340: niiden rakentamiseen ei saada lakisääteistä lujen opp~'lasasuntojen rakentamista
4341: avustusta, näyttää syrjäseutujen heikossa ta- varten.
4342: loudellisessa asemassa olevien kuntien perus-
4343: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
4344:
4345: Veikko Honkanen. Hannes Paaso.
4346: Pekka Vilmi. Reino Kangas.
4347: 1193
4348:
4349: IV,274.- Rah.al. N:o 145.
4350:
4351:
4352:
4353:
4354: Honkanen ym..: Määrärahan osoittamisesta yksityisten oppi-
4355: koulujen velkojen kuoletuksiin annettavia ylimääräisiä
4356: valtionavustuksia varten.
4357:
4358:
4359: E d u s k u n n a ll e.
4360:
4361: Yksityisiä oppikouluja ylläpitäville kan- suhteessa kaikkein vaikein. Kuntien mah-
4362: natusyhdistyksille on koulutilojen rakenta- dollisuudet antaa taloudellista tukea kan-
4363: misesta aiheutuneiden velkamäärien hoita- natusyhdistyksille ovat varsin heikot. Val-
4364: minen muodostunut erittäin raskaaksi ja nii- tion ylimääräisen tuen antaminen yksityi-
4365: den taloutta horjuttavaksi tekijäksi. Ras- sille oppikouluille niiden rakennusvelkojen
4366: kaasta velkataakasta on luonnollisena seu- kuoletusten maksamiseen on välttämättö-
4367: rauksena se, että kannatusyhdistysten on myys siihen saakka, kunnes yksityiset oppi-
4368: ollut pakko kulujensa rahoittamiseksi pitää koulut on saatettu tasaveroiseen asemaan
4369: oppilasmaksut huomattavasti korkeampina niin taloudellisessa kuin sosiaalisessakin mie-
4370: kuin ne vastaavasti ovat valtion ylläpitämissä lessä kunnallisten ja valtion oppikoulujen
4371: oppikouluissa. Kun olisi mitä toivottavinta, kanssa.
4372: että vaikeassa asemassa olevat ja nimen- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
4373: omaan maaseudulla sijaitsevat yksityiset op-
4374: pikoulut voisivat lukukausimaksunsa pitää että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
4375: kohtuuden rajoissa, olisi niiden velkataakkaa tulo- ja menoarvion 10 Pl. X luvun
4376: huojennettava valtion tuen turvin. 17 momentille lisäyksenä 1 500 000
4377: Pohjois- ja Itä-Suomen syrjäisillä ja pää- markkaa yksityisten oppikoulujen vel-
4378: omaköyhillä seuduilla on tilanne yksityisten kojen kuoletuksiin annettavia ylimää-
4379: oppikoulujen kannatusyhdistyksillä tässä räisiä valtionavustuksia varten.
4380: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
4381:
4382: Veikko Honkanen. Hannes Paaso.
4383: Pekka Vilmi. Reino Kangas.
4384:
4385:
4386:
4387:
4388: 150 E/726
4389: 1194
4390:
4391: IV,275.-Rah.al. N:o 146.
4392:
4393:
4394:
4395:
4396: Honkanen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta maan-
4397: käyttö- ja maanhankintalain toimeenpanon yhteydessä ra-
4398: kennettavia yleisiä teitä varten.
4399:
4400:
4401: E d u s k u n n a ll e.
4402:
4403: Hallitus esittää v:n 1965 tulo- ja meno- keuksia, joiden voittaminen ei ole helppoa.
4404: arviossa varattavaksi maankäyttö- ja maan- Lisäksi on otettava huomioon se, että näiden
4405: hankintalain toimeenpanon yhteydessä raken- tieosien tultua rakennetuksi on edellytykset
4406: nettavia yleisiä teitä varten 1500 000 mk. olemassa koko alueen runkotieverkost()n luo-
4407: Asutusalueiden muodostamisen yhteydessä on vuttamiseksi paikallistienä kunnossapidettä-
4408: ()llut tarpeellista ja välttämätöntäkin raken- väksi. Näin saadaan vapautetuksi k(). aluei-
4409: taa ko. alueiden liikenneolosuhteiden järjes- den asukkaat näiden teiden yksityistienä kun-
4410: tämiseksi lähinnä paikallistieluokkaan kuulu- nossapidosta ja siten luodaan liikenneolosuh-
4411: via yleisiä teitä. Vaikka näiden teiden saami- teiden puolesta mahdollisuudet toimeentulo-
4412: nen asutusalueiden liikennejärjestelyjen kan- edellytysten luomiseen alueen väestölle.
4413: nalta on välttämättömyys, niin niiden raken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4414: tamista ei useinkaan ole saatu asutusalueiden nioittaen,
4415: teiden rakentamisen yhteydessä ja saman ai-
4416: kaisesti rakennetuksi tällä momentilla olevien että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
4417: määrärahojen vähäisyyden vuoksi. tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI luvun
4418: Tämä on epäkohta, joka olisi saatava ensi 16 momentille lisäyksenä 500 000
4419: tilassa korjatuksi. Näiden teiden puuttumi- markkaa maankäyttö- ja maanhankin-
4420: nen alueilta, joille ne on alueiden suunnit- talain toimeenpanon yhteydessä raken-
4421: teluvaiheessa jo liikenneolosuhteiden järjeste- nettavien yleisten teiden rakentamista
4422: lyn kannalta tarpeellisiksi katsottu, on ai- varten.
4423: heuttanut siellä asuville uudistilallisille Vai-
4424: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
4425:
4426: Veikko Honkanen. Eero Juntunen.
4427: Yrjö Hautala. Hannes Paaso.
4428: 1195
4429:
4430: IV,276. - Rah.al. N: o 147.
4431:
4432:
4433:
4434:
4435: Honkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vesihuoltoliitto -
4436: Vatten- och avloppsförbundet r.y:n toiminnan tukemiseksi.
4437:
4438:
4439: E d u s k u n n a ll e.
4440:
4441: Maaseudun vesihuoltoyhtymien ja vesilai- suhteessa vesihuoltoalalla tapahtuneeseen ke-
4442: toksia omistavien kuntien yhdyssiteeksi pe- hitykseen.
4443: rustettu Vesihuoltoliitto-Vatten- och av- Liitto on rahoittanut toimintansa jäsenil-
4444: loppsförbundet r.y. on seitsemän toiminta- tään kantamillaan jäsenmaksuilla sekä näyt-
4445: vuotensa aikana osoittanut tarpeellisuutensa. telyillä ja vastaavilla tilapäisjärjestelyillä.
4446: Toimintansa aikana on liitto järjestänyt Koska kuitenkin tunnetusti taloudellisissa
4447: vuosittain maata käsittäviä vesihuoltopäiviä vaikeuksissa toimivien maaseudun vesilaitos-
4448: sekä alan hallinnollisia ja teknillisiä kursseja. ten mahdollisuudet liiton toiminnan rahoitta-
4449: Tämän lisäksi suorittaa liitto alan teknillistä, miseen ovat rajoitetut, mutta toisaalta liiton
4450: taloudellista ja lainopillista neuvontaa ja va- toiminnan laajentaminen ja tehostaminen on
4451: listustyötä sekä toimittaa alan julkaisuja, pi- välttämätöntä. Aivan kokonaan uuden työ-
4452: tää yhteyttä viranomaisiin ja on mukana saran muodostaa kuntien vesilautakuntien jä-
4453: vesihuoltoalaa koskevan lainsäädännön kehit- senten tehtäväänsä kouluttaminen. Vesihuol-
4454: tämisessä. toliitto on laatinut koulutusohjelman viiden
4455: Rahoitettavien vesihuoltosuunnitelmien vuoden tähtäyksellä. Koulutustoiminta on jo
4456: määrä on viime vuosina kasvanut jyrkästi, ja aloitettu, mutta sen jatkaminen riippuu olen-
4457: koska sama kehitys näyttää jatkuvan lähi- naisesti liiton taloudellisista mahdollisuuk-
4458: vuosina, on liitto joutunut erikoisesti ponnis- sista.
4459: telemaan rahoitusmahdollisuuksien selvittä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
4460: miseksi mainittuja suunnitelmia silmällä pi-
4461: täen. Kun otetaan huomioon vielä nopeasta että Eduskunta ottaisi vuoden .1965
4462: vesihuoltoa~an teknillisestä ja lainsäädännöl- tulo- ja menoarvioon 20 000 markan
4463: lisestä kehityksestä johtuva lisääntynyt va- suuruisen määrärahan Vesihuoltoliitto
4464: listus- ja koulutustarve, on ymmärrettävää, -Vatten- och avlöppsförbundet r.y:n
4465: että liiton työmäärä ja merkitys on kasvanut toiminnan tukemiseksi.
4466: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
4467:
4468: Veikko Honkanen. Edvard Pesonen.
4469: Hannes Paaso. Pentti Pekkarinen.
4470: 1196
4471:
4472: IV,277.-Rah.al. N:o 148.
4473:
4474:
4475:
4476:
4477: Honkanen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta lai-
4478: noiksi vesi- ja viemärilaitteiden rakentamiseen maaseudulle.
4479:
4480:
4481: E d u s k u n n a 11 e.
4482:
4483: Järjestetyn vesihuollon puuttuminen Yhtenä huomattavana syynä maaltapakoon
4484: useimmista maaseudun asutuskeskuksista on ,teollisuuden puuttuminen maaseudulta,
4485: jarruttaa yhä enenevässä määrin maaseu- ts. työpaikkojen riittämättömyys. Lähinnä
4486: dun taloudellista ja sosiaalista kehitystä. nuorison kannalta on syynä myös maaseu-
4487: Vesihuoltosuunnitelmia on kyllä tehty, dun ja kaupunkien liian suuri vastakohtai-
4488: mutta niiden toteuttaminen on lykkäänty- suus. Näiden molempien syiden osuutta voi
4489: nyt taloudellisten edellytysten puuttuessa ja oikein hoidettu vesihuolto huomattavasti lie-
4490: jo toimivat maaseudun vesilaitokset kamp- ventää.
4491: pailevat jatkuvasti rahoitusvaikeuksissa Pääomien puute ja rahoitukselliset vai-
4492: johtuen tilapäisen lainoituksen aiheutta- keudet voivat houkutella kunnan huolehti-
4493: mista rasituksista. maan vain lain velvoittamasta viemäröin-
4494: On toden teolla ryhdyttävä hoitamaan nistä ja lykkäämään lain vain ehdollisesti
4495: vesihuoltoasioita, jos aiotaan välttyä suu- edellyttämän vedenhankinnan järjestämisen
4496: rilta terveydellisiltä vaaroilta. Lääkintöhal- tulevaisuuteen. Huomioon ottaen edellä
4497: lituksen taholta on todettu, että vesihuolto mainitun ja sen, että viemäröinnin ja ve-
4498: on ehkäisevässä terveydenhoitotyössä avain- denhankinnan yhteistoteutus säästää V"esi-
4499: asemassa. Kolibakteerin (Escherichia coli) huollon kokonaiskustannuksia jopa neljän-
4500: yleisyys maalaiskuntien kaivovesissä selvi- neksellä, ei tällainen menettely ole tarkoi-
4501: tettiin syksyllä 1958. Tutkimus osoitti, että tuksenmukaista, vaan kunnille ja vesihuolto-
4502: vain 25 % kaivovesistä on kolibakteeritto- yhtymille olisi järjestettävä riittävät mah-
4503: mia. Tästä johtuen Suomi on suolistosai- dollisuudet vesihuollon kokonaistoteutuk-
4504: rauksien luvattu maa ja jatkuva epidemian seen.
4505: vaara on olemassa. Vesiensuojelun tärkeys on vihdoinkin tun-
4506: Teollisuuden aikaansaaminen maaseudulle nustettu. Se ei ole ainoastaan sivistysval-
4507: on eräs tämän hetken suurista kysymyk- tiolle kuuluva velvollisuus, vaan sillä on
4508: sistä. Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi merkitystä kansanterveyden, kalatalouden,
4509: suoritettiin 40- ja 50-luvuilla maaseudun teollisuuden ja viihtyisyyden kannalta.
4510: sähköistäminen. On kuitenkin todettu, että Vesihuolto palvelee myös tätä merkittävää
4511: täyttääkseen mainitun tarkoituksensa säh- asiaa.
4512: köistäminen kaipaa rinnalleen järjestetyn Valtion v:n 1965 tulo- ja menoarvioon on
4513: vesihuollon. Taloudellisen kasvun ja työlli- varattu !ainoiksi vesi- ja viemärijohtolaittei-
4514: syyden kannalta tämä merkitsee erittäin den rakentamiseen 1800 000 mk ja avustuk-
4515: paljon. siksi em. tarkoitukseen 800 000 mk. Koska
4516: Maaltapakoa voidaan tiettyyn rajaan asti v. 1958 voimaan tullessa rakennuslaissa vei-
4517: pitää luonnollisena kehitysilmiönä ja selit- voitetaan kunnat huolehtimaan viemäröin-
4518: tää se yhteiskuntarakenteen muuttumiseen nistä rakennuskaava-alueillaan ja eduskun-
4519: liittyvänä tosiasiana, mutta nykyisessä ja nan v: n 1963 keväällä hyväksymä laki !ai-
4520: yhä kasvavassa laajuudessaan sitä ei enää noiksi ja avustuksiksi maaseudun vesi- ja
4521: voida pitää terveenä ilmiönä, vaan se ai- viemäröintilaitteiden rakentamiseksi ensim-
4522: heuttaa eräiden tunnettujen epäkohtiensa li- mäisen kerran suo myös kunnille mahdolli-
4523: säksi jopa kansantaloudellisia menetyksiä. suuden päästä osallisiksi lainoista ja kun
4524: IV,277. - Honkanen ym. 1197
4525:
4526: lisäksi muiden lainoitusmahdollisuuksien Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
4527: käyttö on vaikeutunut ja rahoitettavat vesi-
4528: huoltosuunnitelmat edustavat tällä hetkellä että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
4529: n. 120 miljoonaa mk, tarvittaisiin maaseu- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
4530: dun vesihuoltoasioissa nyt entistä enemmän 1 000 000 markan suuruisen määrä-
4531: valtion tukea. Järjestetty vesihuolto on rahan lainoiksi vesi- ja viemärilaittei-
4532: muodostunut maaseudulla erääksi taloudelli- den rakentamiseen maaseudulle.
4533: sen kasvun perusedellytyksistä ja elintason
4534: ehdoksi.
4535: Helsingissä 15 päivänä syysikuuta 1964.
4536:
4537: Veikko Honkanen. Edvard Pesonen. Hannes Paaso.
4538: 1198
4539:
4540: IV,278.-Rah.al. N':o 149.
4541:
4542:
4543:
4544:
4545: Honkanen ym.: Koro.tetun. määrärahan osoittamisesta paikalr
4546: Zisteiden rakentamiseen ja parantamiseen.
4547:
4548:
4549: Eduskunnalle.
4550:
4551: Yleisistä teistä annetun lain voimaan tul- olemassa vaikka millä mitalla. Rakentami-
4552: tua raukesi entinen kylä- ja kunnantiejärjes- seen tarvittavien määrärahojen vähäisyyden
4553: telmä. Lain etuna on mm. pidettävä sitä, vuoksi niiden vaellus kohti toteutumistaan
4554: että sillä siirrettiin kylätierasitus kylätie- käy varsin hitaasti. Kulumassa olevalle vuo-
4555: kunnilta yhteiskunnalle siten, että paikallis- delle on valtion tulo- ja menoarviossa varattu
4556: teiksi otettujen teiden kunnossapidosta ja paikallisteiden rakentamiseen 7 milj. mk. To-
4557: uusi,en paikallisteiden rakentamisesta vastaa sin hallitus ensi vuoden tulo- ja menoarviossa
4558: valtio ja kunta yhdessä. Paikallisteiksi otettu- esittää varattavaksi paikallisteiden rakenta-
4559: jen ky!lä- ja kunnanteiden kunnossapi,topuoli miseen 10 milj. mk. Tämä vain osoittaa sitä,
4560: on kyllä alkanut pelata, mutta vastaavasti että hallitus on myös sitä mieltä, että tälle
4561: entisiä kylä- ja kunnanteiden sijaan raken- momentille on varoja tarpeellista lisätä. Kun
4562: nettavia paika:llisteitä ei sanottavastikaan ole kuitenkin paikallisteiden tarve on vain enti-
4563: päästy rakentamaan. sestään lisääntynyt ja kun niiden rakentami-
4564: Pohjois- ja Itä-Suomessa olevilla harvaan- seen ei kuitenkaan ole päästy tarvittavassa
4565: asutuilla seuduilla on vielä olemassa suuria- laajuudessa juuri määrärahan vähäisyyden
4566: kin kyläryhmiä olemattomi,en tieyhteyksien vuoksi, olisi ensi vuoden valtion tulo- ja
4567: varassa. Liikenteelliseltä merkitykseltään menoarviossa varattava tähän tarkoitukseen
4568: näHle alueille rakennettavat tiet ovat yleensä huomattavasti suurempi määräraha, kuin hal-
4569: paikallistien luontoisina rakennettavia. Yleen- litus esittää. Näin päästäisiin tositarkoi-
4570: sä on vielä niin, että näillä alueilla asuvien tuksella syrjäisten seutujen paikallistiekysy-
4571: ihmisten toimeentulo on yksistään riippuvai- myksiä selvittämään ja uusia teitä rakenta-
4572: nen maata:loudesta. On kuitenkin niin, että maan.
4573: maatalouden harjoittaminen nykyoloissa ei Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
4574: tule kysymykseenkään ilman koneellistettua
4575: töiden suorittamista. Tuotteiden markkinoile että Eduskunta ottaisi vu.oden 1965
4576: saaminen on jokseenkin toivotonta ilman ny- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun
4577: kyisillä kulkuneuvoilla liikennöitävää tietä. 4 momentille lisäyksenä 3 000 000
4578: Kuntien vireille panemia pailmllisteiden markka,a paikallisteiden rakentamiseen
4579: rakentamista koskevia aloitteita on kyllä ja parantamiseen.
4580: tie- ja vesirakennushalJituksen käsittelyssä
4581: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
4582:
4583: Veikko Honkanen. Eero Juntunen.
4584: Yrjö Hautala. Hannes Paaso.
4585: 1199
4586:
4587: IV,279. -Rah.al. N:o 150.
4588:
4589:
4590:
4591:
4592: Honkanen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta uudis-
4593: raivauspalkkioiden maksuun.
4594:
4595:
4596: E d u s k u n n a ll e.
4597:
4598: Uudis- ja kivenraivauspalkkioita esittää Uudisraivauspalkkioiden maksussa on jo
4599: hallitus v: n 1965 tulo- ja menoarvioesitykses- tänä vuonna jouduttu varsin ikävään tilan-
4600: sään vähennettäväksi 800 000 mk:lla edelli- teeseen. Maksuun tulleista raivauspalkkioista
4601: seen vuoteen verrattuna. Hallituksen vähen- on raivaajille suoritettu vain 52 % hyväksy-
4602: tämisesitys kohdistuu kokonaan uudisraivaus- tyn palkkion määrästä. Kun uudisraivaus-
4603: palkkioiden osalle. V :n 1964 tulo- ja meno- palkkiotoiminnan alue on supistettu käsittä-
4604: arviossa oli varattuna uudisraivauspalkkioi- mään alueita, joilla väestön taloudellinen
4605: hin 2 milj. mk ja kivenraivauspalkkioi- kantokyky on varsin heikko ja tilojen pelto-
4606: hin samoin 2 milj. mk. Nyt, v:n 1965 tulo- pinta-alat pieniä, olisi pyrittävä siihen, että
4607: ja menoarvioesityksessä hallitus esittää vä- palkkiot näillä alueilla voitaisiin suorittaa
4608: hennettäväksi uudisraivauspalkkioiden osalta vastaisuudessa täysimääräisenä ja sen mukai-
4609: 800 000 mk. Kun uudisraivauspalkkiotoimin- sesti varattava varoja kunakin vuonna val-
4610: nan kautta pellon lisääminen on pääosaltaan tion tulo- ja menoarvioon.
4611: keskittynyt Pohjois- ja Itä-Suomen alueella Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
4612: oleville uudis- ja pientiloille, joilla pelto- dotamme,
4613: pinta-alat ovat ennestään varsin pieniä ja
4614: kun näillä alueilla ei ole toimeentulon poh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
4615: jaa näillä näkymillä millään muulla toimen- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV luvun
4616: piteellä vahvistettavissa, niin olisi pyrittävä 21 momentt"lle lisäyksenä 800 000
4617: siihen, että näiden alueiden pientilallisilla markkaa käytettäväksi uudisraivaus-
4618: olisi mahdollisuus uudisraivauspalkkiotoimin- palkkioiden maksuun.
4619: nan turvin tilojensa peltopinta-aloja lisätä ja
4620: siten turvata oma ja perheensä toimeentulo.
4621: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
4622:
4623: Veikko Honkanen. Eero Juntunen.
4624: Yrjö Hautala. Hannes Paaso.
4625: 1200
4626:
4627: IV,280. - Rah.al. N: o 151.
4628:
4629:
4630:
4631:
4632: Honkanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksi-
4633: tyisten teiden rakentamisen avustamista varten.
4634:
4635:
4636: E d u s k u n n a ll e.
4637:
4638: Yksityisistä teistä 15 pmvana kesäkuuta vuodelle on valtion tulo- ja menoarviossa va-
4639: 1962 annetun ja 1 påivänä tammikuuta 1963 ra:ttu myös vain 400 000 mk. Vaikka tänä
4640: voimaan tulleen 'lain mukaan annetaan val- vuonna tietoimitusten ja suunnitelmien vail-
4641: tion varoista vuosittain avustusta yksityisten mistumattomuuden vuoksi ei anomuksista 'lää-
4642: teiden kunnossapitoon. Saman 'lain mukaan ninhal:lituksissa ole ollut ruuhkaa, niin siinä
4643: ybityisten teiden rakentamista avustetaan m-äärin niitä kuitenkin on ollut, että valtion
4644: valtion varoilla vuosittain tulo- ja menoar- tulo- ja menoarviossa varattu määräraha tu-
4645: vioon otetun määrärahan rajoissa. lee kokonaisuudessaan käytetyksi. Määrä-
4646: Yksityisistä teistä annetun lain mukaiset rahan vähäisyyden vuoksi myöskin on oltu
4647: tietoimitukset eivät ole vielä päässeet käyn- pakotettuja myöntämään avustuksia varsin
4648: tiin siinä laajuudessa, kuin on toimituk- alhaisten prosenttilukujen mukaan. Avus-
4649: sia anottu. Kun on todennäköistä, että tä- tuksia saaneiden ja heikossa taloudellisessa
4650: män syksyn ja ensi kesän aikana suoritet- asemassa olevien aswkkaiden muodostamat tie-
4651: tavien tietoimitusten perusteeHa tulee yksi- kunnat ovat vaikeuksissa oman osuutensa
4652: tyisten teiden rakentamista koskevia tiesuun- täyttämisessä juuri siitä syystä, että avustus-
4653: nitelmia valmistumaan siinä määrin, että nii- prosentti on avustusta myönnettäessä oHut
4654: den ja nyt jo hyväksyttyjen ja työn alla ole- m-äärärahan niukkuuden vuoksi alalkantissa.
4655: vien jatkorahoittamiseen ei hallituksen ensi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
4656: vuoden tulo- ja menoarviossa esittämä määrä-
4657: raha tule riittämään, olisi tätä määrärahaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
4658: korotettava. tulo- ja menoarvioon 12 Pl. VI luvun
4659: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja 7 momentille lisäyksenä 600 000 mark-
4660: menoarvioksi v: He 1965 on yksityisten teiden kaa yksityisten teiden rakentamisen
4661: rakentamisen avustamiseen esitetty varatta- avustamista varten.
4662: vaksi vain 400 000 mk. Kulumassa oleval!le
4663: Helsingissä 11 päivänä syy!;!kuuta 1964.
4664:
4665: Veikko Honkanen. Eero Juntunen.
4666: Yrjö Hautala. Hannes Paaso.
4667: 1201
4668:
4669: IV,281. -Rah.al. N:o 152.
4670:
4671:
4672:
4673:
4674: Honkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta humanistisen ope-
4675: tuksen alkamiseksi Oulun yliopistossa.
4676:
4677:
4678:
4679: E d u s k u n n a ll e.
4680:
4681: Laissa Oulun yliopistosta v:lta 1958 ja sen 13 000-14 000, joista nykyiset opiskelumah-
4682: täytäntöönpanoa ja yliopiston perussääntöä dollisuudet huomioon ottaen n. 7 000: lla eli
4683: koskevassa asetuksessa v:lta 1959 todetaan vain puolella on mahdollisuus jatkaa korkea-
4684: mm., että yliopistoon kuuluu teknillinen, lää- kouluissa.
4685: ketieteellinen ja filosofinen tiedekunta, jossa Oulun yliopistoa kehitettäessä on ymmär-
4686: viime mainitussa tulisi voida suorittaa tutkin- rettävästi jo alullepannut opetus- ja tutki-
4687: toja myös humanistisissa aineissa. Lukuisista musalat saatettava toimintakykyisiksi.
4688: esityksistä huolimatta ei asianomaisen osas- Mutta huomioon ottaen edellä todetut kas-
4689: ton toimintaa kuitenkaan edes pienissä puit- vavat ylioppilasmäärät ja Pohjois-Suomessa
4690: teissa ole vielä voitu saada alulle määräraho- valmistuvien, etenkin naispuolisten ylioppi-
4691: jen puutteen vuoksi. laiden alanvalinnan mahdollisuuksien välttä-
4692: Kun olisi ehdottoman tärkeää saada kysei- mättömän lisäämisen on erityisesti tähdennet-
4693: sen opetuksen edellyttämä määräraha valtion tävä historiallis-kielitieteellisen osaston -
4694: ensi vuoden menoarvioon, niin tahdomme ensi vaiheessa historian, suomen kielen ja
4695: eduskunnan huomiota kiinnittää siihen poik- kirjallisuuden tai kirjallisuuden, englannin
4696: keuksellisen suureen merkitykseen, joka tä- ja ruotsin kielen professuurien - perusta-
4697: män opetuksen alkuunsaamiseksi tarvittavalla mista Oulun yliopiston filosofiseen tiedekun-
4698: varsin pienellä määrärahalla olisi korkea- taan.
4699: kouluopintoja suunnitteleville nuorille. Oulun yliopiston rakennehan on nykyisel-
4700: Oulun yliopistoon on voitu vuosittain ottaa lään korostetusti luonnontieteellis-teknillinen.
4701: vain kolmannes pyrkijöistä, mikä on anka- Humanistiset tieteet taas kuuluvat perinteel-
4702: rampi karsintaprosentti kuin keskimäärin lisesti yliopiston opetus- ja tutkimusaloihin.
4703: missään muussa maamme korkeakoulussa. Todettava on, että edellä mainittujen profes-
4704: Tänä syksynä on yliopiston tiedekuntiin suurien ja niihin liittyvien lehtorin ja assis-
4705: voitu ottaa vain 330 uutta opiskelijaa. Kun tentin virkojen perustaminen sekä tarvitta-
4706: ensi vuonna Oulun yliopiston vaikutus- vien huonetilojen edellyttämä ja yliopiston
4707: alueelta valmistuu lähes 2 000 ylioppilasta menoarvioesityksessään esittämä määräraha
4708: (Oulun ja Lapin läänien oppikouluista n. olisi ensi vuonna suuruudeltaan vain n.
4709: 1350), on opiskelumahdollisuuksien lisäämi- 150 000 mk. Jos kuitenkin tämä määräraha
4710: nen välttämätöntä. saataisiin käytettäväksi ja siten em. vaihto-
4711: Kysymys on sitäpaitsi koko maata koske- ehtoisten aineiden opetus alulle, niin silloin
4712: vasta asiasta, sillä Oulun yliopiston opis- tarjoutuisi jatko-opintojen mahdollisuus sata-
4713: kelijoista runsas kolmannes on Oulun ja lukuiselle maan eri puolilta koostuvalle opis-
4714: Lapin läänien ulkopuolelta. kelijamäärälle.
4715: Lisäksi on muistettava, että ensi vuonna on Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
4716: ylioppilaiden määrän laskettu kohoavan noin dotamme,
4717: 151 E/726
4718: 1262 IV,281. - Oulun yliopisto.
4719:
4720:
4721: että Eduskunta ottaisi vuoden 1965 sorienvirkojen perustamista ja huma-
4722: tulo- ja menoarvioon 150 000 mk:n nistisen opetuksen aloittamista varten.
4723: määrärahan Oulun yliopistoon profes-
4724: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
4725:
4726: Veikko Honkanen. Pekka Vilmi. Eino Sääskilahti.
4727: Erkki Koivisto. Matti Kekkonen. Eero Juntunen.
4728: Aaro Kauppi. Martti Linna. Niilo Ryhtä.
4729: Hannes Paaso. Antti Kinnunen. Yrjö Hautala.
4730: Jaakko Kemppainen. Irma Torvi. Reino Kangas.
4731: Olavi Lahtela. A-L. Tiekso. Armas Leinonen.
4732: 1203
4733:
4734: IV,282. - Rah.al. N: o 153.
4735:
4736:
4737:
4738:
4739: Honkonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
4740: ylioppilaskunniUe uusien oppilasasuntojen aikaansaami-
4741: seksi.
4742:
4743:
4744: E d u s k u n n a :11 e.
4745:
4746: Opiskelijain maaran jatkuva kasvu aihe- taa entistä paljon suuremmassa mitassa val-
4747: uttaa painetta ei yksinomaan korkea;kouluissa, tion varojen turvin asuntoja opiskelijoille.
4748: vaan .luonnollis-esti myös ·eri korkeaikoulukau- Tälloaiset toimenpiteet eivät yksinomaan hEll!l-
4749: punkien asuntomarkkinoilla. Asuntovajaus pottaisi asuntopulmaa, vaan toisivat samalla
4750: on entistäkin suurempi juuri tänä syksynä. lievitystä opiskelijain taloudellisiin rasituk-
4751: Helsingissä opiskelee alkavan lukuvuoden siin. Takaisivatpa opiskelijain käyttöön ra-
4752: aikana iähes 20 000 ylioppilasta. Heistä saa kennetut asunnot samalla myös pa;ljon pa-
4753: kotonaan tai sukulaistensa 'luona majoitu'ksen remmat maihd()llisuudet opiskeluun syventy-
4754: n. 6 000. Ylioppilasasuntolat puolestaan tar- sellekin kuin tilapäisboksit.
4755: joavat katon pään pääille parille tuhannelle Kun näitä asuntoja voisivat yhä uudet ja
4756: onnelliselle. Näin oll-en runsaan kymmenen- uudet opiskelijapolvet !käyttää vuorollaan,
4757: tuhannen on pystyttävä hankkimaan asunto olisi niiden rakentaminen, samoin kuin jo
4758: muiHa keinoin. olevien kaikinpuolinen tukeminen ja laajen-
4759: Tilanne Tampereella ei ole sen lohdulli- taminenkin varsin jä11kevä:ä pitkän tähtäimen
4760: sempi, sillä sielläkin mahtuu oppilasasunto- politiikkaa opiskelijain parhaaksi.
4761: Joihin vain murto-osa opiskelijoista, valta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
4762: osan joutuessa turvautumaan tilapäisasun- nioittavasti,
4763: toihin. Myös muissa korkeakoulukaupungeissa
4764: on tilanne hälyttävä. että Eduskunta ottaisi vuoden
4765: Asunnonsaannin vaikeus sekä vuokrien ko- 1965 tulo- ja menoarvioon lisäyk-
4766: hoaminen ovat siis tämän syksyn vakavia senä 2 000 000 markan määrärahan
4767: pulmia opiskelijain keskuudessa. Kun ti- pitkäaikaisten, halpakorkoisten laino-
4768: lanne on ny;kyisenlainen ja koska tulevaisuu- jen myöntämiseksi ylioppilaskunm'lle
4769: dessakaan ei näytä valoisammalta ilman eri- uusien oppilasasuntojen aikaansaanti-
4770: koistoimenpiteitä, tulisi nähdäksemme raken- seksi.
4771: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
4772:
4773: Kuuno Honkonen. Irma Rosnell. Pertti Rapio.
4774: 1204
4775:
4776: IV,283.- Rah.al. N:o 154.
4777:
4778:
4779:
4780:
4781: Honkonen ym..: Määrärahan osoittamisesta vanhuksien ja in-
4782: validien maksuttomia t·adio- ja televisiolupia varten.
4783:
4784:
4785: Eduskunnalle.
4786:
4787: Vuoden 1939 alussa voimaan tulleella kan- män myös sellaisia tekijöitä, jotka siitä huo-
4788: saneläkelailla saatettiin Suomessa käytäntöön Hmatta, että ne vaikuttavat vaatimattomilta,
4789: Y'leinen vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutus. toisivat monen vanhuksen viihtyisyyteen ja
4790: Laki ei sellaisenaan kuitenkaan turvannut ennen kaikkea talouteen, huomattavaa keven-
4791: sen piiriin kuuluvien henkilöiden toimeen- nystä. Kuten tunnettua, monet vanhukset
4792: tuloa. Tästä johtuen ryhdyttiin melkeinpä voivat liikkua vain rajoitetusti. He joutuvat
4793: heti lain voimaantultua valmistelemaan kan- viettämään valtaosan ajastaan kotinsa pii-
4794: saneläkelain kokonaisuudistusta. rissä. Eräänä pääasiallisena ajanvietteenä on
4795: Vuoden 1957 uusi kansaneläkelaki sisälsi heillä radio, viime aikoina lisäksi pienten
4796: huomattavia parannuksia aikaisempaan lakiin säästöjen turvin tai lahjoituksena lapsilta
4797: verrattuna. Tämä laki, johon tehtiin v. 1960 saatu televisio. Näiden tarjoama virkistys on
4798: eduskuntakäsittelyssä eräitä muutoksia, on vanhuksille merkittävä.
4799: aikaans:aanut uuden vaiheen maamme so- Valitettavasti kiristynyt taloudellinen ti-
4800: siaaliturvan kehityksessä. Sen mukaan on lanne uhkaa vaikuttaa siten, että radio- ja
4801: jokainen Suomessa asuva henkilö 16 vuotta televisiolupamaksujen hmastaminen saattaa
4802: täytettyään oikeutettu työkyvyttömyyseläk- käydä tuhansille ja taas tuhansille pelkäs-
4803: keeseen vaikean sairauden kohdatessa ja tään kansaneläkettä saaville vanhuksille Y'li-
4804: vanhuuseläkkeeseen määrätyn ikärajan saa- voimaiseksi. Se taas merkitsee heille muu-
4805: vutettuaan. tenkin rajoitetun viihtyisyyden käyvän entis-
4806: Uudella lailla on eläkkeitä korotettu niistä täkin suppeammaksi.
4807: määristä, mitä ne olivat v. 1939 vahvistetun Edellä sanottu koskee mitä suurimmassa
4808: lain mukaisesti. Kun eläkkeiden määrät nyt määrin myös invalideja ja erityisesti niitä
4809: ovat, vaikkakaan ei vielä oikealla tava1la, heistä, joiden pääasiallinen toimeentulo koos-
4810: sidoturt elinkustannuskehitykseen, on mahdol- tuu vanhuksien tapaan kansaneläkelaitoksen
4811: lista pitää ne oikeassa suhteessa jatkuvasti myöntämistä varoista.
4812: nouseviin elinkustannuksiin, mikäli ei ryh- Edellä esitetyn perusteella ehdotammekin
4813: dytä keinotekoisiin pisteostoihin, kuten on kunnioittavasti,
4814: tapahtunut.
4815: Eräitä parannuksia vanhusten viihtyisyy- että Eduskunta Qttaisi vuoden 1965
4816: teen ja hyvinvointiin on viime vuosina saatu, tulo- ja menoarvioon 300 000 nw.rkan
4817: mm. lähiaikoina astunevat voimaan alennetut määrärahan, jotta pääasiassa kansan-
4818: rautatiemaksut. Monissa asioissa on kuiten- eläkkeen varassa eläville vanhuksille
4819: kin edelleen runsaasti toivomisen varaa. Olisi ja invalideille voitaisiin myöntää nw.k-
4820: vastaisuudessa syytä huomioida entistä enem- suttonw.t 1·adio- ja televisioluvat.
4821: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
4822:
4823: Kuuno Honkonen. Irma Torvi. Väinö R. Virtanen.
4824: Pertti Rapio.
4825: 1205
4826:
4827: IV,284. - Rah.al. N: o 155.
4828:
4829:
4830:
4831:
4832: Honkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Polio
4833: 1nvalidit r.y: lle invalidikodin ja kuntouttamislaitoksen ra-
4834: kentamiseksi Tampereelle.
4835:
4836:
4837: Eduskunnalle.
4838:
4839: Polio Invalidit - Polio Invaliderna r.y. on miina ja kokonaiskustannusarvio on 2.6 milj.
4840: koko maan käsittävä yhdistys. Sen tekemän mk, tarvitaan peruspääomaksi 1 milj. mk,
4841: vapaaehtoisen työn tuloksista mainittakoon jotta voitaisiin saada loppu lainoituksella.
4842: mm. Tampereella vuokratiloissa toimiva 20 On tärkeätä, että suunnitellut laitoksen hoi-
4843: potilaspaikkaa käsittävä sairaala sekä tutki- tomenot saadaan pysymään alhaisina, jotta
4844: mus- ja hoitoklinikka kuntouttamistiloineen invalidikodin asukkaat voisivat asua siellä
4845: ja -välineineen. Kun koko maassa on varsi- mahdonisimman halvalla.
4846: naisia kuntouttamispaikkoja vain 70, on H uomautettakoon, että Pirkanmaan asukas-
4847: Tampereen edellämainittu laitos osoittautu- luku on n. 400 000 eli n. 9 % koko maan
4848: nut välttämättömäksi. Tästä huolimatta on asukasluvusta. Työtapaturmien määrä maa-
4849: kuntouttamispaikkoja aivan liian vähän. kunnassa on keskimäärin noin 10 000 ta-
4850: Kuntouttamishoito on antanut polioon sairas- pausta vuosittain, ja näistä 99.8 % jää hen-
4851: tuneiden hoidossa erinomaisia tuloksia, mutta kiin ja he ovat vammastaan riippuen enem-
4852: hoidon antaminen kodeissa on mahdotonta. män tai vähemmän kuntouttamisen tarpeessa
4853: Sentähden on Polio Invalidit-yhdistys päät- potilasvaiheensa jälkeen ennen työhön ryhty-
4854: tänyt ryhtyä suunnittelemaan laitoksensa mistään.
4855: laajentamista ja invalidikodin rakentamista. Kun vielä otamme huomioon parhaillaan-
4856: Yhdistys on ostanut Tampereelta keskei- kin Tampereen seudulla vallitsevan työttö-
4857: seltä paikalta edullisesti tontin, jolle on tar- myyden rakennusalalla, olisi rakentamiseen
4858: koitus rakentaa 50 invalidille invalidikoti ja siltäkin kannalta ryhdyttävät mitä pikim-
4859: kUntouttamislaitos. Polioepidemian aikoina min.
4860: voidaan tiloja käyttää myös sairaalana. Kun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4861: touttamishoitoa saavilla invalideilJa olisi mah- nioittaen,
4862: dollista asua invalidikodissa ja hoidon ohella
4863: opiskella ammattikoulussa. Polioinvalidien että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
4864: ohjaaminen kevyihin ammatteihin on välttä- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 nyky-
4865: mätöntä, koska invaliditeetti estää heidän si- markkaa avustukseksi Polio Inv,alidit
4866: joittumisensa fyysillisesti kuntoa vaativaan - Polio Invaliderna r.y:lle käytettä-
4867: työhön. Kun vielä lisäämme, että suunni- väksi invalidikodin ja kuntouttamis-
4868: tellut laitoksen rakennuspiirustukset ovat val- laitoksen rakentamiseksi Tampereelle.
4869: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
4870:
4871: Kuuno Honkonen. Anni Flinck.
4872: Pertti Rapio. Eino Uusitalo.
4873: Väinö R. Virtanen. Leo Suonpää.
4874: Valdemar Sandelin.
4875: 1206
4876:
4877: IV,285.- Rah.al. N:o 156.
4878:
4879:
4880:
4881:
4882: Honkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaan maa-
4883: kuntakirjaston tehtävien antamiseksi Tampereen kaupun-
4884: ginkirjastolle.
4885:
4886:
4887: E d u s k u n n a 11 e.
4888:
4889: Kirjastolain 4 §: n mukaan valtioneuvosto asetuksen 6 § : n mukaan maakuntakirjaston
4890: antaa maakuntakirjaston tehtävät kirjastotoi- työssä tarvitaan.
4891: mintaansa varten valtionapua saavan kunnan Pääkirjaston yhteyteen siirtyi vuoden 1964
4892: kirjastolle asianomaisen kunnan suostumuk- aikana myös kaupunginkirjaston musiikki-
4893: sella. Valtioneuvostolle 11. 7. 1961 lähettämäl- osasto, jonka ilmeisesti maan parhaisiin kuu-
4894: lään kirjelmällä Tampereen kaupunginhalli- luvassa kokoelmassa 1. 1. 1964 oli kirjoja
4895: tus on ehdottanut maakuntakirjaston tehtä- 1 269 nidettä, nuottej-a 3 285 nidettä sekä
4896: vien antamista Tampereen kaupunginkirjas- 908 äänilevyä.
4897: tolle. Tampereen kaupungin tieteellinen kirjasto
4898: Tampereen kaupunginkirjasto täyttää joka siirtyi 1. 7. 1963 kaupunginkirjaston pääkir-
4899: suhteessa kirjastoasetuksen 5 §: n ehdot. En- jastoon lm:mnontieteellisiksi osastoik!si. run-
4900: simmäisen edellytyksen mukaan on kirjaston saine kirjavaroineen, jotka edustavat tämän
4901: pystyttävä palvelemaan tarpeeksi laajaa hetken tieteen tuloksia. Samalla siirtyivät
4902: aluetta, jonka eri osista kirjaston sijoitus- tieteellisen kirjaston kirjastonhoitaja, apu-
4903: paikkaan on hyvät yhteydet. Tampere on laiskirjastonhoitaja sekä kaksi kirjastoapu-
4904: maamme selväpiirteisimmän ja toiminnalli- laista pääkirjaston virkailijoiksi.
4905: sesti yhtenäisimmän talousalueen keskus.
4906: Alue, johon kuuluvat Tampereen ja Valkea- Neljännen edellytyksen mukaisesti Tampe-
4907: kosken kaupunki, Nokian, Toijalan ja Vam- reen kaupunginkirjastossa on seuraavat pää-
4908: malan kauppala sekä 39 maalaiskuntaa, muo- toimiset kirjastoammatilliset viranhaltijat:
4909: dostanee perustettavaksi päätetyn Tampereen kirjastonjohtaja, luonnontieteellisten osasto-
4910: läänin. Liikenteellisesti Pirkanmaa on erit- jen johtaja, kolme apulaiskirjastonjohtajaa,
4911: täin yhtenäinen. Yhteydet alueen osista sen opiskeluneuvoja, kuusi osastonhoitajaa ja yk-
4912: keskustaan ovat poikkeuksellisen tiheät. sitoista kirjastoapulaista, sekä lisäksi muuta
4913: Tampereen kaupunginkirjastossa oli 1. 1. henkilökuntaa tarpeellinen määrä.
4914: 1964 yhteensä 337 580 kouluhallituksen hy- Kun Tampereen kaupunginkirjasto täyttää
4915: väksymällä tavalla luokiteltua, järjestettyä kaikki maakuntakirjastolle asetetut ehdot ja
4916: ja luetteloitua nidettä. Tästä määrästä oli kun Pirkanmaa toiminnallisesti eheänä ta-
4917: pääkirjastossa 202 961 nidettä. Tampereen lousalueena on samalla saamassa yhä selvem-
4918: kaupunginkirj·asto täyttää näinollen hyvin män yhtenäisen kulttuurialueen leiman, olisi
4919: kirjastoasetuksen 5 §: n toisen edellytyksen. maakuntakirjastotoiminta saatava kiireelli-
4920: Kolmannen edellytyksen mukaisesti kir- sesti alulle maakunnan sisäisen vuorovaiku-
4921: jasto sijaitsee kirjastotarkoitusta varten ra- tuksen tueksi. 1. 1. 1964 suoritetun henkikir-
4922: kennetussa kirjastotalossa, joka siten on riit- joituksen mukaan Pirkanmaalla oli asukkaita
4923: tävästi tulenvaaralta suojeltu. Kirjasto tar- 398 395 henkeä. Kirjastolain 9 §: n mukaan
4924: joaa tarpeelliset tilat ja kaluston laajentu- tulisi maakuntakirjasto saamaan valtionapua
4925: valle maakuntakirjastotoiminnalle. Kirjas- 30 000 mk sekä 10 penniä kutakin toiminta-
4926: tolla on myös runsaasti audiovisuaalisia lait- alueen asukasta kohden lukuunottamatta si-
4927: teita sekä kokoushuone, ja suunnitteilla on jaintikunnan asukkaita, joita oli 137 163
4928: kirjastonkäytön opetushuone, joita kaikkia henkeä.
4929: IV,285. - Honkonen ym. 1207
4930:
4931: Edellä olevan perusteella kunnioittavasti tulo- ja menoarvioon 56 123 markan
4932: ehdotamme, suuruisen määrärahan Pirkanmaan
4933: maakuntakirjaston tehtävien antami-
4934: että Eduskunta ottaisi vuoden 1965 seksi Tampereen kaupungin kirjastolle.
4935: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
4936:
4937: Kuuno Honkonen. Toivo Hietala.
4938: Pertti Rapio. Leo Suonpää.
4939: Väinö R. Virtanen. Arvo Pentti.
4940: Valdemar Sandelin. Elli Stenberg.
4941: Atte Pakkanen. Anni Flinck.
4942: 1208
4943:
4944: IV,286.- Rah.al. N: o 157.
4945:
4946:
4947:
4948:
4949: Honkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
4950: rakentamiseksi K urun kuntaan.
4951:
4952:
4953: Eduskunnalle.
4954:
4955: Valtion viranomaiset toimivat Kurun kun- alulle. Uudessa rakennuksessa tulisivat sijait-
4956: nassa poikkeuksellisen vaikeissa olosuhteissa. semaan nimismiehen ja poliisin virkahuoneet
4957: Siitä on luonnollisesti haittaa heidän toimin- sekä muut tarvittavat tilat, postitoimisto, työ-
4958: nalleen. Koska useat viranomaiset ovat koko- asiamiehen toimistohuone sekä muutamia
4959: naan vailla virkahuoneitta, joutuvat he hoi- välttämättömimpiä asuntoja.
4960: tamaan tehtäviään yksityisasunnoissaan. Virastotaion rakennustyön nopea aloitta-
4961: Valtion käytössä on osittain ollut kunnan minen olisi virastojen työskentelymahdolli-
4962: omistamaa huonetilaa, jonka kunta kuitenkin suuksien parantamisen lisäksi erittäin täh-
4963: tarvitsee kasvaneiden tehtäviensä vuoksi dellistä myös työllisyystilanteen vuoksi, joka
4964: omaan käyttöönsä. Posti on siksi joutunut tulee olemaan tulevana talvikautena Kurus-
4965: siirtymään toiseen ja täysin tilapäiseksi kat- sakin vaikea.
4966: sottavaan paikkaan. Nimismiestä ja poliisia Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4967: varten ei ole vakinaista virka-asuntoa eikä nioittaen,
4968: työhuonetta.
4969: Kurun uutta virastotaloa varten on raken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
4970: nushallituksessa piirustukset valmiina ja ra- tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
4971: kennustyöt täytyisi kiireellisesti saattaa määrärahan valtion virastotalon raken-
4972: tamista varten Kurun kuntaan.
4973: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
4974:
4975: Kuuno Honkonen. Väinö R. Virtanen.
4976: Pertti Rapio. Anni Flinck.
4977: Leo Suonpää.
4978: 1209
4979:
4980: IV,287. -Rah.al. N:o 158.
4981:
4982: Hosia ym.: Määrärahan osoittamisesta lääkintävoimisteUjain
4983: virkaporrastuksen järjestämiseksi.
4984: Eduskunnalle.
4985: Sairaanhoitotoimen harjoittamisesta 31 päi- Valtion ortopedisairaalassa toimii yksi yp
4986: vänä lokakuuta 1962 annetun lain mukaan A 14 ja viisi ap A 13 lääkintävoimistelijaa.
4987: lääkintävoimistelijat kuuluvat sairaanhoitotoi- Näin kapea virkaporrastus ei myöskään vas-
4988: menharjoittajiin. Sairaalaorganisatiossa on taa osaston kehitykselle asetettavia vaatimuk-
4989: muulle varsinaiselle sairaanhoitohenkilöstölle sia. Lisäksi lääkintävoimistelijoiden alhainen
4990: järjestetty asianmukainen virkaporrastus, palkkaustaso on vaikuttanut ratkaisevasti
4991: joka määräytyy vastuun, pätevyyden ja teh- lääkintävoimistelijavaj a ukseen sairaalalaitok-
4992: tävien mukaan. Lääkintävoimistelijoiden vir- sissa. Tarvittavat järjestelyt ovat seuraavat:
4993: kaporrastus, joka jakautuu yp A 14 ja ap 7 Pl. XVI luvun kohdalle olisi lisäyksenä
4994: A 13 toimiin, on laajentuneiden lääkintävoi- otettava 2 917 mk Oulun lääninsairaalan yh-
4995: misteluosastojen toiminnan huomioonottaen den ylimääräisen osastonlääkintävoimistelija-
4996: aivan liian kapea. Liikunnallisen kuntoutta- toimen A 17 ja yhden apulaisosaston lääkin-
4997: misen tarpeen lisääntyessä haittaa nykyinen tävoimistelijatoimen A 15 perustamiseksi sekä
4998: virkaporrastus suuresti alan osastojen kehit- neljän ap lääkintävoimistelijatoimen korotta-
4999: tymistä tarpeen edellyttämälle tasolle. Tämän miseksi A 14:sta, 7 Pl. XIV luvun kohdalle
5000: johdosta olisi osaston- ja apulaisosaston lää- 2 771 markkaa V aJtion ortopedisairaalan yh-
5001: kintävoimistelijatoimien perustaminen erit- den yp lääkintävoimistelijatoimen muuttami-
5002: täin ajankohtainen asia. Maassamme ei ole seksi osaston lääkintävoimistelijatoimeksi A
5003: järjestetty jatkokoulutusta lääkintävoimisteli- 17: sta ja yhden ap lääkintävoimistelijatoimen
5004: joille, mutta siitä huolimatta voitaisiin osas- muuttamiseksi apulaisosaston lääkintävoimis-
5005: ton- ja apulaisosaston lääkintävoimistelijatoi- telijatoimeksi A 15: sta, sekä neljän ap lää-
5006: met täyttää pätevillä ammattihenkilöillä, sillä kintävoimistelijan palkkauksen korottamiseksi
5007: 15 % lääkintävoimistelijoista on saanut alan A 14:sta, 9 Pl. II luvun kohdalle 2 684 mark-
5008: jatko-opetusta ulkomailla. Heillä ei kuiten- kaa puolmtusministeriön alaisen keskussoti-
5009: kaan ole ollut mahdollisuuksia hakeutua am- lassairaala 1: n yhden yp lääkintävoimistelija-
5010: mattipätevyyttään vastaaviin toimiin. Sa- toimen muuttamiseksi osaston lääkintävoimis-
5011: malla kun kehitetään lääkintävoimistelijain telijatoimeksi A 17, yhden ap lääkintävoimis-
5012: peruskoulutusta tulisi myöskin luoda edelly- telijatoimen muuttamiseksi apulaisosaston
5013: tykset lääkintävoimistelijatyövoiman hyväksi- lääkintävoimistelijatoimeksi A 15, sekä kes-
5014: käytölle laajentamalla virkaporrastusta ja kussotilassairaala 2:n yhden yp lääkintävoi-
5015: järjestämällä lääkintävoimistelijoille asianmu- mistelijatoimen muuttamiseksi osaston lää-
5016: kainen jatkokoulutus. kintävoimistelijatoimeksi A 17.
5017: Oulun lääninsairaalassa on neljä ap A 13 Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
5018: lääkintävoimistelijatointa. Hallitus esittää dotamme,
5019: eduskunnalle v:n 1965 tulo- ja menoarvioon
5020: kaksi ylimääräistä ap A 13 lääkintävoimisteli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
5021: jatointa. Näin ollen toimisi lääninsairaalan tulo- ja menoarvioon 8 372 markan
5022: lääkintävoimisteluosastolla kuusi ap A 13 suuruisen lisämäärärahan lääkintävoi-
5023: lääkintävoimistelijaa. Tällöin ei kukaan mistelijoiden ap toimien korottamiseksi
5024: näistä kuudesta olisi vastuussa osaston orga- yhdellä palkkaluokalla ja lääkintä-
5025: nisaatiosta tai sen toiminnan kehittämisestä. voimistelijoiden virkaporrastuksen jär-
5026: jestämiseksi.
5027: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 19G4.
5028:
5029: Anni Hosia. Antti Linna.
5030: Eino Ojajärvi. Armas Leinonen.
5031: h'i2 E/726
5032: 1210
5033:
5034: IV,288.-Rah.al. N:o 159.
5035:
5036:
5037:
5038:
5039: Hostila ym.: Määrärahan osoittamisesta invalidien erityisam-
5040: mattioppilaitoksissa opiskelevien viikkorahan korottamiseen.
5041:
5042:
5043: E d u s ik u n n a U e.
5044:
5045: Pohj,a- ja ammaWkoulutusta invaliidihuol- rai,sten invalidioppilaiden taloudellisten mah-
5046: tolain nojalla saavalle varattomalle ja vähä- dollisuuksien ulotuvilla. Jokaiselle on omien
5047: varaiselle invalidili-e suoritetaan vi!ikkorahaa kokemusten perusteella selvää, ettei 25-50
5048: sosiaaliministeriön 13 päivänä tammikuuta pennin päivittäisellä tuella selvitä maini-
5049: 1956 tek€män päätöksen mukaisesti 1,75- tuista välttämättömistä menoista. Kysymyk-
5050: 3,50 mk vii~ossa eli 25-50 p päivää kohden. sessä ei ole niinkuin on tahdottu väittää,
5051: V~i:kkoraha on suoritettu samansuuruisena jo jonkinlainen tasku- tai tupakkaraha, vaan jo-
5052: v. 1948. Kysymyksessä lienee ainoa hinta, kapäiväisessä elämässä esiintyvien väistämät-
5053: maksu tai palkkio, joka maassamme on pysy- tömien menojen kattaminen. Mainittakoon,
5054: tetty samansuuruisena näin kauan. Jos ver- että asevelvollisille suoritetaan 1-1,30 mJk:n
5055: tailuna pidetään elinkustannusten nousua suuruinen päiväraha. Heidän ei kuitenkaan
5056: vastaavana aikana, niin voidaan todeta, että tarvjtse tällä rahalla selviytyä esim. pienim-
5057: elinkustannusindeksi (perusluku = 100 elokuu mästäkään v;aatetuskustannuksesta ja toi-
5058: 1938-heinäkuu 1939) on v:n 1948 keskiarvo saalta heidän palV'elU!Saikansa on verrattain
5059: vastaavasta pisteluvusta 786 kohonnut v:n lyhyt. Invalidioppilaiden :koulutusailia on
5060: 1964 heinäkuun loppuun mennessä pistelu- yleensä 2-3 vuotta eikä heitä koko aikana
5061: kuun 1902. Indeksi osoittaa siten elinkustan- tueta valtion toimesta vaatetushankånnoissa
5062: nusten kohonneen tänä aikana 142 %, joten luikuunottamatta työopetul.sessa tarvittavan
5063: viikkorahan tulisi olla nykyisen 3,50 mk: n suojapuvun tai sitä vastaavan vaatekappa-
5064: asemesta 8,47 mk. Elintason kohoamisen seu- leen antamista. Pitkän koulutusajan kestä-
5065: muksena ovat esim. palkat kuitenkin kohon- .essä on jokaisen pakostakin uusittava henki-
5066: neet paljon ·enemmän, minkä vuoksi nousun lökohtaista vaatetustaan ·kuten alusvaatteita,
5067: tuhlsi olla sitä vastaavan, koska ammattikou- sukkia, käsilleitä jne. Näiden hankintaan ei
5068: lutuksen hakemista harkitsevat invalidit ver- inv,alidihuoltolain nojalla voida osoittaa eri-
5069: taavat kouJutusajan olosuhteita luonnollisesti tyisiä vamja, joten niistä tulisi suoriutua
5070: ilman koulutustakin saatav.issa olevaan työ- viikkorahan turvin tai jäädä ilman ellei ul-
5071: palkkaan. kopuolista apua ole saatavissa. On syytä ko-
5072: Viikkorahan suoritus perustuu invaliidi- rostaa, että viikkoraha myönnetään vain sel-
5073: huoltolain säännöksoon, jonka mukaan sitä ilaiselle invalidille, joka ei saa tapaturma-
5074: suoritetaan invalidin henkilökohtaisia tar- korvausta, kansaneläkettä tai muutaikaan
5075: peita varten. Kun ammattikoulutusta saavien ilrorvausta taikka eläkettä eikä hänen omai-
5076: invalidien ikä vaihtelee 16-40 vuoteen, ovat sillaan ole varallisuutta hänen auttamisoonsa.
5077: heidän tarpeensa myös sen mukaisia. Viikko- Siis kaikkein heikoimmassa taloudellisessa
5078: r.ahalla heidän tulisi selviytyä hen:kilökohtaj. aBemassa olevat joutuvat viikkorahan turvin
5079: sen siisteyden ja terveydenhoidon aiheutta- selviytymään mitä moninaåsimmista välttä-
5080: mista menoista. Koulutuksen aiheuttaman mättömistä menoista.
5081: :vasituksen vastapainoksi tulisi Vlapaa-aika.an Viikkorahaa saavia oppilaita on vuosittain
5082: sisältyä myös :ventoutumista. Konsertit, teat- noin 600. Kun kuJlekin oppilaalle suoritetaan
5083: terit, elokuvat, muut huvitilaisuudet ja ur- viikkoraha 260 päivältä vuodessa, on vi1kko-
5084: heilukilpa1lut tarjoavat tällaisen tilaisuuden, rahalla katettavien päivien kokonaismäärä
5085: mutta ne eivät ole 'Vlarattomien ja vähäva- noin 156 000. Viikkorahan mini.mikorotuk-
5086: IV,288. - Hostila ym. 1211
5087:
5088: sena oppilasta kohden on pidettävä 4 mk kohtaisOOn tarpeiden tyydyttämiseen ja vir-
5089: 90 p eli 70 p päivältä. Se edellyttää vain kistykseen.
5090: noin 110 000 markkaa suuremman määräro~ Edellä olevaan vi~taten ehdotamme kun-
5091: han käyttämistä tähän tarkoitukseen. nioittaen,
5092: Ammattia opislrel,evat invalidit ovat kan-
5093: srulaisia, jotka esimerkillisellä tavalla v~ike että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
5094: uksistaan huolimatta pyrkivät kehittämään tulo- ja menoarvioon 14 Pl. X luvun
5095: it.Beään myös yhteiskunnan hyväksi koitu- 16 momenUlle lisäyksenä 110 000
5096: vahla tavalla. Sen vuoksi olisi yleisen edun markkaa käytettäväksi invalidien eri-
5097: mll!kaista kannustaa heidän opiskeluaan suo- tyisammattiopp~1aitoksissa opiskelevien
5098: mal[a heille V<aatimattomat, mutta välttämät- invalidien viikkorahan korottamiseen
5099: tömänä pidettävät mahddllisuudet henkilö- 70 penm1lä päivältä.
5100: Hel.singissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
5101:
5102: Sulo Hostila. Antero Väyrynen.
5103: U. H. Voutilainen. Voitto Hellsten.
5104: Kalle Matilainen. Veikko Kokkola.
5105: 1212
5106:
5107: N,289. -Rah.al. N:o 160.
5108:
5109:
5110:
5111:
5112: Hostila.: Määrärrihan osoittamisesta sillan rakentamiseksi Pyh-
5113: tään kunnan Keikässalmeen.
5114:
5115:
5116: E d u s k u n n a ll e.
5117:
5118: Suomenlahden rannikolla, Pyhtään kun- peimmin tarvitaan, on aina kelirikosta joh-
5119: taan kuuluvan, n. 2 000 ha laajuisen Muna- tuen liikennekelvoton. Lisäksi meren ran-
5120: pirtin saaren erottaa mantereesta Keihäs- nalla, missä meren nousun ja laskun välillä
5121: salmi. Saarella asuu vakinaisesti n. 400 hen- saattaa joka vuosi olla 1.5 m korkeuseroa,
5122: kilöä, jotka valtaosaltaan saavat elatuksensa ei lautta vastaa tarkoitustaan.
5123: kalastuksesta ja maanviljelyksestä. Vuosi vuo- Saaristoasiain pysyvä neuvottelukunta,
5124: delta ovat kuitenkin mahdollisuudet kal.as- joka kävi paikan päällä 1962, piti si!llan ra-
5125: tuksella itsensä elättämiseen heikentyneet, kentamista välttämättömänä sekä kiireelli-
5126: mistä johtuen jo 100-200 kansalaista käy senä. Eduskunta hyväksyi sillan rakentamista
5127: ansiotyössä mantereella aina Kotkaa ja Kar- koskevan toivomusaloitteen määrärahan osoit-
5128: hulaa myöten. Lisäksi saareen siirtyneet siir- tamiseksi 1963 meno- ja tuloarvioon. Halli-
5129: tolaiskalastajat Koivistolta, Lavansaarelta, tus ei kuitenkaan toistaiseksi ole ryhtynyt
5130: Suursaaresta ja Tytärsaaresta eivät ole saa- toimenpiteisiin sillan rakentamiseksi.
5131: neet lupauksien mukaisia kalastusvesiä käyt- Saaristomme lienee tällä hetkellä meidän
5132: töönsä, mistä johtuen näiden kalastajienkin pahinta rajaseutuamme. Siellä asuvien hy-
5133: on entistä suuremmassa määrin käytävä an- väksi tulisi tehdä kaikki mahdollinen. Tästä
5134: siotyössä mantereella. johtuen olisi saatava rakennetuksi silta Kei-
5135: Maanviljelys on toinen elinkeinonhaara, hässa1meen, vain sen valmistuminen ratkaise-
5136: millä saarella asuvat elatuksensa hankkivat. vasti auttaisi Munapirtin saarelaisia yhtey-
5137: Saarella olisivat mahdollisuudet maanvilje- den pidossa mantereese:en, mikä myös toisi
5138: tyksen ja karjatalouden kehittämiselle, mikäli mukanaan toimeentulon varmistamisen kalas-
5139: tuotteiden markkinointi saataisiin paremmin tajille ja maanviljelijöille. Saareen on myös-
5140: hoidetuksi. Kulkuyhteydet ovat kuitenkin ol- kin kehittynyt veneenveisto-teollisuutta ja li-
5141: leet esteenä normaalin kehityksen eteenpäin sääntyvä aktiviteetti tämänkin ammatin har-
5142: menolle. joittamiselle edellyttää nykyaikaisia kulku-
5143: Keihässalmeen johtaa mantereen puolelta yhteyksiä.
5144: Keihässalmen kunnantie ja edelleen Keihäs- Edellä olevan perusteella ehdotan,
5145: salmen rantatie. Munapirtin puolella on val-
5146: miina Munapirtin kylätie, joka on määrätty että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
5147: paikallistieksi 5. 5. 1960. Keihässalmen yli tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
5148: liikennettä vällittää puinen 12 tonnin lautta. määrärahan st'llan rakentamiseksi Pyh-
5149: joka juuri melirikon aikaan, kun lauttaa ki- tään kunnan Keihässalmeen.
5150: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1964.
5151:
5152: Sulo Hostila..
5153: 1213
5154:
5155: IV,290.-Rah.al. N:o 161.
5156:
5157:
5158:
5159:
5160: Hostila: Määrärahan osoittamisesta kelirikkoaluksen hankki-
5161: miseksi itäiselle Suomenlahdelle.
5162:
5163:
5164: E d u s kun n a U e.
5165:
5166: Ulkosaaristo on jäänyt viime vuosien ke- Kulkuyhteydet ovat kuitenkin erinomaisen
5167: hityksessä maassamme pahoin jälkeen !kai- V'aikeat täl,le kaukaiselle saarelle. Armeijan
5168: kesta siitä, millä pyritään kansalaisten hy- hoitamana on ikeliri:kkoalus Pyhtää vairkeim-
5169: väksi tekemään kaikki mahdollinen toimeen- pina vuodenaikoina pyrkinyt yhteyttä pitä-
5170: tulon helpottamiseksi. Erikoisesti liikenne- mään. Kaikesta huolimatta joka syys ja kevät
5171: yhteydet saaristoon ovat usein jääneet kehi- jää aikoja, jolloin saari on täydellisesti iJ-
5172: tyksestä paljon jrulkeen. Pahinta rajaseutu- man yhteyttä mantereeseen.
5173: amme tässä mielessä liene juuri saaristomme. Riittävän tehokas ja jäissä'kin !kulkeva ke-
5174: Erikoisesti kelirikon aikana useat sadat i!mn- Hrikkoalus olisi saatava hankituksi yhteyden-
5175: salaisemme ovat kokonaan ilman säännönmu- pitoon Haapasaareen ja myöskin toisiin itäi-
5176: kaista kosketusta mantereeseen. Kuitenkin sen Suoonenlahden ulkosaariin. Vain se voisi
5177: useiden saaristomme asukkaiden on asuttava ratkaisevasti auttaa itäisen Suomenlahden
5178: karuissa oloissa. Usewlle ka;lastus on ainoa saariston asukkaita.
5179: mahdollinen elinkeino ja sen harjoittaminen Edellä olevan perusteella ehdotan,
5180: on mahdollista vain kauempana merellä.
5181: Saaristossa asuu usein myöskin seHaista että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
5182: kansanosaa, joiden oleminen kaukana ulko- tulo- ja menoarvioon 440 000 markan
5183: saaristossa on aivan vä:lttämätöntä. Suomen määrärahan kelirikkoaluksen hankki-
5184: pienin maalaiskunta - Haapasaari - on miseksi itäiselle Suomenlahdelle liiken-
5185: eräs tyypillinen tässä mielessä. Saarilla asuu teen hoitamiseksi Haapasaaren ja
5186: merivartijoita, luotseja ja lkwlastajia. Kaik- muun ulkosaariston asukkaiden avuksi
5187: kien heidän olonsa jatkuvasti vartiopaikal- saaristosta mantereeseen.
5188: laan on valtakunnalle tarpeellista.
5189: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1964.
5190:
5191: Sulo Bostila.
5192: 1214
5193:
5194: IV,291.- Rah.al. N :o 162.
5195:
5196:
5197:
5198:
5199: Hostila: Määrärahan osoittamisesta maantien ja siihen liitty-
5200: vien siltojen rakentamiseen Karhulan kauppalassa.
5201:
5202:
5203: Ed uskunnaH e.
5204:
5205: Helsingin - Kotkan - Karhulan - Ha- ohitusli:ilkenteen. Professori Meurman on
5206: minan - Lappeenrannan runkotie on, kuten ·tästä ilaatinutkin selvän suunnitelman.
5207: yleisesti tiedetään, maamme voimaltkaimmin Kun Kouvolan-Tavastilan runkotie val-
5208: liikennöityjä maanteitä. Hoidetaanhan tämän mistuu v: n 1964 aikana lopulliseen kuntoon,
5209: tien avulla koko KaaJkkois-Su001en ja osin tietää se Karhulan läpi suuntautuvan Hiken-
5210: itäisenkin Suomen maantiekuljetukset. Kar- teen voimaikasta kasvua.
5211: hulan kauppalan kohdalla tämän runkotien Raskas, tavattomasti 'laajentunut maantie-
5212: il.ii!kenne on muodostunut, sisäisen liikenteen liikenne läpi kauppalan Haminan satamasta,
5213: siihen yhdistyessä, kauppalan viranomaisille Summan tehtailta, Kotkan satamasta, Kymi-
5214: huolta antavaksi liilkennekysymykseksi. jokivarren teollisuuslaitoksilta ja Kouvolasta
5215: Yleisen ajattelutavan ja käytännönkin on ·asettanut uuden moottoritien rakentami-
5216: mukaan raskas ja :nopea ohittava liikenne sen Karhulassa todella ajankohtaiseksi. Kun
5217: olisi vietävä asutustaajamien ja yhdyskun- tähän lisätään Helsingin-Haminan-Lap-
5218: tien ohi. Karhul·an kohdalla joudutaan kui- peenrannan liikenne, 30 000 henkilöä käsit-
5219: terukin poikkeukselliseen olotilaan. tävän Karhulan ja Kymin sekä 35 000 hen-
5220: Karhulan asutus ulottuu pitkänomaisena kilöä käsittävän Eotkan keskeiset liikenteet,
5221: ja kapeana eteläisestä merenrannan niemestä niin ymmärtää kauppalan viranomaisten
5222: kauas ohi Kymin aseman pohjoiseen. Kaup- huolestumisen liikennekysymyksensä ratkai-
5223: palan asutuksen muodostuksesta, mikä taas sun viipy.misestä valtion taholta.
5224: ra;kentuu teollisuuslaitosten sijoitu'kseen, joh- Edellä olevan perusteella ehdotan,
5225: tuu kuitenkin, että valtaosa autoliikenteestä
5226: on paikaHist·a. Ohittavan mkenteen suuruus että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
5227: on eri liikennelaSkelmissa ollut 10-20 %: n tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
5228: luokkaa. Yhteenvetona on tultu siihen tulok- määrärahan töiden aloittamiseksi Kar-
5229: seen, että nykyinen Karhulan kauppalan hulan kauppalassa maantien ja siihen
5230: sen kapeimmalta kohd81lta lävistävä maantie liittyvien siltojen rakentamiseksi pal-
5231: on vietävä niin, että se vastaisuudessakin velemaan yhä lisääntyvää liikennettä
5232: pystyy vaivatta nielemään koko kasvavan jo tehtyjen suunnitelmien mukaisesti.
5233: H~lsingissä 9 p-äivänä syyskuuta 1964.
5234:
5235:
5236: Sulo Hostila.
5237: 1215
5238:
5239: IV,292.-Rah.al. N:o 163.
5240:
5241:
5242:
5243:
5244: Hostila: Määrärahan osoittamisesta Luumäen--Haminan--Ta-
5245: vasUlan rataosuuden rakentamiseksi.
5246:
5247:
5248: E d u s 'k. u n n a U e.
5249:
5250: Kouvolan työvoimapiiri on oHut jatku- myöskin iJ.iiaksi rasitettua Kouvolan rata-
5251: vasti työllisuuden kannalta katsoen eräs kaik- pihan iliikennettä. Kaakkois-Suomen liiken-
5252: kein vaikeimpia koko maassamme. Kun kui- teen siirtyminen huomattavissa määrin nyt
5253: tenkin työvoimapiiriin lukeutuvan Kymen esitetylle uudelle ratajaksoUe antaisi lisää
5254: rläänin alueena iJ.öytyy jatkuvasti sellaisia til'aa muualta Suomesta tulevalle HikenteeliJ.e
5255: työkohteita. joiden rakentaminen olisi ei Kouvolan kohdalla.
5256: ainoastaan Kymen läänille, vaan myöskin Uuden radan vaikutus tulisi myöhemmin
5257: koko 'kansakunnalle ja sen kansantaloudelle vaikuttamaan laajempiinkin teollisuus- ja ta-
5258: ensisijaisen ·tärkeätä, olisi syytä valtiovallan lousa:lueisiin. Aikanaan on rakennettava
5259: näitä työkohteita 'käydä rakentamaan. Eräs myöskin suora yhteys Vuoksenlaakson alueelta
5260: tällainen on uuden radan mkentaminen Pohjois-Karjalaan, minkä avulla vä:limatkat
5261: Lappeenrannan-Luumäen-Haminan-Kot- rautateillä lyhenisivät huomattavasti, tämän
5262: kan väline. alueen rikkaiden metsävarojen tultua siten
5263: .Sodan jä!lkeen piteni voimakkaan Vuoksen- ,huomattavasti helpommin saataviksi teolli-
5264: laakson ja koko Etelä-Saimaan suurteollisuus- suuden käyttöön.
5265: alueen tuotteiden rmarkkinintimatka ulko- Edellä olevan perusteella ehdotan,
5266: puolelle omien rajojen, lähimpien vienti-
5267: satamien kohdaHa n. 100 km. Aikaisemmin että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
5268: laivaus tapahtui Viipurista ja Uuraasta. Nyt tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
5269: kuljetus tapahtuu Kouvolan kautta kiertäen määrärahan Luumäen--Haminan--Ta-
5270: rautateitse Kotkaan ja Haminaan. vast~1an rataosuuden rakentamiseksi.
5271: Suoran rautatieyhteyden saaminen Etelä-
5272: Saimaan ja Suomenlahden väliHe h-elpottaisi
5273: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1964.
5274:
5275: Sulo Hostila.
5276: 1216
5277:
5278: IV,293.-Ra.h.al. N:o 164.
5279:
5280:
5281:
5282:
5283: Hostila: Määrärahan osoittamisesta Karhulan yhteiskoulun
5284: ottamiseksi valtion haltuun.
5285:
5286:
5287: E d u s k: u n n a 1ll e.
5288:
5289: Karhulan kauppalassa toimiva Karhulan on kuitenkin voitu pitää alempana Suomen
5290: yhteiskoulu on perustettu v. 1920. Yhteiskou- yksityisoppikoulujen keskimääräistä tasoa,
5291: lun kannatusyhdistys ry: n hallinnassa koulu mikä ratkaisevasti riippuu saaduista avustuk-
5292: on ollut alusta Jähtien. Koulun oppilasmäärä sista. Karhulan kauppala, Kymin kunta sekä
5293: on noin 800. Uuden koulutalon tilavuus on kauppalan teollisuuslaitokset ovat ikiitettä-
5294: 19.500 ma, ja rakennettiin se rahoitusvai- väHä tavalla koulun kannatusyhdistystä
5295: keuksista johtuen ko·lmessa vaiheessa vuosina avustuksin ·auttaneet.
5296: 1952-60. Vanhan koulutalon tHavuus on Karhulan kaupprula voimwkkaana teolli-
5297: 5.300 m3 ja on kouiJ:u edeHenkin käytössä. suusyhdyskuntana on 75 %: sesti työläist®
5298: Tämä koulu valmistui vv. 1923-24. Koulun kauppala, mikä suhdeluku näkyy :myöskin
5299: peruskorjaus suoritettiin v. 1954. oppilaiden kokonaismäärässä. Taloudelliset
5300: Karhulan yhteiskoulun koulupiiri käsittää mahdollisuudet näiden lasten vanhemmilla
5301: Karhulan kauppalan ja Kymin :kunnan. Tä- eivät ole lastensa kouluttamiseksi hyvät, mistä
5302: män lisäksi oppilaita on jonkun verran ym- johtuen koulun saaminen valtion ikou1uksi
5303: päristökunnista. olisi omiaan helpottamaan ensiksikin koulun
5304: Kuusi vuotta ajassa taaksepäin perustet- tarmokkaan kannatusyhdistyksen vaikeaksi
5305: tiin Karhulan kauppa:laan toinen yksityinen muodostunutta taloudellista tilaa sekä toi-
5306: oppikoulu, Sunilan yhteiskoulu, jossa alusta seksi kail~kien lahjakkaiden, joskin varatto-
5307: lähtien alimmat ~uokat olivat kwksoisluok- mien lasten koulutus tulisi entistäkin parem-
5308: kina. V. 1963 suoritetun tiedustelun perus- min hoidetuksi.
5309: teellä kävi ilmi, että kaikesta huolimatta käy Karhulan yhteiskoulu on maamme vanhim-
5310: kauppalasta lapsia n. 400 lähikaupungin, pia yksityiskouluja maaseudulla ja vanhin
5311: Kotkan oppikouluissa. Tästä johtuen on jo yksityiskoulu suurkauppailoissamme.
5312: v:sta 1961 [ähtien tutkittu mahdollisuuksia Edellä olevan perusteella ehdotan,
5313: kolmannen oppiikoulun perustamisesta lk:aup-
5314: palaan. että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
5315: Karhulan yhteiskoulun rakentaminen on tulo- ja menoarvioon 1 500 000 mar-
5316: tapahtunut lainavaroin ja koulun velat ovat
5317: 1 kan määrärahan Karhulan yhteiskou-
5318: tavattoman suuret. Koulun luk:uikausimaJksut lun ottamiseksi valtion haltuun.
5319: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1964.
5320:
5321: Sulo Hostila..
5322: 1217
5323:
5324: IV,294.-Rah.al. N:o 165.
5325:
5326:
5327:
5328:
5329: Hyytiäinen: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
5330: suunnitteluun Jyväskylän kaupunkiin.
5331:
5332:
5333: Ed usiku nnall e.
5334:
5335: Keski-Suomen läänin aluetta hoitavat mo- pitkälle selvitetty ja kun yritys on varsin
5336: net valtion virastot toimivat Jyväskylän kau- laaja ja pätevää v&mistelua vaativa, olisi
5337: pungissa ahtaissa ja puutteellisissa oil.osuh- kiire päästä jo alkavan vuoden aikana ikäsiksi
5338: teissa ja hajanaisesti sijoitettuina. Näin on summittelutöihin.
5339: laita mm. Keski-Suomen lääninhallituksen, Edellä olevan perusteella kunnioittaen
5340: jonka nykyinen toimitrulo, Jyväskylän vanha esitän,
5341: ikaupunginhotelii, on alun perin ta:rkoitettu-
5342: kin vain väliaikaiseksi ratlmisuksi. Yhteistoi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
5343: min valtion ja Jyväskylän !kaupungin vi- tulo- ja menoarvioon 150 000 markan
5344: ranomaisten kanssa on tutkittu mahdolli- määrärahan lääninhallituksen ym. val-
5345: suwsi.a laajahkon aluen löytämiseksi [äänin- tion virastot käsittävän virastotalon
5346: hallituksen ym. toimitilat käsittävälle raken- suunnitteluun Jyväskylän kaupunkiin.
5347: nuskompJ.clrsi:U.e. Kun tonttikysymys on jo
5348: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
5349:
5350: Veikko Hyytiäinen.
5351:
5352:
5353:
5354:
5355: 153 E/726
5356: 1218
5357:
5358: IV,295.- Rah.al. N: o 166.
5359:
5360:
5361:
5362:
5363: Hyytiäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lääkitysvoimiste-
5364: lijoita valmistavan kurssin järjestämiseksi Jyväskylän kau-
5365: punkiirli.
5366:
5367:
5368: Eduskunnalle.
5369:
5370: Kun lääkitysvoimistelijoiden tarve on vli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
5371: me aikoina lisäd.ntynyt niin huomattavasti, tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
5372: että ik:oulutuspaiik:koja välttämättä olisi saa- suuruisen määrärahan lääkitysvoimis-
5373: tava lisää, ja kun Jyväskylän ikaupunlci., telijoita valmistavan kurssin järjestä-
5374: huomioonottaen m.m. sillä sijaitsevan orto- miseksi Jyväskylän kaupunkiin sekä
5375: pedisen sairaalan ja liikunnanopettajain val- 3 500 markan määrärahan jatko- ja
5376: mistus:laitoksen, on erityisen sopiva uuden täydennyskursseja varten samaan tar-
5377: kurssin sijoituspaikaksi, kunnioittaen esi- koitukseen.
5378: tämme,
5379: Helsingissä 15 pihivänä syySkuuta 1964.
5380:
5381: Veikko Hyytiäinen. Pentti Sillantaus.
5382: 1219
5383:
5384: IV,296. -Rah.al. N:o 167.
5385:
5386:
5387:
5388:
5389: Häppölä ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan-Hä-
5390: meen metsänhoitolautakunnan alueelle rakennettavaa met-
5391: säkoulua varten.
5392:
5393:
5394: Eduskunnalle.
5395:
5396: Yksityismetsätalouden pnnm kuuluvan voittopuolisesti ov:rut pienviljeLijöitä. Näiden
5397: koulutuben tal'VIe on maassamme jatkuvasti väestöryhmien amattikoulutus on asetettava
5398: lisääntynyt, mutta samal~a on sanottava, että tärkeälle si.jalie, 1kun ryhdytään ratkoma:an
5399: tätä koulutusta ei näihin saa:klm ol.e voitu maaseutuväestön ongelmia.
5400: hoitaa sen merkitySitä vasta:avall·a tavalla. Eräs alue, jossa kyseisen lain edellyttämää
5401: Eräänä ja sangen olennai,sena esteenä tämän metsäkoulua ei ole, on Uudenmaan-Hämeen
5402: ammatillisen metsäopetuksen la:ajentumiseen metsänhoitolautakunnan alue. Metsänhoito-
5403: on oillut lainsäädännän puutteelUsuus. Tämä lautakunnan taholta on etsitty sopivaa paik-
5404: este poistui, kun eduskunta hyväksyi 26.11. kaa opilaitokselle ja päädytty Lopen kun-
5405: 1963 1ain metsäoppilaitoksista. taan, jossa on hyvät edellytykset ikou'lun
5406: Metsäoppilaitoslain perusteluissa mmm- perustamiseen ookä :asemansa että harjoitus-
5407: taan, että jokaisen metsänhoitolautakunnan edellytysten perusteella.
5408: alueel[,e oLisi pyrittävä saamaan metsäkoulu Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
5409: ammatillisen metsäopetuksen tarpeita varten. kunnioittav·asti,
5410: Tälle yksi.tyismetsäta:louden ma.rulmnnal:lisel'le
5411: opinahjolLe on ilaissa määrätty ikaksi tärkeää että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
5412: tehtävää: opetuksen antaminen metsätöiden tulo- ja menom·vioon 10 000 markan
5413: suorittamisessa s~kä metsätalouden harjoit- suunnittelumäärärahan Uudenmaan-
5414: tamisessa. Koulutuksen tulisi siis suuntautua Hämeen metsänhoitolautakunnan alu-
5415: metsänomistajiin ja heidän perheenjäse- eelle rakennettavaa metsäkoulua var-
5416: niinsä ookä kausimetsätyöntekijöihin, jotka ten.
5417: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
5418:
5419: Leo Häppölä. Ensio Partanen.
5420: Kauko Tamminen. Eino Raunio.
5421: 1220
5422:
5423: IV,297.-Fin.mot. N:o 168.
5424:
5425:
5426:
5427:
5428: Högsköm m. fl.: Angåefl.de anvisande av anslag för en ny
5429: skolbyggnad fÖ'I' Ekenäs samlyceum.
5430:
5431:
5432: Till Riksdagen.
5433:
5434: Ekenäs samlyceum arbetar sedan många år Skolan, som betjänar ett vidsträckt område
5435: i synnerligen trånga och oändamålsenliga av västra Nyland och skärgården, har 493
5436: lokalliteter. På grund av den svåra utrym- elever, fördelade på 13 klasser. Skolan kom-
5437: mesbristen har man varit tvungen att hyra mer de närmaste åren att ytterligare växaJ
5438: provisoriska tilläggsutrymmen på olika håll beroende på den ökade industrialiseringen i
5439: i staden. Sålunda arbetar omkring hälften trakten. I detta sammanhang må nämnas
5440: av skolans elever i den gamla övningsskolan, Jussarö, Koverhar med flere industrier, som
5441: som redan för åtskilliga år sedan blev ut- under de senaste åren byggts ut i snabb
5442: dömd som skolbyggnad. Trots dessa tillfäl- takt.
5443: liga arrangemang är utrymmesbristen så För att avhjälpa ovan angivna svårigheter
5444: skriande att t. ex. slöjdundervisning under och allvarliga brister är det nödvändigt att
5445: de senaste åren icke kunnat anordnas för en ny skolbyggnad för Ekenäs samlyceum
5446: alla skolklasser. uppföres utan dröjsmål. För ändamålet har
5447: Ekenäs samlyceum arbetar för närvarande Ekenäs stad redan år 1955 skänkt tilll staten
5448: under så primitiva och svåra förhållanden en värdefull skoltomt. Byggnadsritningarna
5449: att vissa risker för elevernas hälsa förelig- för det nya skolhuset äro färdiga sedan en
5450: ger. Att detta måste menligt inverka på längre tid tillbaka. Byggnadsvolymen har
5451: sk:olarbetet inser envar. Men förutom de beräknats omfatta ca 17 000 ms och kostna-
5452: olägenheter, som uppstår på grund av ovan derna ha berä:knats tili 2 300 000 mark.
5453: relaterade omständigheter, kommer undervis- Med hänvisning till det ovan anförda före-
5454: ningen att lida på grund av att skolans slå vi,
5455: undervisningsmateriel icke kan effektivt ut- att Riksdagen i statsförslaget för
5456: nyttjas, enär det är otänkbart att flytt.a år 1965 måtte upptaga ett anslag om
5457: denna materiel mellan de olika skollokalite- 1150 000 matrk för påbörjande av
5458: terna, som Hgga på omkring en kilometers byggnadsarbetena på en ny slwlbygg-
5459: avstånd från varandra. nad för Ekenäs samlyceum.
5460: Helsingfors den 12 septemher 1964.
5461:
5462: Sven Högström. Elis Andersson.
5463: Kurt Nordfors. Albin Wickma.n.
5464: J. A. Jungarå. Alwar Sundell.
5465: Kristian Gestrin.
5466: 1221
5467: IV,297.- Rah.al. N:o 168. Suomennos.
5468:
5469:
5470:
5471:
5472: Högström ym.: Määrärahan osoittamisesta Tammisaaren yh-
5473: teislyseon uutta koulurakennusta varten.
5474:
5475:
5476: Eduskunnalle.
5477:
5478: Tammisaaren yhteislyseo on jo monia vuo" Koulussa, joka palvelee läntisen Uuden-
5479: sia työskennellyt sangen ahtaissa ja epätaa:-- maan ja saariston laajan alueen tarvetta, on
5480: koituksenmukaisissa tiloissa. Vaikeasta tilan- 493 oppilasta 13 luokassa. Seudun lisäänty-
5481: ahtaudesta johtuen väliaikaista lisätilaa on västä teollistumisesta johtuen koulu tulee
5482: ollut pakko vuokrata eri tahoilta kaupun- lähivuosina yhä kasvamaan. Tässä yhtey-
5483: gissa. Siten noin puolet koulun oppilaista dessä mainittakoon Jussarön Koverhar mo-
5484: työskentelee vanhassa harjoituskoulussa, joka nine teollisuuslaitoksineen, joita viime vuo-
5485: jo monta vuotta sitten tuomittiin kouluraken- sina on laajennettu nopeaa vauhtia.
5486: nukseksi kelpaamattomaksi. Näistä tHapäi- Yllä mainittujen vaikeuksien ja vakavien
5487: sistä järjestelyistä huolimatta tilanpuute on puutteiden poistamiseksi on välttämätöntä,
5488: niin huutava, että kaikille koululuokille ei että Tammisaaren yhteislyseo saa viipymättä
5489: esim. vaistonopetusta ole viime vuosina voitu uuden koulurakennuksen. Tammisaaren kau-
5490: järjestää. punki on jo vuonna 1955 lahjoittanut val-
5491: Tammisaaren yhteislyseo työskentelee tällä tiolle tähän tarkoitukseen sopivan arvokkaan
5492: haavaa niin alkeellisissa ja vaikeissa olosuh- koulutontin. Uuden koulutalon rakennus-
5493: teissa, että oppilaiden terveydelle saattaa piirustukset ovat jo kauan olleet valmiina.
5494: aiheutua vaaa:-oja. Jokainen käsittää, että Rakennuksen tilavuudeksi on laskettu noin
5495: tällaisen on pakko vaikuttaa haitalJ.isesti kou- 17 000 m3 ja kustannukset arvioitu 2 300 000
5496: lutyöhön. Mutta paitsi yllä selostetuista olo- markaksi.
5497: suhteista johtuvia haittoja opetus kärsii myös Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
5498: siitä, ettei koulun opetusvälineitä voida käyt-
5499: tää tehokkaasti hyväksi, kosika tätä materiaa- että Eduskunta vuoden 1965 tulo-
5500: lia on mahdoton siirtää kouluhuoneistosta ja menoarvioon ottaisi 1150 000 mk:n
5501: toiseen, joiden huoneistojen välillä on noin määrätrahan 11ammisaaren uuden kou-
5502: kilometrin matka. lurakennuksen rakennustöiden oloittar
5503: miseen.
5504: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1964.
5505:
5506: Sven Högström. Elis Andersson.
5507: Kurt Nordfors. Albin Wickman.
5508: J. A. Jungarå. Alwar Sundell.
5509: Kristian Gestrin.
5510: 1222
5511:
5512: IV,298.- Rah.al. N:o 169.
5513:
5514:
5515:
5516:
5517: Högström ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin ruot-
5518: salaisen sairaanhoitajaopiston suunnittelutyötä varten.
5519:
5520:
5521: Ed u s kun n a U e.
5522:
5523: Maamme ruotsinkielinen sairaarrhoitaja:kou- va:n toiminna:n kannalta mahdollisena, vaan
5524: lutus tapahtuu huomattavalta osa:lta Helsin- kysymyksessä on aivan ti:lapäisluontoinen
5525: gin sa:iraanhoitajaopiston huoneistotiloissa it- järjestely. Jotta ruotsinkielistä sairaa:nhoi-
5526: senäisenä ruotsinkielisenä opetustoiminta:na. tajakoulutusta voitaisiin tehostaa ja lisätä,
5527: Kun Helsingin sairaanhoitajaopiston oppilas- olisi Helsingin ruotsalaisen sa:iraarrhoitaja-
5528: määrä on jatkuvasti lisääntynyt, on ruotsin- opiston rakentaminen pikaisesti toteutettava.
5529: kielisen opiston toiminta kuitenkin huomat- Tästä syystä opiston suunnittelutyöt olisi voi-
5530: tavasti vaikeutunut ja osa opiston opetuk- tava suorittaa loppuun ensi tilassa.
5531: sesta on ollut sijoitettava erillisiin vuokrat- Edellä esitetyin perustein ehdotamme,
5532: tuihin huoneistoihin. V: n 1963 syksystä
5533: lähtien Helsingin yliopistollinen keskussai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
5534: raala on luovuttanut Meilahdessa olevasta tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
5535: väestönsuojasta tiloja ruotsalaisen sairaanhoi- määrärahan siirtomäärärahana H elsin-
5536: tajaopiston käyttöön. On kuitenkin selvää, gin ruotsalaisen sairaanhoitajaopiston
5537: ettei tälla:ista järjestelyä voida pitää jatku- suunnittelutyötä varten.
5538: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
5539:
5540: Sven Högström. Veikko Helle.
5541: Valto Käkelä. Anni Flinck.
5542: 1223
5543:
5544: IV,299.- Rah.al. N:o 170.
5545:
5546:
5547:
5548:
5549: Jaakkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan tie- ja
5550: vesirakennuspiirin perustamista varten.
5551:
5552:
5553: E d u s ik: u n n a ll e.
5554:
5555: Tie- ja liikeneolojen kiehittäminen on oJ.- kaksi sopisi Porin kaupunki. Lukuisissa
5556: lut viime vuosina valtiovallan lisääntyneen alo~tteissa on edusikunalie osoitettu, että
5557: huomion kohteena lähinnä siitä syystä, että Turun. tie- ja vesirakennuspi;iri,ssä on maan-
5558: sitä ovat vaatineet maan talouselämän edis- teitä yli 9 000 tkm eli n. kaksi kertaa enem-
5559: täruistyö ja työllisyystilanteen hoitaminen män kuin muissa suurissa tiepiireissä, ja
5560: ·eri puolilla maata. Tästä johtuen uusien 'etäisyydet Turusta Pohjois-S.atakuntaan ovat
5561: maan- ja vai,tateiden rakentaminen sekä eri- n. 300 ik:m. Ratkaisevan :LisäYJksensä piirin
5562: iaiset tienparannustyöt ovat olleet vilk- työtaa:kikaan antaa uusien paikallisteiden ra-
5563: kaassa käynnissä. Näin maanteittemme lii- kentaminen, kunnostaminen ja vastainen
5564: fk;ennekysymys on parantunut ja voimak- hoito. Näitä teitä tulee piirin osalle tuhan-
5565: kaasti lisääntynyt moottoriajOilleuvoliikenne sia ik:ilometl'ejä. Todennäköisesti liian suuri
5566: niin kuorma- kuin he:rrkilökuljetuskin on as- työtaakka onkin aiheuttanut sen, ettei läänin
5567: tunut ikäänkuin ,aikaan parempaan". Seu- alueci1a vielä ole päästy juuri aLkuunkaan
5568: rauksena on ~isäiksi ollut se, että uUSiien paikalJ.istiekysymyksen hoitamisessa. Ratik:ai-
5569: maanteiden rakentamisella on v'edetty monet sev:asti suurin osa paikallisteistä tulee läänin
5570: syrjäiset seudut ja niiden arvdrlroat metsä- pohjoisosiin, jossa tiekysymys onkin ikaikista
5571: varat ilmnsantaloutemme ik:anna1ta edullisem- vaikein. Eduskunta on:kin useaan otteeseen
5572: paan käyttöön. vuosien aikana lausunut hallituksehle toivo-
5573: Näitä päämääriä palveLemaan on eduskun- muksia Satakunnan tie- ja vesirakennuspii-
5574: nan toimesta saatu uusi ·tiektki, j~ka astui rin perustamisen tarpeellisuudesta. Näin on
5575: voimaan v:n 1958 a:lusta. Laiki ~uo entistä tapahtunut. viimeksi kesäkuun 15 päivänä
5576: pa11emmat edellytykset tieLiikenneolojen ke- viime vuonna. Tästä huolimatta ei tulo- ja
5577: hittämiselle samalla kun se lisää tieviran- menoarvioon ole vieläkään otettu määrära-
5578: omaisten tehtäviä ja vastuuta. Tämän vuoksi haa tal1koituksoon eikä piirin toimintaa siitä
5579: olisi suurempia vaikeammin hoidettavia tie- syystä ole voitu aioi.tta.a. Siksi olisikin v:n
5580: ja vesirak!ennuspiirejä jaettava, ja sitä tietä 1965 tulo- j.a menoarvioon jo vihdoinkin
5581: tehtävä mahdoliiseksi tehok!kaampi paikalli- otettav:a tarpeellin.en määräraha tähän tar-
5582: nen valvonta ja suunnittelu maanteittemme koitukseen.
5583: liikennekyvyn parantamisessa. Edellä oLevaan viitaten ehdotamme kun-
5584: Eduskunnassa onkin useampaan kertaan nioittaen,
5585: kiinnitetty huomiota mm. Turun tie- ja ve-
5586: sirakennuspiirin jakamiseen siten, että sen että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
5587: pohjoisosaan perustetaan uusi Satakunnan tulo- ja menoarvioon 300 000 nyky-
5588: tie- ja vesirakennuspiiri, jonka sijoituspai- markkaa Satakunnan tie- ja vesira-
5589: kennuspiirin perustamista varten.
5590: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
5591:
5592: Einari Jaakkola. Uljas Mäkelä. Arvo Pentti.
5593: 1224
5594:
5595: IV,SOO. -Fin.mot. N:o 171.
5596:
5597:
5598:
5599:
5600: J'ungarå m.fl.: A.ngående anvisande av förhöjt anslag för an-
5601: skaffning av inventarier tin plantskolor.
5602:
5603:
5604: Till Riksdagen.
5605:
5606: Ett stort problem för vårt lands skogs:- även visat förståelse för frågan genom att
5607: hushållning, under de allra senaste åren, har den godkänt det i regeringens senaste till-
5608: blivit att få produktionen i våra skogar att läggsbudget upptagna anslaget under 20 Ht.
5609: stiga i takt med skogsindustrins expandering I kap. 66 b mom. 75 000 mk för anskaffning
5610: ooh ökade behov av råvara. av plantskolejord i Lappfjärds kommun för
5611: Följden av det ökade råvarubehovet har Vasa skogsvårdsnämnds räkning.
5612: lett till en kontinuerlig ökning i avverk- Kostnadsfön;laget för den berörda plant-
5613: ningarna så att dessa numera med flere mil- skolan, fullt utbyggd med alla behövEga in-
5614: joner kbm. virke överstiger den årliga tiU- ventarier stiger till 331 000 mk, varför det
5615: växten. resterande beloppet på 256 000 mk nu bör
5616: Enligt tillgängliga uppgifter skall man gå intagas i statsförslagert för 1965 utöver den
5617: in för ett kraftigt utökat, hela landet om- för hela landet otillräckliga summan 400 000
5618: fattande, skogsplanteringsprogram. I år plan- mk som finns upptaget för plantskolornas
5619: teras 75 000 ha men målsättningen är att inventarieanskaffningar.
5620: man från år 1970 s:kulle komma upp till För att snabbt ko:tnmai i gång med plant-
5621: 300 000 ha årligen. Om det skisserade pro- produktionen är det nödvändigt att inten-
5622: grammet skail kunna förverkligas blir i sifiera utbyggnaden av plantskolorna, detta
5623: högs:ta grad beroende av i viiken mån det är synnerligen viktigt ur såväl national-
5624: kraftigt ökade behovert av skogsfrö och plan- ekonomisk som ur sysselsättningens synpunkt
5625: tor kan tillgodooes. sertt. En viktig led i denna utbyggnad ut-
5626: Inom V asa skogsvårdsnämnds verksamhets- gör plantsko~an i Lappfjärd kommun inom
5627: område har på grund av en alltjämt ökande> V asa skogsvårdsnämnds södra verksamhets-
5628: planteringsverksamhet uppstått en synner- område.
5629: ligen skriande brist på plantor, fastän skogs- Hänvisande till det ovan anförda får un-
5630: vårdsnämnden med alla medel försökt öka dertecknade föreslå,
5631: sin plantproduktion samt köpt ca 1 miljon
5632: plantor årligen från annat håll, t. o. m. att Riksdagen måtte besluta höja
5633: från Sverige. Svårigheterna i föryngrings- det i statsförslaget för 1965 under
5634: programmet är alltså bristen på tillräckligt 20 Ht. I kap. 71 mom. upptagna an-
5635: antal plantskolor och de verksamma plant- slaget av 400 000 mk med 256 000 mk
5636: skolornas ringa kapacitet. för anskaffning av inventarier till
5637: Vasa skogsvårdsnämnd har, för att få plantskolan i Lappfjärd kommun inom
5638: detta hinder undanröjt, gått in för anläg- V asa skogsvårdsnämnds verksamhets-
5639: gande av en centralplantskola i södra delen område.
5640: av sitt verksamhetsområde. Riksdagen har
5641: Halsingfors den 15 september 1964.
5642:
5643: J'. A. J'ungarå. Alwar Sundell.
5644: Albin Wickman. Kurt Nordfors.
5645: Elis Andersson. Per Lauren.
5646: 1225
5647:
5648: IV,SOO. - Rah.al. N: o 171. Suomennos.
5649:
5650:
5651:
5652:
5653: Junga,rå ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta taimitar-
5654: hojen irtmmiston hankintaan.
5655:
5656:
5657: E d u s k u n n a ll e.
5658:
5659: Viime vuosien aikana on maamme metsä- Eduskunta on myös osoittanut ymmärtä-
5660: talouden suureksi pulmakysymykseksi muo- mystä asiaa kohtaan hyväksymällä viime lisä-
5661: dostunut metsiemme tuoton kohottaminen budjetin 20 Pl. I: 66 b momentin kohdalla
5662: rinnan metsäteollisuuden laajentumisen ja hallituksen esittämät 75 000 mk taimitarha-
5663: raaka-aineen lisääntyvän tarpeen kanssa. maan hankkimiseksi Lapväärtin kunnassa
5664: Raaka-aineen kasvava tarve on johtanut Vaa.san metsänhoitolautakuntaa varten.
5665: hakkuiden jatkuvaan lisääntymiseen niin, Kysymyksessä olevan, täysin rakennetun
5666: että ne nyttemmin ylittävät vuosittaisen lisä- taimitarhan kustannusarvio, kun kaikki tar-
5667: kasvun monella miljoonalla kuutiometrillä. peellinen irtaimisto otetaan lukuun, kohoaa
5668: Käytettävissä olevien tietojen mukaan on 331000 mk: aan, minkä vuoksi vuoden 1965
5669: tarkoituksena ryhtyä koko maassa toteutta- tulo- ja menoarvioon tulisi nyt ottaa puut-
5670: maan tehokkaasti laajennettua metsänistutus- tuva 256 000 mk:n määrä sen koko maata
5671: ohjelmaa. Tänä vuonna istutetaan 75 000 ha, varten riittämättömän 400 000 mk:n lisäksi,
5672: mutta vuodesta 1970 lähtien on päämääränä mikä taimitarhojen irtaimistohankintoihin on
5673: 300 000 ha: n vuosittainen istutusala. Voi- varattu.
5674: daanko hahmoteltu ohjelma toteuttaa, on Jotta taimien tuotanto pääsisi pikaisesti
5675: mitä suurimmassa määrin riippuvainen siitä, alkamaan, on välttämätöntä tehostaa taimi-
5676: voidaanko metsäpuiden siementen ja taimien tarhojen laajennustyötä. Tämä on yhtähyvin
5677: suuresti lisääntynyt tarve tyydyttää. kansantalouden kuin työllisyydenkin kannalta
5678: Yhä lisääntyvästä istutustoiminnasta joh- erittäin tähdellistä. Vaasan metsänhoito-
5679: tuen on Vaasan metsänhoitolautakunnan toi- lautakunnan eteläiseen toimialueeseen Lap-
5680: mialueella syntynyt aivan huutava taimien väärtin kuntaan tuleva taimitarha on tämän
5681: puute, vaikka metsänhoitolautakunta kaikin laajennustyön tärkeä vaihe.
5682: keinoin on yrittänyt lisätä taimien tuotan- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
5683: toaan sekä ostanut vuosittain noin miljoona
5684: tainta muualta, jopa Ruotsista. Nuorennus- että Eduskunta päättäisi korottaa
5685: ohjelman pullonkaulana on siis taimitarhojen vuoden 1965 tulo- ja menoarvion 20
5686: riittämättömyys ja toimivien taimitarhojen Pl. 1: 71 mom. kohdalle otetun 400 000
5687: vähäinen tuotantoteho. mk:n määrärahan 256 000 mk:lla tai-
5688: Vaasan metsänhoitolautakunta on, pois- mitarkan irtaimiston hankkimista var-
5689: taakseen tämän esteen, aikonut rakentaa kes- ten Vaasan metsiinhoitolautakunnan
5690: kustaimitarhan toimialueensa eteläosaan. alueella Lapviiiirtin kunnassa.
5691: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
5692:
5693: J. A. Jungarå. Alwar Sundell.
5694: Albin Wickman. Kurt Nordfors.
5695: Elis Andersson. Per Lauren.
5696:
5697:
5698:
5699:
5700: 154 E/726
5701: 1226
5702:
5703: IV,301.-Rah.al. N:o 172.
5704:
5705:
5706:
5707:
5708: Juntunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseu-
5709: dun sähköistämisen tukemiseen.
5710:
5711:
5712: E d u s kun n a 11 e.
5713:
5714: Maaseudun sähköistäminen on maakunna~l alueiden sähköistämiseen sekä muuttaa avus-
5715: listen sähkönjakeluyhtymien toimesta ja tar- tusperusteita niin, että kalliimpienkin ronun-
5716: koitukseen vuosittain myönnetyn valtionavun topiirien ra:kentaminen käy mahdolliseksi
5717: turvin kehittynyt suotuisasti. Kuitenkin on asettamatta kuluttajia lisärasitusten alaiseksi.
5718: vielä iJ.aajoja alueita, jotka pääasiassa asu- Näillä toimenpiteillä voitaisiin turvata syrjä-
5719: tuksen hajanaisuuden vuoksi ovat toistaiseksi seutujen vaikeissa olosuhteissa asuvien kan-
5720: vailla sähkönsaantimahdollisuuksia. Nykyis- salaistemme tasavertainen asema sähkönsaan-
5721: ten valtionapuperusteiden mukaisesti toteu- nin suhteen ja luotaisiin mahdollisuudet oma-
5722: tettuna näyttääkin vielä sähköä vailla olevien toimiseen elinmahdollisuuksien parantami-
5723: alueiden iJ.iittäminen jakeluverkostoon edis- seen.
5724: tyvän huolestuttavan hitaasti. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunni-
5725: Valtionapuperusteet maaseudun sähköistä- oittaen,
5726: misen tukemiseksi ovat olleet useita vuosia
5727: ennallaan ja näin jääneet jälkeen kustannus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
5728: tason kehityksestä. Koska on tarpeellista, tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
5729: että sähköistämisen laajentamista edelleen te- 33 momentille lisäyksenä 400 000
5730: hostetaan, on välttämätöntä osoittaa enem- markkaa maaseudun sähköistämisen
5731: män varoja sähköyhtymiHe harvaanasuttujen tukemiseen.
5732: Helsingissä 15 päiv.änä syySkuuta 1964.
5733:
5734: Eero Juntunen. lVIatti Kekkonen. Reino Kangas.
5735: Veikko Honkanen. Hannes Paaso. Reino Karpola.
5736: Aaro Kauppi.
5737: 1227
5738:
5739: IV,302. - Rah.al. N: o 173.
5740:
5741:
5742:
5743:
5744: Juntunen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Suo-
5745: mussalmen kunnansairaalan rakentamista varten.
5746:
5747:
5748: E d u s k u n n a 11 e.
5749:
5750: Ns. entisten aluesairaaloiden kunnille luo- siirtymistä pois kunnasta, joten sairaalatilo-
5751: vuttamisen yhteydessä v. 1951 edellytettiin, jen alkeellisuudesta johtuvat seikat ovat täl-
5752: että sairaalat kunnostetaan tai rakennetaan täkin osin heikentämässä sairaalan toiminta-
5753: uudestaan va:ltion toimesta, koska sairaala- mahdollisuuksia.
5754: raikennukset useimmissa tapauksissa oli jou- Laadittujen suunnitelmien mukaan tulee
5755: duttu jälleenrakentamaan välittömästi sotien uuteen sairaalarakennukseen 42 hoitopaikkaa,
5756: jälkeen heikkolaatuisista rakennustarvik- ja on se tilavuudeltaan 9 800 ms. Tarkistettu
5757: keista. Jo tällöin todettiin näiden sairaala- kustannusarvio tämän rakennuksen osalta on
5758: raikennusten heikko kunto. Suurin osa sai- noin 1 980 000 mk. Henkilökunnan asuinra-
5759: raalatiloista onkin tähän mennessä raken- kennuksen suunnitelmä käsittää 2 950 m3:n
5760: nettu uudelleen tai peruskorjattu nykyistä rakentamisen, ja on kustannusarvio tältä osin
5761: tarvetta vastaaviksi. 501000 mk. Näinollen sairaalan uudisraken-
5762: Suomussalmen kunnansairaa:lan osailta on nustyön vaatimat kustannukset ovat tämän
5763: e.m.. uudistus vielä toteuttamatta. Jo v. 1960 hetken arvion mukaan n. 2 481 000 mk. Kun-
5764: ovat nykyisin käytössä olevat rakennukset to- nan taloudellinen kantokyky ja syrjäinen
5765: dettu korjauskelvottomi,ksi ja uusien raken- ·asema huomioonottaen olisi valtionapu tar-
5766: taminen välttämättömäksi ja kiireelliseksi. koitukseen saatava 75% :n mukaisena samoin
5767: Asian kiireellistä hoitamista vaatii lähinnä kuin muidenkin vastaavien sairaaloiden eli
5768: se, että sairaala käytännöllisesti katsoen "ha- 1 860 750 mk suuruisena.
5769: joaa käsiin". Kohtuuttoman korkeita kus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5770: tannuksia vaatineiden kunnossapitotöiden nioittaen,
5771: turvin on sairaala voitu pitää toistaiseksi
5772: toiminnassa, mutta ellei uudisrakennustyötä että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
5773: pian saada al.Jroun, joudutaan sairaala sul- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XIX lu-
5774: kemaan, koska nykyisten raikenteiden perus- vun 7 momentille lisäyksenä 1860 750
5775: korjaus on täysin kannattamaton. markkaa valtionapuna Suomussalmen
5776: Työskentely heikkokuntoisissa tHoissa on kunnansairaalan rakentamista varten.
5777: aiheuttamassa myös sairaalan henkilökunnan
5778: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
5779:
5780: Eero Juntunen. Matti Kekkonen. Aaro Kauppi.
5781: Veikko Honkanen. Hannes Paaso. Reino Kangas.
5782: Vilho Leivonen. Pentti Pekkarinen. Reino Karpola.
5783: 1228
5784:
5785: IV,303. - Rah.al. N: o 174.
5786:
5787:
5788:
5789:
5790: Jussila ym.: Määrärahan osoittamisesta tilapäisen kasvinsuo-
5791: jelutarkastajan palkkausta varten.
5792:
5793:
5794: E d u s kun n a li e.
5795:
5796: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja päisin järja>tclyin. Kasvinviljelyosasto on-
5797: menoarvioksi v: lle 1965 on kasvinsuojelutoi- ikin rikkaruohontorjunta-aineiden tarkastuk-
5798: menpiteisiin 11 Pl. XIV: 10 esitetty lisäystä sen suhteen joutunut kestämättömän tilan-
5799: tilapäisen henkilökunnan palkkaamiseksi 8 000 teen eteen. Ellei asioo.n saada korjausta jo
5800: mk. Tämä summa tullaan jakamaan tuho- v: n 1965 alusta, joudutaan ri!kkaruohontor-
5801: eläinten, kasvitauti,en ja rikkaruohojen tor- junta-aimiden myynti voimassa olevan kas-
5802: juntaan käytettävien valmisteiden mukaisessa vinsuojelulain (261/51) perusteella aina.kin
5803: suhteessa maatalouden tutkimuskeskuksen tu- osittain kieltämään.
5804: hoeläin-, ikruwitauti ja kasvinviiljelysosasto- Edellä olevaan viitaten esitämme ikunni-
5805: jen kesken, ja se riittää kesäaikana tarvitta- oittaen,
5806: van kausiluontoisen lisätyövoiman palkkaa-
5807: miseen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
5808: Rilkkaruohontorjunta-aii11Je.ide.n valmistus ja tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XIV lu-
5809: käyttö on kuitenkin viimeisen kolmen vuo- vun 10 momenUUe lisäyksenä 14 540
5810: den aikana lisääntynyt niin paljon, entises- markkaa käytettäväksi Ulapäisen kas-
5811: tääin noin 'kolminkertaiseksi, ettei tehtäviä vinsuojelutarkastajan palkkausta var-
5812: enää. ole mahdollista hoitaa pelkästään tila- ten.
5813: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
5814:
5815: Mauno Jussila. Tahvo Rönkkö.
5816: 1229
5817:
5818: IV,304.-:Rah.al. N:o 175.
5819:
5820:
5821:
5822:
5823: .Tåmsen ym.: Määrärahan osoittamisesta helpotuksen myöntä-
5824: miseen kunm"lle rautateiden rakentamisesta johtuvista pak-
5825: kolunastuskorvauksista.
5826:
5827:
5828: Ed uskunnaHe.
5829:
5830: Uuden tielain mukaan suorittaa valtio Hallitus asetti 2.8. 9. 1960 komitean selvit-
5831: maantiealuei:ksi tarvittavan maa...alueen lu- telemään ja tek~mään esitykoo.n, missä mää-
5832: nastushinnan yksityisille JllOO;nomistajille. 20 rin sanottuja maksusitoumuksen telmeitä
5833: päivänä helmikuuta 1959 päivätyssä toivo- kuntia olisi rasitettava rautatiealueiden lu~
5834: mu.saloitteessamme n :o 274 ehdotimme, että nastusmaksuHla. Komitean työ valmistui 26.
5835: hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin 10. 1961 ja teki komi'tea seuraavat ehdotuk-
5836: rautateiden tiepohjan lunastushinnan kor- set:
5837: vaamiookisi valtion varoista niinkuin jo maan- 1. Rautatiealueiden lunastuSkorvaukset
5838: tiealueiden kohdalla tapahtuu. Eduskunta v:astaisuudessa rakennettavista rautateistä.
5839: käsitteli aioitteemme myönteisesti. KuHrnlai- Tammikuun 1 päivästä 195.8 voimaan as-
5840: tosvalioilrunnan mietinnössä n :o 93 (1959 vp.) .tuneessa uudessa tielaissa on omaksuttu pe-
5841: todettiin, että ,hallituksen olisi tämä kysy- riaate, jonka mukaan valtio suorittaa maan-
5842: mys kokonaisud~ tutkittava ja tällöin teihin tarpeellisten alueiden lunastusikustan"
5843: pyrittävä siihen, että rautateiden tiealue- nukset. Joulukuun 22 päivänä 1960 ti~lain
5844: 'lrorvaukset selvitettäisiin samoja periaatteita 91 §: n muutoksella on lisäksi määrätty val-
5845: noudattaen". Eduskunta lausui yksimielisesti tion korvattaviiksi eräät kauttakulku- tai
5846: toivomuiksen, ,että hallitus ryhtyisi toimen- sisääntuloliikenteesoon kaupungeissa käytet-
5847: piteisiin, ettei kuntia rasitettaisi rautateitä tyjen teiden maapohjat. Nämä maapohjat
5848: varten tarvittavien maa- ja vesialueiden lu- olivat ennen tätä lainmuutosta ainoat tie-
5849: nastus:k:orvauksilla". alueet, jotka uusi tielainsäädäntö määräsi
5850: Edelleen eduskunta v:n 1960 tadousarvion kuntien 'korvattaviksi. Koska komitean käsi-
5851: perusteluissa edellytti, että hallitus ryhtyy tyksen mukaan rautatiet ovat liiikenteelliseltä
5852: toimenpiteisiin valtion varoista maksettavien mevkitykseLtään yleisempiä kuin yleiset tiet,
5853: rautateiden maapohjien lunastusmruksujen olisi myökin rautatiealueiden Junootuskus-
5854: nopeuttamiseJksi. tannusten osalta vastaisuudessa omaksuttava
5855: tielainsäädännössä hyvä;ksytty periaate. Rau-
5856: V :n 1959 lopussa hyväksytty lruki Kauli- tatiealueiden lunastuskustannukse.t olisi siis
5857: rannan-Kolarin radasta sisältääkin jo sään- tulevaiSIUudessa rakennettavien rautateiden
5858: nÖiksen, että valtio vastaa tarvittavien maa- osalta määrättävä valtion maksettaviksi. K~
5859: alueiden 'hmastamisesta. Samaa periaatetta mitea on rautatiehaHitukselta saanut tietää,
5860: on noudatettu kaikissa sen jälkeen sääde- että kuntien suoritettavat lunastusikorvaukset
5861: tyissä rautateiden rakentamista koskevissa ovat Nman som-alueiden lunastus:k:orvauksia
5862: lae.issa. vain 2-3% radan rakennuskustannuksista.
5863: Aikaisemman käytännön mUikaisi'a maa- Milkäli kuitenkin ti·etyn radan rakentaminen
5864: wlueiden lunastusvelvoitteita on ikuitenlrin olisi erityisesti jonkin kunnan tai jonkin
5865: vielä monilla kunnilla selvitettävinä. Mm. yksityisen etujen mukaista, olisi täl'l.aiselle
5866: Suolahden-Haapajärven radan tarpeisiin kunnalle tai yksityiselle edelleen varattava
5867: otetut maa-alat ovat kuntien maksuvelvol:li- mahdoHisuus, esimerkiksi l'aUtatiera:kennua-
5868: suuden piirissä. Useat mainituista kunnista työn jouduttam.:iseksi, osallistua sopivaksi
5869: lienevät anoneet maksulykkäystä, jota on katsottavalla tava:lla radan ookentamiskus-
5870: heille myös myönnetty. tannuksiin.
5871: 1230 IV,304. - Rautateiden pakkolunastuskorva.ukset.
5872:
5873:
5874: Edellä olevan muimisesrti komitea esittää, ja menoarvioon otetaan tarpeellinen maara-
5875: että vastaisuudessa uUBien rautateiden ra- raha anomuksis.ta tapahtuvien helpotuksien
5876: kentamisen edellytykseksi .ei asetettaisi, että myöntämiseksi kunnille rautatirealueiden pak-
5877: asianomaisen k1N1Ilan tulee vastata rautatie- kolunastuskorvauksista. Valtioneuvostolle
5878: alueiden lunastuskustannuk&ista, vaan että olisi annettava valta kussakin tapauksessa
5879: ne suoritettaisiin valtion varoista. erikseen harkinnan mukaan myöntää helpo-
5880: 2. Annettujen sitoumusten nojalla suori- tusta kunnille ottaen huomioon asianomaisen
5881: tetut ja suoritettavat rautatiealueiden paikko- kunnan taloudellisen kantokyvyn, sitoumuk-
5882: lunastuskorvaukset. sien antamisajankohdan sekä suoritettavien
5883: Pakkolunastuskorvaussitoumusten antamis- korvauksire.n suuruuden ja rautatien liiken-
5884: ajankohtia käsittelevässä selvittelyssä on ha- teeliisen merkityksen. Miikäli kunta olisi suo-
5885: vaittavissa, että 31Sianomaiset kunnat ovat rittanut pakikolunastuskorvauksia sellaisten
5886: eräissä tapauksissa antaneet jo vuosikym- rautatier.akennusten osalta, joista kaikki ky-
5887: meniä sitten sitoumuksensa, jotka vasta nyt symykseen tulevat kunnat eivät sitoumu:ksi-
5888: johtaisivat m.aksusuorituksiin. Kuten edellä aan vielä ole täyttäneet, olisi myöslci.n tällai-
5889: on selvitetty, on pamkolunastuskorvausten siille kunnille varattava mahdollisuus maksu-
5890: suorittamista viivästyttänyt noudatettavana palautusten saantiin.
5891: oleva pa;klkolunastusmenettely sekä lähinnä Edeliä olevan johdosta komitea esittää,
5892: sodista johtunut rautatierakennustöiden hi- että valtio:n tulo- ja menoarvioon otettaisiin
5893: das edistyminen. Tällöin on muuttuneista riittävän suuri määräraha valtioneuvoston
5894: olosuhteista sekä maantaiverkoston jatku- käytettäväksi helpotusten myöntämistä var-
5895: vasta kehittymisestä saattanut aiheutua, että ten kurrille rautatiealueiden pakkolunastus-
5896: rakennettu rautatie on jäänyt llikenteelli- •kustannuksiin.
5897: seltä merkitykseltään vähäisemmäksi kuin Mitä erityisesti tulee soranottopaikoista
5898: mitä alunperin oli. odotettavissa. Tämä asian- Yaltiolle suoritettaviin korvauksiin, on ko-
5899: tila on aiheuttanut kunnissa mabuhalutto- mitea todennut, että tällaisista soranottopai-
5900: muutta, minkä lisäksi maksettaviksi langen- koista on käytetty soraa muidenkin kuin
5901: neet pakkolunastuskorvaukset eräissä tapauk- niiden kuntien alueilla tapahtuneiden rauta-
5902: sissa ovat osoittautuneet määriltään ylivoi- teiden rakentamiseen, joilla soranottopaikat
5903: maisiksi kunnille, joiden menot ovat viime sijaitsevat. Tämän vuoksi ja koska ikysymys
5904: vuosina muutoilllkin tuntuvasti nousseet. Suo- siitä, käsittääJkö ikuntien antama sitoumus
5905: ritettavat pakkolunastuskorvaukset ovat li- myös soranottopai,kkojen pakkolunastuskor-
5906: säksi 'kunnan alueen laajuudesta, radan vausten suorittamisen, on kuntien taholta
5907: suunnasta sekä edellä arvaamattomista syistä asetettu kiistanalaiseksi, komitea esittää, että
5908: johtuen kohdanneet eri taval1a eri asemassa myönnettäessä kunnille helpotuksia mutatie-
5909: olevia kuntia, jolloin luuastuakorvausten alueiden pal{lkolunastuskorvauksista, vähre.n-
5910: suuruus ei ole ollut oi1ke.aBSa suhteessa ramen- nybenä suoritettavasta korvauksesta, huo-
5911: netun rautatien paikalliseen liikenteelliseen mioitaisiin ikoko so~anottopaikkoja koskeva
5912: merkitykseen. Koska lisäksi tielainsäädän- korvauksen osuus.
5913: nössämme on omaksuttu periaate valtion vel- Koska myöskin pa.kkolunastuskorvauksille
5914: vollisuudesta korv.ata tiealueet, näyttävät laskettavat ns. haltuunottokorot ovat rauta-
5915: kuntien pyynnöt paklrolunastuskorvausmak- teiden ralrennustyön ja parokolunastusmenet-
5916: suj·en helpottamisesta sitoumusten selvästä telyn hitaudesta johtuen saattaneet kohota
5917: velvoittavuudesta huolimatta ymmärrettä- huomattaviin summiin, komitea esittää, että
5918: vi:ltä. helpotuksia myönnettäessä kuntien maksetta-
5919: Edellä o:levan johdosta on komitean ktäsi- viksi määrättäisiin ainoastaan kohtuulliselle
5920: tyben muban tarpeen vaa.timaa, että valtio rautatien rakentamisajalle laskettavat korot.
5921: ryhtyy toimenpiteisiin kuntien aseman hel- Vihdoin tuli sekin aika, että hallitus antoi
5922: pottamiseksi rautatiealueiden pWkolunastus- eduskunnalle esityksen n:o 134 laiksi hel-
5923: korvausten suorittamisen suhteen. Koska si- potusten myöntämisestä kunnille rautateiden
5924: toumusten nojalla suoritettavat korvaukset rakentamises.ta johtuvista pakilrolunastuskor~
5925: kohtaavat tuntuvina summina erilaisessa ta- vauks.ista, ja valtiovarainvaliokunta antoi
5926: loudellisessa asemassa olevia kuntia, on ko- mietintönsä n: o 69 seikä suuri valiokunta
5927: mitean mielestä paikallaan, että va:ltion tulo- mietintönsä n:o 170. Eduskunnan päätök-
5928: IV,304. - Jämsen ym. 1231
5929:
5930: sen muikaisesti säädettiin: ,Va:ltioneuvosto telujen lisäyksen eduskunta hyväksyi YJksi-
5931: oikeutetaan tulo- ja menoarvioon otetun mää- mielisesti.
5932: rärahan puitteissa hatkemuksesta myöntä- Hallituksen esityksessä v:n 1964 tulo- ja
5933: mään kunnille helpotuksia niistä rautateiden menoarvwksi ehdotetaan 12 Pl. XIII luvun
5934: ratkenta:m.isesta johtuvista pakkolunastuskor- 10 momentille 1 000 000 mk: n siir.tomäärä-
5935: vautksista, joiden suorittamisesta v.altiolle raha helpotusten myöntämiseksi kunnille
5936: kunnat ovat antaneet sitoumuksen ennen 1 rautateiden rakentamisesta johtuvista p.a:k-
5937: päivää tammikuuta 1958. Hyväksyessään kolunastuskorvauksista. Määräraha sai osak-
5938: lain 16. 2. 1962 eduskunta lausuu samalla seen myös eduskunnan hyväksymisen.
5939: odottavansa hallitukselta pikaisia toimen- Viitaten kåmitean mietinnössä esitettyihin
5940: piteitä uudessa laissa säädettävän järjeste- ybityiskohtaisiin laskelmiin sekä myös nii-
5941: lyn toteuttamiseksi. hin seikkoihin, jotka kuntien taholta on mm.
5942: V: n 1962 toisen lisämenoarvion 12 Pl. valtioneuvoston ja eduskunnan jäsenten tie--
5943: XIII luvun 9 momentille otettiin 50 000 000 toon saatettu, toteamme, että eri vuosina
5944: vmk tähän tarkoitu!kseen. V: n 1963 tulo- budjetoitu summa ei riitä vieläkään tähän
5945: ja menoarvioesitykseen hallitus ehdotti niin- tarkoitukseen, joten hallituksen dlisi tämän-
5946: ikään 50 000 000 vmk. Sanotun tulo- ja kin jälkeen palattava asiaan uudella määrä-
5947: menoarvion 12 Pl. XIII:n 10 momentin rahaesi tyksellä.
5948: perusteluissa valtiovarainvalio:kunta lausuu Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
5949: seuraavaa: ,Valiokunta on katsonut koh- dotamme,
5950: tuulliseksi ehdottaa, että tässä menoarviossa
5951: varattaisiin ikysymyJksessä olevien helpotus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
5952: ten myöntämistä varten 1 000 000 nykymar- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XIII
5953: kan määräraha, ja on näin ollen ehdottanut luvun uudelle momentt"lle 3 000 000
5954: momentille 500 000 nykymavkan lisäyksen. markan määrärahan helpotusten
5955: Samalla valiokunta toteaa lisätynkin määrä- myöntämiseksi kunnt"lle rautateiden
5956: rahan riittämättömäksi ja edellyttää, että rakentamisesta johtuvista pakkolunas-
5957: hallitus palaisi asiaan uudella määrämhaesi- tuskorvauksista.
5958: tY'lme.Uä." Mainitun määrärahan- ja perus-
5959: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1964.
5960:
5961: Artturi Jämsen. Veikko Honkanen.
5962: Artturi Koskinen. Hannes Paaso.
5963: Eino Räsänen.
5964: 1232
5965:
5966: IV,S05.- Rah.al. N: o 176.
5967:
5968:
5969:
5970:
5971: Kajala ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden keskussairaa-
5972: lan suunnittelutöiden aloittamista varten.
5973:
5974:
5975: E d u s k u n n a ll e.
5976:
5977: KeskussairaaJoiden ra:kentamisesta 27 päi- minnassa edes yhtään aluesairaalan tasoista
5978: vana kesäkuuta 1950 annetussa laissa sairaalaa. Tämän vuoksi La:hden keSkussai-
5979: (337/50), sellaisena kuin se on muutettu 27 rawlan suunnittelutyöt olisi saatava kiireelli-
5980: päivänä marraskuuta 1953 annetulla lailla sesti aluHe. Alussa mainitun lain mukaan
5981: (443/53), keskussairaaloiden ensimmäisen ra- Lahden keskussairaala on kiireHisyysjärjes-
5982: kennusvaiheen rakennustyöt on saatava lop- tyksessä seuraavana Kotkan, Kainuun ja
5983: puun viimeistään tammikuun 1 päivään 1970 Keski-Pohjanmaan keskussairaaloiden jäl-
5984: mennessä. Laissa mainituista 18: sta keskus- keen, joiden rakennustyöt on jo osittain
5985: sairaalasta on tähän mennessä rakennettu alettu tai aloitetaan aivan ilähitulevaisuu-
5986: valmiiksi seitsemän sairaalaa ja suunnittelun dessa. Kun keskussairaalan suunnittelutyöt
5987: alaisina on Hsäiksi kolme sairaalaa. Kun kuusi vaativat aikaa useita vuosia, olisi myös tästä
5988: [äänin- ja yleistä sairawlaa siirretään sairaa- syystä välttämätöntä aloittaa Lahden keskus-
5989: lalain 11 § : n ( 350/62) säännösten perus- sairaalan suunnittelutyöt heti, jotta raken-
5990: teella viimeistään heinäkuun 1 päivänä 1965 nussuunnitelma voitaisiin toteuttaa välittö-
5991: keskussairaalapiirien kuntainliitoille keskus- mästi kolmen viime!ksi mainitun keskussai-
5992: sairaaloina käytettävikisi, voivat keskussai- raalan valmistumisen jii1keen.
5993: raalat aloittaa aina1kin osittain toimintansa Edellä esit.etyin perustein ehdotamme,
5994: lähiaikoina kaikissa muissa paitsi Lahden
5995: keskussairaalapiirissä, missä ei vielä ole voitu että Eduskunta oUaisi vuoden 1965
5996: aloittaa edes sairaalan smmnittelutyötä. tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
5997: Kuitenkin myös Lahden keskussairawla.pii- määriirahan siirtomäärärahana Lahden
5998: rin sairaanhoito-olot vaatisivat pikaista ke- keskussairaalan suunnittelutöiden aloit-
5999: hittämistä, koska piirin a:lueella ei ole toi- tamista varten.
6000: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 19,64.
6001:
6002: Olavi Xajala. Veikko Helle. Arvo Ahonen.
6003: Valto Käkelä. Anni Flinck. Sylvi Siltanen.
6004: 1233
6005:
6006: IV,306. -Rah.al. N:o 177.
6007:
6008:
6009:
6010:
6011: Kajala ym.: Määrärahan osoittamisesta Vesivekmaan lento-
6012: kentän kunnostustöiden aloittamista varten.
6013:
6014:
6015: E d u s ik u n n a 11 e.
6016:
6017: Lahden-Heinolan talousalue on valtion vasta, Lahden Y'litse, edelleen pohjoista kohti.
6018: taholta jäänyt monessa suhteessa lapsipuolen Näin tulee 200 km:n hukkamatika, mikä ai-
6019: asemaan. Tämä johtuu osaltaan siitä, että heuttaa tarpeetonta ajanhukkaa ja aiheetto-
6020: tämä yhtenäinen talousalue ikuuluu moneen mia, tavalliselle veronmaksajalle raskaita li-
6021: lääniin ja samalla kyseisten [äänien laita- säkustannuksia. Kun talousalueella on jo pa-
6022: osiin. Kysymyksessä ovat siis tässä mielessä rikin sotilaslentokenttää, joista asiantuntijain
6023: "rajan kirot". Erityisen selvänä talousalu- lausunnon mukaan, melko vähin kustannuk-
6024: een hallinnollisen hajanaisuuden haittavaiku- sin pystytään saamaan sopivat kentät siviili-
6025: tukset ilmenevät liikennekysymysten hoi- ilmailua varten, niin tätä tilaisuutta ei mie-
6026: dossa. Niinpä tällä alueella, jonka väkiluku [estämme ole syytä olla !käyttämättä hyväksi.
6027: on n. 200 000 henkeä ja jonlka !keskus, Lah- Asiantuntijat ovat lisäksi ilmoittaneet, että
6028: den kaupunki, on maamme neljänneksi suu- V esivehmaan ikentästä saadaan Seutulaa var-
6029: rin kaupunki., ei ole omaa lentokenttää. ten hyvin tarpeellinen varakenttä, koska Ve-
6030: Tästä, onkin seurauksena, että Lwhden-Hei- sivehmaalla ilmastosuhteet ovat hyvin edul-
6031: nolan talousalueen lentokenttänä on Seutu- liset, paljon paremmat kuin Seutulassa.
6032: lan [entokenttä. Edellä o'levaan viitaten ehdotamme !kunni-
6033: Tällainen asiantila merkitsee alueen asuk- oittaen,
6034: kaille suurta taloudellista rasitusta. Silloin
6035: esim., !kun on pakko käyttää lentoyhteyksiä että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
6036: pohjoiseen päin, on .ensin ajettava, ikiireelli- tulo- ja menoarvioon 250 000 markkaa
6037: sessä tapauksessa henkilöautolla, 100 km ete- V esivekmaan lentokentän kunnostus-
6038: •lään, lennettävä 100 km Lahteen ja sitten töiden aloittamista varten.
6039: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
6040:
6041: Olavi Kajala. Edvard Pesonen. Ensio Partanen.
6042:
6043:
6044:
6045:
6046: 155 E/726
6047: 1234
6048:
6049: IV,307. - Rah.al. N: o 178.
6050:
6051:
6052: Kajala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kaupun-
6053: kien poliisilaitosten palkkauksiin.
6054:
6055: E d u s k u n n a ll e.
6056:
6057: Järjestyneen yhteiskunnan ensimmäisiä vel- menoarvioesitykseen on hallitus ottanut mo-
6058: vollisuuksia on oikeusjärjestyksen yUäpitä- net määrärahat tosiasioita vastaavasti, realis-
6059: minen. Ellei maassa vallitse laki ja oikeus tisesti tarpeiden k,asvun ja rahan arvon ale-
6060: ja ellei järjestystä voida ylläpitää, niin nemisen huomioon ottaen, mutta tälläkin ker-
6061: kaikki ponnistukset olojen kohentamiseksi ja taa on jälleen poliisin vahvistamisen välttä-
6062: •kehityksen edistämiseksi käyvät tehottomaksi. mättömyys unohtunut.
6063: Suomi on ollut vuosisatoja oikeusvaltio ja Niinpä kaupunkien poliisilaitoksiin ehdote-
6064: sellaisena se on pidettävä. Sotien vaikutuk- taan perustettavaksi, työaikalain alaisten po-
6065: sesta ja yleismaailmallisten kehitystekijäin lliisimiesten yötyöstä ,annettavan aikahyvityk-
6066: vaikutuksesta rikoHisuus on maassamme kui- sen vuoksi tarpeellisten virkojen lisäksi, vain
6067: tenkin jatkuvasti lisääntynyt. Sen vastusta- yksi komisarion, yksi ylikonstaapelin, yksi
6068: IDiseksi tarvittaisiin myös lisääntyviä poliisi- vanhemman konstaapelin toimi, kolme nuo-
6069: voimia. Samaan aikaan, kun monilla muilla remman konstaapelin tointa ja yksi nais-
6070: aloilla on lisätty valtion menoja, joillakin konstaapelin toimi. TäHainen poliisivoiman-
6071: aJoilla aivan tarpeettoman suuressa määrin, lisä tarvittaisiin jo monen pienen kaupungin
6072: on toisaalta aloja, joihin vwltiovalta ei ole poliisi'laitokseen, jotta poliisilta todella voitai-
6073: !kiinnittänyt juuri lainkaan huomiota. siin vaatia ikaikkien niiden tehtävien ensi-
6074: Maamme poliisikunta on yleisesti ottaen !l.uokkaista hoitamista, mitkä nykyaikana po-
6075: suorittanut tehtävänsä hyvin. Sen muusta Hisin tehtäviin kuuluvat. Nimenomaan
6076: kehittämisestä on pidetty asianomaisten vir- maamme suurimmissa kaupungeissa on polii-
6077: kamiesten toimesta hyvää huolta, mutta yh- sin lukumäärän lisää:minen erityisen tärke-
6078: dessä suhteessa on kehitys pysähtynyt. Mies- ätä. Näissä on nimittäin järjestyksen pitämi-
6079: vahvuuden Hsäämisestä ei ole laill'kaan riit- nen paljon vaikeampaa kuin muissa osissa
6080: tävästi huolehdittu. Tämän vuoksi poliisin maatamme. Jotta kaupungeitten poliisilai-
6081: suhteellinen vahvuus on monilla paikkakun- tosten miesvahvuutta voitaisiin lisätä n.
6082: nilla suuresti vähentynyt; näin varsinkin sel- 10% :Ua, mitä määrää asiantuntijat pitävät
6083: laisiHa paikkakunnilla, joissa väestön kasvu vähimmäisvaatimuksena, olisi kaupunkien
6084: on ollut poikkeuksellisen ripeätä. Tähän poliisilaitoksen palkkausmäärärahaa korotet-
6085: asiantilaan on saatava parannus. Kansal- tava vastaavasti n. 10% :Ha.
6086: lamme ei ole varaa 'antaa :kehityksen jatkua Tämän mukaisesti ehdotamme kunnioittaen,
6087: tähän suuntaan. Yleinen kansalaismielipide
6088: vaatimalla vaatii, että rikollisuuteen on 'käy- että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
6089: tävä käsiksi entistä voimakkaammin ottein vuoden 1965 tulo- ja menoarvioon
6090: ja että järjestyksen valvonnassa päästään 7. Pl. VI luvun 1. momentille 4 000 000
6091: jälleen sille tasolle, millä maassamme ennen markkaa kaupunkien poliisilaitosten
6092: sotia oltiin. Ensi vuoden valtion tulo- ja palkkauksiin.
6093: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
6094:
6095: Olavi Kajala. Våinö Vilponiemi. Armas Leinonen.
6096: K. F. Haapasalo. Veikko Helle. U. H. Voutilainen.
6097: Valto Käkelä. Kalle 1Yiatilainen. Judit Nederström-Lunden.
6098: Edit Terästä. Uljas Mäkelä. Ensio Partanen.
6099: Anni Flinck. Antero Våyrynen. Elis lYianninen.
6100: Voitto Hellsten. Eino Raunio. Veikko Kokkola.
6101: 1235
6102:
6103: IV,308.-Rah.al. N:o 179.
6104:
6105:
6106:
6107:
6108: Kalavainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta luku-
6109: kausimaksujen alentamiseen yksityisoppikouluissa.
6110:
6111:
6112: E d u s k u n n a ll e.
6113:
6114: Eduskunnassa tehdyn aloitteen perusteella merkittävä, on aiheuttanut kouluille viime
6115: otettiin v:.n 1961 tulo- ja menoarvioon 100 'keväänä toimeenpannun tutkimuksen mukaan
6116: milj. vmk yksityisoppikoulujen korkeiden lu- 2 061000 mk:n suuruisen lukukausimaksutu-
6117: kukausimaksujen alentamista ja vapaaoppi- lojen vähennyksen.
6118: laspaikkojen myöntämistä sekä sisaralennus- Kun yksityisoppikoulujen lukukausimak-
6119: ten lisäämistä varten. Seuraavana vuonna sujen kohoaminen pääosalta aiheutuu edellä
6120: tätä määrärahaa jälleen eduskunnassa lisät- mainituista, valtiovallan toimesta toteute-
6121: tiin, niin että se tuli olemaan 200 milj. vmk, tuista uudistuksista, on kohtuullista, että val-
6122: mutta sittemmin on määrärahaa vähennetty tion tulo- ja menoarvioon otetun riittävän
6123: ollen se kuluvan vuoden tulo. ja menoar- suuruisen määrärahan turvin voidaan luku-
6124: viossa 1500 000 mk ja hallitus esittää määrä- kausimaksuja alentaa, niin paljon, ettei nii-
6125: rahan pysytiettäväksi saman suuruisena v. den yleinen taso pääse kohoamaan. Päinvas-
6126: 1965. Tämän määrärahan turvin onkin yksi- toin olisi nykyisissäkin oloissa ja valtiotalou-
6127: tyisoppikoulujen lukukausimaksuja voitu den vaikeuksista huolimatta pyrittävä luku-
6128: varsin tuntuvasti alentaa. kausimaksuja edelleen alentamaan.
6129: Näyttää kuitenkin siltä, että koulujen ta- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
6130: loudellisen aseman vaikeutumisen vuoksi lu- kunnioittavasti,
6131: kukausimaksut ovat jälleen huomattavasti
6132: kohoamassa. Siihen vaikuttavat useat syyt, että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
6133: mutta erityisesti ns. vuokra-arvon soveltami- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. X luvun
6134: sen viivästyminen koulujen valtionapujärjes- 17 momentille e)-kohtaan lisäystä
6135: telmässä sekä sisaralennusten tuntuva lisää- 500 000 markkaa lukukausimaksujen
6136: minen, joka v:n 1963 syyskuun alusta pan- alentamiseksi ja vapaaopp~'laspaikko
6137: tiin toimeen. Viimeksi mainittu uudistus, jen myöntämiseksi sekä sisaralennus-
6138: joka sosiaaliselta kannalta on oli ut erittäin ten lisäämiseksi y ksityisoppikouluissa.
6139: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
6140:
6141: Meeri Kalavainen. Uljas Mäkelä. Väinö Vilponiemi.
6142: Artturi Koskinen. Edit Terästö. Edvard Pesonen.
6143: Sylvi Siltanen. Voitto Hellsten. Kaarlo Pitsinki.
6144: Veikko Helle. Eino Raunio. Veikko Mattila.
6145: 1236
6146:
6147: IV,309.- Rah.al. N: o 180.
6148:
6149:
6150:
6151:
6152: Kala.vainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
6153: tuksiksi ja lainoiksi maalais- ja kauppalakansakoulujen ra-
6154: kentamiseen.
6155:
6156:
6157: E d u s k u n n a 11 e.
6158:
6159: Kansakouluhuoneistojen rakentamista on Mrualais- ja kauppalakansakoulujen raken-
6160: jo pitkän aikaa haitannut vaatimus, että en- nusavuksi asetettua määrärahaa on kuitenkin
6161: nen rakennustoimeen ryhtymistä kunnan on edellisinä vuosina kohtuuttomasti alennettu.
6162: saatava siihen opetusministeriön lupa. Täl- Kuluvana vuonna se on vain 11 000 000 mk,
6163: laista rakennuslupaa yleensä ei tarvita vaikka se v. 1961 tulo- ja menoarvioss81 ny-
6164: muissa vastaavanJaisissa tapauksissa. V. 1960 kymarkoiksi laskettuna oli 18 000 000 mk.
6165: säädettiin väliaikaisesta poikkeuksesta kansa- Kun kaiken kukkuraksi rakennuskustannuk-
6166: koululakiin annetun lain 1 §: n 3 momentissa, set ovat jatkuvasti nousseet, ei kuluvana
6167: että rakennuslupa raukeaa, ellei rakennus- vuonna enää tulla likikään toimeen määrä-
6168: työtä ole aloitettu viimeistään sen kalenteri- rahalla, vaan arvion mukaan tulee kulumaan
6169: vuoden loppuun mennessä, jonka aikana ra- 32 000 000 mk. Vastaavasti kansakouluraken-
6170: kennusluvan myöntämisestä on kulunut kaksi nuksiin lain mukaan myönnettävien kuoletus-
6171: vuotta. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että lainojen kohdalla tarvitaan lisäystä 17 000 000
6172: rakennuslupa on voimassa noin kaksi ja puoli mk. V. 1965 näiden määrärahojen tarve on
6173: vuotta. Tälainen aika onkin kunnille tarpeen, ilmeisesti vielä suurempi kuin tänä vuonna.
6174: jotta ne voisivat hankkia piirustukset ja suo- Vaikka kaikki nämä määrärahat ovatkin ar-
6175: rittaa kaikki muutkin asiaan kuuluvat val- viomäärärahoja, ne kuitenkin ovat muodos-
6176: mistelut. Mutta tästä myös on seurannut, tuneet vaikutuksiltaan kiinteiden määräraho-
6177: että kansakoulujen rakennustoiminta supis- jen luontoisiksi, koska rakennuslupien myön-
6178: tui äkkiä kohtuuttomasti, koska lupia kuiten- täminen on pyritty rajoittamaan määräraho-
6179: kaan ei myönnetty sanottavasti enempää jen puitteisiin.
6180: kuin määrärahoja olisi sinä vuonna tarvittu, Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
6181: jos kunnat olisivat heti aloittaneet rakennus- dotamme,
6182: työt. Menetelmä kostautui pian ja nyt edelli-
6183: siltä vuosilta lykkäytynyt välttämätön raken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
6184: taminen on kohonnut suuresti siitä, mitä se tulo- j,a menoarvion 10 Pl. XI luvun
6185: olisi ollut, jos rakentamista olisi saatu jatkaa 22 momentille maalais- ja kauppala-
6186: tasaisesti joka vuosi. Rakennusavustuksen kansakoulujen rakennusavustuksia var-
6187: tarvetta lisää runsaasti myös 8. 6. 1962 sää- ten 32 000 000 mk:n suuruisen mää-
6188: detty laki jälleenrakennettujen kansakoulu- rärahan sekä 19 Pl. II luvun 4 mo-
6189: rakennusten kuntoonpanotöiden rahoittami- mentille kuoletuslainoiksi maalais- ja
6190: sesta. Niihin annetaan lain mukaan valtion- kauppalakuntien kansakoulurakennuk-
6191: apua sata prosenttia normaalihinnasta, eh- sia varten 39 000 000 mk:n määräm-
6192: dolla että työ suoritetaan valmiiksi ennen han.
6193: tammikuun 1 päivää 1967. Rakennusluvat
6194: eivät koske näitä tapauksia.
6195: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
6196:
6197: Meeri Kalavainen. Viljo Virtanen.
6198: Veikko Helle. Anni Flinck.
6199: 1237
6200:
6201: IV,S10. - Rah.al. N: o 181.
6202:
6203:
6204:
6205:
6206: Kalavainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten las-
6207: tenseimien ja päiväkotien avustamiseen.
6208:
6209:
6210: E d u s k u n n a ll e.
6211:
6212: Lastenseimien ja päiväkotien tarkoituksena oloouhteista johtuen pakko perustaa ja yllä-
6213: on U1hinnä ansiotyössä käyvien äitien lasten pitää varsinkin lastenseimiä ja kun tarve
6214: päivähoito. Vai'kka lastensuojelu pyrkii sii- päiväkotien perustamiseen kouluikäisiä lap-
6215: hen, että jokainen äiti voisi hoitaa [apsensa sia varten on jatkuvasti lisääntynyt, ei voi
6216: koko päivän, on kuitenkin runsaasti tapauk- olla oikein, että päiväkodit jätetään vaille
6217: sia., joissa ei ole muuta neuv()a kohtuullisen valtionapua. Tosin on todettava, että val-
6218: toimeentulon saamiseksi perheelle kuin äidin- tion tulo- ja menoarvioon on viime vuooina
6219: kin osallistuminen ansiotyöhön miehen rin- merkitty määräraha avustuksia varten yksi-
6220: nwlla, mistä vuorostaan on seurauksena las- tyisten toimesta ylläpidetyille päiväkodeHle.
6221: ten jättäminen la.stenseimiin tai päivä:kotiin Kunnille ei määrärahasta kuitenkaan ole
6222: hoidettaviksi. tiettävästi koskaan katsottu voitavan myön-
6223: Lastentarhojen ja. päiväkotien ylläpitämi- tää avustusta päiväkotien yHäpitämiseen.
6224: nen on niin kunnille kuin yksityisillekin ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6225: loudellisesti raskasta.. Jo v. 1927 säädettiin
6226: laki lastenta.rhain valtionavusta, jonka mu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
6227: kaan kunnallinen tai yksityinen 1astentarha tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIII lu-
6228: voi saada valti<mapua kolmanneksen vuosi- vun uudelle momentille 500 000 nyky-
6229: menoistaan, mutta ,lasten päiväkotien osalta markan suuruisen määrärahan avus-
6230: v;a1tionapukysymys lakisääteisesti on edelleen tuksiin kunnallisia lastenseimiä ja päi-
6231: järjestämättä. Kun kuntien kuitenkin on väkoteja varten.
6232: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
6233:
6234: Meeri Kalavainen. Anni Flinck.
6235: Edit Terästö. Sylvi Siltanen.
6236: 1238
6237:
6238: IV,311.-Rah.al. N:o 182.
6239:
6240:
6241:
6242:
6243: Kalavainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kan-
6244: santajuisten tieteellisten luentojen avustamiseen.
6245:
6246:
6247: E d u s k u n n a 11 e.
6248:
6249: Valtion talousarviossa on 10 Pl:n kohdalla Tämän työn tarve on kehittyvässä ja [aa-
6250: yhteiskunnallisen sivistystyön erästä merkit- jenevassa yhteiskunnassa muodostunut aikai-
6251: tävää muotoa, kansantajuisten tieteellisten sempaa suuremmaksi. Kansantajuisen luento-
6252: luentojen järjestämistä varten merkitty toiminnan avulla on tavoitettavissa suuria
6253: 20 500 mk:n suuruinen menoerä. Määräraha kansalaisryhmiä, jotka muutoin saattasivat
6254: on ollut samansuuruinen jo alun toistakym- jäädä tehokkaan kansal•ais- ja yhteiskunta-
6255: mentä vuotta. Kun kansansivistysjärjestöjen kasvatuksen u}kopuolelle.
6256: suorittama nykyaikainen aikuiskasvatustyö Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6257: on tänä aikana huomattavasti [aajentunut,
6258: mutta kustannus- ja palkkiotaso inflatoorisen että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
6259: kehityksen vaikutuksesta saman ajan kulu- den 1965 tulo- ja menoarvioon 10 Pl.
6260: essa tuntuvasti noussut, voidaan todeta tä- XIV luvun 7 momentille viidenkym-
6261: män määrärahan jääneen täysin tapahtu- menentuhannen (50 000) markan suu-
6262: neesta kehityksestä ja tarpeesta jälkeen. ruisen määrärahan kansantajuisten
6263: Eri kansalaisjärjestöjen keskuudessa har- tieteellisten luentojen avustamista var-
6264: joitetaan yhteiskunnan kannalta erittäin mer- ·ten.
6265: kittävää opinto-, kasvatus- ja valistustyötä.
6266: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
6267:
6268: Meeri Kalavainen. Arvo Ahonen.
6269: Eino Raunio. Edit Terästä.
6270: Veikko Helle.
6271: 1239
6272:
6273: IV,312. - Rah.al. N: o 183.
6274:
6275:
6276:
6277: Kantola ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion kaksoisyh-
6278: teislyseon rakennustöiden aloittamiseksi Espoon kauppa-
6279: lassa.
6280:
6281: E d u s k u n .n a 11 e.
6282:
6283: Helmikuussa 1962 annettiin asetus valtion ja se joutuu toimimaan hajallaan kahdessa
6284: kaksoisyhteislyseon perustamisesta Espoo- parakissa ja kahdessa erillisessä vuokrati-
6285: seen. Yhteislyseo aloitti toimintansa perusta- lassa. Koulutalon olisi siis valmistuttava vii-
6286: misvuotensa syyskuussa. Espoon kunnanval- meistään silloin, kun koululle tulevat ensim-
6287: tuusto sitoutui kolmena vuonna huolehtimaan mäiset lukioluokat eli yhteensä 12 luokkaa,
6288: tarvittavista opetustiloista ja pystytti neljän tai muuten koulua on pakko ryhtyä supista-
6289: luokkahuoneen puurankenteisen talon. Sa- maan ensi vuonna. Espoo kasvaa vuosittain
6290: moin kunnanvaltuuston päätöksellä lahjoitet- noin 5 000-6 000 asukkaalla, samoin Kirk-
6291: tiin yhteislyseota varten asianmukainen konummen suomenkielinen väestö lisääntyy
6292: tontti Kauklahdesta. Koulutalon piirustukset- runsaasti - Länsi-Espoossa sijaitseva yhteis-
6293: kin ovat jo luonnosvaiheessa ja koulun van- lyseo palvelee myös Kirkkonummen sivistys-
6294: hempainneuvosto on antanut niistä hyväksy- .tarpeita. - Espoon kaksoisyhteislyseo, joka
6295: vän lausunnon. on ainoa V'altion oppikoulu noin 70 000 asuk-
6296: Yhteislyseossa oli viime keväänä 157 oppi- kaan jättiläiskauppalassa, on ilman valtioval-
6297: lasta kahdella ensimmäisellä kaksoisluokalla. lan pikaisia myönteisiä toimenpiteitä tuo-
6298: Normaalisti olisi kouluun ollut keväällä otet- mittu supistumaan. Espoon kauppala on an-
6299: tava jälleen kaksi ensimmäistä luokkaa. Pyr- tanut valtiolle sitoumuksia yli alkuperäisen
6300: kijöitä oli runsaasti (92), mutta koulun reh- sopimuksen. Nyt odotetaan kauppalassa, että
6301: torin oli pakko tilanpuutteen tähden pyytää valtiovalta täyttäisi alkuperäiset lupauk-
6302: kouluhallituksesta lupaa koulun supistami- sensa. Mikäli ensi vuoden valtion tulo- ja me-
6303: seen. Kuultuaan tästä Espoon kauppalanhal- noarvioon tulee merkityksi edes jonkin ver-
6304: litus neuvotteli asiasta kouluhallituksen ran rakennusmäärärahaa yhteislyseota var-
6305: kanssa ja keskusviraston pyynnöstä teki ten, voitaisiin rakennustyö aloittaa ensi syk-
6306: kauppalanvaltuustolle esityksen uudesta si- synä, ja olettaen, että työtä tehdään kahtena
6307: toumuksesta koulutilojen hankkimis~ksi val- talvikautena, valmistuisi koulutalo kesällä
6308: tion oppilaitokselle. Kauppalanvaltuusto hy- 1967, siis viimeisenä mahdollisena ajankoh-
6309: väksyikin esityksen kuluvan vuoden kesä- tan lukion toiminnan alkamista silmällä pi-
6310: kuussa edellyttäen, että valtiovalta ottaisi täen.
6311: myös kantaakseen vastuun omasta sivistyslai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
6312: toksestaa.n. Tämän uuden sitoumuksen an-
6313: siosta koulu saataneen pelastetuksi kaksois- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
6314: kouluksi ja paikkakunnan sivistystarve tulee tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
6315: näin tyydytetyksi, mutta vain vuoteen 1967 suuruisen määrärahan valtion kaksois-
6316: saakka. yhteislyseon rakennustöiden aloittami-
6317: Todettakoon edelleen, että v. 1967 oppilai- seksi Espoon kauppalassa.
6318: toksessa on yhteensä jo kymmenen luokkaa
6319: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
6320:
6321: Lauri Kantola. Eino Siren.
6322: Toivo Salin. Uljas Mäkelä.
6323: R. Virtanen. Voitto Hellsten.
6324: Veikko Helle. Aaro Stykki.
6325: A-L. Tiekso. Gösta Rosenberg.
6326: 1240
6327:
6328: IV,31S.- Rah.a.l. N: o 184.
6329:
6330:
6331:
6332:
6333: Kantola ym..: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
6334: rakentamiseksi Espoon kauppalaan.
6335:
6336:
6337: E d u s kun n a 11 e.
6338:
6339: Valtioneuvoston v. 1961 tekemällä päätök- Otaniemeen ja Leppävaaraan sekä postitoi-
6340: sel'lä maamme väkiluvultaan suurin maalais- misto Mörbyhyn, työvoimavirnsto Espoon
6341: kunta, Espoo, muuttui kauppalaksi v. 1963 kirkolle ja kihlakunnanoikeus Helsinkiin.
6342: alusta lukien. Tätä kuntamuodon muuttu- Kun suuri osa näistä virastoista joutuu li-
6343: mista vastaavasti on kunnan toimesta ryh- säksi työskentelemään erittäin epäajanmu-
6344: dytty myös toimenpiteisiin uuden ja nope- kaisissa ja ahtaissa tiloissa, olisi mielestämme
6345: asti kasvavan kauppalan hallinnoHisen ikes- välttämä,töntä, että Espoon uuden kauppa-
6346: 1kuksen perustamiseksi ja sen vaatimien ra- lan keskustaan r~ennettaisiin ajanmukainen
6347: kiennussuunrutelmi.en kehittämiseksi. Eräänä valtion virastotalo.
6348: ensimmäisenä toimenpiteenä on tällöin kiin- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
6349: nitetty hoomiota kauppalan uuden virasto-
6350: talon rakentamiseen eri puolilla suurta kun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
6351: taa sijaitsevien virastojen keskittämise:ksi tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
6352: kauppalan !keskustaan. suuruisen määrärahan Espoon kaup-
6353: Valtion virastoJen osalta tilanne Espoossa palaan rakennettavan valtion virasto-
6354: on myös selJainen, että verotoimisto sijaitsee talon rakennussuunnitelmien laati-
6355: Helsingissä, nimismiehen virasto ja P<J'liisi- mista ja töiden aloittamista varten.
6356: laitos hajoitettuina Kauniaisten kauppalaan,
6357: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
6358:
6359: Lauri Kantola. Toivo Salin. R. Virtanen.
6360: 1241
6361:
6362: IV,314.-Rah.al. N:o 185.
6363:
6364:
6365:
6366:
6367: Kantola. ym.: Määrärahan osoittamisesta oppi- ja ammatti-
6368: koululaisten koulumatkakustannusten korvaamiseen.
6369:
6370:
6371: E d u s kun n a B e.
6372:
6373: Eduskunnan hyväksymä uusi ammattikou- pauksissa vähävaraisHle lasten vanhemmille
6374: ~ulaki velvoittaa myös kunnat järjestämään ja myös kunnille ylivoimaisia vaikeuksia kou-
6375: ammattiopetusta siten, että esim. niiden kau- lujen vähälukuisuuden ja niidtm suurten
6376: punki- ja kauppalakul11tien, joiden väkiluku etäisyyksien vuoksi vaikuttaen samalla kiel-
6377: on yli 20 000, on järjestettävä opetusta 4.5 teisesti tarvittavan ammattitaitoisen työvoi-
6378: oppitaalle jokaista 1 000 asukasta kohden. man kouluttamiseen, olisi mielestämme vält-
6379: Vaikka vailtio ooaHistuukin määräosuudella tämätöntä, että myös valtio osaNistuisi oppi-
6380: edellä mainitun lain •ammattiopetuksesta kun- ja ammattikoululaisten koulumatkoista aiheu-
6381: nille aiheutuvien iisärasitusten, niin kuin tuvien kustannusten korvaamiseen.
6382: myös oppikoululainsäädännön aiheuttamien EdeHä esitettyyn viitaten ehdotamme,
6383: kustannusten peittämiseen, niin sitä ei voida
6384: pitää nykyisellään lruheskään riittävänä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
6385: Niinpä va:ltio ei osallistu ensinkään oppi- ja tulo- ja menoarvioon 350 000 markan
6386: ammattikoululaisten koulumatkoista ai·heutu- määrärahan oppi- ja ammattikoululais-
6387: vien kulujen ikorv<aamiseen. Kun niistä sel- ten koulumatkakustannusten korvaa-
6388: viytyminen !kuitenkin aiheuttaa monissa ta- miseen.
6389: Helsingissä 15 päivänä syygkuuta 1964.
6390:
6391: Lauri Xaatola. H. Tauria.inen.
6392: Toivo Salin. Veikko Johannes Rytkönen.
6393: Eino Tainio. R. Virtanen.
6394: Martti Linna. Aleksi Kiviaho.
6395:
6396:
6397:
6398:
6399: l.S6 E/7·26
6400: 1242
6401:
6402: IV,315. - Ra.h.al. N: o 186.
6403:
6404:
6405:
6406:
6407: Kantola. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Tarvon-
6408: tien lopulliseen kuntoon saattamista varten.
6409:
6410:
6411: Ed uskunnalie.
6412:
6413: Hallitus esittää v:n 19615 valtion tulo- ja pitäen on Jonda1in liittymään ra:kennettu jo
6414: menoarvioon otettavaksi 3 milj. mk:n määrä- T,arvontien alitse siUatkin (2 kpl), joista toi-
6415: rahan Tarvontien lopulliseen kuntoon saat- nen on jo osittaisessa käytössä, mutta >liitty-
6416: tamista varten, ts. [stutuksia ja ~opullista mästä puuttuvat kuitenkin ylösmenorampit.
6417: asfa1toimista varten. Asiantuntijain lausun- Kun niiden rakentaminen olisi liikenteen
6418: non mukaan sanottu määräraha ,ei lmiten- avaamisen kannalta ensiarvoisen tärkeätä,
6419: kaan riitä saattamaan Tarvontietä valmiiksi, olisi nekin huomioitava määrärahan suuruu-
6420: ikoslm siitä mainittujen töiden suorittamisen dessa.
6421: jäilkeen jäisi vielä keskeneräiseksi ns. Jonda- Edellä olev,an perusteella esitämme,
6422: Hn liittymä. Mainittakoon, että tähän liitty-
6423: mään on suunniteltu ohjattavaJksi, paitsi lä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
6424: heisten suurten asutusalueiden liikennettä, tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
6425: myös myöhemmin rakennettavaksi suunnitel- 1 000 000 markkaa Tarvontien lopulli-
6426: lut Jorva!ksen tieltä tulevat yhdystiet Stens- seen kuntoon saattamista varten.
6427: vik-Jondal-Olarsby-Jondal. Tätä silmiiillä
6428: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
6429:
6430: Lauri Kantola. Eino Roine.
6431: Toivo Salin. R. Virtanen.
6432: Veikko Helle. Aimo Laiho.
6433: Pa.a.vo Aitio. B. Tauriainen.
6434: 1243
6435:
6436: IV,316.- Rah.al. N:o 187.
6437:
6438:
6439:
6440:
6441: Karpola ym..: Määrärahan osoittamisesta Rääkkylän-Tolosen-
6442: mäen maantien rakentamista varten.
6443:
6444:
6445: Eduskunnalle.
6446:
6447: Nykyinen maantie Rääkkylän kirkonkylän Tutkimukset Rääkkylän-Tolosenmäen
6448: ja Tolosenmäen välillä on hyvällä syyllä sa- tiestä ovat suoritetut ja rakennussuunnitel-
6449: nottuna erittäin mutkainen ja mäkinen, eikä mat valmiina. Paikkakunnan vaikea työlli-
6450: tien kunto muutoinkaan vastaa nykyajan syystilanne huomioonottaen uusia työmaita
6451: vaatimuksia. Näin ollen tieosuus on erittäin olisi avattava valtion toimesta, koska entisiä
6452: vaikea liikennöidä. Kuitenkin sillä joudutaan on vähän. Tielle ei ole kuitenkaan esitetty
6453: liikennöimään melko paljon. Tie on erittäin määrärahaa v: n 1965 tulo- ja menoarvioon.
6454: huomattava puutavarankuljetuksen kannalta Tien tarpeellisuus ja työllisyystilanne huo-
6455: katsottuna. Sen lähes keskivaiheilla on puu- mioonottaen määräraha olisi kuitenkin varat-
6456: tavaran lastauspaikka, jossa molemmilta tava.
6457: suunnilta tuleva puutavara siirretään autosta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6458: vesikuljetukseen. Muukin liikenne on erittäin nioittaen,
6459: huomattava, liikenteen viikastuessa jatku-
6460: vasti. Onhan tie rääkkyläläisille milteipä että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
6461: ainoa käyttökelpoinen henkireikä muuhun tulo- ja menoarvioon 100 000 markkaa
6462: Suomeen. Rääkkylän-Tolosenmäen maantien ra-
6463: kentamista varten.
6464: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
6465:
6466: Reino Karpola. A. Holopainen.
6467: Esa Timonen. Paula Ruutu.
6468: 1244
6469:
6470: IV,317.- Ra.h.al. N: o 188.
6471:
6472:
6473:
6474:
6475: Ka.rpola. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Parikka-
6476: Zan.-Onkamon radan rakennustöiden jatkamista varten.
6477:
6478:
6479: E d u s k u n n a 11 e.
6480:
6481: Hallitus esittää tulo- ja menoarvioon v: lle Kuten tunnettua, Parikkalan-Onkamon
6482: 1965 Parikkalan-Onkamon rautatien raken- rautatien tarve on erittäin suuri valtakunnan
6483: nustöiden jatkamiseen 4.5 milj. mk:n määrä- rajan katkaistua Karjalan radan. Lähitule-
6484: rahaa. Esitetty määräraha on kuitenkin rau- vaisuudessa rautatien tarve tulee nykyises-
6485: tatien nykyinen rakennusvaihe huomioonot- täänkin suurenemaan. Pohjois-Karjalan ja
6486: taen liian pieni. Mainitulla työmaalla ovat koko Itä-Suomen teollisuusinvestoinnit lisää-
6487: nimittäin maansiirtotyöt käytännöllisesti vät maakunnasta poispäin kuljetettavan ras-
6488: katsoen loppuun suoritetut. Seuraavana ra- kaan tavaran määrää erittäin huomattavasti.
6489: kennusvaiheena on kiskotusten ja siltojen Tämäkin tekijä puoltaa rautatien nopean ra-
6490: rakentaminen. Tarvikehankinnat edessä ole- lrenrtamisen tarvetta.
6491: via rakennustöitä varten kysyvät jo huomat- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6492: tavasti enemmän varoja kuin tulo- ja meno- nioittaen,
6493: arvioehdotukseen on varattu. Yksistään ns.
6494: Syrjäsalmen sillan rakentamiseen tarvittai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
6495: siin lähes puolet varatusta määrärahasta. tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
6496: Silta olisi saatava nopeasti rakennetuksi, 5 500 000 markkaa Parikkalan.-Onka-
6497: koska ilman sitä ei päästä jatkamaan muun mon rautatien rakennustöiden jatka-
6498: radan rakentamista. Mainittakoon, että sillan mista varten.
6499: piirustukset ovat jo valmiina ja teräsraken-
6500: teen osat ovat tehtaalta tilatut.
6501: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
6502:
6503: Reino Karpola.. A. Holopainen.
6504: Esa. Timonen. U. H. Voutilainen.
6505: Paula. Ruutu. Toivo Niiranen.
6506: Eino Ojajärvi P. Puhakka..
6507: 1245
6508:
6509: IV,318. - Rah.al. N: o 189.
6510:
6511:
6512:
6513:
6514: Karpola. ym..: Määrärahan osoittamisesta Kiteen koulutilalle
6515: rakennettavan karjatalouskoulun rakennustöiden aloitta-
6516: miseksi.
6517:
6518:
6519: E d u s k u n n a 11 e.
6520:
6521: V aitio on ostanut Kiteeitä ns. Koivikon Karjatalouskoululla ei sijaintipaikkakun-
6522: tilan, johon on suunniteltu alkuvaiheessa ra- nanaan ole jatkuvia kehitysmahdollisuuksia
6523: kennettavaksi karjatalouskoulu. Rakennus- lähinnä juuri havaintotilan puuttumisen ta-
6524: suunnitelmat ovatkin karjatalouskoulun kia. Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran
6525: osalta suurin piirtein valmiina. Kahden edel- alueelta on kuitenkin vuosittain pyrkimässä
6526: lisen vuoden tulo- ja menoarviossa on jo ollut karjatalouskouluihin huomattavasti enemmän
6527: määräraha koulun navettarakennuksen ra- oppilaita kuin nykyisiin koulutiloihin voi-
6528: kennustöiden aloittamista varten. V: n 1965 daan sijoittaa. Näin o1len uuden karjatalous-
6529: tulo- ja menoarvioesityksestä määräraha on koulun rakennustöiden aloittamiseen olisi
6530: kuitenkin jostakin syystä jäänyt pois. Näin- päästävä välittömästi.
6531: ollen koulun rakennustöiden aloittaminen on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6532: vaarassa viivästyä. nioittaen,
6533: Rakennustöiden viivästymiselle ei kuiten-
6534: kaan olisi varaa. Koulu toimii tätä nykyä että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
6535: Hammaslahdessa puutteellisissa olosuhteissa. tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
6536: Havaintotila puuttuu kokonaan, tontin pinta- määrärahan Kiteen koulutilalle raken-
6537: alan ollessa vain 2.67 ha. Koulurakennus on nettavan karjatalouskoulun rakennus-
6538: valmistunut jo 1920-luvulla ja on nyky- töiden aloittamista varten.
6539: aikaista opetustilatarvetta ajatellen täysin
6540: tarkoitustaan vastaamaton.
6541: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
6542:
6543: Reino Karpola. A. Holopainen.
6544: Esa Timonen. Paula Ruutu.
6545: 1246
6546:
6547: IV,319.-Rah.al. N:o 190.
6548:
6549:
6550:
6551:
6552: Karpola ym.: Määrärahan osoittamisesta maamiesopiston
6553: suunnitteluun Koivikon tilalle Kiteelle.
6554:
6555:
6556: Eduskunnalle.
6557:
6558: Itä-Suomen maaseutunuoriso on viime vuo- kijoita yhteensä 332, joista vain 86 voitiin
6559: sinakin hakeutunut runsaslukuisena maata- sijoittaa. Hakijoista pääsi siis opintojaan jat-
6560: louskouluihin. Eräänä opiskelua vaikeutta- kamaan vain 25.9 %. Näin ollen koko maata-
6561: vana tekijänä koko Itä-Suomessa on kuiten- kin ajatellen uuden maamiesopiston rakenta-
6562: kin se, että siellä ei ole maamiesopistoa. Jo minen on välttämätön.
6563: ennen toista maailmansotaa tilanne oli ny- Eduskunta onkin 9/4 1964 hyväksynyt
6564: kyistään paljon parempi, koska Itä-Suomen kaksi toivomusaloitetta, joissa ehdotettiin pe-
6565: nuoriso voi silloin opiskella Kurkijoen maa- rustettavaksi maamiesopisto Kiteelle, Koivi-
6566: miesopistossa. Alueluovutuksen jälkeen tätä kon tilalle. Suunnittelutöihin ei ole kuiten-
6567: mahdollisuutta ei ole ollut ja näin ollen on kaan vielä päästy, koska tarkoitukseen ei ole
6568: opiskelun jatkaminen maamieskoulun jälkeen osoitettu määrärahaa, vaikka uuden maamies-
6569: tuottanut nuorisolle suuria vaikeuksia, koska opiston perustaminen maahamme on tarpeen
6570: se on ollut suoritettava kaukana kotiseudulta. vaatima, kuten edellä on esitetty.
6571: Näin ollen koulutetun maatalousväestön' Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6572: osuus koko maatalousväestöstä ei Itä-Suo- nioittaen,
6573: messa ole sitäkään, mitä se muualla maas-'
6574: samme on. Ja muuallakin se on vain n. 7 %- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
6575: Maamiesopistojen oppilaspaikkamäärä on tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
6576: osoittautunut täysin riittämättömäksi. Esim. määrärahan maamiesopiston suunnit-
6577: tammikuussa 1964 alkaneille maamies- ja telua varten Koivikon tilalle KiteeZle.
6578: pienviljelysneuvojaopistojen kursseille oli ha-
6579: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
6580:
6581: Reino Karpola. Esa Timonen.
6582: Olli Kervinen. A. Holopainen.
6583: Paula Ruutu.
6584: 1247
6585:
6586: IV,320.- Rah.al. N: o 191.
6587:
6588:
6589:
6590:
6591: Kauppi ym.: Määrärahan, osoittamisesta sillan, raken,tami-
6592: seksi Oulujoen, yli Muhoksen, kun,n,assa olevan, Laukan, los-
6593: sipaikan, kohdalla.
6594:
6595:
6596: Eduskunnalle.
6597:
6598: Liikennöiminen Laukan lossin kautta Mu- Jotta liikenne tällä melkoisen vilkkaasti lii-
6599: hoksen kunnassa on viime vuosina käynyt kennöidyllä lossilla pääsisi jälleen häiriinty-
6600: erittäin hankalaksi ja vaaranalaiseksikin. mättä jatkumaan, olisi sen paikalle rakennet-
6601: Tämä johtuu siitä, että Oulujokeen rakenne- tava kiinteä silta. Paikka onkin sillan raken-
6602: tut voimalaitokset aiheuttavat huomattavia •tamisel.le sovelias, koska Oulujoessa on tällä
6603: vedenvaihteluja ja täten vaikeuttavat !ossi- paikalla matalia kivikarikoita, jotka ,helpot-
6604: liikenteen asianmukaista ylläpitämistä tällä tavat rakennustöitä. Sitä paitsi on otettava
6605: 265 m leveällä lossivälillä. Lauantai-illasta huomioon, että lossin ylläpito nykyiselläänkin
6606: maanantaiaamuun, jolloin vedenlasku on vä- vaatii valtiolta melkoisen suuret vuotuiset
6607: häistä, lossin käyttäminen on yleensä käynyt ylläpitokustannukset, jotka sillan rakentami-
6608: mahdottomaksi ja se on merkinnyt ylikulku- sella poistuisivat.
6609: liikenteen täydellistä pysähtymistä. Sama lii- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6610: kenteen pysähtyminen toistuu luonnollisesti nioittaen,
6611: aina muulloinkin, kun vedenjuoksua voima-
6612: laitoksilla rajoitetaan. Ennen voimalaitosten että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
6613: valmistumista pääsi talvella Oulujoen ylitse tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
6614: raskaillakin ajoneuvoilla, kuten autoilla ja suuruisen määrärahan st"llan rakennus-
6615: traktoreilla. Nyt joen ylittäminen tällaisilla töiden aloittamiseksi Oulujoen yli Mu-
6616: ajoneuvoilla on mahdotonta, tai ainakin hy- hoksen kunnassa olevan, Laukan lossi-
6617: vin vaarallista jään päällä olevan rantaveden paikan, kohdalla.
6618: ja jäiden särkymisen takia.
6619: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
6620:
6621: Aaro Kauppi. Antero Väyrynen.
6622: A. Holopainen. Reino Kangas.
6623: Veikko Savela.
6624: 1248
6625:
6626: IV,321.- Rah.al. N: o 192.
6627:
6628:
6629:
6630:
6631: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Muhoksen virastota-
6632: lon rakentamista varten.
6633:
6634:
6635: Eduskunnalle.
6636:
6637: Muhoksen kunnassa sijaitsevat Muhoksen kiirehtinyt piirustusten valmistumista, koska
6638: tuomiokunnan kanslia käräjähuoneineen, Mu- kunnan alueella ei ole valtion työkohteita, jo-
6639: hoksen veropiirin verotoimisto, Muhoksen pii- ten valtio on useana vuonna joutunut täyttä-
6640: rin nimismiehen kanslia ja Muhoksen posti- maan työhönsijoitusosuuttaan maksamalla
6641: toimisto. Nämä virastot, samoinkuin tänä syk- työttömyyskorvausta monille kymmenille työt-
6642: synä toimintansa aloittanut sairausvakuutus- tömille.
6643: ja työnvälitystoimistokin, toimivat tilapäisissä Kun virastotalon tarve on todettu virasto-
6644: vuokrahuoneissa. jen lausunnoissa erittäin kiireelliseksi, onhan
6645: Mainittujen virastojen aloitteesta ja Oulun nimismiehen kanslia sijoitettu pienen oma-
6646: lääninhallituksen esityksestä on rakennushal- kotitalon yhteen nurkkakamariin, jonka
6647: litus laatinut piirustukset valtion virastotaloa pinta-ala on alle 10 m2 ja kolme kuntaa kä-
6648: varten Muhokselle, johon on varattu tilat sittävän veropiirin verotoimisto on sijoitettu
6649: tuomiokunnan kansliaa, käräjähuonetta, vero- kunnantoimistoon, jotka tilat kunta tarvitsee
6650: toimistoa, nimismiespiirin kansliaa, poliisi- välttämättä kunnan omaan käyttöön, ja kun
6651: asemaa, työnvälitystoimistoa ja postitoimistoa virastotalon rakentaminen on myöskin työl-
6652: varten. Piirustukset ovat käyneet lausunnolla lisyyden kannalta ensiarvoisen tärkeä, olisi
6653: ao. virastoissa ja rakennushallitus on tehnyt rakennustöiden aloittaminen työllisyyskau-
6654: niihin esitetyt täydennykset ja muutokset. della 1965-1966 aivan välttämätön.
6655: Muhoksen kunta on lahjoittanut tontin lää- Edelläolevan perusteella ehdotamme,
6656: ninrakennustoimiston ja rakennushallituksen
6657: esittämäitä paikalta sekä rakentanut tontille että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
6658: saakka vesi- ja viemärijohdot. tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
6659: Kunnan ja työvoimapiirin esityksestä on suuruisen määrärahan Muhoksen vi-
6660: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö rastotalon rakentamista vMten.
6661: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
6662:
6663: Aaro Kauppi. Veikko Honkanen. Hannes Paaso.
6664: Pentti Pekkarinen. Erkki Ryömä. Akseli Paarman.
6665: Reino Kangas. Reino Karpola. Sulo Suorttanen.
6666: 1249
6667:
6668: IV,322.- Rah.al. N: o 193.
6669:
6670:
6671:
6672:
6673: Kelovesi ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Sai-
6674: maan kanavan rakentajien muistomerkin pystyttämiseksi
6675: Lauritsalan kauppalaan.
6676:
6677:
6678: Ed u skunn alle.
6679:
6680: Varsin harvoin maassamme pystytetään rauhansopimuksen alueluovutuksesta ystä-
6681: muistomerkkejä työlle ja sen tekijöille. Lau- vyyspolitiikan kautta kanava-alueen vuokra-
6682: ritsalan kauppalan esitys muistomerkin pys- sopimukseen kuljettu tie.
6683: tyttämiseksi Saimaan kanavan rakentajille Saimaan kanavan rakentajien muistomer-
6684: on merkittävä ja tuen ansaitseva aloite. Huo- kin pystyttäminen on sellainen kansallinen
6685: mioon ottaen kanavan rakennustyön yleisval- asia, jossa kaikki haluavat olla mukana. Sen
6686: takunnallisen merkityksen tulisi muistomerk- rahoittamiseen tarvitaan valtion alueen teol-
6687: kihankkeella olla myös valtiovallan tuki lisuuden tukea. Kanavaliikenteen uudelleen
6688: takanaan. alkaminen runsaan kolmen vuoden kuluttua
6689: Merkittävän työn ja sen tekijöiden kun- olisi myös sopiva hetki tämän muistomerkin
6690: nioittamisen ohella on Saimaan kanavan paljastamiselle.
6691: rakentajien muistomerkille olemassa paljon Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6692: muitakin erityisiä syitä. Työ oli mittasuhteil-
6693: taan ja kustannuksiltaan suuremmoisen roh- että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
6694: kea yritys viime vuosisadan puolivälin olo- vuoden 1965 tulo- ja menoarvioon
6695: suhteissa. Työssä otettiin käyttöön ensi ker- 50 000 mk määrärahan avustukseksi
6696: ran maassamme monia rakennusteknillisiä Saimaan kanavan rakentajien muisto-
6697: uudistuksia. Kanavan rakennustyössä kehit- merkin pystyttämiseksi Lauritsalan
6698: tyivät ja vakiintuivat rahapalkkaan perustu- kauppalaan.
6699: vat työsuhteet. Suureksi on arvioitava myös
6700: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
6701:
6702: Tauno Kelovesi. Urho Saariaho.
6703: Lyyli Koskinen. Taisto Sinisalo.
6704: Veikko 1. Rytkönen. Viljo Virtanen.
6705: Veikko Johannes Rytkönen. Kalle Matilainen.
6706: Aarne Pulkkinen. Valto Käkelä.
6707: Sulo Suorttanen. Sulo Hostila.
6708:
6709:
6710:
6711:
6712: 157 E/7·26
6713: 1250
6714:
6715: IV,323.- Rah.al. N: o 194.
6716:
6717:
6718:
6719:
6720: Keloveai ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnan-
6721: ja kyläteiden avustamiseen.
6722:
6723:
6724: Eduskunnalle.
6725:
6726: Eduskunta jatkoi hallituksen esityksestä nustyöt päätökseen. Jotteivät aloitetut .työt
6727: kunnan- ja kyläteiden rakentamisen aloitta- keskeytyisi ja jäisi pitkäksi aikaa seisomaan,
6728: mista v: n 1964 loppuun. Päätös perustui olisi momentin määrärahaa lisättävä. Asia
6729: todelliseen tarpeeseen toteuttaa vireillä ole- on monille kunnille varsin tärkeä taloudelli-
6730: vista hankkeista kaikkein tärkeimmät ja nen, kulkuyhteyksiä edistävä ja työtilaisuuk-
6731: kiireellisimmät. Aloitettuja keskeneräisiä sia antava kysymys.
6732: töitä on runsaasti. HalHtuksen tarkoitukseen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6733: esittämä 2 milj. mk:n määräraha ei riitä
6734: edes kaikkien töiden jatkamiseen. Esitys mer- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
6735: kitsee 6.5 milj. mk:n supistusta tänä vuonna tulo- ja menoarvion 12 Pl. VI luvun
6736: käytettävissä olleesen määrärahaan verraten. 3 momentille lisäyksenä 3 milj. mark-
6737: Tarkoituksenmukaista olisi viedä aloitetut kaa kunnan- ja kyläteiden avustami-
6738: ja keskeneräiset kunnan- ja kyläteiden raken- seen.
6739: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
6740:
6741: Tauno Kelovesi. Pauli Puhakka.
6742: Matti Koivunen. Hugo Manninen.
6743: Irma Torvi. Kauko Tamminen.
6744: Taisto Sinisalo.
6745: 1251
6746:
6747: IV,324.- Rah.al. N: o 195.
6748:
6749:
6750:
6751:
6752: Kelovesi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta talojen
6753: hankkimiseen posti- ja lennätintoimipaikoille.
6754:
6755:
6756: Eduskunnalle.
6757:
6758: Posti- ja lennätinlaitoksen tehtävät kasva- Hallitusten vastauksina näihin huomautuk-
6759: vat yleisen kehityksen mukana. Parhaillaan siin on ollut yksinomaan posti- ja lennätin-
6760: toteutettava kaukopuhelinliikenteen automati- laitoksen huonerakennusmäärärahojen supis-
6761: sointi ja lisääntyvä posti- ja puhelinliikenne taminen vuosi vuodelta. Se lisää laitoksen
6762: vaatii toimitilojen uusimista ja laajentamista. toimintavaikeuksia ja vuokramenojen paisu-
6763: Jälkeenjääneisyyden poistamiseksi tulisi pos- misen kautta taloudellista rasitusta. Posti- ja
6764: ti- ja lennätinlaitoksen rakennusmäärärahoja lennätinlaitoksen toimintaedellytyksiä tulee
6765: tuntuvasti lisätä. parantaa. Samalla taloudellisuus ja säästä-
6766: Valtion tilintarkastajat ja eduskunta ovat väisyys valtion taloudessa edellyttävät lai-
6767: viime vuosien aikana jatkuvasti huomautel- toksen huonerakennusmäärärahojen tuntuvaa
6768: leet posti- ja lennätinlaitoksen eräiden raken- lisäämistä.
6769: nusten kehnoudesta. Toimiihan mm. Lappeen- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6770: rannan postiautovarikko tiloissa, jotka eivät
6771: täytä edes palo- ja työturvallisuusmääräyksiä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
6772: Jo 8 vuotta sitten kehotti eduskunta korjaa- tulo- ja menoarvion 19 Pl. I luvun 29
6773: maan nopeasti asian postiautovarikon raken- momentille lisäyksenä 3 000 000 mk ta-
6774: tamisella. Samoin eduskunta huomauttaa jat- lojen hankkimiseksi posti- ja lennätin-
6775: kuvasti posti- ja lennätinlaitokselle sen tar- toimipaikoille.
6776: peisiin vuokraamien tilojen kohtuuttoman
6777: korkeista vuokrista ja valtiolle siitä aiheutu-
6778: vista suurista kustannuksista.
6779: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
6780:
6781: Tauno Kelovesi. Paavo Lagerroos.
6782: Veikko Johannes Rytkönen. Hemming Lindqvist.
6783: Hugo Manninen. Taisto Sinisalo.
6784: 1252
6785:
6786: IV,325.-Rah.al. N:o 196.
6787:
6788:
6789:
6790:
6791: Kelovesi ym.: Määrärahan osoittamisesta vesien saastumisen
6792: tutkimiseen Saimaan etelärannalla.
6793:
6794:
6795: Ed u skunn alle.
6796:
6797: Vesioikeuslain uusimisella pyrittiin muiden jat kärsivät siitä menetyksiä, mutta ennen
6798: tavoitteiden ohella ehkäisemään vesistöjen kaikkea siitä joutuu kärsimään teollisuusyh-
6799: enempi saastuminen. Jätevesien puhdistami- dyskunnan koko asujamisto.
6800: sella onkin saatu paljon aikaan. Puhdistamat- Todennäköisesti Kymen lääninhallituksella
6801: tomia vesiä ei ilman lupaa saa laskea yleisiin ei ole ollut kaikkia tarvittavia tietoja myön-
6802: vesistöihin. täessään lupia puunjalostuslaitoksille jättei-
6803: Saimaan eteläisellä rannalla Lauritsalan ja den laskemiseen yleisiin vesiin. Vesien saas-
6804: Joutsenon kohdalla havaitaan selvästi vesien tuminen ja sen haittavaikutukset pitäisi no-
6805: saastumisen edelleen jatkuvan. Oy. Kaukas peasti tutkia ja estää.
6806: Ab. on saanut lääninhallitukselta luvan sel- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6807: luloosatehtaan ym. teollisuusjätteiden laske-
6808: misesta Lauritsalan rantavesiin. Sen seurauk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
6809: sena veden saastumisalue on vuoden kuluessa tulo- ja menoarvioon 30 000 mk määrä-
6810: huolestuttavasti laajentunut. Haittavaikutuk- rahan puunjalostusteollisuuslaitosten
6811: set tuntuvat varsin kiusallisina. Vesi on pa- jätteiden aiheuttaman vesien saastu-
6812: hanhajuista, kalakanta tuhoutuu, lähialueita misen tutkimiseen Saimaan eteläran-
6813: on mahdotonta käyttää uinti- ja virkistys- nalla.
6814: tarkoituksiin. Yksityiset vesialueiden Omista-
6815: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
6816:
6817: Tauno Kelovesi. Hemming Lindqvist. Taisto Sinisalo.
6818: 1253
6819:
6820: IV,326.- Rah.al. N:o 197.
6821:
6822:
6823:
6824:
6825: Kervinen ym..: Määrärahan osoittamisesta Savon radalta Yö-
6826: veden rantaan johtavan radan tutkimusta varten.
6827:
6828:
6829: Eduskunnalle.
6830:
6831: Eduskunta esitti toivomuksen hallituk- misen ja Ristiinaan rakenteilla olevan puun-
6832: selJ.e kevätistuntokaudella 1964, että se ot- jalostusteollisuuden takia. Asiat ovat kehit-
6833: taisi v: n 1965 talousarvioon tarvittavan tyneet puunjalostuslaitoksen rakentamisen
6834: määrärahan rautatien rakentamista edeltävän kohdalla ripeästi ja aikataulun mukaisesti,
6835: tutkimuksen suorittamiseksi Savon radalta niin että tehdas on parhaillaan koekäytössä
6836: Yöveden rantaan Ristiinassa, ja että rata ja säännöllinen tuotantovuorokäynti alkaa
6837: rakennettaisiin teollisuus- ja satamaratana. marraskuun alussa. Tämän teollisuuslaitoksen
6838: Tarkoitukseen osoitettua määrärahaa ei rahtaustarve on näin ollen jo olemassa.
6839: kuitenkaan ole hallituksen antamassa budjet- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
6840: tiesityksessä v: lle 1965 ilmeisesti siitä syystä,
6841: että eduskunnan esittämää toivomusta ei että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
6842: presidentti ollut vielä budjetin laadintavai- tulo- ja menoarvioon 100 000 mk mää-
6843: heen aikana vahvistanut. rärahan ratatutkimuksen suorittamista
6844: Jo eduskunnan kulkulaitosvaliokunta totesi varten kohteessa Savon rata--Yöveden
6845: tämän teollisuus- ja satamaradan rakentami- ranta Ristiinassa.
6846: sen kiireelliseksi Saimaan kanavan valmistu-
6847: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
6848:
6849: Olli Kervinen. Niilo Ryhtä.
6850: A. Holopainen. Olavi Lahtela.
6851: Sylvi Halinen. T. H. Kinnunen.
6852: 1254
6853:
6854: IV,327. - Rah.al. N: o 198.
6855:
6856:
6857:
6858:
6859: Kervinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opinto·
6860: kerhotoiminnan tukemiseen.
6861:
6862:
6863: Eduskunnalle.
6864:
6865: Helmikuun 3 p :nä 1963 tehtiin eduskun- työkauden aikana tarvittava summa voidaan
6866: nassa lakialoite opintokerhotoiminnan valtion- tarkasti arvioida aikaisintaan helmikuun
6867: avusta. Aloitteeseen sisältynyt ehdotus laiksi alussa, jolloin tiedetään, paljonko kerhoja on
6868: tuli miltei sellaisenaan hyväksytyksi, eikä sii- perustettu. Kerhojen lukumäärästä riippuu,
6869: hen tehty yhtään muutosta, joka olisi vähen- paljonko niitä varten tarvitaan määrärahaa,
6870: tänyt laista valtiolle aiheutuvia menoja. ja myös, miten laajaksi opintokeskuksille
6871: Tästä syystä on odotettu, että hallitus ottaisi kuuluva ohjaus ja valvonta on järjestettävä.
6872: tulo- ja menoarvioesitykseensä opintokerho- Kun budjetin käsittelyn aikana ei ole mitään
6873: toimintaa varten ainakin sen summan, reaalista perustetta tarvittavan opintokerho-
6874: 130 000 mk, millä lakiehdotuksen peruste- määrärahan suuruuden arviointiin, on välttä-
6875: luissa on otaksuttu tästä toiminnasta aiheu- mätöntä, että siitä tehdään arviomääräraha,
6876: tuvien valtion menojen lisääntyvän. Tämä- jollaisia ovat muidenkin vapaan kansansivis-
6877: kin summa on jo liian pieni, sillä sen jälkeen tystyön alojen avustusmäärärahat (kirjasto-
6878: kun lakiehdotus on tehty, valtionapua saa- jen 10 Pl. XIII: 5, kansanopistojen 10 Pl.
6879: vien kerhojen luku on lisääntynyt 27 %: lla XIV: 1 sekä kansalais- ja työväenopistojen
6880: ja rahan arvo alentunut 13 %: lla. Kaikesta 10 Pl. XIV: 2).
6881: tästä huolimatta hallitus on kuitenkin esittä- Opintokerhomäärärahan muuttaminen ar-
6882: nyt opintokerhotoimintaa varten (10 Pl. viomäärärahaksi on tarpeellista myös siksi,
6883: XIV: 6) 50 000 mk vä:hemmän kuin laki- että muuten ei voida jo työkauden alkaessa
6884: ehdotuksen perusteluissa on otaksuttu tarvit- syksyllä kerhoille ilmoittaa, mikä on valtion-
6885: tavan. avun enimmäismäärä. Jos sitä ei tiedetä, on
6886: Perusteluissaan hallitus ilmoittaa tällä mo- kerhojen vaikea laatia opintosuunnitelmaansa
6887: mentilla olevan 100 000 mk opintokeskusten ja siihen liittyvää talousarviota. Varsinkin
6888: avustamista varten. Valtion kansansivistys- vähävaraisille kerhoille on välttämätöntä, että
6889: lautakunnan toimintakertomuksessa v: lta enimmäismäärä on riittävän ajoissa niiden
6890: 1963 olevien tietojen mukaan opintokeskukset tiedossa, sillä siitä riippuu ratkaisevasti, voi-
6891: käyttivät mainittuna vuotena omaan toimin- vatko ne hankkia oppikirjoja tai tilata kirje-
6892: taansa 121 504 mk opintokerhomäärärahasta. opiston kurssin.
6893: Kun otetaan huomioon edellä mainittu kerho- Kun hallituksen esitys ei tee mahdolliseksi
6894: jen luvun lisääntyminen ja rahan arvon alen- opintokerholain edellyttämää toimintaa, eh-
6895: tuminen ja myös se, että laki tulee antamaan dotamme,
6896: opintokeskuksilla uusia tehtäviä, on hallituk-
6897: sen ehdottamaa summaa pidettävä riittämät- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
6898: tömänä. tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XIV luvun
6899: Hallituksen esitys ei vastaa opintokerhotoi- 6 moment~'lle lisäyksenä 80 000 mk ja
6900: minnan tarpeita myöskään sen vuoksi, että muuttaisi tällä momentilla olevan sum-
6901: esitetty määräraha on kiinteä, vaikka kunkin man arviomäärärahaksi.
6902: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
6903:
6904: Olli Kervinen. Heikki Hasu.
6905: Eino Uusitalo. Esa Timonen.
6906: Eino Ojajärvi. U. H. Voutilainen.
6907: 1255
6908:
6909: IV,328.-Rah.al. N:o 199.
6910:
6911:
6912:
6913:
6914: Kilpi ym.: Määrärahan osoittamisesta okjelmoitsijan palkkaa-
6915: miseen Oulun yliopistoon.
6916:
6917:
6918: Eduskunnalle.
6919:
6920: Hallituksen budjettiesityksen mukaan on jestää, vaan päinvastoin on pelättävissä, että
6921: Oulun yliopistoon tarkoituksena hankkia koneen saaminen ei tule ratkaisevasti helpot-
6922: vuokrausjärjestelyä käyttäen keskikokoinen tamaan nykyistä vaikeata tilannetta. Tästä
6923: numerotietokone yliopiston opetuksen ja tut- syystä on ohjelmoitsijan (operatöörin) toimen
6924: kimuksen palvelukseen. Tämä järjestely an- (palkkaluokka A 27) perustaminen yliopis-
6925: taa yliopistolle entistä ratkaisevasti parem- toon 1. 7.1965 lähtien ehdottoman välttämä-
6926: mat mahdollisuudet tieteeliliseen ja tekniUi- töntä, mikäli halutaan tietokoneen vuokraami-
6927: seen tutkimustyöhön ja tietokoneita koskevan seen myönnetyn määrärahan vastaavan tar-
6928: opetuksen saattamiseen asialliselle kannalle. koitustaan.
6929: Yliopisto on jo ryhtynyt tarvittaviin sen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6930: suoritettavissa oleviin käytännöllisiin toimen-
6931: piteisiin tietokoneen tehokkaan käytön tur- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
6932: vaamiseksi. tulo- ja menoarvioon 8 200 markan
6933: On kuitenkin todettava, että mikäli yli- määrärahan okjelmoitsijan palkkaami-
6934: opisto ei saa riittävän ajoissa palvelukseensa seen 1. 7. 1965 alkaen Oulun yliopis-
6935: tietokoneen ohjelmointiin erikoistunutta hen- toon.
6936: kilöä, ei koneen tehokasta käyttöä voida jär-
6937: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
6938:
6939: Kalevi Kilpi. Antti Kinnunen. P. Liedes.
6940: Irma Torvi. Hertta Kuusinen. Paavo Lagerroos. ·
6941: Eino Tainio. Kuuno Honkonen. H. Tauriainen.
6942: 1256
6943:
6944: IV,329.- Rah.al. N: o 200.
6945:
6946:
6947:
6948:
6949: Kilpi ym..: Määrärahan osoittamisesta elektronimikroskoopin
6950: hankkimiseksi Oulun yliopistoon.
6951:
6952:
6953: Eduskunnalle.
6954:
6955: Elektronimikroskooppi kuuluu välttämättö- maamme tutkimuslaboratorioissa, joissa tällai-
6956: mänä tutkimus- ja opetusvälineenä nykyai- sia laitteita on käytettävissä, ovåt monista
6957: kaisten yliopistojen ja luonnontieteen aloilla syistä osoittautuneet varsin vähäisiksi. Näin-
6958: toimivien korkeakoulujen tarvitsemiin laittei- ollen on yliopiston tutkimustyö suurissa vai-
6959: siin. Tästä ovat osoituksena oman maamme keuksissa.
6960: yliopistot ja korkeakoulut, jotka ovat viime Yhtä arvelluttavana on pidettävä sitä, ettei
6961: vuosina saaneet hankituksi ilahduttavan yliopistolla ole nykyoloissa mahdollisuuksia
6962: useita korkeatasoisia elektronimikroskooppeja. perehdyttää opiskelijoitaan laitteeseen, joita
6963: Sitäkin valitettavampana poikkeuksena on on monilla yliopiston edustamilla aloilla pi-
6964: ainoastaan Oulun yliopisto, jossa ovat voi- dettävä nykyaikaisen laboratorion tärkeim-
6965: makkaasti edustettuna ne tieteen ja tekniikan pänä varusteena.
6966: alat (so. lähinnä fysiikka, lääketiede ja tek- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
6967: nillisistä tieteistä metallioppi), joilla elektro-
6968: nimikroskopian merkitys laboratorioteknii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
6969: kassa on korvaamaton. tulo- ja rnenoarvioon 100 000 mar-
6970: Yliopiston mahdollisuudet saada suorite- kan määrärahan elektronimikroskoopin
6971: tuksi tutkimusohjelmiinsa sisältyvät elektroni- hankkimiseksi Oulun yliopistoon.
6972: mikroskooppia välttämättömästi vaativat työt
6973: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
6974:
6975: Kalevi Kilpi. Antti Kinnunen. P. Liedes.
6976: Irma. Torvi. Hertta. Kuusinen. Paa.vo Lagerroos.
6977: Eino Tainio. K.uuno Honkonen. H. Ta.uriainen.
6978: 1257
6979:
6980: IV,330.- Rah.al. N: o 201.
6981:
6982:
6983:
6984:
6985: A. Kinnunen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
6986: maatalouskoneiden hankkimista varten pienviljelijäväes-
6987: tölle.
6988:
6989:
6990: E d u s k u n n a 11 e.
6991:
6992: Maatalouden koneistaminen on keskiko- nankin vaikeutena on kuitenkin varojen
6993: koisilla ja suurilla viljelmillä viime vuosina puute. Siksi koneiden yhteishankintaa on
6994: kehittynyt nopeasti ja ollaan monella tilalla tuettu jatkuvasti myös valtion varoilla.
6995: saavuttamassa täysin koneistetun maatilan Ensimmäisen kerran eduskunta myönsi
6996: asema ja sen tuomat etuisuudet. Kun keski- pienviljelijäin yhteiskäyttöisten koneiden
6997: kokoisia ja suuria tiloja on kuitenkin suh- hankintaan valtionavustusta v: n 1946 val-
6998: teellisen vähän valtaosan maataloudesta tion talousarviossa. Määrä oli silloin 2 milj.
6999: muodostuessa pientiloista, on maatalouden mk. Määräraha on siitä lähtien sisällytetty
7000: koneistaminen kokonaisuutena ottaen kui- säännöllisesti valtion talousarvioon nousten
7001: tenkin vasta alussa. Suurin osa pienviljel- markkamääräisesti inflaation mukana niin,
7002: mistä on vielä melkein kokonaan vailla vält- että se v. 1957 oli 60 milj. vmk. Vv:n 1964
7003: tämättömiäkin koneita. Maataloustyöt teh- -65 talousarvioista on asianomainen mo-
7004: dään pienillä tiloilla, harvoja poikkeuksia mentti poistettu kokonaan (11 Pl. XV: 22).
7005: lukuunottamatta, edelleenkin alkeellisin ja Jos valtion avustukset pienviljelijäin yh-
7006: puutteellisin työvälinein. Tästä johtuen ta- teiskäyttöisten koneiden hankintaan lopete-
7007: loudellinen tulos jää hyvin heikoksi. Syynä taan, pysähtyy myös alussa oleva pienvil-
7008: tähän ei ole tietämättömyys koneiden tar- jelmien koneistaminen ja samalla se kehi-
7009: koituksenmukaisen käytön edullisuudesta, tys, mikä on välttämätöntä pienviljelijäin
7010: sillä hyviä esimerkkejä järkiperäisesti ko- toimeentulon turvaamiseksi.
7011: neistetuilta viljelmiltä on olemassa, vaan Pienviljelijäin koneavustuksiin myönnetyt
7012: syynä on käytettävissä olevien varojen varat ovat aina olleet tarpeeseen nähden
7013: puute. riittämättömät. Esim. v. 1962 haki kone-
7014: Pienviljelijöillä ei ole omia pääomia ja avustusta 1 724 koneyhtymää tai yksi-
7015: Iuotousaanti on vaikeata ja kallista. Tämä tyistä koneiden pitäjää yhteisarvoltaan
7016: onkin yleisesti käsitetty ja pyritty rahoi- 10 036 612,69 mk: n konehankintoja varten.
7017: tuksen helpottamiseksi hankkimaan useam- Avustuksia voitiin kuitenkin myöntää vain
7018: pien pienviljelijöiden yhteiskäyttöön suu- 765 hakijalle. Avustuksesta pääsi osalliseksi
7019: rempia maatalouskoneita, kuten puimako- näin ollen vain 44.3 % avustusta hakeneista
7020: neita, moottoreita, traktoreita jne. Yhteis- ja heillekin myönnettiin avustusta vain
7021: hankinta on tapahtunut paikallisen maa- 20 % koneiden hankinta-arvosta, vaikka
7022: talousjärjestön (pienviljelijäin osasto ja yh- säännösten mukaan olisi voitu myöntää 25 %,
7023: distys, maamiesseura), koneosuuskunnan, mikäli varoja olisi ollut käytettävissä. Kaik-
7024: koneyhtymän tai toisten pienviljelijäin töitä kien hakijoiden konehankintojen arvosta
7025: suorittamaan sitoutuneen ns. koneenpitäjän myönnetty avustus oli vain vajaa 4 %
7026: toimesta. Koneiden yhteiskäytön on todettu (3.87). Kuten edellä olevasta maatalous-
7027: olevan ainoan keinon, jolla jokaiselle pien- hallituksesta saadusta tilastosta selviää, on
7028: viljelijälle tehdään mahdolliseksi päästä koneavustusmäärärahan tarve ollut tuntu-
7029: osalliseksi niistä eduista, joita koneet maa- vasti suurempi kuin tarkoitukseen edelli-
7030: taloudelle tuottavat. Tämän yhteistoimin- sinä vuosina on varoja myönnetty.
7031: 158 E/726
7032: 1258 IV,330. - Maatalouskoneiden hankinta.
7033:
7034:
7035: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, avustuksiksi maatalouskoneiden hank-
7036: kimista varten pienviljelijäväestöUe.
7037: että Edttskunta ottaisi vuoden 1965
7038: tulo- ja menoarvioon 60 000 markkaa
7039: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
7040:
7041: Antti Kinnunen. Olavi Kämäräinen. Aarne Pulkkinen.
7042: Martti Linna. Toivo Niiranen. V. J. Rytkönen.
7043: Veikko I. Rytkönen. Aimo Laiho. Pentti Liedes.
7044: Aleksi Kiviaho. P. Puhakka.
7045: 1259
7046:
7047: IV,331. - Rah.al. N: o 202.
7048:
7049:
7050:
7051:
7052: A. Kinnunen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta hel-
7053: potusten myöntämiseksi kunnille paikallisteiden aiheutta-
7054: mista kustannuksista.
7055:
7056:
7057: Ed u s kunnalle.
7058:
7059: Uuden tielain mukaan siirtyvät kunnan- Tämän vuoksi olisi määrärahaa korotettava
7060: ja kylätiet kuntien ja valtion yhteisesti kun- 100 000 mk: lla.
7061: nossa pidettäviksi. Hallitus esittää tielain Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
7062: 10 luvun säännösten mukaisesti käytettäväksi
7063: kuntien maksuosuuksien vähentämistä varten että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
7064: 150 000 mk. Kun ottaa huomioon valtion tulo- ja menoarvioon 12 Pl. VI luvun
7065: vastaanottamien teiden suuren määrän ja 6 momentille lisäyksenä 100 000 mark-
7066: kuntien nykyisen taloudellisen aseman ja kaa helpotusten myöntämiseksi kun-
7067: mahdollisuudet maksaa osuutensa, niin käsi- nille paikallisteiden a.iheuttamista kus-
7068: tyksemme mukaan kuntien kustannusosuuk- tannuksista.
7069: sia olisi suuremmassa määrin alennettava tai
7070: kokonaan poistettava, mihin tielaki antaa
7071: mahdollisuuden.
7072: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
7073:
7074: Antti Kinnunen. Olavi Kämäräinen. Aarne Pulkkinen.
7075: Martti Linna. Toivo Niiranen. V. J. Rytkönen.
7076: Veikko I. Rytkönen. Aimo Laiho. Pentti Liedes.
7077: Aleksi Kiviaho. P. Puhakka.
7078: 1260
7079:
7080: IV,332.- Rah.al. N:o 203.
7081:
7082:
7083:
7084:
7085: A. Kinnunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vä-
7086: kilannoitteiden ja maatalouskalkin hintojen alentamiseen.
7087:
7088:
7089: E d u s k u n n a ll e.
7090:
7091: Hallitus esittää tulo- ja menoarvioesityk- pitänyt lisätä eikä vähentää, että entiset hin-
7092: sessään v: lle 1965 väkilannoitteiden ja maa- tasuhteet olisivat pysyneet suurin piirtein
7093: talouskalkin hintojen alentamiseen tarkoitet- ennallaan. Olemme sitä mieltä, että määrä-
7094: tua määrärahaa vähennettäväksi 5 000 000 rahaa on lisättävä ainakin niin, että se säilyy
7095: mk siitä huolimatta, vaikka väkilannoitteiden edellisenä vuonna myönnetyn suuruisena.
7096: hinnat ovat tuntuvasti nousseet. Kun ensi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
7097: vuonna hinnana:lennukseen tarkoitettua mää-
7098: rärahaa vähennetään 1/3 entisestään, niin että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
7099: pienviljelijät eivät enää voi ostaa näitä tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV luvun
7100: nykyiselle maanviljelykselle tärkeitä väkilan- 26 momentille lisäyksenä 5 000 000
7101: noitteita ja se tietää tuloksen pienentymistä markkaa väkilannoitteiden ja maata-
7102: entisestäänkin. Sanottua määrärahaa olisi louskalkin hintojen alentamiseen.
7103: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
7104:
7105: Antti Kinnunen. Olavi Kämäräinen. Aarne Pulkkinen.
7106: Martti Linna. Toivo Niiranen. V. J. Rytkönen.
7107: Veikko I. Rytkönen. Aimo Laiho. Pentti Liedes.
7108: Aleksi Kiviaho. P. Puhakka.
7109: 1261
7110:
7111: IV,333.- Rah.al. N: o 204.
7112:
7113:
7114:
7115:
7116: A. Kinnunen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta
7117: palkkioiksi pienvaltaojien kaivamisesta ja maanparannus-
7118: aineiden ajosta viljelyksille.
7119:
7120:
7121: E d u s k u n n a 11 e.
7122:
7123: Eduskunnalle jättämässään esityksessä val- siin antaa sanottuun tarkoitukseen avustusta
7124: tion tulo- ja menoarvioksi v:lle 1965 hallitus useammalle pienviljelijälle. Näin saataisiin
7125: esittää 11 Pl. XV luvun 30 mom. kohdalla työtä, tuloja ja myös tilojen viljelyskunto
7126: palkkioiksi pienvaltaojien kaivamisesta ja parannetuksi niiden pienviljelijöiden koh-
7127: maanparannusaineiden ajosta viljelyksille dalta, joiden tilan tuottoa on yllä mainitulla
7128: 1 500 000 mk: n siirtomäärärahaa, joka mie- tavalla mahdollista parantaa.
7129: lestämme on liian pieni, kun ottaa huomioon Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
7130: nykyiset olosuhteet alueilla, joissa ojien kai-
7131: vuu ja maanparannusaineiden ajo on maa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
7132: talouden voimaperäistämisen kannalta ensi- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV luvun
7133: arvoisen tärkeää. Pohjois- ja Keski-Suomessa 30 momentille lisäyksenä 500 000
7134: on halla heikentänyt mahdollista maasta saa- markkaa palkkioiksi pienvaltaojien
7135: tavaa tuloa ja lisännyt siten entisestään työn- kaivamisesta ja maanparannusaineiden
7136: saannin tarvetta. Määrärahan lisääminen ajosta viljelyksille.
7137: 500 000 mk: lla olisi tarpeellista, että voitai-
7138: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
7139:
7140: Antti Kinnunen. Olavi Kämäräinen. Aarne Pulkkinen.
7141: Martti Linna. Toivo Niiranen. V. J. Rytkönen.
7142: Veikko 1. Rytkönen. Aimo Laiho. Pentti Liedes.
7143: Aleksi Kiviaho. P. Puhakka.
7144: 1262
7145:
7146: IV,334. - Rah.al. N: o 205.
7147:
7148:
7149:
7150:
7151: A. Kinnunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
7152: avustuksiksi ja lainoiksi kuivatustöitä varten.
7153:
7154:
7155: E d u s k u n n a ll e.
7156:
7157: Peruskuivatuskomitean valtioneuvostolle 7 Hallituksen esityksessä eduskunnalle val-
7158: päivänä heinäkuuta 1964 jättämän mietinnön tion tulo- ja menoarvioksi v:lle 1965 on esi-
7159: mukaan on koko maassa peruskuivatuksen tetty tarkoitukseen myönnettäväksi valtion
7160: tarpeessa olevista alueista vedenvaivaamia avustuksena kuivatustöihin momentilla 11
7161: peltomaita n. 360 000 ha ja samassa yht(:y- Pl. X: 7 9 853 000 mk, sekä !ainoiksi kuiva-
7162: dessä kuivatettavaa muuta vedenvaivaamaa tustöihin momentilta 19 Pl. II:14 6 000 000
7163: maata n. 560 000 ha. Yksistään puroja- ja mk. Kun esitetyillä määrärahoilla ei ole mah-
7164: valtaojia perkaamalla voidaan kuivattaa te- dollista toteuttaa peruskuivatuskomitean esit-
7165: hokkaan viljelyksen edellyttämään kuntoon tämää kuivatusohjelmaa edes purojen ja val-
7166: n. 310 000 ha peltoa ja tehdä metsäojitus taojien perkauksen osalta, ehdotamme edellä
7167: mahdolliseksi n. 510 000 ha:n alueella. Mai- olevaan viitaten kunnioittaen,
7168: nitun komitean mietinnössä on tämä työ-
7169: määrä esitetty toimeenpantavaksi 14 vuoden että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
7170: aikana ja edellytetty, että yli 5 km2 :n suu- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 11 Pl.
7171: ruiselta valuma-alueelta johtavat uomat teh- X :7 momentille 9 000 000 markkaa ja
7172: dään kokonaan valtion varoilla. 19 Pl. II: 14 momentille 4 000 000
7173: markkaa kuivatustoimintaa varten.
7174: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
7175:
7176: Antti Kinnunen. Veikko J. RYtkönen.
7177: Aleksi Kiviaho. Pentti Liedes.
7178: Pauli Puhakka. Lyyli Koskinen.
7179: Aarne Pulkkinen. Aimo Laiho.
7180: Paavo Lagerroos. Toivo Niiranen.
7181: 1263
7182:
7183: IV,335. - Rah.al. N: o 206.
7184:
7185:
7186:
7187:
7188: A. Kinnunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruukki Oy :n
7189: omistamien Ulan ja metsäalueiden ostamiseen valtiolle.
7190:
7191:
7192: Eduskunnalle.
7193:
7194: Paavolan kunnassa Ruukin kylässä sijait- ressa metsämaata n. 350 ha, joista on osto-
7195: see Ruukki Oy:n omistama Häme-niminen tarjous jätetty maataloushallitukselle kulu-
7196: maanviljelystila, jossa on viljeltyä peltoa n. van vuoden keväällä.
7197: 90 ha ja tilan välittömässä yhteydessä n. 200 Kun Ruukki Oy: n teollisuuslaitoksen uudel-
7198: ha metsämaata, josta vesiperäiset maat on leen käyntiin saattamiseksi on välttämätöntä
7199: ojitettu. Tilalla on hyvä talouskeskus, jossa saada myydyksi edellämainitut kiinteistöt, pi-
7200: kaksi asuinrakennusta, tiilinavetta ja tarpeel- dämme tällä hetkellä valtion velvollisuutena
7201: liset talousrakennukset. ostaa kyseiset kiinteistöt ja tällä tavoin aut-
7202: Tila sijaitsee n. 2.5 km: n päässä Pohjois- taa laajan maaseutualueen ainoan teollisuus-
7203: Pohjanmaan kasvinviljelyskoeasemalta ja laitoksen toiminnan jatkamista.
7204: maamieskoululta, tilojen tiluksien lyhin väli Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
7205: n. % km. Tämä huomioon ottaen tilaa voi-
7206: taisiin käyttää erinomaisesti koeaseman ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
7207: maamieskoulun toiminnan tehostamiseksi tai t·ulo- ja menoarvioon 750 000 markan
7208: muihin käyttötarkoituksiin. määrärahan Ruukki Oy:n omistuksessa
7209: Edellä mainitun Hämeen tilan lisäksi olevien Häme-nimisen tilan ja metsä-
7210: Ruukki Oy: n omistuksessa on Siikajokivar- alueiden valtiolle ostamista varten.
7211: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
7212:
7213: Antti Kinnunen. Martti Linna.
7214: P. Liedes. Irma Torvi.
7215: 1264
7216:
7217: IV,336.- Rah.al. N: o 207.
7218:
7219:
7220:
7221:
7222: A. Kinnunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lai-
7223: noiksi salaojituksiin.
7224:
7225:
7226: E d u s k u n n a 11 e.
7227:
7228: Peltojen salaojittaminen on yleisesti tun- kia luottona yleisiltä rahalaitoksilta. Nämä
7229: nustettu siksi perustoimenpiteeksi, jolla eni- vaikeudet onkin ymmärretty ja jo pitkän
7230: ten voidaan kohottaa pellon tuottoa ja myös- aikaa on valtion tulo- ja menoarvioon varattu
7231: kin lisätä maatilatalouden kannattavuutta. vuosittain määräraha salaojitusavustuksiksi
7232: Koneiden käytön yleistyessä on peltojen sala- ja -!ainoiksi. Viime vuosina on salaojituslai-
7233: ojittaminen myös viljelytöiden suorittamisen noiksi osoitettu määräraha ollut 2 500 000
7234: kannalta yhä välttämättömämpää. Harrastus mk. Salaojituksen tänä vuonna tuntuvasti li-
7235: salaojitukseen on viime vuosina tuntuvasti sääntyessä vähenee valtion tuen suhteellinen
7236: lisääntynyt. osuus vastaavasti, vaikka tarkoitukseen onkin
7237: Kun maamme maatilat ovat suurimmalta varattu samansuuruinen määräraha kuin v.
7238: osaltaan pientiloja, ovat myös salaojittajat 1964.
7239: vastaisuudessa entistä enemmän pientilallisia. Tästä on seurauksena varsinkin vähävarais-
7240: On nimittäin todettava, että vanhimmat sala- ten pienviljelijäin salaojitustoiminnan vähe-
7241: ojitukset on suoritettu suurilla ja keskikokoi- neminen, joka on valitettavaa ajankohtana,
7242: silla viljelmillä ja vasta viime vuosina se on jolloin harrastus salaojittamiseen muuten
7243: alkanut yleistyä myös pientiloilla. olisi lisääntymässä.
7244: Salaojittamisen esteenä varsinkin pienti- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7245: loilla on varojen puute. Nykyisin salaojitus-
7246: kustannukset nousevat lähes 1 000 mk: aan että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
7247: ha kohden. Vaikka pienviljelijä suorittaa huo- tttlo- ja menoarvioon 19 Pl. II lut•un
7248: mattavat osan salaojitustyöstä itse, tarvitaan 15 momentille lisäyksenä 500 000
7249: lisäksi tarvikkeiden ostoon rahaa, jota pien- markkaa lainoiksi salaojituksiin.
7250: viljelijän on vaikeata saada kokoon, tai hank-
7251: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
7252:
7253: Antti Kinnunen. Aimo Laiho. Pentti Liedes.
7254: Aarne Pulkkinen. Veikko I. Rytkönen. Martti Linna.
7255: Aleksi Kiviaho. Toivo Niiranen. Pertti Rapio.
7256: 1265
7257:
7258: IV,337. - Rah.al. N: o 208.
7259:
7260:
7261:
7262:
7263: .A. Kinnunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hailuodon ja
7264: Siikajoen välisen pengertien aikaansaamiseksi.
7265:
7266:
7267: Eduskunnalle.
7268:
7269: Hailuoto on Perämeressä sijaitseva saari- joen pitäjän välille rakennettavalla tiellä.
7270: kunta. Saaren pinta-ala on 191.4 km2, josta Matka saarelta mantereelle on Siikajoen koh-
7271: viljeltyä n. 1 400 ha, metsää n. 12 000 ha. dalta kapein, n. 6 km, josta yli 4 km on alle
7272: Väestö, jota on saarella n. 1350 henkilöä, saa metrin syvyistä vesialuetta ja suurin syvyys
7273: pääasiallisen toimeentulonsa maanviljelyk- on 2-3m.
7274: sestä, karjanhoidosta ja kalastuksesta. Maan- Asiasta on eduskunta tammikuun 14 päi-
7275: viljelyksellä on saarella hyvät luontaiset vänä 1964 lausunut toivomuksen ,että halli-
7276: edellytykset, sillä kesä- ja syyshallat ovat tus ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin tutki-
7277: siellä tuntemattomat. Niin maataloutta kuin muksen, suunnitelman ja kustannusarvion
7278: kalastustakin voitaisiin huomattavasti lisätä, laatimiseksi Hailuodon ja mantereen välisen
7279: jos kulkuyhteydet mantereelle saataisiin pa- pengertien aikaansaamiseksi".
7280: ranemaan, sillä liikenneyhteydet saattavat Eduskunnan toivomuksen perusteluissa sa-
7281: syksyisin ja keväisin kokonaan katketa notaan muun muassa: ,Eduskunnan mielestä
7282: useamman viikon ajaksi. Pienen lentokoneen lauttayhteyden aikaansaaminen olisi vain
7283: avulla harjoitettu liikenne ei paljon mer- tilapäisratkaistu. Sen vuoksi asiaa olisi kehi-
7284: kitse ja se on lisäksi kallista. Tilannetta ei tettävä juuri pengertiehankkeena. Tutkimuk-
7285: myöskään paljon paranna se, -että saaren ja sin olisi selvitettävä niin tien rakentamisen
7286: mantereen välille järjestetään lauttaliikenne, kuin myös vastaisen liikenteen hoidon kan-
7287: sillä se voi toimia ainoastaan kesän aikana. nalta edullisin ylimenopaikka".
7288: Sen sijaan jos Hailuotoon rakennetaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
7289: pengertie, se saattaisi saaren tasapuoliseen
7290: asemaan mantereen kanssa. Liikennettä voi- että Ed~tskunta ottaisi vuoden 1965
7291: taisiin harjoittaa kaikkina vuodenaikoina. tulo- ja menoa1·vioon 40 000 markan
7292: TVHn toimesta on alustavia tutkimuksia jo määrärahan Hailuodon ja Siikajoen
7293: toimitettu ja todettu, että pengertien raken- välisen pengertien rakennussuunnitel-
7294: taminen on mahdollista ja kustannukset olisi- man kustannusarvion laatimista ja töi-
7295: vat kaikkein pienimmät Hailuodon ja Siika- den aloittamista varten.
7296: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
7297:
7298: .Antti Kinnunen. Pentti Liedes.
7299: Martti Linna. Irma Torvi.
7300:
7301:
7302:
7303:
7304: 159 E/726
7305: 1266
7306:
7307: IV,338. - Rah.al. N: o 209.
7308:
7309:
7310:
7311:
7312: A. Kinnunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pai-
7313: kallisteiksi otettavien kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanon
7314: avustamiseksi.
7315:
7316:
7317: E d u s k u n n a ll e.
7318:
7319: Tielain mukaisiksi paikallisteiksi otettavien tähänkin tarkoitukseen jatkuvasti pidetään
7320: kunnan- ja kyläteiden kuntoonpallokustan- riittämättömänä ajankohtana, jolloin kuntien
7321: nukset rasittavat edelleenkin lukuisten kun- taloudellinen kehitys uhkaavasti kiristyy ja
7322: tien ja kylätiekuntien taloutta kohtuutto- äyrihinnat nousevat muutoinkin kohtuutto-
7323: masti. Varsinkin harvaanasutuissa köyhissä man suuriksi. Kylätiekunnat ovat joutuneet
7324: kunnissa nämä kustannukset muodostuvat ottamaan kuntoonpanoon kalliskorkoista luot-
7325: usein ylivoimaisiksi. Kuntien on kuitenkin toa, mikä aiheuttaa niille kohtuutonta rasi-
7326: pakko ne suorittaa, koska laki niin määrää. tusta.
7327: Kunnat ovat kiinnittäneet monissa yhteyk- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
7328: sissä valtiovallan huomiota siihen, että tei- ehdotamme,
7329: den kuntoonpanokustannuksiin olisi valtion
7330: osallistuttava huomattavammassa määrin. että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
7331: Myös Maalaiskuntien Liitto on eräissä yh- valtion tulo- ja menoarvioon 12 Pl. VI
7332: teyksissä kiinnittänyt asiaan huomiota. luvun 5 momentille lisäyksenä 500 000
7333: Hallitus esittää v:n 1965 tulo- ja meno- markkaa käytettäviksi paikallisteiksi
7334: arvioon tähän tarkoitukseen vain 1.5 milj. otettavien kunnan- ja kyläteiden kun-
7335: mk., mikä on tarkoitukseen riittämätön. toonpanon avustamiseksi.
7336: On kohtuutonta, että valtion avustusta
7337: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
7338:
7339: Antti Kinnunen. Olavi Kämäräinen. Pentti Liedes.
7340: Martti Linna. Toivo Nliranen. P. Puhakka.
7341: Veikko I. Rytkönen. Aimo Laiho. Aarne Pulkkinen.
7342: Aleksi Kiviaho. V. J. Rytkönen.
7343: 1267
7344:
7345: IV,339.- Rah.al. N:o 210.
7346:
7347:
7348:
7349:
7350: T. Kinnunen ym..: :Määrärahan osoittamisesta Etelä-Savon
7351: metsänhoitokoulun täydennysrakentamista varten.
7352:
7353:
7354: E d u s k u n n a 11 e.
7355:
7356: Etelä-Savossa ovat maanviljelyksen perus- metsätalouden opetusta vain noin viikon yh-
7357: edellytykset pienillä ja tunnetusti kivisillä ti- täjaksoista kurssia vastaava aika vuosittain.
7358: loilla varmaankin heikommat kuin missään Näin ollen katsottiin välttämättömäksi saada
7359: muualla maamme eteläosassa. Sitä vastoin tähän maakuntaan oma metsänhoitajakoulu
7360: tämän alueen mahdollisuudet metsätalouden sille maaseutunuorisolle, joka tosin vähälu-
7361: harjoittamiseen ovat maamme parhaimpia. kuisempana mutta koulutuksen avulla konei-
7362: Yksityisluontoisten metsien, alaltaan lähes siin perehtyneenä ja entistä paremmin mene-
7363: 800 000 ha, maaperä on varsin hyvä, metsä- telmin voisi vastata tehtävistä metsissä.
7364: varat runsaat ja puutavaran kuljetusolot Usean vuoden hakemisen jälkeen löydettiin
7365: erinomaiset. Maakuntamme elääkin ratkaise- maakunnan metsänhoitokoululle varsin sopiva
7366: vasti metsiensä turvin, sillä yksistään sen paikka, Tyllilän tila Mäntyharjussa. Sen
7367: maatilametsistä hakataan vuosittain noin 1,8 metsäala, lähes 100 ha, katsottiin riittävän
7368: milj. k-m3 erilaisia puutavaroita, joista ny- yhdessä metsänhoitolautakunnan ennestään
7369: kyisin saadaan vuosittain kantorahoina noin omistaman Uuden-Kompan tilan 150 ha:n
7370: 30 milj. mk ja työpaikkoina ehkä 20 milj. mk. kanssa harjoitusmaastoksi, minkä lisäksi
7371: Kun lisäksi eteläsavolainen pienviljelijämetsä- Tyllilän 10 pelto ha osoittautui sopivaksi tai-
7372: työmies on tottunut tekemään kaikenlaisia mitarhaviljelyyn. Kun tila ostettiin varsin
7373: metsätöitä, ovat niin hyvin Saimaan altaan sopivalla hinnalla Mäntyharjun kunnalta, al-
7374: eteläiset kuin Kymijoen suuret metsäteolli- koi oman koulun hanke ripeästi edistyä. Val-
7375: suuskeskukset saaneet sieltä tarvitsemansa tion talousarvioon vv. 1961 ja 1962 otettujen
7376: puun varsin vaivattomasti näihin päiviin asti. yhteensä 330 000 mk: n määrärahojen sekä
7377: Puunjalostusteollisuuden nyt voimakkaasti Etelä-Savon metsänhoitolautakunnan oman si-
7378: laajentuessa voidaan todeta lisäraaka-aineen joituksen lähes 90 000 mk:n turvin saatiinkin
7379: tarpeesta johtuvan paineen kohdistuvan maa- v. 1962 loppuun mennessä pystyyn koulun
7380: kunnista voimakkaimmin juuri Etelä-Savoon päärakennus. Sen kuutiosisältö on noin
7381: ja tullaankin sen metsistä tästä alkaen otta- 4 600 m3, pohjapinta-ala 740 m2 ja yhteen-
7382: maan teolliseen käyttöön kaikki liikenevä laskettu kerrosala 1 030 m2. Näissä tiloissa,
7383: puu. Hankintatöiden lisääntyessä tulevat mo- joihin kuuluu oppilashuoneita 36 hengelle,
7384: ninkertaistumaan myös metsien viljely- ja luokka, ruokasali sekä tosin kalustoltaan var-
7385: hoitotyöt, joista suurin osa, kun metsistä 82 sin vajavaiset koneopetustilat, ryhdyttiin an-
7386: % on yksityismetsiä, tulee jäämään metsän- tamaan kurssimuotoista opetusta kevättal-
7387: omistajakunnan itsensä tehtäväksi. vella 1963. Koulua on sen jälkeen jatkuvasti
7388: Näiden seikkojen pohjalta ryhdyttiin jo käytetty tehokkaasti sekä metsänomistajien
7389: viime vuosikymmenellä tarkastelemaan met- että metsätyöväestön kouluttamiseen, minkä
7390: sällisen koulutuksen merkitystä tilanteen sel- lisäksi sen tiloissa on järjestetty monipuolista
7391: vittämiseksi. Tällöin voitiin todeta, että maa- metsällistä koulutusta kansalaiskouluille yms.
7392: seutunuorison mahdollisuudet tässä maakun- sekä koulutustilaisuuksia metsä- ja muille
7393: nassa saada metsätaloudellista opetusta olivat maatalouden edustajille.
7394: heikommat kuin muualla. Vain Otavan maan- Tässä vaiheessa ei koulu vielä ole läheskään
7395: viljelyskoulussa ja Otavan kansankorkeakou- täysin toimintakelpoinen. Tilanne on varsin
7396: lussa annettiin tuolloin teoreettisluontoista kestämätön rakennusvajauksen osalta. Nykyi-
7397: 1268 IV,339. - Etel.li.-Sa.von metsänhoitokoulu.
7398:
7399:
7400: nen rakennus sisältää edellä mainittujen tilo- kin tällä hetkellä, jolloin se rakentaa nyky-
7401: jen lisäksi asunnon vain talonmiehen per- aikaista taimitarhaa Tyllilän pelloille. Täy-
7402: heelle, emännälle ja keittiöapulaiselle, mutta dennysrakentamisen osalta on laadittu huone-
7403: ei yhdellekään koulun neljästä opettajasta. tilaohjelma, joka täysin vastaa valtion raken-
7404: Koulullehall on palkattu yhden metsänhoita- nusohjelmatoimikunnan metsänhoitokouluille
7405: tajan ja metsäteknikon lisäksi kaksi metsä- hyväksyttyä standardia, ja muodostuvat tä-
7406: työneuvojaa, joille ei löydy siedettäviä asun- män pohjalta arvioidut rakennuskustannukset
7407: toja koulun läheisyydestä. Asuntojen lisäksi 648 000 mk: ksi. Metsänhoitokouluista annet-
7408: tulisi koululle rakentaa ensi tilassa vielä voi- tuun lakiin viitaten Keskusmetsäseura Tapio
7409: mistelusali, jota voitaisiin käyttää myös juh- esittää yksityismetsätalouden määrärahaesi-
7410: lasalina, riittävät peseytymis- ym. tilat sekä tyksessä v: lle 1965 myönnettäväksi valtion
7411: varastotilat ajoneuvoille, työvälineille ja pa- pitkäaikaista ja halpakorkoista lainaa 518 400
7412: lokalustolle sekä talli, paja ja polttoaineka- mk Etelä-Savon metsänhoitokoulun täyden-
7413: tos. Samanaikaisesti olisi suoritettava eräitä nysrakentamiseen.
7414: jo valmistuneen päärakennuksen jälkitöitä Viitaten edelliseen ehdotamme,
7415: kuten vesikaton ja seinien ulkomaalaus. Etelä-
7416: Savon metsänhoitolautakunta, joka rakennut- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
7417: tajana on tähän astiseen hankkeeseen joutu- tulo- ja menoarvioon 518 400 markan
7418: nut sijoittamaan omia varojaan lähes 90 000 määrärahan Etelä-Savon metsänhoito-
7419: mk, ei pysty edellä kerrottuja rakennushank- koulun täydennysrakentamista varten.
7420: keita toteuttamaan ilman valtion tukea olleti-
7421: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
7422:
7423: Toivo H. Kinnunen. Olli Kervinen.
7424: Esu Niemelä. Tahvo Rönkkö.
7425: Viljo Virtanen. Heikld Hasu.
7426: Edvard Pesonen. Sylvi Halinen.
7427: Sulo Suorttanen. Esa Timonen.
7428: Pentti Pekkarinen. Irma Hamara.
7429: Eino Uusitalo.
7430: 1269
7431:
7432: IV,340.- Rah.al. N: o 211.
7433:
7434:
7435:
7436:
7437: Kiviaho ym..: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseksi
7438: Lappajärveltä Kauhavalle.
7439:
7440:
7441: Bduskunnalle.
7442:
7443: Lappajärven-Kauhavan tien parantami- nen pitkä tieyhteys olisi saatavissa aikaan
7444: sesta on tehty suunnitelmia jo usean vuoden Lappajärven-Kauhavan välisen puuttuvan
7445: ajan. Tie on mutkainen ja Kauhavan sekä ti-en rakentamisella.
7446: Lappajärven kirkonkylien kohdalla liiken- Tämän tien rakentamisella voidaan aina-
7447: teelle vaarallinen sen mutkaisuuden ja ka- kin osittain lopettaa työvoiman siirtäminen
7448: peuden vuoksi. Nyt on jo valmiina öljysora- toisille paikkakunnille tietöihin ja antaa
7449: tie Pietarsaaresta Lappajärven Lamminky- väestön kehittää omaa kotiseutuaan.
7450: lään, josta tietä pitäisi jatkaa edelleen Kau- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
7451: havalie täyden hyödyn saamiseksi siitä. Kun
7452: on jo alettu rakentaa Seinäjoen-Lapuan- että Ednskunta ottaisi vuoden 1965
7453: Kauhavan maantietä, olisi tämän tien val- tulo- ja menoarvioon 500 000 markkaa
7454: mistuttua kunnolliset tieyhteydet Pietarsaa- tien mkentamiseksi Lappajärveltä
7455: resta järviseudun kautta Seinäjoelle. Tällai- Kauhavalle.
7456: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
7457:
7458: Aleksi Kiviaho. Siiri Lehmonen. Matti Koivunen.
7459: 1270
7460:
7461: IV,341. - Rah.al. N: o 212.
7462:
7463:
7464:
7465:
7466: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta Kortesjärven-Pie-
7467: tarsaaren tien rakentamiseen.
7468:
7469:
7470: Eduskunnalle.
7471:
7472: Kortesjärven-Pietarsaaren tienparannus- kentelemään. Työvoima on pantava palvele-
7473: työstä on valmiit suunnitelmat ja valtioneu- maan oman seutunsa kehitystä, joka on oi-
7474: vosto on vahvistanut tiesuunnitelman. Edel- keutettu vaatimus.
7475: linen eikä nykyinenkään hallitus ole esittänyt Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
7476: määrärahoja työn aloittamiseen. Tietyö olisi
7477: kuitenkin saatava käyntiin jo siitäkin syystä, että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
7478: että tien vaikutusalueella on runsaasti työt- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
7479: tömiä, joiden sijoittaminen on hoidettu erit- määrämhan Kortesjärve'fi,-Pietarsaa-
7480: täin heikosti. Pääasiassa on työvoimaa lähe- ren tien mkentamiseen.
7481: tetty siirtyömaille kehnoilla palkoilla työs-
7482: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
7483:
7484: Aleksi Kiviaho. Georg Backlund. Siiri Lehmonen.
7485: 1271
7486:
7487: IV,342.-Rah.al. N:o 213.
7488:
7489:
7490:
7491:
7492: Kiviaho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona
7493: maataloustuotteiden markkinoimisrahastoon voin ja juus-
7494: ton kuluttajahintojen alentamiseksi.
7495:
7496:
7497: E d u s k u n n a ll e.
7498:
7499: Hallitus on antanut päätöksensä maatalou- kuin tuottajille korotusta maksetaan. Vilja-
7500: delle annettavasta lisästä eikä ole ottanut tuotteiden, voin, juuston ym. kohdalla on
7501: huomioon maatalouden hintatoimikunnan vä- suhde samanlainen. Voin ja juuston kulut-
7502: hemmistön kantaa, jonka mukaan hinnan- tajahinnat on palautettava entiselleen valtion
7503: korotusten asemesta olisi ollut maksettava tuen turvin. Sitä varten on myönnettävä
7504: pinta-alalisää pienviljelmille. Tällainen me- valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioon
7505: nettely olisi tehnyt oikeutta pienille tiloille, määräraha. Myöskin margariinin hinta on
7506: mutta vähentänyt suurten tilojen paisuneita palautettava ennalleen hylkäämällä eduskun-
7507: tuloja. Hallituksen maataloustulopäätöksen nassa hallituksen ravintorasvoista korotetun
7508: yhteydessä suorittama hintojen korotus on tuontimaksun periminen.
7509: johtanut vähävaraisen väestön elämän yhä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7510: suurempiin vaikeuksiin.
7511: Tuottajahintojen korottamisen yhteydessä että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
7512: hallitus teki samanaikaisesti päätöksen kulut- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä siir-
7513: tajilta perittävien hintojen voimakkaasta nos- tona maataloustuotteiden markkinoi-
7514: tamisesta vieläpä huomattavasti yli sen mitä misrahastoon 20 000 000 markan mää-
7515: tuottajahinnat kohosivat. Niinpä maidon rärahan voin ja juuston kuluttajahin-
7516: tuottajahintaa nostettiin 2,08 p, mutta kulut- tojen alentamiseksi.
7517: tajahintaa 3 p, eli noin kolmas osa enemmän
7518: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
7519:
7520: Ale1U3i Kiviaho. Irma Torvi. Lyyli Koskinen.
7521: Aarne Pulkkinen. Pauli Puhakka. Taisto Sinisalo.
7522: Aimo Laiho. Siiri Lehmonen. Vilho Suosalo.
7523: Toivo Salin. Georg Backlund. Toivo Niiranen.
7524: Eino Roine. Kaino Haapanen. Hertta Kuusinen.
7525: H. Tauriainen. Lauri Kantola. Elli Stenberg.
7526: Aarne Saarinen.
7527: 1272
7528:
7529: IV,343.-Rah.al. N:o 214.
7530:
7531:
7532:
7533:
7534: Kiviaho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vesistön
7535: järjestely- ja vesistön säännöstelytöihin.
7536:
7537:
7538: E d u s k u n .n a 11 e.
7539:
7540: Suuri osa maamme pinta-alasta on vesipe- ojituskel poisilla mailla 17 vuoden aikana ja
7541: räisiä soita ja tulvivien jokien varsia. Var- lannoituksen avulla metsän lmsvulle kelvolli-
7542: sinkin Pohjanmaan joet, joissa ei ole järviä set suot 25 vuoden aikana.
7543: veden juoksua tasaamassa, ovat herkkiä tul- Vedenjärjestely ja vesistön säännöstely-
7544: vimaan. Yksinomaan Kyrönjoen ja Lapuan työt olisi suoritettava nopeasti, että jokiväy-
7545: varrella on 17 000 ha tulvan alle jäävää vil- lien varsilla ja -latvoilla olevat maat voitai-
7546: jelysmaata. siin kuivattaa. Jokien järjestelytyöt tulisi
7547: Maassamme oli 1. 2. 1963 suoritetun selvi- suorittaa kokonaan valtion varoilla sitäkin
7548: tyksen mukaan 393 669 ha vedenvaivaamaa suuremmalla syyllä kun maan kuivatuksen
7549: peltoa, 1496 000 ha metsää ja 8 212 000 ha ohella myös voimatalous ja vesihuolto on
7550: suota, joka on kuivatuksen tarpeessa. Met- otettava huomioon järjestelyissä. Voimatalous
7551: sistä ja soista on luontaisesti ojituskelpoista muodostaa usein suurimman hyödynsaajaryh-
7552: 4 646 000 ha j·a lannoituksen avulla metsän män säännöstelyissä. Hallitus on v: lle 1965
7553: kasvulle saatavissa 2 296 000 ha. ehdottanut otettavaksi vain 5 000 000 mk ve-
7554: Maamme puuston lisäkasvu on vuosittain densään.nöstely- ja järjestelytöihin. Kun pe-
7555: 46 700 000 m3 ja vuotuiset hakkuut 52- ruskuivatusohjelman toteuttaminen vaatisi
7556: 55 000 000 m3. Puunjalostusteollisuuden te- otettavaksi 10 vuotena 16 000 000 vuosittain,
7557: hosta on osa käyttämättä, jok!a johtuu puu- olisi lisäyksen oltava 11000 000 mk.
7558: raaka-aineen puutteesta. Ojituksilla ja muilla Edellä olevaan viitaten ·ehdotamme,
7559: metsänhoitotoimenpiteillä olisi puun lisä-
7560: kasvu nostettavissa noin kaksinkertaiseksi. että Eduskunt.a ottaisi vuoden 1965
7561: Peruskuivatuskomitea ehdotti vedenjärjes- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun
7562: telytyöt suurehkojen vesistöjen osalta suori- 2 momentille lisäyksenä 11 000 000
7563: tettavaksi 10 vuoden aikana ja viljelysmaiden markkaa vesistön järjestely- ja vesis-
7564: kuivatus kokonaisuudessaan 14 vuoden ai- tön säännöstelytöihin peruskuivatusoh-
7565: kana. Metsämaiden ojitus olisi komitean eh- jelman toteuttamiseksi.
7566: dotuksen mukaan suoritettava luontaisesti
7567: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
7568:
7569: Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik. Martti Linna.
7570: Aarne Pulkkinen. Antti Kinnunen. Olavi Kämäräinen.
7571: Matti Koivunen. Veikko I. Rytkönen. Toivo Niiranen.
7572: 1273
7573:
7574: IV,344. - Rah.al. N: o 215.
7575:
7576:
7577:
7578:
7579: Kiviaho ym.: Miiäräreltan osoittamisesta Vimpelin-Alajär-
7580: v~n-Soinin tien rakentamiseen.
7581:
7582:
7583:
7584: Eduskunnalle.
7585:
7586: Eduskunnan päätöksen mukaisesti on ra- tietä rakennettu yhtään kilometriä pitäjään.
7587: kennettu tietä Pietarsaaresta Ähtävän, Evi- Työttömyyttä esiintyy jatkuvasti seudulla ja
7588: järven ja Lappajärven kautta Vimpeliin. siksi siellä kipeästi kaivattaisiin työtilaisuuk-
7589: Työt ovat loppuvaiheessaan myöskin Lappa- sia. Osittainen kato lisäksi vaikeuttaa tilan-
7590: järven-Vimpelin osalta. Työmaata olisi jat- netta.
7591: kettava edelleen Alajärven suuntaan, mistä Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
7592: on eduskunnan toivomus ·esitetty hallituk-
7593: selle. Myös Alajärveltä Soiniin olisi tiesuun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
7594: nitelmat saatava valmiiksi ja tietyöt käyn- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
7595: tiin. kan määrärahan VimpeUn-Alajärven
7596: Soini on jätetty tiesuunnitelmissa taka- -Soinin tien rakentamiseksi.
7597: alalle, sillä 30 vuoteen ei ole valtion maan-
7598: Helsing:issä 15 päivänä syyskuuta 1964.
7599:
7600: Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik. Olavi Kämäräinen.
7601:
7602:
7603:
7604:
7605: 160 E/726
7606: 1274
7607:
7608: IV,345.- Rah.al. N:o 216.
7609:
7610:
7611:
7612:
7613: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuolajoen perkausta
7614: varten Sallan kunnassa.
7615:
7616:
7617: Eduskunnalle.
7618:
7619: Kuolajoen perkaus Sallan kunnassa on ol- paikkoihin Saijan kylässä, voidaan vähän ve-
7620: llut vireillä jo ennen sotia. V: n 1940 valtion den aikana helposti suorittaa !konetyönä.
7621: tulo- ja menoarvioon olikin tarkoitukseen jo Edellä .esitetyllä perusteella ehdotamme
7622: varattu määräraha, joka kuitenkin sotatilan kunnioittaen,
7623: takia peruutui. Nykyisin joki kevät- ja kesä-
7624: tulvineen aiheuttaa suuria vahinkoja alueen että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
7625: viljelyksille ja estää laajojen viljelyskelpois- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun
7626: ten ja tiloille varattujen lisämaitten kuiva- uudelle momentille 85 000 markan suu-
7627: tuksen. Myöskin uittoa se haittaa. Joen per- ruisen määrärahan K uolajoen perka-
7628: jaus, joka rajoittuisi vain muutamiin koski- usta varten Sallan kunnassa.
7629: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
7630:
7631: Erkld. Koivisto. A-L. Tiekso. Eino Sääskilahti.
7632: Olavi Lahtela. Akseli Paarman.
7633: 1275
7634:
7635: IV,346.-B.ah.al. N:o 217.
7636:
7637:
7638:
7639:
7640: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta maa-alueiden osta-
7641: miseksi Sallan kunnan Märkäjärven kylässä Sallan maata-
7642: lousoppilaitoksen tarpeisiin.
7643:
7644:
7645: E d u s kunnalle.
7646:
7647: Koillis-Lapin maatalous on sotien jälkeen Oppilaitolksen tarpeita varten on Sallan
7648: k!ehittynyt erittäin voimakkaasti. Etenkin ki11konkylän läheisyydessä Mäl'lkäjärven ky-
7649: karjatalouden tuotokset ovat suuresti kohon- lästä tarjottu valtiolle ostettavaksi Vähä-
7650: neet. Tilakoot ovat kuitenkin yleensä pieniä. lehto RN:o 218 ja Lehtola RN:o 124-nimiset
7651: Senvuoksi maatalousväestö tarvitsee jatku- tilat, joiden yhteinen pinta-ala on 83,79 ha.
7652: vasti sivuansioita. Tehokkaalla maatilatalou- Tilojen yhteinen kauppahinta on 79 000 mk.
7653: teen perustuvalla ammattikoulutuksella voi- Lisäksi asutushallitus on suostunut myymään
7654: taisiin maatalouden tuotantoa parantaa ja näiden tilojen välittömässä läheisyydestä yh-
7655: hankkia väestölle elintasoa kohottavia sivu- teensä 279,14 ha:n suuruisen maa-alueen
7656: ansiotuloja. 40 000 markan hinnasta. Kaikkia:an on siis
7657: Ammattiopetus tällä alueella on aivan ole- .tarkoitukseen tarjottu yhteensä 362,93 ha: n
7658: matonta. Ei edes kansalaiskoulu ole päässyt suuruinen maa-alue, joka erittäin hyvin so-
7659: käyntiin muuten ikuin kurssimuotoisena. veltuu koulun tarlkoituksiin ja joUa on riit-
7660: Tästä syystä jo useiden vuosien aikana on tävästi viljeltyä tai viljelyskelpoista maata
7661: mm. maakuntaliiton toimesta suunniteltu sekä metsämaata. Jotta oppilaitosta päästäi-
7662: Sallan kuntaan pernstettavaksi maataloudel- siin suunnittelemaan ja aiikannan rakenta-
7663: Hnen oppilaitos, joka käsittäisi maamieskou- maan ehdotamme ikunnioittaen,
7664: lun, ikäytännöllis-tietopuolisen karjanhoito~
7665: koulun sekä maatalous-teknillisen koulun että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
7666: opintosuunnat. Oppilaitoksen vaikutusalu- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
7667: eeseen tulisivat kuulumaan Sailan kiunnan uudelle momentille 119 000 markan
7668: lisäksi Savukosiken, Pelloosenuiemen, Kemi- suuruisen määrärahan maa-alueiden
7669: järven, Posion ja KuusamOJJ. kunnat. Tällä ostamiseksi Sallan kunnan Märkäjär-
7670: alueella on 4 000-5 000 vilj.elmää ja on se ven kylässä Sallan maatalousoppilai-
7671: maamme lapsirikkainta aluetta. toksen tarpeisiin.
7672: Helsing~ 14 päivänä syyskuuta 1964.
7673:
7674:
7675: Erkld Koivisto. Eino Sääskilahti. Akseli Paarman.
7676: Olavi Lahtela.
7677: IV,347.- Rah.al. N:o 218.
7678:
7679:
7680:
7681:
7682: Koivisto ym.: llläiirärahan osoittamisesta valtionavustukseksi
7683: allergiasairaal8n tukemiseen.
7684:
7685:
7686: Eduskunnalle.
7687:
7688: Allergiset taudit ovat todellisia kansantau- kaisemmin muissa sairaaloissa hoidettuja. Po-
7689: teja, jotka jatkuvasti lisääntyvät. On todettu, tilaat ovat ympäri maata, koko toiminnan ai-
7690: että noin 10 % maamme väestöstä sairastaa kana lähes kaikista kunnista. Sairaalan so-
7691: näitä tauteja. Suomessa on noin 45 000 ast- siaaliosasto seuraa potilaiden kehitystä sai-
7692: mapotilasta, joista kansakouluikäisiä noin raalasta päästyä usean vuoden ajan. Kun sai-
7693: 17 000. Kansaneläkelaitos suorittaa yli 2 000 raala kokonsakaan puolesta ei voi hoitaa kuin
7694: astmapotilaasta pysyväistä invaliditeettielä- osan hoitoa tarvitsevista allergiapotilaista, sen
7695: kettä n. 3 milj. mk vuodessa. hoitoon joutuvat kaikkein vaikeimmat tapauk-
7696: Allergiset taudit ovat hyvin yksilöllisiä ja set. Potilaiden joukossa, myös tällå hetkellä,
7697: vaativat senvuoksi hoitotoimenpiteitä varten on ollut lääkäreitäkin. Sairaalan erikoisosas-
7698: monipuolista testausta. Samoin potilas sa- tot lääkintöhallitus on hyväksynyt lääkärien
7699: manaikaisesti tai perättäisesti saattaa sairas- esikoulutuspaikoiksi.
7700: taa erilaisia tauteja, kuten ihottumaa, heinä- Allergiasairaala ei ole saanut rakentami-
7701: nuhaa, astmaa jne. Tästä syystä muodostuu seen eikä koko sen toiminnan aikana lainkaan
7702: hoito monipuoliseksi ja vaikeaksi. Hoidet- valtionapua. Myöskään raha-automaattiva-
7703: taessa näitä potilaita samoilla osastoilla jopa roista ei ole myönnetty avustusta. Sensijaan
7704: samoissa huoneissa muitten esim. sisätautipo- 40 kuntaa on osallistunut perustamiskustan-
7705: tilaiden kanssa on olemassa infektioiden le- nuksiin n. 650 000 mk: lla. Helsingin kau-
7706: viämisen vaara potilaasta toiseen, jota paitsi punki avustaa omien potilaittensa sairaala-
7707: epäkohtina tällöin esiintyvät allergisoivat maksuja ja on myöntänyt sairaalalle lainaa.
7708: vuodevaatteet, ruoka-aineiden häiriöt ym. al- Pitkäaikaisten lainojen kokonaismäärä on n.
7709: lergiapotilaiden kohdalla. 2 000 000 mk. Niiden hoitokustannukset ra-
7710: Näistä syistä ja allergiatutkimuksen edis- sittavat suuresti sairaalan toimintaa. Sairaa-
7711: tämiseksi perusti Allergiatutkimussäätiö v. lan tappio olikin viime vuonna yli 150 000 mk
7712: 1946 SPR:n tarkoitukseen luovuttamaan ja edellisenä vuotena yli 87 000 mk. Nykyisin
7713: Lauttasaaren kartanoon 30 potilaspaikkaa kä- ovat potilasmaksut lapsilta 16-20 mk ja ai-
7714: sittävän allergiasairaalan. V. 1962 valmistui kuisilta 29-44 mk vuorokaudelta. Näitä mak-
7715: Helsingin kaupungin luovuttamalle tontille suja o» pidettävä liian korkeina, kun useissa
7716: nykyinen täysin ajanmukainen erikoissai- tapauksissa ovat varattomat ja pitkäaikaista
7717: raala. Sairaalassa on kolme erikoisosastoa ja hoitoa tarvitsevat potilaat. Kun kysymyk-
7718: yhteensä 75 potilaspaikkaa sekä lisäksi polikli- sessä on koko maata käsittävä erikoissairaala,
7719: nikka, laboratorio, röntgen ym. Sairaalan 11 jonka toimintaa on pidettävä erittäin tär-
7720: lääkäristä on 8 saanut erikoiskoulutuksen. Li- keänä, potilasmaksut olisi valtionavun turvin
7721: säksi on hammaslääkäri. Koko henkilökunnan pyrittävä alentamaan samoiksi kuin muissa
7722: vahvuus on n. 100. V. 1963 sairaalassa hoidet- valtionapua saavissa sairaaloissa. Ei myös-
7723: tiin 872 potilasta hoitopäivien ollessa 23 412. kään olisi tarkoituksenmukaista, että sairaala
7724: Poliklinikkakäyntejä oli 28 656, testauksia jäisi esim. Helsingin kaupungin tai Uuden-
7725: suoritettiin 5 158, röntgentutkimuksia 4 489 maan keskussairaalapiirin haltuun, puhumat-
7726: ja laboratoriotutkimuksia 47 304. Osastopoti- takaan, että sairaalan toiminta taloudellisista
7727: laista oli yli 77 % lääkärien lähettämiä tai ai- syistä jouduttaisiin lopettamaan.
7728: IV,347. - Koivisto ym. 1277
7729:
7730: Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme uudelle momentille valtionavustuksena
7731: kunnioittaen, Allergiatutkimussäätiölle allergiasai-
7732: raalan tukemiseksi ja potilasmaksujen
7733: että Eduskunta ottaisi vuoden 1965 alentamiseksi 450 000 markan suurui-
7734: tulo- ja menoarvion 7 Pl:n XX luvun sen määrärahan.
7735: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
7736:
7737: Erkld Koivisto. Valto Käkelä. Kuuno Honkonen.
7738: J. E. Partanen. Veikko Kokkola. Eino Ojajärvi.
7739: Sylvi Siltanen. Akseli Paarman. Georg C. Ehrnrooth.
7740: 1278
7741:
7742: IV,348. - Rah.al. N: o 219.
7743:
7744:
7745:
7746:
7747: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta säteilyfysiikan lai-
7748: toksen suunnittelutyötä varten.
7749:
7750:
7751: E d u s k u n n a ll e.
7752:
7753: Säteilyfysiikan laitos toimii erittäin ah- toksen nykyisiin t~loihin on mahdotonta.
7754: taissa ja soveltumattomissa vuokratHoissa Jotta säteilyfysiikan laitos pystyisi vastaa-
7755: Helsingissä. Sen !käytettävissä on ainoastaan maan !kaikista sille kuuluvista velvoitteista,
7756: 11 huonetta pinta-alaltaan n. 400 m2. Lai- tarvittaisiin henkilökuntaan lisäystä ainaJkin
7757: tokseen henkilökuntaan kuuiuu 30 henkilöä. 16 henkilöä, mutta siihen ei tila anna mah-
7758: Suuri osa huonetitloista on laboratoriokäy- dollisuuksia. Näistä syistä laitoksen uudis-
7759: tössä, jossa tutkimusvälineet vievät paljon rakennuksen aikaansaamista on pidettävä
7760: tilaa. Kun tutkimuksissa joudutaan käyttä- välttämättömän tarpeen vaatimana, minkä
7761: mään säteilyä synnyttäviä laitteita, tutkimus- vuoksi ·kunnioittaen ehdotamme,
7762: huoneissa oleskelu on tällöin mahdotonta.
7763: Huoneista puuttuu riittävä säteilysuojaus, että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
7764: josta saattaa henkilökunnalle koitua tervey- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
7765: dellisiä haittoja. uudelle momentille 50 000 markan suu-
7766: Radioaktiivisten jätteiden käsittelyä var- ruisen siirtomäärärahan säteilyfysii-
7767: ten välttämättömästi tarvittavien konsentroi- kan laitoksen suunnittelutyötä varten.
7768: mis- ja polttamislaitteiden sijoittaminen la:i-
7769: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
7770:
7771: Erkki Koivisto. Sylvi Siltanen. Akseli Paarman.
7772: Valto Käkelä.
7773: 1279
7774:
7775: IV,349.-Rah.al. N:o 220.
7776:
7777:
7778:
7779:
7780: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
7781: nustöiden suorittamiseksi tieosuudella Petäjävesi-Keuruu.
7782:
7783:
7784: Eduskunnalle.
7785:
7786: Jyväskylän korkeudella kulkevan ns. poi- maan viera1s1m maakuntiin maanteiden ra-
7787: kittaistien uudistamistyöt ovat käynnissä kol- kentamiseen. Näin onkin tehty monina tal-
7788: messa työkohteessa, nim. Kanavuoren-Keik- vina siitä huolimatta, että tiekurjuus Keski-
7789: kamäen tieosuudella, Petäjäveden rakennus- Suomessa on yleisesti tunnettu. Olisi vähi-
7790: suunnitelma-alueella ja Keuruun rakennus- tellen aika päästä siihen, että tietyömaita
7791: suunnitelma-alueella. Vahvistettu tienparan- järjestettäisiin niissä maakunnissa, joissa on
7792: nussuunnitelma odottaa toteuttamistaan sekä töitä että työttömiä.
7793: myöskin Petäjäveden-Keuruun välisellä n. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
7794: 30 km:n pituisella tieosuudella.
7795: Sekä liikenteelliset että työttömyysnäkö- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
7796: kohdat puhuvat sen puolesta, että sanottu tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
7797: tieosuus otettaisiin välittömästi työn alle. määrärahan maantien rakennustöiden
7798: Ellei maakunnassa valmiina olevien tienpa- suorittamiseksi tieosuudella Petäjä-
7799: rannussuunnitelmien toteuttamiseen ryhdytä, vesi--Keur1tu.
7800: joudutaan maakunnan työttömiä kuljetta-
7801: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
7802:
7803: Matti Koivunen. Artturi Koskinen. Olavi Kämäräinen.
7804: Aleksi Kiviaho. Mauno Pohjonen. V. Hyytiäinen.
7805: 1280
7806:
7807: IV,350.- Rah.al. N: o 221.
7808:
7809:
7810:
7811:
7812: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
7813: nustöiden suorittamiseksi tieosuudella Kärkkäälä-Sunttila
7814: Konneveden kunnassa.
7815:
7816:
7817: E d u s k u n n a ll e.
7818:
7819: Nelostieltä Koiviston ja Suolahden kautta Paikallinen työttömyyskin on hankalasti
7820: Kuopioon suuntautuva poikittaistie on val- hoidettavissa, ellei tien rakennustöitä jatketa.
7821: mistunut Kärkkäälään saakka. Tästä tiestä, Onhan mm. Suolahden kauppalan työttömien
7822: joka Kärkkäälästä lähtien on myös Jyväs- eräänä sijoituskohteena ollut juuri tämä tie-
7823: kylän-Kuopion välinen tie, on rakentamatta työmaa ja työtä tarvitsevia ihmisiä on Kon-
7824: Konneveden kunnan osuus, joka maantienä nevedelläkin. Sekä työttömyyden lieventämi-
7825: on mäkisyytensä ja mutkaisuutensa vuoksi sen että liikennemahdollisuuksien paranta-
7826: koko vanhan tien vaikeimmin liikennöitävä misen kannalta on välttämätöntä edellä kos-
7827: matka. Esim. viime keväänä katkesi maan- ketellun tietyön keskeytyksetön jatkaminen.
7828: tieliikenne tällä Keski-Suomen ja Kuopion Esitämmekin,
7829: välisellä päätiellä pitkäksi aikaa Konneveden
7830: kunnan kohdalla. Tällaista rakentamatonta että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
7831: ja liikenteelle vaarallista sekä ajoittain koko- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
7832: naan liikenteen estävää tietä on n. 30 km. määrärahan maantien rakennustöiden
7833: Sanotusta tieosuudesta yksi kolmasosa välille suorittamiseen tieosuudella Kärkkäälä
7834: Kärkkäälä-Sunttila on saatu suunnitelluksi -Sunttila Konneveden kunnassa.
7835: töiden aloittamista varten. Talousarvioesityk-
7836: sessä ei kuitenkaan ole määrärahaa, jolla
7837: työtä jatkettaisiin.
7838: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
7839:
7840: Matti Koivunen. Aarne Pulkkinen. Olavi Kämäräinen.
7841: Hugo Manninen. Aleksi Kiviaho. V. J. Rytkönen.
7842: Artturi Koskinen.
7843: 1281
7844:
7845: IV,351.- Rah.al. N: o 222.
7846:
7847:
7848:
7849:
7850: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsän yhteiskou-
7851: lun ottamiseksi valtion haltuun.
7852:
7853:
7854: E d u s k u n n a II e.
7855:
7856: Eduskunta teki äskettäin ratkaisun, että yhteiskoulu olisi ensimmäisellä tilalla valtiolle
7857: koululaitostamme on kehitettävä tavoitteena otettavien yksityisoppikoulujen ryhmässä.
7858: yhtenäiskoulujärjestelmä. Eräänä organisa- Olisi kohtuullista, että ensi vuoden talous-
7859: toorisena toimenpiteenä tämän tavoitteen to- arvioon otettaisiin määräraha tämän oppi-
7860: teuttamiseksi pitäisi yksityisoppikouluja siir- koulun ottamiseksi valtion haltuun.
7861: tää valtion hallintaan. Valtion ensi vuoden Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
7862: talousarvioesitys on sivuuttanut yksityisop-
7863: pikoulujen valtiolle ottamisen samalla tavoin että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
7864: kuin eräiden viime vuosienkin talousarvioesi- tulo- ja menoarvioon 1 300 000 markan
7865: tykset. määrärahan Jämsän yhteiskoulun ot-
7866: Kouluhallituksen ja eduskunnankin hyväk- tamiseksi valtion haltuun.
7867: symän budjettiperustelun mukaan Jämsän
7868: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
7869:
7870: Matti Koivunen. Väinö R. Virtanen. Olavi Kämäräinen.
7871: Aleksi Kiviaho. Artturi Koskinen. Veikko Hyytiäinen.
7872: Mauno Pohjonen.
7873:
7874:
7875:
7876:
7877: 161 E/726
7878: 1282
7879:
7880: IV,352. - Rah.al. N: o 223.
7881:
7882:
7883:
7884:
7885: Koivunen ym..: Määrärahan osoittamisesta helpotuksen myön-
7886: tämiseksi kunnille rautateiden rakentamisesta johtuvista
7887: pakkolunastuskorvauksista.
7888:
7889:
7890: Eduskunnalle.
7891:
7892: Kolmena perättäisenä vuotena on talous- mättöminä. Näinollen ensi vuoden talous-
7893: arvioon otettu yhteensä 2.5 milj. mk siirto- arvioon pitää ottaa sellainen lisämääräraha,
7894: määrärahana helpotuksen myöntämiseen kun- että voidaan tehdä päätökset kohtuullisiksi
7895: nille rautateiden rakentamisesta johtuvista katsottavien helpotusten myöntämiseen. Oi-
7896: pakkolunastuskorvauksista. Kunnilta vaadit- keuden ja kohtuuden mukaista olisi, ettei
7897: tava korvaussumma kohonnee n. 8-10 milj. kunnilta perittäisi lainkaan korvauksia,
7898: mk: aan. Perusteet, joiden mukaan kunnille mutta eduskunnan enemmistö on jo asian-
7899: tultaisiin helpotuksia myöntämään, ovat mi- omaista lakia käsiteltäessä hylännyt SKDL: n
7900: nisteriössä vielä vahvistamatta, ilmeisesti siitä eduskuntaryhmän esityksen täydellisen va-
7901: syystä, että myönnetty määräraha on liian pautuksen myöntä:r,nisestä kunnille näissä
7902: pieni kohtuullisiksi katsottavien helpotusten korvauksissa.
7903: myöntämiseen. Edellä sanottuun viitaten esitämme,
7904: Hallitus on kuitenkin poistanut talousar-
7905: viosta momentin, jolla lisävaroja olisi pitä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
7906: nyt tarkoitukseen osoittaa. Jos hallituksen tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mark-
7907: kanta hyväksytään, merkitsee se sitä, että kaa siirtomäärärahana helpotuksen
7908: koko helpotusten myöntäminen on hoidettava myöntämiseen kunn~1le rautateiden
7909: 2.5 milj. mk:n rajoissa. Mikäli helpotuspää- rakentamisesta johtuvista pakkolunas-
7910: tösten tekoa pitkitetään yli ensi vuoden, pa- tuskorvauksista.
7911: lautuvat vanhimmat siirtomäärärahat käyttä-
7912: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
7913:
7914: Matti Koivunen. Toivo Niiranen. Hertta Kuusinen.
7915: Irma Torvi. Eino Tainio. Paavo Lagerroos.
7916: Tauno Kelovesi. Antti Kinnunen. Artturi Koskinen.
7917: Kauko Tamminen. Taisto Sinisalo. Mauno Pohjonen.
7918: Hugo Manninen. Aleksi Kiviaho. Olavi Käm.äriinen.
7919: Aarne Pulkkinen. Toivo Asvik. Veikko Johannes Rytkönen.
7920: Väinö R. Virtanen.
7921: 1283
7922:
7923: IV,353.- Rah.al. N: o 224.
7924:
7925:
7926:
7927:
7928: Koivunen ym.: Määrämhan osoittamisesta Jyväskylässä toi-
7929: mivan ammattikoulujen opettajaopiston koulurakennuksen
7930: suunnittelua varten.
7931:
7932:
7933: E d u s kun n a B e.
7934:
7935: Keski-Suomen keskusammattikoulun suo- töönsä kaikroi ne tilat, jotka opettajaopistolle
7936: jiin sijoitettu ammattikoulujen opettajaopisto on annettu.
7937: on saanut Hsää opettajanvalmistustehtäviä, Opettajaopiston työn kehittämistä silmällä-
7938: eivätkä siHe varatut opetustilat enää ole teh- pitäen Jyväskylän kaupunki on varannut
7939: tävien kasvaessa riittävät. Opiston huoneti- opettajaopiston omalle rakennukselle tontin,
7940: lojen lisääminen on käynyt välttämättömäksi. jolle pitäisi kiireellisesti suunnitella ja ra-
7941: Mutta lisätilojen ottaminen varsinaisista kentaa opiston toimintaedellytykset turvaa-
7942: ammattikoulun opetustiloista ei voi tuUa ky- vat huoneti<lat. Kun sanotun kiinteistön ra-
7943: symykseen ilman, että supistetaan varsinai- kennussuunnitelmat ovat vielä tekemättä eh-
7944: sia valtakunnallisia a.mmattiopetusmahdo1li- dotamme,
7945: suuksia. Varsinaisen ammattikoulun opetus-
7946: tHojen ja mahdollisuuksien supistaminen olisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
7947: kuitenkin kohtalokas erehdys. Kuluvana syk- tulo- ja menoarvioon 40 000 markan
7948: synäJkin suuri määrä tähän ammattikouluun määrärahan Jyväskylässä toimivan
7949: pyrkijöistä sai vastauksen, että koulun ope- ammattikoulujen opettajaopiston kou-
7950: tustilojen puutteen vuoksi ei voida hyväksyä lurakennuksen suunnittelua varten.
7951: oppilaaksi. Ammattikou'lu tarvitsisikin käyt-
7952: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
7953:
7954: Matti Koivunen. Artturi Koskinen. V. J. Rytkönen.
7955: Aleksi Kiviaho. Mauno Pohjonen. Veikko Hyytiäinen.
7956: v"~ ':.: ~
7957: Olavi Kämäräinen. ... ., '
7958: 1284
7959:
7960: IV,854.- Rah.al. N:o 225.
7961:
7962:
7963:
7964:
7965: Koivunen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksityis-
7966: ten teiden avustamiseen.
7967:
7968:
7969: E d u s k u n n a li e.
7970:
7971: Uuden tielain käytäntöön soveltaminen pa- raJrentaminen ja kunossapito rahoi,tetaan val-
7972: lautti valtavan määrän teitä tielmntitm ja tion ja kuntien verotuloilla. Näinollen yksi-
7973: kuntien ylläpidettävaksi. Uusi laJki yksityis- tyistielain kautta pitäisi päästä siihen, että
7974: teiden avustamisesta on avustusmääriin näh- ykJsityisteitä y'lläp1tävilie kansalaisiltle ja kun-
7975: doo niin vä>ljä, että eUei talorusarviossa ole nille ei asetettaisi kohtuuttomia lisärasituksia
7976: riittävästi varoja, jää valtion ~avustus yksi- ranga1stukseiksi siitä, että he eivät rum sel-
7977: tyisteiksi jääneitä teitä ylläpitäville hyvin- laisten teiden vaikutuspiirissä, jotka hoide-
7978: kin vähäiseksi. Silksi ta:lousarvi<JSSa pitäisi taan yleisillä verovaroilla.
7979: olla riittävästi varoja, jotta J'lksityisteiden Talousarvioehdotukseen ehdotettu 2,5 milj.
7980: ylläpitäjien tierasituksia voitaisiin valtion mk:n määräraha yksityisteiden raJkennus- ja
7981: avustu!ksilla riittävästi vähentää. Uuden tie- kunnossapitoavustuksiin on niin vähäinen,
7982: lain tulkinta uusien teiden rrulrentamises:sa että sillä 'ei kyetä tek,emään o:iJreutta sille
7983: on myös johtanut siihen, että yksityisteitä väestöryhmälle ja kunnillle, joiden vastatta~
7984: joudutaan rakentamaan maahamme melkoi- vana on yksityisteiden rakentaminen ja kun-
7985: nen määrä. Edellä mainittu yksi.tyisteidoo nossapito. Siksi esitämmekin,
7986: avustuslaki jättää yksityisteiden ra.:kennus-
7987: avustuksienkin määrän harkinnasta riippu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
7988: vaJksi. Yleisten maanteiden rakentaminoo tulo- ja menoarvioon 12 Pl. VI luvun
7989: ja kunnossapito suoritetaan yleisiJlä verova- 7 momentille lisäyksenä 2 000 000
7990: rojJla, joiden hanikinnassa ei katsota, onko markkaa yksityisten teiden avustami-
7991: veronmaksaja maantien varressa vai ei. Sa- seen.
7992: moin uuden tielain mukaisten paiikallislteiden
7993: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
7994:
7995: Matti Koivunen. Eino Tainio. Väinö R. Virtanen.
7996: Irma Torvi. Taisto Sinisalo. Paavo Lagerroos.
7997: Tauno Kelovesi. Antti Kinnunen. Artturi Koskinen.
7998: Kauko Tamminen. Hertta Kuusinen. Mauno Pohjonen.
7999: Aarne Pulkkinen. Aleksi Kiviaho. Olavi Kämäräinen.
8000: Toivo Niiranen. Toivo Asvik. V. J. Rytkönen.
8001: 1285
8002:
8003: IV,355.- Rah.al. N: o 226.
8004:
8005:
8006:
8007:
8008: Kokkola ym.: Määräraht:m osoittamisesta Hovinsaaren rata-
8009: pihan laajennustöitä varten.
8010:
8011:
8012: E d u s k u n n a ll e.
8013:
8014: Kotkan satamaliikenteen jatkuva kasvu o.n tömien varastoraidetilojen vuoksi. Pikainen
8015: saattanut rautatieliikenteen Kouvolan-Kot- ratapihan laajennus ja nykyisten raiteiden
8016: kan välisellä rataosuudella yhä suuremman jatkaminen ovat välttämättömiä toimenpi-
8017: paineen alaiseksi. Tosiasia on, etteivät rauta- teitä, jotta Kotkan lisääntyvä satamaliikenne
8018: tiet ole pystyneet selviytymään asetetuista pystyttäisiin kunnolla hoitamaan. Työmaa
8019: vaatimuksista läheskään tyydyttävästi. Eri- sopisi erinomaisesti myöskin Kotkan ja Kar-
8020: koisesti tämä paine on tunnettu Hovinsaaren hulan työllisyyskysymysten hoitamiseen.
8021: ratapihalla, jossa lastien järjestelyjen pitäisi Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
8022: tapahtua. Ratapihaa on rakennettu noin pari nioittaen,
8023: vuosikymmentä työttömyystyönä, mutta vie-
8024: läkään se ei ole suursataman vaatimassa kun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
8025: nossa. Myös Vasikkasaaren ja Ruununmaan tulo- ja menoarvion 19 Pl. I luvun
8026: laitureiden valmistuminen on lisännyt vaih- 25 momentille 1000000 markkaa Ho-
8027: detyötarvetta Hovinsaaren ratapihalla, jossa vinsaaren ratapihan laajennustöitä
8028: tilanne on entisestään vaikeutunut riittämät- varten.
8029: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
8030:
8031: Veikko Kokkola. Valto Käkelä.. Sulo Hostila.
8032: A-L. Linkola.. Juha Rihtniemi. Tauno Kelovesi.
8033: Kalle Matilainen.
8034: 1286
8035:
8036: IV,356.-Rah.al. N:o 227.
8037:
8038:
8039:
8040:
8041: Kokkola ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
8042: vientisatamia ylläpitäville kunnille satamien rakentamista
8043: varten.
8044:
8045:
8046: E d u s k u n .n a 11 e.
8047:
8048: Esittäessään lainamäärärahaa vientisata- miamme ja toisaalta kustannusten huomat-
8049: mia ylläpitäville kunnille tulevan vuoden tava nousu edellyttäisi määrärahan suuruu-
8050: tulo- ja menoarviossaan lausuu hallitus pe- deksi ainakin 10 milj mk. Määrärahan tar-
8051: ruste! uissaan: peelliS"Uutta ja sen korottamista on omiaan
8052: ''Maamme vientisatamat eivät ole kyenneet puoltamaan lisäksi se, että tämän määrära-
8053: tyydyttävästi hoitamaan vilkastunutta ulko- han avulla valtio pystyy kuntain välityksellä
8054: maanliikennettä, joten seurauksena on ollut huokeimmalla tavalla turvaamaan satamakau-
8055: tavaran ruuhkautuminen. Tämä puolestaan punkien talvikauden työllisyyttä.
8056: on aiheuttanut sekä maa- että merikuljetus- Koska valtion rahataloudellinen tilanne ei
8057: ten vaikeutumista ja kustannusten lisäänty- tällä hetkellä salline määrärahan ottamista
8058: mistä. Kun teollisuutemme, ensikädessä talousarvioon riittävän suuruisena, niin ra-
8059: puunjalostusteollisuus, tulee suurten laajen- joitumme ehdottamaan,
8060: nustensa takia lähi vuosina lisäämään vien-
8061: tiään varsin huomattavasti, ehdotetaan vien- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
8062: tisatamien tehon liS"äämiseksi annettavia pit- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
8063: käaikaisia, halpakorkoisia lainoja varten mo- 27 momentille lisäyksenä 2 000 000
8064: mentille myönnettäväksi 3 000 000 markkaa." markkaa käytettäväksi lainoina vienti-
8065: Hallituksen perustelut ovat oikeat, mutta s,atamia ylläpitäville kunnille satamien
8066: ehdotettu määräraha tarkoitukseensa täysin rakentamista varten.
8067: riittämätön. Tarve jatkuvasti kehittää Sata-
8068: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
8069:
8070: Veikko Kokkola. Veikko Helle. Akseli Roden.
8071: Valto Käkelä. Antero Väyrynen. Sulo Hostila.
8072: Uljas Mäkelä. Dm.ari Linna. G. Henriksson.
8073: A-L. Linkola. Juha Rihtniemi. Tyyne Paasivuori.
8074: Väinö Vilponiemi. Kalle Matilainen. Tauno Kelovesi.
8075: 1287
8076:
8077: IV,357.- Rah.al. N: o 228.
8078:
8079: Koppanen: Määrärahan osoittamisesta Espoon nimismies-
8080: piirin poliisien palkkaukseen.
8081:
8082: Eduskunnalle.
8083:
8084: Maan poliisivoimien kehittämistyössä ovat Liikennevahingot v. 1953 155
8085: erikoisesti uudet kaupungit ja muut nuoret, v. 1958 318 (kuolleita 4)
8086: nopeasti kehittyvät yhdyskunnat viime vuo- " v. 1962 543 ( 22)
8087: sien aikana jääneet yhä enenevässä määrin " " 19
8088: v. 1963 kuolleita jo
8089: vanhempiin yhdyskuntiin verrattuna epä- "
8090: Juopumukset V. 1952 209
8091: oikeudenmukaiseen asemaan. Tämän seurauk- v. 1958 622
8092: sena poliisivoimien niukkuudesta johtuen " V. 1962 1170
8093: useassa tapauksessa ei ole voitu suorittaa "
8094: Omaisuusrikokset v. 1952 217
8095: edes välttämättömintä järjestyksenvalvontaa, v. 1958 740
8096: jolloin kansalaiset eivät ole saaneet osakseen " V. 1962 893
8097: sitä suojaa, mitä jokainen lainalaisen yhteis- "
8098: kunnan jäsen on oikeutettu itselleen vaati- Nimismiespiirin alueella perittiin v. 1962
8099: maan. Nykyiseen tilanteeseen olisi nopeasti ulosotto-, sakko-, vero- ja muita mak-
8100: aikaansaatava korjaus. suja, lukuunottamatta leimaveroja, yhteensä
8101: Edellä mainittu tilanne on mudostunut 2 684 850,48 nmk. Yksinomaan perittäväksi
8102: hyvin vaikeaksi Espoon nimismiespiirin saapuneiden sakkojen lukumäärä oli v. 1962
8103: alueella. 6 225 kpk
8104: Espoon nimismiespiirin, johon kuuluvat Espoon nimismiespiirin alueella olevan
8105: Espoon ja Kauniaisten kauppalat, poliisityö- väestön kasvu on arvioitu jo 1970 olevan yli
8106: voiman määrästä ja tarpeesta sekä vertai- 140 000 asukasta.
8107: lusta, asukasluvultaan samansuuruiseen yh- Työvoiman tarpeen suhteen mainittakoon,
8108: dyskuntaan, tässä tapauksessa Lahden kau- että laskelman mukaan ja työaikalain salli-
8109: pungin vastaavien laitosten ja virastojen missa rajoissa tapahtuva päivystys- ja häly-
8110: kanssa, esitetään seuraavaa: tysvalmius vaatisi 27 konstaapelin lisäyksen,
8111: Espoon nimismiespiirin alueella ja Lah- nimittäin 3 ylikonstaapelia, 13 vanhempaa
8112: den kaupungissa on tällä hetkellä kummassa- konstaapelia ja 11 nuorempaa konstaapelia.
8113: kin noin 70 000 asukasta. Poliisitoimenhalti- Kansliahenkilökunnasta on tällä hetkellä niin
8114: joita on Espoon nimismiespiirissä ja Lahden suuri puute, että 2 konstaapelia ja 3 virasto-
8115: kaupungissa seuraavasti: varatyöntekijää on sijoitettu kansliatehtäviin
8116: Espoo Lahti ja kuitenkin syyttäjänä toimivalla apulais-
8117: Päällystöön kuuluvia . . . . . . . 5 7 nimismiehellä, jolla on vuodessa n. 150 kä-
8118: Ylikonstaapeleita . . . . . . . . . . 6 23 räjäpäivää, ei ole laisinkaan kanslistia. Kans-
8119: Konstaapeleita ............. 35 94 liahenkilökuntaa tarvittaisiin 1 ylimääräinen
8120: Muita toimenhaltijoita . . . . . . 9 16 kanslisti sekä 2 ylimääräistä toimistoapu-
8121: Espoon nimismiespiirin 35 konstaapelista laista.
8122: toimii haastemiehinä ja ulosottoapulaisina 14. Edellä olevan perusteella esitän,
8123: Sensijaan Lahdessa ovat erikseen syyttäjä-
8124: viranomaiset ja ulosottovirasto sekä mais- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
8125: traatti. tulo- ja menoarvioon 175 000 markan
8126: Työmäärän kasvua Espoon nimismiespii- määrärahan käytettäväksi Espoon ni-
8127: rissä kuvastanevat parhaiten seuraavat rikos- mismiespiirin poliisien palkkaukseen.
8128: tilaston osoittavat luvut:
8129: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
8130:
8131: Esko J. Koppanen.
8132: 1288
8133:
8134: IV,358.- Rah.al. N: o 229.
8135:
8136:
8137:
8138: Koppanen: Määrärahan osoittamisesta hammaslääkintäosas-
8139: ton pet·ustamiseksi lääkintöhallitukseen.
8140:
8141: Eduskunnalle.
8142:
8143: Suomen hammaslääkärikunta on viimeisen tuksen valvontaan kuuluvat ulkomailla val-
8144: vuosikymmenen aikana melkein kaksinkertais- mistuvien hammaslääkäreitten joustava päte-
8145: tunut. On lisäksi olemassa realistisia suunni- vöittäminen maamme oloihin, hammaslääke-
8146: telmia lisätä Suomen hammaslääkärikuntaa tieteen kandidaattien työskentelyn valvomi-
8147: lähimpien 20 vuoden aikana n. kolminkertai- nen ja hammasteknikoitten valvonta, on mie-
8148: seksi nykyisestä. On olemassa suunnitelmia lestämme lähimpänä tavoitteena tällä hetkellä
8149: myöskin hammaslääkäreitten apuhenkilökun- saada lääkintöhallitukseen oma osasto ham-
8150: nan, hammashoitajien järjestelmällisen koulu- maslääkintää varten.
8151: tuksen aloittamisesta. Yhä suurempi osa Maasamme on tällä hetkellä hammaslääkä-
8152: maamme asukkaista tulee pääsemään osalli- ripula. Mikäli koulutussuunnitelmat toteutu-
8153: seksi hammashoidosta jo senkin vuoksi, että vat ajatellussa järjestyksessä ja kansan ham-
8154: kouluhammaslääkäreitten määrä jatkuvasti mashoitoon tähtäävä lainsäädäntö toteutuu,
8155: kasvaa ja että on suunnitteilla laki, jonka meidän on saatava tehokas organisaatio joh-
8156: perusteella kaikki oppivelvollisuusikäiset ja tamaan näitä toimintoja maassamme. Tällöin
8157: sitä nuoremmat tulisivat saamaan maksut- ei syntyisi kaaosta, vaan kansaa voitaisiin
8158: toman hammashoidon_ opastaa asiallisesti käyttämään hyväkseen la-
8159: Lisääntyvä toiminta tuo eteen pulmia, kien tarjoamia etuja ja hammaslääkäreitä
8160: jotka on ratkaistava. Valtion johtama ham- taas sijoittumaan tarkoituksenmukaisimmalla
8161: mashoitotyö vaatii organisaatiota, joka voi tavalla. Tämän vuoksi olisi lääkintöhallituk-
8162: kehittää järjestelmää ja pitää huolta siitä, seen perustettava hammaslääkintäosasto ja
8163: etteivät valtion hammashoitoon sijoittamat siihen seuraavat virat:
8164: varat mene hukkaan. Nykyisin n. 50-60 1 kpl lääkintöneuvos B3 pl
8165: % :sesti toteutettu kouluhammashoito nielee 1 kpl ylilääkäri Bl,
8166: valtion varoja n. 8 miljoonaa markkaa. Tämä (kouluhoito, kansan valis-
8167: määrä tulee ilmeisesti varsin jyrkästi kohoa- tus)
8168: maan lähivuosien aikana ja viimeistään v. 1 kpl ylilääkäri B1 ,
8169: 1967, jolloin hammashoitokin varsin laajassa (kansan hammashoito, puo-
8170: mitassa tulee sairausvakuutuslain piiriin. lustusvoimat, teknikot)
8171: Tällöin on aivan välttämätöntä, että on ole- 1 kpl ylilääkäri (teknikot, kandidaatit, ul-
8172: massa viranomaisia, joiden tehtävänä on komaalaiset, yhteys yliopis-
8173: asiantuntevasti ja yhteiskunnan etujen mu- toihin)
8174: kaisesti valvoa kansan hammashoitoon annet- 3 kpl toimistoapulaiset A 13-14 pl.
8175: tujen varojen käyttöä. Tällaisena viranomai- Edellä olevan perusteella ehdotan,
8176: sena lääkintöhallituksessa toimii tällä het-
8177: kellä yksi ylimääräisessä ylilääkärin virassa että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
8178: toimiva hammaslääkäri, jolla ei ole kuiten- tulo- ja menoarvioon 160 000 markan
8179: kaan itsenäistä asioitten päätäntä- ja esitte- määrärahan hammaslääkintäosaston .ia
8180: lyoikeutta. uusien virkojen perustamiseksi liiäkin-
8181: Kun lisäksi tiedämme, että lääkintöhalli- töhallitukseen.
8182: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
8183:
8184: Esko J. Koppanen.
8185: 1289
8186:
8187: IV,359. -Rah.al. N:o 230.
8188:
8189: Koppanen: Määrärahan osoittamisesta hammashoitoapulaisten
8190: kouluttamista varten.
8191:
8192: E d u s k u n n a li e.
8193:
8194: Nykyisestä hammaslääkäripulasta johtuen vastaanotolLe, tarpeellisten raporttien laati-
8195: on lääJkintöhallituksessa Laadittu ehdotus sel- minen jne.
8196: laisen apuhenkilökunnan kooluttamiseksi, V:altiova.!lta on kanaakoulujen hammaslää-
8197: johla IlJ()peasti voitaisiin helpottaa hammas- kärintoimesta anootl.L&Sa laissa (n:o 297/56)
8198: hoitotilannetta. Tilastojen muka:an meillä on myöntänyt ko. hoitoapulaisen tarpeellisuuden
8199: 1 hammaslääkäri 2 415 asukasta kohti, vas- hyväksymällä ne menot, jotka kunnaHe ai-
8200: taavien ·lukuj-en ollessa TallSikassa 1/1 700, heutuvat kouluhammaslääkäriä tarikastuk.sissa
8201: Norjassa 1/1 500 ja Ruotsissa 1/1 375. On ja hoidossa avustavan hoitoapulaisen palk-
8202: lisäksi huomattava, että Ruotsissa on koulu- kauksesta tai tällaisen apulaisen puuttumi-
8203: tettuja hoitoapulaisia täl1ä hetkeNä amma- sen johdosta hammaslääkärille suoritetta-
8204: tissa n. 2 500. vasta korv.auJmesta, samoin kuin mm. hoito-
8205: Hammaslääkärikoulutuksen lisääminen ei apulaisen matka;kutluista tarkastus- ja hoito-
8206: ole meilläkään ainoa keino hammashuolto- tilaisuUJksii.n aiheutuneista kuluista valtion-
8207: tilanteen p·arantamiseksi. On pyrittävä myös avun .alaisiksi menoiksi. Näin oll·en on luon-
8208: hammaslääkäl'in työn tehostamiseen. Eräs nolli:sta, ·että tällaisessa työssä käytettäisiin
8209: tapa si,ihen on hammashoitoapulaisten kou- myös yiksinomaan tätä työtä var.ten erikoi-
8210: luttaminen, josta yhteiskunnan tulisi huoleh- sesti koulutettua pätevää työvoimaa.
8211: tia samalla tavaNa kuin muustakin yleisesiSä Lääkintöhallituksessa on laadittu ehdotus
8212: terveydenhuollossa toimivasta hoitohenikilö- yksityiskohtai.sine opetusohj,elmineen ilro. apu-
8213: kunnasta (sairaanhoitajat, terveyssisaret, kä- henkiWkunnan kowluttamiseksi. Kowlutus ta-
8214: tilöt, apuhoitaj-at, röntgenapuJaiset jne.). pahtuu kurssimuotoisena samaan tapaan kuin
8215: Hammaslääkäripulasta johtuen ja sitä mukaa esim. röntgenapul.aisoo.. Kurssipaikat tulisi-
8216: kuin hammaslääkärin työ kehittyy yhä vaati- vat olemaan sekä Helsingissä että Turussa,
8217: vammaksi on ensiarvoisen tä11keää, että ikun- joissa kummaSISaJkin toimii hammaslääketie-
8218: ni11a olisi tilaisuus pa11kata kouluhammashoi- rustuksissa varattu tilatkin ko. koulutusta
8219: toa va.rten ja hammaslääkäreil'lä omaa prak- järjestäminen olisi tuloksellisempaa pienem-
8220: tiiklkaansa varten suunnitelmalJisesti koulu- min kustannuksin ja jotka ikummatkin ovat
8221: tettuja apulaisia, koska hammaslääkäri suori- kiinnostuneita hammashoitoapulaisten kou-
8222: tettujen tutkimusten mukaan voi työsken- lutuksesta. Turun uudessa Laitoksessa on pii-
8223: neJlä kaksi jopa kolmekin kertaa tehokkaam- rustUJksissa varatu tilatikin ko. kou.J.utusta
8224: min silloin, kun häntä avustaa pätevä ja hy- varten. Helsingissä voidaan ti1lakysymys jär-
8225: vän koulutuksen saanut hoitoapulainen, eikä jestää :käyttämällä hyväJksi yliopiston ham-
8226: hänen itse tarvitse uhrata aikaansa kuin var- maslääketieteen ja hammasteknikkokoulun ti-
8227: sinaiseen hamma.slääkinnälliseen työhön. ioja. Kurssiaika tulisi ol1emaan 10 kik ja
8228: Hoitoapulaisen toiminta käsittää seilJaiset kummallekin kurssilLe voitaisiin vuosittain
8229: työt kuin instrumenttien pesun ja steriloin- ottaa 30 oppilasta eli yhteensä 60.
8230: nin, röntgenkuvien •lrehittämisen, hammaslää- Edellä olevan nojalla esitän,
8231: kärin avustaiDisen paimkau:ksessa, juurenhoi-
8232: dossa, poistoissa, lei.IIDkaUJksis.sa, työvälineiden että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
8233: sekä koneiden huollossa jne. Tämän lisäksi tulo- ja menoarvioon 76 000 markan
8234: tu:lee erikoisesti kouluhammashoidossa poti- määrärahan hammashoitoapulaisten
8235: lrullkomtien hoitaminen, potilaiden tilaaminen kouluttamista varten.
8236: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
8237:
8238: Esko J. Koppanen.
8239: 162 E/726
8240: 1290
8241:
8242: IV,360.-Rah.al. N:o 231.
8243:
8244:
8245: Koppanen: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkään nimismies-
8246: piirin poliisien palkkausta varten.
8247:
8248:
8249: E d u s k u n n a ll e.
8250:
8251: Hyv:inkää ja sen maala:iskunta ovat jo usean tilaston kehityksestä. Niinpä v. 1949 ilmoi-
8252: vuoden ajan olleet voimakkaan, eri aloja kos- tettiin 1.439 rikosta, mutta v. 1962 oli rikos-
8253: keneen kehityksen alaisina. Yhtenä osoi- ilmoituksia kaikkiaan 2.492. Liikennerikko-
8254: tuksena tästä on se, että Hyvinkäästä on v: n muksia oli v. 1949 146 ja v. 1962 974.
8255: 1960 alusta tullut kaupunki. Vaikka lkun- Erityisen räikeänä näkyy Hyvinkään ni-
8256: nallisha:llinnon alalla on siten menty eteen- mismiespiirin poliisivoiman vähyys verrat-
8257: päin, on valtion ja erityisesti poliisihallinnon taessa sitä vastaavan suuruisten ns. vanhojen
8258: alalla kehitys pysähtynyt ja eräin osin siinä kaupunkien poliisilaitosten vahvuuteen. Esi-
8259: on tapahtunut taantumistakin. Näin on ollut mel'kkinä voidaan mainita Kokkolan kau-
8260: asianlaita varsinkin nimismiespiirin toimen- punki. N. 19.000 asukasta käsittävässä Kolk-
8261: haltijoiden lukumäärään nähden. Tilanne kolan kaupungissa on poliisimestarin, poliisi-
8262: onkin nyt vienyt siihen, että piirin henkilö- 1laitoksen sihteerin ja kahden komisarion li-
8263: kunta on täysin riittämätön. Tämän vuoksi sä;ksi 5 ylikonstaapelia ja 30 konstaapelia,
8264: ja jotta edes tyydyttävästi voitaisiin hoitaa joista on yksi naiskonstaapeli, sekä 4 kanslia-
8265: poliisiviranomaisille kuuluvat tehtävät, olisi henkilökuntaan kuuluvaa toimenhaltijaa. Li-
8266: poliisivoimaa Hyvinkään nimismiespiirissä säksi on sanotussa kaupungissa kaupungin-
8267: kiireellisesti lisättävä. viskaali (sivutoiminen), kaupunginvouti, jolla
8268: V: n 1949 alussa lisättiin poliisi"Voimaa on apunaan 5 ulosottoapulaista ja kaksi toi-
8269: yhdellä ylikonstaapelilla ja kahdella konstaa- mistoapulaista, sekä haastemiehenä toimiva
8270: peHlla. Vahvuudeksi tuli täLlöin 3 ylikons- vahtimestari raastuvanoikeudessa. Tämän
8271: taapelia ja 12 konstaapelia. Tällaisena vah- mukaisesti hoitaa Kokkolassa, jossa on n.
8272: vuus sitten pysyi yli kymmenen vuotta eli 8.000 asukasta vähemmän kuin Hyvinkään
8273: v:n 1961 alkuun, jolloin perustettiin lisää nimismiespiirissä, 6 päällystöön, 15 alipäällys-
8274: yksi konstaapelin toimi. Kun v:n 1962 ja töön ja 36 mieh:istöön kuuluvaa toimenhal-
8275: 1964 alusta perustettiin myöskin yksi kons- tijaa tehtävät, jotka Hyvinkä-ällä on nimis-
8276: taapelin toimi, nousi vahvuus 3 ylikonstaape- miespiirin toimenhaltijoiden (2 pää;llystöön,
8277: liin ja 15 konstaapeliin. 3 alipäällystöön ja veropoliisit mukaan las-
8278: Jos samalta ajalta tarkasteHaan työmäärän kien 17 miehistöön kuuluvaa) pyrittävä suo-
8279: ja siihen vaikuttavien seikkojen kehitystä, on rittamaan.
8280: todettava, että esim. piirin asukasluku, joka THanteen korjaamiseksi olisi Hyvinkään
8281: v. 1949 oli 15.578 henkeä, oli v. 1962 27.894 poliisivoimiin saatava välttämättä seuraava
8282: henkeä, joten se oli kasvanut miltei kaksin- työvoiman lisäys: 1 apula:isn:imismies, 3 yli-
8283: kertaiseksi v:sta 1949. Moottoriajoneuvoja, konstaapelia, 2 vanhempaa konstaapelia, 2
8284: jotka mon:in tavoin antavat poliisille työtä, nuorempaa konstaapelia ja 1 apulaiskanslisti.
8285: oli v. 1949 322 kappaletta ja v. 1962 4.089 Edellä olevan perusteella esitän,
8286: ajoneuvoa eli enemmän kuin kymmenkertai-
8287: nen määrä. Tässä yhteydessä voidaan mai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
8288: nita, että ajokortteja annettHn v. 1949 234 tulo- ja menoarvioon 63 000 markan
8289: kappaletta ja v. 1962 1.305 kappaletta. Eri- määrärahan Hyvinkään nimismiespii-
8290: tyisen selvästi näkyy työmäärän kasvu rikos- rin poliisien palkkausta varten.
8291: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 19-64.
8292:
8293: EskG J. Koppanen.
8294: 1291
8295:
8296: IV,361.- Rah.al. N: o 232.
8297:
8298:
8299:
8300:
8301: A. Koskinen ym..: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
8302: tamiseksi Vastingin-Kallion maantieltä Sapran laituri-
8303: vaihteelle.
8304:
8305:
8306: E d u s k u n n a ll e.
8307:
8308: Karstulan pitäjän alueella Suolahden- taloudellisesti erittäin tärkeä, mutta esteen
8309: Haapajärven rautatie kulkee n. 3 km: n mat- muodostaa se, että sinne ei ole maantietä,
8310: kan Baarijärven-Kannonkosken suunnassa. suunnitelma on sekä eduskunnan toivomus
8311: Tällä alueella on Sapra-niminen pysäkki. - lisänä Karstulan kunnanvaltuuston moneen
8312: Rautatien rakentamisvaiheen aikana tehtiin puoltavaan lausuntoon viitaten hyväksyttynä.
8313: tie- ja vesirakennuspiirin toimesta maantien Kulkulaitosvaliokunnan hyväksymä päätös
8314: rakentamissuunnitelma, sekä suoritettiin tut- lokakuun 10 pnä 1963, sekä eduskunnan sa-
8315: kimus, jossa todettiin maantien tärkeys. - maa asiaa koskeva päätös hyväksyttynä loka-
8316: Suunnitelman, sekä tutkimuksen johdosta kuun 18 päivänä 1963. Eduskunnan käsityk-
8317: maanomistajat raivasivat huomattavilta osin sen mukaan aikanaan tehty suunnitelma n. 7
8318: metsän suunnitellulta alueelta pois. km:n pituisen tieyhteyden aikaansaamisesta
8319: Kuitenkaan maantien rakentamispäätöstä Karstulan pitäjän alueelta siellä olevalle rau-
8320: ei ole annettu useista tiedusteluista huoli- tatieliikennepaikalle dlisi toteutettava. Kun
8321: matta. Karstulan kunnanvaltuusto on pyyn- kysymyksessä on vain vanhentuneen suunni-
8322: nöstä antanut monta yksimielistä tien raken- telman tarkistus välttämättömän tien raken-
8323: tamista koskevaa puoltavaa lausuntoa, pitäen tamiseksi, hankkeen toteuttamista ei enää pi-
8324: kunnan kannalta maantien tarpeellisuutta täisi lykätä.
8325: kiireellisenä sekä tärkeänä. Lausunnot an- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
8326: nettu: 24. 1. 1951, 11. 8. 1955, 17. 3. 1958, ehdotamme,
8327: 16. 3. 1959, 29. 9. 1960 ja 28. 6. 1961. - Huo-
8328: mautettakoon vielä, että Karstulan kunnan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
8329: valtuuston kanta on tänä päivänä sama, kuin tulo- ja menoarvioon 150 000 markan
8330: edellä mainittuina päätösten tekopäivinä. määrärahan moontien rakentamiseksi
8331: Karstulan pitäjää halkoo Suolahden-Haapa- Karstulan pitäjässä V astingin-Kal-
8332: järven rautatie n. 3 km matkan, jolla lion maantieltä Sapran laiturivaih-
8333: alueella on Sapra-niminen pysäkki, johon teelle.
8334: olisi kunnan alueelta puutavaran kuljetus
8335: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
8336:
8337: Artturi Koskinen. Vilho Leivonen. Mauno Pohjonen.
8338: Arvo Ahonen. V. Hyytiäinen. Matti Koivunen.
8339: 1292
8340:
8341: IV,362.- Rah.al. N:o 233.
8342:
8343:
8344:
8345:
8346: A. Koskinen ym..: Määrärahan osoittamisesta virastotalon ra-
8347: kentamiseksi Karst'ldaan.
8348:
8349:
8350: E d u s k u n n a ll e.
8351:
8352: Valtion rakennusohjfllmatoimikunta on hy- mäki, on myöskin ahtaissa vuokratiloissa.
8353: väksynyt 7. 4. 1959 Karstulan virastotalon Suurempaa kokoushuonetta ei ole, vaan kaikki
8354: huonerakennusohjelman, jonka mukaan ta- kokoukset ja neuvottelut joudutaan suoritta-
8355: loon rakennettaisiin :tilat posti- ja lennätin- maan verojohtajan huoneessa. Tilanahtauden
8356: konttorille, metsähallituksen Karstulan alue- takia joutuu neljäkin henkilöä työskentele-
8357: toimistolle, poliisilaitokselle ja verotoimistolle mään jatkuvasti samassa pienessä huoneessa.
8358: sekä tarpeelliset asunnot. V. 1962 saamamme ti€don mukaan Kars-
8359: Saamamme tiedon mukaan on rakennushal- tulan virastotalon rakentamisen tarpeellisuus
8360: lituksessa luonnospiirustuksia valmisteltu. Jo asianomaisessa virastossa todettiin rak€ntami-
8361: monia vuosia vireillä ollut virastotalon ra- seen nähden olevan kolmannella tilalla, Jäm-
8362: kentaminen olisi viimeinkin saatava toteute- sän ja Viitasaaren virastotalojen rakentami-
8363: tuksi, sillä tilanne jatkuvasti pahenee mm. sen jälkeen. Sen jälkeen kun Karstulan vi-
8364: postin lisääntymisen vuoksi postissa vallitse- rastotalon rakentamisasia on otettu esille,
8365: van aina vain pahenevan tilanahtauden takia. josta on kulunut lähes kymmenen vuotta, on
8366: Samoin on poliisilaitoksen kohdalla. Nimis- tilanne muodostunut tilojen puutteen vuoksi
8367: miehen virkahuoneisto sijaitsee vuokrahuo- täysin kestämättömäksi; näin ei voi kauan
8368: neistossa. Pidätettyjen koppeja ja juoppo- jatkua, joten rakentamisen kiireellisyys on
8369: putkia ei ole, vaan ne sijaitsevat vuokrahuo- väLttämätön tosiasia.
8370: neistossa, josta johtuu, ,että pidätettyjä on Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
8371: hoidettava neljässä kunnassa, Pylkönmäellä, taen,
8372: Saarijärvellä, Äänekoskella sekä Suolahdessa.
8373: Yksityiseltä talonomistajalta "kamarista lai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
8374: tettu selfi" on täysin sopimaton kyseiseen tulo- ja menoarvioon 250 000 markan
8375: tarkoitukseen. määrärahan Karstulaan rakennettavan
8376: Karstulan verotoimisto, johon kuuluvat virastotalon suunnittelua ja rakennus-
8377: Karstula, Kyyjärvi, Kivijärvi ja Pylkön- töiden aloittamista varten.
8378: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
8379:
8380: Artturi Koskinen. Mauno Pohjonen. Arvo Ahonen.
8381: V. Hyytiäinen. Vilho Leivonen. Matti Koivunen.
8382: P. Sillantaus.
8383: 1293
8384:
8385: IV,363.- B.ah.al. N:o 234.
8386:
8387:
8388:
8389:
8390: A. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakenta-
8391: miseksi Riuttasalmeen.
8392:
8393:
8394: E d u s kun n a He.
8395:
8396: Mäntän-Keuruun-Multian-Väätäisten- kalleus ja sen vaaraUisuus osoittavat raken-
8397: Karstulan tiejaksolla on Karstulan \kirkon- nettavan sillan tarpeellisuuden.
8398: kylässä Riuttasalmen lossi, jota 1. 10. 1963 Lopuksi on sillan rakentamisen tarpoolli-
8399: tilaston mllikaan käytti n. 200 moottoriajo- suudesta, sekä rakentamiseen ryhtym,lllen
8400: neuvoa. Tilasto muuttui 4. 9. 1964 mennessä kiilleellil.syydellä asiallista mainita, että edus-
8401: seuraavaksi: moottoriajoneuvoja 315, pOilku- kunta on päättänyt 15 pnä ikesäikuuta 1962
8402: pyörällä ~kulkijoita 177, jalankulkijoita 67, ilausua toivomuiksen Mäntän-Keuruun-
8403: havosajoneuvoja 18 päivittäin. Multian-maantien rakentamiseksi ja saman
8404: Salmeen laati tie- ja vesi.rrulrennus:halJ.itus tielinjan tutlkimis.eksi P~lkönmä;en kautta
8405: yhdessä Keski-Suomen tie- ja vesirakennus- Karstulaan. Tutkimuksia on Karstuian puo-
8406: piirin kanssa suunnitelmaa sillan rrulrenta- leisessa päässä tkulunoona vuonna suoritettu,
8407: miseksi. Suunnitelma lähelliOO loppuvaihet- joten Riuttasalmen sillan rakentaminen työl-
8408: taan vesioikeuskäsittelyä enää puuttuen. Kun l,isyystyönä <Jlisi kansantaloudellisesti arvo-
8409: lossien kunnoosapito ja käyttö sekä niihin tka;s toimenpide. Tie tulee aikanaan palvele-
8410: liittyvien talviteiden jäädyttäminen ja au- maan !Hikennettä Tampereen-Mäntän-K<eu-
8411: raus ov:at huomattavan kaJllii.ta näin vilik.as- ruun- Multian- P~lkönmäen- Kamtu-
8412: Jiikenteisellä paikaUa, on suorastaan talou- lan suuntaan, yhtyen Karstulan-Vaasan-
8413: dellrisesti kannattavaa ra;kentaa silta siiloin, Jyväskylän ja K01lclwlan - Jyväskylän tie-
8414: kun se telrnihlisesti on helppoa. Mitään eri- hen Karstulan kohdalla tie~llä n:o 13.
8415: koista vaikeutta sUlan 1:1wkentamiseen ei tiet- Edellä lausumaamme viitaten kunnioittaen
8416: tävästi Riuttasalmessakaan ole. TaloU<Wllisiin ,ehdotamme,
8417: seirokoihin voidaan vielä Jisätä odotusajat jat-
8418: kuvasti lisääntyvinä ruuhka-aikoina. että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
8419: Liilkenteen vil:kikaus sekä sen jatJkuva voi- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
8420: makas kasvu kuin myös K!eski-Suomen tie- määrärahan Karstulan kirkonkylän
8421: ja vesirakennuspiirin antama lausunto Riutta- välittömässä läheisyydessä olevaan
8422: salmeen rakennettavan siUan rakentamisen Riuttasalmeen rakennettavan sillan
8423: kiireellisyydestä sekä lossin kustannusten rakentamiseksi.
8424: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
8425:
8426: Artturi Koskinen. Vilho Leivonen. P. Sillantaus.
8427: Arvo Ahonen. V. Hyytiäinen. Matti Koivunen.
8428: Mauno Pohjonen.
8429: 1294
8430:
8431: IV,364.- Rah.al. N: o 235.
8432:
8433:
8434:
8435:
8436: A. Koskinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maa-
8437: seudun sähköistämisen tukemiseen.
8438:
8439:
8440: Ed uskunn aile.
8441:
8442: Maaseudun sähköistämiseen on valtion ta- tarvitsevat valoa talouteensa, sillä jo maaseu-
8443: lousarviossa otettu vuosittain määräraha, joka dun autioituminen on selvä osoitus siitä, että
8444: on ollut erittäin tärkeä toimenpide. Varoja ihmisten asuminen puutteelHsissa oloissa ai-
8445: on käytetty v:sta 1947 alkaen, mutta vielä- heuttaa siirtymistä valoisiromille asumisalu-
8446: kään ei ole maamme harvaan asutut seudut eille, joilla saa nauttia sähkön tuomista ta-
8447: päässeet sähköstä osalliseksi. Edelleen tarvi- loudellisista eduista.
8448: taan valtion tukea sähköalueen laajentami- Edellä lausumaamme viitaten kunnioittaen
8449: seksi juuri niiHe alueille, joissa puutteelli- ehdotamme,
8450: sissa oloissa ihmiset elävät.
8451: Kun todetaan, että tukea edelleen tarvi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
8452: taan, on :myöskin todettava, että hallitus on tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
8453: v:n 1965 talousarvioesitykseen ottanut 33 momentille lisäyksenä 500 000
8454: 1 250 000 mk maaseudun sähköistämiseen. Se markkaa maaseudun harvaan asuttu-
8455: ei kuitenkaan ole rii·ttävä. Maaseudun syr- jen seutujen sähköistämiseen.
8456: jäisillä seuduilla asuvat maamme kansalaiset
8457: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
8458:
8459: Artturi Koskinen. Sulo Hostila. Uljas Mäkelä.
8460: Antero Väyrynen. Valto Käkelä. Arvo Ahonen.
8461: Voitto Hellsten. Lars Lindeman. Sylvi Siltanen.
8462: Valdemar Sandelin. Veikko Honkanen. Anni Flinck.
8463: Lyyli Aalto. Vilho Leivonen. Artturi Jämsen.
8464: Ensio Partanen.
8465: 1295
8466:
8467: IV,365.- Rah.al. N: o 236.
8468:
8469:
8470:
8471:
8472: L. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi Sai-
8473: maan vesistöalueen kunnille Saimaan kanavaliikenteessä
8474: tarvittavien satamien ja laituriUlojen rakentamiseen.
8475:
8476:
8477: Eduskunnalle.
8478:
8479: Saimaan kanavan kunnostaminen edistyy Alueen suurteollisuudeHe olisi useissa ta-
8480: hyvin ja liikenne uusitussa kanavassa aloi- pauksissa edullista omien satama- ja laituri-
8481: tetaan kesäHä 1968 eli vajaan kolmen vuo- tilojen rakentaminen. Missä määrin niin tu-
8482: den kuluttua. Uusitun kanavan liikenneolo- llee tapahtumaan, ei ole vielä arvioitavissa.
8483: suhteita vastaavien satama- ja laituritilojen Joka tapauksessa pienemmät liikenteen har-
8484: rakentaminen on vielä aloittamatta koko laa- joittajat tarvitsevat satamia, jotka ovat ylei-
8485: jalla vesistöalueella. Näitä satamakysymyk- sessä käytössä. Niiden rakennuskustannusten
8486: siä pohtiva komitea saanee mietintönsä val- helpottamiseksi olisi suotavaa suurempien yh-
8487: miiksi tämän vuoden lopulla. Monien kun- tiöiden osallistuminen kustannuksiin.
8488: tien toimesta on kiitettävällä ripeydellä laa- Kanavaliikennettä ei voi harjoittaa ilman
8489: dittu satamasuunnitelmia ja varattu niihin satamia, eikä valmista kanavaa jättää sata-
8490: tarvittavat maa-a:lueet. mien puutteessa tyhjänä seisomaan. Sen
8491: Satamien ja niiden laitteiden rakentamis- vuoksi: tulee valtion tukea kohtuullisessa mää-
8492: kustannukset kohoavat kuitenkin niin huo- rin Saimaan alueen kuntia satamien raken-
8493: mattaviin summiin, ettei niistä selviytymi- tamisessa.
8494: nen ole mahdollista Saimaan alueen suhteel- Edellä olevan perusteella ehdotamme.
8495: lisin pienille kaupunki- ym. kunnille. Meren-
8496: rantasatamien rakentaminen ja kehittäminen että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
8497: on jäänyt asianomaisten kuntien suoritetta- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mark-
8498: vaksi, mutta sen rasitus on jakautunut pit- kaa avustusten antamiseksi Saimaan
8499: källe, vuosikymmeniä jatkuneeHe ajalle. Sen- vesistöalueen kunnille Saimaan kana-
8500: sijaan Saimaalla huomattavan laajana alkavan valiikenteessä tarvittavien satamien ja
8501: liikenteen vaatimien satamatilojen rruhoitta- laitnritilojen rakentamiseen.
8502: mistehtävästä selviytyminen on alueen kun-
8503: nille ylivoimainen tehtävä, varsinkin kun se
8504: tulee toteuttaa muutamassa vuodessa.
8505: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
8506:
8507: Lyyli Koskinen. Taisto Sinisalo. Aarne Pulkkinen.
8508: Veikko I. Rytkönen. Tauno Kelovesi. Pauli Puhakka.
8509: Veikko Johannes Rytkönen.Toivo Niiranen. Pertti Rapio.
8510: 1296
8511:
8512: IV,366.- Rah.al. N:o 237.
8513:
8514:
8515:
8516:
8517: L. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi Sai-
8518: maan vesistöalueen kunnille Saimaan kanavaliikenteessä
8519: tarvittavien satamien ja laituritilojen rakentamiseen.
8520:
8521:
8522: Eduskunnalle.
8523:
8524: Sai.Jna.an kanavan kunnostamin~m edistyy Alueen suurteollisuudelle olisi useissa ta-
8525: hyvin ja :liikenne: uusitussa !kanavassa alo~ pauksissa edullista omien satama- ja laituri-
8526: tetaan kesällä 1968 eli vajaan kolmen vuoden tiiloj•en rakentaminen. Missä määrin niin tu-
8527: kuluttua. Uusitun kanavan llike.nneoJosuh- lee tapahtumaan, ei ole vielä arvioitavissa.
8528: teita vastaavien satama- ja lalituritilojen ra- Joka tapauksiessa pienemmät liikenteen har-
8529: kentaminen on vi~lä aloittamatta !koko laa- joittajat tarvitsevat satamia, jotka ovat ylei-
8530: jalia vesistöalueena. Näitä satamakysymyk- sessä käytössä. Niiden rakennuskustannusten
8531: siä pohtiva komitea saanee mientintönsä val- helpottamiseksi olisi suotavaa suurempien
8532: miiksi .tämän vuoden lopulla. Monien !kuntien yhtiöiden osallistuminen kustannuksiin.
8533: toimesta on kiåctettävällä ripeydellä laadittu Kanavaliikennettä ei voi harjoittaa ilman
8534: satamasuunnirtelmia j·a varattu niihin tarvit- satamia, eikä valmista kanavaa jättää sa.ta-
8535: tavat maa.-.a:lueet. mien puutteessa tyhjänä seisomaan. Sen
8536: Satamien ja ni.iden laitteiden ralrentamis- vuoksi tulee: valtion tukea !kohtuullisessa
8537: kustannukset kohoavat kuitenkin niin huo- määrin Saimaan alueen kuntia satamien ra·
8538: mattaviin summiin, ettei niistä selviytyminen kentami,sessa.
8539: ole mahddllista Salinaan alueen suhteeliis€n Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8540: pienåUe kaupunki- ym. kunnille. Merenranta-
8541: satamien rakentaminen j.a kehittäminen on että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
8542: jäänyt .asianomaisten kuntien suoritettavaksi, tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mark-
8543: mutta sen rasitus on jakautunut pitkälle, kaa pitkäaikaisten ja halpakorkoisten
8544: vuosikymmeniä jatkuneelle ajaJl.e. Sensijaan lainojen antamiseksi Saimaan vesistö-
8545: Saimaalla huomattavan laajana alkavan lii- alueen kunnille Saimaan kanavalii-
8546: kenteen v:atimien satamatilojen rahOtittamis- kenteessä tarvittavien satamien ja lai·
8547: tehtävästä selviytyminen on alueen !kunnhlle turitilojen rakentamiseen.
8548: ylivoimainen tehtävä, varsinkin kun se: tulee
8549: toteuttaa muutamassa vuodessa.
8550: Helsingissä 11 päiivänä syyskuuta 1964.
8551:
8552: Lyyli Koskinen. Taisto Sinisalo. Toivo Niiranen.
8553: Veikko 1. Rytkönen. Pauli Puhakka. Aarne Pulkkinen.
8554: Veikko Johannes Rytkönen.Tauno Kelovesi. Pertti Rapio.
8555: 1297
8556:
8557: IV,367. - Rah.al. N: o 238.
8558:
8559:
8560:
8561:
8562: L. Koskinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksi-
8563: tyisoppikoulujen lukukausimaksujen alentamiseksi.
8564:
8565:
8566: E d u s k u n n a ll e.
8567:
8568: Vähävaraisten ja vähätuloisten perheiden kouluille on jatkuvasti lisätty valtion avus-
8569: lasten koulutuskustannukset tulevat nykyisin tuksia. Nämä avustukset eivät ole kuitenkaan
8570: ylivoimaisen raskaiksi. Kun valtio ei ole pe- heijastuneet lukukausimaksuihin. Sen vuoksi
8571: rustanut uusia oppikouluja eikä laajentanut olisi lisättävä määrärahoja, jotka käytetään
8572: entisiä läheskään samassa suhteessa kuin op- suorastaan vähävaraisten oppilaiden lukukau-
8573: pikouluikäisen nuorison määrä on lisäänty- simaksujen alentamiseen.
8574: nyt, on yhä useampien lasten ollut hakeudut- Edellä esitettyyn viittaten ehdotamme,
8575: tava yksityisiin oppikouluihin, joissa luku-
8576: kausimaksut ovat tavallisesti kaksin- jopa kol- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
8577: minkertaiset ja joissakin tapauksissa sitäkin tulo- ja menoarvioon 10 Pl. X luvun
8578: suuremmat valtion oppikoulujen lukukausi- 17 momentin e-kohtaan lisäyksenä
8579: maksuihin verrattuna. 500 000 markan suuruisen määrärahan
8580: V. 1962 hallitus oli varannut 2 000 000 mk jaettavaksi avustuksina vähävaraisten
8581: yksityisoppikouluissa opiskelevien vähävarais- yksityisissä oppikouluissa opiskelevien
8582: ten perheiden lasten lukukausimaksujen alen- oppilaiden lukukausimaksujen alenta-
8583: tamiseen. Ensi vuodelle tämä määräraha esi- miseen ja sisaralennuksiin.
8584: tetään 500 000 mk pienemmäksi.
8585: Yksityisoppikoulujen lukukausimaksut ovat
8586: kohtuuttoman korkeat siitä huolimatta, että
8587: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
8588:
8589: Lyyli Koskinen. Matti Koivunen. Irma Rosnell.
8590: Eino Roine. Eino Tainio. Judit Nederström-Lunden.
8591: Anna-Liisa Tiekso. Aleksi Kiviaho. Väinö R. Virtanen.
8592: Pauli Puhakka.
8593: 1298
8594:
8595: IV,S68.-Rah.al. N:o 239.
8596:
8597:
8598:
8599:
8600: L. Koskinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
8601: tuksiksi vesihuoltolaitteiden rakentamiseksi maaseudulle.
8602:
8603:
8604: Eduskunnalle.
8605:
8606: Vesihuolto on suurimmalta osalta laimin- vaatimusten sekä taloudellisen kehityksen
8607: lyöty maaseudun asutustaajamissa ja myös edellyttämään kuntoon, vaatii entistä enem-
8608: sen muilla alueilla. Vesihuoltotöiden rahoitta- män valtion avustuksen lisäämistä kunnallis-
8609: miseksi kunnat ovat suurissa taloudellisissa ten vesijohto- ja viemärilaitteiden rakenta-
8610: vaikeuksissa. Maataloushallituksenkaan lai- miseksi.
8611: noista ja avustuksista vedenhankinta- ja vie- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
8612: märilaitteiden rakentamiseen ei ole käytetty
8613: kunnallisten vesihuoltotöiden rahoittamiseen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
8614: Kunnallisten laitosten osuus vesijohtojen ja tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 600 000
8615: viemäreiden rakentamisessa lienee tällä het- rnarkan määrärahan vesihuoltolaittei-
8616: kellä n. 20 %. den rakentarniseksi maaseudulle.
8617: Vesihuollon saattaminen kuntien tai yhty-
8618: mien toimesta terveydenhoidon ja sosiaalisten
8619: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
8620:
8621: Lyyli Koskinen. Aleksi Kiviaho. Judit Nederström-Lunden.
8622: Matti Koivunen. Pauli Puhakka. Väinö R. Virtanen.
8623: Eino Tainio. Irma Rosnell. Eino Roine.
8624: Anna-Liisa Tiekso.
8625: 1299
8626:
8627: IV,369.-Rah.al. N:o 240.
8628:
8629:
8630:
8631:
8632: L. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
8633: kunnille halpavuokraisten asuntojen rakentamiseen.
8634:
8635:
8636: Eduskunnalle.
8637:
8638: Yhteiskunnan toimenpiteet vähävaraisten Asuntopulmaan tulisi vihdoinkin saada
8639: asuntotilanteen helpottamiseksi ovat riittä- ratkaisu. Sitä varten valtiovallan on ryhdyt-
8640: mättömät. Varsinkin ne vanhukset, joiden tävä tukemaan halpakorkoisten, mutta kun-
8641: toimeentulo on yksinomaan kansanelä:kkeen nollisten asuntojen rakentamista.
8642: varassa, joutuvat elämään moninaisten vaike- Mielestämme valtion tulisi myöntää avus-
8643: uksien rasittamina. Lukuisat vanhukset jou- tuksia kunnille vuokra-asuntojen rakentami-
8644: tuvat asumaan erittäin epätyydyttävissä seksi ja hankkimiseksi halvalla vuokralla. Toi-
8645: asunnoissa ja monien asuminen on vuosikau- saalta valtion tulisi myös tukea kuntien suo-
8646: sia ollut täysin satunnaisuuden varassa. Ny- rittamaa asuntojen rakentamista myöntä-
8647: kyisin vallitseva vanhusten kurja asuntoti- mällä korkokompensaatiota rakennuslainojen
8648: lanne ei ole ihmisarvon mukaista eikä kun- koron aiheuttamien kustannusten vähentämi-
8649: niaksi yhteiskunnaHe. Siihen tulisi saada seksi ja myös siten asuntojen vuokrien tur-
8650: mitä pikimmin parannus. vaamiseksi mahdollisimman alhaisiksi.
8651: Yleisen asuntopulan ja asumiskustannus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
8652: ten kalleuden vuoksi asunnonsaanti on muo-
8653: dostunut etenkin vanhuksille, suuriperheisille että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
8654: ja nuorille aviopareille ratkaisemattomaksi tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
8655: kysymykseksi. Vähävaraiset väestöryhmät ei- kan määrärahan käytettäväksi avus-
8656: vät kykene kilpailemaan vuokramarkkinoilla tuksena ja korkokompensaationa kun-
8657: vuokrattavista huoneista eivätkä maksamaan m1le halpavuokraisten asuntojen ra-
8658: niistä vaadittavia korkeita vuokria enempää kentamiseksi asunnontarpeessa oleville
8659: kuin hankkimaan asunto-osakkeitakaan. vanhuksille, suuriperheisille sekä
8660: muille vähävaraisille kuntalaisille.
8661: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
8662:
8663: Lyyli Koskinen. Aleksi Kiviaho. Irma Rosnell.
8664: Matti Koivunen. Pauli Puhakka. Judit Nedeström-Lunden.
8665: Eino Tainio. Väinö R. Virtanen. Eino Roine.
8666: 1300
8667:
8668: IV,370.- Rah.al. N: o 241.
8669:
8670:
8671:
8672:
8673: Kosola. ym.: Määrärahan osoittamisesta hevosjalostusliittojen
8674: työn tukemiseksi.
8675:
8676:
8677: E d u s k u n n a 11 e.
8678:
8679: Maan hevostalouden edistämiseksi työsken- masti vaatisi. Vaikea taloudellinen tilanne on
8680: televä järjestö, Hevosjalostusliittojen Keskus- johtanut jopa siihen, että tätä nykyä on he-
8681: liitto ja sen jäseninä olevat 19 maakunnallista vosjalostusliittojen palveluksessa ainoastaan
8682: hevosjalostusliittoa, saavat toimintansa tuke- neljä päätoimista, pätevyysvaatimukset täyt-
8683: miseksi vaatimattoman vuotuisen määrära- tävää sihteeri-neuvojaa. Kaikkea muita he-
8684: han, joka v. 1964 on 147 300 mk (11 Pl. vostalouden edistämisestä annetun asetuksen
8685: XII:10). Tämän avustuksen turvin tulee mukaisia toimia hoidetaan joko sivutoimisesti
8686: kunkin hevosjalostusliiton hevostalouden tai epäpätevin voimin.
8687: edistämisestä annetun asetuksen mukaan Nykyisin, jolloin maan hevoskanta uhkaa-
8688: (N:o 17/12. 1. 1935) mm. palkata maatalous- vasti vähentyy, olisi erikoisen voimakkaasti
8689: hallituksen hyväksymä sihteeri ja neuvoja tähdennettävä hevosen osuutta ja ratkaise-
8690: tai toimien yhteinen hoitaja, järjestää alu- ven tärkeää merkitystä niin maa- ja metsä-
8691: eellaan valtion kantakirjanpitoa varten tar- talouden kuin puolustusvoimienkin palveluk-
8692: peelliset näyttelytilaisuudet, huolehtia kanta- sessa. Tätä silmällä pitäen olisi hevostalou-
8693: kirjaan merkittyjen hevosten jalostukseen den neuvontaa tehostettava sekä lisäksi ryh-
8694: käyttöä koskevien tietojen keräämisestä, suo- dyttävä kaikkiin sellaisiin toimenpiteisiin,
8695: rittaa kurssi- ym. neuvontatoimintaa, hevos- jotka lisäävät ja kohottavat hevosen merki-
8696: ten palkitsemisia jne. tystä välttämättömänä vetovoimanlähteenä.
8697: Kun hevosjalostusliittojen omat tulot ovat Edellä olevan perusteella kunnioittavasti
8698: viime vuosina käyneet kantakirjaan tarjottu- ehdotamme,
8699: jen ja hyväksyttyjen hevosten lukumäärän
8700: vähyyden vuoksi erittäin vaatimattomiksi, että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
8701: ovat hevosjalostusliitot suurissa taloudellisissa valtion tulo- ja menoarvioon 11. Pl.
8702: vaikeuksissa eikä niillä ole mahdollisuuksia XII luvun 10 momentille 50 000 mar-
8703: ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, mitä hevos- kan määrärahan hevosjalostusliittojen
8704: talouden edistäminen tällä hetkellä ehdotto- työn tukemiseksi.
8705: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
8706:
8707: N. Kosola. T. Saloranta. Reino Ala-Kulju.
8708: 1301
8709:
8710: IV,371. -Rah.al. N:o 242.
8711:
8712:
8713:
8714:
8715: Kuusinen ym.: Määrärahan osoittamisesta asumistuen maksa-
8716: miseksi asutuskeskusten vähävaraisille kansaneläkkeen-
8717: saajille.
8718:
8719:
8720: E d u s k u n n a ll e.
8721:
8722: Kansaneläl\!että saavien vanhusten ja työ- Myös hallitUJksen taholta annettiin ymmärtää,
8723: kyvyttömien monista vaikeuksista suurimpia •että asiasta jätetään esitys eduskunnalle. Tä-
8724: on asuntokysymys. Täysimääräisenä:kään hän mennessä sitä ei kuitenkaan d}e kuulu-
8725: kansaneläke ei riitä kohtuulliseen toimeen- nut.
8726: tuloon edes niissä tapauksissa, jo:lloin eläk- Kuluneiden kahden vuoden aikana välttä-
8727: kieensaaja ei joudu maksamaan asumiskus- mättömyy,starvi:rokeiden hinnat ovat mm. uu-
8728: tannuksia. Sitä v~ai!keampi ja huolestutta- den liikevaihtoverolain seurauksena !kohon-
8729: vampi on näin oll.en :niiden eliik;keensaajien neet huomattavasti. Kansaneläkkeisiin jälki-
8730: tila, jotka asuvat vu01krahuoneistossa kau- käteisesti suoritetut indeksikorotukset eivät
8731: pungeissa ja muissa .asutuske.skuiksissa. Näin ole niitä korvanneet kuin ositta.in. Kun sa-
8732: on .erityisesti maan pärulmupungissa, jossa manaikaisesti asumiskustannukset ovat tun-
8733: asuntotilanne jatkuvasti vaikeutuu ja ylei- tuvasti :nousseet, on kansan·elä,klkeensaajien
8734: nen vuokrataso sen seumuksena kohoaa, toimeentulo ·entisestäänkin suuresti vaikeu-
8735: mutta samantapainen on tilanne monilla tunut.
8736: muillakin paikaJmnnilla. Kaikk~in vaatimat- Tässä tHanteessa olisi vähävaraisten kan-
8737: tomimpielllkin asuntoj·en vuokrat ovat niin saneläkkeensaajien vMkraJkysymys hoidet-
8738: korkeat, että pelkästään kansaneläkkeen va- tava ottamalla va;ltion tulo- ja menoarvioon
8739: rassa ·elävil:lä henkilöillä ei ole mitään mah- sitä varten määräraha. Esitämme sen suu-
8740: dollisuuksia niistä st!lvitä. ruudeksi 5 milj. mal.'ldraa. Vaiiklka summa
8741: Kysymys on niin V"atkea ja laaja_,kantoinen, on mittämätön !koko tämän kysymyksen rat-
8742: että sen ratkaisemiseen tarvitaan välttä- kaisemiseen, voitaisiin sillä iku.itenk:in hoitaa
8743: mättä valtiovallan toimenpiteitä. Toisaalta kaikkein va&eimmat tapaukset siihen saakka,
8744: olisi kuntia tuettava huokeavuokraisten asun- kunnes lakiin perustuva asumistukijärjes-
8745: toJen rak-entamisessa !kansane~lä:kkeensaajille telmä saadaan aikaan.
8746: ja toisaalta olisi vähävaraisille eläikeläisiUe Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8747: maksettava erityistä vuokra-avustusta.
8748: Asumistuen ma~misesta vanhulksille jätti että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
8749: sosiaa1~ministeriön vuokrat.asokomitea mie- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
8750: tintönsä jo pari vuotta sitten. Komitean yk- kan määrärahan asumistuen maksa-
8751: simielinen !kanta oli, että asumistuikijärjes- miseen asutuskeskusten vähävaraisllle
8752: telmä piti saattaa voimaan v:n 1963 alusta. kansaneläkkeensaajille.
8753: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
8754:
8755: Hertta Kuusinen. Kalevi Kilpi. Jud.it Nederström-Lunden.
8756: Ville Pessi. Gösta Rosenberg. Rainer Virtanen.
8757: Aleksi Kiviaho.
8758: 1302
8759:
8760: IV,372.- Rah.al. N: o 243.
8761:
8762:
8763:
8764:
8765: Kyttä ym.: Määrärahan osoittamisesta rahtitasausten suorit-
8766: tamiseksi valtionrautateille.
8767:
8768:
8769: Eduskunnalle.
8770:
8771: Vailtio on pyrkinyt tukemaan ta:louselä- Hangon osalta valtio onkin tähän seik-
8772: mäHe yleensä ja varsinkin vientiteollisuudel- kaan suhtautunut hyvin myönteisesti, pyr-
8773: lemme tärkeätä talvimerenkulkuamme raken- kien turvaamaan sataman Jiikenteen edulli-
8774: nuttamillaan jäänsärkijäillä ja myöntämällä silla, kautta vuoden voimassa olevalla vienti-
8775: vientitavaroille rahtitasoitusta rautateillä sel- tavaran rautatierahtitasoituksiHa, jotka ovat
8776: laisiin satamiin, joihin edullisimmin on voitu olleet voimassa jo v:sta 1961 alkaen. Voita-
8777: liikennöidä myös jäävaikeuksien aikana. neen pitää oikeudenmukaisena, että Turulle
8778: Edu:Hisimmat ns. talvisatamamme ovat, ku- myönnetään samat edut kuin Hangolle,
8779: ten tunnettua, Turku ja Hanko. Valtio on koska Turku on yhtä edullinen, ja osittain
8780: joutunut kustannuksellaan pitämään Hankoa edullisempikin talvisatama kuin Hanko ja
8781: osittain talviliikenteen varasatamana ja Tu- kapasiteetiltaan huomattavasti suurempi ja
8782: run kaupunki puolestaan kustannuksellaan niin ollen koko maan liikenteen kannalta
8783: omassa satamassaan ylimääräistä kapasiteet- tärkeämpi. Verrattaessa Hankoa ja Turkua
8784: tia ta:lviliikennettä varten. Tosin Turku ei toisiinsa on syytä myös huomioida se tärkeä
8785: ole ollut siihen pakotettu, mutta on sitä pi- ero, että Turun kaupunki täys1n omiHa va-
8786: detty maan edun kannalta osittain velvoit- romaan ylläpitää satamaansa, kun Hangolla
8787: tavana:ldn, koska Turku on 1luonnollisilta sen sijaan on valtion ylläpitämä satama. Kui-
8788: edellytyksiltään maan edullisin talv1satama. tenkin Hangon kaupunki saa huomattavim-
8789: Taloudellisesti ei ylimääräisen kapasiteetin man osan satamatuloista, nimittäin liikenne-
8790: pitäminen suinkaan ole ollut Turun kaupun- ja tuulaakimaksut. Esim. tämän vuoden en-
8791: gille edullista, koska talviliikennettä ei simmäisen neljänneksen aikana kantoi Han-
8792: esiinny säännöHisesti joka vuosi ja sen kes- gon kaupunki liikenne- ja tuulaakimaksuja
8793: toaika vaihtelee suuresti. 140 086,76 mk ja kun valtiolle tulevat laivo-
8794: jen satamamaksut tekivät vain 58 226 mk,
8795: Valtion nyt saatua rakennetuksi uuden herää luonnollisesti kysymys mikä tarkoitus
8796: voimakkaan jäänmurtajalaivaston muodostuu rautatierahtitasoituksilla Hangon satamaan
8797: talvisatamien liikenne yhä heikommaksi ja oikeastaan on, koska sataman omistaja, siis
8798: epävarmemmaksi. Uudesta jäänsärkijäilaivas- valtio, jonka kustannuksilla satama ylläpide-
8799: tosta huolimatta ei kuitenkaan vo1tane tuu- tään, saa huomattavasti pienemmän osan
8800: dittautua siihen hyvään uskoon, että satamat kuin kaupunki, jolla on ilmainen satama.
8801: Haminasta Kokkolaan voidaan pitää liiken- Jos verrataan vientiä tärkeimpänä talvi-
8802: nöitävinä koko talven. Vaikeina jäätalvina liikennekuukautena maaliskuuHa todetaan,
8803: voi tilanne edelleen rannikollamme hyvinkin että se oli 48 211 tn. ja Turun vain 15 255
8804: muodostua sellaiseksi, että liikenne on keski- tn. Satamien suuruuteen ja laitteisiin, siis
8805: tettävä muutamiin harvoihin satamiin, jol- investointiin nähden, suhde on täysin nurin-
8806: loin ns. luonnollisten satamien mahdollisim- kurinen, kun esim. Turulla on 31 laituri-
8807: man suurta kapasiteettia edelleen tarvitaan. nosturia ja Hangolla 12. Sanotusta vienti-
8808: Tässä mielessä olisi myös tärkeätä, että luon- määrästä tuli Hangossa keskimäärin nostu-
8809: nolliset talvisatamat edelleen säilyttäisivät reita kohti lastaustyötä n. 4 000 tn. ja Tu-
8810: elinmahdollisuutensa, ts. saisivat !liikennettä russa vain n. 490 tn. Laituritilaa kauppame-
8811: muulloinkin kuin vain silloin kun niitä pa- renkulkua varten on Turussa n. 4 680 m. ja
8812: kosta tarvitaan. Hangossa 1 493 m.
8813: IV,372. - Kyttä. ym. 1303
8814:
8815: Hangon liikenteestä ei olisi mitään sanot- män vuoden 5 ensimma1sen kuukauden ai-
8816: tavaa, jos sen perustana olisivat olosuhteet, kana lisääntyi 37-31 % on Turun liikenne
8817: jotka johtuvat luonnoHisista edeLlytyksistä vähentynyt 23 %, ollen se viennin osalta
8818: ja liikennettä hyödyttävistä tai pakottavista kokonaista 55 %.
8819: syistä. Näin ei kuitenkaan o~e. Edellä mai~ Edellä esitetyn perusteella voitaneen to-
8820: nittu tulos on keinotekoisesti, valtion erikoi- deta, että nykyinen rahtitasoitusjärjestelmä,
8821: sesti vain Hankoa varten vahvistetulla rahti- joka edelleen huomattavasti poikkeaa rau-
8822: tasoitukseHa saavutettu. Mainittakoon myös, tatiehallituksen jo 31. 3. 1953 kulkulaitosten
8823: että mikään satamista Haminasta Kokkolaan ja yleisten töiden ministeriölle tekemästä
8824: ei viime talvena ollut suljettuna. esityksestä, ei käytännössä ole osoittautunut
8825: Tilanteen nykyisin vrolitsevaa nurinkuri- parhaaksi mahdolliseksi joustavalle ja talou-
8826: auutta todistaa sekin, että vaikka laivoilla oli delliselle liikenteelle, sen enempää valtion-
8827: Turkuun osoitettua tuontitavaraa, niiden rautateiden, vientiteollisuuden, laivaliiken-
8828: piti mennä rautatierahti·eron takia Hankoon teen kuin tasapuolisesti satamienkaan kan-
8829: lastaamaan, koska viejät eivät rautatierahti- nalta. Siinä esiintyy edelleen mm. seuraavia'
8830: eron takia suostuneet 'lähettämään tavaraa edellä selostettuja huomattavia haittoja:
8831: Turkuun ennen kuin Hangon satama oli a) Epäedullista rautatievaunujen kulje-
8832: ruuhkatilanteessa. Hangosta taas tuotiin Tur- tusta.
8833: kuun tyhjiä vaunuja tuontitavaraa varten. b) Vientiteollisuuden ja osaksi myös
8834: Esim. tammi-maaliskuun aikana niitä siir- tuontitavarain kuljetus ja laivaus ei tapah-
8835: rettiin 49 494 akselikilometriä. Laivojen du suunnitelmallisesti ja taloudellisesti mah-
8836: matka Turusta on n. 120 mpk. Saattamalla dollisimman edullisella tavalla, vaan kul-
8837: Hanko ja Turku samaan rahtietuun voisi- loinkin vallitsevan tilanteen mukaan.
8838: vat myös lähettäjät hoitaa kuljetuksia suun- c) Laivaliikenne on nurinkuriaesti joh-
8839: nitelmallisesti ja liikenne sujuisi joustavasti dettu, kun Turussa purkavien laivojen on
8840: sen voidessa tasaantua molempien satamien tyhjänä lähdettävä lastaamaan toiseen sa-
8841: kesken. tamaan, jonne lasti kuljetetaan erikoisrahti-
8842: Kysymyksessä ei ole vain satamien saat- alennuksella ja tyhjät vaunut vedetään kui-
8843: taminen oikeudenmukaiseen, tasapuoliseen tenkin Turkuun. Saattamalla Turku ja
8844: asemaan, vaan myös valtion oma taloudel- Hanko tasapuoliseen ra!htietuun voitaisiin lii-
8845: linen etu. Tämän selvittämiseksi todetta- kennettä johtaa suunnitelmallisesti pitkällä
8846: koon, että Turkuun tuotiin Tampereen tähtäyksellä.
8847: kautta tyhjiä vaunuja v. 1962 n. 4 000 ja d) Talviliikennettä varten tarvittavaa Tu-
8848: v. 1963 6 780 kpl. Kun rautatielaitoksesta run sataman kapasiteettia tulisi voida tasa-
8849: saadun tiedon mukaan tavaravaunujen tyh- vertaisesti käyttää myös avoveden aikana
8850: jänäkuljetuskustannukset koko maassa aihe- niin maamme toisen talvisataman Hangon
8851: uttavat 3,12 mrd. vmk: n vuotuisen kustan- kuin Turun lähellä olevien vientisatamien
8852: nuksen, lienee selvää, että rautatien rahti- Rauman ja Porin kanssa.
8853: tasoituspolitiikassa on aiheellista pyrkiä vä- Edellä selostetuista epäkohdista vapau-
8854: hentämään tyhjien vaunujen kuljetuksia dutaan vasta sen jälkeen, kun on saatu
8855: milloin se on mahdollista. aikaan sellainen ympärivuotinen rahtita-
8856: On myös vaikea käsittää millä perusteella soitus, joka saattaa puheena olleet satamat
8857: valtio on katsonut aiheelliseksi samaistaa rah- tasa-arvoisiksi. Vasta silloin voidaan maan
8858: dit tuonti- ja vientitavaroille kautta vuoden kuljetustaloutta hoitaa tehokkaasti, talou-
8859: esim. Haapamäeltä ja sitä kauempaa olevilta dellisesti ja suunnitelmallisesti rautatie- ja
8860: asemilta Raumalle ja Mäntyluotoon. Tämä merikuljetusten osalta.
8861: edellyttää jopa 43 km matkahyvitystä Rau- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme sa-
8862: malle, mutta Turkuun, jonne on vain 17 km malla kuin ao. mom:n perusteluista olisi
8863: pitempi matka, veloitetaan avoveden aikana poistettava lausuma: "Tämän lisäksi kor-
8864: kilometrien mukainen täysi rahti kaikilta vataan valtionrautateille myös vientitavaran
8865: rataosilta. Turku on käytännöllisesti kat- talvirahtitasoituksen aiheuttama tulojen me-
8866: soen saarrettu rahtitasoituksilla. Seurauk- netys" korvauksen suorittamista varten li-
8867: set alkavat olla myös hyvin näkyviä, sillä säksi valtionrautateille vienti- ja tuontisata-
8868: kun Mäntyluodon ja Rauman liikenne tä- mien sellaisesta liikenteen tasaamisesta ai-
8869: 1304 IV,372. - ltahtitasaultset.
8870:
8871:
8872: heutuvista kustannuksista, joka on tarpeen että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
8873: rautatievaunujen epäedullisen siirtämisen tulo- ja menoarvioon 15 Pääluokan II
8874: välttämiseksi ja muutenkin maan kuljetus- luvun 24 momentille lisäystä 500 000
8875: talouden tarkoituksenmukaiseksi hoitami- mk.
8876: seksi kunnioittaen,
8877: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
8878:
8879: Harras Kyttä. Eino Roine. Carl Olof Tallgren.
8880: Per Lauren. Sylvi Siltanen. J'udit Nederström-Lunden.
8881: Mauno Jussila.
8882: 1305
8883:
8884: IV,373. - Rah.al. N: o 244.
8885:
8886:
8887:
8888:
8889: Käkelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta postitalo-
8890: jen ja .autovarikkorakennusten rakentamiseksi posti- ja
8891: lennätinlaitokselle.
8892:
8893:
8894: E d u s k u n n a 11 e.
8895:
8896: Hallituksen esityksessä v: n 1965 tulo- ja sessa on suunnitelmat valmiina välttämättö-
8897: menoarvioksi on 19 Pl. I luvun 29 mom. mien postitalojen ja autovarikkorakennusten
8898: kohdalle postitalojen, autovarikkorakennus- rakentamista varten. Eräitä tärkeimpiä ra-
8899: ten ja varastorakennusten sekä toimistohuo- kenuuskohteita ovat Lappeenrannan posti-
8900: neistoja varten tarvittavien kiinteistö- ja autovarikko ja Porin postitalo, joiden raken-
8901: asunto-<~Sakkeiden hankkimiseksi merkitty nustöitä olisi kiireellisesti jatkettava. Sa-
8902: 2 000 000 mk ja kaukopuhelinliikenteen auto- moin olisi päästävä alkamaan useiden tärkei-
8903: matisointiin liittyvien viestilaitteiden sijoitta- den paikkakuntien postitalojen ja puhelinta-
8904: mista varten tarvittaven laitesuojien raken- lojen rakennustyöt.
8905: tamiseksi on merkitty 2 100 000 mk eli yh- Kun posti- ja lennätinlaitoksella on lisäksi
8906: teensä 4 100 000 mk. useita muita kiireelli:siä rakennustarpeita, on
8907: Posti- ja lennätinlaitoksella on erittäin tulo- ja menoarvioon merkitty summa aivan
8908: suuri uusien postitalojen ja autovarikkora- liian pieni.
8909: kennusten tarve. Laitoksen toiminnan jatku- Tämän johdosta ja kun määrärahan myön-
8910: vasti lisääntyessä ja kehittyessä ovat virka- tämisellä tarkoitusta varten osaltaan paran-
8911: tilat useissa toimipaikoissa käyneet liian ah- netaan myös työllisyyttä, ehdotamme kun-
8912: taiksi ja epäkäytännöllisiksi jolloin postin ja nioittaen,
8913: raha!Hkenteen hoitamisessa on suuria vai-
8914: keuksia. Toimipaikkojen vanhat tilat eivät että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
8915: myöskään täytä työturvallisuuslain määräyk- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun
8916: siä. Tarpeellisten ja käytännöllisten autova- 29 momentille lisäyksenä 3 000 000
8917: rikkotilojen puute on johtanut siihen, että markkaa postitalojen ja autavarikko-
8918: korjaushuoltoa ei voida suorittaa sillä te- nakennusten rakentamiseksi posti- ja
8919: holla, jota kasvaneen liikenteen laajuus eh- lennätinlaitokselle.
8920: dottomasti vaatisi. Posti- ja lennätinlaitok-
8921: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
8922:
8923: Valto Käkelä. Kalle Matilainen. Voitto Hellsten.
8924: Väinö Vilponiemi. Veikko Kokkola. Edit Terästö.
8925: Irma Rosnell. Tauno Kelovesi.
8926:
8927:
8928:
8929:
8930: 164 E/726
8931: 1306
8932:
8933: IV,S74.-Rah.al. N:o 245.
8934:
8935:
8936:
8937:
8938: Käkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaanhoitoalan yh-
8939: teisen oppilaitoksen suunnittelutyötä varten.
8940:
8941:
8942: E d u s k u n n a 11 e.
8943:
8944: Maamme sairaaloiden täysitehoista toimin- Tämän vuoksi olisi välttämätöntä rakentaa
8945: taa on jo kauan haitannut erilaisen koulute- Helsinkiin sairaanhoitoalan yhteinen oppilai-
8946: tun sairaanhoitohenkilökunnan puute. Varsi- tos lähinnä lääkintävoimistelijoiden, labora-
8947: naisten sairaanhoitajien ohella on ollut toriohoitajien, ja röntgenhoitajien sekä apu-
8948: suurta puutetta muun muassa lääkintävoi- hoitajien kouluttamista varten. Kouluun olisi
8949: mistelijoista sekä erikoiskoulutuksen saa- saatava opetus- ja muut tarvittavat.tilat noin
8950: neista laboratoriohoitajista ja röntgenhoita- tuhannelle oppilaalle. Koulun suunnittelutyö
8951: jista sekä osittain vieläpä apuhoitajistakin. olisi saatava pikaisesti käy;ntiin, jotta koulu-
8952: Näiden henkilökuntaryhmien koulutuksessa tustoiminta voitaisiin alkaa mahdollisimman
8953: oppilasmäärän lisääminen ja koulutuksen te- pan, ottaen huomioon mainitun sairaanhoito-
8954: hostaminen on ensisijaisesti riippuvainen tar- henkilökunnan odotettavissa olevan suuren li-
8955: koituksenmukaisista koulutustiloista. Koulu- sätarpeen monien uusien sairaalarakennus-
8956: tustilo-iksi soveliaitten huoneistotilojen vuok- suunnitelmien ollessa parhaillaan toteutta-
8957: raaminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi, misvaiheessa.
8958: mikä on suuresti haitannut kiinteiden pitkän Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
8959: tähtäyksen koulutusohjelmien suunnittelua ja
8960: tot~mttamista. Helsingin sairaaloihin voidaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
8961: sijoittaa suuria oppilasmääriä koulutukseen tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
8962: liittyvään käytännölliseen työhön, mikäli op- määrärahan siirtomäärärahana sai-
8963: pilaiden teoreettinen koulutus voidaan järjes- raanhoitoalan yhteisen oppilaitoksen
8964: tää omassa oppilaitoksessa riittävän tehok- suunnittelutyötä varten.
8965: kaasti ja tarkoituksenmukaisesti.
8966: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
8967:
8968: V alto Käkelä. Veikko Helle. Sylvi Siltanen.
8969: Anni Flinck.
8970: 1307
8971:
8972: IV,375.-Rah.al. N:o 246.
8973:
8974: Käkelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kesäyli-
8975: opistojen toiminnan avustamiseen.
8976:
8977: E d u s k u n n a II e.
8978: Kesäyliopistoilla on maamme opetuslaitos- Kehitettäessä maamme korkeakoulujärjes-
8979: ten joukossa jo vakiintunut asema. Ne muo- telmää ja perustettaessa uusia korkeakouluja,
8980: dostavat nykyisin varsin huomattavan teki- muodostavat kesäyliopistot arvokkaan lähtö-
8981: jän opiskelumuotona. Vuosi vuodelta on opis- kohdan sellaisilla paikkakunnilla, missä yli-
8982: kelijoitten ja varttuneimpienkin kansalaisten opistoa tai korkeakoulua ei aikaisemmin ole
8983: kiinnostus kesäyliopistoja kohtaan lisäänty- ollut. Niiden olemassaolo tukee uuden kor-
8984: nyt. Uusia kesäyliopistoja on perustettu ja keakoulun perustamista. Kesäyliopistojen tar-
8985: kaikkien niiden opiskelijamäärät ovat jatku- peita silmälläpitäen on tällaisilla paikkakun-
8986: vasti voimakkaasti kasvaneet. Kaikki tämä nilla jo nyt ryhdytty laajoihinkin toimen-
8987: puhuu vakuuttavaa kieltä tämän opiskelu- piteisiin mm. kirjasto-olojen järjestämiseksi
8988: muodon tarpeellisuudesta ja sen saavutta- sellaisiksi, että ne pystyvät auttamaan kesä-
8989: masta laajasta kannatuksesta. yliopiston opiskelijoita. Tällainen toiminta
8990: Kesäyliopisto-opiskelulla onkin monta hy- muodostaa alun myös vakinaisen korkeakou-
8991: vää puolta. Niiden avulla voidaan jouduttaa lun kirjastovaatimusten täyttämiselle.
8992: usein sangen pitkäaikaisia yliopistolukuja Kesäyliopistojen toiminta on tähän saakka
8993: näin helpottaa yliopisto- ja korkeakouluopis- ollut pääasiassa vapaaehtoisen työvoiman in-
8994: kelusta monille koituvia raskaita opintovel- nostuksen varassa. Valtiovalta on sangen vaa-
8995: koja. Yhä tärkeämmäksi ovat myös tulleet timattomasti tukenut niiden toimintaa. Viime
8996: erilaiset jatko-opinnot, joihin kesäyliopistot vuosina on tähän osoitettu määräraha yh-
8997: tarjoavat jo valmistuneille erinomaisen tilai- teensa kaikkia kesäyliopistoja varten ollut ai-
8998: suuden. Oman alan kehityksen seuraaminen noastaan 140 000 mk. Suurin osa koko tämän
8999: on kesäyliopistojen kursseilla mahdollista ja yhteiskunnan kannalta mitä hyödyllisimmä.n
9000: siten voivat myös aikaisemmin valmistuneet toiminnan ylläpitämiseen tarvittavista va-
9001: jatkuvasti säilyttää kiinteän kosketuksen roista on jouduttu hankkimaan erilaisilla ke-
9002: alansa viimeiseen kehitykseen. Kesäyliopisto- räyksillä ja yksityisten kansalaisten uhrauk-
9003: jen yleinen kansansivistävä luonne tulee esille silla. Kun kuitenkin kesäyliopistojen toiminta
9004: myös siinä, että ne ovat avoimia kaikille opis- maan vakinaisen korkeakoulujärjestelmän li-
9005: kelijoille pohjakoulutukseen katsomatta. Yhä sänä varsin huomattavalla tavalla tukee opis-
9006: enemmän on viime vuosina kesäyliopistojen kelua sekä jouduttaa sitä, olisi yhteiskun-
9007: yhteyteen liitetty myös erilaisia yleissivistä- nan nykyistä tuntuvasti voimakkaammalla
9008: viä luentosarjoja, joita kaikki kansalaiset panoksella tuettava tätä sitä itseään ennen-
9009: ovat voineet tulla kuulemaan. Onkin selvästi kaikkea hyödyttävää toimintaa.
9010: havaittavissa kesäyliopistojen kohottava vai- V altiopäiväjärjestykesn 31 § : n 2) kohdan
9011: kutus toimintapaikkakuntansa ja ympäristön mukaisesti ehdotamme,
9012: sivistyselämään. Myös talouselämä on suhtau-
9013: tunut suopeasti ja tukien kesäyliopistojen että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
9014: työskentelyyn. Esimerkiksi Lappeenrannan den 1965 tulo- ja rnenorvion 10 Pää-
9015: kesäyliopisto on saanut monin tavoin sekä luokan VII luvun 6 momentille varat-
9016: paikallisen että Saimaan alajuoksun voimak- tavaksi yhteensä 200 000 markan mää-
9017: kaan ja monipuolisen talouselämän tukea rärahan kesäyliopistojen toiminnan
9018: osakseen. avustamiseksi.
9019: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
9020:
9021: Valto Käkelä. Kalle Matilainen. Arvo Ahonen.
9022: Olavi Kajala. Anni Flinck. Sylvi Siltanen.
9023: Juha Rihtniemi.
9024: 1308
9025:
9026: IV,376.-Rah.al. N:o 247.
9027:
9028:
9029:
9030:
9031: Käkelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ratojen
9032: sepelöintiä, ratapölkkyjen hankintaa, ratapihalaitteiden ja
9033: varikkojen laitteiden sekä rakennusten rakentamista var-
9034: ten.
9035:
9036:
9037: E d u s k u n n a 11 e.
9038:
9039: Valtionrautateiden nyk:yaikaistamista ja koitukseen liian pieniä. Ottaen huomioon ko-
9040: sähköistämistä on ryhdytty viime vuosina to- honneen kustannustason ja ratojemme pe-
9041: teuttamaan. Tässä mielessä on myönnetty jo rusteellisen korjaamisen välttämättömyyden
9042: parina viime vuonna sähköistämistä varten sekä sen, että sanotuissa töissä työskentelee
9043: määrärahojakin ja rautatiehallituksella ovat vuosittain useita tuhansia työntekijöitä, joi-
9044: suunnitelmat rautateiden sähköistämistä var- den työllisyys nyt esitettyjen niukkojen mää-
9045: ten valmiina. rärahojen vuoksi vaarannetaan, esitämme,
9046: Kun sähköistämisen toteuttaminen kuiten-
9047: kin edellyttää, että ratojen ja ratapihojen pe- että Edttsktmta korottaisi vuoden
9048: ruskuntoa on kohotettu ja että heikot kiskot 1965 tulo- ja menoarvion 19 Pl. I lu-
9049: on vaihdettu raskaampiin sekä ratapihojen vun 25 momentin määrärahaa 10 milj.
9050: sepelöinti on suoritettu, tarvitaan näihin töi- markalla ratojen sepelöintiä, ratapölk-
9051: hin entistä enemmän määrärahoja. Vaikka kyjen hankintaa, ratapihalaitteiden ja
9052: hallituksen esityksessä vuoden 1965 tulo- ja varikkojen laitteiden sekä rakennusten
9053: menoarvioksi on esitetty ratojen peruskunnon rakentamista varten.
9054: kohentamiseksi määrärahoja, nämä ovat tar-
9055: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
9056:
9057: Vaito Käkelä. Veikko Mattila.
9058: Sulo Hostila. Pentti Pekkarinen.
9059: Antero Väyrynen. Tauno Kelovesi.
9060: Hugo Manninen. Veikko Kokkola.
9061: 1309
9062:
9063: IV,377.-Rah.al. N:o 248.
9064:
9065:
9066: Käkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta maakuntakirjastojen
9067: perustamista varten.
9068:
9069: E d u s k u n n a ll e.
9070:
9071: Kirj.ast.olaki (n :o 235, annettu Hels<ingissä pa.iikalliskirjastojen toiminnalle ja niiden ke-
9072: 3 p: nä toukokuuta 1961) säätää 4 § : ssä, että hittämiselle. Maakuntakirjastot tekevät mah-
9073: valtioneuvosto antaa maakuntakirjaston teh- dOINiseiksi kaukolainausten avulla (momentti
9074: tävät kirjastotoimintaansa varten valtion- 2), että entistä thelpommin voidaan koti-
9075: apua saavan kunnan kirjastolle tämän kun- pai!kkakunniUa suorittaa vaativiaikin am-
9076: nan suostumukseUa. Tämän lain 5 ja 7 mattiopintoja ja yliopistollisiin arvosanoihin
9077: § :ssä määritel,lään valtion osuoo kirjastojen tähtäävää kurssilukua tarw..t:sematta koko
9078: menoj:en :korvaamisessa ja kirjasto- ja luku- opisloo,luajaksi hakeutua pois kotiseudulta.
9079: huoneistojen hankkimiseen ja perusparan- On jo havaittu, miten haitallisesti maa-
9080: nuksiin annettavista valtionavuista. Lain kuntaikirjaston puute vaikuttaa mm. yhä
9081: 9 § :ssä säädetään: Kunta, jonka kirjasto meTikityksellisemmän aseman saaneiden kesäc
9082: toimii maakuntakirjastona, saa edelQä maini- yl1iopistoj,en toimintaan. Silksi olisi tärkeätä,
9083: tun avustuikSien lisäiksi asetu:ksessa tal1kem- että ne kaupungit, joissa jo toimii tai suun-
9084: min määräty:iUä ehdoil:la VUJOSit.tain 30 000 nitelmien mukaan tulee toimimaan kesäyli-
9085: mk. Lisä;ksi kunta saa maakunt.a1mirjastolle opisto tulisivat erityisesti huomioonotetuiksi
9086: määrätyn toimJinta-a:lueen kutakin asukasta maa:kuntak~rjastoja perustettaessa.
9087: kohti vuosittain 10 penni-ä. Asuikaslukua las- Ulkomailla etenkin läntisissä naapuri-
9088: kett~ssa ei oteta huomioon kirjaston sijain- maissamme on huomattu maakuntakirjasto-
9089: tilkuntaa. 30 p: nä maaliskuuta 1962 anne- jen ensiarvoisen suuri valtakunnallinen
9090: tun asetU'ksen n:o 268 6 §:n mukaan maa- ku1ttuurimevkitys. Niitä on Tanskassa 33,
9091: kuntakirjaston tehtävänä on sen lisäiksi, mitä Ruotsissa 24 ja Norjassa 16. Meillä on pe-
9092: 3 § :sSä (yleisiä ilcirjaston tehtäviä) on sää- rustettu vasta yksi, Joensuuhun, vaikka
9093: detty mciHä on noin 800 000 vakituista kirjaston-
9094: 1) lainata toiminta-alueensa paikaHisille käyttäjää ja 4 000 !kirjastopistettä. Mainit-
9095: kirjastoiUe kirjallisuutta ja audiovisuaalisia takoon, että v:n 1962 aikana on 10 kaupun-
9096: vä!ldneitä sen ohjesäännössä määrätyllä ta- kia hamenut maaikuntaikirjaston oikeuksia.
9097: vaUa; Valtiopäiväjärjestymsen 31 §: n 2 kohdan
9098: 2) välittää alueensa paikalilisiHe kirjas- mUJkaisesti ehdotamme,
9099: toille kirjalainoja valtion ja mahdollisuuksien
9100: mU'kaan muistakin kirjastoista; etä Eduskunta ottaisi valtion vuo-
9101: 3) hankkia ja pitää varastossa mahdolli- den 1965 tulo- ja menoarvioon 10
9102: simman täydellinen kokoelma sen :toiminta- Päältwkan XIII ltwun 5 momentille
9103: aluetta koskevaa ja muuta siihen läheisesti yhteensä 180 000 markan määrärahan
9104: Hittyvää kirjallisuutta; sekä maakuntakirjastojen perustamiseksi
9105: 4) vähintään kerran vuodessa järjestää Kuopion, Lappeenrannan, Oulun, Ro-
9106: wlueensa kirjastojen hoitajill.e neuvotteluti- vaniemen, Seinäjoen ja Tampereen
9107: laisuus ·sekä perehdyttää heitä maakuntakir- kaupunkeihin huomioonottaen kirjas-
9108: jaston kirjakokoelmiin ja luetteloihin. toasetuksen 5 §: ssä maakuntakirjas-
9109: Kirjastoasetuksen 6 §: n 4 momentti selit- tojen perustamisesta mainitut vaati-
9110: tää, miten täTikeitä maakuntakirjastot ovat mukset.
9111: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
9112:
9113: Valto Käkelä. Kalle Matilainen. Anni Flinck.
9114: Juha Rihtniemi.
9115: 1310
9116:
9117: IV,S78.- Rah.al. N:o 249.
9118:
9119:
9120:
9121:
9122: Kämäräinen ym..: Määrärahan osoittamisesta Jämsän virasto-
9123: talon rakennustöiden aloittamiseksi.
9124:
9125:
9126: E d u s k u n n a ll e.
9127:
9128: Vuoden 1963 valtion tulO.: ja menoarviossa tulee alkaneella työllisyyskaudella olemaan
9129: oli määräraha Jämsän virastotalon rakennus- verraten vaikea ja kun virastotalon tarve
9130: töiden aloittamiseksi. Jostain syystä kuiten- paikkakunnan jatkuvan kasvun kannalta on
9131: kin varattu määräraha jätettiin käyttämättä perusteltua, olisi odottanut hallitukselta po.
9132: ja näin ollen estettiin töiden aloittaminen. asiaan myönteisempää suhtautumista.
9133: Tätä samaa suuntaa silloinen hallitus jatkoi Edellä korostetut asiat huomioiden pi-
9134: jättämällä ko. määrärahan kokonaan pois v: n dämme välttämättömänä, että karsinnan koh-
9135: 1964 tulo- ja menoarviosta. Vastauksessaan teeksi joutunut määräraha osoitetaan tulevan
9136: eduskunta kuitenkin laiminlyönnin korjasi vuoden tulo- ja menoarvioon.
9137: palauttamaHa Jämsän virastotalon rakennus- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
9138: töiden aloittamiseksi kuluvan vuoden talous-
9139: arvioon 250 000 mk. Nyt on tietoomme kui- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
9140: tenkin tullut, että hallitus on ko. määrärahan tulo- ja menoarvioon 250 000 markan
9141: jättänyt vahvistamatta eikä myöskään ole tu- määrärahan Jämsän virastotalon ra-
9142: levalle vuodelle osoittanut puheenaolevaan kennustöiden aloittamisekS'i.
9143: tarkoitukseen määrärahaa.
9144: Kun lienee myös hyvin hallituksen tie-
9145: dossa, että Jämsän jokilaaksossa työttömyys
9146: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
9147:
9148: Olavi Kämäräinen. Matti Koivunen.
9149: 1311
9150:
9151: IV,379. -Rah.al. N:o 250.
9152:
9153:
9154:
9155:
9156: Kämäräinen ym..: Määrärahan osoittamisesta Silkkiperän tien
9157: rakentamiseksi Kinnulan kuntaan.
9158:
9159:
9160: E d u s k u n n a 11 e.
9161:
9162: Viitaten kulkulaitosvaliokunnan mietin- kansalaisten toimeentulonäkymät, joita halla-
9163: töön n 1 o 48 vuodelta 1963, joka tarkoittaa vahingot ovat suuresti lisänneet, entisestään
9164: Silkkip€rän paikallistien rakentamista Kin- vaikeutuneet. Ettei näiden pahasti jälkeen-
9165: nulan kuntaan, käy siitä selville, että tie- ja jääneiden kehitysalueiden parhainta työvoi-
9166: vesirakennushallituksen suorittamat tutki- maa tarvitseisi komentaa oman kotikunnan
9167: mukset ja kaikki suunnitelmiin liittyvät työt ulkopuol,elle oleviin siirtotyömaihin, olisi
9168: ovat olleet valmiina jo lähes kolmen vuoden välttämätöntä osoittaa erillinen määräraha
9169: ajan. Lausunnossaan TVH ei tosin pidä eril- Silkkiperän paikallistien rakennustöiden
9170: listä määrärahaa välttämättömänä, mutta pi- aloittamisekrsi.
9171: tää tien rakentamisen aloittamista tarkoituk- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9172: senmukaisena kuluvan vuoden aikana.
9173: Nyt kuitenkin puheenaolevan tien raken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
9174: nustöiden aloittamista ei ole toimeenpantu. tulo- ja menoarvioon 150 000 nwrkan
9175: Kun otetaan huomioon koko maakuntamme määrärahan Silkkiperän tien rakenta-
9176: työllisyysnäkymät yleensä ja erikoisesti Kin- miseksi Kinnulan kuntaan.
9177: nulan ja muiden lähikuntien osalta, ovat
9178: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
9179:
9180: Olavi Kämäräinen. Matti Koivunen.
9181: 1312
9182:
9183: IV,380.-Rah.al. N:o 251.
9184:
9185:
9186:
9187:
9188: Kämäräinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maa-
9189: lais- ja kauppalakansakoulujen rakennusavustuksiin.
9190:
9191:
9192: E d u s k u n n a ll e.
9193:
9194: Vuonna 1963 valtion tilinpäätöksen mu- rärahojen puitteissa kyetä lain asettamia ·ta-
9195: kaan käytettiin maalais- ja kauppalakansa- voitteita käytännössä toteuttamaan. Tämän
9196: koulujen rakennusavustuksiin kaikkiaan vuoksi olisi enemmän kuin toivottavaa, ettei
9197: 21 627 326,61 mk. Kuluvan vuoden valtion lainsäätäjästä tulisi lain toimeenpanon jar-
9198: tulo- ja menoarviossa yhteensä lisämenoar" ruttajaa, niin kuin nyt on asianlaita. Eten-
9199: vion kanssa on ko. tarkoituksiin osoitettu kin köyhimpien kuntien osalta, ellei valtion
9200: varoja 15 000 000 mk. Nyt hallitus esityk- rahoitusta Hsätä tuntuvammin, on kansakou-
9201: sessään tulo- ja menoarvioksi v: lle 1965 esit- lulain toteuttaminen kansalaiskoulujen raken-
9202: tää mainitulla momentille 19 000 000 mk. tamisen osalta lain velvoittamassa ajassa
9203: Hallitus korostaa ko. momentin peruste- mahdotonta.
9204: luissa kansakoulurakennusten suurta puutetta Edellä olevan perusteella esitämme,
9205: ja samalla myös osoittaa, että kansalaiskou-
9206: Iujen rakennuksista on vielä pääosa kokonaan että Eduskunta ottaisi vuoden 196.5
9207: rakentamatta. tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XI luvun
9208: Kun on kysymys lakisääteisen koulutoimen 22 momentille lisäyksenä 3 000 000
9209: kehittämisestä kansakoulujen osalta, on markkaa maalais- ja kauppalakansa-
9210: siis selvästi nähtävissä, ettei nykyisten mää- koulujen rakennusavustuksiin.
9211: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
9212:
9213: Olavi Käznäräinen. Veikko Johannes Rytkönen.Hannes Tauriainen.
9214: Matti Koivunen. Inna Rosnell. Paavo Lagerroos.
9215: Kuuno Honkonen.
9216: 1313
9217:
9218: IV,381.-Rah.al. N:o 252.
9219:
9220:
9221:
9222:
9223: Kämäräinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuo-
9224: letuslainoiksi maalais- ja kauppalakuntien kansakoulura-
9225: kennuksia varten.
9226:
9227:
9228: E d u s k u n n a ll e.
9229:
9230: Määrärahojen riittämättömyys kansakoulu- kunnilla on koulutoimen kehittämisessä, on
9231: lain määräysten toteuttamiseksi käytännössä mielestämme tulevalle vuodelle osoitettu
9232: kansalaiskoulujen rakentamisen osalta on en- 20 000 000 määräraha riittämätön.
9233: tistä enemmän syventänyt koulutoimien eri- Viitaten raha-asia-aloitteen perusteluihin,
9234: laisuutta lähinnä köyhimmissä kunnissa, joka koskee maalais- ja kauppalakansakoulu-
9235: joissa useimmiten on jouduttu tyytymään jen rakennusavustusten lisäämistä ehdotamme
9236: kansalaiskoulujen osalta tarkoitustaan vas- kunnioittaen,
9237: taamattom:tan kurssimuotoon.
9238: V. 1963 valtion tilinpäätöksen mukaan käy- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
9239: tettiin kuoletuslainoihin maalais- ja kauppala- tulo- ja menoarvioon 19 Pl:n II lu-
9240: kansakoulurakennuksia varten 21 444 817,35 vun 4 momentille lisäyksenä 2 000 000
9241: mk. Kuluvan vuoden valtion tulo- ja meno- markkaa kuoletuslainoiksi maalais- ja
9242: arviossa yhdessä lisämenoarvion kanssa on kauppalakuntien kansakoulurakennuk-
9243: ko. momentille osoitettu kaikkiaan 16 000 000 sia varten.
9244: mk. Ottaen huomioon ne vaikeudet, jotka
9245: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
9246:
9247: Olavi Kämäräinen. Veikko Johannes Rytkönen. Hannes Tauriainen.
9248: Matti Koivunen. Irma Rosnell. Paavo Lagerroos.
9249: Kuuno Honkonen.
9250:
9251:
9252:
9253:
9254: 165 E/726
9255: 1314
9256:
9257: IV,382. - Rah.al. N: o 253.
9258:
9259:
9260:
9261:
9262: Kämäräinen ym.: Määrärahan ooittamisesta N eiturin kana-
9263: vasillan uusimistöiden aloittamiseksi.
9264:
9265:
9266: E d u s k u n n a ll e.
9267:
9268: Kesk!i-Suomen itäisessä maantieverkostoosa Tiettävästi tie- ja vesirakennushallitus oli
9269: on Istu1l1ll.äen - Vesannon maantiellä mer- v:n 1964 valtion tulo- ja menoarvioon esit-
9270: kittävä osuus. Eo. tien !liiJkennekuormitus tänyt Neiturin kanavasillan uusmnseen
9271: on lähinnä raskaamman kuljetuksen osalta määrärahaa, mutta se oli j,ost.ain syystä jää-
9272: huomattavasti viime vuosina kasvanut. Var- nyt huomioimaita v: n 1964 t.alousa.rvioosa.
9273: sinki.n puutavaran ja muun rasikaamman Sillan uusimistyön aloittamisen estämi-
9274: kuljetuksen paine on tällä tieosuudella tun- seksi ei ilöytyne mitään a.siaJ!l.isia perusteita,
9275: tuvasti lmä.äntynyt. koska TVH: n antamassa lausunnossa Kon-
9276: Esteenä tien tehokkaalle käytölle on lmi- nev;eden kunnan edustajille oJ.i korostet.u,
9277: tenkin sen kehno kunto ja. erikoisesti raskaal- että ko. sillan uusimistyöt ovat kiinni vain
9278: le kuljetukselle soveltumaton Neiturin kana- rahoituksesta.
9279: vasi!lta. Sil'lalla on jo vuosia ollut 6 tonnin Ottaen huomioon Neiturin kanavasillan
9280: painorajoitus. Tien käytön jatkuvasti kas- soveltumattomuus tehokkaan tieliikenteen ke-
9281: vaessa on jouduttu painorajoitusmääräyksiä hittämisen kannalta, sekä jatkuvasti vai.ikeu-
9282: kuljetuksen ,osalta entistä useammin rikko- tuva työllisyystilanne mm. Konneveden
9283: maan. Tähän määräysten rikikomiseen on kunnassa, olisi välttämätöntä po. sillan uusi-
9284: pakottavista syistä joutunut myös Iisalmen mistöiden .aloittaminen jo kuluvana työlli-
9285: - Jyväskylän postilinja-auto liikennöides- syyskautena.
9286: sään mainitulla tieosuudella. Tämän paino- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9287: rajoituksen lisålksi silta on myös niin kapea,
9288: ettei sen aurausta voida muutoin suorittaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
9289: kuin auraama:lla eri auroilla sillan kummaJ- tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
9290: laikin puolella. Näin ollen ottaen huomioon määrämhan N eitttrin kanavasillan 1m-
9291: tien hoitoon liittyvät ja likenneturvallisuus simistöiden aloittamiseksi.
9292: näkölwhdat, ei Neiturin kanavasilta enää
9293: vastaa sille asetettuja vaatimuksia.
9294: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
9295:
9296: Olavi Kämäräinen. Matti Koivunen. Veikko Johannes Rytkönen.
9297: 1315
9298:
9299: IV,383.-Rah.al. N:o 254.
9300:
9301:
9302:
9303:
9304: Lagerroos ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun-
9305: nallisten vanhainkotien perustamiseksi ja ylläpitämiseksi.
9306:
9307:
9308: E d u s k u n n a 11 e.
9309:
9310: Huoltoapulain mukaan :tulee ik.unnal[a olla misessa ja kunnostamisessa lain määräysten
9311: vanhainilroti, jossa on yleinen- ja sairashoito- ja paikallisen tarpeen edeUyttämälle tasolle.
9312: osasto. MaasSamme on vielä kuntia, joissa ei Monien kuntien talous osoittaa, että vaikeu-
9313: ol~ vanhain1wtia. Lisäksi monissa kunnissa det eivät ole vähenemässä, vaan harjoitetun
9314: on vain vanhainkotien yleinen-, mutta ei politiikan seurauksena ne lisääntyvät. Hei-
9315: sairasosastoa. kommassa taloudellisessa asemassa olevat
9316: Viime aiikoina terveydenhoidon kehityksen kunnat tarvitsevat valtion tukea vanhain!ko-
9317: seurauksena on ihmisten elinikä p,identynyt, tiensa perustamiseen ja yWipitämiseen. Sen
9318: joten vanb.usten määrä suhteellisesti kasvaa vuoksi ehdotamme,
9319: ja hoitopaHclroj~n lU!kua pitäisi vanhainko-
9320: deissa iisätä. Huomattavan monissa kunnissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
9321: on vanhainkotien peruskorjausten, laaj~nta tulo- ja menom·vioon 500 000 markan
9322: misen ja uusimisen tarve suuri. määrärahan jaettavaksi avustuksina
9323: Pääasiassa kuntien taloudelliset vaikeudet kunnallisten vanhainkotien perustami-
9324: ovat oill,eet esteenä vanhainkotien rrukenta- seksi ja ylläpitämiseksi.
9325: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
9326:
9327: Paavo Lagerroos. Kauko Tamminen.
9328: Veikko Johannes RYtkönen. Irma Rosnell.
9329: Väinö R. Virtanen. Anna-Liisa Tiekso.
9330: Siiri Lehmonen.
9331: 1316
9332:
9333: IV,384.-Rah.al. N:o 255.
9334:
9335:
9336:
9337:
9338: Lagerroos ym..: Määrärahan osoittamisesta Kainuun keskus-
9339: sairaalan rakennustöiden aloittamiseksi.
9340:
9341:
9342: E d u s k u n n a 11 e.
9343:
9344: Kainuussa on yli 50 vuotta sitten raken- Kun .sairaalaolot Kainuussa ovat huonot,
9345: nettu Kajaanin yleinen sairaala, joka 30-lu- tuntuu aivan k01hta1oikkaalta, ettei h&l:litus
9346: vulla laajennettiin 84-pailiraiseksi, ja syn- ole esittänyt ensi vuoden vailtion tulo- ja
9347: nytyslaitoksella on vain 16 .sairassijaa. Alan menoarvioon rahaa muuta kuin sairaalan
9348: asiantuntijoiden lausunnon mukaan Kai- lämpök~ksen rakentamista varten, minkä
9349: nuun sairaalaolot ovat huonommat kuin rakennuskustannukset ovat arviolta 4 800 000
9350: maamme muissa osissa. Niinpä kun muua;lla mlk. Tämä on · Kainuussa aiheuttanut suurta
9351: maassa 1 OOO:tta asukasta k()lhden on 4 sai- tyytymättömyyttä.
9352: rassijaa (Helsingissä 13,8) Kainuussa kun- Kesikussairaaloiden rakentamisesta v. 1950
9353: nansairaaTatkin mukaan lukien on vain 2,6 annetun lain mukaan Kainuun ke8kussairaa-
9354: sairassij.aa tuhatta asukasta kohden. Tämän lan rrukentami:nen Oli 8. tilalla kiireeliisyys-
9355: vuoksi Kajaanin yleisessä sairaalassa nyt järjestyik:sessä. Tämä j.ärjestys on kuitenkin
9356: onkin sellainen tilanahtaus, että vuoteita on t•ikkoutunut osittain varakkaampien seutujen
9357: ahdettu huoneet vierivie.reen, toisinaan käy- kuntien suuremman oma-a:loitteisuuden
9358: täville ja pesuhuoneisiinkin. Tässä 84 viral- vuoksi. Näyttääkin siiltä, että 18 keskussai-
9359: lista sairassijaa käsittävässä sairaalassa on raalan ra1kentamiJSessa Kainuu on jäämässä
9360: UJSein hoidettavana yli 100 potilasta. Myös aivan jällkipäähän, vaikka sen piti olla kah-
9361: 16.-pai]d{ainen Kainuun synnytyslaitos on derosann(jlla tilalla.
9362: sän!kyjä täyteen ahdettuna toiminut usein Kainuun keskussairaalan rrukentamissuun-
9363: 27-pailikaisena. nitclmat ovat valmQit ja rakennustyöt voi-
9364: V. 1962 Kajaanin yleisessä sairaa[assa hoi- taisiin aloittaa. Aikaisemmin suunnittelua
9365: dettiin kaikkiaan 2 515 vuodepotillasta ja varten myönnetyt määrärahat ovat niin vä-
9366: hoitopäiviä karttui yhteensä 38 515, eli kes- häiset, ettei ensi vuodenkaan aikana voida
9367: kimäärin kuormitus oli 105,5 potilasta päi- töitä aloittaa varsinaisen sairaalan osalla
9368: vässä. Sairaalan y:lilääkärin, tohtori Vallin- ellei nyt käsiteltävänä olevaan valtion- tulo-
9369: heimon antamien tietoj.en mukaan tapatur- ja menoarvioon oteta määrärahaa. Kun li-
9370: mat ovat lisääntyneet metsätöissä, samoin säk:sic ra;kennustyöt samoin !kuin metsätyöt-
9371: liikennetapaturmat. Sa.iraala·an on voitu hä- kin Kainuussa ovat vähentyneet, työllisyy-
9372: nen antamiensa tietojen mukaan ottaa vain den ylläpitämiseksi ol~si saatava aloitetuiksi
9373: 1/3 sairaalahoitoa välttämättömästi tarvitse- keskussairaalan rakennustyöt.
9374: vista, sairaalaan pyclrivistä poti1aåsta. Sai- Edellä olevaan viitaten esitämme kunni-
9375: rassijojen vähyyden lisäksi erikoislääJkärien oitt&en,
9376: toimintamahdalilisuudet ovat huonot eikä että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
9377: henkilökunnalla ole ollut asuntoja, koska valtion tulo- ja enoarvioon 4 800 000
9378: siU.e tal1koitetuista huonetiloista osa on täy- markkaa Kainuun keskussairaalan m-
9379: tynyt ottaa muihin tal1koitUJksiin. kennustöiden aloittamista varten.
9380: Helsin~issä 11 päivänä syyskuuta 1964.
9381:
9382:
9383: Paavo Lagerroos. Hannes Tauriainen.
9384: 1317
9385:
9386: IV,385. - Rah.al. N: o 256.
9387:
9388:
9389:
9390:
9391: Lagerroos ym. : Määrärahaa osoittamisesta K iehimäjoen
9392: maantiesillan rakennustöiden aloittamiseksi Paltamon kun-
9393: nassa.
9394:
9395:
9396: Eduskunnalle.
9397:
9398: Oulujärven pohjoispuolitse Kajaanista Ou- Sik.si ehdotamme,
9399: luus johtava vilkasliikenteinen maantie kul-
9400: kee Paltamon kirkonkylässä Kiehimäjoen rau- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
9401: tatiesiltaa myöten. Kun silta on lisäksi kapea valtion tulo- ja menoarvioon 200 000
9402: ja maantie tekee sen kummassakin päässä markan määrärahan Paltamon kun-
9403: suuren mutkan, on siitä muodostunut erittäin . nassa olevan Kiehimäjoen maantiesil-
9404: vaarallinen. Niinpä pai1kalla on tapahtunut lan rakennustöiden aloittamista var-
9405: useita liiJkmmeonnettomuuksia. Suunnitelmat ten.
9406: eri:llisen maantiesiHan r.akentamise<ksi ovat
9407: valmiit ja työllisyydenkin vuoksi sUlan ra-
9408: kentaminen &.isi tarpeen.
9409: Helsingissä 11 päiv:änä syyskuuta 1964.
9410:
9411: Paavo Lagerroos. Hannes Tauriainen.
9412: 1318
9413:
9414: IV,386.- Rah.al N:o 257.
9415:
9416:
9417:
9418:
9419: Lagerroos ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuole-
9420: tuslainoiksi kaupunkien kansakoulurakennuksia varten.
9421:
9422:
9423: E d u s k u n n a ll e.
9424:
9425: Usean vuoden aikana on ollut todetta- Kansanopetuksen tason kehittäminen ja
9426: vissa, että kansakoulujen rakennuskustan- parantaminen edellyttää, että esteitä uusien
9427: nukset ovat huomattavasti korkeampia kuin koulutilojen rakentamiseen vähennetään ja
9428: ns. normaalihintapäätökset. Tarve uusien luodaan edellytykset koulu-uudistusten to-
9429: kouluhuoneistojen rakentamiseen on mo- teuttamiselle.
9430: nissa kaupungeissa myöskin suuri. Kun Edellä mainitun perusteella esitämme,
9431: kaupunkien taloutta rasittavat monet muut-
9432: kin menot ja lisäksi erityisesti kuluvan vuo- että Eduskunta ottaisi .vuoden 1965
9433: den aikana on voitu todeta suurten teolli- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
9434: suus- ja liikelaitosten veroäyrien lukumää- 5 momentille lisäyksenä 400 000 mark-
9435: rässä huomattavaa vähentymistä, on synty- kaa kuoletuslainoiksi kaupunkien kan-
9436: mässä tilanne, että kansa-, kansalaiskoulu- sakoulurakennuksia varten.
9437: jen kehitys taantuu, uusia koulutiloja ei
9438: rakenneta vaikka tarvetta olisi.
9439: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
9440:
9441: Paavo Lagerroos. Lauri Kantola. Hugo Manninen.
9442: H. Tauriainen. Kelpo Gröndahl. Irma Torvi.
9443: Leo Suonpää. Aimo Laiho. Anna-Liisa Tiekso.
9444: Eino Tainio.
9445: 1319
9446:
9447: IV,387. - Rah.al. N: o 258.
9448:
9449:
9450:
9451:
9452: Lagerroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun sairaan-
9453: hoitajaopiston suunnittelua varten.
9454:
9455:
9456: E d u s k u n n a 11 e.
9457:
9458: Maassamme on viime vuosina rakennettu Sairaalan suunnittelussa on huomioitu,
9459: useita keskussairaaloita. Parhaillaan on al- että sen yhteyteen tulevat tilat sairaanhoita-
9460: kamassa rakennustyö tai suunnitelmat val- jien koulutusta varten. Tarkoituksenmukai-
9461: mistuneet· eräistä uusista keskussairaaloista. sinta on, että sairaanhoitajien koulutus voi-
9462: Tämä sairaalalaitoksen kehitys suurentaa taisiin aloittaa silloin, kun sairaalakin aloit-
9463: koulutetun sairaanhoitohenkilöstön vajausta, taa toimintansa.
9464: joka erityisesti sairaanhoitajien osalta on ol- Kainuussa on ammattikoulutus ja -kasva-
9465: lut pysyvää jo usean vuoden ajan. Tämä tus huomattavasti jäljessä maan kehittyneim-
9466: vajaus voidaan poistaa vain lisäämällä sai- pien talousalueiden olosuhteista. Alueella on
9467: raanhoitajien koulutusta. Tehtävän suoritus toiminut vain yksi pieni valmistava ammatti-
9468: edellyttää muiden toimenpiteiden ohella myös koulu. Laaja työttömyys on jatkuvasti Kai-
9469: uusien sairaanhoitajaopistojen ja -koulujen nuun nuorison vaikeutena. Sairaanhoitaja-
9470: perustamista. Monet oppilaitoksista toimivat opiston perustaminen parantaisi myös alueen
9471: uusien keskussairaaloiden yhteydessä. amattikoulutusta ja osaltaan helpottaisi nuor-
9472: Kainuun keskussairaalan rakentamissuun- ten naisten vaikeaa työttömyysongelmaa.
9473: nitelma on valmistunut ja hallitus esittää Edellä sanotuin perustein esitämme,
9474: määrärahaa v:n 1965 tulo- ja menoarvioon
9475: mainitun sairaalan talous- ja lämpökeskuksen että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
9476: rakennustöiden aloittamista varten. Sairaan- tulo- ja menoarvioon 150 000 marlut.n
9477: hoitopaikkojen puute Kainuussa edellyttäisi, määrärahan Kainuun sairaanhoitaja-
9478: että myös sairaalan rakennustyö kiireellisesti opiston suunnittelua varten.
9479: aloitetaaan.
9480: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
9481:
9482: Paavo Lagerroos. Hannes Tauriainen.
9483: Eino Tainio. Irma Torvi.
9484: 1320
9485:
9486: IV,388. - Ra.b..al. N: o 259.
9487:
9488:
9489:
9490:
9491: Lagerroos ym.: Määrärahan osoitta-misesta Kainuun keskus·
9492: kalanviljely- ja koease-man rakennustöiden aloitta-miseksi.
9493:
9494:
9495: E d u s k u n n a ll e.
9496:
9497: Oulujärven vesistöalueelle rakennettujen lisääntyvää kalojen lammikkoviljelyä var-
9498: vesivoimalaitosten tarpeita varten suorite- ten. Alueella on nyt vain yhden henkilön
9499: tuilla vesien säännöstelyillä on muutettu sivutoimenaan hoitama, Kajaanin maanvil-
9500: vesistöalueen aikaisempia luonnonmukaisia jelysseuran pieni kalanviljelyslaitos. Se ky-
9501: olosuhteita. keni tyydyttämään alueen tarpeen perus-
9502: Kajaanin kaupungista tulevat teollisuus- tamisaikanaan lähes kolme vuosikymmentä
9503: ja muut jätevedet aiheuttavat Oulujärven sitten, mutta 'Ci tyydytä nyt, muuttuneissa
9504: eräiden osien vesien lisääntyvää saastu- olosuhteissa edes harrastelijoiden kalojen
9505: mista. Suoritetuissa tutkimuksissa on to- lammikkoviljelyn tarpeita.
9506: dettu, että nämä ovat pääsyyt Oulujärven Ensimmäisinä toimenpiteinä pitäisi suo-
9507: ja Kainuun muiden päävesistöjen muikun, rittaa tutkimus Kainuun keskuskalanviljely-
9508: siian, kuhan, lahnan ja muun kalakannan laitoksen paikan määrittelystä sekä laatia
9509: nopeaan ja suureen vähenemiseen. Tästä suunnitelma laitoksen ja koeaseman raken-
9510: on aiheutunut Kainuun vesistöissä kalas- tamisesta.
9511: tusta pää- ja sivuelinkeinona harjoittavalle Edellä mainituin perustein ehdotamme
9512: väestölle huomattavia taloudellisia menetyk- kunnioittaen,
9513: siä.
9514: Kalojen luonnonvaraisten lisääntymisalu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
9515: eiden tuhouduttua on ryhdyttävä kalakan- tulo- ja menoarvioon 110 000 markan
9516: taa turvaamaan ja lisäämään perustamalla -määrärahan Kainuun keskuskalanvil-
9517: riittävän suuri keskuskalanvilj.elylaitos ja jely- ja koeaseman suunnittelua ja
9518: koeasema Kainuun laajoja vesistöalueita ja rakennustöiden aloitta-mista varten.
9519: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
9520:
9521: Paavo Lagerroos. Hannes Tauriainen.
9522: 1321
9523:
9524: IV,389.- Rah.al. N: o 260.
9525:
9526:
9527:
9528:
9529: Lahtela ym..: Määrärahan osoittamisesta Sallan maataloudelli-
9530: sen oppilaitoksen perustamistoimenpiteitä varten.
9531:
9532:
9533: E d u s k u n n a 11 e.
9534:
9535: Sallan maataloudellisen oppilaitoksen pe- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
9536: rustamiseen ei hallitus ole ottanut määrära- valtion tulo- ja menoarvioon 100 000
9537: haa v: n 1965 tulo- ja menoarvioon, vaikka markkaa Sallan maataloudellisen oppi-
9538: sitä tiettävästi on maataloushallitus esittä- laitoksen perustamistoimenpiteitä var-
9539: nyt. Koska hankkeen toteuttaminen viivytte- ten.
9540: lemättä on tarpeen vaatima, esitämme kun-
9541: nioittavasti,
9542: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
9543:
9544: Olavi Lahtela. Eino Räsänen.
9545: Pentti Pekkarinen. Eino Sääskilahti.
9546:
9547:
9548:
9549:
9550: 166 E/726
9551: 1322
9552:
9553: IV,S90.- Rah.al. N: o 261.
9554:
9555:
9556:
9557:
9558: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta helikopterin hankki-
9559: miseksi rajavartiolaitokselle sairaslentotarkoituksiin.
9560:
9561:
9562: Eduskunnalle.
9563:
9564: Pohjois-Suomessa ja itäisellä rajaseudulla toomme, jolloin kako pohjoinen ja itäinen
9565: tuottaa sairaiden kuljettaminen avunsaantiin rajaseutu jää vain yhden helikopterin va-
9566: usein suuria vaikeuksia pitkien matkojen raan, joka on sijoitettu Ivaloon ja jota ei
9567: vuzyksL Viime vuosina vaikeita sairaustapauk- voida siirtää Lapista pois siellä vallitsevan
9568: sia on voitu auttaa kuljettamaHa potilaita suuren saira:slentotarpeen takia. Tämän vuo-
9569: rajavartiolaitoksen helikoptereilla, mistä on den aikana on rajavartiolaitoksen ientakalus-
9570: ollut korvaamattoman suurta hyötyä. Vali- tolla lennetty noin 80 sairaslentoa, joista val-
9571: tettavasti- helikoptereita on käytettävissä liian taosa heHkoptereiUa. Muutoin voidaan to-
9572: vähän. deta, että sairaslentotarve on nopeasti kas-
9573: Rajavartiolaitoksella on !käytettävänään vamassa. Tämän vuoksi rajavartiolaitoksen
9574: kolme sairaankuljetu:sheloikopteria pohjoisella tulisi saada yksi helikopteri Esää sairaslento-,
9575: ja itäisellä rajaseudulla sijoituspaikkoina etsintä- ja pelastuspa:lveluta11koituksiin.
9576: Immola, Kajaani ja Ivalo. Näistä helikopte- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
9577: reista on kaksi ollut peruskorjauksessa. Tällä
9578: hetkeHä ovat kaikki kolme helikopteria toi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
9579: minnassa, mutta myöhemmin syksyllä joudu- tulo- ja menoarivaan 270 000 markkaa
9580: taan jälleen yksi koneista lähettämään Puo- yhden uuden helikopterin hankkimi-
9581: laan peruskorjaukseen. Kelirikon alkaessa seksi rajavartiolaitokselle sairaslento-,
9582: joudutaan yksi helikoptereista komentamaan etsintä- ja pelastuspalvelulentotarkoi-
9583: sairaslentopäivystykseen lounaiseen saaris- tuksiin.
9584: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
9585:
9586: Olavi Lahtela. Atte Pakkanen. Anna-Liisa Linkola.
9587: Eino Sääskilahti. Valto Käkelä. Eino Räsänen.
9588: Erkki Koivisto. Reino Kangas. Armas Leinonen.
9589: Pentti Pekkarinen. Aaro Kauppi.
9590: 1323
9591:
9592: IV,391. - Rah.al. N: o 262.
9593:
9594:
9595:
9596:
9597: Lahtela ym.: Määräraha1t osoittamisesta alkupääomaksi ke-
9598: hitysaluerahastoa varten.
9599:
9600:
9601: Eduskunnalle.
9602:
9603: Valtakuntamme eri osien olosuhteissa on Valtakunnan tasapuolista kehittymistä on
9604: huomattavia eroja. Niitä on pyritty monilla kuitenkin pidettävä nykyaikana oikeudenmu-
9605: eri tavoHla tasoittamaan. Valtaosa näistä toi- kaisena ja suositeltavana tavoitteena. Tutkit-
9606: menpiteistä on kuitenkin vä'hin erin muuttu- taessa niitä toimenpiteitä, joilla tavoite voi-
9607: nut käytännössä sellaiseksi, että ne ovat daan saavuttaa, on piiädytty meillä ja :muissa
9608: omalta oslllltaan lisäämässä alueellista eroa- maissa siihen, että kehitysalueitten elinkeino-
9609: vuutta rintamaitten hyväksi. Voitaneen to- elämää täytyy valtion tul.:ea alentamalla ikul-
9610: deta, että vain yksi toimenpide, Pohjois-Suo- jetuskustannuksia ja sähköenergian hintaa,
9611: men veronhuojennuslaki, kohdistuu edelleen tasoittamaJila verorasituksia niin, että julki-
9612: välittömästi ja rajoitetusti kehitysalueeseen. set palvelukset saadaan valtakunnan eri
9613: Ei ole siis mikään yllätys, että viimeiset tie- osissa keskimääräiseen hintaan, kehittämrullä
9614: dot osoittavat kehitysalueittemme talouselä- kehi,tysalueitten liikenneoloja, tehostamalla
9615: män .elpyneen liian hitaasti. Koko tuotanto- pienyrittäjien neuvontatoimintaa ja lisää-
9616: elämän kasvu on esimerkiksi Pohjois-Suo- mällä lähinnä kurssimuotoista ammattikoulu-
9617: messa vain puolitoista kertaa suurempi kuin tusta. Ruotsissa, jonka oJosuhteet vastanne-
9618: Etelä-Suomessa, vaikka sen pitäisi olla kaksi vat lähinnä meidän olosuhteitamme, on hal-
9619: kertaa suurempi. Niinpä alhaisimpien kehit- litus ryhtynyt erityisen [ain ja rahaston
9620: tyneisyysasteen kuntia on kauppatieteen H- avulla tasoittamaan alueeHisia kehityseroja.
9621: sensiaatti Kai Palmgrenin mukaan (Kehitty- Kun meillä ei ole päästy erillistoimenpi-
9622: neisyyden a[ueellisista eroavaisuuksista Suo- teillä haluttuun päämäärään, näyttää ilmei-
9623: messa) Lapin 25:stä kunnasta 21, Pohjois- seltä, että meidän on seurattava oloihimme
9624: Karjalan 21: stä kunnasta '16, Keski-Pohjan- soveltaen naapurimaamme esimerkkiä. Tä-
9625: maan 43: sta kunnasta 21, Pohjois-Savon män vuoksi ehdotamme kunnioittavasti,
9626: 27: stä kunnasta 21, Kainuun 11: sta kun-
9627: nasta 8, Etelä-Savon 29:stä kunnasta 22, että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
9628: Keski-Suomen 34: stä kunnasta 23 ja Poh- valtion tulo- ja menom·vioon 1 000 000
9629: jois-Pohjanmaan 21:stä kunnasta 12. Uuden- markan suuruisen määrärahan alku-
9630: maan 44:stä kunnasta näitä alhaisen kehit- pääomaksi kehitysaluerahastoa varten.
9631: tyneisyysasteen kuntia ei ole yhtään.
9632: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
9633:
9634: Olavi Lahtela. Reino Kangas.
9635: Eino Sääskilahti. Aaro Kauppi.
9636: Pentti Pekkarinen. Eino Räsänen.
9637: 1324
9638:
9639: IV,392.- Rah.al. N: o 263.
9640:
9641:
9642:
9643:
9644: Laiho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maankäyttö-
9645: lain ja maanhankintalain toimeenpanon yhteydessä raken-
9646: nettavia yleisiä asutusteitä varten.
9647:
9648:
9649: E d u s kun n a 11 e.
9650:
9651: Maankäyttölain ja maanhankintalain toi- sissa on arvioitu moninverroin suuremmiksi.
9652: meenpanon yhteydessä muodostetuilla asutus- Til.oiHaan asuvan väestön toimeentuloon vai-
9653: alueill.a on vielä runsaasti yleisiksi teiksi kuttaa hyvin suuresti se, millaisessa kun-
9654: otettuja teitä puutteellisesti rakennettuina nossa yleinen tie on ja ikun lisäksi työllisyys-
9655: tai vain ensirakennusvaiheessa. Useat asu- tilanne koko :maassa on sellainen, että vähäi-
9656: tusalueiden yleiset tiet on tehty asutustoi- setkin työkohteet tulisi valtioval~an toimen-
9657: minnan alkuvaiheessa eikä mitä sen jäl:keen piteillä huomioida työHi.syyden yUäpitämi-
9658: ole varojen puutteen vuoksi kunnostettu. seksi, olisi välttämätöntä, että myöskin ylei-
9659: Teiden laajentaminen, ojitus ja pintatyöt set asutustiet rakennettaisiin iiikennöitävään
9660: ovat nyt tulleet ajankohtaisiksi, mutta töi- kuntoon v~iivytyiksettä.
9661: den suorittamisen esteenä on yleisesti tätä Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9662: tarkoitusta varten varattujen määrärahojen
9663: puute. että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
9664: Valtion tulo- ja menoarviossa v:lle 1965 valtion tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
9665: on yleisten asutusteiden rakentamiseen ehdo- XVI luvun 16 momentille lisäyksenä
9666: tettu vain 1500 000 mk, vaikka teiden ikun- 1 500 000 markkaa yleisten asutustei-
9667: oostam.iskustannukset paikaiH.i.s1ssa tarikastuk- den rakentamista varten.
9668: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
9669:
9670: Aimo Laiho. Antti Kinnunen.
9671: Toivo Niiranen. Olavi Kämäräinen.
9672: Lyyli Koskinen. Aleksi Kiviaho.
9673: 1325
9674:
9675: IV,S93.-Rah.al. N':o 264.
9676:
9677:
9678:
9679:
9680: Laiho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtioUe tar-
9681: jottujen puheli$laitosten lunastamisee'lfi ja kunnostamiseen.
9682:
9683:
9684: Ed uskunnail e.
9685:
9686: Nykyiselleen kehittyneessä yhteiskunnassa Valtion :harjoittama lunastustoiminta, ao.
9687: puhelin on jakseenkin jokaiselle t-arpeellinen. puhelinverkostojen omistussuhteiden keskittä-
9688: Vähävaraiselle väestölle yksityisten puhelin- minen, on ollut erityisen arvakasta toimin-
9689: laitosten korkeat taksat kuitenkin useimmiten taa puhelinolojemme kehittämiseksi, sillä jat-
9690: asettavat esteen puhelimen hankkimiselle. kuvasti laajentuva tHaajavalintainen kauko-
9691: Etenkin maaseudulla on runsaasti vähävarai- liikenne edellyttää puhelinverkostoilta sauma-
9692: sia kunti,a, joissa asukkaiden enemmistö voi tonta kokonaisuutta ja korkealle ik:ohotettua
9693: haniclria puhelimen vain valtion taksojen tur- käyttövarmuutta.
9694: vin. Kehitys onkin tästä syystä johtanut sii- Teknillisesti ja taloudellisesti huonokuntois-
9695: hen, että va:ltio on yleisen edun vuoksi, en- ten puhelinyrittäjien vähentyminen edistää
9696: tisten puhelinyrittäjien pyynnöstä, joutunut puhelinolojemme parantumista tehokkaasti.
9697: puhelintoimen hoitajaksi lukuisissa mru:~seu Maassamme on vieläkin yli 100 puhelinyrit-
9698: tukunnissa ja eräissä pienissä kaupungeissa- täjää, joka on ainoalaatuista Euroopassa.
9699: kin. Näissä verkoissa on tilaajaliittymäluvun Kuitenkin on ha:llitus tu'lo- ja menoarvio-
9700: kasvu ollut erityisen voimakasta viime esityksessään ehdottanut valtiolle tarjottujen
9701: vuonna 8.5 %, kun vastaava kasvu oli yk- puhelinlaitosten lunastukseen ja kunnosta-
9702: sityisten pU'helinlaitoksissa 6.0 %. miseen vain 200 000 mk, kun tähän tarkoi-
9703: Merkillepantavaa vielä on, että valtion tukseen on aikaisempina vuosina myönnetty
9704: puhelinverkot sijaitsevat huomattavasti epä- viisi kertaa, jopa kymmenen kertaa enemmän.
9705: taloudeHisemmiHa alueilla kuin yksityiset pu- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
9706: he1inverkot, jotka sijaitsevat lähinnä kaupun- kunnioittaen,
9707: geissa ja rintamaiUa. Maamme kaikista pu-
9708: helinkoneista on yli 68 % yksityisissä puhe- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
9709: linlaitoksissa, joiden hallinto sijaitsee kau- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun 31
9710: pungeissa. momentin b kohdalle lisäystä 800 000
9711: Edellä sanotusta myös selviää, ettei yksi- markkaa valtiolle tarjottujen puhelin-
9712: tyisellä puhelintoimena Hioin ole perusteltua laitosten lunastamiseen ja kunnostami-
9713: syytä väittää, kuten toisinaan kuulee tehtä- seen.
9714: vän, että valtio uhkaisi yksityistä puhelin-
9715: yritteliäisyyttä.
9716: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
9717:
9718: Aimo Laiho. Aarne Pulkkinen.
9719: Kelpo Gröndahl. Veikko I. Rytkönen.
9720: Paavo Lagerroos. Martti Linna.
9721: 1326
9722:
9723: IV,394. - Rah.al. N: o 265.
9724:
9725:
9726:
9727:
9728: Laine ym..: · Määrärahan osoittamisesta valtion oppikoulun pe-
9729: rustamista varten Tammelan kuntaan.
9730:
9731:
9732: E d u s k u n n a ll e.
9733:
9734: Oppikoulutilanne Lounais-Hämeessä on ol- syyskuuta 1965 ja otettai.Stiin siihen vuosit-
9735: lut vaikea jo pitemmän alikaa. Forssan yh- tain yksi ensimmäinen luokka.
9736: teislyseo voi vuosittain ottaa vain puolet Edellä olevan JXlTUSteella ehdotamme kun-
9737: hyväksytyistä pyrkijöistä; Tammelan kirkon- nioittaen,
9738: kylään on anottu opikouJ.ua viime vuosina
9739: useita kertoja auttamaan tilannetta. Tässä että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
9740: ei ole vielä onnistuttu e1kä saatu parannusta tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n X lu-
9741: aikaan. Tammelan ikunnassa on 7370 asu- vun uudelle momentille Tammelan
9742: kasta. Sen keskusta on melko suuri ja siihen kuntaan perustettavaa uutta valtion
9743: myös kuuluu .Mustia!la useine maataloudelli- oppikoulua varten opettajain palkkioi-
9744: sine oppiJaitolffiineen. Tammelan kunta on hin 5 000 markkaa ja palveluskunnan
9745: valmis lahjoittamaan koululle tontin sekä palkkioihin 1 000 ma1·kkaa eli yhteensä
9746: hankkimaan ja kunnostamaan tilapäissuojat. 6 000 markkaa.
9747: Koulun tulisi aloittaa toimintansa 1 päivänä
9748: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
9749:
9750: Lauri Laine. Kaino Haapanen.
9751: Niilo Ryhtä. Eino Raunio.
9752: Leo Häppölä.. Lyyli Aalto.
9753: Timo Mäki.
9754: 1327
9755:
9756: IV,395. - Rab..al. N: o 266.
9757:
9758:
9759:
9760:
9761: Laine ym..: Määrärahan osoittamisesta Pienviljelijäin Keskus-
9762: . liitolle maanviljelystalouden agronomin toimen perustami-
9763: seksi.
9764:
9765:
9766: Eduskunnalle.
9767:
9768: Maatalousneuvonnassa on yhä ajankohtai- tulisivat johtamaan talousneuvontaa, edelli-
9769: semmaksi muodostunut viljelijäin taloudelli- sessä .n. 12 500 ja jälkimmäisessä n. 9 000
9770: sen ajattelutavan kehittäminen ja heidän oh- jäsenviljelmää varten. Esitys on kuitenkin
9771: jaamisensa tuotannon järjestämiseen vallit- jäänyt puolitiehen, kun vastaavaa määrära-
9772: sevien menekki- ja muiden paikallisten ja ti- haa ei ole esitetty Pienviljelijäin Keskuslii-
9773: lakohtaisten edellytysten mukaisesti. Erityi- tolle, jossa on kyseessä n. 40 000 viljelmän
9774: sesti pienviljelijäin neuvonnassa on tämä ky- neuvonta ja tämän alan johtava.n konsulentin
9775: symys tärkeä, mutta vaikeampi kuin suurem- tarve siis vieläkin suurempi. Määrärahaa täl-
9776: pien tilojen kyseessä ollen. Toisaalta pienet- laisen toimen perustamiseksi Pienviljelijäin
9777: kin parannukset suurilukuisen pienviljelijä- Keskusliitolle on anottu jo useampana
9778: väestön taloudessa ovat omiaan vähentämään vuonna, mutta ei ole toistaiseksi saatu.
9779: suoranaisen valtion tuen tarvetta. Näin ollen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9780: pienviljelijäin taloudellisen neuvonnan tehos- kunnioittaen,
9781: taminen on kansantaloudellisestikin erittäin
9782: tarkoituksenmukaista. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
9783: Tyydytyksellä on todettava, että hallituk- den 1965 tulo- ja menoarvion 11 Pl.
9784: sen esityksessä valtion tulo- ja menoarvioksi XV luvun 20 momentille 18 000 mark-
9785: v. 1965 on esitetty määrärahan varaamista kaa Pienvi'ljelijäin Keskusliitolle maan-
9786: maanviljelystalouden agronomien palkkaami- viljelystalouden ag1·onomin toimen pe-
9787: seksi Oulun läänin Talousseuralle ja Varsi- 1'ustamisen edellyttämiin palkka- ja
9788: nais-Suomen maanviljelysseuralle, joissa he matkakustannuksiin.
9789: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
9790:
9791: Lauri Laine. T. Saloranta.
9792: Toivo Antila. Mauno Jussila.
9793: 1328
9794:
9795: IV,396.-Bah.al. N:o 267.
9796:
9797:
9798:
9799:
9800: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Viitasaaren-Saa--
9801: rijärven · tien parantamiseksi.
9802:
9803:
9804: Eduskunnalle.
9805:
9806: Viitasaaren-Saarijärven tie on erittäin Saarijärvellä ja lähikunnissa tulee lähiai-
9807: vilkkaasti liikennnöity tie, joka heikon kun- koina ilmenemään laajaa työttömyyttä metsä-
9808: tonsa vuoksi joutuu useimpien kelirikkojen ja rakennustöiden vähyyden vuoksi. Siksi
9809: aikana ajokieltoon. Tästä tien heikosta kun- olsi näiden valmiiden suunnitelmien ja suun-
9810: nosta ja ajokiellosta joutuvat kärsimään koko nitteilla olevien tienrakennussuunnitelmien
9811: Keski-Suomen läänin pohjoiset kunnat. osalta erittäin tärkeätä, että nämä työt voi-
9812: Osasuunnitelmat tien parantamiseksi ovat taisiin rahoittaa sekä tien tärkeys- että työlli-
9813: jo valmiina ja parhaillaan on vahvistetta- syysnäkökohdat huomioon ottaen.
9814: vana mainitun tien parannussuunnitelma Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9815: nim. Saarijärven rakennuskaava-aluetta var-
9816: ten, jonka suunnitelman toteuttaminen pikai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
9817: sesti edistäisi rakennus- ja kunnallisteknillis- valtion tulo- ja menoarvioon 50 000
9818: ten töiden suorittamista koko Saarijärven markkaa Viitasaaren-Saarijärven tien
9819: kirkonkylän alueella. parantamiseksi.
9820: Helsingiss-ä 15 päivänä syyskuuta 1964.
9821:
9822: Siiri Lehmonen. Olavi Kämäräinen.
9823: Matti Koivunen. Antti Kinnunen.
9824: Hemming Lindqvist.
9825: 1329
9826:
9827: IV,397.- Rah.al. N:o 268.
9828:
9829:
9830:
9831:
9832: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kolarinsalmen sil-
9833: lan suunnittelu- ja rakennustöitä vm·ten.
9834:
9835:
9836: Ed u sik unn alle.
9837:
9838: Viitasaaren - Saarijärven heikkokuntoi- silta poistaisi nyt huomattavimman liiken-
9839: sella, mutta erittäin vilkkaasti liikennöi- ne-esteen tieltä Kuopio-Viitasari-Saarå.jär-
9840: dyl[ä tiellä on KolarinsaJlmella lliiikennettä vi, parantaisi yhteyttä satamaan, joka on
9841: välittämässä moottorilossi. Loosi on tien ny- puutavarakuljetukselle ensisijaisen tärkeä ja
9842: kyiseen :käyttöön nähden liian ikevytraken- toisi rakennusvaiheessa myöskin alityöllisille
9843: teinen, :J.ii:kennettä llidastava ja liikennevaa- Keski-Suomen \läänin poihjoisiUe kunnille
9844: raJllinenkin. välttämättömästi tarvitsemansa valtion työ-
9845: Osa tien parannussuunnitelmista on jo kohteen.
9846: hyväksytty ja loput ovat hyväksyttävinä asi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9847: anomaisissa kunnissa. Kolarinsalmen yli joh-
9848: tavan sillan rakennussuunnit~lmat ovat että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
9849: myöskin jo valmisteluvaiheessa, esim. Viita- valtion tulo- ja menoarvioon 50 000
9850: saaren kunta on antanut puoltavan [ausun- markkaa Kolarinsalmen s~'llan suun-
9851: tonsa sillan mkentamisesta. Rakennettuna nittelu- ja rakenn1tstöitä varten.
9852: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
9853:
9854: Siiri Lehmonen. Olavi Kämäräinen.
9855: Matti Koivunen. Antti Kinnunen.
9856: Bernming Lindqvist.
9857:
9858:
9859:
9860:
9861: 167 E/726
9862: 1330
9863:
9864: IV,398.- Ra.h.al. N: o 269.
9865:
9866:
9867:
9868:
9869: Lehmonen ym..: Määrärahan osoittamisesta Viitasaaren yhteis-
9870: koulun ottamiseksi valtion haltuun.
9871:
9872:
9873: E d u s k u n n a ll e.
9874:
9875: Ajanmukainen koulutoimen hoitaminen alueelta olevien oppilaiden lisäksi. Koulussa
9876: maaseudullakin edellyttää, että koulut voi- toimivat rinnakkaisluokat kahdella luokalla
9877: daan laajentaa ja uusia tarkoitustaan vas- ja lähitulevaisuudessa joudutaan ottamaan
9878: taaviksi ja että kasvatuksellisesti erittäin epä- rinnakkaisluokkia lisää käytäntöön. Kanna-
9879: edullisista rinnakkaisluokista päästäisiin. Yk- tusyhdistyksen varassa toimivana koulu ei voi
9880: sityiset oppikoulut voivat vain harvoissa ta- ryhtyä laajennustöihin, sillä aikaisemmistakin
9881: pauksissa täyttää nämä vaatimukset ja siksi laajennustöistä on kannatusyhdistyksellä vielä
9882: niissä on käytännössä jatkuvasti rinnakkais- huomattavan paljon velkoja maksamatta. Li-
9883: luokat sekä liian pienet ja epätarkoituksen- säksi laajennustyöt kohottavat aina yksityis-
9884: mukaiset opetustilat. Kannatusyhdistysten va- koulujen kohdalla lukukausimaksuja, jotka
9885: rassa toimivina kouluina, joita kunnat kyllä jo ennestäänkin ovat kohtuuttoman korkeat
9886: hyvin suuresti joutuvat tukemaan, nämä kou- verrattuina valtion koulujen lukukausimak-
9887: lut eivät voi kehittyä ajanmukaisiksi eikä suihin.
9888: niissä saatu opetus myöskään näistä seikoista Kun Keski-Suomen läänin pohjoisten kun-
9889: johtuen ole niin pätevää kuin valtion oppi- tien alueella ei ole yhtään valtion oppikou-
9890: kouluissa. lua, olisi nähdäksemme oikeudenmukaista ja
9891: Viitasaaren 8-vuotinen oppikoulu on eräs nykyiselle koulutoimen kehitykselle edullista
9892: maamme vanhimmista yksityisistä oppikou- saada Viitasaaren yhteiskoulu valtion oppi-
9893: luista. Suoritetuista laajennustöistä huoli- kouluksi.
9894: matta koulu on liian pieni. Oppilaita kou- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9895: lussa on nyt yli 470 ja kaikkia kouluun pyr-
9896: kijöitä ja pääsykokeissa hyväksyttyjä ei voida että Eduskunta ottOJisi vuoden 1965
9897: kouluun sijoittaa. Koulussa on oppilaita lä- valtion tulo- ja menoarvioon 600 000
9898: hikunnista V esannolta, Konginkankaalta, Pih- markkaa Viitasaaren yhteiskoulun val-
9899: tiputaalta ja Kinnulasta Viitasaaren kunnan tion haltuun ottamista varten.
9900: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
9901:
9902: Siiri Lehmonen. Olavi K~en.
9903: Matti Koivunen. Antti Kinnunen.
9904: Bemming Lindqvist.
9905: 1331
9906:
9907: IV,399. -Ra.h.al. N:o 270.
9908:
9909:
9910:
9911:
9912: Lehmonen ym.: Määrärahan· osoittamisesta Viitasaaren vi-
9913: rastotalon rakentamista varten.
9914:
9915:
9916: Eduskunnalle.
9917:
9918: Viitasaaren virastotalon suunnittelu- ja auki koko vuoden ja kunta on ollut pako-
9919: rakennustöiden aloittamista varten on v: n tettu ylittämään työhönsijoitusosuuttaan. Ti-
9920: 1963-64 valtion tulo- ja menoarvioon otettu lanne tulee lähitulevaisuudessa vielä vaikeu-
9921: määräraha, käytettäväksi valtion huonera- tumaan, ellei kuntaan saada valtion taholta
9922: kennustoimikunnan lähemmin antamien oh- rahoitettuja työllisyyskohteita.
9923: jeiden mukaisesti. Sekä työllisyystilanne Viitasaaren kun-
9924: Virastotalon rakentamistöitä ei kuitenkaan nassa että virastotalon tarve edellyttävät,
9925: ole vielä aloitettu, vaikka virastotalon tar- että tätä tarkoitusta varten varataan määrä.
9926: peellisuus on yleisest'i todettu kiireellis'eksi, raha.
9927: erityisesti puutteellisten vero- ja postitoimi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9928: paikkojen vuoksi. Lisäksi tällaisen työkoh-
9929: teen saaminen kuntaan mahdollisimman pian että Edusktmta ottaisi vuoden 1965
9930: olisi työllisyyden kannalta erittäin tärkeä, tulo- ja menoarvioon 600 000 markkaa
9931: sillä Viitasaarella kulumassa oleva vuosi on V iitasaaren virastotalon rakentamista
9932: ollut työllisyyden kannalta kunnan talou- varten.
9933: delle raskas. Kortisto on jouduttu pitämään
9934: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
9935:
9936: Siiri Lehmonen. Olavi Kämäräinen.
9937: lYiatti Koivunen. lYiauno Pohjonen.
9938: Impi Lukkarinen.
9939: 1332
9940:
9941: IV,400.-Rah.al. N:o 271.
9942:
9943:
9944:
9945:
9946: Lehmonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
9947: tuksiksi työttömyyden lieventämistä varten.
9948:
9949:
9950: Eduskunnalle.
9951:
9952: Valtion tulo- ja menoarvioon v:lle 1965 Kun on odotettavissa, että työttömien nuor-
9953: 15 Pl. 4 luvun 1 mom: lle otettua määrära- ten ammattikurssitoiminta olosuhteiden pa-
9954: haa avustuksiksi työttömyyden: torjumiseksi kosta tulee yhä laajenemaan, on tarkoituk-
9955: on pidettävä riittämättömänä. seen ehdotettua määrärahaa pidettävä riit-
9956: Näillä määrärahoilla rahoitetaan mm. tämättömänä. Ottaen huomioon lisäksi sen:,
9957: nuorten työttömien ammattikurssit, joita että tästä 14 000 000 mk:n määrärahasta ra-
9958: kursseja on kireän työllisyystilanteen vuoksi hoitetaan myöskin naisten työtuvat, työttö-
9959: pakko anoa miltei kaikkiin kurssin järjestä- mien kuljetukset, maanparannustöiden työt-
9960: ruisvaatimukset täyttäviin kuntiin. Kunnat tömyysavustukset, kuntien työttömyysavus-
9961: eivät ole voineet järjestää nuorille sopivaa tukset sekä korvaukset kunnille valtion: työ-
9962: työtä, eikä valtiovallan työllisyystoimenpi- hönsijoitusosuudesta, on - vaikea työllisyys-
9963: teillä myöskään ole riittävästi kuntien tätä tilanne huomioonottaen - välttämätöntä,
9964: tarkoittavia pyrkimyksiä tuettu. Näin ai- että momentin loppusumma pysytettäisiin vä-
9965: noaksi ratkaisuksi nuorten työllisyyskysy- hintääu samansuuruisena kuin v. 1964.
9966: myksen kohdalla on: yhä laajenevassa mitassa Edellä olevaan: viitaten ehdotamme,
9967: tullut työttömien nuorten ammattikurssien
9968: järjestäminen. Kurssirunotoisena tämä toi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
9969: mina ei voi korvata ammattikoulutusta, mutta valtion tulo- ja menoarvion 15 Pl.
9970: antaa nuorille siinä vaiheessa, jolloin he ei- IV luv.un 1 momentille lisäyksenä
9971: vät pääse ansiotyöhön, eivätkä ammattikou- 6 000 000 markkaa avustuksiksi työttö-
9972: luihin, mahdollisuuden hankkia ammattitie- myyden lieventämistä varten.
9973: touden alkeisopetusta.
9974: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
9975:
9976: Siiri Lehmonen. Kuuno Honkonen. Aarne Pulkkinen.
9977: Aimo Laiho. Hemming Lindqvist. Ma.tti Koivunen.
9978: Olavi Kämäräinen. Hertta Kuusinen. Aleksi Kiviaho.
9979: Aarne Saarinen. Judit Nederström-Lunden. Pauli Puhakka.
9980: 1333
9981:
9982: IV,401.- Rah.al. N: o 272.
9983:
9984:
9985:
9986:
9987: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastota-
9988: lon rakentamiseksi Suolahden kauppalaan.
9989:
9990:
9991: E d u s k u n n a 11 e.
9992:
9993: Valtion tulo- ja menoarviossa v: lle 1965 ei on jatkuvasti ollut vaikeasti hoidettavissa ja
9994: ole ehdotusta määrärahasta Suolahden kaup- kun rakennustyöt yleisen rakennustoiminnnan
9995: palan virastotalon rakentamista varten. supistuttua ovat kauppalassa lähitulevaisuu-
9996: Suolahden kauppalan hallitus ja valtuusto, dessa hyvin vähäiset, olisi yksinomaan työlli-
9997: yleisten töiden lautakunta ja myöskin Keski- syydenkin kannalta välttämätöntä, että viras-
9998: Suomen maakuntaliitto ovat tehneet useita totalon suunnittelu- ja rakennustyöt voitaisiin
9999: eri esityksiä valtiovallalle virastotalon saami- kiireellisesti aloittaa Suolahdessa.
10000: sesta Suolahteen. Valtion tilintarkastajat ovat Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10001: myöskin kiinnittäneet lausunnossaan huomio-
10002: ta siihen, että valtion huonerakennustoiminta että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
10003: Suolahdessa on aivan olematonta ja valtion den 1965 tulo- ja menoarvioon 500 000
10004: eri virastot toimivat epätyydyttävissä olosuh- markkaa valtion virastotalon rakenta-
10005: teissa. Työilisyystilanne myöskin Suolahdessa mista varten Suolahden kauppalaan.
10006: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
10007:
10008: Siiri Lehmonen. Matti Koivunen.
10009: Olavi Kämäräinen. Aarne Pulkldnen.
10010: Impi Lukkarinen.
10011: 1334
10012:
10013: IV,402.-Rah.al. N:o 273.
10014:
10015:
10016:
10017:
10018: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta avu.stuksiksi työ-
10019: Zäis- ja pienviljelijäperheenäitien lomatoimintaa ylläpitä-
10020: vt"lle työväen ja pienviljelijäjärjestöille.
10021:
10022:
10023: E d u s k u n n a ll e.
10024:
10025: Vuosilomalain uudistamisen yhteydessä minta on pakosta muodostunut enemmän ns.
10026: esitettiin useita toivomuksia siitä, että myös kesäleiritoiminnaksi siksi, ettei talvikäyttöön
10027: perheenäitien lomanviettomahdollisuudet täy- kelvollisia huoneistoja voida ylläpitää. Mo-
10028: tyisi turvata. Omassa talondessaan työtä te- nelle naiselle ja perheenäidille kuitenkin tal-
10029: keville perheenäideille ei voida vuosilomalain viloman vietto on käytännössä mahdollisem-
10030: säännöksillä järjestää säännöllistä vuosilo- paa kuin kesällä ja siksi olisi välttämätöntä,
10031: maa, vaan se on vielä toteutettava vapaa- että lomatoimintaa ylläpitävät järjestöt voi-
10032: ehtoista sosiaalityötä tekevien järjestöjen ja sivat kunnostaa huoneistonsa myös talvilo-
10033: valtion yhteistoiminnan avulla. Yhteiskunta manviettokuntoisiksi. Useat lomakodit ovat
10034: on velvollinen huolehtimaan siitä, että myös kuitenkin alkuunkin rakennetut kalliskorkoi-
10035: työläisperheiden ja omassa talondessaan työs- silla lainoilla, joiden korot ja lyhennykset
10036: kenteleville pienviljelijäperheiden äideille va- ovat olleet kunnostamisten ja uudistamisten
10037: rataan mahdollisuus vuosiloman viettoon. Lo- esteenä. Suuret velat ovat jatkuvasti loma-
10038: man merkitys perheenäitien työkunnon säi- toimintaa ylläpitävien järjestöjen· taakkana
10039: lyttämiseksi ja uhkaavien työkyVyttömyyk- ja se puolestaan on vaikeuttanut lomatoi-
10040: sien torjumiseksi on tieteellisestikin niin hy- minnan tehostamista ja laajentamista.
10041: vin perusteltu, ettei asiaa voida jättää huo- Kun työläis- ja pienviljelijäperheen äitien
10042: mioimatta. Epäsuhde sosiaalisissa oikeuksissa lomatoiminnan järjestäminen on suurta so-
10043: nyt lainmukaista vuosilomaansa nauttivien siaalista työtä, olisi valtiovallan kiinnitettävä
10044: ansiotyössä olevien henkilöiden ja omaa työ- nykyistä suurempi huomio lomatoimintaa yl-
10045: tään lomatta tekevien henkilöiden välillä on läpitävien järjestöjen taloudelliseen auttami-
10046: niin suuri, että jo oikeudenmukaisuussyistä seen.
10047: tämä asia olisi järjestettävä niin, että myös Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10048: omassa talondessaan työtä tekeville taattai-
10049: siin lomanviettomahdollisuudet. että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
10050: Työväenjärjestöt ovat ylläpitäneet vuosi- valtion tulo- ja menoarvioon 60 000
10051: kymmeniä naisten ja äitien lomanviettopaik- markkaa avustuksiksi työläis- ja pien-
10052: koja valtion, kuntien ja eri järjestöjen avus- viljelijäperheenäitien lomatoimintaa yl-
10053: tusten turvin. Lomatoimintaa ylläpitäville läpitäville työväen ja pienviljelijäjäJ·-
10054: järjestöille on toimintansa jatkuvuuden ja jestöille.
10055: säännöllisyyden haittana varojen puute. Toi-
10056: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
10057:
10058: Siiri Lehmonen. Judit Nederström-Lunden.
10059: Hemming Lindqvist. Aarne Pulkkinen.
10060: Hertta Kuusinen. Matti Koivunen.
10061: Aleksi Kiviaho.
10062: 1335
10063:
10064: IV,403.- Rah.al. N:o 274.
10065:
10066:
10067:
10068:
10069: Lehmonen ym.: Korotetun määrärahmt osoittamisesta lai-
10070: noiksi vesihuoltolaitteiden rakentamista varten.
10071:
10072:
10073: Ed u s kunnalle.
10074:
10075: Valtion tulo- ja menoarviossa v:lle 1965 ·ovat haittana asukkaille ja tulevat kunnille
10076: 19 Pl. II luvun 18 mom:lle ehdotetaan otet- taloudellisesti kalliiksi.
10077: tavaksi !ainoiksi vesihuoltolaitteiden rakenta- Jotta kuntien, asutustaajamien ja vähä-
10078: mista varten 1 800 000 mk. varaisten yhtymien vesihuoltolaitteiden ra-
10079: Kuntien vesihuoltolaitteiden rakennussuun- kennussuunnitelmat ja kehittyvän maaseu-
10080: nitelmat ja maaseudun kehittymisen kan- dun hyväksi vielä suunnitteluvaiheessa olevat
10081: nalta välttämättömien rakennus-, vesi- ja suunnitelmat voitaisiin toteuttaa rakennus-,
10082: terveydenhoitolainsäädännön edellyttämät asi- vesi- ja terveydenhoitolainsäädäntöä edellyt-
10083: anmukaiset vesihuoltolaitteiden tarpeet huo- tävällä tavalla, olisi vesihuoltolaitteiden ra-
10084: mioiden määräraha on aivan liian pieni. Mo- kentamista varten myönnettyjen lainojen yh-
10085: nissa maalaiskunnissa valmiit vesihuoltolait- teismäärärahaa huomattavasti lisättävä.
10086: teiden rakennussuunnitelmat ovat viivästy- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10087: neet vuodesta toiseen lainojen vaikean saan-
10088: nin ja kuntien omien varojen puuttumisen että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
10089: vuoksi. Saatavissa olevien lainojen pienuu- valtion tulo- ja menoarvion 19 Pl. II
10090: den vuoksi on myöskin kunnallisten vesihuol- luvun 18 monteniille lisäyksenä 600 000
10091: tolaitteiden rakentaminen viivästynyt usein markkaa lainoiksi vesihuoltolaitteiden
10092: tarpeettoman kauan, pitkäaikaiset työvaiheet rakent.amista va1·ten maaseudulle.
10093: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
10094:
10095: Siiri Lehmonen. Judit Nederström-Lunden.
10096: Aimo Laiho. Aarne Pulkkinen.
10097: Olavi Kämäräinen. Matti Koivunen.
10098: Aarne Saarinen. Aleksi Kiviaho.
10099: Bernming Lindqvist. Mauno Pohjonen.
10100: Hertta Kuusinen. Impi Lukkarinen.
10101: 1336
10102:
10103: IV,404. -Rah.al. N:o 275.
10104:
10105:
10106:
10107:
10108: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskuivaustöi-
10109: den toteuttamiseksi Keski-Suomen läänin alueella.
10110:
10111:
10112: Eduskunnalle.
10113:
10114: Työllisyyden hoitaminen on Keski-Suomen 562 ha. Näistä yksistään Viitasaarella yh-
10115: läänin pohjoisissa kunnissa ollut usean vuo- teensä 108 ha peltoa ja 186 ha metsää.
10116: den ajan hyvin vaikeata. Työttömiksi joutu- Maataloushallitus on laatinut 10-vuotis-
10117: neita nuoria ja perheellisiäkin on jouduttu suunnitelman vv. 1964--73 peruskuivatustöi-
10118: lähettämään majoitustyömaille siksi, ettei den suorittamisesta, mutta suunnitelma on
10119: näillä alueilla ole ollut yleisillä varoilla ra- liian pitkäjännitteinen ja siinä ei ole otettu
10120: hoitettuja työkohteita. lainkaan huomioon alueella vallitsevaa jatku-
10121: Alueen vesistöjen järjestelyt ja kuivatus- vaa työttömyyttä. Kun lisäksi kuivatus-
10122: hankkeet ovat kuitenkin aloja, joilla näiden alueella olevien tilojen pellon tuotto ja met-
10123: alueiden työllisyystilannetta voidaan huo- sien lisäkasvu parantaisivat näillä alueilla
10124: mattavasti helpottaa, kun valmiit kuivatus- olevien viljelmien asemaa, olisi kansantalou-
10125: ja vesistöjen järjestelysuunnitelmat saadaan dellisesti edullista saattaa valmiit suunnitel-
10126: työvaiheeseen. Maataloushallituksen insinööri- mat täytäntöön. Keski-Suomen läänin kun-
10127: osaston laatiman peruskuivatustarpeiden in- tien vaikeata työllisyystilannetta voitaisiin
10128: vestointilaskelman mukaan on Keski-Suomen näillä kuivatus- ja vesienjärjestelytöillä hel-
10129: maanviljelysinsinööripiirin alueella valmiita pottaa usean vuoden aikana ja saattaa nyt
10130: suunnitelmia siinä määrin, että mm. tulevana tuottamattomat tai heikkotuottoiset alueet
10131: työllisyyskautena voitaisiin työttömyyttä kansantaloudellisesti kannattaviksi hyöty-
10132: huomattavasti lieventää, kun näihin työkoh- aineiksi.
10133: teisiin myönnettäisiin määrärahat. Valmiiden Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10134: suunnitelmien osalta alle 20 km2 valuma-
10135: alueen käsittävän kuivatushankkeiden yhtei- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
10136: nen peltohehtaarimäärä on 220 ha, metsän valtion tulo- ja menoarvioon lisäyk-
10137: hyötyalue 173 ha, 20-200 km2 valuma- senä 500 000 markkaa peruskuivatus-
10138: alueella on peltoalueeksi muodostuvaa 108 töiden toteuttamiseksi Keski-Suomen
10139: ha, metsää 346 ha eli yhteensä hyötyalue läänin alueella.
10140: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
10141:
10142: Siiri Lehmonen. Matti Koivunen.
10143: Olavi Jtämäräinen. Impi Lukkarinen.
10144: 1837
10145:
10146: IV,405.-Rah.al. N:o 276.
10147:
10148:
10149:
10150:
10151: Leinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Soke-
10152: ain Keskusliitto r.y:lle sokeain hieroma- ja fysikaalisten
10153: hoitolaitosten lukumäärän lisäämiseksi.
10154:
10155:
10156: E d u s k u n n a ll e.
10157:
10158: Valtion menoarviossa on eri vuosina osoi- dosta, mutta sokeain hieromalaitokset sitävas-
10159: tettu Sokeain Keskusliitolle avustusta sokeain toin kyllä luetaan niihin lääketieteellisiin la-
10160: hieroma- ja fysikaalisten hoitolaitosten perus- boratorioihin, joiden hoito voidaan sanotun
10161: tamiseen. Viimeksi on tapahtunut näin v. lain nojalla maksettavissa korvauksissa ottaa
10162: 1964 menoarviossa, jossa mainitulle liitolle huomioon. Arvattavasti tämä. jolittaa yksiltyis-
10163: osoitetaan tähän tarkoitukseen 8 000 mk ker- te:a hierojien potilasmäärän vähenemiseen,
10164: tamenona. Saamiensa avustusten turvin on mutta toisaalta taas laitospotilaiden lisään-
10165: Sokeain Keskusliitto voinut perustaa hoitolai- tymiseen. Kun sairausvakuutuksenkin toteut-
10166: toksia eri tahoille maata. tamisen yhteydessä tarvittaneen lisää tämän-
10167: Sokeilla on nykyisin hieroma- ja fysikaa- kaltaisia hoitolaitoksia ja kun sokeain hiero-
10168: lisia hoitolaitoksia kaikkiaan 12, joissa työs- malaitoksille näyttää muutoinkin avautuvan
10169: kentelee yhteensä n. 60 sokeaa laillistettua toimintamahdollisuuksia vielä monella paik-
10170: hierojaa. Laitokset ovat asiallisia sekä miel- kakunnalla, on pidettävä tarkoituksenmukai-
10171: lyttäviä niin potilaiden kuin niissä työsken- sena käyttää valtion varoja hieromalaitostoi-
10172: televän hoitohenkilökunnankin kannalta. Niin- mintaan sokeiden työllisyyden parantamiseksi.
10173: pa sokeiden laitoshierojain työllisyys on sel- Edellä sanotun perusteella kunnioittavasti
10174: västi parempi kuin samassa ammatissa yk- esitämme,
10175: sityispraktiikkaa kotonaan harjoittavien koh-
10176: dalla. Tähän vaikuttaa myös se, että laitos että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
10177: voidaan varustaa sellaisin hoito- ym. väli- tulo- ja menoarvioon Sokeain Keskus-
10178: nein, joiden hankkiminen yksityistä hierojaa liitto r.y:lle avustusta 12 000 markkaa
10179: varten olisi taloudellisestikin ajatellen epä- sokeain hieroma- ja fysikaalisten hoi-
10180: tarkoituksenmukaista. toZaitosten lukumäärän lisäämistä var-
10181: Sairausvakuutuslaissa säädettyä korvausta ten.
10182: ei makseta yksityisen hierojan antamasta hoi-
10183: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
10184:
10185: Armas Leinonen. Antti Linna. Reino Ala-Kulju.
10186: Juuso Häikiö. Aaro Stykki. Ensio Partanen.
10187: Olavi Kajala. Aaro Kauppi. Kurt Nordfors.
10188: Elis Andersson. Judit Nederström-Lunden. Mauno Pohjonen.
10189: Hertta Kuusinen. Impi Lukkarinen.
10190:
10191:
10192:
10193:
10194: 168 E/726
10195: 1338
10196:
10197: IV,406.-Rah.al. N:o 277.
10198:
10199:
10200:
10201:
10202: Leivonen ym..: Määrärahan osoittamisesta Laukaan keskuska-
10203: lanviljelylaitoksen ja koeaseman rakentamista varten.
10204:
10205:
10206: Ed uskunnall.e.
10207:
10208: Viime vuosina on eduskunta tulo- ja me- tyy tuottamaan vain pienen osan koko alu-
10209: noarvioiden käsittelyn yhteydessä Jausunut eella tarvittavasta kalanpoikaamäärästä ja
10210: toivomuksia maamme kalatalouden ja ni- kun tämä hajanainen toiminta ehdottomasti
10211: menomaan kalanviljelyn tehostamiseksi. Myös vaatii asiantuntevaa ja tehokasta ohjausta
10212: maataloushaUitus on hyväksymänsä kailanvil- ja apua on keskuskalanviljelyslaitoksen ra-
10213: jelyn keskittämissuunnitelman mukaisesti kentamiseen ryhdyttävä viipymättä. Kun
10214: kolmena vuonna esittänyt määrärahoja kol- hallitus on eduskunnan tekemän esityksen
10215: men kalanviljelylaitoksen lopullista suun- perusteella vahwstanut 100 000 markan suu-
10216: nittelua ja rakentamista varten pitkäaikais- ruisen ehdollisen siirtomäärärahan (20 Pl.
10217: ten alkututkimusten perusteella sopiviksi kat- II:44) Laukaan keskuskalanvhljelylaitoksen
10218: sottuihin pa.ilkkoihin. Mm. on Laulk:aan kun- lopullista suunnittelua varten, on suunnitel-
10219: nan Peurunkajärvelle suunniteltua keskus- ma tarkoitus saada sellaiseen vaiheeseen,
10220: kalanviljelylaitosta varten vuosittain esitetty että ainakin lammikko- ja allasalueen raken-
10221: 1100 000 m:k, mutta hallitus ei ole ottanut tamiseen voidan ryhtyä jo ensi kesänä.
10222: sitä, eikä muitakaan kalanvi~jelyn edistä- Edellämainitun perusteehla ikunnioittaen
10223: mistä tähtääviä esityksiä huomioon omissa ehdotamme,
10224: tulo- ja menoarvioesityksissään.
10225: Keski-Suomen laajojen vesistöalueiden ar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
10226: v;okalakannat ovat vesien jatkuvan rakenta- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
10227: misen vuoksi joutuneet todelliseen vaaraan. suuruisen siirtomäärärahan Laukaan
10228: Tehokas kalanviljely ja siihen liittyvä koe- keskuskalanviljelylaitoksen ja koease-
10229: toiminta on viipymättä Järjestettävä tilan- man lammikko- ja allasalueen raken-
10230: teen pelastamiseksi. Kun Keski-Suomessa vi- tamista varten.
10231: rinnyt yksityinen kalanviljelytoiminta pys-
10232: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
10233:
10234: Vilho Leivonen. Matti Koivunen.
10235: Artturi Jäm.sen. Pentti Sillantaus.
10236: Artturi Koskinen.
10237: 1339
10238:
10239: IV,407. -Rah.al. N:o 278.
10240:
10241:
10242:
10243:
10244: Leivonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen
10245: emäntäkoulun ja kotitalousopettajaopiston lisärakennusten
10246: mkentamista varten.
10247:
10248:
10249: E d u s k u n n a ll e.
10250:
10251: V. 1932 toimintansa aloittanut Keski-Suo- Näistä syistä on koulun laajentaminen ollut
10252: men emäntäkoulu ja v. 1947 perustettu Kes- esillä jatkuvasti. Lisärakennusten suunnittelu
10253: ki-Suomen kotitalousopettajaopisto ovat 17 on suoritettu. Rakennuspiirustukset hyväk-
10254: vuotta toimineet vain emäntäkoulua varten sytty sekä rakennushallituksessa että maata-
10255: rakennetuissa tiloissa. Molemmat kärsivät ti- loushallituksessa. Uusien lisärakennusten yh-
10256: lanahtaudesta, joka haittaa opetusta ja ai- teinen tilavuus on noin 13,500 ms ja kustan.
10257: heuttaa myös sen, että sekä emäntäkouluun nukset vanhan rakennuksen korjaustöiden
10258: että opettajaopistoon on voitu ottaa vain vä- kanssa yhteensä n. 2 255 000 mk. Näin pit-
10259: häinen määrä pyrkijöistä, vaikka samanaikai- källe koulun laajentamissuunnitelmat on
10260: sesti alalla ammattityöntekijöistä on suuri viety ja toivotaan, että ensitilassa saataisiin
10261: puute. Keskimäärin on emäntäkouluun voitu rakennustyöt alkuun tällä Keski-Suomen ai-
10262: ottaa 24 % ja opettajaopistoon 23,6 % ha- noalla emäntäkoululla ja opettajaopistolla.
10263: kijoista. Lisärakennusten valmistuttua emäntäkoulun
10264: Keski-Suomessa on suhteellisesti vähiten oppilasmäärä tulee olemaan 50-60 ja koti-
10265: emäntäkoulupaikkoja. Kun koko maassa v. talousopettajaopiston kullakin kurssilla 24.
10266: 1960 oli 4,2 emäntäkoulupaikkaa 10 000 asu- Oppilasmäärä tulisi noin kaksinkertaiseksi
10267: kasta kohden, oli tämä luku Keski-Suomen siitä mitä se on nykyään.
10268: läänissä 1,4, Uudenmaan läänissä 5,6 Turun Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10269: ja Porin läänissä 2,6, Hämeen läänissä 3,9
10270: Kymen läänissä 2,4, Mikkelin läänissä 4,3 että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
10271: Kuopion läänissä 3,9, Pohjois-Karjalan lää- tulo- ja menoarvioon 750 000 markan
10272: nissä 3,4, Vaasan läänissä 4,9, Oulun läänissä suuruisen määrärahan Keski-Suomen
10273: 4,4, ja Lapin läänissä 11,9. Erikoisesti paik- emäntäkoulun ja kotitalousopettaja-
10274: kojen puute tunnetaan läänin pohjoisosissa, opiston lisärakennusten rakentamista
10275: jossa 12 maalaiskunnasta oli lukuvuotena varten.
10276: 1961-62 emäntäkoulussa yhteensä vain 6
10277: oppilasta.
10278: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
10279:
10280: Vilho Leivonen. Reino Karpola.
10281: Artturi Jäm.sen. Pentti Sillantaus.
10282: Eino Räsänen. Artturi Koskinen.
10283: 1340
10284:
10285: IV,408. - Rah.al. N: o 279.
10286:
10287:
10288:
10289:
10290: Leivonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
10291: rakentamista varten Jiimsän kuntaan.
10292:
10293:
10294: Eduskunnalle.
10295:
10296: Jämsän kuntaan rakennettavaksi suunni- jatkuvaa rahoittamista. Tämä on valitettavaa
10297: tellun valtion virastotalon rahoituksessa on sen vuoksi, että Jämsän kirkonkylä lisäänty-
10298: päästy jo niin pitkiille, että hallituksen esit- neen teoUistl'Uden ansiosta on kehittynyt huo-
10299: tämänä hyväksyi eduskunta v: n 1963 tulo- mattavaksi asutuskeskukseksi. Tämä on lisän-
10300: ja menoarvioon 250 000 mk:n suuruisen mää- :myt myöskin valtion virastotilojen tarvetta.
10301: rärahan. Myöskin kuluvan vuoden tulo- ja Tähän nähden tarvitaan jatkuva rahoitus
10302: menoarvioon on eduskunnan päätöksellä osoi- suunnitellulle valtion virastotalolle.
10303: tettu 250 000 mk: n määräraha. Varoja on Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10304: näinollen tarkoitusta varten 500 000 mk. Ra-
10305: hoituksen puolesta voitaisiin siis rakennus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
10306: työt jo aloittaa. tftlilo- ja menoarvioon 250 000 markan
10307: Nyt on kuitenkin todettava, että hallituk- su:u:ruisen määrärahan valtion virasto-
10308: sen esityksessä. v: n 1965 tulo- ja menoar- tailofl. rakentamist,a varten Jämsän
10309: vioksi ei ole huomioitu tämän virastotalon kuntaan.
10310: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
10311:
10312: Vilho Leivonen. Edvard Pesonen.
10313: Artturi Jä.msen. Mauno Pohjonen.
10314: Artturi Koskinen.
10315: 1341
10316:
10317: IV,409.- Rah.al. N:o 280.
10318:
10319:
10320:
10321:
10322: Leivon:en ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
10323: rakentamista varten Viitasaaren kuntaan.
10324:
10325:
10326: E d u s k u n n a 11 e.
10327:
10328: Virastotalon saaminen Viitasaaren kuntaan mivat hyvin. vaatimattomissa ja ahtai.ssa ti-
10329: on ollut vireillä jo pitemmän aikaa. Asia loissa. Näistä virastoista mainittakoon. eri-
10330: onkin kehittynyt niin :suotuisasti, että halli- Iroisesti pooti ja puhelin. My0skia verotoi-
10331: tuksen -esittämänä 'eduskunta hyväksyi j.o v:n misto ja poliisitoimi odottavat riittäviä ti-
10332: 1963 tulo- ja menoarvioon rakennustöiden loja. Rakemtustöiden aloittamiselle ei pitäisi
10333: aloittamista varten 300000 mk~n määrär.a- olla mitään esteitä, joten jo näin hyvä.än al-
10334: han. Edelleen kuluvan vuoden tulo- ja meno- kuun rahoitettu rakennliLSsuunnitelma. olisi
10335: arviossa on eduskunnan hyväksymällä 300 000 vietävä myöskin vastaista rahoitusta ajatellen
10336: mk, joten tarkoitukseen. -on käytettävissä va- päätökseen.
10337: roja yhteensä '600 000 mk. Nyt olemme voi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme.,
10338: neet kuitenkin todeta. että vaikka kahtena
10339: vuotena on tarkoit11kseen osoitettu varoja, että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
10340: puuttuu hallituksen esityksestä v:n 1965 tulo- ja menoarvioon 300 lJOO m;(J,rkan
10341: tulo- ja menoarvioksi täJtä tarkoittava jatko- määrärahan valtion virastotalon raken-
10342: rahoitus. tamista varten Viitasaaren kuntaan.
10343: Viitasaari Qn pohjoisen Keski-Suomen suu-
10344: rin kirkonkylä, jossa valtiun eri viraStot toi-
10345: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
10346:
10347: Vilho Leivonen. Mauno Pohjonen.
10348: Artturi Jämsen. Arvo Ahonen.
10349: Artturi Koskinen.
10350: 1342
10351:
10352: IV,410.-Rah.al. N:o 281.
10353:
10354:
10355:
10356:
10357: Leivonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsän aluesairaa-
10358: lan rakentamista varten.
10359:
10360:
10361: E d u s k u n n a ll e.
10362:
10363: Jämsän jokilaakson kunnat ovat Jämsään kunnalle, on sairaalan tarve käynyt entis-
10364: perustettavan aluesairaalan rakentamissuun- täänkin suuremmaksi ja entiset tilat kunnan-
10365: nitelmissa päässeet jo niin pitkälle, että tule- sairaalassa riittämättömiksi. Koska läänin
10366: van sairaalan piirustukset ovat tulleet hy- keskussairaalassakin on jatkuvasti ylikuor-
10367: väksytyiksi niin lääkintöhallituksessa kuin mitusta, on Jämsän aluesairaalan pikainen
10368: rakennushallituksessakin. Tämän vuoksi ra- rakentaminen välttämättömyys.
10369: kentamistyöt voitaisiin aloittaa heti. Tähän Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10370: mennessä ei ole kuitenkaan valtion taholta
10371: saatu rahoitusta järjestykseen ja näin ollen että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
10372: ovat jäsenkunnat joutuneet odottamaan sai- tulo- ja menoarvioon 700 000 markan
10373: raalansa toteutumista. määrärahan J ämsän aluesairaalan ra-
10374: Tällä alueella, jossa yhä kasvava teollisuus kentamista varten.
10375: on sitonut entistä enemmän väestöä paikka-
10376: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
10377:
10378: Vilho Leivonen. Artturi Jämsen.
10379: Mauno Pohjonen. Edvard Pesonen.
10380: Artturi Koskinen.
10381: 1343
10382:
10383: IV,411. - Rah.al. N: o 282.
10384:
10385:
10386:
10387:
10388: Leivonen ym.: Määrämhan osoittamisesta harvaanasuttujen
10389: seutujen sähköistämisen tukemiseen.
10390:
10391:
10392: E d u s k u n n a 11 e.
10393:
10394: Maaseudun sähköistäminen on viimeisen 15 kana, on siellä asukkailla voitettavanaan mo-
10395: vuoden aikana kehittynyt suotuisasti. Ennen- net muut vaikeudet, niin on väärin että täl-
10396: kaikkea suurten maakunnallisten sähköyhty- laiset alueet jäävät sähköä vaille vain sen
10397: mien toimesta on sähköistäminen voitu ulot- vuoksi, ettei asumuksia rakentajan kannalta
10398: taa koskemaan laajoja alueita harvaanasu- ole kyllin taajassa. Täälläkin syrjäseudulla
10399: tuimmillakin seuduilla aina Pohjois-Suomea on pakko elää ja sähkö on siellä yhtä suu-
10400: myöten. Yleensä onkin tähän mennessä säh- resta merkityksestä kuin rintamaillakin.
10401: köistetty, koko maankin maaseutu mukaan- Tämän vuoksi olisi valtion sähköyhtymille
10402: luettuna, kaikki kannattavuuden edellyttämät jaettavien avustusten ehtoja muutettava niin,
10403: alueet. Tähän on päästy sillä, että valtio on että heikommatkin alueet voidaan rakentaa
10404: ollut osaltaan auttamassa tätä maaseudunkin ilman liittyjiä raskaammin verottamatta. Tä-
10405: kannalta tärkeää toimenpidettä eteenpäin. män toimenpiteen kautta saatettaisiin maam-
10406: Sähköistyksen ulkopuolelle voidaankin katsoa me maaseudun vaikeimmissa olosuhteissa elä-
10407: jääneen vain pienemmät syrjäkylät, joissa ra- vät kansalaisemme ainakin sähkön jakoon
10408: kennuskustannukset ovat tariffia kohden suu- nähden tasavertaiseen asemaan.
10409: remmat. Myöskin valtion avustusten jaon eh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10410: tona on tähän asti ollut, ettei rakennuskus-
10411: tannuksiltaan määrätyn rajan ylittäviä alu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
10412: eita saa rakentaa ilman liittyjältä perittäviä tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
10413: lisämaksuja. Kun vielä sähköä vailla olevat määrärahan käytettäväksi harvaan-
10414: asutusseudut sijaitsevat useimmiten pitäjän asuttujen seutujen sähköistämisen tu-
10415: laitamilla jopa heikkojen kulkuyhteyksien ta- kemiseen.
10416: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
10417:
10418: Vilho Leivonen. Artturi Jämsen.
10419: Eino Räsänen. Reino Karpola.
10420: Pentti Pekkarinen. Mauno Pohjonen.
10421: IV,412.- Rah.al. N: o 283.
10422:
10423:
10424:
10425:
10426: Leivonen ym.: Määrärahan osoittamisesta keskikoulun perus-
10427: tamiseksi Kyyjärven kuntaan.
10428:
10429:
10430: E d u s k u n n a 11 .e.
10431:
10432: Viime vuosien aikana on maamme vähä- ole, joten verotettavat tulot asukasta kohden
10433: varaisimpiin ,syrjäseudun kuntiin perustettu ovat läänin pienimpiä.
10434: vaLtion keskikouluja. Keski-Suomen läänin Keski-Suomen Maakuntaliitto on puolta-
10435: alueelle 'ei :ale kuitenkaan tullut yhtä:än niistä nut Kyyjärven kunnan anomusta ja koulu-
10436: kouluista. iKyyjärven: kunta. Keski-Suomen hallituksessa on asialle oltu myönteisiä. Tästä
10437: pohjoisimpiin kuntiin kuuluvana on anonut huolimatta puuttuu kuitenkin valtion vrroden
10438: koulua kuntaansa perustellen anomustaan 1965 tulo- ja menoarvioesityksestä koulun
10439: sillä, et!tä :kunnan sijainti on syrjäinen, mat- ~rustamista tarkoittava määräraha, huoli-
10440: kat nalq')u:rilmntiin verraten pitkiä ja että matta sittä, että Kyyjärven kunnalla Iroy-
10441: kunnalla ei ole muuta mahdollisuutta oppi- hänä kuntana ei ole mahdoHisuutta toteuttaa
10442: koulun saamiseen. Lisäperusteluina voidaan muulla tavalla oppikouluhanket'taan.
10443: vielä mainita, oettä asutus kunnassa on pien- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10444: vilejelysvaltai&ta ja kun halla hyvin usein
10445: verottaa ,esan viljelijän työstä, saattaa se että Eduskunta o-ttaisi vuoden 1965
10446: väestön jatkuviin vaikeuksiin. Lasten koulut- tulo- ja menoarvioon 12 000 markan
10447: taminen vier,aissa kunnissa muodostaa kus- määrärahan keskikoulun perustamista
10448: tannuksiltaan sellaisen menoerän, johon ei ole varten Ke$ki,.:Suomen läänissä sijaitse-
10449: kuntalaisiHa varaa. Vailla teollisuutta olevana Vatlln Kyyjärven kuntaan.
10450: kuntana ei suurempia veronmaksajaryhmiä
10451: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
10452:
10453: Vilho Leivonen. Arvo Ahonen.
10454: Matti Koivunen. Arttmi J'åm.sen.
10455: Reino Ala-Kulju. Pentti Sillantaus.
10456: Artturi Koskinen.
10457: IV,413.-Rah.al. N:o 284.
10458:
10459:
10460: Liedes ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona
10461: asutusrahastoon.
10462:
10463: E d u s k u n n a ll e.
10464:
10465: Tilojen elinkelpoisuuden parantamisen ja Suomessa kaikki alle 10 peltoha: n tilat ja
10466: asutustoiminnan kehittämisen osalla on ta- Pohjois-Suomessa alle 15 peltoha:n tilat.
10467: pahtunut viime vuosien aikana voimakasta Perusluottolaki parantaa ainoastaan suurten
10468: taantumista. Tilojen muodostaminen on py- tilojen lainoituksen järjestelyä, joten perus-
10469: sähtynyt, uuden pellon raivaaminen on rai- luottolain hyväksymistä ei saa käyttää kei-
10470: vauspalkkioiden pienuuden johdosta supistu- nona pientilojen lainoituksen edelleen heiken-
10471: nut vähäiseksi. Hallituksen nyt tl:lilO- ja me- tämiseen ja asutusrahastOJl varojen supista-
10472: noarviossa omaksuma linja tulee kokonaisuu- miseen.
10473: dessaan tyrehdyttämään maatalouden edel- Asutusrahastolle tulisi käsityksemme mu-
10474: leen -kehittämisen. kaan turvata riittävät määrärahat ja lainoi-
10475: Erästä keskeistä >OO'aa kielteisesSä kehityk- tus tulisi ensisijaisesti hoitaa vaikeimmassa
10476: sessä 01'1. merkinnyt asutusrahaston alaisten taloudellisessa asemassa olevien pienten tilo-
10477: lainojen saannin vaikeutuminen. Eduskun- jen osalta. Tämän johdosta ehdotamme ra-
10478: nan enemmistö ei hyväksynyt budjettiin riit- haston määrärahaa lisättäväksi 20 milj. mar-
10479: täviä varoja ja vielä senkin jälkeen hallitus kalla.
10480: on jäädyttänyt eduskunnan hyväksymästä Hallitus on 28. 8. 1964 tekemällään pää-
10481: 60 milj. mk:n määrärahasta 1.5 mi13. rn:k. töksellä aiheuttanut asutusrahaston alaisten
10482: Näiden syiden johdosta ei ole kyetty ra- lainojen koron korottamisen 3 prosentilla.
10483: hoittamaan kuluvan vuoden aikana anottuja Tämä myös tulee suuresti lisäämään talou-
10484: lainoja, vaan anomuksista on suuri osa jou- dellisia vaikeuksia pientilallisten keskuudessa.
10485: duttu hylkäämään jo asutuslautakuntakäsit- AsutusWallisten velat nousevat keskimäärin
10486: telyssä ja sen lisäksi on hyväksytyistäkin tilaa kohden 20 000 mk: aan. Koron korotta-
10487: anomuksista jäänyt rahoitusta vaille luvatto- minen kahdella prosentilla tulee näillä ti-
10488: man paljon. Tämä kokonaisuudessaan joutuu loilla lisäämään vuosimaksuja 400 mk: lla.
10489: rahoitettavaksi ensi vuoden budjetista. Kun tilojen tuotto on nykyisinkin vielä ver-
10490: Pientilojen elinkelpoisuuden parantaminen raten alhainen ja lukuisat perusparannukset
10491: on mainittujen syiden johdosta käynyt mah- ovat jääneet suorittamatta rahoituksen puut-
10492: dottamaksi. Kehitys johtaa entistä syvem- teen johdosta, niin tulee koron korottaminen
10493: pään maatalouden rappeutumiseen ja pienti- entisestään estämään tiloilla tarpeellista tuo-
10494: lojen omistajat ovat pakotettuja luopumaan tantoa edustavien uudistusten suorittamista.
10495: tiloistaan. Tämän seurauksena on edelleen Tämän johdosa olisi hallituksen ryhdyttävä
10496: entistä voimakkaampaa maaseudun autioitu- toimenpiteisiin asutusrahaston alaisten laino-
10497: minen ja työttömyyden lisääntyminen. jen koron alentamiseksi vuonna 1964 vallin-
10498: Eduskunnan käsittelyssä ollut maatalouden neelle tasolle.
10499: perusluottolaki ei tule myöskään poistamaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
10500: pienillä tiloilla esiintyvää pääomien puutetta.
10501: Jo yksistään se, että laki kieltää antamasta että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
10502: perusluottoa tiloille, jotka eivät saa pääasial- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
10503: lisinta toimeentuloaan maataloudesta, tu- 20 000 000 markan määrärahan siir-
10504: lee jättämään lainoituksen ulkopuolelle Etelä- tona astdusrahastoon.
10505: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
10506: Pentti Liedes. Antti Kinnunen. Eino Tainio.
10507: V. J. Rytkönen. Veikko I. Rytkönen. Kuuno Honkonen.
10508: Irma Torvi.
10509: 169 E/726
10510: 1346
10511:
10512: IV,414.- Rah.al. N: o 285.
10513:
10514:
10515:
10516:
10517: Liedes ym.: llfäärämhan osoittamisesta postiautonkuljettajien
10518: palkkauksen korottamiseen.
10519:
10520:
10521: E d u s k u n n a 11 e.
10522:
10523: Posti- ja lennätinlaitoksen linja-autonkul- autonkuljettajat saatettavakai saman muistu-
10524: jettajana toimiville autonkuljettajille on hal- tuksen alaiseksi.
10525: lituksen ehdottamassa ensi vuoden talousarvi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10526: ossa ehdotettu (liite 1.) 18 Pl. VI luvun 1
10527: momentilla, muistutus II: ssa palkkaa korotet- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
10528: tavaksi kahdella palkkaluokalla. Tästä muis- tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
10529: tutuksesta on kuitenkin vastoin aikaisempia määrärahan postiautonkuljettajien pal-
10530: lupauksia jätetty osattomiksi postiauton kul- kan korottamiseksi kahdella palkkaluo-
10531: jettajat. Tämän johdosta ehdotamme posti- kalla.
10532: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
10533:
10534: Pentti Liedes. Veikko 1. Rytkönen.
10535: 1347
10536:
10537: IV,415.- Rah.al. N:o 286.
10538:
10539:
10540:
10541:
10542: Lindqvist ym.: Määrä1·ahan osoittamisesta Asikkalan kunnan
10543: V esivehmaan ja Kalkkisten lossin välisen tien korjaustöi-
10544: den aloittamiseksi.
10545:
10546:
10547: E d u s k u n n a II e.
10548:
10549: Asikkalan kunnan alueella, Vesivehmaan ovat vaillinaisia. Tien vaikutuspiirissä on
10550: kankaalla haaraantuu Helsingin - Lahden runsaasti paikallista asutusta joka odottaa
10551: - Jyväskylän valtatiestä Päijänteen itäpuo- tien kunnostamista. Tämä tie muodostaa ly-
10552: linen maantie joka on varsin vaikea liiken- hyemmän matkan Lahdesta Sysmään ym.
10553: nöidä. Maantie on rakennettu jo nälkävuo- Itä-Suomen alueille ja päin vastoin. Tämä
10554: sina 1866-67, eikä sitä ole peruskorjattu Vesivehmaan ja Kalkkisten lossin välinen 21
10555: rakentamisen jälkeen. Tie on suorastaan km. pituinen tie, tulee senkin jälkeen kun Ui-
10556: nähtävyys mäki.neen, mutkineen ja näköala- tonsalmen tie aikoinaan rakennetaan, palvele-
10557: paikkoineenkin. Tämä Vesivehmaan ja Kalk- maan laajoja paikallisia tarpeita. Kun tien
10558: kisten lossin välinen tie on vv. 1938-39 tie- aikaisempi kunnostamissuunnitelma on jo
10559: ja vesirakennushallituksen toimesta tutkittu osittain vanhentunut, olisi se kiireellisesti
10560: ja tehty päätöskin tien rakentamisen aloitta- tarkistettava. Sen tähden olisi välttämätöntä,
10561: misesta. Tarkoitukseen myönnettiin varoja- että v:n 1965 tulo- ja menoarvioon otettaisiin
10562: kin 900 000 silloista markkaa. Mutta sota tätä tarkoitusta varten 100 000 mk: n suu-
10563: keskeytti tien rakentamisen. ruinen määräraha.
10564: Tien mäkisyydestä ja mutkaisuudesta joh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10565: tuu, että tavaran kuljetus tapahtuu vajaa-
10566: kuormituksina, mikä taas puolestaan kohottaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
10567: kuljetuskustannuksia. Siitä on ollut seura- valtion tulo- ja menoarvioon 100 000
10568: uksena, että raskaampaa tavaraa kuljettavat markan suuruisen määrärahan Asikka-
10569: kuorma-autot joutuvat tarpeettomasti kiertä- lan kunnan V esivehmaan ja Kalkkis-
10570: mään pitkiä matkoja muita teitä, kun tämän ten lossin välisen tien suunnittelun ja
10571: lyhyemmän tien kautta ·ei pääse. Tästä joh- korjaustöiden aloittamiseksi.
10572: tuu myös, että liikennelaskelman tuloksetkin
10573: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
10574:
10575: Demming Lindqvist. Kauko Tamminen. Kaino Haapanen.
10576: 1348
10577:
10578: IV,416.- Rah.al. N:o 287.
10579:
10580:
10581:
10582:
10583: Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Padasjoen-Aut-
10584: toisten-Rautajärvet7r-Pohjan tien kunnostamisen aloitta-
10585: miseksi.
10586:
10587:
10588: Ed u skunJa. aU e.
10589:
10590: Helsingin.--:Lahden-Jyväskylän valtatiestä illlSeita linja-autoja, puhum:a,ttakaan ri.lkkaasta
10591: erkanee Padasjoen kirkonkylässä maantie, henkilöliikenteestä, jotka em. :kah~n valta-
10592: joka Padasjoen A.utOOisten ja Luopioisten pi- tien välillä matkan lyhyyden 'V1lobi liiken-
10593: täjän Rautajärven lävitse johtaa Pohjan n:öivät tätä tietä. Tien varrella on useita maa-
10594: kautta Im:&evalle valtatielle Kuhmalahdella. seudun asutuskeskuksia, jotka !kipeästi odot-
10595: Maantie on elikoisen mu.tkallinen alituisine tavat tien kunnostamista.
10596: kolarivaaroineen. Tie kulkee laajojen metsäis- Edellä olev:aan viitaten ehdotamme,
10597: ten seutujen iha:lki, joista puutavaran kulje-
10598: tus tapahtuu kautta vuoden teollisuuskeskuk- että Eduskunta ottaisi v:uod:en 1965
10599: siin. Raskaita ;puutavaralasteja kuljettavien tmo- ja m~twMvioon 200 !()fJO ,markan
10600: kuorma-autojen on sangen työlästä kulkea mäiirärtih:an P~joen kirkowkylän-
10601: tällä tiellä ja vaurioita äkkimutkissa sattuu Auttoisten-RautajÖ!rven-Pohjan tien
10602: jatkuvasti, aiheuttaen hankaluuksia ja viivy- kunnostamisen .aloittamiseksi.
10603: tyksiä kuljetuksilre. Tiellä liikennöi myös
10604: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
10605:
10606: Bemm.i.Dg Lindqvist. Kauko Tamminen. Kaiilo llaapanen.
10607: 1349
10608:
10609: IV,417.-Rah.al. N:o 288.
10610:
10611:
10612:
10613:
10614: Linkola. ym.: Määrärahan osoittamisesta porokaivon rakenta-
10615: miseksi Haapasaaren kuntaan.
10616:
10617:
10618: Rd u:sk u n nalle.
10619:
10620: Haapasaaren kunnassa on 136 asukasta, ja miseksi saatava porakaivo;ia, joiden kustan-
10621: se on :näin ollen Suomen pienin kunta. Li- nukset ovat kuitenkin niin korkeat, ettei
10622: säksi se 0n saarena eristetyssä asemassa. Eräs kunta pysty niitä suorittamaan.
10623: kunnan ongelmia on talousveden saannin Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10624: turvaaminen. Kovina talvina samoin kuin
10625: kuivina kesinä, jolloin pohjavesi laskee saaren että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
10626: matalakaivojen täten kuivuessa, on vesi- tulo- ja menoarvioon 40 000 mk:n
10627: tilanne erittäin vaikea. Kun saaren maaperä määrärahan porakaivon rakentam~
10628: on kokonaan kalliota, olisi tilanteen paranta- seksi Haapasaaren kuntaan.
10629: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
10630:
10631: A-L. Linkola. Juha Rihtniemi. Veikko Kokkola.
10632: 1350
10633:
10634: IV,418.-Rah.al. N:o 289.
10635:
10636:
10637:
10638:
10639: Linkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Haminan Hillon sa-
10640: taman poliisivartiokonttoriin perustettavia virkoja varten.
10641:
10642:
10643: Eduskunnalle.
10644:
10645: Haminan Hillon satamassa käy vuosittain kesälomien vuoksi vuorottelemaan myös Ha-
10646: n. 2 000 laivaadoten se on näin ollen suoma- minan poliisilaitoksen eri tehtävissä, tämä on
10647: laisissa oloissa suursatama. Laivojen mukana riittämätön järjestely. Koska poliisivirkailijat
10648: tulee vuosittain n. 40 000 merimiestä sekä ovat työaikalain alaisia, tarvittaisiin vartio-
10649: matkustajia, joiden on läpikäytävä passitar- konttoria varten ylikonstaapeli ja neljä kons-
10650: kastus ja muita muodollisuuksia. Työväkeä taapelia. Poliisivartiotilat on kaupunki ra-
10651: on satama-alueella n. 1 000 henkilöä. Kun kennuttanut jo v. 1954.
10652: satama on näin vilkas ja sen eri laitokset si- Edellä olevaan viitaten esitämme,
10653: jaitsevat 5-8 km:n päässä kaupungista, olisi
10654: sinne välttämättä saatava pysyväinen vartio- että Eduskunta ottaisi mwden 1965
10655: konttori, jotta sen vartioinnista ja järjestyk- tulo- ja menoarvioon 42 554:20 markan
10656: sen ylläpitämisestä satama-alueella voitaisiin määrärahan yhden ylikonstaapelin vi-
10657: suoriutua. Nykyisin näiden tehtävien hoito ran ja neljän vanhemman konstaapelin
10658: on autopartioiden varassa, ja varsinkin kesä- viran perustamista varten Haminan
10659: syyskuun aikana, jolloin autopartiointia hoi- Hillon sataman poliisivartiokonttoriin.
10660: tavat liikkuvan poliisin konstaapelit joutuvat
10661: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
10662:
10663: A-L. Linkola. Juha Rihtniemi. Veikko Kokkola.
10664: 1351
10665:
10666: IV,419. - Rah.al. N: o 290.
10667:
10668:
10669:
10670:
10671: Linkola ym.: Mää1·ärahan osoittamisesta kunnallisten terveys-
10672: sisarien palkkauksen korottamiseen.
10673:
10674:
10675: Eduskunnalle.
10676:
10677: Valtiontalouden nykyisten vaikeuksien ai- vastuullisuuden ja työmäärän edellyttämälle
10678: kana on pidättäydyttävä ei-välttämättömistä tasolle.
10679: menoista ja karsittava tärkeitäkin menoeriä. Hallitus on v:n 1965 tulo- ja menoarvi-
10680: Varojen käyttö myös palkkaluokkatarkistus- ossa virkamiespalkkausten tarkistuksia esit-
10681: ten yhteydessä on suunnattava sinne, missä täessään poikennut edellä mainitun sairaan-
10682: apua todella tarvitaan. hoitohenkilöstön palkkauskomitean esittä-
10683: V: n 1963 keväällä jätti valtioneuvostolle mistä eri viranhaltijaryhmien välisistä kes-
10684: mietinnössä sairaanhoitohenkilöstön palkkaus- kinäisistä suhteista. Tulo- ja menoarvioesi-
10685: komitea, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus tyksen liitteeseen n: o 1 sisältyy eräiden sai-
10686: siitä, mihin palkkausluokkiin koulutettu sai- raanhoitajien, mielisairaanhoitajien, apuhoi-
10687: raanhoitohenkilöstö olisi sijoitettava kokonais- tajien, lastenhoitajien sekä laboratorio- ja
10688: palkkaukseen siirryttäessä. Komitea kiinnitti rö.ntgenapulaisten palkkausten korottaminen
10689: työssään erityistä huomiota erilaisen koulu- yhdellä palkkaluokalla. Hallituksen esittä-
10690: tuksen saaneiden sairaanhoitohenkilöstön mien ryhmien palkkojen korottaminen on
10691: ryhmien palkkausten keskinäisiin suhteisiin. epäilemättä aiheellista, mutta ei muita terve-
10692: Komitea totesi, että sen ehdotus oli "koko- ydenhuollossa toimivia ryhmiä voida jättää
10693: naisuus, jonka muuttaminen joltakin osin ei korotuksen ulkopuolelle rakennettua järjes-
10694: komitean mielestä ole mahdollista ilman, että telmää järkyttämättä.
10695: samalla tarkoitetaan, mitä muita muutoksia Koska pidämme välttämättömänä sairaan-
10696: jonkin virkatyypin palkkausluokan muutta- hoitohenkilöstön palkkauskomitean esittämien
10697: minen ehkä aiheuttaa". sairaanhoitohenkilöstön eri ryhmien palkka-
10698: Komitean mietinnön mukaisesti suoritettiin usten keskinäisten suhteiden säilyttämistä en-
10699: 1. 7. 1963 toteutetun palkkajärjestelyn yhte- nallaan, ehdotamme,
10700: ydessä korjauksia sairaanhoitajien ja mui-
10701: den sairaanhoitohenkilöstöön kuuluvien ryh- että Eduskunt'a ottaisi v. 1965 tulo-
10702: mien palkkoihin. Tätä palkkatarkistusta ei ja menoarvioon 300 000 markan swu-
10703: kuitenkaan ole pidettävä muuta kuin osarat- ruisen määrärahan käytettäväksi kun-
10704: kaisuna pyrittäessä saamaan sairaanhoitajien nallisen terveyssisaren palkkauksen
10705: palkkaus sairaanhoitajakoulutuksen, työn korottamiseksi yhdellä palkkaluokalla.
10706: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
10707:
10708: Anna-Liisa Linkola. Mikko Asunta.
10709: Saara Forsius. Margit Borg-Sundman.
10710: 13(1}2
10711:
10712: IV,420.-Rah.al. N:o 291.
10713:
10714:
10715:
10716:
10717: I..inkola ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion palveluksessa
10718: olevien koulutettttjen sairaanhoitajien palkkauksen korot-
10719: tamiseen.
10720:
10721:
10722: Eduskunnalle.
10723:
10724: Valtiontalouden nykyisten vaikeuksien ai- Hallitus· on v:n 1965 tulo- ja mel!l.oarviossa
10725: kana on pidättäydyttävä ei-välttämättömistä virkamiespalkkausten tarkistuksia esittäes-
10726: menoista ja karsittava tärkeitäkin menoeriä. sään poikennut edellä mainitun saiTaanhoito-
10727: Varojen käyttö myös palkkaluokkata:rkistus- henkilöstön palkkauskomitean esittämistä eri
10728: ten yhteydessä on suunnattava sinne, missä viranhaltijaryhmien välisistä keskinäisistä
10729: apua todella tarvitaan. suhteista. Tulo- ja menoarvioesityksen Iiit-
10730: V :n 1963 keväällä jätti valtioneuvostolle teeseen n : o 1 sisältyy eräiden sairaanhoita-
10731: mietintönsä sairaanhoitohenkilöstön palkkaus- jien, mielisairaanhoitajien, apuhoitajien, las-
10732: komitea, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus tenhoitajien sekä laboratorio- ja röntgenapn-
10733: siitä, mihin palkkaluokkiin koulutettu sai- laisten palkkausten korottaminen yhdellä
10734: raanhoitohenkilöstö olisi sijoitettava koko- palkkaluokalla. Hallituksen esittämien ryh-
10735: naispalkkaukseen siirryttäessä. Komitea kiin- mien pa}kk"6"jen korottaminen on epäilemättä
10736: nitti työssään erityistä huomiota erilaisen aiheellista, mutta ei muita terveydenhuollossa
10737: koulutuksen saaneiden sairaanhoitohenkilös- toimivia ryhmiä voida jättää korotuksen ul-
10738: tön ryhmien palkkausten keskinäisiin suhtei- kopuolelle rakennettua järjestelmää järkyt-
10739: siin. Komitea totesi, että sen ehdotus oli ''ko- tämättä.
10740: konaisuus, jonka muuttaminen joltakin osin Koska pidämme välttämättömänä sairaan-
10741: ei komitean mielestä ole mahdollista ilman, hoitohenkilöstön palkkauskomiten esittämien
10742: että samalla tarkistetaan, mitä muita muutok- sairaanhoitohenkilöstön eri :ryhmien palk-
10743: sia jonkin virkatyypin palkkausluokan muut- kausten keskinäisten suhteiden säilyttämistä
10744: taminen ehkä aiheuttaa". ennallaan, ehdotamme,
10745: Komitean mietinnön mukaisesti suoritettiin
10746: 1. 7. 1963 toteutetun palkkajärjestelyn yhtey- että Eduskunta ottaisi v. :t965 tul'o-
10747: dessä korjauksia sairaanhoitajien ja muiden ja menoarvioon 600 000 marltan suu-
10748: sairaanhoitohenkilöstöön kuuluvien ryhmien ruisen määrärahan kä]Jtettäväksi val-
10749: palkkoihin. Tätä palkkatarkistusta ei kuiten- tion palveluksessa olevien koulutettu-
10750: kaan ole pidettävä muuta kuin osaratkaisuna jen sairaanhoitajien virkojen palk-
10751: pyrittäessä saamaan sairaanhoitajien palk- kauksen korottamiseksi yhdellä palkka-
10752: kaus sairaanhoitajakoulutuksen, työn vastuul- luokalla.
10753: lisuuden ja työmäärän edellyttämälle tasolle.
10754: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
10755:
10756: Anna-Liisa Linkola. Mikko Asunta.
10757: Saara Forsius. Margit Borg-Sundman.
10758: 1353
10759:
10760: IV,421.-Rah.al. N:o 292.
10761:
10762:
10763:
10764:
10765: Linkola ym;: Määrärahan osoittamisesta naiskonstaapelien
10766: virkapukuavustuksia varten.
10767:
10768:
10769: Eduskunnalle.
10770:
10771: Virkapukuavustusta, joka on 124 mk vuo- ovat naiskoruitaapelit näin ollen palkkauksel-
10772: dessa, suoritetaan mm. sellaisille poliisimie- lisesti huonommassa asemassa kuin miespuoli-
10773: hille, jotka toimivat huoltopoliisitehtävissä, set kolleegansa. Asiaan on jo yksityiseltä ta-
10774: vaikka he eivät käytäkään virkapukua. Vas- holta kiinnitettu huomiota naispoliisikomitean
10775: taavanlaatuisissa tehtävissä on myöskin nais- suoritettua eräinä vuosina sanotunlaista avus-
10776: konstaapeleita, tällä hetkellä maaseutupolii- tusta naiskonstaapeleille.
10777: sissa neljä ja kaupunkipoliisissa 44 viranhal- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10778: tijaa. Määrärahan puutteen vuoksi ei heille
10779: ole suoritettu virkapukuavustusta huolimatta että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
10780: siitä, että he ovat samanlaatuisissa tehtävissä tulo- ja menoarvioon 5 952 markan
10781: kuin miespuoliset huoltopoliisin toimihenki- suuruisen määrärahan naiskonstaape-
10782: lötkin, paitsi jos heillä on miespoliisin va- lien virkapukuavustuksia varten.
10783: kanssi. Koska virkapukuavustus on palkkaetu,
10784: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
10785:
10786: Anna-Liisa Linkola. Saara Forsius.
10787:
10788:
10789:
10790:
10791: 170 E/726
10792: 1354
10793:
10794: IV,422.-Rah.al. N:o 293.
10795:
10796:
10797:
10798:
10799: Linkola. ym.: Määrärah<m osoittamisesta Reitkallin puutarha-
10800: koulun lunastamiseksi valtiolle.
10801:
10802:
10803: E d u s k u n n a 11 e.
10804:
10805: V. 1898 aloitettiin läntisen Viipurin läänin kalli onkin ainoastaan naisopiskelijoita varten
10806: maanviljelysseuran toimesta Sippolassa, Liik- tarkoitettu puutarhuriopisto.
10807: kalan kartanossa, talous- ja puutarhakoulu Koulu on saanut valtionapua ensimmäisen
10808: aikaisemmin perustettujen maataloudellisten kerran v. 1904, ja siitä lähtien kulloinkin
10809: koulujen, meijeri- ja karjanhoitokoulujen rin- valtion tulo- ja menoarvioon merkityn määrä-
10810: nalle. V. 1906 muutettiin koulu vakinaiselle rahan puitteissa. Tilanne koulun kohdalta
10811: paikalleen Vehkalahdelle Reitkallin kylään, ja kuitenkin muuttui, kun Reitkallin kartanon
10812: toimi täällä Sippolan maatalous- ja puutarha- omistajan ja koulun perustajan kuoltua ja
10813: koulun nimisenä, kunnes v. 1933 muutettiin valtion evättyä valtionavun, koulusta oli v.
10814: Reitkallin puutarhakouluksi. 1933 muodostettava osakeyhtiö. Koulun yllä-
10815: Koulun ohjelma käsitti aluksi seitsemän pitäminen on tuottanut suuria vaikeuksia, ja
10816: kuukautta kestävän puutarha- eli ns. kesä- tämän vuoksi osakeyhtiö on tarjonnut sitä
10817: kurssin ja talvikauden kestävän talous- eli helmikuun 14 päivänä 1963 päivätyllä kir-
10818: talvikurssin. V. 1907 alkoi puolitoista vuotta jeellä valtiolle. Kauppahinnaksi arvioitiin
10819: kestävä neuvojakurssi ja v. 1911 perustettiin 496 094 mk. Mainittakoon, että Reitkallin
10820: opettajakurssi. Näiden lisäksi säilytettiin puutarhakoulun kokonaispinta-ala on 92 ha,
10821: vielä entinen kesäkurssi. Mainitut kolme lrnrs- josta puutarhamaata on 5.8 ha ja peltoa 32.5
10822: sia ovat olleet opetusohjelmassa v:een 1929 ha ja loput metsää ja joutomaata.
10823: saakka, jolloin lokakuussa valmistuivat vii- Km1 Reitkallin puutarhakoulu on maan
10824: meiset opettajat ja neuvojat. Seuraavan vuo- ainoa naisille tarkoitettu ammattikoulu, olisi
10825: den marraskuussa alkoi 2-vuotinen puutarha- sen jatkuvuus välttämättä turvattava. Nykyi-
10826: kurssi, joka on myöskin nykyisin koulun oh- nen osakeyhtiömuoto on kannattamaton, ja
10827: jelmassa. Koulu on kuitenkin kehittänyt oh- ainoa pelastus olisikin, että valtio ottaisi Reit-
10828: jelmaansa nykymaailman vaatimuksia vastaa- kallin puutarhakoulun omistukseensa.
10829: vaksi ja perustanut tässä mielessä v. 1960 Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
10830: yleisen puutarhurilinjan rinnalle liikelinjan,
10831: jolla puutarhurikoulutuksen ohella luetaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
10832: kaupallisia aineita, opiskellaan ruotsinkieltä tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
10833: ja konekirjoitusta. Tältä linjalta valmistuneet arviomäärärahan Reitkallin puutarha-
10834: ovat sijoittuneet erittäin hyvin. Liikelinja so- koulun lunastamiseksi valtiolle.
10835: veltuu erittäin hyvin juuri naisille, ja Reit-
10836: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
10837:
10838: Anna-Liisa Linkola. Juha Rihtniemi. Veikko Kokkola.
10839: 1355
10840:
10841: IV,423.- Rah.al. N:o 294.
10842:
10843:
10844:
10845:
10846: Linkola ym.: Määriiralum osoittamisesta litin virastotalon
10847: suunnittelemista varten.
10848:
10849:
10850: Ed u skunn alle.
10851:
10852: Iitin kunnan hallinnollisessa keskuksessa ei kuitenkaan määrärahojen puutteen vuoksi
10853: Kausalassa toimivat valtion virastoista erityi- ole voitu vielä aloittaa.
10854: sesti posti ja poliisi heikoissa ja vajavaisissa Edellä olevaan viitaten esitämme,
10855: tiloissa. Verotoimisto on sijoitettu kunnan
10856: virastotaloon ja aiheuttaa näin kunnan omien että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
10857: virastojen hajasijoituksen. Uusi virastotalo tulo- ja menoarvioon 20 000 markmn
10858: olisikin välttämätön ja Iitin kunta onkin jo määrärahan litin virastotalon suunnit·
10859: lahjoittanut sitä varten tontin. Virastotalon telemista varten.
10860: suunnittelua, toteuttamisesta puhumattakaan,
10861: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
10862:
10863: Anna-Liisa Linkola. Juha. Rihtniemi Veikko Kokkola..
10864:
10865:
10866:
10867:
10868: -··
10869: 1356
10870:
10871: IV,424.- Rah.al. N:o 295.
10872:
10873:
10874:
10875:
10876: Linkola ym..: Määrärahan osoittamisesta kotimaisen lyhyt-
10877: kuvan tukemiseen.
10878:
10879:
10880: E d u s k u n n a 11 e.
10881:
10882: Hyväksyessään kesäkuun 9. pnä 1964 ollaan ottamassa pois sen aikaisemmin naut-
10883: uuden elokuvaverolain eduskunta lausui toi- tima taloudellinen tuki, ja tämä vielä ajan-
10884: vomuksen kotimaisen lyhytelokuvatuotannon kohtana, jolloin kotimainen elokuvatuotanto
10885: tukemisesta. Tätä lakia käsiteltyään eduskun- on suuremmissa vaikeuksissa kuin koskaan
10886: nan sivistysvaliokunta totesi lausunnossaan aikaisemmin.
10887: mm.: "Edelleen valiokunta pitää tärkeänä, Lyhytkuva on viime vuosina saanut yhä
10888: että kotimaisen lyhytelokuvatuotannon tuke- suuremman merkityksen kansainvälisessä elo-
10889: miseksi vastaisuudessakin hallitus esittää jo kuvakulttuurissa ja se muodostaa keskeisen
10890: vuoden 1965 tulo- ja menoarvioesityksessä vaiheen nuorten elokuvataiteilijain jatkokou-
10891: määrärahan korkeatasoisten kotimaisten ly- lutuksessa. Näin ollen pitäisi korkeatasoista
10892: hytkuvien palkitsemista varten." Myös v:n kotimaista lyhytkuvatuotantoa tukea apura-
10893: 1962 valtion elokuvapalkintolautakunta on hoin ja palkinnoin sekä muilla vastaavilla
10894: tehnyt valtioneuvostolle samansuuntaisen esi- keinoilla.
10895: tyksen. Edellä esitetyn perusteella allekirjoittaneet
10896: Hallitus ei ole ottanut tällaista määrärahaa kunnioittaen esittävät,
10897: v: n 1965 tulo- ja menoarvioesitykseensä. Kun
10898: uudessa elokuvaverolaissa oli muista syistä että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
10899: välttämätöntä poistaa kotimaisten lyhytku- tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
10900: vien veronalennusoikeus, on näin jouduttu määrärahan kotimaisen lyhytkuvan tu-
10901: tilanteeseen, jossa kotimaiselta _lyhytkuvalta kemiseksi.
10902: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
10903:
10904: Anna-Liisa Linkola. Juha Rihtniemi. Saara Forsius.
10905: 1357
10906:
10907: IV,425.-Rah.al. N:o 296.
10908:
10909:
10910:
10911:
10912: Linkola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta näyttämö-
10913: taiteen ja näyttämötaiteellisten harrastusten tukemiseen.
10914:
10915:
10916: Eduskunnalle.
10917:
10918: Viitaten näyttämötaiteen yleisesti tunnus- loin teatterien lakisääteiset pysyvät kustrul-
10919: tettuun merkitykseen kulttuurimme elinvoi- nukset jatkuvasti nolisevat ja muutkin kulut
10920: maisena ja kansanomaisena ilmauksena to- kohoavat. Nyt on päin vastoin vahvistettava
10921: teamme vakavasti huolestuneina, että näyt- teatterien taloudellista perustaa, niin että
10922: tämötaiteen tueksi tarkoitettujen valtion mää- näyttämötaiteilijain palkkatason pahimmat
10923: rärahojen pysyttyä kuluvana vuonna enti- epäkohdat voidaan poistaa ja teatterityön tai-
10924: sellään tai vähennyttyä aikaisemmista mää- teellisia tuloksia siten edistää. Samalla on
10925: ristään on hallituksen tulo- ja menoarvioesi- näyttämöharrastustyötä. nykyistä tehokkaam-
10926: tyksessä v:ksi 1965 näiden määrärahojen ko- min tukemalla huolehdittava teatteriin koh-
10927: konaissumma jälleen pienentynyt. Lisäavus- distuvan kansalaisharrastuksen jatkumisesta
10928: tuksiksi teattereille on tosin merkitty lisäystä ja kehittymisestä. ·
10929: 200 000 mk, mutta sitä vastoin on uusien Kaiken tämän perusteella esitämme kun-
10930: teatteritalojen rakentamista varten myön- nioittaen,
10931: netty määräraha 350 000 mk kokonaan pyy-
10932: hitty. Eräät pienehköt muiden määrärahojen että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
10933: korotukset eivät sanottavasti vaikuta koko- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVIII
10934: naiskuvaan. luvun 3 momentille lisäyksenä 500 000
10935: Emme voi pitää oikeana teatterimääräraho- markkaa näyttämötaiteen ja näyttämö-
10936: jen vähentämistä nykyisenä ajankohtana, jol- taiteellisten harra-st1tsten tukemiseksi.
10937: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
10938:
10939: Anna-Liisa Linkola. Ensio Partanen.
10940: Reino Ala-Kulju. Anni Hosia.
10941: 1368
10942:
10943: IV,426.-~ah.al. N:o 297.
10944:
10945:
10946:
10947:
10948: A. Linna ym..: Määrärahan osoittamisesta rikospoliisilisän ko-
10949: rottamiseen.
10950:
10951: E d u s k u n n a 11 e.
10952:
10953: Valtion varsinaiseen tulo- ja menoarvio- kahdeksantoista vuoden aikana huomattavasti
10954: esityksen v: lle 1946 käsittelyn yhteydessä muutoinkin vaikeutunut. Toisaalta ovat rikos-
10955: eduskunta hyväksyi hallituksen esityksestä tutkinnassa käytettävät menetelmät monipuo-
10956: tulo- ja menoarvion 7 Pl. IX luvun 7 listuneet, vaatien tutkijalta entistä suurem-
10957: mom: lle otettavaksi määrärahan erikoisen li- paa ammattitaitoa, sekä perehtyneisyyttä
10958: sän maksamiseksi kaupungeissa., kauppaloissa alansa teknillisiin ym. kysymyksiin.
10959: ja tiheästi asutuilla paikkakUnnilla rikospo- Yleisesti on tunnustettua niin meillä kuin
10960: liisitehtävissä toimiville . poliisitoimenhalti- muuallakin, että rikospoliisin työ on .pitkä-
10961: joille. Määrärahan perusteluissa lausuttiin: jännitteistä, taitoa, harkintaa ja itsenäistä
10962: "Rikollisuuden suuresti lisäännyttyä on myös aloitekykyä ja päättäväisyyttä vaativaa työ-
10963: rikospoliisin työ vastaavasti enentynyt. Kun tä, josta tekijä ei vapaa-aikanansakaan voi
10964: lisäksi rikospoliisiin kuuluvat viran ja toi- tyystin vapautua vaan hän miettii vielä koto-
10965: menhaltijat joutuvat toimimaan vastuunalai- naankin mahdollisia tulevia toimenpiteitä,
10966: semmassa asemassa sekä vaikeammissa ja vaa- joihin hänen olisi ryhdyttävä saamansa asian
10967: tivammissa virkatehtävissä, on kohtuullista, pikaiseksi selvittämiseksi. Rikospoliisia jär-
10968: että näiden viran ja toimen haltijain poliisi- jestyspoliisista nykyisin täydennettäessä tu-
10969: lisää korotetaan." levat kysymykseen vain kokemusta saavutta-
10970: Poliisilisän tultua v. 1947 liitetyksi poliisi- neet ja kehityskelpoisimmat miehet. Lisäksi
10971: toimenhaltijain peruspalkkauksiin muutettiin huomioidaan tällöin miehen pohjasivistyksen
10972: rikospoliisitehtävissä toimiville suoritettavan ja poliisikoulutuksen ohella hänen fyysinen
10973: erillisen poliisilisän maksamiseksi vatattua kuntonsa, kielitaito, perehtyneisyys erinäisiin
10974: määrärahaa tarkoittavan momentin nimik- ammatteihin ja monet muut rikospoliisin
10975: keeksi v:n 1948 tulo- ja menoarviossa "rikos- työssä varteen otettavat taidot ja ominaisuu-
10976: poliisilisä". Rikospoliisilisää on nyttemmin det. Miehen siirtämistä rikospoliisin puolelle
10977: maksettu sisäasiainministeriön määräysten pidetään tunnustuksen osoituksena siitä, että
10978: mukaan lisään oikeutetulle poliisitoimenhalti- hän pystyy poliisiammatin vaativampiinkin
10979: jalle asianomaisen toimen edellyttämän koko- tehtäviin, joten näin ollen olisi kohtuullista,
10980: naispalkkauksen ja sitä yhtä ylemmän palk- että tämä huomioitaisiin myös palkkauksessa.
10981: kausluokan palkkausten välisen erotuksen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10982: suuruisena. nioittaen,
10983: Sitten v:n 1946, jolloin rikospoliisilisää
10984: ryhdyttiin rikospoliisityötä suorittaville polii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
10985: simiehille maksamaan, on rikollisuus maas- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. IX luvun
10986: samme jatkuvasti enentynyt. Erityisesti ta- 23 momentin kohdalle 1 597 328 mar-
10987: loudelliset rikokset, joiden tutkiminen vaati- kan määrärahan rikospoliisilisän mak-
10988: vuusasteeltaan kuuluu vaikeimmin selvitet- samiseksi siihen oikeutetuille poliisitoi-
10989: täviin, ovat lisääntyneet huolestuttavasti sa- menhaltijoille toimen edellyttämän ko-
10990: moinkuin nuorisorikollisuuskin. Teknillinen konaispalkkauksen ja sitä kahta ( 2)
10991: kehitys, liikenneyhteyksien ratkaiseva paran- ylemmän palkkausluokan kokonaispalk-
10992: tuminen ym. tekijät ovat olleet vaikutta- kauksen välisen erotuksen suuruisena.
10993: massa, että rikosten selvittely on lmlm1eiden
10994: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
10995:
10996: Antti Linna. Aaro Stykki. A. Holopainen.
10997: 1359
10998:
10999: IV,427.- Rah.al. N:o 298.
11000:
11001:
11002:
11003:
11004: A. Linna ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden rautatielai-
11005: toksen linjahallinnon teknikoiden palkkauksen korottami-
11006: seen.
11007:
11008:
11009: E d u s k u n n a ll e.
11010:
11011: Valtionrautateiden piirihallinnon ylimää- taa, mikä taas vaatisi teknillisesti koulutetun
11012: räisten teknikon ap tointen kohdalla esiintyy henkilökunnan saamista ja pysyttämistä val-
11013: edelleen puutetta pätevistä hakijoista. Tämä tionrautateillä.
11014: johtuu siitä ettei rautatiet pysty palkoista Edellä olevan johdosta esitämme kunnioit-
11015: johtuen kilpailemaan teknikoista muiden val- tavasti,
11016: tion laitosten tai yksityisten työmarkkinain
11017: kanssa. Rautatien sähköalueiden merkitys tu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
11018: lee kuitenkin jatkuvasti kasvamaan sähköis- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. II: 2 mo-
11019: ten laitteiden kehittyessä ja lisääntyessä, mentille 3 901,80 markan määrärahan
11020: sekä sähköistyksen alettua. Niinpä esim. jo 7 teknikon ap viran palkkausluokan
11021: yksistään tehokas liikenteen hoito edellyttää korottamiseksi A 17: sta A 18: een.
11022: turva- ja viestilaitteiden moitteetonta toimin-
11023: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
11024:
11025: Antti Linna. Aaro Stykki. Eino Sääskilahti.
11026: 1360
11027:
11028: IV,428. - Rah.al. N: o 299.
11029:
11030: A. Linna ym.: Määrärahan osoittamisesta Yhteiskunnallisen
11031: korkeakoulun tilapäisten toimihenkilöiden palkkaamista
11032: varten.
11033:
11034: E d u s k u n n a ll e.
11035: Neljä vuotta sitten tapahtunut Yhteiskun- Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa huomat-
11036: nallisen korkeakoulun muutto pääkaupun- tavasti alhaisemmat kuin muissa valtion- ja
11037: gista Tampereelle on korkeakoulun kehityk- yksityisissä yliopistoissa ja korkeakouluissa,
11038: sen kannalta osoittautunut arvaamattoman vaikkapa vertailu suoritettaisiin vain niiden-
11039: hedelmälliseksi. Korkeakoulun kehitys ja kin korkeakoulujen kesken, jotka opetusalo-
11040: opiskelijamäärän kasvu korkeakoulun Tam- jensa samanluontoisuuden huomioon ottaen
11041: pereen kautena on oloissamme ollut sangen ovat vertailukelpoisia tai keskenään rinnas-
11042: voimakas. Kun . korkeakoulun opiskelija- tettavia.
11043: määrä viimeisenä Helsingin kauden lukuvuo- Edellä olevien näkökohtien perusteella ja
11044: tena - kevätlukukaudella 1960 - oli 774, selviytyäkseen uusien opetusalojen ja opis-
11045: oli opiskelijamäärä syyslukukaudella 1960 kelijamäärän suuren kasvun aiheuttamasta
11046: Tampereella 933, syksyllä 1961 1217, syk- lisäopetuksen ja opetustoiminnan tehostami-
11047: syllä 1962 1 599 ja syksyllä 1963 jo 2 093. sen välttämättömästä tarpeesta sekä voidak-
11048: Tänä syksynä opiskelijamäärä kohoaa jo yli seen lisätä suorituskykyään ja taata syksyllä
11049: 2 800: n eli lähes nelinkertaiseksi Helsingin 1965 yhä suuremmalle opiskelijajoukolle -
11050: kauden viimeiseen lukukauteen verrattuna. noin 3 400 opiskelijalle - opintomahdollisuu-
11051: Samanaikaisesti on korkeakoulun opetus- det korkeakoulun on v. 1965 palkattava huo-
11052: ja hallintohenkilökunnan lukumäärä kasva- mattavasti tilapäistä opettaja- ja assistentti-
11053: nut vain kaksinkertaiseksi. Myös kirjaston työvoimaa sekä kirjaston ja hallinnon tila-
11054: työvoimatilanne on käynyt hyvin vaikeaksi, päistä toimihenkilö- ja muuta aputyövoimaa.
11055: sillä vaikka korkeakoulun kirjaston käyttö on Tilapäisen toimihenkilö- ja aputyövoiman
11056: Tampereella kolminkertaistunut, on kirjasto paikkaamista varten ei valtion tulo- ja meno-
11057: tänä aikana saanut vain kaksi uutta kirjasto- arviossa ole osoitettu Yhteiskunnalliselle kor-
11058: ammatillista virkailijaa. Korkeakoulu on teh- keakoululle lainkaan määrärahaa niinkuin
11059: nyt toistuvasti opetusministeriölle vuosittain· kaikille muille yliopistoille ja korkeakouluille
11060: esityksiä uusien opettajan- ja muiden välttä- näitä vastaavia menoja varten. Tämän vält-
11061: mättä tarvittavien virkojen ja toimien perus- tämättä tarvittavan tilapäisen työvoiman
11062: tamiseksi korkeakouluun, viimeksi valtion palkkausmenot kohoavat Yhteiskunnallisessa
11063: v: n 1965 tulo- ja menoarvioon otettaviksi, korkeakoulussa v. 1965 huomattavasti yli
11064: mutta nämä esitykset ovat toteutuneet vain 100 000 markan.
11065: varsin rajoitetusti. Tämän johdosta voidaan- Kaiken edellä olevan perusteella kunnioit-
11066: kin todeta, että Yhteiskunnallisessa korkea- taen ehdotamme,
11067: koulussa on valtionapuun oikeuttavia opet-
11068: tajain, kirjaston ja hallinnon virkoja ja toi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
11069: mia suhteellisesti ja opiskelijamääriin ver- tulo- ja menoarvioon 75 000 markan
11070: rattuna - keskimäärin opiskelijaa kohti las- määrärahan valtion 75 %:n osuuden
11071: kettuna - huomattavasti vähemmän kuin suorittamiseksi Yhteiskunnallisen kor-
11072: kaikissa muissa korkeakouluissa. keakoulun tilapäisten toimihenkilöiden
11073: Niinikään on tässä yhteydessä syytä todeta, ja tilapäisen aputyövoiman palkkaa-
11074: että valtion vuotuiset käyttötalousmenot tai mista varten.
11075: avustukset ovat oppilasta kohti laskettuna
11076: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
11077: Antti Linna. Eino Ojajärvi. Atte Pakkanen.
11078: Valdemar Sandelin. Juha Rihtniemi. A. Holopainen.
11079: 1361
11080:
11081: IV,429.-Rah.al. N:o 300.
11082:
11083:
11084:
11085:
11086: A. Linna ym.: Määrärahan osoittamisesta lääkintävoimisteli-
11087: joiden peruskoulutuksen tehostamiseen.
11088:
11089:
11090: E d u s k u n n a ll e.
11091:
11092: Viime aikoina on liikunnallinen kuntoutta- vaatimaan opettajavoimia, joita ei ole edes
11093: minen saanut merkittävän aseman sairaan- riittänyt viimeksi perustetun Lappeenrannan
11094: hoidossa. Sairaanhoitolaitoksien lääkintävoi- lääkintävoimistelijakurssin tarvetta varten.
11095: misteluosastoja laajennetaan. Uusissa keskus- Sairaaloiden laajentuvat lääkintävoimistelu-
11096: sairaaloissa kuten Helsingin yliopistollisessa-, osastot ja kuntouttamiskeskukset tulevat vaa-
11097: Kokkolan-, Kotkan- ja Kajaanin sairaaloissa timaan osastonhoitajan ja muunlaisissa eri-
11098: tulee toimimaan asianmukaiset lääkintävoi- koisasemissa olevia lääkintävoimistelijoita,
11099: misteluosastot. Samoin alue- ja paikallissai- jotka peruskoulutuksensa lisäksi ovat saaneet
11100: raaloihin järjestetään alan osastoja. Niinikään sopivaa jatkokoulutusta. Erittäin kiireellisenä
11101: on varsinaisia kuntouttamiskeskuksia tarkoi- ja muutoinkin ensisijaisena toimenpiteenä on
11102: tus saada aikaan samalla tavoin kuin on lääkintävoimistelij oitten jatkokoulutuksen
11103: asianlaita muissa maissa. Sairausvakuutuslain avulla saada mainittua opetushenkilökuntaa
11104: asteittainen voimaantulo lisää kuntouttavan lääkintävoimistelijoitten kouluttamiseksi. Jat-
11105: hoidon merkitystä ja tarvetta. Lisääntyvä ko- ja täydennyskoulutus olisi järjestettävä
11106: hoitotarve puolestaan aiheuttaa sen, että ny- sairaanhoitajien jatkokoulutusta vastaavalla
11107: kyisin koulutettavalla hoitohenkilöstöllä ei tavalla. Hallituksen esityksessä v:n 1965 tulo-
11108: pystytä sitä tyydyttämään. Lääkintävoimiste- ja menoarvioksi on tähän tarkoitukseen kui-
11109: lijoitten toimista on jo tällä hetkellä noin tenkin varattu ainoastaan 7 000 mk, mikä
11110: 13 % täyttämättä. Kuitenkin laajenevat ja määrä on suhteellisesti pienempi kuin sai-
11111: perustettavat lääkintävoimisteluosastot vaati- raanhoitajien ja terveyssisarien jatkokoulu-
11112: vat hyvin koulutettua alan ammattihenkilös- tuksen järjestämiseen otetut määrät.
11113: töä, jotta liiklmnallinen kuntouttaminen voi- Sanottuun hallituksen esitykseen sisältyy
11114: taisiin suorittaa asiantuntemuksella. sitävastoin 50 000 mk:n määräraha lääkintä-
11115: Lääkintävoimistelijakoulutusta annetaan voimistelijoitten johdolla toimivien hoitoapu-
11116: Invaliidisäätiön lääkintävoimisteluopistolla ja laisten koulutuksen aloittamista varten vuo-
11117: valtion lääkintävoimistelukursseilla Helsin- den kestävillä oppikursseilla. Vaikkakin
11118: gissä sekä Lappeenrannan lääkintävoimistelu- vähäinen määrä lääkintävoimistelijoille kuu-
11119: kurssilla, joissa kaikissa on valmistumiseen luvista tehtävistä voitaisiin antaa tällaisten
11120: johtava oppijakso 2-vuotinen. V :n 1965 ai- hoitoapulaisten suoritettaviksi, ei lääkintä-
11121: kana tulee valmistumaan noin 70 lääkintävoi- voimistelijoitten tarve sen johdosta sanotta-
11122: mistelijaa. Erityistä jatkokoulutusmahdolli- vasti vähene. Tästä on puolestaan seurauk-
11123: suutta ei lääkintävoimistelijoille ole järjes- sena, että edellä selostettua lääkintä-
11124: tetty. voimistelijoiden jatkokoulutuksen tarvetta
11125: Koska lääkintävoimistelijapula uhkaa lä- ei hoitoapulaisten kouluttaminen vähennä,
11126: hivuosina muodostua huomattavaksi, on lää- vaan pikemminkin lisää. Käsityksemme
11127: kintävoimistelijoitten peruskoulutusta ryh- mukaan olisi lääkintävoimistelukoulutuk-
11128: dyttävä lisäämään. Tämän mukaisesti onkin sessa tarvittavaa opettaja-ainesta samoin
11129: jo suunnitteilla perustettavaksi uusi lääkintä- kuin kuntouttamishoidossa työskentele-
11130: voimistelijakurssi Tampereelle sekä valtion vää erikois- ja osastonhoitajahenkilökuntaa
11131: lääkintävoimistelukurssien yhteyteen rinnak- nopeasti ryhdyttävä kouluttamaan laajentu-
11132: kaiskurssi. Laajentuva peruskoulutus tulee vaa tarvetta varten ja vasta sen jälkeen luo-
11133: 171 E/726
11134: 1362 IV,429. - Lll.äkintä.voimistelija.in koulutus.
11135:
11136:
11137: maan uutta alempaa ammattiryhmää, jonka touttamisessa. Tällaista koulutusta he voisivat
11138: tarpeellisuus tällä hetkellä lienee kysymyk- saada myös toimipaikoissaan.
11139: senalainen. Sairaanhoitoalalla jo toimivia Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh·
11140: apuhoitajia voitaneen nimittäin käyttää, dotamme,
11141: paitsi sairaanhoitajien apulaisina, tarvitta-
11142: essa myös hoitoapulaisina kuntouttamisosas- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
11143: toilla varsinkin, jos heille ryhdytään anta- tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
11144: maan heidän peruskoulutuksensa yhteydessä määrärahan käytettäväksi lääkintävoi-
11145: jonkin verran opetusta liikunnallisessa kun- mistelijoiden peruskoulutuksen tehos-
11146: tamiseen.
11147: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
11148:
11149: Antti Linna. Armi Hosia.
11150: Eino Ojajärvi. Valto Käkelä.
11151: Armas Leinonen.
11152: 1363
11153:
11154: IV,430.-Rah.al. N:o 301.
11155:
11156:
11157:
11158:
11159: I. Linna. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Pieksä-
11160: mäen vaunupajan rakentamiseen ja rautateiden pääkone-
11161: pajojen työkoneiden hankintaan.
11162:
11163:
11164: E d u s k u n n a ll e.
11165:
11166: Hallituksen esityksessä v: n 1965 tulo- ja ten tämä esitetty määräraha on myös liian
11167: menoarvioksi ehdotaan valtionrautateiden alhainen. Kun väitetään jo valtion tulo- ja
11168: pääkonepajojen uudis- ja uusiruistöitä sekä menoarviossa, että rautatiet tuottavat tap-
11169: työkoneiden hankintoja varten yhteensä vain piota, niin tulisi mielestämme tätä tappiolli-
11170: 2 080 000 mk. Kun sanotusta määrärahasta suutta pyrkiä vähentämään hankkimalla rau-
11171: esitetään Pieksämäen konepajan laajenta- tateille sen tarvitsemia nykyaikaisia työko-
11172: mista varten vain 600 000 mk, niin on tämä neita.
11173: määräraha tarkoitusta varten täysin riittä- Kaiken edellä sanotun perusteella ehdo-
11174: mätön. Rautatiehallituksen ja sen koneosas- tamme,
11175: ton käsitysten mukaan tulisi määräraha olla,
11176: jotta vaunupaja voitaisiin saattaa tarpeeksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
11177: nopeasti suunniteltuun kuntoonsa ja palvele- tulo- ja menoarvion 19 Pl. I luvun
11178: maan tarkoitustaan, vähintään 1 000 000 mk. 26 momentille lisäyksenä 1000 000
11179: Rautateiden konepajojen erilaisten työko- markkaa, jolloin Pieksämäen vaunu-
11180: neiden uusimista ja nykyaikaistamista varten pajan rakentamista varten tulisi mää-
11181: ja täydentämistä varten esittää hallitus mää- raha ole'I'IW!an 1 000 000 markkaa
11182: rärahoja vain 400 000 mk. Yksi suurehko ja työkoneiden hankintamäärärahat
11183: erikoissorvi maksaa 200 000-400 000 mk, jo- 1 000 000 markkaa.
11184: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
11185:
11186: Dmari Linna. U. H. Voutilainen.
11187: Valdemar Sandelin. G. Henriksson.
11188: 1364
11189:
11190: IV,431. - Rah.al. N: o 302.
11191:
11192:
11193:
11194:
11195: I. Linna ym..: K01·otetun määrärahan osoittamisesta uusien
11196: tavaravaunujen hankkimiseen valtionrautateille.
11197:
11198:
11199: E d u s k u n n a 11 e.
11200:
11201: Valtionrautateiden tavaravaunusto käsit- hidastuisi, Pasilan konepajan työntekijäin
11202: tää n. 25 000 erilaista vaunua. Kun vaunujen työllisyys vaarantuisi ja heitä jouduttaisiin
11203: kestoikä on 20--25 vuotta, tulisi joka vuosi erottamaan. Jotta näiltä erittäin vakavilta
11204: saada rautateille uusia vaunuja vähintään epäkohdilta vältyttäisiin ja ettei rautateiden
11205: 1 000 kpl. Pasilan konepajassa työskentelee kehittämistä ja siten maamme kuljetuskapasi-
11206: 1 500 työntekijää, joiden suurimpana työnä teettia heikennettäisi, ehdotamme,
11207: on aina ollut rautatievaunujen rakentaminen.
11208: Hallituksen esityksessä v: n 1965 tulo- ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
11209: menoarvioksi on esitetty rakennettavaksi rau- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun
11210: tateille vain 400 tavaravaunua, mikä tulisi 24 momentille lisäyksenä 2 500 000
11211: merkitsemään, että vaunuvajaus kasvaisi rau- markkaa vuonna 1965 tilattavien tava-
11212: tateillä entisestään, vaunuston uusiutuminen ravaunujen osamaksuihin.
11213: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
11214:
11215: Dm.ari Linna. Valdemar Sandelin.
11216: Sulo Bostila. U. B. Voutilainen.
11217: G. Henriksson.
11218: 1365
11219:
11220: IV,432. - Rah.al. N: o 303.
11221:
11222:
11223:
11224:
11225: M. Linna ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylä-Savon-Rah-
11226: jan runkotien rakennustöiden aloittamiseksi välillä Nivala
11227: -Haapajärvi.
11228:
11229:
11230: E d u s k u n n a ll e.
11231:
11232: Kalajokilaakson talousalueen halki kulkee 500 työtöntä. Näin ollen on välttämättä saa-
11233: ns. Ylä-Savon-Rahjan runkomaantie. Tämä tava kotipitäjään työkohde, joksi tällä kertaa
11234: tie on työn alaisena useassa kohden eri pitä- parhaiten sopisi Ylä-Savon-Rahjan runko-
11235: jien alueella, lukuunottamatta mm. Nivalan tien Nivalan-Haapajärven välinen osa. Myös
11236: -Haapajärven kuntien välillä olevaa n. 30 se tosiasia, että halla on vienyt osan kuluneen
11237: km: n pituista matkaa. Tälle osuudelle ovat vuoden sadosta ja syrjäkylistä melkein kai-
11238: suunnitelmat valmiit ja hyväksytyt, rahoitus ken, kuten arviot osoittavat, puolestaan vaa-
11239: ainoastaan puuttuu. tisi, että valtiovallan on lähdettävä järjestä-
11240: Nivalan pitäjän alueella ei ole ensi työlli- mään työtilaisuuksia alueelle.
11241: syyskaudelle ainoatakaan valtion työkohdetta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11242: näkyvissä ja tämä sama koskee myöskin
11243: Haapajärven kunnan aluetta. Kuitenkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
11244: näissä Kalajokilaakson kahdessa asukaslu- tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
11245: kunsa puolesta suurimmassa pitäjässä ovat määrärahan Ylä-Savon-Rahjan run-
11246: työttömyysluvut alueen suurimpia. Yksin- kotien Nivalan-Haapajärven välisen
11247: omaan Nivalassa on pahimpana työttömyys- osan rakennustöiden aloittamiseen.
11248: aikana kortistossa työhön pyrkijöitä n. 400-
11249: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
11250:
11251: Martti Linna. V. J. Rytkönen.
11252: Antti Kinnunen. Aleksi Kiviaho.
11253: Veikko I. Rytkönen. Pentti Liedes.
11254: Irma Torvi. Antero Väyrynen.
11255: 1366
11256:
11257: IV,433.- Rah.al. N: o 304.
11258:
11259:
11260:
11261:
11262: M. Linna ym.: Määrärahan osoittamisesta Reisjärven kun-
11263: nassa olevan Niskarannan paikallistien rakentamiseksi.
11264:
11265:
11266: Eduskunnalle.
11267:
11268: Reisjärvi, joka kuuluu Kalajokilaakson ta- maan vieraasta työstä. Tämän johdosta olisi
11269: lousalueliittoon, on eräs maamme pahimmin kiireellisesti järjestettävä työtilaisuuksia val-
11270: työttömyydestä kärsivistä kunnista. Tämän tiovallan taholta, koska kunnan järjestämät
11271: johdosta Reisjärven kunnan alueella pitäisi työmaat ovat rajoitettuja. Sopiva työkohde
11272: olla jatkuvasti valtion. puolesta rahoitettuja olisikin aloittaa ns. Niskarannan paikallistien
11273: työkohteita. Näin ei kuitenkaan tilanne ole. rakentaminen. ';l'ällä 4.3 km: n pituisella tiellä
11274: Esimerkiksi viime ja kuluneena työllisyys- ovat suunnitelmat olleet valmiiina jo viime
11275: kautena ei kunnassa ollut ollenkaan valtion vuoden syksystä lähtien. Näinollen tämän
11276: puolesta varattuna työkohteita. Kunnan työt- tien rakennustöiden aloittaminen ei ole kiinni
11277: tömät oli osoitettu kaikki joko naapuripitä- muusta kuin rahoituksesta.
11278: jien alueella oleville työmaille tai Etelä- Ottaen huomioon Reisjärven kunnan. vai-
11279: Suomen siirtotyökohteisiin. Mm. perheeliisiä kean aseman ja työttömyyden sekä näiden
11280: oli etelässä, koska naapuripitäjissä oleville lisäksi hallan tuhot, olisi kiireellisesti myön-
11281: työmaille ei heitä voitu yksinkertaisesti si- nettävä varoja Niskarannan paikallistien ra-
11282: joittaa, koska ne oli jo täytetty perheellisillä kentamisen aloittamiseksi.
11283: työmiehillä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11284: Tilanne Reisjärvellä on yhtä synkkä ensi
11285: talven työllisyysnäkymiä tarkasteltaessa. Kun että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
11286: vielä otamme huomioon sen, että halla kävi tulo- ja menoarvioon 60 000 markan
11287: ankarana tänä kesänä, ovat talven ylipääsy- määrärahan Reisjärven kunnassa ole-
11288: näkymät synkät. Näin on erityisesti niillä, van Niskarannan paikallistien raken-
11289: joilta halla vei kaiken ja myöskin niillä, jotka tamisen rahoittamiseksi.
11290: joutuvat kokonaan toimeentulonsa hankki-
11291: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
11292:
11293: Martti Linna. Antti Kinnunen. Pentti Liedes.
11294: Lauri Kantola. Irma Torvi. Antero Väyrynen.
11295: Aleksi Kiviaho.
11296: 1367
11297:
11298: IV,434. - Rah.al. N: o 305.
11299:
11300: M. Linna ym.: Määrrahan osoittamisesta pienviljelijöille ai-
11301: heutuneiden hallavahinkojen tilakohtaiseksi korvaamiseksi.
11302: E d u s k u n n a 11 e.
11303: Pohjois-Suomi, Keski-Pohjanmaa, Pohjois- vanaan kuin suuremmilla tiloilla, joilla met-
11304: Karjala ja Pohjois-Savo sekä Keski-Suomi säalat ovat usein vastaavasti suuremmat, jo-
11305: aina Jyväskylää myöten ovat useina vuosina ten näillä on mahdollisuus myydä metsää ja
11306: viime vuosikymmenien aikana muodostuneet korvata tällä osaltaan tilalle aiheutuneita
11307: maassamme vaikeimmiksi halla-alueiksi. Niin- katotappioita. Pienviljelmiltä ei liikene myös-
11308: pä viimeksi v. 1962 oli maassamme sateinen kään markkinoitavaksi paljon tuotteita, sillä
11309: kesä, joka koski maamme maataloutta. Mutta hyvänäkin satovuotena sato menee suurim-
11310: tämän lisäksi kävi Keski- ja Pohjois-Suo- malta osalta oman perheen käyttöön.
11311: messa halla, joka vei sen, mikä jollakin ta- Kun työttömyys näyttää työvoimaviran-
11312: voin oli säästynyt vesivahingoilta. Silloin omaisten ennusteiden· mukaan muodostuvan
11313: valtiovalta eduskunnan myöntämin varoin ensi työllisyyskautena paljon vaikeammaksi
11314: korvasi osan vahingoista, jonka uhriksi maa- kuin kuluneina vuosina, on ilman muuta odo-
11315: taloutemme harjoittajat olivat joutuneet. tettua, varsinkin kun halla on näynyt niin
11316: Nyt kuluneena kesänä halla on taasen käy- pienviljelijät ovat entistä enemmän pako-
11317: nyt Pohjois-Suomen, Keski-Pohjanmaan, tettuja pyrkimään yleisille työmaille. Tämä
11318: Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen viljelyk- kävi ilmi kun Keski-Pohjamaan maakunta-
11319: sillä. Niinpä esim. Oulun läänin talousseu- liitto yhdessä Kalajokilaakson talousalueen
11320: ran alueella hallan tuhot talousseuran edus- liiton järjestämässä yhteisessä työllisyyttä ja
11321: tajien suorittamien alustavien katolaskelmien hallavahinkoja koskevassa neuvottelutilaisuu-
11322: mukaan määrällisesti ovat noin 20 milj. mk. dessa totesi, että työttömyysennuste yksin-
11323: Näihin arvioihin ei ole laskelmassa otettu omaan Kalajokilaakson talousalueen 9 pitä-
11324: huomioon laadun huonontumista. jässä osoittaa työttömien määrän ensi talvena
11325: Samaa suuruusluokkaa tuntuvat hallava- nousevan noin 3 000 henkilöön, eli 30 % suu-
11326: hingot olevan myös eräissä Keski-Suomen remmaksi kuin kuluneina työllisyyskausina.
11327: alueen pitäjissä, kuten suoritetut arviot ovat Tämänkin vuoksi on aiheellista suorittaa ka-
11328: osoittaneet esim. Saarijärvellä, Viitasaarella, tokorvausta ja kohdistaa toimenpiteet sellais-
11329: Kinnulassa ym. pitäjisssä. ten viljelmien haltijoille, joilla on käynyt
11330: Kuten huomaaamme, kato on ollut melko halla ja tullut kato. Näin voitaisiin myöskin
11331: ankara. Eräillä syrjäseuduilla ja asutusalu- paremmin järjestää ja turvata mm. niille
11332: eilla ei perunaa tarvitse nostaa paremmin töitä, jotka joutuvat kokonaan hankkimaan
11333: kuin viljaakaan puida, koska halla on näillä toimeentulonsa todella vieraasta työmaasta.
11334: alueilla käynyt kesän aikana useamman ker- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11335: ran ja elokuun puolivälissä toistamiseen.
11336: Tilanteen johdosta on yhteiskunnan velvol- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
11337: lisuus tukea ja auttaa kadon aiheuttamiin tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
11338: vaikeuksiin joutuneita viljelijöitä. Erikoisesti kan arviomäärärahan lähinnä pienvil-
11339: pienviljelijöille ja muille näihin verrattaville jelijöille aiheutuneiden hallavahinko-
11340: tilallisille pitäisi korvaus suorittaa, koska jen tilakohtaiseksi korvaamiseksi.
11341: näillä on aina suuremmat vaikeudet voitetta-
11342: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
11343: Martti Linna. Veikko I. Rytkönen. Siiri Lehmonen.
11344: Pentti Liedes. Eino Tainio. Aarne Pulkkinen.
11345: Antti Kinnunen. Paavo Lagerroos. B. Tauriainen.
11346: V. J. Rytkönen. Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen.
11347: Olavi Kämäräinen. Pauli Puhakka. Toivo Niiranen.
11348: A-L. Tiekso. Hertta Kuusinen.
11349: 1368
11350:
11351: IV,435. - Rah.al. N: o 306.
11352:
11353: M. Linna ym: Määrärahan osoittamisesta Ylivieskaan perus-
11354: tettavan Pohjois-Suomen maamiesopiston suunnittelua ja
11355: rakennustöiden aloittamista varten.
11356:
11357: Ed u s kunnalle.
11358:
11359: Maassamme toimii kaksi korkeampaa maa- lisämaaalueita ko. tilalle yhteensä 160 000
11360: talouden opetusta antavaa maatalousoppilai- nmk:n edestä. Tämän jälkeen on Olmalan
11361: tosta, nimittäin Mustialan maamiesopisto ja tila siirtynyt oston kautta valtiolle.
11362: Hyvinkään pienviljelijäopisto. Nämä opistot, Tilanteen ollessa nyt sen, että opiston
11363: joissa valmistuu maatalousteknikkoja, eivät paikka on hyväksytty ja tila opistoa varten
11364: voi vastaanottaa kuin osan hakijoista ja suu- ostettu on luonnollista, että opistoa varten on
11365: ret määrät pätevistäkin hakijoista on tilan lähdettävä suunnittelemaan ja rakentamaan
11366: puutteessa jouduttu syrjäyttämään. Erikoi- opetushuoneita ja talousrakennuksia. Tätä
11367: sesti tästä tilan puutteesta on joutunut kär- varten hallitus v: n 1964 tulo- ja menoar-
11368: simään Pohjois-Suomi, josta monet maalais- vioon esitti varattavaksi määrärahan seuraa-
11369: nuorisoon kuuluvat ja maatalouteen kiinnos- vin perustein:
11370: tuneet ovat jääneet vaille korkeammasta "d) Pohjois-Suomen perustettavaa maata-
11371: maatalouden opetuksesta. lousopistoa varten on valtio ostanut Ylivies-
11372: Edellä olevan näkökohdan korjaamiseksi kan kunnasta maatilan, joka käsittää peltoa
11373: hallitus aikoinaan eduskunnan hyväksymän 56 ha sekä metsää ja muuta maata 230 ha.
11374: toivomuksen mukaan antoi valtuudet maa- Tilalle, jolla ei ole lainkaan rakennuksia, ra-
11375: taloushallitukselle tutkia mitä mahdollisuuk- kennettavien n. 13 280 ms käsittävien maata-
11376: sia olisi sijoittaa kolmas maamiesopisto lä- lousrakennusten yhteinen kustannusarvio on
11377: hinnä Pohjois-Suomen maatalouden tarvetta n. 1130 000 nmk. Rakennusten suunnittelua
11378: palvelemaan. Tutkimuksen tuloksena maata- ja rakennustöiden aloittamista varten ehdote-
11379: loushallitus, maatalouden asiantuntijoiden taan momentille myönnettäväksi 80 000
11380: lausuntoihin nojautuen, yksimielisesti päätyi nmk."
11381: siihen, että kolmas maatalousopisto tarvitaan Valtiovarainvaliokunta poisti yllättäen ko.
11382: lähinnä Pohjois-Suomeen ja sen maatalouden suunnittel umäärärahan, perustaen poistonsa
11383: korkeampaa opetusta palvelemaan. Samalla "säästäväisyyteen ja valtion rahatalouden
11384: maataloushallituksessa päädyttiin esitykseen, vaikeaan asemaan" sekä "ei tällä kertaa" -
11385: että maatalousopiston sopivin paikka olisi näihin eduskunnan enemmistö yhtyi.
11386: Ylivieska. Ylivieskan kunta on varannutkin Koska nykyinen hallitus ei ole esittänyt
11387: sopivan tilan opiston sijaintipaikaksi. Erikoi- uudestaan v: n 1965 talousarvioon määrära-
11388: sesti perustellaan Ylivieskaa maatalousopis- haa Ylivieskan maamiesopiston rakennuksien
11389: ton paikkana sillä, että Ylivieska sijaitsee suunnittelua varten, niin tämän johdosta
11390: ylivoimaisesti Pohjois-Suomen voimakkaam- edellä oleviin perusteisiin viitaten ehdo-
11391: man maatalousalueen keskustassa, nimittäin tamme,
11392: Kalajokilaaksossa.
11393: Edellä olevain perustein eduskunta v. 1962 että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
11394: hyväksyi maamiesopiston sijaintipaikaksi Yli- tulo- ja menoorvioon 80 000 markkaa
11395: vieskassa olevan Olmalan tilan. Ylivieskan Ylivieskaan perustettavan Pohjois-
11396: kunta, sen jälkeen kun eduskunta oli opiston Suomen maamiesopiston suunnittelua
11397: paikaksi hyväksynyt Ylivieskan, on ostanut ja rakennustöiden aloittamista varten.
11398: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
11399:
11400: Martti Linna. Veikko I. Rytkönen. Aarne Pulkkinen.
11401: Antti Kinnunen. V. J. Rytkönen. Pentti Liedes.
11402: Aleksi Kiviaho.
11403: 1369
11404:
11405: IV,436.-Rah.al. N:o 307.
11406:
11407:
11408:
11409:
11410: Lukkarinen: Määrärahan osoittamisesta kodinperustamislai-
11411: noiksi.
11412:
11413:
11414: Eduskunnalle.
11415:
11416: Kodinperustamislainalaki, minkä mukaan nuorten kotien tukemiseksi tarkoitettu meno-
11417: nuorille voidaan antaa valtion korotonta lai- erä budjettiin. Nuoret joutuvat useimmiten
11418: naa kodin perustamisen yhteydessä hankit- perustamaan perheen silloin kun palkkatuloja
11419: tavaa irtaimistoa varten, on edelleen voi- ei vielä ole tai ne ovat harjoitteluajasta joh-
11420: massa, vaikka määrärahoja viime vuosina ei tuen vähäiset. Yksityisiltä rahamarkkinoilta
11421: ole tarkoitukseen myönnetty. Eduskunnan nuorten on vaikea saada lainoja varsinkaan
11422: aikaisemmin aloitteiden pohjalta varaamat nykyisin, jolloin lainojen saanti yleensäkin
11423: määrärahat on jätetty hallituksen toimesta on vähäistä ns. kireän rahapolitiikan vuoksi.
11424: vahvistamatta siitäkin huolimatta, että edus-' Edelläolevaan viitaten ehdotan,
11425: kunta on hallituksen kertomuksen yhteydessä
11426: asiasta muistuttanut. että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
11427: Kun hallitus ei ensi vuoden tulo- ja meno- tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mark-
11428: arvioon ole esittänyt tarkoitukseen määrä- kaa käytettäväksi kodinperustamislai-
11429: rahaa, olisi eduskunnan se tehtävä ja otettava nalain mukaisina lainoina.
11430: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1964.
11431:
11432: Impi Lukkarinen.
11433:
11434:
11435:
11436:
11437: 172 E/726
11438: 1370
11439:
11440: IV,437.-Rab.al. N:o 308.
11441:
11442:
11443:
11444:
11445: Lukkarinen: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnal-
11446: listen ammattioppilaitosten oppilasasuntojen rakentami-
11447: seen.
11448:
11449:
11450: E d u s k u n n a ll e.
11451:
11452: Ammattioppilaitoksista annetussa laissa topula sekä asuntojen kalleus haittaavat
11453: säädetään, että oppilaskotien sekä opettajien opiskelua ja nostavat kustannuksia.
11454: asuntojen rakentamiseen voidaan myöntää Jotta kaikille lahjakkaille ammattiopintoja
11455: valtion avustusta valtioneuvoston vahvista- haluaville voidaan antaa samat mahdollisuu-
11456: mien perusteiden mukaan tulo- ja menoarvion det koulunkäyntiin, on koulupaikkojen lisää-
11457: määrärahan rajoissa enintään 50 sadalta hy- misen ohella huolehdittava myös oppilaitten
11458: väksyttämistä kustannuksista. Kuluvan vuo- asumismahdollisuuksista. Sen vuoksi ehdotan,
11459: den talousarvioon ei määrärahaa hallitus esit-
11460: tänyt ja usein ovat ehdolliset määrärahat että Edttskunta ottaisi vuoden 1965
11461: jääneet tarkoitukseen saamatta. tulo- ja menoarvioon 2 000 000 markan
11462: Varsinkin kuntainliittojen omistamissa am- määrärahan käytettäväksi avustuksina
11463: mattikouluissa oppilasasuntolat olisivat vält- kunnallisten ammattioppilaitosten op-
11464: tämättömiä. Monet oppilaat tulevat kouluun pilasasuntojen rakentamista varten.
11465: pitkistä matkoista ja asutuskeskusten asun-
11466: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1964.
11467:
11468: Impi Lukkarinen.
11469: 1371
11470:
11471: IV,438.-Rah.al. N:o 309.
11472:
11473:
11474:
11475:
11476: Lukka.rin.en: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähäva-
11477: rai$ten ammattiopintolainoihin.
11478:
11479:
11480: E d u s k u n n a 11 e.
11481:
11482: Voimassa olevien lakien mukaan nuorilla myöntäminen on myös edullista sikäli, että
11483: on periaatteessa oikeus saada valtiolta avus- valtio voi saada omansa pois sen jälkeen, kun
11484: tusta ja lainaa ammattiopintojaan varten. nuoret ovat opintonsa päättäneet ja sijoittau-
11485: Tämä on muodostunut kuitenkin määräraho- tuneet tuottavaan työhön. Lainamahdolli-
11486: jen niukkuuden vuoksi enemmän periaat- suutta olisi mielestämme huomattavasti li-
11487: teeksi kuin käytännöksi. Vain osa anojista sättävä.
11488: voi avustusta ja lainaa saada ja summat ovat Edellä olevaan viitaten ehdotankin,
11489: usimmiten niin pienet, ettei niiden varaan
11490: voi opintojaan suunnitella, vaikka lain mu- että Eduskunta ottaisi mwden 1965
11491: kaan voitaisiin lahjakkaille tukea suoda lähes tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 900 000
11492: kustannusten täyteen määrään saakka. markkaa käytettäväksi vähävaraisten
11493: Nuorten tukeminen ammattiopinnoissa on nuorten ammattiopintolainoihin.
11494: yhteiskunnankin kannalta tärkeää. Lainojen
11495: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1964.
11496:
11497: Impi Lukkarinen.
11498: 1372
11499:
11500: IV,439.-Rah.al. N:o 310.
11501:
11502:
11503:
11504:
11505: Lukkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansaneläkkeen
11506: varassa elävien asumiskustannusten alentamiseen.
11507:
11508:
11509: E d u s k u n n a ll e.
11510:
11511: Kansaneläkelaitoksen, eräiden kaupunkien Asumistuki vuokratuen muodossa samaan
11512: ja myös eräiden järjestöjen toimesta on suo- tapaan kuin lapsiperheille auttaisi monia
11513: ritettu erilaisia tutkimuksia siitä, miten kan- vanhuksia asunnon saantiin. Yleensä ne van-
11514: saneläkkeen varassa elävät vanhuksemme hukset, jotka saavat kansaneläkkeen tukiosaa,
11515: tulevat toimeen. Asuntotutkimuksissa on to- ovat varattornia ja heidän auttamisensa vuok-
11516: dettu, että vanhukset asuvat monessa tapauk- ratuen muodossa suuntaisi tuen oikeaan.
11517: sessa asumistasoltaan ala-arvoisissa, useimmi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11518: ten liian kylmissä, asunnoissa. Tämä tapah-
11519: tuu sen vuoksi, että eläke ei riitä osakkeen että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
11520: hankintaan, ei vuokraan kerrostaloissa eikä tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mark-
11521: edes korjauskustannuksiin oman entisen asun- kaa käytettäväksi asumistuen myöntä-
11522: non ollessa kysymyksessä. Monet vanhukset miseksi kansaneläkkeen varassa elä-
11523: ovat joutuneet häädetyksi entisistä vuokra- vien vanhusten ja työkyvyttömien
11524: asunnoista uuden rakennustoiminnan tieltä, asumiskustannusten alentamiseksi.
11525: mutta uuteen heidän varansa eivät yllä ja
11526: he ovat katkeruudekseen saaneet todeta, ettei
11527: yhteiskunnassa ole sijaa enää heille.
11528: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1964.
11529:
11530: Impi Lukkarinen. Martta Salmela-Järvinen.
11531: 1373
11532:
11533: IV,440.- Rah;al. N:o 311.
11534:
11535:
11536:
11537:
11538: Lukkarinen: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten varas-
11539: tomiesten tointen perustamiseksi valtionrautateiden va-
11540: rasto-osastolle.
11541:
11542:
11543: E d u s k u n n a 11 e.
11544:
11545: Valtionrautateiden varasto-osaston eri sisä- koulutukseensa, mutta he toivovat lisäksi, että
11546: varastoilla on n. 100 työntekijää, jotka työs- rinnan heidän koulutuksensa kehittämisen
11547: kentelevät puhtaasti varastonhoidollisissa teh- kanssa hoidettaisiin myös heidän palkkaus-
11548: tävissä, kuten pakkaajan, tavaran ulosanta- järjestelmänsä siten, että heidän työsuhteensa
11549: jan ja varastomiehen nimikkeillä. Näiden vakinaistettaisiin.
11550: työntekijäin töitä on työn vaativuudesta, Mainitsemiemme varastojen työntekijäin
11551: vastuunalaisuudesta ja vaihtelevaisuudesta välittöminä työtovereina ja esimiehinä toimii
11552: johtuen ollut vaikeaa urakoida ja niinpä hei- varastomestareita, jotka ovat virkasuhteessa.
11553: dän palkkauksensa onkin järjestetty yleensä Sanotut varastotyöläiset joutuvat usein toimi-
11554: tuntipalkkaiseksi. Viime vuosina on kuiten- maan näiden toimenhaltijain sijaisina.
11555: kin, jotta saataisiin heidän palkkauksensa Tällä hetkellä varastomestareiden toimet
11556: kohtuullisemmalle tasolle, ryhdytty maksa- kuuluvat 13 palkkaluokkaan ja niin ollen
11557: maan heille kuukausipalkkaa, kuten työehto- olisi varastomiesten palkkauksen oltava 11
11558: sopimuksessa siitä sanotaan. palkkaluokassa. Tämän palkkaluokan toimiin
11559: Jotta voitaisiin käyttää varastotyöntekijäin oikeutettaisiin varastonhoidollisen paruskurs-
11560: työvoimaa riittävästi hyödyksi ja jotta työn- sin suorittanut. Vastaavasti varastomestarin
11561: tekijät kykenisivät hoitamaan heille uskotut tutkinnon suorittaneen varastomiehen palk-
11562: varastonhoidolliset tehtävät tarpeeksi hyvin, kaus olisi 12 palkkaluokassa. Työntekijäin
11563: on viime vuosina järjestetty varastotyönteki- käsityksen mukaan tulisi 11 palkkaluokan
11564: jöitä varten erilaisia oppikursseja. Niinpä varastomiehen toimia saada eri varastopai-
11565: varastotyöläisille on annettu työnantajan toi- koille yhteensä 30 ja 12 palkkaluokan varas-
11566: mesta mahdollisuus suorittaa 2 viikkoa kes- tomiehen toimia 20 kappaletta.
11567: tävä varastohoidollinen peruskurssi. Tämän Edellä esitetyn perusteella esitän,
11568: lisäksi ovat eräät varastomiehet suorittaneet
11569: varastomestarikurssin saamatta silti sanottuja että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
11570: nimityksiä, koska po. toimia on liian vähän. tulo- ja menoarvion 18 Pl. II luvun
11571: Tämä koulutusmuoto on ollut hyvä ja sitä 2 momentille 30 kappaletta 12 pl. ja
11572: kehittämällä päästäneen siihen, että rauta- 20 kappaletta 11 pl. ylimääräisten
11573: teidenkin varastojen hoito ja suoritusteho varastomiesten toimien perustam·ista
11574: kohoavat vastaavien yksityisten varastojen varten 360 000 mk:n määrärahan.
11575: tasolle.
11576: Varastotyöntekijät ovat olleet tyytyväisiä
11577: uudistuksiin, joita on saatu heidän ammatti-
11578: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
11579:
11580: Impi Lukkarinen.
11581: 1374
11582:
11583: IV,441.-Rah.al. N:o 312.
11584:
11585:
11586:
11587:
11588: Lukkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lapsi-
11589: perheiden asumistukiin.
11590:
11591:
11592: E d u s k u n n a ll e.
11593:
11594: Yhteiskunnan tuki asuntorakennustoimin- otetut määrärahat ovat vähäiset. Mm. perheen
11595: taan on ollut riittämätön. Se on johtanut veroäyrien perusteella vaikuttava tulotaso on
11596: muun muassa siihen, että lapsiperheiden asu- ~ätetty niin alhaiseksi, että se eliminoi suu-
11597: mistaso ei ole kehittynyt rinnan muun yh- ren joukon todella tarpeessa olevia perheitä
11598: teiskunnallisen eteenpäin menon kanssa, tuen piiristä. Lain ja asetusten tulkinta on
11599: vaan jäänyt pahasti jälkeen. Mielenkiinto mahdollisimman tiukkaa vedoten juuri mää-
11600: yksityisessä rakennustoiminnassa on suuntau- rärahoihin.
11601: tunut pienasuntoihin. Muuttoliike on asutus- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11602: keskuksissa saanut aikaan ylikysyntää näi-
11603: denkin suhteen ja vuokranantaja suhtautuu että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
11604: aina kielteisemmin lapsiperheisiin. tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XIII lu-
11605: V. 1961 aikaansaatu laki lapsiperheiden vun 7 momentille lisäyksenä 3 000 000
11606: asumistuesta pyrkii parantamaan tilannetta markkaa käytettäväksi lapsiperheiden
11607: antamalla apua vuokriin. Laki jäi kuitenkin asumistuen lisäämiseen.
11608: liian suppeaksi ja talousarvioon vuosittain
11609: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1964.
11610:
11611: Impi Lukkarinen. Martta Salmela-Järvinen.
11612: 1375
11613:
11614: IV,442.- Rah.al. N:o 313.
11615:
11616:
11617:
11618:
11619: Lukkarinen: Määrärahan osoittamisesta helpotuksen myöntä-
11620: miseksi kunnille rautateiden rakentamisesta johtuvista
11621: pakkolunastuskorvauksista.
11622:
11623:
11624: Eduskunnalle.
11625:
11626: Hallitus on ensi vuoden talousarvioesityk- teissa komitean osoittamien suuntaviivojen
11627: setä jättänyt kokonaan pois määrärahan, mukaan, vaikkakin pienemmin summin, mai-
11628: minkä turvin aikaisemmin on myönnetty hel- nittuja kuntia avustanut. Tuntuukin oudolta,
11629: potuksia kunnille rautateiden rakentamisesta että määräraha tarkoitukseen on nyt jätetty,
11630: johtuvista pakkolunastuskorvauksista. Näin ilman perusteluja, kokonaan huomioimatta.
11631: on tapahtunut siitäkin huolimatta, että kun- Edellä olevaan viitaten esitän,
11632: nat ovat joutuneet entistä suurempiin rasi-
11633: tuksiin j,a monen kunnan veroäyri on jyr- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
11634: kästi noussut viime aikoina. tulo- ja menoarvioon 1 miljoooon mar-
11635: Kuntien kohtuuttoman korkeiksi nousseita kan määrärahan 12 Pl. XIII luvun
11636: rasituksia nimenoman rautatiealueiden pak- uudelle momentille helpotuksen myön-
11637: kolunastuskorvauksissa selvitteli komitea, tämiseksi kunnt"lle rautateiden rakenta-
11638: mikä sai ehdotuksensa asiasta valmiiksi v. misesta johtuvista pakkolunastuskor-
11639: 1961. Valtio on tulo- ja menoarvion puit- vauksista.
11640: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
11641:
11642: Impi Lukkarinen.
11643: 1376
11644:
11645: IV,443.-Rah.al. N:o 314.
11646:
11647:
11648:
11649:
11650: Lukkarinen: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähäva-
11651: raisten nuorten ammattiopintoavmtuksiin.
11652:
11653:
11654: E d u s k u n n a 11 e.
11655:
11656: Vähävaraisten ammattiopintoavustuksiin ammattikouluja ja toisaalta myös lisätty kor-
11657: valtion myöntämät määrärahat ovat jatku- keakouluissa opiskelevien nuorten tukea, olisi
11658: vasti osoittautuneet riittämättömiksi. Siitä syytä muistaa muissakin opinahjoissa opiske-
11659: huolimatta hallitus on ensi vuoden tulo- ja levia, joille useimmiten vain tämä vähävarais-
11660: menoarvioesityksessä pysyttänyt määrärahan ten nuorten ammattiopintoavustuslaki voi an-
11661: entisellään. Kustannustason nousu vähentää taa apua.
11662: huomattavasti tämän tuen realiarvoa ja yhä Edellä olevaan viitaten esitän,
11663: harvemmat voivat saada apua ponnistelles-
11664: saan yhteiskunnalle tärkeän ammattitaidon että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
11665: hankinnassa. Monien lahjakkaitten nuorten tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
11666: opiskelu keskeytyy tai viivästyy rahavaikeuk- 1 000 000 markkaa käytettäväksi vähä-
11667: sien vuoksi. Kun ammattitaidon hankinnan vamisten nuorten ammattiopintoavus-
11668: välttämättömyyttä on viime vuosina koros- tuksiin.
11669: tettu ja toisaalta on rakennettu erilaisia
11670: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1964.
11671:
11672: Impi Lukkarinen.
11673: 1377
11674:
11675: IV,444.- Rah.aJ. N:o 315.
11676:
11677:
11678:
11679:
11680: Lukkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kun-
11681: nan- ja kyläteiden avustamiseen.
11682:
11683:
11684: E d u s k u n n a 11 e.
11685:
11686: Hallitus esittää, että ensi vuoden tulo- ja yleisiksi ja moottoriliikenteen sekä eräissä ta-
11687: menoarviossa vähennettäisiin kunnan ja kylä- pauksissa puutavara-ajojen vuoksi suurten
11688: teiden avustamiseen varatusta määrärahasta rasitusten kohteiksi. Olisi paikallaan, että
11689: suurin osa ja momentille jäisi vain 2 miljoo- valtiovalta edes avustaisi tällaisten teitten
11690: naa markkaa. Hallitus perustelee esitystään kunnossapitoa.
11691: sillä, että olennainen osa näistä teistä on Edelläolevaan viitaten ehdotamme,
11692: otettu paikallisteiksi. Tielain toteuttaminen
11693: ei juuri varojen puutteessa ole sujunut odo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
11694: tetusti, vaan anomuksia erilaisten teiden koh- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. VI luvun
11695: dalta tulee sekä kunnille että valtiolle lukui- 3 momentille lisäyksenä 2 miljoonaa
11696: sasti. Monet kylätiet ovat yksityisten osakas- markkaa kunnan- ja kyläteiden avusta-
11697: ten toimesta suurin uhrauksin pantu kun- miseen.
11698: toon ja sen jälkeen muuttuneet luonteeltaan
11699: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1964.
11700:
11701: Impi Lukkarinen. Martta Salmela-Järvinen.
11702:
11703:
11704:
11705:
11706: 173 E/726
11707: 1378
11708:
11709: IV,445.- Rah.al. N:o 316.
11710:
11711:
11712:
11713:
11714: Lukkarinen ym. : Korotetun määrärahan osoittamisesta maa-
11715: seudun sähköistämisen tukemiseen.
11716:
11717:
11718: E d u s k u n n a 11 e.
11719:
11720: Hallitus toteaa budjettiesityksessään, että määräraha sekä ensi vuodeksi hallituksen
11721: sähköistämättömiä talouksia maassamme on ehdottama summa on pienempi kuin aikaisem-
11722: vielä niin paljon, että niiden liittäminen ver- pina vuosina. Sähköistämisen loppuun saatta-
11723: kostoihin ei mene tavallisin liittymismaksuin, minen edellyttäisi suurempaa tukea. Sen
11724: vaan valtakunnallista tukea tarvitaan edel- vuoksi esitämme,
11725: leen.
11726: Maaseudun sähköistäminen on viivästynyt että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
11727: nimenomaan varojen puutteessa. Sen vuoksi tulo- ja menoarvioon 15 Pl. XI luvun
11728: eduskunta lisäsi kuluvan vuoden talousar- 33 momentille lisäyksenä 500 000
11729: vioon määrärahaa siitä, mitä hallitus vuosi markkaa maaseudun sählcöistämisen
11730: sitten ehdotti. Kuitenkin kuluvan vuoden tukemiseen.
11731: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1964.
11732:
11733: Impi Lukkarinen. Martta Salmela-.Tå.rvinen.
11734: 1379
11735:
11736: IV,446.-Rah.al. N:o 317.
11737:
11738:
11739:
11740:
11741: E. Manninen ym..: Määräraha'n osoittamisesta kelirikkoaluksen
11742: hankkimiseksi Juuan kirkonkylän ja Paalasmaan välistä
11743: liikennettä varten.
11744:
11745:
11746: E d u s k u n n a 11 e.
11747:
11748: Jo parin vuoden ajan on ollut TVH: n ra- aluksen hankkiminen. Samalla olisi kiirehdit-
11749: kennusohjelmassa tien rakentaminen Juuan tävä Juuan-Ritoniemen tien ja Paalasmaan
11750: kunnassa olevaan Paalasmaan saareen. Myös saaren tien rakentamista. Muutoin voi käydä,
11751: eduskunta on lausunut asiasta toivomuksen. että saaren 145 talon asukkaiden on pakko
11752: Kun asia näyttää viivästyvän, tiehän saareen vähitellen kokonaan muuttaa saarelta pois.
11753: tulee olemaan kallis, on yksityisen yrittäjän Edelläolevan perusteella ehdotammekin,
11754: toimesta koetettu saada parempaa alusta lii-
11755: kennöimään saareen, mutta rahavarojen että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
11756: puuttumisen tähden asia on rauennut. tulo- ja menoarvioon 100 000 markkaa
11757: Mielestämme valtion pitäisi ottaa liikenne kelirikkoaluksen hankkimiseksi J uuan
11758: Juuan kirkonkylän ja Paalasmaan välillä hoi- kirkonky"län ja Paalasmaan välistä lii-
11759: dettavakseen ja hankkia kunnollinen keli- kennettä varten.
11760: rikkoalus, tai ainakin tehdä mahdolliseksi lm.
11761: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
11762:
11763: Elis Manninen. A. Holopainen.
11764: U. H. Voutilainen. Reino Karpola.
11765: 1380
11766:
11767: IV,447.- Rah.al. N:o 318.
11768:
11769:
11770:
11771:
11772: E. Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tohmajärven
11773: yhteiskoulun rakentamiseen.
11774:
11775:
11776: E d u s k u n n a 11 e.
11777:
11778: Tohmajärven keskikoulun rakentaminen on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11779: ollut ensimmäisellä sijalla kouluviranomais- nioittaen,
11780: ten esityksissä useamman vuoden ajan. Voi
11781: perustellusti sanoa, että koulun olosuhteet että Eduskunta ottaisi vuoden .1965
11782: ovat oppilaille ja opettajille vaikeimmat koko tulo- ja menoarvioon 500 000 markkaa
11783: maassa. Koulu olisi ensi tilassa rakennettava. Tohmajärven yhteiskoulun rakentami-
11784: Kun lisäksi Tohmajärvellä ei ole mitään seen.
11785: valtion töitä käynnissä, olisi tässäkin suh-
11786: teessa koulun rakentaminen varsin aiheelli-
11787: nen.
11788: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
11789:
11790: Elis Manninen. Edit Terästö. Olli Kervinen.
11791: 1381
11792:
11793: IV,448. - Rah.al. N: o 319.
11794:
11795:
11796:
11797:
11798: E. Manninen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta On-
11799: kamon-Parikkalan radan rakentamista varten.
11800:
11801:
11802: E d u s k u n n a 11 e.
11803:
11804: Hallituksen esityksessä tulo- ja menoar- kään, vaikka joku summa työllisyysvaroja lii-
11805: vioksi v:lle 1965 on Onkamon-Parikkalan kenisi radan rakennukseen. Sen vuoksi näyt-
11806: radan rakentamiseen varattu 4,5 milj. mk. tää välttämättömältä, että Onkamon-Parik-
11807: Tästä summasta on varattu Syrjäsalmen sil- kalan radan rakennusmäärärahaa lisätään.
11808: taa varten 1 milj. Muilla rahoilla on tarkoi- Ehdotammekin,
11809: tus sepelöidä rataa, jatkaa jäljelläolevia ns.
11810: normaalitöitä ja suorittaa kiskotusta n. 35 km että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
11811: suunnitelmien mukaan. tulo- ja menoarvion 19 Pl:n I luvun
11812: Saamamme tiedon mukaan ei Syrjäsalmeen 22 momentille lisäyksenä 2 500 000
11813: varattu 1 milj. riitä. Eikä niitä kiskoja, jotka markkaa Onkamon-Parikkalan radan
11814: ovat varattuina ko. rataosuutta varten voida rakentamista varten.
11815: em. rahasummalla vielä kiinnittää, ei Sitten-
11816: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
11817:
11818: Elis Manninen. U. B. Voutialinen. A. Holopainen.
11819: 1382
11820:
11821: IV,449. - Rah.al. N: o 320.
11822:
11823:
11824:
11825:
11826: H. Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta rautateiden ta-
11827: vara-aseman rakentamiseksi Varkauden kaupunkiin.
11828:
11829:
11830: E d u s k u n n a 11 e.
11831:
11832: Varkauden kaupungissa oleva rautateiden jätetty huomioon ottamatta ja tilanne jatku-
11833: tavara-asema on vanhanaikainen ja epätar- vasti huononee, olisi jo nyt ryhdyttävä toi-
11834: koituksenmukainen, toimistotilat ovat ahtaat menpiteisiin, jotka merkitsisivät epäkohdan
11835: ja niin kylmät, että ne suorastaan vaaranta- poistamista. Rautatiehallituksessa on jo laa-
11836: vat työntekijöiden terveyden. Asemalla työs- dittu alustavat piirustukset ja suunnitelmat
11837: kentelevä henkilökunta on vailla sosiaalisia tavara-aseman ja sen sosiaalisten tilojen ra-
11838: tiloja. Kun olosuhteet ovat mainitunlaiset, kentamiseksi ja tätä toimintaa on kiirehdit-
11839: eivät parhaalla tahdollakaan siellä työskente- tävä ja rakennustyöt lopultakin aloitettava.
11840: levät toimihenkilöt voi saada toimintaa sel- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11841: laiseksi, että se tyydyttäisi liikennöitsijöitä ja
11842: vastaisi talouselämän tarpeita. että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
11843: Eduskunta on kiinnittänyt ilmenneisiin tulo- ja menoarvioon 500 000 markkaa
11844: epäkohtiin huomiota ja esittänyt hallitukselle rautateiden tavara-aseman rakentami-
11845: toivomuksen tavara-aseman rakennustöiden seksi Varkauden kaupunkiin.
11846: aloittamisesta. Kun nämä toivomukset on
11847: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
11848:
11849: Hugo Manninen. V. J. Rytkönen.
11850: Aarne Pulkkinen. Veikko 1. Rytkönen.
11851: 1383
11852:
11853: IV ,450. - Rah.al. N: o 321.
11854:
11855:
11856:
11857:
11858: H. Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Juankosken-
11859: Luikonlahden rautatietöiden aloittamiseksi.
11860:
11861:
11862: E d u s k u n n a II e.
11863:
11864: Kaavin kunnan Luikonlahden kylässä on nen Juankosken asemalta Kaavin Luikonlah-
11865: runsaita malmilöytöjä ja jo kauan on pidetty teen pikaisesti aloitettava.
11866: selvänä, että kaivostoiminta on saatava alulle Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11867: ja tästä syystä on alue yhdistettävä maan
11868: rautatieverkostoon. että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
11869: Eduskunta on jo aikaisemmin lausunut tulo- ja menoarvioon 19 Pl:n 1 luvun
11870: asiasta toivomuksen, ja tutkimuksia onkin 22 momentille 5 miljoonaa mm·kkaa
11871: toimitettu. Syrjäisen maakunnan taloudelli- J uankosken--Luikonlahden rautatietöi-
11872: sen elämän kohentamiseksi sekä työtilaisuuk- den aloittamiseksi.
11873: sien järjestämiseksi olisi rautatien rakentami-
11874: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
11875:
11876: Hugo Manninen. Aarne Pulkkinen.
11877: Toivo Niiranen. V. J. Rytkönen.
11878: Veikko I. Rytkönen.
11879: 1384
11880:
11881: IV,451. - Rah.al. N: o 322.
11882:
11883:
11884:
11885:
11886: Matilainen ym.: Muärärahan osoittamisesta avustuksiksi So-
11887: keain Keskusliitto r.y: lle sokeainhuoltajien toiminnasta ai-
11888: heutuvia kustannuksia varten.
11889:
11890:
11891: E d u s k u n n a ll e.
11892:
11893: Kunnallisilla ja valtion sosiaaliviranomai- jonka lisäksi kolme sanotun liiton jäsenyhdis-
11894: silla on perin vähän käytännöllisiä mahdolli- tystä on koeluontoisesti pitänyt palvelukses-
11895: suuksia perehtyä sokeiden kuntouttamisessa saan koko- tai osapäivätoimisia huoltosihtee-
11896: esiintyviin ongelmiin. Sokeiden kuntouttami- reitä. Vaikka näiden huoltosihteereiden toi-
11897: nen ja heidän omatoimisuutensa säilymisestä minta on niin lyhytaikainen, ettei vielä ole
11898: huolehtiminen kuitenkin edellyttää kussakin mahdollista luotettavasti tilastollisin keinoin
11899: tapauksessa vallitsevien yksilöllisten olosuh- osoittaa saavutettua etua, on kuitenkin käy-
11900: teiden tarkkaa tuntemista. nyt ilmeiseksi, että huoltajatoiminnan saat-
11901: Useissa maissa onkin pidetty välttämättö- taminen vakinaiselle kannalle on tarkoitus-
11902: mänä luoda erityinen sokeainhuoltajaverkko. taan vastaavaa. Sokeainhuoltajain toiminta
11903: Englannissa ja Yhdysvalloissa näitä huolto- palvelee siinä määrässä yhteiskunnankin etua,
11904: työntekijöitä kutsutaan nimellä hometeacher, että valtion varoilla tulisi turvata toiminnan
11905: Skandinaviassa taas nimellä konsulent. Ruot- jatkuvuus.
11906: sissa toimii nykyisin sikäläisen sokeain kes- Englannissa pidetään vaatimuksena, että
11907: kusjärjestön palveluksessa 24 konsulenttia, yhden huoltajan toimipiiriin kuuluu enintään
11908: Norjassa 6 ja Tanskassa 8. 150 sokeaa. Ruotsissa tämä määrä on n. 400.
11909: Suomen oloissa pitäisi päästä ainakin siihen,
11910: Sokeainhuoltajan tehtävänä on pitää yh- että huoltajan työkenttään ei kuuluisi yli
11911: teyttä kaikkiin toimialueellaan asuviin sokei- 500: n sokean, mikä merkitsisi keskimäärin
11912: siin kotikäyntien, kirjeenvaihdon yms. keino- kahta päivittäistä kotikäyntiä jokaisen ta-
11913: jen avulla sekä tarkoin kunkin sokean olo- paamiseksi vuosittain. Huomioon ottaen, että
11914: suhteisiin perehtyen avustaa näitä eläkeasioi- vasta rakennetaan uutta työmuotoa, josta
11915: den järjestämisessä, asuntoasioissa, ammatin aluksi on saatava riittävästi kokemuksia pysy-
11916: harjoittamiseen liittyvissä kysymyksissä, kun- vän järjestelmän perustamiseksi, valtion va-
11917: touttamishoitoon, ammatti- ja muuhun koulu- roilla voitaisiin maksaa nyt kahden huoltosih-
11918: tukseen ohjaamisessa, työ- ja apuvälineiden teerin toiminnasta aiheutuvat kustannukset.
11919: hankinnassa yms. asioissa. Kaikkialla, missä Myös valtioneuvoston 8 päivänä joulukuuta
11920: tällainen erikoistyöntekijäin toiminta on saa- 1960 asettama sokeiden kuntouttamiskomitea
11921: tu käyntiin, on havaittu positiivisia tuloksia, esittää 28. 11. 1963 päivätyssä mietinnössään
11922: joiden suhteen toiminnasta aiheutuneet kus- erityisen sokeainhuoltajaverkon perustamista.
11923: tannukset jäävät erittäin vähäisiksi. Esim. Komitean laatiman suunnitelman mukaan
11924: Ruotsista saatujen tietojen mukaan on siellä tämä huoltajaverkko käsittäisi kuusi työnteki-
11925: voitu konsulenttien toimesta aktivoida sadoit- jää, joista yksi olisi johtavassa asemassa,
11926: tain sokeita, jotka muutoin olisivat jääneet yksi erikoistuisi sokeiden lasten kotikasvatuk-
11927: pysyvään toimettomuuteen yleensä huolto- sen neuvontaan koko maassa ja neljä olisi
11928: avusta riippuvina. alueellista työntekijää. Huoltajaverkon tar-
11929: Myös Suomessa on kokeiltu sokeainhuol- koituksena ei olisi korvata viranomaisten teh-
11930: tajatoimintaa. Sokeain Keskusliitto palkkasi täviä, vaan tukea heitä ja täydentää heidän
11931: ensimmäisenä kesäkuuta 1962 huoltosihteerin, työtään.
11932: IV,451. - Matilainen ym. 1385
11933:
11934: Edellä sanotun perusteella kunnioittavasti avustukseksi Sokeain Keskusliitto
11935: esitämme, r.y:lle sokeainholtajien toiminnasta
11936: aiheutuvia kustannuksia varten.
11937: että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
11938: tulo- ja menoarvioon 35 000 markkaa
11939: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
11940:
11941: Kalle Matilainen. Veikko Helle. Sulo Hostila.
11942: Akseli Roden. Eino Siren. Lyyli Aalto.
11943:
11944:
11945:
11946:
11947: 174 E/726
11948: 1386
11949:
11950: IV,452.- Rah.al. N:o 323.
11951:
11952:
11953:
11954:
11955: Matilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi So-
11956: keain Keskusliitto r.y :lle vastasoke1duneille järjestettäviä
11957: kuntouttamiskursseja varten.
11958:
11959:
11960: E d u s kun n a ll e.
11961:
11962: Tunnettu epäkohta on, että näkökyvyn me- varmistua sokeutuneen elämänuskon säily-
11963: netykseen liittyvän sairaalahoidon jälkeen misestä ja jäljellä olevan työkyvyn hyväksi-
11964: jää sokea ja vaikeasti näkövikainen henkilö käyttämisestä.
11965: vaille opastusta näkövian aiheuttamassa Sokeiden kuntouttamiskomitea toteaa, että
11966: uudessa tilanteessa. Tähän tilanteeseen liitty- jokaisella sokeutuneella iästä riippumatta pi-
11967: vät vaikeudet ovat sekä henkistä laatua, että täisi olla mahdollisuus saada ohjausta so-
11968: jokapäiväisen elämän käytännöllisistä toimista keana elämisessä, liikkumisessa, jokapäiväi-
11969: selviytymiseen liittyviä. Nimenomaan aikui- sissä toimissa jne. Kysymyksessä olevaa teh-
11970: sena sokeutuneen kuntoutumiselle on ratkai- tävää ei voida hoitaa sairaaloissa, lausuu
11971: seva sairaalahoitoa välittömästi seuraava em. komitea. Jo pelkästään taloudellisista
11972: vaihe, jolloin hänen on hyväksyttävä muut- syistä ei voida ajatella, että sairaaloissa olisi
11973: tunut tilanne sekä pyrittävä kohti itsenäisty- sokeiden kuntouttamiseen erikoistuvaa hen-
11974: mistä ja sopivan työn löytämistä. kilökuntaa. Näinollen maassa tulisi olla eri-
11975: Useiden muiden vammaryhmien kohdalla tyinen laitos, johon kuntouttamisen tarpeessa
11976: kuntouttamishoito on jo ehtinyt saada va- olevat sokeat voidaan ohjata. Tämän laitok-
11977: kiintuneet muotonsa ja tällainen toiminta sen tehtävänä olisi mm. luottamuksen palaut-
11978: katsotaan invaliidihuoltolaissa säädettyyn taminen sokean omiin mahdollisuuksiin, päi-
11979: huoltoon itsestään selvänä sisältyväksi. vittäisten toimintojen opettaminen, apuväli-
11980: Niinpä raajavammainen saa sairaalahoidon neiden käytön opastus, ammattityötä edeltävä
11981: yhteydessä tai sen jatkoksi erityisessä kun- työskentely työhön ohjauksen selvittämiseksi
11982: touttamislaitoksessa tilaisuuden liikkumis- ja ja jatkotilanteen hahmottaminen.
11983: toimintakyyyn harjoitukseen, proteesin käy- Kun jatkuva vastasokeutuneiden ohjaus-
11984: tön opastukseen ja jokapäiväisen elämän tai- tarve ei lukumääräisesti ole kovin suuri -
11985: tojen opettelemiseen. Vastaavasti saa puhe- vastasokeutuneita arvioidaan vuosittain tule-
11986: ja äänihäiriöinen puheterapiaa ja tuberku- van .noin 40 - , ei liene tarkoituksenmukaista
11987: loosipotilas työhoitoa. Valtioneuvoston aset- perustaa yksinomaan tätä tarkoitusta varten
11988: tama Sokeiden Kuntouttamiskomitea toteaa laitosta. Sopeuttava kuntouttamisohjaus voi-
11989: 28. 11. 1963 päivätyssä mietinnössään, että taisiin antaa sellaisessa laitoksessa, jossa on
11990: myös aikuisiässä sokeutuneet tarvitsevat muutakin sokeainhuoltoon kuuluvaa toimin-
11991: rohkaisua, neuvoja ja tukea voidakseen par- taa. Tyyskylän kartanossa Siuntiossa Sokeain
11992: haalla mahdollisella tavalla jatkaa elä- Keskusliitto harjoittaa sellaista huoltolaitos-
11993: määnsä muuttuneissa olosuhteissa. Niinikään ja kurssitoimintaa, jonka yhteyteen sopeut-
11994: ammattikoulutuksen yhteydessä havaitaan tavan kuntouttamishoidon järjestäminen hy-
11995: yhä uudestaan, että äsken sokeutuneet so- vin niveltyisi. Kokeilutarkoituksessa liitto
11996: keainkoulua käymättömät aikuiset tarvitse- järjesti täällä jo syksyllä 1963 14 sokeutu-
11997: vat ensin runsaasti aikaa yleiseen totutte- neelle miehelle kuntouttamiskurssit, joiden
11998: luun ja eräiden sokealle tarpeellisten perus- yhteydessä todettiin laitos tarkoitukseen sopi-
11999: taitojen opetteluun ja vasta sitten päästään vaksi sekä kurssimuotoisesti järjestetty kun-
12000: tehokkaasti käsiksi ammatin oppimiseen. touttamishoito kaikin puolin tulokselliseksi.
12001: Mitä nopeammin sopivaa tukea voidaan Maassamme löytyy kymmenittäin passiivi-
12002: asianomaiselle antaa, sitä paremmin voidaan siksi jääneitä sokeita, joiden kuntoutumisen
12003: IV,452. - Matilainen ym. 1387
12004:
12005: esteeksi ei voi havaita muuta syytä kuin kea saatuaan huolehtimaan vastasokeutunei-
12006: asiantuntevan tuen ja ohjauksen puute oi- den kuntouttamisesta, esitämme kunnioitta-
12007: keana aikana. Tällaisten tapausten vähentä- vasti,
12008: miseksi ja sokeutuneiden työ- ja toimintaky-
12009: vyn palauttamisen jouduttamiseksi olisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
12010: viipymättä suoritettava tarpeelliset järjeste- tulo- ja menoarvioon 70 000 markkaa
12011: lyt sopeuttavan kuntouttamishoidon järjestä- avustukseksi Sokeain Keskusliitto
12012: miseksi säännönmukaiselle kannalle. Kun So- r.y: lle vastasokeutuneille järjestettäviä
12013: keain Keskusliitto on valmis taloudellista tu- kuntoutumiskursseja varten.
12014: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
12015:
12016: Kalle Matilainen. Veikko Helle. Sulo Hostila.
12017: Akseli Roden. Eino Siren. Lyyli Aalto.
12018: 1388
12019:
12020: IV,453.-Rah.al. N:o 324.
12021:
12022:
12023:
12024:
12025: Matilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vuoksen yli ra-
12026: kennettavan maantiesillan suunnitelman laatimiseksi.
12027:
12028:
12029: E d u s k u n n a ll e.
12030:
12031: Karjalan tie, mikä yhtyy Imatran kauppa- vampana esiin ja kun lasketaan, että kym-
12032: laan sen keskustassa ja jatkuu halki kaup- menen vuoden kuluessa maantieliikenne nelin-
12033: palan pohjoiseen Joensuun kaupunkiin ja kertaistuu, olisi Vuoksen ylitys ratkaistava
12034: edelleen tästä tiestä, on yhteys Savonlinnaan mahdollisimman nopeasti uuden leveämmän
12035: ja Kuopioon, suurempia kohteita mainitak- maantiesillan rakentamisella, jonka sijainti
12036: semme. tulisi olla n. 75 m yhdistetystä sillasta Imat-
12037: Karjalan tie ylittää Vuoksen kauppalan rankoskelle päin.
12038: keskustassa sijaitsevan Mansikkalan yhdiste- Edellä lausuttuun viitaten ja turvataksem-
12039: tyn rautatie- ja maantiesillan. Kun tämä silta me sen voimakkaan ja yhä lisääntyvän ras-
12040: on niin kaitainen, että ainoastaan henkilö- kaan kuin myös kevyen liikenteen, mikä ky-
12041: autot voivat siinä vaivatta sivuuttaa, on siitä seisellä tiellä on ja tulee olemaan, kunnioit-
12042: jo nyt muodostunut vaikea pullonkaula läpi- taen ehdotamme,
12043: kulkuliikenteelle.
12044: Liikennetutkimus, mikä suoritettiin syk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
12045: syllä 1962, osoitti, että vuorokaudessa ylitti tulo- ja menoarvioon 40 000 markkaa
12046: sillan 5 100 henkilövaunuyksikköä ja päivän Vuoksen yli rakennettavan maantie-
12047: aikaan tunnissa 500 henkilövaunuyksikköä. sill-an suunnitelman tekoa varten.
12048: Kun liikenne on tuosta ajasta lisääntynyt
12049: jo 30 %, on sillan ahtaus tullut yhä huuta-
12050: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
12051:
12052: Kalle Matilainen. Sulo Bostila. Artturi Koskinen.
12053: Valto Käkelä. Sulo Suorttanen. Veikko Kokkola.
12054: 1389
12055:
12056: IV,454.- Rah.al. N:o 325.
12057:
12058:
12059:
12060:
12061: Matilainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Hau-
12062: vanlahdenr-Särkilahden maantien (ns. Pohjiin tien) ra-
12063: kennustöiden jatkamiseksi.
12064:
12065:
12066: E d u s k u n n a II e.
12067:
12068: Hauvanlahden-Särkilahden, ns. Pohjiin syksynkin aikana tarvitaan työtä sadoille
12069: tie, on ollut rakennettavana v:n 1962 lopusta työntekijöille. Kun hallituksen antamassa
12070: lähtien. Tietä on rakennettu työllisyystyönä. tulo- ja menoarviossa osoitettu rahamäärä ei
12071: Tälle työmaalle on työntekijöitä voitu sijoit- mielestämme riitä kyseisen työn ja työllisyy-
12072: taa Imatran kauppalan, Ruokolahden ja den hoitamiseksi ja kun kansalaistemme
12073: Rautjärven kuntien alueilta. työnsaanti ja toimeentulo on turvattava, eh-
12074: Pohjiin tie palvelee valmistuttuaan sen var- dotamme,
12075: rella ja lähialueilla asuvaa väestöä. Sen li-
12076: säksi tiellä on erittäin suuri merkitys puu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
12077: raaka-aineen kuljetuksissa Imatran kauppa- tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n lll lu-
12078: lassa sijaitsevien teollisuuslaitoksien käyttöön. vun 4 momentille lisäyksenä 700 000
12079: Hauvanlahden-Särkilahden tietyömaa on markan määrärahan H auvanlahdenr-
12080: kaiken lisäksi ainoa valtion toimesta osoi- Särkilahden maantien ( ns. Pohjiin
12081: tettu talvityökohde paikkakunnalla, missä tien) rakennustöiden jatkamista var-
12082: työttömyyttä on ollut kuluneen kesänkin ai- ten.
12083: kana. Varmaa on, että ensi talvena ja jo
12084: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
12085:
12086: Kalle Matilainen. Eino Siren.
12087: Sulo Hostila. Akseli Roden.
12088: 1390
12089:
12090: IV,455. - Rah.al. N: o 326.
12091:
12092:
12093:
12094:
12095: M. Mattila ym..: Määrärahan osoittamisesta Työtehoseuralle
12096: maatilametsien puunkorjuun rationalisointitutkimuksiin ja
12097: hankintatekn{llisen koeaseman toimintaan.
12098:
12099:
12100: E d u s k u n n a 11 e.
12101:
12102: , Metsätalouden merkitys kansantaloudes- tettavia varoja lisättävä välttämättömillllllän
12103: samille tulee lähitulevaisuudessa jatkuvasti tutkimus- ja kehitystyön turvaamiseksi.
12104: kasvamaan sitä mukaa kuin puun ja sen Erityisesti maatilametsissä, joista valtaosa
12105: tuotteiden kysyntä ulkomailla suurenee, edel- teollisuuden raakapuusta on peräisin, hankin-
12106: lyttäen että pystymme toimittamaan näitä tatoiminnan rationalisointia vaikeuttavat mo-
12107: tuotteita ulkomaille kilpailukykyisiin hintoi- net metsäkoosta yms. tekijöistä aiheutuvat
12108: hin. ongelmat. Kun lisäksi koko maatilatalou-
12109: Koska puutavaran hankinta metsästä temme on nopeassa kehitys- ja muutosvai-
12110: käyttö- tai jalostuspaikkaan muodostaa erit- heessa, edellyttää puutavaran hankinnan ra-
12111: täin suuren osan valmiin tuotteen hinnasta, tionalisointi ensi sijassa maatilametsätalou-
12112: on melkein kaikissa metsätalousmaissa aivan teen kohdistuvaa entistä voimakkaampaa tut-
12113: viime vuosina ryhdytty voimakkaasti tehos- kimustoimintaa, joka on nimenomaan Työte-
12114: tamaan puutavaran hankinnan ratinalisoi- hoseuran metsäosaston tehtävänä.
12115: mistoimintaa. Näin on tapahtunut mm. mei- Edellä mainitun perusteella ehdotamme,
12116: dän läntisissä ja itäisissä naapurimaissamme.
12117: Kaikissa metsätalousmaissa tapahtuu ny- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
12118: kyisin voimakasta kehitystä metsästä kulje- tulo- ja menoarvioon momentiUe 11.
12119: tusväylien varteen tapahtuvassa puutavaran Pl: XXVI: 13 Työtehoseuralle metsii-
12120: korjuussa, mistä osoituksena on mm. ulko- talouden rationalisoimistyön tukemi-
12121: mailta maahamme tuotavien erilaisten metsä- seen v. 1963 perustetun Työtehoseuran
12122: koneiden suuri määrä. Jotta tällöin vältyttäi- hankintateknillisen koeaseman henkilö-
12123: siin mm. virheinvestointien tapahtumiselta kunnan ja aputyövoiman palkkauk-
12124: erilaisiin olosuhteisiin nojautuvien ulkomais- seen, kokeilukaluston hankintaan ja
12125: ten esikuvien perusteella, ja jotta toisaalta muihin k1tluihin 80 000 mk, hankinta-
12126: pystyttäisiin osoittamaan oloihimme soveltu- teknillisen koeaseman perustyökaluston
12127: via edullisia työmuotoja sekä jakamaan ko- ja tutkimusvälineiden hankintaan ker-
12128: neiden käyttöön ja huoltoon liittyvää tie- tamenona 120 000 mk sekä puutavaran
12129: toutta ammattikoulutuksenkin avulla, olisi korjuun sovellettujen ttttkimusten
12130: puutavaran hankinnan rationalisointiin osoi- aloittamiseen kertamenona 50 000 mk.
12131: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
12132:
12133: Matti Mattila. Lauri Laine. Yrjö Hautala.
12134: Olavi Lahtela. Artturi Jämsen. Eino Uusitalo.
12135: Veikko Honkanen.
12136: 1391
12137:
12138: IV,456. -Rab.al. N:o 327.
12139:
12140:
12141:
12142:
12143: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenkielisten
12144: oppikoulujen poikien käsityönopettajain virkojen ja toi-
12145: mien perustamiseen.
12146:
12147:
12148: Ed u s kun n a 11 e.
12149:
12150: Poikien käsityön ja teknisen opetuksen ol- Poikalysooihin, JOISSa varsinaisten iuokkien
12151: lessa oppikouluissa I-III luokilla pakollinen käsityönopetusta k-ertyy vähintään 12 viikko-
12152: opetusaine on asianmU'kaista, että kyseistä tuntia ja rinna;kkaisluokikien vastaavaa ope-
12153: opetusta varten, samoinkuin kaikkien mui- tusta vähintään 24 viiklmtuntia, tulisi perus-
12154: denkin harjoitusaineiden opetusta varten jo taa käsityönopettajan ylimääräinen toimi.
12155: on perustettu, perustetaan käsityönopettajan Edellämainitut virat tulisi perustaa Hämeen-
12156: virkoja ja ylimääräisiä toimia niihin oppilai- linnan, Joensuun, Jyväskylän, Kouvolan,
12157: toksiin, joissa käsityönopetuksen viikkotunti- Oulun, Porin, Seinäjoen, Tampereen ja Tu-
12158: määrä sitä edeliJ.yttää. run lyseoihin ja vastaavat yJimääräiset toi-
12159: Oppikouluihin perustettujen muiden har- met Iisalmen, Kajaanin sekä Savonlinnan
12160: joitusaineiden viDkojen A 18 palkkausluo- lyseoihin v:n 1965 syyskuun 1 päivästä lu-
12161: kassa olevat opettajat suorittavat opetustyötä lkien.
12162: peruspalkasta 21 viikkotuntia. Tätä vastaa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12163: van tulisi oUa myös poikien käsityönopetta-
12164: jan peruspwlkasta suoritettava opetusvelvol- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
12165: lisuus. tulo- ja menoarvioon 10 Pl. X: 5 mo-
12166: Poikalyseoihin, joissa varsinaisten luok- mentin kohdalle 40 000 markkaa val-
12167: kien käsityönopetusta kertyy vähintään 24 tion suomenkielisiin oppikouluihin pe-
12168: viikkotuntia ja rinnakkaisluokkien vastaavaa rustettavia poikien käsityönopettajain
12169: opetusta vähintään 12 viiklk:otuntia, tulisi virkoja ja vastaavia ylimääräisiä toi-
12170: perustaa käsityönopettajan virka (A 18 pl.). mia varten.
12171: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
12172:
12173: Matti Mattila. Yrjö Hautala.
12174: Veikko Honkanen. Eino Uusitalo.
12175: 1392
12176:
12177: IV,457.-Ra.h.al. N:o 328.
12178:
12179: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta oriiden kasvatus-
12180: kustannusten alentamiseen.
12181:
12182: E d u s kun n a H e.
12183:
12184: Siitä huolimatta, että maa- ja metsätalou- Hevosten iukumäärän pienentyminen vai-
12185: dessa tapahtunut voimaJkas vetovoiman ko- kuttaa luonnollisestikin kysynnän vilkastumi-
12186: nee1listaminen on viim~ vuosikymmenen ai- seen ja hevosten hintojen nousuun. Kuluu
12187: kana suuresti vähentänyt hevosten tarvetta, kuitenkin vielä useita vuosia ennenkuin he-
12188: ovat olosuhteet maassamme kuitenkin sen vosten hinnat ovat keskimäärin sillä tasolla,
12189: laatuiset, että ilman riittävän suurta hevos- että hevoskasvatus sen johdosta ~kaa elpyä.
12190: määrää ei voida tulla toimeen. Pientiloilla Siihen mennessä hukkaantuu jalostusainesta
12191: on hevosten käyttö maataloustöissä osoittau- jo niin pR!ljon, että ,riittävän suurien varaa-
12192: tunut monessa tapauksessa konevoimaa ta- ikäluokkien saaminen tulee !kyseenalaiseksi.
12193: loudell.isemmaksi ja metsätalouden töissä on Näin ollen olisi kiireellisesti ryhdyttävä te-
12194: hevosen käyttö eräitten tehtävien suoritta- hokkaisiin toimenpiteisiin hevoskasvatuksen
12195: jana välttämätöntä. Esim. metsätalouden lisäämiseksi niin kauan kuin maassa on vielä
12196: ensi kuljetukset kannolta tien varteen suori- siitokseen kelpaavaa tamma-aineista.
12197: tetaan vielä n. 90% :sti elävää vetovoimaa Välittömästi hevoskasvatuksen lisäämistä
12198: käyttäen. Niin ikään puolustuslaitoksen kan- edistävä toimenpide on yksityisten hevoskas-
12199: nalta on riittävän hevosmäärän säilyttämi- vattajien rohkaiseminen ja tukeminen. Näin
12200: nen tuiki välttämätöntä. sitäkin suuremmalla syyllä, kun hevoskasva-
12201: Tilojen pieni koko, tuotannon monipuoli- tusta on totuttu harjoittamaan pääasiassa
12202: suus, runsasluminen talvi, vaikeat ikelirikko- pienthloilla, jQilla taloudelliset mahdollisuu-
12203: ajat ja maasto-olosuhteet, metsärunsaus sekä det yleensä ovat rajoitetut. Myöntämällä 2-
12204: huonohko tietilanne ovat tekijöitä, jotka pu- vuotiaitten varsojen omistajille kasvatuskus-
12205: huvat voimakkaasti elävän vetovoiman puo- tannusten a~entamiseen kertakaikkisena avus-
12206: lesta. Sitäpaitsi sulkutilanteitten aikana, jol- tuksena 200 m!k kutakin valtion orinäytte-
12207: loin nestemäisen polttoaineen saanti mah- lyssä palkituista kantakirjaoriista polveutu-
12208: dollisesti vaikeutuu tai tyrehtyy kokonaan, vaa varsaa !kohti, voidaan hevoskasvatusta
12209: tulee hevosten tarve luonnollisestikin vielä nykyisestään elvyttää. Kun mainittuja var-
12210: monin verroin kasvamaan. soja on arvioitu olevan noin 3 000 tarvitaan
12211: Käytettävissä olevat tiedot osoittavat, että tarkoitukseen 600 000 mk.
12212: nuorten työhevosten luku on uhkaavasti vä- Edellä olevan perust~ella kunnioittavasti
12213: henemässä ja että kehitys on tässä suhteessa ehdotamme,
12214: johtamassa yhä huolestuttavampaan suun-
12215: taan. Suoritettujen tutkimusten mukaan tu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
12216: ~een täysi-ikäisten hevosten lukumäärä vähe- tulo- ja menoarvioesitykseen 11 Pl.
12217: nemään v:een 1970 mennessä n. 100 OOO:een. XII: 10 momentille 600 000 markan
12218: Metsätöissä on jo nyt esiintynyt hevosten määrärahan kasvatuskustannusten alen-
12219: puutetta, mutta tilanne tulee jatkuvasti vai- tamiseen siten, että valtion orinäytte-
12220: keutumaan, shllä vuosi vuodelta on yhä suu- lyissä palkituista oriista polveutuvien
12221: rempi osa hevoskantaamme varattava metsä- 2-vuotiaitten varsojen omista}'ille mak-
12222: töitä varten, jotta ne tulisivat aikanaan suo- settaisiin siitä kertakaikkisena avus-
12223: ritetuiksi. Hevosten lukumäärän jatkuvasti tuksena 200 markan palkkio.
12224: vähenty~ssä ei tähän kuitenkaan oile enää
12225: jonkun ajan kuluttua mahdollisuuksia.
12226: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
12227:
12228: Matti Mattila. Yrjö Hautala.
12229: Veikko Honkanen. Eino Uusitalo.
12230: 1393
12231:
12232: IV,458.- Rah.al. N:o 329.
12233:
12234:
12235:
12236:
12237: V. Mattila. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta val-
12238: tionmutateiden asunto-, sosiaali-, vi1'asto- ym. rakennuksia
12239: varten.
12240:
12241:
12242: E d u s k u n n a 11 e.
12243:
12244: Valtionrautateiden vuokra-asuntojen ra- Hallituksen eduskunnalle antamassa tulo-
12245: kentamiseen ei ole viime vuosina kiinnitetty ja menoarvioesityksessä on v:lle 1965 19
12246: riittävää huomiota. Valtionrautateiden palve- Pl :n I luvun kohdalla esitetty vain 700 000
12247: luksessa, jossa on n. 35 000 henkilöä, on vielä mk: n määrärahaa asunto-, sosiaali-, virasto-
12248: paljon sellaisia asunnontarpeessa olevia rau- ym. yhteisiä rakennuksia varten.
12249: tatieläisiä, erityisesti suuriperheisten ja alem- Samaa määrärahaa budjetin perusteluiden
12250: pipaikkaisten keskuudessa, joilla ei ole min- mukaan on tarkoitus käyttää lukuisissa työ-
12251: käänlaisia taloudellsia mahdollisuuksia asun- pisteissä eri puolilla rataverkkoa moniin
12252: non hankkimiseen omatoimisesti. Asuntojen muihin erittäin tärkeisiin työkohteisiin. Mm
12253: tarvetta on vielä lisännyt se, että useilla lii- työturvallisuuslaki määrittelee rautatielaitok-
12254: kennepaikoilla on jouduttu tai joudutaan selle velvoituksia sosiaalitilojen rakentami-
12255: purkamaan huomattava määrä rautatien sessa. Tässä velvoituksen täyttämisessä on
12256: virka- ja vuokra-asuntoja vanhuuden, uusien rautatielaitos huomattavasti jäljessä ja mää-
12257: asemarakennusten, keskusratapihojen vaati- räaika, jolloin lain edellyttämät tilat tulisi
12258: mien aluejärjestelyjen tai asemakaavamuu- olla valmiina loppuu tämän vuoden lopussa.
12259: tosten takia. Niinpä esim. Kouvolassa on tä- Tämän vuoksi näyttää ilmeiseltä, että rauta-
12260: män takia menetetty 40 asuntoa ja Imatralla tielaitos ei näiden määrärahojen turvin sel-
12261: 16 asuntoa. Samanlaisia tapauksia on lähiai- viä niistä velvoitteista, joita mm työturvalli-
12262: koina tulossa Oulun, Iisalmen ja monien suuslaki sille asettaa puhumattakaan niistä
12263: muiden asemien kohdalla. Lukuisilla paikka- muista sosiaalitoimeen liittyvistä toimenpi-
12264: kunnilla aikaisemmin rakennetuissa asunto- teistä, joita mm asuntotuotanto olisi.
12265: taloissa olisi suoritettava suuren luokan pe- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12266: ruskorjaus, jonka kustannukset nousevat
12267: useisiin miljooniin. Sen lisäksi on joukko että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
12268: jo talvisodan aikoihin rakennettuja parak- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun
12269: keja, jotka silloin tilapäisiksi asunnoiksi tar- 25 momentille lisäyksenä 1300 000
12270: koitettuna eivät enää vasta kunnoltaan ja markkaa valtionrautateiden asunto-,
12271: kooltaan nykyisin asunnolle asetettavia vaati- sosiaali-, virasto- ym. rakennuksia va1'-
12272: muksia. ten.
12273: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1964.
12274:
12275: Veikko Mattila. Viljo Virtanen.
12276: Väinö Vilponiemi. Valdemar Sandelin.
12277: Akseli Roden.
12278:
12279:
12280:
12281:
12282: 175 E/726
12283: 1394
12284:
12285: IV,459,- Rah.al. N:o 330.
12286:
12287:
12288:
12289:
12290: V. Mattila: Määrärahan osoittamisesta Ähtärin virastotalon
12291: suunnitteluwn.
12292:
12293:
12294: E d u s k u n n a 11 e.
12295:
12296: Käytäntö on osoittanut, että valtion raken- on suunniteltu sijoitettavaksi mm. valtion
12297: nuttamat uudet virastotalot ovat huomatta- puhelinlaitoksen automaattikeskus, jonka lait-
12298: vasti nostaneet maaseudun paikallishallinnon teet on jo tilattu ja saapunevat v. 1967,
12299: tasoa. johon mennessä huonetilojen pitäisi olla val-
12300: Ähtärissä sijaitsevat valtion virastot: ni- miina.
12301: mismiehen kanslia, verotoimisto, posti, puhe- Ähtärin kunta on päättänyt luovuttaa val-
12302: linlaitos ja työasiamiehen toimisto ovat vuok- tiolle tontin virastotaloa varten kunnan hal-
12303: rahuoneistoissa eri puolilla taajamaa, mm. linto- ja liikekeskuksesta.
12304: nimismiehen kanslian ja verotoimiston etäi- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
12305: syys toisistaan on yli 3 km, mistä on paljon
12306: haittaa kuntalaisille. Koska tilapäishuoneistot että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
12307: ovat epäkäytännöllisiä, ei valtion paikallis- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
12308: hallinnon tehokkuus muutenkaan ole paras 61 moment~"lle 100 000 markan määrä-
12309: mahdollinen. rahan Ähtärin virastotalon suunnitte ..
12310: Ähtärin eri virastojen huonetilaohjelmat luun.
12311: ovat valmistuneet jo v. 1962. Virastotaloon
12312: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1964.
12313:
12314: Veikko Mattila.
12315: 1395
12316:
12317: IV,460.-Rah.al. N:o 331.
12318:
12319:
12320:
12321:
12322: V. Mattila ym.: Määrärakan osoittamisesta Virtain-Ähtä1·in
12323: maantien rakentamisen aloittamiseen.
12324:
12325:
12326: E d u s k u n n a ll e.
12327:
12328: Virtain-Ähtärin maantie on tunnetusti esteenä Ähtärin asutustaajamassa Ouluveden
12329: heikkolaatuinen. Joka kevät tie on pitkän silta, joka on heikkorakenteinen ja 7 tonnin
12330: ajan raskaan liikenteen kannalta käyttökel- painorajoituksen alainen. Taajaman kohdalla
12331: vottomassa kunnossa. Tien käyttötarve on tie lisäksi on hyvin mutkainen ja mäkinen
12332: kuitenkin pakottava, sillä sen varrella sijait- sekä kulkee samassa tasossa rautatien yli,
12333: sevat mm. Vääräkosken kartonkitehdas ja jotka seikat tekevät tiestä vaarallisen. Ähtä-
12334: P. G. Holm Oy:n nauhatehdas. Lisäksi Inhan rin taajama on viime vuosina nopeasti kehit-
12335: tehtaiden raskaan tavaran kuljetukset ete- tynyt, joten rakennuskaavan mukaisen ohi-
12336: lään tapahtuvat tätä tietä. Tie on tärkeä yh- tustien rakentamisen on tullut välttämättö-
12337: dystie Ähtäristä ja sen pohjoispuolelta Vir- mäksi. Tilanne on samanlainen Killinkosken
12338: tain kautta edelleen Tampereelle ja Poriin. ja Virtain asutustaajamien kohdalla.
12339: Ähtärin ja Virtain kunnalla on yhteisiä lai- Virtain-Ähtärin maantien parantaminen
12340: toksia mm. yhteinen ammattikoulu, kauppa- on tärkeätä myös suurten maalaiskuntien
12341: oppilaitos ja sähkönjakelulaitos, joten myös Ähtärin ja Virtain jatkuvan kehityksen yllä-
12342: kuntien välillä tarvitaan välttämättä liiken- pitämiseksi.
12343: nettä vastaava kunnollinen tie. Tien maasto- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12344: ym. tutkimukset ovat olleet jo vuosia val-
12345: miina. Uusien suunnitelmien mukaan on tien että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
12346: puoliväliin jo rakennettu noin 3 v. sitten tulo- ja menoarvioon 2 000 000 markan
12347: uusi silta. määrärahan V irtain-Ähtärin maan-
12348: Tällä tieosuudella on erityisesti liikenteen tien rakentamisen aloittamiseen.
12349:
12350: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1964.
12351:
12352: Veikko Mattila. Valdemar Sandelin. Reino Ala-Kulju.
12353: 1396
12354:
12355: IV,461.- Rah.al. N: o 332.
12356:
12357:
12358:
12359:
12360: V. Mattila. ym.: Määrärahan osoittamisesta Ä.htä1'in-Alavu-
12361: den maantien rakentamisen aloittamiseen.
12362:
12363:
12364: E d u s k u n n a 11 e.
12365:
12366: Suurten maalaiskuntien Ähtärin ja Ala- jetuksen vuoksi sekä Inhan tehtaiden ja
12367: vuden välinen tie kulkee Sappion vuori- Vääräkosken kartonkitehtaan kuljetustarpei-
12368: alueen yli ja on sangen mutkainen ja vai- den tyydyttämiseksi. Ähtärissä sijaitsevat
12369: keasti liikennöitävä. Mainitut kunnat ovat so- puolustuslaitoksen asevarikko, Tuomarniemen
12370: pineet kumpaistakin kuntaa tyydyttävästä metsäkoulu, kuntainliiton ammattikoulu ja
12371: yhdystiesuunnasta. Maantie kulkisi rautatien toteuttamista odottaa kuntainliiton aluesai-
12372: itäpuolitse Ähtäristä Töysän kautta Ala- raala. Nämä laitokset puolestaan vaikuttavat
12373: vudelle. Tie tulisi palvelemaan edelleen yh- siihen, ettei Ähtärin kunnan tieolojen paran-
12374: teyttä lähimpään suureen talousalueen kes- taminen ole ennenaikaista.
12375: kukseen Seinäjoen kaupunkiin. Ähtärin- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
12376: Alavuden maantie on myös osa kolmen kau- ehdotamme,
12377: pungin, Jyväskylän, Seinäjoen ja Vaasan
12378: yhdystiestä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
12379: Yksistään Ähtärin kunnan kannalta arvos- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
12380: teltuna maantie on, mainitut yhteydet huo- määrärahan Ähtärin-Alavuden maan-
12381: mioon ottaen, mitä tärkein puutavaran kul- tien rakentamisen aloittamiseen.
12382: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1964.
12383:
12384: Veikko Mattila. Reino Ala-Kulju.
12385: 1397
12386:
12387: IV,462. - Rah.al. N: o 333.
12388:
12389:
12390:
12391:
12392: V. Mattila: Korotetun rnäärämhan osoittarnisesta turveteolli-
12393: suuden edistärniseen.
12394:
12395:
12396: E d u s k u n n a 11 e.
12397:
12398: Viime vuosien aikana tapahtuneen kehityk- luun ja muutostöiden rahoittamiseen. Erit-
12399: sen ansiosta turveteollisuus on muodostunut täinkin viimemainitun käytön tuloksellisen
12400: varteenotettavaksi tekijäksi maan polttoaine- kokeilun tehokkaaseen jatkamiseen tarvitaan
12401: huollon turvaamisen kannalta. Myöskin on välttämättömästi entisestään korotettuja käyt-
12402: menestyksellisesti kokeiltu turpeen käyttöä tövaroja.
12403: kasvualustana ja pyritty kehittämään kasvu- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
12404: turpeen vientiäkin. ehdotan,
12405: Kun turpeen suurin kansantaloudellinen
12406: merkitys on lämmön ja voiman kehittäminen, että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
12407: olisi tarkoituksenmukaista, että valtion va- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
12408: roja käytettäisiin nykyistä enemmän turvetta 35 rnornentille lisäyksenä 1 000 000 mk
12409: polttoaineena käyttävien lämpökeskusten ja turveteollisuuden edistämiseen.
12410: teollisuuden lämpövoimalaitosten suunnitte-
12411: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1964.
12412:
12413: Veikko Mattila.
12414: 1398
12415:
12416: IV,463.- Rah.al. N:o 334.
12417:
12418:
12419:
12420:
12421: V. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion kouluko-
12422: tien vapaa-aika- ja harrastustoimintaa varten.
12423:
12424:
12425: E d u s k u n n a 11 e.
12426:
12427: Koulukotien kasvatustyössä on oppilaitten vitseman välineistön hankintaan. Tämän lmu-
12428: vapaa-aika- ja !harrastustoiminnalla koulu- ja lukotien kasvatustoimintaa suuresti vaikeutta-
12429: työkasvatuksen rinnalla erittäin keskeinen ja van epäkohdan poistamiseksi olisi valtion
12430: tärkeä merkitys. Tätä toimintaa varten ei koulukotien (9 poikien ja 3 tyttöjen koulu-
12431: valtion koulukodeilla ole kuitenkaan ollut kotia) oppilaitten vapaa-aika- ja harrastus-
12432: käytettävissä erillistä määrärahaa, vaan on toiminnan välineistön hankintaa varten saa-
12433: vapaa-aikatoiminnan välineistön hankinnat tava laitosten talousarvioon erillinen vuotui-
12434: ollut suoritettava laitosten kanslia- ja seka- nen määräraha.
12435: laisten menojen momentin (14 Pl. XII: 12) Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
12436: määrärahasta. Kun tälle momentille vara- ehdotamme,
12437: tusta määrärahasta on kuitenkin jouduttu
12438: maksamaan välttämättömät kansliamenot ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
12439: puhelinmaksut, ei määrärahasta ole jäänyt tulo- ja menoarvion 14 Pl. XII luvun
12440: juuri nimeksikään varoja käytettäväksi oppi- uudelle moment1,'lle 20 000 mk valtion
12441: laitten erilaisen harrastustoiminnan työtar- kot~lukotien vapaa-aika- ja harrastus-
12442: peiden sekä muun vapaa-aikatoiminnan tar- toimintaa varten.
12443: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
12444:
12445: Veikko Mattila. K. F. Haapasalo.
12446: Veikko Helle. Kaarlo Pitsinki.
12447: Sylvi Siltanen.
12448: 1399
12449:
12450: IV,464. - Rah.al. N: o 335.
12451:
12452:
12453:
12454:
12455: V. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta rautateiden vau-
12456: nuhenkilökunnan ja ratavartijain pukuavustuksiin.
12457:
12458:
12459: E d u s k u n n a 11 e.
12460:
12461: Monivaiheinen kehitys valtionrautateiden korvausta niinkuin vastaavasti esimerkiksi
12462: virkapuku- ja peruspukujärjeste1män muo- veturihenkilökunnalle. VR: n vaunuhenkilö-
12463: toutumisessa ei ole ottanut huomioon tarkoi- kunnan ja ratavartijain työn voidaan katsoa
12464: tuksenmukaisuus- ja oikeudenmukaisuusperi- olevan siksi likaista ja vaatteita kuluttavaa,
12465: aatteita. Niinpä järjestelmään on syntynyt että myös heille tulisi maksaa pukuavustusta.
12466: epäkohtia, jotka vaativat korjausta. Työn Kun lisäksi tähän tarkoitukseen varattava
12467: laatua vaatteiden kulutukseen nähden ei ole määräraha suuruudeltaan ei merkitse laitok-
12468: otettu huomioon, vaan sen ovat määränneet sen taloudenhoidolle suurtakaan menoerää,
12469: muut seikat. Niinpä likaisempaa ja vaatteita niin edellä olevaan viitaten ehdotamme,
12470: kuluttavaa työtä tekevät saattavat jäädä
12471: vaille pukuavustusta, vaikka se oikeudenmu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
12472: kaisuutta noudattaen olisi heille kuulunut. tulo- ja menoarvioon 4 miljoonan mar-
12473: Erikoisesti voidaan mainita koneosaston vau- kan määrärahan valtionrautateiden
12474: nuhenkilökunta sekä rataosaston ratavartijat, vaunuhenkilökunnan ja ratavartijoi-
12475: joilta vaaditaan virantoimituksessa virka- den pukuavustuksen maksamista var-
12476: asun käyttöä, mutta kuitenkaan ei makseta ten.
12477: Helsingiss~ 15 päivänä syyskuuta 1964.
12478:
12479:
12480: Veikko Mattila. Väinö Vilponiem.i.
12481: Valto Käkelä. Viljo Virtanen.
12482: Akseli Roden.
12483: 1400
12484:
12485: IV,465. - Rah.al. N: o 336.
12486:
12487:
12488:
12489:
12490: V. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta rautateiden lii-
12491: kenneosaston autokaluston uusimiseen.
12492:
12493:
12494: E d u s k u n n a ll e.
12495:
12496: Valtionrautateiden autokalusto on lisään- tästä tehtävästään, on sen viime aikoina ollut
12497: tyneen kuljetustarpeen ja yhä laajenevan ko- pakko suunnitella myöskin yksityisille annet-
12498: tiinkuljetustoiminnan aloittamisen vuoksi tavaksi rautateille kuuluvia tehtäviä. Koska
12499: joutunut kovalle koetukselle. Menneinä vuo- tätä ei kuitenkaan voida pitää valtionrautei-
12500: sina myönnetyt määrärahat autokaluston den talouden kannalta edullisena, olisi asiaan
12501: uusimiseksi ovat olleet riittämättömät, jota kiireellisesti saatava korjaus. Edellä olevaan
12502: osoittaa mm. se, että tällä hetkellä rautatei- viitaten ehdotamme,
12503: den 450 autosta on v. 1949 ja sitä ennen han-
12504: kittuja 70 kpl ja .n. 120 autoista on sellaisia, että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
12505: jotka taloudellisesti oikein ajateltuna tulisi tulo- ja menoarvioon 250 miljoonan
12506: poistaa käytöstä. markan määrärahan valtionrautatei-
12507: Kun valtionrautateillä on velvollisuus hoi- den liikenneosaston autojaoston auto-
12508: taa omat tehtävänsä ja voidakseen suoriutua kaluston uusimista varten.
12509: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
12510:
12511:
12512: Veikko Mattila. G. Henriksson.
12513: Valto Käkelä. Viljo Virtanen.
12514: Väinö Vilponiemi. Valdemar Sandelin.
12515: Akseli Roden.
12516: 1401
12517:
12518: IV,466.-Rah.al. N:o 337.
12519:
12520:
12521:
12522:
12523: J. Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kauvatsan yli-
12524: kulkusillan rakentamiseen ja siihen liittyvien tienparan-
12525: nussuunnitelmien toteuttamiseen.
12526:
12527:
12528: E d u s k u n n a 11 e.
12529:
12530: Kauvatsan asemanseudun ylikulkusillan tietä 3.06 km. Tie on vahvistettu II A-luokan
12531: rakentaminen, siihen liittyvän Keikyän- 7.0 m levyiseksi tieksi. Koko työn kustannus-
12532: Kauvatsan maantien parantaminen Kauvat- arvio on 770 000 mk, mistä ylikulkusillan
12533: san aseman kohdalla, yhdystien parantami- osuus on 220 000 mk.
12534: nen asemalle sekä yhdystien rakentaminen Koska kyseinen suunnitelma olisi jo vih-
12535: paikallistienä Kyttälän-Kauvatsan kylätielle doinkin toteutettava, niin edellä olevaan vii-
12536: ovat olleet valmisteilla monia vuosia. Suun- taten ehdotamme,
12537: nitelma on vahvistettu jo 5. 11. 1959. Sen
12538: toteuttaminen on kuitenkin viipynyt ylikul- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12539: kusillan ja mainittujen teiden tärkeydestä den 1965 tulo- ja menoarvioon 770 000
12540: huolimatta. Myöskään sen seikan ei ole an- markkaa Kauvatsan ylikulkusillan ra-
12541: nettu asiaan vaikuttaa, että Kauvatsa on ali- kentamiseen sekä siihen liittyvien tien-
12542: työllisyysaluetta. parannussuunnitelmien toteuttamiseen.
12543: Parannettavien teiden yhteinen pituus on
12544: 4.71 km, mistä Keikyän-Kauvatsan maan-
12545: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
12546:
12547: Juho Mäkelä. Pertti Rapio.
12548: Kelpo Gröndahl. Irma Rosnell.
12549:
12550:
12551:
12552:
12553: 176 E/726
12554: 1402
12555:
12556: IV,467.-Rah.al. N:o 338.
12557:
12558:
12559:
12560:
12561: U. Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Euran-Kinkais-
12562: ten-H arjavallan maantien parantamiseen.
12563:
12564:
12565: E d u s k u n n a ll e.
12566:
12567: Euran-Kiukaisten-Harjavallan maantie Kun tie ohittaa Euran ja Kiukaisten kir-
12568: on eräs Turun ja Porin läänin keskiosan tär- konkylien asutustaajamat, jotka myös aiheut-
12569: keimmistä maanteistä. Sen päätepisteissä on tavat liikennekuormitusta tielle, niin voi-
12570: melkoisen suuria teollisuuslaitoksia, samoin- daan todeta sen olevan melkoisen suuren lii-
12571: kuin sen varrellakin Eurassa on Kauttualla kenteen rasittama. Tie on vanhasta karja-
12572: Ahlström-yhtymän paperitehdas. Sen lähei~ polusta vuosisatojen aikana kehittynyt
12573: syydessä Säkylän kunnan puolella Länsi- "maantieksi". Sen pohjamaan kantavuus on
12574: Suomen sokeritehdas Oy:n sokeri-, säilyke- paikoiteUen heikko. Pohjamaasta ja vailla
12575: ja metallitehdas. Harjavallassa taas ovat kunnollisesti tehtyä perustamista se on
12576: Outokumpu Oy: n metallitehtaat ja Rikki- herkkä routimaan. Tie on kauttaaltaan mut-
12577: happo Oy: n tehtaat monien muiden lisäksi. kainen. Pahimmat mutkat ovat Kiukaisten
12578: Kiukaisten kunnassa on Satanahka Oy: n kirkonkylän ja Harolan kylien kohdalla.
12579: nahkatehdas. Kaikkien näiden teollisuuslai- Näkyvyys tällä osalla on huono, johtuen
12580: tosten kuljetukset suoritetaan pääasiassa maaston epätasaisuudesta, metsäisyydestä ja
12581: maanteitse. asutuksen tiheydestä. Kiukaisten kunnan
12582: Tie on myöskin Vaasan-Turun liikenne- Harolan kylässä on Köyliönjoen yli johtava
12583: väylänä, mm. useampia ns. pikalinjoja ajaa kapea, 80 vuotta sitten rakennettu kivinen
12584: tätä kautta. Laitilan-Euran maantien val.! holvisilta. TVH: n tarkastajat ovat muutama
12585: mistuttua tien merkitys on lisääntynyt. vuosi sitten ilmoittaneet TVH: lle, että sil-
12586: Naantalista lähtevät suuret öljykuljetukset lan holvit ovat rappeutuneet, silta käytän-
12587: Harjavallan suuntaan, mm. siellä oleville nöllisesti katsoen vailla kaiteita. Tiellä on
12588: suurille teollisuus- ym. laitoksille ajetaan tämän lisäksi muutamia huonossa kunnossa
12589: tätä kautta. Harjavallan tehtailta suorite- olevia kapeita siltoja ja rumpuja. Tien le-
12590: taan taas päinvastaiseen suuntaan miltei veys on nykyisin n. 6 m. Euran kunnan
12591: koko Vakka-Suomen apulantakuljetukset tätä kirkonkylän ja Sarkkisten kylän alueella,
12592: tietä. sekä Kiukaisten kunnan Eurakosken asutus-
12593: Kun Uuteenkaupunkiin nyt ryhdytään ra- taajaman kohdalla on jouduttu antamaan
12594: kentamaan Rikkihappo Oy:n teollisuuslaitok- nopeusrajoitus, 50 km/t.
12595: sia, niin tulee näiden laitosten ja Harjaval- Tieviranomaisille on tiettävästi tehty usei-
12596: lassa olevien saman yhtiön laitosten välinen' takin esityksiä tämän tien parantamisesta.
12597: liikenne tätä tietä melkoisesti lisääntymään. Mm. Rauman talousalueen seutukaavaliitto
12598: Myös kuljetukset Hangosta Harjavallan on siitä tehnyt esityksen 23. 4. 59. Esityk-
12599: suuntaan ovat jo nyt varsin merkittävää sistä johtuen oli tien korjausta varten
12600: luokkaa ja tulevat jatkuvasti nekin lisäänty- TVH: n v. 1959 maantietutkimusohjelmassa
12601: mään. V. 1962 syksyllä kiinnittivät mm. tämän tien tutkiminen. TVH: n Turun piirin
12602: Salon ympäristön kunnat valtiovallan edus- tutkimusmääräyksen n:o 170/I 1959. TVH:n
12603: tajien huomiota Hangon-Harjavallan maan- Turun piiri on tutkinut tämän tien paranta-
12604: tien parantamiseen kasvavan liikenteen ta- miseksi tarpeelliset seikat ja laatinut suunni-
12605: kia. Euran-Kiukaisten-Harjavallan tie on telman parantamisesta. Suunnitelman mukaan
12606: tästä tiestä eräs varsin tärkeä osa ja vain tulisi tie rakennettavaksi kokonaan uudestaan
12607: 25 km pitkä osa. I A-luokan kestopäällysteiseksi tieksi. Pääl-
12608: IV,467. - U. Mäkelä ym. 1403
12609:
12610: lysteeksi suunnitelmassa ehdotetaan öljysoraa, rin muissakin kunnissa. Kun työmaa tulisi
12611: mutta ilmeisesti tiellä oleva liikenne on kas" olemaan verrattain taajaan asutulla alueella,
12612: vanut suuremmassa määrin kuin TVH: n niin sille voitaisiin sijoittaa työntekijöitä
12613: piiri on v. 1959 arvioinut, joten suunnitel- useammankin kunnan alueelta, ilman, että
12614: maa olisi ilmeisesti muutettava sellaiseksi, siitä muodostetaan varsinaista siirtotyö-
12615: että tie päällystetään paremmalla päällystyk- maata majoituksineen, vain kuljetuksia käyt-
12616: sellä. TVH: n Turun piiri on tutkiessaan täen.
12617: todennut, että maasto tutkitulla tielinjalla on TVH: n laatiman suunnitelmaan sisältyy
12618: tasaisuutensa vuoksi edullista tienrakentami- lisäksi suunnitelma ns. Kiukaisten yhdystien
12619: selle. Koska maaleikkauksia on vähän, on rakentamisesta. Tämä tarkoittaa tietä, joka
12620: rakennustyö erittäin sopiva talvityöksi. johtaa Euran-Kiukaisten-Harjavallan van-
12621: Tielle tulisi rakennettavaksi eritasoristeys halta maantieltä em. uudelle tielle lähellä
12622: Peipohjan-Rauman rautatien yli, sekä 3 sil- Peipohjan-Rauman rautatietä. Tämän tien
12623: taa. Suunnitelmasta on jo tiettävästi han- rakentaminen olisi tarpeellista Kiukaisten
12624: kittu asianomaisten kuntien ym. lausunnot, kunnan kannalta, joskin sillä tietysti on
12625: joten tämän erittäin tarpeellisen työn aloit- vähäisemmässä määrin yleisempääkin mer-
12626: tamisen esteenä ei pitäisi olla mitään muuta kitystä. TVH on tutkinut tiettävästi myös
12627: kuin varojen saaminen sitä varten. TVH: n Kiukaisten-Euran-Rauman tiesuunnan, jo-
12628: Turun piiri on ilmoittanut, että se voi aloit- ka olisi tämän Kiukaisten yhdystien jatkona
12629: taa työt syksyllä 1961. Harjavallan puolei- Rauman suuntaan. Kun myös tämä tie tulee
12630: sessa päässä on jo valmiina liittymä Porin- rakennettua, niin lisääntyy Kiukaisten-Har-
12631: Helsingin valtatielle, sekä Harjavallan ra- javallan maantien merkitys siitä vielä hyvin
12632: kennuskaava-alueelle johtava sisääntulotie. paljon, koska silloin saadaan suora Rauman-
12633: Eurassa tie voidaan helposti liittää Laitilan Harjavallan maantieyhteys, jolla välillä ei
12634: -Euran maantiehen. nykyisin ole oikeastaan minkäänlaista kun-
12635: Tien rakentaminen olisi tarpeellista edellä- non maantieyhteyttä. Ns. Kiukaisten yhdys-
12636: esitettyjen liikenteellisten syiden lisäksi tien rakentaminen olisi kunnan kannalta tar-
12637: myös sen takia, että rakennustyö sinänsä peellinen mm. Eurakosken rakennuskaavan
12638: loisi työtilaisuuksia, joita tien lähivaikutus- suunnittelun ja toteuttamisen takia.
12639: alueella välttämättä tarvitaan. Sillä Euran- Edellä esitetyn perusteella esitämme,
12640: Kiukaisten-Harjavallan alueella on viime
12641: aikoinakin, huolimatta verrattain vilkkaasta että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
12642: rakennustoiminnasta, esiintynyt työttömyyt- tulo- ja menoarvioon 750 000 markan
12643: tä. Erikoisesti sitä on esiintynyt Kiukaisten määrärahan Euran-Kiukaisten-Har-
12644: kunnan alueella, mutta myös jossain mää- javallan maantien parantamiseen.
12645: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1964.
12646:
12647: Uljas Mäkelä. Väinö Vilponiemi. Voitto Hellsten.
12648: 1404
12649:
12650: IV,468.- Rah.al. N: o 339.
12651:
12652:
12653:
12654:
12655: U. Mäkelä. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuor-
12656: ten työttömien ammattikurssien järjestämiseen.
12657:
12658:
12659: E d u s k u n n a ll e.
12660:
12661: Viime aikoina on todettu merkkejä siitä, kurssiluontoisesti pyrittiin antamaan nuo-
12662: että jälleen on työttömyysvaara uhkaamassa rille ammattikoulutusta ja samalla tapahtui
12663: maamme talouselämää. Kun suoritetuissa vapaa-aikana järjestettyä harrastustoimintaa
12664: tutkimuksissa on jo aikaisemmilta työttö- ja näin yhdistyi tärkeä ammatti- ja kansa-
12665: myyskausilta todettu, että työttömyys harvi- laiskasvatus. Kun halituksen tulo- ja meno-
12666: naisen suurena ja vaikeana kohtaa juuri arvioehdotuksessaan v: lle 1965 esittämää
12667: amattitaidottomia nuoria, olisi tähän seik- määrärahaa on pidettävä tämänlaatuiseen
12668: kaan pyrittävä jo nyt kiinnittämään aivan toimintaan riittämättömänä, olisi määrär.a-
12669: erikoista huomiota. Nuoret voidaan tietenkin ha mielestämme korotettava. Edellä esite-
12670: osoittaa yleisille siirtötyömaille, mutta se ei tyn perusteella ehdotammekin kunnioittaen,
12671: tuo näille nuorille pysyväisluontoista ratkai-
12672: sua työttömyysongelmaan. Mainitusta sei- että Eduskttnta ottaisi vuoden 1965
12673: kasta johtuen olisikin pääpaino nuorten työt- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. IV luvun
12674: tömien kohdalta kiinnitettävä ammatti- ja 1 momentille lisäyksenä 500 000 nyky-
12675: työkoulutukseen siihen tapaan kuin jo aloi- markkaa käytettäväksi nuorten työttö-
12676: tettiin kokeiluluontoisesti, nimittäin avaa- mien 1ammattikurssien järjestämiseen.
12677: malla nuorille oma siirtotyömaa. Täällähän
12678: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
12679:
12680: Uljas Mäkelä. Antero Väyrynen.
12681: Väinö Vilponiemi. U. H. Voutilainen.
12682: 1405
12683:
12684: IV,469.-Rah.al. N:o 340.
12685:
12686:
12687:
12688:
12689: U. Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten am-
12690: mattioppt1aitosten valtakunnallisten osastojen valtionavus-
12691: tuksiin.
12692:
12693:
12694: Eduskunnalle.
12695:
12696: Ammattioppilaitoksista 25. 4. 1958 annetun joiUe, jotka eivät ole edustettuina kaikissa
12697: lain (184/58) mukaan kaikki kunnat ovat yleisissä ammattikouluissa, oppilaita koko
12698: joko omia ammattikouluja ylläpitämällä tai maasta pyrkijöiden kotipaikasta riippumatta.
12699: oppilaspaikat valtion keskusammattikouluista Lain 10 §: n mukaan yleisiin ammattikoului-
12700: varaamaila velvolliset tietyssä asukasluvusta hin voidaan valtioneuvoston luvalla ja omis-
12701: ja kuntamuodosta riippuvasaa vähimmäis- tajan suostuessa perustaa valtion ylläpitämiä
12702: määrässä ylläpitämään yleisiä ammattikou- osastoja valtakunnallista ammattikasvatus-
12703: luja, joissa mainitun lain mukaan pitää olla tarvetta tyydyttämään.
12704: edustettuina metallityö-, konekorjaus-, puu- Varsin monet yksityiset kunnat ja kun-
12705: työ-, rakennus-, ompelu- ja ravintotalousalat. tainliitot ovatkin jo anoneet, että niiden
12706: Tämän perusteella tulee koko maan peittä- omistamiin ammattikouluihin saataisiin pe-
12707: vässä yleisessä ammattikoulujen perusver- rustaa valtakunnallisia opintolinjoja, jolloin
12708: kossa, johon kuuluvat valtion keskusammatti- useimmat anojat ovat ilmoittaneet suostu-
12709: koulut sekä opetukseltaan niitä vastaavat vansa suorittamaan ko. opintolinjojen perus-
12710: yksityisten kuntien ja kuntainliittojen am- tamiakustannuksista saman osuuden kuin
12711: mattikoulut, tyydyttävästi hoidetuksi edellä mitä ne maksavat lakisääteisistä, vain
12712: mainittujen työntekijämääriltään suurien omasta koulupiiristä oppilaansa ottavista
12713: ammattialojen ammatillinen peruskoulutus. opintoiinjoistakin ja ovat halukkaita perus-
12714: Koska yleisten ammattikoulujen opinto- tamaan koko maasta oppilaansa ottavia eri-
12715: linjajako ja niiden oppilasmäärät on mitoi- koisopintolinjoja sillä edellytyksellä, että
12716: tettu vain asianomaisen koulupiirin omaa näiden vuosittaisten ylläpitokustannusten
12717: ammattikoulutustarvetta silmällä pitäen, jää osuudelta valtionavustus suoritetaan 100 %:
12718: tällöin sellaisten harvinaisempien ammattien na (vain omalle koulupiirille tarkoitettujen
12719: kuten esim. työkaluviilaaja, koneasentaja, opintolinjojen ylläpitokustannusten osuudelta
12720: putkiasentaja, seppä, hitsaaja, valaja, auton- valtionavustus on 65 %) . Perustamalla kun-
12721: sähkölaiteasentaja, puhelinasentaja, radio- nallisiin ammattikouluihin erikoislinjoja voi-
12722: asentaja, hienomekaanikko, mittariasentaja, daan valtakunnallinen ammattikoulutus hoi-
12723: metallinpintakäsittelijä, maalari, laborantti, taa taloudellisemmin kuin vastaavia valtion
12724: parturi-kampaaja, kirjapainoalan sekä mo- omistamia erikoisalojen ammattikouluja pe-
12725: nien eri teollisuusalojen (esim. tekstiili- ja rustaen.
12726: jalkineteollisuus) perusammatit, joiden kou- Koska ammattioppilaitoksista 16. 1. 1959
12727: lutustarve on niin pi·eni, että yhden koulu- annetun asetuksen 41 § : ssä säädetään, että
12728: piirin alueella ei tarvita vuosittain 15 uutta jos yleiseen ammattikouluun perustetaan val-
12729: työntekijää, ammattikoulutus kokonaan hoi- tion ylläpitämiä osastoja, osallistuu valtio
12730: tamatta. Näiden harvinaisten ammattien kou- näiden osastojen kustannuksiin tulo- ja me-
12731: lutusta varten jää ammattioppilaitoslain mu- noarvioon otetun määrärahan puitteissa, ei
12732: kaan valtion keskusammattikoulujen vuosit- kauppa- ja teollisuusministeriö ole voinut
12733: taisista oppilaspaikoista vähintään 20% val- vi.elä esitellä edellä mainittuja valtion yllä-
12734: tion haltuun, jotta niille voidaan ottaa sel- pitämien opintolinjojen perustamislupa-ano-
12735: laisten harvinaisten ammattialojen opintolin- muksia valtioneuvostossa, koska toistaiseksi
12736: 1406 IV,469. - Ammattioppilaitosten valtionavustus.
12737:
12738:
12739: mainittuun tarkoitukseen ei ole vielä osoi- tain toteuttamaan jo v. 1965 on tulevan
12740: tettu määrärahaa tulo- ja menoarviossa. Val- vuoden tulo- ja menoarviossa syytä varata
12741: takunnallisten opintolinjojen perustaminen lain ja asetuksen edellyttämä määräraha ko.
12742: olisi toteutettava kii11eellisesti, jotta ainakin tarkoitukseen ainakin siinä laajuudessa, että
12743: niissä ammattikouluissa, joissa rakennustyöt ne valtakunnalliset opintolinjat, joita var-
12744: tai rakennusten muutostyöt ovat parhaillaan ten jo on opetustilat ja täydelliset suunni-
12745: suunitteilla, ko. erikoisopintolinjojen ope- telmat valmiina, voisivat aloittaa toimintansa
12746: tustilat voitaisiin sijoittaa mahdollisimman syyslukukauden 1965 alusta lukien.
12747: tarkoituksenmukaisesti kunkin koulun mui- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
12748: den tilojen yhteyteen. kunnioittaen,
12749: Saadun tiedon mukaan kauppa- ja teolli-
12750: suusministeriön ammattikasvatusosastolla val- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
12751: mistuu ensi vuoden kuluessa koko maan kä- tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
12752: sittävä yksityiskohtainen suunnitelma pu- määrärahan valtionavustuksen suorit-
12753: heena olevien erikoisopintolinjojen sijoitus- tamiseksi 100 %:na kunnallisiin am-
12754: paikoista ja kunkin opintolinjan koulutus- mattioppilaitoksiin perustettavien v,al-
12755: laajuudesta. Jotta tätä suunnitelmaa voitai- takunnallisten osastojen vuosittaisten
12756: siin ryhtyä kiireellisyysjärjestyksessä asteit- yläpitokustannusten osuudelta.
12757: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
12758:
12759: Uljas Mäkelä. Antero Väyrynen.
12760: Väinö Vilponiemi. U. H. Voutilainen.
12761: 1407
12762:
12763: IV,470.- Rah.al. N:o 341.
12764:
12765:
12766:
12767:
12768: U. Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Siviili-
12769: ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto r .y: lle vaikeavammais-
12770: ten invalidien suojatyöpaikkatoiminnan kehittämiseen.
12771:
12772:
12773: E d u s k u n n a ll e.
12774:
12775: Kaikissa kehittyneissä maissa ja mm. Ulkomaisten kokemusten ja täällä suoritet-
12776: muissa pohjoismaissa on lähinnä vaikeavam- tujen tutkimusten mukaan olisi mahdollista
12777: maisia invalideja ryhdytty työllistämään eri- ryhtyä suorittamaan tällaisissa suojatyöpai-
12778: tyisissä suojatuissa työpaikoissa, joille on koissa erilaatuisia vaikeavammaisillekin sopi-
12779: ominaista vammaisten työskentelymahdolli- via osa- ja vaihetyötehtäviä joko teollisuu-
12780: suus heille sopivassa tehtävässä ja kunkin delta saatavien alihankintatehtävien tai mui-
12781: henkilökohtaisten edellytysten mukaisesti. den artikkeleiden muodossa. Tämänkaltaisten
12782: Niinkuin useiden muiden huoltomuotojen suojatyöpaikkojen perustaminen ja toimin-
12783: kohdalla on uraauurtava työ tälläkin saralla nan kehittäminen varsinkin alkuaikoina tu-
12784: suoritettu invalidijärjestöjen taholla ja en- lee kuitenkin huomattavan kalliiksi, koska
12785: simmamen internaattiperiaatteella toimiva tarpeelliset tilat voidaan varata ainoastaan
12786: suojatyöpaikka perustettiin Suomen Siviili- joko pienteollisuustaloista tai erillisestä työ-
12787: ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto r.y:n toi- pajarakennuksesta. Kun Suomen Siviili- ja
12788: mesta v. 1958 Olariin Espoon pitäjässä. Nyt- Asevelvollisuusinvaliidien Liitto r.y. on suo-
12789: temmin on mainittu liitto perustanut myös rittanut asiassa tarpeelliset esitutkimukset,
12790: toista perustyyppiä olevan invalidien työ- olisi yhteiskunnan edun mukaista, että tälle
12791: palvelukeskuksen Helsinkiin. Tässä keskuk- järjestölle valtionavun lisäyksen avulla va-
12792: sessa tarjotaan erilaatuisia tehtäviä vammais- rattaisiin mahdollisuus sanotunkaltaisen toi-
12793: ten suoritettavaksi ja harjoitetaan samalla minnan käynnistämiseen entistä laajem-
12794: kotityön välitystä kaikkein vaikeavammaisim- massa mitassa.
12795: mille. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
12796: Invalidien suojatyöpaikkoja, jotka peruste- nioittaen,
12797: taan ja osittain ylläpidetään kaikkialla julki-
12798: sin varoin on esim. Ruotsissa jo useille tu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
12799: hansilla vammaisille, kun meillä tämä toi- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. X luvun
12800: minta on vasta alkuasteellaan. Kokemusten 17 momentille valtionavun lisäyksenä
12801: mukaan suojattujen työpaikkojen avulla voi- 50 000 markkaa Suomen Siviili- ja
12802: daan työllistää sellaisia vammaisia, joilla ei Asevelvollisuusinvaliidien Liitto r.y:
12803: ole edellytyksiä työntekoon ja työn hankin- lle käytettäväksi vammaisten jälki-
12804: taan vapailla työmarkkinoilla. Tällaisen toi- huollon tehostamiseen ja lähinnä vai-
12805: minnan merkitys on siten erittäin suuri keavammaisten invalidien suojatyö-
12806: eräälle kaikkein vaikeimmassa asemassa elä- paikkatoiminnan kehittämiseen.
12807: välle kansalaisryhmälle.
12808: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
12809:
12810: Uljas Mäkelä. Eino Raunio.
12811: Paavo Rautkallio. Kauko Tamminen.
12812: Eino Sääskilahti.
12813: 1408
12814:
12815: IV,471.- Rah.al. N:o 342.
12816:
12817:
12818:
12819:
12820: U. Mäkelä. ym.: Määrärahan osoittamisesta Hylkysaaren
12821: luotsiasemarakennuksen kunnostamiseksi merenkulkumu-
12822: seota varten.
12823:
12824:
12825: E d u s k u n n a ll e.
12826:
12827: Paikallisia, aihepiiriltään ja tavoitteiltaan määrä museoaineistoa ja sillä on myös Hel-
12828: rajoitettuja merimuseoita on yksityisen singin Hylkysaaressa käytettävissään entisen
12829: asianharrastuksen turvin ja asianomrusen luotsi,aseman huonetilat, joihin melko vähäi-
12830: kunnan tai maakunnan myötävaikutuksella sin kustannuksin voitaisiin sijoittaa meren-
12831: saatu eräisiin kaupunkeihin, mutta laajem- kulkumuseo. Sen vuoksi onkin herännyt aja-
12832: man, valtakunnallisen merimuseon saaminen tus, että merimuseokysymys tässä vaiheessa
12833: Helsinkiin odottaa yhä ratkaisuaan. Museo- - lopullista ratkaisua odoteltaessa - hoidet-
12834: hanketta varten on tosin perustettu merimu- taisiin siten, 'että merenkulkuhallitus virka-
12835: seoyhdistys ja asiasta on laadittu valtion toimintansa puitteissa huolehtisi myös meren-
12836: komitean mietintökin, mutta käytännöllisiin kulkumuseosta sruna:an tapaan kuin tullihalli-
12837: toimenpiteisiin ei vielä toistaiseksi ole päästy. tuskin hoitaa tullimuseon. Museo voitaisiin
12838: Komitean suunnitelmien mukaan museosta sijoittaa edellä mainittuun Hylkysaaren luot-
12839: tulisi itsenäinen valtion laitos, joka edellyt- siasemarakennukseen ja sen hoito voitaisiin
12840: täisi eräitten virkojen perustamista ja tar- uskoa sivutoimiselle museonhoitajalle. Ra-
12841: peellisten määrärahojen myöntämistä. Niin kennuksen muutos- ja kunn<mtustöitä varten
12842: oikeana kuin komitean suunnitelmaa epäile- tarvittaisiin asiantuntijain arvion mukaan
12843: mättä onkin pidettävä, on varsin epäilyksen- tässä vaiheessa 100 000 mk. Yleisluontoiset
12844: alaista, pystytäänkö sitä ainakaan lähivuo- lämmitys-, siivous- ym. kustannukset voitai-
12845: sina toteuttamaan. Kuitenkaan ei olisi enää siin maksa:a merenkulkuhallituksen käytettä-
12846: varaa lykätä museohankkeen toimeenpanoa. vissä olevista vastaavista määrärahoista ja
12847: Arvokasta museoaineistoa on nykyisin hajal- museohoitajan palkkiota, esinehankintoja
12848: laan eri puolilla maata sekä valtion viran- ynä muita varsinaisia museokustannuksia
12849: omaisten että yksityisten henkilöiden hallussa varten voitaisiin osoittaa tarpeellinen mää-
12850: ja se olisi kiireesti saatava kerätyksi ja luet- räraha momentille 13 Pl. VI: 4, kuten olem-
12851: teloiduksi. Erityisesti purjelaivakulttuurin me tätä momenttia koskevassa toisessa aloit-
12852: osalta on huomattava, että vielä tällä het- teessa esittäneet.
12853: kellä on joukossamme runsaasti purjealuk- Edellä esit·ettyyn viitaten kunnioittaen eh-
12854: silla palvelleita merenkulkijoita, mutta hei- dotamme,
12855: dän lukunsa harvenee vuosi vuodelta, joten
12856: kaikki henkilökohtainen kuva- ja asiakirja- että Eduskunta ottalisi vuoden 1965
12857: aineisto sekä muistitietous olisi kiireesti s<aa- tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
12858: tava talteen. määrärahan Hylkysaaren luotsiasema-
12859: Saamiemme tietojen mukaan on myös me- rakennuksen kunnostamiseksi met·en-
12860: renkulkuhallituksella hallussaan melkoinen kulkumuseota varten.
12861: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
12862:
12863: Uljas Mäkelä. Reino Ala-Kulju. Anni Flinck.
12864: Voitto Hellsten. Edvard Pesonen. K. F. Haapasalo.
12865: Veikko Mattila. Veikko Helle. Antero Väyrynen.
12866: Lauri Kantola. Olavi Kajala. Meeri Kalavainen.
12867: 1409
12868:
12869: IV,472.-Rah.al. N:o 343.
12870:
12871:
12872:
12873:
12874: U. Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta merenkulkuhalli-
12875: tuksen merimuseon menoja varten.
12876:
12877:
12878: Ed uskunnaUe.
12879:
12880: Tänä paiVana allekirjoittamassamme raha- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
12881: asia-aloitteessa N :o 342 olemme esittäneet tulo- ja menoarvioon 13 Pl:n VI lu-
12882: määrärahan myöntämistä Helsingin Hylky- vun 4 momentille lisäyksenä 2 000
12883: saaressa olevan entisen luotsiasemarakennuk- markkaa käytettäväksi merenkulkuhal-
12884: sen kunnostamiseksi merenkulkuha1lituksen lituksen merimuseon menoja varten.
12885: hoitoon tulevaa merimuseota varten. Tuon
12886: aloitteen perusteluihin viitaten kunnioittaen
12887: ehdotamme,
12888: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
12889:
12890: Uljas lYläkelä. Reino Ala-Kulju. Valdemar Sandelin.
12891: Voitto Hellsten. Edvard Pesonen. Anni Flinck.
12892: Lauri Kantola. Veikko Helle. K. F. Haapasalo.
12893: Veikko Mattila. Olavi Kajala. Antero Väyrynen.
12894:
12895:
12896:
12897:
12898: 177 E/726
12899: 1410
12900:
12901: IV,473.- Rah.al. N: o 344.
12902:
12903:
12904: U. Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta asemamiesten
12905: palkkauksen korottamiseen.
12906:
12907: E d u s k u n n a ll e.
12908: Valtionrautateiden henkilökunnasta muo- huolimtta tarpeelliseksi jakaa asemamiehet
12909: dostavat asemamiehet ·lukumääräUisesti suu- jälleen kahteen palkkausluokkaan, vaikka ja-
12910: rimman ryhmän. Heidän tehtäväpiirinsä lai- koperusteita ei ollut olemassa. Kun tämä
12911: toksen palveluksessa kattaa vrultaosan liiken- päätös on nyt käytäntöön sovellettavana, niin
12912: neosastolla esiintyvistä tehtävistä. Tästä joh- voidaan todeta sen järjettömyys, kun sa-
12913: tuen on asemamieskoulutuksen saaneen hen- mana liikennepaikaLla samassa tehtävässä sa-
12914: kilökunnan käyttöarvo ratsionaalisena ryh- manikäinen asemamies, joutuu työskentele-
12915: mänä suurempi muihin ryhmiin verraten. mään pienemmällä palkkaJla kuin joku työ-
12916: Tästä huolimatta ei asemamiesten palkkausta tovereistaan.
12917: ole ta:rkistettu samassa suhteessa kuin käyttö- Tätä ei voida pitää asiallisena ja oikeuden-
12918: arv-o on lisääntynyt, vaan palrokaratkaisujen mukaisena menettelynä, vaan on siihen saa-
12919: yhteydessä todetaan ryhmän lukumäärälJ.i- tava 'korjaus. Rautatiehallituksen jakope-
12920: nen suuruus ja sen perusteena tarkistuksen ruste on teennäinen, mutta lienee ainoa
12921: taloudellinen mahdottomuus. Aikaisemmin asiallinen tässä asiattomassa tilassa. V :n
12922: olivat asemamiehet luokiteltu liikennepaikko- 1963 toisessa lisämenoarviossa muutettiin
12923: jen perusteella kolmeen (3) eri palkkaus- 3 453: sta peruspalkkaisesta ja 924 :stä yli-
12924: luokkaan, joka jaottelu saatiin tarpeettomana määräisestä asemamiehen toimesta 3 060 pe-
12925: poistetu!J.rsi, viimeisten alemman palkkausluo- ruspalkkaista ja 625 Y'limääräistä asemamie-
12926: kan asemamiesten toimien poistuttua edus- hen tointa 9: stä 10: teen palikkausluokkaan,
12927: kunnan päätöksellä v:n 1962 talousarviossa. 393: n peruspalkkaisen ja 299: n ylimääräi-
12928: Tämän jälkeen olivat asemamiehet samassa sen toimen jäädessä 9 :teen palkkausluok-
12929: palk:kausluokassa, joka oli täysin perusteltua kaan. Perusteeksi asemamiesten palkkauk-
12930: mm. sillä, että asemamiehen tehtävät vaati- sen jakamiselle on palk:kaosaston virkamies-
12931: vuutensa ja kiihkeyteensä nähden ovat sa- ten taholta esitetty edellä mainitun alkupal-
12932: mat kaikiLla niillä liikennepaikoiHa, joissa kan ko:rkeus, joka aiheuttaisi seurausHmiöitä
12933: asemamiehen pitäminen katsotaan tarpeel- jos ka1kki asemamiesten toimet olisi tarkis-
12934: liseksi. tettu. EdeLlä sanotusta ilmenee ettei tällai-
12935: Asemamiehen alkupalkka käsitetään usein seen lausumaan ole perusteita, koska alku-
12936: virheellisesti palkkausluokituksessa näkyvänä palkka ei ole A 9 vaan A 6, jolloin seuraus-
12937: asemamiehen peruspalkkana, vaikka tosiasial- ilmiöistä ei olisi vaaraa. Kaiken edellä ole-
12938: lisesti asemamiehen alkupalkka on kolmea van perusteella esitämme,
12939: palkkausluokkaa alempana oleva asemamies-
12940: alokkaan palkkaus. Aiokas voi saada varsi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
12941: nista asemamiehen palkkausta vasta noin tulo- ja menoarvion 19 Pl:n II luvun
12942: viiden vuoden kuluttua palvelukseen astumi- 1 ja 2 momentin kohdalle lisämäärä-
12943: sesta. Näin ollen ei asemamiehen peruspalk- rahan, jolla 393 peruspalkkaista ja
12944: kaa voida pitää alkupalkkana. Vairoka v:n 369 ylimääräistä asemamiehen tointa
12945: 1962 trulousarviossa oli suoritettu asemamies- muutetaan 9 palkkausluokasta 10 palk-
12946: paJkkauksen yhtenäistäminen lopullisesti, kat- kausluokkaan, josta menojen lisäyk-
12947: soivat valtiovarainministeriön palkkaosaston senä aiheutuu yhteensä tässä pääluo-
12948: vinkamiehet asiantuntijoitten ~ausunnoista kassa 174 384 markkaa.
12949: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
12950:
12951: Uljas Mäkelä. U. H. Voutilainen. Dmari Linna.
12952: 1411
12953:
12954: IV,474.-Rah.al. N:o 345.
12955:
12956:
12957:
12958:
12959: U. Mäkelä ym..: Määrärahan osoittamisesta tutkimukseen
12960: kansakoulurakennusten tulevasta käytöstä.
12961:
12962:
12963: E d u s k u n n a 11 e.
12964:
12965: Hallitus ehdottaa ensi vuotta varten laati- liseen, alueelliseen ja valtakunnalliseen koko-
12966: massaan tulo- ja menoarvioesityksessä maa- naissuunnitteluun. Suunnittelun ja tutkimuk-
12967: lais- ja kauppalakansakoulujen rakennus- sen puuttuminen tässä asiassa sisältää huo-
12968: apuihin 19 milj. mk ja ylimääräisiin raken- mattavien virheinvestointien ja siis tosi-
12969: nusavustuksiin maan köyhimmille ja har- asiassa valtionvarojen tuhlauksen vaaran.
12970: vaanasutuille kunnille kansakouluhuoneisto- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12971: jen hankkimiseksi 2,6 milj. mk. Nämä määrä-
12972: rahat ovat erittäin tervetulleita maaseudun että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
12973: ja kauppaloiden kansakoululaitokselle. Koska tulo- ja menoarvioon 50 000 mk:n
12974: kuitenkin viime vuodet ovat osoittaneet, että määrärahan sellaisten paikallisten,
12975: asutuksen muuttumisen ja oppikouluun siir- alueellisten ja valtakunnallisten selvi-
12976: tymisen takia verrattain uusiakin kansakoulu- tysten ja suunnitelmien teettämistä
12977: tiloja saattaa joutua tyhjilleen, ja koska ra- varten, joissa tutkittaisiin asutuksen
12978: kennettavat kansakoulutilat toisaalta olisi kehittymisen, oppi- ja ammattikoulu-
12979: myös niin rakennettava, että ne olisivat täysi- jen laajentumisen sekä koulutusjärjes-
12980: tehoisesti käytettävissä myös uuteen yhtenäi- telmän tulevan yhtenäistymisen vaik1t-
12981: seen koulujärjestelmään siirryttäessä, tulisi tus kansakoulutilojen tulevaan käyt-
12982: kansakoululaitoksen rakennustoiminnan pe- töön.
12983: rustua entistä pitkäjännitteisempään paikal-
12984: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
12985:
12986: Uljas Mäkelä. Judit Nederström-Lunden.
12987: Olli Kervinen. Eino Sääskilahti.
12988: Väinö Vilponiemi. Eino Ojajärvi.
12989: Reino Ala-Kulju. Tyyne Paasivuori.
12990: 1412
12991:
12992: IV,475.-Rah.al. N:o 346.
12993:
12994:
12995:
12996:
12997: U. Mäkelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansa-
12998: kouluopettajain kurssimuotoista jatkokoulutusta varten.
12999:
13000:
13001: E d u s kun n a ll e.
13002:
13003: Eduskunta on viime marraskuussa esittä- lutus olisi parhaiten järjestettävissä yhteis-
13004: nyt koulujärjestelmän uudistamista koskevan toiminnassa yliopistojen ja korkeakoulujen
13005: toivomusponnen ja asiaa valmistelemaan on kanssa laajentamalla tähänastista kurssitoi-
13006: hallitus asettanut valtion komitean. Useille mintaa.
13007: maalaiskunnille on myönnetty lupa yhtenäis- Yhtenäisen peruskoulun aineopettajakysy-
13008: koulumuotoisen kokeilukoulun perustamiseen myksen ratkaisua on ryhdyttävä käytännössä
13009: ja monilla paikkakunnilla valmistaudutaan toteuttamaan hyvissä ajoin ennen kuin lopul-
13010: siirtymään yhtenäiskouluun yksityisen oppi- linen järjestelmän muutos toteutetaan ja
13011: koulun ja kunnan kansakoulun yhteistyöllä. siksi kansakoulunopettajain systemaattinen
13012: Uuteen yhtenäiseen koulujärjestelmään jatkokoulutus aineopettajiksi olisi laajennet-
13013: siirtymisen ehdottomana edellytyksenä on tä- tava kiireellisesti.
13014: män siirtymisen aiheuttaman aineopettajien Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13015: lisätarpeen tyydyttäminen. Koska nykyinen nioittaen,
13016: aineopettajien määrä ei tule riittämään yhte-
13017: näisessä peruskoulussa annettavaan nykyistä että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
13018: rinnakkaiskoulua laajempaan aineopetukseen, tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 10
13019: on käytettävä hyväksi kaikki mahdollisuudet Pl:n XI luvun 26 momentin b koh-
13020: pätevien aineopettajien nopeaan kouluttami- taan 60 000 markkaa kansakoulunopet-
13021: seen. Ylioppilaspohjaiset kansakoulunopetta- tajille yhteistoiminnassa yliopistojen
13022: jat muodostavat tähän tarkoitukseen sopivan, ja korkeakoulujen kanssa annettavaa
13023: koulutyöhön kouliintuneen reservin, jonka kurssimuotoista jatkokoulutusta var-
13024: piiristä suhteellisen nopeasti voidaan koulut- ten.
13025: taa peruskouluun aineopettajia. Tämä kou-
13026: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
13027:
13028: Uljas Mäkelä. J. A. Jungarå.
13029: Olli Kervinen. Tyyne Paasivuori.
13030: Väinö Vilponiemi. Judit Nederström-Lunden.
13031: Eino Ojajärvi. Eino Sääskilahti.
13032: 1413
13033:
13034: IV,476.-Rah.al. N:o 347.
13035:
13036:
13037:
13038:
13039: U. Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Eurajoen-Ylä-
13040: neen maantien parantamiseen.
13041:
13042:
13043:
13044:
13045: Eurajoen-Lapin Tl.-Hinnerjoen-Honki- vät runsaasti aiba, olisi alustaviin tutkimus-
13046: lahden-Yläneen linjalla kulkeva maantie on töihin j,a suunnitelmien laatimisiin kiireelli-
13047: kunnoltaan ala-arvoinen, mutkikas ja kapea, sesti ryhdyttävä ja jo aloitetut tutkimukset
13048: mutta silti liikenteellisesti vilkas. Tämän tien vietävä päätökseen. Ehkä juuri näistä syistä
13049: kautta on mm. Honkilahden ja Hinnerjoen johtuen Rauman talousalueen seutukaava-
13050: kunnilla ainoa yhteys lähimpään kaupunkiin liitto pitää tämän tien suunnittelua ja ra-
13051: Raumalle, jonka satamaan sekä Rauma-Repo- kentamista ensisi,jaisena tiekysymyksen hoita-
13052: lan selluloosatehtaalle ja sahalle tuleva puu- misena Rauman talousalueella. Vähäisenä ei
13053: tavarankuljetus tapahtuu suurelta osalta tätä ole myöskään pidettävä tämän tien rakenta-
13054: tietä käyttäen. Puutavarankuljetus tulee ny- miseen liittyvää työllisyyskysymyksen hoita-
13055: kyisestään vielä kasvamaan kun Rauma-Re- mista näiden kuntien alueilla.
13056: polan Oy: n paperitehdas valmistuu. Niin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13057: ikään on näille alueille syntynyt viime vuo-
13058: sina teollisuutta ja kaupan kuljetukset ovat että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
13059: lisääntyneet. Tien käyttäjäksi on tullut li- tulo- ja menoarvioon 65 000 markan
13060: säksi uusi Säkylän varuskunta. määrärahan suunnitelmien laatimiseksi
13061: Ennen pitkää on koko tiensuunta ja loppunsaattamiseksi Eurajoki-
13062: tutkittava ja tie rakennettava nykyistä lii- Lappi Tl.-Hinnerjoki-H onkilahti-
13063: kennettä vastaavwksi ja turvalliseksi. Kun Yläne maantien parantamiseksi.
13064: tutkimustyöt ja suunnitelmien laatimiset vie-
13065: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
13066:
13067: Uljas M'åkelä. Voitto Hellsten.
13068: Väinö Vllponiemi. Paavo Rautkallio.
13069: 1414
13070:
13071: IV,477.- Rah.al. N:o 348.
13072:
13073:
13074:
13075:
13076: U. Mäkelä ym..: Määrärahan osoittamisesta ammatin'l)alinnan-
13077: ohjauksen kenttätoiminnan kehittämiseen.
13078:
13079:
13080: E d u s k u n n a 11 e.
13081:
13082: Ammatinvalinnanohjauslakia säädettäessä tarkoitus. Kun ammatinvalinnanohjausviran-
13083: edellytettiin yleisesti, että tämä nuorten työ- omaisille on jouduttu antamaan yhä uusia
13084: elämään sijoittamista palveleva toiminta voi- tehtäviä, joihin on luettava mm. invaliidien
13085: daan nopeasti ulottaa maan eri puolille. V. ja vajMkykyisten ohjaus (laki 403/64) ja
13086: 1961-63 eduskunta onkin myöntänyt ,amma- ammattioppilaitosten avustaminen oppilasva-
13087: tinV'alinnanohjauksen kenttätoiminnan kehit- linnoissa, on myös pidettävä huolta, että teh-
13088: täimseen keskimäärin 250 000 nmk suuruisen täviä suorittamaan saadaan riittävästi hen-
13089: vuotuisen lisämäärämhan. Tämän määrära- kilökuntM. Se 'edellyttää, että vuosittain
13090: han pysyttäminen vuosittain tulo- ja meno- myönnettävät lisämäärärahat ammatinvalin-
13091: arviossa olisi merkinnyt, että ammatinvalin- nanohjauksen osalta pysyvät aina:kin sen suu-
13092: nanohjaus olisi voitu toteuttaa koko maassa ruisina kuin ovat olleet v: n 1961-63.
13093: v: een 1974 mennessä. Edellä sanottuun viitaten allekirjoittaneet
13094: V. 1964 lisämääräraha on kuitenkin ollut ehdottavat,
13095: vain 50 000 mk, ja nyt eduskunnalle jaettu
13096: halituksen esitys v:n 1965 tulo- ja menoar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
13097: vioksi ei enää sisällä minkäänlaisia mahdolli- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XII luvun
13098: suuksia tämän tärkeän toiminnan laajenta- 2 momentille lisäyksenä 250 000 mar-
13099: miseen. Käytännössä tämä merkitsee, että toi- kan suuruisen määrärahan ammatin-
13100: minnan kehittäminen on kokonaan pysähty- valinnanohjauksen piiri- ja paikallis-
13101: nyt. toimistoissa tarvittavien tilapäisten
13102: Tämä ei suinkaan ole ollut eduskunnan toimihenkilöiden palkkaamiseksi.
13103: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
13104:
13105: Uljas Mäkelä. Veikko Helle. Antero Väyrynen.
13106: Voitto Hellsten. Olavi Kajala. Pentti Pekkarinen.
13107: Veikko Mattila. Valdemar Sandelin. Sylvi Siltanen.
13108: Reino Ala-Kulju. Anni Flinck. Meeri Kalavainen.
13109: Edvard Pesonen. K. F. Haapasalo.
13110: 1415
13111:
13112: IV,478.- Rah.al. N:o 349.
13113:
13114:
13115:
13116:
13117: Naderström-Lunden ym..: Korotetun määrärahan osoittami-
13118: sesta oppikoulun oppilaiden koulunkäynnin avustamiseen.
13119:
13120:
13121: E d u s k u n n a ll e.
13122:
13123: Lwki oppikoulunoppilaiden koulunkäynnin tulo- ja menoarvioon esitetty määräraha on
13124: avustamisesta suo vähävaraisille, lahjakkaiHe riittämätön.
13125: ja a:hkerille lukioasteen ja keskikoulun ylim- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
13126: män luokan oppilaille mahdollisuuden saada
13127: valtion apurahaa opiskeluaan varten. Vali- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
13128: tettavana heikkoutena täytyy kuitenkin pi- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XIX lu-
13129: tää sitä, että jaettava kokonaismäärä on val- vun 7 momentille lisäyksenä 150 000
13130: tion budjetissa aivan Eian alhainen. Vuosi markkaa oppikoulun oppilaiden kou-
13131: vuodelta on oppilaiden lukumäärä noussut lunkäynnin avustamiseen.
13132: ja avustusten tarve lisääntynyt. V: n 1965
13133: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
13134:
13135: Judit Nederström-Lunden. Matti Koivunen.
13136: Aimo Laiho. Väinö R. Virtanen.
13137: Pentti Rapio. Paavo Lagerroos.
13138: Paavo Aitio. Kelpo Gröndahl.
13139: Eino Roine. A-L. Tiek.so.
13140: 1416
13141:
13142: IV,479. -Rah.al. N:o 350.
13143:
13144:
13145:
13146:
13147: '
13148: Nederström-Lunden ym.: Määrärahan osoittamisesta rauhan-
13149: työtä suorittavien järjestöjen tukemiseen.
13150:
13151:
13152: E d u s k u n n a ll e.
13153:
13154: Sodanvaaran jatkuva olemassaolo ja pelko tustajat ja Ammattiyhdistysväen rauhantoi-
13155: kaikkituhoavan atomisodan irtipääsemisestä mi:kunta, jotka jäsenistönsä kautta ovat teh-
13156: on luonut voimakkaan tarpeen lujittaa kan- neet arv-okasta rauhantyötä. Kaikki mainitut
13157: sojen välistä yhteisymmärrystä sekä toimia järjestöt toimivat hyvin suurissa taloudelli-
13158: esiintyvien kiistakysymysten neuvottelurat- sissa vaikeuksissa. Näiden sekä lisäksi mui-
13159: kaisujen aikaansaamiseksi. Yleinen valvon- denkin järjestöjen aktiivista panosta tarvit-
13160: nanalainen aseistariisunta on katsottu tehok- taisiin nykytilanteessa, jolloin kansallista ja
13161: kaimmaksi toimenpiteeiksi, millä rauhantila kansainvälistä keskustelua käydään rauhan-
13162: v:oitaisiin turvata. Edellä mainittujen seik- omaisesta rinnakkaiselosta, sen mahdoUisuu-
13163: kojen selvittämisessä ja tunnetuksitekemi- desta ja etuisuudesta sekä atomiaseista va-
13164: sessä on rauhantyöllä ollut ensiarvoisen tär- paiden vyöhykkeiden luomisesta.
13165: keä osa. KansaHisissa ja kansainvälisissä Rauhantyön voimistamista ajatellen olisi
13166: rauhanjärjestöissä toimivat ihmiset ovat an- mainituille ja mahdollisesti muillekin rau-
13167: taneet suuren työpanoksen yleisen mielipiteen hantyötä tekeville järjestöille valtion taholta
13168: luomiseksi rauhalle edulliseksi. Näin on osoitettava myötämielisyyttä myöntämällä
13169: saatu toimimaan mm. Yhtyneet Kansalrun- vamja toiminnan tukemiseen. Kun eduskun-
13170: nat-järjestö, jossa mukana on nyt jo 108 nassa hyväksytyn va:l tiovarainvaliokunnan
13171: jäsenvaltiota. Antaen suuren arvon YK: n lausuman mukaisesti "tämänlaatuisten asiain
13172: toiminnalle, olisi tämän järjestön peruskirjan ratkaisun on tapahduttava hallituksen esi-
13173: säännökset ja siellä hyväksytty ihmisoikeuk- tyksen pohjalta", ehdotamme kunnioittavasti,
13174: sien julistus saatava entistä enemmän kansa-
13175: ~aisten yleiseen tietoisuuteen ja siten palve- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
13176: ilemaan rauhantahtoa. tulo- ja menoarvioon 10 Pääluokan
13177: Meillä Suomessa on useita arvostettuja XIX luvun uudelle momentille 20 000
13178: rauhanjärjestöjä, kuten Suomen Rauhan- markan suuruisen määrärahan rauhan-
13179: liitto, YK: n yhdistys, Suomen Rauhanpuo.- työtä suorittavien järjestöjen tukemi-
13180: ~ustajat, Naisten Kansainvälisen Rauhan ja seen.
13181: Vapauden Liiton Suomen osasto, Sodan vas-
13182: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
13183:
13184: .Tudit Nederström-Lunden. Eino Roine. Alvar Sundell.
13185: Hertta Kuusinen. Matti Koivunen. Uljas Mäkelä.
13186: Aimo Laiho. Väinö R. Virtanen. Olli Kervinen.
13187: Toivo Niiranen. Paavo Lagerroos. Kelpo Gröndahl.
13188: Pertti Rapio. Olavi Kajala. A-L. Tiekso.
13189: Paavo Aitio. Elis Manninen. Aarne Saarinen.
13190: Irma Torvi.
13191: 1417
13192:
13193: IV,480. -Rah.al. N:o 351.
13194:
13195:
13196:
13197:
13198: Nederström-Lunden ym.: Määrärahan osoittamisesta kansan-
13199: eläkkeiden korottamiseen.
13200:
13201:
13202: E d u s k u n n a ll e.
13203:
13204: Elinkustannusten jatkuvan nousun tapah- Kansaneläkeläisten taholta on esitetty ko-
13205: tuessa ovat kansaneläkeläiset jätetyt täysin rotusta, joka olisi 50 mk kuukaudessa. Esi-
13206: oman onnensa varaan. Kaikki ne kulutus- tetty summa on katsottava kohtuulliseksi
13207: tarvikkeet, joita kansaneläkeläiset elämänsä edes jonkin verran riittävää vanhuudentur-
13208: ylläpitämiseksi välttämättä tarvitsevat, ovat vaa ajatellen. Kansaneläkelaitoksen rahasto-
13209: nousseet paljon enemmän kuin virallinen jen turvin olisikin kansaneläkelaitoksen esi-
13210: elinkustannusindeksi osoittaa. Jo alunperin tyksen mukaisesti nk. tasokorotusta ryhdyt-
13211: alhaisiksi jääneet kansaneläkkeet ovat me- tävä maksamaan v. 1965 alusta lukien.
13212: nettäneet tuntuvasti arvoaan ja niihin myön- Kun kuitenkin kansaneläkeläisille myös
13213: netyt pienet lisäykset ovat hukkuneet kuin ensi kädessä on korvattava elinkustannusten
13214: pisara mereen. Todellinen puute ja hätä val- nousu nykyistä oikeudenmukaisempaa indek-
13215: litsee varsinkin niiden kansaneläkeläisten sikynnystä perustana käyttäen, ehdotamme
13216: keskuudessa, joilla ei ole muita tuloj'a kuin edelliseen viitaten,
13217: kansaneläke. Korkeat asuntokustannukset ra-
13218: sittavat vanhuksia. Lakia asuntotuesta ei ole että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
13219: lupauksista huolimatta ann·ettu, vaan maan tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XVIII
13220: hallitus ja sitä tukevat ryhmät ovat antaneet luvun 20 momenUlle lisäyksenä
13221: mahdollisuuden vuokrien mielettömälle nou- 5 000 000 markkaa kansaneläkkeiden
13222: sulJe. Molempien aviopuolisoiden tullessa elä- korottamiseksi elinkustannusten nou-
13223: keikään on heidän toimeentuloaan pienen- sua va.~taavasti.
13224: netty tukiosan määrää vähentämällä jne.
13225: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
13226:
13227: Judit Nederström-Lunden. Irma Torvi.
13228: Kauko Tamminen. Eino Roine.
13229: Aimo Laiho. Matti Koivunen.
13230: Hertta Kuusinen. Väinö R. Virtanen.
13231: Toivo Niiranen. Paavo Lagerroos.
13232: Pertti Rapio. Kelpo Gröndahl.
13233: Paavo Aitio. A-L. Tiekso.
13234:
13235:
13236:
13237:
13238: 178 E/726
13239: 1418
13240:
13241: IV,481.- Rah.al. N: o 352.
13242:
13243:
13244:
13245:
13246: Nederström-Lunden ym.: Korotetun määrärahan osoittami-
13247: sesta kunnallisten ja yksityisten vajao.mielislaitosten perm-
13248: tamiskustannusten avustamiseen.
13249:
13250:
13251: Eduskunnalle.
13252:
13253: Valtioneuvostolle jättämässän mietinnössä suorittaminen v. 1965 myönnetyistä varoista
13254: vajaamielishuollon suunnittelukomitea esit- tulee oleellisesti pienentämään uusien hoito-
13255: tää, että tulo. ja menoarvioon olisi lähim- laitosten rakentamismahdollisuuksia.
13256: män 10 vuoden aikana otettava vuosittain Jotta voitaisiin seurata aikaisemmin mru-
13257: 9 milj. mk ennenkuin voitaisiin mainitun nitun vajaamielishuollon suunnittelukomitean
13258: ajan kuluessa täyttää se suuri ja erittäin esittämää ajatusta ja tehokkaasti poistaa
13259: huolestuttava hoitopaikkojen vajaus, mikä alalla vallitsevia epäkohtia sekä auttaa kun-
13260: meillä vallitsee. tia niiden pyrkimyksessä rakentaa tarvitta-
13261: V. 1964 on tarkoitukseen ollut varattuna vat hoitotilat, ehdotamme edellä olevaan vii-
13262: 5.5 milj mk. Nyt on hallitus esittänyt siihen taten,
13263: lisäyksenä 600 000 mk, edellyttäen kuitenkin, että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
13264: että v:n 1965 tulo- ja menoarvioon otetusta tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XI luvun
13265: määrärahasta voitaisiin suorittaa aikaisem- 18 momenUlle lisäyksenä 2 000 000
13266: pien vuosien ohjelmien toteuttamisen yhtey- markkaa kunnallisten ja yksityisten
13267: dessä syntyneet kustannusten nousut. Edellä vajaamielislaitosten perustamiskustan-
13268: mainittu, aikaisempien vuosien kustannusten nusten avustamiseen.
13269: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
13270:
13271: Judit Nederström-Lunden. Eino Roine.
13272: Kauko Tamminen. Matti Koivunen.
13273: Aimo Laiho. Väinö R. Virtanen.
13274: Toivo Niiranen. Paavo Lagerroos.
13275: Pertti Rapio. Kelpo Gröndahl.
13276: Paavo Aitio. A-L. Tiekso.
13277: 1419
13278:
13279: IV,482.-Rah.al. N:o 353.
13280:
13281:
13282:
13283:
13284: Niemelä ym.: Määrärahan osoittamisesta tienparannustöiden
13285: aloittamiseksi H annolanpellon-V m·kauden tieosuudella.
13286:
13287:
13288: Eduskunnalle.
13289:
13290: Mikkelin läänin itäisen osan maantiellä tar- varoja vaativaa. Tappuvirran pengertäminen
13291: vittaisiin ajoturvallisuutta lisääviä oikaisu- olisi ensiarvoisen tärkeä asia liikenteen no-
13292: ja leventämistoimenpiteitä. Eräs kaikkein peuttamiseksi ja toisaalta virtauksen lisäämi-
13293: vaarallisimpia tieosuuksia on Nojanmaan- seksi, jotta kovina pakkaskuukausina !ossi-
13294: Hannolanpellon - Tappuvirran - Kangas- väylä pysyisi edes osittain auki. Kansanta-
13295: lammin - Varkauden osuus. Tämä tie on loudellisessakin mielessä olisi toimenpide erit-
13296: tärkeä kulkuväylä Kangaslammin, Heinäve- täin tärkeä. Nojanmaan-Hannolanpellon vä-
13297: den ja Säämingin kunnista Savonlinnaan ja lit on öljysorastettu kuluneen kesän aikana
13298: Varkauteen, sekä henkilö- että puutavaralii- ja toivoa sopii, että tämä loppuosa voitaisiin
13299: kenteelle. Vuodesta toiseen lisääntyvä lii- tulevan kesän aikana loppuun suorittaa pin~
13300: kenne, liikenteenpaine on tehnyt ajoturvalli- takäsittelyn pohjalta ja että työllisyyttä
13301: suuden tiellä kyseenalaiseksi. silmälläpitäen saataisiin työt käyntiin oi-
13302: Hannolanpellon - Tappuvirran - Kan- kaisu- ja mäkien tasoitustöiden osalta al-
13303: gaslammin - Varkauden tien pituus on n. kavan työllisyyskauden aikana.
13304: 85 km ja leveys ainoastaan 5,5 m. Tiellä on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13305: runsaasti mutkia, jyrkkiä nousuja ja laskuja nioittaen,
13306: ja tienpohja on suurelta osalta kelirikolle
13307: erittäin altis ja näin ollen joudutaan monasti että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
13308: pitkiäkin ajokieltoja tielle asettamaan keliri- tulo- ja menoarvioon 150 000 markan
13309: kon ja pohjan heikkouden vuoksi. Liikennettä määrärahan Hannolanpellon - Tap-
13310: suuresti haittaavana tekijänä on Tappuvirran puvirran - Kangaslammin - Var-
13311: lossi. Väylän pituus on 300 m, joten sen auki kauden tienparannustöiden aloitta-
13312: pitäminen talvisaikaan veden heikon virtauk- mista varten.
13313: sen vuoksi on erittäin vaivaloista ja suuria
13314: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
13315:
13316: Esu Niemelä. Pentti Pekkarinen. Edvard Pesonen.
13317: Viljo Virtanen. K. F. Haapasalo. T. H. Kinnunen.
13318: 1420
13319:
13320: IV,483.- Rah.al. N: o 354.
13321:
13322:
13323:
13324:
13325: Niemelä ym..: Määrärahan osoittamisesta Iitlahden-Kallis-
13326: lahden tien rakennustöiden aloittamista varten.
13327:
13328:
13329: Eduskunnalle.
13330:
13331: Sulkavan-Kallislahden maantietä on pa- taisiin rakennettua ja uusittua mahdollisim-
13332: rannettu Sulkavan kirkonkylän kohdalla n. man pian samoin kuin Pieksänlahden-Iitlah-
13333: 8 km:n matkalla Pieksänlahden- Iitlahden den väli, jotta ne vastaisivat niitä vaatimuk-
13334: välillä, mutta loppuosa Kallislahteen on aloit- sia joita nykyiselle maantielle asetetaan.
13335: tamatta. Iitlahden-Kallislahden väli on van- Myöskin alueen työllisyyttä silmällä pitäen
13336: haa mutkikasta, kapeaa ja kelirikolle altista on tämä kohde erittäin tärkeä. Tiesuunnitel-
13337: tietä pituudeltaan 19 km. Uuden tiesuunnan mat kaikilta osin pitäisi olla Mikkelin tie- ja
13338: mukaan väli lyhenisi n. 4-5 km. Nykyinen vesirakennuspiirissä niin pitkälle suunnitel-
13339: tie on erittäin kapea pahoine mäkineen ja tuina, ettei mitään asiallista estettä töiden
13340: mutkineen, jotka ovat muodostuneet kasva- aloittamista varten tässä mielessä ole.
13341: valle· liikenteelle erittäin vaaralliseksi: keli- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunni-
13342: rikon aikana ja liukkailla talvikuukausina oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi,
13343: tiellä liikkuminen on melkeinpä mahdotonta,
13344: mutta tie on ainoa ulospääsytie Sulkavalta että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
13345: Savonlinnaan ja rautatielle Kallislahteen. tulo- ja menoarvioon 100 000 nyky-
13346: Näin ollen olisi erittäin tärkeätä jopa vält- markkaa Iitlahden-Kallislahden tien
13347: tämätöntäkin, että Sulkavan-Kallislahden rakennustöiden aloittamista varten.
13348: välinen Iitlahden-Kallislahden loppuosa Saa-
13349: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
13350:
13351: Esu Niemelä. Edvard Pesonen.
13352: Pentti Pekkarinen. Viljo Virtanen.
13353: T. H. Kinnunen.
13354: 1421
13355:
13356: IV,484.- Rah.al. N:o 355.
13357:
13358:
13359:
13360:
13361: Niemelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kyrönsalmen sillan
13362: aikaansaamiseksi.
13363:
13364:
13365: E d u s k u n n a 11 e.
13366:
13367: Valtakuntam.me eräs vaikein liikennesolmu kyisen sillan kääntölaitteet ja tukirakennel-
13368: lienee tällä kertaa Savonlinnan kaupungin mat kestävät nykyistä painetta.
13369: alueella oleva Kyrönsalmen silta. Merkityk- Sillan paikasta on ollut erimielisyyttä lä-
13370: seltään ja liikenteen suuruudeltaan silta on hinnä tie- ja vesirakennushallituksen ja toi-
13371: myöskin Itä-Suomen ehkä täl1kein solmu- saalta Savonlinnan kaupungin viranomaisten
13372: kohta. Kulkeehan tämän sillan kautta tällä väJ.i1lä. Nyt tämä erimielisyys on voitu eli-
13373: kertaa Pieksämäen-Parikkalan rautatie, val- minoida ja SavonHnnan kaupunki on yhty-
13374: tatie 14, samoin Savonlinnan kaupungin ka- nyt tie- ja vesirakennushallituksen esittä-
13375: tuliiikenne itäisiin kaupunginosiin kokonai- mään suunnitelmaan, että silta rakennettai-
13376: suudessaan ja varsinainen päävesiväylä Lap- siin Lypsyniemen kärjestä Kalkk:uinniemeen
13377: peenranta-Varkall.S--'-Joensuu jne. Maantie- ja edelleen Kasinonsaarien kautta asema-
13378: liikennettä ja rautatieliikennettä palvelee alueen ylitse ns. Mustanlammen maastoon,
13379: tällä hetJk:ellä yli 50 vuotta vanha rautatie- jossa se yhtyisi valtatie 14:ään Laitaatsal-
13380: shlllvk:si rakennettu kääntösilta, joka v. 1932 messa. Kun Savonlinnan kaupungin itäpuo-
13381: väJ.iaikaisesti korjattiin myöskin maantielii- lella oleva valtatie 14 on rakennettu val-
13382: kennettä varten. miiksi SavonHnnan kaupungin rajalle, niin
13383: NJ"kyisin tilanne on muodostunut kerta- esitämme, että Savonlinnan kaupungin ra-
13384: kaikkiaan mahdottomaksi ja sietämättömäksi, jasta edelleen ns. Lypsyniemeen aloitettai-
13385: koska lähes 5 000 moottoriajoneuvoa ylittää siin välittömästi maantie- ja pengerrystyö ja
13386: sillan vuorokaudessa ja lähes 3 000 mopedis- tältä osin pyrittäisiin nopeuttamaan Kyrön-
13387: tia ja jalarrkulkijaa. Junalii!k:enne katkaisee salmen sillan varsinaista valmistumista.
13388: tämän liikenteen vähintäin 25-30 kertaa Kaikkeen edellä olevaan viitaten esitämme
13389: vuorokaudessa ja laivaliikenne 6-7 kuukau- kunnioittavasti,
13390: den aikana useita kertoja päivittäin. Tästä
13391: johtuu, että molempiin päihin muodostuu että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
13392: kymmenien autojen jonot, jossa tuhlautuu tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
13393: tehokasta työaikaa arvaamattoman suuria määrärahan Kyrönsalmen s~'llan suun-
13394: määriä päivittäin. Edelleen on todettu, että nitelmien loppuunsaattamiseksi ja töi-
13395: nykyisen sillan kunto on käynyt kyseenalai- den aloittamista varten.
13396: seksi ja ihmetellä sopii, mitenkä kauan ny-
13397: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
13398:
13399: Esu Niemelä. Pentti Pekkarinen.
13400: T. B. Kinnunen. K. F. Haapasalo.
13401: Edvard Pesonen.
13402: 1422
13403:
13404: IV,485. - Rah.al. N: o 356.
13405:
13406:
13407:
13408:
13409: Niemelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Säämingin saaristo-
13410: tien aikaansaamiseksi.
13411:
13412:
13413: Eduskunnalle.
13414:
13415: Jo kolmekymmentä luvun puolivälissä teh- Vuoksenlaakson ja Itäisen Savon välisenä
13416: tiin eduskunnassa aloite ns. Säämingin saa- yhdyssiteenä ja toisaalta paikallista liikettä
13417: ristotien rakentamista varten. Asialla on his- ajatellen mitä merkityksellisin ja kauneus-
13418: toriaa ja tiehankkeesta on paljon keskusteltu, arvoltaan aivan ensiluokkaisen kaunis turis-
13419: mutta sen pitemmälle ei ole päästy. titie. Työllisyyttä ajatellen olisi välttämä-
13420: Nyt olisi aika saada myönteiseen ratkai- töntä saada tämä jo ensi työllisyyskautena
13421: suun tämä Säämingin saaristotie. Tie tulisi työn alle, koska muiden muassa Säämingin
13422: kulkemaan Pohjiin tieltä Särkilahden-Uiton- pitäjässä Lehtiniemen suursaha on lopettanut
13423: niemen-Saukonsaaren-Ritosaaren- Ikoin- toimintansa sekä eräs metalliteollisuuden alan
13424: niemen kautta Savonlinnan kaupungin harjoittaja tehnyt vararikon ja näin ollen
13425: alueelle. Tie tulisi lyhentämään Savonlinnan on Savonlinnan talousalueella tällä kertaa
13426: ja Imatran väliä nykyisestään n. 45 km. normaalia enemmän työttömiä, jotka pitäisi
13427: Edelleen se tulisi helpottamaan tavattoman saada sijoitettua maakunnan rajojen sisä-
13428: suuressa määrässä nykyistä Punkaharjun puolelle.
13429: pullonkaulaa ja toisaalta tulisi liittämään Kaikkeen edellä olevaan viitaten esitämme
13430: Säämingin saaristoasujamiston maantieliiken- kunnioittavasti,
13431: teen piiriin.
13432: Tiesuunta ja yksityiskohdat suuremmalta että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
13433: osaltaan on tutkittu ja todettu, että tien kus- tulo- ja menoarvioon 100 000 markkaa
13434: tannukset eivät tulisi ylittämään vastaavan- niin sanotun Säämingin saaristotien
13435: laiselle tielle asetettuja kustannusnormeja. suunnitelmien loppuunsuorittamiseksi
13436: Liikenteellisesti tämä tie tulisi olemaan ensi- ja töiden aloittamista varten.
13437: arvoisen tärkeä kahden suuren talousalueen
13438: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
13439:
13440: Esu Niemelä. K. F. Haapasalo.
13441: Pentti Pekkarinen. Edvard Pesonen.
13442: T. H. Kinnunen.
13443: 1423
13444:
13445: IV,486. -Rah.al. N:o 357.
13446:
13447:
13448:
13449:
13450: Niiranen ym..: Määrärahan osoittamisesta Rasivaaran--Tolo-
13451: senmäen maantien parannustöiden aloittamiseksi.
13452:
13453:
13454: E d u s k u n n a ll e.
13455:
13456: Tulo- ja menoarvioesitys v: lle 1965 ei si- Tolosenmäen välisen maantien parannustyön
13457: sällä varojen osoituksia työtilaisuuksien tur- toimeenpanoa. Asiaa koskevat suunnitelmat
13458: vaamiseksi Rääkkylän kunnan alueella. Kun- ovat valmiina.
13459: nan asukkaiden toimeentulovaikeuksien osoi- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
13460: tuksena mainittakoon, että v. 1959 alle 7 000 ehdotamme,
13461: asukasta käsittänyt väkiluku on muuttoliik-
13462: keen seurauksena tähän mennessä vähenty- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
13463: nyt yli 700 henkilöllä. tulo- ja menoarvioon 250 000 markan
13464: Tilanteen eräänä lieväntämisen keinona määrärahan Rasivaaran--Tolosenmäen
13465: ovat kunta, maakuntaliitto ja valtion paikal- maantien parannustöiden aloittamista
13466: liset viranomaiset esittäneet Rasivaaran ja varten.
13467: Helsingissä 10 .päivänä syyskuuta 1964.
13468:
13469: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka.
13470: 1424
13471:
13472: IV,487.-Rah.al. N:o 358.
13473:
13474:
13475:
13476:
13477: Niiranen ym..: Määrärahan osoittamisesta Juukaan suunnitel-
13478: lun valtion virastotalon rakennustöiden aloittamiseksi.
13479:
13480:
13481: Eduskunnalle.
13482:
13483: Valtion eri laitosten huon~tarpeen tyydyt- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13484: tämiseksi olisi Juukaan rakennettava viras-
13485: totalo. Hankkeen toteuttaminen sisältyy kun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
13486: nan ehdotukseen työllisyyskohteiksi vv. 1964 tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
13487: -65. Osoituksen seudun työttömyystilan- 60 momentin b) kohtaan lisäyks6M
13488: teen vaikeudesta mainittakoon, että v: n 1959 500 000 markan määrärahan Juukaan
13489: jälkeen tämän vuoden alkuun mennessä on suunnitellun valtion virastotalon ra-
13490: kunnan asukasluku vähentynyt 999 henki- kennustöiden aloittamista varten.
13491: löllä.
13492: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
13493:
13494: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka.
13495: 1425
13496:
13497: IV,488.-Rah.al. N:o 359.
13498:
13499:
13500:
13501:
13502: Niiranen ym..: Määrärahan osoittamisesta Tohmajärven kes-
13503: kikoulun laajennustöiden aloittamiseksi.
13504:
13505:
13506: Ed usku nn alle.
13507:
13508: Tohmajärvellä toimivan valtion keskikou- keen. Seudun työttömyystilanteenkin lieven-
13509: lun laajentaminen yliopistoon johtavaksi kou- tämisen vuoksi olisi hankkeen toteuttaminen
13510: luksi olisi ajankohtainen. Myös kouluhallitus ajankohtainen.
13511: on sellaista esittänyt. Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
13512: Keskikoulun kaikilla luokilla toimii nykyi- ehdotamme,
13513: sin rinnakkaisluokka ja tilanahtaus aiheuttaa
13514: suuria vaikeuksia. Suunnitelmat ja piirus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
13515: tukset lisärakennustöitä varten ovat jo val- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
13516: miit, joten laajentaminen voitaisiin toteuttaa määrärahan Tohmajärven keskikoulun
13517: sitä varten tarvittavien varojen saannin jäl- laajennustöiden aloittamiseksi.
13518: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
13519:
13520: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka.
13521:
13522:
13523:
13524:
13525: 179 E/726
13526: 1426
13527:
13528: IV,489. - Rah.al. N: o 360.
13529:
13530:
13531:
13532:
13533: Niiranen ym.: Määrärahan osoittamisesta Polvijärven kun-
13534: taan suunnitellun valtion virastotalon mkentamiseksi.
13535:
13536:
13537: Eduskunnalle.
13538:
13539: Valtion eri laitosten huonetarpeen tyydyt- Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
13540: tämiseksi olisi Polvijärvelle rakennettava vi- ehdotamme,
13541: rastotalo. Hankkeen suunnitelmat ovat val-
13542: miina ja asianomainen kunta pitää sen to- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
13543: teuttamista kiireellisenä seudun työttömyys- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
13544: tilanteen eräänä lievennystoimenpiteenä. 60 momentin b) kohtaan 500 000 m.ar-
13545: Työttömyys- ja toimeentulotilanteen vaka- kan määrärahan käytettäväksi Polvi-
13546: vuuden osoituksena mainittakoon, että kun- järven kuntaan suunnitellun valtion
13547: nan asukasluku on v. 1959 jälkeen kuluvan virastotalon rakentamista varten.
13548: vuoden alkuun mennessä vähentynyt 728
13549: henkilöllä.
13550: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
13551:
13552: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka.
13553: 1427
13554:
13555: IV,490.-Rah.al. N:o 361.
13556:
13557:
13558:
13559:
13560: Niiranen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun--Polvi-
13561: järven maantien parannustyön aloittamiseksi.
13562:
13563:
13564: E d u s k u n n a ll e.
13565:
13566: Tulo- ja menoarvioesitys vuodelle 1965 ei Polvijärven välisen maantien parantamis-
13567: sisällä varojen osoituksia työtilaisuuksien työn toimeenpanon. Sitä edellyttävät suun-
13568: turvaamiseksi Polvijärven kunnan alueella. nitelmat ovat valmiina.
13569: Kunnan työttömyystilanne on kuitenkin eräs Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
13570: Pohjois-Karjalan vaikeimpia, jonka osoituk~ ehdotamme,
13571: sena on mm. asukasluvun vähentyminen v.
13572: 1959 jälkeen tähän mennessä n. 750 hen- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
13573: kilöllä. tulo- ja menoarvioon 250 000 markan
13574: Tilanteen eräänä lieventämisen keinona määrärahan Joensuun-Polvijärven
13575: ovat kunta, maakuntaliitto ja valtion pai- maantien parannustyön aloittamista
13576: kalliset viranomaiset esittäneet Joensuun- varten.
13577: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
13578:
13579: Toivo !frlranen. Pauli Puhakka.
13580: 1428
13581:
13582: IV,491.- Rah.al. N: o 362.
13583:
13584:
13585:
13586:
13587: Niiranen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseu-
13588: dun sähköistämisen tukemiseen.
13589:
13590:
13591: Eduskunnalle.
13592:
13593: Varsinkin maan syrjäisten seutujen säh- nen valtion tukimäärärahojen tarve vähin-
13594: köistäminen on vielä pahasti kesken. Niinpä tään 4 milj. mk. Hallitus ehdottaa vain 1.45
13595: mm. Pohjois-Karjalan maalaiskuntien säh- milj. mk. Joka tapauksessa olisi kuitenkin
13596: köistäiDisen kokonaisprosentti on vasta 54%. edes tähänastinen sähköistäiDisen edistyminen
13597: V aliitsevasta tilanteesta huolimatta hallitus turvattava.
13598: ei ole ehdottanut lisäystä po. toiminnan edis- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
13599: tämisvaroihin. Momentin käyttöperusteiden ehdotamme,
13600: muutoksella on päinvastoin esitetty vähennet-
13601: täväksi uuden sähköverkoston rakentamis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
13602: varoja. Jotta maaseudun vielä sähköistä- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
13603: mättä olevat alueetkin saataisiin riittävän 33 momentille lisäyksenä 550 000 mar-
13604: nopeasti sähköistettyä olisi tarkoitukseen käy- kan määrärahan maaseudun sähköistä-
13605: tettäviä määrärahoja tuntuvasti lisättävä. misen tukemiseen syrjäseudut1la.
13606: Asiantuntijain arvion mukaan olisi vuotui-
13607: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
13608:
13609: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka.
13610: 1429
13611:
13612: IV,492.- Rah.al. N: o 363.
13613:
13614:
13615:
13616:
13617: Ojajärvi ym..: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan
13618: ja Kainuun raja-alueen metsätyökoulun rakennustöiden
13619: aloittamiseksi.
13620:
13621:
13622:
13623: Eduskunnalle.
13624:
13625: Pohjois-Karjalan alueen väestön toimeen- titaitoisen nuoren työvoiman heti palveluk-
13626: tulolle on metsätöiden merkitys ratkaisevan seensa.
13627: tärkeä. Alue on tyypillistä metsätaJ.ousaluetta Pohjois-Karjalassa on asiaan kiinnitetty
13628: ja huolimatta metsätöiden jo tapahtuneesta vakavaa huomiota ja mm. Pohjois-Karjalan
13629: ja voimakkaasti etenevästä koneellistumisesta, maakuntaJ.iitto on viimeksi 30. 1. 1963 päivä-
13630: metsätalous voi Pohjois-Karjalassa tarjota tyssä kirjelmässään esittänyt valtiovallalle
13631: jatkuvasti työtä suureHe ammattimiesmää- anomuksen metsätyön ammattikoulun perus-
13632: rälle. Tähän ovat tulevina vuosina omalta tamisesta rulueelle. Alueen kunnat ovat olleet
13633: osaJ.taan vaikuttamassa metsänviljely- ja väestön poismuutosta sangen huolissaan ja
13634: metsänparannustöiden osalta koko valtakun- yhtyvät Maakuntaliiton pynkimyksiin metsä-
13635: nan metsätalouden voimaperäistämiseksi teh- työn ammattikoulutuksen kiireellisestä jär-
13636: dyt kokonaissuunnitelmat, mm. Mera-oh- jestämisestä. Lisäksi on syytä mainita että
13637: jelma. maaJlmntaJ.iiton esitykset soveltuvat niihin
13638: Ammattitaidon hankkimiseen metsätalou- suunnitelmiin mitä metsähallituksessa on jo
13639: den töissä tarvitaan nykyisellään niin monta tehty metsätyön ammattiopetuksen laajenta-
13640: vuotta, että nuorisoa ei ilman erityistoimen- misesta. Mainittakoon, että V altimon kunta
13641: piteitä enää saada kiinnostumaan metsätyö- on tehnyt päätöksen tonttialueen lahjoitta-
13642: ammatista, varsinkin ikun saman elintason misesta valtiolle rakennettavaa metsätyö-
13643: saavuttaminen muissa ammateissa käy päinsä koulua varten.
13644: pienemmin ponnistuksin. Näkyvänä todistuk- V: n 1964 tulo- ja menoarviossa on Poh-
13645: sena tästä on muuttoliike alueelta maan mui- jois-Karjalan ja Kainuun raja-alueen metsä-
13646: hin osiin, mikä on muodostunut viime vuo- työkoulun suunnittelua ja erikoistutkimuksia
13647: sina Pohjois-Karjalassa huolestuttavan suu- varten varattu 150 000 mk, jonka turvin po.
13648: reksi ja 'kuntien talouden kannalta haitaJ.- koulun suunnittelutyö on pantu käyntiin.
13649: liseksi ilmiöksi. Valtakunnansuunnittelutoi- Hallituksen eduskunnalle jättämässä v: n
13650: miston julkaisemien tietojen mukaan ovat 1965 tulo- ja menoarvioesityksessä ei kuiten-
13651: ammattikoulutuksen saantimahdollisuudet kaan ole osoitettu koulun rakentamiseen va-
13652: Pohjois-Karjalassa keskimäärin pienemmät roja, vaan on suunnittelutöiden jatkamista
13653: kuin yleensä maassa. Alueen nuorisolle tar- varten ehdotettu myönnettäväJksi lisäystä
13654: vitaan kipeästi lisää ammattikoulutusmahdol- 100000 mk.
13655: lisuuksia. Maakunnan elinkeinoelämän raken- Kahden metsätalouden varassa elävän
13656: teen huomioonottaen olisi metsätalouden työ- maakunnan, jotka lisäksi ovat ammattikou-
13657: voiman ammattikoulutuksen kiireellinen 'lutuksen suhteen vajaa-alueita, yhteisen edun
13658: aikaansaaminen arvokas lisä maakunnan mukaisesti .olisi koulun aikaansaaminen erit-
13659: nuoorison ammattikoulutuksen mahdollisuuk- täin tärkeä ja 'kiireellinen eikä rakennustöi-
13660: sissa, sitäkin suuremmalla syyllä, koska met- den aloittamista saisi enää lyikätä tuonnem-
13661: sätalous voi sijoittaa näin syntyneen ammat- maksi.
13662: 1430 IV,492. - Pohjois-Karjalan metsätyökoulu.
13663:
13664:
13665: Edellä olevan perusteella ehdotamme, kan määrärahan Pohjois-Karjalan ja
13666: Kainuun raja-alueen metsätyökoulun
13667: että Eduskunta ottaisi vuoden 1965 rakennustöiden aloittamista varten.
13668: tulo- ja menoarvioon 1 500 000 mar-
13669: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
13670:
13671: Eino Ojajärvi. U. B. Voutilainen.
13672: Pauli Puhakka. Toivo Niiranen.
13673: A. Holopainen. Pentti Pekkarinen.
13674: Esa. Timonen. Elis Manninen.
13675: Reino Karpola. Eero Juntunen.
13676: R. Ba.llberg. J. E. Partanen.
13677: Paula. Ruutu.
13678: 1431
13679:
13680: IV,493. -Rah.al. N:o 364.
13681:
13682:
13683:
13684:
13685: Ojajärvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta raken-
13686: nuslainoiksi kansanopistoille.
13687:
13688:
13689: E d u s kun n a H e.
13690:
13691: Hallitus on esittänyt ensi vuoden tulo- ja 1961 ja 1962 tw,o- ja menoarviossa se olikin
13692: menoarvioon rllikennuslainoiksi kansanopis- 400 000 mk. Sekin olisi vain neljännes nyt
13693: toille 100 000 mk. Perusteluima käy ilmi, anotusta määrästä, joten harkinnalle lainoja
13694: että 20 kansanopistoa on anonut ~ainaa yh- myönnettäessä jäisi riittävästi tilaa niinkin
13695: teensä 1 662 000 mk, ja että näiden opistojen suurta summaa ·jaettaessa.
13696: velkojen kokonaismäärä on 7 889 000 mk. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
13697: Tiedoista saattaa päätellä, että kansan- dotamme,
13698: opistot ovat harkitusti anoneet pitkäaikaisia
13699: ja halpakorkoisia valtion lainoja vain todella että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
13700: kipeimpään tarpeeseensa. Indeksiehdon tulo- ja menoarvioon 19 Pl:n II luvun
13701: aiheuttama lisärasitus on nyt entistä tuntu- 7 momenUlle lisäyksenä 300 000 mk
13702: vampi. Mainittuun tarkoitukseen ehdotettu rakennuslainoiksi kansanopistm'lle.
13703: määrä on siksi kohtuuttoman pieni. V: ien
13704: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
13705:
13706: Eino Ojajärvi. Uljas Mäkelä. Eino Räsänen.
13707: Veikko Hyytiäinen. U. H. Voutilainen. Pentti Pekkarinen.
13708: Alvar Sundell. Anna-Liisa Linkola.
13709: 1432
13710:
13711: IV,494. - Rah.al. N: o 365.
13712:
13713:
13714:
13715:
13716: Paarm.an ym.: Määrärahan osoittamisesta Jeesiöjoen yläjuok-
13717: sun perkaustyön aloittamiseksi.
13718:
13719:
13720: E d u s kun n a H e.
13721:
13722: Jeesiöjoen yläjuoksun perkaus Kittilän tilän kunnassa, missä asutustoiminnan lisäksi
13723: kunnan Jeesiöjärven kylässä on ollut yli suunniteltujen säännöstelyaltaiden vuoksi
13724: 80 vuotta vireillä. Nykyinen vedenpinnan tarvitaan viljelyskelpoista maata asutukselle.
13725: korkeus kevät- ja kesätulvineen aiheuttaa EdeHä esitetyn perusteella ehdotamme
13726: suuria vahinkoja alueen maanviJ.jelykselle, kunnioittavasti,
13727: jota paitsi se estää laajojen viljelyskelpois-
13728: ten ja asutust~loille varattujen lisämaiden että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
13729: kuivatuksen. tulo- ja menoarvion 20 Pl:n III lu-
13730: Joenperkauksen kautta saataisiin kuivate- vun uudelle momentille 100 000 mar-
13731: tuksi n. 1500 ha hyvää viljelyskelpoista kan suuruisen määrärahan J eesiöjoen
13732: maata, mistä kolmasosa valtion omistamaa, yläjuoksun perkaustyön aloittamiseksi
13733: m~kä myöskin olisi erittäin tarpeellinen Kit- Kittilän ja Sodankylän kunnissa.
13734: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
13735:
13736: Akseli Paarm.an. Eino Sääskilahti.
13737: Olavi Lahtela. Pekka Vilmi.
13738: 1433
13739:
13740: IV,495. -Rah.al. N:o 366.
13741:
13742:
13743:
13744:
13745: Paasivuori ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionapua naut-
13746: tivien järjestöjen toimihenkilöiden eläkeoikeuden tutkimi-
13747: seen.
13748:
13749:
13750: Maassamme on useita sosiaali-, kansansi- tule työsuhde-eläkkeidenkään pnrnn. Ottaen
13751: vistys-, raittius- tms. työtä suorittavia kansa- kuitenkin huomioon valtionapua nauttivien
13752: laisjärjestöjä, jotka toimivat lähinnä valtion- järjestöjen toimihenlkilöiden julkisten yhdys-
13753: avustusten varassa. Tämän johdosta po. jär- kuntien viran- ja toimenhaitijoihin osittain
13754: jestöjen tehtävät ovat tavaLlaan jwkisten yh- verrattavan työsuhteen olisi heidän eläkkeen-
13755: dyskuntien tehtäviin verrattavia. Samoin saantioikeutensa tutkittava ja järjestettävä
13756: näiden järjestöjen palveluksessa olevat toimi- niin, että oikeudenmukaisuusnäkökohdat tu-
13757: henikilöt ovat osittain julkisten yhdyskuntien lisivat huomioon otetuksi.
13758: viran- ja toimenhaitijoihin rinnastettavia. Edellä sanottuun viitaten, ehdotamme,
13759: Monet näiden valtionapua saavien järjestö-
13760: jen toimihenkilöistä ovat suorittaneet vuosi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
13761: kymmenien arvokkaan tJ"Öpanoksen tai ovat tulo- ja menoarvioon 2 000 markkaa
13762: sitä vielä suorittamassa po. järjestöjen pal- käytettäväksi valtionapua nauttivien
13763: veluksessa. Kuitenkin heidän eläke-etunsa järjestöjen palveluksessa olevien toi-
13764: ovat järjestämättä, joten he eläkeikään saa- mihenh'löiden eläkkeensaantioikeuk-
13765: vuttuaan joutuvat pelkän kansaneläkkkeen sien tutkimiseksi.
13766: varaan. Vanhemmat heistä eivät nimittäin
13767: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
13768:
13769: Tyyne Paasivuori. Antero Väyrynen.
13770: Veikko Mattila. Väinö Vilponiemi.
13771: Voitto Hellsten. Sylvi Siltanen.
13772: Uljas M'åkelä.
13773:
13774:
13775:
13776:
13777: 180 E/726
13778: 1434
13779:
13780: IV,496.- Rah.al. N:o 367.
13781:
13782:
13783:
13784:
13785: Paasivuori ym.: Mää.räraluln osoittamisesta kansaneläkeläis-
13786: pariskuntien lomanvieton tukemiseen.
13787:
13788:
13789: E d u s k u n n a 11 e.
13790:
13791: Eduskunta on vuosittain hyväksynyt tulo- peästi loman tarpeessa. Tällaisten vanhojen
13792: ja menoarvioon määrärahan vähävaraisten pariskunti'en olisi siis päästävä yhdessä lo-
13793: perheenäitien lomanvieton tukemiseen 16/3 malle. Sitä varten olisi saatava oma määrä-
13794: 1961 annetun asetuksen mukaisesti. On kui- raha tulo- ja menoarvioon.
13795: tenkin o!"emassa suuri määrä kansaneläkkeen Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
13796: tukiosan varassa olevia vanhuspariskuntia,
13797: jotka ovat riippuvaisia toinen toisistaan. että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
13798: Vaikka äiti tällaisissa perheissä täyttää avus- tulo- ja menoarvi-oon 100 000 markan
13799: tuksen saannin ehdot, niin hän ei voi jättää määrärahan kansaneläkkeen tukiosan
13800: lomansa ajaksi yksin tukea tarvitsevaa puoli- varassa olevien eliikeläis-pariskuntien
13801: soaan. Sitäpaitsi: molemmat he olisivat ki- lomanvieton tukemiseen.
13802: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
13803:
13804: Tyyne Paasivuori. Antero Väyrynen.
13805: Veikko Mattila. Väinö Vilponiemi.
13806: Voitto Hellsten. Sylvi Siltanen.
13807: Uljas Mäkelä.
13808: 1435
13809:
13810: IV,497.- Rah.al. N: o 368.
13811:
13812:
13813:
13814:
13815: Paasivllori ym.: Miiäriiral#.a osoittamisesta lasten päiväko-
13816: deiUe ja a'flliEk: w..iikin verrattaville päivähoitolaitoks~1le an-
13817: nettavaa valtionapua varten.
13818:
13819:
13820: E d u s k u n n a II e.
13821:
13822: Taloudellinen kehitys ja yhä kohoa-vat V :n 1965 valtion tlllo- ja menoarviossa
13823: elinkustannukset pakottavat äitienkin osallis- 14 Pl: n XIII lllVUn 5 mommtille on mer-
13824: tumaan yhä enemmän ja enemmän :kodin kitty lisäystä 58(}000 ma:rkkaa. Tämä. on
13825: ul:kopuoie1la suoritettavaan ansiotyöhön. Ny- mielihyväilä todettava,. mutta. kun ottaa
13826: kyisin meillä on n. 100 000 lasta, jotka. ni- huomioon sen valtavan vajauksen, mikä Ja.s.
13827: menomaan äidin ansiotyön vuoksi tarvitsevat tentarha.paikkojen kolldaDa on, ja sen, että
13828: päivähoitopaildroja, mutta vain 26 ()()(} päi- muidenkin Jasten päj.vä.lM>itotaitosten pitäisi
13829: vähoitopaikkaa on käytettävissä. Päivähoito- saada. valtionapua, olisi lisäys saatava snu-
13830: paikkojen tarve on huutava ja tulee yhä remmalksi.
13831: lisääntymään. Yhteiskunnan velvollisuus on Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
13832: tulla lasten ja kotien tueksi nY'kyistä suu-
13833: remmassa määrin. Lastentarhat saavat val- että Edwk~ &tlaisi vuodm 1965
13834: tionapua kolmasosan menoistaan, päiväkodit tulo- ja menoarvion 14 Pl:n XIII lu-
13835: eivät saa sitä ollenkaan. Paitsi sitä että 11'WI 5 momenti!le lisäykse~ä 220 000
13836: lastentarhojen valtioapua pitäisi :korottaa, 'll'tllrkkaa lasten pöifJiikodeille ja muille
13837: myös päiväkodit ja muut niihin verrattavat niihin verrattaville päivähoitolaitok-
13838: lasten päivähuoltopaikat olisi saatettava val- ~1le annettavaa 'Valtionapua varten.
13839: tionavun piiriin. Samoin olisi yksityiset las-
13840: ten päiväsijoituspaikat saatettava tehok-
13841: kaamman tarll:astuksen piiriin.
13842: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
13843:
13844: Tyyne Paasivuori. Antero Väyrynen.
13845: Veikko Mattila. Väinö Vilponiemi.
13846: Voitto Hellsten. Sylvi Siltanen.
13847: Uljas Mäkelä.
13848: 1436
13849:
13850: IV,498. - Rah.al. N: o 369.
13851:
13852:
13853:
13854:
13855: Paasivuori ym.: Määrärahan osoittamisesta kaikkien oppivel-
13856: vollisuusikäisten terveydenhoidon järjestämiseen.
13857:
13858:
13859: E d u s kun n a 11 e.
13860:
13861: V :sta 1953 lähtien ovat maamme kansa- suoritetaan ja mitä nuorempana terveyttä
13862: koulujen oppilaat kuuluneet lakisääteisen hoidetaan, sitä kansantaloudellisempaa se on
13863: terveydenhoidon piiriin. Sitävastoin oppi-, puhumattakaan kansanterveyden edistämi-
13864: ammatti- ym. koulujen oppivelvollisuusikäi- sestä. Olisikin syytä ottaa valtion tulo- ja
13865: set ovat jääneet lainsäädännnön ulkopuolelle. menoarvioon määräraha niiden oppivelvolli-
13866: Millään sosiaalisilla näkökohdillakaan tätä suusikäisten terveydenhoitoa varten, jotka
13867: asiantilaa ei enää voi perustella. Paitsi oppi- opiskelevat ulkopuolella kansakoulujemme.
13868: laan henkilökohtaisen terveyden myös kan- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
13869: santerveyden edistämisen kannalta ikatsoen
13870: on asiaan kiinnitettävä. vakavaa huomiota. että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
13871: Tarkoituksenmukaista myös olisi, että ikaikki tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
13872: oppivelvollisuusikäiset kuuluisivat ilmaisen märärahan eri kouluissa opiskelevien
13873: ja pakollisen terveydenhoidon piiriin. oppivelvollisuusikäisten terveydenhoi-
13874: Nyt kun sairausvakuutuslakikin on astu- don järjestämisen tutkimiseksi ja voi-
13875: nut voimaan, on todettava, että mitä nuo~ maansaattamiseksi.
13876: rempana säännölliset terveystarkastukset
13877: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
13878:
13879: Tyyne Paasivuori. Veikko Mattila. Edvard Pesonen.
13880: Meeri Kalavainen. Arvo Ahonen. Kalle Matilainen.
13881: Sylvi Siltanen. Kustaa Alanko. Sulo Hostila.
13882: Väinö Vilponiemi. Kaarlo Pitsinki. Anni Flinck.
13883: U. H. Voutilainen. Edit Terästö. Veikko Kokkola.
13884: Lyyli Aalto.
13885: 1437
13886:
13887: IV,499.- Rah.al. N:o 370.
13888:
13889:
13890:
13891:
13892: Paasivuori ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin Ta-
13893: loustyöntekijäin Yhdistykselle myönnettävää valtionavus-
13894: tusta varten.
13895:
13896:
13897: E d u s k u n n a ll e.
13898:
13899: Miina Sillanpään perustama Helsingin toimintaansa ostamalla vanhainkodin vie-
13900: taloustyöntekijäin yhdistys on saanut van- 'restä myyntiin tulleen osakkeen. Raha-auto-
13901: hainkotinsa ylläpitämistä varten vuosittain maattivaroista myönnettiin yhdistykselle
13902: pienen valtionavustuksen, joka on tullut erit- 10 000 mk, josta on saatu 6 000 mk. Tämä
13903: täin kipeään tarpeeseen. Vanhainkodin asuk- summa on käytetty velan lyhentämiseen.
13904: kaathan ovat pääasiallisesti kansaneläkkeen Vielä nostamatta oleva 4 000 mk käytetään
13905: varassa olevia entisiä kotiapulaisia. Tästä ikorjauskustannuksiin, joten ylläpitokustan-
13906: syystä vanhainkodin maksutkin on pidetty nuksiin ei jää mitään, vaikka niihin'kin vält-
13907: niin alhaisina, etteivät ne läheskään vastaa tämättä avustusta tarvitaan.
13908: kustannuksia. Pienikin valtionavustus on siis Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
13909: ollut tarpeellinen. nioittaen,
13910: V :n 1965 tulo- ja menoarviosta on kui-
13911: tenkin sanottu avustus kokonaan pyyhitty että Eduskunta ottaisi valtion vuo•
13912: pois sillä perusteella, että taloustyöntekijäin den 1965 tulo- ja menoarvion 14 Pl:n
13913: vanhainkoti on saanut avustusta raha-auto- XVIII luvun 7 momentille 1 040
13914: maattien tuotosta kertyvistä varoista. Tämä markkaa Helsingin Taloustyöntekijäin
13915: avustus ei kuiten'kaan ole tullut ylläpitokus- Yhdistykselle myönnettävää valtion-
13916: tannuksiin, vaan pääomakustannuksiin. Mai- avustusta varten.
13917: nittu vanhainkoti nimittäin on laajentanut
13918: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
13919:
13920: Tyyne Paasivuori. Edit Terästö. Veikko Helle.
13921: Meeri Kalavainen. Lyyli Aalto. Olavi Lindblom.
13922: Sylvi Siltanen. Anni Flinck. J. Paavola.
13923: Kaarlo Pitsinki. Veikko Kokkola.
13924: 1438
13925:
13926: IV,500.-Rah.al. N:o 371.
13927:
13928:
13929:
13930:
13931: Paasivuori ym..: MöiiriiraiuJ;n osoittamisesta kansaneläkkeen
13932: tukiosan ~sa efåviefl. asumiskustannusten alentamiseen.
13933:
13934:
13935: E d u s k u n n a 11 e.
13936:
13937: Vanhusten lukumäärän väestörakenteessa tukea koskeva lakiehdotus kaatui kuitenkin
13938: suhteellisesti ja absW.uuttisesti lisääntyessä siihen, että siUoinen hallitus edeLlytti, että
13939: IIUl.Odostuu heidän kohdallaan yhä va:ikeam- asumistukea saavien piiri olisi ollut laajen-
13940: m.aksi ongehnaksi asumi~tkysymys. Erityisen nettava käsittämään kaikki kansanelälkk:een-
13941: vaikeassa asemassa ovat vähävaraiset, kan- saajat, jolloin kustannukset olisivat nousseet
13942: saneläkkeen ja sen tukiosan varassa elävät alkuperäisiin laskelmiin verrattuna yli nelin-
13943: vanhukset, samoin heihin. verrattavat vammai- kertaisiksi. Kun katsottiin, ettei valtionta-
13944: set sekä työkyvyttöm.ät. Heidän asunnontar- loudella ole mahdoHisuuksia tällaisiin lisä-
13945: vettaan ovat vielä lisänneet halpavuokraisten kustannuksiin, asumistukea koskeva ehdotus
13946: puutalojen purkamiset. Vanhukset eivät raukesi.
13947: pysty maksamaan uusien korkeavuokraisten Eräät kunnat ovat nyt ryhtyneet asumis-
13948: asuntojen vuokria, vaan ovat varsinkin väes- tukea suorittamaan, mutta se on väliaikaista,
13949: tökeskuksissa joutuneet aivan kestämättö- ikoska odotetaan valtion mukaantuloa. Olisi-
13950: mään tidanteeseen. Tähänastiset toimenpiteet kin välttämätöntä, että valtion v:n 1965
13951: ovat olleet riittämättömiä. tulo- ja menoarvioon otettaisiin määräraha
13952: Eräs tal'koituksenmukaisimmista keinoista asumistuen suorittamiseksi kansaneläkkeen
13953: vanhusten asumiskysymyksen suotuisa:ksi rat- tukiosaa saaville vanhuksille siksi, kunnes
13954: kaisemiseksi olisi asumistuen maksaminen sa- asiaa koskeva laki aikaan saadaan. Käsit-
13955: maan tapaan kuin sitä maksetaan lapsiper- tääksemme yhteiskunnan velvollisuus on aut-
13956: heille 30/12 1961 annetun asetuksen mukai- taa vanhuksia selviytymään vaikeuksistaan.
13957: sesti. Tähän asiaan kiinnitettiinkin vaJ.tio- Ja heidän asuntokysymyksensä on niin vai-
13958: vallan taholla huomiota v. 1962, jolloin ilma, ettei se siedä viivyttelyä.
13959: sosiaaliministeriön vuokratasotoimikunta kat- Ede1lä sanottuun viitaten ehdotamme,
13960: soi, että olisi ensi tilassa saatava ~uoduksi
13961: järjestelmä, joka tarkoittaa vuokra-asun- että Eduskunta ottaisi 'VUoden 1965
13962: noissa asuvien vähävaraisten vanhusten toi- tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
13963: meentulon helpottamista vuokratuen muo- markan suuruisen määrärahan käytet-
13964: dossa. Toimikunta laati lakiehdotuksen täväksi kansaneläkkeen tukiosaa saa-
13965: asiasta ja tarkoitus oli että eduskunta olisi vien vanhusten, vammaisten ja työky-
13966: sen kiireellisesti käsitellyt ja että laki olisi vyttömien asumiskustannusten alenta-
13967: astunut voimaan v:n 1963 alusta. Asumis- miseen vuokra-avustusten muodossa.
13968: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
13969:
13970: Tyyne Paasivuori. Antero Väyrynen.
13971: Veikko Mattila. Väinö Vilponiemi.
13972: Voitto Hellsten. Sylvi Siltanen.
13973: Uljas Mäkelä.
13974: 1439
13975:
13976: IV,501. - Rah.al. N: o 372.
13977:
13978:
13979:
13980:
13981: Paaso ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion oppikoulun ra-
13982: kentamiseksi Kiimingin kuntaan.
13983:
13984:
13985: E d u s k u n n a ll e.
13986:
13987: Valtion oppikoulu aloitti toimintansa Kii- n.en tehtävä, koska neljättä luokkaa ei voida
13988: mingin kunnassa v: n 1962 syksyllä. Kunta. mitenkään sijoittaa. Kouluhallituksen ilmoi-
13989: on koulua varten varannut tarpeellisen kou- tuksen mukaan ovat koulua koskevat piirus-
13990: lutontin. Lisäksi kunta luovutti koulun käyt- tukset jo valmiit.
13991: töön tarvittavat koulutilat kolmen vuoden Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
13992: ajaksi. Valtio puolestaan sitoutui tämän ajan kunn.ioittaen,
13993: kuluessa rakentamaan koulurakennukset kun-
13994: nan varaamalle koulutontille. Kunnan varaa- että Eduskunta Qttaisi vuoden 1965
13995: missa koulutiloissa on koulu voinut toimia tuw- ja menoarvioon 1 000 000 markan
13996: kaksi vuotta. Kuluvana syksynä aloittanutta suuruisen määrärahan valtion oppi-
13997: kolmatta luokkaa varten oli huonetilajärjes- koulun rakentamiseksi Kiimingin kun-
13998: tely ylivoimaisen vaikea. Tästä syystä on. taan.
13999: oppikoulur~ennusten rakentaminen kiireelli-
14000:
14001: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
14002:
14003: Hannes Paaso. Pekka Vilmi. Veikko Honkanen.
14004: 1440
14005:
14006: IV,502. - Rah.al. N: o 373.
14007:
14008:
14009:
14010: Pakkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pelastakaa Lapset
14011: r.y: lle kansainvälisten huoltotapausten hoitamiseen.
14012:
14013:
14014: Eduskunnalle.
14015:
14016: Pelastakaa Lapset r.y. on v: sta 1954 toi- Toiminnasta liitolle aiheutuvat kustannukset
14017: minut Kansainvälisen Sosiaalipalvelun kir- jakaantuvat 1964 seuraavasti:
14018: jeenvaihtajana ja v: sta 1960 saman järjestön
14019: jäsentoimistona. Suomen sosiaaliministeriön, Kielitaitoisen sosiaalityöntekijän
14020: ulkoasiainministeriön ja oikeusministeriön palkka ..................... . 7 761,-
14021: kanssa on sovittu, että liitto em. järjestön Matkakulut ................... . 1500,-
14022: edustajana hoitaa tarvittaessa mainittujen Tapausten hoitokulut ........... . 2900,-
14023: ministeriöiden tai muiden viranomaisten toi-
14024: meksiannosta huoltotapauksia, jotka edellyt-
14025: tävät yhteyden ottoa ulkomaiden viranomai-
14026: Korvaus ISS: lle saaduista palve-
14027: _____
14028: luksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 800,-
14029: __.;__
14030:
14031: Yht. 12 961,-
14032: siin tai ulkomaiden viranomaisten pyynnöstä
14033: Suomen paikallisiin sosiaali- ja muihin viran- Kustannusten peittäminen on tuottanut
14034: omaisiin. lisääntyviä vaikeuksia senvuoksi, että kan-
14035: Toiminta on käsittänyt ulkomailla vaikeuk- sainvälisiä tapauksia ei suoranaisesti voitane
14036: siin joutuneet suomalaiset lapset ja perheet tulkita kuuluviksi kotimaiseen lastenhuolto-
14037: sekä heidän oikeudellisen asemansa selvitte- työhön eikä näin ollen katsota sopivaksi käyt-
14038: lyn, Suomesta syystä tai toisesta ilman hol- tää tähän kotimaisia lahjoitusvaroja. Kan-
14039: hoojaa poissiirtyvät alaikäiset sekä heidän sainvälisten tapausten hoitaminen on julki-
14040: turvallisuutensa valvomisen ja edelleen ela- nen tehtävä, joka mielestämme on rahoitet-
14041: tusapujen saantia suomalaisille lapsille kos- tava valtion budjettivaroilla.
14042: kevat selvittelyt niissä maissa, jotka eivät Lisääntyvä liikkuvuus maasta toiseen ja
14043: ole liittyneet kansainväliseen elatusapua kos- ne vaarat, joille lapset tällöin joutuvat alt-
14044: kevaan sopimukseen. Viimeksimainituissa ta- tiiksi asettaa kansaiväliselle huoltotyölle jat-
14045: pauksissa on elatusvelvollisen kanssa pyritty kuvasti uusia tehtäviä, joista jonkun on
14046: henkilökohtaiseen kosketukseen Kansainväli- asianmukaisesti huolehdittava. Koska Suo-
14047: sen Sosiaalipalvelun paikallisen toimiston messa ei ole muuta kaikkien kunnallisten vi-
14048: välityksellä. Kokemukset ovat osoittaneet, ranomaisten kanssa yhteistyössä toimivaa
14049: että esiintyy lisääntyvä määrä tapauksia, joi- huoltojärjestöä, on vastuu kansainvälisistä
14050: den hoitaminen käyttäen kansainvälisen jär- huoltotapauksista tullut ilman muuta Pelas-
14051: jestön muodostamia kanavia eri maiden huol- takaa Lapset liiton osaksi. Mainittu liitto on
14052: toviranomaisten välillä on monissa tapauk- valmis ottamaan tämän vastuun, mutta tar-
14053: sissa vaivattomampaa, nopeampaa ja jousta- vitsee valtion tukea asian hoitamiseen.
14054: vampaa kuin diplomaattisia kanavia käyt- Edellä olevaan viitaten esitämme,
14055: täen. Nyt puheena oleva järjestö Kansain-
14056: välinen Sosiaalipalvelu (International Social että Eduskunta ottaisi valtion ·vuo-
14057: Service) on myös voinut asettaa laajan eri den 1965 tulo- ja menoarvioon 10 000
14058: maiden olosuhteita ja lakeja koskevan asian- markkaa Pelastakaa Lapset r.y: lle
14059: tuntemuksensa Pelastakaa Lapset liiton väli- kansainvälisten huoltotapausten hoita-
14060: tyksellä Suomen viranomaisten käytettäväksi. miseen.
14061: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
14062:
14063: Atte Pakkanen. Rafael Paasio. Eino Sääskilahti.
14064: Sulo Hostila. Kalle Matilainen.
14065: 1441
14066:
14067: IV,503.-Rah.al. N:o 374.
14068:
14069: J. E. Partanen ym.: K01·otetun määrärahan osoittamisesta
14070: Kainuun keskussairaalan rakentamista varten.
14071:
14072: E d u s kun n a He.
14073:
14074: Kainuun keskussairaalan rakentamishanke sen sairaalarruk:ennuksen että talous- ja läm-
14075: on ollut vireillä v: sta 1947 lähtien, jolloin pökeskuksen osalta.
14076: sairaalan perustaruisasiakirja allekirjoitet- Hallitus on v:n 1965 tulo- ja menoarvio-
14077: tiin. Keskussairaalan tarve oli jo tällöin esitykseen sisällyttänyt ehdotuksen 2,2 milj.
14078: suuri, mutta kuluneina 17 vuotena on tilanne mk: n määrärahan myöntämisestä yksinomaan
14079: muodostunut suorastaan sietämättömäiksi. talousrakennuksen ja siihen liittyvän lämpö-
14080: Sairaala-aitan asiantuntijat ovat yksimieli- keskuksen rakennustöiden aloittamiseksi.
14081: sesti todenneet Kainuun sairaanhoito-olojen Näin ollen suunnitteluvalmiin varsinaisen
14082: kaipaavan nopeaa ja tehokasta parantamista. sairaalarakennuksen rakennustöiden aloitta-
14083: Sairaalaolosuhteet eivät vastaa lähimainkaan minen siirtyisi vielä ainakin vuodella. Kai-
14084: sitä tasoa mihin muualla maassa on jo tähän nuun kestämättömän sairaalatilanteen va-
14085: mennessä päästy. Kainuussa on nykyisellään 1ossa tämänlaatuinen menettely tuntuu kä-
14086: käytettävissä kaikkiaan vain 290 sairaansijaa sittämättömältä. Näin sitäkin suuremmalla
14087: eli 2,6 sairaansijaa 1000 asukasta kohden. syyllä kun hallitus esityksessään turvaa vas-
14088: Tunnetusti erittäin heikkokuntoinen Kajaa- taavien muiden, vieläpä erään suunnittelu-
14089: nin yleinen sairaala käsittää 100 sairaansijaa vaiheessa olevankin keskussairaalan, raken-
14090: ja maakunnasta sairaalaan suuntautuva nustyöt.
14091: paine on ylivoimaisen suuri. Lähes kaksikymmentä vuotta keskussairaa-
14092: Vertailun vuoksi mainittakoon, että keski- Jan rakentamista odottaneen Kainuun maa-
14093: taso maassamme on n. 5 sairaansijaa 1000 kunnan sairaalahoitoa tarvitsevista potilaista
14094: asukasta kohden. Helsingissä vastaava luku voidaan nykyoloissa vain n. 1/3 sijoittaa
14095: on 13,8. Kainuussa ei suunnitellun keskus- sairaalahoitoon. Kun tilanne on näin ollen
14096: sairaalan valmistuttuakaan saavuteta maan suorastaan sul1kea ei keskussairaalan raken-
14097: keskitasoa sillä sairaansijoijen luku jää 4,1 nustöiden aloittamista voida enää rahallisista
14098: tasolle 1000 asukasta kohden. syistä enempää kuin muillakaan asiallisiH.a
14099: Kainuun keskussairaalan suunnittelutyöt perusteilla siirtää enää vuotta 1965 myö-
14100: ovat lopullisesti valmiit. Rruk:ennussuunnitel- hempään ajankohtaan.
14101: mat ovat kaikilta osiltaan asianmukaisessa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
14102: järjestyksessä hyväksytty ja vahvistettu to- kunnioittavasti,
14103: teutettaviksi. Kokonaiskustannuksiksi arvioi-
14104: daan 22 milj. mk. Lääkintöhaillitus on Kai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
14105: nuun sairaalaolojen heikon tilan tuntien esit- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
14106: tänyt v: n 1965 tulo- ja menoarvioesitykseen 11 momentille lisäyksenä 2 000 000
14107: otettavaksi 8,8 milj. mk:n suuruisen määrä- markkaa Kainuun keskussairaalan
14108: rahan. Tällä määrärahwlla oli tarkoitus varsinaisen sairaalarakennuksen ra-
14109: saada rakennustyöt aloitetuksi sekä varsinai- kennustöiden aloittamiseen.
14110: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
14111:
14112: J. E. Partanen. Eino Ojajärvi. Jaakko Kemppainen.
14113: Antero Väyrynen. Veikko Honkanen. Yrjö Hautala.
14114: Hannes Paaso. Mauno Pohjonen. Olavi Lahtela.
14115: Artturi J-ämsen. Vilho Leivonen. Veikko Savela.
14116: Eino Uusitalo. Matti Kekkonen. Aaro Kauppi.
14117: Esa Timonen. Niilo Ryhtä. Pentti Pekkarinen.
14118: Eero Juntunen. Tahvo Rönkkö. Armas Leinonen.
14119: Erkki Koivisto.
14120: 181 E/726
14121: 1442
14122:
14123: IV,504.-Rah.al. N:o 375.
14124:
14125:
14126:
14127:
14128: J. E. Partanen ym..: Määrärahan osoittamisesta maataloudel-
14129: listen yleisneuvontajärjestöjen palveluksessa olevien agro-
14130: Zogien palkkojen korottamiseksi.
14131:
14132:
14133: E d u s k u n n a ll e.
14134:
14135: Maataloudellisten yleisneuvontajärjestöjen Toimihenkilöagrologit r.y: n välillä on viime
14136: palveluksessa maatalous- ja erikoisneuvojina vuoden lopulla päästy periaatesopimukseen
14137: toimivien, n. 350 agrologin palkkaus on viime edellä mainittujen järjestöjen palveluksessa
14138: vuosina jäänyt pahasti jälkeen muiden vas- olevien agrologien palkkauksen korottami-
14139: taavan koulutuksen saaneiden ja suunnilleen sesta kahdella palkkausluokalla. Järjestöjen
14140: samantapaisissa tehtävissä toimivien toimi- palveluksessa olevien toimihenkilöiden palk-
14141: henkilöiden palkkauksesta. Palkkauksessa kaukseen tarvittavien varojen tullessa suu-
14142: vallitsevista epäkohdista johtuen ei näihin relta osalta valtiolta, ei näillä kuitenkaan ole
14143: toimiin viime vuosina läheskään aina ole ollut mahdollisuuksia edellä mainittuja tarkistuk-
14144: riittävästi hakijoita ja nuorien pystyviropien sia suorittaa ilman, että valtion tulo- ja me-
14145: miesten siirtyminen muutaman vuoden pal- noarviossa on tähän osoitettu varat.
14146: veluksen jälkeen muille aloille on hyvin Edellä olevan perusteella kunnioittavasti
14147: yleistä. ehdotamme,
14148: Maatalousneuvonnan ja maatalouden kan-
14149: nalta yleensä tämä on varsin valitettavaa, että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
14150: koska tehtäviin perehtyminen ja toimialueen tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV: 2
14151: tunteminen vievät tämänlaatuisissa tehtävissä momentille 124 220 markan, 11 Pl.
14152: huomattavasti aikaa. Neuvontatyön tapah- XV: 15 momentille 12 603 markan,
14153: tliessa suurelta osalta valtion myöntämillä 11 Pl. XV: 19 momentille 33 078 nwr-
14154: varoilla ei valtiovallankaan kannalta liene kan, 11 Pl. XV: 20 momentille 27 074
14155: samantekevää miten ja kuinka tehokkaasti markan ja 11 Pl. XV: 23 momentille
14156: nämä tehtävät hoidetaan. 1 900 markan suuruisen määrärahan
14157: Maatalousseurojen Keskusliiton, Pienvilje- järjestöjen palveluksessa olevien agro-
14158: lijäin Keskusliiton, Pienviljelijäin Liiton ja logien palkkojen korottamiseksi yh-
14159: Suomen Pienviljelijäin Liiton sekä toisaalta dellä palkkausluokalla.
14160: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
14161:
14162: J. E. Partanen. Tahvo Rönkkö. Erkki Ryömä.
14163: Pentti Pekkarinen. Olli Kervinen. Olavi Lahtela.
14164: 1443
14165:
14166: IV,505.- Rah.al. N: o 376.
14167:
14168:
14169:
14170:
14171: V. E. Pa.rta.nen. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
14172: opettajajärjestöiUe jatkokoulutustoimintaa varten.
14173:
14174:
14175: E d u s k u n n a ll e.
14176:
14177: Kansakoululaitoksen kehitys on viime vuo- hoitaa kansakoulunopettajien jatkokoulutuk-
14178: sina ollut erikoisen nopeata ja voimakasta. seen liittyvää kurssitoimintaa. Sen vuoksi
14179: Koulun kasvatustehtävät ovat monipuolistu- olisi tarkoituksenmukaista varata tarkoitusta
14180: neet ja laajentuneet. Menestyksellisen koulu- varten riittävästi varoja. Esimerkkinä mai-
14181: työn suorittaminen vaatii opettajilta jatku- nittakoon vielä, että Ruotsissa opettajajär-
14182: vaa alansa kehityksen seuraamista ja jatko- jestö saa nykyisin valtiolta käytännöllisesti
14183: opiskelua. Kansakoululaitoksemme opettajat katsoen niin paljon varoja kuin se kykenee
14184: ovatkin aktiivisesti osallistuneet jatko-opin- jatkokoulutustilaisuuksia järjestämään. Niin-
14185: toihin. Jatko-opintotilaisuulksia ei kuitenkaan pä siellä esim. v: n 1963 aikana järjestettiin
14186: ole ollut ·riittävästi. Valtio, jolle tlhllainen opettajaliiton toimesta n. 90 jatkokoulukurs-
14187: toiminnan rahoitus kuuluisi, ei ole luovutta- sia. Suomessa vastaava opettajajärjestö Suo-
14188: nut tar-koitukseen varoja. Maamme koulu- men Kansakoulunopettajain Liitto sai saman
14189: toimi on tältä osalta jäänyt pahasti jälkeen vuoden lmluessa osittaisen avustuksen vain
14190: esim. muiden pohjoismaiden oloista. Esim. kahta kurssia varten avustuksen kokonais-
14191: Ruotsissa käytettiin peruskomun opettajien summan ollessa ainoastaan 800 mk. Kun
14192: jaktokoulutukseen v. 1963 4,5 milj. kruunua opettajien jatkokoulutustoiminnan hoitami-
14193: ja v:lle 1964 on varattu käytettäväksi n. nen kuuluu valtiovallalle ja ikun se voidaan
14194: 10 mhlj. kruunua eli yH 6 milj. nmk. Ruot- teho~kaimmin ja taloudellisimmin hoitaa
14195: sissa on myös todettu, että opettajien oma käytännössä opettajien oman järjestöorgani-
14196: ammattijärjestöorganisaatio pystyy taloudel- saation välityksellä ja opettajien omaa ruktii-
14197: lisimmalla ja tehokkaimmalla tavalla hoita- vista työvoimaa hyväksi käyttäen esitämme,
14198: maan opettajien kurssitoiminnan.
14199: Myös meillä Suomessa on Suomen Kan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
14200: sakouluopettajain Liitolla yli maan ulottu- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 75 000
14201: vana ja opettajien kurssitoimintaa kauan markkaa opettajärjestöille jatkokoulu-
14202: hoitaneena järjestönä kaikki edellytykset tustoimintaa varten.
14203: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
14204:
14205: Ensio Partanen. Veikko Mattila. Armas Leinonen.
14206: 1444
14207:
14208: IV,506.-Rah.al. N:o 377.
14209:
14210:
14211:
14212:
14213: V. E. Partanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden sai-
14214: raanhoitajakoulun suunnittelutöiden loppuunsaattamista
14215: varten.
14216:
14217: E d u s kun n a H e.
14218:
14219: Maamme sairaalalaitoksen voimakikasta ke- torakennusten puuttumisen johdosta. Koulu
14220: hityksestä johtuen on koulutetun sairaan- toimii näet osaksi Lahden ammattikoululla
14221: hoitohenkilökunnan puute muodostunut sai- ja osaksi hajallaan eri puolilla kaupunkia.
14222: raaloiden toiminnassa yhä vaikeammaksi on- Ammattikoulun toiminnan Jaajenemisen joh-
14223: gelmaksi. Varsin usein ovat uudet, ajan- dosta sairaanhoitajakoulun hallussa olevat
14224: mukaiset sairaalat joutuneet toimimaan va- huoneistotilat on irtisanottu 30. 6. 1965 lu-
14225: jaatehoisina juuri sairaanhoitohenkilökunnan kien. Muiden sopivien opetustilojen vuokraa-
14226: puutteen vuoksi. Kun keskussairaaloiden ra- minen kaupungista tulee olemaan erittäin
14227: lkennusohjelma on vielä huomattavasti kesken vaikeata ja koulun toiminta on tämän joh-
14228: ja tämän lisäksi suunniteHaan rakennetta- dosta vaarassa keskeytyä. Sairaanhoitajakou-
14229: vaksi lukuisia uusia alue- ja paikallissairaa- lun toiminnan turvaaminen ja kehittäminen
14230: ~oita, on odotettavissa, että sairaaloiden hen- sekä oppilasmäärän lisääminen edellyttävät,
14231: kilökunnan puute tulee muodostumaan lähi- että koulun rakentaminen voitaisiin suorit-
14232: vuosina entistäkin vaikeammaksi, jollei ryh- taa mahdollisimman pikaisesti. Mainittakoon,
14233: dytä tehoikkaisiin toimenpiteisiin uusien sai- että Lahden kaupunki on varannut tontin
14234: raanhoitajakoulujen perustamiseksi ja jo sairaanhoitaj akoul ua varten keskussairaalan
14235: toiminnassa olevien koulujen toimintaedelly- tontin välttämättömästä läheisyydestä.
14236: tysten turvaamiseksi. Monet maamme sai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
14237: raanhoitajakouluista toimivat vuokratuissa
14238: tai muutoin ti,lapäisissä suojissa, joissa toi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
14239: minnan jatkuvuutta ei voida turvata samalla tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
14240: tavoin kuin niissä kouluissa, joilla on omat, kan määrärahan siirtomäärärahana
14241: valtion rakentamat rakennukset. Lahden sairaanhoitajakoulun suunnit-
14242: Lahden sairaanhoitajakoulu kuuluu niihin telutöiden loppuunsaattamista ja ra-
14243: sairaanhoito-oppilaitoksiin, joiden jatkuva kennustöiden aloittamista varten.
14244: toiminta on vaarassa omien opisto- ja asun-
14245: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
14246:
14247: Ensio Partanen. Anni Flinck.
14248: Valto Käkelä. Arvo Ahonen.
14249: Sylvi Siltanen.
14250: 1445
14251:
14252: IV,507.- Rah.al. N:o 378.
14253:
14254:
14255:
14256:
14257: V. E. Partanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuulonhuol-
14258: toliiton kuulokeskuksen tarkastus- ja kuulontutkimusmit-
14259: tavälineiden uusimiseksi.
14260:
14261:
14262: E d u s k u n n a 11 e.
14263:
14264: Huonokuuloisuus on sosiaalista haittaa kastukset. Sosiaaliministeriö myöntää inva-
14265: tuottava näkymätön vamma, jota siitä kär- lidihuoltolain mukaisen avustuksen vain tar-
14266: sivät ujostelevat. Tämä selittänee, minkä täh- kastuksessa hyväksytyn kuulokojeen ostami-
14267: den huonokuuloisten vaikea asema on jäänyt seen. On osoittautunut välttämättömäksi tar-
14268: yhteiskuntamme huomiota vaille ja miksi kastaa kaikki kauppaan tulevat kuulokojeet
14269: lainsäädännössämme on puutteellisuuksia, ja asiasta on sovittu tuontiliikkeiden kanssa.
14270: joiden johdosta erityisesti huonokuuluoisten Vuosittain on tarkastettu runsaat 3 000
14271: kuntouttaminen jää valtion velvollisuuksien kpl, mikä vastaa myös tullihallituksen ilmoit-
14272: ulkopuolelle. tamaa maahamme tuotettujen kuulokojeiden
14273: Sivistysmaissa todetaan yhä yleisemmin, lukumäärää. Näiden kojeiden vähittäismyyn-
14274: että ihmisoikeusiin kuuluu hyvä kuulo. Naa- tihinta on yleensä 200-400 mk. Vaikka laa-
14275: purivaltiomme kustantavat huonokuuloisille tuvaatimukset on valmistajille ilmoitettu, on
14276: sekä kuulokojeen että sen käytön opetuksen, noin 12% kuulokojeista täytynyt hylätä mit-
14277: joka vaikeissa tapauksissa edellyttää erityistä tauksissa todettujen vajavuuksien vuoksi.
14278: kuntouttamishoitoa. Tätä kuulonhuoltoa var- Tämä toiminta edellyttää, että mittalaitteet
14279: ten on perustettu ns. kuulokeskuksia. Esi- ovat ehdottomasti luotettavat, pysyvät jatku-
14280: merkkinä niiden laajamittaisesta toiminnasta vasti käyttökunnossa ja että niiden piirtämät
14281: mainittakoon, että Tanskan valtion kuulo- tarkastusten tuloskäyrät ovat todistuskelpoi-
14282: keskuksia varten tilattiin viime kuussa 14 000 set.
14283: kuulokojetta, jotka arvioidaan jaettavan puo- Kuulokeskuksen mittalaitteet ovat yli kah-
14284: lessa vuodessa. deksan vuoden ahkerassa käytössä kuluneet
14285: Suomessa on vain yksi, Kuulonhuoltoliitto siinä määrin, etteivät ne enää voi täyttää
14286: r.y:n ylläpitämä, kuulokeskus. Siellä suori- niille asetettavia vaatimuksia. Niiden uusi-
14287: tetaan huonokuuloisille mm. korvalääkärin miseen tarvitaan 22 332 mk. Lisäksi tarvi-
14288: tutkimus, kuulonmittaus ja kuulokojeen sovi- taan uusi kuulontutkimusaudiometri, jonka
14289: tus. Kuulokeskus on perustettu raha-auto- hinta on 4 618 mk.
14290: maattivarojen turvin, mutta vuotuisia avus- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
14291: tuksia ei ole saatu riittävästi. nioittaen,
14292: Kuulokeskuksen toimittua yli kahdeksan
14293: vuotta sen pitäisi nyt saada varoja mm. eräi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
14294: den tärkeiden mittausvälineiden uusintaan. tulo- ja menoarvioon 27 000 markan
14295: Kuulonhuoltoliiton sähköakustinen laborato- määrärahan Kuulonhuoltoliiton kuulo-
14296: rio on ainoa paikka, jossa suoritetaan maa- keskuksen tarkastus- ja kuulontutki-
14297: hamme tuotettujen kuulokojeiden laatutar- musmittavälineiden uusimista varten.
14298: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
14299:
14300: Ensio Partanen. K. F. Haapasalo.
14301: Veikko Mattila. Dmari Linna.
14302: Voitto Hellsten. Sylvi Siltanen.
14303: Uljas Mäkelä. Väinö Vilponiemi.
14304: 1446
14305:
14306: IV,508. - Rah.al. N: o 379.
14307:
14308:
14309:
14310:
14311: V. E. Partanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
14312: yksityisille oppikoulnille velkojen kuoletuksiin annettavia
14313: y'imääriisi.ii valtionavustuksia varten.
14314:
14315:
14316: E d u s k u n n a ll e.
14317:
14318: Sen johdosta, että v ~n 1963 alusta voimaan Tilanne on pahin syrjäisillä seuduilla. eri-
14319: tulleen yksityisoppikoulujen valtionapulain tyisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. jossa ylei-
14320: muutoksella toteutettu uudistus ns.. vuokra- sen pääomaköyhyyden ohella lapsiaan kou-
14321: arvojärjestelmän ottamisesta rakennuksista luttavien vanhempien maksykyky on hei-
14322: aiheutuneisiin kustannuksiin tarkoitetun val- kompi, mutta kuntien kyky osallistua paikka-
14323: tionavun perusteeksi on teknillisistä syistä kunnan oppikoulukustannuksiin pienin, mitkä
14324: viivästynyt, ovat yksityisoppikoulut joutu- seikat oikeutetusti asettavat valtiolle suurem-
14325: neet monissa tapauksissa entistä suurempiin pia velvollisuuksia. Kun ylimääräiset avus-
14326: taloudellisiin vaikeuksiin. Kun samaan ai- tukset myönnetään ehdolla, että ne palaute-
14327: kaan toteutettiin yksityisoppikoululaitoksessa taan valtiolle, jos koulu lopettaa toimintansa
14328: samanlainen sisaraiennusjärjestelmä kuin on tai koulurakennusta lakattaisiin käyttämästä
14329: ollut voimassa valtion oppikouluissa, ovat tarkoitukseensa, on valtion taloudellinen int-
14330: koulujen lukakausimaksutulot vähentyneet n. ressi turvattu.
14331: 2 milj mk: lla, on tämä ollut omiaan vielä Edellä sanotun perusteella ehdotamme lrnn-
14332: lisäämään koulujen taloudellisia vaikeuksia. nioittavasti,
14333: Kouluhallituksesta saadun tiedon mukaan tu-
14334: lee ainakin sata yksityisoppikoulua joutu- että Eduskunta ottaisi vuoden. 1965
14335: maan sellaiseen asemaan, että entistä suu- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. X l'7.1W'fm
14336: rempi ylimääräinen valtionavustus on välttä- 17 momentille d)-kohtaan lisäystä
14337: mätön. Ellei näitä avustuksia voida korot- 1 000 000 markkaa yksityisille op.pik()'I:J,~
14338: taa, joutuvat koulut korottamaan lukukausi- luille velkojen kuoletuksiin an'MttcwiCJ
14339: maksujaan, jollaista kehitystä on pidettävä ylimääräisiä valtionavustuksia oorlen.
14340: sosiaalisista syistä epäsuotavana.
14341: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
14342:
14343: Ensio Partanen. Veikko Mattila. Dma.ri LilllUt.
14344: Reino Ala-Kulju. Uljas M'åkelä. Veikko Kokkola.
14345: Voitto Hellsten. K. F. Haapasalo. Väinö Vilponiemi
14346: 1447
14347: 1V,509.-Rah.al. N:o 380.
14348:
14349:
14350:
14351:
14352: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Savon Sellu
14353: Oy: n osakepääoman merkitsemistä varten..
14354:
14355:
14356: E d u s k u n n a II e.
14357:
14358: Pohjois-Savon koivuvaltaisten metsien leh- aluetta, on sen met!'lävaroja ajatellen alueen
14359: tipuuvarat ovat maamme suurimmat. Poh- metsäteollisuus selvästi jäänyt jäl:keen
14360: jois-Savon metsänhoitolauta.Irnnnan alueen muualla maassa tapahtuneesta ikehitY'ksestä.
14361: metsäpinta-aia on 1 311 000 ha eli 78,3 % ko- Alueella on vähän edellytyksiä muunkaan
14362: konaispinta-alasta ja puuvarat noin 110 mil- teollisuuden harjoittamiseen. Näin ollen
14363: joonaa k-m3 • Päämetsänhoitaja Paateron mu- maakunta on muodostunut jatkuvan ja yhä
14364: kaan Kuopion läänin ailue tuottaa nykyisel- lisääntyvän alityöllisyyden alueeksi. Varkka
14365: lään puuta 8 selluloosatehtaan tarvetta vas- maakunnasta poismuutto on ollut suurempi
14366: taavasti. Määrättyä metsänhoito-ohjelmaa kuin väestön lisäkasvu, niin että Kuopion
14367: noudattamalla saadaan tämän alueen metsät läänin väkiluku jatkuvasti alenee, vastaten
14368: tuottamaan raakapuuta 12 selluloosatehtaan vuosittainen nettovähennyskin yli 1 000 hen-
14369: kulutusta vastaavaksi. Läänin metsänhoito- kilöä, oli valtion varoilla työllistettävien lu-
14370: ohjelman ydin keskittyy nimenomaan vajaa- kumäärä mm. viime työllisyyskaudella silti
14371: tuotiaisten koivikoiden, jotka edustavat lähes vielä yli 1 500 henkilöä. Nyt on Kuopion
14372: neljännestä alueen puuvaroista, pikaiseen läänin wlueella oHut käynnissä mm. valtatie
14373: uudistamiseen. Nämä koivuvaltaiset metsät n: o 5: n ra;kentaminen, mutta kun lähiaikoina
14374: ovat muodostuneet ikäluokkarakenteeltaan tärkeimmät liikenneyhteydet tulevat raken-
14375: jo liion vanhoiksi, kun riittävää kulutusta ei netuksi, joudutaan julkisia varoja sijoitta-
14376: ole ollut. Lisäksi nämä metsät pitävät hal- maan yhä enemmän toisarvoisempiin kohtei-
14377: lussaan alueen parhaat kasvulliset metsä- siin. Maakuntaan kaivataan kipeästi pysyviä
14378: maat, mutta niiden tuotto on silti vähäinen. työtilaisuuksia. Teollistaminen on tällä het-
14379: Tämän vuoiksi ne olisi pyrittävä nimenomaan kellä ainoa keino.
14380: ylihakkuulla uudistamaan mahdollisimman Koko maamme taloudellisen kehityksen
14381: nopeasti arvokkaammaksi ja tuottavammaksi kannalta olisi vientiteollisuutemme kapasi-
14382: havupuuiksi, jotta myös havupuuta käyttä- teettia voitava jatkuvasti 'laajentaa. Kun
14383: vän puunjalostusteollisuuden raa;ka-aineva- metsiemme tuotto on jo asettamassa tälle
14384: ranto tulevaisuudessa paremmin turvattai- rajansa, olisi tällaista teollisuutta nyt jär-
14385: siin. Tällaista Pohjois-Savon metsien uudis- jestettävä sinne, missä metsien tuoton kan-
14386: tusohjelmaa, joka sisältyy myöskin ns. nalta siihen vielä on edellytyksiä. Ja jotta
14387: ''Mera"-ohjelmaan, ei voida Pohjois-Savossa maaltapaolle, joka suuntautuu varsinkin
14388: toteuttaa, ellei koivupaperipuulle saada maa- Etelä-Suomen asutuskeskuksiin, voitaisiin
14389: kunnassa nykyistä huomattavasti suurempaa saada tehokasta vastapainoa, olisi teollisuutta
14390: teollista kulutusta. Myös havuohutpuulle olisi pyrittävä sijoittamaan juuri seHaisille va-
14391: puun tehokkaamman talteenoton vudksi saa- jaatyöllisyysailueille, mHlainen Pohjois-
14392: tava lisää kulutusta, samoin olisi jätepuu- Savo on.
14393: raaka-aineen talteenottoa ja jailostusikäyttöä Edellä esitettyjen näkökohtien perusteella
14394: tehostettava. ja Savon teollisuustoimikunnan suorittamien
14395: Pohjois-Savo on maassamme ns. kehitys- tutkimusten valossa perustettiin Pohjois-Sa-
14396: maakunta, missä väestön toimeentulon edel- vossa v. 1962 tarkoitusta ajamaan maakun-
14397: lytykset ovat heikot. Viljelty ala on vähäi- nallinen yritys, Savon Sellu Oy. Suoritettu-
14398: nen, vain noin 9,5 o/o maapinta-alasta. Vaikka jen jatkotutkimusten perusteella todettiin,
14399: maakunta on siis lähinnä metsäntuotto- että mekaanisella puunjalostusteollisuudella
14400: 1448 IV,509. - Savon Sellu Oy.
14401:
14402:
14403: ei ole marklkinointimahdollisuuksien parem- mk, on yrity<ksen rahoittaminen y<ksityistietä
14404: min kuin kannattavuudenkaan puolesta edel- ja maakunnan omin voimin ylivoimainen
14405: lytyksiä ratkaista esilläolevia ongelmia. Par- tehtävä. Koska yrityksen toteuttaminen kat-
14406: haaksi tuotantosuunnaksi on osoittautunut sotaan kuitenkin Pohjois-Savon taloudellisen
14407: valkaistun koivusulfaattiselluloosan valmis- kehittämisen kannalta välttämättömäksi ja
14408: tus. tällaisen teollisuuden aikaansaaminen on kat-
14409: Suunnitelman mukaan tulisi rakennetta- sottava myöskin koko kansantaloutemme kan-
14410: vaksi sulfaattiselluloosatehdas, jonka kapa- nalta tärkeäksi, olisi valtiovallan ryhdyttävä
14411: siteetti kannattavuussyistä tulisi olemaan vä- yrityJksen rahoitusta tukemaan. Edellyttäen,
14412: hintään 100 000 tonnia vuodessa. Tehdas että yksityistä osakepääomaa saadaan 10 mHj.
14413: antaa pysyvän työpaikan n. 400 henkilölle. Se mk, olisi valtion merkittävä 30 milj. mk:n
14414: käyttää alueelta saatavien jätepuuraaka-ainei- koko osakepääomasta 20 milj. m'k, joka mer-
14415: den lisäksi n. 500 000 pm3 paperipuuta, kittäisiin ikahdessa erässä.
14416: minkä hankinta ja kuljetus antaa lisäksi Valtion varojen sijoittaminen Savon Sellu
14417: työtä n. 2 500 henkilölle n. 100 työpäivää Oy:n tukemiseen on valtiolle taloudellisesti-
14418: vuodessa. kin kannattavaa. Lukuunottamatta teolli-
14419: Suunnitellun teollisuuslaitoksen kokonais- suuslaitoksen vakinaisia työpaikkoja maksaa
14420: rakennuskustannukset arvioidaan tällä het- se jo raaka-aineen hankinnassa ja kuljetuk-
14421: kellä n. 120 milj. mk:ksi. Perustetun yhtiön sessa työpalkkoja noin 6 milj. mk vuodessa,
14422: alkuosakepääoma on 5 milj. mk, joka on jolla summalla voidaan vähentää vastaavasti
14423: suunniteltu korotettavaksi tehtaan rakennus~ valtion ja kuntien lakimääräisiä työllisyys-
14424: aikana 15 milj. mk:ksi. Eduskunta myönsi menoja.
14425: 24. 5. 63 yksimielisesti yhtiölle valtion takuut Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
14426: 45 milj. mk: n määrän otettaville lainoille. esitämme kunnioittavasti,
14427: Huolimatta valtion ta:kuista ei kotimaisista
14428: rahalaitoksista oli lainavaroja !kuitenkaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
14429: saatu sillä perustee'lla, että yhtiön oma ra- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
14430: hoituspääoma on yrityksen suuruuteen näh- kan suuruisen määrärahan Savon Sellu
14431: den heikko. Kun rahalaitosten esittämien Oy:n osakepääoman merkitsemistä
14432: vaatimusten mukaan pitäisi tällaisen yrityk- varten.
14433: sen oman rahoituksen oHa ainakin 30 milj.
14434: Helsingissä 9 päivänä syyskunta 1964.
14435:
14436: Pentti Pekkarinen. Aarne Saarinen. Yrjö Hautala.
14437: Aarne Pulkkinen. Elis Andersson. Niilo Ryhtä.
14438: Veikko J. Rytkönen. Lauri Kantola. Paavo Lagerroos.
14439: Juuso Häikiö. Vilho Leivonen. Eino Roine.
14440: Veikko I. Rytkönen. Akseli Paarman. Pauli Puhakka.
14441: Esa Timonen. Mauno Jussila. Olavi Lahtela.
14442: Uljas M'åkelä. Matti Mattila. Aaro Kauppi.
14443: Johannes Virolainen. Aaro Lintilä. Veikko Honkanen.
14444: Matti Kekkonen. Hannes Paaso. T. Saloranta.
14445: Tahvo Rönkkö. Olli Kervinen. Reino Kangas.
14446: Oiva Turunen. Reino Karpola. S. Suorttanen.
14447: Eino Räsänen. Eino Sääskilahti. A. Holopainen.
14448: Eino Ojajärvi. Heikki Hasu. Artturi Jämsen.
14449: Hija Väänänen. Sylvi Halinen. Eero Juntunen.
14450: Eino Uusitalo. Esu Niemelä. Mauno Pohjonen.
14451: Arvo Pentti. Urho Kähönen. Toivo H. Kinnunen.
14452: Per Lauren. Pekka Vilmi. Lauri Laine.
14453: Veikko Savela. Matti Liinamaa. Paula Ruutu.
14454: J. E. Partanen.
14455: IV',510. - :R&h;al, N: o 381.
14456:
14457:
14458:
14459:
14460: Pekkarinen ym,: . Miliirärahan osoittamjsesta ·laivaväylätutki-
14461: musta varten Haukivedestä Unnukkaveteen.
14462:
14463:
14464: E d u s k u n n a ll e.
14465:
14466: Saimaan kanavaan liittyvän syväväyLän ei aiheudu haittaa samassa väylässä harjoi-
14467: suuntaamisessa Haukivedestä Unnukkaveden tettavalle laivaliikenteelle, sangen vaativa
14468: kautta pohjoiseen on Varkauden kaupungin tehtävä. Laivaväylän sijoittaminen uittoväy-
14469: kohdalla käytettävissä useita vaihtoehtoja. lään on myös omiaan rajoittamaan Varkau-
14470: Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta on dessa sijaitsevan puunjalostusteollisuuden
14471: suunniteltu syväväylä, joka kulkisi Taipaleen mahdollisuuksia raakapuun vesivarastointiin,
14472: kanavan, Pitkälänvirran, Komminselän ja jota mahdollisuutta pidetään paikallisen teol-
14473: Murhilahden kautta Unnukkaan. Tähän väy- lisuuden piirissä erittäin tärkeänä.
14474: läsuuntaan eivät kuitenkaan ole olleet täysin Kaupunginhallitus on suorituttanut Sata-
14475: tyytyväisiä Varkauden kaupunginhallitus, A. mateknillinen toimisto Oy:llä alustavan tut-
14476: Ahlström Oy, Kuopion läänin teollisuustoi- kimuksen laivaväylän rakentamismahdolli-
14477: mikunta eivätkä puutavaran uittajat. Niinpä suuksista Huruslahden ja Helvejärven kautta
14478: Varkauden kaupunginhallitus onkin 18. 11. Unnukalle. Samalla on tutkittu kaupungin
14479: 1963 tie- ja vesirakennushallitukselle lähet- syväsataman paikkakysymystä. Tutkimuksen
14480: tämässään kirjelmässä esittänyt, että suori- perusteella voidaan todeta, että suunnitelma
14481: tettaisiin tutkimus laivaväylän rakentami- laivaväylän ohjaamisesta Huruslahden ja
14482: sesta Haukivedestä Pirtinvirran, Huruslah- Helvejärven kautta Unnukalle on saavutet-
14483: den ja Helvejärven kautta Unnukkaveteen. tavaan hyötyyn nähden kustannuksiltaan
14484: Tätä esitystä on tukenut Kuopion läänin kohtuullinen. Myös Varkaudessa olevaa
14485: teollisuustoimikunta 24. 4. 64 kauppa- ja puunjalostusteollisuutta parhaiten palveleva
14486: teollisuusministeriölle lähettämässään kirjel- syväsatama niveltyy soveliaimmin Huruslah-
14487: mässä, jossa se esittää, että valtioneuvosto den väyläsuuntaan. Maininnan arvoista on
14488: antaisi tie- ja vesirakennushallituksen tut- myös, että voimakkaasti saastuneessa H urus-
14489: kittavaksi. Varkauden kaupunginhallituksen lahdssa saataisiin väylän avulla vettä puh-
14490: esittämän vaihtoehdon mukaisen väylän ra- distavaa veden vaihtumista aikaan. Merki-
14491: kentamismahdollisuudet. Saadun tiedon mu- tystä on myös sillä seikalla, ettk Haukive-
14492: kaan on tie- ja vesirakennushallitus kuitenkin den-Suonteenselän-Iisveden kanavasuunni-
14493: päättänyt, ettei se suorita tutkimusta mainit- telma voidaan tulevaisuudessa parhaiten liit-
14494: tujen elinten esittämästä väyläsuunnasta. tää Huruslahden väyläsuuntaan.
14495: Varkauden kaupunginhallitus on esittänyt Kun on esitetty edellä mainitun kaltaisia
14496: ehdottamansa väyläsuunnan puolesta erittäin päteviä perusteluja Huruslahden-Helvejär-
14497: painavia perusteluita. Niiden mukaan laiva- ven-Unnukan väyläsuunnan puolesta, pi-
14498: väylän yhdistäminen uudelleen rakentamis- dämme tarkoituksenmukaisena ja välttämät-
14499: vaiheessa olevaan Taipaleen uittoväylään ei tömänä sitä, että tämäkin väyläsuunta kii-
14500: olisi kokonaisedun kannalta paras ratkaisu. reellisesti tutkitaan.
14501: Suoritettaessa uittoa on normaalimittaisten- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, kun-
14502: kin nippujen ohjaaminen siten, että uitosta nioittavasti,
14503: 182 E/726
14504: 14:56 IV,510. - Haukiveden-lhulukkavedeu laivaviyli.
14505:
14506:
14507: että Eduskunta ottaisi vuoden 1965 sesta Haukivedestä Pirtinvirran, Hu-
14508: tulo- ja menoarvioon 80 000 markan ruslahden ja H elvejärven kautta
14509: suuruisen määrärahan tutkimuksen Unnukkaveteen.
14510: suorittamiseksi laivaväylän rakentami-
14511: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
14512:
14513: Pentti Pekkarinen. Valto Käkelä. Pekka. Vilmi.
14514: Eino Räsänen. U. B. Voutilainen. Ba.nnes Paa.so.
14515: Hilja. Väänänen. Ta.hvo Rönkkö. Veikko Bonka.nen.
14516: Esu Niemelä. Edit Terästö. Toivo B. Kinnunen.
14517: Juuso B'å.ikiö. Ola.vi Lahtela.. Vilho Leivonen.
14518: A. Holopainen. Niilo Ryhtä. Olli Kervinen.
14519: Aa.ro Kauppi. Matti Liina.maa.
14520: 1461
14521:
14522: IV,511.-Bab.al. H:o 382.
14523:
14524:
14525:
14526:
14527: Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siir-
14528: tona asutusrahastoon maankäyttölain edellyttämiä tarkoi-
14529: t1tksia varten.
14530:
14531:
14532: E d u s k u n n a 11 e.
14533:
14534: Maankäyttölain 29 § :n 1 momentin mu- Hallitus on nyt tulo- ja menoarvioesitykses-
14535: kaan voidaan asutusrahaston varoja käyttää sään v: lle 1965 esittänyt otettavaksi 19 Pl.
14536: seitsemään eri tarkoitukseen. Tärkein ja suu- V luvun 1 momentille siirtona asutusrahas-
14537: rimerkityksellisin näistä tarkoituksista on toon aikaisemmin 60 milj. mk:n sijasta vain
14538: maankäyttölainoitus, johon pääosa vuosittai- 40 milj. mk. Tämä määrärahan supistus on
14539: sesta asutusrahaston käyttösummasta käyte- täysin perusteeton. Kun kuluvana vuonna on
14540: tään. Samoin on vapaaehtoiseen maanostoon, jo muodostunut täysin kestämätön tilanne
14541: pakkohuutokauppalunastuksiin ja maan pak- maankäyttölainoituksessa, on 60 milj. mk:n
14542: kolunastushintojen maksamiseen käytetyn siirtäminen asutusrahastoon vähin, mikä voi
14543: määrärahan merkitys suuri. tulla kysymykseen. Tämä on välttämätöntä,
14544: V. 1962 käytettiin astusrahaston varoja koska on tiedossa, että maiden pakkolunas-
14545: lainoitukseen 48,3 milj. mk. Tämän jälkeen tuksiin ja pakkolmutokauppalunastuksiin
14546: on lainoitus vähentynyt ollen v. 1963 73 sekä maan vapaaehtoiseen ostoon tarvitaan
14547: milj. mk, johon summaan se näyttää jäävän ensi vuonna vähintään 20 milj. mk.
14548: myöskin kuluvana vuonna. Viime vuosien Edellä mainittuun viitaten esitämme kun-
14549: aikana on ollut erityisesti havaittavissa si- nioittavasti,
14550: sarosuus- ja maanostolainoitustarpeen nopea
14551: lisääntyminen. Kahtena viimeksi kuluneena että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
14552: vuonna onkin kokonaismäärärahasta kulunut tulo- ja menoarvioon 19 Pl. V luvun
14553: enemmän kuin puolet viimeksimainittujen lai- 1 momenUlle siirtona asutusrahastoon
14554: nojen myöntämiseen. Tästä ja määrärahan 20 000 000 markan lisämäärärahan
14555: pienentymisestä on ollut seurauksena, että käytettäväksi maankäyttölain edellyt-
14556: asunto-, rakentamis-, tie- ja sähköistyslaino- tämiin tarkoituksiin.
14557: jen myöntämiseen ei ole kuntakiintiössä riit-
14558: tänyt määrärahoja edes kaikkein välttämättö-
14559: mimpien lainojen myöntämiseen.
14560: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
14561:
14562: Pentti Pekkarinen. T. Saloranta. A. Holopainen.
14563: Vilho Leivonen. Reino Karpola. Artturi J'åmsen.
14564: Toivo Antila. Esu Niemelä. Olavi Lahtela.
14565: Eero Juntunen. Uljas M'åkelä. Aaro Lintilä.
14566: Hannes Paaso. Olli Kervinen. Matti Mattila.
14567: Sulo Suorttanen. Aapo Seppälä. Yrjö Hautala.
14568: Veikko Savela. Tahvo Rönkkö. Matti Liinamaa.
14569: Reino Kangas. J. E. Partanen. Eino Uusitalo.
14570: Aaro Kauppi. Atte Pakkanen. Pekka Vilmi.
14571: Erkki Ryömä. Eino Sääskilahti. Hilja Väänänen.
14572: Veikko Honkanen. Eino Räsänen. Elis Manninen.
14573: 1452
14574:
14575: N;512.- Rah.al. N: o 383.
14576:
14577:
14578:
14579:
14580: Pesonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hartolan keskikou-
14581: lun rakennustöiden aloittamiseen.
14582:
14583:
14584: E d u s k u n n a 11 e.
14585:
14586: Viitaten toivomusaloitteen n:ro 216/1964 tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
14587: vp. perusteluihin ehdotamme ktln.nioittaen, määrärahan Hartolan keskikoulun ra-
14588: kennustöiden aloittamiseksi. ·
14589: että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
14590: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
14591:
14592: Edvard Pesonen. Olli Kervinen.
14593: 14ö3
14594:
14595: IV,513.-Rah.al. N:o 384.
14596:
14597:
14598:
14599:
14600: Pesonen ym.:. Kor.otetun. mäiirärahan osoittamisesta avustuk-
14601: siksi j4 lainoiksi vesihuoltolaitteiden rakentamiseen.
14602: Eduskunnalle.
14603:
14604: Pääosassa maaseutua vesihuoltokysymys on den valtionavustuksilla ja -lainoilla on ollut
14605: kokonaan järjestämättä. Talouksissa käyte- vain vähäinen merkitys, on pääosa rakennus-
14606: tään huonoa vettä ja likavesillä saastutetaan kustannuksista jouduttu rahoittamaan kor-
14607: maaperää ja vesistöjä. Epäkohdan poistami- keakorkoisin lainavaroin. Harvahkoon asu-
14608: nen vaatisi yhteiskunnan tehokkaita toimen- tuissa maaseudun taajamissakin vedenkulu-
14609: piteitä taloudellisen tuen muodossa. Eräät tus- ja viemärienkäyttömaksut ovat tämän
14610: maalaiskunnat ovatkin katsoneet tehtäväk- vuoksi muodostuneet sangen korkeiksi, mikä
14611: seen kunnallisen vesi- ja viemärilaitoksen seikka puolestaan on ollut omiaan estämään
14612: rakentamisen vesihuoltokysymyksen hoitami- kiireellisten vesihuoltohankkeitten · toteutta-
14613: seksi alueellaan. · mista ja käyttäjien liittymistä rakennettuihhi
14614: Koska valtion menoarviossa vesihuoltolait- laitoksiin.
14615: teiden rakentamisen avustamiseen ja lainoi- Jotta maaseudun vesihuollon järjestämistä
14616: hin varattuja määrärahoja ei ole aikaisemmin voitaisiin edistää tarkoituksenmukaisella ta-
14617: voitu myöntää kunnille, useimmat maalais- valla, olisi kysymyksessä olevia vesihuoltolait-
14618: kunnat eivät ole taloudellisten vaikeuksiensa teiden rakennusavustuksia ja -lainoja lisät-
14619: vuoksi voineet ryhtyä kunnallisen vesihuolto- tävä · siitä, mitä hallitus on esittänyt. On
14620: laitoksen rakentamiseen, vaikka vesihuolto- suorastaan luonnotonta, että määrärahat ovat
14621: hankkeiden toteuttaminen kunnallisena yri- vuodesta 1962 lähtien alentuneet, kun kehi-
14622: tyksenä olisikin muista syistä. tarkoituksen- tyksen olisi pitänyt olla päinvastainen rahoi-
14623: mukaista. Sen vuoksi maaseudun vesihuolto- tettavien vesihuoltohankkeiden lisääntyessä
14624: hankkeiden toteuttaminen valtaosaltaan edel- räjähdysmäisesti.
14625: leen tapahtuu sitä varten perustettujen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14626: osuuskuntien ja osakeyhtiöitten toimesta. nioittavasti,
14627: Vesihuoltoyhtymien osakkaina sekä niiden
14628: takaajina ja avustajina kunnat ovat merkit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
14629: tävällä tavalla edistäneet erityisesti taaja- tulo- ja menoarvion 11 Pl:n XV luvun
14630: asutusalueittensa vesihuollon järjestämistä. 25 kohtaan lisäyksenä avustuksia var-
14631: Riittävien taloudellisten edellytysten puuttu- ten 200 000 markkaa ja 19 Pl:n II lu-
14632: misen vuoksi asian hoitaminen ei ole kuiten- vun 18 kohtaan lisäyksenä lainoja var-
14633: kaan edistynyt tarpeellisella nopeudella. ten 1 000 000 markkaa, vesihuoltolait-
14634: Kun vesihuoltohankkeiden laajuuteen näh- teiden rakentamiseen.
14635: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
14636:
14637: Edvard Pesonen. Edit Terästö. Kalle Matilainen.
14638: Veikko Honkanen. Reino Ala-Kulju. Voitto Hellsten.
14639: Vilho Leivonen. Uljas Mäkelä. Aaro Stykki.
14640: Elis Manninen. Väinö Vilponiemi. Olavi Kajala.
14641: Viljo Virtanen. K. F. Haapasalo. Esu Niemelä.
14642: Toivo Salin. Antero Väyrynen.
14643: 1464
14644:
14645: IV,514.-B.a.h.al. N:o 385.
14646:
14647:
14648:
14649:
14650: Pesonen ym.: Korotetun määrärahan, osoittamisesta Tuber-
14651: kuloosiliitto r.y: lle tuberkuloosipotilaiden jälkihuoltoon ja
14652: kuntouttamiseen.
14653:
14654:
14655: E d u s k u n n a ll e.
14656:
14657: Invalidihuolto- ja kuntouttamistoiminta on huoltojärjestöjen valtionapua määrättäessä.
14658: sotien jälkeen ollut tehokkaiden toimenpitei- Toivomus ei kuitenkaan ole vielä johtanut
14659: den kohteena. Tästä kehityksestä ovat 1950- tulokseen, mistä Tuberkuloosiliitto on voi-
14660: luvulla myös sairausinvalidit päässeet inva- makkaasti toimintaansa kehittäneenä suuresti
14661: liidihuoltolain soveltamisalan laajentamisen kärsinyt. Jotta tuberkuloosiin sairastuneiden
14662: johdosta osallisiksi. Näistä tuberkuloosi-inva- kuntouttamistoimintaa voitaisiin edelleen ke-
14663: lidien puolesta on heidän oma järjestönsä hittää keski-ikäisten ja kroonikkojen osalta
14664: Tuberkuloosiliitto-Tuberkulosförbundet r.y. myös Tuberkuloosiliiton piirissä, ehdotamme
14665: tehnyt suuriarvoista työtä, mikä nimenomaan edellä mainittuun viitaten kunnioittaen,
14666: omien huolto. ja ammattioppilaitosten pe-
14667: rustamisen kautta on viime vuosina huomat- että Eduskunta korottaisi vuoden
14668: tavasti tehostunut. 1965 tulo- ja menoarvion kohdassa 14
14669: Yhteiskunnan tuki ei kuitenkaan ole sille Pl. X :17 Tuberkuloosiliitto-Tuberktt-
14670: vastaavasti lisääntynyt. Eduskunta onkin jo losförbundet r.y: lle lähinnä tuberku-
14671: useana vuonna kehottanut hallitusta huoleh- loositoipilaiden jälkihuoltoon ja kun-
14672: timaan siitä, että mainitut yhteiskunnalle touttamiseen myönnetyn määrärahan
14673: suoritetut palvelukset otettaisiin huomioon 80 000 rnarkkaan.
14674: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
14675:
14676: Edvard Pesonen. Voitto Hellsten.
14677: Uljas Mäkelä. Olavi Kajala.
14678: Väinö Vilponiemi. Esu Niemelä.
14679: K. F. Haapasalo. Toivo Salin.
14680: Kalle Matilainen. Antero Väyrynen.
14681: 1455
14682:
14683: IV,515. -ltah.al. H: o 386.
14684:
14685:
14686:
14687:
14688: Pitsinki ym.: Määräraha1~ osoittamisesta Helsingin keskus-
14689: vankilan henkilökunnan asuntorakennuksen rakennustöi-
14690: den aloittamista varten.
14691:
14692:
14693: Eduskunnalle.
14694:
14695: Helsingin keskusvankilan henkilökunnan korjausta, mutta toistaiseksi tuloksetta.
14696: asunto-olot ovat erittäin epätyydyttävässä Vaildra asiassa on henkilökunnan taholta
14697: kunnossa. Keskusvankilalla on tällä hetkellä tehty esityksiä oikeusministeriön vankein-
14698: virka- ja vuokra-asuntoja vain 61, henkilö- hoito-osastolle ja valtiovarainministeriölle, on
14699: kunnan vahvuuden vaihdellessa 230-240 ainoaksi tulokseksi jäänyt se, että valtion
14700: välillä. V allitseva:ssa tilanteessa on suurin v:n 1964 tulo- ja menoarviossa osoitettiin
14701: osa henkilökuntaa joutunut valitsemaan 10 000 mk:n suunnittelumääräraha Helsin-
14702: asuntonsa kaukaa liitosalueilta tai sitten ali- gin keskusvankilan henkilökunnan asuntora-
14703: vuokralaisiksi kaupungissa ja suurimmalta kennusta varten. V: n 1965 tulo- ja menoar-
14704: osalta aivan ala-arvoisissa huonetiloissa. vioon olisi hallituksen tullut esittää riittävä
14705: Keskusvankilan nykyisestä asuntokannasta määräraha rakennustöiden alottamiseksi,
14706: on huomattava osa yli-ikäisiä ja korjauskel- mutta näin ei ole tapahtunut, ja tilanne tu-
14707: vottomia puurakennuksia. Vanhimmat ovat lisi talousarvion käsittelyn yhteydessä kor-
14708: v:lta 1855 ja seuraavat v:lta 1875 ja 1877. jata. Olisi mitä suurimmassa määrin myös
14709: On ilman muuta selvää, etteivät tämän ikäi- valtion edun mukaista, jos ainakin suurin
14710: set puurakennukset enää ole kelvollisia ih- osa Helsingin keskusvankilan henkilökun-
14711: misasunnoiksi. Niinpä Helsingin kaupungin nasta voisi asua vankilan välittömässä lähei-
14712: paloviranomaiset ovat viimeksi v. 1963 pide- syydessä, sillä tällöin hälytys- yms. tapauk-
14713: tyssä palotarkastuksessa todenneet vakavia sissa olisi riittävä määrä vartijakuntaa hel-
14714: puutteellisuuksia yhteensä seitsemässä raken- posti saatavissa. Kun vankilahenkilökunnan
14715: nuksessa ja määränneet ne korjattaviksi. työvuorot mm. vaihtuvat usein sellaisina ai-
14716: Varmaa on, ettei edes välttävien korjausten koina, etteivät yleiset liikennevälineet kulje,
14717: suorittaminen tämänikäisissä rakennuksissa on tämä suuri haitta kauempana asuville.
14718: ole kannattavaa, vaan olisi rakennukset pa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
14719: rasta purkaa ja korvata uudella riittävän kunnioittavasti,
14720: suurella asuntorakennuksella.
14721: Myös valtion tilintarkastajat ovat mm. v. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
14722: 1961 kertomuksessaan huomauttaneet Helsin- den 1965 tulo- ja menoarvioon
14723: gin keskusvankilan henkilökunnan heikosta 1 350 000 markan suuruisen määrärä-
14724: asuntotilanteesta ja ehdottaneet toimenpitei- rahan käytettäväksi 20 Pl:n II luvun
14725: siin ryhtymistä sen parantamiseksi. 3 momentilla Helsingin keskusvanki-
14726: Vankilan henkilökunta on itse ponnisteHut lan henkilökunnan asuntorakennuksen
14727: sitkeästi saadakseeen asuntotilanteeseensa rakennustöiden alottamista varten.
14728: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
14729:
14730: Kaarlo Pitsinki. Veikko Helle.
14731: 1~6
14732:
14733: IV,516. - :Ra.h.a.l. H: o 387.
14734:
14735: Pitsinki ym..: Määrärahan osoittamisesta työväenluokan nou-
14736: sua symbolisoivan muistomerkin pystyttämiseksi.
14737:
14738: Ed u sk unn alle.
14739:
14740: Työväenliikkeen saavutukset maamme po• vertauskuvallisen ilmaisun. Lähimpien viime
14741: liittisen, ammatillisen ja osuustoiminnallisen vuosien kuluessa tällainen harrastus on omak-
14742: rakennustyön piirissä ovat suuret. Se on jät- sunut selkeän kokonaistavoitteen: Sopivalle
14743: tänyt pysyvät jälkensä myös kulttuuri- ja paikkakunnalle maahamme on saatava pysty-
14744: urheiluelämämme kehitykseen. Maamme nais- tetyksi työväen nousua symbolisoiva valta-
14745: ja nuorisoliikkeiden historiassa sillä on · nä- kunnallinen muistopatsas, suomalaisen työ-
14746: kyvä sija. Mitä erityisesti poliittiseen työ- väenliilllieen miespolvia kestäneen taipaleen
14747: väenliikkeeseemme tulee, tuskin millään ta- ja lujan tulevaisuudenuskon momunentti.
14748: holla halutaan enää nykyoloissa kieltää sen Sanottuun suuntaan käyvän vapaamuotoi-
14749: ratkaisevaa merkitystä suomalaiselle yhteis- sen toiminnan saatua viime aikoina konkreet-
14750: kunnalle, itsenäistyneen kansan ja ·maan tisia muotoja useilla eri paikkakunnilla -
14751: toimintaedellytyksille. Torpparien vapautus- Turussa, Forssassa, Tampereella, Helsingissä
14752: liikkeen, suurlakon, eduskuntauudistuksen, - on sitä ohjaamaan perustettu erityinen
14753: kunnallislainsäädännön kansanvaltaistamisen aatteellinen yhteisö. Tässä tarkoituksessa on
14754: sekä, työaika- ja oppivelvollisuuslainsäädän- syntynyt Työväen Nousun Kunniaksi r.y.-
14755: nön historia on oleelliselta osalta maamme niminen yhdistys, jonka johdolla maamme
14756: työväenliikkeen uudistustoiminnan historiaa. työväenluokan taistelua ja yksityisen työläi-
14757: Maamme itsenäistymistapahtuman lopputulos sen ponnistuksia symbolisoiva valtakunnalli-
14758: ja tausta eivät ole ymmärrettävissä, jollei nen muistomerkki tullaan maahamme pystyt-
14759: työväenliikkeen panosta tapahtumien koko- tämään. Käytännöllistä työtä johtamaan muo-
14760: naiskulussa ole täysin käsitetty. Itsenäinen dostetut elimet, Työväen muistomerkkitoimi-
14761: valtiomme ei olisi ilman työväenliikkeen te- kunta ja Työväen muistomerkkivaltuuskunta,
14762: hokasta myötävaikutusta pystynyt siinä mää- tulevat huolehtimaan varojen hankkimisesta
14763: rin lujittumaan perustuksiltaan ja kasvamaan yhdistykselle niissä muodoissa, jotka yhdis-
14764: ylemmiltä kerroksiltaan kuin on oman itse- tyksen säännöissä määrätään. Kun kysymyk-
14765: näisen elämänmuotomme säilyttämiseksi ollut sessä on kansallisesti merkittävä yleisvalta-
14766: välttämätöntä. kunnallinen hanke, on luonnollista, että myös
14767: Suomen työväenliikkeen alkutaival vuoteen valtiovalta antaa sille tukensa ja tunnustuk-
14768: 1918 asti on ollut viime aikoina niin kotimai- sensa.
14769: sen historiantutkimuksen kuin kaunokirjalli- Edellä olevan perusteella kunnioittavasti
14770: suudenkin elävän mielenkiinnon kohteena. ehdotamme,
14771: Vuoroon ovat nyt entistä suuremmalla voi-
14772: malla tulossa työväenliikkeen eri toiminta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
14773: haarojen aikaansaannokset itsenäisyyden ajan tulo- ja menoarvioon 60 000 markan
14774: vuosikymmeninä. Samaan aikaan on herännyt suuruisen määrärahan annettavaksi
14775: työväen joukkojärjestöjen piirissä voimakas avustuksena Helsingin kaupungissa
14776: harrastus sellaisten muistomerkkien .pystyt- kotipaikan omaavalle Työväen Nous1m
14777: tämiseksi työväenluokan suorittamalle ja teh- kunniaksi r.y.-nimiseUe aatteelliselle
14778: täväkseen ottarnalle rakennustyölle, joissa tä- yhdistykselle työväenluokan noustw
14779: män liikkeen kantavimmat yhteiskunnalliset symbolisoivan valtakunnallisen muisto-
14780: ja valtiolliset saavutukset saisivat näkyvän, merkin pystyttämiseksi maahamme.
14781: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
14782:
14783: Kaarlo Pitsinki. Veikko Mattila.. Sylvi Siltanen.
14784: Veikko Helle.
14785: 1467
14786:
14787: IV,517.-Rah.al. N:o 388.
14788:
14789:
14790:
14791:
14792: Pitsinki ynL: · Mäiir.ärahan -osoittamisesta rakennuslainoiksi
14793: opiskelija-asuntojen rakentamiseen.
14794:
14795: E d u s k u n n a ll e.
14796:
14797: Hallituksen esityksessä eduskunnalle val· asuntoiansa jäisivät määrärahan tarjoaman
14798: tion tulo. ja menoarvioksi v:Ue 1965 on 19 edun ulkopuolelle.
14799: Pl. II: 11 momentilla esitetty ylioppilasjär· . Määrärahan varaaminen pelkästään "yli-
14800: jestöille opiskelija·asuntoloiden · rakentami- oppilasjä;rjestöille" sulkee myös ·pois monet
14801: seen annettavia pitkäaikaisia, halpakorkoisia sellaiset opiskelija-asuntoloiden rakennutta-
14802: lainoja varten myönnettäväksi siirtomäärära- jat, jotka jo aikaiseillmin ovat maa.Ssanune
14803: hana 1 800 000 mk. omistaneet ja ylläpitäneet opislkelija-asunto-
14804: Sellaisina ylioppilasjärjestöinä, joilla loita, samoin kuin sellaiset yksityisoikeudelli-
14805: yleensä on taloudellisia edellytyksiä raken- set yhteisöt ja säätiöt, jotika pelkästään .ta-
14806: nuttaa opiskelija-asuntoloita tulevat kysy- loudellisista syistä saattaisivat olla tarkoi-
14807: mykseen vain suurimmat, vanhimmat ja va- tuksenmukaisia opiskelija-asuntoloita ylläpi-
14808: kavaraisimmat ylioppilasjärjestöt. Esim. Hel- tämään ja joiden takana kuitenkin on yli-
14809: singissä .olevista yhdeksästä ylioppilaskun- oppilasjärjestöjä.
14810: nasta kuudella pienimmällä ei ole käytännöl- Edellä esitettyjen näkökohtien perusteella
14811: lisesti katsoen lailllkaan asuntoloita eikä nii- ehdotamme kunnioittavasti:
14812: den opiskelijoilla mahdollisuuksia päästä
14813: opiskelija-asuntoloihin. että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
14814: Ylioppilasjärjestöiksi kutsutaan yleensä tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II: 11 mo-
14815: ylioppilastutkinnon suorittaneiden !korkeakou- mentille 1 800 000 markan määrämhan
14816: luopiskelijoiden järjestöjä. Maassamme on rakennuslainoiksi ylioppilasjärjestöille
14817: kuitenkin koko joukko opistoja, joiden oppi- sekä myös. yleishyödyllisille yhteisöille,
14818: lasaineksen pääosa on myös ylioppilastutkin- laitoksille ja säätiö~"lle, jotka. tarkoitta-
14819: non suorittaneita. Kun opistoissa opiskele- matta tuottaa taloudellista etua niihin
14820: vien ammattiinsa valmistautuvien ikansalais- osallis~"lle, on perustettu opiskelija-
14821: ten uurastuksen merkitys yhteiskunnalle ei asuntojen rakentamista ja ylläpitä-
14822: liene vähäisempi !kuin korke81kouluissa opis- mistä varten.
14823: kelevien, olisi kohtuutonta, että he ja heidän
14824: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
14825:
14826: Kaarlo Pitsinki. Veikko Helle.
14827:
14828:
14829:
14830:
14831: 183 E/726
14832: 1458
14833:
14834: IV,518.-Bah.al. N:o 389.
14835:
14836:
14837:
14838:
14839: Pitsinki ym.: Määrä·rahan osoittamisesta tukiamtstuksiksi sa-
14840: nomalehtien ja muiden aatteellisten julkaisujen taloudel-
14841: listen edellytysten turvaamista varten.
14842:
14843:
14844: Eduskunnalle.
14845:
14846: Sanomalehtien kuljetusmaksujen korotta- huomiota siihen, miten tärkeätä on, että eri-
14847: misen ja uuden liikevaihtoverolain käsittelyn laiset poliittiset mielipiteet tulevat riittävän
14848: yhteydessä viime syksynä lehdenkustantajien tehokkaalla tavalla valitsijoiden tietoon ja
14849: keskusjärjestöjen taholta osoitettiin ne suu- harkittaviksi. Niinpä Länsi-Saksassa valtio
14850: resti vaikeutuneet olosuhteet, joissa sanoma- antaa puolueille varoja niiden harjoittaman
14851: lehtien ja muidenkin aatteellisten julkaisujen poliittisen valistus- ja kasvatustyön tukemi-
14852: kustantajat joutuvat nykyisin toimimaan yhä seksi.
14853: kiristyvässä kilpailussa mm. kaupallisten jul- Ehkä olojemme erilaisuudesta johtuu, että
14854: kaisujen kanssa. Eikä kysymys lehdistön ta- aikaisemmin ei näihin, yhteiskuntajärjestyk-
14855: loudellisten edellytysten turvaamisesta ole semme jatkuvuuden kannalta tärkeisiin näkö-
14856: ongelma vain meidän maassamme. Samaan kohtiin ole kiinnitetty niiden vaatimaa huo-
14857: suuntaan on kehitys kulkenut myös muissa miota. Kuitenkin elinvoimaisen ja riippumat-
14858: pohjoismaissa. Niinpä naapurimaassamme toman sanomalehdistön olemassaolo ja sen
14859: Ruotsissa on nykyiseen olotilaan kiinnitetty tehokkuus liittyy yhtä oleellisesti meikäläi-
14860: vakavaa huomiota valtiovallan taholta. Maan seen yhteiskuntajärjestykseen kuin sitä pide-
14861: hallituksen toimesta suoritettiin v. 1963 lehti- tään välttämättömänä muissa vapaissa demo-
14862: kysymyksessä tutkimus, jossa mm. todetaan, kratioissa. Ja viime vuosien aikainen kehitys
14863: että sodanjälkeisinä vuosina ovat lehden kus- taas osoittanee, että meidän oloissamme tämä
14864: tantamisen taloudelliset edellytykset koko- voi tapahtua vain valtiovallan tehokkaalla
14865: naan muuttuneet ja että nykytilanteen huo- ja oikeutetulla myötävaikutuksella.
14866: mioon ottaen on valtiovallan taholta ryhdyt- Edellä olevan perusteella kunnioittavasti
14867: tävä erikoisiin toimenpiteisiin vapaan lehdis- ehdotamme,
14868: tön taloudellisten edellytysten turvaamiseksi.
14869: Erittäin tärkeänä mainitussa tutkimuksessa että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
14870: pidetään vapaan ja riippumattoman lehdistön tulo- ja menoarvioon 10 -miljoona-n
14871: merkitystä demokraattiselle yhteiskuntajär- markan suuruisen määrärahan jaetta-
14872: jestykselle. Jo painovapauslainsäädännössä vaksi tukiavustuksena sanomalehtien
14873: edellytetään - sanotaan tutkimuksessa - ja muiden aatteellisten jukaisujen ta-
14874: että lehdistölle luodaan lailliset edellytykset loudellisten edellytysten turvaamista
14875: työskennellä täysin vapaasti, mitä mahdolli- varten jaettavaksi - ellei tMko#uk-
14876: suutta ei ole olemassa, jos lehden kustantami- senmukaisempaa jakotapaa ole sovel-
14877: selta puuttuvat jatkuvat taloudelliset edelly- lettavissa - lehdistölle eduskuntaryh-
14878: tykset. Monissa maissa on lisäksi kiinnitetty mien voimasuhteiden mukaisesti.
14879: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
14880:
14881: Kaarlo Pitsinki. Veikko Helle.
14882: 1469
14883:
14884: IV,519.- Rah.al. N: o 390.
14885:
14886:
14887:
14888:
14889: Pitsinki ym.: Jläärärahan osoittamisesta yleishyödyUistä mer-
14890: kitystä omaavien, yksityiseUä järjestö· tai säätiöpohjalla
14891: toimivien arkistojen ja kirjastojen toiminnan tukemiseksi.
14892:
14893:
14894: E d u s k u n n a II e.
14895:
14896: Suomen kulttuurielämässä ja humanistis- sinkin nuoremman tiedemiespolven keskuu-
14897: ten tieteenhaarojen alueella harjoitettavassa dessa 1950-luvulta lähtien johtanut jo arvok-
14898: tutkimuksessa on täl'lkeä osuutensa kirjasto- kaisiin tuloksiin.
14899: ja arkistolaitoksella, joka toimii yleisistä va- Valtion tulo- ja menoarviossa näihin tar-
14900: roista saadun twloudellisen tuen turvin. Tämii koituksiin varatut määrärahat ovat - asian
14901: järjestelmä ei kuitenkaan peitä kaikkia sellai- tärkeyden huomioon ottaen - olleet riittä-
14902: sia arkistoja ja kirjastoja, joilla on yleishyö- mättömiä. Lakisääteisen järjestelmän toistai-
14903: dyllistä merkitystä. Kansatieteellisen sekä seksi jättäessä osan kyseisistä arkistoista ja
14904: yhteiskuntatieteellisen alueen piirissä on vuo- kirjastoista taloudellisesti epävarmaan ase-
14905: sikymmenien kuluessa luotu arkistoja ja kir- maan on niistä huolehdittava tehokkaammin
14906: jastoja, joiden merkitys kulttuurielämäl- vuosittain myönnettävien määrärahojen tietä.
14907: Iemme ja tieteelliselle tutkimukselle on ensi- Ede11ä esitetyn perusteella ehdotamme,
14908: arvoisen tärkeä, mutta joiden toiminta kär-
14909: sii taloudellisten mahdollisuuksien puuttumi- että Eduskunta ottaisi vtwden 1965
14910: sesta. Kansatieteen alueella Suomi kuuluu tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
14911: johtaviin eurooppalaisiin valtioihin, ja yh- määrärahan yleishyödyllistä merki-
14912: teiskuntatieteellinen tutkimus on toisen maail- tystä omaavien, yksityisellä järjestö-
14913: mansodan jälkeisinä vuosina oleellisesti kehit- tai säätiöpohjalla toimivien m·kistojen
14914: tynyt maassamme ja harrastus siihen on var- ja kirjastojen toiminnan tukemiseksi.
14915: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
14916:
14917: Kaarlo Pitsinki. Veikko Helle. Veikko Mattila.
14918: 1460
14919:
14920: IV,520.-Rah.al. N:o 391.
14921:
14922:
14923:
14924:
14925: Pohjoaen ym.: Määf'ärtJM,n osoittamisesta tieosuuden Kärk-
14926: . · käälä-8unttila rakentamiseen kantatiellä n:o 69.
14927:
14928:
14929: E d u s k u n n a 11 e.
14930:
14931: Jyväskylästä Kuopioon ja Konneveden tutkittu ja suunnitelma vahvistettavana. Kun
14932: kautta kulkevan kantatien n: o 69 tekeminen Konneveden kunnasta puuttuu valtion työ-
14933: Konneveden kunnassa on käynyt kiireelliseksi kohteita, joita lisääntyvän työttömyyden tor-
14934: sen johdosta, että tiellä on Kivisalmen silta juminen edellyttäisi, niin kaivataan määrä-
14935: valmistunut. Kun myös Kärkkäälän-Koivis- rahoja jo ensi vuodeksi uuden työkohteen
14936: ton tieosuus valmistui, on liikenne tiellä avaamiseksi kantatiellä n: o 69 Kärkkäälän-
14937: lisääntynyt suuresti. Mm. TVH: n suorittama Sunttilan välillä.
14938: liikennelaskenta 1. 7.-14. 7. 1964 Konneve- Edellä mainitun perusteella kunnioittaen
14939: den Hytölässä osoitti, että tiellä kulki keskim. ehdotamme, ·
14940: 1 099 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tämä maan-
14941: tie ei enää vastaa vilkasliikenteiselle maan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
14942: tielle asetettavia vaatimuksia runsaiden mä- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
14943: kien, mutkaisuuden ja kapeuden vuoksi. Pai- määrärahan tieosuuden Kärkkäälä-
14944: kallismerkityksensä lisäksi tämä tie palvelee Sunttila rakentamisen aloittamiseksi
14945: kauttakulkutienä Itä-Suomen ja Pohjanlah- kantatiellä n:o 69 Konneveden kun-
14946: den rannikkoseutujen välillä. Kantatien n: o nassa.
14947: 69 osuus Kärkkäälän-Sunttilan välillä on
14948: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
14949:
14950: Mauno Pohjonen. Artturi Koskinen. Veikko Byytiäirien.
14951: 1461
14952:
14953: IV,521.-Rah.al. N:o 392.
14954:
14955:
14956:
14957:
14958: Pohjonen ym.:' Määrärahtm ·osoittamisesta Vajaamielishuol-
14959: lon Keskusliiton· toimmnan tukemiseksi.
14960:
14961: E d u s k u n n a II e.
14962:
14963: Maamme vajaamielishuoltotyö elää parhail- siin on voitava kiinnittää riittävässä määrin
14964: laan voimakasta kehityskautta. Keskuslaitok- huomiota. Näin kyettäisiin entistä tehok-
14965: sia rakennetaan eri puolille maata valtion kaammin auttamaan perheitä, joissa on va-
14966: talouden mahdollisuuksien mukaan. Laajan jaamielisiä lapsia. Oikeiden sekä lääkinnäl-
14967: rakennusohjelman toteuttaminen lähivuosi- listen että sosiaalisten ikuntouttamistoimenpi-
14968: kymmenenä sitoo kuitenkin suuressa määrin teiden avulla voidaan tehdä suurimmasta
14969: viranomaisten mahdollisuuksia muuten riit- osasta vajaamielisiä ilman yhteiskunnan tu-
14970: tävästi edistää vajaamielishuoltoa. Vapaa- kea toimeentulevia kansalaisia. Osa voidaan
14971: ehtoisesta kansalaistoiminnasta on sosiaali- saada tuottavaan työhön suojatyöpaikkoja
14972: huollon eri aloilla saatu maassamme hyvin järjestämällä.
14973: myönteisiä kokemuksia ja tuloksia. Näin on Näin ollen on täysin perusteltua tukea
14974: myös vajaamielishuollonkin piirissä. Yksis- tätä työtä julkisin varoin myös Vajaamielis-
14975: tään Vajaamielishuollon Keskusliiton, joka huollon Keskusliittoa tukemalla, koska kes-
14976: on alan keskusjärjestö maassamme, suoritta- kusliitto voi kerätä alan tiedon ja kokemuk-
14977: malla laitoshenkilökunnan perus-, jatko- ja sen sekä yhteistyössä viranomaisten kanssa
14978: täydennyskoulutuksen järjestämisellä on ol- toteuttaa maassamme käytännössä hyvin
14979: lut tähän mennessä huomattava merkitys suunniteltuja kuntouttamistoimenpiteitä. Sa-
14980: pätevien työntekijöiden saamiseksi keskuslai- notunlaisesta tkuntouttamisesta on ulkomailla
14981: toksiin. saatu Vajaamielisten osalta hyvin myönteisiä
14982: Tehtävien laajuuden ja alan nopean kehi- tuloksia.
14983: tyksen vuoksi ei näytä kuitenkaan enää ole- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
14984: van ma;hdollisuuksia pelkästään vapaaehtoi- nioittaen,
14985: sin voimin huolehtia tästäkään työstä. Kou-
14986: lutusta olisi huomattavasti tehostettava, jotta että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
14987: meneiHään olevan rwkennusohjelman toteut- den 1965 tulo- ja menoarvion 14 Pl:n
14988: tamisen kanssa voitaisiin rinnan huolehtia XI luvun uudelle momentille 35 000
14989: pätevän henkilökunnan saannista keskuslai- markan määrärahan V ajaamielishuol-
14990: toksiin. Muuten paljon varoja vaatineet lon Keskusliiton toiminnan tukemi-
14991: uudet laitokset tulevat toimimaan vähätehoi- seksi.
14992: sesti. Myös alan avohuollollisiin kysymyk-
14993: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
14994:
14995: Mauno Pohjonen. Arvo Ahonen.
14996: Vilho Leivonen. Veikko Hyytiäinen.
14997: Edvard Pesonen.
14998: 1462
14999:
15000: IV,522. -ltah.al. N: o 393.
15001:
15002:
15003:
15004:
15005: Pohjonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion keskikou-
15006: lun perustamiseksi Kyyjärven kuntaan.
15007:
15008:
15009: E d u s k u n n a ll e.
15010:
15011: Kyyjärven kunta Keski-Suomen läänissä maan. Keskikoulun perustaminen Kyyjär-
15012: on usean vuoden aikana anonut valtion kes- velle ei vaikuttaisi haitallisesti nykyisin lä-
15013: kikoulun perustamista kuntaansa. Tähän on himpänä toimivien oppikoulujen toimintaan.
15014: ollut aihetta, sillä kyyjärveläisiä oppikoulu- Kunta voisi tukea keskikoulun perustamista
15015: laisia on ollut yli 60 jopa kuudessa Keski- lahjoittamalla valtiolle riittävän suuren ton-
15016: Suomen ja Etelä-Pohjanmaan oppikoulussa. tin koulun rakentamista varten. Keski-Suo-
15017: Siksi heidän matka- ja majoituskustannuk- men maakuntaliitto katsoo myös po. keski-
15018: sensa ovat muodostuneet yleensä köyhille koulun perustamisen tarpeelliseksi.
15019: vanhemmille ylivoimaiseksi rasitukseksi. Val- EdeHä mainitun perusteella kunnioittaen
15020: tion keskikoulun perustaminen on tarpeen ehdotamme,
15021: myös siksi, että Kyyjärven kunnan taloudelli-
15022: nen asema on niin vaikea ettei kunnalliselle että Eduskunta ottaisi· vuoden 1965
15023: pohjalle rakentuvan keskikoulun ylläpito ole tulo- ja menarvioon 10 000 markkaa
15024: mahdollinen. Kunnan väestö on myös niin valtion keskikoulun perustamiseksi
15025: vähävaraaista, ettei yksityistä oppikoulua Kyyjärven kuntaan.
15026: kyetä kuntaan perustamaan ja sitä hoita-
15027: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
15028:
15029: Mauno Pohjonen. Veikko Hyytiäinen.
15030: Artturi Koskinen. Siiri Lehmonen.
15031: 1463
15032:
15033: IV,523. - Bah.al. lf: o 394.
15034:
15035:
15036:
15037:
15038: Pohjonen ym..: · Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
15039: nustöiden aloittamiseksi llläntän-Karstulan tieUä Mäntän
15040: -Keuruun tieosuudella.
15041:
15042:
15043: E d u s k u n n a ll e.
15044:
15045: Val,tion v: n 1964 tulo- ja menoarvioon välille. Tiesuunnitelma on vahvistettu Män-
15046: saatiin Keski-Suomen läänin alueelle tiemää- tän-Keuruun välille. Sen toteuttaminen
15047: rärahoja alle puolet v:n 1962 varsinaisista edellyttäisi jo varoja ensi vuoden tulo- ja
15048: tiemäärärahoista. V: n 1965 tulo- ja meno- menoarvioon.
15049: arviossa näyttää jatkuvan edelleen Keski- Edellä mainitun perusteella kunnioittaen
15050: Suomen läänin "hylkiminen" tiemäärära- ehdotamme,
15051: hoissa Keski-Suomen tieolosuhteet huomioon-
15052: ottaen. Erikoisesti läntisen Keski-Suomen tie- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
15053: verkon kehittäminen kaipaisi vihdoinkin li- tulo- ja menat·vioon 500 000 markan
15054: peitä toimenpiteitä. Nykyisen raskaan liiken- määrärahan tnaantien rakentamistöi-
15055: teen tarpeet tyydyttävä maantie tulisi mah- den aloittamiseksi J;Jäntän-Karstulan
15056: dollisimman pian rakentaa Mäntän-Keu- tiellä Mäntän-Keuruun tieosuudella.
15057: ruun-Muman-Pylkönmäen ja Karstulan
15058: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
15059:
15060: Mauno Pohjonen. Veikko Hyytiäinen.
15061: Artturi Koskinen. Siiri Lehmonen.
15062: 1464
15063: :· ...
15064: IV,524. - Rah.al. N: o 395. ·•• J
15065:
15066:
15067:
15068:
15069: Pohjonen ym.: Miiärärahan osoittamisesta Laukaan keskus-
15070: kalanviljelyslaitoksen rakentamiseen.
15071:
15072:
15073: E d u s k u n n a 11 e.
15074:
15075: Eduskunta on hyväksyessään valtion tulo- tämä työ ilmeisesti kehittyy niin, että myön-
15076: ja menoarvion v: lle 1964 hyväksynyt 100 000 netyt määrärahat eivät riitä laitoksen välttä-
15077: mk: n siirtomäärärahan Laukaan Peurunka- mättömän rakentamisen jatkamiseen v: n
15078: järvelle perustettavan valtion keskuskalanvil- 1965 aikana, olisi Laukaan keskuskalanvilje-
15079: jelyslaitoksen- lopullista suunnittelua ja ra- lyslaitoksen rakentamiseen saatava määrä-
15080: kennustöiden aloittamista varten. Eduskunta raha myös ensi vuoden tulo- ja menoarvioon.
15081: teki tämän päätöksen ilmeisesti siksi, että se Mainitun laitoksen kustannusarvio on 1.08
15082: oli edellisen vuoden (1963) tulo- ja meno- milj. mk.
15083: arvion käsittelyn yhteydessä lausunut: Edellä mainitun perusteella kunnioittaen
15084: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy ehdotamme,
15085: kiireellisiin ja tehokkaisiin toimenpiteisiin
15086: maamme heikon kalatalouden kehittämiseksi.'' että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
15087: Edellämainitun määrärahan turvin onkin nyt tulo- ja menoarvioon 100 000 markkaa
15088: ryhdytty Laukaan keskuskalanviljelyslaitok- Laukaan keskuskalanviljelyslaitoksen
15089: sen suunnitteluun ja rakentamiseen. Kun rakentamiseen.
15090: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
15091:
15092: Mauno Pohjonen. Artturi Koskinen. Siiri Lehmonen.
15093: 1465
15094:
15095: IV,525. - Rah.al. N: o 396.
15096:
15097:
15098:
15099:
15100: Pohjonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouden raken-
15101: nusneuvonnan tehostamiseksi.
15102:
15103:
15104: E d u s k u n n a 11 e.
15105:
15106: Maatalouden tuotantomenetelmien kehitty- laajuuteen ja kohteitten lukumäärään näh-
15107: minen yhdessä yleisen teknillisen kehityksen den melkein olematon. Kun otetaan huomioon
15108: kanssa on luonut uudet perusteet maatalou- nykyinen teknillistyminen myös maaseudun
15109: den piirissä tapahtuvatie rakentamiselle. rakentamisen alalla kaipaa tämä rakennus-
15110: Tämä asettaa maatilojen vanhan rakennus- tehtävä entistä enemmän ammattiapua.
15111: kannan joustavuuden koetukselle ja uuden lVIaaseudunkin rakentamiseen sijoitetaan
15112: rakentaminen saa uudet muodot ja jopa julkisia varoja vuosittain useita kymmeniä
15113: uudet teknilliset ratkaisutkin. miljoonia. Niiden tehokas ja järkiperäinen
15114: Rakentaminen on pitkäjännitteistä sijoitus- käyttö on riippuvainen käytettävissä olevasta
15115: toimintaa, jonka vaikutus suuntautuu tule- ammattiavusta ja taidosta. Vaikka lainoitus-
15116: vaisuuteen. Siksi on rakentamisessa jo enna- toiminnan valvonta olisikin oikein ja tehok-
15117: koivasti varauduttava tulevaa kehitystä seu- kaasti järjestetty, on jo ennakolta huolehdit-
15118: raamaan. Maatalouden piirissä tapahtuvan tava siitä, että se mitä lainoitetaan on järke-
15119: rakennusneuvonnan on tällaisena ajankoh- vää, oikein suunnattua ja suunniteltua sekä
15120: tana saavutettava nykyistä paljon suurempi tulevaan kehitykseen mukautuvaa.
15121: tehokkuus, jotta voimakkaan murroskauden Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
15122: aiheuttamilta haitoilta selvitään ja mikä tär- ehdotamme,
15123: keintä, jotta kehitys ajoissa voidaan ohjata
15124: maatalouden tulevien rakennemuutoksien että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
15125: vaatimalle linjalle. tulo- ja menoarvion 11 Pl. XV luvun
15126: Maaseudulla rakennetaan tänään noin 1/5 2 momentille lisäyksenä 250 000 mark-
15127: koko maan rakennustoiminnasta. Mutta ra- kaa käytettäväksi maataloushallituksen
15128: kennusammattimiehistä toimii maaseudun ra- määräämällä tavalla rakennusneuvon-
15129: kentamisen parissa vain 1/50 ja korkeamman nan tehostamiseksi.
15130: koulutuksen saaneiden työpanos on kentän
15131: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
15132:
15133: Mauno Pohjonen. Yrjö Hautala.
15134:
15135:
15136:
15137:
15138: 184 E/726
15139: 1466
15140:
15141: IV,526.-Rah.al. N:o 397.
15142:
15143:
15144:
15145:
15146: Pohjonen ym.: Määrärahan osoitta,nisesta Keski-Somen ko-
15147: titalowopettajaopiston ja sen emäntäkoulun laajentamis-
15148: töiden aloittamiseksi.
15149:
15150:
15151: E d u s k u n n a II e.
15152:
15153: Keski-Suomen kotitalousopettajaopisto ja samme, olisi koulun laajentamiseen mahdol-
15154: sen harjoituskouluna toimiva emäntäkoulu lisimman pian päästävä. Kun koulu sijaitsee
15155: toimivat vain emäntäkoulua varten rakenne- Jyväskylän maalaiskunnassa, on myös mai-
15156: tuissa rakennuksissa. Kun tilojen ahtaudesta nitun kunnan taholta toivottu sen pikaista
15157: johtuen oppilaitoksen toiminta on ollut puut- rakentamista. Erikoisesti nyt työllisyystilan-
15158: teellista ja oppilasmäärät tarpeeseen verrat~ teen heikentyessä tulisi sen rakentamiseen jo
15159: tuna vähäiset, olisi eduskunnan lausuman ensi vuonna päästä. Mainitun Keski-Suomen
15160: toivomuksen mUJkaisesti koko oppilaitosta laa- kotitalousopettajaopiston uuden ·raikennus-
15161: jennettava ja sen nykyisissä rakennuksissa kompleksin kustannukset ovat 2 255 000 mk.
15162: suoritettava tarpeelliset muutostyöt. Kotita- Todettakoon, että maataloushallitus oli esit-
15163: lousopettajaopiston opetustilojen lisäksi olisi tänyt otettavaksi jo v:n 1963 tulo- ja meno-
15164: uusiin rakennuksiin sijoitettava oppilasasun- arvioon 100 milj. vmk rakennustöiden aloit-
15165: tola, opettajien ja henkilökunnan asuntoja tamiseksi. Rakennustöiden aloittamista työl-
15166: ja kasvihuone. lisyysvaroilla jo tänä syksynä pidettiin mil-
15167: Keski-Suomen emäntäkoulu valmistui ja tei selvänä asiana. Näin ei kuitenkaan ole
15168: aloitti toimintansa v. 1932, muutettiin myö- valitettavasti tapahtunut.
15169: hemmin kotitalousopistoksi ja v. 1947 koti- Edel,lä mainitun perusteella kunnioittaen
15170: talousopettajaopistoksi. Jo v. 1949 esitettiin ehdotamme,
15171: opiston ja sen yhteydessä toimivan emäntä-
15172: koulun laajentamista, koska tilanahtaus on että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
15173: ollut jatlkuvasti haittana koulun tehokkaalle tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
15174: työskentelylle. Kun [isäksi kotitalouden ope- määrärahan Keski-Suomen kotitalous-
15175: tusmahdollisuudet Keski-Suomessa ovat rat- opettajaopiston ja sen emäntäkoulun
15176: kaisevasti heikommat kuin muualla maas- laajentamistöiden aloittamiseksi.
15177: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
15178:
15179: Mauno Pohjonen. Artturi Koskinen. Veikko Hyytiäinen.
15180: 1467
15181:
15182: 1V,527. - Rah.a.l. N: o 398.
15183:
15184:
15185:
15186:
15187: Pohjoaen. ym.: M(iäräraltan osoittamisesta lukion per·ustami-
15188: selesi Htmleastilmen kttntt.allisen kokeilukeskikoulun toimin-
15189: nan jatkamiseksi yhtenäiskoulun periaatteen mukaisesti.
15190:
15191:
15192: E d u s k u n n a 11 e.
15193:
15194: Hankasalmen kunnallinen kokeilukeski- on saatu merkittäviä tuloksia. Lukion oppi-
15195: koulu aloitti toimintansa v. 1962. Koulu on lasmäärä saisi ilmeisesti vahvistusta eräiden
15196: 3-vuotinen käsittäen 4 yleis- ja 3 ammatti- naapurikuntien keskikouluista, joten lukiossa
15197: linjan ~uokkaa. Oppilasmäärä on nyt 229, ei olisi puutetta oppilaista. Ellei lukiota
15198: josta 63 tulee päättämään keskikoulun ensi saataisi, asettaisi se nykyisen keskikoulun
15199: keväänä. Tästä johtuen tulee esille kysymys toiminnalle ikäviä vaikeuksia. Ensi vuoden
15200: l111kion perustamisesta syyskuun 1 päivästä varojen tarve perustettavaa lukiota varten
15201: 1965 ~ukien keskikoulun toiminnan jatkami- olisi koulun perustamismahdollisuudet paik-
15202: seksi. Mainittu kokeilukeskikoulu perustet- kakunnaUa huomioonottaen varsin vähäinen,.
15203: tiin valtakunnallista koulukokeilutoimintaa vain noin 5 000 mk.
15204: varten. Eduskunnan hyväksymä yhtenäis- Edellä mainitun perusteella kunnioittaen
15205: kouluperiaate edellyttäisi, että Hankasalmen ehdotamme,
15206: kunnaHisen kokeilukeskikoulun "jatkeeksi"
15207: voitaisiin ensi syksystä lähtien perustaa val- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
15208: tion lukio. Tässä olisi siis .kysymys yhtenäis- tulo- ja menoarvioon 5 000 markkaa
15209: koulujärjestelmän käytännöllisestä toteutta- lukion perustamiseksi Hankasalmen
15210: misesta. Hankasalmen kunnalla ei ole varaa kunnallisen kokeilukeskikoulun toimin-
15211: perustaa ja ylläpitää Y'ksityistä lukiota. Li- nan jatkamiseksi yhtenäiskouluperiaat-
15212: säksi Hankasalmen kunta on uhrannut run- teen mukaisesti syyskuun 1 päivästä
15213: saasti varoja tähän koko valtakunnan kan- 1965 lukien.
15214: nalta tärkeään koulukokeilutoimintaan, josta
15215: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
15216:
15217: Mauno Pohjonen. Vilho Leivonen. Veikko Hyytiäinen.
15218: Olavi Jtämäräinen. Arvo Ahonen. Pentti Sillantaus.
15219: 1468
15220:
15221: IV,528. - Rah.al. N: o 399.
15222:
15223:
15224:
15225:
15226: Puhakka ym..: Määrärahan osoittamisesta Ilomantsin pienv~'l
15227: jelijäkoulun uudisrakennustöiden aloittamiseen.
15228:
15229:
15230: Eduskunnalle.
15231:
15232: Ilomantsin pienviljelijäkoulun v. 1923 tarkoitukseen otettavaksi v:n 1965 valtion
15233: puusta rakennettu koulurakennus, mikä sisäl- menoarviooon aloittamismäärärahan. Lopulli-
15234: tää luokka- ja ruokailuhuoneet, keittiön, op- sesta talousarvioesityksestä se on kuitenkin
15235: pilashuoneita ja opettajain sekä henkilö- jätetty pois.
15236: kunnan asuntoja, on niin heikossa kunnossa, Koulun toiminnan kannalta on välttämä-
15237: ettei sitä asiantuntijain lausuntojen mukaan töntä saada edellä mainitut rakennukset ra-
15238: kannata korjata. Tämän johdosta tulisi ti- kennetuiksi mahdollisimman pian. Erityisesti
15239: lalle rakentaa uudet rakennukset, joihin si- rakennustöiden aloittaminen on tarpeellista
15240: joitettaisiin opetustilat, oppilasasuntolat paikkakunnalla ilmenevän työttömyyden tor-
15241: huolto- ja ruokailutiloineen, opettajain asun- jumiseksi, sillä siellä ei ole tiedossa muita
15242: not sekä kouluyhdyskunnan lämpökeskus. suurempia huoneenrakennuskohteita.
15243: Näiden yhteensä 13 400 m3 käsittävien ra- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
15244: kennusten kustannusarvio Jlousee hiukan yli
15245: 2 milj. mk. että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
15246: Kouluyhdyskunnan lopulliset piirustukset tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mark-
15247: valmistuvat tämän vuoden loppuun men- kaa Ilomantsin pienviljelijäkoulun
15248: nessä. Rakennustyöt voitaisiin aloittaa siis koulurakennuksen, oppilasasuntolan,
15249: v. 1965 aikana. Tämä onkin ollut maatalous- opettajain asuntojen ja lämpökeskuk-
15250: hallituksen pyrkimys, kun se on esittänyt sen r.akennustöiden aloittamiseen.
15251: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
15252:
15253: Pauli Puhakka. Elis Manninen.
15254: Toivo Niiranen. A. Holopainen.
15255: U. H. Voutilainen. Reino Karpola.
15256: Eino Ojajärvi.
15257: 1469
15258:
15259: IV,529.-Rah.al. N:o 400.
15260:
15261:
15262:
15263:
15264: Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuupovaaran vi1·as-
15265: totalon rakennustöiden aloittamiseksi.
15266:
15267:
15268: E d u s k u n n a ll e.
15269:
15270: Valtion tehtävien laajentuminen on aiheut- Varojen varaaminen virastotalon· rakentami-
15271: tanut virastotalon tarpeen myös Tuupov·aa- seen on kuitenkin välttämätöntä virastotilo-
15272: rassa. Kunnan eri elimet ovat olleet jo pi- jen puutteen poistamiseksi ja paikkakunnalla
15273: temmän aikaa kiinnostuneita sen rakentami- ilmenevän työttömyyden torjumiseksi.
15274: sesta ja tehneet valtiolle esityksiä virastota- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
15275: lohankkeen toteuttamisesta. Tiettävästi nyt
15276: on olemassa jo talosta piirustukset valmiina että Eduskuntct ottaisi vuoden 1965
15277: ja rakennustöihin voitaisiin ryhtyä heti kun tulo- ja menoarvioon 100 000 markkaa
15278: tarkoitukseen saadaan varat. Hallitus ei ole Tnupovaaran virastotalon rakennustöi-
15279: tulevan vuoden valtion talousarvioon ehdot- den aloittamiseksi.
15280: tanut hankkeen toteuttamiseen määrärahaa.
15281: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
15282:
15283: Pauli Puhakka. Elis Manninen.
15284: Toivo Niiranen. Reino Karpola.
15285: U. H. Voutilainen.
15286: 1470
15287:
15288: IV,530. - Rah.al. N: o '!lOl.
15289:
15290:
15291:
15292:
15293: Puhakka- ym.: Miiiiräraluut, osoittamisesta Putaansalmen sil-
15294: lan rake'nnustöiden aloittamiseksi Pielisjärven kunnassa.
15295:
15296:
15297: E d u s k u n n a ll e.
15298:
15299: V: n 1961 valtiopäivillä lausui eduskunta Jo nämä syyt puoltavat sillan nopeaa ra-
15300: hallitukselle toivomuksen, että se ryhtyisi toi- kentamista. Sitä. tarvitaan myös lisääntyvään
15301: menpiteisiin Putaansalm.en sillan rakentami- puutavarakuljetuksen, linja-autoliikenteen
15302: seksi Pielisjärven kunnassa. Tämän toivomuk- sekä maidon kuljetuksen turvaamiseksi. Silta-
15303: sen perusteella ryhdyttiinkin sillan rakenta- rakennus olisi myös sopiva työkohde työttö-
15304: misesta laatimaan suunnitelmaa, joka on jo myyden torjumiseksi. Pielisjärvellä on esiin-
15305: tällä hetkellä valmis. Seuraavista syistä olisi tynyt viime vuosina huomattavasti työttö-
15306: sillan rakentaminen aloitettava viipymättä: myyttä. Näin tulee olemaan myös alkavan
15307: Putaansalmen yli välitetään liikennettä talven aikana.
15308: edelleenkin lossilla. Lossausväli on n. 500 m. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15309: Liikenne salmen yli on ollut vaikeasti hoidet-
15310: tavissa varsinkin kelirikkoaikoina, sillä osa että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
15311: väylästä jäätyy muuhun osaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
15312: huomattavan aikaisin, mikä tekee kelirikko- määrärahan Putaansalmen sillan ra-
15313: kauden pitkäksi. Samoin käy keväisin, kun kennustöidett aloittamiseksi Pielisjär-
15314: väylän eri kohdat sulavat eri aikoina. Pitkän ven kunna,ssa.
15315: kelirikon takia on joinakin vuosina salmen
15316: toisella puolen ollut jopa puutetta elintarvik-
15317: keista.
15318: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
15319:
15320: Pauli Puhakka. A. Holopainen.
15321: Toivo Niiranen. Reino Karpola.
15322: Elis Manninen. U. H. Voutilainen.
15323: 1471
15324:
15325: IV,531. -Rah.al. M':o 402.
15326:
15327:
15328:
15329:
15330: Puba.k1ai. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ylimäii-
15331: räisiksi rakennusavustuksiksi maan köhimm~1le ja harvaan-
15332: asutu~"lle kunnille kansakouluhuoneistojen hankkimiseksi.
15333:
15334:
15335:
15336: Eduskunnalle.
15337:
15338: V: n 1963 valtion tilinpäätöksen mukaan tuissa kunnissa on jo nyt veroäyrin hinta
15339: käytettiin ylimääräisinä rakennusavustuksilla liian korkea ja nousee jatkuvasti. Nämä teki-
15340: maan köyhille ja harvaan asutuille kunnille jät huomioon ottaen olisi tarkoitukseen lisät-
15341: kansakouluhuoneistojen hankkimiseen yli tävä määrärahaa eikä sitä vähennettävä.
15342: 4 100 000 mk. Ensi vuoden valtion menoar- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
15343: vioon hallitus esittää tarkoitukseen vain
15344: 2600000 mk. että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
15345: Varattu määräraha tulee olemaan riittämä- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
15346: tön, sillä kansakoulujen rakennuskustannuk- 1 500 000 markkaa ylimääräisiksi ra-
15347: set ovat nousseet. Toisaalta syrjäisten seutu- kennusavustuksiksi maan köyhille ja
15348: jen kunnissa ei ole vielä toteutettu kansakou- harvaan asutuille kunnille kansakoulu-
15349: lun järjestämistä kansakoululain edellyttä- huoneistojen hankkimiseksi.
15350: mässä laajuudessa. Köyhissä, harvaan asu-
15351: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
15352:
15353: Pauli Puhakka. A-L. Tiekso. Pertti Rapio.
15354: Toivo Niiranen. Irma Rosnell. Kaino Haapanen.
15355: Taisto Sinisalo. Matti Koivunen. Aleimi Kiviaho.
15356: Eino Roine. Olavi Kämäräinen. Lyyli Koskinen.
15357: Kauko Tamminen. Irma Torvi. Eino Tainio.
15358: Veikko I. Rytkönen. Bernming Lindqvist. V. J. Rytkönen.
15359: B. Tauriainen. Lauri Kantola. Aarne Saarinen.
15360: 1472
15361:
15362: IV,532.- Rah.al. N:o 403.
15363:
15364:
15365:
15366:
15367: Pulkkinen ym.: Määt·ärahan osoittamisesta Pielaveden kir-
15368: konkylän ja Vuorelan välisen tieosuuden rakentamiseen.
15369:
15370: E d u s k u n n a ll e.
15371:
15372: Pohjois-Savon liikenneolojen kehittämiseksi valoisat. Siksi maakunnallisia valtion työ-
15373: on Kuopion TVH: n toimesta laadittu koko- kohteita tulisi avata riittävästi, jottei ansio-
15374: naissuunnitelma. Keskeiseksi suunnitelmassa työn tarpeessa olevia työttömiksi joutuvia
15375: on otettu liikenneolojen kehittäminen Poh- työläisiä tarvitsisi sijoittaa kaukaisille siirto-
15376: janlahden satamista Pohjois-Savoon. Tähän työmaille. Katsomme, että eräänä sopivana
15377: suunnitelmaan liittyy tärtkeänä osana kanta- työllisyyskohteena olisi avattava Pietarsaa-
15378: tien rakentaminen Pietarsaaresta Pihtiputaan ren-Siilinjärven Vuorelan välisen kantatien
15379: ja Pielaveden kautta Siilinjärven Vuorelaan. mkentaminen Pielaveden kirkonkylän ja
15380: Tien suunniteltu toinen haara, joka tulisi Vuorelan välisellä osuudella. Tällä tieosuu-
15381: palvelemaan Ylä-Savon talousaluetta, haa- della on mm. Ahkiolahden kanava, jonka
15382: raantuisi Pihtiputaalta ja suuntautuisi Poh- sillan rakentaminen on tarpeen sanelema,
15383: jois-Pielaveden kautta Peltosalmelle, jossa se sillä silta on vanha ja heikkokuntoinen, eikä
15384: yhtyisi viitostiehen. Rakennushankikeen to- vastaa nykyisen liikenteen vaatimuksia. Sil-
15385: teuttamiseksi on Kuopion TVH: n piirin toi- lan pikainen rakentaminen poistaisi tämän
15386: mesta va;lmistettu rakennussuunnitelma Pie- tieosuuden pahimman pullonkaulan ja so-
15387: laveden kirkonkylän ja Vuorelan väliselle veltuisi hyvin talvityiilk.ohteeksi.
15388: osuudelle. Tietöiden aloittaminen tällä osuu- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme,
15389: della on välttämätön siksi, että rakennetta-
15390: valla tiellä tulee olemaan valtakunnallinen että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
15391: merkitys, mutta erittäinkin Kuopioon ja tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III lumm
15392: Iisalmeen suuntautuvan maakunnallisen lii- 4 rnmnenUlle 500 000 markkaa Pietm·-
15393: kenteen kannalta sillä on keskeinen sijansa. saat·en-Siilinjärven Vuorelan kanta-
15394: Tien rakennustöiden aloittaminen olisi tien rakennustöiden aloittamiseksi Pie-
15395: välttämätöntä myös siksi, että Pohjois-Savo laveden kirkonkylän ja V ttorelan väli-
15396: on vaikeata alityöllisyysaluetta. TuiJ.evan sellä osuudella.
15397: työllisyyskauden näkymät eivät suinkaan ole
15398: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
15399:
15400: Aarne Pulkkinen. V. J. Rytkönen.
15401: Hugo Manninen. Veikko I. Rytkönen.
15402: 1473
15403:
15404: IV,533.-Rah.al. N:o 404.
15405:
15406:
15407:
15408:
15409: Pulkkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastota-
15410: lon rakentamiseen Pielaveden kirkonkylään.
15411:
15412:
15413: Eduskunnalle.
15414:
15415: Pielavedellä toimivat valtion eri virastot Rakennushankkeen toteuttamista kiirehtii
15416: vuokrahuoneistoissa erillään toisistaan. Tästä myös se, että tuleva työllisyyskautena ei val-
15417: johtuu, että virastoissa asioimaan joutuville tiolla ole minkäänlaista työkohdetta Piela-
15418: koituu turhaa hankaluutta ja ajan hukkaa. veden kunnan alueella, johon voitaisiin si-
15419: Virastotalon rakennushanke on ollut vireillä joittaa edes työttömiksi jäävät suuriperhei-
15420: jo useita vuosia, ja suunnitelma sen toteutta- set rakennustyöläiset~
15421: miseksi on myös valmis. Pielaveden kunta on Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme,
15422: puolestaan useaan otteeseen esittänyt valtion
15423: asianomaisille elimille rakennushankkeen kii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1964
15424: rellistä toteuttamista. Tätä silmällä pitäen tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
15425: kunta on varannut tontin kirkonkylän kes- 60 momentille 300 000 markkaa valtion
15426: keisimmältä paikalta. Virastotalon rakenta- virastotalon rakennustöiden aloitta-
15427: minen poistaisi ne haitat, joista asiakkaat mista varten Pielaveden kirkonkylään.
15428: nyt joutuvat kärsimään. Asioiden hoito tulisi
15429: joustavammaksi ja valtion vuokramenot su-
15430: pistuisivat.
15431: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
15432:
15433:
15434: Aarne Pulkkinen. V. J. Rytkönen.
15435: Hugo Manninen. Veikko I. Rytkönen.
15436:
15437:
15438:
15439:
15440: 185 E/726
15441: 1474
15442:
15443: IV,534.-Rah.al. N:o 405.
15444:
15445:
15446:
15447:
15448: osoittamisesta uudis-
15449:
15450:
15451:
15452: E d u s k u n n a ll e.
15453:
15454: Maassamme oli v: n 1960 tilaston mukaan rattavaa määrärahaa supistettavakai 800 000
15455: 387 953 maatilaa. Alle 10 peltoha:n tiloja oli mk:lla eli 3 200 000 mk:aan. Esitetystä mää-
15456: 306 205 ha näistä alle 5 peltoha:n 204 357. rärahasta hallitus ehdottaa käytettäväksi ki-
15457: Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta vii- venraivauspalklrioihin 2 milj. mk ja uudis-
15458: meksi mainitut tilat ovat ns. elinkelvottomia raivauspalkkioihin vain 1 200 000 mk. Tällä
15459: tiloja. Suurinta osaa myös 5--10 ha:n ti- esityksellä hallitus toteuttaa Westermarckin
15460: loista on nykyisin pidettävä elinkelvottomina. komitean esittämiä tuotantopoliittisia rajoi-
15461: Mainittujen pienviljelmien elinkelpoisuuden tuksia ja pyrkii uudisraivaustoiminnan lo-
15462: parantamisen ensimmäisenä perusehtona on pettamiseen.
15463: peltopinta-alan lisääminen uudisraivauksen Uudisraivaustoiminnan vähentämistä ei
15464: kautta. Mikäli näitä mahdollisuuksia ei ole, voida puolustella "tuotantopoliittisilla" syillä,
15465: muillakaan viljelmän tuotannon parantami- vaikka meillä puhutaankin maataloustuottei-
15466: sen toimenpiteillä ei ole riittävää merkitystä, den vientivaikeuksista, kuitenkin kohotta-
15467: vaan näiden tilojen perheet ovat lopullisesti malla oman maamme väestön kulutuskykyä
15468: tuomittuja elämään pienituloisilla tiloillaan ja alentamalla maataloustuot·teiden kuluttaja-
15469: tai toisena vahtoehtona jättämään nykyiset hinnat kohtuullisiksi, luomme entistä. parem-
15470: tilansa. mat edellytykset sille, että tuotantoa voidaan
15471: Pienviljelmien elinkelpoisuuden parantami- lisätä. Sen vuoksi pidämme välttämättömänä,
15472: seksi on peltopinta-alan lisäämisellä keskei- että uudis- ja kivenraivauspalkkioihin vara-
15473: nen sijansa. Sen vuoksi valtiovallan tulisi taan tuntuvasti enemmän varoja kuin halli-
15474: entistä voimakkaammin suunnata tukensa tus ehdottaa. Samalla myös edellytämme,
15475: pienviljelmille uudisraivauspalkkioiden muo- että uudisraivauspalkkioita maksetaan koko
15476: dossa. Kehitys on kuitenkin viime vuosina maassa ja että ne korotetaan kohonneita rai-
15477: mennyt päinvastaiseen suuntaan. Uudisrai- vauskustannuksia vastaaviksi.
15478: vauspalkkioihin varattuja määrärahoja on Edellä olevan johdosta ehdotamme,
15479: vuosi vuodelta supistettu ja näin esitetään
15480: tapahtuvaksi tulevankin vuoden aikana. Kun että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
15481: vielä v: n 1961 kuluessa käytettiin uudis- ja tulo- ja menoarvio-n 11 P"t. XV luvun
15482: kivenraivauspalkkioihin valtion varoista 21 momentille Usäyksenä 5 000 000
15483: 15 450 000 mk, niin v. 1964 tarkoitukseen markkaa uudis- ja kivenraivauspalk-
15484: varattiin vain 4 000 000 mk. Nyt hallitus kioiden maksamiseen koko maassa.
15485: esittää uudis- ja kivenraivauspalkkioihin va-
15486: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
15487:
15488: .Arne Pulkkinen. V. J. Rytkönen. Martti Linna.
15489: Veikko I. Rytkönen. Aimo Laiho. Toivo Niiranen.
15490: Antti Kinnunen. Pertti Rapio. Aleksi Kiviaho.
15491: Paavo Lagerroos.
15492: 1476
15493:
15494: IV,535.- Rah.al. N:o 406.
15495:
15496:
15497:
15498:
15499: Bapio ym.: Määrärahan osoUtamisesta yhdystien rakentami-
15500: stksi Vamm.tUasta Tampereen-Lauttakylän tielle.
15501:
15502:
15503: E d u s k u n n a ll e.
15504:
15505: Vammalan kauppalaan, joka ensi vuonna Vammalan kaavan saatua vahvistuksensa
15506: muuttuu kaupungiksi, on yhdystie Tampe- saa myös TVH:n Turun piiri jo vireillä ol-
15507: reen-Lauttakylän tielle käytännöllisesti kat- leen suunnitelman nopeasti valmiiksi valtion
15508: soen ainoa sisääntulotie, jota pitkin lähes tieosuudesta, joka. on vain n. km: n pituinen.
15509: kaikki liikenne Vamma.la;an tapahtuu. Kaup- Tien rakentaminen olisi täysin mahdollista
15510: palan alueella on uutta sisääntulotietä jo v: n 1965 aikana.
15511: rakennettu pitkälti ja viimeimm osuus tulee Vammaian tulevan kaupungin kehityksen
15512: ensi vuonna rakenteille juuri valmistuneen kannalta on ensiarvoisen tärkeätä, että ainoa
15513: kaavan saatua vahvistuksensa, mikä tapah- sisääntulotie rakennetaan mahdollisimman
15514: tunee tämän syksyn kuluessa. pian.
15515: Nykyinen yhdystie on erittäin huonokun- Edelläesitetyn perusteella kunnioittaen eh-
15516: toinen, mäkinen, mutkainen ja kapea vanha dotamme,
15517: savisoratie, jonka kunnossapito vilkkaan lii-
15518: kenteen vuoksi on vaikeata ja kallista. Tiellä että Eduskunta ottaisi oooden 1965
15519: tapahtuu myös runsaasti onnettomuuksia, tulo- ja menoarvioon 150 000 markan
15520: etenkin sen vuoksi, ettei jalkakäytäviä ole suuruisen määrärahan yhdystien ra-
15521: ja tietä käyttää suuri määrä jalankulkijoita kentamista varten Vammalasta Tam-
15522: mm koululaisia. pereen-Lautt6kylän tielle.
15523: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
15524:
15525: Pertti Rapio. Väinö R. Virtanen.
15526: Kelpo Gröndahl. Anni Flinck
15527: Aimo Laiho. Valdemar Sandelin.
15528: 1476
15529:
15530: IV,536.- Ra.h.al. N:o 407.
15531:
15532:
15533:
15534:
15535: Rapio ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseen
15536: Hämeenkyrön Parkumäen risteyksestä Järvenkylän Nnu-
15537: tin risteykseen.
15538:
15539:
15540: E d u s k u n n a ll e.
15541:
15542: Uudelta Tampereen-Vaasan valtatieltä Kun asemakaava-alueella oleva osuus on
15543: erkanee Hämeenkyrön: kirkonkylässä Parku- tarkoitus rakentaa jalkakäytävillä varustet-
15544: mäen tienristeyksestä Kyröskosken asema- tuna, olisi tähän osaan liittyvät osuudet
15545: kaava-alueen halki johtava entinen valitatie suunniteltava ja rakennettava myöskin jal-
15546: ja yhtyy uudelleen Hämeenkyrön Järvenky- kakäytävin varustettuna. Tätä ovat puolus-
15547: lässä Nuutin ristillä jo mainittuun uuteen tamassa ne näkökohdat, että Kyröskosken ja
15548: Tampereen~Vaasan valtatiehen. Tämä tie- Hämeenkyrön kirkonkylän asutusalueen, jossa
15549: osuus on runsaan 4 000 m:n pituinen. Kyrös- jo valtatie on jalkakäytävillä varustettu, vä-
15550: kosken asemakaava~alueella olevalla, Häijään linen osuus suunnitelmien mukaan tulee lä-
15551: -Kyröskosken Viljakkalan-Kyröskosken y h- hitulevaisuudessa asuntorakennuksilla raken-
15552: dysteiden välisellä osuudella, joka on n. 1 000 netuksi ja näin Kyröskoski ja kirkonkylä
15553: m: n pituinen:, ovat suunnitelmat valmiina ja yhdistetyksi yhtenäiseksi asutusalueeksi. Toi-
15554: tien rakentamiskustannuksiin osallistuu myös- sen eli Nuutin tienristeykseen yhtyvän osuu-
15555: kin Hämeenkyrön kunt·a. Sitä vastoin tien den jalkakäytävillä rakentamista puoltaa tä-
15556: eteläiseHe ja pohjoiselle osuudelle, jotka on män tien varressa jo olevat ja edelleen laaje-
15557: otettu valtion haltuun kokonaan, ei nähtä- nevat .asuntoalueet. Tietä koko pituudeltaan
15558: västi vielä ole rakentamissuunnitelmat val- joutuu käyttämään suuri määrä jalanlmlki-
15559: miina. Mut.ta kun asemalmava-alueella olevan joita, etenkin koululaiset eri kouluihin kul-
15560: tieosuuden rakentaminen on tarkoitus aloit- kiessaan.
15561: taa tämän syksyn kuluessa, olisi myöskin Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
15562: tähän: osaan liittyvien osuuksien rakennus-
15563: suunnitelmat saatava kiireellisesti valmiiksi että Ednskunta ottaisi 1Jaltion vtw-
15564: ja rakentamistyöt aloit~uksi. Vaikka uutta den 1965 tulo- ja menom·vioon 30 000
15565: valtatietä raskas- ja muu kaukoliikenne oh- markan suuruisen määrä11ahan Hä-
15566: jautuukin, on sanotulla vanhalla savisora- meenkyrön kunnan Parkumäen tien-
15567: tiellä, nimenomaisesti Kyröskosken tehdas- risteyksestä Kyröskosken asemakaava-
15568: ailueen vuoksi, erittäin suuri liikenne edel- alueen halki johtavan ja Järvcnky-
15569: leenkin. Tie on kuitenkin heikkokuntoinen ja kylässä Nuutin risteykseen päättyvän
15570: eräiltä osin jyrkät kaarteet näkyvyysestei- tien tieosuuksien suunnittelu- ja ra-
15571: neen ovat liikennettä vaarantavia. kennustöiden aloittarnista varten.
15572: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
15573:
15574: Pertti Rapio. Väinö Vilponiemi.
15575: 1477
15576:
15577: IV,537.- Rah.al. N: o 408.
15578:
15579:
15580:
15581:
15582: Rautkallio: Määrärahan osoittamisesta Valkeakarin väylän
15583: syventämistöiden aloittamiseksi.
15584:
15585:
15586: Eduskunnalle.
15587:
15588: Maamme vientiteollisuuden tuotteet valtaa- satamissa ja loppulastaus tapahtuisi länsiran-
15589: vat yhä lisää markkinoita myöskin valtame- nikolla. Tätä luonnollisinta ja taloudellisinta
15590: rentakaisissa maissa, jolloin kuljetukset edel- lastausjärjestystä ovat maamme varustamot
15591: lyttävät yhä suurempia aluksia. Suuret aluk- jatkuvasti esittäneet.
15592: set vaativat puolestaan syviä kulkuväyliä. Myöskin laivalasteittain tapahtuvien raaka-
15593: Satamiimme johtavat väylät eivät yleensä ole aineitten kuten erityisesti kemikalioiden tuon-
15594: riittävän syviä näin suurille aluksille. Niinpä nissa on jatkuvasti pyritty yhä suurempiin
15595: maamme länsirannikolta, jonka satamat si- aluksiin. Tämän tarkoituksena on luonnolli-
15596: jaintinsa puolesta erikoisen hyvin soveltuvat sestikin pyrkimys kuljetuskustannusten ja
15597: juuri vientiteollisuuden tuotteiden vientisata- sitä kautta tuontihintojen alentamiseen, koska
15598: miksi, puuttuu tälläinen syväväylä kuivalasti- suurten erien kuljetuksissa saadaan aikaan
15599: kuljetuksia varten. rahdin pienentymistä yksikkömäärää kohti.
15600: Vientiteollisuuden jalostetumpien tuottei- Kun maamme länsirannikolle näinollen
15601: den kuten esim. paperin ja kartongin laivauk- välttämättä tarvittaisiin syväväylä suuria
15602: sissa on yleistä, että ne kuljetetaan kappale- aluksia varten ja kun se edullisimmin voitai-
15603: tavarana, jolloin laivat vain harvoin voivat siin saada syventämällä Raumalle johtava
15604: saada täyden lastin jostakin satamasta. Lai- Valkeakarin väylä 9,5 m:n syvyiseksi, jonka
15605: vat joutuvat keräämään lastinsa eri satamista, työn kokonaiskustannukset on arvioitu 42,5
15606: aloittaen lastauksen esim. Raumalla ja täy- milj. mk:ksi, esitän edellä selostetun perus-
15607: dentäen sen esim. Kotkassa, näin sen vuoksi, teella kunnioittavasti,
15608: koska syvässä kulkevaa alusta ei voida lastata
15609: täyteen Raumalla. Kun nämä alukset maahan että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
15610: tullessaan kuitenkin purkavat tuomansa las- tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n II luvun
15611: tin tavallisesti etelärannikolla esim. Helsin- 66 momentille 5 000 000 markkaa V al-
15612: gissä, niin luonuoliisin lastausjärjestys olisi keakarin väylän syventämistöiden aloit-
15613: se, että lastaus aloitettaisiin etelärannikon tamista varten.
15614: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
15615:
15616: Paavo Rautkallio.
15617: 1478
15618:
15619: IV,538. -Rah.al. N:o 409.
15620:
15621:
15622:
15623:
15624: llautkallio: lf!läiirärahan osoittamisesta VajaamielishUQllon
15625: Keskmliitolk sen toiminnan tukemiseksi.
15626:
15627:
15628: E d u s k u n n a 11 e.
15629:
15630: Parhaillaan toteutumassa oleva laaja va- tikään vielä pitkään aikaan ole mahdollisuuk-
15631: jaamielislaitosten rakentamisohjelma lisää no- sia näiden tehtävien hoitamiseen, sillä huolto-
15632: peasti alan työvoiman tarvetta. Tämän vuoksi työn kehittymisestä välittömästi johtuvat hal-
15633: muodostuu eri työntekijäryhmien perus- ja linto- ja valvontatehtävät vaativat täysin
15634: täydennyskoulutus rakentamisen ohella lähi- asianomaisten virkamiesten ajan. Tämän
15635: vuosien tärkeimmäksi tehtäväksi. Vajaamie- vuoksi Vajaamielishuollon Keskusliiton toi-
15636: lishuollon Keskusliitto on tähän mennessä minnan kehittäminen ja laajentaminen näyt-
15637: huolehtinut vajaamielishoitajien koulutuksen tää ainoalta mahdollisuudelta välttää ajautu-
15638: suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta mista sellaiseen tilanteeseen, jossa huomatta-
15639: sekä lukuisia erilaisia kursseja järjestämällä vin taloudellisin uhrauksin rakennetut lai-
15640: toiminut aktiivisesti myös täydennyskoulu- tokset ja muut huoltotilat jäävät vajaatehoi-
15641: tuksen hyväksi. Varsinkin jatko- ja täyden- seen käyttöön koulutetun henkilökunnan
15642: nyskoulutuksen osalta toiminnan laajentami- puutteen vuoksi.
15643: sen tarve on hyvin suuri. Ala kehittyy no- Myös Vajaamielishuollon Keskusliiton
15644: peasti ja työntekijöiden on saatava tilaisuus muuta toimintaa kuten yleistä valistustyötä,
15645: tietojen hankkimiseen saavutetuista edistys- alan kokeilu- ja tutkimustyön edistämistä
15646: askeleista. Lisäksi vajaamielishuoltotyössä sekä kansainvälisten yhteyksien ylläpitämistä
15647: tarvitaan runsaasti sellaisia omalla alallaan on pidettävä ensiarvoisen tärkeänä ja luon-
15648: koulutuksen saaneita työntekijöitä, kuten teeltaan sellaisena, että toiminnan tukeminen
15649: psykologeja, sairaanhoitajia, lääkintävoimis- julkisin varoin on täysin perusteltua.
15650: telijoita, puheenopettajia sekä askartelun- ja Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
15651: työnohjaajia, joilta puuttuu vajaamielisten tan,
15652: huollon ja hoidon tuntemus ja jotka sen että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
15653: vuoksi tarvitsevat täydennyskoulutusta. Erit- den 1965 tulo- ja menoarvion 14 Pl:n
15654: täin suuri on koulutustarve nimenomaan ke- XI luvun uttdelle momentille 35 000
15655: hittyvän avohuoltotyön kentällä. Sosiaalimi- markan määrärahan Vajaamielishuol-
15656: nisteriöllä, alan johtavana ja valvovana vi- lon Kesk1tsliitolle sen toiminnan tuke-
15657: ranomaisena, ei tällä hetkellä eikä ilmeises- miseksi.
15658: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
15659:
15660: Paavo Rautkallio.
15661: 1479
15662:
15663: IV,539. -ltall.al. lf:o flO.
15664:
15665:
15666:
15667:
15668: lWatniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisoppikoulu-
15669: jen opettejien perhe-eläkkeitä varten.
15670:
15671:
15672:
15673: Eduskunnalle.
15674:
15675: Opettajien asemaa yksityisoppikouluissa siis myös valtion oppikoulujen opettajien
15676: järjestettäessä on noudatettu periaatetta, perhe-eläkkeet v:n 1957 alussa maksuttomiksi
15677: että he sekä asetettavien pätevyysvaatimus- se tapahtui siten, että virkamiehet saivat tä-
15678: ten ja opetusvelvollisuuden että palkkauksen män edun vastineena yleisestä palkankoro-
15679: ja muiden taloudellisten etujen suhteen ovat tuksesta, joka tuli muiden palkansaajaryh-
15680: samassa asemassa kuin valtion oppikoulujen mien osaksi, mutta jo·ta tästä syystä ei val-
15681: opettajat. Tämä käy selvästi ilmi mm. v. tion virkamiehille annettu. Kun yksityis-
15682: 1950 säädetyn ja edelleen voimassa olevan oppikoulujen opettajien palkkaus noudattaa,
15683: yksityisoppikoulujen valtionapulain (493/50) kuten edellä on todettu, valtion oppikoulujen
15684: perusteluista sekä tämän lain nojalla annet- opettajien palkkausta, jäivät he myös ilman
15685: tujen asetusten (23/51 ja 4/63) lukuisista sanottua yleistä palkan korotusta. Kun hei-
15686: säädöksistä. Niinpä lausutaan kelpoisuus- dän perhe-eläkeasiaansa ei kuitenkaan ollut
15687: vaatimusten suhteen, että "yksityisoppikou- aikaisemmin lainkaan järjestetty eikä järjes-
15688: lun vakinaisen opettajan kelpoisuusvaatimuk- telyä myöskään tässä yhteydessä suoritettu,
15689: set ovat samat kuin valtion oppikoulun vas- joutuivat yksityisoppikoulujen opettajat per-
15690: taavan opettajan" (20 §). Opetusvelvollisuu- he-eläkkeen suhteen erilaiseen asemaan kuin
15691: desta määrätään (25 §), että "rehtorin ja valtion oppikoulujen opettajat ilman, että
15692: vakinaisen opettajan opetusvelvollisuus on sellaista olisi ollut tarkoitus aikaan saada.
15693: sama kuin valtion oppikoulun rehtorilla ja Kysymyksessä on siis perheellisten opettajien
15694: vastaavalla opettajalla". Palkkauksesta sano- osalta merkittävä epäoikeudenmukaisuus,
15695: taan: "Valtionapua nauttiva koulu on vel- jonka korjaaminen on viipynyt kovin kauan
15696: vollinen maksamaan rehtorille ja opettajalle kauan siitä huolimatta, e1Jtä eri tahoilta on
15697: saman suuruiset peruspalkat sekä ylitunti- tehty esityksiä asiantilan korjaamiseksi.
15698: ja tuntipalkkiot kuin valtion oppikoulujen; Valtiotaloudelliselta kannalta asialla ei ole
15699: vastaaville opettajille maksetaan" (28 §). huomattavaa merkitystä. Käyttämällä suhde-
15700: Myös ikälisät määräytyvät samojen perustei- lukua, joka saadaan valtion virkamiesten
15701: den mukaan kuin valtion oppikouluissa. Niin- perhe eläkkeisiin (16 Pl. IV: 1) ja valtion
15702: ikään säädetään yksityisoppikoulujen opet- virkamiesten eläkkeisiin (16 Pl. I: 1) varat-
15703: tajien eläkkeistä, että "eläke määräytyy sen tujen määrärahojen perusteella, voidaan ar-
15704: valtion viran tai toimen haltijain palkkaus- vioida, että yksi·tyisoppikoulujen opettajien
15705: luokan mukaan, johon rehtori tai opettaja perhe-eläkemenot sitten, kun ne olisivat ehti-
15706: tämän asetuksen tahi sen nojalla annettujen neet kehittyä täyteen määrään, tulisivat ole-
15707: määräysten mukaan kuuluu" (35 §). maan n. 270 000 mk. Järjestelmän toteutta-
15708: Eräässä suhteessa yksityisoppikoulujen misen alkuvuosina menoerä kuitenkin on vain
15709: opettajat ovat kuitenkin jääneet vaille huo- osa edellä mainitusta summasta. Voitaneen
15710: mattavaa etua: heillä ei ole perhe-eläkettä. arvioida, että v. 1965 myönnettäviä yksityis-
15711: Tätä huomattavaa erilaisuutta ei kuitenkaan oppikoulujen opettajien perhe-eläkkeitä var-
15712: ole tietoisesti ja tarkoituksellisesti säädetty, ten tarvittaisiin n. 50 000 mk:n määräraha.
15713: vaan se juontaa alkuperäusä kömmähdyk- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
15714: sestä. Säädettessä valtion virkamiesten ja nioittavasti,
15715: 1480 IV,539. - Yksityisoppikoulujen opettajien perhe-eläkkeet.
15716:
15717:
15718: että Eduskunta ottaisi vuoden 1965 markkaa yksityisoppikoulujen opett~
15719: tulo- ja menoarvioon 10 Pl. X luvun jien perhe-eläkkeitä varten.
15720: 17 momentille arviomäärärahana 50 000
15721: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
15722:
15723: Juha Rihtniemi. Antti Linna.
15724: Eino Ojajärvi. Juuso Häikiö.
15725: Reino Ala.-Kulju.
15726: 1481
15727:
15728: IV,540. -Rah.al. N:o 411.
15729:
15730:
15731:
15732:
15733: Roden ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Vaasan
15734: läänin vesistötöiden toteuttamiseen.
15735:
15736:
15737: E d u s k u n n a ll e.
15738:
15739: Maassamme suoritetut vesistötyöt suunni- vesistöiden osalle n. 7-8 milj. mk vuosittain
15740: tellaan palvelemaan pääasiassa seuraavia ta- rahoitustarvetta.
15741: lousaloja: maataloutta, voimataloutta, veden- Pohjanmaan kuivatusasiaa tutkimaan ase-
15742: hankintaa sekä uittoa ja vesiliikennettä. tetun komitean mietinnnössä, joka valmistui
15743: Näistä talousaloista saattaa mikä tahansa yk- v. 1961 todetaan mm. seuraavaa:
15744: sinäänkin olla riittävän merkittävä vesistötöi- Komitean selvitykset osoittavat, että alueen
15745: den suorittamiselle. Yksistään jo maatalou- maa- ja metsätaloutta voidaan kehittää mer-
15746: dellisiin tavoitteisiin pyrkivät vesistöjärjes- kittävästi ja että myös ,alueen teollisuuden
15747: telyt Vaasan läänin alueella vaativat n. 70 kehittymiselle voidaan luoda nykyistä huo-
15748: milj. mk. Tämä merkitsee n. 50 % vastaavien mattavasti paremmat edellytykset. Kuivatus-
15749: töiden pääomatarpeesta koko maassa. Vesis- töiden ja erityisesti jokijärjestelyjen sekä
15750: töjärjestelyyn pohjautuvaa kuivatettavaa pel- metsäojitusten nopea toteuttaminen on Poh-
15751: toalaa on Vaasan läänin alueella yli 20 000 janmaan talouselämän kehittämisen kannalta
15752: ha. Tilaston mukaan on koko maan tulvan välttämätöntä.
15753: vaivaamasta peltoalasta Vaasan läänissä n. Vaasan läänin alueen vesistötöiden jatku-
15754: 43%. minen merkitsee tälle alityöllisyysalueelle
15755: Pohjanmaan jokien vesistötöiden toteutta- työllisyyttä.
15756: minen merkitsee ei ainoastaan maataloudelli- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
15757: sia tavoitteita, vaan myöskin vesivoimatalou- tamme,
15758: dellista hyötyä, raakaveden saannin turvaa-
15759: mista ym. sekä perustaa kaikelle muulle maa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
15760: ja metsätaloudelliselle kuivatustoiminnalle. tulo- ja menoarvioon hallituksen "ve-
15761: Vaasan läänin tärkeimpien vesistötöiden sistön järjestely- ja vesistön säännös-
15762: valmiitten suunnitelmien jäljellä oleva rahoi- telytyöt" esittämän 5 000 000 mk siir~
15763: tustarve Isojoen, Kyröjoen, Lapuanjoen, Äh- tomäärärahan lisäksi 1 000 000 mk
15764: tävänjoen, Perhonjoen ja Lestijoen vesistö- siirtomäärärahan käytettäväksi Vaasan
15765: jen kohdalla noin 80 milj. mk. Kun suunni- läänin suuunniteltujen vesistötöiden
15766: telmat jakautuvat vuosille 1964-1973, niin toteuttamiseksi.
15767: merkitsee se jo yksistään Vaasan läänin
15768: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
15769:
15770: Akseli Roden. Veikko Mattila.
15771:
15772:
15773:
15774:
15775: 186 E/726
15776: 1482
15777:
15778: IV,541.- Rah.al. N: o 412.
15779:
15780:
15781:
15782:
15783: Roden ym.: Korotetun määrämhan osoittamisesta peruskui-
15784: vatuksiin Vaasan ?naanviljelysinsinööripiirissä.
15785:
15786:
15787: E d u s k u n n a ll e.
15788:
15789: Pohjanmaan kuivatuskysymykseen on vii- insinööripiirin alueella, hyötyalueena 87 300
15790: meisten vuosien aikana hyvin arvovaltaisessa peltoha ja kustannukset 37 300 000 mk sekä
15791: julkisessakin keskustelussa kiinnitetty huo- lisäksi vesistöjärjestelyt maankuivatusta var-
15792: miota. V aitiovallan toimenpitein on myöskin ten samoin Vaasan maanviljelysinsinööripii-
15793: tutkittu Pohjanmaan kuivatuskysymystä ripiirin alueella, hyötyalueena 5 200 peltoha
15794: asianomaisen komiteamietinnön valmistut- ja kuStannukset 10 600 000 mk. Koko hyöty-
15795: tua v. 1961. V. 1963 oli Vaasan maanvilje- alue olisi 112 900 ha ja kustannukset
15796: lysinsinööripiirin alueella maataloudellisia 127 400 000 mk.
15797: vesistöjärjestelyjä, puroja ja valtaojia koske- Jo edeUä mainitussa komiteamietinnössä on
15798: via kuivatushankkeita vireillä n. 600 kpl. kiinnitetty huomiota siihen, millä toimenpi-
15799: Insinööripiiri luovuttaa osakkaille valmiita teillä voitaisiin koko Pohjanmaan elinkeino-
15800: kuivatustöitä vuosittain 40-60 kpl. ja uusia elämää monipuolistaa ja kohottaa alueen
15801: anomuksia on viime vuosina tullut vastaa- alhaista elintasoa maaseudulla.
15802: vasti 30-70 kpl. Käytännössä tämä merkit- Vaasan maanviljelysinsinööripiirin alueella
15803: see että Vaasan maanviljelysinsinööripiirissä on olemassa runsaasti valmiita työsuunnitel-
15804: kuivatusanomuksien odotusaika on 10 vuotta. mia ja lisäksi suunnitteluvaiheessa olevia työ-
15805: Useimmissa muissa maanviljelysinsinööripii- kohteita sekä Hsäksi huomattava määrä käsit-
15806: reissä odotusaikaa ei enää ole, vaan anotut telemättömiä anomuksia.
15807: kuivatushankkeet voidaan tutkia heti. Ed. Väinö Tikkaoja on kiinnittänyt raha-
15808: Mikäli siis pyritään Etelä-Pohjanmaalla asia-aloitteenaan n:o 572/1962 ja n:o 658/
15809: suorittamaan peruskuivatus samanaikaisesti 1963 eduskunnan huomiota Pohjanmaan kui-
15810: kuin muualla maassa eli kymmenvuotiskau- vatuskysymyksen hoitamiseen. Samoin on
15811: tena 1964-1973, tulisi nykyinen vuosittainen eräiden toisten edustajain toimesta kiinni-
15812: työtulos suurentaa n. 1.5 kertaiseksi. Jo aloi- tetty toivomusaloitteilla huomiota määräraho-
15813: tettuja töitä lukuunottamatta varojen tarve jen saamiseksi koko Pohjanmaan alueen kui-
15814: on tällöin pelkästään purojen ja valtaojien vatusohjelman toteuttamiseksi.
15815: kunnostukseen vuosittain 3.73 milj. mk ja Edellä oleviin perusteluihin viitaten eh-
15816: kokonaisuudessaan 37.3 milj .mk. dotamme,
15817: Yhteenvetona peruskuivatuksen vaikutus-
15818: alueista ja rahoitustarpeesta voidaan mainita että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
15819: seuraavaa: tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
15820: Yleisten vesistötöiden yhteydessä kuivatet- kan suuruisen siirtomäärärahan Vaa-
15821: tavat ·alueet Vaasan läänissä hyötyalueena san maanviljelysinsinööripiirin alueel-
15822: 20 400 peltoha ja kustannukset 79 500 000 la valmiiksi suunniteltujen peruskui-
15823: mk, purot ja valtaojat Vaasan maanviljelys- vatustcn toteuttamiseksi.
15824: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
15825:
15826: Akseli Roden. Veikko Mattila.
15827: IV,542. - Rah.al. N: o 413.
15828:
15829:
15830:
15831:
15832: Roine ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavuksi kunnal-
15833: liskotien sairasosastojen rakentamiseen.
15834:
15835:
15836: E d u s k u n n a ll e.
15837:
15838: Eduskunta on hyväksynyt hallitukselle toi- kunnansairaalaan, vaikka hoito olisi voitu
15839: vomuksen, että "hallitus tutkituttaisi, mitä antaa kunnalliskotienkin sairasosastolla.
15840: mahdollisuuksia olisi huoltoapulain tarkista- Niinikään omalaatuinen ristiriita on siinä,
15841: miseksi siten, että kunnalliskotien sairasosas- että kunnalliskotien mielisairasosastoille
15842: tojen rakentamiseen ja ylläpitoon saataisiin saadaan valtionavustusta mutta ei sairas-
15843: valtionapua samoin perustein kuin sairaala- osastolle.
15844: lain mukaan myönnetään paikallissairaa- Jotta tästä ristiriitaisesta tilanteesta pääs-
15845: loille". täisiin, on eduskunta yllämainitulla toivo-
15846: Huoltoapulaki määrää kunnalliskotien yh- muksella saattanut asian hallituksen tietoon
15847: teyteen rakennettavaksi ja ylläpidettäväksi ja toivonut asiantilan korjaamista.
15848: sairasosaston, jonka rakentamiseen ja yllä- Kun muutenkin olisi kunnalliskoteihin si-
15849: pidettäväksi sairasosaton, jonka rakentami- joitettujen vanhusten hoitoa pyrittävä pa--
15850: seen ja ylläpitoon ei saada valtionapua. Näin rantamaan ja kun kuntien taloudelliset vai-
15851: ollen, mikäli vanhuksia hoidetaan kunnansai- keudet ovat suuret, mikä saattaa alentaa
15852: raaloissa tai kunnalliskotien mielisairasosas- huoltotasoa, olisi valtion avustusten turvin
15853: tolla, hoitokustannuksiin saadaan valtion- parannettava kuntien mahdollisuuksia tyy-
15854: apua, mutta kunnalliskotien sairasosastolla dyttävän huoltotason ylläpitämiseen.
15855: hoidettavien kustannukset jäävät kokonaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
15856: kunnan maksettavaksi. Näin siitä huolimatta,
15857: vaikka usein kunnalliskotien sairasosastoilla että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
15858: hoidetaan sellaisiakin potilaita, jotka eivät tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
15859: ole huoltoavun tarpeessa, mutta jotka lää- arviomäärärahan samanlaisen valtion-
15860: käri pitkäaikaista sairautta potevina katsoo avustuksen maksamiseksi kunnallisko-
15861: tarkoituksenmukaiseksi hoitaa ko. sairas- tien sairasosastojen rakentamiseen ja
15862: osastolla. Tämä epäsuhde valtionavun saan- ylläpitämiseen kuin sairaalalain mu-
15863: tiin nähden saattaa taas toisaalta jdhtaa sii- kaan myönnetään paikallissairaaloille.
15864: hen, että vanhuksia pyritään sijoittamaan
15865: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
15866:
15867: Eino Roine. Toivo Niiranen.
15868: Siiri Lehmonen. Hertta Kuusinen.
15869: Leo Suonpää. Hemming Lindqvist.
15870: 1484
15871:
15872: IV,543.-Fin.mot. N:o 414.
15873:
15874:
15875:
15876:
15877: Rosenberg m. fi.: Angående anvisande av anslag för byggande
15878: av en väg från Borgå till Tirmo.
15879:
15880:
15881: T i ll R i k s d a g e n.
15882:
15883: För befolkningen i det vidsträckta kusrt- arbete och inkomst, borde vägförbindelserna
15884: och skärgårdsområdet sydost om Borgå stad skyndsamt förbättras inom berörda område.
15885: är en g'Od förbindelseväg till staden ett livs- Byggandet av vägen Borgå-Tirmo till en
15886: villkor. Dessa områden saknar tillsvidare väg som uppfylJ.er nutida normalfordringar
15887: industrier, vilket helt kan tillskrivas avsak- skulle otvivelaktigt vara en tillfredsstäl-
15888: naden av lämpliga kommunikationsleder. lande lösning. Detta skulle skapa föruts:ätt-
15889: Följden härav är också den, att arbetsp,latser ningar för en industrialisering av området
15890: inte står att uppbringa inom detta område. och förbättra den där bosatta befollmingens
15891: Härav följer att den yngre generationen le:vnadsmöjligheter.
15892: måste flytta bort från sin hembygd och bo- Hänvisande till det ovan sagda föreslår vi,
15893: sätta sig intill industriorter.
15894: För att bereda möjligheter för industrier att Riksdagen i statsförslaget för
15895: att etablera sig inom dessa områden och för år 1965 måtte upptaga ett anslag om
15896: att underlätta den arbetsbehövande befolk- 200 000 mark för · påbörjande oo byg-
15897: ningens möjligheter att, utan att behöva g.andet av en ändamål8enlig väg från
15898: flytta bort från sina hemtrakter, erhålla Borgå till Tirmo.
15899: Helsingfors den 15 september 1964.
15900:
15901: Gösta Rosenberg. Rainer Virtanen.
15902: Toivo Salin. Lauri Kantola.
15903: 1485
15904:
15905: IV,543.- Ra.h.al. N: o 414. Suornennos.
15906:
15907:
15908:
15909:
15910: ltoseaberg ym.: MätiriiroluJn osoittamisesta tien rakentami-
15911: seksi Porvoosta Tirmoon.
15912:
15913:
15914: E d u s k u n n a ll e.
15915:
15916: Hyvä yhteys kaupunkiin on Porvoosta pois kotiseuduiltaan, tulisi mainitun alueen
15917: kaakkoon sijaitsevan laajan rannikko- ja tieyhteyksiä kiireellisesti parantaa. Porvoon
15918: saaristoalueen asujaimiston eräs elinehto. -Tirmon tien rakentaminen nykyiset nor-
15919: Näiltä alueilta puuttuu toistaiseksi teollisuus, maalivaatimukset täyttäväksi tieksi dlisi epäi-
15920: mikä täysin johtuu sopivien lmlkureittien lemättä tyydyttävä ratkaisu. Tämä loisi edel-
15921: puutteesta. Tästä on myös seurauksena, ettei lytykset alueen teollistamiselle ja parantaisi
15922: tällä alueella ole tarjolla työpaikkoja. Näin- siellä asuvan väestön elinmahdollisuuksia.
15923: ollen nuoremman sukupolven on pakko muut- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
15924: taa kotiseudultaan ja asettua asumaan teol-
15925: lisuuS"OOUduille. eUä Eduskunta vuoden 1965 tulo-
15926: Jotta mahdohlistettaisiin teollisuuslaitosten ja me1warvio.on ottaisi 200 000 markan
15927: asettuminen näille alueille ja helpotettaisiin määrärahan tarkoituksenmukaisen tien
15928: työtä tarvitsevan asujaimiston työn ja tulo- rakentamisen a.Zoittamiseksi Porvoosta
15929: jen saantia heidän tarvitsematta muuttaa Tirmoon.
15930: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
15931:
15932: Gösta Rosenberg. Rainer Virtanen.
15933: Toivo Salin. Lauri Kantola.
15934: 1486
15935:
15936: IV,544. - Fin.mot. N: o 415.
15937:
15938:
15939:
15940:
15941: Rosenberg m. fl.: Angående anvisande av anslag till ersätt-
15942: ningar åt forna rödgardister.
15943:
15944:
15945: T i 11 R i k s d a g e n.
15946:
15947: '46 år har gått sedan klasskriget år 1918. Hänvisande till vad som ovan sagts före-
15948: Alltjämt väntar de forna rödgardisterna på slår vi,
15949: :att utfå ersättning för de ekonomiska för-
15950: luster de på grund av klasskriget fick vid- att Riksdagen i statsförslaget för
15951: kännas. Däremot har som känt, de som stred å1· 1965 måtte upptaga ett amswg om
15952: på de vitas sida erhållit ekonomisk ersätt- 200 000 mark som ersättning dt forna
15953: ning och samhälleligt stöd på mångahanda r·ödgardister för förlust ·av personlig
15954: sätt. Då de flesta av de kvarledande f. d. egendom samt för tiden i fängelser
15955: rödgardisterna i dag lever i svåra ekonomiska och fångläger under klasskriget år
15956: omständigheter är det både rättvist och hu- 1918.
15957: mant att en skälig statlig ersättning äntligen
15958: beviljas dem.
15959: Helsingfors den 15 september 1964.
15960:
15961: Gösta Rosenberg. Rainer Virtanen.
15962: Toivo Salin. Lauri Kantola..
15963: 1487
15964:
15965: IV,544.- Rah.al. N:o 415. Suomennos.
15966:
15967:
15968:
15969:
15970: Rosenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta korvauksiksi enti-
15971: sille punakaartilaisille.
15972:
15973:
15974: Eduskunnalle.
15975:
15976: Vuoden 1918 luokkasodasta on kulunut 46 doinkin myönnetään kohtuullinen korvaus
15977: vuotta. Entiset punakaartilaiset odottavat valtion varoista.
15978: yhä korvausta niistä taloudellisista menetyk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15979: sistä, joita luokkasata heille aiheutti. Sitä-
15980: vastoin ovat, kuten tunnettua, valkoisten että Eduskunta vuoden 1965 tu"lo-
15981: puole1la taistelloot saaneet monella tavalla j.a menoarvioon ottaisi 200 000 markan
15982: taloudellista korvausta ja yhteiskunnallista määrärahan korvauksena entisille pu-
15983: tukea. Kun useimmat elossa olevista entisistä nakaartilaisille vuoden 1918 luokka,.
15984: punakaartilaisista elävät tänä päivänä vai- soda,n aikana menetetystä henkilökoh-
15985: keissa taloudellisissa oloissa, on sekä oikeu- taisesta oma.isuudesta sekä vankiloissa
15986: denmukaista että inhimillistä, että heHle vih- ja vankileireillä oloajasta.
15987: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
15988:
15989: Gösta Rosenberg. Rainer Virtanen.
15990: Toivo Salin. Lauri Kantola.
15991: 1488
15992:
15993: IV,M5.- J'in.mot. N:o 416.
15994:
15995:
15996:
15997:
15998: Rosenberg m. fl.: Angående anvisande av anslag Ull lån för
15999: höjande av fiskhushållningen.
16000:
16001:
16002: Tili Riksdagen.
16003:
16004: I förslaget till inkomst- och utgiftsstat för ligen stor anser vi att dessa, för yrkesfis-
16005: år 1965 föreslås tili lån för höjande av fisk- karna nödvändiga oeh för fiskerinäringen
16006: hushållningen 150 000 mk. Dessa ruedel be- viktiga lånemedel bör ökas med 50 000 mk.
16007: viljas som känt företrädesvis åt fiskarnas Med hänvisning till det ovan sagda före-
16008: cgna sammanslutningar för åstadkommande slår vi,
16009: av anläggningar för tillvaratagande och för- att Riksdagen i statsförsktget för
16010: varing av fisk samt för ans:kaffande av för år 1965 under 19 Ht. II kap. 21 mom.
16011: fisktransport byggda fartyg och bilar. måtte upptaga ett anslag orn 200 000
16012: Emedan efterfrågan på lån för ovan- tnk till lån för höjande av fiskhus-
16013: nämnda ändamål alltfortfarande är s:ynner- hållningen.
16014: Helsingfors den 15 september 1964.
16015:
16016: Gösta Rosenberg. Toivo Salin.
16017: Georg Backlund. Rainer Virtanen.
16018: Lauri Kantola.
16019: 1489
16020:
16021: IV,545. -Rah.al. N:o 416. SuomeuMs.
16022:
16023:
16024:
16025:
16026: Rosenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta kalataloutta pa-
16027: rantavia lainoja varten.
16028:
16029:
16030: Eduskunnalle.
16031:
16032: Vuoden 1965 tulo- ja menoarvioesityksessä somme, että näitä ammattikalastajille välttä-
16033: ehdotetaan 150 000 mk kalatalouden kohotta- mättömiä ja kalas:tus:elinkeinolle tärkeitä lai-
16034: miseen tarkoitetuiksi !ainoiksi. Nämä varat navaroja tulee lisätä 50 000 mk:!lla.
16035: myönnetään kuten tunnettua etupäässä kalas- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16036: tajien omille yhtymille kalan talteenottoa
16037: ja säilyttämistä varten ralrennettavien laitos- että Eduskunta vuoden 1965 tulo-
16038: ten sekä kalankuljetulrseen tarkoitettujen ja menoarvioon 19 Pl. II: 21 momen-
16039: laivojen ja autojen hankkimiseen. tin kohdalle ottaisi 200 000 mk:n
16040: Kun lainojen kysyntä yllämainittuihin tar- määiräraharn kalatalouden kohottami-
16041: koituksiin jatkuvasti on erittäin suuri, kat- seen myönnettäviä lainoja varten.
16042: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
16043:
16044: Gösta Rosenberg. Toivo Salin.
16045: Georg Backlund. Rainer Virtanen.
16046: Lauri Kantola.
16047:
16048:
16049:
16050:
16051: 187 E/726
16052: 1490
16053:
16054: IV,546. -Fin.mot. N:o 417.
16055:
16056:
16057:
16058:
16059: Rosenberg m. fl.: Angående anvisande av anslag för anläg-
16060: gandet av en trålarharnn i V alkorn i Lovisa stad.
16061:
16062:
16063: T i ll R i k s d a g e n.
16064:
16065: Den av statsrådet tillsatta kommitten, som vad på den a.nkommer för att lösa proble-
16066: hade till uppgift att utreda landets behov met. Staden har inköpt ett lämpligt strand-
16067: av trålarhamnar, kontaterade i sitt betän- område, stort nog för att bereda plats för
16068: ka.nde att bl. a. V alkom i Lovisa stad vore magasin, för bränsleupplag ooh eventuella
16069: en i alla avseenden lämplig ort för anläg- framtida fiskförädlingsanläggningar. Stran-
16070: gande av en hamn för tråWskefartyg. Be- den lämpar sig väl för bygga.ndet av kajer
16071: hovet av en fiskehamn för trålare i dessa ooh då området ansluter sig naturligt till
16072: trakter har sedan länge varit uppenbart och Valkom hamu betjänas det samtidigt av
16073: trålfiskets snabba utveckling kräver en snabb hamnfarleden. Staden är givetvis beredd
16074: lösning av frågan. att tillskjuta medel för trålarhamnbygget på
16075: Under de senaste åren har den nuvarande villkor att staten står för 75 % av anlägg-
16076: hamnen i V alkom använts som bas och loss- ningskostnaderna.
16077: ningshamn för mellan 15-30 trålare som Hänvisa.nde till det ovan sagda föreslår vi,
16078: opererar i Finska vikens mellersta och östra
16079: delar. Dook har avsaknaden av egna kajer att Riksdagen i statsförslaget för
16080: och för trålare ooh trålfisket nödvändiga år 1965 rnåtte upptaga ett anslag om
16081: anläggningar omöjliggjort en rationell ut- 200 000 mark för att påbörja anläg-
16082: veckling av detta näringsfång. gandet av en trålm-kamn i V alkorn i
16083: Staden Lovisa har varit medveten om vik- Lovisa stad.
16084: ten av en trålhamn i Valkom ooh har gjort
16085: Helsingfors den 15 september 1964.
16086:
16087: Gösta. Rosenberg. Toivo Salin.
16088: Georg Ba.cklund. Rainer Virtanen.
16089: La.uri Kantola..
16090: 1491
16091:
16092: IV,546.-Rah.al. N:o 417. Suomennos.
16093:
16094:
16095:
16096:
16097: Rosenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta troolarisataman
16098: perustamiseksi Valkoon Loviisan kaupungissa.
16099:
16100:
16101: E d u s k u n n a ll e.
16102:
16103: Komitea, jonka valtioneuvosto asetti sel- voitavansa pulman selvittämiseksi. Kaupunki
16104: vittämään maan troolarisatamien tarvetta, to- on ostanut sopivan ranta-alueen, joka on tar-
16105: tesi mietinnössään, että mm. Valko Loviisan peeksi tilava varaston, polttoainevaraston ja
16106: kaupungissa olisi joka suhteessa sopiva mahdollisesti· tulevaisuudessa kalanjalostus-
16107: paikka troolikalastusalusten sataman rakenta- laitoksen perustamiseksi alueelle. Ranta so-
16108: mista varten. Näiden seutujen troolikalas- veltuu hyvin laiturien rakentamiseen ja kun
16109: tussataman tarve on jo kauan ollut ilmeinen alue liittyy luontevasti V alkon satamaan,
16110: ja troolikalastuksen nopea kehitys vaatii ky- sille on samalla hyötyä satamaväylästä. Kau-
16111: symyksen pikaista ratkaisua. punki on tietenkin valmis antamaan varoja
16112: Viime vuosien aikana on 15-30 Suomen- troolarisataman rakentamiseen ehdolla, että
16113: lahden keski- ja itäosissa toimivaa troolaria valtio ottaa vastuulleen 75% rakennuskus-
16114: käyttänyt V alkon nykyistä satamaa tuki- ja tannuksista.
16115: purkaussatamana. Omien laitureitten ja troo- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
16116: lareille ja troolikaJastukselle välttämättömien
16117: laitteiden puuttuminen on kuitenkin tehnyt että Eduskunta vuoden 1965 tulo-
16118: tämän elinkeinon järkiperäisen kehittämisen ja menoarvioon ottaisi 200 000 markan
16119: mahdottomaksi. määrärahan troolarisataman rakenta-
16120: Loviisan. kaupunki on ollut tietoinen Val- misen aloittamiseen Loviisan kaupun-
16121: kon troolarisataman tärkeydestä ja tehnyt gin V allwon.
16122: Helsingissä 15 päivänä syyskunta 1964.
16123:
16124: Gösta. Rosenberg. Toivo Salin.
16125: Georg Backlund. Rainer Virtanen.
16126: Lauri Kantola.
16127: 1492
16128:
16129: IV,547.-Pin.mot. N:o 418.
16130:
16131:
16132:
16133:
16134: Rosenberg m. f1.: Angående anvisande av anslag för nedsätt-
16135: ning av räntan på lån, som beviljas yrkesfiskarna för
16136: anskaffning av fiskredskap.
16137:
16138:
16139: T i ll R i k s d a g e n.
16140:
16141: Under de senaste åren har utvecklingen på tillfälle att i sitt fa.rofyllda arbete använda
16142: fiskeriets område gått snabbt framåt och en sig av trålare, vilka ur säkerhetssynpunkt
16143: övergång till rationellt storfiske med trålare uppfylla alla rimliga krav, och då det ur
16144: har skett. På grund av de stora kostnaderna sysselsättningens synpunkt likaså är viktigt
16145: för anskaffning av trålare jämte nödig ut- att inhemskt arbete stödes, borde enligt un-
16146: rustning, har en mycket stor del av yrkoo- dertecknades åsikt det statliga anslaget för
16147: fiskarna i avsaknad av eget grundkapital ovan sagda ändamål kännbart höjas..
16148: och utan möj>ligheter att erhålla långfristiga Undertecknade föreslår därför,. hänvisande
16149: banklån med låg ränta, inte kunnat in:köpa tili vad som ovan sagts, ·
16150: dessa nödvändiga arbetsredskap. Situationen
16151: härvidlag har ytterligare försvårats emedan att Riksdagen i statsförslaget för
16152: det visat sig att de i utlandet inköpta trå- år 1965 1Jtnder 11 Ht. XIII kap. 7
16153: larna, vilka vanligtvis är byggda av trä, mom. måtte upptaga ett 0/YI,SWg ·Om
16154: inte är fullt lämpliga för fiske vintertid på 300 000 mk för nedsättning av räntan
16155: våra breddgrader, varför statsmakten i högre på lån, som beviljas yrkesfiskarna för
16156: grad borde gynna övergången till trålare av anskaffning av fiskredskap, varav
16157: stållkonstruktion, lämpade för gång i is. Så- 150 000 mk ges åt fiskare~ vilka från
16158: dana trålare byggs numera på inhemska varv inhemska varv inköper tråwre av stål-
16159: men deras pris blir givetvis betydligt högre. konstruktion.
16160: Då det är viktigt att yrkesfiskarna beredes
16161: Helsingfors den 15 september 1964.
16162:
16163: Gösta Rosenberg. Toivo Salin.
16164: Georg Backlund. Rainer Virtanen.
16165: Lauri Kantola.
16166: 1493
16167:
16168: IV,547. - Rah.al. N: o 418 . . Suomennos.
16169:
16170:
16171:
16172:
16173: Rosenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattikalasta-
16174: jille kalastusvälineiden hankintaa varten myönnettävien
16175: lainojen koron alentamiseen.
16176:
16177:
16178: E d u s k u n n a 11 e.
16179:
16180: Viime vuosina on kehitys kalastuksen alalla Kun on tärkeätä, että ammattikalastajille
16181: nopeasti edistynyt ja on tapahtunut siirty- suodaan mahdollisuus vaarallisessa työssään
16182: mistä troolareilla tapahtuvaan järkiperäiseen käyttää troolareita, jotka turvallisuusnäkö-
16183: suurkalastukseen. Troolarien ja niiden vält- kohtien puolesta täyttävät kaikki kohtuulli-
16184: tämättömän varustuksen hankintakustannus- set vaatimukset, ja kun työllisyyden kannalta
16185: ten suuruuden vuoksi ei ammattikalastajien samaten on tärkeätä, että kotimaista työtä
16186: huomattavan suuri osa ole oman peruspää- tuetaan, pitäisi allekirjoittaneiden mielestä
16187: oman puuttuessa ja heidän ollessaan ilman valtion määräraha yllä mainittuun tarkoi-
16188: mahdollisuutta saada pitkäaikaisia pankki- tukseen tuntuvasti korottaa.
16189: lainoja huokealla korolla voinut hankkia All~kirjoittaneet ehdottavat sen vuoksi,
16190: näitä välttämättömiä työvälineitä. Tässä suh- yllä sanottuun viitaten,
16191: teessa t:hlannetta on vielä pahentanut se, että
16192: ulkomailta ostetut, tavallisesti puurakentei- että Eduskunta vuoden 1965 tulo-
16193: set troolarit ovat osoittautuneet vähenrmän j.a menoarvioon 11 Pl. XIII: 7 mom.
16194: sopiviksi talvikalastukseen leveysasteillamme, kohdalle ottaisi 300 000 mk :n määrä-
16195: minkä vuoksi valtioval•lan suuremmassa mää- rahan ammattikalastajille kalastusväli-
16196: rässä kuin tähän asti tulisi suosia siirtymistä neiden hankintaa varten myönnettä-
16197: teräsrakenteisiin troolareihin, jotka soveltu- vien lainojen koron ale1äamiseen, mistä
16198: vat jäissä kulkemiseen. Sellaisia troolareita määrästä 150 000 mk annettaisiin ka-
16199: rakennetaan nyttemmin kotimaisilla telakoilla, lastajille, jotka kotimaisilta telakoilta
16200: mutta niiden hinta muodostuu tietenkin huo- ostavat teräsrakenteisia troolareita.
16201: mattavasti korkeammaksi.
16202: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
16203:
16204: Gösta Rosenberg. Toivo Salin.
16205: Georg Backlund. Rainer Virtanen.
16206: Lauri Kantola.
16207: 1494
16208:
16209: IV,548.-Rah.al. N:o 419.
16210:
16211:
16212:
16213:
16214: Rosnell ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta näyttäntö-
16215: taiteen tukemiseen.
16216:
16217:
16218: Ed u s kunnalle.
16219:
16220: Näyttämötaiteen merkitys maamme kult- myös teattereiden menot ovat lisääntyneet, pi-
16221: tuurielämässä on varsin suuri. On välttämä- täisi valtionapua myös korottaa.
16222: töntä, että tätä merkittävää taiteen alaa tue- Jotta teattereiden tekemä arvokas työ voisi
16223: taan yhteiskunnan varoilla, sillä teatteri puh- edes nykyisissä puitteissa jatkua, edelly-
16224: taasti kaupallisena yrityksenä ei pääse tai- tämme teattereiden valtionapuun lisäystä
16225: teellisesti täysipainoiseen tulokseen. Toisaalta 300000 mk.
16226: on myös pyrittävä siihen, että teattereiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16227: pääsylippujen hinnat pidetään sellaisina, että nioittavasti,
16228: teatteritaide on mahdollisimman monen ulot-
16229: tuvilla. että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
16230: Hallitus esittää teattereille annettavan var- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVIII lu-
16231: sinaisen toiminta-avustuksen samansuurui- vun 3 momentt'lle lisäyksenä 300 000
16232: sena kuin se on kuluvana vuonnakin. Kun markkaa näyttämötaiteen tukemiseen.
16233: kuitenkin yleisen kustannustaso johdosta
16234: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
16235:
16236: Irma Rosnell. Toivo Niiranen.
16237: Kuuno Honkonen. Paavo Lagerroos.
16238: Eino Roine. Antti Kinnunen.
16239: 1495
16240:
16241: IV,549.-Rah.al. N:o 420.
16242:
16243:
16244:
16245:
16246: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeatasoisen koti-
16247: maisen lyhytelokuvatuotannon tukemiseen.
16248:
16249:
16250: Eduskunnalle.
16251:
16252: Voimassa olevan elokuvaverolain käsittelyn laiksi eduskunta lausuu: "Hyväksyessään
16253: yhteydessä viime keväänä poistettiin käytän- lain eduskunta edellyttää, että hallitus ryh-
16254: nöstä lyhytkuvien veronalennusjärjestelmä. tyy kiireellisesti toimenpiteisiin teknillisesti
16255: Tämä päätö.<;,_ merkitsi sitä, että lyhyteloku- ja taiteellisesti korkeatasoisen kotlimaisen ly-
16256: vien tuotanto rattkaisevalla tavalla vähenee. hytelokuvatuotannon tukemiseksi."
16257: Tämä on valitettavaa erityisesti sentähden, Ilmeisesti tehokkain muoto edistää kor-
16258: että lyhytkuvien tuotannon vaikeutuminen keatasoisten lyhytelokuvien tuotantoa, on ja-
16259: tuntuu ennen kaikkea sellaisten elokuvien te- kaa hyville lyhytkuville valtion palkintoja.
16260: kijöiden kohdalla, joilla olisi mahdollisuuk- Hallituksen ehdotuksessa ensi vuoden tulo-
16261: sia tehdä t!aiteellisesti arvokkaita lyhytkuvia. ja menoarvioksi ei kuitenkaan ole otettu huo-
16262: Sivistysvaliokunnan elokuvaverolaista anta- mioon lyhytelokuvien tukemista. Määräraha
16263: massa lausunnossa mainitaan, että lyhytku- valtion elokuvapalkinnoiksi on esitetty enti-
16264: vien veronalennuksen poistamisen johdosta sen suuruisena, mikä ei ole riittävä edes nor-
16265: tulevat kärsimään erityisesti pienet ja uudet maalipitkien elokuvien palkintoihin, joten tä-
16266: yrittäjät. Lisäksi sivistysvaliokunta lausun- män määrärahan puitteissa hyvien lyhytku-
16267: nossaan viittasi siihen, että lyhytkuvien val- vien tuotantoa ei ainakaan riittävässä määrin
16268: mistuksella on ollut merkitystä elokuva-alalla voida tukea.
16269: toimivien taiteelliselle ja teknilliselle koulu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16270: tukselle. nioittavasti,
16271: Kun :kuitenkin lyhytkuvien veronalennus-
16272: järjest~lmä on suosinut myös ala-arvoisten että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16273: lyhytkuvien tuotantoa, päätti eduskunta pois- den 1965 tulo- ja menoarvioon 10 Pl.
16274: taa tämän järjestelmän, mutta sillä edelly- XIX luvun uudelle momenUlle 100 000
16275: tyksellä, että hyvien lyhytkuvien tuotantoa markkaa teknillisesti ja taiteellisesti
16276: pitää jollakin muulla t1avalla auttaa. Vastauk- korkeatasoisen kotimaisen lyhytelok1t-
16277: sessaan hallituk...<::en esitykseen elokuvavero- vatuota.nnon t1tkemiseen.
16278: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
16279:
16280: Irma Rosnell. Kuuno Honkonen. Paavo Lagerroos.
16281: Eino Roine. Toivo Niiranen. Antti Kinnunen.
16282: 1496
16283:
16284: IV,550. - Rah.al. N: o 421.
16285:
16286:
16287:
16288:
16289: B.osnell ym.: Korotetun rnäärärahan osoittarnisesta lastenko-
16290: tien avustarniseen.
16291:
16292:
16293: Eduskunnalle.
16294:
16295: Turvattomien lasten sijoittamisessa on las- on jäänyt varsin pieneksi. Valtionapu las-
16296: tenkodeilla ensiarvoinen tehtävä. Sopivia yk- tenkodeissa on ollut viime vuosina vain 30-
16297: sityisiä sijoituskoteja ei ole saatavissa riittä- 40 penniä lasta ja hoitopäivää kohti. Kun
16298: västi ja yksityiskoteihin sijoittamiseen liit- hoitopäivä lastenkodeissa nousee n. 10
16299: tyy monia suuria ongelmia mm. se, että mk: aan, tulee näiden laitosten ylläpito kun-
16300: lapsia joudUitaan sijoittamaan kauas synnyin- nille ja yksityisille hyvin raskaaksi. Toi-
16301: seuduiltaan ja sukulaistensa läheisyydestä. saalta pitäisi jatkuvasti pyrkiä siihen, että
16302: Tavallisten lastenkotien lisäksi tarvitaan lastenkotien taso entisestään paranisi.
16303: myös entistä enemmän vastaanottokoteja eri- Jotta lastenkotien toimintaa voitaisiin en-
16304: tyishoitoa tarvitsevia lapsia varten. tisestään kehittää ja luoda kunnollisia lai-
16305: Laki lastenkotien valtionavusta edellyttää, toksia turvattomien lasten huoltoa varten,
16306: että valtionapua saavat vastaanottokodit, olisi lastenkotien valtionavustusten määrää
16307: pientenlastenkodit, tavalliset lastenkodit ja tuntuvasti lisättävä.
16308: erityislastenkodit vajaakykyisiä ja muita eri- Ehdotamme kunnioittavasti,
16309: tyishoitoa tarvitsevia lapsia varten. Laki
16310: edellyttää, että valtionapua .annetaan valtion että Eduskunta ottaisi vuoden 196!i
16311: tulo- ja menoarvion puitteissa, ja kun tar- tulo- ja rnenoarvioon 14 Pl. XIII lu-
16312: koitukseen varattu määräraha ei ole noussut vun 3 rnornenWle lisäystä 500 000
16313: kustannustason noustessa, on tilanne johta- rnarkkaa lastenkotien avustarniseen.
16314: nut siihen, että lastenkotien saama valtionapu
16315: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
16316:
16317: Irma Rosnell. Toivo Niira.uen.
16318: Eino Roine. Paavo La.gerroos.
16319: 1491
16320:
16321: IV,551.-Rah.al. N:o 422.
16322:
16323:
16324:
16325:
16326: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta kodinperustamislaino-
16327: jen myöntämistä varten.
16328:
16329:
16330: E d u s k u n n a II e.
16331:
16332: V: n 1946 alusta tuli voimaan kodinperus- Kodinperustamislainajärjestelmä on sellai-
16333: tamislainalaki, jonka perusteella on annettu nen sosiaalinen etu, jota jatkuvasti tarvit-
16334: kodinperustamislainaa sellaisille nuorille per- taisiin. Tällaisen määrärahan pois jättämi-
16335: heille, joissa aviopuolisot eivät ole avioliittoa nen valtion budjetista ei ole perusteltua.
16336: solmittaessa täyttäneet 30 vuotta. Lainan Sen valtiontaloutta rasittava merkitys on
16337: saamisen edellytyksenä on myös, että haki- niinikään pieni, koska suuri osa kodinperus-
16338: joilla ei ole tarpeeksi omia varoja kodin pe- tamislainoista saadaan perityksi takaisin.
16339: rustamiseen. Lain tarkoituksena on siis Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16340: auttaa nuoria ihmisiä siinä elämän vaiheessa,
16341: jolloin menot ovat normaalia suuremmat. että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
16342: V: n 1958 tulo- ja menoarviosta jätettiin tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
16343: tämä määräraha pois. Seuraavien neljän uudelle momentille 2 500 000 markkaa
16344: vuoden aikana hyväksyi eduskunta edustajien kodinperustamislainojen myöntämistä
16345: aloitteiden pohjalta tätä tarkoitusta varten varten.
16346: määrärahan. Eduskunnan toistuvista kan-
16347: nanotoista huolimatta hallitus on joka vuosi
16348: jättänyt määrärahan vahvistamatta.
16349: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
16350:
16351: Irma Rosnell. V. J. Rytkönen.
16352: Olavi l(än1äräinen. Eino Roine.
16353: Antti Kinnunen. Toivo Niiranen.
16354: Paavo Lagerroos.
16355:
16356:
16357:
16358:
16359: 188 E/726
16360: 1498
16361:
16362: IV,552.-Ra.h.al. N:o 423.
16363:
16364:
16365:
16366:
16367: Ryhtä: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksityisten tei-
16368: den avustamiseen.
16369:
16370:
16371: E d u s k u n n a ll e.
16372:
16373: Yksityisistä teistä 15 pa1vana kesäkuuta korvaisi edes osittain sitä, kun kyläteiden ra-
16374: 1962 annetun ja 1 päivänä tammikuuta 1963 kentaminen nyt päättyy ja on varsin vaikea
16375: voimaan tulleen lain (358/62) mukaan val- saada uusia pienempiä tiehankkeita vireille.
16376: tion varoista annetaan vuosittain avustusta Näin pienen määrärahan turvin ei kuiten-
16377: laissa tarkoitettujen yksityisten teiden kun- kaan yksityisteitä päästä rakentamaan ja sen
16378: nossapitoon (93 §). Saman lain mukaan yk- vuoksi yksityisten teiden rakentamiseen oli-
16379: sityist~n teiden rakentamista avustetaan val- sinkin saatava niitä varoja, joita nyt säästyy
16380: tion varoilla vuosittain tulo- ja menoarvioon kyläteiden rakentamismomentilta.
16381: otetun määrärahan rajoissa. Sen kahden vuo- Jotta yksityisten teiden rakentamisessa
16382: den aikana, jona yksityistielaki on ollut voi- päästäisiin ensi vuoden aikana tyydyttävään
16383: massa, on valtion tulo- ja menoarviossa ollut alkuun, olisi hallituksen esittämään määrä-
16384: tämän lain toimeenpanoa varten niin niu- rahaan saatava lisäystä vähintäin 500 000 mk,
16385: kasti määrärahoja, ettei sillä ole ollut käy- jolloin varsinaiseen rakentamiseen olisi halli-
16386: tännössä mitään merkitystä. tuksen esittämän summan kanssa yhteensä
16387: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja 900000 mk.
16388: menoarvioksi v:lle 1965 on yksityisten tei- Edellä olevaan viitaten ehdotankin kun-
16389: den avustamiseen otettu vain 2.5 milj. mk nioittaen,
16390: ja lisäksi on menoarvion perusteluissa sa-
16391: nottu, "josta enintään 400 000 markkaa saa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
16392: taisiin käyttää yksityisten teiden tekemiseen tulo- ja menoarvioon 12 Pl. VI luvun
16393: myönnettäviin avustuksiin". Maamme syrjä- 7 momenWle lisäyksenä 500 000 mark-
16394: seuduilla on toivottu sitä, että yksityistielaki kaa yksityisten teiden avustamiseen.
16395: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
16396:
16397: Niilo Ryhtä.
16398: 1499
16399:
16400: IV,553.- B.ah.al. N: o 424.
16401:
16402:
16403:
16404:
16405: B.yhtä: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnan- ja
16406: kyläteiden avustamiseen.
16407:
16408:
16409: Eduskunnalle.
16410:
16411: Kunnan- ja kyläteitä rakentamalla on räraha on niin pieni, että se menee kokonaan
16412: maamme syrjäisillekin seuduille saatu viime aikaisemmin valmistuneiden kunnan- ja kylä-
16413: vuosien aikana tieyhteyksiä ja nämä tiet on teiden kunnossapitoavustuksiin, koska mi-
16414: rakennettu valtiotalouden kannalta katsoen nisteriössä on jo sisällä näitä anomuksia
16415: kaikkein edullisimmalla tavalla, koska kun- suunnilleen hallituksen esittämän määrärahan
16416: nat ja tiekuntain osakkaat ovat aina kusta- edestä. Sitävastoin hallituksen esittämästä
16417: kin rakennettavasta tiestä rahoittaneet mää- määrarahasta ei riittäisi ollenkaan kesken-
16418: räprosentin omana osuutenaan. Kunnan- ja eräisten kyläteiden jatkorahoituksen avusta-
16419: kyläteiden rakentamista koskeva laki on nyt miseen. Kun on katsottava hyvin tärkeäksi ja
16420: vähitellen päättymässä ja sen vuoksi ei enää suorastaan lain edellyttämäksi, että valtion
16421: ensi vuonna saada uusia kylätiehakemuksia avustuksen turvin aloitetut kunnan- ja kylä-
16422: käsittelyyn, mutta sitä vastoin jatkuu aikai- tiet rakennetaan valmiiksi, on näiden teiden
16423: semmin aloitettujen kunnan- ja kyläteiden jatkoavustuksesta huolehdittava ja sen vuoksi
16424: rakentaminen ja näiden keskeneräisinä ole- on myös valtion tulo- ja menoarviossa otet-
16425: vien kyläteiden rakentamisen avustamiseen tava sanottujen teiden rakentamisen avusta-
16426: tarvitaan vielä huomattavasti varoja. Näitä miseen tarpeellinen määräraha.
16427: rakenteilla olevia kunnan- ja kyläteitä on Edelläolevaan viitaten ehdotankin kun-
16428: v. 1963 aloitettuja sekä v. 1964 vielä n. 50 nioittaen,
16429: kylätiekuntaa on aloittanut kylätiensä raken-
16430: tamisen varsin vähäisen valtion avustuksen että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
16431: turvin. tulo- ja menoarvioon 12 Pl. VI luvun
16432: Hallituksen esityksessä v:n 1965 tulo- ja 3 momentille lisäyksenä 2 000 000
16433: menoarvioksi on kunnan- ja kyläteiden avus- markkaa kunnan- ja kyläteiden avusta-
16434: tamiseen otettu vain 2 milj. mk. Tämä mää- miseen.
16435: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
16436:
16437: Niilo B.yhtä.
16438: 1300
16439:
16440: IV,554. - Rah.al. N: o 425.
16441:
16442:
16443:
16444:
16445: V. I. Rytkönen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
16446: kotivoin hinnanalennuskorvausten maksamiseen.
16447:
16448:
16449: E d u s k u n n a 11 e.
16450:
16451: Hallituksen esityksessä v:n 1965 tulo- ja viedä maitonsa meijeriin jalostettavaksi. Pa-
16452: menoarvioksi ehdotetaan 11 Pl: n XV luvun kottamana heidät pitkien ja vaikeiden mat-
16453: 29 momentilta vähennettäväksi 3 milj. mk. kojen takaa kuljettamaan maitonsa meije-
16454: Momentin vähennys ehdotetaan suoritetta- reihin lisättäisiin näiden ihmisten entises-
16455: vaksi siitä osuudesta josta kotivoin hinnan- täänkin raskasta vaikeuksien kuormaa.
16456: alennuskorvaukset on maksettu niille karjan- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
16457: omistajille, jotka valmistavat tuottamansa kunnioittaen,
16458: maidon voiksi kotonaan.
16459: Määrärahan vähentämisestä joutuisivat että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
16460: kärsimään ne karjanomistajat, joiden asema tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV luvun
16461: on kaikkein vaikein. Kyseisten korvausten 29 momentille lisäyksenä 3 000 000
16462: saajat ovat kaikkein syrjäisempien seutujen markkaa käytettäväksi kotivoin hin-
16463: asukkaita, joiden puuttuvien tie- ja kulku- nanalennuskorvausten maksamiseen.
16464: yhteyksien takia on suorastaan mahdottomuus
16465: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
16466:
16467: Veikko I. Rytkönen. Aarne Pulkkinen. V. J. Rytkönen.
16468: Martti Linna. Toivo Niiranen. Vilho Suosalo.
16469: Aimo Laiho. P. Liedes. Aleksi Kiviaho.
16470: Antti Kinnunen.
16471: 1501
16472:
16473: IV,555. - Rah.al. N: o 426.
16474:
16475:
16476:
16477:
16478: V. I. Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen-
16479: Kokkolan runkotien rakentamiseen Kiuruveden Aittajär-
16480: ven ja Oulun läänin rajan väUllä.
16481:
16482:
16483: Eduskunnalle.
16484:
16485: Hallituksen esityksessä v: n 1965 tulo- ja della suunnitelmat ovat valmiina ja töitä
16486: menoarvioksi on esitetty määrärahaa vain voitaisiin jatkaa kun vain saataisiin rahoitus
16487: viiden tien parantamiseen Kuopion tie- ja järjestymään. Talvisin vaikeaksi muodostu-
16488: vesirakennuspiirin alueella. Näin siitäkin van työttömyyden torjumiseksi olisi uusia
16489: huolimatta vaikka valmiita jo toteuttamis- työkohteita etenkin Kiuruveden alueelle saa-
16490: kelpoisia rakentamis- ja parantamissuunni- tava, sillä työkohteista tulee olemaan puu-
16491: telmia olisi piirin alueella paljonkin. Eräitä tetta. Työhön työmaaUe voitaisiin sijoittaa
16492: tärkeitäkin teitä, joissa töitä on jo aikaisem- työttömiä Kiuruveden ja Pyhäjärven 01.
16493: min suoritettu on vielä kesken. kuntien alueelta.
16494: Eräänä tällaisena on mainittava Iisalmen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16495: -Kokkolan runkotie Kuopion ja Oulun lää-
16496: nien alueella. Kyseinen tie on rakennettu että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
16497: täysin valmiiksi Iisalmen ja Aittojärven vä- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. lll luvun
16498: lillä ja rakentamistyöt ovat käynnissä Oulun 4 momentille lisäyksenä 250 000 mark-
16499: läänin puoleisilla osuuksilla. Olisi tarpeellista kaa Iisalmen-Kokkolan runkotien rar
16500: ja välttämätöntä, että tien rakentamista jat- kentamiseksi Kiuruveden kunnan Ait-
16501: kettaisiin. Saatujen tietojen mukaan Aitto- tajärven ja Oulun läänin rajan väU-
16502: järven-Oulun läänin rajan välisellä Osuu- sellä tieosuudella.
16503: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
16504:
16505: Veikko I. Rytkönen. V. J. Rytkönen.
16506: Hugo Manninen. Aarne Pulkkinen.
16507: 1602
16508:
16509: IV,556.-Rah.al. N:o 427.
16510:
16511:
16512:
16513:
16514: V. J. Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta täyskoneelli-
16515: sen tutkimuksen suorittamiseksi ratasuunnalla Peltosalmi
16516: -Hiekkalahti.
16517:
16518:
16519: E d u s kun n a 11 e.
16520:
16521: Iisalmesta itään suuntautuvan poikikiradan Jouduttaakseen em. radan rakentamista on
16522: suunnittelu ja rakentaminen on tullut ajan- v. 1959 suoritettu ratalinjan alustava tutki-
16523: kohtaiseksi monestakin syystä. Nurmeksen mus kuntien toimesta. Tutkimus osoittaa ra-
16524: talousalueelta puuttuu suora yhteys Pohjan- dan lähtökohdaksi Peltosalmen Savon radalla
16525: ~ahden rannikolla sijaitseviin satamiin. Se ja Hiekkalahden Karjalan radalla. Tämän
16526: vaikeuttaa vientiteollisuuden sijoittumista suunnan tutkimisesta on myös eduskunta
16527: tälle alueelle. Iisalmeen tulevaisuudessa si- tehnyt päätöksen. Tutkimuksen suorittami-
16528: joittuvan teollisuuden raaka-ainealueen laa- seksi olisi varattava määräraha tulo- ja me-
16529: jentamisen kannalta suunnitellulla ratahank- noarvioon.
16530: keella on ensiarvoinen merkitys. Iisalmen ja EdeHä olevan perusteella ehdotamme,
16531: Nurmeksen talousalueilla on tehty lupaavia
16532: malmilöytöjä, joiden kannattava hyväksi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
16533: käyttö edellyttää rautatietä. Iisalmen-Yli- tulo- ja menoarvioon 30 000 markan
16534: vieskan poikkiradan kannattavuuden paran- määrärahan täyskoneellisen tutkimuk-
16535: tamisen edellytY'ksenä on myös radan jatka- sen suorittamiseksi ratasuunnalla Pel-
16536: minen Iisalmesta Karjalan radalle. tosalmir-Hiekkalahti.
16537: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
16538:
16539: V. J. Rytkönen. Hugo Manninen.
16540: Pauli Puhakka. Veikko I. Rytkönen.
16541: Aarne Pulkkinen. Toivo Niiranen.
16542: Paavo Lagerroos.
16543: 1503
16544:
16545: IV,557. -Rah.al. N:o 428.
16546:
16547:
16548:
16549:
16550: V. J. Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta kaivostoimin-
16551: nan aloittamiseksi Siilinjärven kunnassa sijaitsevalla apa-
16552: tiittialueella.
16553:
16554:
16555: E d u s k u n n a ll e.
16556:
16557: Siilinjärven kunnan alueella on löydetty tiovallan toimenpiteitä ei kaivostoiminnan
16558: ja tutkittu erittäin rikas apatiittiesiintymä. aloittaminen ole mahdollista. Kuitenkin tällä
16559: Tutkittu alue, jolla myös investoinnit on suo- teollisuutta vailla olevalla alueella jo työlli-
16560: ritettu, on 10 km:n pituinen ja leveys vaih- syydenkin kannalta kaivostoiminnan aloitta-
16561: telee 100--600 m. Todennäköisesti alue on minen olisi mitä kiireellisimmin saatava
16562: paljon laajempi. Laadultaan esiintymä on aikaan. Siilinjärven apatiittiesiintymän hy-
16563: harvinaisen korkealuokkainen. väksikäyttö kuuluu mielestämme niihin rat-
16564: Alue, jolla tutkimukset on suoritettu, on kaisuihin, joita valtiovallan on suoritettava
16565: 4 km:n etäisyydellä Siilinjärven kirkonky- Pohjois-Savon teollistamiseksi, mikä ilman
16566: lästä. Alueen halki kulkee Siilinjärven- valtion toimenpiteitä ei ole mahdollista.
16567: Juankosken rautatie ja Siilinjärven-Nilsiän Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16568: maantie. Kuljetusmahdollisuudet ovat siten
16569: erinomaiset. Kun kaivos tulisi toimimaan avo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
16570: louhoksena, eivät kaivostoiminnan aloitta- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mm·kan
16571: mista viivästyttäisi suuret perustamiskustan- määrärahan kaivostoiminnan aloittami-
16572: nukset, niin kuin kaivosalalla on asianlaita. seksi Siilinjärven kunnassa sijaitse-
16573: On kuitenkin todennäköistä, että ilman val- valla apatiittialueella.
16574: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
16575:
16576: V. J. Rytkönen. Aarne Pulkkinen. Paavo Lagerroos.
16577: Hugo Manninen. Veikko I. Rytkönen. Pauli Puhakka.
16578: 1504
16579:
16580: IV,558.-Rah.al. N:o 429.
16581:
16582:
16583: V. J. Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta metsähalU-
16584: tuksen töissä työskentelevien metsätyöläisten palkkojen ko-
16585: rottamiseen.
16586:
16587: E d u s k u n n a ll e.
16588:
16589: On tunnettu tosiasia, että metsätyöpalkat saavutetun palkankorotuksen rcaaliarvoa eikä
16590: ovat maassamme alhaiset, vaikka metsätalou- metsätyöpalkkojen jälkeenjääneisyys muu-
16591: della on maamme tuotantoelämässä ratkaiseva toinkaan siinä yhteydessä poistunut.
16592: merkitys. Metsätyöläiset ovat metsäteollisuu- On aiheellista korostaa, että metsäpalkka-
16593: den raaka-aineen hankinnassa suorastaan tilastot eivät anna todellista kuvaa metsä-
16594: avainasemassa. Siitä huolimatta metsätyön- työläisten keskiansiosta. Tilastot laaditaan
16595: antajat, joihin myös valtio kuuluu, eivät suo- tehtyjen työpäivien perusteella, eikä oteta
16596: rita metsätöissä edes kohtuullista palkkausta. huomioon työ- ja sääolosuhteista metsätyö-
16597: Palkkatilastot osoittavat viime vuosiltakin läisille aiheutuvia ns. hukkapäiviä, jotka
16598: metsätyöläisten reaaliansioiden alentuneen, alentavat niin päivä- kuin keskiansiotakin.
16599: vaikka puutavarayhtiöiden voitot ovat saman- Metsätyöläisten vaatimus palkkojen huo-
16600: aikaisesti valtavasti kasvaneet ja metsätyö- mattavasta korottamisesta on siis todella oi-
16601: läisten työn tuottavuus on huomattavasti keutettu ja se pitäisi toteuttaa kiireellisesti.
16602: noussut. Kun metsätyöläisten on omilla va- Eduskunnan suoranainen velvollisuus on to-
16603: roillaan hankittava metsätöissä tarvittavat teuttaa metsätyöpalkkojen yleinen korottami-
16604: koneet, eivätkä työnantajat niiden käyttöä nen. Metsähallituksen alaisissa töissä se on
16605: korvaa, on tällä seikalla erittäin huomat- mahdollista varaamaHa määräraha tarkoitusta
16606: tava rcaaliansiota alentava merkitys. varten. Kun hallituksen esityksessä v: n 1965
16607: Tilastojen mukaan hakkuumiehen keski- tulo- ja menoarvioksi edellytetään valtion
16608: ansio oli syys--marraskuussa v. 1955 1191 metsätalouden ylijäämän lisääntyvän lähes 5
16609: mk päivässä elinkustannusindeksin osoittaessa milj. mk ja hankintatulojen n. 31,7 milj. mk,
16610: pistelukua 100. V. 1961 em. keskiansio oli on täysin perusteltua, että siitä käytetään ai-
16611: 1430 mk elinkustannusindeksin ollessa 140. nakin 2 milj. mk metsätyöpalkkojen korotta-
16612: Metsätyöpalkat olivat siis v:n 1955-61 aika- miseen.
16613: na kohonneet päivää kohden vain 233 mk eli Edellä esitettyihin perusteisiin viitaten eh-
16614: 19.6 %, mutta elinkustannusindeksi oli sa- dotamme,
16615: manaikaisesti noussut 39 pistettä ja elinkus-
16616: tannukset 38.6 %. että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
16617: V :n 1964 keväällä saavutettiin metsätöiden tulo- ja menoarvioon 18 Pl. XVIII
16618: ohjepalkkoihin keskim. 12,5 % korotus edel- luvun 15 momentille lisäyksenä
16619: listä paremman metsätöiden vähimmäispalk- 2 000 000 markkaa käytettäväksi met-
16620: kalain ja metsätyöläisten ammatillisen järjes- sähallituksen töissä työskentelevien
16621: täytymisen tehostumisen ansiosta, mutta ku- metsätyöläisten palkkojen korottami-
16622: lutustarvikkeiden hintavyöry on vähentänyt seen.
16623: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
16624:
16625: V. J. Rytkönen. Paavo La.gerroos. P. Liedes.
16626: Eino Tainio. Leo Suonpää. Pertti Rapio.
16627: Hannes Tauriainen. Kauko Tamminen. Veikko I. Rytkönen.
16628: Lauri Kantola. Toivo Asvik. Kuuno Honkonen.
16629: Martti Linna. Pauli Puhakka. Aarne Saarinen.
16630: Toivo Salin. Aarne Pulkkinen. Antti Kinnunen.
16631: Kelpo Gröndahl. Taisto Sinisalo. Irma Torvi.
16632: Matti Koivunen.
16633: 1505
16634:
16635: IV,559.- Rah.al. N:o 430.
16636:
16637:
16638:
16639:
16640: V. J. Rytkönen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
16641: B-luokan mielisairaaloiden uudisrakennus-, laajennus- ja
16642: peruskorjaustöihin sekä irtaimiston perushankintoihin an-
16643: nettavaa valtionapua varten.
16644:
16645:
16646: E d u s k u n n a 11 e.
16647:
16648: Mielisairaslain edellyttämän B-luokan mie- avuksi vain 1 milj. mk, mikä riittänee vain
16649: lisairaaloiden rakennusohjelman toteuttamista yhden keskisuuren sairaalan rakentamiseen.
16650: on viivyttänyt se, että rakennuskustannusten Useilla kuntainliitoilla on joko valmiit tai
16651: valtionavun maksamiseen ei ole vuosittain valmistumassa olevat rakennussuunnitelmat,
16652: varattu riittävää määrär81haa. Lisäksi vaHio- mutta niiden toteuttaminen on riippuvainen
16653: neuvosto on .rajoittanut kuntainliittojen mah- siitä, varataanko valtion osuuden maksami-
16654: dollisuuksia aloittaa B-luokan mielisairaaloi- seen riittävästi varoja. Varojen tarvetta li-
16655: den rakennushankkeita myös siten, että ikun- säävät B-sairaaloissa suoritettavat muutos-
16656: tainliitto ei saa aloittaa sairaalan rakenta- ja korjaustyöt sekä perushankinnat, joiden
16657: mista ellei hanketta ole otettu vuotuiseen kustannuksiin on valtion lain mukaan osal-
16658: valtion rakennusohjelmaan. Näin siitäkin listuttava.
16659: huolimatta, vai1kka kuntainliitto olisi saanut B-sairaalaverkoston rakentamisen loppuun
16660: järjestykseen sairaalan rrukennuskustannus- saattaminen olisi valtion taholla vihdoinkin
16661: ten rahoittamisen ja vaikka vrultionavustus myönteisesti ratkaistava varaamaila tarkoi-
16662: on vain 25 % kustannuksista. tukseen vuosittain tarvetta vastaava määrä-
16663: Kun valtion osuuden maksamiseen ei va- raha.
16664: rata vuosittain riittävästi varoja ja saman- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16665: aikaisesti asetetaan esteitä kuntainliittojen
16666: oma-aloitteiselle B-sairaaloiden rakentami- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
16667: selle, on seurauksena, että kipeästi tarvitta- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XIX luvun
16668: vien sairaalatilojen rakentaminen viivästyy. 9 momentin b) kohtaan lisäyksenä
16669: Pahinta on, että hoidon tarpeessa olevat mie- 1 000 000 markkaa B-luokan mielisai-
16670: lisairaat ihmiset saavat virua kunnalliskotien raaloiden uudisrakennus-, laajennus-
16671: usein varsin puutteellisissa oloissa vailla hoi- ja peruskorjaustöihin sekä irtaimiston
16672: toa, joka heille lain mukaan pitäisi yhteis- perushankintoihin annettavaa valtion-
16673: kunnan järjestää. apua varten.
16674: V: n 1964 tulo- ja menoarvioon varattiin
16675: uusien B-sairaaloiden rakentamisen Valtion-
16676: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
16677:
16678: V. J. Rytkönen. Paavo Lagerroos. Taisto Sinisalo.
16679: Eino Tainio. Leo Suonpää. Olavi Kämäräinen.
16680: Lauri Kantola.. Kauko Tamminen. Matti Koivunen.
16681: Martti Lilma.. Toivo .lsvik. Veikko I. Rytkönen.
16682: Toivo Salin. P. Puhakka. Aarne Saarinen.
16683: Kelpo Gröndahl. Aarne Pulkkinen. Irma Torvi.
16684:
16685:
16686:
16687: 1&9 E/726
16688: 1506
16689:
16690: IV,560.- Rah.al. N:o 431.
16691:
16692:
16693:
16694:
16695: V. J. Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Varkauden-
16696: Kuopion syväväylän tutkimus- ja suunnittelutöihin.
16697:
16698:
16699: Ed u s kun n a 11 e.
16700:
16701: Saimaan kanavan saaminen Suomen käyt- pioon kuuluukin Saimaan kanavan kokonais-
16702: töön merkitsee uusien toimintaedellysten suunnitelmaan ei sen suunnittelua ja raken-
16703: muodostumista Itä-Suomen talouselämälle ja tamista voida jättää jälkeen muiden Saimaan
16704: sen tulevalle kehitykselle. Kanavan valmistu- järvialueen syväväylien rakentamisohjelmaa
16705: minen ja avaaminen liikenteelle v. 1968 tulee koskevasta aikataulusta.
16706: poistamaan ne kuljetus- ja kustannusongel- Pohjois-Savon teollisuus ja liike-elämä tar-
16707: mat, jotka muodostuivat Saimaan vesistön vitsevat varmuuden siitä, milloin ne saavat
16708: järvialueen talouselämälle Saimaan kanavan käyttöönsä Saimaan kanavan tarjoamat mah-
16709: menetyksestä pari vuosikymmentä sitten. dollisuudet. Tällainen suuri muutos talouselä-
16710: Nämä tekijät ovat aiheuttaneet Itä-Suomen män piirissä, jonka vesikuljetus muodostaa,
16711: talouselämän kehityksessä vakavan pysähdys- edellyttää riittävää aikaa valmistautua sen
16712: tilan monien muiden maamme alueiden teol- hyväksikäyttöön ajankohtana, jolloin kanava
16713: listumiseen ja muunkin taloudellisen toimin- valmistuu. Kuopion ja Varkauden satamien
16714: nan sotien jälkeiseen kehitykseen verrattuna. rakentaminen liittyy siihen, samoin pääomien
16715: TVH: n suunnitelmien mukaan Saimaan hankinta tarkoituksiin, jotka on toteutettava
16716: kanavan rakentamistyöt saadaan päätökseen ennen vesikuljetusten alkamista. Saimaan ka-
16717: v. 1968 keväällä, jolloin kanava avautuu lii- navan kokonaissuunnitelman kannalta on
16718: kenteelle. Suunnitelma edellyttää, että Sai~ myös välttämätöntä, että Varkauden-Kuo-
16719: maan järvialueen syväväylät rakennetaan pion syväväylä on valmis kanavan avau-
16720: purjehduskuntoon siihen mennessä. Tämä on- tuessa. Todennäköistä on, että Kuopioon
16721: kin välttämätöntä, että kanavan tarjoamat saakka ulotettuna vesitien avautuminen Kal-
16722: taloudelliset edellytykset tulevat käyttöön lavedeltä Suomenlahdelle tulee merkitsemään
16723: kokonaisuudessaan. ratkaisevaa lisäystä kuljetusten suhteen myös
16724: Syväväylän ulottaminen Varkaudesta Kuo- Kuopiosta pohjoisiin talousalueisiin.
16725: pioon on Pohjois-Savon talouselämän kan- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16726: nalta välttämätöntä. Myös Saimaan kanavan
16727: tarjoaman taloudellisen hyödyn kokonaisuu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
16728: den suhteen Kuopion syväväylän merkitys tulo- ja menoarvion 20 Pl. III luvun
16729: on kiistaton. 5 momentille 30 000 markkaa käytettä-
16730: Varkauden-Kuopion syväväylän tutki- väksi Varkauden-Kuopion syväväy-
16731: mustyö on kuitenkin jäämässä toisarvoiseen län tutkimus- ja suunnittelutöihin.
16732: asemaan. Vaikka väylän rakentaminen Kuo-
16733: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1964.
16734:
16735: V. J. Rytkönen. Veikko I. Rytkönen.
16736: Aarne Pulkkinen. Hugo Manninen.
16737: 1507
16738:
16739: IV,561. - Rah.al. N: o 432.
16740:
16741:
16742:
16743:
16744: Ryömä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokemäen yhteiskou-
16745: lun ottamiseksi valtion haltuun.
16746:
16747:
16748: Eduskunnalle.
16749:
16750: Kokemäen yhteiskoulu on perustettu v. summan on kannatusyhdistys kokonaan jou-
16751: 1907, joten se on maamme yksityisoppikoulu- tunut peittämään lainoilla. Koska melkein
16752: jen vanhimpia. Koulun omistajana on kai- kaikki samanikäiset koulut on otettu valtion
16753: ken aikaa ollut kannatusyhdistys. Keskeisen haltuun, olisi nyt käsityksemme mukaan Ko-
16754: asemansa takia sen oppilasmäärä on vuosi kemäen yhteiskoulun vuoro.
16755: vuodelta jatkuvasti lisääntynyt. Koulun op- Edelläsanotun perusteella ehdotamme kun-
16756: pilaat ovat pääasiassa Kokemäeltä ja lähi- nioittaen,
16757: ympäristöstä. Oppilasmäärä tä'llä hetkellä on
16758: n. 700. Uusi koulurakennus valmistui v. että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
16759: 1955. Sen tilavuus on 13 200 m3 ja kouluun tulo- ja menoarvioon 900 000 markan
16760: voidaan sijoittaa n. 750 oppilasta. Uusi kou- määrärahan Kokemäen yhteiskoulun
16761: lurakennus tuli maksamaan kalustoineen ja valtion haltuun ottamiseksi.
16762: muine hankintoineen 93 milj. vmk. Mainitun
16763: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
16764:
16765: Erkki Ryömä. Kelpo Gröndahl.
16766: Väinö Vilponiemi. Juha Rihtniemi.
16767: 1508
16768:
16769: IV,562.- Rah.a.l. N:o 433.
16770:
16771:
16772:
16773:
16774: Bisä.nen ym. :. Jfäärärahan, osoittamisesta laivaväylän, rakenta-
16775: miseksi J'fWjärvestä ja Rikkavedestä Suvasveden kautta
16776: Kallaveteen.
16777:
16778:
16779: Eduskunnalle.
16780:
16781: Saimaan kanavan kannattavuuteen oleelli- Iän saaminen toisi uusia yrityksiä ja teolli-
16782: sesti vaikuttavana seikkana on, miten suu- suutta, jotka tälle vajaatyöllisyysalueelle oli-
16783: rella sisäjärvialueeUa kanavan kautta pysty- sivat kansantaloudellisesti välttämättömiä.
16784: tään laivaliikennettä ohjaamaan. Siksi kana- Todennäköisimpänä väyläsuuntana tuntuisi
16785: van valmistumisen kanssa rinnan olisi tutkit- olevan vesireitti Juojärven eteläpäästä Ker-
16786: tava kaikki mahdollisuudet tässä asiassa. majärven kautta Suvasveteen, jonka jälkeen
16787: Juojärven ja Rikkaveden altaat Kuopion väylä liittyisi Kuopion kohdalla sinne Var-
16788: läänin itäosissa muodostavat suuren järvi- kauden kautta rakennettavaan syväväylään.
16789: alueen, jonka välittömässä vaikutuspiirissä Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme kun-
16790: on raskasta kuljetusta vaativia luonnonrik- nioittaen,
16791: kauksia. Alueella on Luikonlahden malmikai-
16792: vos, Paakkilan asbestikaivos ja suuret metsä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
16793: alueet, joiden jalostus ainakin toistaiseksi tulo- ja menoarvioon 10 000 markan
16794: tapahtuu alueen ulkopuolella. Syväväylän suuruisen määrärahan tutkimuksen
16795: saaminen tälle alueelle olisi välttämätön ja suorittamiseen laivaväylän rakentami-
16796: vasta sitten raaka-aineen kuljetus tulisi ta- miseksi Juojärvestä ja Rikkavedestä
16797: loudellisesti kannattavaksi. Lisäksi syväväy- Suvasveden kautta Kallaveteen.
16798: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
16799:
16800: Eino Räsänen. A. Holopainen.
16801: Eino Uusitalo. Pentti Pekkarinen.
16802: Olli Kervinen. Eino Sääskila.hti.
16803: Olavi Lahtela.. Aa.ro Lintilä.
16804: 1509
16805:
16806: IV,563.- Rah.al. N: o 434.
16807:
16808:
16809:
16810:
16811: Räsänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
16812: siksi vaikeuksiin joutuneille kunnille.
16813:
16814:
16815: Eduskunnalle.
16816:
16817: Yhteiskunnan ja sen elinkeinoelämän Suurimmissa vaikeuksissa olevien kuntien
16818: muuttuessa ovat syrjäisten seutujen kunnat veroäyrin hinta on 16 penniä, joka on koh-
16819: joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin. Kun val- tuuton ja omiaan karkoittamaan asukkaita
16820: tion avustusmäärärahat on sidottu lähinnä pois. Lisäksi tällä korkealla veroäyrin hin-
16821: normeihin tai ovat prosenttimääräisiä, val- nalla ei kunta pysty antamaan kuntalaisille
16822: tion apu ei kohtaa tasapuolisena, vaan varak- edes lähimainkaan sellaisia palveluksia kuin
16823: kaammat kunnat voivat saada näistä avustus- varakka·ammat kunnat 8 pennin veroäyrin
16824: määrärahoista suurimman osan. Tämä puute hinnalla.
16825: on useaan otteeseen valtiojohdon taholta On luonnollista, että avustusmääräraha on
16826: tunnustettukin, ja vaikeuksiin joutuneille köyhänapua, joka annetaan muiden edelly-
16827: kunnille on myönnetty v. 1962 lähtien val- tysten vielä puuttuessa. Tarkoituksenmukaisen
16828: tionapua seuraavasti: v. 1962 mk. 1.5 milj. valtionavustuksen viipyessä ei ole nähdäk-
16829: mk, v. 1963 mk. 4 milj. ja v. 1964 4 milj. semme muuta mahdollisuutta kuin avustus-
16830: mk. Hallitus 'esittää lisäystä v: n 1965 tulo- määrärahan lisääminen autettaessa tällä het-
16831: ja menoarvioon 1 milj. mk, mutta lisäys ei kellä kuntien taloutta tämän kriisivaiheen
16832: mielestämme ole riittävä seuraavista syistä: ohitse.
16833: Lisääntyvien velvoitusten vuoksi ovat kun- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
16834: tien menot entisestään kasvaneet, mutta ve- kunnioittaen,
16835: rotulot ovat monessa kunnassa vähentyneet. että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
16836: Veroäyrin hinta on jatkuvasti noussut ja tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
16837: ennakkotiedon mukaan edelleen huomatta- 3 000 000 markan määrärahan avus-
16838: vasti nousemassa juuri köyhimmissä kun- tuksina vaikeuksiin joutuneille kun-
16839: nissa. nille.
16840: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
16841:
16842: Eino Räsänen. Pentti Pekkarinen.
16843: Eino Uusitalo. Olli Kervinen.
16844: Olavi Lahtela. Eino Sääskilahti.
16845: A. Holopainen. Aaro Lintilä.
16846: 1510
16847:
16848: IV,564.- Rah.al. N: o 435.
16849:
16850:
16851:
16852:
16853: Rönkkö ym.: Määrärahan osoittamisesta Peltosalmen maata-
16854: louskoulujen ottamiseksi valtion haltuun.
16855:
16856:
16857: E d u s kun n a 11 e.
16858:
16859: Sen johdosta, että Iisalmen maalaiskun- vaihdellen eri koululinjoilla. Myös samoja
16860: nassa sijaitseva Peltosalmen maamieskoulun koulutiloja voidaan käyttää eri koululinjojen
16861: koulutila ja sillä olevat koulurakennukset on opetustyössä.
16862: v. 1963 ostettu valtioHe, jolla tilalla nyt ole- Koska Peltosalmen maatalouskoulujen val-
16863: via maatalouskouluja ylläpitää tilapäinen tion haltuun ottaminen ja nykyajan vaati-
16864: !kannatusyhdistys, olisi v. 1965 nämä koulut muksia vastaavaan kuntoon rakentaminen on
16865: otettava valtion haltuun. Maamieskoulun Ylä-Savon maata1ousopeuksen kannalta vält-
16866: siirtyessä valtiolle, olisi sen yhteyteen sa- tämätöntä, ehdotamme kunnioittaen,
16867: malla siirrettävä Peltosalmella toimiva yksi-
16868: tyisen henkilön omistama käytännöllistieto- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
16869: puolinen karjanhoitokoulu, jolloin koulujen valtion tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
16870: yhteiseksi nimeksi tulisi Peltosalmen maata- VII luvun 1 momentille 60 590 mark-
16871: loudelliset oppilaitokset. Niihin kuuluisi myös kaa Peltosalmen maatalouskoulujen
16872: perustettava Peltosalmen kotita1ouslkoulu, jol- ottamista varten valtion haltuun.
16873: loin opettajien tehtäviin kuuluisi opetustyö,
16874: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
16875:
16876: Tahvo Rönkkö. Olli Kervinen.
16877: Pentti Pekkarinen. A. Holopainen.
16878: Esu Niemelä.
16879: 1511
16880:
16881: IV,565.- Rah.al. N: o 436.
16882:
16883:
16884:
16885:
16886: Rönkkö ym.: Määrärahan; osoittamisesta Peltosalmen maa-
16887: mieskoulun lämmityskeskuksen rakentamiseen.
16888:
16889:
16890: E d u s k u n n a 11 e.
16891:
16892: Valtiolle v:n 1963 alussa ostetuUe Pelto- rakennuksiin hankittavia koneistoa ja työ-
16893: salmen maamieskoululle olisi rakennettava välineitä varten 30 000 mk: n määräraha.
16894: sen toiminnalle välttämätön erillinen lämmi- Tämä määräraha hyväksyttiin eduskunnassa,
16895: tyskeskus. Tämän tiilisen ja noin 1000 m3 mutta on vielä käyttämättä, koska määrä-
16896: suuruisen rakennuksen, johon tulee myös rahan ikäyttö edellyttää ensiksikin uutta eril-
16897: tailonmies-lämmittäjän asunto, ra;kennuskus- Jistä lämmityskeskusta.
16898: tannurkset ovat n. 160 mk kuutiometriltä eli Sen vuoksi ehdotamme kunnioittaen,
16899: 160 000 mk ja kustannukset suunnitelmista,
16900: työnvalvonnasta, ja ulkopuolisista ynnä että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
16901: muista töistä ja arvaamattomista menoista tulo- ja menoarvioon 180 000 markan
16902: ovat n. 20 000 mk. Jo hallituksen esityksessä määrärahan Peltosalmen maamieskou-
16903: valtion tulo- ja menoarvioksi v:lle 1964 oli lulle rakennettavaa lämmityskeskusta
16904: otettu Peltosalmen maataloudellisille oppi- varten.
16905: laitolksille valmistuviin konehalli- ja työpaja-
16906: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
16907:
16908: Tahvo Rönkkö. Pentti Pekkarinen.
16909: Aarne Pulkkinen. Yrjö Hautala.
16910: Eino Räsänen.
16911: 1512
16912:
16913: IV,566. - Rah.al. N: o 437.
16914:
16915:
16916:
16917:
16918: Saariaho: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden linja-
16919: hallinnon seitsemän apulaisasemapäällikön palkkausluokka-
16920: tarkistusta varten.
16921:
16922:
16923: E d u s k u n n a 11 e.
16924:
16925: V. 1963 muutettiin rautatielaitoksen linja- vastaavasti tarkistettu. Koska edellä mainitut!
16926: hallinnon 7 yp. 1 1. kirjurin virkaa ap. apu- seitS'emän ap. apulaisasemapäällikköä jäivät
16927: laisasemapäällikön viroiksi. Muuttaminen ta- siten edelleen palkkausluokkaan A 19, vaikka
16928: pahtui sen vuoksi, että näiden virkamiesten heidän tehtävänsä ovat vaativampia ja kel-
16929: tehtävät ja vastuu olivat lisääntyneet ja ver- poisuusvaatimuksensa korkeampia kuin 1 1.
16930: rattavissa ap. apulaisasemapäällikön tehtä- kirjureiden ja verrattavissa täysin A 20 palk-
16931: viin. Siitä huolimatta sijoitettiin nämä virat kausluokassa olevien ap. apulaisasemapäälli-
16932: palkkausluokkaan A 19 muiden ap. apulais- köiden tehtäviin ja kelpoisuusvaat:imuksiin,
16933: asemapäälliköiden ollessa palkkausluokassa on palkkausluokkiin sijoittelussa ilmeinen
16934: A20. virhe, jota ei ole ehdotettu korjattavaksi hal-
16935: Virkojen muuttuessa 1 1. kirjurin viroista lituksen esityksessä valtion v:n 1965 tulo- ja
16936: ap. apulaisasemapäällikön viroiksi muuttui- menoarvioksi. Sen vuoksi ehdotan kunnioit-
16937: vat viranhaitijoilta vaadittavat pätevyysvaa- tavasti,
16938: timukset samalla siten, että apulais'asema-
16939: päälliköltä vaaditaan ylioppilastiU.tkinto, että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
16940: mutta 1 l. kirjurin virkaan on kelpoisuus- tulo~ ja menoarvion 18 Pl:n II luvun
16941: ehtona ainoastaan keSkikoulu. V: n 1964 tulo- 1 momentille lisäyksenä 4 636,80 mk
16942: ja menoarvion yhteydessä 1 1. kirjurin virka seitsemän A 19 palkkausluokassa ole-
16943: korotettiin palkkausluokkaan A 19, mutta ap. van ap. apulaisasemapäällikön palk-
16944: apulaisasemapäälliköiden palkkausluokkaa ei kausluokkakorotusta varten.
16945: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1964.
16946:
16947: Urho Saariaho.
16948: .1513
16949:
16950: IV,567. - Rah.al. N: o 438.
16951:
16952:
16953:
16954:
16955: Saariaho ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan puutalous-
16956: opiston johtajan toimen perustamiseen.
16957:
16958:
16959:
16960: Ed u skunn alle.
16961:
16962: Kotkan sahateollisuuskoulu (per. 1921 Vii- virkamiesten eikä opettajille yleisesti voi-
16963: purissa) toimii valtion avustamana metsähal- massa olevien virkamiesten lomia pitempien
16964: lituksen valvonnan alaisena metsäoppilaitok..l lomien mukaisesti. Tästä huolimatta tarvi-
16965: sena. Koulu muuttuu 1. 1. 1965 lukien met- taan opistossa mainittujen päätoimisten opet-
16966: säoppilaitoksista annetun lain (141/64) mu- tajien lisäksi huomattava määrä - 22-25 -
16967: kaisesti Kotkan puutalousopisto-nimiseksi val- tuntiopettajia.
16968: tion metsäoppilaitokseksi. Tätä koskevan esi- Mainitun metsäoppilaitoksista annetun lain
16969: tyksen on hallitus sisällyttänyt eduskunnalle' mukaan opistoon tulee v:n 1965 alusta kuu-
16970: valtion tulo- ja menoarvioksi v:lle 1965 anta- lumaan opiston johtajan valvonnassa oleva
16971: maansa esitykseen. Samalla hallitus on esit- valtion hoitoalue harjoitushoitoalueena. Kun
16972: tänyt opistoon perustettavaksi kahden met- otetaan huomioon, että opiston opettajien
16973: sänhoitajan, kahden lehtorin, yhden sahatek- normaaleihin tehtäviin kuuluu myös oppilai-
16974: nikon, yhden apulaiskanslistin, yhden vahti:. den työ- ja työnjohtoharjoitusten järjestämi-
16975: mestarin ja kahden siivoojan ylimääräiset nen ja ohjaaminen mainitussa hoitoalueessa,
16976: toimet. Opistossa tulee annettavaksi opetusta yksityismetsissä ja maan eri puolilla sijaitse-
16977: puutavaran hankinnan, kuljetuksen ja kau- vissa teollisuuslaitoksissa, on välttämätöntä,
16978: pan sekä puun ensiasteisen mekaanisen jalos- että kaikkea tätä toimintaa sekä edellä esitet-
16979: tuksen työnjohdossa, suunnittelussa ja muissa tyä toimintaa ja opiston taloutta johtamaan
16980: niihin verrattavissa tehtävissä. Opistossa ja saadaan päätoiminen johtaja. Sellainen jär-
16981: sen toimesta voidaan antaa myös jatko-ope- jestely, että joku opiston osaston opettajista
16982: tusta sekä järjestää sen toimialaan liittyvää toimisi koko opiston sekä sen harjoitushoito-
16983: kurssitoinmintaa. Opisto tulee tähänastiseen alueen ja oppilaiden harjoitustyötoiminnan
16984: tapaan jakautumaan kolmeen osastoon, nimit- johtajana, on metsäoppilaitoksissa osoittau-
16985: täin saha-, metsä- sekä vaneri-, kuitulevy- ja tunut tarkoitustaan vastaamattomaksi. -
16986: lastulevyosastoon. Opiston oppilasmäärä tu~ Johtajalla tulisi olemaan myöskin opetusvel-
16987: lee v. 1965-66 olemaan 140-150 ja v. 1957 vollisuus, jota vastaavasti voitaisiin vähentää
16988: kohoamaan 225: een. Pohjakouluvaatimuk- tuntiopettajien hoidettavaksi tulevaa ope-
16989: sena on oppivelvollisuuden suoritus. Opiston tusta.
16990: edustamalle alalle on yleensä ollut runsaasti Edellä esitetyin perustein on katsottava
16991: pyrkijöitä, metsäosastolle tavallisesti kuusin- välttämättömäksi, että puutalousopistoa var-
16992: kertainen ja sahaosastolle kaksin-kolminker~ ten olisi perustettava johtajan toimi ja että
16993: tainen määrä siihen nähden mitä on voitu tehtävään olisi saatava opettajana ja ammat-
16994: ottaa oppilaiksi. timiehenä korkeat vaatimukset täyttävä sekä
16995: Puutalousopisto tulee muiden metsäoppi- myös käytännön metsä-, puu- ja kuljetus-
16996: laitosten tapaan - muusta koululaitokses- taloutta tunteva henkilö. Täten voitaisiin
16997: tamme poiketen - toimimaan ympärivuoti- puutalousopiston toiminta saada alusta al-
16998: sesti ja täten esim. sen päätoimisten opetta- kaen tehokkaaksi ja puutalouden tarpeita
16999: jien lomat tulisivat määräytymään valtion: parhaiten vastaavaksi.
17000: 190 E/726
17001: 1514 IV,567. - Kotkan puutalousopisto.
17002:
17003:
17004: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- luvun 1 mom. (Palkkaukset c) koh-
17005: nioittaen, dalle 27 000 markkaa Kotkan puu-
17006: talousopiston johtajan ylimääräisen
17007: että Eduskunta ottaisi vuoden 1965 toimen palkkauksesta aiheutuvien me-
17008: tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n XVIII nojen peittämiseen.
17009: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
17010:
17011:
17012: Urho Saariaho. Veikko Kokkola. Sulo Suorttanen.
17013: 1515
17014:
17015: 1V,568.- Rah.al. N:o 439.
17016:
17017:
17018:
17019:
17020: Saarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta apura-
17021: hoiksi työttömyyskassoille.
17022:
17023:
17024: Eduskunnalle.
17025:
17026: Nykyinen laki valtakunnallisista työttö- jen mukaan noin 9 % ja ensi vuoden alkuun
17027: myyskassoista tuli voimaan 1. 7.1960. Vaikka menn~ niitä korotetaan indeksilisällä ja
17028: elinkustannukset ovat tähän mennessä nous- 3.8 %: n yleiskorotuksella, mikä. luonnolli-
17029: seet n. 23 % ja ovat ·edelleen voimakkaa.~ sesti kasvattaa päiväavustusten jälkeenjäänei-
17030: nousussa, ei päiväavustusten enimmäismääciä syyttä. Tarpeellista olisi korottaa myös tyött-
17031: ole sen jäl·keen korotettu. Nämä enimmäis- tömyyskassojen hallintokustannuksiin kohdis-
17032: määrät ovat huoltovelvollisille enintään 10,- tuva apuraha j·a eräiltä muiltakin osin pa-
17033: ja ei-huoltovelvollisille enintään 7,50. Toi- rantaa kyseessä olevaa lakia.
17034: saalta laki määrää, että päiväavustusten suu- Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä
17035: ruus olkoon enintään % avustliSVa saavan v:lle 1965 ei ole otettu huomioon lain muut-
17036: jäsenen ammatissa siihen aikaan maksetta- tamisen välttämättömyyttä, vaan määrärahan
17037: vasta tavallisesta päiväpalkasta paikkakun- suuruus on esitetty pääasiassa v: n 1964 me-
17038: nalla. Elinkustannusten ja palkkojen nousu nojen perusteella. Valtioneuvosto on kuiten-
17039: sekä mainitut marl\1kamääräiset rajoitukset kin päättänyt asettaa komitean laatimaan eh-
17040: ovat aiheuttaneet sen, et:tei työntekijöille mo- dotusta lain muuttamiseksi ja työmarkkinain
17041: nessakaan tapauksessa voida maksaa % ta- keskusjärjestöt ovat yksimielisiä siitä, että
17042: vallisesta päiväpalkasta, mikä kuitenkin on ainaikin päiväavustuksia ja hallintokusta,n..
17043: lain tarkoitus ja joka olisi myös vähintään nuksiin kohdistuvia avustuksia on tuntuvasti
17044: kohtuullinen määrä. Miespuolisten teollisuus- korotettava. Päiväavustusten ylimmät mark-
17045: työläisten keskituntiansio oli v:n 1963 vii- !kamäärät tulisi korottaa vähintään 16 ja 12
17046: meisellä neljänneksellä 3,- ja rakennustyö- mk:aan.
17047: läist'en 3,82. Kahdeksan tunnin työpäivän Edellä sanotrun perusteella 'kunnioittaen
17048: mukaan v.astaavat päiväpalkat tämän mu- ehdotamme,
17049: kaan olivat 24,- ja 30,56. Tästä lähtökoh-
17050: dasta laSkien % on vastaavasti 16,- ja 20,33, että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
17051: mutta laki ei ole antanut mahdollisuutta tulli- ja merwarvion 14 Pl:n VI luvun.
17052: maksaa suurempia avustuksia kuin 10,- ja 8 momentille lisäyksenä 5 000 000
17053: 7,50 päivässä. Kuluvan vuoden aikana on markkaa apurahoiksi työttömyyskas-
17054: palkkoja korotettu yleisten sopimusratkaisu- soille.
17055: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
17056:
17057: Aarne Saarinen. Tauno Kelovesi. Kauko Tamminen.
17058: Eino Tainio. Irma Torvi. Matti Koivunen.
17059: R. Virtanen. Väinö R. Virtanen. Kaino Haapanen.
17060: Paavo Lagerroos. V. J. Rytkönen.
17061: 1516
17062:
17063: IV,569. - Rah.al. N: o 440.
17064:
17065:
17066:
17067:
17068: Saarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusalan työn-
17069: tekijäin ammattikoulutuksen kehittämistä koskevaan tutki-
17070: mukseen.
17071:
17072:
17073: Eduskunnalle.
17074:
17075: Vuosittain suoritettavista bruttoinvestoin- jo rakennusalalla työskentelevien työnteki-
17076: neista kohdistuu n. 55-60 % rakentamiseen, jäin, lähinnä aputyöntekijäin, mutta myös
17077: mistä syystä rakennustoiminnalla on erit- ammattimiesten keskuudessa, sillä täydennys-
17078: täin suuri kansantaloudellinen merkitys. ja uudelleen kouluttamisen tarve kasvaa tek-
17079: Rakennusalalla tapahtuu parhaillaan voi- nillisen kehityksen ja työmenetelmien muut-
17080: makasta teknillistä kehitystä ja työmenetel- tumisen seurauksena. Monissa muissa Euroo-
17081: mät muuttuvat oleeiJ.lisesti. Rakennusalan tek- pan maissa rakennusaiJ.an työntekijäin am-
17082: nillisen henkilökunnan, kuten arkkitehtien ja mattikoulutukseen on kiinnitetty paljon suu-
17083: insinöörien koulutukseen on kiinnitetty var- rempaa huomiota kuin meidän maassamme
17084: sin suurta huomiota, mikä on täysin perus- ja luotu erikoiskouluja tämän alan työnteki-
17085: teltua. Sitä vastoin ei työntekijäin ammatti- jöiden kouluttamista varten.
17086: koulutukseen ole kiinnitetty läheskään tar- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
17087: peellista huomiota. Yleisten ammattikoulujen nioittaen,
17088: puitteissa on tosin edistetty myös rakennus-
17089: alan ammattikoulutusta, mutta ottaen huo- että Eduskunta ottaisi v:n 1965 tulo-
17090: mioon rakennusalan erikoiset olosuhteet, ei ja menoarvioon lisäyksenä 50.000:-
17091: yleisissä ammattikouluissa annettava opetus rakennusalan työntekijäin ammattikou-
17092: dle riittävää eikä läheskään tarkoituksenmu- lutuksen uudistamista ja kehittämistä
17093: kaista. Ammattikoulutuksen tarve on tällä tarkoittavan tutkimuksen ja selvityk-
17094: alalla erityisesti varttuneemman nuorison ja sen suorittamista varten.
17095: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
17096:
17097: Aarne Saarinen. Irma Torvi.
17098: Eino Tainio. Väinö R. Virtanen.
17099: R. Virtanen. Kauko Tamminen.
17100: Tauno Kelovesi. Matti Koivunen.
17101: Eino Roine. Lauri Kantola.
17102: Paavo Lagerroos.
17103: 1517
17104:
17105: IV,570.- Rah.al. N: o 441.
17106:
17107:
17108:
17109:
17110: Saarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta perustettavan val-
17111: tiojohtoisen rakennusosakeyhtiön osakkeiden Zunastamista
17112: varten.
17113:
17114:
17115: Eduskunnalle.
17116:
17117: Eduskunnalle on jätetty toivomusaloite antaisi asianomaisille työvirastoille mahdolli~
17118: sekä aikaisempina vuosina raha-asiain aloit- suuden omistautua pääasiassa suunnittelu-
17119: teita valtiojohtoisen rakennusyrityksen pe- ja valvontatehtäviin, mikä lienee myös tar-
17120: rustamiseksi. Näiden aloitteiden tärkeimpänä koituksenmukaista. Tuskin mikään yksityi-
17121: perusteluna on se, että valtio on erittäin nen rakennuttaja, joka voisi jatkuvasti vuo-
17122: suuri rakennuttaja, joka sijoittaa yksin- desta toiseen käyttää niin paljon varoja ra-
17123: omaan uudisrakennustöihin, joista valtaosa kentamiseen kuin valtio, olisi käyttämättä
17124: on talonrakennustöitä, n. 130-195 milj. mk hyväiksi sitä taloudellista etua, jonka oma
17125: vuosittain. Tämän lisäksi tulevat suuret maa- rakennusyritys antaisi.
17126: ja vesirakennustyöt, joista osa suoritetaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17127: valtion työvirastojen omina töinä ja osa nioittaen,
17128: yksityisten urakoitsijoiden toimesta, mutta
17129: jotka todennäköisesti tulisivat edullisemmin että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
17130: tehdyiksi valtiojohtoisen osakeyhtiön toi- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mark-
17131: mesta. Tällainen yritys voisi hanJclria ja itse kaa perustettavan valtiojohtoisen ra-
17132: tuottaa myös rakennusaineita edullisemmin kennusosakeyhtiön osakkeiden Zunas-
17133: kuin nykyisellä järjestelmällä on mahdollista. tamista varten.
17134: Valtiojohtoisen suuryrityksen perustaminen
17135: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
17136:
17137: Arne Saarinen. Väinö R. Virtanen.
17138: Eino Tainio. Kauko Tamminen.
17139: Rainer Virtanen. Matti Koivunen.
17140: Tauno Kelovesi. Lauri Kantola.
17141: Eino Roine. Kaino Haapanen.
17142: Irma Torvi. Paavo Lagerroos.
17143: V. J. Rytkönen.
17144: 1518
17145:
17146: IV,571.-Rah.al. N:o 442.
17147:
17148:
17149:
17150:
17151: Saa.rinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion
17152: uudisrakennustöitä varten.
17153:
17154:
17155: E d u s k u n n a 11 e.
17156:
17157: V :n 1965 valtion tulo- ja menoarvioehdo- joittamaan jatkuvasti suurimman osan työt-
17158: tuksessa hallitus esittää varattavaksi uudis- tömistä järjestämiinsä töihin. Kun valtiolla
17159: rakennustöitä varten yhteensä 192 556 000 ja kunnilla on runsaasti myös talonrakennus-
17160: mk. Vaikka summa on huomattavasti suu- hankkeita, valiokunnan mielestä olisi työlli-
17161: rempi kuin v:n 1964 tulo- ja menoarviossa syyspolitiikan hoidossa painopistettä siirret-
17162: oli esitetty, niin se on kuitenkin pienempi tävä vastaisuudessa enemmän talonrakennus-
17163: kuin tilinpäätöksen mukaan jo v. 1962 käy- töihin, jolloin työttömät voisivat saada suu-
17164: tettiin (194.3 milj.). Palkat ja muut kustan- remmassa määrässä ammattiaan vastaavaa
17165: nustekijät ovat v: n 1962 j.älkeen huomatta- työtä ja työvoiman käyttö tulisi täten kan-
17166: vasti nousseet ja työttömyys on rakennus- santaloudellisesti tarkoituksenmukaisemmaksi.
17167: alalla muodostunut sen jälkeen pysyväksi ja Talonrakennustyöt voidaan nykyisin suorittaa
17168: joukkoluontoiseksi ilmiöksi. Kustannukset tu- talvioloissa edullisemmin kuin eräät tiera-
17169: levat edelleenkin nousemaan. Mainituista kennustyöt, minkä lisäksi talonrakennustyöt
17170: syistä uudisrakennuksiin varattavien määrä- antavat suuremmassa määrässä kuin tie- ym.
17171: rahojen tulisi olla huomattavasti suuremmat maarakennustyöt työtä muilla aloilla. En-
17172: kuin vv. 1961-62, jolloin työttömyys oli vä- siksimainituista töistähän noin puolet suori-
17173: häinen. Rakennusalalla tapahtuva voimakas tetaan muualla kuin rakennustyöpaikoilla,
17174: teknillinen kehitys ja siitä johtuva työttö- mm. rakennusaineteollisuuden piirissä. Näin
17175: myys edellyttää että vaatii rakennusvolyymin ollen painopisteen siirtäminen työllisyyden
17176: voimakasta kasvua, mitä myös yhteiskunnan hoidossa talonrakennustöihin elvyttäisi työlli-
17177: kasvavat tarpeet vaativat. syyttä myös monilla muilla aloilla."
17178: Uudisrakennustyöt käsittävät paaasiassa Eduskunnan tulisi nyt omalta osaltaan an-
17179: talonrakennustöitä. Eduskunta on käsitelty- taa hallitukselle ja työllisyysviranomaisille
17180: ään hallituksen kertomusta toimenpiteistä mahdollisuudet noudattaa toivomustaan.
17181: työllisyyslain soveltamisessa v. 1962 hyväksy- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
17182: nyt kuluvan vuoden keväällä yksimielisesti
17183: lausunnon, jossa sanotaan mm. seuraavaa: että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
17184: "Valtioneuvoston kertomuksesta käy ilmi, tulo- ja menoarvion 20 Pl:n II luvun
17185: että talonrakennusalan työntekijät muodosta- 85 momentille lisäyksenä 10 000 000
17186: vat suurimman talvikauden aikana työttö- markkaa valtion laitoksille yhteisesti
17187: mänä olevan ryhmän. Tie- ja vesirakennus- uudisrakennustöitä varten.
17188: hallitus ja rautatiehallitus ovat joutuneet si-
17189: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
17190:
17191: Aarne Saarinen. Eino Roine. Lauri Kantola.
17192: Eino Tainio. Irma Torvi. Kaino Haapanen.
17193: R. Virtanen. Väinö R. Virtanen. Paavo Lagerroos.
17194: Tauno Kelovesi. Kauko Tamminen. V. J. Rytkönen.
17195: Matti Koivunen.
17196: 1519
17197:
17198: IV,572.- Rah.al. N: o 443.
17199:
17200:
17201:
17202:
17203: Saarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
17204: yleishyödyUistä asuntotuotantoa varten.
17205:
17206:
17207: Eduskunnalle.
17208:
17209: Hallitus esittää tulo.. ja menoarvioesityk- n-essä 100:sta 180 pisteeseen, mutJta asumis-
17210: sessään v:lle 1965 myönnettäväksi 105 milj. kustannukset 100:sta 361 pisteeseen. Tämä.
17211: mk asuntotruotantolainoina. Joskin summa on johtuu ensi sijassa epätyydyttävästä valtion
17212: jonkun verran suurempi kuin edelliseksi vuo- asuntopolitiikasta ja yhteiskunnan liian vä.-;
17213: deksi hyväksytty, on se täysin riittämätön ot- häisestä rahoituksesta. Arava-rahoitettujoo
17214: taen huomioon asuntojen tarpeen ja kysyn- asuntojen volyymi oli v. 1963 asuntotuotan-
17215: nän sekä työttömyysnäkökohdat. Kysynnän non kokonaisvolyymistä vain 19% ja kun
17216: määrää kuvaa mm. se, että arava-lainoja ano- Aravan osuus sen rahoittamisc;;a asunnoissa
17217: taan vuosittain paljon enemmän kuin myön- oli vain vajaa 37 %, niin valtion asuntotuo..
17218: netyn määrärahan puitteisc;;a on voitu antaa. tantolainojen osuus koko asuntotuotannon
17219: Esim. v. 1963 anottiin ko. lainoja yhteensä määrästä oli eritrtäin pieni. V. 1964 Arava:n
17220: n. 224 milj. mk, mutta voitiin antaa vain n. osuus supistui vielä huomattavasti tästäkin.
17221: 82 230 000 mk. Mikäli asuntotuotantolainoja Eduskunta on kuluvan vuoden maalis-
17222: olisi myönnetty huomattavasti enemmän, olisi kuussa hyväksynyt yksimielisesti lausunnon,
17223: valtion varsinaisten työllisyysmäärärahojen jossa se edellyttää ryhdyttäväksi sellaisiin
17224: ja työttömyysavustusten tarve jäänyt vähäi- asuntopoliitti·siin toimenpiteisiin kuin Kan-
17225: semmäksi ja asuntotuotanto kehittynyt tar- sainvälsen työjärjestön suosituksessa n:o 115
17226: vetta ja kysyntää vastaavaan suuntaan. Tämä edellytetään ja joiden toimenpiteiden tavoit-
17227: koskee vielä suuremmassa määrässä v. 1964, teena "tulisi olla asumiskustannusten ·alen-
17228: jona aikana asuntatuotanto on kokenut suo- taminen ja asumistiheyden väljentäminen".
17229: ranaisen takaiskun ja jolloin työttömyys ra- Ratkaisevasti tärkein keino näiden tavoittei-
17230: kennusalan työntekijäin keskuudessa on jat- den saavuttamiseksi on valtion halpakorkois-
17231: kunut kesäkuukausinakin erittäin vaikeana ten ja pitkäaikaisten lainojen tuntuva lisää,.
17232: käsittäen heinä-elokuussakin 3 000-5 000 minen asuntotuotantoa v;arten. Tästä ovat
17233: työntekijää, joille ei ole voitu järjestää työtä kaikki asuntopolitiilkan asiantuntijat yhtä
17234: ja joista suurimmalle osalle on jouduttu mieltä.
17235: maksamaan työttömyysavustusta. Edellä sanotun perustreella ehdotamme kun-
17236: Asuntojen kysyntä tulee jatkuvasti kasva- nioittaen,
17237: maan mm. sen johdosta, että ns. suuret ikä-
17238: luokat trulevat avioitumisikään. Asumiskus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
17239: tannukset ovat nousseet enemmän kuin mit- tulo- ja menoarvion 19 Pl:n II luvun
17240: kään muut elinkustannukset. Ravintokustan- 25 momentille lisäyksenä 95 000 000
17241: nukset, joita on paljon arvosteltu, ovat nous- markkaa lainoiksi yleishyödyllistä
17242: seet v:sta 1951 v:n 1964 maaliskuuhun men- asuntotuotantoa varten.
17243: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
17244:
17245: Aarne Saarinen. Rainer Virtanen. Irma. Torvi. Lauri Kantola..
17246: Hertta. Kuusinen. Tauno Kelovesi. Väinö R. Virtanen. Kaino Haapanen.
17247: Ville Pessi. Leo Suonpää. Kauko Tamminen. Paavo Lagerroos.
17248: Eino Tainio. Eino Roine. Matti Koivunen. V. J. Rytkönen.
17249: 1520
17250:
17251: IV,573.- Ra.h.al. N:o 444.
17252:
17253:
17254:
17255:
17256: Salin ym.: Korotetun määrärahan osoittamiseta tavaravaunu-
17257: jen tilaamiseen rautateille.
17258:
17259:
17260: Eduskunnalle.
17261:
17262: Vaihlra maantiekuljetukset valtaavatkin vuodeksi hallitus tarjoaa vain 400 vaunua
17263: jatkuvasti kuljetusmarkkinoitå, ei silti voida tilattavaksi Pasilan konepajalta. Tämä halli-
17264: o1la eri mieltä siitä, etteikö valtionrautatiet tuksen esitys tietää sitä, että jos vaunujen
17265: sittenkin ole koko maakuljetusliikenteen tilausmäärä jatkuu tähän suntaan, niin v.
17266: ·runko maassamme. V: n 1965 talousarviossa 1967 Pasilan konepaja on VR: lle tarpeeton.
17267: VR:n käyttöön osoitetut investointimäärä- Tuotantoa VR: n konepajoilla voitaisiin lisätä
17268: rahat vähenevät kokonaista 26,5 milj. mk huomattavasti, eikä suinkaan vähentää, sillä
17269: kuluvalle vuodelle varatuista määristä. Vä- ne kaikesta huolimatta edustavat maamme
17270: hennykset kohdistuvat rautateiden liikilruvan suurteollisuutta.
17271: kaluston hankintaan, kiskohankintoihin ym. Rautateiden nykyaikaista kalustoa ei voida
17272: Ratatöihin osoitettuja mä:irärahoja vähen- huoltaa ilman suorituskykyisiä konepajoja ja
17273: nettiin jo ikuluvan vuoden talousarviossa se edellyttää konepajojen koneiston kehittä-
17274: niin paljon, että itse ratatöitä on ollut pwkko mistä nykyisen tekniikan tasolle. Tämän
17275: tänä vuonna vähentää kolmanneksella. huomioon ottaen uusien työstökoneiden han-
17276: Hallituksen antama budjettiesitys merkit- kintaan hallituksen ehdottama määräraha on
17277: see sitä, että ratojen peruskorjaus viivästyy, aivan riittämätön.
17278: mikä junien kulkunopeuksien lisäämiseksi Ratojen perusparannusten kohdalla tilanne
17279: olisi ensimmäiseksi suoritettava. Nykyisetkin näyttää muodostuvan suorastaan hälyttä-
17280: nopeudet huomioon ottaen junaturvallisuus väksi. Matkustajat kuitenkin vaativat ennen
17281: vaatii ratojen hyvää kuntoa. Kun uusien kaikkea turvallisuutta ja nopeutta, mutta
17282: Hnjaveturienkaan tilauksiin hallitus ei voi miten se saavutetaan, kun edellytykset siihen
17283: varoja osoittaa, eivät työllisyysnäkymät ra- puuttuvat määrärahojen niukkuuden vuoksi.
17284: doilla, konepajoilla ja veturitehtailla ole loh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
17285: dulliset. Hallitus esittää määrärahaa 10
17286: moottorijunan tilaamiseen sähkökäyttöisinä että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
17287: ja suurilla nopeuksilla varustettuina, mutta tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 19 Pl.
17288: samanaikaisesti hallitllS vähentää mahdolli- 1 luvun 24 moment~1le 3 500 000 mark-
17289: suuksia käyttää suuria nopeulksia tillidessään kaa yhteensä 1 000 tavaravaunun
17290: ratojen peruakorjausten määrärahoista. t~1aamiseksi VR:n Pas~1an konepajalta.
17291: V. 1963 oli budjetissa 800 tavaravaunun
17292: tHaus. Tänä vuonna vain 600 vaunua ja ensi
17293: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
17294:
17295: Toivo Salin. Olavi Kämäräinen. Veikko I. Rytkönen.
17296: Lauri Kantola. Rainer Virtanen. Aimo Laiho.
17297: Toivo Asvik. Paavo Aitio. Aarne Saarinen.
17298: Matti Koivunen. Judit Nederström-Lunden. Eino Roine.
17299: V. J. Rytkönen. Kauko Tamminen. Hertta Kuusinen.
17300: 1521
17301:
17302: IV,57~- Rah.al. N:o 445.
17303:
17304:
17305:
17306:
17307: Salin ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta ratojen pe-
17308: ruskorjauksiin.
17309:
17310:
17311: Eduskunnalle.
17312:
17313: Viitaten raha-asia-aloitteen n: o 444 perus- 25 momentille lisäyksenä 2 000 000
17314: teluihin ehdotamme, markkaa käytettäväksi ratojen perus-
17315: korjauksiin.
17316: että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
17317: tulo- ja menoarvioon 19 Pl:n 1 luvun
17318: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
17319:
17320: Toivo Salin. V. J. Rytkönen. Kauko Tamminen.
17321: Lauri Kantola. Olavi Kämäräinen. Aimo Laiho.
17322: Toivo Asvik. R. Virtanen. Veikko I. Rytkönen.
17323: lYlatti Koivunen. Paavo Aitio. Aarne Saarinen.
17324: Hertta Kuusinen. Judit Nederström-Lunden. Eino Roine.
17325:
17326:
17327:
17328:
17329: 191 E/726
17330: 1522
17331:
17332: IV,575.- Ra.h.al. N:o 446.
17333:
17334:
17335:
17336: Salin ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkään kaupungin-
17337: sairaalan rakennustöiden aloittamiseksi.
17338:
17339:
17340: E d u s k u n n a 11 e.
17341:
17342: Hyvinkään kaupunginsairaalassa on 72 joitetaan ~eikkausosasto, poliklinikka, rönt-
17343: varsinaista sairassijaa, mutta paikkakunnalla gen-osasto, laboratorio, veripalvelu ja ap-
17344: jatkuvasti vallitsevan ja enentyvän sairaan- teekki sekä kaksi kirurgista hoito-osastoa.
17345: hoidon tarpeen johdosta on lääkintöhallitus Nykyisen sairaalaan sijoitetaan muutostöiden
17346: sairaalan jatkuvan ylikuormituksen huo- jä~keen gynekologinen osasto, synnytysosasto
17347: mioon ottaen toistaiseksi hyväksynyt sairaa- ja kolme sisätautiosastoa. Sairaalan laajen-
17348: ~aan 82 sairaansijaa. nusosaan tulee 64 sairassijaa ja nykyisen
17349: Ottaen huomioon ympäryskuntien lisään- sairaalan tiloihin 94, yhteensä 158 sijaa.
17350: tyvän tarpeen on Hyvinkään kaupunginsai- Lääkintöhallitus on hyväksynyt laajenne-
17351: raalasta luovutettu Mäntsälän, Hyvinkään tun sairaalan huonetilaohjelman, sairaalan
17352: mlk ja Tuusulan kunnille muutamia sai- [uonnospiirustukset sekä kiinteiden sairaa-
17353: raansijoja. lalaitteiden hankintaohjelman. Laajennus-
17354: Lääkintöhallitus on hyväksynyt Hyvin- osaston tilavuus tulee olemaan 25 500 ms ja
17355: kään kaupunginsairaalan sairaalalain 24 huonetilat laajennuksen jä1keen yhteensä
17356: §: ssä edellytetyksi paika;llissairaalaksi. 5141 m2. Kuten aikaisemmin jo on mainittu,
17357: Seuraavat kuormitusprosentit osoittavat siirtyy kaupunginsairaala kuntainliiton hal-
17358: sairaalan ylikuormitU'ksen: V. 1959 se oli lintaan, jolloin sairaalan vaikutuspiiriin
17359: 106,1 %, V. 1960 113 %, V. 1961 104,9 % ja tulee kuulumaan n. 77 000 asukasta. Sairaa-
17360: V. 1962 105,4 %.
17361: laa edelleen kehitettäessä pidetään päämää-
17362: ränä, että sairaala saadaan aikanaan muu-
17363: Kaupunginsairaalan hoitopäivien luku on tetU'ksi aluesairaalaksi.
17364: jatkuvasti lisääntynyt. Kun se oli v. 1959 Kun taloudellisesti ja muutenkin vailkeuk-
17365: 27 890, niin v. 1962 se oli 31 542. sissa olevan väestön sairaanhoidolliset mah-
17366: Tämä vertailu osoittaa, että hoitopäivien dollisuudet Pohjois- ja Keski-Uudellamaalla
17367: luku on jatkuvasti kohonnut. Hoitopailkkojen ovat varsin heikot, niin olisi myös yhteis-
17368: puute on pa;kottanut kaupungin ryhtymään kunnan taholta tehtävä kaikki mahdollinen
17369: kiireellisiin toimenpiteisiin sairaalan laajen- tilanteen korjaamiseksi. Hyvinikään kaupun-
17370: tamiseksi ja samalla ottamaan huomioon gin ja maalaiskunnan työllisyystilanne tulee
17371: myös naapurikuntien sairaalapaikkatarpeen. ensi talvena olemaan erittäin vaikea ja sen-
17372: ~liopistollinen keskussairaala on ilmoitta-
17373: tähden rakennustyöt pitäisi päästä aloitta-
17374: nut em. kunnille, että siellä ei voida ajatel- maan v:n 1965 alussa.
17375: lakaan sairaansijojen lisäämistä mainittujen Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
17376: kuntien kohdalla. Hyvinkään kaupunginsai-
17377: raalan, joka 1 päivänä tammikuuta siirtyy että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
17378: ikuntainliiton hallintaan, laajennusosa raken- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
17379: netaan nykyisen sairaalan yhteyteen ja on kan suuruisen määrärahan Hyvin-
17380: jo asemakaavallisesti yhdistetty nykyisen kään kaupunginsairaalan rakennustöi-
17381: sairaalan tonttiin. Tähän laajennusosaan si- den aloittamista varten.
17382: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
17383:
17384: Toivo Salin. Rainer Virtanen. Veikko Helle.
17385: Lauri Kantola. Gösta Rosenberg. Ilmari Linna.
17386: 1523
17387:
17388: IV,576.-Rah.al. N:o 447.
17389:
17390:
17391:
17392:
17393: Salin ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkään uuden ase-
17394: marakennukse'll, routatieylikulkus~1lan ja ratapihan raken-
17395: nustöiden aloittamiseksi.
17396:
17397:
17398: Eduskunnalle.
17399:
17400: Uuden rautatieaseman rakentaminen Hy- voliikennettä kestävä silta, minkä johdosta
17401: vinkään kaupunkiin on rautateiden kehityk- tarvikkeita kuljettaville liikk:eille aiheutuu
17402: sen ja matkustavan yleisön palvelun paran- lisäkustannuksia syystä, että rautatien ylitys
17403: tamiseksi välttämätöntä. Hyvinkään kaupun- on mahdollista ainoastaan yhdestä kohtaa.
17404: gin rautatiehallitukselle esittämän asemara- Tämä epäkohta poistuu sillä, että raskasta
17405: kennuksen rakennussuunnitelmaan sisältyy liikennettä kestävä rautatien ylikulkusilta ja
17406: rautatien ylikulkusilta ja raidejärjestelyjä. aseman rakentaminen on ratkaistu yhtenä
17407: Uuden aseman sijainti tulee olemaan nykyi- kokonaisuutena. Rakennustyön ensi vaihe on
17408: sin käytössä olevalta asemalta n. 200 m. poh- kallionlouhintaa, jota työtä voidaan kustan-
17409: joiseen olevan kallioleikkauksen kohdalla ja nuksia lisäämättä suorittaa talvella ja näin
17410: tästä johtuu, että paikalla joudutaan suorit- vähentää Hyvinkäällä erittäin vaikeaksi muo-
17411: tamaan suuria kallionlouhintatöitä. Rautatie- dostunutta työttömyyttä.
17412: hallituksen raidejärjestelysuunnitelmat ovat Eduskunta on jo v. 1961 hyväksynyt toi-
17413: valmiina, joten louhintatyöt voidaan åloit- vomuksen, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
17414: taa. toimenpiteisiin uuden rautatieaseman raken-
17415: Ajankohtaiseksi asian on saattanut myös tamiseksi Hyvinkään kaupunkiin.
17416: se, että valtatie n: o 3: lta Hyvinkään kau- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
17417: punkiin johtava sisääntulotie on valmistunut nioittaen,
17418: ja avattu liikenteelle 11. 9. 1964, joten län-
17419: nestä itään suuntautuva liikenne tulee tätä että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
17420: kautta ylittämään rautatien, aseman ja sen tulo- ja menoarvioon 250 000 markan
17421: yhteyteen rakennettavan sillan valmistuttua. suuruisen määrärahan Hyvinkään uu-
17422: Hyvinkää kaupunki sijaitsee Salpausselän den asemarakennuksen rautatienylikul-
17423: harjulla, ja rautatie jakaa kaupungin kah- kusillan ja ratapihan rakennustöiden
17424: teen yhtä suureen osaan. Pohjoiseen kulkevan aloittamiseksi.
17425: pääradan yli johtaa ainoastaan yksi ajoneu-
17426: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
17427:
17428: Toivo Salin. R. Virtanen.
17429: Lauri Kantola. Gösta Rosenberg.
17430: H. Tauriainen.
17431: 1524
17432:
17433: IV,577. -Rah.al. N:o 448.
17434:
17435:
17436:
17437:
17438: Salin ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon ra-
17439: kentamiseksi Mäntsälään.
17440:
17441:
17442: Ed usk unn alle.
17443:
17444: Mäntsälän kunnan alueella valtion virasto- tavaan virastotaloon tullaan sijoittamaan
17445: jen henkilökunta joutuu työskentelemään tar- kaikki tällä alueella sijaitsevat valtion vi-
17446: koitustaan vastaamattomissa olosuhteissa. rastot.
17447: Huoneistojen vajaus koskee nimismiehen Tärkeänä on pidettävä sitä, että määräraha
17448: kansliaa, poliisilaitosta, postia, verotoimistoa, rakennustöiden aloittamiseksi saadaan v:n
17449: vero- ja tutkijalautakuntaa ym. valtion vi- 1965 tulo- ja menoarvioon, jotta viranomaiset
17450: rastojen huonetiloja. voisivat suorittaa asianmukaisissa tiloissa
17451: Mainitut virastot on sijoitettu yksityisten työnsä ja virkatehtävänsä, jotka paikkakun-
17452: omistamiin huoneistoihin, joita alunperin ei nalla tapahtuneen voimakkaan kehityksen
17453: ole virastotarkoituksiin suunniteltu, ja näin johdosta ovat suuresti lisääntyneet.
17454: ollen asioiden käsittely niissä muodostuu han- Lisäksi on otettava huomioon, että paikka-
17455: kalaksi. kunnalla on jatkuvasti esiintynyt kausiluon-
17456: Poliisitoimen johdosta pidätettyjen säilyt- toista työttömyyttä, joten talven aikana suo-
17457: täminen on vaikeata, ei ainoastaan valvon- ritettava rakennustyö helpottaisi varsinkin
17458: nan, vaan siihen liittyvien huoltotoimenpitei- rakennustyöläisten työhönsijoittamista.
17459: den johdosta. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
17460: Mäntsälään rakennettavan valtion virasto- nioittaen,
17461: talon suunnitteluvaihe on valmis ja luonnos-
17462: piirustukset on rakennushallituksessa hyväk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
17463: sytty, joten rakennustyöt voitaisiin aloittaa tulo- ja menoarvioon 1100 000 markan
17464: v. 1965. Rakennuksen tilavuus tulee olemaan suuruisen määrärahan Mäntsälään ra-
17465: vähän yli 8 000 m3 ja kustannusarvio päät- kennettavan valtion virastotalon ra-
17466: tyy 1100 000 mk: aan. Mäntsälään rakennet- kennustöiden aloittamiseksi.
17467: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
17468:
17469: Toivo Salin. R. Virtanen.
17470: Lauri Kantola. Gösta Rosenberg.
17471: 1525
17472:
17473: IV,578-Rah.al. N:o 449.
17474:
17475:
17476:
17477:
17478: Salin ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnitelman laatimi-
17479: seksi valtion palveluksesta eläkkeelle siirrettyjen asunnon
17480: saannin turvaamisesta.
17481:
17482:
17483: E d u s kun n a H e.
17484:
17485: Valtion peruspalkkaisen viran- ja toimen- Tämän johdosta useat vuosikymmeniä val-
17486: haltijalla on oikeus erottuaan saada valtion tiota palvelevat kansalaiset joutuvat vaikeuk-
17487: varoista elinkautista eläkettä, laissa ja ase- siin uuden asunnon hankkimisessa.
17488: tuksessa lähemmin määrätyin ehdoin, samoin Vallitsevan epälkohdan poistamiseksi olisi
17489: valtion työssä olevalla työntekijä1lä, jonka kohtuullista, että valtion varoilla rakenne-
17490: katsotaan siitä savan pääasiallisen toimeen- taan vuokrataloja eläkeläisiä varten ensi-
17491: tulonsa, on oiikeus työstä erottuaan saada sijaisesti niille paikkakunnille, missä on pal-
17492: määrätyin edellytyksin elinkautista eläkettä jon valtion palveluksessa olevia kansalaisia
17493: valtion varoista. ja missä tarvetta ilmenee.
17494: Eräitä poikkeuksia lukuunottamatta on Vuokra em. taloissa voitaisiin määrätä sel-
17495: mahdollisuus Eaada täysi eläke, riippuen laiseksi, että rakennus- ja kunnossapitokus-
17496: palveluvuosista, kun viran tai toimenhaltija tannukset tulisivat korvatuiksi.
17497: kuin myös työsuhteessa valtioon oleva kan- Edellä olevan perusteella esitämme,
17498: salainen on täyttänyt 63 vuotta. Edellä
17499: mainitun säännöksen mukaan siirretään että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
17500: joka vuosi eläkeelle huomattava määrä val- tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
17501: tionrautateiden ja muissa valtion laitoksissa määrärahan rakennussuunnitelman
17502: palvelevia kansalaisia. laatimiseksi valtion palveluksesta eläk-
17503: Useat eläJkkeelle siirtyessä asuvat valtion keelle siirrettyjen kansalaisten asunnon
17504: omistamassa vuokra-asunnossa ja kun eläk- saannin turvaamiseksi.
17505: keelle lähtö tapahtuu, on määräysten mu-
17506: kaan poistuttava valtion vuokraamaata asun-
17507: nosta.
17508: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
17509:
17510: Toivo Salin. R. Virtanen.
17511: Lauri Kantola. Gösta Rosenberg.
17512: H. Tauriainen.
17513: 1526
17514:
17515: IV,579.- Rah.al. N: o 450.
17516:
17517:
17518:
17519:
17520: Salin ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen suoritta-
17521: miseksi tielinjasta Hyönölär~r-Töllintieltä Pusulan kirkon-
17522: kylän j(J Marttilan kylän väliselle maantielle.
17523:
17524:
17525: Eduskunnalle.
17526:
17527: Uudenmaan läänin Pusulan kunnan maan- koliikenteen matkaa. Kun em. tienoikaisu ja
17528: teitten yhdystiet kaipaisivat pikaista kor- kunnostaminen toteutuu poistaa se suurelta
17529: jausta. Yhteydet Hyönölän-Töllintieltä Pu- osalta Pusulan kirkonkylän liikennesolmun
17530: sulan kirkonkylän-Marttilan kylän väliselle haitat.
17531: maantielle ovat erittäin huonot. Jos Hyönö- Tämä tienoikaisu voitaisiin mainiosti suo-
17532: län-Töllintie jatkettaisiin kulkemaan Syrjä- rittaa työllisyystyönä ja näin helpottaa paik-
17533: Iän mutkasta suoraan Harjulan talon ja Hat- kakunnan vaikeaksi kehittyvää työttömien
17534: tulan kylän välillä kulkevaan Pusulan kk:n työhönsijoittamista.
17535: -Marttilan maantielle, niin uutta tietä olisi Edellä esitetyn perusteella esitämme,
17536: tehtävä vain 1 km. Uudelle tieosuudelle olisi
17537: rakennettava yksi pieni: betonirakenteinen että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
17538: silta. tulo- ja menoarvioon 750 markan suu-
17539: Tämän esityksen mukaan uusittu Hyönö- ruisen määrärahan tutkimuksen suo-
17540: län-Hattulan tie lyhentäisi etelässä Helsin- rittamiseksi tielinjasta Hyönölär~r-Töl
17541: gin-Lohjan-Inkoon ja pohjoisessa Fors- Untieltä Pusulan kirkonkylän ja
17542: saan ja Harjavaltaan kulkevan raskaan kau- MartUlan kylän väliselle maantielle.
17543: Helsingissä. 15 päivänä syyskuuta 1964.
17544:
17545: Toivo Salin. Rainer Virtanen.
17546: Lauri Kantola. Gösta Rosenberg.
17547: 1527
17548:
17549: IV,580. - Ra.h.al. N: o 451.
17550:
17551:
17552:
17553:
17554: Salin ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion ylläpitämien
17555: valtakunnallisten osastojen perustamiseksi kuntien ja kun-
17556: tainliittojen omistamiin yleisiin ammattikouluihin.
17557:
17558:
17559: E d u s kun n a H e.
17560:
17561: Kansakouluista ja oppikoulujen viiden- ammattikouluihin valtion ylläpitämiä osas-
17562: neltä luokalta saa joka vuosi päätöstodistuk- toja tulo- ja menoarvion rajoissa valtakun-
17563: sen suuri määrä oppilaita, joilla ei ole mah- nallista ammattikasvatustarvetta tyydyttä-
17564: dollisuutta jatkaa opiskelua korkeamman mään.
17565: sivistyksen ja opin tiellä. Syyt opintojen Nämä lain ja asetuksen määräykset toteu-
17566: päättymiseen ovat erilaisia, mutta taloudelli- tettuina poistaisivat sitä suurta ammattikou-
17567: set vaikeudet ovat yleensä ratkaisevia teki- lutusvajausta, jota esim. Uudenmaan läänin
17568: jöitä koulutien päättymiseen. Pääosan tästä alueeHa ilmenee sen johdosta, että Uuden-
17569: ryhmästä muodostavat vähävaraisten perhei- maan läänissä ei ole keskusammattikoulua.
17570: den lapset. Vaikka valtion ylläpitämien valtaJrnnnal-
17571: Maamme kouluoloja tutkivissa elimissä on listen osastojen saamien kuntien ja kuntain-
17572: valkavasti harkittu, mitä keinoja voitaisiin liittojen omistamiin ammattikouluihin on
17573: käyttää näiden murrosiässä olevien nuorten välttämätöntä, ei v:n 1965 tulo-- ja meno-
17574: jatkokoulutuksen järjestämiseksi, tiedon ja arvioon ole merkitty määrärahaa em. osasto-
17575: taidon kohottamiseksi, ohjata ja auttaa nuo- jen perustamista varten eikä perusteluissa
17576: ria kansalaisia sijoittumaan heidän kJ~kyään ole huomioitu ko. asiaa.
17577: ja taitoaan vastaavaHe paikalle teollisen ja Edellä esitetyn perusteella esitämme koh-
17578: muun elinkeinoelämän palvelukseen. Kehit- telaimmin,
17579: tyvän tekniikan aikakaudella tarvitaan jat-
17580: kuvasti enemmän pätevää ammattityövoimaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
17581: teollisuuslaitoksiin ja muihin koneellistuvan tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
17582: tuotannollisen elämän tarpeisiin. suuruisen määrärahan valtion ylläpi-
17583: Tämän tarpeen täyttämiseksi hyväksyi tämien valtakunnallisten osastojen per
17584: eduskunta v. 1959 uuden parannetun lain rustamista varten kuntien ja kuntain-
17585: (184/58) ammattioppilaitoksesta. Nyt voi- liittojen omistamiin yleisiin ammatti-
17586: massa olevan lain 10 § edellyttää, että valtio kouluihin.
17587: perustaa omistajan suostumuksella yleisiin
17588: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
17589:
17590: Toivo Salin. H. Tauriainen.
17591: Lauri Kantola. Rainer Virtanen.
17592: V. J. Rytkönen. Gösta Rosenberg.
17593: Bernming Lindqvist.
17594: 1528
17595:
17596: IV,581. - Ra.h.al. N: o 452.
17597:
17598:
17599:
17600:
17601: Salmela-Järvinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lapsilisien
17602: korottamiseen.
17603:
17604:
17605: Eduskunnalle.
17606:
17607: Lapsilisäjärjestelmämme on eräs keskei- lapsilisiin ehdotetaan käytettäväksi. Näin
17608: simpiä perhekustannusten tasaamisen muo- suuri "ylijäämä" antaisi mahdollisuuden
17609: toja. Siihen pitäisi sen vuoksi kiinittää jat- 10-13 % :n suuruisiin korotuksiin. Valtio-
17610: kuvasti huomiota. neuvostolla on lisäksi oikeus kesken vuottakin
17611: Lapsilisien ostoarvo on viime aikoina huo- korottaa lapsilisiä elinkustannusten nousua
17612: mattavasti laskenut hintojen jatkuvasti ko- vastaavalla määrällä. Tätäkin varten pitäisi
17613: hotessa, ja varsinkin elintarvikkeitten suuret budjetin määrärahaan merkitä lisäystä.
17614: hinnankorotukset pahimmin koskevat juuri Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
17615: suuriin perheisiin. Tästä huolimatta lapsili-
17616: sien korotuksiin ei hallitus ole esittänyt mää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
17617: rärahaa eikä tehnyt muitakaan esityksiä nii- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XVIII lu-
17618: den korottamiseksi. Korotuksiin olisi mahdol- vun 15 momentille lisäyksenä
17619: lisuuksia sen vuoksi, että työnantajilta tarkoi- 30 000 000 markkaa käytettäväksi lap-
17620: tukseen perittävä summa arvioidaan ensi silisien korottamiseen.
17621: vuonnakin n. 40 milj. mk suuremmaksi kuin
17622: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1964.
17623:
17624: Martta Salmela-Järvinen. Impi Lukkarinen.
17625: 1529
17626:
17627: IV,582. - B.ah.al. N: o 453.
17628:
17629:
17630:
17631:
17632: Salo: Korotetun määrärahan osoittamisesta maan kallioperä-
17633: kartoitusta varten.
17634:
17635:
17636: E d u s kun n a H e.
17637:
17638: Valtakunnan kallioperäkartoitus nyky- nalla ei voida katsoa olevan varaa odottaa
17639: aikaisia tarpeita silmällä pitäen on vasta puheenaolevaa perusedellytysten selvittämistä
17640: alullaan. Suuria alueita on vielä kokonaan vuosikymmeniä. Jotta toimintaan saataisiin
17641: kartoittamatta. Tarvitaan kartasto mittakaa- vauhtia, on tarkoitukseen myönnettävä mää-
17642: vassa 1 : 1000 000 puheena olevia turtkoituk- räraha välttämätöntä tarldstaa.
17643: sia, mm. malminetsintää varten. Nykyisellä Edellä sanottuun viitaten ehdotan kun-
17644: työvoimalla mainittu kartoitus käy niin hi- nioittavasti,
17645: taasti, ettei sen tiettävästi voida laskea val-
17646: mistuvan v: een 2000 mennessä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
17647: Maan kallioperäkartoitus on perusedelly- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17648: tys geologisten rakennepiirteiden selvittämi- 500 000 markkaa maan kallioperä-
17649: selle samoinkuin tällaisen tutkimuksen sovel- kartoitusta varten.
17650: lutuksille, mm. malminetsinnälle. Valtakun-
17651: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
17652:
17653: Tuure Salo.
17654:
17655:
17656:
17657:
17658: 192 E/72'6
17659: 1530
17660:
17661: IV,583.- Rah.al. N: o 454.
17662:
17663:
17664:
17665:
17666: Salo: Määrärahan osoittamisesta Si1tetän--Raanujärven
17667: maantien parantamistyön aloittamiseksi.
17668:
17669:
17670: E d u s kun n a l ~ e.
17671:
17672: Sinetän-Raanujärven maantie Rovanie- päiset puusillat hajoamistilassa. Tieosuuden
17673: men maalaiskunnassa on yhteinen osa Rova- pituus on 35 km. Rakentamissuunnitelma on
17674: niemen-Pellon ja Rovaniemen-Ylitornion valmis. Tien rakentamistyö palvelee Ylitor-
17675: välisistä kauttakulkuteistä ja on sekä ·ras- nion kunnan ja Rovaniemen maalaiskunnan
17676: kaasti että vilkkaasti liikennöity. Sen mer- työllisyyden hoitamista.
17677: kitys kauttakulku- ja matkailutienä tulee Edellä sanottuun viitaten esitän ikunnoit-
17678: lähivuosina vielä huomattavasti lisäänty- tavasti,
17679: mään, kun Ylitorniolle raJkenteilla oleva Tor-
17680: nionjoen maantiesilta ja Pelloon rakennettava että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
17681: vastaava silta tulevat uusina yhdyssiteinä tulo- ja 1nenoarvioon 1 000 000 markan
17682: liittämään Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruot- määrärahan Sinetän--Raanujärven
17683: sin tieverkostot toisiinsa. maantien parantamistyön aloittamista
17684: Tie on nyt hyvin huonossa kunnossa ja varten.
17685: jälleenrakennuksen aikana rakennetut tila-
17686: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
17687:
17688: Tuure Salo.
17689: 1531
17690:
17691: IV,584.- Rah.al. N:o 455.
17692:
17693:
17694:
17695:
17696: Saloranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan
17697: meijerikoululle hankittavien koneiden ja laitteiden osta-
17698: rnista varten.
17699:
17700:
17701: E d u s k u n n a ll e.
17702:
17703: Meijeriammattikoulujen kannatusyhdistys 1 205 400 mk, joista suurin osa on indeksiin
17704: r.y:n toimesta on meijeriväen kouluttamista sidottuja.
17705: varten v.1954 rakennettu Hämeenlinnan mei- Kun valtiolta on saatu tähän mennessä
17706: jerikoulu. Koulutuksen tehostamiseksi ja mei- vain 320 000 mk halpakorkoista lainaa ja kun
17707: jeriammattiväen puutteen poistamiseksi val- kannatusyhdistyksen jäseninä ovat meijeri-
17708: mistui koululle lisärakennuksia kuluvana liitot, jotka pienkarjanomistajat ovat muo-
17709: vuonna. Oppilaitos on opetuslaboratorio- ja dostaneet ja joilta on vaikea saada lisävaroja
17710: meijeritiloineen maamme ainoa ja täysin koulun tarpeisiin, ehdotamme kunnioittavim-
17711: ajanmukainen meijerikoulu. min,
17712: Ennenkuin uusi opetusmeijeri ja labora-
17713: torio voivat toimia tehokkaasti ja rakennuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
17714: siin käytettyjä varoja vastaavalla tavalla, on tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
17715: niihin hankittava uusia ajanmukaisia koneita määrärahan Hämeenlinnan meijerikou-
17716: ja laitteita. Koulu on tullut maksamaan yh- lulle hankittavien koneiden ja laittei-
17717: teensä 2 090 000 mk ja sen lainat ovat nyt den ostamista varten.
17718: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
17719:
17720: T. Saloranta. Eino Uusitalo. Veikko Savela.
17721: 1532
17722:
17723: 1V,585.-Rah.al. N:o 456.
17724:
17725:
17726:
17727:
17728: Sandelin ym.: Määrärahan osoittamisesta tartuntatautisten
17729: osaston rakentamiseksi Tampereen keskussairaalan yhtey-
17730: teen.
17731:
17732:
17733: E d u s kun n a U e.
17734:
17735: Tampereen keskussairaalan ralkennusoh- Tartuntatautiosaston puuttumisen vuoksi
17736: jelma on hyväksytty noin kymmenen vuotta ei keskukssairaalalla nykyisin ole mahdolli-
17737: sitten ja sairaala on toiminnassa lukuun ot- suutta hoitaa näiltä osin sairaailalain asetta-
17738: tamatta 64 sairaansijaa ik:äsittävää tartunta- mia tehtäviä. Lisäksi nykyisten osastojen
17739: tautisten osastoa, jonka rakentamista varten eristäminen aiheuttaa vajausta sairaansijojen
17740: ei ole saatu määrärahaa. käytössä ja siten haittaa sairaalan normaalia
17741: Keskussairaalan toiminnan kannalta on pi- työtä.
17742: dettävä välttämättömänä, että sairaalan yh- Tampereen keskussairaalan tartuntatautis-
17743: teydessä on osasto, jossa potilaitten hoitoa ten osaston rakentamiskustannuksiksi on ar-
17744: voidaan jatkaa, mikäli potilaat ovat sairas- vioitu n. 2 milj. mk. Osaston ohjelmoinnissa
17745: tuneet tartuntatautiin. Koska tartuntatautis- ja suunnittelussa on pyritty sellaiseen koko-
17746: ten osasto sisältyy laitoksen perusrakennus- naisratJkaisuun, että sitä voidaan käyttää
17747: ohjelmaan, ei muitten vuodeosastojen raken- myös sisätautipotilaiden hoitoon milloin tar-
17748: tamisessa ole varauduttu tartuntatautiin sai- tuntatautipotilaitten määrä ei edellytä osas-
17749: rastuneiden potilaiden hoitamiseen. Eristä- ton kaikkien sairaansijojen käyttöä.
17750: mistoimenpiteet suurilla osastoilla, joilla pie- Koska tartuntatautisten osaston rakenta-
17751: niä vuodehuoneita on vähän, tuottavat suu- mista Tampereen keskussairaalan yhteyteen
17752: ria hankaluuksia sekä tartunnan leviämisen on pidettävä hyväksytyn perusohjelman to-
17753: ilmeisen vaaran. Eristämismahdollisuuksien teuttamisen ja sairaalan tarkoituksenmukai-
17754: puutteen vuoksi on nykyisin jouduttu vasta- sen toiminnan kannalta välttämättömänä, eh-
17755: ieikattuja potilaita siirtämään toisiin sairaa- dotamme kunnoittaen,
17756: loihin, mitä ei voida pitää asianmukaisena.
17757: Erikoissairaalaan siirtäminen on erittäin vai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
17758: keaa, koska sairaalapiirin alueella ei näitä tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
17759: ole lukuun ottamatta Tampereen kaupungin suuruisen määrärahan tartuntatautis-
17760: pientä ku1Jkutautisairaalaa. ten osaston rakentamista varten Tam-
17761: pereen keskussairaalan yhteyteen.
17762: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
17763:
17764: Valdemar Sandelin. Pertti Rapio.
17765: Kuuno Honkonen. Kauko Tamminen.
17766: Atte Pakkanen. Väinö R. Virtanen.
17767: 1533
17768:
17769: IV,586.-Rah.al N:o 457.
17770:
17771:
17772:
17773:
17774: Sandelin ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateille
17775: tavaraliikenteen etäisyysalennuksesta, kuukausilipuista ym.
17776: aiheutuvien tulojen menetysten korvaamiseksi.
17777:
17778:
17779: Eduskunnalle.
17780:
17781: Valtionrautateiden taloudenhoidon yleisistä taneet riittävän korkeaan tariffiin. Tämän
17782: perusteista 19 päivänä toukokuuta 1950 an- johdosta valtionrautateille aiheutuva tappio
17783: netun lain (242/50) 2 § :n mukaan valtion- nousee vuosittain vähintään 2,65 milj.
17784: rautateillä kannettavat kuljetus- ynnä muut mk:aan. Niin ikään on opiskelijalippujen ja
17785: maksut on määrättävä yleiseltä tasoltaan sel- koululaisille myytävien seuruelippujen tarif-
17786: laisiksi, että niistä kertyvät tulot, mikäli fit määrätty asetuksella lähes 50 % yleistä
17787: mahdollista, riittävät peittämään laitoksen tariffia alemmiksi. Viimeksi mainittujen lip-
17788: kustannukset. pujen käyttö on viime vuosina yleistynyt ja
17789: Sanotun lain 3 § : n 1 momentissa on mää- niiden tuottama tappio oli suoritetun tutki-
17790: rätty, että kuljetusmaksut lasketaan mm. muksen mukaan v. 1959 n 1,8 milj mk.
17791: kuljetusmatkan pituuden perusteella sovelta- Valtionrautateiden taloudenhoidon yleisistä
17792: malla maksuasteikkoa, johon merkityiltä mat- perusteista annetun lain 3 § : n 3 momentin
17793: koilta maksu kilometriä kohti on pitkiltä mat- ja 5 §: n 4 momentin mukaan tällaiset tulo-
17794: koilta pienempi kuin lyhyiltä. Tätä etäisyys- jen menetykset, jotka varovaisestikin laskien
17795: alennusperiaatetta on valtionrautateiden ta- nousevat 25 milj. mk: aan, on korvattava val-
17796: riffisäännön sisältävän 21 päivänä kesäkuuta tionrautateille. Myös valtion tilintarkastajat
17797: 1945 annetun asetuksen (596/45) 35 § :ssä, ovat huomauttaneet tilintarkastuskertomuk-
17798: sellaisena kuin se on 22. 6. 1949 annetussa sessa v. 1962, että tällaisten rautatielaitokseen
17799: asetuksessa (434/49) toteutettu vastoin lain kuulumattomille myönnettyjen sosiaalisten
17800: 2 § : n säännöksiä kansantaloudellisten syiden etujen peittämistä liikennetuloilla ei valtion-
17801: takia niin jyrkkänä, etteivät pitkillä kulje- tilintarkastajain mielestä voida ainakaan kai-
17802: tusmatkoilla tavaraliikenteestä kertyvät tulot kilta osiltaan pitää valtionrautateiden talou-
17803: riitä peittämään valtionrautateille sanotuista denhoidon yleisistä perusteista annetun lain
17804: kuljetuksista aiheutuvia kustannuksia. Suo- mukaisena.
17805: ritettujen laskelmien mukaan aiheutuu val- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
17806: tionrautateille liian suuresta tavaraliikenteen
17807: etäisyysalennuksesta vähintään noin 20 milj. että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
17808: mk:n suuruinen tappio vuodessa. tulo- ja menoarvioon 15 pääluokan II
17809: Samoin on mainitun lain 2 § : n vastaisesti luvun kohdalle 25 000 000 markan suu-
17810: valtionrautatiet velvoitettu pitämään kuu- ruisen määrärahan valtionrautateille
17811: kausi-, työläiskuukausi- ja koululaislippujen tavaraliikenteen etäisyysalennuksesta,
17812: tariffien omakustannustasoa alempana ei- kuukausilipuista ym. aiheutuvien tulo-
17813: vätkä rautatiehallituksen sanottujen tariffien jen menetysten km·vaamiseksi.
17814: korottamista tarkoittaneet esitykset ole joh-
17815: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
17816:
17817: Valdemar Sandelin. Sylvi Siltanen.
17818: Voitto Hellsten. Artturi Koskinen.
17819: 1534
17820:
17821: IV,587.- Rah.al. N: o 458.
17822:
17823:
17824:
17825:
17826: Sandelin ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
17827: yleishyödyllistä asuntotuotantoa varten.
17828:
17829:
17830: E d u s k u n n a 11 e.
17831:
17832: Pahimpina työttömyysvuosina käytti valtio Ainoa !keino palauttaa asuntorakennustoi-
17833: työllisyyden ylläpitämiseksi ja työttymyyden minta edes viime vuosien tasolle on näin
17834: torjumiseksi työttömyysmäärärahoilla jopa ollen valtion tukeman osuuden vastaava
17835: yli 400 milj. nmk. Ensi talven vaikentuvan lisääminen. Nostamalla aravarakennustoimin-
17836: työllisyystilanteen vuoksi on samaan tarkoi- taan tarkoitettu 92 milj. nmk:n määräraha
17837: tukseen jälleen osoitettava huomattavan 180 milj: aan on tarkoitus saavutettavissa
17838: suuri summa. nopeinta tietä.
17839: Trullä hetkellä käytettävissä olevien tieto- Mainittakoon, että tämän suuruisella mää-
17840: jen mukaan kohtaa työttömyys pahimmin rärahalla voitaisiin normaalin asuntotuotan-
17841: rakennustoimintaa. Esim. asuntorakennustoi- non ohella rahoittaa myö valmiina olevat
17842: minnan arvellaan aloittamisluvista päätellen suunnitelmat vanhusten ja oppilasasuntoloi-
17843: supistuvan kolmannekella. Paitsi työttömyy- den osalta.
17844: den aiheuttamia vakavia seurauksia merkit- Edellä olevan perusteella esitämme,
17845: see se muutenkin vaikean asuntotilanteen
17846: pahenemista. Tilannetta ei voi auttaa edes että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
17847: hallitulksen esitys veronhuojennuslain muu- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 19
17848: tokseksi, joka hyväksytyksi tullessaan aut- Pl:n II luvun 25 momentille 75 mil-
17849: taisi vain spekulatiivista asuntorakennustoi- ioonaa mm·kkaa lainoiksi yleishyödyl-
17850: mintaa. Supistus asuntorakennusalalla ta- listä asuntotnotantoa varten.
17851: pahtuu kuitenkin nimenomaan em. spekula-
17852: tiivisella sektorilla.
17853: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
17854:
17855: Valdemar Sandelin. Eino Siren. Veikko Helle.
17856: Elis Manninen. Väinö Vilponiemi. Uljas Mäkelä.
17857: Viljo Virtanen. Valto Käkelä. Kaarlo Pitsinki.
17858: Edvard Pesonen. K. F. Haapasalo. Sylvi Siltanen.
17859: Veikko Mattila. Olavi Kajala. Artturi Koskinen.
17860: Anni Flinck. Voitto Hellsten. Lyyli Aalto.
17861: 1535
17862:
17863: IV,588. -Rah.al. N:o 459.
17864:
17865:
17866:
17867:
17868: Sandelin ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten elä-
17869: kemenojen korvaamiseksi valtionrautateille.
17870:
17871:
17872: E d u s k u n n a ll e.
17873:
17874: Valtionrautateiden eläkemenot ovat huo- On huomattava, että mitään lisärasitusta
17875: mattavasti suuremmat kuin muiden kuljetus- ei järjestely aiheuttaisi valtion kassatalou-
17876: toimintaa harjoittavien yksityisten yrittäjien deHe, mutta sillä olisi olennainen vaikutus
17877: tai yleensä yksityisissä yrityksissä. Tähän on nimenomaan rautateiden tariffitason pysyt-
17878: syynä se, ettei aikaisemmin ole liiennyt va- tämiseksi kohtuullisena. Jos sen sijaan val-
17879: roja rautateiden teknilliseen rationalisointiin tionrautateiden on tuloillaan peitettävä nämä
17880: siinä määrin kuin laitoksen liiketaloudelli- ylimääräisetkin elwkemenot, olisi tariffeja
17881: sesti terve kehittäminen olisi edellyttänyt, runsaasti korotettava. Kiristyneestä ikilpai-
17882: joten valtionrautateillä oli aikaisemmin yli- lusta johtuen tariffien korottaminen suurien
17883: suuri henkilöikunta, joka nyt on suurim- eläkemenojen takia ei kuitenkaan johtaisi
17884: maksi osaksi eläkkeellä ja rasittaa siis nykyi- tulojen lisäyikseen, vaan päinvastoin kulje-
17885: sen käytännön vallitessa eläkemenomaan val- tusvolyymin pienenemiseen ja samalla tulo-
17886: tionrautateiden taloutta. jen vähenemiseen. Täten ei siis vahion kan-
17887: Liiketaloudellisesti oikea menettely olisi nalta saavutettaisi ta:rkoitettua tulosta. Myös
17888: merkitä valtionrautateiden menoiksi vakuu- valtiontilintarkastajat ovat huomauttaneet ti-
17889: tusmaksuna samansuuruinen erä kuin yksi- lintarkastuskrtomuksessa v. 1962, että tällais-
17890: tyisyritykset joutuvat nyt maksamaan ja ten rautatielaitdkseen kuulumattomille myön-
17891: merkitä ylimenevä osa eläkemenoiksi valtion nettyjen sosiaalisten etujen peittämistä lii-
17892: yleiselle eläikemomentiHe. Alustavien tutki- kennetuloilla ei valtiontilintartkastajain mie-
17893: musten mukaan on tämä vakuutusmaksua lestä voida ainwkaan kaikilta osiltaan pitää
17894: vastaava erä sosiaaliministeriön vakuutus- valtionrautateiden taloudenhoidon yleisistä
17895: osastolla arvioitu 6% :ksi maksetuista pal- perusteista annetun lain mukaisena.
17896: koista. Tästä on työntekijäin eläkelain mu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
17897: kaista maksua 5 % ja työnantajien vapaa- nioittaen,
17898: ehtoisesti maksamia perhe- ja lisäeläJkkeitä
17899: 1 %. Kun v. 1963 maksetut palkat valtion- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
17900: rautateillä olivat 264,5 milj. mk ja mwksetut tulo- ja menoarvioon 15 Pääluokan
17901: eläimet 47,3 milj. mk, oli eläikkeiden määrä II luvun kohdalle 31 740 000 markan
17902: palkkojen määrästä valtionrautateillä 18 %. suuruisen määrärahan ylimääräisten
17903: Jotta valtionrautatiet saataisiin tässä suh- eläkemenojen korvaamiseksi valtion-
17904: teessa samaan asemaan kuin yksityiset liike- rautateille.
17905: laitokset, olisi valtionrautateille korvattava
17906: ylimääräisten eläkemenojen määrä, joka vas-
17907: taa 12 % suoritetuista palkoista.
17908: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
17909:
17910: Valdemar Sandelin. Sylvi Siltanen.
17911: Voitto Hellsten. Artturi Koskinen.
17912: 1636
17913:
17914: IV,589. - Ra.h.al. N: o 460.
17915:
17916:
17917:
17918:
17919: Sillantaus ym.: Määrärahan osoittamisesta liikuntahygienian
17920: professorin viran perustamiseksi Jyväskylän kasvatusopil-
17921: liseen korkeakouluun.
17922:
17923:
17924: E d u s k u n n a 11 e.
17925:
17926: Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun ministeriön aikaansaama liikuntahygienian
17927: v: n 1963 syksyllä toimintansa aloittaneella arvosanan pakollinen sisällyttäminen edellä
17928: liikuntakasvatuksen opintosuunnalla voidaan kerrottuun pätevyysasetukseen tuli korkea-
17929: suorittaa muun muassa liikuntakasvatuksen koulun tietoon vasta viime kesänä.
17930: kandidaatin tutkinto. Valtion oppikoulujen Jotta syksyllä 1965 viimeisen lukuvuotensa
17931: opettajainvirkain ja -toimien haettavaksi ju- aloittavat liikuntakasvatuksen opintosuunnan
17932: listamisesta ja hakemisesta sekä opettajain opiskelijat voisivat suorittaa edellä mainitun
17933: pätevyysehdoista annetun asetuksen muut- arvosanan, olisi kyseinen hygienian opetus
17934: tamisesta kesäkuun 12 päivänä 1964 annetun saatava alkuun 1. 9. 1965 lukien.
17935: asetuksen (N:o 336/64) mukaan edellä mai- Edelliseen perustuen esitämmekin kunni-
17936: nittu liikuntakasvatuksen kandidaatin tut- oittavasti,
17937: kinto tuottaa pätevyyden nuoremman leh-
17938: torin virkaan sekä voimistelunopettajan että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
17939: virkaan sillä edellytyksellä, että tutkintoon tulo- ja menoarvion 10 Pl. V luvun
17940: sisältyy muun muassa vähintään approbatur 1 momentille 9 778 markan määrära-
17941: -arvosana liikuntahygieniassa. Korkeakoulu han liikuntahygienian professorin vi-
17942: esitti v: n 1965 budjettiin otettavaksi määrä- ran perustamiseksi Jyväskylän kasva-
17943: rahan mainitun liikuntahygienian professorin tusopilliseen korkeakouluun 1 päivästä
17944: viran perustamiseksi, mutta ei korostanut syyskuuta 1965 lukien.
17945: viran kiireellisyyttä siitä syystä, että Opetus-
17946: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
17947:
17948: Pentti Sillantaus. Veikko Hyytiäinen. Mauno Pohjonen.
17949: 1537
17950:
17951: IV,590.-Rah.al. N:o 461.
17952:
17953:
17954:
17955:
17956: Sillantaus ym.: Määrärahan osoittamisesta kulkulaitosten
17957: koordinoimissuunnitelman laatimista varten.
17958:
17959:
17960: E d u s k u n n a 11 e.
17961:
17962: Viime huhtikuun 10 pa1vana eduskunta tieliikennettä, satamia, ilmakuljetusta ja nii-
17963: päätti hyväksyä toivomuksen, että hallitus den yleistä taloussuunnittelua ... "
17964: suorituttaisi Järvi-Suomen vesireittien kana- Koska alussamainittu eduskunnan toivoma
17965: voimismahdollisuuksista teknillistaloudellisen kanavoimissuunnitelma kuuluu luonteeltaan
17966: tutkimuksen sitten, kun varoja ja tutkimus- tässä samassa yhteydessä suoritettavaksi,
17967: voimia on tarkoitukseen käytettävissä. ehdotammekin,
17968: Kesäkuussa on Maailmanpankin taholta il-
17969: moitettu Suomelle myönnettävästä n. 91 milj. että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
17970: mk: n lainasta, joka on tarkoitettu käytettä- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. l luvun
17971: väksi maamme kuljetusolojen parantamiseksi 10 kohtaan 500 000 markan määrä-
17972: ja jonka edellytyksenä on maamme kuljetus- rahan rautatieliikennettä, maantielii-
17973: ongelmia koskevan teknillisen, taloudellisen kennettä, satamia, ilmakuljetusta,
17974: ja hallinnollisen suunnitelman laatiminen. Järvi-Suomen vesireittien kanavoimis-
17975: Hallitus onkin ottanut talousarvioon (12 Pl. mahdollisuuksia ja niiden yleistä ta-
17976: I: 10) 500 000 mk:n määrärahan kulkulai- loussuunnittelua sekä eri kuljetusmuo-
17977: tosten koordinoissuunnitelman laatimista var- tojen järkiperäistä kehittämistä ja
17978: ten, lausuen perusteluissa mm.: ,Mainittu koordinointia koskevan yleissuunnitel-
17979: suunnitelma koskee rautatieliikennettä, maan- man laatimista varten.
17980: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
17981:
17982: Pentti Sillantaus. Veikko Hyytiäinen. Mauno Pohjonen.
17983:
17984:
17985:
17986:
17987: 193 E/726
17988: 1538
17989:
17990: IV,591.- Rah.al. N: o 462.
17991:
17992:
17993:
17994:
17995: Sillantaus ym..: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän kasva-
17996: tusopillisen korkeakoulun liikuntakasvatuksen opintosuun-
17997: nan rakennuksen suunnittelun loppuun saattamista ja sa-
17998: kennustöiden aloittamista varten.
17999:
18000:
18001: E d u s k u n n a 11 e.
18002:
18003: Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun Tämä olisi tarkoituksenmukaista myös siitä
18004: lii'kuntrukasvatuksen opintosuunnan raiken- syystä, että niin valtion kuin yksityisetkin
18005: nuksen suunnittelua varten myönnettiin v:n rakennustyöt ovat Jyväskylässä ja sen ympä-
18006: 1963 tulo- ja menoarviossa ja toisessa lisä- ristössä arveluttavasti vähentyneet eikä nyt
18007: menoarviossa yhteensä 200 000 mk. Ensi käynnissä olevien valtion rakennustöiden
18008: vuoden menoarvioon on otettu lisäksi samaan jälkeen ole rahoitusta esitetty yhdellekään
18009: tarkoitukseen 300 000 mk, uudelle suuremmalle rakennustyölle.
18010: Koska rakennussuunnitelmat saadaan val- Edelliseen perustuen esitämmekin kun-
18011: miiksi jo tämän syksyn aikana ja koska ra- nioittavasti,
18012: kennustyö olisi saatava liikuntakasvatuksen
18013: opintosuunnan vuosittain kasvavan tilantar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
18014: peen vuoksi tulevana talvena alulle, olisi tulo- ja menoarvion 20 Pl. II luvun
18015: syytä myönnettävän määrärahan peruste- 29 momenUlle 300 000 markan määrä-
18016: luja muuttaa siten, että mahdollisesti jäävää rahan Jyväskylän kasvatusopt'llisen
18017: osaa voitaisiin käyttää rakennustyön ruloitta- korkeakoulun liikuntakasvatuksen opin-
18018: miseen. tosuunnan rakennuksen suunnittelun
18019: loppuun saattamista ja rakennustöi-
18020: den aloittamista varten.
18021: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
18022:
18023: Pentti Sillantaus. Veikko Hyytiäinen. Mauno Pohjonen.
18024: 1539
18025:
18026: IV,592.- Rah.al. N: o 463.
18027:
18028:
18029:
18030:
18031: Siltanen ym.: MiUirärahan osoittamisesta lapsilisien korotta-
18032: miseen.
18033:
18034:
18035: E d u s k u n n a ll e.
18036:
18037: Lapsilisillä, joita v: sta 1948 alkaen on heiden taloudellista rasitusta on tässä muo-
18038: suoritettu, on jossakin määrin voitu tasoittaa dossa lisätty n. 12 %:lla.
18039: sitä rasitusta, mitä lasten huoltaminen per- Samanaikaisesti työnantajilta perittäviä
18040: heille taloudellisesti merkitsee. Tämä tasoit- lapsilisämaksuja kertyy va;ltion ik:assaan huo-
18041: tava vaikutus on kuitenkin rahanarvon mattavasti enemmän kuin niitä maksetaan,
18042: muuttumisen ja hintojen jatkuvan kohoami- joten mahdollisuudet lapsilisien korottamiseen
18043: sen takia jäänyt merkitykseltään huomatta- ovat olemassa. Lapsilisämaksujen korottami-
18044: vasti vähäisemmäksi ·kuin se oli lain säätä- nen 15% :lla tämänvuotisesta määrästä mer-
18045: misen aikana. Lapsilisämaksujen porrastus kitsisi suunnilleen sen määrän käyttämistä
18046: on osoittautunut oikeudenmukaiseksi toimen- tähän tarkoitukseen, minkä hallitus on ar-
18047: piteeksi ja sitä olisi edelleen kehitettävä ja vioinut niitä vuoden 1965 aikana ik:ertyvän-
18048: jatkettava porrastusta siten, että se nykyistä kin. Näiden varojen käyttäminen muihin
18049: paremmin tukisi lapsirikkaita perheitä. tarkoituksiin on tuskin kohtuullista.
18050: Hallituksen esityksessä v: n 1965 valtion Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18051: tulo- ja menoarvioksi ei ole ehdotusta iJ.apsi- nioittaen,
18052: lisämaksujen 'korottamisesta, vaikka viime-
18053: aikaiset poikkeuksellisen voimakkaat hintojen että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
18054: kohoamiset ovat erityisesti vaikeuttaneet vä- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XVIII lu-
18055: hävaraisten lapsiperheiden asemaa. V: n 1962 vun 15 momentille lisäyksenä
18056: huhtikuusta lähtien on indeksi kohonnut 17 43 000 000 markkaa käytettäväksi lap-
18057: pistettä. Sinä aikana on lapsilisissä tapahtu- silisien korottamiseen.
18058: nut vain vähäinen !korotus, joten lapsiper-
18059: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
18060:
18061: Sylvi Siltanen. Eino Raunio. Edit Terästö.
18062: Meeri Kalavainen. Kaarlo Pitsinki. Valto Käkelä.
18063: Veikko Helle. Valdemar Sandelin. Elis Manninen.
18064: K. F. Haapasalo. Uljas Mäkelä. Väinö Vilponiemi.
18065: Lyyli Aalto. Anni Flinck. Veikko Kokkola.
18066: Antero Väyrynen. Voitto Hellsten. Veikko Mattila.
18067: Ensio Partanen. Tyyne Paasivuori.
18068: 1540
18069:
18070: IV,593.-Rah.al. N:o 464.
18071:
18072:
18073:
18074:
18075: Siltanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Miina S~1lanpäätä
18076: symbolisoivan muistomerkin aikaansaamiseksi pääkaupun-
18077: kiin.
18078:
18079:
18080: E d u s kun n a 11 e.
18081:
18082: Miina Sillanpään mm1 on kansamme yh- Yksinäiset äidit lapsineen saivat selvitä hen-
18083: teiskunnallisen historian merkittävimpiä. Hä- kisistä ja aineellisista vaikeuksistaan miten
18084: nen elämäntyönsä suuri arvo on tunnettu ja taisivat ja usein nämä äidit ja lapset joutui-
18085: tunnustettu koko maassamme ja maamme vat elämään suoranaisessa kurjuudessa. Paitsi
18086: rajojen ulkopuolellakin. Tähän ei ole antanut sitä, että Miina Sillanpää eduskunnassa mo-
18087: aihetta ainoastaan se, että hän oli Suomen neen otteeseen toimi tämän asiantilan kor-
18088: ensimmäinen naisministeri, eikä sekään, että jaamiseksi, hän ryhtyi myös oma-aloitteiseen
18089: hän toimi kansanedustajana neljättäkymme- toimintaan äitien ja lasten hyväksi. Miina
18090: nettä vuotta. Miina Sillanpään koko elämä Sillanpään aloitteesta perustettiin maamme
18091: oli omistettu yhteiskunnalle ja mm. sosiaali- ensimmäinen Ensi-Koti-yhdistys ja Ensi
18092: sen lainsäädäntömme vireyttäjänä hänen Koti. Ensi Koti-toiminta on tämän jälkeen
18093: työnsä oli kauaskantoista vaikuttaen vielä laajentunut. Maan eri puolilla toimivat
18094: tänäkin päivänä sosiaaliseen ajatteluun ja yhdistykset ja Ensi Kodit ovat tehneet arvo-
18095: toimintaan. kasta yhteiskunnallista työtä, jonka merki-
18096: Kuten tunnettua, aloitti Miina Sillanpää tystä kukaan ei tahtone kiistää. Vähäarvoi-
18097: varsinaisen huomiota herättävimmän yhteis- seksi ei ole laskettava sitäkään saavutusta,
18098: kunnallisen uudistustyönsä siihen saakka että nykyään yksinäisiin äiteihin ja heidän
18099: ehkä unohdetuimman työntekijäryhmän - lapsiinsa suhtaudutaan kokonaan eri tavalla
18100: kotiapulaisten - piirissä. Hänen aloittees- kuin silloin, kun Miina Sillanpää aloitti
18101: taan ja hänen sitkeän työnsä tuloksena saa- työnsä heidän hyväkseen.
18102: tiin aikaan mm. kotiapulaislaki, joka merkit- Olisi tarpeetonta tässä yhteydessä ryhtyä
18103: tävästi muutti tämän ammatin työntekijäin edes pääpiirteittäin selostamaan Miina Sil-
18104: asemaa. Miina Sillanpään avarakatseinen lanpään elämäntyötä ja hänen saavutuksiaan
18105: sosiaalisuus ja uupumaton toimintatarmo yhteiskunnallisessa uudistustyössä. Ne ovat
18106: suuntautui myös muille inhimillisen elämän tunnettuja. Tämän vuoksi on herännyt voi-
18107: aloille; vanhusten aseman kohentaminen, makkaana ajatus, että Miina Sillanpää on
18108: äitien ja lasten elämän kaikinpuolinen tur- yksi niistä kansamme persoonallisuuksista,
18109: vaaminen ja yleensä yhteiskunnallisesti hei- joiden kunnioittamiseksi näkyvä muistomerkki
18110: koimmassa asemassa olevien ihmisten autta- esimerkiksi maamme pääkaupungissa olisi
18111: minen oli hänen toimintansa johtotähtenä paikallaan. Hänen kuolemansa 10-vuotispäi-
18112: tekipä hän työtään eduskunnassa, hallituksen vänä 3. 4. -62 perustettiin Miina Sillanpään
18113: jäsenenä tai eri järjestöissä ja yhteisöissä. muistomerkkirahasto, jonka tavoitteena on
18114: Voidaan liioittelematta sanoa, että Miina arvokkaan muistomerkin aikaansaaminen hä-
18115: Sillanpää huomattavalla tavalla uudisti koko nen syntymänsä 100-vuotispäiväksi 4. 6. 1966.
18116: kansamme sosiaalista ajattelua. Ennakkoluu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18117: lottomasti ja sosiaalisesti hän mm. kiinnitti nioittaen,
18118: huomiota yksinäisten äitien ja heidän las-
18119: tensa elämään, joka siihen saakka oli yhteis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
18120: kunnan taholta miltei kokonaan unohdettu. tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
18121: IV,593.- Siltanen ym. 1541
18122:
18123: suuruisen määrärahan annettavaksi suurta elämäntyötään symbolisoivan
18124: avustuksena Helsingin kaupungissa muistomerkin aikaansaamiseksi maan
18125: kotipaikan omaavalleMiina Sillanpää- pääkaupunkiin.
18126: seuralle Miina Sillanpäätä ja hänen
18127: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
18128:
18129: Sylvi Siltanen. Antero Väyrynen. Edit Teriistö.
18130: Veikko Helle. Kaarlo Pitsinki. Valto Käkelä.
18131: Meeri Kalavainen. Valdemar Sandelin. Elis Manninen.
18132: K. F. Haapasalo. Uljas Mäkelä. Väinö Vilponiemi.
18133: Lyyli Aalto. Anni Flinck Veikko Kokkola.
18134: Eino Raunio. Voitto Hellsten. Veikko Mattila.
18135: Ensio Partanen. Tyyne Paasivuori.
18136: 1542
18137:
18138: IV,594.-Ra.h.al. N:o 465.
18139:
18140:
18141:
18142:
18143: Siltanen ym.: Määrärahan osoittamisesta kodinperustamislai-
18144: noihin.
18145:
18146:
18147: E d u s k u n n a 11 e.
18148:
18149: Voimassa olevan kodinperustamislainalain jälleen alulle ja kehittää kodinperustamis-
18150: tarkoituksena on tukea nuoria aviopareja lainajärjestelmää sellaiseksi, että sillä olisi
18151: antamalla valtion varoista korotonta lainaa aikaisempaa suurempi merkitys nuorten avio-
18152: kodin perustamiseen. V. 1957 lainojen anta- parien kodin perustamisessa. Kodinperusta-
18153: minen keskeytettiin, eikä niitä ole sen jälkeen mislainajärjestelmän kehittämisen tarpeelli-
18154: lainkaan jaettu, vaikka eduskunta on useana suudesta puhuu mm. se, että avioliiton sol-
18155: vuotena ottanut valtion tulo- ja menoarvioon miamisikä on alentunut, joten taloudelliset
18156: määrärahan lainoja varten. Viime vuosina ongelmat kodinperustamisessa ovat tulleet
18157: istuneet hallitukset ovat järjestelmällisesti entistäkin keskeisimmiksi.
18158: jättäneet määrärahan pois valtion tulo- ja Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
18159: menoarviosta, eikä eduskuntakaan parina nioittaen,
18160: viime vuotena ole tätä määrärahaa hyväksy-
18161: nyt. l\fyös v: n 1965 budjettiesityksestä on että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
18162: hallitus jättänyt pois määrärahan kodin- tulo- ja menoarvioon 3 000 000 markan
18163: perustamislainojen myöntämistä varten. määrärahan käytettäväksi kodinperus-
18164: Allekirjoittaneiden mielestä näiden laino- tamislainalain mukaisiin lainoihin nuo-
18165: jen myöntäminen pitäisi saada välttämättä 1"ille aviopareille.
18166: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
18167:
18168: Sylvi Siltanen. Eino Raunio. Edit Terästö.
18169: Meeri Kalavainen. Kaarlo Pitsinki. Valto Käkelä.
18170: Veikko Helle. Valdemar Sandelin. Elis Manninen.
18171: K. F. Haapasalo. Uljas lYiäkelä. Väinö Vilponiemi.
18172: Lyyli Aalto. Anni Flinck. Veikko Kokkola.
18173: Antero VäYIJ(.nen. Voitto Hellsten. Veikko Mattila.
18174: Ensio Partanen. Tyyne Paasivuori.
18175: 1543
18176:
18177: IV,595. - Rah.al. N: o 466.
18178:
18179:
18180:
18181:
18182: Siltanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun sairaanhoi-
18183: tajaopiston opistorakennuksen suunnittelutyötä varten.
18184:
18185:
18186: E d u s k u n n a ll e.
18187:
18188: Sairaanhoitajapula maassamme on aiheut- huoneistot:iloissa. Näistäkin on osa jouduttu
18189: tanut huomattavia vaikeuksia useimpien sai- luovuttamaan sairaalaan käyttöön. Opiston
18190: raaloiden toiminnassa. Kun nykyisten sairaa- laajenevan toiminnan johdosta kasvaa ope-
18191: loiden lisäksi maahamme tullaan ~ähivuosina tustilojen tarve jatkuvasti. Tämän vuoksi
18192: rakentamaan useita keskussairaaloita sekä olisi välttämätöntä ryhtyä suunnittelemaan
18193: monia alue- ja paikallissairaaloita, tulee kou- uutta opistotaloa muutoinkin ahtaan keskus-
18194: lutettujen sairaanhoitajien puute muodostu- sairaala-alueen ulkopuolelle. Uuden tontin
18195: maan nykyistäkin vaikeammaksi, jollei kiin- hankkiminen Turun kaupungin myötävaiku-
18196: nitetä vrukavaa huomiota sairaanhoitajakou- tuksella onkin jo vireillä. Jotta opisto voi-
18197: iutuksen voimrukkaaseen tehostamiseen. Täl- taisiin saada mahdollisimman pian teholdraa-
18198: löin on otettava huomioon sekä uusien sai- seen toimintaan ja jotta opistoon otettavaa
18199: raanhoitajakoulujen rakentamisen tarve että oppilasmäärää voitaisiin lisätä, olisi uuden
18200: jo toiminnassa olevien koulujen työn tehos- opistotalon suunnittelutyöt saatava viipy-
18201: taminen. Useat viimeksi mainituista kou- mättä käyntiin.
18202: luista toimivat varsin vaikeissa olosuhteissa, Edellä esitetyin perustein ehdotamme,
18203: mikä usein estää tarkoituksenmukaisen ja te-
18204: hokkaan opetuiksen järjestämisen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
18205: Turun sairaanhoitajaopisto kuuluu tähän tulo- ja menoat·vioon 100 000 markan
18206: sairaanhoitajakoulujen ryhmään, sillä se määrärahan siirtomäärärahana Turun
18207: toimii erittäin ahtaissa oloissa Turun yli- sairaanhoitajaopiston uuden opistom-
18208: opistollisen keskussairaalan alueella olevissa kennuksen suunnittelutyötä varten.
18209: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
18210:
18211: Sylvi Siltanen. Veikko Helle. Anni Flinck.
18212: Valto Käkelä. Voitto Hellsten. Arvo Ahonen.
18213: 1544
18214:
18215: IV,596. -Rah.al. N:o 467.
18216:
18217:
18218:
18219:
18220: Sinisalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Inkeroisten-Anja--
18221: lan-Elimäen tien parantamiseen.
18222:
18223:
18224: E d u s kun n a 11 e.
18225:
18226: Inkeroisten-Anjalan-Elimäen tieosuus edellyttävät Inkeroisten-Anjalan-Elimäen
18227: liittyy Kymenlaakson runkoteihin. Se pal- tien parantamista ja uusimista.
18228: velee paikallisliikenteen ohella erittäin laa- Eduskunnan kulkulaitosvaliokunnalle tä-
18229: jaa kaukoliikennettä. män vuoden toukokuussa jättämässään Ky-
18230: Tie on liikenteen kannalta kuitenkin ny- menlaakson tietöiden kiireellisyysjärjestystä
18231: kyisin erittäin kehnossa kunnossa. Se kai- koskevassa selvityksessä Kymenlaakson Maa-
18232: paisi pikaista uusimista ja parantamista. kuntaliitto ja Kymenlaakson seutukaavayh-
18233: Mainitun tieosuuden parantamisen tärkeyttä distys asettavat po. tien keskeiseen asemaan.
18234: osoittaa sekin, että Keski-Kymenlaakson- Tietyötä koskevat suunnitelmat ovat osit-
18235: Helsingin välinen maantieliikenne muilta tain valmiit ja osittain laadittavana. Suun-
18236: osin jo nykyään tapahtuu hiljattain uusi- nitelman toteuttamiseen voitaisiin näin ollen
18237: tuilla teillä. ryhtyä ensi vuoden aikana. Lisäksi Keski-
18238: Tien kiireellisen uusimisen tarve on to- Kymenlaakson työttömyyden torjunta edel-
18239: dettu jo pitemmän aikaa. Sippolan, Anjalan lyttää paikallisten työkohteiden avaamista.
18240: ja Elimäen kunnat ovat useaan kertaan kii- Kaiken edellä sanotun perusteella esi-
18241: rehtineet tien kunnostamista. Anjalan kir- tämme,
18242: konkylän alueelle on aikanaan laadittu vah-
18243: vistetun rakennuskaavan mukaiset tiesuun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
18244: nitelmat ohitus- ja sisääntuloteiksi. Niiden tulo- ja menoarvioon 20 Pl. 111 luvun
18245: toteuttaminen ja esim. kesäkuussa 1963 suo- 4 momentille 500 000 mk Inkeroisten-
18246: ritetun laajan Keski-Kymenlaakson tietutki- Anjalan-Elimäen tien parantamiseen
18247: muksen osoittamien epäkohtien poistaminen ja uusimiseen.
18248: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
18249:
18250: Taisto Sinisalo. Tauno Xelovesi.
18251: 1545
18252:
18253: IV,597.-Rah.al. N:o 468.
18254:
18255:
18256:
18257:
18258: Sinisalo ym.: MäiiräraJUJhan osoittamisesta V uohijärven--
18259: H illosensalmen--Voikosken tien rakennustöiden aloittami-
18260: seksi.
18261:
18262:
18263: E d u s k u n n a 11 e.
18264:
18265: Pohjois-Kymenlaakson tieolot kokonaisuu- pohjalta tietyöt voitaisiin viivytyksittä aloit-
18266: dessaan kaipaisivat kiireellisiä parannustoi- taa. Arvioiden mukaan tien kokonaiskustan-
18267: menpiteitä. Erikoisen välttämätöntä olisi nukset tulisivat olemaan n. 1 milj. mk.
18268: teiden uusiminen ja rakentaminen Valkea- Vuohijärven-Hillosensalmen-Voikosken
18269: lassa, jonka tieolot ovat hyvin puutteelliset. tien rakentamisella olisi paikkakunnan asuk-
18270: Tätä osoittaa mm. jo se, että Pohjois-Val- kaille erittäin suuri merkitys ja se palve-
18271: kealassa on yli 300 km2 alue kokonaan il- lisi monella tavalla koko Valkealan tar-
18272: man tieyhteyksiä eteläsuuntaan, jossa mm. peita. Matkailunkin kannalta olisi erittäin
18273: kunnan keskus sijaitsee. Ainoana yhdys- tärkeää tien viipymätön aikaansaaminen.
18274: tienä on rautatie, jonka käyttö monesta Pohjois-Valkealaan kaivattaisiin myös
18275: syystä on varsin hankalaa. Esim. kansalais- paikallisia työkohteita siellä esiintyvän työt-
18276: koululaisten kuljetustarpeisiin ei ole voitu tömyyden torjumiseksi.
18277: junayhteyksiä lisätä. Kaiken edellä sanotun perusteella esi-
18278: Tämän suuren ja huomattavan väkirik- tämme,
18279: kaan alueen liittämiseksi maantiellä muu-
18280: hun pitäjään on Valkealan kunta ryhtynyt että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
18281: valmistamaan suunnitelmia Vuohijärven - tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun
18282: Hillosensalmen-Voikosken tien rakentami- 4 momentille 300 000 mk Vuohijärven
18283: sesta. Kunta on käyttänyt suunnittelutöihin H illosensalmen--Voikosken tien raken-
18284: huomattavasti varoja. Näiden suunnitelmien nustöiden aloittamiseksi.
18285: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
18286:
18287: Taisto Sinisalo. Tauno Kelovesi.
18288:
18289:
18290:
18291:
18292: 194 E/726
18293: 1546
18294:
18295: IV,598.-Rah.al. N:o 469.
18296:
18297:
18298:
18299:
18300: Sinisalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusankoskelle ra-
18301: kennettavan Kymen läänin vajaamielislaitoksen 1. raken-
18302: nusvaiheen aloittamiseksi.
18303:
18304:
18305: E d u s ik u n n a 11 e.
18306:
18307: Sosiaaliministeriö on 28. 7. 1964 hyväksy- kunnalliskotien mielisairaalaosastoissa tms.
18308: nyt Kuusankoskelle rakennettavan Kymen laiwksissa 250. Kodeissaan hoidettiin vajaa-
18309: läänin vajaamielislait<>ksen 1. rakennusvai- mielisiä yli 600. Hoitopaikkaa odottavia oli
18310: heen luonnospiirustukset, rakennustapaselos- 370. Hoit<>paikkojen kokonaistarve kuntien
18311: tuksen ja kustannusarvion. Lait<>ksen perus- sosiaalilautakuntien lausuntojen perusteella
18312: tamialuvan ministeriö antoi jo syyskuussa on yli 700.
18313: 1962. Vajaamielislaitoksen kuntainliiton ta- Laito'ksen rakennustöiden aloittaminen
18314: holta on sosiaaliministeriölle elokuussa 1964 riippuu valtionavun varaamisesta po. tarkoi-
18315: jätetty hyväksyttäväksi laitoksen I raken- tukseen.
18316: nusvaiheen pääpiirustukset. Niiden vahvista- Kuusankosken kauppalan ja mm. useiden
18317: minen tapahtunee sybyn 1964 aikana. ammatillisten järjestöjen ja ty·öttömien ta-
18318: Laitoksen vesihuolto- ja viemäröintitöistä holta on osoitettu, että vajaamielislaitoksen
18319: on Kuusankosken kauppala jo suorittanut rakennustöiden viipymätön aloittaminen
18320: merkittävän osan. olisi välttämätöntä myös työttömyyden tor-
18321: Laitoksen 1. rakennusvaihe käsittää 210 juntaa ajatellen. Muodostaisiihan laitoksen
18322: hoitopaikkaa ja 56 asuntoa. LisäJksi siinä ralkennustyö huomattavan työkohteen Kuu-
18323: tulevat rakennettavaksi hallintorakennus ja sanikoskelle, jossa eräiden muiden rakennus-
18324: talouskeskus. 1. rakennusvaihe on kuutio- töiden tultua valmiiksi on esiintynyt viime
18325: tilavuudeltaan n. 40 000 ms. aikoina aikaisempaa laajempaakin työttö-
18326: Kymen läänin vajaamielishuollon tila edel- myyttä.
18327: lyttäisi laitoksen rakennustöiden viipymättä Kaiken edellä sanotun perusteella esi-
18328: aloittamista ja laitoksen saamista mahdolli- tä.mme,
18329: simman nopeasti palvelemaan suunniteltua
18330: tarkoitustaan. Tätä osoittaa mm. se, että että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
18331: v. 1961 läänin vajaamielishuollosta suorite- tulo- ja menoarvioon 1 m~'lj. markkaa
18332: tun tutkimuksen mukaan läänissä oli kor- Kuusankoskelle rakennettavan Kymen
18333: tistoitu vajaamielisiä yli 1 000, joista vajaa- läänin vajaamielislaitoksen 1. raken-
18334: mielislait<>ksissa oli hoidettavana n. 200 ja nusvaiheen aloittamiseksi.
18335: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
18336:
18337: Taisto Sinisalo. Tauno Kelovesi.
18338: 1547
18339:
18340: IV,599.- Rah.al. N:o 470.
18341:
18342:
18343:
18344:
18345: Sinisalo ym.: Määrärahan osoittamisesta korvauksen suoritta-
18346: miseksi Pyhtään kuntaan maanhankintalain mukaan pe.
18347: rustettujen kalastustilojen muodostamisessa esiintyneistä
18348: virheistä kärsineille.
18349:
18350:
18351: E d u s k u n n a 11 e.
18352:
18353: Pyhtään kalastustilojen korvauskysymyk. Tämän perusteella ehdotamme,
18354: siä selvitelleen toimiikunnan esitysten poh-
18355: jalta on haHitus päättänyt, että v. 1964 tulo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
18356: ja menoarvioon 11 PL XVI luvun 13 mo~ tulo- ja menoarvioon 100 000 markkaa
18357: mentille eduskunnan ottamasta 100 000 mk. korvauksen suorittamiseksi Pyhtään
18358: määrärahasta tullaan suorittamaan korvauk- kuntaan maanhankintalain mukaan
18359: sia yksinomaan po. tilailtaan luopuneille. perustettujen kalastustt1ojen muodos-
18360: Kun tiloilla edelleen olevat ovat kärsineet tamisessa esiintyneistä virheistä kär-
18361: yhden:ka1taisia menetYJksiä tilojen muodosta- sineille.
18362: misessa esiintyneiden virheiden vuoksi, olisi
18363: lisäkorvaukset ulotettava koskemaan myös
18364: heitä.
18365: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
18366:
18367: Taisto Sinisalo. Tauno Kelovesi.
18368: 1548
18369:
18370: IV,600.- Rah.al. N: o 471.
18371:
18372:
18373:
18374:
18375: Sinisalo ym.: Määrärahfm osoittamisesta Kausalan virastota-
18376: ltm suu•mttelua varten.
18377:
18378:
18379: Eduskunnalle.
18380:
18381: Iitin kunnan hallinollisessa keskuksessa Iitin kunta muodostaa erään Pohjois--Ky-
18382: Kausalassa toimii valtion virastoista mm. menlaakson vaikeimmista työttömyysalueista
18383: posti hyvin heikoissa ja vajavaisissa tiloissa. ja työttömyyden torjuntaa on erikoisesti vai-
18384: V erotoimisto taas on sijoitettu kunnan vi- keuttanut paikallisten työkohteiden puuttu-
18385: rastotaloon, joka aiheuttaa vaikeuksia kun- minen. Tämänkin vuoksi olisi syytä kiirehtiä.
18386: nan virastojen toiminnalle ja on johtanut virastotalon suunnittelua ja rakentamista.
18387: niiden hajasijoitukseen. Kaiken edellä sanotun perusteella esi-
18388: Uutta valtion virastotaloa varten on va- tämme,
18389: rattu tontti Kausalasta. Rakennushallituksen
18390: suunnitteluosaston toimesta on tontilla suo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
18391: ritettu mm. alustavat pohjatutkimukset. tulo- ja menoarvioon 100 000 markkaa
18392: Määrärahojen puuttumisen vuoksi ei viras- Kausalan virastotalon su1mnittelua
18393: totalon yksityiskohtaista suunnittelua ja to- varten.
18394: teuttamista ole kuitenkaan voitu aloittaa.
18395: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
18396:
18397: Taisto Sinisalo. Hemming Lindqvist. Tauno Kelovesi.
18398: 1549
18399:
18400: IV,601. - Rah.al. N: o 472.
18401:
18402:
18403:
18404: Sinisalo ym.: Määrärahan osoittamisesta korvaukseksi kun-
18405: nille työttömyyskustannuksista.
18406:
18407:
18408: E d u s k u n n a ll e.
18409:
18410: Kuntien velvollisuudet työttömyyden tor- kijät huomioitaisiin kunnan sijoitusosuutta
18411: junnassa perustuvat työllisyyslakiin. Tämän täytettäessä.
18412: lain määräysten mukaan kunnat on velvoi- Työllisyyslain uudistamisen yhteydessä
18413: tettu ensisijaisesti ryhtymään toimenpiteisiin kunnille asetettiin lisäksi uusia velvoitteita,
18414: työttömyyden torjumiseksi. Kuntien tehtävät joiden mukaan valtio voi entisestään korottaa
18415: on määritelty tarkkoina väkilukuun perustu- kuntien työhönsijoitusvelvollisuutta.
18416: vina työhönsijoitusosuuksina. Valtiovalta val- Kuntien vastuu työttömyyden torjunnassa
18417: voo sijoitusvelvollisuuden täyttämistä erittäin on väärä ja virheellinen. Kunnat eivät voi
18418: tarkasti ja on oikeutettu, ellei kunta täytä päättää maassa kulloinkin noudatettavasta
18419: laissa määriteltyä velvollisuuttaan, perimään talouspolitiikasta, jonka seurausta työttö-
18420: täyttämättä jäänyttä sijoitusosuutta vastaa- myys on. Yhtä vähän niillä on mahdollisuus
18421: van korvauksen valtiolle. Valtion osuus työt- estää kapitalisteja aiheuttamasta tahallista
18422: tömyyden torjunnassa sitä vastoin perustuu työttömyyttä ja velvoittaa heitä korvaamaan
18423: paljon tulkinnanvaraisempiin määräyksiin, siitä johtuvia kustannuksia. Työttömyyskus-
18424: eikä kunnilla ole oikeutta asettaa valtiota kor- tannukset tulisi asettaa työttömyyttä aiheut-
18425: vausvelvollisuuteen, jos kunta valtion toi- tavien työnantajien suoritettavaksi ja yhteis-
18426: mettomuuden vuoksi on joutunut sijoitta- kunnan toimenpiteiden osalta valtion mak-
18427: maan työttömiä omiin töihinsä yli lakimää- settavaksi.
18428: räisen osuutensa. Laki tosin antaa mahdolli- Erityisesti juuri tämänhetkisen tilanteen
18429: suuden sopia tämänkaltaisesta korvauksesta, valossa on välttämätöntä löytää edes jonkin-
18430: mutta käytännössä tällaisia sopimuksia ei ole laisia keinoja kuntien aseman keventämiseksi.
18431: syntynyt. Kuntien taloudellinen asema on nyt hyvin
18432: Viime aikoina on työttömyyden torjun- vaikea. Arvioidaan, että työttömyys tulee ensi
18433: nassa rasitukset siirtyneet yhä suuremmassa talvikautena laajenemaan edellistalveen ver-
18434: määrin kuntien kannettavaksi. Tähän on vai- rattuna ja aiheuttaa menonlisäyksiä kunnille.
18435: kuttanut ennen muuta se, että valtio ei ole Tämä tulee suuresti vaikeuttamaan kuntien
18436: järjestänyt omia töitään riittävästi. OsittAin toimintaedellytyksiä ja vaarantamaan niiaen
18437: siihen on vaikuttanut myös kunnille epä- mahdollisuudet normaalien tehtäviensä suo-
18438: edullinen kantokykyluokittelujärjestelmä, jo- rittamiseen. Tämän vuoksi kuntien työttö-
18439: hon perustuvasti kuntien sijoitusosuudet mää- myysrasitteita olisi kevennettävä.
18440: rätään. Tällä hetkellä jo 61,4 % maamme Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
18441: asukkaista käsittävistä kunnista kuuluu kym-
18442: menluokkasysteemissä luokkiin 6-10, mikä että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
18443: merkitsee suurinta työhönsijoitusvelvollisuut- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mark-
18444: ta. kaa suoritettavaksi korvauksena kun-
18445: Kuntien työttömyysrasitteita lisää myös se, nille työttömyyden torjunnasta nWle
18446: että lukuisia kuntien järjestämiä töitä ei kat- aiheutuvista kustannuksista.
18447: sota sellaisiksi, että niihin sijoitetut työnte-
18448: Helysingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
18449:
18450: Taisto Sinisalo. H. Tauriainen. Hemming Lindqvist.
18451: Leo Suonpää. Tauno Kelovesi.
18452: 1550
18453:
18454: IV,602.-Rah.al. N:o 473.
18455:
18456:
18457:
18458:
18459: Siren ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion huo-
18460: nerakennustöitä varten.
18461:
18462:
18463: E d u s k u n n a ll e.
18464:
18465: Hallituksen esityksessä v:n 1965 menoar- osin jäänyt varojen puuttuessa. Kun ensi
18466: vioksi 20 Pl. II: 85 momentin kohdalle on talvikautena näyttää talonrakennusalana
18467: ehdotettu varattavaksi 10 milj. mk valtion syntyvän enemmän työttömyyttä kuin
18468: huonerakennustöihin käytettäväksi paikka- muutamana aikaisempana talvena, ei olisi
18469: kunnilla, missä saattaa muodostua työttö- aihetta vähentää kysymyksessä olevaa mää-
18470: myyttä. Saman tarkoitukseen on v. 1963 rärahaa, vaan päinvastoin nyt tarvittaisiin en-
18471: käytetty n. 20 milj. mk ja v. 1964 tultaneen tistä enemmän varoja tarkoitukseen. Val-
18472: siihen käyttämään 15 milj. mk. tion menoarviossa olisi osoitettava aikaisem-
18473: Valtion työvoimaviranomaiset ja erityi- paa enemmän määrärahoja talorakennustöi-
18474: sesti myös kunnat ovat usein kiinnittäneet hin myös sen takia,. että kunnat eivät suo-
18475: huomiota siihen, että yllä tarkoitetun mää- ritetun selvityksen mukaan pysty järjestä-
18476: rärahan turvin on voitu eräillä paikkakun- mään tällaisia töitä läheskään samassa mi-
18477: nilla tehokkaasti estää rakennusalan työttö- tassa kuin viime talvena. Puheena olevan
18478: myyttä. Nimenomaan silloin, kun jollakin määrärahan vähimmäistarve on arvioitu 35
18479: paikkakunnalla on yksityinen rakennustoi- milj. mk:ksi.
18480: minta yllättäen vähentynyt, on valtion val- Edellä olevan perusteella kunnioittavasti
18481: miiksi suunnitellun rakennustyön avuJla esitämme,
18482: voitu suuremmitta viivytyksittä turvata
18483: alan työntekijöiden toimeentulo. Saadun tie- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
18484: don mukaan on olemassa verraten lukui- menoarvioon 20 Pl. II luvun 85 mo-
18485: sasti suunnitelmia tällaisiksi rakennustöiksi, mentille lisäyksenä 25 000 000 mark-
18486: mutta niiden toteuttaminen on aina suurelta kaa valtion huonerakennustöitä varten.
18487: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
18488:
18489: Eino Siren. Kalle Matilainen. Sulo Bostila.
18490: Veikko Helle. Akseli Roden. Lyyli Aalto.
18491: 1551
18492:
18493: IV,603. - Rah.al. N: o 474.
18494:
18495:
18496:
18497:
18498: Siren ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten ammatti-
18499: oppt1aitosten oppt'lasasuntoloiden ja opettajien asuntojen
18500: rakennusavustuksia ja -lainoja varten.
18501:
18502:
18503: E d u s kun n a ll e.
18504:
18505: Ammattioppilaitoksissa annetun lain (184/ ei ole useinkaan mahdollista saada opetta-
18506: 58) 14 § :n 3 momentissa säädetään, että jille tyydyttäviä asuntoja muutoin kuin ra-
18507: oppilaskotien ja opettajien asuntojen raken- kentamalla heille asuntola koulun toimesta.
18508: tamiseen voidaan valtionavustusta myöntää - Syytä on todeta, että varatessaan am-
18509: valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mattikoulupaikkoja keskusammattikoulusta
18510: mukaan menoarviossa olevan määrärahan ra- kunnan ei tarvitse osallistua oppilaskodin
18511: joissa, kuitenkin enentään 50 sadalta hy- ja opettajien asuntolan rakennuskustannuk-
18512: väksyttävistä kustannuksista. Kuitenkaan ei siin kuin 30 % määrällä varattujen oppilas-
18513: tulo- ja menoarvioon ole tarkoitukseen otettu paikkojen osalle tulevista rwkennuskustan-
18514: kuin v. 1960 50 milj. vmk:n määräraha, nuksista.
18515: josta jaettiin oppilaskotien raikentamiseen Edellä lausutun perusteella ehdotamme
18516: puolet avustuksina ja puolet kuoletuslainoina. kunnioittavasti,
18517: Kun lähes jokaiselle kuntainliiton ammat-
18518: tioppilaitokselle oppilaskoti on välttämätön että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
18519: pitkien koulumatkojen vuoksi, ei kysymyk- tulo- ja menoarvion 13 Pl:n XI luvuin
18520: sessä olevan säännöksen soveltaminen käy- uudelle momentille 500 000 markkaa
18521: täntöön ole vastannut ilainsäätäjän tal'koi- ja 19 Pl:n II luvun uudelle momen-
18522: tusta; Oppilaskotien puutteesta joutuvat eri- tille 500 000 markkaa kunnallisten
18523: tyisa<;ti kärsimään syrjäseutujen oppilaat ja ammattioppilaitosten oppilasasuntoloi-
18524: heidän vanhempansa. Myös opettajien asun- den ja opettajien asuntojen rakennus-
18525: toja varten tulisi tulo- ja menoarvioon avustuksia ja -lainoja varten.
18526: ottaa riittävä määräraha, koska käytännössä
18527: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
18528:
18529: Eino Siren. Kalle Matilainen. Sulo Hostila.
18530: Veikko Helle. Akseli Roden. Lyyli Aalto.
18531: 1552
18532:
18533: IV,604.- Rah.al. N:o 475.
18534:
18535:
18536:
18537:
18538: Stykki ym.: Määrämhan osoittamisesta Espoon kaksoisyhteis-
18539: lyseon rakennustöiden aloittamista varten.
18540:
18541:
18542: Eduskunnalle.
18543:
18544: 'l'unnettua on, että Espoon kauppala pää- hallitukselta lupaa koulun supistamiseksi.
18545: kaupungin lähiympäristön olosuhteista joh- Espoon kauppalan toimesta on nyttemmin
18546: tuen on voimakkaasti kasvava. Kasvuvauh- kuitenkin laajennettu kauppalan sitoumuksia
18547: din arvioivat asiantuntijat nousevan n. 5 000 koulutiloihin nähden edellyttäen, että valtio-
18548: -6 000 asukkaaseen vuodessa. valta vihdoinkin ottaisi kantaakseen sille
18549: Kauppalan suuruus ja sen kasvuvauhti kuuluvan osan vastuusta.
18550: edellyttävät luonnollisesti, että kouluolot seu- Espoon kauppalan uuden sitoumuksen
18551: raavat kasvuvauhtia. Näin ei ole tapahtunut vuoksi koulu toistaiseksi voi jatkaa paikka-
18552: varsinkaan oppikouluolojen osalta, sillä nii- kunnan sivistystarpeitten tyydyttämiseksi,
18553: den toimintaedellytyksistä ei ole riittävästi joka sivumennen sanottuna ei koske yksin
18554: voitu huolehtia valtion tuen oltua toistaiseksi Espoon kauppalan länsiosia, vaan myös Kirk-
18555: riittämätön suhteessa kauppalan suuruuteen konummen suomenkielisiä asukkaita, mutta
18556: ja kasvuun. vain v: een 1967 saakka. Silloin on koulussa
18557: Helmikuussa 1962 annettiin asetus kaksois- 10 luokkaa, jotka joutuvat toimimaan hajal-
18558: yhteislyseon perustamisesta Espooseen ja se laan todennäköisesti kahdessa eri parakissa
18559: aloitti toimintansa saman vuoden syyskuussa. ja kahdessa erillisessä vuokratalossa.
18560: Espoon kauppalan valtuusto sitoutui silloin Uusi koulutalo olisi siten saatava valmiiksi
18561: kolmena vuotena huolehtimaan tarvittavista v: een 1967 mennessä, jolloin ensimmäiset
18562: opetustiloista ja pystytti sitä varten neljän lukioluokat aloittavat toimintansa tai muu-
18563: luokkahuoneen puurakenteisen talon. Kaup- ten on koulun silloin supistettava toimin-
18564: pala lahjoitti myös yhteislyseota varten kou- tansa samaan aikaan, kun paine Espoon
18565: lutontin Kauklahdesta. Arkkit. Heikki länsiosien kasvussa alkaa saada poikkeuksel-
18566: Siren'in laatimat piirustukset luonnokseksi lisen suurta vauhtia.
18567: on jo hyväksytty vanhempainneuvostossa. Edellä olevan perusteella esitämme,
18568: Yhteislyseossa oli viime keväänä 157 op-
18569: pilasta kahdella ensimmäisellä luokalla, jotka että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
18570: ovat toimineet kaksoisluokkina ja normaalisti tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
18571: olisi kouluun ollut keväällä jälleen otettava rakennusmäärärahan Espoon kaksois-
18572: kaksi ensimmäistä luokkaa. Niille olikin pyr- yhteislyseon rakennustöiden aloitta-
18573: kijöitä kaikkiaan 92, mutta koulun rehtorin mista varten.
18574: oli pakko tilanpuutteen tähden pyytää koulu-
18575: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1964.
18576:
18577: Aaro Stykki. Olavi Lindblom.
18578: 1553
18579:
18580: IV,605.-Fin.mot. N:o 476.
18581:
18582:
18583:
18584:
18585: Sundell m. fl.: Angående anvisande av anslag för undersök-
18586: ning av en vägförbindelse mellan Replot och fastlandet.
18587:
18588:
18589: Tili Riksdagen.
18590:
18591: Tihl de områden i vårt land, vilka på är den kortaste sjöförbindelse mellan Fin-
18592: grund av speeiella förhåJ.landen har ooty- land och Sverige, skulle främst ootjäna tra-
18593: dande svårigheter att oomästra den eko- fiken med tyngre fordon såsom bussar, last-
18594: nomiska utvooklingen, hör en del skärgårds- bilar och långtradare. Dessa är nu ofta&1
18595: kommuner, bland andra Replot och Björköby hänvisade till den långa omvägen via Torneå
18596: i Vasa skärgård. Sedan nämnda konununer och Haparanda, där ungefär 3 000-6 000
18597: för ett antal år tilihaka fick sina kommu- motorfordon per dag passerar under sommar-
18598: nikationsmöjligheter med fastlandet ordnade tid. I Sverige har ett anmärkningsvärt in-
18599: genom vägar och färjförbindelse, betydde tresse visats för projektet, och Umeå stad
18600: detta ett betydelsefullt steg framåt i ut- har gjort vissa förberedelser för saken.
18601: veeklingen för berörda orter med en befolk- Positiva uttalanden för en sådan färjför-
18602: ning på omkring 3 200 personer. bindelse har getts av industrikommissionen,
18603: Trafikfrekvensen mellan denna skärgård småföretagarförbundet, pälsdjursodlarförbun-
18604: och fastlandet har visat en snabbt stigande det, producentförbundet, landskapsförbun-
18605: tendens. Under första halvåret innevarande det och regionalförbundet i Svenska öster-
18606: år fördubblades summan, jämförd med tidi- botten, vidare LinjebHförbundets Vasa-avdel-
18607: gare år, av antalet bilar, som fördes med ning, Turistföreningen i Finland samt Syd-
18608: färja mellan Replot och fastlandet. Under österbottens turistförening. V asa Handels-
18609: senaste juli månad steg summan till omlning kammare har framhållit, att för förverkli-
18610: 19 000 bilar, ibland tili 550 per dag. gandet av ett sådant iårjprojekt skulle det
18611: På grund av denna anhopning av fordon vara nödvändigt med väg- och broförbin-
18612: med åtföljande olägenheter, vilka blir sär- delse mella.n fastlandet och Replot. I det
18613: skilt försvårande i menförestider, har ett all- inre av landet, såsom t. ex. i Kuopio Han-
18614: mänt och ett Jänge närt önskemål kommit delskammare, har intresse kommit till nt-
18615: till uttryck i berörda kommuner om behovet tryck för den påtänkta färjleden, viiken
18616: av en vägbank jämte bro mellan Replot och bl. a. skuUe få anknytning till den s. k.
18617: fastlandet. "Blåvägen" från Umeå till Mo i Rana,
18618: Det kan även påpekas att nu rådande tra- Norge.
18619: fikförhållanden där har nu redan bl. a. för- På Sjöfartsstyrelsens försorg har man
18620: orsakat förseningar för den skolbuss som denna sommar i Kvarken företagit en om-
18621: från och med denna höst dagligen skall föra fattande upptrallning i vattnen för den pla-
18622: skolbarn från Replot och Bjöl'köby till och nerade färjrutten och den tilltänkta hamnen
18623: från den nya interkommuna:la försöksmellan- vid Klobbskat. Enligt förha.ndsuppgifter är
18624: skolan i Korsholm. vattendjupet tillräckligt för färjor av pla-
18625: Motiveringen för en sådan fast trafikför- nerad storlek. Området vid Rep~ot-landets
18626: bindelse har även vidare aspekter, som hör nordvästkust hör till de förmånligaste ifråga
18627: samman med ett pla.nerat projekt om färj- om isförhållandena i Bottenhavet.
18628: förbindelse mellan nordvästkusten av Replot- På grund av alla dessa och andra orsaker
18629: landet och Holmsund utanför Umeå i Sve- borde en undersökning med det snaraste ske
18630: rige, en sträcka på 35 sjömil och en ooräk- rörande möjHgheterna av byggandet av en
18631: nad restid av 2 11z timme. Denna rutt, som vägförbindelse mellan Replot och fastlandet.
18632: 195 E/726
18633: 1554 IV,605. - Raippa.luodon ja. mantereen välinen tieyhteys.
18634:
18635:
18636: Med hänvisning till ovanstående föresläs 20 000 mk för undet·sökning av moJ-
18637: Yördsam.t, ligheterna av att bygga en vägförbin-
18638: delse mellan Replot och fastlandet.
18639: att RiksMgen i statsförslaget för
18640: år 1965 måtte upptaga en sum111.a av
18641: Helsingfors den 11 september 1964.
18642:
18643: Alwar Sundell. J. A. Jungarå.
18644: Carl Olof Tallgren. Albin Wickman.
18645: Elis Andersson. Georg Backlund.
18646: Verner Korsbäck. Gösta Rosenberg.
18647: Sven Bögström.
18648: 1555
18649:
18650: IV,605.- Rah.al. N:o 476 Suomennos.
18651:
18652:
18653:
18654:
18655: Sundell ym.: Määrärahan osoittamisesta Raippaluodon ja
18656: mantereen välisen tieyhteyden tutkimiseksi.
18657:
18658:
18659: Eduskunnalle.
18660:
18661: Niihin maamme alueisiin, joilla erikoisten reitti, joka on lyhin meriyhteys Suomen ja
18662: olosuhteiden vuoksi on suuria vaikeuksia ta- Ruotsin välillä, palvelisi lähinnä raskaam-
18663: loudellisen kehityksensä hoitamisessa, kuuluu pien ajoneuvojen kuten bussien, kuorma-
18664: joukko saaristokuntia, muiden muassa Raip- autojen ja rekkavaunujen liikennettä. Näiden
18665: paluoto ja Björköby Vaasan saaristossa. Kun on nyt useimmiten pakko käyttää pitkää
18666: mainitut kunnat muutamia vuosia sitten sai- kiertotietä Tornion ja Haaparannan kautta,
18667: vat liikenneyhteytensä mantereelle järjestyk- jota tietä kesänaikana päivittäin liikennöi
18668: seen siten, että rakennettiin teitä ja aikaan- noin 3 000-6 000 moottoriajoneuvoa. Ruot-
18669: saatiin lauttayhteys, tämä merkitsi näille sissa suunnitelmaa kohtaan on osoitettu huo-
18670: seuduiLle, joilla asuu noin 3 200 henkilöä, mattavaa mielenkiintoa ja Uumajan lrau-
18671: huomattavaa kehitysaskelta. punki on tehnyt eräitä valmisteluja asian
18672: Liikennetiheys tämän saariston ja mante- johdosta.
18673: reen välillä on osoittautunut nopeasti kohoa- Teollisuustoimikunta, pienteollisuudenhar-
18674: vaksi. Kuluvan vuoden ensimmäisen vuosi- joittajain liitto, turkiseläintarhaajien liitto,
18675: puoliskon aikana lauttateitse Raippaluodon tuottajainliitto, maakuntaliitto ja Svenska
18676: ja mantereen välillä kuljetettujen autojen österbottenin alueliitto sekä edelleen Linja-
18677: lukumäärä kaksinkertaistui aikaisempiin vuo- autoliiton Vaasan osasto, Suomen Matkailija-
18678: siin verrattuna. Viime kesäkuussa määrä oli yhdistys sekä Etelä-Pohjanmaan matkailija-
18679: noin 19 000 autoa, toisinaan 550 päivässä. yhdistys ovat antaneet sellaisesta lauttayh-
18680: Tämän ajoneuvojen ruuhkautumisen ja teydestä myönteiset lausunnot. Vaasan Kaup-
18681: siitä aiheutuvien, kelirikkokausina erityisen pakamari on huomauttanut, että tie- ja silta-
18682: vaikeitten haittojen vuoksi mainituissa kun- yhteys mantereen ja Raippaluodon välillä
18683: nissä on ilmennyt yleinen ja jo kauan elä- olisi välttämätön tuon lauttasuunnitelman
18684: tetty toive, että Raippaluodon ja mantereen toteuttamiseLle. Maan sisäosissa, kuten esim.
18685: välisen tiepenkereen ja sillan tarve tyydy- Kuopion Kauppakamarin taholla, on oltu
18686: tettäisiin. kiinnostuneita lauttaväylästä, joka mm. voi-
18687: Voidaan myös tähdentää, että nyt vallitse- taisiin liittää nk. "Sinitiehen" Uumajasta
18688: vat liikenneolosuhteet ovat jo mm. aiheutta- Mo i Rana-nimiselle paikkakunnalle Norjassa.
18689: neet sen koulubussin myöhästymisiä, jonka Merenkulkuhallituksen toimesta on tänä
18690: tästä syksystä alkaen päivittäin tulee kuljet- kesänä suoritettu Merenkurkussa laaja vesien
18691: taa koululapsia Raippaluodosta ja Björkö- trallaus suunniteltua lauttareittiä ja ajatel-
18692: bystä uuteen Mustasaaressa sijaitsevaan kun- tua Klobbskatin satamaa silmällä pitäen.
18693: tain yhteiseen kokeilukeskikouluun ja takai- Ennakkotietojen mu'k:aan veden syvyys riit-
18694: sin. tää suunnitellun kokoisilla lautta-aluksille.
18695: Tällaisen kiinteän liikenneyhteyden perus- Mitä jääolosuhteisiin tulee Raippaluodon
18696: telu avaa myös laajempia näköaloja, jotka pääsaaren luoteisranta kuuluu Pohjanlahden
18697: kuuluvat lauttayhteyden suunnitteluun Raip- edullisimpiin.
18698: paluodon pääsaaren luoteisrannan ja Ruot- Näistä sekä muistakin syistä tulisi mitä
18699: sissa Uumajan edustalla olevan Holmsundin pikimmin suorittaa tutkimus Raippaluodon
18700: välille, joka välimatka on 35 meripeninkul- ja mantereen välisen tieyhteyden rakentami-
18701: maa ja arvioitu matkustusaika 2 % t. Tämä sen mahdollisuuksista.
18702: 1556 IV,605. - B.aippaluodon ja. mantereen välinen tieyhteys.
18703:
18704:
18705: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- ja menoarvioon ottaisi 20 000 mk: n
18706: nioittaen, määrärahan Raippaluodon ja mante-
18707: reen välisen tieyhteyden rakentamis-
18708: että Eduskunta vuoden 1965 tulo- mahdallisuuksien tutkimiseen.
18709: Helsingissä. 11 päivänä syyskuuta 1964.
18710:
18711: Alwar Sundell. J. A. Jungarå.
18712: Carl Olof Tallgren. Albin Wickman.
18713: Elis Andersson. Georg Backlund.
18714: Verner Korsbäck. Gösta. Rosenberg.
18715: Sven Högström.
18716: 1557
18717:
18718: IV,606-Fin.mot. N:o 477.
18719:
18720:
18721:
18722:
18723: Sundell m.fl.: Angående anvisande av anslag för avlöning av
18724: ny tillfällig personal vid yrkesvägledningens distrikts- och
18725: lokala byråer.
18726:
18727:
18728: T i ll R i k s d a g e n.
18729:
18730: Riksdagen har under en längre tid i olika tänkande daterat den 11. 12 1962 (N: o
18731: sammanhang efterlyst effektiva åtgärder 17/1962 Rd.) fäst uppmärksamhet vid för-
18732: för utbyggande av yrkesvägledningen i hållandet och förutsatt, att de planer rege-
18733: vårt land. I detta syfte gavs även lagen om ringen meddelat sig ha uppgjort för yrkes-
18734: yrkesvägledning den 22. 1. 1960 (43/60), vägledningens utbyggnad och elimenerandet
18735: viiken trädde i kraft den 1 januari 1961, av bristen på yrkesvägledare skyndsamt
18736: då yrkesvägledningsverksamheten enligt la- verkställes.
18737: gen samtidigt helt övertogs av staten. Under dessa förhållanden är det märk-
18738: Utbyggnaden av den yrkesvägledande ligt, att anslagen för avlönande av personai
18739: verksamheten har emellertid på grund av tili yrkesvägledningen hållits så knappa,
18740: otillräckliga anslag i statsbudgeten försig. att den 1961 och 1962 påbörjade utbygg-
18741: gått i mycket långsam takt, trots att be- naden av yrkesvägledningen nu hotar att
18742: hovet av yrkesvägledning i och med in- helt avstanna. I statsbudgeten för inne-
18743: dustrialseringen av näringslivet och skol- varande år anslogs för ändamålet under 12
18744: väsendets, särskilt yrkesskolväsendets ut- Ht. XII: 2 endast 50 000 mark och i förslaget
18745: byggnad år för år blir allt kännbarare. I tili statens inkomst- och utgifstat för år
18746: detta nu har grundats de planerade 11 dis- 1965 har inga som helst nya anslag reser-
18747: triktsbyråerna och 20 lokala byråer, vilka verats för avlöningar föranledda av yrkes-
18748: samtliga är så starkt underbemannade, att vägledningsverksamheten.
18749: de endast kan gå i land med en del av Med hänvisning tili det ovan anförda och
18750: sina uppgifter inom en del av sina verk- med hänsyn tili att yrkesvägledningen
18751: samhetsområden. Det har konstaterats, att måste utbyggas i takt med utbyggnaden av
18752: minst 30 tjänster för anställda med yrkes- yrkesskolväsendet, som den måste kunna
18753: vägledarkompetens borde grundas vid dessa effektivt tjäna, föreslås vördsamt,
18754: byråer för att de skall kunna gå i land med
18755: de arbetsuppgifter, som åligger dem. Sam- att Riksdagen under 12 H t. XII: 2
18756: tidigt väntar 46 lokala byråer på att i statsförslagt för år 1965 måtte an-
18757: startas. Y rkesvägledningens planenliga ut- teckna 200 000 mark som tilläggsan-
18758: byggnad inom ramen för en tioårsperiod slag för avlöning av ny tillfällig per-
18759: förutsätter årliga tilläggsanslag för avlö- sonal vid yrkesvägledningens distrikts-
18760: ning av personai om ca 500 000 mk. och lokala byråer.
18761: Riksdagens grundlagsutskott har i ett be-
18762: Helsingfors den 11 september 1964.
18763:
18764: Alwar Sundell. Sven Högström. Ensio Partanen.
18765: Kurt Nordfors. Per Lauren. A-L. Linkola.
18766: Elis Andersson. Kristian Gestrin. Olli Kervinen.
18767: J. A. Jungarå. Judit Nederström-Lunden. Eino Ojajärvi.
18768: 1558
18769:
18770: IV,606.-Rah.al. N:o 477. Suomennos.
18771:
18772:
18773:
18774:
18775: Sundell ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatinvalinnanoh-
18776: jauksen piiri- ja paikallistoimistojen uuden tilapäisen hen-
18777: kilökunnan palkkaamiseen.
18778:
18779:
18780: E d u s k u n n a 11 e.
18781:
18782: Eduskunta on pidemmän ajan kuluessa Eduskunnan perustuslakivaliokunta on
18783: eri yhteyksissä kaivannut tehokkaita toi- 11. 12. 1962 päivätyssä mietinnössään (N: o
18784: menpiteitä ammatinvalinnan laajentamiseksi 17/1962 Vp.) kiinnittänyt huomiota tähän
18785: maassmme. Tässä tarkoituksessa säädettiin- asiantilaan ja edellyttänyt, että ne suunni-
18786: km 22. 1. 1960 laki ammatinvalinnanohjauk- telmat, jotka hallitus on ilmoittanut teh-
18787: sesta (43/60), joka tuli voimaan 1 päivänä neensä ammatinvalinnanohjauksen laajenta-
18788: tammikuuta 1961, jolloin ammatinvalinnan- miseksi ja ammatinvalinnanohjaajien puut-
18789: ohjaustoiminta lain mukaan samanaikaisesti teen poistamiseksi, toteutetaan pikaisesti.
18790: kokonaan otettiin valtion hoitoon. Näin ollen on merkillistä, että ammatin-
18791: Ammatinvalinnanohjaustoiminnan laajen- valinnanohjauksen henkilökunnan palkkaa-
18792: taminen on kuitenkin tulo- ja menoarvioon miseen tarkoitetut määrärahat on pysytetty
18793: otettujen määrärahojen riittämättömyyden niin vähäisinä, että 1961 ja 1962 alulle
18794: vuoksi edistynyt sangen hitaasti siitä huoli- pantu ammatinvalinnanohjauksen laajenta-
18795: matta, että ammatinvalinnanohjauksen tarve minen nyt uhkaa kokonaan pysähtyä. Ku-
18796: elinkeinoelämän teollistuessa ja koulutoi- luvan vuoden tulo- ja menoarviossa ehdotet-
18797: menkin, erityisesti ammattiopetuksen laa- tiin 12 Pl. XII: 2 mom. kohdalla tarkoituk-
18798: jentuessa vuosi vuodelta käy yhä tuntu- seen vain 50 000 markkaa ja esityksessä val-
18799: vammaksi. Tällä haavaa on perustettuna tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1965 ei
18800: suunnitellut 11 piiritoimistoa ja 20 paikal- mitään uusia määrärahoja ole varattu am-
18801: listoimistoa, joissa kaikissa on niin huomat- matinvalinnanohjaustoiminnasta aiheutuvia
18802: tava vajaamiehitys, että ne voivat hoitaa palkkauksia varten.
18803: vain osan toiminta-alueittensa tehtävistä. Edellä olevaan viitaten ja ottaen huo-
18804: On todettu, että näihin toimistoihin tulisi mioon sen, että ammatinvalinnanohjausta on
18805: perustaa vähintään 30 virkaa, jotka edellyt- laajennettava rinnan ammattikoulutoimin-
18806: tävät ammatinvalinnanohjauspätevyyttä, jot- nan laajentamisen kanssa, jota sen on tehok-
18807: ta ne voisivat suoriutua niille kuuluvista kaasti palveltava, ehdotamme kunnioittaen,
18808: tehtävistä. Samanaikaisesti odotetaan 46
18809: paikallisen toimiston perustamista. Amma- että Eduskunta vuoden 1965 tulo-
18810: tinvalinnanohjauksen suunnitelmanmukai- ja menoarvioon 12 Pl. XII: 2 mmn.
18811: nen laajentaminen kymmenvuotiskauden kohdalle ottaisi 200 000 markan lisä-
18812: aikana edellyttää noin 500 000 mk: n vuo- määrärahan uuden tilapäisen henkilö-
18813: sittaisia lisämäärärahoja henkilökunnan kunnan palkkaamiseen ammatinvalin-
18814: palkkaukseen. nanohjauksen piiri- ja paikallistoimis-
18815: toihin.
18816: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
18817:
18818: Alwar Sundell. Sven Högström. Ensio Partanen.
18819: Kurt Nordfors. Per Lauren. A-L. Linkola.
18820: Elis Andersson. Kristian Gestrin. Olli Kervinen.
18821: J. A. Jungarå. Judit Nederström-Lunden. Eino Ojajärvi.
18822: 1559
18823:
18824: IV,607.- Fin.mot. N:o 478.
18825:
18826:
18827:
18828:
18829: Sundell m.fl.: Angående anvisande av anslag för ritning(tr
18830: för och t·eparationer av Vasa svenska flicklyceums skolhus.
18831:
18832:
18833: T ill R i k s d a g e n.
18834:
18835: Vasa svenska flicklyceum, som verkat i 1957 beviljades tre miljoner gmark för pla-
18836: 107 år, har i en lång följd av år arbetat nering av dessa arbeten, vilket dock fram-
18837: i alltför begränsade utrymmen. Skolbygg- sköts tills man kunde förstora skolans tomt.
18838: naden är byggd för en enkel mellanskola År 1961 förvärvades för statens räkning
18839: med 9 klassrum, av vilka 3 knappast fyller skolans granntomt, och lagfart på derina
18840: nutida fordringar på ett klassrums storlek. beviljades den 18. 9. 1961. Men sedan dess
18841: Skolan har över 500 elever. Nära hälften har ännu ingenting skett. Skolstyrelsen
18842: av eleverna är nu inrymda i f.d. småskolse- föreslog att ett anslag på över 113 000 mark
18843: minariets byggnad, som äges av Vasa stad. skulle upptas i 1964 års budget för utar-
18844: Dessa utrymnen är sedan länge utdömda betande av ritningar tili ett nytt husbygge
18845: såsom skollokaler. och reparationer av det gamla skolhuset, men
18846: Skolan är således i trängande behov av detta har tyvärr inte beaktats.
18847: ökat och förbättrat utrymme. Denna sak Med hänsyn tili ovanstående föreslås
18848: är synnerligen brådskande, ty det nuva- vördsamt,
18849: rande hyresavtalet med Vasa stad utgår
18850: den 31. 12. 1965. Det är ytterst osäkert, om att Riksdagen i statsförslaget år
18851: staden går med på en förlängning av hyres- 1965 måtte upptaga ett anslag om
18852: kontraktet. 90 000 mark för planering och utarbe-
18853: År 1955 stadfästes ett program för utar- tande av ritningar för ett nytt skol-
18854: betande av ritningar för ett nytt skolhus bygge och reparationer av det gamla
18855: för Vasa svenska flicklyceum och för repa- skolhuset, där V asa svenska flickly-
18856: rationsarbeten på dess gamla skolhus. År ceum arbetar.
18857: Helsingfors den 11 september 1964.
18858:
18859: Alwar Sundell. J. A. Jungarå.
18860: Albin Wickman. Sven Högström.
18861: Kurt Nordfors. Kristian Gestrin.
18862: 1560
18863:
18864: IV,607. - Rah.al. N: o 478. Suomennos.
18865:
18866:
18867:
18868:
18869: Sundell ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan 1·uotsinkieli-
18870: sen tyttölyseon koulurakennuksen piirustuksia ja korjaus-
18871: töitä varten.
18872:
18873:
18874: Eduskunnalle.
18875:
18876: Vaasan ruotsalainen tyttölyseo, joka on vanhaa markkaa näiden töiden suunnittelua
18877: toiminut 107 vuotta, on usean vuoden ajan varten, mikä toimenpide kuitenkin lykättiin
18878: työskennellyt liian ahtaissa tiloissa. Koulu- kunnes koulun tonttia voitaisiin suurentaa.
18879: talo on rakennettu yksinkertaista keskikoulua Vuonna 1961 hankittiin koulun naapuritontti
18880: varten ja siinä on 9 luokkahuonetta, joista 3 valtiolle ja sille myönnettiin lainhuuto 18. 9.
18881: tuskin täyttää nykyajan vaatimuksia mitä 1961. Mutta sen jälkeen ei ole tapahtunut
18882: luokkahuoneen kokoon tulee. Koulussa on mitään. Kouluhallitus ehdotti 113 000 mar-
18883: yli 500 oppilasta. Lähes puolet oppilaista on kan ottamista vuoden 1964 menoarvioon
18884: nyt sijoitettu ent. alakouluseminaarin raken- uuden koulutalon piirustusten valmistamista
18885: nukseen, jonka Vaasan kaupunki omistaa. ja vanhan koulurakennuksen korjaustöitä
18886: Nämä tilat on ajat sitten tuomittu koulu- varten, mutta tätä ei valitettavasti ole otettu
18887: tiloilla kelpaamattomiksi. huomioon.
18888: Koulu on siis välttämättömästi lisätyn ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun-
18889: parannetun työskentelytilan tarpeessa. Asia nioittaen,
18890: on erittäin kiireellinen, sillä nykyinen vuokra-
18891: sopimus Vaasan kaupungin kanssa päättyy että Eduskunta vuoden 1965 tulo- ja
18892: 31. 12. 1965. On hyvin epävarmaa, suostuuko menoarvioon ottaisi 90 000 markan
18893: kaupunki vuokrasopimuksen jatkamiseen. määrärahan uuden koulutalon suun-
18894: Vuonna 1955 vahvistettiin ohjelma Vaasan nittelua ja piirustusten valmistamista
18895: ruotsalaisen tyttölyseon uuden koulutalon pii- varten sekä sen vanhan kouluraken-
18896: rustusten valmistamista varten ja sen van- nuksen korjaustöitä varten, jossa V aa-
18897: han koulurakennuksen korjaustöitä varten. san ruotsalainen tyttölyseo toimii.
18898: Vuonna 1957 myönnettiin kolme miljoonaa
18899: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
18900:
18901: Alwar Sundell. J. A. Jungarå..
18902: Albin Wickman. Sven Högström.
18903: Kurt Nordfors. Kristian Gestrin.
18904: 1561
18905:
18906: IV,608.-Rah.al. N:o 479.
18907:
18908:
18909:
18910:
18911: Suonpää ym.: Korotetun; määrämhan; osoittamisesta helpo-
18912: tuksen; myöntämiseksi kunnille maantiealueiden lunasta-
18913: mista varten.
18914:
18915:
18916: E d u s k u n n a 1 ~ e.
18917:
18918: Aikaisemman lainsäädännön mukaan kun- kuntien avustamiseksi näiden korvausten
18919: tien oli suoritettava niiden alueella raken- suorittamisessa. Tämä määräraha on ollut
18920: nettavien maanteiden maa-alueiden lunastus- niin pieni, että kunnat ovat saaneet vain
18921: korvalllk:set. V :n 1958 alusta voimaantulleen pienen osan korvaussuorituksistaan valtiolta.
18922: tielain mukaan nämä korvaukset suorittaa Viime vuoden, samoin kuin kuluvan vuoden
18923: valtio niiden maanteiden kohdalta, joiden menoarviossa osoitettu määräraha olisi pitä-
18924: raJkentaminen ,on aloitettu uuden lain voi- nyt olla huomattavasti suurempi, että koh-
18925: massaollessa. Kuitenkin edelleenkin niiden tuullinen avustus kunnille olisi voitu antaa.
18926: maanteiden lunastuskorvaukset on kuntien Tästä huolimatta hallitus esittää ensi vuoden
18927: suoritettava, joiden rakentaminen on aloi- menoarvioon otettavaksi vain 500 000 mk
18928: tettu ennen v:n 1958 tammikuun 1 päivää. tähän tarkoitukseen, joka on vain puolet
18929: Tällaisia korvauksia on vielä monien kuntien tämän vuoden ja neljännes viime vuoden
18930: kohdalla suorittamatta ja ovat korvaukset määrärahasta.
18931: useiden kuntien osalta kuntien varallisuu- Edellämainituilla perusteilla ehdotamme
18932: teen verraten niin suuret, että tulee hyvin kunnioittaen,
18933: suuria vaikeuksia niistä selviytyä.
18934: On myöskin epäoikeudenmukaista vaatia että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
18935: vielä nytkin kuntia suorittamaan tällaisia kor- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. VI luvun
18936: vauksia, kun uuden tielain mukaan on hy- 2 momentille lisäyksenä 1 000 000 mk
18937: väksytty se periaate, että maantiealueiden helpotuksen myöntämiseksi kunnille
18938: lunastukset suorittaa valtio. Useina vuosina maantiealueiden lunastamista varten.
18939: on valtion menoarviossa ollut määräraha
18940: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
18941:
18942: Leo Suonpää. Aimo Laiho.
18943: V. J. Rytkönen. Veikko I. Rytkönen.
18944: Kauko Tamminen. H. Tauriainen.
18945: Martti Linna. Paavo Lagerroos.
18946:
18947:
18948:
18949:
18950: 196 E/726
18951: 1562
18952:
18953: IV,609.- Rah.aJ.. N: o 480.
18954:
18955:
18956:
18957:
18958: Suosalo ym.: Määrärahan osoittatnisesta tien rakentamisen
18959: aloittamiseksi Banuan kunnan Kuukasjärven kylästä K u-
18960: kaan.
18961:
18962:
18963: E d u s k u n n a 11 e.
18964:
18965: Ranuan kunnassa sijaitseva Kuusijärven kennettukin. Rakentamatonta tieosuutta on
18966: kylä on vielä kokonaan vailla minkäänlaisia vielä noin 8 km.
18967: tieyhteyksiä. Kylässä on yli kaksikymmentä Kun Ranuan kunta kuuluu alityöllisyys-
18968: taloutta, jotka joutuvat kärsimään kulkuyh- alueeseen ja on työllisyydenhoito kunnan
18969: teyksien puutteesta. Lisäksi kylän alueelle on alueella erittäin vaikeaa, muodostaisi tien ra-
18970: suunniteltu uutta asutusta ja myönnetty li- kentaminen Kuukasjärven kylästä Kuhaan
18971: sämaita entisille tiloille. Lisämaiden käyttöön- hyvän työllisyyskohteen. Ranuan kunta onkin
18972: otto on kuitenkin riippuvainen tieyhteyksien ottanut mainitun tietyön huomioon työllisyys-
18973: saamisesta. ohjelmassaan.
18974: Kun alueella asuvien pääasiallisin tulo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18975: lähde on karjataloustuotteiden myynti, niin
18976: tieyhteyksien puuttuminen saattaa heidän että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
18977: toimeentulomahdollisuutensa uhanalaiseksi. tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
18978: Maataloushallituksen toimesta on tehty tie- määrärahan tien rakentamisen aloitta-
18979: suunnitelma Ranuan kunnan Kuukasjärven miseksi Ranuan kunnan K uukasjä1·ven
18980: kylästä Kuhan kylään ja on tiestä jo osa ra- kylästä Kukaan.
18981: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
18982:
18983: Vilho Suosalo. A-L. Tiekso. Eino Tainio.
18984: 1563
18985:
18986: IV,610.-Ra.h.al. N:o 481.
18987:
18988:
18989:
18990:
18991: Suosalo ym.: Määrärahan oso·ittamisesta tien rakentamisen
18992: aloittamiseksi Enontekiön kunnan Nunnasen kylästä Kit-
18993: tilän kunnan Puljun kylään.
18994:
18995:
18996: E d u s kun n a H e.
18997:
18998: Enontekiön kunnan Nunnasen kylästä Kit- rakentamisella olisi erittäin suuri merkitys;
18999: tilän kunnan Puljun kylään on laadittu tie- sillä se avaisi heille mahdoHisuuden maidon
19000: suunnitelma, joika myöskin on vahvistettu, lähettämiseen Kittilässä sijaitsevaan Kauko·
19001: mutta tien rakentamista ei kuitenkaan ole sen meijeriin. Myöskin työllisyyden kannalta
19002: aloitettu, vaikka Enontekiön kunnanval- tien rakentamisen aloittamisella olisi suuri
19003: tuusto on asettanut tien rakentamisen kii- merkitys.
19004: reellisyysjärjestyksessä ensimmäiselle tilalle. Edellä esitetyn perusteella esitämme,
19005: Tien pituus olisi n. 20 km ja se yhdistäisi
19006: Enontekiön Keski-Lappiin. Tien vaikutuspii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
19007: rissä on vahiolla huomattavia metsävaroja, tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
19008: joiden käyttöön otto tulisi mahdolliseksi. määrärahan tien rakentamisen aloitta-
19009: Myöskin lisääntyvän matkailun kannalta miseksi Enontekiön kunnan Nunnasen
19010: olisi tiellä me:r:kitystä. kylästä Kittilän kunnan Puljun
19011: Enontekiön kunnan itäosan asukkaille tien kylään.
19012: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
19013:
19014: Vilho Suosalo. A-L. Tiekso. Eino Tainio.
19015: 1564:
19016:
19017: IV,611.- Ra.h.al. N: o 482.
19018:
19019:
19020:
19021:
19022: Suosalo ym.: Määrirahan osoittamisesta tietyön aloittamiseksi
19023: Utsjoen kunnasstJ Hovisuvannon ja Outakosken välillä.
19024:
19025:
19026: E d u s k u n n a ll e.
19027:
19028: Tieolot Lapin läänin alueella ovat vielä niemestä Rovisuvantoon ja suunnitelma on
19029: verrattain puutteelliset. Vaikein on tilanne valmis Rovisuvannon Outakosken välillä,
19030: kuitenkin läänimme pohjoisimmassa osassa jonka pituus on n. 15 km. Mainittakoon
19031: sijaitsevassa Utsjoen kunnassa, jonka asuk- että Outakoskella on koulu ja terveystalo
19032: kaista suurin osa vielä joutuu elämään vai- jotka välttämättä olisi saatava tieyhteyteen.
19033: keakulkuisilla seuduilla, ilman minkäänlai- Kariga.sniemen-Utsjoen tiestä, joka nou-
19034: sia tieyhteyksiä. dattaa luonnonkaunista Tenojoen uomaa,
19035: Suunnilleen puolet Utsjoen kunnan asuk- muodostuisi hyvin suosittu matkailutie.
19036: kaista on sijoittunut Tenojoen varrelle, Ka- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19037: rigasniemen ja Utsjoen välille, joka on
19038: vailla tieyhteyksiä ja kulkuväylänään he että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
19039: joutuvat käyttämään joko Tenojokea tai tulo- ja tnenoarvioon 100 000 markan
19040: kinttupolkuja. määrärahan tietyön aloittamiseksi
19041: Karigasniemeltä onkin suunniteltu maan- Utsjoen kunnassa Rovisuvannon ja
19042: tien rakentamista Tenojoen vartta Utsjoelle Outakosken välillä.
19043: ja on tiestä jo rakennettukin 8 km Karigas-
19044: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
19045:
19046: Vilho Suosalo. A-L. Tiekso. Eino Tainio.
19047: 1&65
19048:
19049: IV,612.-Ra.h.al. N:o 483.
19050:
19051:
19052:
19053:
19054: Suosalo ym.: Määrärahan osoittamisesta geologisia tutkimuk-
19055: sia varten.
19056:
19057:
19058: Ed us kunnalle.
19059:
19060: Kansanmiesten tekemien löydösten ja tie- mus ja kaiv<>stoiminnan sekä siihen nojautu-
19061: teellisen tutkimustoiminnan avulla on voitu van metalliteollisuuden !kehittäminen on va-
19062: on voitu todeta, että maassamme on huomat- rojen puutteessa jäänyt taka-alalle.
19063: tavia mineraaliesiintymiä. Osa tehdyistä löy- Nämä tosiseikat viittaavat siihen, että nyt
19064: döksistä on jo otettu käyttöön, ja ne muo- on korkea aika voimaperäistää mineraalie.siin-
19065: dostavat perustan käynnissä olevalle vuori- tymien tutkimustoimintaa saadaksemme
19066: teollisuudelle. Lisäksi sellaiset käyttöön otta- ajoissa luodu'ksi riittävän vakavan raaka-
19067: mattomat löydökset, kuten Kolarin j-a Kemin aineperustan mineraaleille perustuvalle teol-
19068: ikromiesiintymät sekä monet muut osoittavat, lisuudelle, lähinnä metalliteollisuudelle. On
19069: että maassamme on omavarainen raaka-aine- selvää, että tämä voidaan saavuttaa vain tie-
19070: pohja laajenevaliekin metalliteollisuudelle. teellisen tutkimustoiminnan voimistamisen
19071: Maassamme on kuitenkin suosittu yksipuo- avull·a. Sen vuoksi olisi tutkimusmäärärahaa
19072: lisesti puuraaka-aineeseen nojautuvan teolli- lisättävä.
19073: suuden kehittämistä. Tästä on ollut seurauk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19074: sena puunjalostusteollisuuden laajentuminen
19075: jopa siinä määrin, että hakkuut asiantunti- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
19076: jain käsityksen mukaan ylittävät metsiemme tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 100 000
19077: vuotuisen lisäkasvun. Toiselta puolen se on markkaa geologisia tutkimuksia var-
19078: johtanut myös siihen, että mineraalien tutki- ten.
19079: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
19080:
19081: Vilho Suosalo. A-L. Tiekso. Eino Tainio.
19082: 1566
19083:
19084: IV,613.- Rah.al. N: o 484.
19085:
19086:
19087:
19088:
19089: Suosalo ym.: Määrärahan osOittamisesta tien rakentamiseksi
19090: Muonion kunnan Muotkavaaran kylästä Tiurajärven ky-
19091: lään.
19092:
19093:
19094: E d u s k u n n a ll e.
19095:
19096: Muonion kunnassa sijaitsevien Äkäs- ja ja Yllästunturien lomanvietto- ja retkeily-
19097: Tiurajärvien alueella on vanhaa asutusta, keskusten välimatkaa puoleen nykyisestään ja
19098: joka vielä on kokonaan vailla tieyhteyksiä. sen merkitys kauttakulkutienä olisi huomat-
19099: Ainoana kulkuväylänään he voivat käyttää tava, sillä Muonion kunnassa on maantiever-
19100: Äkäsjärveä. kosto kovin harva ja on se keskittynyt kun-
19101: Alueelle rakennettava tie avaisi asutustoi- nan länsi- ja pohjoisosiin.
19102: minnaHekin uusia mahdollisuuksia Muoni<>n Kun Äkäs- ja Tiurajärven asukkaat ovat
19103: kunnassa. Lisiiksi tien vaikutuspiirissä on kärsineet vuosikymmeniä tieyhteyksien puut-
19104: huomattavia metsävaroja, joiden käyttöön teesta, olisi tämä haitta heidän kohdaltaan
19105: ottoa tie helpottaisi. vihdoinkin poistettava.
19106: Tie olisi rakennettava Muonion-Kittilän Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19107: maantieltä., Muotkavaaran kylästä Tiurajär-
19108: velle, johon päättyy metsähallituksen raken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
19109: tama metsäautotie Kolarin kunnan Äkäslom- tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
19110: polon kylästä. Muotkavaaran-Äkäslompolon määrärahan Muonion kunnassa JJfuot-
19111: väli on n. 35 km, josta Muotkavaaran- kavaaran kylästä Tiurajärven kylään
19112: Tiurajärven osuudeksi jäisi n. 23 km. johtavan tiesuunnan suunnitelman
19113: Tällä tiellä tulisi olemaan myöskin laatimiseksi ja tien rakentamisen aloit-
19114: yleistä merkitystä, koska se lyhentäisi Pallas- tamiseksi.
19115: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
19116:
19117: Vilho Suosalo. A-L. Tiekso. Eino Tainio.
19118: 1567
19119:
19120: IV,614.-:Ra.h.al. N:o 485.
19121:
19122:
19123:
19124:
19125: Sääskilahti ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentami-
19126: seksi Lintulasta H anhimaakan.
19127:
19128:
19129: E d u s k u n n a 11 e.
19130:
19131: Kittilän kunnan Hanhimaan ja Lintulan asukkailta, kun tie Hanhimaasta Lintulaan
19132: kylien väli, joka on n. 9 km, kaipaa kiireelli- on rakennettu.
19133: sesti tieyhteyttä. Molempiin kyliin on tie- Linja-autoliikenteelle olisi suurta etua mai-
19134: yhteys, mutta matkaa tien kautta Lintulasta nitun tienpätkän rakentamisesta, sillä silloin
19135: Hanhimaahan on n. 100 km. Jokainen käsit- voitaisiin ajaa tie yhtenäisenä renkaana. Sa-
19136: tää, että kylienvälinen toiminta on mahdo- moin tapahtuisi maidon- ja lihankeräily.
19137: tonta, kun tien kautta kiertäen tulee mat- Postinkuljetus voitaisiin samoin hoitaa jous-
19138: kaa 100 km. tavasti tien tultua rakennetuksi. TVH: n
19139: Lintulan ja Hanhimaan välinen yhdystie toiminta hyötyisi suuresti myöskin, kun se
19140: olisi monesta syystä välttämätön saada raken- voisi tietä kunnostaa yhtäjaksoisena. Esim.
19141: netuksi, kuten maatalouden kehittämistä aja- talviauraus on kallista ja aikaa vievä, kun
19142: tellen. Maidonkeräily olisi kustannuksiltaan joudutaan kahta pitkää tietä hoitamaan pis-
19143: paljon alhaisempi, jos tie olisi käytössä. Keli- totienä. Valtion metsätaloudelle tämä tie olisi
19144: rikko poistuisi suurelta osaa väestöä samalla myöskin tärkeä, sillä metsähallituksella on
19145: kun tie avataan liikenteelle. Nyt ovat Sirkan suuret metsätyömaat ko. alueella.
19146: ja Könkään kylissä lossit, joiden kautta lii- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
19147: kenne tapahtuu, sekä syksyisin että keväisin nioittavasti,
19148: ylipääsemättömät aiheuttaen silloin suurta
19149: haittaa jopa vaarallisuuttakin. Kittilän kir- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
19150: konkylässä on silta yli Ounasjoen, joten !ossi- tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
19151: kurjuus jää pois Rauduskylän, Hanhimaan, määrärahan tien rakentamiseksi Lin-
19152: Pokan, Lintulan ja osittain Könkäänkylien tulasta H anhimaakan.
19153: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1964.
19154:
19155: Eino Sääsld.lahti. Olavi Lahtela. Pekka. Vilmi.
19156: IV,615.- Rah.al. N: o 486.
19157:
19158:
19159:
19160:
19161: liiallilahti ym.: Miiiiriirakt.wi. osoittamisesta maantien n:o 78
19162: permpartltMtrustöide'lt, suorittamiseksi välillä Ranu~Rova
19163: niemi.
19164:
19165:
19166: Eduskunnalle.
19167:
19168: Kulkuyhteydet Rovaniemeltä Rannalle ovat tien peruslrorjausta varten. Liikennetiheys
19169: pelkästään maantieyhteyksien varassa. Suorin etelässä on suuri, minkä vuoksi valtaosa tie-
19170: yhteys Lapin läänin keskuksesta on maan- määrärahoista vuosittain menee etelä-Suo-
19171: tietä N: o 78 käyttäen, joka samalla jatkuu meen; syytä on kuitenkin kiinnittää entistä
19172: Pudasjärvelle yhtyen siellä Oulun-Kuusa- enemmän huomiota Pohjoi~Suomen tieolojen
19173: mon maantiehen. Tämä tie on siis Ra.nuan kehittämiseen, jossa maantiekuljetus on lähes
19174: kunnan valtasuoni, jota myöten pääasiallisin ainoa kuljetusmuoto. Tien kuntoonsaattami-
19175: yhteys tapahtuu oman läänin keskukseen ja nen Rovaniemeltä Rannalle on näiden kun-
19176: myöskin etelään. tien kannalta tietysti erittäin tärkeä, mutta
19177: Suurin liikenne on luonnollisesti Rannan- tämä tieosuus on samalla tärkeä koko valta-
19178: Rovaniemen välillä, joten tämän osuuden kunnankin yhteyksien kannalta.
19179: Jmntoon saaminen on elintärkeä. Lisäksi on Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
19180: syytä mainita, että tie on juuri tällä välillä nioittavasti,
19181: kaikkein kehnoin. Liikenneturvallisuudenkin
19182: vuoksi olisi tämä tieosuus viipymättä korjat- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
19183: tava perusteellisesti, jolloin erittäin pahat tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
19184: kurvit ja mäet tulisivat poistetuksi. määrärahan maantien n:o 78 peruspa-
19185: TVH :n Lapin piirillä lienee jo valmiit tai rannttstöiden suorittamista varten vä-
19186: ainakin pian valmistuvat suunnitelmat ko. lillä Ranua-Rovaniemi.
19187: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
19188:
19189: Eino Sääskilahti. Pekka Vilmi.
19190: Olavi Lahtela. Akseli Paarman.
19191: 1569
19192:
19193: IV,616.-Ra.h.al. N:o 487.
19194:
19195:
19196:
19197:
19198: Sääskilahti ym.: Määriir«Jum osoittamisesta maantien raken-
19199: tamiseksi Kittilän kunnan Puljusta Enontekiön kunnan
19200: Nunnaseen.
19201:
19202:
19203: E d u s k u n n a 11 e.
19204:
19205: Maantien rakentaminen Kittilän kunnan ei ole mahdollisuuksia. Kittilän kunnan Kau-
19206: Puljun kylästä Enontekiön kunnan Nunna- kosessa on meijeri, joka voisi ottaa vastaan
19207: se kylään olisi saatava välittömästi käyntiin. myöskin Enontekiön kunnan alueelta tuodun
19208: Mainittujen kylien väliä on vain n. 22 km, maidon ja joka voitaisiin myöskin kannatta-
19209: jolta väliltä vielä tie puuttuu kokonaan. vasti keräillä Puljun-Nunnasen välisen tien
19210: Enontekiöltä on tie Nunnaseen sekä samoin valmistuttua.
19211: on tie Norjan rajalle ja edelleen Alttaan. TVH: n toimesta on tämä edellä mainittu
19212: Kittiiästä on maantieyhteys Puljuun, josta tie tutkittu ja tarvittavat suunnitelmat sekä
19213: tiestä Tepasto-Pulju hyvää öljysoratietä. kustannusarviot laadittu, joten tietyö voi-
19214: Tämän edellä mainitun tiepätkän teko yhdis- taisiin heti aloittaa, kun vaan olisi sitä var-
19215: täisi Kittilän kunnan Enontekiön kuntaan, ten varoja.
19216: jolloin näiden syrjäisten kuntien välinen yh- Tulkoon vielä lisäksi mainituksi, että työl-
19217: teys huomattavasti lyhenisi. Edelleen on lisyys ei ole näissä kunnissa helposti järjes-
19218: tästä tiestä suurta hyötyä kauttakulkutienä tettävissä, joten tien rakennustyö helpoittaisi
19219: Suomen ja Norjan välillä. Turismi, joka jat- suuresti alueen työllisyyden hoitamista. Pai-
19220: kuvasti kehittyy, on jylhien maisemien vuoksi kalliset kunnallisvaltuustot pitävät myöskin
19221: suuntautunut pohjoisimpaan Lappiin kaiva- tämän tien rakentamista erittäin kiireellisenä.
19222: ten parantuvia liikenneyhteyksiä. Tämä tie Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
19223: tulee erittäin huomattavasti palvelemaan nioittavasti,
19224: matkailuliikennettä.
19225: Enontekiön puolella on useita huomattavia että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
19226: kyliä Nunnasen lisäksi, joissa viime vuosina tulo- ja menoarvioon 250 000 markan
19227: on kiinnitetty huomiota karjantuotantoon. määrärahan maantien rakentamiseksi
19228: Kehitys ei kuitenkaan pääse riittävästi elpy- Kittilän kunnan Puljusta Enontekiön
19229: mään, ellei tätä tieosuutta saada rakennettua, kunnan Nunnaseen.
19230: sillä karjataloustuotteiden markkinoimiseen
19231: Helsingissä 10 päivänä syyslmuta 1964.
19232:
19233: Eino Sääskilahti. Olavi Lahtela. Akseli Paarm.an.
19234:
19235:
19236:
19237:
19238: 197 E/726
19239: 1570
19240:
19241: IV,617.-Rah.al. N:o 488.
19242:
19243:
19244:
19245:
19246: Sääskilahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Ivalon lentoken-
19247: tän parannustyön aloittamiseksi.
19248:
19249:
19250: E d u s k u n n a ll e.
19251:
19252: Lentoliikenne on maassamme kehittynyt Ivalon lentokentän rakentaminen lisäisi
19253: huomattavasti. Tämä on erittäin hyvä var- samalla huomattavasti Inarin kunnan työl-
19254: sinkin ajatellen maamme syrjäisiä alueita. lisyyttä, joka ei ole helposti hoidettavissa.
19255: Kotimaisessa liikenteessä on kannattavin Samalla kun parannettaisiin pohjoismaisia
19256: linja Helsingistä Rovaniemelle. yhteyksiä, autettaisiin myöskin Inarin kun-
19257: Pohjoiseen suuntautuvaa lentoliikennettä nan työllisyyttä. Saamiemme tietojen mu-
19258: voidaan vielä huomattavasti parantaa ra- kaan tie- ja vesirakennushallituksella on
19259: kentamalla Ivalon lentokenttä sellaiseksi, suunnitelmat valmiina, joten työt voitaneen
19260: että sinne voi vuodenajasta riippumatta lii- aloittaa pikaisestikin.
19261: kennöidä Convairkoneilla. Käsityksemme Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
19262: mukaan voitaisiin huomattavasti samalla nioittavasti,
19263: parantaa Pohjoismaiden välisiä yhteyksiä,
19264: kun suuremmalla koneella voitaisiin lentää että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
19265: ei vain Ivaloon, vaan myöskin Norjan tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
19266: Kirkkoniemeen. Pohjois-Norjan liikenne määrärahan Ivalon lentokentän pa-
19267: siirtyisi aika suuressa määrin ehkä tapahtu- rannustyön aloittamista varten.
19268: vaksi Suomen kautta hyvän lentoliikenteen
19269: ansiosta.
19270: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
19271:
19272: Eino Sääskilahti. Pekka Vilm.i.
19273: Olavi Lahtela. Akseli Paarma.n.
19274: 1571
19275:
19276: IV,618. -Rah.al. N:o 489.
19277:
19278:
19279:
19280:
19281: Sääskilahti ym.: Määrärahan osoittamisesta tien suunnitte-
19282: luun Kittilän Jeesiöjärveltä Vesmajärvelle.
19283:
19284:
19285: E d u s k u n n a ll e.
19286:
19287: Kittilän kunnan V esmajärvellä, jonne on tutkimuksien suorittamisen kannalta olisi
19288: matkaa saman kunnan Jeesiöjärven kylästä v.älttämätöntä mainittu tie rakentaa.
19289: n. 13 km, on 10 viljelystilaa, joista 7 van- V esmajärven tien vaikutuspiirissä on myös-
19290: haa ja 3 uutta maanhankintalain alaista kin Kumputunturi, joka on aivan erikoisen
19291: tilaa. Jeesiöjärvellä on tiettömän taipaleen sopiva tunturihiihto- ja retkeilyalueeksi.
19292: takana yli 10 tilaa. Molempien näiden ky- Metsähallitus on jo tämän todennut ja ra-
19293: lien kannalta olisi välttämätöntä tien ra- kentanut Kumputunturin maastoon hyvän
19294: kentaminen J eesiöjärveltä Vesmajärvelle, keskuslämmityksellä varustetun majan.
19295: jolloin siellä olevat asukkaat pääsivät tie- Mainittakoon vielä lisäksi, että Jeesiöjoen
19296: yhteyteen muun mailman kanssa. Karjan- perkaus tapahtunee lähitulevaisuudessa,
19297: hoidolla on suuret kehittymisen mahdolli- jonka jälkeen alueen viljelykset tulevat mo-
19298: suudet tällä alueella, kun vain saataisiin tie, ninkertaistumaan, joten maantien saaminen
19299: että voitaisiin karjataloustuotteet markki- on aivan välttämätön. Tästä syystä olisikin
19300: noida. suoritettava viipymättä tarvittavat tutki-
19301: Valtiolla on huomattavat metsäalueet tä- mukset tien rakentamista varten.
19302: män tiesuunnan vaikutuspiirissä, joten vai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
19303: tionkin kannalta olisi tärkeää, että alue kunnioittavasti,
19304: saataisiin metsänhoidollisen vaikutuksen
19305: piiriin. että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
19306: Porkosen kairassa on todettu olevan tulo- ja menoarvioon 30 000 markan
19307: malmia, mutta tarkempia tutkimuksia ei määrärahan tiesuunnan tutkimista ja
19308: ole voitu suorittaa malmin määrästä, joten suunnitelmien tekoa varten Kittilän
19309: näiden maalle ehkä hyvinkin elintärkeiden kunnan J eesiö järveltä V esmajärvelle.
19310: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
19311:
19312: Eino Sääskilahti. Pekka Vilmi.
19313: Olavi Lahtela. Akseli Paarman.
19314: 1572
19315:
19316: IV,619.-Ra.h.al. N:o 490.
19317:
19318:
19319:
19320:
19321: Si.iakila.hti ym.: Mä.öriral&atl osoittamisesta tien rakentami-
19322: seft Muonion Muotktwaarasta Tiurajärvelle.
19323:
19324:
19325: Eduskunnalle.
19326:
19327: Liikenneolob'Uhteet ovat maassamme huo- myöskin hyvin tarpeellinen, sillä alueella on
19328: mattavasti kehittyneet viimeisten vuosikym- sekä. valtion, että yksityisten metsiä.
19329: menien aikana. Maamme pohjoisin osa on Paikallisliikenteen lisäksi tällä tiellä tulee
19330: kuitenkin vielä huomattavasti jäljessä muusta olemaan huomattavasti laajempaakin merki-
19331: Olla8ta valtakuntaa maantieverkoston osalta. tystä, sillä yhdistäähän tämä kaksi huomat-
19332: Lapin liikenneolosuhteet ovat pelkästään tua lomanvietto ja virkistysaluetta, kuten
19333: maantieverkoston varassa, sillä pohjoisimpiin Pallas- ja Yllästunturien hiihtokeskukset.
19334: kuntiin ei ole rautatieliikennettä laisinkaan. SaaiDiemme tietojen mukaan on Muonion
19335: Muonion kunta on eräs tällainen alue, kunta tehnyt tämän tien rakentamisesta tie-
19336: jonka tieverkosto kaipaa nopeaa paranta- lain mukaisen aloitteen. Tien rakentaminen
19337: mista. Eräs tärkeimmistä tieyhteyksistä olisi olisi siis tärkeä, mutta sitä ennen olisi tämä
19338: Muotkavaarasta Äkäslompoloon. Mainitta- tiesuunta tutkittava ja laadittava tarvittavat
19339: koon, että tällä välillä on metsäautotietä n. suunnitelmat kustannusarvioineen.
19340: 12 km Äkäslompolosta Tiurajärvelle, joten Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
19341: kokonaan tieyhteyttä vailla on väli Tiura- nioittavasti,
19342: järveltä Muotkavaaraan.
19343: Tämän tien vaikutuspiirissä on vanhastaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
19344: jo asutusta, joten tie olisi tarpeellinen pai- tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
19345: kallisen väestön tarpeita silmällä pitäen. määrärahan tiesuunnan tutkimiseksi
19346: Edelleen tällä alueella on huomattavasti asu- ja rakennustyön aloittamiseksi Muo-
19347: tusmahdollisuuksia sen jälkeen, kun tie on nion kunnan Muotkavaarasta Tiura-
19348: rakennettu. Metsätalouden kannalta olisi tie järvelle.
19349: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
19350:
19351: Eino Sääskilahti. Reino Kangas.
19352: Olavi Lahtela.. Aaro Kauppi.
19353: Eino Räsänen.
19354: 1573
19355:
19356: IV,620.- Rah.al. N: o 491.
19357:
19358:
19359:
19360:
19361: Sääskilahti ym. ~ Korotetun määrärahan osoittamisesta maa-
19362: seudun sähköistämiseen.
19363:
19364:
19365: Ed us kunnalle.
19366:
19367: Maassamme on vielä syrjäisiä alueita, joi- edelleen Kittilään. Kun lisäksi tällä alueella
19368: den sähköistäminen aina vain vaikeutuu, kun tulevat vuotuiset sähköverkoston kunnossa-
19369: tarkoitusta varten varattuja määrärahoja on pitokustannukset olemaan n. 12 % luokkaa
19370: vuosi vuodelta supistettu vaikka olisi ollut hankintakustannuksista, ymmärtää hyvin, et-
19371: lisättävä. tei näitä kustannuksia voi sähkön hintaan
19372: Käsityksemme mukaan valtiovallan velvol- lisätä.
19373: lisuus on huomattavasti lisätä maaseudun Pohjois-Suomessa on asutustoiminta myös-
19374: sähköistykseen yleisiä varoja, sillä esim. Poh- kin vielä hyvin vilkasta ja se tulee olemaan
19375: jois-Suomessa on tilanne kestämätön, kun sitä vielä vuosikymmeniä. Uusille asutus-
19376: siellä joudutaan uusimaan nyt suuret mää- alueille olisi välttämättä saatava myöskin
19377: rät runkojohtoja. Tämä johtuu yksinomaan sähkö vedetyksi heti kun sinne asukkaat siir-
19378: siitä, että valtion suunnitelmat Pohjois-Suo- tyvät, mutta se on mahdottomuus, ellei tätä
19379: men voimalaitosten rakentamisesta ovat tarkoitusta varten saada huomattavasti lisää
19380: muuttuneet ja rakennustyöt huomattavasti valtion varoja.
19381: viivästyneet. Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
19382: Rovakairan Sähkö, joka jakaa sähköä Ro- nioittavasti,
19383: vaniemelle, Sodankylään ja Kittilään, on jou-
19384: tunut esim. nyt aivan kohtuuttoman kustan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
19385: nuserän eteen. Uusi runkojohto on rakennet- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 4 m~'lj.
19386: tava kiireesti Rovaniemeltä Sodankylään ja markkaa maaseudun sähköistämiseen.
19387: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
19388:
19389: Eino Sääskilahti. U. H. Voutilainen. Pentti Pekkarinen.
19390: Olavi Lahtela. Uljas M'åkelä. Reino Kangas.
19391: Aaro Kauppi. Eino Räsänen.
19392: 1574
19393:
19394: IV,621.- Rah.al. N:o 492.
19395:
19396:
19397:
19398:
19399: Sääskilahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin metsän-
19400: hoitokoulun rakentamiseen Rovanie'nten maalaiskunnassa.
19401:
19402:
19403: Eduskunnalle.
19404:
19405: Puunjalostusteollisuuden huomattavasti tena otettu tarkoitusta varten varoja 550 000
19406: laajentunut toiminta on ollut omiaan lisää- mk. Rakennustöiden aloittamiseksi olisi eh-
19407: mään huolestuneisuutta metsäammattimiesten dottomasti saatava v:n 1965 menoarviossa
19408: piirissä. Monet ovatkin olleet ne käytännölli- lisää varoja, että voitaisiin varsinainen koulu-
19409: set toimenpiteet, joiden avulla on pyritty rakennus, jonka kustannusarvio on lähes 1
19410: metsiemme tuottoa lisäämään. Parhaillaan on milj. mk, panna alulle ja samoin oppilas-
19411: menossa kampanja, "Tuottamaton tuotta- asuntola, jonka kustannusarvio on 456 000
19412: vaksi", johon valtiovaltakin on tukensa an- mk.
19413: tanut. Eduskunta sääti hiljattain metsänvil- Tarvittavan määrärahan ottaminen v: n
19414: jelylain, jonka avulla pyritään metsäntuottoa 1965 tulo- ja menoarvioon tietäisi sitä, että
19415: kohottamaan. Eri puolille maata on perus- jo v: n 1965 aikana voitaisiin metsänhoito-
19416: tettu metsänhoitokouluja, joissa pyritään an- koulun opetus alkaa. Aluksi voisivat opettajat
19417: tamaan mahdollisimman tehokas koulutus asua Rovaniemen kaupungissa ja oppilaat
19418: metsänomistajille, että he osaisivat entistä varsinaisessa koulurakennuksessa, siksi kun-
19419: tuottavammin metsäänsä hoitaa. Tämä koulu- nes oppilasasuntola olisi valmis.
19420: tus olisi vain pitänyt saada käyntiin jo pal- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
19421: jon aikaisemmin, ettei pelkoa puuraaka- nioittavasti,
19422: aineen loppumisesta olisi.
19423: Lapin metsänhoitokoulun suunnitelmat että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
19424: ovat olleet vireillä jo vuosikymmenen. Ra- tulo- ja menom·vioon 1 miljoonan mar-
19425: kennustöihin ei ole kuitenkaan varojen puut- kan määrärahan Lapin metsänhoito-
19426: teen vuoksi vieläkään päästy. Asiassa on kui- koulun koulurakennuksen ja oppilas-
19427: tenkin senverran menty eteenpäin, että val- asuntolan rakentamista varten Rova-
19428: tion tulo- ja menoarviossa on kahtena vuo- niemen maalaisk-unnassa.
19429: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
19430:
19431: Eino Sääskilahti. Olavi Lahtela. Reino Kangas.
19432: Erkki Koivisto. Uljas Mäkelä. Eino Räsänen.
19433: Pentti Pekkarinen.
19434: 1575
19435:
19436: IV,622.- Rah.al. N:o 493.
19437:
19438:
19439:
19440:
19441: Tainio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kauliran-
19442: nan-Kolarin rautatien rakennustöiden jatkamiseksi.
19443:
19444:
19445: E d u s k u n n a 11 e.
19446:
19447: Kaulirannan-Kolarin rautatien rakennus- jatkamista varten määrärahaa lisätä, tilanne
19448: töiden jatkamiseen on hallituksen v: n 1965 tulee jatkumaan ensi vuonna samanlaisena.
19449: tulo- ja menoarvioesityksessä varattu vain Koska työttömyys Tornionjokilaaksossa on
19450: 3 milj. mk. Kun tarkoitukseen kahdessa edel- jokavuotinen ilmiö, olisi pysyvien työtilai-
19451: lisessä talousaviossakin oli varoja vähemmän suuksien saamiseksi kiirehdittävä Kolarin
19452: kuin alkuperäinen suunnitelma edellytti, ovat malmiesiintymien kaivostoiminnan aloitta-
19453: työt edistyneet hitaasti. Tarkoitukseen varat- mista. Se on kuitenkin mahdollista vasta mai-
19454: tujen varojen niukkuus on johtanut moniin nitun rautatien valmistuttua. Tästäkin syystä
19455: muihinkin vaikeuksiin rakennustöiden kan- olisi Kaulirannan-Kolarin rautatien raken-
19456: nalta. Niinpä työt on jouduttu pysäyttä- nustöitä joudutettava.
19457: mään jokseenkin kokonaan kesän ajaksi, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19458: vaikka monien töiden suorittaminen olisi ol-
19459: lut edullisinta suorittaa kesän aikana. että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
19460: Tästä johtuen on myös jouduttu kesän valtion tulo- ja menoarvioon 19 Pl.
19461: ajaksi erottamaan jopa yli 10 vuotta rauta- I luvun 22 momentille lisäyksenä
19462: teiden rakennustöissä työskennelleitä päteviä 1 000 000 mm·kkaa Kaulirannan-Ko-
19463: ammattimiehiä. Näin on tapahtunut vv. 1963 larin rautatien rakennustöiden jatka-
19464: ja 1964, vaikka eroitetuille työntekijöille ei mista varten.
19465: voitu osoittaa uusia työpaikkoja. Ellei työn
19466: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
19467:
19468: Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso. Vilho Suosalo.
19469: 1576
19470:
19471: IV,623. -Rah.al. N:o 494.
19472:
19473:
19474:
19475:
19476: Tainio ym. ~ MiUirära.han osoittamisesta H avelasta Kolariin
19477: johtavan Viiyliinvarren tien peruskorjaustöiden aloittami-
19478: seksi.
19479:
19480:
19481: E d u s k u n n a 11 e.
19482:
19483: Tornion-Muonion maantiestä eroaa Pellon kaiden määrää. Kun tie on tärkeä myös mat-
19484: kunnan Havelasta ns. Väylävarren maantie, kailun ja puutavarankuljetuksen kannalta,
19485: joka yhdistyy Kolarin kirkonkylässä jälleen olisi sen peruskorjaus saatava pikaisesti suo-
19486: Tornion-Muonion maantiehen. Tämä 72 km ritetuksi.
19487: pituinen tie on erittäin tärkeä Tornion- ja Koska työttömyys Kolarin kunnan alueella
19488: Muonionjokien varsien yli 1 000 henkilöön metsätöiden vähentymisen seurauksena tulee
19489: nousevalle asukasmäärälle. edelleen lisääntymään, olisi tien peruskor-
19490: Tie on rakennettu yli 30 vuotta sitten ja jaustöiden aloittaminen vielä tulevan talven
19491: jäänyt silloin osittain keskeneräiseksi, eikä aikana tältäkin kannalta erittäin tärkeä.
19492: sitä ole myöhemmin perusteellisesti korjattu. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19493: Siksi tie on erittäin huonossa kunnossa.
19494: Tästä johtuen esim. linja-autoliikenne, var- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
19495: sinkin kelirikon aikana, pysähtyy usein vii- tulo- ja menoarvioon 150 000 nyky-
19496: koiksi. markan määrärahan H avelasta Kola-
19497: Tien vaikutuspiiriin tulee laajoja asutus- riin johtavan Väylävarren tien perus-
19498: alueita, joka lisää sen piirissä olevien asuk- korjaustöiden aloittamiseksi.
19499: Ifelsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
19500:
19501: Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso. Vilho Suosalo.
19502: 1577
19503:
19504: IV,624.- Rah.al. N:o 495.
19505:
19506:
19507:
19508:
19509: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois- ja Itä-Suo-
19510: men teollisuuden ja kaivostoiminnan kehittämiseen.
19511:
19512:
19513: E d u s k u n n a 11 e.
19514:
19515: Talouselämän kehitys maassamme on ollut kiintoa syrjäisten seutujen teollistamiseen.
19516: yksipuolista, teollisuuden keskittyessä pää- Merkittävää uutta teollisuutta on täällä voitu
19517: asiassa maamme eteläosiin. Maamme pohjois- rakentaa vain valtion rahoituksen turvin.
19518: ja itäosien talouselämän kehittämiseen ei ole Siksi olisi valtiovallan entistä suunnitelmalli-
19519: kiinnitetty riittävästi huomiota. Näin siitä semmin ja määrätietoisemmin ryhdyttävä toi-
19520: huolimatta vaikka näiden alueiden runsaat menpiteisiin Pohjois- ja Itä-Suomen teolli-
19521: luonnonrikkaudet tarjoavat vankan perustan suuden kehittämiseksi rahoittamalla laitok-
19522: teollisuuden ja talouselämän kehittämiselle. sien perustamis- ja rakennustoiminta.
19523: Näille alueille keskittyvät maamme malmi- Kun valtiovalta kuitenkin joutuu käyttä-
19524: löydöt, joita viime aikoina on entistä run- mään vuosittain huomattavia summia näiden
19525: saammin todettu, vaikka alueiden maaperästä alueiden työttömyyden torjuntatoimenpitei-
19526: on vain vähäinen osa tutkittu. Lisäksi maam- siin voitaisiin näitäkin varoja käyttää suu-
19527: me pohjois- ja itäosissa on muitakin luonnon relta osalta pysyvien työtilaisuuksien aikaan-
19528: tarjoamia raaka-aineita teollisuuden kehittä- saamiseen. Koska voimassa olevan investointi-
19529: mistä varten sekä runsaat vesivoimavarat, rahastolain ja muiden teollisuuden verohuo-
19530: jotka turvaavat riittävän voimamäärän laa- jennuslakien kautta ei ole saavutettu tulok-
19531: jemmallekin teollisuudelle, sia, olisi myös ryhdyttävä toimenpiteisiin
19532: Pohjois- ja Itä-Suomen takapajuisuudesta niiden peruuttamiseksi. Täten saatuja valtion
19533: on ollut seurauksena myös se, että nämä verotuloja voitaisiin myös käyttää valtion
19534: alueet ovat olleet maamme vaikeimpia työttö- ohjaaman teollisuuden ja kaivostoiminnan
19535: myysalueita. Niinpä yksistään Pohjois-Suo~ rahoittamiseen Pohjois- ja Itä-Suomessa.
19536: messa - Kajaanin, Oulun ja Rovaniemen Suunnittelu- ja toteuttamistoimenpiteisiin
19537: työvoimapiirien alueella - oli 1950-luvulla olisi ryhdyttävä välittömästi ja siinä olisi
19538: yli 40 % koko maan työttömien määrästä. hyvä käyttää toteuttajana kaivos- ja metalli-
19539: Tilanne on edelleenkin vaikeutunut ja tulee jalostustoimintaa harjoittavia valtioenemmis-
19540: vaikeutumaan alkaneella 1960-luvulla, ellei töisiä yhtiöitä.
19541: ryhdytä pikaisesti päättäviin toimenpiteisiin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19542: uusien työtilaisuuksien saamiseksi.
19543: Pohjois- ja Itä-Suomen teollisuuden ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
19544: talouselämän kehittämisen välttämättömyy- valtion tulo- ja menoarvioon 10000000
19545: destä on kirjoitettu ja puhuttu paljon. Hy- markan määrärahan uusien työtilai-
19546: vät puheet ovat kuitenkin jääneet vain pu- suuksien luomiseksi Pohjois- ja Itä-
19547: heiksi. Teollisuuden kehittäminen ja laajenta- Suomeen kemian- ja metalliteollisuutta
19548: minen on törmännyt rahoitusvaikeuksiin. sekä kaivostoimintaa kehittämällä.
19549: Yksityinen pääoma ei ole tuntenut mielen-
19550: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
19551:
19552: Eino Tainio. Pentti Liedes. Anna-Liisa Tiekso.
19553: Paavo Lagerroos. Vilho Suosalo. Aarne Pulkkinen.
19554: Martti Linna. Veikko Johannes Rytkönen.Irm.a Torvi.
19555: Hannes Tauriainen. Pauli Puhakka. Antti Kinnunen.
19556: 198 E/726
19557: 1578
19558:
19559: IV,625. - Rah.al. N: o 496.
19560:
19561:
19562:
19563:
19564: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseen
19565: Simojoen itäpuolella Alaniemen lossilta Tainijoen asutus-
19566: alueen kautta Ranuan H osion kylään.
19567:
19568:
19569: E d u s k u n n a 11 e.
19570:
19571: Tien rakentaminen Simojoen itäpuolelle vältyttäisiin Tainijoelle Simojoen yli johta-
19572: Alaniemen lossilta Tainijoen asutusalueelle van lossin käytöstä. Suunnitteilla olevan
19573: on ollut jo pitemmän aikaa vireillä. tien vaikutuspiirissä on huomattava määrä
19574: Tieosuuden pituus on n. 15 km ja tiettä- asutukseen soveltuvia maa-alueita ja metsiä,
19575: västi tiensuunnan tutkimiseksi ja kustan- joiden käyttöä tien rakentaminen edistäisi.
19576: nusarvion laatimiseksi on aikoinaan myön- Paikalliselle väestölle tien rakentamisella
19577: netty määrärahakin. olisi suuri merkitys, sillä siten he saisivat
19578: Tainijoen asutusalueelta olisi tietä kui- markkinoiduksi Kemiin maa- ja karjatalous-
19579: tenkin jatkettava edelleen Ranuan kunnan tuotteensa. Lisäksi tiellä olisi huomattava
19580: Hosion kylään. Paikalliset asukkaat ovat merkitys Ranualle suuntautuvalle kautta-
19581: kääntyneet Simon ja Ranuan kunnanval- kulkuliikenteelle.
19582: tuustojen sekä tieviranomaisten puoleen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19583: esityksellä, että suoritettaisiin myös tämän
19584: tieosuuden suunnan tutkiminen ja kustan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
19585: nusarvion laadinta. Suunnitellun tieosuuden tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
19586: vaikutuspiirissä olevien 36 talon omistajat määrärahan tiesuunnan tutkimiseksi
19587: ovat anomuksessaan sitoutuneet luovutta- ja kustannusarvion laatimiseksi sekä
19588: maan tien alle menevän maan kohtuullista rakennustöiden aloittamiseksi Simo-
19589: korvausta vastaan. joen itäpuolella Alaniemen lossilta
19590: Tien rakentamisen kautta Simojoen itä- Tainijoen asutusalueen kautta Ranuan
19591: puolella asuvat pääsisivät tieyhteyden pii- kunnan H osion kylään sekä tietöiden
19592: riin ja välttyisivät hankalasta Simojoen aloittamiseksi Alaniemen lossilta Tai-
19593: ylittämisestä, joka varsinkin syksyisin ja nijoen asutusalueelle.
19594: keväisin on kokonaan mahdotonta. Samoin
19595: Helsinki 11 päivänä syyskuuta 1964.
19596:
19597: Eino Tainio. Vilho Suosalo. Anna-Liisa Tiekso.
19598: 1679
19599:
19600: IV,626.-Rah.al. N:o 497.
19601:
19602:
19603:
19604:
19605: Tainio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta alue- ja
19606: paikallissairaaloiden perustamiskustannuksiin.
19607:
19608:
19609: E d u s k u n n a ll e.
19610:
19611: Sairaalalaissa edellytetään keskussairaaloi- uusien alue- ja paikallissairaaloiden rakenta-
19612: den lisäksi alue- ja paikallissairaalaverkoston miseksi tai entisten kunnostamiseksi. Sairaala-
19613: luomista ja ylläpitämistä. Useissa kunnissa lain mukaan valtio on velvollinen osallistu-
19614: on suunnitteilla tai rakenteilla alue- ja pai- maan näiden rakentamiskustannuksiin. Siitä
19615: kallissairaaloita. Niinikään valtion aluesairaa- huolimatta hallitus esittää tähän tarkoituk-
19616: loita v. 1951 kunnille siirrettäessä edellytet- seen määrärahaa vähennettäväksi vielä edel-
19617: tiin, että ne kunnostetaan tai uudelleen ra- lisestä vuodestakin, vaikka sitä olisi pitänyt
19618: kennetaan valtion kustannuksella. Näin ei lisätä.
19619: ole kuitenkaan vielä tapahtunut kuin muu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19620: tamien aluesairaaloiden kohdalla.
19621: Mm. Suomussalmella kunnalle siirretty en- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
19622: tinen valtion aluesairaala on vielä kunnosta- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XIX luvun
19623: matta, samoin Pudasjärven ja monien Lapin 7 momentille lisäyksenä 2 000 000
19624: läänin kuntien aluesairaalat. Niin· ikään mo- markkaa alue- ja paikallissairaaloiden
19625: nilla kunnilla on joko yksin tai yhdessä tois- perustamiskustannuksiin.
19626: ten kuntien kanssa suunnitelmat valmiina
19627: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
19628:
19629: Eino Tainio. Leo Suonpää.. Hannes Tauriainen.
19630: Vilho Suosalo. Bernming Lindqvist. Väinö R. Virtanen.
19631: Tauno Kelovesi. Anna-Liisa Tiekso. Taisto Sinisalo.
19632: R. Virtanen. Paavo Lagerroos. Veikko J. Rytkönen.
19633: Siiri Lehmonen.
19634: 1580
19635:
19636: IV,627.- Fin.mot. N:o 498.
19637:
19638:
19639:
19640:
19641: Tallgren m.fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag för
19642: statsunderstöd åt Abo Akademi.
19643:
19644:
19645: T i 11 R i k s d a g e n.
19646:
19647: Enligt Lag om statsunderstöd för Åbo främsta rummet. Undervisningen och e:x:a-
19648: Akademi, som tillämpades första gången un- minationen i detta centrala, för alla blivande
19649: der år 1964, utgår statsbidrag till 50 % bl. a. lärare nödvändiga ämne har interimistiskt
19650: för de tjänster som fanns vid Akademien den och bristfälligt skötts av docenter bosatta på
19651: 1 juli 1962. Alla tjänster som tillkommer annan ort, vilket redan länge inverkat menligt
19652: därefter skall av Riksdagen godkännas förrän på akademistudenternas utbildning. 1 sam-
19653: de berättigar till statsbidrag. band med den aktuella omläggningen av vårt
19654: Vid underhandlingar mellan Undervisnings- skolväsende stegras ytterligare behovet av
19655: ministeriet, Finansministeriets budgetchef och undervisning i pedagogik. Folkskollärarför-
19656: Aho Akademi sommaren 1963 nåddes sam- bundet har genom helt separata framställ-
19657: förstånd om,. att några nya tjänster icke ningar även för myndigheterna framhållit
19658: skulle föreslås i budgetförslaget för år 1964. att ett pedagogiskt institut vid Åbo Akademi
19659: Samtidigt som ekonomin för Åbo Akademi är nödvändigt för att hålla lärarutbildningen
19660: genom statsunderstödslagen avsevärt stabili- på en önskad nivå. En professur i pedagogik
19661: serades, innebar dock överenskommelsen om skulle på ett markant sätt förbättra situati(}-
19662: de nya tjänsterna ett avbrott i en normal nen och ett långt steg skulle tagas mot en
19663: utveekling. Man hade därför med skäl väntat fullständigare pedagogisk undervisning som
19664: att detta skulle rättas till i budgetförslaget saknas på svenskt håll i landet. Observeras
19665: för 1965. I sitt förslag till budget hade bör att ingen motsvarighet till de finska
19666: Undervisningsministeriet även beaktat denna lärarhögskolorna finnes på svenskt håll.
19667: utveckling och föreslagit godkännande av 16 Med hänvisning tili vad ovan anförts före-
19668: nyinrättade tjänster av de 22 som från Aka- slår undertecknade vördsamt,
19669: demiens sida anhållits om. Finansministeriet
19670: har emellertid strukit bort 11 tjänster ur att Riksdagen i statsförslaget för å·r
19671: Undervisningsministeriets förslag och kvar- 1965 under 10 Ht. VII kap. 4 mom.,
19672: lämnat anslag endast för 5 lägre tjänster och understöd åt Åbo Akademi, måtte som
19673: därvid icke beaktat den angelägenhetsordning tillägg till punkt b) upptaga ett an-
19674: som Åbo Akademi uppställt. slag stort 15 700 mark för avlöning
19675: I Åbo Akademis tjänsteförslag ställdes av en professori pedagogik (B 3).
19676: önskemålet om en professur i pedagogik i
19677: Helsingfors den 14 september 1964.
19678:
19679: Carl Olof Tallgren. Alwar Sundell.
19680: 1581
19681:
19682: IV,627.- Rah.al. N:o 498. Suomennos~
19683:
19684:
19685:
19686:
19687: Tallgren ym.: Km·otetun määrärahan osoittamisesta Åbo
19688: Akademin valtionapua varten.
19689:
19690:
19691: Ed u skunn alle.
19692:
19693: Åbo Akademin valtionavusta annetun lain misesta ensi sijalle. Tämän keskeisen, kai-
19694: mukaan, jota lakia ensi kerran sovellettiin kille tuleville opettajille välttämättömän ai-
19695: vuoden 1964 aikana, annetaan valtionapua neen opetus ja tutkinnot on hoidettu väliai-
19696: 50 % mm. niitä virkoja varten, jotka Aka- kaisesti ja puutteellisesti muilla paikkakun~
19697: temiassa olivat olemassa 1 päivänä kesäkuuta nilla asuvien ·dosenttien avulla, mikä seikka
19698: 1962. Eduskunnan on hyväksyttävä kaikki jo kauan on vaikuttanut haitallisesti Aka-
19699: tämän jälkeen perustettavat virat ennenkuin temiassa opiskelevien opetukseen. Koululai-
19700: ne oikeuttavat valtionapuun. toksemme ajankohtaisen uudistamisen yhtey-
19701: Opetusministeriön, valtiovarainministeriön dessä kasvatusopin opetuksen tarve vielä li-
19702: budjettipäällikön ja Åbo Akademin välisissä sääntyy. Myös Kansakoulunopettajainliitto
19703: neuvotteluissa kesällä 1963 päästiin yhteis- on omissa, viranomaisille os6itetnissa esityk-
19704: ymmärrykseen siitä, ettei vuoden 1964 tulo~ sissään tuonut julki, että kasvatusopin laitos
19705: ja menoarvioon ehdotettaisi uusia virkoja. Åbo Akademiassa on. välttämätön, jos mieli
19706: Samalla kun Åbo Akademin talous valtion- pysyttää opettajainvalmistus toivotulla ta-
19707: apulailla huomattavasti vakaantui, uusien solla. Kasvatusopin professOrinvirka paran~
19708: virkojen kohdalla tehty sopimus kuitenkin taisi tilannetta merkittävällä tavalla ja siten
19709: merkitsi normaalin kehityksen keskeytymistä. päästäisiin aimo askel eteenpäin kohti täydel-
19710: Syystä oJi senvuoksi odotettu, että asia olisi lisempää kasvatusopin opetusta, jota ruotsin-
19711: vuoden 1965 tulo- ja menoarvioehdotuksessa kielisellä taholla ei maassa ole. Huomattavaa
19712: korjattu. ·Opetusministeriö onkin ehdotukses- on, ettei ruotsinkielisellä taholla ole suomen-
19713: saan tulo- ja menoarvioksi huomioinut tämän kielisiä opettajakorkeakouluja 'vastaavia lai-
19714: kehityksen ja esittänyt hyväksyttäväksi 16 toksia.
19715: uutta virkaa niistä 22: sta, joita Akatemian Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
19716: taholta oli anottu. Valiovarainministeriö on nioittaen,
19717: kuitenkin poistanut 11 virkaa opetusministe-
19718: riön ehdotuksesta jättäen jäljelle määrärahan että Eduskunta vuoden 1965 tulo- ja
19719: vain 5 alempaa virkaa varten eikä tällöin ole menoarvioon 10 Pl. VII: 4 mom. koh-
19720: ottanut huomioon Åbo Akademin laatimaa dalle, Åbo Akademin valtionapu, ot-
19721: tärkeysjärj estystä. taisi kohtaan b) lisäyksenä 15 700 mar-
19722: Åbo Akademin virkaehdotuksessa asetettiin kan määrärahan kasvatusopin profes-
19723: toivomus kasvatusopin professorinviran saa- sorin palkkaarnista (B 3) varten.
19724: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
19725:
19726: Carl Olof Tallgren. Alwar Sundell.
19727: 1582
19728:
19729: IV,628.-Fin.mot. N:o 499.
19730:
19731:
19732:
19733:
19734: Tallgren m.fl.: Angående anvisande av anslag jö1· ett nytt
19735: skolhu.~ för N avigationsskolan i Åbo.
19736:
19737:
19738:
19739: Till Riksdagen.
19740:
19741: I statsbudgeten för år 1961 fanns ett c:a 13 000 m3 och kostnadsförslaget uppgår
19742: anslag på 2 miljoner gam.la mark för plane- tili 1 500 000 mark.
19743: ring av en byggnad för Navigationsskolan i Sedan år 1835 har Navigationsskolan i Åbo
19744: Åbo. För fortsättande av detta planerings- arbetat i den av arkitekt Engel ritade obser-
19745: arbete beviljades i 1963 års budget 80 000 vatoriebyggnaden i Åbo. Huset har ieke vat-
19746: nymark. tenledning ej heller avlopp. Eleverna har
19747: Planeringsarbetet har nu slutförts och rit- inga utrymmen där de mellan lek:tionerna
19748: ningarna färdigställes så att byggnadsarbetet kunde uppehålla sig. Observatoriebyggnadens
19749: kan påbörjas under år 1965. Åbo stad har kulturhistoriska värde gör en ombyggnad
19750: gratis ställt en lämplig tomt tili förfogande otänkbar och i nuvarande skick är byggnaden
19751: och staten har i augusti 1964 övertagit tom- helt olämplig för sitt ändamål, vilket redan
19752: ten i sin ägo. för över 30 år sedan av experter påtalats.
19753: Planeringskom.missionens för sjömans- och Med hänvisning tili det ovansagda får
19754: navigatörsutbildningen betänkande av den 15 undertecknade vördsamt föreslä,
19755: november 1961 har i detta fall varit norm-
19756: givande för Handels- och industriministeriet. att Riksdagen i statsförslaget för år
19757: Enligt denna pian ställes ett nytt skolhus 1965 under 20 Ht. II kap. måtte upp-
19758: för Navigationsskolan i Åbo i första förslags- taga ett ant~lag om 900 000 mark för
19759: rummet. Skolbyggnaden kommer att omfatta påbörjande av byggnadsarbetet på
19760: Navigationsskolans i Abo nya skolhus.
19761: Helsingfors den 11 september 1964.
19762:
19763: Oa.rl Olof T&llgren. Georg Backlund.
19764: Per Lauren. Rafael Paasio.
19765: Lars Lindeman. Harras Kyttä.
19766: 1583
19767:
19768: IV,628.- Rah.al. N: o 499. Suomennos.
19769:
19770:
19771:
19772:
19773: Tallgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Tut·un merenkulku-
19774: koulun uutta koulurakennusta varten.
19775:
19776:
19777: E d u s k u n n a 11 e.
19778:
19779: Vuoden 1961 tulo- ja menoarviossa oli 2 Vuodesta 1835 Turun merenkulkukoulu on
19780: miljoonan vanhan markan määräraha Turun työskennellyt arkkitehti Engelin piirtämässä
19781: merenkulkukoulun rakennuksen suunnittele- observatoriorakennuksessa Turussa. Talossa
19782: mista varten. Tämän suunnittelutyön jatka- ei ole vesijohtoa eikä viemäriä. Oppilailla ei
19783: mista varten myönnettiin vuoden 1963 meno- ole tiloja, joissa voisivat oleskella oppituntien
19784: arviossa 80 000 nykymarkkaa. välillä. Observatoriorakennuksen kulttuuri-
19785: Suunnittelutyö on nyt saatettu loppuun ja historiallinen arvo estää rakennuksen muutta-
19786: piirustukset valmistuvat siten, että raken- misen ja nykyisellään rakennus on peräti
19787: nustyö voidaan aloittaa vuoden 1965 aikana. sopimaton tarkoitukseensa, minkä seikan
19788: Turun kaupunki on ilmaiseksi asettanut sopi- asiantuntijat ovat todenneet jo yli 30 vuotta
19789: van tontin käytettäväksi ja valtio on elo- sitten.
19790: kuussa 1964 ottanut tontin haltuunsa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
19791: Merimiesten ja merenkulkijain kasvatusta nioittaen,
19792: harkinneen toimikunnan 15 päivänä marras-
19793: kuuta 1961 päivätty mietintö on tässä yhtey- että Eduskunta vuoden 1965 tulo-
19794: dessä ollut kauppa- ja teollisuusministeriön ja menoarvion 20 Pl. II os. kohdaUe
19795: ohjeena. Tämän suunnitelman mukaan Tu- ottaisi 900 000 markan määrärahtm
19796: run merenkulkukoulun uusi koulutalo asete- Turun merenkulkukoulun uuden koulu-
19797: taan ensi sijalle. Koulurakennus tulee käsit- talon rakennustyön aloittamiseen.
19798: tämään n. 13 000 ms ja kustannusarvio on
19799: 1 500 000 markkaa.
19800: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
19801:
19802: Carl Olof Tallgren. Georg Backlund.
19803: Per Lauren. Rafael Paasio.
19804: Lars Lindeman. Harras Kyttä.
19805: 1584
19806:
19807: IV,629. - Rah.al. N: o 500.
19808:
19809:
19810:
19811:
19812: Tamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Toijalan yhteis-
19813: lyseon lisärakennuksen suunnitteluun ja rakennustöiden
19814: aloittamiseen.
19815:
19816:
19817: Eduskunnalle.
19818:
19819: Toijalan yhteislyseon koulurakennuksen kokonaan kansakouluissa. Vuokramenot yli
19820: ns. vanhapuoli on valmistunut v. 1909, sen 3 000 nmk vuodessa. Juhlasalia ei ole, yhtei-
19821: tilavuus 9 267 ms, käyttöpinta-ala 1475 m2, set tilaisuudet pidetään aulassa, minne ei
19822: puuvälipohjat, muuten kivestä, tukirakentei- koko koulu yhdellä kertaa mahdu.
19823: den puuaines Hämeen lääninarkkitehdin lau- Toijalan kauppala on lahjoittanut 4. 6.
19824: sumion mukaan ollut vanhaa jo v. 1909 ja 1964 valtiolle lisätontin, joten lisärakeimuk-
19825: väsynyt, viime syksynä yksi kattoansaista sen tonttiasia on järjestyksessä. Lisärakennus-
19826: murtunut ja vain ripeällä korjaustyöllä väl- asia on ollut vireillä siitä lähtien, kun koulu
19827: tyttiin katastrofilta. Koulun heikon raken- v. 1957 joutui valtion haltuun. Suunnittelu-
19828: teen vuoksi esim. vanhassa osassa rytmikäs määrärahaakaan ei ole kuitenkaan vielä
19829: liikehtiminen voimistelutunneilla kielletty sa- myönnetty.
19830: moin kaikki tanssi. Toijalan palopäällikön Kouluun olisi saatava välttämättä paikka-
19831: suorittaman tarkastuksen mukaan monia va- kunnan opintarpeen vuoksi lisää luokkia,
19832: kavia puutteita paloturvallisuudessa, osa koska joka toinen vuosi ei voida ottaa kuin
19833: niistä. kuitenkin kesäaikana korjattu. Ns. uusi kaksi osastoa 1. luokalle, jolloin vielä nytkin
19834: osa on valmistunut v. 1951, tilavuus 5 355 suurten ikäluokkien mentyä ohi, jää hyväk-
19835: m3, käyttöpinta-ala 1131 m2. Koko koulun sytyistä kouluun pääsemättä n. 30 %. Luok~
19836: tilavuus 14 622 ms ja pinta-ala 2 606 m2. kaluvun lisääntymisen jälkeen voi vasta anoa
19837: Koulussa on 14 varsinaista luokkahuonetta, koulun muodostamista kaksoisyhteislyseoksi,
19838: fysiikansali, kemian laboratorio, luonnonhis- mikä opettajavoimien vuoksi olisi välttämä-
19839: toriasali, piirustussali ja yksi voimistelusali, töntä. Nyt koulussa on 16 tuntiopettajaa,
19840: veistosali on muutettu luokkahuoneeksi, sa- mikä on aivan liian suuri määrä.
19841: moin pieni lukusali. Lisäksi on opettajain- Toijalan yhteislyseon tilat ovat kouluhalli-
19842: huone, rakennettu n. 10 opettajaa varten, tuksen edustajien lausunnan mukaan koko
19843: opettajia on 34, kanslia ja kirjasto. Kaikki maan ala-arvoisimpia.
19844: tilat on äärimmäisyyteen saakka käytössä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19845: Oppilaita on 690, luokkia 20, joista 4 kiertää nioittaen,
19846: luokasta toiseen. Enempää oppilaita eikä var-
19847: sinkaan luokkia mahdu, 20 on äärimmäinen että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
19848: raja. Voimistelusalissa ei ole peseytymismah- tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
19849: dollisuuksia, se on pinta-alaltaan pieni eikä suuruisen määrärahatn Toijalan yhteis-
19850: voida jakaa kahteen osaan. Toijalan kauppa- lyseon lisärakennuksen suunnitteluun
19851: lan tiloista on vuokrattu jo kauan voimiste- ja rakennustöiden aloittamiseen.
19852: lua varten 20-30 tuntia, veisto on nykyään
19853: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
19854:
19855: Kauko Tamminen. Pertti Rapio. Atte Pakkanen.
19856: Valdemar Sandelin. Väinö R. Virtanen. Hemming Lindqvist.
19857: Kuuno Honkonen. Leo Suonpää. Kaino Haapanen.
19858: 1585
19859:
19860: IV,630. - Rah.al. N: o 501.
19861:
19862:
19863:
19864:
19865: Tamminen ym..: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnanr-
19866: Urjalan maantien rakennustöiden aloittamista varten.
19867:
19868:
19869: E d u s k u n n a ll e.
19870:
19871: Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin ja on mitä tärkeintä. Tie tulisi helpottamaan
19872: Kanta-Hämeen aluesuunnitteluyhdistyksen Nuutajärven lasitehtaan raaka-aineen sekä
19873: toimesta on viime vuosina suoritettu tutki~ valmiin tavaran kuljetuksia ja kun se lisäksi
19874: muksia Hämeenlinnan-Rimmin-Urjalari avaisi kunnolliset liikenneyhteydet tien vai-
19875: tiesuunnalla. Tutkimuksissa on todettu, että kutuspiiriin tuleville voimakkaille maatalous-
19876: tiesuunnalle on teknillisesti mahdollista ra- alueille, on tien maakunnallinen ja valtakun-
19877: kentaa tie ja että todennäköisesti rakentamis- nallinenkin merkitys huomattava.
19878: kustannukset tulevat jäämään normaalia pie- Lisäksi voidaan tie yhdistää kantatiehen
19879: nemmiksi. n:o 57, mitä pitkin liikenne voi kulkea edel-
19880: Jos nykyisiä maantieyhteyksiä käyttäen leen Urjalan aseman ja kirkonkylän kautta
19881: kuljetaan Hämeenlinnasta Urjalaan, on kier- Punkalaitumelle yhtyen Lauttakylässä Hel-
19882: rettävä Toijalan tai Viialan kautta, jolloin singin-Porin valtatiehen.
19883: matkaa tulee n. 66 km. Mikäli edellä esitetty Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19884: tiesuunta rakennetaan, lyhenee yhteys n. 51
19885: km:ksi, eli prosenteissa 23. Erittäin huomat- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
19886: tava merkitys maantiellä tulisi olemaan tien tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
19887: vaikutuspiiriin kuuluvan alueen talouselä- määrärahan Hämeenlinnan-Urjalan
19888: mälle. maantien rakennustöiden aloittamista
19889: Alueella on· suuret metsäalueet, joiden saa- varten.
19890: minen täysitehoisesti teollisuuden käyttöön
19891: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
19892:
19893: Kauko Tamminen. Leo Häppölä.
19894: Väinö R. Virtanen. Hemming Lindqvist.
19895: Kaino Haapanen.
19896:
19897:
19898:
19899:
19900: 199 E/726
19901: 1586
19902:
19903: IV,631. -Rah.al. N:o 502.
19904:
19905:
19906:
19907:
19908: Tamminen ym..: Määrärahan osoittamisesta erillisen maantie-
19909: sillan rakentamiseksi Konhonvuolteen yli Valkeakosken-
19910: Toijalan maantiellä.
19911:
19912:
19913: Eduskunnalle.
19914:
19915: Valkeakosken-Toijalan välisellä maan- tetty suuret katastroo:fit, sillä kahdessa lii-
19916: tiellä tapahtuu Vanajaveden ylitys Konhon- kennevauriossa on ollut osallisena matkusta-
19917: vuolteen rautatiesiltaa käyttäen. Silta on ra- jia täynnä oleva linja--auto.
19918: kennettu palvelemaan yksinomaan rautatie- Liikenne tällä tiellä on erittäin vilkasta.
19919: liikennettä ja se on täysin soveltumaton Suoritetun liikennelaskelman mukaan sillan
19920: maantieliikenteen käyttöön. Näkyvyys sillalle ylitti 28. 8. 1960 klo 6-22 välisenä aikana
19921: tultaessa on erittäin huono ja ohitusmahdolli- yhteensä 480 moottoriajoneuvoa. Uuden lii-
19922: suus sillan kapeuden vuoksi vain pienillä kennelaskelman mukaan 8. 2. 1963 klo 6-22
19923: moottoriajoneuvoilla. Varsinkin liukkaan ke- välillä sillan ylittäneiden moottoriajoneuvo-
19924: lin aikana raiteet aiheuttavat erittäin suuren jen lukumäärä oli noussut 658:aan. Nämä
19925: vahingonvaaran. Maassamme on harvoja sel- tilastot osoittavat, kuinka tarpeellinen ko.
19926: laisia kohteita, joissa tapahtuu liikennevau- maantiesillan rakentaminen on.
19927: rioita niin paljon kuin Konhon sillalla. Po- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
19928: liisin tietoon tulleita liikennevaurioita on ol- nioittavasti,
19929: lut v. 1955-1963 yhteensä 38. Pienehköjä
19930: vauriotapauksia, jotka eivät ole tulleet polii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
19931: sin tietoon, on tiettävästi suuri määrä. tulo- ja menoarvioon 500 000 markkaa
19932: Henkilövahinkoja on ollut 7 tapauksessa, erillisen maantiesillan rakentamiseksi
19933: joissa on loukkaantunut yhteensä 12 henki- Konhonv·uolteen yli Valkeakosken-
19934: löä. Vain hyvällä onnella on toistaiseksi väl- Toijalan maanf.iellä.
19935: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
19936:
19937: Kauko Tamminen. Leo Häppölä.
19938: Väinö R. Virtanen. Hemming Lindqvist.
19939: Kaino Haapanen.
19940: 1587
19941:
19942: IV,632.-Rah.al. N:o 503.
19943:
19944:
19945:
19946:
19947: Tamminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta invalii-
19948: dihuoltolain edellyttämiin korottomiin Zainoihn.
19949:
19950:
19951: E d u s k u n n a 11 e.
19952:
19953: Invalidien työ- ja toimintakykyä voidaan Vaikka lakisääteinen perusta mvalldien
19954: lääkintähuollon ja koulutuksen avulla huo- työllistämiseen mm tällä tavoin on olemassa,
19955: mattavasti kohottaa. Monissa tapauksissa fyy- on toiminta käytännössä muodostunut tehot-
19956: sisen kunnon parantuminen ja ammattitaidon tomaksi. Ammattikoulusta juuri päässeelle
19957: saavuttaminen ei yksinomaan riitä saatta- varattomalle invalidille, jonka pitäisi ryhtyä
19958: maan asianomaista työn tai elinkeinotoimin- itsenäisesti harjoittamaan ompelijan ammat-
19959: nan pariin. Tarvitaan tiettyjä taloudellisia tia, on myönnetty tukea enintään 700 mk,
19960: edellytyksiä näiden ,avujen hyväksikäyttämi- josta toinen puoli avustuksena ja toinen ko-
19961: selle. Ammatin tai elinkeinotoiminnan itse- rottomana lainana. Ammattikäyttöön tarkoi-
19962: näinen harjoittaminen vaatii lisäksi pääomaa tuksenmukainen ompelukone maksaa jo 800
19963: välttämättömien työkoneiden, -välineiden, mk tai enemmän. Kun tähän tulevat lisäksi
19964: raaka-aineiden tai tavaravaraston hankintaan muut välttämättömät ammatissa tarvittavat
19965: ja oman yrityksen perustamiskustannuksiin. välineet, edellyttää ammatin harjoittamisen
19966: Kodin ja työpaikan välisen matkan suoriutu- aloittaminen noin 1 200 markan pääomaa.
19967: misessa joutuu liikuntavammainen vaikeuk- Toimeentulon hankkimisen edellytyksistä ei
19968: sien eteen. Monet ammatit vaativat toistu- ole riittävästi huolehdittu.
19969: vasti siirtymistä paikasta toiseen. Kulkuvä- Ilmastolliset olosuhteemme sekä terveydel-
19970: line on silloin välttämätön edellytys työlli- liset näkökohdat huomioon ottaen voidaan
19971: syyden turvaajana. Vaikeavammaiselle inva- vammaisten kohdalla pitää tarkoituksenmu-
19972: lidille on ,ajoneuvolla merkitystä myös työ- kaisimpana liikuntavälineenä katettua, läm-
19973: tehon lisääjänä ja työkykyisyysiän pidentä- mityslaitteella varustettua ajoneuvoa. Tällai-
19974: jänä, sillä liikuntaväline vähentää huomatta- set ajoneuvot ovat kuitenkin hinnaltaan kal-
19975: vassa määrin liikunnan muutoin aiheutta- liita, joten ne ovat varattoman ja vähävarai-
19976: maa rasitusta. Varattoman ja vähävaraisen sen invalidin saavuttamattomissa ajoneuvon
19977: inv,alidin on mahdotonta selviytyä ilman yh- hintaan sisältyvän autoveron palauttaruis-
19978: teiskunnan apua tämänkaltaisista hankin- mahdollisuudesta huolimatta. Liikuntavam-
19979: noista. Hankinnan suorittaminen tulee lisäksi maisten kohdalla nostavat ajoneuvon hankin-
19980: usein ensimmäisenä toimenpiteenä työkyvyn takustannuksia lisäksi vamman vuoksi välttä-
19981: saavuttamisen jälkeen. Näin on laita esim. mättömät ajohallinta- tai muut erikoislait-
19982: amattikoulutuksen jälkeen itsenäisiksi am- teet. Invaliidihuoltolain nojalla on ajoneuvon
19983: matinharjoittajiksi ryhtyvillä. hankinnassa annettu taloudellista tukea vain
19984: Invaliidihuoltolain 21 §: n mukaan voidaan erittäin harvoissa tapauksissa ja silloinkin
19985: myöntää avustusta tai korotonta lainaa työ- tuen määrä hankintakustannuksiin nähden
19986: välineiden ja -koneiden ja raaka-aineiden on ollut vähäinen. Tukena on tullut pää-
19987: hankintaa taikka oman yrityksen perusta- asiassa kysymykseen koroton laina. Mainitta-
19988: mista varten. Korottoman lainan osalta on koon, että pohjoismaissa invalidien moottori-
19989: lisäksi täsmennetty, että sen suuruus määrä- ajoneuvojen hankintaa tuetaan erittäin voi-
19990: tään yleensä enintään 65 %:ksi niistä ar- makkaasti. Tanskassa voidaan ajoneuvon han-
19991: vioon perustuvista, hyväksyttävistä kustan- kinta rahoittaa jopa kokonaan valtion myön-
19992: nuksista, joiden suorittamiseen laina voidaan tämän avustuksen ja korottoman lainan sekä
19993: myöntää. liikevaihtoveron palautuksen avulla.
19994: 1588 IV,632. - Invaliidihuoltolain edellyttämät lainat.
19995:
19996:
19997: Invaliidihuotolain edellyttämien riittävän varoja. Aikaisemmin varatun määrärahan li-
19998: suurien korottomien työhuoltolainojen myön- säksi tarvittaisiin invalidien työhuolto- ja
19999: tämisen esteenä on ollut tarkoitukseen vara~ opintolainoihin vuodessa arviolta 450 000
20000: tun määrärahan pienuus. V: n 1964 tulo- ja mk. Vuotuinen tarve olisi näinollen 600 000
20001: menoarvioon on varattu invaliidihuoltolain mk ja toiminta kokonaisuudessaan sitoisi
20002: edellyttämiin lainoihin 150 000 mk: n mää- neljän vuoden ajanjaksona 2 400 000 mk.
20003: räraha. Vastaavansuuruista määrärahaa esit- · Kun työhuolto muodostaa ratkaisevan edel-
20004: tää hallitus myös v:lle 1965. Tästä määrära- lytyksen invalidien osallistumiselle tuotta-
20005: hasta suoritetaan paitsi kyseessä olevat työ- vaan työhön, on välttämätöntä, että sen to-
20006: huoltolainat myös invaliidihuoltolain 18 § :n teuttamiselle on olemassa riittävät edelly-
20007: nojalla yleiskoulutukseen myönnettävät ko- tykset.
20008: rottomat opintolainat. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
20009: Invaliidihuoltolainoista valtiolle aiheutuvat nioittaen,
20010: todelliset kustannukset jäävät pieniksi. Lai-
20011: nat palautuvat keskimäärin neljän vuoden että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
20012: kuluessa takaisin valtion kassaan, joten kus- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
20013: tannuserän muodostavat vain korot ja mah- 36 momentille lisäyksenä 450 000 mark-
20014: dollinen rahanarvon alentumisen aiheuttama kaa käytettäväksi invaliidihuoltolain
20015: tappio. Tehokkaastikin hoidettuna kyseinen edellyttämiin korottomiin lainoihin.
20016: toiminta sitoo verrattain vähän yhteiskunnan
20017: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
20018:
20019: Kauko Tamminen. Taisto Sinisalo. Matti Koivunen.
20020: Väinö R. Virtanen. Veikko Johannes Rytkönen.Judit Nederström-Lunden.
20021: Eino Roine. Tauno Kelovesi. Bernming Lindqvist.
20022: 1589
20023:
20024: IV,633.-Rah.al. N:o 504.
20025:
20026:
20027:
20028:
20029: Ta.mmiD.en ym;: Määrärahan .osoittamisesta invalidien erityis-
20030: ammattioppilaitoksissa opiskelevien invalidien riikkorahan
20031: korottamiseksi.
20032:
20033:
20034: E d u s k u n n a ll e.
20035:
20036: Invalidihuoltolain nojalla ammattikoulu- palkkataso noussut. Samana aikana kun
20037: tusta antavissa erityisoppilaitoksissa opiske- invalidioppilaitoksissa opiskelevien invali-
20038: lee tällä hetkellä n. 1300-1400 invalidia. dien päiväraha on pysynyt ennallaan, 25-
20039: Sosiaaliministeriön v. 1956 tekemän päätök- 50 nykypennissä, ovat esimerkiksi samojen
20040: sen mukaan maksetaan näissä oppilaitok- oppilaitosten opettajien palkat kohonneet
20041: sissa opiskeleville invalideille, heidän va- 3-4-kertaisiksi.
20042: rallisuussuhteistaan riippuen, viikkorahaa, Suurelta osalta oppilaiden taloudellisten
20043: jonka suuruus on 3,50-1,75 mk eli 25-50 etuuksien huonontamisen seurausta, jossa
20044: penniä päivää kohden. Samansuuruisena se yhteydessä on otettava lukuun myös oppi-
20045: on suoritettu jo v. 1948. den oman kustannusosuuden viime vuosina
20046: Viikkoraha suoritetaan henkilökohtaisia tapahtunut lisääminen, on ollut se, että
20047: tarpeita varten ja se myönnetään vain sel- koulutukseen oikeutetut yhä useammin jät-
20048: laiselle invalidille, joka ei saa tapaturma- tävät hakematta tätä tärkeätä huoltoa itsel-
20049: vakuutusta, kansaneläkettä tai muuta kor- leen.
20050: vausta eikä hänen omaisillaan ole varalli- Tällä tavoin tuotetaan yhteiskunnalle
20051: suutta hänen auttamiseensa. korvaamatonta vahinkoa, koska tehokas
20052: Kun ammattikoulutusta saavien invali- ammattikoulutus olisi moni1le vammaisille
20053: dien ikä vaihtelee 16--40 vuoteen, niin il- todella varma turva työllisyyteen ja sitä
20054: man yksityiskohtaisia perusteluita jokainen kautta turvatumpaan toimeentuloon.
20055: käsittää, että edellämainitun suuruisella Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
20056: viikkorahalla he eivät voi selviytyä kaik-
20057: kein välttämättömimmistäkään jokapäiväi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
20058: sen elämän tarpeista. Jo 16 vuotta sitten tulo- ja menoarvioon 14 Pl. X luvun
20059: nykyisen 25-50 pennin päiväraha oli var- 16 momentille lisäyksenä 150 000
20060: sin vaatimaton, mutta tämänhetkisen hinta- markkaa käytettäväksi invalidien eri-
20061: tason huomioon ottaen sitä voidaan pitää tyisammattioppilaitoksissa opiskelevien
20062: aivan olemattoman pienenä. Lähinnä elin- invalidien viikkorahan korottamiseen
20063: kustannusten nousun seurauksena on myös 50 pennillä päivältä.
20064: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
20065:
20066: Kauko Tamminen. Taisto Sinisalo. Matti Koivunen.
20067: Väinö R. Virtanen. Veikko Johannes Rytkönen.Judit Nederström-Lunden.
20068: Eino Roine. Tauno Kelovesi. Hemming Lindqvist.
20069: 1590
20070:
20071: IV,634.- Rah.al. N: o 505.
20072:
20073:
20074:
20075:
20076: Tamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
20077: tamiseksi V aZkeakoskeZta MaZZasveden yli PäZkäneeUe.
20078:
20079:
20080: E d u s kun n a 11 e.
20081:
20082: Valtiovallan taholta on kiinnitetty mer- pituisella tiellä ei tulisi olemaan ainoastaan
20083: kittävää huomiota valtakunnan pääteihin osit- kahden paikkakunnan välisenä yhdystienä
20084: tain sillä seurauksella, että esim. sellaiset tiet, merkitystä, vaan sitä kautta voisi kulkea Päl-
20085: joilla on paikallista merkitystä, tai jotka yh- käneen kautta Tampereen talousalueen itäi-
20086: distävät runkoteitä toisiinsa, ovat jääneet sistä kunnista länteen päin Tampereen-Tu-
20087: vaille tarpeellisia toimenpiteitä. Tästä on ol- run tielle suuntautuva liikenne. Myös tämä
20088: lut seurauksena useassa tapauksessa, että tie olisi erittäin tärkeä Valkeakosken kaupun-
20089: kahden keskenään vilkkaasaa yhteydessä ole- gista ja sen länsipuolella olevista kunnista
20090: van paikkakunnan liikenneyhteydet ovat jää- itään päin suuntautuville kuljetuksille.
20091: neet sille tasolle, jolla ne olivat vuosikymme- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20092: niä sitten. Näin on asianlaita mm. voimak- nioittavasti,
20093: kaasti kehittyvän Valkeakosken teollisuuskes-
20094: kuksen ja sen itäpuolella olevien kuntien vä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
20095: listen yhteyksien. tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
20096: Tie- ja vesirakennushallituksen Hämeen suuruisen määrärahan H ausalon saa-
20097: piirissä on todettu suoraan V alkeakoskelta ren kohdalla Mallasveden yli kulkevan
20098: Mallasveden yli Pälkäneelle kulkevan tien Valkeakosken kaupungin ja Pälkäneen
20099: tarpeellisuus ja tiesuunnan tutkimus on jo kunnan välisen maantien rakennustöi-
20100: piirin toimesta suoritettu. Tällä n. 20 km: n den aloittamiseksi.
20101: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
20102:
20103: Kauko Tamminen. Hemm.ing Lindqvist.
20104: Väinö R. Virtanen. Kaino Haapanen.
20105: 1591
20106:
20107: IV,635.- B.ah.al. N: o 506.
20108:
20109:
20110:
20111:
20112: Tamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan-
20113: Palssarin-V ermasvuoren tien rakennustöiden aloittami.sta
20114: varten.
20115:
20116:
20117: E d u s k u n n a II e.
20118:
20119: Hämeenlinnan-Palssarin-Vermasvuoren Iee runkotien valmistumisesta huolimatta sel-
20120: -Pälkäneen tien merkitys säilyy edelleen laisena pysymäänkin. Oriveden suuntaan,
20121: huomattavana, vaikka Helsingin-Hämeenlin- nykyiselle valtatielle n: o 9 suuntautuva lii-
20122: nan-Tampereen-runkotie kulkee Vanajave- kenne tulee edelleenkin kulkemaan tätä tietä.
20123: den länsipuolitse (ns. Uittamon suunta). Tie- Hattulan, Hauhon, Tyrvännön ja Pälkäneen
20124: ja vesirakennushallituksen toimesta on tämän kuntien liikentenlle tie on elintärkeä valta-
20125: tien parantamista varten laadittu ja vahvis- väylä.
20126: tettu suunnitelma, minkä tarkistaminen Hä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20127: meenlinnan-V ermasvuoren välisellä osalla, nioittavasti,
20128: pituus n. 20 km, on suoritettu. Tiestä tulee I
20129: luokan kestopäällystie. Hämeenlinnan-Pals- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
20130: sarin tieosan kustannukset siltoineen ovat n. tulo- ja menoarvioon 600 000 nyky-
20131: 8,5 milj. mk. Nykyisellään tie on erittäin pa- markan määrärahan Hämeenlinnan-
20132: hasti routiva ja mutkaisuutensa ja mäkisyy- Palssarin-V ermasvuoren tien raken-
20133: tensä takia vaarallinen. Tie on tärkeä ja tu- nustöiden aloittamista varten.
20134: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
20135:
20136: Kauko Tamminen. Leo Häppölä.
20137: Väinö B.. Virtanen. Hemming Lindqvist.
20138: Kaino Haapanen.
20139: 1592
20140:
20141: IV,636.-Rah.al. N:o 507.
20142:
20143:
20144:
20145:
20146: Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuhmon kun-
20147: 11-tJSsa olevan Ylävieksin-Lentuan maantien rakennustöi-
20148: den aloittamiseksi.
20149:
20150:
20151: E d u s k u n n a 11 e.
20152:
20153: Kuhmon kunnassa oleva V uosangan kylä Tie- ja vesirakennusviranomaisten toimesta
20154: on eräs Kainuun kylistä, johon ei ole vielä on tehty suunnitelma maantien rakentami-
20155: maantieyhteyttä. Vain vesireitin kautta hoi- sesta alueelle, eli ns. Ylävieksin-Lentuan
20156: detaan liikenneyhteys kylään kesäisin. Keli- maantien rakentamisesta. Tie oli 37 km: n
20157: rikkojen aikana keväällä ja syksyllä on mil- pituinen ja sivuaisi mm. Vuosangan kylää.
20158: tei mahdoton kulkea. Niinpä esim. sairauden Kun alueella olevista metsistä suurin osa on
20159: sattuessa ei ole aina mahdollisuus saada lää- valtion omistuksessa ja alueella asuvien ih-
20160: kärinapua. Kylässä on lähes 30 taloa ja asuk- misten talouden- ja elämänmahdollisuuksien
20161: kaita n. 150. Vaikka kylällä olisi karjatalou- parantamiseksi tie olisi ensimmäinen ehto,
20162: den harjoittamiseen kauppaakin varten muu- ehdotamme,
20163: ten samanlaiset mahdollisuudet kuin yleensä
20164: muualla Kainuussa, kulkuyhteyksien puut- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
20165: teessa se ei ole päässyt kehittymään, sillä valtion tulo- ja menoarvioon lisäyk-
20166: maitoa ei voida kuljettaa meijeriin. Myös senä 100 000 markan määrärahan K uh-
20167: metsän tuotteisiin nähden alue on miltei mon kunnassa olevan Ylävieksin-
20168: nolla-aluetta. Lent·uan maantien rakennustöiden
20169: aloittamista varten.
20170: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
20171:
20172: Hannes Tauriainen. Paavo Lagerroos.
20173: 1593
20174:
20175: IV,637.-Rah.al. N:o 508.
20176:
20177:
20178:
20179:
20180: Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomussalmen
20181: kunnassa olevan Esalan asutustien jatkamiseksi Selkosky-
20182: län-Hossan tiehen.
20183:
20184:
20185: E d u s k u n n a ll e.
20186:
20187: Viime vuosina on asutusviranomaisten toi- olleet pysähdyhdyksissä monilla asutusteillä.
20188: mesta aloitettu osittain työttömyysvaroillakin Mainitun tieosuuden alueelle on suunniteltu
20189: rakennustyöt useilla asutusteillä, joista monet useita uusia asutustiloja ja entisiäkin on
20190: ovat vielä keskeneräisiä ja toiset tulisivat kymmeniä. Kun alueella on hyviä metsiä,
20191: palvelemaan yleistä liikennettä paikallisteinä. palvelisi tie myös puutavaran kuljetustienä.
20192: Eräs sellainen tie on Suomussalmen-Jun- Edellä olevaan viitaten esitämme,
20193: tusrannan maantiestä lähtevä ns. Esalan tie.
20194: Osa siitä on jo miltei valmiina, mutta asu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
20195: tusviranomaisten tarkoitus on jatkaa sitä valtion tulo- ja menoarvioon lisäyk-
20196: Selkoskylän-Hossan tiehen. Kun yleisluon- senä 50 000 markkaa Suomussalmen
20197: toisia asutusteitä varten ei ole kuluvan kunnassa olevan Esalan asutustien jat-
20198: vuoden talousarviossakaan rakennusmäärära- kamiseksi Selkoskylän-Hossan tiehen.
20199: haa kuin 1 500 000 mk, ovat tierakennustyöt
20200: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
20201:
20202: Hannes Tauriainen. Paavo La.gerroos.
20203:
20204:
20205:
20206:
20207: 200 E/7·2.6
20208: 1594
20209:
20210: IV,638.-Rah.al. N:o 509.
20211:
20212:
20213:
20214:
20215: Ta.uriaiaen YJll•: Määräraltan osoittamisesta Kainuuseen ra-
20216: kenndtave~n valtiQn puunjalostuslaitoksen tutkimus- ja
20217: suunnittelutöitä varten.
20218:
20219:
20220: E d u s k u n n a ll e.
20221:
20222: Viime vuosien aikana Kainuu on ollut eräs kangasmaille sopimattoman kuusen runsaus,
20223: pahimmista työttömyysalueista, eivätkä mit- maiden soistuneisuus ja monet muut puuston
20224: kään tiedossa olevat tosiasiat osoita, että ti- kasvua nykyisellään vähentävät tekijät.
20225: lanteen parantumista olisi odotettavissa. Käynnissä olevien metsänhoidollisten toimen-
20226: Niinpä puuhun perustuvien teollisuuksien piteiden seurauksena metsien vuosikasvu
20227: parhaillaan vireillä olevat laajennushank- vielä lisääntyykin huomattavasti nykyises-
20228: keet eivät ,esim. puutavaran hakkuiden mer- täiin niin että arvion mukaan se on jo 10
20229: kittävänä lisääntymisenä. tule sanottavammin vuoden kuluttua 350 000 m3 suurempi.
20230: koskettamaan Kainuun talousaluetta. Näiden mahdollisuuksien mukaan hakkui-
20231: Puuttumatta tässä yhteydessä kaikkiin nii- den lisääminen yksinpä metsähoidollisista,
20232: hin syihin, joiden vuoksi tilanne työnsaannin puuston kasvua kohottavista syistä. olisi vält-
20233: kannalta on jo nyt muodostunut hyvin huo- tämätöntä. Lisäksi mainittakoon, että nykyi-
20234: noksi ja tulee käsityksemme mukaan ilman sin Kainuun metsistä. hakattavasta puutava-
20235: tehokkaita vastatoimenpittlitä jatkuvasti pa- rasta yli puolet viedään maakunnan ulkopuo-
20236: henemaan, viittaamme vain. luonn.ollisen väes- lelle, aina ulkomaille saakka jalostettavaksi.
20237: tönlisäyksen seurauksena tapahtuvaan väki- Näin ollen olisi kiireellinen tehtävä puunja-
20238: luvun ja työntarpeessa olevien voimakkaa- lostusteollisuuden laajentaminen Kainuussa.
20239: seen lisääntymiseen. Kainuun maakuntaliiton Siten puunoton ja puunjalostusteollisuuden
20240: suorittaman selvityksen mukaan arvioidaan laajentaminen käytettävissä olevien mahdolli-
20241: työntarpeessa olevien lisäyksen tästä eteen- suuksien mukaisesti olisi kaikessa tapauk-
20242: päin v: een 1970 mennessä tulevan olemaan sessa huomattava teko lisääntyvän väestön
20243: ainakin 12 000-13 000 henkilöä. Kun vastaa- työnsaannin ja toimeentulon turvaamiseksi.
20244: van suuruista tai edes huomattavaa työpaik- Yksityistaloudellisin toimenpitein mitään
20245: kojen lisääntymistä ei ole näköpiirissä, on tällaista ei kuitenkaan ole odotettavissa. Se
20246: edessä joko laajeneva työttömyys tai kainuu- olisi sen vuoksi suoritettava valtion toimen-
20247: laisten on pakko siirtyä suurin joukoin pois pitein muodostamaHa valtion tai valtionjoh-
20248: kotiseuduiltaan. toinen yhtiö asian yksityiskohtaista suunnit-
20249: Kumpaankaan ei ole nähdäksemme väistä- telua ja tuotannon harjoittamista varten.
20250: mätöntä pakkoa. Kainuun metsänhoitolauta- Tässä yhteydessä on aihetta huomauttaa
20251: kunnan tekemien selvitysten mukaan puun myös siitä, että niin valtion kuin yksityisten-
20252: vuosittainen kasvu maakunnan metsissä on kin metsätaloudelle uuden puunjalostuslai-
20253: suurempi kuin niiden hakkuun määrä. Hak- toksen perustamisella tulisi olemaan huomat-
20254: kuumääriä ja mahdollisuuksia ajateltaessa on tava merkitys. Kainuuhan on maamme hal-
20255: lisäksi otettava huomioon, että yli-ikäisiä ja vin kantohinta-alue, kuljetusoloihin nähden
20256: sen vuoksi käytännöllisesti katsoen kokonaan muilla samanlaisilla alueilla kantohinnat
20257: kasvunsa menettäneitä metsiä on varsin run- ovat huomattavasti korkeammat. Tästä aiheu-
20258: saasti. Arvion mukaan ne peittävät noin tuu Kainuussa metsänomistajille, niin yksi-
20259: 23 % Kainuun kasvulliseksi katsottavasta tyisille kuin valtiollekin, huomattavia tulo-
20260: metsäpinta-alasta. Lisäksi tulevat karuille jen menetyksiä.
20261: IV,638. - Tauriainen ym. 1595
20262:
20263: Kun yleensä on todettu, että maassamme että Edu•kunta ott(Jisi woden 1!)(J5
20264: olisi entistä enemmän ryhdyttävä teollista- tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
20265: maan myös syrjäisiä seutuja, jotka ovat ali- määrärahan Kainuuseen rakennetta-
20266: työllisyysaluetta ja joissa kansan elintasoa van valtion puunjalostuslaitoksen tut-
20267: voidaan nostaa pääasiassa vain uusia pysyviä kimus- ja suunnittelutöitä 'VIarten.
20268: työpaikkoja järjestämällä, ehdotamme,
20269: Helsingissä 15 päivänä. syyskuuta 1964.
20270:
20271: Hannes Tauriainen. Lauri Kantola. Pauli Puhakka.
20272: Paavo Lagerroos. lYiartti Linna. Anna-Liisa Tiekso.
20273: Eino Tainio.
20274: 1596
20275:
20276: IV,639.-Rah.al. N:o 510.
20277:
20278:
20279:
20280:
20281: Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Koirasalmen sil-
20282: lan rakennustöiden aloittamiseksi Ristijärven kunnassa.
20283:
20284:
20285: E d u s k u n n a 11 e.
20286:
20287: Ristijärven kunnassa olevan Koirasalmen kunnan pohjois-länsi alueille, joissa on n.
20288: yli hoidetaan liikennettä lossin avulla. Jo- 2 000 asukasta. Niinikään tämän salmen
20289: kikylän kautta pohjoiseen avautunut tie kautta tapahtuu liikenne Ristijärveltä Puo-
20290: vähensi jonkin verran tätä liikennettä, langalle Kotilankylän alueille ja siitä edel-
20291: mutta kun Jokikylässä rautatien alitse joh- leen pohjoiseen. Kun kelirikkojen aikana,
20292: tavia siltoja myöten ei voida kuljettaa kor- samoin kuin lossin koneistojen epäkuntoon
20293: keita kuormia, on Kajaanin-Hyrynsalmen mennessä liikenne salmessa usein pysähtyy
20294: -Suomussalmen teiden raskas liikenne al- pitkäksi aikaa, aiheutuu siitä suuria vai-
20295: kanut yhä enemmän siirtyä Koirasalmen keuksia. Kun toisaalta maanteiden kunnon
20296: lossin kautta kulkevaksi. Autojen kuor- yleisesti parantuessa ja autojen kantavuu-
20297: mauskykyhän on viime aikoina suurentunut den lisääntyessä maantieliikenne tulee yhä
20298: ja puutavaran kuljetus näin ollen siirtynyt raskaammaksi ja vaikeammaksi losseilla hoi-
20299: entistä enemmän maanteille. Kun lossin taa, on sillan rakentaminen ko. salmeen vält-
20300: kantavuus on vain 12 tonnia, ei sillä voida tämätöntä.
20301: kuljettaa suurimpia kuormia. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
20302: TVH:n toimesta on suoritettu tutkimus
20303: sillan rakentamisen mahdollisuuksista, ja v. että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
20304: 1961 asiaa eduskunnassa käsiteltäessä to- valtion tulo- ja menoarvioon 200 000
20305: dettiin asiantuntijain taholla sillan rakenta- markan suuruisen määrärahan Risti-
20306: minen erittäin tarpeelliseksi. järven kunnassa olevan Koirasalmen
20307: Koirasalmen kautta tulee välttämättä sillan rakennustöiden aloittamista var-
20308: kulkemaan paikallinen liikenne Ristijärven ten.
20309: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
20310:
20311: Hannes Tauriainen. Paavo Lagerroos.
20312: 1597
20313:
20314: IV,640.-Rah.al. N:o 511.
20315: Tauriainen ym..: Määrärahan osoittamisesta lisäavustuksiksi
20316: kunnille.
20317:
20318: E d u s k u n n a ll e.
20319: Valtion ja kuntien väliset suhteet ovat set joutuvat veroina maksamaan kansakou-
20320: viime aikoina joutuneet entistä enemmän lumenoista suuremman osan juuri niissä
20321: keskustelun piiriin, koska lainsäädännöllä kunnissa, missä muutenkin kuntalaisten ve-
20322: on jatkuvasti lisätty kuntien tehtäviä. Tämä ronmaksukyky on alhaisin ja veroäyrin
20323: on johtanut kuntien menojen kasvuun no- hinta korkein. Tästä mainittakoon esim. Var-
20324: peammin kuin valtion menojen kohdalla. paisjärven kunta, missä v. 1962 verotuksessa
20325: Kun lisäksi valtion maksuosuus niin uusista oli verotettava vuositulo asukasta kohden
20326: kuin vanhoistakin tehtävistä on vähentynyt vain 70 800 vmk ja veroäyrin hinta 16 vmk,
20327: entisestään, on seurauksena ollut veroäyrin mutta kansakoulumenot veroäyriltä 4: 60 vmk.
20328: hinnan nousu. Tällainen epäoikeudenmukaisuus ei voi jat-
20329: Jo tähänkin mennessä kaupungit ovat kua.
20330: epäoikeutetusti joutuneet kustantamaan Myös uusi tielaki lisäsi kuntien menoja
20331: suoranaisesti valtiolle kuuluvia tehtäviä, varsinkin maalaiskunnissa. Kunnan- ja ky-
20332: kuten poliisilaitoksen, raastuvanoikeuden ja läteiden kuntoonpanosta aiheutui eräissä
20333: maistraatin aiheuttamia menoja, samoin tul- kunnissa jopa 8 vmk:n menoerä veroäy-
20334: likamarien ylläpidon. Uudella sairaalalailla riltä. Niinikään paikallisteiden rakentamis-
20335: siirrettiin koko sairaalalaitos kuntien vas- ja ylläpitomenot ovat eräissä kunnissa koh-
20336: tuulle, mikä lisäsi kuntien menoja lähinnä tuuttomat. Tielain perusteella ei ole voitu
20337: sairaalakuntainliittojen ylläpidon muodossa. tasata kuntien rasitusta riittävästi, vaan
20338: Nämä kuntainliittojen menot jakautuvat toisissa kunnissa ne menot nostavat vero-
20339: epäoikeudenmukaisesti kuntien kesken, äyrin hintaa paljon enemmän kuin toisissa,
20340: koska jokainen kunta joutuu maksamaan joten valtion osuutta pitäisi lisätä tämän
20341: saman hinnan esim. sairaala- tai ammatti- epäsuhteen poistamiseksi. Näin sitäkin suu-
20342: koulupaikasta ja sen ylläpitokustannuksista remmalla syyllä, kun autoliikenteen lisään-
20343: riippumatta siitä, minkälainen kunnan tar tyessä paikallistietkin ovat tulleet yleisiksi
20344: loudellinen kantokyky on. Tämän vuoksi teiksi ja ovat avoimia toistenkin kuntien
20345: eräiden köyhien kuntien kuntainliittomenot autoilijoille, joten niiden ylläpidon pitäisi
20346: saattavat olla yli 3 penniä veroäyriä koh- tapahtua yleisistä varoista.
20347: den, kun sen sijaan toisten kuntien osuus Yhteiskunnan teollistuessa muodostuu
20348: samassa kuntainliitossa saattaa jäädä alle 1 myös maalaiskuntiin asutustaajamia, missä
20349: pennin veroäyriltä. viemäröintityöt ja vesihuolto jo yleisen
20350: Uusi kansakoululaki lisäsi kuntien koulu- terveydenhoidon vuoksi vaativat kuntien
20351: menoja ja aiheutti myös epäsuhdetta kml- toimenpiteitä, samoin katujen rakentami-
20352: tien kesken. Niinpä kun v. 1948 kuntien nen. Niinikään eräissä kaupungeissa edellä-
20353: osuus kansakoulumenoista oli 1.1 vmk maa- mainitut yleiset työt kohottavat veroäyrin
20354: laiskunnissa ja 1.3 vmk kaupunkikunnissa hintaa kohtuuttomasti. Yhteiskunnan toi-
20355: veroäyriä kohden, oli se jo v. 1960 keski- menpiteitä tarvittaisiin näiden kustannus-
20356: määrin 3:11 vmk veroäyriltä. Nousu on ten tasaamiseksi, mutta nytkin hallitus esit-
20357: jatkunut v:n 1960 jälkeen edelleen ja nyt tää vähennettäväksi määrärahaa rakennus-
20358: on jo useita kymmeniä sellaisia kuntia, lain perusteella kunnille annettavien har-
20359: joissa kansakoulumenot ovat yli 4 vmk ve- kinnanvaraisten avustusten momentilta.
20360: roäyriltä ja eräissä kunnissa ne ovat jo yli Kuntien harjoittaman sosiaalihuollon
20361: 5 vmk veroäyriä kohden. (Lumijoki 5: 51, alalla on eräs suurimpia epäkohtia se, et-
20362: Kinnula 5: 40 ja Kortesjärvi 5: 08 vmk teivät kaikki kunnat kykene pitämään
20363: v. 1962). huollon tasoa tyydyttävänä. Ylempien so-
20364: Tällainen tilanne on suorastaan epäoi- siaalihuoltoviranomaisten taholta on tätä
20365: keudenmukainen sen vuoksi, että kuntalai- valitettu ja esitetty, että valtion toimenpi-
20366: 1598 IV,640. - Lisäavustukset kunnille.
20367:
20368:
20369: teillä tuettaisiin kuntia, joissa huollon taso suuryhtiöille, minkä seurauksena niiden
20370: on alhainen sen vuoksi, että huoltomenot maksama veron osuus on vähentynyt.
20371: kohottaV'at ver()iiyrin hintaa kohtnutto- · Kuntain keskusjärjestöt ovat jo viime
20372: masti. Epäsuhde nimittäin kuntien kesken vuoden puolella kiinnittäneet valtioneuvos-
20373: on huoltomenoissakin ilmeinen, sillä toi- ton huomiota edellä mainittuihin epäkohtiin
20374: sissa kunnissa saattavat huoltomenot olla ja suhteettomuuksiin, mikä kuntain veroäy-
20375: veroäyriä kohden yli 3 penniä, kun ne toi- rin hintojen nousussa on tullut yhä ilmei-
20376: sissa kunnissa jäävät aUe pennin. Mainit- semmäksi. Samalla ne ovat esittäneet, että
20377: takoon, että v. 1960 oli Lapin läänissä jo valtion osuutta pitäisi lisätä noissa yleis-
20378: 7 kuntaa, joissa huoltomenot olivat vero- luontoisissa menoissa ja ylimääräisillä avus-
20379: äyriä kohden yli 3 vmk korkeimman ollessa tuksilla tasattava veroäyrin hintaa niin, et-
20380: Rannalla, 4:22 vmk. tei se pääsisi kohoamaan ainakaan yli 14
20381: Tällainen epäsuhde ei voi jatkua, vaan pennin. Silloisen laskelman mukaan edellä
20382: yhteiskunnan velvollisuus on taata huolto- mainittuihin tasausavustuksiin olisi tarvittu
20383: menoja ja huolehtia siitä, että huollon tar- varoja n. 900 milj. vmk. Nyt kuitenkin
20384: peeseen joutuneet ihmiset saavat kunnolli- korkean veroäyrin kunnat ovat lisääntyneet,
20385: sen toimeentulon riippumatta siitä, missä joten mainitunlaisen avustuksen tarve on
20386: kunnassa he asuvat. Lisäksi tasaustarvetta suurempi.
20387: lisää. vielä se, että työttömyystyömaiden huo- Edellä sanottuun viitaten esitämme,
20388: not palkat ovat monissa kunnissa lisänneet
20389: huoltomenoja, koska sosiaalilautakuntitn on että Edluskunta ottaisi vuoden 1965
20390: täytynyt avustaa työttömyystöissä olevien valtion tulo- ja menoarvioon 6 000 000
20391: perheitä. markan määtärahan lisäavustuksina
20392: Edellä mainittujen valtiovallan kunnHle kunnille, joissa
20393: siirtämien yleisten yhteiskunnallisten tehtä-
20394: vien lisääntyminen on johtanut veroäyrien 1) kansakoulu-, terveydenhoito- ja sai-
20395: hinnan nopeaan nousuun. Maalaiskunnissa raalamenot veroäyriä kohden ovat huomat-
20396: veroäyrin hinta vielä v. 1951 oli keskimää- tavasti korkeammat kuin keskimäärin koko
20397: rin 9:55 vmk, mutta 1962 se oli 11:58 vmk. maassa;
20398: Kun seitsemän vuotta sitten ei ollut maas- 2) kuntain1iitoille menevät maksut ovat
20399: samme vielä yhtään kuntaa, jossa veroäyrin muodostuneet huomattavan raskaiksi;
20400: hinta olisi ollut 14 vmk tai sen yli, niin v. 3) sosiaalihuoltomenot kohottavat veroäy-
20401: 1961 oli tällaisia kuntia 64 ja v. 1963 vero- rin hintaa kohtuuttomasti ja joissa sen
20402: tuksessa 102 kuntaa, joissa korkein äyrin vuoksi ei ole kyetty rakentamaan tarpeelli-
20403: hinta oli 16 vmk. Tämä suuntaus jatkuu sia huoltolaitoksia ja sosiaalihuollon taso on
20404: edelleen, sillä kuluvalle vuodelle vahvistet- alhaisempi kuin keskimäärin koko maassa;
20405: tiin ennakkoäyrin hinnaksi 14 penniä tai 4) työttömyysmenot korottavat veroäyrin
20406: siitä yli 106 kunnassa. Myös kaupunkien ja hintaa kohtuuttomasti;
20407: kauppaloiden veroäyrin hinnat ovat viime 5) tie-, katu-, vesijohto-, ja viemäröinti-
20408: aikoina alkaneet kohota yli 14 pennin. Kun- työt tavallista suuremmassa määrin rasitta-
20409: nallisveroäyrin hintaa kohottavina ovat vat kunnan taloutta ja kuntalaisia ja
20410: juuri edellä. mainitut kansakoulu-, sairaala-, 6) kuntalaisten veronmaksukyvyn alhai-
20411: tie-, sosiaalihuolto- ja työttömyysmenojen suuden tai muista syistä veroäyrin hinta on
20412: kasvu ja toisaalta se, että erinäisillä veron- kohonnut keskimäärää korkeammaksi.
20413: huojennuslaei1la on annettu verohelpotuksia
20414: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
20415: Hannes 'l'a.uriainen. Kelpo Gröndahl. Paavo Lagerroos.
20416: Taisto Sinisalo. Lyyli Koskinen. Leo Suonpiiä.
20417: Veikko I. Rytkönen. Georg Backlund. Toivo .Asvik.
20418: Siiri Lehmoaen. Irma. Torvi. Lauri Kuttola.
20419: Vi.J.ho Suolalo. Irma Rosnell. Pauli Puhakka.
20420: Toivo Xiiranen. Aleksi Kiviaho. Aimo Laiho.
20421: Toivo Salin. Pertti Ba.pio.
20422: 1599
20423:
20424: IV,641.-Rah.al. N:o 512.
20425:
20426:
20427:
20428:
20429: Ta.uria.inen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomussalmen
20430: kunnansair(lalan rakentamista varten.
20431:
20432:
20433: E d u s k u n n a ll e.
20434:
20435: Sairaalalaissa edellytetään keskussairaaloi- khnusten mukaan sitä ei kannata ryhtyä
20436: den lisäksi alue- ja :paika.Uissairaalaverkoston enää. korjaamaan, vaan Iie on rakennettava
20437: luomista ja. ylläpitämistli,. Uaeissa kunnissa kokonaan uudestaan.
20438: on suunnitteilla ja rakenteilla alue- ja pai- Nyt on kunta suu.nnitellut uude.n ~iraa.lan
20439: kallissairaoloita. Niinikään valtion aluesai- rakentamista. Sitä varten on rakennussuunni-
20440: raaloita v. 1951 kunnille siirrettäessä edelly- telma.tkin jo vaJmiina. Kunnan työllisyysti-
20441: tettiin, että ne kunnostetaan tai uudelleen lanteen huononemine:p. myös edelly1;tä~i ra-
20442: rakennetaan valtion kustannuksella. Näin ei kennustöiden järjestämistä.
20443: kuitenkaan ole vielä tapahtunut kuin muuta- Kun hallitus ei kuitenkaan ole varannut
20444: mien aluesairaaloiden kohdalla. tarkoitukseen määrärahaa, ehdotamme,
20445: Mm. Suomussalmen kunnalle siirretty en-
20446: tinen valtion aluesairaala on vielä kunnosta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
20447: matta. Sairaala on liian pieni, eikä se edes valtion tulo- ja menoarvioon 400 000
20448: rakentamisvaiheessaan täyttänyt paikallista markan määrärahan Suomussalmen
20449: tarvetta. Sodan jälkeisen tarvikepulan vuoksi kunnansairaalan (entinen aluesairaa-
20450: se tuli myös erittäin heikosti rakenne- la) rakentamista varten.
20451: tuksi. Lääkintöhallituksen suorittamien tut-
20452: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
20453:
20454: Hannes Tauriainen. Paavo Lagerroos.
20455: 1600
20456:
20457: IV,642.- Fin.mot. N: o 513.
20458:
20459:
20460:
20461:
20462: Teir m. fl.: A.ngående anvisande av anslag till undet·stöd åt
20463: Kaskö stad för byggnadsarbetena på djuphamnen.
20464:
20465:
20466: T i ll R i k s d a g e n.
20467:
20468: Med hänvisning till motiveringen i finans- att Riksdagen i statsförslaget för år
20469: motion nr 643 vid 1963 års riksdag samt 1965 måtte upptaga 100 000 mark till
20470: åberopande den omständigheten, att Riks- understöd åt Kaskö stad för slut-
20471: dagen enhälligt godkände sagda motion vid förandet av byggnadsarbetena på
20472: behandlingen av statsförslaget för år 1964, djuphamnens första byggnadsskede.
20473: vilket dock den sittande tjänstemannarege-
20474: ringen icke verkställt, föreslås,
20475: Helsingfors den 8 september 1964.
20476:
20477: Grels Teir. J. A. Jungarä..
20478: 1601
20479:
20480: IV,642.- Rah.al. N:o 513. Suomennos.
20481:
20482:
20483:
20484:
20485: Teir ym.: Mää1·ärah.an osoittamisesta Kaskisten kaupungiUe
20486: syväsataman rakennustöiden avustamiseen.
20487:
20488:
20489: E d u s k u n n a ll e.
20490:
20491: Viitaten vuoden 1963 valtiopäivillä tehdyn että Eduskunta vuoden 1965 tulo-
20492: raha-asia-aloitteen n: o 643 perusteluihin sekä ja menoarvioon ottaisi 100 000 markan
20493: vedoten siihen seikkaan, että Eduskunta yksi- määrärahan avustukseksi Kaskisten
20494: mielisesti hyväksyi sanotun aloitteen käsitel- kaupungille syväsataman rakennustöi-
20495: lessään vuoden 1964 tulo- ja menoarviota, den ensi vaiheen loppuun saattamista
20496: mitä nykyinen virkamieshallitus ei kuiten- varten.
20497: kaan ole toteuttanut, ehdotetaan,
20498: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1964.
20499:
20500: Grels Teir. J. A. Jungarå.
20501:
20502:
20503:
20504:
20505: 201 E/726
20506: 1602
20507:
20508: 1V,643. - :Bah.al. N: o 514.
20509:
20510:
20511:
20512:
20513: Tenhiä.lä,: Määrärahan osoittamisesta korvaukseksi Lahden po-
20514: liisilaitoksessa maksamatta jääneistä rikospoliisilisistä.
20515:
20516:
20517: E d u s k u n n a ll e.
20518:
20519: Rikospoliisitehtävis.sä olevalle poliisipääl- 1963 autamailaan päätöksellä katsoi, että
20520: lystöön, alipiällystöön ja miehistöön kuulu- ko. toimenhaltijat ovat voi~levan palk-
20521: ville toime.nhaltijoille maksettu rikospoliisi- kalain 24 ja 25 § : n mukaan menettäneet
20522: lisä suoritettiin aikaisemmin asianomaisen oikeuden po. palkanlisä.n saamiseen, koska
20523: toimenhaltijan peruspalkan sekä lähinnä oik~suvaatimusta ei oltu tehty VllOden ku-
20524: ylemmän palkkausluokan peruspalkan mu- lue~.
20525: kaisena erotuksena. On epäoikeudenmukaista soveltaa. edellä
20526: Sisäasiainministeriö antoi 15. 12. 1956 olevaa lainkohtaa tähän tapaukseen, sillä
20527: uudet ohjeet rikospoliisilisän maksamisesta. vaikka sisäMiainminillteriön mUriimii muu-
20528: Ne tulivat voimaan 1. 1. 1957. Näitten mu- tos rikospoliisilisän maksaruisperusteista jul-
20529: kaan palkkaluokan erotuksessa huomioitiin · kaistiinkin poliisin käskylehd~ä, niin asian-
20530: myös kalliinpaikanlisän sekä ikälisän ai- omaiset toimenhaltijat eivät voineet tarkis-
20531: heuttamat muutokset. Tämä aiheutti sen, taa, tuliko heidän palkkaansa muutos, koska
20532: että rikospoliisilisä hieman nousi. nykyisin muutoksia tapahtuu usein ja koska
20533: Lahden poliisilaitoksessa ei asianomaista palkat maksetaan rahalaitoksen välityksellä
20534: palkkalistan tekijää tässä asiassa informoitu, sekä kun veronpidätysten määrä vaihtelee.
20535: mistä johtuikin, että hän laati 1. 1. 1957 Tosiasia on, että 3 komissariota, 9 ylikons-
20536: lähtienkin palkkalistat entiseen tapaan myös taapelia, 24 konstaapelia ja 2 naiskonstaa-
20537: rikospoliisilisän osalta. Käytännössä tapah- pelia ovat jääneet heille lain mukaan kuu-
20538: tuu poliisitoimenhaltijoiden palkanmaksu si- luvasta palkasta osan saamatta. Virallisen
20539: ten, että poliisilaitos laatii palkkalistan, laskelman mukaan tämä erä on 16 056,05
20540: minkä poliisilaitos lähettää lääninhallituk- mk ja työnantajan kansaneläke- ja lapsilisä-
20541: seen tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi. maksut 783 mk.
20542: Hämeen lääninhallituksessa ei huomattu Edellä olevaan viitaten ja kun kysymyk-
20543: tapahtunutta virhettä, joka näin jäin kor- sessä on ilmeinen inhimillinen erehdys myös
20544: jaamatta. Virheen tultua ilmi, maksoi Hä- lääninhallitusportaassa, ehdotan kunnioitta-
20545: meen lääninhallitus rikospoliisilisän erotuk- vasti,
20546: sen v:n 1962 ajalta, mutta v:n 1957-1961
20547: väliseltä ajalta lääninhallitus pyysi sisä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
20548: asiainministeriötä ryhtymään toimenpiteisiin tulo- ja menoarvioon 16 840 markkaa
20549: tarvittavien varojen saamiseksi maksamatta korvauksen suorittamiseksi virheen
20550: jääneen rikospoliisilisän erotuksen suoritta- johdosta maks,amatta jääneistä rikos-
20551: miseksi. Ministeriö oli alistanut asian val- poliisilisistä 1957-1961 Lahden polii-
20552: tiontalouden tarkastusvirastolle, joka 4. 7. silaitoksessa.
20553: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
20554:
20555: Juho Tenhiälä.
20556: 1603
20557:
20558: IV,"'. - kla.al. lf: o 515.
20559:
20560:
20561:
20562:
20563: Terä.atö ym.: Määrärahan osoittamisesta Savon Sellu Oy:n
20564: o1akepiiäoman merkittBmistä varten.
20565:
20566:
20567: E d u s k u n n a 11 e.
20568:
20569: Pohjois-Savon koivuvaltaisten metsien leh- on sen metsävaroja ajatellen alueen metsä-
20570: tipuuvarat ovat maamme suurimmat. Pohjois- teollisuus selvästi jäänyt jälkeen muualla
20571: Savon metsänhoitolautakunnan alueen metsä- maassa. tapahtuneesta kehityksestä. Alueella
20572: pinta-ala on 1.311.000 ha eli 78,3% kokonais- on vähän edellytyksiä muunkaan teollisuu-
20573: pinta·alasta ja puuvarat noin 110 milj. k-m3. den harjoittamiseen. Näin ollen maakunta on
20574: Päämetsänhoitaja Paateron mukaan Kuopion muodostunut jatkuvan ja yhä lisääntyvän
20575: läänin alue tuottaa nykyisellään puuta 8 alityöllisyyden alueeksi. Vaikka maakuunaita
20576: selluloosatehtaan tarvetta vastaavasti. Mää- poismuutw on ollut suurempi kuin väestön
20577: rättyä metsänhoito-ohjelmaa noudattamalla lisäkasvu, niin että Kuopion läänin väkiluku
20578: saadaan tämän alueen metsät tuottamaan jatkuvasti alenee, vastaten vuosittainen net-
20579: raakapuuta 12 selluloosatehtaan kulutusta tovähennyskin yli 1 000 henkilöä, oli valtion
20580: vastaavaksi. Läänin metsänhoito-ohjelman varoilla työllistettävien lukumäärä mm. viime
20581: ydin keskittyy nimenomaan vajaatuottoisten työllisyyskaudella silti vielä yli 1500 hen-
20582: koivikoiden, jotka edustavat lähes neljän- kilöä. Nyt on Kuopion läänin alueella ollut
20583: nestä alueen puuvaroista, pikaiseen uudista- käynnissä mm. valtatie n:o 5:n rakentami-
20584: miseen. Nämä koivuvaltaiset metsät ovat nen, mutta kun lähiaikoina tärkeimmät lii-
20585: muodostuneet ikäluokkarakenteeltaan jo liian kenneyhteydet tulevat rakennetuiksi, joudu-
20586: vanhoiksi, kun riittävää kulutusta ei ole taan julkisia varoja sijoittamaan yhä enem-
20587: ollut. Lisäksi nämä metsät pitävät hallussaan män toisarvoisempiin kohteisiin. Maakuntaan
20588: alueen parhaat kasvulliset metsämaat, mutta kaivataan kipeästi pysyviä työtilaisuuksia.
20589: niiden tuotto on silti vähäinen. Tämän vuoksi Teollistaminen on tällä tiellä ainoa keino.
20590: ne olisi pyrittävä nimenomaan ylihakkuulla Koko maamme taloudellisen kehityksen
20591: puhdistamaan mahdollisimman nopeasti ar- kannalta olisi vientiteollisuutemme kapasi-
20592: vokkaammaksi ja tuottavammaksi havu- teettia voitava jatkuvasti laajentaa. Kun
20593: puuksi, jotta myös havupuuta käyttävän metsiemme tuotto on jo asettama.ssa tälle
20594: puunjalostusteollisuuden raaka-ainevaranto rajansa, olisi tällaista teollisuutta nyt järjes-
20595: tulevaisuudessa paremmin turvattaisiin. Täl- tettävä sinne, missä metsien tuoton kannalta
20596: laista Pohjois-Savon metsien uudistusohjel- siihen vielä on edellytyksiä. Ja jotta maalta-
20597: maa, joka sisältyy myöskin ns. ,Mera"-ohjel- paolle, joka suuntautuu varsinkin Etelä-
20598: maan, ei voida Pohjois-Savossa toteuttaa, Suomen asutuskeskuksiin, voitaisiin saada
20599: ellei koivupaperipuulle saada maakunnassa tehokasta vastapainoa, olisi teollisuutta pyrit-
20600: nykyistä huomattavasti suurempaa teollista tävä sijoittamaan juuri sellaisille vajaatyölli-
20601: kulutusta. Myös havuohutpuulle olisi puun syysalueille, millainen Pohjois-Savo on.
20602: tehokkaamman talteenoton vuoksi saatava Edellä esitettyjen näkökohtien perusteella
20603: lisää kulutusta, samoin olisi jätepuuraaka- ja Savon teollisuustoimikunnan suorittamien
20604: aineen talteenottoa ja jalostuskäyttöä tehos- tutkimusten valossa perustettiin Pohjois-Sa-
20605: tettava. vossa v. 1962 tarkoitusta ajamaan maakun-
20606: Pohjois-Savo on maassamme ns. kehitys~ nallinen yritys, Savon Sellu Oy. Suoritettu-
20607: maakuntia, missä väestön toimeentulon edel- jen jatkotutkimusten perusteella todettiin,
20608: lytykset ovat heikot. Viljelty ala on vähäinen, että mekaanisella puunjalostusteollisuudella;
20609: vain noin 9.5 % maapinta-alasta. Vaikka ei ole markkinointimahdollisuuksien parem-
20610: maakunta on siis lähinnä metsäntuottoaluetta, min kuin kannattavuudenkaan puolesta edel-
20611: 1604 IV,644. - Savon Sellu Oy.
20612:
20613:
20614: lytyksiä ratkaista esilläolevia ongelmia. Par- on yrityksen rahoittaminen yksityistietä ja
20615: haaksi tuotantosuunnaksi on osoittautunut maakunnan omin voimin ylivoimainen teh-
20616: valkaistun koivusulfaattiselluloosan valmis- tävä. Koska yrityksen toteuttaminen katso~
20617: tus. taan kuitenkin Pohjois-Savon taloudellisen
20618: Suunnitelman mukaan tulisi rakennetta- kehittämisen kannalta välttämättömäksi ja
20619: vaksi sulfaattiselluloosatehdas, jonka kapasi- tällaisen teollisuuden aikaansaaminen on kat-
20620: teetti kannattavuussyistä tulisi olemaan vä- sottava myöskin koko kansantaloutemme kan-
20621: hintään 100 000 tonnia vuodessa. Tehdas an- nalta tärkeäksi, olisi valtiovallan ryhdyttävä
20622: taa pysyvän työpaikan n. 400 henkilölle. Se yrityksen rahoitusta tukemaan. Edellyttäen,
20623: käyttää alueelta saatavien jätepuuraaka- että yksityistä osakepääomaa saadaan 10 milj.
20624: aineiden lisäksi n. 500 000 pm3 paperipuuta, mk, olisi valtion merkittävä 30 milj. mk:n
20625: minkä hankinta ja kuljetus antaa lisäksi kol:o osakepääomasta 20 milj. mk, joka mer-
20626: työtä n. 2 500 henkilölle n. 100 työpäivää kittäisiin kahdessa erässä.
20627: vuodessa. Valtion varojen sijoittaminen Savon Sellu
20628: Suunnitellun teollisuuslaitoksen kokonais- Oy:n tukemiseen on valtiolle taloudellisesti-
20629: rakennuskustannukset arvioidaan tällä het- kin kannattavaa. Lukuunottamatta teollisuus-
20630: kellä noin 120 miljoonaksi markaksi. Peruste- laitoksen vakinaisia työpaikkoja maksaa se jo
20631: tun yhtiön alkuosakepääoma on 5 miljoo- raaka-aineen hankinnassa ja kuljetuksessa
20632: naa markkaa, joka on suunniteltu korotetta- työpalkkoja n. 6 milj. mk vuodessa, jolla
20633: vaksi tehtaan rakennusaikana 15 miljoonaksi summalla voidaan vähentää vastaavasti val-
20634: markaksi. Eduskunta myönsi 24. 5. 63 yksi- tion ja kuntien lakimääräisiä työllisyysme-
20635: mielisesti yhtiölle valtion takuut 45 miljoo- noja.
20636: nan markan määrään otettaville lainoille. Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
20637: Huolimatta valtion takuista ei kotimaisista esitämme kunnioittavasti,
20638: rahalaitoksista ole lainavaroja kuitenkaan
20639: saatu sillä perusteella, että yhtiön oma rahoi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
20640: tuspääoma on yrityksen suuruuteen nähden tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
20641: heikko. Kun rahalaitosten esittämien vaati- kan suuruisen määrärahan Savon
20642: musten mukaan pitäisi tällaisen yrityksen Sellu Oy:n osakepääoman merkitse-
20643: oman rahoituksen olla ainakin 30 milj. mk, mistä varten.
20644: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1964.
20645:
20646: Edit Terästö. Akseli Roden. Antero Väyrynen.
20647: Artturi Koskinen. Veikko Mattila. Olavi Kajala.
20648: Edvard Pesonen. G. Henriksson. Meeri Kalavainen.
20649: U. H. Voutilainen. Arvo Ahonen. Rafael Paasio.
20650: Dmari Linna. Eino Siren. Kaarlo Pitsinki
20651: Viljo Virtanen. Valdemar Sandelin. Sylvi Siltanen.
20652: Veikko Helle. Kalle Matilainen. Valto Käkelä.
20653: Voitto Hellsten. Lyyli Aalto. Väinö Leskinen.
20654: Uljas Mäkelä. Kustaa Alanko. Eino Raunio.
20655: Väinö Vilponiemi. Elis Manninen. Anni Flinck.
20656: Tyyne Paasivuori. Sulo Hostila. Veikko Kokkola.
20657: Impi Lukkarinen. Olavi Lindblom.
20658: 1605
20659:
20660: IV,645.-Rah.al. N:o 516.
20661:
20662:
20663:
20664:
20665: Terästö ym..: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun-
20666: m1le vanhusten kotiaputoiminnan järjestämiseksi.
20667:
20668:
20669: Ed u s kunnalle.
20670:
20671: Lääketieteen ja sosiaalisten olojen kehi- saunassakäyntiapua, kauppa-asioiden, lääk-
20672: tyksen ansiosta ihmisikä on pidentynyt. Van- keidenhaku- ja muiden moninaisten asioiden
20673: husten lukumäärä väestörakenteessa jatku- hoitamisessa apua ja tukea. Kunnalliset ko-
20674: vasti kasvaa. V: n 1962 lopussa oli kansan- dinhoitajat voisivat tätä työtä hoitaa, mutta
20675: eläkkeen saavia vanhuksia 343 700. Nykyi- heidän työsarkansa lapsiperheiden ja äitien
20676: nen vanhusten huolto edellyttää auttamista tukena tarvitsee heidät, joten tarvittaisiin
20677: ja tuen antamista vanhuksille kotiin, niin uusi työntekijäryhmä· kodinhoitajajärjestel-
20678: kauan kuin he suinkin voivat omatoimisesti män rinnalle vanhusten kotiaputoimintaa
20679: selviytyä. Vasta vakavamman sairauden ja varten. Eräät kunnat ja järjestöt ovat jo
20680: vanhuudenheikkouden aiheuttamana vanhus omatoimisesti tätä työtä tehneet, mutta vähä-
20681: siirretään laitoshoitoon. varaiset kunnnat eivät pysty tätä tehtävää
20682: Tämä on yhteiskunnan kannalta taloudelli- hoitamaan ilman valtion tukea.
20683: sesti edullista ja vanhusten oman käsityksen Sen vuoksi ehdotamme,
20684: mukaan huomattavasti mielekkäämpää kuin
20685: laitoshoitoon joutuminen. Varsin monien yk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
20686: sinäisten vanhusten kohdalla on kuitenkin tulo- ja menoarvioon 1 m~1joonan mar-
20687: aivan omatoimisesti selviytyminen eräistä kan suuruisen määrärahan avustuk-
20688: kotiaskareista ja asioiden hoitamisesta yli- siksi kunn~"lle vanhusten kotiaputoi-
20689: voimaista, jopa eräissä tapauksissa mahdo- minnan järjestämistä varten.
20690: tontakin. He tarvitsevat siivous-, pyykki- ja
20691: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
20692:
20693: Edit Terästö. Eino Siren. Viljo Virtanen.
20694: Meeri Kalavainen. Kalle Matilainen. Elis Manninen.
20695: Anni Flinck Edvard Pesonen. Veikko Mattila.
20696: Valdemar Sandelin. Veikko Helle.
20697: 1606
20698:
20699: IV,646.-Rah.al. N:o 517.
20700:
20701:
20702:
20703:
20704: Teriltö ym.: Mäiirära/w,n, osoittamisesta avustukseksi kun-
20705: MUuten ammattioppilaitosten oppilaskotien rakentamista
20706: varten.
20707:
20708:
20709: E d u s k u n n a ll e.
20710:
20711: Ammattioppilaitoksista annetus$8. laissa Ammattikoulut, jotka ovat rakentaneet tai
20712: (184/58) säädetään, että yleisten ammatti- joutuvat· rakentamaan oppilaskodit, ovat teh-
20713: koulujen oppilaskotien ja opettajien aaunto- neet sen välttämttömyyden pakosta. Tiheästi
20714: jen rakentamiseen voidaan myöntää valtion- asutuilla ja varakkailla seuduilla niitä ei
20715: avustusta menoarviossa olevan määrärahan yleensä tarvita, koska tällaisilla paikkakun-
20716: rajoissa, kuitenkin enintään 50 sada!ta hyväk- nilla liikenneyhteydet ovat hyvin hoidetut ja
20717: syttävisti kustannuksista. Ainoa.staan yhden asuntoja oppilaille voidaan muutoinkin saada.
20718: kerran lain voimassaoloailmna 1960 voitiin Sen sijaan juuri vähävaraiset ja syrjäiset
20719: valtionavustuksia jakaa ko. tarkoitukseen sil- alueet ov&t välttämättömästi oppilaskodin
20720: loin varatusta pienehköstä. määrärahasta. tarpeessa, koska ammattikoulun toimintaa
20721: Tosin vv. 1961 ja 1962 on menoarviossa ollut tällaisilla seuduilla ei voida muutoin jär-
20722: ko. tarkoitusta varten ehdollinen määräraha jestää.
20723: mutta molemmilla kerroilla se on jätetty vah- Edellä sanotun perusteella esitämme kun-
20724: vistamatta. Kauppa- ja teollisuusministeriöstä nioittaen,
20725: saadun tiedon mukaan on ammattikoulujen
20726: oppilaskoteja v: n 1960 jälkeen valmistunut että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
20727: tai on valmistumassa 2 500 000 mk: n arvosta, tulo- ja menoarvioon 1 250 000 markan
20728: jonka lisäksi suunnitteilla olevien oppilas- suuruisen määrärahan käytettäväksi
20729: kotien kustannusarviot ovat 1 900 000 mk. valtionavustuksena kunnaUisten am-
20730: Jotta valmistuneille ja valmistumisvaiheessa mattioppilaitosten oppilaskotien raken-
20731: oleville voitaisiin antaa valtionavustusta tamista varten.
20732: 50% kustannuksista, tarvittaisiin ko. tarkoi-
20733: tukseen avustuksia yhteensä 1250 000 mk.
20734: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
20735:
20736: Edit Terästö. Anni Flinck. ,ei~o llelle.
20737: Elis Manninen. Kalle Matilainen. Väinö Vilponiemi.
20738: Viljo Virtanen. Veikko Mattila. K. F. llaapasalo.
20739: Edvard Pesonen. Valdemar Sandelin. Voitto llellsten.
20740: 1607
20741:
20742: IV,647.- Rah. al. N:o 518.
20743:
20744:
20745:
20746:
20747: Terästö ym..: Määrärahan osoittamisesta maakuntakirjastojen
20748: perustamiseen.
20749:
20750:
20751: Eduskunnalle.
20752:
20753: Uuden kirjastolain mukaan kuuluu valtion mk. Tämäntapainen säästäminen tuntuu hei-
20754: tehtäviin maakuntakirjastojen perustamisen kosti harkitulta, onhan yleisesti tunnettua
20755: avustämitlen. V: n 1962 valtion tulo- ja me- nimenomaan maakuntakirjastojen tarpeelli-
20756: noarviossa olikin tiitll. tarkoitusta varten va- suus, jota eduskunnassa hyväksytty uusi
20757: rattu 6 milj. vmk, joka käytettiin Joensuun klrjastolakikin osoittaa.
20758: maakuntakirjMton perustamiseen. Suunni- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
20759: telman mukaan oli tarkoitus v:n 1963 aikana nioittaen,
20760: perustaa kolme uutta maakuntakirjastoa, joi-
20761: hin oli arvioitu tamttavan yhteensä 16 milj. että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
20762: vmk. Valtion tulo- ja menoarvioissa v: bi tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XIII lu-
20763: 1963 ja 1964 ei varattu maakuntakirjastojen vun 5 momentt'lte lisäyks~mä 1.00 000
20764: perustamista varten kuitenkaan varoja ollen- markkaa käytettäväksi maakuntakir-
20765: kaan ja v:n 1965 tulo- ja menoarviossakin jastojen perustamiseen.
20766: on vain yhtä kirjastoa varten varattu 51 000
20767: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
20768:
20769: Bdit TeräaW. Kalle Matilainen.
20770: Meeri Kalavainen. Edvard Peaonen.
20771: Eino Siren. Veikko Mattila.
20772: Viljo Virtanen. Reino Ala.-Kulju.
20773: Anni Flinck. Valdemar Sandelin.
20774: Elis :Manninen. Veikko Helle.
20775: 1608
20776:
20777: IV,648.- Rah.al. N: o 519.
20778:
20779:
20780:
20781:
20782: Terästö ym.: Määrärahan osoittamisesa tutkimuksen suoritta-
20783: miseksi Leppävirran kunnan Lintulanmäeltä rakennetta-
20784: van tien jatkamiseksi Itä-Saamaisten kylän kautta Leppä-
20785: virran--Valkeamäen tiehen.
20786:
20787:
20788: Eduskunnalle.
20789:
20790: Leppävirran kunnan alueella on v. 1959 lyhenemistä useilla kilometreillä Itä-Saamai-
20791: lähtien ollut vireillä Vehmersalmen pitäjän sista ja sen takaisilta alueilta Kuopioon men-
20792: Puutosmäeltä Leppävirran pitäjän Lintulan- täessä, kuin myöskin koulumatkojen lyhene-
20793: mäelle saakka rakennetun tien jatkamishanke mistä kansakoulun oppilaille, tiestä tulisi ei
20794: yhtyväksi Leppävirran-Valkeamäen tiehen, vain asutustilallisia, vaan laajaa tietöntä
20795: Itä-Saamaisten kylän kautta kulkien. Tiejat- aluetta ja yleistä liikennettä palveleva tie.
20796: keen rakentaminen on paikallisten asukkai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
20797: den ja kunnanelimienkin taholta todettu tar-' kunnioittaen,
20798: peen vaatimaksi. Huomioonottaen Puutos-
20799: salmesta Vehmersalmeen ja Leppävirran kir- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
20800: kolta Valkeamäkeen johtavien teiden välisen tulo- ja menoarvioon 10 000 markan
20801: metsärikkaan alueen (n. 1500 ha metsä- suuruisen määrärahan tutkimuksen
20802: maata), Itä-Saamaisten kansakoulun sijain- suorittamista varten Leppävirran kun-
20803: nin, jo olevat tiet, sekä asutus- kuin muiden- nan Lintulanmäeltä rakennettavan
20804: kin tilojen tientarpeen, sekä sen, että Lintu- tien jatkamiseksi Itä-Saamaisten kylän
20805: lanmäelle rakennetun tien jatkaminen Leppä- kautta Leppävirran--Valkeamäen tie-
20806: virran-Valkeamäen tiehen merkitsisi matkan hen.
20807: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
20808:
20809: Edit Terästö. Akseli Roden.
20810: Veikko Mattila.
20811: 1609
20812:
20813: IV,649. -Rah.al. N:o 520.
20814:
20815:
20816:
20817:
20818: Tiekso ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähävarais-
20819: ten ammattiopintolainoihin.
20820:
20821:
20822: E d u s k u n n a 11 e.
20823:
20824: Laki ammattiopintojen avustamisesta on vastaa lähimainkaan opiskelusta koituvia to-
20825: monessa suhteessa vanhentunut ja epätarkoi- dellisia kustannuksia. Avustuksen ja lainan
20826: tuksenmukainen. Apurahan saannin edelly- myöntämisen perusteina tulisivatkin olla to-
20827: tyksenä on ensinnäkin, että asianomainen ei delliset opiskelukustannukset. Viime aikoina
20828: ole täyttänyt 24 vuotta. Tätä ikärajaa on ei sitä paitsi ole ollut mahdollista myöntää
20829: pidettävä liian alhaisena ajatellen ammatti- avustusta enimmäismäärään saakka, koska
20830: kouluissa, kauppaoppilaitoksissa ja teknilli- lainan- ja avustuksenhakijoita on ollut paljon
20831: sissä kouluissa sekä muissa tämän lain tar- runsaammin, kuin mitä tarkoitukseen myön-
20832: koittamissa oppilaitoksissa olevaa oppilas- netyt varat ovat edellyttäneet.
20833: ainesta. Ammatillisissa oppilaitoksissa opis- Kuluvana vuotena eduskunta myönsi vähä-
20834: kelee nimenomaan hyvin paljon sellaisia hen- varaisten ammattiopintolainoihin 1.6 milij.
20835: kilöitä, jotka ovat täyttäneet 24 vuotta ja mk. Nyt hallitus ehdottaa sanottuun tarkoi-
20836: jotka näin ollen eivät ole oikeutettuja ikänsä tukseen samaa summaa. Käsityksemme mu-
20837: perusteella saamaan lainmukaista avustusta kaan Iainansaannin tarve on jatkuvasti
20838: eikä lainaa. Tähän epäkohtaan on eduskunta kasvanut opiskelukustannusten kohoamisen
20839: usein kiinnittänyt huomiota ja lausunut hal- vuoksi. Näin ollen on tarpeellista korottaa
20840: litukselle kehotuksen antaa eduskunnalle esi- määräraha suuremmaksi kuin se oli vuonna
20841: tyksen lain uudistamisesta. Eduskunnan toi- 1964.
20842: vomukset eivät ole kuitenkaan johtaneet tu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
20843: loksiin.
20844: Vakavan epäkohdan muodostaa myös se, että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
20845: että lain nojalla myönnettävä apuraha on vä- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
20846: hintään 30 ja enintään 60 sadalta valtioneu- 35 momentiUe lisäyksenä 400 000
20847: voston vahvistamista kohtuullisista kustan- markkaa vähävaraisten ammattiopinto-
20848: nuksista. Kohtuulliset kustannukset eivät lainoihin.
20849: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
20850:
20851: Anna-Liisa Tiekso. Tauno Kelovesi.
20852: Pauli Puhakka. Väinö R. Virtanen.
20853: Kelpo Gröndahl.
20854:
20855:
20856:
20857:
20858: 202 E/726
20859: 1610
20860:
20861: IV,650.- Rah.al. N:o 521.
20862:
20863:
20864:
20865:
20866: Tiela;o ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähävarais-
20867: ten ammattiopintoavustuksiin.
20868:
20869:
20870: Eduskunnalle.
20871:
20872: Tulo- ja menoarvioesityksessä v: lle 1965 olisi korotettava. Vähävaraisten nuorten
20873: hallitus ehdottaa varattavaksi vähävaraisten opiskelua on tuettava sekä avustuksin että
20874: ammattiopintoavustuksiin 3.5 milj. mk. Kulu- lainoin.
20875: valle vuodelle eduskunta otti samansuuruisen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
20876: määrärahan, joten hallitus ei nyt ehdota li-
20877: säystä siitä huolimatta, että opiskelukustan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
20878: nukset ovat lisääntyneet ja avustusten tarve tulo- ja menoarvioon 14 Pl. X lu-
20879: kasvanut. vun 13 momentille lisäyksenä 500 000
20880: Käsityksemme on, että myös ammatti- mk vähävaraisten ammattiopintoavus-
20881: opintoavustuksiin myönnettävää määrärahaa tuksiin.
20882: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
20883:
20884: Anna-Liisa Tiekso. Tauno Kelovesi.
20885: Pauli Puhakka. Väinö R. Virtanen.
20886: Kelpo Gröndahl.
20887: 1611
20888:
20889: IV,651.- Rah.al. N:o 522.
20890:
20891:
20892:
20893:
20894: Tiekso ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Kittilän
20895: kunnansairaalan rakentamista varten.
20896:
20897:
20898: E d u s k u n n a ll e.
20899:
20900: Kittilän kunnassa on suunniteltu aloitetta- mishankkeesta, ellei se saa sairaalan rakenta-
20901: vikai uuden kunnansairaalan rakennustyöt miseen valtionavustusta vähintään 90-95 %
20902: v: n 1965 syksyllä. Piirustukset ovat parhail- rakennuskustannuksista. 90 %: n mukaan las-
20903: laan laadittavina, ja ne tulevat virastokäsit- kettuna tulisi valtion osuus olemaan arvioi-
20904: telyyn kuluvan syksyn aikana. duista rakennuskustannuksista 2105 000 mk.
20905: Sairaalaan tulee yhteensä 45 hoitopaikkaa, Valtionavustus voisi jakaautua kahden vuo-
20906: joista synnytysosastolle 6 paikkaa. Sairaalan den osalle. V :n 1965 tulo- ja menoarvioesi-
20907: tilavuus on 9 900 ms. Rakennus ja irtaimiston tykseen olisi näin ollen varattava 1 053 000
20908: hankintakustannusten on arvioitu nousevan mk ja loppuosa v:n 1966 tulo- ja menoarvio-
20909: yhteensä 2 340 000 mk:aan. esitykseen.
20910: Entisen käyttökelvottoman pesula- ja ta- Käsitellessään hallituksen esityksen laiksi
20911: lousrakennuksen tilalle on jo tämän vuoden entisten aluelääkärien virka-asuntojen, alue-
20912: aikana rakennettu sairaalaa varten uusi pe- sairaaloiden ja sairasmajojen luovuttamisesta
20913: sula. Samaan rakennukseen on sijoitettu uu- ja hylätessään esityksen eduskunta lausui lo-
20914: den kunnansairaalan, kahden lääkärintalon kakuun 2 päivänä 1962 edellyttävänsä, että
20915: ja terveystalon yhteinen lämpökeskus. Tähän kaikissa mainitun lakiesityksen tarkoittamissa
20916: rakennustyöhön on Kittilän kunta saanut kiinteistöissä ensin suoritetaan peruskorjaus-
20917: kunnansairaalan osalta valtionavustusta 75 työt ja tarpeelliset laajennukset ja että en-
20918: % kustannuksista. Mikäli kunnalle myönnet- tiset aluesairaalat saatetaan muutenkin ny-
20919: täisiin valtionapua uuden kunnansairaalan kyaikaisia vaatimuksia vastaaviksi paikallis-
20920: rakentamiseen ainoastaan samoin perustein, sairaaloiksi, ennen kuin ne luovutetaan asian-
20921: jäisi kunnan yksin kustaunettavaksi osuu- omaisille kunnille. Tämän mukaan Kittilän
20922: deksi vielä 585 000 mk. kunnansairaala olisi rakennettava kokonai-
20923: Kittilän kunnan väestö on vähävaraista, suudessaan valtion varoin.
20924: joten kunnan menojen lisääntyminen rasittaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
20925: kohtuuttomasti asukkaita. Kunnalla on sitä-
20926: paitsi hoidettavanaan monia valtiovallan aset- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
20927: tamia tavoitteita, joiden täyttäminen merkit- tulo- ja menoarvioon 1 053 000 mar-
20928: see verotaakan kasvua. Kunnan ei ole mah- kan määrärahan valtionavustuksen
20929: dollista selviytyä erittäin kiireellisen ja vält- myöntämiseen Kittilän kunnansairaa-
20930: tämättömän uuden kunnansairaalan rakenta- lan rakentamista varten.
20931: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
20932:
20933: Anna-Liisa Tiekso. Eino Tainio.
20934: Vilho Suosalo.
20935: 1612
20936:
20937: IV,652.-Rah.al. N:o 523.
20938:
20939:
20940:
20941:
20942: Tiekso ym..: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen toimitta-
20943: miseksi sillan rakentamisesta Kemijoen yli Savukosken
20944: kunnan Martinkylän kohdalla.
20945:
20946:
20947: E d u s k u n n a 11 e.
20948:
20949: Savukosken kunta on ollut kauan nyky- Martinkylän pohjoispuolella on monia
20950: ajan lriikenteen vaatimia kulkuyhteyksiä suuria, pitkäaikaisia metsätyömaita, joitten
20951: vailla. Tilanteeseen tulee tosin huomattava huolto epäilemättä parantuisi sillan raken-
20952: korjaus, kun Kitisen lauttapaikalle ryhdy- tamisen ansiosta. Se vähentäisi sekä työ-
20953: tään rakentamaan siltaa ja parantamaan läisten että työnantajien kustannuksia. Ke-
20954: Pelkosenniemen-Savukosken välistä maan- mijärvi Oy:n tuotantolaitosten valmistuttua
20955: tietä. Savukosken kunnassa on kuitenkin tullaan myös Savukosken kunnasta toimitta-
20956: vielä monia syrjäisiä, väkirikkaita kyliä, maan runsaasti raakapuuta, jonka kulje-
20957: joitten kehittymiselle kulkuyhteydet ja nii- tusta sillan aikaansaaminen edistäisi ja hel-
20958: den parantaminen on välttämätön edellytys. pottaisi.
20959: Savukosken Martinkylässä on n. 300 asu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
20960: kasta, joitten elämisen mahdollisuuksia sil-
20961: lan puuttuminen Kemijoesta Martinkylän että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
20962: kohdalla tuottaa monenlaisia vaikeuksia. tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
20963: Koululaisten ylikulku on erittäin hankalaa määrärahan tutkimuksen toimittami-
20964: ja turvatonta varsinkin syksyisin ja keväi- seksi sillan rakentamisesta Kemijoen
20965: sin. Karjataloustuotteiden toimittaminen yli Savukosken kunnan Martinkylän
20966: myyntiin tuottaa ylimääräistä vaivaa ja kohdalla.
20967: aiheuttaa kustannuksia, joista asukkaat ei-
20968: vät saa mistään korvausta.
20969: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
20970:
20971: Anna-Liisa Tiekso. Eino Tainio.
20972: Vilho Suosalo.
20973: 1613
20974:
20975: IV,653.-Rah.al. N:o 524.
20976:
20977:
20978:
20979:
20980: Tiekso ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen toimitta--
20981: miseksi maantiesman rakentamisesta Kemijoen yli Tervo-
20982: lan kirkonkylän kohdalla.
20983:
20984:
20985: E d u s k u n n a ll e.
20986:
20987: Tervolan kunnassa hoidetaan Kemijoen yli- tapauksessa jouduttaisiin lainmukaisen kou-
20988: kulku lossin avulla Tervolan kirkonkylän lupäivänä ylittämiseen.
20989: kohdalla. Sillan puuttuminen aiheuttaa mo- Sillan rakentaminen Kemijoen yli Tervo-
20990: nenlaista haittaa sekä kauttakulku- että pai- lan kirkonkylän kohdalla on tarpeellista
20991: kallisliikenteelle. Tie Simojokivarresta Ra- myös liikenneturvallisuuden kannalta, Var-
20992: nnan suunnasta Tervolan kirkolle jatkuu sinkin koululaisten turvallisuus on nykyisel-
20993: edelleen länsipuolelta Kemijokea Ylitornion lään kyseenalainen lossin vuoksi sekä heikko-
20994: ja Karungin suuntaan sekä muihin Tornion- jen jäitten ja tulvavesien aikana. Liikenteen
20995: jokilaakson kuntiin. Kemijoki ikäänkuin kat- lisääntymisen ja uiton aikaansaamien vai-
20996: kaisee nämä yhteydet. keuksien vuoksi on tilanne Tervolan lossilii-
20997: Paikallisliikenteen joustava hoitaminen los- kenteessä yhä edelleen huonontunut viime ai-
20998: sin avulla on vieläkin vaikeampaa. Kunnan koina. On esiintynyt suoranaisia vaaratilan-
20999: kaikki tärkeimmät laitokset, kuten esim. kun- teita uitettavan puutavaran ruuhkauduttua
21000: nantoimisto, sairaala, vanhainkoti, kansalais- lossisinkkiin. Kulkuneuvot ovat joutuneet
21001: koulu ja keskikoulu sijaitsevat Kemijoen itä- odottamaan tuntikausia kuljetusvuoroa. Kii-
21002: puolella. Näin ollen muodostuu varsinkin ke- reellisissä tapauksissa, kuten kysymyksen ol-
21003: väällä ja syksyllä, jolloin ylikulkuun ei voida lessa palohälytyksistä, sairaskuljetuksista
21004: käyttää lossiakaan, asioittensa hoitaminen jne. on pakko tehdä 50-100 km:n kierros.
21005: länsipuolella asuville erittäin työlääksi, aikaa Tervolan kirkonkylässä suoritetaan parhail-
21006: ja kustannuksia kysyväksi. laan asemakaavoitusta. Tältäkin kannalta
21007: Tervolan kunnassa on asutus kasvanut hy- olisi tärkeätä, että tutkimus sillan rakentami-
21008: vin voimakkaasti myös länsipuolella jokea. sesta ja sen paikan määräämiseksi suoritet-
21009: Tätä osoittaa mm. se, että kunta joutuu jär- taisiin pikaisesti.
21010: jestämään 250: lle länsipuolella olevalle lwu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
21011: lulaiselle kuljetuksen itäpuolella sijaitsevaan
21012: kansalaiskouluun. Mainittakoon, että kulje- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
21013: tuksen järjestäminen Ossauskosken voimalai- tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
21014: toksen padon kautta on osoittautunut hyvin määrärahan tutkimuksen suorittami-
21015: hankalaksi, lähes mahdottomaksi järjestää, seksi maantiesillan rakentamista var-
21016: koska koululaisten kuljetus ei saa pidentää ten Kemijoen yli Tervolan kirkonky-
21017: koulupäivää kolmea tuntia enempää. Tässä län kohdalla sekä rakennustöitten aloit-
21018: tamiseksi.
21019: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
21020:
21021: Anna-Liisa Tiekso. Eino Tainio.
21022: Vilho Suosalo.
21023: 1614
21024:
21025: IV,654.-Rah.al. N:o 525.
21026:
21027:
21028:
21029:
21030: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta lapsilisien korottami-
21031: seen.
21032:
21033:
21034: E d u s k u n n a ll e.
21035:
21036: Syyskuun alussa tapahtuneet suuret ra- Kuluvan vuoden aikana ovat indeksiko-
21037: vintoaineiden hintojen korotukset tuntuvat rotukset jääneet usein tekemättä ja siitä on
21038: kipeimmin lapsiperheiden ja vähätuloisten ollutkin seurauksena, että lapsilisien taso
21039: taloudessa. Jo eräitä vuosia sitten suorite- on alentunut verrattuna siihen merkityk-
21040: tun kulutustutkimuksen mukaan kahden seen, mikä niillä oli esim. 1950-luvun alussa
21041: lapsen perheessä ravintomenot ovat 37,2 % silloisen hintatason vallitessa lapsiperheiden
21042: ja neljän lapsen perheessä 45 %, asumiskus- kustannusten tasoittajana. Tästä syystä pi-
21043: tannusten ollessa vastaavasti 14,6 ja 14,2 %, täisi lapsilisiä korottaa 60 mk: lla vuodessa,
21044: vaatetusmenojen 10,1 ja 15,8 %, puhtausme- kuten olemme lakialoitteessamme n: o 138
21045: not 6 ja 5 %. Ravintoaineiden hintojen ko- ehdottaneet. Tähän olisi myös taloudelliset
21046: hotessa niiden suhteellinen osuus kasvaa mahdollisuudet valtion talouttakin rasitta-
21047: perheiden budjetissa, elleivät perheen tulot matta, koska työnantajien suorittamista lap-
21048: vastaavasti kohoa. Kun asumista ei voi silisämaksuista on parina viime vuotena jää-
21049: välttää ja senkin kustannukset ovat nous- nyt ylijäämää valtion kassaan. Tulo- ja me-
21050: seet ja lisäksi ovat viimeakaiset hintojen noarvion jättänyt virkamieshallitus on kui-
21051: korotukset kohdistuneet nimenomaan lasten tenkin halunnut evätä mahdollisuuden ko-
21052: tarvitsemiin ravintoaineisiin: maitoon, voi- rottaa lapsilisiä antamalla samanaikaisesti
21053: hin, juustoon, leipään ja muihin viljatuot- talousarvion kanssa esityksen työnantajien
21054: teisiin kuin myös lihaan ja kananmuniin, on lapsilisämaksujen pienentämisestä ja esittä-
21055: lapsiperheissä pitänyt vähentää joko ra- mällä tulopuolelle oman lakiehdotuksensa
21056: vinto- tai vaatetusmenoja, koska lapsiper- mukaisen summan. Asia on kuitenkin edus-
21057: heiden kulutuksessa muut menot näyttelevät kunnan päätettävissä kustannusten rahoit-
21058: suhteellisen pientä osaa. tamisen osalta, samoin kuin lapsilisien ta-
21059: Mutta tämän lisäksi on todettava, että son korottaminen lakiehdotuksemme mukai-
21060: v:n 1964 alussa tapahtunut liikevaihtoveron sesti.
21061: korotus nosti myöskin juuri elintarvikkei- Talousarvion käsittelyn yhteydessä on
21062: den ja vaatetustarvikkeiden hintoja. Kuiten- eduskunnalle oikeus ja velvollisuuskin huo-
21063: kaan lapsiperheille ei ole annettu perhelisän lehtia, että tulo- ja menoarvioon merkitään
21064: korotuksen muodossa vielä hyvitystä edes riittävä summa lapsilisämomentille elinkus-
21065: liikevaihtoveron aiheuttamasta hintojen ko- tannusten nousua vastaavan korotuksen
21066: rotuksesta. Tosin valtioneuvosto suoritti v. maksamiseksi siten kuin lapsilisälain 13 §
21067: 1964 aikana 4-5% lapsilisien korotuksen, edellyttää. Elinkustannusindeksi oli huhti-
21068: mutta se tarkoitti tietysti ajalla 1. 4. 1962 kuussa 1962, joka laissa on määrätty perus-
21069: -31.12.1963 välisenä aikana tapahtunutta taksi, mistä elinkustannusten nousu voidaan
21070: indeksin nousua, mihin valtioneuvostolla on laskea, 145 pistettä, v:n 1963 lopussa, jol-
21071: lapsilisälain 13 §: n nojalla oikeus ilman loin valtioneuvosto suoritti osakorotuksen,
21072: eduskuntaa. Todettakoon kuitenkin, että indeksi oli 167 pistettä, heinäkuussa 170
21073: suoritettu korotus ei silloinkaan täysin vas- pistettä ja sen on arvioitu nousevan kulu-
21074: tannut ko. aikana tapahtunutta elinkustan- van vuoden loppuun mennessä yli 180 pis-
21075: nusten nousua.
21076: IV,654.- Torvi ym. 1615
21077:
21078: teen. Kun on syytä epäillä, että indeksin että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
21079: noususta tuskin vältytään kokonaan v: n tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XVIII
21080: 1965 aikanakaan, olisi lapsilisämenoja li- luvun 15 momentille lisäyksenä
21081: sättävä siten, että elinkustannuksia vas- 30 000 000 markkaa käytettäväksi lap-
21082: taava nousu voidaan suorittaa. silisien korottamiseen elinkustannusten
21083: Edellä olevan perusteella ehdotamme, nousua vastaavalla määrällä.
21084: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
21085:
21086: Irma Torvi. Matti Koivunen.
21087: A-L. Tiekso. Aarne Pulkkinen.
21088: Paavo Lagerroos. Judit Nederström-Lunden.
21089: Eino Roine. Tauno Kelovesi.
21090: Väinö R. Virtanen. Kauko Tamminen.
21091: Kelpo Gröndahl. Hertta Kuusinen.
21092: Martti Linna. Elli Stenberg.
21093: Antti Kinnunen. Siiri Lehmonen.
21094: 1616
21095:
21096: IV,655.-Rah.al. N:o 526.
21097:
21098:
21099:
21100:
21101: Torvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta perhelisiä
21102: varten.
21103:
21104:
21105: E d u s k u n n a 11 e.
21106:
21107: Hallitus on ehdotuksessaan tulo- ja me- kalleusryhmästä riippuen. Tammikuun alussa
21108: noarvioksi vähentänyt 14 Pl. XVIII luvun tapahtui pieni korotus. Viime elokuussa osoit-
21109: 11 momentilla olevaa määrärahaa perhelisä- ti elinkustannusindeksi jo pistelukua 171, jo-
21110: menoihin, perustellen asiaa perhelisää saa- ten hallituksen esityksen perusteluissa mai-
21111: vien lasten lukumäärän vähenemisenä. Kui- nittu 10 % : n korotus ei suinkaan vastaa
21112: tenkin koska koko menneen kesän on esiinty- elinkustannusten nousua, vaan olisi korotus-
21113: nyt työttömyyttä ja jo alkusyksy osoittaa, prosentiksi tällä perusteella otettava 30. Per-
21114: että työtilaisuuksista on puutetta, on toden- helisä on alunpitäenkin ollut hyvin vaatima-
21115: näköistä, että pientuloisten määrä ei vähene. ton perhekustannusten tasoittamisen mielessä.
21116: Työttömyys on tavanomaisesti ollut vaikeinta Olisi syytä harkita myös perhelisän porras-
21117: maan pohjois- ja itäosissa, joissa ovat myös tusta monilapsisten hyväksi, koska lapsimää-
21118: suurimmat perheet ja väestö muutenkin va- rän perusteella tapahtuva yhteiskunnan li-
21119: ratonta. On siis oletettavissa, että tulevana sääntyvä tuki on oikeudenmukainen, tässä
21120: talvena perhelisää hakevien ja siihen oikeu- laissa se jopa annetaan niille perheille, jotka
21121: tettujen perheiden lukumäärä lisääntyy eikä ovat sen tarpeessa.
21122: vähene. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21123: Perhelisän suuruus on valtioneuvoston
21124: määrättävissä. Päätös on vuodelta 1958, kun että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
21125: elinkustannusindeksi osoitti pistelukua 132 tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XVIII lu-
21126: määrättiin 4 500---5 500 vmk: ksi perhelisään vun 11 momentille lisäyksenä 1 300 000
21127: oikeutettua lasta kohden vuodessa kunnan markkaa perhelisiä varten.
21128: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
21129:
21130: Irma Torvi. Väinö R. Virtanen.
21131: A-L. Tiekso. Kelpo Gröndahl.
21132: Eino Roine. Judit Nederström-Lunden.
21133: Hertta Kuusinen. Elli Stenberg.
21134: Siiri Lehmonen.
21135: 1617
21136:
21137: IV,656. -Rah.al. N:o 527.
21138:
21139:
21140:
21141:
21142: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun kaupunginkir-
21143: jaston muodostamiseksi maakuntakirjastoksi.
21144:
21145:
21146: E d u s k u n n a ll e.
21147:
21148: Kirjastolaki (235/61) edellyttää maakun- pohjoisosa otettava tärkeysjärjestyksessä etu-
21149: takirjastojen perustamista paikallisen kirjas- sijalle edellä mainitun kirjastokomitean mie-
21150: totoiminnan täydentämiseksi ja tukemiseksi. lestä: ensimmäiseksi maakuntakirjastokai ko-
21151: Maakuntakirjaston tehtävät valtioneuvosto mitea suunnitteli Oulun kaupunkikirjastoa,
21152: antaa kirjastotoimintaansa varten valtion- joka tähän tehtävään voi tarjota laajan ja
21153: apua saavan kunnan kirjastolle tämän kun- palvelukelpoisen kirjakokoelman. Kirjaston
21154: nan suostumuksella. Kirjastolainsäädännön luetteloitu kirjavarasto käsitti 31. 12. 1963
21155: uudistamista varten asetettu komitea (Kom. 157 377 kirjaa. Kirjavaroihin sisältyy lisäksi
21156: mietintö 1950: 1) pitää tärkeänä maan kir- luetteloimatonta mutta järjestettyä kirjalli-
21157: jastotoiminnan keskittämistä ja kirjastojen suutta: professorien Haatajan ja Leiviskän
21158: välistä yhteistoimintaa, siten että niiden kir- kokoelmat 9 000 nidettä, lääketieteellinen kir-
21159: javarat mahdollisimman suuressa määrin hyö- jasto Oulunsuun sivukirjasto 4 000 nidettä
21160: dyttäisivät kaikkia kirjallisuutta tarvitsevia sekä koulujen oppikirjoja ja virallisia julkai-
21161: asuinpaikasta riippumatta: syrjäisten kun- suja 7 000 nidettä.
21162: tien asukkailla tulisi olla mahdollisuudet suu- Maakuntakirjastojen erikoistehtävät määri-
21163: rempien ja monipuolisempien kirjakokoelmien tellään kirjastoasetuksen 6 §: ssä, jonka 3.
21164: käyttöön kuin paikallisten kirjastojen koko- kohta kuuluu: "Maakuntakirjaston tehtävänä
21165: elmat edellyttävät. on hankkia ja pitää varastossa mahdollisim-
21166: Tähänkin saakka on ollut olemassa yhteis- man täydellinen kokoelma sen toimialuetta
21167: toimintaa maan tieteellisten kirjastojen ja koskevaa ja muuta siihen läheisesti liittyvää
21168: yleisten kirjastojen kesken: tieteelliset kir- kirjallisuutta". Oulun kaupungin kirjasto on
21169: jastot ovat lainaneet kirjojaan kaupunkien vuosikymmenien kuluessa järjestelmällisesti
21170: kirjastojen asiakkaille kirjastojen lukusaleissa ja määrätietoisesti pyrkinyt mahdollisimman
21171: käytettäväksi. Näiden kaukolainojen saannin täydellisenä keräämään, säilyttämään ja luet-
21172: edellytyksenä on ollut, että asianomainen kau- teloimaan Pohjois-Pohjanmaata ja Lappia
21173: punginkirjasto puolestaan on myöntänyt lai- käsittelevää kirjallisuutta. Erittäin huomion-
21174: noja toisille kirjastoille. Täten Oulun kau- arvoinen on se Pohjois-Suomen kunnallisia
21175: pungin kirjasto jo vuosia on joutunut toimi- julkaisuja, oppi- ja liikelaitosten vuosikerto-
21176: maan epävirallisena maakuntakirjastona Poh- muksien ym. pikkukirjallisuutta käsittävä
21177: jois-Suomessa. Kaukolainauksen määrä viime kokoelma, joka on kerätty viime vuosina, joi-
21178: vuonna oli 166 saatua ja 246 annettua lainaa na Oulun kaupunginkirjastolla oli osuus ns.
21179: muille kaupunkien ja maalaiskuntien kirjas- viidenteen vapaakappaleoikeuteen. Tämä oi-
21180: toille. keus oli kirjaston hallussa vv. 1947-60, mut-
21181: Maakuntakirjastojen perustamisesta päät- ta kun Oulun kirjasto on saanut Viipurilie
21182: tää ja niiden toimialueet määrää valtioneu- aikoinaan kuuluneet painotuotteet, on Oulun
21183: vosto ja maakuntakirjastojen tehtävät anne- kirjastolla hallussaan ko. painotuotteet kah-
21184: taan sellaiselle kirjastolle, jonka huonetilo- denkymmenen vuoden ajalta.
21185: jensa, kirjavarojensa ja muun tasonsa puo- Koska jo kirjastokomitea edellytti Oulun
21186: lesta katsotaan kykenevän suoriutumaan maa- ensimmäiseksi maakuntakirjastoksi ja Joen-
21187: kuntakirjastolle kuuluvista tehtävistä. Maa- suu on sen jo ohittanut ja Oulun yliopisto
21188: kuntakirjastojen perustamisessa oli maan on luonut lisää sekä tarvetta että edellytyk-
21189: 203 E/726
21190: 1618 IV,656. - Oulun kaupunginkirjasto.
21191:
21192:
21193: siä, pitäisi Oulun kaupunginkirjaston saada Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21194: maakuntakirjaston oikeudet ja lain sitä var-
21195: ten edellyttämät määrärahat. Oulun läänin että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
21196: asukasluku vähennettynä Oulun kaupungin tulo- ja menoarvioon 65 000 markan
21197: asukasluvulla on n. 350 000. määrärahan Oulun kaupunginkirjaston
21198: muodostamiseksi maakuntakirjastoksi.
21199: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
21200:
21201: Irma Torvi. Martti Linna.
21202: Paavo Lagerroos. Antti Kinnunen.
21203: Pentti Liedes.
21204: 1619
21205:
21206: IV,657.- Rah.al. N:o 528.
21207:
21208:
21209:
21210:
21211: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta naisten ammattikoulu-
21212: tusta varten.
21213:
21214:
21215: E d u s k u n n a ll e.
21216:
21217: Naistyöttömyyden osuus kokonaistyöttö- trukkien ym. kuljetus ja monet asentajateh-
21218: myydestä on vuosi vuodelta lisääntynyt. tävät naisten tavanomaisten ammattien
21219: Tosin työttömyyskortistoihin hyväksyttyjen ohella.
21220: naisten lukumäärää enempää absoluuttisesti Liian vähän tai ei ollenkaan on yhteis-
21221: kuin suhteellisestikaan ei näytä suurelta, kunnan taholta kiinnitetty huomiota niiden
21222: koska kaikki työttömiksi joutuneet naiset naisten työhönsijoitusongelmiin, jotka ovat
21223: eivät ilmoittaudu työttömyyskortistoihin, valmiita palaaman työelämään omistaudut-
21224: eikä heitä sinne ilmoittauduttuaankaan tuaan joitakin vuosia, lastensa pienma
21225: usein, vrsinkaan maaseudulle, hyväksytä. ollessa, kodinhoitoon. Monet näistä naisista
21226: Tämä johtuu siitä, että työllisyysvaroilla ovat aikoinaan olleet ammattitaitoisia,
21227: järjestettävät työt ovat enimmäkseen nais- mutta ovat jääneet ammatin kehittyessä
21228: työvoimalle soveltumattomia. jälkeen, yhteiskunnan kannalta olisi edul-
21229: Eduskunta on käsitellessään valtioneu- lista järjestää heille täydennyskursseja,
21230: voston työllisyyskertomuksia kiinnittänyt jolloin suhteellisen vähäisillä varojen sijoi-
21231: vakavaa huomiota naistyöttömyyden torju- tuksena saatisiin ammattitaitoista työvoi-
21232: miseen. Useina peräkkäisvuosina antamis- maa.
21233: saan lausunnoissa eduskunta on osoittanut Suomi on ratifioinut ILOn sopimuksen
21234: myös menettelytavat niin nuoriso- kuin n: o 100, ns. samapalkkaisuussopimuksen,
21235: naistyöttömyydenkin torjumiseen. joka edellyttää, että meillä ryhdytään kai-
21236: Näissä eduskunnan lausunnoissa kehote- kin käytettävissä olevin keinoin naisten
21237: taan ennen kaikkea kiinnittämään huomiota palkkatason kohottamiseen miesten palkko-
21238: varsinaisten ammattikurssien järjestämiseen jen tasalle. Samapalkkaisuussopimukseen
21239: ja todetaan, että ammattikoulutuksen laa- liittyvässä supistuksessa nimenomaan edel-
21240: jentuminen on erittäin kiireellinen tehtävä, lytetään toimenpiteitä naisten ammattitai-
21241: jonka ratkaisematta jättäminen merkitsee don kohottamiseksi, siis ammattikoulutuk-
21242: koulutetun työvoiman vajauksen entises- sen järjestämiseksi. Normaalit ammattikou-'
21243: täänkin lisääntymistä. Lausunnoissa tode- lut eivät voi ottaa oppilaikseen enää aikuis-
21244: taan, että naisille voitaisiin järjestää ta- iässä olevia naisia, eivätkä nämä luonnolli-
21245: louskoulu- ja emännöisijäkursseja, joiden sesti enää niihin hakeutuisikaan. On siis
21246: avulla heidän sijoittumisensa laajenevaan välttämätöntä ryhtyä erikoistoimenpiteisiin
21247: talouselämään helpottuisi. Myös pätevien jo varsinaisen nuorisoikänsä ohittaneiden
21248: leikkuu- ja ompelukurssien sekä erinäisten naisten ammattikoulutuksen järjestämiseksi.
21249: teollisuuden ammattikurssien laajentamista Varsinkin työttömyyskausina, jolloin yh.
21250: olisi eduskunnan mielestä harkittava tilan- teiskunta on osoittanut kyvyttömyytensä
21251: teen helpottamiseksi. Tämän lisäksi on to- huolehtia naisten oikeudesta saada työtä,
21252: dettava, että on monia ammatteja, joissa pitäisi valtion tarjota ammattikoulutusmah-
21253: naiset voisivat erinomaisesti menestyä, jos dollisuuksia.
21254: heidät alalle koulutettaisiin. Tässä mainit- Edellä olevan perusteella ehdotamme
21255: takoon vain pakettiautojen, nostureiden, kunnioittaen,
21256: 1620 IV,657. - Naisten ammattikoulutus.
21257:
21258:
21259: että Eduskunta ottaisi vuoden 1965 iän sivuuttaneiden naisten ammatti-
21260: tulo- ja menoarvioon 10 000 markan koulutusta ja ammaUllisia täydennys-
21261: määrärahan varsinaisen ammattikoulu- kursseja varten.
21262: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
21263:
21264: Irma Torvi. Martti Linna.
21265: Paavo Lagerroos. Eino Roine.
21266: Eino Tainio. Väinö R. Virtanen.
21267: A-L. Tiekso. Judit Nederström-Lunden.
21268: 1621
21269:
21270: IV,658.- Rah.al. N: o 529.
21271:
21272:
21273:
21274:
21275: Torvi ym..: Määrärahan osoittamisesta eräiden kansaneläke-
21276: läisten sairausmenojen suorittamiseksi.
21277:
21278:
21279: Eduskunnalle.
21280:
21281: Sairausvakuutuslaki tulee voimaan kah- maan. Olisi ollut oikein, että ainakin varat-
21282: dessa eri vaiheessa ja vakuutetut ovat saa- tomimmat eli tukiosaa saavat kansaneläkeläi-
21283: neet ensimmäisen osan heille sairauden joh- set olisivat saaneet jo sairausvakuutuslain
21284: dosta lain mukaan tulevia etuja 1 päivästä yhteydessä täysin ilmaisen lääkäri- ja sai-
21285: syyskuuta 1964 lähtien. Sairausvakuutuslain raanhoidon ja ilmaiset lääkkeet, ja että heille
21286: tarkoittama taloudellinen turva on sangen olisi korvattu myös muut sairauden aiheutta-
21287: puutteellinen eikä lainkaan takaa, että varat- mat kustannukset. Mutta kun näin ei tapah-
21288: tomat ja vähätuloiset pääsevät ollenkaan tunut lain laatimisen yhteydessä, on varsin
21289: osallisiksi lain sairaalle tarkoittamista eduis- kohtuullista, että valtio budjettivaroin kus-
21290: ta, jos potilaalta puuttuvat ns. omaa vastuuta tantaa varattomien kansaneläkeläisten sai-
21291: tarkoittavat varat, eikä hänelle myönnetä tai rausmenot.
21292: hän ei katso voivansa anoa huoltoapua. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21293: Varsinkin vanhukset ja invalidit, joiden
21294: sairastuvuus on keskimäärin suurempi, jou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
21295: tuvat sairausvakuutuslain voimaantultuakin tulo- ja menoarvioon 6 000 000 markan
21296: uhraamaan suuremman osan tuloistaan sai- suuruisen arviomäärärahan, jolla kus-
21297: rauskuluihin kuin terveemmät ja parempitu- tannettaisiin ilmainen lääkäri-, lääke-
21298: loiset kansalaiset. Varsinkin 65 vuotta täyttä- ja sairaalahoito kansaneläkelain mu-
21299: neet, joille sairausvakuutuslain mukaan ei kaista tukieläkettä tai vanhuuden
21300: edes makseta päivärahaa sairastamisajalta, tukea saaville, siltä osin kun sitä ei
21301: jäävät muita kansalaisia huonompaan ase- myönnetä sairausvakuutuksen varoista.
21302: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
21303:
21304: Irma Torvi. Väinö R. Virtanen.
21305: A-L. Tiekso. Martti Linna.
21306: Eino Roine. Judit Nederström-Lunden.
21307: Paavo Lagerroos. Antti Kinnunen.
21308: Siiri Lehmonen. Hertta Kuusinen.
21309: Elli Stenberg.
21310: 1622
21311:
21312: IV,659. - Rah.al. N: o 530.
21313:
21314:
21315:
21316:
21317: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Oulun yli-
21318: opiston ylioppilaskunnalle opiskelija-asuntojen rakentami-
21319: seksi.
21320:
21321:
21322: E d u s k u n n a 11 e.
21323:
21324: Oulun yliopistossa ja sen opettajain val- asuntojen saanti on siis entisestäänkin vai-
21325: mistuslaitoksessa opiskeli viime kevätlukukau- keutunut pienasuntovaltaisessa kaupungissa.
21326: della n. 1 300 opiskelijaa ja vuosittain on Tästä syystä tarvitaan lisää Domus Botnican
21327: voitu ottaa 250-300 uutta opiskelijaa. Opis- tyyppisiä opiskelija-asuntoloita. Kokemus on
21328: kelijoista on vajaa 205 oululaisia, jotka voi- osoittanut, että sekä paikalliset että maakun-
21329: vat asua kotonaan. Domus Botnica, jo ennen nalliset yritykset, kunnat ja väestö ovat
21330: yliopiston perustamista rakennettu opiskelija- omalta osaltaan olleet mukana tukemassa
21331: asuntola, pystyy antamaan asunnon 150 opis- opiskelijain asuntokysymyksen ratkaisua,
21332: kelijalle, jotka valitaan pääasiassa pohjois- mutta tähän ja ylioppilaskunnan varaan ei
21333: suomalaisista. Muut Oulun ja Lapin läänin asiaa voida jättää.
21334: opiskelijat ja muualta Suomesta tulleet (n. Jotta asuntopulasta ei muodostuisi Pohjois-
21335: 35 %) opiskelijat joutuvat etsimään vuokra- Suomeen syntyneen korkeakouluopetuksen
21336: asuntoja. Nykyinen tiedekuntajako edellyttää kehityksen tielle jarrua, varsinkaan vähäva-
21337: n. 2 000-3 000 opiskelijan määrää. Edelleen raisten ylioppilaiden osalta, ja jotta epäter-
21338: on todettava, että Oulussa on kauppaoppilai- vettä asuntokeinottelua ei pääsisi syntymään,
21339: tos, teknillinen koulu ja -opisto, joiden opis- tarvitaan valtiovallan tukea opiskelija-asunto-
21340: kelijamäärä tulee kasvamaan sekä että Oulu jen rakentamiseksi. Oulun kaupunki on lah-
21341: ennestäänkin on koulukaupunki, jossa alenpi- joittanut ylioppilaskunnalle ylioppilaskylää
21342: asteisten koulujen oppilaista suuri osa on varten tontin. Ylioppilaskunta suunnittelee
21343: maaseudulta. 500 asuntoa käsittävää opiskelijakylää.
21344: Oulun kaupungissa on viime vuosina raken- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21345: nettu vilkkaasti, mutta siitä huolimatta ei
21346: asuntotuotanto ole riittänyt tyydyttämään että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
21347: purettavien vanhojen rakennusten, uusien tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
21348: perheiden ja kaupunkiin suuntautuneen kan määrärahan pitkäaikaiseksi halpa-
21349: muuttoliikkeen aiheuttamaa tarvetta. Nyt on korkoiseksi lainaksi Oulun Yliopiston
21350: kaupungissa asuntorakennustoiminta pysäh- ylioppilaskunnalle opiskelija-asuntojen
21351: tynyt, mutta muuttoliike jatkuu. Opiskelija- rakentamiseksi.
21352: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
21353:
21354: Irma Torvi. Martti Linna.
21355: A-L. Tiekso. Antti Kinnunen.
21356: Paavo Lagerroos. Hertta Kuusinen.
21357: Pentti Liedes.
21358: 1623
21359:
21360: IV,660. - Rah.al. N: o 531.
21361:
21362:
21363:
21364:
21365: Torvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työttömyys-
21366: korvauksiin ja työttömyyskorvauspäivärahan korottami-
21367: seen.
21368:
21369:
21370: Eduskunnalle.
21371:
21372: Hallitus on tulo- ja menoarvioesityksessään toisenlainen. Pahimpinakin työttömyysai-
21373: vähentänyt tänä vuonna talousarvioon hyväk- koina on vain muutamalla sadalle henkilölle
21374: sytyistä työttömyyskorvausmäärärahoista 1,5 myönnetty työttömyyskorvausta ja vain joku-
21375: milj. mk perustellen asiaa sillä, että tänä nen kunta on valtioneuvostolta saanut tähän
21376: vuonna ei suoriteta työttömyyskorvauksia luvan. Jos siis toimitaan työllisyyslain ja
21377: kuin neljännes ko. momentilla olleesta mää- sitä täydentävien lakien tarkoituksen mukai-
21378: rärahasta. Työttömyyskorvauslain mukaan sesti ei ole suinkaan syytä pienentää määrä-
21379: voidaan työttömyyskorvausta suorittaa vain rahaa työttömyyskorvauksia varten. Sitä-
21380: hnkilölle, joka on hyväksytty työttömyyskor- paitsi työttömyyskorvauslain 1 § edellyttää,
21381: tistoon. Työttömyyskortistoon on kuitenkin että milloin palkkataso olennaisesti muuttuu
21382: tänäkin vuonna hyväksytty vain vähäpätöi- säädettyjä korvausmääriä tulisi muuttaa
21383: nen osa ilman työtä olevista työnvälitystoi- palkkatason muutosta vastaavaksi. Valtioneu-
21384: mistojen kirjoihin merkityistä henkilöistä, voston tulisi käyttää tätä valtaansa, sillä ny-
21385: jotka välttämättä olisivat ansioiden tarpeessa. kyään ovat työttömyyskorvaukset hintatasoon
21386: Esim. syyskuun toisella viikolla oli työvoima- ja palkkatasoon verrattuna jääneet jälkeen.
21387: lautakunnan kirjoissa vain 22 henkilöä, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21388: mutta samaan aikaan oli työnvälitystoimisto-
21389: jen kirjoissa 22 000 henkilöä, joista kokonaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
21390: ilman työtä 16 000. Lainsäädännön hengen tulo- ja menoarvioon 15 Pl. IV luvun
21391: mukaan pitäisi kuitenkin työttömälle järjes- 3 momentille lisäyksenä 1 500 000
21392: tää joko työtä, työttömyyskassalain mukaista markkaa käytettäväksi työttömyyskor-
21393: päivärahaa tai työttömyyskorvausta. vauksiin ja työttömyyskorvauspäivä-
21394: Kuten talousarvion perusteluistakin näkyy rahan korottamiseen.
21395: on hallituksen harjoittama käytäntö aivan
21396: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
21397:
21398: Irma Torvi. Väinö R. Virtanen.
21399: Paavo Lagerroos. Kelpo Gröndahl.
21400: Eino Tainio. Antti Kinnunen.
21401: A-L. Tiekso. Aarne Pulkkinen.
21402: Martti Linna. Tauno Kelovesi.
21403: Eino Roine. Matti Koivunen.
21404: 1624
21405:
21406: IV,661. -Ra.h.al. N:o 532.
21407:
21408:
21409:
21410:
21411: Torvi ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta lastensei-
21412: mien ja koululasten päiväkotien avustamiseen.
21413:
21414:
21415: E d u s kun n a U e.
21416:
21417: Sosiaalisen pääluokan XIII luvun "Lasten ten päiväkoteja, jotka aikaisemmin saivat
21418: suojelun avustaminen" momentille "Koti- avustusta samalta momentilta, ole viime
21419: kasvatuksen tukemistyö" ehdottaa hallitus vuosina enää perustettu, vaikka tarvetta
21420: 70 000 mk. Määräraha on vuosikausia ollut olisi olemassa. Lastenseimien puute on joh-
21421: saman suuruinen ja sen merkitys hintojen tanut siihen, että työssäkäyvät äidit ovat
21422: jatkuvasti noustessa on vuosi vuodelta käy- joutuneet jättämään pikkulapsensa usein
21423: nyt mitättömämmäksi. Viime vuosina on varsin ammattitaidottomien hoitajien käsiin,
21424: määräraha absoluuttisestikin ollut pienempi jotka tekevät työnsä ansiotarkoituksessa.
21425: kuin v. 1953. Aikoinaan määrärahasta riitti Lastensuojelun kannalta ei tällainen kehi-
21426: n. 25 % suuruiset avustukset lastenseimille. tys ole suotavaa.
21427: Viimeisten vuosien aikana ei avustuksia Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21428: ole enää ollenkaan annettu kuntien eikä
21429: seurakuntien lastenseimille ja varsin mi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
21430: tättömäksi on jäänyt niiden 36 yksityisen tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIII lu-
21431: seimen saarnat avustukset, joille määrä- vun 2 momentille (kotikasvatuksen
21432: rahat on vielä voitu jakaa. Osa momentin tukemistyö) lisäyksenä 500 000 mark-
21433: määrärahasta on käytetty ns. kerhotyölle. kaa lastenseimien ja koululasten päi-
21434: Ei uusia lastenseimiä, eikä liioin koululas- väkotien avustamiseen.
21435: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
21436:
21437: Irma Torvi. Väinö R. Virtanen.
21438: A-L. Tiekso. Kelpo Gröndahl.
21439: Eino Roine. Judit Nederström-Lunden.
21440: Paavo Lagerroos. Hertta Kuusinen.
21441: Elli Stenberg.
21442: 1625
21443:
21444: IV,662.- Rah.al. N:o 533.
21445:
21446:
21447:
21448:
21449: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta päivärahan suorittami-
21450: seksi työllisyyslain perusteella ns. majoitustyöma~"lle sijoi-
21451: tetuille työläisille.
21452:
21453:
21454: E d u s k u n n a ll e.
21455:
21456: Työllisyyslain päätarkoitus on, että omaa valtioneuvoston työllisyyskertomusta useana
21457: syyttään työttömäksi joutuneelle järjestetään vuonna tehostanut työviranomaisten velvolli-
21458: työtä. Kunta on ensisijaisesti velvollinen tä- suutta järjestää valtion töitä työttömyys-
21459: hän ja silloin ao. voi lähes kaikissa tapauk- alueille.
21460: sissa käydä työssä kotoaan käsin. Kunnan Käsiteltävänä oleva talousarvio kuitenkin
21461: työhönsijoitusvelvollisuus on kuitenkin rajoi- osoittaa, että tulevana talvikautena on tar-
21462: tettu ja valtio suhtautuu työntekijään toisin. koitus järjestää runsaasti tietöitä Etelä-Suo-
21463: Työvoimatoimikunta voi määrätä töihin meen ja se tulee merkitsemään, että Pohjois-,
21464: kauas kotipaikkakunnaltaan. Tämä aiheuttaa Keski- ja Itä-Suomen työttömyysalueilta siir-
21465: työttömälle paljon hankaluuksia. Perheen- retään työttömiä Etelä-Suomeen, sen lisäksi
21466: elättäjä joutuu eroon perheestään, ei voi suo- että työttömiä siirrellään lähialueilla paik-
21467: rittaa normaaleja kotitöitään, ei voi ottaa kakunnalta toiselle. Ei voi olla oikein ja koh-
21468: osaa lastensa kasvatustyöhön, joutuu kustan- tuullista, että ilman omaa syytään työttö-
21469: tamaan ruokansa ja puhtautensa erikseen ja miksi joutuneet pakotetaan yhteiskunnan ta-
21470: siten häneltä jää palkastaan perheensä ela- holta eroamaan omaisistaan ja kodistaan eikä
21471: tukseen huomattavasti vähemmän kuin sa- heille suoriteta edes siitä johtuvia aineellisia
21472: malla paikkakunnalla työskennellen. Sangen kustannuksia. Yksityisessä työsuhteessa ole-
21473: usein joutuvat kunnat maksamaan huolto- ville, valtion virkamiehille ja vakinaisessa
21474: apua siirtotyömailla olevien perheille. Myös- työsuhteessa oleville suoritetaan päiväraha
21475: kin ns. yksinäisille kotipaikkakunnan ulko- silloin kun heidät komennetaan työhön koti-
21476: puolella työskentely tuottaa lisäkustannuksia, paikkakunnan ulkopuolelle. Näin meneteltä-
21477: kuten vuokramenoja ym. köön myös ns. majoitustyömaille komennet-
21478: Siirtotyömaiden epäedullisuus työttömälle tuihin nähden. Päivärahan määrä pitäisi olla
21479: on johtanut siihen, että monet, joiden koti- vähintään 8 mk.
21480: olot eivät siedä poissaoloa, ovat kieltäyty- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21481: neet lähtemästä siirtotyömaille, vaikka ovat-
21482: kin täten menettäneet ansiomahdollisuutensa että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
21483: ja poistettu työttömyyskortistosta. Tätä to- tulo- ja menoarvioon 6 000 000 mk:n
21484: siasiaa ovat viranomiset aika ajoin käyttäneet määrärahan päivärahan suorittamiseksi
21485: jopa tahallisesti työttömyyskortistojen puh- työllisyyslain perusteella ns. majoitus-
21486: distamiseksi. Eduskunta on käsitellessään työmaille sijoitetuille työläisille.
21487: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
21488:
21489: Irma Torvi. Martti Linna. Antti Kinnunen.
21490: Paavo Lagerroos. Eino Roine. Aarne Pulkkinen.
21491: Eino Tainio. Väinö R. Virtanen. Tauno Kelovesi.
21492: A-L. Tiekso. Kelpo Gröndahl. Matti Koivunen.
21493: Kauko Tamminen. Pentti Liedes.
21494:
21495:
21496: 204 E/726
21497: 1626
21498:
21499: !V,663. - Rah.al. N: o 534.
21500:
21501:
21502:
21503:
21504: Uusitalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Alavuden maamies-
21505: koulun toiminnan aloittamiseksi.
21506:
21507:
21508: Eduskunnalle.
21509:
21510: Alavuden maatalous- ja kotiteollisuuskou- jonka jälkeen koulun toiminta voitaisiin aloit-
21511: lujen kannatusyhdistys on jo usean vuoden taa.
21512: ajan anonut maamieskoulun perustamista Kun opetustilat maamieskoulun aloitta-
21513: Alavuden kotiteollisuuskoulujen yhteyteen, mista varten ovat olemassa, osa vuokratiloja,
21514: mutta anomukset eivät ole johtaneet tulok- kun opetukseen tarvittavat viljelys- ja metsä-
21515: seen. Näin siitäkin huolimatta, vaikka v:n maat on ostettu ja kun opetuksen tarvetta on
21516: 1953 maatalouskoulukomitea on todennut paikkakunnalla, tulisi käsityksemme mukaan
21517: maatalouskoulun tarpeen Etelä-Pohjanmaalla perustaa myös tarvittavat opettajien virat
21518: ja ehdottanut kyseisen koulun perustamista maamieskoulun toiminnan aloittamiseksi.
21519: Alavudelle. Verrattain pienillä uhrauksilla voitaisiin
21520: Alavudella on jo toiminnassa mies- ja nais- näinollen saattaa maatalous- ja kotiteollisuus-
21521: kotiteollisuuskoulut, joita varten on raken- opetus kyseisessä oppilaitoksessa seutukun-
21522: nettu hiljattain uudet koulutilat. Koulutilo- nan näiden alojen ammattikasvatustarvetta
21523: jen rakentamisen yhteydessä varattiin eräitä vastaavaksi.
21524: tiloja myös maamieskoulua varten, mutta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21525: nämä tilat ovat vajaatehoisessa käytössä nyt, nioittaen,
21526: koska maamieskoulua ei ole vielä saatu. Tä-
21527: män lisäksi on kannatusyhdistys varannut että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
21528: riittävän suuren maatilan koulun tarkoituk- tulo- ja menoarvioon 75 000 markan
21529: siin, edelleen on varattu opetus- ja harjoit- määrärahan Alavuden maamieskoulun
21530: telutilat, joten puuttuu ainoastaan opettajat, toiminnan aloittamista varten.
21531: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
21532:
21533: Eino Uusitalo. Toivo Antila.
21534: Ma.tti. Liinamaa.
21535: 1627
21536:
21537: IV,664.-Rah.al. N:o 535.
21538:
21539:
21540:
21541:
21542: Uusitalo ym.: Määrärahan, osoittamisesta satomenetysten kor-
21543: vaamiseksi kallasta kärsimään joutuneille viljelijöille.
21544:
21545:
21546: E d u s k u n n a ll e.
21547:
21548: Kuluneen kasvukauden aikana on eratssa Katokorvauksiin pitäisi osoittaa määräraha
21549: osissa maata esiintynyt jälleen hallan tuhoja. valtion kireästä rahatilanteesta huolimatta.
21550: Paikoitellen tuhot ovat olleet niin suuret, Kun tuhot ovat olleet alUeellisia ja vain
21551: että satotulos ei peitä edes puintikustannuk- eräissä osissa maata, ei korvauksiin tarvit-
21552: sia. Kaikkein pahimmin hallasta ovat kärsi- taisi kovin suurta määrärahaa. Käsityksemme-
21553: neet kevätviljat ja peruna. mukaan korvaukset tulisi suorittaa tilakohtai-
21554: Hallan tuhot ovat olleet hyvin alueellisia. sesti väkirehujen, väkilannoitteiden ja sie-
21555: Tiettävästi Etelä-Suomi kokonaisuudessaan menviljan ostotodisteina. Myöskin työllisyys-
21556: on säästynyt hallan tuhoilta, sitä vastoin määrärahoja olisi osoitettava pahimmille kato-
21557: Keski- ja Pohjois-Suomessa alavilla mailla alueille tavallista runsaammin.
21558: yleisesti on esiintynyt hallan tuhoja. Etelä-, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21559: Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, missä maasto nioittaen,
21560: on alavaa ja suomaita runsaasti, tuhot ovat
21561: olleet melkoisen suuret. Suoritettujen alusta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
21562: vien selvitysten mukaan tuhot on todettu niin tulo- ja menoarvio(Jft 10 mt'ljoonan
21563: suuriksi, että niitä ei voida jättää korvaa- markan määrärahan satomenetysten
21564: matta. Tämän vuoksi hallituksen tulisi kii- korvomniseksi 1tellasta kärsimään jou-
21565: reisesti ryhtyä toimenpiteisiin katovahinko- tunez'lle viljelijöilk.
21566: jen arvioimiseksi ja korvausten suorittami-
21567: seksi.
21568: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
21569:
21570: Eino Uusitalo. Toivo Antila.
21571: .Arttmi .Tåmsen. Veikko Savela.
21572: T. Saloranta.
21573: 1628
21574:
21575: IV,665. -Rah.al. N:o 536.
21576:
21577:
21578:
21579:
21580: Uusitalo ym..: Määrärahan osoittamisesta Lehtimäen keskikou-
21581: lun rakennustöiden aloittamiseksi.
21582:
21583:
21584: E d u s kun n a U e.
21585:
21586: Viime vuosien aikana on eräisiin syrjäi- luokka, ei sille enää ole helpolla tiloja saa-
21587: siin kuntiin perustettu valtion keskikouluja. tavissa, saati sitten kahden vuoden kulut-
21588: Tämä toimenpide on ollut oikeaan osunut. tua, jolloin koulu toimii viisiluokkaisena.
21589: Nämä koulut ovat nyt kuitenkin joutuneet Tämän vuoksi koulutilojen rakentamiseen
21590: erittäin vaikeaan tilanteeseen huoneistoky- olisi kiireisesti ryhdyttävä.
21591: symyksen vuoksi. Monet perustetuista kou- Koulun rakennustyöt voitaisiin hyvin
21592: luista toimivat tilapäisissä vuokratiloissa, aloittaa jo kuluvan vuoden puolella, kun-
21593: joissa toiminnan jatkaminen tuottaa mel- han vain rahoitus järjestyisi. Suunnitelmat
21594: koisia hankaluuksia. Kouluille olisikin kii- ovat käytännöllisesti katsoen valmiit. Leh-
21595: reisesti saatava omat opetustilat, ilman niitä timäen kunta on myöskni vaikeaa työlli-
21596: koulujen toiminta ei tule vastaamaan tar- syysaluetta, joten koulurakennustyö helpot-
21597: koitustaan. taisi melkoisesti kunnan alueen työlli-
21598: V :n 1965 tulo- ja menoarvioesitykseen ei syyttä.
21599: ole otettu määrärahaa Lehtimäen keskikou- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
21600: lun rakentamista varten, vaikka kouluvi- nioittaen,
21601: ranomaiset ovat sitä esittäneet. Lehtimäen
21602: keskikoulu toimii vuokratiloissa vanhan että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
21603: kansakoulun rakennuksissa. Vuokra-aika tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
21604: päättyy vuoden kuluttua. Koulussa on nyt kan määrärahan Lehtimäen keskikou-
21605: toiminnassa kolme alinta luokkaa. Kun lun rakennustöiden aloittamiseksi.
21606: vuoden kuluttua kouluun tulee neljäs
21607: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
21608:
21609: Eino Uusitalo. Matti Liinamaa.
21610: Eino Räsänen. Toivo Antila.
21611: 1629
21612:
21613: IV,666.-Rah.al. N:o 537.
21614:
21615:
21616:
21617:
21618: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantiesillan rakenta-
21619: miseksi Simojoen yli Raiskion kylän kohdalla Ranuan kun-
21620: nassa.
21621:
21622:
21623: Ed u skunn alle.
21624:
21625: Ranuan kunnassa Simojoen pohjoispuolella lossi särkyi. Tämän kymmenen vuoden ajan
21626: sijaitsevat Peurajärven, Kaarlejärven ja ovat paikalliset asukkaat omin varoin ja tal-
21627: Maurun väkirikkaat kylät, jotka yhdessä kootyönä rakentaneet jalankulkijoita ja pol-
21628: tällä alueella olevan joen pohjoispuolisen asu- kupyöräilijöitä varten pikku sillan, joka on
21629: tuksen kanssa käsittävät yli 100 taloutta ja täytynyt jokaisena kesänä tulvan jälkeen
21630: yli 700 asukasta. Tämä alue kokonaisuudes- uudelleen rakentaa, ja syksyisin joen jäädyt-
21631: saan oli vielä sotien jälkeen hyvin pitkään tyä myöskin purkaa.
21632: vailla sanottavaa tieyhteyttä. Käytäntö on selvästi osoittanut, että maan-
21633: Muutamia vuosia sitten valmistui Simo- tiesillan rakentamista Simojoen yli Raiskion
21634: joen pohjoispuolelle Peurajärven ja Kaarle- kylän kohdalla on pidettävä välttämättömänä
21635: järven kyläteiden jatkoksi Raiskiosta Ho- ja kiireellisenä tehtävänä. Ranuan kunta on
21636: sioon saakka tieyhteys, joka Hosioon rakenne- useaan otteeseen esittänyt sillan rakentamista
21637: tun sillan avulla yhdistettiin joen eteläpuo- ja myös tieviranomaiset ovat vakuuttuneita
21638: lella olevaan Simon-Ranuan maantiehen. sillan tarpeellisuudesta. Tiettävästi siltasuun-
21639: Tästä on seurauksena se, että joen pohjois- nitelma on ollut jo pitemmän aikaa valmiina.
21640: puolella olevat asukkaat asioidessaan oman Simojoki on suunnitellun sillan paikan koh-
21641: kuntansa keskukseen Ranuan kirkonkylään, dalla n. 40 m leveä, matalavetinen ja kallio-
21642: joutuvat suorittamaan pitkän kiertomatkan. pohjainen, joten sillan paikkaa on pidettävä
21643: Peurajärven ja Kaarlejärven kylien asukkai- erittäin helppona rakentaa. Myös hyvät so-
21644: den osalta tämä ylimääräinen lisämatka on ranottopaikat ovat suunnitellun sillanpaikan
21645: yli 60 km. Myös Maurun asutusalueella ja välittömässä läheisyydessä kummallakin puo-
21646: muilla joen pohjoispuolella asuvilla tulee Ho- lella jokea.
21647: sion sillan kautta kiertäen lisämatkaa hyvin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
21648: runsaasti. Sama on tilanne myös tälle alueelle
21649: lähivuosina muodostettavan lähes 100 tilaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
21650: käsittävän asutusalueen osalta. tulo- ja menoarvioon 200 000 ma1·kan
21651: Vielä vuosikymmen sitten välitti Raiskion suuruisen määrärahan maantiesillan
21652: kylän kohdalla liikennettä Simojoen yli pieni rakentamiseksi Simojoen yli Raiskion
21653: ja heikkokuntoinen lossi. Tämäkin yhteys kylän kohdalla Ranuan kunnassa.
21654: katkesi 10 vuotta sitten, jolloin vanha ja laho
21655: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
21656:
21657: Pekka Vilmi. Veikko Honkanen.
21658: Olavi Lahtela. Reino Kangas.
21659: Hannes Paaso. Eino Sääskilahti.
21660: 1630
21661:
21662: IV,667.-Rah.al. N:o 538.
21663:
21664:
21665:
21666:
21667: V ilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
21668: seksi Simojoen pohjoispuolelle Alaniemen lossilta Taini-
21669: joen kautta H osioon.
21670:
21671:
21672: E d u s k u n n a ll e.
21673:
21674: Simojoen pohjoispuolinen maantieyhteys ylitse Tainijoen tien kohdalla aiheuttaa. Si-
21675: Simon asemalta päättyy Alaniemen lossille. mojoen pohjoispuolella oleva Tainijoen asu-
21676: Samoin Ranuan kunnan alueella on joen poh- tusalue käsittää kaikkiaan 20 taloutta. Asu-
21677: joispuolella hyvä tieyhteys Hosioon saakka, tusalueen tieverkosto on kunnostettu lopulli-
21678: missä olevan sillan kautta tie yhtyy Simo- seen kuntoon, ja on jo luovutettu TVH: n
21679: joen eteläpuolella olevaan Simon-Ranuan haltuun. Liikenne Tainijoen tieltä Simojoen
21680: väliseen maantiehen. Näin tämä Alaniemen- ylitse tapahtuu heiklrokuntoisella 6 t. kantoi-
21681: Hosion välinen 39 km pitkä osa Simojen poh- sella lossilla. Koska ylityspaikkana on erään
21682: joispuolella, joka on runsaasti asuttua, on Simojoen suurimman kosken yläjuoksu, on
21683: kokonaisuudessaan vailla minkäänlaista tie- lossiliikenne korkean veden aikana vaarallista
21684: yhteyttä. ja käytännössä lähes mahdotonta.
21685: Ranuan ja Simon kunnat ovat useaan ot- Kun nykyisin on puutavaran kuljetuksissa
21686: teeseen anoneet tämän tiesuunnan tutkimista siirrytty entistä enemmän autokuljetuksiin,
21687: ja tien rakentamista. Vihdoin v. 1962 aloitti on tämän tien rakentamisen tarpeellisuus
21688: tie- ja vesirakennushallituksen Lapin piiri tästäkin syystä tullut ajankohtaiseksi. Myös
21689: tiesuunnan tutkimisen Alaniemen ja Taini- asutustoiminnan kannalta on tien rakenta-
21690: joen asutusalueen tien välisellä 13 km pitui- misella suuri merkitys, sillä se avaisi Simon
21691: sella osalla. Tämä tutkimustyö on saatettu ja Ranuan kuntien alueilla uusia käyttämät-
21692: päätökseen jo vuosi sitten. Kun maantien ai- tömiä mahdollisuuksia. Olisihoo ihmisten
21693: kaansaaminen on tarpeenvaatima myös Tai- asuttaminen kauniin Simojen rantatörmille
21694: niojoen ja Hosion välille, olisi myös tämä n. kokonaan toista, mitä se on monien perustet-
21695: 26 pituinen väli kiireellisesti tutkittava. tujen asutusalueitten kohdalla. Onkin var-
21696: Tämän tien merkitys paikalliselle väestölle maa, että tien rakentamisen jälkeen tulee
21697: on erittäin suuri, sillä kulkuyhteys runsas- tälle alueelle runsaasti lisäasutusta. Suunni-
21698: vetisen ja vuolaan Simojoen ylitse joen ete- teltu tie tulisi kulkemaan puoleksi valtion
21699: läpuolella olevalle Simon-Ranuan maan- ja yksityisten maita.
21700: tielle on varsinkin keväisin ja syksyisin äärim- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21701: mäisen vaikea. Maidon toimittaminen meije- nioittaen,
21702: rille on jokaisena vuotena kelirikkokausina
21703: pitkät ajat pysähdyksissä, aiheuttaen paikal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
21704: liselle väestölle huomattavia taloudellisia tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
21705: menetyksiä. suuruisen määrärahan maantien ra-
21706: Tien rakentamisella saavutettaisiin myös kentamiseksi Simojoen pohjoispuolelle
21707: ylei:stä etua, koska silloin vältyttäisiin niiltä Alaniemen lossilta Tainijoen tien
21708: vaikeuksilta, jotka lossiliikenne Simojoen kautta H osioon.
21709: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
21710:
21711: Pekka. Vllmi. Veikko Honkanen.
21712: Olavi Lahtela.. Reino Kangas.
21713: Hannes Pa.aso. Eino Sääskilahti.
21714: 1631
21715:
21716: IV,668. - Rah.al. N: o 539.
21717:
21718:
21719:
21720:
21721: V ilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion oppikoulun ra-
21722: kentamiseksi Simon kuntaan.
21723:
21724:
21725: E d u s k u n n a 11 e.
21726:
21727: Valtion oppikoulu aloitti toimintansa Si- suuria vaikeuksia koulutyölle ja hankaluutta
21728: mon kunnassa syksyllä 1962. Simon kunta oppilaskuljetusten hoitamista kansalaiskou-
21729: lahjoitti koulua varten 2 ha: n suuruisen lun yli 50 km. pitkillä kuljetusmatkoilla. Täs-
21730: tonttialueen hyvältä paikalta kunnan keskus- tä syystä on oppikoulun koulurakennusten ra-
21731: tasta. Lisäksi kunta luovutti koulun käyttöön kentaminen kiireellinen tehtävä, koska nel-
21732: tarvittavat koulutilat 3 vuoden ajaksi. Valtio jättä luokkaa ei voida mitenkään sijoittaa.
21733: puolestaan sitoutui tämän ajan kuluessa ra- Kouluhallituksen ilmoituksen mukaan ovat
21734: kentamaan koulurakennukset kunnan luovut- koulua koskevat piirustukSet jo valmiina.
21735: tamalle koulutontille. Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
21736: Kun kunnan varaamissa koulutiloissa voi kunnioittaen,
21737: tyydyttävästi toimia vain kaksi luokkaa,
21738: tuotti opetustilojen järjestäminen kuluvana että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
21739: syksynä aloittanutta kolmatta luokkaa varten tulo- ja menoarvioo1t 1 000 000 markan
21740: kerrassaan ylivoimaisia vaikeuksia. Osa ope- suuruisen määrärahan valtion oppi-
21741: tustiloista oli varattava mm. kansalaiskoulun koulun rakentamiseksi Simon kuntaan.
21742: huonetiloista, mikä tilapäisjärjestely tuottaa
21743: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
21744:
21745: Pekka Vilmi. Veikko Honkanen.
21746: Olavi Lahtela. Reino Kangas.
21747: Hannes Paaso. Eino Sääskilahti.
21748: 1632
21749:
21750: IV,669.-Rah.al. N:o 540.
21751:
21752:
21753:
21754:
21755: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pellon H avelasta Ko-
21756: larin kirkonkylään johtavan Väylänvarren tien peruskor-
21757: jaustöiden aloittamiseksi.
21758:
21759:
21760: Eduskunnalle.
21761:
21762: Valtatiestä n: o 21 eroaa Pellon kunnan larissa on myös tekijä, joka jo nyt tien vai-
21763: Havelasta ns. Väylänvarren maantie. Tämä kutuspiirissä olevat asutusalueet huomioon-
21764: 72 km pituinen tie yhdistyy Kolarin kirkon- ottaen nousee lähes 2 000 henkilöön.
21765: kylän kohdalla jälleen Tornion-Muonion vä- Kun Kolarin ja Pellon kunnissa esiintyy
21766: liseen maantiehen. Väylänvarren maantien tälläkin hetkellä laajamittaista työttömyyttä,
21767: rakentaminen suoritettiin lähes 40 vuotta on Väylänvarren tien kunnostustöiden aloit-
21768: sitten, eikä sitä ole sen jälkeen sanottavasti taminen sopivana työkohteena erittäin perus-
21769: korjattu. Tästä syystä tie on ollut jo pitem- teltua.
21770: män aikaa erittäin heikkokuntoinen. Tien Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21771: heikkoa kuntoa on viimeisten vuosien aikana nioittaen,
21772: lisännyt tuntuvasti se, että valtatien oltua
21773: peruskorjauksen alaisena Pellon ja Kolarin että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
21774: välillä, jouduttiin koko Torniojokivarren lii- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
21775: kenne ohjaamaan Väylänvarren tien kautta. suuruisen määrärahan Pellon Have-
21776: On sanomattakin selvää, että Väylänvarren lasta Kolarin kirkonkylään johtavan
21777: tiellä tulee aina olemaan matkailun ja puu- Väylänvarren tien peruskorjaustöiden
21778: tavaran kuljetuksen kannalta yhä kasvava aloittamiseksi.
21779: merkitys. Kaivostoiminnan aloittaminen Ko-
21780: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
21781:
21782: Pekka Vilmi. Veikko Honkanen.
21783: Olavi Lahtela. Reino Kangas.
21784: Hannes Paaso. Eino Sääskilahti.
21785: 1633
21786:
21787: IV,670.-Rah.al. N:o 541.
21788:
21789:
21790:
21791:
21792: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Nuotiorannar~r-Marti
21793: nwn maantien peruskorjauksen suorittamista varten.
21794:
21795:
21796: Eduskunnalle.
21797:
21798: V. 1938-39 rakennettiin Ylitornion kun- Luomajoen-Martimon välisen tieosuuden pe-
21799: nassa Nuotiorannalta Luomajoen kautta Mar- ruskorjaaminen tarpeen vaatima.
21800: timon seisakkeelle johtava 25 km pituinen Myös työllisyyden kannalta on tien kun-
21801: maantie. Tien kantava kerros jäi silloin nostustöiden suorittamista pidettävä välttä-
21802: kovin ohueksi, ja kun tätä tietä ei ole raken- mättömänä. Onhan Ylitornion kunta Lapin
21803: tamisen jälkeen sanottavasti kunnostettu, on läänin vaikeimpia työllisyysalueita, ja on
21804: se erittäin heikkokuntoinen eikä vastaa enää täysin varmaa, että myös talvikautena 1965
21805: sille alunperin asetettuja liikenteellisiä vaati- tulee tällä alueella esiintymään työttömyyttä
21806: muksia. hyvin runsaasti.
21807: Ylitornion kunnan toimesta on monien Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
21808: vuosien aikana ja useaan otteeseen esitetty kunnioittaen,
21809: tieviranomaisille tien peruskorjauksen suorit-
21810: tamista. Nyt on Lapin maanviljelysinsinööri- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
21811: piirin toimesta valmistunut parantamissuun- tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
21812: nitelma Nuotiorannan-Luomajoen väliselle suuruisen määrärahan Nuotiorannan-
21813: 10 km pituiselle tieosuudelle. Jo tämänkin Martimon maantien peruskorjauksen
21814: tieosuuden kunnostaminen parantaisi tilan- suorittamista varten Ylitornion kun-
21815: netta tuntuvasti, mutta tien tarpeen ja lii- nassa.
21816: kenteelliset näkokohdat huomioiden on myös
21817: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
21818:
21819: Pekka Vilmi. Veikko Honkanen.
21820: Olavi Lahtela. Reino Kangas.
21821: Hannes Paaso. Eino Sääskilahti.
21822:
21823:
21824:
21825:
21826: ·205 E/726
21827: 1634
21828:
21829: IV,671. - Rah.al. N: o 542.
21830:
21831:
21832:
21833: V ilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakennustöiden
21834: aloittamiseksi Tornionjoen yli Pellon lossipaikan kohdalla.
21835:
21836: E d u s k u n n a ll e.
21837:
21838: Liikenneyhteyksien parantaminen Tornion- ja 376 873, sekä v: n 1963 heinäkuun aikana
21839: joen yli Pellon kirkonkylän kohdalla on ollut 11 489 ja 68 037, mikä tekee vuorokautta
21840: jo vuosikymmeniä vireillä. Moottor.ilauttalii- kohden lähes 400 autoa ja yli 2 000: henkilöä.
21841: kenne saatiin aikaan v. 1949. Tämä järjestely Kuluvana kesänä on ylikulkuliikenne ollut
21842: tunnustettiin heti alkuun viranomaistenkin huomattavasti edellisiä vuosia vilkkaampaa.
21843: taholta väliaikaiseksi ratkaisuksi, koska sillan Liikenne ja sen kasvu olisi ollut varmaan
21844: rakentamista jo silloin pidettiin välttämättö- vieläkin suurempaa, jos paikalla olisi silta,
21845: mänä toteuttaa. sillä moottorilautan kantokyky, veden virta-
21846: Sillan tarve Pellon kohdalla on viimeisien vuus ja kelirikkokausien sääriitot vaikeutta-
21847: vuosikymmeni(m aikana edelleenkin kasvanut. vat liikennettä erittäin suuresti. Pahimpina
21848: Torniojokilaaksossa tapahtunut kehitys osoit- keHrikkokausina on liikenne Pellon lossin
21849: taa, että Pellon kirkonkylästä on muodostu- kohdalla ollut kokonaan poikki. Vv. 1954-
21850: nut jokilaakson taloudellinen ja maantieteel- 62 laaditun tilaston mukaan on liikenne tulli-
21851: linen keskus, jonka merkitys kasvaa jatku- tiellä ollut kokonaan pysähdyksissä keskdmää-
21852: vasti. .Asutustaajamanakin on Pello huomat- rin 55 vuorokautta vuotta kohden. Raskaan
21853: tava, sillä. muutaman neliökilometrin alueella liikenteen osalta on ylikulku ollut poikki pa-
21854: jo nyt asuu yli 2 000 henkeä. Myös lähimaa- himpina tulva- ja kelirikkovuosrna peräti 129
21855: kunnan kehittynyt maantieliikenne suuntau- päivää vuodessa. On luonnollista, että tällai-
21856: tuu Pelloon. Kolarin kunnan vaikutus sieltä set 11ikennekatkot ovat harmillisia ja aiheut-
21857: suuntautuvan kahden maantien kautta on tavat suurta kansantaloudellista vahinkoa
21858: merkittävä. Lapin läänin keskukseen Rova- valtakuntien liikenteelle.
21859: niemelle suuntautuu Pellon kunnasta kolme Sillan tarve Pellon kohdalla on kiistaton.
21860: maantietä, joista kaksi lähtee Pellon lossipai- Sen on todennut myöskin Pellossa 20. 8. 1963
21861: kan läheisyydestä. Samoin Ruotsin puolella vieraillut Pohjoismainen tieliikennekomitea,
21862: oleva huomattava paikallinen asutus, mm. joka on pitänyt sillan rakentamista Pelloon
21863: Pajalan asutustaajama ja Neistenkankaan erittäin kiireellisenä. Mutta kun tämän sillan
21864: kylä ovat jatkuvassa yhteydessä Pellon tulli- rakentaminen tehdyn sopimuksen mukaan
21865: tien kautta Suomen puolelle. Rajakaupwn kuuluu Suomen valtiolle, olisi aloitetut ja
21866: puitteissa tapahtuva tavarainvaihto samoin- vireillä olevat suunnitelmat ja tutkimukset
21867: kuin muukin kanssakäyminen on erittäin saatettava nopeasti päätökseen, että sillan
21868: vilkasta. Puutavaran vienti on Kolarin kor- rakentamista päästäisiin toteuttamaan.
21869: keudelta ja Rovaniemen suunnasta erittäin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
21870: merkittävää. kunnioittaen,
21871: Liikenne Pellon tullitiellä Torniojoen yli
21872: on huomattavan runsasta. Niinpä v. 1960 että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
21873: ylitti valtakunnan rajan tällä kohtaa mat- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
21874: kailu- ja rajaliikenteestä laaditun virallisen suuruisen määrärahan S1-t-lan raken-
21875: tilaston mukaan 64 143 autoa ja 298 441 hen- nustöiden aloittamiseksi Tornionjoen
21876: k'ilöä, v. 1962 vastaavat luvut olivat 75 467 yli Pellon lossipaikan kohdalla.
21877: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
21878:
21879: Pekka Vilmi. Hannes Paaso. Reino Kangas.
21880: Olavi Lahtela. Veikko Honkanen. Eino Sääskilahti.
21881: 1635
21882:
21883: IV,672. -Rah.al. N:o 543.
21884:
21885:
21886:
21887:
21888: V ilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
21889: seksi Enontekiön kunnan Nunnasen kylästä Kittilän kmt-
21890: nan Puljun kylään.
21891:
21892:
21893: Eduskunnalle.
21894:
21895: Vuosikymmenien ajan vireillä ollut kiista tiestä muodostuisi eräs käytetyimmistä tu-
21896: tiesuunnasta Enontekiön kunnan Nunnasen ristiteistä. Enontekiön kunnan talouselämää
21897: kylästä Kittilän kunnan Puljun kylään on tien aikaansaaminen elvyttäisi monella tapaa.
21898: muutamia vuosia sitten ratkaistu. Suunta on Merkittävin parannus tässä mielessä olisi se,
21899: lopullisesti tutkittu ja vahvistettu, mutta että se avaisi Enontekiön kunnan itäosien ky-
21900: rakennustyötä ei ole jostain syystä vieläkään lille ja Kittilän kunnan pohjoisosissa oleville
21901: aloitettu. kylille mahdollisuuden maidon lähettämiseen
21902: Kun tämä tie toisi suoran tieyhteyden Kittilässä olevalle Kaukosen meijerille. Myös
21903: Enontekiöltä Keski-Lappiin, on sen aikaan- työllisyyden kannalta on tien rakennustöi-
21904: saamista pidettävä välttämättömänä. Enon- den aloittamista pidettävä välttämättömänä
21905: tekiön kunnanvaltuusto onkin asettanut tien toimenpiteenä.
21906: rakentamisen kiireellisyysjärjestyksessä en- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
21907: simmäiselle tilalle. kunnioittaen,
21908: Tämän n. 20 km pituisen tien pikaista ra-
21909: kentamista puoltavat monet asialliset näkö- ettii Eduskunta ottaisi vuoden 1965
21910: kohdat. Sen vaikutuspiirissä on valtiolla ja tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
21911: yksityisillä paljon koskemattomia metsiä., joi- suuruisen määrärahan maantien ra-
21912: den hyväksikäyttö ilman tietä on täysin mah- kentamiseksi Enontekiön kunnan Nun-
21913: dotonta. Lisääntyvän matkailun kannalta nasen kylästä Kittilän kunnan Puljun
21914: olisi tiellä myös valtakunnallista merkitystä, kylään.
21915: sillä se lyhentäisi matkoja tuntuvasti, ja
21916: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
21917:
21918: Pekka. Vilmi. Hannes Pa.aso.
21919: Olavi Lahtela. Veikko Honkanen.
21920: Reino Kangas.
21921: 1636
21922:
21923: IV,673.- Rah.al. N: o 544.
21924:
21925:
21926:
21927:
21928: V ilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien rakenta-
21929: miseksi J olangin kylästä Lampsijärven kylään Pellon kun-
21930: nassa.
21931:
21932:
21933: E du s kun n a ll e.
21934:
21935: Pellon ja Ylitornion pitäjien rajan välit- täen, jolloin matkaa kertyy 28 km, eli 20 km
21936: tömässä läheisyydessa olevan J olangin kylän pitemmälti. Lampsijärven kylän kautta on
21937: saattaminen maantieyhteyksien piiriin on ol- myös 20 km lyhyempi matka Pellon kirkon-
21938: lut vireillä useita kymmeniä vuosia. Viimeksi kylään, missä on lähin rautatieasema, lääkäri,
21939: v. 1956 jätettiin kulkulaitosten ja yleisten koulut, ja minne myös rajakaupan merkeissä
21940: töiden ministeriölle anomus tien rakentami- asioidaan. Lähimmälle Pellon rautatiease-
21941: sesta. Anomusta seurasi hyväksytty ja vah- malle tulee matkaa suorinta tietä Lampsijär-
21942: vistettu tiesuunnitelma ja kustannusarvio. ven kautta 40 km. Aavasaksan ja Rovaniemen
21943: Osa suunnitelmasta on toteutunut, sillä ke- rautatieasemille kertyy matkaa täsmälleen
21944: sällä 1963 saatiin maantie valmiiksi rakenne- puolta enemmän. Näin suuret erot matkojen
21945: tuksi pistotienä Raanujärven kylästä Jolangin pituudessa osoittavat, että näillä metsärik-
21946: kylään. Suunnitelman toinen ja paljon tär- kailla seuduilla tulee myös puutavarakulje-
21947: keämpi osa, yhdystien rakentaminen Jolangin tuksen osalta liikenne suuntautumaan entistä
21948: kylästä Lampsijärven kylään on edelleenkin enemmän Pelloon käsin. Tämän vuoksi esite-
21949: toteuttamatta. Tämän yhdystien pituus tulisi tyn 5 km:n pituisen yhdystien rakentaminen
21950: olemaan n. 5 km. olisi myös kansantalouden kannalta oikea si-
21951: Kun Jolangin-Lampsijärven välisen osuu- joitus.
21952: den rakentamista on pidettävä monesta syystä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21953: erittäin tärkeänä ja liikenteen kannalta vält- nioittaen,
21954: tämättömänä, olisi rakennustyö aloitettava
21955: ensi tilassa. J olangin kylän asukkaiden kaikki että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
21956: asioiminen suuntautuu etupäässä n. 8 km:n tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
21957: etäisyydellä olevaan Lampsijärven kylään, suuruisen määrärahan paikallistien ra-
21958: missä ovat lähimmät kauppaliikkeet, posti- kentamiseksi J olangin kylästä Lampsi-
21959: paikka ym. Kun maantie puuttuu, on matka järven kylään Pellon kunnassa.
21960: suoritettava Raanujärven kylän kautta kier-
21961: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
21962:
21963: Pekka Vilmi. Olavi Lahtela.
21964: Reino Kangas. Hannes Paaso.
21965: Eino Sääskilahti. Veikko Honkanen.
21966: 1637
21967:
21968: IV,674.-Rah.al. N:o 545.
21969:
21970:
21971:
21972:
21973: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseksi
21974: Muonion Muotkavaarasta Kolarin Äkäslompoloon.
21975:
21976:
21977: E d u s k u n n a ll e.
21978:
21979: Muonion kunnan alueella oleva maantie- keskuksen Pallas- ja Yllästunturien välisen
21980: verkosto on kovin harva ja se on keskittynyt matkan puoleen nykyisestään. Kauttakulku-
21981: yksinomaan kunnan länsi- ja pohjoisosiin. tienä siitä tulisi myös hyvin käytetty. Li-
21982: Monet kunnan itälaidan kylistä ovat koko- säksi tien vaikutuspiirissä on runsaat metsä-
21983: naan ilman tieyhteyksiä, väestön eläessä täy- varat, jotka voitaisiin tien rakentamisen jäl-
21984: sin eristettyä elämää. keen ottaa käyttöön.
21985: Tärkein ja yleiseltäkin kannalta kiireellisin Myös asutustoiminnan kannalta on tien
21986: olisi maantien rakentaminen Muonion-Kit- aikaansaamista pidettävä erittäin tarpeelli-
21987: tilän maantieltä Muotkavaaran kylän koh- sena, sillä sen vaikutusalueelle voitaisiin
21988: dalta alkaen Äkäsjärven ja Tiurajärven muodostaa useita asutusalueita. Parhaillaan-
21989: kautta Kolarin kunnan puolella olevaan kin on rakenteilla ja suunnittelun alaisena
21990: Äkäslompoloon. Pituudeltaan tie tulisi n. useamman asutustilan rakentaminen Äkäsjär-
21991: 33 km, josta Äkäslompolon-Tiurajärven ven rannalle. Kun Äkäsjärven ja Tiurajär-
21992: välinen osuus 12 km on varsin hyväkun- ven asukkaat ovat vuosikymmeniä joutuneet
21993: toista metsäautotietä. Tie liittyisi Äkäslom- asumaan ilman minkäänlaista tieyhteyttä, on
21994: polossa Kolarin kunnan alueen tieverkos- tien aikaansaamista ja rakentamista jo tällä
21995: toon ja Muotkavaarassa Muonion-Kittilän- perusteella pidettävä erittäin tarpeellisena ja
21996: Rovaniemen valtamaantiehen. Tieosuutta on ajankohtaisena.
21997: aikoinaan tutkittu metsähallituksen toimesta. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21998: Muonion kunnanvaltuusto on tehnyt asiasta nioittaen,
21999: voimassaolevan tielain mukaisen aloitteen ke-
22000: säkuun 22 päivänä 1960. Samoin Tornion- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
22001: jokilaakson kuntain toimikunta on useaan ot- tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
22002: teeseen kiirehtinyt tämän tärkeän tiesuunnan määrärahan 1fuonion kunnan Jfuotka-
22003: tutkimista ja tien rakentamista. vaaran kylästä Kolarin kunnan Äkäs-
22004: Maantiellä olisi huomattava yleinen mer- lompolon kylään johtavan tiesuunnan
22005: kitys, sillä se lyhentäisi kahden valtakunnal- tutkimiseksi ja tien rakentamisen
22006: lisesti merkittävän lomanvietto- ja retkeily- aloittamiseksi.
22007: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
22008:
22009: Pekka Vilmi. Hannes Paaso.
22010: Eino Sääskilahti. Veikko Honkanen.
22011: Olavi Lahtela. Reino Kangas.
22012: 1638
22013:
22014: IV,675. - Rab.al. N: o 546.
22015:
22016:
22017:
22018:
22019: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Vojakkalan-Paakko-
22020: ltln maantien parantamiseen Alatornion ja Tervolan kun-
22021: nissa.
22022:
22023:
22024: Eduskunnalle.
22025:
22026: Valtateiden n: o 4 ja n: o 21 välinen yhdys- Vojakkalan-Paakkolan tien peruskorjauk-
22027: tie Vojakkalan-Paakkolan välillä on ollut jo sen tarpeellisuus ja välttämättömyys on to-
22028: pitemmän aikaa erittäin heikkokuntoinen ja dettu myös tieviranomaisten taholta. Tien
22029: kelirikon aikoina suorastaan liikennekelvo- peruskorjaussuunnitelma on vahvistettu 12. 9.
22030: ton. Kuitenkin tällä tiellä on erittäin suuri 1960, ja parannustyö aloitettiin työttömyys-
22031: merkitys kauttakulkutienä Lapin läänin kes- työnä talvella 1964. Kun alisessa Tornionjoki-
22032: kukseen Rovaniemelle, sekä Röytän satamaan laaksossa ja muissa lähiseudun kunnissa tu-
22033: ja Tornion kautta Ruotsiin suuntautuvalle lee myös ensi talvikautena esiintymään työt-
22034: liikenteelle. Lisäksi Ylitornion ja Pellon kun- tömyyttä. hyvin runsaasti, olisi tien perus-
22035: tien järvikylistä tapahtuva runsas puutava- parannustöiden jatkaminen senkin vuoksi
22036: rankuljetus suoritetaan Mellakosken-Sihtu- erittäin välttämätöntä. Tien tarpeen ja
22037: nan tietä Arpelan kylän kautta, missä tämä alueen työllisyyden hoidon huomioon ottaen
22038: runsaasti liikennöity tie yhtyy Vojakkalan- ovat tien vaikutuspiirissä olevat kunnat jo
22039: Paakkolan maantiehen. monien vuosien ajan esittäneet juuri tätä
22040: Myös paikallisen liikenteen ja tien vaiku- tietyötä alueensa tärkeimpänä. työllisyystyö-
22041: tuspiirissä asuvien ihmisten kannalta on Vo- kohteena.
22042: jakkalan-Paakkolan maantiellä huomattava Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22043: merkitys, sillä Arpelan kylässä ja sen välittö- nioittaen,
22044: mässä läheisyydessä sijaitsevilla Aapajärven, että Eduskunta ottaisi mwden 1965
22045: Kaisajoen ja Lautamaan asutusalueilla asuu tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
22046: lähes 5 000 asukasta. On selvää, että tämän suuruisen määrärahan Vojakkalan-
22047: väkirikkaan alueen päätien suorastaan heikko Paakkolan maantien parannustyön jat-
22048: ja kelvoton kunto vaikeuttaa suuresti paikal- kamiseksi Alatornion ja Tervola.n kun-
22049: listien asukkaiden elämää ja asioiden hoitoa. tien alueella.
22050: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
22051:
22052: Pekka Vilmi. Hannes Paaso.
22053: Olavi Lahtela. Reino Kangas.
22054: Eino Sääsld.labti.
22055: 1639
22056:
22057: IV,676.-Rah.al. N:o 547.
22058:
22059:
22060:
22061:
22062: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseen
22063: Kemijoen yli Tervolan kirkonkylän kohdalla.
22064:
22065:
22066: E d u s k u n n a 11 e.
22067:
22068: Tervolan kunnan 7 639 henkeä käsittävä kevia maanteitä on kaikkiaan neljä, kaksi
22069: aSUtus on jakaantunut molemmin puolin kun- kummallakin puolen jokea. Teitten väliset
22070: nan halki virtaavaa Kemijokea. Joen itä- ja poikittaisyhteydet ovat kirkonkylän kohdalla.
22071: länsipuolen asutus on lähes yhtä suurta. Län- Länsipuolella on hyvä poikittaissuuntaan
22072: sipuolella jokea on rautatie ja Tervolan rau- kulkeva tieyhteys Ylitornion-Rovaniemen
22073: tatieasema. Samalla kohtaa itäpuolella <m väliselle valtamaantielle. Samoin itäpuolellaon
22074: kunnan ja seurakunnan hallinnollinen kes- suoraan Iossirannasta tie Akkunusjoen tiehen,
22075: kus, sairaala, apteekki, vanhainkoti sekä kun- mistä edelleen Sompujärven tien kautta ly-
22076: na.nlääkiilri ja. oppikoulu. Lähivuosina raken- hintä tietä Ouluun. Tieyhteyksiensä vuoksi
22077: netaan myös kansalaiskoulu, jolloin joudu- Tervolan kirkonkylästä on muod()stunut
22078: taan päivittäin kuljettamaan n. 2550 länsi- maantieliikenteen solmukoota, jonka kautta
22079: puolella asuvaa oppilasta itäpuolella sijaitse- tapahtuvaa liikennettä ei pystytä tulevaisuu-
22080: vaan kansalaiskouluun. dessa lossiyhteyden avulla hoitamaan. TVH: n
22081: Jo kunnan sisäisen liikennetarpeen huo- suorittaman liikennetarkkailun mukaan ylit-
22082: mioonottaen on sillan rakentamista Kemijoen tää joen lossilla päivittäin n. 300-500 moot-
22083: yli Tervolan kirkonkylän kohdalla pidettävä toriajoneuvoa. Kun matkat Tervolan kirkon-
22084: välttämättömänä toimenpiteenä. Onhan yli- kylän kautta kulkien lyhenevät tuntuvasti,
22085: kulku tällä kohtaa jatkuvasti perin heikkoa on sanomattalk:in selvää, että kasvavan lii-
22086: ja sattumanvaraista. Liilrennettä hoidetaan kenteen joustava hoitaminen vaatii ehdotto-
22087: moottor.iveneellä ja lossilla, mikä vaikeina masti sillan rakentamista. Sillan .tarv-etta kir-
22088: aikoina, kelirikkokausina, saattaa olla useita konkylän k()hdalla ei poista 25 km :-n etäisyy-
22089: viikkoja, jopa kuukausiakin kokonaan pysäh- dessä olevan Ossauskosken voimalaitossillan
22090: dyksissä. On luonnollista, että tämä aiheut- valmistuminen.
22091: taa suuria vaikeuksia ja lisäkustannuksia Kun Tervolan kirkonkylän rakennuskaa-
22092: liike- ja elinkeinoelämälle sekä kunnan koulu- voitustyö on parhaillaan alkuvaiheessa, olisi
22093: ja palotoimen hoitamiselle. Vaik:.eimpina keli- siltapaikan tutkiminen ja määrääminen suo-
22094: rikkoaikoina ei joen länsipuolen asukkailla ritettava tämänlkin vuoksi aivan ensi tilassa.
22095: ole minkäänlaisia mahdollisuuksia asioida Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme k,un-
22096: oman kuntansa keskukseen, eikä turvautua ni()ittaen,
22097: oman lääkärin ja sairaalan hoitoon, V'aan että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
22098: apua on haettava etäämpää Kemistä tai Ro- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
22099: vaniemeltä. suuruisen määrärahan sillan rakennus-
22100: Myös yleisen liikenteen kannalta on tilanne suunnitelman ,aikaansaamiseksi ja ra-
22101: Tervolan kirkonkylän kohdalla muodostunut kennustöiden aloittamiseksi Kemijoen
22102: erittäin V'aikeaksi. Kemijoen suuntaan kul- yli Tervolan kirkonkylän kohdalla.
22103: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
22104:
22105: Pekka Vilmi. Veikko Honkanen.
22106: Olavi Lahtela. Reino Kangas.
22107: Hannes Paaso. Eino Sääskilahti.
22108: 1640
22109:
22110: IV,677.-Rah.al. N:o 548.
22111:
22112:
22113:
22114:
22115: V ilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pellon-Raanujärven
22116: maantien kunnostamistöiden suorittamiseksi Pellon ja Yli-
22117: tornion kuntien alueella.
22118:
22119:
22120: Eduskunnalle.
22121:
22122: Peliosta Rovaniemelle suuntautuva maantie ruotsalaisia ja muita ulkomaafaisia matkaili-
22123: on Pellon-Raanujärven väliseltä osalta erit- joita, joten sillä on myös melkoinen kansain-
22124: täin heikkokuntoinen ja pikaisen peruskor- välinen merkitys.
22125: jauksen tarpeessa. Tiettävästi suunnitelmat Kun on täysin varmaa, että Pellon ja
22126: ovat olleet valmiina jo vuosikausia, sillä jo Ylitornion kuntien alueilla esiintyy alkavana
22127: muutamia vuosia sitten rakennettiin tälle talvikautena runsaasti työttömyyttä, on tien
22128: tielle tulevat sillat. Muulta osin tie jätettiin perusparannustöiden aloittaminen tämänkin
22129: silloin kunnostamatta. Nyt on tien kunto jo vuoksi välttämätöntä ja perusteltua.
22130: niin huono, että varsinkin kelirikkaaikoina on Edellä esittämämme perusteella ehdo-
22131: liikenne sillä lähes mahdotonta. tamme kunnioittaen,
22132: Tämän tien liikenteellinen merkitys on
22133: erittäin suuri. Päivittäin liikennöi Pellon ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
22134: Rovaniemen välillä useita linja-autoja. V: n tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
22135: 1960 tilaston mukaan oli Pellosta Rovanie- suuruisen määrärahan Pellon-Raanu-
22136: men suuntaan lähtevien autojen lukumäärä Jarven maantien kunnostamistöiden
22137: 272 autoa päivässä. Nykyisin vastaava lii- suorittamiseksi Pellon ja Ylitornion
22138: kenne on huomattavasti yli 300 autoa vuo- kuntien alueella.
22139: rokaudessa. Tietä liikennöi myös runsaasti
22140: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
22141:
22142: Pekka Vilmi. Veikko Honkanen.
22143: Olavi Lahtela. Reino Kangas.
22144: Hannes Paaso. Eino Sääskilahti.
22145: 1641
22146:
22147: IV,678.-Rah.al. N:o 549.
22148:
22149:
22150:
22151:
22152: V ilponiemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pitkäjärven kui-
22153: vattamiseen Harjavallan ja Kokemäen kunnissa.
22154:
22155:
22156: E d u s k u n n a 11 e.
22157:
22158: Harjavallan ja Kokemäen kuntien alueella seksi olisi Juupaoja uudelleen avattava, jotta
22159: olevat Pitkäjärvi ja Juupajärvi on aikoinaan vedet pääsisivät nykyistä paremmin virtaa-
22160: kuivatettu. Vedet laskettiin Kunaanjokeen maan Kullaanjokeen. Alueen maanomistajat
22161: yhtyvää Juupaojaa myöten niin, että n. kol- ovat poik!keuksetta pieneläjiä (suurin pelto-
22162: mannes nykyisestä Pitkäjärven alueesta oli ala 11.9 ha), joten heidän voimillaan ei han-
22163: kuivaa. ketta kyetä rahoittamaan. Tarkoitukseen olisi
22164: 1920-lnvulla ryhdyttiin ns. maanparannus- sen vuoksi myönnettävä yleisiä varoja.
22165: varojen turvin laskemaan vesiä useita o-jia Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
22166: myöten Pitkäjärveen. Erityisesti v: n 1945 nioittavasti,
22167: jälkeen on sekä maanparannusvaroilla seki
22168: Keskusmetsäseura Tapion toimesta ojituksia että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
22169: jatkettu laajamittaisesti. Mm. vv. 1963-64 valtion tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
22170: on Tapion toimesta tehty ojia n. 83 km. X luvun 7 momentille lisäykse1Ui
22171: Hankkeiden johdosta on vesien tulviminen 50 000 mk käytettäväksi Harjavallan
22172: Pitkäjärven ympäristössä vuosi vuodelta pa- ja Kokemäen kunnissa sijaitsevam, Pit-
22173: hentunut ja metsäojitusten hyötykin uhkaa käjärven kuivatushankkeen totemta-
22174: jäädä olemattomaksi. Tilanteen helpottami- mista varten.
22175: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
22176:
22177: Väinö Vilponiemi. Erkki Ryömä.
22178: Uljas Mäkelä.
22179:
22180:
22181:
22182:
22183: 20•6 E/72·6
22184: 1642
22185:
22186: IV,679.-Rah.al. N:o 550.
22187:
22188:
22189:
22190:
22191: Vilponiemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiikan-Kiikois-
22192: ten maantien parantamiseen ja Kiikan kirkonkylän ylikul-
22193: kusillan rakentamiseen.
22194:
22195:
22196: Ed uskunnaUe.
22197:
22198: Kiikan-Kiikoisten maantie, joka kulkee tyy Vammalan-Kiikan-Keikyän maantien
22199: halki Kiikan kirkonkylän, on erityisesti ja Porin-Tampereen rautatien ylittävän
22200: mainitulla alueella liikeenteellisesti hankala ylikulkusillan rakentaminen Kiikan keskus-
22201: ja liikenneturvallisuuden kannalta vaaralli- taan. Ylikulkusillan piirustuksetkin ovat jo
22202: nen. Tie kulkee Kiikan keskustassa poikki tiettävästi valmistuneet. Suunnitelman to-
22203: Vammalan - Kiikan - Keikyän maantien, teuttamiseksi olisi syytä saada varoja jo
22204: jonka parantamissuunnitelmat ovat tekeillä, v:n 1965 valtion tulo- ja menoarvioon.
22205: sekä Porin-Tampereen rautatien, jonka Edellä olevan perusteella esitämme kun-
22206: oikaisutyöt Kiikan kohdalla ovat parhail- nioittavasti,
22207: laan menossa. Huonosta näkyvyydestä ja
22208: vilkkaasta liikenteestä johtuen on onnetto- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
22209: muuksien vaara risteyksessä erittäin suuri. tulo- ja menoarvioon 500 000 mk:n
22210: Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta määrärahan Kiikan-Kiikoisten maan-
22211: on laadittu suunnitelma Kiikan-Kiikoisten tien parannustyön sekä ylikulkusillan
22212: maantien parantamiseksi Kiikan alueella rakennustyön aloittamiseksi Kiikan
22213: n. 1700 m:n matkalla. Suunnitelmaan liit- kirkonkylässä.
22214: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
22215:
22216: Väinö Vilponiemi. Uljas Mäkelä.
22217: Erkki Ryömä.
22218: 1643
22219:
22220: IV,680.-Rah.al. N:o 551.
22221:
22222:
22223:
22224:
22225: Vilponiemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Emil Oedercreut-
22226: zin museon rakentamiseen.
22227:
22228:
22229: E d u s k u n n a 11 e.
22230:
22231: Harjavallan kunnassa sijaitsevan Emil Ce- uudisrakennuksen suunnittelun sekä varan-
22232: dercreutzin säätiön omistamat kokoelmat kä- nut 100 000 mk 1. rakennusvaiheen toteutta-
22233: sittävät sekä taide-esineitä että arvokkaita mista varten. Lisäksi Harjavallan kunta ja
22234: kansatieteellisiä kokoelmia. Taidekokoelmia Emil Cedercreutzin säätiö ovat yhteisesti
22235: varten on säätiön toimesta rakennettu v. 1956 kääntyneet opetusministeriön puoleen anoen,
22236: asianmukainen kivinen museorakennus. Kan- että v:n 1965 valtion talousarvioon otettai-
22237: satieteelliset kokoelmat ovat sen sijaan edel- siin 150 000 mk:n määräraha käytettäväksi
22238: leen sijoitettuina melko yksinkertaisiin suo- avustuksena museon 1. rakennusvaiheen to-
22239: jiin, jotka ovat heikon rakenteensa vuoksi teuttamiseksi. Anomuksen johdosta on Mui-
22240: päässeet rappeutumaan. Olisi välttämätöntä naistieteellinen toimikunta antanut puoltavan
22241: saada arvokkaille kokoelmille ensi tilassa tu- lausunnon.
22242: lenkestävät ja asialliset tilat. Kun hallituksen talousarvioesityksessä ei
22243: Säätiö on yhdessä Harjavallan kunnan kuitenkaan kyseistä määrärahaa ole ja ottaen
22244: kanssa muodostanut rakennustoimikunnan huomioon, että valtiovalta on tiettävästi aikai-
22245: hanketta toteuttamaan. Rakennussuunnitelma semminkin osallistunut esilläolevan kaltaisiin
22246: on luonnospiirustuksineen hyväksytty ja se museohankkeisiin, ehdotamme kunnioitta-
22247: on saanut osakseen sekä Suomen Museoliiton vasti,
22248: että Muinaistieteellisen toimikunnan hyväksy-
22249: misen. Ensimmäisen rakennusvaiheen toteut- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
22250: taminen on kustannuksiltaan n. 300 000 mk. tulo- ja menoarvioon 150 000 mk:n
22251: Säätiön taloudelliset mahdollisuudet raken- määrärahan käytettäväksi avustuksena
22252: nushankkeen toteuttamiseksi ovat rajoitetut. Emil Oedercreutzin museon 1. raken-
22253: Niinpä Harjavallan kunta on rahoittanut nusvaiheen toteuttamista varten.
22254: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
22255:
22256: Väinö Vilponiemi. ffijas Mäkelä.
22257: Erkld Ryömä. Kelpo Gröndahl.
22258: Irma Rosnell.
22259: 1644
22260:
22261: IV,681. - Rah.al. N: o 552.
22262:
22263:
22264:
22265:
22266: V ilponiemi ym.: Km·otetun määrärahan osoittamisesta vähä-
22267: varaisten ammattiopintolainoihin.
22268:
22269:
22270: Eduskunnalle.
22271:
22272: Ammattikasvatuksen merkitys nyky-yhteis- kustannukset kasvavat. Kun todistettavasti
22273: kunnassa on jatkuvasti kasvanut. Teknillis- löytyy esimerkkejä, joiden mukaan opinto-
22274: tyvä yhteiskunta vaatii työntekijöiliään riit- lainan suuruus lukukautta kohti saattaa olla
22275: 1lävän ammattitaidon. Sen oivaltavat niin ko- vain 100 mk, niin koko järjestelmä nuorten
22276: dit kuin nuoretkin, jotka peruskoulun käy- auttamiseksi pääsemään käsiksi ammattiin
22277: tyään hakeutuvat eri alojen ammattikoului- menettää merkityksensä. Niinpä kyseistä
22278: hin. Tällöin kuitenkin varojen puute estää määrärahaa olisi huomattavasti korotettava.
22279: monen lahjakkaan ja yritteliään nuoren kou- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
22280: ln:nkäynnin jatkamisen. nioittavasti,
22281: Valtion tulo- ja menoarviossa on vuosittain
22282: myönnetty varoja vähävaraisten ammatti- e.ttä Eduskunta ottaisi vuoden 1965
22283: opintolainoja varten. V: n 1965 menoarvio- tulo- ja me-noarvioon 19 Pl. II luvun
22284: esityksessä on tarkoitukseen ehdotettu 35 moment1:lle lisäyksenä 300 000
22285: 1 600 000 mk. Määräraha on kuitenkin riittä- markkaa. käytettäväksi vähävaraisten
22286: mätön, sillä ammattikouluihin pyrkivien ammattiopinto lainoihin.
22287: määrä kasvaa jatkuvasti. Toisaalta Opinto-
22288: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
22289:
22290: Väinö Vilponiemi. Sylvi. Siltanen..
22291: Antero VäyrYJI.en. Kaarlo Pitsinki.
22292: 'U. H. Voutilainen. Sulo Bostila.
22293: Veikko Helle. Akseli Ro.tten.
22294: Lyyli Aalto. Voitto Hellsten.
22295: Tyyne Paasivuori. Viljo Virtanen.
22296: Veikko Mattila.
22297: 1645
22298:
22299: IV,682. - Rah.al. N: o 553.
22300:
22301:
22302:
22303:
22304: Vilponiem.i ym..: Miiiirärahan osoittamisesta Tuberkuloosilii-
22305: tolle vaikeavammaisten invalidien työllistämistoimintaan.
22306:
22307:
22308: E d u s k u n n a 11 .e.
22309:
22310: Tuberkuloosiliitto on aloittanut v. 1962 ja uudet ideat voidaan työllistämisasiam.ies-
22311: usealla eri paikkakunnalla työllistämistoimin- telil. kautta käyttää yksityisten invalidien
22312: nan sellaisten vaikeavammaisten tai muuten työllistämisen hyväksi. Asiaa on v: n 1964:
22313: osatyökykyisten :työhaluisten henkilöiden työl- aikana kehitetty yhdessä eräiden muiden inva-
22314: listämise'ksi, joita ei voida normaalina työn- lidijärjestöjen kanssa, mutta taloudellinen
22315: välitystoiminnalla työllistää. Tästä toimin- rasitus on pääasiassa Tuberkuloosiliiton huo-
22316: nasta on jo nyt saatu rohkaisevia tuloksia. lena.
22317: Tähän mennessä on voitu työllistää erilaisin Kun tästä toiminnasta on jo nyt saatu
22318: toimenpitein yli 200 kokonaan työtä vailla myönteisiä tuloksia ja ko~ka se välittömästi
22319: olevaa invalidia. Työ jatkuu varsin positiivi- tapahtuu yhteiskunnan hyödyksi sekä vähen-
22320: <;;ena edelleen. tyneenä huoltoavun tarpeena että lisäänty-
22321: Työllistämistoimintaa varten on liitto pal- neinä verotuloina, olisi v: n 1965 valtion tulo-
22322: kannut useille paikkakunnille erityisen työl- ja menoarvioon merkittävä tähän tarknituk-
22323: listämisasiamiehen, jonka tehtävänä on oh- seen määrärruha. Edellä sanotun perusteella
22324: jata sanotut vaikeavammaiset invalidit työ- ehdotamme kunnioittaen,
22325: hön. Tämä tapahtuu alihankintoj€ll saanti-
22326: mahdollisuuksien selvittämisen, palvelutehtä- että Eduskunta ott.aisi vuoden 1965
22327: vien kysynnän ja menekkitutkimuksen, inva- tulo- ja menoarvioon 14 Pl:n X luvun
22328: lidiyrittäjän rohkaisun, neuvonnan sekä ra- 17 momentiUe 50 000 markan määrä-
22329: hoitus-, työväline- ja työtilaongelmien ratkai- rahan Tuberkuloosiliitolle vaikeavam-
22330: semisen avulla. Samoin on järjestettävä tarvit- maisten invalidien ja muiden huolto-
22331: tava ammattiopetus, toimilupa- ja verotusky- apua saavien työttömien henkilöiden
22332: symysten sekä kirjanpidon suorittamisen neu- työUistämistoiminnan jatkamisen ja
22333: vonta. Onnistuakseen vaatii toiminta keskus- edelleen kehittämisen kustannu1csiin.
22334: organisaatiota, jonka avulla eri lmkemukset
22335: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
22336:
22337: Väinö Vil poniem.i. Veikko Helle. U. H. Voutilainen.
22338: Olavi Kajala. Edvard Pesonen. Antero Väyrynen.
22339: Kalle Matilainen. Sylvi Siltanen. Voitto Hellsten.
22340: K. F. Haapasalo. Uljas Mäkelä. Veikko Mattila.
22341: 1646
22342:
22343: IV,683.-Rah.al. N:o 554.
22344:
22345:
22346:
22347:
22348: Vilponiemi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastota-
22349: lon rakentamiseksi N oormarkkuun.
22350:
22351:
22352: Eduskunnalle.
22353:
22354: Valtion virastotalon rakentaminen Noor- teelle vaikeuksia. V eropiirin verotoimisto
22355: markkuun on pantu vireille v. 1958. Taloa työskentelee puutteellisissa vuokratiloissa val-
22356: varten on Noormarkun kunta lahjoittanut tion suorittaessa puolet vuokrahinnasta. Ylei-
22357: v. 1960 tontin erittäin hyvältä ja keskeiseltä sötilat ovat täälläkin liian ahtaat. Noormar-
22358: paikalta kunnan keskustasta. Virastotalon kun nimismies asuu vuokrahuoneistossa ja
22359: huonetilaohjelma on valmistunut v. 1961 ja kanslia sijaitsee hänen asunnossaan. Tilapäi-
22360: suunnittelu on aloitettu samana vuonna. nen pidätettyjen säilytyspaikka on vuokrattu
22361: Vahvistetun huonetilaohjelman mukaan ra- yksityisistä tiloista. Tämä sen paremmin kuin
22362: kennukseen tulevat tilat postitoimistoa, Noor- nimismiehen kansliakaan eivät läheskään vas-
22363: markun veropiirin verotoimistoa ja Noormar- taa niitä vaatimuksia, jotka Noormarkun ta-
22364: kun nimismiespiiriä varten. Talon kustannus- paisessa kaupungin välittömässä läheisyy-
22365: arvio on 580 000 mk. dessä sijaitsevassa kunnassa on asetettava
22366: Virastotalon rakentaminen olisi saatava poliisin toiminnalle. Porin kaupungin lähei-
22367: kiireellisesti toteutetuksi, sillä siihen suunni- syys ja kuntaa halkovat uudet Porin-Vaa-
22368: tellut toimistot ja virastot joutuvat tällä het-' san ja Pohjois-Satakunnan tiet ovat huomat-
22369: kellä toimimaan varsin epätyydyttävissä tavasti viime aikoina lisänneet poliisin työ-
22370: oloissa. Niinpä mm. postitoimisto sijaitsee määrää, josta syystä kunnollisten työskente-
22371: täysin ala-arvoisissa olosuhteissa korjauskel- lyolosuhteiden tarve on tullut yhä ilmeisem-
22372: vottomassa ja purettavaksi määrätyssä raken- mäksi.
22373: nuksessa, joka ei varsin runsaankaan lämmi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
22374: tyksen avulla voi turvata edes siedettäviä nioittavasti,
22375: työolosuhteita talviaikana. Yleisötilat käsittä-
22376: vät vain muutaman neliömetrin, mikä vilk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
22377: kaan postiliikenteen huomioon ottaen tuottaa tulo- ja menoarvioon 580 000 markan
22378: suurta hankaluutta palveluun nähden. Sitä- määrärahan valtion virastotalon ra-
22379: paitsi talon sijainti aiheuttaa postiautoliiken- kentamiseksi N oormarkkuun.
22380: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
22381:
22382: Väinö Vilponiemi. Uljas Mäkelä. Olavi Lindblom.
22383: 1647
22384:
22385: IV,684. -Rah.al. N:o 555.
22386:
22387:
22388:
22389:
22390: Vilponiemi ym.: Määrärahan osoittamisesta teollistuvien paik-
22391: kakuntien asuntotuotannon edistämistä varten.
22392:
22393:
22394: E d u s k u n n a 11 e.
22395:
22396: Viimeksi toimitettu asuntotiedustelu on Pori, Rauma, Kankaanpää, Hrjavalta,
22397: tiettävästi osoittanut, että maassamme on Turku, Naantali, Kuusankoski, Kouvola,
22398: tällä hetkellä n. 130 000 asunnon vajaus. Lauritsala, Lappeenranta, Karhula, Joen-
22399: Näin on asianlaita siitä huolimatta, että suu, Savonlinna, Varkaus, Äänekoski, Jy-
22400: maamme asuntotuotanto on viime vuosina väskylä, Pietarsaari, Kokkola, Kajaani,
22401: ollut verraten vilkasta. On ilmeistä, että Oulu, Kemi, Tornio, Mikkeli, Hanko, Tam-
22402: myös yhteiskunnan taholta vaaditaan te- misaari, Helsinki, Kotka, Riihimäki, Forssa,
22403: hokkaita erikoistoimenpiteitä asuntopolitii- Hämeenlinna, Toijala, Valkeakoski, Tam-
22404: kan alalla, jos mielimme asuntovajauksen pere ja Nokia.
22405: kohtuullisessa ajassa täyttää. Nykyisin käytettävissä olevilla asunto-
22406: Uusien asuntojen tarve on huutava ennen määrärahoilla ei kyetä saamaan niin no-
22407: muuta niillä paikkakunnilla, joissa parhail- peasti vaikuttavaa parannusta aikaan kuin
22408: laan on syntymässä uutta teollisuutta ja tilanteen vakavuus edellyttäisi. Niinpä val-
22409: joihin sen vuoksi suuntautuu voimakasta tion tulo- ja menoarvioon olisi sisällytettävä
22410: muuttoliikettä. Näiden paikkakuntien asun- erityinen määräraha lainojen myöntämi-
22411: nontarvetta ei riitä tyydyttämään yleisten seksi teollistuvien paikkakuntien asuntotuo-
22412: asuntomäärärahojen jaossa nykyisin tiettä- tannon edistämistä varten samojen periaat-
22413: västi noudatettava kiintiöpohjaiseen tasa- teiden pohjalla kuin yleensä on hyväksytty
22414: puolisuuteen perustuva jakaantuminen, vaan julkisin varoin tapahtuvaan asuntotuotantoon
22415: niiden osalle tarvitaan muihin paikkakun- nähden.
22416: tiin verrattuna suhteellisesti enemmän va- Edelläolevan perusteella esitämme kun-
22417: roja. Tällaisia juuri nyt kehittymässä olevia nioittavasti,
22418: paikkakuntia ovat mm. Parkano, Raahe,
22419: Kuopio, Kemijärvi, Uimaharju ja Lohja. että Eduskunta ottaisi vuoden 1964
22420: Näiden lisäksi lukuisilla paikkakunnilla li- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
22421: sääntyvä teollisuus on jo jonkin aikaa niin- kan suuruisen määrärahan teollistu-
22422: ikään edellämainitusta syystä aiheuttanut vien paikkakuntien asuntotuotannon
22423: suuresti kasvavaa uusien asuntojen tar- edistämistä varten.
22424: vetta. Paikkakunnista mainittakoon mm.
22425: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
22426:
22427: Väinö Vilponiemi. Veikko Helle. Sulo Hostila.
22428: Antero Väyrynen. Lyyli Aalto. Voitto Hellsten.
22429: U. H. Voutilainen. Sylvi Siltanen. Viljo Virtanen.
22430: Olavi Lindblom. Tyyne Paasivuori. Veikko Mattila.
22431: Kaarlo Pitsinki.
22432: 1648
22433:
22434: IV,685. - Rah.al. N: o 556.
22435:
22436:
22437:
22438:
22439: Vilponiemi ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen toi-
22440: mittamiseksi opiskelijoiden asunnonsaannin selvittämiseksi.
22441:
22442:
22443: E d u s k u n n a 11 e.
22444:
22445: Opiskelijoiden asunnonsaanti, mikä on kipeästi tarpeen. Jotta yhteiskunnan toimen-
22446: aina ollut vaikeata, on varsinkin viime vuo- piteet voitaisiin ohjata oikealla tavalla, olisi
22447: sina, jolloin opiskelijoiden määrä kaikissa suoritettava luotettava tutkimus, mikä selvit-
22448: oppilaitoksissa on huomattavasti kohonnut, täisi kaikkien opiskelijoiden asunnonsaanti-
22449: muodostunut erittäin han:kalaJksi. Nämä asun- mahdollisuudet. Tutkimukset voisi suorittaa
22450: not ovat yleensä kaikissa koulukaupungeissa esim. Yhteiskunnallisen korkeakoulun sosio-
22451: sijainneet vanhoissa taloissa, joissa opiske- loginen tutkimuslaitos ja sen antamat tulok-
22452: lijat ovat asunoot alivuokralaisina. Viime set olisivat pohjana välttämättömälle valtion
22453: vuosina vanhoja ta•loj.a on paljon purettu tai avustus- ja lainoitustoiminnalle opiskelija-
22454: muutettu liikehuoneistoiksi ja näin opiske- asuntoloi ta rakennettaessa.
22455: lija-asuntojen saanti on muodostunut entistä Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
22456: hankalammaksi. Korkeakouluissa ·opiskelevien nioittaen,
22457: osalta on asiasta tehty selvityksiä, mutta ko-
22458: konaistilanteesta ei ole selvää kuvaa ole- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
22459: massa. tulo- ja menoarvioon 30 000 markan
22460: Käytettävissä olevat tiedot osoittavat sel- määrärahan tutkimusta varten opiske-
22461: västi, että kysymys on todella vakavasta on- lijoiden asunnonsaannin selvittämi-
22462: gelmasta, jossa yhteiskunnan tehokas apu on seksi
22463: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
22464:
22465: Väinö Vilponiemi. Lyyli Aalto. Sulo Hostila.
22466: Antero Väyrynen. Tyyne Paasivuori. Akseli Roden.
22467: Olavi Lindblom. Sylvi Siltanen. Voitto Hellsten.
22468: Veikko Helle. Kaarlo Pitsinki. Edit Terästö.
22469: U. H. Voutilainen. Viljo Virtanen. Veikko Mattila.
22470: 1649
22471:
22472: IV,686.-Rah.al. N:o 557.
22473:
22474:
22475:
22476:
22477: R. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sitarlan-Kark-
22478: kilan--H yvinkään-llfäntsälän tien rakentamiseen.
22479:
22480:
22481: E d u s k u n n a ll e.
22482:
22483: Runkoteiden valmistlllltisen johdosta ovat Merkittävää parannusta Uudenmaan lii-
22484: tieyhteydet Helsingistä Uudenmaan eri kes- kenneyhteyksille, sekä Keski- ja Pohjois-Suo-
22485: kuksiin parantuneet, mutta tästä huolimatta meen suuntautuvalle kaukoliikenteelle, tie-
22486: tieverkoston kehittäminen Uudenmaan läänin täisi yhdystien rakentaminen Sitarlan-
22487: alueena on jäänyt pahasti jälkeen yhäti kas- Karkkilan-Vihtijärven ja Hyvinkään kautta
22488: vavan tavara- ja henkilöliikenteen tarpeista. :Mäntsälään, josta alustavat suunnitelmatkin
22489: Runkotietä yhdistävien liikennekelpoisten ovat valmiina.
22490: teiden puute on johtanut siihen, että huo- Kun pidämme tämän tien ja siihen liitty-
22491: mattava osa muualle suuntautuvasta liiken- vien eritasoristeyksien rakentamisen aloitta-
22492: teestäkin joudutaan ohjaaman Helsingin mista kiireellisenä, ehdotamme,
22493: kautta ja näin lisäämään Helsingissä ja lä-
22494: hiympäristössä liikennetiheyttä tieosuuksilla, että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
22495: jotka jo paika:llisliikenteenkin johdosta ovat tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
22496: vilkkaasti liikennöityjä. Joustavan ja turval- määrärahan Sitarlan - Kmrkkilan -
22497: lisen liiktmteen kannalta olisikin runkotietä V ihtijärven ja Hyvinkään kautta
22498: yhdistävien ns. kehäteiden rakentamiseen Mäntsälään johtavan tien ja siihen
22499: Uudellamaalla kiinnitettävä nykyistä suurem- liittyvien eritasoristeyksien rakennus-
22500: paa huomiota. töiden aloittamista varten.
22501: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
22502:
22503: Rainer Virtanen. Toivo Salin.
22504: Lauri Kantola. Gösta Rosenberg.
22505:
22506:
22507:
22508:
22509: 207 E/726
22510: 1650
22511:
22512: IV,687.-Rah.al. N:o 558.
22513:
22514:
22515:
22516:
22517: V. A. Virtanen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta
22518: Olavinlinnan korjaus- ja entistämistöihin.
22519:
22520:
22521: E d u s k u n n a ll e.
22522:
22523: Olavinlinnan entistäruistyöt ovat joutu- rakennustöitä ns. tykistökasarmissa ei päästä
22524: massa hyvin vaikeaan tilanteeseen, koska vuo- aloittamaan. Nämä seikat aiheuttavat puoles-
22525: sittain saatavat määrärahat eivät läheskään taan sen, että töitä päälinnan siivissä ei
22526: vastaa arvioituja. Työohjelma on viivästynyt päästä kunnolla jatkamaan, koska ne ovat
22527: ja mm. runkotyövaihetta, joka arvioitiin saa- sidottuja sähkö-, lämpö- ja saniteettitöiden
22528: tavaksi valmiiksi jo v. 1963, joudutaan jat- sekä keittiösiiven suunnitelman mukaiseen
22529: kamaan vielä pitkään, jos v: ksi 1965 pyydet- edistymiseen.
22530: tyä määrärahaa ei saada nousemaan budjet- Vähäisten määrärahojen vuoksi on Olavin-
22531: tiin nyt merkitystä. Työt kasautuvat pääl- linnan entistämistyön valmistuminen jo suu-
22532: lekkäin ja työvaiheet, jotka olisi suoritettava resti viivästynyt, ainakin noin kaksi vuotta.
22533: ennen uusiin siirtymistä, ovat siksi laajoja, Jos v:ksi 1965 ei saada entistäruistöihin käy-
22534: ettei niihin voida tämän määrärahan puit- tettäväksi pyydettyä 500 000 mk, järkyttyy
22535: teissa ryhtyä. Käytännöllisesti katsoen työt koko aikaohjelma perusteellisesti ja koko
22536: jäävät kuolleeseen pisteeseen ja vain pienem- työn jatkamisen järkiperäisyys muodostuu
22537: piin työkohteisiin voidaan puuttua. kyseenalaiseksi.
22538: Toimikunta pyysi v: ksi 1965 500 000 mk Kaikkeen edelläolevaan viitaten ehdotam-
22539: ja budjettiin on merkitty vain 200 000 mk. mekin kunnioittaen,
22540: 300 000 mk: n vajaus merkitsee sitä, että
22541: suunniteltuja ja osittain aloitettuja sähkö- ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
22542: lämpö- ja saniteettitöitä ei voida jatkaa eikä tulo- ja menoarvion 20 Pl:n II luvun
22543: sähkö- ja lämpökeskuksen laitehankintoja 42 momentiUe lisäyksenä 300 000
22544: suorittaa. Lisäksi tässä vaiheessa välttämät- markkaa käytettäväksi Olavinlinnan
22545: tömiä keittiösiiven ja vahtimestarin asunnon korjaus- ja entistämistöihin.
22546: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
22547:
22548: Viljo Virtanen. Edvard Pesonen. Uljas Mäkelä.
22549: Sylvi Halinen. Kalle Matilainen. K. F. Haapasalo.
22550: Lyyli Koskinen. Irma Hamara.
22551: 1651
22552:
22553: IV,688.-Rah.al. N:o 559.
22554:
22555:
22556:
22557:
22558: V. A. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Saimaan syvä-
22559: väylän satamien suunnitteluun ja rakentamiseen.
22560:
22561:
22562: Eduskunnalle.
22563:
22564: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me- män ja viittaa satamarakennustöiden tarpeel-
22565: noarvioksi v: lle 1965 on 20 Pl: n III luvun lisuuteen ratkaista ne samanaikaisesti itse
22566: 8 momentille merkitty 40 milj. mk:n suurui- väylän ja kanavan rakentamisen kanssa.
22567: nen arviomääräraha Saimaan kanavan raken- Tämä onkin oikein, sillä satamien puute ei
22568: tamiseen. Perusteluissa mainitaan, että mää- luonnollisestikaan saisi olla esteenä liikenteen
22569: rärahaa käytettäisiin Saimaan kanavan ra- saattamiseksi palvelemaan täystehollisena
22570: kentamisen aloittamiseen ja siihen liittyviin alueen tarpeita. Näin on kuitenkin vaarassa
22571: valmistaviin toimenpiteisiin, kuten suunnit- käydä, ellei syväväylän varrelle tarvittavia
22572: teluun, tutkimuksiin ja hankintoihin. satamia suunnitella ja rakenneta samanaikai-
22573: Perusteluissa ei mainita mitään siitä, tul- sesti itse päätyön kanssa.
22574: laanko Saimaan syväväylän yhteydessä tarvit- Kaikkeen edelläolevaan viitaten ehdotam-
22575: tavat satamat rakentamaan valtion toimesta. mekin kunnioittaen,
22576: Tämä olisi käsityksemme mukaan aivan vält-
22577: tämätöntä, sillä Itä-Suomen köyhät alueet että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
22578: huomioonottaen ei olisi oikein sälyttää sata- tulo- ja menoarvion 20 Pl:n Ill luvun
22579: mien rakentamista alueen vähävaraisten kun- 8 momentille lisäyksenä 500 000 mark-
22580: tien kannettavaksi. On syytä epäillä, olisiko kaa Saimaan syväväylien yhteydessä
22581: mainitun alueen kunnilla edes mahdollisuuk- tarvittavien satamien suunnitteluun ja
22582: sia selviytyä satamien rakentamisen asetta- rakennustöiden aloittamiseen saman-
22583: mista rasituksista. On näet muistettava, että aikaisesti syväväylän suunnittelu- ja
22584: väestönsiirtymä näiltä alueilta on suuri ja rakennustöiden kanssa.
22585: kunnallisveroäyrien tuotot perin vähäisiä.
22586: Valtiovarainvaliokunta onkin, antaessaan
22587: lausunnon kanavasopimuksesta, oivaltanut tä-
22588: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
22589:
22590: Viljo Virtanen. Edvard Pesonen. IDjas Mäkelä.
22591: Sylvi Halinen. Pentti Pekkarinen. K. F. Haapasalo.
22592: Kalle Matilainen.
22593: 1652
22594:
22595: IV,689.- Rah.al. N: o 560.
22596:
22597:
22598:
22599:
22600: V. A. Virta.n.en. ym.: Määrärahan osoittamisesta maantiesillan
22601: rakentamiseksi Kyrönsalmeen.
22602:
22603:
22604: E d u s k u n n a ll e.
22605:
22606: Eduskunta lisäsi aloitteen pohjal1a vuoden työkohdetta, josta kaikki ovat yhtä mieltä
22607: 1956 tulo- ja menoarvioon 5 m.ilj. mk Kyrön- ja jonka puute on useaan kertaan todettu.
22608: salmen siltapaikan tutkimista varten. Nyt olisikin vain saatava varoja, jotta jo
22609: KäsitelLessään 1960 toivomusaloitetta n:o muutenkin kauan vireiHä ollut ensiarvoi1>en
22610: 348/1959 vp eduskunta hyväksyi toivomuk- tärkeän Kyrönsalmen sillan rakentamisoon
22611: sen, "että Hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- voitasiin viipymättä ryhtyä. Rakennustyön
22612: menpiteisiin uuden maantiesillan aikaansaa- aloittamista puoltavat myös seudun työlli·-
22613: miseksi Kyrönsalmeen". syysnäkymät.
22614: Vielä on eduskunta lisännyt aloitteen Edellä olevaan viitaten -ehdotammekin
22615: pohjalla v:n 1963 tulo- ja menoarvioon kunnioittaen,
22616: 200 000 mk:n suuruisen määrärahan käytet-
22617: täväksi Kyrönsalmen siltaa vart€n. että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
22618: Edellä oleva osoitta·a, että eduskunta on tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mark-
22619: jo useaan eri kertaan lausunut mielensä sil- kaa uuden maantiesillan rakentami-
22620: lan tarpeellisuudesta. Tuskin lienoo valtakun- seksi Kyrönsalmeen.
22621: nassa toista yhtä välttämätöntä ja ikiiroollistä
22622: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
22623:
22624: Viljo Virtanen. Edvard Pesonen. Uljas lYfå.kelä.
22625: Sylvi Halinen. Kalle Matilainen. K. F. Haapasalo.
22626: 1653
22627:
22628: IV,690. - Rah.al. N: o 561.
22629:
22630:
22631:
22632:
22633: V. A. Virtanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
22634: Savonlinnan lyseon uudisrakennusta varten.
22635:
22636:
22637: E d u s k u n n a ll e.
22638:
22639: Savonlinnan lyseon uudisrakennus on nyt 1965. Siksi olisi välttämättä puuttuva rahoi-
22640: vihdoinkin niin pitkällä, että rakennustyöt tus lisättävä v:n 1965 tulo- ja menoarvioon.
22641: aloit·e-taan näinä päivinä. Rakennus, joka kä- Paikkakunnan työllisyyden kannalta olisi
22642: sittää 27 800 ms, tulee arvion mukaan mak- niinikään erittäin toivottavaa, että työ voisi
22643: samaan 3 600 000 mk. Valtion tulo- ja meno- jatkua keskeytyksettä.
22644: arviossa v:lle 1965 on ehdotettu otettavaksi Edelläolevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
22645: 950 000 mk siirtomäärärahana. Kun aikai- tamme,
22646: sempien vuosien budjetissa on mainittuun
22647: tarkoitukseen varattu 1 650 000 mk on varoja että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
22648: kaikkiaan käytettävissä 2 600 000 mk. tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n II luvun
22649: Olisi erittäin tarpeellista ja tarkoituksen- 33 momentille lisäyksenä 1 000 000
22650: mulmista, •että ko. rakennustyö saatettaisiin markkaa Savonlinnan lyseon uudisra-
22651: keskeytyksettä valmiiksi niin, että koulu pys- kennusta varten.
22652: tyisi ottamaan oppilaansa vastaan syksyllä
22653: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
22654:
22655: Viljo Virtanen. Edvard Pesonen.
22656: Sylvi Halinen. K. F. Haapasalo.
22657: 1654
22658:
22659: IV,691. - Rah.al. N: o 562.
22660:
22661:
22662:
22663:
22664: V. A. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan
22665: seminaarin uudisrakennusten suunnittelua varten.
22666:
22667:
22668: E d u s k u n n a 11 e.
22669:
22670: Savonlinnan seminaarin oppilasasuntola vaiheessa ryhdyttävä laatiman suunnitel-
22671: ja oppilasruokala toimivat edelleenkin van- mia rakentamista varten.
22672: hoissa entisissä Savonlinnan yleisen sairaa- Edelläolevaan viitaten ehdotammekin
22673: lan rakennuksissa, jotka sijaitsevat etäällä kunnioittaen,
22674: seminaarista, ollen välimatkaa noin 2 km.
22675: On selvää, että tämäntapainen hajasijoitus että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
22676: on epäkäytännöllinen ja kaikinpuolin vai- tulo- ja menoarvion 20 Pl:n II luvun
22677: keuttaa seminaarin jokapäiväistä työsken- 38 momentille 100 000 markkaa Sa-
22678: telyä. Seminaarille on kaupunki luovutta- vonlinnan seminaarin uudisrakennus-
22679: nut kauniin ja riittävän alueen oppilasasun- ten suunnittelua varten.
22680: tolaa ja -ruokalaa varten.
22681: Jotta rakennustyöhön voitaisiin päästä
22682: viimeistään v:n 1966 aikana, olisi jo tässä
22683: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
22684:
22685: Viljo Virtanen. Edvard Pesonen.
22686: Sylvi Halinen. K. F. Haapasalo.
22687: 1655
22688:
22689: IV,692.- Rah.al. N:o 563.
22690:
22691:
22692:
22693:
22694: V. A. Virtanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
22695: Savonlinnan sairaanhoitajakoulun rakentamiseen.
22696:
22697:
22698: E d u s k u n n a 11 e.
22699:
22700: Savonlinnan sairaanhoitajakoululle, jonka sikkö, jossa työn keskeyttäminen tulee koh-
22701: suunnittelutyöt on aloitettu jo v. 1955, on tuuttoman kalliiksi. Siksi pidämmekin tar-
22702: vihdoinkin merkitty valtion tulo- ja meno- peellisena, että v:n 1965 tulo- ja menoar-
22703: arvioon v:lle 1965 1 milj. mk:n määräraha vioon otettaisiin koko tarvittava määräraha.
22704: rakennustöitä varten. Koulun, jonka kuutioti- Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
22705: lavuus on 18 800 ms arvioidaan maksavan nioittaen,
22706: 2 820 000 mk. Kun koulu on jo vuosikaudet
22707: odottanut rakennusvuoroaan ja kun koulun että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
22708: työskentelyolosuhteet ovat suorastaan kestä- tulo- ja menoarvion 20 Pl:n II luvun
22709: mättömät, olisi rakennustyö saatettava kes- 16 momentille lisäyksenä 1820 000
22710: keytyksettä valmiiksi. Sitä puoltavat myös markkaa Savonlinnan sairaanhoitaja-
22711: seudun työllisyysnäkymät sekä se, että ky- koulun rakentamiseen.
22712: symyksessä on verraten pieni rakennusyk-
22713: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
22714:
22715: Viljo Virtanen. Edvard Pesonen.
22716: Sylvi Halinen. K. F. Haapasalo.
22717: 1656
22718:
22719: IV,693. - Rah.al. N: o 564.
22720:
22721:
22722:
22723:
22724: V. R. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
22725: Nokian kauppalalle Vihnussillan rakentamista varten.
22726:
22727:
22728: Ed uskunnalie.
22729:
22730: Tampereelta länteen kulkevalla valtatiellä laan. Ruuhkautumista pääsee syntymään yhä
22731: on N<>kian kauppalan alueella Vihnussilta, useammin.
22732: joka ylittää Vihnusjärvestä-Pyhäjärveen Nokian kauppalan rakennustoimisto on laa-
22733: laskevan oj-an. SHta on vanha, kivinen holvi- tinut ehdotuksen Vihnussillan uusimiseksi,
22734: silta, joka ihmeen hyvin on kestänyt ajan mutta maasto-olosuhteidensa vu>Qksi se tulee
22735: koettelemukset. Nyttemmin on kuitenkin kas- vel'rattain kalliiksi.
22736: vava liikenne ja yhä suurempia kuormia Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
22737: käyttävä kauttaikulkuliikenne aiheuttanut kunnioittaen,
22738: sen, että sillan kivet ovat liikkuneet ja kestä-
22739: vyys tullut kyseenalaiseksi. Ajoradan leveys että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
22740: on vain 6.3 m, mutta kun silta lisäksi on tulo- ja menoarioo'fl.. 20() 000 markkaa
22741: pairranteessa, niin liukkaalla kelillä ei siltaa avustukseksi Nokian kauppalalle Vih-
22742: pysty ylittämään kuin yksi ajoneuvo kerral- nussillan raken-tamista varten.
22743: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
22744:
22745: Väinö R. Virtanen. Anni Flinck. Pertti Rapio.
22746: Valdemar Sandelin. Kauko Tamminen. Leo Suonpää.
22747: 1657
22748:
22749: IV,694.-Rah.al. N:o 565.
22750:
22751:
22752:
22753:
22754: V. R. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nokian ase-
22755: man tasoylikäytävän rakentamiseksi eri tasossa kulkevaksi
22756: yli- tai alikäytäväksi.
22757:
22758:
22759: Eduskunnalle.
22760:
22761: V. 1958 suljettiin valtionrautatieden toi- kotitalon asukkaat, jotka joutuvat sen ylittä-
22762: mesta Nokian aseman tasoylikäytävä moot- mään työ- ja ostosmatkoillaan.
22763: toriajoneuvoliikenteeltä. Tämä siitä huoli- Valtionrautateiden liikenne Nokian aseman
22764: matta, vaikka tasoylikäytävän kautta kulkeva alueella ja rautatiehallinnon toimenpiteet
22765: liikenne rautatien pohjoispuolella sijaitseville ovatkin siten muodostuneet esteeksi normaa-
22766: tehdas- ja asuntoalueille oli ollut turvattu lille liikenteelle pohjoisten ja eteläisten kaup-
22767: kaikelle liikenteelle ikivanhaa Pinsiön tietä palanosien välillä. Tämä haitta voidaan pois-
22768: pitkin, jonka rautatie on aikanaan tasoyli- taa vain rakentamalla nykyisen tasoylikäytä-
22769: käytävän rakentamisella katkaissut. vän paikalle joko yli- tai alikäytävä.
22770: Tämän lisäksi on Nokian aseman ratapihan Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittaen,
22771: laajennus ja lisääntynyt liikenne rautatiellä
22772: aiheuttanut lukuisia tapaturmia jalankulki- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
22773: joille ylikäytävällä, koska sitä joutuu päivit- tulo- ja menoarvioon 300 000 markkaa
22774: täin kulkemaan n. 400 henkilöä työhön No- Nokian aseman tasoylikäytävän raken-
22775: kian Kutomo Oy:n tehtaalle sekä Suomen tamiseksi eri tasossa kulkevaksi yli-
22776: Kumitehdas Oy:n varastolle ja sen lisäksi tai alikäytäväksi.
22777: rautatien pohjoispuolella olevien yli 800 Oma-
22778: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
22779:
22780: Väinö R. Virtanen. Anni Flinck. Pertti Rapio.
22781: Valdemar Sandelin. Kauko Tamminen. Leo Suonpää.
22782:
22783:
22784:
22785:
22786: 2(}8 E/726
22787: 1658
22788:
22789: IV,695.- Rah.al. N:o 566.
22790:
22791:
22792:
22793:
22794: V. R. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nokian yhteis-
22795: koulun ottamiseksi valtion haltuun.
22796:
22797:
22798: E d u s kun n a ll e.
22799:
22800: Nokian yhteiskoulu on eräs maamme van- yhteydessä syntyneitä velkoja on maksa-
22801: himmista yksityisoppikouluista, sillä se on matta 600 000 markkaa.
22802: perustettu Jaakkimassa v. 1919, jossa se jo Kun valtio vuosittain ottaa haltuunsa yksi-
22803: toimi täysiluokkaisena yliopistoon johta- tyisiä oppikouluja, lienee paikallaan odot-
22804: vana oppilaitoksena. Talvisodan seurauk- taa, että nyt olisi jo Nokian yhteiskoulun
22805: sena koulu siirtyi v. 1940 Nokian teollisuus- vuoro.
22806: keskukseen. V: sta 1945 lukien se on kui- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
22807: tenkin taas kyennyt lähettämään oppilai- nioittaen,
22808: taan maamme korkeakouluihin. Nyt on op-
22809: pilaita 783, joista ensimmäisellä luokalla että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
22810: 106 ja kahdeksannella 66. tulo- ja menoarvioon 600 000 markkaa
22811: Koulurakennuksen tilavuus on 17 900m3 määrärahaksi Nokian yhteiskoulun ot-
22812: ja on se valmistunut 1955. Rakentamisen tamista varten valtion haltuun.
22813: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
22814:
22815: Väinö R. Virtanen. Kauko Tamminen. Matti Koivunen.
22816: Anni Flinck. Pertti Rapio. Atte Pakkanen.
22817: Leo Suonpää.
22818: 1659
22819:
22820: IV,696.-Rah.al. N:o 567.
22821:
22822:
22823:
22824:
22825: V. R. Virtanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta eh-
22826: käisevän huollon avustuksiin.
22827:
22828:
22829: E d u s k u n n a ll e.
22830:
22831: Maamme kansalaisilla on mahdollisuus tapauksissa tulla apuun. Näin tapahtuukin,
22832: saada valtion varoista erilaisia avustuksia. mutta kuntien taloudelliset vaikeudet tekevät
22833: Näin on asianlaita esim. invaliidihuollossa, tämänkaltaisen ehkäisevän huollon laajem-
22834: opintoavustuksissa, lapsi-, perhe- ja erityis- man harjoittamisen rajoitetuksi. Hyvin pal-
22835: lapsilisien kohdalta. Näiden avustusten jon jää huoltamatta tapauksia, joissa kerta-
22836: avulla annetaan kansalaisille mahdollisuus menolla voitaisiin perhe tai yksinäinen van-
22837: järjestää elämänsä ja suunnitella tulevai- hus vielä auttaa tulemaan toimeen omin voi-
22838: suutta, koska erityistuen tarve tiedetään jo min, koska varoja ei riittävästi tähän tarkoi-
22839: ennakolta ja yhteiskunnan taholta sitä anne- tukseen ole.
22840: taan jo ennen kun asianomainen taloudellis- Myöskin valtiovalta on osallistunut tällai--
22841: ten vaikeuksiensa vuoksi joutuu turvautu- seen ehkäisevän huollon rahoitukseen, mutta
22842: maan huoltoapuun. tarkoitukseen varattu 20 000 mk:n vuosittai-
22843: On kuitenkin lukuisa määrä kansalaisia, nen summa on liian vähän. Yhteiskuntamme
22844: joita eivät mitkään voimassaolevat erikois- kannalta olisi varmasti onnellisinta, jos tähän
22845: huoltomuodot koske, mutta joiden joutumista tarkoitukseen olisi käytettävissä enemmän
22846: varsinaisen huoltoavun piiriin voitaisiin sopi- varoja, koska siten voitaisiin yhä useampi
22847: vin keinoin ennakolta ehkäistä. Päivittäin kansalainen säästää turvautumasta varsinai-
22848: sattuu lukematon määrä tapauksia, joissa seen sosiaalihuoltoon.
22849: rikkoutuneen työvälineen, perheen elämiseen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
22850: välttämättömän kotieläimen kuoleminen, tar- nioittaen,
22851: vittavan kulkuvälineen puuttuminen tai muu
22852: syy estää asianomaista henkilöä saamasta riit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
22853: tävää toimeentuloa itselleen ja perheelleen tulo- ja menoarvion 14 Pl. XVI luvun
22854: omin voimin. 3 momentille lisäyksenä 30 000 mark-
22855: Voimassaolevan huoltoapulain 2 §: n mu- kaa ehkäisevän huollon avustuksiin.
22856: kaan on kunnilla mahdollisuus tällaisissa
22857: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
22858:
22859: Väinö R. Virtanen. Pertti Rapio. Kelpo Gröndahl.
22860: Eino Roine. Leo Suonpää. Irma Torvi.
22861: Lauri Kantola. Anna-Liisa Tiekso. Matti Koivunen.
22862: Kauko Tamminen. Pauli Puhakka. Inna Rosnell.
22863: Tauno Kelovesi.
22864: 1660
22865:
22866: IV,697.-Rah.al. N:o 568.
22867:
22868:
22869:
22870:
22871: V. R. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeen maa-
22872: kunta-arkiston sii1·tämiseksi Tampereelle.
22873:
22874:
22875: E d u s k u n n a 11 e.
22876:
22877: Hämeen maakunta-arkiston rakentamisen kunta-arkistoihin verrattuna on ollut vä-
22878: yhteydessä on arkiston käytön kannalta häistä. Hämeen maakunta-arkiston piiriin
22879: edullista toteuttaa arkiston siirto Tampe- Uudeltamaalta kuuluvat arkiston käyttäjät
22880: reelle, korkeakoulukaupunkiin. ovat käyttäneet valtionarkistoa, samoin on
22881: Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa toi- Tampereelta matkustettu mieluimmin Hä-
22882: mintansa aloittanut humanistinen tiedekunta meenlinnan ohi Helsinkiin valtionarkiston
22883: tulee erityisesti lisäämään Tampereella si- käyttäjiksi.
22884: jaitsevan arkiston käyttöä. Arkiston merki- Tampereen kaupunginvaltuusto on v. 1957
22885: tys tiedekunnassa tapahtuvalle tutkimus- tekemällään päätöksellä sitoutunut luovut-
22886: työlle on eittämätön. Primaarisen lähdeai- tamaan maakunta-arkistolle ilmaisen ja tar-
22887: neiston käyttö on tutkimustyön perusedel- koituksenmukaisen tontin vastikkeetta. Li-
22888: lytys. Onkin huomattavaa, että maamme säksi kaupunki saman päätöksen mukaan
22889: korkeakouluista, joissa historian tutkimus tulee suorittamaan korvauksetta tontin
22890: on edustettuna, ovat vain Jyväskylän ja maanpäällisen osan louhintatyöt. Tarkoituk-
22891: Tampereen korkeakoulut vailla kaupungissa seen varattu tontti sijaitsee kalliolla ja on
22892: sijaitsevaa maakunta-arkistoa. siksi ihanteellinen arkistorakennusta varten.
22893: Maakunta-arkiston sijoituspaikkaa rat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22894: kaistaessa on ainoa luotettava peruste asian- nioittavasti,
22895: tuntijoiden esittämä käsitys. Valtionarkis-
22896: ton johtaja professori Yrjö Nurmio sekä että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
22897: useat historian professorit ovat esittäneet, tulo- ja menoarvioon 80 000 markan
22898: että Hämeen maakunta-arkiston tarkoituk- suunnittelu- ja valmistelumäärärahan
22899: senmukainen sijoituspaikka on Tampere. Hämeen maakunta-arkiston siirtämi-
22900: Hämeenlinnassa maakunta-arkiston käyttö seksi Tampereelle.
22901: arkistokäyntien perusteella muihin maa-
22902: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
22903:
22904: Väinö R. Virtanen. Valdemar Sandelin. Leo Suonpää.
22905: Arvo Pentti. Toivo Hietala. Atte Pakkanen.
22906: 1661
22907:
22908: IV,698.- Rah.al. N: o 569.
22909:
22910:
22911:
22912:
22913: Voutilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kolin matkailu-
22914: majan laajennustöiden aloittamiseksi.
22915:
22916:
22917: E d u s k u n n a 11 e.
22918:
22919: Viitaten toivomusaloitteeseen n: o 131/63 keskuksia ja sinne on erinomaiset yhteydet.
22920: Kolin matkailumajan laajennustöiden aloitta- Kaikki seikat puoltaisivat Kolin mahdolli-
22921: misesta ensi tilassa, on nykyajan vaatimukset simman nopeata rakentamista ja kunnosta-
22922: täyttävän matkailuhotellin tarve Pohjois- mista palvelemaan maamme ,turistiteolli-
22923: Karjalaan tullut entistä polttavammaksi. suutta". Edelleen on aihetta korostaa sitä,
22924: Nykyisen rapistuneen matkailumajan epä- että Koli ei ole yksinomaan turistien ja mat-
22925: käytännöllisiin huonetiloihin turistien ja kailijoiden luvattu paikka kesällä ja talvella,
22926: matkailijoiden sijoittaminen on työlästä ja vaan sillä on kaikki edellytykset myös suu-
22927: ahdasta. On turhaa houkutella suurempia reksi hiihtokeskukseksi erinomaisten pujot-
22928: koti- ja ulkomaisia turistiryhmiä ihailemaan telurinteittensä takia.
22929: mahtavaa Kolia ja sen maisemia, ellei samalla Uuden matkailuhotellin suunnitelmat ovat
22930: voida pitää sinne saapuvista vieraista hyvää valmiit. Kun rakennustöiden aloittamista
22931: huolta ja palvella heitä kunnollisissa tiloissa. puoltavat myös työllisyysnäkökohdat erittäin
22932: Turistit vaativat rahalleen kunnollisen vas- kipeästi, olisi työt Kolin matkailumajan laa-
22933: tikkeen ja sitä Kolin matkailumajan nykyi- jentamiseksi pantava käyntiin mitä pikim-
22934: sissä suojissa ei hyvällä tahdollakaan voida min.
22935: tarjota. Alussa mainittuun toivomusaloitteeseen ja
22936: Kolin rakentaminen kansalliseksi ja ennen- edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
22937: kaikkea kansainväliseksi turistikeskukseksi tamme,
22938: olisi käsityksemme mukaan mahdollista ja
22939: mitä tuottavinta sijoitusta ei vain Pohjois- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
22940: Karjalalle, vaan koko maalle. On nimittäin tulo- ja menoarvioon 500 000 mat·kkaa
22941: muistettava, että Kolin seudut ovat luon- Pohjois-Karjalassa olevan Kolin mat-
22942: tonsa puolesta mittavinta turistikohdetta. kailumajan laajennustöiden aloittami-
22943: Koli on niin ikään lähinnä suuria asutus- seen.
22944: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
22945:
22946: U. H. Voutilainen. R. Hallberg. Toivo Niiranen.
22947: Esa Timonen. Eino Ojajärvi. Elis Manninen.
22948: A. Holopainen. Pauli Puhakka. Paula Ruutu.
22949: Reino Karpola.
22950: 1662
22951:
22952: IV,699. - Rah.al. N: o 570.
22953:
22954:
22955:
22956:
22957: Voutilainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta metsä-
22958: ja uittotyöläisten sivistystyöhön.
22959:
22960:
22961: E d u s k u n n a ll e.
22962:
22963: Valtion tulo- ja menoarviossa on ollut sähtymistä ja paikoillaan pysymistä. Päin
22964: määräraha metsä- ja uittotyöläisten sivistys- vastoin tulisi entistä toimintaa laajentaa ja
22965: työhön. Sen suuruus useiden vuosien aikana monipuolistaa sekä antaa työtä suorittaville
22966: .on pysynyt muuttumattomana eli 18 000 sivistystyöjärjestöille tähän tarkoitukseen riit-
22967: mk, jota määrää hallitus esityksessään kat- tävästi varoja. Edelleen on huomattava, että
22968: soo edelleen riittäväksi. yleisessä kustannustasossa on tapahtunut
22969: Määrärahan turvin ovat lähinnä eri sivis- huomattavaa nousua, joten sekin seikka
22970: tystyöjärjestöt toimeenpanneet metsätyö- puoltaa määrärahan korottamista.
22971: miesten luentotilaisuuksia, neuvotteluja, eri- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
22972: laisia kursseja ja ennen kaikkea on pyritty kunnioittaen,
22973: opiskelun virittämiseen metsätyömiesten
22974: keskuudessa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
22975: Metsätyömaat sijitsevat poikkeuksetta tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XIV lu-
22976: syrjäisillä seuduilla. Kun metsätyömiesten vun 9 momentille lisäyksenä 10 000
22977: kysymysten hoitaminen on saanut oikeutet- markkaa käytettäväksi metsä- ja uitto-
22978: tua huomiota osakseen, ei myöskään tehtä- työläisten sivistystyöhön.
22979: vän sivistystyön osalla saisi tapahtua py-
22980: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
22981:
22982: U. H. Voutilainen. Artturi Koskinen.
22983: Antero Väyrynen. Arvo Ahonen.
22984: 1663
22985:
22986: IV,700.-Rah.al. N:o 571.
22987:
22988:
22989:
22990:
22991: Voutilainen ym.: .lJfäärärahan osoittamisesta päivärahan suo-
22992: rittamiseen siirtotyömailla oleville.
22993:
22994:
22995: E d u s k u n n a II e.
22996:
22997: Siirtotyömaat ovat aina herättäneet an- tenkaan ole mahdollisuutta kieltäytyä sinne
22998: karaa arvostelua työntekijäin keskuudessa. menosta. Jos hän kieltäytyisi ottamasta vas-
22999: Suurimpana arvostelun aiheena on ollut se, taan osoituksen siirtotyömaalle, ei hänellä
23000: ettei näillä työmailla suoriteta työntekijöille sinä talvikautena olisi enää mahdollisuutta
23001: minkäänlaista korvausta niiden kulujen peit- päästä muuallekaan valtion tai kunnan työ-
23002: tämiseksi, jotka majoituksesta ja ruokailusta maalle. Edelleen hän menettäisi oikeutensa
23003: vieraalla paikkakunnalla aiheutuvat. Kun työttömyyskorvauksen saantiin.
23004: työntekijät suorittavat vähäisestä palkastaan Käsityksemme mukaan siirtotyömaille lä-
23005: majoitus- ja ruokailukulut, jää kotona olevien hetetyille täytyisi ryhtyä suorittamaan päivä-
23006: huonettavien toimeentulon turvaamiseen erit- rahaa, joka korvaisi majoitus- ja ruokailu-
23007: täin vähän. Esim. talvikautena 1963-1964 kulut työmaalla. Päivärahan suuruuden pi-
23008: useat lähetystöt osoittivat eduskuntaryhmille täisi näin ollen olla nykyinen kustannustaso
23009: vakuuttavasti, kuinka kunnat olivat joutu- huomioonottaen vähintään 6 mk päivältä.
23010: neet huoltamaan valtion siirtotyömaille lähe- Tulo- ja menoarvioon tätä tarkoitusta var-
23011: tettyjen omaisia työntekijäin ansioiden vä- ten otettavan määrärahan suuruutta on vai-
23012: hyyden takia. Tällä tavoin kunnat ovat jou- kea tarkoin arvioida. Voitaneen kuitenkin
23013: tuneet rasitetuiksi valtion huonon palkkapoli- olettaa, että ensi vuoden aikana siirtotyö-
23014: tiikan vuoksi. Tällainen menettely sosiali- mailla olisi keskim. 10 000 vieraspaikkakunta-
23015: demokraattisen ryhmän mielestä ei ole oikein, laista työntekijää n. kolmen kuukauden pi-
23016: kuten useassa yhteydessä ryhmämme taholta tuisen ajanjakson. Nåin ollen voidaan ar-
23017: on esiintuotu. vioida yhden työllisyysvuoden aikana päivä-
23018: Siirtotyömaista ei kuitenkaan voitane ko- rahojen suorittamiseen tarvittavan 4.5 milj.
23019: konaisuudessaan luopua siitä syystä, ettei mk.
23020: suuria työkohteita voida paikallisella työvoi- Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
23021: malla riittävän nopeasti eikä taloudellisesti
23022: hoitaa. Näin ollen on pyrittävä tekemään että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
23023: kaikki voitava siirtotyömailla olevien epäkoh- tulo- ja menoarvioon 4 500 000 mark-
23024: tien poistamiseksi. kaa 6 markan suu1·uisen päivärahan
23025: Vaikka palkat siirtotyömailla ovat niin al- suorittamiseksi niille siirtotyömailla
23026: haiset, ettei työntekijä voi niillä suorittaa oleville, jotka eivät matkan pituuden
23027: huoltovelvollisuuttaan, ei työntekijällä kui- vuoksi voi asua kotonaan.
23028: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
23029:
23030: U. H. Voutilainen. Sulo Hostila. Kaarlo Pitsinki.
23031: Veikko Helle. Uljas M'åkelä. Elis Manninen.
23032: Valdemar Sandelin. Ilmari Linna. Väinö Vilponiemi.
23033: Lyyli Aalto. Artturi Koskinen. Ervard Pesonen.
23034: Akseli Roden. Arvo Ahonen. Voitto Hellsten.
23035: Antero Väyrynen. Eino Siren. Tyyne Paasivuori.
23036: Kalle Matilainen. Anni Flinck Kustaa Alanko.
23037: Valto Käkelä. Veikko Mattila.
23038: 1664
23039:
23040: IV,701.- Rah.al.- N: o 572.
23041:
23042:
23043:
23044:
23045: Väyrynen: Määrärahan osoittamisesta Oulun asemarakennuk-
23046: sen rakennustyön aloittamiseksi.
23047:
23048:
23049:
23050:
23051: Oulun puurakenteinen asemarakennus jälleen on todettavissa. Eduskuntakin on jo
23052: on jo erittäin vanha, eikä niinmuodoin voi eräässä vaiheessa lausunut mielensä Oulun
23053: enää tyydyttää nykyaikaisia vaatimuksia. asemarakennuksen uusimisen tarpeesta. Kun
23054: Aikoinaan sen tilat ovat tietenkin olleet Oulu on maamme suurimpia satamakaupun-
23055: riittävät, mutta eivät enää tällä vuosikym- keja, jonka satamat talvisaikaan ovat jääes-
23056: menellä, koska liikenne vuosikymmenien ku- teiden takia kiinni, aiheutuu siitä kausiluon~
23057: luessa on valtavasti kasvanut. Uuden asema- toista työttömyyttä. Asemarakennuksen ra-
23058: rakennuksen tarve on siten jo enemmän kennustyön käyntiin saattaminen olisi siis
23059: kuin polttava. Oulun kaupunki on jo vuosia työllisyydenkin ylläpitämisen kannalta erit-
23060: sitten vahvistanut uuden asemakaavankin täin tarpeellinen toimenpide.
23061: rakennusyrityksen jouduttamiseksi ja otta- Edellä esittämäni perusteella ehdotan,
23062: nut tällöin huomioon Oulun henkilöaseman
23063: tarpeet. että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
23064: Oulun asemarakennus on jo vuosia ollut tulo- ja menoarvioon 2 000 000 markan
23065: uusittavien asemarakennusten listalla ja sen suuruisen määrärahan Oulun asemara-
23066: alkupäässä, mutta monet eteläisemmät ase- kennuksen rakennustyön aloittamista
23067: mat ovat päässeet tavan takaa edelle, kuten varten.
23068: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
23069:
23070: Antero Väyrynen.
23071: 1665
23072:
23073: IV,702. - Rah.al. N: o 573.
23074:
23075:
23076:
23077:
23078: Väyrynen: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
23079: seksi Kalajoen eteläpuolelle välillä Nivala-Haapajärvi.
23080:
23081:
23082: E d u s k u n n a 11 e.
23083:
23084: Kalajoen Rahjan ja Ylä-Savon välisellä vuoksi olisi myöskin Nivalan-Haapajärven
23085: maantiellä on vielä Kalajoen eteläpuolinen tieosuus saatava paremmaksi ja tällöin ko-
23086: tieosuus Nivalan-Haapajärven vanhaa ja konaan uudelleen rakennetuksi. Tiettävästi
23087: jokseenkin heikkokuntoista maantietä. Ylä- suunnitelmat ovat jo valmiina.
23088: Savon meren rantaan yhdistävänä tienä tällä Kaiken edellä esittämäni perusteella esitän
23089: maantiellä on erittäin suuriarvoinen ja kan- kunnioittaen,
23090: santaloudellisestikin varsin tärkeä merkitys.
23091: Tavaraliikenne on erittäin suuri ja kasvaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
23092: jatkuvasti varsinkin kun Kainuun satama tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
23093: Kalajoelle on jo saatu rakennetuksi. Kun li- suuruisen määrärahan maantien raken-
23094: säksi asutus kyseisen tieosuuden vaikutus- tamiseksi Kalajoen eteläpuolelle välillä
23095: alueella on hyvinkin taajaa, on myöskin hen- Nivala-Haapajärvi.
23096: kilöliikenne varsin suurta luokkaa. Sen
23097: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
23098:
23099: Antero Väyrynen.
23100:
23101:
23102:
23103:
23104: 209 E/726
23105: 1668
23106:
23107: IV,703.-Rah.al. N:o 574.
23108:
23109:
23110:
23111:
23112: Väyrynen: JJläärämhan osoittamisesta maantien rakentami-
23113: seksi Petäjäselästä Kurkijärvelle Kuusamon kunnassa.
23114:
23115:
23116: E d u s k u n n a 11 e.
23117:
23118: Petäjäselän-Kurkijärven maantien raken- lisäksi on otettava huomioon, että tien raken-
23119: taminen Kuusamon kunnassa on erittäin tar- nustyöhön voitaisiin sijoittaa työttömiä, joita
23120: peellinen tehtävä, sillä Kurkijärven eteläran- Kuusamon kunnassakin on joka talvi ollut ja
23121: nan asukkailla ei ole käytännöllisesti katsoen on odotettavissa ensi talvenakin.
23122: tietä lainkaan. Tien rakentamisesta on ollut Kaiken edellä esittämäni perusteella ehdo-
23123: hyviä toiveita ja sen alkupäätä on jo alettu tan kunnioittaen,
23124: rakentaa. Hallitus ei kuitenkaan ole ensi
23125: vuoden tulo- ja menoarvioonkaan ottanut tar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
23126: koitusta varten varoja, vaikka kyseisestä tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
23127: tiestä on valmis ja vahvistettu suunnitelma suuruisen määrärahan maantien raken-
23128: olemassa. Tien pituudeksi tulee 25.9 km. tamiseksi väUlle Petäjäselkär-Kurki-
23129: Petäjäselän-Kurkijärven maantie on siis järvi Kuusamon kunnassa.
23130: liikenteellisestikin suurimerkityksellinen. Sen
23131: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
23132:
23133: Antero Väyrynen.
23134: 1667
23135:
23136: IV, 704. - Rah.al. N: o 575.
23137:
23138:
23139:
23140:
23141: Väyrynen: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
23142: seksi Rantsilasta Utajärvelle.
23143:
23144:
23145: E d u s k u n n a ll e.
23146:
23147: Valtatien n:o 4 ja kantatien n:o 77 väli- Rantsilan välille, jota entuudestaan ei ole
23148: set poikittaisyhteydet ovat kovin harvassa, olemassa. Tien rakentamisella voitaisiin hel-
23149: mitä seikkaa on liikenteen kannalta pidet- pottaa kyseisten alueiden kohdalla joka vuosi
23150: tävä epätyydyttävänä. Joustavan liikenteen vallitsevaa työttömyystilannetta.
23151: kannalta olisi suotavaa rakentaa kyseisten Edellä esittämäni perusteella ehdotan kun-
23152: maanteiden yhdystieksi maantie Rantsilasta nioittaen,
23153: Utajärvelle. Se olisi omiaan helpottamaan
23154: liikennettä esimerkiksi Raahen ja Ylivieskan että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
23155: suunnista koilliseen Puolangan suuntaan. tulo- ja menoarvioon 600 000 markan
23156: Lisäksi on todettava, että täten saataisiin suuruisen määrärahan maantien raken-
23157: suora yhteys naapurikuntien Utajärven ja tamiseksi Rantsilasta Utajärvelle.
23158: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
23159:
23160: Antero Väyrynen.
23161: 1668
23162:
23163: IV, 705. - Rah.al. N: o 576.
23164:
23165:
23166:
23167:
23168: Väyrynen: Määrärahan osoittamisesta Yliutoksen-Puokio-
23169: vaaran paikallistien rakentamiseen Utajärven ja Vaalan
23170: kunnissa.
23171:
23172:
23173: E d u s k u n n a 11 e.
23174:
23175: Utajärven-Puolangan maantieltä erkanee maantien Vaalan ja Puolangan väliseen
23176: Järvenpään seutuviita maantie, joka päättyy maantiehen Yliutoksen-Puokiovaaran pai-
23177: Yliutokselle, Yliutokselta on jo kauan sitten kallistiellä olisi siten yleistäkin merkitystä,
23178: suunniteltu mainitun tien jatko Puokiovaa- joten rakennustyön jatkamista on pidettävä
23179: raan, joka sijaitsee Puolangan ja Vaalan hyvinkin tarpeellisena.
23180: välisellä maantiellä. Yliutoksen ja Puokio- Edellä esittämäni perusteella ehdotan kun-
23181: vaaran välistä osuutta ei kuitenkaan ole vielä nioittaen,
23182: rakennettu.
23183: Yliutoksen-Puokiovaaran paikallistien ra- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
23184: kentamisella olisi suuri merkitys niin hyvin tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
23185: asujamiston liikenneyhteyksille kuin työUi- suuruisen määrärahan Yliutoksen-
23186: syyttäkin ajatellen. Se olisi omiaan edistä- Puokiovaaran paikallistien rakenta-
23187: mään myöskin metsävarojen käyttöä. Yhdis- mista va1·ten Utajärven ja Vaalan
23188: täessään Utajärven ja Puolangan välisen kunnissa.
23189: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
23190:
23191: Antero Väyrynen.
23192: 1669
23193: IV,706.-Rah.al. N:o 577.
23194:
23195:
23196:
23197:
23198: Väyrynen: Määrä1·ahan osoittamisesta Pudasjärven Rytinki-
23199: salmen-Posion Mäntyjärven maantien parantamiseen.
23200:
23201:
23202: E d u s kun n a U e.
23203:
23204: Maantieyhteys Pudasjärven Rytinkisal- paan hyväksikäyttöön. Sen varrella sijait-
23205: mesta Sarajärvelle ja edelleen Jäkälävaa- sevat laajat ja hyväkuntoiset metsämaat.
23206: ran kautta Posion kunnan alueelle on Nykyisellään jo on Rytinkisalmen ja Sara-
23207: heikko, mistä johtuen kelirikkoaikoina lii- järven välillä vilkas henkilö- ja tavaralii-
23208: kenne on poikki ja raskaalle kuormitukselle kenne, mikä vielä luonnollisesti lisääntyisi,
23209: muulloinkin. Rytinkisalmesta Sarajärvelle kun saataisiin pysyvä ja hyvä kauttakulku-
23210: tie on kohtalainen, mutta mutkainen ja ka- yhteys Pudasjärveltä Posiolie ja edelleen
23211: pea, ja siitä edelleen varsin heikko osittain Rovaniemen ja Sallan suuntiin.
23212: metsähallituksen autotietä. Edellä esittämäni perusteella ehdotan
23213: Rytinkisalmen - Sarajärven - Jäkälä- kunnioittaen,
23214: vaaran - Mäntyjärven tien parantamisella
23215: ja osittain rakentamisella olisi erittäin suuri että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
23216: merkitys. Paitsi että liikenneyhteydet tä- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
23217: män tien laajalla vaikutusalueella saataisiin suuruisen määrärahan Rytinkisalmen
23218: ratkaisevasti parannetuiksi normaalista hen- -Saradärvenr-,läkälävaaran--Mänty-
23219: kilö- ja tavaraliikennettä varten, sillä olisi järven maantien parantamista ja
23220: suuri ja kauaskantoinen merkitys alueen osittain rakentamista varten Pudasjär-
23221: metsävarojen entistä parempaan ja nopeam- ven ja Posion kunnissa.
23222: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1964.
23223:
23224: Antero Väyrynen.
23225: 1670
23226:
23227: IV,707.-Rah.al. N:o 578.
23228:
23229:
23230:
23231:
23232: Väänänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
23233: siksi ja lainoiksi vesihuoltfJlaitteiden rakentamiseen.
23234:
23235:
23236: E d u s k u n n a 11 e.
23237:
23238: Suurimmassa osassa maaseutua vesihuolto- teessa asian hoitaminen ei ole kuitenkaan
23239: kysymys on vielä kokonaan järjestämättä. edistynyt tarpeellisella nopeudella.
23240: Talouksissa käytetään huonoa vettä ja lika- Kun vesihuoltohankkeiden laajuuteen näh-
23241: vesillä saastutetaan maaperää ja vesistöjä. den valtionavustuksilla ja -lainoilla on ollut
23242: Epäkohdan poistaminen vaatisi yhteiskun- vain vähäinen merkitys, on pääosa rakennus-
23243: nan tehokkaita toimenpiteitä taloudellisen kustannuksista jouduttu rahoittamaan kor-
23244: tuen muodossa. Eräät maalaiskunnat ovatkin keakorkoisin lainoin. Harvahkoon asutuissa
23245: katsoneet tehtäväkseen kunnallisen vesi- ja maaseudun taajamissakin vedenkulutus- ja
23246: viemärilaitoksen rakentamisen vesihuoltoky- viemärienkäyttömaksut ovat tämän vuoksi
23247: symyksen hoitamiseksi. muodostuneet sangen korkeiksi, mikä seikka
23248: Koska valtion menoarviossa vesihuoltolait- puolestaan on ollut omiaan edistämään kii-
23249: teiden rakentamisen avustamiseen ja lainoi- reeliisien vesihuoltohankkeiden toteuttamista
23250: hin varattuja määrärahoja ei ole aikaisemmin ja käyttäjien liittymistä rakennettuihin lai-
23251: voitu myöntää kunnille, useimmat maalais- toksiin.
23252: kunnat eivät ole taloudellisten vaikeuksien Jotta maaseudun vesihuollon järjestämistä
23253: vuoksi voineet ryhtyä kunnallisen vesihuolto- voitaisiin edistää tarkoituksenmukaisella ta-
23254: laitoksen rakentamiseen, vaikka vesihuolto- valla, olisi kysymyksessä olevia vesihuolto-
23255: hankkeiden toteuttaminen kunnallisena yri- laitteiden rakennusavustuksia ja -lainoja ol-
23256: tyksenä olisikin muista syistä tarkoituksen- tava riittävästi saatavissa.
23257: mukaista. Sen vuoksi maaseudun vesihuolto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23258: hankkeiden toteuttaminen valtaosaltaan ta- nioittaen,
23259: pahtuu edelleen sitä varten perustettujen
23260: osuuskuntien ja osakeyhtiöiden toimesta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
23261: V esihuoltoyhtymien osakkaina sekä niiden tulo- ja menoarvioon maaseudun vesi-
23262: takaajina ja avustajina kunnat ovat merkit- huoltolaitteiden rakentamisen avusta-
23263: tävällä tavalla edistäneet erityisesti taaja- miseksi 1.5 milj. markan määrärahan
23264: asutusalueitten vesihuollon järjestämistä. ja lainoittamiseksi 2.5 milj. markan
23265: Riittävien taloudellisten edellytysten puut- määrärahan.
23266: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
23267:
23268: Hilja Väänänen. Artturi Jämsen. Yrjö Hautala.
23269: A. Holopainen. Paula Ruutu. Eino Uusitalo.
23270: Esu Niemelä. Heikki Hasu. J. E. Partanen.
23271: Olavi Lahtela. Eino Räsänen. Pentti Pekkarinen.
23272: Pekka Vilmi. Eero Juntunen. Mauno Jussila.
23273: Aaro Lintilä. Akseli Paarman. Lauri Laiho.
23274: Sylvi Halinen. Esa Timonen.
23275: 1671
23276:
23277: IV,708.-Rah.al. N:o 579.
23278:
23279:
23280:
23281:
23282: Åsvik ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kesävirkis-
23283: tyksen toimittamiseksi kesä-siirtolaissa varattomille, etu-
23284: päässä sairaille ja heikoille kansakoululapsille.
23285:
23286:
23287: E d u s k u n n a ll e.
23288:
23289: Valtion tulo- ja menoarviossa on 400 000 töjä, joiden toimintapiiriin kuuluu kesälei-
23290: mk:n suuruinen määräraha kesävirkistyksen rien järjestäminen, mutta näiden järjestöjen
23291: toimittamiseksi kesäsiirtoloissa varattomille, taloudellinen asema on useassa tapauksessa
23292: etupäässä sairaille ja heikoille kansakoulu- heikko. Tämä on vaikeuttanut ja rajoittanut
23293: lapsille. Mikäli valtion tukea tähän tarkoi- toimintaa. Valtion tuki olisi tässäkin suh-
23294: tukseen aiotaan riittävästi antaa, niin olisi teessa tarpeen, sillä koituisihan se hyödyksi
23295: määrärahaa lisättävä. vähävaraisten perheitten lapsille.
23296: Maamme kaikissa kunnissa ei ole varojen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23297: puutteen vuoksi voitu vähävaraisille lap-
23298: sille kesävirkistystoimintaa järjestää siinä että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
23299: laajuudessa kuin olisi tarpeen. Tuhannet tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XI luvun
23300: lapset jäävät osattomiksi heidän terveydel- 25 momentille 100 000 markan suurui-
23301: leen ja kunnolleen tarpeellisesta kesävirkis- sen lisämäärärahan kesävirkistyksen
23302: tyksestä. Varattomien perheiden äidit eivät toimittamiseksi kesäsiirtolaissa Varat-
23303: myöskään näin ollen saa sitä hetken lepoa, tomille, etupäässä sairaille ja heikoille
23304: jonka lasten kesäsiirtolassaoloaika antaisi. kansakoul1tlapsille.
23305: Maassamme on lukuisa määrä lastenjärjes-
23306: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
23307:
23308: Toivo .Asvik. Aimo Laiho.
23309: Pertti Rapio.
23310: 1672
23311:
23312: IV,709.-Rah.al. N:o 580.
23313:
23314:
23315:
23316:
23317: Asvik ym..: Määrärahan osoittamisesta vesivoimalaitostöiden
23318: aloittamiseen N urmonjoen yläjuoksulla.
23319:
23320:
23321: E d u s kun n a 11 e.
23322:
23323: Nurmonjokeen rakennettavaa sähkövoima- vaan useita satoja työttömiä on sijoittamatta.
23324: laitosta varten ovat suunnitelmat valmiina. Olisi edullista, että työvoima voitaisiin ohjata
23325: Samassa yhteydessä on suunniteltu rakennet- valtion järjestämiin voimalaitosrakennustöi-
23326: tavaksi 350 ha:n laajuinen vedensäännöstely- hin kotiseudun työkohteissa ja siten luotai-
23327: allas, joka vapauttaisi n. 2 600 ha viljelys- siin mahdollisuuksia pysyvien .työtilaisuuk-
23328: maata tulvien tuhoilta. sien syntymiselle alueella.
23329: Vesivoimalaitoksen rakentaminen Nurmon- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
23330: joen yläjuoksulle tulisi kiireellisesti aloittaa.
23331: Riittävän sähköenergian turvaaminen tälle että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
23332: alityöllisyysalueelle loisi perustan alueen teol- tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
23333: listamiselle. Valtion ja kuntien toimesta jär- määrärahan vesivoimalaitostöiden aloit-
23334: jestetyt työttömyystyöt eivät ole riittäneet, tamiseksi Nu1·monjoen yläjuoksulla.
23335: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
23336:
23337: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho.
23338: Georg Backlund.
23339: 1678
23340:
23341: IV,710.- Rah.al. N:o 581.
23342:
23343:
23344:
23345:
23346: Asvik ym.: Määrärahan osoittamisesta Kyrönjoen perkaamis-
23347: ja pengerrystöiden aloittamiseen.
23348:
23349:
23350: E d u s k u n n a ll e.
23351:
23352: Vuosittain toistuvat tulvat vaikeuttavat Kyrönjoen tulvahaittojen poistamiseksi on
23353: maanviljelyksen harjoittamista Etelä-Pohjan- laadittu jo suunnitelma perkansta ja penger-
23354: maalla. Ne aiheuttavat kasvu- ja korjuuai- rystä varten. Kustannusarvion mukaan yk-
23355: kana viljelijöille huomattavia vahinkoja. sistään perkaus Seinäjoen suusta Ylietaron
23356: Kyrönjoen tulva-alueelle virtaa varsinai- Kylänpäähän tulisi maksamaan n. 12 milj.
23357: sesti vesiä kolmelta suunnalta: Seinäjoelta mk ja kokonaiskustannukset, perkaukset, sil-
23358: n. 1 000 km2 :n alueelta ja saman suurui- tojen teko ym. n. 20 milj. mk.
23359: silta alueilta Jalasjärven ja Kauhajoen suun- Käsityksemme on, että Kyrönjoen perkaa-
23360: nilta. Kun purkautuminen sattuu samanai- minen ja pengerrys on ensisijainen ja kiireel-
23361: kaisesti, aiheuttaa se vaikean tulvatilanteen. linen tehtävä. Samalla kun se poistaisi tois-
23362: Kyrönjoen tulvan alla on vaikeimpina ai- tuvasti esiintyvät tulvat, se antaisi myös
23363: koina n. 15 000 ha, joka on miltei kokonai- huomattavan työkohteen alueen työttömien
23364: suudessaan peltoa. Vaikeinta tulva-aluetta on työhönsijoittamiselle.
23365: Kyrönjoen asuttu alue, Ilmajoen ja Ylistaron Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
23366: seutu. Kun esim. Hanhikoski tulva-aikana nioittavasti,
23367: purkaa n. 300 m3jsek. niin vastaavana ai-
23368: kana tulee edellä mainitulle alueelle n. 500 että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
23369: ms. Kun eräänä tuiva-aikana veden pinta oli tulo- ja menoarviotm 1 000 000 markaä
23370: Ylistarossa 50 sm normaalia korkeammalla, määrärahan Kyrönjoe• perkaamis- ja
23371: se samaan aikaan oli Ilmajoella yli 5 m kor- pengerrystöiden aloittamiseksi.
23372: keammalla.
23373: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
23374:
23375: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho.
23376: Georg Backlund.
23377:
23378:
23379:
23380:
23381: 210 E/726
23382: 1674
23383:
23384: IV,711.- Rah.al. N:o 582.
23385:
23386:
23387:
23388:
23389: Asvik ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen keskussairaar
23390: lan rakennussuunnitelmien laatimista varten.
23391:
23392:
23393: E d u s k u n n a l ~ e.
23394:
23395: : ·Seiti.äjoella sijaitseva Vaasan lääninsai- taan kipeästi, koska niihin joudutaan ny-
23396: raala ei kuntonsa puolesta vastaa nykyai- kyisin jonottamaan pitkät ajat. Fysikaali-
23397: kaiselle sairaalalle asetettavia vaatimuksia, jo- set hoito-osastot potilaitten kuntouttamista
23398: ten · sen luovuttamista sairaalalain 11 § : n varten puuttuvat.
23399: tarkoittamassa mielessä perustettavan kun- Valtion keskussairaalasuunnitelmassa Sei-
23400: tainliiton omistukseen Seinäjoen keskussai- näjoen keskussairaalan rakentaminen on
23401: raalan käytettäväksi ei kunnallisvaltuustojen vuorossa vasta viidentenätoista, mutta huo-
23402: mielestä voida toteuttaa. Kuntien neuvot- mioon ottaen tämänhetkisen sairaalatarpeen,
23403: telukokous asian johdosta on päätynyt to- olisi rakennussuunnitelmaa Seinäjoen kes-
23404: teamukseen, että nykyisestä lääninsairaa- kussairaalan kohdalla kiirehdittävä. Kun
23405: lasta ei saada laajentamallakaan nykyajan keskussairaalan perustamiskustannukset ovat
23406: vaatimuksia vastaavaa keskussairaalaa, n. 5 niilj. vmk sairassijaa kohden, niin kun-
23407: vaan olisi rakennettava noin 400-paikkainen tainliiton puitteissa se muodostuisi kunnille
23408: keskussairaala kokonaan uudelleen. Läänin- liian raskaaksi.
23409: sairaalan rakennukset ovat 30 vuoden ai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
23410: kana huonontuneet ja peruskorjaukset vaa-
23411: tisivat runsaasti kuntien varoja. Lääninsai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
23412: raalan poliklinikka on alunperin suunni- tulo- ja menoarvioon 50 000 · markan
23413: teltu vain sairaalaan vastaanotettavia po- määrärahan Seinäjoen keskussairaalan
23414: tilaita varten ja on täysin riittämätön. La- rakennussuunnitelmien laatimista var-
23415: boratorio ei vastaa vaatimuksia enempää ten.
23416: kuin eri osastotkaan. Erikoisosastoja kaiva-
23417: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
23418:
23419: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho.
23420: Georg Backlund.
23421: 1675
23422:
23423: IV,712.-Rah.al. N:o 583.
23424:
23425:
23426:
23427:
23428: Asvik ym..: Määrärahan osoittamisesta turvevoimalaitoksen
23429: rakentamiseksi Etelä-Pohjanmaalle.
23430:
23431:
23432: E d u s kun n a ll e.
23433:
23434: Etelä-Pohjanmaalle rakennettavan turve- suotutkimuksia on suoritettu yli 8 000 ha:n
23435: voimalaitoksen suunnitteluun ja rakentami- alalla. Käyttöoikeuden varaamiseksi on tä-
23436: seen on talousarvioon otettu v. 1960 ja 1961 hän mennessä yhtiö tehnyt soita koskevia
23437: 100 milj. mk:n määräraha. Imatran Voima vuokrasopimuksia yli 37 000 ha: n alalla.
23438: Oy on varatulla määrärahalla ryhtynyt val- J yrsinturvemenetelmien käyttömahdollisuuk-
23439: mistelemaan turvevoimalaitoksen rakenta- sien selvittämiseksi on Neuvostoliitosta tuo-
23440: mista ko. alueelle ja pitäisi sen valmistua tettu alustavasti koneita, joilla suoritettujen
23441: suunnitelmien mukaan v: n 1966 syksyllä. kokeilujen tulosten perusteella on laadittu
23442: Tämän voimalaitoksen tehoksi on ajateltu tuotantosuunnitelmia jo v: n 1961 alusta läh-
23443: ensimmäisessä vaiheessa 75 000 kW, jolloin tien.
23444: sen vuosituotanto tulisi olemaan 300-400 V: n 1960 talousarvion perusteluissa edus-
23445: milj. kWh ja sen tarvitsema turvemäärä n. kunta ilmoitti pitävänsä nykyisen voimapu-
23446: 400-500 tonnia vuodessa. Tämän määrän lan aikana tärkeänä, että tämänkin uuden
23447: tuottamiseen tarvitaan kaikkiaan n. 2 000 voimalaitoksen aikaansaamista kiirehditään
23448: ha:n laajuiset jyrsinturvekentät. Soiden ja lausui odottavansa hallitukselta toimen-
23449: kunnostamiseen ja jyrsinturvetuotantokoneis- piteitä asiassa.
23450: ton hankintaan sekä teiden ja huoltolaitosten Kun Suomen ja Neuvostoliiton tavara-
23451: rakentamiseen on laskettu tarvittavan varoja luottosopimuksen mukaan mainitun voima-
23452: kaikkiaan 20 milj. mk. Itse voimalaitos lii- laitoshankkeen koneiden ja laitteiden han-
23453: täntäjohtoineen voimansiirtoverkkoon tulee kinta on toteutettavissa, niin käsityksemme
23454: maksamaan n. 50 milj. mk, joten kokonais- mukaan sitä olisi kiireellisesti hyväksikäytet-
23455: investointi on 70 milj. mk. tävä maamme voimatalouden lisäämiseksi.
23456: Imatran Voima Oy on v: sta 1958 lähtien Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
23457: suorittanut turvevarojen inventointia Kau- nioittavasti,
23458: hajoen-Jalasjärven-Pylkönmäen alueella.
23459: V: n 1961 loppuun mennessä on tällaisia tut- että Eduskunta ottaisi vuoden 1965
23460: kimuksia suoritettu turvetuotantosuunnitel- tulo- ja menoarvioon 2 000 000 markan
23461: mien edellyttämällä tarkkuudella yli 9 000 määrärahan turvevoimalaitoksen ra-
23462: ha käsittävällä alalla, minkä lisäksi alustavia kentamiseksi Etelä-Pohjanmaalle.
23463: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
23464:
23465: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho.
23466: Georg Backlund.
23467: VALTIOPÄIVÄT
23468: 1964
23469:
23470: LIITTEET
23471: IV
23472:
23473: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT, YLEISEN
23474: ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT LAKIALOITTEET
23475:
23476:
23477:
23478:
23479: HELSINKI 1965
23480: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
23481:
23482:
23483: 211 E 70/65
23484: Laldaloitteita, jotka koskevat valtion virkamiespalkkauksia, valtion
23485: hankintakeskusta, ammattikasvatushallitusta, maataloustuotteiden
23486: markkinoimisrahastoa sekä verolainsäädäntöä.
23487: 1681
23488:
23489: IV,713.- La.gm.ot. N:o 167.
23490:
23491:
23492: Ehrnrooth m. fl.: Förslag till Zag om justering av stats-
23493: tjänstemännens avlöning.
23494:
23495: T i 11 R i k s d a g e n.
23496:
23497: Regeringen har avlåtit proposition till deras avlöningsfrågor, överensstämmer icke
23498: riksdagen med förslag tili lagar om justering med nutida betraktelsesätt och kan icke hel-
23499: av statstjänstemännens avlöning och ändring ler ligga i arbetsgivarens intresse. Därför
23500: av vissa därmed sammanhängande lagar samt borde stadgandet i det här berörda lagför-
23501: angående införande av lagen om justering slagets 15 § få en sådan lydelse, som beak-
23502: av statstjänstemännens avlöning. I det först- tar de verkliga förhållandena och icke byg-
23503: nämnda lagförslaget ingår stadganden om ger på ett alltför starkt betonande av teo-
23504: förfarandet vid handhavandet av tjänste- retiska synpunkter. Centraliseringen av av-
23505: männens lönefrågor. Parter i det föreslagna talsförhandlingarna, som finansministeriet
23506: förhandlings-, medlings- och avtalsförfaran- nu måste föra med 14 tjänstemannaorgani-
23507: det skulle vara å ena sidan statsrådet och å sationer, är knappast en riktig strävan, om
23508: andra sidan tjänstemannaorganisationerna. den kan förverkligas bara på bekostnad av
23509: Enligt 15 § skulle i förordning bestämmas förhandlingsrätten för sådana tjänsteman-
23510: de högst fyra registrerade föreningar, som nagrupper som sjuksköterskorna och folk-
23511: skola vara i denna lag avsedda tjänsteman- skollärarna. De registrerade föreningar med
23512: nacentralorganisationer. förhandlingsrätt, som enligt lagförslagets
23513: Ehuru man omfattar strävan att centrali- 15 § skall bestämmas genom förordning,
23514: sera avtalsförhandlingarna, har man svårt borde icke i lag begränsas tili ett så litet
23515: att anse regeringens i ovannämnda 15 § in- antal att tjänstemännen på centrala områ-
23516: gående förslag riktigt och rättvist. Tjänste- den inom samhället ställs utanför det i lag
23517: männens förhandlingsrätt är ett rättsinsti- reglerade förhandlingsförfarandet.
23518: tut, vars fördelar vida överstiger nackdelarna. På grund av det ovan anförda föreslår vi,
23519: En sådan begränsning av detta rättsinstitut,
23520: som i praktiken utestängde på centrala om- att Riksdagen måtte besluta antaga
23521: råden inom samhället verksamma tjänste- följande lagförslag:
23522: män från alla officiella förhandlingar om
23523:
23524:
23525: Lag
23526: om justering av statstjä.nstemännens avlöning.
23527: I enlighet med Riksdagens beslut stadgas:
23528: 1-14 §§.
23529: (Likasom i regeringens proposition.) lag avsedda centralorganisationer för tjänste-
23530: männen.
23531: 15 §.
23532: Genom förordning bestämmes högst sex 16-19 §§.
23533: registrerade föreningar, vilka äro i denna (Likasom i regeringens proposition.)
23534: Helsingfors den 21 februari 1964.
23535:
23536: Georg C. Ehrnrooth. Albin Wickman. Kurt Nordfors.
23537: Verner Korsbäck. J. A. Jungarå. Alwar Sundell.
23538: Carl Olof Tallgren. Elis Andersson. Kristian Gestrin.
23539: 1682
23540:
23541: IV,713. - Lak.al. N: o 167.
23542: Suomennos.
23543:
23544:
23545: Ehrnrooth ym..: Ehdotus laiksi valtion virkamiespalkkausten
23546: tarkistamisesta.
23547:
23548: E d u s k u n n a ll e.
23549:
23550: Hallitus on antanut eduskunnalle esitykset siään koskevista virallisista neuvotteluista, ei
23551: laeiksi valtion virkamiespalkkausten tarkis- ole sopusoinnussa nykyisen katsantotavan
23552: tamisesta ja eräiden siihen liittyvien lakien kanssa eikä myöskään voi olla työnantajan
23553: muuttamisesta sekä virkamiespalkkausten edun mukaista. Sen vuoksi tulisi tässä koske-
23554: tarkistamisesta annetun lain voimaansaatta- tellun lakiesityksen 15 § :n säännökselle an-
23555: misesta. Ensinmainitussa lakiesityksessä on taa sellainen sanamuoto, että todelliset olo-
23556: säännöksiä virkamiespalkkauskysymyksiä kä- suhteet tulevat huomioiduiksi eikä pykälä ra-
23557: siteltäessä noudatettavasta menettelystä. Eh- kennu liian korostettujen teoreettisten näkö-
23558: dotetun neuvottelu-, välitys- ja sopimusme- kohtien varaan. Niiden sopimusneuvottelu-
23559: nettelyn osapuolina olisivat toiselta puolen jen keskittäminen, joita valtiovarainministe-
23560: valtioneuvosto ja toiselta puolen virkamies- riön on 14:n virkamiesjärjestön kanssa käy-
23561: järjestöt. Lain 15 § :n mukaan olisi asetuk- tävä, on tuskin oikea pyrkimys, jos se voi-
23562: sella määrättävä korkeintaan neljä rekisteröi- daan toteuttaa vain sellaisten virkamiesryh-
23563: tyä yhdistystä, jotka olisivat tässä laissa tar- mien kuin sairaanhoitajien ja kansakoulun-
23564: koitettuja virkamiesten keskusjärjestöjä. opettajien neuvotteluoikeuden kustannuk-
23565: Vaikka pyrkimys sopimusneuvottelujen sella. Niiden neuvotteluoikeuden omaavien
23566: keskittämiseen onkin hyväksyttävä, on vai- rekisteröityjen yhdistysten lukumäärää, joka
23567: kea pitää hallituksen yllämainitussa 15 § : ssä lakiesityksen 15 § :n mukaan määrättäisiin
23568: olevaa ehdotusta oikeana ja oikeudenmukai- asetuksella, ei laissa tulisi rajoittaa niin vä-
23569: sena. Virkamiesten neuvotteluoikeus on oi- häiseksi, että yhteiskunnan keskeisten alojen
23570: keussäännöstö, jonka edut suuresti ylittävät virkamiehet jätetään laissa säännellyn neu-
23571: sen varjopuolet. Tämän oikeussäännöstön vottelumenettelyn ulkopuolelle.
23572: sentapainen rajoitus, joka käytännössä sul- Ylläolevin perusteluin ehdotamme,
23573: kisi yhteiskunnassa keskeisillä aloilla toimi-
23574: vat virkamiehet heidän palkkauskysymyk- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
23575: van lakiehdotuksen:
23576:
23577:
23578: Laki
23579: valtion virkamiespalkkausten tarkistamisesta.
23580: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
23581: 1-14 §. kisteröityä yhdistystä, jotka ovat tässä laissa
23582: (Kuten hallituksen esityksessä.) tarkoitettuja virkamiesten keskusjärjestöjä.
23583:
23584: 15 §. 16-19 §.
23585: Asetuksella määrätään enintään kuusi re- (Kuten hallituksen esityksessä.)
23586:
23587: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1964.
23588:
23589: Georg 0. Ehrnrooth. Kurt Nordfors. Elis Andersson.
23590: Oarl Olof Tallgren. Verner Korsbäck. Alwar Sundell.
23591: J. A. Jungarå. Albin Wickman. Kristian Gestrin.
23592: 1683
23593:
23594: IV,714.-Lak.al. lf:o 168.
23595:
23596:
23597:
23598:
23599: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi valtion virkamiespalkkausten
23600: tarkistamisesta.
23601:
23602:
23603: E d u s k u n n a 11 e.
23604:
23605: Hallituksen esityksessä laiksi valtion vir- Todettakoon tässä yhteydessä, että lain ni-
23606: kamiespalkkausten tarkistamisesta on lain mikkeessä ja 1 §: ssä olevaa sanontaa , val-
23607: 15 § :ssä esitetty virkamiesten keskusjärjes- tion virkamies" on syytä tarkastella lakiesi-
23608: töjen enimmäismääräksi neljää. tystä käsiteltäessä siinä mielessä, ettei se lain
23609: Vaikka neuvottelevat järjestöt tullaankin tulkintavaiheessa sulje nyt puheenaolevia
23610: nimeämään vasta asetuksessa, jo nyt on eri järjestöjä koko menettelytapalain ulkopuo-
23611: yhteyksissä, mm. valtiovarainministeriön lelle.
23612: eräissä lakiluonnoksissa, mainittu järjestöt Kyseisillä virkamiesjärjestöillä on ollut tä-
23613: nimeltä. Siitä voidaan päätellä, että neuvot- hän saakka neuvotteluoikeus. Lisäksi heidän
23614: teluoikeuksia vaille tultaisiin asetuksessa jät- etujensa ajaminen sopii yhteisen keskusjär-
23615: tämään niiden virkamiesten järjestöt tai jestön puitteissa niinkuin he nyt ovat jär-
23616: keskusjärjestö, jotka eivät ole suoranaisesti jestäytyneetkin.
23617: valtion virkamiehiä, vaan näihin rinnastetta- Näiden syiden nojalla olisikin syytä tässä
23618: via kuntien tai kuntayhtymien virkamiehiä, vaiheessa, kun ei ole selvyyttä, miten virka-
23619: ja joiden palkkaus kokonaan tai pääosaksi miesjärjestöjen kokonaistuminen loppujen lo-
23620: suoritetaan valtion varoista ja joiden palk- puksi tapahtuu, jättää mahdollisuus neuvot-
23621: kauskysymykset ratkaistaan valtiovarainmi- teluoikeuteen myös nyt puheenaolevien vir-
23622: nisteriön esityksen pohjalta. Näistä viran- kamiesryhmien keskusjärjestölle.
23623: haitijoista muodostavat enemmistön kansa- Edellisen perusteella kunnioittavasti esi-
23624: koululaitoksen opettajat ja sairaanhoitajat. tämmekin,
23625: Heidän lisäkseen on samassa asemassa muun
23626: muassa ammatillisten ja kaupallisten koulu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
23627: jen opettajia sekä terveydenhuoltoalan eri van lakiehdotuksen:
23628: linjojen viranhaltijoita.
23629:
23630:
23631:
23632: Laki
23633: valtion virkamiespalkkausten tarkistamisesta.
23634: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
23635:
23636: 1-8 §.
23637: (Kuten hallituksen esityksessä.) Enintään viisi jäsentä määrätään valtioneu-
23638: voston ja yhtä monta virkamiesten keskus-
23639: 9 §. järjestöjen ehdotuksesta siten, että kukin
23640: Välityslautakunnassa on puheenjohtaja ja niistä on edustettuna lautakunnassa. Kulle-
23641: enintään kymmenen jäsentä, joiden toimi- kin jäsenelle määrätään samassa järjestyk-
23642: kausi kestää kolme kalenterivuotta kerral- sessä henkilökohtainen varamies.
23643: laan. Jäsenet määrää tasavallan presidentti. (2-4 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
23644: 1684 IV,714. - Virkamiespa.lkkaukset.
23645:
23646:
23647: 10-14 §. teröityä yhdistystä, jotka toimivat tässä laissa
23648: (Kuten hallituksen esityksessä.) tarkoitettuina virkamiesten keskusjärjestöinä.
23649:
23650: 15 §. 16--19 §.
23651: Asetuksella määrätään enintään viisi rekis- (Kuten hallituksen esityksessä.)
23652:
23653:
23654: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1964.
23655:
23656: Pentti Sillantaus. Reino Ala-Kulju.
23657: Olli Kervinen.
23658: 1685
23659:
23660: IV,715.-Lak.al. N:o 173.
23661:
23662:
23663:
23664:
23665: Turunen: Ehdotus laiksi valtion hankintakeskuksesta.
23666:
23667:
23668: E d u s k u n n a 11 e.
23669:
23670: Viitaten hallituksen esitykseen n: o 62 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
23671: (1964 vp.) laiksi valtion hankintakeskuk- van lakiehdotuksen:
23672: sesta ehdotan,
23673:
23674:
23675: Laki
23676: valtion hankintakeskuksesta.
23677: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään.
23678:
23679: 1 §. 3-5 §.
23680: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksen 4-6 §.)
23681:
23682: 2 §.
23683: Valtion hankintakeskuksen on hoidettava
23684: valtion hankintatointa valtion kokonais-
23685: edun mukaisesti.
23686:
23687:
23688: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1964.
23689:
23690:
23691: Oiva Turunen.
23692:
23693:
23694:
23695:
23696: 212 E 70/65
23697: 1686
23698:
23699: IV,716.-La.k.a.l. N:o 174.
23700:
23701:
23702:
23703:
23704: Dasldvi ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliai-
23705: kaisesta muuttamisesta.
23706:
23707:
23708:
23709: E d u s kun n a 11 e.
23710:
23711:
23712: Hallituksen esitys tulo- ja omaisuusvero- asteikot säädettiin, oli eduskunnassa val-
23713: lain väliaikaisesta muuttamisesta vuodeksi lalla ajatus, että niiden merkitsemä vero-
23714: 1965 merkitsee toisaalta vuodeksi 1964 sää- rasitus edustaa enimmäistasoa, jonka korot-
23715: detyn, tilapäiseksi tarkoitetun lisäveron sää- taminen ei voi tulla kysymykseen. Samoin
23716: tämistä varsinaisten tulo- ja omaisuusvero- lausui Eduskunta toivomuksen, että lisäve-
23717: asteikkojen osana eli siten pysyvänä sekä roa ei enää vuonna 1965 kannettaisi Näin-
23718: toisaalta inflaation verorasitusta automaat- ollen on perusteltua, että verotusta ei as-
23719: tisesti kohottavan ominaisuuden huomioonot- teikkotarkistuksin lisättäisi, vaan että tulo-
23720: tamatta jättämistä. Seurauksena näistä toi- ja omaisuusveron asteikot säilytettäisiin
23721: menpiteistä lasketaan tulo- ja omaisuusveron myös vuonna 1965 samalla tasolla, jolla ne
23722: tuoton kohoavan vuonna 1965 peräti 15 ovat vuonna 1964.
23723: %: lla, mikä merkitsee verorasituksen koh- Edelläolevan perusteella esitämme,
23724: tuutonta, perustelematonta ja aiempien il-
23725: moitusten kanssa ristiriidassa olevaa nou- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
23726: sua. van lakiehdotuksen:
23727: Kun vuonna 1964 voimassa olevat vero-
23728:
23729:
23730:
23731:
23732: Laki
23733: tulo- ja. omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta:
23734:
23735: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
23736: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 28 §, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta
23737: 1947 annetussa laissa (951/47), 38 §, 43 §:n 1 momentti, 48 §, sellaisena kuin se on
23738: 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa, 49 ja 50 §, sellaisena kuin se on 20 päi-
23739: vänä joulukuuta 1946 annetussa laissa (874/46), sekä lisätään sanottuun lakiin väliai-
23740: kaisesti 50 b § seuraavasti:
23741:
23742: 28, 38 § ja 43 §. 48 §.
23743: (Kuten hallituksen esityksessä.) V eroa tulon perusteella suoritetaan, mi-
23744: käli 50 §: ssä ei toisin säädetä, seuraavan
23745: asteikon mukaan:
23746: IV,716. - Ilaskivi ym. 1687
23747: I n UI
23748: Veron Vero·% Veron Vero·% Veron Vero·%
23749: Verotettava tulo vakioerä alarajan vakioerä alarajan vakioerä alarajan
23750: mk tulon yli tulon yli tulon yli
23751: alarajan menevästä alarajan menevästä alarajan menevästä
23752: kohdalla tulon kohdalla tulon kohdalla tulon
23753: mk osasta mk osasta mk osasta
23754: 2 300- 3000 10 10
23755: 3000- 3800 80 13 10 10
23756: 3800- 6000 184 13 90 13 10 10
23757: 6000- 8000 470 18 376 13 230 13
23758: 8000- 10000 830 21 636 16.7 490 13
23759: 10 000- 12 000 1250 25 970 21 750 15.5
23760: 12 000- 15 000 1750 25 1390 22 1060 18
23761: 15 000- 20 000 2500 28 2050 25 1600 24
23762: 20 000- 30 000 3 900 30 3300 28 2800 26
23763: 30 000- 40 000 6 900 33 6100 31 5400 28
23764: 40 000- 60 000 10 200 35 9200 33 8200 31
23765: 60 000-100 000 17 200 37 15800 35.5 14400 34
23766: 100 000-200 000 32 000 42 30000 42 28000 42
23767: 200 000- tai enemmän 74000 46 72000 45 70000 44
23768:
23769: Jos verovelvollinen on verovuonna elät- 50 §.
23770: tänyt alaikäistä lastaan, on III veroluokan Osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset,
23771: mukaisesta verosta vähennettävä jokaisesta laitokset ja säätiöt ynnä muut yhteisöt, lu-
23772: lapsesta kuusikymmentä markkaa, ei kui- kuun ottamatta 46 §: n 2 momentissa mai-
23773: tenkaan enempää kuin veron koko määrä. nittuja yhtiöitä ja yhtymiä, suorittavat ve-
23774: roa tulon perusteella neljäkymmentäviisi sa-
23775: 49 §. dalta sekä omaisuuden perusteella yhden
23776: V eroa omaisuuden perusteella suorite- sadalta.
23777: taan, mikäli 50 § :ssä ei toisin säädetä, seu-
23778: raavan asteikon mukaan: 50b §.
23779: Veron Vero·Ofoo (Kuten hallituksen esityksessä.)
23780: vakioerä alarajan
23781: Verotettava omaisuus omaisuuden yli
23782: mk alarajan menevästä
23783: kohdalla omaisuuden
23784: mk osasta
23785: 12 500- 20 000 5 4
23786: 20 000- 30 000 35 5.5 Tätä lakia sovelletaan vuoden 1965 tulo-
23787: 30 000- 40 000 90 7 jen ja omaisuuden perusteella toimitetta-
23788: 40 000- 60 000 160 8.5 vassa verotuksessa.
23789: 60 000- 80 000 330 10.5
23790: 80 000-100 000 540 13
23791: 100 000-150 000 800 14
23792: 150 000-200 000 1500 16
23793: 200 000-400 000 2 300 17.5
23794: 400 000 tai enemmän 5 800 20
23795:
23796: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1964.
23797:
23798: Raimo naskivi. Erkki Hara. Oiva Turunen. T. A. Wiherheimo.
23799: Georg C. Ehrnrooth. Timo Mäki. Esko J. Koppanen. Erkki Koivisto.
23800: Toivo Hietala. Matti Raipala. Reino Ala-Kulju. N. Kosola.
23801: R. Hallberg. A. F. Airo. Erkki Tuuli. Väinö E. Nieminen.
23802: Mikko Asunta. Anna-Liisa Linkola. Irma Hamara. Jaakko Kemppainen.
23803: Kalervo Saura. Erkki Huurtamo. Urho Saariaho. Jussi Saukkonen.
23804: Harras Kyttä. Juuso Häikiö. Saara Forsius. Juha Rihtniemi.
23805: 1688
23806:
23807: IV,717.-Lak.al. N:o 175.
23808:
23809:
23810:
23811:
23812: Aitio ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain voimassaolon jat-
23813: kamisesta.
23814:
23815:
23816:
23817: E d u s k u n n a 11 e.
23818:
23819: Pienyrittäjä on monessa suhteessa heikom- toverosta vapautettava kaikki sellaiset pien-
23820: massa asemassa kuin suuryrittäjä. Raaka-ai- yritykset, joissa omistajan lisäksi ei työs-
23821: neista, polttoaineista, sähköstä, vedestä ja kentele enempää kuin 3 muuta työntekijää.
23822: kuljetuksista aiheutuu hänelle suuremmat Mutta sellainen olotila, että esim. 4 tai 5
23823: kustannukset kuin suuryrittäjälle. Tästä työntekijän tarve pienyrityksessä heti tekisi
23824: johtuen pienten yritysten taloudellinen tu- yrityksen täysverolliseksi, ei olisi kohtuul-
23825: los jää heikommaksi kuin suuryritysten, lista ja estäisi pienyritysten toiminnan ke-
23826: minkä seikan v. 1953 liikeyrityslaskennan hittymistä. Siksi olisi verotus niiden yritys-
23827: tuloksetkin vakuuttavasti osoittavat, ja ten kohdalla, joissa työskentelee n. 4-5
23828: jonka vuoksi pienyrittäjä joutuu usein työntekijää, tehtävä asteittain nousevaksi.
23829: kamppailemaan taloudellisten vaikeuksien Tämä asteittain nouseva vero ei kuiten-
23830: kanssa. kaan saisi olla sidottu työntekijämäärään,
23831: Pienyritysten säilyminen ja kehittymi- vaan se olisi määrättävä suhteessa yrityksen
23832: nen on kuitenkin sekä kansantaloudellisista liikevaihtoon. Tämä sen vuoksi, että ne
23833: että työllisyysnäkökohdista katsoen toivot- pienyritykset, joilla on käytössään pääomia,
23834: tavaa. Ilman valtion tuntuvaa apua tällai- voivat automatisoida tuotantoaan ja hyötyä
23835: nen kehitys nykyoloissa tuskin kuitenkaan niihin pienyrittäjiin verraten, joiden tuo-
23836: on mahdollista. Pienyrityksiä suosivalla ve- tanto lähinnä riippuu työvoimapanoksesta.
23837: ropolitiikalla valtio voi antaa pienyrittäjille Siksi sellainen liikevaihtovero, joka nousee
23838: tehokasta tukea. asteittain yrityksen liikevaihdon suuretessa,
23839: Kuluvan vuoden aikana voimassa ollut antaa suuremman oikeudenmukaisuuden.
23840: liikevaihtoverolaki, jonka mukaan käsityö- Tämä verotuksen uudistus merkitsisi ni-
23841: läiset ja pienyrittäjät joutuivat verovelvolli- menomaan tuhansille käsityöläisille ja pien-
23842: siksi, vaikeutti tuhansien käsityöläisten ja yrittäjille kilpailuolosuhteiden parantu-
23843: muiden pienyritysten toimintaa jopa siinä mista, koska juuri näiden asema on uuden lii-
23844: määrin, että useat ovat joutuneet kokonaan kevaihtoverolain jälkeen entisestään vaikeu-
23845: lopettamaan toimintansa. Tämä ei voi olla tunut.
23846: tarkoituksenmukaista yritteliäisyyttä ja Edellä sanotun johdosta ja viitaten halli-
23847: työllisyyttä silmällä pitäen. Kaivataan lii- tuksen esitykseen n: o 85/1964 ehdotamme,
23848: kevaihtoverolakiin sellaisia muutoksia,
23849: joissa huomioidaan pienyritysten taloudelli- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
23850: set vaikeudet. Tämän vuoksi olisi liikevaih- van lakiehdotuksen:
23851: rv,717. -Aitio ym. 1689
23852:
23853:
23854: Laki
23855: liikevaihtoverolain voimassaolon jatkamisesta.
23856: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
23857: Joulukuun 5 päivänä 1963 annettua liikevaihtoverolakia (532/63), sellaisena kuin se
23858: on muutettuna 10 päivänä huhtikuuta ja 29 päivänä toukokuuta 1964 annetuilla
23859: laeilla (170/64 ja 291/64) sovelletaan myös, milloin myyty tai työsuorituksen kohteena
23860: ollut tavara on toimitettu taikka tavara on luovutettu tullivalvonnasta vuoden 1965
23861: aikana samoin kuin mainittuna aikana tapahtuneeseen tavaran vuokraamiseen, kui-
23862: tenkin siten, että 1 päivästä tammikuuta 1965 lukien lakiin lisätään uusi näin kuu-
23863: luva 8 a §:
23864:
23865: 8 a §. V erovelvollinen, jolla on työntekijöitä
23866: Tämän lain tarkoittamina verovelvolli- enemmän kuin edellä 1 momentissa on mai-
23867: sina ei kuitenkaan pidetä niitä käsityöläisia, nittu, maksaa veroa 25 % voimassa olevan
23868: käsityöliikkeitä ja pienyrityksiä, jotka val- veron määrästä, jos verovelvollisen veron-
23869: mistavat tavaroita tai suorittavat tavarain alainen liikevaihto verokaudelta on vähem-
23870: muutos-, puhdistus-, korjaus-, kunnostamis- män kuin 10 000 markkaa, ja 50% jos lii-
23871: tai asentamistöitä ja jotka käyttävät työ- kevaihto on 10 000-15 000 markkaa, ja
23872: apulaisina enintään kolmea työntekijää, 75% jos liikevaihto on 15 000-20 000
23873: joihin ei lueta käsityöläisen puolisoa ja markkaa.
23874: 21 vuotta nuorempia jälkeläisiä.
23875:
23876: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
23877:
23878: Paavo Aitio. Kaino Haapanen.
23879: Hertta Kuusinen. R. Virtanen.
23880: Lauri Kantola. G. Rosenberg.
23881: Aleksi Kiviaho. Eino Tainio.
23882: Hemming Lindqvist. Kuuno Honkonen.
23883: Väinö R. Virtanen. Eino Roine.
23884: Judit Nederström-Lunden.
23885: 1690
23886:
23887: IV,718. - Lak.al. N: o 176.
23888:
23889:
23890:
23891:
23892: Kämäräinen ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain voimas-
23893: saolon jatkamisesta.
23894:
23895:
23896: E d u s kun n a 11 e.
23897:
23898: Viime vuosien ja erikoisesti tämän het- ten maksukykyisen kysynnän heikkenemi-
23899: ken maamme hallituspolitiikalle on antanut seen.
23900: sisällön verojen korotukset. Alituisesti li- Hallitus toteaa kuitenkin jättämässään
23901: sääntyvä verotaakka välittömien ja välillis- esityksessä liikevaihtoverolain voimassaolon
23902: ten verojen muodossa on siirtynyt pää- jatkamisesta (85/64) mm: että laki on
23903: asiassa palkkatuloihin ja muuten vaikeassa osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi ja
23904: taloudellisessa asemassa elävien kansalais- toivoo, ettei lain aineellisiin säännöksiin
23905: ten kannettavaksi. Erikoisesti työtuloilla tehtäisi muutoksia. Tällaiset toivomukset
23906: toimeentulevan kansanosan verokuormaa on osoittavat vain selvästi pyrkimystä turvata
23907: tuntuvasti lisännyt viime valtiopäivillä hy- myös ko. lain osalta nykyisin vallitseva
23908: väksytty liikevaihtoverolaki. Lain muutos verotuspoliittinen suuntaus.
23909: cm merkinnyt kansalaisten joutumista vero- Kuitenkin laajat kansalaispiirit sitävas-
23910: tuksen kohteeksi ostaessaan välttämättömiä toin pitävät oikeana sellaista liikevaihtove-
23911: peruselintarvikkeita, jalkineita, asusteita ja rolain muutosta, joka jättäisi verotuksen
23912: lääkkeitä. ulkopuolelle tavanomaiset, jokapäiväisessä
23913: Tämä välillinen vero, verotusmuodoista kulutuksessa käytettävät peruselintarvik-
23914: epäsosiaalisin, kun se kohdistuu jokapäiväi- keet ja kulutushyödykkeet. Tämä kansa-
23915: siin kulutushyödykkeisiin, rasittaa se eniten laisten kipeästi kaipaama muutos on perus-
23916: niitä kuluttajia, jotka tuloistaan suurim- teltua jo siitäkin syystä, koska monilla
23917: man osan joutuvat käyttämään elin- ja ku- muilla hintoja ja veroja korottavilla toi-
23918: lutustarvikkeiden hankkimiseen. Lain muu- menpiteillä on pahasti vaikeutettu kansa.
23919: tos on näin ollen merkinnyt laajojen kansa- laisten toimeentuloa.
23920: laispiirien elinkustannusten tuntuvaa nou- Edellä olevilla perusteilla ehdotamme,
23921: sua ja siten johtanut palkka- ja eläketu-
23922: loistaan toimeentulonsa saavien kansalais- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
23923: van lakiehdotuksen:
23924:
23925: Laki
23926: liikevaihtoverolain voimassaolon jatkamisesta.
23927: Joulukuun 5 päivänä 1963 annettua liikevaihtoverolakia (532/63), sellaisena kuin se
23928: on muutettuna 10 päivänä huhtikuuta ja 29 päivänä toukokuuta 1964 annetuilla
23929: laeilla (170/64 ja 291/64) sovelletaan myös, milloin myyty tai työsuorituksen kohteena
23930: ollut tavara on toimitettu taikka tavara on luovutettu tullivalvonnasta vuoden 1965
23931: aikana samoin kuin mainittuna aikana tapahtuneeseen tavaran vuokraamiseen, kui-
23932: tenkin siten, että 1 päivästä tammikuuta 1965 lukien lain 3 § muutetaan näin kuulu-
23933: vaksi:
23934: 3 §.
23935: Verotonta on seuraavien tavaroiden a) peruselintarvikkeet, asusteet, tekstiilit
23936: myynti ja maahan tuonti, siten kuin ase- ja jalkineet, ylellisyystarvikkeiksi katsotta-
23937: tuksella lähemmin määrätään: via lukuunottamatta; lääkkeet sekä lääke-
23938: IV,718. - Xilmiriinen ym. 1691
23939:
23940: aineet ja -välineet samoin kuin varsinaiseen tai maahan tuonti tapahtuu pakkauksissa
23941: kirjallisuuteen kuuluvat kirjat; tai muissa sellaisissa vähittäismyyntierissä;
23942: b) sanoma- ja aikakauslehdet, vähintään e) nautaeläimet, hevoset, porot, siat, lam-
23943: kuukauden ajaksi tilattuina; paat, vuohet, kaniinit, koirat, kissat, kanat,
23944: c) pyöreä puutavara, myös kyllästettynä ankat, hanhet, kalkkunat ja mehiläiset sekä
23945: tai lahosuojattuna, halot, pilkkeet, poltto- tarhaturkiseläimet kuten minkki, kettu ja
23946: hake ja -turve: poronjäkälä; chinchilla kaikki elävinä; sekä
23947: d) maa, hiekka, sora ja kivi, sellaise- f) ilma-alukset ja sellaiset vesialukset,
23948: naan, seulottuna, louheena tai murskeena; joiden rungon suurin pituus on vähintään
23949: ei kuitenkaan silloin, kun niiden myynti 10 metriä.
23950:
23951:
23952: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
23953:
23954: Olavi Kämäräinen. Matti Koivunen.
23955: Kaino Haapanen. Lyyli Koskinen.
23956: Rainer Virtanen. Siiri Lehmonen.
23957: Hertta. Kuusinen.
23958: 1692
23959:
23960: IV,719.-Lak.al. N:o 177.
23961:
23962:
23963:
23964:
23965: Vilponiem.i ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain vä-
23966: liaikaisesta muuttamisesta.
23967:
23968:
23969:
23970: E d u s k u n n a ll e.
23971:
23972: Tulo- ja omaisuusverotuksesta noudatet- Ei voi olla hyväksyttävää, että nykyisenä
23973: tavat veroasteikot ja muut verokantaa kos- aikana, jolloin verotus on jo muutenkin
23974: kevat tai sen suuruuteen vaikuttavat sään- maassamme erittäin raskas, ja jolloin eri-
23975: nökset on viime aikoina säädetty vuosittain tyisesti palkansaajien elintaso on hintojen
23976: annetuilla väliaikaisilla laeilla. Tätä tarkoit- nousun ja inflatoorisen kehityksen kautta
23977: tava hallituksen esitys on jälleen annettu kääntynyt laskuun ja pienituloiset ammatti-
23978: 4 päivänä syyskuuta 1964 (hallituksen esi- ja ikäryhmiin katsomatta joutuvat suoranai-
23979: tys n:o 87) ja tullut siten eduskunnan käsi- siin vaikeuksiin vuokra- ja talousmenojensa
23980: teltäväksi. rahoittamiseksi, aiheutettaisiin taloudellisia
23981: Kuluvalta vuodelta on tulo- ja omaisuus- lisärasituksia verojen korotuksilla. Koska
23982: veron lisäksi kannettu lisäveroa, jonka suu- myöskään verojen alentamiseen, niin perus-
23983: ruus on 20--40 prosenttia verovelvolliselle teltua kuin se olisikin, ei tällä kerralla
23984: vuodelta 1964 määrättävästä tuloverosta ja näytä olevan mahdollisuuksia, olisi mieles-
23985: 50 prosenttia omaisuusverosta. Ensi vuotta tämme pyrittävä säilyttämään edes nykyi-
23986: varten hallitus esittää, että kuluvalta vuo- nen verotaso. Niinpä olisikin tulo- ja omai-
23987: delta sovellettavan tuloveroasteikon mu- suusverolain 48 ja 50 §: t säädettävä vuo-
23988: kaista verokantaa korotettaisiin pienten ja deksi 1965 sellaisina kuin ne ovat 30 päi-
23989: keskisuurten tulojen osalta 10 prosentilla vänä joulukuuta 1963 annetussa laissa.
23990: sekä suurten tulojen osalta 10-30 prosen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23991: tilla. Luonnollisten henkilöiden nykyisen nioittavasti,
23992: omaisuusveroasteikon mukaista verokantaa
23993: hallitus esittää vastaavasti korotettavaksi että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
23994: 30 prosentilla. van lakiehdotuksen:
23995:
23996:
23997:
23998:
23999: Laki
24000: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
24001: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 anne-
24002: tun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 48 § ja 49 §, sellaisena kuin se on 23 päivänä
24003: joulukuuta 1947 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
24004:
24005: 48 §. käli 50 §: ssä ei toisin säädetä, seuraavan
24006: V eroa tulon perusteella suoritetaan, mi- asteikon mukaan:
24007: IV,719. - Vilponiemi ym. 1693
24008: Veroluokka
24009: I II III
24010: Veron Vero·% Veron Vero·% Veron Vero·%
24011: vakioerä alarajan vakioerä alarajan vakioerä alarajan
24012: Verotettava tulo tulon yli tulon yli tulon yli
24013: mk alarajan menevästä alarajan menevästä alarajan menevästä
24014: kohdalla tulon kohdalla tulon kohdalla tulon
24015: mk osasta mk osasta mk osasta
24016: 2300- 3 000 10 10
24017: 3000- 3 800 80 13 10 10
24018: 3800- 6 000 184 13 90 13 10 10
24019: 6000- 8 000 470 18 376 13 230 13
24020: 8000- 10 000 830 21 636 16.7 490 13
24021: 10 000- 12 000 1250 25 970 21 750 15.5
24022: 12 000- 15 000 1750 25 1390 22 1060 18
24023: 15 000- 20 000 2 500 28 2 050 25 1600 24
24024: 20 000- 30 000 3 900 30 3 300 28 2 800 26
24025: 30 000- 40 000 6 900 33 6100 31 5400 28
24026: 40 000- 60 000 10 200 35 9 200 33 8 200 31
24027: 60 000-100 000 17 200 37 15 800 35.5 14400 34
24028: 100 000-200 000 32 000 42 30000 42 28 000 42
24029: 200 000 tai enemmän 74000 46 72000 45 70000 44
24030:
24031:
24032: Jos verovelvollinen on verovuonna elättä- 30 000- 40 000 90 7
24033: nyt alaikäistä lastaan, on III veroluokan 40 000- 60 000 160 8.5
24034: mukaisesta verosta vähennettävä jokaisesta 60 000- 80 000 330 10.5
24035: lapsesta kuusikymmentä markkaa, ei kui- 80 000-100 000 540 13
24036: tenkaan enempää kuin veron koko määrä. 100 000-150 000 800 14
24037: 150 000-200 000 1500 16
24038: 49 §. 200 000-400 000 2 300 17.5
24039: V eroa omaisuuden perusteella suoritetaan, 400 000 tai enemmän 5 800 20
24040: mikäli 50 §: ssä ei toisin säädetä, seuraavan
24041: asteikon mukaan:
24042: Vero·Ofoo
24043: alarajan
24044: Verotettava omaisuus Veron vakioerä yli
24045: mk omaisuuden ala· menevästä Tätä lakia sovelletaan vuoden 1965 tulo-
24046: rajan kohdalla omaisuuden
24047: mk osasta jen ja omaisuuden perusteella toimitetta-
24048: 12 500- 20 000 5 4 vassa verotuksessa.
24049: 20 000- 30 000 35 5.5
24050:
24051:
24052: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1964.
24053:
24054: Väinö Vilponiemi. Veikko Helle.
24055: Antero Väyrynen. G. Henriksson.
24056: Uljas Mäkelä. Kalle Matilainen.
24057: Rafael Paasio. Veikko Mattila.
24058: Ilmari Linna. Akseli Roden.
24059: Valto Käkelä. Edit Terästö.
24060: Artturi Koskinen. Tyyne Paasivuori.
24061:
24062:
24063:
24064:
24065: 213 E 70/65
24066: 1694
24067:
24068: IV,720. - La.k.al. N: o 178.
24069:
24070: Siren ym.: Ehdotus laiksi liikevat'htoverolain voimassaolon
24071: jatkamisesta.
24072: E d u s kun n a 11 e.
24073: Hallituksen esityksessä n: o 85 laiksi lii- suus ja asuntojen rakentaminen. Vähittäis-
24074: kevaihtoverolain voimassaolon jatkamisesta, kaupassa myytyjen tavaroiden määrät eivät
24075: on mm. ehdotettu, että liikevaihtoveron suu- ole tämän vuoden aikana mainittavasti kas-
24076: ruus pysytetään ennallaan ja että liikevaih- vaneet, mikä osoittaa yleisen ostokyvyn hei-
24077: toverolaki säädettäisiin pysyväksi. kentyneen.
24078: Kuluvana vuonna on inflaatio meidän Näin ollen rahanarvopoliittiset ja suhdan-
24079: maassamme saanut arveluttavat mittasuh- nepoliittiset näkökohdat puoltavat voimak-
24080: teet. Hintojen, kustannusten ja palkkojen kaasti välillisistä veroista tärkeimmän, liike-
24081: nousu, ellei sitä kyetä hillitsemään, vie lo- vaihtoveron, huojentamista. Tällaista toi-
24082: pulta ja nykyisellä vauhdilla piankin siihen, menpidettä on myös sosiaalisista syistä pi-
24083: että suomalaiset tuotteet jäävät liian kor- dettävä välttämättömänä.
24084: keiden hintojensa vuoksi alakynteen vienti- Näistä syistä olisi liikevaihtoveron määrä,
24085: markkinoilla eivätkä kykene kilpailemaan liikevaihtoverolain voimassaoloa jatketta-
24086: ulkomaisten tavaroiden kanssa myöskään essa, alennettava nykyisestä kymmenestä
24087: kotimaassa. Talouspolitiikan tärkeimpiä prosentista seitsemään prosenttiin eli siihen
24088: tavoitteita nykyhetkellä on hintainnonsun määrään, josta Eduskunnan verovaliokunta
24089: hillitseminen ja hintojen alentaminen mah- oli yksimielinen mietinnössäään, jonka se
24090: dollisuuksien mukaan. vuoden 1963 valtiopäivillä antoi hallituksen
24091: Eräillä tuotannonaloilla vallitsevasta toi- liikevaihtoverolakiesityksen johdosta.
24092: minnan vilkkaudesta huolimatta on kehitys Sen perusteella, mitä edellä on lausuttu,
24093: useilla aloilla toivottua hitaampaa. Tällaisia
24094: aloja ovat työllisyyden kannalta ensiarvoi- annetaan Eduskunnan hyväksyt-
24095: sen tärkeät metalliteollisuus, tekstiiliteolli- täväksi seuraava lakiehdotus:
24096:
24097: Laki
24098: liikevaihtoverolain voimassaolon jatkamisesta.
24099: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
24100: Joulukuun 5 päivänä 1963 annettua liikevaihtoverolakia (532/63), sellaisena kuin se
24101: on muutettuna 10 päivänä huhtikuuta ja 29 päivänä toukokuuta 1964 annetuilla laeilla
24102: (170/64 ja 291/64), sovelletaan myös, milloin myyty tai työsuorituksen kohteena ol-
24103: lut tavara on toimitettu taikka tavara on luovutettu tullivalvonnasta 1 päivänä tam-
24104: mikuuta 1965 tai sen jälkeen, samoin kuin mainittuna päivänä tai sen jälkeen tapahtu-
24105: neeseen tavaran vuokraamiseen, kuitenkin siten, että 1 päivästä tammikuuta 1965 lu-
24106: kien lain 16 § ja 31 §: n 1 momentti muutetaan ja lakiin lisätään uusi 77 a § seuraa-
24107: vasti:
24108: 16 §. rästä, jolla verovelvollista on työstä veloi-
24109: V eron määrä on 7 prosenttia myynnin tettu.
24110: verotusarvosta.
24111: Edellä 6 § : n 2 momentissa tarkoitetussa 31 ja 77 a §.
24112: tapauksessa vero on 7,6 prosenttia siitä mää- (Kuten hallituksen esityksessä.)
24113:
24114: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
24115: Eino Siren. Kalle Matilainen.
24116: Veikko Helle. Akseli Roden.
24117: Sulo Hostila.
24118: 1695
24119:
24120: IV,721.- Lak.al. N:o 179.
24121:
24122:
24123:
24124:
24125: Rihtniemi ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain voimassa-
24126: olon jatkamisesta.
24127:
24128:
24129: E d u s kun n a 11 e.
24130:
24131: Voimassa olevaa, 5 pa1vana joulukuuta asemaan. Lainkohtaa olisikin muutettava
24132: 1964 annettua liikevaihtoverolakia (532/63) siten, että mainitut kalat tulisivat sa-
24133: säädettäessä pidettiin sosiaalisista syistä maan asemaan muiden peruselintarvikkei-
24134: tärkeänä, että peruaelintarvikkeista suori- den kanssa.
24135: tettava vero olisi mahdollisimman pieni. Samassa lainkohdassa on verovapaina pe-
24136: Tässä tarkoituksessa onkin lain 4 §: n 1 ruselintarvikkeina lueteltu myös maas-
24137: momentissa säädetty peruselintarvikkeiden samme yleisimmin esiintyvät marjat. Mai-
24138: myynti verottomaksi silloin, kun myyjänä nitsematta on kuitenkin jätetty ruusun-
24139: on tavaran alkutuottaja. Elintarvikkeiden marjat ja pihlajanmarjat. Kun näitä mar-
24140: verorasituksen pienentämiseksi on lain 4 joja käytetään elintarvikkeiden raaka-
24141: §:n 2 momentissa mainitut tärkeimmät aineina ja kun ne muutoinkin ovat samassa
24142: maa- ja karjataloudessa käytettävät raaka- asemassa lainkohdassa lueteltujen muiden
24143: aineet vapautettu lisäksi liikevaihtoverosta marjojen kanssa, olisi myös ne säädettävä
24144: tavaran alkuperäiselle valmistajalle suori- vero vapaiksi.
24145: tettavan hinnan osalta. Maassamme käytetään karjatalouden ruo-
24146: Liikevaihtoverolain 4 § :n 1 momentissa kinnassa vuosittain yli 500 000 kiloa jauho-
24147: on verovapaina peruselintarvikkeina mai- maista vitamiinirehua. Vitamiinirehut ovat
24148: nittu mm. kampela ja turska. Verotuskäy- rinnastettavissa liikevaihtoverolain 4 §: n
24149: tännössä on katsottu, ettei lainkohdassa tar- 2 momentissa mainittuihin väkirehuihin ja
24150: koiteta saattaa verovapaaksi kampela- ja rehukivennäisaineisiin. Aikaisemman liike-
24151: turskakaloihin luettavaa punakampelaa, vaihtoverolain aikana ei vitamiinirehuista
24152: Ruijan paHasta ja sinikampelaa eikä koijaa ollut suoritettava liikevaihtoveroa. Kun
24153: ja seitiä. Siinä ei ole mainittu myöskään voimassa olevan liikevaihtoverolain mukaan
24154: puna-ahventa, jota kuitenkin käytetään on epäselvää, onko niitä pidettävä lain
24155: maassamme runsaasti elintarvikkeena. Mai- 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuina verova-
24156: nittakoon, että vuonna 1963 tuotiin maahan paina tavaroina, olisi sanottua lainkohtaa
24157: eräiden yritysten toimesta seitiä yhteensä muutettava siten, että siinä mainittaisiin
24158: noin miljoona kiloa, punakampelaa 84 000 tällaisina tavaroilla myös vitamiinirehut.
24159: kiloa ja sinikampelaa 91 000 kiloa sekä Hallitus on antanut eduskunnalle esityk-
24160: puna-ahventa 290 000 kiloa. sen liikevaihtoverolain voimassaolon jatka-
24161: Lakia säädettäessä otettiin verovapaiden misesta (1964 vuoden valtiopäivät N:o 85)
24162: tavarain luetteloon vain Suomessa esiinty- ehdottaen samalla eräitä sen säännöksiä
24163: vät kalalajit. Tämä ei kuitenkaan vastaa muutettavaksi. Käsityksemme mukaan olisi
24164: lainsäätäjän varsinaista päätarkoitusta saat- edellä mainitut epäkohdat samalla kor-
24165: taa kaikki peruselintarvikkeet verottomiksi jattava.
24166: alkutuottajalle maksetun hinnan osalta. Ei Tämän perusteella esitämme,
24167: voida pitää myöskään oikeana, että eräät
24168: tuotteet asetetaan liikevaihtoverotuksessa että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24169: vastaavia muita tuotteita epäedullisempaan van lakiehdotuksen:
24170: 1696 IV,721. - Liikevaihtovero.
24171:
24172:
24173: Laki
24174: liikevaihtoverolain voimassaolon jatkamisesta.
24175: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
24176:
24177: Joulukuun 5 päivänä 1963 annettua liikevaihtoverolakia (532/63), sellaisena kuin se
24178: on muutettuna 10 päivänä huhtikuuta ja 29 päivänä toukokuuta 1964 annetuilla laeilla
24179: (170/64 ja 291/64), sovelletaan myös, milloin myyty tai työsuorituksen kohteena ol-
24180: lut tavara on toimitettu taikka tavara on luovutettu tullivalvonnasta 1 p.äivänä tam-
24181: milmuta 1965 tai sen jälkeen samoin kuin mainittuna päivänä tai sen jälkeen tapah~
24182: tuneeseen tavaran vuokraamiseen, kuitenkin siten, että 1 päivästä tammikuuta 1965
24183: lukien lain 4 §: n 1 ja 2 momentti sekä 31 §: n 1 momentti muutetaan ja lakiin lisä-
24184: tään uusi 77 a § seuraavasti:
24185:
24186: 4 §. ja vihantakrassi, kaikki tuoreena tai kui-
24187: Verotonta on seuraavien tavaroiden vattuna, myös paloiteltuna; luonnonvarai-
24188: myynti, kun myyjänä on tavaran alkutuot- set tai viljellyt syötävät sienet tuoreina,
24189: taja, ja niiden maahantuonti: myös kuivattuina tai suolattuina; luonnon-
24190: sellaisinaan jalostamattomina alkutuot- varainen tai viljelty herukka, karpalo, kar-
24191: teina: viaismarja, mansikka, mesimarja, mustikka,
24192: ruis, vehnä, ohra ja kaura jyvinä, myös muurain, pensasmustikka, pihlajanmarja,
24193: kuivattuina ja lajiteltuina; herne, myös pa- puolukka, ruusunmarja ja vadelma tuoreina
24194: losta poistettuna, kuivattuna ja lajiteltuna; tai kuivattuina; omena tuoreena; pelto-,
24195: peruna, myös lajiteltuna; maito, myös kuo- puutarha- ja koristekasvien sekä hedelmä-
24196: rittuna; kananmunat, myös lajiteltuina; ja metsäpuiden kylvösiemenet; karkearehu,
24197: liha, ruhoina, ruhon osina tai luuttomaksi kuten heinät, heinäjauho, oljet, viljankuo-
24198: leikattuna sekä muut syötävät eläinten osat ret, ruumenet, laidunruohot tuoreina ja kui-
24199: tuoreina, myös jäähdytettyinä, jäädytet- vattuina, rehnkaali ja säilörehu; elävät kas-
24200: tyinä, suolattuina tai ulkokuivattuina; ah- vit ja kukkaviljelyn tuotteet, kuten istu-
24201: ven, ankerias, harjus, hauki, järvitaimen, tustarkoitukseen myytävät juuri- ja varsi-
24202: kampelakalat, kiiski, kilohaili, myös maus- mukulat, juurakot, pistokkaat, sipulit, var-
24203: tettuna, kuha, kuore, lahna, lohi, made, rennusoksat ja taimet sekä irrallaan tai
24204: muikku, nahkiainen, nieriäinen, pasuri, astioissa kasvavina myytävät kasvit tai
24205: puna-ahven, purotaimen, salakka, siika, si- kasvinosat, viherkasvit ja leikkovihreä;
24206: lakka, silli, sulkava, suutari, särki, säyne, sekä
24207: taimen ja turskakalat tuoreena, kuivattuna, kotivoi, -kerma, -piimä ja -juusto.
24208: suolattuna tai savustettuna, myös sisälmyk- Verotonta on myös seuraavien tavaroiden
24209: set poistettuna, sekä mainittujen kalojen myynti, kun myyjänä on tavaran alkuperäi-
24210: mäti; syötävät linnut ja muut riistaeläimet, nen valmistaja, ja niiden maahantuonti:
24211: tuoreina, myös kynittyinä, nyljettyinä ja
24212: sisälmykset poistettuina; juuriselleri, lanttu, lannoitteet ja maanviljelyskalkki, jauha-
24213: maa-artisokka, mustajuuri, nauris, palster- tusjätteet, rehuselluloosa, rehukivennäisai-
24214: nakka, piparjuuri, porkkana, punajuuri, re- neet, väki- ja vitamiinirehut, kotieläinten
24215: tiisi ja retikka tuoreena tai kuivattuna, ruokinnassa käytettävät teollisuuden jäte-
24216: myös puhdistettuna, lajiteltuna ja paloitel- aineet ja rehunsäilöntäaineet.
24217: tuna; kaalikasvit, palko kasvit, salaattikas-
24218: vit ja sipulikasvit, kurkku, kurpitsa, lehti-
24219: selleri, makea maissi, melooni, paprika, 31 ja 77 a §.
24220: parsa, pinaatti, raparperi, tomaatti ja maus- (Kuten hallituksen esityksessä.)
24221: tevihannekset, kuten persilja, tilli, meirami
24222:
24223: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
24224:
24225: Juha Rihtniemi. Pentti Pekkarinen.
24226: 1697
24227:
24228: IV,722. - Lak.al. N: o 180.
24229:
24230:
24231:
24232:
24233: Rihtniemi ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain voimassa-
24234: olon jatkamisesta.
24235:
24236:
24237: E d u s k u n n a 11 e.
24238:
24239: Hallitus on EduskunnaUe antamassaan esi- mistetaan yksinomaan yhdyskunnan omaan
24240: tyiksessä laiksi liikevaihtoverolain voimassa- käyttöön. Tämän mukaan olisi yritys ollut
24241: olon jatkamisesta (1964 vuoden valtiopäivät verovelvollinen koko toiminnastaan vain, jos
24242: n:o 85) ehdottanut, että voimassa oleva, se olisi myynyt tuotteitaan myös ulkopuoli-
24243: 5 päivänä joulukuuta 1963 annettu liikevaih- sille. Yhdyskunnan omaan käyttöön otettu-
24244: toveroJaiki säädettäisiin pysyväksi. Hallituk- jen tavaroiden osalta se dlisi oHut samassa
24245: sen esityksen mukaan jäisi lain 9 § :n 2 mo- asemassa kuin muutkin verovelvolliset ja jou~
24246: mentin säännös ennalleen. Mainitussa lain- tunut suorittamaan niistä veroa vain niihin
24247: kohdassa on säädetty, etteivät kunta, maa- käytetyistä raaka-aineista ja puolivalmis-
24248: kunta ja kuntainliitto ole verovelvollisia teista. Sitä vastoin, jos yritys olisi valmis-
24249: omistamassaan yritYlksessä valmistetuista yh- tanut tavaroita yksinomaan yhdyskunnan
24250: dyskunnan omaan käyttöön otetuista tava- omaan käyttöön, ei sen olisi ollut suoritet-
24251: roista. tava ollenkaan veroa. Käsityksemme mukaan
24252: Liikevaihtoverotuksessa on omaan kulutuk- olisi jo tätä pidettävä riittävänä kuntien,
24253: seen otettujen myyntituotteiden veronalai- maakuntien ja kuntainliittojen kannalta.
24254: suutta pidetty aina oikeudenmukaisten kil- Huhtikuun 10 päivänä 1964 annetulla
24255: pailuedeliytysten säilymisen välttämättömänä iail'la muutettiin liikevaihto:verolain 9 § :n
24256: edellytyksenä. Puheena olevan lainkohdan 1 momenttia siten, että liikeperiaatteiden
24257: mukaan ei kunnallisten yritysten ole suori- mukaan hoidettavat valtion laitO'kset, jotka
24258: tettava liikevaihtoveroa yhdyskunnan omaan harjoittavat saman lain 1 § :ssä tarkoitettua
24259: käyttöön otetuista tavaroista edes silioin, kun toimintaa, tulivat V'erovelvollis1ksi myös siltä
24260: yritys harjoittaa liiketoimintaa myyden val- osin, kuin ne luovuttavat tuotteitaan toisille
24261: mistamiaan tuotteita myös muille kuin ao. va:ltion laitoksille. Hallituksen nyt antaman
24262: yhdyskunna:lle. Tämä asettaa sanotut yritYlk- 'lakiesityksen mukaan jäisivät kunnal'liset yri-
24263: set kilpailullisesti yksityisiä liikelaitdksia tykset liikevaihtoverotuksessa edelleen edulli-
24264: huomattavasti edullisempaan asemaan sekä sempaan asemaan kuin valtion laitokset. Kun
24265: sanottuihin yhdyskuntiin nähden että kil- tätä ·ei voida pitää perusteltuna ja kun ne
24266: pailtae<>sa tarjouksista myös muille. Voides- syyt, jotka antoivat aiheen valtion laitoksia
24267: saan luovuttaa valmistaruansa tuotteet yh- koskevan sä.ännöksen muuttamiseen, esiinty-
24268: dyskunnan omaan käyttöön V1erottomina yri- vät myös kunnallisten yritysten yhteydessä,
24269: tyksellä on mahdollisuus alentaa myös muiUe olisi liikevaihtoverolain 9 § : n 2 momentti
24270: myytävien tuotteiden hintoja yrityksen kan- muutettava vastaamaan liikevaihtoverokomi-
24271: nattavuuden siitä sanottavasti kärsimättä. tean ehdottamaa ja hallituksen Wkevaihto-
24272: Antaessaan esityiksen kuluvana vuonna so- verolakiesitY,kseen sisä'ltynyttä säännöstä.
24273: velletuksi liikevaihtoverolaiksi hallitus eh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
24274: dotti asiaa valmistelleen komitean ehdotuksen
24275: mukaisesti, etteivät kunta, maakunta ja kun- että Edttskunta hyväksyisi seuraa-
24276: tainliitto olisi verovelvollisia yrityksessään van lakiehdotuksen:
24277: va:lmistetuista tavaroista, milloin niitä vai-
24278: 1698 IV,722.- Liikevaihtovero.
24279:
24280:
24281: Laki
24282: liikevaihtoverolain voimassaolon jatkamisesta.
24283: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
24284:
24285: Joulukuun 5 päivänä 1963 annettua iliikevaihtoverO'laikia (532/63), sellaisena kuin se
24286: on muutettuna 10 päivänä huhtikuuta ja .29 päivänä toukokuuta 1964 annetuilla laeilla
24287: (170/64 ja 291/64), sovelletaan myös, milloin myyty tai työsuorituksen kohteena ollut ta-
24288: vara on toimitettu taikka tavara on luovutettu tullivalvonnasta 1 päivänä tammikuuta
24289: 1965 tai sen jälkeen, samoin kuin mainittuna päivänä tai sen jä1keen tapahtuneeseen ta-
24290: varan vuokraamiseen, kuitenkin siten, että 1 päivästä tammikuuta 1965 lukien lain
24291: 9 §:n 2 momentti ja 31 §:n 1 momentti muutetaan ja lakiin 'lisätään uusi 77 a § seu-
24292: raavasti:
24293:
24294: 9 §. tetaan J~ksinomaan yhdyskunnan omaan käyt-
24295: töön.
24296: Kunta, marukunta ja kuntainliitto eivät ole 31 ja 77 a §.
24297: verovelvollisia omistamassaan yrityksessä val- (Kuten hallituksen esityksessä.)
24298: mistamistaan tavaroista, miHoin niitä valmis-
24299:
24300:
24301: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
24302:
24303: Juha Rihtniemi. Juuso Bäikiö.
24304: 1699
24305:
24306: IV,723.-La.k.al. N:o 181.
24307:
24308:
24309:
24310:
24311: Kosola ym.: Ehdot·us laiksi liikevaihtoverolain voimassaolon
24312: jatkamisesta.
24313:
24314:
24315: E d u s k u n n a ll e.
24316:
24317: Voimassa ol>evan, 5 pa1vana joulukuuta haitallisin mm. sen vuoksi, että veroprosentti
24318: 1963 annetun liikevaihtoverolain (532/63) on meillä edelleenkin kol'lkeampi !kuin Ruot-
24319: mukaan peritään liikevaihtovero tavaran sissa ja Tanskassa ja ettei muissa pohjois-
24320: myyntihinnasta periaatteessa vain kertaal- maissa peritä teollisuuspolttoaineista ollen-
24321: leen siten, että tukkuverovelvollinen suorit- kaan liikevaihtoveroa. Eräissä maissa ovat
24322: taa veron myydessään tavaran vähittäisvero- tuotantotoiminnassa käytettävät tavarat jä-
24323: velvolliselle koko myyntihinnasta vähittäis- tetty kokonaan liikevaihtoverotuksen ulko-
24324: verovelv~l:l.isen suorittaessa puolestaan veron puolelle. Näin on laita mm. Englannissa.
24325: vain saamastaan myyntipal~kiosta. Sitä vas- Ranskassa soveHettavassa lisäarvoverojärjes-
24326: toin ei veroa ole suoritettava tukkuverovel- telmässä saadaan tuotannossa käytettävistä
24327: vollis>en myydessä tavaran toiselle tlllikuvero- raaka-aineista, tuotantokoneista ja polttoai-
24328: velvolliselle edelleen myytäväksi tahi käytet- neista ym. tuotantokustannuksista mruksettu
24329: täväksi raaka-aineena tai puo'livalmisteena liikevaihtovero vähentää suoritettava.n veron
24330: taikka välittömästi ensikäytössä ikulutetta- määrästä. Euroopan talousyht>eisön piirissä
24331: vaksi myytävän tavatan valmistuksessa. Tällä on päädytty suosittelemaan nimenomaan jä-
24332: tavoin pyritään siihen, että tuotteen hintaan senmaiden kansainvälisen kilpailukyvyn ja
24333: sisältyisi liikevaihtovero vain kerran. niiden keskeisen kilpailuaseman kannalta
24334: edu:llisimpana järjestelmänä Ranskassa jo so-
24335: Tuotteen valmistuksessa käytettävät koneet vellettavaa lisäarvoverojärjestelmää, mikä
24336: ja laitteet sekä niiden käynnissä ja kunnossa merkitsee tuotantokustannustekijöiden mel-
24337: pitämiseen käytettävät poltto-, voitelu- ja kein täydeliistä vapauttamista liikevaihtove-
24338: muut aineet samoin :kuin myös työkalut, rosta. Länsi-Saksassa on jo ,,a1tiopäiville
24339: muotit ja mallit on kuitenlcin hankittava annettu tämän mukainen esitys uudeksi lii-
24340: aina liitkevaihtoveron alaisina. Tuotteen lo-: kevaihtoverolai.ksi. Mainittakoon myös, että
24341: pulliseen hintaan sisältyy näin ol'len veron-. Ruotsissa valmistui keväällä verotuksen ko-
24342: a:laisina hanikittujen tuotantokoneiden ja: konaisuudistusta harkinneen komitean mie-
24343: -laitteiden, polttoaåneiden, työkalujen sekä tintö, jossa ehdotetaan siirtymistä vastaavaan
24344: muottien ja mallien hankinta- ja käyttökus- verojärj estelmään.
24345: tannusten osuus. Näiden raaka-ainekustan-. Tullien ja määrällisten tuonti- ja vienti-
24346: nuksiin verrattavien kustannustekijöiden rajoitusten poistaminen sekä kanoainväHsen
24347: osalta liikevaihtoYero edellisen mukaan ket- kaupan nopea kasvu ovat asettaneet maamme
24348: juuntuu, toisin sanoen liikevaihtoveroa jou- elinkeinotoiminnan kilpailullisesti entistä ko-
24349: dutaan mruksamaan uudestaan sellaisesta lop- vemmalle koetukselle. Yritysten on kyettävä
24350: putuotteen hinnan osasta, josta vero on jo ldlpailemaan niin koti- kuin ulkomaanmal'lk-
24351: kerran maksettu. Niin i'kään sisä1tyy myös kinoilla vastaavien ulkomaisten yritysten
24352: vientitavaroiden hintaan aina näiden kus- kanssa. Se on pakottanut kiinnittämään en-
24353: tannusten osalta liikevaihtoveroa, vaiikka ta- tistä enemmän huomiota elinkeinoelämän kil-
24354: varan myynnin u'lkomaillc tulisi olla koko- pailuedellytyksiin ja nimenomaan tuotanto-
24355: naan verotonta. kustannuksiin. Tällöin on sovel'lettavan liike-
24356: Saman:laista veron kertaantnmista tapah- vaihtoverojärjestelmän ja veron määrän vai-
24357: tuu tosin nykyisin muissakin pohjoismaissa, kutus kilpailukykyyn tullut erittäin koroste-
24358: mutta sen vaikutus on kuitenkin Suomessa tusti esiin.
24359: 1700 IV,723. - Liikevaihtovero.
24360:
24361:
24362: Hallitus on antanut Eduskunnalle esityk- vero rasita tävkeimmissä kilpailijamaissamme
24363: sen liikevaihtoverolain voimassaol'Oajan jat- teollisuutta joko ollenkaan taå läheskään
24364: kamisesta (1964 vuoden valtiopäivät n:o 85) siinä määrin kuin meillä. Elinkeinoelä-
24365: ehdottaen samalla eräitä säännöksiä muutet- mämme kilpailukyvyn säilyttämiseksi olisi
24366: tavaksi. Kansantaloutemme munailta olisi tämän vuOksi erittäin tärkeätä, että liikevaih-
24367: erittäin tärkeätä, että elinkeinoolämämme ja toverolakia muutettaisiin samaUa my(is siten,
24368: etenkin tuotannollisen toiminnan kilpailu- että sanotut tavarat Vlapautettaisiin liikevaih-
24369: edell.yt)"ksiä pyrittäisiin kaikin tavoin kehit- toverosta katsomalla ne hank.ituilksi käytettä-
24370: tämään ja luomaan siHe verotuksellisestikin väJksi myyntitarlroitukseen.
24371: ainaikin samat mahdollisuudet kuin sen ulko- EdeUä esitetyn perusteella esitämme,
24372: maisilla kilpailijoilla j'o on. Niin kuin edellä
24373: lausutusta käy ilmi ei tuotantokoneista ja että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24374: laitteista, pollttoaineista, työlkaluista sekä van lakiehdotuksen:
24375: muoteista ja ma:lleista perittävä liikevaihto-
24376:
24377:
24378:
24379: Laki
24380: liikevaihtoverolain Voimassaoloajan jatkamisesta.
24381: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
24382:
24383: Joulukuun 5 päivänä 1963 annettua iliikevaihtoverolakia (532/63), sellaisena kuin se
24384: on muutettuna 10 päivänä huhtikuuta ja 29 päivänä toukokuuta 1964 annetuilla laeilla
24385: (170/64 ja 291/64), sove'lletaan myös, milloin myyty tai työsuorituksen kohteena ollut
24386: tavara on toimitettu taikka tavara on luovutettu tuUivalvonnasta 1 päivänä tammi-
24387: kuuta 1965 tai sen jäl1keen, samoin kuin mainittuna päivänä tai sen jälkeen tapahtunee-
24388: seen tavaran vuokraamiseen, kuitenkin siten, että 1 päivästä tammHmuta 1965 lukien lain
24389: 14 § ja 31 §: n 1 momentti muutetaan ja lakiin lisätään uusi 77 a § seuraavasti:
24390:
24391: 14 §. varoi,ta, jotka verovelvollinen on hankkinut
24392: Verovelvollisen katsotaan han.Wvan tava_- käytettäviiksi tavaran valmistuksessa tai sii-
24393: ran käytettäväksi myyntitarkoitukseen, ikun hen kohdistuvassa työsuorituksessa, ei kui-
24394: tavara tulee liiketoiminnan muodossa myytä- ·tenkaan rakennusten kalusteita, koneistoja,
24395: väksi tai vuokrattavaksi joko sellaisenaal\ sähkö-, lämmitys- ja muita laitteita eikä tie-
24396: tahi muuhun tavaraan sisä:ltyvänä taikka liikenteessä käytettäviä ajoneuVlOja eikä rau-
24397: kulutettavaksi myytävän tai vuokrattavan ta tiekaiustoa.
24398: tavaran valmistuksessa tahi 1 § :n 3 momen- Edeilä 2 momentissa tarkoitetun myynti-
24399: tissa mainituissa työsuorituksissa. tark'Oitukseen hankitun tavaran myyntiä,
24400: Myyntitarkoitukseen hankittuina edellä 1, muuta luovuttamista ja vuokralllmista pide-
24401: momentissa tarkoitettUtina tavaroina pidetään, tään tämän lain 1 § :ssä tarkoitettuna tava-
24402: muun muassa koneita ja laitteita sekä niiden ran myyntinä.
24403: osia, työka:luja, muotteja ja malleja sekä ko-
24404: neiden ja laitteiden käynnissä ja kunnossa 31 ja 77 a §.
24405: pitämiseen käytettäviä poltto-, voitelu- ja, (Kuten hallituksen esityksessä.)
24406: muita aineita samoin kuin muita sellaisia ta-·.
24407:
24408: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
24409:
24410: Niilo Kosola. Juha Rihtniemi.
24411: 1701
24412:
24413: IV,724.-Lak.al. N:o 182.
24414:
24415:
24416:
24417:
24418: Ojajärvi: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain voimassaolon jat-
24419: kamisesta.
24420:
24421:
24422: Eduskunnalle.
24423:
24424: Liikevaihtoverolakia viime vuonna säädet- välistä kilpailukykyämme ja edistäisi rahan
24425: täessä edellytettiin, että veroprosenttia pyri- arvon vakaana säilymistä.
24426: tään alentamaan mahdollisimman pian. Siten Edellä lausutun perusteella kunnioittavasti
24427: olisikin meneteltävä jo nyt, kun laki mahdol- ehdotan,
24428: lisesti muuttuu pysyväksi ensi vuoden alusta.
24429: Verokannan aleneminen parantaisi elinkeino- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24430: jen toimintaedellytyksiä, vahvistaisi kansain- van lakiehdotuksen:
24431:
24432:
24433: Laki
24434: liikevaihtoverolain voimassaolon jatkamisesta.
24435: Bduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
24436:
24437: Joulukuun 5 päivänä 1963 annettua liikevaihtoverolakia (532/63), sellaisena kuin se
24438: on muutettuna 10 päivänä huhtikuuta ja 29 päivänä toukokuuta 1964 annetuilla laeilla
24439: (170/64 ja 291/64), sovelletaan myös, milloin myyty tai työsuorituksen kohteena ollut ta-
24440: vara on toimitettu taikka tavara on luovutettu tullivalvonnasta 1 päivänä tammikuuta
24441: 1965 tai sen jälkeen, samoin kuin mainittuna päivänä tai sen jälkeen tapahtuneeseen ta-
24442: varan vuokraamiseen, kuitenkin siten, että 1 päivästä tammikuuta 1965 lukien lain 16 §
24443: ja 27 §: n 1 momentti muutetaan näin kuuluviksi:
24444:
24445: 16 §. 27 §.
24446: Veron määrä on 9 prosenttia myynnin Veron maara on 9.9 prosenttia maahan-
24447: verotusarvosta. tuodun tavaran arvosta, joksi katsotaan tulli-
24448: Edellä 6 § : n 2 momentissa tarkoitetussa lain 84 ja 85 §: ssä tarkoitettu arvo lisättynä
24449: tapauksessa vero on 9.9 prosenttia siitä mää- tullilla, tuontimaksulla ja valmisteverolla,
24450: rästä, jolla verovelvollista on työstä veloi- mikäli tavarasta on niitä suoritettava.
24451: tettu.
24452:
24453: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
24454:
24455: Eino Ojajärvi.
24456:
24457:
24458:
24459:
24460: 214 E 70/65
24461: 1702
24462:
24463: IV,725.-Lak.al. N:o 183.
24464:
24465:
24466:
24467:
24468: Roden ym.: Ehdot·us laiksi auto- ja moottoripyöräverosta an-
24469: netun lain voimassaoloajan pitentämisestä.
24470:
24471:
24472: E d u s k u n n a ll e.
24473:
24474: Auto- ja moottoripyöräverosta 13 päivänä ehdotetaan vero kannettavaksi saman suu-
24475: heinäkuuta 1962 annetun 'lain (370/62) voi- ruisena kuin vuodelta 1964.
24476: massaoloaikaa pitennettäessä 28 päivänä jou- Moottoriajoneuvoa ei ny·kyään voida usein-
24477: lUikuuta 1962 annetulla lailla (662/62) hy- kaan pitää enää minään ylellisyysesineenä,
24478: vaksyi Eduskunta toivomulksen, jolla Halli- vaan suoranaåsena työvälineenä tai välttä-
24479: tusta kehoitettiin ryhtymään toimenpiteisiin mättömänä kuikuneuvona työmatkoj·en yhä
24480: auto- ja moottoripyöräveron alentamiseksi. pitentyoosä. Olisi näin ollen toivottavaa,
24481: Autoverolain voimassaoloaikaa marraskuun että mahdollisimman monille suotaisiin mah-
24482: 22 päåvänä 1963 annetulla 'Lailla (513/63) dollisuus moottoriajoneuvon hankkimiseksi.
24483: jälleen pitennettäessä, olikin haliitus ottanut MeiUä lienee myös riittävästi kokemuksia
24484: huomioon Eduskunnan edellä mainitun toi- käytettyjen ajoneuvojen kaupan liian suu-
24485: vomtl'ksen ja alentanut veroprosenttia vaik- resta paisuttamisesta ja ajoneuvokaluston
24486: kakin vain 5-10 prosentilla. Eduskunnm~ liian korkeasta käyttöiästä.
24487: annettiin kuiten:kin ;ymmärtää, että veropro-. Edellä mainittua ta!'lkoitusta palveldsi luon-
24488: senttia tultaisiin jäUeen a:lentamaan lain voi- nollisesti parhaiten se, että veroprosentin
24489: m38Saoloaikaa pitennettäessä vuoden 1965 alennus olisi suurin halvempien ajoneuvojen
24490: alusta lukien. kohdalla.
24491: Hallituksen esitys EduskunnaHe (88/1964) Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24492: laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun nioittavasti,
24493: lain voimassaoloajan pitentämisestä vuoden
24494: 1965 !Loppuun ei Eduskunnan toivomuksesta että Eduskunta hyväksyisi seut·aa-
24495: ja hallituksen lupattksesta huolimatta sisällä van lakiehdotuksen:
24496: luvattua veroprosentin alennusta, vaan siinä
24497:
24498:
24499: Laki
24500: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain Voimassaoloajan pitentämisestä.
24501: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
24502:
24503: Auto- ja moottoripyöräverosta 13 päivänä heinäkuuta 1962 annettu laki (370/62), sel-
24504: laisena kuin se on osittain muutettuna 22 päivänä marraSkuuta 1963 annetulla lailla
24505: (513/63), on edelleen voimassa 1 päivästä, tammiikuuta 1965 saman vuoden ioppuun
24506: ja sitä sovelletaan myös vuoden 1965 aikana tullattaviin tai toimitettaviin ajoneuvoihin,
24507: kuitenkin siten, että 'lain 3 §, 5 §:n 3 mo,mentti ja 16 §:n 1 momentti muutetaan 1
24508: päivästä tammikuuta 1965 lukien näin kuuluviksi:
24509:
24510: 3 §. 3 000 mk, vero . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 %
24511: Autoveroa suoritetaan auton verotusarvon yli 3 000 mutta enintään 6 000 mk, vero 35 %
24512: ollessa enintään yli 6 000 mutta enintään 9 000 mk, vero 50 %
24513: yli 9 000 mk, vero . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80 %
24514: IV,725.- Bod6n ym. 1703
24515:
24516: 5 §. jonka Jiilruntavammasta aiheutuva pysyvä
24517: haitta-aste on vähintään 80 prosenttia, tai
24518: Ajoneuvon verotusarvoa määrättäessä ka.t- invalidin :käyttöön, jonka pysyvä haitta-aste
24519: sotaan ajoneuvoon kuuluvan vähintään ne on vähintään 60 prosenttia ja jolle ajoneu-
24520: varusteet, jotka siinä, sen mukaan ilruin siitä von hankinta on toimensa tai työnsä hoita-
24521: on erikseen säädetty, tulee ol'l·a, jotta se voo- miseksi olennaisen tarpeellinen, on tullihal-
24522: taisiin hyväJksyä liikenteeseen, tuulilasinpe- lituksen hakemuksesta määräämillään eh-
24523: sijää, ta:}raheijastimia, ulkopeilejä ja roiske- doi11a myönnettävä vapautus tässä la.issa
24524: suojlia sekä tieLiikennelaissa tarkoitettua eri- tavkoitetun veron suorittamisesta hinnaltaan
24525: tyistä laitetta ajoneuvon [uvattoman käytön kohtuullisesta ja asi·anomaisen invalidin tar-
24526: estämiseksi kuitenkaan lukuun ottamatta, vetta vastaavasta ajoneuvosta tahli määrät-
24527: sekä sellaiset muut varusteet, joota, sen mu- tävä valtion varoista maksettavaksi takaisin
24528: kaan kuin ku~kulaitosten ja yleisten töiden maahantuonnin yhteydessä suoritettu tai ajo-
24529: ministeriö määrää, on pidettävä Suomen neuvon hintaan sisältyvä vero edellä tarkoi-
24530: oloissa tavanomaisina. tetusta ajoneuvosta.
24531:
24532:
24533: 16 §.
24534: Milloin veronalainen ajoneuvo tulee sallai-
24535: sen · invalidin henkilökohtaiseen käyttöön,
24536:
24537: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
24538:
24539: Akseli Roden. Kalervo F. Haapasalo.
24540: Veikko Kokkola. Antero Väyrynen.
24541: Veikko Helle. Veikko Mattila.
24542: 1704
24543:
24544: IV,726. - Lak.al. N: o 184.
24545:
24546:
24547:
24548:
24549: Häikiö ym..: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain voimassaolon
24550: jatkamisesta.
24551:
24552:
24553: E d u s k u n n a ll e.
24554:
24555: Voimassa olevan liikevaihtoverolain mu- sahateollisuudessa syntyy noin 15 prosentista
24556: kaan ei halkojen, pilkkeiden, polttohakkeen tuotannossa käytetystä raaka-aineesta sahan-
24557: ja -turpeen myynnistä ole suoritettava lii- purua, on kysymyksellä jo yksin tällä teolli-
24558: kevaihtoveroa. Veroa ei ole suoritettava myös- suuden alalla suuri merkitys. Lisäksi on huo-
24559: kään silloin, kun verovelvollinen ottaa myyn- mattava, että useimpia edellä luetelluista
24560: titarkoitukseen hankkimansa tai itse valmis- puujätteistä voidaan käyttää verovapaan
24561: tamansa edellä tarkoitetun tavaran käytettä- polttohankkeen raaka-aineena. Välttyäkseen
24562: väksi muuhun kuin myyntitarkoitukseen. suorittamasta liikevaihtoveroa tuotantonsa
24563: Puuta raaka-aineenaan käyttävässä teolli- yhteydessä syntyvien jätteiden käyttämisestä
24564: suudessa syntyy varsinaisen valmistustoimin- polttoaineena omassa tuotantotoiminnassaan
24565: nan yhteydessä runsaasti erilaatuisia poltto- teollisuuslaitosten tulisi näin ollen hankkia
24566: hakkeeseen ja pilkkeisiin sekä myös halkoi- tarvittavat koneet jätt'eiden valmistamiseksi
24567: hin rinnastettavia puujätteitä. Näistä voi- polttohakkeeksi. Tätä ei luonnollisestikaan
24568: daan mainita esimerkkeinä muun muassa voida pitää oikeana eikä tarkoituksenmukai-
24569: sahanpuru, pinnat, rimat, pätkät ja kuoret sena.
24570: sahateollisuudessa, vanerin syrjät, kutteri- Kansantaloudellisesti olisi erittäin suota-
24571: lastu ja hylkypölkyt vaneriteollisuudessa sekä vaa, että muihin tarkoituksiin soveltumatto-
24572: rullateollisuuden hykypölkyt, sorvilastu, hyl- mien puujätteiden käyttämistä polttoaineaksi
24573: kyrullat ja rullapuun jätteet. Tuotannon yh- pyrittäisiin kaikin keinoin edistämään. Se
24574: teydessä syntyvät: puujätteet pyritään käyt- että niiden myynnistä sekä ottamisesta käy-
24575: tämään ensisijaisesti selluloosateollisuuden tcttävä.ksi muuhun kuin myyntitarkoitukseen
24576: raaka-aineina. Niitä käytetään kuitenkin teol- on suoritettava liikevaihtoveroa, on omiaan
24577: lisuudessa myös polttoaineina, minkä lisäksi johtamaan kehitystä siihen, että teollisuus-
24578: niitä myydään käytettäväksi yksityistalouk- laitokset sekä myös yksityistaloudet siirtyvät
24579: sien lämmitykseen. Usein joudutaan sanotut yhä yleisemmin käyttämään polttoaineenaan
24580: puujätteet menekkimahdollisuuksien puut- muualta tuotavia kivihiiltä ja polttoöljyä.
24581: tuessa varastoimaan sellaisinaan ja niiden hä- Hallitus on antanut eduskunnalle esityk-
24582: vittäminen onkin muodostunut teollisuudelle sen laiksi liikevaihtoverolain voimassaolon
24583: vaikeaksi ongelmaksi. Kun puujätteitä ei, jatkamisesta (1964 vuoden valtiopäivät N: o
24584: halkoja ja pilkkeitä sekä polttohaketta lu- 85) ja ehdottanut samalla eräitä sen sään-
24585: kuun ottamatta, ole luettu liikevaihtovero- nöksiä muut:ettavaksi. Edellä esitetyistä
24586: laissa verovapaiden tavaroiden joukkoon, syistä olisi lain 3 §: n b kohta muutettava
24587: joudutaan niiden myynnistä polttoaineeksi samalla siten, että siinä mainittaisiin vero-
24588: sekä niiden ottamisesta omaan käyttöön muu- vapaina tav,aroina myös edellä tarkoitetut
24589: hun kuin myyntitarkoitukseen suorittamaan teollisuuden puujätteet.
24590: liikevaihtovero. Kuitenkin käytetään näitä Tämän perusteella ehdot:amme,
24591: tavaroita tällöin aina samaan tarkoitukseen
24592: kuin laissa verovapaiksi säädettyjä halkoja, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24593: pilkkeitä ja polttohaketta. Kun esimerkiksi van lakiehdotuksen:
24594: IV,726. - Häikiö ym. 1705
24595:
24596: Laki
24597: liikevaihtoverolain voimassaolon jatkamisesta.
24598: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
24599:
24600: Joulukuun 5 päivänä 1963 annettua liikevaihtoverolakia (532/63), sellaisena kuin se
24601: on muutettuna 10 päivänä huhtikuuta ja 29 päivänä toukokuuta 1964 annetuilla laeilla
24602: (170/64 ja 291/64), oovelletaan myös, milloin myytfY tai työsuorituksen kohteena ollut
24603: tavara on toimitettu taikka tavara on luovutettu tullivalvonnasta 1 päivänä tammikuuta
24604: 1965 tai sen jälkeen samoin kuin mainittuna päivänä tai sen jälkeen tapahtuneeseen ta-
24605: varan vuokraamiseen, kuitenkin siten, että 1 päivästä tammikuuta 1965 lukien lain 3
24606: §: n b kohta ja 31 §: n 1 momentti muutetaan ja lakiin lisätään uusi 77 a § seuraa-
24607: vasti:
24608: 3 §. 31 ja 77 a §.
24609: - - ~------------ (Kuten hallituksen esitiJ'ksessä.)
24610: b) pyöreä puutavara, myös kyllästeteynä - - - - - - - - - - - - - - -
24611: tai lahosuojattuna, halot, pilkkeet, poltto-
24612: turve, hake, sahanpuru sekä muut niihin
24613: verrattavat puujätteet; poronjäkälä;
24614:
24615:
24616: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
24617:
24618: Juuso Häikiö. Reino Ala-Kulju. Veikko Hyytiäinen.
24619: Juha Rihtniemi. Armas Leinonen. Pentti Sillantaus.
24620: 1706
24621:
24622: IV,7'J:/.- Lak.al. N:o 185.
24623:
24624:
24625:
24626:
24627: Biikiö ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain voimassaolon
24628: jatkamisesta.
24629:
24630:
24631: Eduskunnalle.
24632:
24633: Hallitus on antanut EdUS!kunna;l!le esityk- Kun oman aluksen korjauksessa tai valmis-
24634: sen lHkevaihtoverolam voimassaolon jatkami- tuksessa käytettäviä tavaroita ei nykyisten
24635: sesta (1964 vuoden valtiopäivät n:o 85). Sa- säännösten mukaan voida katsoa hankittavan
24636: malla se on esittänyt lain eräitä säännöksiä myyntitarkoitukseen, on sanotuista tavaroista
24637: muutettavaksi. Esityksen mukaan jäisi mm. sitä vastoin suoritettava liikevaihtovero.
24638: liikevaihtoverolain 3 §: n e ikohdan säännös Niin ikään ovat omien ilma-.aJlusten valmis-
24639: kuitenkin ennalleen. tus- j·a korjaustyöt verollisia niihin käytet-
24640: Mainitussa lainkohdassa on ilma-ailusten tyjen raa1ka-aineiden ja puolivalmisteiden
24641: sekä tiettyjen vesialusten myynti ja maahan- osalta.
24642: tuonti säädetty verottomaksi. Sen perus- Niin kuin Hikevaihtoverouudistusta valmis-
24643: teella on verotonta myös niihin kohdistuvien telJ.een komitean mietinnöstä käy ilmi, oli la-
24644: korjaus-, asennus- ym. töiden suorittaminen. kia säädettäessä tarkoituksena saattaa vesi-
24645: Milloin tukkuverovelvollinen hankkii tava- j.a ilma-alukset verottomikai myös niiden val-
24646: ran käytettäväksi myyntitarkoitu:kseen, ei lii- mistus-, korjaus- ym. töissä käytettävien ta-
24647: kevaihtoveroa ole yleensä suoritettava. Niin varoiden osalta. Tätä lainsäätäjän tarkoi-
24648: ikään saa vähittäisverovelvollinen vähentää tusta ei kuitenkaan saavuteta, milloin aluksen
24649: myyntitarkoitukseen hankkimansa tavaran omistaja suorittaa itse ko. työn. Ei voida
24650: ostohinnan verollisesta myynnistään. Sen pitää oikeana, että työssä käytettävät tava-
24651: johdosta ovat myös myytävwksi valmistettuun rat saadaan verottomina 'V'ain, mikäli vero-
24652: ilma- tai vesialukseen käytetyt ra&ka-aineet velvollinen teettää työsuorituksen vieraalla.
24653: ja puolivalmisteet verottomia eikä liikevaih- Epwkohdan poistamiseksi olisikin liikevaihto-
24654: toveroa ole näin ollen suoritettava myöskään verolakia siten muutettava, että vesi- ja ilma-
24655: vieraan ilma- tai vesialuksen korjaus-, kun- aluksiin 'kohdistuvat työsuoritukset säädettäi-
24656: nostus- tai muissa työsuorituksissa käyte- siin verottomikai myös niihin käytettyjen ta-
24657: tyistä tavaroista. varoiden osalta siitä riippumatta, kuka työn
24658: Käytännössä suoritetaan vesialusten kor- on suorittanut.
24659: jaus- ja huoltotyöt usein laivanomistajan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
24660: omilla telakoilla. Samoin on mahdollista,
24661: että yritys valmistaa aluksen itselleen omaan että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24662: käyttöönsä. Yleensä ei työsuorituksesta ole van lakiehdotuksen:
24663: tällöinkään suoritettava liikevaihtoveroa.
24664: IV,727. - Häikiö ym. 1707
24665:
24666: Laki
24667: liikevaihtoverolain voimassaolon jatkamisesta.
24668: Eduskunnan päätOksen mukaisesti säädetään:
24669: Joulukuun 5 päivänä 1963 annettua liikevaihtoverolakia (532/63), sellaisena kuin se
24670: on muutettuna 10 päivänä huhtikuuta ja 29 päivänä tou!kdkuuta 1964 annetuilla laeilla
24671: (170/64 ja 291/64), soveHetaan myös, milloin myyty tai työsuorituksen kohteena ollut
24672: tavara on toimitettu taikka tavara on luovutettu tullivalvonnasta 1 päivänä tammikuuta
24673: 1965 tai sen jälkeen, samoin kuin mainittuna päivänä tai sen jäl:keen tapahtuneeseen ta-
24674: varan vuokraamiseen, kuitenkin siten, että 1 päivästä tammikuuta 1965 lukien lain
24675: 13 § :n 4 momentti ja 31 § :n 1 momentti muutetaan ja iakiin lisätään uusi 77 a § ja
24676: sen 14 § : ään uusi kolmas momentti seuraavasti:
24677:
24678: 13 §. 14 §.
24679:
24680: Milloin työsuorituksesta tai tavaran otta- Verovelvollisen katsotaan hanlkkivan tava-
24681: misesta käytettäväksi muuhun kuin myynti- ran käytettäväksi myyntitarkoitukseen niin
24682: talilwitukseen ei ole 3 momentin mukaan suo- ikään silloin, kun tavara tulee käytettäväksi
24683: ritettava veroa, veroa on kuitenkin suoritet- 3 §:n e kohdassa tarkoitetun tavaran val-
24684: tava työsuorituksessa tai tavaran valmistuk- mistuksessa tai siihen kohdistuvassa muussa
24685: sessa käytetyistä, myyntitarkoitukseen han- työsuorituksessa.
24686: lcitUJista tavaroista, ei kuitenkaan, milloin ne
24687: on käytetty 3 § :n e kohdassa tarkoitetun ta- 31 ja 77 a §.
24688: varan valmistuksessa tai siihen kohdistuvassa (Kuten hanituksen esityksessä.)
24689: muussa työsuorituksessa.
24690:
24691: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1964.
24692:
24693: Juuso lfåildö. Reino Ala-Kulju. Veikko Hyytiäinen.
24694: Juha Rihtniemi. Armas Leinonen. Pentti Sillantaus.
24695: 1708
24696:
24697: IV,728.- Lak.al. N:o 186.
24698:
24699:
24700: Häikiö ym.: Ehdotus laiksi nestemäisten polttoaineiden val-
24701: misteverosta annetun lain muuttamisesta.
24702:
24703: Eduskunnalle.
24704:
24705: Hallitus on antanut edus1runnalle esityk- maan valuutan säästämiseksi henkilöautojen
24706: sen laiksi nestemäisten polttoaineiden valmis- tiUonnin voimakasta kasvua. On varsin epä-
24707: teverosta annetun lain muuttamisesta (1964 todennäköistä, että toimenpiteellä tultaisiin
24708: vuoden valtiopäivät N:o 84). Esityksen mu- saavuttamaan tässä suhteessa toivottua tu-
24709: kaan olisi bensi.inistä suoritettava lisäveroa losta. Bensiinin hinnan korottaminen tulisi
24710: 8.85 penniä normaalilitralta, joten lisäveron sitä vastoin välittömästi nostamaan kuljetus-
24711: määrä nousisi nykyisestään tavallisen bensii- kustannuksia ja heikentämään siten myös
24712: nin osalta 2.25 penniä ja yli 84 oktaanilukui- elinkeinoelämämme kilpailukykyä. Se vaikut-
24713: sen bensiinin osalta 2.75 penniä litralta. taisi korottavasti hintoihin ja nostaisi sitä-
24714: Hallituksen esitys perustuu muutoin pää- kin tietä elinkustannuksia. Onkin ilmeistä,
24715: kohdiltaan moottoriajoneuvon käyttämiseen että toimenpiteen haitta~aikutukset tulisivat
24716: kohdistuvan verotiUksen uudistamista harkin- olemaan sillä mahdollisesti saavutettavia
24717: neen komitean ehdotukseen. Mietinnössään etuja huomattavasti suuremmat. Bensiinin
24718: kiinnitti komitea erityistä huomiota siihen, hinnan korottamista ei voida näin ollen pi-
24719: että nykyinen verojärjestelmä asettaa ben- tää kansantaloudellisestikaan hyväksyttävänä.
24720: siinikäyttöiset autot huomattavasti diesel- Sitä paitsi on huomattava, että valtion moot-
24721: käyttöisiä epäedullisempaan asemaan. Epä- toriajoneuvoliikenteestä saarnat verotulot tu-
24722: suhteen tasoittamiseksi komitea ehdotti ben- levat lähiaikoina mm. liikenteen kasvamisen
24723: siinistä kannettavaa valmiteveron lisäveroa seurauksena voimakkaasti lisääntymään.
24724: alennettavaksi siten, että bensiinin hinta Edellä esitetyn perusteella esitämme,
24725: olisi alentunut nykyisestä 49,9 pennistä 48
24726: penniin litralta. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24727: Hallitus on ilmoittanut pyrkivänsä korot- van lakiehdotuksen:
24728: tamalla bensiinin hintaa hidastamaan ulko-
24729:
24730:
24731: Laki
24732: nestemäisten polttoaineiden valmistaverosta annetun lain muuttamisesta.
24733: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan nestemäisten polttoaineiden valmisteve-
24734: rosta 11 päivänä joulukuuta 1959 annetun lain 2 §, sellaisena kuin se on 29 päivänä
24735: marraskuut1a 1963 annetussa laissa (521/63), näin kuuluvaksi:
24736: 2 §. (2) ja 3) kohta kuten hallituksen esityk-
24737: (1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityk- sessä.)
24738: sessä.) (4 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
24739: Lisäveroa on suoritettava
24740: 1) bensiinistä 6,6 penniä normaalilitralta,
24741: milloin bensiinin oktaaniluku on enintään 84, Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
24742: ja 6,1 penniä normaalilitralta, milloin ben- kuuta 1965.
24743: siinin oktaaniluku on yli 84;
24744:
24745: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
24746:
24747: Juuso Häikiö. Juha Rihtniemi.
24748: 1709
24749:
24750: IV,729.-Lak.al. N:o 187.
24751:
24752:
24753:
24754:
24755: Roden ym.. : Ehdotus laiksi nestemäisten polttoaineiden val-
24756: misteverosta annetun lain muuttamisesta.
24757:
24758:
24759: E d u s k u n n a 11 e.
24760:
24761: Kesäkuun 29 päivänä 1960 asetettiin ko- hidastamispyrkimyksen, mutta jättää otta-
24762: mitea laatimaan ehdotusta polttoaineiden matta huomioon, ettei kustannusten lisää-
24763: verotuskysymyksen uudelleen järjestämi- minen samaa polttoainetta käyttäville
24764: seksi. Komitean annettua osamietintönsä ja kuorma-autoille ole suinkaan henkilöautojen
24765: ehdotukset uudeksi moottoriajoneuvovero- tuonnin hidastamista. Sitä paitsi muutenkin
24766: laiksi, muutoksiksi nestemäisten polttoainei- on pidettävä hyvin kysymyksenalaisena, vai-
24767: den valmisteverosta annettuun lakiin sekä kuttaako polttoaineen hintakysymys hen-
24768: autokumirenkaiden valmisteverosta annetun kilöautojen tuontiin, sillä henkilöautojen
24769: lain kumoamiseksi, on Hallitus antanut ostajat ostopäätöstä tehdessään varmaankin
24770: Eduskunnalle vastaavat lakiesitykset. Näissä kiinnittävät huomionsa muuhun kuin poltto-
24771: esityksissä lähdetään kuitenkin varsin sel- aineen hintakysymykseen. Dieselpolttoaineen
24772: västi veronkorotusten linjalle, vaikka komi- hintaa laskiessaan on polttonesteverokomi-
24773: tea mietinnössään korostaa, ettei pyrkimyk- tea määritellyt lähtökohdat myös selvästi
24774: senä ole valtion verotuoton lisääminen, vaan kokonaisverorasitetta lisääviksi.
24775: ainoastaan verotusjärjestelmän uudistami- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24776: nen. Hallituksen esitykseen liittyvissä perus- noittaen,
24777: teluissa on niinikään ilmeistä epäjohdonmu-
24778: kaisuutta, sillä hallitus ilmoittaa bensiinin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24779: hinnan korottamisen tarkoituksena olevan van lakiehdotuksen:
24780: henkilöautojen tuonnin voimakkaan kasvun
24781:
24782:
24783:
24784:
24785: Laki
24786: nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta.
24787: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan nestemäisten polttoaineiden valmiste-
24788: verosta 11 päivänä joulukuuta 1959 annetun lain 2 §, sellaisena kuin se on 29 päi-
24789: vänä marraskuuta 1963 annetussa laissa (521/63), näin kuuluvaksi:
24790:
24791: 2 §. ron määrä on 95 prosenttia voimassa ole-
24792: Maassa valmistetusta nestemäisestä polt- vasta tullista.
24793: toaineesta suoritetaan perusveroa ja lisä- Lisäveroa on suoritettava
24794: veroa. Maahan tuodusta nestemäisestä polt- 1) bensiinistä 4,6 penniä normaalilitralta,
24795: toaineesta suoritetaan lisäveroa. Lisäverosta 2) moottoripetroolista 7,7 penniä normaa-
24796: vapaat ovat kuitenkin polttoöljy, lentokone- lilitralta,
24797: bensiini, raskasbensiini ja reaktiopolttoaine. 3) dieselöljystä 11,45 penniä normaalilit-
24798: Perusveroa maksetaan saman perusteen ralta, milloin dieselindeksi on enintään 56,
24799: mukaan kuin vastaavasta maahan tuota- ja 10,95 penniä normaalilitralta, milloin die-
24800: vasta valmisteesta kannetaan tullia, ja ve- selindeksi on yli 56.
24801: 215 E 70/65
24802: 1710 IV,729. - NestemiUaten polttoaiDeideD va.lmiatevero.
24803:
24804:
24805: Korvauksena valmistuspaikalta eräisiin roolin osalta 0,3 penniä sekä dieselöljyn
24806: satamiin tapahtuvista kuljetuksista alenne- osalta 0,37 penniä normaalilitralta.
24807: taan kaikelle valmistuspaikalta toimitetulle
24808: bensiinille, moottoripetroolille ja dieselöl-
24809: jylle valmisteveroa maksuunpantaessa 3 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
24810: momentissa mainittuja lisäveron määriä mikuuta 1965.
24811: bensiinin osalta 0,4 penniä ja moottoripet-
24812:
24813:
24814: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
24815:
24816: Akseli B.oden. Veikko Kokkola.. Veikko Mattila..
24817: Arvo Ahonen. Veikko Helle. Edit Terästö.
24818: Dma.ri Linna. Antero Väyrynen. Anni Flinck.
24819: Viljo Virtanen. Väinö Vilponiem.i.
24820: 1711
24821:
24822: IV,730.- Lak.a.l. R':o 188.
24823:
24824:
24825:
24826:
24827: Roden ym.: Ehdotus laiksi moottoriajoneuvoverosta.
24828:
24829:
24830: Eduskunnalle.
24831:
24832: Kesäkuun 29 päivänä 1960 asetettiin komi- on ammattimaiselle kuorma- ja pakettiauto-
24833: tea laatimaan ehdotusta nestemäisten poltto- liikenteelle myönnetty ja joka tulisi edelleen
24834: aineiden verotuskysymyksen järjestämiseksi säilyttää sekä ulottaa käsittämään myös
24835: huomioon ottaen tarpeen pyrkiä samanaikai- muun ammattimaisen moottoriajoneuvoliiken-
24836: sesti moottoriajoneuvoverotuksen kokonais- teen. Ammattimaiselle autoliikenteelle tämän
24837: uudistukseen. Komitean annettua Hallituk- etuuden säilyttäminen on mahdollista myös
24838: selle ehdotuksensa on kuitenkin todettava, et- kokonaisverotuottojen määrän vähentymättä,
24839: tei niissä ole riittävässä määrin otettu huo- jos tieliikenteessä käytettävät traktorit, ku-
24840: mioon ammattimaisen autoliikenteen asemaa ten on kohtuullista, asetetaan vastaavanlaisen
24841: ja niitä Eduskunnassakin lausuttuja mieli- verotuksen alaiseksi, ja kun samalla otetaan
24842: piteitä, että olisi välttämättä pyrittävä tämän huomioon, että komitean laskelmat mitoittu-
24843: liikenteenalan kohtuuttoman korkeaksi muo- vat todellista alhaisempien ammattimaisen
24844: dostuneen verotuksen keventämiseen. Sitä autoliikenteen vuotuisten keskimääräisten
24845: vastoin komitea on lähtenyt esityksissään pe- ajokilometrimäärien ja ilmeisesti myös todel-
24846: rusteista, jotka siten toteutettuina merkitsi- lista pienempien keskimääräisten ajoneuvo-
24847: sivät huomattavaa kokonaisverorasitteen li- kohtaisten polttoaineen kulutusmäärien mu-
24848: säämistä autoliikenteelle ja myös ammatti- kaan.
24849: maisen autoliikenteen verorasitteen kohoa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24850: mista. Niinikään komitean ehdotukseen poh- nioittaen,
24851: jautuva esitys uudeksi moottoriajoneuvovero-
24852: laiksi ei sisällä sitä etuutta, joka jo vuodeksi että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24853: 1964 säädetyssä moottoriajoneuvoverolaissa van lakiehdotuksen:
24854:
24855:
24856:
24857: Laki
24858: moottoriajoneuvoverosta.
24859: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
24860:
24861: Yleisiä säännöksiä. 5 §.
24862: Varsinainen ajoneuvovero on bensiiniä
24863: 1-3 §. käyttämään tarkoitetusta moottoriajoneu-
24864: (Kuten hallituksen esityksessä n: o 84/1964 vosta:
24865: vp.)
24866: 1) henkilöautosta 600 kilon kokonaispai-
24867: noon saakka 24 markkaa ja kultakin maini-
24868: Varsinainen ajoneuvovero. tun painon ylittävältä 100 kilon määräitä tai
24869: sen osalta 3 markkaa; milloin henkilöauto on
24870: 4 §. rekisteröity ammattimaiseen liikenteeseen
24871: (Kuten hallituksen esityksessä). käytettäväksi on vero 600 kilon kokonaispai-
24872: 1712 IV,730. - Moottoriajoneuvovero.
24873:
24874:
24875: noon saakka 18 markkaa ja kultakin maini- numerokilvin näiden ·tilapäiseen käyttöön
24876: tun painon ylittävältä 100 kilon määräitä tai liittyvin rajoituksin; sekä
24877: sen osalta 2 markkaa; 7) vastavuoroisuuden ehdolla moottoriajo-
24878: 2) paketti-, kuorma-, linja- ja erikois- neuvot, joita käyttää vieraan valtion Suo-
24879: autosta sekä tieliikenteessä käytettävästä messa oleva lähetystö tai konsulivirasto, jon-
24880: traktorista kultakin kokonaispainon 100 ki- ka päällikkönä on lähetetty konsuli, tahi nii-
24881: lon määräitä tai sen osalta 3 markkaa; mil- hin verrattava ulkomainen edustusto, taikka
24882: loin paketti-, kuorma-, linja- tai erikoisauto niihin kuuluva henkilö, joka ei ole Suomen
24883: tai traktori on rekisteröity ammattimaiseen kansalainen.
24884: liikenteeseen käytettäväksi on vero 2 mark-
24885: kaa kultakin sen kokonaispainon 100 kilon 7 ja 8 §.
24886: määräitä tai sen osalta; sekä (Kuten hallituksen esityksessä.)
24887: 3) moottoripyörästä 24 markkaa.
24888: Varsinainen ajoneuvovero on dieselöljyä, 9 §.
24889: moottoripetroolia, nestekaasua tai sähköä Valtiovarainministeriö voi hakemuksesta
24890: käyttämään tarkoitetusta moottoriajoneuvosta määräajaksi tai siksi ajaksi, minkä ajoneuvo
24891: 1 momentissa sanotun veron määrä kaksin- on saman haltijan käytössä, vapauttaa varsi-
24892: kertaisena. naisesta ajoneuvoverosta tai sen osasta moot-
24893: Perävaunusta on ajoneuvovero kultakin toriajoneuvotyypin, joka maanpuolustuksen
24894: kokonaispainon 100 kilon määräitä tai sen kannalta tai muusta syystä on maalle edulli-
24895: osalta 2 markkaa 40 penniä; mikäli perä- nen, niin myös moottoriajoneuvon, joka rau-
24896: vaunu on rekisteröity ammattimaiseen liiken- tatieliikenteen kanssa kilpailematta välittää
24897: teeseen käytettäväksi, on vero 1 markka 80 säännöllistä liikennettä harvaan asutuilla
24898: penniä kultakin sen kokonaispainon 100 kilon seuduilla tai rautatien ja siitä kaukana ole-
24899: van paikkakunnan välillä, sekä myös moot-
24900: määräitä tai sc!l osalta.
24901: toriajoneuvon, jota käytetään yksinomaan
24902: Jos moottoriajoneuvo merkitään moottori- yleishyödylliseen tarkoitukseen tai pääasial-
24903: ajoneuvorekisteriin vasta verovuoden ku- lisesti ulkomailla.
24904: luessa, on siltä verovuodelta suoritettava niin Rekisteriviranomainen voi hakemuksesta
24905: monta kahdestoistaosaa koko ve;rovuoden ajo- vapauttaa ajoneuvoverosta tai osasta siitä po-
24906: neuvoverosta, kuin verovuodesta on jäljellä liisiviranomaisen hallitseman moottoriajoneu-
24907: kuukausia, sekin kuukausi mukaan luettuna, von, jota käytetään pääasiallisesti virantoi-
24908: jonka kuluessa rekisteriin merkitseminen ta- mituksessa, sekä puolesta verosta linja-auton,
24909: pahtui. joka liikennöi ainoastaan kaupunki-, kaup-
24910: pala- tai niihin verrattavilla asutustaajama-
24911: 6 §. alueilla.
24912: Varsinaisesta ajoneuvoverosta ovat vapaat:
24913: 1) moottoriajoneuvot, jotka omistaa ja. 10 ja 11 §.
24914: joita käyttää valtio tai valtion laitos; (Kuten hallituksen esityksessä.)
24915: 2) palo- ja sairasautot;
24916: 12 §.
24917: 3) yksinomaan maataloudessa työkoneina Jos moottoriajoneuvo verovuoden aikana
24918: käytettävät traktorit, muut moottorityökoneet poistetaan moottoriajoneuvorekisteristä, mak-
24919: ja laitteet, näiden perävaunut sekä auton settakoon suoritetusta ajoneuvoverosta takai-
24920: alustalle rakennetut työkoneet; sin määrä, joka ylittää sen kuukauden lop-
24921: 4) moottoripolkupyörät sekä moottoripyö- puun lasketun veron, minkä kuluessa ajo-
24922: rät, joiden omapaino on enintään 50 kiloa, neuvon tunnusmerkit on viranomaiselle an-
24923: ja invalidipyörät; nettu takaisin. Jos verovuodelta takaisin
24924: 5) moottorireet; maksettava vero on pienempi kuin 10 mark-
24925: 6) ulkomaille vietävät moottoriajoneuvot, kaa, älköön veroa takaisin maksettako.
24926: joita täällä käytetään väliaikaisesta rekiste-
24927: röimisestä annettujen säännösten rajoissa, 13 ja 14 §.
24928: sekä moottoriajoneuvot, joita käytetään koe- (Kuten hallituksen esityksessä.)
24929: IV,730. - Bod6n ym. 1713
24930:
24931: Lisävero. Erinäisiä säännöksiä. ·
24932: 15-23 §. 24-36 §.
24933: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
24934:
24935: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
24936:
24937: Akseli Roden. Veikko Helle.
24938: Arvo Ahonen. K. F. Haapasalo.
24939: Timari Linna. Antero Väyrynen.
24940: Veikko Kokkola. Veikko Mattila.
24941: 1714
24942:
24943: IV,731.-Lak.al. N:o 189.
24944:
24945:
24946:
24947:
24948: Liedes ym.: Ehdotukset laeiksi moottoriajoneuvoverosta ja
24949: 11,estemäisten polttoaineide"" valmisteverosta a11,netu"" lain
24950: muuttamisesta.
24951:
24952:
24953: E d u s kunnalle.
24954:
24955: Hallitus on antanut Eduskunnalle ehdo- bentsiinin valmistevero nousisi nykyisestä
24956: tuksen (84/64) laiksi moottoriajoneuvolain, 4,6 pennistä 8,85 penniin litralta, muodos-
24957: nestemäisten polttoaineiden valmistavero- tuisivat muutokset kokonaisuudessaan huo-
24958: lain ja autokumirenkaiden valmistavero- mattavan suureksi huononnukseksi ammat-
24959: lain muuttamiseksi. Tyydytyksellä voidaan timaista liikennettä ajatellen.
24960: todeta hallituksen ehdottaneen kauan kai- Hallituksen ehdottama bentsiinin hinnan
24961: vatun niin sanotun dieselveron poistamista korotus ei myöskään ole perusteltavissa au-
24962: sekä autokumirenkaiden valmisteveron ku- tokannan lisääntymisenä, kuten hallitus
24963: moamista. Nämä tulevat myönteisesti vai- asiaa perustelee. Asutuskeskuksissa esiin-
24964: kuttamaan ammattiautoilijain liikenteen tyvä voimakas asuntopula on pakottanut
24965: harjoittamisessa. työntekijöitä asumaan etäällä varsinaisista
24966: Poistaassaan dieselveron hallitus on kui- työpaikoistaan ja tästä johtuen on viime
24967: tenkin esittänyt esinekohtaista veroa nykyi- vuosina jouduttu käyttämään entistä enem-
24968: sestään voimakkaasti korotettavaksi ns. re- män henkilöautoja kulkuvälineenä. Bentsii-
24969: kisterimaksujen osalta. Kun tähän liite- nin hinnan korottaminen tulisi huomatta-
24970: tään vielä hallituksen ehdottama diesel- vasti lisäämään edellä mainittujen henki-
24971: öljyn ja bentsiinin hinnan korotukset, niin löiden välttämättömiä matkakustannuksia.
24972: ne yhdessä ovat mitätöineet edellä esitetyt Edellä esitetyistä syistä johtuen ehdo-
24973: myönteiset tekijät. Rekisterimaksujen ko- tamme hallituksen esitystä niin muutetta-
24974: rottaminen ammattimaista liikennettä har- van, että autojen rekisterimaksujen korot-
24975: joittavien kuorma-autojen kohdalla muodos- tamisesta sekä bentsiinin valmisteveron li-
24976: tuu erityisen korkeaksi. 10 000 kilon kuor- säyksestä kokonaisuudessaan luovutaan ja
24977: ma-auton rekisterimaksu ammattimaisessa ehdotus dieselveron poistamisesta hyväksy-
24978: liikenteessä on nykyisen lain mukaan 240 tään hallituksen ehdottamalla tavalla.
24979: markkaa, mutta hallituksen ehdotuksen mu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24980: kaan nousisi 900 markkaan. Kun tämän li-
24981: säksi dieselöljyn valmistevero nousisi ny- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24982: kyisestä 6,5 p/kgs:ta aina 14,45 p/l:lle ja van lakiehdotuksen:
24983:
24984:
24985: Laki
24986: moottoriajoneuvoverosta.
24987: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
24988:
24989: Yleisiä säännöksiä. Varsinainen ajoneuvovero.
24990: 1-3 §. 4 §.
24991: (Kuten hallituksen esityksessä n: o 84/ (Kuten hallituksen esityksessä.)
24992: 1964 vp.)
24993: IV,731. - Liedee JDI.. 1715
24994:
24995: 5 §. 100 kilon määräitä tai sen osalta, kuitenkin
24996: Varsinainen ajoneuvovero on koko ka- vähintään 24 markkaa;
24997: lenterivuodelta: 4) linja-autosta 4 markkaa 80 penniä kul-
24998: takin sen kokonaispainon 100 kilon mää-
24999: 1) moottoripyörästä 18 markkaa; räitä tai sen osalta;
25000: 2) henkilöautosta, jonka omapaino ei ole 5) erikoisautoista, lukuun ottamatta 2
25001: 1600 kiloa suurempi, 4 markkaa 80 penniä §: n 1 momentin 4 kohdassa mainittuja, 3
25002: kultakin 100 kilon määräitä tai sen osalta, markkaa 60 penniä kultakin sen oman pai-
25003: kuitenkin vähintään 48 markkaa, sekä hen- non 100 kilon määräitä tai sen osalta; sekä
25004: kilöautosta, jonka omapaino on 1 600 kiloa 6) perävaunusta 2 markkaa 40 penniä
25005: suurempi, edellä mainituin tavoin lasketun kultakin sen kokonaispainon 100 kilon mää-
25006: veron lisäksi 9 markkaa kultakin 1600 ki- räitä tai sen osalta, kuitenkin vähintään 24
25007: loa ylittävältä 100 kilon määräitä tai sen markkaa; mikäli perävaunu on rekisteröity
25008: osalta; ammattimaiseen liikenteeseen käytettäväksi,
25009: 3) kuorma- ja pakettiautosta 3 markkaa on vero 1 markka 80 penniä kultakin sen
25010: 60 penniä kultakin sen kokonaispainon 100 kokonaispainon 100 kilon määräitä tai SAn
25011: kilon määräitä tai sen osalta, kuitenkin osalta, kuitenkin vähintään 18 markkaa.
25012: vähintään 36 markkaa; milloin kuorma- tai (4 mom. kuten hallituksen esityksessä
25013: pakettiauto on rekisteröity ammattimaiseen 84/64).
25014: liikenteeseen käytettäväksi on vero 2 mark- 6-36 §.
25015: kaa 40 penniä kultakin sen kokonaispainon (Kuten hallituksen esityksessä 84/64).
25016:
25017:
25018:
25019:
25020: Laki
25021: nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta. annetun lain muuttamisesta.
25022: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan nestemäisten polttoaineiden valmiste-
25023: verosta 11 päivänä joulukuuta 1959 annetun lain 2 §, sellaisena kuin se on 29 päivänä
25024: marraskuuta 1963 annetussa laissa (521/63), näin kuuluvaksi:
25025:
25026: 2 §. ron määrä on 95 prosenttia voimassa ole-
25027: Maassa valmistetusta nestemäisestä polt- vasta tullista.
25028: toaineesta suoritetaan perusveroa ja lisä-
25029: veroa. Maahan tuodusta nestemäisestä polt- Lisäveroa on suoritettava:
25030: toaineesta suoritetaan lisäveroa. Lisäverosta 1) bensiinistä 4,6 penniä normaalilitralta,
25031: vapaat ovat kuitenkin polttoöljy, lentokone- milloin bensiinin oktaaliluku on enintään
25032: bensiini, raskasbensiini ja reaktiopoltto- 84, ja 4,1 penniä normaalilitralta, milloin
25033: aine. bensiinin oktaaliluku on yli 84;
25034: Perusveroa maksetaan saman perusteen (3. momentin 2-3 kohta kuten halli-
25035: mukaan kuin vastaavasta maahan tuota- tuksen esityksessä.)
25036: vasta valmisteesta kannetaan tullia, ja ve- (4. mom. kuten hallituksen esityksessä.)
25037:
25038: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
25039:
25040: Pentti Liedes. Antti Kinnunen.
25041: Olavi Kämäräinen. Eino Tainio.
25042: Veikko Johannes Rytkönen. Irma Torvi.
25043: Irma Rosnell.
25044: 1716
25045:
25046: IV,732.- Lak.al. N:o 190.
25047:
25048: I. Linna ym.: Ehdotus laiksi maataloustuotteiden markkinoi-
25049: misral!.astosta annetun lain muuttamisesta.
25050:
25051: E d u s k u n n a 11 e.
25052: Maidon tavoitehinnan korotus on aiheutta- muutoksien aiheuttamia tuontimaksujen
25053: nut voin hinnankorotuksen 52 pennillä ki- muutoksia käsiteltäessä säilyttää ennallaan,
25054: lolta, samalla on myös margariinin hintaa eli 61,9 %:na.
25055: korotettu. Käsiteltäessä lakia maataloustuot- Voin ja margariinin vähittäishintojen ke-
25056: teiden markkinoimisrahastosta annetun lain· hitys 1963 ja 1964 sekä hintasuhde:
25057: muuttamisesta (No 631/30. 12. 1963) tuli Margariinin
25058: Eduskunnassa esille kysymys margariinin ja Voi Margariini hinta voin
25059: mk mk hinnasta
25060: voin hintasuhteesta, joka laissa hyväksyttiin
25061: 61.9 %:ksi. Tällöin tuli voin ja margariinin Tammikuu 1963 4,64 kg 3,16 kg 68,1 %
25062: hinnaksi mk 5,43 kg ja 3,36 kg. Maaliskuu 1963 5,17 kg 3,16 kg 61,1 %
25063: Hallitus on 1. 9. 64 alkaen päätöksellään Tammikuu 1964 5,43 kg 3,36 kg 61,9 %
25064: muuttanut tätä Eduskunnan hyväksymää Syyskuu 1964 .. 5,95 kg 4,04 kg 67,9 %
25065: hintasuhdetta ja vahvistanut voin ja marga- (hallituksen
25066: riinin hinnoiksi mk 5,95 kg ja 4,04 kg, ko- esitys)
25067: rottaen perusteettomasti halvimman elintar- Tammikuun 1964
25068: vikerasvamme margarnnm hinnan 67,9 hintasuhde voin
25069: % :ksi voin hinnasta. hinnan ollessa
25070: Muissa pohjoismaissa voin ja margarnnm 5,95 kg ...... . 5,95 kg 3,68 kg 61,9 %
25071: hinta vaihtelee 25-50 % voin hinnasta. Kun
25072: yleinen hintataso maassamme on jatkuvassa Kunnioittaen ehdotamme,
25073: nousussa, olisi perusteetonta jatkaa sitä lain-
25074: säädännöllisillä toimenpiteillä. Margariinin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
25075: ja voin hintasuhde tulisi tavoitehintojen van lakiehdotuksen:
25076:
25077: Laki
25078: maataloustuotteiden markkinoimisrahastosta annetun lain muuttamisesta.
25079: Eduskunnan päätöksen mukaisesti tehdään maataloustuotteiden markkinoimisrahastosta
25080: 25 päivänä elokuuta 1962 annetun lain (459 /62) 3 § :n tuontimaksutaulukkoon, sellaisena
25081: kuin se on osittain muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1963 ja 22 päivänä toukokuuta
25082: 1964 anetuissa laeissa (631/63 ja 251/64), seuraavat muutokset:
25083:
25084: Nimikkeen Tuonti·
25085: n:o Yksikkö 1 maksu
25086:
25087:
25088:
25089:
25090: III OSA
25091: ELlUN- JA KASVIRASVAT JA -öLJYT SEKÄ NIIDEN
25092: HAJOITTAMISTUOTTEET; VALMISTETUT RAVINTORAS-
25093: VAT; ELlUN- JA KASVIVARAT
25094: 15. Ryhmä
25095: Eläin- ja kasvirasvat ja -öljyt sekä niiden hajoittamiStuotteet;
25096: valmistetut ravintorasvat; eläin- ja kasvivahat
25097: 15.01 Sianihra (lardi) ja muu sulatettu tai puristettu sianrasva, sula-
25098: tettu tai puristettu siipikarjan rasva ................ (Muist.) 1 kg 1,88
25099: IV,732. - I. Linna ym. 1717
25100:
25101:
25102: 15.02 Nautakarjan, lampaan tai vuohen tali, raaka tai sulatettu, myös
25103: premier jus:
25104: -raaka •............•.......•...•.....•..................••. vapaa
25105: - muu ..................•.......•...•....•.....•.... (Muist.) 1 kg 1,35
25106:
25107: 15.03 Lardi- ja oleosteariini, lardiöljy, oleomargariini ja taliöljy, emulgoi-
25108: mattomat, sekoittamattomat tai muuten valmistamattomat:
25109: - oleomargariini ja lardiöljy ........................ (Muist.) 1 kg 1,88
25110: -muut: .................................................... .
25111: - - sellaisenaan ihmisravinnoksi soveltumattomat .•...... : .. . vapaa
25112: - - muut ..•.......................•.•............. (Mu1st.) 1 kg 1,57
25113: 1
25114: 15.04:stä Kala- ja merinisäkäsrasvat ja -öljyt, myös puhdistetut:
25115: 400 - valasöljy, spermaseettiöljy, hyljeöljy ja silliöljy, raaka vapaa
25116:
25117: -muut:
25118: 901 - - raa'at ........................................ ·· ······ ·· • vapaa
25119: 909 - - puhdistetut ..................................... (Muist.) 1 kg 1,57
25120:
25121: 15.06 Muut eläinrasvat ja -öljyt, kuten sorkkaöljy sekä luu- ja jäterasva:
25122: - sellaisenaan ihmisravinnoksi soveltumattamat ............... . vapaa
25123: - muut ..........•..........................•....... (Muist.) 1 kg 1,57
25124:
25125: 15.07:stä Rasvaiset kasviöljyt, juoksevat tai jähmeät, myös puhdistetut:
25126: - raa'at:
25127: - -:: ol~~~iöljy ja muut sellaisenaan ravintotarkoituksiin käytettä-
25128: vat olJyt ................................................. . 1 kg 1,57
25129: - - muut, ei kuitenkaan valkaisematon pellavaöljy, risiiniöljy,
25130: kiinanpuuöljy (tungoil) eikä oiticicaöljy ............... . vapaa
25131: - puhdistetut, ei kuitenkaan valkaistu pellavaöljy, risiiniöljy,
25132: kiinanpuuöljy (tungoil) eikä oiticicaöljy .......... (Muist.) 1 kg 1,57
25133:
25134: 15.08:sta Eläin- ja kasviöljyt, keitetyt, hapetetut, dehydratoidut, rikitetyt,
25135: puhalletut, polymeroidut tai muuten modifioidut:
25136: - puhalletut ......................................... (Muist.) 1 kg 1,57
25137:
25138: 15.12 Kovetetut eläin- tai kasvirasvat ja -öljyt, myös puhdistetut, mutta
25139: ei enempää valmistetut:
25140: - raa'at ..................................................... . vapaa
25141: - puhdistetut ........................................ (Muist.) 1 kg 1,57
25142: M ui s t. nimikkeisiin 15.01, 15.02, 15.03, 15.04, 15.06, 15.07,15.08
25143: ja 15.12. Näihin nimikkeisiin kuuluvista öljyistä ja rasvoista,
25144: jotka teollisuus käyttää raaka-aineenaan säilykkeiden, makeis-
25145: ten, saippuan, nahkojen, voiteluöljyjen, rakennuspahvin, vä-
25146: rien ja sulfonoitujen öljyjen sekä lääke- ja teknokemiallisen
25147: teollisuuden tuotteiden valmistukseen, ei kanneta tuontimaksua
25148: ehdoilla, jotka valtioneuvosto määrää.
25149:
25150: 15.13 Margariini, tekoihra ja muut valmistetut ravintorasvat ...... p. 1 kg 1,88
25151:
25152:
25153: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
25154:
25155: Timari Linna. Väinö Vilponiemi.
25156: Veikko Kokkola. Uljas M'åkelä.
25157: Ensio Partanen. Kalle Matilainen.
25158: Veikko Helle. Tyyne Paasivuori.
25159: Antero Väyrynen. U. H. Voutilainen.
25160: Voitto Hellsten. Anni Flinck.
25161: Veikko Mattila. Sulo Hostila.
25162: Sylvi Siltanen. Valdemar Sandelin.
25163: Valto Käkelä. Akseli Roden.
25164: 216 E 70/65
25165: 1718
25166:
25167: IV,733.-Lak.al. N:o 11}1.
25168:
25169:
25170:
25171:
25172: Koppa.nen ym..: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
25173: väliaikaisesta muuttamisesta.
25174:
25175:
25176: E d u s k u n n a 11 e.
25177:
25178: Hallituksen esityksessä Eduskunnalle jassa 57.0% ja Suomessa 58%. Sanotun
25179: laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai- vuoden tuloista perittiin Suomessa yhteisö-
25180: sesta muuttamisesta (1964 vuoden valtio- jen tulovero 38% :n mukaan, mitä kor-
25181: päivät N: o 87) esitetään osakeyhtiöiden ja keamman tuloveron periminen asettaisi elin-
25182: osuuskuntien sekä eräiden niihin verratta- keinotoimintamme entistä vaikeampaan ase-
25183: vien yhteisöjen tulovero vuodelta 1965 kan- maan sen kilpaillessa muiden maiden yrittä-
25184: nettavaksi tulo- ja omaisuusverolaissa sää- jien kanssa.
25185: detystä 32 %: sta poiketen korotettuna Hallituksen pyrkimys lieventää yhteisö-
25186: 48 %:ksi kuitenkin siten, että osakkeille tai jen voiton kaksinkertaista verotusta osoit-
25187: osuuksille jaettavaa osinkoa tai korkoa taa kehitystä terveeseen suuntaan. Nyt esi-
25188: vastaavasta tulon osasta eräin rajoituksin tetyllä tavalla ei kuitenkaan tavoitetta il-
25189: perittäisiin veroa 42 %. Samalla esitetään meisesti saavuteta. Yhteisöt joutuvat vuo-
25190: sanotunlaisille yhteisöille määrättäväksi delta 1964 maksamaan, 45 %:n tulovero
25191: vuonna 1965 ennakkovero käyttäen vero- huomioon otettuna, veroja keskimäärin
25192: kantana 48 %. 65 % verotettavasta tulosta. Tilastollisen
25193: Ne yhteisöt, joihin edellä sanottu veron- päätoimiston laskelmien mukaan teollisuus-
25194: korotus kohdistuu, ovat pääasiassa teolli- yhteisöt jakoivat vuonna 1962 nettovoitos-
25195: suutta tai kauppaa sekä liikennettä ja taan osinkoina keskimäärin 30.9 % muun
25196: muita palveluelinkeinoja harjoittavia yri- osan tullessa käytetyksi yhteisön toiminta-
25197: tyksiä sekä asunto-osakeyhtiöitä ja muita edellytysten parantamiseen. Yhteisöt joutui-
25198: kiinteistöyhtiöitä ja -osuuskuntia. Valtaosa sivat näin ollen vuodelta 1965 maksamaan
25199: maamme elinkeinotoiminnasta tapahtuu juuri todellisuudessa valtion tuloveroa keskimää-
25200: sanotunlaisten yhteisöjen piirissä, minkä rin 47.3% verotettavasta tulostaan. Sellai-
25201: vuoksi koko maan hyvinvointi ratkaisevasti set yhtiöt, kuten asunto-osakeyhtiöt, joiden
25202: riippuu niiden kilpailukyvystä ja mahdolli- tarkoituksena ei ole osingon jakaminen,
25203: suuksista tarjota työpaikkoja. joutuisivat maksamaan tuloveroa 48 %.
25204: Raaka-aineiden sekä tuotantovälineiden Jotta valtio saisi veroprosenttien erilaista-
25205: hintojen, työpaikkojen, verojen ja muiden misesta huolimatta samat verotulot yhtei-
25206: kustannusten etenkin viime aikoina tapah- söiltä kuin yhtenäisen 38% :n mukaan, tu-
25207: tunut kohoaminen on suuresti vaikeuttanut lisi veroprosenttien olla esim. 40 ja 25
25208: elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia ja taikka 39 ja 30. Vaikka veroprosenttien eri-
25209: siten estänyt meitä pysymästä muualla ylei- laistamisen voidaan olettaa jossain määrin
25210: sesti tapahtuvan taloudellisen nousun ta- lisäävän osinkojen jakamista, taattaisiin
25211: salla. Sen vuoksi olisi verojen korottaminen 38 % vastaava veron tuotto joka tapauk-
25212: hallituksen esittämällä tavalla koko kansan- sessa ottamalla verokannaksi 40 ja 30 %.
25213: taloutemme kannalta arveluttavaa. V eron ennakon kantaminen hallituksen
25214: Pohjoismaiden Neuvoston toimeksiannosta esittämällä tavalla merkitsisi liian korkean
25215: vuonna 1963 suoritetun tutkimuksen mu- ennakon perimistä ja siten eräänlaista n.
25216: kaan maksoivat yhteisöt veroja verotetta- 1 % vuoden pakkolainaa osinkoa maksaviita
25217: vasta tulostaan vuonna 1962 keskimäärin yhteisöiltä. Oikeudenmukaisempaan tulok-
25218: Tanskassa 33.6 %, Ruotsissa 48.4 %, Nor- seen päästään, jos yhteisöjen jakama osinko
25219: J:V,733. - ltoppa.nen ym. 1719
25220:
25221: ja korko otetaan ennakkoa määrättäessä määräämistä varten tarvittavat tiedot ovat
25222: huomioon edellisenä vuonna tapahtuneen jo verotoimistojen käytettävissä.
25223: osingonjaon tai koronmaksun määräisenä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
25224: Yhteisön on verotuslain 37 §: n 2 momentin
25225: mukaan liitettävä veroilmoitukseensa myös että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
25226: tiedot voitonjaosta, minkä vuoksi ennakon van lakiehdotuksen:
25227:
25228:
25229: Laki
25230: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
25231: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta
25232: 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 28 §, sellaisena kuin se on 23 päi-
25233: vänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (951/47), 38 §, 43 §:n 1 momentti, 48 §, sellai-
25234: sena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa, 49 § ja 50 §, sellaisena
25235: kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1946 annetussa laissa (874/46), sekä lisätään sanot-
25236: tuun lakiin väliaikaisesti uusi 50 b § seuraavasti:
25237:
25238: 28 §. nittuja yhtiöitä ja yhtymiä, suorittavat ve-
25239: (Kuten hallituksen esityksessä.) roa tulon perusteella kolmekymmentäkaksi
25240: sadalta verotettavan tulon siitä osasta, joka
25241: 38 §. vastaa yhteisön osakkeilleen tai osuuksil-
25242: (Kuten hallituksen esityksessä.) leen verovuodelta jaettavaksi päättämää
25243: osinkoa tai korkoa vähennettynä yhteisön
25244: 43 §. verovuotena saamilla 24 § : n 4 kohdan mu-
25245: 1 mom.: (Kuten hallituksen esityksessä.) kaan verosta vapailla osingoilla, sekä nel-
25246: jäkymmentä sadalta verotettavan tulon
25247: muusta osasta.
25248: 48 §. Omaisuuden perusteella suorittavat 1 mo-
25249: (Kuten hallituksen esityksessä.) mentissa tarkoitetut yhteisöt veroa yhden
25250: sadalta.
25251: 49 §.
25252: (Kuten hallituksen esityksessä.) 50 b §.
25253: (Kuten hallituksen esityksessä.)
25254: 50 §.
25255: Osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset, Tätä lakia sovelletaan vuoden 1965 tulo-
25256: laitokset ja säätiöt ynnä muut yhteisöt, lu- jen ja omaisuuden perusteella toimitetta-
25257: kuun ottamatta 46 §: n 2 momentissa mai- vassa verotuksessa.
25258:
25259: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1964.
25260:
25261: Esko J. Koppanen. Juha Rihtniemi.
25262: Niilo Kosola.
25263: 1720
25264:
25265: IV,734.- Lak.al. N:o 193. ·
25266:
25267:
25268:
25269:
25270: Roden ym..: Ehdotukset laiksi moottoriajoneuvoverosta ja
25271: laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun
25272: lain muuttamisesta.
25273:
25274:
25275: E d u s k u n n a ll e.
25276:
25277: Hallitus on antanut eduskunnalle esityk- dieselajoneuvojen osalta huomattavien ve-
25278: sen laiksi moottoriajoneuvoverosta, laiksi ronkorotusten tielle. Tällainen kustannus-
25279: nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta ten lisääminen ammattimaiselle autoliiken-
25280: annetun lain muuttamisesta sekä laiksi au- teelle lisää tämän yhteiskunnalle tärkeän
25281: tokumirenkaiden valmisteverosta annetun hyötyliikenteen jo nykyisin suuria vaikeuk-
25282: lain kumoamisesta (1964 vuoden valtiopäi- sia, eikä voi olla aiheuttamatta kuljetus-
25283: vät N :o 150). Tässä esityksessään hallitus maksujen korotuksia, jotka siirtyvät edel-
25284: ehdottaa luovuttavaksi esinekohtaisesta leen korotuksina tuotteiden hintoihin. Niin-
25285: moottoriajoneuvoverosta bensiinikäyttöisten ikään on myös todettava, ettei hallituksen
25286: ajoneuvojen osalta, kun sen sijaan diesel- esitykseen sisälly sitä etuutta, joka jo vuo-
25287: öljyä ja eräitä muita polttoaineita käyt- deksi 1964 säädetyssä moottoriajoneuvove-
25288: täville moottoriajoneuvoille jäisi edelleenkin rolaissa on ammattimaiselle kuorma- ja
25289: esinekohtainen vero voimaan. Pyrkimystä pakettiautoliikenteelle myönnetty ja joka
25290: esinekohtaisesta verosta luopumiseksi, vaik- tulisi edelleen säilyttää sekä ulottaa käsit-
25291: ka nyt vain bensiinikäyttöistenkin ajoneu- tämään myös muun ammattimaisen moot-
25292: vojen osalta, on pidettävä oikeaan osuvana toriajoneuvoliikenteen. Tässä yhteydessä
25293: uudistuspyrkimyksenä. Kuitenkin, kun täs- voidaan sitä paitsi korostaa, että tämän
25294: sä samassa yhteydessä hallitus pyrkii korot- etuuden säilyttäminen ammattimaiselle lii-
25295: tamaan bensiinikäyttöisten moottoriajoneu- kenteelle on mahdollista kokonaisverotuot-
25296: vojen polttonesteen hintaa huomattavasti tojen silti vähentymättä, jos tieliikenteessä
25297: enemmän kuin mitä esinekohtaisen veron käytettävät traktorit, kuten on kohtuul-
25298: kompensoiminen polttonesteen hinnassa lista, asetetaan vastaavanlaisen verotuksen
25299: edellyttäisi, on tätä hinnankorotuspyrki- alaiseksi, ja kun samalla otetaan huomi-
25300: mystä pidettävä heikosti perusteltuna ja oon, että polttonesteverokomitean laskel-
25301: ammattimaiseen liikenteeseen kohdistuvalta mat mitoittuvat todellista alhaisempien
25302: osaltaan arveluttavanakin. Esittäessään die- ammattimaisen autoliikenteen vuotuisten
25303: selajoneuvojen verokertoimen mm. kuorma- keskimääräisten ajokilometrimäärien ja
25304: ja pakettiautojen osalta niin korkeaksi ilmeisesti myös todellista pienempien kes-
25305: kuin 9 markkaa kultakin auton kokonais- kimääräisten ajoneuvokohtaisten polttoai-
25306: painon 100 kilon määräitä tai sen osalta neen kulutusmäärien mukaan.
25307: ja samalla esittäessään dieselajoneuvojen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
25308: polttonesteen lisäveron korotettavaksi siten,
25309: että dieselöljyn hinnaksi muodostuisi 35,85 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
25310: penniä litralta, on hallitus lähtenyt myös vat lakiehdotukset:
25311: IV,734. - Rod6n ym. 1721
25312:
25313: Laki
25314: moottoriajoneuvoverosta.
25315: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään :
25316:
25317: Yleisiä säännöksiä. 2) moottoriajoneuvot, jotka eivät ole tie-
25318: liikennelain nojalla säädetyn rekisteröimis-
25319: 1-3 §. velvollisuuden alaisia;
25320: (Kuten hallituksen esityksessä n :o 150/ 3) palo- ja sairasautot sekä auton alus-
25321: 1964 vp.) talle rakennetut työkoneet;
25322: 4) yksinomaan maataloudessa työkoneina
25323: Varsinainen ajoneuvovero. käytettävät traktorit, muut moottorityöko-
25324: neet ja moottorikäyttöiset laitteet;
25325: 4 §. 5) moottoripolkupyörät sekä moottori-
25326: (Kuten hallituksen esityksessä.) pyörät joiden omapaino on enintään 50
25327: kiloa ja invalidipyörät;
25328: 5 §. 6) moottorireet;
25329: Varsinainen ajoneuvovero on dieselöljyä, 7) ulkomaille vietävät moottoriajoneuvot,
25330: moottoripetrolia, nestekaasua tai sähköä joita täällä käytetään väliaikaisesta rekis-
25331: käyttämään tarkoitetusta tai puukaasua teröimisestä annettujen säännösten rajoissa,
25332: käyttävästä moottoriajoneuvosta: sekä moottoriajoneuvot, joita käytetään
25333: 1) henkilöautosta 600 kilon kokonaispai- koenumerokilvin näiden tilapäiseen käyt-
25334: noon saakka 72 markkaa ja kultakin mai- töön liittyvin rajoituksin; sekä
25335: nitun painon ylittävältä 100 kilon määräitä 8) vastavuoroisuuden ehdolla moottori-
25336: tai sen osalta 9 markkaa; milloin henki- ajoneuvot, joita käyttää vieraan valtion
25337: löauto on rekisteröity ammattimaiseen lii- Suomessa oleva lähetystö tai konsulivirasto,
25338: kenteeseen käytettäväksi on vero 600 kilon jonka päällikkönä on lähetetty konsuli,
25339: kokonaispainoon saakka 48 markkaa ja tahi niihin verrattava ulkomainen edustus-
25340: kultakin mainitun painon ylittävältä 100 to, taikka niihin kuuluva henkilö, joka ei
25341: kilon määräitä tai sen osalta 6 markkaa; ole Suomen kansalainen.
25342: 2) paketti-, kuorma-, linja- ja erikois-
25343: autosta tai tieliikenteessä käytettävästä 7-8 §.
25344: traktorista kultakin kokonaispainon 100 (Kuten hallituksen esityksessä.)
25345: kilon määräitä tai sen osalta 9 markkaa;
25346: milloin paketti-, kuorma-, linja- tai eri- 9 §.
25347: koisauto tai traktori on rekisteröity ammat- Valtiovarainministeriö voi hakemuksesta
25348: timaiseen liikenteeseen käytettäväksi on määräajaksi tai siksi ajaksi, minkä ajo-
25349: vero 6 markkaa kultakin sen kokonaispai- neuvo on saman haltijan käytössä, vapaut-
25350: non 100 kilon määräitä tai sen osalta; sekä taa varsinaisesta ajoneuvoverosta tai sen
25351: 3) moottoripyörästä 72 markkaa. osasta moottoriajoneuvotyypin, joka maan-
25352: Jos moottoriajoneuvo merkitään mootto- puolustuksen kannalta tai muusta syystä
25353: riajoneuvorekisteriin vasta verovuoden ku- on maalle edullinen, niin myös moottori-
25354: luessa, on siltä verovuodelta suoritettava ajoneuvon, joka rautatieliikenteen kanssa
25355: niin monta kahdestoistaosaa koko verovuo- kilpailematta välittää säännöllistä liikennet-
25356: den ajoneuvoverosta, kuin verovuodesta on tä harvaan asutuilla seuduilla tai rautatien
25357: jäljellä kuukausia, sekin kuukausi mukaan ja siitä kaukana olevan paikkakunnan vä-
25358: luettuna, jonka kuluessa rekisteriin mer- lillä, sekä myös moottoriajoneuvon, jota
25359: kitseminen tapahtui. käytetään yksinomaan yleishyödylliseen
25360: tarkoitukseen tai pääasiallisesti ulkomailla.
25361: 6 §. Rekisteriviranomainen voi hakemuksesta
25362: Varsinaisesta ajoneuvoverosta ovat va- vapauttaa ajoneuvoverosta tai osasta siitä
25363: paat: poliisiviranomaisen hallitseman moottoriajo-
25364: 1) moottoriajoneuvot, jotka omistaa ja neuvon, jota käytetään pääasiallisesti viran-
25365: joita käyttää valtio tai valtion laitos; toimituksessa, sekä puolesta verosta linja-
25366: 1722 IV,734. - :Moottoriajoneuvovero.
25367:
25368:
25369: auton, joka liikennöi ainoastaan kaupunki-, sin maksettava vero on pienempi kuin 10
25370: kauppala- tai niihin verrattavilla asutustaa- markkaa, älköön veroa takaisin maksettako.
25371: jama-alueilla.
25372: 13 §.
25373: 10-11 §. (Kuten hallituksen esityksessä.)
25374: (Kuten hallituksen esityksessä.)
25375: Lisävero.
25376: 12 §.
25377: Jos moottoriajoneuvo verovuoden aika- 14--22 §.
25378: na poistetaan moottoriajoneuvorekisteristä, (Kuten hallituksen esityksessä.)
25379: maksettakoon suoritetusta ajoneuvoverosta
25380: takaisin määrä, joka ylittää sen kuukauden Erinäisiä säännöksiä.
25381: loppuun lasketun veron, minkä kuluessa
25382: ajoneuvon tunnusmerkit on viranomaiselle 23-35 §.
25383: annettu takaisin. Jos verovuodelta takai- (Kuten hallituksen esityksessä.)
25384:
25385:
25386: Laki
25387: nestemäisten polttoaineiden va.lmisteverosta. annetun la.in muuttamisesta..
25388: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan nestemäisten polttoaineiden valmis-
25389: teverosta 11 päivänä joulukuuta 1959 annetun lain 2 §, sellaisena kuin se on 29
25390: päivänä marraskuuta 1963 annetussa laissa (521/63), näin kuuluvaksi:
25391:
25392: 2 §.
25393: Maassa valmistetusta nestemäisestä polt- 2) moottoripetrolista 7,7 penniä normaa-
25394: toaineesta suoritetaan perusveroa ja lisä- lilitralta
25395: veroa. Maahan tuodusta nestemäisestä polt- 3) dieselöljystä 11,45 penniä normaalilit-
25396: toaineesta suoritetaan lisäveroa. Lisäverosta ralta, milloin dieselindeksi on enintään 56
25397: vapaat ovat kuitenkin polttoöljy, lentoko- ja 10,95 penniä normaalilitralta, milloin
25398: nebensiini, raskasbensiini ja reaktiopoltto- dieselindeksi on yli 56.
25399: aine. Korvauksena valmistuspaikalta eräisiin
25400: Perusveroa maksetaan saman perusteen satamiin tapahtuvista kuljetuksista alenne-
25401: mukaan kuin vastaavasta maahan tuota- taan kaikelle valmistuspaikalta toimitetulle
25402: vasta valmisteesta kannetaan tullia, ja ve- bensiinille, moottoripetrolille ja dieselöljyl-
25403: ron määrä on 95 prosenttia voimassa ole- le valmisteveroa maksuunpantaessa 3 mo-
25404: vasta tullista. mentissa mainittuja lisäveron määriä ben-
25405: Lisäveroa on suoritettava siinin osalta 0,4 penniä ja moottoripetro-
25406: 1) bensiinistä 6,99 penniä normaalilit- lin osalta 0,3 penniä sekä dieselöljyn osalta
25407: ralta 0,37 penniä normaalilitralta.
25408:
25409: Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1964.
25410: Akseli Roden. Uljas Mäkelä.
25411: Va.ldema.r Sandelin. Antero Vä~en.
25412: Lyyli Aalto. Ola.vi Ka.jala..
25413: U. H. Voutila.inen. Edvard Pesonen.
25414: Edit Terästö. G. Henriksson.
25415: Meeri Kala.va.inen. Sulo Hostila..
25416: K. F. Haapasalo. Kustaa. Ala.nko.
25417: Artturi Koskinen. Kalle Matilainen.
25418: Veikko Mattila.. Viljo Virtanen.
25419: Voitto Hellsten. Lars Lindeman.
25420: 1723
25421:
25422: IV,735.-Lak.al. N':o 196.
25423:
25424:
25425:
25426:
25427: Haapasalo ym.: Ehdotus laiksi ammattikasvatushallituksesta.
25428:
25429:
25430: E d u s k u n n a II e.
25431:
25432: Hallitus on 6 pa1vana marraskuuta 1964 Kun Hallituksen uusi esitys rajoittaa ai-
25433: Eduskunnalle antamallaan kirjelmällä pe- heettomasti ammattikasvatushallinnon keskit-
25434: ruuttanut Eduskunnalle 4 päivänä syyskuuta tämispyrkimyksiä, joiden kiireellisyys on ni-
25435: 1964 annetun Hallituksen esityksen n: o 105 menomaan todettu myös ammattikasvatuk-
25436: laiksi ammattikasvatushallituksesta. Samalla sesta vastuussa olevien ammattimiesten ta-
25437: Hallitus on antanut Eduskunnalle uuden holta, ja kun Hallituksen uusi esitys ei kor-
25438: esityksen edellä mainitun peruutetun esityk- jaa riittävässä määrin vallitsevaa epätyydyt-
25439: sen tilalle. tävää tilannetta, katsomme, että Eduskunnan
25440: Peruutettu Hallituksen esitys n:o 105/64 tulisi hyväksyä ammattikasvatushallituksen
25441: oli eräs niistä harvoista vuoden 1965 tulo- perustamista koskeva lakiesitys peruutetun
25442: ja menoarvioon liittyvistä lakiesityksistä, esityksen mukaisena.
25443: jotka saivat yksimielisesti myönteisen vas- Edellä olevan perusteella esitämme,
25444: taanoton Eduskunnan eri ryhmien keskuu-
25445: dessa. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
25446: van lakiehdotuksen:
25447:
25448:
25449:
25450: Laki
25451: ammattikasvatushallituksesta.
25452: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
25453:
25454: 1 §. tikoulukotia, edellä mainituille ammattikou-
25455: Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisena lutusaloille opettajia valmistavia erityisiä
25456: keskusvirastona on ammattikasvatushallitus, opettajainvalmistuslaitoksia, ammattioppilas-
25457: jonka tehtävänä on johtaa ja valvoa niiden lautakuntia, ammattioppilaskasvatusta ja
25458: ammatillista koulutusta antavien oppilaitos- ammattikokeiden järjestelyä koskevat ja
25459: ten ja ammatillisten kurssien toimintaa, jotka niihin liittyvät asiat, jotka ammattioppilai-
25460: on sen alaisiksi määrätty. Ammattikasvatus- toksista 25 päivänä huhtikuuta 1958 anne-
25461: hallituksen tulee niin ikään huolehtia alai- tun lain (184/58), teknillisistä oppilaitok-
25462: sensa ammattikasvatustyön suunnittelusta ja sista 26 päivänä toukokuuta 1939 annetun
25463: kehittämisestä, käsitellä ammattioppilaskas- lain (153/39), kauppaoppilaitoksista 26 päi-
25464: vatusta, ammattikokeiden järjestelyä ja am- vänä toukokuuta 1939 annetun lain (155/39),
25465: mattioppilaslautakuntia koskevat asiat sekä merenkulkuoppilaitoksista 28 päivänä touko-
25466: suorittaa muut sille määrätyt tehtävät. kuuta 1943 annetun lain (453/43), maata-
25467: Ammattikasvatushallituksen tulee käsitellä lous-, kotitalous- ja kotiteollisuusoppilaitok-
25468: ne ammattioppilaitoksia, invalidien ammatti- sista 19 päivänä tammikuuta 1962 annetun
25469: oppilaitoksia, kotiteollisuusoppilaitoksia, tek- lain (62/62), valtion ammattikoulukodista
25470: nillisiä oppilaitoksia, kauppaoppilaitoksia, 10 päivänä tammikuuta 1947 annetun lain
25471: merenkulkuoppilaitoksia, talouskouluja, koti- (12/47), ammattikoulujen opettajaopistoista
25472: sisar- ja kodinhoitajakouluja, valtion ammat- 26 päivänä tammikuuta 1962 annetun lain
25473: 1724 IV,735. - Ammattikasvatusha.Uitus.
25474:
25475:
25476: (71/62), sekä mainittuihin lakeihin liitty- 3 §.
25477: vien tai niiden nojalla annettujen säännös- Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
25478: ten tai muiden lakien, asetusten taikka mää- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
25479: räysten mukaan kuuluvat kauppa- ja teolli- tuksella.
25480: suusministeriölle, maatalousministeriölle, maa-
25481: taloushallitukselle tai sosiaaliministeriölle, ei 4 §.
25482: kuitenkaan sellaisia asioita, jotka ministeriön Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
25483: toimialaa koskevien säännösten mukaan on kuuta 1965, kuitenkin niin, että invalidien
25484: ministeriön ratkaistava tai jotka asetuksella ammattioppilaitosten, kotiteollisuusoppilaitos-
25485: määrätään kauppa- ja teollisuusministeriön ten, talouskoulujen sekä kotisisar- ja kodin-
25486: tai maatalousministeriön käsiteltäviksi. hoitajakoulujen osalta laki tulee voimaan 1
25487: Niiden ammatillista koulutusta antavien päivänä tammikuuta 1966. Lailla kumotaan
25488: oppilaitoksien ja ammatillisten kurssien, joita 1 § : n 2 momentissa mainitut samoin kuin
25489: koskevia asioita ei 2 momentissa ole määrätty muut ammattikasvatushallituksen toimialaan
25490: ammattikasvatushallituksen käsiteltäväksi, kuuluvia tehtäviä koskevat säännökset niiltä
25491: johto ja valvonta jää entiselleen, sen mukaan osilta, jotka ovat tämän lain vastaisia.
25492: kuin oppilaitoksista ja kursseista on erikseen Tämän lain voimaan tullessa siirretään
25493: säädetty. Yhdistetyt maataloudelliset oppilai- kauppa- ja teollisuusministeriön ammattikas-
25494: tokset jäävät kokonaisuudessaan maatalous- vatusosaston viran tai pysyväisen toimen
25495: hallituksen johdon ja valvonnan alaisiksi. haltija säädettyä järjestystä noudattaen hä-
25496: nelle soveltuvaan virkaan tai toimeen ammat-
25497: 2 §. tikasvatushallituksessa taikka, jollei häntä
25498: Ammattikasvatushallitukseen voidaan pe- sanotun tavoin siirretä edellä tarkoitettuun
25499: rustaa pääjohtajan, osastopäällikön, koulu- tai muuhunkaan hänelle soveltuvaan virkaan
25500: neuvoksen, toimistopäällikön, kamreerin, yli- tai toimeen, asetetaan lakkautuspalkalle.
25501: tarkastajan, tarkastajan, apulaistarkastajan Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
25502: ja osastosihteerin virkoja sekä rakennusmes- ryhtyä toimenpiteisiin ammattikasvatushalli-
25503: tarin, reviisorin, pääkirjanpitäjän, toimisto- tuksen virkojen ja toimien täyttämiseksi sekä
25504: sihteerin, kirjaajan, kanslistin, kirjanpitäjän, muihin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen
25505: apulaiskirjaajan, konekirjoittajan, toimisto- ammattikasvatushallituksen toiminnan aloit-
25506: apulaisen, puhelunväli,ttäjän, vanhemman tamiseksi lain tullessa voimaan. Hakemuksen
25507: vahtimestarin ja nuoremman vahtimestarin perusteella täytettävät virat on julistettava
25508: toimia. haettaviksi kauppa- ja teollisuusministeriöltä,
25509: Pääjohtajan virka on sopimuspalkkainen. jonka asiana on tehdä virkoja koskeva vir-
25510: Ammattikasvatushallituksen palveluksessa kaehdotus ja toimittaa nimittäminen niihin
25511: voi olla myös ylimääräisiä toimen haltijoita virkoihin joita varten ei tehdä virkaehdo-
25512: ja tilapäisiä toimihenkilöitä. tusta.
25513:
25514:
25515: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1964.
25516:
25517: K. F. Haapasalo. Valto Käkelä.
25518: Paavo Aitio. Sylvi Siltanen.
25519: Kauko Tamminen. Toivo Asvik.
25520: VALTIOPÄIVÄT
25521: 1964
25522:
25523: LIITTEET
25524: VII
25525:
25526: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETTY, YLEISEN
25527: ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETTY KUNNALLISTEN VIRAN-
25528: HALTIJAIN JA TYONTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUUTTA-
25529: MISTA KOSKEVA LAKIALOITE
25530:
25531:
25532:
25533:
25534: HEJ.JSINKI 1965
25535: VALTIONEUVOSTON KIR.TAPAINO
25536:
25537:
25538: 217 E 'i0/65
25539: 1727
25540:
25541: VU,47.-Lak.al. N:o 198.
25542:
25543:
25544:
25545:
25546: Sinisalo ym.: Ehdotus laiksi kunnallisten viranhaltijain ja
25547: työntekijäin eläkelain muuttamisesta.
25548:
25549:
25550: E d u s k u n n a ll e.
25551:
25552: Huhtikuun 30 päivänä 1964 annetun kun- tarkoitettu ulottumaan myös kunnallisiin
25553: nallisten viranhaltijain ja työntekijäin elä- palvelussuhteisiin. Periaatteeseen täysin so-
25554: kelain (202/64) 16 §: n 1 momentissa on veltumatonta onkin se, että ilman lainmuu-
25555: säädetty, että lain 1 § :ssä tarkoitettu viran- tosta vielä kymmenienkin vuosien kuluttua
25556: haltija ja työntekijä säilyttää hänelle kesä- voi esiintyä tapauksia, että kuntien palve-
25557: kuun 30 päivänä 1964 kuuluneen oikeutensa luksessa ehkä koko ikänsä palvelleet henki-
25558: virka- tai työsuhteeseen perustuvan eläk- löt jäävät kokonaan ilman työeläkettä.
25559: keen saamiseen jäsenyhteisöltä, jonka pal- Esityksessään n: o 178 hallitus ehdottaa
25560: veluksessa hän edelleen on, jos hän viimeis- täytettäväksi kunnallisten viranhaltijain ja
25561: tään joulukuun 1966 kuluessa kirjallisesti työntekijäin eläketurvaan jääneitä aukkoja,
25562: ilmoittaa mainitulle jäsenyhteisölle sitä ha- jotka on havaittu KVTEL:a toimeenpanta-
25563: luavansa. essa. Edellä selostettua, myös Kunnallisen
25564: Sanotun lainkohdan tarkoittamissa n.s. eläkelaitoksen piirissä todettua puutteelli-
25565: vanhoissa kunnallisissa eläkejärjestelmissä suutta ei kuitenkaan hallituksen esityksessä
25566: ei tunneta lainkaan eläkeoikeuden koske- ehdoteta korjattavaksi. Mielestämme kysy-
25567: mattomuutta. Puheena olevaa valintaoike- mys olisi tässä yhteydessä helppo saada
25568: utta käyttänyt, vanhaan eläkejärjestelmään asianmukaiseen järjestykseen lisäämällä
25569: jäänyt viranhaltija tai työntekijä menettää KVTEL:n 16 §:n 1 momenttiin säännös,
25570: näin ollen ansaitsemansa eläkeoikeuden ko- jonka mukaan vanhan eläkejärjestelmän
25571: konaan, jos hänen palvelussuhteensa syystä valinneille kuntien viranhaitijoille ja työn-
25572: tai toisesta päättyy ennen eläkeiän täyttä- tekijöille taattaisiin kaikissa tapauksissa ai-
25573: mistä tai muuta eläketapahtumaa, olipa hä- nakin TEL-järjestelmän mukainen vähim-
25574: nen palvelusaikansa miten pitkä tahansa. mäiseläketurva.
25575: Edellä olevan perusteella ja viitaten hal-
25576: Työeläkelainsäädännössä on johtavana pe- lituksen esitykseen n:o 178 esitämme,
25577: riaatteena, että toisen palveluksessa olevalle
25578: turvataan koskematon eläkeoikeus vanhuu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
25579: den ja työkyvyttömyyden varalta. Tämä on van lakiehdotuksen:
25580:
25581: Laki
25582: kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain muuttamisesta.
25583: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1964 annetun
25584: kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain (202/64) 15 § :n 2 momentti ja
25585: 16 §: n 1 momentti sekä lisätään lain 16 §: ään uusi 5 ja 6 momentti seuraavasti:
25586: 15 §. työntekijä säilyttää hänelle kesäkuun 30
25587: (Kuten hallituksen esityksessä.) päivänä 1964 kuuluneen oikeutensa virka-
25588: tai työsuhteeseen perustuvan eläkkeen saa-
25589: 16 §. miseen jäsenyhteisöltä, jonka palveluksessa
25590: Edellä 1 §: ssä tarkoitettu viranhaltija ja hän edelleen on, jos hän viimeistään joulu-
25591: 1728 VII,47. - KIJ.I1D.8llisten vira.nhaltija.in eläkelaki.
25592:
25593:
25594: kuun 1966 kuluessa kirjallisesti ilmoittaa lusaikaa ole eläkettä myönnettäessä luet-
25595: mainitulle jäsenyhteisölle sitä haluavansa. tava hänen hyväkseen tämän lain mukaista
25596: Viranhaltijalla ja työntekijällä, joka on teh- eläketurvaa varten.
25597: nyt edellä sanotun ilmoituksen, on siinä
25598: tapauksessa, että hänen palvelussuhteensa
25599: jäsenyhteisöön päättyy hänen olematta vä- (5 ja 6 mom. kuten hallituksen esityk-
25600: littömästi eläkkeeseen oikeutettu, oikeus sessä.)
25601: saada sanotun palvelussuhteensa perusteella
25602: asianomaisen jäsenyhteisön kustannuksella
25603: työntekijän eläkelain mukainen eläketurva (Voimaantulosäännös kuten hallituksen
25604: kunnalliselta eläkelaitokselta, jollei palve-. esityksessä.)
25605:
25606:
25607: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1964.
25608:
25609: Taisto Sinisalo. Ola.vi Kämäräinen.
25610: V. J. Rytkönen. B. Tauriainen.
25611: VALTIOPÄIVÄT
25612: 1964
25613:
25614: LIITTEET
25615: VIII
25616:
25617: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT, YLEISEN ALOITEAJAN
25618: JÄLKEEN JÄTETYT LAKIALOITTEET
25619:
25620:
25621:
25622:
25623: HELSINKI 1965
25624: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
25625: 1
25626:
25627: 1
25628:
25629: 1
25630:
25631: 1
25632:
25633: 1
25634:
25635: 1
25636:
25637: 1
25638:
25639: 1
25640:
25641: 1
25642:
25643: 1
25644:
25645: 1
25646:
25647: 1
25648:
25649: 1
25650:
25651: 1
25652:
25653: 1
25654:
25655: 1
25656:
25657: 1
25658: Lakialoitteita, jotka koskevat kansakoululain muuttamista ja
25659: elokuvien tarkastusta.
25660: 1733
25661:
25662: VDI,'12.- Lak.al. N:o 169.
25663:
25664: Daskivi ym.: Ehdotukset laeiksi kansakoululain sekä kansa-
25665: koululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä
25666: annetun lain muuttamisesta.
25667:
25668: Eduskunnalle.
25669:
25670: Hallitus on 13. 3. 1964 jättänyt eduslmn- vapautettaville oppilaille. Riittävän suuren
25671: nalle esityksen laiksi kansakoululain sekä opetusryhmän saaminen johtaa helposti va-
25672: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauk- pautusmahdollisuuden liian runsaaseen käyt-
25673: sesta ja eläkkeistä annetun lain muuttami- tämiseen.
25674: sesta. Esityksen tal'koituksena on toisen koti- Kansakoululaitoksen viranhaltijain palk-
25675: maisen ja vieraan kielen opetuksen lisäämi- kauksesta ja eläkkeistä annetun lain 3 § : ssä
25676: nen kansakoulussa ja kansalaiskoulussa. Tässä on kielenopettajan palkkaus jätetty kohtuut-
25677: hallituksen esityksessä on kuitenkin eräitä toman alhaiseksi. Kansakoulun toisen koti-
25678: sellaisia kohtia, jotka kaipaavat korjaamista, maisen tai vieraan kielen opettajalla tulisi
25679: jotta lainmuutoksen tarkoitus toteutuisi toi- olla sama kelpoisuus kuin keskikoulun nuo-
25680: votulla tavalla. remmalla lehtorilla, jotta saataisiin riittävät
25681: Kansakoululain uudessa 6 a § : ssä esitetään, takeet opetuksen onnistumisesta. Kansakou-
25682: että oppilas voidaan hyväksyttävästä syystä lun kielenopettaja joutuu lisäksi hoitamaan
25683: vapauttaa kielen opiskelusta, jolloin hänelle tehtäväänsä usein vaikeammissa oloissa kuin
25684: on järjestettävä vastaava tuntimäärä jonkin keskikoulussa, sillä hän joutuu monasti työs-
25685: muun aineen opetusta. Tämä säännös aset- kentelemään kahdessa tai useammassa toimi-
25686: taa kielenopetuksen erilaiseen asemaan mui- paikassa ja hänellä on valikoimaton oppilas-
25687: den opetusaineiden rinnalla, joihin nähden aines. Jotta kansakoulun kielenopettajain
25688: ei ole olemassa vastaavanlaista vapautusmah- virkoihin saataisiin päteviä opettajia, tulisi
25689: dollisuutta. Ns. vieras kieli pitäisi rinnastaa heidät sijoittaa samoihin palkkausluokkiin
25690: muihin tärkeisiin opetusaineisiin, esim. ma- kuin keskikoulun lehtorit. Sama palkkaus
25691: tematiikkaan ja äidinkieleen, joita kaikki op- molemmissa kouluissa helpottaisi opetustyön
25692: pilaat ovat velvolliset opiskelemaan. Kansa- järjestelyä myös silloin, kun keskikoulun leh-
25693: koulujen kielenopetuksesta tähän mennessä tori suorittaa osan opetustyöstä kansa- ja
25694: meillä sekä muissa maissa saadut kokemukset kansalaiskoulun puolella.
25695: osoittavat, että kielenopetusta voidaan antaa Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
25696: kaikille oppilaille ja että esim. yhden vuoden nioittaen,
25697: mukanaolo kielenopiskelussa ei vielä anna
25698: perustetta oppilaan vapauttamiseen. Käytän- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
25699: nössä lienee myös hyvin vaikea järjestää lakiehdotukset:
25700: muuta opetusta muutamille kielenopiskelusta
25701:
25702:
25703: Laki
25704: kansakoululain muuttamisesta.
25705: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kansa-
25706: koululain (247/57) 47 §:ään uusi 5 momentti ja 54 §:ään uusi 5 momentti sekä lakiin
25707: uusi 6 a § seuraavasti:
25708:
25709: 6a §.
25710: Varsinaisessa kansakoulussa voidaan sen li- tuntia viikossa sekä kansalaiskoulussa sen li-
25711: säksi, mitä 5 § : ssä on säädetty, opettaa toista säksi, mitä 6 § : ssä on säädetty, toista koti-
25712: kotimaista tai vierasta kieltä enintään neljä maista ja myös vierasta kieltä. (Poist.)
25713: 218 E 70/65
25714: 1734 VIII,72. - XaDBaltoulula.ki.
25715:
25716:
25717: 47 §. 54 §.
25718: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
25719:
25720:
25721:
25722:
25723: Laki
25724: kansakoululaitoksen viranhaltijain pa.lkkauksesta. ja. eläkkeistä annetun lain muutta-
25725: misesta..
25726: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen viranhaltijain palk-
25727: kauksesta ja eläkkeistä annetun lain (248/57) 3 § :n 1 momentti, sellaisena kuin se on
25728: 27 päivänä heinäkuuta 1962 annetussa laissa (446/62), ja 40 §:n 1 momentti näin kuu-
25729: luvaksi:
25730:
25731: 3 §. tai uskonnonopettajana toimiva teologian
25732: Viranhaltijat saavat peruspallclraa valtion kandidaatin tutkinnon, saa kuitenkin palk-
25733: peruspalkkaisten viran tai toimen haltijain kauksen A 22 palkkausluokan mukaan, ja
25734: palkkauksesta voimassa olevien seuraavien lehtori, joka on suorittanut muun yliopistol-
25735: palkkausluokkien mukaan: alakansakoulun lisen loppututkinnon tai kuvaamataidon opet-
25736: opettaja A 14, yläkansakoulunopettaja A 18, tajan tutkinnon, A 21 palkkausluokan mu-
25737: keskikoulun lehtori A 20 ja oppilasasuntolan- kaan. Toisen kotimaisen tai vieraan kielen
25738: hoitaja A 13 palkkausluokan mukaan. Kan- opettaja saa saman palkkauksen kuin keski-
25739: salaiskoulun, apukoulun, tarkkailuluokkien ja koulun lehtori.
25740: muiden erityisluokkien ja erityiskoulujen
25741: opettaja saa palkkauksen A 19 palkkausluo-
25742: kan mukaan. Keskikoulun lehtori, joka on 40 §.
25743: suorittanut filosofian kandidaatin tutkinnon (Kuten hallituksen esityksessä.)
25744:
25745:
25746: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1964.
25747:
25748: Raimo naskivi. Esko J. Koppanen.
25749: 1735
25750:
25751: vni,73.- La.k.aJ. N:o 171.
25752:
25753:
25754:
25755:
25756: Lahti ym.: Ehdotus laiksi elokuvien tarkastuksesta.
25757:
25758:
25759: E d u s kun n a ll e.
25760:
25761: Eduskunnalle 7. 4. 1964 annetussa halli- lapset voivat saada katsoa heille sopimatto-
25762: tuksen esityksessä elokuvien tarkastusta mia elokuvia niissä kodeissa, joiden kasva-
25763: koskevaksi lainsäädännöksi on otettu huo- tuksellinen ote muutenkin on heikompi.
25764: mioon useimmat niistä muistutuksista, joita Vallan olemattomaksi vanhempien valvonta
25765: eri kansanedustajat ja kansalaisjärjestöt jää niissä henkisesti rikkinäisissä ja kasva-
25766: tekivät vv. 1961-1962 aikaisemman vastaa- tuksellisesti huonoissa kodeissa, joista useim-
25767: van esityksen eduskuntakäsittelyn kes- mat rikosten poluille sortuvat nuoret tulevat
25768: täessä. Uuteenkin esitykseen on kuitenkin ja joita yhteiskunnan erityisesti tulisi mah-
25769: jäänyt eräitä kohtia, jotka vaativat paran- dollisuuksiensa puitteissa tukea. Näistä
25770: nusta. syistä tulisi lapsilta kiellettyjen elokuvien
25771: Vakavin puute lakiesityksessä elokuvien esittäminen olla televisiossakin kielletty.
25772: tarkastuksesta on se, että sen 4 § :n 2 mo- Vastaavasti olisi kiellettävä televisiossa
25773: mentin mukaan lapsilta kielletty elokuva myös sellaisten ennakkotarkastuksesta va-
25774: voidaan esittää televisiossa. Lukuisat tutki- pautettujen elokuvien esittäminen, joita ei
25775: mukset ovat osoittaneet, että lasten mie- pidetä sopivina lapsille.
25776: lenterveys voi kärsiä vakavia haittoja Elokuvateattereissa esitetään toisinaan
25777: heille sopimattomien elokuvien näkemisestä. lapsille sallittujen näytäntöjen alkukuvien
25778: Lakiesityksen 4 §: n 1 momentin mukaan joukossa lyhyt mainoselokuva, johon on lei-
25779: onkin tarkastusviranomaisella oikeus kiel- kattu myöhemmin ohjelmistoon tulevan lap-
25780: tää elokuvan esittäminen alle 16-vuotiaille, silta kielletyn filmin jännittävimpiä ja roh-
25781: jopa erityistapauksissa alle 18-vuotiaille. keimpia kohtia. Tällaisten lapsilta kiellet-
25782: Tämän säännöksen merkitystä vähentää tyjen elokuvien mainostaminen lapsille sal-
25783: kuitenkin suuresti se, että 4 §: n 2 momen- lituissa näytännöissä tulisi kieltää.
25784: tissa tehdään mahdolliseksi tällaisten elo- Eräissä elokuvissa esiintyy runsaasti al-
25785: kuvien esittäminen televisiossa ja jätetään koholijuomien ja tupakan käyttöä siten,
25786: yksityisten kotien valvottavaksi, minkälai- että varsinkin nuoret katsojat saavat niistä
25787: sia elokuvia lapset saavat televisiosta seu- valheellisen ihannoidun kuvan, ikäänkuin
25788: rata. Niin Suomessa kuin ulkomailla tehdyt niiden viljely olennaisena osana kuuluisi si-
25789: tutkimukset ovat todistaneet, että vain vistyneeseen, hienoon elämäntapaan. Lain 3
25790: pieni murto-osa vanhemmista tehokkaasti pykälään, jossa määritellään minkälaisia
25791: valvoo ilmoitettujen katsomisikärajojen elokuvia saa esittää, tulisi liittää säännös
25792: noudattamista. Niinpä Ruotsissa toimitetun myös siitä, että tällaista vahingollisten
25793: tutkimuksen mukaan yli 80% 13-vuotiaista nautintoaineiden ihannoimista ei saa eloku-
25794: televisiokotien lapsista oli nähnyt alle 16-vuo- vissa esittää.
25795: tiailta kielletyn elokuvan. Ilmeistä on, että Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme,
25796: vain muissakin suhteissa suurinta vastuun-
25797: tuntoa kasvatuksesta omaavat vanhemmat että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
25798: valvovat lastensa televisionkatselua. Siten van lakiehdotuksen:
25799: 1736 VIII,7S. - Elokuvien tarkastus.
25800:
25801:
25802: Laki
25803: elokuvien tarkastuksesta.
25804: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä
25805: määrätyllä tavalla, säädetään:
25806:
25807: 1 ja 2 §. dalta sitä edellyttää, kieltää elokuvan esit-
25808: (Kuten hallituksen esityksessä.) täminen kuuttatoista vuotta tai jotakin sitä
25809: alempaa ikää nuoremmille lapsille. Kieltoa
25810: 3 §. on sovellettava myös tällaisesta elokuvasta
25811: (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) tehtyä lyhyttä mainoselokuvaa esitettäessä.
25812: Jos elokuva, ottaen huomioon miten sen Erityisistä syistä tarkastusviranomainen
25813: tapahtumat on kuvattu tai millaisessa yh- voi myöskin määrätä, että elokuva saadaan
25814: teydessä ne on esitetty, on epäsiveellinen esittää ainoastaan kahdeksantoista · vuotta
25815: tai raa'istava taikka on omiaan kauhua täyttäneille henkilöille sekä että se saa-
25816: herättämällä tai muulla tavoin vaikutta- daan esittää vain erikseen miehille ja nai-
25817: maan mielenterveyttä vahingoittavasti tai sille. Niin ikään voidaan elokuvan esittämi-
25818: sisältää alkoholijuomien tai tupakan taikka selle asettaa muita tarpeelliseksi katsotta-
25819: muiden vahingollisten nautintoaineiden via ehtoja.
25820: käytön ilmeistä ihannoimista, älköön elo- Elokuvan, jonka esittämistä on rajoitettu
25821: kuvaa myöskään hyväksyttäkö esitettä- 1 momentin perusteella, älköön esitettäkö
25822: väksi. Elokuvaa älköön niin ikään hyväk- televisiossa.
25823: syttäkö, milloin sen esittäminen saattaa vaa- (3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
25824: rantaa yleistä järjestystä tai turvallisuutta
25825: tahi maanpuolustusta taikka huonontaa val- 5 §.
25826: takunnan suhteita ulkovaltoihin. Televisiossa älköön esitettäkö 1 § : ssä
25827: säädetystä tarkoituksesta vapautettua elo-
25828: (3 mom. kuten hallituksen esityksessä.) kuvaa, jonka esittämistä ei voida pitää suo-
25829: tavana kuuttatoista vuotta tai jotakin sitä
25830: 4 §. alempaa ikää nuoremmille lapsille.
25831: Tarkastusviranomaisella on oikeus, kun
25832: 3 §: ssä mainittujen perusteiden soveltami- ~9 §.
25833: nen määrättyä ikää nuorempien lasten koh- (Kuten hallituksen esityksessä.)
25834:
25835:
25836: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1964.
25837:
25838: Marja Lahti. Hannes Paaso. Pekka Vilmi.
25839: Eino Ojajärvi. Saara Forsius. Aa.ro Lintilä.
25840: Bertel Lindh. Artturi Jäm.sen. Sulo Suorttanen.
25841: VALTIOPÄIVÄT
25842: 1964
25843:
25844: LIITTEET
25845: IX
25846:
25847: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT, YLEISEN
25848: ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT LAKIALOITTEET
25849:
25850:
25851:
25852:
25853: HELSINKI 1965
25854: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
25855: Lakialoitteita, jotka koskevat kylvösiementuotannon edistämistä
25856: ja sotilastorppien järjestelyä.
25857: 1
25858:
25859: 1
25860:
25861: 1
25862:
25863: 1
25864:
25865: 1
25866:
25867: 1
25868:
25869: 1
25870:
25871: 1
25872:
25873: 1
25874:
25875: 1
25876:
25877: 1
25878:
25879: 1
25880:
25881: 1
25882:
25883: 1
25884:
25885: 1
25886:
25887: 1
25888:
25889: 1
25890:
25891: 1
25892: 1741
25893:
25894: IX,94.- Lak.a.l. N:o 172.
25895:
25896:
25897:
25898: Saura: Ehdotits laiksi kylvösiementuotannon edistämisestä.
25899:
25900:
25901: E d u s k u n n a 11 e.
25902:
25903: Kuluvana vuonna on laskettu kauppaan Tetraploidin siemen on n. 50 % suurem-
25904: Jokioisten kasvinjalostuslaitoksen tetra- paa kuin diploidin, mistä johtuen esim. ki-
25905: ploidi puna-apila Tepa joka on tavallista loon sisältyy vähemmän siemeniä kuin
25906: ( -diploidia) reheväkasvuisempi ja pystyy -diploidilla. Tetraploidi pystyy kuitenkin
25907: siksi antamaan, erityisesti odelmasadossa, orastumaan paremmin, säilymään nurmessa
25908: 5-30% runsaampia rehusatoja. kauemmin sekä antamaan runsaampia rehu-
25909: Tetraploidille puna-apilalle on tunnus- ja myös joskus siemensatojakin. Tästä
25910: omaista myös sen parempi talvehtimiskyky, syystä voitaneen tetraploidin siemenestä
25911: mikä perustuu erityisesti sen parempaan maksaa jonkin verran enemmän, varsinkin
25912: kestävyyteen apilamätää vastaan. Tämän kun tämä hinnanlisä on omiaan edistämään
25913: ominaisuutensa ansiosta tetraploidi myös siemenviljelyinnostusta.
25914: säilyy nurmessa kauemmin kuin diploidi ja Ruotsalainen Ulva tetraploidi on myös
25915: yhteissato esim. kolmelta satovuodelta muo- erittäin huomionarvoinen puna-apilajaloste,
25916: dostuu usein 20-30 % suuremmaksi kuin jolla on erikoispiirteenä sen hyvä kestä-
25917: diploidilla. vyys myös apila-ankeroista vastaan.
25918: Tetraploidin puna-apilan simensato on Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
25919: suotuisina kesinä ja hyvissä pölytys- ym.
25920: olosuhteissa ollut jopa suurempi hehtaaria että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
25921: kohti kuin diploidilla. Tetraploidin siemen- van lakiehdotuksen:
25922: sato kärsii kuitenkin ilmeisesti pahemmin
25923: epäsuotuisista viljelyoloista.
25924:
25925:
25926: Laki
25927: kylvösiementuotannon edistämisestä.
25928: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
25929: 1 ja 2 §. alsikeapila ....................... . 7,50
25930: (Kuten hallituksen esityksessä.) nurminata .....•....•............ 3,00
25931: koiranheinä ..................... . 3,60
25932: 3 §. englantilainen raiheinä ........... . 2,50
25933: (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) virna ........................... . 0,85
25934: Siementen perushinnat ovat seuraavat: rehnherne ....................... . 0,85
25935: mk/kg timotei ••........................ 2,75
25936: puna-apila tetraploidi • . . . • . . . . . . • . 10,00 4-7 §.
25937: puna-apila . • . • . • . . . • . • • • . . . . . . . . 8,20 (Kuten hallituksen esityksessä.)
25938:
25939:
25940: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1964.
25941:
25942: Kalervo Saura.
25943: 219 E 70/65
25944: 1?42
25945:
25946: IX,95.- Lak.al. N: o 192.
25947:
25948:
25949: Liedes ym.: Ehdotus laiksi sotilastorppien järjestelystä.
25950:
25951:
25952: Eduskunnalle.
25953:
25954: Sotilastorppien maa-alueiden omistuksessa Lainsäädännöllä ei saisi pakottaa haltijoita
25955: on esiintynyt suuria epäselvyyksiä ja edus- tällaiseen, vaan jokaiselle sotilastorpan ny-
25956: kuntakin on aikaisemmin kehoittanut halli- kyiselle todelliselle haltijalle olisi annettava
25957: tusta ryhtymään toimenpiteisiin tätä koske-- mahdollisuus alueen lunastamisE)eD., mikäli
25958: van lainsäädännön aikaansaamiseksi. Halli- aluetta käytetään asunto- tai maalaiskun-
25959: tus onkin jättänyt eduskunnall-e esityksen nassa maanviljelytarkoitukseen.
25960: sotilastorppien lunastamisesta valtiolle. Edellä esitetyn johdosta ja hallituksen -esi-
25961: Mielestämme ci ole oikein, että sotilastorp- tykseen n: o 114 viitaten ehdotamme,
25962: pien maat ja niillä sijaitsevat rakennukset
25963: otettaisiin vastoin sotilastorppien nykyisten että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
25964: haltijoiden ja vuokraajien tahtoa valtiolle. van lakiehdotuksen:
25965:
25966:
25967: Laki
25968: sotilastorppien järjestelystä.
25969: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § : ssä
25970: määrätyllä tavalla, säädetään:
25971:
25972: 1 §. varoilla käyvästä hinnasta valtiolle. Jäljem-
25973: Sotilastorppien järjestely toimitetaan sen pänä 10 § :n 2 momentissa tarkoitetussa ta-
25974: mukaan kuin tässä laissa säädetään. pauksessa lunastetaan myös alueella olevat
25975: rakennukset.
25976: 2 §. Mikäli sotilastorpaHa on haltija, suorite-
25977: Sillä, joka vuokrasopimuksen nojalla tai taan hänelle ilman rakennuksia määrätystä
25978: muuten tosiasiallisesti hallitsee asuntotonttina lunastushinnasta kaksi kolmasosaa korvauk-
25979: tai maalaiskunnassa viljelystarkoituksin yk- sena menetetystä hallintaoikeudesta. Jos hal-
25980: sin tai yhdessä toisten kanssa sotilastorppaa linta kohdistuu osaan sotilastorpan alueesta,
25981: tai sen osaa, on oikeus lunastaa hallitaeroansa on korvaus tämän mukaan sovitettava.
25982: alue Olllakseen noudattaen soveltuvin osin, Milloin varsinainen haltija on vuokrannut
25983: mitä eräiden vuokra-alueiden lunastamisesta alueen tai osan siitä ja vuokra-ajasta on toi-
25984: maalaiskunnissa 16 päivänä elokuuta 1958 an- mituksen alkaessa jäljellä yli kolme vuotta,
25985: netussa laissa (361/58) siihen myöhemmin saa. tällainen vuokramies, mikäli vuokra-
25986: tehtyine muutoksineen on säädetty ja mitä ajasta on jäljellä enintään kymmenen vuotta,
25987: asetuksella lähemmin määrätään. puolet ja, mikäli vuokra-ajasta on jäljellä yli
25988: Muissa kuin edellä 1 momentissa maini- kymmenen vuotta, kaksi kolmasosaa varsinai-
25989: tuissa tapauksissa tai ellei alueen tosiasialli- selle haltijalle 2 momentin mukaan tulevasta
25990: nen haltija halua sitä lunastaa omakseen, korvauksesta.
25991: sotilastorpan alue puustoineen lunastettakoon 3-14 §.
25992: ilman sillä olevia rakennuksia asutusrahaston (Kuten hallituksen esityksessä)
25993:
25994: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1964.
25995:
25996: Pentti Liedes. Aarne Pulkkinen.
25997: VALTIOPÄIVÄT
25998: 1964
25999:
26000: LIITTEET
26001: X
26002:
26003: SOSIAALIVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ, YLEISEN ALOITEAJAN
26004: JÄLKEEN JÄTETTYJÄ KANSANELÄKELAIN MUUTTAMISTA JA
26005: METSÄ- JA UITTOTOISSÄ SUORITETTAVAA PALKKAUSTA
26006: KOSKEVIA LAKIALOITTEITA
26007:
26008:
26009:
26010:
26011: HELSINKI 1965
26012: VALTIONEUVOSTON KlRJAPA~O
26013: 1746
26014:
26015: X,89. - La.k.al. N: o 194.
26016:
26017:
26018:
26019:
26020: Plinck ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain muuttamisesta.
26021:
26022:
26023: Eduskunnalle.
26024:
26025: Virkamieshallitus antoi eduskunnalle esi- toksia riittäviksi, vaan ehdottaa lisäksi eläk-
26026: tyksen laiksi kansaneläkelain muuttamisesta keiden peruaosien korottamista 7 markalla
26027: (113/64). Ehdotetut muutokset koskivat työ- kuukaudessa vuoden 1965 alusta lukien. Ny-
26028: kyvyttömyyden määrittelyä, työkyvyttömyys- kyinen hallitus kuitenkin peruutti mainitun
26029: ja vanhuuseläkkeen saajille tulevaa apu- ja esityksen sen ollessa jo eduskunnan käsiteltä-
26030: hoitolisää, hautausavustusta, kansaneläkelai- vänä. Samanaikaisesti hallitus antoi uuden
26031: toksen sijoitustoiminnan ulottamista käsittä- esityksen, joka sisälsi melkoisia huononnuk-
26032: mään myös vanhusten käyttöön tarkoitettu- sia. Valitettavana yksityiskohtana todetta-
26033: jen asuntojen rakentamisen ja muutoksen ha- koon, että hallitus esittää lain voimaantulo-
26034: kua eläkelaitoksen toimihenkilöiden ja tar- päiväksi heinäkuun 1 päivää 1965.
26035: kastuslautakunnan päätöksiin. Edellä olevan perusteella sekä viitaten hal-
26036: Eduskunnan sosiaalivaliokunta on mainit- lituksen esityksen n: o 113 peruuttamiseen ja
26037: tua hallituksen esitystä käsitellessään hyväk- uuteen esitykseen n: o 157 ehdotamme,
26038: synyt eräin korjauksin esityksessä ehdotetut
26039: muutokset. Sosiaalivaliokunta ei ole kuiten- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
26040: kaan katsonut hallituksen ehdottamia muu- van lakiehdotuksen:
26041:
26042:
26043:
26044: Laki
26045: kansaneläkelain muuttamisesta.
26046: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kansaneläkelain muuttamisesta 28 päivänä
26047: kesäkuuta 1963 annetun lain (349/63) voimaantulosäännöksen 2 momentti ja muutetaan
26048: 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/56) 22 §, 22 b § :n 1 momentti,
26049: 26 § :n 1 momentti, 33 §, 60 § :n 2 momentti ja 73 §, 22 ja 73 § sellaisina kuin ne ovat
26050: 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetussa laissa (427/63), 22 b § :n 1 momentti sellaisena
26051: kuin se on 28 päivänä kesäkuuta 1963 annetussa laissa (349/63) sekä 26 § :n 1 mo-
26052: mentti ja 33 § sellaisina kuin ne ovat 4 päivänä marraskuuta 1960 annetussa laissa
26053: (466/60), näin kuuluviksi:
26054: 22, 22 b ja 26 §. Hautausavustusta on uhalla, että oikeus
26055: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 157.) sen saamiseen muuten on menetetty, haet-
26056: tava siten kuin asetuksella määrätään, yh-
26057: 33 §. den vuoden kuluessa vakuutetun kuolinpäi-
26058: Jos vakuutettu kuolee, suoritetaan puoli- västä.
26059: solle hautausavustuksena peruaeläkkeen vuo-
26060: tuinen määrä. Jos vakuutetulla ei ole puoli-
26061: soa tai vakuutettu ja hänen puolisonsa vä- 60 §.
26062: lien rikkoutumisen tahi muun sellaisen
26063: syyn vuoksi asuvat erillään, suoritetaan Varat on sijoitettava tuotannollisiin tarkoi-
26064: hautausa vustus kuolinpesälle. tuksiin. Sen ohessa voidaan varoja sijoittaa
26065: 1746 X,89. - lta.DBaneläkela.ki.
26066:
26067:
26068: työkyvyn säilyttämistä ja palauttamista vä- on sitoutunut kustantamaan matkaa kustan.,
26069: littömästi edistäviin tarkoituksiin sekä van- nukset.
26070: husten huoltoa ja asunto-oloja edistävään Joka on tyytymätön tarkastuslautakunnan
26071: rakennustoimintaan, kuitenkin siten, että mai- päätökseen, mikäli se koskee oikeutta eläkkee-
26072: nittuun rakennustoimintaan sijoitettavat va- seen, eläkkeen epäämistä tai vähentämistä 24
26073: rat saavat olla yhteensä enintään kymmenen ja 25 § :ssä mainituissa tapauksissa tai 1 mo-
26074: sadalta eläkelaitoksen ·kaikista sijoituksista. mentin 2 kohdassa mainittuja tapauksia, saa
26075: Eläkelaitos voi määrätä edellä tarkoitettujen hakea muutosta valittamalla tarkastuslauta-
26076: rakennuslainojen koron muussa sijoitustoi- kunnan päätöksestä vakuutusoikeuteen.
26077: minnassaan käyttämää korkoa alemmaksi, Milloin tarkastuslautakunnan päätöksestä
26078: kuitenkin vähintään kolmeksi sadalta. tehtyä valitusta ei ole heti jätettävä tutkitta-
26079: vaksi ottamatta tai hylättävä, on vastapuo-
26080: lelta vaadittava vastaus virkateitse.
26081: Jos tarkastuslautakunnan päätöstä ei muu-
26082: 73 §. teta, voidaan vakuutusoikeuden päätös kir-
26083: Eläkelaitoksen hallituksen, hallituksen jaos- joittaa valituskirjaan, joka siihen liitettyine
26084: ton tai jäsenen taikka eläkelaitoksen toimi- kappaleineen tarkastuslautakunnan päätöstä
26085: henkilön päätökseen tyytymätön saa hakea annetaan valittajalle takaisin.
26086: siihen muutosta valittamalla tarkastuslauta- Tässä pykälässä tarkoitettu valituskirjelmä
26087: kuntaan, jos päätös koskee: on annettava eläkelaitoksen piiriasiamiehelle
26088: 1) oikeutta eläkkeeseen, eläkkeen määrää tai asianomaiselle valitusviranomaiselle vii-
26089: tai eläkkeen maksamista; meistään ennen kello 12 kolmantenakymme-
26090: 2) vakuutetun toteamista työkyvyttömäksi nentenä päivänä sen päivän jälkeen, jona
26091: 77 §: ssä tarkoitetuissa tapauksissa; valittaja on saanut tiedon päätöksestä.
26092: Eläkelaitoksen ja vastaavasti tarkastus-
26093: 3) hautausavustusta; lautakunnan päätöstä on muutoksenhausta
26094: 4) eläkehakemusten käsittelyn raukeamista huolimatta noudatettava, kunnes tarkastus-
26095: 37 §:ssä säädetyissä tapauksissa; tai lautakunta tai vastaavasti vakuutusoikeus on
26096: 5) korvausta matkasta, jonka vakuutettu ratkaissut asian.
26097: on eläkelaitoksen määräyksestä tehnyt 36 tai Tarkastuslautakunnasta on voimassa, mitä
26098: 46 § : ssä tarkoitettua tarkastusta varten, sekä siitä on sairausvakuutuslaissa säädetty.
26099: matkasta, jonka vakuutettu on tehnyt 34
26100: § : ssä säädetyn lääkintähuollon, koulutuksen Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
26101: tai työhuollon saamiseksi, milloin eläkelaitos kuuta 1965.
26102:
26103: Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1964.
26104:
26105: Anni Flinck Eino Siren. Veikko Helle.
26106: Meeri Kalavainen. U. H. Voutilainen. Eino Raunio.
26107: Lyyli Aalto. Akseli Roden. Rafael Paasio.
26108: Sylvi Siltanen. Väinö Leskinen. G. Henriksson.
26109: Tyyne Paasivuori. K. A. Fagerholm. K. F. Haapasalo.
26110: Sulo Hostila. Valto Käkelä. Arvo Ahonen.
26111: Kalle Matilainen. Lars Lindeman. Kaarlo Pitsinki.
26112: Edit Terästö. Ensio Partanen. Veikko Kokkola.
26113: Voitto Hellsten. Dmari Linna. Veikko Mattila.
26114: Elis Manninen. Valdemar Sandelin. Viljo Virtanen.
26115: Uljas Mäkelä. Kustaa Alanko. Väinö Vilponiemi.
26116: Edvard Pesonen. Antero Väyrynen. Artturi Koskinen.
26117: l'i4?
26118:
26119: ][,90.-Lak.al. N:o 195.
26120:
26121:
26122:
26123:
26124: Nederström-Lunden ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain.
26125: muuttamisesta.
26126:
26127:
26128: E d u s kun n a 11 e.
26129:
26130: Hallitus on peruuttanut 11 pa1vana syys- kansaneläkelaitoksen myöntämään käypää
26131: ''kuuta 1964 annetun esityksen n: o 113, joka korkoa alemmalla korolla lainoja vanhusten
26132: r käsitteli kansaneläkelain 22, 22 b, 33, 60 ja asuntojen rakentamista varten. Lisäksi hal-
26133: 73 pykälien muutoksia. Eduskunnan sosiaali- litus on ehdottanut esityksensä voimaantulo-
26134: valiokunta on käsitellyt asianomaisen esityk- ajaksi vasta ensi vuoden heinäkuun 1 päivää.
26135: sen ja joukon edustaja-aloitteita ja tehnyt Koska emme ole voineet hyväksyä ensinnä-
26136: niiden pohjalla mietinnön, jossa on muutettu kään voimaantulon lykkäämistä emmekä mui-
26137: eräissä kohdin edellämainittua hallituksen takaan muutoksia siihen, mikä jo sosiaali-
26138: esitystä ja hyväksytty myös ed. Nederström- valiokunnassa on päätetty tässä asiassa,
26139: Lundenin ym. aloitteen n: o 270 perusteella jätämme seuraavan lakiehdotuksen valtio-
26140: peruseläkkeiden korotus. Hallitus on anta- päiväjärjestyksen 32 § :n perusteella käsitel-
26141: nut uuden esityksen n: o 157 ja hyväksynyt täväksi rinnakkaisalQitteena hallituksen esi-
26142: muut sosiaalivaliokunnan mietinnössä tehdyt tyksen yhteydessä.
26143: esitykset, mm. peruseläkkeiden korotuksen, Edellä olevan perusteella esitämme,
26144: mutta jättänyt hautausavustukseen oikeutet-
26145: tujen piirin laajennuksen esityksestään pois että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
26146: samoin kuin sosiaalivaliokunnan hyväksymän van lakiehdotuksen.:
26147: 60 § : n muutoksen, joka olisi oikeuttanut
26148:
26149:
26150:
26151: Laki
26152: kansaneläkelain muuttamisesta..
26153: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kansaneläkelain muuttamisesta 28 pal-
26154: vänä kesäkuuta 1963 annetun lain (349/63) voimaantulosäännöksen 2 momentti ja muu-
26155: tetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/56) 22 §, 22 b § :n
26156: 1 momentti, 26 § :n 1 momentti, 33 § ja 60 § :n 2 momentti, 22 § sellaisena kuin se
26157: on 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetussa laissa ( 427/63), 22 b §: n 1 momentti sel-
26158: laisena kuin se on 28 päivänä kesäkuuta 1963 annetussa laissa (349/63) sekä 26 § :n
26159: 1 momentti ja 33 § sellaisina kuin ne ovat 4 päivänä marraskuuta 1960 annetussa laissa
26160: (466/60), näin kuuluviksi:
26161:
26162: 22, 22 b ja 26 §.
26163: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 157.) muun sellaisen syyn vuoksi asuvat erillään,
26164: suoritetaan hautausavustusta kuolinpesälle
26165: 33 §. 372 markkaa.
26166: Jos vakuutettu kuolee, suoritetaan puoli- Hautausavustusta on uhalla, että oikeus
26167: solle hautausavustuksena 372 markkaa. Jos sen saamiseen muuten on menetetty, haettava
26168: valmutetulla ei ole puolisoa tai vakuutettu ja siten kuin asetuksella määrätään, yhden
26169: hänen puolisonsa välien rikkoutumisen tahi vuoden kuluessa vakuutetun kuolinpäivästä.
26170: 1748 X,90. - Xansanelll.kelald.
26171:
26172:
26173: 60 §. saavat olla yhteensä enintään kymmenen
26174: sadalta eläkelaitoksen kaikista sijoituksista.
26175: Varat on sijoitettava tuotannollisiin tarkoi- Eläkelaitos voi määrätä edellä tarkoitetun
26176: tuksiin. Sen ohessa varoja voidaan sijoittaa rakennuslainojen koron muussa sijoitustoi-
26177: työkyvyn säilyttämistä ja palauttamista välit- minnassaan käyttämää korkoa alemmaksi,
26178: tömästi edistäviin tarkoituksiin sekä vanhus- kuitenkin enintään kolmeksi sadalta.
26179: ten huolto- ja asunto-oloja edistävään raken-
26180: nustoimintaan, kuitenkin siten, että mainit- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
26181: tuun rakennustoimintaan sijoitettavat varat kuuta 1965.
26182: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1964.
26183:
26184: J'udit Nederström-Lunden. Pauli Puhakka.
26185: Kauko Tamminen. Irma. Torvi.
26186: Eino Roine. Kelpo Gröndahl.
26187: Väinö R. Virtanen. Elli Stenberg.
26188: Olavi Kämäräinen. Lyyli Koskinen.
26189: V. J'. Rytkönen. Siiri Lehmonen.
26190: Eino Tainio. Aarne Pulkkinen.
26191: 1749
26192:
26193: X,91.-La.k.al. N:o 197.
26194:
26195:
26196:
26197:
26198: A. Koskinen ym.: Ehdotus laiksi metsä- ja uittotöissä suori-
26199: tettavasta palkkauksesta.
26200:
26201:
26202: E d u s k u n n a ll e.
26203:
26204: Hallitus on antanut Eduskunnalle esityk- ollen metsäpalkkalain tulisi rajoittua valvo-
26205: sen laiksi metsä- ja uittotöissä suoritettavasta maan palkkausta vain metsäalan työehtosopi-
26206: palkkauksesta. Sosialidemokraattinen Edus- muksen ulkopuolelle jäävillä työmailla.
26207: kuntaryhmä ei voi yhtyä Hallituksen esityk- Mielestämme Hallitukselle ei voida antaa
26208: seen, minkä vuoksi jätämme Eduskunnalle niin laajaa asetuksenautovaltaa kuin Halli-
26209: oman ehdotuksemme mainituksi laiksi. tuksen esityksen 3 §: n 3 momentissa ehdote-
26210: Hallitus ehdottaa, että laki säädettäisiin py- taan. Mainittu momentti tulisi poistaa ja
26211: syväksi. Kuitenkin on hyvin todennäköistä, korvata säännöksellä, joka tekisi mahdolli-
26212: että sillä ei pystytä korjaamaan edes vallitse- seksi metsätyömiesten työturvallisuuteen ja
26213: vaa tilannetta, puhumattakaan siitä, että asunto-oloihin liittyvän valvonnan keskittämi-
26214: metsä- ja uittotyön luonne tulee nopeasti sen sosiaaliministeriön metsäpalkkaosastolle.
26215: muuttumaan lähivuosina mm. koneeliistumi- Hallitus pyrkii esityksensä 7 § : n säännök-
26216: sen ja rationalisoinnin johdosta. Tällä het- sillä estämään sen, että metsätyöntekijät voi-
26217: kellä ei ole myöskään mahdollista osoittaa, sivat erimielisyyksien sattuessa niiden selvit-
26218: mikä on ollut tähän asti sovellettujen metsä- tämisen ensivaiheessa käyttää omia keskuu-
26219: palkkalakien vaikutus metsätyöntekijöiden an- destansa valitsemiaan luottamusmiehiä. Mie-
26220: siotasoon. Näin ollen tulemme omassa esityk- lestämme tulisi valvonnan tehokkuuden kan-
26221: sessämme ehdottamaan määräaikaislakia, nalta päinvastoin lisätä työntekijöiden valit-
26222: jonka aikana on mahdollista todeta lain sovel- semien luottamusmiesten asemaa ja merki-
26223: lutuksen vaikutus metsätyöntekijöiden ansio- tystä. Lakiaioitteemme mukaan olisi myös
26224: tason turvaajana sekä sen jälkeen tehdä saa- luottamusmiehelle maksettava kohtuullinen
26225: tujen kokemusten pohjalta tarvittavat muu- korvaus hänelle välitystehtävän aiheuttamasta
26226: tokset. työajan menetyksestä sekä erityisellä sään-
26227: Hallituksen esityksen 1 § :n 2 momenttiin nöksellä turvattava se, että häntä ei toimensa
26228: sisältyvällä säännöksellä pyritään rajoitta- vuoksi voida painostaa, vieroksua eikä työstä
26229: maan metsäalan työmarkkinajärjestöjen oi- erottaa.
26230: keutta valvoa solmimansa työehtosopimuksen Hallituksen esityksen 9 § :n hyväksyminen
26231: noudattamista metsäalan työehtosopimukseen merkitsisi metsätyöntekijöiden tähän asti
26232: yhtyneiden työnantajien työmailla. Tämä nauttiman oikeusturvan huomattavaa vähen-
26233: merkitsisi metsäpalkkalain noudattamisen val- tämistä.
26234: vonnan heikentymistä, koska näin estettäisiin Hallituksen esityksestä puuttuvat kokonaan
26235: suurelta osalta työntekijöiltä mahdollisuus säännökset metsätyöntekijöille maksettavasta
26236: saattaa valituksensa työtuomioistuimen käsi- työkalu- ja asumiserokorvauksesta. Lakialoit-
26237: teltäväksi ja eräissä tapauksissa saada niitä teessamme ehdotetaan työkalukorvausta mak-
26238: edes metsäpalkkalautakunnan tutkittaviksi. settavaksi 5 sadalta työntekijän bruttoan-
26239: Käytännössä Hallituksen esitys tulisi myös ai- siosta ja asumiserokorvausta vähintään 5
26240: heuttamaan työehtosopimuksen piiriin kuulu- markkaa päivässä.
26241: villa työmailla epäterveitä ilmiöitä ja sekaan- Metsätyöntekijälle myönnetyn valitusoikeu-
26242: nusta. Parhaimpaan tulokseen myös metsä- den merkitys vähenee, jos sen käyttäminen voi
26243: työalalla on päästy työmarkkinajärjestöjen johtaa työntekijän painostamiseen tai hänen
26244: palkka- ja työehtosopimusten avulla ja näin työsuhteensa huononemiseen. Näin ollen olisi
26245: 220 E 70/65
26246: 1750 X,91. - :.MetslL- ja uittotyöpa.lka.t.
26247:
26248:
26249: metsätyöntekijän asema lakiin otetulla sään- vaikeustekijät huomioon ottaen ei saavuteta
26250: nöksellä turvattava tässäkin suhteessa. vähintään työehtosopimuksen tasoa, on tar-
26251: Uudella metsäpalkkalailla tulisi myös pyr- kastavan viranomaisen heti määrättävä kor-
26252: kiä entistä tehokkaammin varmistamaan se, jaus toimeenpantavaksi.
26253: että työntekijäin ansiotaso todella muodostuu Lakiehdotukseemme sisältyy myös säännök-
26254: lain edellyttämäksi ja että tarkistukset voi- siä, joiden tarkoituksena on turvata työnteki-
26255: taisiin suorittaa riittävän nopeasti. Tämä jöiden edustus metsäpalkkalautakunnassa ja
26256: edellyttää nimenomaista säännöstä siitä, että estää se, ettei samapalkkaisuuteen siirtyminen
26257: ellei tarkastettavan työmaan keskiansio saa- vaikuttaisi alentavasti metsätyömiesten ansio-
26258: vuta tarkastuspaikkakunnalla tilinmaksun vä- tasoon.
26259: lisenä aikana vähintään voimassa olevan työ- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
26260: ehtosopimuksen edellyttämää keskitasoa, pun-
26261: nittuna työmaan työntekijöillä, tai jos yksi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
26262: tyisen työntekijän ansio, työolosuhteet ja työ- van lakiehdotuksen:
26263:
26264:
26265: Laki
26266: metsä- ja uittotöissä suoritettavasta palkkauksesta.
26267: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
26268:
26269: 1 §. totöissä suoritettavia palkkauksia koskevan ti-
26270: Oikeudenmukaisen ja kohtuullisen palkka- laston laatimisesta. Näitä tehtäviä hoitaa so-
26271: ja ansiotason turvaamiseksi metsä- ja uitto- siaaliministeriön metsäpalkkaosasto, jossa
26272: töissä on noudatettava, mitä tässä laissa sää- tulo- ja menoarvion rajoissa ylimääräisen
26273: detään. osastopäällikön ja ylitarkastajan lisäksi on
26274: Koko maata käsittävään työehtosopimuk- muita ylimääräisiä toimenhaltijoita ja tila-
26275: seen sidottuun työnantajaan on edellä 1 mo- päisiä toimihenkilöitä.
26276: mentissa sanotusta poiketen kuitenkin nouda- Ministeriön alaisia metsäpalkkaviranomai-
26277: tettava, mitä työehtosopimuksessa ja työehto- sia ovat ylimääräiset ja tilapäiset metsäpalk-
26278: sopimuslaissa on määrätty. ka-asiain piiritarkastajat ja apulaistarkasta-
26279: jat. Piirijaon määrää sosiaaliministeriö.
26280: 2 §. Asetuksella voidaan metsäpalkkaosaston
26281: Työnantaja on velvollinen suorittamaan hoitoon siirtää muitakin metsäalan työturval-
26282: vähintään sen suuruisen palkkauksen kuin lisuus- ja metsä- ja lauttaustyöväen yhteis-
26283: metsä- ja uittotyössä voimassa oleva, yleiseksi asuntoja koskevia valvontatehtäviä.
26284: katsottava työehtosopimus edellyttää. Työeh-
26285: tosopimuksessa sovittujen palkkojen on vas- 4 §.
26286: tattava vähintään puunjalostusteollisuuden Edellä 3 § : ssä tarkoitetuilla metsäpalkka-
26287: miespuolisten työntekijäin keskiansiotasoa. viranomaisilla on oikeus työnantajalta ja
26288: Ansiotason korottavana tekijänä on otettava työntekijäitä saada työmaalla noudatettavaa
26289: huomioon työntekijän työkokemukseen ja kou- palkkausta koskevia tietoja sekä oikeus toimit-
26290: lutukseen perustuva ammattitaito. taa ne tutkimukset, joihin tämän lain noudat-
26291: Valtioneuvoston asiana on todeta ja saattaa tamisen valvonta antaa aihetta.
26292: tiedoksi, mikä työehtosopimus kulloinkin on
26293: katsottava alalla yleiseksi tai tällaisen puut- 5 §.
26294: tuessa, mitä alan entistä työehtosopimusta on Metsäpalkkaviranomaisten tulee työehtoso-
26295: tällöin pidettävä palkkojen määräytymispe- pimusten yhdenmukaisen soveltamisen aikaan-
26296: rusteena. saamiseksi olla yhteistoiminnassa työehtosopi-
26297: muksen allekirjoittaneiden työmarkkinajärjes-
26298: 3 §. töjen valitsemien, työehtosopimusta valvovien
26299: Tämän lain noudattamista valvoo sosiaali- piiriasiamiesten ja valvontaa suorittavien jär-
26300: ministeriö, joka myös huolehtii metsä- ja uit- jestöelinten kanssa.
26301: %,91. - .A.. ltoll1dn81l )'DL 1'151
26302:
26303: Sosiaaliministeriö antaa, neuvoteltuaan työ- 10 §.
26304: markkinajärjestöjen kanssa, tarkemmat ohjeet Työnantaja on velvollinen suorittamaan
26305: tästä yhteistoiminnasta. työntekijäin valitsemalle luottamusmieh-elle
26306: kohtuullisen korvauksen tässä laissa maini·
26307: 6 §. tun välitystehtävän hoitamisen aiheuttamasta
26308: Työnantaja, jonka työmaalla syntyy eri- työajan menetyksestä.
26309: mielisyyttä noudatettavasta palkkauksesta, voi
26310: pyytää viranomaista, joka valvoo metsä- ja 11 §.
26311: uittotyöpalkkoja, selvittämään asian. Mikäli Työntekijäin valitsemaa luottamusmiestä ei
26312: työpaikan työntekijät ovat keskuudestaan va- hänen toimensa vuoksi saa painostaa, vierok-
26313: linneet luottamusmiehen, on hänelle varattava sua eikä työstä erottaa.
26314: tilaisuus osallistua asian selvittelyyn. Työntekijää ei hänen tämän lain perus-
26315: teella tekemänsä valituksen johdosta saa pai-
26316: 7 §. nostaa eikä hänen työsuhdettaan huonontaa.
26317: Työntekijä, joka katsoo työnantajan suorit-
26318: tavan hänelle alempaa palkkaa tai korvausta 12 §.
26319: kuin mitä hänellä työehtosopimuksen tai tä- Tämän lain noudattamisen valvonnassa ja
26320: män lain mukaan on oikeus saada, voi asian soveltamisessa esiintyvien kysymysten käsit-
26321: selvittämiseksi tehdä siitä ilmoituksen työnte- telyä varten asetetaan sosiaaliministeriön yh-
26322: kijäin keskuudestaan valitsemalle luottamus- teyteen metsäpalkkalautakunta, jonka puheen-
26323: miehelle tai suoraan metsäpalkkaviranomai- johtajan ja jäsenet, joiden tulee edustaa val-
26324: selle. Jos ilmoitus on tehty työntekijäin luot- tiovaltaa ja metsä- ja uittotöissä yleiseksi kat-
26325: tamusmiehelle eivätkä työnantaja ja luotta- sottavan työehtosopimuksen allekirjoittajajär-
26326: musmies pääse sopimukseen, on työnantajan jestöjä, valtioneuvosto määrää.
26327: välittömästi saatettava asia metsäpalkkavi- Ennen metsäpalkkalautakunnan asettamista
26328: ranomaisen ratkaistavaksi. on valtioneuvoston kuultava 1 momentissa
26329: Mikäli ilmoituksen tekijä työskentelee 1 § :n mainittuja työmarkkinajärjestöjä.
26330: 2 momentissa tarkoitetulla työpaikalla, on hä-
26331: nellä oikeus tehdä ilmoituksensa joko työehto-
26332: sopimuksessa tarkoitetulle työnantaja- tai 13 §.
26333: työntekijäpuolen piiriasiamiehelle taikka met- Jolleivät työnantaja ja työntekijä tyydy
26334: säpalkkaviranomaiselle. metsäpalkkaviranomaisen ratkaisuun työpalk-
26335: Jos tarkastettavan työmaan keskiansio ei kaa koskevassa asiassa, alistakoon viranomai-
26336: saavuta tarkastuspaikkakunnalla tilinmaksun nen asian metsäpalkkalautakunnan päätettä-
26337: välisenä aikana vähintään voimassa olevan väksi.
26338: työehtosopimuksen edellyttämää keskiansiota- 14 §.
26339: soa, punnittuna työmaan työntekijöillä, tai jos Metsäpalkkalautakunnan päätös annetaan
26340: yksityisen työntekijän ansio, työolosuhteet ja asianomaiselle maksuitta älköönkä siihen muu-
26341: työvaikeustekijät huomioon ottaen ei saavuta tosta haettako.
26342: vähintään työehtosopimuksen tasoa, on tar-
26343: kastavan piiriasiamiehen tai metsäpalkkavi- 15 §.
26344: ranomaisen saatettava heti tarkastuksen tulos Metsäpalkkaviranomaisen on valvottava,
26345: metsäpalkkalautakunnan ratkaistavaksi. että työnantaja noudattaa metsäpalkkalauta-
26346: kunnan päätöstä, ja avustettava työntekijää
26347: 8 §. sen täytäntöönpanoon ehkä tarvittavissa toi-
26348: Työntekijälle maksetaan omien työssä käy- menpiteissä.
26349: tettävien työvälineiden käytöstä kuukausittain
26350: työkalukorvausta 5 sadalta työntekijän brut- 16 §.
26351: toansiosta. Työnantajaa tai hänen edustajaansa, joka
26352: 9 §. kieltäytyy antamasta 4 §: ssä tarkoitettuja
26353: Työntekijälle, joka ei voi kulku- tai mui- tietoja tai tahallansa antaa vääriä tietoja
26354: den työhön liittyvien esteiden vuoksi asua taikka estää ,tai vaikeuttaa tutkimusta, johon
26355: kotonaan, maksetaan asumiserokorvausta 5 metsäpalkkaviranomainen tämän lain nojalla
26356: markkaa päivässä. ryhtyy, rangaistakoon sakolla.
26357: 1762 X,91. - MetslL- ja. uittotyl:lpalka.t.
26358:
26359:
26360: Sama olkoon voimassa työnantajasta, joka 18 §.
26361: metsäpalkkaviranomaisen huomautuksesta Tarkemmat määräykset tämän lain täytän~
26362: huolimatta tai muutoin jatkuvasti teettää töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase~
26363: metsä~ tai uittotöitä alipalkalla. tuksella.
26364: 17 §. 19 §.
26365: Samapalkkaisuuteen siirtyminen ei saa vai~ Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi~
26366: kuttaa alentavasti metsä- ja uittotyössä työs~ kuuta 1965 ja on voimassa vuoden 1966 lop~
26367: kenteleville tämän lain perusteella kuuluvaan puun. Lakia ei sovelleta ennen sen voimaan
26368: vähimmäisansiotasoon. tuloa syntyneisiin työsuhteisiin.
26369:
26370:
26371: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1964.
26372:
26373: Artturi Koskinen. Voitto Hellsten.
26374: Antero Väyrynen. U. H. Voutilainen.
26375: Valto Käkelä. Veikko Mattila.
26376: Sylvi Siltanen. Valdemar Sandelin.
26377: Lars Lindeman. Veikko Helle.
26378: Anni Flinck. Edit Terästö.
26379: Olavi Kajala. Meeri Kalavainen.
26380: Kalle Matilainen. G. Henriksson.
26381: Uljas Mäkelä. Rafael Paasio.
26382: K. F. Haapasalo. K~A. Fagerholm.
26383: Kustaa Alanko. Arvo Ahonen.
26384: Sulo Hostila. Eino Siren.
26385: Tyyne Paasivuori. Ensio Partanen.
26386: Veikko Kokkola. Viljo Virtanen.
26387: Väinö Vilponiemi. Edvard Pesonen.
26388: Lyyli Aalto. Akseli Roden.
26389: Ilmari Linna. Väinö Leskinen.
26390: Kaarlo Pitsinld..
26391: VALTIOPÄIVÄT
26392: 1964
26393:
26394: LIITTEET
26395: XII
26396:
26397: PUOLUSTUSASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTY, YLEISEN
26398: ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETTY SUOMALAISTA
26399: VALVONTAJOUKKOA KOSKEVA LAKIALOITE
26400:
26401:
26402:
26403:
26404: HEIJSINKI 1965
26405: VALTIONEUVOSTON .KIRJAPAINO
26406: 1
26407:
26408:
26409: 1
26410: 1766
26411:
26412: XII,3.- Lak.al. N':o 170.
26413:
26414:
26415:
26416:
26417: Kuusinen ym.: Ehdotus laiksi suomalaisesta valoonto.joukosta.
26418:
26419:
26420: E d u s kun n a ll e.
26421:
26422: Hallituksen esitys n: o 43/64 laiksi suo- ko-osasto rauhanvalvontatehtäviin YK:n niin
26423: malaisesta valvontajoukosta, jonka toi- halutessa ja Suomen siihen suostuessa.
26424: minta-aluetta enempää kuin valvontajoukon Erityisen välttämätöntä on pidättää suo-
26425: tehtävien laatuakaan ei millään tavoin ole malaisen sotilasosaston käyttö eduskunnan
26426: tarkemmin määritelty, voi hyväksyttynä valvonnassa yksinomaan senkin takia, että
26427: tulevaisuudessa saattaa Suomen kansalai- turvallisuusneuvoston vakituiset jäsenet, siis
26428: sista muodostetun sotilasosaston tehtäviin suurvaltojen edustajat voivat olla eri
26429: ja tilanteisiin, jotka saattavat vaikuttaa mieltä YK-joukkojen käytöstä. Sopimuk-
26430: häiritsevästi maamme Neuvostoliiton kanssa semme Neuvostoliiton kanssa nimenomaan
26431: tekemän ystävyys-, yhteistyö- ja avunauto- hyväksyy maamme pyrkimyksen pysytellä
26432: sopimuksen puitteissa muodostuneeseen suurvaltojen eturistiriitojen ulkopuolella.
26433: puolueettomuuspolitiikkaamme. Esimerkiksi On jokseenkin samantekevää kuuluuko
26434: Korean sodan tapaisen tilanteen toistumi- YK:n valvontajoukkoihin liittynyt suoma-
26435: nen ja YK-joukkojen käyttäminen sodassa, lainen joukko-osasto virallisesti Suomen
26436: jossa vain toisen osapuolen näkökanta on puolustusvoimiin vai ei. Jo yksinomaan
26437: äänestyksen jälkeen hyväksytty ainoaksi suomalaisten sotilaspukujen käyttö on omi-
26438: oikeaksi, saattaisi suomalaisen sotilasosas- aan antamaan valvontajoukolle virallisen
26439: ton ja sen kautta myös maamme kiusalli- leiman.
26440: seen tilanteeseen. Tällaisen mahdollisuuden Koska Suomen on mielestämme ehdotto-
26441: olemassaolo tekee mielestämme välttämät- masti varottava kaikkea mikä voisi saattaa
26442: tömäksi sen, että Suomen eduskunta jokai- sotilaspoliittisesti vakiintuneen asemamme
26443: sessa yksityistapauksessa erikseen päättää keskustelun alaiseksi, on syytä pidättää
26444: minkälaisissa sotilasluontoisissa tehtävissä Suomen eduskunnalle oikeus YK-joukko-
26445: Suomen puolustusvoimissa koulutetut Suo- osaston perustamisesta ja käyttämisestä ta-
26446: men kansalaiset voivat olla YK:n käytettä- paus tapaukselta.
26447: vissä. Käytäntö on osoittanut, että nykyis- Edellä olevaan viitaten esitämme,
26448: täkin menettelytapaa noudattaen voidaan
26449: kyllin nopeasti lähettää suomalainen jouk- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
26450: van lakiehdotuksen:
26451:
26452:
26453:
26454:
26455: Laki
26456: suomalaisesta valvontajoukosta.
26457: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
26458:
26459: 1 §. turvaamisjoukkoihin Kyproksella, muodos-
26460: Suomalainen valvontajoukko, joka liite- tetaan henkilöistä, jotka vapaaehtoisesti si-
26461: tään Yhdistyneiden Kansakuntien rauhan- toutuvat palvelemaan sanotussa joukossa.
26462: 1756 XII,3. - Suomala.tnen valvontajoukko.
26463:
26464: Yhdistyneiden Kansakuntien käyttöön 14 §.
26465: voidaan asettaa myös tarkkailijoita. (Kuten hallituksen esityksen 15 §.)
26466: Valvontajoukko ei kuulu Suomen puolus- 15 §.
26467: tusvoimiin. Tämä laki on voimassa vuoden 1964 lop-
26468: puun ja sitä sovelletaan valvontajoukkoon
26469: 2-13 §. kuuluvien taloudellisia etuja ja oikeusase-
26470: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 43 v. maa koskevalta osalta 25 päivästä maalis-
26471: 1964 vp.) kuuta 1964 lukien.
26472:
26473:
26474: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1964.
26475:
26476: Hertta Kuusinen. Aimo Laiho.
26477: Kalevi Kilpi. Toivo Niiranen.
26478: Hugo Manninen. Eino Roine.
26479: Veikko I. Rytkönen. Antti Kinnunen.
26480: YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT
26481:
26482:
26483: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET
26484: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ
26485:
26486:
26487:
26488:
26489: E 70/65
26490: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET.
26491: (Hakusanat viittaavat Liitteiden ja pöytäkirjain asialuetteloihin.)
26492:
26493:
26494:
26495: RAHA-ASIA-ALOITTEET.
26496: Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt.
26497:
26498:
26499: (N: o 1-79 Liitteiden A-osassa.) - n: o 88, Aho s en ym.: Määrärahan osoittami-
26500: sesta rautatien rakennustöiden aloittamiseksi
26501: n: o 80, A a II o n ym.: Korotetun määrärahan Saarijärveltä Multian kautta Haapamäen ase-
26502: osoittamisesta perhelisiä varten. Liitteet IV,209. malle. Liitteet IV,217. s. 1127. - Ks. Rautatiet.
26503: s. 1119. - Ks. PerheHsät.
26504: - n:o 89, Ahosen ym.: Määrärahan osoittami-
26505: - n:o 81, Aallon ym.: Korotetun määrärahan sesta Multian, Keuruun ja Pihlajaveden kuntien
26506: osoittamisesta avustuksiksi kunnallisten ja yk- alueella olevien valtion maanteiden perusparan-
26507: sityisten vajaamielislaitm~ten perustamiskustan- nuksiin. Liitteet IV,218. s. 1128. - Ks. Maan-
26508: nuksiin. Liitteet IV,210. s. 1120. - Ks. Vajaa- tiet.
26509: mieliset.
26510: - n:o 90, Ahosen ym.: Määrärahan osoittami-
26511: ~ n: o 82, A a II o n ym.: Korotetun määrärahan sesta asematalon suunnitteluun Jyväskylän kau-
26512: osoittamisesta äitiysavustuksia varten. lAitteet punkiin. Liitteet IV,219. s. 1129. - Ks. Rauta-
26513: IV,211. s. 1121. - Ks. Äitiysavustus. tiet.
26514:
26515: - n:o 83, Ahosen ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 91, Ahosen ym.: Määrärahan osoittami-
26516: sesta !ainoiksi kokoushuoneistoja ylläpitäville sesta valtion virastotalon rakentamiseksi Muu-
26517: järjestöille. Liitteet IV,212. s. 1122. - Ks. Ko- ramen kuntaan. Liitteet IV,220. s. 1130. - Ks.
26518: koontumishuoneistot. Virastot.
26519:
26520: - n: o 84, A h o s e n ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 92, Ahosen ym.: Määrärahan osoittami-
26521: sesta avustuksiksi kunnille rautatiepohjien lu- sesta valtion virastotalon rakentamiseksi Pihti-
26522: nastusmaksujen suorittamiseen. Liitteet IV,213. putaan kuntaan. Liitteet IV,221. s. 1131. - Ks.
26523: s. 1123. - Ks. Kunnat. Vimstot.
26524:
26525: - n: o 85, A h o s e n ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 93, Ahosen ym.: Korotetun määrärahan
26526: sesta valtion virastotalon rakentamiseksi Suo- osoittamisesta Jyväskylän-Jämsänkosken yh-
26527: lahden kauppalaan. Liitteet IV,214. s. 1124. - dysradan rakentamiseen. Liitteet IV,222. s.
26528: Ks. Virastot. 1132. - Ks. Rautatiet.
26529:
26530: - n: o 86, A h o se n ym.: Määrärahan osoittami- - n: o 94, A i t i o n ym.: Määrärahan osoittami-
26531: sesta Kanavuoren-Keikkamäen maantien ra- sesta avustuksiksi kunnille toipilaarahan mak-
26532: kentamiseen. Liitteet IV,215. s. 1125. - Ks. samiseen. Li:itteet IV,223. s. 1133. - Ks. Kun-
26533: Maantiet. nat.
26534:
26535: - n:o 87, Ahosen ym.: Määrärahan osoittami- - n: o 95, A i t i o n ym.: Korotetun määrärahan
26536: sesta KärkkäiUän-Kivisalmen tieosuuden ra- osoittam~sesta posti- ja lennätinlaitoksen omai-
26537: kentamiseen Konnevedellä. Liitteet IV,216. s. suuden kuoletusmääriin. Liitteet IV,224. s. 1134.
26538: 1126. - Ks. Maantiet. - Ks. Postilaitos.
26539: .
26540: ':1: Raha-asia-aloitteet 1964.
26541:
26542:
26543: - n:o 96, Aitio n ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 109, F Iin c k i n ym.: Määrärahan osoitta-
26544: sesta avustukseksi rautatiehallitukselle urheili- misesta työttömiksi joutuneiden naisten ammat-
26545: jain ja urheilujoukkueiden matkalippujen alenta- tiin kouluttamista varten. Liitteet IV,238. s. 1153.
26546: miseen. Liitteet IV,225. s. 1135. - Ks. Rauta- - Ks. Ammattikoulutus.
26547: tiemaksut.
26548: - n:o 110, Flinckin ym.: Määrärahan osoitta-
26549: - n:o 97, Aition ym.: Määrärahan osoittami- misesta kunnallisten, seurakunnallisten ja yksi-
26550: sesta Tuberkuloosiliitolle vaikeavammaisten in- tyisten vanhainkotien perustamiseksi ja ylläpitä-
26551: validien työllistämistoiminnan kehittämiseen. miseksi. Liitteet IV,239. s. 1154. - Ks. Vanhain-
26552: Liitteet IV,226. s. 1136. - Ks. InvaliidH. kodit.
26553:
26554: - n:o 98, Ala-Kuljun ym.: Korotetun määrä- - n:o 111, Gestrinin ym.: Korotetun maara-
26555: rahan osoittamisesta kesäyliopistojen toiminnan rahan osoittamisesta kalatalouden parantamiseen.
26556: avustamista varten. Liitteet IV,227. s. 1137. - Liitteet IV,240. s. 1155 ja 1156. - Ks. Kala-
26557: Ks. Yliopisto. talous.
26558:
26559: - n:o 99, A 1 a- K u 1 j u n ym.: Korotetun määrä- - n:o 112, Gestrinin ym.: Määrärahan osoitta-
26560: rahan osoittamisesta rakennuslainoiksi yksityis- misesta avustuksiksi satamien rakentamiseen
26561: oppikouluille. Liitteet IV,228. s. 1138. - Ks. troolikalastusaluksia varten. Liitteet IV,241. s.
26562: Oppikoulut. 1157 ja 1158. - Ks. Satamat.
26563:
26564: - n:o 100, Ala-Kuljun ym.: Määrärahan - n:o 113, Gröndahlin ym.: Korotetun maara-
26565: osoittamisesta Seinäjoen sairaanhoitajakoulun rahan osoittamisesta !ainoiksi vientisatamia yllä-
26566: koulurakennuksen suunnittelua varten. Liitteet pitäville kunnille satamien rakentamista ja kun-
26567: IV,229. s. 1139. - Ks. Sairaanhoitajat. nostamista varten. Liitteet IV,242. s. 1159. -
26568: Ks. Kunnat.
26569: n:o 101, A 1 a- K u 1 j u n ym.: Määrärahan
26570: osoittamisesta Seinäjoen-Jalasjärven maantien .,.- n:o 114, G r ö n d a h 1 i n ym.: Määrärahan osoit-
26571: rakentamista varten. Liitteet IV,230. s. 1140. - . tamisesta avustukseksi kunnallisille ammattioppi-
26572: Ks. Maantiet. laitoksille oppilasasuntolain rakentamista varten.
26573: Liitteet IV,243. s. 1160. - Ks. Ammattikoulut.
26574: - n:o 102, Anderssonin ym.: Määrärahan
26575: osoittamisesta lautan hankkimiseksi Kustavin-
26576: Ahvenanmaan välistä liikennettä varten. Liit- - n:o 115, G r ö n d a h 1 i n ym.: Määrärahan osoit-
26577: teet IV,231. s. 1141 ja 1142. - Ks. Liikenne. tamisesta yhdystien rakentamiseksi Vaasan-
26578: Porin tieltä Reposaaren-Mäntyluodon tiehen.
26579: - n: o 103, Anti 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- Liitteet IV,244. s. 1161. - Ks. Maantiet.
26580: misesta tiesuunnan tutkimiseen Kurikan Lusan-
26581: kylästä Jalasjärven Jokipiihin. Liitteet IV,232. - n:o 116, Haapasen ym.: Määrärahan osoitta-
26582: s. 1143. - Ks. Maantiet. misesta Pulkkilansalmen sillan rakennustöiden
26583: aloittamiseen. Liitteet IV,245. s. 1162. - Ks.
26584: - n: o 104, A s u n n a n ym.: Määrärahan osoitta- Sillat.
26585: misesta avustukseksi Polio Invalidit r.y:lle
26586: invalidikodin ja kuntouttamislaitoksen rakenta- ~ n:o 117, Haapasen ym.: Määrärahan osoitta-
26587: miseksi Tampereelle. Liitteet IV,233. s. 1144. - misesta Riihimäen-Lahden maantien rakennus-
26588: Ks. Invaliidit. töiden aloittamiseen. Liitteet IV,246. s. 1163. -
26589: Ks. Maantiet.
26590: n:o 105, Back 1 u n d i n ym.: Määrärahan
26591: osoittamisesb Kaskisten syväsataman laajenta- - n: o 118, H a a p a s e n ym. : Määrärahan osoitta-
26592: mista varten. Liitteet IV,234. s. 1145 ja 1146. misesta lainoiksi maaseudun ja asutuskeskusten
26593: - Ks. Satamat. pienyrittäjille. Liitteet IV,247. s. 1164. - Ks.
26594: Pien teollisuus.
26595: - n:o 106, Backlundin ym.: Määrärahan
26596: osoittamisesta laivaväylän ruoppaamista varten
26597: Siipyyn kärjestä Fladan kylään. Liitteet IV,235. - n:o 119, Haapa s a 1 on ym.: Määrärahan osoit-
26598: s. 1147 ja 1148. - Ks. Ruoppaustyöt. tamisesta Savon radalta Yöveden rantaan johta-
26599: van radan rakentamiseen. Liitteet IV,248. s. 1165.
26600: - n:o 107, Backlundin ym.: Määrärahan osoit- - Ks. Rautatiet.
26601: tamisest·a Vissin kalastussatamaan johtavan lai-
26602: vaväylän ruoppaamista varten Luodossa. Liitteet - n:o 120, Haapasalon ym.: Määrärahan osoit-
26603: IV,236. s. 1149 ja 1150. - Ks. Ruoppaustyöt. ·tamisesta !ainoiksi käsi- ja pienteollisuudelle
26604: työllisyyden turvaamiseksi. Liitteet IV,249. s.
26605: - n:o 108, Backlundin ym.: Määrärahan osoit- 1166. - Ks. Pienteollisuus.
26606: tamisesta laivaväylän ruoppaamista varten Luo-
26607: don Bosundissa olevaan kalastussatamaan. Liit- n:o 121, Haapasalon ym.: Korotetun määrä-
26608: teet IV,237. s. 1151 ja 1152. - Ks. Ruoppaus- rahan osoittamisesta kalastusalan järjestöille.
26609: työt. Liitteet IV,250. s. 1168. - Ks. Kalatalous.
26610: Raha-asia-aloitteet 1964. 5
26611:
26612: - n:o 122, Haapasalon ym.: Määrärahan osoit- - n :o 135, He II s te n i n ym.: Määrärahan osoit-
26613: tamisesta Vajaamielishuollon Keskusliiton toimin- tamisesta ilmaisten oppikirjojen hankkimiseksi
26614: nan tukemiseksi. Liitteet IV,251. s. 1169. - Ks. oppikoululaisille. Lii!tteet IV,264. s. 1183. - Ks.
26615: Vajaamieliset. Oppikoulut.
26616:
26617: - n:o 123, Haapa s a 1 on ym.: Määrärahan osoit- - n:o 136, He II s te n i n ym.: Määrärahan osoit-
26618: tamisesta Mikkelin sairaanhoitajakoulun toimin- tamisesta nuoresta työvoimasta alueittain suo-
26619: nan aloittamiseksi. Liitteet IV,252. s. 1170. - ritettavan tutkimustyön aloHtamiseen. Liitteet
26620: Ks. Sairaanhoitajat. IV,265. s. 1184. - Ks. Tutkimustyö.
26621:
26622: - n: o 124, H a 1 i s en ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 137, Henrikssonin ym.: Korotetun mää-
26623: sesta Kangasalle Raumaliiton aloitteesta ra- rärahan osoittamisesta autojen, muiden mekaa-
26624: rennetun raumasairaiden kuntout,tamislaitoksen nisten kuljetusneuvojen sekä työkoneiden hank-
26625: perustamiakustannusten peittämiseksi. Liitteet kimiseksi posti- ja lennätinlaitokselle. Liitteet
26626: IV,253. s. 1171. - Ks. Reuma. IV,266. s. 1185. - Ks. Postilaitos.
26627:
26628: n :o 125, H a 1 i s en ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 138, Henrikssonin ym.: Määrärahan
26629: misesta kolmen kouluruokailun aluetarkastajan osoittamisesta Espoon yhteislyseon rakennustöi-
26630: toimen perus·tamiseksi. Liitteet IV,254. s. 1173. den aloittamiseksi. Liitteet IV,267. s. 1186. -
26631: - Ks. Kouluruokailu. - Ks. Oppikoulut.
26632:
26633: -.,.. n: o 126, H a 1 i s en ym.: Määrärahan osoittami- - n: o 139, Hieta 1 a n ym.: Korotetun määrä-
26634: sesta Brahelinnan emäntäkoulun rakennustöitä rahan osoittamisesta Tampereen-Parkanon-
26635: varten. Liitteet IV,255. s. 1174. - Ks. Emäntä- Seinäjoen rautatien rakentamista varten. Liit-
26636: koulut. teet IV,268. s. 1187. - Ks. Rautatiet.
26637: - n:o 127, H a II b e r gin ym.: Määrärahan osoit- - n:o 140, Holopaisen ym.: Korotetun maa-
26638: tamisesta Pohjois-Karjalan läänissä yksityisten rärahan osoittamisesta puhelin- ja lennätinver-
26639: teiden hoitoa ja kunnossapitoa varten myönnet- kon laajentamiseen ja parantamiseen. Liitteet
26640: täviin avustuksiin. Liitteet IV,256. s. 1175. IV,269. s. 1188. - Ks. Puhelin.
26641: Ks. Yksityiset tiet.
26642: - n:o 141, Holopaisen ym.: Määrärahan
26643: - n:o 128, Hautalan ym.: Määrärahan osoitta- osoittamisesta Polvijärven virastotalon raken-
26644: misesta sillan rakentamiseksi Pyhäjoen yli Haa- nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,270. s.
26645: paveden Mieluskylän kohdalla. LiUteet IV,257. 1189. - Ks. Virastot.
26646: s. 1176. - Ks. Sillat.
26647: - n:o 142, Holopaisen ym.: Määrärahan
26648: - n:o 129, Hautalan ym.: Määrärahan osoitta- osoittamisesta Rääkkylän virastotalon rakennus-
26649: misesta hallaa kestävän maataloustuotannon töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,271. s. 1190.
26650: opastamiseksi Pohjois-Suomessa. Liitteet IV,258. - Ks Virastot.
26651: s. 1177. - Ks. Neuvontatoiminta.
26652: ---< n: o 130, Hauta 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 143, Holopaisen ym.: Määrärahan
26653: misesta Nivalan-Haapajärven maant·ien paran- osoittamisesta Tuupovaaran virastotalon raken-
26654: nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,259. s.' tamiseksi. Liitteet IV,272. s. 1191. - Ks. Vi-
26655: 1178. - Ks. Maantiet. rastot.
26656:
26657: - n: o 131, He l te en ym.: Määrärahan osoitta- n: o 144, H o n k a s e n ym.: Määrärahan osoit-
26658: misesta Karjaan yhteislyseon lisärakennuksen tamisesta avustuksiksi kunnallisten ammattikou-
26659: rakentamista varten. Liitteet IV,260. s. 1179. lujen oppilasasuntojen rakentamista varten.
26660: - Ks. Oppikoulut. . . LiiJtteet IV,273. s. 1192. - Ks. Ammattikoulut.
26661: - n: o 132, H e l t e e n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 145, Honkasen ym.: Määrärahan osoit-
26662: misesta Niemenmäen alueelle rakennettavien tamisesta yksityisten oppikoulujen velkojen
26663: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan asuin- kuoletuksiin annattavia ylimääräisiä valtion-
26664: rakennusten rakennustyön aloittamiseksi. Liit- avustuksia varten. Liitteet IV,274. s. 1193.
26665: teet IV,261. s. 1180. - Ks. Asuntotuotanto. · Ks. Oppikoulut.
26666: - n:o 133, He II s te n i n ym.: Määrärahan osoit-
26667: tamisesta saaris·tokäyttöön sopivien lentokonei- - n:o 146, Honkasen ym.: Korotetun maara-
26668: den laskeutumispaikkojen aikaansaamiseksi Tu- rahan osoittamisesta maankäyttö- ja maanhan-
26669: run saaristoon. Liitteet IV,262. s. 1181. - Ks. kintalain toimeenpanon yhteydessä rakennetta-
26670: Lentokentät. via yleisiä teitä varten. Liitteet IV,275. s.
26671: 1194. - Ks. Maantiet.
26672: - n:o 134, He II s te n i n ym.: Määrärahan osoit-
26673: tamisesta Koskelta Kuusjoen kautta Pertteliin - n:o 147, Honkasen ym.: Määrärahan osoit-
26674: johtavan maantien parantamista tarkoittavan
26675: 1
26676: tamisesta Vesihuoltoliitto - Vatten- och av-
26677: suunnitelman laatimiseksi. Liitteet IV,263. s. loppsförbundet r.y: n toiminnan tukemiseksi.
26678: 1182. - Ks. Maantiet. Liitteet IV,276. s. 1195. - Ks. Vesihuolto.
26679: 6 Raha-asia-aloitteet 1964.
26680:
26681:
26682: - n: o 148, H o n k a s e n ym.: Korotetun määrä- - n:o 161, Hos•tilan: Määrärahan osoittami-
26683: rahan osoittamise~ta !ainoiksi vesi- ja viemäri- sesta kelirikkaaluksen hankkimiseksi itäiselle
26684: laitteiden rakentamiseen maaseudulle. Liitteet Suomenlahdelle. Liitteet IV,290. s. 1213. - Ks.
26685: IV,277. s. 1196. - Ks. Vesihuolto. Laivaliikenne.
26686:
26687: - n: o 149, Honkasen ym.: Korotetun maara· - n:o 162, H osti 1 a n: Määrärahan osoittami-
26688: rahan osoittamisesta paikallisteiden rakentami- sesta maantien ja siihen liittyvien siltojen ra-
26689: seen ja parantamiseen. Liitteet IV,278. s. 1198. kentamiseen Karhulan kauppalassa. Liitteet
26690: - Ks. Maantiet. IV,291. s. 1214. - Ks. Maantiet.
26691:
26692: n: o 1501 H on k a s en ym.: Korotetun määrä- - n:o 163, H osti 1 a n: Määrärahan osoittami-
26693: rahan osoittamisesta uudisraivauspalkkioiden sesta Luumäen-Haminan-Tavastilan rataosuu-
26694: maksuun. Liitteet IV,279. s. 1199. - Ks. Uudis- den rakentamiseksi. Liitteet IV,292. s. 1215. -
26695: raivaus. Ks. Rautatiet.
26696:
26697: - n: o 151, H o n k a s e n ym.: Korotetun maara- -- n: o 164, H osti 1 a n: Määrärahan osoittami-
26698: . rahan osoittamisesta yksityisten teiden raken- sesta Karhulan yhteiskoulun ottamiseksi valtion
26699: tamis·en avustamista varten. UiJtteet IV,280. s. haltuun. Liitteet IV,293. s. 1216. - Ks. Oppi-
26700: 1200. - Ks. Yksityiset tiet. koulut.
26701:
26702: - n:o 1521 Honkasen ym.: Määrärahan osoit- - n: o 165, H y y t i ä i sen: Määrärahan osoitta·
26703: tamisesta humanistisen opetuksen alkamiseksi misesta valtion virastotalon suunnitteluun Jy·
26704: Oulun yliopistossa. Liitteet IV,281 s. 1201. - väskylän kaupunldin. Liitteet IV,294. s. 1217.
26705: Ks. Yliopisto. - Ks. Virastot.
26706:
26707: - n: o 153, H o n k o s• e n ym.: Korotetun maa ra- - n:o 166, H y y t i ä i sen ym.: Määrärahan
26708: rahan osoittamisesta lainoiksi ylioppilaskunnille osoittamisesta lääkitysvoimistelijoita valmista·
26709: uusien oppilasasuntojen aikaansaamiseksi. Li:it- van kurssin järjestämiseksi Jyväskylän kaupun·
26710: teet IV,282. s. 1203. - Ks. Asuntotuotanto. kiin. Liitteet IV,295. s. 1218. - Ks. Sairaan-
26711: hoito.
26712: n:o 1541 Honkosen ym.: Määrärahan osoit-
26713: tamisesta vanhuksien ja invalidien maksuttornia - n: o 167, H ä p p ö 1 ä n ym.: Määrärahan osoit-
26714: radio- ja televis·iolupia varten. Liitteet IV,283. tamisesta Uudenmaan-Hämeen metsänhoitolau·
26715: s. 1204. - Ks. Vanhukset. takunnan alueelle rakennettavaa metsäkoulua
26716: 'Varten. Liitteet IV,296. s. 1219. - Ks. Metsä·
26717: - n: o 1551 H o n k o s e n ym.: Määrärahan osoit- koulut.
26718: tamisesta avustukseksi PoHo Invalidit r.y:lle
26719: invalidikodin ja kuntouttamislaitoksen rakenta- - n:o 168, H ö g s t r ö m i n ym.: Määrärahan
26720: miseksi Tampereelle. Liitteet IV,284. s. 1205. osoittamisesta Tammisaaren yhteislyseon uutta
26721: - KEr. Invaliidit. koulurakennusta varten. Liitteet IV,297. s. 1220
26722: ja 1221. - Ks. Oppikoulut.
26723: - n : o 156, H o n k o s e n ym. : Määrärahan osoit-
26724: tamisesta Pirkanmaan maakun1takirjaston tehtä- - n:o 169, H ö g s t r ö m i n ym.: Määrärahan
26725: vien antamiseksi Tampereen kaupunginkirjas- osoiJttamisesta Helsingin ruotsalaisen sairaan·
26726: tolle. Liitteet IV,285. s. 1206. - Ks. Kirjastot. hoitajaopiston suunnittelutyötä varten. Liitteet
26727: IV,298. s. 1222. - Ks. Sairaanhoitajat.
26728: - n:o 157, Honkosen ym.: Määrärahan osoit- - n:o 170, Jaakkolan ym.: Määrärahan osoit-
26729: tamisesta valtion virastotalon rakentamiseksi tamisesta Satakunnan 1tie- ja vesirakennuspiirin
26730: Kurun kullltaan. Liitteet IV,286. s·. 1208. - Ks. perustamista varten. Liitteet IV,299. s. 1223. -
26731: Virastot. Ks. Tie· ja vesirakennuspiirit.
26732:
26733: - n:o 158, Hosian ym.: Määrärahan osoittami- -- n:o 171, Jung a r å n ym.: Korototun määrä·
26734: sesta lääkintävoimistelijain virkaporrastuksen rahan osoittamisesta taimitarhojen irtaimiston
26735: järjestämiseksi. Liitteet IV,287. s. 1209. - Ks. hankintaan. Liitteet IV,300. s. 1224 ja 1225. -
26736: Sairaanhoito. Ks. Taimitarhat.
26737:
26738: - n: o 159, H o s t i 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 172, Juntusen ym.: Korotetun määrä-
26739: mise~ta invalidien erityisammattioppilaitoksissa rahan osoittamisesta maaseudun sähköistämisen
26740: opiskelevien viikkorahan korottamiseen. Liitteet tukemiseen. Liitteet IV,301. s. 1226. - Ks.
26741: IV,288. s. 1210. - Ks. Invaliidit. Sähkö.
26742:
26743: - n:o 160, H osti 1 a n: Määrärahan osoittami- -- n: o 173, J u n t u s en ym.: Määrärahan osoit-
26744: sesta sillan rakentamiseksi Pyhtään kunnan tamisesta avustukseksi Suomussalmen kunnan·
26745: Keihässalmeen. Liitteet IV,289. s. 1212. - Ks. sairaalan rakentamista varten. Liititeet IV,302.
26746: Sillat. s. 1227. - Ks. Sairaalat.
26747: Raha-asia-aloitteet 1964. 7
26748:
26749: --'-- n:o 174, Jussilan ym.: Määrärahan osoit- -'- n: o 187, K a r p o 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
26750: tamisesta tilapäisen kasvinsuojelutarkastajan tamisesta Rääkkylän-Tolosenmäen maantien
26751: palkkausta varten. Liitteet IV,303. s. 1228. rakentamista varten. Liitteet IV,316. s. 1243. -
26752: Ks. Kasvinsuojelu. Ks. Maantiet.
26753:
26754: - n:o 175, J ä m s 6 n i n ym.: Määrärahan osoit· - n: o 188, K a r p o 1 a n ym.: Korotetun maarara-
26755: tamisesta helpotuksen myöntämiseen kunnille han osoittamisesta Parikkalan-Onkamon radan
26756: rautateiden rakentamisesta johtuvista pakko- rakennustöiden jatkamista varten. Liitteet
26757: luna&tuskorvauksista. Liitteet IV,304. s. 1229. IV,317. s. 1244. - Ks. Rautatiet.
26758: - Ks. Kunnat.
26759: - n:o 189, K a r p o 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
26760: - n:o 176, Kaj a 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
26761: tamisesta Kiteen koulutilalle rakennettavan kar-
26762: misesta Lahden keskussairaalan suunnittelutöi- jatalouskoulun rakennustöiden aloittamiseksi.
26763: den aloittamista varten. Liitteet IV,305. s. 1232.
26764: Li:itteet IV,318. s. 1245. - Ks. Karjatalous.
26765: - Ks. Sairaalat.
26766: - n: o 177, Kaj a 1 a n ym.: Määrärahan oso~tta - n:o 190, Karpolan ym.: Määrärahan osoitta-
26767: misesta Vesivehmaan lentokentän kunnostustöi· misesta maamiesopiston suunnitteluun Koivikon
26768: den aloittamista varten. Liitteet IV,306. s. 1233. tilalle Kiteelle. Liitteet IV,319. s. 1246. - Ks.
26769: - Ks. Lentokentät. J\!Iaamieskoulut.
26770:
26771: - n:o 178, Kajalan ym.: Korotetun maara- - n: o 191, K a u p i n ym.: Määrärahan osoittami·
26772: rahan osoittamisesta kaupunkien poliisilaitosten sesta sillan rakentamiseksi Oulujoen yli Muhok-
26773: palkkauksiin. Liitteet IV,307. s. 1234. - Ks. sen kunnassa olevan Laukan lossipaikan koh·
26774: Poliisi. dalla. Liitteet IV,320. s. 1247. - Ks. Sillat.
26775:
26776: n:o 179, Kalavaisen ym.: Korotetun mää· - n:o 192, K a u p i n ym.: Määrärahan osoittami-
26777: rärahan osoittamisesta lukukausimaksujen alen· sesta Muhoksen virastotalon rakentamista var·
26778: tamoiseen yksityisoppikouluissa. Liitteet IV,308. ten. Liitteet IV,321. s. 1248. - Ks. Virastot.
26779: s. 1235. - Ks. Oppikoulut.
26780: - n: o 193, K e 1 o v e d e n ym.: Määrärahan osoit-
26781: n: o 180, K a 1 a v a i s e n ym.: Korotetun maa· tamisesta avustukseksi Saimaan kanavan raken-
26782: rärahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi tajien muistomerkin pystyttämiseksi Lauritsalan
26783: maalais- ja kauppalakansakoulujen rakentami- kauppalaan. Lii:tteet IV,322. s. 1249. - Ks.
26784: seen. Liitteet IV,309. s. 1236. - Ks. Kunnat. Muistomerkit.
26785:
26786: - n: o 181, K a 1 a v a i s e n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 194, K e 1 o veden ym.: Korotetun määrä-
26787: tamisesta kunnalliSiten lastenseimien ja päivä· rahan osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden
26788: kotien avustamiseen. Liitteet IV,310. s. 1237. - avustamiseen. Liitteet IV,323. s. 1250. - Ks.
26789: Ks. Lastenhoito. Maantiet.
26790:
26791: - n:o 182, K a 1 a vaisen ym.: Korotetun mää· - n:o 195, K e 1 o veden ym.: Korotetun määrä-
26792: rärahan osoittamisesta kansantajuisten tieteel- rahan osoittamisesta talojen hankkimiseen posti-
26793: listen luentojen avustamiseen. Liitteet IV,311. ja lennätintoimipaikoille. Liitteet IV,324. s.
26794: s. 1238. - Ks. Sivistystyö. 1251. - Ks. Postilaitos.
26795:
26796: - n:o 183, Kanto 1 a n ym.: Määrärahan osoit· - n: o 196, K e 1 o v e d e n ym.: Määrärahan osoit·
26797: tamisesta valtion kaksoisyhteislyseon rakennus· tamisesta vesien saastumisen tutkimiseen Sai-
26798: töiden aloittamiseksi Espoon kauppalassa. Liit· maan etelärannalla. Li:itteet IV;325. s. 1252. -
26799: teet IV,312. s. 1239. - Ks. Oppikoulut. Ks. Vesihuolto.
26800:
26801: - n: o 184, K a n t o 1 a n ym.: Määrärahan osoit· - n:o 197, Kervisen ym.: Määrärahan osoitta-
26802: tamisesta valtion virastota;lon rakentamiseksi misesta Savon radalta Yöveden rantaan johta-
26803: Espoon kauppalaan. Liitteet IV,313. s. 1240. van radan tutkimusta varten. Liitteet IV,326.
26804: - Ks. Virastot. s. 1253. - Ks. Rautatiet.
26805:
26806: - n: o 185, K a n t o l a n ym.: Määrärahan osoit- - n: o 198, K e r v i s e n ym.: Korotetun maarara-
26807: tamisesta oppi- ja ammattikoululai&ten koulu- han osoittamisesta opintokerhotoiminnan !tuke-
26808: matkakustannusten korvaamiseen. Liitteet m~seen. Liitteet IV,327. s. 1254. - Ks. Opinto-
26809: IV,314. s. 1241. - Ks. Matkakustannukset. kerhotoiminta.
26810:
26811: - n: o 186, K a n t o 1 a n ym. : Korotetun määrä- - n:o 199, Kilven ym.: Määrärahan osoittami-
26812: rahan osoittamisesta Tarvontien lopulliseen kun· sesta ohjelmoitsijan palkkaamiseen Oulun yli·
26813: toon saattamista varten. Liitteet IV,315. s. 1242. opistoon. Li1tteet IV,328. s. 1255. - Ks. Yli-
26814: - Ks. Maantiet. opisto.
26815: 8 Raha-asia-aloitteet 1964.
26816:
26817:
26818: ~ n: o 200, K i 1 v en ym.: Määrärahan osoittami- - n: o 213, Ki v i a h o n ym.: Korotetun maara-
26819: sesta elektronimikroskoopin hankkimiseksi Ou- rahan osoittamisesta siirtona maataloustuottei-
26820: lun yliopistoon. Liitteet IV,329. s. 1256. - Ks. den markkinoimisrahastoon voin ja juuston ku-
26821: Yliopisto. luttajahintojen alen•tamiseksi. Liitteet IV,342.
26822: s. 1271. - Ks. Hinnat.
26823: - n:o 201, A. Kinnusen ym.: Määrärahan
26824: osoittamisesta avustuksiksi maatalouskoneiden - n: o 214, K i v i a h o n ym.: Korotetun määrära-
26825: hankkimista varten pienviljelijäväestölle. Liit- han osoittamisesta vesistön järjestely- . ja vesis-
26826: teet IV,330. s. 1257. - Ks. Maatalouskoneet. tön säännöstelytöihin. Liitteet IV,343. s. 1272.
26827: - Ks. Vesistön järjestely.
26828: - n:o 202, A. Kinnusen ym.: Korotetun mää-
26829: rärahan osoittamises·ta helpotusten myöntämi- - n:o 215, Kiviahon ym.: Määrärahan osoitta-
26830: seksi kunnille paikallisteiden aiheuttamista kus- misesta Vimpelin-Alajärven-SQinin tien ra-
26831: tannuksista. Liitteet IV,331. s. 1259. - Ks. kentamiseen. Liitteet IV,344. s. 1273. - Ks.
26832: Kunnat. Maantiet.
26833:
26834: - n:o 203, A. Kinnusen ym.: Korotetun maa- - n:o 216, Koiviston ym.: Määrärahan osoit-
26835: rärahan osoittamisesta väkilannoitteiden ja tamisesta Kuolajoen perkansta varten Sallan
26836: maatalouskalkin hintojen alentamiseen. Liitteet kunnassa. Liitteet IV,345. s. 1274. - Ks. Per-
26837: IV,332. s. 1260. - Ks. Hinnat. kaustyöt.
26838: - n:o 217, Koiviston ym.: Määrärahan osoit-
26839: - n:o 204, A. Kinnusen ym.: Korotetun mää- tamisesta maa ..alueiden ostamiseksi Sallan kun-
26840: rärahan osoittamisesta palkkioiksi pienvalta- nan Märkäjärven kylässä Sallan maatalousop-
26841: ojien kaivamisesta ja maanparannusa:ineiden pilaitoksen tarpeisiin. Liitteet IV,346. s. 1275.
26842: ajosta viljelyksille. Liitteet IV,333. s. 1261. - - Ks. Maatalouskoulut.
26843: Ks. Ojitus.
26844: - n: o 218, K o i v i s t o n ym.: Määrärahan QSoit-
26845: - n: o 205, A. K i n n u s en ym.: Korotetun maa- tamisesta valtionavustukseksi allergiaaairaalan
26846: rärahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi tukemiseen. LHtteet IV,347. s. 1276. - Ks. Sai-
26847: kuivatustö~tä varten. Liitteet IV,334. s. 1262. raalat.
26848: --'- Ks. Kuivatustyöt.
26849: - n: o 219, K Q:i v i s t o n ym.: Määrärahan osoit-
26850: tamisesta säteilyfysiikan laitoksen suunnittelu-
26851: ~ n: o 206, A. K i n n u s en ym.: Määrärahan työtä varten. Liitteet IV,348. s. 1278. - Ks.
26852: osoittamisesta Ruukki Oy:n omistamien tilan Säteilyfysiikan laitos.
26853: ja metsäalueiden ostamiseen valtiolle. Liitteet
26854: IV,335. s. 1263. - Ks. Teollisuus. - n:o 220, Koivusen ym.: Määrärahan osoit-
26855: tamisesta maantien rakennustöiden suorittami-
26856: - n:o 207, A. Kinnusen ym.: Korotetun maa- seksi tieosuudella Pet\ijävesi-Keuruu. Liitteet
26857: rärahan osoittamisesta !ainoiksi salaojituksiin. IV,349. s. 1279. - Ks. Maantiet.
26858: Liitteet IV,336. s. 1264. - Ks. Ojitus.
26859: - n:o 221, Koivusen ym.: Määrärahan osoit-
26860: ~ n: o 208, A. K i n n u s en ym.: Määrärahan tamisesta maantien rakennustöiden suorittami-
26861: osoittamisesta Hailuodon ja Siikajoen välisen seksi tieosuudella Kärkkää.lä-Sunttila Konne·
26862: pengertien aikaansaamiseksi. Liitteet IV,337. veden kunnassa. Liitteet IV,350. s. 1280. - Ks.
26863: s. 1265. - Ks. Pengertiet. Maantiet. ·
26864: - n:o 222, Koivusen ym .. : Määrärahan osoit-
26865: - n:o 209, A. Kinnusen ym.: Korotetun maa- tamisesta Jämsän yhteiskoulun ottamiseksi val-
26866: rärahan osoittamisesta paikallisteiksi otettavien tion haltuun. Liitteet IV,351. s. 1281. - Ks.
26867: kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanon avustami- Oppikoulut.
26868: seksi. Liitteet IV,338. s. 1266. - Ks. Maan,tiet.
26869: - n: o 223, K o i v u s e n ym.: Määrärahan osoit-
26870: - n:o 210, T. Kinnusen ym.: Määrärahan tamisesta helpotuksen myöntämiseksi kunnille
26871: osoittamisesta Etelä-Savon metsänhoitokoulun rautateiden rakentamisesta johtuvista pakkolu-
26872: täydennysrakentamista varten. Liitteet IV,339. nastuskorvauksista. Liitteet IV,352. s. 1282. -
26873: s. 1267. - Ks. Metsäkoulut. Ks. Kunnat.
26874: - n: o 224, K o i v u s en ym.: Määrärahan osoit-
26875: - n:o 211, Kiviahon ym.: Määrärahan osoit- tamisesta Jyväskylässä toimivan ammattikoulu-
26876: tamisesta tien rakentamiseksi Lappajärveltä jen opettajaopiston. koulurakennuksen suunnitte-
26877: Kauhavalla. Liitteet IV,340. s. 1269. - Ks. lua varten. Liitteet IV,353. s. 1283. - Ks. Am-
26878: Maantiet. mattikoulll!t.
26879: ___, n: o 212, K i v i a h o n ym.: Määrärahan osoit- - n: o 225, K o i v u s e n ym.: Korotetun määrära-
26880: tamisesta Kortesjärven-Pietarsaaren tien raken- han osoittamisesta yksityisten teiden avustami-
26881: tamiseen. Liitteet IV,341. s. 1270. - Ks. Maan- seen. lAitteet IV,354. s. 1284. - Ks. Yksityiset
26882: tiet. .tiet.
26883: Raha-asia-aloitteet 1964. 9
26884:
26885: - n:o 226, Kokko 1 a n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 240, L. Koskisen ym.: M"åärärahan
26886: tamisesta Hovinsaaren ratapihan laajennustöitä osoittamisesta avustukseksi kunnille halpavuok-
26887: varten. Liitteet IV,355. s. 1285. - Ks. Rauta- raisten asuntojen rakentamiseen. Liitteet IV,369.
26888: tiet. s. 1299. - Ks. Asuntotuotanto.
26889: - n:o 227, Kokko 1 a n ym.: Korotetun maara- - n:o 241, K o s o 1 a n ym.: Määrärahan osoittami-
26890: rahan osoittamisesta !ainoiksi vientisatamia sesta hevosjalostusliittojen työn tukemiseksi.
26891: yiJäpitäville kunnille satamien rakentamista Liitteet IV,370. s. 1300. - Ks. Hevoset.
26892: varten. Liitteet IV,356. s. 1286. - Ks. Kunnat.
26893: - n: o 242, K u u s i s e n ym.: Määrärahan osoitta-
26894: - n :o 228, Koppasen: Määrärahan osoittami- misesta asumistuen maksamiseksi asutuskeskus-
26895: sesta Espoon nimismiespiirin poliisien palkkauk- ten vähävaraisille kansaneläkkeensaajille. Liit-
26896: seen. Liitteet IV,357. s. 1287. - Ks. Poliisi. teet IV,371. s. 1301. - Ks. Asumistuki.
26897: - n:o 229, Koppasen: Määrärahan osoittami- - n:o 243, K y t ä n ym.: Määrärahan osoittami-
26898: sesta hammaslääkintäosaston perustamiseksi lää- sesta rahtitasausten suorittamiseksi valtionrau-
26899: kin,töhallitukseen. Liitteet IV,358. s. 1288. - tateille. Liitteet IV,372. s. 1302. - Ks. Rauta-
26900: Ks. Lääkintöhallitus. tiet.
26901: - n:o 230, Koppasen: Määrärahan osoittami-
26902: sesta hammashoitoapulaisten kouluttamista var- n: o 244, K ä k e 1 ä n ym.: Korotetun maarara-
26903: ten. Liitteet IV,359. s. 1289. - Ks. Hampaan- han osoittamisesta postitalojen ja autovarikko-
26904: rakennusten rakentamiseksi posti- ja lennätin-
26905: hoito.
26906: laitokselle. Liitteet IV,373. s. 1305. - Ks. Pos-
26907: - n:o 231, Koppasen: Määrärahan osoittami- tilaitos.
26908: sesta Hyvinkään nimismiespiirin poliisien palk-
26909: kaus·ta varten. Liitteet IV,360. s. 1290. - Ks. -c n: o 245, K ä k e 1 ä n ym.: Määrärahan osoitta-
26910: Poliisi. misesta sairaanhoitoalan yhteisen oppilaitoksen
26911: suunnittelutyötä varten. Liitteet IV,374. s. 1306.
26912: - n:o 232, A. Koskisen ym.: Määrärahan - Ks. Sairaanhoito.
26913: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Vastin-
26914: gin-'-Kallion maantieltä Sapran laiturivaihteelle.
26915: Liitteet IV,361. s. 1291. - Ks. Maantiet. - n: o 246, K ä k e 1 ä n ym.: Korotetun maarara-
26916: han osoittamisesta kesäyliopistojen toiminnan
26917: - n:o 233, A. Koskisen ym.: Määrärahan avustamiseen. Liitteet IV,375. s. 1307. - Ks.
26918: osoittamisesta virastotalon rakentamiseksi Kars- Yliopisto.
26919: tulaan. Liitlteet IV,362. s. 1292. - Ks. Virastot.
26920: - n: o 24 7, K ä k e 1 ä n ym.: Korotetun määrära-
26921: - n: o 234, A. K o s k i s e n ym.: Määrärahan osoit- han osoittamisesta ratojen sepelöintiä, ratapölk-
26922: tamisesta sillan rakentamiseksi Riuttasalmeen. kyjen hankintaa, ratapihalaitteiden ja varilt-
26923: Liitteet IV,363. s. 1293. - Ks·. Sillat. kojen laitteiden sekä rakennusten rakentamista
26924: varten. Liitteet IV,376. s. 1308. - Ks. Rauta-
26925: - n:o 235, A. Koskisen ym.: Korotetun maa- tiet.
26926: rärahan osoittamiseS'ta maaseudun sähköistämi-
26927: sen tukemiseen. Liitteet IV,364. s. 1294. - Ks. - n: o 248, K ä k e 1 ä n ym.: Määrärahan osoitta-
26928: Sähkö. misesta maakuntakirjastojen perustamista var-
26929: ten. Liitteet IV,377. s. 1309. - Ks. Kirjas,tot.
26930: - n:o 236, L. Koskisen ym.: Määrärahan
26931: osoittamisesta avustuksiksi Saimaan vesistö- ~ n:o 249, K äm ä r ä i sen ym.: Määrärahan
26932: alueen kunnille Saimaan kanavaliikenteessä tar- osoittamisesta Jämsän virastotalon rakennustöi-
26933: vittavien satamien ja laituritilojen rakentami- den aloittamiseksi. Liitteet IV,378. s. 1310. -
26934: seen. Liitteet IV,365. s. 1295. - Ks. Satamat. Ks. Virastot.
26935: - n:o 237, L. Koskisen ym.: Määrärahan
26936: osoittamisesta !ainoiksi Saimaan vesistöalueen - n:o 250, K ä mä r ä i sen ym.: Määrärahan
26937: kunnille Saimaan kanavaliikenteess·ä tarvitta- osoittamisesta Silkkiperän tien rakentamiseksi
26938: vien satamien ja laituritilojen rakentamiseen. Kinnulan kuntaan. Liitteet IV,379. s. 1311. -
26939: Liitteet IV,366. s. 1296. - Ks. Satamat. Ks. Maantiet.
26940:
26941: - n:o 238, L. Koski S· en ym.: Korotetun mää- -'- n:o 251, K ä mä r ä i sen ym.: Korotetun maa-
26942: rärahan osoittamisesta yksityisoppikoulujen lu- rärahan osoittamisesta maalais- ja kauppalakan-
26943: kukausimaksujen alentamiseksi. Liitteet IV,367. sakoulujen rakennusavustuksiin. Liitteet IV,380.
26944: s. 1297. - Ks. Oppikoulut. s. 1312. - Ks. Kunnat.
26945:
26946: - n:o 239, L. Koskisen ym.: Kowtetun mää- - n:o 252, Kämäräisen ym.: Korotetun maa-
26947: rärahan osoittamisesta avustuksiksi vesihuolto- rärahan osoittamisesta kuoletuslainoiks·i maalais-
26948: laitteiden rakentamiseksi maaseudulle. Liitteet ja kauppalakuntien kansakoulurakennuksia var-
26949: IV,368. s. 1298. - Ks. Vesihuolto. ten. Liitteet IV,381. s. 1313. - Ks. Kunnat.
26950:
26951: 2 E 70/65
26952: 10 Raha-asia-aloitteet 1964.
26953:
26954:
26955: - n:o 253, Kämäräisen ym.: Määrärahan - n: o 266, L a i n e e n ym.: Määrärahan osoi tta-
26956: osoittamisesta Neiturin kanavasillan uusimistöi- misesta Pienviljelijäin Keskusliitolle maanvilje-
26957: den aloittamiseksi. Liitteet IV,382. s. 1314. - lystalouden agronomin toimen perustamiseksi.
26958: Ks. Sillat. Liitteet IV,395. s. 1327. - Ks. Pienviljelys.
26959:
26960: - n:o 254, La g e r r o osin ym.: Määrärahan - n: o 267, L e h m o s en ym.: Määrärahan osoit-
26961: osoittamisesta avustuksiksi kunnallisten van- tamisesta Viitasaaren-Saarijärven tien paran-
26962: hainkotien perustamiseksi ja ylläpitämiseksi. tamiseksi. Liitteet IV,396. s. 1328. - Ks. Maan-
26963: Liitteet IV,383. s. 1315. - Ks. Vanhainkodit. tiet.
26964:
26965: - n:o 255, La g e r r o osin ym.: Määrärahan - n:o 268, Lehmosen ym.: Määrärahan osoit-
26966: osoittamisesta Kainuun keskussairaalan raken- tamisesta Kolarinsalmen sillan suunnittelu- ja
26967: nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,384. s. rakennustöitä varten. Liitteet IV,397. s. 1329.
26968: 1316. - Ks. Sairaalat. - Ks. Sillat.
26969:
26970: - n:o 256, La g e r r o osin ym.: Määrärahan - n:o 269, Lehmosen ym.: Määrärahan osoit-
26971: osoittamisesta Kiehimäjoen maantiesillan raken- tamisesta Viitasaaren yhteiskoulun ottamiseksi
26972: nustöiden aloittamiseksi Paltamon kunnassa. valtion haltuun. Liitteet IV,398. s. 1330. - Ks.
26973: Liitteet IV,385. s. 1317. - Ks. Sillat. Oppikoulut.
26974:
26975: - n:o 257, La g e r r o osin ym.: Korotetun mää- - n:o 270, Lehmosen ym.: Määrärahan osoit-
26976: rärahan osoittamisesta kuoletuslainoiksi kaupun- tamisesta Viitasaaren virastotalon rakentamista
26977: kien kansakoulurakennuksia varten. Liitteet varten. Liitteet IV,399. s. 1331. - Ks. Viras-
26978: IV,386. s. 1318. - Ks. Kunnat. tot.
26979:
26980: n:o 258, La g e r r o osin ym.: Määrärahan - n: o 271, L e h m o s e n ym.: Korotetun maara-
26981: osoittamisesta Kainuun sairaanhoitajaopiston rahan osoittamisesta avustuksiksi työttömyyden
26982: suunnittelua varten. Liitteet IV,387. s. 1319. - lieventämistä varten. Liitteet IV,400. s. 1332.
26983: Ks. Sairaanhoitajat. - Ks. Työttömyys.
26984:
26985: - n:o 259, La g e r r o osin ym.: Määrärahan - n:o 272, Lehmosen ym.: Määrärahan osoit-
26986: osoittamisesta Kainuun keskuskalanviljely- ja tamisesta valtion virastotalon rakentamiseksi
26987: koeaseman rakennustöiden aloittamiseksi. :Uit- Suolahden kauppalaan. Liitteet IV,401. s. 1333.
26988: teet IV,388. s. 1320. - Ks. Kalanviljelyslaitok- - Ks. Virastot.
26989: set.
26990: - n: o 273, Le h m o s e n ym.: Määrärahan osoit-
26991: - n: o 260, L a h t e 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta avustuksiksi työläis- ja pienviljelijä-
26992: misesta Sallan maataloudellisen oppilaitoksen pe- perheenäitien lomatoimintaa ylläpitäville työ-
26993: rustamistoimenpiteitä varten. Liitteet IV,389. väen ja pienviljelijäjärjestöille. Liitteet IV,402.
26994: s. 1321. - Ks. Maatalouskoulut. s. 1334. - Ks. Loma.
26995:
26996: - n: o 261, La h t e 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 27 4, L e h m o s e n ym.: K01·otetun määrä-
26997: misesta helikopterin hankkimiseksi rajavartio- rahan osoittamisesta lainoiksi vesihuoltolaittei-
26998: laitokselle sairaslentotarkoituksiin. Liitteet den rakentamista varten. Liitteet IV,403. s.
26999: IV,390. s. 1322. - Ks. Sairaanhoito. 1335. - Ks. Vesihuolto.
27000:
27001: n: o 262, L a h t e 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 275, Le h m o s en ym.: Määrärahan osoit-
27002: misesta alkupääomaksi kehitysaluerahastoa var- tamisesta peruakuivatustöiden toteuttamiseksi
27003: ten. Liitteet IV,391. s. 1323. - Ks. Kehitys- Keski-Suomen läänin alueella. Li1tteet IV,404.
27004: aluerahasto. s. 1336. - Ks. Kuivatustyöt.
27005:
27006: - n: o 276, L ei n o s e n ym.: Määrärahan osoit-
27007: - n: o 263, La i h on ym.: Korotetun määrärahan tamisesta avustukseksi Sokeain Keskusliitto
27008: osoittamisesta maankäyttölain ja maanhankinta- r.y:lle sokeain hieroma- ja fysikaalisten hoito-
27009: lain toimeenpanon yhteydessä rakennettavia laitosten lukumäärän lisäämiseksi. Liitteet
27010: yleisiä asutusteitä varten. Liitteet IV,392. s. IV,405. s. 1337. - Ks. Aistivialliset.
27011: 1324. - Ks. Asutustiet.
27012: - n: o 277, Leivosen ym.: Määrärahan osoit-
27013: - n: o 264, L a iho n ym.: Korotetun määrärahan tamisesta Laukaan keskuskalanviljelylaitoksen
27014: osoittamisesta valtiolle tarjottujen puhelinla.i- ja koeaseman rakentamista varten. Liitteet
27015: tosten lunastamiseen ja kunnostamiseen. Liit- IV,406. s. 1338. - Ks. Kalanviljelyslaitokset.
27016: teet IV,393. s. 1325. - Ks. Puhelin.
27017: - n:o 278, Leivosen ym.: Määrärahan osoit-
27018: - n: o 265, L, a i n e en ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta Keski-Suomen emäntäkoulun ja koti-
27019: misesta valtion oppikoulun perustamista varten talousopettajaopiston lisärakennusten rakenta-
27020: Tammelan kuntaan. Liitteet IV,394. s. 1326. - mista varten. Liitteet IV,407. s. 1339. --: Ks.
27021: Ks. Oppikoulut. Emäntäkoulut.
27022: Raha-asia-aloitteet 1964. 11
27023:
27024: - n :o 279, L· ei v o sen ym.: Määrärahan osoi:t- - n: o 292, Li n k o 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
27025: tamisesta valtion virastotalon rakentamista var- tamisesta naiskonstaapelien virkapukuavustuk-
27026: ten Jämsän kuntaan. Liitteet IV,408. s. 1340. sia varten. Liitoteet IV,421. s. 1353. - Ks. Po-
27027: - Ks. Virastot. liisi.
27028:
27029: - n:o 280, Leivosen ym.: Määrärahan osoit- - n:o 2·93, Linko 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
27030: tamisesta valtion virastotalon rakentamista var- tamisesta Reitkallin puutarhakoulun lunastami-
27031: ten Vi:Vtasaaren kuntaan. Liitteet IV,409. B. seksi valtiolle. Liitteet IV,422. s. 1354. - Ks.
27032: 1341. - Ks. Virastot. Puutarhakoulut.
27033:
27034: - n: o 281, L ei v o s e n ym.: Määrä1·ahan osoit· - n:o 294, Linko 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
27035: tamisesta Jämsän aluesa-iraalan rakentamista tamisesta Iitin virastotalon suunnittelemista
27036: varten. Liit.teet IV,410. s. 1342. - Ks. Sairaa- varten. Liitteet IV,423. s. 1355. - Ks. Viras-
27037: lat. tot.
27038:
27039: - n: o 282, L ei v o s e n ym.: Määrärahan osoit· - n: o 295, L i n k o 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
27040: tamisesta harvaanasuttujen seutujen sähköistä- tamisesta kotimaisen lyhytkuvan tukemiseen.
27041: misen tukemiseen. Liitteet IV,411. s. 1343. - Liitteet IV,424. s. 1356. - Ks. Elokuvat.
27042: Ks. Sähkö.
27043: - n: o 296, L i n k o 1 a n ym. : Korotetun määrä-
27044: - n: o · 283, L e i v o s e n ym.: Määrärahan osoit- rahan osoittamisesta näyttämötaiteen ja näyttä-
27045: tamisesta keskikoulun perustamiseksi Kyyjär· mötaiteellisten harrastusten tukemiseen. Liit-
27046: ven kuntaan. Liitte~t IV,412. s. 1344. - Ks. teet IV,425. s. 1357. - Ks. Näyttämötaide.
27047: Oppikoulut.
27048: - n:o 297, A. Linnan ym.: Määrärahan osoit-
27049: - n:o 284, Lie u e k sen ym.: Korotetun maara- tamisesta rikospoliisilisän korottamiseen. Liit-
27050: rahan osoittamisesta siirtona asutusrahastoon. ieet IV,426. s. 1358. - Ks. Poliisi.
27051: J..iitteet IV,413. s. 1345. - Ks. Asu:tusrahasto.
27052: - n: o 298, A. L i n n a n ym. : Määrärahan osoit-
27053: - n: o 285, L i e d e k s e n ym.: Määrärahan osoit- tamisesta eräiden rautat-ielaitoksen linjahallin-
27054: tamisesta postiautonkuljettajien palkkauksen ko- non teknikoiden palkkauksen korottamiseen.
27055: rottamiseen. Liitteet IV,414. s. 1346. - Ks. Liitteet IV,427. s. 1359. - Ks. Rautatieläiset.
27056: Postilaitos.
27057: - n:o 299, A. Linnan ym.: Määrärahan osoit-
27058: - n:o 286, Lindqvistin ym.: Määrärahan tamisesta Yhteiskunnallisen korkeakoulun tila-
27059: osoittamisesta Asikkalan kunnan Vesivehmaan päisten toimihenkilöiden paikkaamista varten.
27060: ja Kalkkisten lossin välisen tien korjaustöiden Liitteet IV,428, s. 1360. - Ks. Yhteiskunnalli-
27061: aloittamiseksi. Liitteet IV,415. s. 1347. - Ks. nen korkeakoulu.
27062: Maantiet.
27063: - n: o 300, A. L i n n a n ym.: Määrärahan osoit·
27064: - n:o 287, Lindqvistin ym.: Määrärahan tamisesta lääkintävoimistelijoiden peruskoulu-
27065: osoittamisesta Padasjoen-Auttoisten-Rautajär· tuksen tehostamiseen. Liitteet IV,429. s. 1361.
27066: ven-Pohjan tien kunnostamisen aloittamiseksL - Ks. Sairaanhoito.
27067: Liitteet IV,416. s. 1348. - Ks. Maantiet.
27068:
27069: - n:o 288, Linko 1 a n ym.: Määrärahan osoit- - n: o 301, I. Linnan ym.: Korotetun maara-
27070: tamisesta porakaivon rakentamiseksi Haapasaa- rahan osoittamisesta Pieksämäen vanupajan ra·
27071: ren kuntaan. Liitteet IV,417. s. 1349. - Ks. kentamiseen ja rautateiden pääkonepajojen työ-
27072: Vesihuolto. koneiden hankintaan. Liitteet IV,430. s. 1363.
27073: - Ks. Rautatiet.
27074: - n: o 289, Li n k o 1 a 11 ym.: Määrärahan osoit-
27075: tamisesta Haminan Hillon sataman poliisivar- - n:o 30·2, I. Linnan ym.: Korotetun maara-
27076: tiokonttoriin perustettavia virkoja varten. Liit- rahan osoittamisesta uusien tavaravaunujen
27077: teet IV,418. s. 1350. - Ks. Poliisi. hankkimiseen valtionrautateille. Liitteet IV,431.
27078: s. 1364. - Ks. Rautatiet.
27079: - n:o 290, Linko 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
27080: tamisesta kunnallisten terveyssisarien palkkauk· - n: o 303, M. L i n n a n ym.: Määrärahan osoit-
27081: sen korottamiseen. Liitteet IV,419. s. 1351. - tamisesta Ylä-Savon-Rahjan runkotien raken·
27082: Ks. Terveyssisaret. nustöiden aloittamiseksi välillä Nivala-Haapa-
27083: järvi. Liitteet IV,432. s. 1365. - Ks. Maantiet.
27084: - n: o 291, L i n k o 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
27085: tamisesta valtion palveluksessa olevien koulu- - n: o 304, M. L i n n a n ym.: Määrärahan osoit-
27086: tettujen sairaanhoitajien palkkauksen lwrotta- tamisesta Reisjärven kunnassa olevan Niska·
27087: miseen. Liitteet IV,420. s. 1352. - Ks. Sairaan· 1·annan paikallistien rakentamiseksi. Liitte~
27088: hoitajat. IV,433. s. 1366. - Ks. Maantiet.
27089: 12 Raha-asia-aloitteet 1964.
27090:
27091:
27092: - n: o 305, M. Li n n a n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 318, E. Mannisen ym.: Määrärahan
27093: tamisesta pienviljelijöille aiheutuneiden halla· osoittamisesta Tohmajärven yhteiskoulun raken·
27094: vahinkojen tilakohtaiseksi korvaamiseksi. Li:it· tamiseen. Liitteet IV,447. s. 1380. - Ks. Oppi·
27095: teet IV,434. s. 1367. - Ks. Hallavahingot. koulut.
27096:
27097: - n: o 306, M. Li n n a n ym.: Määrärahan osoi t· - n:o 319, E. Mannisen ym.: Korotetun maa-
27098: tamisesta Ylivieskaan perustettavan Pohjois· rärahan osoittamisesta Onkamon-Parikkalan ra-
27099: Suomen maamiesopiston suunnittelua ja raken· dan rakentamista varten. Liitteet IV,448. s.
27100: nustöiden aloittamista varten. Liittee.t IV,435. 1381. - Ks. Rautatiet.
27101: s. 1368. - Ks. Maamieskoulut.
27102: - n:o 320, H. Mannisen ym.: Määrärahan
27103: - n:o 307, Lukkarisen: Määrärahan osoitta- osoittamisesta rautateiden tavara-aseman raken-
27104: misesta kodinperustaniislainoiksi. Liitteet IV,436. tamiseksi Varkauden kaupunkiin. Liitteet IV,449.
27105: s. 1369. - Ks. Kodinperustamislainat. s. 1382. - Ks. Rautatiet.
27106:
27107: - n:o 308, Lukkarisen: Määrärahan osoitta· - n:o 321, H. Mannisen ym.: Määrärahan
27108: misesta avustuksiksi kunnallisten ammattioppi- osoittamisesta Juankosken-Luikonlahden rauta-
27109: laitosten oppilasasuntojen rakentamiseen. Liit- tietöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,450. s.
27110: teet IV,437. s. 1370. - Ks. Ammattikoulut. 1383. - Ks. Rauta;tiet.
27111:
27112: - ri: o 309, L u k k a r i s e n: Korotetun määrära· - n:o 322, M a t i 1 a i sen ym.: Määrärahan osoit-
27113: han {)Soittamisesta vähävaraisten ammattiopin- tamisesta avustukseksi Sokeain Keskusliitto
27114: toJ.ainoihin. Liitteet IV,438. s. 1371. - Ks. r.y:lle sokeainhuoltajien toim~nnasta aiheutu-
27115: Amma.ttiopinnot. via kustannuksia varten. Liitteet IV,451. s.
27116: 1384. - Ks. Aistivialliset.
27117: - n:o 310, Lukkarisen ym.: Määrärahan
27118: - n:o 323, M at il a i sen ym.: Määrärahan osoit-
27119: osoittamisesta kansaneläkkeen varassa elävien
27120: asumiskustannusten alentamiseen. Liitteet IV,439. tamisesta avustukseksi Sokeain Keskusliitto
27121: r.y:lle vastasokeutuneille järjestettäviä kun-
27122: s. 1372. - Ks. Asumistuki.
27123: touttamiskursseja varten. Liitteet IV,452. s.
27124: 1386. - Ks. Aistivialliset.
27125: - n:o 311, Lukkarisen: Määrärahan osoitta-
27126: misesta ylimääräisten varastomiesten tointen pe-
27127: - n:o 324, M a t i 1 a i sen ym.: Määrärahan. osoit-
27128: rustamiseksi valtionrautateiden varasto-osastolle. tamisesta Vuoksen yli rakennettavan maantie-
27129: Liitteet IV,440. s. 1373. - Ks. Rautatieläiset. sillan suunnitelman laatimiseksi. Liitteet IV,453.
27130: s. 1388. - Ks. Sillat.
27131: - n:o 312, Lukkarisen ym.: Korotetun mää·
27132: rärahan osoi:ttamisesta lapsiperheiden asumis· - n:o 325, M a t i 1 a i s·e n ym.: Korotetun maa-
27133: tukiin. Liitteet IV,441. s. 1374. - Ks. Asumis- rärahan osoittamisesta Hauvanlahden-Särkilah-
27134: tuki. den maantien (ns. Pohjiin tien) rakennustöiden
27135: jatkamiseksi. Liitteet IV,454. s. 1389. - Ks.
27136: - n: o 313, Lukkarisen: Määrärahan osoitta· Maantiet.
27137: misesta helpotuksen myöntämiseksi kunnille
27138: rautateiden rakentamisesta johtuvista pakko· - n: o 326, M. M a t t i 1 a n ym.: Määrärahan
27139: lunastuskorvauksista. Liitteet IV,442. s. 1375. osoittamisesta Työtehoseuralle maatilametsien
27140: - Ks. Kunnat. puunkorjuun rationalisoill!titutkimuksHn ja han-
27141: kintateknillisen koeaseman toimintaan. Liitteet
27142: - n:o 314, Lukkarisen: Korotetun maarara· IV,455. s. 1390. - Ks. Metsätalous.
27143: han osoittamisesta vähävaraisten nuorten am-
27144: mattiopintoavustuksiin. Liitteet IV,443. s. 1376. - n:o 327, M. Mattilan ym.: Määrärahan
27145: - Ks. Ammattiopinnot. osoittamisesta suomenkielisten oppikoulujen poi-
27146: kien käsityönopettajain virkojen ja toimien pe-
27147: rustamiseen. Liitteet IV,456. s. 139L - Ks.
27148: - n:o 315, Lukkarisen ym.: Korotetun maa·
27149: Oppikoulut.
27150: rärahan osoittamisesta kunnan· ja kyläteiden
27151: avustamiseen. Liitteet IV,444. s. 1377. - Ks.
27152: Maantiet.
27153: - a
27154: n:o 328, M. l>I a t t i 1 n ym.: Määrärahan
27155: osoittamisesta oriiden kasvatuskustannusten alen-
27156: tamiseen. Liitteet IV,457. s. 1392. - Ks. Hevo-
27157: - n:o 316, Lukkarisen ym.: Korotetun mää- set.
27158: rärahan osoittamisesta maaseudun sähköistämi-
27159: sen tukemiseen. Liitteet IV,445. s. 1378. - Ks. - n:o 329, V. Mattilan ym.: Korotetun maa-
27160: Sähkö. rärahan osoittamisesta valtionrautateiden asunto-,
27161: sosiaali-, virasto· ym. rakennuksia varten. Liit-
27162: n:o 317, E. Mannisen ym.: Määrärahan teet IV,458. s. 1393. - Ks. Rautatiet. ·
27163: osoitta-misesta kelirikkoaluksen hankkimiseksi
27164: Juuan kirkonkylän ja Paalasmaan välistä lii· - n:o 330, V. Mattilan: Määrärahan osoitta-
27165: kennettä varten. Liitteet IV,446. s. 1379. - misesta Ähtärin virastotalon suunnitteluun; Liit-
27166: Ks. Laivaliikenne. teet IV,459. s. 1394. - Ks. Virastot. '
27167: Raha-asia-aloitteet 1964. 13
27168: - n:o 331, V. Mattilan ym.: Määrärahan - n: o 344, U. Mä k e 1 ä n ym.: Määrärahan osoit-
27169: osoittamisesta Virtain-Ähtärin maantien raken- tamisesta asemamiesten palkkauksen korottami-
27170: tamisen aloittamiseen. Liitteet IV,460. s. 1395. seen. Liitteet IV,473. s. 1410. - Ks. Rauta-
27171: -- Ks. Maantiet. tieläiset.
27172:
27173: - n:o 332, V. Mattilan ym.: Mää1·ärahan - n:o 345, U. Mäkelän ym.: Määrärahan osoit-
27174: osoittamisesta Ähtärin-Alavuden maantien ra- tamisesta tutkimukseen kansakoulurakennusten
27175: kentamisen aloi:ttamiseen. Liitteet IV,461. s. tulevasta käy,töstä. Liitteet IV,474. s. 1411. -
27176: 1396. - Ks. Maantiet. Ks. Kansakoulut.
27177:
27178: - n:o 333, V. M a t t iJ a n: Korotetun määrära- - n:o 346, U. Mäke.Iän ym.: Korotetun maara-
27179: han osoittamisesta turveteollisuuden edistämi- rahan osoittamisesta kansakoulunopettajain kurs-
27180: seen. Liitteet IV,462. s. 1397. - Ks. Turve. simuotoista jatkokoulutusta varten. Liitteet
27181: IV,475. s. 1412. - Ks. Kansakoulut.
27182: - n:o 334, V. Mattilan ym.: Määrärahan
27183: osoittamisesta valtion koulukotien vapaa-aika- - n:o 347, U. Mäkelän ym.: Määrärahan osoit-
27184: ja harrastustoimintaa varten. Liivteet IV,463. tamisesta Eurajoen-Yläneen maantien paranta-
27185: s. 1398. ~ Ks. Koulukodit. miseen. Liitteet IV,476. s. 1413. - Ks. Maan-
27186: tiet.
27187: - n:o 335, V. Mattilan ym.: Määrärahan - n:o 348, U. Mäkelän ym.: Määrärahan osoit-
27188: osOittamisesta rautateiden vaunuhenkilökunnan
27189: tamisesta ammatinvalinnanohjauksen kenttätoi-
27190: ja ratavartijain pukuavustuksiin. Liitteet IV,464. minnan kehittämiseen. Liitteet IV,477. s. 1414.
27191: s. 1399. - Ks. Rautatieläiset. - Ks. Ammat·invalin,ta.
27192: - n:o 336, V. Matti 1 a n ym.: Määrärahan - n: o 349, N e d e r s t r ö m - L u n d e n i n ym.:
27193: osoittamisesta rautateiden liikenneosaston auto- Korotetun määrärahan osoittamisesta oppikou-
27194: kaluston uusimiseen. LHtteet IV,465. s. 1400. lun oppilaiden koulunkäynnin avustamiseen.
27195: - Ks, Rautatiet. Liitteet IV,478. s. 1415. - Ks. Oppikoulut.
27196:
27197: - n:o 337, J. Mä k e 1 ä n ym.: Määrärahan osoit- n:o 350, Nederström-Lundenin ym.:
27198: tamisesta Kauvatsan ylikulkusillan rakentami· Määrärahan osoittamisesta rauhantyötä suorit-
27199: seen ja siihen liittyvien tienparannussuunnitel· tavien järjestöjen tukemiseen. Liitteet IV,479.
27200: mien toteuttamiseen. Liitteet IV,466. s. 1401. s. 1416. - Ks. Rauhanpuolustajat.
27201: - Ks.- Maantiet. - n:o 351, Nederström-Lundenin ym.:
27202: Määrärahan osoivtamisesta kansaneläkkeiden ko-
27203: n:o 338, U. Mäkelän ym.: Määrärahan osoit- rottamiseen. Liitteet IV,480. s. 1417. - Ks.
27204: tamisesta Euran-Kiukaisten-Harjavallan maan· Kansaneläke.
27205: tien parantamiseen. LiHteet IV,467. s. 1402. -
27206: Ks. Maantiet. - n:o 352, Nederström-Lundenin ym.:
27207: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnallis-
27208: - n: o 339, U. Mä k e 1 ä n ym.: Korotetun maara- ten ja yksityisten vajaamielislaitos,ten perusta-
27209: rahan oso-ittamisesta nuorten työttömien am· miakustannusten avustamiseen. L.iitteet IV,481.
27210: mavtikurssien järjestämiseen. Liitteet IV,468. s. s. 1418. - Ks. Vajaamieliset.
27211: 1404. - Ks. Ammattikurssit.
27212: - n: o 353, N i e m e 1 ä n ym.: Määrärahan osoit-
27213: tamisesta tienparannustöiden aloittamiseksi Han-
27214: - n:o 340, U. Mäkelän ym.: Määrärahan osoit· nolanpellon-Varkauden tieosuudella. Liitteet
27215: tamisesta kunnallisten ammattioppilaitosten val· IV,482. s. 1419. - Ks. Maantiet.
27216: takunnallisten osastojen valtionavustuksiin. Liit·
27217: teet IV,469. s. 1405. - Ks. Ammattikoulut. - n: o 354, N i e m e 1 ä n ym.: Määrärahan osoit-
27218: tamisesta Iitlahden-Kallislahden tien raken-
27219: - n:o 341, U. Mä k e 1 ä n ym.: Määrärahan osoit- nustöiden aloittamista varten. Liitteet IV,483.
27220: tamisesta Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusin· s. 1420. - Ks. Maantiet.
27221: valiidien Liitto r.y:Ile vaikeavammaisten inva-
27222: lidien suojatyöpaikkatoiminnan kehi:ttämiseen. - n: o 355, N i e m e 1 ä n ym.: Määrärahan osoit-
27223: Liitteet IV,470 s. 1407. - Ks. Invaliidit. tamisesta Kyrönsalmen sillan aikaansaamiseksi.
27224: Liitteet IV,484. s. 1421. - Ks. SiiJat.
27225: - n: o 342, U. Mä k e 1 ä n ym.: Määrärahan osoit-
27226: tamisesta Hylkysaaren luotsiasemarakennuksen - n: o 356, N i e m e 1 ä n ym.: Määrärahan osoit-
27227: kunnostamiseksi merenkulkumuseota varten. tamisesta Säämingin saaristotien aikaansaami·
27228: LHtteet IV,471. s. 1408. - Ks. Museot. seksi. Liitteet IV,485. s. 1422. - Ks. Maan-
27229: tiet.
27230: n: o 343, U. M ä k e J ä n ym.: Määrärahan osoit- - n: o 357, N i i r a s e n ym.: Määrärahan osoitta-
27231: tamisesta merenkulkuhallituksen merimuseon me- misesta Rasivaaran-Tolosenmäen maantien pa-
27232: noja varten. Liitteet IV,472. s. 1409. - Ks. rannustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,486. s.
27233: Museot. 1423. - Ks. Maantiet.
27234: 14 Raha-asia-aloitteet 1964.
27235:
27236:
27237: - n: o 3581 N i i r a s e n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 371, Paasivuoren ym.: Määrärahan
27238: misesta Juukaan suunnitellun valtion virasto- osoivtamisesta kansaneläkkeen tukiosan :varassa
27239: talon rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet elävien asumiskustannusten alentamiseen. Liit-
27240: IV,487. s. 1424. - Ks. Virastot. teet IV,500. s. 1438. - Ks. Vuokra-avustukset.
27241:
27242: - n: o 359, N i i r a s e n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 372, P a a s on ym.: Määrärahan osoittami-
27243: misesta Tohmajärven keskikoulun laajennustöi- sesta valtion oppikoulun rakentamiseksi Kiimin-
27244: den aloittamiseksi. Liititeet IV,488. s. 1425. - gin kuntaan. Liitteet IV1501. s. 1439. - Ks.
27245: Ks. Oppikoulut. Oppikoulut.
27246:
27247: - n: o 360, N i i r a s e n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 373, Pakkasen ym.: Määrärahan osoit-
27248: misesta Polvijärven kuntaan suunnitellun val- tamisesta Pelastakaa Lapset r.y:IJe kansainvä-
27249: tion virastotalon rakentamiseksi. Liitteet IV,489. listen huoltotapausten hoitamiseen. Liitteet
27250: s. 1426. - Ks. Virastot. IV,502. s. 1440. - Ks. Lapset.
27251:
27252: - n: o 361, N i i r a s en ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 374, J. E. Partasen ym.: Korotetun
27253: misesta Joensuun-Polvijärven maantien paran- määrärahan osoittamisesta Kainuun keskussai-
27254: nustyön aloittamiseksi. Liitteet IV,490. s. 1427. raalan rakentamista varten. Liitteet IV,503. s.
27255: - Ks. Maantiet. 1441. - Ks. Sairaalat.
27256:
27257: - n: o 362, N i i r a s e n ym.: Korotetun määrä- - n:o 375, J. E. Partasen ym.: Määrärahan
27258: rahan osoittamisesta maaseudun sähköistämisen osoittamise&ta maataloudellisten yleisneuvonta-
27259: tukemiseen. Liitteet IV,491. s. 1428. - Ks. järjestöjen palveluksessa olevien agrologien
27260: Sähkö. palkkojen korottamiseksi. Liitteet IV1504. s.
27261: 1442. - Ks. Neuvontatoiminta.
27262: - n: o 363, 0 j a j ä r v e n ym.: Määrärahan osoit-
27263: tamisesta Pohjois-Karjalan ja Kainuun raja- - n:o 376, V. E. Partasen ym.: Korotetun
27264: alueen metsätyökoulun rakennustöiden aloitta- määrärahan osoittamisesta opettajajärjestöille
27265: miseksi. Liitteet IV,492. s. 1429. - Ks. Metsä- jatkokoulutustoimintaa varten. Liitteet IV,505.
27266: koulut. s. 1443. - Ks. Kansakoulut.
27267:
27268: - n:o 364, 0 ja järven ym.: Korotetun maara- - n:o 377, V. E. Partasen ym.: Määrärahan
27269: rahan oso-ittamisesta rakennuslainoiksi kansan- osoittamisesta Lahden sairaanhoitajakoulun
27270: opistoille. Liitteet IV,493. s. 1431. - Ks. Kan- suunnittelutöiden loppuunsaattamista varten.
27271: sanopistot. Liitteet IV,506. s. 1444. - Ks. Sairaanhoitajat.
27272:
27273: - n: o 365, P a a r m a n i n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 378, V. E. Partasen ym.: Määrärahan
27274: tamisesta Jeesiöjoen yläjuoksun perkaustyön osoi<ttamisesta Kuulonhuoltoliiton kuulokeskuk-
27275: aloittamiseksi. Liitteet IV,494. s. 1432. - Ks. sen tarkastus- ja kuulontutkimusmittavälineiden
27276: Perkaustyöt. uusimiseksi. Liitteet IV,507. s. 1445. - Ks.
27277: Aisti vialliset.
27278: - n:o 366, Paasivuoren ym.: Määrärahan - n:o 379, V. E. Partasen ym.: Korotetun
27279: osoittamisesta valtionapua nauttivien järjestö- määrärahan osoittamiseSJta yksityisille oppikou-
27280: jen toimihenkilöiden eläkeoikeuden tutkimiseen. luille velkojen kuoletuksiin annettavia ylimää-
27281: Liitteet IV,495. s. 1433. - Ks. Eläkkeet. räisiä valtionavustuksia varten. Liitteet IV1508.
27282: s. 1446. - Ks. Oppikoulut.
27283: - n:o 367, Paasivuoren ym.: Määrärahan
27284: osoittamisesta kansaneläkeläispariskuntien lo- - n:o 380, Pekkarisen ym.: Määrärahan
27285: manvieton tukemiseen. Liitteet IV,496. s. 1434. osoittamisesta Savon Sellu Oy: n osakepääoman
27286: - Ks. Loma. merkitsemistä varten. Liitteet IV1509. s. 1447.
27287: - Ks. Puunjalostusteollisuus.
27288: - n:o 368, Paasivuoren ym.: Määrärahan
27289: osoittamisesta lasten päiväkodeille ja muille - n:o 381, Pekkarisen ym.: Määrärahan
27290: niihin verrattaville päivähoitolaitoksille annet- osoittamisesta laivaväylätutkimusta varten Hau-
27291: tavaa valtionapua varten. Liitteet IV,497. s. kivedestä Unnukkaveteen. Liitteet IV,510. s.
27292: 1435. - Ks. Lastenhoito. 1449. - Ks. Laivaliikenne.
27293: - n:o 369, Paasivuoren ym.: Määrärahan - n:o 382, Pekkarisen ym.: Korotetun maa-
27294: osoittamisesta kaikkien oppivelvollisuusikäisten rärahan osoittamisesta siirtona asutusrahastoon
27295: terveydenhoidon järjestämiseen. Liitteet IV,498. maankäyttölain edellyttämiä tarkoituksia var-
27296: s. 1436. - Ks. Terveydenhoito. ten. Liitteet IV,511. s. 1451. - Ks. Asutus-
27297: rahasto.
27298: - n:o 370, Paasivuoren ym.: Määrärahan
27299: osoittamiseSJta Helsingin Taloustyöntekijäin Yh- - n:o 383, Pesosen ym.: Määrärahan osoitta-
27300: distykselle myönnettävää valtionavustusta var- misesta Hartolan keskikoulun rakennustöiden
27301: ten. Liitteet IV,499. s. 1437. - Ks. Taloustyön- aloittamiseen. Liitteet IV,512. s. 1452. - Ks.
27302: tekijät. Oppikoulut.
27303: Raha-asia-aloitteet 1964. 15
27304:
27305: - n:o 384, Pesosen ym.: Korotetun määrära- - n:o 396, Pohjosen ym.: Määrärahan oMitta-
27306: han osoittamisesta avustuksiksi ja lainoiksi misesta maatalouden rakennusneuvonnan tehos-
27307: vesihuoltolaitteiden rakentamiseen. Liitteet tamiseksi. Liitteet IV,525. s. 1465. - Ks. Neu-
27308: IV,513. s. 1453. - Ks. Vesihuolto. vontatoiminta.
27309:
27310: - n: o 385, P e s o s· e n ym.: Korote:tun määrära- - n: o 397, P o h j o s en ym.: Määrärahan osoitta-
27311: han osoittamisesta Tuberkuloosiliitto r.y:lle tu- misesta Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston
27312: berkuloosipotilaiden jälkihuoltoon ja kuntoutta- ja sen emäntäkoulun laajewtamistöiden aloitta-
27313: miseen. Liitteet IV,514. s. 1454. - Ks. Tuber- miseksi. Liitteet IV,526. s. 1466. - Ks. Koti-
27314: kuloosi. talouskoulut.
27315:
27316: - n: o 386, P i •t s i n g i n ym.: Määrärahan osoit- - n: o 398, P o h j o s e n ym.: Määrärahan osoitta-
27317: tamisesta Helsingin keskusvankilan henkilökun- misesta lukion perustamiseksi Hankasalmen kun·
27318: nan asuntorakennuksen rakennustöiden aloitta- nallisen kokeilukeskikoulun toiminnan jatkami-
27319: mista varten. Liitteet IV,515. s. 1455. - Ks. seksi yhtenäiskoulun periaatteen mukaisesti.
27320: Asuntotuotanto. Liitteet IV,527. s. 1467. - Ks. Oppikoulut.
27321:
27322: - n:o 387, P i t s i n gin ym.: Määrärahan osoit- - n:o 399, Puhakan ym.: Määrärahan osoitta-
27323: tamisesta työväenluokan nousua symbolisoivan misesta Ilomantsin pienviljelijäkoulun uudisra-
27324: muistomerkin pystyttämiseksi. Liitteet IV,516. kennustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,528. s.
27325: s. 1456. - Ks. Muistomerkit. 1468. - Ks. Pienviljelys.
27326: - n:o 400, Puhakan ym.: Määrärahan osoitta-
27327: - n: o 388, P i t s i n g i n ym.: Määrärahan osoit- misesta Tuupovaaran virastotalon rakennustöi-
27328: tamises'ta rakennuslainoiksi opiskelija-asuntojen den aloittamiseksi. Liitteet IV,529. s. 1469. -
27329: rakentamiseen. Liitteet IV,517. s. 1457. - Ks. Ks. ViraSJtot.
27330: Asuntotuotanto.
27331: - n:o 401, Puhakan ym.: Määrärahan osoitta-
27332: - n: o 389, P i t s i n g i n ym.: Määrärahan osoit- misesta Putaansalmen sillan rakennustöiden
27333: tamisesta 1tukiavustuksiksi sanomalehtien ja aloittamiseksi Pielisjärven kunnassa. Liitteet
27334: muiden aatteellisten julkaisujen taloudellisten IV,530. s. 1470. - Ks. Sillat.
27335: edellytysten turvaamista varten. Liitteet IV,518.
27336: s. 1458. - Ks. Sanomalehdistö. - n: o 402, P u h a k a n ym.: Korotetun maarara-
27337: han osoittamisesta ylimääräisiksi rakennusavus-
27338: - n: o 3•90, P i 't s i n g i n ym.: Määrärahan osoit- tuksiksi maan köyhimmille ja harvaanasutuille
27339: tamisesta yleishyödyllistä merkitystä omaavien, kunnille kansakouluhuoneistojen hankkimiseksi.
27340: yksityisellä järjestö- tai säätiöpohjalla toimi- Liitteet IV,531. s. 1471. - Ks. Kunnat.
27341: vien arkistojen ja kirjastojen toiminnan tul{e·
27342: miseksi. Liittee<t IV,519. s. 1459. - Ks. Arkis- - n:o 403, P u l k k i sen ym.: Määrärahan osoit-
27343: tot. tamisesta Pielaveden kirkonkylän ja Vuorelan
27344: välisen tieosuuden rakentamiseen. Liitteet
27345: - n:o 391, Pohjosen ym.: Määrärahan osoitta- IV,532. s. 1472. - Ks. Maantiet.
27346: misesta tieosuuden Kärkkäälä-8un·ttila rakenta-
27347: miseen kantatiellä n:o 69. Liitteet IV,520. s. - n: o 404, P u 1 k k i s e n ym.: Määrärahan osoit-
27348: 1460. - Ks. Maantiet. tamisesta valtion virastotalon rakentamiseen
27349: Pielaveden kirkonkylään. LHtteet IV,533. s.
27350: - n:o 392, Pohjosen ym.: Määrärahan osoitta- 1473. - Ks. Virastot.
27351: misesta Vajaamielishuollon Keskusliiton toimin-
27352: nan tukemiseksi. Liitteet IV,521. s. 1461. - - n:o 405, P u 1 k k i sen ym.: Korotetun määrä-
27353: rahan osoittamisesta uudis- ja kivenraivaus-
27354: Ks. Vajaamieliset.
27355: palkkioihin. Liitteet IV,534. s. 1474. - Ks.
27356: Uudisraivaus.
27357: - n:o 393, Pohjosen ym.: Määrärahan osoitta-
27358: misesta valtion keskikoulun perustamiseks-i
27359: Kyyjärven kuntaan. LiHteet IV,522. s. 1462. - - n: o 406, R a p i o n ym.: Määrärahan osoittami-
27360: sesta yhdys,tien rakentamiseksi Vammalasta
27361: Ks. Oppikoulut. Tampereen-Lauttakylän tielle. Liitteet IV,535.
27362: s. 1475. - Ks. Maantiet.
27363: - n: o 394, P o h j o s e n ym.: Määrärahan osoitta-
27364: misesta maantien rakennustöiden aloittamiseksi - n:o 407, Ra p i on ym.: Määrärahan osoittami-
27365: Mäntän-Karstulan tiellä Mäntän-Keuruun tie- sesta tien rakentamiseen Hämeenkyrön Parku-
27366: osuudella. Liitteet IV,523. s. 1463. - Ks. Maan- mäen risteyksestä Järvenkylän Nuu,tin risteyk-
27367: tiet. seen. Liitteet IV,536. s. 1476. - Ks. Maantiet.
27368:
27369: - n:o 395, Pohjosen ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 408, Ra u t k a 11 i on: Määrärahan osoitta-
27370: misesta Laukaan keskuskalanviljelyslaitoksen misesta Valkeakarin väylän syventämistöiden
27371: rakentamiseen. Liitteet IV,524. s. 1464. - Ks. aloittamiseksi. Liitteet IV,537. s. 1477. - Ks.
27372: Kalanviljelyslaitokset. Ruoppau&työt.
27373: 16 Raha-asia-aloitteet 1964.
27374:
27375:
27376: - n:o 4091 Rautkallio n: Määrärahan osoitta- - n: o 423, R y h d ä n: Korotetun määrärahan
27377: misesta Vajaamielishuollon Keskusliitolle sen osoittamisesta yksityisten teiden avustamiseen.
27378: toiminnan tukemiseksi. Liitteet IV,538. s. 1478. Liititeet IV,552. s. 1498. - Ks. Yksityiset tiet.
27379: - Ks. Vajaamieliset.
27380: - n: o 424, R y h d ä n: Korotetun määrärahan
27381: - n:o 410, R i h t niemen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden avustam.i-
27382: osoittamisesta yksityisoppikoulujen opettajien seen. Liitteet IV,553. s. 1499. - Ks. Maantiet.
27383: perhe-eläkkeitä varten. Liitteet IV,539. s. 1479.
27384: - Ks. Perhe-eläke. - n:o 425, V. I. Rytkösen ym.: Korotetun
27385: määrärahan osoittamisesta kotivoin hinnanalen·
27386: - n: o 411, R o d e n i n ym.: Korotetun määrära- nuskorvausten maksamiseen. Liitteet IV,554. s.
27387: han osoittamisesta Vaasan läänin vesistötöiden 1500. - Ks. Hinnat.
27388: toteuttamiseen. Liitteet IV,540. s. 1481. - Ks.
27389: Vesistön järjestely. - n:o 426, V. I. Rytkösen ym.: Määrärahan
27390: osoittamisesta Iisalmen-Kokkolan runkotien ra-
27391: - n: o 412, R o d e n i n ym.: Korotetun maarara- kentamiseen Kiuruveden Aittojärven ja Oulun
27392: han osoittamisesta peruskuivatuksiin Vaasan läänin rajan välillä. Liitteet IV,555. s. 1501. -
27393: maanviljelysinsinööripiirissä. Liitteet IV,541. s. Ks. Maatrtiet.
27394: 1482. - Ks. Kuivatustyöt.
27395: - n:o 427, V. J. Rytkösen ym.: Määrärahan
27396: - n: o 413, R o i n e e n ym.: Määrärahan osoitta· osoittamisesta täyskoneellisen tutkimuksen suo-
27397: misesta valtionavuksi kunnalliskotien sairas- rittamiseksi ratasuunnalla Peltosalmi-Hiekka·
27398: osastojen rakentamiseen. Liitteet IV,542. s. lahti. Liitteet IV,556. s. 1502. - Ks. Rautatiet.
27399: 1483. - Ks. Kunnalliskodit.
27400: - n:o 414, Rosenberg i n ym.: Määrärahan .....,.. n:o 428, V. J. Rytkösen ym.: Määrärahan
27401: osoittamisesta tien rakentamiseksi Porvoosta osoittamisesta kaivostoiminnan aloittamiseksi
27402: Siilinjärven kunnassa sijaitsevalla apatiitti-
27403: Tirmoon. Liitteet IV,543. s. 1484 ja 1485. - Ks.
27404: Maantiet. alueella. Liitteet IV,557. s. 1503. - Ks. Kaivos-
27405: toiminta.
27406: - n: o 415, R o s en b e r gin ym.: Määrärahan
27407: osoittamisesta korvauksiksi entisille punakaarti- - n:o 429, V. J. Rytkösen ym.: Määrärahan
27408: laisille. Liitteet IV,544. s. 1486 ja 1487. - Ks. osoittamisesta metsähallituksen töissä työsken-
27409: Punakaartilaiset. televien metsätyöläisten palkkojen korottami-
27410: seen. LHtteet IV,558. s. 1504. - Ks. Metsätyöt.
27411: - n: o 416, R o s en b e r g i n ym.: Määrärahan
27412: osoittamisesta kalataloutta parantavia lainoja - n:o 430, V. J. Rytkösen ym.: Korotetun
27413: varten. Liititeet IV,545. s. 1488 ja 1489. - Ks. määrärahan osoittamisesta B-luokan mielisairaa-
27414: Kalatalous. loiden uudisrakennus-, laajennus· ja peruskor-
27415: jaustöihin sekä irtaimiston peruahankintoihin
27416: - n:o 417, Rosenbergin ym.: Määrärahan annettavaa valtionapua varten. Liitteet IV,559.
27417: osoittamisesta troolarisataman perustamiseksi s. 1505. - Ks. Sairaalat.
27418: Valkoon Loviisan kaupungissa. Liitteet IV,546.
27419: s. 1490 ja 1491. - Ks. Satamat. n:o 431, V. J. Rytkösen ym.: Määrärahan
27420: osoittamisesta Varkauden-Kuopion syväväylän
27421: - n:o 418, Rosenberg i n ym.: Määrärahan tutkimus- ja suunnittelutöihin. Liitteet IV,560.
27422: osoittamisesta ammattikalastajille kalastusväli· s. 1506. - Ks. Laivaliikenne.
27423: neiden hankintaa varten myönnettävien laino-
27424: jen koron alentamiseen. Liitteet IV,547. s. 1492 - n: o 432, R y ö m ä n ym.: Määrärahan osoitta-
27425: ja 1493. - Ks. Kalastus. misesta Kokemäen yhteiskoulun ottamiseksi val-
27426: tion hal,tuun. Liitteet IV,561. s. 1507. - Ks.
27427: n: o 419, R o s n e ll i n ym.: Korotetun määrä- Oppikoulut.
27428: rahan osoittamisesta näyttämötaiteen tukemi-
27429: seen. Liitteet IV,548. s. 1494. - Ks. Näyttämö- n: o 433, Räsäsen ym.: Määrärahan osoitta-
27430: taide. misesta laivaväylän rakentamiseksi Juojärvestä
27431: - n: o 420, R o s ne 11 i n ym.: Määrärahan osoit- ja Rikkavedestä Suvasveden kautta Kallave-
27432: tamisesta korkeatasoisen kotimaisen lyhytelo· teen. Liitteet IV,562. s. 1508. - Ks. Laivalii-
27433: kuvatuotannon tukemiseen. Liitteet IV,549. s. kenne.
27434: 1495. - Ks. Elokuvat.
27435: - n: o 434, R ä s ä s e n ym.: Korotetun määrära-
27436: - n:o 421, R o s ne 11 i n ym.: Korotetun määrä- han osoittamisesta avustuksiksi vaikeuksiin jou·
27437: rahan osoittamisesta lastenkotien avustamiseen. tuneille kunnille. Liitteet IV,563. s. 1509. -
27438: Liitteet IV,550. s. 1496. - Ks. Lastenkodit. Ks. Kunnat.
27439:
27440: - n:o 422, R o s ne 11 i n ym.: Määrärahan osoit- n: o 435, R ö n k ö n ym.: Määrärahan osoittami·
27441: tamisesta kodinperustamialainojen myöntämistä sesta Peltosalmen maatalouskoulujen ottamiseksi
27442: varten. Liitteet IV,551. s. 1497. - Ks. Kodin- valtion haltuun. Liitteet IV,564. s. 1510. - Ks.
27443: perustamislainat. Maa;talouskoulut.
27444: Raha-asia-aloitteet 1964. 17
27445: - n:o 436, R ö n k ö n ym.: Määrärahan osoittami- - n: o 449, S a 1 i n i n ym.: Määrärahan osoi ttami-
27446: sesta Peltosa1men maamieskoulun lämmityskes- sesta suunnitelman Jaatimisoksi valtion palve-
27447: kuksen rakentamiseen. Liitteet IV,565, s. 1511. luksesta eläkkeelle siirrettyjen asunnon saannin
27448: - Ks. Maamieskoulut. <turvaamisesta. Liitteet IV,578. s. 1525. - Ks.
27449: Asunnot.
27450: - n:o 437, Saaria h. on: Määrärahan osoittami-
27451: sesta valtionrautateiden linjahallinnon seitse- - n: o 450, S a 1 i n i n ym.: Määrärahan osoittami-
27452: män apulaisasemapäällikön palkkausluokkatar- sesta tutkimuksen suorittamiseksi tielinjasta
27453: kistusta varten. Liitteet IV,566. s. 1512. - Ks. Hyönölän-Töllintieltä Pusulan kirkonkylän ja
27454: Rautatieläiset. Marttilan kylän väHselle maantielle. Liitteet
27455: IV,579. s. 1526. - Ks. Maantiet.
27456: - n: o 438, S a a r i a h o n ym.: Määrärahan osoit-
27457: tamisesta Kotkan puutalousopiston johtajan toi- - n:o 451, Salinin ym.: Määrärahan osoittami-
27458: men perustamiseen. Liitteet IV,567. s. 1513. - sesta valtion ylläpitämien valtakunnallisten
27459: Ks. Metsäkoulut. osastojen perustamiseksi kuntien ja kuntainliit-
27460: 'tojen omistamiin yleisiin ammattikouluihin.
27461: Liitteet IV,580. s. 1527. - Ks. Ammattikoulut.
27462: - n: o 439, S a a r i s e n ym.: Korotetun maarara-
27463: han osoittamisesta apurahoiksi työttömyyskas- - n: o 452, S a 1 m e J a - J ä r v i s en ym.: Määrä-
27464: soille. Liitteet IV,568. s. 1515. - Ks. Työ<ttö- rahan osoittamisesta lapsilisien korottamiseen.
27465: myyskassat. Liitteet IV,581. s. 1528. - Ks. Lapsilisä.
27466: - n: o 440, S a a r i s e n ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 453, S a 1 on: Korotetun määrärahan osoit-
27467: misesta rakennusalan työntekijäin ammattikou- tamisesta maan kallioperäkartoitusta varten.
27468: lutuksen kehittämistä koskevaan tutkimukseen. Liitteet IV,582. s. 1529. - Ks. Kartoitus.
27469: Liitteet IV,569. s. 1516. - Ks. Ammattikou-
27470: lutus. - n:o 454, S a 1 on: Määrärahan osoittamisesta
27471: Sinetän-Raanujärven maantien parantamistyön
27472: - n: o 441, S a a r i s e n ym.: Määrärahan osoitta- aloittamiseksi. Liitteet IV,583. s. 1530. - Ks.
27473: misesta perustettavan valtiojohtoisen rakennus- Maantiet.
27474: osakeyhtiön osakkeiden lunastamista varten.
27475: Liitteet IV,570. s. 1517. - Ks. Rakennustoi- - n:o 455, Salorannan ym.: Määrärahan osoit-
27476: minta. tamisesta Hämeenlinnan meijerikoululle hankit-
27477: tavien koneiden ja laitteiden ostamista varten.
27478: - n: o 442, S a a r i s e n ym.: Korotetun maarara- Liitteet IV,584. s. 1531. - Ks. Meijerikoulut.
27479: han osoittamisesta valtion uudisrakennustöitä
27480: varten. Liitteet IV,571. s. 1518. - Ks. Raken- - n:o 456, Sand e 1 i n i n ym.: Määrärahan osoit-
27481: nustoiminta. tamisesta tartuntatautisten osaston rakentami-
27482: seksi Tampereen keskussairaaJan yhteyteen.
27483: - n: o 443, S a a r i s e n ym.: Korotetun maarara- Liitteet IV,585. s. 1532. - Ks. Sairaal&t.
27484: han osoittamisesta !ainoiksi yleishyödyllistä
27485: asuntotuotantoa varten. Liitteet IV,572. s. 1519. - n:o 457, Sand e 1 i n i n ym.: M'åärärahan osoit-
27486: - Ks. Asuntotuotanto. tamisesta valtionrautateille tavaraliikenteen
27487: etäisyysalennuksesta, kuukausilipuista ym. ai-
27488: - n: o 444, S a 1 ·i n i n ym.: Korotetun maarara- heutuvien tulojen menetysten korvaamiselrsi.
27489: han osoittamisesta tavaravaunujen tilaamiseen Liitteet IV,586. s. 1533. - Ks. Rautatiemaksut.
27490: rautateille. Liitteet IV,573. s. 1520. - Ks. Rau-
27491: tatiet. - n:o 458, Sand e 1 i n i n ym.: Korote,tun määrä·
27492: rahan osoittamisesta !ainoiksi yleishyödyllistä
27493: - n: o 445, S a 1 i n i n ym.: Korotetun määrära- asuntotuotantoa varten. Liitteet IV,587. s. 1534.
27494: han osoittamisesta ratojen peruskorjauksiin. - Ks. Asuntotuotanto.
27495: Liitteet IV,574. s. 1521. - Ks. Rautatiet.
27496: - n:o 459, Sand e 1 i n i n ym.: Määrärahan osoit-
27497: - n:o 446, S a 1 i n i n ym.: Määrärahan osoittami- tamisesta ylimääräisten eläkemenojen korvaa·
27498: sesta Hyvinkään kaupunginsairaalan rakennus- miseksi valtionrautateille. Liitteet IV,588. s.
27499: töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,575. s. 1522. 1535. - Ks. Rautatiet.
27500: - Ks. Sairaalat.
27501: - n:o 460, Sillantauksen ym.: Määrärahan
27502: - n:o 447, S a 1 i n i n ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta liikuntahygienian professorin vi-
27503: sesta Hyvinkään uuden asemarakennuksen, rau- ran perustamiseksi Jyväskylän kasvatusopilli-
27504: tatieylikulkusillan ja ratapihan rakennustöiden seen korkeakouluun. Liitteet IV,589. s. 1536. -
27505: aloittamiseksi. Liitteet IV,576. s. 1523. - Ks. Ks. Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu.
27506: Rautatiet.
27507: - n: o 461, S i II a n t a u k s e n ym.: Määrärahan
27508: - n: o 448, S a 1 i n i n ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta kulkulaitosten koordinoimissuun-
27509: sesta valtion virastotalon rakentamiseksi Mänt- nitelman laatimista varten. Liitteet IV,590. s.
27510: sälään. Liitteet IV,577. s. 1524. - Ks. Virastot. 1537. - Ks. Kulkulaitokset.
27511:
27512: 3 E 70/65
27513: 18 Raha-asia-aloitteet 1964.
27514:
27515:
27516: - n:o 462, Sillantauksen ym.: Määrärahan - n:o 475, S tykin ym.: Määrärahan osoittami-
27517: osoittamisesta Jyväskylän kasvatusopillisen kor- sesta Espoon kaksoisyhteislyseon rakennustöiden
27518: keakoulun liikuntakasvatuksen opintosuunnan aloittamista varten. Liitteet IV,604. s. 1552. -
27519: rakennuksen suunnittelun loppuun saat1tamista Ks. Oppikoulut.
27520: ja rakennustöiden aloittamista varten. Liitteet
27521: IV,591. s. 1538. - Ks. Jyväskylän kasvatusopil- - n: o 476, Sun d e 11 i n ym.: Määrärahan osoit-
27522: linen korkeakoulu. tamisesta Raippaluodon ja mantereen välisen
27523: tieyhteyden tutkimiseksi. Liitteet IV,605. s.
27524: - n:o 463, Siltasen ym.: Määrärahan osoitta- 1553 ja 1555. - Ks. Maantiet.
27525: misesta lapsilisien korottamiseen. Liitteet IV,592.
27526: s. 1539. - Ks. Lapsilisä. - n: o 4 77, S u n d e lli n ym.: Määrärahan osoit-
27527: tamisesta ammatinvalinnanohjauksen piiri- ja
27528: - n: o 464, S i 1 t a s e n ym.: Määrärahan osoitta- paikallistoimistojen uuden tilapäisen henkilö-
27529: misesta Miina Sillanpäätä symbolisoivan muis• kunnan palkkaamiseen. Liitteet IV,606. s. 1557
27530: tomerkin aikaansaamiseksi pääkaupunkiin. Liit- ja 1558. - Ks. Ammatinvalinta.
27531: teet IV,593. s. 1540. - Ks. Muistomerkit.
27532: - n: o 4 78, S u n d e 11 i n ym.: Määrärahan osoit-
27533: - n: o 465, S i lt a s e n ym.: Määrärahan osoi tta- tamisesta Vaasan ruotsinkielisen tyttölyseon
27534: misesta kodinperustamislainoihin. Liitteet IV,594. koulurakennuksen piirustuksia ja korjaustöitä
27535: s. 1542. - Ks. Kodinperustamislainat. varten. Liitteet IV,607. s. 1559 ja 1560. - Ks.
27536: Oppikoulut.
27537: - n: o 466, S i lt a s e n ym.: Määrärahan osoitta-
27538: misesta Turun sairaanhoitajaopiston opistora- - n:o 479, Suonpään ym.: Korotetun määrä-
27539: kennuksen suunnittelutyötä varten. Liit,teet rahan osoittamisesta helpotuksen myöntämi-
27540: IV,595. s. 1543. - Ks. Sairaanhoitajat. seksi kunnille maantiealueiden lunastamista var-
27541: ten. Liitteet IV,608. s. 1561. - Ks. Kunnat.
27542: - n:o 467, Sini s a 1 on ym.: Määrärahan osoit-
27543: tamisesta Inkeroisten-Anjalan-Elimäen tien - n: o 480, S u o s a 1 o n ym.: Määrärahan osoitta-
27544: parantamiseen. Liitteet IV,596. s. 1544. - Ks. misesta tien rakentamisen aloittamiseksi Ranuan
27545: Maantiet. kunnan Kuukasjärven kylästä Kuhaan. Liitteet
27546: IV,609. s. 1562. - Ks. Maantiet.
27547: - n: o 468, S i n i s a 1 o n ym.: Määrärahan osoit-
27548: tamisesta Vuohijärven-Hillosensalmen-Voikos- - n: o 481, S u o s a 1 o n ym.: Määrärahan osoitta-
27549: ken tien rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet misesta tien rakentamisen aloittamiseksi Enon.
27550: IV,597. s. 1545. - Ks. Maantie,t. tekiön kunnan Nunnasen kylästä Kittilän kun-
27551: nan Puljun kylään. Liitteet IV,610. s. 1563. -
27552: - n:o 469, Sini s a 1 on ym.: Määrärahan osoit· Ks. Maantiet.
27553: tamisesta Kuusankoskelle rakennettavan Kymen
27554: ~äänin vajaamielislaitoksen 1. rakennusvaiheen - n: o 482, S u o s a l o n ym.: Määrärahan osoitta-
27555: aloittamiseksi. Liitteet IV,598. s. 1546. - Ks. misesta tietyön aloittamiseksi Utsjoen kunnassa
27556: Vajaamieliset. Rovisuvannon ja Outakosken välillä. Lii!tteet
27557: IV,611. s. 1564. - Ks. Maantiet.
27558: - n:o 470, Sini s a 1 on ym.: Määrärahan osoit-
27559: tamisesta korvauksen suori,ttamiseksi Pyhtään - n:o 483, Suo s a 1 on ym.: Määrärahan osoi:tta-
27560: kuntaan maanhankintalain mukaan perustettu- misesta geologisia tutkimuksia varten. Liitteet
27561: jen kalastustilojen muodostamisessa esiintyneistä IV,612. s. 1565. - Ks. Geologinen tutkimustoi-
27562: virheistä kärsineille. Liitteet IV,599. s. 1547. - minta.
27563: Ks. Kalastustilat.
27564: - n: o 484, S u o s a 1 o n ym.: Määrärahan osoitta-
27565: - n:o 471, Sinisalon ym.: Määrärahan osoit- misesta tien rakentamiseksi Muonion kunnan
27566: tamisesta Kausalan virastotalon suunnittelua Muotkavaaran kylästä Tiurajärven kylään.
27567: varten. Liitteet IV,600. s. 1548. - Ks. Viras- Liitteet IV,613. s. 1566. - Ks. Maantiet.
27568: tot.
27569: - n:o 472, 8 i n i s a l on ym.: Määrärahan osoit- - n: o 485, S ä ä s k i 1 a h d e n ym.: Määrärahan
27570: tamisesta korvaukseksi kunnille työttömyyskus- osoittamisesta tien rakentamiseksi Lintulasta
27571: tannuksista. Liitteet IV,601. s. 1549. - Ks. Hanhimaahan. Liitteet IV,614. s. 1567. - Ks.
27572: Kunnat. Maantiet.
27573:
27574: - n:o 473, Sirenin ym.: Korotetun määrärahan - n:o 486, Sääskilahden ym.: Määrärahan
27575: osoittamisesta valtion huonerakennustöitä var- osoittamisesta maantien n: o 78 perusparannus-
27576: ten. Liit,teet IV,602. s. 1550. - Ks. Rakennus- töiden suori,ttamiseksi välillä Ranua-Rova-
27577: toiminta. niemi. Liitteet IV,615. s. 1568. - Ks. Maan-
27578: tiet.
27579: - n: o 4 74, S i r e n i n ym.: Määrärahan osoitta-
27580: misesta kunnallisten ammattioppilaitosten oppi- - n:o 487, Sääskilahden ym.: Määrärahan
27581: lasasuntoloiden ja opettajien asuntojen raken- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Kittilän
27582: nusavustuksia ja -lainoja varten. Liitteet IV,603. kunnan Puljusta Enontekiön kunnan Nunna·
27583: s. 1551. - Ks. Ammattikoulut. seen. Liitteet IV,616. s. 1569. - Ks. Maantiet.
27584: Raha-asia-aloitteet 1964. 19
27585:
27586: - n:o 488, Sääski 1 ahde n ym.: Määrärahan - n:o 501, Tammisen ym.: Määrärahan osoit-
27587: osoittamisesta Ivalon lentokentän parannustyön tamisesta Hämeenlinnan-Urjalan maantien ra-
27588: aloittamiseksi. Liitteet IV,617. s. 1570. - Ks. kennustöiden aloittamista varten. Liitteet
27589: Lentokentät. IV,630. s. 1585. - Ks. Maantiet.
27590:
27591: - n:o 489, Sääskilahden ym.: Määrärahan - n:o 502, Tammisen ym.: Määrärahan osoit-
27592: osoit•tamisesta tien suunnitteluun Kittilän Jee· tamisesta erillisen maantiesillan rakentamiseksi
27593: siöjärveltä Vesmajärvelle. Liitteet IV,618. s. Konhonvuolteen yli Valkeakosken-Toijalan maan-
27594: 1571. - Ks. Maantiet. tiellä. Liitteet IV,631. s. 1586. - Ks. Sillat.
27595:
27596: n:o 490, Sääski 1 ahde n ym.: Määrärahan - n: o 503, T a m m i s e n ym.: Korotetun määrä-
27597: osoittamisesta tien rakentamiseen Muonion rahan osoittamisesta invaliidihuoltolain edellyt-
27598: Muotkavaarasta Tiurajärvelle. Liitteet IV,619. tämiin korottorniin lainoihin. Liitteet IV,632. s.
27599: s. 1572. - Ks. Maantiet. 1587. - Ks. Invaliidit.
27600:
27601: n:o 491, Sääskilahden ym.: Korotetun - n: o 504, T a m m i s e n ym.: Määrärahan osoit-
27602: määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköis· tamisesta invalidien erityisammattioppilaitok-
27603: tämiseen. Liitteet IV,620. s. 1573. - Ks. Sähkö. sissa opiskelevien invalidien viikkorahan korot-
27604: tamiseksi. Liitteet IV,633. s. 1589. - Ks. In-
27605: - n:o 492, Sää s· k i 1 ahde n ym.: Määrärahan valiidH.
27606: osoittamisesta Lapin metsänhoitokoulun raken·
27607: tamiseen Rovaniemen maalaiskunnassa. Liitteet - n:o 505, Tammisen ym.: Määrärahan osoit-
27608: IV,621. s. 1574. - Ks. Metsäkoulut. tamisesta maantien rakentamiseksi Valkeakos-
27609: kelta Mallasveden yli Pälkäneelle. Liitteet
27610: - n: o 493, T a i n i o n ym.: Korotetun maarara· IV,634. s. 1590. - Ks. Maantiet.
27611: han osoittamisesta Kaulirannan-Kolarin rauta·
27612: tien rakennustöiden jatkamiseksi. Lii>tteet - n:o 506, Tammisen ym.: Määrärahan osoit-
27613: IV,622. s. 1575. - Ks. Rautatiet. tamisesta Hämeenlinnan-Palssarin-V armasvuo-
27614: ren tien rakennus·töiden aloittamista varten.
27615: ~ n: o 494, T a i n i o n ym.: Määrärahan osoitta· LHtteet IV,635. s. 1591. - Ks. Maantiet.
27616: misesta Havelasta Kolariin johtavan Väylän·
27617: varren tien peruskorjaustöiden aloittamiseksi. - n:o 507, Tauriaisen ym.: Määrärahan osoit-
27618: Liitteet IV,623. s. 1576. - Ks. Maantiet. tamisesta Kuhmon kunnassa olevan Ylävieksin
27619: -Lentuan maantien rakennustöiden aloittami-
27620: - n: o 495, T a i n i o n ym.: Määrärahan osoitta· seksi. Liit•teet IV,636. s. 1592. - Ks. Maantiet.
27621: misesta Pohjois- ja Itä-Suomen teollisuuden ja
27622: kaivostoiminnan kehittämiseen. Liitteet IV,624. - n:o 508, Ta u r i a i sen ym.: Määrärahan osoit-
27623: tamisesta Suomussalmen kunnassa olevan Esa-
27624: s. 1577. - Ks. Teollisuus.
27625: lan asutustien jatkamiseksi Selkoskylän-Hos-
27626: san tiehen. Liitteet IV,637. s. 1593. - Ks. Asu-
27627: - n:o 496, Tainio n ym.: Määrärahan osoitta· tustiet.
27628: misesta tien rakentamiseen Simojoen itäpuolella
27629: Alaniemen loss1lta Tainijoen asutusalueen kautta - n:o 509, Ta u r i a i sen ym.: Määrärahan osoit-
27630: Ranuan Hosion kylään. Liitteet IV,625. s. 1578. tamisesta Kainuuseen rakennettavan valtion
27631: - Ks. Maantiet. puunjalostuslaitoksen tutkimus- ja suunnittelu-
27632: töitä varten. Liitteet IV,638. s. 1594. - Ks.
27633: n:o 497, Tainion ym.: Korotetun maarara- Puunjalostusteollisuus.
27634: han osoittamisesta alue- ja paikallissairaaloiden
27635: perustamiskustannuksiin. Liitteet IV,626. s. 1579. - n: o 510, T a u r i a i s e n ym.: Määrärahan osoit-
27636: - Ks. Sairaalat. tamisesta Koirasalmen sillan rakennustöiden
27637: aloittamiseksi Ristijärven kunnassa. Liitteet
27638: n: o 498, T a 11 g r enin ym.: Korotetun maara· IV,639. s. 1596. - Ks. Sillat.
27639: rahan osoittamisesta Åbo Akademin valtionapua
27640: varten. Liitteet IV,627. s. 1580 ja 1581. - Ks. n: o 511, T a u r i a i s e n ym.: Määrärahan osoit-
27641: Yliopisto. tamisesta lisäavustuksiksi kunnille. Liitteet
27642: IV,640. s. 1597. - Ks. Kunnat.
27643: n: o 499, T a II g r e n i n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 512, Tauriaisen ym.: Määrärahan osoit-
27644: tamises·ta Turun merenkulkukoulun uutta koulu· tamisesta Suomussalmen kunnansairaalan raken-
27645: rakennusta varten. Liitteet IV,628. s. 1582 ja tamista varten. Liitteet IV,641. s. 1599. - Ks.
27646: 1583. - Ks. Merikoulut. Sairaalat.
27647:
27648: n: o 500, T a m m i s e n ym.: Määrärahan osoit- - n: o 513, T e i r i n ym.: Määrärahan osoittami-
27649: tamisesta Toijalan yhteislyseon lisärakennuksen sesta Kaskisten kaupungille syväsataman raken-
27650: suunnitteluun ja rakennustöiden aloittamiseen. nustöiden avustamiseen. Liitteet IV,642. s. 1600
27651: Liitteet IV,629. s. 1584. - Ks. Oppikoulut. ja 1601. - Ks. Satamat.
27652: 20 Raha-asia-aloitteet 1964.
27653:
27654:
27655: - n:o 514, Te n h i ä 1 ä n: Määrärahan osoittami- - n:o 527, Torven ym.: Määrärahan osoittami-
27656: sesta korvaukseksi Lahden poliisilaitoksessa sesta Oulun kaupunginkirjaston muodostami-
27657: maksamatta jääneistä rikospoliisilisistä. Liitteet seksi maakuntakirjastoksi. Liitteet IV,656. s.
27658: IV,643. s. 1602. - Ks. Poliisi. 1617. - Ks. Kirjastot.
27659:
27660: - n: o 515, T e r ä s t ö n ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 528, T o r v e n ym.: Määrärahan osoit.tami-
27661: misesta Savon Sellu Oy: n osakepääoman mer- sesta naisten ammattikoulutusta varten. Liit-
27662: kitsemistä varten. Liitteet IV,644. s. 1603. - teet IV,657. s. 1619. - Ks. Ammattikoulutus.
27663: Ks. Puunjalostusteollisuus.
27664: - n: o 529, Torven ym.: Määrärahan osoittami-
27665: - n: o 516, Teräs t ö n ym.: Määrärahan osoitta- sesta eräiden kansaneläkeläisten sairausmenojen
27666: misesta avustuksiksi kunnille vanhusten koti- suorittamiseksi. Liitteet IV,658. s. 1621. - Ks.
27667: aputoiminnan järjestämiseksi. Liitteet IV,645. Sairaanhoito.
27668: s. 1605.- Ks. Kunna:t.
27669: - n:o 530, Torven ym.: Määrärahan osoittami-
27670: - n: o 517, Teräs t ö n ym.: Määrärahan osoitta- sesta lainaksi Oulun yliopiston ylioppilaskun-
27671: misesta avustukseksi kunnallisten ammattioppi- nalle opiskelija-asuntojen rakeniamiseksi. Liit-
27672: laitosten oppilaskotien rakentamista varten. teet IV,659. s. 1622. - Ks. Asuntotuotanto.
27673: Liitteet IV,646. s. 1606. - Ks. Ammattikoulut.
27674: - n: o 531, Torven ym.: Korotetun määrärahan
27675: - n: o 518, T e r ä s t ö n ym.: Määrärahan osoitta- osoittamisesta työttömyyskorvauksiin ja työttö·
27676: misesta maakuntakirjastojen perustamiseen. myyskorvauspäivärahan korottamiseen. Liitteet
27677: Liitteet IV,647. s. 1607. - Ks. Kirjastot. IV,660. s. 1623. - Ks. Työttömyyskorvaus.
27678:
27679: - n: o 519, T e r ä s t ö n ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 532, T o r v e n ym.: Korotetun määrärahan
27680: misesta tutkimuksen suorittamiseksi Leppävir- osoittamisesta lastenseimien ja koululasten päi-
27681: ran kunnan Lintulanmäeltä rakennettavan tien väkotien avustamiseen. Liitteet IV,661. s. 1624.
27682: jatkamiseksi Itä-Saamaisten kylän kan<tta Lep- - Ks. Lastenhoito.
27683: pävirran-Vaikeamäen tiehen. Liitteet IV,648.
27684: s. 1608. - Ks. Maantiet. - n: o 533, T o r v e n ym. : Määrärahan osoittami-
27685: sesta päivärahan suori-ttamiseksi työllisyyslain
27686: - n: o 520, T i e k s o n ym.: Korotetun maarara- perusteella ns. majoitustyömaille sijoitetuille
27687: han osoittamisesta vähävaraisten ammruttiopin- työläisille. Liitteet IV,662. s. 1625. - Ks. Työl-
27688: tolainoihin. Liitteet IV,649. s. 1609. - Ks. Am· lisyys.
27689: mattiopinnot.
27690: - n: o 534, U u s i t a l o n ym.: Määrärahan osoit-
27691: - n: o 521, T i e k s o n ym.: Korotetun maarara· tamisesta Alavuden maamieskoulun toiminnan
27692: han osoittamisesta vähävaraisten ammattiopin- aloittamiseksi. Liitteet IV,663. s. 1626, - Ks.
27693: toavustuksiin. Liitteet IV,650. s. 1610. - Ks. Maamieskoulut.
27694: Ammattiopinnot.
27695: - n: o 535, U u s i t a 1 o n ym.: Määrärahan osoit-
27696: - n:o 522, Tie k s on ym.: Määrärahan osoitta· tamisesta satomenetysten korvaamiseksi hallasta
27697: misesta avustukseksi Kittilän kunnansairaalan kärsimään joutuneille viljelijöille. Liitteet IV,664.
27698: rakentamista varten. Lii,tteet IV,651. s. 1611. s. 1627. - Ks. Hallavahingot.
27699: - Ks. Sairaalat.
27700: - n: o 536, U u s i t a l on ym.: Määrärahan osoH-
27701: - n: o 523, T i e k s o n ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta Lehtimäen keskikoulun rakennustöi-
27702: misesta tutkimuksen toimittamiseksi sillan ra- den aloittamiseksi. Liitteet IV,665. s. 1628. -
27703: kentamisesta Kemijoen yli Savukosken kunnan Ks. Oppikoulut.
27704: Martinkylän kohdalla. Liitteet IV,652. s. 1612.
27705: - Ks. Sillat. - n: o 537, V i 1m i n ym.: Määrärahan osoittami-
27706: sesta maantiesillan rakentamiseksi Simojoen yli
27707: - n:o 524, Tie k s on ym.: Määrärahan osoitta- Raiskion kylän kohdalla Ranuan kunnassa. LiH-
27708: misesta tutkimuksen toimittamiseksi maantiesil- teet IV,666. s. 1629. - Ks. Sillat.
27709: lan rakentamisesta Kemijoen yli Tervolan kir-
27710: konkylän kohdalla. Liitteet IV,653. s. 1613. - - n: o 538, V ilmi n ym.: Määrärahan osoittami-
27711: Ks. Sillat. sesta maantien rakentamiseksi Simojoen poh-
27712: joispuolelle Alaniemen lossilta Tainijoen kautta
27713: - n: o 525, T o r v e n ym.: Määrärahan osoittami- Hosioon. Liitteet IV,667. s. 1630. - Ks. Maan·
27714: sesta lapsilisien korottamiseen. Liitteet IV,654. tiet.
27715: s. 1614. - Ks. Lapsilisä.
27716: - n:o 539, V ilmi n ym.: Määrärahan osoittami-
27717: - n:o 526, Torven ym.: Korotetun määrärahan sesta valtion oppikoulun rakentamiseksi Simon
27718: osoittamisesta perhelisiä varten. Liitteet IV,655. kuntaan. Liitteet IV,668. s. 1631. - Ks. Oppi·
27719: s. 1616. - Ks. Perhelisät. koulut.
27720: Raha-asia-aloitteet 1964. 21
27721:
27722: - n:o 540, Vilmin ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 553, Vi lp on i e me n ym.: Määrärahan
27723: sesta Pellon Havelasta Kolarin kirkonkylään osoittamisesta Tuberkuloosiliitolle vaikeavam-
27724: johtavan Väylänvarren tien peruskorjaustöiden mais•ten invalidien työllistämistoimintaan. Liit-
27725: aloittamiseksi. Liitteet IV,669. s. 1632. - Ks. teet IV,682. s. 1645. - Ks. Invaliidit.
27726: Maantiet.
27727: - n:o 554, Vi 1 p on i e me n ym.: Määrärahan
27728: n:o' 541, Vilmin ym.: Määrärahan osoitami- osoittamisesta valtion virastotalon rakentami-
27729: sesta Nuotiorannan-Martimon maantien perus- seksi Noormarkkuun. Liitteet IV,683. s. 1646.
27730: korjauksen suorittamista varten. Liitteet IV,670. - Ks. Virastot.
27731: s. 1633. - Ks. Maantiet.
27732: - n: o 555, V i 1 p o n i e m e n ym.: Määrärahan
27733: - n:o 542, Vi 1m i n ym.: Määrärahan osoittami-
27734: osoittamisesta teollistuvien paikkakuntien asun-
27735: sest'a sillan rakennustöiden aloittamiseksi Tor-
27736: totuotannon edistämistä varten. Liitteet IV,684.
27737: nionjoen yli Pellon lassipaikan kohdalla. Liit- s. 1647. - Ks. Asuntotuotanto.
27738: teet IV,671. s. 1634. - Ks. Sillat.
27739:
27740: - n:o 543; Vilmin ym.: Määrärahan osoittami· - n:o 556, V i 1 p on i e me n ym.: Määrärahan
27741: ~esta maantien rakentamiseksi Enon•tekiön kun- osoittamisesta tutkimuksen toimittamiseksi opis-
27742: nan Nunnasen kylästä Kittilän kunnan Puljun kelijoiden asunnonsaannin selvittämiseksi. Liit-
27743: kylään. Liitteet IV,672. s. 1635.- Ks. Maantiet. teet IV,685. s. 1648. - Ks. Asunnot.
27744:
27745: - n: o 544, V ilmi n ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 557, R. Virtasen ym.: Määrärahan
27746: sesta paikallistien rakentamiseksi J olangin ky- osoittamisesta Sitarlan-Karkkilan-Hyvinkään
27747: lästä Lil.mpsijärven kylään Pellon kunnassa. -Mäntsälän tien rakentamiseen. Liitteet IV,686.
27748: Liitteet IV,673. s. ··1636. - Ks. Maantiet. s. 1649. - Ks. Maantiet.
27749:
27750: - n:o 545, V ilmi n ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 558, V. A. Virtasen ym.: Korotetun
27751: sesta tien rakentamiseksi Muonion Muotkavaa- määrärahan osoittamisesta Olavinlinnan korjaus-
27752: rasta Kolarin XkäslompoJoon. Liitteet IV,674. ja entistämistöihin. Liitteet IV,687. s. 1650. ·-
27753: s. 1637. - Ks. Maantiet. Ks. Olavinlinna.
27754: - n: o 546, V i 1 m i n ym.: Määrärahan osoi ttami- - n:o 559, V. A. Virtasen ym.: M'åärärahan
27755: sesta Vojakkalan-Paakkolan maantien paranta- osoittamisesta Saimaan syväväylän satamien
27756: misei:m Alatornion ja Tervolan kunnissa. Liit- suunnitteluun ja rakentamiseen. Liitteet IV,688.
27757: teet IV,675. s. 1638. - Ks. Maantiet. s. 1651. - Ks. Satamat.
27758: - n:o 547, Vilmin ym.: Määrärahan osoittami-
27759: sesta sillan rakentamiseen Kemijoen yli Tervo- - n:o 560, V. A. Virtasen ym.: M'åärärahan
27760: lan kirkonkylän kohdalla. Li~tteet IV,676. s. oso1ttamisesta maantiesillan rakentamiseksi Ky-
27761: 1639. - Ks. Sillat. rönsalmeen. Liitteet IV,689. s. 1652. - Ks.
27762: Sillat.
27763: - n:o 548, V i 1m i n ym.: Määrärahan osoittami-
27764: sesta Pellon-Raanujärven maantien kunnosta- - n:o 561, V. A. Virtasen ym.: Korotetun
27765: miatöiden suorittamiseksi Pellon ja Ylitornion määrärahan osoittamisesta Savonlinnan lyseon
27766: kuntien alueella. Liitteet IV,677. s. 1640. - uudisrakennusta varten. Liitteet IV,690. s. 1653.
27767: Ks. Maantiet. - Ks. Oppikoulut.
27768:
27769: - n: o 549, V i 1 p o n i e m en ym.: Määrärahan - n :o 562, V. A. Virtasen ym.: M'åärärahan
27770: osoittamisesta Pitkäjärven kuivattamiseen Har- osoittamisesta Savonlinnan seminaarin uudisra-
27771: javallan ja Kokemäen kunnissa. Liitteet IV,678. kennusten suunnittelua varten. Liitteet IV,691.
27772: s. 1641. - Ks. Kuivatustyöt. s. 1654. - Ks. Seminaarit.
27773: - n:o 550, Vilponiemen ym.: Määrärahan - n:o 563, V. A. Virtasen ym.: Korotetun
27774: osoittamisesta Kiikan-Kiikoisten maantien pa- määrärahan osoittamisesta SavonJinnan sairaan·
27775: rantamiseen ja Kiikan kirkonkylän ylikulku- hoitajakoulun rakentamiseen. Liitteet IV,692. s.
27776: sillan rakentamiseen. Liitteet IV,679. s. 1642. 1655. - Ks. Sairaanhoitajat.
27777: - Ks. Maan•tiet.
27778: - n:o 564, V. R. Virtasen ym.: Määrärahan
27779: - n:o 551, V i 1 p on i e me n ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Nokian kauppalalle
27780: osoittamisesta Emil Cedercreutzin museon ra- Vihnussillan rakentamista varten. Liitteet IV,693.
27781: kentamiseen. Liitteet IV,680. s. 1643. - Ks. s. 1656. - Ks. Sillat.
27782: Museot.
27783: - n:o 565, V. R. Virtasen ym.: Määrärahan
27784: - n:o 552, Vi 1 p on i e me n ym.: Korotetun mää- osoittamisesta Nokian aseman tasoylikäytävän
27785: rärahan osoittamisesta vähävaraisten ammatti- rakentamiseksi eri 'tasossa kulkevakai yli- tai
27786: opintolainoihin. Liitteet IV,681 s. 1644. - Ks. alikäytäväksi. Liitteet IV,694. s. 1657. - Ks.
27787: Ammattiopinnot. Rautatiet.
27788: 22 Raha-asia ja lakialoitteet 1964.
27789:
27790:
27791: - n:o 566, V. R. Virtasen ym.: Määrärahan - n: o 575, V ä y r y s en: Määrärahan· osoittami-
27792: osoittamises,ta Nokian yhteiskoulun ottamiseksi sesta maantien rakentamiseksi Rantailasta Uta-
27793: valtion haltuun. Li~tteet IV,695. s. 1658. - Ks. järvelle. Liitteet IV,704. s. 1667. - Ks. Maan-
27794: Oppikoulut. tiet.
27795:
27796: - n:o 567, V. R. Virtasen ym.: Korotetun - n:o 576, Väyrysen: Määrärahan osoittami-
27797: määrärahan osoittamisesta ehkäisevän huollon sesta Yliutoksen-Puokiovaaran paikallistien ra-
27798: avustuksiin. Liitteet IV,696. s. 1659. - Ks. kentamiseen Utajärven ja Vaalan kunnissa.
27799: Huoltotoiminta. Liitteet IV,705. s. 1668. - Ks. Maantiet.
27800:
27801: - n:o 568, V. R. Virtasen ym.: Määrärahan - n:o 577, V äy ry sen: Määrärahan osoittami-
27802: osoittamisesta Hämeen maakunta-arkiston siir· sesta Pudasjärven Rytinkisalmen-Posion Män-
27803: tämiseksi Tampereelle. Liitteet IV,697. s. 1660. tyjärven maantien parantamiseen. Liitteet
27804: - Ks. Arkistot. IV,706. s. 1669. - Ks. Maantiet.
27805:
27806: - n: o 5·78, V ä ä n ä s en ym.: Korotetun maara-
27807: - n:o 569, V o u t i 1 a i sen ym.: Määrärahan
27808: rahan osoittamisesta avustuksiksi ja. lainoiksi
27809: osoittamisesta Kolin matkailumajan laajennus- vesihuoltolaitteiden rakentamiseen. Liitteet
27810: töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,698. s. 1661. IV,707. s. 1670. - Ks. Vesihuol,to.
27811: - Ks. Matkailu.
27812: - n: o 579, Å s v i k i n ym.: Korotetun maarara-
27813: - n:o 570, V o u t i 1 a i sen ym.: Korotetun maa· han osoittamisesta kesävirkistyksen toimittami-
27814: rärahan osoittamisesta metsä- ja uittotyöläisten seksi kesäsiirtoJoissa varattomille, etupäässä
27815: sivistystyöhön. Liitteet IV,699. s. 1662. - Ks. sairaille ja heikoille kansakoululapsille. Liitteet
27816: Sivistystyö. IV,708. s. 1671. - Ks. Las.tenhoito.
27817: - n:o 571, V o u t i 1 a i sen ym.: Määrärahan - n:o 580, Åsvikin ym.: Määrärahan osoitta-
27818: osoittamisesta päivärahan suorittamiseen siirto· misesta vesivoimalaitostöiden aloittamiseen. Nur-
27819: työmailla oleville. Liitteet IV,700. s. 1663. - monjoen yläjuoksulla. Liitteet IV,709. s. 1672.
27820: Ks. Työllisyys. - Ks. Voimalaitokset.
27821: -- n:o 572, Väyrysen: Määrärahan osoittami· - n:o 581, Å s v iki n ym.: Määrärahan osoitta·
27822: sesta Oulun asemarakennuksen rakennustyön misesta Kyrönjoen perkaamis- ja pengerrystöi-
27823: aloittamiseksi. Liitteet IV,701. s. 1664. - Ks. den aloi,ttamiseen. Liitteet IV,710. s .. 1673. -
27824: Rautatiet. Ks. Perkaustyöt.
27825: - n:o 573, Väyrysen: Määrärahan osoittami· - n: o 582, Å s v i k i n ym.: Määrärahan osoitta·
27826: see>ta maantien rakentamiseksi Kalajoen etelä· moisesta Seinäjoen keskussairaalan rakennus-
27827: puolelle välillä Nivala-Haapajärvi. Liitteet suunnitelmien laatimista varten. Liitt~ej; IV,711.
27828: IV,702. s. 1665. - Ks. Maantiet. s. 1674. - Ks. Sairaalat.
27829:
27830: n:o 574, Väyrysen: Määrärahan osoittami· - n:o 583, Å s v iki n ym.: Määrärahan osoitta·
27831: sesta maantien rakentamiseksi Petäjäselästä misesta ~urvevoimalaitoksen rakentamiseksi
27832: Kurkijärvelle Kuusamon kunnassa. Liitteet Etelä-Pohjanmaalle. Liitteet IV, 712. s. i675. -
27833: IV,703. s. 1666. - Ks. Maantiet. Ks. Voimalaitokset.
27834:
27835:
27836:
27837: LAKIALOITTEET.
27838: Yleisen aloitea.ja.n jälkeen jätetyt.
27839:
27840: (N:o 1-1·66 Liitteiden A-osassa.) - n:o 170, Kuusisen ym.: Ehdotus laiksi suo-
27841: malaises·ta valvontajoukosta. Liitteet XII,3. s.
27842: - n:o 167, E h r n r o o t h i n ym.: Ehdotus laiks~ 1755. - Ks. YK:n valvontajoukot.
27843: valtion virkamiespalkkausten tarkistamisesta.
27844: Liitteet IV,713. s. 1681 ja 1682. - Ks. Virka· - n: o· 171, La h d en ym.: Ehdotus laiksi eloku-
27845: miehet. vien ta.rka.stuksesta. Liitteet VIII,73. s. 1735.
27846: - n:o 168, Sillantauksen ym.:Ehdotuslaiksi - Ks. Elokuvat.
27847: valti·on virkamiespalkltJausten tarkistamisesta.
27848: Liitteet IV,714. s,. 1,683. - Ks. Virkamiehet. - n: o. 172, S a u r a n: Ehdotus laiksi kylvösiemen·
27849: tuotannon edistämisestä. LiHteet IX,94. s. 1741.
27850: - n:o 169, I 1 a s k i v en ym.: Ehdotukset laeiksi - Ks. Ma.atalous.
27851: kansakoululain sekä kansakoululaitoksen viran·
27852: haltijain palkkauksesta j.a eläkkeistä annetun - u: o 173, T u r u s en:Ehdotus laiksi valtion
27853: lain muuttamisesta. Uitteet VIII, 72. s. 1733. hankiutakeskuksesta. Liitteet IV,715. · s. 1685.
27854: - Ka~ Kansakoululak~. - Ks. Valtion hankintakeskus,.
27855: Raha-asia ja lakialoitteet 1964. 23
27856:
27857: - n:o 174, Ilaskiven ym.: Ehdotus lahltsi - n: o 187, R o d en i n ym.: Ehdotus· laiksi neste-
27858: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muutta- mäisten poltto.aineiden valmistaverosta annetun
27859: misesta. Li-itteet IV,716. a. 16S6. - Ks'. Tulo- lain muuttamisesta. Liitteet IV,729. s. 1700. -
27860: ja omaisuusvero. Ks. Polttoaineet.
27861:
27862: n: o 175, A i ti o· n ym.: Ehdotus laiksi lihlte- - n: (} 188, R o d en i n ym.: Ehdotus laiksi moot-
27863: vaihtoverolain voimass·a(}lon jatkamises.ta. Liit- toriajoneuvoverosta;. Liitteet IV,730. s. 1711.
27864: teet IV,117. s. 1688. - Ks. Liikevaihtover(}. - Ks. Moottoriajoneuvovero.
27865:
27866: - n: 0 176, K ä m ä T ä. i s e n ym.: Ehdotus miksi - n: (} 189, L i e d e k s en ym.: Ehdotukset la·eiksi
27867: Hikevaiht(}ver(}lain voimassaolon jllltka.misesta. moottoriajoneuvoverosta ja nestemäisten poltto-
27868: Liitteet IV,118. s. 1690. - Ks. Liikevaihtovero. aineiden valmistaverosta annetun lain muutta-
27869: misesta. Liitteet IV,731. s. 1714. - Ks. Moot-
27870: n:o 177, Vi 1 p on i e me n ym.: Ehdotus laiksi toriajoneuvovero.
27871: tulo- ja omaisuusver(}l&in vä.liaika;isesta muutta-
27872: misesta. Liitteet IV,119. s. 1692. - Ks·. Tul(}· - n:o 190, I. Linnan ym.: Ehdotus laiksi
27873: ja omaisuusvero. maataloustuotteiden markkinoiruisrahastosta an-
27874: netun lain muuttamises·ta. Liitteet IV,732. s.
27875: - n: o 178, Sirenin ym.: Ehdotus. laiksi liike- 1716. - Ks. Markkinoimisrahasto.
27876: vaihtoverolain voimassa.olon jatka.mi.sesta. Liit-
27877: teet IV,720. s. 1694. - Ks. Liikevaihtovero. - n:o 191, Koppas•en ym.: Ehdotus laiksi
27878: tulo- ja omaisuus•verolain väHaik·a.iaesta muutta-
27879: - n:o 179, Rihtniemen ym.: Ehdotus laiksi misesta. Liitteet IV, 733. a. 1718. - Ks. Tulo-
27880: liikevaihtoverolain voimassaolon j.atka.misesta. ja omaisuusvero.
27881: Liitteet IV,721. s·. 1695. - Ks. Liikevaihtovero.
27882: - n:o· 192, Lie d e k sen ym.: Ehdotus laiksi
27883: - n:o 180, Rihtniemen ym.: Ehdotus laiksi sotUastorppi:en järjestelystä. Liitteet IX,95. s.
27884: liikevaihtoverolain voimassaolon Jatkamisesta. 1742. - Ks. Sotilastorpat.
27885: Liitteet IV,722. s. 1697. - Ks. Liikevaihtovero.
27886: - n:o 193, Rodenin ym.: Ehdotukset laiksi
27887: - n: o 181, K o s o 1 a n ym.: Ehdotus laiksi liike- m(}ott(}riajoneuvoverosta ja laiksi nestemäisten
27888: vaihtoverolain voimassaolon jatkamis•esta. Liit- polttoaineiden valmistaverosta annetun lain
27889: teet IV,723. s. 1699. - Ks. Liikevaihtovero. muuttamisesta. Liitteet IV,734• .s. 1720. - Ks.
27890: Moo·ttoriajoneuvovero.
27891: - n: o 182, 0 j a j ä r v en: Ehdotus laiksi liike-
27892: vaihtoverolain voimassaolon jatkamisesta. Liit- - n:o 194, F 1 i n c k i n ym.: Ehdotus laiksi ika.n-
27893: teet IV,724. s. 1701. - Ks. Liikevaihtovero. saneläkelain muuttamises·ta. Li1tteet X,89. s.
27894: 1745. - Ks. Kansaneläkelaki.
27895: - n: o 183, R o d en i n ym.: Ehdotus laiksi a.uto-
27896: j·a moottoripyöräverosta annetun lain voimass·a· - n:o 195, Nederström-Lundenin ym.:
27897: oloajan pitentämisestä. Liitteet IV,725. s. 1702. Ehdotus laiks·~ kansaneläkeLain muutt•amisesta.
27898: - Ks. Moottoriajoneuvovero. Liitteet X,90. s. 1747. - Ks. Kans.aneläkelaki..
27899:
27900: n: o 184, H ä. i k i ö n ym.: Ehdotus laiksi liike- - n:o 196, HaapaJsa.lon ym.: Ehdotus laiksi
27901: vaihtoverolain voimassaolon ja·tk·a.misesta. LHt- ammattikasv.atus·hallituksesta. LiUteet IV,735.
27902: teet IV,726. s. 1704. - Ks·. Liikevaihtovero. s. 1723. - Ks. AmmattikasV"atushallitus.
27903:
27904: - n: o 185, H ä i k i ö n ym.: Ehdotus laiks.i liike- - n:o 197, A. Koskisen ym.: Ehdotus laiksi
27905: vaihtovewlain voimassaolon jatka.mis·esta. Liit- metsä· ja uittotöissä suoritettav·asta palkkauk-
27906: teet IV,727. s. 1706. - Ks. Liikeva.ihtovero. aesta. Liitteet X,91. s. 1749. - Ks. Metsätyöt.
27907:
27908: - n: o 186, H ä i k i ö n ym.: Ehdotus laiksi neste- - n:o 198, S ~ n i s a 1 on ym.: Ehdotus laiksi
27909: mäisten polttoaineiden valmistaverosta annetun kunnallis,ten viranhaltijain j.a työntekijäin elä-
27910: lain muuttamisesta. Liitteet IV,728. s. 1708. - kelain muuttamis.esta. Liitteet VII,47. s. 1727.
27911: K& Polttoaineet. - Ks. Eläkkeet.
27912: j
27913: j
27914: j
27915: j
27916: j
27917: j
27918: j
27919: j
27920: j
27921: j
27922: j
27923: j
27924: j
27925: j
27926: j
27927: j
27928: j
27929: j
27930: j
27931: j
27932: j
27933: j
27934: j
27935: j
27936: j
27937: j
27938: j
27939: j
27940: ASIALUETTELO
27941:
27942:
27943:
27944:
27945: E W/65
27946: Asialuettelo
27947: A. rakentamista varten. Liitteet IV,243. s. 1160.
27948: L. Vv:aan.
27949: Aatteelliset julkaisut: - Ks. Sanomalehdistö. - Ed. Honkasen ym. rah.al. n: o 144 määrärahan
27950: osoittamisesta avustuksiksi kunnallisten ammat-
27951: Ahvenanma.a.: - Ks. Liikenne. tikoulujen oppilasasuntojen rakentamista var-
27952: ten. Liitteet IV,273. s. 1192. L. Vv:aan.
27953: Aistivia.lliset: Ed. Leinosen ym. rah.al. n :o 276 - Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 224 määrärahan
27954: määrärahan osoittamis·esta avustukseksi Sokeain osoittamisesta Jyväskylässä toimivan ammatti-
27955: Keskusliitto r.y: lle sokeain hieroma· ja fysi- koulujen opettajaopiston koulurakennuksen
27956: kaalisten hoitolaitosten lukumäärän lisäämi- suunnittelua varten. Liitteet IV,353. s. 1283. L.
27957: seksi. Liitteet IV,405. s. 1337. L. Vv:aan. Vv:aan.
27958: - Ed. Matilaisen ym. rah.al. n: o 322 määrärahan - Ed. Lukkarisen rah.al. n: o 308 määrärahan
27959: osoittamisesta avustukseksi Sokeain Keskus- osoittamisesta avustuksiksi kunnallisten ammat-
27960: liitto r.y:lle sokeainhuoltajien toiminnasta tioppilaitosten oppilasasuntojen rakentamiseen.
27961: aiheutuvia kustannuksia varten. Liitteet IV,451. Liitteet IV,437. s. 1370. L. Vv:aan.
27962: s. 1384. L. V v: aan. - Ed. U. Mäkelän ym. rah.al. n:o 340 määrärahan
27963: - Ed. Matilaisen ym. rah.al. n:o 323 määrärahan osoittamisesta kunnallisten ammattioppilaitosten
27964: osoittamisesta avustukseksi Sokeain Keskus- valtakunnallisten osastojen valtionavustuksiin.
27965: liitto r.y :lle vastasokeutuneille järjestettäviä Lii:tteet IV,469. s. 1405. L. Vv:aan.
27966: kuntouttamiskursseja varten. Liitteet IV,452. - Ed. Salinin ym. rah.al. n:o 451 määrärahan
27967: s. 1386. L. Vv:aan. osoittamisesta valtion ylläpitämien valtakun-
27968: - Ed. V. E. Partas·en ym. rah.al. n:o 378 määrä- nallisten osastojen perustamiseksi kuntien ja
27969: rahan osoittamisesta Kuulonhuoltoliiton kuulo- kuntainliittojen omistamiin yleisiin ammattikou·
27970: keskuksen tarkas·tus- ja kuulontutkimusmitta- luihin. Liitteet IV,580. s. 1527. L. Vv:aan.
27971: välineiden uusimiseksi. Liitteet IV,507. s. 1445. -Ed. Sirenin ym. rah.al. n:o 474 määrärahan
27972: L. Vv:aan. osoittamisesta kunnallisten ammattioppilaitosten
27973: oppilasasurutoloiden ja opettajien asuntojen ra-
27974: Alavus: - Ks. Maamieskoulut. kennusavustuksia ja -lainoja varten. Liitteet
27975: IV,603. s. 1551. L. Vv:aan.
27976: Allergiasa.ira.ala: - Ks. Sairaalat. - Ed. Terästön ym. rah.al. n: o 517 määrärahan
27977: osoittamisesta avustukseksi kunnallisten ammat-
27978: Aluesa.iraalat: - Ks. Sairaalat. tioppilaitosten oppilaskotien rakentamista var·
27979: ten. Liitteet IV,646. s. 1606. L. Vv:aan.
27980: Ammatinvalinta: Ed. U. Mäkelän ym. rah.al. n:o - Ks. Invaliidit. Matkakustannukset.
27981: 348 määrärahan osoittamisesta ammatinvalin-
27982: nanohjauksen kenttätoiminnan kehittämiseen. Ammattikoulutus: Ed. Flinckin ym. rah.al. n:o 109
27983: Liitteet IV,477. s. 1414. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta työttömiksi joutunei-
27984: - Ed. Sundeliin ym. rah.al. n:o 477 määrärahan den naisten ammattiin kouluttamista varten.
27985: osoittamisesta ammatinvalinnanohjauksen piiri- Liitteet IV,238. s. 1153. L. Vv:aan.
27986: ja paikallistoimistojen uuden tilapäisen henkilö- - Ed. Saarisen ym. rah.al. n: o 440 määrärahan
27987: kunnan palkkaamiseen. Liitteet IV,606. s. 1557 osoittamisesta rakennusalan työntekijäin am·
27988: ja 1558. L. Vv:aan. mattikoulutuksen kehittämistä koskevaan tutki-
27989: mukseen. Liitteet IV,569. s. 1516. L. Vv:aan.
27990: Ammattikalastajat: - Ks. Kalastus. - Ed. Torven ym. rah.al. n: o 528 määrärahan
27991: osoittamisesta naisten ammattikoulutusta var-
27992: Ammattikasvatusl!.alli'tus: Ed. Haapasalon ym. ten. Liitteet IV,657. s. 1619. L. Vv:aan.
27993: lak.al n:o 196 laiksi ammattikasvatushallituk-
27994: sesta. Liitteet IV,735. s. 1723. L. Vv:aan 1238. Ammattik:urssit: Ed. U. Mäkelän ym. rah.al. n:o
27995: 339 korotetun määrärahan osoittamisesta nuor-
27996: Ammattikoulut: Ed. Gröndahlin ym. rah.al. n:o 114 ten työttömien ammattikurssien järjestämiseen.
27997: määrärahan osoittamisesta avustukseksi kunnai- LHtteet IV,468. s. 1404. L. Vv:aan.
27998: Iisille ammattioppilaitoksille oppilasasuntolain - Ks. Sairaanhoito.
27999: 4 Asialuettelo 1964.
28000:
28001:
28002: Am.mattiopinnot: Ed. Lukkarisen rah.al. n:o 309 opiskelijoiden asunnonsaannin selvittämiseksi.
28003: korotetun määrärahan osoittamisesta vähäva- Liitteet IV,685. s. 1648. L. Vv:aan.
28004: raisten ammattiopintolainoihin. Liitteet IV1438. - Ks. Ammattikoulut. Rautatiet.
28005: s. 1371. L. Vv:aan.
28006: -- Ed. Lukkarisen rah.al. n:o 314 korotetun mää- Asuntotuotanto: Ed. Helteen ym. rah.al. n:o 132
28007: rärahan osoittamisesta vähävaraisten nuorten määrärahan osoittamisesta Niemenmäen alueelle
28008: amma;ttiopintoavustuksiin. Liitteet IV,443. s. rakennettavien Helsingin yliopistollisen keskus-
28009: 1376. L. Vv:aan. sairaalan asuinrakennusten rakennustyön aloit·
28010: - Ed. Tiekson ym. rah.al. n: o 520 korotetun mää- tamiseksi. Liitteet IV,261. s. 1180. L. Vv:aan.
28011: rärahan osoittamisesta vähävaraisten ammatti- - Ed. Honkosen ym. rah.al. n:o 153 korotetun
28012: opintolainoihin. Liitteet IV,649. s. 1609. L. määrärahan osoittamisesta lainoiksi ylioppilas-
28013: Vv:aan. kunnille uusien oppilasasuntojen aikaansaami·
28014: - Ed. Tiekson ym. rah.al. n: o 521 korotetun mää- seksi. Liitteet IV,282. s. 1203. L. Vv: aan.
28015: rärahan osoittamises:ta vähävaraisten ammatti- - Ed. L. Koskisen ym. rah.al. n: o 240 määrärahan
28016: opintoavustuksiin. Liitteet IV,650. s. 1610. L. osoittamisesta avustukseksi kunnille halpavuok·
28017: Vv:aan. raisten asuntojen rakentamiseen. Liitteet IV,369.
28018: - Ed. V ilponiemen ym. rah.al. n: o 552 korotetun s. 1299. L. Vv:aan.
28019: määrärahan osoittamisesta vähävaraisten am- -Ed. Pitsingin ym. rah.al. n:o 386 määrärahan
28020: mattiopintolainoihin. Liitteet IV,68L s. 1644. osoittamisesta Helsingin keskusvankilan henki·
28021: L. Vv:aan. lökunnan asuntorakennuksen rakennustöiden
28022: aloittamista varten. Liitteet IV,515. s. 1455. L.
28023: Ammattioppilaitokset: - Ks. Ammattikoulut. Vv:aan.
28024: -Ed. Pitsingin ym. rah.al. n:o 388 määrärahan
28025: Apatiitti: - Ks. Kaivostoiminta. osoittamisesta rakennuslainoiksi opiskelija-asun-
28026: tojen rakentamiseen. Liitteet IV1517. s. 1457. L.
28027: Vv:aan.
28028: Arkistot: Ed. Pitsingin ym. rah.al. n: o 390 maara- - Ed. Saarisen ym. rah.al. n: o 443 korotetun mää·
28029: rahan osoittamisesta yleishyödyllistä merkitystä rärahan osoittamisesta !ainoiksi yleishyödyllistä
28030: omaavien, yksityisellä järjestö- tai säätiöpoh· asuntotuotantoa varten. Liitteet IV,572. s. 1519.
28031: jalla toimivien arkistojen ja kirjastojen toimin- L. Vv:aan.
28032: nan tukemiseksi. Liitteet IV,519. s. 1459. L. -Ed. Sandeliuin ym. rah.al. n:o 458 korotetun
28033: Vv:aan. määrärahan osoittamisesta !ainoiksi yleishyödyl-
28034: - Ed. V. R. Virtasen ym. rah.al. n:o 568 määrä· listä asuntotuotantoa varten. Liitteet IV,587. s.
28035: rahan osoittamisesta Hämeen maakunta-arkiston 1534. L. Vv:aan.
28036: siirtämiseksi Tampereelle. Liitteet IV,697. s. - Ed. Torven ym. rah.al. n: o 530 määrärahan
28037: 1660. L. Vv:aan. osoittamisesta lainaksi Oulun yliopiston ylioppi-
28038: laskunnalle opiskelija-asuntojen rakentamiseksi.
28039: Asemamiehet: - Ks. Rautatieläiset. Liitteet IV,659. s. 1622. L. Vv:aan.
28040: - Ed. Vilponiemen ym. rah.al. n:o 555 määrära-
28041: Asemapäälliköt: - Ks. Rautatieläiset. han osoittamisesta teollistuvien paikkakuntien
28042: asuntotuotannon edistämistä varten. Liitteelt
28043: Asematalot: - Ks. Rautatiet. IV,684. s. 1647. L. Vv:aan.
28044: - Ks. Ammattikoulut.
28045: Asumiskustannukset: - Ks. Asumistuki. Vuokra-
28046: avustukset. Asutusrahasto: Ed. Liedeksen ym. rah.al. n:o 284
28047: korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona
28048: Asumistuki: Ed. Kuusisen ym. rah.al. n:o 242 asutusrahastoon. Liitteet IV,413. s. 1345. L.
28049: määrärahan osoittamisesta asumistuen maksami- Vv:aan.
28050: seksi asutuskeskusten vähävarll!isille kansaneläk- Ed. Pekkarisen ym. rah.al. n: o 382 korotetun
28051: keensaajille. Liitteet IV,37L s. 1301. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta siirtona asutusrahas-
28052: - Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n:o 310 määrärahan toon maankäyttölain edellyttämiä tarkoituksia
28053: osoittamisesta kansaneläkkeen varassa elävien varten. Liitteet IV,511. s. 1451. L. Vv:aan.
28054: asumiskustannusten alentamiseen. Diitteet IV,439.
28055: s. 1372. L. Vv:aan. Asutustiet: Ed. Laihon ym. rah.al. n:o 263 korote-
28056: - Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n: o 312 korotetun tun määrärahan osoittamisesta maankäyttölain
28057: määrärahan osoittamisesta lapsiperheiden asu· ja maanhankintalain toimeenpanon yhteydessä
28058: mistukiin. Liitteet IV,441. s. 1374. L. Vv:aan. rakennettavia yleisiä asutusteitä varten. Liit-
28059: - Ks. Vuokra-avustukset. teet IV,392. s. 1324. L. Vv:aan.
28060: - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n: o 508 määrärahan
28061: Asunnot: Ed. Salinin ym. rah.al. n:o 449 maara· osoittamisesta Suomussalmen kunnassa olevan
28062: mhan osoittamisesta suunnitelman laatimiseksi Esalan asutustien jatkamiseksi Selkoskylän-
28063: valtion palveluksesta eläkkeelle siirrettyjen Hossan tiehen. Liitteet IV,637. s. 1593. L.
28064: asunnon saannin turvaamisesta. Liitteet IV,578. Vv:aan.
28065: s. 1525. L. Vv:aan.
28066: - Ed. Vilponiemen ym. rah.al. n:o 556 määrära· Autot: - Ks. Moottoriajoneuvovero. Postilaitos.
28067: han osoittamisesta tutkimuksen toimittamiseksi Rautatiet.
28068: Asialuettelo 1964. 5
28069:
28070: B. H.
28071: Brahelinna: - Ks. Emäntäkoulut. Haapa.saari: - Ks. Vesihuolto.
28072:
28073: Haapa.vesi: - Ks. Sillat.
28074: c.
28075: Hailuoto: - Ks. Pengertiet.
28076: Cedercreutz: - Ks. Museo:t.
28077: Halla: - Ks. Neuvontatoiminita.
28078:
28079: E. Hallavahingot: Ed. M. Linnan ym. rah.al. n:o 305
28080: määrärahan osoittamisesta pienviljelijöille aiheu-
28081: Ehkäisevä. huolto: - Ks. Huoltotoiminta. tuneiden hallavahinkojen tilakohtaiseksi korvaa-
28082: miseksi. Liitteet IV,434. s. 1367. L. Vv:aan.
28083: Elektronimikroskoopit: - Ks. Yliopisto. - Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 535 määrärahan
28084: osoittamisesta satomenetysten korvaamiseksi
28085: Elokuvat: Ed. Lahden ym. lak.al. n:o 171 laiksi hallasta kärsimään joutuneille viljelijöille. Liit-
28086: elokuvien tarkastuksesta. Liitteet VIII,73. s. teet IV,664. s. 1627. L. Vv:aan.
28087: 1735. L. Siv:aan, jonka on pyydettävä lau-
28088: sunto Prv:lta, 353. Hamina: - Ks. Poliisi.
28089: Ed. Linkolan ym. rah.al. n: o 295 maa-
28090: rärahan osoittamisesta kotimaisen lyhytkuvan Hampaanhoito: Ed. Koppasen rah.al. n:o 230 maa-
28091: tukemiseen. Liitteet IV,424. s. 1356. L. Vv:aan. rärahan osoittamisesta hammashoitoapulaisten
28092: - Ed. Rosnellin ym. rah.al. n: o 420 määrärahan kouluttamista varten. Liitteet IV,359. s. 1289.
28093: osoittamisesta korkeatasoisen kotimaisen lyhyt- L. Vv:aan.
28094: elokuvatuotannon tukemiseen. Liitteet IV,549. - Ks. Lääkintöhallitus.
28095: s. 1495. L. Vv:aan.
28096: Eläkkeet: Ed. Sinisalon ym. lak.al. n:o 198 laiksi Hankasalmi: - Ks. Oppikoulut.
28097: kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin elä-
28098: kelain muuttamisesta. Liitteet VII,47. s. 1727. Hankintakeskus: - Ks. Valtion lwnkintakeskus.
28099: L. Ltv:aan 1495.
28100: - Ed. Paasivuoren ym. rah.al. n:o 366 määrä- Harjavalta: - Ks. Kuivatustyöt.
28101: rahan osoittamisesta valtionapua nauttivien
28102: järjestöjen toimihenkilöiden eläkeoikeuden tut- Hartola: - Ks. Oppikoulut.
28103: kimiseen. Liitteet IV,495. s. 1433. L. Vv:aan.
28104: -- Ks. Kansakoululaki. Kansaneläke. Kansaneläke- Haukivesi: - Ks. Laivaliikenne.
28105: laki. Perhe-eläke. Rautatiet.
28106: Helikopterit: - Ks. Sairaanhoito.
28107: Emäntäkoulut: Ed. Halisen ym. rah.al. n:o 126
28108: määrärahan osoittamises:ta Brahelinnan emäntä- Helsinki: - Ks. Sairaanhoitajalt.
28109: koulun rakennustöitä varten. Liitteet IV,255.
28110: s. 1174. L. Vv:aan. Hevoset: Ed. Kosolan ym. rah.al. n:o 241 maara-
28111: - Ed. Leivosen ym. rah.al. n:o 278 määrärahan rahan osoittamisesta hevosjalostusliittojen työn
28112: osoittamisesta Keski-Suomen emäntäkoulun ja tukemiseksi. Liitteet IV,370. s. 1300. L. Vv:aan.
28113: kotitalousopettajaopiston lisärakennusten raken- - Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 328 määrära-
28114: tamista varten. Liitteet IV,407. s. 1339. L. han osoittamisesta oriiden kasvatuskustannusten
28115: Vv:aan. alentamiseen. Liitteet IV,457. s. 1392. L.
28116: - Ks. Kotitalouskoulut. Vv:aan.
28117:
28118: Esala: - Ks. Asutustiet. llieromalaitokset: Ks. Aistivialliset.
28119: Espoo: - Ks. Oppikoulut. Poliisi. Virastot. llillo: - Ks. Poliisi.
28120: Etä.isyysalennukset: - Ks. Rautatiemaksut. Hinnat: Ed. A. Kinnusen ym. rah.al. n:o 203 ko-
28121: rotetun määrärahan osoittamisesta väkilannoit-
28122: teiden ja maatalouskalkin hintojen alentami-
28123: F. seen. Liitteet IV,332. s. 1260. L. Vv:aan.
28124: - Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 213 korotetun
28125: Fysikaaliset hoitolaitokset: - Ks. Aistivialliset. määrärahan osoittamisesta siirtona maatalous-
28126: tuotteiden markkinoimisrahastoon voin ja juus-
28127: ton kuluttajahintojen alentamiseksi. Liitteet
28128: G. IV,342. s. 1271. L. Vv:aan.
28129: - Ed. V. I. Rytkösen ym. rah.al. n:o 425 korote-
28130: Geologinen tutkimustoiminta: Ed. Suosalon ym. tun määrärahan osoittamisesta kotivoin hinnan-
28131: rah.al. n:o 483 määrärahan osoittamisesta geo- alennuskorvausten maksamiseen. Liitteet IV,554.
28132: logisia tutkimuksia varten. Liitteet IV,612. s. s. 1500. L. Vv: aan.
28133: 1565. L. Vv:aan.
28134: - Ks. Kartoitus. Humanistinen opetus: - Ks. Yliopis1to.
28135: 6 Asialuettelo 1964.
28136:
28137:
28138: Huoltotoiminta: Ed. V. R. Virtasen ym. rah.al. n:o Juojärvi: - Ks. Laivaliikenne.
28139: 567 korotetun määrärahan osoittamisesta ehkäi·
28140: sevän huollon avustuksiin. Liitteet IV,696. s. Juuka.: - Ks. Laivaliikenne. ViraSitot.
28141: 1659. L. Vv:aan.
28142: - Ks. Aistivialliset. Lapset. Tuberkuloosi.
28143: Juusto: - Ks. Hinnat.
28144: Huonerakennustyöt: - Ks. Rakennustoiminta.
28145: Jyväskylä: - Ks. Ammattikoulut. Sairaanhoito.
28146: Hylkysaari: - Ks. Museot. Virastot.
28147:
28148: Hyvinkää: - Ks. Poliisi. Sairaalat. Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu: Ed. Sil·
28149: lantauksen ym. rah.al. n:o 460 määrärahan osoit·
28150: Hämeenlinna.: - Ks. Meijerikoulut. tamisesta liikuntahygienian professorin viran
28151: perustamiseksi Jyväskylän kasvatusopilliseen
28152: korkeakouluun. Liitteet IV,589. s. 1536. L.
28153: I. Vv:aan.
28154: - Ed. Sillantauksen ym. rah.al. n:o 462 määrära·
28155: Iitti: - Ks. Virastot. han osoittamisesta Jyväskylän kasvatusopillisen
28156: korkeakoulun liikuntakasvatuksen opintosuun·
28157: lloma.ntsi: - Ks. Pienviljelys. nan rakennuksen suunnittelun loppuun saat.ta·
28158: mista ja rakennustöiden aloittamista varten.
28159: Invaliidit: Ed. Aition ym. rah.al. n: o 97 määrä· Liitteet IV,591. s. 1538. L. Vv:aan.
28160: rahan osoittamisesta Tuberkuloosiliitolle vaikea·
28161: vammaisten invalidien työllistämistoiminnan ke· Jälkihuolto: - Ks. Tuberkuloosi.
28162: hittämiseen. Liitteet IV,226. s. 1136. L. Vv:aan.
28163: - Ed. Asunnan ym. rah.al. n: o 104 määrärahan
28164: osoittamisesta avustukseksi Polio Invalidit Jämsä: - Ks. Oppikoulut. Sairaalat. Virastot.
28165: r.y: lle invalidikodin ja kuntouttamislaitoksen
28166: rakentamiseksi Tampereelle. Liitteet IV,233. s.
28167: 1144. L. Vv:aan. K.
28168: - Ed. Honkosen ym. rah.al. n: o 155 määrärahan
28169: osoittamisesta avustukseksi Polio Invalidit Kainuu: - Ks. Kalanviljelysla:itokset. Puunjalos·
28170: r.y:lle invalidikodin ja kuntouttamislaitoksen tusteollisuus·. Sairaalat. Sairaanhoitajat.
28171: rakentamiseksi Tampereelle. Liitteet IV,284. s.
28172: 1205. L. V v: aan. Kaivostoiminta: Ed. V. J. Rytkösen ym. rah.al.
28173: - Ed. Hostilan ym. rah.al. n: o 159 määrärahan n:o 428 määrärahan osoittamisesta kaivostoi·
28174: osoittamisesta invalidien erityisammattioppilai· minnan aloittamiseksi Siilinjärven kunnassa si-
28175: toksissa opiskelevien viikkorahan korottamiseen. jaitsevalla apatiittialueella. Liitteet IV,!557. s.
28176: Liitteet IV,288. s. 1210. L. Vv:aan. 1503. L. Vv:aan.
28177: -Ed. U. Mäkelän ym. rah.al. n:o 341 määrärahan - Ks. Teollisuus.
28178: osoittamisesta Suomen Siviili- ja Asevelvolli·
28179: suusinvaliidien Liitto r.y:Ue vaikeavammaisten Kaivot: - Ks. Vesihuolto.
28180: invalidien suojatyöpaikkatoiminnan kehittämi·
28181: seen. Liitteet IV,470. s. 1407. L. Vv:aan. Ka.ksoisyhteislyseot: - Ks. Oppikoulut.
28182: - Ed. Tammisen ym. rah.al. n:o 503 korotetun
28183: määrärahan osoittamisesta in valiidih uoltolain Ka.la.nviljelyslaitokset: Ed. Lagerroosin ym. rah.al.
28184: edellyttämiin korottorniin lainoihin. Liitteet n:o 259 määrärahan osoittamisesta Kainuun
28185: IV,632. s. 1587. L. Vv:aan. keskuska1anviljely· ja koeaseman rakennustöi·
28186: - Ed. Tammisen ym. rah.al. n: o 504 määrärahan den aloittamiseksi. Liitteet IV,388. s. 1320. L.
28187: osoittamisesta invalidien eri tyisammattioppilai· Vv:aan.
28188: toksissa opiskelevien invalidien viikkorahan ko· - Ed. Leivosen ym. rah.al. n:o 277 määrärahan
28189: rottamiseksi. Liitteet IV,633. s. 1589. L. Vv:aan. osoittamisesta Laukaan keskuskalanviljelylai-
28190: - Ed. V ilponiemen ym. rah.al. n: o 553 määrära· ttoksen ja koeaseman rakentamista varten. Liit·
28191: han osoittamisesta Tuberkuloosiliitolle vaikea· teet IV,406. s. 1338. L. Vv:aan.
28192: vammaisten invalidien työllistämistoimintaan. - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n: o 395 määrärahan
28193: Liitteet IV,682. s. 1645. L. Vv:aan. osoittamisesta Laukaan keskuskalan viljelyslai·
28194: - Ks. Vanhukset. toksen rakentamiseen. Liitteet IV,5lM. s. 1464.
28195: L. Vv:aan.
28196: Irta.imiSto: - Ks. Sairaalat. Taimitarhat.
28197:
28198: Ivalo: - Ks. Lentokentät. Kalastus: Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 418 mää-
28199: rärahan osoittamisesta ammatttikalastajille ka·
28200: lastusvii.lineiden hankintaa varten myönnettii.·
28201: J. vien lainojen koron alentamiseen. Liitteet
28202: IV,547. s. 1492 ja 1493. L. Vv:aan.
28203: Jatkokoulutus: - Ks. Kansakoulut. - Ks. Satamat.
28204:
28205: Jeesiöjoki: - Ks. Perkaustyöt. Ka.lastussatama.t: - Ks. Ruoppaustyöt. Satamat.
28206: Asialuettelo 1964. 7
28207:
28208: ltalastustilat: Ed. Sinisalon ym. rah.al. n: o 470 Karjaa: - Ks. Oppikoulut.
28209: määrärahan osoittamisesta korvauksen suoritta-
28210: miseksi Pyhtään kuntaan maanhankintalain Karjatalous: Ed. Karpolan ym. rah.al. n:o 189
28211: mukaan perustettujen kalastustilojen muodosta- määrärahan osoittamisesta Kiteen koulutilalle
28212: misessa esiintyneistä virheistä kärsineille. Liit- rakennettavan karjatalouskoulun rakennustöiden
28213: teet IV,599. s. 1547. L. Vv:aan. aloittamiseksi. Liitteet IV,318. s. 1245. L.
28214: Vv:aan.
28215: KaJa.talous: Ed. Gestrinin ym. rah.al. n:o 111 ko-
28216: rotetun määrärahan osoittamisesta kalatalouden Karstula: - Ks. Virastot.
28217: parantamiseen. Liitteet IV,240, s. 1155 ja 1156.
28218: L. Vv:aan. Kartoitus: Ed. Salon rah.al. n : o 453 korotetun
28219: - Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 121 korotetun määrärahan osoittamisesta maan kallioperäkar-
28220: määrärahan osoittamisesta kalastusalan järjes- toitusta varten. Liitteet IV,582. s. 1529. L.
28221: töille. Liitteet IV,250. s. 1168. L. Vv: aan. Vv:aan.
28222: - Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 416 määrära-
28223: han osoittamisesta kalataloutta parantavia lai- Kaskinen: - Ks. Satamat.
28224: noja varten. Liitteet IV,545. s. 1488 ja 1489. L.
28225: Vv:aan. Kasvatuskustannukset: - Ks. Hevoset.
28226:
28227: Kalkki: - Ks. Hinnat. Kasvinsuojelu: Ed. Jussilan ym. rah.al. n:o 174
28228: määrärahan osoittamiseSita. tilapäisen kasvinsuo-
28229: Kallavesi: - Ks. Laivaliikenne. jelutarkastajan palkkausta varten, Liitteet
28230: IV,303. s. 1228. L. Vv:aan.
28231: Ka.llioperä: - Ks. Kartoitus.
28232: Kaupunginkirjastot: - Ks. Kirjastot.
28233: Kanavat: - Ks. Muistomerkit. Satamat. Sillat.
28234: Kaupunginsairaa.Iat: - Ks. Sairaalat.
28235: Kansakoululaki: Ed. Daskiven ym. lak.al. n:o
28236: 169 laeiksi kansakoululain sekä kansakoululai- Kaupungit: - Ks. Kunnat.
28237: toksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläk-
28238: keistä annetun lain muuttamisesta. Liitteet Kausala: - Ks. Virastot.
28239: VIII,72. s. 1733. L. Siv:aan 265.
28240: Kehitysaluerahasto: Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o
28241: Kansakoulut: Ed. U. Mäkelän ym. rah.al. n:o 345 262 määrärahan osoittamisesta alkupääomaksi
28242: määrärahan osoittamisesta tutldmukseen kansa- kehitysaluerahastoa varten. Liitteet IV,391. s.
28243: koulurakennusten tulevasta käytöstä. Liitteet 1323. L. Vv:aan.
28244: IV,474. s. 1411. L. Vv:aan.
28245: - Ed. U, Mäkelän ym. rah.al. n: o 346 korotetun Keihä.ssalmi: - Ks. Sillat.
28246: määrärahan osoilttamisesta kaii.sakoulunopetta-
28247: JWm kurssimuotoista jatkokoulutusta varten. Kelirikko: - Ks. Laivaliikenne.
28248: Liitteet IV,475. s. 1412. L. Vv:aan.
28249: - Ed. V. E. Partasen ym. rah.al. n:o 376 koro- Kemijoki: - Ks. Sillat.
28250: tetun määrärahan osoittamises,ta opettajajärjes-
28251: töille jatkokoulutustoimintaa varten. Liitteet Kerhot: - Ks. Opintokerhotoiminta.
28252: IV,505. s. 1443. L. Vv:aan.
28253: - Ks. Kunnat. Keskikoulut: - Ks. Oppikoulut.
28254: Kansaneläke: Ed. NederSitröm-Lundenin ym. rah.al. Keskussairaalat: - Ks. Sairaalat.
28255: n: o 351 määrärahan osoittamisesta kansaneläk-
28256: keiden korottamiseen. Li:itteet IV,480. s. 1417. Keskusvankilat: - Ks. Asuntotuotanto.
28257: L. Vv:aan.
28258: - Ks. Asumistuki. Kesä.virkistys: - Ks. Lastenhoito.
28259: Kansaneläkelaki: Ed. Flinckin ym. lak.al. n: o
28260: 194 laiksi kansaneläkelain muuttamisesta. Liit- Kesäyliopistot: - Ks. Yliopisto.
28261: teet X,89. s. 1745. L. Sosv: aan 1228.
28262: Kiehimä.joki: - Ks. Sillat.
28263: - Ed. Nederström-Lundenin ym. lak.al. n:o 195
28264: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta. Liitteet
28265: X,90. s. 1747. L. Sosv:aan 1237. Kiiminki: - Ks. Oppikoulut.
28266:
28267: Kansanopistot: Ed. Ojajärven ym. rah.al. n:o 364 Kirjastot: Ed. Honkosen ym. rah.aJ. n: o 156 mää-
28268: korotetun määrärahan osoittamisesta rakennus- rärahan osoittamisesta Pirkanmaan maakunta-
28269: lainoiksi kansanopistoille. Liitteet IV,493. s. kirjaston tehtävien antamiseksi Tampereen kau-
28270: 1431. L. Vv:aan. punginkirjastolle. Liitteet IV,285. s. 1206. L.
28271: Vv:aan.
28272: Kansantajuiset luennot: - Ks. Sivistystyö. - Ed. Käkelän ym. rah.al. n: o 248 määrärahan
28273: osoiittamisesta maakuntakirjastojen perustamista
28274: Karhula: - Ks. Oppikoulut. varten. Liitteet IV,377. s. 1309. L. Vv:aan.
28275: 8 Asialuettelo 1964.
28276:
28277:
28278: - Ed. Terii.stön ym. rah.al. n: o 518 määrärahan Kotitalouskoulut: Ed. Pohjosen ym. rah.al. n: o 397
28279: osoittamisesta maakuntakirjastojen perustami- määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen koti-
28280: seen. Liitteet IV,647. s. 1607. L. Vv:aan. talousopettajaopiston ja sen emäntäkoulun laa-
28281: - Ed. Torven ym. rah.al. n: o 527 määrärahan jentamistöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,526.
28282: osoittamisesta Oulun kaupunginkirjaston muo- s. 1466. L. V v: aan.
28283: dostamiseksi maakuntakirjastoksi. Liitteet
28284: IV,656. s. 1617. L. Vv:aan. Kotivoi: - Ks. Hinnat.
28285: - Ks. Arkistot.
28286: Kotka: - Ks. :Metsäkoulut.
28287: Kitee: - Ks. Karjatalous. Maamieskoulut.
28288: Koulukodit: Ed. V. :Mattilan ym. rah.al. n:o 334
28289: Xittilii.: - Ks. Sairaalat. määrärahan osoittamisesta valtion koulukotien
28290: vapaa-aika- ja harrastustoimintaa varten. Liit-
28291: Xivenraivaus: - Ks. Uudisraivaus. teet IV,463. s. 1398. L. Vv:aan.
28292:
28293: Kodinperusta.misla.inat: Ed. Lukkarisen rah.al. n:o Kouluruokailu: Ed. Halisen ym. rah.al. n:o 125
28294: 307 määrärahan osoittamisesta kodinperustamis- määrärahan osoittamisesta kolmen kouluruokai-
28295: lainoiksi. Liitteet IV,436. s. 1369. L. Vv:aan. lun aluetarkastajan toimen perustamiseksi. Liit-
28296: - Ed. Rosnellin ym. rah.al. n: o 422 määrärahan teet IV,254. s. 1173. L. Vv:aan.
28297: osoittamisesta kodinperustamialainojen myöntä-
28298: mistä varten. Liitteet IV,551. s. 1497. L. Koulut: - Ks. Ammattikoulut. Emäntäkoulut. Jy-
28299: Vv:aan. väsky.län kasvatusopillinen korkeakoultL Karja-
28300: - Ed. Siltasen ym. rah.al. n:o 465 määrärahan talouskoulut. Kotitalouskoulut. :Maamieskoulut.
28301: osoittamisesta kodinperustamislainoihin. Liitteet :Maatalouskoulut. Meijerikoulut. :Merikoulut.
28302: IV,594. s·. 1542. L. Vv:aan. Metsäkoulut. Pienviljelys. Puutarhakoulut. Sai-
28303: raanhoitajat. Sairaanhoito. Yhteiskunnallinen
28304: korkeakoulu.
28305: Koeasema.t: - Ks. Kalanviljelyslaitokset. Metsä-
28306: talous. Kuivatustyöt: Ed. A. Kinnusen ym. rah.al. n:o 205
28307: korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
28308: Koirasalmi: - Ks. Sillat. siksi ja !ainoiksi kuivatustöitä varten. Liitteet
28309: IV,334. s. 1262. L. Vv:aan.
28310: Kokeilukoulut: - Ks. Oppikoulut. - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n: o 275 määrärahan
28311: osoittamisesta peruakuivatustöiden toteuttami-
28312: Kokemll.ki: - Ks. Kuivatustyöt. Oppikoulut. seksi Keski-Suomen läänin alueella. Liitteet
28313: IV,404. s. 1336. L. Vv:aan.
28314: KokoontumishuoneiBtot: Ed. Ahosen ym. rah.al. - Ed. Rodenin ym. rah.al. n: o 412 korotetun mää-
28315: n:o 83 määrärahan osoittamisesta !ainoiksi ko- rärahan osoittamisesta peruskuivatuksiin Vaa-
28316: koushuoneistoja ylläpitäville järjestöille. Liit- san maanviljelysinsinööripiirissä. Liitteet IV,541.
28317: teet IV,212. s. 1122. L. Vv:aan. s. 1482. L. Vv:aan.
28318: - Ed. Vilponiemen ym. rah.al. n: o 549 määrära-
28319: Kolarinsalmi: - Ks. Sillat. han osoittamisesta Pitkäjärven kuivattamiseen
28320: Harjavallan ja Kokemäen kunnissa. Liitteet
28321: Koli: - Ks. :Matkailu. IV,678. s. 1641. L. Vv:aan.
28322:
28323: Konepajat: - Ks. Rautatiet. KulkulaitokSet: Ed. Sillantauksen ym. rah.al. n:o
28324: 461 määrärahan osoittamisesta kulkulaitosten
28325: Kollhonvuolle: - Ks. Sillat. koordinoimissuunnitelman laatimista varten.
28326: Liitteet IV,590. s. 1537. L. Vv:aan.
28327: Konstaapelit: - Ks. Poliisi.
28328: Kuluttajahinnat: - Ks. Hinnat.
28329: Koordinoiminen: - Ks. Kulkulaitokset. Kunnalliset terveyssisaret: Ks. Terveyssisaret.
28330: Korkeakoulut: - Ks. Jyväskylän kasvatusopilli- Kunna.lliset viranhaltijat: Ks. Eläkkeet.
28331: nen korkeakoulu. Yhteiskunnallinen korkea-
28332: koulu. Yliopisto. Kunnalliskodit: Ed. Roineen ym. rah.al. n:o 413
28333: määrärahan osoittamisesta valtionavuksi kun-
28334: Korko: - Ks. Kalastus. nalliskotien sairasosastojen rakentamiseen. Liit-
28335: teet IV,542. s. 1483. L. Vv:aan.
28336: Korvaus: - Ks. Hallavahingot. Kalastustilat. Kunnansairaalat: - Ks. Sairaalat.
28337: Kunnat. Punakaartilaiset. Rautatiet. Työttö-
28338: myyskorvaus. Kunnantiet: - Ks. :Maantiet.
28339: Kotiaputoiminta: - Ks. Kunnat. Kunnat: Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 84 maarara-
28340: han osoittamisesta avustuksiksi kunnille rauta-
28341: Kotitalous: - Ks. Emäntäkoulut. Taloustyönteki- tiepohjien lunastusmaksujen suorittamiseen.
28342: jät. Liitteet IV,213. s. 1123. L. Vv:aan.
28343: Asialuettelo 1964. 9
28344:
28345: - Ed. Aition ym. rah.al. n:o 94 määrärahan osoit- - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n: o 511 määrärahan
28346: tamisesta avustuksiksi kunnille toipilaarahan osoittamisesta lisäavustuksiksi kunnille. Liitteet
28347: maksamiseen. Liitteet IV,223. s.ll33. L. Vv:aan. IV,640. s. 1597. L. Vv:aan.
28348: - Ed. Gröndahlin ym. rah.al. n:o 113 korotetun - Ed. Terästön ym. rah.al. n: o 516 määrärahan
28349: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi vientisata· osoi:ttamisesta avustuksiksi kunnille vanhusten
28350: mia ylläpitäville kunn:iJle satamien rakentamista komaputoiminnan järjestämiseksi. Liitteet
28351: ja kunnostamista varten. Liittee:t IV,242. s. IV,645. s. 1605. L. Vv:aan.
28352: 1159. L. Vv:aan. - Ks. Asuntotuotanto. Satamat.
28353: - Ed. Jämsenin ym. rah.al. n:o 175 määrärahan
28354: osoittamisesta helpotuksen myöntämiseen kun- Kuntouttaminen: - Ks. Aistivialliset. Invaliidit.
28355: nille rautateiden rakentamisesta johtuvista pak· Reuma. Tuberkuloosi.
28356: kolunastuskorvauksista. lAitteet IV,304. s. 1229.
28357: L. Vv:aan.
28358: Kuola.joki: - Ks. Perkaustyöt.
28359: - Ed. Kalavaisen ym. rah.al. n:o 180 korotetun
28360: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ai-
28361: noiksi maalais- ja kauppalakansakoulujen ra- Kuoletus: - Ks. Postila1tos.
28362: kentamiseen. Liitteet IV,309. s. 1236. L. Vv:aan.
28363: - Ed. A. Kinnusen ym. rah.al. n: o 202 korotetun Kuopio: - Ks. Laivaliikenne.
28364: määrärahan osoittamises:ta helpotusten myöntä-
28365: miseksi kunnille paikallisteiden aiheuttamista Kurssit: - Ks. Aistivialliset. Ammattikurssit.
28366: kustannuksista. Liitteet IV,331. s. 1259. L. Kansakoulut. Sairaanhoito.
28367: Vv:aan.
28368: - Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 223 määrärahan Kuru: - Ks. Virastot.
28369: osoittamisesta helpotuksen myöntämiseksi kun-
28370: nille rau:tateiden rakentamisesta johtuvista Kustavi: - Ks. Li,ikenne.
28371: pakkolunastuskorvauksista. Liitteet IV,352. s.
28372: 1282. L. V v: aan. Kuukausiliput: - Ks. Rautatiemakswt.
28373: - Ed. Kokkolan ym. rah.al. n: o 227 korotetun
28374: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi vientisata· Kuurot: - Ks. AisHvialliset.
28375: mia ylläpitäville kunnille satamien rakentamista
28376: varten. Liitteet IV,356. s. 1286. L. Vv:aan. Kuusankoski: - Ks. Vajaamieliset.
28377: - Ed. Kämäräisen ym. rah.al. n: o 251 korotetun
28378: määrärahan osoittamisesta maalais- ja kauppa· Kylvösiemenet: - Ks. Maatalous.
28379: lakansakoulujen rakennusavustuksiin. Liitteet
28380: IV,380. s. 1312. L. Vv:aan. Kylätiet: - Ks. Maantiet.
28381: - Ed. Kämäräisen ym. rah.al. n: o 252 korotetun
28382: määrärahan osoittamisesta kuoletuslainoiksi Kyrönjoki: - Ks. Perkaustyöt.
28383: maalais- ja kauppalakuntien kansakouluraken·
28384: nuksia val'iten. Liitteet IV,381. s. 1313. L. Kyt'Önsalmi: - Ks. SiUat.
28385: Vv:aan.
28386: Kyyjärvi: - Ks. Oppikoulut.
28387: - Ed. Lagerroosin ym. rah.al. n: o 257 korotetun
28388: määrärahan osoittamisesta kuoletuslainoiksi kau· Kli.siteollisuus: - Ks. Pienteollisuus.
28389: punkien kansakoulurakennuksia varten. Liitteet
28390: IV,386. s. 1318. L. Vv:aan. Kli.sityöt: - Ks. Oppikoulut.
28391: - Ed. Lukkarisen rah.al. n: o 313 määrärahan
28392: osoittamisesta helpotuksen myöntämiseksi kun·
28393: nille rautateiden rakentamisesta johtuvista pak·
28394: kolunastuskorvauksista. Liitteet IV,442. s. 1375. L.
28395: L. Vv:aan.
28396: - Ed. Puhakan ym. rah.al. n: o 402 korotetun mää- Lahti: - K&. Poliisi. Sairaalat. Sairaanhoitajat.
28397: rärahan osoittamisesta ylimääräisiksi rakennus-
28398: avustuksiksi maan köyhimmille ja harvaanasu· Laiturit: - Ks. Satamat.
28399: tuille kunnille kansakouluhuoneistojen hankki-
28400: miseksi. Liitteet IV,531. s. 1471. L. Vv:aan. Laivaliikenne: Ed. Hostilan rah.al. n:o 161 maara·
28401: - Ed. Räsäsen ym. rah.al. n: o 434 k01·otetun mää- rahan osoittamisesta kelirikkaaluksen hankki-
28402: rärahan osoittamisesta avustuksiksi vaikeuksiin miseksi itäiselle Suomenlahdelle. Liitteet IV,290.
28403: joutuneille kunnille. Liitteet IV,563. s. 1509. L. s. 1213. L. Vv:aan.
28404: Vv:aan. -Ed. E. Mannisen ym. rah.al. n:o 317 määrära·
28405: - Ed. Sinisalon ym. rah.al. n:o 472 määrärahan han osoittamisesta kelirikkaaluksen hankkimi·
28406: osoittamisesta korvaukseksi kunnille työttömyys- seksi Juuan kirkonkylän ja Paalasmaan välistä
28407: kustannuksista. Liitteet IV,601. s. 1549. L. liikennettä varten. Liitteet IV,446. s. 1379. L.
28408: Vv:aan. Vv:aan.
28409: - Ed. Suonpään ym. rah.al. n:o 479 korotetun - Ed. Pekkarisen ym. rah.al. n:o 381 määrärahan
28410: määrärahan osoittamisesta helpotuksen myöntä- osoittamisesta laivaväylätutkimusta varten Hau·
28411: miseksi kunnille maantiealueiden lunastamista kivedestä Unnukkaveteen. lAitteet IV,510. s.
28412: varten. Liitteet IV,608. s. 1561. L. Vv:aan. 1449. L. Vv:aan.
28413:
28414: 2 E 70/65
28415: 10 Asialuettelo 1964.
28416:
28417:
28418: - Ed. V. J. Rytkösen ym. rah.al. n:o 431 maara- Lehtimäki: - Ks. Oppikoulut.
28419: rahan osoittamisesta Varkauden-Kuopion syvä-
28420: väylän tutkimus- ja suunnittelutöihin. Liitteet Lennätin: - Ks. Postilaitos. Puhelin.
28421: IV,560. s. 1506. L. Vv:aan.
28422: - Ed. Räsäsen ym. rah.al. n: o 433 määrärahan Lentokentät: Ed. Helistenin ym. rah.al. n:o 133
28423: osoittamisesta laivaväylän rakentamiseksi Juo- määrärahan osoittamisesta saaristokäyttöön so-
28424: järvestä ja Rikkavedestä Suvasveden kauJtta pivien lentokoneiden laskeutumispaikkojen ai-
28425: Kallaveteen. Liitteet IV,562. s. 1508. L. Vv:aan. kaansaamiseksi Turun saaristoon. Liiltteet
28426: - Ks. Ruoppaustyöt. IV,262. s. 1181. L. Vv:aan.
28427: - Ed. Kajalan ym. rah.al. n:o 177 määrärahan
28428: Laivavltylät: - Ks. Ruoppaustyöt. osoittamisesta Vesivehmaan lentokentän kun-
28429: nostustöiden aloittamista varten. Liitteet IV,306.
28430: Lannoitteet: - Ks. Hinnat. s. 1233. L. Vv:aan.
28431: - Ed. Sääskilahden ym. rah.al. n: o 488 määrära-
28432: Lappi: - Ks. MetsäkouluJt. haa osoittamisesta Ivalon lentokentän parannus-
28433: työn aJoittamiseksi. lAitteet IV,617. s. 1570. L.
28434: Lapset: Ed. Pakkasen ym. rah.al. n:o 373 maara- Vv:aan.
28435: rahan osoittamisesta Pelastakaa Lapset r.y:lle
28436: kansainvälisten huoltotapausten hoitamiseen. Lentoliikenne: - Ks'. Sairaanhoito.
28437: Liitteet IV,502. s. 1440. L. Vv:aan.
28438: Liikenne: Ed. Anderssonin ym. rah.al. n:o 102
28439: Lapsilisä: Ed. Salmela-Järvisen ym. rah.al. n:o 452 määrärahan osoittamisesta lautan hankkimiseksi
28440: määrärahan osoitltamisesta lapsilisien korotta- Kusta~in-Ahvenanmaan välistä liikennettä
28441: miseen. Liitteet IV,581. s. 1528. L. Vv:aan. varten. Liitteet IV,231. s. 1141 ja 1142. L.
28442: - Ed. Siltasen ym. rah.al. n: o 463 määrärahan Vv:aan.
28443: osoittamisesta lapsilisien korottamiseen. Liitteet - Ks. Laivaliikenne.
28444: IV,592. s. 1539. L. Vv:aan.
28445: - Ed. Torven ym. rah.al. n:o 525 määrärahan Liikevaihtovero: Ed. Aition ym. lak.al. n:o 175
28446: osoittamisesta lapsilisien korot,tamiseen. Liitteet laiksi liikevaihtoverolain voimassaolon jatka-
28447: IV,654. s. 1614. L. Vv:aan. misesta. Liitteet IV,717. s. 1688. L. Vv:aan
28448: 794.
28449: Lapsiperheet: - Ks. Asumistuki. - Ed. Kämäräisen ym. lak.al. n: o 176 laiksi
28450: liikevaihtoverolain voimassaolon jatkamisesta.
28451: Laskeutumispaikat: - Ks. Lentokentät. Liitteet IV,718. s. 1690. L. Vv:aan 794.
28452: - Ed. Sirenin ym. lak.al. n:o 178 laiksi liike-
28453: Lastenhoito: Ed. Kalavaisen ym. rah.al. n:o 181 vaihtoverolain voimassaolon jatkamisesta. Liit-
28454: määrärahan osoittamisesta kunnallisten lasten- teet IV,720. s. 1694. L. Vv:aan 877.
28455: seimien ja päiväkotien avustamiseen. Liit,teet -Ed. Rihtniemen ym. lak.al. n:o 179 laiksi
28456: IV,310. s. 1237. L. Vv:aan. liikevaihtoverolain voimassaolon jatkamisesta.
28457: - Ed. Paasivuoren ym. rah.al. n:o 368 määrära- Liitteet IV,721. s. 1695. L. Vv:aan 877.
28458: han osoittamisesta lasten päiväkodeille ja - Ed. Rihtniemen ym. lak.al. n: o 180 laiksi
28459: liikevaihtoverolain voimassaolon jatkamisesta.
28460: muille niihin verrattaville päivähoitolailtoksille
28461: Liitteet IV,722. s. 1697. L. Vv:aan 877.
28462: annettavaa valtionapua varten. Liitteet IV,497. - Ed. Kosolan ym. lak.al. n: o 181 laiksi liike-
28463: s. 1435. L. Vv:aan. vaihtoverolain voimassaolon jatkamisesta. Liit-
28464: - Ed. Torven ym. rah.al. n: o 532 korotetun mää- teet IV,723. s. 1699. L. Vv:aan 877.
28465: rärahan osoittamisesta lastensaimien ja koulu- - Ed. Ojajärven lak.al. n: o 182 laiksi liikevaih-
28466: lasten päiväkotien avustamiseen. Liitteet IV,661. toverolain voimassaolon jatkamisesta. Liitteet
28467: s. 1624. L. Vv:aan. IV,724. s. 1701. L. Vv:aan 877.
28468: - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n: o 579 korotetun mää- - Ed. Häikiön ym. lak.al. n: o 184 laiksi liike-
28469: rärahan osoittamisesta kesävirkistyksen toimit- vaihtoverolain voimassaolon jatkamisesta. Liit-
28470: tamiseksi kesäsiirtolaissa varattomille, etupäässä teet IV,726. s. 1704. L. Vv:aan 879.
28471: sairaille ja heikoille kansakoululapsille. Liitteet - Ed. Häikiön ym. lak.al. n:o 185 laiksi liike-
28472: IV,708. s. 1671. L. Vv:aan. vaihtoverolain voimassaolon jatkamisesta. Liit-
28473: teet IV,727. s. 1706. L. Vv:aan 879.
28474: Lastenkodit: Ed. Rosnellin ym. rah.al. n:o 421 ko-
28475: rotetun määrärahan osoittamisesta lastenkotien Liikuntahygienia: - Ks. Jyväskylän kasvatusopil-
28476: avustamiseen. Liitteet IV,550. s. 1496. L. linen korkeakoulu.
28477: Vv:aan.
28478: Liikuntakasvatus: - Ks. Jyväskylän kasvatusopil-
28479: Lastenseimet: - Ks. Lastenhoito. linen korkeakoulu.
28480:
28481: Laukaa: - Ks. Kalanviljelyslaitokset. Loma: Ed. Lehmosen ym. rah.al. n:o 273 määrä-
28482: rahan osoittamisesta avustuksiksi ttyöläis- ja
28483: Lauritsala: - Ks. Muistomerkit. pienviljelijäperheenäitien lomatoimintaa ylläpi-
28484: täville työväen ja pienviljelijäjärjestöille. Liit-
28485: Lautat: - Ks. Liikenne. teet IV,402. s. 1334. L. Vv:aan.
28486: Asialuettelo 1964. 11
28487:
28488: - Ed. Paasivuoren ym. rah.al. n:o 367 maarara- - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 89 määrärahan
28489: han osoittamisesta kansaneläkeläispariskuntien osoittamisesta Multian, Keuruun ja Pihlajave-
28490: lomanvieton tukemiseen. Liitteet IV,496. s. 1434. den kuntien alueella olevien valtion maanteiden
28491: L. Vv:aan. perusparannuksiin. Liitteet IV,218. s. 1128. L.
28492: Vv:aan.
28493: Lossit: - Ks. Liikenne. Maantiet. Sillat. - Ed. Ala-Kuljun ym. rah.al. n:o 101 määrärahan
28494: osoittamisesta Seinäjoen-Jalasjärven maantien
28495: Loviisa.: - Ks. Satamat. rakentamista varten. Liitteet IV,230. s. 1140.
28496: L. Vv:aan.
28497: Luennot: - Ks. Sivistystyö. -Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 103 määrärahan
28498: osoittamisesta tiesuunnan tutkimiseen Kurikan
28499: Lukuk:ausimaksut: - Ks. Oppikoulut. Lusankylästä Jalasjärven Jokipiihin. Liitteet
28500: IV,232. s. 1143. L. Vv:aan,
28501: Lunastus: - Ks. Kunnat. - Ed. Gröndahlin ym. rah.al. n: o 115 määrärahan
28502: osoittamisesta yhdystien rakentamiseksi Vaasan
28503: Luoto: - Ks. Ruoppaustyöt. -Porin tieltä Reposaaren-Mäntyluodon tiehen.
28504: LiiJtteet IV,244. s. 1161. L. Vv:aan.
28505: Luotsiasemat: - Ks. Museot. - Ed. Haapasen ym. rah.al. n:o 117 määrärahan
28506: osoittamisesta Riihimäen-Lahden maantien ra-
28507: Lyhytkuvat: - Ks. Elokuvat. kennustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,246. s.
28508: 1163. L. Vv:aan.
28509: Lyseot: - Ks. Oppikoulut. - Ed. Hautalan ym. rah.al. n: o 130 määrärahan
28510: osoittamisesta Nivalan-Haapajärven maantien
28511: Lämmityskeskukset: - Ks. Maamieskoulut. parannustöiden alo~ttamiseksi. Liitteet IV,259.
28512: s. 1178. L. Vv:aan.
28513: Lää.kintävoimistelijat: - Ks. Sairaanhoito. - Ed. Helistenin ym. rah.al, n: o 134 määrärahan
28514: osoittamisesta Koskelta Kuusjoen kautta Pert-
28515: Lääkintöhallitus: Ed. Koppasen rah.al. n:o 229 teliin johtavan maantien parantamista tarkoit-
28516: määrärahan osoittamisesta hammaslääkintä- tavan suunnitelman laatimiseksi. Liitteet
28517: osaston perustamiseksi lääkintöhallitukseen. IV,263. s. 1182. L. Vv:aan.
28518: Liitteet IV,358. s. 1288. L. Vv:aan. - Ed. Honkasen ym. rah.al. n: o 146 korotetun
28519: - Ks, Hampaanhoito. määrärahan osoittamisesta maankäyttö- ja maan-
28520: hankintalaJin toimeenpanon yhteydessä raken-
28521: nettavia yleisiä teitä va11ten. Liitteet IV,275. s.
28522: M. 1194. L. Vv:aan.
28523: Maa.kunta-arkistot: - Ks. Arkis,tot. - Ed. Honkasen ym. rah.al. n: o 149 korotetun
28524: määrärahan osoittamisesta paikallisteiden raken-
28525: Maakuntakirjastot: - Ks. Kirjastot. tamiseen ja parantamiseen. Liitteet IV,278. s.
28526: 1198. L. Vv:aan.
28527: Maamiesk:oulut: Ed. Karpolan ym. rah.al. n:o 190 - Ed. Hostilan rah.al. n: o 162 määrärahan osoitta-
28528: määrärahan osO'ittamisesta maamiesopiston suun- misesta maantien ja siihen liittyvien siltojen ra-
28529: nitteluun Koivikon tilalle Kiteelle. Liitteet kentamiseen Karhulan kauppalassa. Liitteet
28530: IV,319. s. 1246. L. Vv:aan. IV,291. s. 1214. L. Vv:aan.
28531: - Ed. M. Linnan ym. rah.al. n: o 306 määrärahan Ed. Kanrtolan ym. rah.al. n: o 186 korotetun
28532: osoittamisesta Ylivieskaan perustettavan Poh- määrärahan osoittamisesta Tarvon tien lopulli-
28533: jois-Suomen maamiesopiston suunndttelua ja ra- seen kuntoon saattamista varten. Liitteet
28534: kennustöiden aloittamista varten. Liitteet IV,315. s. 1242. L. Vv:aan.
28535: IV,435. s. 1368. L. Vv:aan. - Ed. Karpolan ym. rah.al. n: o 187 määrärahan
28536: - Ed. Rönkön ym. rah.al. n:o 436 määrärahan osoittamisesta Rääkkylän-Tolosenmäen maan-
28537: osoittamisesta Peltosalmen maamieskoulun läm- tien rakerutamista varten. Liitteet IV,316. s.
28538: mityskeskuksen rakentamiseen. Liitteet IV,565. 1243. L. Vv:aan.
28539: s. 1511. L. Vv:aan. - Ed. Keloveden ym. rah.al. n: o 194 korotetun
28540: - Ed. UuSiitalon ym. rah.al. n: o 534 määrärahan määrärahan osoittamisesta kunnan ja kyläteiden
28541: osoittamisesta Alavuden maamieskoulun toimin- avustamiseen. Liitteet IV,323. s. 1250. L.
28542: nan aloittamiseksi. Liitteet IV,663. s. 1626. L. Vv:aan.
28543: Vv:aan. - Ed. A. Kinnusen ym. rah.al. n: o 209 korotetun
28544: - Ks. MaatalouskouJut. määrärahan osoittamisesta paikallis.teiksi otetta·
28545: Maanparannus: - Ks. Ojitus. vien kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanon avus-
28546: tamiseksi. Liitteet IV,338. s. 1266. L. Vv:aan.
28547: Maantiet: Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 86 maarara- - Ed. Kiviahon vm. rah.al. n:o 211 määrärahan
28548: han osoittamisesta Kanavuoren-Keikkamäen osoittamisesta ·tien rakentamiseksi Lappajä.r-
28549: maantien rakentamiseen. Liitteet IV,215. s. veltä. Kauhavalla. Liitteet IV,340. a. 1269. L.
28550: 1125. L. Vv:aan. Vv:aan.
28551: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 87 määrärahan osoit- - Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 212 määrärahan
28552: tamisesta Kärkkäälän-Kivisalmen tieosuuden osoittamisesta Kortesjärven-Pietarsaaren 'tien
28553: rakentamiseen Konnevedellä. Liitteet IV,216. s. rakentamiseen. Liitteet IV,341. s. 1270. L.
28554: 1126. L. Vv:aan. Vv:aan.
28555: 12 Asialuettelo 1964.
28556:
28557:
28558: - Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 215 määrärahan -Ed. U. Mäkelän ym. rah.111l. n:o 338 määrärahan
28559: osoittamisesta Vimpelin-Aalajärven-Soinin osoittamisesta Euran-Kiukaisten-Harjavallan
28560: tien rakentamiseen. Liitteet IV,344. s. 1273. L. maantien parantamiseen. lAitteet IV,467. s.
28561: Vv:aan. 1402. L. Vv:aan.
28562: - Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 220 määrärahan -Ed. U. Mäkelän ym. rah.al. n:o 347 määrärahan
28563: osoittamisesta maantien rakennustöiden suorit· osoittamisesta Eurajoen-Yläneen maantien pa-
28564: tamiseksi tieosuudella Petäjävesi-Keuruu. Liit- rantamiseen. Liitteet IV,476. s. 1413. L. Vv:aan.
28565: teet IV,349. s. 1279. L. Vv:aan. - Ed. Niemelän ym. rah.al. n:o 353 määrärahan
28566: - Ed. Koivusen ym. rah.al. n: o 221 määrärahan osoittamisesta tienparannustöiden aloittamiseksi
28567: Hannolanpellon-Varkauden tieosuudella. Liit-
28568: osoittamisesta maantien rakennustöiden suorit-
28569: teet IV,482. s. 1419. L. Vv:aan.
28570: tamiseksi tieosuudella Kärkkäälä-Sunttila
28571: -Ed. Niemelän ym. rah.al. n:o 354 määrärahan
28572: Konneveden kunnassa. Liitteet IV,350. s. 1280. osoittamisesta Iitlahden-Kallislahden tien ra-
28573: L. Vv:aan. l{ennustöiden aloittamista varten. Liitteet
28574: - Ed. A. Koskisen ym. rah.al. n: o 232 määrärahan IV,483. s. 1420. L. Vv:aan.
28575: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Vastin-
28576: - Ed. Niemelän ym. rah.al. n: o 356 määrärahan
28577: gin-Kallion maantieltä Sapran laiturivaihteelle.
28578: osoittamisesta Säämingin saaristotien aikaan-
28579: Liitteet IV,361. s. 1291. L. Vv:aan.
28580: saamiseksi. Liitteet IV,485. s. 1422. L. Vv:aan.
28581: - Ed. Kämäräisen ym. rah.al. n:o 250 määrärahan - Ed. Niirasen ym. rah.al. n:o 357 määrärahan
28582: osoittamisesta Silkkiperän tien rakentamiseksi osoittamisesta Rasivaaran-Tolosenmäen maan-
28583: Kinnulan kuDJtaan. Liitteet IV,379. s. 1311. L. tien parannustöiden aloittamiseksi. Liitteet
28584: Vv:aan. IV,486. s. 1423. L. Vv:aan.
28585: - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n:o 267 määrärahan - Ed. Niirasen ym. mh.al. n: o 361 määrärahan
28586: osoittamisesta Viitasaaren-Saarijärven tien pa- oso~ttamisesta Joensuun-Polvijärven maantien
28587: rantamiseksi. Liitteet IV,396. s. 1328. L. parannustyön aloittamiseksi. Liitteet IV,490. s.
28588: Vv:aan. 1427. L. Vv:aan.
28589: - Ed. Lindqvistin ym. rah.al. n: o 286 määrärahan - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n: o 391 määrärahan
28590: osoittamisesta Asikkalan kunnan Vesivehmaan osoittamisesta tieosuuden Kärkkäälä-Sunttila
28591: ja Kalkkisten lossin välisen tien korjaustöiden rakentamiseen kantatiellä n:o 69. Liititeet
28592: aloittamiseksi. Liitteet IV,415. s. 1347. L. IV,520. s. 1460. L. Vv:aan.
28593: Vv:aan. - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n:o 394 määrärahan
28594: - Ed. Lindqvistin ym. rah.al. n: o 287 määrärahan osoittamisesta maantien rakennustöiden aloitta-
28595: osoittamisesta Padasjoen-Auttoisten-Rautajär- miseksi Mäntän-Karstulan tiellä Mäntän-
28596: ven-Pohjan tien kunnostamisen aloittamiseksi. Keuruun tieosuudella. Liiltteet IV,523. s. 1463.
28597: Liitteet IV,416. s. 1348. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
28598: - Ed. M. Linnan ym. rah.al. n: o 303 määrärahan - Ed. Pulkkisen ym. rah.al. n:o 403 määrärahan
28599: osoittamisesta Ylä-Savon-Rahjan runkotien ra- osoittamisesta Pielaveden kirkonkylän ja Vuo-
28600: kennustöiden aloittamiseksi välillä Nivala- relan välisen tieosuuden rakentamisetln. Liit-
28601: Haapajärvi. Liitteet IV,432. s. 1365. L. Vv:aan. teet IV,532. s. 1472. L. Vv:aan.
28602: - Ed. M. Linnan ym. rah.al. n: o 304 määrärahan - Ed. Rapion ym. rah.al. n: o 406 määrärahan
28603: osoittamisesta Reisjärven kunnassa olevan Nis- osoittamisesta yhdystien rakentamiseksi Vam-
28604: karannan paikallistien rakentamiseksi. Liitteet malasta Tampereen-Lauttakylän tielle. Liit-
28605: IV,433. s. 1366. L. Vv:aan. teet IV,535. s. 1475. L. Vv:aan.
28606: - Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n: o 315 korotetun - Ed. Rapion ym. rah.al. n:o 407 määrärahan
28607: määrärahan osoittamisesta kunnan- ja kylätei- osoittamisesta tien rakentamiseen Hämeenkyrön
28608: den avustamiseen. Liitteet IV,444. s. 1377. L. Parkumäen risteyksestä Järvenkylän Nuutin
28609: Vv:aan. risteykseen. Liitteet IV,536. s. 1476. L. Vv:aan.
28610: - Ed. Matilaisen ym. rah.al. n: o 325 korotetun - Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 414 määrärahan
28611: määrärahan osoittamisesta Hauvanlahden-Sär- osoittamisesta ti.en rakentamiseksi Porvoosta
28612: kilahden maan.tien (ns. Pohjiin tien) rakennus- Tirmoon. Liitteet IV,543. s. 1484 ja 1485. L.
28613: töiden jatkamiseksi. Liitteet IV,454. s. 1389. Vv:aan.
28614: L. Vv:aan. - Ed. Ryhdän rah.al. n:o 424 korotetun määrä-
28615: - Ed. V. Mattilan ym. rah.al n:o 331 määrärahan rahan osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden
28616: osoittamisesta Virtain-Xhtärin maantien raken- avustamiseen. Liitteet IV,553. s. 1499. L.
28617: tamisen aloittamiseen. Liitteet IV,460. s. 1395. Vv:aan.
28618: L. Vv:aan. · - Ed. V. I. Rytkösen ym. rah.al. n:o 426 määrä-
28619: - Ed. V. Mattilan ym. rah.al. n:o 332 määrärahan rahan osoittamisesta Iisalmen-Kokkolan runko-
28620: osoittamisesta Ähtärin-Alavuden maantien ra- tien rakentamiseen Kiuruveden Aittojärven ja
28621: kentamisen aloittamiseen. Liitteet IV,461. s. Oulun läänin rajan välillä. Liitteet IV,555. s.
28622: 1396. L. Vv:aan. 1501. L. Vv:aan.
28623: -Ed. J. Mäkelän ym. rah.al. n:o 337 määrärahan - Ed. Salinin ym. rah.al. n:o 450 määrärahan
28624: osoittamisesta Kauvatsan ylikulkusillan raken- osoittamisesta tutkimuksen suorittamiseksi tie-
28625: tamiseen ja siihen liittyvien tienparannussuun- linjasta Hyönölän-Töllintieltä Pusulan kirkon-
28626: nitelmien toteuttamiseen. Liitteet IV,466. s. kylän ja Marttilan kylän väliselle maantielle.
28627: 1401. L. Vv:aan. Liitteet IV,579. s. 1526. L. Vv:aan.
28628: Asialuettelo 1964. 13
28629:
28630: - Ed. Salon rah.aJ. n:o 454 määrärahan osoitta- - Ed. Tammisen ym. rah.al. n: o 505 määrärahan
28631: misesta Sinetän-Raanujärven maantien paran- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Valkea-
28632: tamistyön aloittamiseksi. Liitte-et IV,583. s. koskelta Mallasveden yli Pälkäneelle. Liitteet
28633: 1530. L. Vv:aan. IV,634. s. 1590. L. Vv:aan.
28634: Ed. Sinisalon ym. rah.al. n: o 467 määrärahan - Ed ..Tammisen ym. rah.al. n:o 506 määrärahan
28635: osoittamisesta Inkerois1ten-Anjalan-Elimäen osoittamisesta Hämeenlinnan-Palssarin-Ver-
28636: tien parantamiseen. Liitteet IV,596. s. 1544. L. masvuoren tien rakennustöiden aloittamista var-
28637: Vv:aan. ten. LHtteet IV,635. s. 1591. L. Vv:aan.
28638: - Ed. Sinisalon ym. rah.al. n: o 468 määrärahan -Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n:o 507 määrärahan
28639: osoittamisesta Vuohijärven-Hillosensalmen-Voi· osoittamisesta Kuhmon kunnassa olevan Ylä-
28640: kosken tien rakennustöiden aloittamiseksi. Liit- vieksin-Lentuan maantien rakennustöiden
28641: •teet IV,597. s. 1545. L. Vv:aan. aloittamiseksi. Liitteet IV,636. s. 1592. L.
28642: - Ed. Sundeliin ym. rah.al. n:o 476 määrärahan Vv:aan.
28643: osoittamisesta Raippaluodon ja mantereen väli- - Ed. Terästön ym. rah.al. n: o 519 määrärahan
28644: sen tieyhteyden tutkimiseksi. Liitteet IV,605. osoittamisesta tutkimuksen suorittamiseksi Lep-
28645: s. 1553 ja 1555. L. Vv:aan. pävirran kunnan Lintulanmäeltä rakennettavan
28646: - Ed. Suosalon ym. rah.al. n: o 480 määrärahan tien jatkamiseksi Itä-Saamaisten kylän kautta
28647: osoittamisesta tien rakentamisen aloittamiseksi Leppä virran-Valkeamäen tiehen. Liitteet
28648: Rannan kunnan Kuukasjärven kylästä Kuhaan. IV,648. s. 1608. L. Vv:aan.
28649: Liitteet IV,609. s. 1562. L. Vv:aan.
28650: - Ed. Suosalon ym. rah.al. n: o 481 määrärahan - Ed. Vilmin ym. rah.al. n: o 538 määrärahan
28651: osoittamisesta tien rakentamisen aloittamiseksi osoittamisesta maantien rakentamiseksi Simo-
28652: Enontekiön kunnan Nunnasen kylästä Kittilän joen pohjoispuolelle Alaniemen lossilta Taini-
28653: kunnan Puljun kylään. Liitteet IV,610. s. 1563. joen kautta Hosioon. Liitteet IV,667. s. 1630.
28654: .L. Vv:aan. L. Vv:aan .
28655: - Ed. Suosalon ym. rah.al. n: o 482 määrärahan - Ed. Vilmin ym. rah.al. n: o 540 määrärahan
28656: osoittamisesta tietyön aloittamiseksi Utsjoen kun- osoittamisesta Pellon Havalasta Kolarin kirkon·
28657: nassa Rovisuvannon ja Outakosken välillä. Liit- kylään johtavan Väylänvarren tien peruskor-
28658: teet IV,611. s. 1564. L. Vv:aan. jaustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,669. s.
28659: - Ed. Suosalon ym. rah.al. n: o 484 määrärahan 1632. L. Vv:aan.
28660: osoittamisesta tien rakentamiseksi Muonion kun· - Ed. Vilmin ym. rah.al. n: o 541 määrärahan
28661: nan Muotkavaaran kylästä Tiurajärven kylään. osoittamisesta N uotiorannan-Martimon maantien
28662: Liitteet IV,613. s. 1566. L. Vv:aan. peruskorjauksen suorittamista varten. Liitteet
28663: - Ed; Sääskilahden ym. rah.al. n: o 485 määrärahan IV,670. s. 1633. L. Vv:aan.
28664: osoittamisesta tien rakentamiseksi liintulasta - Ed. Vilmin ym. rah.al. n: o 543 määrärahan
28665: Hanhimaahan. Liitteet IV,614. s. 1567. L. osoittamisesta maantien rakentamiseksi Enon-
28666: Vv:aan. tekiön kunnan Nunnasen kylästä Kittilän kun-
28667: - Ed. Sääskilahden ym. rah.al. n: o 486 määrära· nan Puljun kylään. Liitteet IV,672. s. 1635. L.
28668: han osoittamisesta maantien n :o 78 peruaparan- Vv:aan.
28669: nustöiden suorittamiseksi välillä Ranua-Rova- - Ed. Vilmin ym. rah.al. n: o 544 määrärahan
28670: niemi. Liitteet IV,615. s. 1568. L. Vv:aan. osoittamisesta paikallistien rakentamiseksi J olan-
28671: - Ed. Sääskilahden ym. rah.al. n: o 487 määrära- gin kylästä Lampsijärven kylään Pellon kun-
28672: han osoittamisesta maantien rakentamiseksi nassa. Liitteet IV,673. s. 1636. L. Vv:aan.
28673: Kittilän kunnan Puljusta Enontekiön kunnan - Ed. Vilmin ym. rah.al. n: o 545 määrärahan
28674: Nunnaseen. Liitteet IV,616. s. 1569. L. Vv:aan. osoittamisesta tien rakentamiseksi Muonion
28675: - Ed. Sääskilahden ym. rah.al. n:o 489 määrära- Muotkavaarasta Kolarin Xkäslompoloon. Liit-
28676: han osoittamisesta tien suunnitteluun Kittilän teet IV,674. s. 1637. L. Vv:aan.
28677: Jeesiöjärveltä Vesmajärvelle. Liitteet IV,618.
28678: s. 1571. L. Vv:aan. - Ed. Vilmin ym. rah.al. n: o 546 määrärahan
28679: - Ed. Sääskilahden ym. rah.al. n: o 490 määrära- osoittamisesta Vojakkalan-Paakkolan maan-
28680: han osoittamisesta t-ien rakentamiseen Muonion tien parantamiseen Alatornion ja Tervolan kun-
28681: Muotkavaarasta Tiurajärvelle. Liitteet IV,619. nissa. Liitteet IV,675. s. 1638. L. Vv:aan.
28682: s. 1572. L. Vv:aan. - Ed. Vilmin ym. rah.al. n: o 548 määrärahan
28683: - Ed. Tainion ym. rah.al. n: o 494 määrärahan osoittamisesta Pellon-Raanujärven maantien
28684: osoittamisesta Havelasta Kolariin johtavan kunnostamiatöiden suorittamiseksi Pellon ja
28685: Väylänvarren tien peruskorjaustöiden aloittami- Yl-itornion kuntien alueella. Liitteet IV,677. S'.
28686: seksi. Liitteet IV,623. s. 1576. L. Vv: aan. 1640. L. Vv:aan.
28687: - Ed, Tainion ym. rah.al. n: o 496 määrärahan - Ed. Vilponiemen ym. rah.al. n:o 550 määrära-
28688: osoittamisesta tien rakentamiseen Simojoen itä- han osoittamisesta Kiikan-Kiikoisten maan-tien
28689: puolella Alaniemen lossilta Tainijoen asutus- parantamiseen ja Kiikan kirkonkylän ylikulku·
28690: alueen kautta Rannan Hosion kylään. Liitteet sillan rakentamiseen. Liitteet IV,679. s. 1642. L.
28691: IV,625. s. 1578. L. Vv: aan. Vv:aan.
28692: - Ed. Tamm-isen ym. rah.al. n: o 501 määrärahan - Ed. R. Virtasen ym. rah.al. n: o 557 määrärahan
28693: osoittamisesta Hämeenlinnan-Urjalan maantien osoittamisesta Sitarlan-Karkkilan-Hyvinkään
28694: rakennustöiden aloittamista varten. Liitteet -Mäntsälän tien rakentamiseen. Liitteet IV,686.
28695: IV,630. s. 1585. L. Vv:aan. s. 1649. L. Vv:aan.
28696: 14 Asialuettelo 1964.
28697:
28698:
28699: - Ed. Väyrysen rah.al. n: o 573 määrärahan osoit- Ma.tka.kusta.nnukset: Ed. Kantolan ym. ,rah.al. n: o
28700: tamisesta maantien rakentamiseksi Kalajoen 185 määrärahan osoittamisesta oppi- ja ammat-
28701: eteläpuolelle välillä Nivala-Haapajärvi. Liit- tikoululaisten koulumatkakustannusten korvaa-
28702: teet IV,702. s. 1665. L. Vv:aan. miseen. Liititeet IV,314. s. 1241. L. Vv:aan.
28703: - Ed. Väyrysen rah.al. n:o 574 määrärahan osoit-
28704: tamisesta maantien rakentamiseksi Petäjäselästä Matkaliput: - Ks. Rautatiemaksut.
28705: Kurkijärveile Kuusamon kunnassa. Liitteet
28706: IV,703. s. 1666. L. Vv:aan. Meijerikoulut: Ed. Salorannan ym. rah.al. n:o 455
28707: - Ed. Väyrysen rah.al. n:o 575 määrärahan osoit- määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan meije-
28708: tamisesta maantien rakentamiseksi Rantailasta rikoululle hankittaV'ien koneiden ja 'laitteiden
28709: Utajärvelle. Liit1teet IV,704. s. 1667. L. Vv:aan. ostamista varten. Liitteet IV,584. s. 1531. L.
28710: - Ed. Väyrysen rah.al. n: o 576 määrärahan osoit- Vv:aan.
28711: tamisesta Yliutoksen-Puokiovaaran paikallis-
28712: tien rakentamiseen Utajärven ja Vaalan kun- Merenkulkumuseot: - Ks. Museot.
28713: nissa. Liitteet IV,705. s. 1668. L. Vv:aan.
28714: -Ed. Väyrysen rah.al. n:o 577 määrärahan osoit- Merikoulut: Ed. Tallgrenin ym. rah.al. n:o 499
28715: tamisesta Pudasjärven Rytinkisalmen-Posion määrärahan osoittamisesta Turun merenkulku-
28716: Mäntyjärven maantien parantamiseen. Liitteet koulun uutta koulurakennusta varten. Liitteet
28717: IV,706. s. 1669. L. Vv:aan. IV,628. s. 1582 ja 1583. L. Vv:aan.
28718: - Ks. Asutustiet. Kunnat. Pengertiet. Yksityiset
28719: tiet.
28720: Metsäkoulut: Ed. Häppölän ym. rah.al. n:o 167
28721: määrärahan osoittamisesta Uudenmaan-Hämeen
28722: Maaseutu: - Ks. Sähkö. Vesihuolto. metsänhoitolautakunnan alueelle rakennettavaa
28723: metsäkoulua varten. Liitteet IV,296. s. 1219. L.
28724: Maatalous: Ed. Sauran lak.al. n:o 17,2 laiksi kyl- Vv:aan.
28725: vösiementuotannon edistämisestä. Liitteet IX,94. - Ed. T. Kinnusen ym. rah.al. n:o 210 määrära-
28726: s. 1741. L. Mtv:aan 353. han osoittamisesta Etelä-Savon metsänhoitokou·
28727: - Ks. Hallavahingot. Hinnat Markkinoimisrahasto. lun täydennyarakentamista varten. Liitteet
28728: Neuvontatoiminta. Pienviljelys. IV,339. s. 1267. L. Vv:aan.
28729: - Ed. Ojajärven ym. rah.al. n: o 363 määrärahan
28730: Maatalouskoneet: Ed. A. Kinnusen ym. rah.al. n:o osoittamisesta Pohjois-Karjalan ja Kainuun
28731: 201 määrärahan osoittamisesta avustuksiksi raja-alueen metsätyökoulun rakennustöiden
28732: maatalouskoneiden hankkimista varten pienvil- aloitJtamiseksL Liitteet IV,492. s. 1429. L.
28733: jelijäväestölle. Liitteet IV,330. s. 1257. L. Vv:aan.
28734: Vv:aan. - Ed. Saariahon ym. rah.al. n: o 438 määrärahan
28735: osoittamisesta Kotkan puutalousopiston johta-
28736: Maatalouskoulut: Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o jan toimen perustamiseen. Liitteet IV,567. s.
28737: 217 määrärahan osoittamisesta maa-alueiden 1513. L. Vv:aan.
28738: ostamiseksi Sallan kunnan Märkäjärven kylässä - Ed. Sääskilahden ym. rah.al. n: o 492 määrära-
28739: Sallan maatalousoppilaitoksen tarpeisiin. Liit- han osoittamisesta Lapin metsänhoitokoulun ra-
28740: teet IV,346. s. 1275. L. Vv:aan. kentamiseen Rovaniemen maalaiskunnassa. Liit-
28741: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 260 määrärahan teet IV,621. s. 1574. L. Vv:aan.
28742: osoittamisesta Sallan maataloudellisen oppilai-
28743: toksen perustamiatoimenpiteitä varten. Liitteet Metsätalous: Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 326
28744: IV,389. s. 1321. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta Työtehoseuralle maa·
28745: - Ed. Rönkön ym. rah.al. n: o 435 määrärahan tilametsien puunkorjuun rationalisointitutkimuk-
28746: osoittamisesta Peltosalmen maatalouskoulujen siin ja hankintateknillisen koeaseman toimin-
28747: ottamiseksi valtion haltuun. Liitteet IV,564. s. taan. Liitteet IV,455. s. 1390. L. Vv:a.an.
28748: 1510. L. Vv:aan.
28749: - Ks. Maamieskoulut. Metsätyöt: Ed. A. Koskisen ym. lak.al. n:o 197
28750: laiksi metsä- ja uittotöissä suoritettavasta palk-
28751: Ma.a.taJ.oustuotteet: Ks. Hinnat. Markkinoimis- kauksesta. Liitteet X,91. s. 1749. L. Sosv:aan
28752: rahasto. 1283.
28753: Ed. V. J. Rytkösen ym. rah.al. n:o 429
28754: Majoitustyöm.aa.t: - Ks. Työllisyys. määrärahan osoittamisesta metsähallituksen
28755: töissä työskentelevien metsätyöläisten palkkojen
28756: Ma.rkkinoimisraha.sto: Ed. I. Linnan ym. lak.al. korottamiseen. Liitteet IV,558. s. 1504. L.
28757: n:o 190 laiksi maataloustuotteiden markkinoi· Vv:aan.
28758: misrahastosta annetun lain muuttamisesta. Liit- - Ks. Sivistystyö.
28759: teet IV,732. s. 1716. L. Vv:aan 879.
28760: Mielisairaalat: - Ks. Sairaalai.
28761: Matkailu: Ed. Voutilaisen ym. rah.al. n:o 569
28762: määrärahan osoittamisesta Kolin matkailumajan Mikkeli: - Ks. Sairaanhoitajat.
28763: laajennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,698.
28764: s. 1661. L. Vv:aan. Mikroskoopit: - Ks. Yliopisto.
28765: Asialuettelo 1964. 15
28766:
28767: Moottoria.joneuvovero: Ed. Rodenin ym. lak.al. Neuvontatoiminta: Ed. Hautalan ym. rah.al. n: o
28768: n:o 183 laiksi auto- ja moottoripyöräverosta 129 määrärahan osoittamisesta hallaa kestävän
28769: annetun lain voimassaolaajan pitentämisestä. maataloustuotannon opastamiseksi Pohjois-Suo-
28770: Liitteet IV,725. s. 1702. L. Vv:aan 878. messa. Liitteet IV,258. s. 1177. L. Vv:aan.
28771: - Ed. Rodenin ym. lak.al. n: o 188 laiksi moot· - Ed. J. E. Partasen ym. rah.al. n:o 375 määrära-
28772: toriajoneuvoverosta. Liitteet IV,730. s. 1711. han osoittamisesta maataloudellisten yleisneu-
28773: L. Vv:aan 879. vontajärjestöjen palveluksessa olevien agrolo-
28774: -Ed. Liedeksen ym. lak.al. n:o 189 laeiksi gien palkkojen korottamiseksi. Liitteet IV,504.
28775: moottoriajoneuvoverosta ja nestemäisten polt· s. 1442. L. Vv:aan.
28776: toaineiden valmistaverosta annetun lain muut· - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n:o 396 määrärahan
28777: tamisesta. Liitteet IV,731. s. 1714. L. Vv:aan osoittamisesta maatalouden rakennusneuvonnan
28778: 879. tehostamiseksi. Liitteet IV,525. s. 1465. L.
28779: - Ed. Rodenin ym. lak.al. n: o 193 laiksi moot· Vv:aan.
28780: toriajoneuvoverosta ja laiksi nestemäisten polt·
28781: toaineiden valmistaverosta annetun lain muut· Niemenmäki: - Ks. Asuntotuotanto.
28782: tamisesta. Liitteet IV,734. s. 1720. L. Vv:aan
28783: 1217. Ni.m.ismiespiirit: - Ks. Poliisi.
28784: Moottoripyörät: - Ks. Moottoriajoneuvovero. Nokia: - Ks. Oppikoulut. Sillat.
28785:
28786: Muhos: - Ks. Sillat. Virastot. Noormarkku: - Ks. Virastot.
28787:
28788: Muistomerkit: Ed. Kelaveden ym. rah.al. n:o 193 Nuoriso: - Ks. Ammattikurssit. Tutkimustyö.
28789: määrärahan osoittamisesta avustukseksi Saimaan
28790: kanavan rakentajien muistomerkin pystyttämi· Nurmonjoki: - Ks. Voimalaitokset.
28791: seksi Lauritsalan kauppalaan. Liitteet IV,322.
28792: s. 1249. L. Vv:aan. Näyttämötaide: Ed. Linkolan ym. rah.al. n:o 296
28793: - Ed. Pitsingin ym. rah.al. n:o 387 määrärahan korotetun määrärahan osoittamisesta näyttämö-
28794: osoittamisesta työväenluokan nousua symboli· taiteen ja näyttämötaiteeHisten harrastusten tu-
28795: soivan muistomerkin pystyttämiseksi. Liitteet kemiseen. Liitteet IV,425. s. 1357. L. Vv:aan.
28796: IV,516. s. 1456. L. Vv:aan. - Ed. Rosnellin ym. rah.al. n: o 419 korotetun
28797: - Ed. SiLtasen ym. rah.al. n:o 464 määrärahan määrärahan osoittamisesta näyttämötaiteen tu-
28798: osoittamisesta Miina Sillanpäätä symbolisoivan kemiseen. Liitteet IV,548. s. 1494. L. Vv:aan.
28799: muistomerkin aikaansaamisek~i pääkaupunkiin.
28800: Liitteet IV,593. s. 1540. L. Vv:aan.
28801: o.
28802: Museot: Ed. U. Mäkelän ym. rah.al. n:o 342 mää- Ohjelmoitsijat: - Ks. Yliopisto.
28803: rärahan osoittamisesta Hylkysaaren luotsiase·
28804: marakennuksen kunnostamiseksi merenkulkumu- Ojitus: Ed. A. Kinnusen ym. rah.al. n:o 204 koro-
28805: seota varten. Lii:tteet IV,471. s. 1408. L. Vv:aan. tetun määrärahan osoittamisesta palkkioiksi
28806: - Ed. U. Mäkelän ym. rah.al. n: o 343 määrärahan pienvaltaojien kaivamisesta ja maanparannus-
28807: osoittamisesta merenkulkuhallituksen merimu· aineiden ajosta viljelyksille. Liitteet IV,333.
28808: seon menoja varten. Liitteet IV,472. s. 1409. L. s. 1261. L. Vv:aan.
28809: Vv:aan. - Ed. A. Kinnusen ym. rah.al. n:o 207 korotetun
28810: - Ed. Vilponiemen ym. rah.al. n:o 551 määrära· määrärahan osoittamisesta !ainoiksi salaojituk-
28811: han osoittamisesta Emil Cedercreutzin museon siin. Liitteet IV,336. s. 1264. L. Vv:aan.
28812: rakentamiseen. Liit;teet IV,680. s. 1643. L.
28813: Vv:aan. Olavinlinna: Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o
28814: 558 korotetun määrärahan osoittamisesta Ola-
28815: Muurame: - Ks. Virastot. vinlinnan korjaus- ja entistämistöihin. Liitteet
28816: IV,687. s. 1650. L. Vv:aan.
28817: Mäntsälä: - Ks. Virastot.
28818: Opintokerhotoiminta: Ed. Kervisen ym. rah.al. n: o
28819: Märkäjärvi: - Ks. Maatalouskoulut. 198 korotetun määrärahan osoittamisesta opinto-
28820: kerhotoiminnan tukemiseen. Liitteet IV,327. s.
28821: 1254. L. Vv:aan.
28822:
28823: N. Opiskelija-asunnot: - Ks. Asuntotuotanto.
28824:
28825: Naiset: - Ks. Ammattikoulutus. Opiskelijat: - Ks. Asunnot. Asuntotuotanto.
28826:
28827: Naiskonstaapelit: - Ks. Poliisi. Oppikirjat: - Ks. Oppikoulut.
28828:
28829: Neituri: - Ks. Silla;t. Oppikoulut: Ed. Ala-Kuljun ym. rah.al. n:o 99
28830: korotetun määrärahan osoittamisesta rakennus-
28831: Nestemäiset polttoaineet: - Ks. Moottoriajoneu· lainoiksi yksityisoppikouluille. Liitteet IV,228.
28832: vovero. Polttoaineet. s. 1138. L. Vv:aan.
28833: 16 Asialuettelo 1964.
28834:
28835:
28836: - Ed. Helteen ym. rah.al. n:o 131 määrärahan - Ed. Niirasen ym. rah.al. n: o 359 määrärahan
28837: osoittamisesta Karjaan yhteislyseon lisäraken· osoittamisesta Tohmajärven keskikoulun laajen-
28838: nuksen rakentamista varten. Liitteet IV,260. s. nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,488. s.
28839: 1179. L. Vv:aan. 1425. L. Vv:aan.
28840: - Ed. Helistenin ym. rah.al. n: o 135 määrärahan - Ed. Paason ym. rah.al. n:o 372 määrärahan
28841: osoittamisesta ilmaisten oppikirjojen hankkimi- osoittamisesta valtion oppikoulun rakentami-
28842: seksi oppikoululaisille. Liitteet IV,264. s. 1183. seksi Kiimingin kuntaan. Liitteet IV,501. s.
28843: L. Vv:aan. 1439, L. Vv:aan.
28844: - Ed. Henrikssonin ym. rah.al. n: o 138 määrära- - Ed. V. E. Partasen ym. rah.al. n:o 379 koro-
28845: han osoittamisesta Espoon yhteislyseon raken- tetun määrärahan osoittamisesta yksityisille
28846: nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,267. s. oppikouluille velkojen kuoletuksiin annattavia
28847: 1186. L. V v: aan. ylimääräisiä valtionavustuksia varten. Liitteet
28848: - Ed. Honkasen ym. rah.al. n : o 145 määrärahan IV,508. s. 1446. L. Vv:aan.
28849: osoittamisesta yksityisten oppikoulujen velko- - Ed. Pesosen ym. rah.al. n: o 383 määrärahan
28850: jen kuoletuksiin annattavia ylimääräisiä val- osoittamisesta Hartolan keskikoulun rakennus-
28851: tionavustuksia varten. Liitteet IV,274. s. 1193. töiden aloittamiseen. Liitteet IV,512. s. 1452.
28852: L. Vv:aan. L. Vv:aan.
28853: - Ed. Hostilan rah.al. n: o 164 määrärahan osoit- - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n: o 393 määrärahan
28854: tamisesta Karhulan yhteiskoulun ottamiseksi osoittamisesta valtion keskikoulun perustamiseksi
28855: valtion haltuun. Liitteet IV,293. s. 1216. L. Kyyjärven kuntaan. Liitteet IV,522. s. 1462. L.
28856: Vv:aan. Vv:aan.
28857: -Ed. Pohjosen ym. rah.al. n:o 398 määrärahan
28858: - Ed. Högströmin ym. rah.al. n: o 168 määrärahan osoittamisesta lukion perustamiseksi Hankasal-
28859: osoittamisesta Tammisaaren yhteislyseon uutta men kunnallisen kokeilukeskikoulun toiminnan
28860: koulurakennusta varten. Liitteet IV,297. s. jatkamiseksi yhtenäiskoulun periaatteen mukai-
28861: 1220 ja 1221. L. Vv:aan. sesti. Liitteet IV,527. s. 1467. L. Vv:aan.
28862: - Ed. Kalavaisen ym. rah.al. n: o 179 korotetun - Ed. Ryömän ym. rah.al. n: o 432 määrärahan
28863: määrärahan osoittamisesta lukukausimaksujen osoittamisesta Kokemäen yhteiskoulun ottami-
28864: alentamiseen yksityisoppikouluissa. Liitteet seksi valtion haltuun. Liitteet IV,561. s. 1507.
28865: IV,308. s. 1235. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
28866: - Ed. Kantolan ym. rah.al. n:o 183 määrärahan - Ed. Stykin ym. rah.al. n:o 475 määrärahan
28867: osoittamisesta valtion kaksoisyhteislyseon ra- osoittamisesta Espoon kaksoisyhteislyseon ra-
28868: kennustöiden aloittamiseksi Espoon kauppalassa. kennustöiden aloittamista varten. Liitteet
28869: Liitteet IV,312. s. 1239. L. Vv:aan. IV,604. s. 1552. L. Vv:aan.
28870: - Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 222 määrärahan - Ed. SundeUin ym. rah.al. n:o 478 määrärahan
28871: osoittamisesta Jämsän yhteiskoulun ottamiseksi osoittamisesta Vaasan ruotsinkielisen tyttöly-
28872: valtion haltuun. Liitteet IV,351. s. 1281. L. seon koulurakennuksen piirustuksia ja korjaus-
28873: Vv:aan. töitä varten. Liitteet IV,607. s. 1559 ja 1560.
28874: - Ed. L. Koskisen ym. rah.a1. n: o 238 korotetun L. Vv:aan.
28875: määrärahan osoittamisesta yksityisoppikoulujen - Ed. Tammisen ym. rah.al. n: o 500 määrärahan
28876: lukukausimaksujen alentamiseksi. Liitteet IV,367. osoittamisesta Toijalan yhteislyseon lisäraken-
28877: s. 1297. L. Vv:aan. nuksen suunnitteluun ja rakennustöiden aloitta-
28878: - Ed. Laineen ym. rah.al. n: o 265 määrärahan miseen. Liitteet IV,629. s. 1584. L. Vv:aan.
28879: osoittamisesta valition oppikoulun perustamista - Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 536 määrärahan
28880: varten Tammelan kuntaan. Liitteet IV,394. s. osoittamisesta Lehtimäen keskikoulun rakennus-
28881: 1326. L. Vv:aan. töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,665. s. 1628.
28882: - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n:o 269 määrärahan L. Vv:aan.
28883: osoittamisesta Viitasaaren yhteiskoulun ottami- - Ed. Vilmin ym. rah.al. n: o 539 määrärahan
28884: seksi valtion haltuun. Liitteet IV,398. s. 1330. osoittamisesta valtion oppikoulun rakentami-
28885: L. Vv:aan. seksi Simon kuntaan. Liitteet IV,668. s. 1631.
28886: L. Vv:aan.
28887: - Ed. Leivosen ym. rah.al. n:o 283 määrärahan - Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 561 korote-
28888: osoittamisesta keskikoulun perustamiseksi Kyy- tun määrärahan osoittamisesta Savonlinnan ly-
28889: järven kuntaan. Liitteet IV,412. s. 1344. L. seon uudisrakennusta varten. Liitteet IV,690. s.
28890: Vv:aan. 1653. L. Vv:aan.
28891: - Ed. E. Mannisen ym. rah.al. n:o 318 maarara- -Ed. V. R. Virtasen ym. rah.al. n:o 566 määrä-
28892: han osoittamisesta Tohmajärven yhteiskoulun rahan osoittamisesta Nokian yhteiskoulun otta-
28893: rakentamiseen. Liitteet IV,447. s. 1380. L. miseksi valtion haltuun. LiiJtteet IV,695. s. 1658.
28894: Vv:aan. L. Vv:aan.
28895: - Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 327 määrärahan - Ks. Matkakustannukset. Perhe-eläke.
28896: osoittamisesta suomenkielisten oppikoulujen poi-
28897: kien käsityönopettajain virkojen ja toimien pe- Oppilasasunnot: - Ks. Ammattikoulut. Asuntotuo-
28898: rustamiseen. Liitteet IV,456. s. 1391. L. Vv:aan. tanto.
28899: - Ed. Nederström-Lundenin ym. rah.al. n:o 349
28900: korotetun määrärahan osoittamisesta oppikoulun Oppilaskodit: - Ks. Ammattikoulut.
28901: oppilaiden koulunkäynnin avustamiseen. Liitteet
28902: IV,478. s. 1415. L. Vv:aan. Oppivelvollisuus: - Ks. Terveydenhoito.
28903: Asialuettelo 1964. 17
28904:
28905: Oriit: - Ks. Hevoset. Pienteollisuus: Ed. Haapasen ym. rah.al. n:o 118
28906: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi maaseudun
28907: Oulu: - Ks. Asuntotuotanto. Kirjastot. Yliopisto. ja asutuskeskusten pienyrittäjille. Liitteet
28908: IV,247. s. 1164. L. Vv:aan.
28909: Oulujoki: - Ks. Sillat. - Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 120 määrärahan
28910: oso[ttamisesta !ainoiksi käsi- ja pienteollisuu·
28911: delle työllisyyden turvaamiseksi. Liitteet IV,249.
28912: s. 1166. L. Vv:aan.
28913: P.
28914: Pienvaltaojat: - Ks. Ojitus.
28915: Paalasmaa: - Ks. Laivaliikenne. Pienviljelys: Ed. Laineen ym. rah.al. n:o 266 maa-
28916: rärahan osoittamisesta Pienviljelijäin Keskuslii-
28917: Paikallissairaalat: - Ks. Sairaalat. tolle maanviljelystalouden agronomin toimen pe-
28918: rustamiseksi. Liitteet IV,395. s. 1327. L. Vv:aan.
28919: Paikallistiet: - Ks. Kunnat. Maantiet. -Ed. Puhakan ym. rah.al. n:o 399 määrärahan
28920: osoittamisesta llomantsin pienviljelijäkoulun
28921: Pakkolunastus: - Ks. Kunnat. uudisrakennustöiden aloittamiseen. lAitteet
28922: IV,528. s. 1468. L. Vv:aan.
28923: Paltamo: - Ks. Sillat. - Ks. Hallavahingot. Loma. Maatalouskoneet.
28924: Pello: - Ks. Sillat. Pienyrittäjät: - Ks. Pienteollisuus.
28925: Peltosalmi: - Ks. Maamieskoulut. Maatalouskou- Pihtipudas: - Ks. Vlirastot.
28926: lut.
28927: Pirkanmaa: - Ks. Kirjastot.
28928: Pengerrys: - Ks. Perkaustyöt.
28929: Pitkäjärvi: - Ks. Kuivatustyöt.
28930: Pengertiet: Ed. A. Kinnusen ym. rah.al. n:o 208
28931: määrärahan osoiJttamisesta Hailuodon ja Siika- PoliiJSi: Ed. Kajalan ym. rah.al. n: o 178 korotetun
28932: joen välisen pengertien aikaansaamiseksi. Liit- määrärahan osoit:tamisesta kaupunkien poliisi-
28933: teet IV,337. s. 1265. L. Vv:aan. laitosten palkkauksiin. Liitteet IV,307. s. 1234.
28934: L. Vv:aan.
28935: Perhe-eläke: Ed. Rihtniemen ym. rah.al. n:o 410 - Ed. Koppasen rah.al. n: o 228 määrärahan osoit-
28936: määrärahan osoittamisesta yksityisoppikoulujen tamisesta Espoon nimismiespiirin poliisien palk-
28937: opettajien perhe-eläkkeitä varten. Liitteet kauksoen. Liitteet IV,357. s. 1287. L. Vv:aan.
28938: IV,539. s. 1479. L. Vv:aan. - Ed. Koppasen rah.al. n: o 231 määrärahan osoit-
28939: tamisesta Hyvinkään nimismiespiirin poHisien
28940: Perheenäidit: - Ks. Loma. palkkausta var.ten. Liitteet IV,360. s. 1290. L.
28941: Vv:aan.
28942: - Ed. Linkolan ym. rah.al. n: o 289 määrärahan
28943: Perhelisät: Ed. Aallon ym. rah.al. n:o 80 korote- osoittamisesta Haminan Hillon sataman poliisi-
28944: tun määrärahan osoittamisesta perhelisiä varten. vartiokonttoriin perustettavia virkoja varten.
28945: Liitteet IV,209. s. 1119. L. Vv:aan. Liitteet IV,418. s. 1350. L. Vv:aan.
28946: -Ed. Torven ym. rah.al. n:o 526 korotetun maa- - Ed. Linkolan ym. rah.al. n: o 292 määrärahan
28947: rärahan osoittamisesta perhelisiä varten. LHt- osoittamisesta naiskonstaapelien virkapukuavus-
28948: teet IV,655. s. 1616. L. Vv:aan. tuksia varten. Liitteet IV,421. s. 1353. L.
28949: Vv:aan.
28950: Perkaustyöt: Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 216 - Ed. A. Linnan ym. rah.al. n: o 297 määrärahan
28951: määrärahan osoittamisesta Kuolajoen perkausta osoittamisesta rikospoliisilisän korottamiseen.
28952: varten Sallan kunnassa. Liitteet IV,345. s. 1274. lAitteet IV,426. s. 1358. L. Vv:aan.
28953: L. Vv:aan. - Ed. Tenhiälän rah.al. n:o 514 määrärahan osoit-
28954: - Ed. Paarmanin ym. rah.al. n: o 365 määrärahan tamisesta korvaukseksi Lahden poliisilaitoksessa
28955: osoittamisesta Jeesiöjoen yläjuoksun perkaus- maksamatta jääneistä rikospoliisilisistä. lAitteet
28956: työn aloittamiseksi. Liitteet IV,494. s. 1432. L. IV,643. s. 1602. L. Vv:aan.
28957: Vv:aan.
28958: Polio: - Ks. Invaliidit.
28959: - Ed. Asvikin ym. rah.al. n:o 581 määrärahan
28960: osoittamisesta Kyrönjoen perkaamis- ja penger- Polttoaineet: Ed. Häikiön ym. lak.al. n:o 186
28961: rystöiden aloittamiseen. Liitteet IV, 710. s. 1673. laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteve-
28962: L. Vv:aan. rosta annetun lain muuttamisesta. Liitteet
28963: IV,728. s. 1708. L. Vv:aan 879.
28964: Peruskuivatukset: - Ks. Kuivatustyöt. - Ed. Rodenin ym. lak.al. n:o 187 laiksi neste-
28965: mäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun
28966: Perusparannuk.set: - Ks. Maantiet. lain muuttamisesta. Liitteet IV,729. s. 1709.
28967: L. Vv:aan 879.
28968: Pielavesi: - Ks. Virastot. - Ks. Moottoriajoneuvovero.
28969:
28970: Pielisjärvi: - Ks. Sillat. Polvijärvi: - Ks. Virastot.
28971:
28972: 3 E 70V65
28973: 18 Asialuettelo 1964.
28974:
28975:
28976: Porakaivot: - Ks. Vesihuolto. Pyhtää.: - Ks. Kalastustilat. Sillat.
28977:
28978: Postilaitos: Ed. Aition ym. rah.al. n: o 95 korote- Pyhäjoki: - Ks. Sillat.
28979: tun määrärahan osoittamisesta posti- ja lennä-
28980: tinlaitoksen omaisuuden kuoletusmääriin. Liit- Päiväkodit: - Ks'. Lastenhoito.
28981: teet IV,224. s. 1134. L. Vv:aan.
28982: - Ed. Henrikssonin ym. rah.al. n:o 137 korotetun Päiväraha: - Ks'. Työllisyys. Työ,ttömyyskorvaus.
28983: määrärahan osoittamisesta autojen, muiden me·
28984: kaanisten kuljetusneuvojen sekä työkoneiden Pääkonepajat: - Ks. Rautatiet.
28985: hankkimiseksi posti- ja lennätinlaitokselle. Liit·
28986: teet IV,266. s. 1185. L. Vv:aan.
28987: - Ed. Kelaveden ym. rah.al. n: o 195 korotetun R.
28988: määrärahan osoittamisesta talojen hankkimiseen
28989: posti- ja lennäJtintoimipaikoille. Liitteet IV,324. Radio: - Ks. Vanhukset.
28990: s. 12,51. L. Vv:aan.
28991: - Ed. Käkelän ym. rah.al. n: o 244 korotetun mää- Rahdit: - Ks. Rautatiet.
28992: rärahan osoittamisesta postitalojen ja autovarik·
28993: korakennusten rakentamiseksi posti- ja lennätin- Rajavartiola.itos: - Ks. Sairaanhoito.
28994: laitokselle. Liitteelt IV,373. s. 1305. L. Vv: aan.
28995: - Ed. Liedeksen ym. rah.al. n: o 285 määrärahan Rakennusneuvonta: - Ks. Neuvontatoiminta.
28996: osoittamisesta postiautonkuljettajien palkkauk-
28997: sen korottamiseen. Liitteet IV,414. s. 1346. L. Rakennusosakeyhtiö: - Ks. Rakennustoiminta.
28998: Vv:aan.
28999: Rakennustoiminta: Ed. Saarisen ym. rah.al. n: o
29000: Postita.lot: - Ks. Postilaitos. 441 määrärahan osoittamisesta perustettavan
29001: valtiojohtoisen rakennusosakeyhtiön osakkeiden
29002: Puhelin: Ed. Holopaisen ym. rah.al. n:o 140 koro- lunastamista varten. Liitteelt IV,570. s. 1517. L.
29003: tetun määrärahan osoittamisesta puhelin- ja len· Vv:aan.
29004: nätinverkon laajentamiseen ja parantamiseen. - Ed. Saarisen ym. rah.al. n: o 442 korotetun mää-
29005: Liitteet IV,269. S'. 1188. L. Vv:aan. rärahan osoittamisesta valtion uudisrakennus-
29006: - Ed. Laihon ym. rah.al. n: o 264 korotetun mää- töitä varten. Liitteet IV,571. s. 1518. L. Vv:aan.
29007: rärahan osoittamisesta valtiolle tarjottujen pu· - Ed. Sirenin ym. rah.al. n: o 4 73 korotetun mää-
29008: helinlaitosten lunastamiseen ja kunnostamiseen. rärahan osoittamisesta valtion huonerakennus-
29009: Liitteet IV,393. s. 1325. L. Vv:aan. töitä varten. Liitteelt IV,602. s. 1550. L. Vv:aan.
29010: Ranua: - Ks. Sillat.
29011: Pulkkilansalmi: - Ks. Sillat.
29012: Ratapihat: - Ks. Rautatiet.
29013: Punakaa.rtilaiset: Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o
29014: 415 määrärahan osoittamisesta korvauksiksi Ratapölkyt: - Ks. Rautatiet.
29015: entisille punakaa:rttilaisille. Liitteet IV,544. s.
29016: 1486 ja 1487. L. Vv:aan. Ratavartijat: - Ks. Rautatieläiset.
29017: Rationalisointi: - Ks. Metsätalous.
29018: Putaansalmi: - Ks. Sillat.
29019: Rauhanpuolustajat: Ed. Nederström-Lundenin ym.
29020: Puunjalostusteollisuus: Ed. Pekkarisen ym. rah.al. rah.al. n:o 350 määrärahan osoittamisesta rau-
29021: n: o 380 määrärahan osoittamisesta Savon Sellu hantyötä suorittavien järjestöjen tukemiseen.
29022: Oy:n osakepääoman merkitsemistä varten. Liit- Liitteet IV,479. s. 1416. L. Vv:aan.
29023: teet IV,509. s. 1447. L. Vv:aan.
29024: - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n:o 509 määrärahan Rauhantyö: - Ks. Rauhanpuolustajat.
29025: osoittamiseBita Kainuuseen rakennettavan val-
29026: tion puunjalostuslaitoksen tutkimus- ja suunnit- Rautatieläiset: Ed. A. Linnan ym. rah.al. n:o 298
29027: telutöitä varten. Liitteet IV,638. s. 1594. L. määrärahan osoittamisesta eräiden rautatielai-
29028: Vv:aan. toksen linjahallinnon teknikoiden palkkauksen
29029: - Ed. Terästön ym. rah.al. n: o 515 määrärahan korottamiseen. Liitteet IV,427. s. 1359. L.
29030: osoilttamisesta Savon Sellu Oy:n osakepääoman Vv:aan.
29031: merkitsemistä varten. Liitteet IV,644. s. 1603. - Ed. Lukkarisen rah.al. n:o 311 määrärahan
29032: L. Vv:aan. osoittamisesta ylimääräisten varastomiesten
29033: tointen perustamiseksi valtionrautateiden va-
29034: Puunkorjuu: - Ks. Metsätalous. rasto-osaSJtolle. Liitteet IV,440. s. 1373. L.
29035: Vv:aan.
29036: -Ed. V. Mattilan ym. rah.al. n:o 335 määrärahan
29037: Puutalousopisto: - Ks. Metsäkoulut. osoittamisesta rautateiden vaunuhenkilökunnan
29038: ja ratavartijain pukuavustuksiin. Liitteet
29039: Puutarhakoulut: Ed. Linkolan ym. rah.al. n:o 293 IV,464. s. 1399. L. Vv:aan.
29040: määrärahan osoittamisesta Reitkallin puutarha· - Ed. U. Mäkelän ym. rah.al. n: o 344 määrärahan
29041: koulun lunastamå.seksi valtiolle. Liitteet IV,422. osoittamisestta asemamiesten palkkauksen korot-
29042: s. 1354. L. Vv:aan. tamiseen. Liitteet IV,473. s. 1410. L. Vv:aan.
29043: Asialuettelo 1964. 19
29044: - Ed. Saariahon rah.al. n:o 437 määrärahan osoit- -Ed. I. Linnan ym. rah.al. n:o 301 koro1tetun
29045: tamisesta valtionrautateiden linjahallinnon seit- määrärahan osoittamisesta Pieksämäen vaunu-
29046: semän apulaisasemapäällikön palkkausluokkatar- pajan rakentamiseen ja rautateiden pääkone-
29047: kistusta varten. Liitteet IV,566. s. 1512. L. pajojen työkoneiden hankintaan. Liitteet IV,430.
29048: Vv:aan. s. 1363. L. Vv:aan.
29049: - Ed. I. Linnan ym. rah.al. n: o 302 korotetun
29050: määrärahan osoittamisesta uusien tavaravaunu-
29051: Rautatiemaksut: Ed. Aition ym. rah.al. n:o 96
29052: jen hankkimiseen valtionrautateille. Liitteet
29053: määrärahan osoittamisesta avustukseksi rauta- IV,431. s. 1364. L. Vv:aan.
29054: tiehallitukselle urheilijain ja urheilujoukkueiden
29055: - Ed. E. Mannisen ym. rah.al. n: o 319 korotetun
29056: matkalippujen alentamiseen. Liitteet IV,225. s. määrärahan osoittamisesta Onkamon-Parikka-
29057: 1135. L. Vv:aan. lan radan rakentamista varten. Liitteet IV,448.
29058: - Ed. Sandeliuin ym. rah.al. n:o 457 määrärahan s. 1381. L. Vv:aan.
29059: osoittamisesta valtionrautateille tavaraliikenteen - Ed. H. Mannisen ym. rah.al. n: o 320 määrära-
29060: etäisyysalennuksesta, kuukausilipuista ym. ai- han osoittamisesta rautateiden tavara-aseman
29061: heutuvien tulojen menetysten korvaamiseksi. rakentamiseksi Varkauden kaupunkiin. Liitteet
29062: Liitteet IV,586. s. 1533. L. Vv:aan. IV,449. s. 1382. L. Vv:aan.
29063: - Ks. Rautatiet. - Ed. H. Mannisen ym. rah.al. n: o 321 määrära-
29064: han osoittamisesta Juankosken-Luikonlahden
29065: rautwtietöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,450.
29066: Rautatiet: Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 88 maara- s. 1383. L. Vv:aan.
29067: rahan osoittamisesta rautatien rakennustöiden -Ed. V. Mattilan ym. rah.al. n:o 329 korotetun
29068: aloittamiseksi Saarijärveltä Multian kautta määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden
29069: Haapamäen asemalle. Liitteet IV,217. s. 1127. asunto-, sosiaali-, virasto- ym. rakennuks·ia var-
29070: L. Vv:aan. ten. Liitteet IV,458. s. 1393. L. Vv:aan.
29071: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 90 määrärahan osoit- -Ed. V. Mattilan ym. rah.al. n:o 336 määrärahan
29072: tamisesta asematalon suunnitteluun Jyväskylän osoittamisesta rautateiden liikenneosaston auto-
29073: kaupunkiin. Li<itteet IV,219. s. 1129. L. Vv:aan. kaluston uusimiseen. Liitteet IV,465. s. 1400. L.
29074: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 93 korotetun määrä- Vv:aan.
29075: rahan osoittamisesta J yväskylän-Jämsänkosken -Ed. V. J. Rytkösen ym. rah.al. n:o 427 määrä-
29076: yhdysradan rakentamiseen. Liitteet IV,222. s. rahan osoittamisesta täyskoneellisen tutkimuk-
29077: 1132. L. Vv:aan. sen suorittamiseksi ratasuunnalla Peltosalmi-
29078: - Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 119 määrärahan Hiekkalahti. Liitteet IV,556. s. 1502. L. Vv:aan.
29079: osoittamisesta Savon rada1ta Yöveden rantaan - Ed. Salinin ym. rah.al. n: o 444 korotetun mää-
29080: johtavan radan rakentamiseen. Liitteet IV,248. rärahan osoittamisesta tavaravaunujen tilaami-
29081: s. 1165. L. Vv:aan. seen rautateille. Liitteet IV,573. s. 1520. L.
29082: - Ed. Hietalan ym. rah.al. n: o 139 korotetun Vv:aan.
29083: määrärahan osoittamisesta Tampereen-Parka- - Ed. Salinin ym. rah.al. n: o 445 korotetun mää-
29084: non--8einäjoen rautatien raken:tamista varten. rärahan osoittamisesta ratojen peruskorjauksiin.
29085: Liitteet IV,268. s. 1187. L. Vv:aan. Liitteet IV,574. s. 1521. L. Vv:aan.
29086: - Ed. Hostilan rah.al. n: o 163 määrärahan osoit- - Ed. Salinin ym. rah.al. n:o 447 määrärahan
29087: tamisesta Luumäen-Haminan-Tavastilan rata- osoittamisesta Hyvinkään uuden asemaraken-
29088: osuuden rakentamiseksi. Liitteet IV,292. s. nuksen, rautatieylikulkusillan ja ratapihan ra-
29089: 1215. L. Vv:aan. kennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,576. s.
29090: - Ed. Karpolan ym. rah.al. n: o 188 korotetun 1523. L. Vv:aan.
29091: määrärahan osoittamisesta Parikkalan-Onka- - Ed. Sandeliuin ym. rah.al. n: o 459 määrärahan
29092: mon radan rakennustöiden jatkamista varten. osoittamisesta ylimääräisten eläkemenojen kor-
29093: Liitteet IV,317. s. 1244. L. Vv:aan. vaamiseksi valtionrautateille. Liitteet IV,588. s.
29094: - Ed. Kervisen ym. rah.al. n: o 197 määrärahan 1535. L. Vv:aan.
29095: osoittamisesta Savon radalta Yöveden rantaan - Ed. Tainion ym. rah.al. n:o 493 korotetun mää-
29096: johtavan radan tutkimusta varten. Liitteet rärahan osoittamisesta Kaulirannan-Kolarin
29097: IV,326. s. 1253. L. Vv:aan. rautatien rakennustöiden jwtkamiseksi. Liitteet
29098: - Ed. Kokkolan ym. rah.al. n: o 226 määrärahan IV,622. s. 1575. L. Vv:aan.
29099: osoittamisesta Hovinsaaren ratapihan laajennus- - Ed. V. R. Virtasen ym. rah.al. n:o 565 määrä-
29100: töitä varten. Liitteet IV,355. s. 1285. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta Nokian aseman tasoylikäy-
29101: - Ed. Kytän ym. rah.al. n: o 243 määrärahan tävän rakentamiseksi eri tasossa kulkevakai yli-
29102: osoittamisesta rahtitasaus1ten suorittamiseksi tai alikäytäväksi. Liitteet IV,694. s. 1657. L.
29103: valtionrautateille. Liitteet IV,372. s. 1302. L. Vv:aan.
29104: Vv:aan. - Ed. Väyrysen rah.al. n:o 572 määrärahan osoit·
29105: - Ed. Käkelän ym. rah.al. n:o 247 korotetun mää- tamisesta Oulun asemarakennuksen rakennustyön
29106: rärahan osoittamisesta ratojen sepelöintiä, rata- aloittamiseksi. Liitteet IV,701. s. 1664. L.
29107: pölkkyjen hankintaa, ratapihalaitteiden ja va- Vv:aan.
29108: rikkojen laitteiden sekä rakennusten rakenta- - Ks. Kunnat.
29109: mista varten. Liitteet IV,376. s. 1308. L.
29110: Vv:aan. Reitkalli: - Ks. Puwtarhakoulut.
29111: 4 E 7101/65
29112: 20 Asialuettelo 1964.
29113:
29114:
29115: Reuma.: Ed. Hallilen ym. rah.al. n:o 124 maarara- - Ed. Leivosen ym. rah.al. n:o 281 määrärahan
29116: han osoittamlilesta Kangasalle Raumaliiton aloit- osoittamisesta Jämsän aluesairaalan rakenta-
29117: teesta rakennetun raumasairaiden kuntouttamis- mista varten. Liitteet IV,410. s. 1342. L. Vv:aan.
29118: laitoksen perustamiskustannustten peittämiseksi. -Ed. J. E. Partasen ym. rah.al. n:o 374 korotetun
29119: Liitteet IV,253. s. 1171. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta Kainuun keskussai-
29120: raalan rakentamis1ta varten. Liitteet IV,503. s.
29121: Rikka.vesi: - Ks. Laivaliikenne. 1441. L. Vv:aan.
29122: -Ed. V. J. Rytkösen ym. rah.al. n:o 430 koro-
29123: Rikospoliisi: - Ks. Poliisi. tetun määrärahan osoittamisesta B-luokan mieli-
29124: sairaaloiden uudisrakennus-, laajennus- ja pe-
29125: Ristijärvi: - Ks. Sillat. ruskorjaustöihin sekä irtaimiston peruahankin-
29126: toihin annettavaa valtionapua varten. Liirtteet
29127: Riuttasalmi: - Ks. Sillat. IV,559. s. 1505. L. Vv:aan.
29128: - Ed. Salinin ym. rah.al. n:o 446 määrärahan
29129: Rovaniemi: - Ks. Metsäkoulut. osoittamisesta Hyvinkään kaupunginsairaalan
29130: rakennustöiden alo!ittamiseksi. Liitteet IV,575.
29131: Runkotiet: - Ks. Maantiet. s. 1522. L. Vv:aan.
29132: - Ed. Sandeliuin ym. rah.al. n:o 456 määrärahan
29133: Ruokailu: - Ks. Kouluruokailu. osoittamisesta tartuntatautisten osaston raken-
29134: tamiseksi Tampereen keskussairaalan yhteyteen.
29135: Ruoppaustyöt: Ed. Backlunilin ym. rah.al. n:o 106 Liitteet IV,585. s. 1532. L. Vv:aan.
29136: määrärahan osoittamisesta laivaväylän ruoppaa- - Ed. Tainion ym. rah.al. n: o 497 korotetun mää-
29137: mista varten Siipyyn kärjestä Fladan kylään. rärahan osoittamisesta alue- ja pruikallissairaa-
29138: Liitteet IV,235. s. 1147 ja 1148. L. Vv:aan. loiden perustamiskustannuksiin. Liit•teet IV,626.
29139: - Ed. Backlundin ym. rah.al. n:o 107 määrärahan s. 1579. L. Vv:aan.
29140: osoittamisoota Vissin kalastussatamaan johtavan -Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n:o 512 määrärahan
29141: laivaväylän ruoppaamista varten Luodossa. Liit- osoittamisesta Suomussalmen kunnansairaalan
29142: teet IV,236. s. 1149 ja 1150. L. Vv:aan. rakentamista varten. LHtteet IV,641. s. 1599. L.
29143: -Ed. Backlundin ym. rah.al. n:o 108 määrärahan Vv:aan.
29144: osoittamisesta laivaväylän ruoppaamista varten -Ed. Tiekson ym. rah.al. n:o 522 määrärahan
29145: Luodon Bosundissa olevaan kalastussatamaan. osoittamisesta avus'tukseksi Kittilän kunnansai-
29146: Liititeet IV,237. s. 1151 ja 1152. L. Vv:aan. raalan rakentamista varten. Liitteet IV,651. s.
29147: - Ed. Rautkallion rah.al. n: o 408 määrärahan 1611. L. Vv:aan.
29148: osoittamisesta Valkeakarin väylän syventämis- - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n: o 582 määrärahan
29149: töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,537. s. 1477. osoittamisesta Seinäjoen keskussairaalan raken-
29150: L. Vv:aan. nussuunnitelmien laatimista va11ten. Liitteet
29151: IV,711. s. 1674. L. Vv:aan.
29152: Ruukki Oy: - Ks. Teollisuus. - Ks. Asuntotuotanto. Kunnalliskodit.
29153:
29154: Rääkkylä: - Ks. Virastot. Sairaanhoitajat: Ed. Ala-Kuljun ym. rah.al. n: o
29155: 100 määrärahan osoittamisesta Seinäjoen sai-
29156: raanhoitajakoulun koulurakennuksen suunnitte-
29157: lua varten. Liitteet IV,229. s. 1139. L. Vv:aan.
29158: s. - Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 123 määrärahan
29159: osoittamisesta Mikkelin sairaanhoitajakoulun
29160: Saaristo: - Ks. Lenttokentät. Maantiet. toiminnan aloittamiseksi. Liitteet IV,252. s.
29161: 1170. L. Vv:aan.
29162: Saastuminen: - Ks. Vesihuolto. - Ed. Högströmin ym. rah.al. n: o 169 määrärahan
29163: osoittamisesta Helsingin ruots·alaisen sairaan-
29164: Saimaa: - Ks. Satamat. Vesihuolto. hoitajaopiston suunnittelutyötä varten. Liitteet
29165: IV,298. s. 1222•. L. Vv:aan.
29166: Sairaalat: Ed. Juntusen ym. rah.al. n:o 173 mää- - Ed. Lag.erroosin ym. rah.al. n: o 258 määrärahan
29167: rärahan osoittamisesta avustukseksi Suomussal- osoittamisesta Kainuun sruiraanhoitajaopiston
29168: men kunnansairaalan rakentamista varten. L~i.t suunnittelua varten. Liitte!lt IV,387. s. 1319. L.
29169: teet IV,302. s. 1227. L. Vv:aan. Vv:aan.
29170: -Ed. KajaJan ym. rah.al. n:o 176 määrärahan - Ed. Linkolan ym. rah.al. n: o 291 määrärahan
29171: osoittamisesta Lahden keskussairaalan suunnit- osoittamisesta valtion palveluksessa olevien kou-
29172: telutöiden aloittamista varten. Li~tteet IV,305. lutettujen sairaanhoitajien palkkauksen korotta-
29173: s. 1232. L. Vv:aan. miseen. Lii1tteet IV,420. s. 1352. L. Vv:aan.
29174: -Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 218 määrärahan - Ed. V. E. Partasen ym. rah.al. n:o 377 määrä-
29175: osoittamisesta valtionavustukseksi allergiasai· rahan osoittamisesta Lahden sairaanhoitajakou-
29176: raalan tukemiseen. Liitteet IV,347. s. 1276. L. lun suunnittelutöiden loppuunsaattamista var-
29177: Vv:aan. ten. Liitteet IV,506. s. 1444. L. Vv:aan.
29178: - Ed. Lagerroosin ym. rah.al. n: o 255 määrärahan - Ed. SiUasen ym. rah.al. n: o 466 määrärahan
29179: osoittamisesta Kainuun keskussairaalan raken- osoittamisesta Turun sairaanhoitajaop!iston opis-
29180: nustöiden aloittamiseksi. Li!itteet IV,384. s. 1316. torakennuksen suunnittelutyötä varten. Liitteet
29181: L. Vv:aan. IV,595. s. 1543. L. Vv:aan.
29182: Asialuettelo 1964. 21
29183:
29184: - Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n: o 563 korolte- - Ed. Teirin ym. rah.al. n: o 513 määrärahan
29185: tun määrärahan osoittamisesta Savonlinnan sai- osoittamisesta Kaskisten kaupungille syväsata-
29186: raanhoitajakoulun rakentamiseen. Li!itteet man rakennustöiden avustamiseen. Liitteet
29187: IV,692. s. 1655. L. Vv:aan. IV,642. s. 1600 ja 1601. L. Vv:aan.
29188: -Ed. V. A. Vi11tasen ym. rah.al. n:o 559 määrä-
29189: Saira.a.nhoito: Ed. Hosian ym. rah.al. n:o 158 maa- rahan osoiJttamisesta Saimaan syväväylän sata-
29190: rärahan osoittamisesta Jääkintä voimistelijain mien suunnitteluun ja rakentamiseen. Liitteet
29191: virkaporrastuksen järjestämiseksL Liitteet IV,688. s. 1651. L. Vv:aan.
29192: IV,287. s. 1209. L. Vv:aan. - Ks. Kunnat. Poliisi. Ruoppaustyöt.
29193: - Ed. Hyytiäisen ym. rah.al. n: o 166 määrärahan
29194: osoittamisesta lääkitysvoimistelijoita valmista- Satomenetykset: - Ks. Hallavahingot.
29195: van kurssin järjestämiseksi Jyväskylän kaupun-
29196: kiin. Liitteet IV,295. s. 1218. L. Vv:aan. Savonlinna: - Ks. Oppikoulut. Sairaanhoitajwt.
29197: - Ed. Käkelän ym. rah.al. n: o 245 määrärahan Seminaarit.
29198: osoittamisesta sairaanhoitoalan yhteisen oppilai- Savon Sellu Oy: - Ks. Puunjalostusteollisuus.
29199: toksen suunniJttelutyötä varten. Liitteet IV,374.
29200: s. 1306. L. Vv:aan. Savukoski: - Ks. Sillat.
29201: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 261 määrärahan
29202: osoittamisesta helikopterin hankkimiseksi raja· Seinäjoki: - Ks. Sairaalat. Sairaanhoitajat.
29203: vartiolaitokselle sairaslentotarkoituksiin. Liit-
29204: teet IV,390. s. 1322. L. Vv:aan. Seminaarit: Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 562
29205: -Ed. A. Linnan ym. rah.al. n:o 300 määrärahan määrärahan osoittamisesta Savonlinnan seminaarin
29206: osoittamisesta lääkintävoimistelijoiden peruskou- uudisrakennusten suunnittelua varten. Liitteet
29207: lutuksen tehostamiseen. Liitteet IV,429. s. 1361. IV,691. s. 1654. L. Vv:aan.
29208: L. Vv:aan.
29209: - Ed. Torven ym. rah.al. n: o 529 määrärahan Sepelöinti: - Ks. Rautatiet.
29210: osoittamisesta eräiden kansaneläkeläisten sai-
29211: rausmenojen suorittamiseksi. Liitteet IV,658. s. Siemenet: - Ks. Maatalous.
29212: 1621. L. Vv:aan.
29213: - Ks. Aistivialliset. Kunnat. Tuberkuloosi. Siikajoki: - Ks. Pengertiet.
29214:
29215: Sairauskustannukset: - Ks. Sairaanhoito. Siilinjärvi: - Ks. Kaivostoiminta.
29216:
29217: Salaojitus: - Ks. Ojitus. Siipyy: - Ks. Ruoppaustyöt.
29218:
29219: Salla: - Ks. Maatalouskoulut. Perkaustyöt. Siirtotyömaat: - Ks. Työllisyys.
29220:
29221: Sanomalehdistö: Ed. Pitsingin ym. rah.al. n:o 389 Sillanpää: - Ks. Muistomerkit.
29222: määrärahan osoittamisesta tukiavustuksiksi sa-
29223: nomaleht,ien ja muiden aatteellisten julkaisujen Sillat: Ed. Haapasen ym. rah.al. n:o 116 maarara.-
29224: taloudellisten edellytysten turvaamista varten. han osoittamisesta Pulkkilansalmen s!illan raken-
29225: Liitteet IV,518. s. 1458. L. Vv: aan. nustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,245. s. 1162.
29226: L. Vv:aan.
29227: Satakunta: - Ks'. Tie- ja vesirakennuspiirit. -Ed. Hautalan ym. rah.al. n:o 128 määrärahan
29228: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Pyhäjoen yli
29229: Satamat: Ed. Backlundin ym. rah.al. n:o 105 mää- Haapaveden Mieluskylän kohdalla. Ui:tteet
29230: rärahan osoittamisesta Kaskisten syväsataman IV,257. s. 1176. L. Vv:aan.
29231: laajentamiSJta varten. L~itteet IV,234. s. 1145 ja - Ed. Hostilan rah.al. n: o 160 määrärahan osoit-
29232: 1146. L. Vv:aan. tamisesta sillan rakentamiseksi Pyhtään kunnan
29233: - Ed. Gestrinin ym. rah.al. n: o 112 määrärahan Keihässalmeen. Liitteet IV,289. s. 1212. L.
29234: osoittamisesta avustuksiksi satamien rakenta- Vv:aan.
29235: miseen troolikalastusaluksia varten. Liitteet - Ed. Kaupin ym. rah.al. n:o 191 määrärahan
29236: IV,241. s. 1157 ja 1158. L. Vv:aan. osoittamisesta sillan rakentamiseksi Oulujoen
29237: - Ed. L. Koskisen ym. rah.al. n: o 236 määrärahan yJi Muhoksen kunnassa olevan Laukan lassipai-
29238: osoittamisesta avustuksiksi Saimaan vesistö- kan kohdalla. Liitteet IV,320. s. 1247. L.
29239: alueen kunnille Saimaan kanavaliikenteessä tar- Vv:aan.
29240: vittavien satamien ja laituritilojen rakentami- - Ed. A. Koskisen ym. rah.al. n:o 234 määrärahan
29241: seen. Liitteet IV,365. s. 1295. L. Vv:aan. osoittamisesta sillan rakentamiseksi Riuttasal-
29242: - Ed. L. Koskisen ym. rah.al. n:o 237 määrära- meen. Liitteet IV,363. s. 1293. L. Vv:aan.
29243: han osoittamrisesta !ainoiksi Saimaan vesiSJtö- - Ed. Kämäräisen ym. rah.al. n: o 253 määrärahan
29244: alueen kunnille Saimaan kanavaliikenteessä tar- osoittamisesta Neiturin kanavasillan uusimis-
29245: vittavien satamien ja laituritilojen rakentami- töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,382. s. 1314.
29246: seen. Liitteet IV,366. s. 1296. L. V v: aan. L. Vv:aan.
29247: - Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 417 määrärahan -Ed. Lagerroosin ym. rah.al. n:o 256 määrärahan
29248: osoittamisesta troolarisataman perustamiseksi osoittamisesta Kiehimäjoen maantiesillan raken-
29249: Valkoon Loviisan kaupungissa. Liitteet IV,546. nustöiden aloittamiseksi Paltamon kunnassa.
29250: s. 1490 ja 1491. L. Vv:aan. Liitteet IV,385. s. 1317. L. Vv:aan.
29251: 22 Asialuettelo 1964.
29252:
29253: - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n: o 268 määrärahan Sokeat: - Ks. AistivialJiset.
29254: osoittamisesta Kolarinsalmen sillan suunnittelu-
29255: ja rakennustöitä varten. Liitteet IV,397. s. Sosiaalirakennukset: - Ks. Rautatiet.
29256: 1329. L. Vv:aan.
29257: -Ed. Matilaisen ym. rah.al. n:o 324 määrärahan Sotilastorpat: Ed. Liedeksen ym. lak.al. n: o 192
29258: osoittamisesta Vuoksen yli rakennettavan maan- laiksi sotilastorppien järjestelystä. Liitteet
29259: tiesillan suunnitelman laatimiseksi. Liitteet IX,95. s. 1742. L. Mtv:aan 1017.
29260: IV,453. s. 1388. L. Vv:aan.
29261: - Ed. Niemelän ym. rah.al. n:o 355 määrärahan Suojatyöpaikkatoiminta: - Ks. Invaliidit.
29262: osoittamisesta Kyrönsalmen sillan aikaansaami-
29263: seksi. Liitteet IV,484. s. 1421. L. Vv:aan. Suolahti: - Ks. Virastot.
29264: - Ed. Puhakan ym. rah.al. n: o 401 määrärahan
29265: osoittamisesta Putaansalmen sillan rakennustöi- Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto
29266: den aloittamiseksi Pielisjärven kunnassa. Liit- r.y.: - Ks. Invaliidit.
29267: teet IV,530. s. 1470. L. Vv:aan.
29268: - Ed. Tammisen ym. rah.al. n: o 502 määrärahan Suomussalmi: - Ks. Sairaalat.
29269: osoittamisesta erillisen maanltiesillan rakentam!i-
29270: . seksi Konhonvuolteen yli Valkeakosken-Toija- Suvasvesi: - Ks. Laivaliikenne .
29271: lan maantiellä. Liitteet IV,631. s. 1586. L.
29272: Vv:aan. Syväsatamat: - Ks. Satamat.
29273: - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n:o 510 määrärahan
29274: osoittamisesta Koirasalmen sillan rakennustöi- Sähkö: Ed. Juntusen ym. rah.al. n:o 172 korotetun
29275: den aloittamiseksi Ristijärven kunnassa. Liit- määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköistä-
29276: teet IV,639. s. 1596. L. Vv:aan. misen tukemiseen. Liitteet IV,301. s. 1226. L.
29277: - Ed. Tiekson ym. rah.al. n: o 523 määrärahan Vv:aan.
29278: osoittamisesta tutkimuksen toimittamiaaksi sil· - Ed. A. Koskisen ym. rah.al. n: o 235 korotetun
29279: lan rakentamisesta Kemijoen yli Savukosken määrärahan osoittamiseS1ta maaseudun sähköis-
29280: kunnan Martinkylän kohdalla. Liitteet IV,652. tämisen tukemiseen. Liitteet IV,364. s. 1294. L.
29281: s. 1612. L. Vv:aan. Vv:aan.
29282: - Ed. Tiekson ym. rah.al. n:o 524 määrärahan
29283: osoittamisesta tutkimuksen toimittamiaaksi - Ed. Leivosen ym. rah.al. n:o 282 määrärahan
29284: maanties,illan rakentamisesta Kemijoen yli Ter- osoittamisesta harvaanasuttujen seutujen säh-
29285: volan kirkonkylän kohdalla. Liitteet IV,653. s. köistämisen tukemiseen. Liitteet IV,411. s. 1343.
29286: 1613. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
29287: - Ed. Vilmin ym. rah.al. n:o 537 määrärahan - Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n:o 316 korotetun
29288: osoittamisesta maantiesillan rakentamiseksi Si~ määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköis·
29289: mojoen yli Raiskion kylän kohdalla Ranuan tämisen tukemiseen. Liitteet IV,445. s. 1378. L.
29290: kunnassa. Liitteet IV,666. s. 1629. L. Vv:aan. Vv:aan.
29291: - Ed. Vilmin ym. rah.al. n: o 542 määrärahan - Ed. Niirasen ym. rah.al. n: o 362 korotetun
29292: osoittamisesta sillan rakennustöiden aloittami· määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköis-
29293: seksi Tornionjoen yli Pellon lossipaikan koh- tämisen tukemiseen. Liitteet IV,491. s. 1428
29294: dalla. Liitteet IV,671. s. 1634. L. V v: aan. L. Vv:aan.
29295: -Ed. Vilmin ym. rah.al. n:o 547 määrärahan - Ed. Sääskilahden ym. rah.al. n: o 491 korotetun
29296: osoittamisesta sillan rakentamiseen Kemijoen määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköis-
29297: yli Tervolan kirkonkylän kohdalla. Hit;teet tämiseen. Liitteet IV,620. s. 1573. L. Vv:aan.
29298: IV,676. s. 1639. L. Vv:aan.
29299: - Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 560 määrä-
29300: Säteilyfysiikan laitos: Ed. Koiviston ym. rah.al.
29301: rahan osoittamisesta maantiesillan rakentami-
29302: n: o 219 määrärahan osoittamisesta säteilyfysii-
29303: seksi Kyrönsalmeen. Liitteet IV,689. s. 1652. L.
29304: Vv:aan. kan laitoksen suunnittelutyötä varten. Liitteet
29305: -Ed. V. R. Virtasen ym. rah.al. n:o 564 määrä- IV,348. s. 1278. L. Vv:aan.
29306: rahan osoittamisesta avustukseksi Nokrian kaup-
29307: palalle Vihnussillan raken'tamista varten. Liit·
29308: teet IV,693. s. 1656. L. Vv:aan. T.
29309: - Ks. Maantiet. Rautatiet.
29310: Taide: - Ks. Näyttämötaide.
29311: Simo: - Ks. Oppikoulut.
29312: Simojoki: - Ks. Sillat. Taimitarhat: Ed. Jungarån ym. rah.al. n:o 171 ko-
29313: rotetun määrärahan osoittamisesta taimitarhojen
29314: Sivistystyö: Ed. Kalavaisen ym. rah.al. n:o 182 irtaimiston hankintaan. Liititeet IV,300. s. 1224
29315: korotetun määrärahan osoittamiseS1ta kansanta- ja 1225. L. Vv:aan.
29316: juisten tieteellisten luentojen avustamiseen.
29317: Liitteet IV,311. s. 1238. L. Vv:aan. Taloustyöntekijät: Ed. Paasivuoren ym. rah.al. n:o
29318: - Ed. Voutilaisen ym. rah.al. n:o 570 korotetun 370 määrärahan osoittamisesta Helsingin Ta-
29319: määrärahan osoittamisesta metsä- ja uittotyö- loustyöntekijäin Yhdistykselle myönnettävää
29320: läisten sivistystyöhön. Liitteet IV,699. s. 1662. vattionavustusta varten. Liitteet IV,499. s. 1437.
29321: L. Vv:aan. L. Vv:aan.
29322: Asialuettelo 1964. 23
29323:
29324: Tammela: - Ks. Oppikoulut. - Ed. Vilponiemen ym. la;k.al. n:o 177 laiksi
29325: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muut-
29326: Tammisaari: - Ks. Oppikoulut. tamisesta. Liitteet IV,719. s. 1692. L. Vv:aan
29327: 794.
29328: Tampere: - Ks. Ark[stot. Invaliidit. Kirjastot. - Ed. Koppasen ym. lak.al. n: o 191 laiksi tulo-
29329: Sairaalat. ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami-
29330: sesta. Liitteet IV,733. s. 1718. L. Vv:aan 879.
29331: Tartuntatautiset: - Ks. Sairaalat.
29332: Turku: - Ks. Lentokentät. Merikoulut. Sairaan-
29333: Tavara-asemat: - Ks. RaUJtatiet. hoitaja;t.
29334: Tavaravaunut: - Ks. Rautatiet. Turve: Ed. V. Mattilan rah.al. n:o 333 korotetun
29335: määrärahan osoittamisesta turveteollisuuden
29336: Teknikot: - Ks. Rautatieläiset. edistämiseen. Liitteet IV,462. s.1397. L. Vv:aan.
29337: - Ks. Voimalaitokset.
29338: Televisio: - Ks. Vanhukset.
29339: Tutkimustyö: Ed. Helistenin ym. rah.al. n:o 136
29340: Teollisuus: Ed. A. Kinnusen ym. rah.al. n:o 206 määrärahan osoittamisesta nuoresta työvoimasta
29341: määrärahan osoittamisesta Ruukki Oy: n omista- alueittain suoritettavan tutkimustyön aloittami-
29342: mien tilan ja metsäalueiden ostamiseen val- seen. Lii:tteet IV,265. s. 1184. L. Vv:aan.
29343: tiolle. Liitteet IV,335. s. 1263. L. Vv: aan. - Ks. Geologinen tutkimustoiminta.
29344: - Ed. Tainion ym. rah.al. n: o 495 määrärahan
29345: osoittamisesta Pohjois- ja Itä-Suomen teoUisuu- Tuupovaara: - Ks. Virastot.
29346: den ja kaivostoiminnan kehittämiseen. Liitteet
29347: IV,624. s. 1577. L. Vv:aan. Tyttölyseot: - Ks. Oppikoulut.
29348: - Ks. Turve.
29349: Työkoneet: - Ks. Postilaitos. Rautatiet.
29350: Terveydenhoito: Ed. Paasivuoren ym. rah.al. n:o
29351: 369 määrärahan osoittamisesta kaikkien oppi- Työllisyys: Ed. Torven ym. rah.al. n:o 533 maara-
29352: velvollisuusikäisten terveydenhoidon järjestämi- rahan osoittamisesta päivärahan suorittamiseksi
29353: seen. Liitteet IV,498. s. 1436. L. Vv:aan. työllisyyslain perusteella ns. majoitustyömaille
29354: sijoitetuille työläisille. Liitteet IV,662. s. 1625.
29355: Terveyssisaret: Ed. Linkolan ym. rah.al. n:o 290 L. Vv:aan.
29356: määrärahan osoittamisesta kunnallisten terveys- - Ed. Voutilaisen ym. rah.al. n:o 571 määrärahan
29357: s[sarien palkkauksen korottamiseen. Liitteet osoittamisesta päivärahan suorittamiseen siirto-
29358: IV,419. s. 1351. L. Vv:aan. työmailla oleville. Liitteet IV,700. s. 1663. L.
29359: Vv:aan.
29360: Tervola: - Ks. Sillat. - Ks. Invaliidit. PienteolNsuus.
29361: Tie- ja vesirakennuspiirit: Ed. Jaakkolan ym. Työntekijät: - Ks. Eläkkeet. Taloustyöntekijät.
29362: rah.al. n:o 170 määrärahan osoittamisesta Sata-
29363: kunnan tie- ja vesirakennuspiirin perustamista Työtehoseura: - Ks. Metsätalous.
29364: varten. Li<iltteet IV,299. s. 1223. L. Vv:aan.
29365: Työttömyys: Ed. Lehmosen ym. rah.al. n: o 271 ko-
29366: Tohmajärvi: - Ks. Oppikoulut rotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
29367: työttömyyden lieventämistä varten. Liitteet
29368: Toijala: - Ks. Oppikoulut. IV,400. s. 1332. L. Vv:aan.
29369: - Ks. Ammattikurssit. Kunnat.
29370: Toipilasraha: - Ks. Kunnat.
29371: Työttömyyskassat: Ed. Saarisen ym. rah.al. n: o
29372: Tornionjoki: - Ks. Sillat. 439 korotetun määrärahan osoittamisesta apu-
29373: rahoikai työttömyyskassoille. Liitteet IV,568. s.
29374: Torpat: - Ks. Sotilastorpat. 1515. L. Vv:aan.
29375: TrooUkalastus: - Ks. Satamat. Työttömyyskorvaus: Ed. Torven ym. rah.al. n:o
29376: 531 korotetun määrärahan osoiJttamisesta työt-
29377: Tuberkuloosi: Ed. Pesosen ym. rah.al. n: o 385 tömyyskorvauksiin ja työttömyyskorvauspäivä-
29378: korotetun määrärahan osoittamisesta Tuberku- rahan korottamiseen. Liitteet IV,660. s. 1623.
29379: 1oosi1iitto r .y: lle tuberkuloosi po:tilaiden jälki- L. Vv:aan.
29380: huoltoon ja kuntouttamiseen. Liitteet IV,514.
29381: s. 1454. L. Vv:aan. Työvoima: - Ks. Tutkimustyö.
29382: - Ks. Invaliidit.
29383:
29384: Tulo- ja omaisuusvero: Ed. Ilaskiven ym. lak.al.
29385: n: o 174 laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli- u.
29386: aikaisesta muuttamisesta. Liitteet IV,716. s.
29387: 1686. L. Vv:aan 794. Uitto: - Ks. Metsätyöt. Sivistystyö.
29388: 24 Asialuettelo 1964.
29389:
29390:
29391: Unnukkavesi: - Ks. Laivaliikenne. - Ed. Lagerroosin ym. rah.al. n: o 254 määrärahan
29392: osoittamisesta avustuksiksi kunnallisten van-
29393: Urheilu: - Ks. Rautatiemaksut. hainkotien perustamiseksi ja ylläpitämiseksi.
29394: Liitteet IV,383. s. 1315. L. Vv: aan.
29395: Uudisraivaus: Ed. Honkasen ym. rah.al. 150 koro-
29396: tetun määrärahan osoitta:må.sesta uudisraivaus- Vanhukset: Ed. Honkosen ym. rah.al. n:o 154
29397: palkkioiden maksuun, Liitte~ IV,279. s. 1199. määrärahan osoittamisesta vanhuksien ja inva-
29398: L, Vv:aan. lidien maksuttornia radio- ja televisiolupia var-
29399: - Ed. Pulkkisen ym. rah.al. n: o 405 korotetun ten. Liitteet IV,283. s. 1204. L. Vv:aan.
29400: määrärahan osoittamisesta uudis- ja kivenrai- - Ks. Kunnat. Loma.
29401: vauspalkkioihin. LiHteet IV,534. s. 1474. L.
29402: Vv:aan. Vankeinhoitolaitos: - Ks. Asuntotuotanto.
29403: Uudisra.kennukset: - Ks. Rakennustoiminta. Varastomiehet: - Ks. Rautatieläiset.
29404:
29405: Varikot: - Ks. Postilaitos. Rautatiet.
29406: V.
29407: Varkaus: - Ks. Laivaliikenne.
29408: Vaasa: - Ks. Oppikoulut.
29409:
29410: Vaja.amielis~: Ed. Aallon ym. rah.al. n:o 81 koro- Vaunuhenkilökunta: - Ks. Rautatieläiset.
29411: tetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
29412: kunnallisten ja yksityisten vajaamieHslaitosten Vatmupa.jat: - Ks. Rautatiet.
29413: perustamiskustannuksiin. Liitteet IV,210. s.
29414: Verotus: - Ks. Liikevaihtovero. Moottoriajoneu·
29415: 1120. L. Vv:aan.
29416: -Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 122 määrärahan vovero. Polttoaineet. Tulo- ja omaisuusvero.
29417: osoittamisesta Vajaamielishuollon Keskusliiton
29418: Vesihuolto: Ed. Honkasen ym. rah.al. n:o 147
29419: to~minnan tukemiseksi. Liitteet IV,251. s. 1169.
29420: määrärahan osoittamisesta VesihuoLtoliitto -
29421: L. Vv:aan. Vatten- oeh avloppsförbundet r.y:n toiminnan
29422: -Ed. Nederström-Lundenin ym. rah.al. n:o 352
29423: tukemiseksi. Liitteet IV,276. s. 1195. L. Vv:aan.
29424: korotetun määrärahan osoittamisesta kunnallis-
29425: - Ed. Honkasen ym. rah.al. n:o 148 korotetun
29426: ten ja yksityisten vajaamielisla~tosten perusta-
29427: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi vesi- ja
29428: miakustannusten avustamiseen. Liitteet IV,481. viemärila~tteiden rakentamiseen maaseudulle.
29429: s. 1418. L. Vv:aan. Liitteet IV,277. s. 1196. L. Vv:aan.
29430: - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n:o 392 määrärahan
29431: - Ed. Keloveden ym. rah.al. n: o 196 määrärahan
29432: osoittamisesta Vajaamielishuollon Keskusliiton osoittamisesta vesien saastumisen tutkimiseen
29433: toiminnan tukemiseksi. LiitJteet IV,521. s. 1461. Saimaan etelärannalla. Liitteet IV,325. s. 1252.
29434: L. Vv:aan. L. Vv:aan.
29435: - Ed. Rautkallion rah.aJ. n:o 409 määrärahan
29436: - Ed. L. Koskisen ym. rah.aJ. n: o 239 korotetun
29437: osoittamisesta Vajaamielishuollon Keskusliitolle määrärahan osoit1tamisesta avustuksiksi vesi-
29438: sen toiminnan tukemiseksi. Liitteet IV,538. s. huoltolaitteiden rakentamiseksi maaseudulle.
29439: 1478. L. Vv:aan. Liitteet IV,368. s. 1298. L. Vv:aan.
29440: - Ed. Sinisalon ym. rah.al. n: o 469 määrärahan - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n:o 274 korotetun
29441: osoittamisesta Kuusankoskelle rakennettavan määrärahan osoittamisesta !ainoiksi vesihuolto-
29442: Kymen läänin vajaamielislaitoksen 1. rakennus-
29443: la:iJtteiden rakentamista varten. Liitteet IV,403.
29444: vaiheen aloittamiseksi. Liitteet IV,598. s. 1546.
29445: s. 1335. L. Vv:aan.
29446: L. Vv:aan. - Ed. Linkolan ym. rah.al. n: o 288 määrärahan
29447: osoittamisesta porakaivon rakentamiseksi Haa-
29448: Valk:ea.ka.ri.: - Ks. Ruoppaustyöt. pasaaren kuntaan. Liitteet IV,417. s. 1349. L.
29449: Vv:aan.
29450: Valko: - Ks. Satamat. - Ed. Pesosen ym. rah.al. n: o 384 korotetun mää-
29451: rärahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi
29452: Valmisteverot: - Ks. Moottoriajoneuvovero. Polt-
29453: vesihuoltolaitteiden rakentamiseen. Liitteet
29454: toaineet. IV,513. s. 1453. L. Vv:aan.
29455: - Ed. Väänäsen ym. rah.al. n: o 578 korotetun
29456: Valtaojat: - Ks. Ojitus.
29457: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ai-
29458: Valtion hankin.ta.keskus: Ed. Turusen lak.al. n: o noiksi vesihuoltolaitteiden rakentamiseen. Liit-
29459: 173 laiksi vai tion hankin takeskuksesta. Lii t- teet IV,707. s. 1670. L. Vv:aan.
29460: teet IV,715. s. 1685. L. Vv:aan 498.
29461: Vesistön järjestely: Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o
29462: Valvontajoukdt: - Ks. YK:n valvontajoukot. 214 korotetun määrärahan osoittamisesta vesis-
29463: tön järjestely- ja vesistön säännöstelytöihin.
29464: Vanhaink:odit: Ed. Flinekin ym. rah.aJ. n:o 110 Liitteet IV,343. s. 1272. L. Vv:aan.
29465: määrärahan osoittamisesta kunnallisten, seura- - Ed. Rodenin ym. rah.al. n: o 411 korotetun mää-
29466: kunnallisten ja yksityisten vanhainkotien perus- rärahan osoittamisesta Vaasan läänin vesistö-
29467: tamiseksi ja ylläpitämiseksi. Liitteet IV,239. s. töiden toteuttamiseen. Liitteet IV,540. s. 1481.
29468: 1154. L. V v: aan. L. Vv:aan.
29469: Asialuettelo 1964. 25
29470: Vesivehmaa.: - Ks. Lentokentät. - Ed. Leivosen ym. rah.al. n:o 279 määrärahan
29471: osoittamisesta valtion virastotalon rakentamista
29472: Vesivoima.: - Ks. Vod.malaitokset. va.I1ten Jämsän kuntaan. Liitteet IV,408. s.
29473: 1340. L. Vv:aan.
29474: Viemärit: - Ks. Vesihuolto. - Ed. Leivosen ym. rah.al. n:o 280 määrärahan
29475: osoittamisesta valtion virastotalon rakentamista
29476: Vientisa.ta.ma.t: - Ks. Kunnat. varten Viitasaaren kuntaan. Liitteet IV,409. s.
29477: 1341. L. Vv:aan.
29478: Vihnussilta: - Ks. Sillat.
29479: - Ed. Linkolan ym. rah.al. n: o 294 määrärahan
29480: Viikkoraha: - Ks. Invaliidit. osoittamisesta Iitin virastotalon suunnittele-
29481: mista varten. Liitteet IV,423. s. 1355. L.
29482: Viitasaari: - Ks. Oppikoulut. Virastot. Vv:aan.
29483: - Ed. V. Mattilan rah.al. n:o 330 määrärahan
29484: Virastot: Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 85 maarara- osoittamisesta Ähtärin virastotalon suunnitteluun.
29485: han osoittamisesta valt!ion virastotalon rakenta- Liitteet IV,459. s. 1394. L. Vv:aan.
29486: miseksi Suolahden kauppalaan. Liitteet IV,214. - Ed. Niirasen ym. rah.al. n: o 358 määrärahan
29487: s. 1124. L. Vv:aan. osoittamisesta Juukaan suunnitellun valtion vi-
29488: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 91 määrärahan rasto:talon rakennustöiden aloittamiseksi. Liit·
29489: osoittamisesta valtion virastotalon rakentami· teet IV,487. s. 1424. L. Vv:aan.
29490: seksi Muuramen kuiJJtaan. Liitteet IV,220. s. - Ed. Niirasen ym. rah.al. n: o 360 määrärahan
29491: 1130. L. Vv:aan. osoittamisesta Polvijärven kuntaan suunnitellun
29492: ,- Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 92 määrärahan osoit- valtion virastotalon rakentamiseksi. Liitteet
29493: tamdsesta valtion virastotalon rakentamiseksi IV,489. s. 1426. L. Vv:aan.
29494: Pihtiputaan kuntaan. Liitteet IV,221. s. 1131.
29495: L. Vv:aan. - Ed. Puhakan ym. rah.aJ. n: o 400 määrärahan
29496: -Ed. Holopaisen ym. rah.al. n:o 141 määrärahan osoit,tamisesta Tuupovaaran virastotalon raken-
29497: osoittamisesta Polvijärven virastotaJon raken- nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,529. s.
29498: nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,270. s. 1469. L. Vv:aan.
29499: 1189. L. Vv:aan. - Ed. Pulkkisen ym. rah.al. n: o 404 määrärahan
29500: - Ed. Howpa~sen ym. rah.al. n: o 142, määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon rakentami-
29501: osoittamisesta Rääkkylän virastotalon rakennus· seen Pielaveden kirkonkylään. Liitteet IV,533.
29502: töiden aloit1tamiseksi. Uitteet IV,271. s. 1190. s. 1473. L. Vv:aan.
29503: L. Vv:aan. - Ed. Salinin ym. rah.al. n: o 448 määrärahan
29504: - Ed. Holopaisen ym. rah.al. n: o 143 määrärahan osoittamisesta valtion Vlirastotalon rakentami-
29505: osoittamises,ta Tuupovaaran virastotalon raken- seksi Mäntsälään. Liitteet IV,577. s. 1524. L.
29506: tamiseksi. Liitteet IV,272. s. 1191. L. Vv:aan. Vv:aan.
29507: - Ed. Honkosen ym. rah.al. n: o 157 määrärahan -Ed. Sinisalon ym. rah.al. n:o 471 määrärahan
29508: osoittamisesta valtion virast~talon rakentami· osoittamisesta Kausalan virastotalon suunnitte-
29509: seksi Kurun kuntaan. Liitteet IV,286. s. 1208. lua varten. Liitteet IV,600. s. 1548. L. Vv:aan.
29510: L. Vv:aan. - Ed. Vilponå.emen ym. rah.al. n: o 554 määrära-
29511: - Ed. Hyytiäisen rah.al. n: o 165 määrärahan han osoittamisesta vaJtion virastotalon rakenta-
29512: osoittamisesta valtion virastotalon suunniltte- miseksi Noormarkkuun. LiitteOO; IV,683. s. 1646.
29513: luun Jyväskylän kaupunkiin. Liitteet IV,294. L. Vv:aan.
29514: s. 1217. L. Vv:aan. - Ks. Rautatiet.
29515: - Ed. Kantolan ym. rah.al. n: o 184 määrärahan
29516: osoittamisesta vaJtion virastotalon rakenltami-
29517: seksi Espoon kauppalaan. Liitteet IV,313. s. Virkamiehet: Ed. Ehrnroothin ym. lak.al. n:o
29518: 1240. L. Vv:aan. 167 laiksi valtion virkamiespalkkausten tarkis-
29519: - Ed. Kaup!in ym. rah.al. n: o 192 määrärahan tamisesta. Liitteet IV,713. s. 1681 ja 1682.
29520: osoittamisesta Muhoksen virastotalon rakenta- L. Vv: aan, jonka on pyydettävä lausunto
29521: mista va11ten. L'iitteet IV,321. s. 1248. L. Prv:Ita, 114.
29522: Vv:aan. - Ed. Sillantauksen ym. lak.al. n: o 168 laiksi
29523: - Ed. A. Koskisen ym. rah.al. n: o 233 määrärahan valtion virkamiespalkkausten tarkistamisesta.
29524: osoittamisesta virastotalon rakentamiseksi Kars- Liitteet IV,714. s. 1683. L. Vv:aan, jonka on
29525: tulaan. Liitteet IV,362. s. 1292. L. Vv: aan. pyydettävä !asunto Prv:lta, 115.
29526: - Ed. Kämäräisen ym. rah.al. n: o 249 määrärahan - Ks. Eläkkeet. Kansakoululaki.
29527: osoittamisesta Jämsän virastotalon rakennus,töi-
29528: den aloittamiseksi. Liitteet IV,378. s. 1310. L. Virkamiespalkkaukset: - Ks. Virkamiehet.
29529: Vv:aan.
29530: - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n: o 270 määrärahan Virkapuvut: - Ks. Poliisi.
29531: osoittamisesta Viitasaaren virastotalon rakenta-
29532: mista varten. Liitteet IV,399. s. 1331. L. Voi: - Ks'. llinnat.
29533: Vv:aan.
29534: - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n: o 272 määrärahan Voimalaitokset: Ed. Asvikin ym. rah.al. n:o 580
29535: osoittamisesta valtion virastotalon rakentami- määrärahan osoittamisesta vesivoimalaitostöiden
29536: seksi Suolahden kauppalaan. Liitteet IV,401. s. aloittamiseen Nurmonjoen yläjuoksulla. Liitteet
29537: 1333. L. Vv:aan. IV,709. s. 1672. L. Vv:aan.
29538: 26 Asialuettelo 1964.
29539:
29540:
29541: - Ed. ÄsV'ikin ym. rah.al. n:o 583 määrärahan Yksityisoppikoulut: - Ks. Oppikoulut.
29542: osoittamisesta turvevoimalaitoksen rakentami-
29543: seksi Etelä-Pohjanmaalle. Liitteet IV,712. s. Yleiset tiet: - Ks. Maantiet.
29544: 1675. L. Vv:aan.
29545: Yleishyödyllinen asuntotuotanto: - Ks. Asunto-
29546: Vuokra-avustukset: Ed. Paasivuoren ym. rah.al. tuotanto.
29547: n:o 371 määrärahan osoittamisesta kansaneläk-
29548: keen tukiosan varassa elävien asumiskustannus- Yliopisto: Ed. Ala-Kuljun ym. rah.al. n:o 98 ko-
29549: ten alentamiseen. Liitteet IV,500. s. 1438. L. rotetun määrärahan osoittamisesta kesäyliopis-
29550: Vv:aan. tojen toiminnan avustamista varten. Liitteet
29551: - Ks. Asumistuki. IV,227. s. 1137. L. Vv:aan.
29552: - Ed. Honkasen ym. rah.al. n: o 152 määrärahan
29553: Vuoksi: - Ks. Sillat. osoittamisesta humanistisen opetuksen alkami-
29554: seksi Oulun yliopistossa. Liitteet IV,281. s.
29555: Väkila.nnoitteet: - Ks. Hinnat. 1201. L. Vv:aan.
29556: - Ed. Kilven ym. rah.al. n: o 199 määrärahan
29557: Väylätyöt: - Ks. Laivaliikenne. Ruoppaustyöt. osoittamisesta ohjelmoitsijan palkkaamiseen
29558: Oulun yliopistoon. Liitteet IV,328. s. 1255. L.
29559: Vv:aan.
29560: Y. - Ed. Kilven ym. rah.al. n:o 200 määrärahan
29561: osoittamisesta elektronimikroskoopin hankkimi-
29562: Yhdysradat: - Ks. Rautatiet. seksi Oulun yJiopistoon. Liitteet IV,329. s. 1256.
29563: L. Vv:aan.
29564: Yhdystiet: - Ks. Maantiet.
29565: - Ed. Käkelän ym. rah.al. n: o 246 korotetun mää-
29566: Yhteiskoulut: - Ks. Oppikoulut. rärahan osoittamisesta kesäyliopistojen toimin-
29567: nan avustamiseen. Liitteet IV,375. s. 1307. L.
29568: Yhteiskunnallinen korkeakoulu: Ed. A. Linnan ym. Vv:aan.
29569: rah.al. n:o 299 määrärahan osoittamisesta Yh- - Ed. Tallgrenin ym. rah.al. n: o 498 korotetun
29570: teiskunnallisen korkeakoulun tilapäisten toimi- määrärahan osoittamisesta Åbo Akademin val-
29571: henkilöiden paikkaamista varten. Liitteet tionapua varten. Liitteet IV,627. s. 1580 ja 1581.
29572: IV,428. s. 1360. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
29573: - Ks. Asuntotuotanto.
29574: Yhteislyseot: - Ks. Oppikoulut.
29575: Ylioppilaskunnat: - Ks. Asuntotuotanto.
29576: YK:n valvontajoukot: Ed. Kuusisen ym. lak.al.
29577: n: o 170 laiksi suomalaisesta valvontajoukosta. Ylivieska: - Ks. Maamieskoulut.
29578: Liitteet XII,3. s. 1755. L. Puolv:aan 281.
29579:
29580: Yksityiset tiet: Ed. Hallbergin ym. rah.al. n:o 127
29581: määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan lää- Å.
29582: nissä yksityisten teiden hoitoa ja kunnossapitoa
29583: varten myönnettäviin avustuksiin. Liitteet Abo Akademi: - Ks. Yliopisto.
29584: IV,256. s. 1175. L. Vv:aan.
29585: - Ed. Honkasen ym. rah.al. n: o 151 korotetun
29586: määrärahan osoittamisesta yksityisten teiden
29587: rakentamisen avustamista varten. Liitteet
29588: IV,280. s. 1200. L. Vv:aan.
29589: - Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 225 korotetun Ahtäri: - Ks. Virastot.
29590: määrärahan osoittamisesta yksityisten teiden
29591: avustamiseen. Liitteet IV,354. s. 1284. L. Äidit: - Ks. Loma.
29592: Vv:aan.
29593: - Ed. Ryhdän rah.al. n:o 423 korotetun määrära- Äitiysavustus: Ed. Aallon ym. rah.al. n:o 82 koro-
29594: han osoittamisesta yksityisten teiden avustami· tetun määrärahan osoittamrisesta äitiysavustuk-
29595: seen. Liitteet IV,552. s. 1498. L. Vv:aan. sia varten. Liitteet IV,211. s. 1121. L. Vv:aan.
29596:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025